<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
144 Käyttäjää paikalla! 0.0076730251312256
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1993_1 | A_1993_2 | A_1993_3 | A_1993_4 | A_1993_5 | A_1993_6 | B_1993_1 | B_1993_2 | C_1993_1 | C_1993_2 | D_1993_1 | D_1993_2 | E_1993_1 | E_1993_2 | F_1993_1 | F_1993_2 | F_1993_3 | Hak_1993 | PTK_1993_1 | PTK_1993_2 | PTK_1993_3 | PTK_1993_4 | PTK_1993_5 |
1: Vuoden 1993
2:                          ••       ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: 02
10: Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät ym.
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: 
17: HELSINKI
18:       ISSN 0783-988X
19: PAINATUSKESKUS OY, HELSINK11994
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Eduskunnan vastaukset
26: hallituksen esitykseen n:o 231: Laiksi mittayksiköistä     hallituksen esitykseen n:o 242: Laiksi kuntien valtion-
27:    ja mittanormaalijärjestelmästä sekä laiksi mittayk-        osuuslain 18 §:n muuttamisesta
28:    siköistäja mittaamisvälineiden vakaamisesta anne-
29:    tun lain muuttamisesta                                  hallituksen esitykseen n:o 244: Laiksi arvonlisäveron
30:                                                               palautusten takaisinperinnästä kunnilta
31: hallituksen esitykseen n:o 232: Laiksi Valtiontakuu-
32:    keskuksesta annetun lain muuttamisesta                  hallituksen esitykseen n:o 245: Laiksi metsästyslain
33:                                                               muuttamisesta
34: hallituksen esitykseen n:o 233: Laiksi työttömyystur-
35:    valain 25 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta         hallituksen esitykseen n:o 246: Laeiksi kaupparekiste-
36:                                                               rilain sekä toiminimilain 1 §:n muuttamisesta
37: hallituksen esitykseen n:o 234: Vuonna 1994 perittäviä
38:    sosiaaliturvamaksuja koskevaksi lainsäädännöksi         hallituksen esitykseen n:o 247: Laiksi työntekijäin elä-
39:                                                               kelain 9 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta vuon-
40: hallituksen esitykseen n:o 235: J:y.ömarkkinatukea:           na, 1994 sekä laiksi työntekijäin työeläkemaksun ja
41:    koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi työttömyys-         työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamises-
42:    turvalain muuttamisesta                                    ta eräissä päivärahoissa
43: 
44: hallituksen esitykseen n:o 236: Laiksi sosiaali- ja ter-   hallituksen esitykseen n:o 248: Laiksi kansaneläkelais-
45:    veydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain                sa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta
46:    II §:n muuttamisesta                                       elinkustannuksiin annetun lain poikkeuksellisesta
47:                                                               soveltamisesta vuonna 1994
48: hallituksen esitykseen n:o 237: Laeiksi työttömyystur-
49:    valain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliai-     hallituksen esitykseen n:o 249: Laeiksi työntekijäin •
50:    kaisesta muuttamisesta, laiksi lomautuksenjohdos-          eläkelain 12 §:n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
51:    ta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuu-           vien työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta
52:    tusmaksusta vuonna 1994 sekä laiksi työvoimapo-
53:    liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 ja      hallituksen esitykseen n:o 250: Laiksi sairausvakuutus-
54:    18 §:n muuttamisesta                                       lain muuttamisesta
55: 
56: hallituksen esitykseen n:o 238: Esityksen n:o 84 vas-      hallituksen esitykseen n:o 251: Esityksen n:o 31411992
57:    tauksen yhteydessä                                         vp vastauksen yhteydessä
58: 
59: hallituksen esitykseen n:o 239: Laiksi työsopimuslain      hallituksen esitykseen n:o 252: Laiksi tapaturma- ja
60:    4 §:n muuttamisesta                                        liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 1994 perittä-
61:                                                               västä maksusta
62: hallituksen esitykseen n:o 240: Laiksi työvoimapoliitti-
63:    sesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttami-        hallituksen esitykseen n:o 253: Laiksi tasavallan presi-
64:   -sesta                                                      dentin palkkiosta
65: 
66: hallituksen esitykseen n:o 241 : Laiksi rakennussuojelu-   hallituksen esitykseen n:o 254: Laiksi tasavallan presi-
67:    lain muuttamisesta                                         dentin eläkeoikeudesta
68: 
69: 
70: 540174N
71: 4                                                 Sisällysluettelo
72: 
73: 
74: hallituksen esitykseen n:o 255: Laiksi yksityisten val-     hallituksen esitykseen n:o 271: Maataloustuotteiden
75:    tionapulaitosten toimiehtosopimuslain kumoami-              tuontisuojaa ja hinnanerokorvauksia koskevaksi
76:    sesta sekä siihen liittyviksi laeiksi                       lainsäädännöksi
77: 
78: hallituksen esitykseen n:o 256: Laiksi nuorisoasteen        hallituksen esitykseen n:o 272: Laiksi maataloustuot-
79:    koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista            teiden markkinajärjestelmästä
80:    annetun lain 6 §:n muuttamisesta
81:                                                             hallituksen esitykseen n:o 273: Laiksi maataloustuot-
82: hallituksen esitykseen n:o 257: Laiksi Metsähallituk-          teiden markkinointirahastosta
83:    sesta
84:                                                             hallituksen esitykseen n:o 274: Laiksi Kera Oy -nimi-
85: hallituksen esitykseen n:o 258: Laiksi Ilmailulaitokses-       sestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ja
86:    ta annetun lain 11 §:n kumoamisesta                         väliaikaisesta muuttamisesta
87: 
88:                                                             hallituksen esitykseen n:o 276: Laiksi maatalousyrittä-
89: hallituksen esitykseen n:o 260: Laiksi vientitakuulain         jien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
90:    3 §:n muuttamisesta                                         muuttamisesta
91: hallituksen esitykseen n:o 261: Laiksi ympäristönsuo-       hallituksen esitykseen n:o 277: Laiksi siviilipalveluslain
92:    jelua edistäviin investointeihin myönnettävistä val-        muuttamisesta
93:    tiontakauksistaja vientitakuista annetun lain 1 aja
94:    5 §:n muuttamisesta                                      hallituksen esitykseen n:o 278: Laiksi entisen Jugosla-
95:                                                                vian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansain-
96: hallituksen esitykseen n:o 262: Laiksi laivanrakennus-         välisen tuomioistuimen toimivallasta ja tuomiois-
97:    tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityk-         tuimelle annettavasta oikeusavusta
98:    sille myönnettävistä valtiontakauksista annetun
99:    lain 5 §:n muuttamisesta                                 hallituksen esitykseen n:o 279: Laeiksi verotuslain, en-
100:                                                                nakkoperintälain, veronkantolain sekä veron vii-
101: hallituksen esitykseen n:o 263: Laiksi matkailun edis-         västyskorosta ja jäämämaksusta annetun lain
102:    täruiskeskuksesta annetun lain 3 §:n kumoamisesta           muuttamisesta
103: 
104: hallituksen esitykseen n:o 264: Laiksi työterveyslaitok-    hallituksen esitykseen n:o 280: Laiksi maanmittauslai-
105:    sen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muut-         toksesta annetun lain muuttamisesta
106:    tamisesta
107:                                                             hallituksen esitykseen n:o 282: Laeiksi työntekijäin
108: hallituksen esitykseen n:o 265: Laiksi työterveyshuol-         eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien sekä ta-
109:    topalvelujen lisäksi järjestettävien avosairaanhoi-         paturmavakuutuslain muuttamisesta
110:    don lääkäripalvelujen väliaikaisesta vuosimaksusta
111:    ja laiksi sairausvakuutuslain 29 a §:n väliaikaisesta    hallituksen esitykseen n:o 284: Laiksi eräille omaisuu-
112:    muuttamisesta                                               denhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuk-
113:                                                                sista
114: hallituksen esitykseen n:o 266: Laiksi luonnonsuojelu-
115:    lain 5 a §:n kumoamisesta                                hallituksen esitykseen n:o 285: Laiksi kuntien yhdisty-
116:                                                                misavustuksista ja laiksi kuntien valtionosuuslain
117:                                                                35 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
118: hallituksen esitykseen n:o 267: Laiksi tallettajien saa-
119:    misten turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoit-       hallituksen esitykseen n:o 287: Laiksi asumiseen perus-
120:    tavassa osuuskunnassa                                       tuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
121:                                                                sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
122: hallituksen esitykseen n:o 269: Laiksi yhdyskuntapal-
123:    velun kokeilemisesta annetun lain 1 §:n muuttami-        hallituksen esitykseen n:o 288: Laiksi eräiden väliaikai-
124:    sesta                                                       sesti maahan tuotujen ajoneuvojen tullittomuudes-
125:                                                                ta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
126: hallituksen esitykseen n:o 270: Laiksi Antellin kokoel-
127:    mien ja rahavarain hallinnon ja hoidon uudelleen-        hallituksen esitykseen n:o 292: Laeiksi kirkon eläke-
128:    järjestämisestä annetun lain 3 §:n kumoamisesta             lainsäädännön muuttamisesta
129:                                                   Sisällysluettelo                                                5
130: 
131: hallituksen esitykseen n:o 293: Laiksi maaseutuelinkei-     hallituksen esitykseen n:o 303: Laiksi ammatillisten
132:    nolain 59 a §:n muuttamisesta                               oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista
133:                                                                annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
134: hallituksen esitykseen n:o 294: Laiksi valtioneuvoston
135:    oikeudesta luovuttaa Karttakeskuksen hallinnassa         hallituksen esitykseen n:o 306: Laiksi merimieseläke-
136:    oleva omaisuus perustettavalle valtionyhtiölle an-          järjestelmää koskevan joustavan eläkeikäjärjestel-
137:    netun lain 4 §:n muuttamisesta                              män tarkistamisesta
138: hallituksen esitykseen n:o 296: Laiksi työntekijäin elä-
139:                                                             hallituksen esitykseen n:o 307: Laiksi kansaneläkelain
140:    kelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte-
141:                                                                muuttamisesta
142:    kijäin eläkelain sekä eräiden työsuhteessa olevien
143:    taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain mukaisen va-
144:    kuutusmaksun tilapäisestä alentamisesta sekä yrit-      hallituksen esitykseen n:o 308: Laeiksi yrittäjien eläke-
145:    täjiltä perittävästä vakuutusmaksusta vuonna 1994          lain 10 §:n ja maatalousyrittäjien eläkelain 13 §:n
146:                                                               muuttamisesta
147: hallituksen esitykseen n:o 300: EFTA-valtioiden ja
148:    Unkarin tasavallan välillä tehdyn sopimuksen sekä
149:    siihen liittyvän Suomen ja Unkarin välillä maata-
150:    loustuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan eräi-
151:    den määräysten hyväksymisestä
152: 
153: 
154: 
155: 
156: Eduskunnan kirjelmät ym.
157: Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1993 toiseksi       Eduskunnan kirjelmä hallituksen valtion talousar-
158:   lisätalousarvioksi antaman esityksen johdosta              vioksi vuodelle 1994 antaman esityksen johdosta
159:   (HE 5)                                                     (HE 126)
160: 
161: Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1993 kol-           Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1993 viiden-
162:   manneksi lisätalousarvioksi antaman esityksenjoh-          neksi lisätalousarvioksi antaman esityksen johdos-
163:   dosta (HE 36)                                              ta (HE 194)
164: 
165: Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1993 neljän-
166:   neksi lisätalousarvioksi antaman esityksen johdos-
167:   ta (HE 125)
168: 
169: 
170: 
171: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan          Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
172:   tietoon on saatettu asetukset Yhdistyneiden Kansa-         tietoon on saatettu asetus Singaporen kanssa teh-
173:   kuntien turvallisuusneuvoston Jugoslavian liittota-        dyn tekstiilisopimuksen voimaansaattamisesta (A
174:   savaltaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoi-          15/1992 vp)
175:   tusten täyttämisestä annetun asetuksen muuttami-
176:   sesta(A 12/1992vpjaA 1)                                  Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
177:                                                              tietoon on saatettu asetus Sri Lankan kanssa tehdyn
178: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan            tekstiilisopimuksen voimaansaattamisesta (A 16/
179:   tietoon on saatettu asetus Yhdistyneiden Kansa-            1992 vp)
180:   kuntien turvallisuusneuvoston Liberiaa koskevaan
181:   päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä
182:   (A 13/1992 vp)                                           Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
183:                                                              tietoon on saatettu asetus kansainvälistä tekstiili-
184: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan            kauppaa koskevan sopimuksen voimassapitämis-
185:   tietoon on saatettu asetus Pakistanin kanssa tehdyn        tä koskevan pöytäkirjan voimaansaattamisesta
186:   tekstiilisopimuksen voimaansaattamisesta (A 14/              (A 2)
187:   1992 vp)
188: 6                                               Sisällysluettelo
189: 
190: 
191: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan            päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä
192:   tietoon on saatettu asetus Thaimaan kanssa tehdyn          sekä asetus mainitun asetuksen väliaikaisesta muut-
193:   tekstiilituotteiden kauppaa koskevan sopimuksen            tamisesta ja asetus mainitun asetuksen muuttami-
194:   jatkamista koskevan sopimuksen voimaansaatta-              sesta (A 5, 7 ja 9)
195:   misesta (A 3)
196:                                                           Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
197: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan           tietoon on saatettu asetus kehitysmaista peräisin
198:   tietoon on saatettu asetus Malesian kanssa tehdyn         olevien tavaroiden tulli- ja tuontimaksuetuuksista
199:   tekstiilituotteiden kauppaa koskevan sopimuksen            (A 6)
200:   jatkamista koskevan sopimuksen voimaansaatta-
201:   misesta (A 4)                                           Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
202:                                                             tietoon on saatettu asetus Yhdistyneiden Kansa-
203: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan           kuntien turvallisuusneuvoston Angolaa koskevaan
204:   tietoon on saatettu asetus Yhdistyneiden Kansa-           päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä
205:   kuntien turvallisuusneuvoston Haitia koskevaan             (A 8)
206: 
207: 
208: 
209: 
210: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan         Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
211:   tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös eräiden        tietoon on saatettu valtiovarainministeriön päätös
212:   elintarvikkeiden tullien väliaikaisesta muuttamises-      maahan tuodun ahvenen ja kuhan sekä niiden filei-
213:   ta (VNP 5/1992 vp)                                        den perushinnasta ja lisätullista (MP 2)
214: 
215: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan         Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
216:   tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös sokerin        tietoon on saatettu valtiovarainministeriön päätös
217:   tullin ja tuontimaksun väliaikaisesta muuttamisesta       maahan tuodun polyvinyylikloridin perushinnasta
218:     (VNP 1)                                                 ja lisätullista (MP 3)
219: 
220: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
221:   tietoon on saatettu v,altiovarainministeriön päätös
222:   maahan tuodun rakennussementin perushinnasta
223:   ja lisätullista (MP 1)
224: 
225: 
226: 
227: Eduskunnan kirjelmä hallituksen toimenpiteistään          Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suo-
228:   vuonna 1991 antaman kertomuksenjohdosta (K 8/             men valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston toi-
229:   1992 vp)                                                  minnasta vuodelta 1992 antaman kertomuksen joh-
230:                                                             dosta (K 15/1992 vp)
231: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen          Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suo-
232:   toiminnastaan vuonna 1991 antaman kertomuksen            men valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston toi-
233:   johdosta (K 11/1992 vp)                                  minnasta vuodelta 1992 antaman kertomuksenjoh-
234:                                                            dosta (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
235: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen            kunnalle)
236:   toiminnastaan vuonna 1991 antaman kertomuksen          Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuodelta 1991 anta-
237:   johdosta (Eduskunnan oikeusasiamiehelle)                 man kehitysyhteistyökertomuksen johdosta (K 16/
238:                                                            1992 vp)
239: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston kertomuksen
240:   johdosta päihdeolojen kehityksestä vuonna 1991          Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja tilaa
241:   (K 12/1992 vp)                                            vuodelta 1992 koskevan tarkastuksen johdosta
242:                                                              (K 1)                        .
243: 
244: Eduskunnan kirjelmä valtiovarain hoidosta ja tilasta      Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin hallintoaja tilaa
245:   sekä valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuodel-       vuodelta 1992 koskevan tarkastuksen johdosta
246:   ta 1991 (K 13 ja 14/1992 vp)                              (Eduskunnan pankkivaltuustolle)
247:                                                   Sisällysluettelo                                                 7
248: 
249: Eduskunnan kirjelmä Suomen itsenäisyyden juhlara-           Eduskunnan kirjelmä hallituksen eduskunnalle anta-
250:   haston SITRAn vuodelta 1992 antaman toiminta-               man kertomuksen johdosta niistä jatkotoimenpi-
251:   kertomuksen johdosta (K 2)                                  teistä, joihin eduskunnan tekemät muistutukset ja
252:                                                               ehdotukset Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toiminnan
253: Eduskunnan kirjelmä hallituksen kertomuksen joh-              tukemisesta valtion ja valtionenemmistöisten osa-
254:   dosta niistä toimenpiteistä, joihin eduskunnan teke-        keyhtiöiden varoin ja toimenpitein ovat antaneet
255:   mät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpi-          aihetta (K 7)
256:   dosta vuonna 1990 ovat antaneet aihetta (K 3)
257: 
258: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan tilintarkastajien            Eduskunnan kirjelmä eduskunnan kirjaston vuodelta
259:   kertomuksesta vuodelta 1992 (K 4)                           1992 antaman kertomuksenjohdosta (K 8)
260: 
261: Eduskunnan kirjelmä kansaneläkelaitoksen valtuutet-
262:   tujen vuodelta 1992 antaman kertomuksenjohdos-
263:   ta (K 5)
264: 
265: 
266: 
267: 
268: Puhemiesneuvoston laatima luettelo lepäämään jäte-          Lepäämässä olevat ehdotukset laiksi työttömyyskas-
269:   tyistä, vuoden 1993 valtiopäivillä vireille pantavista      salain 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laiksi
270:   lakiehdotuksista                                            työttömyyskassalain 22 §:n väliaikaisesta muutta-
271:                                                               misesta
272: Lepäämässä oleva ehdotus laiksi eräiksi yleissivistävää
273:   koulutusta ja aikuiskoulutusta koskeviksi väliaikai-
274:   siksi järjestelyiksi                                      Eduskunnan kirjelmä vuoden 1991 valtiopäivillä le-
275:                                                               päämäänjätettyjen ehdotustenjohdosta laiksi työt-
276:                                                               tömyyskassalain 21 §:n väliaikaisesta muuttamises-
277: Eduskunnan kirjelmä vuoden 1991 valtiopäivillä le-
278:                                                               ta ja laiksi työttömyyskassalain 22 §:n väliaikaisesta
279:   päämäänjätetyn ehdotuksenjohdosta laiksi eräiksi
280:                                                               muuttamisesta
281:   yleissivistävää koulutusta ja aikuiskoulutusta kos-
282:   keviksi väliaikaisiksi järjestelyiksi
283:                                                             Puhemiesneuvoston ehdotus vahvistamatta jätettyinä
284: Lepäämässä oleva ehdotus laiksi terveyskeskusmaksu-           palautettujen, vuoden 1993 valtiopäivillä vireille
285:   kokeilusta                                                  pantavien lakien johdosta
286: 
287: Eduskunnan kirjelmä vuoden 1991 valtiopäivillä le-
288:   päämään jätetyn ehdotuksen johdosta laiksi ter-          Vahvistamatta jätettyinä palautetut lait sosiaali- ja ter-
289:   veyskeskusmaksukokeilusta                                  veyshallituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
290:                                                              ja lääkelain muuttamisesta
291: Lepäämässä oleva ehdotus laiksi kansanterveyslain
292:   21 §:n muuttamisesta                                      Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että lait sosiaali- ja
293:                                                               terveyshallituksesta annetun lain 2 §:n muuttami-
294: Eduskunnan kirjelmä vuoden 1991 valtiopäivillä le-            sestaja lääkelain muuttamisesta on jätetty vahvista-
295:   päämään jätetyn ehdotuksen johdosta laiksi kan-             matta
296:   santerveyslain 21 §:n muuttamisesta
297: 
298: 
299: 
300: 
301: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen            Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
302:   johdosta eduskunnan työjärjestyksen muuttamises-            johdosta eduskunnan työjärjestyksen sekä edus-
303:   ta (PNE 4/1992 vp)                                          kunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta
304: 
305: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjes-             Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjes-
306:   tyksen sekä eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muut-             tyksen 18 b §:n muuttamisesta (PNE 2)
307:   tamisesta (PNE 1)
308: 8                                                Sisällysluettelo
309: 
310: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen           Puhemiesneuvoston ilmoitus täysistunnolle saapuneen
311:   johdosta eduskunnan työjärjestyksen 18 b §:n               kirjelmän johdosta
312:   muuttamisesta
313: 
314: 
315: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunta on        Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunta on
316:   lakialoitteen pohjalta hyväksynyt lain valtiopäivä-        lakialoitteen pohjalta hyväksynyt lain aikuistenjär-
317:   järjestyksen 16 §:n 3 momentin kumoamisesta ja             jestelmällisen hammashuollon toimeenpanon siir-
318:   lain edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n kumoa-         tämisestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (LA 60)
319:   misesta (LA 48/1992 vp)
320: 
321: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunta on
322:   lakialoitteen pohjalta hyväksynyt lain väliaikaises-
323:   ta poikkeuksesta edustajanpalkkiosta annettuun la-
324:   kiin (LA 14)
325: 
326: 
327: Eduskunnan kirjelmä erään valtioneuvoston jäsenen          Eduskunnan kirjelmä erään edustajantoimen lakkaa-
328:   virkatoimen lainvastaisuudesta (Eduskunnan oi-             misesta (Turun läänin pohjoisen vaalipiirin keskus-
329:   keusasiamiehelle 24.6.1993)                                lautakunnalle 3.12.1993)
330: 
331: Eduskunnan kirjelmä erään valtioneuvoston jäsenen          Eduskunnan kirjelmä edustajantoimen lakkaamisesta
332:   virkatoimen lainvastaisuudesta (Valtakunnan-               (Kauko Juhantalolle)
333:   oikeuden puheenjohtajalle)
334: 
335: Ed. Moilasen ym. ehdotus valtiopäiväjärjestyksen
336:   8 §:n 4 momentissa tarkoitetun edustajantoimen
337:   pysyvyyttä koskevan asian tutkimisesta
338: 
339: 
340: 
341: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan kirjaston hallituk-         Eduskunnan kirjelmä valtakunnanoikeuden jäsenten
342:   senjäsenen täydennysvaalista (24.9.1993)                   vaalista (23.11.1993)
343: 
344: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan pankkivaltuutettu-          Eduskunnan kirjelmä valtakunnanoikeuden jäsenten
345:   jen täydennysvaalista (24.9.1993)                          vaalista (Valtakunnanoikeuden puheenjohtajalle)
346: 
347: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamie-              Eduskunnan kirjelmä valtiopäivien keskeyttämisestä
348:   hen vaalista nelivuotiskaudeksi 1994-1997                  ja päättymisestä sekä eduskunnan kokoontumises-
349:   (16.11.1993)                                               ta vuoden 1994 valtiopäiville
350: 
351: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen
352:   vaalista nelivuotiskaudeksi 1994-1997 (Eduskun-
353:   nan oikeusasiamies Jacob Södermanille)
354: 
355: 
356: 
357: Hallituksen kirjelmä laiksi työsopimuslain väliaikai-     Hallituksen kirjelmä laeiksi opintotukilain 1 §:nja kor-
358:   sesta muuttamisesta ja laiksi työehtosopimuslain          keakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain
359:   6 §:n soveltamisen väliaikaisesta rajoittamisesta an-     muuttamisesta annetun hallituksen esityksen pe-
360:   netun hallituksen esityksen peruuttamisesta               ruuttamisesta
361: 
362: Hallituksen kirjelmä laiksi alkoholijuomaverosta an-
363:   netun hallituksen esityksen peruuttamisesta
364:                                               Sisällysluettelo                                            9
365: 
366: Eduskunnan kirjelmä tasa-arvolakia koskevan selon-      Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko (VNS 4)
367:   teonjohdosta (VNS 211992 vp)
368:                                                         Valtioneuvoston tiedonanto pankkituesta (VNT 1)
369: Valtioneuvoston     kulttuuripoliittinen   selonteko
370:   (VNS 1)                                               Valtioneuvoston periaatepäätös Imatran Voima Oy:n
371:                                                           ja Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen ydinvoi-
372: Eduskunnan kiljelmä valtioneuvoston kulttuuripoliit-      malaitosyksikön rakentamisesta
373:   tisen selonteon johdosta
374:                                                         Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
375: Valtioneuvoston     maaseutupoliittinen    selonteko      tarkastettavaksi on annettu valtioneuvoston peri-
376:   (VNS2)                                                  aatepäätös Imatran Voima Oy:n ja Teollisuuden
377:                                                           Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön
378: Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin tulevai-       rakentamisesta
379:   suudesta (VNS 3)
380: 
381: 
382: 
383: 
384: 2 540174N
385:                             1993 vp -    Eduskunnan vastaus -      HE 231
386: 
387: 
388: 
389: 
390:                                       Eduskunnan vastaus halJituksen esitykseen laiksi mittayksiköis-
391:                                   tä ja mittanormaalijärjestelmästä sekä laiksi mittayksiköistä ja
392:                                   mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain muuttamisesta
393: 
394:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         muuttamisesta. Eduskunta, jolle talousvalio-
395: n:o 231 laiksi mittayksiköistä ja mittanormaa-        kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 39,
396: lijärjestelmästä sekä laiksi mittayksiköistä ja       on hyväksynyt seuraavat lait:
397: mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain
398: 
399: 
400: 
401: 
402:                                                 Laki
403:                             mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä
404: 
405:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
406:                       1 luku                            2) jä/jitettävyydellä mittaustuloksen yhteyttä
407:                Yleiset säännökset                     mittanormaalien katkeamattoman vertailuket-
408:                                                       jun kautta asianomaisten kansallisten tai kan-
409:                       1§                              sainvälisten mittanormaalien välityksellä mit-
410:                  Lain tarkoitus                       tayksiköiden määritelmään;
411:                                                          3) kalibroinnilla sellaista mittaamista, jonka
412:   Tällä lailla vahvistetaan noudatettavaksi           avulla tunnetuissa olosuhteissa mittanormaaliin
413: kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä ja täs-        vertaamalla saadaan mittauslaitteen tai mitta-
414: mennetään kansallisen mittanormaalijärjestel-         uslaitteiston näyttämien arvojen ja mittanor-
415: män toiminnan edellytyksiä sekä järjestetään          maalien vastaavien arvojen välinen yhteys.
416: kansallinen kalibrointipalvelu.
417:    Kansallisen mittanormaalijärjestelmän tehtä-
418: vänä on toteuttaa kansainvälinen mittayksik-
419: köjärjestelmä ylläpitämällä ja kehittämällä                                2 Juku
420: kansallisia mittanormaaleja. Sen tehtävänä on                          Mittayksiköt
421: myös kansallisten mittanormaalien kautta siir-
422: tää kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän                                  3 §
423: mittayksiköitä muihin mittanormaaleihin. Li-
424: säksi sen tehtävänä on yhdessä kansallisen                        Mittayksikköjärjestelmä
425: kalibrointipalvelun kanssa turvata tuotettavien          Perusyksiköt ovat kansainvälisen mittayksik-
426: ja tarkkojen mittausten ja kalibrointien tarjon-      köjärjestelmän (Systeme International d'Uni-
427: ta.                                                   tes) mukaisesti:
428:                                                          1) pituuden yksikkö metri;
429:                        2§                                2) massan yksikkö kilogramma;
430:                   Määritelmät                            3) ajan yksikkö sekunti;
431:                                                          4) sähkövirran yksikkö ampeeri;
432:    Tässä laissa tarkoitetaan:                            5) termodynaamisen lämpötilan yksikkö kel-
433:    1) mittanormaalilla välinettä, laitetta, ainetta   vin;
434: tai kappaletta, jolla määritellään, toteutetaan ja       6) ainemäärän yksikkö mooli; sekä
435: säilytetään suureen mittayksikkö tai sen ker-            7) valovoiman yksikkö kandela.
436: rannainen, jotta tämä voitaisiin siirtää muihin          Perusyksiköt määritellään tarkemmin ase-
437: mittauslaitteisiin vertaamalla;                       tuksella. Asetuksella säädetään myös perusyk-
438: 230609L
439: 2                            1993 vp -     Eduskunnan vastaus -HE 231
440: 
441: siköiden avulla määriteltävistä muista mittayk-                             7§
442: siköistä sekä perusyksiköiden ja näiden muiden
443: mittayksiköiden kerrannaisista.                           Kansallisen mittanormaalijärjestelmän
444:    Asetuksella säädetään aika- ja lämpötila-                          toteuttaminen
445: asteikoista.                                            Mittatekniikan keskus vastaa kansallisen
446:                                                      mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttami-
447:                        4 §                           sesta ja kehittämisestä sekä ohjaa ja valvoo
448:              Mittayksiköiden käyttö                  sitä.
449:                                                         Kansalliseen     mittanormaalijärjestelmään
450:    Lainsäädännön nojalla tehtävien mittausten        kuuluvia tehtäviä hoitavat kansalliset mittanor-
451: tulee perustua kansainvälisen mittayksikköjär-       maalilaboratoriot, joina toimivat mittateknii-
452: jestelmän mukaisiin mittayksiköihin. Lisäksi         kan keskus ja sen nimeämät mittanormaalila-
453: mittaustulosten tulee perustua mittayksiköihin,      boratoriot.
454: kun mittauksella on merkitystä taloudellisesti
455: taikka sillä on vaikutuksia yleiselle turvallisuu-
456: delle tai terveydelle.                                                      8§
457:    Asetuksella voidaan erityisaloilla sallia käy-        Kansalliselle mittanormaalilaboratoriolle
458: tettäväksi muita kuin kansainväliseen mittayk-                    asetettavat vaatimukset
459: sikköjärjestelmään perustuvia mittayksiköitä.
460:                                                         Mittatekniikan keskus nimeää laboratorion
461:                                                      kansalliseksi mittanormaalilaboratorioksi ja
462:                                                      määrittelee sen ylläpitämät kansalliset mit-
463:                      3 luku                          tanormaalit saatuaan siltä suostumuksen ja
464:      Kansallinen mittanormaalijärjestelmä            tehtyään sen kanssa 11 §:ssä tarkoitetun sopi-
465:                                                      muksen sekä selvitettyään, että
466:                        5§                               1) laboratorion toiminta täyttää mittatieteel-
467:            Kansalliset mittanormaalit                liselle ja tekniselle pätevyydelle, puolueetto-
468:                                                      muudelle ja luotettavuudelle asetuksessa tar-
469:    Perusyksiköistä ja niiden nojalla määritellyis-   kemmin määriteltävät vaatimukset;
470: tä muista mittayksiköistä ylläpidetään kansal-          2) laboratorio kykenee huolehtimaan saami-
471: lisia mittanormaaleja. Ylläpidosta huolehtivat       ensa tietojen luottamuksellisena säilymisestä
472: jäljempänä tässä luvussa tarkoitetut kansalliset     asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla; ja
473: mittanormaalilaboratoriot.                              3) laboratoriolla on vastuut kattava vakuu-
474:    Kauppa- ja teollisuusministeriö ratkaisee,        tus, jollei siihen sovelleta vahinkotilanteissa
475: missä laajuudessa 1 momentissa mainituista           valtion vahinkoturvajärjestelmää.
476: mittayksiköistä pidetään kansallisia mittanor-
477: maaleja. Mittatekniikan keskus tekee kauppa-
478: ja teollisuusministeriölle ehdotukset kansallis-                            9§
479: ten mittanormaalien perustamiseksi.
480:    Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on huo-        Kansallisen mittanormaalilaboratorion tehtävät
481: lehtia siitä, että 2 momentin nojalla perustet-         Kansallisen mittanormaalilaboratorion teh-
482: tuja kansallisia mittanormaaleja pidetään yllä.      tävänä on pitää yllä kansallista mittanormaalia
483:                                                      ja sen jäljitettävyyttä sekä siirtää sen kautta
484:                        6§                            mittayksikkö muihin mittanormaaleihin. Lisäk-
485:          M iltanormaalien jäljitettävyys
486:                                                      si niiden tulee hoitaa kansallisten mittanormaa-
487:                                                      lien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvää mitta-
488:    Kansallisten mittanormaalien tulee olla jälji-    tieteellistä tutkimusta, osallistua kansainvälisiin
489: tettäviä mittayksikön määritelmään joko suo-         vertailumittauksiin ja muuhun kansainväliseen
490: raan tai kansainvälisesti hyväksytyn mittanor-       yhteistyöhön sekä toimia asiantuntijana päte-
491: maalin välityksellä.                                 vyysa1ueellaan.
492:    Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on huo-           Kansallisten mittanormaalilaboratorioiden
493: lehtia siitä, että kansalliset mittanormaalit voi-   kansalliseen kalibrointipalveluihin liittyvistä
494: daan jäljittää 1 momentin mukaisesti.                tehtävistä säädetään 12 §:ssä.
495:                               1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 231                              3
496: 
497:                       10 §                                                5 luku
498: Kansallisen mittanormaalilaboratorion valvonta                     Erinäiset säännökset
499:   Mittatekniikan keskus valvoo nimeämiään                                    13§
500: kansallisia mittanormaalilaboratorioita.                      Viralliset kalibrointitodistukset
501:   Mittatekniikan keskuksen on peruutettava
502: tekemänsä nimeämispäätös, jos kansallinen              Mittatekniikan keskus ja kansallinen mit-
503: mittanormaalilaboratorio ei täytä 8 §:ssä asetet-    tanormaalilaboratorio antavat tekemistään täs-
504: tuja vaatimuksia tai hoida sille tässä laissa        sä laissa tarkoitetuista mittauslaitteiden kalib-
505: säädettyjä tehtäviä.                                 roinneista virallisia kalibrointitodistuksia.
506:                                                        Virallisia kalibrointitodistuksia voivat lisäksi
507:                                                      antaa mittatekniikan keskuksen päteväksi to-
508:                       II §                           teamat kalibrointilaboratoriot pätevyysalueel-
509: Kansallisen mittanormaalilaboratorion kanssa         laan tekemistään kalibroinneista.
510:                tehtävä sopimus
511:                                                                             14 §
512:    Mittatekniikan keskus sopii nimeämänsä             Eräiden kansallisten mittanormaalien ylläpito
513: kansallisen mittanormaalilaboratorion kanssa
514: tarkemmin sille 9 ja 12 §:ssä säädettyjen tehtä-       Säteilysuureiden sekä geodeettisten ja foto-
515: vien hoitamisesta ja mahdollisten kustannusten       grammetristen mittausten osalta noudatetaan,
516: korvaamisesta. Mittatekniikan keskus sopii           mitä niistä erikseen säädetään.
517: kansallisen mittanormaalilaboratorion kanssa
518: myös sen valvonnan toteuttamiseksi tarpeelli-                            15 §
519: sista järjestelyistä.                                             Tarkemmat säännökset
520:                                                        Mittatekniikan keskukselle tämän lain nojal-
521:                                                      la kuuluvista tehtävistä säädetään tarkemmin
522:                                                      asetuksella.
523:                      4 luku                            Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
524:          Kansallinen kalibrointipalvelu              töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
525: 
526:                        12 §                                               16 §
527:                                                             Määräysten ja ohjeiden antaminen
528:       Kalibrointipalveluiden järjestäminen
529:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvit-
530:    Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on jär-        taessa tarkempia määräyksiä tämän lain nojalla
531: jestää tarkkuudeltaan riittävien ja tuotettavien
532:                                                      annetun asetuksen soveltamisesta.
533: kalibrointien saatavuus. Mittatekniikan keskus
534:                                                         Mittatekniikan keskus voi antaa kansallisille
535: järjestää myös kansainvälisesti jäljitettävien ka-
536:                                                      mittanormaalilaboratorioille kansallisen mit-
537: librointien saatavuuden silloin, kun kansallista
538:                                                      tanormaalijärjestelmän toteuttamista koskevia
539: mittanormaalia ei 5 §:n 2 momentin nojalla ole
540:                                                      tarkentavia ohjeita.
541: perustettu.
542:    Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on li-
543: säksi huolehtia nimeämiään kansallisia mit-                              6 luku
544: tanormaalilaboratorioita tarvittaessa apunaan
545: käyttäen päteväksi toteamiensa kalibrointilabo-                        Voimaantulo
546: ratorioiden mittanormaalien jäljitettävän kalib-                          17 §
547: roinnin saatavuudesta.                                      Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
548:    Kansalliseen kalibrointipalveluun kuuluvia
549: tehtäviä hoitavat mittatekniikan keskuksen pä-          Tämä laki tulee voimaan     päivänä
550: teväksi toteamat kalibrointilaboratoriot. Kan-       kuuta 199 .
551: salliset mittanormaalilaboratoriot voivat hoitaa        Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
552: kansalliseen kalibrointipalveluun kuuluvia teh-      täytäntöönpanon kannalta tarpeellisiin toimen-
553: täviä, jos ne täyttävät näiden tehtävien osalta      piteisiin.
554: vastaavat pätevyysvaatimukset.                          Tällä lailla kumotaan mittauspalvelutoimin-
555: 4                         1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 231
556: 
557: nasta 16 päivänä kesäkuuta 1978 annettu ase-       töksessä (510/87) määrätään kansallisten mit-
558: tus (489178) siihen myöhemmin tehtyine muu-        tanormaalien perustamisesta ja mittanormaale-
559: toksineen. Mitä kumotun asetuksen nojalla          ja ylläpitävistä laitoksista, sovelletaan kuiten-
560: kansallisista mittauspaikoista 14 päivänä tou-     kin edelleen 31 päivään joulukuuta 1994.
561: kokuuta 1987 annetussa valtioneuvoston pää-
562: 
563: 
564: 
565: 
566:                                              Laki
567:          mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain muuttamisesta
568: 
569:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
570:    kumotaan mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta 14 päivänä huhtikuuta 1965
571: annetun lain (219/65) 2 §ja 2 luku,
572:    näistä 2 luku sellaisena kuin se on osittain muutettuna 10 päivänä huhtikuuta 1992 annetulla
573: lailla (321/92), sekä
574:    muutetaan lain nimike ja 18 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa,
575: seuraavasti:
576: 
577: 
578:                                          Vakauslaki
579:                        18 §                           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
580:    Asetuksella voidaan säätää poikkeuksia siitä,   kuuta 199 .
581: mitä 3 §:ssä säädetään. Yksityisessä tapaukses-       Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden va-
582: sa voi tällaisen poikkeuksen myöntää kauppa-       kaamisesta annetun lain tällä lailla kumotun
583: ja teollisuusministeriö.                           4 §:n 2 momentin ja 10 §:n nojalla 30 päivänä
584:                                                    huhtikuuta 1992 annettu mittayksikköasetus
585:                                                    (371192) jää kuitenkin edelleen voimaan.
586: 
587:     Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1993
588:                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 232
589: 
590: 
591: 
592: 
593:                                    Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Valtiontakuu-
594:                                 keskuksesta annetun lain muuttamisesta
595:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      lousvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
596: n:o 232 laiksi Valtiontakuukeskuksesta anne-      n:o 35, on hyväksynyt seuraavan lain:
597: tun lain muuttamisesta. Eduskunta, jolle ta-
598: 
599: 
600: 
601: 
602:                                             Laki
603:                       Valtiontakuukeskuksesta annetun lain muuttamisesta
604: 
605:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
606:   lisätään Valtiontakuukeskuksesta 3 päivänä helmikuuta 1989 annettuun lakiin (111189) uusi
607: 16 a § seuraavasti:
608:                   16 a §                          va korvauspäätös voidaan panna täytäntöön
609:       Muutoksenhaku ja täytäntöönpano             muutoksenhausta huolimatta siten kuin yleisis-
610:                                                   sä takuu- ja takausehdoissa tarkemmin määrä-
611:    Takuukeskuksen päätökseen takuun tai. ta-      tään.
612: kauksen myöntämisestä taikka takuun tai ta-
613: kauksen ehtojen muuttamisesta ei saa hakea
614: muutosta valittamalla. Valittaa ei myöskään         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
615: saa, jos ratlcaisu pääasiassa riippuu päätöksen   kuuta 199 .
616: tai toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden har-       Ennen lain voimaantuloa myönnettyihin ta-
617: kitsemisesta.                                     kuisiin ja takauksiin sovelletaan tämän lain
618:    Takuukeskuksen takuuta tai takausta koske-     voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
619: 
620:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1993
621: 
622: 
623: 
624: 
625: 230599A
626:                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 233
627: 
628: 
629: 
630: 
631:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyys-
632:                                 turvalain 25 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta
633: 
634:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asias-
635: n:o 233 laiksi työttömyysturvalain 25 §:n poik-   ta mietintönsä n:o 42, on hyväksynyt seuraa-
636: keuksellisesta soveltamisesta. Eduskunta, jolle   van lain:
637: 
638: 
639: 
640: 
641:                                              Laki
642:                    työttömyysturvalain 25 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta
643: 
644:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
645:                       1§                                              2§
646:   Sen estämättä, mitä työttömyysturvalain           Tämä laki tulee voimaan  pa1vana
647: 25 §:ssä säädetään lain markkamäärien tarkis-     kuuta 199 ja on voimassa vuoden 1994 lop-
648: tamisesta palkkatason muutosta vastaavassa        puun.
649: suhteessa, mainitun palkkatason suhteellisesta
650: muutoksesta vähennetään 1,5 prosenttiyksik-
651: köä.
652: 
653:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
654: 
655: 
656: 
657: 
658: 2307451
659:                              1993 vp -    Eduskunnan vastaus -      HE 234
660: 
661: 
662: 
663: 
664:                                        Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen vuonna 1994 perit-
665:                                    täviä sosiaaliturvamaksuja koskevaksi lainsäädännöksi
666: 
667:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys           ta, jolle valtiovarainvaliokunta on antanut
668: n:o 234 vuonna 1994 perittäviä sosiaaliturva-          asiasta mietintönsä n:o 75, on hyväksynyt
669: maksuja koskevaksi lainsäädännöksi. Eduskun-           seuraavat lait:
670: 
671: 
672: 
673: 
674:                                                  Laki
675:                              kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
676: 
677:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
678:   muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 3 §:n 2
679: momentti, 5 §:n 1 momentti, 6 §, 59 §:n 2 momentti ja 62 §,
680:    sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti ja 59 §:n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1982
681: annetussa laissa (307/82), 5 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (956/72),
682: 6 § osittain muutettuna 4 päivänä marraskuuta 1960 ja 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetuilla
683: laeilla (466/60 ja 588/78) sekä 62 § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82),
684: seuraavasti:
685:                         3§                             poistojen määrä on yli 300 000 markkaa ja
686:                                                        samalla yli 30 prosenttia sanottuna aikana
687:    Yksityinen työnantaja ja valtion liikelaitok-       maksetuista palkoista, kansaneläkemaksun
688: sista annetussa laissa (627/87) tarkoitettu val-       suuruus on 4,90 prosenttia. Jos työnantajan
689: tion liikelaitos suorittaa, niin kuin siitä erikseen   tilikausi ei ole päättynyt vuonna 1992, käyte-
690: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksua               tään vuoden 1991 verotusta varten annetun
691: 2,40 prosenttia 1 päivän tammikuuta ja 31              veroilmoituksen tietoja. Valtiolta ja sen muulta
692: päivän joulukuuta 1994 välisenä aikana mak-            laitokselta kuin edellä mainitulta liikelaitoksel-
693: samiensa ennakkoperinnän alaisten palkkojen            ta, Ahvenanmaan maakunnalta, kunnalliselta
694: määrästä. Kuitenkin jos työnantajan, joka har-         liikelaitokselta, kunnalta ja kuntayhtymältä,
695: joittaa liiketoimintaa ja on velvollinen suorit-       evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakun-
696: tamaan valtiolle tuloveroa, vuodelta 1992 toi-         nalta ja seurakuntainliitolta sekä ortodoksiselta
697: mitettua verotusta varten antamassa veroilmoi-         kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta maksua
698: tuksessa ilmoitettujen kuluvan käyttöomaisuu-          peritään 3,95 prosenttia työntekijälle suoritetun
699: den hankintamenoista tekemien säännönmu-               ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Sii-
700: kaisten poistojen määrä on yli 300 000 mark-           tä, mitä kunnallisella liikelaitoksella tarkoite-
701: kaa ja samalla vähintään 10 ja enintään 30             taan, säädetään tarkemmin asetuksella.
702: prosenttia sanottuna aikana maksetuista pal-
703: koista, kansaneläkemaksun suuruus on 4,00
704: prosenttia vuonna 1994 maksettavista ennak-                               5§
705: koperinnän alaisista palkoista. Jos mainittujen          Vakuutusmaksu on 1,55 penniä vakuutetulle
706: 230885L
707: 2                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 234
708: 
709: kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä,   ka kunnassa on edellisenä vuonna toimitetussa
710: ottaen huomioon, mitä tuloverolaissa (1535/92)     säännönmukaisessa verotuksessa määrätty.
711: säädetään.                                         Kunnan on maksettava 1/12 edellä tarkoitetus-
712:                                                    ta määrästä Iääninverovirastolie viimeistään
713:                                                    kunkin kalenterikuukauden 10 päivänä. Muu-
714:                      6§                            toin kunnan suorituksen maksamisesta, mak-
715:   Vakuutusmaksua ei määrätä vakuutetulle,          suun panosta, liikaa tai aiheettomasti maksetun
716: joka verovuoden päättyessä ei vielä ole täyttä-    suorituksen palauttamisesta, suorituksen korot-
717: nyt 16 vuotta tai joka verovuoden aikana on        tamisesta, viivästysseuraamuksista, kannosta,
718: kuollut.                                           perinnästä, tilittämisestä ja muutoksenhausta
719:                                                    on soveltuvin osin voimassa, mitä työnantajan
720:                       59§                          sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa (366/63)
721:                                                    ja veronkantolaissa (611/78) säädetään työnan-
722:   Kansaneläkerahaston varojen on oltava ka-        tajan sosiaaliturvamaksusta, lukuun ottamatta
723: lenterivuoden päättyessä vähintään neljä pro-      työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun
724: senttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista ko-     lain 5 §:n 1 momentissa säädettyä ilmoitus- ja
725: konaiskustannuksista. Jos kansaneläkevakuu-        vähennysmenettelyä.
726: tuksen tuotot, joihin luetaan myös tämän lain         Eläkelaitoksen osuus eläkkeiden lisäosien
727: 62 §:n mukaiset suoritukset, eivät tähän riitä,    kustannuksista on 55,0 prosenttia maksettujen
728: suoritetaan puuttuva osa valtion varoista. Li-     lisäosien yhteismäärästä. Valtio vastaa lisäosien
729: säksi valtion tulee suorittaa kansaneläkerahas-    kustannuksista siltä osin kuin kunnan suoritus
730: toon sellainen määrä varoja, että rahaston         ja eläkelaitoksen osuus eivät niitä kata.
731: maksuvalmius on kunakin ajankohtana riittä-
732: västi turvattu.                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
733:                                                    kuuta 1994.
734:                                                      Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan
735:                       62 §                         vuonna 1994 maksetuista palkoista suoritetta-
736:   Eläkkeiden lisäosien kokonaiskustannuksista      vaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja 5 §:n
737: vastaavat valtio, kunnat ja kansaneläkelaitos.     1 momenttia vuodelta 1994 toimitettavassa
738:   Kunta maksaa kansaneläkelaitokselle eläk-        verotuksessa. Lain 6 §, 59 §:n 2 momentti ja
739: keiden lisäosien kustannuksiin 1,47 penniä ve-     62 § ovat voimassa 31 päivään joulukuuta
740: roäyriltä niiden veroäyrien yhteismäärästä, jot-   1994.
741: 
742: 
743: 
744: 
745:                                              Laki
746:                       vuodelta 1994 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta
747: 
748:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
749: 
750:                       1§                           veroäyriltä siltä osin kuin veroaynen maara
751:   Poiketen siitä, mitä sairausvakuutuslain         ylittää 80 000 äyriä. Vakuutusmaksua määrät-
752: (364/63) 33 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se   täessä otetaan huomioon, mitä tuloverolaissa
753: on 4 päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa      (1535/92) säädetään.
754: (742/70), säädetään vakuutetun sairausvakuu-
755: tusmaksusta, sanottu maksu on 1,90 penniä                                2§
756: vakuutetulle vuodelta 1994 toimitettavassa           Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur-
757: kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä.   vamaksusta annetun lain (366/63) 1 §:n 1 mo-
758: Vakuutusmaksu on kuitenkin 3,80 penniä va-         mentissa, sellaisena kuin se on 11 päivänä
759: kuutetulle kunnallisverotuksessa vahvistetulta     elokuuta 1978 annetussa laissa (613/78), sääde-
760:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 234                           3
761: 
762: tään työnantajan sairausvakuutusmaksusta, pe-                             3§
763: ritään yksityiseltä työnantajalta ja sellaiselta       Poiketen siitä, mitä sairausvakuutuslain
764: valtion liikelaitokselta, johon sovelletaan val-    59 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on 22
765: tion liikelaitoksista annettua lakia (627/87),      päivänä joulukuuta 1967 annetussa laissa
766: työnantajan sairausvakuutusmaksua 1,45 pro-         (591167) säädetään valtion osuuden vähimmäis-
767: senttia työntekijälle 1 päivän tammikuuta ja 31     määrästä, valtion on vuonna 1994 suoritettava
768: päivän joulukuuta 1994 välisenä aikana suori-       rahastoon sellainen määrä, että rahaston pää-
769: tetun ennakkoperinnän alaisen palkan määräs-        oma kalenterivuoden päättyessä on kahdeksan
770: tä. Kuitenkin valtiolta ja sen muulta laitokselta   prosenttia sairausvakuutuksen vuotuisista ko-
771: kuin edellä mainitulta liikelaitokselta, Ahve-      konaiskustannuksista. Valtion on vuonna 1994
772: nanmaan maakunnalta ja kunnalliselta liikelai-      suoritettava kuukausittain ennakkona määrä,
773: tokselta sekä kunnalta ja kuntayhtymäitä työn-      joka vastaa 1112 valtion sinä vuonna suoritet-
774: antajan sairausvakuutusmaksua peritään 2,70         tavaksi arvioidusta määrästä. Valtion osuuden
775: prosenttia ja evankelis-luterilaiselta kirkolta,    suorittamisesta säädetään tarkemmin asetuk-
776: sen seurakunnalta ja seurakuntainliitolta sekä      sella.
777: ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakun-
778: nalta sairausvakuutusmaksua peritään 7, 70
779: prosenttia työntekijälle 1 päivänä tammikuuta                           4§
780:  1994 tai sen jälkeen sanottuna vuonna suorite-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
781: tun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.        kuuta 1994.
782: 
783: 
784: 
785: 
786:                                               Laki
787:                    eläketuloa saavan henkilön korotetusta sosiaaliturvamaksusta
788: 
789:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
790:                        1§                           neljä prosenttia eläketulosta, ylittävä osa vä-
791:    Jos henkilö saa vuoden 1994 aikana eläke-        hennetään edellä mainittujen pennimäärien
792: tuloa, häneltä peritään sen lisäksi, mitä kan-      suhteessa. Vakuutusmaksujen korotuksen en-
793: saneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta anne-     nakkoperinnästä on voimassa, mitä ennakko-
794: tun lain 5 §:n 1 momentissa ( /93) ja vuodelta      perintälaissa (418/59) säädetään kansaneläke-
795: 1994 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta        vakuutusmaksusta.
796: annetun lain 1 §:ssä ( /93) säädetään, kan-
797: saneläkelain mukaista vakuutusmaksua yksi                                 2§
798: penni ja sairausvakuutusmaksua kolme penniä           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
799: vuodelta 1994 toimiteltavassa kunnallisvero-        kuuta 1994 ja sitä sovelletaan vuodelta 1994
800: tuksessa vahvistettavalta veroäyriltä. Vakuu-       toimiteltavassa verotuksessa.
801: tusmaksujen korotus on kuitenkin yhteensä              Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
802: enintään neljä prosenttia veronalaisesta eläke-     ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
803: tulosta. Jos vakuutusmaksujen korotus ylittää       menpiteisiin.
804: 4                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 234
805: 
806: 
807:                                                Laki
808:                  työnantajan lapsilisämaksun perimätiä jättämisestä vuodelta 1994
809: 
810:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
811:                       1§                          vuonna 1994 peritä 1 päivästä tammikuuta 31
812:   Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur-   päivään joulukuuta.
813: vamaksusta annetun lain (366/63) 1 §:n 1 mo-
814: mentissa, sellaisena kuin se on II päivänä                            2§
815: elokuuta 1978 annetussa laissa (613178), sääde-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tarumi-
816: tään työnantajan 1apsilisämaksusta, maksua ei     kuuta 1994.
817: '~                                        -----
818:        Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
819:                              1993 vp -     Eduskunnan vastaus -      HE 235
820: 
821: 
822: 
823: 
824:                                        Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen työmarkkinatukea
825:                                     koskevaksi Jainsäädännöksi sekä laiksi työttömyysturvalain muut-
826:                                     tamisesta
827: 
828:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys           mista on edistettävä varmistamalla, ettei se
829: n:o 235 työmarkkinatukea koskevaksi lainsää-            johda kohtuuttomiin menetyksiin myöhemmäs-
830: dännöksi sekä laiksi työttömyysturvalain muut-          sä työttömyysturvassa. Kiireellisesti on myös
831: tamisesta. Eduskunnalle on sosiaali- ja terveys-        selvitettävä, miten lasten kotihoidon tuki jär-
832: valiokunta antanut asiasta mietintönsä n:o 47.          jestetään silloin, kun edunsaaja on yksinhuol-
833:    Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan         taja tai kun perheen molemmat huoltajat ovat
834: siitä, että työttömyyden aikana on mahdolli-            työttömiä, jotta se ei vaikuta työttömyyspäivä-
835: suus opiskeluun ottamalla työvoimapoliittisen           rahaan.
836: aikuiskoulutuksen koulutustuen tasossa huo-                Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää,
837: mioon opiskelusta aiheutuvat kustannukset se-           johtaako osittainen työmarkkinatuki muun
838: kä tuen korottamisen motivoiva merkitys. Il-            lainsäädännön periaatteiden kanssa ristiriitai-
839: man työttömyysturvaa, työvoimapoliittista ai-           seen huoltovelvollisuuteen kahden sukupolven
840: kuiskoulutustukea tai opintotukea jäävien ja            asuessa samassa taloudessa.
841: opintoja harjoittavien henkilöiden asema on
842: selvitettävä. Lyhytaikaisten töiden vastaanotta-          Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
843: 
844: 
845: 
846: 
847:                                                   Laki
848:                                    työttömyysturvalain muuttamisesta
849: 
850:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
851:    kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 14 § ja 47 §:n 1
852: momentin 5 kohta,
853:    sellaisina kuin ne ovat, 14 § osittain muutettuna 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla
854: (1365/90) ja 47 §:n 1 momentin 5 kohta 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1367/90),
855: sekä
856:    muutetaan 3 §:n 3 momentti, 13 §, 22 §:n 2 momentti ja 26 §,
857:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 momentti mainitussa 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa
858: laissa (1367/90), 13 § muutettuna 27 päivänä helmikuuta 1987 ja 30 päivänä joulukuuta 1992
859: annetuilla laeilla (226/87 ja 1652/92), 26 § osittain muutettuna 20 päivänä tammikuuta 1989
860: annetulla lailla (69/89), mainitulla 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla (1365/90) ja 12
861: päivänä heinäkuuta 1993 annetulla lailla (665/93), seuraavasti:
862:                        3§                               5 §:n 1 momentin 3, 8 ja 10 kohdassa sekä 2, 5
863:                 Toimeenpanoelimet                       ja 6 momentissa ja 7-11 §:ssä, sosiaalivakuu-
864:                                                         tustoimikuntaa ja työttömyyskassaa sitovan
865:                                                         lausunnon siten kuin asetuksella tarkemmin
866:    Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto              säädetään. Työvoimatoimikunnan tai työvoi-
867: antaa työttömyysturvan saamisen työvoimapo-             matoimiston tulee työttömyyskassan tai sosiaa-
868: liittisista edellytyksistä, joista säädetään 4 §:ssä,
869: 230869T
870: 2                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 235
871: 
872: livakuutustoimikunnan pyynnöstä täydentää            enimmäisajan täyttymistä, maksaa peruspäivä-
873: lausuntoaan viipymättä.                              rahaa tai ansioon suhteutettua päivärahaa li-
874:                                                      säksi enintään sen kalenterikuukauden lop-
875:                                                      puun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta.
876:                       13 §                              Henkilölle, joka on saanut peruspäivärahaa
877:             Oikeus peruspäivärahaan                  tai ansioon suhteutettua päivärahaa 1 momen-
878:                                                      tissa mainitun enimmäismäärän, voidaan mak-
879:    Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka       saa peruspäivärahaa tai ansioon suhteutettua
880: täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan            päivärahaa vasta sen jälkeen, kun hän on
881: saamisen yleiset edellytykset ja työssäoloehdon.     uudelleen täyttänyt päivärahan saamisen edel-
882:    Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24          lytyksenä olevan työssäoloehdon. Samaa rajoi-
883: lähinnä edellisen kuukauden aikana ollut 26          tusta sovelletaan, jos henkilö on jättämällä
884: viikkoa (tarkastelujakso) sellaisessa työssä, jos-   hakematta päivärahaa tai muutoin saanut ai-
885: sa työaika kunakin viikkona on ollut vähintään       kaan sen, ettei 1 momentissa mainittu päivära-
886: 18 tuntia tai jonka työsopimuksen mukainen           hakauden enimmäisaika ole täyttynyt.
887: säännöllinen työaika on tasoittumisjakson ai-           Jos henkilö 1 momentissa tarkoitetun neljän
888: kana ollut keskimäärin vähintään 18 tuntia           vuoden ajan kuluessa on täyttänyt päivärahan
889: viikossa ja palkka työehtosopimuksen mukai-          saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon
890: nen tai, jollei työalalla ole työehtosopimusta,      kahdeksan kuukauden tarkastelujakson aikana,
891: paikkakunnalla maksettavan käyvän palkan             aloitetaan 1 momentissa tarkoitetun neljään
892: mukainen. Työssäoloehdon täyttymisessä ote-          peräkkäiseen kalenterivuoteen sisältyvän 500
893: taan huomioon työ, jota henkilö on tehnyt            päivän laskeminen alusta, kun henkilö uudel-
894: täytettyään 16 vuotta. Lisäksi työssäoloehtoon       leen alkaa saada päivärahaa.
895: sovelletaan mitä 16 §:n 3-5 momentissa sää-
896: detään.                                                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
897:                                                      kuuta 1994 ja sitä sovelletaan työttömyyspäi-
898:                       22 §                           värahaan, joka kohdistuu lain voimaantulon
899:             Peruspäivärahan suuruus                  jälkeiseen aikaan.
900:                                                         Lain 13 §:ssä tarkoitettuun työssäoloehtoon
901:                                                      luetaan lain voimaantulon jälkeiseen aikaan
902:   Peruspäivärahan määrä lasketaan ottaen             kohdistuva työssäolo. Lain 26 §:ssä tarkoitet-
903: huomioon, mitä 17-19 ja 27 §:ssä on säädetty.        tuun peruspäivärahan maksamisen enimmäisai-
904:                                                      kaan luetaan myös tämän lain voimaantuloa
905:                       26 §                           edeltänyt aika. Henkilöllä, joka
906:              Päivärahakauden kesto                      1) tämän lain voimaan tullessa saa peruspäi-
907:                                                      värahaa; tai
908:    Peruspäivärahaa ja ansioon suhteutettua päi-         2) tämän lain voimaan tullessa saa työvoi-
909: värahaa maksetaan yhteensä enintään 500 työt-        mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun
910: tömyyspäivältä neljän peräkkäisen kalenteri-         lain mukaista koulutustukea ja joka ilmoittau-
911: vuoden aikana. Työ-, omavastuu- ja korvaus-          tuu uudelleen työttömäksi työnhakijaksi 14
912: päivien lukumäärä kunakin kalenteriviikkona          päivän kuluessa koulutuksen päättymisestä;
913: saa olla yhteensä enintään viisi. Viiden päivän      taikka
914: enimmäismäärää laskettaessa korvauspäivinä              3) on täyttänyt 13 §:ssä tarkoitetun työssä-
915: pidetään myös niitä päiviä, joina henkilö saa        oloehdon kokonaan tai osittain tämän lain
916: työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne-      voimaantuloa edeltäneenä aikana,
917: tun lain mukaista koulutustukea. Omavastuu-             on oikeus peruspäivärahaan tämän lain voi-
918: päiviksi katsotaan myös 7 §:n 1 momentin,            maan tullessa voimassa olleiden säännösten
919: 8 §:n sekä 9 §:n 1 ja 4 momentin mukaisiin           mukaisesti vähintään 300 työttömyyspäivältä
920: määräaikoihin sisältyvät työttömyyspäivät            kuitenkin enintään joulukuun 31 päivään 1995
921:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-          saakka.
922: detty neljän peräkkäisen kalenterivuoden aika-          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
923: na maksettavasta enimmäismäärästä, voidaan           ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
924: henkilölle, joka on täyttänyt 55 vuotta ennen        menpiteisiin.
925:                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -      HE 235                          3
926: 
927: 
928: 
929: 
930:                                              Laki
931:                                         työmarkkinatuesta
932: 
933:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
934:                     1 luku                         tuen saamisen työvoimapoliittisista edellytyk-
935:                                                    sistä lausunnon siten kuin tässä laissa ja ase-
936:               Yleiset säännökset                   tuksella säädetään.
937:                       1§
938:                                                                          4§
939:                Työmarkkinatuki                                         Rahoitus
940:    Työmarkkinatuki on työttömälle työnhaun            Työmarkkinatuki maksetaan valtion varois-
941: ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden aikaisen    ta. Valtion on suoritettava kansaneläkelaitok-
942: toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki,       selle kuukausittain ennakkoa siten, että en-
943: jonka avulla edistetään ja parannetaan tuen        nakkojen määrä vastaa valtion sinä vuonna
944: saajan työmarkkinoille hakeutumisen tai palaa-     suoritettavaksi arvioitua määrää ja että enna-
945: misen edellytyksiä.                                kot riittävät menojen kattamiseen jokaisena
946:                                                    kuukautena. Valtion rahoituksen suorittamises-
947:                                                    ta ja maksamismenettelystä säädetään asetuk-
948:                       2§                           sella.
949:               Lain soveltamisala                      Tämän lain mukaisesta toiminnasta kansan-
950:                                                    eläkelaitokselle aiheutuvat toimintamenot lue-
951:    Oikeus työmarkkinatukeen tämän lain mu-         taan sen hallintokustannuksiksi.
952: kaisesti on Suomessa asuvalla työttömällä hen-
953: kilöllä:
954:    1) joka ei täytä työttömyysturvalain 13 §:ssä                        2 luku
955: tarkoitettua työssäoloehtoa ja on taloudellisen
956: tuen tarpeessa; tai                                         Työvoimapoliittiset toimenpiteet
957:    2) jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on                               5§
958: päättynyt työttömyysturvalain 26 §:n 1 momen-
959: tissa olevan rajoituksen vuoksi.                              Työllistymisen edistäminen
960:                                                       Työmarkkinatuen saajan työllistymistä voi-
961:                                                    daan työvoimaviranomaisen osoituksesta edis-
962:                       3§                           tää siten, että työmarkkinatuen saaja osallistuu
963:                  Viranomaiset                      työharjoitteluun, koulutukseen, ammatinvalin-
964:                                                    nanohjaus-ja kuntoutustoimenpiteisiin tai mui-
965:    Tämän lain toimeenpanoa johtaa, ohjaa ja        hin kohtuullisiksi katsottaviin työllistymistä
966: kehittää ylimpänä viranomaisena työvoimapo-        edistäviin toimenpiteisiin sen mukaan kuin
967: liittisten asioiden osalta työministeriö ja toi-   tässä luvussa säädetään.
968: meentuloturvaan liittyvien asioiden osalta so-
969: siaali- ja terveysministeriö.                                             6§
970:     Kansaneläkelaitos huolehtii tämän lain mu-
971:                                                                      Työharjoittelu
972: kaisten etuuksien myöntämisestä, maksamises-
973: ta ja takaisinperinnästä.                            Työvoimatoimisto voi osoittaa työmarkkina-
974:     Työvoimaviranomainen antaa työmarkkina-        tuen saajan työelämään perehtymiseksi sekä
975: 4                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -      HE 235
976: 
977: työhönsijoittumisen ja ammattitaidon edistämi-         joittelusopimuksessa työharjoittelun suoritta-
978: seksi työharjoitteluun työpaikalla.                    misen kannalta tarpeellisia ehtoja.
979:    Tämän lain mukaiseen työharjoitteluun osal-
980: listuessaan työmarkkinatuen saaja ei ole työso-
981: pimuslain (320170) 1 §:ssä tarkoitetussa työso-                              9§
982: pimussuhteessa työharjoittelun järjestäjään ei-          Työharjoitteluun osallistuvan vakuutusturva
983: kä työvoimatoimistoon.
984:    Työharjoittelun järjestäjä vastaa työharjoit-          Työharjoittelussa sattuneesta tapaturmasta
985: teluun osallistuvan työturvallisuudesta niin           tai siinä saadusta ammattitaudista suoritetaan
986: kuin työturvallisuuslaissa (299/58) ja nuorten         työmarkkinatuen saajalle korvaus valtion va-
987: työntekijäin suojelusta annetussa laissa (669/67)      roista samojen perusteiden mukaan kuin tapa-
988: sekä niiden nojalla säädetään tai määrätään.           turmavakuutuslaissa (608/48) säädetään työta-
989:                                                        paturmasta siltä osin kuin vahingoittuneella ei
990:                                                        ole oikeutta vähintään saman suuruiseen kor-
991:                         7§                             vaukseen muun lain mukaan.
992:                                                           Asian, joka koskee korvauksen suorittamista
993:           Työharjoittelun järjestäminen                valtion varoista tämän pykälän nojalla, käsit-
994:     Työmarkkinatuen saaja voidaan sijoittaa            telee ensimmäisenä asteena valtiokonttori.
995: valtion, kunnan, kuntayhtymän, muun yhtei-                Työministeriö järjestää työharjoittelussa ole-
996: sön, säätiön tai yksityisen elinkeinonharjoitta-       ville ry hmävastuuvakuutuksen.
997: jan järjestämään työharjoitteluun.
998:     Työmarkkinatuen saajaa ei voida osoittaa                                 10 §
999: työharjoitteluun:
1000:     1) sellaisiin tehtäviin, joista työharjoittelun        Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen
1001: järjestäjä on työharjoittelun aloittamista edel-                       osallistuminen
1002: täneiden kolmen kuukauden aikana tuotannol-              Työmarkkinatuen saajan osallistuessa työ-
1003: lisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai     voimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetus-
1004: Iomauttanut työntekijöitä tai joissa harjoittelun      sa laissa (763/90) tarkoitettuun koulutukseen
1005: järjestäjä työsopimuslain 39 a §:n mukaisesti on       hänen koulutusaikainen toimeentulonsa turva-
1006: muuttanut työntekijän työsuhteen osa-aikaisek-         taan työmarkkinatuella.
1007: si;
1008:     2) jos työharjoittelu aiheuttaisi sen järjestä-
1009: jän palveluksessa olevien työntekijöiden irtisa-                             11§
1010: nomisia tai lomautuksia taikka heidän työsuh-
1011: teidensa ehtojen huonontumista; tai                         Ammatinvalinnanohjaus- ja kuntoutus-
1012:     3) jos työharjoittelusta aiheutuisi sen järjes-                     toimenpiteet
1013: täjälle sellaista etua, että harjoittelu vääristäisi     Kun työmarkkinatuen saaja osallistuu työ-
1014: yritysten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien      voimatoimiston osoittamiin, ammatinvalin-
1015: välistä kilpailua.                                     nanohjauksesta annetussa laissa (43/60) sekä
1016:                                                        työllisyysasetuksessa (130/93) tarkoitettuihin
1017:                                                        koulutus- ja työllistymissedellytyksen selvittä-
1018:                         8§                             miseksi tehtäviin työ- ja koulutuskokeiluihin,
1019:               Työharjoittelusopimus                    työhönkuntoutumisen tutkimuksiin ja työhön
1020:                                                        va1mentautumiseen, hänen toimeentulonsa tur-
1021:    Työvoimatoimisto tekee harjoittelupaikan            vataan työmarkkinatuella.
1022: järjestäjän kanssa työharjoittelusta määräaikai-
1023: sen sopimuksen, josta tulee käydä ilmi harjoit-
1024: telun suoritusaika ja tehtävät, joita harjoitte-                             12 §
1025: luun osallistuva työmarkkinatuen saaja suorit-                     Työllistymissuunnitelma
1026: taa työharjoittelun aikana, sekä harjoittelupai-
1027: kan yhteyshenkilö. Työharjoittelusopimuksesta            Työmarkkinatuen saajan työllistymisedelly-
1028: säädetään tarkemmin asetuksella.                       tysten selvittämiseen ja niiden parantamiseksi
1029:    Työvoimatoimisto voi lisäksi asettaa työhar-        tehtävään suunnitelmaan sovelletaan, mitä
1030:                              1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 235                             5
1031: 
1032: työllisyyslaissa (275/87) ja -asetuksessa sääde-   matoimistossa taikka 2 luvussa tarkoitetussa
1033: tään ja niiden nojalla määrätään.                  työharjoittelussa, koulutuksessa, työkokeilussa
1034:                                                    tai työhallinnon järjestämässä kuntoutuksessa.
1035:                                                    Tätä rajoitusta ei sovelleta henkilöön, joka on
1036:                     3 luku                         tullut työmarkkinoille valmistuttuaan ammat-
1037:    Työmarkkinatuen saamisen edellytykset           tiin oppilaitoksesta.
1038:                                                       Henkilön ei katsota olleen työmarkkinoilla,
1039:                       13 §                         jos hän työssä, yrittäjänä tai työnhakijana
1040:           Oikeus työmarkkinatukeen                 ollessaan on ollut päätoiminen opiskelija.
1041: 
1042:    Työmarkkinatukeen on oikeus työvoimatoi-                              17 §
1043: mistoon ilmoittautuneella kokoaikatyötä hake-            Työvoimapoliittisista toimenpiteistä
1044: valla työkykyisellä työttömällä henkilöllä, joka                  kieltäytyminen
1045: on työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei ole
1046: voitu osoittaa työtä tai jota ei ole voitu            Henkilöllä, joka toistuvasti kieltäytyy työvoi-
1047: osoittaa koulutukseen.                             matoimiston tarjoamista 6 ja 11 §:ssä tarkoite-
1048:    Työmarkkinatuen saajan on säilyttääkseen        tuista taikka muista kohtuullisiksi katsottavista
1049: oikeutensa työmarkkinatukeen ilmoittaudutta-       työllistymistä edistävistä toimenpiteistä tai joka
1050: va työvoimatoimistolle sen määräämällä taval-      kieltäytyy antamasta työnvälityslaissa (246/59)
1051: la.                                                tarkoitettuja selvityksiä, ei ole oikeutta työ-
1052:     Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään,    markkinatukeen kuuden viikon ajalta. Määrä-
1053: osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalla henkilöl-     aika lasketaan siitä päivästä, jona kieltäytymi-
1054: lä on oikeus työmarkkinatukeen, vaikka hän ei      nen on tapahtunut.
1055: hae kokoaikatyötä.                                    Henkilöllä on aina oikeus kieltäytyä työssä-
1056:                                                    käyntialueensa ulkopuolella järjestettävästä
1057:                       14 §                         työharjoittelusta ja ammatinvalinnanohjaus- ja
1058:                                                    kuntoutustoimenpiteistä menettämättä oikeut-
1059: Suomen kansalaisuutta vailla olevan henkilön       taan työmarkkinatukeen.
1060:         oikeus työmarkkinatukeen
1061:                                                                          18 §
1062:    Suomen kansalaisuutta vailla olevalla henki-
1063: löllä on oikeus työmarkkinatukeen tämän lain             Velvollisuus osallistua koulutukseen
1064: mukaisesti edellyttäen, että hänellä on Suomea        Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy
1065: sitovan kansainvälisen sopimuksen tai oleskelu-    menemästä hänelle soveltuvaan 10 §:ssä tarkoi-
1066: tai työluvan perusteella rajoittamaton oikeus      tettuun koulutukseen, joka järjestetään hänen
1067: tehdä täällä työtä.                                työssäkäyntialueellaan, tai koulutukseen, jonka
1068:                                                    ajalta hänellä on oikeus tämän lain tasoisiin
1069:                      15 §                          etuuksiin, tai joka aloitettuaan koulutuksen
1070:           Työmarkkinatuen rajoitukset              ilman pätevää syytä on eronnut tai omasta
1071:                                                    syystään erotettu tällaisesta koulutuksesta, ei
1072:   Työmarkkinatuen saamisedellytyksistä on li-      ole oikeutettu työmarkkinatukeen kuuden vii-
1073: säksi voimassa, mitä työttömyysturvalain           kon ajalta. Määräaika lasketaan koulutuksesta
1074: 5 §:ssä työttömyyspäivärahasta säädetään, jollei   kieltäytymisestä, eroamisesta tai erottamisesta
1075: 2 luvun säännöksistä muuta johdu.                  lukien.
1076:                                                       Edellä 1 momentissa tarkoitettuna koulutuk-
1077:                       16 §                         sena pidetään alle 25-vuotiaan henkilön osalta
1078:                   Odotusaika                       myös ammatillista koulutusta, jossa opiskelija
1079:                                                    saa koulutuksessa oleville kuuluvat kohtuulliset
1080:    Edellä 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetulle henki-    sosiaaliset edut.
1081: lölle maksetaan työmarkkinatukea sen jälkeen,
1082: kun hän työvoimatoimistoon ilmoittaudut-                                 19 §
1083: tuaan tai ilmoittautumistaan edeltäneen kah-               Työvoimapoliittisen toimenpiteen
1084: den vuoden tarkastelujakson aikana on ollut                       keskeyttäminen
1085: yhteensä kolme kuukautta työssä, itsenäisenä
1086: yrittäjänä tai työttömänä työnhakijana työvoi-        Henkilöllä, joka ilman pätevää syytä kes-
1087: 6                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 235
1088: 
1089: keyttää tai joutuu omasta syystään keskeyttä-       1 momentin mukainen menettely on tapahtu-
1090: mään kohtuulliseksi katsottavan 6 §:ssä tarkoi-     nut ennen odotusajan täyttymistä.
1091: tetun työharjoittelun tai 11 §:ssä tarkoitetun
1092: ammatinvalinnanohjaus- tai kuntoutustoimen-
1093: piteen, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen kuu-                          4 luku
1094: den viikon ajalta keskeytymisestä lukien.                 Työmarkkinatuen suuruus ja kesto
1095:    Henkilöllä on oikeus keskeyttää työharjoit-
1096: telu työpaikalla menettämättä oikeuttaan työ-                            23 §
1097: markkinatukeen, kun hän on ollut saman                          Työmarkkinatuen määrä
1098: työharjoittelun järjestäjän tehtävissä yhteensä
1099: kuusi kuukautta.                                      Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttö-
1100:    Henkilöllä on oikeus keskeyttää työharjoit-      myysturvalain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun
1101: telu menettämättä oikeuttaan työmarkkinatu-         päivärahan suuruinen.
1102: keen, jos työharjoittelun järjestäjä olennaisesti      Työmarkkinatuen saajalle, jolla on huollet-
1103: laiminlyö 6 §:n 3 momentissa säädettyä velvoi-      tavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan
1104: tettaan tai laiminlyö noudattaa työharjoittelu-     tuki korotettuna lapsikorotuksella, joka on
1105: sopimuksen ehtoja.                                  työttömyysturvalain 24 §:ssä säädetyn suurui-
1106:                                                     nen.
1107:                                                        Työmarkkinatuen määrä lasketaan ottaen
1108:                       20§
1109:                                                     huomioon mitä työttömyysturvalain 5 luvussa
1110: Oikeus työmarkkinatukeen eräissä tapauksissa        ja 27 ja 27a §:ssä säädetään.
1111:    Työmarkkinatukeen sovelletaan, mitä työttö-                          24§
1112: myysturvalain 7, 7 a, 9, 9 a ja 10 §:ssä työttö-
1113: myyspäivärahasta säädetään.                                 Työmarkkinatuen tarveharkinta
1114:    Henkilöllä, jonka 17 §:ssä tarkoitetusta me-        Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa ote-
1115: nettelystä taikka toistuvasta 18 tai 19 §:ssä       taan huomioon henkilön omat tulot kokonaan
1116: tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, et-    ja hänen puolisonsa tulot 300 markkaa ylittä-
1117: tei hän halua työllistymistä edistäviin toimen-     vältä osalta kuukaudessa. Puolisoon rinnaste-
1118: piteisiin, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen        taan myös sellainen henkilö, jonka kanssa
1119: ennen kuin hän on ollut työssä tai 10 §:ssä         hakija avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää
1120: tarkoitetussa koulutuksessa vähintään kahdek-       yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olo-
1121: san viikkoa.                                        suhteissa. A viopuolisoita, jotka välien rikkou-
1122:    Toistuvan työstä kieltäytymisen tai sitä vas-    tumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei
1123: taavan menettelyn osalta työmarkkinatukeen          pidetä puolisoina. Tuloina ei kuitenkaan oteta
1124: sovelletaan, mitä työttömyyspäivärahasta työt-      huomioon:
1125: tömyysturvalain 11 §:ssä säädetään.                    1) lapsilisää;
1126:                                                        2) lasten kotihoidon tuen perusosaa ja sisa-
1127:                       21 §                          ruskorotusta;
1128:                                                        3) asumistukea;
1129:       Oikeus työmarkkinatukeen odotus- tai             4) sotilasavustusta;
1130:                määräajan kuluessa                      5) sotilasvammalain (404/48) mukaista elin-
1131:    Työmarkkinatukea maksetaan sen estämättä,        korkoa ja täydennyskorkoa;
1132: mitä 16-19 §:ssä säädetään, siltä ajalta, jona         6) rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaista
1133: henkilö odotus- tai määräaikana on 2 luvussa        rintamasotilaseläkettä;
1134: tarkoitetussa koulutuksessa, työharjoittelussa,        7) perhe-eläkelain (38/69) mukaista lisäosaa;
1135: työkokeilussa tai kuntoutuksessa.                      8) sosiaalihuoltolain (71 0/82) mukaista toi-
1136:                                                     meentulotukea; sekä
1137:                                                        9) vian, vamman tai haitan perusteella mak-
1138:                       22 §                          settavaa erityisten kustannusten korvausta.
1139:     Määräajan laskeminen eräissä tapauksissa           Omat ja puolison 1 momentissa tarkoitetut
1140:                                                     tulot vahvistetaan käyttäen hyväksi verotukses-
1141:   Määräaika lasketaan 16 §:ssä tarkoitetun          sa todettuja tuloja. Työmarkkinatuki määrä-
1142: odotusajan päättymisestä, jos 17-19 tai 20 §:n      tään kuitenkin tuen maksamisajankohdan ti-
1143:                              1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 235                        7
1144: 
1145: lannetta vastaavaksi joko arvioitujen tai muu-     työkokeilussa taikka työhallinnon järjestämäs-
1146: toin todettavissa olevien tulojen perusteella.     sä kuntoutuksessa.
1147: Valtioneuvosto vahvistaa yleiset perusteet, joi-
1148: den nojalla kansaneläkelaitos antaa paikallis-
1149: toimistoilleen asiaa koskevat toimintaohjeet
1150:    Edellä 23 §:ssä tarkoitetun täysimääräisen                              26§
1151: työmarkkinatuen kuukautta kohden lasketusta                     Osittainen työmarkkinatuki
1152: määrästä vähennetään huoltovelvollisella 75
1153: prosenttia siitä 1 ja 2 momentin mukaisesti           Vanhempiensa taloudessa asuvan 2 §:n 1
1154: määrätystä tulojen osasta, joka ylittää 5 540      kohdassa tarkoitetun henkilön työmarkkinatu-
1155: markkaa kuukaudessa. Yksinäisellä henkilöllä       ki on 60 prosenttia 23-25 §:n mukaisesti las-
1156: vähennetään vastaavasti 75 prosenttia siitä 1 ja   ketusta työmarkkinatuesta.
1157: 2 momentin mukaisesti määrätystä tulojen              Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta
1158: osasta, joka ylittää kaksi kolmasosaa huolto-      aikana, jona henkilö on 2 luvussa tarkoitetussa
1159: velvollisen edellä mainitusta tulorajasta. Yksi-   koulutuksessa, työharjoittelussa, työkokeilussa
1160: näisen henkilön tuloraja korotetaan lähimpään      taikka työhallinnon järjestämässä kuntoutuk-
1161: kymmeneen markkaan. Huoltovelvollisen tulo-        sessa.
1162: rajaa korotetaan 630 markalla jokaisen huol-
1163: lettavan alle 18-vuotiaan lapsen osalta.
1164:    Sen estämättä, mitä tässä pykälässä sääde-
1165:                                                                            27 §
1166: tään, työmarkkinatukena maksetaan enintään
1167: työttömyysturvalain 27 §:n 1 momentin mukai-                     Työmarkkinatuen kesto
1168: sesti laskettu markkamäärä.
1169:    Jos maan yleinen palkkataso olennaisesti          Työmarkkinatuki on kestoltaan rajoittama-
1170: muuttuu, asetuksella on tarkistettava tässä        ton. Työ- ja työmarkkinatukipäivien lukumää-
1171: pykälässä säädetyt markkamäärät palkkatason        rä kunakin kalenteriviikkona saa olla yhteensä
1172: muutosta vastaavassa suhteessa.                    enintään viisi.
1173: 
1174: 
1175:                       25 §
1176:       Työmarkkinatuen maksaminen ilman
1177:                 tarveharkintaa                                           5 luku
1178:    Taloudellisen tuen tarvetta ei edellytetä 180     Työmarkkinatuen hakeminen ja maksaminen
1179: ensimmäisen päivän aikana sellaiselta henkilöl-
1180: tä, jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on                                  28 §
1181: päättynyt työttömyysturvalain 26 §:n 1 momen-
1182: tissa olevan rajoituksen vuoksi. Henkilölle,                Työmarkkinatuen hakeminen
1183: joka on täyttänyt työttömyysturvalain 13 ja           Työmarkkinatukea haetaan kansaneläkelai-
1184: 16 §:ssä säädetyn työssäoloehdon ja saanut         toksen paikallistoimistolta. Paikallistoimiston
1185: työttömyyspäivärahaa        työttömyysturvalain    tulee pyytää 3 §:n mukainen lausunto.
1186: 26 §:n 1 momentin mukaisen enimmäismäärän,            Työmarkkinatukea ei ilman erityistä syytä
1187: aloitetaan sanotun 180 päivän laskeminen alus-     myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin kol-
1188: ta, kun henkilö uudelleen täyttää työmarkki-       men kuukauden ajalta ennen sen hakemista.
1189: natuen saantiehdot
1190:    Taloudellisen tuen tarvetta ei myöskään edel-
1191: lytetä sellaiselta 55 vuotta täyttäneeltä henki-
1192: löltä, joka työttämäksi joutuessaan on täyttä-                             29 §
1193: nyt työttömyysturvalain 13 §:n 2 momentissa
1194:                                                            Työmarkkinatuen maksaminen
1195: tai 16 §:n 2-5 momentissa tarkoitetun työssä-
1196: oloehdon.                                            Työmarkkinatuki maksetaan enintään viidel-
1197:    Taloudellisen tuen tarvetta ei myöskään edel-   tä päivältä kalenteriviikossa odotusajan päät-
1198: lytetä aikana, jona henkilö on 2 luvussa tar-      tymisestä lukien. Lisäksi työmarkkinatuen
1199: koitetussa koulutuksessa, työharjoittelussa,       maksamisesta on soveltuvin osin voimassa,
1200: 8                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -      HE 235
1201: 
1202: mitä työttömyysturvalain 44 §:ssä työttömyys-       ajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta
1203: päivärahan maksamisesta säädetään.                  tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä
1204:                                                     edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on
1205:                                                     tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Va-
1206:                    6 luku                           lituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina
1207:                 Muutoksenhaku                       toimitettava asianomaiselle muutoksenhakueli-
1208:                                                     mene 60 päivän kuluessa valitusajan päättymi-
1209:                      30§                            sestä.
1210: Kansaneläkelaitoksen päätös ja muutoksenhaku
1211:                                                                             32§
1212:    Kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston tu-               Päätöksen tiedoksisaantipäivä
1213: lee työmarkkinatuen myöntämistä ja epäämistä
1214: sekä takaisinperintää koskevassa asiassa antaa        Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätök-
1215: tuen hakijalle kirjallinen päätös.                  sestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun
1216:    Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymä-         päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan
1217: tön saa hakea siihen muutosta työttömyystur-        osoitteella, jollei muuta näytetä.
1218: valautakunnalta ja työttömyysturvalautakun-
1219: nan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudel-                              33 §
1220: ta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea             Lainvoimatsen päätöksen poistaminen
1221: muutosta valittamalla.
1222:    Valituskirjelmä on toimitettava kansaneläke-        Jos työmarkkinatukea koskeva lainvoimai-
1223: laitoksen paikallistoimistoon 30 päivän kulues-     nen päätös on perustunut väärään tai puutteel-
1224: sa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä       liseen selvitykseen tai päätös on ilmeisesti
1225: tiedon.                                             lainvastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen
1226:    Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutok-         hakemuksesta tai kansaneläkelaitoksen esityk-
1227: senhausta huolimatta noudatettava, kunnes           sestä ja asianosaista kuultuaan poistaa päätök-
1228: asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.      sen ja ottaa tai määrätä asian uudelleen käsi-
1229:    Työvoimaviranomaisen 3 §:n mukaan anta-          teltäväksi.
1230: masta sitovasta lausunnosta ei saa erikseen            Kansapeläkelaitos voi väliaikaisesti keskeyt-
1231: hakea muutosta valittamalla.                        tää etutiden maksamisen tai maksaa sen esityk-
1232:                                                     s~så mukaisena, kunnes asia on uudelleen
1233:                       31 §                          ~atkaistu.
1234: 
1235:                    Itseoikaisu                         Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun
1236:                                                     myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämises-
1237:    Kansaneläkelaitoksen on käsiteltävä etuutta      tä, ilmenee uutta selvitystä, kansaneläkelaitok-
1238: koskeva hakijan valitus oikaisuasiana. Jos va-      sen on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläke-
1239: lituksessa esitetyt vaatimukset hyväksytään kai-    laitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätök-
1240: kilta osin, asiasta on annettava oikaisupäätös.     sen estämättä myöntää evätyn edun tai myön-
1241: Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin            tää edun aikaisempaa suurempana. Myös työt-
1242: 30 §:ssä säädetään.                                 tömyysturvalautakunta voi menetellä vastaa-
1243:    Jos valituksen kohteena olevaa päätöstä ei       vasti valitusasiaa käsitellessään. Päätökseen saa
1244: oikaista 1 momentissa mainituin tavoin, kan-        hakea muutosta siten kuin 30 §:ssä säädetään.
1245: saneläkelaitoksen on 30 päivän kuluessa vali-
1246: tusajan päättymisestä toimitettava valituskirjel-
1247: mä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenha-                                7 luku
1248: kuelimen käsiteltäväksi. Jos valituksessa esite-                    Erinäisiä säännöksiä
1249: tyt vaatimukset hyväksytään osittain, kansan-
1250: eläkelaitos voi kuitenkin väliaikaisella päätök-                            34§
1251: sellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä                     Työvoimapoliittinen lausunto
1252: osin, kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn
1253: vaatimuksen. Jos valitusasia on jo muutoksen-         Työvoimatoimisto tai työvoimatoimikunta
1254: hakuelimen käsittelyssä, on tästä ilmoitettava      antaa kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolle
1255: sille viipymättä.                                   lausunnon 13-22 §:ssä, 25 §:n 3 momentissa ja
1256:    Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määrä-         26 §:n 2 momentissa säädettyjen työmarkkina-
1257:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 235                            9
1258: 
1259: tuen edellytysten täyttymisestä. Lausunto an-       tuvasti työmarkkinatukea, kansaneläkelaitok-
1260: netaan 15 §:ssä säädetyistä edellytyksistä aino-    sen paikallistoimisto saa periä tältä ajalta
1261: astaan siltä osin kuin työmarkkinatukeen so-        perusteettomasti maksetun peruspäivärahan ta-
1262: velletaan, mitä työttömyysturvalain 5 §:n 1         kautuvasti maksetusta työmarkkinatuesta. Vas-
1263: momentin 3, 8 ja 10 kohdassa sekä 2, 5 ja 6         taavasti paikallistoimisto saa periä perusteetto-
1264: momentissa työttömyyspäivärahasta säädetään.        masti maksetun työmarkkinatuen takautuvasti
1265:    Lausunto on kansaneläkelaitoksen paikallis-      suoritettavasta peruspäivärahasta.
1266: toimistoa sitova. Työvoimatoimiston tai työ-
1267: voimatoimikunnan tulee paikallistoimiston                                37 §
1268: pyynnöstä täydentää lausuntoaan viipymättä.                           Ulosmittaus
1269:    Lausuntoa ei kuitenkaan anneta silloin, kun
1270: työntekijä on Iomautettu määräajaksi työttö-          Työmarkkinatukea ei saa ulosmitata. Sopi-
1271: myysturvalain 17 tai 18 §:ssä tarkoitetulla ta-     mus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan
1272: valla ja lomautus koskee vähintään kymmentä         oikeuden siirt-ämistä-toiselle, ön mitätön.
1273: työntekijää.                                                             38 §
1274:                      35 §                                          Rangaistussäännös
1275:                 Takaisinperintä                       Rangaistus työmarkkinatuen petollisesta
1276:                                                     hankkimisesta tai sen yrityksestä tuomitaan sen
1277:    Jos työmarkkinatukea on maksettu aiheetta        mukaan mitä rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä
1278: tai määrältään liian suurena, aiheettomasti         säädetään.
1279: maksettu tuki on perittävä takaisin. Takaisin ei
1280: kuitenkaan voida periä tukea, joka on makset-                            39 §
1281: tu aikaisemmin kuin viisi vuotta ennen sitä,               Työttömyysturvalain soveltaminen
1282: kun tuen aiheettoman maksamisen syy on
1283: tullut kansaneläkelaitoksen tietoon.                  Jollei tästä laista muuta seuraa, sovelletaan
1284:    Työmarkkinatuki voidaan jättää osittain tai      työmarkkinatukeen, mitä työttömyysturvalain
1285: kokonaan takaisin perimättä, jos se katsotaan       28 §:n 4 ja 6 momentissa, 29, 32, 36, 36 a ja
1286: kohtuulliseksi ja tuen maksamisen ei ole kat-       39 §:ssä, 42 §:n 2-5 momentissa, 43 a, 43 b ja
1287: sottava johtuneen hakijan vilpillisestä menette-    43 c §:ssä, 44 §:n 3 momentissa ja 46 §:ssä työt-
1288: lystä tai törkeästä tuottamuksesta taikka jos       tömyyspäivärahasta ja työttömyysturva-asiasta
1289: takaisin perittävä määrä on vähäinen.               säädetään.
1290:    Lisäksi työmarkkinatuen takaisin periruisestä
1291:                                                                        40 §
1292: on soveltuvin osin voimassa, mitä työttömyys-
1293: turvalain 31 §:ssä säädetään takaisinperinnästä.                Tarkemmat säännökset
1294:                                                       Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
1295:                     36§                             töönpanosta annetaan asetuksella.
1296: Työmarkkinatuen periminen eräissä tapauksissa
1297:    Jos henkilö on saanut työmarkkinatukea                              8 luku
1298: samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takau-                 Voimaantulosäännökset
1299: tuvasti sairausvakuutuslain (364/63) mukaista
1300: päivärahaa, tapaturmavakuutuslain mukaista                              41§
1301: päivärahaa tai tapaturmaeläkettä tai työttö-                      Voimaantulosäännös
1302: myysturvalain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettua        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1303: etuutta, kansaneläkelaitos saa periä tältä ajalta   kuuta 1994.
1304: perusteettomasti maksetun määrän takautuvas-          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1305: ti suoritettavasta etuudesta.                       ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
1306:    Lisäksi työmarkkinatuen periruisestä on so-      menpiteisiin.
1307: veltuvin osin voimassa, mitä työttömyysturva-
1308: lain 45 §:n 2 momentissa säädetään.                                        42§
1309:    Jos henkilö on saanut perusteettomasti työt-                     Siirtymäsäännös
1310: tömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa sa-
1311: malta ajalta, jolta hänelle myönnetään takau-         Lain 2 §:n 2 kohtaa sovelletaan, jos oikeus
1312: 2 230869T
1313: 10                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 235
1314: 
1315: työttömyyspäivärahaan on päättynyt tämän             veharkintaa koskevia säännöksiä, henkilöllä on
1316: lain tultua voimaan. Jos henkilön peruspäivä-        oikeus työmarkkinatukeen, jos hän on talou-
1317: rahaan on sovellettu tämän lain voimaan tul-         dellisen tuen tarpeessa.
1318: lessa voimassa olleita työttömyysturvalain tar-
1319: 
1320: 
1321: 
1322: 
1323:                                                Laki
1324:              työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta
1325: 
1326:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1327:   muutetaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 3 päivänä elokuuta 1990 annetun lain
1328: (763/90) 15 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:
1329: 
1330:                        15 §                            Lakia sovelletaan, jos oikeus koulutustukeen
1331:               Oikeus koulutustukeen                  alkaa tämän lain tultua voimaan. Laskettaessa
1332:                                                      15 §:ssä tarkoitettua määräaikaa, otetaan huo-
1333:    Koulutustukeen on oikeus 17 vuotta täyttä-        mioon mvös tämän lain voimaantuloa edeltä-
1334: neellä opiskelijalla, joka työttömäksi jäädes-       nyt aika.·
1335: sään tai koulutuksen aloittaessaan on täyttänyt         Henkilöllä, jonka oikeus ansioon suhteutet-
1336: työttömyysturvalain 13 §:n 2 momentissa tai          tuun työttömyyspäivärahaan on päättynyt
1337: 16 §:ssä tarkoitetun työssäoloehdon ja joka ei       työttömyysturvalain 26 §:n 1 momentissa tar-
1338: ole saanut työttömyyspäivärahaa työttömyys-          koitetun enimmäisajan vuoksi ennen tämän
1339: turvalain 26 §:ssä tarkoitettua enimmäisaikaa.       lain voimaantuloa, on sen estämättä, mitä
1340:    Koulutustuki maksetaan perustukena tai an-        15 §:ssä säädetään, oikeus perustukeen ja mui-
1341: siotukena. Perustukea ei makseta siltä ajalta,       hin opintososiaalisiin etuuksiin.
1342: jolta opiskelijana on oikeus saada ansiotukea.
1343:                                                         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1344:                                                      ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
1345:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-           menpiteisiin.
1346: kuuta 1994.
1347: 
1348: 
1349: 
1350: 
1351:                                                 Laki
1352:                                   työntekijäin eläkelain muuttamisesta
1353: 
1354:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1355:   muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 4 c §:n 1
1356: momentin 4 kohta sekä 3 momentti, 4 1§:n 3 momentti, 6 a §:n 2 momentin 4 kohta ja 3 momentti
1357: sekä 19 a §:n 3 momentti,
1358:   sellaisina kuin ne ovat, 4 c §:n 1 momentin 4 kohta sekä 3 momentti ja 6 a §:n 2 momentin 4
1359: kohta ja 3 momentti 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (559/93), 4 1 §:n 3 momentti 27
1360: päivänä maaliskuuta 1991 annetussa laissa (612/91) ja 19 a §:n 3 momentti 18 päivänä tammikuuta
1361: 1985 annetussa laissa (50/85), seuraavasti:
1362:                              1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 235                          11
1363: 
1364:                        4 c§                            Edellä 1 momentissa tarkoitettua 360 päivää
1365:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on 60 vuot-      laskettaessa jätetään huomioon ottamatta päi-
1366: ta täyttäneellä pitkäaikaisesti työttömällä työn-   vät, joilta työntekijä on saanut:
1367: tekijällä, edellyttäen että:
1368:                                                        4) työttömyysturvalain mukaista päivärahaa
1369:   4) hän esittää työttömyyskassan tai kansan-       tai työmarkkinatuesta annetun lain mukaista
1370: eläkelaitoksen todistuksen siitä, ettei hänellä     työmarkkinatukea enintään 180 päivältä, yh-
1371: työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 2 momentin          teensä kuitenkin enintään työttömyysturvalain
1372: mukaan enää ole oikeutta työttömyyspäivära-         26 §:ssä säädettyä enimmäismäärää vastaaviita
1373: haan.                                               päiviltä;
1374:   Työttömyyseläke on yhtä suuri kuin se tä-            Jos työntekijä on saanut työttömyyspäivära-
1375: män lain mukainen työkyvyttömyyseläke, joka         haa työttömyysturvalain 26 §:n 2 momentin
1376: työntekijälle olisi myönnetty, jos hänellä työt-    perusteella ennen kuin työsuhteen päättymises-
1377: tömäksi joutuessaan olisi ollut oikeus työky-       tä on kulunut 1 tai 2 momentissa tarkoitetut
1378: vyttömyyseläkkeeseen. Eläkettä määrättäessä         360 päivää, luetaan tämän työsuhteen perus-
1379: työntekijän katsotaan joutuneen työttömäksi         teella myönnettävää työkyvyttömyyseläkettä
1380: sinä päivänä, jolta hänelle on ensimmäisen          määrättäessä tuleva aika eläkkeeseen oikeutta-
1381: kerran suoritettu työttömyyspäivärahaa tai          vaksi ajaksi.
1382: työmarkkinatukea 60 viimeksi kuluneen viikon
1383: aikana laskettuna päivästä, joka on aikaisin-
1384: taan kuukautta ennen 1 momentin 3 kohdassa
1385: tarkoitetun työvoimaviranomaisen antaman to-
1386: distuksen antamispäivästä.                                              19 a §
1387: 
1388:                                                        Jos työntekijä on saanut työttömyysturvalain
1389:                       4 1§                          mukaista työttömyyspäivärahaa tai työmarkki-
1390:                                                     natuesta annetun lain mukaista työmarkkina-
1391:   Edellä 4 k §:n 3 momentissa tarkoitettu           tukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään
1392: harkinnanvarainen kuntoutusavustus on enin-         eläkettä takautuvasti, eläkelaitoksen on työttö-
1393: tään kuudelta kuukaudelta lasketun kuntoutus-       myyskassan tai sosiaalivakuutustoimikunnan
1394: rahan suuruinen. Harkinnanvarainen kuntou-          vaatimuksesta suoritettava takautuvasti mak-
1395: tusavustus määritellään kertasuorituksena ja        settava eläke työttömyyskassalle tai sosiaaliva-
1396: maksetaan yhdessä tai useammassa erässä.            kuutustoimikunnalle siltä osin kuin se vastaa
1397: Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta ei mak-        samalta ajalta maksettua työttömyyspäivära-
1398: seta ajalta, jolta työntekijällä on oikeus työt-    han tai työmarkkinatuen määrää.
1399: tömyysturvalain mukaiseen työttömyyspäivära-
1400: haan taikka työmarkkinatuesta annetun lain
1401: mukaiseen työmarkkinatukeen.                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1402:                                                     kuuta 1994.
1403:                       6a§
1404: 12                          1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 235
1405: 
1406: 
1407: 
1408: 
1409:                                                 Laki
1410:         lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 ja 7 §:n muuttamisesta
1411: 
1412:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti                                      .         .     .     . ....
1413:    muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhyt~ikaisissa ty_?suhteissa ole:vien työntekiJalO
1414: eläkelain (134/62) 1 §:n 1 momentti ja 7 §:n 2 momentm 4 kohta Ja 3 momentti,                   .    _
1415:    sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti    päivänä      ~      kuuta 199-3 annetussa la~ssa
1416: (      /93) ja 7 §:n 2 momentin 4 kohta ja 3 momentti 28 paivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa
1417: (560/93), -seuraavasti:
1418: 
1419:                         1§                                                  7§
1420:    Työntekijälle, joka sen vuoden jälkeen, jona
1421: hän on täyttänyt 13 vuotta, työskentelee met-            Edellä 1 momentissa tarkoitettua 540 päivää
1422: sätyössä, uittotyössä, maatila- ja puutarhata-        laskettaessa jätetään huomioon ottamatta päi-
1423: louden eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennus-      vät, joilta työntekijä on saanut:
1424: työssä, maanparannustyössä, turveteollisuus-
1425: työssä, satamatyössä tai kotimaanliikenteen             4) työttömyysturvalain (602/84) mukaista
1426: aluksissa tai, sikäli kuin asetuksella säädetään,     päivärahaa tai työmarkkinatuesta annetun lain
1427: muulla sellaisella alalla, jolle lyhytaikaiset työ-   (    /93) mukaista työmarkkinatukea enintään
1428: suhteet ovat luonteenomaisia, on työnantajan          180 päivältä, yhteensä kuitenkin enintään työt-
1429: kustannettava eläketurva vanhuuden ja työky-          tömyysturvalain 26 §:ssä säädettyä enimmäis-
1430: vyttömyyden varalta sekä tällaisen työntekijän        määrää vastaaviita päiviltä;
1431: omaisille työeläketurva tämän lain mukaan.
1432: Työntekijä on velvollinen osallistumaan tämän            Jos työntekijä on saanut työttömyyspäivära-
1433: lain mukaisen eläketurvan kustantamiseen siten        haa työttömyysturvalain 26 §:n 2 momentin
1434: kuin 10 c §:ssä säädetään. Jos tässä laissa ei        perusteella ennen kuin työkyvyttömyyden pää-
1435: toisin säädetä, on soveltuvin osin muutoin            asiallisena syynä olevan sairauden, vian tai
1436: voimassa, mitä työntekijäin eläkelain (395/61)        vamman saamisesta on kulunut 1 ja 2 momen-
1437: 3 §:n 2-4 momentissa, 4 §:n 1, 3 ja 5 momen-          tissa tarkoitetut 540 päivää, luetaan työkyvyt-
1438: tissa, 4 a-4 d ja 4 f-4 n §:ssä, 5 §:n 6 momen-       tömyyseläkettä määrättäessä eläkkeeseen oi-
1439: tissa, 5 c, 7 a-7 c, 8, 8 a-8 g, 9, 9 a, 10, 10 a,    keuttavaksi myös tulevan ajan palkka.
1440: 12, 13 a, 13 b ja 14 §:ssä, 15 §:n 2 momentissa,
1441: 15 a, 15 b, 16, 17, 17 a, 17 b, 18, 19 a-19 e,
1442: 20-21 b, 22 ja 23 §:ssä säädetään.                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1443:                                                       kuuta 1994.
1444:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -HE 235                                13
1445: 
1446:                                               Laki
1447:      työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
1448: 
1449:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1450:    muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun
1451: lain (559/93) voimaantulosäännöksen 2, 5 ja 9 momentti seuraavasti:
1452:                                                     tekijäin eläkelain 4 c §:ää sellaisena kuin se on
1453:    Tätä lakia sovelletaan sellaisiin eläkkeisiin,   tämän lain voimaan tullessa. Säännöstä sovel-
1454: joissa eläketapahtuma sattuu tämän lain tultua      lettaessa työntekijällä katsotaan olevan oikeus
1455: voimaan. Tämän lain 5 b §:n 2 ja 5-8 mo-            päivärahaan myös työttömyysturvalain 12 §:ssä
1456: menttia sovelletaan kuitenkin myös eläkkeisiin,     tarkoitettuna omavastuuaikana ja 1 päivänä
1457: joissa eläketapahtuma on sattunut ennen lain        tammikuuta 1994.
1458: voimaantuloa.
1459:                                                       Tämän lain 8 §:n 2 momentissa ja 19 b §:n 4
1460:    Ennen tämän lain voimaantuloa 55 vuotta          momentissa säädetty markkamäärä vastaa vuo-
1461: täyttäneeseen työntekijään, jolla tämän lain        delle 1966 vahvistettua palkkaindeksilukua.
1462: voimaan tullessa on oikeus työttömyysturva-
1463: lain mukaiseen päivärahaan tai työvoimapoliit-
1464: tisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukai-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1465: seen koulutustukeen, sovelletaan edelleen työn-     kuuta 1994.
1466: 
1467: 
1468: 
1469: 
1470:                                               Laki
1471:        lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain
1472:                                voimaantulosäännöksen muuttamisesta
1473: 
1474:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1475:   muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
1476: eläkelain muuttamisesta annetun lain (560/93) voimaantulosäännöksen 3 momentti seuraavasti:
1477:                                                     lettaessa työntekijällä katsotaan olevan oikeus
1478:    Ennen tämän lain voimaantuloa 55 vuotta          päivärahaan myös työttömyysturvalain 12 §:ssä
1479: täyttäneeseen työntekijään, jolla tämän lain        tarkoitettuna omavastuuaikana ja 1 päivänä
1480: voimaan tullessa on oikeus työttömyysturva-         tammikuuta 1994.
1481: lain mukaiseen päivärahaan tai työvoimapoliit-
1482: tisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukai-
1483: seen koulutustukeen, sovelletaan edelleen työn-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1484: tekijäin eläkelain 4 c §:ää sellaisena kuin se on   kuuta 1994.
1485: tämän lain voimaan tullessa. Säännöstä sovel-
1486: 14                        1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 235
1487: 
1488:                                              Laki
1489:                                   kansaneläkelain muuttamisesta
1490: 
1491:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1492:   muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 22 a §:n 1 momentin 4
1493: kohta ja 2 momentti, 22 c §:n 1 momentin 4 kohta ja 43 a §:n 2 momentti,
1494:   sellaisina kuin ne ovat, 22 a §:n 1 momentin 4 kohta ja 2 momentti sekä 22 c §:n 1 momentin
1495: 4 kohta 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (564/93) ja 43 a §:n 2 momentti 18 päivänä
1496: tammikuuta 1985 annetussa laissa (53/85), seuraavasti:
1497: 
1498:                       22a§                         nut työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain
1499:   Sen estämättä, mitä 22 §:ssä säädetään, 58       26 §:n 2 momentin perusteella ennen kuin työn
1500: vuotta täyttäneellä vakuutetulla on oikeus saa-    lopettamisesta tai ansiotulojen vähentymisestä
1501: da työkyvyttömyyseläkettä yksilöllisenä var-       on kulunut 1 momentissa tarkoitetut 360 päi-
1502: haiseläkkeenä, jos hänen työkykynsä, huo-          vää.
1503: mioon ottaen sairaus, vika tai vamma, ikään-
1504: tymiseen liittyvät tekijät, ammatissaolon pitkä-
1505: aikaisuus, hänelle työstä aiheutunut rasittunei-                       22 c§
1506: suus ja kuluneisuus sekä työolosuhteet, on           Oikeus 20 §:n 1 momentin 3 kohdan mukai-
1507: pysyvästi siinä määrin alentunut, ettei hänen      seen työttömyyseläkkeeseen on pitkäaikaisesti
1508: kohtuudella voida edellyttää enää jatkavan         työttömällä vakuutetulla edellyttäen, että:
1509: ansiotyötään. Eläkkeen saamisen edellytyksenä
1510: on lisäksi, että vakuutettu on joko lopettanut       4) hän esittää työttömyyskassan tai kansan-
1511: ansiotyön tai että hänen ansiotulonsa voidaan      eläkelaitoksen todistuksen siitä, ettei hänellä
1512: arvioida kuukaudessa pienemmiksi kuin 689,58       työttömyysturvalain 26 §:n mukaan ole enää
1513: markkaa. Työn lopettamisen tai ansiotulojen        oikeutta työttömyysturvalain mukaiseen päivä-
1514: vähentymisen tulee olla tapahtunut aikaisin-       rahaan.
1515: taan 360 päivää ennen yksilölliseen var-
1516: haiseläkkeeseen tai työntekijäin eläkelain 8 §:n
1517: 4 momentissa tarkoitettujen lakien mukaiseen                            43 a §
1518: osaeläkkeeseen oikeuttavan työkyvyttömyyden
1519: alkamista. Tällöin jätetään huomioon ottamat-         Jos vakuutettu on saanut työttömyysturva-
1520: ta päivät, joilta vakuutettu on saanut:            lain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työ-
1521:                                                    markkinatuesta annetun lain mukaista työ-
1522:   4) työttömyysturvalain (602/84) mukaista         markkinatukea samalta ajalta, jolta hänelle
1523: päivärahaa tai työmarkkinatuesta annetun lain      myönnetään eläkettä takautuvasti, on työttö-
1524: (    /93) mukaista työmarkkinatukea enintään       myyskassan tai kansaneläkelaitoksen vaati-
1525: 180 päivältä, yhteensä kuitenkin enintään työt-    muksesta takautuvasti maksettava eläke suori-
1526: tömyysturvalain 26 §:ssä säädettyä enimmäis-       tettava työttömyyskassalle tai kansaneläkelai-
1527: määrää vastaaviita päiviltä;                       tokselle siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta
1528:                                                    maksetun työttömyyspäivärahan tai työmark-
1529:    Poiketen siitä, mitä 1 momentin kolmannes-      kinatuen määrää.
1530: sa virkkeessä säädetään työn lopettamisen tai
1531: ansiotulojen vähentymisen ja yksilölliseen var-
1532: haiseläkkeeseen oikeuttavan työkyvyttömyyden          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1533: tai työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa      kuuta 1994.
1534: tarkoitettujen lakien mukaiseen osaeläkkeeseen        Tämän lain 22 a §:n 1 momentissa säädetty
1535: oikeuttavan työkyvyttömyyden alkamisen väli-       markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain
1536: sestä ajasta, vakuutettu säilyttää oikeuden saa-   9 §:n mukaan vuodelle 1985 vahvistettua palk-
1537: da yksilöllistä varhaiseläkettä, jos hän on saa-   kaindeksilukua.
1538:                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 235                          15
1539: 
1540:                                            Laki
1541:                kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
1542:                                   5 momentin muuttamisesta
1543: 
1544:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1545:   muutetaan kansaneläkelain muuttamisesta 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun lain (564/93)
1546: voimaantulosäännöksen 5 momentti seuraavasti:
1547:                                                  vaJain 12 §:ssä tarkoitetulta omavastuuajalta ja
1548:    Ennen tämän lain voimaantuloa 55 vuotta       1 päivältä tammikuuta 1994. Työttömyyseläke
1549: täyttäneeseen vakuutettuun, jolla tämän lain     voidaan myöntää edellä mainittujen säännösten
1550: voimaan tullessa on oikeus työttömyysturva-      mukaisena myös, jos vakuutetulle myönnetään
1551: lain mukaiseen päivärahaan tai työvoimapoliit-   työeläkelakien mukainen työttömyyseläke, jon-
1552: tisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain         ka eläketapahtuma on sattunut ennen tämän
1553: (763/90) mukaiseen koulutustukeen, sovelletaan   lain voimaantuloa.
1554: edelleen kansaneläkelain 22 c §:n 1 momenttia
1555: ja 39 §:n 6 momenttia sellaisina kuin ne ovat
1556: tämän lain voimaan tullessa. Tätä säännöstä        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1557: sovellettaessa vakuutetulla katsotaan olevan     kuuta 1994.
1558: oikeus työttömyyspäivärahaan työttömyystur-
1559: 16                         1993 vp -     Eduskunnan vastaus -    HE 235
1560: 
1561:                                                Laki
1562:                                 perhe-eläkelain 30 §:n muuttamisesta
1563: 
1564:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1565:   muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 30 §:n 1 momentti,
1566:   sellaisena kuin se on 30 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (568/93), seuraavasti:
1567:                        30§                           omaishoitoon koskevaan sopimukseen perustu-
1568:    Leskeneläkkeen lisäosa määräytyy 15 b, 15 d       va hoitopalkkio;
1569: ja 15 f §:n mukaan. Eläkkeensaajan työtulosta           3) työttömyysturvalain (602/84) mukainen
1570: otetaan kuitenkin vuosituloa määrättäessä huo-       työttömyyspäiväraha;
1571: mioon vain 60 prosenttia. Työtuloksi katsotaan          4) työmarkkinatuesta annetun lain (    /93)
1572: palkkatulo sekä se osa liike- ja ammattitulosta      mukainen työmarkkinatuki; sekä
1573: tai maatilataloudesta taikka muusta ansiotoi-           5) työkyvyttömyyden perusteella maksettava
1574: minnasta saadusta tulosta, jota on pidettävä         päiväraha tai tähän rinnastettava vuodelta tai
1575: kohtuullisena korvauksena edellä tarkoitetussa       sitä lyhyemmältä ajalta maksettava ansionme-
1576: ansiotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtulok-      netyksen korvaus.
1577: si katsotaan myös
1578:    1) perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettu per-
1579: hehoitajalle maksettu palkkio;                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1580:    2) sosiaalihuoltolain 27 b §:ssä tarkoitettuun    kuuta 1994.
1581: 
1582:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
1583:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 236
1584: 
1585: 
1586: 
1587: 
1588:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja
1589:                                  terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n muuttami-
1590:                                  sesta
1591: 
1592:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       misesta. Eduskunta, jolle sosiaali- ja terveysva-
1593: n:o 236 laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon       liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 39,
1594: asiakasmaksuista annetun lain II §:n muutta-       on hyväksynyt seuraavan lain:
1595: 
1596: 
1597: 
1598: 
1599:                                               Laki
1600:           sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n muuttamisesta
1601: 
1602:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1603:   muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain
1604: (734/92) II § seuraavasti:
1605:                     11 §                              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
1606:  Maksun perimättä jättäminen tai alentaminen       kuuta 199 .
1607:                                                       Päätettäessä tämän lain voimaantulon jäl-
1608:    Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu      keen toimeentulotuen myöntämisestä ennen
1609: ja terveydenhuollon palveluista henkilön mak-      lain voimaantuloa saadusta terveydenhuollon
1610: sukyvyn mukaan määrätty maksu voidaan              palvelusta määrättyyn maksuun ei hakemusta
1611: jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos     saa hylätä sillä perusteella, että maksu olisi lain
1612: henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedelly-    voimaan tullessa voimassa olleen II §:n perus-
1613: tykset tai huollolliset näkökohdat huomioon        teella voitu jättää perimättä tai sitä olisi voinut
1614: ottaen siihen on syytä.                            alentaa.
1615:    Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi
1616: päättää, että 1 momenttia sovelletaan myös
1617: muihin maksuihin.
1618: 
1619: 
1620:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
1621: 
1622: 
1623: 
1624: 
1625: 230683R
1626:                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 237
1627: 
1628: 
1629: 
1630: 
1631:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työttömyys-
1632:                                  turvalain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta
1633:                                  muuttamisesta, laiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimää-
1634:                                  räisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 sekä laiksi
1635:                                  työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 ja 18 §:n
1636:                                  muuttamisesta
1637: 
1638:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      sempaa järjestelmää. Samassa yhteydessä on
1639: n:o 237 laeiksi työttömyysturvalain muuttami-      myös luotava yrittäjien työttömyysturva.
1640: sesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta           Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa
1641: muuttamisesta, laiksi lomautuksen johdosta         tiiviisti lain toimivuutta ja tarkoituksenmukai-
1642: maksettavasta ylimääräisestä työttömyysva-         suutta. Eduskunta katsoo, että mikäli ylimää-
1643: kuutusmaksusta vuonna 1994 sekä laiksi työ-        räisen työttömyysvakuutusmaksun perintää on
1644: voimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun     tarkoitus jatkaa vuoden 1994 jälkeen, on hal-
1645: lain 15 ja 18 §:n muuttamisesta. Eduskunnalle      lituksen esitettävä saatujen käytännön koke-
1646: on sosiaali- ja terveysvaliokunta antanut asias-   musten perusteella järjestelmään tarkistuksia,
1647: ta mietintönsä n:o 48.                             joissa huomioidaan eri alojen ja erikokoisten
1648:    Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan    yritysten erityisongelmat.
1649: siitä, että ylimääräisen työttömyysturvamaksun        Eduskunta edellyttää, että hallitus valmiste-
1650: tai sitä vastaavan menettelyn mahdollisesti        lee pikaisesti ratkaisut, joilla kevennetään palk-
1651: jatkuessa vuoden 1994 jälkeen, luodaan yhteis-     kasidonnaisten sosiaaliturvamaksujen aiheutta-
1652: toiminnassa työmarkkinaosapuolien ja yrittäjä-     maa taakkaa työllistävälle pk-yritystoiminnalle.
1653: järjestöjen kanssa menettely, joka ei muodostu     Sosiaaliturvan sisältöön ja rahoitukseen tässä
1654: kohtuuttomaksi aloilla, joille markkinoiden ra-    yhteydessä tehtävien muuutosten on kannustet-
1655: kenteesta johtuen on tyypillistä ajoittainen       tava yrittämistä ja työntekoa. Lisäksi hallituk-
1656: työntekijöiden lomauttaminen, joka tekee työn-     sen tulisi selvittää mahdollisuudet työnantajan
1657: tekijöiden päätökseen perustuvan lomautusten       työttömyysvakuutusmaksun             väliaikaisesta
1658: keskinäisen kierrättämisen mahdolliseksi ja jo-    käyttämisestä lisätyövoiman palkkaamiseen.
1659: ka ei tee irtisanomisesta 1omauttamista edulli-       Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
1660: 
1661: 
1662: 
1663: 
1664:                                              Laki
1665:                          työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta
1666: 
1667:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti:
1668:  muutetaan väliaikaisesti 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 2 §:n 2
1669: momentti, sekä
1670:  lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 16 a §, seuraavasti:
1671: 
1672:                       2§                                                 16 a §
1673:      Työttömyysturvana maksettava etuus                      Oikeus lomautuspäivärahaan
1674:                                                      Jos 16 §:n mukaan ansioon suhteutettuun
1675:   Työttömyyspäiväraha maksetaan peruspäi-          päivärahaan oikeutettu henkilö lomautetaan
1676: värahana (perusturva), ansioon suhteutettuna       kokoaikaisesti, hänelle maksetaan ansioon suh-
1677: päivärahana (ansioturva) tai lomautusajan päi-     teutettua päivärahaa, kuitenkin vasta sen jäl-
1678: värahana (lomautuspäiväraha).                      keen kun hän on saanut lomautuspäivärahaa
1679: 230836H
1680: 2                         1993 vp -    Eduskunnan vastaus- HE 237
1681: 
1682: yhteensä 15 päivältä. Lomautuspäiväraha on         haa lukuun ottamatta 26 §:ssä tarkoitettua
1683: 70 prosenttia 23 §:n mukaisesti määräytyvästä      määräaikaa.
1684: ansioon suhteutetusta päivärahasta, kuitenkin         Lomautuspäivärahan määräämistä varten lo-
1685: vähintään 22 §:n 1 momentissa säädetyn täyden      mauttava työnantaja on velvollinen antamaan
1686: peruspäivärahan suuruinen lisättynä 24 §:ssä       lomautuksistaan asianomaiselle työttömyyskas-
1687: tarkoitetuilla lapsikorotuksilla, ei kuitenkaan    salle tarpeelliset tiedot.
1688: suurempana kuin mitä henkilön päiväraha
1689: muutoin olisi. Mitä 24 §:ssä muutoin sääde-          Tämä laki tulee voimaan             paiVana
1690: tään, ei koske lomautuspäivärahaa. Mitä tässä              kuuta 1994 ja on voimassa vuoden
1691: laissa muutoin säädetään ansioon suhteutetusta     1994 loppuun.
1692: päivärahasta, koskee myös lomautuspäivära-           Lakia sovelletaan henkilöön, jonka lomautus
1693:                                                    on alkanut lain tultua voimaan.
1694: 
1695: 
1696: 
1697: 
1698:                                              Laki
1699:     lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994
1700: 
1701:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1702:                        1§                          perii työnantajalta ylimääräisen työttömyysva-
1703:    Sen estämättä, mitä muualla laissa sääde-       kuutusmaksun työnantajan ilmoituksen perus-
1704: tään, työnantaja on velvollinen maksamaan          teella samassa yhteydessä ja samoin oikeuksin
1705: ylimääräisen työttömyysvakuutusmaksun jo-          kuin työttömyyskassalain 33 §:n mukaiset työt-
1706: kaisesta alkavasta kokoaikaisesta lomautukses-     tömyysvakuutusmaksut. Muilta työnantajilta
1707: ta yhden kerran lomauttamaansa työntekijää         maksun perii valtiokonttori noudattaen sovel-
1708: kohden. Ylimääräistä maksua on kuitenkin           tuvin osin, mitä edellä vakuutusyhtiöstä sääde-
1709: maksettava enintään sen henkilömäärän mu-          tään.
1710: kaan, joka työnantajana arvioidaan olevan
1711: palveluksessaan keskimäärin vuoden aikana.                               5§
1712: Keskimääräinen palveluksessa olevien henkilöi-        Lomauttava työnantaja on velvollinen il-
1713: den lukumäärä saadaan jakamalla työnantajan        moittamaan 1 §:ssä tarkoitetuista lomautuksis-
1714: tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaisen va-        taan asianomaiselle vakuutusyhtiölle tai valtio-
1715: kuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma          konttorille maksun määräämistä varten tar-
1716: kaikkien palkansaajien keskiansiolla. Valtion      peelliset tiedot.
1717: virastojen ja laitosten osalta edellä mainittuna      Lomautusajalta työttömyysturvalain mukais-
1718: palkkasummana käytetään vuonna 1993 mak-           ta työttömyyspäivärahaa maksaneen työttö-
1719: settuja palkkoja.                                  myyskassan ja kansaneläkelaitoksen paikallis-
1720:                                                    toimiston on ilmoitettava vakuutusyhtiölle tai
1721:                      2§                            valtiokonttorille maksun perimistä varten tar-
1722:    Maksun tuotto käytetään työttömyyskassa-        peelliset tiedot.
1723: lain (603/84) 30 §:n 1 momentin mukaiseen
1724: työttömyysturvan rahoitukseen.                                             6§
1725:                                                      Maksut       tilitetään   työttömyyskassalain
1726:                      3§                            29 §:ssä tarkoitetulle työttömyyskassojen kes-
1727:   Ylimääräinen työttömyysvakuutusmaksu on          kuskassalle. Maksujen perimisestä ja tilittämi-
1728: työttömyysturvalain 22 §:n 1 momentin mukai-       sestä tapaturmavakuutusjärjestelmälle ja valtio-
1729: sen peruspäivärahan kymmenkertainen määrä.         konttorille aiheutuneet kustannukset korvataan
1730:                                                    maksun tuotosta.
1731:                      4§
1732:   Tapaturmavakuutuslain tarkoittama vakuu-                            7 §
1733: tusyhtiö, jossa työnantajana on sanotun lain        Ylimääräisen   työttömyysvakuutusmaksun
1734: mukainen lakisääteinen tapaturmavakuutus,          muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin
1735:                            1993 vp -     Eduskunnan vastaus -    HE 237                            3
1736: 
1737: osin, mitä työttömyysvakuutusmaksusta työt-                  kuuta 1994 ja on voimassa vuoden
1738: tömyyskassalaissa säädetään.                        1994 loppuun.
1739:                                                        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1740:                       8§                            ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
1741:   Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-          menpiteisiin.
1742: misesta antaa sosiaali- ja terveysministeriö.
1743:                                                        Lakia sovelletaan, jos lomautus on alkanut
1744:   Tämä laki tulee voimaan                päivänä    lain voimassa ollessa.
1745: 
1746: 
1747: 
1748: 
1749:                                               Laki
1750:                                  työttömyysturvalain muuttamisesta
1751: 
1752:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1753:    kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 20 ja 21 §,
1754:    sellaisina kuin ne ovat, 20 § 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (226/87) ja 21 §osittain
1755: muutettuna 28 päivänä joulukuuta 1990 ja 30 päivänä joulukuuta 1992 annetuilla laeilla (1365/90
1756: ja 1651192),
1757:    muutetaan 17-19 §,
1758:    sellaisina kuin niistä ovat, 18 § osittain muutettuna mainitulla 27 päivänä helmikuuta 1987
1759: annetulla lailla ja 20 päivänä tammikuuta 1989 annetulla lailla (69/89) ja 19 § osittain muutettuna
1760: viimeeksi mainitulla lailla ja mainitulla 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla, sekä
1761:    lisätään 23 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
1762: 
1763:                      5 luku                            Henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun työttö-
1764:          Soviteltu työttömyyspäiväraha              myyspäivärahaan, jos hänen työaikansa 1 mo-
1765:                                                     mentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa
1766:                       17 §                          viikon tarkastelujakson aikana ja 1 momentin
1767:    Oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan         2-5 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa kuu-
1768:                                                     kauden tarkastelujakson aikana ylittää neljä
1769:   Soviteltuun työttömyyspäivärahaan on oi-          viidesosaa alalla sovellettavasta kokoaikaisen
1770: keus tämän lain 1 ja 2 §:ssä sekä 2-6 luvussa       työntekijän enimmäistyöajasta.
1771: säädetyin edellytyksin henkilöllä,                     Työntekijällä ei ole oikeutta työttömyyspäi-
1772:    1) jonka työaikaa on lyhennetty lomautuk-        värahaan, jos hänen työsopimuksen mukainen
1773: sen johdosta;                                       säännöllinen työaikansa 1 momentin 1-5 koh-
1774:   2) jonka työsuhde on työsopimuslain 39 a §:n      dassa tarkoitetuissa tapauksissa ylittää neljä
1775: mukaisesti muutettu osa-aikaiseksi;                 viidesosaa alalla sovellettavasta kokoaikaisen
1776:    3) joka on valtion virkamieslain (755/86)        työntekijän enimmäistyöajasta tasoittumisjak-
1777: mukaisesti siirretty osa-aikaiseen virkaan;         son aikana.
1778:    4) joka on työttömänä vastaanottanut osa-
1779: aikatyön;                                                                  18 §
1780:    5) joka on työttömänä vastaanottanut vä-             Sovitellun työttömyyspäivärahan suuruus
1781: hemmän kuin kuukauden kestävän kokoaika-
1782: työn;                                                  Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan
1783:    6) joka työttömänä ollessaan on aloittanut       siten, että päiväraha ja 80 prosenttia saadun .
1784: muun kuin 5 §:n 5 momentissa tarkoitetun            tulon siitä osasta, joka ylittää 750 markkaa,
1785: yritystoiminnan sekä                                voivat kuukaudessa tai neljän peräkkäisen ka-
1786:    7) joka päätoimesta työttömäksi jäätyään         lenteriviikon aikana (tarkastelujakso) yhteensä
1787: jatkaa hänellä päätyön ohella ollutta sivutyötä     nousta määrään, joka päivärahana muutoin
1788: tai jolla on tuloa ennen työttömyyttä alkanees-     olisi voitu maksaa.
1789: ta yritystoiminnasta (sivutyö).                        Ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan
1790: 4                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 237
1791: 
1792: maksaa niin paljon, että se mahdollisine lapsi-   pidemmältä kuin 24 kuukauden ajalta, vaikka
1793: korotuksineen ja työstä saatu tulo tarkastelu-    150 päivän enimmäismäärä ei olisikaan täytty-
1794: jakson aikana yhteensä ovat enintään 90 pro-      nyt.
1795: senttia ansioon suhteutetun päivärahan perus-        Edellä 1 ja 2 momentissa mainittuihin enim-
1796: teena olevasta palkasta, kuitenkin vähintään      mäismääriin ei kuitenkaan lueta soviteltua päi-
1797: niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada    värahaa, joka määräytyy 17 §:n 1 momentin 7
1798: peruspäivärahana.                                 kohdan mukaisesti.
1799:    Päivärahaa määrättäessä tarkastelujaksona         Laskettaessa 26 §:n mukaisia enimmäisaikoja
1800: käytetään kuukautta tai neljää peräkkäistä        otetaan soviteltuna työttömyyspäivärahana
1801: kalenteriviikkoa. Tarkastelujakso alkaa 17 §:n    maksettu määrä huomioon muunnettuna täy-
1802: 1 momentin 1-7 kohdissa tarkoitetusta muu-        siksi työttömyyspäivärahapäiviksi lukuun otta-
1803: toksesta.                                         matta soviteltua päivärahaa, joka määräytyy
1804:    Tarkastelujaksona päivärahaa määrättäessä      17 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisesti.
1805: voidaan 17 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoi-         Jos henkilö on työskennellyt yhdenjaksoisesti
1806: tetun muutoksen alkaessa tai päättyessä pitää     vähintään kuuden kuukauden ajan työssä, jos-
1807: myös edellä tarkoitettua lyhyempää aikaa, mi-     sa työaika on alalla normaalisti sovellettavan
1808: käli muutos alkaa tai päättyy kesken kuukaut-     kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajan pi-
1809: ta. Tällöin soviteltu päiväraha määrätään las-    tuinen, työttömyyspäivien sekä 18 ja 24 kuu-
1810: kennallisen työtulon perusteella.                 kauden laskentajaksot aloitetaan alusta.
1811:    Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla         Henkilö voi sen jälkeen, kun 1 momentissa
1812: päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan     tarkoitettu työttömyyspäivärahan enimmäis-
1813: jakamalla työstä saatu tulo ajanjaksoon sisäl-    määrä on tullut täyteen, päivärahaoikeuttaan
1814: tyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä.   menettämättä irtisanoutua työstään.
1815:    Työtuloksi katsotaan palkkatulo veronalaisi-
1816: ne luontoisetuineen ja yritystoiminnan osalta                           23 §
1817: myös verotuksessa todettu työtuloksi katsottu         Ansioon suhteutetun päivärahan suuruus
1818: osa liike- ja ammattitulosta tai maatilatalou-
1819: desta taikka muusta ansiotoiminnasta saadusta
1820: tulosta. Tuloksi voidaan kuitenkin vahvistaa         Jos henkilöllä on ollut sivutyö, siitä saatua
1821: työttömyyspäivärahan maksamisajankohdan ti-        palkkaa tai muuta tuloa ei oteta huomioon
1822: lannetta vastaava arvioitu tai muutoin todetta-    ansioon suhteutetun päivärahan suuruutta
1823: vissa oleva markkamäärä.                           määriteltäessä.
1824: 
1825:                      19 §                             Tämä laki tulee voimaan      päivänä
1826:           Sovitellun päivärahan kesto              kuuta 1994.
1827:                                                       Lakia sovelletaan, jos oikeus soviteltuun
1828:   Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan        päivärahaan alkaa lain tultua voimaan. Lain
1829: enintään 150 täyden työttömyyspäivärahan           19 §:n 2 momenttia sovelletaan niihin päivära-
1830: suuruinen määrä ja vähintään 18 kuukaudelta.       hoihin, jotka on maksettu lain voimassa olles-
1831:   Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan makseta      sa.
1832:                              1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 237                          5
1833: 
1834:                                               Laki
1835:         työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 ja 18 §:n muuttamisesta
1836: 
1837:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1838:   muutetaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 3 päivänä elokuuta 1990 annetun lain
1839: (763/90) 15 §:n 3 momentti ja 18 §:n 1 momentti,
1840:   sellaisena kuin niistä on 18 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa
1841: (1479/92), seuraavasti:
1842:                       15 §                         neo etuus, palkka ja muu työtulo otetaan
1843:             Oikeus koulutustukeen                  koulutustukea maksettaessa huomioon siten,
1844:                                                    kuin työttömyysturvalain 18 §:ssä sovitellusta
1845:                                                    työttömyyspäivärahasta säädetään. Tällöin ei
1846:    Opiskelijana on oikeus ansiotukeen, jos hän     kuitenkaan oteta huomioon niitä sosiaalietuuk-
1847: on työttömyysturvalain 16 §:n mukaan oikeu-        sia, joita työttömyysturvalain 27 §:n mukaan ei
1848: tettu ansioon suhteutettuun päivärahaan. An-       vähennetä työttömyyspäivärahasta.
1849: siotuen ansio-osan saamisen edellytyksenä on
1850: lisäksi, että:
1851:    1) opiskelija on työtön tai kokonaan lomau-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1852: tettu;                                             kuuta 1994. Lakia sovelletaan jos oikeus vä-
1853:    2) opiskelija on työttömyysturvalain 17 §:ssä   hennettyyn koulutustukeen alkaa lain tultua
1854: tarkoitettu henkilö; tai                           voimaan.
1855:    3) hän on työttömyysuhan alainen.                 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1856:                                                    ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
1857:                      18 §                          menpiteisiin.
1858:             Vähennetty koulutustuki
1859:   Opiskelijan koulutusaikana saama lakisäätei-
1860: 
1861:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
1862:           1993 vp - Eduskunnan vastaus - HE 238
1863: 
1864: 
1865: 
1866: 
1867:            Esityksen n:o 84 vastauksen yhteydessä
1868: 
1869: 
1870: 
1871: 
1872: 2403520
1873:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 239
1874: 
1875: 
1876: 
1877: 
1878:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työsopimus-
1879:                                  lain 4 §:n muuttamisesta
1880: 
1881:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        antanut asiasta mietintönsä n:o 12, on hyväk-
1882: n:o 239 laiksi työsopimuslain 4 §:n muuttami-       synyt seuraavan lain:
1883: sesta. Eduskunta, jolle työasiainvaliokunta on
1884: 
1885: 
1886: 
1887: 
1888:                                               Laki
1889:                                 työsopimuslain 4 §:n muuttamisesta
1890: 
1891:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1892:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 4 §:n otsikko sekä 3 ja
1893: 4 momentti, näistä 4 momentti sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa laissa
1894: (723/88), ja
1895:   lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 29 päivänä heinäkuuta
1896: 1988 annetulla lailla, uusi 5 ja 6 momentti seuraavasti:
1897:                      4§                             ja irtisanomisaika taikka niiden määräytymis-
1898:       Muotovapaus ja työsuhteen ehdoista            tapa sekä työsuhteessa mahdollisesti sovelletta-
1899:                 tiedottaminen                       va työehtosopimus.
1900:                                                        Edellä 3 momentissa tarkoitettu selvitys voi-
1901:    Työnantajan on annettava työntekijälle työ-      daan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla
1902: suhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys   taikka viittaamalla asianomaiseen työsuhteessa
1903: kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alka-          sovellettavaan työehtosopimukseen tai lakiin.
1904: misesta tai, jos työsuhde päättyy tätä aikaisem-       Milloin työtä suoritetaan ulkomailla vähin-
1905: min, viimeistään työsuhteen päättyessä, milloin     tään yhden kuukauden ajan, 3 momentissa
1906: työsopimus tehdään suullisesti tai tiedot eivät     tarkoitettu selvitys on oltava työntekijän käy-
1907: sisälly kirjallisesti tehtyyn työsopimukseen ja     tössä ennen hänen lähtöään. Tällöin selvityk-
1908: työsuhde jatkuu vähintään yhden kuukauden.          sestä on lisäksi käytävä ilmi ulkomailla tapah-
1909: Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin työsopi-      tuvan työskentelyn kestämisaika ja palkanmak-
1910: muksen osapuolet, työsuhteen alkamisajankoh-        sussa käytettävä valuutta.
1911: ta ja määräaikaisen työsopimuksen kestämisai-          Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle
1912: ka, työn suorittamispaikka, työntekijän työteh-     kirjallisesti 3 ja 5 momentissa tarkoitetun eh-
1913: tävien pääasiallinen laatu sekä palkka tai muu      don muuttumisesta niin pian kuin mahdollista,
1914: vastike, palkanmaksukausi, työaika, vuosiloma       kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa
1915: 230803X
1916: 2                         1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 239
1917: 
1918: muutoksen voimaantulosta, jollei muutos joh-    kuuta 199 . Ennen tämän lain voimaantuloa
1919: du lainsäädännön tai työehtosopimuksen          tehdyn työsopimuksen osalta työnantajan on
1920: muuttumisesta.                                  annettava työntekijälle 4 §:n 3 momentissa tar-
1921:                                                 koitettu selvitys kahden kuukauden kuluessa
1922:                                                 työntekijän pyynnöstä.
1923:     Tämä laki tulee voimaan    päivänä
1924: 
1925:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
1926:                              1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 240
1927: 
1928: 
1929: 
1930: 
1931:                                         Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työvoimapo-
1932:                                   liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
1933:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          Eduskunta       on      valtiopäiväjärjestyksen
1934: n:o 240 laiksi työvoimapoliittisesta aikuiskou-     66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen
1935: lutuksesta annetun lain muuttamisesta. Edus-
1936: kunnalle on työasiainvaliokunta antanut asias-                päättänyt jättää seuraavan lakiehdo-
1937: ta mietintönsä n:o 13.                                     tuksen lepäämään seuraavien varsinais-
1938:    Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti          ten valtiopäivien jälkeen pidettäviin var-
1939: selvittää, miten matkakustannuksia voitaisiin              sinaisiin valtiopäiviin:
1940: korvata opiskelijoille, jotka aloittavat koulu-
1941: tuksensa tämän lain voimaantulon jälkeen.
1942: 
1943: 
1944: 
1945:                                               Laki
1946:                työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
1947: 
1948:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1949:   kumotaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 3 päivänä elokuuta 1990 annetun lain
1950: (763/90) 22 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa
1951: (1479/92), sekä
1952:   muutetaan 17 §, 24 §:n 2 momentti, 28 §:n 1 momentti, 29 §, 30 §:n 1 momentti ja 32 §,
1953:   sellaisina kuin niistä ovat 17 §, 28 §:n 1 momentti, 29 §, 30 §:n 1 momentti ja 32 § mainitussa 23
1954: päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa, seuraavasti:
1955:                       17 §                                               29 §
1956:                  Muut etuudet                                    Etuuden veronalaisuus
1957:   Opiskelijalle maksetaan korvausta koulutus-         Majoituskorvaus sekä 27 §:n mukaiset etuu-
1958: aikaisista majoittumiskustannuksista (majoitus-     det eivät ole veronalaista tuloa.
1959: korvaus) siten kuin asetuksella säädetään.
1960:                                                                           30 §
1961:                       24 §                               Opintososiaalisten etuuksien rahoitus
1962:               Etuuden maksaminen                       Perustuki, lapsikorotukset, ansiotuen perus-
1963:                                                     osa ja ansio-osan valtionosuus sekä majoitus-
1964:                                                     korvaus maksetaan valtion varoista talousarvi-
1965:   Edellä 20 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen        ossa työministeriön hallinnonalan pääluokassa
1966: osallistuvalle voidaan majoituskorvausta mak-       tarkoitukseen osoitetulla määrärahalla. Ansio-
1967: saa enintään seitsemältä päivältä kalenterivii-     tuen ansio-osan rahoituksesta säädetään työt-
1968: kossa.                                              tömyyskassalaissa.
1969: 
1970:                       28 §
1971:      Etuuden ulosmittaus ja takaisinperintä                               32 §
1972:                                                            Työttömyysturvalain soveltaminen
1973:   Perustukea ja majoituskorvausta ei saa ulos-
1974: mitata.                                               Jollei tästä laista muuta seuraa, sovelletaan
1975:                                                     koulutustukeen ja majoituskorvaukseen lisäksi,
1976: 230827Y
1977: 2                          1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 240
1978: 
1979: mitä työttömyysturvalain 28 §:n 6 momentissa,         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1980: 29 §:n 1 momentissa, 32, 36, 36 a ja 39 §:ssä,      kuuta 1994.
1981: 42 §:n 2-5 momentissa, 43, 43 a, 43 b ja              Lakia sovelletaan koulutukseen, joka alkaa
1982: 46 §:ssä säädetään työttömyyspäivärahasta ja        tämän lain tultua voimaan.
1983: työttömyysturva-asiasta. Mitä työttömyystur-          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1984: valain 43 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveysmi-   ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
1985: nisteriöstä, koskee myös työministeriötä.           menpiteisiin.
1986: 
1987: 
1988:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993
1989:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 241
1990: 
1991: 
1992: 
1993: 
1994:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rakennussuo-
1995:                                  jelulain muuttamisesta
1996:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        antanut asiasta mietintönsä n:o 12, on hyväk-
1997: n:o 241 laiksi rakennussuojelulain muuttami-        synyt seuraavan lain:
1998: sesta. Eduskunta, jolle ympäristövaliokunta on
1999: 
2000: 
2001: 
2002: 
2003:                                               Laki
2004:                                  rakennussuojelulain muuttamisesta
2005: 
2006:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2007:   muutetaan 18 päivänä tammikuuta 1985 annetun rakennussuojelulain (60/85) 5 §:n 2 momentti,
2008: 12 §:n 1 momentti sekä 23 §:n 1 momentti, sekä
2009:   lisätään 5 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
2010: 
2011:                        5§                           oikeutettu korvaukseen II §:n mukaan, on py-
2012:                                                     rittävä sopimukseen korvauksen määrästä. So-
2013:     Suojeltavaksi määräämistä koskeva päätös        pimus on kirjalliseen muotoon laadittuna alis-
2014: on alistettava ympäristöministeriön vahvistetta-    tettava ympäristöministeriön vahvistettavaksi.
2015: vaksi. Ministeriön on käsiteltävä asia kiireelli-
2016: senä.
2017:     Ympäristöministeriön on pyydettävä suojel-                           23 §
2018: tavaksi määräämistä koskevasta päätöksestä            Muutosta lääninhallituksen päätökseen ra-
2019: opetusministeriön lausunto, jos päätös aiotaan      kennuksen suojelua koskevassa asiassa haetaan
2020: vahvistaa museoviraston kannasta poikkeavas-        ympäristöministeriöltä.
2021: ti.
2022: 
2023:                     12 §                              Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2024:   Museoviraston ja sen, joka katsoo olevansa        kuuta 19
2025: 
2026:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
2027: 
2028: 
2029: 
2030: 
2031: 230614R
2032:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 242
2033: 
2034: 
2035: 
2036: 
2037:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kuntien val-
2038:                                   tionosuuslain 18 §:n muuttamisesta
2039:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 19,
2040: n:o 242 laiksi kuntien valtionosuuslain 18 §:n      on hyväksynyt seuraavan lain:
2041: muuttamisesta. Eduskunta, jolle hallintovalio-
2042: 
2043: 
2044: 
2045: 
2046:                                               Laki
2047:                             kuntien valtionosuuslain 18 §:n muuttamisesta
2048: 
2049:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2050:   lisätään 3 päivänä elokuuta 1992 annetun kuntien valtionosuuslain (688/92) 18 §:ään uusi 2
2051: momentti seuraavasti:
2052:                      18 §                           myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden
2053:           Harkinnanvarainen avustus                 tervehdyttämistä koskevia ehtoja.
2054: 
2055:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2056:   Sisäasiainministeriö voi asettaa avustuksen       kuuta 199 .
2057: 
2058:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
2059: 
2060: 
2061: 
2062: 
2063: 230635P
2064:                             1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 244
2065: 
2066: 
2067: 
2068: 
2069:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvonlisäveron
2070:                                   palautusten takaisinperinnöstä kunnilta
2071: 
2072:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         asiaa koskevassa päätöksessä tarkoitettu toimi-
2073: n:o 244 laiksi arvonlisäveron palautusten ta-        kunta asetetaan pikaisesti siten, että sen työn
2074: kaisinperinnästä kunnilta. Eduskunnalle on           perusteella voidaan tarvittava lainsäädäntö
2075: valtiovarainvaliokunta antanut asiasta mietin-       saattaa voimaan hallituksen esityksen peruste-
2076: tönsä n:o 72.                                        luissa tarkoitetun aikataulun mukaisesti.
2077:   Eduskunta edellyttää, että valtioneuvoston            Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
2078: 
2079: 
2080: 
2081: 
2082:                                                Laki
2083:                        arvonlisäveron palautusten takaisinperinnöstä kunnilta
2084: 
2085:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2086:                        1§                            kuun maksuosuudet toteutuneen arvonlisäve-
2087:                  Lain tarkoitus                      ron palautusten määrän perusteella. Huhtikuun
2088:                                                      maksuerän yhteydessä otetaan huomioon alku-
2089:   Arvonlisäverolain ( 1 ) 130 §:ssä tarkoite-        vuoden maksuerien tarkistukset.
2090: tut kuntien, kuntayhtymien ja Ahvenanmaan
2091: maakunnan arvonlisäverojen palautukset peri-
2092:                                                                            4§
2093: tään kunnilta takaisin valtiolle sen mukaan
2094: kuin tässä laissa säädetään.                                           Viranomaiset
2095: 
2096:                       2§                                Kunnan maksuosuuden suuruuden vahvistaa
2097:                                                      verohallitus. Maksuosuuden perimisestä kun-
2098:             Takaisinperittävä määrä                  nalta huolehtivat asianomaiset lääninveroviras-
2099:                                                      tot.
2100:   Kunnalta takaisinperittävä määrä vahviste-
2101: taan vuosittain kunnan edellisen kalenterivuo-
2102: den ensimmäisen.päivän asukasluvun perusteel-                              5§
2103: la määräytyväilii: osuutena samalta kalenteri-
2104: vuodelta arvonlisäverolain 130 §:n nojalla pa-                           Perintä
2105: lautettujen arvonlisäverojen yhteismäärästä.            Kunnan on suoritettava ;maksu osuutensa sen
2106: Arvonlisäveron palautusten määrän tarkistuk-         määräytymiskuukautta toiseksi seuraavan kuu-
2107: set muutoksenhaun, maksuunpanon tai oikai-           kauden aikana. Jos kuukauden viimeinen päivä
2108: sun, johdosta otetaan huomioon sinä kalenteri-       on pyhäpäivä tai arkilauantai, kantoaika päät-
2109: vuonna, jona päätös on tehty.                        tyy sitä edeltävänä viimeisenä arkipäivänä.
2110:                                                         Jos kunta ei suorita maksuosuuttaan määrä-
2111:                        3§                            aikana, se peritään ensisijaisesti veronkuittauk-
2112:           Maksuosuuksien vahvistaminen               sin noudattaen, mitä veronkantolain (611/78) 2
2113:                                                      luvussa säädetään.
2114:    Kuntien maksuosuuksina kannetaan kuukau-             Yli kaksi kuukautta maksamatta ollut mak-
2115: sittain yksi kahdestoistaosa edellisen kalenteri~   suosuus voidaan vähentää kunnalle veronkan-
2116: vuoden aikana palautettujen arvonlisäverojen         tolain 2 a ja 3 lukujen sekä kiinteistöverolain
2117: määrästä. Tammi-maaliskuun maksuosuudet              (654/92) 6 luvun mukaan maksettavista tilityk-
2118: määrätään arvion perusteella ja huhti-joulu-         sistä.
2119: 230879E
2120: 2                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus- HE 244
2121: 
2122:                      6§                           päätökseen saadaan hakea muutosta asian-
2123:          Eräiden lakien soveltaminen              omaiselta lääninoikeudelta noudattaen, mitä
2124:                                                   muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
2125:   Ellei tässä laissa tai sen nojalla annetussa    laissa on säädetty.
2126: asetuksessa toisin säädetä, menetellään kunnan
2127: maksuosuuden kannossa, perinnässä ja palaut-                         8§
2128: tamisessa siten kuin veronkantolaissa tai sen
2129: nojalla on säädetty.                                          Tarkemmat säännökset
2130:    Kunnalta maksuosuuden suorittamisen lai-          Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
2131: minlyönnin tai viivästymisen johdosta perittä-    töönpanosta voidaan tarvittaessa antaa asetuk-
2132: vistä viivästysseuraamuksista on voimassa, mi-    sella.
2133: tä veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta
2134: annetussa laissa (145176) on säädetty. Mak-
2135: suosuudelle ei kuitenkaan peritä jäämämaksua,                          9§
2136: jos se on suoritettu eräkuukautta seuraavan                        Voimaantulo
2137: kuukauden aikana.
2138:                                                     Tämä     laki tulee voimaan         päivänä
2139:                       7§                                   kuuta 199 .
2140:                                                     Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2141:                Muutoksenhaku                      ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
2142:    Jos kunta ei tyydy maksuosuutensa vahvis-      miin.
2143: tamista koskevaan päätökseen, on sen tehtävä
2144: oikaisuvaatimus verohallitukselle viimeistään                          10 §
2145: kuukauden kuluessa siitä, kun ensimmäinen                       Siirtymäsäännökset
2146: päätöksen mukainen maksuosuus on ollut suo-
2147: ritettava. Verohallituksen oikaisuvaatimukseen       Lain    voimaantulovuonna       vahvistetaan
2148: antamasta päätöksestä saadaan valittaa siinä      3 §:ssä tarkoitetut maksuosuudet siten, että
2149: järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallinto-     kunnilta takaisinperittävien palautusten määrä-
2150: asioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.   nä pidetään yhteensä 425 miljoonaa markkaa
2151:    Lääninveroviraston on oikaistava tekemänsä     kuukaudessa. Lain voimaantuloa seuraavana
2152: kunnan maksuosuuden kantoa, perintää tai          vuonna vahvistetaan maksuosuudet lain voi-
2153: palauttamista koskeva virheellinen päätös tai     maantulovuoden arvonlisäveron palautusten
2154: toimenpide. Oikaisuvaatimus on tehtävä vuo-       kuukausikeskiarvon perusteella.
2155: den kuluessa sen vuoden päättymisestä, jonka         Vuosina 1994-1996 kuntien arvonlisäveron
2156: aikana virhe on tehty.                            palautuksista peritään takaisin valtiolle vain
2157:    Lääninveroviraston oikaisuasiassa antamaan     77,5 prosenttia palautusten määrästä.
2158: 
2159:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993
2160:                            1993 vp -     Eduskunnan vastaus -     HE 245
2161: 
2162: 
2163: 
2164: 
2165:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi metsästyslain
2166:                                  muuttamisesta
2167: 
2168:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        on antanut asiasta mietintönsä n:o 20, on
2169: n:o 245 laiksi metsästyslain muuttamisesta,         hyväksynyt seuraavan lain:
2170: Eduskunta, jolle maa- ja metsätalousvaliokunta
2171: 
2172: 
2173: 
2174: 
2175:                                               Laki
2176:                                     metsästyslain muuttamisesta
2177: 
2178:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2179:   muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/93) 35 §:n 3 momentti, 42 §:n
2180:   momentti ja 59 §:n 2 momentti seuraavasti:
2181: 
2182:                       35 §                          maa- ja metsätalousministeriön lupaa on kiel-
2183:           Metsästysaseen kuljettaminen              letty. Lupahakemuksesta on pyydettävä ympä-
2184:                                                     ristöministeriön lausunto. Lupa on evättävä,
2185:                                                     jos toimenpiteestä aiheutuu merkittävää haittaa
2186:    Metsästysaseen kuljettaminen moottorikäyt-       luonnolle tai luonnonvaraiselle eläimistölle. Lu-
2187: töisellä ajoneuvolla maastossa on kielletty.        vassa voidaan antaa määräyksiä siitä, miten
2188: Asetta saa kuitenkin kuljettaa virantoimituk-       maahantuonti ja luontoon laskeminen on suo-
2189: sessa oleva henkilö, jolle aseen mukanaolo          ritettava.
2190: virantoimituksen laadusta johtuen on tarpeen.
2191: Poliisipiirin päällikkö voi yksittäisessä tapauk-
2192: sessa antaa luvan kuljettaa Iataamatonta met-                              59§
2193: sästysasetta suojuksessa edellä mainituissa kul-
2194: kuneuvoissa niiden liikkuessa yleisen tai yksi-       Keskusjärjestön hallitus ja toiminnanjohtaja
2195: tyisen tien ulkopuolella tiettynä aikana enna-
2196: kolta ilmoitettua reittiä käyttäen ehdolla, että       Edustajakokous valitsee kustakin riistanhoi-
2197: kuljetuksen aikana asetta ei käytetä metsästyk-     topiiristä hallitukseen yhden jäsenen riistanhoi-
2198: seen. Poronhoitotyötä suorittavan poromiehen        topiirin asettamista ehdokkaista. Lisäksi edus-
2199: aseenkuljetuksesta säädetään tarkemmin ase-         tajakokous valitsee hallitukseen enintään kol-
2200: tuksella.                                           me muuta jäsentä, joista kaksi edustaa valta-
2201:                       42 §                          kunnallisesti merkityksellisiä metsästysjärjestö-
2202:                                                     jä ja yksi metsästyksen ja riistanhoidon kan-
2203:     Vierasperöisen eläimen maahantuonti ja          nalta merkittävää alaa. Kullekin jäsenelle
2204:               luontoon laskeminen
2205:                                                     valitaan henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi
2206:  Vierasperäisten lintu- tai nisäkäslajien sa-       maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöminis-
2207: moin kuin vierasperäisten riistaeläinkantojen       teriö, metsähallitus sekä riista- ja kalatalouden
2208: maahantuonti tai luontoon laskeminen ilman          tutkimuslaitos määräävät hallitukseen kukin
2209: 230613Q
2210: 2                        1993 vp -   Eduskunnan vastaus -HE 245
2211: 
2212: yhden jäsenen ja tämän henkilökohtaisen vara-     Tämä laki tulee voimaan   päivänä
2213: miehen. Hallituksen puheenjohtajan valitsee     kuuta 199 .
2214: edustajakokous ja varapuheenjohtajan hallitus
2215: keskuudestaan.
2216: 
2217: 
2218: 
2219:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
2220:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 246
2221: 
2222: 
2223: 
2224: 
2225:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kaupparekis-
2226:                                  terilain sekä toiminimilain 1 §:n muuttamisesta
2227: 
2228:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        jolle talousvaliokunta on antanut asiasta mie-
2229: n:o 246 laeiksi kaupparekisterilain sekä toi-       tintönsä n:o 46, on hyväksynyt seuraavat lait:
2230: minimilain 1 §:n muuttamisesta. Eduskunta,
2231: 
2232: 
2233: 
2234: 
2235:                                               Laki
2236:                                  kaupparekisterilain muuttamisesta
2237: 
2238:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2239:    kumotaan 2 päivänä helmikJ.!uta 1979 annetun kaupparekisterilain (129/79) 1 §:n 3 momentti ja
2240: 19 a §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä maaliskuuta 1990 annetussa laissa (232/90),
2241:    muutetaan 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 momentin 1 kohta, 4 §:n 2 kohta, 5 §:n 3 ja 8 kohta, 6 §:n
2242: 3 ja 9 kohta, 9 §:n 1 momentin 10-13 kohta, 10 §:n 1 momentin 8-10 kohta sekä 2 momentti,
2243: 11 §:n 6 ja 7 kohta, 12 §, 13 §:n 10-13 kohta, 13 a §:n 5 ja 6 kohta, 15 §:n 2 momentti, 16 ja 20 §
2244: ja 21 §:n 1 momentti,
2245:    sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti mainitussa 9 päivänä maaliskuuta 1990 annetussa
2246: laissa, 3 §:n 1 momentin 1 kohta, 13 §:n 10-13 kohta ja 15 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta
2247: 1987 annetussa laissa (1252/87), 5 §:n 3 kohta ja 6 §:n 3 kohta 30 päivänä joulukuuta 1992
2248: annetussa laissa (1616/92), 5 §:n 8 kohta ja 6 §:n 9 kohta 29 päivänä huhtikuuta 1988 annetussa
2249: laissa (390/88), 9 §:n 1 momentin 13 kohta 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa (351187),
2250:  10 §:n 1 momentin 10 kohta 29 päivänä toukokuuta 1981 annetussa laissa (373/81), 11 §:n 6 kohta
2251: 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1278/90), 13 a §:n 5 ja 6 kohta 19 päivänä
2252: helmikuuta 1993 annetussa laissa (229/93) ja 21 §:n 1 momentti 13 päivänä marraskuuta 1992
2253: annetussa laissa (1 039/92), sekä
2254:    lisätään lakiin uusi 3 a §, 9 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 27
2255: päivänä maaliskuuta 1987 ja 30 päivänä joulukuuta 1992 annetuilla laeilla sekä 30 päivänä
2256:  kesäkuuta 1989 annetulla laiila (634/89), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti
2257: siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, sekä uusi 5 momentti, lakiin uusi 13 b §, 15 §:n 1 momenttiin,
2258: sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1987 annetulla lailla,
2259:  uusi 4 a kohta, 21 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 9 päivänä
2260:  maaliskuuta 1990 ja 13 päivänä marraskuuta 1992 annetuilla laeilla, uusi 2 momentti, jolloin
2261:  nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, lakiin uusi 21 a §ja 29 §:ään, sellaisena kuin
2262:  se on 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa laissa (582/92), uusi 2 momentti seuraavasti:
2263: 
2264:                        1§                                                  3§
2265:                                                        Perusilmoituksen ovat velvolliset tekemään:
2266:    Kaupparekisteriä pitää patentti- ja rekisteri-      1) avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyh-
2267: hallitus, jota tässä laissa sanotaan rekisterivi-   tiö, keskinäinen vakuutusyhtiö, osuuskunta,
2268: ranomaiseksi. Kaupparekisteriasioiden paikal-       säästöpankki, hypoteekkiyhdistys, vakuutusyh-
2269: lisviranomaisina toimivat kihlakuntien rekiste-     distys sekä valtion liikelaitoksista annetussa
2270: ritoimistot Rekisteriviranomainen toimittaa         laissa (627/87) tarkoitettu liikelaitos;
2271: kaupparekisteristä ja siihen liittyvistä asiakir-
2272: joista jäljennökset paikallisviranomaisille.
2273:                                                                         3a §
2274:                                                       Kaupparekisteriin merkittävistä luonnollisis-
2275: 
2276: 230732U
2277: 2                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 246
2278: 
2279: ta henkilöistä rekisteriin merkitään henkilötie-    toimialasta, on vastaavasti sovellettava asunto-
2280: toina täydellinen nimi, henkilötunnus, osoite ja    osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiölain (809/9I)
2281: kansalaisuus. Jos henkilöllä ei ole suomalaista     2 §:ssä tarkoitetun osakeyhtiön rakennusten si-
2282: henkilötunnusta, merkitään rekisteriin synty-       jaintiin ja kiinteistön hallintaperusteeseen sekä
2283: mäaika.                                             mahdolliseen muuhun toimialaan.
2284:    Jos rekisteriin merkittävä elinkeinonharjoit-
2285: tajan toimielimen jäsen on oikeushenkilö, re-          Asunto-osakeyhtiölain 2 §:n I momentissa
2286: kisteriin merkitään oikeushenkilön toiminimi,       tarkoitetun osakeyhtiön osalta on perusilmoi-
2287: rekisterinumero ja rekisteri, johon se on mer-      tuksessa lisäksi mainittava, sovelletaanko yh-
2288: kitty.                                              tiöön asunto-osakeyhtiölakia.
2289: 
2290:                       4§                                              10 §
2291:   Yksityisen elinkeinonharjoittajan perusilmoi-       Osuuskunnan perusilmoituksessa on mainit-
2292: tuksessa on mainittava:                             tava:
2293: 
2294:     2) elinkeinonharjoittajan henkilötiedot;           8) hallituksen puheenjohtajan sekä jokaisen
2295:                                                     jäsenen ja varajäsenen henkilötiedot;
2296:                                                        9) milloin osuuskunnalla on hallintoneuvos-
2297:                     5§                              to, sen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja
2298:    Avoimen yhtiön perusilmoituksessa on mai-        varajäsenen henkilötiedot; sekä
2299: nittava:                                               10) osuuskunnan sääntöjen määräys osuus-
2300:                                                     kunnan toiminimen kirjoittamisesta, sekä, jos
2301:     3) kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot;         jollekin henkilölle on annettu oikeus toimini-
2302:                                                     men kirjoittamiseen yksin tai yhdessä jonkun
2303:   8) jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, tämän         toisen kanssa, hänen henkilötietonsa.
2304: henkilötiedot                                          Osuuspankin perusilmoituksessa on lisäksi
2305:                                                     mainittava päivä, jona pankin säännöt on
2306:                    6§                               vahvistettu, ja 1 momentin 10 kohdan sijasta
2307:  Kommandiittiyhtiön perusilmoituksessa on           ilmoitettava sääntöjen määräys osuuspankin
2308: mainittava:                                         toiminimen kirjoittamisesta sekä, jos jollekin
2309:                                                     henkilölle on annettu oikeus toiminimen kir-
2310:     3) kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot;         joittamiseen yksin tai yhdessä jonkun toisen
2311:                                                     kanssa, hänen henkilötietonsa.
2312:   9) jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, tämän
2313: henkilötiedot.
2314:                                                                          1I §
2315:                         9§                             Säästöpankin perusilmoituksessa on mainit-
2316:   Osakeyhtiön perusilmoituksessa on mainitta-       tava:
2317: va:
2318:                                                        6) pankin toimitusjohtajan sekä hallituksen
2319:    10) hallituksen puheenjohtajan sekä jokaisen     puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jokai-
2320: jäsenen ja varajäsenen henkilötiedot;               sen jäsenen sekä varajäsenen henkilötiedot se-
2321:    II) jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, varatoi-    kä, milloin pankilla on hallintoneuvosto, sen
2322: mitusjohtaja tai isännöitsijä, kunkin henkilötie-   puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen henkilö-
2323: dot;                                                tiedot; sekä
2324:    12) milloin yhtiöllä on hallintoneuvosto, sen       7) sääntöjen määräys säästöpankin toimini-
2325: puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja vara-       men kirjoittamisesta sekä, jos jollekin henkilöl-
2326: jäsenen henkilötiedot; sekä                         le on annettu oikeus toiminimen kirjoittami-
2327:    13) yhtiöjärjestyksen määräys yhtiön toimi-      seen yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa,
2328: nimen kirjoittamisesta, sekä, jos jollekin henki-   hänen henkilötietonsa.
2329: lölle on annettu oikeus toiminimen kirjoittami-
2330: seen yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa,                            12 §
2331: hänen henkilötietonsa.                                Hypoteekkiyhdistyksen perusilmoituksessa
2332:    Mitä 1 momentin 3 kohdassa on sanottu            on sen lisäksi, mitä hypoteekkiyhdistyksistä
2333:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 246                            3
2334: 
2335: annetun lain (936/78) 10 §:n 1 momentissa on          4 a) valtion liikelaitoksen puolesta hallituk-
2336: säädetty kaupparekisteriin ilmoitettavaksi, mai-    sen varsinaiset jäsenet.
2337: nittava:
2338:    1) yhdistyksen postiosoite;                         Muutosilmoituksen tekemisestä on osakeyh-
2339:   2) jokaisen hallituksen jäsenen ja varajäsenen    tiössä, säästöpankissa, vakuutusyhdistyksessä
2340: muut henkilötiedot; sekä                            ja valtion liikelaitoksessa vastuussa myös toi-
2341:    3) sääntöjen määräys yhdistyksen toimini-        mitusjohtaja ja osakeyhtiössä, johon sovelle-
2342: men kirjoittamisesta sekä, jos jollekin henkilöl-   taan asunto-osakeyhtiölakia, lisäksi isännöitsi-
2343: le on annettu oikeus toiminimen kirjoittami-        jä. Jos elinkeinotoiminnan luovutus toiselle
2344: seen yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa,        käsittää myös toiminimen, on uusi haltija
2345: hänen muut henkilötietonsa.                         vastuussa luovutusta koskevan ilmoituksen te-
2346:                                                     kemisestä. Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja
2347:                       13§                           tai avoimen yhtiön yhtiömies taikka komman-
2348:  Vakuutusyhdistyksen perusilmoituksessa on          diittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies kuolee,
2349: mainittava:                                         ovat myös hänen kuolinpesänsä osakkaat, ei
2350:                                                     kuitenkaan perintökaaren (40/65) 21 luvun
2351:    10) hallituksen puheenjohtajan sekä jokaisen      18 §:ssä tarkoitettu osakas, vastuussa ilmoituk-
2352: jäsenen ja varajäsenen henkilötiedot;               sen tekemisestä.
2353:    11) toimitusjohtajan henkilötiedot;
2354:    12) jos yhdistyksellä on hallintoneuvosto, sen                        16 §
2355: puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja vara-         Perusilmoitus on jokaisen sen tekemisestä
2356: jäsenen henkilötiedot; sekä                         vastuussa olevan allekirjoitettava.
2357:    13) yhdistysjärjestyksen määräys yhdistyksen       Muutosilmoitus on jonkun sen tekemisestä
2358: toiminimen kirjoittamisesta sekä, jos jollekin      vastuussa olevan allekirjoitettava. Jokainen,
2359: henkilölle on annettu oikeus toiminimen kir-        joka on eronnut kaupparekisteriin merkitystä
2360: joittamiseen yksin tai yhdessä jonkun toisen        asemastaan tai jonka rekisteriin merkitty teh-
2361:  kanssa, hänen henkilötietonsa.                     tävä on lakannut, saa itse tehdä tästä ilmoi-
2362:                                                     tuksen.
2363:                     13 a §
2364:   Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliik-                             20 §
2365: keen perusilmoituksessa on mainittava:                 Toiminimi voidaan merkitä kaupparekiste-
2366:                                                     riin, jos se on toiminimilain mukainen ja
2367:    5) sivuliikkeen jokaisen toiminimen kirjoitta-   selvästi erottuu rekisterissä ennestään olevista
2368: jan henkilötiedot sekä miten toiminimi kirjoi-      toiminimistä.
2369: tetaan; sekä                                                              21 §
2370:    6) elinkeinonharjoittajan lakisääteisenä toi-       Jos ilmoitus on puutteellinen tai jos rekiste-
2371: mielimenä tai tällaisen elimen jäsenenä edusta-     riviranomainen havaitsee muun esteen rekiste-
2372: miseen kelpoiset henkilöt sekä heidän henkilö-      röinnille, ilmoituksen tekijää on kehotettava
2373: tietonsa.                                           määräajassa, jonka tulee olla vähintään kaksi
2374:                       13 b §                        kuukautta, antamaan lausuntonsa tai ryhty-
2375:    Valtion liikelaitoksen perusilmoituksessa on     mään tarvittaviin toimiin uhalla, että asia
2376: mainittava:                                         muuten raukeaa.
2377:    1) laitoksen nimi;                                  Ilmoitusta tehtäessä on suoritettava säädetty
2378:    2) toimiala;                                     maksu. Ilmoitus katsotaan tehdyksi vasta, kun
2379:    3) päätoimipaikka ja postiosoite;                maksu on suoritettu.
2380:    4) hallituksen jäsenten ja varajäsenten hen-
2381: kilötiedot; sekä
2382:                                                                           21 a §
2383:    5) toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan
2384:                                                         Patentti- ja rekisterihallitus on oikeutettu
2385: henkilötiedot.
2386:                                                     tarvittaessa väestötietojärjestelmästä päivittä-
2387:                       15 §                          mään tiedostojaan ja tarkistamaan ilmoituksis-
2388:   Rekisteri-ilmoituksen tekemisestä ovat vas-       sa ja niiden liitteissä mainittujen henkilöiden
2389: tuussa:                                             henkilötiedot niiden oikeellisuuden toteamisek-
2390:                                                     si.
2391: 4                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 246
2392: 
2393:                       29 §                         ta 1994 ja 13 a §:n muutokset asetuksella sää-
2394:                                                    dettävänä ajankohtana.
2395:   Haettaessa muutosta paikallisviranomaisen 1         Tämän lain 3 §:ssä tarkoitetun valtion liike-
2396: momentissa tarkoitettuun päätökseen noudate-       laitoksen, joka on aloittanut toimintansa ennen
2397: taan, mitä rekisteriviranomaisen päätöksestä       tämän lain voimaantuloa, on tehtävä tässä
2398: tehtävän valituksen käsittelystä säädetään.        laissa tarkoitettu perusilmoitus kuuden kuu-
2399:                                                    kauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
2400:                                                       Henkilötunnus ja osoite on ilmoitettava
2401:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä             kaupparekisteriin viimeistään, kun elinkeinon-
2402: kuuta 199. Lain 19 a ja 29 §:n muutokset           harjoittajalle on syntynyt muu henkilötietoja
2403: tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä heinäkuu-      koskeva ilmoitusvelvollisuus.
2404: 
2405: 
2406: 
2407: 
2408:                                               Laki
2409:                                   toiminimilain 1 §:n muuttamisesta
2410: 
2411:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2412:     muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun toiminimilain (128/79) 1 §:n 2 momentti,
2413:     sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1279/90), seuraavasti:
2414: 
2415:                        1§                           ohella myös muuta tunnusta (toissijainen tun-
2416:                                                     nus).
2417:      Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonhar-
2418: joittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan eri-
2419: tyisellä nimellä (aputoiminimi). Elinkeinonhar-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2420: joittaja voi toiminnassaan käyttää toiminimen       kuuta 199 .
2421: 
2422:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
2423:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 247
2424: 
2425: 
2426: 
2427: 
2428:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työntekijäin
2429:                                  eläkelain 9 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 1994 sekä
2430:                                  laiksi työntekijäin työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun
2431:                                  huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa
2432: 
2433:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       toimenpiteisiin, jotta voidaan korjata nykyisten
2434: n:o 247 laiksi työntekijäin eläkelain 9 §:n poik-   indeksien epätarkka vastaavuus palkkojen, hin-
2435: keuksellisesta soveltamisesta vuonna 1994 sekä      tojen ja elinkustannusten todelliseen kehityk-
2436: laiksi työntekijäin työeläkemaksun ja työttö-       seen. Kun indeksit mittaavat puutteellisesti
2437: myysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta             todellista kehitystä, joudutaan epätarkoituk-
2438: eräissä päivärahoissa. Eduskunnalle on sosiaa-      senmukaiseen tilanteeseen, jossa indeksistä pää-
2439: li- ja terveysvaliokunta antanut asiasta mietin-    tetään lailla eikä mitattavissa olevilla muutok-
2440: tönsä n:o 44.                                       silla.
2441:    Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän           Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
2442: 
2443: 
2444: 
2445: 
2446:                                               Laki
2447:             työntekijäin eläkelain 9 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 1994
2448: 
2449:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2450: 
2451:                       1§                            vahvistetun palkkaindeksiluvun 1736 asemesta
2452:    Sen estämättä, mitä työntekijäin eläkelain       pistelukua 1688.
2453: 9 §:ssä säädetään, vuodelle 1994 vahvistetun          Jos sairausvakuutuslain (364/63) mukaisen
2454: palkkaindeksiluvun 1736 asemesta käytetään          päivärahan määrä on vähemmän kuin 99, 15
2455: pistelukua 1688.                                    markkaa päivässä, sen määrää korotetaan
2456:    Vahvistettaessa vuoden 1995 palkkaindeksi-       vuonna 1994 väliaikaisesti 2,8 prosentilla.
2457: lukua käytetään vuoden 1994 pistelukuna 1736.
2458:                                                                           3§
2459:                                                       Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
2460:                       2§                            misesta antaa sosiaali- ja terveysministeriö.
2461:    Jos muualla kuin eläkkeitä koskevassa lain-
2462: säädännössä ja eläkettä koskevissa järjestelyis-                          4§
2463: sä säädetään lailla, asetuksella tai määrätään         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2464: valtioneuvoston tai ministeriön päätöksellä sii-    kuuta 1994.
2465: tä, että etuuksien määrää, niiden perusteena           Tämän lain 1 §:n 1 momentista johtuva
2466: olevaa tuloa tai muuta markkamäärää tarkis-         indeksitarkistuksen muutos otetaan huomioon
2467: tetaan kalenterivuosittain maan yleisessä palk-     vakuutusyhtiölain (1 062/79) kohtuusperiaat-
2468: katasossa tapahtuneiden muutosten johdosta          teen edellyttämällä tavalla sosiaali- ja terveys-
2469: sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosit-         ministeriön vahvistamissa työntekijäin eläke-
2470: tain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n      lain 11 §:n mukaisen vakuutuksen vakuutus-
2471: soveltamista varten, käytetään vuodelle 1994        maksun perusteissa.
2472: 
2473: 
2474: 
2475: 
2476: 230737A
2477: 2                         1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 247
2478: 
2479: 
2480:                                              Laki
2481:          työntekijäin työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta
2482:                                       eräissä päivärahoissa
2483: 
2484:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2485: 
2486:                        1§                                                2§
2487:    Jos laissa tai asetuksessa säädetään tai val-     Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
2488: tioneuvoston päätöksellä määrätään, että päi-      misesta antaa sosiaali- ja terveysministeriö.
2489: värahan tai sitä vastaavan etuuden määrässä
2490: on otettava huomioon henkilön työ- tai vir-
2491: kasuhteessa saadut työtulot, on näistä työtu-                          3§
2492: loista siltä osin kuin oikeus päivärahaan tai        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2493: vastaavaan muuhun etuuteen alkaa vuonna            kuuta 1994.
2494: 1994 vähennettävä 3,5 prosenttia.
2495: 
2496:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
2497:                           1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 248
2498: 
2499: 
2500: 
2501: 
2502:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kansaneläke-
2503:                                  laissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustan-
2504:                                  nuksiin annetun lain poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 1994
2505: 
2506:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      tamisesta vuonna 1994. Eduskunta, jolle sosi-
2507: n:o 248 laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen       aali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta
2508: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustan-   mietintönsä n:o 43, on hyväksynyt seuraavan
2509: nuksiin annetun lain poikkeuksellisesta sovel-     lain:
2510: 
2511: 
2512: 
2513: 
2514:                                              Laki
2515: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
2516:                           poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 1994
2517: 
2518:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2519:                       1§                           (38/69), rintamasotilaseläkelaissa (119/77), ul-
2520:    Sen estämättä, mitä kansaneläkelaissa sää-      komaille maksettavasta rintamaJisästä annetus-
2521: dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta      sa laissa (988/88), eläkkeensaajien asumistuki-
2522: elinkustannuksiin annetussa laissa (348/56) ja     laissa (591/78), vammaistukilaissa (124/88) ja
2523: sen perusteella annetussa valtioneuvoston pää-     lapsen hoitotuesta annetussa laissa (444/69)
2524: töksessä kansaneläkkeiden sitomisesta elinkus-     tarkoitettuihin markkamääriin.
2525: tannuksiin (383/84) säädetään, sovelletaan mai-
2526: nitussa laissa tarkoitettuihin markkamääriin
2527: vuonna 1994 sitä kansaneläkeindeksin pistelu-
2528: kua, jonka mukaan vuoden 1993 tammikuussa                               3§
2529: maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suu-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2530: ruus on laskettu.                                  kuuta 1994.
2531:                                                      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2532:                       2§                           ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
2533:   Tätä lakia sovelletaan myös perhe-eläkelaissa    menpiteisiin.
2534: 
2535:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
2536: 
2537: 
2538: 
2539: 
2540: 230738B
2541:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 249
2542: 
2543: 
2544: 
2545: 
2546:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työntekijäin
2547:                                  eläkelain 12 §:n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
2548:                                  eläkelain 9 §:n muuttamisesta
2549:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asias-
2550: n:o 249 laeiksi työntekijäin eläkelain 12 §:n ja    ta mietintönsä n:o 34, on hyväksynyt seuraavat
2551: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin   lait:
2552: eläkelain 9 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle
2553: 
2554: 
2555: 
2556: 
2557:                                               Laki
2558:                             työntekijäin eläkelain 12 §:n muuttamisesta
2559: 
2560:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti:
2561:   muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 12 §:n 1 momentin
2562: 2 ja 4 kohta sekä 3 momentti,
2563:   sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (559/93), seuraavasti:
2564:                        12 §                         tos, jonka toimintapiiriin työntekijä kuului
2565:     Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä    sanotussa pykälässä tarkoitetun työsuhteen pe-
2566: ja kuntoutusrahasta määräytyy sekä eläkkeistä       rusteella.
2567: ja kuntoutusrahasta eläkelaitoksille aiheutuvat
2568: kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mikäli elä-       4) muista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työt-
2569: kelaitokset eivät ole toisin sopineet, seuraavas-   tömyyseläkkeistä, lukuun ottamatta lyhytaikai-
2570: ti:                                                 sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain
2571:                                                     9 §:n 1 momentin 2 kohdan ja merimieseläke-
2572:    2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on myön-       lain 3 a §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti
2573: netty 6 a §:ää soveltaen ja sellaisen työttömyys-   maksettavaa määrää, samoin kuin eläkkeiden
2574: eläkkeen puolesta määrästä, joka on myönnet-        ja kuntoutusrahan niistä osista, jotka ylittävät
2575: ty soveltaen 6 a §:ää vähintään viisi vuotta        1-3 kohdan mukaiset määrät, perhe-eläkkees-
2576: jatkuneeseen työsuhteeseen, näihin eläkkeisiin      tä, osa-aikaeläkkeestä sekä maksujen tai rahas-
2577: luettuna myös lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-     tojen laskuperusteiden yleisestä muutoksesta ja
2578: vien työntekijäin eläkelain perusteella ehkä        1 kohdassa tarkoitetuista siirroista johtuvista
2579: saatava eläkkeen osa ja merimieseläkelain           kustannuksista ja lyhytaikaisissa työsuhteissa
2580: 3 a §:n 4 momentissa tarkoitettu, sanotun lain      olevien työntekijäin eläkelain 9 §:n 1 momentin
2581: perusteella ehkä saatava eläkkeen osa, mutta ei     3 kohdassa sekä merimieseläkelain 3 a §:n 2
2582: 7 c §:n mukaista korotusta eikä 9 §:n perusteella   momentin 3 kohdassa tarkoitetuista sanottui-
2583: eläkkeen alkamisen, työttömyyseläkkeen osalta       hin lakeihin perustuvan eläketurvan aiheutta-
2584: kuitenkin 4 c §:ssä tarkoitetun työttömäksi jou-    mien kulujen osuudesta vastaavat eläkelaitok-
2585: tumispäivän jälkeen annettuja korotuksia, se-       set yhteisesti sosiaali- ja terveysministeriön eri
2586: kä siitä kuntoutusrahan osasta, joka vastaa         kululajeja varten antamien perusteiden mukai-
2587: 6 a §:ää soveltaen myönnetystä työkyvyttö-          sesti; sekä
2588: myyseläkkeestä yllä mainitulla tavalla määräy-
2589: tyvää eläkkeen osaa, vastaa yksin se eläkelai-        Kuntoutukseen liittyvistä muista kuin kun-
2590: 230634N
2591: 2                           1993 vp -    Eduskunnan vastaus -      HE 249
2592: 
2593: toutusrahan aiheuttamista kustannuksista vas-         eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on sattunut
2594: taa yksin kuntoutuksesta huolehtiva eläkelai-         ennen tämän lain voimaantuloa.
2595: tos.                                                     Tämän lain voimaan tullessa vapautuvat
2596:                                                       perhe-eläkkeiden kustantamiseen tarkoitetut
2597:                                                       varat käytetään 12 §:n 1 momentin 4 kohdassa
2598:                                                       tarkoitettuihin kustannuksiin.
2599:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-               Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2600: kuuta 1994.                                           ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
2601:   Tätä lakia sovelletaan myös sellaisiin perhe-       menpiteisiin.
2602: 
2603: 
2604: 
2605: 
2606:                                                 Laki
2607:            lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta
2608: 
2609:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2610:    muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
2611: eläkelain (134/62) 9 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta,
2612:    sellaisina kuin ne ovat, 9 §:n 1 momentin 2 kohta 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetussa laissa
2613: 613/91 ja 3 kohta 28 kesäkuuta 1993 annetussa laissa (560/93), seuraavasti:
2614: 
2615:                         9§                            eläkelaitos, jonka piiriin hän viimeksi on kuu-
2616:   Tässä laissa säädetystä eläketurvasta vastaa-       lunut;
2617: vat 2 §:ssä tarkoitetut e1äkelaitokset, sikäli kuin      3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työt-
2618: ne eivät ole toisin sopineet, seuraavasti:            tömyyseläkkeistä, lukuun ottamatta työnteki-
2619:                                                       jäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2 kohdan ja
2620:    2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on myön-         merimieseläkelain 3 a §:n 2 momentin 2 kohdan
2621: netty 7 §:n 1 momenttia soveltaen sekä sellaisen      mukaisesti maksettavaa määrää, eläkkeiden ja
2622: työttömyyseläkkeen määrän 3011 OO:sta, joka           kuntoutusrahan niistä osista, jotka ylittävät 1
2623: on myönnetty 7 §:n 1 momenttia soveltaen,             ja 2 kohdan mukaiset määrät, perhe-eläkkees-
2624: näihin eläkkeisiin luettuna myös työntekijäin         tä, osa-aikaeläkkeestä samoin kuin työntekijäin
2625: eläkelain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa       eläkelain perusteella maksettavista vastaavista
2626: ja merimieseläkelain 3 a §:n 4 momentissa tar-        vähimmäiseläketurvan mukaisista eläkkeistä ja
2627: koitettu, sanotun lain perusteella ehkä saatava       eläkkeen osista ja vastaavista merimieseläkelain
2628: eläkkeen osa, mutta ei työntekijäin eläkelain         perusteella maksettavista, sanotun lain 3 a §:n 4
2629: 7 c §:n mukaista korotusta eikä sanotun lain          momentissa tarkoitetuista eläkkeen osista sekä
2630: 9 §:n perusteella eläkkeen alkamisen, työttö-         eläkevastuun laskuperusteiden yleisestä muu-
2631: myyseläkkeen osalta kuitenkin työntekijäin elä-       toksesta ja 1 kohdassa tarkoitetuista siirroista
2632: kelain 4 c §:ssä tarkoitetun työttömäksi joutu-       johtuvista kustannuksista, samoin kuin eläke-
2633: mispäivän jälkeen annettuja korotuksia, sekä          turvakeskuksen kustannuksista vastaavat elä-
2634: siitä kuntoutusrahan osasta, joka vastaa 7 §:n 1      kelaitokset yhdessä työntekijäin eläkelain mu-
2635: momenttia soveltaen myönnetystä työkyvyttö-           kaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten ja
2636: myyseläkkeestä yllä mainitulla tavalla määräy-        merimieseläkekassan kanssa siten kuin työnte-
2637: tyvää eläkkeen osaa, vastaa yksin se eläkelai-        kijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 ja 5
2638: tos, jonka toimintapiiriin työntekijä kuului          kohdassa säädetään; sekä
2639: saadessaan 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun sai-
2640: rauden, vian tai vamman taikka joutuessaan
2641: työttömäksi tai, jos hän ei silloin enää ollut          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2642: tämän lain piiriin kuuluvassa työsuhteessa, se        kuuta 1994.
2643:                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 249                         3
2644: 
2645:   Tätä lakia sovelletaan myös sellaisiin perhe-   momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin kustan-
2646: eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on sattunut    nuksiin.
2647: ennen tämän lain voimaantuloa.                      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2648:    Tämän lain voimaan tullessa vapautuvat         ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
2649: perhe-eläkkeiden kustantamiseen tarkoitetut       menpiteisiin.
2650: varat käytetään työntekijäin eläkelain 12 §:n 1
2651: 
2652:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
2653:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -HE 250
2654: 
2655: 
2656: 
2657: 
2658:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sairausvakuu-
2659:                                   tuslain muuttamisesta
2660: 
2661:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        lääkkeiden piiriin on viime aikoina heikennetty.
2662: n:o 250 laiksi sairausvakuutuslain muuttami-         Eduskunta edellyttää, että tulkinnassa palataan
2663: sesta. Eduskunnalle on sosiaali- ja terveysva-       aikaisempaan käytäntöön.
2664: liokunta antanut asiasta mietintönsä n:o 51 ja          Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan
2665: suuri valiokunta mietintönsä n:o 6.                  siitä, että tehdään mahdolliseksi useamman
2666:    Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan      ostokerran pitäminen yhtenä ostokertana oma-
2667: siitä, että määrättäessä sairauksia ja korvatta-     vastuuta perittäessä silloin, kun lääke ominai-
2668: via lääkkeitä JOO-prosenttisesti ja 75-prosentti-    suuksiensa takia tai sairauden johdosta on
2669: sesti korvattavien luokkaan ei nykyisin JOO-         myytävä pieninä annoksina, sekä silloin, kun
2670: prosenttisesti korvattavia lääkkeitä siirretä        pienien lääke-erien määrääminen on tarpeellis-
2671: alempaan korvausryhmään.                             ta potilaan kannalta tarkoituksenmukaisen lää-
2672:    Vakavan masennustilan hoitoon määrättyjen         kityksen selvittämiseksi.
2673: lääkkeiden hyväksymistä erityiskorvattavien             Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
2674: 
2675: 
2676: 
2677: 
2678:                                                Laki
2679:                                  sairausvakuutuslain muuttamisesta
2680: 
2681:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2682:    muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 5 a §:n 1 ja 2
2683: momentti, 9 §ja 10 §:n 1 momentti,
2684:    sellaisina kuin ne ovat, 5 a §:n 1 ja 2 momentti 26 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa
2685: (1 04 7/93), 9 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 30 päivänä joulukuuta 1991 ja 30 päivänä
2686: joulukuuta 1992 annetuilla laeilla (1714/91 ja 1653/92), ja 10 §:n 1 momentti 10 päivänä joulukuuta
2687: 1993 annetussa laissa (1129/93), sekä
2688:    lisätään lakiin uusi 67 a § seuraavasti:
2689: 
2690:                       5a §                           hyväksyttävää tukkuhintaa, sitä ei korvata
2691:    Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan           tämän lain nojalla. Asetuksella säädetään ap-
2692: korvattavalla lääkkeellä tarkoitetaan lääkelain      teekissa valmistettujen lääkkeiden sekä hapen
2693: (395/87) mukaista lääkemääräystä edellyttävää        ja veren korvattavuudesta. Kliinisellä ravinto-
2694: lääkettä, joka on tarkoitettu joko sisäisesti tai    valmisteella tarkoitetaan valmistetta, jota käy-
2695: ulkoisesti käytettynä parantamaan tai helpot-        tetään sairauden hoidossa korvaamaan tai täy-
2696: tamaan sairautta tai sen oireita ja jolle on         dentämään ruokavaliota tai sen osaa ja jolle on
2697: vahvistettu kohtuull~nen, korvausperusteeksi         vahvistettu korvausperusteeksi hyväksyttävä
2698: hyväksyttävä tukkuhinta, ei kuitenkaan roh-          kohtuullinen tukkuhinta. Edellä 5 §:n 1 mo-
2699: dosvalmisteita eikä homeopaattisia ja antro-         mentin 3 a kohdan mukaisen perusvoiteen kor-
2700: posofisia valmisteita. Korvattavalla lääkkeellä      vattavuuden edellytyksenä on myös, että sille
2701: tarkoitetaan lisäksi niitä sosiaali- ja terveysmi-   on vahvistettu korvausperusteeksi hyväksyttä-
2702: nisteriön päätöksessä mainittuja lääkkeitä, joi-     vä kohtuullinen tukkuhinta.
2703: ta saadaan myydä ilman lääkemääräystä ja                Lääkkeen, kliinisen ravintovalmisteen ja pe-
2704: joille on vahvistettu kohtuullinen, korvauspe-       rusvoiteen korvausperusteeksi hyväksyttävän
2705: rusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta. Jos lääk-         kohtuullisen tukkuhinnan vahvistaa sosiaali- ja
2706: keelle ei ole vahvistettu korvausperusteeksi         terveysministeriön yhteydessä toimiva lääke-
2707: 
2708: 230859H
2709: 2                          1993 vp -    Eduskunnan vastaus -      HE 250
2710: 
2711: korvauslautakunta. Hinnan vahvistamista ja           daan evätä kokonaan tai osittain, jos vakuu-
2712: vahvistetun hinnan korottamista koskeva ha-          tettu on menetellyt vilpillisesti korvausta haet-
2713: kemus tehdään lääkekorvauslautakunnalle, jo-         taessa tai korvauksen epäämiseen on muu
2714: ka hankkii asiasta kansaneläkelaitoksen lau-         vakuutetusta johtuva erityinen syy.
2715: sunnon.                                                 Mitä 4 momentissa säädetään kliinisistä ra-
2716:                                                      vintovalmisteista, sovelletaan myös niitä vas-
2717:                                                      taaviin tuotteisiin.
2718:                         9§                              Edellä 5 §:n 1 momentin 3 ja 3 a kohdassa
2719:    Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja             sekä 5 b §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitet-
2720: 5 b §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista         tujen valmisteiden korvaus määräytyy enintään
2721: lääkkeistä korvataan:                                vahvistettujen tukkuhintojen mukaisesta mää-
2722:    1) 50 prosenttia 50 markkaa ylittävästä           rästä, johon on lisätty enintään valtioneuvos-
2723: määrästä kultakin ostokerralta;                      ton päätöksessä annetun lääketaksan mukainen
2724:    2) 75 prosenttia 25 markkaa ylittävästä           määrä ja liikevaihtovero.
2725: määrästä kultakin ostokerralta, kun kysymyk-
2726: sessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden                               10 §
2727: hoidossa tarvittava välttämätön lääke; sekä             Vakuutetulle korvataan lääkäriin, hammas-
2728:    3) 100 prosenttia 25 markkaa ylittävästä          lääkäriin, sairaanhoitolaitokseen, laboratori-
2729: määrästä kultakin ostokerralta, kun kysymyk-         oon, röntgenlaitokseen tai asianmukaisen am-
2730: sessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden          mattikoulutuksen saaneen henkilön luokse teh-
2731: hoidossa tarvittava vaikutustavaltaan korvaava       dyistä matkoista johtuvat matkakustannukset
2732: tai korjaava välttämätön lääke.                      kokonaan siltä osin kuin ne yhdensuuntaiselta
2733:    Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä       matkalta ylittävät 45 markkaa (omavastuu-
2734: määrätään, mitä edellä 1 momentissa ostoker-         osuus), kuitenkin enintään vahvistetun taksan
2735: ralla yleensä tarkoitetaan, sekä tästä poikkea-      mukaiseen määrään saakka. Tämä koskee
2736: misesta eräissä sairauksissa.                        myös lääkärin, hammaslääkärin tai asianmu-
2737:    Valtioneuvoston päätöksellä määrätään koh-        kaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön
2738: dissa 2 ja 3 tarkoitetut sairaudet ja korvattavat    potilaan luokse tehdyistä matkoista johtunei-
2739: lääkkeet. Korvauksen tasoa määrättäessä ote-         den matkakustannusten korvaamista. Jos va-
2740: taan huomioon sairauden laatu sekä lääkkei-          kuutetun tämän lain mukaan maksettaviksi
2741: den tarpeellisuus ja taloudellisuus.                 jäävät enintään taksan mukaiset matkakustan-
2742:    Vaikean sairauden hoitoon tarpeellisista klii-    nukset saman kalenterivuoden aikana ylittävät
2743: nisistä ravintovalmisteista korvataan 50 pro-        900 markkaa (vuotuinen omavastuuosuus), vuo-
2744: senttia 50 markkaa tai 75 prosenttia 25 mark-        tuisen omavastuun ylittävä osa matkakustan-
2745: kaa ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta       nuksista korvataan kokonaan, kuitenkin enin-
2746: sen mukaan kuin valtioneuvoston päätöksellä          tään vahvistetun taksan mukaiseen määrään
2747: määrätään. Korvauksen tasoa määrättäessä             saakka.
2748: otetaan huomioon valmisteen tarpeellisuus ja
2749: taloudellisuus. Valtioneuvoston päätöksellä
2750: määrätään tarkemmin, mitä on pidettävä tässä                               67 a §
2751: momentissa tarkoitettuna vaikeana sairautena            Salassapitovelvollisuutta koskevien säännös-
2752: ja korvattavana valmisteena. Edellä 5 §:n 1          ten estämättä kansaneläkelaitos voi antaa:
2753: momentin 3 a kohdassa tarkoitetuista perusvoi-          1) vakuutetun lääkeostoja koskevia tietoja
2754: teista korvataan 50 prosenttia 50 markkaa            lääkkeen määränneelle lääkärille, jos asian-
2755: ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta.          omainen vakuutettu on kansaneläkelaitoksen
2756:    Kun vakuutetun tämän pykälän mukaan               antamasta huomautuksesta huolimatta toistu-
2757: saman kalenterivuoden aikana korvatuista             vasti hankkinut lääkkeitä hänen ja muiden
2758: lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja pe-   lääkäreiden määräyksillä enemmän kuin sai-
2759: rusvoiteista korvaamatta jääneiden kustannus-        rauden hoito edellyttää;
2760: ten yhteismäärä ylittää 3 100 markkaa (vuotui-          2) apteekeille massaluovutuksena niiden va-
2761: nen omavastuuosuus), on hänellä oikeus yli           kuutettujen nimet ja henkilötunnukset, joille
2762: menevältä määräitä lisäkorvaukseen. Lisäkor-         lääkekorvausta ei suoriteta 30 a §:ssä tarkoitet-
2763: vaus maksetaan, jos se on kalenterivuodelta          tua tilitysmenettelyä soveltavien apteekkien vä-
2764: enemmän kuin 100 markkaa. Lisäkorvaus voi-           lityksellä; sekä
2765:                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 250                             3
2766: 
2767:    3) terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle     rallisen elinkustannusideksin sitä pistelukua,
2768: sille kuuluvien tehtävien suorittamista varten    jonka mukaan tammikuussa 1993 maksettavina
2769: tiedon lääkäristä, joka toistuvasti on määrän-    olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
2770: nyt lääkkeitä huomattavasti enemmän kuin             Mitä edellä 9 §:ssä säädetään liikevaihtove-
2771: tässä laissa tarkoitettuun sairauden hoitoon      rosta noudatetaan soveltuvin osin myös arvon-
2772: nähden on tarpeellista.                           lisäveroon.
2773:    Ennen tietojen luovuttamista kansaneläkelai-      Sen estämättä, mitä sairausvakuutuslain
2774: toksen on ilmoitettava vakuutetulle 1 momen-      5 a §:ssä säädetään, suoritetaan 1 päivän tam-
2775: tin 1 ja 2 kohdan mukaisesta tietojen antami-     mikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 1994 välise-
2776: sesta.                                            nä aikana ostetusta lääkelain 21 §:n 4 momen-
2777:                                                   tissa tarkoitetusta erityislupavalmisteesta saira-
2778:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-        usvakuutuslain mukainen korvaus sen käytän-
2779: kuuta 1994.                                       nön mukaan, joka oli voimassa 31 päivänä
2780:   Tämän lain 9 §:n 4 momentissa säädetty          joulukuuta 1993.
2781: markkamäärä (vuotuinen omavastuu) vastaa vi-
2782: 
2783:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
2784:              1993 vp- Eduskunnan vastaus - HE 251
2785: 
2786: 
2787: 
2788: 
2789:           Esityksen n:o 314/1992 vp vastauksen yhteydessä
2790: 
2791: 
2792: 
2793: 
2794: 240352G
2795:                           1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 252
2796: 
2797: 
2798: 
2799: 
2800:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tapaturma- ja
2801:                                  liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 1994 perittävästä maksusta
2802: 
2803:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      Eduskunta, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunta
2804: n:o 252 laiksi tapaturma- ja liikennevakuutus-     on antanut asiasta mietintönsä n:o 35, on
2805: laitoksilta vuodelta 1994 perittävästä maksusta.   hyväksynyt seuraavan lain:
2806: 
2807: 
2808: 
2809: 
2810:                                              Laki
2811:           tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 1994 perittävästä maksusta
2812: 
2813:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2814: 
2815:                        1§                          35 §:n       momentissa, liikennevakuutuslain
2816:    Vakuutuslaitosten, joilla on oikeus myöntää     18 §:ssä ja maatalousyrittäjien tapaturmava-
2817: Suomessa tapaturmavakuutuslaissa (608/48) tai      kuutuslain 13 §:ssä säädetään, tästä laista va-
2818: liikennevakuutuslaissa (279/59) tarkoitettuja      kuutuslaitoksille aiheutuva menojen lisäys voi-
2819: vakuutuksia, sekä maatalousyrittäjien tapatur-     daan vuonna 1994 ja sen jälkeen sisällyttää
2820: mavakuutuslain (1026/81) 2 §:ssä tarkoitetun       pakollisen tapaturmavakuutuksen sekä liiken-
2821: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitok-       nevakuutuksen vakuutusmaksujen perusteisiin
2822: sen on suoritettava kansaneläkelaitokselle, si-    ja lukea maatalousyrittäjien tapaturmavakuu-
2823: ten kuin jäljempänä säädetään, kansaneläkelain     tuksen kokonaiskustannuksiin.
2824: 59 §:n 2 momentissa säädetyn valtion osuuden         Tästä laista johtuvasta maksutulon lisäykses-
2825: pienentämiseksi vuonna 1994 maksu, joka on         tä ei kuitenkaan peritä eräistä vakuutusmak-
2826: yhteensä 330 miljoonaa markkaa. Tästä mak-         suista suoritettavasta verosta annetussa laissa
2827: susta tapaturmavakuutuksia myöntävien va-          (664/66) tarkoitettua vakuutusmaksuveroa, lii-
2828: kuutuslaitosten osuus on 152 miljoonaa mark-       kennevakuutuslain mukaista liikenneturvalli-
2829: kaa ja liikennevakuutuksia myöntävien vakuu-       suusmaksua, tapaturmavakuutuslain 35 §:n 2
2830: tuslaitosten osuus 160 miljoonaa markkaa.          momentin mukaista työturvallisuusmaksua ei-
2831: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitok-       kä 58 §:n ja 60 §:n 6 momentin mukaisia mak-
2832: sen osuus on 18 miljoonaa markkaa.                 suja eikä eräiden tapaturmakorvausten sitomi-
2833:                                                    sesta palkkatasoon annetun lain (957/71) 2 §:n
2834:                        2§                          eikä tapaturmavakuutuslain perusteella korvat-
2835:    Edellä 1 §:ssä tapaturmavakuutuslaitoksille     tavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/91)
2836: säädetty maksuosuus jakautuu niiden kesken         12 §:n mukaisia maksuja. Tämän lain mukaista
2837: tapaturmavakuutuslain mukaisista muista kuin       maksua ei oteta myöskään huomioon maata-
2838: 57 §:ssä säädetyistä vakuutuksista vuoden 1994     lousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 14 §:n
2839: tilinpäätöksellä vahvistettujen vakuutusmaksu-     mukaisia työturvallisuuskuluja määrättäessä.
2840: tulojen suhteessa. Liikennevakuutuslaitoksille
2841: säädetty maksu jakautuu niiden kesken vuoden                              4§
2842: 1994 tilinpäätöksellä vahvistettujen liikenneva-      Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset
2843: kuutusmaksutulojen suhteessa. Maatalousyrit-       ovat velvollisia suorittamaan kalenterikuukau-
2844: täjien tapaturmavakuutuslaitoksen 1 §:ssä sää-     sittain ennakkoa 1 §:ssä tarkoitetusta maksusta.
2845: detty maksuosuus on lopullinen.                    Ennakon suuruus on kalenterikuukaudelta 1/12
2846:                                                    vakuutuslaitosten maksettaviksi 1 §:ssä sääde-
2847:                      3§                            tyistä määristä. Ennakko jakautuu tapaturma-
2848:    Sen estämättä, mitä tapaturmavakuutuslain       vakuutuslaitosten kesken ja liikennevakuutus-
2849: 230666Y
2850: 2                          1993 vp -     Eduskunnan vastaus -     HE 252
2851: 
2852: laitosten kesken vuoden 1992 tilinpäätöksellä        kautumista sen jälkeen, kun tapaturma- ja
2853: vahvistettujen pakollisen tapaturmavakuutuk-         liikennevakuutuksen vakuutusmaksutulot vuo-
2854: sen ja liikennevakuutuksen vakuutusmaksutu-          delta 1994 on tilinpäätöksellä vahvistettu.
2855: lojen suhteessa.                                        Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa kun-
2856:    Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos       kin vakuutuslaitoksen ennakon sekä lopullisen
2857: maksaa kalenterikuukaudelta 1112 sen makset-         maksuosuuden määrän. Tapaturmavakuutus-
2858: tavaksi 1 §:ssä säädetystä määrästä.                 laitosten Liitto ry. ja Liikennevakuutusyhdistys
2859:    Vakuutuslaitoksen on suoritettava kunkin          huolehtivat 1 momentin mukaisten lopullisten
2860: kuukauden 15 päivään mennessä ennakko ta-            maksuosuuksien keräämisestä ja tilittämisestä
2861: paturmavakuutusmaksutulosta Tapaturmava-             vakuutuslaitoksille.
2862: kuutuslaitosten Liitto ry:lle ja liikennevakuu-
2863: tusmaksutulosta Liikennevakuutusyhdistyksel-                              6§
2864: le. Sosiaali- ja terveysministeriö välittää maksut     Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
2865: kansaneläkelaitokselle. Sosiaali- ja terveysmi-
2866:                                                      töönpanosta antaa tarvittaessa sosiaali- ja ter-
2867: nisteriöllä on oikeus veloittaa edellä mainittu-
2868:                                                      veysministeriö.
2869: jen yhdistysten tilejä suoritettujen ennakoiden
2870: määrällä välittäessään 1 §:ssä säädetyn mark-
2871: kamäärän kansaneläkelaitokselle.                                          7§
2872:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2873:                      5§                              kuuta 1994. Laki koskee vuodelta 1994 suori-
2874:   Edellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen ta-       tettavaa maksua.
2875: paturma- ja liikennevakuutuslaitosten ennakoi-          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2876: na suorittamat maksuosuudet tarkistetaan vas-        ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
2877: taamaan 2 §:ssä säädettyä maksuosuuksien ja-         menpiteisiin.
2878: 
2879:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1993
2880:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 253
2881: 
2882: 
2883: 
2884: 
2885:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tasavallan
2886:                                  presidentin palkkiosta
2887: 
2888:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        tanut asiasta mietintönsä n:o 13 ja suuri valio-
2889: n:o 253 laiksi tasavallan presidentin palkkiosta.   kunta mietintönsä n:o 5, on hyväksynyt seu-
2890: Eduskunta, jolle perustuslakivaliokunta on an-      raavan lain:
2891: 
2892: 
2893: 
2894: 
2895:                                               Laki
2896:                                   tasavallan presidentin palkkiosta
2897: 
2898:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2899:                       1§                              Presidentin palkkio ja edustusmääräraha se-
2900:    Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presi-       kä asuntoedut ovat vapaat kaikista veroista.
2901: dentti saa toimestaan, on 558 000 markkaa.
2902: Sen ohessa hänelle suoritetaan 900 000 mark-                              2§
2903: kaa vuodessa edustustarkoituksia varten. Pre-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
2904: sidentiiiä on lisäksi asunto valtion talossa,       kuuta 1994.
2905: jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä        Tällä lailla kumotaan tasavallan presidentin
2906: sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilö-      palkkiosta 8 päivänä tammikuuta 1988 annettu
2907: kunta palkataan valtion varoilla.                   laki (9/88).
2908: 
2909:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
2910: 
2911: 
2912: 
2913: 
2914: 230776S
2915:                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 254
2916: 
2917: 
2918: 
2919: 
2920:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tasavallan
2921:                                 presidentin eläkeoikeudesta
2922: 
2923:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 14,
2924: n:o 254 laiksi tasavallan presidentin eläkeoi-    on hyväksynyt seuraavan lain:
2925: keudesta. Eduskunta, jolle perustuslakivalio-
2926: 
2927: 
2928: 
2929: 
2930:                                              Laki
2931:                               tasavallan presidentin eläkeoikeudesta
2932: 
2933:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2934: 
2935:                       1§                                                2§
2936:   Tasavallan presidentti, joka eroaa oltuaan         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
2937: toimessaan kuusi vuotta tai kauemmin, saa         kuuta 1994.
2938: vuotuista eläkettä 334 800 markkaa. Jos hän          Tällä lailla kumotaan tasavallan presidentin
2939: erotessaan ei ole toiminut presidenttinä kuutta   eläkeoikeudesta 8 päivänä tammikuuta 1988
2940: vuotta, vähennetään tästä eläkemäärästä kuu-      annettu laki (10/88).
2941: dennes kutakin puuttuvaa täyttä vuotta kohti.        Tämän lain mukainen eläke on suoritettava
2942: Vähin eläke on kuitenkin puolet täydestä eläk-    myös aikaisemmalle tasavallan presidentille.
2943: keestä.
2944: 
2945:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
2946: 
2947: 
2948: 
2949: 
2950: 230775R
2951:                         j
2952: 
2953:                     j
2954: 
2955:                     j
2956: 
2957:                 j
2958: 
2959:                 j
2960: 
2961:             j
2962: 
2963:             j
2964: 
2965:         j
2966: 
2967:         j
2968: 
2969:     j
2970: 
2971:     j
2972: 
2973: j
2974: 
2975: j
2976:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 255
2977: 
2978: 
2979: 
2980: 
2981:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yksityisten
2982:                                  valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain kumoamisesta sekä siihen
2983:                                  liittyviksi laeiksi
2984: 
2985:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      hen liittyviksi laeiksi. Eduskunta, jolle hallin-
2986: n:o 255 laiksi yksityisten valtionapulaitosten     tovaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
2987: toimiehtosopimuslain kumoamisesta sekä sii-        n:o 21, on hyväksynyt seuraavat lait:
2988: 
2989: 
2990: 
2991: 
2992:                                               Laki
2993:                  yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain kumoamisesta
2994: 
2995:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2996:                       1§                                                2§
2997:   Tällä lailla kumotaan 23 päivänä helmikuuta        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
2998: 1979 annettu yksityisten valtionapulaitosten       kuuta 199 .
2999: toimiehtosopimuslaki (238/79) siihen myöhem-
3000: min tehtyine muutoksineen.
3001: 
3002: 
3003: 
3004: 
3005:                                               Laki
3006:           yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnasta annetun lain kumoamisesta
3007: 
3008:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3009:                        1§                                                2§
3010:    Tällä lailla kumotaan yksityisten valtionapu-      Tämä laki tulee voimaan     päivänä
3011: laitosten sopimusvaltuuskunnasta 23 päivänä        kuuta 199 .
3012: helmikuuta 1979 annettu laki (239/79) siihen          Valtioneuvoston asettaman yksityisten val-
3013: myöhemmin tehtyine muutoksineen.                   tionapulaitosten sopimusvaltuuskunnan toi-
3014:                                                    minta lakkaa tämän lain tullessa voimaan.
3015: 
3016: 
3017: 
3018: 
3019: 230724L
3020: 2                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 255
3021: 
3022:                                               Laki
3023:             toimiehtosopimuksen vaikutuksesta valtionapuun annetun lain kumoamisesta
3024: 
3025:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3026:                       1§
3027:   Tällä lailla kumotaan toimiehtosopimuksen            Toimiehtosopimuksen vaikutuksesta valtion-
3028: vaikutuksesta valtionapuun 23 päivänä helmi-        apuun annettua lakia sovelletaan kuitenkin
3029: kuuta 1979 annettu laki (240/79) siihen myö-        niihin yksityisten valtionapulaitosten toimieh-
3030: hemmin tehtyine muutoksineen.                       tosopimuksiin, jotka on tehty ennen tämän lain
3031:                                                     voimaantuloa.
3032:                      2§
3033:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3034: kuuta 199 .
3035: 
3036: 
3037: 
3038: 
3039:                                               Laki
3040:                                    opintovapaalain muuttamisesta
3041: 
3042:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3043:   muutetaan 9 päivänä maaliskuuta 1979 annetun opintovapaalain (273/79) 2 §:n 2 momentti, 5 §:n
3044: 2 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 13 §,
3045:   sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 2 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 13 § 16 päivänä toukokuuta 1980
3046: annetussa laissa (342/80) sekä 5 §:n 2 momentti 5 päivänä syyskuuta 1986 annetussa laissa
3047: (663/86), seuraavasti:
3048:                        2§                           sovitaan sekä maatalousyrittäjille järjestettyyn
3049:                                                     koulutukseen osallistumiseen siten kuin siitä
3050:    Opintovapaaksi ei lueta aikaa, jonka kulues-     erikseen säädetään.
3051: sa työntekijä työnantajan määräyksestä opiske-
3052: lee tai saa koulutusta taikka jonka osalta
3053: työehto- tai virkaehtosopimuksin on sovittu                                 6§
3054: siitä, että koulutus tai opiskelu rinnastetaan         Opintovapaan aika katsotaan palvelussuh-
3055: työssäoloon, taikka jonka kuluessa työntekijä       teen perusteella määräytyviä, muita kuin laki-
3056: osallistuu ammattinsa edellyttämään lakisäätei-     sääteisiä, taloudellisia etuuksia määrättäessä
3057: seen koulutukseen, ellei työntekijä tähän kirjal-   työssäoloajan veroiseksi siltä osin kuin siitä on
3058: lisesti suostu.                                     työehto- tai virkaehtosopimuksin sovittu.
3059: 
3060: 
3061:                        5§                                                 13§
3062:                                                       Tämän lain 4-10 §:n säännöksistä voidaan
3063:   Opintovapaata voidaan myöntää myös am-            poiketa työehto- tai virkaehtosopimuksella.
3064: mattiyhdistyskoulutusta varten siten kuin val-
3065: takunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisessä       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3066: työehto- tai virkaehtosopimuksessa erikseen         kuuta 199 .
3067:                           1993 vp -     Eduskunnan vastaus -    HE 255                             3
3068: 
3069:                                               Laki
3070:                         työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta
3071: 
3072:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3073:   muutetaan työriitojen sovittelusta 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetun lain (420/62) 3 §:n 1
3074: momentin 2 kohta, 5 §:n 1 kohta ja 16 §,
3075:   sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentin 2 kohta ja 5 §:n 1 kohta 23 päivänä helmikuuta 1979
3076: annetussa laissa (244/79) sekä 16 § 6 päivänä kesäkuuta 1986 annetussa laissa (425/86),
3077: seuraavasti:
3078:                      3§                                                   16 §
3079:   Valtakunnansovittelijain on:                        Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen työehto- tai
3080:                                                    virkaehtosopimusta koskevaan riita-asiaan, jo-
3081:   2) osapuolten pyynnöstä toimittava puheen-       ka kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin tai
3082: johtajana työehto- ja virkaehtosopimusten ai-      joka sopimuksen mukaan on välimiesten rat-
3083: kaansaamista koskevissa neuvotteluissa;            kaistava. Sovittelijan on saatuaan selvityksen
3084:                                                    riidan sanotunlaisesta luonteesta ilmoitettava
3085:                                                    tästä riitapuolille.
3086:                         5§
3087:   Piirisovittelijan on:                              Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3088:   1) osapuolten pyynnöstä toimittava puheen-       kuuta 199 .
3089: johtajana työehto- ja virkaehtosopimusten ai-
3090: kaansaamista koskevissa neuvotteluissa;
3091: 
3092: 
3093: 
3094: 
3095:                                               Laki
3096:                                  työaikalain 19 a §:n muuttamisesta
3097: 
3098:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3099:   muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 19 a §,
3100:   sellaisena kuin se on 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (241/79), seuraavasti:
3101:                      19 a §                        sopimusvaltuuskunnan tai sen antamaan val-
3102:    Mitä tässä laissa säädetään työnantajain ja     tuutukseen perustuen sanotun kirkon seura-
3103: työntekijäin yhdistysten, joiden toimintapiiri     kunnan, seurakuntainliiton tai muun seurakun-
3104: käsittää koko maan, oikeudesta työehtosopi-        lain yhtymän ja asianomaisen yhdistyksen vä-
3105: muksessa sopia tästä laista poikkeavasti, sovel-   lillä tehtyyn työehto- tai virkaehtosopimuk-
3106: letaan vastaavasti valtion viranomaisen, kun-      seen.
3107: nallisen työmarkkinalaitoksen tai sen anta-
3108: maan valtuutukseen perustuen kunnan tai kun-         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3109: tayhtymän taikka evankelis-luterilaisen kirkon     kuuta 199 .
3110: 4                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -HE 255
3111: 
3112: 
3113:                                              Laki
3114:                            talonmiesten työaikalain 19 §:n muuttamisesta
3115: 
3116:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3117:     muutetaan 24 päivänä huhtikuuta 1970 annetun talonmiesten työaikalain (284170) 19 §,
3118:     sellaisena kuin se on 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (242179), seuraavasti:
3119:                       19 §                         sopimusvaltuuskunnan tai sen antamaan val-
3120:    Mitä tässä laissa säädetään työnantajain ja     tuutukseen perustuen sanotun kirkon seura-
3121: työntekijäin yhdistysten, joiden toimintapiiri     kunnan, seurakuntainliiton tai muun seurakun-
3122: kattaa koko maan, oikeudesta työehtosopi-          tain yhtymän ja asianomaisen yhdistyksen vä-
3123: muksessa sopia tästä laista poikkeavasti, sovel-   lillä tehtyyn työehto- tai virkaehtosopimuk-
3124: letaan vastaavasti valtion viranomaisen, kun-      seen.
3125: nallisen työmarkkinalaitoksen tai sen anta-
3126: maan valtuutukseen perustuen kunnan tai kun-         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
3127: tayhtymän taikka evankelis-luterilaisen kirkon     kuuta 199 .
3128: 
3129: 
3130: 
3131: 
3132:                                              Laki
3133:                            maatalouden työaikalain 25 §:n muuttamisesta
3134: 
3135:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3136:   muutetaan 12 päivänä toukokuuta 1989 annetun maatalouden työaikalain (407/89) 25 §
3137: seuraavasti:
3138:                       25 §                         sopimusvaltuuskunnan tai sen antamaan val-
3139:    Mitä tässä laissa säädetään työnantajien ja     tuutukseen perustuen sanotun kirkon seura-
3140: työntekijöiden yhdistysten, joiden toimintapiiri   kunnan, seurakuntaliiton tai muun seurakun-
3141: käsittää koko maan, oikeudesta työehtosopi-        tien yhtymän ja asianomaisen yhdistyksen vä-
3142: muksessa sopia tästä laista poikkeavasti, sovel-   lillä tehtyyn työehto- tai virkaehtosopimuk-
3143: letaan vastaavasti, valtion viranomaisen, kun-     seen.
3144: nallisen työmarkkinalaitoksen tai sen anta-
3145: maan valtuutukseen perustuen kunnan tai kun-         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
3146: tayhtymän taikka evankelis-luterilaisen kirkon     kuuta 199 .
3147:                          1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 255                         5
3148: 
3149:                                             Laki
3150:                 kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain 5 §:n muuttamisesta
3151: 
3152:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3153:   muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain
3154: (400/78) 5 §:n 2 momentti,
3155:   sellaisena kuin se on 16 päivänä toukokuuta 1980 annetussa laissa (340/80), seuraavasti:
3156: 
3157:                       5§                         taikka kunnallisen työmarkkinalaitoksen taik-
3158:  Säännöllisestä työajasta työehtosopimuksella    ka sen antamaan valtuutukseen perustuen kun-
3159:                  poikkeaminen                    nan tai kuntayhtymän ja asianomaisen yhdis-
3160:                                                  tyksen välillä tehtyyn työehtosopimukseen.
3161: 
3162:   Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3163: vastaavasti valtion viranomaisen tai kirkon      kuuta 199 .
3164: 
3165: 
3166: 
3167: 
3168:                                             Laki
3169:                                vuosilomalain 16 §:n muuttamisesta
3170: 
3171:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3172:   muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272/73) 16 §:n 3 momentti,
3173:   sellaisena kuin se on 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (243/79), seuraavasti:
3174: 
3175:                      16 §                        musvaltuuskunnan tai sen antamaan valtuu-
3176:            Säännösten ehdottomuus                tukseen perustuen sanotun kirkon seurakun-
3177:                                                  nan, seurakuntaliiton tai muun seurakuntain
3178:                                                  yhtymän ja asianomaisen yhdistyksen välillä
3179:   Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan       tehtyyn työehtosopimukseen.
3180: vastaavasti valtion viranomaisen, kunnallisen
3181: työmarkkinalaitoksen taikka sen antamaan val-
3182: tuutukseen perustuen kunnan tai kuntayhty-         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3183: män taikka evankelis-luterilaisen kirkon sopi-   kuuta 199 .
3184: 6                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 255
3185: 
3186: 
3187:                                                Laki
3188:     työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 8 §:n muuttamisesta
3189: 
3190:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3191:   muutetaan työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa 16 päivänä helmi-
3192: kuuta 1973 annetun lain (131/73) 8 §:n 3 ja 4 momentti,
3193:   sellaisina kuin ne ovat 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (600/85), seuraavasti:
3194: 
3195:                         8§                          Edellä 3 momentissa tarkoitetulla viranomai-
3196:                                                     sella, kunnallisella työmarkkinalaitoksella tai
3197:    Mitä 2 momentissa säädetään työnantajain         kirkon sopimusvaltuuskunnalla on kuitenkin
3198: yhdistyksestä, sovelletaan vastaavasti valtion      oikeus sopia työsuojeluvaltuutetun ja varaval-
3199: asianomaiseen viranomaiseen sekä kunnalliseen       tuutettujen toimikauden pituudeksi enintään
3200: työmarkkinalaitokseen ja evankelis-luterilaisen     neljä kalenterivuotta. Samoin voidaan sopia
3201: kirkon sopimusvaltuuskuntaan sekä sellaiseen        siitä, ketkä työsuojeluvaltuutetun tai varaval-
3202: viranomaiseen, joka kunnallisen työmarkkina-        tuutettujen vaaleja järjestettäessä kuuluvat
3203: laitoksen ja evankelis-luterilaisen kirkon sopi-    työntekijöihin ja ketkä toimihenkilöasemassa
3204: musvaltuuskunnan antaman valtuutuksen no-           oleviin työntekijöihin.
3205: jalla tekee niiden sijasta sopimuksia.
3206:    Sopimuksessa ei kuitenkaan saa tehdä poik-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
3207: keuksia siitä, mitä 10 ja 11 §:ssä säädetään.       kuuta 199 .
3208: 
3209:        Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
3210:                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 256
3211: 
3212: 
3213: 
3214: 
3215:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi nuorisoasteen
3216:                                 koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain
3217:                                 6 §:n muuttamisesta
3218: 
3219:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      lain 6 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle sivis-
3220: n:o 256 laiksi nuorisoasteen koulutuksen ja       tysvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
3221: ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun         n:o 20, on hyväksynyt seuraavan lain:
3222: 
3223: 
3224: 
3225: 
3226:                                             Laki
3227: nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain 6 §:n muuttamisesta
3228: 
3229:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3230:   muutetaan nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista 22 päivänä
3231: helmikuuta 1991 annetun lain (391191) 6 §:n 1 momentti sekä
3232:   lisätään 6 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
3233:                       6§                             Jos kokeiluyksikköön kuuluu suomen- ja
3234:              Kokeilun johtoryhmä                  ruotsinkielistä opetusta antavia oppilaitoksia,
3235:                                                   johtoryhmä jakaantuu suomenkieliseen ja ruot-
3236:   Kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjät        sinkieliseen jaostoon. Jaostot käyttävät toimi-
3237: asettavat kokeilun johtamista ja kokeiluyksi-     alallaan johtoryhmän päätösvaltaa sen mukaan
3238: kön hallintoa varten johtoryhmän. Johtoryh-       kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään.
3239: män tehtävistä ja asianomaisten oppilaitosten     Kaksikielisen kokeiluyksikön johtoryhmän ko-
3240: johtokuntien ja kunnan opetustoimen hallin-       koonpanossa on tasapuolisesti otettava huo-
3241: nosta annetun lain (706/92) 2 §:ssä tarkoitetun   mioon 2 momentissa tarkoitettu edustus mo-
3242: monijäsenisen toimielimen päätösvallan siirtä-    lempien kieliryhmien osalta.
3243: misestä johtoryhmälle säädetään asetuksella ja
3244: määrätään sen nojalla johtosäännössä.               Tämä laki tulee voimaan       päivänä
3245:                                                   kuuta 199 .
3246: 
3247:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
3248: 
3249: 
3250: 
3251: 
3252: 230703N
3253:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 257
3254: 
3255: 
3256: 
3257: 
3258:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Metsähalli-
3259:                                  tuksesta
3260:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       asiasta mietintönsä n:o 27, on hyväksynyt
3261: n:o 257 laiksi Metsähallituksesta. Eduskunta,       seuraavan lain:
3262: jolle maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut
3263: 
3264: 
3265: 
3266: 
3267:                                               Laki
3268:                                          Metsähallituksesta
3269: 
3270:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3271:                        1§                           (71123) nojalla perustettuja luonnonsuojelu-
3272:              Hallinnollinen asema                   alueita koskevissa ja muissa säännöksissä sille
3273:                                                     annetut luonnonsuojelutehtävät sekä ne muut
3274:    Metsähallitus on maa- ja metsätalousminis-       luonnonsuojelutehtävät, jotka sille osoitetaan
3275: teriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelai-    palvelu- ja muita toimintatavoitteita sekä tu-
3276: tos. Luonnonsuojelua koskevissa asioissa Met-       lostavoitetta määrättäessä.
3277: sähallitus on ympäristöministeriön ohjauksessa.        Metsähallitus hoitaa ne viranomaistehtävät,
3278:                                                     jotka sille on annettu
3279:                       2§                               1) kalastuslaissa (286/82);
3280:                     Tehtävät                           2) kolttalaissa (611/84);
3281:                                                        3) luontaiselinkeinolaissa (61 0/84);
3282:    Metsähallitus hoitaa, käyttää ja suojelee kes-
3283: tävästi sekä tuloksellisesti hallinnassaan olevia      4) maastoliikennelaissa (670/91 );
3284: luonnonvaroja ja muuta omaisuutta. Metsähal-           5) metsästyslaissa (615/93);
3285: litus voi suorittaa myös muita vastaavia tehtä-        6) suojametsälaissa (196/22);
3286: viä. Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja            7) ulkoilulaissa (606/73); ja
3287: tarkoituksenmukainen lisääminen tulee luon-            8) vesilaissa (264/61 );
3288: nonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennai-       sekä muut sille säädetyt tai määrätyt viran-
3289: sena osana ottaa riittävästi huomioon yhdessä       omaisteh tä vä t.
3290: metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle asetet-       Metsähallitus hoitaa lisäksi ne luonnon vir-
3291: tujen muiden tavoitteiden kanssa.                   kistyskäyttöön ja työllisyyden hoitoon liittyvät
3292:    Metsähallitus hoitaa luonnonsuojelulain          tehtävät sekä muut sen toimialaan liittyvät
3293: 2308371
3294: 2                            1993 vp -      Eduskunnan vastaus -   HE 257
3295: 
3296: yhteiskunnalliset tehtävät, jotka sille annetaan      jestyksessä kuin muutoksenhausta hallinto-
3297: palvelu- ja muita toimintatavoitteita sekä tu-        asioissa annetussa laissa säädetään.
3298: lostavoitteita määrättäessä.
3299:    Asetuksella ja valtioneuvoston päätöksellä                               5§
3300: Metsähallitukselle voidaan antaa myös muita
3301: sille soveltuvia tehtäviä sekä asetuksella tar-                Palvelu- ja toimintatavoitteet
3302: kempia säännöksiä tehtävien jakaantumisesta
3303:                                                          Metsähallituksen tulee huolehtia tulokselli-
3304: liikelaitos- tai viranomaistehtäviin.
3305:                                                       sesti toimintaansa liittyvien tuotteiden ja pal-
3306:                                                       velujen tarkoituksenmukaisesta tarjonnasta ja
3307:                         3§                            kehittämisestä, ottaen huomioon asiakkaiden
3308:     Luonnonsuojelutehtävien ohjaus ja järjestely      ja koko yhteiskunnan tarpeet.
3309:                                                          Eduskunta hyväksyy vuosittain valtion ta-
3310:    Metsähallitus hoitaa luonnonsuojeluun liitty-      lousarvion käsittelyn yhteydessä muiden toi-
3311: vät viranomais- ja muut tehtävät noudattaen           mintatavoitteiden lisäksi tavoitteet siitä, missä
3312: niitä tavoitteita ja määrärahojen käytölle ase-       määrin suojelualueita hankitaan Metsähallituk-
3313: tettuja ehtoja, jotka ympäristöministeriö edus-       sen hallinnasta luovutettavan kiinteän omai-
3314: kunnan hyväksymien palvelu- ja muiden toi-            suuden luovuttamisesta saatavilla tuloilla, ja
3315: mintatavoitteiden sekä talousarviossa myöntä-         siitä, missä määrin Metsähallituksen hallinnas-
3316: mien määrärahojen puitteissa asettaa.                 sa olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta voi-
3317:    Luonnonsuojelutehtävien hoitamista varten          daan käyttää vaihtomaina suojelualueiden han-
3318: Metsähallituksessa on erillinen yksikkö, jonka        kintaan.
3319: päällikkö tai hänen määräämänsä, poiketen
3320: siitä, mitä valtion liikelaitoksista annetussa                               6§
3321: laissa (627/87) säädetään liikelaitoksen hallituk-
3322: sen ja toimitusjohtajan toimivallasta, ratkaisee             Metsähallituksen hallinnassa oleva
3323: erityisesti 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut Met-                     kansallisoma isuus
3324: sähallituksen päätettäväksi annetut luonnon-             Metsähallituksen hallinnassa olevaan kansal-
3325: suojelua koskevat viranomaisasiat.
3326:                                                       lisomaisuuteen kuuluvat luonnonsuojelualueet,
3327:    Metsähallituksen 2 §:n 2 momentissa tarkoi-
3328:                                                       erämaa-alueet ja muut niitä vastaavat alueet
3329: tetussa asiassa tekemään päätökseen haetaan           siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
3330: muutosta valittamalla alueellisesti toimivaltai-
3331:                                                          Kansallisomaisuus kuuluu Metsähallituksen
3332: seen lääninoikeuteen tai, jollei sellaista ole,       taseen muuhun omaan pääomaan. Kansal-
3333: Oulun lääninoikeuteen, siinä järjestyksessä           lisomaisuudelle ei aseteta tuottovaatimusta eikä
3334: kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-           sitä eikä sen arvonkorotuksia saa siirtää perus-
3335: tussa laissa (154/50) säädetään.
3336:                                                       pääomaan.
3337: 
3338:                         4§                                                   7§
3339:            Viranomaistehtävien järjestely                   Yhteiskunnallisten tehtävien rahoitus
3340:    Edellä 2 §:n 3 momentissa tarkoitettujen vi-          Metsähallituksen yhteiskunnallisten tehtävi-
3341: ranomaistehtävien hoitamista varten Metsähal-         en hoito voidaan rahoittaa valtion talousarvi-
3342: lituksessa on erillinen yksikkö, jonka päällikkö      ossa erikseen osoitetuilla määrärahoilla taikka
3343: tai hänen määräämänsä, poiketen siitä, mitä           ottamalla tehtävien hoidosta aiheutuvat kus-
3344: valtion liikelaitoksista annetussa laissa sääde-      tannukset huomioon vähentävänä tekijänä tu-
3345: tään liikelaitoksen hallituksen ja toimitusjohta-     lostavoitetta asetettaessa.
3346: jan toimivallasta, ratkaisee erityisesti 2 §:n 3
3347: momentissa tarkoitetut Metsähallituksen pää-
3348: tettäviksi annetut viranomaisasiat.                                          8§
3349:    Metsähallituksen 2 §:n 3 momentissa tarkoi-                           Lainanotto
3350: tetussa viranomaisasiassa tekemään päätökseen
3351: haetaan muutosta valittamalla maa- ja metsä-            Metsähallituksella on oikeus ottaa eduskun-
3352: talousministeriön yhteydessä toimivaan maa-           nan suostumuksen rajoissa lainaa, jonka ta-
3353: seutuelinkeinojen valituslautakuntaan siinä jär-      kaisinmaksuaika on vähintään vuosi.
3354:                              1993 vp -   Eduskunnan vastaus -      HE 257                             3
3355: 
3356:                         9§                            rustaa ja lakkauttaa sekä niiden nimet muuttaa
3357:                    Hinnoittelu                        Metsähallitus lukuunottamatta 3 ja 4 §:ssä tar-
3358:                                                       koitettujen erillisten yksiköiden päälliköiden
3359:    Metsähallituksen palvelut hinnoitellaan liike-     virkoja, joista päättää 3 §:ssä tarkoitetun yksi-
3360: taloudellisin perustein. Luonnonsuojeluun, ka-        kön päällikön viran osalta ympäristöministeriö,
3361: lastukseen, metsästykseen, retkeilyyn sekä mui-       ja 4 §:ssä tarkoitetun yksikön päällikön viran
3362: hin niihin rinnastettaviin yhteiskunnallisiin pal-    osalta maa- ja metsätalousministeriö.
3363: veluihin liittyvät maksut voidaan erityisin pe-
3364: rustein määrätä liiketaloudellista hintaa alem-                             13 §
3365: miksi tai ne voivat olla kokonaan maksutto-                          Neuvottelukunnat
3366: mia. Paikallisen väestön oikeudet, edut ja
3367: elinolot tai muu niihin rinnastettava syy on             Metsähallituksen hallinnassa olevien maa- ja
3368: erityinen hinnan alentamisen tai maksuttomuu-         vesialueiden käyttöä koskevan päätöksenteon
3369: den peruste.                                          apuna paikallisen väestön aseman turvaamisek-
3370:    Asetuksella säädetään tarkemmin 1 momen-           si on lääni- tai aluekohtaisia neuvottelukuntia,
3371: tissa tarkoitetuista yhteiskunnallisista palveluis-   joista säädetään tarkemmin asetuksella.
3372: ta ja niiden maksullisuudesta.
3373:    Metsähallituksen julkisoikeudellisista suorit-                             14 §
3374: teista perittävät maksut määrätään noudattaen,        Valtion liikelaitoksista annetun lain soveltaminen
3375: mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) sää-
3376: detään.                                                  Metsähallitukseen sovelletaan valtion liike-
3377:                                                       laitoksista annettua lakia, jollei tässä laissa
3378:                        10§                            toisin säädetä.
3379: Metsähallitusta koskevat maa- ja metsätalous-
3380:            ministeriön ohjaustehtävät                                       15 §
3381:                                                                    Tarkemmat säännökset
3382:    Eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvi-
3383: on sekä Metsähallituksen esitettyä alustavan            Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
3384: tulos- ja rahoitussuunnitelman maa- ja metsä-         töönpanosta annetaan asetuksella.
3385: talousministeriö päättää:
3386:    1) Metsähallituksen palvelu- ja muista toi-                               16 §
3387: mintatavoitteista eduskunnan hyväksymissä ra-                           Voimaantulo
3388: joissa;
3389:    2) Metsähallituksen tulostavoitteesta ja tar-        Tämä laki tulee voimaan     päivänä
3390: vittaessa sen osista; sekä                            kuuta 1994.
3391:    3) Metsähallituksen talouden ja toiminnan            Tällä lailla kumotaan metsähallituksesta 8
3392: vuotta pitempää ajanjaksoa koskevista tavoit-         päivänä helmikuuta 1991 annettu laki (264/91 ).
3393: teista.                                                 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3394:                                                       ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
3395:                        11 §                           menpiteisiin.
3396:                     Johtokunta
3397:                                                                             17 §
3398:    Metsähallituksen hallituksena on johtokun-                        Siirtymäsäännökset
3399: ta, josta on voimassa, mitä valtion liikelaitok-
3400: sista annetussa laissa liikelaitoksen hallitukses-       Metsähallitukselle kuuluvat oikeudet ja vel-
3401: ta säädetään.                                         voitteet sekä sille laissa ja asetuksessa säädetyt
3402:                                                       tehtävät siirtyvät tämän lain mukaiselle Metsä-
3403:                      12 §                             hallitukselle.
3404: Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen sekä             Metsähallituksen virat siirtyvät tämän lain
3405:            virkanimikkeiden muutos                    mukaisen Metsähallituksen viroiksi, lukuun ot-
3406:                                                       tamatta pääjohtajan virkaa, joka lakkaa tämän
3407:   Toimitusjohtajan viran perustaa ja lakkaut-         lain tullessa voimaan.
3408: taa valtioneuvosto ja se eritellään valtion ta-          Metsähallituksen virka- ja työsopimussuhtei-
3409: lousarviossa. Muut Metsähallituksen virat pe-         Den henkilöstö siirtyy tämän lain mukaisen
3410: 4                         1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 257
3411: 
3412: Metsähallituksen palvelukseen ja säilyttää ai-       Metsähallitus hoitaa vuoden 1993 toimintaan
3413: kaisempiin palvelussuhteisiinsa liittyvät oikeu-   kohdistuvat, metsähallitukselle tilivirastona
3414: det ja velvollisuudet.                             kuuluneet tilinpitotehtävät.
3415: 
3416:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
3417:                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 258
3418: 
3419: 
3420: 
3421: 
3422:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Ilmailulaitok-
3423:                                 sesta annetun lain 11 §:n kumoamisesta
3424: 
3425:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
3426: n:o 258 laiksi Ilmailulaitoksesta annetun lain    11, on hyväksynyt seuraavan lain:
3427: 11 §:n kumoamisesta. Eduskunta, jolle liikenne-
3428: 
3429: 
3430: 
3431: 
3432:                                             Laki
3433:                        Ilmailulaitoksesta annetun lain 11 §:n kumoamisesta
3434: 
3435:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3436: 
3437:                       1§                                              2§
3438:   Tällä lailla kumotaan Ilmailulaitoksesta 14       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3439: pa1vana joulukuuta 1990 annetun lain              kuuta 199 .
3440: (1123/90) 11 §.
3441: 
3442:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
3443: 
3444: 
3445: 
3446: 
3447: 23071IX
3448:                            1993 l'P -   Eduskunnan vastaus -    HE 260
3449: 
3450: 
3451: 
3452: 
3453:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vientitakuu-
3454:                                  lain 3 §:n muuttamisesta
3455:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       antanut asiasta mietintönsä n:o 41, on hyväk-
3456: n:o 260 laiksi vientitakuulain 3 §:n muuttami-     synyt seuraavan lain:
3457: sesta. Eduskunta, jolle talousvaliokunta on
3458: 
3459: 
3460: 
3461: 
3462:                                              Laki
3463:                                 vientitakuulain 3 §:n muuttamisesta
3464: 
3465:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3466:   muutetaan 14 päivänä syyskuuta 1962 annetun vientitakuulain (479/62) 3 §:n 2 momentti,
3467:   sellaisena kuin se on 20 päivänä maaliskuuta 1992 annetussa laissa (241192), seuraavasti:
3468:                       3§                           2 000 miljoonaan markkaan ja 2 b §:ssä tarkoi-
3469:                                                    tettujen takuiden takuuvastuu enintään l 000
3470:    Tämän lain nojalla myönnettyjen takuiden        miljoonaan markkaan.
3471: yhteenlaskettu takuuvastuu saa nousta enin-
3472: tään 45 000 miljoonaan markkaan, kuitenkin
3473: siten, että 2 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
3474: takuiden takuuvastuu saa nousta enintään           kuuta 199 .
3475: 
3476:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
3477: 
3478: 
3479: 
3480: 
3481: 230633M
3482:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -HE 261
3483: 
3484: 
3485: 
3486: 
3487:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ympäristön-
3488:                                  suojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakaoksis-
3489:                                  ta ja vientitakuista annetun lain 1 a ja 5 §:n muuttamisesta
3490: 
3491:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       muuttamisesta. Eduskunta, jolle talousvalio-
3492: n:o 261 laiksi ympäristönsuojelua- edistäviin       kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 43,
3493: investointeihin myönnettävistä valtiontakauk-       on hyväksynyt seuraavan lain:
3494: sista ja vientitakuista annetun lain 1 a ja 5 §:n
3495: 
3496: 
3497:                                               Laki
3498: ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakaoksista ja vientitakuista
3499:                              annetun lain 1 a ja 5 §:n muuttamisesta
3500: 
3501:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3502:   muutetaan ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja
3503: vientitakuista 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetun lain (609/73) 5 §,
3504:   sellaisena kuin se on 5 päivänä huhtikuuta 1991 annetussa laissa (636/91), sekä
3505:   lisätään 1 a §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 momentti seuraavasti:
3506:                       1 a §                                                5§
3507:                                                        Takaus- ja takuuluottoja saa samanaikaisesti
3508:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtionta-     olla takaisin maksamatta yhteensä enintään
3509: kauksia ja vientitakuita voidaan myöntää val-       3 000 miljoonan markan määrä mukaan luke-
3510: tioneuvoston erityisistä syistä antaman valtuu-     matta korkoja ja muita pääoman lisäksi mah-
3511: den nojalla silloinkin, kun ulkomaiseen ympä-       dollisesti maksettavia suorituksia, kuitenkin si-
3512: ristönsuojeluinvestointiin, sen rahoittamiseen      ten, että 1 a §:ssä tarkoitettujen takausten ja
3513: tai investoinnin kohdemaahan sisältyvä riski on     takuiden takuuvastuu saa nousta enintään 500
3514: niin suuri, ettei takausta tai takuuta Valtionta-   miljoonaan markkaan. Ulkomaanrahan mää-
3515: kuukeskuksen normaalin riskinharkinnan puit-        räisen luoton vasta-arvo lasketaan takausta tai
3516: teissa voida myöntää tai kun takaus tai takuu       takuuta annettaessa voimassa olleen Suomen
3517: myönnetään riskinharkinnan kannalta tavalli-        Pankin asianomaiselle valuutalle noteeraaman
3518: suudesta poikkeavilla ehdoilla.                     keskikurssin mukaan.
3519: 
3520:                                                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3521:                                                     kuuta 199 .
3522: 
3523:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
3524: 
3525: 
3526: 
3527: 
3528: 230632L
3529:                           1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 262
3530: 
3531: 
3532: 
3533: 
3534:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi laivanraken-
3535:                                  nus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myön-
3536:                                  nettävistä valtiontakaoksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
3537: 
3538:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       muuttamisesta. Eduskunta, jolle talousvalio-
3539: n:o 262 laiksi laivanrakennus- tai laivanvarus-    kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 42,
3540: tamotoimintaa harjoittaville yrityksille myön-     on hyväksynyt seuraavan lain:
3541: nettävistä valtiontakauksista annetun lain 5 §:n
3542: 
3543: 
3544: 
3545: 
3546:                                               Laki
3547:        laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettävistä
3548:                        valtiontakaoksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
3549: 
3550:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3551:   muutetaan laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettävis-
3552: tä valtiontakauksista 24 päivänä heinäkuuta 1972 annetun lain (573/72) 5 §,
3553:    sellaisena kuin se on 23 päivänä marraskuuta 1990 annetussa laissa (998/90), seuraavasti:
3554:                       5§                           Pankin kurssilistasta pysyvästi puuttuvan va-
3555:    Takausluottoja saa samanaikaisesti olla ta-     luutan kurssi lasketaan käyttäen tämän valuu-
3556: kaisin maksamatta enintään 8 000 miljoonan         tan takauksen antamisajankohtana käypää
3557: markan määrä korkoja ja muita pääoman              kansainvälistä kurssia sellaisessa valuutassa,
3558: lisäksi mahdollisesti maksettavia suorituksia      jolle on käytettävissä Suomen Pankin kurssi.
3559: mukaan lukematta. Ulkomaisen luoton määrä
3560: lasketaan Suomen Pankin kyseiselle valuutalle
3561: vahvistaman, takauksen antamishetkellä voi-          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3562: massa olevan keskikurssin mukaan. Suomen           kuuta 199 .
3563: 
3564:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
3565: 
3566: 
3567: 
3568: 
3569: 230637R
3570:                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -HE 263
3571: 
3572: 
3573: 
3574: 
3575:                                    Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi matkailun
3576:                                edistäruiskeskuksesta annetun lain 3 §:n kumoamisesta
3577: 
3578:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys    jolle talousvaliokunta on antanut asiasta mie-
3579: n:o 263 laiksi matkailun edistämiskeskuksesta   tintönsä n:o 44, on hyväksynyt seuraavan lain:
3580: annetun lain 3 §:n kumoamisesta. Eduskunta,
3581: 
3582: 
3583: 
3584: 
3585:                                            Laki
3586:                 matkailun edistäruiskeskuksesta annetun lain 3 §:n kumoamisesta
3587: 
3588:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3589: 
3590:                      1§                                              2§
3591:   Täten kumotaan matkailun edistäruiskeskuk-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3592: sesta 23 päivänä helmikuuta 1973 annetun lain    kuuta 199 .
3593: (186/73) 3 §.
3594: 
3595:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
3596: 
3597: 
3598: 
3599: 
3600: 230655L
3601:                           1993 vp -     Eduskunnan vastaus -    HE 264
3602: 
3603: 
3604: 
3605: 
3606:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työterveyslai-
3607:                                  toksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
3608: 
3609:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        Eduskunta, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunta
3610: n:o 264 laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta      on antanut asiasta mietintönsä n:o 38, on
3611: ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.        hyväksynyt seuraavan lain:
3612: 
3613: 
3614: 
3615: 
3616:                                               Laki
3617:            työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
3618: 
3619:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3620:   muutetaan työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta 24 päivänä helmikuuta 1978
3621: annetun lain (159/78) 4-7 ja 10 §, näistä 4 § sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1984
3622: annetussa laissa (441184), seuraavasti:
3623: 
3624:                       4 §                           otettava huomioon, mitä valtion maksuperus-
3625:    Työterveyslaitoksen ylintä johtoa varten val-    telaissa (150/92) säädetään.
3626: tioneuvosto nimeää kolmeksi kalenterivuodeksi
3627: kerrallaan johtokunnan, jossa, sen mukaan
3628: kuin asetuksella tarkemmin säädetään, ovat                                7§
3629: edustettuina työsuojelun ja työterveyden kehit-       Johtokunnan jäsenet sekä laitoksen tOimi-
3630: tämisen kannalta keskeiset viranomaiset ja          henkilöt toimivat tehtävässään virkamiehen
3631: järjestöt. Työterveyslaitoksen hallinnosta sää-     vastuulla. Johtokunnan jäsentä syytetään vir-
3632: detään tarkemmin asetuksella.                       kavirheestä Helsingin hovioikeudessa.
3633: 
3634:                         5§                                                10 §
3635:   Työterveyslaitos voi tehdä sitoumuksia, saa-         Työterveyslaitoksen johtokunnan jäsen sekä
3636: da nimiinsä oikeuksia, kantaa ja vastata sekä       toimihenkilö on velvollinen pitämään salassa,
3637: omistaa kiinteää omaisuutta. Työterveyslaitos       mitä hän tässä laissa säädettyjä tehtäviä täyt-
3638: voi harjoittaa sellaista elinkeinotoimintaa, joka   täessään on saanut tietää työnantajan liike- ja
3639: tukee työterveyslaitoksen tarkoituksen toteut-      ammattisalaisuuksista taikka yksityisen työnte-
3640: tamista.                                            kijän terveydentilasta tai henkilökohtaisista
3641:                                                     olosuhteista taikka muusta seikasta, joka eri-
3642:                      6§                             tyisen säännöksen tai asian laadun mukaan on
3643:   Työterveyslaitoksen suoritteista perittäviä       pidettävä salassa.
3644:  maksuja vahvistettaessa on soveltuvin osin
3645: 
3646:  2306761
3647: 2                       1993 vp -   Eduskunnan vastaus -HE 264
3648: 
3649:   Tämä laki tulee voimaan päivänä             ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
3650: kuuta 1994.                                   menpiteisiin.
3651:   Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3652: 
3653:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
3654:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 265
3655: 
3656: 
3657: 
3658: 
3659:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työterveys-
3660:                                  huoltopalvelujen lisäksi järjestettävien avosairaanhoidon lääkäripal-
3661:                                  velujen väliaikaisesta vuosimaksusta ja laiksi sairausvakuutuslain
3662:                                  29 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta
3663: 
3664:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       rausvakuutuslain 29 a §:n väliaikaisesta muut-
3665: n:o 265 laiksi työterveyshuoltopalvelujen lisäksi   tamisesta. Eduskunta, jolle sosiaali- ja terveys-
3666: järjestettävien avosairaanhoidon lääkäripalve-      valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
3667: lujen väliaikaisesta vuosimaksusta ja laiksi sai-   36, on hyväksynyt seuraavat lait:
3668: 
3669: 
3670: 
3671: 
3672:                                               Laki
3673: työterveyshuoltopalvelujen lisäksi järjestettävien avosairaanhoidon lääkäripalvelujen väliaikaisesta
3674:                                             vuosimaksusta
3675: 
3676:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3677:                        1§                           kuittia vastaan ensimmäisen käynnin yhteydes-
3678:                    Vuosimaksu                       sä työterveyshuoltolain 7 §:ssä tarkoitettu pal-
3679:                                                     velujen tuottaja, joka vähentää työnantajalta
3680:    Työterveyshuoltolain (743178) 3 §:ssä tarkoi-    perimästään laskusta maksettuja vuosimaksuja
3681: tettujen työnantajan järjestämien avosairaan-       vastaavan osuuden.
3682: hoidon lääkäripalvelujen käyttäjäitä peritään
3683: työnantajalle 100 markan suuruinen vuosimak-
3684: su.                                                                        3§
3685:                                                                       Voimaantulo
3686:                        2§
3687:                Maksun periminen                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3688:                                                     kuuta 1994 ja se on voimassa 31 päivään
3689:     Työnantantajan puolesta vuosimaksun perii       joulukuuta 1994.
3690: 
3691: 
3692: 
3693: 
3694:                                               Laki
3695:                      sairausvakuutuslain 29 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta
3696: 
3697:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3698:     lisätään väliaikaisesti 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63)
3699: 29 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä syyskuuta 1978 ja 30 päivänä joulukuuta
3700: 1991 annetuilla laeilla (745178 ja 1714/91 ), uusi 3 momentti, seuraavasti:
3701:                      29 a §                         tyvästä korvauksesta vähennetään työterveys-
3702: -    - - - - - - - - - - - - -                      huoltopalvelujen lisäksi järjestettävien avosai-
3703:     Työnantajalle 1 momentin mukaan määräy-         raanhoidon lääkäripalvelujen väliaikaisesta
3704: 
3705: 230667Z
3706: 2                       1993 vp -   Eduskunnan vastaus -HE 265
3707: 
3708: vuosimaksusta annetussa laissa ( 1 ) perit-      Lakia sovelletaan niihin tilikausiin, jotka
3709: täviksi säädettyjä maksuja vastaava määrä.    alkavat 1 päivänä tammikuuta 1994 tai sen
3710:                                               jälkeen.
3711:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3712: kuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään joulu-
3713: kuuta 1994.
3714: 
3715:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1993
3716:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 266
3717: 
3718: 
3719: 
3720: 
3721:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi luonnonsuoje-
3722:                                  lulain 5 a §:n kumoamisesta
3723:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       mikäli ilmenee, etteivät vuoden 1994 talousar-
3724: n:o 266 laiksi luonnonsuojelulain 5 a §:n ku-       vion harkinnanvaraisiin avustuksiin varatut
3725: moamisesta. Eduskunnalle on hallintovalio-          määrärahat osoittaudu riittäviksi eri tarkoituk-
3726: kunta antanut asiasta mietintönsä n:o 23.           siinsa.
3727:    Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan        Eduskunta edellyttää lisäksi hallituksen huo-
3728: siitä, että vuoden 1994 lisätalousarvioesitykses-   lehtivan siitä, että valtionmaiden luonnonsuo-
3729: sä harkinnanvaraisiin avustuksiin varattua          jelualueiden perustamisen johdosta kunnille ai-
3730: määrärahaa korotetaan sillä summalla, joka          heutuvat metsätaloudesta saatavasta tulosta
3731: muodostuu luonnonsuojelualueiden perustami-         maksettavan veron pienentymisestä johtuvat
3732: sen johdosta vuonna 1994 kunnille maksetta-         menetykset korvataan tulevien vuosienkin osal-
3733: vista ja vuotta 1993 koskevista metsäverotulo-      ta täysimääräisinä.
3734: jen menetysten täysimääräisistä korvauksista,          Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
3735: 
3736: 
3737: 
3738: 
3739:                                               Laki
3740:                               luonnonsuojelulain 5 a §:n kumoamisesta
3741: 
3742:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3743:                       l §
3744:   Täten kumotaan 23 päivänä helmikuuta                 Kumotun 5 a §:n mukaiset vuotta 1993 kos-
3745: 1923 annetun luonnonsuojelulain (71/23) 5 a §,      kevat korvaukset maksetaan kunnille täysimää-
3746: sellaisena kuin se on 12 päivänä huhtikuuta         räisinä pinta-alan perusteella laskettavan veron
3747: 1991 annetussa laissa (672/91).                     perusteella 3 päivänä elokuuta 1992 annetun
3748:                                                     kuntien valtionosuuslain (688/92) 18 §:n mukai-
3749:                      2§                             sesta harkinnanvaraisesta avustuksesta.
3750:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3751: kuuta 199.
3752: 
3753:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
3754: 
3755: 
3756: 
3757: 
3758: 230808C
3759:                              1993 vp- Eduskunnan vastaus -           HE 267
3760: 
3761: 
3762: 
3763: 
3764:                                        Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tallettajien
3765:                                     saamisten turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa
3766:                                     osuuskunnassa
3767: 
3768:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys            osuuskunnassa. Eduskunta, jolle talousvalio-
3769: n:o 267 laiksi tallettajien saamisten turvaami-         kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 49,
3770: sesta   säästökassatoimintaa      harjoittavassa        on hyväksynyt seuraavan lain:
3771: 
3772:                                                   Laki
3773:        tallettajien saamisten turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa
3774: 
3775:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3776:                    Soveltamisala                        deksi luovutettua säästökirjaa tai muuta talle-
3777:                                                         tuksesta annettua todistusta vastaan, tai
3778:                         1§                                 2) antanut maksukyvyttämän osuuskunnan
3779:    Jos säästökassatoimintaa harjoittava osuus-          tehtäväksi lunastaa tilinomistajan talletus tai
3780:  kunta on maksukyvytön, tilinomistajan tilille          osa siitä talletuspankin tai muun velkojan
3781: ·osuuskunnan säästökassaan tehtyyn talletuk-            lukuun.
3782:  seen perustuva saaminen turvataan siten kuin              Talletuksen lunastamisesta päättää valtiova-
3783:  tässä laissa säädetään.                                rainministeriö.
3784:     Osuuskunta on tässä laissa tarkoitetulla ta-           Jos talletut varat on hankittu rikoksella tai
3785:  valla maksukyvytön, jos se on asetettu kon-            ne ovat tulleet rikoksella hankitun omaisuuden
3786:  kurssiin tai osuuskunnassa on alkanut yrityk-          tilalle taikka on aihetta epäillä talletetuilla
3787:  sen saneerauksesta annetussa laissa (47/93)            varoilla olevan tällainen alkuperä, valtiovarain-
3788:  tarkoitettu saneerausmenettely (maksukyvytön           ministeriö voi päättää kokonaan tai osaksi olla
3789:  osuuskunta).                                           lunastamatta talletusta taikka lykätä lunaste-
3790:                                                         tun talletuksen lunastushinnan suorittamista.
3791: 
3792:       Tilinomistajan talletuksen turvaaminen
3793:                                                                        Julkinen kuulutus
3794:                          2§                                                    3§
3795:     Tämän lain perusteella turvataan saaminen,             Valtiovarainministeriön on julkisella kuulu-
3796:  joka luonnollisella henkilöllä tai oikeushenki-        tuksella kehotettava tilinomistajia valtiovarain-
3797:  löllä (tilinomistaja) on maksukyvyttömältä             ministeriölle osoitetulla hakemuksella vaati-
3798:  osuuskunnalta sen säästökassaan ennen osuus-           maan talletuksensa lunastamista. Kuulutus on
3799:  kunnan maksukyvyttömyyden alkamista teh-               maksukyvyttömän osuuskunnan kustannuksel-
3800:  dyn rahamääräisen talletuksen perusteella (ti-         la julkaistava Virallisessa lehdessä. Kuulutus
3801:  linomistajan talletus).                                on pidettävä saatavilla osuuskunnan kaikissa
3802:     Tilinomistajan talletuksen pääoma lunaste-          toimipisteissä, joissa säästökassatoimintaa on
3803:  taan tilinomistajan tai 3 momentissa tarkoite-         harjoitettu.
3804:  tuissa tapauksissa talletuspankin tai muun vel-           Valtiovarainministeriöllä on oikeus määrätä,
3805:  kojan vaatimuksesta valtiolle valtioneuvoston          että kuulutus on yhden tai useamman kerran
3806:   tarkemmin määräämin ehdoin.                           julkaistava maksukyvyttämän osuuskunnan
3807:      Talletus lunastetaan valtiolle tilinomistajalta.   kustannuksella myös yhdessä tai useammassa
3808:   Talletus lunastetaan valtiolle myös talletuspan-      valtakunnallisessa tai alueellisessa sanomaleh-
3809:   kilta tai muulta velkojalta siltä osin kuin tämä      dessä.
3810:   on todisteellisesti                                      Maksukyvyttämän osuuskunnan on välittö-
3811:      1) myöntänyt luottoa tilinomistajalle vakuu-       mästi ilmoitettava kuulutuksesta ja tilinomista-
3812:  2308780
3813: 2                           1993 vp -     Eduskunnan vastaus -      HE 267
3814: 
3815: jan tämän lain mukaisista oikeuksista tilin-           perustuvat valtion Junastamaan talletuk~een
3816: omistajille tiedossaan olevilla osoitteilla.           kohdistuvat oikeudet siirtyvät lunastuspätvän
3817:                                                        jälkeen valtiolle.
3818:                                                           Tilinomistajan, jonka talletuksen valtio-
3819:       Talletuksen lunastamisen vaatiminen              varainministeriö on 2 §:n 5 momentin mukai-
3820:                                                        sesti päättänyt kokonaan tai osaksi olla lunas-
3821:                         4§                             tamatta, oikeudet siirtyvät valtiolta takaisin
3822:    Talletuksen lunastamista on vaadittava kir-         tilinomistajalle päätöksen tekemisestä lukien.
3823: jallisesti valtiovarainministeriölle os~itetta~all~
3824: hakemuksella. Hakemus jätetään todtsteelhsestl
3825: osuuskunnan säästökassan toimipisteeseen tai
3826: erityisestä syystä muuhun valtiovarainminist~               Lunastetun talletuksen maksaminen
3827: riön määräämään paikkaan. Hakemukseen ln-                                       6§
3828: tetään tilinomistajan säästökirja tai muu talle-          Lunastetun talletuksen lunastushinta makse-
3829: tuksesta annettu todistus tai, jos sellainen on        taan siitä osuuskunnan säästökassan toimipis-
3830: annettu, todistus 2 §:n 3 momentin 2 kohdassa          teestä, johon 4 §:ssä tarkoitettu h~kemu.s o~
3831: tarkoitetusta lunastuksesta.                           jätetty, taikka erityisistä syistä valttOvarammt-
3832:    Jollei lunastettavaa talletusta makseta suo-        nisteriön määräämällä tavalla.
3833: raan säästökassasta, hakemuksessa on ilmoitet-            Lunastushinta maksetaan yhdessä tai useam-
3834: tava talletuspankissa tai toisen osuuskunnan           massa erässä. Tilinomistajalle, jolla on talletus
3835: säästökassassa oleva tili tai postisiirtotili, jonne   vaadittaessa maksettavalla käyttelytilillä, lunas-
3836: talletuksen lunastamiseen perustuva suoritus           tushinta suoritetaan kuitenkin yhdessä erässä.
3837: maksetaan.                                             Erityisestä syystä valtiovarainministeriö voi
3838:    Tilinomistajan vaatimuksesta kaikki talletuk-       päättää lykätä lunastetun talletuksen lunastus-
3839: set tilimuodosta riippumatta katsotaan erään-          hinnan suorittamista.
3840: tyneiksi viimeistään tämän lain voimaan tulles-           Velvollisuus maksaa Iunastettavalie talletuk-
3841: sa. Jollei tilinomistaja kuuden kuukauden ku-          selle tiliehtojen mukaisesti kertynyt maksama-
3842: luessa 3 §:ssä säädetyn kuulutuksen julkaisemi-        ton korko säilyy maksukyvyttömällä osuuskun-
3843: sesta jätä 1 momentissa tarko~tettua hakemu~          nalla.
3844: ta, tilinomistaja menettää otkeutensa vaatta              Talletuspankilta 2 §:n 3 momentin mukaisesti
3845: valtiolta talletuksensa lunastamista.                  lunastetulle talletukselle voidaan kuitenkin, sen
3846:    Osuuskunnan säästökassan on valtiokontto-           estämättä mitä 2 §:n 2 momentissa on säädetty,
3847: rin määräämällä luotettavana tavalla toimitet-         suorittaa neljän prosentin vuotuinen korko
3848: tava tilinomistajien vaatimukset liitteineen val-      siitä päivästä lukien, jona talletus on tilinomis-
3849: tiokonttorin kirjattavaksi ja merkinnällä varus-       tajalta lunastettu.
3850: tettavaksi.                                               Valtiolla on lunastetun talletuksen lunastus-
3851:                                                        hintaa suorittaessaan oikeus kuitata tilinomis-
3852:                                                        tajalta oleva erääntynyt saaminen siihen mää-
3853:       Tilinomistajan oikeuksien siirtyminen            rään asti kuin valtiovarainministeriö on päät-
3854:              tilinomistajalta valtiolle                tänyt lunastaa tilinomistajan talletuksen.
3855:                         5§
3856:    Valtiovarainministeriö käyttää tilinomistajan
3857: oikeuksia maksukyvyttömässä osuuskunnassa                                  Rahoitus
3858: sen tilinomistajan puolesta, jonka talletus on
3859: 1 §:n 1 momentin mukaisesti päätetty lunastaa,                              7§
3860: viimeistään lunastuspäätöksen tekemisestä lu-           Talletusten lunastamiseen tarvittavat varat
3861: kien. Näiden oikeuksien käyttäminen ei edelly-         maksetaan valtion varoista.
3862: tä lunastetun talletuksen lunastushinnan mak-
3863: samista tilinomistajalle.
3864:    Oikeus vaatia lunastuspäivään kertynyttä              Osuuskuntalain mukaisesti asetetut vakuudet
3865: talletukseen perustuvaa maksamatonta kor-
3866: kosaatavaa säilyy sillä, jonka talletus on tullut                           8§
3867: lunastetuksi, jollei hän luovu vaatimuksestaan           Osuuskuntalain 17 c §:ssä (861/80) tarkoitet-
3868: osuuskunnan tai valtion hyväksi. Talletukseen          tu takaus tai muu vakuus on voimassa
3869:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 267                           3
3870: 
3871:    1) valtion hyväksi siihen määrään asti kuin      maksukyvyttömään osuuskuntaan erityinen
3872: valtio on päättänyt lunastaa tilinomistajien        asiamies valvomaan valtion etua.
3873: talletuksia,                                          Valtiovarainministeriö voi asettaa asiamie-
3874:    2) sen tilinomistajan hyväksi, jonka talletus    hen valvomaan myös 9 §:ssä tarkoitetun velko-
3875: on 1 §:n 1 momentin mukaisesti päätetty tur-        jan oikeuksia ja etuja, vastaanottamaan tiedok-
3876: vata, siihen määrään asti kuin hänellä on           siantaja ja käyttämään puhevaltaa hänen puo-
3877: maksukyvyttömältä osuuskunnalta korkosaata-         lestaan saneerausmenettelyssä sekä säästökas-
3878: vaa,                                                satoimintaa harjoittaneen osuuskunnan kon-
3879:    3) sen tilinomistajan hyväksi, job ei ole        kurssissa.
3880: esittänyt määräajassa 4 §:n mukaista vaatimus-         Valtiovarainministeriö määrää asiamiehelle
3881: ta talletuksensa lunastamisesta ja joka on          maksukyvyttämän osuuskunnan varoista mak-
3882: samassa määräajassa vaatinut, että vakuus on        settavan palkkion. Valtiovarainministeriön on
3883: tästä huolimatta voimassa hänen hyväkseen, ja       maksettava palkkio, jota ei saada perityksi
3884:    4) sen tilinomistajan hyväksi, jonka talletuk-   maksukyvyttömältä osuuskunnalta.
3885: sen valtiovarainministeriö on 2 §:n 5 momentin
3886: mukaisesti päättänyt kokonaan tai osaksi olla
3887: lunastamatta.
3888:                                                         Maksukyvyttämän osuuskunnan oikeus
3889:                                                           hmjoittaa säästökassatoimintaa
3890:       Tiedoksiannat saneerausmenetietyssä                                II §
3891:                          9§                           Osuuskunta ei saa vastaanottaa säästökas-
3892:    Sille, joka on säästökassatalletukseen perus-    saan talletuksia maksukyvyttömyyden aikana.
3893: tuvan lunastamatta jäävän talletuksen taikka
3894: korkosaatavan perusteella velkoja osuuskun-
3895: nan saneerausmenettelyssä, voidaan sen estä-                    Tarkemmat määräykset
3896: mättä, mitä yrityksen saneerauksesta annetussa
3897: laissa (4 7/9 3) säädetään, toimittaa menettelyyn                        12 §
3898: liittyvät tiedoksiannat julkaisemalla kuulutus,       Valtiovarainministeriö antaa tarkempia mää-
3899: josta ilmenee, missä tiedoksi annettavat asia-      räyksiä tämän lain täytäntöönpanosta.
3900: kirjat ovat nähtävissä sekä määräpäivä ja muut
3901: tarpeelliset tiedot ja ohjeet lausuman tai äänes-
3902: tyslausuman antamista varten. Selvittäjän on
3903: julkaistava kuulutus ja tehtävä siitä ilmoitus                       Voimaantulo
3904: noudattaen vastaavasti, mitä 3 §:ssä säädetään.
3905:                                                                           13 §
3906: Kuulutuksen julkaisemisesta sanomalehdissä
3907:                                                        Tämä laki tulee voimaan     pa1vana
3908: määrää saneerausasiaa käsittelevä tuomiois-
3909:                                                     kuuta 199 . Ennen lain voimaantuloa voidaan
3910: tuin.                                               ryhtyä lain täytäntöönpanoa valmisteleviin toi-
3911:                                                     miin.
3912:              Asiamiehen asettaminen                    Tämän lain perusteella ei voida turvata
3913:                                                     talletusta, joka tehdään säästökassatoimintaa
3914:                       10 §                          harjoittavan osuuskunnan säästökassaan tä-
3915:    Valtiovarainministeriöllä on oikeus asettaa      män lain voimaantulon jälkeen.
3916: 
3917:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1993
3918:                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 269
3919: 
3920: 
3921: 
3922: 
3923:                                    Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yhdyskunta-
3924:                                palvelun kokeilemisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
3925: 
3926:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys     mietintönsä n:o 18, on valtiopäiväjärjestyksen
3927: n:o 269 laiksi yhdyskuntapalvelun kokeilemi-     67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen
3928: sesta annetun lain l §:n muuttamisesta. Edus-    hyväksynyt seuraavan lain:
3929: kunta, jolle lakivaliokunta on antanut asiasta
3930: 
3931: 
3932: 
3933: 
3934:                                            Laki
3935:               yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
3936: 
3937:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
3938: tavalla,
3939:    muutetaan yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain
3940: (1105/90) 1 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 22 päivänä lokakuuta 1993 annetussa
3941: laissa (877/93), seuraavasti:
3942:                      1§                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu-
3943:   Tätä lakia sovelletaan rikosasioissa, jotka    kuuta 1993.
3944: ratkaistaan:
3945: 
3946:    5) Kemijärven, Kemin, Lapin, Rovaniemen
3947: ja Tornion käräjäoikeuksissa.
3948: 
3949: 
3950: 
3951:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
3952: 
3953: 
3954: 
3955: 
3956: 230636Q
3957:                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 270
3958: 
3959: 
3960: 
3961: 
3962:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Antellin ko-
3963:                                 koelmien ja rahavarain hallinnon ja hoidon uudelleenjärjestämisestä
3964:                                 annetun lain 3 §:n kumoamisesta
3965: 
3966:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      kunta, jolle sivistysvaliokunta on antanut asias-
3967: n:o 270 laiksi Antellin kokoelmien ja rahava-     ta mietintönsä n:o 28, on hyväksynyt seuraa-
3968: rain hallinnon ja hoidon uudelleenjärjestämi-     van lain:
3969: sestä annetun lain 3 §:n kumoamisesta. Edus-
3970: 
3971: 
3972: 
3973: 
3974:                                             Laki
3975: Antellin kokoelmien ja rahavarain hallinnon ja hoidon uudelleenjärjestämisestä annetun lain 3 §:n
3976:                                          kumoamisesta
3977: 
3978:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3979:                       1§                                               2§
3980:    Täten kumotaan Antellin kokoelmien ja ra-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3981: havarain hallinnon ja hoidon uudelleenjärjestä-   kuuta 199 .
3982: misestä 26 päivänä marraskuuta 1976 annetun
3983: lain (931176) 3§.
3984: 
3985:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1993
3986: 
3987: 
3988: 
3989: 
3990: 230884K
3991:                           1993 vp- Eduskunnan vastaus -         HE 271
3992: 
3993: 
3994: 
3995: 
3996:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen maataloustuotteiden
3997:                                   tuontisuojaa ja hinnanerokorvauksia koskevaksi lainsäädännöksi
3998:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      vaikutuksista ja että asia käsitellään hallituk-
3999: n:o 271 maataloustuotteiden tuontisuojaa ja        sessa hyvissä ajoin vuoden 1994 aikana.
4000: hinnanerokorvauksia koskevaksi lainsäädän-            Eduskunta edellyttää, että mainittu hallituk-
4001: nöksi. Eduskunnalle on valtiovarainvaliokunta      selta edellytetty tuontimaksulain 6 §:ää koskeva
4002: antanut asiasta mietintönsä n:o 76.                selvitys järjestelmän vaikutuksista ulotetaan
4003:    Eduskunta edellyttää, että nyt hyväksytyn       koskettamaan kuluttajahintojen, teollisuuden
4004: tuontimaksulain 6 §:ää koskeva perusteellinen      raaka-ainehintojen ja tavoitehintojen kehitystä.
4005: selvitys liitetään maa- ja metsätalousministeri-      Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
4006: ön toimesta tehtävään selvitykseen järjestelmän
4007: 
4008: 
4009: 
4010: 
4011:                                       Tuontimaksulaki
4012: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4013:                        1§                                                2§
4014:                  Lain tarkoitus                                      Tuontimaksut
4015:   Maahan tuoduista tuotteista on suoritettava         Tuontimaksun alaiset tuotteet on lueteltu
4016: tuontimaksua sen mukaan kuin tässä laissa          lain liitteenä olevissa tuontimaksutaulukoissa I
4017: säädetään. Tuontimaksuna kannetaan muuttu-         ja II.
4018: vaa ja kiinteää tuontimaksua.                         Perustuotteille määrätään kotimarkkinahin-
4019:                                                    nan ja maailmanmarkkinahinnan eroa (hinnan-
4020:                                                    ero) vastaavat tuontimaksut Perustuotteet ja
4021:                                                    niiden hinnanerot ovat seuraavat:
4022: 
4023: 
4024: 
4025: 
4026: 230908L
4027: 2                             1993 vp -     Eduskunnan vastaus -HE 271
4028: 
4029:                                                                                               Hinnanero
4030:     Tullinimike                                    Tuote                                       mk/kg
4031: 
4032: 02.01             Naudanliha (ruholiha) .............................................. .        23,82
4033: 02.03             Sianliha (ruholiha) .................................................. .      16,17
4034: 02.07             Kananliha ......................................................... .         12,16
4035: 02.07             Muu siipikarjanliha ................................................. .       13,78
4036: 04.02             Rasvaton maitojauhe ............................................... .         13,47
4037: 04.02             Rasvainen maitojauhe .............................................. .         20,62
4038: 04.04             Herajauhe ......................................................... .          3,58
4039: 04.04             Demineralisoitu herajauhe ........................................... .        5,06
4040: 04.05             Voi ................................................................ .        26,71
4041: 04.06             Sinihomejuusto ..................................................... .        30,39
4042: 04.06             Edamjuusto ........................................................ .         24,09
4043: 04.06             Emmentaljuusto .................................................... .         22,60
4044: 04.06             Kermajuusto ....................................................... .         30,60
4045: 04.07             Kananmunat ....................................................... .           9,74
4046: 10.01             Vehnä ............................................................. .          2,11
4047: 10.02             Ruis ............................................................... .         2,80
4048: 10.03             Ohra .............................................................. .          1,54
4049: 10.04             Kaura ............................................................. .          1,25
4050: 10.05             Ma!ss! panimoteollisuuteen .......................................... .        2,72
4051: 10.05             Ma1ssi ............................................................. .         1,54
4052: 10.06             Riisi panimoteollisuuteen ............................................ .       2,72
4053: 10.06             Riisi rehuteollisuuteen .............................................. .       1,54
4054: 11.01             Vehnäjauho ........................................................ .          2,95
4055: 11.07             Maltaat ............................................................ .         2,72
4056: 11.08             Vehnätarkkelys ..................................................... .         5,06
4057: 11.08             Muu tärkkelys ..................................................... .          4,15
4058: 15.07-15.14       Kasviöljy jalosteessa ................................................ .       5,50
4059: ja 15.16
4060: 15.17             Margariini ......................................................... .         4,40
4061: 17.01             Sokeri ............................................................. .         1,47
4062: 17.01             Sokeri jalosteessa ................................................... .       3,63
4063: 17.02             Laktoosi ........................................................... .         2,65
4064: 17.02             G1ukoosisiirappi .................................................... .        4,48
4065: 
4066:    Valtioneuvosto päättää tuontimaksutaulu-                ministeriö, määrää luetteloiden A ja B tuotteille
4067: kon I perusteella yksityiskohtaiset luettelot              tuontimaksut sanottujen hinnanerojen, kertoi-
4068: perustuotteista ja muista tuontimaksun alaisis-            mien ja vakioiden avulla.
4069: ta maataloustuotteista, ensiasteen jalosteista ja            Milloin tuontituotetta vastaavan kotimaisen
4070: puolivalmisteista (tuontimaksuluette/o A) sekä             tuotteen valmistukseen voidaan käyttää raaka-
4071: jalosteista (tuontimaksuluettelo B). Lisäksi val-          ainetta, jonka hintaa alennetaan julkisin va-
4072: tioneuvosto määrää sanotuissa luetteloissa mai-            roin, vastaava hinnanalennuskorvaus on otet-
4073: nituille tuotteille raaka-aineen käyttöä ja käyt-          tava huomioon tuontimaksun määrässä.
4074: töarvoa kuvaavat kertoimet ja vakiot tuonti-
4075: maksun laskemista varten.
4076:    Kasviöljyn ja margariinin hinnaneroa käyte-                                    3§
4077: tään, kun tuote sisältyy tuontimaksuluettelossa                      Tuontimaksun muuttaminen
4078: B tarkoitettuun jalosteeseen tai elintarviketuot-
4079: teiden valmisteverosta annetussa laissa ( 1 )                 Ministeriön on muutettava perustuotteiden
4080: tarkoitettuun tuotteeseen. Jalosteeseen sisälty-           sekä muiden tuontimaksuluetteloiden A ja B
4081: vän sokerin hinnaneroa käytetään, kun sokeri               tuotteiden hinnaneroja ja tuontimaksuja siten,
4082: sisältyy tuontimaksuluettelossa B tarkoitettuun            kuin jäljempänä tässä pykälässä säädetään.
4083: jalosteeseen tai tuontimaksuluettelossa A tar-                Perustuotteiden hinnaneroja tarkistetaan si-
4084: koitettuun tullitariffin 04. ryhmän tuotteeseen            ten, että:
4085: taikka elintarviketuotteiden valmisteverosta an-              1) tavoitehintatuotteiden ja niistä valmistet-
4086: netussa laissa tarkoitettuun tuotteeseen.                  tujen perustuotteiden hinnaneroja muutetaan
4087:    Maa- ja metsätalousministeriö, jäljempänä               tavoitehintojen muutoksen ja vastaavien tuot-
4088:                             1993 vp -    Eduskunnan vastaus -HE 271                                     3
4089: 
4090: teiden maailmanmarkkinahintojen muutoksen             keskimäärin korkeampi tai alempi kuin sovel-
4091: perusteella;                                          lettavan tuontimaksun perusteena oleva hin-
4092:     2) kananlihan ja muun siipikarjanlihan hin-       nanero, ministeriön on muutettava tuontimak-
4093: naneroja muutetaan ohran tavoitehinnan muu-           sua hinnaneron muutosta vastaavasti vertailu-
4094: toksen ja kyseisten lihojen maailmanmarkkina-         aikaa seuraavan kalenterikuukauden alusta.
4095: hintojen muutoksen perusteella;                       Ministeriön on muutettava tuontimaksuja
4096:     3) panimoteollisuudessa käytettävän maissin       myös muuna ajankohtana, jos tuontimaksun
4097: ja riisin hinnaneroja muutetaan maltaiden hin-        perusteena olevat hinnat ovat muuttuneet mer-
4098: naneron muutosta vastaavasti;                         kittävästi.
4099:     4) maissin ja rehuteollisuudessa käytettävän
4100: riisin hinnaneroja muutetaan ohran hinnaneron                                4§
4101: muutosta vastaavasti;                                               Kiinteä tuontimaksu
4102:     5) kasviöljyn hinnaneroa muutetaan ravinto-
4103: rasvaveron muutosta vastaavasti;                          Tämän lain liitteenä olevassa tuontimaksu-
4104:     6) margariinin hinnaneroa muutetaan siten,        taulukossa II mainituista tuotteista on suoritet-
4105: että muutos on 80 prosenttia kasviöljyn tuon-         tava kiinteää tuontimaksua taulukon mukaises-
4106: timaksun muutoksesta;                                 ti.
4107:     7) sokerijuurikkaan tuotannon turvaamiseksi                            5§
4108: asetettavaa tuontimaksua ja sen perusteena
4109: olevaa hinnaneroa muutettaessa otetaan huo-                         Vähimmäistuontihinta
4110: mioon sokerilain (673/92) soveltamisesta aiheu-          Valtioneuvoston on määrättävä 2 §:n perus-
4111:  tuva muutos sokerin raaka-ainehintaan;               tuotteelle, tuontimaksuluettelon A tuotteelle ja
4112:     8) sokeria sisältäville jalasteille asetettavaa   tuontimaksutaulukon II tuotteelle vähimmäis-
4113:  tuotteen sokerisisältöön kohdistuvaa sokerin         tuontihinta, joka vastaa edustavaa maailman-
4114:  tuontimaksua ja sen perusteena olevaa hinnan-        markkinahintaa, jos tuonti muutoin tapahtuisi
4115:  eroa muutetaan kotimarkkinahinnan ja valko-          hinnalla, joka alittaa selvästi kotimaisen hinta-
4116:  sokerin maailmanmarkkinahinnan muutosta              tason. Milloin tuotteen tullausarvolain (906/80)
4117:  vastaavasti; sekä                                    mukainen tullausarvo alittaa kulloinkin sovel-
4118:     9) nimikkeen 11.08 tärkkelysten ja nimik-         lettavan vähimmäistuontihinnan, tuontimaksua
4119:  keen 17.02 glukoosisiira pin hinnaneroa muute-       on korotettava alitusta vastaavalla määrällä.
4120:  taan ohran hinnaneron muutoksen perus-
4121:  teella.                                                                      6§
4122:     Valtioneuvosto vahvistaa tämän pykälän 2                Tuonti tuontimaksutta tai alennetulla
4123:  momentin kohdissa 1, 2, 7 ja 9 tarkoitettujen                         tuont imaksulla
4124:  hinnanerojen muuttamisessa tarvittavat kertoi-
4125:  met.                                                    Tämän lain liitteenä olevassa etuluettelossa
4126:     Ministeriön on muutettava perustuotteen ja        mainituista tuotteista kannetaan tuontimaksua
4127:  kyseistä perustuotetta sisältävien tuontimaksu-      luettelon mukaisesti. Maa- ja metsätalousminis-
4128:  luettelon A tuotteiden tuontimaksuja hinnan-         teriön on asetettava teollisuuden tuontiraaka-
4129:  eron muutosta vastaavasti, jos tämän pykälän         ainetarvetta vastaavat kiintiöt tullitariffin 07. ja
4130:  2 momentin perusteella määräytyvä hinnan-            08. ryhmiin kuuluville tuotteille mansikoita ja
4131:  eron muutos on vähintään viisi prosenttia            vadelmia lukuun ottamatta sekä kiintiö tullita-
4132:  verrattuna voimassa olevan tuontimaksun pe-          riffin 10. ryhmään kuuluvalle erikoisvehnälle ja
4133:  rusteena olevaan hinnaneroon. Jos muutos on          rukiille.
4134:  edellä mainittua pienempi, ministeriön on muu-          Viljan alennettua tuontimaksua on muutet-
4135:  tettava tuontimaksua, mikäli se markkinatilan-       tava tavoitehintojen muutoksen yhteydessä
4136:   teen kannalta on tarpeellista.                      3 §:n mukaisesti.
4137:      Milloin tuontimaksuluettelon B jalosteen            Valtioneuvosto voi satovaihteluiden vuoksi
4138:   tuontimaksun perusteena oleva hinnanero on 1        tai muista erityisistä syistä lisätä taulukossa
4139:   päivästä helmikuuta, 1 päivästä toukokuuta, 1       mainittuja kiintiöiden määriä ja pidentää alen-
4140:   päivästä elokuuta tai 1 päivästä marraskuuta        netulla tuontimaksulla tapahtuvan tuonnin ai-
4141:   laskettavan kolmen kuukauden jakson kahden          kaa edellyttäen, että toimenpiteistä ei aiheudu
4142:   ensimmäisen kuukauden ja kolmannen kuu-             haittaa kotimaiselle tuotannolle.
4143:   kauden kymmenen ensimmäisen päivän aikana              Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyjen
4144: 4                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -HE 271
4145: 
4146: kansainvälisten kauppasopimusten yleisinä li-          maksut, 3 §:ssä tarkoitetut tuontimaksujen
4147: ha- ja meijerituotteiden tuontimaksuina pide-          muutokset, 5 §:n mukaiset vähimmäistuontihin-
4148: tään vuoden 1993 toukokuun tuontimaksuta-              nat, 6 §:n mukaiset tuontimaksun poistamista
4149: soa. Lisäksi tullitariffin nimikkeeseen 04.06          ja alentamista koskevat yleispäätökset sekä
4150: kuuluvia juustoja voidaan tuoda maahan yh-             8 §:n 1 momentin mukaiset vientietua koskevat
4151: teensä 350 tonnia vuodessa alennetulla tuonti-         päätökset on julkaistava Tullihallituksen tiedo-
4152: maksulla, joka on 23,59 markkaa kilolta.               tuksia -julkaisussa.
4153:    Tullitariffin nimikkeeseen 02.02 kuuluvaa
4154: biisonin1ihaa, puhvelinlihaa ja visentinlihaa,
4155: nimikkeeseen 02.03 kuuluvaa villisianlihaa sekä                              11 §
4156: nimikkeeseen 02.08 kuuluvaa riistaa voidaan                        M aksuunpano ja kanto
4157: tuoda maahan yhteensä 70 tonnia vuodessa
4158: tuontimaksulla, joka on kaksi kolmasosaa voi-            Tullilaitos toimittaa tuontimaksun määrää-
4159: massa olevasta tuontimaksusta.                         misen, maksuunpanon ja kannon.
4160:                          7§
4161:     Kotimaisen raaka-aineen tuontimaksuttomuus                               12 §
4162:    Milloin maahan tuotava tuote on kokonaan                           Lain muuttaminen
4163: tai osaksi valmistettu kotimaisesta raaka-ai-             Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän
4164: neesta, tuontimaksu voidaan poistaa tai sitä           lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oikeus
4165: voidaan alentaa siltä osin kuin se tulisi kannet-      määrätä, että tuontimaksu kannetaan esityksen
4166: tavaksi kotimaiselta raaka-aineelta. Edellytyk-        mukaisesti.
4167: senä tuontimaksun poistamiselle tai alentami-             Jos 1 momentin mukaisesti kannettu tuonti-
4168: selle on, että kotimaisesta raaka-aineesta ei          maksu on korkeampi kuin eduskunnan hyväk-
4169: viennin yhteydessä ole maksettu hinnanerokor-          symä maksu, piiritullikamarin on hakemukses-
4170: vausta.                                                ta palautettava liikaa kannettu maksu maksu-
4171:    Tuontimaksun alentaminen tai poistaminen            velvolliselle.
4172: tapahtuu hakemuksesta ja siitä päättää minis-
4173: teriö.
4174:                                                                              13§
4175:                          8§
4176:                       Vientietu                                Muiden säännösten soveltaminen
4177:   Maahan tuotavaan tuotteeseen, joka käyte-               Tuontimaksusta on, ellei tässä laissa tmsm
4178: tään vientituotteen valmistukseen, sovelletaan,        säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä tullin
4179: mitä vientiedusta on tulliverolaissa säädetty.         määräämisestä, tullittomuudesta, tullin palaut-
4180: Ennen vientiedun myöntämistä on kuultava               tamisesta, ennakkotiedosta, muutoksenhausta,
4181: maa- ja metsätalousministeriötä, jonka on otet-        huojentamisesta, tullin maksamisen lykkäykses-
4182: tava huomioon kotimaiselle tuotannolle aiheu-          tä sekä muutoinkin, mitä tulliverotuksen toi-
4183: tuvan haitan lisäksi myös käytettävissä olevien        mittamisesta ja tullista on säädetty tai määrät-
4184: hinnanerokorvausvarojen riittävyys.                    ty. Liitteenä olevassa etuluettelossa määriteltyi-
4185:                                                        hin teollisiin käyttötarkoituksiin käytettäville
4186:                          9§                            tuotteille myönnetään mainitun luettelon mu-
4187:               Kansainväliset sopimukset                kainen tuontimaksu noudattaen, mitä tullive-
4188:                                                        rolain (1386/92) 22 §:ssä sekä tulliveroasetuksen
4189:   Milloin kansainvälisellä sopimuksella on             (1387/92) 9-11 §:ssä säädetään vienti- ja alus-
4190: sovittu muista kuin edellä tarkoitetuista tuon-        rakennusedun myöntämismenettelystä ja käy-
4191: timaksun määräytymisperusteista tai muista             tön selvittämisestä.
4192: tuontiin sovellettavista ehdoista, noudatetaan
4193: sanotun sopimuksen määräyksiä.
4194:                                                                               14 §
4195:                         10 §
4196:                Päätösten julkaiseminen                                Rangaistussäännös
4197:      Edellä 2 §:ssä tarkoitetut luettelot ja tuonti-     Rangaistus     tuontimaksun      lainvastaisesta
4198:                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 271                            5
4199: 
4200: välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty           kuuta 199 . Sitä sovelletaan tuotteisiin,
4201: rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.                    jotka luovutetaan tullivalvonnasta 1 päivänä
4202:                                                  maaliskuuta 1994 ja sen jälkeen.
4203:                    15 §                             Tällä lailla kumotaan 23 päivänä joulukuuta
4204:             Tarkemmat säännökset                 1977 annettu tuontimaksulaki (1008177) siihen
4205:                                                  myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helmi-
4206:   Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-        kuun 1994 loppuun mennessä tullivalvonnasta
4207: töönpanosta voidaan antaa asetuksella.           luovutettuihin tuotteisiin sovelletaan kuitenkin
4208:                                                  tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita
4209:                     16 §                         säännöksiä.
4210:                  Voimaantulo                        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
4211:                                                  ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
4212:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä           menpiteisiin.
4213: 6                              1993 vp -      Eduskunnan vastaus -HE 271
4214: 
4215:                                                                                                                   Liite
4216: 
4217: 
4218: 
4219: 
4220:                                       TUONTIMAKSUTAULUKKO 1
4221:                                       MUUTTUVA TUONTIMAKSU
4222: 
4223:     Tullinimike                                                Tuotekuvaus
4224: 
4225: 01.01             Elävät hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit
4226: 01.02             Elävät nautaeläimet
4227: 01.03             Elävät siat
4228: 01.04             Elävät lampaat ja vuohet; ei kuitenkaan siitoseläimet
4229: 02.01             Naudanliha, tuore tai jäähdytetty
4230: 02.02             Naudanliha, jäädytetty
4231: 02.03             Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty
4232: 02.04             Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty
4233: 02.05             Hevosen-, aasin-, muulin- ja muuliaasinliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty
4234: 02.06             Naudan, sian, lampaan, vuohen, hevosen, aasin, muulin ja muuliaasin muut syötävät osat,
4235:                   tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt
4236: 02.07             Nimikkeen 01.05 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt
4237: 02.08:sta         Muu liha ja muut syötävät eläimenosat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt; ei kuitenkaan
4238:                   valaanliha
4239: 02.09             Sianrasva vailla lihaskudosta sekä siipikarjanrasva (sulattamattomat), tuoreet, jäähdytetyt,
4240:                   jäädytetyt, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut
4241: 02.10             Liha ja muut syötävät eläimenosat, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta ja
4242:                   muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho tai jauhe
4243: 04.01             Maito ja kerma, tiivistämätön ja lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön
4244: 04.02             Maito ja kerma, tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä
4245: 04.03:sta         Kirnupiimä, viili, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito tai kerma, myös tiivistetty
4246:                   tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä
4247: 04.04             Hera, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä; muualle
4248:                   kuulumattomat maidon luonnollisista ainesosista koostuvat tuotteet, myös sokeria tai muuta
4249:                   makeutusainetta sisältävät
4250: 04.05             Voi ja muut maidosta saadut rasvat ja öljyt
4251: 04.06             Juusto ja juustoaine
4252: 04.07             Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt
4253: 04.08             Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt,
4254:                   muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainet-
4255:                   ta sisältävät
4256: 10.01             Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja
4257: 10.01             Ruis
4258: 10.03             Ohra
4259: 10.04             Kaura
4260: 10.05             Maissi
4261: 10.06:sta         Panimo- ja rehuteollisuudessa käytettävä riisi
4262: 11.01             Hienot vehnäjauhot ja sekajauhot vehnästä ja rukiista
4263: 11.02             Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot tai sekajauhot vehnästä ja rukiista
4264: 11.03             Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja rakeistettu vilja (pellets)
4265: 11.04             Muulla tavoin käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, valssatut, hiutaleiksi valmistetut, pyöristetyt,
4266:                   leikatut tai karkeasti rouhitut), ei kuitenkaan nimikkeen 10.06 riisi; viljanjyvien alkiot,
4267:                   kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut
4268: 11.07             Maltaat, myös paahdetut
4269: 11.08             Tärkkelys; inuliini
4270: 11.09             Vehnägluteeni, myös kuivattu
4271: 16.01             Makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet lihasta, muista eläimenosista tai verestä; näihin tuotteisiin
4272:                   perustuvat ravintovalmisteet
4273: 16.02             Muut valmisteet ja säilykkeet, lihasta, muista eläimeno~ista tai verestä
4274:                               1993 vp -      Eduskunnan vastaus -HE 271                                             7
4275: 
4276: 
4277:    Tullinimike                                                Tuotekuvaus
4278: 
4279: 17.0l:stä        Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeät; ei kuitenkaan vanilja- ja
4280:                  vanilliinisokeri
4281: 17.02:sta        Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, glukoosi, jähmeät; lisättyä maku- tai
4282:                  väriainetta sisältämättömät sokerisiirapit; sokeriväri; ei kuitenkaan kemiallisesti puhdas maltoosi,
4283:                  fruktoosi eikä keinotekoinen hunaja
4284: 17.03            Sokerin erottamisessa ja puhdistamisessa syntyvä melassi
4285: 17.04            Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkosuklaa)
4286: 19.02            Makaronivalmisteet, kuten spaghetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni,
4287:                  myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous,
4288:                  myös valmistettu
4289: 19.04:stä        Esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä
4290: 19.05:stä        Ruokaleipä, leivokset, muut kuin makeat keksit ja pikkuleivät sekä vohvelit ja vohvelikeksit sekä
4291:                  muut leipomatuotteet myös, jos niissä on kaakaota, ei kuitenkaan korput, paahdettu leipä ja
4292:                  niiden kaltaiset paahdetut tuotteet eivätkä kakut ja wienerieivät
4293: 21.03:sta        Tomaattiketsuppi ja muut tomaattikastikkeet
4294: 21.04:stä        Keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten, ei kuitenkaan lihaa tai muita eläimenosia sisältävät;
4295:                  homogenoidut ravintovalmisteseokset
4296: 21.05            Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet; myös kaakaota sisältävät
4297: 21.06:sta        Kemikaalien ja ravintoaineiden seokset tai muiden ravintoarvoa omaavien aineiden seokset,
4298:                  tarkoitetut sekoitettaviksi ravintovalmisteisiin joko aineksina tai määrätyn ominaisuuden
4299:                  parantamiseksi; sokerinomat makeiset ja purukumit; juustofondue
4300: 22.02:sta        Alkoholiton olut
4301: 22.03            Mallasjuomat
4302: 22.08:sta        Alkoholipitoiset valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen, lisättyä sokeria sisältävät,
4303:                  sokeripitoisuus vähintään 25 %
4304: 23.02            Leseet, lesejauhot ja muut viljan tai palkoviljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa
4305:                  käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös rakeistetut (pellets)
4306: 23.03            Tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet; sokerijuurikasjätemassa,
4307:                  sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet, rankki ja muut panimo- ja polttimojätteet,
4308:                  myös rakeistetut (pellets)
4309: 23.09:stä        Koiran- ja kissanruoka
4310: 35.01 :stä       Kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset
4311: 8                           1993 vp -               Eduskunnan vastaus -                           HE 271
4312: 
4313:                                            TUONTIMAKSUTAULUKKO II
4314:                                                KIINTEÅ TUONTIMAKSU
4315: 
4316:     HS-nimike   Lisäkoodi                                                                                                                          mk/kg
4317: 
4318: 07.01:stä                   Tuoreet tai jäähdytetyt perunat:
4319: 10.00              10       - siemenperunat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         2,60
4320: 90.00                       -muut:
4321:                             - - uusi peruna:
4322:                    10       - - - tullattaessa 1.1.-30.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       8,00
4323:                    20       - - - tullattaessa 1.7.-15.8. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       2,58
4324:                    30       --muu ......................................................                                                            1,09
4325: 
4326: 07.03:sta                   Tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit sekä muut
4327:                             Allium-sukuiset kasvikset:
4328:                             - kep~sipuli j_a s~lottisipuli:
4329: 10.10              10       - - IStukassipuh . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          35 o/o
4330:                                                                                                              vähin tuontimaksu                       0,61
4331: 10.90              10       - - muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     3,20
4332:                             - purjosipuli ja muut Allium-sukuiset kasvikset:
4333:                             - - purjosipuli:
4334: 90.11              10       - - - tullattaessa 1.6.-31.8. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        6,22
4335: 90.12              10       - - - tullattaessa 1.9.-31.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        5,71
4336: 90.90              10       --muut......................................................                                                             1,45
4337: 
4338: 07.04:stä                   Tuore tai jäähdytetty keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali ja lehtikaali sekä
4339:                             niiden kaltainen Brassica-sukuinen syötävä kaali:
4340:                             - kukkakaali:
4341: 10.10              10       - - tullattaessa 1.6.-31.10. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     2,50
4342:                             - ruusukaali:
4343: 20.10              10       - - tullattaessa 1.6.-31.10. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     9,79
4344:                             -muu:
4345: 90.10              10       - - valko- ja punakaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  1,89
4346: 90.20                       - - kiinankaali:
4347:                    10       - - - tullattaessa 10.5.-31.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       7,20
4348:                    20       - - - tullattaessa 1.7.-30.11. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .                        1,07
4349:                    30       - - - tullattaessa 1.12.-20.2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       5,49
4350:                    40       - - - tullattaessa 21.2.-9.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      0,23
4351: 90.90              10       --muu .. ....................................................                                                            1,89
4352: 
4353: 07.05:stä                   Tuoreet tai jäähdytetyt salaatit (Lactuca sativa) ja sikurisalaatti (Cicho-
4354:                             rium-lajit):
4355:                             - salaatit (Lactuca sativa):
4356: 11.10                       - - keräsalaatti:
4357:                             - - - rapealehtinen:
4358:                    10       - - - - tullattaessa 1.4.-31.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       35%
4359:                    20       - - - - tullattaessa 1.6.-30.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        6,46
4360:                             ---muu:
4361:                    30       - - - - tullattaessa 1.4.-15.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       13,43
4362:                    40       - - - - tullattaessa 16.5.-30.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         6,46
4363: 11.20                       - - - rapealehtinen:
4364:                    10       - - - - tullattaessa 1.7.-14.10. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         6,46
4365:                    20       - - - - tullattaessa 15.10.-31.3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         10%
4366:                             ---muu:
4367:                    30       - - - - tullattaessa 1.7.-14.11. . .. . .. .. . .. . .. .. . . . . . . .. . . . .....                                    6,46
4368:                    40       - - - - tullattaessa 15.11.-29.2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         10%
4369:                    50       - - - - tullattaessa 1.3.-31.3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       13,43
4370:                             --muut:
4371: 19.10                       - - - tullattaessa 1.4.-30.6.:
4372:                             - - - - lehtisalaa ui:
4373:                             - - - - tullattaessa 1.4.-15.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       13,43
4374:                             - - - - tullattaessa 16.5.-30.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         6,46
4375: 1993 vp -               Eduskunnan vastaus -                            HE 271                                                     9
4376: 
4377:                                                                                                                           mk/kg
4378: 
4379: ----muut . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 35 o/o
4380: - - - tullattaessa 1.7.-31.3.:
4381: - - - - Jehtisalaatti:
4382: - - - - - tullattaessa 1.7.-14.11. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .                                6,46
4383: - - - - - tullattaessa 15.11.-29.2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               JO%
4384: - - - - - tullattaessa 1.3.-31.3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             13,43
4385: ----muu:
4386: - - - - - tullattaessa 1.7.-19.9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               6,46
4387: - - - - - tullattaessa 20.9.-31.3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               JO%
4388: 
4389: Tuoreet tai jäähdytetyt porkkanat, punajuuret, salsifit eli kaurajuuret,
4390: mukulasellerit, retiisit ja retikat sekä niiden kaltaiset syötävät juuret:
4391: - porkkanat:
4392: - - tullattaessa 1.4.-31. 7.:
4393: - - - tullattaessa 1.4.-31.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        16%
4394:                                                                           vähin tuontimaksu                                 0,23
4395: - - - tullattaessa 1.6.-31.7. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         1,41
4396: - - tullattaessa 1.8.-31.3.: .................................... .
4397: - - - tullattaessa 1.8.-31.8. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         1,41
4398: - - - tullattaessa 1.9.-30.11. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         0,62
4399: - - - tullattaessa 1.12.-16.3. . .. . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .                            1,41
4400: - - - tullattaessa 17 .3.-31.3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        16%
4401:                                                                           vähin tuontimaksu                                0,23
4402: -muut:
4403: - - - tullattaessa 1.12.-16.3. ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            1,41
4404: - - - tullattaessa 17.3.-31.3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         16%
4405: - - piparjuuri, mustajuuri ja mukulaselleri:
4406: - - piparjuuri, mustajuuri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      0,59
4407: - - mukulaselleri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               1,66
4408: --muut:
4409: - - - punajuuret tullattaessa 1.4.-31.7. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                    0,38
4410: - - - muut tullattaessa 1.4.-31.7. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                0,36
4411: - - - punajuuret tullattaessa 1.8.-31.3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                      0,38
4412: - - - muut tullattaessa 1.8.-31.3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                0,11
4413: 
4414: Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut:
4415: - tullattaessa 1.3.-15.4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                13,09
4416: - tullattaessa 16.4.-31.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  4,59
4417: - tullattaessa 1.6.-14.10. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  4,59
4418: - tullattaessa 15.10.-29.2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   0,65
4419: 
4420: Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt:
4421: - herneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     1,23
4422: -pavut ..................... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          1,23
4423: 
4424: Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton tai halkaistu:
4425: - herneet (Pisum sativum):
4426: - - rehuherneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             0,90
4427: - - muut, ei kuitenkaan puutarhaherneen siemenet, jotka on värjätty
4428:        tai sekä värjätty että peitattu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        3,22
4429: - linssit eli kylvövirvilät                  Muist. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 1,20
4430: - härkäpavut (Vicia faba var. major, Vicia faba
4431: var. equina ja Vicia faba var. minor)                              Muist. . . . . . . . . . . . . . . . .                   1,20
4432: - muu           Muist. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          1,20
4433: Muist. Alanimikkeiden 07.13.40, 07.13.50 ja 07.13.90 tuotteista kanne-
4434: taan tuontimaksua enintään 3,8 %
4435: 
4436: Muut tuoreet hedelmät:
4437: -mansikat:
4438: - - tullattaessa 1.5.-30.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    34,00
4439: - - tullattaessa 1.7.-30.4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     3,75
4440: 10                           1993 vp -      Eduskunnan vastaus -          HE 271
4441: 
4442:      HS-nimike   Lisäkoodi                                                                                 mk/kg
4443: 20.00                        -   vadelmat:
4444:                     10       -   - tullattaessa 1.10.-31.5.                                                28%
4445:                                                                                    vähin tuontimaksu        1,06
4446:                     20       -   - tullattaessa 1.6.-30.9...................................... .          34,00
4447:                              -   karhunvatukat, moiperinmarjat ja loganinmarjat ............... .          22,62
4448: 30.00               10       -   must.a~, valko- ja punaherukat ................................ .          7,03
4449:                     20       -   karv1a1set .................................................... .          8,49
4450: 
4451: 08.11:stä                    Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä
4452:                              keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:
4453:                              -mansikat:
4454: 10.10               10       - - lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät ........ .            7,05
4455: 10.90               10       --muut ..................................................... .                  7,05
4456:                              - vadelmat, karhunvatukat, mulperinmarjat, loganinmarjat, musta-,
4457:                                  valko- ja punaherukat sekä karviaiset:
4458: 20.10                        - lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:
4459:                     10       - - - vadelmat .............................................. .               34,00
4460:                     20       - - - musta-, valko- ja punaherukat sekä karviaiset ........... .              7,03
4461:                     30       ---muut ................................................. .                   22,62
4462:                              - - muut, ei kuitenkaan vadelmat, karhunvatukat, moiperinmarjat
4463:                                     ja loganinmarjat:
4464: 20.93               10       - - - mustaherukat .......................................... .                3,83
4465: 20.94               10       - - - punaherukat ........................................... .                6,23
4466: 20.99                        ---muut:
4467:                     10       - - - - valkoherukat ....................................... .                 6,23
4468:                              ----muut:
4469:                     20       - - - - - karviaiset                                                            8,49
4470:                              -muut:
4471:                              - - lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:
4472: 90.11               10       ---marjat ................................................ .                    7,03
4473: 90.19               10       ---muut                                                                         7,03
4474:                              Muist. Alanimikkeen 08.11.90.19 tuotteista kannetaan tuontimaksua
4475:                              enintään 45 %
4476: 
4477: ll.OS:stä                    Perunasta valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä hiutaleet, jyväset ja
4478:                              rakeet (pellets ):
4479: 10.00               10       -jauhot ....................................................... .               6,00
4480: 20.00               10       - hiutaleet, jyväset ja rakeet (pellets) ............................ .         6,00
4481: 
4482: 11.06:sta                    Nimikkeen 07.13 kuivatosta palkoviljasta, saagosta tai nimikkeen 07.14
4483:                              juurista ja mukuloista valmistetut hienot ja karkeat jauhot; 8. ryhmän
4484:                              tuotteista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe:
4485: 10.00               10       - nimikkeen 07.13 kuivatosta palkoviljasta ...................... .             3,22
4486: 20.00               10       - saagosta tai nimikkeen 07.14 juurista ja mukuloista ............ .            1,23
4487: 
4488: 12.14:stä                    Lantut, rehnjuorikkaat ja muut rehujuuret, heinä, sini- eli rehumailanen
4489:                              (alfalfa), apila, esparsetti, rehukaali, lupiini, virna ja niiden kaltaiset
4490:                              rehuaineet, myös rakeistetut (pellets):
4491: 10.00               10       - sini- eli rehumailasjauho ja -rakeet (pellets) .................... .         0,89
4492: 90.90               10       --muut ..................................................... .                  0,89
4493: 
4494: 20.0l:stä                    Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät,
4495:                              pähkinät ja muut syötävät kasvinosat:
4496:                              - kurkut:
4497: 10.10               10       - - ilmanpitävissä astioissa .................................... .             6,27
4498: 
4499: 20.04:stä                    Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt
4500:                              muut kasvikset, jäädytetyt:
4501:                              - perunat:
4502: 10.10               10       - - esikypsytetyt ranskanperunat ............................... .              4,50
4503: 10.20               10       - perunat hienoina tai karkeina jauhoina tai hiutaleina ........... .           6,00
4504:                            1993 vp -               Eduskunnan vastaus -                           HE 271                                                  11
4505: 
4506:    HS-nimike   Lisäkoodi                                                                                                                          mk/kg
4507: 
4508: 10.90             10       --muut ..................................................... .                                                          4,50
4509:                            -muut:
4510: 90.10             10       - - hemeet ................................................... .                                                       22%
4511:                                                                               vähin tuontimaksu                                                    1,23
4512: 90.90             10       - - muut ..................................................... .                                                        9,40
4513:                            Muist. Alanimikkeen 20.04.90.90 artisokat (preserved artichokes) vapaa
4514: 
4515: 20.05:stä                  Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt
4516:                            muut kasvikset, jäädyttämättömät:
4517: 10.00             10       - homogenoidut kasvikset ...................................... .                                                       3,86
4518:                            - perunat:
4519: 20.10             10       - perunat hienoina tai karkeina jauhoina tai hiutaleina ........... .                                                   6,00
4520: 20.90             10       --muut ..................................................... .                                                          9,00
4521: 40.00             10       - herneet (Pisum sativum) ...................................... .                                                     22%
4522:                                                                                 vähin tuontimaksu                                                  1,23
4523: 90.20             10       - - kurkut ................................................... .                                                        4,12
4524:                            Muist. Alanimikkeen 20.05.10.00 homogenoiduista kasviksista kanne-
4525:                            taan tuontimaksua enintään 25 %
4526: 
4527: 23.03:sta                  Tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet,
4528:                            sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen
4529:                            jätteet, rankki ja muut panimo- ja polttimojätteet, myös rakeistetut
4530:                            (pellets):
4531: 10.00             10       - tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet .                                                 1,94
4532: 20.00             10       - sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuk-
4533:                                sen jätteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .... .    1,12
4534: 30.00             10       - rankki ja muut panimo- ja polHimojätteet ..................... .                                                      0,84
4535: 
4536: 23.08:sta                  Muualle kuulumattomat kasviaineet ja kasvialkuperää olevat jätetuotteet
4537:                            ja sivutuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokinnassa, myös rakeistetut
4538:                            (pellets):
4539: 10.00             10       - tammenterhot ja hevoskastanjat ............................... .                                                      3,29
4540: 90.00             10       -muut                                                                                                                   3,29
4541: 12                           1993 vp -      Eduskunnan vastaus -       HE 271
4542: 
4543:                                              ETULUETTELO
4544: 
4545:                                                                                          Tuonti-      Kiintiö
4546:      Nimike                           Tuote ja sen käyttötarkoitus                     maksu mk/kg       t
4547: 
4548: 07.0l.IO:stä    Siemenperuna ruoka- ja tärkkelysperunateollisuuden käyttöön                0,60           *
4549: 07.01.10:stä    Siemenperuna kanta-aineistoksi ja lajikekokeisiin .................. . 0,60             100
4550: 07.01.90:stä    Peruna ruokateollisuuden tuotteiden valmistukseen ................ . 0,60                 *
4551: 07.03.10:stä    Kepasipuli ruokateollisuuden tuotteiden valmistukseen ............. . 0,61                *
4552:                 Kepasipuli, tullattaessa 25.5.-30.6................................ . 35%
4553:                                       vähin tm .................................... . 0,61            2000
4554: 07.03.90:stä    Purjosipuli, tullattaessa 1.3.-15.5 ................................. . 9%
4555:                                       vähin tm .................................... . 0,23              700
4556: 07.04.90:stä    Valko- ja punakaali ruokateollisuuden tuotteiden valmistukseen .... . 0,23                 *
4557:                 Valko- ja punakaali, tullattaessa 10.5.-2.6........................ . 17%
4558:                                       vähin tm .................................... . 0,23            1 200
4559: 07.06.10:stä    Porkkanat ruokateollisuuden tuotteiden valmistukseen ............. . 0,23                  *
4560:                 Porkkanat, tullattaessa 1.6.-15.6 ................................. . 16%
4561:                                       vähin tm .................................... . 0,23              550
4562: 07.06.90:stä    Mukulaselleri ruokateollisuuden tuotteiden valmistukseen .......... . 0,59                 *
4563: 07.06.90:stä    Punajuuret ruokateollisuuden tuotteiden valmistukseen ............. . 0,36                 *
4564: 07.07 .OO:sta   Kurkut tullattaessa säilöntäteollisuuden tuotteiden valmistukseen ... . 0,65               *
4565:                 Kurkut, tullattaessa 1.3.-21.3 .................................... . 39%
4566:                                       vähin tm .................................... . 0,65              360
4567: 07.13.10:stä    Esikeitetty ilmakuivattu herne elintarviketeollisuuden käyttöön ..... . vapaa              *
4568: 08.10.1 O:stä   Mansikat tullitariffin 20., 21. ja 22. ryhmiin kuuluvien hillojen, mehujen
4569:                 ja juomien valmistukseen ........................................ . 28%
4570:                 Mansikat, tullattaessa 1.5.-31.5 .................................. . 28%
4571:                                       vähin tm .................................... . 1,06               60
4572: 08.1 0.20:stä   Vadelmat tullitariffin 20., 21. ja 22. ryhmiin kuuluvien hillojen, mehujen
4573:                 ja juomien valmistukseen ........................................ . 28%
4574:                                        vähin tm .................................... . 1,06
4575: 08.11.1 O:stä   Mansikat tullitariffin 20., 21. ja 22. ryhmiin kuuluvien hillojen, mehujen
4576:                 ja juomien valmistukseen ........................................ . 25%
4577:                 Mansikat, muuhun kuin teolliseen käyttöön ....................... . 25%               1 250
4578: 08.11.20:stä    Mustaherukat, punaherukat, valkoherukat ja karviaiset, lisättyä sokeria
4579:                 tai muuta makeutusainetta sisältämättömät, tullitariffin 20., 21. ja 22.
4580:                 ryhmiin kuuluvien hillojen, mehujen ja juomien valmistukseen ..... . 25%                   *
4581: IO.OI.IO:stä    Durumvehnä makaronin valmistukseen ........................... . 1,20                      *
4582: IO.Ol.90:stä    Vehnä keksien ja lakritsin valmistukseen .......................... . 1,70                 *
4583: 10.02.00:sta    Ruis näkkileivän ja ruiskorppujen valmistukseen .................. . 2,00                  *
4584: ll.04.30:stä    Vehnänalkiot turkiseläinten rehuksi ............................... . vapaa
4585:                 Maissinalkiot kasvirasvojen ja -öljyjen valmistukseen ................ vapaa
4586: 11.08 .12:sta   Maissitärkkelys tullitariffin nimikkeiden 28.18, 29.22, 29.23, 29.32,
4587:                 29.33, 29.34 ja 29.40 orgaanisten hedelmä- ja aminohappojen tai
4588:                 nimikkeen 35.07 entsyymien tai nimikkeen 38.23 tuotteiden (ei kuiten-
4589:                 kaan sorbitolin) valmistukseen ................................... . vapaa
4590:                 Maissitärkkelys kivennäisvillateosten valmistukseen ................ . vapaa
4591:                 Maissitärkkelys tullitariffin nimikkeen 44.12 puutavaroiden valmistuk-
4592:                 seen ............................................................ . vapaa
4593:                 Maissitärkkelys lääkkeiden valmistukseen ......................... . vapaa
4594:                 Turkisten muokkauksessa käytettävä maissitärkkelys ............... . vapaa
4595:                 Maissitärkkelys, jonka makeisteollisuus käyttää valutärkkelyksenä ma-
4596:                 keisverolain alaisten tuotteiden valmistuksessa tai tarttumisen estoai-
4597:                 neena lakritsituotteiden valmistuksessa ............................ . vapaa
4598: ll.08.13:sta    Perunatärkkelys tullitariffin nimikkeen 44.12 puutavaroiden valmistuk-
4599:                 seen ............................................................ . vapaa
4600:                 Perunatärkkelys lääkkeiden valmistukseen ......................... . vapaa
4601: 11.09.00        Vehnägluteeni, myös kuivattu .................................... . 112 täydestä
4602:                                                                                             tuonti-
4603:                                                                                            maksusta
4604: 17.01.11 :sta   Sokerinraffinoimisteollisuudessa käytettävä juurikassokeri .......... . vapaa
4605:                                       1993 vp -               Eduskunnan vastaus -                         HE 271                                           13
4606: 
4607:                                                                                                                                       Tuonti-     Kiintiö
4608:     Nimike                                           Tuote ja sen käyttötarkoitus                                                   maksu mk/kg      t
4609: 
4610: 17.01.99:stä    Sokerinraffinoimisteollisuudessa käytettävä kidesokeri . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4611: 17.02.1 O:stä   Laktoosi tullitariffin nimikkeiden 30.04 ja 30.06 lääkkeiden ja nimik-
4612:                 keen 30.06 ehkäisytablettien valmistukseen/entsyymit . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4613: 17.02.30:stä    Glukoosi lääkkeiden valmistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4614:                 Glukoosi tullitariffin nimikkeiden 29.18, 29.22, 29.23, 29.32, 29.33,
4615:                 29.34 ja 29.40 orgaanisten hedelmä- ja aminohappojen tai nimikkeen
4616:                 35.07 entsyymien tai nimikkeen 38.23 tuotteiden (ei kuitenkaan sorbi-
4617:                 tolin) valmistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4618:                 Glukoosi hiivan valmistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4619: 17.02.90:stä    Sokeriväri virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden, alkoholijuomien,
4620:                 mallasuutteen tai mallasuutetuotteiden valmistukseen . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4621: 17.03.10:stä    Ruokosokerimelassi rommin valmistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4622:                 Sokerinraffinoimisteollisuudessa käytettävä, ihmisravinnoksi soveltu-
4623:                 maton ruokosokerimelassi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4624:                 Ihmisravinnoksi soveltumaton ruokosokerimelassi painohiivan, kuol-
4625:                 leen eli inaktiivisen hiivan tai tullitariffin nimikkeen 29.22 aminohap-
4626:                 pojen (lysiinin) valmistukseen ..................................... vapaa
4627: 17.03.90:stä    Sokerinraffinoimisteollisuudessa käytettävä ihmisravinnoksi soveltuma-
4628:                 ton melassi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4629:                 Ihmisravinnoksi soveltumaton melassi painohiivan, kuolleen eli inak-
4630:                 tiivisen hiivan tai tullitariffin nimikkeen 29.22 aminohappojen (lysiinin)
4631:                 valmistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4632: 35.01.90:stä    Kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset tullitariffin nimikkeiden 21.06
4633:                 ja 35.01 leivänkiilteiden valmistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4634:                 Kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset tullitariffin nimikkeiden 30.04
4635:                 ja 30.06 lääkkeiden ja nimikkeen 30.06 ehkäisytablettien valmistukseen vapaa
4636:                 Kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset tullitariffin nimikkeiden 32.08,
4637:                 32.09 ja 32.10 maalien ja lakkojen valmistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
4638:                 Kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset tullitariffin nimikkeiden 33.04,
4639:                 33.05, 33.06 ja 33.07 kosmeettisten tuotteiden valmistukseen                                                            vapaa
4640: 
4641: * Kiintiö voidaan asettaa 6 §:n 1 momentin perusteella
4642: 14                           1993 vp -     Eduskunnan vastaus -     HE 271
4643: 
4644:                                                  Laki
4645:                                    elintarviketuotteiden valmisteverosta
4646: 
4647:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4648: 
4649:                         1§                             muutosta vastaavasti tätä vertailuaikaa seuraa-
4650:                   Lain tarkoitus                       van kalenterikuukauden alusta. Ministeriön on
4651:                                                        muutettava veroa myös muulloin, jos veron
4652:   Elintarviketuotteista on suoritettava elintar-       perusteena olevat hinnat ovat muuttuneet mer-
4653: viketuotteiden valmisteveroa, jäljempänä vero,         kittävästi.
4654: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
4655:                                                                                 6§
4656:                         2§                                                 Teollisuusedut
4657:                      Tuotteet                             Verotonta on:
4658:                                                           1) fruktoosi, sorbitoli ja mannitoli, joka
4659:    Elintarviketuotteilla tarkoitetaan tämän lain       käytetään tullitariffin nimikkeen 30.03 ja 30.04
4660: liitteenä olevassa verotaulukossa mainittuja           lääkkeiden, nimikkeen 30.06 ehkäisytablettien
4661: tuotteita.                                             tai nimikkeiden 33.04---33.07 tuotteiden val-
4662:                                                        mistukseen ja
4663:                         3§                                2) kaseiini, joka käytetään paperi- tai muun
4664:                                                        puunjalostusteollisuuden tahi liimateollisuuden
4665:                   Verovelvollisuus                     tuotteiden taikka paperi- ja kartonkiteollisuu-
4666:   Veroa on velvollinen suorittamaan jokainen,          dessa käytettävien vahadispersioiden, nimikkei-
4667: joka valmistaa ansiotarkoituksessa tai tuo maa-        den 21.06 ja 35.01 1eivänkiilteiden, nimikkeiden
4668: han elintarviketuotteita.                              30.03 ja 30.04 lääkkeiden, nimikkeen 30.06
4669:                                                        ehkäisytablettien, nimikkeiden 32.08-32.10 ja
4670:                         4§                             32.12 sekä 33.04---33.07 tuotteiden, nimikkeen
4671:                                                        32.14 lattiatasoitteen, nimikkeen 38.23 ruos-
4672:      Veron ja hinnaneron määräämisen perusteet         teenestomassan tai makeisverosta annetussa
4673:    Veroa on suoritettava liitteenä olevan vero-        laissa tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen.
4674: taulukon mukaisesti.                                                            7§
4675:    Maa- ja metsätalousministeriö, jäljempänä               Vapautus verosta teollisessa tuotannossa
4676: ministeriö, vahvistaa kertoimet, joita sovelle-                    käyteitäville tuotteille
4677: taan määrättäessä verotaulukossa mainittujen
4678: tuotteiden hinnanerot tuontimaksulain ( 1 )               Ministeriö voi hakemuksesta myöntää va-
4679: 2 §:n mukaisista perustuotteiden (raaka-aineet)        pautuksen verosta teollisessa tuotannossa käy-
4680: hinnaneroista. Ministeriö vahvistaa mainittujen        tettäville tuotteille, milloin samanlaista, kor-
4681: tuotteiden verot vastaavien tuotteiden hinnan-         vaavaa tai muutoin vastaavaa tuotetta ei val-
4682: erojen suuruisiksi. Ministeriön on muutettava          misteta tehdasmaisesti Suomessa.
4683: kertoimia, milloin tuotteen keskimääräinen                                  8§
4684: raaka-ainekoostumus on muuttunut.
4685:                                                             Kotimaisen raaka-aineen verottomuus
4686:                         5§                                Milloin maahan tuotava tuote on kokonaan
4687:                                                        tai osaksi valmistettu kotimaisesta raaka-ai-
4688:                 Veron muuttaminen                      neesta, maa- ja metsätalousministeriö voi ha-
4689:    Milloin 4 §:n 2 momentin mukaisesti laskettu        kemuksesta poistaa veron kokonaan tai alentaa
4690: verotaulukossa mainitun tuotteen hinnanero on          sitä siltä osin kuin se tulisi kannettavaksi
4691: 1 päivästä helmikuuta, 1 päivästä toukokuuta,          kotimaiselta raaka-aineelta. Edellytyksenä ve-
4692: 1 päivästä elokuuta tai 1 päivästä marraskuuta         ron poistamiselle tai alentamiselle on, ettei
4693: laskettavan kolmen kuukauden jakson kahden             kotimaisesta raaka-aineesta viennin yhteydessä
4694: ensimmäisen kuukauden ja kolmannen kuu-                ole maksettu hinnanerokorvausta.
4695: kauden kymmenen ensimmäisen päivän aikana                                       9§
4696: keskimäärin korkeampi tai alempi kuin sovel-
4697:                                                                       Hinnanerovähennys
4698: lettavan veron perusteena oleva hinnanero,
4699: ministeriön on muutettava veroa hinnaneron                Kotimainen valmistaja on oikeutettu otta-
4700:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 271                            15
4701: 
4702: maan verotuksessa vähennyksenä huomioon           säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä valmis-
4703: verollisten elintarviketuotteiden valmistukseen   teverotuslaissa tai sen nojalla on säädetty tai
4704: käytettyjen raaka-aineiden hinnaneroa vastaa-     määrätty.
4705: van hinnanerovähennyksen sen mukaan kuin            Maahan tuoduista tuotteista kannettavan
4706: ministeriö määrää.                                veron suorittamisesta samoin kuin maahan
4707:                                                   tuonnin yhteydessä toimiteltavasta elintarvike-
4708:                      10 §                         tuotteiden valmisteverotuksesta ja muutoinkin
4709:            Kansainväliset sopimukset              on, jollei tässä laissa toisin säädetä, soveltuvin
4710:                                                   osin voimassa, mitä tullista on säädetty tai
4711:   Milloin kansainvälisellä sopimuksella on        määrätty.
4712: sovittu muista kuin edellä tarkoitetuista veron
4713: määräytymisperusteista tai muista ehdoista,                             14 §
4714: noudatetaan sanotun sopimuksen määräyksiä.
4715:                                                                Päätösten julkaiseminen
4716:                      11 §                            Edellä 5 ja 9 §:ssä tarkoitetut päätökset on
4717:                    Verokausi                      julkaistava Tullihallituksen tiedotuksia -julkai-
4718:                                                   sussa.
4719:    Valmisteverotuslain (558174) 6 §:n l momen-
4720: tin säännöksestä poiketen verokautena pide-
4721: tään tammi-kesäkuuta ja heinä-joulukuuta.Ve-                            15 §
4722: ron ja hinnanerovähennyksen perusteena käy-                    Tarkemmat säännökset
4723: tetään 1 päivänä toukokuuta ja 1 päivänä
4724: marraskuuta voimassa olevia veron ja hinnan-        Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
4725: erovähennyksen määriä.                            töönpanosta voidaan antaa asetuksella.
4726: 
4727:                      12 §                                               16 §
4728:                Lain muuttaminen                           Voimaantulo ja siirtymäsäännös
4729:    Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän          Tämä laki tulee voimaan       pa1vana
4730: lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oikeus   kuuta 199 . Sitä sovelletaan tuotteisiin, jotka
4731: määrätä, että tuotteista kannetaan esityksen      viedään valmistuspaikalta tai luovutetaan tul-
4732: mukainen vero.                                    livalvonnasta 1 päivänä maaliskuuta 1994 tai
4733:    Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on       sen jälkeen. Tuotteisiin, jotka viedään valmis-
4734: suurempi kuin eduskunnan hyväksymä vero,          tuspaikalta tai luovutetaan tullivalvonnasta
4735: on piiritullikamarin hakemuksesta palautettava    vuoden 1994 tammi- ja helmikuun aikana,
4736: liikaa kannettu vero verovelvolliselle.           sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tul-
4737:                                                   lessa voimassa olleita säännöksiä.
4738:                      13 §                            Tällä lailla kumotaan elintarviketuotteiden
4739:         Muiden säännösten soveltaminen            valmisteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
4740:                                                   annettu laki (868/79) siihen myöhemmin tehtyi-
4741:   Maassa valmistetuista elintarviketuotteista     ne muutoksineen.
4742: kannettavan veron määräämisestä, suorittami-         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
4743: sesta, maksuunpanosta ja muutoksenhausta se-      ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
4744: kä muutoinkin on, jollei tässä laissa toisin      menpiteisiin.
4745: 16                           1993 vp -              Eduskunnan vastaus -                         HE 271
4746: 
4747:                                                                                                                                                   Liite
4748: 
4749: 
4750: 
4751:                                                     VEROTAULUKKO
4752:   Huomautus
4753: 
4754:   Sokerilla tarkoitetaan tässä laissa sakkaroosia ja siihen rinnastetaan fruktoosi, glukoosi,
4755: sorbitoli ja mannitoli sekä sellainen tärkkelyssokeri, jossa pelkistävän sokerin määrä ilmaistuna
4756: dekstroosina kuivapainosta on vähintään 60 prosenttia.
4757: 
4758:                                                                                                                                                 Vero
4759:      HS-nimike   Lisäkoodi
4760:                                                                                                                                                 mk/kg
4761: 
4762: 04.03:sta                    Kirnupiimä, viili, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito tai
4763:                              kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta
4764:                              makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:
4765:                              - jogurtti:
4766: 10.10                        - - maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:
4767:                              - - - jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, maitoras-
4768:                                        vapitoisuus painoprosenttia:
4769:                     10       ----enintään 1,5% . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .                       13,47
4770:                     20       - - - - yli 1,5, mutta enintään 27% . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                              20,62
4771:                     30       - - - - y l i 27 o/o........................................... ..                                                 21,68
4772:                              - - - muu, maitorasva pitoisuus:
4773:                     40       ----enintään 3 o/o.. .. . .. .. .. ... ... ..... ... .. .. . ..... .. . ....                                        1,75
4774:                     50       - - - - yli 3, mutta enintään 6 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         2,68
4775:                     60       - - - - y l i 6 °/o . • . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . .. .    3,75
4776:                              -muu:
4777: 90.10                        - - maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:
4778:                              - - - jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, maitoras-
4779:                                       vapitoisuus painoprosenttia:
4780:                     10       - - - - enintään 1,5 o/o . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             13,47
4781:                     20       - - - - yli 1,5, mutta enintään 27 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           20,62
4782:                     30       - - - - y l i 27 o/o . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . .     21,68
4783:                              - - - muu, maitorasvapitoisuus:
4784:                     40       ----enintään 3 °/o . . . • . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • .. . .                  1,75
4785:                     50       - - - - yli 3, mutta enintään 6% . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         2,68
4786:                     60       - - - - y l i 6% .. . .. . .. . . .. .. .. . . . . .. .. . .. .. .. . .. . .. . .. .. .. .. .                        3,75
4787: 
4788: 17.02:sta                    Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja
4789:                              fruktoosi, jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät soke-
4790:                              risiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettu-
4791:                              na; sokeriväri:
4792: 50.00               10       - kemiallisesti puhdas fruktoosi, kuivapainon mukaan . . . . . . . . . . . . .                                       3,99
4793: 
4794: 18.06:sta                    Suklaa ja muut kaakaota sisältävät ravintovalmisteet:
4795: 10.00               10       - kaakaojauhe, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä                                                  2,90
4796: 20.00                        - muut valmisteet yli 2 kg painavina levyinä tai tankoina, nesteenä,
4797:                                 tahnana, jauheena, jyväsinä tai muuna paljoustavarana, astian tai
4798:                                 muun yksittäisen pakkauksen nettopaino yli 2 kg:
4799:                              - - nesteenä tai tahnana:
4800:                     10       - - - maitoproteiinia ja/tai maitorasvaa sisältämättömät, kaakao-
4801:                                       voita vähintään 25 % sisältävät .. . .. . .. .. .. . .. . .. . . . .. . .. .                                2,00
4802:                              - - - muut; muuta kasvirasvaa tai -öljyä kuin kaakaovoita painos-
4803:                                       ta:
4804:                     20       ----enintään 20% sisältävät .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .                                          4,51
4805:                     30       - - - - y l i 20, mutta enintään 40% sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                 4,31
4806:                     40       - - - - yli 40 % sisältävät .. .. . . .. . .. . .. . . .. . .. . .. . .. . . .. .. .. .                             5,09
4807:                              - - muut (kuin nesteenä tai tahnana):
4808:                           1993 vp -               Eduskunnan vasiacs -                           HE 271                                                   17
4809: 
4810: 
4811:               Lisäkoodi                                                                                                                          Vero
4812:   HS-nimike                                                                                                                                      mk/kg
4813: 
4814:                  50       - - - alle 8 % lisättyä rasvaa sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             6, 12
4815:                  60       ---vähintään 8, mutta alle 20% lisättyä rasvaa sisältävät . . . . .                                                     7,90
4816:                  70       ---vähintään 20% lisättyä rasvaa sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                        18,56
4817:                           - muut, levyinä tai tankoina:
4818:                           - - täytetyt:
4819: 31.10                     ---levyt:
4820:                  10       - - - maitorasvaa yli 5 % sisältävät . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             6,52
4821:                  20       - - - - y~i .. 2?. ~o muuta kasvirasvaa tai -öljyä kuin kaakaovoita
4822:                                      s1saltavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         4,31
4823:                  30       - - - - maitoproteiinia ja/tai maitorasvaa sisältämättömät, kaakao-
4824:                                      voita vähintään 25 % sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                              2,00
4825:                  40       ----muut.................................................                                                               4,51
4826: 31.90                     ---muut:
4827:                  10       - - - - maitorasvaa yli 5 % sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                 6,52
4828:                  20       - - - - y~i _2?. ~o muuta kasvirasvaa tai -öljyä kuin kaakaovoita
4829:                                      Sisaltavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          4,31
4830:                  30       - - - - maitoproteiinia ja/tai maitorasvaa sisältämättömät, kaakao-
4831:                                      voita vähintään 25 % sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               2,00
4832:                  40       ----muut . ... .. .. ... ....... ... ... .. . .... .......... .... .. ..                                                 4,51
4833: 32.00                     - - täyttämättömät:
4834:                  10       - - - maitorasvaa yli 5 % sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             6,52
4835:                  20       - - - yli 20 % muuta kasvirasvaa tai -öljyä kuin kaakaovoita
4836:                                  sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        4,31
4837:                  30       - - - maitoproteiinia ja/tai maitorasvaa sisältämättömät, kaakao-
4838:                                  voita vähintään 25 % sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             2,00
4839:                  40       ---muut .. . ... ... .. .. . .. ... ........... .... ..... .. ..... .. ...                                               4,51
4840:                           -muut:
4841: 90.10                     - - konvehdit ja muut makeiset:
4842:                  10       - - - maitorasvaa yli 5 % sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             6,52
4843:                  20       - - - y~i .. 2~            ?o
4844:                                               muuta kasvirasvaa tai -öljyä kuin kaakaovoita
4845:                                  s1saltavät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        4,31
4846:                  30       - - - maitoproteiinia ja/tai maitorasvaa sisältämättömät, kaakao-
4847:                                  voita vähintään 25 % sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             2,00
4848:                  40       ---muut ... ............ ..... ... ... ... ....... .. . ...... .. . . ..                                                 4,51
4849: 90.90                     --muut:
4850:                  10       - - - maitotuotteita sisältämättömät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             1,45
4851:                  20       - - - kaakaomaitojuomajauhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          7,39
4852:                           ---muut:
4853:                  30       - - - - alle 8 % lisättyä rasvaa sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  6, 12
4854:                  40       ----vähintään 8, mutta alle 20% lisättyä rasvaa sisältävät . .                                                           7,90
4855:                  50       - - - - vähintään 20 % lisättyä rasvaa sisältävät . . . . . . . . . . . . . . .                                         18,56
4856: 
4857: 19.01:stä                 Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista,
4858:                           tärkkelyksestä tai maliasuotteesta tehdyt ravintovalmisteet, joissa ei ole
4859:                           lainkaan kaakaojauhetta tai joissa sitä on alle 50 % painosta; muualle
4860:                           kuulumattomat nimikkeiden 04.01-04.04 tuotteista tehdyt ravintovalmis-
4861:                           teet, joissa ei ole lainkaan kaakaojauhetta tai joissa sitä on alle 10 %
4862:                           painosta:
4863:                           - pikkulapsille tarkoitetut valmisteet vähittäismyyntipakkauksissa:
4864: 10.10                     - - nimikkeiden 04.01-04.04 tuotteista tehdyt ravintovalmisteet:
4865:                           - - - äidinmaidonkorvike ja pikkulasten maidon korvikkeet:
4866:                  10       - - - - maitorasvaa alle 2 % painosta, kuivapainon mukaan . . . . .                                                      6,90
4867:                  20       ----muut, kuivapainon mukaan . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     12,33
4868:                           ---muut:
4869:                  30       - - - - maitorasvaa sisältämättömät ja alle 1,5 % maitorasvaa
4870:                                        sisältävät, kuivapainon mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                              7,68
4871:                  40       - - - - vähintään 1,5, mutta alle 18 % maitorasvaa sisältävät,
4872:                                         kuivapainon mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    12,80
4873:                  50       - - - - vähintään 18 % maitorasvaa sisältävät, kuivapainon mu-
4874:                                         kaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    20,62
4875: 
4876: 3 230908L
4877: 18                           1993 vp -      Eduskunnan vastaus -HE 271
4878: 
4879:                                                                                                             Vero
4880:      HS-nimike   Lisäkoodi
4881:                                                                                                             mk/kg
4882: 
4883: 10.90                        --muut:
4884:                     10       - - - maitotuotteita sisältämättömät                                            2,51
4885:                              ---muut:
4886:                     20       - - - maitorasvaa sisältämättömät ja alle 3 % maitorasvaa sisältä-
4887:                                       vät, kuivapainon mukaan ............................... .              3,62
4888:                     30       - - - maitorasvaa vähintään 3 % sisältävät, kuivapainon mukaan                  7,43
4889:                              - seokset ja taikinat nimikkeen 19.05 leipomatuotteiden valmistuk-
4890:                                 seen:
4891: 20.10                        - - nimikkeiden 04.01-04.04 tuotteista tehdyt ravintovalmisteet:
4892:                     10       - - - maitorasvaa sisältämättömät ja alle 1,5 % maitorasvaa sisäl-
4893:                                       tävät, kuivapainon mukaan ............................. .              7,68
4894:                     20       - - - vähintään 1,5, mutta alle 18 % maitorasvaa sisältävät, kuiva-
4895:                                       painon mukaan ......................................... .             12,80
4896:                              - - - vähintään 18 % maitorasvaa sisältävät, kuivapainon mukaan                20,62
4897: 20.90                        --muut:
4898:                     10       - - - ruokale!p~taikina ....................................... .                2,05
4899:                     20       ---muu ta1kma ............................................ .                     4,18
4900:                              ---muut:
4901:                     30       ----maitotuotteita sisältämättömät ........................ .                    2,51
4902:                              ----muut:
4903:                     40       - - - - - ~~!t~_r~~:~vaa sisältämättömät ja alle 3 % maitorasvaa
4904:                                             s1saltavat ......................................... .            3,62
4905:                     50       - - - - - vähintään 3 % maitorasvaa sisältävät ............... .                 7,43
4906:                              -muut:
4907: 90.10               10       - - mallasuute, kuivapainon mukaan ........................... .                 4,00
4908: 90.20                        - - nimikkeiden 04.01-04.04 tuotteista tehdyt ravintovalmisteet
4909:                     10       - - - maitorasvaa sisältämättömät ja alle 1,5 % maitorasvaa
4910:                                        sisältävät, kuivapainon mukaan ......................... .             7,68
4911:                     20       - - - vähintään 1,5, mutta alle 18 % maitorasvaa sisältävät,
4912:                                         kuivapainon mukaan .................................. .              12,80
4913:                     30       - - - vähintään 18 % maitorasvaa sisältävät, kuivapainon mu-
4914:                                        kaan .................................................. .             20,62
4915: 90.90                        --muut:
4916:                     10       - - - mallasuutevalmisteet, kuivapainon mukaan ............... .                 4,00
4917:                              ---muut:
4918:                     20       - - - - maitotuotteita sisältämättömät ........................ .                2,51
4919:                              ----muut:
4920:                     30       - - - - - ~~!to_r~~:~vaa sisältämättömät ja alle 3 % maitorasvaa
4921:                                             s1saltävat ......................................... .            3,62
4922:                     40       - - - - - vähintään 3 % maitorasvaa sisältävät ............... .                 7,43
4923: 
4924: 19.04:stä                    Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt ravinto-
4925:                              valmisteet (esim. maissihiutaleet); esikypsytetty tai muulla tavalla valmis-
4926:                              tettu vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä:
4927: 10.00                        - viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt
4928:                                  ravintovalmisteet, ei kuitenkaan maissista tai riisistä valmistetut
4929:                                  tuotteet ..................................................... .             2,53
4930: 
4931: 19.05:stä                    Ruokaleipä, kakut ja leivoksct, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut
4932:                              leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota:
4933: 20.00               10       - maustekakut ................................................. .                5,15
4934:                              - makeat keksit ja pikkuleivät (sweet biscuits); vohvelit ja vohveli-
4935:                                  keksit:
4936:                              - - kokonaan tai osittain suklaalla tai muilla kaakaota sisältävillä
4937:                                     valmisteilla päällystetyt tai peitetyt:
4938: 30.11               10       - - - yksittäisen pakkauksen nettopaino enintään 85 g ......... .                4,72
4939: 30.19               10       ---muut .................................................. .                     4,72
4940: 30.90                        -muut:
4941:                              - - - keksit ja pikkuleivät (sweet biscuits):
4942:                     10       - - - - alle 15 % lisätt:y ä rasvaa sisältävät                                   3,86
4943:                            1993 vp -      Eduskunnan vastatas -         HE 271                                  19
4944: 
4945: 
4946:                                                                                                         Vero
4947:    HS-nimike   Lisäkoodi
4948:                                                                                                         mk/kg
4949: 
4950:                   20       - - - - vähintään 15, mutta alle 25 % lisättyä rasvaa sisältävät .            4,32
4951:                   30       - - - - vähintään 25 % lisättyä rasvaa sisältävät .............. .            5,67
4952:                            - - - vohvelit ja vohvelikeksit:
4953:                   40       - - - - täytetyt ja/tai päällystetyt ............................. .          4,68
4954:                   50       ----muut ................................................ .                   3,72
4955: 40.00             10       - korput, paahdettu leipä ja niiden kaltaiset paahdetut tuotteet ... .        3,15
4956:                            -muut:
4957: 90.10                      - - kakut ja wienerieivät
4958:                   10       - - - li_s~tt~ä __ rasvaa sisältämättömät tai alle 10 % lisättyä rasvaa
4959:                                   s1saltavat ............................................... .           3,74
4960:                   20       - - - vähintään 10, mutta alle 20 % lisättyä rasvaa sisältävät ... .          4,67
4961:                   30       - - - vähintään 20 % lisättyä rasvaa sisältävät ................. .           6,66
4962: 
4963: 20.07:stä                  Keittämällä valmistetut hillot, hedelmähyytelöt, marmelaatit, hedelmä- ja
4964:                            pähkinäsoseet sekä hedelmä- ja pähkinäpastat, lisättyä sokeria tai muuta
4965:                            makeutusainetta sisältävät:
4966: lO.OO:sta                  - homogenoidut valmisteet:
4967:                   10       - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % ............... .           1,09
4968:                   20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............... .           1,82
4969:                   30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ............................. .            2,54
4970:                            -muut:
4971:                            - - sitrushedelmistä valmistetut:
4972: 9l.IO:stä                  - - - hillot, hedelmähyytelöt ja marmelaatit:
4973:                   10       - - - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % ......... .             1,09
4974:                   20       - - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ......... .             1,82
4975:                   30       - - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ....................... .              2,54
4976: 91.90:stä                  ---muut:
4977:                   10       - - - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % ......... .             1,09
4978:                   20       - - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ......... .             1.82
4979:                   30       - - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ....................... .              2,54
4980:                            --muut:
4981: 99.10:stä                  - - - hillot, hedelmähyytelöt ja marmelaatit:
4982:                   10       - - - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % ......... .             1,09
4983:                   20       - - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ......... .             1,82
4984:                   30       - - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ....................... .              2,54
4985: 99.30:stä                  - - - omenasose ja kastanjasose:
4986:                   10       - - - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % ......... .             1,09
4987:                   20       - - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ......... .             1,82
4988:                   30       - - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ....................... .              2,54
4989: 99.90:stä                  ---muut:
4990:                   10       - - - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % ......... .             1,09
4991:                   20       - - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ......... .             1,82
4992:                   30       - - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ........................ .             2,54
4993: 
4994: 20.08:sta                  Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut
4995:                            syötävät kasvinosat, lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia
4996:                            sisältävät, muualle kuulumattomat:
4997:                            - pähkinät, maapähkinät ja muut siemenet, myös näiden sekoitukset:
4998:                            - - - muut (kuin maapähkinät), myös sekoitukset:
4999: 19.20:stä                  - - - maissi:
5000:                   10       - - - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % ......... .             1,09
5001:                   20       - - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % .......... .            1,82
5002:                   30       - - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ........................ .             2,54
5003: 19.30:stä                  - - - pähkinöiden, maapähkinöiden ja muiden siementen sekoituk-
5004:                                      set:
5005:                   10       - - - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % ......... .             1,09
5006:                   20       - - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ......... .             1,82
5007:                   30       - - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ........................ .             2,54
5008: 19.90:stä                  ---muut:
5009:                   10       - - - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % .......... .             1,09
5010: 20                           1993 vp- Eduskunnan vastaus -                                  HE 271
5011: 
5012:                                                                                                                                         Vero
5013:      HS-nimike   Lisäkoodi
5014:                                                                                                                                         mk/kg
5015: 
5016:                     20       - - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60%...........                                             1,82
5017:                     30       - - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      2,54
5018: 20.00:sta                    - ananakset:
5019:                     10       - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40% . . . . . . . . . . . . . . . .                            1,09
5020:                     20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % . . . . . . . . . . . . . . . .                           1,82
5021:                     30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              2,54
5022: 30.00:sta                    - sitrushedelmät:
5023:                     10       - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % . . . . . . . . . . . . . . . .                           1,09
5024:                     20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 %. . . . . . . . . . . . . . . . .                          1,82
5025:                     30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              2,54
5026: 40.00:sta                    - päärynät:
5027:                     10       - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % . . . . . . . . . . . . . . . .                           1,09
5028:                     20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 %. . . . . . . . . . . . . . . . .                          1,82
5029:                     30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              2,54
5030: 50.00:sta                    - aprikoosit:
5031:                     10       - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % . . . . . . . . . . . . . . . .                           1,09
5032:                     20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 %. . . . . . . . . . . . . . . . .                          1,82
5033:                     30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              2,54
5034: 60.00:sta                    - kirsikat:
5035:                     10       - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 %. . . . . . . . . . . . . . . . .                           1,09
5036:                     20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % . . . . . . . . . . . . . . . .                            1,82
5037:                     30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               2,54
5038: 70.00:sta                    - persikat:
5039:                     10       - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % . . . . . . . . . . . . . . . .                            1,09
5040:                     20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % . . . . . . . . . . . . . . . .                            1,82
5041:                     30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               2,54
5042: 80.00:sta                    -mansikat:
5043:                     10       - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40% . . . . . . . . . . . . . . . .                             1,09
5044:                     20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % . . . . . . . . . . . . . . . .                            1,82
5045:                     30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               2,54
5046:                              - muut, myös muut sekoitukset kuin alanimikkeeseen 20.08.19 kuu-
5047:                                 luvat:
5048: 92.00:sta                    - - sekoitukset:
5049:                     10       - - - viljaan perustuvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     2,53
5050:                              ---muut:
5051:                     20       - - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % . . . . . . . . . . . . .                                1,09
5052:                     30       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % . . . . . . . . . . . . .                                1,82
5053:                     40       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   2,54
5054:                              --muut:
5055: 99.20:stä                    - - - lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä
5056:                                        omenasurve:
5057:                     10       - - - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % . . . . . . . . . .                                    1,09
5058:                     20       - - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % . . . . . . . . . .                                    1,82
5059:                     30       - - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       2,54
5060: 99.90:stä                    ---muut:
5061:                     10       - - - - sokeripitoisuus vähintään 25, mutta alle 40 % . . . . . . . . . .                                    1,09
5062:                     20       - - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % . . . . . . . . . .                                    1,82
5063:                     30       - - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       2,54
5064: 
5065: 20.09:stä                    Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät hedelmämehut (myös
5066:                              viinirypälemehu) ja kasvismehut, lisättyä sokeria tai muuta makeu-
5067:                              tusainetta sisältävät:
5068:                              - appelsiinimehu:
5069: ll.OO:sta                    - - jäädytetty:
5070:                     10       - - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        1,09
5071:                     20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % . . . . . . . . . . . . .                                1,82
5072:                     30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   2,54
5073: 19.00:sta                    --muu:
5074:                     10       - - - sokeripitoisuus yli 25, mutta alle 40% . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         1,09
5075:                     20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % . . . . . . . . . . . . .                                1,82
5076:                            1993 vp -     Eduskunnan vastaus -       HE 271                               21
5077: 
5078: 
5079:    HS-nimike   Lisäkoodi                                                                         Vero
5080:                                                                                                  mk/kg
5081:                   30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % .......................... .      2,54
5082:                            - greippimehu:
5083: 20.10:stä                  - - jäädytetty:
5084:                   10       - - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ................... .    1,09
5085:                   20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............ .     1,82
5086:                   30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % .......................... .      2,54
5087: 20.90:stä                  --muu:
5088:                   10       - - - sokeripitoisuus yli 25, mutta alle 40 % ................... .    1,09
5089:                   20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............ .     1,82
5090:                   30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % .......................... .      2,54
5091:                            - muun sitrushedelmän mehu:
5092: 30.10:stä                  - - jäädytetty:
5093:                   10       - - - sokeripitoisuus yli 25, mutta alle 40 % ................... .    1,09
5094:                   20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............ .     1,82
5095:                   30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % .......................... .      2,54
5096: 30.90:stä                  --muu:
5097:                   10       - - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ................... .    1,09
5098:                   20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............ .     1,82
5099:                   30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % .......................... .      2,54
5100: 40.00:sta                  - ananasmehu:
5101:                   10       - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ..................... .    1,09
5102:                   20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............... .    1,82
5103:                   30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ............................. .     2,54
5104: 50.00:sta                  - tomaattimehu:
5105:                   10       - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ..................... .    1,09
5106:                   20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............... .    1,82
5107:                   30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ............................. .     2,54
5108: 60.00:sta                  - viinirypälemehu:
5109:                   10       - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ..................... .    1,09
5110:                   20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............... .    1,82
5111:                   30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ............................. .     2,54
5112: 70.10:stä                  - omenamehu, tiivistetty:
5113:                   10       - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ..................... .    1,09
5114:                   20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............... .    1,82
5115:                   30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ............................. .     2,54
5116: 70.90:stä                  - omenamehu, muu:
5117:                   10       - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ..................... .    1,09
5118:                   20       - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............... .    1,82
5119:                   30       - - sokeripitoisuus vähintään 60 % ............................. .     2,54
5120:                            - muun hedelmän tai kasviksen mehu:
5121: 80.10:stä                  - - muun hedelmän mehu:
5122:                   10       - - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ................... .    1,09
5123:                   20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............ .     1,82
5124:                   30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % .......................... .      2,54
5125: 80.20:stä                  - - muun kasviksen mehu:
5126:                   10       - - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ................... .    1,09
5127:                   20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............ .     1,82
5128:                   30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % .......................... .      2,54
5129:                            - sekamehut sitrushedelmistä:
5130: 90.11 :sta                 - - jäädytetyt:
5131:                   10       - - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ................... .    1,09
5132:                   20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............ .     1,82
5133:                   30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % .......................... .      2,54
5134: 90.19:sta                  --muut:
5135:                   10       - - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ................... .    1,09
5136:                   20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............ .     1,82
5137:                   30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % .......................... .      2,54
5138: 90.20:stä                  - - sekamehut muista hedelmistä:
5139:                   10       - - - sokeripitoisuus yli 20, mutta alle 40 % ................... .     1,09
5140:                   20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60 % ............ .      1,82
5141: 22                           1993 vp -               Eduskunnan vastaus -                            HE 271
5142: 
5143:                                                                                                                                                       Vero
5144:      HS-nimike   Lisäkoodi
5145:                                                                                                                                                       mk/kg
5146: 
5147:                     30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                2,54
5148: 90.30:stä                    - - sekamehut kasviksista:
5149:                     10       - - - sokeripitoisuus yli 25, mutta alle 40 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     1,09
5150:                     20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60% . . . . . . . . . . . . .                                              1,82
5151:                     30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                2,54
5152: 
5153: 21.03:sta                    Kastikkeet ja valmisteet niitä varten; maustamisvalmisteita olevat sekoi-
5154:                              tukset; sinappijauho ja valmistettu sinappi; ei kuitenkaan soijakastike ja
5155:                              tomaattikastike ja muut tomaattikastikkeet:
5156: 30.00:sta                    - sinappijauho ja valmistettu sinappi:
5157:                     10       - - v.al~~~t~ttu sinappi, vähintään 5 % painosta lisättyä sokeria
5158:                                     s1sältava . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    0, 73
5159:                              -muut:
5160: 90.90:stä                    - - muut (ei kuitenkaan nestemäinen mango chutney):
5161:                              - - - majoneesi:
5162:                     10       - - - - alle 60% lisättyä rasvaa sisältävä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     3,91
5163:                     20       ----muu ..................................... ............                                                                 5,56
5164:                              ---muut:
5165:                     30       - - - - maitoa tai maitotuotteita sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     4, 75
5166:                              - - - - muut, lisättyä rasvaa sisältävät:
5167:                     40       - - - - - enintään 20 % rasvaa sisältävä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                       2,22
5168:                     50       - - - - - yli 20 % rasvaa sisältävä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                3,56
5169: 
5170: 21.04:stä                    Keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten:
5171:                              - keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten:
5172: 10.10                        - - lihaa tai muita eläimenosia sisältävät:
5173:                     10       - - - maitorasvaa vähintään 5 % sisältävät keitot                                                                          6,80
5174:                              ---muut:
5175:                     20       - - - - alle 10 % lihaa tai eläimenosia sisältävät                                                                         2,55
5176:                     30       ----muut . .. . .. . . .. . ... ... . ... .. . . .. .. .. .. .. .. . . . . .. . . . . ..                                   4,58
5177: 
5178: 21.06:sta                    Muualle kuulumattomat ravinto- valmisteet:
5179: lO.OO:sta                    - proteiinitiivisteet ja teksturoidut proteiiniaineet:
5180:                     10       - - maitoproteiineihin perustuvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         20,21
5181:                     20       --muut, maitoproteiineja sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                6,74
5182: 90.10:stä                    - alkoholia sisältämättömät tai enintään 0,5 tilavuusprosenttia alko-
5183:                                holia sisältävät tuotteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen,
5184:                                lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:
5185:                     10       - - - sokeripitoisuus alle 40 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          1,09
5186:                     20       - - - sokeripitoisuus vähintään 40, mutta alle 60% . . . . . . . . . . . . .                                               1,82
5187:                     30       - - - sokeripitoisuus vähintään 60, mutta alle 80 % . . . . . . . . . . . . .                                              2,54
5188:                     40       - - - sokeripitoisuus vähintään 80 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                 3,27
5189: 90.40                        - maitorasvaa yli 15 % painosta sisältävät rasvaemulsiot ja niiden
5190:                                kaltaiset valmisteet:
5191:                              - - maitorasvaa yli 15, mutta enintään 20% painosta sisältävät:
5192:                     10       - - - rasvaa enintään 40 g 100 g valmista tuotetta kohti . . . . . . . .                                                   6,72
5193:                     20       - - - rasvaa yli 40 g JOO g valmista tuotetta kohti . . . . . . . . . . . . . .                                            8,92
5194:                              - - maitorasvaa yli 20, mutta enintään 30 % painosta sisältävät:
5195:                     30       - - - rasvaa enintään 40 g 100 g valmista tuotetta kohti . . . . . . . .                                                   8,84
5196:                     40       - - - rasvaa yli 40 g JOO g valmista tuotetta kohti . . . . . . . . . . . . . .                                            9,94
5197:                     50       - - maitorasvaa yli 30, mutta enintään 45 % painosta sisältävät . . .                                                     13,39
5198:                     60       - - maitorasvaa yli 45% painosta sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     22,19
5199: 90.90:stä                    - muut (ei kuitenkaan juustofondue):
5200:                              - - rasvaemulsiot ja niiden kaltaiset valmisteet, joissa on yli 15 %
5201:                                    painosta nimikkeen 04.05 tuotteita ja maitorasvaa enintään 15 %
5202:                                    painosta:
5203:                     10       - - - rasvaa enintään 40 g JOO g valmista tuotetta kohti . . . . . . . .                                                   6,72
5204:                     20       - - - rasvaa yli 40 g 100 g valmista tuotetta kohti . . . . . . . . . . . . . .                                            8,92
5205:                     30       - - korppujauhoon perustuvat seokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                 3,54
5206:                     40       - - makearasva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             4,02
5207:                             1993 vp -              Eduskunnan vastaus -                           HE 271                                                  23
5208: 
5209:                                                                                                                                                   Vero
5210:    HS-nimike   Lisäkoodi
5211:                                                                                                                                                   mk/kg
5212:                   50       - - rasvaemulsiot ja niiden kaltaiset valmisteet, jollaisia käytetään
5213:                                leipomatuotteiden valmistukseen, myös jauhemaisessa tai muussa
5214:                                sellaisessa muodossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                2,64
5215:                   60       - - kuorrutteet, yleensä runsaasti kasviöljyä sisältävät . . . . . . . . . . . .                                        5,09
5216:                   70       - - lihaa, eläimenosia tai verta sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             4,86
5217:                   80       - - kananmunavalmisteet . . .. .. .. . . .. .. .. . . . . . .. . . .. .. .. .. . .. . ..                                8,77
5218:                            --muut:
5219:                            - - - maitoproteiinia, laktoosia tai maitorasvaa sisältävät:
5220:                   90       - - - - maitorasvaa sisältämättömät ja alle 1,5 % maitorasvaa
5221:                                       sisältävät, kuivapainon mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               7,68
5222:                   91       - - - - vähintään 1,5, mutta alle 18 % maitorasvaa sisältävät,
5223:                                       kuivapainon mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      12,80
5224:                   92       - - - - vähintään 18 % maitorasvaa sisältävät, kuivapainon mu-
5225:                                       kaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      20,62
5226: 
5227: 22.02:sta                  Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta
5228:                            makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat,
5229:                            ei kuitenkaan nimikkeen 20.09 hedelmä- ja kasvismehut:
5230:                            - vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai
5231:                                muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu:
5232: 10.10             10       - - sokeria (sakkaroosia tai inverttisokeria) sisältävät ............ .                                                 0,33
5233: 10.90             10       --muut ..................................................... .                                                          0,33
5234:                            -muut:
5235:                 90.10      - - sokeria (sakkaroosia tai inverttisokeria) sisältävät ja/tai maitoa
5236:                                   tai maitorasvaa sisältävät:
5237:                            - - - nimikkeiden 04.01-04.04 tuotteita sisältävät:
5238:                   10       - - - - maitorasvaa enintään 0,2 % painosta sisältävät ........ .                                                       1,38
5239:                   20       - - - - maitorasvaa yli 0,2, mutta enintään 2 % painosta sisältävät                                                     1,60
5240:                   30       - - - - maitorasvaa yli 2 % painosta sisältävät ................ .                                                      3,04
5241:                   40       ---muut .................................................. .                                                            0,33
5242: 90.90             10       - - muut (ei kuitenkaan alkoholiton olut) ...................... .                                                      0,33
5243: 
5244: 22.04:stä                  Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini, rypälemehu,
5245:                            muu kuin nimikkeeseen 20.09 kuuluva:
5246:                            - lisättyä sokeria sisältävä:
5247: 10.90             10       - - kuohuviini, muu kuin jolla on erikoistodistus ............... .                                                     0,33
5248:                            - - muu viini; rypälemehu, jonka käyminen on estetty tai pysäytetty
5249:                                  alkoholia lisäämällä:
5250:                            - - - enintään 2 1 vetävissä astioissa:
5251:                            - - - - alkoholipitoisuus enintään 14 t-%:
5252: 21.19             10       - - - - - muut, kuin joilla on erikoistodistus ................. .                                                      0,33
5253: 21.20             10       ----alkoholipitoisuus yli 14 t-% .......................... ..                                                          0,33
5254:                            ---muu:
5255: 29.10             10       ----alkoholipitoisuus enintään 14 t-% . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                       0,33
5256: 29.20             10       ----alkoholipitoisuus yli 14 t-% . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. ..                                             0,33
5257: 
5258: 22.06:sta                  Muut käymistietä valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini ja sima);
5259:                            käymistietä valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymistietä valmis-
5260:                            tettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulu-
5261:                            mattomat:
5262: 00.10             10       - kuohuvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     1,09
5263:                            -muut:
5264:                            - - enintään 2 1 vetävissä astioissa:
5265: 00.91                      - - - alkoholipitoisuus enintään 14 t-%:
5266:                            - - - - siiderit ja simat:
5267:                   10       - - - - - alkoholipitoisuus enintään 2,8 t-% . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                      0,47
5268:                   20       - - - - - alkoholipitoisuus yli 2,8 t-% . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                 0,65
5269:                   30       ----muut.................................................                                                               1,09
5270: 00.92             00       ---alkoholipitoisuus yli 14 t-% .. . . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                                           1,45
5271:                            --muut:
5272: 24                           1993 vp -      Eduskunnan vastaus -HE 271
5273: 
5274:                                                                                                            Vero
5275:      HS-nimike   Lisäkoodi
5276:                                                                                                            mk/kg
5277: 
5278: 00.98                        - - - alkoholipitoisuus enintään 14 t-%:
5279:                              - - - - siiderit ja simat:
5280:                     10       - - - - - alkoholipitoisuus enintään 2,8 t-% .................. .              0,47
5281:                     20       - - - - - alkoholipitoisuus yli 2,8 t-% ...................... ..              0,65
5282:                     30       ----muut ................................................ .                    1,09
5283: 00.99               10       - - - alkoholipitoisuus yli 14 t-% ............................ ..             1,45
5284: 
5285: 22.08:sta                    Denaturoimaton etyylialkoholi, alkoholipitoisuus alle 80 tilavuusprosent-
5286:                              tia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat;
5287:                              alkoholipitoiset valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen:
5288:                              - liköörit, katkerot, punssi ja niiden kaltaiset juomat:
5289:                              - - enintään 2 1 vetävissä astioissa:
5290: 90.21               10       - - - munaa tai muuankeltuaista ja/tai sokeria (sakkaroosia tai
5291:                                       inverttisokeria) sisältävät ................................ .         9,06
5292: 90.22:sta                    ---muut:
5293:                     10       - - - - kermalikööri ......................................... .                4,45
5294:                     20       - - - - muut liköörit ja punssi .............................. ..               1,45
5295:                              - - - - katkerot ja aperitiivit, joiden valmistukseen on käytetty
5296:                                           sokeria:
5297:                     30       - - - - - sokeria vähintään 100, mutta alle 200 g/1 ........... .               0,62
5298:                     40       - - - - - sokeria vähintään 200 g/1 .......................... .                0,91
5299:                              - - muissa astioissa:
5300: 90.23               10       - - - munaa tai muuankeltuaista ja/tai sokeria (sakkaroosia tai
5301:                                        inverttisokeria) sisältävät ................................ .        9,06
5302: 90.29:stä                    ---muut:
5303:                     10       - - - - kermalikööri ......................................... .                4,45
5304:                     20       - - - - muut liköörit ja punssi ............................... .               1,45
5305:                              - - - - katkerot ja aperitiivit, joiden valmistukseen on käytetty
5306:                                           sokeria:
5307:                     30       - - - - - sokeria vähintään 100, mutta alle 200 g/1 ........... .               0,62
5308:                     40       - - - - - sokeria vähintään 200 g/1 .......................... .                0,91
5309:                              - muut, lisättyä sokeria sisältävät:
5310: 90.91 :stä          10       - - enintään 2 1 vetävissä astioissa ............................ ..            0,11
5311: 90.99:stä           10       - - muissa astioissa ........................................... .              0,11
5312: 
5313: 29.05:stä                    Asykliset alkoholit ja niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdan-
5314:                              naiset:
5315: 43.00               10       - mannitoli, kuivapainon mukaan ............................... .               5,45
5316: 44.00               10       - D-glusitoli (sorbitoli), kuivapainon mukaan .................... .            4,36
5317: 
5318: 35.01:stä                    Kaseiini, kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset; kaseiiniliimat:
5319: 10.00               10       - kaseiini, kuivapainon mukaan ................................. .             43,10
5320: 
5321: 38.23:sta                    Valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja -sydämiä varten; kemialliset
5322:                              tuotteet ja kemian ja siihen liittyvän teollisuuden valmisteet (myös jos ne
5323:                              ovat luonnontuotteiden seoksia), muualle kuulumattomat; kemian ja siihen
5324:                              liittyvän teollisuuden jätetuotteet, muualle kuulumattomat:
5325: 60.00               10       - sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 29.05.44 kuuluva, kuivapainon
5326:                                   mukaan ..................................................... .             4,36
5327:                                     1993 vp -      Eduskunnan vastaus -         HE 271                             25
5328: 
5329:                                                           Laki
5330:                                      maataloustuotteiden hinnanerokorvauksista
5331:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5332:                                1§                              den, niitä korvaavien tuotteiden tai kyseisistä
5333:                          Lain tarkoitus                        tuotteista valmistettujen tuotteiden puuttuvan
5334:                                                                tai alhaisen rajasuojan, kotimaisten hintojen
5335:   Maataloustuotteiden markkinoinnin edistä-                    alentamisen tai muun vastaavan syyn perusteel-
5336: miseksi voidaan maksaa hinnanerokorvausta                      la.
5337: viennistä, hinnanalennuskorvausta kotimaises-                      Varastointitukea voidaan maksaa lihan, mei-
5338: ta käytöstä ja varastointitukea sen mukaan                     jerituotteen ja viljan varastoijalle, milloin va-
5339: kuin tässä laissa säädetään.                                   rastointi on vientiä tai tuettua käyttöä tarkoi-
5340:                                                                tuksenmukaisempaa markkinatilanteen tai
5341:                                2§
5342:                                                                muun vastaavan syyn vuoksi.
5343:                           Toimenpiteet
5344:                                                                                          3§
5345:   Hinnanerokorvausta voidaan maksaa tuot-                         Maataloustuotteet ja välivalmisteet, joista
5346: teen viejälle tai siirtäjälle, milloin hinnanero-                   voidaan maksaa hinnanerokorvausta
5347: korvauksen piiriin kuuluvat tuotteet viedään
5348: maasta tai siirretään muonitusvarastoon tai                       Hinnanerokorvausta voidaan maksaa seu-
5349: verottomien tavaroiden myymälään.                              raavista maataloustuotteista vietäessä tai siir-
5350:    Hinnanalennuskorvausta voidaan maksaa                       rettäessä niitä sellaisenaan tai 4 §:ssä tarkoitet-
5351: tuotteen ostajalle tai myyjälle kyseisten tuottei-             tuihin tuotteisiin sisältyvinä:
5352: 
5353:         Tullitariffin ryhmä/
5354:                nimike                                                   Tuote
5355: 
5356: 01. ryhmästä                    Elävät nautaeläimet, elävät siat, elävät lampaat ja vuohet sekä elävä siipikarja
5357: 02. ryhmä                       Liha ja muut syötävät eläimenosat
5358: 04.01-04.06:sta                 Meijerituotteet; ei kuitenkaan nimikkeen 04.03 maustetut tai lisättyä hedelmää,
5359:                                 pähkinää tai kaakaota sisältävät tuotteet
5360: 04.07:stä                       Kuorelliset kananmunat
5361: 04.08:sta                       Kananmunamassa
5362: 07.01                           Peruna
5363: 10.01-10.04                     Vilja
5364: 11.01-11.04                     Myllyteollisuustuotteet
5365: 11.07                           Maltaat
5366: 17.02:sta                       Laktoosi
5367: 35.02:sta                       Muna-albumiini
5368:    Hinnanerokorvausta voidaan maksaa seuraavista välivalmisteista 4 §:ssä tarkoitettuihin tuot-
5369: teisiin sisältyvinä:
5370:         Tullitariffin ryhmä/
5371:                                                                         Tuote
5372:                nimike
5373: 
5374: 11.08                           Tärkkelys
5375: 15.07-15.14:stä, ja 15.16       Kasviöljyt, muut kuin raa'at
5376: 15.17                           Margariini
5377: 17.01                           Sokeri
5378: 17.02:stä                       Glukoosisiirappi
5379: 
5380: 4 230908L
5381: 26                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 271
5382: 
5383:                        4§                            käyttömääriä vastaavien hinnanerojen yhteis-
5384: Tuotteet, joihin sisältyvistä maataloustuotteista    määrä.
5385:       ja välivalmisteista voidaan maksaa                 Jos tuotteen raaka-ainekoostumus on yksin-
5386:                hinnanerokorvausta                    kertainen ja muuttumaton, hinnanerokorvaus
5387:                                                      voidaan vahvistaa tuotteelle keskimääräistä
5388:    Hinnanerokorvausta voidaan maksaa viejälle        raaka-ainekäyttöä kuvaavien kertoimien avul-
5389: tai siirtäjälle 3 §:ssä mainituista maataloustuot-   la.
5390: teista ja välivalmisteista (raaka-aineet), milloin       Hinnanerokorvausmäärissä otetaan vähen-
5391: ne sisältyvät tuontimaksulain ( 1 )            §:n   nyksenä huomioon liikevaihtoverolain 55 §:ssä
5392: nojalla vahvistettavassa tuontimaksuluettelossa      tarkoitettu patauttamatta jääneen liikevaihto-
5393: B tai elintarviketuotteiden valmisteverosta an-      veron määrä.
5394: netun lain ( 1 ) verotaulukossa mainittuihin
5395: tuotteisiin (jalosteet).                                                     7 §
5396:    Hinnanerokorvausta voidaan maksaa myös,               Jalosteiden raaka-aineiden hinnanerojen
5397: milloin edellä mainittuja raaka-aineita sisältyy                       muuttaminen
5398: muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin tul-
5399: litariffin 15.-23. ryhmiin kuuluviin tuotteisiin.       Milloin jalosteen valmistukseen käytetyn
5400:    Jos maasta viety tuote on osoitettu valmis-       raaka-aineen hinnanero on helmikuun 1 päi-
5401: tetuksi raaka-aineesta, josta on maahantuonnin       västä, toukokuun 1 päivästä, elokuun 1 päiväs-
5402: yhteydessä kannettu tuontimaksu, hinnanero-          tä tai marraskuun 1 päivästä laskettavan kol-
5403: korvauksena voidaan suorittaa määrä, joka            men kuukauden jakson kahden ensimmäisen
5404: vastaa sanotusta raaka-aineesta kannettua            kuukauden ja kolmannen kuukauden kymme-
5405: tuontimaksua (takaisinmaksu).                        nen ensimmäisen päivän aikana keskimäärin
5406:    Hinnanerokorvausta ei makseta raaka-ai-           korkeampi tai alempi kuin hinnanerokorvaus-
5407: neesta, joka on tuontimaksulain 8 §:n mukai-         ten perusteena oleva hinnanero, muutetaan
5408: sesti tuotu maahan vientiedulla.                     4 §:n 1 momentin mukaisten hinnanerojen ja
5409:                                                      4 §:n 2 momentin mukaisten hinnanerokor-
5410:                          5§                          vausten määriä hinnaneron muutosta vastaa-
5411:            Hinnanerokorvauksen perusteet             vasti vertailuaikaa seuraavan kalenterikuukau-
5412:                                                      den alusta.
5413:    Hinnanerokorvausta voidaan maksaa raaka-             Hinnanerojen määriä voidaan muuttaa myös
5414: aineista niiden kotimaisen hinnan ja maailman-       muuna aikana, jos raaka-aineiden kotimarkki-
5415: markkinahinnan erotuksen perusteella (hinnan-        nahinnat ovat muuttuneet tai niitä on päätetty
5416: ero). Hinnaneron määräämisessä voidaan ottaa         muuttaa, tai milloin maailmanmarkkinahinta
5417: huomioon kotimaan markkinatilanne ja mää-            on muuttunut merkittävästi tai siihen on muita
5418: rämaan markkinoilla vallitseva kilpailutilanne.      erityisen painavia syitä.
5419: Jos 3 §:n 1 momentissa mainitulle maatalous-
5420: tuotteelle on vahvistettu maataloustuotteiden                                8§
5421: markkinajärjestelmästä      annetussa     laissa                 Määräkiintiöt ja rajoitukset
5422: ( 1 ) tarkoitettu vähimmäishinta, sitä käy-
5423: tetään kotimaisen hinnan perusteena.                    Edellä 3 §:ssä tarkoitettujen maataloustuot-
5424:                                                      teiden ja tullitariffin nimikkeen 17.02 fruktoo-
5425:                          6§                          sin, nimikkeen 29.05 mannitolin ja sorbitolin
5426:      Jalosteiden ja tullitariffin 15.-23. ryhmiin    sekä nimikkeen 38.23 sorbitolin viennille ja
5427:       kuuluvien tuotteiden hinnanerokorvauksen       vientiin rinnastettaville siirroille voidaan aset-
5428:                       laskeminen                     taa kiintiöt.
5429:                                                         Myös muiden kuin edellä 1 momentissa
5430:    Jalosteelle ja tullitariffin 15.-23. ryhmiin      tarkoitettujen tuotteiden tuettua vientiä ja hin-
5431: kuuluvalle tuotteelle maksettava hinnanerokor-       nanerokorvausten määriä voidaan rajoittaa
5432: vaus on valmistukseen käytetylle raaka-aineelle      hinnanerokorvausvarojen         niukkuuden     tai
5433: 5 §:n mukaisesti määrätty hinnanero kerrottuna       muun erityisen syyn takia. Päätöksen tässä
5434: tuotteen valmistukseen käytetyllä raaka-aine-        pykälässä tarkoitettujen määräkiintiöiden aset-
5435: määrällä ja, jos raaka-aineita on useampia kuin      tamisesta tai muista rajoituksista tekee valtio-
5436: yksi, hinnanerokorvaus on raaka-aineiden             neuvosto.
5437:                               1993 vp -   Eduskunnan vastaus -HE 271                                 27
5438: 
5439:                        9§                             tehtäväksi. Tällöin sovelletaan 17 §:n I momen-
5440:                                                       tin, I8 §:n 3 momentin ja 20 §:n säännöksiä
5441: Hinnanerokorvauksen vahvistaminen etukäteen           soveltuvin osin.
5442:    Hinnanerokorvauksen määrä voidaan vah-
5443: vistaa hakemuksesta etukäteen.                                             II §
5444:    Päätöksessä on mainittava maksettavia mää-                 Hintojen ilmoittamisvelvollisuus
5445: riä ja päätöksen voimassaoloaikaa koskevat
5446: ehdot.                                                   Kotimainen raaka-aineita ostava tai myyvä
5447:    Viejän tai siirtäjän on tarvittaessa saadak-       yritys on velvollinen ilmoittamaan 5 §:ssä tar-
5448: seen sanotun vahvistuksen asetettava vakuus           koitetun hinnaneron määräämistä varten tar-
5449: siten kuin maa- ja metsätalousministeriö mää-         vittavat tiedot raaka-aineiden kotimaisista hin-
5450: rää.                                                  noista.
5451:                                                                             I2 §
5452:                        10 §                                      Kansainväliset sopimukset
5453:    Toimivaltainen viranomainen ja päätösten             Milloin kansainvälisellä sopimuksella on
5454:                  julkaiseminen                        sovittu muista kuin edellä tarkoitetuista hin-
5455:    Valtioneuvosto                                     nanerokorvauksen määräytymisperusteista tai
5456:     1) määrää luettelon tuotteista, joille 3 §:n      muista vientiin ja siihen rinnastettaviin siirtoi-
5457: momentin perusteella maksetaan hinnanero-             hin sovellettavista ehdoista, noudatetaan sano-
5458: korvausta vietäessä tai siirrettäessä niitä sellai-   tun sopimuksen määräyksiä.
5459: senaan sekä hinnanerokorvaukset näille tuot-                               I3 §
5460: teille 5 §:n perusteella;
5461:     2) määrää luettelon 4 §:ssä tarkoitetuista             Ennakkoilmoitus viennistä tai siirrosta
5462: raaka-aineista ja tuotteista sekä päättää raaka-        Viejän tai siirtäjän on tarvittaessa tarpeelli-
5463: aineiden hinnanerot 5 ja 7 §:n perusteella;           sen valvonnan järjestämiseksi tehtävä ennak-
5464:     3) päättää hinnanerokorvaukset 6 §:n 2 mo-        koilmoitus maasta viennistä tai siirrosta muo-
5465: mentissa tarkoitetuille tuotteille;                   nitusvarastoon tai verottomien tavaroiden
5466:     4) päättää 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuista      myymälään.
5467: tuotteista ja hinnanalennuskorvauksista sekä
5468:     5) päättää 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta                           I4 §
5469: varastoinoin tuesta.
5470:     Maa- ja metsätalousministeriö                     Hinnanerokorvauksen hakeminen ja maksaminen
5471:     I) määrää hinnanerokorvauksen hakemisme-             Viejän ja siirtäjän on haettava hinnanerokor-
5472: nettelystä sekä II ja 13 §:ssä tarkoitetuista         vausta kahden kuukauden kuluessa maasta
5473: ilmoittamisvelvollisuuksista;                         viennistä, siirrosta muonitusvarastoon tai ve-
5474:     2) tekee päätökset hinnanerokorvausten, hin-      rottomien tavaroiden myymälään, kuitenkin
5475: nanalennuskorvausten ja varastointituen mak-          viimeistään kuukauden kuluessa sen kalenteri-
5476: samisesta;                                            vuoden päättymisestä, jonka aikana vienti tai
5477:     3) päättää 9 §:ssä tarkoitetusta hinnanero-       siirto on tapahtunut. Hinnanerokorvaus mak-
5478: korvauksen vahvistamisesta etukäteen ja asetet-       setaan vienti- tai siirtopäivänä voimassa olevien
5479: tavasta vakuudesta sekä                               hinnaneromäärien mukaisena.
5480:     4) päättää 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista
5481: päätöksistä perittävistä toimitusmaksuista.                                 15 §
5482:     Maa- ja metsätalousministeriön on tarkoi-                Takaisin tuonti ja varaston vajaus
5483: tuksenmukaisella tavalla julkaistava I momen-
5484:  tin I-5 ja 2 momentin 4 kohdissa tarkoitetut            Milloin maassa valmistettuja muonitusvaras-
5485: päätökset ja määräykset sekä 2 momentin I             toon tai verottomien tavaroiden myymälään
5486:  kohdassa tarkoitettua hakemismenettelyä kos-         siirrettyjä tuotteita tuodaan vapaaseen liikkee-
5487:  kevat määräykset.                                    seen, sovelletaan, mitä vastaavista maahan
5488:     Asetuksella voidaan säätää 2 momentin 2           tuotavista tuotteista suoritettavasta tuontimak-
5489:  kohdassa tarkoitetut päätökset muun viran-           susta ja elintarviketuotteiden valmisteverosta
5490:  omaisen kuin maa- ja metsätalousministeriön          on säädetty tai määrätty.
5491: 28                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 271
5492: 
5493:   Mitä momentissa on säädetty sovelletaan           mistään tuotteista vaadittaessa annettava vi-
5494: varastossa todettuun vajaukseen.                    ranomaisille näytteitä, jotka ovat tarpeen hin-
5495:                                                     nanerokorvauksen maksamista ja sen valvon-
5496:                       16 §                          taa varten.
5497:                  Matkatavarat
5498:    Hinnanerokorvausta ei makseta matkusta-                                19 §
5499: jien matkatavarana mukanaan viemistä tässä                             Virka-apu
5500: laissa tarkoitetuista tuotteista.
5501:                                                        Edellä 18 §:n 3 momentissa tarkoitetulla vi-
5502:                        17 §                         ranomaisella on oikeus saada salassapitosään-
5503:       Oikaisu, takaisinperintä, valvonta ja         nösten estämättä tulliviranomaisilta ja muilta
5504:              salassapitovelvollisuus                kysymykseen tulevilta viranomaisilta tarpeelli-
5505:                                                     sia tietoja sekä virka-apua tarkastuksen suorit-
5506:    Tukea koskevaan päätökseen liittyvästä oi-       tamiseksi.
5507: kaisusta, perusteettomasti tai liikaa maksetun
5508: tuen takaisinperinnästä, valvonnasta ja salassa-
5509: pitovelvollisuudesta on tätä lakia sovellettaessa                         20 §
5510: soveltuvin osin noudatettava, mitä niistä on               Tiedoksisaanti ja muutoksenhaku
5511: maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa
5512: noudatettavasta menettelystä annetun lain              Hinnanerokorvausta, hinnanalennuskorvaus-
5513: (1336/92) 6-9 §:ssä säädetty.                       ta ja varastointitukea koskeva päätös voidaan
5514:    Jos se, jolle on maksettu hinnanerokorvaus-      antaa asianosaiselle tiedoksi postitse. Tiedok-
5515: ta, ei voi jälkikäteen tehtävässä tarkastuksessa    sisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei
5516: osoittaa hinnanerokorvauksen maksamisen pe-         muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä sen jäl-
5517: rusteina olleita raaka-ainemääriä tai muita         keen, kun päätös on asianosaisen ilmoittamalla
5518: tietoja oikeiksi, peritään liikaa maksettu hin-     osoitteella varustettuna jätetty postin kuljetet-
5519: nanerokorvaus takaisin sen mukaan kuin 1            tavaksi. Muutoin noudatetaan, mitä tiedok-
5520: momentissa on säädetty.                             siannosta hallintoasioissa annetussa laissa
5521:                                                     (232/66) säädetään.
5522:                       18 §                             Maa- ja metsätalousministeriön 10 §:ssä tar-
5523:                    Tarkastus                        koitettuun päätökseen hinnanerokorvausta,
5524:                                                     hinnanalennuskorvausta, varastointitukea sekä
5525:    Tarkastusta varten kotimaisen valmistajan,       17 §:n mukaista oikaisua ja takaisinperintää
5526: viejän sekä siirtäjän on pidettävä sellaista        koskevissa asioissa haetaan muutosta siten,
5527: kirjanpitoa, josta käyvät ilmi hinnanerokor-        kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
5528: vaukseen oikeuttavien tuotteiden hankinta-,         tussa laissa (154/50) on säädetty.
5529: myynti- ja varastomäärät
5530:    Valmistajan on lisäksi säilytettävä 1 momen-
5531: tin mukainen kirjanpito, valmistusreseptit käyt-                          21 §
5532: töaikoineen ja muut hinnanerokorvauksen                            Rangaistussäännös
5533: maksamisen perusteina olevat asiakirjat tarkas-
5534: tusta varten viiden vuoden ajan.                      Tukeen kohdistuvaan avustuspetokseen ja
5535:    Maa- ja metsätalousministeriön määräämillä       sen yritykseen sovelletaan, mitä rikoslain 29
5536: viranomaisilla tai niiden edustajilla on, ellei     luvun 5-8 §:ssä on säädetty.
5537: asetuksella toisin määrätä, oikeus tarkastaa 1
5538: ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot sekä muut
5539: hinnanerokorvauksen myöntämiseen ja maksa-                                22 §
5540: miseen vaikuttavat tiedot.                                      Tarkemmat säännökset
5541:    Hakijan on esitettävä vaadittaessa asian-
5542: omaiselle viranomaiselle tarkastusta varten kir-      Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
5543: janpitoosa ja muut tarvittavat tiedot sekä          töönpanosta, pienimmästä maksettavasta ja ta-
5544: avustettava tarkastuksessa.                         kaisinperittävästä hinnanerokorvauksesta sekä
5545:    Viejän tai siirtäjän on viemistään tai siirtä-   raaka-ainemäärien ilmoittamisesta ja hinnan-
5546:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 271                           29
5547: 
5548: erokorvauksen maksamisesta annetaan tarvit-         rotuslakia (558/74) ja siihen myöhemmin teh-
5549: taessa asetuksella.                                 tyjä muutoksia kuitenkin niin, että hinnanero-
5550:                                                     korvausta koskevat veroilmoitukset ja hake-
5551:                      23 §                           mukset edellä tarkoitetuista verottomista tai
5552:                   Voimaantulo                       muista toimituksista on jätettävä asianomaisel-
5553:                                                     le piiritullikamarille viimeistään 30 päivään
5554:   Tämä laki tulee voimaan     päivänä               huhtikuuta 1994 mennessä.
5555: kuuta 199 . Sitä sovelletaan tuotteisiin, jotka        Niinikään edellä mainittuj~n lakien ja niiden
5556: viedään maasta tai siirretään muonitusvaras-        nojalla annettujen säännösten tarkastusta kos-
5557: toon tai verottomien tavaroiden myymälään 1         kevia säännöksiä sovelletaan tämän lain estä-
5558: päivänä maaliskuuta 1994, tai sen jälkeen.          mättä 1.3.199~31.12.1994 maasta vietyihin
5559:   Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan             tai muonitusvarastoon tai verottomien tavaroi-
5560: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-      den myymälään siirrettyihin tuotteisiin, joiden
5561: menpiteisiin.                                       osalta tarkastuksen suorittavat tulliviranomai-
5562:                                                     set.
5563:                      24 §                              Tällä lailla kumotaan matkustajien maasta
5564:     Siirtymäsäännökset elintarviketuotteiden        viemien tuotteiden valmisteverosta 14 päivänä
5565: hinnanerokorvauksista annetussa valtioneuvoston     kesäkuuta 1985 annettu laki (453/85), kuitenkin
5566:       päätöksessä tarkoitetuista tuotteista         niin, että tammi- ja helmikuun 1994 aikana
5567:                                                     matkustajien maasta viemiin tuotteisiin sovel-
5568:    Ennen 1 päivää maaliskuuta 1994 maasta           letaan edellä mainittua kumottua lakia.
5569: vietyihin taikka vapaa-alueelle, tullivarastoon
5570: tai verottomien tavaroiden myymälään siirret-                            25 §
5571: tyihin tai verottomaan käyttötarkoitukseen toi-         Vientitukea koskevat siirtymäsäännökset
5572: mitettuihin tai hinnanerokorvaukseen muutoin
5573: oikeuttaviin tuotteisiin sovelletaan elintarvike-      Tuotteisiin, jotka viedään maasta tai siirre-
5574: tuotteiden valmisteverosta 7 päivänä joulukuu-      tään muonitusvarastoon vuoden 1994 tammi-
5575: ta 1979 annettua lakia (868/79) ja siihen myö-      ja helmikuun aikana, sovelletaan ennen tämän
5576: hemmin tehtyjä muutoksia sekä niiden nojalla        lain voimaantuloa voimassa olleita valtioneu-
5577: annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä 3           voston ja kauppa- ja teollisuusministeriön pää-
5578: päivänä heinäkuuta 1974 annettua valmisteve-        töksiä.
5579: 30                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 271
5580: 
5581: 
5582:                                                Laki
5583:                                   valmisteverotuslain muuttamisesta
5584: 
5585:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5586:    kumotaan 3 päivänä heinäkuuta 1974 annetun valmisteverotuslain (558174) 1 §:n 2 momentti,
5587: 9 §:n 4 momentti ja 15 §:n 4 momentti,
5588:    sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentti ja 15 §:n 4 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988
5589: annetussa laissa (1287/88) sekä 9 §:n 4 momentti 15 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa
5590: (469/84), sekä
5591:    muutetaan 3 §, 6 §:n 1 momentti, 4luvun otsikko, 9 §:n 1-3 momentti, 10, 12, 13 ja 15 c §, 19 §:n
5592: 3 momentti, 20 §:n 1-3 momentti, 21 §:n 1 momentti, 22 §:n 1 momentti, 25 §, 26 §:n 2 momentti,
5593: 29 §, 31 §:n 1 momentti, 39 §:n 1 momentti, 42 §:n 1 momentti ja 42 a §,
5594:    sellaisina kuin niistä ovat 4 luvun otsikko ja 9 §:n 1-3 momentti mainitussa 15 päivänä
5595: kesäkuuta 1984 annetussa laissa, 10 ja 13 §, 19 §:n 3 momentti, 20 §:n 1 ja 2 momentti, 21 §:n 1
5596: momentti ja 42 a§ 23 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1021182), 12 ja 15 c§, 20§:n 3
5597: momentti, 22 §:n 1 momentti, 25 §ja 26 §:n 2 momentti mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1988
5598: annetussa laissa, 39 §:n 1 momentti 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa (782/90) sekä 42 §:n
5599: 1 momentti 1 päivänä marraskuuta 1991 annetussa laissa (1329/91), näin kuuluviksi:
5600:                      3§                             mansa muun selvityksen perusteella viivytyk-
5601:   Valmisteverojen määräämisestä, maksuun-           settä verotuspäätöksellä vahvistettava verokau-
5602: panosta ja kannosta huolehtii tullilaitos.          delta suoritettavan valmisteveron määrä.
5603:                       6§                                                    12 §
5604:    Verovelvollisen on annettava veroilmoitus           Jos valmistevero laskuvirheen tai siihen ver-
5605: kultakin kalenterikuukaudelta (verokaus1). Ve-      rattavan erehdyksen vuoksi taikka sen johdos-
5606: roilmoituksessa, joka verovelvollisen on allekir-   ta, ettei piiritullikamari ole asiaa joltakin osin
5607: joitettava, on ilmoitettava valmisteveron ja        tutkinut, on verovelvollisen sitä aiheuttamatta
5608: hinnanerovähennyksen määräämistä varten             jäänyt joltakin verokaudelta kokonaan tai
5609: tarvittavat tiedot.                                 osaksi määräämäitä tai sitä on samanlaisesta
5610:                                                     syystä palautettu liikaa, piiritullikamarin on,
5611:                                                     jollei asia muutoin ole vireillä tai valitukseen
5612:                                                     annetulla päätöksellä ratkaistu, oikaistava an-
5613:                       4 luku                        tamaansa päätöstä (veronoikaisu veronsaajan
5614:       V almisteveron ja hinnanerovähennyksen        hyväksi). Oikaisu on tehtävä vuoden kuluessa
5615:                    määrääminen                      valmisteveron tai veronpalautuksen määrää-
5616:                                                     mistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
5617:                         9§
5618:    Valmistevero ja hinnanerovähennys vahviste-
5619: taan, jollei asianomaisessa valmisteverolaissa                            13§
5620: tai sen nojalla ole toisin säädetty, sinä päivänä      Jos sen johdosta, että verovelvollinen on
5621: voimassa olevien säännösten mukaan, jona            kokonaan tai osittain laiminlyönyt ilmoittamis-
5622: tuote on viety valmistuspaikalta.                   velvollisuutensa tai antanut puutteellisen, ereh-
5623:    Valmisteveroja hinnanerovähennys kultakin        dyttävän tai väärän veroilmoituksen taikka
5624: verokaudelta määrätään niistä tuotteista, jotka     muun tiedon tai asiakirjan, valmistevero on
5625: sen verokauden aikana on viety valmistuspai-        jäänyt kokonaan tai osaksi määräämäitä tai
5626: kalta.                                              sitä on palautettu liikaa joltakin kuluvan tai
5627:    Valmistevero ja hinnanerovähennys määrä-         kolmen edellisen kalenterivuoden verokaudelta,
5628: tään tuoteryhmittäin valmisteveron perusteena       piiritullikamarin on määrättävä verovelvollisen
5629: olevalta yksiköitä jättämällä täyden yksikön yli    suoritettavaksi mainitusta syystä määräämäitä
5630: menevät osat huomioon ottamatta.                    jäänyt valmistevero (jälkiverotus).
5631: 
5632:                          10 §                                           15 c §
5633:      Piiritullikamarin on veroilmoituksen ja saa-     Mitä tässä laissa on säädetty veronoikaisus-
5634:                              1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 271                             31
5635: 
5636: ta, jälkiverotuksesta, veronkorotuksesta ja vir-    veroa on määrätty liikaa tai palautettu liian
5637: hemaksusta, koskee soveltuvin osin myös             vähän, piiritullikamarin on oikaistava anta-
5638: muulle kuin verovelvolliselle hakemuksesta          maansa päätöstä, jollei asiaa ole valitukseen
5639: suoritettuja veronpalautuksia.                      annetulla päätöksellä ratkaistu ( veronoikaisu
5640:                                                     verovelvollisen hyväksi). Oikaisu voidaan tehdä
5641:                       19 §                          kolmen vuoden kuluessa valmisteveron tai ve-
5642:                                                     ronpalautuksen määräämistä seuraavan kalen-
5643:   Veronoikaisuin tai jälkiverotuksin verovel-       terivuoden alusta tai sanoLin ajan kuluessa
5644: vollisen suoritettavaksi määrätty valmistevero,     tehdyn vaatimuksen perusteella myöhemmin-
5645: veronkorotus, virhemaksu ja veronlisäys on          kin.
5646: niin ikään mainituin tavoin maksuunpantava.
5647:                                                                            26 §
5648:                       20 §
5649:    Piiritullikamarin on ilman hakemusta viipy-         Valitusaika valmisteveron tai veronpalautuk-
5650: mättä suoritettava verovelvolliselle tämän lii-     sen määräämistä koskevassa asiassa on kolme
5651: kaa suorittama valmistevero.                        vuotta niiden määräämistä seuraavan kalente-
5652:    Milloin veronoikaisun tai valituksen johdos-     rivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60
5653: ta valmisteveroa on palautettu lisää, palautus-     päivää päätöksen tiedoksisaannista. Piiritulli-
5654: määrälle suoritetaan asetuksella säädettävä         kamarin muuta asiaa koskevasta päätöksestä
5655: korko. Korko lasketaan verokautta lähinnä           valitettaessa valitusaika on 30 päivää päätök-
5656: seuraavan kalenterikuukauden lopusta tai, jos       sen tiedoksisaannista. Tulliasiamiehen valitus-
5657: on kysymys määrästä, jonka verovelvollinen on       aika on 30 päivää päätöksen tekemisestä.
5658: maksanut vasta mainitun ajankohdan jälkeen,
5659: maksupäivästä. Korkoa ei makseta valmisteve-
5660: ronpalautuksen määrälle, joka on asetuksella                               29 §
5661: säädettävää määrää pienempi.                           Milloin valmistevero on tullihallituksen pää-
5662:    Takaisin perittävälle, hakemuksesta liikaa       töksellä poistettu tai sitä on alennettu, piiritul-
5663: palautetulle valmisteverolle peritään asetuksella   likamarin on suoritettava liikaa maksettu vero
5664: säädettävä korko. Korko lasketaan liikaa suo-       muutoksenhausta huolimatta verovelvolliselle.
5665: ritetun valmisteveron maksamista seuraavan
5666: kalenterikuukauden alusta takaisin perinnälle                              31 §
5667: määrättävää eräpäivää edeltävän kuukauden              Verovelvollisen on pidettävä valmistevero-
5668: loppuun. Korkoa ei peritä määrästä, joka on         tusta varten sellaista kirjanpitoa, josta käyvät
5669: asetuksella säädettävää määrää pienempi.            ilmi valmistettujen ja valmistuspaikalta vietyjen
5670:                                                     tuotteiden määrät sekä muut valmisteveron
5671:                                                     määräämistä ja verotuksen valvontaa varten
5672:                     21 §                            tarvittavat tiedot.
5673:   Valmistevero kunkin tuoteryhmän osalta se-
5674: kä veronkorotus, virhemaksu ja veronlisäys
5675: kukin erikseen, määrätään täysin markoin jät-                            39 §
5676: tämällä yli menevät pennit lukuun ottamatta.           Rangaistus valmisteveron lainvastaisesta
5677:                                                     välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty
5678:                                                     rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
5679:                       22 §
5680:   Tullihallitus voi antaa hakemuksesta ennak-
5681: kotiedon hakijan maassa valmistamaan tuot-                                42 §
5682: teeseen tai sellaiseen tuotteeseen, jota hakija       Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä
5683: aikoo ryhtyä valmistamaan, sovellettavasta val-     hakemuksesta määräämillään ehdoilla alentaa
5684: misteverosta.                                       suoritettua tai suoritettavaa valmisteveroa, ve-
5685:                                                     ronlisäystä, viivästyskorkoa, jäämämaksua se-
5686:                                                     kä lykkäyksen vuoksi suoritettavaa korkoa
5687:                     25 §                            taikka poistaa ne kokonaan. Tullihallitus rat-
5688:   Jos piiritullikamari oikaisuvaatimuksesta,        kaisee asian, jos poistettavaksi tai palautetta-
5689: valituksen johdosta tai muutoin toteaa, että        vaksi pyydetty määrä on enintään 300 000
5690: 32                         1993 vp -     Eduskunnan vastaus -       HE 271
5691: 
5692: markkaa. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin         tarkoitetun tulliasiain neuvottelukunnan tehtä-
5693: ottaa periaatteellisesti tärkeän asian ratkaista-     vänä on antaa valtiovarainministeriön pyyn-
5694: vakseen.                                              nöstä lausuntoja sekä tehdä esityksiä valmiste-
5695:                                                       verotukseen liittyvistä kysymyksistä.
5696: 
5697:                      42 a §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
5698:   Tullilaitoksesta annetun lain (228/91) 5 §:ssä      kuuta 1994.
5699: 
5700: 
5701: 
5702: 
5703:                                                 Laki
5704:                       tullitariffilain liitteenä olevan tullitariffin muuttamisesta
5705: 
5706:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5707:    muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun tullitariffilain (660/87) liitteenä olevaa
5708: tullitariffia, sellaisena kuin se nyt kysymyksessä olevilta kohdin on muutettuna 14 päivänä
5709: heinäkuuta 1989, 29 päivänä kesäkuuta 1990 ja 10 päivänä huhtikuuta 1992 annetuilla laeilla
5710: (655/89, 594/90 ja 334/92) seuraavasti:
5711: 
5712: 
5713:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
5714: kuuta 1994.
5715:                                             1993 vp -               Eduskunnan vastaus -                            HE 271                                                          33
5716: 
5717: 
5718: 
5719: 
5720:                                                                    TULLITARIFFI
5721: 
5722:                                                                                  II OSA
5723:                                                                        KASVITUOTTEET
5724: 
5725:                                                                                 7. Ryhmä
5726:                                                 Kasvikset sekä eräät syötävät juuret ja mukulat
5727: 
5728: 
5729: 1.      2.                                                                                                                                                             3.
5730: 07.01   Tuoreet tai jäähdytetyt perunat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5731: 
5732: 07.03   Tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit sekä muut Allium-sukuiset
5733:         kasvikset:
5734: 
5735:         B. muut ........................................................................... . vapaa
5736: 07.04   Tuore tai jäähdytetty keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali ja lehtikaali sekä niiden kaltainen
5737:         Brassica-sukuinen syötävä kaali:
5738:         A. kukkakaali ja ruusukaali tulJattaessa aikana 1.11.- 31.5 ........................... . 12%
5739:         B. muut ........................................................................... . vapaa
5740: 07.05   Tuoreet tai jäähdytetyt salaatit (Lactuca sativa) ja sikurisalaatti (Cichorium-lajit):
5741:         A. salaatit (Lactuca sativa) ......................................................... . vapaa
5742:         B. sikurisalaatit (Cichorium-lajit):
5743:               1. tulJattaessa aikana 1.4.-30.6. . ................................................ . 35%
5744:             II. tulJattaessa aikana 1.7.-31.3 .................................................. . 10%
5745: 07.06   Tuoreet tai jäähdytetyt porkkanat, nauriit, punajuuret, salsifit eli kaurajuuret, mukulaselJeri,
5746:         retiisit ja retikat sekä niiden kaltaiset syötävät juuret:
5747:         A. nauriit:
5748:               1. tulJattaessa aikana 1.4.-31.7.................................................. . 30%
5749:                                                                                                                                vähin tulli 1 kg -,36
5750:              II. tulJattaessa aikana 1.8.-31.3.                                                                                                               II%
5751:                                                                                                                                 vähin tulli 1 kg -,II
5752:         B. muut ........................................................................... . vapaa
5753: 07.07   Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut ...................................................... . vapaa
5754: 07.08   Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt:
5755:         A. herneet (Pisum sativum) ja pavut (Vigna-Jajit, Phaseolus-lajit) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5756:         B. muut palkokasvit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 %
5757: 
5758: 07.13       Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton tai halkaistu:
5759:             A. pavut (Vigna-Jajit, Phaseolus-Jajit) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 %
5760:                                                                                                                                               vähin tulJi 1 kg -,37
5761:             B. muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5762: 
5763: 
5764: 
5765: 
5766: 5 230908L
5767: 34                                           1993 vp -               Eduskunnan vastaus -                            HE 271
5768: 
5769:                                                                                 8. Ryhmä
5770: 
5771:                                    Syötävät hedelmät ja pähkinät; sitrushedelmien ja melonin kuoret
5772: 
5773: 
5774: 
5775:  1.          2.                                                                                                                                                         3.
5776: 
5777: 
5778: 08.10        Muut tuoreet hedelmät:
5779:              A. marjat:
5780:                  I. mansikat, vadelmat, karhunvatukat, mulperinmarjat, loganinmarjat, musta-, valko- ja
5781:                     punaherukat sekä karviaiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5782:                 II. muut marjat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 'Yo
5783:                                                                                                                                       vähin tulli 1 kg 1,06
5784: 
5785: 08.11        Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös
5786:              lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:
5787:              A. lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5788:              B. muut:
5789:                    1. mansikat, mustaherukat, punaherukat, valkoherukat ja karviaiset . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5790:                   II. vadelmat, puolukat ja mustikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 %
5791:                  III. muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,2 o/o
5792: 
5793: 
5794: 
5795: 
5796:                                                                                 11. Ryhmä
5797: 
5798:                                     Myllyteollisuustuotteet; maltaat; tärkkelys; inuliini; vehnägluteeni
5799: 
5800: 
5801: 
5802:  1.          2.                                                                                                                                                         3.
5803: 
5804:  11.05       Perunasta valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä hiutaleet, jyväset ja rakeet (pellets) . . vapaa
5805:  11.06       Nimikkeen 07.13 kuivatusta palkoviljasta, saagosta tai nimikkeen 07.14 juurista ja
5806:              mukuloista valmistetut hienot ja karkeat jauhot; 8 ryhmän tuotteista valmistetut hienot ja
5807:              karkeat jauhot sekä jauhe:
5808:              A. 8. ryhmän tuotteista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe . . . . . . . . . . . . . . . . 1 %
5809:              B. muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5810: 
5811: 
5812: 
5813: 
5814:                                                                                 12. Ryhmä
5815: 
5816:          Öljysiemenet ja -hedelmät; erinäiset siemenet ja hedelmät; teollisuus- ja lääkekasvit; oljet ja kasvirehu
5817: 
5818: 
5819: 
5820:  1.          2.                                                                                                                                                         3.
5821: 
5822: 
5823:  12.14       Lantut, rehujuurikkaat ja muut rehujuuret, heinä, sini- eli rehumailanen (alfalfa), apila,
5824:              esparsetti, rehukaali, lupiini, virna ja niiden kaltaiset rehuaineet, myös rakeistetut (pellets) . vapaa
5825:                                           1993 vp -                 Eduskunnan vasta~s -                             HE 271                                                       35
5826: 
5827:                                                                                  IV OSA
5828: ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUOTTEET; JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI JA ETIKKA; TUPAKKA JA
5829:                        VALMISTETUT TUPAKANVASTIKKEET
5830: 
5831:                                                                               20. Ryhmä
5832:                      Kasviksista, hedelmistä, pähkinöistä tai muista kasvinosista valmistetut tuoteet
5833: 
5834: 
5835:  1.      2.                                                                                                                                                               3.
5836: 20.01    Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut
5837:          syötävät kasvinosat
5838:          A. ilmanpitävissä astioissa:
5839:               1. kurkut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5840:              II. tomaatit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 °/o
5841: 
5842: 20.04    Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset,
5843:          jäädytetyt:
5844:          A. perunat:
5845:               1. hienaina tai karkeina jauhoina tai hiutaleina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 %
5846:              II. muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5847:          B. parsa; kapris . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 °/o
5848:          C. oliivit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 o/o
5849:          D. makea- eli sokerimaissi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,6 %
5850:          E. muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5851:  20.05   Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset,
5852:          jäädyttämättömät:
5853:          A. homogenoidut kasvikset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    vapaa
5854:          B. perunat:
5855:                1. hienaina tai karkeina jauhoina tai hiutaleina....................................                                                                       50 %
5856:               II. muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    vapaa
5857:          C. muut:
5858:                1. herneet (Pisum sativum); kurkut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             vapaa
5859:               II. parsa; kapris . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         15 o/o
5860:              111. oliivit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   4 o/o
5861:              IV. makea- eli sokerimaissi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    11,6 %
5862:               V. valkosipulivalmisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                5%
5863:             VI. muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      50 o/o
5864: 36                                         1993 vp -               Eduskunnan vastaus -                             HE 271
5865: 
5866:                                                                               23. Ryhmä
5867: 
5868:                                     Elintarviketeollisuuden jätetuotteet ja jätteet; valmistettu rehu
5869: 
5870: 
5871: 
5872:  1.       2.                                                                                                                                                            3.
5873: 
5874: 
5875: 23.03     Tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet, sokerijuurikasjätemassa,
5876:           sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet, rankki ja muut panimo- ja polttimo-
5877:           jätteet, myös rakeistetut (pellets) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5878: 
5879: 23.08     Muualle kuulumattomat kasviaineet ja kasvialkuperää olevat jätteet sekä kasvialkuperää
5880:           olevat jätetuotteet ja sivutuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokinnassa, myös rakeistetut
5881:           (pellets) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
5882: 
5883: 
5884: 
5885: 
5886:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
5887:                            1993 vp -     Eduskunnan vastaus -    HE 272
5888: 
5889: 
5890: 
5891: 
5892:                                        Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi maatalous-
5893:                                    tuotteiden markkinajärjestelmästä
5894: 
5895:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       talousvaliokunta on antanut asiasta mietintön-
5896: n:o 272 laiksi maataloustuotteiden markkina-        sä n:o 28, on hyväksynyt seuraavan lain:
5897: järjestelmästä. Eduskunta, jolle maa- ja metsä-
5898: 
5899: 
5900: 
5901: 
5902:                                                Laki
5903:                               maataloustuotteiden markkinajärjestelmästä
5904: 
5905:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5906:                        1§                              Tavoitehinta on hinta, joka maataloustuot-
5907:                  Lain tavoitteet                    tajien tulisi keskimäärin saavuttaa hinnoittelu-
5908:                                                     vuoden aikana. Tavoitehinta vahvistetaan veh-
5909:   Maataloustuotteiden markkinajärjestelmän          nälle, rukiille, ohralle, kauralle, maidolle, nau-
5910: tavoitteena on turvata maataloustuottajille oi-     danlihalle, sianlihalle, Iampaanlihalie ja kanan-
5911: keudenmukainen tulotaso, varmistaa maata-           munille.
5912: loustuotteiden markkinointi ja kehittää niiden         Tuontimaksujen ja tuonnilta perittävien val-
5913: laatua, edistää maatalouden tuottavuutta ja         misteverojen perusteet määrätään siten, että ne
5914: alentaa kustannustasoa sekä turvata elintarvik-     mahdollistavat tavoitehintojen toteutumisen.
5915: keiden saatavuus ja saada aikaan kohtuulliset       Tuontimaksujen ja tuonnilta perittävien val-
5916: kuluttajahinnat.                                    misteverojen määräytymisperusteet määritel-
5917:                                                     lään tavoitehintatuotteiden lisäksi myös muille
5918:                       2§                            maataloustuotteille ja niiden jalosteille.
5919:                      Keinot                            Vähimmäishinta on hinta, joka toimii perus-
5920:                                                     teena maksettaessa hinnanerokorvausta ja os-
5921:    Keinoina 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden saa-   tettaessa maataloustuotteita varastoon. Vähim-
5922: vuttamiseksi käytetään maataloustuotteille ase-     mäishinta voidaan vahvistaa tavoitehintatuot-
5923: tettavia hintoja, tuontisuojaa ja vientitukea,      teille sekä tarvittaessa myös muille tuotteille.
5924: markkinoinnin turvaamiseksi tarvittavia toi-           Hintojen määrittelyperusteista säädetään tar-
5925: menpiteitä, hinta- ja tulotukea sekä tarvittaessa   kemmin asetuksella.
5926: muita toimenpiteitä.
5927:    Maataloustuotteiden ja jalosteiden markki-                             4§
5928: noinnin edistämiseksi voidaan niiden viennin                        Hinnoitteluvuosi
5929: yhteydessä maksaa hinnanerokorvausta. Maa-
5930: taloustuotteita ja niiden jalosteita voidaan           Kotieläintuotteiden hinnoitteluvuosi alkaa
5931: myös ostaa varastoon sekä maksaa tukea              maaliskuun alussa ja päättyy seuraavan helmi-
5932: niiden varastoinnille ja kotimaiselle käytölle.     kuun lopussa. Kasvinviljelytuotteiden hinnoit-
5933:    Tuontimaksuista, tulleista, valmisteveroista     teluvuosi alkaa heinäkuun alussa ja päättyy
5934: ja hinnanerokorvauksista säädetään erikseen.        seuraavan kesäkuun lopussa.
5935:                       3§                                                  5§
5936:                      Hinnat                                            Neuvottelut
5937:   Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja hin-        Tavoite- ja vähimmäishinnoista, hinta- ja
5938: toja ovat tavoitehinta ja vähimmäishinta.           tulotuesta ja markkinoinnin turvaamiseksi tar-
5939: 230881G
5940: 2                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 272
5941: 
5942: vittavista toimenpiteistä neuvotellaan ja sovi-     panoksilta ja maataloustuotteilta perittävillä
5943: taan valtion ja maataloustuottajien keskusjär-      markkinoimismaksuilla, veroilla ja muilla mak-
5944: jestöjen välisissä neuvotteluissa.                  suilla sen mukaan kuin niistä erikseen sääde-
5945:    Valtioneuvosto päättää 1 momentissa maini-       tään sekä edellä 6 §:ssä tarkoitetulla hinta- ja
5946: tuista hinnoista, tuesta ja muista toimenpiteistä   tulotuella siten kuin 5 §:n mukaisesti päätetään.
5947: sen jälkeen kun niistä on sovittu 1 momentissa         Milloin 1 momentissa tarkoitettujen maksu-
5948: tarkoitetuissa neuvotteluissa.                      jen ja verojen tuotto on viimeksi kuluneen tai
5949:    Neuvottelut 1 momentissa tarkoitetun sopi-       kulumassa olevan kalenterivuoden aikana poi-
5950: muksen aikaansaamiseksi aloitetaan viipymättä       kennut siitä määrästä, mikä 8 §:n mukaan
5951: sopimusosapuolen pyynnöstä. Valtioneuvosto          muodostuisi maataloustuottajien osuudeksi
5952: määrää valtion edustajat neuvotteluihin.            markkinointikustannuksista, tämä otetaan
5953:                                                     huomioon maataloustuotteiden markkinoimis-
5954:                        6§                           maksuja ja maataloustarvikkeiden valmisteve-
5955:                Hinta- ja tulotuki                   roja kuluvana tai seuraavana vuonna määrät-
5956:    Valtioneuvosto päättää valtion varoista          täessä.
5957: maksettavan hinta- ja tulotuen jakoperusteista.
5958: Yksityiskohtaisista jakoperusteista voi antaa                              10§
5959: määräyksiä myös maa- ja metsätalousministe-
5960: riö.                                                      Maatalouden markkinointineuvosto
5961:    Jos maataloudelle maksetun hinta- ja tulo-          Maataloustuotteiden markkinoinnin hoita-
5962: tuen kokonaismäärä jonakin vuonna poikkeaa          mista varten valtioneuvosto asettaa maatalou-
5963: siitä, mitä 5 §:n mukaisesti on päätetty, erotus    den markkinointineuvoston, jonka tehtävänä
5964: otetaan huomioon seuraavana vuonna hinta- ja        on tehdä esityksiä maataloustuotteiden tuetusta
5965: tulotuen vastaavana lisäyksenä tai vähennykse-      viennistä sekä kotimaassa tapahtuvasta tuetus-
5966: nä, jollei 5 §:n mukaisesti toisin päätetä.         ta käytöstä, maataloustuotteiden tuonnista, va-
5967:                        7§                           rastoinnista, maataloustuotteiden menekinedis-
5968:                                                     tämiseen liittyvistä toimenpiteistä, tehdä esityk-
5969:              Hintojen voimaantulo
5970:                                                     siä ja antaa lausuntoja maatalousperäisiltä
5971:    Hintojen muutokset tulevat voimaan hin-          tuotteilta perittävistä tuontimaksuista, tulleista
5972: noitteluvuoden alusta, jollei 5 §:n mukaisesti      ja valmisteveroista, alennetulla tuontimaksulla
5973: toisin päätetä.                                     tapahtuvasta tuonnista sekä määrällisten tuon-
5974:                                                     tirajoitusten piirissä olevien maataloustuottei-
5975:                      8§                             den tuontimääristä. Maatalouden markkinoin-
5976:             Markkinoinnin rahoitus                  tineuvoston tehtävänä on lisäksi tehdä esityksiä
5977:    Tämän lain 2 §:n 2 momentin mukaisista           maataloustuottajilta markkinointikustannus-
5978: markkinointikustannuksista vastaavat valtio ja      osuutena perittävien markkinoimis- ja muiden
5979: maataloustuottajat siten kuin tässä pykälässä       maksujen sekä verojen määrästä ja kannosta,
5980: säädetään.                                          seurata tavoitehintojen toteutumista sekä maa-
5981:    Valtio vastaa markkinointikustannuksista         taloustuotteiden kotimaisten ja kansainvälisten
5982: valtion talousarviossa päätettäväliä määrällä.      markkinoiden kehitystä sekä suorittaa muut
5983:    Maataloustuottajien osuus markkinointikus-       valtioneuvoston sekä maa- ja metsätalousmi-
5984: tannuksista saadaan vähentämällä markkinoin-        nisteriön sille antamat tehtävät.
5985: tikustannuksista 2 momentin mukaisesti pää-            Markkinointineuvoston kokoonpanosta ja
5986: tettävä valtion osuus sekä tullitariffin ryhmiin    tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.
5987: 1, 2, 4--8 ja 10-23 kuuluvista tuotteista
5988: kannettavien tuontimaksujen, tullien ja elintar-                           11§
5989: viketuotteiden va1misteverojen tuottoa vastaa-
5990: va määrä.                                                   Maataloustuotannon ohjaaminen
5991: 
5992:                        9§                             Maataloustuotannon ohjaamiseen osoitetaan
5993:                                                     valtion talousarviossa vuonna 1994 500 mil-
5994:      Maataloustuottajien osuuden periminen
5995:                                                     joonaa markkaa, vuonna 1995 460 miljoonaa
5996:   Maataloustuottajien osuus markkinointikus-        markkaa ja sen jälkeen talousarviossa osoitet-
5997: tannuksista rahoitetaan maatalouden tuotanto-       tava määrä.
5998:                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 272                              3
5999: 
6000:   Jos tuotannon ohjaamiseen käytetään varoja                              14 §
6001: 1 momentissa mainittua enemmän, lisärahoi-
6002: tuksen jakaantumisesta valtion ja maatalous-                     Siirtymäsäännökset
6003: tuottajien osuuteen päätetään 5 §:n mukaisesti.
6004: Maataloustuottajien osuuden kattamiseen voi-         Maataloustulolain (736/89) perusteella sovi-
6005: daan käyttää hinta- ja tulotukeen osoitettuja     tut ja päätetyt järjestelyt ovat voimassa myös
6006: varoja sekä 9 §:ssä tarkoitettujen verojen ja     tämän lain aikana, jollei 5 §:n mukaisesti toisin
6007: maksujen tuottoa.                                 päätetä.
6008:                                                      Edellä kumotun maataloustulolain 16 §:n
6009:                                                   säännösten perusteella maataloustuottajilta
6010:                      12§                          erillisillä laeilla perittäviksi säädettyjen markki-
6011:             Tarkemmat säännökset                  noimismaksujen, muiden maksujen ja verojen
6012:                                                   tuotto käytetään tämän lain 8 §:ssä tarkoitettu-
6013:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-         jen markkinointikustannusten rahoittamiseen.
6014: töönpanosta annetaan asetuksella.                    Mikäli vuonna 1993 maataloustuottajilta pe-
6015:                                                   rittävät markkinoimismaksut, verot ja muut
6016:                      13§                          maksut sekä valmisteverot, maataloustuottajien
6017:                  Voimaantulo                      osuuden kattamiseen käytetty valtion tuki mu-
6018:                                                   kaan luettuna, ylittävät tai alittavat maata-
6019:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-        loustulolaissa säädetyn maataloustuottajien
6020: kuuta 1994.                                       osuuden maataloustuotteiden vientikustannuk-
6021:   Tällä lailla kumotaan 28 päivänä heinäkuuta     sista, tämä otetaan vuonna 1994 huomioon
6022: 1989 annettu maataloustulolaki (736/89) siihen    9 §:n 2 momentin mukaisesti vastaavana vähen-
6023: myöhemmin tehtyine muutoksineen.                  nyksenä tai lisäyksenä.
6024: 
6025:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
6026:                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 273
6027: 
6028: 
6029: 
6030: 
6031:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi maatalous-
6032:                                 tuotteiden markkinointirahastosta
6033: 
6034:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys               hyväksynyt seuraavan lakiehdotuksen
6035: n:o 273 laiksi maataloustuotteiden markkinoin-           jätettäväksi lepäämään ensimmmsun
6036: tirahastosta. Eduskunta, jolle maa- ja metsä-             vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin
6037: talousvaliokunta on antanut asiasta mietintön-            valtiopäiviin:
6038: sä n:o 22, on valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 1
6039: momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen
6040: 
6041: 
6042: 
6043: 
6044:                                              Laki
6045:                             maataloustuotteiden markkinointirahastosta
6046: 
6047:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
6048: tavalla, säädetään:
6049:                       1§                             2) päättää maataloustuotteiden tuetuo vien-
6050:               Rahaston tarkoitus                  nin yhteydessä maksettavista hinnanerokor-
6051:                                                   vauksista;
6052:    Maataloustuotteiden markkinoinnin edistä-         3) päättää maataloustuotteiden kotimaassa
6053: mistä, hoitamista ja rahoittamista varten on      tapahtuvasta tuetusta käytöstä;
6054: maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion       4) päättää maataloustuotteiden varastoinnis-
6055: talousarvion ulkopuolella oleva maataloustuot-    ta ja menekinedistämiseen liittyvistä toimenpi-
6056: teiden markkinointirahasto, josta jäljempänä      teistä;
6057: tässä laissa käytetään nimitystä rahasto.
6058:                                                      5) suorittaa edellä 1-4 kohdassa tarkoite-
6059:                      2§                           tuista päätöksistä aiheutuvat menot;
6060:               Rahaston tehtävät                      6) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja maa-
6061:                                                   talousperäisiltä tuotteilta perittävistä tuonti-
6062:   Rahaston tehtävänä on rahaston käytettävis-     maksuista, alennetulla tuontimaksulla tapahtu-
6063: sä olevien varojen puitteissa:                    vasta tuonnista, määrällisten tuontirajoitusten
6064:    1) päättää maataloustuotteiden tuetusta        piirissä olevien maataloustuotteiden tuontimää-
6065: viennistä;                                        ristä sekä maataloustuottajilta markkinointi-
6066: 230701L
6067: 2                           1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 273
6068: 
6069: kustannusosuutena perittävien markkinoimis-            Johtokunnalle tämän lain 2 §:n 1-5 kohdas-
6070: ja muiden maksujen sekä verojen määrästä ja          sa tarkoitettuja tehtäviä voidaan määrätä hoi-
6071: kannosta;                                            dettavaksi maa- ja metsätalousministeriössä
6072:    7) seurata tavoitehintojen toteutumista sekä      virkatyönä, siten kuin työjärjestyksellä tarkem-
6073: maataloustuotteiden kotimaisten ja kansainvä-        min säädetään.
6074: listen markkinoiden kehitystä; sekä
6075:    8) suorittaa muulla lailla säädetyt tai valtio-
6076:                                                                            6§
6077: neuvoston taikka maa- ja metsätalousministe-
6078: riön sille antamat tehtävät.                                     Rahaston henkilökunta
6079: 
6080:                       3§                               Rahasto voi palkata sille kuuluvien tehtävien
6081:                                                      hoitamista varten työsopimussuhteista henkilö-
6082:                  Rahaston varat                      kuntaa.
6083:    Elintarvikkeiden tuontiin tullitariffiryhmissä
6084: 1-2, 4-8 ja 10-23 liittyvien tullien, tuonti-                              7§
6085: maksujen, elintarviketuotteiden valmisteverojen
6086:                                                                      Rahaston menot
6087: sekä maataloustuottajilta vientikustannusten ja
6088: muiden 2 §:n mukaisten tehtävien hoitamisesta          Rahastosta maksetaan maataloustuotteiden
6089: aiheutuvien kustannusten kattamiseksi perittä-       viennistä, tuetusta kotimaisesta käytöstä ja
6090: vien markkinoimismaksujen, muiden maksujen           varastoinnista sekä rahaston muusta toimin-
6091: ja verojen tuotto tuloutetaan rahastoon.             nasta aiheutuvat menot.
6092:    Lisäksi rahastoon siirretään valtion talousar-
6093: vioon maataloustuotteiden markkinointikus-
6094: tannusten rahoitukseen osoitettu määräraha.                                8§
6095:    Lisäksi rahastoon voidaan siirtää maatalous-                  Rahatoimi ja kirjanpito
6096: tuotteiden markkinajärjestelmästä annetussa
6097: laissa ( 1 ) tarkoitettuja maataloustuottajil-          Rahastolla on oma rahatoimi.
6098: le maksettavaan tukeen osoitettuja varoja.              Rahaston kirjanpito on pidettävä kirjanpito-
6099:                                                      laissa (655/73) säädetyllä tavalla.
6100:                      4§
6101:               Rahaston lainanotto                                          9§
6102:    Milloin rahaston varat osoittautuvat riittä-                       Tilintarkastus
6103: mättömiksi rahastolle kuuluvien tehtävien ra-           Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuo-
6104: hoittamiseen, rahasto voi valtioneuvoston lu-        sittain rahaston hallintoa, taloutta ja tilejä
6105: valla ja sen hyväksymillä ehdoilla ottaa toimin-     tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa, joista vä-
6106: taansa varten lainoja, joiden kokonaismäärä ei       hintään toisen tulee olla Keskuskauppakama-
6107: saa samanaikaisesti ylittää 500 miljoonaa            rin hyväksymä tilintarkastaja.
6108: markkaa. Lainat otetaan rahaston nimissä ja             Rahasto on valtion tilintarkastajien ja val-
6109: niiden korot ja takaisinmaksu suoritetaan ra-        tiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen
6110: haston varoista.                                     alainen.
6111:                        5§
6112:                                                                            10 §
6113:                    Johtokunta
6114:                                                               Tilinpäätöksen vahvistaminen
6115:    Päätäntävaltaa rahastossa käyttää valtioneu-
6116: voston asettama johtokunta, jossa ovat edus-           Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa ra-
6117: tettuina maa- ja metsätalousministeriö, valtio-      haston tilinpäätöksen.
6118: varainministeriö, kauppa- ja teollisuusministe-
6119: riö, ulkoasiainministeriö, maataloustuottajia                              II §
6120: edustavat keskusjärjestöt sekä elintarviketeolli-                      Työjärjestys
6121: suutta ja kauppaa edustavat järjestöt. Johto-
6122: kunnan tehtävistä säädetään tarkemmin ase-            Työjärjestyksessä voidaan antaa tarkempia
6123: tuksella.                                            määräyksiä rahastolle kuuluvien tehtävien hoi-
6124:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 273                         3
6125: 
6126: tamisesta. Työjärjestyksen vahvistaa johtokun-                        13 §
6127: ta.                                                                Voimaantulo
6128:                      12 §                           Tämä laki tulee voimaan     päivänä
6129:             Tarkemmat säännökset                  kuuta 1994.
6130:                                                     Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
6131:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-         ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
6132: töönpanosta annetaan asetuksella.                 menpiteisiin.
6133: 
6134:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1993
6135:                             1993 vp -    Eduskunnan vastaus -HE 274
6136: 
6137: 
6138: 
6139: 
6140:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Kera Oy
6141:                                   -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ja väliaikai-
6142:                                   sesta muuttamisesta
6143: 
6144:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         muuttamisesta. Eduskunta, jolle talousvalio-
6145: n:o 274 laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä      kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 48,
6146: annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta         on hyväksynyt seuraavan lain:
6147: 
6148: 
6149: 
6150: 
6151:                                                Laki
6152:   Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
6153: 
6154:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6155:    muutetaan Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä 22 päivänä tammikuuta 1971 annetun lain (65/71)
6156: 1 §:n 1 momentti, 10 §, II §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti sekä 12 §:n 3 momentti
6157:    sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti, 10 § sekä II §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti
6158: 4 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1219/92) ja 12 §:n 3 momentti 20 päivänä maaliskuuta
6159: 1992 annetussa laissa (232/92), sekä
6160:    lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla
6161: (1298/88) ja mainitulla 20 päivänä maaliskuuta 1992 annetulla lailla, väliaikaisesti uusi 3
6162: momentti, seuraavasti:
6163: 
6164:                        1§                               2) ulkomailla toimivan osakkuusyrityksen
6165:    Kera Oy -nimisen osakeyhtiön, ruotsiksi           toiminnan aloittamiskustannuksiin tai kehittä-
6166: Kera Ab, jäljempänä yhtiö, tarkoituksena on          mishankkeeseen; tai
6167: toimia yritystoiminnan edistämiseksi ja kehit-          3) Suomessa toimivan yrityksen ulkomaisen
6168: tämiseksi sekä alueiden kehittämisestä annetus-      toimipaikan 2 kohdassa tarkoitettuihin kustan-
6169: sa laissa ( 1 ) säädettyjen tavoitteiden to-         nuksiin.
6170: teuttamiseksi. Yhtiön tulee toiminnassaan ot-
6171: taa huomioon maan eri osien kehittyneisyys-                                 10 §
6172: erot eri rahoitustoimenpiteitä ja niiden ehtoja         Valtioneuvostolla on oikeus vastavakuuksia
6173: soveltaessaan sekä erityisesti pienet ja keskisuu-   vaatimatta mutta muutoin määräämillään eh-
6174: ret yritykset.                                       doilla antaa valtion omavelkaisia takauksia
6175:                                                      yhtiön ottamien kotimaisten ja ulkomaisten
6176:                                                      lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen
6177:                        2§                            vakuudeksi. Tässä tarkoitettuja lainoja saa
6178:                                                      samanaikaisesti olla takaisin maksamatta yh-
6179:   Yhtiön Suomessa toimivalle yritykselle             teensä enintään 6 700 miljoonan markan mää-
6180: myöntämän rahoituksen käyttötarkoitus voi            rä. Ulkomaan rahan määräisen lainan vasta-
6181: olla myös yrityksen ulkomailla tapahtuvan            arvo lasketaan takausta annettaessa voimassa
6182: toiminnan rahoittaminen edellyttäen, että ulko-      olleen Suomen Pankin asianomaiselle valuutal-
6183: mailla tapahtuva toiminta merkittävästi edistää      le noteeraaman keskikurssin mukaan.
6184: yrityksen Suomessa tapahtuvaa tuotannollista
6185: toimintaa ja että varat käytetään:                                         11 §
6186:    1) omistusosuuden hankinnan rahoittami-              Valtioneuvosto antaa määräämillään ehdoil-
6187: seen ulkomailla toimivassa yrityksessä;              la yhtiölle sitoumuksia siitä:
6188: 230793L
6189: 2                         1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 274
6190: 
6191:    1) että valtio maksaa yhtiölle vuosittain                             12 §
6192: korkotukea, jonka laskentaperusteena on yh-
6193: tiön korkotuen maksaruisvuotta edeltävän vuo-         Yhtiön toimielimen jäsen ja varajäsen sekä
6194: den lopussa oleva luottokanta (peruskorkotuk1),    yhtiön palveluksessa oleva voi, sen estämättä
6195: sekä sellaista korkotukea, joka myönnetään         mitä rahoitustoimintalain 26 §:ssä säädetään
6196: peruskorkotuen lisäksi suuruudeltaan alueelli-     salassapitovelvollisuudesta, antaa kauppa- ja
6197: sesti porrastettuna alueiden kehittämisestä an-    teollisuusministeriölle ja sen yrityspalvelun pii-
6198: netun lain 7 §:ssä tarkoitetulla kehitysalueen I   ritoiroistoille sekä Valtiontakuukeskukselle tie-
6199: ja II tukialueelia sekä rakennemuutosalueilla      toja, joita hän on saanut yhtiön asiakkaan tai
6200: (lisäkorkotuki)                                    muun henkilön taloudellisesta asemasta tai
6201:                                                    yksityisestä olosuhteesta, jos tietojen antami-
6202:    Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun        nen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen
6203: luottotappioiden korvaamista koskevan si-          taikka yritystukiasioiden tai takuuasioiden vi-
6204: toumuksen piiriin kuuluvan laina- tai muun         ranomaiskäsittelyn kannalta tarpeellista.
6205: rahoituksen pääomaa saa samanaikaisesti olla
6206: takaisin maksamatta yhteensä enintään 6 000          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6207: miljoonaa markkaa. Mainitussa lainkohdassa         kuuta 199 .
6208: tarkoitetun takaustappioiden korvaamista kos-        Lain 2 §:n 3 momentti on voimassa 31
6209: kevan sitoumuksen piirissä kulloinkin olevien      päivään joulukuuta 1994 ja sitä sovelletaan lain
6210: takausten kohteena olevien lainojen pääoma         voimaantulon jälkeen vuonna 1994 myönnettä-
6211: saa olla yhteensä enintään 500 miljoonaa mark-     vään rahoitukseen.
6212: kaa.
6213: 
6214:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
6215:                              1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 276
6216: 
6217: 
6218: 
6219: 
6220:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi maatalous-
6221:                                   yrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain muuttamisesta
6222: 
6223:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        Eduskunta, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunta
6224: n:o 276 laiksi maatalousyrittäjien sukupolven-      on antanut asiasta mietintönsä n:o 41, on
6225: vaihdoseläkkeestä annetun lain muuttamisesta.       hyväksynyt seuraavan lain:
6226: 
6227: 
6228: 
6229: 
6230:                                               Laki
6231:            maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain muuttamisesta
6232: 
6233:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6234:   muutetaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 anne-
6235: tun lain ( 1317/90) 11 §:n 1 ja 2 kohta, 35 §, 36 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti sekä
6236: 37-39 §,ja
6237:   lisätään 11 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
6238: 
6239:                        11 §                         Mitä tämän lain nojalla annetuissa säännöksis-
6240:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-       sä säädetään maataloussihteeristä, koskee täl-
6241: tyksenä on, että:                                   löin vastaavaa muuta henkilöä tai toimielintä.
6242:    1) luovutettava maatila ei alita maatilan           Tämän lain mukaan kunnan maaseutuelin-
6243: vähimmäiskokoa, jona pidetään kahta hehtaa-         keinoviranomaiselle, maaseutuelinkeinopiirille
6244: ria peltoa;                                         sekä maa- ja metsätalousministeriölle kuulu-
6245:    2) maatila on jatkamiskelpoinen siten, että      vien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan
6246: se täyttää maksuvalmiudelle asetetut vaatimuk-      maakunnassa säädetään asetuksella.
6247: set siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään;
6248: ja                                                                        36 §
6249:                                                       Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on
6250:   Luovuteltavan maatilan         enimmäiskoosta     annettava eläkelaitokselle lausuntonsa siitä:
6251: voidaan säätää asetuksella.
6252:                                                       Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään,
6253:                       35 §                          antaa eläkelaitokselle lausunnon sukupolven-
6254:   Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat          vaihdoseläkkeen saamisen edellytyksistä maa-
6255: maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelin-        seutuelinkeinopiiri niissä tapauksissa, joiden
6256: keinopiirit, kuntien maaseutuelinkeinoviran-        osalta maa- ja metsätalousministeriö on niin
6257: omaiset sekä maatalousyrittäjien eläkelaissa        määrännyt.
6258: tarkoitettu maatalousyrittäjien eläkelaitos, jäl-
6259: jempänä eläkelaitos.                                                      37 §
6260:    Tämän lain mukaan kuntien maaseutuelin-            Jos eläkelaitos katsoo, että kunnan maaseu-
6261: keinoviranomaisille kuuluvista tehtävistä huo-      tuelinkeinoviranomainen tai maaseutuelinkei-
6262: lehtivat maaseutuelinkeinojen hallinnosta kun-      nopiiri on lausunnossaan 36 §:n 1 momentin
6263: nissa annetussa laissa (1558/91) tarkoitetut        1-3 kohdassa tarkoitettujen eläkkeen saami-
6264: monijäseniset toimielimet taikka ne viranhalti-     sen edellytysten tai 4 kohdassa tarkoitetun
6265: jat tai luottamushenkilöt, joiden suoritettaviksi   suhdeluvun osalta soveltanut lakia ilmeisen
6266: sanotun lain mukaiset tehtävät on annettu.          väärin tai että asia on sanotulta osin selvästi
6267: 230708T
6268: 2                          1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 276
6269: 
6270: tulkinnanvarainen, eläkelaitoksen tulee alistaa     suhdelukua, milloin suhdeluku on 1,01 tai sitä
6271: kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen eläke-         suurempi, haetaan muutosta valittamalla maa-
6272: hakemuksesta antama lausunto maaseutuelin-          seutuelinkeinojen valituslautakuntaan 30 päi-
6273: keinopiirille ja vastaavasti maaseutuelinkeino-     vän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.
6274: piirin lausunto maa- ja metsätalousministeriöl-     Valitus voidaan määräajan kuluessa toimittaa
6275: le.                                                 myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle
6276:     Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja va-     tai, milloin kysymyksessä on maaseutuelinkei-
6277: kuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkai-    nopiirin ratkaisu, myös maaseutuelinkeinopii-
6278: sussaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomai-          rille. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen
6279: sen, maaseutuelinkeinopiirin tai maa- ja metsä-     tai maaseutuelinkeinopiirin tulee tällöin toimit-
6280: talousministeriön lausunnosta siltä osin kuin se    taa valitus lausuntonsa ohella maaseutuelinkei-
6281: koskee 36 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa tar-          nojen valituslautakunnalle.
6282: koitettuja edellytyksiä tai 4 kohdassa tarkoitet-       Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan 1
6283: tua suhdelukua.                                     momentissa tarkoitetussa asiassa antamaan rat-
6284:                                                     kaisuun haetaan muutosta siinä järjestyksessä
6285:                       38 §                          kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
6286:    Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ja          tussa laissa (154/50) säädetään.
6287: maaseutuelinkeinopiirin tehtävänä on eläkelai-
6288:                                                         Muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitet-
6289: toksen ohella valvoa, että sukupolvenvaih-
6290:                                                     tuun kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen,
6291: doseläkkeen saaja pidättäytyy tässä laissa edel-
6292:                                                     maaseutuelinkeinopiirin tai maa- ja metsäta-
6293: lytetyllä tavalla maatalouden, ammattimaisen
6294:                                                     lousministeriön tämän lain nojalla antamaan
6295: kalastuksen ja poronhoidon harjoittamisesta ja
6296:                                                     ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla.
6297: että jatkaja täyttää 10 §:n 1 momentin 3 koh-
6298: dassa tarkoitetun jatkamissitoumuksensa.
6299:                                                        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6300:                       39 §                          kuuta 1994.
6301:   Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ja              Tämän lain 11 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtaa
6302: maaseutuelinkeinopiirin lausuntoon sisältyvään      sovelletaan, jos maatilan luovutus tapahtuu tai,
6303: ratkaisuun, jonka mukaan 36 §:n 1 momentin          kun eläke perustuu maatalousyrittäjien suku-
6304: 1-3 kohdassa tarkoitettuja eläkkeen saamisen        polvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 18 §:ään,
6305: edellytyksiä ei ole olemassa, samoin kuin rat-      siinä tarkoitettu ehdollinen päätös annetaan
6306: kaisuun, joka koskee 4 kohdassa tarkoitettua        tämän lain tultua voimaan.
6307: 
6308:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
6309:                             1993 vp -     Eduskunnan vastaus -   HE 277
6310: 
6311: 
6312: 
6313: 
6314:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi siviilipalvelus-
6315:                                  lain muuttamisesta
6316: 
6317:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        nut asiasta mietintönsä n:o 11, on hyväksynyt
6318: n:o 277 laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta.   seuraavan lain:
6319: Eduskunta, jolle työasiainvaliokunta on anta-
6320: 
6321: 
6322: 
6323: 
6324:                                                Laki
6325:                                   siviilipalveluslain muuttamisesta
6326: 
6327:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6328:   kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun siviilipalveluslain (1723/91) 8 §:n 1 ja 2
6329: momentti, 48 §:n 2 momentti ja 57 §,
6330:   muutetaan 6 §:n 2 momentti, 7 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §:n 1 ja 2
6331: momentti, 16 §, 20 §:n 2 momentin 2 kohta, 21 §, 29 §:n 2 momentti, 35 §:n 1 momentti, 36 ja 40 §,
6332: 44 §:n 1 momentti, 45 §:n otsikko ja 1 momentti, 46 §, 47 §:n 3 momentti, 49 §:n 1 momentin
6333: johdantokappale, 50 §:n 2 momentti, 51 §:n 1 momentin 2 kohta, 52, 53 ja 54§, 56 §:n 1 momentti,
6334: 59 §:n 1 ja 3 momentti, 61 §ja 65 §:n 2 momentti,
6335:   sellaisena kuin niistä on 61 §osittain muutettuna 27 toukokuuta 1992 annetulla lailla (456/92),
6336: sekä
6337:   lisätään 4 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 4 momentiksi, 45 §:ään
6338: uusi 4 ja 5 momentti ja lakiin uusi 64 a § seuraavasti:
6339:                        4§                           kutsunnassa kutsuntalautakunnalle sekä asevel-
6340:            Siviilipalvelusviranomaiset              vollisen ollessa palveluksessa joukko-osaston
6341:                                                     komentajalle ja muulloin kutsuntojen jälkeen
6342:                                                     siviilipalveluskeskukselle tai sotilasläänin esi-
6343:    Siviilipalveluskeskus huolehtii työministeriön   kunnalle. Hakemukseen, jonka lomakkeen kaa-
6344: alaisuudessa viranomaisasemassa siviilipalve-       van vahvistaa työministeriö, tulee liittää vakuu-
6345: luksen toimeenpanosta ja siviilipalvelusvelvol-     tus 1 §:ssä tarkoitetuista vakaumukseen perus-
6346: listen valvonnasta. Keskuksia voi olla yksi tai     tuvista vakavista omantunnonsyistä.
6347: useampi.
6348:    Jos keskuksia on useampi kuin yksi, niiden                              7§
6349: toimivalta määräytyy siten kuin asetuksella
6350:                                                            Siviilipalvelushakemuksen käsittely
6351: säädetään.
6352:                                                        Hakemus on käsiteltävä viipymättä. Kutsun-
6353:                                                     talautakunnan tai sotilasläänin esikunnan on
6354:                        6§                           hyväksyttävä hakemus, jos se täyttää 6 §:ssä
6355:           Siviilipalvelukseen hakeminen             asetetut vaatimukset. Joukko-osaston komen-
6356:                                                     tajan on toimitettava hänelle annettu hakemus
6357:                                                     hyväksymistä varten sotilasläänin esikunnalle.
6358:   Hakemus siviilipalvelukseen on toimitettava
6359: 230744H
6360: 2                              1993 vp -   Eduskunnan vastaus -      HE 277
6361: 
6362:    Kutsuntalautakunnan tai sotilasläänin esi-          palvelusasioita käsittelevä henkilöstö toimivat
6363: kunnan on viipymättä ilmoitettava siviilipalve-        näissä tehtävissään virkavastuulla.
6364: luskeskukselle siviilipalvelushakemuksen hy-             Siviilipalvelus suoritetaan Suomessa lukuun
6365: väksymisestä.                                          ottamatta mahdollisia lyhyehköja komennus-
6366:                                                        matkoja ulkomaille.
6367:                         10 §                                                  20 §
6368:     Vapauttaminen terveydellisellä perusteella             Siviilipalvelusmiehen ylläpito ja etuudet
6369:    Siviilipalveluskeskus voi osoittamansa lääkä-
6370: rin lausunnon perusteella vapauttaa siviilipal-           Päivärahaa ei suoriteta niiltä täysiitä vuo-
6371: veluksen suorittamisesta kokonaan tai määrä-           rokausilta, jonka palvelusvelvollinen on:
6372: ajaksi palvelusvelvollisen, jolla ei ole siviilipal-
6373: veluksen suorittamiseksi tarpeellisia ruumiillisia        2) 14 §:n 2 momentissa tarkoitetulla lomalla
6374: tai henkisiä edellytyksiä taikka joka ruumiin-         siltä osin kuin lomaa ei lueta palvelusajaksi;
6375: vamman tai sairauden vuoksi ei voi suorittaa
6376: siviilipalvelusta.
6377:    Siviilipalveluskeskus määrää määräajaksi va-                                21 §
6378: pautetun uudelleen lääkärintarkastukseen.                     Siviilipalvelusmiehen velvollisuudet
6379:                                                           Siviilipalvelusmies on velvollinen suoritta-
6380:                                                        maan tunnollisesti hänelle määrätyt palvelus-
6381:                         11 §                           tehtävät sekä noudattamaan työministeriön,
6382:                                                        siviilipalveluskeskuksen ja palveluspaikan anta-
6383:     Vapauttaminen ulkomaan kansalaisuuden              mia, siviilipalveluksen järjestämiseksi ja suorit-
6384:                  perusteella                           tamiseksi tarpeellisia määräyksiä.
6385:    Siviilipalveluskeskus voi hakemuksesta va-
6386: pauttaa kokonaan tai osittain siviilipalveluksen                             29 §
6387: suorittamisesta siviilipalvelusvelvollisen Suo-                       Ehdonalainen vapaus
6388: men kansalaisen, jolla on ollut tai jolla Suomen
6389: kansalaisuuden lisäksi on toisen valtion kansa-
6390: laisuus ja joka on suorittanut toisessa valtiossa         Ehdonalaisessa vapaudessa olevan siviilipal-
6391: siviilipalvelusta tai varusmiespalvelusta vastaa-      velusmiehen koeaika on jäljellä oleva palvelus-
6392: vaa palvelusta.                                        aika. Jäljellä olevan palvelusajan määrää sivii-
6393:    Siviilipalveluskeskus voi erityisestä syystä ha-    lipalveluskeskus saatuaan vankilanjohtajalta
6394: kemuksesta vapauttaa siviilipalveluksen suorit-        tiedon suoritetusta rangaistuksesta. Ellei erityi-
6395: tamisesta siviilipalvelusvelvollisen Suomen kan-       siä syitä ole, häntä ei määrätä valvontaan.
6396: salaisen, jolla on myös toisen valtion kansalai-       Ehdonalainen vapaus voidaan julistaa menete-
6397: suus ja jonka varsinainen asunto ja koti ei ole        tyksi, jos siviilipalvelusmies syyllistyy siviilipal-
6398: Suomessa, jos hänellä ei ole tosiasiallisia siteitä    velusrikokseen.
6399: Suomeen.
6400:                                                                              35 §
6401:                                                                   Rikosilmoituksen tekeminen
6402:                         16 §
6403:                                                           Rikosilmoituksen siviilipalvelusrikoksesta te-
6404:          Siviilipalveluksen järjestäminen              kee siviilipalveluskeskus tai palveluspaikka si-
6405:                                                        viilipalvelusvelvollisen kotipaikan tai palvelus-
6406:    Siviilipalveluskeskus ja palveluspaikka sopi-       paikan sijaintipaikkakunnan poliisille.
6407: vat kirjallisesti työministeriön kanssa siviilipal-
6408: veluksen järjestämisestä. Sopimukseen on sisäl-
6409: lytettävä tieto 19 §:ssä tarkoitetusta palvelus-                              36 §
6410: paikassa siviilipalvelusasioista vastaavasta hen-                 Uusi palveluspaikkamääräys
6411: kilöstä.
6412:    Siviilipalveluskeskuksen päällikkö ja siviili-        Jos siviilipalvelusvelvollista, jota vastaan on
6413:                                1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 277                              3
6414: 
6415: tehty rikosilmoitus siviilipalvelusrikoksesta, ei      kaumuksestaan, perhesuhteistaan sekä sosiaali-
6416: tuomita vankeusrangaistukseen, siviilipalvelus-        sesta ja taloudellisesta tilanteestaan.
6417: keskuksen on määrättävä siviilipalvelusvelvol-            Jos toiminta siviilipalveluskeskuksena päät-
6418: linen uudelleen palvelukseen. Aika, jonka hän          tyy, siviilipalvelusmiesrekisteri on luovutettava
6419: on asian tutkimusten vuoksi ollut vapautensa           työministeriölle, joka voi luovuttaa sen uudelle
6420: menettäneenä, luetaan tällöin hänen palve-             siviilipalveluskeskukselle.
6421: lusajakseen siten, että yksi päivä vapaudenme-
6422: netystä vastaa kahta päivää siviilipalveluksessa.                              46 §
6423:                                                        Siviilipalvelusmiesrekisterin tietojen kokoaminen
6424:                                                                         ja säilyttäminen
6425:                        40§
6426:          Täydennyspalveluksen lykkäys                     Asevelvollisen on merkittävä 6 §:ssä tarkoi-
6427:                                                        tettuun hakemukseensa 45 §:n 2 momentin
6428:    Siviilipalveluskeskus voi antaa täydennyspal-       l-5 kohdassa tarkoitetut tiedot ja palveluksen
6429: velusvelvolliselle lykkäystä palveluksen suorit-       suorittamista koskevat toivomuksensa. Sotilas-
6430: tamisesta. Lykkäystä voidaan antaa palvelus-           läänin esikunta toimittaa uudesta siviilipalve-
6431: velvolliselle, jolle lykkäys perhe- tai taloudellis-   lusvelvollisesta 7 §:n 3 momentissa tarkoitetus-
6432: ten olojen taikka ammatin tai elinkeinon har-          sa ilmoituksessa siviilipalveluskeskukseen jäl-
6433: joittamiseen liittyvien syiden vuoksi on erittäin      jennöksen hakemuksesta, tiedon hänen palve-
6434: tarpeellinen. Lykkäystä voidaan antaa myös             luskelpoisuudestaan ja palvelusaikaan vaikutta-
6435: palvelusvelvolliselle, joka valmistuu toimeen tai      vat tiedot. Vastaavasti keskus toimittaa varus-
6436: ammattiin taikka opiskelee ja jonka kehitys            miespalvelukseen siirtyvästä 45 §:n 2 momentin
6437: tuntuvasti kärsisi ilman lykkäystä. Lisäksi lyk-       1-7 kohdassa tarkoitetut tiedot sotilasläänin
6438: käystä voidaan antaa erityisestä syystä, jos           esikunnalle.
6439: osallistuminen palvelustilaisuuteen aiheuttaisi           Siviilipalvelusvelvollista koskevat tiedot pois-
6440: hänen työnantajalleen olennaista haittaa tai           tetaan rekisteristä viimeistään sen vuoden lo-
6441: vahinkoa.                                              pussa, jona hän täyttää 50 vuotta. Henkilö-
6442:                                                        kortti ja lääkärintarkastuskortti, joiden säilyt-
6443:                         44§                            tämisestä säädetään asetuksella, siirretään täl-
6444:                                                        löin sotilasläänin esikunnalle.
6445:                  Muut säännökset                          Siviilipalveluskeskuksen rekisterinpito ei ai-
6446:   Täydennyspalveluksessa noudatetaan sovel-            heuta muutosta siihen, mitä sotilasläänien esi-
6447: tuvin osin, mitä 1 ja 4-7 §:ssä, 9 §:n l ja 2          kuntien rekisterinpidosta on säädetty.
6448: momentissa, l 0, 11 ja 13 sekä 15-22 §:ssä,
6449: 23 §:n 1 momentissa, 24 ja 25 §:ssä, 26 §:n 3                                 47 §
6450: momentissa sekä 34 ja 35 §:ssä säädetään.              Siviilipalvelusmiehen henkilökortti ja lääkärin-
6451:                                                                          tarkastuskortti
6452: 
6453:                                                           Siviilipalveluskeskus merkitsee siviilipalvelus-
6454:                         45 §                           velvollisesta henkilökorttiin l momentin l-5
6455:                                                        kohdassa tarkoitetut tiedot. Palveluspaikan on
6456:             Siviilipalvelusmiesrekisteri               huolehdittava 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen
6457:   Siviilipalveluskeskus pitää alaisuudessaan           tietojen merkitsemisestä henkilökorttiin. Siviili-
6458: olevista siviilipalvelus- ja täydennyspalvelusvel-     palvelusmiehen siirtyessä palveluspaikasta toi-
6459: vollisista rekisteriä, joka sisältää heidän val-       seen sinne siirretään myös henkilökortti ja
6460: vontaosa ja palveluksensa järjestämiseksi tar-         lääkärintarkastuskortti, jotka toimitetaan kes-
6461: peelliset tiedot.                                      kukseen siviilipalvelusmiehen kotiuduttua.
6462: 
6463:    Siviilipalveluskeskuksen rekisteriin voi lisäksi                           49§
6464: sisältyä palvelusvelvollisen palveluksen alka-                      Oikeus tietojen saantiin
6465: misajankohdan ja siviilipalveluslaitoksen mää-
6466: räämiseksi välttämättömiä tietoja hänen va-               Siviilipalveluskeskuksella on oikeus saada
6467: 4                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -HE 277
6468: 
6469: sen lisäksi, mitä edellä säädetään, alaisuudes-       miehelle tiedoksi. Keskuksen on t01m1tettava
6470: saan olevasta palvelusvelvollisesta:                  viipymättä valituskirjelmä ja siihen liittyvät
6471:                                                       asiakirjat sekä lausuntonsa asiasta lääninoikeu-
6472:                                                       teen. Valitus on käsiteltävä kiireellisesti. Valitus
6473:                        50§                            ei estä päätöksen täytäntöönpanoa.
6474:               Asiakirjojen julkisuus                     Jollei tässä laissa muutoin säädetä, siviilipal-
6475:                                                       veluskeskuksen päätökseen voidaan hakea
6476:                                                       muutosta valittamalla siihen lääninoikeuteen,
6477:    Työministeriön, siviilipalveluskeskuksen ja        jonka tuomiopiirissä keskus sijaitsee. Valitus-
6478: palveluspaikan tehtäviä suorittavat henkilöt          kirjelmä on toimitettava lääninoikeuteen 30
6479: eivät, jollei 51 §:stä muuta johdu, saa ilman         päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on
6480: palvelusvelvollisen suostumusta ilmaista hänen        annettu tiedoksi siviilipalvelusvelvolliselle. Lyk-
6481: terveydentilaansa, taloudellista tai sosiaalista      käys- ja vapauttamispäätöksestä tehty valitus ei
6482: asemaansa taikka vakaumustaan kuvaavia eikä           estä palveluksen alkamista.
6483: muita hänen henkilökohtaisia olojaan koskevia
6484: tietoja.                                                                 54§
6485:                                                           Muutoksenhaku siviilipalveluskeskuksen
6486:                        51 §                                           päätökseen
6487:              Tietojen luovuttaminen
6488:                                                          Siviilipalvelusvelvollisen on siviilipalveluskes-
6489:   Tässä luvussa tarkoitettuja henkilötietoja an-      kuksen päätöstä koskevaan muutoksenhake-
6490: netaan tai luovutetaan:                               mukseensa sisällytettävä vaatimus siitä, miten
6491:                                                       päätöstä olisi muutettava, ja vaatimuksen pe-
6492:    2) työministeriölle, siviilipalveluskeskukselle,   rusteet. Hakemukseen on liitettävä jäljennös
6493: palveluspaikoille ja sotilasläänien esikunnille       siviilipalveluskeskuksen päätöksestä ja selvitys
6494: tämän lain mukaisesti ja asevelvollisuuslain          sen tiedoksisaannin ajankohdasta.
6495: soveltamisesta annetun asetuksen (63/51) 12
6496: luvussa tarkoitetun liikekannallepanon johdos-                            56§
6497: ta; sekä                                                   Muutoksenhaku tietojen luovuttamista
6498:                                                                  koskevaan päätökseen
6499:                     52§                                 Jos siviilipalveluskeskus tai palveluspaikka
6500: Muutoksenhaku kutsunta/autakunnan tai sotilas-        on kieltäytynyt luovuttamasta tietoja siviilipal-
6501:         läänin esikunnan päätökseen                   velusmiesrekisteristään, tiedon pyytäjä voi ha-
6502:                                                       kea päätökseen muutosta valittamalla työmi-
6503:    Muutoksen hakemisesta kutsuotalautakun-            nisteriöön. Valituskirjelmä on toimitettava mi-
6504: nan tai sotilasläänin esikunnan 7 §:ssä tarkoi-       nisteriöön 30 päivän kuluessa siitä päivästä,
6505: tettua hakemusta koskevaan päätökseen on              jona päätös on annettu tiedon pyytäjälle tie-
6506: voimassa, mitä asevelvollisuuslaissa on säädet-       doksi.
6507: ty muutoksen hakemisesta kutsuotalautakun-
6508: nan tai sotilasläänin esikunnan asevelvollisuus-
6509: asiassa tekemän päätöksen johdosta.                                          59§
6510:                                                           Siirtyminen asevelvollisuuslain mukaiseen
6511:                    53§                                                  palvelukseen
6512:     Muutoksenhaku siviilipalveluskeskuksen
6513:                 päätökseen                               Siviilipalvelusvelvollisen, joka haluaa suorit-
6514:                                                       taa asevelvollisuuslain mukaista palvelusta, on
6515:    Edellä 8 §:ssä tarkoitettuun siviilipalveluslai-   haettava tätä kirjallisesti siviilipalveluskeskuk-
6516: tosta koskevaan siviilipalveluskeskuksen pää-         selta. Hakemus on viipymättä hyväksyttävä,
6517: tökseen voidaan hakea muutosta valittamalla           jos siinä ilmoitetaan, ettei 1 §:ssä tarkoitettu
6518: siihen lääninoikeuteen, jonka tuomiopiirissä          vakaumus enää estä asevelvollisuuslain mukai-
6519: keskus sijaitsee. Valituskirjelmä on toimitettava     sen palveluksen suorittamista. Hakemusta ei
6520: keskukseen seitsemän päivän kuluessa siitä            saa tehdä enää siviilipalveluksen alettua.
6521: päivästä, jona päätös on annettu siviilipalvelus-
6522:                                1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 277                             5
6523: 
6524:    Siviilipalveluskeskuksen on viipymättä ilmoi-                             64 a §
6525: tettava hakemuksen hyväksymisestä sotilaslää-                Julkisista hankinnoista annetun lain
6526: nin esikunnalle.                                                         soveltaminen
6527:                         61 §                             Palvelujen ostoon siviilipalveluskeskukselta
6528:                                                        ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua
6529:  Palvelusaika siirryttäessä varusmiespalveluk-         lakia (1505/92).
6530:             sesta siviilipalvelukseen
6531:                                                                           65 §
6532:    Siviilipalveluskeskus määrää varusmiespalve-
6533:                                                             Tarkemmat säännökset ja määräykset
6534: luksesta siviilipalvelukseen siirtyvän jäljellä ole-
6535: van siviilipalvelusajan siten, että siviilipalvelus-
6536: lain mukaisesta kokonaispalvelusajasta vähen-            Työministeriö voi antaa tarvittaessa siviili-
6537: netään ylöspäin pyöristettynä luku, joka saa-          palveluskeskukselle, palveluspaikoille ja siviili-
6538: daan, kun jo palveltujen varusmiespalveluspäi-         palvelusvelvollisille määräyksiä siviilipalveluk-
6539: vien määrä kerrotaan suhdeluvulla, joka saa-           sen järjestämisestä ja suorittamisesta.
6540: daan jakamalla siviilipalveluslain mukainen
6541: siviilipalvelusaika asianomaiselle asevelvolli-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6542: suuslain perusteella määräytyneellä palvelus-          kuuta 1994.
6543: ajalla.                                                   Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
6544:    Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske            ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
6545: täydennyspalveluvelvollista.                           toimenpiteisiin.
6546: 
6547:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
6548:                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 278
6549: 
6550: 
6551: 
6552: 
6553:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi entisen Jugo-
6554:                                 slavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen tuo-
6555:                                 mioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeus-
6556:                                 avusta
6557:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys     jolle lakivaliokunta on antanut asiasta mietin-
6558: n:o 278 laiksi entisen Jugoslavian alueella       tönsä n:o 27, on valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n
6559: tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen       1 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hy-
6560: tuomioistuimen toimivallasta ja tuomiois-         väksynyt seuraavan lain:
6561: tuimelle annettavasta oikeusavusta. Eduskunta,
6562: 
6563: 
6564: 
6565: 
6566:                                              Laki
6567: entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja
6568:                             tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta
6569: 
6570:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentissa
6571: määrätyllä tavalla, säädetään:
6572:                       1§                                                 2§
6573:               Lain soveltamisala                   Oikeusministeriön tehtävät yhteistoiminnassa ja
6574:                                                                oikeusapua annettaessa
6575:   Entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia
6576: käsittelevän kansainvälisen tuomioistuimen (so-       Oikeusministeriö ottaa vastaan sotarikostuo-
6577: tarikostuomioistuin) perustamista koskevaan        mioistuimen tekemät pyynnöt ja ilmoitukset,
6578: Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneu-        jotka koskevat sotarikostuomioistuimen toimi-
6579: voston päätöslauselmaan 827 (1993) ja päätös-      valtaan kuuluvan rikosasian käsittelyä, mu-
6580: lauselmalla hyväksyttyyn sotarikostuomioistui-     kaan luettuna pyynnöt rikoksen johdosta ta-
6581: men perussääntöön perustuvien velvoitusten         pahtuvasta luovuttamisesta ja sotarikostuomio-
6582: täyttämiseksi tässä laissa säädetään:              istuimen antamien päätösten täytäntöönpanos-
6583:    1) sotarikostuomioistuimen ja Suomen tuo-       ta, sekä huolehtii joko itse tai toimivaltaisten
6584: mioistuinten toimivallasta;                        tuomioistuimien taikka muiden toimivaltaisten
6585:    2) sotarikostuomioistuimen päätösten tun-       viranomaisten välityksellä pyyntöjen toimeen-
6586: nustamisesta ja täytäntöönpanosta Suomessa;        panosta.
6587:    3) rikoksen johdosta tapahtuvasta luovutta-        Sotarikostuomioistuimelle lähetettävät vas-
6588: misesta sotarikostuomioistuimen toimivaltaan       taukset, selvitykset ja ilmoitukset toimitetaan
6589: kuuluvassa asiassa; sekä                           oikeusministeriön välityksellä myös silloin, kun
6590:    4) muusta kansainvälisestä oikeusavusta ja      oikeusministeriö ei itse ole huolehtinut pyyn-
6591: yhteistoiminnasta sotarikostuomioistuimen ja       nön toimeenpanosta, jollei pyynnöstä muuta
6592: Suomen tuomioistuinten sekä muiden toimival-       johdu.
6593: taisten viranomaisten kesken.                         Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä
6594: 2309061
6595: 2                          1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 278
6596: 
6597: sotarikostuomioistuinta pitämästä suoraan yh-       ma vastaaja tai rikoksesta epäilty voidaan
6598: teyttä Suomen toimivaltaisiin viranomaisiin         Suomen alueen kautta tapahtuvan kauttakulun
6599: taikka yhteydenpitoa diplomaattista tietä tai       turvaamiseksi ottaa säilöön siten kuin rikoksen
6600: kansainvälisen rikospoliisijärjestön (Interpol)     johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun
6601: välityksellä.                                       lain 19 ja 20 §:ssä säädetään.
6602:                        3§                                                  6§
6603: Sotarikostuomioistuimen ja Suomen tuomiois-
6604: tuinten toimivalta sekä sotarikostuomioistuimen        Tiedoksianto, todistelu ja muu oikeusapu
6605:           päätösten sitovuus Suomessa                  Suomen tuomioistuimet ja muut toimivaltai-
6606:    Rikosasiat, jotka koskevat entisen Jugosla-      set viranomaiset ovat velvolliset antamaan so-
6607: vian alueella 31 päivän joulukuuta 1990 jälkeen     tarikostuomioistuimen pyytämää oikeusapua
6608: tehtyjä, sotarikostuomioistuimen perussäännön       kutsujen, haasteiden, päätösten ja muiden asia-
6609: 2-5 artiklassa tarkoitettuja törkeitä rikoksia      kirjojen tiedoksiannossa, todistajien ja asian-
6610: sodan uhrien suojelemisesta tehtyjä vuoden          tuntijoiden kuulemisessa sekä muiden todistei-
6611: 1949 Geneven yleissopimuksia (SopS 7 ja 8/55)       den hankkimisessa samoin kuin antamaan
6612: vastaan, sodan lakien ja tapojen loukkauksia        muuta oikeusapua sotarikostuomioistuimen
6613: sekä joukkotuhontaa ja rikoksia ihmisyyttä          toimivaltaan kuuluvan rikosasian käsittelyä
6614: vastaan, kuuluvat sotarikostuomioistuimen toi-      varten.
6615: mivaltaan siten kuin perussäännön 6-10 ar-             Oikeusapua on annettava noudattaen sovel-
6616: tiklassa määrätään.                                 tuvin osin kansainvälisestä oikeusavusta rikos-
6617:    Asiaa, joka on vireillä sotarikostuomiois-       asioissa annetussa laissa ( 1 ) säädettyä me-
6618: tuimessa tai josta sotarikostuomioistuin on         nettelyä, jollei pyynnöstä muuta johdu. Oi-
6619: antanut päätöksen, ei saa tutkia Suomen tuo-        keusapua annettaessa voidaan käyttää pakko-
6620: mioistuimessa.                                      keinoja siten kuin pakkokeinolaissa (450/87)
6621:    Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan       säädetään.
6622: estä Suomen tuomioistuinta tutkimasta rikos-
6623: asiaa Suomen lain mukaisesti ja noudattaen                               7§
6624: Suomen laissa säädettyä menettelyä, jollei so-      Todisteiden hankkiminen ja tutkimusten toi-
6625: tarikostuomioistuin ennen asian vireilletuloa tai             meenpano Suomen alueella
6626: sen jälkeen ole perussäännön 9 artiklan 2
6627: kappaleen mukaisesti ilmoittanut pidättävänsä          Sotarikostuomioistuimella on oikeus Suomen
6628: itselleen asiassa yksinomaista toimivaltaa.         alueella kuulla rikoksesta epäiltyjä, todistajia ja
6629:                                                     rikoksen uhreja, panna toimeen tutkimuksia ja
6630:                      4§                             selvityksiä sekä saada tätä varten oikeusapua
6631:        Luovuttaminen rikoksen johdosta              Suomen tuomioistuimitta ja muilta toimivaltai-
6632:                                                     silta viranomaisilta siten kuin 6 §:ssä säädetään.
6633:    Suomessa oleva henkilö, jonka epäillään
6634: syyllistyneen 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun
6635: rikokseen tai jonka sotarikostuomioistuin on                                8§
6636: tuominnut vapausrangaistukseen, on sotarikos-           Todistajan ja asiantuntijan velvollisuudet
6637: tuomioistuimen pyynnöstä luovutettava sotari-
6638: kostuomioistuimelle siten kuin pyynnössä on            Todistaja tai asiantuntija, jolle on Suomessa
6639: esitetty.                                           annettu tiedoksi sotarikostuomioistuimen kut-
6640:    Luovuttamisessa noudatettavasta menettelys-      su saapua kuultavaksi sotarikostuomiois-
6641: tä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä        tuimessa, on velvollinen noudattamaan kutsua.
6642: rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamises-          Jos sotarikostuomioistuimeen 1 momentin
6643: ta annetussa laissa (456/70) säädetään.             mukaisesti kuultavaksi kutsuttu todistaja jää
6644:                                                     ilman laillista estettä tuomioistuimeen saapu-
6645:                       5§                            matta, poistuu luvatta taikka kieltäytyy vanno-
6646:     Säilöönotto kauttakulun turvaamiseksi           masta todistajanvalaa tai antamasta todistajan-
6647:                                                     vakuutusta taikka kieltäytyy todistamasta tai
6648:   Sotarikostuomioistuimen vieraasta valtiosta       kysymykseen vastaamasta, hänet on tuomitta-
6649: sotarikostuomioistuimessa kuultavaksi kutsu-        va sakkoon ja tarvittaessa määrättävä uh-
6650:                              1993 vp -   Eduskunnan vastaus -HE 278                                3
6651: 
6652: kasakolla tai vankeudella täyttämään velvolli-       desta eräissä tapauksissa annetussa laissa
6653: suutensa siten kuin oikeudenkäymiskaaren 17          ( 1 ) säädetään. Sotarikostuomioistuimen
6654: luvun 36 ja 37 §:ssä säädetään.                      kutsuma vastaaja ja rikoksesta epäilty voidaan
6655:    Todistaja tai asiantuntija, joka sotarikostuo-    kuitenkin ottaa säilöön siten kuin 5 §:ssä sää-
6656: mioistuimessa kuultaessa on antanut perättö-         detään.
6657: män lausuman tai ilman laillista syytä salannut        Oikeus vapaaseen kauttakulkuun ja koske-
6658: jotain, joka hänen tietensä olisi asiaa valaissut,   mattomuuteen on voimassa sen ajan, joka
6659: on tuomittava rangaistukseen perättömästä            kauttakulun asianmukaisen järjestämisen kan-
6660: lausumasta siten kuin rikoslain 17 luvun 1 §:ssä     nalta on tarpeen.
6661: säädetään.
6662:    Todistajan tai asiantuntijan niskoittelua tai
6663: perättömän lausuman antamista koskevan
6664: asian panee sotarikostuomioistuimen ilmoituk-                              II §
6665: sesta ja oikeusministeriön määräyksestä vireille     Vapausrangaistuksen täytäntöönpano Suomessa
6666: virallinen syyttäjä syytetyn asuin-, oleskelu- tai
6667: tapaamispaikkakunnan tuomioistuimessa.                  Sotarikostuomioistuimen määräämä vapau-
6668:                                                      denmenetystä tarkoittava seuraamus on sotari-
6669:                                                      kostuomioistuimen pyynnöstä pantava täytän-
6670:                       9§                             töön Suomessa siten kuin kansainvälisestä yh-
6671:              Ennakon suorittaminen                   teistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seu-
6672:                                                      raamusten täytäntöönpanossa annetussa laissa
6673:    Todistajalie tai asiantuntijalle, joka on Suo-    (21/87) säädetään. Seuraamuksen täytäntöön-
6674: mesta kutsuttu kuultavaksi sotarikostuomiois-        panoon ei sovelleta, mitä täytäntöönpanon
6675: tuimeen, on pyynnöstä suoritettava ennakkoa          edellytyksistä sanotun lain 3 §:ssä säädetään.
6676: noudattaen soveltuvilta osin, mitä valtion va-          Seuraamuksen täytäntöönpano määrätään
6677: roista maksettavista todistelukustannuksista         tapahtuvaksi antamalla tarpeelliset määräykset
6678: annetussa laissa (666/72) ennakosta säädetään.       täytäntöönpanosta (täytäntöönpanon jatkami-
6679:    Ennakon suorittamista koskeva pyyntö on           nen) siten kuin 1 momentissa tarkoitetun lain
6680: tehtävä sille käräjäoikeudelle, joka on huoleh-      7 §:ssä säädetään.
6681: tinut kutsun tiedoksiannosta todistajalle tai           Tuomitun armahtamisesta ja ehdonalaiseen
6682: asiantuntijalle. Ennakon myöntämisestä päät-         vapauteen päästämisestä päättää sotarikostuo-
6683: tää oikeusministeriö käräjäoikeuden esitykses-       mioistuin siten kuin perussäännön 28 artiklassa
6684: tä.                                                  määrätään.
6685:    Suoritettu ennakko voidaan periä takaisin
6686: ainoastaan todistajalta tai asiantuntijalta, joka
6687: jää tuomioistuimeen saapumatta taikka muu-
6688: toin jättää täyttämättä sen, jota varten hänet                             12 §
6689: on kutsuttu kuultavaksi. Ennakon takaisinpe-           Omaisuuden ja rikoksen tuottaman hyödyn
6690: rinnästä päättää 2 momentissa tarkoitettu kä-                       palauttaminen
6691: räjäoikeus oikeusministeriön esityksestä.
6692:                                                         Sotarikostuomioistuimen päätös omaisuuden
6693:                                                      ja rikoksen tuottaman hyödyn tuomitsemisesta
6694:                        10§                           menetetyksija palauttamisesta on pantava Suo-
6695:       Kuu/tavien koskemattomuus ja vapaa             messa täytäntöön noudattaen soveltuvin osin,
6696:                   kauttakulku                        mitä kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden
6697:                                                      rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöön-
6698:    T odistajalla, asiantuntijana ja asianosaisella   panossa annetussa laissa säädetään. Seuraa-
6699: sekä muulla henkilöllä, jonka sotarikostuomio-       muksen täytäntöönpanoon ei sovelleta, mitä
6700: istuin on kutsunut vieraasta valtiosta kuulta-       täytäntöönpanon edellytyksistä sanotun lain
6701: vaksi sotarikostuomioistuimessa, on Suomen           3 §:ssä säädetään.
6702: alueella oikeus vapaaseen kauttakulkuun ja              Omaisuus ja rikoksen tuottama hyöty on
6703: oikeus koskemattomuuteen noudattaen sovel-           oikeusministeriön määräyksestä palautettava
6704: tuvin osin, mitä oikeudenkäyntiin ja esitutkin-      siten kuin sotarikostuomioistuimen pyynnössä
6705: taan osallistuvien henkilöiden koskemattomuu-        on esitetty.
6706: 4                         1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 278
6707: 
6708:                    13 §                                               14 §
6709:             Tarkemmat säännökset
6710:                                                                  Voimaantulo
6711:   Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
6712: sesta ja täytäntöönpanosta annetaan tarvittaes-     Tämä laki tulee voimaan    päivänä
6713: sa asetuksella.                                   kuuta 19 .
6714: 
6715:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
6716:                            1993 vp -     Eduskunnan vastaus -HE 279
6717: 
6718: 
6719: 
6720: 
6721:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi verotuslain,
6722:                                  ennakkoperintälain, veronkantolain sekä veron viivästyskorosta ja
6723:                                  jäämämaksusta annetun lain muuttamisesta
6724: 
6725:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         mahdollisuudet suorittaa valtion maille perus-
6726: n:o 279 laeiksi verotuslain, ennakkoperintälain,     tettujen luonnonsuojelualueiden aiheuttamista
6727: veronkantolain sekä veron viivästyskorosta ja        verotulomuutoksista asianomaisille kunnille
6728: jäämämaksusta annetun lain muuttamisesta.            korvaus valtion varoista verojärjestelmien ul-
6729: Eduskunnalle on valtiovarainvaliokunta anta-         kopuolisena eränä.
6730: nut asiasta mietintönsä n:o 79.
6731:    Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää       Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
6732: 
6733: 
6734:                                                Laki
6735:                                        verotuslain muuttamisesta
6736: 
6737:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6738:   kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 3 aja 104 a §,
6739:    sellaisina kuin ne ovat, 3 a § 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (672/76) ja 104 a § 30
6740: päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa ( 1548/92), sekä
6741:    muutetaan 104, 106 ja l 07 § sekä 108 §:n 1 ja 2 momentti,
6742:    sellaisina kuin niistä ovat 104 § mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa, 107 §
6743: ja 108 §:n 1 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1339/90) ja 108 §:n 2 momentti
6744: 13 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (741181), seuraavasti:
6745:                      104 §                           suoritukseksi käyttää toisen puolison ennakon-
6746:   Ennakkoperintälain mukaan verovelvollisel-         palautusta.
6747: ta kannettavaksi määrätty ennakko, joka on
6748: kertynyt viimeistään kuukautta ennen verovuo-                               108 §
6749: den verotuksen päättymistä, on käytettävä               Verotuksessa hyväksi luettavat määrät, joita
6750: 103 §:ssä tarkoitetussa kunnassa määrättyjen         ei tarvita verovelvollisen verojen ja maksujen
6751: verojen ja maksujen sekä yhteisön tuloveron          suoritukseksi, palautetaan ennakonpalautukse-
6752: suoritukseksi.                                       na.
6753:                                                         Maksuunpantujen ennakoiden kertymiä ve-
6754:                       106 §                          rotuksessa hyväksi luettaessa lasketaan koko-
6755:   Jos joltakin vuodelta toimitettavassa vero-        naan tai osaksi maksamattomille erille veron
6756: tuksessa määrätään verovelvolliselle ainoastaan      viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetussa
6757: varallisuusveroa tai tuloveroa vain tietynlaises-    laissa tarkoitettu viivästyskorko.
6758: ta tulosta sen vuoksi, että verovelvollisen tili-
6759: kausi ei ole kalenterivuosi, luetaan ennakon
6760: kertymästä veron lyhennykseksi vain verotuk-            Tämä laki tulee voimaan     päivänä
6761: sessa tarvittava määrä. Muu osa ennakon              kuuta 199 .
6762: kertymästä luetaan verovelvollisen hyväksi seu-         Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran käy-
6763: raavassa verotuksessa.                               tettäessä verovuoden 1993 ennakoita verovel-
6764:                                                      vollisen verojen ja maksujen sekä yhteisön
6765:                     107 §                            tuloveron suoritukseksi.
6766:   Veroilmoitukseen tehdyn merkinnän mukaan              Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
6767: voidaan toisen puolison verojen ja maksujen          täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
6768: 
6769: 
6770: 240006F
6771: 2                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 279
6772: 
6773:                                               Laki
6774:                                   ennakkoperintälain muuttamisesta
6775: 
6776:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6777:    muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 47 §:n 2
6778: momentti ja 52 §:n 3 momentti, sekä
6779:    lisätään 48 §:ään siitä 11 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla (612/78) kumotun 3 momentin
6780: tilalle uusi 3 momentti seuraavasti:
6781:                       47 §                                               52§
6782: 
6783:    Jos maksuunpannun ennakon kertymä on               Jos ennakko on verotuslain mukaan käytetty
6784: verotuslain mukaan käytetty verovelvolliselle      verovelvolliselle tai hänen puolisolleen määrä-
6785: tai hänen puolisolleen määrätyn veron tai          tyn veron tai kansaneläkevakuutusmaksun suo-
6786: kansaneläkevakuutusmaksun suoritukseksi tai        ritukseksi tai se on määrätty hänelle palautet-
6787: se on määrätty hänelle palautettavaksi, sitä ei    tavaksi, ennakkoa ei enää muuteta tässä laissa
6788: enää muuteta 46 §:ssä tarkoitetun vaatimuksen      tarkoitetun muutoksenhaun johdosta.
6789: johdosta.
6790:                                                      Tämä laki tulee voimaan     päivänä
6791:                                                    kuuta 199 .
6792:                       48 §                           Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vero-
6793:                                                    vuodelle 1993 maksuunpantuun ennakkoon.
6794:   Ennakon kanto verovuodelta päättyy kaksi           Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
6795: kuukautta ennen verotuksen valmistumista.          täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
6796: 
6797: 
6798: 
6799: 
6800:                                               Laki
6801:                                     veronkantolain muuttamisesta
6802: 
6803:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6804:   kumotaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/78) 4 §:n 2 momentti,
6805:   muutetaan 3 §, 6 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti, 9 §, 12 d §:n 5 momentti ja 23 §:n 3
6806: momentti,
6807:   sellaisina kuin niistä ovat 3 § 1 päivänä marraskuuta 1991 annetussa laissa (1301/91), 9 §osittain
6808: muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1980 annetulla lailla (526/80), 12 d §:n 5 momentti 30 päivänä
6809: joulukuuta 1992 annetussa laissa (1547/92) ja 23 §:n 3 momentti mainitussa 4 päivänä heinäkuuta
6810: 1980 annetussa laissa, sekä
6811:   lisätään lakiin uusi 4 c § seuraavasti:
6812: 
6813:                     3§                                2) jäämämaksu;
6814:   Valtionvero, kunnallisvero ja kirkollisvero         3) viivästyskorko;
6815: sekä kansaneläkevakuutusmaksu ja sairausva-           4) veronlisäys;
6816: kuutusmaksu kannetaan yhdessä yhtenä vero-            5) viivästyskorkoa vastaava korko;
6817: vuoteen kohdistuvana verona.                          6) veronkorotus;
6818:                                                       7) vero; sekä
6819:                       4 c§                            8) korkoa vastaavasta korotuksesta verotuk-
6820:   Maksuvelvolliselta kannetut tai perityt varat     sessa annetussa laissa (1251/90) tarkoitettu
6821: käytetään verosaatavan suoritukseksi seuraa-        korotus.
6822: vassa järjestyksessä:                                 Josvero kannetaan useammassa kuin yhdes-
6823:   1) maksunlykkäyskorko;                            sä erässä, maksuvelvollisen suoritus käytetään
6824:                             1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 279                            3
6825: 
6826: ensisijaisesti ensiksi erääntyneelle maksamatta      seksi kuitenkin vain se osa, jota maksuvelvol-
6827: olevalle erälle, jollei ole ilmeistä, että maksu-    liselta ei olisi peritty, jos kumottu vero olisi
6828: velvollinen on tarkoittanut sen muun erän            ollut yhtä suuri kuin uusi vero.
6829: maksuksi.                                               Tässä pykälässä tarkoitetut kuittaukset toi-
6830:   Jos verovelan perintään sovellettavassa            mitetaan ennen 5 §:n mukaista veronkuittausta.
6831: muussa laissa on suorituksen käyttämisestä
6832: säädetty 1 momentista poikkeavasti, noudate-                              12 d §
6833: taan näin perityn määrän käsittelyssä asian-
6834: omaisen lain säännöksiä. Muut kuin edellä               Vahvistettaessa vuodesta 1994 alkaen käytet-
6835: tässä momentissa tarkoitetut samaa verovelkaa        tävää kunnan ja seurakunnan osuutta lasken-
6836: koskevat suoritukset voidaan käyttää 1 mo-           taperusteena käytetään vuosilta 1991 ja 1992
6837: mentin mukaisesti.                                   toimitettujen verotusten tietoja. Lisäksi tällöin
6838:    Verovelan maksuksi tarkoitettu yksilöimätön       3 momentissa tarkoitettuihin yhteisöjen äyrei-
6839: suoritus käytetään verojen suoritukseksi samas-      hin rinnastetaan ne laskennalliset metsätalou-
6840: sa järjestyksessä kuin 8 §:ssä tarkoitettu kuitat-   den puhtaan tuoton määrät vuosilta 1991 ja
6841: tava veronpalautus. Samoin menetellään, jos          1992, jotka ovat olleet perusteena maksettessa
6842: verovelvolliselta peritään kokonaisverovelkaa        kunnille korvauksia luonnonsuojelualueiden
6843: taikka samalla kertaa useita veroja tai veroeriä.    valtion maille perustamisesta aiheutuneesta ve-
6844:                                                      rotulojen vähentymisestä.
6845:                       6§
6846:   Veronkuittauksessa tarkoitetaan:                                         23 §
6847:   1) veroilo 1 §:n mukaisia veroja, maksuja tai
6848: muita suorituksia, maksuunpantua lähdeveroa              Muut kuin 14 §:n mukaiset kuntien, seura-
6849: sekä sellaista ulkomaan veroa, joka vieraan          kuntien, kansaneläkelaitoksen, metsänhoitoyh-
6850: valtion kanssa virka-avusta veroasioissa tehdyn      distysten ja metsälautakuntien osuudet suorite-
6851: sopimuksen (virka-apusopimus) nojalla voidaan        taan kertymiskuukautta seuraavan kuukauden
6852: periä Suomessa;                                      aikana. Kertymiskuukaudeksi katsotaan se ka-
6853:                                                      lenterikuukausi, jonka aikana kertyneet määrät
6854:   Mitä tässä luvussa säädetään verosta, koskee       on kirjattu veronkantoviranomaisen postisiirto-
6855: vastaavasti myös verolle perittäviä viivästysseu-    tilille. Jäämäperinnässä kertyneiden määrien
6856: raamuksia ja maksunlykkäyskorkoja.                   kertymiskuukaudeksi katsotaan kuitenkin se
6857:                                                      kalenterikuukausi, jonka aikana kertyneen suo-
6858:                         9§                           rituksen yksilöivä asiakirja tai vastaava auto-
6859:   Jos verotus tai lääninveroviraston toimitta-       maattista tietojenkäsittelyä käyttäen välitetty
6860: ma maksuunpano on palautettu uudelleen toi-          tieto on saapunut veronkantoviranomaiselle.
6861: mitettavaksi tai siirretty eri veroviranomaisen
6862: käsiteltäväksi taikka jos verotuskunta on muut-        Tämä laki tulee voimaan     päivänä
6863: tunut, kertynyt vero kuitataan uuden veron           kuuta 199 .
6864: suoritukseksi. Verolle kertyneistä viivästysseu-       Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
6865: raamuksista käytetään uuden veron suorituk-          täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
6866: 4                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 279
6867: 
6868:                                             Laki
6869:               veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetun lain muuttamisesta
6870: 
6871:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6872:   kumotaan veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta 13 päivänä helmikuuta 1976 annetun lain
6873: (145176) 8 §, sekä
6874:   muutetaan 2 §:n 3 momentti ja 7 §:n 3 momentti, näistä 2 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on
6875:   päivänä marraskuuta 1991 annetussa laissa (1302/91), seuraavasti:
6876:                       2§                                                7§
6877: 
6878:    Verotuslain 108 §:n 2 momentissa tarkoitettu      Jäämämaksusta on muutoin voimassa, mitä
6879: viivästyskorko lasketaan kullekin maksamatto-     edellä säädetään viivästyskorosta. Jäämämak-
6880: malle ennakon erälle eräpäivästä verotuksen       sua ei peritä ennakon osalle, jota ei maksamat-
6881: valmistumista edeltävän kuukauden loppuun.        ta jättämisen vuoksi lueta hyväksi verotusta
6882: Siltä osin kuin verovelvolliselta kannetaan lo-   toimitettaessa.
6883: pullista veroa ennakon maksamatta jättämisen
6884: johdosta, viivästyskorko lasketaan kuitenkin        Tämä laki tulee voimaan     päivänä
6885: kannossa maksettavan veron ensimmäisen erän       kuuta 199 .
6886: eräkuukauden loppuun. Osittain maksamatto-          Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vero-
6887: mille ennakon erille viivästyskorko lasketaan     vuodelta 1993 maksuunpantuun ennakkoon.
6888: osasuorituksen maksupäivästä alkaen.                Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
6889:                                                   täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
6890: 
6891:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
6892:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus- HE 280
6893: 
6894: 
6895: 
6896: 
6897:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi maanmittaus-
6898:                                  laitoksesta annetun lain muuttamisesta
6899:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       metsätalousvaliokunta on antanut asiasta mie-
6900: n:o 280 laiksi maanmittauslaitoksesta annetun       tintönsä n:o 31, on hyväksynyt seuraavan lain:
6901: lain muuttamisesta. Eduskunta, jolle maa- ja
6902: 
6903: 
6904: 
6905: 
6906:                                               Laki
6907:                         maanmittauslaitoksesta annetun lain muuttamisesta
6908: 
6909:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6910:   kumotaan maanmittauslaitoksesta 8 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (505/91) 3 §:n 1
6911: momentti sekä
6912:   muutetaan 1 §, 2 §:n 2 momentti ja 5 §:n 1 momentti, näistä 2 §:n 2 momentti sellaisena kuin se
6913: on 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (631193), seuraavasti:
6914:                      1§                             ta, julkaisuista ja muista vastaavista suoritteista
6915:    Maanmittauslaitos muodostuu keskushallin-        sekä tilauksesta suoritettavista tehtävistä, joita
6916: nosta sekä sen alaisista valtakunnallisista ja      koskevista maksuista ei ole erikseen säädetty,
6917: piirihallinnon toimintayksiköistä. Maanmit-         peritään maksuja noudattaen, mitä valtion
6918: tauslaitos on maa- ja metsätalousministeriön        maksuperustelaissa (150/92) säädetään.
6919: alainen.
6920: 
6921:                       2§                              Tämä     laki tulee voimaan          päivänä
6922:                                                                    kuuta 199 .
6923:    Maanmittauslaitos voi tilauksesta suorittaa         Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöönpane-
6924: toimialaansa kuuluvia tehtäviä ja veroluokituk-     miseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantu-
6925: sia, avustaa kiinteistöjä koskevien asetuksella     loa.
6926: säädettävien asioiden hoidossa sekä kunnan             Mitä muussa laissa tai asetuksessa taikka
6927: kanssa tehdyn sopimuksen perusteella huoleh-        niiden nojalla säädetään maanmittaushallituk-
6928: tia kunnan kiinteistöinsinöörille säädetyistä tai   sesta, koskee tämän lain voimaantulon jälkeen
6929: määrätyistä tehtävistä.                             maanmittauslaitoksen keskushallintoa.
6930:                                                        Maanmittaushallituksen henkilöstön siirty-
6931:                                                     misestä maanmittauslaitoksen keskushallinnon
6932:                     5§                              ja sen alaisten valtakunnallisten toimintayksi-
6933:   Maanmittauslaitoksen kartoista, ilmakuvis-        köiden tai maanmittaustoimistojen henkilös-
6934: 230896Y
6935: 2                        1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 280
6936: 
6937: töksi päättää maanmittauslaitoksen pääjohtaja.   sestä valtakunnallisten toimintayksiköiden hen-
6938: Pääjohtaja voi myös päättää maanmittaustoi-      kilöstöksi.
6939: mistossa työskentelevien henkilöiden siirtymi-
6940: 
6941:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1993
6942:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 282
6943: 
6944: 
6945: 
6946: 
6947:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työntekijäin
6948:                                  eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien sekä tapaturmaYakuu-
6949:                                  tuslain muuttamisesta
6950:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       Ii- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta
6951: n:o 282 laeiksi työntekijäin eläkelain ja eräiden   mietintönsä n:o 45, on hyväksynyt seuraavat
6952: siihen liittyvien lakien sekä tapaturmavakuu-       lait:
6953: tuslain muuttamisesta. Eduskunta, jolle sosiaa-
6954: 
6955: 
6956: 
6957: 
6958:                                               Laki
6959:                                 työntekijäin eläkelain muuttamisesta
6960: 
6961:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6962:    muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 196I annetun työntekijäin eläkelain (395/6I) 7 §:n 5 momentti,
6963: II §:n I momentti ja I5 §:n I momentti,
6964:    näistä 7 §:n 5 momentti sellaisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta I993 annetussa laissa
6965: (559/93) ja II §:n I momentti sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
6966: (1 059/82), sekä
6967:    lisätään lakiin uusi I c § ja 15 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3
6968: momentiksi, seuraavasti:
6969:                      1 c§                           pauttaa työnantajan velvollisuudesta vakuuttaa
6970:   Tätä lakia sovelletaan myös sellaiseen työn-      sanottuun ryhmään kuuluvat työntekijät siltä
6971: tekijään, jonka suomalainen työnantaja on           ajalta, jonka työsuhde ulkomailla on jatkunut
6972: Suomesta lähettänyt ulkomaille työhön samalle       yli kaksi vuotta. Vapautus myönnetään aikai-
6973: työnantajalle. Sama koskee työntekijää, jonka       sintaan sen kalenterivuoden alusta, jona sitä on
6974: suomalainen yritys työnantajana on lähettänyt       haettu.
6975: ulkomaille työhön sanotun yrityksen kanssa             Suomalainen työnantaja voi järjestää tämän
6976: samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuulu-         lain vähimmäisehtojen mukaisen eläketurvan
6977: vaan ulkomaiseen emo- tai tytäryritykseen.          sellaiselle ulkomaille lähetetylle työntekijälle,
6978:   Jos työnantaja osoittaa eläketurvan olevan 1      joka muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa
6979: momentissa tarkoitettujen työntekijäin ryhmäl-      tapauksessa työskentelee työnantajan kanssa
6980: le järjestetty muulla tavoin siten, että sen        samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuulu-
6981: voidaan kokonaisuutena katsoa vastaavan tä-         van emo- tai tytäryrityksen palveluksessa taik-
6982: män lain vähimmäisehtojen mukaista eläketur-        ka muussa yrityksessä, jossa työnantajana on
6983: vaa, eläketurvakeskus voi hakemuksesta va-          määräämisvaltaa.
6984: 230754T
6985: 2                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -      HE 282
6986: 
6987:    Järjestettäessä tämän lain mukaista eläketur-     saattaa tällainen eläkejärjestelmänsä tämän lain
6988: vaa 2 momentissa tarkoitetun kahden vuoden           alaiseksi rekisteröimällä se eläketurvakeskuk-
6989: jälkeen tai 3 momentin mukaan, eläkkeen              sessa, minkä jälkeen sen kohdalla noudatetaan
6990: perusteena olevaa työansiota määrättäessä voi-       soveltuvin osin tämän lain säännöksiä. Jos
6991: daan ottaa huomioon ulkomaan työn perus-             työntekijälle, joka kuuluu työnantajan järjestä-
6992: teella saatava eläketurva.                           män tässä momentissa tarkoitetun eläketurvan
6993:    Siltä osin kuin ulkomaantyö on vakuutettu         piiriin, myönnetään rintamaveteraanien var-
6994: vapaaehtoisesti, työntekijän katsotaan työsken-      haiseläkkeestä annetun lain (13/82) mukainen
6995: televän uudessa työsuhteessa, jollei 7 §:n 2         eläke, eläkejärjestelystä tuleva eläkkeen määrän
6996: momentista muuta johdu. Samoin menetellään,          lisäys tai muu etu liitetään varhaiseläkkeeseen
6997: jos eläkkeen perusteena oleva työansio on            ehtojen mukaisesti.
6998: määrätty 4 momenttia soveltaen.
6999:    Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tar-
7000: kempia määräyksiä tämän pykälän soveltami-
7001: sesta.                                                                       15 §
7002:                                                         Jos työnantaja on laiminlyönyt hänelle
7003:                        7§                            1 §:ssä, 1 c §:n 1 momentissa, 2 ja 3 §:ssä sää-
7004:                                                      detyn velvollisuutensa järjestää eläketurva
7005:    Tässä pykälässä tarkoitettu työansio mää-         työntekijöilleen, eläketurvakeskuksen on keho-
7006: räytyy samojen perusteiden mukaan kuin veron         tettava työnantajaa korjaamaan laiminlyöntin-
7007: ennakkoa pidätettäessä, kuitenkin niin, ettei        sä ja peri:;;1vä tältä hyvikkeenä enintään kak-
7008: työsuhteen päättyessä maksettavaa vuosiloman         sinkertaisena se määrä, jonka työnantaja olisi
7009: korvausta oteta huomioon. Järjestettäessä elä-       eläketurvakeskuksen arvion mukaan joutunut
7010: keturvaa ulkomaantyöstä eläkkeen perusteena          laiminlyönnin ajalta suorittamaan eläkevakuu-
7011: olevana työansiona pidetään kuitenkin sitä           tusmaksuina. Jollei työnantaja eläketurvakes-
7012: palkkaa, mitä vastaavasta työstä Suomessa            kuksen kehotuksesta huolimatta sen asetta-
7013: olisi maksettava, tai palkkaa, jonka muutoin         massa määräajassa korjaa laiminlyöntiään, elä-
7014: voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä. Jos         keturvakeskus ottaa vakuutuksen työnantajan
7015: työn korvaus on sovittu osaksi tai kokonaan          kustannuksella. Ne edut, jotka työntekijöiltä
7016: hyvitettäväksi yleisöltä tulevilla palvelurahoilla   ovat jääneet saamatta laiminlyönnin takia,
7017: tai vapaaehtoisilla lahjoilla, niistä saatua tuloa   eläketurvakeskus kustantaa määräämänsä elä-
7018: pidetään tässä pykälässä tarkoitettuna työan-        kelaitoksen välityksellä.
7019: siona. Kunkin kalenterivuoden työansiosta vä-           Jos työntekijä sodan, aseellisen selkkauksen,
7020: hennetään tätä pykälää sovellettaessa kuitenkin      ydinkatastrofin tai muun niihin verrattavan
7021: määrä, joka vastaa sanotulle kalenterivuodelle       ylivoimaisen esteen vuoksi, jota eläketurvaa
7022: vahvistettua 12 b §:ssä tarkoitettua työntekijäin    järjestettäessä ei ole voitu ottaa lukuun, ei saa
7023: eläkemaksuprosenttia.                                 1 c §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta eläke-
7024:                                                      turvaa, eläke voidaan myöntää tämän lain
7025:                                                      vähimmäisehtojen mukaisena siltä ajalta, jonka
7026:                        11§                           este jatkuu. Eläketurvasta aiheutuvista kustan-
7027:    Jos työnantaja eläkevakuutusta tai eläkesää-      nuksista vastaavat eläkelaitokset yhteisesti siten
7028: tiötä käyttäen järjestää tämän lain mukaiset         kuin 12 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoite-
7029: vähimmäisehdot täyttävän eläketurvan sellaisil-      tuissa sosiaali- ja terveysministeriön antamissa
7030: le työntekijöille, jotka työsuhteen lyhytaikai-      perusteissa määrätään.
7031: suuden vuoksi tai muutoin 1 §:n tai 1 c §:n 1
7032: momentin mukaan eivät ole tämän lain alaisia
7033: tai järjestää eläketurvan vapaaehtoisesti 1 c §:n      Tämä laki tulee voimaan         päivänä
7034: 3 momentin nojalla taikka järjestää muutoin                    kuuta 1994.
7035: paremman eläketurvan kuin edellä 4-9 §:ssä             Tätä lakia sovelletaan työntekijään, joka on
7036: säädetään tai sisällyttää järjestämäänsä eläke-      lähetetty ulkomaille lain tultua voimaan. Lain
7037: turvaan hautausavustuksen tai muun sellaisen         1 c §:n 2 momentin mukainen vapautus voi
7038: edun suorittamisen, jota ei edellytetä vähim-        kuitenkin koskea työntekijää, joka on lähetetty
7039: mäisehdoissa, on hänellä oikeus niillä ehdoilla,     ulkomaille ennen lain voimaantuloa. Tällöin
7040: jotka sosiaali- ja terveysministeriö määrää,         otetaan huomioon myös lain voimaantuloa
7041:                             1993 vp -     Eduskunnan vastaus -     HE 282                            3
7042: 
7043: edeltävä aika sanotussa momentissa säädettyä           ennen lain voimaantuloa alkaneen työsuhteen
7044: kahden vuoden aikaa laskettaessa.                      perusteella järjestetty eläkevakuutus jatkuu il-
7045:   Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään,          man eri päätöstä lain tultua voimaan.
7046: 
7047: 
7048: 
7049: 
7050:                                                  Laki
7051:               lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta
7052: 
7053:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7054:   muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
7055: eläkelain (134/62) 1 §:n 1 momentti ja 6 §,
7056:    näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 19 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa
7057: (980/93), sekä
7058:    lisätään lakiin siitä 8 päivänä heinäkuuta 1992 annetulla lailla (629/92) kumotun 1 a §:n tilalle
7059: uusi 1 a § seuraavasti:
7060: 
7061:                          1§                            samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuulu-
7062:    Työntekijälle, joka sen vuoden jälkeen, jona        vaan ulkomaiseen emo- tai tytäryritykseen.
7063: hän on täyttänyt 13 vuotta, työskentelee met-             Jos työnantaja osoittaa eläketurvan olevan 1
7064: sätyössä, uittotyössä, maatila- ja puutarhata-         momentissa tarkoitettujen työntekijäin ryhmäl-
7065: louden eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennus-       le järjestetty muulla tavoin siten, että sen
7066: työssä, maanparannustyössä, turveteollisuus-           voidaan kokonaisuutena katsoa vastaavan tä-
7067: työssä, satamatyössä tai kotimaanliikenteen            män lain mukaista eläketurvaa, eläketurvakes-
7068: aluksessa taikka, sikäli kuin asetuksella sääde-       kus voi hakemuksesta vapauttaa työnantajan
7069: tään, muulla sellaisella alalla, jolle lyhytaikaiset   velvollisuudesta vakuuttaa sanottuun ryhmään
7070: työsuhteet ovat luonteenomaisia, on työnanta-          kuuluvat työntekijät siltä ajalta, jonka työsuh-
7071: jan kustannettava eläketurva vanhuuden ja              de ulkomailla on jatkunut yli kaksi vuotta.
7072: työkyvyttömyyden varalta sekä tällaisen työn-          Vapautus myönnetään aikaisintaan sen kuu-
7073: tekijän omaisille perhe-eläketurva tämän lain          kauden alusta, jona sitä on haettu.
7074: mukaan. Työntekijä on velvollinen osallistu-              Suomalainen työnantaja voi järjestää tämän
7075: maan tämän lain mukaisen eläketurvan kustan-           lain mukaisen eläketurvan sellaiselle ulkomaille
7076: tamiseen siten kuin 10 c §:ssä säädetään. Jos          lähetetylle työntekijälle, joka muussa kuin 1
7077: tässä laissa ei toisin säädetä, on soveltuvin osin     momentissa tarkoitetussa tapauksessa työsken-
7078: muutoin voimassa, mitä työntekijäin eläkelain          telee työnantajan kanssa samaan taloudelliseen
7079: 3 §:n 2--4 momentissa, 4 §:n 1, 3 ja 5 momen-          kokonaisuuteen kuuluvan emo- taikka tytäryri-
7080: tissa, 4 a--4 d ja 4 f - 4 n §:ssä, 5 §:n 6            tyksen palveluksessa tai muussa yrityksessä,
7081: momentissa, 5 c, 7 a-7 c, 8, 8 a-8 g, 9, 9 a,          jossa työnantajalla on määräämisvaltaa.
7082:  10, 10 aja 12 §:ssä, 13 §:n 3 ja 4 momentissa            Järjestettäessä tämän lain mukaista eläketur-
7083: sekä 14:ssä, 15 §:n 2 momentissa, 15 a, 15 b, 16,      vaa 2 momentissa tarkoitetun kahden vuoden
7084:  17, 17 a, 18, 19 a-19 d, 20-21 b, 22 ja               jälkeen tai 3 momentin mukaan, eläkkeen
7085: 23 §:ssä säädetään.                                    perusteena olevaa työansiota määrättäessä voi-
7086:                                                        daan ottaa huomioon ulkomaan työn perus-
7087:                                                        teella saatava eläketurva.
7088:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tar-
7089:                      1a §                              kempia määräyksiä tämän pykälän soveltami-
7090:   Tätä lakia sovelletaan myös sellaiseen työn-         sesta.
7091: tekijään, jonka suomalainen työnantaja on
7092: Suomesta lähettänyt ulkomaille työhön samalle                                6§
7093: työnantajalle. Sama koskee työntekijää, jonka             Palkka, josta vakuutusmaksu on suoritetta-
7094: suomalainen yritys työnantajana on lähettänyt          va, määräytyy samojen perusteiden mukaan,
7095: ulkomaille työhön sanotun yrityksen kanssa             joita sovelletaan veron ennakkoa pidätettäessä.
7096: 4                         1993 vp -    Eduskunnan vastaus -      HE 282
7097: 
7098: Sosiaali- ja terveysministeriöllä on kuitenkin      lähetetty ulkomaille lain tultua voimaan. Lain
7099: valta erityisestä syystä määrätä, että jollakin     1 a §:n 2 momentin mukainen vapautus voi
7100: työalalla voidaan soveltaa muitakin määrää-         kuitenkin koskea työntekijää, joka on lähetetty
7101: misperusteita. Järjestettäessä eläketurvaa ulko-    ulkomaille ennen lain voimaantuloa. Tällöin
7102: maantyöstä palkkana pidetään kuitenkin sitä         otetaan huomioon myös lain voimaantuloa
7103: työansiota, mitä vastaavasta työstä Suomessa        edeltävä aika sanotussa momentissa säädettyä
7104: olisi maksettava tai, työansiota, jonka muutoin     kahden vuoden aikaa laskettaessa.
7105: voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä.               Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään,
7106:                                                     ennen lain voimaantuloa alkaneen työsuhteen
7107:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä              perusteella järjestetty eläketurva jatkuu ilman
7108: kuuta 1994.                                         eri päätöstä lain tultua voimaan.
7109:   Tätä lakia sovelletaan työntekijään, joka on
7110: 
7111: 
7112: 
7113: 
7114:                                               Laki
7115:          eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain muuttamisesta
7116: 
7117:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7118:    muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja
7119: toimittajien eläkelain (662/85) 7 §:n 1 momentti sekä
7120:    lisätään lakiin uusi 1 a § seuraavasti:
7121: 
7122:                       1a §                          kempia määräyksiä tämän pykälän soveltami-
7123:    Tätä lakia sovelletaan myös sellaiseen työn-     sesta.
7124: tekijään, jonka suomalainen työnantaja on
7125: Suomesta lähettänyt ulkomaille suorittamaan                                7§
7126: työtä samalle työnantajalle. Sama koskee työn-         Työnantaja on velvollinen suorittamaan va-
7127: tekijää, jonka suomalainen yritys työnantajana      kuutusmaksun, joka lasketaan hänen tämän
7128: on lähettänyt ulkomaille työhön sanotun yri-        lain piiriin kuuluvasta työstä maksamistaan
7129: tyksen kanssa samaan taloudelliseen kokonai-        palkoista soveltamalla sosiaali- ja terveysminis-
7130: suuteen kuuluvaan ulkomaiseen emo- tai tytär-       teriön vuosittain eläkekassan esityksestä vah-
7131: yritykseen.                                         vistamaa vakuutusmaksuprosenttia. Tällöin
7132:    Suomalainen työnantaja voi järjestää tämän       palkka, josta vakuutusmaksu on suoritettava,
7133: lain mukaisen eläketurvan sellaiselle ulkomaille    määräytyy samojen perusteiden mukaan, joita
7134: lähetetylle työntekijälle, joka muussa kuin 1       sovelletaan veron ennakkoa pidätettäessä. Jär-
7135: momentissa tarkoitetussa tapauksessa työsken-       jestettäessä eläketurvaa ulkomaantyöstä palk-
7136: telee työnantajan kanssa samaan taloudelliseen      kana pidetään kuitenkin sitä työansiota, mitä
7137: kokonaisuuteen kuuluvan emo- tai tytäryrityk-       vastaavasta työstä Suomessa olisi maksettava,
7138: sen palveluksessa taikka muussa yrityksessä,        tai työansiota, jonka muutoin voidaan katsoa
7139: jossa työnantajana on määräämisvaltaa.              vastaavan sanottua työtä. Vakuutusmaksupro-
7140:    Järjestettäessä tämän lain mukaista eläketur-    sentti voidaan vahvistaa pienemmäksi niiden
7141: vaa 2 momentin mukaan, eläkkeen perusteena          työntekijöiden palkoista, jotka kysymyksessä
7142: olevaa työansiota määrättäessä voidaan ottaa        olevan kalenterivuoden päättyessä ovat 24
7143: huomioon ulkomaan työn perusteella saatava          vuotta nuorempia.
7144: eläketurva.
7145:    Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tar-
7146:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 282                            5
7147: 
7148:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä              Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään,
7149:           kuuta 1994.                               ennen lain voimaantuloa alkaneen työsuhteen
7150:   Tätä lakia sovelletaan työntekijään, joka on      perusteella kustannettava eläketurva jatkuu il-
7151: lähetetty ulkomaille lain voimaantulon jälkeen.     man eri päätöstä lain tultua voimaan.
7152: 
7153: 
7154: 
7155: 
7156:                                               Laki
7157:                                tapaturmavakuutuslain muuttamisesta
7158: 
7159:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7160:   muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/48) 34 §ja 57 §:n
7161: ja 4 momentti,
7162:   sellaisina kuin niistä ovat 57 §:n 1 ja 4 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa
7163: (512/71), sekä
7164:    lisätään lakiin uusi 1 a § ja 57 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 4
7165: momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
7166:                      1a §                           jotka tämän lain mukaan eivät ole pakollisesti
7167:    Tätä lakia sovelletaan myös työntekijään,        vakuutuksessa, ja siten turvata itselleen ja
7168: jonka suomalainen työnantaja lähettää Suo-          mainituille henkilöille oikeus työssä sattuneen
7169: mesta ulkomaille tilapäisesti suorittamaan työ-     tapaturman johdosta tämän lain mukaan
7170: tä samalle työnantajalle. Sama koskee työnte-       myönnettäviin etuihin. Vakuutusta haettaessa
7171: kijää, jonka suomalainen yritys työnantajana        on sovittava, mitä määrää on pidettävä vakuu-
7172: on lähettänyt Suomesta ulkomaille työhön sa-        tetun vuosityöansiona.
7173: notun yrityksen kanssa samaan taloudelliseen
7174: kokonaisuuteen kuuluvaan ulkomaiseen emo-              Suomalaisella työnantajalla on oikeus saada
7175: tai tytäryritykseen.                                vakuutetuksi 1 momentin mukaisesti myös
7176:                                                     sellainen ulkomaille lähetetty työntekijä, joka
7177:                         34 §                        työskentelee ulkomailla työnantajan kanssa sa-
7178:    Työnantajan yritystään tai työtään varten        maan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvan
7179: ottaman vakuutuksen katsotaan koskevan              emo- tai tytäryrityksen palveluksessa taikka
7180: kaikkia hänen työntekijöitään, jollei yrityksen     muussa yrityksessä, jossa työnantajalla on
7181: määrättyä osaa tai määrättyä työtä varten ole       määräämisvaltaa ja joka ei 1 a §:n mukaan ole
7182: otettu eri vakuutusta. Jos työnantaja osoittaa,     pakollisesti vakuutettava. Tällaista vakuutusta
7183: että 1 a §:ssä tarkoitetun työntekijän työskente-   haettaessa on sovittava, mitä määrää on pidet-
7184: ly ulkomailla ei ole enää tilapäistä, vakuutus-     tävä vakuutetun vuosityöansiona.
7185: laitos voi työnantajan hakemuksesta päätöksel-         Edellä 1-4 momentissa tarkoitetut vakuu-
7186: lä vahvistaa, että työntekijä ei kuulu työnan-      tukset on katsottava tämän lain mukaisiksi
7187: tajan vakuutukseen sen jälkeen, kun työsken-        vakuutuksiksi. Sen lisäksi 2 ja 3 momentissa
7188: tely ulkomailla on jatkunut yli kaksi vuotta.       tarkoitetuista vakuutuksista on soveltuvin osin
7189: Päätös tulee voimaan sen lainvoimaiseksi tuloa      voimassa, mitä 8 §:ssä tarkoitetusta vakuutuk-
7190: seuraavan kalenterivuoden alusta.                   sesta tässä laissa säädetään. Edellä 3 momen-
7191:                                                     tissa tarkoitetun vakuutuksen perusteella suo-
7192:                      57§                            ritettavasta korvauksesta ei vakuutuslaitoksella
7193:    Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus saa-      kuitenkaan ole 61 §:ssä tarkoitettua takaisin-
7194: da vakuutetuksi itsensä sekä ne perheensä           saantioikeutta liikennevakuutuksesta eikä sa-
7195: jäsenet ja muut hänen työssään olevat henkilöt,     nottua korvausta myöskään ole otettava huo-
7196: 6                         1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 282
7197: 
7198: mioon saman tapaturman johdosta korvausta         Lain 34 §:n mukainen hakemus voi kuitenkin
7199: liikennevakuutuslain nojalla määrättäessä.        koskea työntekijää, joka on lähetetty ulkomail-
7200:                                                   le ennen lain voimaantuloa. Tällöin otetaan
7201:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä          huomioon myös voimaantuloa edeltävä aika
7202:           kuuta 199 .                             sanotussa pykälässä säädettyä kahden vuoden
7203:   Tätä lakia sovelletaan työntekijään, joka on    aikaa laskettaessa.
7204: lähetetty ulkomaille lain voimaantulon jälkeen.
7205: 
7206:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
7207:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -      HE 284
7208: 
7209: 
7210: 
7211: 
7212:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eräille omai-
7213:                                  suudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista
7214: 
7215:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        ta, jolle valtiovarainvaliokunta on antanut
7216: n:o 284 laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille     asiasta mietintönsä n:o 78, on hyväksynyt
7217: myönnettävistä veronhuojennuksista. Eduskun-        seuraavan lain:
7218: 
7219:                                               Laki
7220:                 eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista
7221: 
7222:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7223:                         1§                          vutuksen yhteydessä suoritettavasta leimave-
7224:    Talletuspankkien vakaan toiminnan ja rahoi-      rosta. Verosta vapaita ovat luovutukset, joilla
7225: tusmarkkinoiden vakauden turvaamiseen liitty-       1 §:ssä tarkoitetun yhtiön omistukseen siirre-
7226: vien tukitoimenpiteiden yhteydessä valtion va-      tään valtion tai valtion vakuusrahaston tuen
7227: kuusrahaston tai valtion määräysvallassa ole-       kohteena olevan pankin tai tämän kanssa
7228: vat ja rahaston hallinnoimat yhtiöt vapaute-        samaan konserniin kuuluvan koti- tai ulkomai-
7229: taan leimaveron suorittamisesta siten kuin täs-     sen yhtiön omaisuutta.
7230: sä laissa säädetään.
7231:    Edellä 1 momentissa leimaverosta vapaute-                                 3§
7232: tulla yhtiöllä tarkoitetaan valtion vakuusrahas-       Leimaverosta vapaita ovat saamistodisteet,
7233: tosta annetun lain 1 §:n 5 momentissa tarkoi-       jotka 1 §:ssä tarkoitettu yhtiö antaa leimavero-
7234: tettua omaisuudenhoitoyhtiötä ja sen tytäryh-       lain 47 §:ssä tarkoitetulle lainausliikettä harjoit-
7235: tiötä, jonka tarkoituksena on valtion tai valtion   tavalle laitokselle tai kassalle.
7236: vakuusrahaston tukitoimien kohteena olevan
7237: pankin omaisuuden ostaminen tai muu hank-
7238: kiminen ja hallinnoiminen, sekä yhtiötä, joka                               4§
7239: on osakeomistukseen perustuvassa valtion              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
7240: määräysvallassa ja jonka tarkoituksena on           kuuta 199 .
7241: omaisuudenhoitoyhtiön osakkeiden omistami-             Lakia sovelletaan lokakuun 18 päivän 1993
7242: nen.                                                ja joulukuun 31 päivän 1994 välisenä aikana
7243:                                                     tehtyihin omaisuuden luovutuksiin ja annettui-
7244:                         2§                          hin saamistodisteisiin.
7245:    Edellä 1 §:ssä tarkoitetut yhtiöt ovat vapaita      Lääninverovirasto maksaa hakemuksesta ta-
7246: leimaverolain 16 ja 26 §:ssä tarkoitetuista luo-    kaisin ennen tämän lain voimaantuloa makse-
7247: vutuskirjoista samoin kuin arvopapereiden luo-      tun tässä laissa tarkoitetun leimaveron.
7248: 
7249:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
7250: 
7251: 
7252: 
7253: 
7254: 240009J
7255:                            1993 vp -      Eduskunnan vastaus -   HE 285
7256: 
7257: 
7258: 
7259: 
7260:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kuntien yb-
7261:                                  distymisavustuksista ja laiksi kuntien valtionosuuslain 35 §:n väli-
7262:                                  aikaisesta muuttamisesta
7263: 
7264:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       sesta muuttamisesta. Eduskunta, jolle hallinto-
7265: n:o 285 laiksi kuntien yhdistymisavustuksista ja    valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
7266: laiksi kuntien valtionosuuslain 35 §:n väliaikai-   25, on hyväksynyt seuraavat lait:
7267: 
7268: 
7269: 
7270: 
7271:                                                Laki
7272:                                    kuntien yhdistymisavustuksista
7273: 
7274:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7275: 
7276:                       1§                               Yhdistymisavustusta ei kuitenkaan suoriteta
7277:   Tämän lain tarkoituksena on edistää kuntien       asukasluvultaan suurimman kunnan osalta, jos
7278: vapaaehtoista yhteenliittymistä.                    sen asukasluku on yli 10 000.
7279:   Tätä lakia sovelletaan, mikäli kuntajaon             Kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta
7280: muutos määrätään pantavaksi toimeen kunta-          seuraavana vuonna avustuksen määrä on 80
7281: jaosta annetun lain (73177) nojalla.                prosenttia ja sitä seuraavana vuotena 60 pro-
7282:                                                     senttia ensimmäisen vuoden määrästä.
7283:                       2§                               Yhteenlaskettu avustuksen enimmäisrnäärä
7284:     Milloin kuntajakoa muutetaan yhdistämällä       on kolmelta vuodelta 25 miljoonaa markkaa.
7285: kuntaan yksi tai useampi lakkautettava kunta           Asukaslukuna käytetään avustuksen määrää
7286: tai muodostamalla kahdesta tai useammasta           laskettaessa kuntajaon muutoksen voimaantu-
7287: lakkautettavasta kunnasta uusi kunta, suorite-      loa edeltävän vuoden ensimmäisen päivän asu-
7288: taan laajentuvalle tai uudelle kunnalle tämän       kaslukua.
7289: lain mukaisesti yhdistymisavustusta kuntajaon
7290: muutoksesta aiheutuvien kunnallistaloudellis-                              4§
7291: ten rasitusten ehkäisemiseksi tai rajoittamisek-       Sisäasiainministeriö myöntää ja suorittaa
7292: si.                                                 3 §:n mukaisen avustuksen hakemuksetta vuo-
7293:                                                     sittain kuntajaon muutoksen voimaantulovuo-
7294:                       3§                            den ja kahden sitä seuraavan vuoden kesäkuun
7295:   Yhdistymisavustuksen määrä kuntajaon              loppuun mennessä.
7296: muutoksen voimaantulovuonna on liitokseen
7297: osallisten kuntien asukasluku kerrottuna avus-
7298: tuksen määrällä seuraavasti:                                               5§
7299:                                 avustus,               Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7300:           asukkaita          markkaa/asukas         kuuta 199 ja on voimassa 31 päivään joulu-
7301:     enintään 1 000                1 500             kuuta 1999.
7302:       1001- 4 000                 1200                 Tätä lakia sovelletaan kuntajaon muutoksiin,
7303:      4 001- 8 000                   900             jotka tulevat voimaan aikaisintaan vuoden
7304:           yli 8 000                 600             1995 ja viimeistään vuoden 1997 alusta.
7305: 
7306: 
7307: 
7308: 
7309: 230862L
7310: 2                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 285
7311: 
7312:                                              Laki
7313:                    kuntien valtionosuuslain 35 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
7314: 
7315:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7316:   muutetaan väliaikaisesti 3 päivänä elokuuta 1992 annetun kuntien valtionosuuslain (688/92)
7317: 35 §:n 3 momentti seuraavasti:
7318: 
7319:                      35 §                          vän vuoden valtionosuuksien maanen perus-
7320:     Yleisen valtionosuuden tasauskertoimen         teella. Tasauskertoimen itseisarvoa pienenne-
7321:                  vahvistaminen                     tään kuntajaon voimaantulovuodesta alkaen
7322:                                                    vuosittain 0,1 :llä. Vuodesta 2001 lukien tasaus-
7323:                                                    kertoimen arvo on sama kuin vuonna 2000.
7324:    Laajentuvalle tai muodostuvalle uudelle kun-    Tasauskerroin lasketaan kymmenesosan tark-
7325: nalle määrätään yleisen valtionosuuden tasaus-     kuudella.
7326: kerroin kuntajaon muutoksen voimaantulovuo-
7327: delle niin, että tehtäväkohtaisten valtionosuuk-     Tämä laki tulee voimaan       pa1vana
7328: sien ja yleisen valtionosuuden sekä verotulojen    kuuta 199 ja on voimassa 31 päivään joulu-
7329: täydennyksen kokonaismäärät kunnille erillisi-     kuuta 1999.
7330: nä ja yhdistettynä kuntana laskettuina vastaa-       Tätä lakia sovelletaan kuntajaon muutoksiin,
7331: vat mahdollisimman tarkoin toisiaan. Tasaus-       jotka tulevat voimaan aikaisintaan vuoden
7332: kerroin määrätään kuntajaon muutosta edeltä-       1995 ja viimeistään vuoden 1997 alusta.
7333: 
7334:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1993
7335:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -      HE 287
7336: 
7337: 
7338: 
7339: 
7340:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi asumiseen
7341:                                   perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta sekä eräiksi
7342:                                   siihen liittyviksi laeiksi
7343:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        pikaisesti verolainsäädännön muutostarpeet
7344: n:o 287 laiksi asumiseen perustuvan sosiaalitur-     niin, että sosiaaliturvamaksujen maksamiseen
7345: valainsäädännön soveltamisesta sekä eräiksi          osallistuvat myös ulkomailla asuvat etuuksien
7346: siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunnalle on sosi-    saajat samoilla perusteilla kuin Suomessa asu-
7347: aali- ja terveysvaliokunta antanut asiasta mie-      vat.
7348: tintönsä n:o 57.
7349:    Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää       Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
7350: 
7351: 
7352: 
7353: 
7354:                                                Laki
7355:                   asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
7356: 
7357:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7358:                      1 luku                          myysturvalain mukaiseen ansiosidonnaiseen
7359:                Yleiset säännökset                    päivärahaan, lain toimeenpanosta huolehtii
7360:                                                      kuitenkin asianomainen työttömyyskassa.
7361:                        1§
7362:                  Soveltamisala
7363:                                                                         2 luku
7364:    Tässä laissa säädetään Suomessa asumisesta
7365: määrättäessä       oikeudesta     kansaneläkelain               Asumisen määräytyminen
7366: (347/56), perhe-eläkelain (38/69), sairausvakuu-                            3§
7367: tuslain (364/63), lapsen hoitotuesta annetun
7368: lain (444/69), vammaistukilain (124/88), kan-                      Suomessa asuminen
7369: saneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta          Sosiaaliturvalainsäädäntöä      sovellettaessa
7370: annetun lain (610/91), kuntoutusrahalain             henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hä-
7371: (611191), lapsilisälain (796/92) ja äitiysavustus-   nellä on täällä varsinainen asunto ja koti ja jos
7372: lain (477/93) sekä työttömyysturvalain (602/84)      hän jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä.
7373: ( sosiaaliturvalainsäädäntö) mukaisiin etuuksiin.       Suomeen muuttavan henkilön voidaan kat-
7374:    Jollei Suomea sitovista kansainvälisistä sopi-    soa asuvan Suomessa jo maahan tulosta lukien,
7375: muksista muuta johdu, tämän lain mukaan              edellyttäen, että hänen tarkoituksenaan on
7376: ratkaistaan, onko henkilöä pidettävä sosiaali-       jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan ja että
7377: turvalainsäädäntöä sovellettaessa Suomessa           hänellä on lisäksi yhden vuoden oleskeluun
7378: asuvana.                                             oikeuttava voimassa oleva oleskelulupa, milloin
7379:                                                      sellainen lupa häneltä vaaditaan. Erityisestä
7380:                        2§                            syystä henkilön voidaan katsoa asuvan Suo-
7381:                   Toimeenpano                        messa, vaikka hänellä on alle yhden vuoden
7382:                                                      oleskeluun oikeuttava oleskelulupa, jos oleske-
7383:   Tämän lain toimeenpanosta huolehtii kan-           luluvan jatkamiselle ei ole estettä.
7384: saneläkelaitos noudattaen soveltuvin osin, mitä         Suomesta turvapaikkaa hakevan henkilön ei
7385: kansaneläkelaissa eläkeasiain toimeenpanosta         katsota tämän lain mukaan asuvan. Suomessa
7386: säädetään. Jos kysymys on oikeudesta työttö-         sinä aikana, jona hän oleskelee täällä ilman,
7387: 230923C
7388: 2                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 287
7389: 
7390: että hänen turvapaikkahakemustaan tai maasta       temmäksi ajaksi suorittamaan työtä samalle
7391: karkotustaan koskevaa asiaa on lainvoimaisella     työnantajalle, työnantajan kanssa samaan ta-
7392: päätöksellä ratkaistu.                             loudelliseen kokonaisuuteen kuuluvaan ulko-
7393:                                                    maiseen emo- tai tytäryritykseen taikka sellai-
7394:                       4§                           seen yritykseen, jossa työnantajana on määrää-
7395:               Oleskelu ulkomailla                  misvaltaa, kansaneläkelaitos voi sen estämättä,
7396:                                                    mitä 3 ja 4 §:ssä säädetään, päättää hakemuk-
7397:   Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan aika-     sesta, että tällaiseen henkilöön sovelletaan edel-
7398: na, jona Suomessa asuva henkilö tilapäisesti       leen sosiaaliturvalainsäädäntöä eläkelaitoksen
7399: oleskelee ulkomailla, kuitenkin enintään yhden     päätöksessään määräämän ajan.
7400: vuoden ajan siitä, kun hän lähti maasta.              Niin ikään kansaneläkelaitos ratkaisee hake-
7401:                                                    muksesta, sovelletaanko sosiaaliturvalainsää-
7402:                       5§                           däntöä edelleen henkilöön, joka on vuotta
7403:              Eräiit palvelussuhteet                pitemmän ajan ulkomailla kehitysyhteistyö- tai
7404:                                                    lähetystyötehtävissä taikka joka opiskelee tai
7405:   Suomessa asuvaksi katsotaan Suomen kan-          harjoittaa tieteellistä tutkimusta ulkomailla
7406: salainen, joka ulkomailla lähetettyyn henkilös-    päätoimisesti.
7407: töön kuuluvana palvelee Suomen ulkomaan               Hakemus on tehtävä kahden vuoden kulues-
7408: edustuksessa ja joka on palvelussuhteessa Suo-     sa siitä, kun henkilö siirtyi ulkomaille. Määrä-
7409: men valtioon.                                      ajasta voidaan erityisestä syystä poiketa.
7410:   Sama koskee sellaista Suomen kansalaista,
7411: joka välittömästi ennen palvelussuhteen alka-                             8§
7412: mista asui Suomessa ja joka                                         Perheenjäsenet
7413:    1) ulkomailla palvelee päätoimisesti Yhdisty-      Ulkomailla olevan 5 ja 7 §:ssä tarkoitetun
7414: neissä Kansakunnissa tai sen yhteydessä toimi-     henkilön mukana olevaan samassa taloudessa
7415: vassa erityisjärjestössä taikka muussa valtioi-    ulkomailla asuvaan perheenjäseneen voidaan
7416: den välisessä järjestössä, jonka toimintaan Suo-   soveltaa vastaavasti sosiaaliturvalainsäädäntöä
7417: mi osallistuu;                                     ikään kuin hän asuisi edelleen Suomessa edel-
7418:    2) muutoin on Suomen valtion päätoimisessa      lyttäen, ettei hän oman ansiotoimintansa pe-
7419: palveluksessa ulkomailla; tai                      rusteella kuulu vieraan valtion lainsäädännön
7420:    3) on 1 momentissa tarkoitetun henkilön         piiriin tai ettei hänellä muutoin olosuhteidensa
7421: yksityispalvelija.                                 perusteella voida arvioida olevan kiinteämpää
7422:                                                    yhteyttä vieraaseen valtioon kuin Suomeen.
7423:                       6§                           Sama koskee ulkomailla olevan henkilön mu-
7424:         Palvelu suomalaisessa aluksessa            kana olevaa tämän kanssa samassa taloudessa
7425:                                                    ulkomailla asuvaa perheenjäsentä, jos ensiksi
7426:   Suomalaisessa aluksessa merimieslain (423178)    mainittuun henkilöön sovelletaan Suomea sito-
7427: mukaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön       van kansainvälisen sopimuksen perusteella
7428: katsotaan asuvan Suomessa.                         Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.
7429:    Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta          Perheenjäsenellä tarkoitetaan puolisoa ja las-
7430: annetun lain ( 1707/91) mukaiseen kauppa-alus-     ta, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta, sekä sellaista
7431: luetteloon merkityssä suomalaisessa aluksessa      alle 25-vuotiasta lasta, joka päätoimisesti opis-
7432: palvelevan muussa kuin 1 momentin mukaises-        kelee tai on ammatillisessa koulutuksessa.
7433: sa palvelussuhteessa olevan henkilön ei katsota
7434: sosiaaliturvalainsäädäntöä sovellettaessa asu-
7435: van Suomessa, jollei hän viimeisen vuoden                                3 luku
7436: kuluessa ennen palvelussuhteen alkamista aluk-      Sosiaalitu"alainsäAdAnnön ybteensovittaminen
7437: sessa ole asunut Suomessa.                                    ja kansainväliset sopimukset
7438:                                                                            9§
7439:                       7§                                Sosiaaliturvaa koskevat kansainväliset
7440:        TylJskentely ja opiskelu ulkomailla                             sopimukset
7441:  Jos suomalainen työnantaja lähettää Suo-            Jos henkilöön sovelletaan Suomea sitovan
7442: messa asuvan henkilön ulkomaille vuotta pi-        kansainvälisen sopimuksen perusteella vieraan
7443:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -HE 287                              3
7444: 
7445: valtion sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä,    sovellettaessa Suomessa asuvana. Jos Suomessa
7446: tällaiseen henkilöön ei sovelleta sopimuksen      asumista koskeva kysymys tulee ratkaistavaksi
7447: soveltamisalan mukaisen lainsäädännön osalta      määrättäessä oikeudesta työttömyysturvalain
7448: tässä laissa tarkoitettua sosiaaliturvalainsää-   mukaiseen ansiosidonnaiseen päivärahaan,
7449: däntöä.                                           työttömyyskassan on ennen päätöksen anta-
7450:                                                   mista kuultava kansaneläkelaitosta.
7451:                      10 §
7452:       Eräiden edustustojen henkilökunta                                 13§
7453: 
7454:    Vieraan valtion kansalaisen ei katsota sosi-                   Muutoksenhaku
7455: aaliturvalainsäädäntöä sovellettaessa asuvan         Kansaneläkelaitoksen tämän lain perusteella
7456: Suomessa, jos hän Suomessa:                       tekemään päätökseen saadaan hakea muutosta
7457:    1) palvelee vieraan valtion diplomaattisena    tarkastuslautakunnalta ja vakuutusoikeudelta
7458: edustajana tai lähetettynä konsuliedustajana      noudattaen soveltuvin osin, mitä kansaneläke-
7459: taikka Yhdistyneissä Kansakunnissa tai sen        laissa muutoksenhausta säädetään.
7460: yhteydessä toimivassa erityisjärjestössä tai         Jos Suomessa asumista koskeva kysymys on
7461: muussa valtioiden välisessä järjestössä;          ratkaistu työttömyysturvalain mukaista työttö-
7462:    2) kuuluu vieraan valtion ulkomaanedustus-     myyspäivärahaa koskevan asian yhteydessä,
7463: ton hallinnolliseen tai tekniseen henkilökun-     muutoksenhausta työttömyyspäivärahan osalta
7464: taan taikka palveluskuntaan;                      on voimassa, mitä työttömyysturvalaissa muu-
7465:    3) on l tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön    toksenhausta säädetään. Ennen valituksen rat-
7466: samassa taloudessa asuva perheenjäsen eikä        kaisemista asiasta on hankittava kansaneläke-
7467: oman ansiotoimintansa perusteella kuulu Suo-      laitoksen lausunto.
7468: men sosiaaliturvan piiriin; tai
7469:    4) on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksi-                          14 §
7470: tyispalvelija ja on muun valtion sosiaaliturvaa
7471: koskevan lainsäädännön alainen.                               Päätöksen poistaminen
7472:    Mitä 1 momentin 2-4 kohdassa on säädet-           Jos 12 §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva lain-
7473: ty, ei koske henkilöä, joka on asunut Suomessa    voimainen päätös perustuu väärään tai puut-
7474: välittömästi ennen palvelussuhteen alkua.         teelliseen selvitykseen tai päätös on ilmeisesti
7475:                                                   lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen
7476:                      11 §                         hakemuksesta tai kansaneläkelaitoksen taikka
7477:       Pakolaiset ja valtiotlomat henkilöt         työttömyyskassan esityksestä ja asianosaista
7478:                                                   kuultuaan poistaa päätöksen ja määrätä asian
7479:    Mitä tässä laissa on säädetään Suomen          uudelleen käsiteltäväksi.
7480: kansalaisesta, sovelletaan myös Suomessa asu-        Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi
7481: vaan pakolaiseen, jota tarkoitetaan pakolaisten   aikaisemman päätöksen estämättä oikaista
7482: oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa ja      asian asianosaisen eduksi.
7483: siihen liittyvässä pöytäkirjassa (SopS 77 ja
7484: 78/68), sekä valtiottomaan henkilöön, jota tar-
7485: koitetaan valtiottomien henkilöiden oikeusase-
7486: maa koskevassa yleissopimuksessa (SopS                                5 luku
7487: 80/68).                                                        Erinäisiä säännöksiä
7488:                                                                         15 §
7489:                    4 luku                                     Tietojenantovelvollisuus
7490:      Päätös, muut.oksenhaku ja päätöksen
7491:                 poistaminen                         Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen
7492:                                                   yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos
7493:                      12 §                         sekä työnantaja on velvollinen pyynnöstä an-
7494:              Päätöksen antaminen                  tamaan kansaneläkelaitokselle, tarkastuslauta-
7495:                                                   kunnalle, työttömyysturvalautakunnalle ja va-
7496:   Henkilöllä on oikeus saada päätös siitä,        kuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat tarpeen
7497: pidetäänkö häntä sosiaaliturvalainsäädäntöä       tämän lain mukaisen asian ratkaisemiseksi.
7498: 4                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -      HE 287
7499: 
7500:                    16 §                                                  18 §
7501:             Tarkemmat säännökset                                  Siirtymäsäännökset
7502:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-              Ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä
7503: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.      tämän lain mukaan Suomessa asuvana, voi-
7504:                                                     daan ottaa huomioon myös aika välittömästi
7505:                                                     ennen tämän lain voimaantuloa.
7506:                                                        Tämän lain voimaan tullessa lain 1 §:ssä
7507:                                                     mainitun lain mukaan Suomessa asuvan hen-
7508:                    6 luku                           kilön, joka lain voimaan tullessa oleskelee
7509:       Voimaantulo ja siirtymäsäännökset             ulkomailla, katsotaan tätä lakia sovellettaessa
7510:                                                     lähteneen maasta tämän lain voimaan tullessa.
7511:                      17 §                              Tämän lain voimaan tullessa ulkomailla oles-
7512:                   Voimaantulo                       kelevan henkilön, johon kansaneläkelaitoksen
7513:                                                     ennen tämän lain voimaantuloa antaman kan-
7514:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä            saneläkelain 1 b §:ssä tarkoitetun päätöksen
7515: kuuta 1994.                                         mukaan sovelletaan kansaneläkelakia, katso-
7516:   Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan             taan tätä lakia sovellettaessa ilman eri hake-
7517: ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen täytän-    musta asuvan Suomessa päätöksessä mainitun
7518: töönpanemiseksi.                                    ajan.
7519: 
7520: 
7521: 
7522: 
7523:                                               Laki
7524:                                   kansaneläkelain muuttamisesta
7525: 
7526:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7527:   kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 1 a-1 c § ja 73 §:n 1
7528: momentin 7 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 aja 1 c § sekä 73 §:n 1 momentin 7 kohta 23 päivänä
7529: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1217/88) ja 1 b§ muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 8
7530: päivänä helmikuuta 1991 annetulla lailla (214/91), sekä
7531:   muutetaan 1 §, 41 §:n 1 momentti ja 73 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 § muutettuna
7532: 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla (103/82) ja mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1988
7533: annetulla lailla sekä 41 §:n 1 momentti ja 73 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti:
7534:                       1§                                                  41 §
7535:    Suomessa asuva 16 vuotta täyttänyt henkilö         Eläkkeen maksaminen ulkomailla oleskele-
7536: on vakuutettu vanhuuden, työkyvyttömyyden           valle eläkkeensaajalle keskeytetään, kun sitä on
7537: ja työttömyyden varalta tämän lain mukaisesti.      suoritettu vuoden ajalta sen kuukauden päät-
7538: Jos tätä lakia sovellettaessa tulee erikseen        tymisestä, jonka aikana eläkkeensaaja on pois-
7539: ratkaistavaksi kysymys siitä, onko henkilöä         tunut maasta. Jollei eläkkeensaaja ole välittö-
7540: pidettävä Suomessa asuvana, asian ratkaisee         mästi ennen ulkomaille muuttoaan asunut Suo-
7541: kansaneläkelaitos sen mukaan kuin asumiseen         messa vuoden pituista aikaa, eläkkeen maksa-
7542: perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön sovelta-      minen keskeytetään kuitenkin ulkomaille muut-
7543: misesta annetussa laissa ( 1 ) säädetään.           toa seuraavan kuukauden alusta. Jos eläkkeen-
7544: Kansaneläkelaitoksen päätökseen saa hakea           saaja on välittömästi ennen eläkkeen alkamista
7545: muutosta niin kuin mainitun lain 13 §:ssä sää-      asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään 10
7546: detään.                                             vuotta taikka jos ulkomailla oleskelu on vält-
7547:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -   HE 287                           5
7548: 
7549: tämätöntä eläkkeensaajan tai hänen lähiomai-       päätökseen, saa hakea siihen muutosta vakuu-
7550: sensa sairauden takia, eläke maksetaan hake-       tusoikeudelta, jos päätös koskee oikeutta eläk-
7551: muksesta määräajaksi tai toistaiseksi ulkomail-    keeseen taikka 1 momentin 2 tai 6 kohdassa
7552: la olosta huolimatta.                              tarkoitettuja tapauksia.
7553: 
7554: 
7555:                      73 §
7556:                                                      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
7557:   Joka on tyytymätön tarkastuslautakunnan          kuuta 1994.
7558: 
7559: 
7560: 
7561: 
7562:                                              Laki
7563:                                    perhe-eläkelain muuttamisesta
7564: 
7565:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7566:    kumotaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 2 aja 3 §, sellaisina kuin
7567: ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1218/88), sekä
7568:    muutetaan 2 ja 2 b §, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa
7569: laissa, seuraavasti:
7570:                       2§                                               2b§
7571:   Jos tätä lakia sovellettaessa tulee erikseen        Jos edunsaajan on 2 §:ssä mainitun lain
7572: ratkaistavaksi kysymys siitä, onko henkilöä        mukaan katsottu sosiaaliturvalainsäädäntöä
7573: pidettävä Suomessa asuvana, asian ratkaisee        sovellettaessa asuvan Suomessa edunjättäjän
7574: kansaneläkelaitos sen mukaan kuin asumiseen        perheenjäsenenä, ei se seikka, että hän edun-
7575: perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön sovelta-     jättäjän kuoleman jälkeen jää ulkomaille asu-
7576: misesta annetussa laissa ( 1 ) säädetään.          maan, ole esteenä eläkkeen myöntämiselle, jos
7577: Kansaneläkelaitoksen päätökseen saa hakea          eläkettä haetaan vuoden kuluessa edunjättäjän
7578: muutosta niin kuin mainitun lain 13 §:ssä sää-     kuolemasta.
7579: detään.
7580:                                                      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
7581:                                                    kuuta 1994.
7582: 
7583: 
7584: 
7585:                                              Laki
7586:                                  sairausvakuutuslain muuttamisesta
7587: 
7588:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7589:   kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63} 1 §:n 3 momentti,
7590: 1 aja 2 §,
7591:   sellaisina, kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentti 15 päivänä heinäkuuta 1970 annetussa laissa
7592: (499/70) ja 1 a § 30 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa (1708/91 ), sekä
7593:   muutetaan 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa 15 päivänä heinäkuuta 1970
7594: annetussa laissa, seuraavasti:
7595:                       1§                           pidettävä Suomessa asuvana, asian ratkaisee
7596:                                                    kansaneläkelaitos sen mukaan kuin asumiseen
7597:   Jos tätä lakia sovellettaessa tulee erikseen     perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön sovelta-
7598: ratkaistavaksi kysymys siitä, onko henkilöä        misesta annetussa laissa ( 1 ) säädetään.
7599: 6                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 287
7600: 
7601: Kansaneläkelaitoksen tässä momentissa tarkoi-       Tämän lain voimaan tullessa voimassa ole-
7602: tettuun päätökseen saa hakea muutosta niin        van lain mukaan lain voimaan tullessa ulko-
7603: kuin mainitun lain 13 §:ssä säädetään.            mailla oleskelevalle vakuutetulle maksettavan
7604:                                                   päivärahan, erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai van-
7605:                                                   hempainrahan taikka erityishoitorahan maksa-
7606:                                                   mista jatketaan tämän lain voimaan tullessa
7607:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä            kansaneläkelaitoksen päätöksessä mainitun
7608: kuuta 1994.                                       ajan.
7609: 
7610: 
7611: 
7612: 
7613:                                             Laki
7614:                                  vammaistukilain muuttamisesta
7615: 
7616:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7617:   muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/88) 8 §, sellaisena kuin se
7618: on 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (549/93), sekä
7619:   lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
7620: 
7621:                       1§                          1 d, 23, 35-39, 39 b-43, 44-46, 67, 69, 73,
7622:                                                   74 ja 75 §:ssä sekä 79 §:n 1 ja 4 momentissa ja
7623:   Jos tätä lakia sovellettaessa tulee erikseen    80-88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädetty-
7624: ratkaistavaksi kysymys siitä, onko henkilöä       jen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elin-
7625: pidettävä Suomessa asuvana, asian ratkaisee       kustannuksiin annetussa laissa (348/56) on sää-
7626: kansaneläkelaitos sen mukaan kuin asumiseen       detty.
7627: perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön sovelta-
7628: misesta annetussa laissa ( 1 ) säädetään.           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
7629: Kansaneläkelaitoksen päätökseen saa hakea         kuuta 1994.
7630: muutosta niin kuin mainitun lain 13 §:ssä sää-      Tämän lain voimaan tullessa voimassa ole-
7631: detään.                                           van lain mukaan lain voimaan tullessa ulko-
7632:                                                   mailla oleskelevalle henkilölle maksettavan
7633:                        8§                         vammaistuen maksamista jatketaan tämän lain
7634:   Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu-   voimaantulosta riippumatta kansaneläkelaitok-
7635: vin osin lisäksi voimassa, mitä kansaneläkelain   sen päätöksessä mainitun ajan.
7636:                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 287                           7
7637: 
7638:                                             Laki
7639:                        lapsen hoitotuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
7640: 
7641:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7642:   muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (444/69) 1 §, sellaisena
7643: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1219/88), seuraavasti:
7644:                        1§
7645:   Suomessa asuvalla lapsella on oikeus hoito-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
7646: tukeen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.    kuuta 1994.
7647:   Jos tätä lakia sovellettaessa tulee erikseen      Tämän lain voimaan tullessa voimassa ole-
7648: ratkaistavaksi kysymys siitä, onko lasta pidet-   van lain mukaan lain voimaan tullessa ulko-
7649: tävä Suomessa asuvana, asian ratkaisee kan-       mailla oleskelevalle lapselle maksettavan lapsen
7650: saneläkelaitos sen mukaan kuin asumiseen pe-      hoitotuen maksamista jatketaan tämän lain
7651: rustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltami-    voimaantulosta riippumatta kansaneläkelaitok-
7652: sesta annetussa laissa ( 1 ) säädetään. Kan-      sen päätöksessä mainitun ajan.
7653: saneläkelaitoksen päätökseen saa hakea muu-
7654: tosta niin kuin mainitun lain 13 §:ssä sääde-
7655: tään.
7656: 
7657: 
7658: 
7659: 
7660:                                             Laki
7661:                               kuntoutusrahalain 2 §:n muuttamisesta
7662: 
7663:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7664:   kumotaan 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun kuntoutusrahalain (611191) 2 §:n 5 momentti
7665: sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa (1709/91) ja
7666:    muutetaan 2 §:n 2 momentti seuraavasti:
7667:                       2§
7668:                     Etuudet                          Tämä laki tulee voimaan    päivänä
7669:                                                   kuuta 1994.
7670:    Jos tätä lakia sovellettaessa tulee erikseen      Tämän lain voimaan tullessa voimassa ole-
7671: ratkaistavaksi, onko henkilöä pidettävä Suo-      van lain mukaan lain voimaan tullessa ulko-
7672: messa asuvana, asian ratkaisee kansaneläkelai-    mailla oleskelevalle henkilölle maksettavan
7673: tos sen mukaan kuin asumiseen perustuvan          kuntoutusrahan maksamista jatketaan tämän
7674: sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta an-     lain voimaantulosta riippumatta kansaneläke-
7675: netussa laissa ( 1 ) säädetään. Kansanelä-        laitoksen päätöksessä mainitun ajan.
7676: kelaitoksen päätökseen saa hakea muutosta
7677: niin kuin mainitun lain 13 §:ssä säädetään.
7678: 8                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 287
7679: 
7680:                                               Laki
7681:                                   lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta
7682: 
7683:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7684:     kumotaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/92) 1 §:n 3 momentti ja
7685:     muutetaan 1 §:n 2 momentti seuraavasti:
7686:                        1§
7687:          Lain tarkoitus ja soveltamisala               Tämä laki tulee voimaan     päivänä
7688:                                                     kuuta 1994.
7689:    Jos tätä lakia sovellettaessa tulee erikseen        Jos lapsilisää maksetaan tämän lain voimaan
7690: ratkaistavaksi kysymys, onko lasta pidettävä        tullessa voimassa olevan lain 1 §:n 2 ja 3
7691: Suomessa asuvana, asian ratkaisee kansanelä-        momentin perusteella, sen maksaminen jatkuu
7692: kelaitos sen mukaan kuin asumiseen perustu-         tämän lain voimaantulosta riippumatta sen
7693: van sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta       mukaan kuin lain voimaan tullessa voimassa
7694: annetussa laissa ( 1 ) säädetään. Kansan-           olevassa laissa säädetään.
7695: eläkelaitoksen päätökseen saa hakea muutosta
7696: niin kuin mainitun lain 13 §:ssä säädetään.
7697: 
7698: 
7699: 
7700: 
7701:                                               Laki
7702:                                   äitiysavustuslain muuttamisesta
7703: 
7704:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7705:  muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1993 annetun äitiysavustuslain (477/93) 1 § ja 3 §:n 1
7706: momentti seuraavasti:
7707:                        1§                                                    3§
7708:          Lain tarkoitus ja sove/tamisala              Avustus ottovanhemmalle tai lapseksiottajalle
7709:                                                        Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentissa,
7710:    Äidin ja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin        2 §:ssä ja 8 §:n 2 momentissa on säädetty,
7711: edistämiseksi Suomessa asuvalle naiselle suori-     oikeus äitiysavustukseen valtion varoista on
7712: tetaan tämän lain mukaisesti valtion varoista       myös ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla,
7713: äitiysavustus.                                      joka asuu Suomessa, jos alle yksivuotias lapsi
7714:    Jos tätä lakia sovellettaessa tulee erikseen     on lapseksiottamisesta annetussa laissa (153/85)
7715: ratkaistavaksi kysymys siitä, onko naista pidet-    tarkoitetulla tavalla sijoitettu lapseksiottajan
7716: tävä Suomessa asuvana, asian ratkaisee kan-         luokse. Kansainvälisessä lapseksiottamisessa
7717: saneläkelaitos sen mukaan kuin asumiseen pe-        avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi,
7718: rustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltami-      pohjoismaiden kansalaisten välistä lapseksiot-
7719: sesta annetussa laissa ( 1 ) säädetään. Kan-        tamista lukuun ottamatta, että ottovanhemmal-
7720: saneläkelaitoksen päätökseen saa hakea muu-         le tai lapseksiottajalle on myönnetty lapseksiot-
7721: tosta niin kuin mainitun lain 13 §:ssä sääde-       tamisesta annetun lain 25 §:n 1 momentissa
7722: tään.                                               tarkoitettu lapseksiottamisasioiden lautakun-
7723:                                                     nan lupa.
7724: 
7725: 
7726:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7727:                                                     kuuta 1994.
7728:                              1993 vp- Eduskunnan vastaus -HE 287                              9
7729: 
7730:                                               Laki
7731:                                työttömyysturvalain 1 §:n muuttamisesta
7732: 
7733:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7734:   lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 1 §:ään uusi 3
7735: momentti seuraavasti:
7736:                         1§                          ta annetussa laissa ( 1 ) säädetään. Kansan-
7737:                                                     eläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätök-
7738:   Jos työttömyyspäivärahaa koskevan asian           seen saa hakea muutosta niin kuin mainitun
7739: yhteydessä tulee erikseen ratkaistavaksi, onko      lain 13 §:ssä säädetään.
7740: henkilöä pidettävä Suomessa asuvana, asia
7741: ratkaistaan sen mukaan kuin asumiseen perus-          Tämä laki tulee voimaan    päivänä
7742: tuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamises-      kuuta 1994.
7743: 
7744:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1993
7745: 
7746: 
7747: 
7748: 
7749: 2 230923C
7750:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 288
7751: 
7752: 
7753: 
7754: 
7755:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eräiden väli-
7756:                                  aikaisesti maahan tuotujen ajoneuvojen tullittomuudesta annetun
7757:                                  lain 6 §:n muuttamisesta
7758:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       lain 6 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle val-
7759: n:o 288 laiksi eräiden väliaikaisesti maahan       tiovarainvaliokunta on antanut asiasta mietin-
7760: tuotujen ajoneuvojen tullittomuudesta annetun      tönsä n:o 77, on hyväksynyt seuraavan lain:
7761: 
7762: 
7763: 
7764: 
7765:                                               Laki
7766: eräiden väliaikaisesti maahan tuotujen ajoneuvojen tullittomuudesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
7767: 
7768:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7769:   muutetaan eräiden väliaikaisesti maahan tuotujen ajoneuvojen tullittomuudesta 18 päivänä
7770: joulukuuta 1992 annetun lain (1321/92) 6 §:n 2 momentti seuraavasti:
7771:                       6§                            tö 1 §:ssä tarkoitettuun liikenteeseen päättyy
7772:                   Voimaantulo                       viimeistään 11 päivänä huhtikuuta 1995.
7773: 
7774:                                                       Tämä    laki tulee    voimaan         päivänä
7775:   Lakia sovelletaan ajoneuvoihin, joiden käyt-               kuuta 199 .
7776: 
7777:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1993
7778: 
7779: 
7780: 
7781: 
7782: 230902E
7783:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 292
7784: 
7785: 
7786: 
7787: 
7788:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kirkon eläke-
7789:                                  lainsäädännön muuttamisesta
7790: 
7791:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
7792: n:o 292 laiksi kirkon eläkelainsäädännön muut-      59, on hyväksynyt seuraavat lait:
7793: tamisesta. Eduskunta, jolle sosiaali- ja terveys-
7794: 
7795: 
7796: 
7797: 
7798:                                               Laki
7799:                        evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain muuttamisesta
7800: 
7801:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7802:   muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (298/66)
7803: 2 ja 10 §,
7804:   sellaisina kuin ne ovat, 2 § muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla (160 1/92) ja
7805: 10 § 16 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (564/89), sekä
7806:    lisätään lakiin uudet 4 a, 5 c, 5 d, 7 a, 7 b, 7 c, 8 a ja 8 b § seuraavasti:
7807: 
7808:                        2§                           palveluksen katkeamista, työkyvyttömyyden tai
7809:    Jos edunsaaja, jolla on eläkeaikaa vähintään     yksilöllisen varhaiseläkkeen alkamista tai osa-
7810: yksi kuukausi, on saanut valtion eläkelain 8 §:n    aikatyöhön siirtymistä.
7811: 5 momentissa ( /93) mainittujen säännösten
7812: nojalla myönnetyn vanhuuseläkkeen, jonka
7813: määrä on laskettu valtion eläkelain 10 §:n 2                              5c §
7814: momenttia, tai sitä vastaavien valtion eläkelain       Jos edunsaajalla on oikeus saada työnteki-
7815: 8 §:n 5 momentissa mainittujen muiden lakien        jäin eläkelain 8 §:n 1 momentissa (612/91)
7816: säännöksiä tai eläkesääntöjen määräyksiä so-        tarkoitettua päivärahaa, tapaturmaeläkettä,
7817: veltaen, hänellä on palveluksen päätyttyä oi-       korvausta, ansionmenetyskorvausta tai elinkor-
7818: keus myös tämän lain mukaiseen vanhuuseläk-         koa, voidaan tämän lain mukainen eläke sen
7819: keeseen riippumatta siitä, onko hän saavutta-       estämättä, mitä valtion eläkelain II ja 12 §:ssä
7820: nut eläkeikänsä.                                    on säädetty, suorittaa ottamatta huomioon
7821:                                                     sanottua etuutta, kunnes sen määrä on lopul-
7822:                                                     lisesti ratkaistu. Edunsaajan oikeus sanottuun
7823:                      4a§                            etuuteen siirtyy kirkkohallitukselle siltä osin
7824:    Sen estämättä, mitä virka- tai työsuhteesta      kuin etuus olisi yhteensovituksessa vähentänyt
7825: muutoin johtuu, tätä lakia sovellettaessa kat-      eläkettä.
7826: sotaan palvelus alkaneeksi silloin, kun viran-
7827: haltija on ryhtynyt hoitamaan virkaansa tai
7828: työntekijä suorittamaan työtänsä. Jos kuukau-                              5 d §
7829: den ensimmäinen päivä on sunnuntai-, pyhä-             Jos edunsaaja on alaikäinen taikka jos hän
7830: tai juhlapäivä taikka muu vapaapäivä eikä           sairauden tai muun syyn takia ei pysty itse
7831: viranhaltija sen vuoksi ole voinut ryhtyä hoi-      hakemaan eläkettä ja jollei hänellä ole huolta-
7832: tamaan virkaansa tai työntekijä suorittamaan        jaa tai tätä tarkoitusta varten määrättyä uskot-
7833: työtänsä sanottuna päivänä, katsotaan palvelus      tua miestä, voi kirkkohallituksen hyväksymä
7834: tästä huolimatta alkaneeksi kuukauden ensim-        edunsaajan lähiomainen tai muu hänestä pää-
7835: mäisenä päivänä. Vastaavasti katsotaan palve-       asiallisesti huolehtiva henkilö edunvalvojana
7836: luksen päättyneen sen päivän lopussa, jolta sen     käyttää edunsaajan puhevaltaa tämän lain mu-
7837: perusteella viimeksi maksettiin palkkaa ennen       kaista eläkettä koskevassa asiassa.
7838: 
7839: 23092IA
7840: 2                          1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 292
7841: 
7842:                       7 a §                          annetun lain 4 §:ssä tarkoitetusta palkasta ja
7843:    Jos eläkettä koskeva lainvoimainen päätös         tilittää sen kirkon keskusrahastolle kirkkohal-
7844: perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvi-     lituksen määräämällä tavalla.
7845: tykseen taikka ilmeisesti ei ole Iainmukainen,          Lain soveltamispiiriin kuuluva henkilö voi
7846: kirkkohallitus saa ottaa asian uudelleen käsi-       vaatia oikaisua työntekijän eläkemaksuun kirk-
7847: teltäväksi, jos on kysymys evätyn edun myön-         kohallitukselta. Haettaessa muutosta oikaisu-
7848: tämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä.           vaatimuksesta annettuun päätökseen noudate-
7849:    Jos kirkkohallitus on tehnyt esityksen eläket-    taan soveltuvin osin, mitä kirkkolaissa on
7850: tä koskevan lainvoimaisen päätöksen purkami-         muutoksenhausta säädetty.
7851: sesta, se voi, kunnes asia on ratkaistu, keskeyt-
7852: tää eläkkeen maksamisen tai maksaa eläkkeen                               8 b§
7853: sen suuruisena kuin purkuesityksen mukaan on            Eläkemaksusta, joka muodostuu 8 §:ssä
7854: pidettävä oikeana.                                   tarkoitetusta työnantajan eläkemaksusta ja
7855:                                                      8 a §:ssä mainitusta työntekijän eläkemaksusta,
7856:                       7 b §                          vastaa kirkon keskusrahastolle työnantaja niin
7857:    Kirkkohallituksen tämän lain nojalla myön-        kuin työnantajan eläkemaksusta on säädetty.
7858: tämän etuuden takaisinperintää koskeva lain-            Työntekijäin eläkemaksusta koostuvista va-
7859: voimainen päätös saadaan panna täytäntöön            roista siirretään eläkerahastoon vähintään sa-
7860: niin kuin riita-asiassa annettu lainvoiman saa-      ma suhteellinen osuus kuin työnantajien eläke-
7861: nut tuomio.                                          maksusta.
7862: 
7863:                                                                            10§
7864:                         7 c §                          Valtion, kunnan tai muun julkisoikeudellisen
7865:    Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä        yhteisön viranomainen tai laitos, eläketurva-
7866: takaisin myös kuittaamaHa se vastaisuudessa          keskus, vakuutus- ja eläkelaitos, yksityinen
7867: maksettavista eläke-eristä. Kulloinkin suoritet-     työnantaja, sairaala, virkasuhteessa oleva lää-
7868: tavasta eläke-erästä ei kuitenkaan saa edunsaa-      käri sekä valtion eläkelain 5 a ja 10 a §:ssä
7869: jan suostumuksetta vähentää enempää kuin             tarkoitettuja etuuksia myöntävät viranomaiset
7870: kuudesosan siitä eläke-erän osasta, joka jää         ja laitokset ovat velvolliset pyynnöstä anta-
7871: jäljelle sen jälkeen, kun eläke-erästä on ennak-     maan maksutta kirkkohallitukselle hallussaan
7872: koperintälain (418/59) nojalla pidätetty ennak-      olevat käsiteltävänä olevan asian ratkaisuun tai
7873: ko tai rajoitetusti verovelvollisen tulon ja va-     eläkkeen maksamiseen vaikuttavat tiedot. Lää-
7874: rallisuuden      verottamisesta   annetun     lain   kärinlausunnosta ja -todistuksesta on kuitenkin
7875: (627/78) nojalla lähdevero.                          suoritettava kohtuullinen korvaus.
7876:    Aiheettomasti maksettu etuuden määrä voi-
7877: daan jättää takaisin perimättä, jos sen myön-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7878: tämisen tai maksamisen ei ole katsottava joh-        kuuta 1994.
7879: tuneen edunsaajan tai hänen edustajansa vilpil-         Sen estämättä, mitä evankelis-Iuterilaisen
7880: lisestä menettelystä tai takaisin perittävä määrä    kirkon eläkelain muuttamisesta 6 päivänä ke-
7881: on vähäinen.                                         säkuuta 1989 annetun lain (564/89) voimaan-
7882:                                                      tulosäännöksessä säädetään, valintaoikeutta ja
7883:                       8 a §                          mainitussa voimaantulosäännöksessä tarkoitet-
7884:    Tämän lain 1 §:ssä tarkoitettu kirkon eläke-      tujen eläkeikää koskevien säännösten sovelta-
7885: järjestelmän piiriin kuuluva henkilö on velvol-      misen edellytyksenä ei ole, että edunsaajalla on
7886: linen suorittamaan kirkon keskusrahastolle           oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 §:n 2
7887: työntekijän eläkemaksun, joka on työntekijäin        momenttia soveltaen. Mainittuja valintaoikeut-
7888: eläkelain (395/61) 12 b §:n 1 momentissa sää-        ta ja eläkeikää koskevia säännöksiä ei kuiten-
7889: detyn eläkemaksuprosentin suuruinen osa 2            kaan sovelleta vuoden 1939 jälkeen syntynee-
7890: momentissa säädettävästä työntekijän palkasta.       seen 1 päivänä tammikuuta 1994 voimaan
7891:    Työnantaja pidättää palkanmaksun yhtey-           tulevan valtion eläkelain muuttamisesta anne-
7892: dessä työntekijäin eläkemaksun palvelukses-          tun lain ( /93) 1 §:n 3 momentissa tarkoitet-
7893: saan olevan henkilön ennakkoperintälain 4 §:n        tuun uuteen edunsaajaan eikä edunsaajaan,
7894: tarkoittamasta palkasta ja rajoitetusti verovel-     joka on saanut evankelis-luterilaisen kirkon
7895: vollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta       eläkelain mukaista osa-aikaeläkettä tai yksilö)-
7896:                           1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 292                            3
7897: 
7898: listä varhaiseläkettä. Tässä momentissa tarkoi-      Valtion eläkelain 1 §:n 3 momentissa, sellai-
7899: tetun eläkeiän valintaan oikeutetun edunsaajan    sena kuin se on muutettuna               päivänä
7900: eläkekarttuma on vähintään 60 prosenttia, jos                   kuuta 1993 annetussa laissa
7901: hänellä on evankelis-luterilaisen kirkon eläke-   (      /93), tarkoitetulle vanhalle edunsaajalle
7902: lain mukaan eläkeajaksi luettavaa palvelusai-     myönnettävää eläkettä pidetään evankelis-lute-
7903: kaa vähintään 30 vuotta. Puuttuva karttuma        rilaisen kirkon eläkeasetuksen 2 §:ää, sellaisena
7904: lisätään edunsaajan viimeiseen palvelukseen.      kuin se on muutettuna 23 päivänä tammikuuta
7905: Tätä momenttia sovelletaan 1 päivästä tammi-      1981 annetussa asetuksessa (68/81 ), sovellet-
7906: kuuta 1995.                                       taessa valtion eläkelain 10 §:n 2 momenttia
7907:    Tämän lain 7 c §:ää sovelletaan päätökseen,    soveltaen myönnettävänä eläkkeenä.
7908: joka on annettu lain voimaantulon jälkeen ja         Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
7909: 8 a ja 8 b §:iä palkkaan, joka on maksettu lain   täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
7910: voimassa ollessa.
7911: 4                          1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 292
7912: 
7913:                                               Laki
7914: evankelis-luteri1aisen kirkon eläkelain 2 ja 3 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
7915:                                              muuttamisesta
7916: 
7917:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7918:  muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1992 annetun evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 2 ja 3 §:n
7919: muuttamisesta annetun lain (1601/92) voimaantulosäännöksen 2 momentti seuraavasti:
7920: 
7921:                                                     letaan eläketapahtumaan, joka on sattunut lain
7922:    Lain 2 §:ää sovelletaan vuoden 1939 jälkeen      voimaantulon jälkeen.
7923: syntyneeseen viranhaltijaan ja työntekijään,
7924: jonka evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain
7925: piiriin kuuluva palvelus on alkanut vuoden             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7926:  1992 jälkeen. Lain 2 §:ää ei sovelleta viranhal-   kuuta 1994.
7927: tijaan ja työntekijään, jonka palvelus on ollut        Tätä lakia sovelletaan eläketapahtumaan,
7928: voimassa ennen lain voimaantuloa ja jatkuu          joka on sattunut 1 päivänä tammikuuta 1993
7929: yhdenjaksoisesti. Lain 3 §:n 2 momenttia sovel-     tai sen jälkeen.
7930: 
7931:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1993
7932:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 293
7933: 
7934: 
7935: 
7936: 
7937:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi maaseutuelin-
7938:                                  keinolain 59 a §:n muuttamisesta
7939:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        sätalousvaliokunta on antanut asiasta mietin-
7940: n:o 293 laiksi maaseutuelinkeinolain 59 a §:n       tönsä n:o 29, on hyväksynyt seuraavan lain:
7941: muuttamisesta. Eduskunta, jolle maa- ja met-
7942: 
7943: 
7944: 
7945: 
7946:                                               Laki
7947:                            maaseutuelinkeinolain 59 a §:n muuttamisesta
7948: 
7949:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7950:  muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun maaseutuelinkeinolain (1295/90) 59 a §:n 2
7951: momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1092/93), seuraavasti:
7952:                    59 a§                            kaisista korkotukilainoista peritään, tai ilman
7953: Eräiden aikaisemman lainsäädännön mukaisten         myönnettyjä lykkäyksiä perittäisiin, 31 päivänä
7954:                saamisten korot                      lokakuuta 1993, alennetaan 1,0 prosenttiyksi-
7955:                                                     köllä 1 päivästä marraskuuta 1993 alkaen.
7956:                                                     Korkoa ei kuitenkaan alenneta alle 3,5 prosen-
7957:    Sitä vuotuista korkoa, jota vuoden 1982          tin. Muiden 1 momentissa tarkoitettujen laino-
7958: jälkeen myönnetyistä maatila- ja porotilalain,      jen ja myyntihintasaamisten korot peritään
7959: kolttien maanjärjestelylain ja eräiden kolttien     edelleen sen suuruisina kuin ne olivat 31
7960: asuttamisesta annetun lain mukaisista valtion-      päivänä lokakuuta 1993.
7961: lainoista ja myyntihintasaamisista samoin kuin
7962: niistä Iuontaiselinkeino- ja kolttalain mukaisis-
7963: ta valtionlainoista ja myyntihintasaamisista,         Tämä laki tulee voimaan       patvana
7964: joihin luontaiselinkeinolain 30 §:n nojalla on              kuuta 199 , ja sitä sovelletaan päi-
7965: sovellettu maatilalakia, sekä maatilalain mu-       västä marraskuuta 1993.
7966: 
7967:      Helsingissä l3 päivänä joulukuuta 1993
7968: 
7969: 
7970: 
7971: 
7972: 230890R
7973:                            1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 294
7974: 
7975: 
7976: 
7977: 
7978:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtioneuvos-
7979:                                 ton oikeudesta luovuttaa Karttakeskuksen hallinnassa oleva omai-
7980:                                 suus perustettavalle valtionyhtiölle annetun lain 4 §:n muuttamises-
7981:                                 ta
7982: 
7983:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      tun lain 4 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle
7984: n:o 294 laiksi valtioneuvoston oikeudesta luo-    maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut
7985: vuttaa Karttakeskuksen hallinnassa oleva          asiasta mietintönsä n:o 30, on hyväksynyt
7986: omaisuus perustettavalle valtionyhtiölle anne-    seuraavan lain:
7987: 
7988: 
7989: 
7990: 
7991:                                              Laki
7992: valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa Karttakeskuksen hallinnassa oleva omaisuus perustettavalle
7993:                          valtionyhtiölle annetun lain 4 §:n muuttamisesta
7994: 
7995:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7996:   lisätään valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa Karttakeskuksen hallinnassa oleva omaisuus
7997: perustettavalle valtionyhtiölle 19 päivänä marraskuuta 1993 annetun lain (966/93) 4 §:ään uusi 2
7998: momentti seuraavasti:
7999:                       4§
8000:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8001:   Valtion toissijainen vastuu lainoista, jotka    kuuta 1994.
8002: Karttakeskus liikelaitoksena on ottanut rahoi-
8003: tuslaitoksista, jää voimaan.
8004: 
8005: 
8006:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1993
8007: 
8008: 
8009: 
8010: 
8011: 230897Z
8012:                        j
8013:                       j
8014:                      j
8015:                     j
8016:                    j
8017:                   j
8018:                  j
8019:                 j
8020:                j
8021:               j
8022:              j
8023:             j
8024:            j
8025:           j
8026:          j
8027:         j
8028:        j
8029:       j
8030:      j
8031:     j
8032:    j
8033:   j
8034:  j
8035: j
8036:                             1993 vp -    Eduskunnan vastaus- HE 296
8037: 
8038: 
8039: 
8040: 
8041:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työntekijäin
8042:                                   eläkelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain
8043:                                   sekä eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien
8044:                                   eläkelain mukaisen vakuutusmaksun tilapäisestä alentamisesta sekä
8045:                                   yrittäjiltä perittävästä vakuutusmaksusta vuonna 1994
8046: 
8047:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        maksun tilapäisestä alentamisesta sekä yrittä-
8048: n:o 296 laiksi työntekijäin eläkelain, lyhytaikai-   jiltä perittävästä vakuutusmaksusta vuonna
8049: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain    1994. Eduskunta, jolle sosiaali- ja terveysvalio-
8050: sekä eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden     kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 52,
8051: ja toimittajien eläkelain mukaisen vakuutus-         on hyväksynyt seuraavan lain:
8052: 
8053: 
8054: 
8055: 
8056:                                                Laki
8057: työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain sekä eräiden
8058: työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain mukaisen vakuutusmaksun tilapäisestä
8059:              alentamisesta sekä yrittäjiltä perittävästä vakuutusmaksusta vuonna 1994
8060: 
8061:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8062:                         1§                           kullekin vuodelle erikseen vahvistama prosent-
8063:    Sen estämättä, mitä muualla laissa sääde-         timäärä kunkin vuoden palkkasummasta. Vuo-
8064: tään, alennetaan sosiaali- ja terveysministeriön     sittaiset prosenttimäärät on vahvistettava siten,
8065: 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-          että niiden yhteismäärä on 2 prosenttia.
8066: jäin eläkelain (395/61 ), 9 päivänä helmikuuta          Eläkelaitokset vastaavat yhteisesti 1 §:n mu-
8067: 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-       kaisesta vakuutusmaksun alentamisesta aiheu-
8068: vien työntekijäin eläkelain (134/62) ja 26 päi-      tuvasta vastuuvajauksesta noudattaen soveltu-
8069: vänä heinäkuuta 1985 annetun eräiden työsuh-         vin osin, mitä työntekijäin eläkelain 12 §:n 1
8070: teessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien elä-   momentin 4 kohdassa, sellaisena kuin se on 19
8071: kelain (662/85) perusteella vuodelle 1994 vah-       päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa
8072: vistamissa perusteissa määrättyä työntekijäin        (979/93), säädetään.
8073: eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen vakuu-
8074: tuksen maksua, lyhytaikaisissa työsuhteissa                                 3§
8075: olevien työntekijäin eläkelain mukaista vakuu-          Sovellettaessa työntekijäin eläkelain 12 a ja
8076:  tusmaksua ja eräiden työsuhteissa olevien tai-      12 b §:ää, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä
8077:  teilijoiden ja toimittajien eläkelain mukaista      marraskuuta 1993 annetussa laissa (979/93),
8078: vakuutusmaksua vuonna 1994 määrällä, joka            käytetään sanotun lain vähimmäisehtojen mu-
8079:  on 2 prosenttia työnantajan palveluksessa ole-      kaisen vakuutuksen keskimääräisenä vakuutus-
8080:  vien työntekijäin mainittujen lakien mukaisen       maksuna vuoden 1994 osalta 1 §:n mukaisesti
8081:  vakuutusmaksun perusteena olevasta palk-            alennettua maksua ja vuosien 1995-1997 osal-
8082:  kasummasta vuonna 1994.                             ta kullekin vuodelle 2 §:n mukaisella kuoletuk-
8083:                                                      sella korotettua maksua.
8084:                        2§
8085:    Edellä 1 §:ssä tarkoitetusta vakuutusmaksun                              4§
8086: alentamisesta aiheutuva vastuuvajaus kuolete-          Mitä edellä tässä laissa säädetään, jätetään
8087: taan vuosina 1995-1997 perimällä maksua,             ottamatta huomioon vahvistettaessa maata-
8088: jonka suuruus on sosiaali- ja terveysministeriön     lousyrittäjien eläkelain (467 /69) ja yrittäjien
8089: 2308890
8090: 2                         1993 vp -   Eduskunnan vastaus -    HE 296
8091: 
8092: eläkelain (468/69) mukaisia vakuutusmaksuja       sa julkisten alojen työntekijäin työeläkemak-
8093: vuosille 1995-1997.                               suun.
8094:    Sen estämättä, mitä maatalousyrittäjien elä-
8095: kelain 10 §:ssä säädetään, sanotun lain mukai-                          6§
8096: nen perusprosentti vuonna 1994 on 19,4.             Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
8097:    Sen estämättä, mitä yrittäjien eläkelain       misesta antaa sosiaali- ja terveysministeriö.
8098: 9 §:ssä säädetään, sanotun lain mukainen mak-
8099: suprosentti vuonna 1994 on 19,4.                                       7§
8100:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8101:                                                   kuuta 1994.
8102:                     5§                               Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
8103:  Mitä tästä laista seuraa työntekijäin eläke-     ryhtyä sen toimeenpanon edellyttämiin toimen-
8104: maksun suuruuteen, on soveltuvin osin voimas-     piteisiin.
8105: 
8106:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
8107:                             1993 vp -     Eduskunnan vastaus -     HE 300
8108: 
8109: 
8110: 
8111: 
8112:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen EFTA-valtioiden ja
8113:                                    Unkarin tasavallan välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän
8114:                                    Suomen ja Unkarin välillä maataloustuotteiden kaupasta tehdyn
8115:                                    pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä
8116:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys                    hyväksyä EFTA-valtioiden ja Unkarin
8117: n:o 300 EFTA-valtioiden ja Unkarin tasavallan                 välillä Genevessä 29 päivänä maaliskuuta
8118: välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän               1993 tehdyn sopimuksen ja siihen liitty-
8119: Suomen ja Unkarin välillä maataloustuotteiden                 vän Suomen ja Unkarin välillä Genevessä
8120: kaupasta tehdyn pöytäkirjan eräiden määräys-                  29 päivänä maaliskuuta 1993 maatalous-
8121: ten hyväksymisestä. Eduskunta, jolle ulko-                    tuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan.
8122: asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintön-
8123: sä n:o 22, on päättänyt                                   Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraavan
8124:                                                        lain:
8125: 
8126:                                                  Laki
8127: EFTA-valtioiden ja Unkarin tasavallan välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Suomen ja
8128: Unkarin välillä maataloustuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä
8129: 
8130:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8131:                        1§                              jestyksessä kuin tuotteita koskeva luovutus-
8132:   Genevessä 29 päivänä maaliskuuta 1993                määräys tai, milloin luovutusmääräystä ei käy-
8133: EFTA-valtioiden ja Unkarin tasavallan välillä          tetä, tullauspäätös vahvistetaan.
8134: tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Gene-             Tullihallitus antaa tarvittaessa tarkempia
8135: vessä 29 päivänä maaliskuuta 1993 Suomen ja            määräyksiä 1 momentissa mainittuihin tariffi-
8136: Unkarin välillä maataloustuotteiden kaupasta           kiintiöihin sovellettavasta menettelystä.
8137: tehdyn pöytäkirjan määräykset ovat, mikäli ne
8138: kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin                                3§
8139: kuin siitä on sovittu.                                   Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
8140:                                                        töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
8141:                         2§
8142:   Tullitariffin     nimikkeisiin       02.08.90.90,                         4§
8143: 07.10.21.00, 07.10.22.00 ja 08.09.40.12 kuuluvat         Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
8144: tuotteet sisällytetään tariffikiintiöihin siinä jär-   tävänä ajankohtana.
8145: 
8146:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1993
8147: 
8148: 
8149: 
8150: 
8151: 2400040
8152:                             1993 vp -   Eduskunnan vastaus -      HE 303
8153: 
8154: 
8155: 
8156: 
8157:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisten
8158:                                  oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun lain 2 ja
8159:                                  4 §:n muuttamisesta
8160:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       ja 4 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle sivis-
8161: n:o 303 laiksi ammatillisten oppilaitosten oppi-    tysvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
8162: laiden opintososiaalisista eduista annetun lain 2   n:o 29, on hyväksynyt seuraavan lain:
8163: 
8164:                                               Laki
8165:      ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun lain 2 ja 4 §:n
8166:                                            muuttamisesta
8167: 
8168:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8169:   muutetaan ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista 3 päivänä kesä-
8170: kuuta 1983 annetun lain (498/83) 2 §:n 3 momentti ja 4 §:n 2 ja 3 momentti,
8171:   sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa
8172: (1377 /90) ja 4 §:n 3 momentti 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (626/85), seuraavasti:
8173:                        2§                           soasteen ammatillisen koulutuksen oppilailta
8174:                                                     oppilasmaksuja.
8175:   Tämän lain 5 ja 7 §:n säännöksiä ei sovelleta        Aikuiskoulutuksena järjestetyn ammatillisen
8176: 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten ai-       perus- ja jatkolinjakoulutuksen oppilailta voi-
8177: kuiskoulutuksena järjestämään ammatilliseen         daan periä oppilasmaksuja. Maksua voidaan
8178: perus- ja jatkolinjakoulutukseen eikä oppilai-      alentaa tai se voidaan poistaa kokonaan oppi-
8179: den paikalliseen työharjoitteluun, ellei asetuk-    laan maksukyvyn mukaan. Valtion ammatillis-
8180: sella toisin säädetä.                               ten oppilaitosten tässä momentissa tarkoitetuis-
8181:                                                     ta oppilasmaksuista on voimassa, mitä valtion
8182:                        4§                           maksuperustelaissa (150/92) säädetään.
8183: 
8184:   Erityisestä syystä opetusministeriö voi kui-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8185: tenkin antaa oppilaitokselle luvan periä nuori-     kuuta 1994.
8186: 
8187:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1993
8188: 
8189: 
8190: 
8191: 
8192: 230920Z
8193:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 306
8194: 
8195: 
8196: 
8197: 
8198:                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi merimieselä-
8199:                                  kejärjestelmää koskevan joustavan eläkeikäjärjestelmän tarkista-
8200:                                  misesta
8201: 
8202:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        sesta. Eduskunta, jolle sosiaali- ja terveysvalio-
8203: n:o 306 laiksi merimieseläkejärjestelmää koske-     kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 54,
8204: van joustavan eläkeikäjärjestelmän tarkistami-      on hyväksynyt seuraavan lain:
8205: 
8206: 
8207: 
8208: 
8209:                                               Laki
8210:                                  merimieseläkelain muuttamisesta
8211: 
8212:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8213:    kumotaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/56) 12 §:n 3-7 momentti
8214: ja 15 e §:n 5, 10 ja 11 momentti,
8215:    sellaisina kuin ne ovat, 12 §:n 3, 6 ja 7 momentti 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetussa laissa
8216: (617/91) sekä 4 ja 5 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1346/90) ja 15 e §:n
8217: 5 ja 10 momentti 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52/85) ja II momentti 31 päivänä
8218: joulukuuta 1985 annetussa laissa (1128/85),
8219:    muutetaan 3 a §:n 2 momentti, II §:n 1 momentti, 12 §:n 1 momentti, 15 §:n 2-4 momentti,
8220: 15 e §:n 1-3 momentti, 16 ja 16 b §, 17 §:n 3, 5 ja 6 momentti, 20 §:n 1 momentti, 22 aja 23 §
8221: sekä 64 §:n 2 momentti ja 64 a §,
8222:    sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 2 momentti muutettuna mainituilla 28 päivänä joulukuuta 1990
8223: ja 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetuilla laeilla, II §:n 1 momentti, 12 §:n 1 momentti, 17 §:n 3,
8224: 5 ja 6 momentti, 20 §:n 1 momentti ja 22 a § mainitussa 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa
8225: laissa, 15 §:n 2-4 momentti 31 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (1038/86), 15 e §:n 1-3
8226: momentti mainitussa 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa, 16 § muutettuna 11 päivänä
8227: joulukuuta 1970 annetulla lailla (768/70) ja mainituilla 31 päivänä joulukuuta 1986 ja 28 päivänä
8228: joulukuuta 1990 annetuilla laeilla, 23 §muutettuna mainituilla 31 päivänä joulukuuta 1986 ja 28
8229: päivänä joulukuuta 1990 annetuilla laeilla, 16 b § 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
8230: (1327/88), 64 §:n 2 momentti 9 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (1/81) sekä 64 a § 21
8231: päivänä maaliskuuta 1969 annetussa laissa (194/69), sekä
8232:    lisätään 11 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa,
8233: uusi 6 ja 7 momentti, lakiin uusi 12 a-12 c § sekä 14 b ja 14 c §, 15 §:ään, sellaisena kuin se on
8234:  muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla (1122/85) ja mainitulla 31 päivänä
8235: joulukuuta 1986 annetulla lailla, uusi 5 ja 6 momentti, 15 b §:ään, sellaisena kuin se on 9 päivänä
8236:  helmikuuta 1990 annetussa laissa (1 02/90), uusi 5 momentti ja lakiin uusi 16 d §, sekä 17 §:ään,
8237:  sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1986 annetulla lailla ja 28
8238:  päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla, uusi 7 ja 8 momentti sekä lakiin uusi 64 b §, seuraavasti:
8239: 
8240:                       3 a §                         päivänä heinäkuuta 1962 ei ollut täyttänyt 50
8241:                                                     vuotta, siltä osin kuin se perustuu palvelusai-
8242:   Tämän lain mukaisen eläkkeen työntekijäin         kaan ennen sitä kalenterivuotta, jona työnteki-
8243: eläkelain vähimmäiseläketurvaa vastaavasta          jä täyttää 55 vuotta, eläkekassa on vastuussa
8244: osasta ja kuntoutusrahasta eläkekassa on vas-       määrästä, joka vastaa sosiaali- ja terveysminis-
8245: tuussa seuraavasti:                                 teriön vahvistamien yleisten perusteiden mu-
8246:    1) vanhuuseläkkeestä työntekijälle, joka 1       kaan laskettua eläkevastuuta; lisäksi eläkekassa
8247: 
8248: 230924D
8249: 2                          1993 vp -    Eduskunnan vastaus -      HE 306
8250: 
8251: on vastuussa siitä eläkkeen määrästä, joka           tetun työkyvyttömyyden tai yksilöllisen var-
8252: sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien pe-     haiseläkkeen alkamista. Jos työntekijä jatkaa
8253: rusteiden mukaan on erikseen siirretty eläke-        työntekoa sanotun työkyvyttömyyden alkami-
8254: kassan vastuulla olevaan eläkkeen osaan tämän        sen jälkeen, katsotaan hänen olevan uudessa
8255: osan arvon säilyvyyden tukemiseksi tai eläke-        työsuhteessa. Niin ikään katsotaan työntekijän,
8256: kassan vastuun ulottamiseksi eläkkeeseen myös        joka saa 14 b §:ssä tarkoitettua osa-aikaeläket-
8257: siltä osin kuin se perustuu palvelusaikaan sen       tä, olevan uudessa tämän lain piiriin kuuluvas-
8258: kalenterivuoden jälkeen, jona työntekijä täyt-       sa työsuhteessa hänen jatkaessaan työntekoa
8259: tää 54 vuotta, taikka työkyvyttömyys- tai            osa-aikatyössä.
8260: työttömyyseläkeaikaan;
8261:    2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on myön-           Työsuhde, joka on jatkunut vähintään kym-
8262: netty 12 a §:ää soveltaen ja sellaisen työttö-       menen vuotta sen vuoden loppuun mennessä,
8263: myyseläkkeen määrän 30/100:sta, joka on              jonka aikana työntekijä on täyttänyt 54 vuoden
8264: myönnetty 12 a §:ää soveltaen näihin eläkkei-        iän, päätetään sanotun vuoden lopussa. Jollei
8265: siin luettuina myös työntekijäin eläkelain           työsuhde ole edellä mainittuna ajankohtana
8266: (395/61) ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien     jatkunut kymmentä vuotta, se päätetään sen
8267: työntekijäin eläkelain (134/62) perusteella saa-     vuoden lopussa, jona kymmenen vuotta täyt-
8268: tavat eläkkeen osat, mutta ei 15 d §:n mukaista      tyy. Työsuhdetta ei kuitenkaan päätetä enää,
8269: korotusta eikä 18 §:n perusteella eläkkeen alka-     jos aika työsuhteen päättymisestä 14 §:ssä sää-
8270: misen, työttömyyseläkkeen osalta kuitenkin           dettyyn eläkeikään voi muodostua kolmea
8271: 15 e §:ssä tarkoitetun työttömäksi joutumispäi-      vuotta lyhyemmäksi. Työntekijän jatkaessa
8272: vän, jälkeen annettuja korotuksia, sekä siitä        työntekoaan hänen katsotaan olevan uudessa
8273: kuntoutusrahan osasta, joka vastaa 12 a §:ää         työsuhteessa. Työsuhdetta ei kuitenkaan kat-
8274: soveltaen myönnetystä työkyvyttömyyseläk-            kaista, jos työntekijän palkka on katkaisun
8275: keestä yllä mainitulla tavalla määräytyvää           jälkeisessä työsuhteessa alentunut sellaisen
8276: työntekijäin eläkelain vähimmäisturvaa vastaa-       poikkeuksellisen syyn johdosta, joka on il-
8277: vaa eläkkeen osaa, vastaa yksin eläkekassa;          maantunut ennen työsuhteen tässä momentissa
8278: sekä                                                 tarkoitettua päättämistä, ja jos 16 §:n 3 mo-
8279:    3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työt-      mentin soveltamisen edellytykset tällöin täytty-
8280: tömyyseläkkeistä, lukuun ottamatta työnteki-         vät.
8281: jäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2 kohdan ja            Sen estämättä, mitä 6 momentissa säädetään
8282: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin    työsuhteen päättymisestä, katsotaan työsuhteen
8283: eläkelain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukai-           jatkuneen yhdenjaksoisena työntekijäin eläke-
8284: sesti maksettavaa määrää, eläkkeiden ja kun-         lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettua vuoden
8285: toutusrahan niistä osista, jotka ylittävät 1 ja 2    aikaa laskettaessa sekä 3 a §:ää ja 11 §:n 5
8286: kohdan mukaiset määrät, perhe-eläkkeestä,            momenttia sovellettaessa.
8287: osa-aikaeläkkeestä sekä eläkevastuun laskupe-
8288: rusteiden yleisestä muutoksesta ja 1 kohdassa                                12 §
8289: tarkoitetusta siirrosta johtuvista kustannuksista       Eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana ei
8290: vastaa eläkekassa yhdessä työntekijäin eläke-        oteta huomioon aikaa, jolta työntekijällä on
8291: lain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-   työsuhteessa ollessaan oikeus saada työnteki-
8292: tekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoitta-     jäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun lain,
8293: vien eläkelaitosten kanssa, siten kuin on sää-       eläkeohjesäännön tai eläkesäännön mukaista
8294: detty työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin       sellaista peruseläkettä, jota määrättäessä on
8295: 4 kohdassa.                                          otettu huomioon eläkeiän saavuttamiseen jäl-
8296:                                                      jellä oleva aika tai sitä vastaava ansio (täysite-
8297:                                                      hoinen eläke).
8298:                      11 §
8299:    Eläkkeeseen oikeuttavaksi palveluajaksi lue-
8300: taan kunkin työsuhteen osalta erikseen aika
8301:                                                                         12 a §
8302: työsuhteen alkamisesta työsuhteen päättymi-            Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin
8303: seen. Työsuhteen katsotaan tätä lakia sovellet-      työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 päi-
8304: taessa päättyneen sen päivän lopussa, jolta sen
8305:                                                      vää, luetaan tämän työsuhteen perusteella
8306: perusteella viimeksi maksettiin palkkaa ennen
8307:                                                      myönnettävää työkyvyttömyyseläkettä määrät-
8308: työsuhteen katkeamista taikka 15 §:ssä tarkoi-
8309:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -HE 306                                 3
8310: 
8311: täessä eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi myös        sen ajan, ollut 15 a §:ssä tarkoitettu kolmea
8312: työkyvyttömyyden alkamisen ja 14 §:ssä sääde-       vuotta nuorempi lapsi. Tällöin edellytyksenä
8313: tyn eläkeiän täyttämisen välinen aika (tuleva       on kuitenkin, että:
8314: aika).                                                 1) työntekijä on saanut tämän lapsen perus-
8315:    Edellä 1 momentissa tarkoitettua 360 päivää      teella sairausvakuutuslain mukaista äitiys-,
8316: laskettaessa jätetään huomioon ottamatta päi-       isyys- tai vanhempainrahaa taikka lasten koti-
8317: vät, joilta työntekijä on saanut:                   hoidon tuesta annetun lain (797/92) mukaista
8318:     1) opintovapaalaissa (273/79) tarkoitettua      kotihoidon tukea; ja että
8319: opintovapaata;                                         2) tulevaa aikaa ei lueta eläkkeeseen oikeut-
8320:     2) koulutus- ja erorahastosta annetun lain      tavaksi 1-3 momentin mukaan.
8321: (537/90), valtion virkamieslain (755/86), perus-       Mitä edellä säädetään tulevasta ajasta, sovel-
8322: koululain (476/83) tai lukiolain (477/83) mu-       letaan vain, jos työntekijä on ennen työkyvyt-
8323: kaista omaehtoista ammatillista aikuiskoulu-        tömyyden alkamista asunut Suomessa vähin-
8324: tusta varten myönnettävää henkilökohtaista          tään viisi vuotta. Erityisestä syystä Meri-
8325: tukea;                                              mieseläkekassa voi kuitenkin päättää, ettei
8326:     3) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta    sanottua asumista koskevaa edellytystä sovel-
8327: annetun lain (763/90) mukaista koulutustukea;       leta.
8328:     4) työttömyysturvalain (602/84) mukaista
8329: päivärahaa tai työmarkkinatuesta annetun lain                            12 b §
8330: mukaista työmarkkinatukea enintään 180 päi-            Tuleva aika luetaan eläkkeeseen oikeuttavak-
8331: vältä, yhteensä kuitenkin enintään työttömyys-      si vähintään kuusi kuukautta jatkuneen työ-
8332: turvalain 26 §:ssä säädettyä enimmäismäärää         suhteen perusteella.
8333: vastaaviita päiviltä;                                  Tuleva aika luetaan kuitenkin eläkkeeseen
8334:     5) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa    oikeuttavaksi kuusi kuukautta lyhyemmän työ-
8335:  mainitun lain, eläkeohjesäännön tai eläkesään-     suhteen perusteella silloin, kun työntekijällä ei
8336:  nön taikka kuntoutusrahalain (611191) mukais-      ole ennen tätä työsuhdetta alkaneen työ- tai
8337:  ta kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta       virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perus-
8338:  tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen       teella oikeutta 12 §:n 1 momentissa tarkoitet-
8339:  kuntoutusta koskevien säännösten perusteella;      tuun täysitehoiseen eläkkeeseen.
8340:  tai                                                   Jos työntekijä tulevaan aikaan oikeuttavan
8341:     6) sairausvakuutuslain (364/63) mukaista        työsuhteen päätyttyä on myöhemmin toisen
8342:  päivärahaa kolmen viimeisen vuoden aikana          työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan
8343:  välittömästi ennen tässä laissa tarkoitetun työ-   perusteella saavuttanut oikeuden 12 §:n 1 mo-
8344:  kyvyttömyyden alkamista; näihin päiviin rin-       mentissa tarkoitettuun täysitehoiseen eläkkee-
8345:  nastetaan päivät, joilta päivärahaa olisi suori-   seen, ei 12 a §:n säännöksiä sovelleta aikaisem-
8346:  tettu, jollei työntekijä olisi saanut sairausva-   paan työsuhteeseen. Työntekijän katsotaan täl-
8347:  kuutuslain 27 §:n 1 momentissa tarkoitettua        löin saavuttaneen edellä tarkoitetun oikeuden
8348:  sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työ-     lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
8349:  kyvyttömyyden vuoksi maksettavaa vastaavaa         eläkelain mukaiseen eläketurvaan sinä ajan-
8350:  korvausta jonkin muun lain mukaan.                 kohtana, jona hänen sanotussa laissa tarkoite-
8351:     Jos työntekijä on saanut työttömyyspäivära-     tuissa työsuhteissa saamansa ansio yhteensä on
8352:  haa työttömyysturvalain 26 §:n 2 momentin          ennen työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä
8353:  perusteella ennen kuin työsuhteen päättymises-     olevan sairauden, vian tai vamman saamista
8354:  tä on kulunut 1 tai 2 momentissa tarkoitetut       noussut sanotun lain 7 §:n 1 momentissa edel-
8355:  360 päivää, luetaan tämän työsuhteen perus-        lytettyyn rajamäärään.
8356:  teella myönnettävää työkyvyttömyyseläkettä            Työntekijän, joka on täyttänyt 55 vuotta, ei
8357:  määrättäessä tuleva aika eläkkeeseen oikeutta-     katsota saavuttaneen 3 momentissa tarkoitet-
8358:  vaksi ajaksi.                                      tua oikeutta täysitehoiseen eläkkeeseen kuiten-
8359:      Tuleva aika luetaan työkyvyttömyyseläkkee-     kaan sellaisen työ- tai virkasuhteen perusteella,
8360:  seen oikeuttavaksi ajaksi myös sellaisen työsuh-   johon työntekijä on työllistetty työllisyyslain
8361:  teen perusteella, jonka päätyttyä työntekijällä    (275/87) 18 §:n 3 momentin tai, jos kyseessä on
8362:  on 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen 360 päivän     muu työnantaja kuin valtio tai kunta, sitä
8363:  täyttymisen ja työkyvyttömyyden alkamisen          vastaavan menettelyn mukaisesti (velvoitetyö)
8364:   välisen ajan, enintään yhdeksän vuoden pitui-     ja josta laskettava eläkkeen perusteena oleva
8365: 4                         1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 306
8366: 
8367: palkka on pienempi kuin aikaisemmasta työ-         eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettua pe-
8368: tai virkasuhteesta taikka yrittäjätoiminnasta      ruseläkettä tai muuta siihen verrattavaa työ- tai
8369: laskettava vastaava palkka tai työtulo. Jos        virkasuhteeseen perustuvaa eläkettä;
8370: työntekijä ei ole menettänyt oikeuttaan tule-         2) hän on ollut osa-aikaeläkkeen alkamista
8371: vaan aikaan aikaisemman työ- tai virkasuhteen      välittömästi edeltäneiden 18 kuukauden aikana
8372: perusteella sillä hetkellä kun hänen velvoite-     vähintään 12 kuukautta työntekijäin eläkelain
8373: työnsä alkoi, ei hänen tätä momenttia sovellet-    8 §:n 4 momentissa tarkoitettuun peruseläkkee-
8374: taessa katsota menettäneen oikeuttaan tulevaan     seen tai muuhun siihen verrattavaan eläkkee-
8375: aikaan aikaisemmasta työ- tai virkasuhteesta       seen oikeuttavassa kokoaikaisessa ansiotyössä;
8376: velvoitetyön vuoksi.                                  3) hänen tämän lain piiriin kuuluvan työsuh-
8377:                                                    teensa perusteella otettaisiin eläkettä määrät-
8378:                       12 c §                       täessä huomioon eläkeiän saavuttamiseen jäl-
8379:    Jos 12 a §:n mukaisesti määrättyä työkyvyt-     jellä oleva aika, jos hän osa-aikaeläkkeen alka-
8380: tömyyseläkettä saaneelle työntekijälle myöhem-     mishetkellä olisi tullut työkyvyttömäksi;
8381: min on suoritettava eläkettä vanhuuden tai            4) hänelle on osa-aikaeläkkeen alkamista
8382: uuden työkyvyttömyyden perusteella, lasketaan      välittömästi edeltäneiden 15 kalenterivuoden
8383: sen työsuhteen osalta, johon sanottua pykälää      aikana karttunut työntekijäin eläkelain 8 §:n 4
8384: oli sovellettu, eläkkeeseen oikeuttavaksi myös     momentissa tarkoitettua peruseläkettä tai muu-
8385: aika, johon hänellä oli oikeus saada aikaisem-     ta siihen verrattavaa työ- tai virkasuhteeseen
8386: paa eläkettä.                                      perustuvaa eläkettä yhteensä vähintään viisi
8387:    Jos 12 a §:n mukaisesti määrättyä työkyvyt-     vuotta; lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
8388: tömyyseläkettä saaneelle työntekijälle myöhem-     työntekijäin eläkelain alaisissa työsuhteissa saa-
8389: min on suoritettava eläkettä sellaisen uuden       tujen ansioiden perusteella karttumisaika ote-
8390: työkyvyttömyyden perusteella, joka on alkanut      taan tällöin huomioon niin kuin sanotun lain
8391: ennen kuin aikaisemman eläkkeen päättymises-       4 §:n 5 momentissa säädetään;
8392: tä on kulunut kaksi vuotta, tai jos eläke             5) hänen työaikansa on vähentynyt tämän
8393: myönnetään saman sairauden, vian tai vam-          lain piiriin kuuluvassa työssä niin, että jäljellä
8394: man perusteella kuin aikaisempi eläke, uusi        oleva keskimääräinen työaika mukaan lukien
8395: eläke määrätään samojen perusteiden mukaan         myös työaika muussa 2 kohdassa tarkoitetussa
8396: kuin aikaisempi eläke.                             ansiotyössä on yhteensä vähintään 4/10 ja
8397:    Jos työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjä-   enintään 7II 0 kokoaikaisesta työstä; työaika
8398: toimintaan perustuva 12 §:n 1 momentissa tar-      lasketaan keskiarvona enintään 16 viikon ajan-
8399: koitettu täysitehoinen eläke määrätään uuden       jaksolta; jos vaadittava työajan vähennys ei
8400: työkyvyttömyyden perusteella samojen perus-        ehdi toteutua mainitun 16 viikon aikana sovel-
8401: teiden mukaan kuin aikaisempi eläke, ei aikai-     lettavan vuorottelujärjestelmän takia, Meri-
8402: semman eläkkeen päättymisen jälkeen jatku-         mieseläkekassan hallitus voi kussakin tapauk-
8403: nutta työ- tai virkasuhdetta taikka yrittäjätoi-   sessa erikseen päättää työajan vähennyksen
8404: mintaa oteta eläkkeeseen oikeuttavana huo-         laskemisesta tätä pidemmältä ajalta, jos vaadit-
8405: mioon.                                             tava työajan vähennys toteutuu kohtuullisessa
8406:    Jos tämän lain mukaista kuntoutusrahaa          ajassa ennalta sovitun vuorottelujärjestelmän
8407: saaneelle työntekijälle myönnetään työkyvyttö-     puitteissa; tai
8408: myyseläke sellaisen työkyvyttömyyden perus-           6) hänen työaikansa on työntekijäin eläke-
8409: teella, joka on alkanut ennen kuin kuntoutus-      lain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetun muun kuin
8410: rahakauden päättymisestä on kulunut kaksi           tämän lain, eläkeohjesäännön tai eläkesäännön
8411: vuotta, eläke määrätään niillä perusteilla, joi-   piiriin kuuluvassa työssä vähentynyt niin, että
8412: den mukaan se olisi määrätty, jos työkyvyttö-      jäljellä oleva keskimääräinen työaika on yh-
8413: myys olisi alkanut kuntoutuspäätöstä tehtäes-       teensä vähintään 16 tuntia ja enintään 28 tuntia
8414: sä.                                                viikossa; viikoittaisen työajan vaihdellessa jäl-
8415:                                                    jellä oleva työaika lasketaan keskiarvona enin-
8416:                       14 b §                        tään 16 viikon pituiselta ajanjaksolta;
8417:   Oikeus saada osa-aikaeläkettä on osa-aika-           7) hän ei ole yhdenjaksoisesti poissa työstä
8418: työhön siirtyneellä 58 mutta ei 65 vuotta           kuutta viikkoa pitempää aikaa; tähän kuuden
8419: täyttäneellä työntekijällä edellyttäen, että       viikon ajanjaksoon ei lueta vuosilomaa, vasti-
8420:    1) hänellä ei ole oikeutta saada työntekijäin    kelomaa, osa-aikaisen työsuhteen vuorottelu-
8421:                            1993 vp -     Eduskunnan vastaus -     HE 306                             5
8422: 
8423: järjestelmään sisältyvää palkatonta vapaata          tissa säädetään ja lisättynä 16 §:n 6 momentissa
8424: eikä aikaa, jolta työntekijä saa sairausajan         tai 22 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla määräl-
8425: palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päi-        lä.
8426: värahaa; ja että                                         Jos osa-aikaeläke on 2 momentin mukaisesti
8427:     8) hänen ansiotulonsa on vähentynyt siten,       lakkautettu, työntekijällä on oikeus saada uu-
8428: että hänen 5 tai 6 kohdassa tarkoitetusta            delleen osa-aikaeläkettä hänen täyttäessään
8429: osa-aikatyöstä saamansa ansiotulo on vähin-          14 b §:ssä säädetyt edellytykset. Jos osa-aikaelä-
8430: tään 35 ja enintään 70 prosenttia 2 kohdassa         ke alkaa uudelleen kuuden kuukauden kuluessa
8431: tarkoitettujen ansiotöiden yhteenlasketuista va-     aikaisemman osa-aikaeläkkeen päättymisestä,
8432: kiintuneista ansiotuloista; työajan vähentymi-       eläke myönnetään entisin perustein, jollei
8433: nen ei kuitenkaan saa olennaisesti poiketa           16 d §:n 4 momentista muuta johdu.
8434: ansiotuloissa tapahtuneesta vähennyksestä.
8435: Työntekijän katsotaan olevan 1 momentin 2                                  15 §
8436:  kohdassa tarkoitetussa kokoaikaisessa ansio-
8437: työssä, jos hänen työaikansa on ollut asian-            Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään
8438:  omaisella alalla normaalisti sovellettavan koko-    täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisesta, 58
8439: aikaisen työntekijän enimmäistyöajan pituinen        vuotta täyttäneellä työntekijällä on oikeus saa-
8440: tai jos työntekijä on samanaikaisesti kahdessa       da työkyvyttömyyseläkettä yksilöllisenä var-
8441:  tai useammassa 1 momentin 2 kohdassa tar-           haiseläkkeenä, jos hänen työkykynsä, huo-
8442: koitetussa ansiotyössä ja hänen yhteenlaskettu       mioon ottaen sairaus, vika tai vamma, ikään-
8443:  työaikansa on vähintään 35 tuntia viikossa.         tymiseen liittyvät tekijät, ammatissaolon pitkä-
8444:     Osa-aikaeläkettä määrä ttäessä vakiintuneena     aikaisuus, hänelle työstä aiheutunut rasittunei-
8445:  ansiotulona pidetään eläkkeen perusteena ole-       suus ja kuluneisuus sekä työolosuhteet on
8446: vaa palkkaa siitä työsuhteesta, jonka perusteel-     pysyvästi siinä määrin alentunut, ettei hänen
8447:  la eläkettä määrättäessä otettaisiin huomioon       kohtuudella voida edellyttää enää jatkavan
8448:  eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika, jos    ansiotyötään.
8449:  työntekijä osa-aikaeläkkeen alkamishetkellä            Yksilöllisen varhaiseläkkeen edellytyksenä
8450:  olisi tullut työkyvyttömäksi.                       on, että työntekijä on lopettanut työntekijäin
8451:     Edellä 1 momentin 8 kohdassa säädetyistä         eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainituissa laeis-
8452:  edellytyksistä voidaan erityisestä syystä poiketa   sa, eläkeohjesäännössä tai eläkesäännöissä tar-
8453:  siten, kuin Merimieseläkekassan hallitus mää-       koitetun ansiotyön tai että hänen ansiotulonsa
8454:  rää.                                                näistä töistä voidaan arvioida kuukaudessa
8455:                                                      keskimäärin pienemmäksi kuin työntekijäin
8456:                      14 c §                          eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
8457:    Osa-aikaeläke myönnetään aikaisintaan sitä        tettu markkamäärä. Lisäksi edellytetään, että
8458: kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jona           yksilöllistä varhaiseläkettä määrättäessä voi-
8459: työntekijä on täyttänyt 58 vuotta, ei kuiten-        daan eläkkeeseen oikeuttavana ottaa huomioon
8460: kaan takautuvasti pitemmältä ajalta kuin osa-        myös eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva
8461: aikaeläkkeen hakemista seuraavaa kuukautta           aika tai sitä vastaava ansio, ei kuitenkaan
8462: edeltäneen kuuden kuukauden ajalta.                  silloin, kun työntekijällä on oikeus yksilölliseen
8463:    Osa-aikaeläke lakkautetaan, jos työntekijä ei     varhaiseläkkeeseen tai vanhuuseläkkeeseen 65
8464: enää täytä 14 b §:ssä säädettyjä eläkkeen saa-       vuotta alemmassa eläkeiässä työntekijäin elä-
8465: misen edellytyksiä. Jos työkyvyttömyys- tai          kelain 8 §:n 4 momentissa mainitun muun lain,
8466: työttömyyseläke myönnetään samalta ajalta,           eläkeohjesäännön tai eläkesäännön mukaan.
8467: jolta on maksettu osa-aikaeläkettä, katsotaan           Työntekijällä on oikeus saada ennakkopää-
8468: osa-aikaeläke työkyvyttömyys- tai työttömyys-        tös siitä, täyttääkö hän 2 momentissa tai 3
8469: eläkkeen osasuoritukseksi. Jos työntekijä täy-       momentin viimeisessä virkkeessä mainitut eläk-
8470: tettyään 65 vuotta edelleen jatkaa osa-aikatyö-      keen saamisen edellytykset. Päätökseen saa
8471: tä, muutetaan osa-aikaeläke, sen estämättä,          hakea muutosta niin kuin 59 §:ssä säädetään.
8472: mitä muualla tässä laissa säädetään, saman           Ennakkopäätös on eläkelaitosta sitova, jos
8473: suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Työntekijän lo-       siihen perustuva eläkehakemus tehdään yhdek-
8474: pettaessa osa-aikatyön maksetaan osa-aika-           sän kuukauden tai työnantajan ja työntekijän
8475: eläkkeen ja myönnettävän vanhuuseläkkeen             sopiman sitä pitemmän ajan kuluessa päätök-
8476: erotus siten korotettuna kuin 22 §:n 1 momen-        sen lainvoimaiseksi tulosta.
8477: 6                          1993 vp -    Eduskunnan vastaus -    HE 306
8478: 
8479:    Yksilöllistä varhaiseläkettä maksetaan aikai-    työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 2 momentin
8480: sintaan eläkkeen tai ennakkopäätöksen hake-         mukaan enää ole oikeutta työttömyyspäivära-
8481: mista seuraavan kuukauden alusta. Poikkeuk-         haan.
8482: sellisesta syystä eläke voidaan maksaa takau-         Työttömyyseläkettä suoritetaan sitä kuu-
8483: tuvasti, kuitenkin enintään vuoden ajalta ennen     kautta seuraavan kuukauden alusta, jonka ai-
8484: hakemista seuraavaa kuukautta.                      kana työntekijä täyttää 1 momentissa tarkoite-
8485:    Yksilöllisenä varhaiseläkkeenä myönnetty         tut eläkkeen saamisen edellytykset. Eläkettä ei
8486: työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, jollei eläk-      kuitenkaan ilman pätevää syytä suoriteta ta-
8487: keensaaja enää täytä 2 momentissa säädettyjä        kautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä ajalta
8488: eläkkeen saamisen edellytyksiä. Muutoin eläk-       ennen sen hakemista seuraavaa kuukautta.
8489: keestä on soveltuvin osin voimassa, mitä täy-       Jollei tässä pykälässä muuta säädetä, työttö-
8490: destä työkyvyttömyyseläkkeestä säädetään.           myyseläkkeestä ja sen saajasta on soveltuvin
8491:                                                     osin voimassa, mitä työkyvyttömyyseläkkeestä
8492:                                                     ja sen saajasta säädetään.
8493:                      15 b §                            Työttömyyseläke on yhtä suuri kuin se tä-
8494:                                                     män lain mukainen työkyvyttömyyseläke, joka
8495:    Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä,    työntekijälle olisi myönnetty, jos hänellä työt-
8496: joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut edun-   tömäksi joutuessaan olisi ollut oikeus työky-
8497: jättäjän kuoleman.                                  vyttömyyseläkkeeseen. Eläkettä määrättäessä
8498:                                                     työntekijän katsotaan joutuneen työttömäksi
8499:                                                     sinä päivänä, jolta hänelle on ensimmäisen
8500:                        15 e §                       kerran suoritettu työttömyyspäivärahaa tai
8501:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on 60 vuot-      työmarkkinatukea 60 viimeksi kuluneen viikon
8502: ta täyttäneellä pitkäaikaisesti työttömällä työn-   aikana laskettuna päivästä, joka on aikaisin-
8503: tekijällä edellyttäen, että                         taan kuukautta ennen 1 momentin 3 kohdassa
8504:    1) hänen työttömyyseläkeHään määrättäessä        tarkoitetun työvoimaviranomaisen todistuksen
8505: voidaan eläkkeeseen oikeuttavana ottaa huo-         antamispäivää.
8506: mioon eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva
8507: aika tai sitä vastaava ansio, ei kuitenkaan
8508: silloin, kun työntekijällä on oikeus työttömyys-
8509: eläkkeeseen työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 mo-                             16 §
8510: mentissa mainitun muun lain, eläkeohjesään-            Eläkkeen määrä on jokaiselta täydeltä eläk-
8511: nön tai eläkesäännön mukaan;                        keeseen oikeuttavalta palvelusajan kuukaudelta
8512:    2) hän on 3 momentissa tarkoitettua työttö-      116 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta
8513: mäksi joutumista välittömästi edeltäneiden 15       palkasta edellyttäen, että työntekijä jää van-
8514: kalenterivuoden aikana ansainnut työntekijäin       huuseläkkeelle tämän lain alaisesta työsuhtees-
8515: eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettua pe-       ta tai hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläk-
8516: ruseläkettä taikka muuta siihen verrattavaa         keeseen, jossa 12 a §:n mukaisesti otetaan huo-
8517: työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa eläkettä        mioon eläkeikään jäljellä oleva aika.
8518: yhteensä vähintään viisi vuotta; lyhytaikaisissa       Eläkkeen perusteena oleva palkka (eläke-
8519: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain tar-    palkka) määrätään kustakin työsuhteesta erik-
8520: koittamissa työsuhteissa saatujen ansioiden pe-     seen käyttäen enintään neljän viimeisen kalen-
8521: rusteella ansainta-aika otetaan tällöin huo-        terivuoden keskimääräistä ansiota kuukautta
8522: mioon niin kuin sanotun lain 4 §:n 5 momen-         kohden. Edellä mainitut ansiot tarkistetaan
8523: tissa säädetään;                                    työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaisesti. Jollei
8524:    3) hän esittää työvoimaviranomaisen todis-       työsuhde ole jatkunut neljää vuotta, eläkkeen
8525: tuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-      perusteena oleva palkka määrätään samalla
8526: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida     tavoin koko työsuhteen ansioiden perusteella.
8527: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamises-   Eläkkeen perusteena olevaa palkkaa määrät-
8528: ta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeut-       täessä ei kuitenkaan oteta huomioon aikaa,
8529: taan työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen         jolta työntekijällä on ollut oikeus saada 12 §:n
8530: työttömyyspäivärahaan;                              1 momentissa tarkoitettua täysitehoista eläket-
8531:    4) hän esittää työttömyyskassan tai kansan-      tä. Jos työsuhde on päätetty 11 §:n 6 momentin
8532: eläkelaitoksen todistuksen siitä, ettei hänellä     nojalla, katsotaan sen kuitenkin tätä moment-
8533:                             1993 vp -     Eduskunnan vastaus -     HE 306                            7
8534: 
8535: tia sovellettaessa jatkuneen yhdenjaksoisesti,        antaa tarkemmat ohjeet tämän momentin so-
8536: jos eläkkeen määrä siten laskettuna on suurem-        veltamisesta.
8537: pi. Milloin työsuhde päättyy eläketapahtu-               Jos tuleva aika luetaan eläkkeeseen oikeut-
8538: maan, lasketaan eläkepalkka vastaavalla taval-        tavaksi ajaksi kuutta kuukautta lyhyemmän
8539: la lukematta kuitenkaan eläketapahtumavuotta          työsuhteen perusteella, eläkepalkka määrätään
8540: työsuhteen jatkumisaikaan, jos työsuhde näin          tulevalta ajalta 12 a §:ssä tarkoitetun 360 päi-
8541: laskettuna jatkuu vähintään kahden kalenteri-         vän ja sitä edeltäneen vuoden aikana jatkuneis-
8542: vuoden aikana. Asetuksella säädetään tarkem-          ta tämän lain alaisista työsuhteista. Eläkepalk-
8543: min eläkkeen perusteena olevan palkan laske-          kana käytetään tällöin sanotun tarkastelujak-
8544: misesta.                                              son aikana jatkuneiden työsuhteiden eläkkee-
8545:    Jos työntekijän tai edunsaajan ilmoituksen         seen oikeuttavilla ajoilla painotettujen 2 mo-
8546: johdosta tulee selvitetyksi, että eläkepalkka on      mentin mukaan määräytyvien palkkojen kuu-
8547: työntekijän tai edunjättäjän tämän lain alaises-      kautta kohden laskettua keskimäärää, jolloin
8548:  sa työsuhteessa jonkin enintään kymmenen             tarkastelujaksolta näistä työsuhteista otetaan
8549: vuotta ennen eläketapahtumaa ilmaantuneen             aikana huomioon täydet kuukaudet, kuitenkin
8550: poikkeuksellisen syyn vuoksi alempi kuin hä-          yhteensä enintään kaksitoista kuukautta lasket-
8551:  nen 18 §:n mukaisesti tarkistettu eläkepalkkan-      tuna eläketapahtumasta. Jos työntekijä on sa-
8552:  sa samassa työsuhteessa ennen tällaisen syyn         nottuna aikana ollut samanaikaisesti kahdessa
8553:  ilmaantumista, niin pitkänä aikana, että suu-        tai useammassa tämän lain alaisessa työsuh-
8554:  rempaa palkkaa voitiin pitää vakiintuneena, ja       teessa, lasketaan tätä momenttia sovellettaessa
8555: jos tällä seikalla on merkittävä vaikutus eläke-      näiden työsuhteiden eläkepalkat samanaikai-
8556:  turvaan, pidetään eläkepalkkana sanotussa            sesti jatkuneelta eläkkeeseen oikeuttavalta ajal-
8557:  työsuhteessa sitä keskimääräistä työansiota,         ta yhteen.
8558: joka hänellä olisi ollut, jollei mainittua syytä         Osa-aikaeläkettä saaneen työntekijän van-
8559:  olisi esiintynyt. Mitä tässä momentissa sääde-       huus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään
8560:  tään, noudatetaan myös sanottua aikaisemmin          määrä, joka on eläkkeen perusteena olevasta
8561:  ilmaantuneesta poikkeuksellisesta syystä aiheu-      palkasta 1/8 prosenttia jokaiselta kuukaudelta,
8562:  tuneen ansiotason muutoksen johdosta, jos            jolta työntekijä on saanut osa-aikaeläkettä.
8563:  työntekijä tai edunsaaja esittää siitä riittäväksi   Tällöin eläkkeen perusteena olevana palkkana
8564:  katsottavan selvityksen. Jos tulee selvitetyksi,     pidetään sitä 16 d §:n 1 momentin mukaista
8565:  että eläkepalkka poikkeuksellisesta syystä on        ansiotulojen erotusta, jonka perusteella työnte-
8566:  vastaavalla tavalla korkeampi kuin edellä tar-       kijän osa-aikaeläke on ensimmäisen kerran
8567:  koitettu vakiintunut työansio, voidaan eläke-        määrätty.
8568:  palkkaa samalla tavoin alentaa. Sosiaali- ja
8569:  terveysministeriö voi antaa tarkempia mää-                                 16 b §
8570:  räyksiä tämän momentin soveltamisesta.                  Muuta kuin osa-aikaeläkettä korotetaan työ-
8571:     Jos 2 momentissa tarkoitettuihin kalenteri-       eläkelisällä, jos työntekijä on saanut
8572:  vuosiin sisältyy merimieslain 32 §:ssä tarkoitet-       1) työttömyysturvalain mukaista ansioon
8573:  tua palkatonta erityisäitiys-, äitiys- tai vanhem-   suhteutettua päivärahaa;
8574:  painlomaa taikka hoitovapaata, eläkkeen pe-             2) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
8575:  rusteena oleva palkka lasketaan 2 momentista         annetun lain mukaista ansiotukea;
8576:  poiketen siten, että kalenterivuosina otetaan           3) koulutus- ja erorahastosta annetun lain,
8577:  huomioon enintään neljä viimeistä sellaista          valtion virkamieslain, peruskoululain tai lukio-
8578:  kalenterivuotta, joihin ei sisälly mainittua pal-    lain mukaista omaehtoista ammatillista aikuis-
8579:  katonta aikaa. Jos kuitenkin tällaista palkaton-     koulutusta varten myönnettävää henkilökoh-
8580:  ta aikaa sisältyy työsuhteen kaikkiin kalenteri-     taista tukea; tai
8581:  vuosiin tai valituksi tulleista vuosista mikään ei      4) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa
8582:  sisälly työsuhteen neljään viimeiseen kalenteri-     mainittujen lakien, eläkeohjesäännön ja eläke-
8583:  vuoteen, eläkepalkkana pidetään sitä työssä-         sääntöjen tai kuntoutusrahalain mukaista kun-
8584:  oloaikaista keskimääräistä ansiota, joka vastaa      toutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta ta-
8585:  vakiintunutta ansiotasoa ennen työsuhteen            paturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen
8586:  päättymistä. Eläkepalkka määrätään kuitenkin         kuntoutusta koskevien säännösten perusteella,
8587:  2 tai 3 momentin edellytysten mukaisesti, jos se     ei kuitenkaan, jos kuntoutusrahaa on maksettu
8588:  niin laskettuna on suurempi. Eläketurvakeskus        eläkkeen lisänä.
8589:     8                          1993 vp -   Eduskunnan vastaus -      HE 306
8590: 
8591:        Edellä 1 momentissa mainittu etuus ei oikeu-     kuuluvasta osa-aikaisesta ansiotyöstä saadun
8592:     ta työeläkelisään, jos etuus on maksettu:           ansiotulon erotuksesta.
8593:        1) ajalta ennen sen kalenterivuoden alkua,          Jos työntekijä on ennen osa-aikatyötä ollut
8594:     jona työntekijä on täyttänyt 23 vuotta;             samanaikaisesti kahdessa tai useammassa työn-
8595:        2) ajalta ennen sitä kalenterivuotta, jona       tekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitet-
8596:     työntekijällä on ollut ensimmäinen työntekijäin     tujen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntö-
8597:     eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun lain,         jen piiriin kuuluvassa sellaisessa ansiotyössä,
8598:     eläkeohjesäännön tai eläkesäännön mukaiseen         jonka perusteella eläkettä määrättäessä otettai-
8599:     eläkkeeseen oikeuttava virka- tai työsuhde taik-    siin huomioon eläkeiän saavuttamiseen jäljellä
8600:     ka yrittäjätoiminta, tai sanotulta kalenterivuo-    oleva aika tai sitä vastaava ansio, jos hän olisi
8601:     delta;                                              tullut työkyvyttömäksi osa-aikaeläkkeen alka-
8602:        3) kalenterivuodelta, jonka ajan työntekijä      mishetkellä, osa-aikaeläkkeen määrä lasketaan
8603:     on ollut työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momen-      erotuksesta, joka saadaan vähentämällä maini-
8604:     tissa mainitun lain, eläkeohjesäännön tai elä-      tuista töistä saatujen ansiotulojen yhteismää-
8605:     kesäännön alaisessa virka- tai työsuhteessa         rästä osa-aikatyön aikaisten ansiotulojen yh-
8606:     taikka yrittäjätoiminnassa, jollei työntekijä ole   teismäärä. Erotus jaetaan ansionalenemien suh-
8607:     samana kalenterivuonna ansainnut lyhytaikai-        teessa niiden mainittujen lakien, eläkeohjesään-
8608:     sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain   nön ja eläkesääntöjen mukaisiin osiin, joiden
8609:     mukaista palkkaa vähintään sanotun lain 5 §:n       perusteella työntekijällä on oikeus osa-aika-
8610:     2 momentissa tarkoitettua rajamäärää; eikä          eläkkeeseen, kuitenkin enintään siihen määrään
8611:        4) eläketapahtuman sattumisvuodelta.             saakka, joka vastaa kunkin lain, eläkeohjesään-
8612:        Työeläkelisä lasketaan kertomalla eläkkeen       nön tai eläkesäännön piirissä tapahtunutta
8613:     määrä niiden kuukausien lukumäärällä, joilta 1       ansionalenemaa.
8614:     momentissa mainittua etuutta on maksettu                Osa-aikaeläkkeen enimmäismäärä on 75 pro-
8615:     (etuuskuukaudet) ja jakamalla tulo luvulla, joka    senttia siitä työntekijäin eläkelain 8 §:n mukai-
8616:      saadaan vähentämällä etuuskuukausien luku-          sesti yhteensovitetusta eläkkeestä, joka työnte-
8617:     määrä niiden täysien kuukausien lukumääräs-          kijälle on karttunut työntekijäin eläkelain 8 §:n
8618:     tä, jotka sisältyvät aikaan työntekijän 23 vuo-      4 momentissa tarkoitettujen lakien, eläkeohje-
8619:     den iän täyttämisestä, kuitenkin aikaisintaan 1      säännön tai eläkesääntöjen mukaan osa-aika-
8620:     päivästä heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän saa-         eläkkeen alkamisajankohtaan mennessä. Jos
8621:     vuttamiseen.       Etuuskuukaudet     määrätään      työntekijällä on oikeus saada osa-aikaeläkettä
8622:     etuuslajeittain täysinä kuukausina niiden päi-       myös muun lain, eläkeohjesäännön tai eläke-
8623:     vien yhteenlasketun lukumäärän perusteella,          säännön mukaan ja tässä tarkoitettu rajaus
8624:     joilta työntekijä on saanut 1 momentin mukaan        vähentää osa-aikaeläkettä, vähennys tehdään
8625:      työeläke1isään oikeuttavaa etuutta. Etuuskuu-       näiden lakien ja sääntöjen kesken niiden mu-
8626:     kausia määrättäessä päivien jakajana käytetään       kaan ansaittujen eläkeoikeuksien suhteessa.
8627:     kunkin etuuslajin osalta niiden päivien luku-           Osa-aikaeläkkeen määrä lasketaan uudel-
8628:     määrää, joilta etuutta voidaan keskimäärin           leen, jos osa-aikaeläkkeen saajan osa-aikatyön
8629:     kuukaudessa enintään maksaa.                         ansiotuloissa on tapahtunut muutos, joka olen-
8630:        Työttömyysturvalain 18 §:ssä tarkoitettua ly-     naisesti poikkeaa yleisestä palkkakehityksestä,
8631:      hennettyä työpäivää tekevän ja saman lain           tai ansiotuloissa on tapahtunut muutos, jonka
8632:      19 §:ssä tarkoitettua osa-aikatyötä vastaanotta-    perusteella hän saa oikeuden osa-aikaeläkkee-
8633:     neen työntekijän työttömyyspäivien lukumää-          seen sellaisen lain, eläkeohjesäännön tai eläke-
8634:      ränä käytetään saatuja päivärahoja vastaavien       säännön nojalla, josta hänellä ei aikaisemmin
8635:     täysien päivärahojen lukumäärää.                     ole ollut oikeutta osa-aikaeläkkeeseen. Vakiin-
8636:                                                          tuneena ansiotulona pidetään tällöin ansiotu-
8637:                          16 d §                          loa, joka oli perusteena osa-aikaeläkettä ensim-
8638:        Osa-aikaeläkkeen määrä on, jollei 2 tai 3         mäistä kertaa määrättäessä.
8639:     momentissa muuta johdu, 50 prosenttia
8640:     14 b §:n 3 momentin mukaan määritellyn tä-                                 17 §
8641:     män lain piiriin kuuluvasta ansiotyöstä saadun
8642:     vakiintuneen ansiotulon ja työntekijäin eläke-        Jos tämän lain mukainen eläke myönnetään
8643:     lain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien,      soveltaen 1 momenttia, on eläkkeen määrä
8644: /   eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen piiriin         kultakin täydeltä eläkkeeseen oikeuttavan pal-
8645:                            1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 306                            9
8646: 
8647: velusajan kuukaudelta 1/8 prosenttia 16 §:n 2        palkasta. Milloin viimeinen työsuhde on päät-
8648: momentissa tarkoitetusta eläkkeen perusteena         tynyt eläketapahtumaan, lasketaan tässä mo-
8649: olevasta palkasta ja 5/24 prosenttia sen vuoden      mentissa tarkoitettu keskimääräinen kuukausi-
8650: alusta, jona työntekijä täyttää 60 vuotta. Eläk-     palkka vastaavalla tavalla lukematta kuiten-
8651: keen määrä on kuitenkin 1/8 prosenttia siltä         kaan eläketapahtumavuotta työsuhteen jatku-
8652: osin kuin eläkkeeseen oikeuttavaksi luetaan          misaikaan, jos työsuhde näin laskettuna jatkuu
8653: 12 c §:n 1 momentin perusteella aika, jolta          vähintään kahden kalenterivuoden aikana. Jos
8654: työntekijä on saanut täysitehoista eläkettä.         edellä mainittu keskimääräinen kuukausipalk-
8655:                                                      ka on olennaisesti alhaisempi tai korkeampi
8656:    Osa-aikaeläkettä saaneen työntekijän van-         kuin se palkka, jota vakuutettu on saanut
8657: huus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään         merimiestoimesta niin pitkänä aikana, että kor-
8658: määrä, joka on eläkkeen perusteena olevasta          keampaa tai alhaisempaa palkkaa on voitu
8659: palkasta 1/8 prosenttia jokaiselta kuukaudelta,      pitää vakiintuneena, pidetään keskimääräisenä
8660: jolta työntekijä on saanut osa-aikaeläkettä.         kuukausipalkkana sitä keskimääräistä työan-
8661: Tällöin eläkkeen perusteena olevana palkkana         siota, joka hänellä olisi ollut, jollei muutosta
8662: pidetään sitä 16 d §:n 1 momentin mukaista           olisi esiintynyt. Jos eläke on kuitenkin määrät-
8663: ansiotulojen erotusta, jonka perusteella työnte-     ty 17 tai 22 a §:n mukaisesti, eläkkeen enim-
8664: kijän osa-aikaeläke on ensimmäisen kerran            mäismäärä on 60 prosenttia työntekijäin eläke-
8665: määrätty.                                            lain 8 §:ssä tarkoitetusta yhteensovitusperus-
8666:    Jos työntekijällä on oikeus saada eläkettä        teesta.
8667: kahden tai useamman työsuhteen perusteella,
8668: määräytyy hänen oikeutensa eläkkeeseen jokai-
8669: sen työsuhteen osalta viimeiseen työsuhteeseen                             22 a §
8670: liittyvien ehtojen mukaisesti. Jos eläketurvan          Sen estämättä, mitä muualla tässä laissa
8671: pääoma-arvo tällöin huomattavasti muuttuisi          säädetään, vanhuus- tai työkyvyttömyyseläk-
8672: ja työntekijän viimeinen työsuhde on vakuutet-       keen vähimmäismäärä on jokaiselta täydeltä
8673: tu työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien       eläkkeeseen oikeuttavalta palvelusajan kuukau-
8674: eläkelain tai yrittäjien eläkelain mukaisesti,       delta 118 prosenttia eläkkeen perusteena olevas-
8675: muutetaan tämän lain mukaisen vapaakirja-            ta palkasta ja 5/24 prosenttia sen vuoden
8676: eläkkeen määrä siten, että alkuperäinen pää-         alusta, jona työntekijä täyttää 60 vuotta. Eläk-
8677: oma-arvo säilyy.                                     keen määrä on kuitenkin 1/8 prosenttia siltä
8678:     Mitä 6 momentissa säädetään, koskee myös         osin kuin eläkkeeseen oikeuttavaksi luetaan
8679: työntekijöitä, joiden viimeinen työ- tai vir-        12 a §:n 1 momentissa tarkoitettu tuleva aika
8680: kasuhde on vakuutettu kunnallisten viranhalti-       tai 12 c §:n 1 momentin perusteella aika, jolta
8681: joiden ja työntekijäin eläkelain tai valtion         työntekijä on saanut täysitehoista eläkettä.
8682: eläkelain mukaisesti, vapaakirjana myönnettä-        Tällöin eläke lasketaan kunkin tämän lain
8683: viä vanhuuseläkkeitä, jos viimeisen työ- tai         alaisen työsuhteen osalta erikseen ottamalla
8684: virkasuhteen eläkeikä on alempi kuin 60 vuotta       huomioon aika, jonka työsuhde on jatkunut
8685: ja sen pätevyysvaatimuksena on ollut tämän           työntekijän täytettyä 23 vuotta, kuitenkin enin-
8686: lain mukaisen meripalvelun edellyttävä tutkin-       tään 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuun eläke-
8687:  to tai tietty määrä tämän lain mukaista meri-       ikään saakka. Lisäksi huomioon otetaan
8688:  palvelua.                                           15 d §:n mukainen lapsikorotus ja 22 §:ssä tar-
8689:     Vapaakirjan ehdot ja sen laskemista varten       koitettu lykkäyskorotus, joka lasketaan edelli-
8690:  tarvittavat perusteet vahvistaa sosiaali- ja ter-   sessä lauseessa tarkoitetusta eläkeiästä lukien.
8691:  veysministeriö Merimieseläkekassan esitykses-          Osa-aikaeläkettä saaneen työntekijän van-
8692:  tä.                                                 huus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään
8693:                                                      määrä, joka on eläkkeen perusteena olevasta
8694:                      20 §                            palkasta 1/8 prosenttia jokaiselta kuukaudelta,
8695:    Kunkin työsuhteen osalta erikseen määrätyt        jolta työntekijä on saanut osa-aikaeläkettä.
8696: eläkkeet lasketaan yhteen. Vanhuus- ja työky-        Tällöin eläkkeen perusteena olevana palkkana
8697: vyttömyyseläkkeen enimmäismäärä on kuiten-           pidetään sitä 16 d §:n 1 momentin mukaista
8698: kin 50 prosenttia työntekijän neljän viimeisen       ansiotulojen erotusta, jonka perusteella työnte-
8699: meripalveluvuoden eri työsuhteiden yhteenlas-        kijäin osa-aikaeläke on ensimmäisen kerran
8700: kettujen palkkojen keskimääräisestä kuukausi-        määrätty.
8701: 2 2309240
8702: 10                         1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 306
8703: 
8704:                         23 §                        laitos muuttaa eläkkeen määrän tai keskeyttää
8705:   Työkyvyttömyyseläke myönnetään joko täy-          eläkkeen maksamisen seuraavasta mahdollises-
8706: tenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Täysi työky-       ta maksujaksosta alkaen. Näissä tapauksissa
8707: vyttömyyseläke, joka määräytyy 16 §:n 1 mo-         eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksetut
8708: mentin mukaisesti, myönnetään vakuutetulle,         eläke-erät takaisin eläkkeensaajan ansiotyöhön
8709: jonka ansiomahdollisuudet ovat alentuneet           ryhtymisestä lukien.
8710: enemmän kuin kahdella kolmanneksella. Niin             Työnteon lakatessa tai vähentyessä siten,
8711: ikään yksilöllinen varhaiseläke myönnetään          että työntekijällä on oikeus saada yksilöllistä
8712: täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä. Muussa ta-         varhaiseläkettä täytenä tai osaeläkkeen suurui-
8713: pauksessa työkyvyttömyyseläke myönnetään            sena, lepäävänä olevaa yksilöllistä varhaiselä-
8714: osaeläkkeenä, joka on puolet täydestä eläk-         kettä ryhdytään maksamaan hakemista seuraa-
8715: keestä.                                             van kuukauden alusta. Poikkeuksellisesta syys-
8716:    Jos yksilöllisen varhaiseläkkeen saaja menee     tä eläke voidaan maksaa takautuvasti, kuiten-
8717: ansiotyöhön ja ansaitsee työntekijäin eläkelain     kin enintään vuoden ajalta ennen hakemista
8718: 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun mark-       seuraavaa kuukautta.
8719: kamäärän tai sitä enemmän, voidaan sen estä-           Lepäävänä oleva yksilöllinen varhaiseläke
8720: mättä, mitä 1 momentissa säädetään, yksilölli-      voidaan eläkkeensaajan hakemuksesta lakkaut-
8721: nen varhaiseläke maksaa 1 momentin mukaisen         taa hakemista seuraavan kuukauden alusta.
8722: osaeläkkeen suuruisena. Jos kuitenkin eläk-         Jollei lepäävänä olevaa yksilöllistä varhaiselä-
8723: keensaajan ansiotulot ylittävät 2/3 eläkkeen        kettä ole vaadittu maksettavaksi uudelleen vii-
8724: perusteena olevasta palkasta, eläkettä ei mak-      den vuoden kuluessa keskeyttämisestä, var-
8725: seta ja se jätetään lepäämään.                      haiseläke katsotaan ilman eri päätöstä lakan-
8726:    Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyky        neeksi sanotun ajan kuluttua.
8727: muuttuu siten, että muutoksella 1 momentin             Työkyvyttömyyseläke muutetaan vanhuus-
8728: mukaan on vaikutusta eläkkeen suuruuteen, ja        eläkkeeksi sitä kuukautta lähinnä seuraavan
8729: jos muutoksen, kun otetaan huomioon myös jo         kuukauden alusta, jona eläkkeensaaja on täyt-
8730: kulunut aika, voidaan arvioida jäävän pysy-         tänyt 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun vanhuus-
8731: väksi ainakin vuoden ajaksi, tarkistetaan eläk-     eläkkeeseen oikeuttavan iän.
8732: keen määrä eläkkeensaajan hakemuksesta tai
8733: eläkelaitoksen aloitteesta muutosta lähinnä                               64 §
8734: seuraavan kuukauden alusta, jollei 28 §:n 3-7
8735: momentin säännöksistä muuta johdu. Eläkettä            Työnantaja on velvollinen antamaan meri-
8736: ei kuitenkaan alenneta ajalta, jolta sitä on jo     mieseläkekassalle ja tämän lain mukaiselle va-
8737: suoritettu, eikä koroteta pitemmältä ajalta kuin    litusviranomaiselle kaikki ne tiedot, jotka ovat
8738: eläkkeensaajan tarkistushakemuksesta tai elä-       tarpeen tämän lain toimeenpanoa varten. Sa-
8739: kelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä     notuilla laitoksilla on oikeus tarkastaa työnan-
8740: lähinnä seuraavaa kalenterikuukautta edeltä-        tajan kirjoista tietojen oikeellisuus. Siltä osin
8741: neiltä kuudelta kuukaudelta. Osaeläkkeenä           kuin työnantaja jättää sanotut tiedot toimitta-
8742: myönnetty työkyvyttömyyseläke muutetaan             matta tai toimittaa ne myöhemmin kuin ase-
8743: eläkkeensaajan hakemuksesta yksilölliseksi var-     tuksessa tarkemmin säädetään, työnantajalle
8744: haiseläkkeeksi sitä kuukautta lähinnä seuraa-       voidaan määrätä arvion perusteella enintään
8745: van kuukauden alusta, jona eläkkeensaaja on         kaksinkertaiseksi korotettu vakuutusmaksu si-
8746: täyttänyt 15 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyt         ten kuin 7 §:ssä säädetään. Mitä edellä sääde-
8747: edellytykset, ei kuitenkaan takautuvasti kuutta     tään työnantajasta, koskee soveltuvin osin
8748: kuukautta pitemmältä ajalta ennen hakemusta.        myös 12 a ja 16 b §:ssä tarkoitettuja etuuksia
8749:    Jos työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, se         myöntäviä viranomaisia ja laitoksia.
8750: voidaan maksaa osaeläkkeenä vuotta lyhyem-
8751: mältäkin ajalta. Osaeläke voidaan maksaa täy-                             64 a §
8752: tenä eläkkeenä työntekijäin eläkelain 4 1§:n 2         Eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan
8753: momentissa tarkoitetun kuntootuksen ajalta.         Merimieseläkekassalle sellaisista muutoksista,
8754:    Kun yksilöllisen varhaiseläkkeen saaja menee     jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada elä-
8755: ansiotyöhön, jonka vuoksi 2 momentin mu-            kettä, tai eläkkeen määrään.
8756: kaan eläke olisi maksettava osaeläkkeen suu-           Merimieseläkekassa voi vaatia eläkkeensaa-
8757: ruisena tai sitä ei saisi maksaa lainkaan, eläke-   jalta selvityksen eläkkeen määrään vaikuttavis-
8758:                            1993 vp- Eduskunnan vastaus -HE 306                                    11
8759: 
8760: ta seikoista ja selvityksen siitä, että hän edel-   tisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukai-
8761: leen täyttää eläkkeen saamisen edellytykset.        seen koulutustukeen, sovelletaan edelleen
8762: Jollei eläkkeensaaja ole toimittanut sanottua       15 e §:ää, sellaisena kuin se on voimassa tämän
8763: selvitystä Merimieseläkekassalle sen määrää-        lain voimaan tullessa. Säännöstä sovellettaessa
8764: mässä kohtuullisessa ajassa, Merimieseläkekas-      työntekijällä katsotaan olevan oikeus päivära-
8765: sa voi päättää, että eläkkeen suorittaminen         haan myös työttömyysturvalain 12 §:ssä tarkoi-
8766: keskeytetään, kunnes selvitys on toimitettu.        tettuna omavastuuaikana ja 1 päivänä tammi-
8767:    Työnantaja on myös velvollinen antamaan          kuuta 1994.
8768: Merimieseläkekassalle sen pyynnöstä 2 momen-           Tämän lain 15 §:n 4 momenttia sovelletaan
8769: tissa tarkoitettuja eläkkeen maksamiseen tarvit-    ennakkopäätökseen, joka annetaan tämän lain
8770: tavia tietoja.                                      voimassa ollessa.
8771:                                                        Sen estämättä, mitä 15 §:n 2 momentissa
8772:                     64 b §                          säädetään yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikä-
8773:   Asetuksella voidaan säätää sellaisia poik-        rajasta, säilyttää vuonna 1939 tai sitä ennen
8774: keuksia tämän lain säännöksistä, jotka johtu-       syntynyt työntekijä oikeuden saada yksilöllistä
8775: vat vieraan valtion kanssa tehdystä vastavuo-       varhaiseläkettä 55 vuotta täytettyään. Tämän
8776: roisesta sopimuksesta.                              lain 15 §:n 4 momenttia sovelletaan ennakko-
8777:   Tämän lain nojalla annettavalla asetuksella       päätökseen, joka annetaan tämän lain voimas-
8778: säädetyt poikkeukset voidaan määrätä taan-          sa ollessa.
8779: nehtivasti noudatettaviksi, kuitenkin aikaisin-        Tämän lain 17 §:n 3 momenttia ja 22 a §:ää
8780: taan 1 päivästä tammikuuta 1969 lukien.             sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1994, kui-
8781:                                                     tenkin siten, että niitä sovelletaan sellaisina
8782:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-         kuin ne ovat voimassa tämän lain voimaan
8783: kuuta 1994.                                         tullessa siltä osin kuin palvelusaikaa on lasket-
8784:    Tätä lakia sovelletaan sellaisiin eläkkeisiin,   tava ennen 1 päivää tammikuuta 1994.
8785: joissa eläketapahtuma sattuu lain tultua voi-
8786: maan. Tämän lain 23 §:n 2, 5, 6 ja 7 momenttia         Sovellettaessa 16 b §:n säännöksiä ei ajalta
8787: sovelletaan kuitenkin myös eläkkeisiin, joissa      ennen tämän lain voimaantuloa maksettuja
8788: eläketapahtuma on sattunut ennen tämän lain         sanotun pykälän 1 momentin 2, 3 ja 4 kohdas-
8789: voimaantuloa.                                       sa tarkoitettuja etuuksia oteta huomioon.
8790:    Jos ennen 1 päivää tammikuuta 1994 54               Tätä lakia sovelletaan myös sellaisiin perhe-
8791: vuotta täyttäneen työntekijän työsuhde on sa-       eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on sattunut
8792: nottuna päivänä jatkunut vähintään kymme-           ennen tämän lain voimaantuloa.
8793: nen vuotta, päätetään työsuhde 11 §:n 6 mo-            Tämän lain 3 a §:n 2 momentin 2 kohtaa
8794: mentin mukaisesti vuoden 1994 lopussa.              sovellettaessa otetaan huomioon ne työttö-
8795:    Ennen tämän lain voimaantuloa 55 vuotta          myyseläkkeet, joissa eläketapahtuman ja eläke-
8796: täyttäneeseen työntekijään, jolla tämän lain        iän täyttymisen välinen aika on otettu huo-
8797: voimaan tullessa on oikeus työttömyysturva-         mioon 1 päivänä heinäkuuta 1989 tai sen
8798: lain mukaiseen päivärahaan tai työvoimapoliit-      jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.
8799: 
8800:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1993
8801:                           1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 307
8802: 
8803: 
8804: 
8805: 
8806:                                     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kansaneläke-
8807:                                 lain muuttamisesta
8808:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       siitä, että hankilöstön edustus turvataan kan-
8809: n:o 307 laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.      saneläkelaitoksen hallinnossa riittävällä painoi-
8810: Eduskunnalle on sosiaali- ja terveysvaliokunta     Ja ja työelämän yhteistoiminnan periaatteiden
8811: antanut asiasta mietintönsä n:o 56.                mukaisesti.
8812:   Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan        Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
8813: 
8814:                                              Laki
8815:                                   kansaneläkelain muuttamisesta
8816: 
8817:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8818:   lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annettuun kansaneläkelakiin (347/56) uusi 58 b §seuraavasti:
8819: 
8820:                      58 b §                        ten, että ne voidaan erottaa eläkevastuurahas-
8821:    Eläkelaitoksen palveluksessa olevan henkilön    ton muista varoista. Työntekijäin eläkemaksus-
8822: työntekijän eläkemaksu on työntekijäin eläke-      ta koostuvista varoista saadaan eläkkeiden
8823: lain (395/61) 12 b §:n 1 momentissa säädetyn       maksuun käyttää enintään yhtä suuri osuus
8824: eläkemaksuprosentin suuruinen osa 2 momen-         kuin työntekijäin eläkelain mukaisessa eläkejär-
8825: tissa tarkoitetusta palkasta.                      jestelmässä käytetään keskimääräisen eläkkeis-
8826:    Työnantaja pidättää palkanmaksun yhtey-         tä aiheutuvan vastuun tasaamiseen.
8827: dessä työntekijäin eläkemaksun palvelukses-           Työntekijäin eläkemaksua koskevan muu-
8828: saan olevan henkilön ennakkoperintälain            toksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin,
8829: (418/89) 4 §:ssä ja rajoitetusti verovelvollisen   mitä muutoksenhausta toimisuhde-eläkepää-
8830: tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun      tökseen säädetään.
8831: lain (627178) 4 §:ssä tarkoitetusta palkasta.
8832: Työntekijäin eläkemaksusta kertyvät varat tili-
8833: tetään eläkevastuurahastoon.                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8834:    Työntekijäin eläkemaksusta kertyviä varoja      kuuta 1994. Lakia sovelletaan palkkaan, joka
8835: on eläkelaitoksen kirjanpidossa käsiteltävä si-    on maksettu lain voimassa ollessa.
8836: 
8837:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1993
8838: 
8839: 
8840: 
8841: 
8842: 230918X
8843:                              1993 vp -   Eduskunnan vastaus -     HE 308
8844: 
8845: 
8846: 
8847: 
8848:                                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi yrittäjien
8849:                                   eläkelain 10 §:n ja maatalousyrittäjien eläkelain 13 §:n muuttami-
8850:                                   sesta
8851: 
8852:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         sesta. Eduskunta, jolle sosiaali- ja terveysvalio-
8853: n:o 308 Iaeiksi yrittäjien eläkelain 10 §:n ja       kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 55,
8854: maatalousyrittäjien eläkelain 13 §:n muuttami-       on hyväksynyt seuraavat lait:
8855: 
8856: 
8857: 
8858: 
8859:                                                Laki
8860:                                yrittäjien eläkelain 10 §:n muuttamisesta
8861: 
8862:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8863:   muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/69) 10 §:n 2 momentti,
8864: sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa laissa (601/90), seuraavasti:
8865:                       10 §                           sa säädettyjä periaatteita. Jos näin määrätty
8866:                                                      vakuutusmaksurahasto ei riitä edellä tarkoitet-
8867:    Eläkelaitokset vastaavat tämän lain mukai-        tuihin eläkkeisiin ja muihin etuuksiin, valtio
8868: sista eläkkeistä ja muista etuuksista 1 momen-       suorittaa puuttuvan osan. Valtion tulee, sen
8869: tin mukaisten vakuutusmaksurahastojensa suh-         mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään,
8870: teessa. Vakuutusmaksurahastoja määrättäessä          suorittaa kunakin vuotena ennakkona määrä,
8871: ei kuitenkaan oteta huomioon niitä maksamat-         joka vastaa valtion osuutena suoritettavaksi
8872: ta jääneitä vakuutusmaksuja, jotka on jätetty        arvioitua määrää.
8873: ulosottotoimin perittäviksi tai valvottu kon-
8874: kurssissa. Vakuutusmaksurahastoja määrät-
8875: täessä ei myöskään oteta huomioon sellaisia            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8876: maksamatta olevia vakuutusmaksuja, jotka si-         kuuta 1994.
8877: sältyvät yrityksen saneerauksesta annetussa
8878: laissa (47/93) tarkoitettuun saneerausohjelmaan        Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun
8879: tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa    yrityksen saneerausmenettely tai yksityishenki-
8880: laissa (57/93) tarkoitettuun maksuohjelmaan          lön velkajärjestely taikka niitä vastaava vapaa-
8881: taikka sellaiseen vapaaehtoiseen velkajärjeste-      ehtoinen velkajärjestely on alkanut ennen tä-
8882: lyyn, joka sisällöltään vastaa mainituissa laeis-    män lain voimaantuloa.
8883: 
8884: 
8885: 
8886: 
8887: 230919Y
8888: 2                          1993 vp -    Eduskunnan vastaus -     HE 308
8889: 
8890:                                                Laki
8891:                          maatalousyrittäjien eläkelain 13 §:n muuttamisesta
8892: 
8893:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8894:   muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 13 §:n l
8895: momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1222/88),
8896: seuraavasti:
8897: 
8898:                         13 §                         kuutusmaksuja, jotka sisältyvät yrityksen sa-
8899:    Tämän lain mukaisten eläkkeiden ja muiden         neerauksesta annetussa laissa (47/93) tarkoitet-
8900: etuuksien kustannuksista vastaavat maatalous-        tuun saneerausohjelmaan tai yksityishenkilön
8901: yrittäjien eläkelaitos ja valtio. Maatalousyrittä-   velkajärjestelystä annetussa laissa (57/93) tar-
8902: jien eläkelaitoksen kustannettava osuus muo-         koitettuun maksuohjelmaan taikka sellaiseen
8903: dostuu eläkelaitoksen saamista vakuutusmak-          vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn, joka sisällöl-
8904: suista, joista on vähennetty eläkelaitoksen koh-     tään vastaa mainituissa laeissa säädettyjä peri-
8905: tuulliset hoitokulut, ja sijoitusten tuotoista.      aatteita.
8906: Valtio vastaa eläkkeiden ja muiden etuuksien
8907: kustannuksista muilta osin. Ryhmähenkiva-
8908: kuutuksen korvausmenoista valtion vastuulla            Tämä laki tulee voimaan l päivänä tammi-
8909: on kuitenkin yksi kolmannes. Vakuutusmak-            kuuta 1994.
8910: suina ei oteta huomioon niitä maksamatta               Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun
8911: jääneitä vakuutusmaksuja, jotka on jätetty           yrityksen saneerausmenettely tai yksityishenki-
8912: ulosottotoimin perittäviksi tai valvottu kon-        lön velkajärjestely taikka niitä vastaava vapaa-
8913: kurssissa. Vakuutusmaksuina ei myöskään ote-         ehtoinen velkajärjestely on alkanut ennen tä-
8914: ta huomioon sellaisia maksamatta olevia va-          män lain voimaantuloa.
8915: 
8916:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1993
8917:                             1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -      HE 5
8918: 
8919: 
8920: 
8921: 
8922:                                        Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1993 toiseksi lisä-
8923:                                    talousarvioksi antaman esityksen johdosta
8924: 
8925: 
8926:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys            Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti
8927: n:o 5 vuoden 1993 toiseksi lisätalousarvioksi.        tehostavan tielaitoksen osallistumista lä-
8928: Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mie-        hialueyhteistyöhön     valtiovarainvaliokunnan
8929: tintönsä n:o 5.                                       mietinnössä n:o 72/1991 vp tarkoitetulla tavalla
8930:    Pääluokka 31                                       ja selvittävän valtiovarainvaliokunnan mietin-
8931:    Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy         nössä n:o 15/1992 vp tarkoitetun vientiyhtiön
8932: toimenpiteisiin tieliikenteen verotuksen ja tielii-   perustamismahdollisuudet.
8933: kenneinvestointien rahoituksen uudistamiseksi            Luku 31.58
8934: siten, että tarvittavat tieinvestoinnit ja teiden        Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii
8935: kunnossapito kyetään jatkossa riittävällä tasolla     radanpidon ja valtionrautateiden rahoituksen
8936: rahoittamaan.                                         riittävyydestä.
8937: 
8938: 
8939: 
8940: 
8941:                       Vuoden 1993 II lisätalousarvio
8942:   Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 1993 toisen lisätalousarvion:
8943: 
8944: 
8945:                                               TULOT
8946:                                               Osasto 11
8947:                                                                                               mk
8948: 
8949: 
8950: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT ............... -5 730 000 000
8951: 01. Tulon ja varallisuuden perusteena kannettavat verot .. ................. .       -2 680 000 000
8952:     01. Tulo- ja varallisuusvero, vähennystä .............................. .        -2 230 000 000
8953:     02. Korkotulojen lähdevero, vähennystä .............................. .           -450 000000
8954: 
8955: 04. Liikevaihdon perusteena kannettavat verot ja maksut ................. .          -1 690 000 000
8956:      01. Liikevaihtovero, vähennystä ........................................ .      -1 690 000 000
8957: 
8958: 08. Valmisteverot ............................................................. .      -260000 000
8959:     01. Tupakkavero, vähennystä .......................................... .           -260 000 000
8960: 
8961: 10. Muut verot ............................................................... .     -1100 000 000
8962:     01. Leimavero, vähennystä .............................................. .        -500 000 000
8963:     03. Auto- ja moottoripyörävero, vähennystä ......................... .            -600 000 000
8964: 230111U
8965: 2                                         Osastot 12 ja 15
8966: 
8967:                                              Osasto 12
8968: 
8969: 12. SEKALAISET TULOT ............................................. .                    96 710 000
8970: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ....................................... .          32 690 000
8971:     99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot, lisäystä .............. .              32 690 000
8972: 
8973: 27. Puolustusministeriön hallinnonala ........................................ .          29 000 000
8974:     99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä ........ .                29 000 000
8975: 
8976: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ..................................... .          11200 000
8977:     60. Rakennushallinnon sekalaiset tulot, lisäystä ...................... .              4 000 000
8978:     61. Rakennushallinnon maksullisen palvelutoiminnan tulot, lisäystä                     7 200 000
8979: 
8980: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................... .              7 000 000
8981:     95. Metsähallituksen tulot, lisäystä .................................... .            7 000 000
8982: 
8983: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........................... .           13 820 000
8984:     32. Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palvelutoiminnan
8985:         tulot, lisäystä ......................................................... .       13 820 000
8986: 
8987: 39. Muut sekalaiset tulot ..................................................... .          3 000 000
8988:     04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset, lisäystä                     3 000 000
8989: 
8990: 
8991: 
8992: 
8993:                                               Osasto 15
8994: 
8995: 15. LAINAT..................................................................          7 360 000 000
8996: 02. Valtion nettolainanotto.....................................................        7 360 000 000
8997:     01. Nettolainanotto, lisäystä.............................................          7 360 000 000
8998: 
8999:                                        Tulojen kokonaismäärä:
9000:                                              1726 710 000
9001:                                                                                                3
9002: 
9003: 
9004: 
9005: 
9006:                                              MENOT
9007: 
9008:                                            Pääluokka 23                                   mk
9009: 
9010: 
9011: 23. VALTIONEUVOSTO .............................................. .                    1700 000
9012: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen (010) ................................. .         1700 000
9013:     51. Eräät avustukset, lisäystä ........................................... .        1 700 000
9014: 
9015: 
9016: 
9017: 
9018:                                            Pääluokka 24
9019: 
9020: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... .                                      133100 000
9021: 01. Ulkoasiainhallinto (030) .................................................. .       4 300 000
9022:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .             1 300 000
9023:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................ .             3 000 000
9024: 
9025: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa (040) ............... .              3000 000
9026:     69. ~~ne~- ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt (siirtomääräraha 3 v),
9027:         hsaysta ................................................................ .      3 000 000
9028: 
9029: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ .           125 800 000
9030:     22. Suom:;tl~ist~~ valvontajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha
9031:         2 v), hsaysta .......................................................... .     53 300 000
9032:     53. Suomen valtion Ison-Beltin silta-asiassa saaman korvauksen
9033:         jakaminen edelleen Ison-Beltin sillan rakentamisesta haittaa
9034:         kärsiville yrityksille (siirtomääräraha 3 v) ......................... .       72 500 000
9035: 
9036: 
9037: 
9038: 
9039:                                            Pääluokka 25
9040: 
9041: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. .                                   10 000 000
9042: 45. Eräät oikeudenhoitomenot (090) ......................................... .         10 000 000
9043:     50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot
9044:         (arviomääräraha), lisäystä .......................................... .        10 000 000
9045: 4                                      Pääluokat 26, 27 ja 28
9046: 
9047:                                            Pääluokka 26
9048: 
9049: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ .                                     26 291000
9050: 05. Lääninhallitukset (050) ................................................... .     -3709000
9051:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .             -3 709 000
9052: 
9053: 75. Poliisitoimi (080) .......................................................... .     4000000
9054:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .             4 000 000
9055: 
9056: 90. Rajavartiolaitos (120) ..................................................... .     26000000
9057:     70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ..             26 000 000
9058: 
9059: 
9060: 
9061: 
9062:                                            Pääluokka 27
9063: 
9064: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... .                                       30000000
9065: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ......................... .           30000000
9066:     22. Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varustamismenot
9067:         (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ...................................... .       30 000 000
9068: 
9069: 
9070: 
9071: 
9072:                                            Pääluokka 28
9073: 
9074: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ...                                          51631000
9075: 18. Verohallinto (020) ......................................................... .    -3204000
9076:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .             -3 204000
9077: 
9078: 40. Tullilaitos (020) ........................................................... .   -10165000
9079:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .             -10 165 000
9080: 
9081: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt (040) ..................................... .        15000 000
9082:     88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman korotta-
9083:         misesta (arviomääräraha), lisäystä ................................. .          15 000 000
9084: 
9085: 86. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (830) ................................ .         50000000
9086:     60. ~u?m~? itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen,
9087:         hsäysta ................................................................ .      50 000 000
9088:                                         Pääluokat 29 ja 30                                    5
9089: 
9090:                                           Pääluokka 29
9091: 
9092: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. .                                 30187 000
9093: 01. Opetusministeriö (210) .................................................... .    -1030000
9094:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .            -1030000
9095: 
9096: 10. Korkeakoulut (240) ....................................................... .      -724000
9097:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), vähennystä ....................... .            -395000
9098:     21. Eräiden korkeakoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
9099:         vähennystä ........................................................... .      -329000
9100: 
9101: 19. Muut korkeakoulumenot (240) ........................................... .         10 000 000
9102:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... .          10 000000
9103: 
9104: 42. Valtion yleissivistävät oppilaitokset (220) ............................... .     -388000
9105:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .             -388000
9106: 
9107: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset (230) ................................. .      19 329000
9108:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .           19 329 000
9109: 
9110: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne (280) .................................. .        3000 000
9111:     50. Rakennusten entistämisavustukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.              3 000 000
9112: 
9113: 
9114: 
9115: 
9116:                                           Pääluokka 30
9117: 
9118: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
9119:     NONALA .............................................................. ..        289 530 000
9120: 01. Maa- ja metsätalousministeriö (670) ................................... ..       -1500000
9121:     21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha
9122:         2 v), vähennystä ..................................................... .     -1 500 000
9123: 
9124: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (670) ......... .           -15000000
9125:     47. Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen korkoavustus
9126:         (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .      25 000 000
9127:     49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha), vä-
9128:         hennystä .............................................................. .   -40000000
9129: 
9130: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus (670) .................................. .           725 000
9131:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................. ..               725 000
9132: 6                                        Pääluokat 30 ja 31
9133: 
9134: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (560) ........................................ .        10000 000
9135:     30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha),
9136:         lisäystä ................................................................ .      2 000 000
9137:     31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomäärä-
9138:         raha 3 v), lisäystä ................................................... .        8 000 000
9139: 
9140: 87. Maanmittauslaitos (550) .................................................. .       -7580000
9141:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .              -7 580 000
9142: 
9143: 95. Metsähallitus (680) ........................................................ .     298800 000
9144:     87. Maan hankkiminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .............. .              298 800 000
9145: 
9146: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) ..... .                4 085 000
9147:     25. Kansainvälinen yhteistyö (arviomääräraha), lisäystä ............ .               3 700 000
9148:     43. Eräät korvaukset (arviomääräraha), lisäystä ..................... .                385 000
9149: 
9150: 
9151: 
9152: 
9153:                                            Pääluokka 31
9154: 
9155: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ........... .                                    162 040 000
9156: 01. Liikenneministeriö (710) .................................................. .        -710000
9157:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .                -710 000
9158: 
9159: 24. Tielaitos (720) ................................•.............................      22 010 000
9160:     21. Yleisten teiden perustienpito (siirtomääräraha 2 v), vähennystä.              -22 990 000
9161:     77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ......... .              45 000 000
9162: 
9163: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................... .         -260000
9164:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .                -260000
9165: 
9166: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (730) ................. .             14 000 000
9167:     42. Ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten hankintojen väliaikainen
9168:         tukeminen ............................................................ .        14 000 000
9169: 
9170: 58. Radanpito ja radanpitoon liittyvät valtionavut (750) ................... .         125000 000
9171:     62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ... .             125 000 000
9172: 
9173: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) ................... .             2000 000
9174:     45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen (siirtomäärä-
9175:          raha 3 v), lisäystä .................................................... .      2 000 000
9176:                                                                                                 7
9177: 
9178:                                            Pääluokka 32
9179: 
9180: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
9181:     NONALA ............................................................... .          758 582 000
9182: 02. KTM yrityspalvelun pöritoimistot (810) ................................. .           -174000
9183:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä .............. ..                -174000
9184: 
9185: 32. Patentti- ja rekisterihallitus (820) ........................................ .      -244000
9186:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .                -244000
9187: 
9188: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ..................................... .          17 000 000
9189:     40. Tuotekehitysavustukset (arviomääräraha), lisäystä ............... .             17 000 000
9190: 
9191: 49. Kera Oy (840) ............................................................. .       50 000 000
9192:      46. Avustus riskipääomarahastoa varten Kera Oy:lle (siirtomäärä-
9193:          raha 2 v), lisäystä .................................................... .     50 000 000
9194: 
9195: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen (850) ........ .           380 000 000
9196:     61. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset (ar-
9197:          viomääräraha), lisäystä ............................................. .        80 000 000
9198:     88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .................. .            300 000 000
9199: 
9200: 51. Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet (850) ............. ." ... .      240 000 000 -
9201:     49. Yritystoiminnan aluetuki (arviomääräraha), lisäystä ........... ..              40 000 000
9202:     51. Pk-yritysten korkoavustus (siirtomääräraha 3 v) ................. .            200 000 000
9203: 
9204: 55. Energiatalous (860) ....................................................... .       26 500 000
9205:     40. Energia-avustukset (arviomääräraha), lisäystä .................... .             6 500 000
9206:     42. Avustukset energiataloudellisen tutkimuksen ja koetoiminnan
9207:         edistämiseen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ....................... .          20 000 000
9208: 
9209: 80. Matkailun edistämiskeskus (870) ........................................ .          25 000 000
9210:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .................. ..             24 500 000
9211:     88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) ........................... ..                500 000
9212: 
9213: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ..................................... .            20 500 000
9214:     40. Yritysten kansainvälistyminen (arviomääräraha), lisäystä ...... ..              13 000 000
9215:     84. Lainat yritysten kansainvälistymiseen (arviomääräraha), lisäystä.                7 500 000
9216: 8                                        Pääluokat 33 ja 34
9217: 
9218:                                            Pääluokka 33
9219: 
9220: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
9221:     NONALA ............................................................... .           11878 000
9222: 13. Järvenpään sosiaalisairaala (420) ........................................ .        -122000
9223:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .               -122 000
9224: 
9225: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) .................. .          12000 000
9226:     31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamis-
9227:         kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ......................... .            12 000 000
9228: 
9229: 
9230: 
9231: 
9232:                                            Pääluokka 34
9233: 
9234: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA .................... .                                -8064000
9235: 01. Työministeriö (610) ....................................................... .      -1588000
9236:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä .............. ..              -1 588 000
9237: 
9238: 03. Työsuojeluhallinto (400) ................................. , ................ .    -1380 000
9239:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä .............. ..              -1 380 000
9240: 
9241: 06. TyöYoimapolitiikan toimeenpano (620) .................................. .          -4966000
9242:     02. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... .           185 000 000
9243:     21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimintamenot (siir-
9244:         tomääräraha 2 v), vähennystä ...................................... .          -4966 000
9245:     30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventä-
9246:         miseen (arviomääräraha), lisäystä ................................. .          385 000 000
9247:     61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha), vä-
9248:         hennystä .............................................................. .     -700000 000
9249:     62. Työll~s~ysp~rusteinen valtionapu investointeihin (arviomäärära-
9250:         ha), hsaysta .......................................................... .       60 000 000
9251:     77. ~ij?itu.~menot työllisyyden turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v),
9252:         hsäysta ................................................................ .      70 000 000
9253: 
9254: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ........................ .             -130000
9255:     22. Työneuvoston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä.                    -130 000
9256:                                                                                                9
9257: 
9258:                                            Pääluokka 35
9259: 
9260: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ .                                     230400 000
9261: 01. Ympäristöministeriö (510) ........... ..................................... .        400 000
9262:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .              400 000
9263: 
9264: 11. Ympäristön suojelu (520) ................................................. .       30 000 000
9265:     62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.                30 000 000
9266: 
9267: 45. Asuntotoimi (540) ......................................................... .     200 000 000
9268:     53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki (arviomäärä-
9269:         raha), vähennystä .................................................... .     --49 000000
9270:     55. Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotuki (arviomää-
9271:         räraha), lisäystä ...................................................... .      8 000 000
9272:     56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .. .             200 000 000
9273:     60. Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon, lisäystä ............... .           50 000 000
9274:     63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (arviomääräraha), vähennystä.                 -9000000
9275: 
9276:                                       Menojen kokonaismäärä:
9277: 
9278:                                             1727 275 000
9279: 
9280: 
9281: 
9282: 
9283: 2 23011JU
9284: 10                           1992 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     HE 5
9285: 
9286: 
9287: 
9288: 
9289:                            Yksityiskohtaiset perustelut
9290:                                               TULOT
9291: 
9292: 
9293:                                    Osasto 11
9294:                        VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
9295:                        01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
9296: 
9297:   01. Tulo- ja varallisuusvero                         02. Korkotulojen lähdevero
9298:      Momentin        tuloarviota     vähennetään       Momentin         tuloarviota     vähennetään
9299: 2 230 000 000 mk.                                   450 000 000 mk.
9300: 
9301: 
9302: 
9303: 
9304:                        04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
9305: 
9306:      01. Liikevaihtovero                               Momentin         tuloarviota     vähennetään
9307:                                                     1 690 000 000 mk.
9308: 
9309: 
9310: 
9311: 
9312:                                           08. Valmisteverot
9313: 
9314:      01. Tupakkavero                                   Momentin         tuloarviota     vähennetään
9315:                                                     260 000 000 mk.
9316: 
9317: 
9318: 
9319: 
9320:                                             10. Muut verot
9321: 
9322:      01. Leimavero                                     03. Auto- ja moottoripyörävero
9323:      Momentin        tuloarviota     vähennetään       Momentin         tuloarviota     vähennetään
9324: 500 000 000 mk.                                     600 000 000 mk.
9325:                                    Vuoden 1993 II lisätalousarvio                                  11
9326: 
9327:                                          Osasto 12
9328:                                     SEKALAISET TULOT
9329:                                 24. Ulkoasiainministeriön haJiinnonala
9330: 
9331:  99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot          Momentille arvioidaan      kertyvän   lisäystä
9332:                                                       32 690 000 mk.
9333: 
9334: 
9335: 
9336: 
9337:                                 27. Puolustusministeriön hallinnonala
9338: 
9339:   99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut           Momentille arvioidaan kertyvän        lisäystä
9340: tulot                                                 29 000 000 mk.
9341: 
9342: 
9343: 
9344: 
9345:                                28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
9346: 
9347:   60. Rakennushallinnon sekalaiset tulot                 61. Rakennushallinnon maksullisen palvelutoi-
9348:   Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä             minnan tulot
9349: 4 000000 mk.                                             Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
9350:                                                       7 200 000 mk.
9351: 
9352: 
9353: 
9354: 
9355:                           30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
9356: 
9357:   95. Metsähallituksen tulot                             Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä net-
9358:                                                       totuloon 7 000 000 mk.
9359: 
9360: 
9361: 
9362: 
9363:                           32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
9364: 
9365:   32. Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen     Momentille arvioidaan      kertyvän   lisäystä
9366: palvelutoiminnan tulot                                13 820 000 mk.
9367: 
9368: 
9369: 
9370: 
9371:                                        39. Muut sekalaiset tulot
9372: 
9373:   04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen           Momentille arvioidaan     kertyvän   lisäystä
9374: peruutukset                                           3 000 000 mk.
9375: 12                     1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     HE S
9376: 
9377:                                       Osasto 15
9378:                                       LAINAT
9379:                                02. Valtion nettolainanotto
9380:  01. Nettolainanotto                             Momentille merkitään   lisäystä   tulona
9381:                                               7 360 000 000 mk.
9382:                                   Vuoden 1993 II lisätalousarvio                                 13
9383: 
9384: 
9385: 
9386: 
9387:                                             MENOT
9388: 
9389: 
9390:                                           Pääluokka 23
9391:                                      VALTIONEUVOSTO
9392:                                27. Poliittisen toiminnan avustaminen
9393:   51. Eräät avustukset                                Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000
9394:                                                      mk.
9395: 
9396: 
9397: 
9398: 
9399:                                           Pääluokka 24
9400:                   ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
9401:                                         01. Ulkoasiainhallinto
9402:  21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                Momentille myönnetään lisäystä 3 000 600
9403:  Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000            mk käyttösuunnitelman kohtaan 2. Peruskor-
9404: mk.                                                  jaushankkeet.
9405: 
9406:   74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
9407: 
9408: 
9409: 
9410:                        50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa
9411:    69. Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt    Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000
9412: (siirtomääräraha 3 v)                                mk.
9413: 
9414: 
9415: 
9416: 
9417:                          99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
9418:   22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-         53. Suomen valtion Ison-Beltin silta-asiassa
9419: menot (siirtomääräraha 2 v)                          saaman korvauksen jakaminen edelleen lson-
9420:   Momentille myönnetään lisäystä 53 300 000          Beltin sillan rakentamisesta haittaa kärsiville
9421: mk.                                                  yrityksille (siirtomääräraha 3 v)
9422:                                                         Momentille myönnetään 72 500 000 mk. Mää-
9423: 14                          1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     HE 5
9424: 
9425: rärahaa saa käyttää valtioneuvoston päätöksel-     Beltin sillan rakentamisesta haittaa kärsiville
9426: lä Suomen valtion Ison-Beltin silta-asiassa saa-   suomalaisille yrityksille.
9427: man korvauksen jakamiseen edelleen Ison-
9428: 
9429: 
9430: 
9431: 
9432:                                           Pääluokka 25
9433:                       OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
9434:                                    45. Eräät oikeudenhoitomenot
9435: 
9436:   50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut         mk käyttösuunnitelman kohtaan "Yksityishen-
9437: oikeudenhoitomenot (arviomääräraha)                 kilön velkajärjestely".
9438:   Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
9439: 
9440: 
9441: 
9442: 
9443:                                           Pääluokka 26
9444:                     SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
9445:    Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että      ta ja 1.12.1993 lukien enintään 18 428 henkilö-
9446: hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa ol-       työvuotta.
9447: la vuonna 1993 enintään 18 450 henkilötyövuot-
9448: 
9449: 
9450: 
9451:                                         05. Lääninhallitukset
9452: 
9453:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Momentin nettomäärärahaa       vähennetään
9454:                                                     3 709 000 mk.
9455: 
9456: 
9457: 
9458:                                           75. Poliisitoimi
9459:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          Momentille myönnetään lisäystä nettomää-
9460:                                                     rärahaan 4 000 000 mk.
9461: 
9462:                                         80. Pelastushallinto
9463: 
9464:    87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistö!       nusarvio oli 104 800 000 mk ja hyötypinta-ala
9465: (siirtomääräraha 3 v)                               11 640m2 • Helmikuun 28 päivänä 1992 valmis-
9466:    Vuoden 1986 toisessa lisämenoarviossa on         tunutta rakennusta koskeva kauppasopimus
9467: annettu valtuudet valtion ja Kuopion kaupun-        saadaan tehdä 109 981 732 markan kauppahin-
9468: gin välillä tehtäväksi esisopimukseksi Kuopion      nasta, joka muodostuu 101 198 934 markan
9469: kaupungin rakentaman Valtion pelastuskoulun         rakennuskustannuksista lisättynä rakennusai-
9470: toimitilojen lunastamiseksi valtiolle. Hankkeen     kaisilla koroilla. Kauppahinta maksetaan nel-
9471: vuoden 1992 menoarviossa tarkistettu kustan-        jässä erässä vuonna 1997, 1998, 1999 ja 2000.
9472:                                   Vuoden 1993 II lisätalousarvio                                  15
9473: 
9474: Maksuerien suoritusten yhteydessä maksetaan          prosenttiyksiköllä. Momentille ei tämän johdos-
9475: 29.2.1992 lukien vuotuista korkoa, joka on           ta myönnetä määrärahaa.
9476: Suomen Pankin peruskorko lisättynä yhdellä
9477: 
9478: 
9479: 
9480:                                          90. Rajavartiolaitos
9481: 
9482:    70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomää-   den käytöstä saa aiheutua rajavartiolaitokselle
9483: räraha 3 v)                                          menoja vuosina 1994-95 yhteensä 46 000 000
9484:    Momentille myönnetään lisäystä 26 000 000         mk sekä indeksien ja valuuttakurssien muutok-
9485: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan           sista aiheutuvat menot. Tilausvaltuudesta ai-
9486: siten, että rajavartiolaitos oikeutetaan tilaa-      heutuu lisäksi menoja ympäristöministeriön hal-
9487: maan vuonna 1993 enintään 80 000 000 mk              linnonalalle vuosina     1994-95 yhteensä
9488: maksava ulkovartiolaiva varusteineen. Valtuu-        8 000 000 mk.
9489: 
9490: 
9491: 
9492: 
9493:                                            Pääluokka 27
9494:                    PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
9495:                             30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
9496: 
9497:   22. Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto-       kedoniaan asetetun suomalaisen valvontajou-
9498: ja varustamismenot (siirtomääräraha 2 v)             kon matkakustannusten, terveydenhoito-, kul-
9499:    Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000         jetus-, varustamis-, edustus- ja hallintomenojen
9500: mk. Lisämäärärahaa saa käyttää Yhdistyneiden         maksamiseen.
9501: Kansakuntien rauhanturvaamistehtävään Ma-
9502: 
9503: 
9504: 
9505: 
9506:                                            Pääluokka 28
9507:                 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
9508:    Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että       ta ja 1.12.1993 lukien enintään 15 914 henkilö-
9509: hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa ol-        työvuotta.
9510: la vuonna 1993 enintään 15 989 henkilötyövuot-
9511: 
9512: 
9513: 
9514:                                       01. Valtiovarainministeriö
9515: 
9516:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            tettävän koulutuksen aiheuttamien menojen
9517:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että         maksamiseen. Momentille ei edellä olevan joh-
9518: määrärahaa saa käyttää myös Keski- ja Itä-           dosta myönnetä lisämäärärahaa.
9519: Euroopan maiden sekä Baltian maiden vero-
9520: hallinnon edustajille OECD:n toimesta järjes-
9521: 16                          1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     HE 5
9522: 
9523:                                            18. V erohallinto
9524: 
9525:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              Momentilta vähennetään 3 204 000 mk.
9526: 
9527: 
9528: 
9529:                                             40. Tullilaitos
9530: 
9531:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              Momentilta vähennetään 10 165 000 mk.
9532: 
9533: 
9534: 
9535:                                         60. Rakennushallinto
9536: 
9537:    87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank-   tuen vuosille 1993-97. Valtioneuvosto oikeu-
9538: kiminen (siirtomääräraha 3 v)                        tetaan määräämillään ehdoilla antamaan vuo-
9539:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että        den 1993 aikana vastavakuuksia vaatimaHa
9540: määrärahasta saa käyttää 31 000 000 mk Kiin-         valtion omavelkaisia takauksia oston yhteydes-
9541: teistöosakeyhtiö Helsingin oikeus- ja poliisita-     sä valtion vastattavaksi siirtyvien pääomamää-
9542: lojen osakekannan kauppahinnan maksamiseen           rältään yhteensä 70 000 000 markkaan nouse-
9543: lakiin (389/81) perustuvan sopimuksen mukai-         vien lainojen maksamisen ja muiden sovittujen
9544: sesti. Alkuperäisten rakennuskustannusten suu-       ehtojen täyttämisen vakuudeksi. Momentille ei
9545: ruisen velkaosuuden maksaminen merkitsee             tämän johdosta myönnetä lisämäärärahaa.
9546: noin 152 000 000 markan kustanousta jakau-
9547: 
9548: 
9549: 
9550:                                  84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt
9551: 
9552:   88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin          siten, että määrärahaa saa käyttää Pohjoismai-
9553: peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)         den Investointipankin peruspääoman korotuk-
9554:   Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000          sen Suomen vuonna 1993 suoritettavan ensim-
9555: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan           mäisen osuuden maksamiseen.
9556: 
9557: 
9558: 
9559:                                86. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
9560: 
9561:   60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toi-         Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000
9562: minnan rahoittaminen                                 mk.
9563: 
9564: 
9565: 
9566: 
9567:                                           Pääluokka 29
9568:                       OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
9569:   Pääluokan perustelujen ensimmäistä virkettä        enintään 30 389 henkilötyövuotta sivutoimista
9570: muutetaan siten, että hallinnonalan kokonais-        tuntiopetusta ja ylitunteja sekä momenttien
9571: henkilöstömäärä saa olla vuonna 1993 enintään        29.10.28, 29.88.50 ja 53 määrärahalla palkattua
9572: 30 403 henkilötyövuotta ja 1.12.1993 lukien          henkilöstöä lukuun ottamatta.
9573:                                  Vuoden 1993 II lisätalousarvio                                  17
9574: 
9575:                                        01. Opetusministeriö
9576: 
9577:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             Momentilta vähennetään 1 030 000 mk.
9578: 
9579: 
9580: 
9581:                                          10. Korkeakoulut
9582: 
9583:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                     21. Eräiden korkeakoulujen toimintamenot
9584:    Momentilta vähennetään 395 000 mk. Samal-        (siirtomääräraha 2 v)
9585: la momentin perusteluja muutetaan siten, että          Momentilta vähennetään 329 000 mk.
9586: henkilöstömäärä saa olla enintään 8 916, joista
9587: virkasuhteisia 8 198 ja työsopimussuhteisia 718,
9588: ja 1.12.1993 lukien enintään 8 914, joista vir-
9589: kasuhteisia 8 196 ja työsopimussuhteisia 718.
9590: 
9591: 
9592: 
9593:                                    19. Muut korkeakoulumenot
9594: 
9595:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                  henkilötyövuotta vastaavasti 2 738 opiskelijan
9596:   Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000         palkkaamiseen keskimäärin kolmeksi kuukau-
9597: mk.                                                 deksi harjoittelijoiksi ja opiskeluun liittyvään
9598:   Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-        harjoitteluun työpaikoilla.
9599: ten, että määrärahaa saa käyttää enintään 685
9600: 
9601: 
9602: 
9603:                               42. Valtion yleissivistävät oppilaitokset
9604: 
9605:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           388 000 mk käyttösuunnitelman         kohdasta
9606:   Momentin nettomäärärahasta vähennetään            "Vammaisten lasten koulut".
9607: 
9608: 
9609: 
9610:                          43. Lukiot, peruskoulut ja musiikkioppilaitokset
9611: 
9612:   30. Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökus-       lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
9613: tannuksiin (arviomääräraha)                         -avustuksista annetun lain (1112/78) mukaisten
9614:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että        valtionosuuspäätösten oikaisuista aiheutuvien
9615: määrärahaa saa käyttää myös peruskoulun,            loppuerien maksamiseen. Momentille ei tämän
9616: lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja    johdosta myönnetä lisämäärärahaa.
9617: -avustuksista annetun lain (1112/78) mukaisten
9618: valtionosuuspäätösten oikaisuista aiheutuvien         52. Valtionosuus musiikkioppilaitosten käyttö-
9619: loppuerien maksamiseen. Momentille ei tämän         kustannuksiin (arviomääräraha)
9620: johdosta myönnetä lisämäärärahaa.                     Momentin perusteluja muutetaan siten, että
9621:                                                     määrärahaa saa käyttää myös valtionosuutta
9622:                                                     saavista musiikkioppilaitoksista annetun lain
9623:   31. Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttö-      (402/87) mukaisten valtionosuuspäätösten oi-
9624: kustannuksiin (arviomääräraha)                      kaisuista aiheutuvien loppuerien maksamiseen.
9625:   Momentin peJ:iUsteluja muutetaan siten, että      Momentille ei tämän johdosta myönnetä lisä-
9626: määrärahaa saa käyttää myös peruskoulun,            määrärahaa.
9627: 3 230111U
9628: 18                          1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 5
9629: 
9630:                                60. Valtion ammatilliset oppilaitokset
9631:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha
9632:     Momentille myönnetään nettomäärärahaan           3 v)
9633: lisäystä 19 329 000 mk. Lisäksi momentin pe-            Momentin perusteluja täydennetään siten,
9634: rusteluja muutetaan siten, että määrärahasta saa     että Turun terveydenhoidon ja lasten päivähoi-
9635: käyttää enintään 82 000 000 mk valtion, kun-         don opetuksen kehittämissäätiön kanssa saa-
9636: nallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitos-   daan tehdä lopullinen sopimus, jonka mukaan
9637: ten opiskelijoiden palkkaamiseen harjoittelijoik-    säätiö luovuttaa valtiolle Turun terveydenhuol-
9638: si.                                                  to-oppilaitokselle rakennetut 1isätilat. Kauppa-
9639:                                                      hinta on enintään 51 970 000 mk. Momentille ei
9640:                                                      tämän johdosta myönnetä lisämäärärahaa.
9641: 
9642: 
9643: 
9644: 
9645:                        65. Kunnalliset ja yksityiset ammatilliset oppilaitokset
9646:   30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten           50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten op-
9647: oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomäärä-       pilaitosten käyttökustannuksiin (arviomäärära-
9648: raha)                                                ha)
9649:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että            Momentin perusteluja muutetaan siten, että
9650: määrärahaa saa käyttää myös ammatillisten            määrärahaa saa käyttää myös ammatillisten
9651: oppilaitosten rahoituksesta annetun lain             oppilaitosten rahoituksesta annetun lain
9652: (494/83) mukaisten valtionosuuspäätösten oi-         (494/83) mukaisten valtionosuuspäätösten oi-
9653: kaisuista aiheutuvien loppuerien maksamiseen.        kaisuista aiheutuvien loppuerien maksamiseen.
9654: Momentille ei tämän johdosta myönnetä lisä-          Momentille ei tämän johdosta myönnetä lisä-
9655: määrärahaa.                                          määrärahaa.
9656: 
9657: 
9658: 
9659: 
9660:                                           69. Aikuiskoulutus
9661:   30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökus-     (521162) mukaisten valtionosuuspäätösten oi-
9662: tannuksiin (arviomääräraha)                          kaisuista aiheutuvien loppuerien maksamiseen.
9663:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että         Momentille ei tämän johdosta myönnetä lisä-
9664: määrärahaa saa käyttää myös kansalais- ja            määrärahaa.
9665: työväenopistojen valtionavusta annetun lain
9666: 
9667: 
9668: 
9669: 
9670:                                 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne
9671:  50. Rakennusten entistämisavustukset (siirto-        Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000
9672: määräraha 3 v)                                       mk.
9673:                                  Vuoden 1993 II lisätalousarvio                                 19
9674: 
9675:                                          94. Kirjastotoimi
9676: 
9677:   30. Valtionosuus ja -avustus kirjastojen käyt-   -avustuksista annetun lain (1112/78) mukaisten
9678: tökustannuksiin (arviomääräraha)                   valtionosuuspäätösten oikaisuista aiheutuvien
9679:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että       loppuerien maksamiseen. Momentille ei tämän
9680: määrärahaa saa käyttää myös peruskoulun,           johdosta myönnetä lisämäärärahaa.
9681: lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
9682: 
9683: 
9684: 
9685: 
9686:                                          Pääluokka 30
9687:          MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
9688:    Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että     ja 1.12.1993 lukien enintään 6 826 henkilötyö-
9689: hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa ol-      vuotta.
9690: la vuonna 1993 enintään 6 952 henkilötyövuotta
9691: 
9692: 
9693: 
9694:                                 01. Maa- ja metsätalousministeriö
9695: 
9696:  21. Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-        Momentilta vähennetään 1 500 000 mk.
9697: menot (siirtomääräraha 2 v)
9698: 
9699: 
9700: 
9701:                     33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen
9702: 
9703:    47. Maatalouden kohdennettujen vakauttamis-     määrä on yhdessä aiemmin hyväksyttyjen lai-
9704: lainojen korkoavustus (siirtomääräraha 3 v)        nojen kanssa enintään 1 100 000 000 mk.
9705:    Momentille myönnetään 25 000 000 mk. Va-          49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
9706: kauttamiseen myönnettäviä uusia korkotuki-         (arviomääräraha)
9707: lainoja saadaan hyväksyä siten, että niiden           Momentilta vähennetään 40 000 000 mk.
9708: 
9709: 
9710: 
9711:                                83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus
9712: 
9713:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            Momentille myönnetään lisäystä 725 000 mk.
9714: 
9715: 
9716: 
9717:                                   85. Vesivarojen käyttö ja hoito
9718: 
9719:   30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korko-        31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimen-
9720: tuki (arviomääräraha)                              piteisiin (siirtomääräraha 3 v)
9721:   Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000            Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000
9722: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että     mk.
9723: korkotukilainoja saa vuonna 1993 hyväksyä
9724: enintään 200 000 000 mk.
9725: 20                                            1993 vp -            Eduskunnan kirjelmä -       HE 5
9726: 
9727:                                                                   87. Maanmittauslaitos
9728:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                                       Momentin nettomäärärahasta vähennetään
9729:                                                                                7 580 000 mk.
9730: 
9731: 
9732: 
9733: 
9734:                                                                     95. Metsähallitus
9735:      87. Maan hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)                                 Momentille myönnetään lisäystä 298 800 000
9736:                                                                                mk.
9737: 
9738: 
9739: 
9740:                                99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
9741:    25. Kansainvälinen yhteistyö (arviomäärära-                                    43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)
9742: ha)                                                                               Momentille myönnetään lisäystä 385 000 mk.
9743:    Momentille myönnetään lisäystä 3 700 000                                    Momentin perustelujen viimeinen virke muute-
9744: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan                                     taan seuraavaksi: Lisäksi määrärahasta saa
9745: siten, että määrärahasta saa käyttää enintään                                  käyttää enintään 385 000 mk harkinnanvaraisen
9746: 15 320 000 mk muiden kuin jäsenmaksuista                                       korvauksen maksamiseen satokausina 1986 ja
9747: aiheutuvien menojen maksamiseen.                                               1987 tapahtuneen sadon menettämisen johdos-
9748:                                                                                ta.
9749: Lisäykset käyttösuunnitelmaan:                                        mk
9750: Jäsenmaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    2 500 000
9751: Euroopan metsäkokous . . . . . . . . . . . . . . .                 1 200 000
9752:                                                 Yhteensä           3 700 000
9753: 
9754: 
9755: 
9756: 
9757:                                                                      Pääluokka 31
9758:                                   LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
9759:    Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että                                 ta ja 1.12.1993 lukien enintään 13 545 henkilö-
9760: hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa ol-                                  työvuotta.
9761: la vuonna 1993 enintään 13 588 henkilötyövuot-
9762: 
9763: 
9764: 
9765:                                                                   01. Liikenneministeriö
9766:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                                     Momentilta vähennetään 710 000 mk.
9767:                                   Vuoden 1993 II lisätalousarvio                                         21
9768: 
9769:                                              24. Tielaitos
9770: 
9771:   21. Yleisten teiden perustienpito (siirtomäärä-          77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha
9772: raha 2 v)                                               2 v)
9773:   M omentin nettomäärärahasta vähennetään                  Momentille myönnetään lisäystä 45 000 000
9774: 22 990 000 mk.                                          mk.
9775: 
9776: 
9777: 
9778: 
9779:                                     Muutokset hanke-erittelyyn:
9780:                                                                           Kust.                     Lisäys
9781:                                                               Valmis      arvio   Jo budjetoitu      1993
9782:                                                            liikenteelle   Mmk         Mmk             mk
9783:          PÄÄTIET
9784: 2        Alkavat hankkeet
9785:          - Kt 62 Puumalansalmen silta ............ .       1995           80                      15 000 000
9786:          - Kt 66 Alavuden eritasoliittymä.......... .      1994           26                      10 000 000
9787:                                                            Alkavat päätiehankkeet yhteensä        25 000 000
9788: 
9789:          MUUT TIET
9790: 2        Alkavat hankkeet
9791:          - Mt 2804 Jokioinen-Forssa ............. .        1995           46                      10 000 000
9792:          - Mt 9422 Suutarinkorvan silta ........... .      1994           30                      10 000 000
9793:                                                 Alkavat muiden teiden hankkeet yhteensä           20 000 000
9794: 
9795: 
9796: 
9797:                                         30. Merenkulkulaitos
9798: 
9799:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)               Momentin nettomäärärahasta vähennetään
9800:                                                         260000 mk.
9801: 
9802: 
9803: 
9804: 
9805:                         32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
9806: 
9807:   42. Ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten             maksamiseen ulkomaankaupan merikuljetuksia
9808: hankintojen väliaikainen tukeminen                      varten vuosina 1988-'89 tilattujen tai hankit-
9809:   Momentille myönnetään 14 000 000 mk. Mää-             tujen ahvenanmaalaisten pienalusten hankintaa
9810: rärahaa saa käyttää valtioneuvoston vahvista-           varten otettujen lainojen korkomenojen alenta-
9811: mien yleisten perusteiden mukaisesti avustusten         miseen.
9812: 
9813: 
9814: 
9815: 
9816:                                        40. Autorekisterikeskus
9817: 
9818:     Peruspääomaa korotetaan 9 000 000 markalla          eli 85 000 000 markasta 94,000 000 markkaan.
9819: 22                           1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -           HE 5
9820: 
9821:                           58. Radanpito ja radanpitoon liittyvät valtionavut
9822:   62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomäärä-         Momentille myönnetään lisäystä 125 000 000
9823: raha 3 v)                                               mk.
9824: 
9825:                                     Muutokset käyttösuunnitelmaan:
9826:                                                           Kustannusarvio          Jo bu<lietoitu   Lisäys 1993
9827:                                                             1000 mk                 1000 mk            mk
9828: KEHIITÄMISINVESTOINNIT
9829: Helsinki-Tikkurila, 4. r. . ....................... .           362 000               167 000      30 000 000
9830: Helsinki-Turku, tason nosto ..................... .           1 775 000             1 344 000      20 000 000
9831: Muu kehittäminen ja suunnittelu ................. .                                                 5 000000
9832:                                            Yhteensä                                                 55 000 000
9833: 
9834: PER USRADANPITO                                                                                    70 000 000
9835:                                        YHTEENSÄ                                                    125 000 000
9836: 
9837: 
9838:                           99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot
9839:   45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avus-          Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000
9840: taminen (siirtomääräraha 3 v)                           mk.
9841: 
9842: 
9843: 
9844: 
9845:                                              Pääluokka 32
9846:           KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
9847:    Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että          ammattiin vastavalmistuneiden työttömien osa-
9848: hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa ol-           aikaisiksi tutkimusapulaisiksi palkkaamiseen
9849: la vuonna 1993 enintään 5 599 henkilötyövuotta          liittyen.
9850: ja 1.12.1993 lukien enintään 5 596 henkilötyö-              Turvavarastoinnin varastointiavustusta kos-
9851: vuotta. Hallinnonalalla saa lisäksi olla enintään       kevaksi turvavarastolain 7 §:ssä tarkoitetuksi
9852: 250 henkilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä           myöntämisvaltuudeksi hyväksytään 500 000 mk.
9853: 
9854: 
9855: 
9856:                                  02. KTM yrityspalvelun piiritoimistot
9857:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              Momentilta vähennetään 174 000 mk.
9858: 
9859: 
9860: 
9861: 
9862:                                      32. Patentti- ja rekisterihallitus
9863:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              Momentilta vähennetään 244 000 mk.
9864:                                  Vuoden 1993 II lisätalousarvio                                 23
9865: 
9866:                               42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
9867: 
9868:   89. VTT Technology Oy:n kehittäminen             lasta luopuminen VTT Technology Oy:ssä.
9869:   Valtion teknillinen tutkimuskeskus saa hy-       Momentille ei tämän johdosta myönnetä mää-
9870: väksyä omistusjärjestelyjä, joiden toteuttamisen   rärahaa.
9871: edellytyksenä on valtion määräenemmistöval-
9872: 
9873: 
9874: 
9875: 
9876:                                 44. Teknologian kehittämiskeskus
9877: 
9878:   40. Tuotekehitysavustukset (arviomääräraha)      siten, että vuonna 1993 saa myöntää uusia
9879:   Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000        avustuksia enintään 645 000 000 mk.
9880: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
9881: 
9882: 
9883: 
9884: 
9885:                                            49. Kera Oy
9886: 
9887:    46. Avustus riskipääomarahastoa varten Kera     maksamiseen Kera Oy:lle käytettäväksi paitSI
9888: Oy:lle (siirtomääräraha 2 v)                       Start Fund Of Kera Oy:n osakepääoman ko-
9889:    Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000       rottamiseen myös osakepääomasijoituksiin alu-
9890: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan         eellisiin riskisijoitusrahastoihin.
9891: siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksen
9892: 
9893: 
9894: 
9895: 
9896:                    50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen
9897: 
9898:   61. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientita-      88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
9899: kuukorvaukset (arviomääräraha)                        Momentille myönnetään lisäystä 300 000 000
9900:   Momentille myönnetään lisäystä 80 000 000        mk.
9901: mk.
9902: 
9903: 
9904: 
9905: 
9906:                         51. Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet
9907: 
9908:    49. Yritystoiminnan aluetuki (arviomäärära-        Momentille myönnetään 200 000 000 mk.
9909: ha)                                                Määrärahaa saa käyttää pk-yritysten olemassa
9910:    Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000       olevien luottojen korkomenojen alentamiseen
9911: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan         valtioneuvoston (1184/92) määräämin perus-
9912: siten, että vuonna 1993 saa uusia avustuksia       tein. Määrärahasta saa käyttää enintään
9913: myöntää enintään 572 500 000 mk.                   2 000 000 mk korkoavustuksen myöntämisen
9914:                                                    edellyttämien yritysanalyysien ja muiden tarvit-
9915:   51. Pk-yritysten korkoavustus (siirtomäärära-    tavien selvitysten palkka- ja muihin kustannuk-
9916: ha 3 v)                                            siin.
9917: 24                        1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -      HE 5
9918: 
9919:                                        55. Energiatalous
9920:    40. Energia-avustukset (arviomääräraha)          42. Avustukset energiataloudellisen tutkimuk-
9921:    Momentille myönnetään lisäystä 6 500 000       sen ja koetoiminnan edistämiseen (siirtomäärä-
9922: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan        raha 3 v)
9923: siten, että vuonna 1993 annettavia avustussi-       Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000
9924: toumuksia     saadaan     hyväksyä    enintään    mk.
9925: 192 000 000 mk.
9926: 
9927: 
9928: 
9929: 
9930:                                  80. Matkailun edistämiskeskus
9931:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Momentille myönnetään 500 000 mk. Mää-
9932:  Momentille myönnetään lisäystä 24 500 000        rärahaa saa käyttää Saksaan perustettavan
9933: mk.                                               yhtiön Nordinfo GmbH:n osakepääoman han-
9934:                                                   kintaan.
9935:   88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
9936: 
9937: 
9938: 
9939: 
9940:                                85. Ulkomaankaupan edistäminen
9941:    40. Yritysten kansainvälistyminen (arviomää-   korkotuesta annetussa laissa (1173/90) tarkoi-
9942: räraha)                                           tettuja uusia korkotukilainoja saa vuonna 1993
9943:    Momentille myönnetään lisäystä 13 000 000      hyväksyä enintään 3 000 000 000 mk. Momen-
9944: mk. Lisäyksestä 5 000 000 mk käytetään mat-       tille ei tämän johdosta myönnetä lisämäärära-
9945: kailun ulkomaanmarkkinoinnin hankkeisiin. Li-     haa.
9946: säksi momentin perusteluja muutetaan siten,
9947: että vuonna 1993 saa uusia avustuksia myöntää
9948: enintään 340 000 000 mk.                             84. Lainat yritysten kansainvälistymiseen (ar-
9949:                                                   viomääräraha)
9950:   47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle           Momentille myönnetään lisäystä 7 500 000
9951: (arviomääräraha)                                  mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
9952:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että      siten, että vuonna 1993 saa uusia lainoja
9953: alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä       myöntää enintään 25 000 000 mk.
9954: 
9955: 
9956: 
9957: 
9958:                                         Pääluokka 33
9959:          SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
9960:    Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että    vuotta. Hallinnonalalla saa lisäksi olla lääke-
9961: hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa ol-     vahnisteiden myyntilupahakemusten käsittelyyn
9962: la vuonna 1993 enintään 2 871 henkilötyövuotta    liittyen enintään kolmea henkilötyövuotta vas-
9963: ja 1.12.1993 lukien enintään 2 870 henkilötyö-    taava henkilöstömäärä.
9964:                                   Vuoden 1993 II lisätalousarvio                                    25
9965: 
9966:                                   13. Järvenpään sosiaalisairaala
9967: 
9968:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             Momentilta vähennetään 122 000 mk.
9969: 
9970: 
9971: 
9972:                         32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
9973: 
9974:   31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys-   tannuksiltaan vähintään 2 000 000 markan mää-
9975: palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomäärä-     räisiä perustamishankkeita sekä STVOL:n 21
9976: raha)                                               §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita siten,
9977:   Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000         että niiden valtionosuuteen oikeuttavat enim-
9978: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että      mäiskustannukset ovat yhteensä enintään
9979: vuonna 1993 saadaan vahvistaa kokonaiskus-          1 300 000 000 mk.
9980: 
9981: 
9982: 
9983: 
9984:                                           Pääluokka 34
9985:                         TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
9986:    Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että      ja 1.12.1993 lukien enintään 3 638 henkilötyö-
9987: hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa ol-       vuotta.
9988: la vuonna 1993 enintään 3 682 henkilötyövuotta
9989: 
9990: 
9991: 
9992:                                          01. Työministeriö
9993: 
9994:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             Momentin nettomäärärahasta vähennetään
9995:                                                     1 588 000 mk.
9996: 
9997: 
9998: 
9999: 
10000:                                        03. Työsuojeluhallinto
10001: 
10002:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             Momentin nettomäärärahasta vähennetään
10003:                                                     1 380 000 mk.
10004: 
10005: 
10006: 
10007:                                 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
10008: 
10009:    02. Palkkaukset (arviomääräraha)                 saa käyttää enintään 42 000 000 mk työllisyys-
10010:    Momentille myönnetään lisäystä 185 000 000       lain velvoitteiden ja valtion työllistämispalvelun
10011: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan          toteuttamisesta aiheutuvien muiden kuin palk-
10012: siten, että momentin määrärahaa saa käyttää         kausmenojen maksamiseen.
10013: vain sellaisen henkilön työllistämiskustannuk-
10014: siin, joka on ollut vähintään viisi kuukautta
10015: työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa            21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon
10016: kuuden kuukauden aikana. Lisämäärärahasta           toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10017: 
10018: 4 23011 IU
10019: 26                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 5
10020: 
10021:      Momentin nettomäärärahasta vähennetään        hasta saa käyttää enintään 25 000 000 mk
10022: 4 966 000 mk.                                      valtioneuvoston määräämin perustein 15.5.-
10023:                                                    15.9.1993 välisenä aikana enintään kahden kuu-
10024:    30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille   kauden ajaksi suoritettavaa työharjoittelua var-
10025: työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha)       ten erityisenä kesätyötukena opiskelijoille, joi-
10026:    Momentille myönnetään lisäystä 385 000 000      den tutkinnon suorittaminen edellyttää pakol-
10027: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan         lista työharjoittelua.
10028: siten, että momentin määrärahaa saa käyttää
10029: vain sellaisen henkilön työllistämiskustannuk-        62. Työllisyysperusteinen valtionapu investoin-
10030: siin, joka on ollut vähintään viisi kuukautta      teihin (arviomääräraha)
10031: työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa           Momentille myönnetään lisäystä 60 000 000
10032: kuuden kuukauden aikana.                           mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että
10033:                                                    vuonna 1993 saa uusia avustuksia myöntää
10034:    61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen      enintään 450 000 000 mk.
10035: (arviomääräraha)
10036:    Momentilta vähennetään 700 000 000 mk.              77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
10037: Momentin perusteluja muutetaan siten, että          (siirtomääräraha 3 v)
10038: momentin määrärahaa saa käyttää vain sellai-           Momentille myönnetään lisäystä 70 000 000
10039: sen henkilön työllistämiskustannuksiin, joka on     mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
10040: ollut vähintään viisi kuukautta työttömänä          siten, että vuonna 1993 saa tehdä käynnissä
10041: työnhakijana työvoimatoimistossa kuuden kuu-        oleviin töihin liittyviä valtion tulo- ja menoar-
10042: kauden aikana. Vähimmäiskestovaatimusta ei          viosta annetun lain (423/88) 10 §:ssä tarkoitet-
10043: sovelleta, kun henkilölle myönnetään työhar-        tuja sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu
10044: joittelutukea ilman työsuhdetta. Momentin pe-       menoja      myöhempinä        vuosina     enintään
10045: rusteluja muutetaan lisäksi siten, että määrära-    205 000 000 mk.
10046: 
10047: 
10048: 
10049: 
10050:                           99. Työministeriön hallinnonalan muut menot
10051:   22. Työneuvoston toimintamenot (siirtomäärä-        Momentilta vähennetään 130 000 mk.
10052: raha 2 v)
10053: 
10054: 
10055: 
10056: 
10057:                                           Pääluokka 35
10058:                   YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
10059:                                        01. Ympäristöministeriö
10060:  21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            päällikön virka (S 31). Lisäksi ministeriöön
10061:  Momentille myönnetään lisäystä 400 000 mk.         voidaan perustaa 1.9.1993 lukien sopimuspalk-
10062: Ministeriöön voidaan perustaa 1.6.1993 lukien       kainen apulaisosastopäällikön virka (S 29) edel-
10063: kaksi sopimuspaikkaista ylijohtajan virkaa          lyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lak-
10064: (S 31) edellyttäen, että samasta ajankohdasta       kautetaan sopimuspaikkainen toimistopäällikön
10065: lukien lakkautetaan sopimuspaikkainen osasto-       virka (S 28).
10066:                                 Vuoden 1993 II lisätalousarvio                                    27
10067: 
10068:                                      11. Ympäristön suojelu
10069: 
10070:  62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirto-      määräämin perustein avustusten maksamiseen
10071: määräraha 3 v)                                    ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin
10072:  Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000        edellyttäen, että ne käynnistyvät vuoden 1993
10073: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että    aikana.
10074: määrärahaa saa käyttää myös valtioneuvoston
10075: 
10076:                                          45. Asuntotoimi
10077: 
10078:   53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja       Momentin perusteluja muutetaan siten, että
10079: korkotuki (arviomääräraha)                        vuonna 1993 saadaan asunto-olojen kehittämis-
10080:   Momentilta vähennetään 49 000 000 mk.           rahaston varoista myöntää lainoja yhteensä
10081:                                                   enintään 5 790 000 000 mk. Lisäksi perusteluja
10082:   55. Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden      muutetaan siten, että vuonna 1993 voidaan
10083: korkotuki (arviomääräraha)                        myöntää lyhytaikaisia perusparannuslainoja
10084:    Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000       vuokratalojen perusparannusta varten.
10085: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että
10086: uusia korkotukilainoja saadaan hyväksyä siten,      63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (ar-
10087: että niiden määrä on yhdessä aiemmin hyväk-      viomääräraha)
10088: syttyjen lainojen kanssa enintään 800 000 000       Momentilta vähennetään 9 000 000 mk. Mo-
10089: mk.                                              mentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna
10090:                                                  1991 hyväksytyissä lainoissa lainan saajalta
10091:   56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomää-   perittävä korko on neljänä ensimmäisenä vuon-
10092: räraha 3 v)                                    . na lainanantajan perimän koron ja 7 prosentin
10093:   Momentille myönnetään lisäystä 200 000 000 korkohyvityksen erotus sekä 5-8 vuosina lai-
10094: mk.                                              nanantajan perimän koron ja 5 prosentin kor-
10095:                                                  kohyvityksen erotus. Ennen 1.1.1991 hyväksyt-
10096:   60. Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon   tyjen lainojen lainan saajalta perittävä korko on
10097:   Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000 5 prosenttia ja korkohyvitys tämän ja lainan-
10098: mk.                                              antajan perimän koron erotus.
10099: 
10100: 
10101: 
10102: 
10103:   Eduskunta on päättänyt,                                  kevaa toista lisätalousarviota sovelletaan
10104:                                                            1 päivästä huhtikuuta 1993 alkaen.
10105:          että nyt hyväksyttyä vuotta 1993 kos-
10106: 
10107: 
10108:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1993
10109:                              1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -       HE 36
10110: 
10111: 
10112: 
10113: 
10114:                                          Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1993 kolmanneksi
10115:                                      lisätalousarvioksi antaman esityksen johdosta
10116: 
10117:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys             jatyöryhmä, jonka tehtävänä on selvittää mah-
10118: n:o 36 vuoden 1993 kolmanneksi lisätalous-               dollisuudet etanolitehtaan rakentamiseen Suo-
10119: arvioksi. Valtiovarainvaliokunta on antanut              meen.
10120: asiasta mietintönsä n:o 23.                                Pääluokka 31
10121:   Yleisperustelut                                           Eduskunta edellyttää, että hallitus välittömäs-
10122:    Eduskunta edellyttää, että hallitus liittää           ti ryhtyy konkreettisiin toimenpiteisiin valtio-
10123: tuleviin talousarvioesityksiinsä nykyistä yksi-          varainvaliokunnan mietinnöissä n:o 72/1991 vp,
10124: tyiskohtaisemmat perustelut, jotka mahdollis-            15/1992 vp ja 5/1993 vp julkilausutun eduskun-
10125: tavat esitysten asianmukaisen käsittelyn edus-           nan yksimielisesti hyväksymän tahdon toteut-
10126: kunnassa.                                                tamiseksi ja lähialueyhteistyön nopeaksi voimis-
10127:    Eduskunta edellyttää, että valtion toimitila-         tamiseksi koko liikennesektorin osalta.
10128: hankkeet pohjautuvat perusteellisiin selvityksiin           Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii yh-
10129: toimitilatarpeesta ja eri toteutusvaihtoehtojen          dessä Valtionrautateiden kanssa radanpidon ja
10130: kustannuksista ja                                        Valtionrautateiden kehittämisohjelman ennen
10131:    että valtio osoittaa toimitilat ministeriöille ja     merkittäviä liikenteenhoidon muutoksia.
10132: Qiiden alaisille virastoille ja laitoksille ensisijai-     Momentti 31.24.77
10133: sesti omistamistaan tiloista.                              Eduskunta edellyttää, että edellä mainitun
10134:   Pääluokka 30                                           hankkeen alueella tarvittavat maakaasu- ja
10135:   Eduskunta edellyttää, että mahdollisimman              yhdyskuntatekniikan välttämättömät putkisiir-
10136: pikaisesti asetetaan laajapohjainen asiantunti-          rot toteutetaan kuluvan vuoden aikana.
10137: 
10138: 
10139: 
10140: 
10141:                       Vuoden 1993 111 lisätalousarvio
10142:    Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 1993 kolmannen lisätalousarvion:
10143: 
10144: 
10145: 
10146: 
10147:                                                  TULOT
10148:                                                                                                   mk
10149:                                                 Osasto 11
10150: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT .............. .                                        160 000000
10151: 19. Muut veronluonteiset tulot ................................................ .             160000000
10152:     04. Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut, lisäystä .... .                       160 000 000
10153: 
10154: 2303490
10155: 2                                                                   Osastot 12 ja 15
10156: 
10157:                                                                          Osasto 12
10158: 
10159: 12. SEKALAISET TULOT ............................................. .                                                                     53 753 000
10160: 29. Opetusministeriön hallinnonala ........................................... .                                                           11553000
10161:     42. Opetushallituksen alaisen toiminnan muut tulot, lisäystä ....... .                                                                 10 000 000
10162:     43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot, lisäystä ..................... .                                                               1 553 000
10163: 
10164: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........................... .                                                           -2800000
10165:     34. Lisenssiviraston tulot, vähennystä ................................. .                                                            -2800000
10166: 
10167: 39. Muut sekalaiset tulot ..................................................... .                                                          45 000 000
10168:     04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset, lisäystä .                                                                   45 000 000
10169: 
10170: 
10171: 
10172: 
10173:                                                                          Osasto 15
10174: 
10175: 15. LAINAT..................................................................                                                           5 699 000 000
10176: 02. Valtion nettolainanotto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     5 699 000 000
10177:     01. Nettolainanotto, lisäystä.............................................                                                           5 699 000 000
10178: 
10179:                                                               Tulojen kokonaismäärä:
10180: 
10181:                                                                        5 912753000
10182:                                                                                                    3
10183: 
10184: 
10185: 
10186: 
10187:                                              MENOT
10188: 
10189: 
10190:                                                                                              mk
10191:                                            Pääluokka 24
10192: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... .                                         10 816 000
10193: 01. Ulkoasiainhallinto (030) .................................................. .          57 916 000
10194:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .                48 716 000
10195:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................ .                 9 200 000
10196: 
10197: SO. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa (040) ............... .                  3 500 000
10198:     69. Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt (siirtomääräraha 3 v),
10199:         lisäystä ................................................................ .         3 500 000
10200: 
10201: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ .              -50600000
10202:     66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha), vähen-
10203:         nystä .................................................................. .       -50 600000
10204: 
10205: 
10206: 
10207:                                            Pääluokka 25
10208: 
10209: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ............... .                                      7 500000
10210: 30. Alioikeudet (090) .......................................................... .          7500000
10211:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... .                7 500 000
10212: 
10213: 
10214: 
10215:                                            Pääluokka 26
10216: 
10217: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA..........                                      --441 000 000
10218: 97. Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen (960)...................            -441 000 000
10219:     33. Kuntien verotulojen täydennys (arviomääräraha), vähennystä..                    -491 000 000
10220:     34. Kuntien harkinnanvarainen avustus, lisäystä.......................                 50 000 000
10221: 4                                        Pääluokat 27 ja 28
10222: 
10223:                                            Pääluokka 27
10224: 
10225: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... .                                        138300000
10226: 12. Puolustusvoimien palkkaus- ja muut menot (160) ...................... .               3300000
10227:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... .             19 700 000
10228:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ......... .                -16400000
10229: 
10230: 14. Asevelvollisten ylläpitomenot (160) ...................................... .         10 000 000
10231:     20. Matkat (arviomääräraha), lisäystä ................................. .            10 000 000
10232: 
10233: 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot (160) .................. .            100 000 000
10234:     16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ... .              100 000 000
10235: 
10236: 27. Kiinteistömenot (160) ..................................................... .        25 000000
10237:     74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v), li-
10238:          säystä ................................................................. .      15 000 000
10239:     75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................. .             10 000 000
10240: 
10241: 
10242: 
10243: 
10244:                                            Pääluokka 28
10245: 
10246: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ...                                           172 314 000
10247: 05. Vaitiokonttori (020) ....................................................... .       15 000000
10248:     25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ..... .            15 000 000
10249: 
10250: 07. Eläkkeet (950) ............................................................. .       51700 000
10251:     61. Korko valtion eläkerahastolle (arviomääräraha), lisäystä ....... .               51700 000
10252: 
10253: 18. Verohallinto (020) ......................................................... .       33814000
10254:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .              33 814 000
10255: 
10256: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960) ......................... .              20800000
10257:     30. Verotaloudellinen tasoitus (arviomääräraha), lisäystä ........... .              20 300 000
10258:     40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnal-
10259:          le ...................................................................... .        500 000
10260: 
10261: 52. Tilastokeskus (050) ....................................................... .        24000000
10262:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .              24000 000
10263: 
10264: 54. Pankkitarkastusvirasto (820) ............................................. .        -5000000
10265:     21. Toimintamenot (arviomääräraha), vähennystä ................... .                -5000000
10266:                                            Pääluokat 28 ja 29                                      5
10267: 
10268: 60. Rakennushallinto (050) ................................................... .            8000 000
10269:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .                 8 000 000
10270: 
10271: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimet (990).                   4000 000
10272:     20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä                     4 000 000
10273: 
10274: 81. Eräät hallinnonaJoittain jakamattomat menot (990) .................... .               20 000 000
10275:     97. Tileistä poistot (arviomääräraha), lisäystä ........................ .             20 000 000
10276: 
10277: 
10278: 
10279: 
10280:                                              Pääluokka 29
10281: 
10282: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. .                                      120 634 000
10283: 08. Kansainvälinen yhteistyö (030) ........................................... .            7840000
10284:     21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siir-
10285:         tomääräraha 2 v), lisäystä .......................................... .              840 000
10286:     66. ~a.hoi!.usosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha),
10287:         hsäysta ................................................................ .          7 000 000
10288: 
10289: 10. Korkeakoulut (240) ....................................................... .            1230 000
10290:     87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ........... .                1230 000
10291: 
10292: 11. Valtion harjoittelukoulut (220) ............................................ .        -1314000
10293:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... .                9 000 000
10294:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), vähennystä ............ .                -10 314 000
10295: 
10296: 19. Muut korkeakoulumenot (240) ........................................... .              50 000 000
10297:     21. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v), lisäystä                    50 000 000
10298: 
10299: 39. Opintotuki (260) .......................................................... .           1700 000
10300:     21. Valtion opintotukikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
10301:         2 v), lisäystä ............... ." .......................................... .      1 700 000
10302: 
10303: 43. Lukiot, peruskoolut ja musiikkioppilaitokset (220) ..................... .             11163 000
10304:     21. Ylioppilastutkintolautakunnan menot (arviomääräraha), lisäystä                      2 663 000
10305:     31. Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttökustannuksiin (ar-
10306:         viomääräraha), lisäystä ............................................. .             8 500 000
10307: 
10308: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset (230) ................................ ..           20 000 000
10309:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .                20 000 000
10310: 
10311: 65. Kunnalliset ja yksityiset ammatilliset oppilaitokset (230) .............. .           -9985000
10312:     30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitosten käyttökus-
10313:         tannuksiin (arviomääräraha), vähennystä ......................... .              -10 000 000
10314: 6                                         Pääluokat 29 ja 30
10315: 
10316:     88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............................ .                  15 000
10317: 
10318: 69. Aikuiskoulutus (250) ...................................................... .          1000 000
10319:     25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.                    1000 000
10320:     51. Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustan-
10321:         nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................. .              950000
10322:     56. Valtionavustukset kesäyliopistoille ja kirjeopiskeluun, vähennys-
10323:         tä ...................................................................... .       -950000
10324: 
10325: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen (270) .......................... .               25 000 000
10326:     50. ~~?men Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v),
10327:         hsaystä ................................................................ .        25 000 000
10328: 
10329: 90. Taiteen tukeminen (290) .................................................. .          10 000 000
10330:     76. Oopperatalon rakennustyöt ja kalustaminen (siirtomääräraha
10331:          3 v), lisäystä ......................................................... ..      10 000 000
10332: 
10333: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne (280) .................................. .            4000000
10334:     30. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha), li-
10335:         säystä ................................................................. .         4000 000
10336: 
10337: 
10338: 
10339: 
10340:                                             Pääluokka 30
10341: 
10342: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
10343:     NONALA ............................................................... .            637 700 000
10344: 31. Hinta- ja tulotuki (670) .................................................. .        144700 000
10345:     41. Maataloustulolain mukainen valtion tuki (arviomääräraha),
10346:         lisäystä ................................................................ .      144 700 000
10347: 
10348: 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpi-
10349:     teet (670) ............................................... ~ .................. .    428000 000
10350:     40. Maataloustuotteiden vientituki (arviomääräraha), lisäystä ...... .               428 000 000
10351: 
10352: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (670) ......... .                 65000 000
10353:     42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha), lisäystä ................. .                 65 000 000
10354:                                          Pääluokat 31 ja 32                                     7
10355: 
10356:                                            Pääluokka 31
10357: 
10358: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ........... .                                    50000000
10359: 24. Tielaitos (720) ............................................................. .     50 000000
10360:     77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ......... .              50 000 000
10361: 
10362: 
10363: 
10364: 
10365:                                             Pääluokka 32
10366: 
10367: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
10368:     NONALA ............................................................... .          257114 000
10369: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) .................................... .         1712 000
10370:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .              1 712 000
10371: 
10372: 29. Kilpailuvirasto (820) ...................................................... .         92000
10373:     21. .Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .               92000
10374: 
10375: 33. Kuluttaja.tutkimuskeskus (820) ........................................... .          118000
10376:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .               118 000
10377: 
10378: 34. Lisenssivirasto (820) ...................................................... .     -2011000
10379:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), vähennystä ....................... .             -1461000
10380:     29. Muut kulutusmenot, vähennystä ................................... .             -550000
10381: 
10382: 38. Mittateknökan keskus (820) ............................................. .              45000
10383:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .                 45 000
10384: 
10385: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ..................................... .            158000
10386:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .               158 000
10387: 
10388: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen (850) ........ .           200 000 000
10389:     88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .................. .            200 000 000
10390: 
10391: 51. Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet (850) ................. .          50 000 000
10392:     48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha), lisäystä .............. .            50 000 000
10393: 
10394: 52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen (850) ............ .              3000000
10395:     24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille (siirtomää-
10396:         räraha 2 v), lisäystä ................................................. .        3 000 000
10397: 
10398: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ..................................... .             4 000 000
10399:     44. Kaupalliset sihteerit (arviomääräraha), lisäystä .................. .            4 000 000
10400: 8                                                                      Pääluokat 33 ja 35
10401: 
10402:                                                                            Pääluokka 33
10403: 
10404: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
10405:     NONALA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         2 790 192 000
10406: 03. Työttömyysturvalautakunta (400) .. . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . . . .                                          192 000
10407:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä....................                                                                                 192 000
10408: 
10409: 17. Työttömyysturva (410).............. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                 2 960 000 000
10410:     50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), lisäystä....                                                                              1 710 000 000
10411:     51. ~~?ttö~yysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha),
10412:         hsaystä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     1 250 000 000
10413: 
10414: 18. Sairausvakuutus (410)......................................................                                                                     -250 000 000
10415:     60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (ar-
10416:          viomääräraha), vähennystä..........................................                                                                        -250 000 000
10417: 
10418: 19. Eläkevakuutus (410)......................................... .. . . . . . . . . . . . .                                                            80 000 000
10419:     60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
10420:         räraha), lisäystä.......................................................                                                                       80 000 000
10421: 
10422: 
10423: 
10424: 
10425:                                                                            Pääluokka 35
10426: 
10427: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ .                                                                                                   -46150000
10428: 01. Ympäristöministeriö (510) ............................ , ................... .                                                                        650 000
10429:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .                                                                               650 000
10430: 
10431: 32. Rakennettu ympäristö ja rakentaminen (530) ........................... .                                                                             3000000
10432:     21. Rakentamisen ja rakennetun ympäristön kehittäminen ja tutki-
10433:         mus (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................................ .                                                                           3 000 000
10434: 
10435: 40. Asuntohallitus (540) ....................................................... .                                                                    -6700000
10436:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .                                                                             -6700000
10437: 
10438: 41. Valtion asuntorahasto (540) .............................................. .                                                                         3900000
10439:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .                                                                              3 900 000
10440: 
10441: 45. Asuntotoimi (540) ......................................................... .                                                                    -47000000
10442:     53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki (arviomäärä-
10443:         raha),. vähennystä .................................................... .                                                                    -32000000
10444:     55. Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotuki (arviomää-
10445:         räraha), lisäystä ...................................................... .                                                                     25 000 000
10446:     63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (arviomääräraha), vähennystä.                                                                                -40000000
10447:                                                                                               9
10448: 
10449:                                          Pääluokka 36
10450: 
10451: 36. VALTIONVELKA ................................................... .            2 213 481000
10452: 01. Kotimaisen velan korko (910) ............................................ .      784 000 000
10453:     90. Kotimaisen velan korko (arviomääräraha), lisäystä ............. .            784000 000
10454: 
10455: 03. Ulkomaisen velan korko (910) ........................................... .     1429481000
10456:     90. Ulkomaisen velan korko (arviomääräraha), lisäystä ............. .          1 429 481 000
10457: 
10458:                                     Menojen kokonaismäärä:
10459:                                            s 910 901000
10460: 
10461: 
10462: 
10463: 
10464: 2 2303490
10465: 10                        1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -        HE 36
10466: 
10467: 
10468: 
10469: 
10470:                         Yksityiskohtaiset perustelut
10471:                                            TULOT
10472: 
10473: 
10474:                                  Osasto 11
10475:                      VEROT JA.VERONLUONTEISET TULOT
10476:                                   19. Muut veronluonteiset tulot
10477: 
10478:   04. Eräiden maataloustuotteiden markkinoi-         Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
10479: mismaksut                                          160 000 000 mk.
10480: 
10481: 
10482: 
10483: 
10484:                                       Osasto 12
10485:                                   SEKALAISET TULOT
10486:                                 29. Opetusministeriön hallinnonala
10487: 
10488:   42. Opetushallituksen alaisen toiminnan muut       43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot
10489: tulot
10490:    Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä            Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
10491: 10 000 000 mk.                                     1 553 000 mk.
10492: 
10493: 
10494: 
10495:                          32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
10496: 
10497:   34. Lisenssiviraston tulot                        Momentin tuloarviota vähennetään 2 800 000
10498:                                                    mk.
10499:                                Vuoden 1993 111 lisätalousarvio                              11
10500: 
10501:                                    39. Muut sekalaiset tulot
10502: 
10503:   04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen     Momentille arvioidaan   kertyvän    lisäystä
10504: peruutukset                                      45 000 000 mk.
10505: 
10506: 
10507: 
10508:                                          Osasto 15
10509:                                          LAINAT
10510:                                   02. Valtion nettolainanotto
10511: 
10512:   01. Nettolainanotto                               Momentille merkitään    lisäystä    tulona
10513:                                                  5 699 000 000 mk.
10514: 12                        1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -            HE 36
10515: 
10516: 
10517: 
10518: 
10519:                                            MENOT
10520: 
10521:                                          Pääluokka 24
10522:                  ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
10523:                                       01. Ulkoasiainhallinto
10524: 
10525:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
10526:   Momentille myönnetään lisäystä nettomää-             Momentille myönnetään lisäystä 9 200 000
10527: rärahaan 48 716 000 mk. Lisäksi momentin              mk.
10528: perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta
10529: saa käyttää enintään 62 580 000 mk asemamaas-
10530: ta palkatun henkilöstön palkkauksiin.
10531: 
10532:                                 Muutokset käyttösuunnitelmaan:
10533:                                                                Kustannusarvio
10534:                                                    Hyöty-2                       Myönnetty    Myönnetään
10535:        Hanke                                       ala m     1000 mk    mklm 2     mk            mk
10536: 1.     Uudisrakennushankkeet
10537:        Washington D.C .......................      3 100     66640      21497    57 440 000    9 200 000
10538:                                                                                   Yhteensä     9 200 000
10539: 
10540: 
10541:    87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen      markan kauppahinnasta Kiinteistö Oy Kana-
10542: (siirtomääräraha 3 v)                                 vakatu 4:n osakkeet, jotka oikeuttavat huoneis-
10543:    Momentin perusteluja täydennetään siten,           toalaltaan noin 6 430 m2 :n suuruisen huoneiston
10544: että Postipankki Oy:n kanssa saadaan tehdä            hallintaan. Momentille ei tämänjohdosta myön-
10545: sopimus, jolla valtio ostaa enintään 84 000 000       netä lisämäärärahaa.
10546: 
10547: 
10548: 
10549:                                   40. Teollinen kehitysyhteistyö
10550: 
10551:   50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto         yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa
10552: Oy:lle (arviomääräraha)                               yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa
10553:                                                       mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja
10554:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että          osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia
10555: valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto       ja että valtio maksaa yhtiön ottamasta ulko-
10556: Oy:stä annetun lain (291179, muut. 1109/82,           maisesta Iuotosta mahdollisesti aiheutuvan kurs-
10557: 151/84, 116/87, 963/88 ja 1617/91) 3 §:n 4            sitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että
10558: momentin nojalla antaa määräämillään ehdoilla         niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen,
10559:                                   Vuoden 1993 111 lisätalousarvio                                                    13
10560: 
10561: osake-ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen      enintään 100 000 000 markan suuruisten laino-
10562: pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään        jen osalta. Korkotuen määrä saa vastata enin-
10563: 1 000 000 000 mk ja nostettujen ulkomaisten          tään näistä lainoista perittävien korkokustan-
10564: luottojen yhteinen pääoma enintään 500 000 000       nusten ja 2 prosentin koron erotusta. Momen-
10565: mk. Korkotukea saa maksaa yhtiön vuosina             tille ei tämän johdosta myönnetä lisämäärära-
10566: 1992-1993 ottamien, vuotuiselta määrältään           haa.
10567: 
10568: 
10569: 
10570: 
10571:                         50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa
10572: 
10573:    69. Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt   täydennettäväksi siten, että Suomi saa osallistua
10574: (siirtomääräraha 3 v)                                EBRD:n yhteyteen perustettavaan monenväli-
10575:    Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000          seen ydinturvarahastoon enintään 11 000 000
10576: mk. Lisäksi momentin perusteluja ehdotetaan          markan rahoitusosuudella vuosina 1993-1995.
10577: 
10578: 
10579: 
10580: 
10581:                         99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
10582: 
10583:    66. Eräat jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar-     Muutokset käyttösuunnitelmaan:                           mk
10584: viomääräraha)                                        ETA-maksut........................ -51 060 000
10585:    Momentilta vähennetään 50 600 000 mk. Li-         ~emiallisen aseen kieltosopimuksen
10586: säksi momentin perusteluja muutetaan siten,          Jasenmaksu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460 000
10587: että määrärahaa saa käyttää myös kotimaisten                                             Yhteensä -50 600 000
10588: EY :n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoit-
10589: tamiseen eri hallinnonaloilla.
10590: 
10591: 
10592: 
10593: 
10594:                                            Pääluokka 25
10595:                       OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
10596:    Pääluokan perusteluja täydennetään siten,         hallinnonalalla saa lisäksi olla enintään 50
10597: että alioikeuksien ruuhkien purkamista varten        henkilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä.
10598: 
10599: 
10600: 
10601: 
10602:                                            30. Alioikeudet
10603: 
10604:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                   ja oikeusministeriön hallinnonalalla ja muualta
10605:                                                      valtionhallinnosta.
10606:    Momentille myönnetään lisäystä 7 500 000             Lisäksi momentin perusteluja täydennetään
10607: mk. Lisämääräraha tulee jättää käyttämättä           siten, että alioikeuksissa saa lisäksi olla ruuh-
10608: siltä osin kuin tarvittava lisähenkilöstö saadaan    kien purkamista varten enintään· 50 henkilötyö-
10609: uudelleenkohdentamalla henkilöstövoimavaro-          vuotta vastaava henkilöstömäärä.
10610: 14                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 36
10611: 
10612:                                  Pääluokka 26
10613:                     SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
10614:                                            75. Poliisitoimi
10615: 
10616:   74. Eräät rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v)         Poliisikoulun koulurakennusten ja asuntojen
10617:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että        yhteinen     tarkistettu   kustannusarvio    on
10618: poliisikoulun rakentamista varten myönnetystä       97 900 000 mk, josta asuntojen osuus on
10619: määrärahasta saa käyttää 10 000 000 mk valti-       22 000 000 mk eli 8 800 mklm 2 • Asuntojen
10620: ontalon Fredrikinkatu 21 - Merimiehenkatu           tarkistettu hyötyala on 2 500 m2 • Momentille ei
10621: 13 suojatilojen rakentamiseen.                      edellä olevan johdosta myönnetä lisämäärära-
10622:                                                     haa.
10623: 
10624: 
10625: 
10626: 
10627:                          97. Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen
10628: 
10629:   33. Kuntien verotulojen täydennys (arviomää-        34. Kuntien harkinnanvarainen avustus
10630: räraha)                                                Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000
10631:   Momentilta vähennetään 491 000 000 mk.             mk.
10632: 
10633: 
10634: 
10635: 
10636:                                Pääluokka 27
10637:                    PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
10638:                            12. Puolustusvoimien palkkaus- ja muut menot
10639: 
10640:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                  säksi momentin perusteluja muutetaan siten,
10641:   Momentille myönnetään lisäystä 19 700 000         että määrärahaa saa käyttää myös Taipalsaa-
10642: mk. Määrärahasta saa käyttää 3 300 000 mk           rella 14.6.1991 sattuneen onnettomuuden asi-
10643: sotilasvirkojen virkajärjestelyn loppuunsaatta-     anomistajille aiheutuvien oikeudenkäyntikulu-
10644: miseen 1.7.1993 lukien.                             jen korvaamiseen, ellei asianomainen saa mak-
10645:                                                     sutonta oikeudenkäyntiä eikä korvausta oike-
10646:      29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v)    usturva- tai muusta vakuutuksesta tai muulta
10647:      Momentilta vähennetään 16 400 000 mk. Li-      oikeudenkäyntikuluista vastuussa olevalta.
10648: 
10649: 
10650: 
10651: 
10652:                                    14. Asevelvollisten ylläpitomenot
10653: 
10654:      20. Matkat (arviomääräraha)                      Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
10655:                                                      mk.
10656:                                   Vuoden 1993 111 lisätalousarvio                                      15
10657: 
10658:                          25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot
10659: 
10660:    16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomää-        tetaan siten, että tilausvaltuudesta saa aiheutua
10661: räraha 3 v)                                            maksuja vuodesta 1988 vuoden 1995 loppuun
10662:    Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000          mennessä 510 000 000 mk.
10663: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan                Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa kohdassa
10664: seuraavasti:                                           d) jääkäriprikaatien johtamis- ja viestiyhteys-
10665:    Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa kohdassa          järjestelmien parantamiseksi myönnetyn mää-
10666: e) ilmapuolustuksen kaukovalvontatutkajärjes-          rältään 372 000 000 mk olevan tilausvaltuuden
10667: telmän uusimiseksi ja johtamisjärjestelmän ja          maksuaikataulua muutetaan siten, että tilaus-
10668: siihen liittyvien välineiden hankintojen jatkami-      valtuudesta saa aiheutua maksuja vuodesta
10669: seksi myönnetyn määrältään 510 000 000 mk              1989 vuoden 1994 loppuun mennessä
10670: olevan tilausvaltuuden maksuaikataulua muu-            372 000 000 mk.
10671: 
10672: 
10673: 
10674:                                           27. Kiinteistömenot
10675: 
10676:   74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siir-        Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000
10677: tomääräraha 3 v)                                       mk seuraavasti:
10678: 
10679:                                    Lisäykset käyttösuunnitelmaan:
10680:                                                                 Kustannusarvio
10681:                                                     Hyöty-2                        Myönnetty    Myönnetään
10682:         Rakennustyö                                 ala m     1000 mk     mk/m 2     mk            mk
10683: 20.     Varuskunnan rakennustyöt, Valkeala ...                                     45 000 000   15 000 000
10684:         3. Kasarmi .............................    6 300     42000       6 667
10685:         4. Varasto .............................    3 700     13 000      3 514
10686:         5. Esikunta ............................      600      5 000      8 333
10687: 
10688: 
10689:   75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3v)             Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
10690:                                                        mk
10691: 
10692: 
10693: 
10694: 
10695:                                            Pääluokka 28
10696:                 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
10697:    Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että         ta ja 1.9.1993 lukien enintään 15 990 henkilö-
10698: hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa ol-          työvuotta sekä 1.12.1993lukien enintään 15 915
10699: la vuonna 1993 enintään 15 989 henkilötyövuot-         henkilötyövuotta.
10700: 
10701: 
10702: 
10703:                                            05. Valtiokonttori
10704: 
10705:   25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomäärä-      mk käyttösuunnitelman kohtaan "Lakkautus-
10706: raha 2 v)                                              palkat".
10707:   Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000
10708: 16                            1993 vp -      Eduskunnan kirjelmä -          HE 36
10709: 
10710:                                                     07. Eläkkeet
10711:   05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä             Valtionrautatiet. .................. .     1 712 030 000
10712: kuntoutusmenot (arviomääräraha)                            Ilmail ulai tos ...................... .      52 220000
10713:                                                            Valtion painatuskeskus ........... .          18 950 000
10714:   Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seu-                Valtion tietokonekeskus ........... .          2 419 000
10715: raavaksi:                                                  Karttakeskus ..................... .           2 318 000
10716:                                                            Liiketoimintaa harjoittavat valtion
10717: Käyttösuunnitelma:                             mk
10718:                                                            virastot ja laitokset ............... .     171 500 000
10719:                                                            VEL-perusteinen ja varhaiskuntou-
10720: Valtion palveluksen perusteella                            tusohJeiden mukamen toiminta .....           14 000 000
10721: myönnetyt eläkkeet ja perhe-eläk-
10722: keet .............................. .     5 318 356 000                                 Yhteensä 10 964 016 000
10723: Kunnan, seurakunnan ja yksityisen
10724: palveluksen perusteella myönnetyt                             Momentille ei tämän johdosta myönnetä
10725: eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä valti-
10726: onapulaitosten eläkkeet ........... .     2 452 515 000    lisämäärärahaa.
10727: Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-
10728: eläkkeet .......................... .       40420 000
10729: Toisen korvauslain 7 §:n 2 momen-                            61. Korko valtion eläkerahastolle (arviomää-
10730: tissa tarkoitetut eläkkeet .......... .         202 000    räraha)
10731: Posti- ja telelaitos ................ .   1 167 586 000      Momentille myönnetään lisäystä 51 700 000
10732: Valtion ravitsemiskeskus .......... .        11 500 000    mk.
10733: 
10734: 
10735: 
10736:                                                 18. Verohallinto
10737:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                Momentille myönnetään lisäystä 33 814 000
10738:                                                            mk.
10739: 
10740: 
10741: 
10742:                                 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
10743:   30. Verotaloudellinen tasoitus (arviomäärära-              40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahve-
10744: ha)                                                        nanmaan maakunnalle
10745:   Momentille myönnetään lisäystä 20 300 000                  Momentille myönnetään 500 000 mk. Mää-
10746: mk.                                                        rärahaa käytetään vuoden 1992 lopullisen ar-
10747:                                                            pajaisveron tuoton palauttamiseen Ahvenan-
10748:                                                            maan maakunnalle.
10749: 
10750: 
10751: 
10752:                                                50. Rahapaja Oy
10753:    Valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjeste-            puminen kokonaan valtion välittömästä osake-
10754: lyjä, joiden toteuttamisen edellytyksenä on luo-           omistuksesta Rahapaja Oy:ssä.
10755: 
10756: 
10757: 
10758:                                                 52. Tilastokeskus
10759:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                Momentille myönnetään lisäystä 24 000 000
10760:                                                            mk.
10761:                                   Vuoden 1993 111 lisätalousarvio                               17
10762: 
10763:                                       54. Pankkitarkastusvirasto
10764: 
10765:   21. Toimintamenot (arviomääräraha)                    Momentilta vähennetään 5 000 000 mk.
10766: 
10767: 
10768: 
10769: 
10770:                                          60. Rakennushallinto
10771: 
10772:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000
10773:                                                       mk.
10774: 
10775: 
10776: 
10777: 
10778:                 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimet
10779: 
10780:   20. Kehittlimis- ja koulutustoiminta (siirtomää-    siten, että määrärahaa saa käyttää myös val-
10781: räraha 3 v)                                           tionhallinnon henkilöstön kotimaassa ja ulko-
10782:   Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000            mailla tapahtuvan integraatiovalmennuksen ai-
10783: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan            heuttamiin kustannuksiin.
10784: 
10785: 
10786: 
10787: 
10788:                           81. Eräät hallinnonaJoittain jakamattomat menot
10789: 
10790:   97. Tileistli poistot (arviomääräraha)               Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000
10791:                                                       mk.
10792: 
10793: 
10794: 
10795: 
10796:                                     85. Sitoumusten lunastaminen
10797: 
10798:    66. Kansainvlilisille rahoituslaitoksille annet-   jälkeen annettujen sitoumusten Iunastamisen
10799: tujen sitoumusten lunastaminen (arviomäärära-         yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioi-
10800: ha)                                                   den maksamiseen. Momentille ei tämän johdos-
10801:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että         ta myönnetä lisämäärärahaa.
10802: määrärahaa saa käyttää myös vuoden 1986
10803: 
10804: 
10805: 
10806: 
10807:                                         92. VTKK-Yhtymä Oy
10808: 
10809:    Valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjeste-       mistövallasta tai määrävähemmistön hallinnas-
10810: lyjä, joiden toteuttamisen edellytyksenä on luo-      ta VTKK-Yhtymä Oy:ssä.
10811: puminen valtion määräysvallasta, määräenem-
10812: 
10813: 
10814: 
10815: 3 2303490
10816: 18                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 36
10817: 
10818:                                    94. Kolinaari Ravintolat Oy
10819: 
10820:    Valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjeste-    puminen valtion osakeomistuksesta kokonaan
10821: lyjä, joiden toteuttamisen edellytyksenä on luo-   Kulinaari Ravintolat Oy:ssä.
10822: 
10823: 
10824: 
10825: 
10826:                                 Pääluokka 29
10827:                      OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
10828:                                    08. Kansainvälinen yhteistyö
10829: 
10830:   21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen         66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
10831: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                (arviomääräraha)
10832:    Momentille myönnetään lisäystä 840 000 mk.         Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000
10833:                                                    mk.
10834: 
10835: 
10836: 
10837: 
10838:                                          10. Korkeakoulut
10839: 
10840:    87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha     mk. Lisämäärärahaa saa käyttää huoneisto-
10841: 3 v)                                               osakkeiden hankintaan Joensuun yliopistolle
10842:    Momentille myönnetään lisäystä 1 230 000        vierailevien opettajien ja tutkijoiden käyttöön.
10843: 
10844: 
10845: 
10846: 
10847:                                    11. Valtion harjoittelukoulut
10848: 
10849:  01. Palkkaukset (arviomääräraha)                    74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
10850:  Momentille myönnetään lisäystä 9 000 000            Momentilta vähennetään 10 314 000 mk käyt-
10851: mk.                                                tösuunnitelman kohdasta "Rauman normaali-
10852:                                                    koulu".
10853: 
10854: 
10855: 
10856: 
10857:                                    19. Muut korkeakoulumenot
10858: 
10859:  21. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto-       Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000
10860: määräraha 2 v)                                     mk.
10861:                                 Vuoden 1993 111 lisätalousarvio                                19
10862: 
10863:                                          39. Opintotuki
10864:   21. Valtion opintotukikeskuksen toimintame-      Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000
10865: not (siirtomääräraha 2 v)                         mk.
10866: 
10867: 
10868: 
10869:                         43. Lukiot, peruskoolut ja musiikkioppilaitokset
10870: 
10871:   21. Ylioppilastutkintolautakunnan menot (ar-    siten, että määrärahaa saa käyttää ~nintään
10872: viomääräraha)                                     25 600 000 mk rahoituslain 38 §:n ukaisen
10873:   Momentille myönnetään lisäystä 2 663 000        avustuksen maksamiseen kunnalle tai rekiste-
10874: mk.                                               röidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakun ien yh-
10875:                                                   teistoimintaan perustuvasta suomalais ppilai-
10876:    25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen   den koulunkäynnistä aiheutuviin kustan uksiin,
10877: (siirtomääräraha 2 v)                             Ruotsista ja muualta ulkomailta muutt neiden
10878:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että     peruskoulun ja lukion oppilaiden tukio etuksen
10879: määrärahaa saa käyttää myös kokeilu-, tutki-      järjestämiseen, pakolaisopetuksen erit isjärjes-
10880: mus- ja kehittämishankkeisiin myönnettävien       telyihin, kokeilutoimintaan sekä viera ielisten
10881: avustusten maksamiseen. Momentille ei tämän       oppilaiden äidinkielen opetuksen järjes ämiseen
10882: johdosta myönnetä lisämäärärahaa.                 ja ulkomailta palaavien suomalaisten o pilaiden
10883:                                                   ulkomailla hankkiman kielitaidon :x läpitämi-
10884:   31. Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttö-    seen peruskoulussa ja lukiossa sekä astaavien
10885: kustannuksiin (arviomääräraha)                    vuonna 1992 syntyneiden kustannus en maksa-
10886:   Momentille myönnetään lisäystä 8 500 000        miseen.
10887: mk. Momentin perusteluja muutetaan lisäksi
10888: 
10889: 
10890: 
10891:                               60. Valtion ammatilliset oppilaitokset
10892:                                                                                 /
10893: 
10894:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Momentin perusteluja?lluutetaan siten, että
10895:  Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000        määrärahaa saa käyttjiä myös kokeilu-, tutki-
10896: mk.                                               mus- ja kehittämishankkeisiin myönnettävien
10897:                                                   avustusten maksamiseen. Momentille ei tämän
10898:    25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen      johdosta myönnetä lisämäärärahaa.
10899: (siirtomääräraha 2 v)
10900: 
10901: 
10902: 
10903:                      65. Kunnalliset ja yksityiset ammatilliset oppilaitokset
10904:   30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten     toskiinteistöstä aiheutuviin pääomakustannuk-
10905: oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomäärä-    siin yhteensä 10 500 000 mk vuosina 1994-
10906: raha)                                             1996. Momentille ei tämän johdosta myönnetä
10907:   Momentilta vähennetään 10 000 000 mk.           lisämäärärahaa.
10908: 
10909:    37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan      88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
10910: (siirtomääräraha 3 v)                               Momentille myönnetään 15 000 mk. Määrä-
10911:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että     rahaa saa käyttää oppilaitoksen ylläpitäjäksi
10912: määrärahaa saa käyttää myös valtionavustuk-       perustettavan osakeyhtiön osakkeiden hankki-
10913: sen myöntämiseen Salon kaupungille oppilai-       miseen valtiolle.
10914: 20                        1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- HE 36
10915: 
10916:                                         69. Aikuiskoulutus
10917: 
10918:    25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirto-       Momentille myönnetään lisäystä 950 000 mk.
10919: määräraha 2 v)
10920:    Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000           56. Valtionavustukset kesäyliopistoille ja kir-
10921: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan         jeopiskeluun
10922: siten, että määrärahaa saa käyttää myös am-           Momentilta vähennetään 950 000 mk käyt-
10923: matillisen ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen    tösuunnitelman kohdasta "Valtionapu kirjeopis-
10924: kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin       keluun". Lisäksi momentin perusteluja muute-
10925: myönnettävien avustusten maksamiseen.              taan siten, että määrärahasta saa käyttää kir-
10926:                                                    jeopiskelun ja -opetuksen valtionavusta annetun
10927:    51. Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi-   lain (1079179) 4 §:n mukaiseen valtionapuun
10928: laitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)     enintään 2 650 000 mk.
10929: 
10930: 
10931: 
10932: 
10933:                            88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen
10934: 
10935:    50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat          Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000
10936: (siirtomääräraha 3 v)                              mk.
10937: 
10938: 
10939: 
10940: 
10941:                                      89. Tieteen muut menot
10942: 
10943:    25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen   määrärahaa saa käyttää myös avustusten mak-
10944: (siirtomääräraha 2 v)                              samiseen. Momentille ei tämän johdosta myön-
10945:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että      netä lisämäärärahaa.
10946: 
10947: 
10948: 
10949: 
10950:                                       90. Taiteen tukeminen
10951: 
10952:    76. Oopperatalon rakennustyöt ja kalustami-     mista varten on 20 500 000 mk, rakennushank-
10953: nen (siirtomääräraha 3 v)                          keen kustannusarvio 753 000 000 mk sekä ka-
10954:    Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000       lustamisen ja varustamisen kustannusarvio
10955: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan         42 500 000 mk.
10956: siten, että tilausvaltuus oopperatalon kalusta-
10957: 
10958: 
10959: 
10960: 
10961:                                93. Museovirasto ja kulttuuriperinne
10962: 
10963:    30. Valtionosuudet ja -avustukset museoille     aiheudu muita perustamis- tai käyttökustannus-
10964: (arviomääräraha)                                   ten valtionapumenoja. Lisäksi momentin perus-
10965:    Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000        teluja muutetaan siten, että määrärahasta saa
10966: mk Ahoa Vetus -rakennushankkeen kustannuk-         käyttää 4 500 000 mk museoiden perustamis-
10967: siin. Avustuksen ehtona on, ettei hankkeesta       hankkeiden valtionavustusten maksamiseen.
10968:                                  Vuoden 1993 111 lisätalousarvio                                                    21
10969: 
10970:                         98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen
10971: 
10972:   50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-     määrärahasta saa käyttää enintään 1 500 000
10973: rat urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen     mk valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskus-
10974: (arviomääräraha)                                    ten lisäavustuksiin. Momentille ei tämän joh-
10975:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että        dosta myönnetä lisämäärärahaa.
10976: 
10977: 
10978: 
10979: 
10980:                           Pääluokka 30
10981:          MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
10982:                                        31. Hinta- ja tulotuki
10983: 
10984:   41. Maataloustulolain mukainen valtion tuki        Momentille myönnetään lisäystä 144 700 000
10985: (arviomääräraha)                                    mk.
10986: 
10987: 
10988: 
10989: 
10990:            32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon ta~apainottamistoimenpiteet
10991: 
10992:   40. Maataloustuotteiden vientituki (arviomää-     Lisäykset käyttösuunnitelmaan:                               mk
10993: räraha)                                             Kananmunat.......................... 13 000 000
10994:   Momentille myönnetään lisäystä 428 000 000        Liha ja lihavalmisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 000 000
10995: mk.                                                 Vilja- ja viljatuotteet ................. : 260 000 000
10996:                                                                                            Yhteensä 428 000 000
10997: 
10998: 
10999: 
11000: 
11001:                     33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen
11002: 
11003:  42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha)            dotukseen. Momentille ei tämänjohdosta myön-
11004:  Momentille myönnetään lisäystä '65 000 000         netä lisämäärärahaa.
11005: mk.
11006:                                                        60. Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon
11007:    43. Avustukset maatilojen investointeihin (ar-      Maatilatalouden kela:ittämisrahaston varoista
11008: viomääräntha)                                       käytetään 2 000 000 mk Salaojakeskuksen omis-
11009:    Momen.tin perusteluja muutetaan siten, että      tuksessa olevan kartta- ja muun arkistoaineiston
11010: määrärahasta saa käyttää 1 950 000 mk :ympä-        sekä niihin liittyvän laitteiston hankkimiseen
11011: ristönsuojelua edistävien jätteidenkäsittelylait-   edelleen luovutettavaksi Maaseutukeskusten Lii-
11012: teiden kehittämiseen ja 50 000 mk maaseudun         tolle. Momentille ei tämän johdosta myönnetä
11013: ympäristö~hjelman toteuttamiseen liittyvään tie-    määrärahaa.
11014: 22                        1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -             HE 36
11015: 
11016:                                Pääluokka 31
11017:                    LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
11018:                                             24. Tielaitos
11019: 
11020:   77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha            Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000
11021: 2 v)                                                    mk.
11022: 
11023:                                     Muutokset hanke-erittelyyn:
11024:                                                                           Kust.                     Lisäys
11025:                                                               Valmis      arvio   Jo budjetoitu      1993
11026:                                                            liikenteelle   Mmk         Mmk            mk
11027:         PÄÄTIET
11028:         Keskeneräiset hankkeet
11029:         - Vt 1 Paimio-Turku mo-tie .............. .             1996      1076             420    10 000000
11030:         - Vt 4 Oulu-Ii mo/mol-tie ................ .            1994       308             227    13 000000
11031:         - Vt 5 Vierumäki-Lusi moimoi-tie ........ .             1996       623             458    17 000 000
11032:         - Vt 5 Hiltulanlahti-Jynkkä mo-tie ........ .           1995       173             145    10 000 000
11033:                                                    Keskeneräiset päätiehankkeet yhteensä          50 000000
11034: 
11035: 
11036: 
11037: 
11038:                         32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
11039:    40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar-          tun lain (1015/77) 2 §:n 6 kohdan muutoksen
11040: viomääräraha)                                           (1557/92) mukaiseen muotoon "pääasiassa las-
11041:    Momentin perustelujen b-kohdassa oleva ra-           tinku1jetukseen tarkoitetun muun vesikuljetus-
11042: joitus korkohyvityksen maksamisesta "yksin-             kaluston hankintoihin ja peruskorjauksiin".
11043: omaan lastin kuljetukseen tarkoitetun muun              Momentille ei edellä olevan johdosta myönnetä
11044: vesikuljetuskaluston hankintoihin ja peruskor-          lisämäärärahaa.
11045: jauksiin" muutetaan korkotukilainoista anne-
11046: 
11047: 
11048: 
11049:                         85. Sijoitukset valtionenemmistöisiin osakeyhtiöihin
11050: 
11051:    88. Finnair Oy:n osakepääoman korottaminen           Finnair Oy:n osakkeiksi vaihtovelkakirjalainan
11052: (siirtomääräraha 3 v)                         ·         ehdoissa vahvistetussa kiinteässä vaihtosuhtees-
11053:    Vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvion              sa, jonka mukaan osakkeen laskennalliseksi
11054: momentin 31.85.88 90 000 000 markan siirto-             vaihtohinnaksi tulee 20 markkaa. Momentille ei
11055: määrärahalla valtion 17.1.1992 merkitsemät              edellä olevan johdosta myönnetä määrärahaa.
11056: Finnair Oy:n vaihtovelkakirjat voidaan vaihtaa
11057: 
11058: 
11059: 
11060:                                        94. Posti- ja telelaitos
11061: 
11062:   Posti- ja telelaitoksen taseen käyttöomaisuut-        ja vastaavasti aloittavassa taseessa myönnetyksi
11063: ta vähennetään puolustusministeriölle siirrettä-        merkittyä lainaa valtiolta 7 140 511 markalla ja
11064: vän omaisuuden osuudelta 14 281 023 markalla            muuta omaa pääomaa 7 140 512 markalla.
11065:                                 Vuoden 1993 111 lisätalousarvio                               23
11066: 
11067:                         99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot
11068: 
11069:   45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avus-    ne- ja tietoliikennehankkeiden toteuttamiseen.
11070: taminen (siirtomääräraha 3 v)                      Momentille ei tämän johdosta myönnetä lisä-
11071:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että       määrärahaa.
11072: momentin määrärahaa saa käyttää myös liiken-
11073: 
11074: 
11075: 
11076: 
11077:                            Pääluokka 32
11078:         KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
11079:    Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että     henkilötyövuotta. Hallinnonalalla saa lisäksi
11080: hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa ol-      olla enintään 250 henkilötyövuotta vastaava
11081: la vuonna 1993 enintään 5 599 henkilötyövuotta     henkilöstömäärä ammattiin vastavalmistunei-
11082: ja 1.9.1993 lukien enintään 5 598 henkilötyö-      den työttömien osa-aikaisiksi tutkimusapulai-
11083: vuotta sekä 1.12.1993 lukien enintään 5 595        siksi palkkaamiseen liittyen.
11084: 
11085: 
11086: 
11087: 
11088:                                 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö
11089: 
11090:  21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           taan 1.9:1993 lukien kaupallisen- neuvoksen
11091:  Momentille myönnetään lisäystä 1 712 000          virka (A 28).
11092: mk. Kauppa- ja teollisuusministeriöön peruste-
11093: 
11094: 
11095: 
11096: 
11097:                                         29. Kilpailuvirasto
11098:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            Momentille myönnetään lisäystä 92 000 mk.
11099: 
11100: 
11101: 
11102: 
11103:                                    33. Kuluttajatutkimuskeskus
11104: 
11105:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            Momentille myönnetään lisäystä 118 000 mk.
11106: 
11107: 
11108: 
11109: 
11110:                                         34. Lisenssivirasto
11111: 
11112:    01. Palkkaukset (arviomääräraha)                  29. Muut kulutusmenot
11113:    Momentilta vähennetään 1 461 000 mk. Joh-
11114: tajan virka (S 29) lakkautetaan 1.9.1993 lukien.     Momentilta vähennetään 550 000 mk.
11115: 24                          1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 36
11116: 
11117:                                       38. Mittatekniikan keskus
11118:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)               Momentille myönnetään lisäystä 45 000 mk.
11119: 
11120: 
11121: 
11122: 
11123:                                   44. Teknologian kebittämiskeskus
11124:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             yrityksille ja yhteisöille tutkimus- ja kehitys-
11125:   Momentille myönnetään lisäystä 158 000 mk.          hankkeisiin myönnettyjä avustuksia saa käyttää
11126:                                                       myös tuotteiden ja tuotantomenetelmien kau-
11127:   40. Tuotekehitysavustukset (arviomääräraha)         pallistamiseen. Momentille ei tämän johdosta
11128:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että          myönnetä lisämäärärahaa.
11129: 
11130: 
11131: 
11132: 
11133:                                              49. Kera Oy
11134:   46. Avustus riskipääomarahastoa varten Kera         alueellisten riskisijoitusrahastojen ns. manage-
11135: Oy: IIe (siirtomääräraha 2 v)                         ment-kustannusten avustamiseen. Momentille ei
11136:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että          tämän johdosta myönnetä lisämäärärahaa.
11137: määrärahaa saa käyttää enintään 3 000 000 mk
11138: 
11139: 
11140: 
11141: 
11142:                      50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen
11143:      88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)          Momentille myönnetään lisäystä 200 000 000
11144:                                                       mk.        ·
11145: 
11146: 
11147: 
11148: 
11149:                           51. Yritysteilninnan alueelliset rahoitustoimenpiteet
11150:      48. Alueellinen kuljetustuki (a"iornääräraha)     Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000
11151:                                                       mk.
11152: 
11153: 
11154: 
11155: 
11156:                         52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kelöttäminen
11157:   24. Kehittämispalvelut pienille jo; keskisuurille     Momentille: myönnetään lisäystä.. 30~00 000
11158: yrityksille (siirtomääräraha 2 v)                     miL
11159:                                  Vuoden 1993 111 lisätalousarvio                                 25
11160: 
11161:                                  85. Ulkomaankaupan edistäminen
11162:  44. Kaupalliset sihteerit (arviomääräraha)          alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä
11163:  Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000            korkotuesta annetussa laissa (1173/90) tarkoi-
11164: mk.                                                  tettuja uusia korkotukilainoja saa vuonna 1993
11165:                                                      hyväksyä enintään 4 000 000 000 mk. Momen-
11166:   47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle           tille ei tämän johdosta myönnetä lisämäärära-
11167: (arviomääräraha)                                     haa.
11168:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että
11169: 
11170: 
11171:                                           Pääluokka 33
11172:          SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
11173:                                    03. Työttömyysturvalautakunta
11174:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              Momentille myönnetään lisäystä 192 000 mk.
11175: 
11176: 
11177: 
11178:                                         17. Työttömyysturva
11179:   50. Valtionosuus työttömyyskassoille (ar-             51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva
11180: viomääräraha)                                        (arviomääräraha)
11181:    Momentille     myönnetään         lisäystä           Momentille        myönnetään        lisäystä
11182: 1 710 000 000 mk.                                    1 250 000 000 mk.
11183: 
11184: 
11185: 
11186: 
11187:                                          18. Sairausvakuutus
11188:    60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtu-      Momentilta vähennetään 250 000 000 mk.
11189: vista menoista (arviomääräraha)
11190: 
11191: 
11192: 
11193:                                           19. Eläkevakuutus
11194:   60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista      Momentille myönnetään lisäystä 80 000 000
11195: menoista (arviomääräraha)                            mk.
11196: 
11197: 
11198:                                           Pääluokka 34
11199:                         TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
11200:                                 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
11201:    62. Työllisyysperusteinen valtionapu investoin-     Momentin perusteluja muutetaan siten, että
11202: teihin (arviomääräraha)                              vuonna 1993 saa myöntää uusia avustuksia
11203: 
11204: 4 2303490
11205: 26                         1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -     HE 36
11206: 
11207: enintään 300 000 000 mk, mistä momentin             · Momentille ei tämän johdosta myönnetä lisä-
11208: 32.51.49 tarkoittamille yrityksille myönnettävi-      määrärahaa.
11209: en avustusten osuus on enintään 75 000 000 mk.
11210: 
11211: 
11212: 
11213: 
11214:                                Pääluokka 35
11215:                    YMPÅRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
11216:                                        01. Ympäristöministeriö
11217:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         Momentille myönnetään lisäystä 650 000
11218:                                                     mk.
11219: 
11220: 
11221: 
11222:                            15. Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö
11223:   21. Luonnonsuojelun yleismenot (siirtomäärä-        87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siir-
11224: raha 2 v)                                           tomääräraha 3 v)
11225:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että          Momentin perusteluja muutetaan siten, että
11226: määrärahasta ei makseta 1.9.1993lähtien maan-       määrärahaa saa käyttää myös maanhankintaan
11227: hankintaanja lunastuksiin liittyviä kuluja maan-    ja lunastuksiin liittyvien kulujen maksamiseen
11228: mittaushallinnolle. Momentin määräraha ei tä-       maanmittaushallinnolle 1.9.1993 alkaen. Mo-
11229: män johdosta muutu.                                 mentille ei tämän johdosta myönnetä lisämää-
11230:                                                     rärahaa.
11231: 
11232: 
11233: 
11234: 
11235:                              32. Rakennettu ympäristö ja rakentaminen
11236:   21. Rakentamisen ja rakennetun ympäristön           Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000
11237: kehittäminen ja tutkimus (siirtomääräraha 2 v)       mk.
11238: 
11239: 
11240: 
11241:                                           40. Asuntohallitus
11242:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Sopimuspaikkainen pääjohtajan virka (S 32)
11243:      Momentilta vähennetään 6 700 000 mk.            lakkautetaan 1.12.1993 lukien.
11244: 
11245: 
11246: 
11247:                                        41. Valtion asuntorahasto
11248:    Mikäli määrärahojen tarve momenttien              momenteille myönnettyjä määrärahoja saa käyt-
11249: 35.40.21 ja 35.41.21 kesken ei jakaudu budje-        tää vastaaviin tarkoituksiin momentista riippu-
11250: toidulla tavalla, samaan tarkoitukseen kyseisille    matta.
11251:                                 Vuoden 1993 111 lisätalousarvio                                       27
11252: 
11253:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            Valtion asuntorahastoon voidaan perustaa
11254:   Momentille myönnetään 3 900 000 mk.              1.12.1993 lukien sopimuspaikkainen ylijohtajan
11255:                                                    virka (S 31 ).
11256: 
11257: 
11258: 
11259:                                          45. Asuntotoimi
11260:   53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja        60. Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon
11261: korkotuki (arviomääräraha)                            Momentin perusteluja muutetaan siten, että
11262:   Momentilta vähennetään 32 000 000 mk.            henkilökohtaisen lainan saajasta itsestään riip-
11263:                                                    pumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien
11264:   55. Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden       lieventämiseksi voidaan asuntotuotantolain
11265: korkotuki (arviomääräraha)                         (247/66) 11 §:n (81182) ja vastaavan aikaisem-
11266:   Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000        man säännöksen nojalla myöntää vuonna 1993
11267: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että     enintään 20 000 000 mk lykkäystä asuntolaino-
11268: korkotukilainojen kokonaismäärä yhdessä ai-        jen korkojen, lyhennysten tai molempien mak-
11269: emmin hyväksyttyjen lainojen ja myönnettyjen       samisesta. Momentille ei tämän johdosta myön-
11270: valtuuksien    kanssa     saa olla enintään        netä lisämäärärahaa.
11271: 1 600 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää
11272: ylivelkaantuneille asuntovelallisille myönnettä-
11273: västä korkotuesta annettavan lain nojalla myön-      63. Vuokra-asuntolainojen         korkotuki (ar-
11274: nettävien korkotukien maksamiseen. Korkohy-        viomääräraha)
11275: vityksen määrä on 5 prosenttia vuodessa kor-
11276: kotukilainan jäljellä olevasta pääomasta.            Momentilta vähennetään 40 000 000 mk.
11277: 
11278: 
11279: 
11280:                                          Pääluokka 36
11281:                                       VALTIONVELKA
11282:                                    01. Kotimaisen velan korko
11283:   90. Kotimaisen velan korko (arviomääräraha)      Muutokset käyttösuunnitelmaan:               mk
11284:                                                    Lainaryhmän nimi
11285:  Momentille myönnetään lisäystä 784 000 000        Yleisöobligaatiolainat .............. . -6 500000
11286: mk.                                                Sarjaobligaatiolainat ............... . 405 900000
11287:                                                    Velkasitoumuslainat. ............... . 407 200000
11288:                                                    Lainat valtion eläkerahastolta ...... . -35200000
11289:                                                    Lainat muilta ...................... .    12 600 000
11290:                                                                                 Yhteensä     784 000 000
11291: 
11292: 
11293: 
11294: 
11295:                                    03. Ulkomaisen velan korko
11296:   90. Ulkomaisen velan korko (arviomääräraha)      Muutokset käyttösuunnitelmaan:                mk
11297:    Momentille.      myönnetään        lisäystä     Lainavaluutta
11298: 1 429 481 000 mk.                                  Dollarilainat ....................... .   467 182 000
11299:                                                    Puntalainat ........................ .     60 598 000
11300:                                                    Ruotsinkruunulainat ............... .       -226000
11301:                                                    Tanskankruunulainat ............... .      22 944 000
11302: 28                             1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -        HE 36
11303: 
11304: Saksanmarkkalainat. ............... .       181 016 000   Jenilainat .......................... .   194 865 000
11305: Floriinilainat. ...................... .     51 950 000   ECU-lainat ........................ .     209 350 000
11306: Belgianfrangilainat ................. .      21 573 000   Kuwaitindinaarilainat .............. .      4 515 000
11307: Luxemburginfrangilainat ........... .         3 422 000   Muiden valuuttojen määräiset lainat.        5 765 000
11308: Sveitsinfrangilainat ................. .     25190 000
11309: Ranskanfrangilainat. ............... .      180 722 000                                Yhteensä 1 429 481 000
11310: Italianliiralainat .................... .       615 000
11311: 
11312: 
11313: 
11314: 
11315:      Eduskunta on päättänyt,                                      kevaa kolmatta lisätalousarviota sovelle-
11316:                                                                   taan 1 päivästä heinäkuuta 1993 alkaen.
11317:            että nyt hyväksyttyä vuotta 1993 kos-
11318: 
11319: 
11320: 
11321:        Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
11322:                              1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- HE 125
11323: 
11324: 
11325: 
11326:                                        Eduskunnan kirjelmä hallituksen esitykseen vuoden 1993 nel-
11327:                                    jänneksi lisätalousarvioksi
11328: 
11329:     Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys            Eduskunta edellyttää, että jos omaisuuden-
11330: n:o 125 vuoden 1993 neljänneksi Iisätalousar-          hoitoyhtiöitä perustettaessa varallisuuserien
11331: vioksi. Valtiovarainvaliokunta on antanut asi-         siirtohinnoittelussa sovelletaan muita arvoja
11332: asta mietintönsä n:o 35.                               kuin käypiä arvoja, on varmistuttava siitä, että
11333:     28.87.51                                           vähemmistöosakkeiden arvo ei nouse omaisuu-
11334:     Eduskunta edellyttää, että pankkien johdolla       denhoitoyhtiöiden perustamisen vuoksi, jottei
11335: ja omistajilla tulee olla ensisijainen vastuu sekä     pankkituki siirtyisi perusteettomasti niille. Rat-
11336: tervehdyttämistoimenpiteiden suorittamisesta           kaisuja tehtäessä valtion vakuusrahaston on
11337: että myös pankkien sisäisen valvonnan tehos-           huolehdittava siitä, ettei pankkien välinen kil-
11338: tamisesta.                                             pailu aiheettomasti vääristy.
11339:     Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriös-         Eduskunta edellyttää, että omaisuudenhoito-
11340: sä pikaisesti valmistellaan eduskunnalle lakieh-       yhtiön perustamisen jälkeen vakuusrahasto vä-
11341: dotus, jossa pankeissa luottotappiota aiheutta-        littömästi selvittää valtiovarainvaliokunnalle,
11342: neiden rikosten vanhentumisaikaa pidennetään           että toteutettu ratkaisu on eri vaihtoehdoista
11343: siten, että se olisi vähintään viisi vuotta. Lisäksi   kaikkein edullisin pankkituen minimoinnin, kil-
11344: eduskunta edellyttää, että pikaisesti valmistel-       pailun vääristymisen estämisen sekä pankkijär-
11345: Iaan esitys, jossa osakeyhtiölain 15 luvun 7 §:n       jestelmän tervehdyttämisen kannalta. Lisäksi
11346: vahingonkorvausten vanhentumisaikaa piden-             eduskunta edellyttää, että omaisuudenhoitoyh-
11347: netään ainakin pankissa tapahtuneiden vahin-           tiöön siirtyvän omaisuuden siirtohintojen mää-
11348: koa aiheuttaneiden toimenpiteiden osalta kol-          rittelyperusteet on julkistettava.
11349: men vuoden sijasta vähintään viiteen vuoteen              Eduskunta edellyttää, että tuettavan pankin
11350: ainakin hallitusten jäsenten, hallintoneuvoston        johdon palvelussuhteen ehtojen on oltava koh-
11351: jäsenten ja toimitusjohtajan sekä tilintarkasta-       tuullisia ja mahdolliset epäoikeudenmukaisuu-
11352: jien osalta.                                           det poistetaan.
11353:     Eduskunta edellyttää, että pankkituen julki-          Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto
11354: suutta lisätään ja että kaikki taloudellista mer-      antaa eduskunnalle tiedonantona suunnitel-
11355: kitystä omaavat luottotappiot huolellisesti tut-       mansa rahoitusjärjestelmän tervehdyttämisestä,
11356: kitaan pankkituen myöntämisen yhteydessä ja            tervehdyttämiseen käytettävistä keinoista ja jul-
11357: sen ehtona. Selvitellyt rikokset ja rikkomukset        kisen tuen palauttamisesta valtiolle niin, että
11358:  on saatettava tuomioistuinkäsittelyyn, jolloin        tiedonanto voidaan käsitellä eduskunnassa
11359: ne tulevat julkisiksi. Erityistarkastuksessa on        vuoden 1993 valtiopäivien syysistuntokaudella.
11360: otettava kantaa myös niihin väärinkäytöksiin,
11361: joiden osalta vahingonkorvausvastuu tai rikos-           Eduskunta on päättänyt
11362:  oikeudellinen vastuu on ehtinyt vanhentua.                     hyväksyä vuoden 1993 talousarvion
11363:  Samoin eduskunta edellyttää, että hallitus ryh-              momentin 28.87.51 muutettuna seuraa-
11364:  tyy välittömästi toimenpiteisiin pankkien tie-               vasti:
11365: donanto- ja tilinpäätösinformaation tuntuvaksi
11366:  lisäämiseksi.
11367: 
11368:                                               MENOT
11369: 
11370:                                               Pääluokka 28
11371:                        VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
11372:                                87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen
11373: 
11374:   51. Pankkitoiminnan tukeminen (siirtomäärä-            Määrärahaa saa käyttää myös valtion va-
11375: raha 3 v)                                              kuusrahastosta annetun lain (379/92) 1 §:n 5
11376: 
11377: 230470K
11378: 2                          1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     HE 125
11379: 
11380: momentissa tarkoitettujen yhtiöiden osakkei-            Samalla valtioneuvosto oikeutetaan luopu-
11381: den merkitsemiseen ja muuhun hankkimiseen,          maan vuonna 1993 takauksiin ja takuisiin
11382: yhtiöiden tappioiden kattamiseen sekä muihin        liittyvistä takautumisoikeuksista. Lisäksi val-
11383: yhtiöistä aiheutuviin menoihin, jos edellä tar-     tioneuvosto oikeutetaan määräämillään ehdoil-
11384: koitettu yhtiö on perustettu valtion tai valtion    la antamaan vuonna 1993 talletuspankkien
11385: vakuusrahaston määräysvallassa olevaa pank-         liikkeeseen laskemia pääomatodistuksia ja vas-
11386: kia varten. Näihin toimenpiteisiin saa ryhtyä ja    tuudebentuurilainoja     koskevia    takaisinos-
11387: sitoutua siten, että niistä saa aiheutua kuluvana   tositoumuksia. Kunkin muun kuin Suomen
11388: ja myöhempinä vuosina valtiolle menoja enin-        rahan määräisen lainan ja pääomasijoituksen
11389: tään 30 000 000 000 mk.                             arvo lasketaan takausta annettaessa sovelletta-
11390:    Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan          van Suomen Pankin keskikurssin mukaan. Ta-
11391: tämän momentin määrärahalla jo hankittuja ja        kauksia, takuita ja muita tässä ja edellisessä
11392: vielä hankittavia talletuspankkien osakkeita.       kappaleessa tarkoitettuja sitoumuksia saa an-
11393:    Lisäksi momentilla annettu takausvaltuus         taa siten, että niiden yhteenlaskettu pääoma-
11394: muutetaan kuulumaan seuraavasti:                    määrä on enintään 35 000 000 000 mk tai yh-
11395:    Valtioneuvosto oikeutetaan määräämillään         dessä tältä momentilta myönnetyn muun tuen
11396: ehdoilla antamaan vuonna 1993 vastavakuuk-          kanssa         pääomamäärältään        enintään
11397: sia vaatimatta:                                     50 000 000 000 mk.
11398:    1) valtion omavelkaisia takauksia liikepank-         Määrärahaa saa käyttää myös myönnetyistä
11399: kien ja Postipankki Oy:n vakuusrahaston, sääs-      takauksista, takuista ja muista edellä tarkoite-
11400: töpankkien vakuusrahaston ja osuuspankkien          tuista sitoumuksista aiheutuvien menojen mak-
11401: vakuusrahaston ottamien koti- ja ulkomaisten        samiseen.
11402: lainojen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämi-         Takaus ja muu edellä mainittu sitoumus voi
11403: sen vakuudeksi;                                     olla pankille vuoden 1993 ensimmäisen lisäta-
11404:    2) valtion omavelkaisia takauksia ja takuita     lousarvion yhteydessä hyväksytyssä lausumassa
11405: talletuspankkien oman pääoman .ehtoisen va-         tarkoitettu ensisijainen tuen myöntämisen
11406: rainhankinnan ja muiden sovittujen ehtojen          muoto.
11407: täyttämisen vakuudeksi; sekä                            Eduskunta on päättänyt,
11408:    3) valtion omavelkaisia takauksia ja takuita
11409:                                                               että nyt hyväksyttyä lisätalousarviota
11410: valtion vakuusrahastosta annetun lain 1 §:n 5
11411:                                                            sovelletaan 18 päivästä lokakuuta 1993
11412: momentissa tarkoitettujen yhtiöiden koti- ja
11413:                                                            alkaen.
11414: ulkomaisten lainojen, muiden sitoumusten ja
11415: sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi.
11416: 
11417:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1993
11418:                            1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
11419: 
11420: 
11421: 
11422: 
11423:                                       Eduskunnan kirjelmä hallituksen valtion talousarvioksi vuodelle
11424:                                    1994 antaman esityksen johdosta
11425: 
11426: 
11427:     Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        menpiteet ovat vaikuttaneet koulutuksen ta-
11428: n:o 126 valtion talousarvioksi vuodelle 1994.         soon, sen saatavuuteen sekä järjestämiseen.
11429: Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mie-           Eduskunta edellyttää, että korkeakoulujen ja
11430: tintönsä n:ot 81 ja 81 a.                             Suomen Akatemian voimavaroja lisätään vii-
11431:     Momentti 24.30.66                                 meistään vuodesta 1995 alkaen siten, että kan-
11432:     Eduskunta edellyttää, että ulkoasiainministe-     sallisen innovaatiojärjestelmän toimivuus turva-
11433: riö lisää muilla kehitysyhteistyömenojen siirroil-    taan kasvatettaessa tutkimuksen ja tuotekehi-
11434: la kansalaisjärjestöjen määrärahoja vuonna 1994       tyksen BKT-osuutta kohti 2,7 prosentin tavoi-
11435: vielä vähintään 5 milj. mk, jolloin kansalaisjär-     tetta, joko siten, että korkeakoululaitokselle,
11436: jestöjen kehitysyhteistyöruenoissa päästään vuo-      Suomen Akatemialle, valtion eri tutkimuslai-
11437: den 1993 budjetoituun tasoon eli noin 125 milj.       toksille ja Teknologian kehittämiskeskukselle
11438: markkaan.                                             muodostetaan oma riittävän suuri kehys, tai että
11439:     Luku 26.75                                        opetusministeriön kehykseen tulee tarkoitusta
11440:     Eduskunta edellyttää, että poliisin, tullilai-    varten lisävaroja.
11441: toksen ja rajavartiolaitoksen toimintojen tehos-         Eduskunta edellyttää, että selvitetään, onko
11442: tamiseksi edelleen yhteistyötä niiden välillä         Suomessa tarkoituksenmukaista vahvistaa ja
11443: lisätään ja että viranomaisten keskinäinen tie-       koordinoida tiede- ja teknologiapolitiikkaa si-
11444:  tojenvaihto ja rekisterien joustava käyttö teh-      ten, että tulevaisuudessa yhden valtioneuvoston
11445:  dään mahdolliseksi.                                  jäsenen vastuualueeksi tulevat korkeakoulut,
11446:      Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy       valtion eri tutkimuslaitokset, Suomen Akatemia
11447:                                                       ja Teknologian kehittämiskeskus.
11448:  rikollisuuden epäsuotuisan kehityksen estämi-
11449:  seksi tarvittaessa nopeisiin toimiin poliisin ta-       Korkeakouluopetus ja -tutkimus; lukuryhmä-
11450:                                                       perustelut
11451:  loudellisten toimintaedellytysten turvaamiseksi.
11452:                                                          Eduskunta edellyttää, että valtioneuvoston
11453:      Momentti 28.87.89                                päätöksen (18.6.1993) mukaisesti vapautuvia
11454:      Eduskunta edellyttää, että on selvitettävä       voimavaroja käytetään Turun yliopistossa ham-
11455:  ensisijaisesti säästökassan ja koko konsernin        maslääketieteen tutkimus- ja tuotekehitystoi-
11456: johdon vastuu, toiseksi konsernin ja säästökas-       minnan tehokkaaseen jatkamiseen. Sen vuoksi
11457:  san tilintarkastajien vastuu sekä myös säästö-       tulee myös jatko- ja täydennyskoulutusmahdol-
11458:  kassatoimintaa valvovan valtiovarainministe-         lisuudet turvata riittävässä laajuudessa.
11459:  riön vastuu.                                            Eduskunta edellyttää, että valtioneuvoston
11460:      Eduskunta edellyttää, että valtio turvaa tuen    päätöksen (18.6.1993) mukaisesti vahvistetaan
11461:  avoimuuden julkistamaila riittävät tiedot anne-      Kuopion yliopiston uusia painopistealueita ja
11462:  tun tuen määrästä ja jakautumisesta sekä tuen        Kuopion yliopiston lääketieteellinen koulutus
11463:  lopullisista kustannusvaikutuksista sekä antaa       jätetään edellä mainitun päätöksen mukaisten
11464:  eduskunnalle aikanaan selvityksen siitä, että        säästötoimien ulkopuolelle.
11465:   tehdyt ratkaisut ovat yhteiskunnan kannalta            Luku 29.43
11466:   olleet edullisimmat.                                   Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy
11467:      Pääluokka 29                                     pikaisesti tarvittaviin muutostoimenpiteisiin
11468:      Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii    koulukuljetusten pysyväksi järjestämiseksi.
11469:   selvityksen tekemisestä kaikilla koulutustasoilla      Luku 29.60
11470:   siitä, miten toteutetut uudistukset ja säästötoi-      Oppilaitosten kunnallistaminen. Eduskunta to-
11471: 
11472: 2309JON
11473: 2                          1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
11474: 
11475: teaa, että mm. kuulovammaisten ammatillinen           vähintään kolmen koulukodin säilymistä val-
11476: koulutus, merenkulun koulutus ja metsäkone-           tiolla.
11477: koulutus keskittyvät suhteellisen harvoihin op-           Luku 33.19
11478: pilaitoksiin, joilla siten on valtakunnallista mer-       Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää
11479: kitystä. Tästä syystä eduskunta edellyttää, että      mahdollisuudet luoda 55 vuotta täyttäneille
11480: ennen lopullisia kunnallistamispäätöksiä sellai-      palkansaajille ja yrittäjille oma määräaikainen
11481: sen ammatillisen koulutuksen, jolla on valta-         sukupolvenvaihdoseläke nuorten työpaikkojen
11482: kunnallista merkitystä, kokonaistilanne selvite-      lisäämiseksi.
11483: tään. Tämä koskee erityisesti ammatillisia eri-           Momentti 33.22.50
11484: tyisoppilaitoksia, merenkulun koulutusta ja met-          Eduskunta edellyttää, että vastaisuudessa ja
11485: säkonekoulutusta. Samoin tulee arvioida uudel-        viimeistään vuodesta 1995 alkaen sotilasvam-
11486: leen niiden valtion oppilaitosten sivupisteiden       makorvausten indeksikorotukset tullaan· teke-
11487: lakkauttaminen, joiden osalta neuvottelut kun-        mään alentamattomina.
11488: nallistamisesta tai siirtymisestä kuntayhtymälle          Momentti 33.22.57
11489: ovat kesken ja saatetaan loppuun vuoden 1994              Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy
11490: aikana.                                               toimiin momentin perustelujen muuttamiseksi
11491:    Momentti 29.66.30                                  siten, että määrärahaa saa käyttää myös rinta-
11492:    Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy         ma-avustuksen maksamiseen eräille vaikeissa
11493: tehostettuihin toimenpiteisiin oppisopimuskou-        olosuhteissa eläville, Suomen vuosien 1939-45
11494: lutuksen lisäämiseksi ja, jos asetettu kokonais-      sotiin osallistuneille ulkomaalaisille vapaaehtoi-
11495: määrä osoittautuu riittämättömäksi, antaa edus-       sille rintamasotilaille valtioneuvoston erikseen
11496: kunnalle ehdotuksen kokonaismäärän lisäämi-           määräämin perustein.
11497: seksi.                                                    Momentti 33.32.30
11498:    Luku 30.33                                             Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa
11499:    Eduskunta edellyttää, että maaseudun pien-         kuntien valtionosuuden leikkausten vaikutuksia
11500: yritystoiminnan avustuksiin ohjataan vuonna           kansalaisten peruspalveluihin.
11501: 1994 vähintään 100 milj. mk ja että hallitus              Eduskunta edellyttää, että kuntien avohuol-
11502: selvittää vuoden 1994 aikana mahdollisuudet           toa kehitetään yhteistyössä omaisten ja kansa-
11503: palauttaa pienyritystoiminnan avustuksiin tar-        laisjärjestöjen kanssa ja että hallitus ryhtyy
11504: koitetut määrärahat talousarvioon.                    toimenpiteisiin omaishoitoa koskevan järjestel-
11505:    Luku 30.95                                         män kehittämiseksi siten, että käytännössä esiin
11506:    Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää      tulleet omaishoidon ongelmat voidaan poistaa.
11507: mahdollisuudet keskittää kansallispuistojen hal-          Luku 33.92
11508: linta ja hoito yhdelle viranomaiselle.                    Eduskunta edellyttää, että Raha-automaat-
11509:                                                        tiyhdistyksen tuoton käyttö valtion menoja
11510:    Pääluokka 31
11511:                                                       vähentäviin kohteisiin päättyy vuonna 1995 ja
11512:    Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa         sen jälkeen määrärahat palautetaan valtion
11513: toimenpiteitä autoliikenteen verotuksen raken-        talousarvioon.
11514: teen muuttamiseksi siten, että verotuksen pai-            Luku 34.06
11515: nopistettä siirretään ajoneuvojen hankinnasta             Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii ak-
11516: niiden käytön verotukseen. Käytön verotukses-          tivoivan, tuotannollisiin ja pysyviin työpaikkoi-
11517: ta riippumatta tulisi ottaa huomioon myös             hin tähtäävän koulutus- ja työllisyyspoliittisen
11518: joukkoliikenteen palvelujen saatavuus eri osissa      ohjelman, jossa kiinnitetään erityistä huomiota
11519: maata.                                                 pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun ja nuorten
11520:    Luku 31.55                                          koulutus- ja työpaikkojen luomiseen.
11521:    Eduskunta edellyttää, että tarvittaessa erillis-       Momentti 34.06.51
11522: järjestelyin huolehditaan vammaisten tarvitse-            Eduskunta edellyttää, että ostettaessa koulu-
11523: mien viestintään liittyvien erityispalvelujen jat-     tusta työvoimahallinnon määrärahoilla ostoja
11524: kumisesta.                                             suunnataan tarpeen mukaan myös niihin oppi-
11525:    Luku 33.12                                         laitoksiin ja niille opiskelijaryhmille, joille lää-
11526:    Eduskunta edellyttää, että valtakunnallisesti       ninhallitukset ovat ostaneet koulutusta opetus-
11527: turvataan se lastensuojelun toiminta, josta kou-       hallinnon määrärahoilla vuonna 1993.
11528: lukodit ovat vastanneet yli sadan vuoden ajan.            Eduskunta edellyttää, että työvoimahallinto
11529: Saadun selvityksen mukaan tämä edellyttää              huolehtii siitä, että ammatillisista oppilaitoksis-
11530:                            1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     HE 126                          3
11531: 
11532: ta valmistuneille nuorille tarkoitettuja kieli-,        Momentti 35.45.57
11533: yrittäjä-, tietotekniikka-, kansainvälistymis- ja       Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa
11534: muita vastaavia koulutusjaksoja edelleen jatke-      arvonlisäveron vaikutusta asumiskustannuksiin.
11535: taan.
11536:    Momentti 34.06.62                                    Momentti 35.45.60
11537:    Eduskunta edellyttää, että investointeihin tar-      Eduskunta edellyttää, että jo vuonna 1995
11538: koitetusta työllisyysperusteisesta valtionavusta     palataan käytäntöön, jossa talousarviossa siir-
11539: ohjataan kunnissa eri puolilla maata työllistä-      retään asuntorahastoon sen myöntämiin lainoi-
11540: misvaroja vuonna 1994 vähintään 35:r. kirjas-        hin liittyvää alikorkoisuutta vastaava määrä-
11541: toauton peruskorjaukseen.                            raha.
11542:                                                                                                  5
11543: 
11544: 
11545: 
11546: 
11547:                   Valtion talousarvio vuodelle 1994
11548:   Eduskunta on hyväksynyt seuraavan valtion talousarvion vuodelle 1994:
11549: 
11550: 
11551: 
11552: 
11553:                                              TULOT
11554: 
11555: 
11556:                                              Osasto 11                                     mk
11557: 
11558: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT............... 102 847 700 000
11559: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ................... .       36 040 000 000
11560:     01. Tulo- ja varallisuusvero ............................................. .     33 690 000 000
11561:     02. Korkotulojen lähdevero ............................................. .        1 350 000 000
11562:     03. Perintö- ja lahjavero ................................................ .      1 000 000 000
11563: 
11564: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ................. .         36 305 000 000
11565:     01. Liikevaihtovero ja arvonlisävero ................................... .       33 740 000 000
11566:     02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ..................... .           1)00 000 000
11567:     03. Apteekkimaksut ..................................................... .          365 000 000
11568:     04. Televero .............................................................. .       500 000 000
11569: 
11570: 06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ....................... .         1460 000 000
11571:     01. Tuontitulli ............................................................ .    1 190 000 000
11572:     02. Tuontimaksut ........................................................ .         250 000 000
11573:     09. Tasausvero ........................................................... .         20 000 000
11574: 6                                         Osastot 11 ja 12
11575: 
11576: 08. Valmisteverot .............................................................. .    20 787 000 000
11577:     01. Tupakkavero ......................................................... .        3 300 000 000
11578:     02. Makeisvero ........................................................... .         140 000 000
11579:     03. Olutvero .............................................................. .      2 280 000 000
11580:     04. Alkoholijuomavero .................................................. .         3 520 000 000
11581:     05. Virvoitusjuomavero .................................................. .          130 000 000
11582:     06. Elintarvikkeiden valmistevero ...................................... .           150 000 000
11583:     07. Polttoainevero ........................................................ .      9 980 000 000
11584:     08. Ravintorasvavero .................................................... .          307 000 000
11585:     09. Sokerivero ............................................................ .        210 000 000
11586:     10. Sähkövero ............................................................ .          70 000 000
11587:     11. Lannoitevero ......................................................... .         470 000 000
11588:     14. Rehujen rasva- ja valkuaisvero .................................... .            230 000 000
11589: 
11590: 10. Muut verot .......... ....................................................... .    6570 000000
11591:     01. Leimavero ............................................................ .       2 900 000 000
11592:     03. Auto- ja moottoripyörävero ........................................ .          1 720 000 000
11593:     04. Moottoriajoneuvovero .............................................. .            930 000 000
11594:     05. Tilauslentovero ....................................................... .        120 000 000
11595:     06. Arpajaisvero .......................................................... .        250 000 000
11596:     07. Ajoneuvovero ........................................................ .          650 000 000
11597: 
11598: 19. Muut veronluonteiset tulot ................................................ .      1685 700 000
11599:     01. Oy Alko Ab:n ylijäämä ............................................. .          1200 000 000
11600:     02. Lästimaksut .......................................................... .          3 200 000
11601:     04. Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut .............. .                 460 000 000
11602:     08. Öljyjätemaksu ........................................................ .         22 000 000
11603:     09. Muut verotulot ...................................................... .             500 000
11604: 
11605: 
11606: 
11607: 
11608:                                               Osasto 12
11609: 
11610: 12. SEKALAISET TULOT.............................................. 17 936 546 000
11611: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ....................................... .          24210 000
11612:     99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot ........................ .              24 210 000
11613: 
11614: 25. Oikeusministeriön hallinnonala ........................................... .        442 000 000
11615:     01. Tuomioistuintulot ................................................... .         231 000 000
11616:     47. U1osottomaksut. ..................................................... .         110 000 000
11617:     50. Vankeinhoitolaitoksen tulot ........................................ .           96 000 000
11618:     99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot ..................... .                5 000 000
11619:                                                Osasto 12                                          7
11620: 
11621: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala . ....................................... .      398117 000
11622:     05.   Lääninhallitusten suoritteista kertyvät tulot ...................... .         36 500 000
11623:     62.   Tulot poliisin lupapalveluista ...................................... .       180 000 000
11624:     64.   Ulosottotoimen maksutulot ........................................ .          140 000 000
11625:     80.   Pelastushallinnon koulutuksen tulot ............................... .          10 997 000
11626:     90.   Rajavartiolaitoksen tulot ........................................... .        15 620 000
11627:     99.   Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot .................. .            15 000 000
11628: 
11629: 27. Puolustusministeriön hallinnonala ........................................ .         71890 000
11630:      20. Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden myynnistä ja
11631:          vuokrauksesta sekä royalty-maksuista ............................ .                100 000
11632:      21. Metsätalouden tulot ................................................. .            420 000
11633:      22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot ...................... .                100 000
11634:      90. Valtion pukutehtaan tulot .......................................... .           1 270 000
11635:      99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot .................. .              70 000 000
11636: 
11637: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ..................................... .       9486684000
11638:      07. Siirto valtion eläkerahastosta ...................................... .       6 000 000 000
11639:      23. Tulot valtiokonttorin maksullisesta palvelutoiminnasta ......... .               36 063 000
11640:      24. Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöiden vakuutus-
11641:          maksuosuus .......................................................... .         14 300 000
11642:      25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista .................... .               189 000 000
11643:      28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista ........................... .            448 000 000
11644:      29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista .............. .              122 000 000
11645:      30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksis-
11646:          ta ...................................................................... .      68 000 000
11647:      49. Tullilaitoksen tulot .................................................. .        33 800 000
11648:      52. Tilastokeskuksen tulot .............................................. .             114 000
11649:      61. Rakennushallinnon maksullisen palvelutoiminnan tulot. ........ .                    117 000
11650:      98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset ...................... .          2 400 000 000
11651:      99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot ............... .              175 290 000
11652: 
11653: 29. Opetusministeriön hallinnonala ........................................... .       2 962 017 000
11654:     01. Opetusministeriön tulot ............................................. .            3 150 000
11655:     06. Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot ......................... .                 100 000
11656:     10. Korkeakoulujen tulot ............................................... .            49 843 000
11657:     39. Valtion opintotukikeskuksen tulot.. ............................... .             78 224 000
11658:     42. Kuntien maksuosuudet ja korvaukset.. ........................... .             1 318 500 000
11659:     43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot. .............................. .             18 500 000
11660:     83. Arkistolaitoksen tulot ............................................... .           3 300 000
11661:     91. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista .. .              1 484 000 000
11662:     93. Museoviraston tulot ................................................. .            6 000 000
11663:     96. Tulot elokuvien tarkastuksesta ..................................... .               400 000
11664: 
11665: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................... .           418489 000
11666:      30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta.                26 000 000
11667:      32. Kasvinjalostusmaksut ............................................... .           9 000 000
11668:      35. Hirvieläinten metsästysmaksut ..................................... .           21 300 000
11669: 8                                            Osasto 12
11670: 
11671:     37.   Kalastuksenhoitomaksut ............................................ .        48 900 000
11672:     38.   Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulot .................. .          6 500 000
11673:     39.   Riistanhoitomaksut. ................................................. .      32 285 000
11674:     40.   Vesioikeudelliset kalanhoitomaksut. ............................... .         3 500 000
11675:     41.   Tenojoen kalastuslupamaksut ...................................... .          1 200 000
11676:     65.   Geodeettisen laitoksen tulot ........................................ .         600 000
11677:     70.   Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot. ........................... .           29 000 000
11678:     72.   Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tulot .............. .               40000
11679:     76.   Metsäntutkimuslaitoksen tulot ..................................... .        17 000 000
11680:     80.   Poronlihan tarkastustoiminnan maksutulot ....................... .            1 500 000
11681:     83.   Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot ....................... .           22 340 000
11682:     84.   Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot ....................... .       59 200 000
11683:     97.   Siemenperunakeskuksen tulot ...................................... .            124 000
11684:     99.   Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot. ..... .            140 000 000
11685: 
11686: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ......................................... .      603134000
11687:     22. Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapitomenoista ............ .              70 000 000
11688:     23. Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä ........................ .           42 000 000
11689:     24. Tielaitoksen sekalaiset tulot ........................................ .        5 000 000
11690:     25. Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kustannuksista ..... .             84 000 000
11691:     30. Merenkulkulaitoksen tulot .......................................... .        393 584 000
11692:     31. Merentutkimuslaitoksen tulot ...................................... .           3 300 000
11693:     52. Telehallintokeskuksen tulot ......................................... .         4 250 000
11694:     90. Ratamaksu ........................................................... .         1000 000
11695: 
11696: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........................... .       194 210 000
11697:     02. Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta palvelutoimin-
11698:         nasta .................................................................. .      9 600 000
11699:     33. Kuluttajatutkimuskeskuksen tulot ................................. .            1 500 000
11700:     40. Geologian tutkimuskeskuksen tulot .............................. ..            25 000 000
11701:     80. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta ............................ .        102 800 000
11702:     90. Valtion hankintakeskuksen tulot .................................. .            7 000 000
11703:     99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot .... .               48 310 000
11704: 
11705: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ............................. .     1543 095 000
11706:     06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot ................... .                  750 000
11707:     08. Kansanterveyslaitoksen tulot ....................................... .          43 522 000
11708:     10. Säteilyturvakeskuksen tulot ........................................ .          41 800 000
11709:     12. Valtion koulukotien tulot .......................................... .          57 975 000
11710:     13. Järvenpään sosiaalisairaalan tulot ................................. .           8 248 000
11711:     92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ............................... .          1 104 000 000
11712:     98. Valtionapujen palautukset .......................................... .         285 000 000
11713:     99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot ........ .              1 800 000
11714: 
11715: 34. Työministeriön hallinnonala .............................................. .      568400 000
11716:     70. Palkkaturvamaksujen palautukset ................................. .           533 300 000
11717:     99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot. ........................ .            35 100 000
11718:                                            Osastot 12 ja 13                                        9
11719: 
11720: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ....................................... .           21200 000
11721:     25. Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot .................................. .             6 500 000
11722:     40. Asuntotoimen tulot ................................................. .             3 000 000
11723:     60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista ............... .                 10 500 000
11724:     99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ................. .                  1200 000
11725: 
11726: 39. Muut sekalaiset tulot ..................................................... .       1203100 000
11727:     01. Sakkorahat ........................................................... .         330 000 000
11728:     02. Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja veronlisäyk-
11729:         set veronmaksun laiminlyömisestä määräaikana ................. .                 430 000 000
11730:     03. Oikaisurahat ......................................................... .             100 000
11731:     04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset .......... .                200 000 000
11732:     05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myynti.                      40 000 000
11733:     07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tuloutettavat eläke-
11734:         maksut ja korvaukset ............................................... .           148 000 000
11735:     09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosiaaliturvamak-
11736:         sut ..................................................................... .       40 000 000
11737:     10. Muut sekalaiset tulot ............................................... .           15 000 000
11738: 
11739: 
11740: 
11741: 
11742:                                               Osasto 13
11743: 
11744: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET ......... .                                      3 853 006 000
11745: 01. Korkotulot ................................................................. .      3542606000
11746:     04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille ............................. .           59 562000
11747:     05. Korot muista lainoista .............................................. .           283 044 000
11748:     07. Korot talletuksista ................................................... .       2 800 000 000
11749:     08. K<>rot obligaatioista ................................................. .         400 000 000
11750: 
11751: 03. Osinkotulot ................................................................ .       310 000 000
11752:     01. Osinkotulot valtionyhtiöistä ........................................ .          300 000 000
11753:     02. Muut osinkotulot .................................................... .           10 000 000
11754: 
11755: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset ................................. .            400000
11756:     01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset. ......................... .               400 000
11757: 
11758: 
11759: 
11760: 
11761: 2 2309ION
11762: 10
11763: 
11764:                                              Osasto 15
11765: 
11766: 15. LAINAT.................................................................. 68 824 223 000
11767: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat .................................... .       694 223000
11768:     02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille .................. .         101 755 000
11769:     04. Muiden lainojen lyhennykset. ...................................... .          592468 000
11770: 
11771: 02. Valtion nettolainanotto .................................................... .   68 130 000 000
11772:     01. Nettolainanotto ...................................................... .     68 130 000 000
11773: 
11774:                                       Tulojen kokonaismäärä:
11775: 
11776:                                            193 461 475 000
11777:                                                                                               11
11778: 
11779: 
11780: 
11781: 
11782:                                             MENOT
11783: 
11784: 
11785:                                           Pääluokka 21                                   mk
11786: 
11787: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI ................................ .                        23 780 000
11788: 01. Tasavallan Presidentti (010) .............................................. .       1515 000
11789:     01. Presidentin palkkio ja edustusrahat ............................... .           1 390 000
11790:     21. Presidentin käyttövarat ............................................. .           125 000
11791: 
11792: 02. Tasavallan Presidentin kanslia (010) .................................... .        22 265 000
11793:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .           14 900 000
11794:     27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (arviomääräraha) ......... .                  210 000
11795:     29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ............................ .               5 910 000
11796:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... .             1 245 000
11797: 
11798: 
11799: 
11800: 
11801:                                            Pääluokka 22
11802: 
11803: 22. EDUSKUNTA ......................................................... .            241157 000
11804: 01. Kansanedustajat (010) .................................................... .       77 730 000
11805:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .           44 630 000
11806:     02. Edustajien kulukorvaukset (arviomääräraha) ..................... .             18 400 000
11807:     20. Matkat (arviomääräraha) ........................................... .          14 700 000
11808: 
11809: 02. Eduskunnan kanslia (010) ................................................ .       104296000
11810:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .           57 476 000
11811:     10. Rakennusten käyttö (arviomääräraha) ............................ .              9 985 000
11812:     29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ............................ .              34 695 000
11813:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... .             2 140 000
11814: 
11815: 09. Valtiontilintarkastajat (010) .............................................. .      6142 000
11816:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .            4 642 000
11817:     29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ............................ .               1 500 000
11818: 12                                      Pääluokat 22 ja 23
11819: 
11820: 14. Eduskunnan oikeusasiamies (010) ........................................ .         9 687 000
11821:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .           8 915 000
11822:     29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ............................ .                772 000
11823: 
11824: 25. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta (030) .................. .            11190 000
11825:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .           2 926 000
11826:     29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ............................ .              8 264 000
11827: 
11828: 30. Eduskunnan kirjasto (280) ................................................ .      15 363000
11829:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .          11 870 000
11830:     21. Kirjallisuuden hankinta ja sidonta (siirtomääräraha 3 v) ....... .             2 076 000
11831:     29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ............................ .              1417000
11832: 
11833: 99. Eduskunnan muut menot (010) ........................................... .         16749 000
11834:     21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita varten ......... .              15 849 000
11835:     22. Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytettäväksi ...... .                 900 000
11836: 
11837: 
11838: 
11839: 
11840:                                           Pääluokka 23
11841: 
11842: 23. VALTIONEUVOSTO .............................................. .                 162162 000
11843: 01. Valtioneuvosto (010) ...................................................... .     16 838 000
11844:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .          15558000
11845:     20. Matkat (arviomääräraha) ........................................... .          1 280 000
11846: 
11847: 02. Valtioneuvoston kanslia (050) ............................................ .      50 818 000
11848:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .          24 988 000
11849:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ .            23 078 000
11850:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... .            2 752 000
11851: 
11852: 03. Oikeuskanslerinvirasto (010) ............................................. .      13035 000
11853:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .          10 327 000
11854:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ .             2 708 000
11855: 
11856: 25. Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot (050) ...................... .         8738 000
11857:     26. Kalastajatorpan vierastalo (arviomääräraha) ..................... .            1439 000
11858:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ .             2 079 000
11859:     74. Valtioneuvoston väestönsuoja (siirtomääräraha 3 v) ............. .             5 220 000
11860: 
11861: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen (010) ................................. .       66 200 000
11862:     50. Puoluetoiminnan tukeminen ........................................ .          64 200 000
11863:     51. Eräät avustukset. .................................................... .       2 000 000
11864:                                          Pääluokat 23 ja 24                                      13
11865: 
11866: 99. Valtioneuvoston muut menot (050) ....................................... .            6 533 000
11867:     23. Presidentti Lauri Kristian Relanderin muistomerkki (siirtomää-
11868:          räraha 2 v) ........................................................... .          592 000
11869:     24. Kunniamerkit (arviomääräraha) ................................... .               1817000
11870:     25. J. V. Snellmanin kootut teokset (siirtomääräraha 3 v) .......... .                1 836 000
11871:     26. Suomen hallintohistoria (siirtomääräraha 3 v) ................... .               1 864 000
11872:     27. Presidentti Risto Rytin muistomerkki (siirtomääräraha 2 v) ... .                    424000
11873: 
11874: 
11875: 
11876: 
11877:                                            Pääluokka 24
11878: 
11879: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA........                                       3 094 528 000
11880: 01. Ulkoasiainhallinto (030) .................................................. .       793 068 000
11881:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             737 915 000
11882:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .              41 153 000
11883:     87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v).                 14 000 000
11884: 
11885: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö (040) ................................... .        1301364 000
11886:     66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) .............. .            1 301 364 000
11887: 
11888: 40. Teollinen kehitysyhteistyö (040) .......................................... .        21808 000
11889:     50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (arviomääräraha).                 14 808 000
11890:     66. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö kehitysmaiden
11891:          kanssa (arviomääräraha) ............................................ .           7 000 000
11892: 
11893: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa (040) ............... .              108 813000
11894:     61. Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian maiden kanssa (siirtomää-
11895:         räraha 3 v) ........................................................... .        25 073 000
11896:     67. Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin
11897:         osakepääoman maksamisesta (arviomääräraha) .................. .                  49 740 000
11898:     69. Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt (siirtomääräraha 3 v).               34 000 000
11899: 
11900: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ .             869 475 000
11901:     02. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .             19 245 000
11902:     21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arviomäärä-
11903:         raha) .................................................................. .       35 081 000
11904:     22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot (arviomäärära-
11905:         ha) .................................................................... .       93 274 000
11906:     26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) .......... .                8 958 000
11907:     27. ~ans~~n~äliseen yhteistyöhön Suomessa liittyvät menot (ar-
11908:         viomaaräraha) ....................................................... .           4 300 000
11909:     29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ............................ .                14 500 000
11910:     50. Eräät valtionavut .................................................... .          4 095 000
11911: 14                                       Pääluokat 24 ja 25
11912: 
11913:      51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen (arviomäärä-
11914:          raha) .................................................................. .          290 000
11915:      66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) ........ .                689 632 000
11916:      93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) .................................. .               100 000
11917: 
11918: 
11919: 
11920: 
11921:                                            Pääluokka 25
11922: 
11923: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ............... .                                  2 337 027 000
11924: 01. Oikeusministeriö (070) ................. ................................... .       106 071000
11925:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .              77 851 000
11926:     28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) .................. .                  2 300 000
11927:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ .                25 920 000
11928: 
11929: 10. Ylimmät tuomioistuimet (090) ............................................ .           67 896 000
11930:     21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. ..                     29 983 000
11931:     22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha
11932:         2 v) .................................................................... .       37 913 000
11933: 
11934: 20. Hovioikeudet (090) ........................................................ .        143 875 000
11935:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ ..              143 875 000
11936: 
11937: 25. Lääninoikeudet (090) . ..................................................... .        87196 000
11938:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ ..               87 196 000
11939: 
11940: 30. Käräjäoikeudet (090) . ..................................................... .       520 008 000
11941:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .             386 258 000
11942:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ .               133 750 000
11943: 
11944: 40. Erityistuomioistuimet (090) ............................................... .         76 590 000
11945:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               76 590 000
11946: 
11947: 45. Eräät oikeudenhoitomenot (090) ......................................... .           124870 000
11948:     22. Eräät oikeudenkäyntimenot (arviomääräraha) ................... .                  18 870 000
11949:     50. Ma~sut?.~ ?ikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot
11950:         (arv1omaaräraha) .................................................... .          106 000 000
11951: 
11952: 46. Syyttäjänvirastot (090) . ................................................... .       33603000
11953:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .              26 659 000
11954:     21. Lahden kaupunginviskaalinviraston toimintamenot (siirtomäärä-
11955:          raha 2 v) .............................................................. .        2 082 000
11956:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ .                 4 862 000
11957:                                          Pääluokat 25 ja 26                                   15
11958: 
11959: 47. Ulosottovirastot (090) . .................................................... .   167 519 000
11960:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           167 519 000
11961: 
11962: 50. Vankeinhoitolaitos (100) .................................................. .     781816 000
11963:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           628 827 000
11964:     50. Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsäädäntöön perus-
11965:         tuviin tehtäviin (arviomääräraha) .................................. .         45 520 000
11966:     51. Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorittamiseen ......... .                 7 693 000
11967:     52. Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilojen perusta-
11968:         mis- ja peruskorjausmenoihin (siirtomääräraha 3 v) ............. .              1 526 000
11969:     74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) .... .               30 833 000
11970:     75. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolaitostyönä (siirtomää-
11971:         räraha 3 v) ........................................................... .      43 745 000
11972:     76. Vankilasta vapautuneiden työllistäminen (siirtomääräraha 3 v).                  2 611 000
11973:     77. Työsiirtoloille järjestettävät työt (siirtomääräraha 3 v) .......... .         20 278 000
11974:     79. Maa- ja vesirakennukset (siirtomääräraha 3 v) ................... .               783 000
11975: 
11976: 60. Eräät virastot (070) ....................................................... .     14 652 000
11977:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .            14 652 000
11978: 
11979: 70. Vaalit (010) ................................................................ .   119 009 000
11980:     21. Vaalimenot (arviomääräraha) ...................................... .          119 009 000
11981: 
11982: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut menot (070) .................... .            93 922 000
11983:     25. Hallinnon ja henkilöstön kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .. .                4 946 000
11984:     26. Kansainvälinen yhteistyö (arviomääräraha) ...................... .              6 705 000
11985:     27. Automaattinen tietojenkäsittely (siirtomääräraha 2 v) ........... .            34 900 000
11986:     29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) ............................ .               9 216 000
11987:     50. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomäärä-
11988:         raha) .................................................................. .     23 400 000
11989:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... .            14 755 000
11990: 
11991: 
11992: 
11993: 
11994:                                             Pääluokka 26
11995: 
11996: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA.......... 10 338 826 000
11997: 01. Sisäasiainministeriö (050) ................................................. .    106 817 000
11998:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           106 817 000
11999: 
12000: 05. Lääninhallitukset (050) ................................................... .     408189 000
12001:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           408 189 000
12002: 
12003: 06. Rekisterihallinto (050) .................................................... .    114 076000
12004:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           114 076 000
12005: 16                                       Pääluokat 26 ja 27
12006: 
12007: 75. Poliisitoimi (080) .......................................................... .    2 701505 000
12008:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           2 576 779 000
12009:      23. Erityismenot (arviomääräraha) ..................................... .           113 634 000
12010:      74. Eräät rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ......................... .             11 092 000
12011: 
12012: 80. Pelastushallinto (110) ..................................................... .       106 555 000
12013:      21.   Koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .............. .               53 624 000
12014:      22.   Erityismenot (arviomääräraha) ..................................... .           5 000 000
12015:      23.   Muut pelastushallinnon menot (siirtomääräraha 2 v) ........... .               22 419 000
12016:      31.   Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) .............................. .          21 800 000
12017:      74.   Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .             3 712 000
12018: 
12019: 90. Rajavartiolaitos (120) . .................................................... .      929 254 000
12020:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             864 062 000
12021:      70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) ........... .              54 520 000
12022:      74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) .............................. .              10 672 000
12023: 
12024: 97. Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen (960) .................. .         5 972 430 000
12025:      31.   Kuntien yleiset valtionosuudet (arviomääräraha) ................ .          3 783 000 000
12026:      32.   Kuntien yhdistymisavustukset (arviomääräraha) ................. .              36 000 000
12027:      33.   Kuntien verotulojen täydennys (arviomääräraha) ................ .           2 005 000 000
12028:      34.   Kuntien harkinnanvarainen avustus ............................... .            71000 000
12029:      43.   Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 2 v) ............... .               75 000 000
12030:      51.   Eräät muut valtionavustukset ...................................... .           2 430 000
12031: 
12032: 
12033: 
12034: 
12035:                                             Pääluokka 27
12036: 
12037: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... .                                       8 483146 000
12038: 01. Puolustusministeriö (150) ................................................. .         47190000
12039:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              47 190 000
12040: 
12041: 10. Puolustusvoimat (160) ......... ............................................ .     8 391519 000
12042:      16.   Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............. .           3 038 500 000
12043:      21.   Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... .             5 174 879 000
12044:      74.   Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) .... .               166 140 000
12045:      87.   Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v) ...... .              12 000 000
12046: 
12047: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ......................... .              40 937 000
12048:      21. YK:n ja ETYK:n rauhanturvaamistoiminnan toimintamenot
12049:          (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .         39 820 000
12050:      24. ETYK:n toimeenpanosta aiheutuvat menot (arviomääräraha) ..                        1117000
12051:                                          Pääluokat 27 ja 28                                      17
12052: 
12053: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot (150) .................. .              3500 000
12054:     40. Lap~an ..I?a!ruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset
12055:         (arvtomaäraraha) .................................................... .             300 000
12056:     50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen ................. .                  3 000 000
12057:     93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) .................................. .               200 000
12058: 
12059: 
12060: 
12061: 
12062:                                            Pääluokka 28
12063: 
12064: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA... 29 177 828 000
12065: 01. Valtiovarainministeriö (020) .............................................. .       102940 000
12066:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             102 940 000
12067: 
12068: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (050) ............................. .           18588 000
12069:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              18 588 000
12070: 
12071: 05. Valtiokonttori (020) ....................................................... .      152 718000
12072:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             142456 000
12073:     22. Työpaikkaterveydenhuollon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v).                    9 962 000
12074:     95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) ................ .                   300 000
12075: 
12076: 06. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (020) .............. .               245 600 000
12077:     50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomää-
12078:         räraha) ................................................................ .      245 600 000
12079: 
12080: 07. Eläkkeet (950) ............................................................. .    11 797 700 000
12081:     05. ~aki~~i~~t eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutusmenot (ar-
12082:         vtomaäraraha) ....................................................... .       11 354 700 000
12083:     06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) ........................... .             135 000 000
12084:     07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) ............................... .               135 000 000
12085:     61. Korko valtion eläkerahastolle (arviomääräraha) ................. .               173 000 000
12086: 
12087: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto (020) .................................. .          29382000
12088:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              29 382 000
12089: 
12090: 18. Verohallinto (020) .......................................................... .    1530 466 000
12091:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .            1 530 466 000
12092: 
12093: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960) ......................... .             558770000
12094:     30. Verotaloudellinen tasoitus (arviomääräraha) ..................... .             556 300 000
12095:     40. Arp~jai~~~~?n tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
12096:         (arvtomaararaha) .................................................... .            2 470 000
12097: 
12098: 3 2309JON
12099: 18                                            Pääluokka 28
12100: 
12101: 40. Tullilaitos (020) ........................................................... .       469 507 000
12102:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               461 737 000
12103:     66. Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehitysapu (siirto-
12104:            maararaha 3 v) ....................................................... .           220 000
12105:      74. Tullitalojen rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) ................. .                7 550 000
12106: 
12107: 52. Tilastokeskus (050) ....................................................... .         156 598 000
12108:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               156 598 000
12109: 
12110: 60. Rakennushallinto (050) ................................................... .          302 271000
12111:     11. Valtion yira~~?j~n ja laitosten edeltä arvaamattomat vuokrame-
12112:            not (arv1omaaräraha) ............................................... .           1 000 000
12113:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               53 301 000
12114:      75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ........................... .              50 000 000
12115:      76. Virastotalojen rakentaminen sekä valtion talonrakennusten suun-
12116:            nittelu ja koerakentaminen (siirtomääräraha 3 v) ................ .            137 970 000
12117:      87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen (siirtomää-
12118:            räraha 3 v) ........................................................... .       60 000 000
12119: 
12120: 70. Valtionhallinnon kehittämiskeskus (050) ................................ .             12 876 000
12121:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .                12 876 000
12122: 
12123: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet
12124:     (990) ........ ........................................................ ····· ... .   164549000
12125:     02. Eräät muut palkat ja palkkiot (arviomääräraha) ................ .                   2 303 000
12126:     20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 3 v) .......... .                 10 850 000
12127:     21. Henkilöstöpoliittiset tukitoimet hallinnon rationalisoinnin ja
12128:            säästöpäätösten toteuttamisen yhteydessä (siirtomääräraha 3 v).                 40 000 000
12129:      22.   Integraatiovalmennus (siirtomääräraha 3 v) ...................... .             20 000 000
12130:      23.   Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. .               6 096 000
12131:      25.   Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) ............... .           63 850 000
12132:      60.   Valt!ono.~?~s koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista
12133:            (arv1omäararaha) .................................................... .         21450 000
12134: 
12135: 81. Eräät hallinnonaJoittain jakamattomat menot (990) .................... .                5 200 000
12136:     74. Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden tarkistuksista ai-
12137:            heutuvat menot (arviomääräraha) ................................. .                100 000
12138:      95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousar-
12139:            vioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa (arviomääräraha) .. .                    100 000
12140:      96. Edeltä arvaamattomat tarpeet ..................................... .               1 000 000
12141:      97. Tileistä poistot (arviomääräraha) .................................. .             4 000 000
12142: 
12143: 82. Postipankki Oy (840) . .................................................... .          12000 000
12144:     43. Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (arviomääräraha) ..... .                    12 000 000
12145: 
12146: 83. Kansainväliset rahoitusyhteisöt (040) .................................... .            7 400 000
12147:     68. Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön osakepääoman
12148:            korottamisesta (arviomääräraha) ................................... .            7 400 000
12149:                                          Pääluokat 28 ja 29                                      19
12150: 
12151: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt (040) . .................................... .        35100 000
12152:     68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön
12153:         pääomasta (arviomääräraha) ....................................... .              9 600 000
12154:     69. S:uo~.~~ .. maksuosuus Länsipohjola-rahaston pääomasta (ar-
12155:         vtomaararaha) ....................................................... .           2 200 000
12156:     88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman korotta-
12157:         misesta (arviomääräraha) ........................................... .           17 700 000
12158:     89. Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyöhön Baltian maiden
12159:         kanssa (arviomääräraha) ............................................ .            5 600 000
12160: 
12161: 85. Sitoumusten lunastaminen (040) .......................................... .          17 000 000
12162:     66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunas-
12163:         taminen (arviomääräraha) .......................................... .             17 000 000
12164: 
12165: 86. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (830) ................................ .           30 000 000
12166:      60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen ..                   30 000 000
12167: 
12168: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen (840) ............................ .           11 540 000 000
12169:      61. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoito-
12170:          menoihin (arviomääräraha) ......................................... .         1 540 000 000
12171:      89. Pankkitoiminnan tukeminen (siirtomääräraha 3 v) .............. .             10 000 000 000
12172: 
12173: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot (020) ............... .           1989163 000
12174:      21. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v).                     1 526 000
12175:      22. Metallirahamenot .................................................... .         165 000 000
12176:      23. Liikevaihtovero- ja arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ...... .              1 800 000 000
12177:      50. Korvaus Sotainvalidien Veljesliitolle .............................. .              137 000
12178:      61. Verosta vapautuksenjohdosta takaisin maksetut verot (arviomää-
12179:          räraha) ................................................................ .      22 000 000
12180:      98. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) .................. .                  500 000
12181: 
12182: 
12183: 
12184: 
12185:                                            Pääluokka 29
12186: 
12187: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA............... 26 531 991 000
12188: 01. Opetusministeriö (210) .................................................... .       116683 000
12189:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              88 307 000
12190:      26. Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset. ......................... .             15 838 000
12191:      50. Eräät avustukset ..................................................... .         12 538 000
12192: 
12193: 02. Evankelis-luterilainen kirkko (310) ...................................... .          13 959000
12194:      01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .             11 179 000
12195:      29. Muut kulutusmenot ................................................. .             2 030 000
12196:      50. Avustus Suomen Merimieslähetysseuralle ......................... .                  750 000
12197: 20                                          Pääluokka 29
12198: 
12199: 05. Ortodoksinen kirkkokunta (310) ......................................... .            8136000
12200:      01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .             5 845 000
12201:      29. Muut kulutusmenot ................................................. .              863 000
12202:      50. Eräät avustukset. .................................................... .           320 000
12203:      51. Avustukset kaluston hankintaan ja korjaustöihin (siirtomäärä-
12204:          raha 3 v) .............................................................. .         200 000
12205:      70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... .                908 000
12206: 
12207: 06. Valtion audiovisuaalinen keskus (210) . .................................. .          1690 000
12208:      01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .               750 000
12209:      28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) .................. .                  350 000
12210:      29. Muut kulutusmenot ................................................. .              590 000
12211: 
12212: 07. Opetushallitus (210) . ...................................................... .     108 755 000
12213:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .            108 755 000
12214: 
12215: 08. Kansainvälinen yhteistyö (030) ........................................... .        161014000
12216:      01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .             6 250 000
12217:      21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siir-
12218:          tomaararaha 2 v) .................................................... .         23 322 000
12219:      22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomää-
12220:          räraha 2 v) ........................................................... .        3 400 000
12221:      25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ........ .              44 664 000
12222:      50. Eräät avustukset. .................................................... .        27 687 000
12223:      66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) ..               55 691 000
12224: 
12225: 10. Korkeakoulut (240) ....................................................... .       4 057 570 000
12226:      21. Korkeakoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........... .              3 859 420 000
12227:      74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .             140 700 000
12228:      87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................... .             57 450 000
12229: 
12230: 11. Valtion harjoittelukoulut (220) ........................................... .       251583000
12231:      01.   Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .         213 200 000
12232:      21.   Oppilashuolto (arviomääräraha) .................................. ..          14 813 000
12233:      29.   Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ .            23 120 000
12234:      74.   Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .              450 000
12235: 
12236: 19. Muut korkeakoulumenot (240) . ..................................... , .... .        112309 000
12237:      01.   Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .          43 063 000
12238:      21.   Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) ......... ..            27 826 000
12239:      23.   Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen järjestäminen ..              11 375 000
12240:      26.   Eräät opettajankoulutuksen menot ................................ .           17 595 000
12241:      27.   Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (siirtomääräraha 2 v) ... .              12 450 000
12242: 
12243: 39. Opintotuki (260) .......................................................... .      3446 515 000
12244:      21. Valtion opintotukikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
12245:          2 v) .................................................................... .       5 609 000
12246:                                            Pääluokka 29                                        21
12247: 
12248:     22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirto-
12249:         määräraha 2 v) ....................................................... .           906 000
12250:     52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) .. .                575 000 000
12251:     55. Opintoraha (arviomääräraha) ...................................... .         2 325 000 000
12252:     56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) ............................... .            510 000 000
12253:     57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) ......... .               30 000 000
12254: 
12255: 42. Valtion yleissivistävät oppilaitokset (220) ............................... .     162 227 000
12256:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           143 227 000
12257:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .            19 000 000
12258: 
12259: 43. Lukiot, peruskoulut ja musiikkioppilaitokset (220) . .................... .      8 289485 000
12260:     21. Ylioppilastutkintolautakunnan menot (arviomääräraha) ........ .                 16 807 000
12261:     25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v).                  8 812 000
12262:     30. Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökustannuksiin (arviomäärä-
12263:         raha) .................................................................. .   1 346 570 000
12264:     31. ~alti~~o-~uus peruskouluopetuksen käyttökustannuksiin (ar-
12265:         vtomääraraha) ....................................................... .      6 397 590 000
12266:     34. ~!iltiono_suu~ rl~issivistävien oppilaitosten perustamiskustannuk-
12267:         sun (arvtomaäräraha) ............................................... .        241 500 000
12268:     35. Yleissivistävän opetuksen valtionosuuksien loppuerät (arviomää-
12269:         räraha) ................................................................ .     25 800 000
12270:     51. Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetukseen (arviomäärä-
12271:         raha) .................................................................. .     35 600 000
12272:     52. ~alti?.~osuus musiikkioppilaitosten käyttökustannuksiin (ar-
12273:         vtomaaräraha) ....................................................... .       216 806 000
12274: 
12275: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset (230) ... .............................. .    2 625 867 000
12276:      21.   Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .       2 465 732 000
12277:      25.   Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ..               14 185 000
12278:      74.   Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .         136 600 000
12279:      87.   Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................... .          9 350 000
12280: 
12281: 65. Kunnalliset ja yksityiset ammatilliset oppilaitokset (230) . ............. .     2 544 098 000
12282:      30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitosten käyttökus-
12283:          tannuksiin (arviomääräraha) ....................................... .       2 011 810 000
12284:      34. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammatillisten
12285:          oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) ....             178 648 000
12286:      35. AmJ?at~~?.P~tuksen valtionosuuksien ja -avustusten loppuerät
12287:          (arvtomaaräraha) .................................................... .        24 050 000
12288:      37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (siirtomääräraha 3 v) ..                3 500 000
12289:      50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitosten käyttökus-
12290:          tannuksiin (arviomääräraha) ....................................... .        209 290 000
12291:      51. ~ ~ltiono_suu~. ~~matillisten erityisoppilaitosten käyttökustannuk-
12292:          snn (arvtomaaräraha) ............................................... .        116 800 000
12293: 
12294: 66. Oppisopimuskoulutus (230) ............................................... .       178 200 000
12295:      30. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) ...... .                178 200 000
12296: 22                                          Pääluokka 29
12297: 
12298: 69. Aikuiskoulutus (250) ...................................................... .    1783720 000
12299:     21. Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintamenot (siirtomäärä-
12300:         raha 2 v) .............................................................. .      9113 000
12301:     22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v) ........ .               30 536 000
12302:     25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .......... .              14 650 000
12303:     30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomää-
12304:         räraha) ................................................................ .    342 020 000
12305:     32. Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuiskoulutuskeskuk-
12306:         sille (arviomääräraha) ............................................... .      211 000 000
12307:     33. Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomääräraha 2 v) ............. .             543 041 000
12308:     35. Aikl;lisk?.~l~tuksen valtionosuuksien ja -avustusten loppuerät
12309:         (arv1omaaräraha) .................................................... .        12 500 000
12310:     50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomäärä-
12311:         raha) .................................................................. .    329 830 000
12312:     51. ~ ~ltiono.suus. ~~matillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuk-
12313:         sun (arv1omääraraha) ............................................... .        129 750 000
12314:     52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustan-
12315:         nuksiin (siirtomääräraha 3 v) ....................................... .        43 900 000
12316:     53. Valtionavustus järjestöille ........................................... .      46 600 000
12317:     55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomäärä-
12318:         raha) .................................................................. .     60 080 000
12319:     56. Kesäyliopistojen ja eräät muut valtionavustukset ................ .            10 700 000
12320: 
12321: 80. Varastokirjasto (280) ..................................................... .       4227 000
12322:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             4 227 000
12323: 
12324: 81. Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos (270) ............................... .         1712 000
12325:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ ..             1 712 000
12326: 
12327: 82. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (270) ............................... .         13 560 000
12328:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .            11 927 000
12329:     28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) .................. .               1633 000
12330: 
12331: 83. Arkistolaitos (280) ........................................................ .     35 084 000
12332:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .            34 363 000
12333:     28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) .................. .                 721 000
12334: 
12335: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen (270) .......................... .           525644000
12336:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ ..           115 646 000
12337:     50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v).                     93 896 000
12338:     53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemiseen
12339:         (arviomääräraha) .................................................... .       280 832 000
12340:     66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) ..              33 530 000
12341:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .             1 740 000
12342: 
12343: 89. Tieteen muut menot (270) ................................................ .         6690000
12344:     25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v).                1 570 000
12345:     50. Eräät avustukset. .................................................... .        5 120 000
12346:                                              Pääluokka 29                                       23
12347: 
12348: 90. Taiteen tukeminen (290) . ................................................. .       733 245 000
12349:     21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot
12350:         (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .          5 101 000
12351:     31. Valt~on<?.~.U~s teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin
12352:         (arvtomaaräraha) .................................................... .          19 270 000
12353:     51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomäärära-
12354:         ha) .................................................................... .        1 016 000
12355:     52. Vei~ka~~e? ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen
12356:         (arvtomaaräraha) .................................................... .         686 608 000
12357:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .               3 750 000
12358:     76. Oopperatalon rakennustyöt ja kalustaminen (siirtomääräraha
12359:           3 v) .................................................................... .    17 500 000
12360: 
12361: 92. Valtion taidemuseo (290) ................................................. .         28433 000
12362:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              23 433 000
12363:     72. Museokokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) ......... .                   5 000 000
12364: 
12365: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne (280) .................................. .          99 519 000
12366:     01.   Museoviraston palkkaukset (arviomääräraha) .................... .              39 938 000
12367:     21.   Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v).                  13 177 000
12368:     28.   Museoviraston maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) ..                   1230 000
12369:     29.   Museoviraston muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) ...... .                 11 842 000
12370:     30.   Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) ..... .                6 370 000
12371:     40.   Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) ...... .                    900 000
12372:     50.   Entistämis- ja korjausavustukset (siirtomääräraha 3 v) .......... .            16 748 000
12373:     52.   Eräät avustukset. .................................................... .          940 000
12374:     75.   Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ... .                8 274 000
12375:     95.   Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomäärä-
12376:           raha) .................................................................. .        100 000
12377: 
12378: 94. Kirjastotoimi (280) ........................................................ .      629 082 000
12379:      01. Näkövammaisten kirjaston palkkaukset (arviomääräraha) ...... .                   8 212 000
12380:      29. Näkövammaisten kirjaston muut kulutusmenot ................. .                  10 580 000
12381:      30. ~alti?.~o~uus ja -avustus kirjastojen käyttökustannuksiin (ar-
12382:          vtomaäräraha) ....................................................... .        575 040 000
12383:      31. ~alti?.~o~uus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (ar-
12384:          vtomaäräraha) ....................................................... .         35 250 000
12385: 
12386: 95. Suomen elokuva-arkisto (290) . ........................................... .         11829000
12387:      21. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v).                    11 829 000
12388: 
12389: 96. Kulttuurin muut menot (290) . ............................................ .         58 695 000
12390:      21. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha
12391:          2 v) .................................................................... .      2 806 000
12392:      30. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomää-
12393:          räraha) ................................................................ .       3 510 000
12394:      35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät (arviomääräraha) ..                   2450 000
12395:      50. Eräät avustukset. .................................................... .        49 929 000
12396: 24                                        Pääluokat 29 ja 30
12397: 
12398: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) ................... .              522 460 000
12399:     50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuori-
12400:          sonkasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) ................... .               516 560 000
12401:     52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ...................... .                5 900 000
12402: 
12403: 
12404: 
12405: 
12406:                                             Pääluokka 30
12407: 
12408: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
12409:     NONALA................................................................ 11 453 144 000
12410: 01. Maa- ja metsätalousministeriö ja maaseutuelinkeinopiirit (670) ....... .             174120 000
12411:     21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha
12412:         2 v) .................................................................... .       71 076 000
12413:     23. Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .                    92 755 000
12414:     25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) ............................. .              10 289 000
12415: 
12416: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (670) .............. .              28 264 000
12417:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               28 264 000
12418: 
12419: 31. Hinta- ja tulotuki (670) .................................................. .       5 079700 000
12420:     41. Maatalousyrittäjien tulotuki (arviomääräraha) ................... .             4 264 700 000
12421:     44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) ............. .                   50 000 000
12422:     45. Sokerintuotannon tukeminen (arviomääräraha) .................. .                  210 000 000
12423:     46. Öljykasvituotannon tukeminen (arviomääräraha) ................ .                  346 000 000
12424:     47. Tärkkelystuotannon tukeminen .................................... .                69 000 000
12425:     48. Eräi.den .. ~l~oholijuomien raaka-aineiden hinnanerokorvaukset
12426:         (arvtomaäraraha) .................................................... .          140 000 000
12427: 
12428: 32. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottamistoimeu..
12429:     piteet (670) ................................................................ .     3733 000000
12430:     40. Maataloustuotteiden ja jalostettujen elintarviketuotteiden mark-
12431:          kinointikustannukset (arviomääräraha) ........................... .            2 950 000 000
12432:     41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha
12433:          3 v) ............................................................. '''"'' ..    248 ooo oao
12434:     42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) ........................... .                535 000 000
12435: 
12436: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (670) .......... .               210 720 000
12437:     41. ~aat.~.~o~stuotteiden varastotilojen: rakentamisen korkotuki (ar-
12438:         viomaaräraha) ....................................................... .              720·000
12439:     49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) ...... .                   210 000 000
12440: 
12441: 34. Muut maatalouden menot (670) .......................................... .            147 335 000
12442:     40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen .............. .                  87 470 000
12443:     41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ............................... .                2 765 000
12444:                                             Pääluokka 30                                     25
12445: 
12446:     42. Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat menot ..................... .                200 000
12447:     43. Satovah~nkoJ:n)ohdosta myönnettävien korkotukilainojen me-
12448:         not (arv1omaararaha) ............................................... .          200 000
12449:     44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa ker-
12450:         tyvillä varoilla (arviomääräraha) ................................... .       24000 000
12451:     45. Valtionapu 4H-toimintaan .......................................... .         27 200 000
12452:     46. Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tukeminen (siirtomäärä-
12453:         raha 3 v) .............................................................. .     1000 000
12454:     47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) ......... .               4 500 000
12455: 
12456: 36. Kala-, rösta- ja porotalous (690) ........................................ .     173 890 000
12457:     25. Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomääräraha) ................... .             3 500 000
12458:     40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (arviomääräraha) .. .               32 274 000
12459:     41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomää-
12460:         räraha) ................................................................ .    21 300 000
12461:     42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen ............. .               3 500 000
12462:     43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ................. .            10 030 000
12463:     44. Pilkintämaksut ja Tenojoen kalastuslupamaksut (arviomäärära-
12464:         ha) .................................................................... .     9 800 000
12465:     45. Kalatalouden edistäminen (arviomääräraha) ..................... .             48 436 000
12466:     46. Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja kotimaisen
12467:         kalan käytön edistä~nen (arviomääräraha) ..................... .              33 800 000
12468:     47. Kalastusvakuutustoiminta (arviomääräraha) ..................... .              5 850 000
12469:     48. Kalatalouden korkotukilainojen menot (arviomääräraha) ...... .                 2 900 000
12470:     77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomää-
12471:         räraha 3 v) ........................................................... .      2 500 000
12472: 
12473: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (690) ............................ .       95 062 000
12474:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           70 075 000
12475:     24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siirtomääräraha 3 v) ... .                7 328 000
12476:     74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ........ .           12 500 000
12477:     75. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .            5 159 000
12478: 
12479: 65. Geodeettinen laitos (550) ................................................. .     25 069 000
12480:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           13 672 000
12481:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .           11 397 000
12482: 
12483: 70. Maatalouden tutkimuskeskus (660) ...................................... .        150 957 000
12484:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .          132 392 000
12485:     22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) ...................... .            2 810 000
12486:     28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) .................. .             13 915 000
12487:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .            1 740 000
12488:     77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ................. .               100 000
12489: 
12490: 72. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (660) ........................ .         11124 000
12491:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           11124 000
12492: 
12493: 
12494: 4 230910N
12495: 26                                          Pääluokka 30
12496: 
12497: 76. Metsäntutkimuslaitos (660) ........................... .................... .     161458 000
12498:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .          155 598 000
12499:      74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .            4 960 000
12500:      77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ................. .               900 000
12501: 
12502: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus (670) .................... .............. .       27 575 000
12503:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ ..          27 575 000
12504: 
12505: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (670) ................................ ..     98932000
12506:      21.   Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ ..         52 205 000
12507:      22.   Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ..              23 927 000
12508:      28.   Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) .......................... .         14100 000
12509:      74.   Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .          8 700 000
12510: 
12511: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (560) ........................................ .      144162 000
12512:      22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) .... .               13 962 000
12513:      30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha).                 22 000 000
12514:      31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomäärä-
12515:          raha 3 v) .............................................................. .    25 000 000
12516:      43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomäärä-
12517:          raha) .................................................................. .     4 000 000
12518:      48. Avustukset peruskuivatukseen (siirtomääräraha 3 v) ............ .              5 000 000
12519:      77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) ................. ..         69 200 000
12520:      83. Lainat peruskuivatukseen (siirtomääräraha 3 v) ................ ..             5 000 000
12521: 
12522: 86. Yksityismetsätalous (680) ................................................. .     579 350 000
12523:      25.   Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto ............................. .        22 560 000
12524:      42.   Valtionapu yksityismetsätalouden edistämisorganisaatioille ..... .         272 400 000
12525:      44.   Valtiontuki metsänparannustöihin (arviomääräraha) ............ .           222 500 000
12526:      50.   Eräät metsätalouden valtionavut .................................. .        21 890 000
12527:      83.   Metsänparannuslainat (siirtomääräraha 3 v) ...................... .         40 000 000
12528: 
12529: 87. Maanmittauslaitos (550) .............................................. .... .     262 515 000
12530:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .          242 515 000
12531:      80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomää-
12532:          räraha) ................................................................ .    20 000 000
12533: 
12534: 96. Eräät metsätalouden menot (680) ........................................ .         45 254000
12535:      24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uitto-
12536:          väylätuki (siirtomääräraha 3 v) .................................... .        41 854 000
12537:      43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ............................... .            3 400 000
12538: 
12539: 97. Kasvinjalostuslaitos (660) ................................................. .     16 392 000
12540:      21. Kasvinjalostuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. .              10 892 000
12541:      88. Lajikeoikeuksien yms. hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) ...... .               5 500 000
12542:                                          Pääluokat 30 ja 31                                       27
12543: 
12544: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) ..... .                288265 000
12545:     25. Kansainvälinen yhteistyö (arviomääräraha) ...................... .                29 220 000
12546:     27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .              27 945 000
12547:     44. Eräät yhteistyöhankkeet (siirtomääräraha 3 v) ................... .               30 000 000
12548:     48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
12549:         (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .           5 000 000
12550:     61. Siirto siementuotannon edistämisvaroihin (arviomääräraha) .... .                   1 500 000
12551:     62. Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvarastoinnista aiheu-
12552:         tuvien kustannusten korvaaminen (arviomääräraha) ............ .                  194 600 000
12553: 
12554: 
12555: 
12556: 
12557:                                            Pääluokka 31
12558: 
12559: 31. LllKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ........... .                                    8 093 647 000
12560: 01. Liikenneministeriö (710) .................................................. .         42875000
12561:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               42 875 000
12562: 
12563: 24. Tielaitos (720) ............................................................. .     4 627 873000
12564:     21.    Yleisten teiden perustienpito (siirtomääräraha 2 v) .............. .         3 425 334000
12565:     74.    Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .             10 000 000
12566:     77.    Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .................... .            906 950 000
12567:     78.    Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arviomääräraha) ................. .            83 690 000
12568:     87.    Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (ar-
12569:            viomääräraha) ....................................................... .       201 899 000
12570: 
12571: 25. Tienpidon valtionavut (720) .............................................. .         137 000000
12572:     34. Valtionapu katujen rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) ....... .                  20 000 000
12573:     50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon (arviomääräraha).                   103 500 000
12574:     51. Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (siirtomääräraha 3 v).                   13 500 000
12575: 
12576: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................... .         665 990 000
12577:      21.   Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           485 103 000
12578:      22.   Saimaan kanavan hoitokunta (arviomääräraha) ................. .                 1 027 000
12579:      70.   Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... .           143 950 000
12580:      74.   Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .             7 810 000
12581:      77.   Väylätyöt (siirtomääräraha 3 v) .................................... .         27 700 000
12582:      87.   Maa- ja vesialueiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) ............ .                400 000
12583: 
12584: 31. Merentutkimuslaitos (830) ................................................ .          33 020 000
12585:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              30 020 000
12586:      28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) .................. .                 3 000 000
12587: 
12588: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (730) ................. .              163 036000
12589:      30. Piensatamien rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) ............... .                  6 300 000
12590: 28                                          Pääluokka 31
12591: 
12592:      31.   ~au~p.a-. ja teollisuussatamien rakentamisen korkotuki (ar-
12593:            viomaäräraha) ....................................................... .        3 711 000
12594:      40.   Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) .......... .              69 000 000
12595:      41.   Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten
12596:            kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) .............. .            80 000 000
12597:      44.   Saaristoliikenteen avustaminen ..................................... .           800 000
12598:      45.   Saaristoliikenteen korkotuki (arviomääräraha) ................... .               25 000
12599:      50.   Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) ...... .              3 200 000
12600: 
12601: 40. Autorekisterikeskus (720) ................................................. .         8 200 000
12602:     22. Ajoneuvohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ....... .                   8 200 000
12603: 
12604: 50. Ilmatieteen laitos (830) ................................................... .      124234000
12605:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             124 234 000
12606: 
12607: 52. Telehallintokeskus (710) .................................................. .        10 869000
12608:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              10 869 000
12609: 
12610: 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset (760) .............................. .          226 500 000
12611:     41. Sanomalehdistön tuki ............................................... .           90 000 000
12612:     42. Lehtien maaseutujakelun korvaus ................................. .              98 000 000
12613:     44. Sanomalehtien yhteisjakelun tuki (siirtomääräraha 3 v) ......... .               17 000 000
12614:     52. Valtionapu televisio-ohjelmien välityskustannuksiin Suur-Tuk-
12615:          holman alueella (siirtomääräraha 3 v) ............................. .            5 000 000
12616:     53. Valtionapu Oy Yleisradio Ab:lle Kruunupyyn lähetysaseman
12617:          rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) ............................... .            1 500 000
12618:     58. Korvaus poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä (siirtomääräraha
12619:          3 v) .................................................................... .     15 000 000
12620: 
12621: 57. Henkilöliikenteen valtionavut ja korvaukset (750) ...................... .          488 000 000
12622:     61. Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen
12623:         ja säilyttämiseen (siirtomääräraha 3 v) ............................ .          488 000 000
12624: 
12625: 58. Radanpito ja radanpitoon liittyvät valtionavut (750) ................... .         1500 000 000
12626:     31. Valtionapu tasoristeysten poistamiseen (siirtomääräraha 3 v) .. .                 8 000 000
12627:     62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomääräraha 3 v) .............. .            1492 000 000
12628: 
12629: 93. Ilmaliikenteen valtionavut (730) .......................................... .        11000 000
12630:     41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.                   11000 000
12631: 
12632: 99. Lökenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) ................... .              55 050000
12633:     22. Tutkimus ja suunnittelu (siirtomääräraha 3 v) ................... .              13 000 000
12634:     40. Eräät valtionavut .................................................... .          4 550 000
12635:     42. Korvaus koulutuksesta .............................................. .           29 000 000
12636:     45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen (siirtomäärä-
12637:         raha 3 v) .............................................................. .        8 500 000
12638:                                                                                                 29
12639: 
12640:                                            Pääluokka 32
12641: 
12642: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
12643:     NONALA ............................................................... .          5180 401000
12644: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) .................................... .        236 655 000
12645:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             118 842 000
12646:     22. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoiminta (siirtomääräraha
12647:         3 v) .................................................................... .      10 528 000
12648:     26. Kansainvälinen yhteistyö (arviomääräraha) ...................... .               37 085 000
12649:     60. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon (arviomääräraha) ....... .                 1200000
12650:     66. Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet (arviomääräraha) ..                   2 000 000
12651:     92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) .....                  67 000 000
12652: 
12653: 02. KTM yrityspalvelun piiritoimistot (810) ................................. .          46393000
12654:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              46 393 000
12655: 
12656: 27. Kuluttajavirasto (820) ..................................................... .       29 578000
12657:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              25 188 000
12658:     50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille ................................ .           4 390 000
12659: 
12660: 28. Kuluttajavalituslautakunta (820) ......................................... .          5 265 000
12661:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               5 265 000
12662: 
12663: 29. Kilpailuvirasto (820) ...................................................... .       15 998000
12664:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              15 998 000
12665: 
12666: 30. Elintarvikevirasto (820) ................................................... .       10 213000
12667:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              10 213 000
12668: 
12669: 31. Kuluttaja-asiamiehen toimisto (820) ..................................... .           7 249000
12670:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               7 249 000
12671: 
12672: 32. Patentti- ja rekisterihallitus (820) ........................................ .         751000
12673:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .                 751 000
12674: 
12675: 33. Kuluttajatutkimuskeskus (820) ........................................... .           9 746000
12676:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               9 746 000
12677: 
12678: 38. Mittatekniikan keskus (820) ............................................. .          12326000
12679:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               5 724000
12680:     23. Kansallisten mittauspaikkojen kehittäminen (siirtomääräraha
12681:         3 v) .................................................................... .       6 602 000
12682: 
12683: 39. Teknillinen tarkastuskeskus (820) ........................................ .         19 396000
12684:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              19 396 000
12685: 30                                          Pääluokka 32
12686: 
12687: 40. Geologian tutkimuskeskus (830) ......................................... .         209 622 000
12688:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .            190 172 000
12689:     28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) .................. .               19 450 000
12690: 
12691: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) . ............................... .       313676 000
12692:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .            295 976 000
12693:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .             16 000 000
12694:     88. Toimitilojen ostaminen (siirtomääräraha 3 v) .................... .              1 700 000
12695: 
12696: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ..................................... .         794587000
12697:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .           105 537 000
12698:      23. Soveltava tekninen tutkimus (arviomääräraha) .................. .             278 050 000
12699:      40. Tuotekehitysavustukset (arviomääräraha) ......................... .           306 000 000
12700:      83. Tuotekehityslainat (arviomääräraha) .............................. .          105 000 000
12701: 
12702: 49. Kera Oy (840) ............................................................. .      584 000 000
12703:     42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha) ......................... .             236 000 000
12704:     43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (arviomääräraha) .... .                296 000 000
12705:     45. Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen (arviomääräraha) ..... .                   2 000 000
12706:     46. Avustus riskipääomarahastoa varten Kera Oy:lle ............... .                50 000 000
12707: 
12708: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen (850) ........ .           981184000
12709:     24. Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön edistäminen
12710:           (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .      21 704 000
12711:      41. Avustukset teollisuuden edistämiseen (siirtomääräraha 2 v) .... .              48 350 000
12712:      45. Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeiden korkotuki (ar-
12713:           viomääräraha) ....................................................... .           50000
12714:      61. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset (ar-
12715:           viomääräraha) ....................................................... .      600 000 000
12716:      88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............................ .           300 000 000
12717:      90. Vaivilla Oy:n tukeminen (arviomääräraha) ....................... .             11000 000
12718:      95. Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (arviomääräraha) .. .                      80 000
12719: 
12720: 51. Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet (850) ................. .         677 000 000
12721:     48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) ........................ .           110 000 000
12722:     49. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (ar-
12723:          v1oma
12724:           .   ""ä r ä rah)
12725:                          a ....................................................... .   527 000 000
12726:     50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha) ....... .               35 000 000
12727:     52. Riskisijoitustoiminnan management-tuki (siirtomääräraha 2 v) ..                  5 000 000
12728: 52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen (850) ............ .             53 050 000
12729:     24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille (siirtomää-
12730:           räraha 2 v) ........................................................... .     40 050 000
12731:      40. Valtionavustus PK-yritysten kehittämispalvelutoimintaan ja alan
12732:           yhteisöille (siirtomääräraha 2 v) .................................... .      13 000 000
12733: 55. Energiatalous (860) ....................................................... .      222600 000
12734:      21. Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatoimin-
12735:          nan menot (siirtomääräraha 3 v) .................................. .           22 400 000
12736:                                                            Pääluokat 32 ja 33                                                                       31
12737: 
12738:       22. Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa (siirto-
12739:              maäraraha 3 v) ....................................................... .                                                   5 000 000
12740:       23. Energiateknologinen tutkimus (arviomääräraha) ................. .                                                            37 000 000
12741:       27. Energiansäästön ja energian tehokkaan käytön edistäminen ja
12742:               energia-alan tietohuolto (siirtomääräraha 2 v) ................... .                                                    10 000 000
12743:       40. Energia-avustukset (arviomääräraha} .............................. .                                                       120 000 000
12744:       41. Avustukset maaseudun sähköistämiseen (siirtomääräraha 3 v) ..                                                                1 000 000
12745:       42. ~vus~~k~et energiateknologisen tutkimuksen edistämiseen (ar-
12746:               VIomaararaha) ....................................................... .                                                  15 000 000
12747:       45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha) ................ .                                                           12 000 000
12748:       50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) ..... .                                                             200 000
12749: 
12750: 61. Kotimaankaupan edistäminen (870) . ..................................... .                                                           1700 000
12751:     40. Kor~ot~~i .haja-asutusalueiden vähittäiskaupan investointeihin
12752:               (arv1omaaräraha) .................................................... .                                                    1 500 000
12753:       41. Avustukset haja-asutusalueiden vähittäiskaupan investointeihin
12754:               (arviomääräraha) .................................................... .                                                       200 000
12755: 
12756: 80. Matkailun edistämiskeskus (870) ........................................ .                                                         89412 000
12757:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .                                                            89 362 000
12758:     88. Muut finanssisijoitukset ............................................. .                                                           50000
12759: 
12760: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ..................................... .                                                         860 000000
12761:     40. Yritysten kansainvälistyminen (arviomääräraha) ................. .                                                           264 000 000
12762:     41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ................ .                                                           13 000 000
12763:     43. Alueellinen vientihenkilöstö ........................................ .                                                       10 000 000
12764:     44. Kaupalliset sihteerit (arviomääräraha) ............................ .                                                        131 000 000
12765:     45. Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle ................... .                                                              27 000 000
12766:     47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (arviomääräraha) ....... .                                                              400 000 000
12767:     84. Lainat yritysten kansainvälistymiseen (arviomääräraha) ........ .                                                             15 000 000
12768: 
12769: 
12770: 
12771: 
12772:                                                                Pääluokka 33
12773: 
12774: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
12775:     NONALA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 020 962 000
12776: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö (400) ...................................... .                                                     116 631000
12777:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .                                                           116 631 000
12778: 
12779: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (400) .......... .                                                          91577000
12780:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .                                                            91 577 000
12781: 
12782: 03. Työttömyysturvalautakunta (400) ..................... ................... .                                                          6553 000
12783:        21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .                                                           6 553 000
12784: 32                                          Pääluokka 33
12785: 
12786: 04. Tarkastuslautakunta (090) ................................................ .         6443000
12787:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              6 443 000
12788: 
12789: 05. Tapaturmavirasto (400) ................................................... .        48111000
12790:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             48 111 000
12791: 
12792: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (400) .............................. .            9069 000
12793:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              9 069 000
12794: 
12795: 07. Työterveyslaitos (450) ..................................................... .     137 500 000
12796:     50. Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v).                 137 500 000
12797: 
12798: 08. Kansanterveyslaitos (450) ................................................. .      166 905 000
12799:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .            140 905 000
12800:     26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) .......................... .              25 000 000
12801:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .              1000 000
12802: 
12803: 10. Säteilyturvakeskus (450) .................................................. .      118131000
12804:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             86631000
12805:     87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................... .            31 500 000
12806: 
12807: 11. Lääkelaitos (450) .......................................................... .          79000
12808:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .                 79 000
12809: 
12810: 12. Valtion koulukodit (420) .................................................. .       47 089 000
12811:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             46 754 000
12812:     50. Valtionavustus koulukotisäätiölle .................................. .             335 000
12813: 
12814: 13. Järvenpään sosiaalisairaala (420) ........................................ .        10 066 000
12815:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .              7 891 000
12816:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .              2 175 000
12817: 
12818: 14. Valtion mielisairaalat (480) .............................................. .       21188 000
12819:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             14 988 000
12820:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .              6 200 000
12821: 
12822: 15. Perhekustannusten tasaus (410) .......................................... .       9 051750 000
12823:     51. Äitiysavustus (arviomääräraha) .................................... .            65 750 000
12824:     52. Lapsilisät (arviomääräraha) ........................................ .        8 986 000 000
12825: 
12826: 16. Yleinen perhe-eläke (410) ................................................. .      266 000 000
12827:     50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) ............................. .           266 000 000
12828: 
12829: 17. Työttömyysturva (410) .................................................... .     12 990 000 000
12830:     50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) ............. .             7 980 000 000
12831:     51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) .. .                 5 010 000 000
12832:                                             Pääluokka 33                                        33
12833: 
12834: 18. Sairausvakuutus (410) ..................................................... .    1 074 000 000
12835:     60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (ar-
12836:          viomääräraha) ....................................................... .      1 074 000 000
12837: 19. Eläkevakuutus (410) ...................................................... .     2 714 000 000
12838:     50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha).                   124 000 000
12839:     51. Valt~on ?.~~~s maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista
12840:         (arv1omaararaha) .................................................... .       1 980 000 000
12841:     52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaistajohtuvista menoista (arviomää-
12842:         räraha) ................................................................ .     340 000 000
12843:     60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
12844:         räraha) ................................................................ .     270 000 000
12845: 20. Tapaturmavakuutus (410) ................................................. .         95 000 000
12846:     53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kus-
12847:         tannuksista (arviomääräraha) ...................................... .           95 000 000
12848: 21. Rintamaveteraanieläkkeet (410) .......................................... .       1061800 000
12849:     52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha) ......... .             1 060 000 000
12850:     53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arviomääräraha) ............. .                  1 800 000
12851: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) ... .             2 349 250 000
12852:     50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) ....................... .             1 963 000 000
12853:     51. V:alti~~ ~orvaus Sotilastapaturmista ja palvelussairauksista (ar-
12854:          VIomääraraha) ....................................................... .          8 000 000
12855:     55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin
12856:          (arviomääräraha) .................................................... .       292 500 000
12857:     56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siir-
12858:          tomaararaha 2 v) .................................................... .         12 150 000
12859:     57. Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintamasotilaiden
12860:          kuntoutukseen ja rintamarahaan (siirtomääräraha 3 v) ......... .                 5 000 000
12861:     59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomää-
12862:          räraha 2 v) ........................................................... .      68 600 000
12863: 23. Muu sodista kärsineiden turva (410) .................................... .          32 800 000
12864:     30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha).                  32 800 000
12865: 28. Muu toimeentuloturva (410) .............................................. .         50 300 000
12866:     30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöi-
12867:         den toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveyden-
12868:         huollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) ................... .             43 500 000
12869:     66. Eräät avustukset vanhusten huoltoon (siirtomääräraha 3 v) .... .                 6 800 000
12870: 29. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotto (410) .............. .           538 000 000
12871:     61. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotto (arviomäärä-
12872:         raha) .................................................................. .     538 000 000
12873: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) .................. .       19 764 000 000
12874:     30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus-
12875:         tannuksiin (arviomääräraha) ....................................... .        18 425 000 000
12876: 
12877: 
12878: 5 2309JON
12879: 34                                       Pääluokat 33 ja 34
12880: 
12881:      31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamis-
12882:           kustannuksiin (arviomääräraha) ................................... .             410 000 000
12883:      32. Valtion maksuosuus yliopistollisten sairaaloiden käyttömenoihin
12884:               .
12885:          ( arv1om      .. ha) .................................................... .
12886:                   ä""arara                                                                 701 000 000
12887:      34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä poti-
12888:           lassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) ........ .               14 600 000
12889:      35. Valtionavustus kunnille erikoissairaanhoidon kustannuksiin ... .                      500 000
12890:      36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden
12891:           kustannuksiin (arviomääräraha) ................................... .              37 900 000
12892:      38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen
12893:           eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ................... .               12 000 000
12894:      39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen
12895:           eräisiin perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) .............. .               133 000 000
12896:      50. Sotilasavustus (arviomääräraha) ................................... .              30 000 000
12897: 
12898: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta (470) ...................................... .             23 500 000
12899:     21. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vähen-
12900:           täminen (siirtomääräraha 2 v) ...................................... .            17 350 000
12901:      23. Terveysvalvonta ...................................................... .            2 750 000
12902:      24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) ...................... .                  3 400 000
12903: 
12904: 57. Lomatoiminta (420) ....................................................... .         1099 500 000
12905:     40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustan-
12906:           nuksiin (arviomääräraha) ........................................... .          1 095 000 000
12907:      42. ~~ltion ~or~~us. pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
12908:           snn (arv1omaäräraha) ............................................... .             4 500 000
12909: 
12910: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö (420) ....................... .             1104 000 000
12911:     50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen kustan-
12912:           nuksiin (arviomääräraha) ........................................... .          1002 600 000
12913:      59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot ........ , ........ .                 101400 000
12914: 
12915: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot (400) . ...... .               27 720 000
12916:     26. Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen hankkeiden kustannuk-
12917:           siin .................................................................... .          720 000
12918:      67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha).                       27 000 000
12919: 
12920: 
12921: 
12922: 
12923:                                             Pääluokka 34
12924: 
12925: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA .................... .                                  9 231148 000
12926: 01. Työministeriö (610) ....................................................... .          150720 000
12927:     20. Tuottavuuden kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ............... .                    2 400 000
12928:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               148 320 000
12929:                                          Pääluokat 34 ja 35                                       35
12930: 
12931: 03. Työsuojelun pörihallinto (400) ........................................... .          102 309 000
12932:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .               102 309 000
12933: 
12934: 06. Työvoimapolitökan toimeenpano (620) .................................. .            8 410 980 000
12935:     02. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... .              728 695 000
12936:     21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimintamenot (siir-
12937:         tomaararaha 2 v) .................................................... .           524 498 000
12938:     25. Työvoimapalvelujen erityismenot .................................. .               35 955 000
12939:     30. Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille työttömyyden lieventämi-
12940:         seen (arviomääräraha) .............................................. .          1 000 000 000
12941:     50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososi-
12942:         aaliset edut (arviomääräraha) ...................................... .          1169 500 000
12943:     51. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomää-
12944:         räraha) ................................................................ .        877 530 000
12945:     52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) ............................... .              1 760 000 000
12946:     61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha) .... .                  1 700 000 000
12947:     62. Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin (arviomäärära-
12948:         ha) .................................................................... .        292 500 000
12949:     64. Muuttoturva (arviomääräraha) ..................................... .                5 972 000
12950:     77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v).                   316 330 000
12951: 
12952: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ........................ .              567139 000
12953:     21.   Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... .                   3 013 000
12954:     22.   Työneuvoston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............. .                    853 000
12955:     23.   Siviilipalvelus (arviomääräraha) .................................... .          10 972 000
12956:     50.   Palkkaturva (arviomääräraha) ..................................... .            538 800 000
12957:     51.   Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) ......................... .               4 921000
12958:     67.   JSans~~n~älisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (ar-
12959:           VIomaaräraha) ....................................................... .           8 580 000
12960: 
12961: 
12962: 
12963: 
12964:                                             Pääluokka 35
12965: 
12966: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ .                                       4185 757 000
12967: 01. Ympäristöministeriö (510) ................................................ .          144 578 000
12968:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ ..               79 481 000
12969:      22. Kehittäminen, suunnittelu, tutkimus ja valvonta (siirtomääräraha
12970:          2 v) .................................................................... .       43 454 000
12971:      24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) .................. .               16 903 000
12972:      26. Koulutus, tiedotus ja valistus (siirtomääräraha 2 v) ............. .               4 740 000
12973: 
12974: 11. Ympäristön suojelu (520) ................................................. .           67 400 000
12975:      50. Valtionavut eräille ympäristöjärjestöille ........................... .            3 400 000
12976:      61. Saaristo- ja tunturialueiden ympäristönsuojelun tukeminen (siir-
12977:          tomääräraha 3 v) .................................................... .            2 900 000
12978: 36                                           Pääluokka 35
12979: 
12980:      62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ......... .                13 600 000
12981:      63. Ilmansuojelun ja jätehuollon investointien korkotuki (arviomää-
12982:          räraha) ................................................................ .      25 500 000
12983:      64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha
12984:          3 v) .................................................................... .     22 000 000
12985: 
12986: 13. Ympäristöyhteistyö Itä- ja Keski-'Euroopan maiden kanssa (520) ..... .               57 526000
12987:     40. Itä- ja Keski-Euroopan maiden ympäristönsuojeluinvestointien
12988:         korkotuki (arviomääräraha) ........................................ .              500 000
12989:     66. Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä- ja Keski-Euroopan
12990:         maissa (siirtomääräraha 3 v) ....................................... .           40 000 000
12991:     67. Ympäristöyhteistyön yleinen edistäminen (siirtomääräraha 3 v).                   17 026 000
12992: 
12993: 25. Vesi- ja ympäristöhallinto (560) ......................................... .        397 856 000
12994:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. .             334 640 000
12995:     27. Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta (arviomääräraha) ... .                  6 700 000
12996:     28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) .................. .                 1 164 000
12997:     30. Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki (arviomäärä-
12998:          raha) .................................................................. .       9 000 000
12999:     31. Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteisiin (siirtomää-
13000:          räraha 3 v) ........................................................... .        7 000 000
13001:     40. Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki (arviomäärä-
13002:          raha) .................................................................. .       4 500 000
13003:     44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) ..... .                   5 000 000
13004:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... .                 200 000
13005:     77. Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (siirtomääräraha 3 v) ........ .               23 852 000
13006:     88. Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) ....................... .               5 800 000
13007: 
13008: 30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu (530) .................. .            192 484 000
13009:     21. Luonnonsuojelun yleismenot (siirtomääräraha 2 v) .............. .                 3 130 000
13010:     22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha
13011:         3 v) .................................................................... .      63 151 000
13012:     32. Avustukset virkistysalueiden hankintaan (siirtomääräraha 3 v) .                   5 000 000
13013:     34. Avustukset kunnille rakennussuojelukustannuksiin (siirtomäärä-
13014:         raha 3 v) .............................................................. .        6 820 000
13015:     37. A~ustu~~.~t .. kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen
13016:         (snrtomaararaha 2 v) ................................................ .           4 800 000
13017:     61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha
13018:         3 v) .................................................................... .      16 200 000
13019:     62. Muut avustukset rakennussuojeluun (siirtomääräraha 3 v) ..... .                   6 490 000
13020:     74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v).                   1 893 000
13021:     87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) ....                    85 000 000
13022: 
13023: 41. Valtion asuntorahasto (540) .............................................. .         224J3000
13024:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ ..              22 413 000
13025: 
13026: 45. Asunto- ja rakennustoimi (540) .......................................... .        3303500000
13027:     52. Avustukset asuntoalan järjestöille ................................. .            1 500 000
13028:                                                Pääluokat 35 ja 36                                              37
13029: 
13030:      53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki (arviomäärä-
13031:            raha) .................................................................. .                  470 000 000
13032:      54. Asumistuki (arviomääräraha) ...................................... .                        2 300 000 000
13033:      55. Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotuki (arviomää-
13034:          räraha) ................................................................ .                    80 000 000
13035:      56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) ............ .                             50 000 000
13036:      57. Arvonlisäveron korvaaminen (arviomääräraha) .................. .                              25 000 000
13037:      61. Avustukset vuokrataloille (arviomääräraha) ...................... .                           23 000 000
13038:      62. Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (arviomääräraha) ........ .                                20 000 000
13039:      63. Asuntolainojen korkotuki (arviomääräraha) ...................... .                           320 000 000
13040:      64. Avu~tu~~t .asunnottomille ja pakolaisille osoitettaviin asuntoihin
13041:          (arv1omaaräraha) .................................................... .                        14 000 000
13042: 
13043: 
13044: 
13045: 
13046:                                                   Pääluokka 36
13047: 
13048: 36. VALTIONVELKA .. . .. . .. . .. . . . . ....... .. . . .. . ... .. . .. .. . ....... .. . ..   21 903 295 000
13049: 01. Markkamääräisen velan korko (910) .................................... .                         9 377 000 000
13050:     90. Markkamääräisen velan korko (arviomääräraha) ................ .                              9 377 000 000
13051: 
13052: 03. Valuuttamääräisen velan korko (910) ................................... .                       10 854 000 000
13053:     90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) .............. ..                            10 854 000 000
13054: 
13055: 09. Muut menot valtionvelasta (910) ......................................... .                      1672 295 000
13056:      21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) ....... .                            1 672 295 000
13057: 
13058:                                             Menojen kokonaismäärä:
13059: 
13060:                                                   193 458 799 000
13061:                           1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126                           39
13062: 
13063: 
13064: 
13065: 
13066:                         Yksityiskohtaiset perustelut
13067: 
13068:                                             YLEISTÄ
13069: 
13070:                                           Nettobudjetointi
13071:    Talousarvioesityksessä on nettobudjetoitu        omaisuuden myyntitulot lukuun ottamatta vi-
13072:    1) uusista valtionlainoista saatavat tulot ja    raston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun
13073: valtionvelan kuoletukset,                           irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen
13074:    2) budjettisidonnaisten liikelaitosten toimin-   omaisuuden myyntiä.
13075: nasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot         Nettobudjetoidun momentin menojen vakio-
13076: sekä                                                sisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät toimin-
13077:    3) eräiden tulosbudjetoitujen tai maksullista    tamenomomenttien vakiosisällön mukaiset me-
13078: toimintaa harjoittavien virastojen toiminnasta      not.
13079: tai toiminnan osasta kertyvät tulot ja siitä           Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa
13080: aiheutuvat menot.                                   käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin
13081:    Nettoutettavia tuloja eivät ole verot, veron-    ilman, että siitä on mainintaa luku- tai mo-
13082: luonteiset maksut tai sakkomaksut Nettoutuk-        menttiperusteluissa, jollei valtiontalouden rahoi-
13083: sen kohteena eivät myöskään ole siirtomenot tai     tussuunnittelusta muuta johdu.
13084: niiden palautukset eivätkä sijoitusmenot tai
13085: 
13086: 
13087: 
13088:                              Menomomenttien luokittelu ja asiasisältö
13089: Yleisiä määräyksiä                                     Milloin määrärahasta saa maksaa palkkoja
13090:                                                     tai palkkioita, siitä maksetaan myös näihm
13091:                                                     liittyvät sosiaaliturva- ja eläkemaksut ja muut
13092:    Menomomenteille on määritelty tehtävän tai       henkilösivumenot
13093: menojen laadun mukaiset perusteet, joiden              Valtion virastojen ja laitosten ostamista ta-
13094: mukaisesti menot on budjetoitu ao. momenteil-       varoista ja palveluksista maksettava liikevaih-
13095: le. Menomomenttien luokittelu ja numerointi on      tovero ja arvonlisävero maksetaan momentin
13096: pääasiallisesti menojen laadun mukainen.            28.99.23 määrärahasta.
13097: 40                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
13098: 
13099: Tehtävän mukainen budjetointi                         menomomenteille budjetoituja määrärahoja saa
13100:                                                       käyttää ilman, että siitä on maininta ao.
13101:    Tehtävän mukaisesti budjetoituja ovat tulos-       momentin perusteluissa.
13102: budjetoitujen virastojen toimintamenomomentit            Määrärahoja käytettäessä momenttien perus-
13103: sekä eräät kulutusmenoihin luettavat projekti-        telut ovat vakiosisältömääritykseen nähden en-
13104: luonteisten tehtävien menot. Tehtävän mukaan          sisijaisessa asemassa. Siten momentin peruste-
13105: budjetoitua määrärahaa saa käyttää kaikkiin           luissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko
13106: kyseisestä tehtävästä säännönmukaisesti aiheu-        sulkemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois
13107: tuviin menoihin, ellei talousarviosta muuta           tai täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituk-
13108: johdu.                                                silla. Jälkimmäisessä tilanteessa käyttötarkoi-
13109:    Tulosbudjetoidun viraston toiminnasta aiheu-       tusten täydentäminen ilmaistaan ero. vakiomo-
13110: tuvat menot on budjetoitu pääsääntöisesti yh-         menteilla "myös" -sanalla esim. seuraavasti:
13111: tenä määrärahana menomomenteille 21-22.               "Momentin määrärahaa saa käyttää myös kan-
13112: Erillisinä menojen laadun mukaisina määrära-          sainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien matka- ja
13113: hoina on budjetoitu siirtomenot, talonrakennus-       edustusmenojen maksamiseen."
13114: ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot ja
13115: finanssisijoitusmenot sekä eräät poikkeukselli-
13116: sen suuret kalustoinvestoinnit.
13117:    Toimintamenomomentin vakiosisältöön voi-           Menojen laadun mukaiset määräykset
13118: daan katsoa kuuluvan käytännössä ne käyttö-
13119: tarkoitukset, jotka on määritelty vakiomeno-          Kulutusmenot (01-29)
13120: momenttien 01, 29 ja 70 kohdalla menomo-
13121: menttien asiasisällön kuvauksessa. Lisäksi toi-          Kulutusmenoihin luetaan valtion palveluk-
13122: mintamenomomentin määrärahaa saa käyttää              sessa olevan henkilöstön palkkaukset, muut
13123: maksullisen toiminnan menoihin, mikäli viras-         palkkiot, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, ta-
13124: ton tai laitoksen maksullista toimintaa ei ole        varoiden ja palvelusten ostomenot, puolustus-
13125: budjetoitu omaksi momentikseen.                       materiaalin sekä sellaisten koneiden, laitteiden
13126:    Toimintamenomomentille on budjetoitu vä-           ja kaluston, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai
13127: hennyksenä virastolle työnantajana maksettavat        joiden taloudellinen pitoaika on lyhyt, hankin-
13128: sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiys-       tamenot sekä muut sellaiset valtion toiminnasta
13129: päivärahat silloin, kun virasto maksaa työnte-        johtuvat tai toimintaan liittyvät menot, mikäli
13130: kijän palkan sairaus- tai äitiysloman ajalta sekä     niitä ei ole luettava siirto- tai sijoitusmenoihin.
13131: saadut korvaukset työterveydenhuollon kustan-            Perus- ja sopimuspaikkaisten virkamiesten
13132: nuksiin. Lisäksi toimintamenomomentille on            palkkauksia ei saada maksaa muilta kuin palk-
13133: budjetoitu vähennyksenä viraston irtaimen             kaus- ja toimintamenomomenteilta. Muulta täl-
13134: omaisuuden myyntitulot.                               laiselta kulutusmenomomentilta saadaan palka-
13135:    Poikkeuksellisesti on momenteille 10-27            ta tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista
13136: budjetoitu tehtävän mukaan sellaisia tarvikkei-       henkilöstöä, jos niin on erikseen momentin
13137: den ja palvelusten ostoon tarkoitettuja, selvästi     perusteluissa määrätty.
13138: toiminnallisesti rajattavan kokonaisuuden muo-           Momenteilta 10-29 (lukuun ottamatta toi-
13139: dostavia määrärahoja, jotka erityisen syyn pe-        mintamenomomentteja) ei saa palkata henki-
13140: rusteella on tarkoituksenmukaista merkitä             löstöä, ellei lupaa tähän ole ao. momentin
13141: omalle momentilleen. Tällaisia mahdollisesti          perusteluissa erikseen annettu.
13142: omille momenteilleen merkittyjä menokokonai-
13143: suuksia ovat mm. ao. hallintoyksiköille tyypil-
13144: liset ja erityisen suuret toiminnan erityismenot
13145: sekä selvästi määräaikaiset erillisprojektit.         01. Palkkaukset
13146: 
13147:                                                          Palkkausmomentilta saadaan henkilöstön
13148: Vakiosisältöiset menomomentit                         enimmäismäärien puitteissa maksaa viraston
13149:                                                       oman virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön
13150:   Momenteille 01, 28, 29, 70 ja 74---79 on            palkkaukset, jotka perustuvat virka- ja työeh-
13151: määritelty sellaisia vakiosisältöisiä käyttötarkoi-   tosopimuksiin ja muihin laillisiin maksuperus-
13152: tuksia, joihin ao. momenteille ja toiminta-           teisiin.
13153:                           1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -      HE 126                           41
13154: 
13155:    Palkkausmomentilta saa maksaa myös                rärajoituksineen on esitetty momentin peruste-
13156:    a) ulkomaanedustuksen ja sotilasasiamiesten       luissa.
13157: paikalliskorotukset sekä eräät muut vastaavat
13158: palkkausmenot;
13159:    b) luento-, tunti- ja dosenttiopetuspalkkiot
13160: sekä näihin verrattavissa olevat palkkiot;           29. Muut kulutusmenot
13161:    c) eräät pysyväisluonteisesta asiantuntijatoi-
13162: minnasta aiheutuvat palkkiot, joista on mak-            Momentille on merkitty sellaiset kulutusme-
13163: settava sosiaaliturva- ja eläkemaksut;               not, joita ei ole budjetoitu muualle.
13164:    d) virkamiehen irtisanomisajan palkkaus vi-          Momentin määrärahaa saa käyttää viraston
13165: ran lakkaamisen jälkeiseltäkin ajalta;               tai laitoksen tai nimetyn hallinnonalan laissa tai
13166:    e) valtion virkamieslain 36 §:n mukaan val-       asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidon edel-
13167: tioneuvoston käytettäväksi asetetun virkamie-        lyttämien tavaroiden ja palvelusten ostomeno-
13168: hen palkkaus kyseessä olevan hallinnonalan           jen maksamiseen, lukuun ottamatta palkkaus-
13169: ministeriön palkkausmomentilta; sekä                 ja palkkauksenluonteisia menoja sekä muita
13170:    t) vahvistettujen perusteiden mukaista uudel-     kuin jäljempänä mainittuja sijoitusmenoja (vrt.
13171: leensijoitusrahaa kuntoutuksen kokeilutoimin-        momenttien 70-89 asiasisällön määrittelyt).
13172: nan piiriin kuuluvissa virastoissa ja laitoksissa.      Määrärahaa saa käyttää kuitenkin komiteoi-
13173:                                                      den ja toimikuntien sekä pysyvien toimielinten
13174:                                                      käyttämien Sivutoimisten henkilöiden palkkioi-
13175: 05-07. Eläkkeet                                      den ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
13176:                                                         Määrärahaa saa käyttää myös sellaisen vi-
13177:    Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen        raston tai laitoksen toiminnan edellyttämien
13178: tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai     koneiden, laitteiden ja kaluston, joiden arvo on
13179: perusteluissa erikseen määritellyt vakinaiset        enintään 50 000 mk tai joiden taloudellinen
13180: eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläkkeet      pitoaika on enintään kolme vuotta, hankinta-
13181: sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustuk-      menojen maksamiseen.
13182: set.                                                    Momentin määrärahaa saa käyttää edellä
13183:                                                      mainittujen menojen lisäksi myös seuraavien
13184:                                                      menojen maksamiseen:
13185: 16-18. Puolustusvoimien kaluston                        - viraston tai laitoksen toimialaan liittyvien
13186:        hankkiminen                                   kotimaistenja ulkomaisten yhteisöjenjäsenmak-
13187:                                                      sut (avustusluonteiset menot on merkitty mo-
13188:    Momenteille on merkitty puolustusmateriaa-        menteille 66-69)
13189: lin sekä muun puolustusvoimien kaluston ja              - aineetloman käyttöomaisuuden hankinta-
13190: välineiden hankkimisesta aiheutuvat menot.           menot (patentit, tietokoneohjelmistojen käyttö-
13191:                                                      oikeudet ja muut sellaiset käyttö- ja omistus-
13192:                                                      oikeudet), elleivät ne sisälly momenteilta 70-79
13193: 28. Maksullisen palvelutoiminnan                     suoritettaviin hankintoihin
13194:     kulutusmenot                                        - puhelinosuustodistusten tai vastaavien pu-
13195:                                                      helimen käyttöön oikeuttavien todistusten han-
13196:    Momentille on merkitty ja momentin mää-           kintamenot, elleivät ne liity momenteille 70-89
13197: rärahaa saa käyttää sellaisten muutoin momen-        budjetoituun kokonaisuuteen
13198: tilta 29 maksettavien menojen maksamiseen,              - viraston tai laitoksen toiminnasta tai sen
13199: jotka selvästi ovat kohdistettavissa maksullisen     hallinnassa olevasta käyttöomaisuudesta aiheu-
13200: palvelutoiminnan kulutusmenoiksi. Maksullisen        tuvat verot ja maksut (ml. rangaistusluonteiset
13201: palvelutoiminnan menojen perustelut liittyvät        lisät ja korotukset)
13202: kiinteästi ao. tulomomenttiin, jonka perusteluis-       - valtion varoista maksettavat, viraston tai
13203: sa on otettu huomioon myös muut kuin eril-           laitoksen toiminnasta aiheutuvat vahingonkor-
13204: lismomentille merkittävät maksullisen palvelu-       vaukset ja muut vastaavat korvaukset sekä
13205: toiminnan kustannukset.                              liikennevahinkomaksut
13206:     Maksullisen palvelutoiminnan momentin               - viraston tai laitoksen määräytymisperus-
13207: määrärahaa saa käyttää palkkauksiin vain, jos        teiltaan säännöksissä tarkoin määrättyjen tulo-
13208: tätä koskeva valtuus mahdollisine henkilömää-        jen tai muiden erien liikaa perityn osan palau-
13209: 6 230910N
13210: 42                          1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
13211: 
13212: tukset, ellei palautusta voida suorittaa ao.            50-59. Valtionavut kotitalouksille ja
13213: tulomomentilta.                                                yleishyödyllisille yhteisöille
13214: 
13215:                                                            Momenteille on merkitty siirrot yksityisille
13216:                                                         kuluttajille sekä valtionavut yleishyödyllisille
13217: Siirtomenot ( 30-69)                                    järjestöille, laitoksille, yhdistyksille, seuroille
13218:                                                         jne. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilujärjestöt,
13219:    Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille julki-       yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja
13220: sille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksil-    sellaiset yksityiset tutkimuslaitokset, jotka eivät
13221: le ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat        välittömästi palvele liike- tai elinkeinoelämää.
13222: valtionavut sekä vastikkeetta tapahtuvat varain-
13223: siirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion
13224: rahastoihin, Kansaneläkelaitokselle ja ulkomail-
13225: le. Valtio ei saa siirtomenoista välitöntä tai          60. Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion tileille
13226: suoranaista aineellista vastiketta, kuten rahaa,
13227: tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. Välillisesti      Momentille on merkitty siirrot talousarvion
13228: siirtomenot edistävät valtion tehtävien toteut-         ulkopuolisiin rahastoihin sekä siirrot Kansan-
13229: tamista.                                                eläkelaitokselle.
13230:     Siirtomenot on luokiteltu saajan mukaan.
13231: Valtionavut rakennustoimintaan sekä koneiden
13232: ja kaluston hankintaan on pyritty merkitsemään          61-65. Erittelemättömät siirrot kotimaahan
13233: eri momenteille kuin kulutukseen tai muihin
13234: käyttötarkoituksiin menevät valtionavut. Mikä-            Momenteille on merkitty sellaiset erittelemät-
13235: li määräraha koskee useaa siirron saajaryhmää,          tömät siirrot, joiden jakamista kuntien, elinkei-
13236: on käyttösuunnitelmassa esitetty jaottelu saa-          noelämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole
13237: jaryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna           voitu edeltäkäsin suorittaa.
13238: käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitet-
13239: tuihin siirtoihin.
13240:     Momenteille 30-69 on budjetoitu korvauk-
13241: set liiketoimintaa harjoittaville yksiköille niiden     66-69. Siirrot ulkomaille
13242: yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävistä,
13243: milloin etu koituu muille kuin valtiolle.                  Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille
13244:                                                         siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä
13245:     Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanva-         vastiketta tai joiden vastike on vähäinen suh-
13246: raiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri          teessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim.
13247: momenteille.                                            kehitysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnet-
13248:                                                         tävät avustukset sekä kansainvälisten rahoitus-
13249:                                                         yhteisöjenjäsenmaksut sekä muut sellaiset avus-
13250: 30-39. Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille         tusluonteiset jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt
13251:        ym.                                              välittävät edelleen avustuksina kolmansille ta-
13252:                                                         hoille.
13253:     Momenteille on merkitty kunnille ja kuntain-
13254: liitoille suoritettavat valtionavut.
13255:                                                         Sijoitusmenot (70--89)
13256: 
13257:                                                            Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolus-
13258: 40-49. Valtionavut elinkeinoelämälle                    tusmateriaalin ja sellaisten koneiden, laitteiden
13259:                                                         ja kaluston, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai
13260:    Momenteille on merkitty elinkeinoelämän              joiden taloudellinen pitoaika on lyhyt, hankin-
13261: edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yksityisille      tamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesi-
13262: yrityksille, elinkeinonharjoittajille sekä yrittä-      rakenteiden rakentamismenot, arvopapereiden,
13263: jien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edis-        maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot
13264: täville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym.           sekä lainananto.
13265:                            1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 126                           43
13266: 
13267: Reaalisijoitukset (70-79)                             sista valtion uudisrakennustöistä ja rakennusten
13268:                                                       perusparannustöistä aiheutuvien tarpeellisten
13269:    Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion ai-   rakentamismenojen, mukaan lukien palkkaus-
13270: neellisen käyttöomaisuuden hankinnat, jotka           menot, maksamiseen. Perusparannuksiksi kat-
13271: täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien         sotaan sellaiset muutos- tai korjaustyöt, joiden
13272: kohdalla esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, lait-       johdosta rakennuksen arvo lisääntyy oleellisesti.
13273: teiden ja kaluston hankintamenot on merkitty          Määrärahoja saa käyttää myös atk-laitteiden
13274: momenteille 70-73. Talonrakennukset on mer-           edellyttämistä kaapelointijärjestelmistä ja ilman-
13275: kitty momenteille 74-76 ja muut rakennustyöt          käsittelyjärjestelmistä sekä rakennusten turva-
13276: momenteille 77-79.                                    järjestelmistä aiheutuvien menojen maksami-
13277:                                                       seen. Momenttien määrärahoja saa käyttää
13278: 70-73. Kaluston hankinta                              myös uudisrakennustöiden ja perusparannustöi-
13279:                                                       den suunnittelusta ja sen edellyttämien konsult-
13280:    Momenteille on puolustusmateriaalin hankin-        tipalvelusten ostoista aiheutuvien menojen mak-
13281: tamenoja lukuunottamatta merkitty arvoltaan           samiseen, lukuun ottamatta sitä suunnittelutyö-
13282: yli 50 000 m~rkan j.a sa~alla talo~dellisel!a         tä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty
13283: pitoajaltaan yh kolm1vu?ttsten kone1d~n.! _lal~      palkkausmomentille 01 tai toimintamenomo-
13284: teiden ja kaluston hankmtamenot. M1kah VI-            mentille.
13285: raston tai laitoksen toimintamenot on budje-             Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kustan-
13286: toitu toimintamenomomentille 21 tai 22, on tälle      nusarviot vastaavat rakennuskustannusindeksin
13287: yleensä sisällytetty ~yös määrärahat kalu_ston        (1990=100) pistelukua 100. Kustannusarvioita ei
13288: hankintaan. Momentm 70 (Kaluston hankmta)             ole erikseen muutettu arvonlisäveron johdosta.
13289: määrärahaa saa käyttää mainitunlaisten, viras-
13290: ton tai laitoksen tai nimetyn hallinnonalan           Jos hankkeesta on tehty urakkasopimus, kus-
13291: toiminnan edellyttämien koneiden, laitteiden ja       tannusarvio perustuu sopimukseen.
13292: kaluston hankintamenojen maksamiseen.
13293:    Momentin 70 määrärahaa saa käyttää myös
13294: atk-laitteiden edellyttämien kaapelointijärjestel-    77-79. Maa- ja vesirakennukset
13295: mien, apusähkölaitteiden ja jääh~ytysjärjeste!
13296: mien hankinta- ja asennusmenoJen maksami-                Momenteille on merkitty ja niiden määrära-
13297: seen.                                                 hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisten
13298:     Momenttien määrärahaa saa käyttää myös            muista valtion rakennustöistä kuin talonraken-
13299: prototyypin tai ns. n?llasarjan tuot~-erän han-       nuksista aiheutuvien menojen, mukaanlukien
13300: kintaa koskevan sop1muksen muka1sten tuote-           palkkausmenot, maksamiseen. Tällaisia töitä
13301: kehitysmenojen l!laksamiseen . valtioneuv~sto!l       voivat olla esim. yleisten teiden, satamien,
13302: vahvistamien yle1sten peruste1den muka1sest1.         kanavien ja siltojen rakentamis- ja peruskorja-
13303: Hankintasopimukseen tulee tällöin sisällyttää         ustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja viemärijoh-
13304: ehto että tuotekehitysmenot kuuden prosentin          totyöt, koskien ja vesiväylien perkaamis-, uit-
13305: vuot~isine korkoineen on maksettava rojaltin          toväylien rakentamis- sekä pengerrys- ja pa-
13306: muodossa takaisin valtiolle, jos tuotetta myy-        toamistyöt. Momenttien määrärahoja saa käyt-
13307: dään valtionhallinnon ulkopuolelle. Taloudelli-       tää myös mainitunlaisten rakennustöiden suun-
13308:  selta arvoltaan huomattavia tuotekehityshan-         nittelusta ja sen edellyttämien konsulttipalve-
13309:  kintoja saa kuitenkin suorittaa vain, jos n~istä     lusten     ostoista    aiheutuvien     menojen
13310:  on erikseen mainittu määrärahan perustelmssa.        maksamiseen, lukuun ottamatta sitä suunnitte-
13311:  Jos sopimuksen mukainen tuotekehityshanke            lutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on mer-
13312:  epäonnistuu sellaisista syistä, joista kehitystyön   kitty palkkausmomentille 01 tai toiminta-
13313:  tekijän ei voida katsoa olevan vastuussa, tuo-       menomomentille.
13314:  tekehitysmenot saadaan jättää valtiolle perimät-
13315:  tä, vaikka kysymys ei ole kehitystyön tekijän
13316:  maksukyvyttömyydestä.                                Lainat ja muut finanssisijoitukset (80--89)
13317: 
13318: 74-76. Talonrakennukset                               80-86. Valtion varoista myönnettävät lainat
13319: 
13320:   Momenteille on merkitty ja niiden määrära-           Momenteille on merkitty valtion varoista
13321: hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukai-          myönnettävät lainat.
13322: 44                        1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
13323: 
13324: 87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt          tukset sekä muut edellä mainittuihin kulutus-,
13325:                                                     siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumattomat me-
13326:   Momentille on merkitty maa-alueiden, raken-       not.
13327: nusten ja kiinteistöjen ostomenot
13328: 
13329:                                                     90-92. Valtionvelan korot ja nettokuoletukset
13330: 88-89. Muut finanssisijoitukset                            sekä indeksikorotukset
13331: 
13332:   Momenteille on merkitty osakkeiden ja ar-           Momenteille on merkitty kotimaisen ja ulko-
13333: vopapereiden ostomenot, sijoitukset valtion-        maisen velan korot ja nettokuoletukset sekä
13334: enemmistöisiin osakeyhtiöihin ym. finanssisijoi-    indeksikorotukset.
13335: tukset
13336: 
13337:                                                     93-99. Muut ja erittelemättömät menot
13338: Muut menot (90-99)
13339:                                                        Momenteille on merkitty edellä luokittelemat-
13340:   Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot,       tomat menot, kuten tileistä poistot, eräät muut
13341: valtionvelan nettokuoletukset ja indeksikoro-       laskennalliset erät sekä eräät korvausmenot
13342: 
13343: 
13344: 
13345:                                   Henkilöstön määrän laskeminen
13346:    Henkilöstömäärien tulee olla enintään kunkin     ko) virka- ja työsopimussuhteinen tehtävä (va-
13347: pääluokan perustelujen päätösosassa ja momen-       kanssi) muodostaa yhden henkilötyövuoden.
13348: teilla määrätyn mukaisia koko varainhoitovuo-       Mikäli vakanssista maksetaan samanaikaisesti
13349: den ajan. Enimmäismääriin luetaan henkilöstö        palkkaa kahdelle henkilölle (sairaus- ja äitiys-
13350: palvelussuhteen laadusta ja budjetointitavasta      loma- tms. sijainen), kysymyksessä on kuitenkin
13351: riippumatta.                                        vain yksi henkilötyövuosi.
13352:    Henkilöstön enimmäismääriin ei lueta                2. Osa-aikaisten vakanssien viikkotyöajat las-
13353:    - valtion liikelaitosten henkilöstöä,            ketaan yhteen ja muunnetaan tätä kautta hen-
13354:    - nettobudjetoitujen liikelaitosten henkilös-    kilötyövuosiksi. Yhteenlasketut viikkotyöajat
13355: töä,                                                jaetaan edellisessä kohdassa todetolla päätoi-
13356:    - velvoitetyöllistettäviä,                       misuuden rajaa osoittavalla viikkotyöajalla 30 t.
13357:    - muita työllisyysvaroin palkattuja eikä            3. Kausi- ja ruuhka-apulaisten sekä muussa
13358:    - ostopalveluja.                                 lyhytaikaisessa palvelussuhteessa (enintään 6
13359:    Virastojen ja laitosten nettobudjetoidun toi-    kk) olevan henkilöstön määrä lasketaan henki-
13360: minnan henkilöstöä ei lueta enimmäismääriin         lötyövuosina palvelussuhteen kestoajan mukai-
13361: sikäli kuin ao. momentin päätösosassa on niin       sessa suhteessa (esim. 3 kk harjoittelija = 0,25
13362: mainittu.                                           henkilötyövuotta). Osa-aikaisuus otetaan huo-
13363:    Henkilötyövuosien määrät lasketaan seuraa-       mioon mahdollisuuksien mukaan samalla ta-
13364: vasti:                                              valla kuin vakanssien osa-aikaisuus.
13365:    1. Yksi päätoiminen (vähintään 30 tuntia!viik-
13366:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     Osasto 11                   45
13367: 
13368: 
13369: 
13370: 
13371:                                           TULOT
13372: 
13373: 
13374:                                 Osasto 11
13375:                     VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
13376:                     01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
13377: 
13378: 
13379:   01. Tulo- ja varallisuusvero                       03. Perintö- ja lahjavero
13380:   Momentille         arvioidaan       kertyvän       Momentille         arvioidaan   kertyvän
13381: 33 690 000 000 mk.                                1 000 000 000 mk.
13382: 
13383:   02. Korkotulojen lähdevero
13384:    Momentille       arvioidaan        kertyvän
13385: 1 350 000 000 mk.
13386: 
13387: 
13388: 
13389:                     04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
13390: 
13391:   01. Liikevaihtovero ja arvonlisävero             03. Apteekkimaksut
13392:   Momentille         arvioidaan        kertyvän    Momentille arvioidaan kertyvän 365 000 000
13393: 33 740 000 000 mk.                                mk.
13394: 
13395:   02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava
13396: vero                                               04. Televero
13397:    Momentille     arvioidaan       kertyvän        Momentille arvioidaan kertyvän 500 000 000
13398: 1 700 000 000 mk.                                 mk.
13399: 
13400: 
13401: 
13402:                       06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut
13403: 
13404:   01. Tuontitulli                                  09. Tasausvero
13405:   Momentille        arvioidaan        kertyvän     Momentille arvioidaan kertyvän 20 000 000
13406: 1 190 000 000 mk.                                 mk.
13407: 
13408:  02. Tuontimaksut
13409:  Momentille arvioidaan kertyvän 250 000 000
13410: mk.
13411: 46                      1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -     HE 126
13412: 
13413:                                          08. Valmisteverot
13414: 
13415:   01. Tupakkavero                                    07. Polttoainevero
13416:   Momentille      arvioidaan           kertyvän       Momentille        arvioidaan    kertyvän
13417: 3 300 000 000 mk.                                  9 980 000 000 mk.
13418: 
13419:  02. Makeisvero                                     08. Ravintorasvavero
13420:  Momentille arvioidaan kertyvän 140 000 000         Momentille arvioidaan kertyvän 307 000 000
13421: mk.                                                mk.
13422: 
13423:   03. Olutvero                                      09. Sokerivero
13424:   Momentille        arvioidaan         kertyvän     Momentille arvioidaan kertyvän 210 000 000
13425: 2 280 000 000 mk.                                  mk.
13426: 
13427:   04. Alkoholijuomavero                             10. Sähkövero
13428:    Momentille       arvioidaan         kertyvän     Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000
13429: 3 520 000 000 mk.                                  mk.
13430: 
13431:  05. Virvoitusjuomavero                              11. Lannoitevero
13432:  Momentille arvioidaan kertyvän 130 000 000         Momentille arvioidaan kertyvän 470 000 000
13433: mk.                                                mk.
13434: 
13435:  06. Elintarvikkeiden valmistevero                   14. Rehujen rasva- ja valkuaisvero
13436:  Momentille arvioidaan kertyvän 150 000 000         Momentille arvioidaan kertyvän 230 000 000
13437: mk.                                                mk.
13438: 
13439: 
13440: 
13441: 
13442:                                           10. Muut verot
13443: 
13444:   01. Leimavero                                     05. Tilauslentovero
13445:    Momentille       arvioidaan         kertyvän     Momentille arvioidaan kertyvän 120 000 000
13446: 2 900 000 000 mk.                                  mk.
13447: 
13448:   03. Auto- ja moottoripyörävero                    06. Arpajaisvero
13449:    Momentille       arvioidaan         kertyvän     Momentille arvioidaan kertyvän 250 000 000
13450: 1 720 000 000 mk.                                  mk.
13451: 
13452:  04. Moottoriajoneuvovero                           07. Ajoneuvovero
13453:  Momentille arvioidaan kertyvän 930 000 000         Momentille arvioidaan kertyvän 650 000 000
13454: mk.                                                mk.
13455: 
13456: 
13457: 
13458: 
13459:                                    19. Muut veronluonteiset tulot
13460: 
13461:    01. Oy Alko Ab:n ylijäämä                        02. Lästimaksut
13462:    Momentille      arvioidaan          kertyvän     Momentille arvioidaan kertyvän 3 200 000
13463: 1 200 000 000 mk.                                  mk.
13464:                       1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -   Osasto 11                     47
13465: 
13466:   04. Eräiden maataloustuotteiden markkinoi-    08. Öljyjätemaksu
13467: mismaksut                                       Momentille arvioidaan kertyvän 22 000 000
13468:   Momentille arvioidaan kertyvän 460 000 000   mk.
13469: mk.
13470:                                                  09. Muut verotulot
13471:                                                  Momentille arvioidaan kertyvän 500 000 mk.
13472: 48                          1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     HE 126
13473: 
13474: 
13475: 
13476: 
13477:                                          Osasto 12
13478:                                      SEKALAISET TULOT
13479:                                  24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
13480: 
13481:      99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot    Momentille arvioidaan kertyvän 24 210 000
13482:                                                      mk.
13483: 
13484: 
13485: 
13486: 
13487:                                   25. Oikeusministeriön hallinnonala
13488:  01. Tuomioistuintulot                                50. Vankeinhoitolaitoksen tulot
13489:  Momentille arvioidaan kertyvän 231 000 000           Momentille arvioidaan kertyvän 96 000 000
13490: mk.                                                  mk.
13491: 
13492:  47. Ulosottomaksut                                   99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot
13493:  Momentille arvioidaan kertyvän 110 000 000           Momentille arvioidaan kertyvän 5 000 000
13494: mk.                                                  mk.
13495: 
13496: 
13497: 
13498: 
13499:                                  26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
13500:  05. Lääninhallitusten suoritteista kertyvät tulot    80. Pelastushallinnon koulutuksen tulot
13501:  Momentille arvioidaan kertyvän 36 500 000            Momentille arvioidaan kertyvän 10 997 000
13502: mk.                                                  mk.
13503: 
13504: 
13505:  62. Tulot poliisin lupapalveluista                   90. Rajavartiolaitoksen tulot
13506:                                                       Momentille arvioidaan kertyvän 15 620 000
13507:  Momentille arvioidaan kertyvän 180 000 000          mk.
13508: mk.
13509: 
13510:                                                         99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut
13511:  64. Ulosottotoimen maksutulot                        tulot
13512:  Momentille arvioidaan kertyvän 140 000 000           Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000
13513: mk.                                                  mk.
13514:                          1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -      Osasto 12                        49
13515: 
13516:                                27. Puolustusministeriön hallinnonala
13517:   20. Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuu-        22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot
13518: den myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-          Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
13519: maksuista                                           100000 mk.
13520:   Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
13521: 100 000 mk.                                           90. Valtion pukutehtaan tulot
13522:                                                       Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
13523:                                                     1270 000 mk.
13524: 
13525:                                                       99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut
13526:   21. Metsätalouden tulot                           tulot
13527:   Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa            Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000
13528: 420000 mk.                                          mk.
13529: 
13530: 
13531: 
13532:                               28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
13533:   07. Siirto valtion eläkerahastosta                 49. Tullilaitoksen tulot
13534:   Momentille siirretään 6 000 000 000 mk.            Momentille arvioidaan kertyvän 33 800 000
13535:                                                     mk.
13536:    23. Tulot valtiokonttorin maksullisesta palve-
13537: lutoiminnasta                                          52. Tilastokeskuksen tulot
13538:    Momentille arvioidaan kertyvän 36 063 000           Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
13539: mk.                                                 114 000 mk. Maksullisen palvelutoiminnan hen-
13540:                                                     kilötyövuodet eivät sisälly hallinnonalan hen-
13541:   24. Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien      kilötyövuosikehykseen.
13542: yhtiöiden vakuutusmaksuosuus
13543:   Momentille arvioidaan kertyvän 14 300 000            61. Rakennushallinnon maksullisen palvelutoi-
13544: mk.                                                 minnan tulot
13545:                                                        Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloja
13546:                                                     117 000 mk.
13547:    25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauk-
13548:                                                        Määrärahaa saa käyttää rakennushallinnon
13549: sista
13550:    Momentille arvioidaan kertyvän 189 000 000       tuottamien siivouspalvelujen ja muiden maksul-
13551:                                                     listen palvelujen kuin momentilta 21 maksetta-
13552: mk.
13553:                                                     vien maksuttomien palvelujen menojen maksa-
13554:                                                     miseen. Momentille kertyy vastaavien palvelu-
13555:  28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista          jen tulot. Vuonna 1994 virastot ja laitokset
13556:  Momentille arvioidaan kertyvän 448 000 000         käyttävät edelleenkin rakennushallinnon tar-
13557: mk.                                                 joamia siivouspalveluja.
13558: 
13559:   29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustan-        98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautuk-
13560: nuksista                                            set
13561:   Momentille arvioidaan kertyvän 122 000 000           Momentille         arvioidaan       kertyvän
13562: mk.                                                 2 400 000 000 mk.
13563: 
13564:   30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet     99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut
13565: verotuskustannuksista                               tulot
13566:   Momentille arvioidaan kertyvän 68 000 000            Momentille arvioidaan kertyvän 175 290 000
13567: mk.                                                 mk.
13568: 7 230910N
13569: 50                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     HE 126
13570: 
13571:                                 29. Opetusministeriön hallinnonala
13572:  01. Opetusministeriön tulot                         43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot
13573:  Momentille arvioidaan kertyvän 3 150 000            Momentille arvioidaan kertyvän 18 500 000
13574: mk.                                                 mk.
13575: 
13576:   06. Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot       83. Arkistolaitoksen tulot
13577:   Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 mk.         Momentille arvioidaan kertyvän 3 300 000
13578:                                                     mk.
13579:   10. Korkeakoulujen tulot
13580:                                                         91. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpa-
13581:  Momentille arvioidaan kertyvän 49 843 000          jaisten voittovaroista
13582: mk.                                                     Momentille         arvioidaan      kertyvän
13583:                                                      1 484 000 000 mk.
13584:  39. Valtion opintotukikeskuksen tulot
13585:  Momentille arvioidaan kertyvän 78 224 000           93. Museoviraston tulot
13586: mk.                                                  Momentille arvioidaan kertyvän 6 000 000
13587:                                                     mk.
13588:   42. Kuntien maksuosuudet ja korvaukset
13589:   Momentille       arvioidaan       kertyvän          96. Tulot elokuvien tarkastuksesta
13590: 1 318 500 000 mk.                                     Momentille arvioidaan kertyvän 400 000 mk.
13591: 
13592: 
13593: 
13594: 
13595:                          30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
13596:    30. Valtion osuus vedonlyönnistli hevoskilpai-    40. Vesioikeudelliset kalanhoitomaksut
13597: luissa saadusta tulosta                              Momentille arvioidaan kertyvän 3 500 000
13598:    Momentille arvioidaan kertyvän 26 000 000        mk.
13599: mk.
13600: 
13601:  32. Kasvinjalostusmaksut                            41. Tenojoen kalastuslupamaksut
13602:  Momentille arvioidaan kertyvän 9 000 000            Momentille arvioidaan kertyvän 1 200 000
13603: mk.                                                 mk.
13604: 
13605:  35. Hirvielllinten metsllstysmaksut                  65. Geodeettisen laitoksen tulot
13606:  Momentille arvioidaan kertyvän 21 300 000            Momentille arvioidaan kertyvän 600 000 mk.
13607: mk.
13608: 
13609:  37. (12.30.36 ja 37) Kalastuksenhoitomaksut         70. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot
13610:  Momentille arvioidaan kertyvän 48 900 000           Momentille arvioidaan kertyvän 29 000 000
13611: mk.                                                 mk.
13612: 
13613:    38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen      72. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitok-
13614: tulot                                               sen tulot
13615:    Momentille arvioidaan kertyvän 6 500 000           Momentille arvioidaan kertyvän 40 000 mk.
13616: mk.
13617: 
13618:  39. Riistanhoitomaksut                              76. Metslintutkimuslaitoksen tulot
13619:  Momentille arvioidaan kertyvän 32 285 000           Momentille arvioidaan kertyvän 17 000 000
13620: mk.                                                 mk.
13621:                          1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     Osasto 12                      51
13622: 
13623:   80. (12.30.80, osa) Poronlihan tarkastustoi-        97. Siemenperunakeskuksen tulot
13624: minnan maksutulot                                     Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
13625:   Momentille arvioidaan kertyvän 1 500 000          124 000 mk.
13626: mk.
13627: 
13628:  83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot
13629:  Momentille arvioidaan kertyvän 22 340 000            99. Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
13630: mk.                                                 nonalan muut tulot
13631:                                                       Momentille arvioidaan kertyvän 140 000 000
13632:    84. (12.30.80, osa ja 84) Eläinlääkintä- ja      mk.
13633: elintarvikelaitoksen tulot
13634:    Momentille arvioidaan kertyvän 59 200 000
13635: mk.
13636: 
13637: 
13638: 
13639:                                 31. Liikenneministeriön hallinnonala
13640:   22. Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapi-      30. Merenkulkulaitoksen tulot
13641: tomenoista                                           Momentille arvioidaan kertyvän 393 584 000
13642:   Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000         mk.
13643: mk.
13644: 
13645:  23. Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä       31. Merentutkimuslaitoksen tulot
13646:  Momentille arvioidaan kertyvän 42 000 000           Momentille arvioidaan kertyvän 3 300 000
13647: mk.                                                 mk.
13648: 
13649:  24. Tielaitoksen sekalaiset tulot                   52. Telehal/intokeskuksen tulot
13650:  Momentille arvioidaan kertyvän 5 000 000            Momentille arvioidaan kertyvän 4 250 000
13651: mk.                                                 mk.
13652:   25. Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöiden
13653: kustannuksista                                       90. Ratamaksu
13654:   Momentille arvioidaan kertyvän 84 000 000          Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000
13655: mk.                                                 mk.
13656: 
13657: 
13658: 
13659:                          32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
13660:   02. Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen mak-     80. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta
13661: su/lisesta palvelutoiminnasta                        Momentille arvioidaan kertyvän 102 800 000
13662:   Momentille arvioidaan kertyvän 9 600 000          mk.
13663: mk.
13664:                                                        90. Valtion hankintakeskuksen tulot
13665:  33. Kuluttajatutkimuskeskuksen tulot                  Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
13666:  Momentille arvioidaan kertyvän 1 500 000           7 000 000 mk.
13667: mk.
13668:                                                       99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
13669:  40. Geologian tutkimuskeskuksen tulot              nonalan muut tulot
13670:  Momentille arvioidaan kertyvän 25 000 000            Momentille arvioidaan kertyvän 48 310 000
13671: mk.                                                 mk.
13672: 52                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
13673: 
13674:                            33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
13675: 
13676:    06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tu-       13. Järvenpään sosiaalisairaalan tulot
13677: lot                                                    Momentille arvioidaan kertyvän 8 248 000
13678:    Momentille arvioidaan kertyvän 750 000 mk.         mk.
13679: 
13680:  08. Kansanterveyslaitoksen tulot                       92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto
13681:  Momentille arvioidaan kertyvän 43 522 000              Momentille      arvioidaan         kertyvän
13682:                                                       1 104 000 000 mk.
13683: mk.
13684:                                                        98. Valtionapujen palautukset
13685:  10. Säteilyturvakeskuksen tulot                       Momentille arvioidaan kertyvän 285 000 000
13686:  Momentille arvioidaan kertyvän 41 800 000            mk.
13687: mk.
13688:                                                         99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
13689:  12. Valtion koulukotien tulot                        nonalan muut tulot
13690:  Momentille arvioidaan kertyvän 57 975 000              Momentille arvioidaan kertyvän 1 800 000
13691: mk.                                                   mk.
13692: 
13693: 
13694: 
13695:                                    34. Työministeriön hallinnonala
13696: 
13697:  70. Palkkaturvamaksujen palautukset                   99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot
13698:  Momentille arvioidaan kertyvän 533 300 000            Momentille arvioidaan kertyvän 35 100 000
13699: mk.                                                   mk.
13700: 
13701: 
13702: 
13703:                                 35. Ympäristöministeriön hallinnonala
13704: 
13705:  25. Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot                   60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjunta-
13706:  Momentille arvioidaan kertyvän 6 500 000             toimista
13707: mk.                                                      Momentille arvioidaan kertyvän 10 500 000
13708:                                                       mk.
13709: 
13710:                                                          99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut
13711:  40. Asuntotoimen tulot                               tulot
13712:  Momentille arvioidaan kertyvän 3 000 000                Momentille arvioidaan kertyvän 1 200 000
13713: mk.                                                   mk.
13714: 
13715: 
13716: 
13717:                                        39. Muut sekalaiset tulot
13718: 
13719:  01. Sakkorahat                                         03. Oikaisurahat
13720:  Momentille arvioidaan kertyvän 330 000 000             Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 mk.
13721: mk.
13722: 
13723:   02. Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämä-
13724: maksut ja veronlisäykset veronmaksun laiminlyö-         04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen
13725: misestä määräaikana                                   peruutukset
13726:   Momentille arvioidaan kertyvän 430 000 000            Momentille arvioidaan kertyvän 200 000 000
13727: mk.                                                   mk.
13728:                          1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      Osasto 12                         53
13729: 
13730:   05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien        09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat
13731: oikeuksien myynti                                    sekä sosiaaliturvamaksut
13732:   Momentille arvioidaan kertyvän 40 000 000            Momentille arvioidaan kertyvän 40 000 000
13733: mk.                                                  mk.
13734: 
13735:   07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella
13736: tuloutettavat eläkemaksut ja korvaukset                10. Muut sekalaiset tulot
13737:    Momentille arvioidaan kertyvän 148 000 000         Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000
13738: mk.                                                  mk.
13739: 54                          1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
13740: 
13741: 
13742: 
13743: 
13744:                                                Osasto 13
13745:                      KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
13746:                                              01. Korkotulot
13747: 
13748: 
13749:  04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille            07. Korot talletuksista
13750:  Momentille arvioidaan kertyvän 59 562 000                Momentille           arvioidaan   kertyvän
13751: mk.                                                    2 800 000 000 mk.
13752: 
13753:  05. Korot muista lainoista                             08. Korot obligaatioista
13754:  Momentille arvioidaan kertyvän 283 044 000             Momentille arvioidaan kertyvän 400 000 000
13755: mk.                                                    mk.
13756: 
13757: 
13758: 
13759:                                              03. Osinkotulot
13760: 
13761:  01. Osinkotulot valtionyhtiöistä                       02. Muut osinkotulot
13762:  Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 000             Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000
13763: mk.                                                    mk.
13764: 
13765: 
13766: 
13767:                                05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset
13768: 
13769:      01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
13770:      Momentille arvioidaan kertyvän 400 000 mk.
13771:                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -        Osasto 15                55
13772: 
13773: 
13774: 
13775: 
13776:                                            Osasto 15
13777:                                            LAINAT
13778:                              01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat
13779: 
13780:   02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelai-    04. Muiden lainojen lyhennykset
13781: toksille                                            Momentille arvioidaan kertyvän 592 468 000
13782:   Momentille arvioidaan kertyvän 101 755 000       mk.
13783: mk.
13784: 
13785: 
13786: 
13787:                                     02. Valtion nettolainanotto
13788:   01. Nettolainanotto
13789:   Momentille merkitään 68 130 000 000 mk.
13790: 56                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
13791: 
13792: 
13793: 
13794: 
13795:                                            MENOT
13796: 
13797: 
13798:                                    Pääluokka 21
13799:                              TASAVALLAN PRESIDENTTI
13800:                                      01. Tasavallan Presidentti
13801: 
13802:   01. Presidentin palkkio ja edustusrahat             21. Presidentin käyttövarat
13803:   Momentille myönnetään 1 390 000 mk. Mää-           Momentille myönnetään 125 000 mk. Mää-
13804: rärahaa saa käyttää tasavallan presidentin palk-   rärahaa saa käyttää tasavallan presidentin käyt-
13805: kiosta annetun lain mukaisten menojen mak-         tömenojen maksamiseen.
13806: samiseen.
13807: 
13808: 
13809: 
13810:                                 02. Tasavallan Presidentin kanslia
13811:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                 kilökunnasta ja työtiloista sekä toimistomenois-
13812:   Momentille myönnetään 14 900 000 mk.             ta aiheutuviin kuluihin.
13813:   Henkilöstön määrä saa olla enintään 57
13814: henkilötyövuotta.                                    29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
13815:                                                      Momentille myönnetään 5 910 000 mk. Mää-
13816:                                                    rärahaa saa käyttää myös Mäntyniemen kulu-
13817:    27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (ar-    tusmenoihin.
13818: viomääräraha)
13819:    Momentille myönnetään 210 000 mk. Mää-            70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
13820: rärahaa saa käyttää eläkkeellä olevan presiden-      Momentille myönnetään 1 245 000 mk. Mää-
13821: tin Mauno Koiviston käyttöön asetetusta hen-       rärahaa saa käyttää eräisiin erillishankintoihin.
13822:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 22                     57
13823: 
13824: 
13825: 
13826: 
13827:                                          Pääluokka 22
13828:                                         EDUSKUNTA
13829:                                        01. Kansanedustajat
13830: 
13831:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                   20. Matkat (arviomääräraha)
13832:   Momentille myönnetään 44 630 000 mk.               Momentille myönnetään 14 700 000 mk. Mää-
13833:                                                    rärahaa saa käyttää kansanedustajan tehtävistä
13834:   02. Edustajien kulukorvaukset (arviomäärä-       johtuvista kotimaassa suoritettavista matkoista
13835: raha)                                              aiheutuvien kustannusten maksamiseen.
13836:   Momentille myönnetään 18 400 000 mk. Mää-
13837: rärahaa saa käyttää edustajanpalkkiolain mu-
13838: kaisten kulukorvausten maksamiseen.
13839: 
13840: 
13841: 
13842: 
13843:                                      02. Eduskunnan kanslia
13844:    01. Palkkaukset (arviomääräraha)                  29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
13845:    Momentille myönnetään 57 476 000 mk. Mää-         Momentille myönnetään 34 695 000 mk. Mää-
13846: rärahalla saa palkata enintään 287 virkasuh-       rärahaa ei saa käyttää kalustohankintamenojen
13847: teista henkilöä.                                   maksamiseen.
13848: 
13849:   10. (22.02.10 ja 13) Rakennusten käyttö (ar-
13850: viomääräraha)
13851:   Momentille myönnetään 9 985 000 mk. Mää-           70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
13852: rärahaa saa käyttää eduskunnan kiinteistöjen          Momentille myönnetään 2 140 000 mk. Mää-
13853: käytöstä ja korjauksista aiheutuvien menojen       rärahaa saa käyttää myös arvoltaan vähäisen
13854: maksamiseen.                                       kaluston hankintamenojen maksamiseen.
13855: 
13856: 
13857: 
13858: 
13859:                                     09. Valtiontilintarkastajat
13860:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                   29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
13861:   Momentille myönnetään 4 642 000 mk. Mää-           Momentille myönnetään 1 500 000 mk.
13862: rärahalla saa palkata enintään 14 virkasuhteista
13863: henkilöä.
13864: 8 230910N
13865: 58                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     HE 126
13866: 
13867:                                  14. Eduskunnan oikeusasiamies
13868:   OI. Palkkaukset (arviomääräraha)                   29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
13869:   Momentille myönnetään 8 9I5 000 mk. Mää-           Momentille myönnetään 772 000 mk.
13870: rärahalla saa palkata enintään 30 virkasuhteista
13871: henkilöä.
13872: 
13873: 
13874: 
13875:                         25. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta
13876:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                   29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
13877:   Momentille myönnetään 2 926 000 mk. Mää-           Momentille myönnetään 8 264 000 mk.
13878: rärahalla saa palkata enintään II virkasuhteista
13879: henkilöä.
13880: 
13881: 
13882: 
13883:                                      30. Eduskunnan kirjasto
13884:   OI. Palkkaukset (arviomääräraha)                 rärahaa saa käyttää kirjallisuuden ja sitä vas-
13885:   Momentille myönnetään II 870 000 mk. Mää-        taavan aineiston hankinnasta sekä sidonnasta
13886: rärahalla saa palkata enintään 46 virkasuhteista   aiheutuvien menojen maksamiseen.
13887: henkilöä.
13888: 
13889:  21. Kirjallisuuden hankinta ja sidonta (siirto-
13890: määräraha 3 v)                                       29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
13891:  Momentille myönnetään 2 076 000 mk. Mää-            Momentille myönnetään I 4I7 000 mk.
13892: 
13893: 
13894: 
13895:                                    99. Eduskunnan muut menot
13896:    2I. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkans-       22. Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryh-
13897: lioita varten                                      män käytettäväksi
13898:    Momentille myönnetään I5 849 000 mk. Mää-          Momentille myönnetään 900 000 mk. Mää-
13899: rärahaa saa käyttää ryhmien toiminnalle vält-      rärahaa saa käyttää Suomen ryhmän toimisto-
13900: tämättömien sihteerien ja muun toimistohenki-      menoista, Parlamenttienvälisen liiton jäsenmak-
13901: lökunnan palkkaamiseen sekä ryhmien toimin-        suista, kokouksista ja vierailuista sekä Suomen
13902: nasta aiheutuvien muiden menojen maksami-          ryhmän puitteissa tapahtuvasta muusta kansan-
13903: seen.                                              edustajien harjoittamasta kansainvälisestä yh-
13904:                                                    teistyöstä aiheutuvien kustannusten maksami-
13905:                                                    seen.
13906:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     Pääluokka 23                      59
13907: 
13908: 
13909: 
13910: 
13911:                                          Pääluokka 23
13912:                                    VALTIONEUVOSTO
13913: 
13914:   Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä lu-        vuonna 1994 enintään 214 henkilötyövuotta.
13915: kuun ottamatta valtioneuvoston jäseniä saa olla
13916: 
13917: 
13918: 
13919:                                         01. Vaitioneuvosto
13920:    01. Palkkaukset (arviomääräraha)                   20. Matkat (arviomääräraha)
13921:    Momentille myönnetään 15 558 000 mk.               Momentille myönnetään 1 280 000 mk. Mää-
13922:    Henkilöstön määrä saa olla enintään 41,         rärahaa saa käyttää pääministerin ja häntä
13923: joista 18 valtioneuvoston jäsentä ja 23 erityis-   välittömästi avustavien henkilöiden sekä minis-
13924: avustajaa.                                         terien ja heidän erityisavustajiensa matkustus-
13925:                                                    menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
13926:                                                    myös ministerien turvamiesten matkustusmeno-
13927:                                                    jen korvaamiseen.
13928: 
13929: 
13930: 
13931:                                    02. Valtioneuvoston kanslia
13932:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                 kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
13933:   Momentille myönnetään 24 988 000 mk.             palkkaamiseen.
13934:   Henkilöstön määrä saa olla enintään 134
13935: henkilötyövuotta.                                     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
13936:                                                       Momentille myönnetään 2 752 000 mk. Mää-
13937:    29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v)     rärahaa saa käyttää myös arvoltaan vähäisiin
13938:    Momentille myönnetään 23 078 000 mk. Mää-       laite- ja kalustohankintoihin. Lisäksi määrära-
13939: rärahaa saa käyttää myös eräiden palkkioluon-      haa saa käyttää peruskorjattujen tilojen kalus-
13940: teisten menojen maksamiseen sekä enintään          teiden kunnostamiseen.
13941: 
13942: 
13943: 
13944:                                     03. Oikeuskanslerinvirasto
13945:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                    29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v)
13946:   Momentille myönnetään 10 327 000 mk.                Momentille myönnetään 2 708 000 mk. Mää-
13947:   Henkilöstön määrä saa olla enintään 40           rärahaa saa käyttää myös eräiden palkkioluon-
13948: henkilötyövuotta.                                  teisten menojen maksamiseen.
13949: 60                         1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     HE 126
13950: 
13951:                            25. Vaitioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot
13952: 
13953:    26. Kalastajatorpan vierastalo (arviomäärä-      rärahaa saa käyttää myös yksittäiseltä arvoltaan
13954: raha)                                               yli 50 000 mk olevien koneiden, laitteiden ja
13955:    Momentille myönnetään 1 439 000 mk. Mää-         kaluston hankintamenojen maksamiseen.
13956: rärahaa saa käyttää valtion ja Arctia Oy:n
13957: kesken 12.4.1983 tehdyn valtion vierastaloa            74. Valtioneuvoston väestönsuoja (siirtomää-
13958: koskevan hoitosopimuksen mukaan vierastalon         räraha 3 v)
13959: lainoista, hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvien         Momentille myönnetään 5 220 000 mk. Mää-
13960: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää         rärahaa saa käyttää myös väestönsuojan varus-
13961: myös kaluston hankkimisesta ja kunnostami-          teluun, teknisen tunnelin suunnitteluun ja ra-
13962: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen.              kentamiseen. Hankkeen kokonaiskustannusar-
13963:                                                     vio on 146 500 000 mk, mihin rakennuskustan-
13964:      29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v)    nusten alentumisen johdosta sisältyy myös tek-
13965:      Momentille myönnetään 2 079 000 mk. Mää-       ninen tunneli.
13966: 
13967: 
13968: 
13969:                                27. Poliittisen toiminnan avustaminen
13970: 
13971:    50. Puoluetoiminnan tukeminen                    moin kahdeksan prosenttia puolueille niiden
13972:    Momentille myönnetään 64 200 000 mk. Mää-        piirijärjestöjen toimintaan samojen perusteiden
13973: rärahaa saa käyttää puoluelain (10/69) 9 §:n        mukaisesti kuin edellä mainitut avustukset.
13974: sekä puolueiden toiminnan tukemiseen myön-          Lisäksi määrärahasta saa käyttää 302 000 mk
13975: nettävistä avustuksista annetun asetuksen           avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan maa-
13976: (27/73) 1 §:n mukaisesti avustuksiin eduskun-       kuntahallitukselle poliittisen toiminnan tukemi-
13977: nassa edustettuina oleville puolueille niiden       seen Ahvenanmaan maakunnassa.
13978: säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julki-
13979: sen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta on
13980: tarkoitettu käytettäväksi puolueiden kansainvä-       51. Eräät avustukset
13981: listä toimintaa varten 3 800 000 mk ja puo-            Momentille myönnetään 2 000 000 mk. Mää-
13982: lueiden muuhun toimintaan 60 098 000 mk,            rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
13983: mistä kahdeksan prosenttia on tarkoitettu puo-      Euroopan integraatioon liittyvää tiedotusta har-
13984: lueille naisten poliittiseen toimintaan sekä sa-    joittaville ryhmille.
13985: 
13986: 
13987: 
13988: 
13989:                                   99. Valtioneuvoston muut menot
13990: 
13991:   23. Presidentti Lauri Kristian Relanderin muis-      24. Kunniamerkit (arviomääräraha)
13992: tomerkki (siirtomääräraha 2 v)                         Momentille myönnetään 1 817 000 mk. Mää-
13993:    Momentille myönnetään 592 000 mk. Mää-           rärahaa saa käyttää ulkomaalaisille annettavien
13994: rärahaa saa käyttää muistomerkin valmistami-        ja eräiden muiden lunastuksetta annettavien
13995: sesta ja pystyttämisestä aiheutuvien menojen        kunniamerkkien sekä valtion palveluksessa ole-
13996: maksamiseen. Valtioneuvoston kanslia saa teh-       ville henkilöille annettavien kunniamerkkien
13997: dä muistomerkin hankkimisesta sopimuksen            lunastamisesta aiheutuvien menojen maksami-
13998: siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja     seen.
13999: enintään 1 850 000 mk. Valtuuden käytöstä saa
14000: aiheutua menoja vuoden 1994 loppuun men-
14001: nessä 650 000 mk, vuoden 1995 loppuun men-           25. J. V. Snellmanin kootut teokset (siirto-
14002: nessä 1 250 000 mk ja vuoden 1996 loppuun           määräraha 3 v)
14003: mennessä 1 850 000 mk.                               Momentille myönnetään 1 836 000 mk. Mää-
14004:                       1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     Pääluokka 23                        61
14005: 
14006: rärahaa saa käyttää J. V. Snellmanin koottujen    menojen ja kirjoittamista valvovan komitean
14007: teosten julkaisuhankkeen jatkamisesta aiheutu-    menojen maksamiseen sekä pienehköihin laite-
14008: vien menojen ja teosten toimituskunnan meno-      hankintoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään
14009: jen maksamiseen sekä pienehköihin laitehan-       kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
14010: kintoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään        palkkaamiseen.
14011: yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilös-
14012: tön palkkaamiseen.
14013:                                                     27. Presidentti Risto Rytin muistomerkki (siir-
14014:   26. Suomen hallintohistoria (siirtomääräraha    tomääräraha 2 v)
14015: 3 v)                                                Momentille myönnetään 424 000 mk. Mää-
14016:    Momentille myönnetään 1 864 000 mk. Mää-       rärahaa saa käyttää muistomerkin valmistami-
14017: rärahaa saa käyttää Suomen hallintohistorian      sesta ja pystyttämisestä aiheutuvien menojen
14018: kirjoittamisesta ja painattamisesta aiheutuvien   maksamiseen.
14019: 62                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -          HE 126
14020: 
14021: 
14022: 
14023: 
14024:                                           Pääluokka 24
14025:                  ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
14026: 
14027:    Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa           turvaoperaatioihin patkattava henkilöstö. Hal-
14028: olla vuonna 1994 enintään 1 519 henkilötyö-            linnonalalla saa lisäksi olla EY-lainsäädännön
14029: vuotta. Lukuun ei sisälly asemamaasta patkat-          suomentamistyöhön liittyen enintään 36 henki-
14030: tava henkilöstö eikä YK:n ja ETYK:n rauhan-            lötyövuotta vastaava henkilöstömäärä.
14031: 
14032: 
14033: 
14034: 
14035:                                        01. Ulkoasiainhallinto
14036:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
14037:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa                  Momentillemyönnetään41 153 OOOmk. Mää-
14038: 737 915 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös            rärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen
14039: kunniakonsuleille myönnettävien avustusten             tilojen korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.
14040: maksamiseen ja edustustoissa toimivien Suomen
14041: Ulkomaankauppaliiton kaupallisten sihteerien
14042: toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
14043: 
14044:                                          Käyttösuunnitelma:
14045:                                                                    Kustannusarvio
14046:                                                         Hyöty-2                      Myönnetty    Myönnetään
14047:       Hanke                                             ala m     1000 mk   mk!m 2     mk            mk
14048: 1.    Uudisrakennushankkeet
14049:       Moskova .....................................               61940              10 000 000   20 000 000
14050:       - lisärakennus ...............................    2 317     45 730    19 737
14051:       - peruskorjaus ..............................       820     16 210    19 768
14052: 2.    Peruskorjaushankkeet .........................                                              21 153 000
14053:                                                                                       Yhteensä    41 153 000
14054: 
14055: 
14056:    87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen          Vuonna 1994 saadaan tehdä kiinteistöjen ja
14057: (siirtomääräraha 3 v)                                  huoneistojen hankkimista koskevia sopimuksia
14058:    Momentille myönnetään 14 000 000 mk. Mää-           enintään 20 000 000 markan arvosta siten, että
14059: rärahaa saa käyttää rakennusten, huoneistojen          niistä saa aiheutua valtiolle menoja aikaisintaan
14060: ja tonttien ostohinnan sekä kiinteistölainojen         vuonna 1995.
14061: korkojen ja kuoletusten maksamiseen.
14062:                         1993 vp -       Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 24                              63
14063: 
14064:                                  30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
14065:     66. (24.30.22, 50 ja 66) Varsinainen kehitys-      4. Kehitysluotot ................... .         15 000 000
14066: yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)                        5. Korkotuki ...................... .         140 000000
14067:                                                        6. Humanitaarinen apu ............ .          127 000 000
14068:     Momentille myönnetään 1 301 364 000 mk.            7. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja
14069:     Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-            tukitoiminnot ................... .         28 162 000
14070: sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu-         8. Kehitysyhteistyöosaston tiedotus             3 100 000
14071: vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa               9. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitys-
14072: käyttää myös kehitysyhteistyöhallinnon meno-              yhteistyölle, kehitysjoukoille ja ke-
14073:                                                           hitysyhteistyötiedotukselle ....... .      119 800 000
14074: jen maksamiseen, kun ne aiheutuvat asema-
14075: maasta palkatun henkilökunnan paikkaamises-                                          Yhteensä 1 301 364 000
14076: ta, kaluston hankinnasta ja kunnossapidosta,
14077: toimitilojen ja asuntojen hankinta-, vuokra- ja           Vuoden 1994 aikana saa tehdä uusia kehi-
14078: käyttömenoista, henkilökunnan koulutuksesta            tysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia,
14079: sekä kohdemaihin ja kohdemaissa tehtävistä             joista aiheutuu menoja vuoden 1994 jälkeisille
14080: kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista. Sa-          vuosille yhteensä enintään 1 510 milj. markan
14081: moin sitä voidaan käyttää enintään 8 henkilö-          arvosta.
14082: työvuotta vastaavan henkilömäärän palkkaami-              Näitä myöntö- ja sopimusvaltuuksia saa
14083:  seen työsopimussuhteisen neuvonantajan tehtä-         käyttää seuraavasti:
14084: viin ja 4 henkilötyövuotta vastaavan henkilö-
14085:  määrän palkkaamiseen neuvonantajien apulais-
14086:  ten tehtäviin sekä työssä tarvittavan toimisto-       Valtuus                                           Milj. mk
14087:  automatiikan hankintamenojen maksamiseen.             1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö ....                443
14088:     Kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteis-    2. Maa- ja a1uekohtainen kehitysyhteis-
14089:  työhön tarkoitettua määrärahaa saa käyttää               työ ............................... .              627
14090:  myös kansainvälisten, hallituksista riippumat-        3. Maittain kohdentamaton kehitysyh-
14091:  tomien järjestöjen ja kehitysmaiden omien kan-           teistyö ............................ .             100
14092:  salaisjärjestöjen kehityshankkeiden tukemiseen.       4. Kehitysluotot ..................... .
14093:                                                        5. Korkotuki ........................ .               220
14094:     Korkotukiluottoja saa vuonna 1994 myöntää          6. Humanitaarinen apu .............. .
14095:  siten, että vuosina 1987-1994 myönnettävien           7. ~eh~ty_syhteistyön suunnittelu ja tu-
14096:  luottojen määrä yhteensä on enintään                     kitOimmnot ....................... .                20
14097:  3 500 000 000 mk, ja että vuonna 1994 myön-           8. Kehitysyhteistyöosaston tiedotus .. .
14098:  netyistä luotoista aiheutuu menoja 1994 jälkei-       9. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyh-
14099:                                                           teistyölle, kehitysJoukoille ja kehitys-
14100:  sille vuosille enintään 220 milj. mk. Korkotukea         yh teistyötiedotukselle .............. .           100
14101:  saa suorittaa vuosina 1987-1994 myönnetyille
14102:  luotoille siltä ajalta, jolta korko ulkoasiainmi-                                     Yhteensä            1 510
14103:  nisteriön hyväksymien luottoehtojen mukaan
14104:  on maksettava.                                           Sen johdosta, että aikaisemmin hyväksyttyjen
14105:      Kehitysluottoihin tarkoitettua määrärahaa         valtuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut
14106:  saa käyttää kehitysmaille aiemmin myönnetyis-         mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 1994
14107:  tä kehitysluotoista aiheutuvien menojen mak-          aikana tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia
14108:  samiseen.                                             ja antaa sitoumuksia sanottujen kehitysyhteis-
14109:      Humanitaariseen apuun tarkoitettuja määrä-        työvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaa-
14110:  rahoja saadaan käyttää myös muiden kuin               vasti edellyttäen, että näistä sopimuksista ai-
14111:   kehitysmaiden avustamiseen.                          heutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä alla ole-
14112:      Tiedotusmäärärahaa saa käyttää kehitysyh-         vassa rahoitussuunnitelmassa esitettyjä mark-
14113:   teistyöosaston tiedotustoiminnan sekä kirjaston      kamääriä.
14114:  menojen maksamiseen.                                     Näistä valtuuksista yhdessä aiempien myön-
14115:                                                        töpäätösten, sopimusten ja sitoumusten aiheut-
14116: Käyttösuunnitelma:                          mk         tamien menojen kanssa saa aiheutua valtiolle
14117: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö        255 000 000   menoja vuonna 1995 enintään 1 000 000 000
14118: 2. Maa- ja aluekohtainen yhteistyö       578 802 000   mk, vuonna 1996 enintään 1 017 000 000 mk,
14119: 3. Mai~taiJ?. kohdentamaton kehitys-                   vuonna 1997 enintään 1 100 000 000 mk ja sen
14120:    yhteJstyo.........................     34 500 000   jälkeen yhteensä enintään 614 000 000 mk.
14121: 64                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -         HE 126
14122: 
14123:                                    40. Teollinen kehitysyhteistyö
14124: 
14125:    50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto      maatoimintaan maksettujen luottojen, osake- ja
14126: Oy:lle (arviomääräraha)                             osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääoma-
14127:   Momentille myönnetään 14 808 000 mk. Mää-         määrä saa olla vasta-arvoltaan enintään
14128: rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen          1 000 000 000 mk ja kehitysmaatoimintaan nos-
14129: Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle yritysten       tettujen ulkomaisten luottojen yhteinen pääoma
14130: kehittämiseen sekä korkotuen maksamiseen ra-        enintään 500 000 000 mk.
14131: haston ottamille luotoille.
14132:   Korkotukea saa maksaa yhtiön vuosina              Käyttösuunnitelma:                                  mk
14133: 1991-1994 ottamien, vuotuiselta määrältään          Yritysten kehittäminen........ . . . . . . . .    4 231 000
14134: enintään 100 000 000 markan suuruisten laino-       Korkotuki............................            10 577 000
14135: jen osalta. Korkotuen määrä saa vastata enin-
14136: tään näistä lainoista perittävien korkokustan-                                         Yhteensä      14 808 000
14137: nusten ja 2 prosentin koron erotusta.
14138:   Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön ra-
14139: hasto Oy:stä annetun lain (291/79, muut.               66. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
14140: 1109/82, 151184, 116/87, 963/88 ja 1617/91) 3 §:n   yhteistyö kehitysmaiden kanssa (arviomäärära-
14141: 4 momentin nojalla antaa määräämillään eh-          ha)
14142: doilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio         Momentille myönnetään 7 000 000 mk. Mää-
14143: korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoi-       rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
14144: minnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita se-     soveltuvuustutkimuksia, koulutusta ja asiantun-
14145: kä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja         tijapalveluiden hankkimista varten sekä tällai-
14146: arvonalennuksia ja että valtio maksaa yhtiön        sen toiminnan suunnittelumenojen maksami-
14147: ottamasta ulkomaisesta Iuotosta mahdollisesti       seen. Vuonna 1994 saa tehdä TTT-yhteistyötä
14148: aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa an-       koskevia sopimuksia enintään 12 000 000 mar-
14149: taa siten, että niiden piiriin kuuluvien kehitys-   kan arvosta.
14150: 
14151: 
14152: 
14153: 
14154:                        50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa
14155:    61. (24.50.61 ja 68) Lähialueyhteistyö ja           67. Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus-
14156: yhteistyö Baltian maiden kanssa (siirtomäärära-     ja kehityspankin osakepääoman maksamisesta
14157: ha 3 v)                                             (arviomääräraha)
14158:    Momentille myönnetään 25 073 000 mk. Mää-           Momentille myönnetään 49 740 000 mk. Mää-
14159: rärahaa saa käyttää Suomen lähialueilla ja          rärahaa saa käyttää Euroopan jälleenrakennus-
14160: Baltian maissa selvityksiin, tutkimuksiin, han-     ja kehityspankin peruspääomasta Suomelle tu-
14161: kevalmisteluun ja toteutukseen koulutuksen,         levan osuuden vuonna 1994 suoritettavan mak-
14162: kulttuurin, hallinnon kehittämisen, sosiaali- ja    suerän maksamiseen.
14163: terveydenhuollon, liikenteen ja tietoliikenteen,
14164: ympäristönsuojelun, ydinvoimaloiden turvalli-
14165:                                                        69. Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt
14166: suuden, luonnonvarojen hyväksikäytön, ener-
14167: giahuollon, elintarvikehuollon ja kaupan edel-      (siirtomääräraha 3 v)
14168: lytyksiä parantavien hankkeiden aloilla, tekni-        Momentille myönnetään 34 000 000 mk. Mää-
14169: sen avun ja asiantuntija-avun rahoittamiseen        rärahaa saa käyttää kotimaisten ja kansainvä-
14170: sekä Helsingissä toimivien Baltian maiden edus-     listen rahoituslaitosten ja kansainvälisten jär-
14171: tustojen avustamiseen. Määrärahaa saa käyttää       jestöjen yhteydessä toimivien Keski- ja Itä-
14172: myös edellä mainittuun toimintaan liittyvien        Euroopan maiden kehitystä tukevien teknisen
14173: valtion kulutusmenojen maksamiseen sekä enin-       avun, koulutuksen ja muiden rahastojen tuke-
14174: tään viittä henkilötyövuotta vastaavan henki-       miseen sekä ennalta arvaamattomien poliittisten
14175: lömäärän palkkaamiseen määräaikaiseen työ-          ja taloudellisten muutosten aiheuttamiin rahoi-
14176: sopimussuhteeseen asiantuntijatehtäviin.            tustarpeisiin.
14177:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -        Pääluokka 24                              65
14178: 
14179:                         99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
14180:    02. Palkkaukset (arviomääräraha)                  osallistumisesta IAEA:n valvontamenetelmien
14181:    Momentille myönnetään 19 245 000 mk. Mää-         kehittämisen tukiohjelmaan ja Ukrainan ydin-
14182: rärahaa saa käyttää ulkomaille lähetettyjen          aseettomuuden tukiohjelmaan aiheutuvien me-
14183: työsopimussuhteisten ja tilapäisten eri ministe-     nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
14184: riöiden toimialoille kuuluvia asioita hoitavien      enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan
14185: erityisasiantuntijoiden ja heidän käyttöönsä ase-    henkilöstön palkkaamiseen.
14186: tettujen apulaisten sekä · YK:n ja ETYK:n
14187: rauhanturvaoperaatioihin lähetettävän siviili-          27. Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa
14188: henkilöstön palkkausmenojen ja eläkemaksun           liittyvät menot (arviomääräraha)
14189: maksamiseen valtiovarainministeriön vahvista-            Momentille myönnetään 4 300 000 mk. Mää-
14190: mien perusteiden mukaisesti. Määrärahaa saa          rärahaa saa käyttää Suomen ja Venäjän välisten
14191: käyttää enintään 32 henkilötyövuotta vastaavan       yhteistoimintaorganisaatioiden puitteissa harjoi-
14192: henkilöstön palkkaamiseen. Lukumäärään ei            tetusta yhteistyöstä aiheutuvien edustus- ja
14193: sisälly rauhanturvaamishenkilöstö.                   muiden kulutusmenojen ja puheenjohtajiston
14194:                                                      palkkioiden maksamiseen. Määrärahaa saa
14195:    21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvot-   käyttää myös Suomen hallituksen suostumuk-
14196: teluissa (arviomääräraha)                            sella järjestettävien kansainvälisten kokousten
14197:    Momentille myönnetään 35 081 000 mk. Mää-         menojen maksamiseen sekä kansainvälisistä ko-
14198: rärahaa saa käyttää valtio- ja ministerivierai-      kouksista ja yhteistyöjärjestelyistä aiheutuvien
14199: luista ulkomaille sekä osallistumisesta kansain-     valmistelu-, osallistumis- ja tiedotusmenojen
14200: välisiin ja kansainvälisten järjestöjen Suomessa     maksamiseen.
14201: pitämiin kokouksiin ja seminaareihin sekä YK:n
14202: ja ETYK:n rauhanturvaoperaatioihin aiheutu-
14203: vien edustus-, matka- ja muiden kulutusmeno-           29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
14204: jen maksamiseen.                                        Momentille myönnetään 14 500 000 mk. Mää-
14205:                                                      rärahaa saa käyttää myös enintään 36 henki-
14206:   22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-       lötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilös-
14207: menot (arviomääräraha)                               tön palkkaamiseen EY -lainsäädännön suomen-
14208:   Momentille myönnetään 93 274 000 mk. Mää-          tamiseen sekä muuhun kääntämistyöhön.
14209: rärahaa saa käyttää Suomen osallistumisesta
14210: Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan tur-             50. Eräät valtionavut
14211: vallisuus- ja Yhteistyökonferenssin rauhantur-          Momentille myönnetään 4 095 000 mk. Mää-
14212: vaamistoimintaan annetussa laissa (520/93) tar-      rärahaa saa käyttää valtionavustusten maksa-
14213: koitetun rauhanturvaamishenkilöstön palk-            miseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhtei-
14214: kaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja            söille.
14215: koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun
14216: maksamiseen.
14217:                                                      Käyttösuunnitelma:                               mk
14218:   26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto-       Kouluasuntolasäätiö rs ............... .      1 000 000
14219: määräraha 2 v)                                       Suomen YK-liitto ry ................. .       1 000 000
14220:   Momentille myönnetään 8 958 000 mk. Mää-           Suomen Pakolaisapu ry .............. .          820 000
14221: rärahaa saa käyttää kemiallisen aseen valvonta-      Suomen toimikunta Euroopan turvalli-
14222: ja todentamismenetelmien tutkimusprojektin           suuden edistämiseksi. ................ .       500 000
14223:                                                      Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry                220 000
14224: kulutusmenojen, tutkimusaineiston, henkilös-         YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen
14225: tön palkkausmenojen ja eläkemaksun maksa-            Yhdistys ry .......................... .       160 000
14226: miseen, valvontaseismologian projektin kulu-         Väestöliitto ry:lle v. 1994 kansainvälisen
14227: tusmenojen ja sellaisen tutkimustoiminnan me-        väestö- ja kehityskonferenssin valmiste-
14228: nojen, mukaan lukien tutkimusapurahojen,             luihin liittyviin toimintoihin .......... .    150 000
14229:                                                      SPR:n kansainvälisen humanitaarisen
14230: maksamiseen, joka päämääriltään palvelee Suo-        oikeuden ja Geneven sopimusten tun-
14231: men harjoittamaa aseidenriisuntapolitiikkaa ja       netuksi tekeminen Suomessa ......... .         245 000
14232: ihmisoikeuskysymyksiä ja suoritetaan ulkoasi-
14233: ainministeriön välittömässä valvonnassa, sekä                                        Yhteensä      4095 000
14234: 
14235: 9 230910N
14236: 66                       1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- HE 126
14237: 
14238:   51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avus-      ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksami-
14239: taminen (arviomääräraha)                           seen.
14240:    Momentille myönnetään 290 000 mk. Mää-
14241: rärahaa saa käyttää Suomen kansalaisten ko-
14242: tiinlähettämisestä ja avustamisesta aiheutuvien       93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
14243: menojen maksamiseen, tileistä poistoihin sekä         Momentille myönnetään 100 000 mk. Mää-
14244: avustuksien maksamiseen ulkomailla asuville        rärahaa saa käyttää ulkoasiainministeriön vah-
14245: Suomen kansalaisille.                              vistamien tilikurssien ja pankkien virallisten
14246:                                                    päivänkurssien välisten laskennallisten kurssi-
14247:    66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar-   tappioiden kattamiseen. Momentin hyvitykseksi
14248: viomääräraha)                                      saa kirjata vastaavat kurssivoitot. Mikäli kurs-
14249:    Momentille myönnetään 689 632 000 mk.           sivoitoista kertyvät tulot ovat menoja suurem-
14250: Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeriön       mat, kirjataan yli menevä osa tuloista momentin
14251: toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksujen    12.24.99 hyvitykseksi.
14252:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 25                       67
14253: 
14254: 
14255: 
14256: 
14257:                                           Pääluokka 25
14258:                       OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
14259: 
14260:    Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa        keusuudistukseen liittyen 30 henkilötyövuotta ja
14261: olla vuonna 1994 enintään 7 216 henkilötyö-         ruuhkien purkamista varten 50 henkilötyövuot-
14262: vuotta ja 1.9.1994 alkaen 7 27 5. Hallinnonalalla   ta vastaava henkilöstömäärä.
14263: saa lisäksi olla 1.12.1993 toteutettuun alioi-
14264: 
14265: 
14266: 
14267: 
14268:                                         01. Oikeusministeriö
14269: 
14270:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                  rärahaa saa käyttää oikeudellisen aineiston
14271:    Momentille myönnetään 77 851 000 mk. Hen-        tietojärjestelmäkantaan sisältyvien tietojen han-
14272: kilöstön määrä saa olla enintään 389 henkilö-       kinnasta ja luovuttamisesta aiheutuvien meno-
14273: työvuotta.                                          jen maksamiseen.
14274: 
14275:   28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomäärä-
14276: raha)                                                 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v)
14277:   Momentille myönnetään 2 300 000 mk. Mää-            Momentille myönnetään 25 920 000 mk.
14278: 
14279: 
14280: 
14281: 
14282:                                     10. Ylimmät tuomioistuimet
14283: 
14284:   21. (25.10.01, osa ja 29, osa) Korkeimman           22. (25.10.01, osa ja 29, osa) Korkeimman
14285: oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)        hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomäärära-
14286:   Momentille myönnetään 29 983 000 mk.              ha 2 v)
14287:                                                       Momentille myönnetään 37 913 000 mk.
14288: 
14289: 
14290: 
14291: 
14292:                                           20. Hovioikeudet
14293: 
14294:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           lakkautetaan 20 jaoston puheenjohtajana toi-
14295:   Momentille myönnetään 143 875 000 mk.             mivan hovioikeudenneuvoksen yp. virkaa (A 29)
14296:   Hovioikeuksiin voidaan 1.5.1994 lukien pe-        ja 1.1.1994 lukien kaksi ylimääräisen hovioi-
14297: rustaa 20 hovioikeudenlaamannin virkaa (A 29)       keudenneuvoksen ap. virkaa (A 26).
14298: edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien
14299: 68                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -          HE 126
14300: 
14301:                                        25. Lääninoikeudet
14302: 
14303:  21. (25.25.01 ja 29) Toimintamenot (siirto-       lukien perustaa lääninoikeudentuomarin virka
14304: määräraha 2 v)                                     (A 27) edellyttäen, että lääninoikeudesta samas-
14305:  Momentille myönnetään 87 196 000 mk.              ta ajankohdasta lukien lakkautetaan kaksi lää-
14306:  Kuopion lääninoikeuteen voidaan 1.3.1994          ninoikeudentuomarin virkaa (A 26).
14307: 
14308: 
14309:                                         30. Käräjäoikeudet
14310: 
14311:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                 tyen 30 ja ruuhkien purkamista varten 50
14312:   Momentille myönnetään 386 258 000 mk.            henkilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä.
14313:   Henkilöstön määrä saa olla enintään 2 016
14314: henkilötyövuotta. Käräjäoikeuksissa saa vuon-        29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v)
14315: na 1994 lisäksi olla alioikeusuudistukseen liit-     Momentille myönnetään 133 750 000 mk.
14316: 
14317: 
14318:                                      40. Erityistuomioistuimet
14319: 
14320:   21. (25.40.01 ja 29) Toimintamenot (siirto-         Liikevaihtovero-oikeudesta voidaan lakkaut-
14321: määräraha 2 v)                                     taa 1.1.1994 lukien kaksi vero-oikeuden sihtee-
14322:   Momentille myönnetään 76 590 000 mk.             rin virkaa (A 21).
14323:   Länsi-Suomen vesioikeuteen voidaan 1.9.1994
14324: lukien perustaa vesioikeuslimnologin virka
14325: (A 27).
14326: 
14327: 
14328:                                   45. Eräät oikeudenhoitomenot
14329: 
14330:   22. Eräät oikeudenkäyntimenot (arviomäärä-       Määrärahaa saa käyttää maksuttomasta oikeu-
14331: raha)                                              denkäynnistä annetun lain (87173) sekä yksi-
14332:    Momentille myönnetään 18 870 000 mk. Mää-       tyishenkilön velkajärjestelystä annetun lain
14333: rärahaa saa käyttää viranomaistoiminnasta la-      (57/93) soveltamisesta johtuvien menojen mak-
14334: kien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeuden-    samiseen.
14335: käyntimenojen sekä oikeuslaitoksessa tarvitta-
14336: vista lomakkeista aiheutuvien menojen maksa-
14337:                                                    Käyttösuunnitelma:                                    mk
14338: miseen.
14339:                                                    Maksuton oikeudenkäynti. . . . . . . . . . . . .   86 000 000
14340:    50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut       Yksityishenkilön velkajärjestely. . . . . . . .    20 000 000
14341: oikeudenhoitomenot (arviomääräraha)                                                    Yhteensä 106 000 000
14342:    Momentille myönnetään 106 000 000 mk.
14343: 
14344: 
14345:                                        46. Syyttäjänvirastot
14346: 
14347:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                   21. Lahden kaupunginviskaalinviraston toimin-
14348:   Momentille myönnetään 26 659 000 mk.             tamenot (siirtomääräraha 2 v)
14349:   Henkilöstön määrä saa olla enintään 132            Momentille myönnetään 2 082 000 mk.
14350: henkilötyövuotta.
14351:                                                       29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v)
14352:                                                       Momentille myönnetään 4 862 000 mk.
14353:                           1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -            Pääluokka 25                                       69
14354: 
14355:                                              47. Ulosottovirastot
14356:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
14357:      Momentille myönnetään 167 519 000 mk.
14358: 
14359: 
14360: 
14361: 
14362:                                             50. Vankeinboitolaitos
14363:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                 ta aiheutuviin menoihin ja enintään 700 000 mk
14364:   Momentille myönnetään 628 827 000 mk.                   muuhun kriminaalihuoltotyöhön.
14365:   Johtajan virka (A 26) perustetaan 1.9.1994
14366: lukien.                                                   Käyttösuunnitelma:                                           mk
14367:                                                           Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistyk-
14368:    50. Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle           sen palkkausmenoihin.................                     4 485 000
14369: lainsäädäntöön perustuviin tehtäviin (arviomää-           Valtionapu Kriminaalih uol toyhdisty k-
14370: räraha)                                                   sen muihin menoihin. . . . . . . . . . . . . . . . . .    2 508 000
14371:    Momentille myönnetään 45 520 000 mk. Mää-              Valtionapu muuhun kriminaalihuolto-
14372:                                                           työhön (enintään).....................                     700 000
14373: rärahaa saa käyttää Kriminaalihuoltoyhdistyk-
14374: selle kriminaalihuoltotyön valtionavusta anne-                                                     Yhteensä         7 693 000
14375: tun lain (31/75) 3 §:n 1 momentissa tarkoitet-
14376: tujen tehtävien suorittamisesta aiheutuviin kus-             52. Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle
14377: tannuksiin myönnettävän valtionavun maksa-                toimitilojen perustamis- ja peruskorjausmenoihin
14378: miseen.                                                   (siirtomääräraha 3 v)
14379:                                                              Momentille myönnetään 1 526 000 mk. Mää-
14380:    51. Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suo-          rärahaa saa käyttää valtionavun maksamiseen
14381: rittamiseen                                               Kriminaalihuoltoyhdistykselle kriminaalihuol-
14382:    Momentille myönnetään 7 693 000 mk. Mää-               totyön valtionavusta annetun lain (31/75) 3 §:n
14383: rärahaa saa käyttää Kriminaalihuoltoyhdistyk-             3 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin.
14384: selle ja muille yhteisöille ja säätiöille kriminaa-
14385: lihuoltotyön valtionavusta annetun lain (31/75)              74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siir-
14386: 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien               tomääräraha 3 v)
14387: hoitamisesta aiheutuviin kustannuksiin myön-                 Momentille myönnetään 30 833 000 mk. Mää-
14388: nettävän valtionavun maksamiseen. Määrära-                rärahaa saa käyttää myös rakennustuotannon
14389: hasta saa käyttää enintään 130 000 mk avus-               tehostamiseen tarvittaviin selvityksiin ja suun-
14390: tuksen maksamiseen Kriminaalihuoltoyhdistyk-              nitelmiin sekä hankemäärärahoilla palkatun
14391: selle lainojen lyhennyksistä sekä muista luotois-         henkilökunnan koulutukseen.
14392: 
14393:                                              Käyttösuunnitelma:
14394:                                                                      Kustannusarvio
14395:                                                        Hyöty-2                                  Myönnetty          Myönnetään
14396:           Hanke                                        ala m       1000 mk        mk/m 2          mk                  mk
14397: 1.        Talonrakennusten suunnittelu ......... .                                                                  2 200 000
14398: 2.        Pienehköt uudisrakennus- ja peruskor-
14399:           jaustyöt ............................... .                                                               15233000
14400: 3.        Helsingin keskusvankilan perusparannus                                                 1 000 000          2 200 000
14401: 4.        Oulun lääninvankilan perusparannus ...       1 268        10 540         8 312         8 200 000          3 700000
14402: 5.        Hämeenlinnan keskusvankilan pesulan
14403:           perusparannus ......................... .                 14200                                           5 700000
14404: 6.        Sulkavan kurssikeskuksen perusparan-
14405:           nus ................................... .    2000         13 300         6 650       10 100 000           1 800 000
14406:                                                                                                  Yhteensä          30 833 000
14407: 70                         1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -        HE 126
14408: 
14409:    75. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avo-           Momentille myönnetään 43 745 000 mk.
14410: laitostyönä (siirtomääräraha 3 v)
14411: 
14412:                                           Käyttösuunnitelma:
14413:                                                                                    Myönnetty    Myönnetään
14414:       Rakennustyö                                                                    mk            mk
14415: 1.    Suomenlinnan entistämis- ja muut rakennustyöt ...................... .      194 100 000   11 645 000
14416: 2.    Parolan ja Hämeenlinnan varuskuntien rakennustyöt ................. .       105 400 000    5 000 000
14417: 3.    Turun linnan makasiinien peruskorjaus .............................. .                       900000
14418: 4.    Kastelholman linnan entistämis- ja muut rakennustyöt ............... .      46 800 000     3 200 000
14419: 5.    Puolustusvoimien Tampere-Pirkkalan lentotukikohdan, Ylöjärven tutki-
14420:       muslaitoksen ja Nokian kuljetusvälinevarikon rakennustyöt. .......... .      98 300 000    6 300 000
14421: 6.    ~ami~an linnoituksen kunnostustyöt ja varuskunnan rakennusten kor-
14422:       Jaustyot. ............................................................. .    47 100 000    4 000 000
14423: 7.    Turun varuskunnan rakennustyöt .................................... .        29 450 000    3 100 000
14424: 8.    Tuusulan ja Riihimäen varuskuntien rakennustyöt .................... .       19 100 000    3 500 000
14425: 9.    Kirkkonummen varuskunnan rakennustyöt. .......................... .           2 500 000    3 500 000
14426: 10.   Sukevan keskusvankilan selliosaston perusparannus .................. .        2 000 000    2 600 000
14427:                                                                                     Yhteensä    43 745 000
14428: 
14429: 
14430:    76. Vankilasta vapautuneiden työllistäminen         rärahaa saa käyttää työtilaisuuksien järjestämi-
14431: (siirtomääräraha 3 v)                                  seksi työsiirtoJoissa liikenneministeriön hallin-
14432:    Momentille myönnetään 2 611 000 mk. Mää-            nonalan työkohteissa.
14433: rärahaa saa käyttää vankilasta vapautuneiden
14434: työllistämisestä varuskuntien rakennustöissä ai-
14435: heutuvien menojen maksamiseen.
14436: 
14437:  77. Työsiirtoloille järjestettävät työt (siirto-         79. Maa- ja vesirakennukset (siirtomääräraha
14438: määräraha 3 v)                                         3 v)
14439:  Momentille myönnetään 20 278 000 mk. Mää-                Momentille myönnetään 783 000 mk.
14440: 
14441: 
14442: 
14443: 
14444:                                             60. Eräät virastot
14445: 
14446:  21. (25.60.01 ja 29) Toimintamenot (siirto-           14 652 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös
14447: määräraha 2 v)                                         apurahojen maksamiseen.
14448:  Momentille myönnetään nettomäärärahaa
14449: 
14450: 
14451: 
14452: 
14453:                                                 70. Vaalit
14454: 
14455:    21. Vaalimenot (arviomääräraha)                     sä (571187) annettujen lakien mukaisesti vaa-
14456:    Momentille myönnetään 119 009 000 mk.               leista sekä vaalien tulosten kokoamisesta ja
14457: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin          tietojenkäsittelystä aiheutuvien menojen mak-
14458: vaalista (1 076/91 ), kansanedustajain vaaleista       samiseen sekä yhdestä henkilötyövuodesta ai-
14459: (391169), kunnallisvaaleista (361/72) sekä me-         heutuvien palkkausmenojen maksamiseen liit-
14460: nettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksis-         tyen vaalien valmistelutehtäviin.
14461:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -           Pääluokka 25                                     71
14462: 
14463:                           99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut menot
14464:    25. Hallinnon ja henkilöstön kehittäminen         janpidosta sekä maksuliikkeestä aiheutuvien
14465: (siirtomääräraha 2 v)                                menojen, sakkorangaistuksen täytäntöönpanos-
14466:    Momentille myönnetään 4 946 000 mk. Mää-          ta annetun asetuksen (321/69) 13 §:n mukaisten
14467: rärahaa saa käyttää oikeushallinnon koulutus-        sakkojen ja saamisten kantopalkkioiden, ulos-
14468: ja kehittämistoiminnan palkkioiden sekä mat-         ottomaksujen palautusten, pakkohuutokauppa-
14469: ka-, materiaalihankinta- ja ulkopuolisten pal-       kulujen ennakoiden, sakkorangaistuksen täy-
14470: velujen ostomenojen sekä muiden koulutusme-          täntöönpanosta annetun lain (318/63) 24 §:n
14471: nojen maksamiseen.                                   mukaisten sakkojen ja saamisten palautuksille
14472:                                                      maksettavien korkojen, rikosvahinkokorvauk-
14473:    26. Kansainvälinen yhteistyö (arviomäärä-         sia sekä syyttömästi tuomituille ja vangituille
14474: raha)                                                maksettavia korvauksia koskevien hakemusten
14475:    Momentille myönnetään 6 705 000 mk. Mää-          käsittelyyn liittyvien palvelujen ostosta aiheu-
14476: rärahaa saa käyttää Euroopan yhteisön nor-           tuvien menojen sekä valtion maksettavaksi
14477: miston ja tuomioistuinratkaisujen kääntämises-       vahingonkorvauslain nojalla kuuluvien korvaus-
14478: tä ja tarkastamisesta samoin kuin ETA-sopi-          ten samoin kuin suuronnettomuustutkinnasta
14479: muksen voimaansaattamiseen liittyvän lainval-        annetun lain (373/85) mukaan asetetuista tul-
14480: mistelun ohjaamisesta aiheutuvien menojen            kintalautakunnista aiheutuvien palkkioiden ja
14481: maksamiseen sekä kansainvälisten järjestöjen         muiden kulutusmenojen maksamiseen.
14482: jäsenmaksujen, Suomen maksuosuuksien, kan-
14483: sainvälisestä yhteistyöstä johtuvien matka-,             50. Eräät valtion maksamat korvaukset ja
14484: edustus- ja kokousjärjestelymenojen maksami-         avustukset (arviomääräraha)
14485: seen, oikeusministeriön toimialaan kuuluvien             Momentille myönnetään 23 400 000 mk. Mää-
14486: säädösten kääntämisestä ja julkaisemisesta ai-       rärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaami-
14487: heutuvien menojen maksamiseen sekä yhteis-           sesta valtion varoista annetun lain (935/73)
14488: työstä Itä-Euroopan maiden kanssa aiheutuvien        nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin
14489: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää          sekä syyttömästi vangitulle tai tuomitulle val-
14490: enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan           tion varoista vapauden menetyksen johdosta
14491: henkilöstön palkkaamiseen.                           maksettavasta korvauksesta annetun lain
14492:                                                      (422/74) nojalla maksettaviin korvauksiin, avus-
14493:    27. Automaattinen tietojenkäsittely (siirtomää-   tusten maksamiseen Julkisen Sanan Neuvostol-
14494: räraha 2 v)                                          le, Suomen Lakimiesliitolle ja niille maakunta-
14495:    Momentille myönnetään 34 900 000 mk. Mää-         liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopilli-
14496: rärahaa saa käyttää käräjäoikeusuudistuksen          sen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalo-
14497: edellyttämän toimistoautomaatiojärjestelmän          usyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liit-
14498: kehittämisestä ja käytöstä sekä rikosasioiden        tyvissä kysymyksissä, sekä Suomen oikeusjär-
14499: atk-perusteisen tuomiolauselma- ja perintäjär-       jestyksen tunnetuksi tekemiseen.
14500: jestelmän käytöstä, kiinteistöjen kirjaamisjärjes-
14501: telmän käytöstä ja laajentamisesta, rikosrekis-      Käyttösuunnitelma:                                         mk
14502: terin atk-käytöstä, diaarijärjestelmän käytöstä      Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttö-
14503: ja ylläpidosta sekä toiminnassa olevien muiden       mästi vangituille ja tuomituille makset-
14504: järjestelmien käytöstä aiheutuvien menojen           tavat korvaukset. .. .. .. . .. . . .. . .. . . . . .   22 350 000
14505:                                                      Avustukset............................                   1 050 000
14506: maksamiseen.
14507:                                                                                              Yhteensä        23 400 000
14508:   29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
14509:   Momentille myönnetään 9 216 000 mk. Mää-              70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
14510: rärahaa saa käyttää palkanlaskennasta ja kir-           Momentille myönnetään 14 755 000 mk.
14511: 72                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
14512: 
14513: 
14514: 
14515: 
14516:                                           Pääluokka 26
14517:                    SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
14518: 
14519:   Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa         olla vuonna 1994 enintään 18 273 henkilötyö-
14520:                                                     vuotta.
14521: 
14522: 
14523: 
14524:                                       01. Sisäasiainministeriö
14525: 
14526:   21. (26.01.21, 99.25 ja 99.26, osa) Toiminta-       Momentille myönnetään nettomäärärahaa
14527: menot (siirtomääräraha 2 v)                         106 817 000 mk.
14528: 
14529: 
14530: 
14531:                                        05. Lääninhallitukset
14532: 
14533:    21. (26.05.21 ja 99.26, osa) Toimintamenot       1 480 000 mk saamelaisvaltuuskunnalle ja saa-
14534: (siirtomääräraha 2 v)                               men kielen toimistolle, jotka yksiköt myös
14535:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa            saavat käyttää maksullisesta palvelutoiminnas-
14536: 408 189 000 mk. Määrärahasta saa käyttää            taan kertyvät tulot menojensa rahoittamiseen.
14537: 
14538: 
14539: 
14540:                                         06. Rekisterihallinto
14541: 
14542:  21. (26.06.21 ja 28) Toimintamenot (siirto-          Momentille myönnetään nettomäärärahaa
14543: määräraha 2 v)                                      114 076 000 mk.
14544: 
14545: 
14546: 
14547: 
14548:                                           75. Poliisitoimi
14549:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           ta ja muista ulosoton kustannuksista, henkilö-
14550:   M omentille myönnetään nettomäärärahaa            korttien ja passien painatuksesta, tulkkauspal-
14551: 2 576 779 000 mk.                                   velujen ostosta ja saattokuljetuksista aiheutuvi-
14552:                                                     en menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
14553:   23. Erityismenot (arviomääräraha)                 käyttää lääninhallitusten maksettavien ulosoton
14554:   Momentille myönnetään 113 634 000 mk.             toimenpidepalkkioiden ja muiden ulosoton kus-
14555: Määrärahaa saa käyttää oikeuslääketieteellisis-     tannusten sekä palautettavien sakkojen korko-
14556: tä tutkimuksista, pelastustehtävistä, hirvieläin-   jen ja valtion maksettavaksi vahingonkorvaus-
14557: vahingoista, virantoimitusvahingoista, eräistä      lain nojalla määrättyjen korvausten maksami-
14558: hautauskuluista, ulosoton toimenpidepalkkiois-      seen.
14559:                          1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -             Pääluokka 26                                       73
14560: 
14561:   74. Eräät rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v)
14562:   Momentille myönnetään 11 092 000 mk.
14563: 
14564:                                             Käyttösuunnitelma:
14565:                                                               Kustannusarvio                Myönnetty               Myönnetään
14566: Hanke                                                            1000 mk                      mk                       mk
14567: 1. Poliisikoulu .................................... .                                      6 700000                 6 580000
14568: - ajoharjoitus- ja käsittelyalue ................... .                 10 800
14569: - aluetyöt ....................................... .                    2 900
14570: 2. Valtiontalo Fredrikinkatu 21-Merimiehenkatu 13
14571: - suojatilat ...................................... .                  30000               10000 000                 4 512 000
14572:                                                                                                                     II 092 000
14573: 
14574: 
14575: 
14576:                                             80. Pelastushallinto
14577: 
14578:   21. (26.80.21 ja 99.26, osa) Koulutuksen               hankkimiseksi saa vuonna 1994 tehdä tilausso-
14579: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                      pimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle
14580:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa                 menoja 12 000 000 mk vuonna 1995.
14581: 53 624 000 mk. Määrärahasta saa käyttää mak-
14582: sullisen koulutustoiminnan liiketaloudellisten           Käyttösuunnitelma:                                            mk
14583: suoritteiden hintojen alentamiseen enintään              Valtion hätäkeskukset.................                     12 000 000
14584: 1 330 000 mk.                                            Muut pelastushallinnon menot........                       10 419 000
14585:    Vuonna 1992 myönnetyn tilausvaltuuden pe-
14586: rusteella saa vuonna 1994 tehdä Valtion pelas-                                                     Yhteensä         22 419 000
14587: tusoppilaitosten kaluston, laitteiden, varustei-
14588: denja kalusteiden hankkimiseksi tilaussopimuk-              31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v)
14589: sia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle               Momentille myönnetään 21 800 000 mk. Mää-
14590: menoja 8 000 000 mk vuonna 1995.                         rärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pelastus-
14591:                                                          toimen kustannuksiin suoritettavista valtion-
14592:   22. Erityismenot (arviomääräraha)                      osuuksistaja-avustuksista annetun lain (560/75)
14593:   Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Mää-               mukaisten valtionosuuksien maksamiseen, vä-
14594: rärahaa saa käyttää palo- ja pelastustoimesta            estönsuojelulain (438/58) 27 §:n mukaisten kor-
14595: annetun lain (559/75) nojalla suoritettavien             vausten maksamiseen väestönsuojelutehtäviä
14596: korvausten maksamiseen, ilma-alusten käytöstä            hoitaville vapaaehtoisille järjestöille, korvausten
14597: pelastuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja        maksamiseen väestönsuojelulain 22 ja 25 §:n
14598: johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten            mukaisten korvausten ja avustusten maksami-
14599: korvaamisesta ilmailulaitokselle, metsäpalojen           seen kunnille, muille yhteisöille ja yksityisille.
14600: tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätä-            Kuntien palo- ja pelastustoimen valtionosuu-
14601: avun antamisesta ja vastaanottamisesta aiheu-            teen oikeuttaviksi hankinnoiksi saadaan vuonna
14602: tuvien kulutusmenojen maksamiseen.                       1994 hyväksyä määrä, johon oikeuttava val-
14603:                                                          tionosuus on enintään 17 000 000 mk.
14604:    23. Muut pelastushallinnon menot (siirtomää-          Käyttösuunnitelma:                                            mk
14605: räraha 2 v)                                              Valtionosuus aluehälytyskeskusten pe-
14606:    Momentille myönnetään 22 419 000 mk. Mää-             rustamiskustannuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . .      2 000 000
14607: rärahaa saa käyttää hälytys-, valvonta- ja               Valtionosuus palo- ja pelastustoimen
14608: johtamisjärjestelmien sekä valtion hätäkeskus-           kalustohankintoihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . .   17 000 000
14609: ten ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä ka-           Väestönsuojelulain 27 §:n mukaiset kor-
14610:                                                          vaukset vapaaehtoisille järjestöille. . . . .               1 800 000
14611: luston ja materiaalin hankkimisesta, tutkimuk-           Väestönsuojelulain 22ja 25 §:n mukaiset
14612: sista, yleisestä pelastuspalvelukoulutuksesta, tie-      korvaukset ja avustukset. . . . . . . . . . . . . .         1 000 000
14613: dotuksesta ja valistuksesta aiheutuvien menojen
14614: maksamiseen. Valtion hätäkeskusten kaluston                                                        Yhteensä         21 800 000
14615: 
14616:  JO 230910N
14617: 74                         1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- HE 126
14618: 
14619:   74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
14620:      Momentille myönnetään 3 712 000 mk.
14621: 
14622: Käyttösuunnitelma:
14623:                                                                 Kustannusarvio        Myönnetty         Myönnetään
14624: Hanke                                                             1 000 mk              mk                 mk
14625: 1. Valtion pelastuskoulun harjoitusalue, Kuopio ......... .             33 000       31 400 000          1 504 000
14626: 2. Lääninjohtokeskusten saneeraus, Kuopio ja Joensuu .. .                                                2 208 000
14627:                                                                                        Yhteensä          3 712 000
14628: 
14629: 
14630: 
14631:                                            90. Rajavartiolaitos
14632: 
14633:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             Käyttösuunnitelma:                                  mk
14634:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa               Lentokoneiden loppurahoitus . . . . . . . . .    34 520 000
14635: 864 062 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös            Ulkovartiolaivan jatkorahoitus . . . . . . . .   20 000 000
14636: arvoltaan enintään 5 000 000 mk olevien konei-
14637: den, laitteiden ja kaluston hankintamenojen                                               Yhteensä      54 520 000
14638: maksamiseen sekä rakennusten, rakenteiden ja
14639: kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisraken-
14640: tamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
14641: silloin, kun hankkeen kustannusarvio on alle              74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)
14642: 1 000 000 mk.                                            Momentille myönnetään 10 672 000 mk. Mää-
14643:                                                        rärahaa saa käyttää sekä talonrakennus- että
14644:   70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomää-      muista rakennushankkeista, joiden kustannus-
14645: räraha 3 v)                                            arvio on yli 1 000 000 mk, aiheutuvien menojen
14646:   Momentille myönnetään 54 520 000 mk.                 maksamiseen.
14647: 
14648: 
14649: 
14650:                           97. Avustukset kunniJJe ja alueeUinen kehittäminen
14651: 
14652:    31. Kuntien yleiset valtionosuudet (arviomää-       Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuus-
14653: räraha)                                                lain (688/92) 17 §:n mukaisen verotulojen täy-
14654:    Momentille myönnetään 3 783 000 000 mk.             dennyksen maksamiseen kunnille.
14655: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuus-
14656: lain (688/92) 8 §:n mukaisiin yleisiin valtion-
14657: osuuksiin kunnille.                                      34. Kuntien harkinnanvarainen avustus
14658:                                                          Momentille myönnetään 71 000 000 mk. Mää-
14659:                                                        rärahaa saa käyttää kuntien valtionosuuslain
14660:    32. Kuntien yhdistymisavustukset (arviomää-
14661:                                                        18 §:n mukaisen harkinnanvaraisen avustuksen
14662: räraha)
14663:                                                        maksamiseen kunnille.
14664:    Momentille myönnetään 36 000 000 mk. Mää-
14665: rärahaa saa käyttää kuntien yhdistymisavustuk-
14666: sista annetun lain (560178) ja kuntien vapaaeh-           43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomäärä-
14667: toisen yhdistymisen kannustamisesta annetun            raha 2 v)
14668: lain (1266/90) 5 ja 7 §:n mukaisten avustusten            Momentille myönnetään 75 000 000 mk. Mää-
14669: maksamiseen.                                           rärahaa saa käyttää valtioneuvoston määrää-
14670:                                                        min perustein alueiden kehittämisestä annetun
14671:   33. Kuntien verotulojen täydennys (arviomää-         lain 6 §:n mukaisten menojen sekä Barentsin
14672: räraha)                                                Euro-arktisesta alueellisesta yhteistyöstä aiheu-
14673:   Momentille myönnetään 2 005 000 000 mk.              tuvien menojen maksamiseen.
14674:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     Pääluokka 26                        75
14675: 
14676:    51. (26.97.51 ja 99.26, osa) Eräät muut         lain (516/91) mukaisten korvausten maksami-
14677: valtionavustukset                                  seen kunnille, lippuvalistus-, nimivalistus- ja
14678:    Momentille myönnetään 2 430 000 mk. Mää-        nimenmuutosasioista aiheutuviin menoihin Suo-
14679: rärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksa-       malaisuuden Liitolle, koulutus- ja valistustoi-
14680: miseen kuntien keskusjärjestöjen ruotsinkielisen   mintaan Suomen Meripelastusseuralle ja meri-
14681: koulutus- ja julkaisutoiminnan sekä kansainvä-     pelastusalan järjestöille sekä pelastus- ja väes-
14682: lisen koulutustoiminnan tukemiseen, saamen         tönsuojelukoulutuksen tukemiseen Maanpuo-
14683: kielen käyttämisestä viranomaisessa annetun        lustuksen Tuki ry:lle.
14684: 76                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
14685: 
14686: 
14687: 
14688: 
14689:                                Pääluokka 27
14690:                    PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
14691: 
14692:      Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa       olla vuonna 1994 enintään 20 750 henkilötyö-
14693:                                                      vuotta.
14694: 
14695: 
14696: 
14697:                                        01. Puolustusministeriö
14698:    21. (27.01.01, 21, 29 ja 70) Toimintamenot        osaston osastopäällikön virka (A 31) 1.1.1994
14699: (siirtomääräraha 2 v)                                lukien sekä rakennusosaston päällikkönä toi-
14700:    Momentille myönnetään 47 190 000 mk.              mivan rakennusneuvoksen virka (A 31) 1.4.1994
14701:    Puolustusministeriöstä lakkautetaan talous-       lukien.
14702: 
14703: 
14704: 
14705:                          10. (27.12, 14, 25, 27 ja 99, osa) Puolustusvoimat
14706:    16. (27 .25 .16) Puolustusmateriaalihankinnat     rahoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamää-
14707: (siirtomääräraha 3 v)                                riä.
14708:    Momentille myönnetään 3 038 500 000 mk.              Vuonna 1994 saa tehdä torjuntahävittäjien
14709: Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin          ase- ja huoltojärjestelmien hankkimiseksi sekä
14710: sekä puolustusvoimien muun kaluston, välinei-        hävittäjäkaluston koulutus- ja käyttöedellytys-
14711: den ja laitesuojien hankkimisesta aiheutuvien        ten luomiseksi tilaussopimuksia siten, että tila-
14712: menojen maksamiseen siten, että määrärahasta         usvaltuudesta saa aiheutua valtiolle menoja
14713: saa käyttää 2 408 500 000 mk aikaisemmin             vuosina 1994-2001 enintään 4 420 000 000 mk.
14714: myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien me-      Valtuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle me-
14715: nojen maksamiseen, 572 000 000 mk aikaisem-          noja vuoden 1994 loppuun mennessä enintään
14716: min myönnettyjen tilausvaltuuksien nojalla teh-      40 000 000 mk, vuoden 1995 loppuun mennessä
14717: tyihin hankintasopimuksiin liittyvistä indeksien     enintään 305 000 000 mk (vuoden 1995 maksu-
14718: ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin me-      jen osuus on 265 milj. mk), vuoden 1996
14719: noihin, 15 000 000 mk ammuslaboratorion tuo-         loppuun mennessä enintään 909 000 000 mk
14720: tanto- ja ylläpitomenoihin sekä 3 000 000 mk         (vuoden 1996 maksujen osuus on 604 milj. mk),
14721: projektihenkilöstön eläkkeistä aiheutuvien me-       vuoden 1997 loppuun mennessä enintään
14722: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää            1 874 000 000 mk (vuoden 1997 maksujen osuus
14723: enintään 203 henkilötyövuotta vastaavan pro-         on 965 milj. mk) ja tämän jälkeen vuoden 2001
14724: jektihenkilöstön palkkaamiseen.                      loppuun mennessä enintään 4 420 000 000 mk
14725:    Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvi-      (vuosien 1998-2001 maksujen yhteismäärä on
14726: oissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella    2 546 milj. mk).
14727: ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä
14728: sopimuksia, saa vuoden 1994 aikana tehdä
14729: sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sito-          21. (27.12.01, 21 ja 29, 14.02, 20, 21, 22ja 23,
14730: matta olevaa määrärahaa vastaavasti edellyttä-       25.24, 27.10 ja 13, 99.02 ja 51) Puolustusvoimien
14731: en, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotui-      toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
14732: set maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien      Momentille myönnetään nettomäärärahaa
14733:                         1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -         Pääluokka 27                         77
14734: 
14735: 5 174 879 000 mk. Määrärahaa saa käyttää                  varmistuspalveluista aiheutuvien menojen mak-
14736: myös työrajoitteisten palkkausmenojen, kadet-             samiseen. Aikaisemmin myönnettyjen tilausval-
14737: tien, opistoupseerioppilaiden, varusmiesten, re-          tuuksien käytöstä aiheutuu vuonna 1994 mak-
14738: serviläisten ja soitto-oppilaiden ja ulkomaalai-          suja 541 000 000 mk. Vuonna 1994 saa tehdä
14739: sille oppilaille Suomessa annettavan sotilaskou-          varustuksen käyttöä ja kunnossapitoa koskevia
14740: lutuksen menojen maksamiseen, matkakustan-                pitkäaikaisia sopimuksia määrärahan puitteissa
14741: nusten maksamiseen maanpuolustuskurssien                  siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja
14742: osanottajille, asevelvollisuuslain tarkoittamiin          vuoden 1995loppuun mennessä 345 000 000 mk
14743: vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistuville mak-          ja vuoden 1996 loppuun mennessä 425 000 000
14744: settavien korvausten maksamiseen sekä kerta-              mk.
14745: usharjoituskorvauksia vastaavien korvausten
14746: maksamiseen vapaaehtoisen maanpuolustus-                    74. (27.27.74, 75 ja 77) Uudisrakennukset ja
14747: koulutuksen kouluttajakursseille osallistuville           peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v)
14748: naisille, aikaisemmin myönnettyjen tilausval-                Momentille myönnetään 166 140 000 mk.
14749: tuuksien menoihin, indeksi- ja valuuttakurssi-            Määrärahaa saa käyttää myös puolustushallin-
14750: maksuihin, varustuksen käytön ja kunnossapi-              non rakennusten ja kiinteistöjen perusparan-
14751: don menoihin, kiinteistöjen käytöstä aiheutuvi-           nustöistä aiheutuviin rakentamismenoihin sekä
14752: en menojen maksamiseen sekä rakennusten,                  puolustusmateriaalin hankintaan ja puolustus-
14753: sotilasalueiden ja -laitteiden korjaus- ja kun-           järjestelmien kehittämiseen liittyvään rakenta-
14754: nossapitomenoihin sekä lentokenttä- ja lennon-            miseen.
14755: 
14756:                                           Käyttösuunnitelma:
14757:                                                                  Kustannusarvio
14758:                                                        Hyötyi                      Myönnetty    Myönnetäiin
14759:         Rakennustyö                                    ala m    1000 mk               mk            mk
14760: 1.     Varuskunnan rakennustyöt, Hamina ....                                        9 000 000     3 800 000
14761:        1. Ruokalan laajennus ja peruskorjaus           3 825     13 400    3 503
14762: 2.     Varuskunnan rakennustyöt HattuJa ja
14763:        Hämeenlinna .......................... .                                    17 200 000     9 500 000
14764:        1. Panssarikoulun laajennus ........... .       1 320     11 500    8 712
14765:        2. Varastoalue II ...................... .      6 335     14100     2 226
14766:        3. Aluetyöt. ........................... .                12 000
14767: 3.     Varuskunnan rakennustyöt
14768:        Kirkkonummi ......................... .                                      6 000 000     3 300 000
14769:        1. Sataman laajennus .................. .                 17 200
14770: 4.     Varuskunnan rakennustyöt,
14771:        Pirkkala............................... .                                   76 000 000     9 900 000
14772:        1. Lentotukikohdan aluetyöt .......... .                  52 500
14773:        2. Lentokoneiden huolto- ja säilytyshalli       7 650     47 500    6 209
14774: 5.     Varuskunnan rakennustyöt, Tuusula ....                                      10 200 000     1 700 000
14775:        1. Ruokalan laajennus ja perusparannus          1 605     12 200    7 601
14776: 6.     Pienehköt työt ........................ .                                                37 640 000
14777: 7.     Lämpö-, sähkö-, vesihuolto- ja ATK-
14778:        verkostojen rakentaminen sekä keskus-
14779:        valvonta- ja turvajärjestelmien hankinta                                                 13 100 000
14780: 8.     Perusparannukset ..................... .                                                 42 700000
14781: 9.     Sotilasalueiden ja -laitteiden rakentami-
14782:        nen ................................... .                                                44 500000
14783:                                                                                     Yhteensä    166 140 000
14784: 
14785: 
14786: 
14787:   87. (27 .27 .87) Kiinteistöjen osto ja pakkolunas-      teistöjen ja rakennusten hankkimisesta sekä
14788: tus (siirtomääräraha 2 v)                                 osakkeiden hankkimisesta asunto- ja kiinteistö-
14789:   Momentille myönnetään 12 000 000 mk. Mää-               osakeyhtiöistä aiheutuvien menojen maksami-
14790: rärahaa saa käyttää hankintavaltuuksista, kiin-           seen.
14791: 78                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     HE 126
14792: 
14793:                            30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
14794:    21. (27 .30.21 ja 22) YK:n ja ETYK:n rauhan-       Siinä tapauksessa, että Suomelle esitetään
14795: turvaamistoiminnan toimintamenot (siirtomäärä-      pyyntö uuden valvontajoukon lähettämisestä
14796: raha 2 v)                                           YK:n tai ETYK:n rauhanturvaamistehtäviin ja
14797:    Momentille myönnetään 39 820 000 mk. Mää-        Suomi päättää valvontajoukon asettamisesta,
14798: rärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoiden palk-    uuden valvontajoukon aiheuttamiin menoihin
14799: kojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen,        saa käyttää tälle momentille myönnettyjä mää-
14800: valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-,      rärahoja.
14801: varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmeno-
14802: jen ja pohjoismaisten YK-kurssien menojen             24. ETYK:n toimeenpanosta aiheutuvat menot
14803: maksamiseen sekä Libanonissa olevan suoma-          (arviomääräraha)
14804: laisen valvontajoukon ja Kyproksella olevan            Momentille myönnetään 1 117 000 mk. Mää-
14805: Suomen edustajan matkakustannusten, tervey-         rärahaa saa käyttää ETYK:n seurantaan liitty-
14806: denhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edus-   vistä kokouksista ja hallinnollisista toimista
14807: tus- ja hallintomenojen maksamiseen. Määrä-         sekä Wienissä hyväksytyn luottamusta ja tur-
14808: rahalla pysyväisluonteisiin tehtäviin palkatun      vallisuutta lisääviä toimia koskevan asiakirjan
14809: henkilöstön määrä saa olla enintään 68 henki-       täytäntöönpanosta aiheutuvien menojen mak-
14810: lötyövuotta.                                        samiseen.
14811: 
14812: 
14813: 
14814:                                92. Puolustushallinnon rakennuslaitos
14815:    Puolustusministeriön rakennusosasto ja puo-      perustetaan rakennuslaitokseen 1.4.1994 lukien
14816: lustusministeriön rakennustoimistot ja raken-       sopimuspaikkainen johtajan virka (S 31 ). Vas-
14817: nustyöt lakkautetaan ja niiden tilalle peruste-     taavasta ajankohdasta lukien lakkautetaan puo-
14818: taan puolustusministeriön alainen puolustushal-     lustusministeriöstä rakennusosaston päällikkö-
14819: linnon rakennuslaitos 1.4.1994 lukien.              nä toimivan rakennusneuvoksen virka (A 31 ).
14820:    Rakennuslaitoksen johtajan tehtävää varten
14821: 
14822: 
14823: 
14824:                         99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot
14825:   40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden          rärahaa saa käyttää maanpuolustusjärjestöjen
14826: tapaturmakorvaukset (arviomääräraha)                toiminnan tukemiseen.
14827:   Momentille myönnetään 300 000 mk. Mää-
14828: rärahaa saa käyttää Lapuan patruunatehtaalla          93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
14829: vuonna 1976 sattuneesta onnettomuudesta ai-           Momentille myönnetään 200 000 mk. Mää-
14830: heutuneiden tapaturmavakuutuslain mukaisten         rärahaa saa käyttää suomalaisista valvontajou-
14831:                                                     koista aiheutuvien menojen laskutuksessa ja
14832: korvausten maksamiseen.                             sotilasasiamiestoiminnan tilinpidossa syntyvim
14833:                                                     tappiollisiin kurssieroihin. Momentin hyvityk-
14834:                                                     seksi saa kirjata vastaavat kurssivoitot. Mikäli
14835:   50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tuke-      kurssivoitoista kertyvät tulot ovat menoja suu-
14836: minen                                               remmat, kirjataan ylimenevä osa tuloista mo-
14837:   Momentille myönnetään 3 000 000 mk. Mää-          mentin 12.27.99 hyvitykseksi.
14838:                      1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 28                      79
14839: 
14840: 
14841: 
14842: 
14843:                                        Pääluokka 28
14844:               VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
14845: 
14846:  Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa       olla vuonna 1994 enintään 15 470 henkilötyö-
14847:                                                  vuotta.
14848: 
14849: 
14850: 
14851: 
14852:                                    01. Valtiovarainministeriö
14853: 
14854:  21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
14855:  Momentille myönnetään 102 940 000 mk.
14856: 
14857: 
14858: 
14859: 
14860:                            03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
14861: 
14862:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)        lötyövuodet eivät sisälly hallinnonalan henki-
14863:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa          lötyövuosikehyksiin.
14864: 18 588 000 mk. Maksullisen toiminnan henki-
14865: 
14866: 
14867: 
14868: 
14869:                                        05. Valtiokonttori
14870: 
14871:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)        saatavien sekä perintöomaisuuden turvaamises-
14872:   Momentille myönnetään 142 456 000 mk.          ta ja hoidosta sekä aiheettomasti maksettujen
14873:                                                  etuuksien takaisin perimisestä ja valtion takau-
14874:    22. Työpaikkaterveydenhuollon toimintamenot   tumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien me-
14875: (siirtomääräraha 2 v)                            nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
14876:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa         myös kiinteistön tai muun omaisuuden ostami-
14877: 9 962 000 mk.                                    seen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa, mil-
14878:                                                  loin se valtion laina-, takaus- tms. saatavien
14879:   95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomää-   turvaamiseksi on tarpeen, sekä valtiolle näin
14880: räraha)                                          tulleen omaisuuden hoidosta aiheutuvien me-
14881:   Momentille myönnetään 300 000 mk. Mää-         nojen maksamiseen.
14882: rärahaa saa käyttää valtion laina- ja takaus-
14883: 80                           1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -             HE 126
14884: 
14885:                          06. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset
14886:   50. (28.05.50) Tapaturmakorvaukset ja muut              Valtion virkamieslain (755/86) ja erora-
14887: vahingonkorvaukset (arviomääräraha)                       ha-asetuksen (726/87, muut. 191/89) no-
14888:                                                           jalla maksettavat virkamiesten erorahat,
14889:   Momentille myönnetään 245 600 000 mk.                   aikuiskoulutuslisät, toistuvat korvauk-
14890: Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa               set ja ammattikoulutusrahat . . . . . . . . . .      33 000 000
14891: yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien            Virka- ja työehtosopimuksiin sekä kan-
14892: menojen maksamiseen.                                      sanedustajana toimineen henkilön ja
14893:                                                           eduskunnan virkamiesten ryhmähenki-
14894:                                                           vakuutusta vastaavaa etua koskevaan
14895: Käyttösuunnitelma:                            mk          lainsäädäntöön perustuvasta ryhmähen-
14896: Tapaturmavakuutuslain (608/48), am-                       kivakuutusta vastaavasta järjestelystä
14897: mattitautilain (1343/88), valtion virka-                  aiheutuvat menot .. . .. .. .. . . .. .. . . .. ..   34 000 000
14898: miesten tapaturmakorvauksesta anne-                       Valtion liikelaitoksille valtion liikelai-
14899: tun lain (449/90) sekä tapaturmakor-                      tosten vahinkoturvajärjestelmästä anne-
14900: vausjärjestelmään liittyvän muun lain-                    tun valtioneuvoston päätöksen ( 1207/89)
14901: säädännön nojalla maksettavat tapatur-                    nojalla maksettavat korvaukset... . . . . .           3 000 000
14902: makorvaukset ......................... 154 000 000
14903: Liikennevakuutuslain (279/59) ja liiken-                                                        Yhteensä 245 600 000
14904: nevakuutuslain perusteella korvattavas-
14905: ta kuntoutuksesta annetun lain (626/91)
14906: nojalla maksettavat 1iikennevakuutus-
14907: korvaukset............................ 21 000 000
14908: Eräistä oikeudenkäynneistä valtion pal-
14909: veluksessa oleville aiheutuvien kustan-
14910: nusten korvaamisesta annetun lain
14911: (269/74) ja valtion virantoimituksesta
14912: tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden
14913: vahinkojen korvaamisesta annetun lain
14914: (794/80) nojalla maksettavat valtion
14915: henkilöstölle aiheutuvien eräiden kus-
14916: tannusten ja vahinkojen korvaukset...      600 000
14917: 
14918: 
14919: 
14920: 
14921:                                                    07. Eläkkeet
14922: 
14923:    05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä           Kansanedustajain eläkkeet ja per-
14924: kuntoutusmenot (arviomääräraha)                           he-eläkkeet ..................... .                  40 800 000
14925:                                                           Toisen korvauslain 7 §:n 2 momen-
14926:    Momentille myönnetään 11 354 700 000 mk.               tissa tarkoitetut eläkkeet ........ .                  240000
14927: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain                  Posti- ja telelaitos ............... .           1 240 400 000
14928: (280/66) ja siihen liittyvän lainsäädännön mu-            Valtionrautatiet ................ ..             1 695 000 000
14929: kaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden ja kuntou-           Ilmailulaitos .................... .                55400 000
14930: tuksesta aiheutuvien etuuksien maksamiseen.               Karttakeskus ................... .                   1 700 000
14931: Samoin määrärahaa voidaan käyttää valtio-                 Autorekisterikeskus ............. .                  8 800 000
14932:                                                           Liiketoimintaa harjoittavat valtion
14933: konttorin varhaiskuntoutuksesta antamien oh-              virastot ja laitokset ............. .                163 300 000
14934: jeiden mukaiseen toimintaan.                              VEL-perusteinen ja varhaiskun-
14935:                                                           toutusohjeiden mukainen toimin-
14936:                                                           ta .............................. .                   15 500 000
14937: Käyttösuunnitelma:                            mk                                          Yhteensä        II 354 700 000
14938: Valtion palveluksen perusteella
14939: myönnetyt eläkkeet ja perhe-eläk-                           06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)
14940: keet ............................ .      5 530 560 000
14941: Kunnan, seurakunnan ja yksityi-                             Momentille myönnetään 135 000 000 mk.
14942: sen palveluksen perusteella myön-                         Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkei-
14943: netyt eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä                       den myöntämiseen voimassa olevien valtioneu-
14944: valtionapulaitosten eläkkeet ..... .     2 603 000 000    voston päätösten mukaisesti sekä aiemmin
14945:                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -          Pääluokka 28                                    81
14946: 
14947: myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksa-          Käyttösuunnitelma:                                       mk
14948: miseen. Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää          Ennen myönnetyt ylimääräiset eläkkeet. 129 500 000
14949: ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotain-     Vuoden kuluessa myönnettävät taiteili-
14950: validien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtä-      ja- ja sanomalehtimieseläkkeet . . . . . . . .           4 000 000
14951: vissä toimiville toimihenkilöille sekä Kriminaa-      Vuoden kuluessa myönnettävät muut
14952:                                                       ylimääräiset eläkkeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 500 000
14953: lihuoltoyhdistyksen palveluksessa oleville niille
14954: toimihenkilöille, joiden palkkaukseen myönne-                                               Yhteensä 135 000 000
14955: tään valtionapua noudattaen soveltuvin osin
14956: valtion eläkelain, valtion perhe-eläkelain ja            07. Muut eläkemenot (arviomääräraha)
14957: rintamaveteraanien varhaiseläkelain säännök-             Momentille myönnetään 135 000 000 mk.
14958: siä. Eläkkeestä vähennetään samasta palveluk-         Määrärahaa saa käyttää korvausten maksami-
14959: sesta työntekijäin eläkelain nojalla myönnettävä      seen Kuntien Eläkevakuutukselle eri lakien
14960: eläke. Edelleen määrärahaa sa:a käyttää valtion       nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen
14961: palveluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen           yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja
14962: saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten             Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäykses-
14963: eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä          tä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun
14964: myönnettävien perhe-eläkkeiden maksamiseen.           ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myön-
14965:    Määrärahaa saa käyttää enintään 4 000 000          tämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa
14966: mk ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun        käyttää korvausten maksamiseen Nokia Tele-
14967: valtioneuvoston päätöksen (75/74) mukaisten           communication Oy:lle, Vapo Oy:lle, Vammas
14968: taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sanomaleh-     Oy:lle, Lapua Oy:lle ja Suomen Malmi Oy:lle
14969: timieseläkkeistä annetun valtioneuvoston pää-         siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säi-
14970: töksen (37/77) mukaisten sanomalehtimieseläk-         lyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka
14971: keiden myöntämiseen kuitenkin siten, että enin-       näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan,
14972: tään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaa-          31.12.1983      Valtion     polttoainekeskuksen,
14973: vina 45 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 15         31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan
14974: ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. Lisäksi         Patruunatehtaan sekä 31.8.1990 Geologian tut-
14975: määrärahasta saadaan käyttää enintään 50 000          kimuskeskuksen palveluksessa olleen henkilös-
14976: mk eduskunnan kansliatoimikunnan myöntä-              tön siirrosta näiden yhtiöiden palvelukseen.
14977: mien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen.            Korvausta maksetaan myös edellä mainittujen
14978:     Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk-        yhtiöiden yrityskauppojen tai vastaavien yritys-
14979: keiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen Maa-          ten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhtey-
14980: talousseurojen Keskusliiton, sittemmin Maata-         dessä vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994
14981: louskeskusten liiton, ja niiden jäsenjärjestöinä      siirretyn henkilön työnantajalle. Valtiokonttori
14982:  toimineiden maanviljelys- ja talousseurojen pää-     saa sopia vakuutusmatemaattisin perustein las-
14983:  toimisesta palveluksesta asutuslainsäädännössä       ketusta eläkevastuiden kertasuorituksesta.
14984: annetun toimivallan käyttämistä varten muo-           Käyttösuunnitelma:                                       mk
14985: dostetuissa toimielimissä. Edellytyksenä on li-       Korvaus Kuntien eläkevakuutukselle .. 120 000 000
14986: säksi, että henkilöllä on tai olisi ollut oikeus      Korvaus Nokia Telecommunication
14987: eläkkeeseen valtion varoista tai kunnallisesta        Oy:lle ................................ . 4 000 000
14988: eläkejärjestelmästä ns. lisäeläketurvan mukai-        Korvaus Vapo Oy:lle ................ .    4 500 000
14989:  sesti ja että eläketurva muuten jäisi olennaisesti   Korvaus Vammas Oy:lle ............. .     2 000 000
14990:  pienemmäksi siitä, mitä se olisi ollut, jos          Korvaus Lapua Oy:lle ............... .    2 000 000
14991:  asutustehtävissä palveltu aika olisi luettu elä-     Muut korvaukset .................... .    2 500 000
14992:  keajaksi mainittuja eläkkeitä varten.                                                      Yhteensä 135 000 000
14993:     Eläke myönnetään sen määräisenä, että se
14994:  yhdessä valtiokonttorin tai Kuntien Eläkeva-           61. Korko valtion eläkerahastolle (arviomää-
14995:  kuutuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän               räraha)
14996:  eläkkeen kanssa on yhtä suuri kuin valtiokont-         Momentille myönnetään 173 000 000 mk.
14997:  torin tai Kuntien Eläkevakuutuksen myöntämä          Määrärahaa saa käyttää valtion eläkerahastosta
14998:  eläke olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu     annetussa laissa (1372/89) säädetyn koron mak-
14999:  aika olisi kokonaan luettu eläkeajaksi näitä         samiseen valtion keskuskirjanpidossa olevan
15000:  eläkkeitä varten.                                    yhdystilin varoille.
15001: 11   230910N
15002: 82                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
15003: 
15004:                                 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto
15005:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15006:   Momentille myönnetään 29 382 000 mk.
15007: 
15008: 
15009: 
15010: 
15011:                                            18. Verohallinto
15012:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            noista ja tililtäotoista aiheutuneiden kustannus-
15013:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa              ten korvaamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyt-
15014: 1 530 466 000 mk. Määrärahaa saa käyttää             tää myös veroluokituksesta aiheutuvien meno-
15015: myös oikeudenkäyntikulujen veroasioissa, pak-        jen maksamiseen sekä Autorekisterikeskukselta
15016: kohuutokauppakulujen, Postipankille ja muille        siirtyvistä verotustehtävistä aiheutuvien meno-
15017: rahalaitoksille suoritettavien tiedonsiirtopalkki-   jen maksamiseen.
15018: oiden maksamiseen sekä Postipankille tilillepa-
15019: 
15020: 
15021: 
15022: 
15023:                             39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
15024:    30. Verotaloudellinen tasoitus (arviomäärä-         Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskun-
15025: raha)                                                nan päätöksen mukaisesti käyttää uuden itse-
15026:    Momentille myönnetään 556 300 000 mk.             hallintolain (1144/91) mukaisten tasoitusmää-
15027: Määrärahaa saa käyttää vanhan itsehallintolain       rän ennakkomaksujen suorittamiseen.
15028: (670/51) mukaisen verotaloudellisen tasoituksen
15029: ja tasoitusta koskevan ennakkomaksun suorit-
15030: tamiseen. Vanhan lain mukainen säännöllinen
15031: tasoitus suoritetaan jälkikäteen. Tällöin vielä
15032: vahvistamattomien tasoitusten määrät saattavat         40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahve-
15033: nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tämän             nanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
15034: johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lopul-           Momentille myönnetään 2 470 000 mk. Mää-
15035: lisen tasoituksen vahvistamista myös lisäenna-       rärahaa saa käyttää vuoden 1993 arvioidun
15036: kon myöntämiseen varainhoitovuotta edeltänei-        arpajaisveron tuoton palauttamiseen Ahvenan-
15037: den vuosien menoihin.                                maan maakunnalle.
15038: 
15039: 
15040: 
15041: 
15042:                                             40. Tullilaitos
15043:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         rärahaa saa käyttää Brysselissä sijaitsevan tul-
15044:      Momentille myönnetään 461 737 000 mk.           liyhteistyöneuvoston kehitysmaiden tullimiesten
15045:                                                      koulutukseen tarkoitettuun rahastoon.
15046: 
15047:    66. Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-     74. Tullitalojen rakentaminen (siirtomäärära-
15048: tava kehitysapu (siirtomääräraha 3 v)                ha 3 v)
15049:    Momentille myönnetään 220 000 mk. Mää-              Momentille myönnetään 7 550 000 mk.
15050:                           1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -        Pääluokka 28                        83
15051: 
15052:                                             Käyttösuunnitelma:
15053:                                                                    Kustannusarvio
15054:                                                       Hyöty-2                         Myönnetty   Myönnetään
15055:           Hanke                                       ala m     1000 mk      mk/m 2     mk           mk
15056: 1.        Niiralan raja-asema, Värtsilä ...........     528        7 800    14 773    2 300 000    2 150 000
15057: 2.        Nuijamaan autotarkastushalli, katoksen
15058:           korJaus ja lisärakennus, Lappeenranta ..      220        2 600              2 000 000     350 000
15059: 3.        Vaalimaan raja-asema ja autotarkastus-
15060:           suojan rakentaminen, Virolahti .........    1 120       14 000    12 500    1 700 000    3 480 000
15061: 4.        Pienehköt uudisrakennus- ja korjaustyöt                                                  1 570 000
15062:                                                                                       Yhteensä     7 550 000
15063: 
15064: 
15065: 
15066:                                               52. Tilastokeskus
15067:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15068:      Momentille myönnetään 156 598 000 mk.
15069: 
15070: 
15071: 
15072: 
15073:                                             60. Rakennushallinto
15074:    11. Valtion virastojen ja laitosten edeltä ar-        tamispalvelujen ja rakennustöiden valvonnasta
15075: vaamattomat vuokramenot (arviomääräraha)                 aiheutuvia menoja, muihin kuin virastotiloihin
15076:    Momentille myönnetään 1 000 000 mk. Mää-              kohdistuvien kiinteistönhoitopalvelujen, asian-
15077: rärahaa saa käyttää valtion virastojen ja laitos-        tuntijapalvelujen, vahtimestari-, puhelunvälitys-
15078: ten toimitilojen vuokramenojen maksamiseen               ja muiden vastaavien palvelujen menoja saa olla
15079: siltä osin, kuin vuokrameno ei ollut tiedossa            enintään 390 000 000 mk. Nämä palvelut eivät
15080: talousarvioesitystä annettaessa. Lisäksi edelly-         ole maksullisia virastoille ja laitoksille. Vuonna
15081: tyksenä on, että virastolle tai laitokselle osoi-        1994 virastot käyttävät edelleenkin rakennus-
15082: tettu, ylitettävä määräraha on kiinteä ja virasto        hallinnon vuokrapalveluja.
15083: tai laitos ei ole tulosbudjetoinnin piirissä. Mää-
15084: rärahaa saa käyttää vastaavin edellytyksin myös             75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
15085: vuokrauksesta aiheutuvien muutto-, siivous-,                Momentille myönnetään 50 000 000 mk. Mää-
15086: puhelin- ym. vastaavien menojen maksamiseen.             rärahaa saa käyttää rakennushallinnon korja-
15087: Vuoden 1994 aikana saa tehdä ensi sijassa                ushuoltoon määrättyjen kiinteistöjen, rakennus-
15088: toimistotiloja koskevia vuokrasopimuksia, jois-          ten ja huonetilojen investointiluontoisista kor-
15089: ta aiheutuu menoja vasta vuoden 1994 jälkeen             jauksista, korjausten edellyttämistä vähäisistä
15090: siten, että huonetilojen lisäys on enintään 5 000        lisärakennustöistä, puhelinvaihteista ja turvalai-
15091: m2.                                                      tehankinnoista sekä valtiovarainministeriön
15092:                                                          erikseen määräämistä korjaustöistä aiheutuvien
15093:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              menojen maksamiseen.
15094:     Momentille myönnetään nettomäärärahaa                   Vuonna 1994 saa tehdä käynnissä oleviin
15095:  53 301 000 mk. Vuokratuloja saa käyttää ra-             töihin liittyviä sitoumuksia siten, että niistä
15096:  kennushallinnon muiden toimintamenojen kuin             aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina
15097:  siivouspalvelujen ja muun maksullisen palvelu-          enintään 60 000 000 mk.
15098:  toiminnan erillismenojen maksamiseen.
15099:     Valtion virastojen ja laitosten, lukuunotta-            76. Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
15100:  matta valtion liikelaitosten ja aikaisemmin bud-        talonrakennusten suunnittelu ja koerakentaminen
15101:  jettisidonnaisina liikelaitoksina toimineiden vi-       (siirtomääräraha 3 v)
15102:  rastojen ja laitosten, rakennuttamis- ja raken-            Momentille myönnetään 137 970 000 mk.
15103: 84                         1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -        HE 126
15104: 
15105:                                           Käyttösuunnitelma:
15106:                                                              Kustannusarvio
15107:                                                    Hyötyi                        Myönnetty    Myönnetään
15108:        Hanke                                       ala m    1000 mk    mk/m 2      mk            mk
15109: 1.     Valtioneuvoston linnan peruskorjaus, vai-
15110:        heet IV-V, Helsinki ...................      5 924    82 500   13 856     72 150 000   10 150 000
15111: 2.     Virastotalo Uudenmaankatu 1-5 perus-
15112:        korjaus, Helsinki .......................    6 370    49 000     7 692    30000 000    14 000 000
15113: 3.     Keskusrikospoliisin toimitalo, Vantaa...    12 069   139 200    11 533   105 000 000   30 800 000
15114: 4.     Kotkan virastotalo .....................     5 708    54 800     9 600    47 500000     7 300 000
15115: 5.     Mikkelin virastotalon peruskorjaus .....              26200               19 800 000    6 230 000
15116:        - peruskorjaus ........................      4 557    16 200     3 555
15117:        - uudisrakennus ......................       2 844    10 000     3 516
15118: 6.     Tampereen poliisitalon peruskorjaus ....     5 608    33 000     5 884     4 000 000   13 000 000
15119: 7.     Kiinteistön Linnankatu 43 peruskorjaus,
15120:        Turku ..................................     1 325    23 000    17 358    19 300 000    7 450 000
15121: 8.     Riihimäen virastotalon peruskorjaus- ja
15122:        muutostyö .............................      2 016    18 000     8 929    17 000 000      500 000
15123: 9.     Kasarmirakennuksen peruskorjaus viras-
15124:        toksi, Kouvola .........................     2 880    17 900     6 215    14 000 000    2 040 000
15125: 10.    Valtiontalo Fredrikinkatu 21, Merimie-
15126:        benkatu 11-13, Helsinki. ..............      6400     60000      9 375     3 000 000    8 700 000
15127: 11.    Virastotalon Maneesikatu 7 peruskor-
15128:        jaus ....................................      850    12 700    14 941     5 000 000     7 200 000
15129: 12.    Orimattilan virastotalon peruskorjaus ...    2 059     9 500     4614      4 000 000     5 100 000
15130: 13.    Kurikan virastotalo ....................     2 614    22 500     8 607    10 000 000       900 000
15131: 14.    Vaasan oikeustalo ......................     3 200    29000      9 063     1 000 000     1 700 000
15132: 15.    Turun oikeustalo .......................              82000                              1 700 000
15133:        - uudisrakennus ......................      10 100    79 000     7 822
15134:        - yhdystunneli ........................                3 000
15135: 16.    Valtioneuvoston linnan peruskorjaus, VI
15136:        vaihe, Helsinki .........................                                                2 600 000
15137: 17.    Virastotalo Annankatu 44, peruskorjaus,
15138:        Helsinki ...............................     7 000    25000      3 571                  16 000 000
15139: 18.    Valtion talonrakennusten suunnittelu ja
15140:        koerakentaminen .......................                                                  2 600000
15141:                                                                                   Yhteensä    137 970 000
15142: 
15143: 
15144:   87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank-      kittavien kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
15145: kiminen (siirtomääräraha 3 v)                          hankintamenojen ja hankintoihin liittyvien lisä-
15146:   Momentille myönnetään 60 000 000 mk. Mää-            ja muutostyö-, puhelinvaihdehankinta- sekä
15147: rärahaa saa käyttää valtion omistukseen han-           rakennustöiden valvontamenojen maksamiseen.
15148: 
15149: 
15150: 
15151: 
15152:                                 70. Valtionhallinnon kehittämiskeskus
15153:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              tään 4 826 000 mk maksullisen toiminnan hin-
15154:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa                tatukeen.
15155: 12 876 000 mk. Määrärahaa saa käyttää enin-
15156:                         1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -            Pääluokka 28                                         85
15157: 
15158:               80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet
15159:   02. Eräät muut palkat ja palkkiot (arviomää-         kanssa tehdystä yhteistyösopimuksesta aiheutu-
15160: räraha)                                                vien velvoitteiden maksamiseen.
15161:    Momentille myönnetään 2 303 000 mk. Mää-
15162: rärahaa saa käyttää välttämättömän lisähenki-             23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha
15163: lökunnan palkkausten maksamiseen sellaisissa           3 v)
15164: tapauksissa, joissa henkilöstön lisätarve ei ole          Momentille myönnetään 6 096 000 mk. Mää-
15165: ollut tiedossa varsinaista talousarvioesitystä laa-    rärahaa saa käyttää työsuojelurahastoa vastaa-
15166: dittaessa, sekä henkilökohtaisten lisäpalkkioi-        van järjestelyn (laki työsuojelurahastosta 407179)
15167: den maksamiseen.                                       toteuttamiseksi valtionhallinnossa työsuojelu-
15168:                                                        tutkimukseen, työsuojelukoulutukseen, työsuo-
15169:                                                        jelutietojen keräämiseen ja työsuojelua koske-
15170: Käyttösuunnitelma:                            mk
15171:                                                        vaan tiedottamiseen sekä valtiotyönantajan ja
15172: Välttämätön lisähenkilökunta ........ .    1 000 000   sen palveluksessa olevan henkilöstön välisten
15173: Lisäpalkkiot ......................... .     750 000   työelämän suhteiden edistämistä tarkoittavaan
15174: Sosiaaliturvamaksut. ................. .     147 000   tutkimukseen, koulutukseen ja tiedotukseen.
15175: Eläkemaksut ......................... .      406 000
15176:                                                        Määrärahalla saa palkata enintään viittä hen-
15177:                               Yhteensä     2 303 000   kilötyövuotta vastaava määrä henkilöstöä mää-
15178:                                                        räaikaisiin työsopimussuhteisiin tällä määrära-
15179:                                                        halla rahoitettavia tutkimusprojekteja varten.
15180:    20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomää-
15181: räraha 3 v)                                               25. (28.05.25) Valtion henkilöstöjärjestelyt
15182:    Momentille myönnetään 10 850 000 mk. Mää-           (siirtomääräraha 2 v)
15183: rärahaa saa käyttää julkisen hallinnon kehittä-           Momentille myönnetään 63 850 000 mk. Mää-
15184: misen edellyttämien tutkimusten, selvitysten           rärahaa saa käyttää ennen vuotta 1992 päätet-
15185: sekä koulutus- ja muiden palvelujen tuottamis-         tyjen virastojen ja laitosten tai niiden osien
15186: ja hankintamenojen sekä kehittämis- ja koulu-          siirtojen tai alueellisten uudelleenjärjestelyiden
15187: tustoiminnasta aiheutuvien ulkomaanmatkame-            johdosta väliaikaisesti tarvittavan henkilöstön
15188: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää              palkkausmenoihin sekä työpaikkojen järjestä-
15189: noin 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilös-           miseen sellaisille henkilöille, jotka eivät voi
15190: tömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtä-           siirtyä viraston uudelle sijaintipaikkakunnalle
15191: viin.                                                  siirtynyttä virkaa tai tehtävää vastaavin palk-
15192:                                                        kaeduin.
15193:                                                           Määrärahaa saa käyttää myös virastojen ja
15194:   21. Henkilöstöpoliittiset tukitoimet hallinnon       laitosten lakkauttamisen takia henkilöstölle en-
15195: rationalisoinnin ja säästöpäätösten toteuttamisen      nen vuotta 1992 annettujen työpaikkatakuiden
15196: yhteydessä (siirtomääräraha 3 v)                       toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksami-
15197:    Momentille myönnetään 40 000 000 mk. Mää-           seen.
15198: rärahaa saa käyttää hallinnon rationalisoinnin            Määrärahaa saa käyttää lakkautuspalkkalain
15199: yhteydessä henkilöstön uudelleensijoittumisen          (1 82/31, muut. 904/48) mukaisten lakkautus-
15200: edistämiseksi tarvittavien palvelujen hankkimi-        palkkojen maksamiseen.
15201: seen.
15202:                                                        Käyttösuunnitelma:                                              mk
15203: 
15204:   22. Integraatiovalmennus (siirtomääräraha 3 v)       Henkilöstöjärjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . .       850 000
15205:                                                        Lakkautuspalkat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   63 000 000
15206:   Momentille myönnetään 20 000 000 mk. Mää-
15207: rärahaa saa käyttää henkilöstön integraatioval-                                                    Yhteensä         63 850 000
15208: mennukseen mm. ulkomailla ja kotimaassa
15209: tapahtuvaan harjoitteluun ja koulutukseen.                60. Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta
15210: Määrärahaa saa käyttää integraatiovalmennuk-           johtuvista menoista (arviomääräraha)
15211: sen seurantaan, kehittämiseen, palvelujen hank-           Momentille myönnetään 21 450 000 mk. Mää-
15212: kimiseen sekä kehittämis- ja koulutustoimin-           rärahaa saa käyttää koulutus- ja erorahastosta
15213: nasta aiheutuvien ulkomaanmatkamenojen                 annetun lain (537/90) 4 pykälän 2 momentin
15214: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös               mukaisen valtion maksun maksamiseen erora-
15215: European Institute of Publie Administration'in         hastolle.
15216: 86                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -        HE 126
15217: 
15218:                           81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot
15219:   74. Talonrakennushankkeiden kustannusarvi-          rärahaa saa käyttää sellaisten edeltä arvaamat-
15220: oiden tarkistuksista aiheutuvat menot (arviomää-      tomista tarpeista aiheutuvien välttämättömien
15221: räraha)                                               menojen maksamiseen, joita varten talousarvi-
15222:    Momentille myönnetään 100 000 mk. Mää-             ossa ei ole määrärahaa.
15223: rärahaa saa käyttää valtion talonrakennushank-
15224: keiden edeltä arvaamattomista kustannusarvi-             97. Tileistä poistot (arviomääräraha)
15225: oiden tarkistuksista aiheutuvien menojen mak-            Momentille myönnetään 4 000 000 mk. Mää-
15226: samiseen sekä peruuntuneiden määrärahojen             rärahaa saa käyttää liiketoimintaa ja maksul-
15227: korvaamiseen.                                         lista toimintaa lukuunottamatta sellaisten saa-
15228:                                                       tavien tileistä poistamiseen, joita ei ole velallisen
15229:    95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot,        todetun varattomuuden tai muun siihen verrat-
15230: joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty   tavan syyn takia saatu perityksi ja joita varten
15231: määrärahaa (arviomääräraha)                           virastolla tai laitoksella ei ole talousarviossa
15232:    Momentille myönnetään 100 000 mk. Mää-             tarkoitukseen soveltuvaa määrärahaa. Määrä-
15233: rärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai asetuk-     rahaa saa käyttää myös sellaisten saatavien
15234: seen perustuvien menojen maksamiseen, joita           tileistä poistamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että
15235: varten talousarvioon ei ole erikseen myönnetty        hankintasopimukseen liittyvä tuotekehityshan-
15236: määrärahaa.                                           ke epäonnistuu sellaisista syistä, joista tuoteke-
15237:                                                       hitystyön tekijän ei voida katsoa olevan vas-
15238:      96. Edeltä arvaamattomat tarpeet                 tuussa, vaikka kysymys ei ole sopijapuolen
15239:      Momentille myönnetään 1 000 000 mk. Mää-         maksukyvyttömyydestä.
15240: 
15241: 
15242: 
15243: 
15244:                                           82. Postipankki Oy
15245:   43. Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle          Määrärahaa saa käyttää myös Postipankki
15246: (arviomääräraha)                                      Oy:n investointirahastosta annetun lain 13 §:n
15247:    Momentille myönnetään 12 000 000 mk. Mää-          mukaisten valtion investointirahastosta rahas-
15248: rärahaa saa käyttää Postipankki Oy:n inves-           ton vastuulla myönnetyistä lainoista aiheutu-
15249: tointirahastosta ilman turvaavaa vakuutta             neiden luottotappioiden korvaamiseen ja tällai-
15250: myönnettyjen lainojen luottotappioiden korvaa-        sia luottotappioita koskevien ennakkokorvaus-
15251: miseen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.        ten maksamiseen.
15252: 
15253: 
15254: 
15255: 
15256:                                   83. Kansainväliset rahoitusyhteisöt
15257:    68. Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyh-        rärahaa saa käyttää Kansainvälisen rahoitus-
15258: tiön osakepääoman korottamisesta (arviomäärä-         yhtiön osakepääoman Suomen vuonna 1994
15259: raha)                                                 suoritettavan kolmannen noin 7 400 000 mar-
15260:    Momentille myönnetään 7 400 000 mk. Mää-           kan määräisen osuuden maksamiseen.
15261:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 28                      87
15262: 
15263:                                  84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt
15264: 
15265:   68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ym-               88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin
15266: päristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomäärära-       peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)
15267: ha)                                                     Momentille myönnetään 17 700 000 mk. Mää-
15268:   Momentille myönnetään 9 600 000 mk. Mää-           rärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Investoin-
15269: rärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ympäristö-         tipankin peruspääoman korotuksen Suomen
15270: rahoitusyhtiön peruspääoman Suomen viiden-           vuonna 1994 suoritettavan toisen noin
15271: nen vuonna 1994 suoritettavan noin 9 600 000         17 700 000 markan määräisen osuuden maksa-
15272: markan määräisen osuuden maksamiseen.                miseen.
15273: 
15274:   69. Suomen maksuosuus Länsipohjola-rahas-
15275: tan pääomasta (arviomääräraha)                          89. Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyö-
15276:   Momentille myönnetään 2 200 000 mk. Mää-           hön Baltian maiden kanssa (arviomääräraha)
15277: rärahaa saa käyttää Länsipohjola-rahaston pe-           Momentille myönnetään 5 600 000 mk. Mää-
15278: ruspääoman Suomen vuonna 1994 suoritetta-            rärahaa saa käyttää menojen maksamiseen,
15279: van kahdeksannen noin 2 200 000 markan mää-          jotka aiheutuvat Suomen osallistumisesta ra-
15280: räisen osuuden maksamiseen.                          hoitusyhteistyöhön Baltian maiden kanssa.
15281: 
15282: 
15283: 
15284: 
15285:                                     85. Sitoumusten lunastaminen
15286: 
15287:    66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annet-   1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä
15288: tujen sitoumusten lunastaminen (arviomäärära-        lunastamisesta aiheutuvien kustannusten mak-
15289: ha)                                                  samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vuo-
15290:    Momentille myönnetään 17 000 000 mk. Mää-         den 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunas-
15291: rärahaa saa käyttää kansainvälisille rahoitus-       tamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssi-
15292: laitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982-     tappioiden maksamiseen.
15293: 
15294: 
15295: 
15296: 
15297:                                86. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
15298: 
15299:   60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toi-        rärahaa saa käyttää Suomen itsenäisyyden juh-
15300: minnan rahoittaminen                                 larahastosta annetun lain (717/90) 3 §:ssä tar-
15301:   Momentille myönnetään 30 000 000 mk. Mää-          koitetun toiminnan rahoittamiseen.
15302: 
15303: 
15304: 
15305:                              87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen
15306: 
15307:    61. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen       89. Pankkitoiminnan tukeminen (siirtomäärä-
15308: ja takausten hoitomenoihin (arviomääräraha)          raha 3 v)
15309:    Momentille myönnetään 1 540 000 000 mk.             Momentille myönnetään 10 000 000 000 mk.
15310: Määrärahaa saa käyttää valtion vakuusrahas-          Määrärahasta voidaan myöntää lainoja valtio-
15311:                                                      neuvoston määräämin ehdoin liikepankkien ja
15312: tosta annetun lain (379/92) 15 §:n 2 momentin        Postipankki Oy:n vakuusrahastolle, säästöpank-
15313: mukaisesti valtion vakuusrahaston ottamien           kien vakuusrahastolle ja osuuspankkien vakuus-
15314: lainojen ja niiden korkojen ja lainoista makset-     rahastolle. Lainan myöntämisen edellytyksenä
15315: tavien muiden menojen suorittamiseen sekä            on, että lainan hakijana olevaan vakuusrahas-
15316: rahaston takausvelvoitteiden täyttämiseen.           toon kuuluva yksi tai useampi pankki on
15317: 88                         1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä - HE 126
15318: 
15319: joutunut sellaisiin taloudellisiin vaikeuksiin, että   sitoumuksia. Kunkin muun kuin Suomen rahan
15320: avustuslainan tai avustuksen myöntäminen va-           määräisen lainan ja pääomasijoituksen arvo
15321: kuusrahastosta pankille on pankin toiminnan ja         lasketaan takausta annettaessa sovellettavan
15322: rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi            Suomen Pankin keskikurssin mukaan. Takauk-
15323: tarpeellista eivätkä vakuusrahaston omat varat         sia, takuita ja muita tässä ja edellisessä kappa-
15324: tarkoitukseen riitä. Lainat voidaan myöntää            leessa tarkoitettuja sitoumuksia saa antaa siten,
15325: vakuutta vaatimatta.                                   että niiden yhteenlaskettu pääomamäärä yhdes-
15326:     Määrärahalla voidaan myös merkitä tai muu-         sä vuonna 1993 annettujen sitoumusten kanssa
15327: ten hankkia talletuspankkien osakkeita ja              on enintään 35 000 000 000 mk tai yhdessä tältä
15328: osuuksia, pankin liikkeeseen laskemia talletus-        momentilta ja vuoden 1993 ensimmäisen lisä-
15329: pankkien toiminnasta annetun lain 24 a §:ssä           talousarvion momentilta 28.87.51 myönnetyn
15330: tarkoitettuja pääomatodistuksia ja velkakirjoja,       muun tuen kanssa pääomamäärältään enintään
15331: jos se on tarpeen pankin toiminnan ja rahoi-           60 000 000 000 mk.
15332: tusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi.                   Määrärahaa saa käyttää myös myönnetyistä
15333:     Määrärahaa saa käyttää myös valtion va-            takauksista, takuista ja muista edellä tarkoite-
15334: kuusrahastosta annetun lain (379/92) 1 §:n 5           tuista sitoumuksista aiheutuvien menojen mak-
15335: momentissa tarkoitettujen yhtiöiden osakkeiden         samiseen.
15336: merkitsemiseen ja muuhun hankkimiseen, yhti-              Lainaan ja muihin tukitoimiin asetetaan sekä
15337: öiden tappioiden kattamiseen sekä muiden yh-           tukea saavaa vakuusrahastoa että tuettavan
15338: tiöistä aiheutuvien menojen maksamiseen, jos           pankin toimintaa ja hallintoa koskevia ehtoja.
15339: edellä tarkoitettu yhtiö on perustettu valtion tai     Lainoista ja muista tukitoimista sekä osakkei-
15340: valtion vakuusrahaston määräysvallassa olevaa          den ja osuuksien merkitsemisestä ja hankkimi-
15341: pankkia varten. Näihin toimenpiteisiin saa ryh-        sesta päättää valtioneuvosto. Valtioneuvosto
15342: tyä ja sitoutua siten, että niistä saa aiheutua        voi määräämissään rajoissa antaa yksittäisten
15343: kuluvana ja myöhempinä vuosina valtiolle me-           laina- ja muiden tukipäätösten tekemisen ja
15344: noja enintään 30 000 000 000 mk.                       päätösten tarkemmista ehdoista päättämisen
15345:    Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan tä-         valtiovarainministeriön tehtäväksi.
15346: män momentin määrärahalla jo hankittuja ja                 Edellä tarkoitetuilla ehdoilla on niistä päät-
15347: vielä hankittavia talletuspankin osakkeita.            tävän valtioneuvoston tai valtiovarainministe-
15348:    Valtioneuvosto oikeutetaan määräämillään            riön pyrittävä siihen, että:
15349: ehdoilla antamaan vuonna 1994 vastavakuuksia               1) pääomatuki on vastikkeellista valtioneu-
15350: vaatimatta:                                            voston määräämällä tavalla;
15351:     1) valtion omavelkaisia takauksia liikepank-
15352: kien ja Postipankki Oy:n vakuusrahaston, sääs-             2) valtiontaloudelle aiheutuva rasitus muo-
15353: töpankkien vakuusrahaston ja osuuspankkien             dostuu niin vähäiseksi kuin se tehtävän toteut-
15354: vakuusrahaston ottamien koti- ja ulkomaisten           tamisen kannalta on mahdollista;
15355: lainojen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämi-            3) tuki haittaa mahdollisimman vähän kil-
15356: sen vakuudeksi;                                        pailua yritysten välillä ja rahoitustoiminnassa
15357:     2) valtion omavelkaisia takauksia ja takuita       eikä vääristä kiinteistö- ja pääomamarkkinoi-
15358: talletuspankkien oman pääoman ehtoisen va-             den toimintaa;
15359: rainhankinnan ja muiden sovittujen ehtojen                 4) osinkoa pankin osakepääomalle, voitto-
15360: täyttämisen vakuudeksi; sekä                           osuutta kantarahasto-osuuksille tai korkoa li-
15361:     3) valtion omavelkaisia takauksia ja takuita        säosuusmaksuille, muille osuusmaksuille ja si-
15362: valtion vakuusrahastosta annetun lain 1 §:n 5          joitusosuuksille saa jakaa vain, jos pankin
15363: momentissa tarkoitettujen yhtiöiden koti- ja            voitonjakokelpoiset varat siihen riittävät valtion
15364: ulkomaisten lainojen, muiden sitoumusten ja            ja valtion vakuusrahaston pääomatodistuksille
15365: sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi.              sekä muille valtion takaamille oman pääoman
15366:     Samalla valtioneuvosto oikeutetaan luopu-          ehtoisille varoille suoritettavan täyden koron-
15367: maan vuonna 1994 takauksiin ja takuisiin               maksun jälkeen, ja että
15368: liittyvistä takautumisoikeuksista. Lisäksi valtio-         5) velkaantuneiden kotitalouksien ja yritysten
15369: neuvosto oikeutetaan määräämillään ehdoilla            asemaa helpotetaan niiden niin toivoessa nou-
15370: antamaan vuonna 1994 talletuspankkien liik-             dattaen yrityssaneerauksesta ja yksityisten hen-
15371: keeseen laskemia pääomatodistuksia ja vastuu-           kilöiden velkajärjestelyistä annettujen lakien
15372: debentuurilainoja       koskevia       takaisinosto-    (47/93 ja 57/93) periaatteita vakuuksien myyn-
15373:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       Pääluokka 28                        89
15374: 
15375: tikielloista ja velkapääoman rajoittamisesta se-     tiovarainministeriölle, pankkitarkastusvirastolle
15376: kä muista velallisen asemaa vahvistavista jär-       ja valtion vakuusrahastolle.
15377: jestelyistä.                                            Vuoden 1993 lisätalousarvion momentin
15378:    Laina ja muu tuki voidaan antaa vain ehdolla,     28.87.51 määrärahaa saa käyttää myös tallet-
15379: että tuen vastaanottaja ja asianomainen pankki       tajien saamisten turvaamisesta säästökassatoi-
15380: sitoutuvat hyväksymään tuen saavaan pankkiin         mintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun
15381: kohdistuvan tuen myöntäjän, pankkitarkastus-         lain nojalla tehtävistä valtioneuvoston tai val-
15382: viraston tai valtion vakuusrahaston vaatiman ja      tiovarainministeriön päätöksistä valtiolle aiheu-
15383: tarkemmin määrittelemän erityistarkastuksen,         tuvien yhteensä enintään 1 300 000 000 markan
15384: josta laadittava kertomus on toimitettava vai-       menojen maksamiseen.
15385: 
15386: 
15387: 
15388: 
15389:                        99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot
15390:    21. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot        1992 saadun alennetun hinnan ja yleisen luo-
15391: (siirtomääräraha 2 v)                                vutushinnan välisen erotuksen korvaamiseen.
15392:    Momentille myönnetään 1 526 000 mk.
15393:                                                         61. Verosta vapautuksen johdosta takaisin
15394:   22. Metallirahamenot                               maksetut verot (arviomääräraha)
15395:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa                 Momentille myönnetään 22 000 000 mk. Mää-
15396: 165 000 000 mk.                                      rärahaa saa käyttää veron takaisin maksami-
15397:                                                      seen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on
15398:    23. Liikevaihtovero- ja arvonlisäveromenot (ar-   sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännök-
15399: viomääräraha)                                        sissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syis-
15400:    Momentille myönnetään 1 800 000 000 mk.           tä valtiovarainministeriön, verohallituksen tai
15401: Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen          tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu
15402: liikevaihto- ja arvonlisäverovelvollisten valtion    saamaan takaisin jo maksetun veron.
15403: virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen
15404: ostoihin sisältyvien liikevaihto- ja arvonlisäve-       98. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha
15405: rojen maksamiseen.                                   2 v)
15406:                                                         Momentille myönnetään 500 000 mk. Mää-
15407:   50. Korvaus Sotainvalidien Veljesliitolle          rärahaa saa käyttää rakennushallinnon palve-
15408:   Momentille myönnetään 137 000 mk. Mää-             lutoimintojen yhtiöittämisen edellyttämistä re-
15409: rärahaa saa käyttää Sotainvalidien Veljesliitolle    kisteröinti- ja käynnistämistoimenpiteistä aiheu-
15410: lahjoitetun viljan edelleenmyynnissä vuonna          tuvien menojen maksamiseen.
15411: 
15412: 
15413: 
15414: 
15415: 12 230910N
15416: 90                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -                           HE 126
15417: 
15418: 
15419: 
15420: 
15421:                                          Pääluokka 29
15422:                      OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
15423: 
15424:    Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa       patkattavaa henkilöstöä sekä momenttien
15425: olla vuonna 1994 enintään 29 611 henkilötyö-       29.07.21, 29.10.21, 29.60.21 ja 29.69.21 maksul-
15426: vuotta sivutoimista tuntiopetusta ja ylitunteja,   lisen palvelutoiminnan henkilöstöä lukuun ot-
15427: momenttien 29.88.50 ja 29.88.53 määrärahoilla      tamatta.
15428: 
15429: 
15430: 
15431: 
15432:                                        01. Opetusministeriö
15433: 
15434:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          Käyttösuunnitelma:                                                                                                                    mk
15435:   Momentille myönnetään 88 307 000 mk. Mää-        Svenska Finlands folkting -toiminnan
15436: rärahaa saa käyttää myös kokeilu- ja kehittä-      valtionapu, mistä 411 000 mk utbild-
15437: mistoimintaan myönnettävien avustusten mak-        ningsdelegationin sekä muihin toiminta-
15438: samiseen.                                          ja toimistomenoihin ............                                                                       0   0   0   ..      0   0   1 550 000
15439:                                                    Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoi-
15440:                                                    to o,oo   .. o     .......                     oooo            .....               o   . . oo          ..      ooo         ..         90000
15441:    26. (29.96.26) Eräät kopiointi- ja nauhoitus-   Paasikivi-Seura                        0   .......                     0   ..      0   0   0   0   ......                  0   0     200 000
15442: korvaukset                                         Naisjätjestöjen Keskusliitto ry                                                                    0   0   0   •   0   0   0   0     250 000
15443:    Momentille myönnetään 15 838 000 mk. Mää-       Naisten Pohjoismaisen Forumin järjes-
15444: rärahaa saa käyttää tekijänoikeuslain (404/61)     tämiseen   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0.      0   0   0   0   0   0   0   0   0   0     200000
15445:                                                    Kaijalataion rakennuslainojen lyhentä-
15446: ja oikeudesta valokuvaan annetun lain (405/61)     minen  OoOOoOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO                                                                                              375 000
15447: mukaisten menojen, valokopiointitutkimusme-        Viime sodissa kaatuneiden etsintä ja
15448: nojen ja kopiointia ja nauhoitusta koskevan        muiston vaaliminen                                     0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0.      0.      0   0.      0   0     400 000
15449: tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksa-      Karjalaan jääneiden vainajien muisto-
15450: miseen.                                            merkkihanke                0   ..........                              0   ..      0   ......                  0   0   ..      0     200 000
15451:                                                    Opetusmenetelmien, oppimateriaalien ja
15452:                                                    opetusteknologian kehittäminen                                                                         0   0   0   0   0   0   0   8 273 000
15453:    50. Eräät avustukset                            Nuorten työpajatoiminta                                                    0   0   0   0.      0   0   0.      0.      0   0   0   1 000 000
15454:   Momentille myönnetään 12 538 000 mk. Mää-
15455: rärahaa saa käyttää Svenska Finlands folkting-                                                                                                    Yhteensä                            12 538 000
15456: toiminnan valtionavusta annetun lain (902/85)
15457: mukaisten avustusten ja käyttösuunnitelmassa
15458: yksilöityjen muiden avustusten maksamiseen.
15459: 
15460: 
15461: 
15462: 
15463:                                  02. Evankelis-luterilainen kirkko
15464: 
15465:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                   29. Muut kulutusmenot
15466:   Momentille myönnetään II 179 000 mk.               Momentille myönnetään 2 030 000 mk. Mää-
15467:   Henkilöstön määrä saa olla enintään 51           rärahaa saa käyttää myös kuurojenpappien
15468: henkilötyövuotta.                                  ulko- ja kotimaisesta koulutuksesta aiheutuvien
15469:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     Pääluokka 29                      91
15470: 
15471: menojen sekä eräiden toimintamenojen maksa-        Suomen Merimieslähetysseuran toimintaan.
15472: miseen.                                            Määrärahasta saa käyttää enintään 250 000 mk
15473:                                                    Antwerpenin merimieskirkon laajennuksen
15474:   50. Avustus Suomen Merimieslähetysseuralle       avustamiseen edellyttäen, että kirkon keskusra-
15475:   Momentille myönnetään 750 000 mk. Mää-           hasto suorittaa vastaavan osuuden.
15476: rärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen
15477: 
15478: 
15479: 
15480: 
15481:                                   05. Ortodoksinen kirkkokunta
15482:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                 nalle sekä Valamon konservointilaitoksen käyt-
15483:   Momentille myönnetään 5 845 000 mk.              tökustannusten maksamiseen.
15484:   Henkilöstön määrä saa olla enintään 36
15485: henkilötyövuotta.                                     51. Avustukset kaluston hankintaan ja korja-
15486:                                                    ustöihin (siirtomääräraha 3 v)
15487:                                                       Momentille myönnetään 200 000 mk. Mää-
15488:   29. Muut kulutusmenot                            rärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen
15489:   Momentille myönnetään 863 000 mk.                Turun ja Kotkan ortodoksisten kirkkojen kor-
15490:                                                    jaustöihin.
15491:    50. Eräät avustukset                              70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
15492:    Momentille myönnetään 320 000 mk. Mää-            Momentille myönnetään 908 000 mk. Mää-
15493: rärahaa saa käyttää verohyvityksen maksami-        rärahaa saa käyttää ortodoksisen seminaarin
15494: seen ortodoksisille seurakunnille sekä avustus-    kaluston ja varusteiden, mukaan lukien myös
15495: ten maksamiseen Suomen ortodoksiselle kirk-        arvoltaan vähäinen kalusto, hankinnasta aiheu-
15496: komuseolle ja Lapin ortodoksiselle seurakun-       tuvien menojen maksamiseen.
15497: 
15498: 
15499: 
15500: 
15501:                                 06. Valtion audiovisuaalinen keskus
15502:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                 rärahaa saa käyttää määräaikaisen henkilöstön
15503:   Momentille myönnetään 750 000 mk.                palkkaamiseen 1.1.-28.2.1994 välisenä aikana
15504:   Henkilöstön määrä 1.1.-28.2.1994 saa olla        enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavasti.
15505: enintään ?2 henkilötyövuotta.
15506: 
15507:   28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomäärä-
15508: raha)                                                29. Muut kulutusmenot
15509:   Momentille myönnetään 350 000 mk. Mää-             Momentille myönnetään 590 000 mk.
15510: 
15511: 
15512: 
15513: 
15514:                                         07. Opetushallitus
15515:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         tä sekä audiovisuaalisen OP{>imateriaalin ja
15516:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamista,
15517: 108 755 000   mk.     Määrärahasta tuetaan mistä 1 500 000 markalla saamenkielisen oppi-
15518: 12 000 000 markalla oppimateriaalin kehittämis- . materiaalin tuottamista.
15519: 92                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
15520: 
15521:                                      08. Kansainvälinen yhteistyö
15522: 
15523:    0 1. Palkkaukse t (arviomääräraha)                 myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja
15524:    Momentille myönnetään 6 250 000 mk. Hen-           sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja oh-
15525: kilöstön määrä saa olla enintään 47 henkilö-          jelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apu-
15526: työvuotta.                                            rahoja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede-
15527:                                                       ja kulttuurivaihtoa ja Suomen kulttuurin tun-
15528:   21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen         netuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa
15529: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                   käyttää lisäksi kansainvälisen kulttuuriyhteis-
15530:   Momentille myönnetään 23 322 000 mk. Mää-           työn kiinteistöistä aiheutuvan kiinteistöveron
15531: rärahasta saa käyttää 12 500 000 mk kansain-          maksamiseen sekä määräaikaisen henkilöstön
15532: väliseen henkilövaihtoon myönnettävien apura-         palkkaamiseen enintään seitsemää henkilötyö-
15533: hojen ja avustusten maksamiseen.                      vuotta vastaavasti.
15534: 
15535:    22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi-
15536:                                                          50. Eräät avustukset
15537: mintamenot (siirtomääräraha 2 v)
15538:                                                          Momentille myönnetään 27 687 000 mk. Mää-
15539:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa
15540:                                                       rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
15541: 3 400 000 mk. Määrärahasta saa käyttää jul-
15542:                                                       opetus-, tiede- ja kulttuurialan vaihtoa ja Suo-
15543: kaisu-, koulutus- ja tietopalvelutoiminnan ja
15544:                                                       men kulttuurin tunnetuksitekemistä ulkomailla
15545: muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen
15546:                                                       edistäville yhteisöille kuten kulttuuri-instituu-
15547: enintään 80 000 mk.
15548:                                                       teille, julkaisuille ja ulkomaanyhdistyksille.
15549:   25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirto-
15550: määräraha 2 v)                                           66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
15551:   Momentille myönnetään 44 664 000 mk. Mää-           (arviomääräraha)
15552: rärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat           Momentille myönnetään 55 691 000 mk. Mää-
15553: osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toi-     rärahaa saa käyttää Unescon ja muiden halli-
15554: mintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyö-         tustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yh-
15555: hön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjel-         teistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen
15556: mien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan             ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
15557: 
15558: 
15559: 
15560: 
15561:                                           10. Korkeakoulut
15562: 
15563:    21. (29.10.01, 20, 21 ja 28) Korkeakoulujen           Momentilta rahoitettavan maksullisen palve-
15564: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                   lutoiminnan henkilöstö ei sisälly pääluokan
15565:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa              henkilöstön enimmäismäärään.
15566: 3 859 420 000 mk.                                       Tieteellisen laskennan ja sääpalvelun käytössä
15567:    Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perus-      olevan supertietokoneen uusimiseksi saadaan
15568: tuvat opetusministeriön päätöksiin korkeakou-         tehdä sellaisia tilauksia ja sitoumuksia, joista
15569: lujen eräistä suoritteista perittävistä maksuista     aiheutuu valtiolle menoja vuosina 1995-96
15570: (81/93), kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä   yhteensä enintään 30 000 000 mk. Määrärahasta
15571: maksuista (82/93) sekä avoimesta korkeakou-           budjetoidaan opetusministeriön pääluokkaan
15572: luopetuksesta korkeakouluissa perittävistä mak-       momentille 29.10.21 24 000 000 mk ja liikenne-
15573: suista (83/93).                                       ministeriön pääluokkaan momentille 31.50.21
15574:    Määrärahasta saa käyttää 95 000 000 mk             6 000 000 mk.
15575: maksullisen toiminnan koulutus- ja työllisyys-
15576: poliittisin perustein järjestettävän koulutuksen
15577: ja tutkimuksen tukemiseen ja 18 750 000 mk              74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
15578: muun maksullisen toiminnan tukemiseen.                  Momentille myönnetään 140 700 000 mk.
15579:                          1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -             Pääluokka 29                            93
15580: 
15581:                                             Käyttösuunnitelma:
15582:                                                                     Kustannusarvio
15583:                                                      Hyöty-2                                Myönnetty    Myönnetään
15584:         Hanke                                        ala m        1000 mk        mklm2        mk            mk
15585: 1.      Helsin~in riopisto, Kumpulan 2. raken-
15586:         nusvai e ( emia) .......................     10 607       181 500        17 111    105 000 000   66 500000
15587: 2.      Jyväskylän kliopisto, luonnontieteen lai-
15588:         tosten II ra ennusvaihe (fysiikka) ......       2 935      34 000        11 584      6 000 000    7 000 000
15589: 3.      Turun yliopisto, fysiikan laitosrakennus                   81 700                   16 200 000   19 200 000
15590:         - peruskorjaus ........................         5 020      59 200        11 793
15591:         - laajennus ...........................         1 690      20400         12 071
15592:         - liikennejärjestelyt. ...................                  2100
15593: 4.      Vaasan yliopisto, I rakennusvaihe ......        6 985      69 700         9 979     50 100 000    17 000 000
15594: 5.      Svenska handelshögskolan, peruskorjaus          7 300      62 900         8 616      3 200 000    II 200 000
15595: 6.      PerusNarannustyöt ja pienehköt hankkeet
15596:         sekä iitännäistyöt ......................                                                         14 200 000
15597: 7.      Suunnittelu .............................                                                          5 600 000
15598:                                                                                              Yhteensä    140 700 000
15599: 
15600: 
15601:    Käynnissä oleviin perusparannustöihin ja pie-                87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha
15602: niin hankkeisiin liittyviä, lain (423/88) 10 §:n          3 v)
15603: tarkoittamia sitoumuksia saa vuonna 1994 teh-                   Momentille myönnetään 57 450 000 mk.
15604: dä siten, että vuoden 1994 jälkeen aiheutuvat
15605: menot ovat enintään 20 000 000 mk.
15606: 
15607:                                             Käyttösuunnitelma:
15608:                                                                    Kokonais-
15609:                                                                   kustannukset            Myönnetty      Myönnetään
15610: Hanke                                                               1000 mk                 mk              mk
15611: 1. Helsingin yliopisto, Viikin tiedepuisto, Biokeskus
15612:    la-vaiheen valtion rahoitusosuus ................                 101 000              7 000 000       20 000 000
15613: 2. Helsingin yliopisto ja Helsingin kauppakorkea-
15614:    koulu, Mikkehn yksikkö ........................                     15 000             5 000 000        5 000 000
15615: 3. Helsingin yliopisto, Kouvolan yksikkö ..........                    34 000             5 800 000        4900 000
15616: 4. Tampereen yliopisto, III rakennusvaihe .........                    56 000                             24100 000
15617: 5. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, IV ra-
15618:    kennusvaihe ....................................                    27 000                              3 450 000
15619:                                                                                           Yhteensä        57 450 000
15620: 
15621: 
15622: 
15623:                                        11. Valtion harjoittelukoulut
15624: 
15625:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                         kilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutu-
15626:   Momentille myönnetään 213 200 000 mk.                    vien menojen maksamiseen.
15627: Henkilöstön määrä saa olla enintään 891 hen-
15628: kilötyövuotta.                                               29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v)
15629:                                                              Momentille myönnetään 23 120 000 mk. Mää-
15630:    21. Oppilashuolto (arviomääräraha)                     rärahaa saa käyttää myös oppilaille ja opettajille
15631:    Momentille myönnetään 14 813 000 mk. Mää-              jaettaviin apurahoihin sekä kuntien maksetta-
15632:  rärahaa saa käyttää oppilashuollon menojen               vaksi harjoittelukoululain 18 §:n nojalla tulevien
15633:  maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös                 osuuksien ja kuntien suoraan kustantamien
15634:  oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä             menojen erotuksesta aiheutuvien palautusten
15635:  maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta hen-            suorittamiseen.
15636: 94                        1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- HE 126
15637: 
15638:   74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)        köistä hankkeista sekä muutos- ja peruskor-
15639:   Momentille myönnetään 450 000 mk. Mää-            jaustöistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
15640: rärahaa saa käyttää harjoittelukoulujen pieneh-
15641: 
15642: 
15643:                                    19. Muut korkeakoulumenot
15644: 
15645:    01. Palkkaukset (arviomääräraha)                 rärahaa saa käyttää 45 henkilötyövuotta vas-
15646:    Momentille myönnetään 43 063 000 mk. Mää-        taavan henkilöstön palkkaukseen määräaikai-
15647: rärahaa saa käyttää enintään 565 henkilötyö-        siin tehtäviin.
15648: vuotta vastaavasti 2 258 opiskelijan palkkaami-
15649: seen keskimäärin kolmeksi kuukaudeksi har-             26. Eräät opettajankoulutuksen menot
15650: joittelijoiksi valtionhallintoon.                      Momentille myönnetään 17 595 000 mk. Mää-
15651:                                                     rärahaa saa käyttää opettajien poikkeuskoulu-
15652:    21. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto-     tuksen ja opettajankoulutusyksiköiden opetta-
15653: määräraha 2 v)                                      jien jatko- ja täydennyskoulutuksen menojen
15654:    Momentille myönnetään 27 826 000 mk. Mää-        maksamiseen sekä opetusharjoittelun ohjaajina
15655: rärahaa saa käyttää korkeakoulujen opiskelija-      toimivien opettajien koulutuksen menojen mak-
15656: valintaa, perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta     samiseen ja ruotsinsuomalaisille opettajille ja
15657: ja avointa korkeakoulua, tulosjohtamista, tieto-    opettajiksi koulutettaville tarkoitettujen kurs-
15658: ja muuta hallintoa, toiminnan arviointia ja         sien menojen maksamiseen sekä suomalaisruot-
15659: kansainvälistä toimintaa koskevien selvitysten      salaisen opettajankoulutuksen yhteistyön kehit-
15660: ja tutkimusten tekemiseen, tiedotusaineiston        tämiseen sekä terveydenhuollon opettajien poik-
15661: laatimiseen ja kehittämishankkeiden toteutta-       keuskoulutukseen. Määrärahaa saa käyttää 50
15662: miseen. Määrärahasta saa maksaa palkka- ja          henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
15663: palkkiomenoja, kulutusmenoja, apurahoja ja          kaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
15664: avustuksia korkeakoulujen oppimateriaalituo-
15665: tantoa harjoittaville kustantajille, ulkomaisista
15666: opettajista ja tutkijoista aiheutuvia menoja sekä     27. Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (siir-
15667: kansainvälisiin avustusluonteisiin yhteistyö-       tomääräraha 2 v)
15668: hankkeisiin liittyviä materiaaliavustuksia. Mää-       Momentille myönnetään 12 450 000 mk. Mää-
15669: rärahaa saa käyttää 85 henkilötyövuotta vas-        rärahaa saa käyttää korkeakoulujen keskustie-
15670: taavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikai-        tokonelaitteiston ylläpidosta aiheutuvien meno-
15671: siin tehtäviin.                                     jen sekä muiden atk-yhteistoiminnan menojen ja
15672:                                                     atk-toiminnan kehittämisestä aiheutuvien me-
15673:    23. Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulu-   nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
15674: tuksen järjestäminen                                myös korkeakouluille tietokonepalveluja tuot-
15675:    Momentille myönnetään 11 375 000 mk. Mää-        tavan osakeyhtiön osakkeiden ostamiseen. Mää-
15676: rärahaa saa käyttää kuudessa koulutusyksikös-       rärahaa saa käyttää kuutta henkilötyövuotta
15677: sä järjestettävän väliaikaisen lastentarhanopet-    vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräai-
15678: tajien koulutuksen menojen maksamiseen. Mää-        kaisiin tehtäviin.
15679: 
15680: 
15681:                                            39. Opintotuki
15682: 
15683:   21. Valtion opintotukikeskuksen toimintame-          52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki
15684: not (siirtomääräraha 2 v)                           (arviomääräraha)
15685:   Momentille myönnetään 5 609 000 mk.                  Momentille myönnetään 575 000 000 mk.
15686:                                                     Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (28/72)
15687:                                                     mukaiseen opintolainojen valtiontakaukseen ja
15688:    22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan          korkotukeen sekä korkeakouluopiskelijoiden
15689: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                 opintotuesta annetun lain (111192), opintotuki-
15690:    Momentille myönnetään 906 000 mk.                lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
15691:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -            Pääluokka 29                                95
15692: 
15693: (592/92) ja annettavan opintotukilain mukai-           netun lain (592/92) mukaisen aikuisopintotuen
15694: seen valtiontakaukseen.                                maksamiseen sekä annettavan opintotukilain
15695:                                                        mukaisen aikuisopintorahan maksamiseen.
15696:    55. Opintoraha (arviomääräraha)
15697:    Momentille myönnetään 2 325 000 000 mk.                57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (ar-
15698: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (28/72,          viomääräraha)
15699: muut. 88/74, muut. 65177, muut. 23/80, muut.              Momentille myönnetään 30 000 000 mk. Mää-
15700: 36/81, muut. 550/82, muut. 48/83, muut. 39/84,         rärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen
15701: muut. 166/85, muut. 14/86, muut. 95/87, muut.          opiskelijaruokaloille opiskelija-aterioiden hin-
15702: 1222/89, muut. 684/90 ja muut. 112/92), kor-           nan alentamiseksi. Avustuksen edellytyksenä
15703: keakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun            on, että opiskelija-aterian hintaa alennetaan 5
15704: lain (111192), opintotukilain väliaikaisesta muut-     markalla ateriaa kohti perustutkintoa suoritta-
15705: tamisesta annetun lain (592/92) ja annettavan          ville korkeakouluopiskelijoille ja opintotukeen
15706: opintotukilain mukaisten opintorahojen ja opin-        oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskou-
15707: totuen asumislisien maksamiseen sekä pakolai-          lutusohjelmiin taikka poikkeuskoulutukseen
15708: sille myönnettävän harkinnanvaraisen opinto-           osallistuville opiskelijoille. Määrärahasta saa
15709: tuen maksamiseen.                                      maksaa ylimääräistä ateriakohtaista avustusta
15710:                                                        enintään 1 700 000 mk muissa kuin korkeakou-
15711:    56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha)               lujen tiloissa toimivien opiskelijaruokaloiden
15712:    Momentille myönnetään 510 000 000 mk.               energia-, siivous- ja muina ylläpitokorvauksina
15713: Määrärahaa saa käyttää korkeakouluopiskeli-            sekä perustamiskorvauksina. Avustukset voi-
15714: joiden opintotuesta annetun lain (111192) ja           daan maksaa avustusjärjestelmän piirissä ole-
15715: opintotukilain väliaikaisesta muuttamisesta an-        ville ruokalanpitäjille ilman erillistä hakemusta.
15716: 
15717: 
15718: 
15719: 
15720:                               42. Valtion yleissivistävät oppilaitokset
15721: 
15722:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)               Käyttösuunnitelma:                                  mk
15723:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa                 Eräät valtion oppilaitokset. . . . . . . . . . . . 38 600 000
15724: 143 227 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös             Vammaisten lasten koulut.. . . . . . . . . . . . 104 627 000
15725: opiskelijan koulukuljetuksen järjestämiseen tai
15726: koulumatkasta opiskelijalle aiheutuvien kustan-                                            Yhteensä 143 227 000
15727: nusten korvaamiseen.
15728:                                                            74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
15729:                                                            Momentille myönnetään 19 000 000 mk.
15730: 
15731:                                          Käyttösuunnitelma:
15732:                                                                   Kustannusarvio
15733:                                                      Hyöty;                              Myönnetty      Myönnetään
15734:         Hanke                                        ala m     1000 mk      mk/m 2         mk              mk
15735: 1.      Helsingin ranskalais-suomalainen koulu                  46 000                  32 000 000       12 300 000
15736:         - peruskorjaus ........................      3 511      18 200       5 184
15737:         - lisärakennus ........................      2 854      27 800       9 741
15738: 2.      Ruskeasuon koulu .....................                  48 100                  41 400 000        5 800 000
15739:         - lisärakennus ........................      1 053      15 500      14 720
15740:         - peruskorjaus ........................      3 595      32 600       9 067
15741: 3.      Jyväskylän kuulovammaisten koulu .....                  25 500                                      900 000
15742:         - peruskorjaus ........................      3 840      13 900       3 620
15743:         - lisärakennus ........................      1 000      11 600      11 600
15744:                                                                                          Yhteensä        19 000 000
15745: 96                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
15746: 
15747:                          43. Lukiot, peruskoolut ja musiikkioppilaitokset
15748:   21. Ylioppilastutkintolautakunnan menot (ar-      na 1993 syntyneiden kustannusten maksami-
15749: viomääräraha)                                       seen.
15750:   Momentille myönnetään 16 807 000 mk. Mää-            Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään
15751: rärahaa saa käyttää ylioppilastutkintolautakun-     2 000 000 mk yleissivistävää ja ammatillista
15752: nan palkkojen, palkkioiden ja muiden menojen        koulutusta varten kunnille myönnettävistä lisä-
15753: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää yhteensä        avustuksista annetun lain (497/83) mukaisen
15754: 13 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen         lisäavustuksen maksamiseen vuosina 1991-
15755: henkilöstön palkkaamiseen.                          1992 syntyneisiin kustannuksiin.
15756: 
15757:    25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen        34. Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten
15758: (siirtomääräraha 2 v)                               perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)
15759:    Momentille myönnetään 8 812 000 mk. Mää-            Momentille myönnetään 241 500 000 mk.
15760: rärahaa saa käyttää kokeilu-, tutkimus- ja          Määrärahaa saa käyttää peruskoulun, lukion ja
15761: kehittämishankkeista aiheutuvien menojen ja         musiikkioppilaitosten opetus- ja kulttuuritoi-
15762: myönnettävien avustusten maksamiseen. Mää-          men rahoituksesta annetun lain (705/92) mu-
15763: rärahaa saa käyttää viittä henkilötyövuotta         kaisten perustamishankkeiden sekä peruskou-
15764: vastaavan henkilöstön palkkausmenojen mak-          lun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista
15765: samiseen.                                           ja -avustuksista annetun lain (1112178) mukais-
15766:                                                     ten perustamiskustannusten valtionosuuksien
15767:    30. Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökus-      maksamiseen.
15768: tannuksiin (arviomääräraha)                            Vuonna 1994 saa myöntää valtionosuutta
15769:    Momentille myönnetään 1 346 570 000 mk.          peruskoulun, lukion ja musiikkioppilaitosten
15770: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-        perustamishankkeille siten, että hankkeista ai-
15771: toimen rahoituksesta annetun lain (705/92)          heutuvat valtionosuudet vuoden 1994 tammi-
15772: mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Mää-           kuun hintatasossa ovat rakentamisaikaisesti
15773: rärahasta saa käyttää enintään II 000 000 mk        rahoitettavissa hankkeissa yhteensä enintään
15774: rahoituslain 37 ja 38 §:n mukaisten avustusten      80 000 000 mk ja jälkirahoitteisissa hankkeissa
15775: maksamiseen.                                        yhteensä enintään 160 000 000 mk. Musiikkiop-
15776:                                                     pilaitosten osuus myönnettävistä valtionosuuk-
15777:    31. Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttö-     sista saa olla enintään 10 000 000 mk. Vuonna
15778: kustannuksiin (arviomääräraha)                      1994 saa edellisen lisäksi vahvistaa taajuuksia
15779:    Momentille myönnetään 6 397 590 000 mk.          sellaisille perustamishankkeille, joille valtion-
15780: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-        osuus tullaan myöntämään vuonna 1995 tai sen
15781: toimen rahoituksesta annetun lain (705/92)          jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista
15782: mukaisen peruskoulun ja taiteen perusopetuk-        valtionosuuksista vuoden 1994 tammikuun hin-
15783: sen valtionosuuden maksamiseen. Taiteen pe-         tatasossa on yhteensä enintään 450 000 000 mk.
15784: rusopetuksen valtionosuuden perusteena käy-            Määrärahaa saa käyttää myös luottolaitosten
15785: tettävä yksikköhinta on 7 mk asukasta kohti.        varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai-
15786: Määrärahasta saa käyttää enintään 38 000 000        noista annetun lain (1015/77) 2 §:n mukaisten
15787: mk rahoituslain 38 §:n mukaisen avustuksen          vuonna 1986 ja sitä ennen lukioiden rakenta-
15788: maksamiseen kunnalle tai rekisteröidylle yhdis-     miseen myönnettyjen korkotukilainojen korko-
15789: tykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan     hyvityksen maksamiseen. Korkohyvitys on nel-
15790: perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäyn-        jän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosent-
15791: nistä aiheutuviin kustannuksiin, Ruotsista ja       tiyksikköä ja lainavuosien 5-8 aikana 2 pro-
15792: muualta ulkomailta muuttaneiden peruskoulun         senttiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden jäl-
15793: ja lukion oppilaiden tukiopetuksen järjestämi-      keen korkotukea ei makseta.
15794: seen, maahanmuuttajien erityisjärjestelyihin, ko-
15795: keilutoimintaan sekä vieraskielisten oppilaiden        35. Yleissivistävän opetuksen valtionosuuksien
15796: äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulko-       loppuerät (arviomääräraha)
15797: mailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulko-        Momentille myönnetään 25 800 000 mk. Mää-
15798: mailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen         rärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen
15799: peruskoulussa ja lukiossa sekä vastaavien vuon-     rahoituksesta annetun lain (705/92) 49 §:n mu-
15800:                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -                 Pääluokka 29                                                  97
15801: 
15802: kaisten peruskoulujen, lukioiden ja musiikkiop-       oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja avus-
15803: pilaitosten maksamatta olevien loppuerien mak-        tuksen maksamiseen kristillisille kouluille.
15804: samiseen.                                             Käyttösuunnitelma:                                                            mk
15805:                                                       Valtionapu Steiner-kouluille...........                                    18 900 000
15806:                                                       Valtionapu vieraskielisille kouluille
15807:    51. Valtionapu yksityiseen yleissivistävään ope-   (enintään).............................                                     7 150 000
15808: tukseen (arviomääräraha)                              Valtionapu ulkomailla toimiville kou-
15809:    Momentille myönnetään 35 600 000 mk. Mää-          luille.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    6 450 000
15810: rärahaa saa käyttää Steiner-koulusta annetun          Muut avustukset (enintään)...........                                       3 100 000
15811: lain (417177) 5 §:n mukaisen ja ulkomaiiia
15812:                                                                                                              Yhteensä            35 600 000
15813: toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskou-
15814: lusta annetun lain (379/81) muuttamisesta an-            52. Valtionosuus musiikkioppilaitosten käyttö-
15815: netun lain 5 §:n mukaisen valtionavun maksa-          kustannuksiin (arviomääräraha)
15816: miseen sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä            Momentille myönnetään 216 806 000 mk.
15817: yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn          Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
15818: sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen.             toimen rahoituksesta annetun lain (705/92)
15819:    Määrärahaa saa käyttää myös avustuksen             mukaisten musiikin perus- ja ammattiopetusta
15820: maksamiseen Englantilaiselle koululle enintään        antavien musiikkioppilaitosten valtionosuuksien
15821: 2 800 000 mk, Helsingin kansainväliselle kou-         ja -avustusten maksamiseen. Määrärahasta saa
15822: lulle enintään 2 350 000 mk, Saksalaiselle kou-       käyttää enintään 9 000 000 mk rahoituslain 37
15823: lulle enintään 2 000 000 mk sekä enintään             §:n mukaisten avustusten maksamiseen ja enin-
15824: 3 100 000 mk avustusten maksamiseen kodin ja          tään 806 000 mk harkinnanvaraisiin valtion-
15825: koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille,       avustuksiin. Valtionosuuden laskennallisena pe-
15826: Koulun kerhokeskukselle, koulun vapaan har-           rusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin
15827: rastustoiminnan tukemiseen, avustuksen mak-           perusopetuksessa enintään 1 382 000 ja musiikin
15828: samiseen Kesälukioseura ry:lle, eräiden vaihto-       ammattiopetuksessa enintään 200 000.
15829: 
15830: 
15831: 
15832:                                 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset
15833: 
15834:    21. (29.60.21 ja 28) Toimintamenot (siirto-        oppilaitosten opiskelijoiden palkkaamiseen har-
15835: määräraha 2 v)                                        joittelijoiksi.
15836:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa                 Vuoden 1994 aikana saa tehdä sellaisia val-
15837: 2 465 732 000 mk.                                     tion ammatillisten oppilaitosten toimitiloja li-
15838:    Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön         sääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu me-
15839: määräämin perustein oppilaitosten kokeilu- ja         noja vasta vuoden 1994 jälkeen siten, että
15840: kehittämistoimintaan, oppilaitosten kansainvä-        lisätilojen määrä on enintään 3 000 m2 .
15841: listämiseen ja urheilijoiden ammatilliseen kou-          Momentilta rahoitettavan maksullisen palve-
15842: lutukseen enintään 31 800 000 mk, mistä enin-         lutoiminnan henkilöstö ei sisälly pääluokan
15843: tään 8 000 000 mk nuorisoasteen koulutuksen ja        henkilöstön enimmäismäärään.
15844: ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun
15845: lain (391/91) 17 §:n mukaiseen tarkoitukseen             Määrärahasta saa käyttää maksullisen palve-
15846: ammattikorkeakoulukokeiluihin ja enintään             lutoiminnan tukemiseen ja käynnistämiseen
15847: 1 500 000 mk teknillisten oppilaitosten ja tek-       hankekohtaisina avustuksina enintään 8 000 000
15848: nillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien yhteisen     mk.
15849: koulutus- ja palvelutoiminnan kehittämismeno-
15850: jen maksamiseen.                                         25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
15851:    Määrärahaa saa käyttää myös opiskelijan            (siirtomääräraha 2 v)
15852: koulukuljetuksen järjestämiseen ja koulumat-             Momentille myönnetään 14 185 000 mk. Mää-
15853: kasta opiskelijalle aiheutuvien kustannusten          rärahaa saa käyttää ammatillisten oppilaitosten
15854: korvaamiseen, työnantajille maksettaviin kou-         kansainvälistämisestä, ammattikorkeakouluko-
15855: lutuskorvauksiin sekä enintään 64 500 000 mk          keiluista ja muista ammatillisen koulutuksen
15856: valtion, kunnallisten ja yksityisten ammatillisten    uusista kehittämishankkeista aiheutuvien suun-
15857: 13   2309ION
15858: 98                         1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -            HE 126
15859: 
15860: nittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja                 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
15861: avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-                  Momentille myönnetään 136 600 000 mk.
15862: tää 19 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
15863: palkkaamiseen.
15864: 
15865: 
15866: 
15867: 
15868:                                            Käyttösuunnitelma:
15869:                                                                   Kustannusarvio
15870:                                                     Hyöty-2                          Myönnetty     Myönnetään
15871:        Hanke                                        ala m       1000 mk    mk/m 2      mk             mk
15872: 1.     Ammattioppilaitokset
15873: 1.1.   Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitos
15874:        muutostyö, Oulu .......................                   36 000               16 750 000    3 200 000
15875:        - I vaihe .............................      2 642        21 000     7 948
15876:        - I I vaihe .............................    2 592        15 000     5 787
15877: 1.2.   Lapin ammattioppilaitos, Rovaniemi ...                    14 500                  500 000    5 200 000
15878:        - lisärakennus ........................       1 673       11 000     6 575
15879:        - muutostyö ..........................          731        3 500     4 788
15880:                                                                                        Yhteensä     8 400 000
15881: 2.     Koti- ja laitostalousoppilaitokset
15882: 2.1.    Ke~.ki-S~omen kotitalousopettajaopisto,
15883:        Jyvaskyla ..............................                  25 500                3 150 000    8 700 000
15884:        - lisärakennus ........................       1 970       16 400     8 325
15885:        - peruskorjaus ........................       1 811        9 JOO     5 025
15886:                                                                                        Yhteensä     8 700 000
15887: 3.     Käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset
15888: 3.1.   Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos.                29 000               10 500 000   12 700 000
15889:        - lisärakennus ........................       3 620       23 000     6 354
15890:        - muutostyöt .........................        1 049        6 000     5 720
15891:                                                                                        Yhteensä    12 700 000
15892: 4.     Maatalousalan oppilaitokset
15893: 4.1.   Koivikon maatalousoppilaitos, Muhos ..                    21 950               20 100 000    1 850 000
15894:        - lisärakennus ........................       1 613       14 500     8 989
15895:        - peruskorjaus ........................       1 276        7 450     5 839
15896: 4.2.   Kempeleen puutarhaoppilaitos
15897:        - lisärakennus ........................       2 533       18 000     7 106      1 700 000    6 000 000
15898: 4.3.   Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää.                       28 400                1 450 000    5 200 000
15899:        - lisärakennus ........................       1 642       14 600     8 892
15900:        - peruskorjaus ........................       2 415       13 800     5 714
15901:                                                                                        Yhteensä    13 050 000
15902: 5.     Teknilliset oppilaitokset
15903: 5.1.   Helsingin teknillinen oppilaitos, Hieta-
15904:        lahden rakennusten peruskorjaus .......                  167 600              138 700 000   15 700 000
15905:                                                                                     (peruuntunut
15906:                                                                                       1 225 000)
15907:        - päärakennus ........................        6 690       80 000    11 958
15908:        - konelaboratoriot ....................       4640        35 700     7 694
15909:        - uusi kemia ..........................       2 410       20 200     8 382
15910:        - sähkölaboratorio ....................       3 690       23 000     6 233
15911:        -- vanha kemia ........................       1 375        8 700     6 327
15912: 5.2.   Kotkan teknillinen oppilaitos ...........                 36 700               10 200 000   16 900 000
15913:        - lisärakennus ........................       2 057       18 000     8 751
15914:        - perusparannus ......................        4 015       18 700     4 658
15915:                         1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 29                        99
15916: 
15917: 5.3.   Mikkelin teknillinen
15918:        oppilaitos ..............................            58 500               4 300 000      450 000
15919:        - lisärakennus ........................      3 985   36 500    9 159
15920:        - perusparannus ......................       6 305   20 000    3 172
15921:                                                                                  Yhteensä    33 050 000
15922: 6.     Terveydenhuolto-oppilaitokset
15923: 6.1.   Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitos,
15924:        1 vaihe
15925:        - uudisrakennus ......................       5 850   61000    10 427     15 120 000   22 600000
15926: 6.2.   Pirkanmaan terveydenhuolto-oppibitos,
15927:        Tampere ...............................              57 700               2 060 000     1 500 000
15928:        - lisärakennus ........................      1 876   19 000   10 128
15929:        - peruskorjaus ........................      5 043   38 700    7 674
15930: 6.3.   Oulun terveydenhuolto-oppilaitos
15931:        - asuntolan peruskorjaus ..............      3 283   16 900    5 148        100 000     1 200 000
15932:                                                                                  Yhteensä    25 300 000
15933: 7.     Ammatilliset erityisoppilaitokset
15934: 7.1.   Arlainstituutti, Espoo ..................            10300                  500 000     3 700 000
15935:        - lisärakennus ........................       899     8 550    9 510
15936:        - muutostyö ..........................        274     1 750    6 387
15937:                                                                                  Yhteensä      3 700 000
15938: 8.     Ammatilliset opettajakorkeakoulut
15939: 8.1.   Hämeenlinnan ammatillisen opettajakor-
15940:        keakoulun peruskorjaus ................
15941:                                                     6 554   34000     5 188     14100 000      8 700 000
15942:                                                                                  Yhteensä      8 700 000
15943: 9.     Lastentarhanopettajaopistot
15944: 9.1.   Helsingin lastentarhanopettajaopisto ....            41000               10 400 000    10 450 000
15945:        - peruskorjaus ........................      2 862   21 000    7 374
15946:        - lisärakennus ........................      1 700   20000    11 765
15947:                                                                                  Yhteensä     10450000
15948: 10.    Oppilaitosten suunnittelu, pienehköt ra-
15949:        kennushankkeet ja tilapäisten rakennus-
15950:        ten siirto ...............................                                              7 050 000
15951:                                                                                  Yhteensä      7 050 000
15952: 11.    Opetusmaatilojen pienehköt rakennus-
15953:        hankkeet ja metsien perusparannukset ..                                                 5 500 000
15954:                                                                                  Yhteensä      5 500 000
15955:                                                                                  Yhteensä    136 600 000
15956: 
15957: 
15958: 
15959: 
15960:    Oppilaitosten ja opetusmaatilojen pienehköi-        rärahasta saa käyttää 2 950 000 mk Ammatti-
15961: hin rakennushankkeisiin liittyviä, valtion talo-       kasvatushallinnon koulutuskeskuksen kiinteis-
15962: usarviosta annetun lain (423/88) 10 §:n tarkoit-       töjen maksamaUoman kauppahinnan korkome-
15963: tamia sitoumuksia saa vuonna 1994 tehdä siten,         noihin, 5 400 000 mk yksityisen Inarin opiston
15964: että vuoden 1994 jälkeen aiheutuvat menot ovat         kiinteistön valtiolle lunastamisesta aiheutunei-
15965: enintään 15 000 000 mk.                                den vastuiden maksamiseen sekä 1 000 000 mk
15966:                                                        opetusmaatilojen ja opetusmetsien maaomai-
15967:    87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha         suuden järjestelyihin.
15968: 3 v)
15969:    Momentille myönnetään 9 350 000 mk. Mää-
15970: 100                       1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- HE 126
15971: 
15972:                       65. Kunnalliset ja yksityiset ammatilliset oppilaitokset
15973: 
15974:    30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten       jälkirahoitteisissa hankkeissa yhteensä enintään
15975: oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomäärä-        100 000 000 mk. Vuonna 1994 saa edellisen
15976: raha)                                                lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perusta-
15977:    Momentille myönnetään 2 011 810 000 mk.           mishankkeille, joille valtionosuus tullaan myön-
15978: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-         tämään vuonna 1995 tai sen jälkeen siten, että
15979: toimen rahoituksesta annetun lain (705/92)           arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista
15980: mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Mää-            vuoden 1994 tammikuun hintatasossa on yh-
15981: rärahasta saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen     teensä enintään 300 000 000 mk. Edellisen li-
15982: rahoituksesta annetun lain 38 §:n mukaisina          säksi eräiden valtion ammatillisten oppilaitosten
15983: avustuksina 39 500 000 mk toiminnan käynnis-         kunnallistamiseen liittyen Keski-Pohjanmaan
15984: tämiseen, urheilijoiden ammatilliseen koulutuk-      ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle saa
15985: seen, Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen          myöntää vuosina 1994-1996 valtionosuutta
15986: suomalaisten opiskelijoiden kustannusten kat-        yhteensä 30 334 000 mk Kokkolan terveyden-
15987: tamiseen, oppilaitosten kokeilu- ja kehittämis-      huolto-oppilaitoksen kiinteistön lunastamista
15988: toimintaan, oppilaitosten kansainvälistämiseen       varten. Maksamattomalle kauppahinnalle mak-
15989: ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten tukiope-           setaan lisäksi korkoa.
15990: tuksen järjestämiseen. Avustuksesta saa käyttää
15991: enintään 8 000 000 mk nuorisoasteen koulutuk-           35. Ammattiopetuksen valtionosuuksien ja
15992: sen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista an-         -avustusten loppuerät (arviomääräraha)
15993: netun lain (391/91) 17 §:n mukaiseen tarkoituk-         Momentille myönnetään 24 050 000 mk. Mää-
15994: seen ammattikorkeakoulukokeiluihin.                  rärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen
15995:                                                      rahoituksesta annetun lain (705/92) 49 §:n mu-
15996:    34. (29.65.34 ja 53) Valtionosuus ja -avustus     kaisten kunnallisten ja yksityisten ammatillisten
15997: kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilai-   oppilaitosten maksamatta olevien valtionosuuk-
15998: tosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha      sien loppuerien maksamiseen.
15999: 3 v)
16000:    Momentille myönnetään 178 648 000 mk.                37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan
16001: Määrärahaa saa käytUj.ä opetus- ja kulttuuri-        (siirtomääräraha 3 v)
16002: toimen rahoituksesta annetun lain (705/92)              Momentille myönnetään 3 500 000 mk. Mää-
16003: mukaisten perustamishankkeiden ja eräiden am-        rärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksa-
16004: matillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja       miseen Salon kaupungille aiemmin myönnetyn
16005: -avustuksista annetun lain (1075/75) mukaisten       valtuuden nojalla Salon terveydenhuolto-oppi-
16006: perustamiskustannusten sekä ammatillisten op-        laitoksen kiinteistöstä aiheutuviin pääomakus-
16007: pilaitosten rahoituksesta annetun lain (494/83)      tannuksiin.
16008: mukaisten perustamiskustannusten valtionosuu-
16009: den ja -avustuksen maksamiseen. Määrärahaa              50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten op-
16010: saa käyttää myös luottolaitosten varoista myön-      pilaitosten käyttökustannuksiin (arviomäärära-
16011: nettävistä eräistä korkotukilainoista annetun        ha)
16012: lain (1015/77) säännösten mukaan suoritettavi-          Momentille myönnetään 209 290 000 mk.
16013: en vuonna 1990 ja sitä ennen myönnettyjen            Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
16014: rakennuslainojen korkohyvityksen maksami-            toimen rahoituksesta annetun lain (705/92)
16015: seen.                                                mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Mää-
16016:    Korkohyvityksen määrä on ensimmäisen nel-         rärahasta saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen
16017: jän lainavuoden aikana 4 prosenttiyksikköä           rahoituksesta annetun lain 38 §:n mukaisina
16018: sekä lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttiyk-          avustuksina 16 150 000 mk opettajankoulutuk-
16019: sikköä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen kor-        seen, toiminnan käynnistämiseen, urheilijoiden
16020: kotukea ei makseta.                                  ammatilliseen koulutukseen, ohjelmistotuotan-
16021:    Vuonna 1994 saa myöntää valtionosuutta            toon ja ohjelmien hankintaan, oppilaitosten
16022: perustamishankkeille siten, että hankkeista ai-      kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitos-
16023: heutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 1994          ten kansainvälistämiseen. Avustuksesta saa
16024: hintatasossa toteutusaikaisesti rahoitettavissa      käyttää enintään 1 500 000 mk nuorisoasteen
16025: hankkeissa yhteensä enintään 60 000 000 mk ja        koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokei-
16026:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       Pääluokka 29                              101
16027: 
16028: luista annetun lain (391/91) 17 §:n mukaiseen       tun lain (494/83, muut. 674/89 ja 87/92) 10 b §:n
16029: tarkoitukseen ammattikorkeakoulukokeiluihin.        ja 10 e §:n mukaisten valtionosuuksien ja -avus-
16030:                                                     tusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää
16031:    51. Valtionosuus ammatillisten erityisoppilai-   enintään 500 000 mk opetus- ja kulttuuritoimen
16032: tosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)         rahoituksesta annetun lain 38 §:n mukaisina
16033:    Momentille myönnetään 116 800 000 mk.            avustuksina oppilaitosten kokeilu- ja kehittä-
16034: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-        mistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistä-
16035: toimen rahoituksesta annetun lain (705/92) sekä     miseen sekä enintään 9 000 000 mk rakennus-
16036: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta anne-     lainojen korko- ja kuoletusmenoihin.
16037: 
16038: 
16039: 
16040: 
16041:                                       66. Oppisopimuskoulutus
16042:   30. (29.66.27, 30 ja 40) Valtionosuus oppiso-     osuuden maksamiseen sekä oppisopimuslain
16043: pimuskoulutukseen (arviomääräraha)                  (422/67) mukaisen koulutuksen järjestämisme-
16044:   Momentille myönnetään 178 200 000 mk.             nojen loppusuoritusten maksamiseen.
16045: Määrärahaa saa käyttää oppisopimuskoulutuk-           Oppisopimusten kokonaismäärä vuonna 1994
16046: sesta annetun lain (1605/92) mukaisen valtion-      on 8 000.
16047: 
16048: 
16049: 
16050: 
16051:                                          69. Aikuiskoulutus
16052:    21. (29.69.10, osa ja 28) Opetushallinnon        Käyttösuunnitelma:                               mk
16053: koulutuskeskusten toimintamenot (siirtomäärära-     Henkilöstön täydennyskoulutus . . . . . . .   20 036 000
16054: ha 2v)                                              Opettajien pätevöittävä koulutus......        10 500 000
16055:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa
16056: 9 113 000 mk. Määrärahaa saa käyttää Ammat-                                         Yhteensä      30 536 000
16057: tikasvatushallinnon koulutuskeskuksen ja Hei-
16058: nolan kurssikeskuksen maksullisen palvelutoi-         25. (29.69.25 ja 26, osa) Aikuiskoulutuksen
16059: minnan tukemiseen. Momentilta palkattava            kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
16060: henkilöstö ei sisälly pääluokan henkilöstön           Momentillemyönnetään 14 650 OOOmk. Mää-
16061: enimmäismäärään.                                    rärahaa saa käyttää ammatillisen ja yleissivis-
16062:                                                     tävän aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus- ja
16063:                                                     kehittämishankkeista aiheutuvien menojen ja
16064:   22. (29.69.10, osa) Opetustoimen henkilöstö-      avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-
16065: koulutus (siirtomääräraha 2 v)                      tää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan
16066:   Momentille myönnetään 30 536 000 mk. Mää-         henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
16067: rärahaa saa käyttää opetushallinnon henkilös-
16068: tön täydennyskoulutuksen ja opettajien päte-           30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökus-
16069: vöittävän koulutuksen menojen sekä avustusten       tannuksiin (arviomääräraha)
16070: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää viittä             Momentille myönnetään 342 020 000 mk.
16071: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-        Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
16072: kausmenojen maksamiseen.                            toimen rahoituksesta annetun lain (705/92)
16073: 102                                      1993 vp -           Eduskunnan kirjelmä -           HE 126
16074: 
16075: mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Mää-                                       annetun lain (32/72) mukaisten menojen mak-
16076: rärahasta saa käyttää rahoituslain 37 ja 38 §:n                                 samiseen. Määrärahasta saa käyttää 8 000 000
16077: mukaisiin avustuksiin enintään 4 000 000 mk.                                    mk ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutukseen,
16078: Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tun-                                 josta 6 000 000 mk lähialueyhteistyöhön ja
16079: teja on 2 000 000.                                                              2 000 000 mk Suomessa asuvien ulkomaalaisten
16080:                                                                                 opetukseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
16081:    32. Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille                                yksityisopiskelijoiden tukiopetuksesta aiheutu-
16082: aikuiskoulutuskeskuksille (arviomääräraha)                                      vien kustannusten maksamiseen sekä romanien
16083:    Momentille myönnetään 211 000 000 mk.                                        aikuiskoulutukseen.
16084: Määrärahaa saa käyttää ammatillisista aikuis-                                      Valtion rahoitus ammatilliseen täydennyskou-
16085: koulutuskeskuksista annetun lain (760/90) mu-                                   lutukseen tulee kohdistaa siten, että ns. oma-
16086: kaisen toiminta-avustuksen, ammatillisten kurs-                                 ehtoiseen opiskeluun osallistuvan oppilaan mak-
16087: sikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuis-                                settavaksi jää vain kohtuulliseksi katsottava
16088: koulutuskeskuksiksi annetun lain (761190) mu-                                   osuus koulutuskustannuksista, pienyritysten
16089: kaiseen toimitiloista aiheutuvien vuokrien ja                                   henkilöstökoulutuksen koulutusmaksuja voi-
16090: vuokra-arvojen korvaamiseen sekä vuokratiloja                                   daan alentaa ja sellaista yhteiskunnallisesti
16091: korvaavien omien tilojen hankkimiseen. Mää-                                     tärkeää koulutusta voidaan järjestää, johon ei
16092: rärahaa saa käyttää myös työllisyyskoulutuk-                                    muutoin olisi riittävästi maksuhaluista kysyn-
16093: sesta annetun lain (31176) mukaisten edellisiin                                 tää. Valtionrahoitus ammatillisessa täydennys-
16094: vuosiin kohdistuvien loppusuoritusten maksa-                                     koulutuksessa saa olla enintään 85 prosenttia
16095: miseen. Määrärahasta saa käyttää enintään                                       kurssien kustannuksista, kuitenkin niin, että
16096: 4 000 000 mk erityisavustusten maksamiseen.                                      romanien aikuiskoulutuksen samoin kuin am-
16097:                                                                                 matillisten erityisoppilaitosten täydennyskoulu-
16098: Käyttösuunnitelma:                                                mk             tuksessa ja muussa vastaavassa erityisopetuk-
16099: Toiminta-avustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 000 000             sessa valtion rahoitus voi olla 100 prosenttia.
16100: Toimitiloista aiheutuvien vuokrien kor-
16101: vaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 000 000      35. Aikuiskoulutuksen valtionosuuksien ja
16102: Vuokra-arvojen korvaaminen . . . . . . . . . 13 000 000                         -avustusten loppuerät (arviomääräraha)
16103: Edellisiin vuosiin kohdistuvat loppusuo-                                           Momentille myönnetään 12 500 000 mk. Mää-
16104: ritukset...............................                             3 000 000
16105: Erityisavustukset (enintään)...........                             4 000 000   rärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen
16106:                                                                                 rahoituksesta annetun lain (705/92) 49 §:n, an-
16107:                                             Yhteensä 211 000 000                netun kansanopistolain, opetus- ja kulttuuritoi-
16108:                                                                                 men rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
16109:    33. (29.69.26, osa ja 33) Ammatillinen aikuis-                               annettavan lain sekä annetun opintokeskuslain
16110: koulutus (siirtomääräraha 2 v)                                                  mukaisten maksamatta olevien valtionosuuk-
16111:    Momentille myönnetään 543 041 000 mk.                                        sien ja -avustusten loppuerien maksamiseen.
16112: Määrärahaa saa käyttää ammatillisista oppilai-
16113: toksista annetun lain (487/87, muut. 717/92)                                       50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökus-
16114: 31 d §:n väliaikaisen muutoksen mukaisesti                                      tannuksiin (arviomääräraha)
16115: vuonna 1993 ostetun koulutuksen maksamiseen,                                       Momentille myönnetään 329 830 000 mk.
16116: ammatillisilta oppilaitoksilta ostettavan täyden-                               Määrärahaa saa käyttää annetun kansanopis-
16117: nyskoulutuksen maksamiseen, ammatillisista ai-                                  tolain mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
16118: kuiskoulutuskeskuksista annetun lain (760/90)                                   Määrärahasta saa käyttää enintään 5 000 000
16119: 15 ja 16 §:n mukaan ammatillisilta aikuiskou-                                   mk kansanopistolain 14 §:n mukaisiin avustuk-
16120: lutuskeskuksilta ostettavan ammatillisen perus-                                 siin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia
16121: ja jatkokoulutuksen sekä täydennyskoulutuksen                                   opiskelijaviikkoja on 336 400.
16122: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
16123: ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa väliaikaise-                                 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilai-
16124: na koulutuksena aloitetun koulutuksen valtion-                                  tosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
16125: avustuksen maksamiseen sekä väliaikaisen kou-                                      Momentille myönnetään 129 750 000 mk.
16126: lutuksen aikaisempiin vuosiin kohdistuvien lop-                                 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
16127: pusuoritusten maksamiseen. Lisäksi määrära-                                     toimen rahoituksesta annetun lain (705/92)
16128: haa saa käyttää ammattitutkintojen toteuttami-                                  muuttamisesta annetun lain mukaisen valtion-
16129: seen sekä ammatillisista pätevyystutkinnoista                                   osuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyt-
16130:                          1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -                Pääluokka 29                                           103
16131: 
16132: tää enintään 300 000 mk rahoituslain 38 §:n              Rakentamisen korkotuki
16133: mukaisten avustusten maksamiseen ja enintään             - aikuiskoulutuskeskukset . . . . . . . . . . .                       650 000
16134:                                                          - opistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     500 000
16135: 200 000 mk nuorisoasteen koulutukseen ja am-
16136: mattikorkeakoulujen kokeilusta annetun lain                                                               Yhteensä           43 900 000
16137: (391/91) 17 §:n mukaisiin ammattikorkeakoulu-
16138: kokeiluihin. Lisäksi määrärahasta saa käyttää
16139: enintään 13 000 000 markkaa rahoituslain 37 §:n              53. Valtionavustus järjestöille
16140: mukaisten avustusten maksamiseen. Valtion-                   Momentille myönnetään 46 600 000 mk. Mää-
16141: osuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on           rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
16142: 388 000 ja laskennallisia opintoviikkoja 152 000.        Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle ja sen
16143:                                                          jäsenjärjestöille, Marttaliitto ry:lle ja sen piiri-
16144:                                                          järjestöille, Finlands svenska Marthaförbund
16145:    52. (29.69.31, 52 ja 57) Valtionosuus ja              rf:lle, Käsi- ja taideteollisuusliitto ry:lle ja sen
16146: -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuk-          jäseninä oleville käsi- ja taideteollisuusyhdistyk-
16147: siin (siirtomääräraha 3 v)                               sille, Sapmelas Duodrajat r.y:lle, Maanpuolus-
16148:    Momentille myönnetään 43 900 000 mk. Mää-             tuksen tuki ry:lle sekä muille järjestöille vapaa-
16149: rärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen           seen sivistystyöhön.
16150: rahoituksesta annetun lain (705/92) mukaisten
16151: perustamishankkeiden valtionosuuksien ja                 Käyttösuunnitelma:                                                     mk
16152: -avustusten maksamiseen, ammatillisista aikuis-          Avustus kotitalousneuvontajärjestöille .                            15 130 000
16153: koulutuskeskuksista annetun lain (760/90) 10 §:n         Avustus käsi- ja taideteollisuusjärjestöil-
16154:                                                          le .................................... .                           17 280 000
16155: mukaisten perustamiskustannusten valtionavus-            Avustus opintokeskusta ylläpitävienjär-
16156: tusten maksamiseen, valtionosuutta saavista              jestöjen sivistystyöhön ............... .                            8 585 000
16157: kansanopistoista annetun lain 15 §:n mukaisiin           Avustus laitosmuotoisen sivistystyön
16158: perustamishankkeiden valtionavustuksiin sekä             keskusjärjestöille ..................... .                           2154000
16159: 28 §:n 3 momentin mukaisten aikaisemmasta                Avustus eräille sivistysjärjestöille ..... .                         1 533 000
16160:                                                          Avustus Karjalan Liitto ry:lle ........ .                            1 120 000
16161: rakentamisesta aiheutuneiden velkojen hoitami-           Avustus Kuivajärven ja Hietajärven vie-
16162: seen tarkoitettuihin valtionavustuksiin, amma-           nankarjalaiskylien sivistystyöhön ja el-
16163: tillisten kurssikeskusten muuttumisesta amma-            vytykseen ............................ .                                52 000
16164: tillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain        Avustus suomen kieltä ja kulttuuria
16165: (761/90) 13 §:n nojalla luottolaitoksille suoritet-      koskevaan yhteistyöhön .............. .                               236 000
16166:                                                          Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulu-
16167: tavien korkohyvitysten maksamiseen sekä luot-            tukseen .............................. .                               510 000
16168: tolaitosten varoista myönnettävistä korkotuki-
16169: lainoista annetun lain (1015/77) mukaisten kan-                                                            Yhteensä          46 600 000
16170: sanopistojen sekä kansalais- ja työväenopistojen
16171: rakentamiseen vuonna 1991 ja sitä ennen myön-               55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökus-
16172: nettyjen rakennuslainojen korkohyvitysten mak-           tannuksiin (arviomääräraha)
16173:  samiseen.                                                  Momentille myönnetään 60 080 000 mk. Mää-
16174:     Korkohyvityksen määrä on ensimmäisen nel-            rärahaa saa käyttää annetun opintokeskuslain
16175: jän lainavuoden aikana 4 prosenttiyksikköä               mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Mää-
16176:  sekä 5-8 lainavuosien aikana 2 prosenttiyk-             rärahasta saa käyttää enintään 4 000 000 mk
16177:  sikköä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen kor-           opintokeskuslain 14 ja 23 §:n mukaisiin avus-
16178:  kotukea ei makseta.                                     tuksiin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennal-
16179:                                                          lisia opetustunteja on 135 500.
16180: Käyttösuunnitelma:                             mk
16181: Vuonna 1994 myönnettävät valtion-                           56. Kesäyliopistojen ja eräät muut valtionavus-
16182: osuudet ja avustukset                                    tukset
16183: - ammatilliset aikuiskoulutuskeskuk-                        Momentille myönnetään 10 700 000 mk. Mää-
16184: set. .................................. .    9 000 000
16185: - ammatilliset erikoisoppilaitokset .. .       750 000   rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
16186: - kansalaisopistot .................. .      3 000 000   kesäyliopistoille niiden toiminnasta sekä yhtei-
16187: - kansanopistot .................... .      14 000 000   sestä tiedotus- ja tutkimustoiminnasta aiheutu-
16188: Ennen vuotta 1994 hyväksytyt aikuis-                     viin menoihin sekä opetusohjelmien tuottami-
16189: koulutuskeskusten hankkeet .......... .     16 000 000   seen.
16190: 104                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
16191: 
16192:                                           80. Varastokirjasto
16193: 
16194:    21. (29.80.01 ja 29) Toimintamenot (siirto-           87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha
16195: määräraha 2 v)                                        3 v)
16196:    Momentille myönnetään 4 227 000 mk. Lisä-             Varastokirjaston lisätilojen hankkimisesta
16197: tilojen edellyttämien kirjahyllyjen hankkimisek-      saadaan tehdä sopimus siten, että lisätilojen
16198: si saadaan tehdä sellaisia tilauksia, joista aiheu-   laajuus on 4 000 m 2 • Sopimuksesta aiheutuu
16199: tuu valtiolle menoja vuosina 1995-96 yhteensä         menoja enintään 15 500 000 mk vuonna 1995.
16200: enintään 1 500 000 mk.
16201: 
16202: 
16203: 
16204:                                81. Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos
16205: 
16206:   Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos liitetään        21. (29.81.01 ja 29) Toimintamenot (siirto-
16207: 1.8.1994 lukien Tampereen yliopistoon.                määräraha 2 v)
16208:                                                        Momentille myönnetään 1 712 000 mk.
16209: 
16210: 
16211: 
16212:                                82. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
16213: 
16214:  21. (29.82.01 ja 29) Toimintamenot (siirto-          rärahaa saa käyttää myös virallisten kääntäjien
16215: määräraha 2 v)                                        tutkintolautakunnan menojen maksamiseen.
16216:  Momentille myönnetään 11 927 000 mk.                 Määrärahaa saa käyttää enintään yhdeksää
16217:                                                       henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
16218:   28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomäärä-        kaamiseen.
16219: raha)
16220:   Momentille myönnetään 1 633 000 mk. Mää-
16221: 
16222: 
16223: 
16224:                                             83. Arkistolaitos
16225: 
16226:   21. (29.83.01, 10 ja 29) Toimintamenot (siir-         28. Maksutlinen palvelutoiminta (arviomäärä-
16227: tomääräraha 2 v)                                      raha)
16228:   Momentille myönnetään 34 363 000 mk.                  Momentille myönnetään 721 000 mk. Mää-
16229:                                                       rärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilö-
16230:                                                       työvuotta vastaavan henkilöstön palkkauksiin.
16231: 
16232: 
16233: 
16234:                              88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen
16235: 
16236:   Tieteellisten seurain valtuuskunnalle ja Suo-          50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
16237: malaisen Tiedeakatemian Sodankylän Observa-           (siirtomääräraha 3 v)
16238: toriolie voidaan edelleen luovuttaa tilat vastik-        Momentille myönnetään 93 896 000 mk. Mää-
16239: keetta.                                               rärahaa saa käyttää tutkimusmäärärahojen, tut-
16240:                                                       kimussopimuksista aiheutuvien menojen, tutki-
16241:  21. (29.88.01 ja 29) Toimintamenot (siirto-          jankoulutusmenojen, varttuneiden tieteenhar-
16242: määräraha 2 v)                                        joittajien apurahojen, tutkimuksen erityisrahoi-
16243:  Momentille myönnetään 115 646 000 mk.                tusmenojen ja kansainväliseen yhteistyöhön
16244:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 29                         105
16245: 
16246: osallistumisesta aiheutuvien menojen sekä muun     Määrärahaa saa käyttää enintään 47 henkilö-
16247: tutkimuksen ja tutkimusedellytysten edistämi-      työvuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
16248: sestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Mää-        Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen.
16249: rärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemaksu-ja
16250: muihin kulutusmenoihin sekä akatemian rahoit-         66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
16251: tamiin tutkimushankkeisiin liittyvien laitehan-    (arviomääräraha)
16252: kintojen menoihin.                                    Momentille myönnetään 33 530 000 mk. Mää-
16253:                                                    rärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien
16254:    53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-
16255:                                                    maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutki-
16256: rat tieteen tukemiseen (arviomääräraha)            muskeskukselle (CERN), Euroopan molekyyli-
16257:    Momentille myönnetään 280 832 000 mk.           biologian Iaboratoriolie (EMBL) ja Euroopan
16258: Määrärahaa saa käyttää tieteen tukemiseksi         molekyylibiologian konferenssille (EMBC) sekä
16259: myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen      Euroopan tutkimuksen tietoliikenneverkon ke-
16260: ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kään-   hittämiseen.
16261: tämismenojen ja painattamismenojen, yksityis-
16262: luontoisten arkistojen valtionavusta annetun
16263: lain (998/74) mukaisten menojen, Suomen Aka-         74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
16264: temian tutkimushankkeiden menojen, mukaan            Momentille myönnetään 1 740 000 mk. Mää-
16265: lukien kansainväliseen yhteistyöhön osallistu-     rärahaa saa käyttää kiinteistön Kirkkokatu 6
16266: misesta aiheutuvat menot, sekä tieteen tukemi-     (Helsinki) ~eruskorjaukseen. Hankkeen laajuus
16267: seen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja   on 1 200 m ja kustannusarvio 12 500 000 mk eli
16268: julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen.      10 417 mk/m 2•
16269: 
16270: 
16271: 
16272: 
16273:                                      89. Tieteen muut menot
16274: 
16275:    25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen     50. Eräät avustukset
16276: (siirtomääräraha 2 v)                                Momentille myönnetään 5 120 000 mk. Mää-
16277:    Momentille myönnetään 1 570 000 mk. Mää-        rärahaa saa käyttää Tiedekeskus Heurekan
16278: rärahaa saa käyttää historiateossarjojen ja elä-   perustamiskustannuksiin sekä Snellman-korkea-
16279: mäkertojen laadinta- ja hankintamenojen sekä       koulun, Karjala-tietokantatoimikunnan ja eräi-
16280: laadintamenoihin myönnettävien avustusten          den instituuttien ja säätiöiden toiminnan tuke-
16281: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään       miseen myönnettävien avustusten maksamiseen.
16282: 12 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen
16283: henkilöstön palkkaamiseen.
16284: 
16285: 
16286: 
16287: 
16288:                                       90. Taiteen tukeminen
16289: 
16290:    21. (29.90.01) Taiteen keskustoimikunnan ja        31. Valtionosuus teattereiden ja orkestereiden
16291: taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomäärära-    käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
16292: ha 2v)                                                Momentille myönnetään 19 270 000 mk. Mää-
16293:    Momentille myönnetään 5 101 000 mk. Mää-        rärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen
16294: rärahaa saa käyttää myös taiteilijaprofessorei-    rahoituksesta annetun lain (705/92) mukaisten
16295: den viroista aiheutuviin palkkausmenoihin, tai-    teattereiden ja Orkestereiden valtionosuuksien
16296: teen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden      maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena
16297: rahoittamiseen ja avustamiseen sekä taiteenalan    perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä
16298: tutkimus- ja tiedotustoiminnan menojen mak-        vuonna 1994 on teattereilla 2 273 sekä orkes-
16299: samiseen.                                          tereilla 1 007.
16300: 14 230910N
16301: 106                          1993 vp -      Eduskunnan kirjelmä -            HE 126
16302: 
16303:    51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kään-     Läänin taidetoimikuntien taiteen edistämismää-
16304: täjille (arviomääräraha)                                    rärahalla saadaan palkata 41 määräaikaista
16305:    Momentille myönnetään 1 016 000 mk. Mää-                 työsopimussuhteista ohjaavaa läänintaiteilijaa.
16306: rärahaa saa käyttää taitelijaprofessoreiden vi-                Määrärahasta saa käyttää opetus- ja kulttuu-
16307: roista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun            ritoimen rahoituslain mukaisten valtionosuuk-
16308: lain (734/69) mukaisten 112 yksivuotisen sekä               sien ja -avustuksien maksamiseen kuntien kult-
16309: vuosittain jaettavien 41 kolmivuotisen, 22 viisi-           tuuritoimintaan 43 221 000 mk, mistä 3 500 000
16310: vuotisen ja 10 viisitoistavuotisen taiteilija-apu-          mk perustamishankkeiden avustuksiin ja
16311: rahan sekä kohdeapurahojen maksamiseen.                     650 000 mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-
16312: Vuonna 1994 saadaan myöntää kohdeavustuk-                   tuksesta annetun lain (705/92) 38 §:n mukaisen
16313: sia 50 taiteilija-apurahaa vastaava määrä.                  valtionavustuksen maksamiseen, museoille
16314:    Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjai-              81 709 000 mk, mistä 10 650 000 mk erikoismu-
16315: lijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista         seoiden erityistehtäviin ja 500 000 mk museoi-
16316: ja avustuksista annetun lain (1080/83) mukaisiin            den perustamishankkeiden valtionavustuksiin,
16317: apurahoihin ja avustuksiin.                                 sekä teattereille ja orkestereille 186 310 000 mk,
16318:                                                             mistä 10 000 000 mk teatteri- ja orkesterilain 5
16319:    52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-            §:n 2 momentin mukaisen valtionosuuden ko-
16320: rat taiteen tukemiseen (arviomääräraha)                     rotuksen maksamiseen. Lisäksi määrärahasta
16321:    Momentille myönnetään 686 608 000 mk.                    saa käyttää 1 190 000 mk kulttuurihistoriallisten
16322: Määrärahaa saa käyttää taiteen keskustoimi-                 museoiden valtionavustuksiin sekä 3 415 000
16323: kunnan, valtion taidetoimikuntien ja läänin                 mk museo- ja perinnealan järjestöille myönnet-
16324: taidetoimikuntien hallintomenojen maksami-                  tävään avustukseen, mistä 1 970 000 mk Suo-
16325: seen, taiteen edistämistä tarkoittavien toimen-             men Kotiseutuliitolle.
16326: piteiden rahoittamiseen sekä taiteenalan tutki-
16327: mus- ja tiedotustoiminnan menojen maksami-
16328: seen. Määrärahalla saadaan palkata neljä mää-                   74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
16329: räaikaista työsopimussuhteista projektitutkijaa.                Momentille myönnetään 3 750 000 mk.
16330: 
16331:                                              Käyttösuunnitelma:
16332:                                                                       Kustannusarvio
16333:                                                           Hyöty-2    1000               Myönnetty   Myönnetään
16334:          Hanke                                            ala m       mk       mk/m 2     mk           mk
16335: 1.       Taideteollisuusmuseo, Korkeavuorenka-
16336:          tu 23, peruskorjaus .................... .       2 600     30400      11 692   6 000 000    1 480 000
16337: 2.       Taideteollisuusmuseo, Laivurinkatu 3,
16338:          muutostyöt. ........................... .        2 462      1 400        569                1 220 000
16339: 3.       Vanhan oopperatalon muutostyöt ..... .                      1 700               500 000     1 050 000
16340:                                                                                         Yhteensä     3 750 000
16341: 
16342: 
16343:   76. Oopperatalon rakennustyöt ja kalustami-                rärahaa saa käyttää oopperatalon kaiostami-
16344: nen (siirtomääräraha 3 v) ·                                  sesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
16345:   Momentille myönnetään 17 500 000 mk. Mää-
16346: 
16347: 
16348: 
16349: 
16350:                                            92. Valtion taidemuseo
16351: 
16352:    21. (29.92.01, 21, 28 ja 29) Toimintamenot                siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen
16353: (siirtomääräraha 2 v)                                        maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää näyt-
16354:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa                     telytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoi-
16355: 23 433 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös                   minnan tukemiseen enintään 18 300 000 mk.
16356:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       Pääluokka 29                        107
16357: 
16358:  72. Museokokoelmien kartuttaminen (siirto-         rärahaa saa käyttää valtion taidemuseon taide-
16359: määräraha 3 v)                                      hankinnoista aiheutuvien menojen maksami-
16360:  Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Mää-           seen.
16361: 
16362: 
16363: 
16364:                                93. Museovirasto ja kulttuuriperinne
16365: 
16366:   01. Museoviraston palkkaukset (arviomäärä-          40. Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle
16367: raha)                                               (arviomääräraha)
16368:   Momentille myönnetään 39 938 000 mk.                 Momentille myönnetään 900 000 mk. Mää-
16369:   Henkilöstön määrä saa olla enintään 306           rärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen
16370: henkilötyövuotta.                                   Suomenlinnan Liikenne Oy:lle.
16371: 
16372:    21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot          50. Entistämis- ja korjausavustukset (siirto-
16373: (siirtomääräraha 2 v)                               määräraha 3 v)
16374:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa               Momentille myönnetään 16 748 000 mk. Mää-
16375: 13 177 000 mk.                                      rärahasta saa käyttää 3 400 000 mk rakennus-
16376:                                                     suojelulain (60/85) 19 §:n nojalla sekä suojeltu-
16377:                                                     jen että muiden kulttuurihistoriallisesti arvok-
16378:   28. Museoviraston maksullinen palvelutoiminta     kaiden rakennusten kunnossapitoa tai paranta-
16379: (arviomääräraha)                                    mista varten myönnettävien avustusten maksa-
16380:    Momentille myönnetään 1 230 000 mk. Mää-         miseen. Määrärahasta saa käyttää 2 348 000 mk
16381: rärahaa saa käyttää kuutta henkilötyövuotta         kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten en-
16382: vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräai-        tistämis- ja korjausavustuksiin. Lisäksi määrä-
16383: kaisiin tehtäviin.                                  rahasta saa käyttää 11 000 000 mk avustusten
16384:                                                     maksamiseen työväentalojen, nuorisoseuranta-
16385:   29. Museoviraston muut kulutusmenot (siirto-      lojen sekä muiden vastaavanlaisten yhdistysten
16386: määräraha 2 v)                                      ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin, kor-
16387:    Momentille myönnetään 11 842 000 mk. Mää-        jaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastus-
16388: rärahaa saa käyttää myös museoviraston toi-         työhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan.
16389: mintaan liittyvien erityismenojen ja rakennusten
16390: korjausmenojen maksamiseen sekä kaluston               52. Eräät avustukset
16391: hankintamenojen maksamiseen. Lisäksi määrä-            Momentille myönnetään 940 000 mk. Mää-
16392: rahaa saa käyttää lyhytaikaisissa kaivaustehtä-     rärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yk-
16393: vissä ja meriarkeologisissa tutkimuksissa tarvit-   silöityjen avustusten maksamiseen.
16394: tavan viittä henkilötyövuotta vastaavan henki-
16395: löstön palkkaamiseen ja matkamenojen maksa-         Käyttösuunnitelma:                            mk
16396: miseen, kuutta henkilötyövuotta vastaavan hen-      Lenin-museolle ....................... .    100 000
16397: kilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtä-        UKK-perinneyhdistykselle ............ .      60000
16398: viin sekä siviilipalvelusmiesten ylläpidosta        ~ul~tuuriperinteen tallentamiseen ja tut-
16399: aiheutuvien menojen maksamiseen.                    kimiseen ............................. .    440 000
16400:                                                     Mannerheim-museolle ................ .      170 000
16401:                                                     Evakkokeskukselle ................... .     170 000
16402:   30. Valtionosuudet ja -avustukset museoille
16403:                                                                                    Yhteensä     940000
16404: (arviomääräraha)
16405:   Momentille myönnetään 6 370 000 mk. Mää-
16406: rärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen        75. Perusparannuksetja talonrakennukset (siir-
16407: rahoituksesta annetun lain (705/92) mukaisten       tomääräraha 3 v)
16408: museoiden valtionosuuksien ja -avustusten mak-        Momentille myönnetään 8 274 000 mk. Mää-
16409: samiseen. Valtionosuuden laskennallisena pe-        rärahaa saa käyttää myös kymmentä henkilö-
16410: rusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä         työvuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
16411: on 1 020.                                           määräaikaisiin tehtäviin.
16412: 108                          1993 vp -       Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
16413: 
16414: Käyttösuunnitelma:                               mk         95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat
16415: 1. Linnojen, linnoitusten ja muiden                       menot (arviomääräraha)
16416:    muinaisjäännösten korjaus- ja perus-                      Momentille myönnetään 100 000 mk. Mää-
16417:    parannustyöt sekä pienet korjaus- ja                   rärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/63)
16418:    perusparannushankkeet. ........... .      2450000      toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain
16419: 2. Linnojen ja Iinnoituslen korjaustöi-
16420:    d.~D:. suunnittelu- ja rakennuttajateh-                nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.
16421:    tavat .............................. .    1 274 000
16422: 3. Suomenlinnan perusparannukset. .. .       4 550 000
16423:                                 Yhteensä      8 274 000
16424: 
16425: 
16426: 
16427: 
16428:                                                94. Kirjastotoimi
16429:   01. Näkövammaisten kirjaston palkkaukset                miseen yhteispohjoismaiseen kirjastotoimintaan
16430: (arviomääräraha)                                          ja 700 000 mk avustuksen maksamiseen kirjas-
16431:    Momentille myönnetään 8 212 000 mk.                    toalan järjestöille.
16432:   Henkilöstön määrä saa olla enintään 50
16433: henkilötyövuotta.                                            31. Valtionosuus yleisten kirjastojen perusta-
16434:                                                           miskustannuksiin (arviomääräraha)
16435:   29. Näkövammaisten kirjaston muut kulutus-                 Momentille myönnetään 35 250 000 mk. Mää-
16436: menot                                                     rärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen
16437:   Momentille myönnetään 10 580 000 mk. Mää-               rahoituksesta annetun lain (705/92) mukaisten
16438: rärahaa saa käyttää myös näkövammaisten                   perustamishankkeiden sekä peruskoulun, luki-
16439: kirjastosta annetun lain (11/78) edellyttämän             on ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
16440: oppimateriaalituotannon menojen sekä piste- ja            -avustuksista annetun lain (1112/78) mukaisten
16441: äänikirjahankintamenojen maksamiseen.                     perustamiskustannusten valtionosuuksien mak-
16442:                                                           samiseen. Vuonna 1994 saa myöntää opetus- ja
16443:    30. Valtionosuus ja -avustus kirjastojen käyt-         kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
16444: tökustannuksiin (arviomääräraha)                          (705/92) mukaista valtionosuutta kirjastojen
16445:    Momentille myönnetään 575 040 000 mk.                  perustamishankkeille tammikuun 1994 hinta-
16446: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-              tasossa yhteensä enintään 25 000 000 mk. Vuon-
16447: toimen rahoituksesta annetun lain (705/92)                na 1994 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia
16448: mukaisten kirjastojen valtionosuuksien maksa-             sellaisille perustamishankkeille, joille valtion-
16449: miseen. Määrärahasta saa käyttää 6 500 000 mk             osuus tullaan myöntämään vuonna 1995 tai sen
16450: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-            jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista
16451: tun lain (705/92) 38 §:n mukaisen avustuksen              valtionosuuksista vuoden 1994 tammikuun hin-
16452: maksamiseen, 500 000 mk avustuksen maksa-                 tatasossa on yhteensä enintään 50 000 000 mk.
16453: 
16454: 
16455: 
16456: 
16457:                                          95. Suomen elokul'a-arkisto
16458:   21. (29.95.01, 28, 29 ja 70) Suomen elokuva-            11 829 000 mk. Määrärahasta saa käyttää esi-
16459: arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              tystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoi-
16460:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa                   minnan hintatukeen enintään 500 000 mk.
16461:                        1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -        Pääluokka 29                              109
16462: 
16463:                                     96. Kulttuurin muut menot
16464:  21. (29.96.01 ja 29) Valtion elokuvatarkasta-      avustusten, apurahojen ja palkintojen maksa-
16465: mon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             miseen.
16466:   Momentille myönnetään 2 806 000 mk.
16467:                                                     Käyttösuunnitelma:                               mk
16468:    30. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuu-    Toimittajien opintomatka-apurahat. .. .           80 000
16469: ritoimintaan (arviomääräraha)                       Toimittajapalkinnot. ................. .         200 000
16470:   Momentille myönnetään 3 510 000 mk. Mää-          Taiteilijoiden valtion palkinnot. ....... .    2 000 000
16471: rärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen      Taiteilijoiden työllisyysprojekteihin ... .    4000 000
16472: rahoituksesta annetun lain (705/92) mukaisten       Rauhantyön edistämiseen ............ .         1 170 000
16473:                                                     Saamelaisvaltuuskunnalle saamenkieli-
16474: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen         sen kulttuurin edistämiseen ja saame-
16475: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mu-       laisjärjestöjen toimintaan ............. .     1 070 000
16476: kaista toimintaa varten. Valtionosuuden perus-      Vähemmistökulttuurien tukemiseen ... .           850 000
16477: teena käytettävä yksikköhinta on 24 mk asu-         Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan.         400 000
16478: kasta kohden.                                       Kuurojen liiton toimintaan ........... .         495 000
16479:                                                     Näkövammaisten kulttuuripalvelu ry:lle
16480:                                                     kulttuuritoimintaan .................. .        111 000
16481:   35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät    Uskonnollisten lehtien ja mielipideleh-
16482: (arviomääräraha)                                    tien tukemiseen ...................... .       4 000 000
16483:    Momentille myönnetään 2 450 000 mk. Mää-         Selkokielisen kirjallisuuden tukemiseen.         156 000
16484: rärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen      Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuk-
16485: rahoituksesta annetun lain (705/92) 49 §:n mu-      sen toimintaan ....................... .        900 000
16486:                                                     Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuk-
16487: kaisten kirjastojen, museoiden ja kuntien kult-     sen toimintaan ....................... .        745 000
16488: tuuritoiminnan maksamatta olevien valtion-          Visuaalisten taiteiden työskentelykeskus
16489: osuuksien loppuerien maksamiseen.                   Yhdysvalloissa -säätiön toimintaan ... .         552 000
16490:                                                     Suomen elokuvasäätiön toimintaan ... .         2 200 000
16491:    50. Eräät avustukset                             Elokuvateatteri tuki ................... .     2 000 000
16492:    Momentille myönnetään 49 929 000 mk. Mää-        Eräät avustukset taiteen tukemiseen .. .      29 000 000
16493: rärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yk-                                        Yhteensä      49 929 000
16494: si1öityihin käyttötarkoituksiin myönnettävien
16495: 
16496: 
16497: 
16498:                          98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen
16499:    50. (29.98.50 ja 51) Vezkkauksen ja raha-        vuokra-arvojen pääomakorvauksiin. Liikunta-
16500: arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuorisonkas-   toiminnan ja nuorisotyön valtionosuuden las-
16501: vatustyön tukemiseen (arviomääräraha)               kennallisena perusteena käytettävä yksikköhin-
16502:    Momentille myönnetään 516 560 000 mk.            ta on 92 mk asukasta kohti. Määrärahasta saa
16503: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-        käyttää liikuntapaikkarakentamiseen 48 000 000
16504: toimen rahoituksesta annettuun lakiin (705/92),     mk sekä valtakunnallisten nuorisokeskusten
16505: liikuntalakiin     (984/79),     nuorisotyölakiin   tukemiseen 9 500 000 mk. Määrärahaa saa käyt-
16506: (1068/85) sekä valtionosuutta saavistaliikunnan     tää myös valtion liikunta- ja nuorisoneuvoston
16507: koulutuskeskuksista annettuun lakiin (80 1/92)      ja niiden lakisääteisten jaostojen, läänien liikun-
16508: perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten se-     ta- ja nuorisotoimen tai vastaavien organisaa-
16509: kä muiden urheilun ja liikuntakasvatustyön,         tioiden, kansainvälisen nuoriso- ja liikunta-alan
16510: nuorisotyön ja -toiminnan tukemiseen tarkoi-        yhteistyön, kokeilu- ja kehittämistoiminnan,
16511: tettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen.      tietohuollon, nuorisotutkimuksen sekä liikun-
16512: Määrärahasta saa käyttää 172 700 000 mk ope-        tatieteellisen suunnittelun ja tutkimustyön me-
16513: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun       noihin sekä nuorison taidetapahtuman järjestä-
16514: lain (705/92) mukaisiin valtionosuuksiin kuntien    miseen.
16515: liikunta- ja nuorisotoimeen, kuntien valtion-          Määrärahasta       saa     käyttää     enintään
16516: osuuksien loppuerien maksamiseen ja nuoriso-        16 000 000 mk avustuksen maksamiseen Hel-
16517: työlain (1068/85) mukaisiin valtionosuuksiin        singin Olympiastadionin perusparannukseen ja
16518: 110                     1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
16519: 
16520: enintään 500 000 mk avustuksen maksamiseen          52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille
16521: Suomen Urheilumuseon rakentamiseen. Mää-            Momentille myönnetään 5 900 000 mk. Mää-
16522: rärahasta saa käyttää enintään 1 400 000 mk      rärahaa saa käyttää valtionosuutta saavista
16523: valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten    liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain
16524: harkinnanvaraisiin lisäavustuksiin. Määrärahaa   (801/92) mukaisten valtionosuuksien maksami-
16525: saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta     seen.
16526: vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
16527:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 30                        111
16528: 
16529: 
16530: 
16531: 
16532:                                          Pääluokka 30
16533:         MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
16534: 
16535:   Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa        olla vuonna 1994 enintään 5 611 henkilötyö-
16536:                                                    vuotta.
16537: 
16538: 
16539: 
16540: 
16541:             01. (30.01, osa) Maa- ja metsätalousministeriö ja maaseutuelinkeinopiirit
16542:    21. (30.01.21, osa) Maa- ja metsätalousminis-   taiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edel-
16543: teriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         tävän lainsäädännön nojalla valtion hallinnassa
16544:    Momentille myönnetään 71 076 000 mk. Mää-       olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksami-
16545: rärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen            seen.
16546: tekemien kalastusta koskevien sopimusten edel-
16547: lyttämästä valvonnasta ja tutkimuksista aiheu-
16548: tuvien menojen, maaseutuelinkeinojen valitus-        25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)
16549: lautakunnan toimintamenojen sekä kalastuslain         Momentille myönnetään 10 289 000 mk. Mää-
16550: 14 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.           rärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta
16551:                                                    ja ennalta ehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja
16552:   23. (30.01.21, osa) Maaseutuelinkeinopiirien     muusta eläinlääkintähuollosta, koulutuksesta ja
16553: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                toimituspalkkioista sekä tutkimusapurahojen
16554:    Momentille myönnetään 92 755 000 mk. Mää-       myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman paik-
16555: rärahaa saa käyttää myös porotilalain, Juon-       kaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
16556: 
16557: 
16558: 
16559: 
16560:                 02. (30.01, osa) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
16561:   21. (30.01.22) Toimintamenot (siirtomäärära-     76/93) perusteella maa- ja metsätalousministe-
16562: ha 2 v)                                            riön sekä asetuksessa mainittujen ministeriön
16563:   Momentille myönnetään 28 264 000 mk. Mää-        alaisten virastojen ja laitosten puolesta hoide-
16564: rärahaa saa käyttää myös maa- ja metsäta-          tuista tehtävistä aiheutuvien menojen maksami-
16565: lousministeriön tietopalvelukeskuksesta anne-      seen.
16566: tun lain (1200/92) ja asetuksen (1280/92, muut.
16567: 112                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     HE 126
16568: 
16569:                                        31. Hinta- ja tulotuki
16570: 
16571:    41. Maatalousyrittäjien tulotuki (arviomäärä-    sesta annetun lain (530/75, muut. 947/86 ja
16572: raha)                                               1309/90) mukaisten korvausten maksamiseen.
16573:    Momentille myönnetään 4 264 700 000 mk.          Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuo-
16574: Määrärahaa saa käyttää maataloustuotteiden          siin kohdistuvia korvauksia.
16575: markkinajärjestelmästä ja maataloustuotannon
16576: tasapainottamisesta annetuissa laeissa tarkoitet-     45. Sokerintuotannon tukeminen ( arviomäärä-
16577: tujen tukien ja palkkioiden maksamiseen. Mää-       raha)
16578: rärahasta saa maksaa myös aiempiin vuosiin            Momentille myönnetään 210 000 000 mk.
16579: kohdistuvaa maataloustulolain (629/82, 736/89)      Määrärahaa saa käyttää sokerilain (673/92)
16580: mukaista hintapoliittista tukea. Vuonna 1994 ja     mukaisten korvausten maksamiseen.
16581: sitä ennen toteutetuista tuotannon tasapainot-
16582: tamismenoista saa aiheutua menoja vuonna              46. Öljykasvituotannon tukeminen (arviomää-
16583: 1995 ja sen jälkeen yhteensä enintään               räraha)
16584: 100 000 000 mk. Määrärahasta saa käyttää               Momentille myönnetään 346 000 000 mk.
16585: 1 200 000 mk maidon valkuaispitoisuuden ja-         Määrärahaa saa käyttää kotimaisesta öljykas-
16586: lostuksen tehostamismahdollisuuksia, naudan-        vituotannosta annetun lain (675/92) mukaisten
16587: lihan tuotannon edistämistä ja Euroopan integ-      korvausten maksamiseen.
16588: raation vaikutuksia Suomen maa- ja puutarha-
16589: talouteen koskeviin tutkimuksiin maa- ja met-         47. Tärkkelystuotannon tukeminen
16590: sätalousministeriön määräämällä tavalla. Mää-         Momentille myönnetään 69 000 000 mk. Mää-
16591: rärahaa saa käyttää myös markkinahäiriöiden         rärahaa saa käyttää kotimaisesta tärkkelystuo-
16592: hoitamisesta sekä perunan ja puutarhatuottei-       tannosta annetun lain (674/92) mukaisten kor-
16593: den menekin edistämisestä aiheutuviin menoihin      vausten maksamiseen.
16594: ja maaseudun pienimuotoisten elinkeinojen tuo-
16595: tannon markkinoinnin tukemiseen maa- ja               48. Eräiden alkoholijuomien raaka-aineiden
16596: metsätalousministeriön määräämällä tavalla.         hinnanerokorvaukset (arviomääräraha)
16597:                                                        Momentille myönnetään 140 000 000 mk.
16598:   44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomäärä-      Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalous-
16599: raha 3 v)                                           ministeriön määräämin perustein eräiden alko-
16600:   Momentille myönnetään 50 000 000 mk. Mää-         holijuomien raaka-aineiden hinnanerokorvaus-
16601: rärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaami-        ten maksamiseen.
16602: 
16603: 
16604: 
16605: 
16606: 32. (30.32 ja 30.33, osa) Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottamistoimenpiteet
16607: 
16608:    40. (30.32.40 ja 43) Maataloustuotteiden ja         41. Maataloustuotannon tasapainottamisme-
16609: jalostettujen elintarviketuotteiden markkinointi-   not (siirtomääräraha 3 v)
16610: kustannukset (arviomääräraha)                          Momentille myönnetään 248 000 000 mk.
16611:    Momentille myönnetään 2 950 000 000 mk.          Määrärahaa saa käyttää maataloustuotannon
16612:  Määrärahaa saa käyttää maataloustuotteiden         tasapainottamisesta annetun lain (1261/89,
16613: hinnanerokorvauksista annetun lain mukaisten        muut. 975/90 ja 22/92) mukaisista sopimuksista,
16614: menojen maksamiseen. Maataloustuotteiden            pellon metsityspalkkioista ja muista toimenpi-
16615: markkinajärjestelmästä annetun lain 8 §:n 2 mo-     teistä, maataloustuotannon ohjaamisesta anne-
16616: mentin mukainen valtion vastuu markkinointi-        tun lain (446177) mukaisista sopimuksista, maa-
16617: kustannuksista on 1 150 000 000 mk.                 taloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainotta-
16618:                        1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -        Pääluokka 30                          113
16619: 
16620: misesta annetun lain (81/83) mukaisista menois-       suteknisistä syistä myös edellisiin vuosiin koh-
16621: ta ja pellon metsityspalkkioista sekä pellon          distuviin menoihin.
16622: käytön rajoittamisesta annetun lain (216/69)
16623: mukaisista metsityspalkkioista aiheutuvien me-
16624: nojen maksamiseen.                                       42. (30.33.42) Luopumiskorvaukset (arviomää-
16625:    Maataloustuotannon tasapainottamisesta an-         räraha)
16626: netun lain mukaisista vuoden 1994 toimenpi-              Momentille myönnetään 535 000 000 mk.
16627: teistä ja aiempina vuosina tehdyistä sopimuk-         Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain
16628: sista saa aiheutua kassamenoja vuonna 1995            (16/74, muut. 1087/85, 1316/87, 998/88, 1304/90
16629: enintään 300 000 000 mk ja sen jälkeen enintään       ja 1337/92) ja luopumiskorvauksista annetun
16630: 300 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää mak-           lain (1330/92) mukaisten menojen maksamiseen.
16631: 
16632: 
16633: 
16634:                      33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen
16635:    Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja          perittävässä korossa, kuitenkin siten, että lainan
16636: saa käyttää vuonna 1994 enintään 252 000 000          saajalta peritään aina vähintään 5 prosentin
16637: mk maataloustuotannon tasapainottamismeno-            suuruinen korko.
16638: jen rahoittamiseen.
16639:                                                          49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (ar-
16640:                                                       viomääräraha)
16641:    41. Maataloustuotteiden varastotilojen raken-         Momentille myönnetään 210 000 000 mk.
16642: tamisen korkotuki (arviomääräraha)                    Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinolain
16643:    Momentille myönnetään 720 000 mk. Mää-             (1295/90) ja maatilalain (188/77) mukaisista
16644: rärahaa saa käyttää maataloustuotevarastojen          korkotukilainoista, aikaisemman lainsäädännön
16645: korkotukilainoista annetun lain (19/77, muut.         mukaisista perusluotoista sekä eräiden maati-
16646: 807/78 ja 997/79) mukaisista korkotukilainoista       latalouden luottojen vakauttamisesta annettujen
16647: sekä aikaisemman lainsäädännön mukaisista             lakien (398/81 ja 511/85) mukaisista lainoista
16648: vastaavista lainoista luottolaitoksille suoritetta-   sekä maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-
16649: vien korkohyvitysten maksamiseen. Uusia lai-          minnan edistämisestä annetun lain (1 031/86,
16650: noja ei enää myönnetä.                                muut. 1041/89) mukaisista korkotukilainoista
16651:    Mikäli korkokannassa tapahtuu sellaisia ylei-      luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten
16652: siä muutoksia, joiden johdosta luottolaitoksen        maksamiseen.
16653: korkotukilainasta perimä korko alenee tai nou-           Vuonna 1994 korkotukilainoja saa hyväksyä
16654: see, toteutetaan vastaava muutos lainansaajalta       enintään 900 000 000 mk.
16655: 
16656: 
16657: 
16658:                                     34. Muut maatalouden menot
16659:    40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehit-       Käyttösuunnitelma:                              mk
16660: tämiseen                                              Maatilatalous ja maaseutuelinkeinot. ..      73 100 000
16661:    Momentille myönnetään 87 470 000 mk. Mää-          Siipikarjatalous ...................... .       670 000
16662: rärahaa saa käyttää lähinnä neuvontaan ja             Karjan- ja sianjalostus .............. ..     4 310 000
16663: tutkimukseen myönnettävien valtionapujen              Maatalouden rationalisoinnin kehittä-
16664:                                                       minen ............................... .       1 330 000
16665: maksamiseen käyttösuunnitelmassa eriteltyihin         Puutarhatalouden kehittäminen ...... .        4 520 000
16666: toimintoihin.                                         Turkistalouden kehittäminen ......... .         770 000
16667:                                                       Mehiläistalouden kehittäminen ....... .         360 000
16668:                                                       Luonnonmukainen tuotanto .......... .           820 000
16669:                                                       SiirtoJapuutarhaliitto ................. .       50 000
16670:                                                       Ympäristönhoitosuunnitelmat ........ .        1 540 000
16671:                                                                                       Yhteensä     87 470 000
16672: 
16673: 15 230910N
16674: 114                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
16675: 
16676:    41. Eräät korvaukset (arviomääräraha)             avusta hevoskasvatuksen edistämiseen ja he-
16677:    Momentille myönnetään 2 765 000 mk. Mää-          vosurheilun tukemiseen annetun asetuksen
16678: rärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinolain 47         (244/92) mukaisesti sekä luottolaitosten varoista
16679: §:ssä ja luontaiselinkeinoasetuksen (492/91) 45      myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an-
16680: §:ssä, kasvinsuojelulain (127/81) 7 §:ssä, Siemen-   netun lain (1015177) mukaisten lainojen korko-
16681: perunakeskuksen suojavyöhykkeestä annetun            hyvitysten ja hevostalousneuvottelukunnan me-
16682: lain ( 101 0/88) 11 §:ssä, kasvinsuojeluasetuksen    nojen maksamiseen. Vuonna 1994 ei hyväksytä
16683: (442/82) 27 §:ssä, kasvintuhoojien maahan kul-       luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä
16684: keutumisen estäruisestä annetun asetuksen            korkotukilainoista annetun lain mukaisia uusia
16685: (173/81) 16 §:ssä ja maataloustuotannon tasa-        korkotukilainoja. Aiemmin myönnettyjen kor-
16686: painottamisesta annetun lain (1261/89) 27 §:ssä,     kotukilainojen korkohyvitysten määrä on neljän
16687: taimiaineistolain (663/91) 22 §:ssä, rehulain        ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia ja
16688: (376/86) 13 §:ssä sekä lannoitelain (377 /86) 10     lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttia. Kahdek-
16689: §:ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen.         sannen lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei
16690: Määrärahaa saa käyttää myös maidon tuotan-           makseta.
16691: tokiintiöistä annetun asetuksen (649/84) 20 §:ssä
16692: tarkoitetun rekisterin pitämisestä aiheutuvien       Käyttösuunnitelma:                            mk
16693: menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa          Avustus hevostalousjärjestöjen tmmm-
16694: käyttää metsälautakunnille maaseutuelinkeino-        nan tukemiseen ...................... .    2 000 000
16695: lain ja vastaavan aikaisemman lainsäädännön          Korkotuki ........................... .    1 000 000
16696: mukaan perustettujen yhteismetsien ensimmäis-        Avustus raviratojen rakentamiseen ja
16697:                                                      varustamiseen ........................ .    2 500 000
16698: ten metsätaloussuunnitelmien laatimisesta ai-        Avustus hevoskasvatukseen .......... .      9 443 000
16699: heutuvien menojen maksamiseen.                       Avustus suomenhevosten varsarahoihin.       1 800 000
16700:                                                      Avustus muihin varsarahoihin ........ .     3 400 000
16701:                                                      Palkintotuki ja muut avustukset ..... .     3 850 000
16702:   42. Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat me-         Hevostalousneuvottelukunnan menot ..            7 000
16703: not                                                                                Yhteensä     24 000 000
16704:   Momentille myönnetään 200 000 mk. Mää-
16705: rärahaa saa käyttää hukkakauran torjunnasta
16706: annetun lain (178176, muut. 1660/91) ja asetuk-        45. Valtionapu 4H-toimintaan
16707: sen (541176) mukaisiin tarkoituksiin. Määrära-         Momentille myönnetään 27 200 000 mk. Mää-
16708: haa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdis-      rärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen.
16709: tuvien hukkakauran torjuntakorvauksien mak-
16710: samiseen.
16711:                                                         46. Metsämarjojen ja szemen varastoinnin
16712:                                                      tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
16713:    43. Satovahinkojen johdosta myönnettävien            Momentille myönnetään 1 000 000 mk. Mää-
16714: korkotukilainojen menot (arviomääräraha)             rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
16715:    Momentille myönnetään 200 000 mk. Mää-            valtioneuvoston tarkemmin määräämin perus-
16716: rärahaa saa käyttää vuoden 1987 satovahinko-         tein metsämarjojen ja sienien pitkäaikaisen
16717: jen johdosta myönnettävistä korkotukilainoista       varastoinoin aiheuttamien kustannusten alenta-
16718: annetun lain (882/87) mukaisten korkohyvitys-        miseksi.
16719: ten maksamiseen.
16720: 
16721:                                                         47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (ar-
16722:   44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä       viomääräraha)
16723: hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla (arviomäärä-      Momentille myönnetään 4 500 000 mk. Mää-
16724: raha)                                                rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
16725:   Momentille myönnetään 24 000 000 mk. Mää-          kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun
16726: rärahaa saa käyttää vedonlyönnin toimeenpa-          lain (896/77, muut. 1305/88) mukaisesti kasvin-
16727: nemisesta hevoskilpailuissa annetun asetuksen        jalostajille jalostukseen sekä kotimaisen kasvin-
16728: (122/66) 5 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta     jalostustoiminnan edistämiseen ja siihen liitty-
16729: suoritettavien avustusten maksamiseen, valtion-      vään tutkimukseen.
16730:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 30                     115
16731: 
16732:                                    36. Kala-, riista- ja porotalous
16733:   25. Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomäärä-      nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
16734: raha)                                               myös Tenojoen kalastuslupatuloista kalastus-
16735:   Momentille myönnetään 3 500 000 mk. Mää-          kunnille ja yksityisille vesialueen omistajille
16736: rärahaa saa käyttää vesioikeudellisten velvoite-    palautettavan osuuden maksamiseen.
16737: päätösten lupaehtojen edellyttämistä kalakan-
16738: nan hoitotoimenpiteistä aiheutuvien menojen
16739:                                                        45. Kalatalouden edistäminen (arviomäärära-
16740: maksamiseen.                                        ha)
16741:                                                        Momentille myönnetään 48 436 000 mk. Mää-
16742:    40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen
16743:                                                     rärahasta saa käyttää kalastuslain (286/82) 91
16744: (arviomääräraha)
16745:                                                     §:n perusteella 47 767 000 mk vesialueiden omis-
16746:    Momentille myönnetään 32 274 000 mk. Mää-
16747:                                                     tajille kalavesien käytöstä maksettaviin korva-
16748: rärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja
16749: pyyntilupamaksusta annetun lain (616/93) 3          uksiin, kalastusaluetoiminnan ja kalastusalan
16750:                                                     järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämi-
16751: §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.
16752:                                                     sestä sekä valtiolle maksun kannosta aiheutu-
16753:                                                     vien menojen maksamiseen ja 969 000 mk
16754:    41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kor-
16755:                                                     kalastuslain (503/51, muut. 759/72) 101 §:n pe-
16756: vaaminen (arviomääräraha)
16757:                                                     rusteella kalavesien hoitoon, kalakantojen pa-
16758:    Momentille myönnetään 21 300 000 mk. Mää-
16759:                                                     rantamiseen, kalastusalan järjestöjen toiminnan
16760: rärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja
16761:                                                     tukemiseen, kalavesien hoitoon liittyvään tut-
16762: pyyntilupamaksusta annetun lain (616/93) 6
16763:                                                     kimus- ja koetoimintaan sekä kalastuksenhoi-
16764: §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.
16765:                                                     tomaksun perimisestä aiheutuvien kustannusten
16766:                                                     suorittamiseen.
16767:   42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen kor-
16768: vaaminen
16769:   Momentille myönnetään 3 500 000 mk. Mää-             46. Kalastuksesta saatavan tulon vakaannut-
16770: rärahaa saa käyttää petoeläinten tappamien          taminen ja kotimaisen kalan käytön edistäminen
16771: porojen ja petoeläinten aiheuttamien muiden         (arviomääräraha)
16772: vahinkojen korvaamisesta, vahinkojen estämi-           Momentille myönnetään 33 800 000 mk. Mää-
16773: sestä ja petoeläinkantojen suojelemiseksi tarvit-   rärahaa saa käyttää kalastustulolain (1157/88)
16774: tavista toimenpiteistä aiheutuvien menojen mak-     mukaisten menojen sekä kotimaisen kalansaa-
16775: samiseen.                                           liin ja viljellyn kalan tuotekehityksen, markki-
16776:                                                     noinnin ja käytön edistämisestä aiheutuvien
16777:   43. Porotalouden edistäminen (siirtomäärära-      menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyt-
16778: ha 2 v)                                             tää enintään 3 000 000 mk kalan kuljetusavus-
16779:   Momentille myönnetään 10 030 000 mk. Mää-         tusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
16780: rärahaa saa käyttää porotalouden koetoimin-         myös avustuksien maksamiseen kalatalouden
16781: taan, jalostushirvaiden palkitsemiseen, porota-     tiedotuksen sekä kalataloutta koskevien EY-
16782: loudesta saatavien tuotteiden tuotekehittelyyn      selvitysten menoihin.
16783: ja markkinointiin, Paliskuntain yhdistyksen
16784: palkkaus- ja muihin kulutusmenoihin sekä po-
16785: roaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon val-         47. Kalastusvakuutustoiminta (arviomäärära-
16786:                                                     ha)
16787: takunnan rajalla myönnettävien valtionapujen
16788:                                                        Momentille myönnetään 5 850 000 mk. Mää-
16789: maksamiseen.
16790:                                                     rärahaa saa käyttää kalastusvakuutuslain
16791:                                                     (331/58, muut. 240/92) mukaisesti kalastusva-
16792:    44. Pilkintämaksut ja Tenojoen kalastuslupa-
16793:                                                     kuutusyhdistyksille maksettavien vuotuisten val-
16794: maksut (arviomääräraha)                             tionavustuksien ja pääoma-avustuksien maksa-
16795:    Momentille myönnetään 9 800 000 mk. Mää-         miseen.
16796: rärahaa saa käyttää kalastuslain (286/82) 89 §:n
16797: mukaisesti vuonna 1993 ja aiempina vuosina
16798: kertyneitä pilkintämaksutuloja vastaavasti ve-        48. Kalatalouden korkotukilainojen menot (ar-
16799: sialueiden omistajille palautettavan osuuden ja     viomääräraha)
16800: pilkintämaksujen perimisestä aiheutuvien me-          Momentille myönnetään 2 900 000 mk. Mää-
16801: 116                                 1993 vp -          Eduskunnan kirjelmä -          HE 126
16802: 
16803: rärahaa saa käyttää kalatalouden korkotukilai-                           77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
16804: noista annetun lain (1176, muut. 565/89) mu-                           tushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
16805: kaisten kalastajalainojen ja kalan markkinoin-                            Momentille myönnetään 2 500 000 mk. Mää-
16806: tilainojen korkohyvityksen sekä muiden laista                          rärahaa saa käyttää luonnonravintolammikoi-
16807: aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuonna                                den suunnittelu- ja rakentamishankkeiden sekä
16808: 1994 saa korkohyvitykseen oikeuttaviksi hyväk-                         lähinnä vaelluskalakantojen turvaamiseen ja
16809: syä kalastajalainoja enintään 5 000 000 mk ja                          elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kun-
16810: kalan markkinointilainoja enintään 5 000 000                           nostushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamis-
16811: mk.                                                                    menojen maksamiseen.
16812: 
16813: 
16814: 
16815: 
16816:                                         38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
16817: 
16818:    21. (30.38.01, 23, 28, 29 ja 70) Toimintamenot                      koskevista uusista sopimuksista aiheutuvien
16819: (siirtomääräraha 2 v)                                                  palkkaus- ja muiden kulutusmenojen maksami-
16820:    Momentille myönnetään 70 075 000 mk.                                seen. Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea
16821:                                                                        henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
16822:   24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siir-                       kausmenojen maksamiseen.
16823: tomääräraha 3 v)
16824:   Momentille myönnetään 7 328 000 mk. Mää-                              74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siirto-
16825: rärahaa saa käyttää istutuspoikasten lunasta-                          määräraha Jv)
16826: misesta aiheutuvien menojen ja arvokalakantoja                          Momentille myönnetään 12 500 000 mk.
16827: 
16828:                                                          Käyttösuunnitelma:
16829:                                                                              Kustannusarvio
16830:                                                                     ~~ö%i
16831:                                                                                                   Myönnetty     Myönnetään
16832:          Hanke                                                              1000 mk    mk/m 2       mk             mk
16833: 1.       Kainuun kalanviljelylaitos, Paltamo ....                                                  74 440 000    5 268 000
16834:                                                                                                 (peruuntunut
16835:                                                                                                      198 000)
16836:          - talonrakennustyöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . .   2 511    19 600    7 805
16837:          - maa- ja vesirakennustyöt ........... .                            60 740
16838: 2.       Muonion kalanviljelylaitos, Muonio ... .                                                  21 400 000    1 281 000
16839:                                                                                                 (peruuntunut
16840:                                                                                                        7 000)
16841:          - talonrakennustyöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . .   1 731     8 300    4 795
16842:          - maa- ja vesirakennustyöt ........... .                            14 535
16843: 3.       Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitos,
16844:          Taivalkoski ........................... .                                                   910 000     5 058 000
16845:          - talonrakennustyöt...................                     3 500     9 690    2 769
16846:          - maa- ja vesirakennustyöt ........... .                            34 700
16847: 4.       Kalanviljelylaitosten suunnittelu ja ka-
16848:          lanviljelylaitosten maa- ja vesirakennus-
16849:          töiden peruskorjaus ................... .                                                 6 200 000      893 000
16850:                                                                                                    Yhteensä     12 500 000
16851: 
16852: 
16853:      75. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
16854:      Momentille myönnetään 5 159 000 mk.
16855:                          1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -        Pääluokka 30                      117
16856: 
16857:                                             Käyttösuunnitelma:
16858:                                                                  Kustannusarvio
16859:                                                      Hyöty-2                        Myönnetty   Myönnetään
16860:           Hanke                                      ala m     1000 mk     mk/m 2     mk           mk
16861: 1.        Porotutkimusasema, Inari ..............      852      10 100    11 854    7 050 000    2 654 000
16862: 2.        Evon kalastuskoeasema ja kalanviljely-
16863:           laitos, Lammi
16864:           - tukitilarakennus .....................     517       4480      8 665    2 800 000    1 462 000
16865: 3.        Korjaustoiminta ja suunnittelu .........                                               1 043 000
16866:                                                                                     Yhteensä     5159000
16867: 
16868: 
16869: 
16870: 
16871:                                           65. Geodeettinen laitos
16872: 
16873:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            rärahaa saa käyttää laitoksen toimitalon raken-
16874:      Momentille myönnetään 13 672 000 mk.               tamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
16875:                                                         Hankkeen hyötyala on 2 119 m2 ja kustannus-
16876:      74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)         arvio 20 800 000 mk eli 9 816 mk/m 2 •
16877:      Momentille myönnetään 11 397 000 mk. Mää-
16878: 
16879: 
16880: 
16881: 
16882:                                      70. Maatalouden tutkimuskeskus
16883: 
16884:   21. (30.70.01, 29 ja 70) Toimintamenot (siir-         teiden hankinnasta aiheutuvien menojen mak-
16885: tomääräraha 2 v)                                        samiseen sekä maksujen palauttamiseen. Mää-
16886:   Momentille myönnetään 132 392 000 mk.                 rärahaa saa käyttää keskimäärin enintään 66
16887:                                                         henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
16888:   22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomäärära-          kausmenojen maksamiseen.
16889: ha)
16890:    Momentille myönnetään 2 810 000 mk. Mää-               74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
16891: rärahaa saa käyttää torjunta-aineasetuksen                Momentille myönnetään 1 740 000 mk. Mää-
16892: (211184) 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta toimin-          rärahaa saa käyttää Jokioisten konehallin ra-
16893: nasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Mää-             kentamiseen. Hankkeen hyötyala on 900 m2 ja
16894: rärahaa saa käyttää keskimäärin enintään 20             kustannusarvio 2 100 000 mk eli 2 333 mk/m 2 .
16895: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
16896: kausmenojen maksamiseen.
16897:                                                            77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha
16898:   28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomäärä-          3 v)
16899: raha)                                                     Momentille myönnetään 100 000 mk. Mää-
16900:   Momentillemyönnetään 13 915 OOOmk. Mää-               rärahaa saa käyttää Maatalouden tutkimuskes-
16901: rärahaa saa käyttää myös tutkimussopimuksista           kuksen maa- ja vesirakennustöistä aiheutuvien
16902: ja sijoitusmenoiksi luettavien koneiden ja lait-        menojen maksamiseen.
16903: 
16904: 
16905: 
16906: 
16907:                               72. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
16908: 
16909:  21. (30.72.01 ja 29) Toimintamenot (siirto-               Momentille myönnetään II 124 000 mk.
16910: määräraha 2 v)
16911: 118                          1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- HE 126
16912: 
16913:                                           76. Metsäntutkimuslaitos
16914: 
16915:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
16916:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa                      Momentille myönnetään 4 960 000 mk.
16917: 155 598 000 mk.
16918: 
16919:                                              Käyttösuunnitelma:
16920:                                                                    Kustannusarvio
16921:                                                        Hyöty-2    1000            2   Myönnetty   Myönnetään
16922:           Hanke                                        ala m      mk        mk/m        mk           mk
16923: 1.        Vantaan Jokiniemi, keskuslaboratorion
16924:           laajennus .............................. .    1 100    20 350     18 504    2 500 000       86 000
16925: 2.        Joensuun Metsätiedekeskus ............ .               28 690               7 900 000    4 500 000
16926:           - lisärakennus ....................... .     2 450     28 090     11 467
16927:           - muutostyöt ........................ .                   600
16928: 3.        Ojajoen koeasema ..................... .        324     2 080      6 420    1 650 000     374 000
16929:                                                                                       Yhteensä     4 960 000
16930: 
16931: 
16932: 
16933:   77. Metsien perusparannukset (siirtomäärära-           ja kunnossapidosta, soiden kuivatuksesta, pe-
16934: ha 3 v)                                                  rusmetsityksestä ja -lannoituksista aiheutuvien
16935:   Momentille myönnetään 900 000 mk. Mää-                 menojen maksamiseen.
16936: rärahaa saa käyttää metsäteiden rakentamisesta
16937: 
16938: 
16939: 
16940: 
16941:                                     83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus
16942: 
16943:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16944:      Momentille myönnetään 27 575 000 mk.
16945: 
16946: 
16947: 
16948: 
16949:                                    84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
16950: 
16951:    21. (30.84.01, 28, osa, 29 ja 70) Toimintamenot          74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
16952: (siirtomääräraha 2 v)                                       Momentille myönnetään 8 700 000 mk. Mää-
16953:    Momentille myönnetään 52 205 000 mk.                  rärahasta saa käyttää 6 177 000 mk laitoksen
16954: Maksullisen toiminnan kustannukset saavat olla           tallirakennusten ja alatallin peruskorjauksen
16955: enintään 7 000 000 mk tuloja suuremmat.                  jatkamiseen ja 2 523 000 mk toimintojen yhdis-
16956:                                                          tämisen edellyttämän lisärakennuksen suunnit-
16957:    22. (30.01.21, osa) Lihantarkastustoiminnan           telun aloittamiseen. Tallirakennuksen peruskor-
16958: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                      jaushankkeen hyötypinta-ala on 1 023 m 2 ja
16959:      Momentille myönnetään 23 927 000 mk.                kustannusarvio 13 400 000 mk eli 13 099 mk/m 2•
16960: 
16961:   28. (30.84.28, osa) Rokotteet ja seerumit
16962: (arviomääräraha)
16963:   Momentille myönnetään 14 100 000 mk.
16964:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -        Pääluokka 30                     119
16965: 
16966:                                   85. Vesivarojen käyttö ja hoito
16967: 
16968:   22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siir-    rärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesihuolto-
16969: tomääräraha 2 v)                                   toimenpiteiden avustamisesta annetun lain
16970:   Momentille myönnetään 13 962 000 mk. Mää-        (56/80, muut. 1376/89) mukaisten avustusten
16971: rärahaa saa käyttää vesivarojen käyttöön ja        maksamiseen yhdyskuntien vedenhankintaa ja
16972: hoitoon liittyviin menoihin sekä enintään 19       viemäröintiä edistäviin investointeihin.
16973: henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön
16974: palkkausmenojen maksamiseen.                          43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt
16975:                                                    korvaukset (arviomääräraha)
16976:    30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korko-       M omentille myönnetään 4 000 000 mk. Mää-
16977: tuki (arviomääräraha)                              rärahaa saa käyttää tuomioistuinten vesiasioista
16978:    Momentille myönnetään 22 000 000 mk. Mää-       antamissa päätöksissä määrättyjen korvausten
16979: rärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista       sekä vesistöjen poikkeusjuoksutuksista aiheutu-
16980: myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an-      vien korvausten maksamiseen.
16981: netun lain (1015/77) mukaisista lainoista luot-
16982: tolaitoksille sekä Postipankin varoista myön-         48. (30.33.48) Avustukset peruskuivatukseen
16983: nettävistä korkotukilainoista annetun lain         (siirtomääräraha 3 v)
16984: (761/68) mukaisista lainoista Postipankille suo-
16985:                                                       Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Mää-
16986: ritettavien, vesihuoltolaitteiden rakentamiseen    rärahaa saa käyttää valtion osanotosta eräiden
16987: myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksa-       maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin an-
16988: miseen.                                            netussa laissa (433/63) tarkoitettujen maan-
16989:    Korkotukilainoja saa vuonna 1994 hyväksyä       kuivatustöiden tukemiseen myönnettävien avus-
16990: enintään 120 000 000 mk.                           tusten maksamiseen.
16991:    Korkohyvityksen määrä on kahdeksan en-
16992: simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent-
16993: tiyksikköä ja 9-16 lainavuosien aikana kaksi          77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha
16994: prosenttiyksikköä. Korkohyvitys määräytyy          3 v)
16995: mainitulla tavalla myös ennen vuotta 1978             Momentille myönnetään 69 200 000 mk. Mää-
16996: myönnettyjen vastaavien korkotukilainojen          rärahaa saa käyttää vesistö- ja vesihuoltotöiden
16997: osalta, mikäli se lain säännöksen estämättä ja     lisäksi myös niistä johtuvien matkamenojen,
16998: velkakirjaehtojen mukaan on mahdollista. Suh-      työnaikaisten käyttö-, velvoite- ja kunnossapi-
16999: dannepoliittisista syistä vuonna 1982 myönnet-     tomenojen, työterveyshuollosta ja vakuutus-
17000: tyjen korkotukilainojen korkohyvityksen määrä      maksuista aiheutuvien menojen sekä atk-laittei-
17001: on kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana        den, työmaiden siirrettävien sosiaali- ja työti-
17002: kuusi prosenttiyksikköä ja 9-16 lainavuosien       lojen sekä rakentamistöissä tarvittavan kone- ja
17003: aikana kolme prosenttiyksikköä sekä kiinnitys-     kuljetuskaluston hankinta- ja ylläpitomenojen
17004: luottolaitosten obligaatiovaroista vuonna 1987     maksamiseen.
17005: tai sitä ennen myönnettyjen korkotukilainojen
17006: korkohyvityksen määrä on sama kuin vuonna            83. (30.33.83) Lainat peruskuivatukseen (siir-
17007:  1987. Kuudennentoista lainavuodenjälkeen kor-     tomääräraha 3 v)
17008:  kohyvitystä ei makseta.                             Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Mää-
17009:                                                    rärahaa saa käyttää valtion osanotosta eräiden
17010:    31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimen-   maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin an-
17011: piteisiin (siirtomääräraha 3 v)                    netussa laissa (433/63) tarkoitettujen maan-
17012:    Momentille myönnetään 25 000 000 mk. Mää-       kuivatustöiden lainojen maksamiseen.
17013: 
17014: 
17015: 
17016: 
17017:                                       86. Yksityismetsätalous
17018: 
17019:    25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto        rärahaa saa käyttää metsäpuiden jalostuksesta,
17020:    Momentille myönnetään 22 560 000 mk. Mää-       Siemenviljelysten perustamisesta ja nuoruusvai-
17021: 120                      1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
17022: 
17023: heen hoidosta sekä metsäpuiden siementen           Vuonna 1994 saa hyväksyä lakien mukaisten
17024: varmuusvarastoinnista aiheutuvien menojen          tukien piiriin hankkeet, joiden valtion tuki on
17025: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös           enintään 244 500 000 mk. Määrärahasta saa
17026: palkkausmenoihin sekä valtionapujen maksa-         käyttää myös metsätalouden tiedottamiseen
17027: miseen edellä mainittuihin tarkoituksiin.          enintään 1 000 000 mk.
17028: 
17029:    42. Valtionapu yksityismetsätalouden edistä-
17030: misorganisaatioille                                   50. Eräät metsätalouden valtionavut
17031:    Momentille myönnetään 272 400 000 mk.              Momentille myönnetään 21 890 000 mk. Mää-
17032: Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksista ja         rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
17033: metsälautakunnista annetussa laissa tarkoite-      käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille
17034: tuille metsälautakunnille ja metsäkeskuksille      ja tarkoituksiin.
17035: säädösten perusteella aiheutuviin menoihin ja
17036: toimitilahankintojen rahoittamiseen myönnettä-     Käyttösuunnitelma:                           mk
17037: vien valtionapujen maksamiseen. Määrärahasta       Föreningen för Skogskultur rf ....... .      310 000
17038: saa käyttää 100 000 mk puutavaranmittauslain       Työtehoseura ry ..................... .    3 640000
17039: (364/91) 44 §:ssä mainittuihin menoihin myön-      Rovalan Kannatusyhdistys ry ........ .     1 830 000
17040:                                                    Metsämuseosäätiö ................... .    10 360 000
17041: nettävien valtionapujen maksamiseen.               Pohjois-Karjalan Metsätyömieskodin
17042:                                                    Kannatusyhdistys ry ................. .      560 000
17043:   44. Valtiontuki metsänparannustöihin (ar-        Mustilan Kotikunnas-säätiö .......... .       90000
17044: viomääräraha)                                      Kainuun metsätyömieskotiyhdistys ry .         80000
17045:    Momentille myönnetään 222 500 000 mk.           Suomen Metsäyhdistys ry ............ .       250 000
17046: Määrärahaa saa käyttää metsänparannuslain          Euroopan Metsäinstituutti ry ........ .    4 770 000
17047: (140/87) ja Lapin vajaatuottoisten metsien kun-                                 Yhteensä     21 890 000
17048: nostamisesta annetun lain (1 057/82) mukaisten
17049: avustusten ja toimenpiteistä aiheutuvien meno-
17050: jen sekä vahingonkorvauslain (412/74) mukais-        83. Metsänparannuslainat (siirtomääräraha
17051: ten työnantajan maksettavien vahingonkorva-        3 v)
17052: usten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää          Momentille myönnetään 40 000 000 mk. Mää-
17053: 40 000 000 mk Lapin vajaatuottoisten metsien       rärahaa saa käyttää metsänparannuslain
17054: kunnostamisesta annetun lain mukaisiin menoi-      (140/87) mukaisten lainojen ja ennakkorahoi-
17055: hin myönnettävien valtionapujen maksamiseen.       tuksen maksamiseen.
17056: 
17057: 
17058: 
17059: 
17060:                                       87. Maanmittauslaitos
17061:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          kauppalaissa annetun lain (218/62) mukaisten
17062:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa            menojen sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten
17063: 242 515 000 mk.                                    oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/77)
17064:                                                    102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoi-
17065:   80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutu-   tuksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun
17066: vat menot (arviomääräraha)                         lain (31/80) 19 §:n mukaisista lunastuksista
17067:   Momentille myönnetään 20 000 000 mk. Mää-        aiheutuvien menojen maksamiseen sekä jako-
17068: rärahaa saa käyttää uusjakotoiminnan tukemi-       lain (604/51) 275 §:n 2 momentissa (muut.
17069: sesta annetun lain (24/81, muut. 450/90) sekä      977/92) tarkoitettujen toimitusmenojen maksa-
17070: vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja      miseen uusjakojen osalta.
17071:                         1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -       Pääluokka 30                       121
17072: 
17073:                                             92. Karttakeskus
17074: 
17075:   Valtion liikelaitoksena toimiva Karttakeskus         rustetaan valtionyhtiö 1.1.1994 alkaen.
17076: lakkautetaan ja sen toimintaa jatkamaan pe-
17077: 
17078: 
17079: 
17080: 
17081:                                             95. Metsähallitus
17082: 
17083:     1. Aloitusvaiheen järjestelyt                      sesti toimintaansa liittyvien tuotteiden ja pal-
17084:     Metsähallituksesta muodostetaan tammikuun          veluiden tarjonnasta ja kehittämisestä hallin-
17085: 1 päivänä 1994 lain Metsähallituksesta tultua          nassaan olevilla maa- ja vesialueilla huomioon
17086: hyväksytyksi valtion liikelaitos, jonka nimi on        ottaen asiakkaiden ja koko yhteiskunnan tar-
17087: Metsähallitus. Laki perustuu pääosin valtion           peet. Puun markkinoinnissa sekä muiden pal-
17088: liikelaitoksista annettuun lakiin (627/87). Siinä      veluiden ja tuotteiden luovutuksessa ja vuok-
17089: on otettu huomioon yhteiskunnan ja asiakkai-           rauksessa tulee noudattaa yleisiä liikeperiaat-
17090: den tarpeista johtuva Metsähallituksen erityis-        teita.
17091: asema luonnonsuojelussa, työllistämisessä ja               Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tar-
17092: muissa yhteiskunnallisissa palvelutehtävissä.          koituksenmukainen lisääminen on olennainen
17093:     Metsähallituksen tehtäviin kuuluu sen hallin-      osa luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa
17094: nassa olevien luonnonsuojelualueiden, erämaa-          ja se otetaan riittävästi huomioon metsille
17095: alueidenjaniitä vastaavien alueiden hoito. Tältä       asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. Ekolo-
17096: osin Metsähallitus on ympäristöministeriön oh-         gisten tavoitteiden lisäksi Metsähallituksen tulee
17097: jauksessa ja toiminta rahoitetaan luvusta 35.30.       ottaa huomioon toiminnassaan monikäytön
17098:     Uudelle liikelaitokselle luovutetaan nykyisen      periaate ja maankäyttöön liittyvät kulttuuripe-
17099: metsähallituksen käytössä oleva vaihto- ja käyt-       rinteet
17100: töomaisuus. Metsähallitukselle siirretään oikeus          Tavoitteena on, että vuonna 1994 maaomai-
17101: myynti- ja muihin saamisiin ja vastuu veloista.        suuden luovuttamisesta saatavista myyntitulois-
17102: Jos rahoitusomaisuus sekä varastotilin saldo           ta noin puolet käytetään luonnonsuojelualuei-
17103: ovat yhteensä suuremmat kuin lyhytaikaiset             den hankintaan.
17104: velat ilman lomapalkkavarausta, Metsähallitus              Metsähallituksen tulee tuottaa maksuttornia
17105: tilittää valtion kassaan niiden erotuksen. Jos         jokamiehenoikeuteen liittyviä palveluja ja val-
17106: edellä mainitut lyhytaikaiset velat ylittävät ra-      voa hallinnassaan olevien valtion maa- ja vesi-
17107: hoitusomaisuuden ja varastotilin saldon yhteis-        alueiden virkistyskäyttöä sekä huolehtia näihin
17108: arvon, valtio maksaa Metsähallitukselle niiden         liittyvistä eri säädöksissä mainituista viran-
17109: erotuksen.                                             omaistehtävistä.
17110:     Metsähallituksen hallintaan siirrettävästä val-        Metsähallituksen tulee tukea Itä- ja Pohjois-
17111: tion omaisuudesta merkitään peruspääomaksi             Suomen työllisyyttä pitämällä puun korjuun
17112: 4 750 milj. mk, lainehdoin annetuksi 221 milj.         koneellistaruisaste vuonna 1994 noin 30 pro-
17113: mk ja loput pääomasta muuksi omaksi pää-               senttiyksikköä alemmalla tasolla kuin mille se
17114:  omaksi arviolta noin 2 570 milj. mk.                  puhtaasti liiketaloudellisista syistä olisi tarkoi-
17115:     Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään             tuksenmukaista nostaa.
17116: edellä olevan mukaisesti siirrettävästä valtion            3. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
17117:  omaisuudesta sekä siitä mikä osa omaisuudesta         mät kohteet
17118:  merkitään      liikelaitoksen    peruspääomaksi,          Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua
17119: muuksi omaksi pääomaksi ja lainaehdoin an-             menoja, lukuunottamatta työministeriön pää-
17120:  netuksi sekä muista taloudellisista järjestelyistä.   luokasta mahdollisesti saatavaa investointira-
17121:     2. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet             hoitusta, vuonna 1994 enintään 70 milj. mk.
17122:     Metsähallituksen tehtävänä on hoitaa, käyt-        Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna 1994
17123:  tää ja suojella kestävästi ja tuloksellisesti hal-    investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa
17124:  linnassaan olevia luonnonvaroja ja muuta omai-        aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina
17125:  suutta.                                               enintään 200 milj. mk.
17126:     Metsähallituksen tulee huolehtia tulokselli-           Tärkeimmät investointikohteet ovat kiinteis-
17127: 16 230910N
17128: 122                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -        HE 126
17129: 
17130: törakenteen parantamiseen ja luonnonsuojelu-           Metsähallitukseen voidaan perustaa 1.1.1994
17131: alueiden hankintaan liittyvät maa- ja vesialuei-     lukien toimitusjohtajan virka (S 33). Toimitus-
17132: den hankinnat, maa- ja vesirakennukset, sekä         johtajalla on pääjohtajan arvonimi. Samasta
17133: rakennukset.                                         ajankohdasta lukien lakkautetaan pääjohtajan
17134:   4. Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen         virka (S 33).
17135: 
17136: 
17137: 
17138: 
17139:                                    96. Eräät metsätalouden menot
17140: 
17141:    24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset pal-      43. (30.99.43) Eräät korvaukset (arviomäärä-
17142: velut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomääräraha     raha)
17143: 3 v)                                                    Momentille myönnetään 3 400 000 mk. Mää-
17144:     Momentille myönnetään 41 854 000 mk. Mää-        rärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja sieni-
17145: rärahaa saa käyttää virkistyskäyttöön liittyvien     tuhojen torjunnasta annetun lain perusteella
17146: maksuttomien palveluiden tuottamisesta ja vi-        aiheutuvien sekä Iijoen ja Hossanjoen vesistön
17147: ranomaistehtävien sekä yleisiin uittoväylätöihin     uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen kor-
17148: liittyvien tehtävien suorittamisesta aiheutuvien     vausten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutu-
17149: menojen maksamiseen.                                 vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
17150:                                                      käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vas-
17151:                                                      taavan henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien
17152:                                                      menojen maksamiseen.
17153: 
17154: 
17155: 
17156: 
17157:                                        97. Kasvinjalostuslaitos
17158: 
17159:   21. Kasvinjalostuslaitoksen toimintamenot (siir-     88. Lajikeoikeuksien yms. hankkiminen (siir-
17160: tomääräraha 2 v)                                     tomääräraha 2 v)
17161:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa                Momentille myönnetään 5 500 000 mk. Mää-
17162: 10 892 000 mk. Kasvinjalostuslaitokseen voi-         rärahaa saa käyttää lajikeoikeuksien, jalostus-
17163: daan perustaa sopimuspaikkainen johtajan vir-        aineistojen sekä käyttö- ja vaihto-omaisuuden
17164: ka (S 27).                                           hankkimiseen Valtion viljavarastolta Kasvinja-
17165:                                                      lostuslaitoksen perustamisen yhteydessä.
17166: 
17167: 
17168: 
17169: 
17170:                    99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
17171: 
17172:    25. Kansainvälinen yhteistyö (arviomäärära-       Käyttösuunnitelma:                             mk
17173: ha)                                                  Jäsenmaksut ......................... .     16 600 000
17174:    Momentille myönnetään 29 220 000 mk. Mää-         Kansainväliset erityissopimukset ...... .      520 000
17175: rärahaa saa käyttää kansainvälisten organisaa-       Yhteistyö valtioiden ja kansainvälisten
17176: tioiden jäsenyydestä, solmituista kansainvälisis-    järjestöJen kanssa .................... .    1 900 000
17177: tä ja valtioiden välisistä sopimuksista aiheutu-     Matkat kansainvälisiin kokouksiin ... .      7 200 000
17178:                                                      Euroopan metsäkokous .............. .          500 000
17179: vien menojen sekä muusta alan kansainvälisestä       IUFRO:n v. 1995 Maailmankongressin
17180: yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ja muiden         valmistelusihteeristön menot. ......... .      500 000
17181: kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahasta             Muut kansainvälisen yhteistyön menot.        2 000 000
17182: saa käyttää enintään 12 620 000 mk muiden
17183: kuin jäsenmaksuista aiheutuvien menojen mak-                                        Yhteensä     29 220 000
17184: samiseen.
17185:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     Pääluokka 30                       123
17186: 
17187:    27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v)      aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta anne-
17188:    Momentille myönnetään 27 945 000 mk. Mää-        tun lain (284/83, muut. 131 0/90) 2 §:n mukaisten
17189: rärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen,         vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä
17190: laitosten tai muiden yksiköiden yhteistyönä         korvausten suorittamiseen metsälautakunnille
17191: suoritettavan hallinnonalan tehtäväalueen tut-      niiden kyseisen lain 4 §:n nojalla antamasta
17192: kimustoiminnan palkkaus- ja muista kulutus-         asiantuntija-avusta. Määrärahaa saa käyttää
17193: menoista, tutkimushankkeiden asiantuntija-ar-       myös edellisiin vuosiin kohdistuvien menojen
17194: vioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin   maksamiseen.
17195: tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laite-
17196: hankinnoista aiheutuvien menojen maksami-              61. Siirto siementuotannon edistämisvaroihin
17197: seen maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin       (arviomääräraha)
17198: määräämällä tavalla. Määrärahaa saa käyttää            Momentille myönnetään 1 500 000 mk. Mää-
17199: enintään 163 henkilötyövuotta vastaavan hen-        rärahaa saa käyttää nurmikasvien kylvösiemen-
17200: kilöstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen         huollon turvaamisesta annetun lain (566/86) 3
17201: maksamiseen.                                        §:n mukaisesti tasausmaksuista perittyä liike-
17202:                                                     vaihtoveroa vastaavan määrän siirtämiseen vil-
17203:   44. Eräät yhteistyöhankkeet (siirtomääräraha      javarastorahaston siementuotannon edistämis-
17204: 3 v)                                                varoihin.
17205:    Momentille myönnetään 30 000 000 mk. Mää-
17206: rärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousminis-          62. Viljan ja nurmikasvien siementen varmuus-
17207: teriön tarkemmin määräämällä tavalla Venäjäl-       varastoinnista aiheutuvien kustannusten korvaa-
17208: lä ja Baltian maissa toteutettavista yhteistyö-     minen (arviomääräraha)
17209: hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen.            Momentille myönnetään 194 600 000 mk.
17210:                                                     Määrärahaa saa käyttää Valtion viljavarastosta
17211:   48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va-    annetun lain (1124/89) 10 ja II §:ien mukaisesti
17212: hinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)          viljan, siemenviljan ja nurmikasvien siementen
17213:    Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Mää-         varmuusvarastoinnista aiheutuvien korvausten
17214: rärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien       maksamiseen.
17215: 124                        1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
17216: 
17217: 
17218: 
17219: 
17220:                                             Pääluokka 31
17221:                      LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
17222: 
17223:   Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa            olla vuonna 1994 enintään 12 776 henkilötyö-
17224:                                                        vuotta.
17225: 
17226: 
17227: 
17228: 
17229:                                          01. Liikenneministeriö
17230: 
17231:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                 Apulaisosastopäällikön virka (S 29) lakkau-
17232:   Momentille myönnetään 42 875 000 mk.                 tetaan.
17233: 
17234: 
17235: 
17236: 
17237:                                               24. Tielaitos
17238: 
17239:    21. Yleisten teiden perustienpito (siirtomäärä-       77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha
17240: raha 2 v)                                              2 v)
17241:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa                  Momentille myönnetään 906 950 000 mk.
17242: 3 425 334 000 mk. Määrärahaa saa käyttää               Määrärahaa saa käyttää hanke-erittelyssä mai-
17243: yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi   nittujen, kustannusarvioitaan merkittävien tie-
17244: otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta ja            verkon kehittämishankkeiden toteuttamisesta
17245: maa-aineshankinnoista aiheutuvien menojen              sekä niitä vastaavien, myöhemmin toteutetta-
17246: maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää            vien tie- ja siltahankkeiden suunnittelusta ja
17247: tileistä poistoihin ja alan museotoiminnan tu-         muista valmistelevista töistä aiheutuviin menoi-
17248: kemiseen.                                              hin. Lisäksi momentilta saa rahoittaa alueelli-
17249:    Tielaitos saa tehdä sitoumuksia siten, että         sesti rajattujen liikenne- ja tieverkkosuunnitel-
17250: niistä aiheutuu valtiolle myöhempinä vuosina           mien laatimista sekä ns. lähialueyhteistyöhön
17251: menoja vuoden 1993 kustannustasossa 1 000              kuuluvia hankkeita.
17252: milj. mk.                                                 Tieverkon kehittämisen hankkeista sekä tie-
17253:                                                        ja siltasuunnitelmista saa tehdä sitoumuksia
17254:                                                        siten, että niistä aiheutuu valtiolle myöhempinä
17255:   74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)           vuosina menoja vuoden 1993 kustannustasossa
17256:   Momentille myönnetään 10 000 000 mk.                 2 500 milj. mk.
17257:                          1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Pääluokka 31                                      125
17258: 
17259:                                                                          Kust.                    Arvioidut
17260:                                                              Valmis      arvio   Jo budjetoitu   kustannukset
17261:                                                           liikenteelle   Mmk         Mmk              mk
17262: KESKENERÄISET TIEHANKKEET
17263: - Vt 1 Paimio-Turku .............................              1996      1 076            430    102 000 000
17264: - Vt 3 Hirvihaudan eritaso .......................             1990         36             34      1 800 000
17265: - Vt 3 Rautaharkon eritaso ......................              1992         74             69      4 600 000
17266: - Vt 3 Keimola-Hämeenlinna .....................               1992      1 150          1 110     29 200 000
17267: - Vt 3 Helsingby-Pitkämäki ......................              1994        187            145     34 600 000
17268: - Vt 3 Turun piirin raja-Jaiasjärvi. ...............           1995         74             31     32 500 000
17269: - Vt 3 Tampere-Hämeenkyrö .....................                1996        140             10     37 100 000
17270: - Vt 4 Oulu-Ii ...................................             1994        250            240      9 300 000
17271: - Vt 4 Äänekoski-Oulun läänin raja ..............              1996         66             17     17 000 000
17272: - Vt 4 Rovaniemi-Saarenkylä ....................               1996        137             97     14 900 000
17273: - Vt 5 Vuorela-Siilinjärvi .........................           1991        252            248      3 700 000
17274: - Vt 5 Hiltulanlahti-Jynkkä ......................             1994        173            155     13 900 000
17275: - Vt 5 Vierumäki-Lusi ...........................              1996        623            475     41 800 000
17276: - Vt 6 Taavetin kohta ...........................              1993         22             21        800 000
17277: - Vt 7 Otsola-Summa ............................               1994        270            193     34 500 000
17278: - Vt 9 Lakalaiva-Alasjärvi .......................             1994        359            259     65 000000
17279: - Vt 12 Nastola-Uusikylä ........................              1995         98             26     32 500 000
17280: - Vt 17 Noljakan eritaso .........................             1993         41             38      3 200 000
17281: - Kt 40 Raisionlahti-Kausela .....................             1995        420            327     48 300 000
17282: - Kt 50 Tikkurila-Hakunila ......................              1994        359            304     28 300 000
17283: - Kt 50 Bemböle-Vanhakartano ..................                1996        170              6     10 000 000
17284: - Kt 51 Kirkkonummen eritaso ..................                1990         98             95      2 700 000
17285: - Kt 51 Helsingin raja-HaukiJahti ................             1994        214            131     50 100 000
17286: - Kt 62 Puumalansalmen silta ....................              1995         75             15      9 300 000
17287: - Kt 64 Munakan sillan kohta ...................               1991         27             23        800 000
17288: - Kt 66 Alavuden eritaso ........................              1994         26             10      9 300 000
17289: - Kt 76 Kuhmon keskusta .......................                1995         15              9      4900 000
17290: - Kt 78 Rovaniemen et. sisääntulotie .............             1990        116            113      2 800 000
17291: - Mt 113 Solvik-Siuntio ..........................             1993         25             19      5 900 000
17292: - Mt 137 Valkois.enlähteentie-Hyrylä .............             1994        424            267     50 000000
17293: - Mt 349 Virrat-Ahtäri ...........................             1994         76             75        700 000
17294: - Mt 542 Mikkelin piirin raja-Pajumäki ..........              1993         37             35      2 300 000
17295: - Mt 624 Petäjävesi-Multia .......................             1993         61             55      5 700 000
17296: - Mt 663 Kauhajoen keskusta ....................               1996         29             12     10 200 000
17297: - Mt 1404 Järvenpää-Pomainen ..................                1994         36             30      5 600 000
17298: - Mt 2804 Jokioinen-Forssa ......................              1995         37             11      4 500 000
17299: - Mt 5053 Romppala-Ahveninen .................                 1994         27             17      9 300 000
17300: - Mt 9422 Suutarinkorvan silta ..................              1994         30             10      9 300 000
17301: - Mt 9521 Rovaniemen lentoasemantie ...........                1993         12             10        300 000
17302: - Pt 16563 Jämsä-Kaipola ........................              1994         21             17      3 800 000
17303: - Po 50023 Jäniskoski-NOijan raja ...............              1993         30             30        300 000
17304:  Helsinki-Turku-radan tiejärj ........................         1995        129             55     46400 000
17305:  Helsinki-Tampere-radan tiejärj .....................          1994         66             10      7 400 000
17306:                                             Yhteensä                     7 588          5 284    806 600000
17307: 
17308: 
17309: 
17310: 
17311:   78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arviomää-           87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja
17312: räraha)                                                  korvaukset (arviomääräraha)
17313:   Momentille myönnetään 83 690 000 mk. Mää-                 Momentille myönnetään 201 899 000 mk.
17314: rärahaa saa käyttää tielaitoksen ja ulkopuolis-          Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun
17315: ten välisiin sitoumusosuuksiin perustuviin töi-          lain (243/54) ja asetuksen (487/57) mukaisten
17316: hin.                                                     maa-alueiden ja korvausten sekä maanmittaus-
17317: 126                                          1993 vp -              Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
17318: 
17319: maksusta annetun lain (475/85) mukaisten                                         käyttää myös tielain (243/54) mukaisten kor-
17320: maanmittausmaksujen maksamiseen. Määrära-                                        kohyvitysten maksamiseen luottolaitoksille.
17321: haa saa käyttää myös tietä varten tarvittavien                                   Korkohyvityksen piiriin ei hyväksytä uusia
17322: alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen                                      lainoja.
17323: tiesuunnitelman vahvistamista. Määrärahaa saa
17324: 
17325: 
17326: 
17327:                                                                    25. Tienpidon valtionavut
17328: 
17329:   34. Valtionapu katujen rakentamiseen (siirto-                                  Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä an-
17330: määräraha 3 v)                                                                   netun lain (358/62) mukaisten valtionapujen
17331:   Momentille myönnetään 20 000 000 mk. Mää-                                      maksamiseen teiden kunnossapitoon ja yksityis-
17332: rärahaa saa käyttää rakennuslain (370/58)                                        teiden ja rautateiden tasoristeysten turvallisuu-
17333: 136 a §:n perusteella ennen 1.1.1993 tehtyjen                                    den parantamiseen.
17334: harkinnanvaraisia valtionavustuksia koskevien
17335: päätösten edellyttämien jatkoavustusten mak-
17336: samiseen kunnille katujen ja kaavateiden ra-                                        51. Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
17337: kentamiseen.                                                                     (siirtomääräraha 3 v)
17338:                                                                                     Momentille myönnetään 13 500 000 mk. Mää-
17339:   50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapi-                                  rärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun
17340: toon (arviomääräraha)                                                            lain (358/62) ja asetuksen (72/93) mukaisten
17341:   Momentille myönnetään 103 500 000 mk.                                          valtionapujen maksamiseen teiden tekemiseen.
17342: 
17343: 
17344: 
17345:                                                                      30. Merenkulkulaitos
17346: 
17347:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                                           70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
17348:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa                                             Momentille myönnetään 143 950 000 mk.
17349: 485 103 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös                                      Määrärahaa saa käyttää jäänmurtajien ja yhden
17350: prototyyppien ja ns. nollasarjan tuote-erien                                     lautta-aluksen hankinnasta ja suunnittelusta
17351: hankintaa koskevien sopimusten mukaisiin tuo-                                    aiheutuvien menojen maksamiseen.
17352: tekehitysmenoihin valtioneuvoston vahvistami-                                       Määrärahaa saa käyttää myös prototyyppien
17353: en yleisten perusteiden mukaisesti sekä 300 000                                  ja ns. nollasarjan tuote-erien hankintaa koske-
17354: mk avustuksena Saimaan jäänmurtoaluksen                                          vien sopimusten mukaisiin tuotekehitysmenoi-
17355: käyttökustannuksiin.                                                             hin valtioneuvoston vahvistamien yleisten pe-
17356:                                                                                  rusteiden mukaisesti.
17357:    22. Saimaan kanavan hoitokunta (arviomää-
17358: räraha)                                                                             74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
17359:    Momentille myönnetään 1 027 000 mk. Mää-                                        Momentille myönnetään 7 810 000 mk. Mää-
17360: rärahaa saa käyttää Saimaan kanavan hoito-                                       rärahasta saa käyttää 1 080 000 mk enintään
17361: kunnan puheenjohtajan ja jäsenten palkkioiden,                                   seitsemän henkilötyövuotta vastaavan työsopi-
17362: viiden viran palkkauksen, matkakorvausten,                                       mussuhteisen henkilöstön palkkaamiseen.
17363: toimistokaluston hankinta- ja korjausmenojen
17364: sekä muiden kulutus- ja edustusmenojen mak-                                         77. Väylätyöt (siirtomääräraha 3 v)
17365: samiseen.                                                                           Momentille myönnetään 27 700 000 mk.
17366:                                                                                     Määrärahaa saa käyttää turvalaitteiden, väy-
17367: Käyttösuunnitelma:                                                      mk       lätöiden, kanavien ja muiden maa- ja vesira-
17368: Palkkaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       823 000   kennustöiden suunnittelusta, tutkimuksesta ja
17369: Muut menot..........................                                   204 000   rakentamisesta ja peruskorjauksista sekä turva-
17370:                                                                                  laitteiden vauriokorjauksista ja laitehankinnois-
17371:                                                  Yhteensä            1 027 000   ta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrä-
17372:                                           1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Pääluokka 31                                               127
17373: 
17374: rahasta saa käyttää 4 800 000 mk enintään 35                                         rärahaa saa käyttää väylien ja muiden maa- ja
17375: henkilötyövuotta vastaavan työsuhteisen hen-                                         vesirakennuskohteiden rakentamista varten tar-
17376: kilöstön palkkaamiseen.                                                              peellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen
17377:                                                                                      sekä vesilain (264/61) mukaisten korvausten
17378:   87. Maa- ja vesialueiden hankinta (siirtomää-                                      maksamiseen.
17379: räraha 3 v)
17380:   Momentille myönnetään 400 000 mk. Mää-
17381: 
17382: 
17383: 
17384: 
17385:                                                                        31. Merentutkimuslaitos
17386: 
17387:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                                           rärahaa saa käyttää enintään seitsemää henki-
17388:    Momentille myönnetään 30 020 000 mk.                                              lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami-
17389:                                                                                      seen.
17390:   28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomäärä-
17391: raha)
17392:   Momentille myönnetään 3 000 000 mk. Mää-
17393: 
17394: 
17395: 
17396: 
17397:                                             32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
17398: 
17399:    30. Piensatamien rakentaminen (siirtomäärä-                                          31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakentami-
17400: raha 3 v)                                                                            sen korkotuki (arviomääräraha)
17401:    Momentille myönnetään 6 300 000 mk. Mää-                                             Momentille myönnetään 3 711 000 mk. Mää-
17402: rärahaa saa käyttää merenkulkuhallituksen pää-                                       rärahaa saa käyttää merenkulkuhallituksen pää-
17403: töksen mukaisesti avustusten maksamiseen kun-                                        töksen mukaisesti luottolaitosten varoista myön-
17404: nille veneilyretkeilyä palvelevien satamien ra-                                      nettävistä eräistä korkotukilainoista annetun
17405: kentamiseen ja kunnostamiseen sekä kunnille ja                                       lain (1015/77) 2 §:n nojalla kauppa- ja teolli-
17406: kalanjalostusalan yrityksille kalasatamien pa-                                       suussatamien rakentamiseen myönnetyistä kor-
17407: rantamiseen ja rakentamiseen.                                                        kotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien
17408:    Määrärahaa saa myös käyttää muuhun kuin                                           korkohyvitysten maksamiseen. Vuonna 1994 ei
17409: merenkulkulaitoksen käyttöön tulevien piensa-                                        myönnetä korkotuki1ainoja. Korkohyvitys on
17410: tamien ja laitureiden suunnittelusta, tutkimuk-
17411: sesta ja rakentamisesta sekä perusparannuksista                                      neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 pro-
17412: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära-                                            senttiyksikköä ja lainavuosien 5-8 aikana 2
17413: hasta saa käyttää 1 200 000 mk enintään kah-                                         prosenttiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden
17414: deksaa henkilötyövuotta vastaavan työsuhtei-                                         jälkeen korkotukea ei makseta.
17415: sen henkilön palkkaamiseen.                                                             Määrärahaa saa käyttää myös vuosina 1983-
17416:                                                                                      86 Tahkoluodon syväsataman rakentamiseen
17417: Käyttösuunnitelma:                                                          mk       myönnetyistä yhteensä 66 000 000 markan suu-
17418: Veneilysatama-avustukset . . . . . . . . . . . . .                       1 300 000
17419:                                                                                      ruisista korkotukilainoista luottolaitoksille suo-
17420: Kalasatama-avustukset. . . . . . . . . . . . . . . .                     1 500 000   ritettavien korkohyvitysten maksamiseen. Kor-
17421: Merenkulkulaitoksen suorittamat sata-                                                kohyvitys on neljän ensimmäisen lainavuoden
17422: matyöt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     3 500 000   aikana 3 1h prosenttiyksikköä ja lainavuosien
17423:                                                                                      5-8 aikana 1 ~ prosenttiyksikköä.
17424:                                                     Yhteensä             6 300 000
17425: 128                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
17426: 
17427:    40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar-        tiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen
17428: viomääräraha)                                         korkotukea ei makseta. Korkotukilainan osuus
17429:    Momentille myönnetään 69 000 000 mk. Mää-          hankkeen kokonaiskustannuksista saa olla enin-
17430: rärahaa saa käyttää seuraavasti:                      tään 80 prosenttia.
17431:    a) Määrärahasta saa käyttää enintään                  Korkotuen myöntämisen edellytyksenä on,
17432: 50 000 000 mk valtioneuvoston vahvistamien            että aluksen miehitys- ja muut käyttökustan-
17433: yleisten perusteiden mukaisesti avustusten mak-       nukset eivät estä aluksen kannattavaa toimintaa
17434: samiseen ulkomaankaupan merikuljetuksia var-          pitkällä aikavälillä.
17435: ten vuosina 1988-89 tilattujen tai hankittujen
17436: pienalusten hankintaa varten otettujen lainojen          41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon
17437: korkomenojen alentamiseen. Tuen myöntämi-             merkittyjen alusten kilpailuedellytysten turvaa-
17438: sen edellytyksenä on, että laina on hyväksytty        minen (arviomääräraha)
17439: mainittuina vuosina tämän tuen piiriin, ja ettei         Momentille myönnetään 80 000 OOOmk. Mää-
17440: samaan tarkoitukseen ole myönnetty muuta              rärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen kaup-
17441: valtion korkotukea tai avustusta. Avustusta saa       pa-alusluettelosta annetun lain (1707/91) mu-
17442: myöntää enintään 90 prosenttia hyväksyttävän          kaisen tuen maksamiseen alusluetteloon merki-
17443: koron määrästä enintään kymmenen ensimmäi-            tyille lastialuksille.
17444: sen lainavuoden aikana. Avustuksen myöntä-
17445: misen edellytyksenä on, että aluksen miehitys- ja       44. Saaristoliikenteen avustaminen
17446: muut käyttökustannukset eivät estä aluksen              Momentille myönnetään 800 000 mk. Mää-
17447: kannattavaa toimintaa pitkällä aikavälillä.           rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
17448: Avustuksen saajan tulee sitoutua toiminnan            saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikennöitsi-
17449: jatkamiseen Suomen lipun alla määräajaksi.            jöille valtioneuvoston päätöksen (250/86) mu-
17450:    b) Määrärahaa saa käyttää korkohyvitysten          kaisin perustein.
17451: maksamiseen luottolaitoksille liikenneministe-
17452: riön vahvistamien yleisten perusteiden mukai-            45. Saaristoliikenteen korkotuki (arviomäärä-
17453: sesti luottolaitosten varoista myönnettävistä         raha)
17454: eräistä korkotukilainoista annetun lain ( 10 15/77)      Momentille myönnetään 25 000 mk. Määrä-
17455: 2 §:n 6 kohdan (muut. 1557/92) perusteella            rahaa saa käyttää korkohyvityksen maksami-
17456: suomalaisille varustamotoimintaa harjoittaville       seen luottolaitoksille eräistä korkotukilainoista
17457: yrityksille annetuille lainoille, jotka on tarkoi-    annetun lain (1015/77) 2 §:n 4 momentin mu-
17458: tettu kotimaisilta telakoilta tapahtuviin las-        kaisesti saaristoliikenteen alusten peruskorjauk-
17459: tialusten ja pääasiassa lastin kuljetukseen tar-      siin ja uudishankintoihin annettaville lainoille.
17460: koitetun muun vesikuljetuskaluston hankintoi-            Vuonna 1994 korkotukilainoja saa hyväksyä
17461: hin ja peruskorjauksiin sekä ulkomailta käytet-       saaristoliikennettä hoitaville liikennöitsijöille
17462: tyinä ostettavien alle 1 600 bruttorekisteritonnin    enintään 700 000 mk saariston kulkuyhteyksien
17463: pienalusten hankintoihin. Vain erittäin paina-        turvaamiseksi tarkoitettuihin peruskorjauksiin
17464: vista syistä korkotukea voidaan myöntää myös          ja uudishankintoihin. Korkohyvityksen määrä
17465: ulkomailta tapahtuviin uudishankintoihin. Mää-        on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4
17466: rärahaa saa käyttää myös korkotukimenoihin            prosenttia ja 5-8 lainavuosien aikana 2 pro-
17467: Ahvenanmaan maakuntalain (39/78) nojalla              senttia. Korkohyvitys määräytyy mainitulla ta-
17468: hyväksytyistä lainoista ahvenanmaalaisten pien-       valla myös ennen vuotta 1988 myönnettyjen
17469: tonnistoalusten hankintaan.                           vastaavien korkotukilainojen osalta.
17470:    Korkotukea voidaan myöntää kotimaisiin
17471: hankintoihin myös silloin, kun hankinta rahoi-           50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset
17472: tetaan käyttäen hyväksi alustoimitusten rahoi-        (arviomääräraha)
17473: tukseen myönnettävästä korkotuesta annettua              Momentille myönnetään 3 200 000 mk. Mää-
17474: lakia (1173/90).                                      rärahaa saa käyttää lästimaksuista annetun lain
17475:    Vuonna 1994 saadaan hyväksyä uusia kor-            (189/36) mukaisten avustusten maksamiseen
17476: kotukilainoja enintään 200 000 000 markan             ammatissaan toimivien merimiesten hyväksi
17477: edestä.                                               tapahtuvaan huoltotoimintaan ja meripelastus-
17478:    Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi-          toiminnan edistämiseen. Avustukset myönne-
17479: sen lainavuoden aikana 6 prosenttiyksikköä ja         tään merenkulkuhallituksen määrittelemistä toi-
17480: neljän seuraavan lainavuoden aikana 4 prosent-        minnoista aiheutuviin menoihin.
17481:                        1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Pääluokka 31                                129
17482: 
17483:                                       40. Autorekisterikeskus
17484: 
17485:    1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet              2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
17486:    Autorekisterikeskuksen tavoitteena on toimi-     mät kohteet
17487: alansa ja tehtäviensä mukaisesti huolehtia siitä,      Autorekisterikeskuksen investoinneista saa ai-
17488: että laitoksen lakisääteiset tehtävät tapahtuvat    heutua menoja vuonna 1994 enintään 40 milj.
17489: mahdollisimman tehokkaasti, tarkoituksenmu-         mk. Lisäksi Autorekisterikeskus saa tehdä vuon-
17490: kaisesti ja taloudellisesti.                        na 1994 investointeja koskevia sitoumuksia,
17491:    Autorekisterikeskuksen tulee huolehtia toimi-    joista saa aiheutua menoja seuraavina varain-
17492: alansa ja tehtäviensä mukaisten palvelujen tar-     hoitovuosina enintään 60 milj. mk.
17493: koituksenmukaisesta tarjonnasta ja kehittämi-          Merkittävimmät investoinnit liittyvät kilpai-
17494: sestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti ot-    lukykyä kohentaviin katsastustoimen laitteisto-
17495: taen huomioon asiakkaitten sekä yhteiskunnan        ja atk-investointeihin.
17496: tarpeet. Toiminnallaan Autorekisterikeskus pyr-
17497: kii parantamaan liikenneturvallisuutta ja vähen-      22. Ajoneuvohallinnon toimintamenot (siirto-
17498: tämään ajoneuvojen aiheuttamia ympäristöhait-       määräraha 2 v)
17499: toja.                                                  Momentille myönnetään nettomäärärahaa
17500:     Autorekisterikeskus pyrkii parantamaan kat-     8 200 000 mk. Määrärahaa saa käyttää ajoneu-
17501: sastustoimipaikkojen kannattavuutta toiminto-       vohallinnosta annetun lain mukaisen ajoneuvo-
17502: ja tehostamalla sekä uusia liiketoiminta- ja        hallinnon menoihin sekä tutkijalautakuntatoi-
17503: yhteistyömuotoja kehittämällä.                      minnasta aiheutuviin menoihin.
17504: 
17505: 
17506: 
17507:                                        50. Ilmatieteen laitos
17508: 
17509:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           sullisen toiminnan henkilöstö ei sisälly pääluo-
17510:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa             kan henkilöstön enimmäismäärään.
17511: 124 234 000 mk. Momentilta patkattava mak-
17512: 
17513: 
17514: 
17515:                                        52. Telehallintokeskus
17516: 
17517:    Postitoiminnasta annetun lain nojalla posti-     10 869 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös
17518: toiminnan viranomaistehtävät siirtyvät Telehal-     postitoiminnasta annetun lain nojalla suoritet-
17519: lintokeskukselle 1.1.1994 lukien.                   tavista velvoitteista aiheutuvien menojen mak-
17520:                                                     samiseen. Momentilta patkattava maksullisen
17521:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           toiminnan henkilöstö ei sisälly pääluokan hen-
17522:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa             kilöstön enimmäismäärään.
17523: 
17524: 
17525: 
17526:                               55. Viestinnän korvaukset· ja avustukset
17527: 
17528:   41. Sanomalehdistön tuki                          keisiin sekä uutis- ja tietotoimistojen toiminnan
17529:   Momentille myönnetään 90 000 000 mk.              tukemiseen.
17530:   Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston erik-        Määrärahasta saa käyttää 35 000 000 mk
17531: seen määräämin ehdoin avustusten maksami-           puolueille niiden lehdistön tukemiseen ja Ah-
17532: seen sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja muiden     venanmaan maakunnalle tiedotustoiminnan tu-
17533: kustannusten alentamiseksi. Tukea voidaan           kemiseen samojen jakoperusteiden mukaan kuin
17534: käyttää myös sanomalehdistön kehittämishank-        puoluelain 9 §:ssä tarkoitettu avustus.
17535: 
17536: 17 230910N
17537: 130                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
17538: 
17539:    42. Lehtien maaseutujakelun korvaus                Suomen televisio-ohjelmien välityksestä Suur-
17540:    Momentille myönnetään 98 000 000 mk. Mää-          Tukholman alueelle aiheutuviin menoihin.
17541: rärahaa saa käyttää liikenneministeriön mää-
17542: räämin perustein korvauksen maksamiseen pos-             53. Valtionapu Oy Yleisradio Ab:lle Kruunu-
17543: titointa hoitaville yhteisöille niiden suorittamas-   pyyn lähetysaseman rakentamiseen (siirtomäärä-
17544: ta kannattamattomasta lehtienjakelusta lähinnä        raha 3 v)
17545: maaseudulla.                                             Momentille myönnetään 1 500 000 mk. Mää-
17546:                                                       rärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen
17547:                                                       Oy Yleisradio Ab:lle Pohjanmaalla Ruotsin
17548:   44. Sanomalehtien yhteisjakelun tuki (siirto-
17549: määräraha 3 v)                                        televisio-ohjelmien katselumahdollisuuksien pa-
17550:   Momentille myönnetään 17 000 000 mk. Mää-           rantamiseksi välttämättömiin rakennus- ja lai-
17551: rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen            teinvestointeihin.
17552: yhteisjakeluihin osallistuvien sanomalehtien se-
17553:                                                          58. Korvaus poikkeusolojen viestintäjärjeste-
17554: kä yhteisjakeluja järjestävien jakeluorganisaati-
17555: oiden yhteisjakelukustannuksiin sekä yhteisja-
17556:                                                       lyistä (siirtomääräraha 3 v)
17557:                                                          Momentille myönnetään 15 000 000 mk. Mää-
17558: keluihin liittyviin kehittämishankkeisiin.
17559:                                                       rärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen
17560:                                                       telelaitoksille valtakunnallisen varayhteysjärjes-
17561:   52. Valtionapu televisio-ohjelmien välityskus-      telmän rakentamisesta ja ylläpidosta, verkkojen
17562: tannuksiin Suur-Tukholman alueella (siirtomää-        ja keskusten suojaamisesta, erityisyhteyksien
17563: räraha 3 v)                                           rakentamisesta ja ylläpidosta sekä valtion ylim-
17564:   Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Mää-            män hallinnon varakeskusverkon rakentamises-
17565: rärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen            ta.
17566: 
17567: 
17568: 
17569: 
17570:                            57. Henkilöliikenteen valtionavut ja korvaukset
17571:    61. Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär-       kunnille taksilla hoidettavan joukkoliikenteen
17572: jestelmän kehittämiseen ja säilyttämiseen (siirto-    peruspalvelujen ylläpitämiseksi. Määrärahaa saa
17573: määräraha 3 v)                                        joukkoliikenteen kehittämiseksi käyttää myös
17574:    Momentille myönnetään 488 000 000 mk.              suunnitteluun, tutkimukseen, informaatio- ja
17575: Määrärahaa saa käyttää joukkoliikennepalve-           maksuvälinetekniikan edistämiseen, linja-auto-
17576: lujen ostamiseen, linja-autoliikenteen palvelu-       asemien palvelukyvyn parantamiseen ja jouk-
17577: velvoitteiden korvaamiseen ja valtionapuihin          koliikennevälineiden vammaisvarustukseen.
17578: 
17579: 
17580: 
17581: 
17582:                           58. Radanpito ja radanpitoon liittyvät valtionavut
17583:    Radanpidon tavoitteena on, että maamme             misessä. Kehittämistoimet mahdollistavat juna-
17584: rataverkkoa ylläpidetään ja kehitetään liiken-        nopeuksien nostamisen.
17585: teen vaatimassa laajuudessa ottaen huomioon
17586: yleiset taloudellisuus-, turvallisuus- ja liikenne-      31. Valtionapu tasoristeysten poistamiseen
17587: poliittiset tavoitteet. Kehittämisen painopiste on    (siirtomääräraha 3 v)
17588: sähköistyksen laajentamisessa, ratojen kanta-            Momentille myönnetään 8 000 000 mk. Mää-
17589: vuuden vahvistamisessa ja turvallisuuden lisää-       rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
17590:                          1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -        Pääluokka 31                       131
17591: 
17592: kuntien rahoitusosuuksien alentamiseksi Valti-           Määrärahaa saa käyttää Valtionrautateistä an-
17593: onrautateiden laatiman tasoristeysten poista-            netun lain (747/89) 3 §:n mukaisena rahoituk-
17594: mis- ja turvajärjestelyohjelman toteuttamisessa.         sena Valtionrautateiden radanpitoon. Radanpi-
17595:                                                          don hankkeiden toteutuksesta saa Valtionrau-
17596:   62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomäärä-         tatiet tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheu-
17597: raha 3 v)                                                tuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enin-
17598:   Momentille myönnetään 1 492 000 000 mk.                tään 800 000 000 mk.
17599: 
17600: 
17601:                                             Käyttösuunnitelma:
17602:                                                             Kustannusarvio     Mygnnetty       Myönnetään
17603:                                                                1000 mk          1000 mk           mk
17604: KEHITTÄMISINVESTOINNIT
17605: Helsinki-Tikkurila, 4. raide ....................... .            387 000        173 000         84 000 000
17606: Helsinki-Tampere, tason nosto!) .................. .            3 !50 000        443 000        114 000 000
17607: Helsinki-Turku, tason nosto 1l ..................... .          1 848 000      1 388 000        126 000 000
17608: Tampere-Seinäjoki, kapasiteetin lisäys ............. .            423 000        273 000         67 000 000
17609: Tampere-Pieksämäki, sähköistys .................. .               330 000        197 000         75 000 000
17610: Kirkkonummi-Turku, sähköistys .................. .                183 000        144 000         30 000 000
17611: Kulunvalvonnan ratalaitteet ...................... .              170 000         53 000         35 000 000
17612: Muu kehittäminen ja suunnittelu ................. .                                              46 000 000
17613:                                             Yhteensä                                            577 000 000
17614: 
17615: PERUSRADANPITO                                                                                  915 000 000
17616:                                         YHTEENSÄ                                              1 492 000 000
17617: 
17618: 
17619: Il Sisältää myös rataosien uusimisinvestoinnit ja pääosan ylläpitokustannuksista
17620: 
17621: 
17622: 
17623: 
17624:                                             90. Valtionrautatiet
17625: 
17626:    1. Palvelu- ja toimintatavoitteet                     liikenteen markkinaosuuksien säilyttäminen to-
17627:    Valtionrautateiden palvelu- ja muut toimin-           teutuu palvelua parantamalla, osittain valtion
17628: tatavoitteet on sanottu Valtionrautateistä an-           maksamilla korvauksilla sekä rataverkon säi-
17629: netun lain (747/89) 4 §:ssä.                             lyttämisellä lähes nykyisessä tasossa ja laajuu-
17630:    Laissa mainittujen tavoitteiden lisäksi tava-         dessa.
17631: raliikenteen tavoitteena on tuottaa ja kehittää             2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
17632: liiketaloudellisesti kannattavia, kilpailukykyisiä       mät kohteet
17633: ja asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja.                Valtionrautateiden liiketoiminnan investoin-
17634: Toimenpiteinä on keskittyminen voimakkaisiin             neista saa aiheutua menoja vuonna 1994 enin-
17635: tavaravirtoihin ja yhdistettyjen kuljetusten ke-         tään 550 000 000 mk.
17636: hittäminen.                                                 Valtionrautatiet saa tehdä vuonna 1994 lii-
17637:    Henkilöliikennettä kehitetään koko maan               ketoiminnan investointeja koskevia sitoumuk-
17638: tarpeita palvelevan pitkämatkaisen joukkolii-            sia, joista saa aiheutua menoja seuraavina
17639: kennejärjestelmän runkona sekä osana pääkau-             varainhoitovuosina enintään 1 000 000 000 mk.
17640: punkiseudun lähiliikennettä yhteistyössä kunti-             Tärkeimmät liiketoiminnan investointikoh-
17641: en kanssa. Henkilöliikenteen kaluston uusimi-            teet ovat rautatiekaluston hankinta ja saneeraus
17642: nen aloitetaan vastaamaan 2000-luvun palvelu-            sekä liiketoiminnan talonrakennukset.
17643: tasovaatimuksia ja nopeuksien nostoa. Joukko-
17644: 132                        1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- HE 126
17645: 
17646:                                             92. Ilmailolaitos
17647:    1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet                 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
17648:    Ilmailulaitoksen tavoitteena on toimialansa ja      mät kohteet
17649: tehtäviensä mukaisesti huolehtia siitä, että il-          Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheutua
17650: mailutoiminta tapahtuu mahdollisimman tur-             menoja vuonna 1994 enintään 400 milj. mk.
17651: vallisesti, tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti        Lisäksi Ilmailulaitos saa tehdä vuonna 1994
17652: ja taloudellisesti.                                    investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa
17653:    Ilmailulaitoksen tulee huolehtia palvelujensa       aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina
17654: tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoiminnan           enintään 700 milj. mk. Tärkeimmät investoin-
17655: edellytysten mukaisesti ottaen huomioon asiak-         tikohteet ovat lennonvarmistusjärjestelmän uu-
17656: kaitten, mukaan lukien sotilasilmailu, sekä            siminen Etelä-Suomen alueella sekä erilaiset
17657: yhteiskunnan tarpeet siten, että ensisijaisesti        Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämiseen
17658: pyritään turvaamaan säännöllisen reittiliiken-         liittyvät hankkeet.
17659: teen edellyttämät palvelut lentoasemilla ja että          Lisäksi valtioneuvosto saa oikeuttaa Ilmailu-
17660: lentoasemia ja lennonvarmistusjärjestelmää ke-         laitoksen antamaan vastavakuutta vaatimatta
17661: hitetään niiden palvelujen kysyntää vastaavasti.       omavelkaisia takauksia lentokenttä- ja lennon-
17662:    Ilmailulaitos pyrkii parantamaan lentoasemi-        varmistuspalveluja tuottamaan perustettavien
17663: en kannattavuutta toimintoja rationalisoimalla         tytäryhtiöidensä tai sen toimintaansa varten
17664: sekä uusia liiketoiminta- ja yhteistyömuotoja          tarvitsemia toimitiloja omistavien kiinteistöyh-
17665: kehittämällä.                                          tiöiden ottamien yhteensä enintään 30 000 000
17666:                                                        markan lainojen vakuudeksi.
17667: 
17668: 
17669: 
17670:                                      93. Ilmaliikenteen valtionavut
17671:   41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen raken-         otettujen lainojen kustannuksiin. Ylläpidon
17672: tamiseen ja ylläpitoon                                 avustamisen edellytyksenä on säännöllisen reit-
17673:    Momentille myönnetään 11 000 000 mk. Mää-           ti- tai kevytreittiliikenteen harjoittaminen. Mo-
17674: rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen             mentilta maksetaan lisäksi avustuksia pienem-
17675: muiden kuin Ilmailulaitoksen ylläpitämien lä-          pien lentopaikkojen rakennusinvestointeihin.
17676: hinnä reitti- ja kevytreittiliikenteen piirissä ole-   Määrärahaa saa käyttää myös lentopaikkojen
17677: vien lentopaikkojen rakenteiden ja laitteiden          suunnittelu- ja valvontakustannusten avustami-
17678: parantamiseen sekä kenttien ylläpidon avusta-          seen.
17679: miseen ja näiden lentopaikkojen rakentamiseen
17680: 
17681: 
17682: 
17683: 
17684:                           99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot
17685: 
17686:   22. Tutkimus ja suunnittelu (siirtomääräraha         liikennealan yhteisöjen toiminnan tukemiseen ja
17687: 3 v)                                                   liikennealan museotoiminnan rakennushankkei-
17688:   Momentille myönnetään 13 000 000 mk. Mää-            siin.
17689: rärahaa saa käyttää tutkimus- ja suunnittelu-
17690: menojen sekä enintään kahta henkilötyövuotta
17691: vastaavan henkilöstön palkkausmenojen mak-               42. Korvaus koulutuksesta
17692: samiseen.                                                Momentille myönnetään 29 000 000 mk. Mää-
17693:                                                        rärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen
17694:   40. Eräät valtionavut                                Valtionrautateille ja Ilmailulaitokselle niiden
17695:   Momentille myönnetään 4 550 000 mk. Mää-             hoitaman ammattikoulutuksen kustannusten
17696: rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen             kattamiseksi.
17697:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     Pääluokka 31                     133
17698: 
17699:   45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avus-     muksiin, liikenne- ja tietoliikennehankkeiden
17700: taminen (siirtomääräraha 3 v)                       suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen, Baltian
17701:   Momentille myönnetään 8 500 000 mk. Mää-          maiden sääpalvelun kehittämiseen sekä Itä- ja
17702: rärahaa saa käyttää ministeriöiden yhteistyönä      Keski-Euroopan maiden liikenne- ja tietoliiken-
17703: valmistelemaan Itä- ja Keski-Eurooppa-ohjel-        nealan virkamiesten ja yritysjohdon koulutuk-
17704: maan sisältyviin liikenne- ja tietoliikennetutki-   seen.
17705: 134                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
17706: 
17707: 
17708: 
17709: 
17710:                                           Pääluokka 32
17711:         KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
17712: 
17713:    Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa         tä korkotukilainoista annetun lain (1015177)
17714: olla vuonna 1994 enintään 3 357 henkilötyö-          4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korko-
17715: vuotta. Hallinnonalalla saa lisäksi olla enintään    hyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia tur-
17716: 250 henkilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä        vavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 1994
17717: ammattiin vastavalmistuneiden työttömien osa-        enintään 100 000 000 mk.
17718: aikaisiksi tutkimusapulaisiksi palkkaamiseen            Turvavarastolain (970/82) 7 §:n mukaisia va-
17719: liittyen.                                            rastointiavustuksia saa vuonna 1994 myöntää
17720:     Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräis-   enintään 500 000 mk.
17721: 
17722: 
17723: 
17724:                                  01. Kauppa- ja teollisuusministeriö
17725: 
17726:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittä-
17727:    Momentille myönnetään 118 842 000 mk.             mistä koskeviin tutkimuksiin ja kilpailu- sekä
17728: Määrärahaa saa käyttää myös valtion Kemijoki         kuluttajatutkimustoimintaan, julkaisumenojen
17729: Oy:ltä ostaman osakassähkön välittämisestä           maksamiseen sekä enintään 28 henkilötyövuotta
17730: aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Lisäksi        vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen
17731: määrärahasta saa käyttää 15 000 000 mk säh-          määräaikaiseen työsuhteeseen.
17732: kölaitteiden markkinavalvonnasta aiheutuvien
17733: menojen maksamiseen sekä enintään 100 000               26. Kansainvälinen yhteistyö (arviomäärära-
17734: mk kuluttajatiedon julkistamispalkinnon jaka-        ha)
17735: miseen. Ministeriön hallinnonkehittämisosastos-         Momentille myönnetään 37 085 000 mk. Mää-
17736: ta lakkautetaan 1.4.1994 lukien hallitusneuvok-      rärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen
17737: sen, osastopäällikkönä virka (A 31) sekä perus-      jäsenmaksujen sekä kansainvälisestä yhteistyös-
17738: tetaan samasta ajankohdasta lukien ylijohtajan,      tä aiheutuvien kulutus- ja palkkausmenojen
17739: hallintojohtajana virka (A 30).                      maksamiseen.
17740: 
17741:    22. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi-     60. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon (ar-
17742: minta (siirtomääräraha 3 v)                          viomääräraha)
17743:    Momentille myönnetään 10 528 000 mk. Mää-           Momentille myönnetään 1 200 000 mk. Mää-
17744: rärahaa saa käyttää sellaisista ulkopuolisilta       rärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/87)
17745: tilattavista tutkimuksista ja selvityksistä aiheu-   52 §:n mukaiseen varojen siirtämiseen takaisin
17746: tuvien menojen maksamiseen, jotka liittyvät          valtion ydinjätehuoltorahastoon.
17747: valtioiden väliseen taloudelliseen yhdentymiseen
17748: ja sen vaikutuksiin, ulko- ja kotimaankauppaan,         66. Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet
17749: yritysten ja niiden tuotteiden kilpailukykyyn,       (arviomääräraha)
17750: kansainvälistymisen esteisiin ja seurauksiin,           Momentille myönnetään 2 000 000 mk. Mää-
17751: markkinointiin ja liikkeenjohdon ongelmiin.          rärahaa saa käyttää Suomen rahoitusosuuden
17752: Määrärahaa saa käyttää myös tulos- ja vaikut-        maksamiseen Kansainvälisen Atomienergiajär-
17753: tavuusarviointien tekemiseen matkailua sekä          jestön (IAEA) teknisen avun rahastoon.
17754:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -        Pääluokka 32                       135
17755: 
17756:   92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle     rärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/87)
17757: (arviomääräraha)                                   52 §:n mukaisen korvauksen maksamiseen val-
17758:    Momentille myönnetään 67 000 000 mk. Mää-       tion ydinjätehuoltorahastolle.
17759: 
17760: 
17761: 
17762:                               02. KTM yrityspalvelun piiritoimistot
17763:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
17764:   Momentille myönnetään 46 393 000 mk.
17765: 
17766: 
17767: 
17768:                                         27. Kuluttajavirasto
17769:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          Käyttösuunnitelma:                            mk
17770:   Momentille myönnetään 25 188 000 mk.             Suomen Kuluttajaliitto ry ............ .   3 040 000
17771:                                                    Kuluttajat-Konsumenterna ry ........ .       150 000
17772:    50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille        Työtehoseura ry:n kotitalousosasto ... .   1 200 000
17773:    Momentille myönnetään 4 390 000 mk. Mää-
17774:                                                                                  Yhteensä     4 390 000
17775: rärahaa saa käyttää avustuksena kuluttajajär-
17776: jestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalousosaston
17777: tukemiseen kuluttajaviraston määrittelemistä
17778: toiminnoista aiheutuviin menoihin.
17779: 
17780: 
17781: 
17782:                                    28. Kuluttajavalituslautakunta
17783:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
17784:   Momentille myönnetään 5 265 000 mk.
17785: 
17786: 
17787: 
17788:                                         29. Kilpailuvirasto
17789:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
17790:   Momentille myönnetään 15 998 000 mk.
17791: 
17792: 
17793: 
17794:                                        30. Elintarvikevirasto
17795:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
17796:   Momentille myönnetään 10 213 000 mk.
17797: 
17798: 
17799: 
17800:                                   31. Kuluttaja-asiamiehen toimisto
17801:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
17802:   Momentille myönnetään 7 249 000 mk.
17803: 136                     1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- HE 126
17804: 
17805:                                 32. Patentti- ja rekisterihallitus
17806:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         menojen maksamiseen. Momentilta palkattava
17807:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa           maksullisen toiminnan henkilöstö ei sisälly
17808: 751 000 mk. Momentin määrärahaa saa käyttää       pääluokan 32 henkilöstön enimmäismäärään.
17809: myös kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien
17810: 
17811: 
17812: 
17813: 
17814:                                  33. Kuluttajatutkimuskeskus
17815:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
17816:   Momentille myönnetään 9 746 000 mk.
17817: 
17818: 
17819: 
17820: 
17821:                                    38. Mittatekniikan keskus
17822:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         tutkimuksista, selvityksistä ja kehittämishank-
17823:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa           keista aiheutuviin palkkaus- ja palkkiomenoi-
17824: 5 724 000 mk.                                      hin, koti- ja ulkomaanmatkoihin, julkaisu-,
17825:                                                    koulutus- ja tiedotusmenoihin, laitehankintame-
17826:   23. Kansallisten mittauspaikkojen kehittämi-     noihin sekä muihin mainituista toiminnoista
17827: nen (siirtomääräraha 3 v)                          aiheutuviin vastaaviin toimintamenoihin. Mää-
17828:   Momentille myönnetään 6 602 000 mk. Mää-         rärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyö-
17829: rärahaa saa käyttää kansallisten mittauspaik-      vuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaami-
17830: kojen toiminnan, mittatekniikan edistämiseen       seen määräaikaiseen työsuhteeseen.
17831: sekä mittaus- ja testausohjelmaan liittyvistä
17832: 
17833: 
17834: 
17835: 
17836:                                 39. Teknillinen tarkastuskeskus
17837:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            Momentille myönnetään nettomäärärahaa
17838:                                                    19 396 000 mk.
17839: 
17840: 
17841: 
17842: 
17843:                                  40. Geologian tutkimuskeskus
17844:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          rärahaa saa käyttää myös koneiden, laitteiden ja
17845:   Momentille myönnetään 190 172 000 mk.            muiden kalustoesineiden hankinnasta aiheutu-
17846:                                                    vien, asiakkailta täysimääräisinä veloitettavien
17847:   28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomäärä-     menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
17848: raha)                                              40 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömää-
17849:   Momentille myönnetään 19 450 000 mk. Mää-        rän palkkaamiseen.
17850:                           1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -       Pääluokka 32                      137
17851: 
17852:                                   42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
17853: 
17854:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                   74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
17855:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa                     Momentille myönnetään 16 000 000 mk.
17856: 295 976 000 mk. Momentilta palkattava mak-
17857: sullisen toiminnan henkilöstö ei sisälly pääluo-
17858: kan henkilöstön enimmäismäärään.
17859: 
17860:                                              Käyttösuunnitelma:
17861:                                                                   Kustannusarvio
17862:                                                        Hyötyi    1000               Myönnetty   Myönnetään
17863:           Hanke                                        ala m      mk       mk/m 2     mk           mk
17864: 1.        Sähkötalo 2, Espoo
17865:           -rakennus .......................... .       3 918    85 000     21 695               11 000 000
17866:           - kiinteät tutkimuslaitteet ............ .            10 500
17867: 2.        Perusparannustyöt ..................... .                                              5 000 000
17868: 
17869:                                                                                     Yhteensä    16 000 000
17870: 
17871: 
17872:   Aikaisemmin VTT:n päärakennuksen laajen-               rärahaa saa käyttää Tampereen kaupungilta
17873: nukseen myönnetty 4 000 000 markan määrä-                tutkimuskeskuksen käyttöön Hermian teknolo-
17874: raha saadaan käyttää Sähkötalo 2:n suunnitte-            giakeskuksesta ostettujen toimitilojen yhtiölai-
17875: luun ja rakentamiseen.                                   naosuuden lyhennysten ja korkojen maksami-
17876:                                                          seen.
17877:      88. Toimitilojen ostaminen (siirtomääräraha
17878: 3 v)
17879:      Momentille myönnetään 1 700 000 mk. Mää-
17880: 
17881: 
17882: 
17883: 
17884:                                       44. Teknologian kehittimiskeskus
17885: 
17886:  21. (32.44.21 ja 48.21) Toimintamenot (siirto-          välisestä tutkimusyhteistyöstä, kansainvälisistä
17887: määräraha 2 v)                                           tutkimushankkeista, hankkeiden edellyttämien
17888:  Momentille myönnetään 105 537 000 mk.                   tutkimuslaitteiden hankkimisesta, tutkimusten
17889:                                                          julkaisemisesta, teollisuuden turvallisuutta ja
17890:                                                          käyttövarmuutta koskevista riskianalyyseistä,
17891:    23. Soveltava tekninen tutkimus (arviomäärä-          asiantuntijaseminaarien järjestämisestä, uuden
17892: raha)                                                    tekniikan teolliseen soveltamiseen liittyvästä
17893:    Momentille myönnetään 278 050 000 mk.                 selvitys-, julkaisu- ja tiedotustoiminnasta sekä
17894:    Määrärahaa saa käyttää sellaisista soveltavan         tutkimushankkeiden edellyttämistä ulkomaan-
17895: teknisen tutkimuksen hankkeista aiheutuvien              matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
17896: menojen maksamiseen, jotka kohottavat tai                Määrärahaa saa käyttää myös uutuustuotteiden
17897: ylläpitävät teknologian tasoa ja joilla on mer-          hankinnan tukemiseen kauppa- ja teollisuusmi-
17898: kitystä teollisuuden tutkimus- ja kehitystoimin-         nisteriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.
17899: nalle. Määrärahaa saa käyttää myös kansain-                 Määrärahaa saa myös käyttää korkeakoulu-
17900: välisten ja kansallisten teknologiaohjelmien ra-         jen, tutkimuslaitosten ja yritysten kansallisista
17901: hoituksesta, alueellisten teknologiaohjelmien            ja kansainvälisistä avaruusalan teknisen tutki-
17902: käynnistämiseen liittyvästä selvitystoiminnasta,         muksen hankkeista aiheutuvien menojen mak-
17903: korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä teol-           samiseen edellyttäen, että hankkeet kohottavat
17904: lisuuden tavoitetutkimustoiminnasta, kansain-            tai ylläpitävät teknologian tasoa ja että niillä
17905: 18     2309ION
17906: 138                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
17907: 
17908: vaikutetaan kansainvälisesti kilpailukykyisten      edellyttämällä tavalla sekä tuetaan uuden tek-
17909: tuotteiden, tuotantomenetelmien tai palvelujen      nologian hyödyntämiseen, raaka-aineiden te-
17910: kehittymiseen. Määrärahaa saa käyttää myös          hokkaaseen hyväksikäyttöön, energiatalouden
17911: hankkeiden edellyttämistä laitehankinnoista ja      ja ympäristötekniikan kehittämiseen liittyvää
17912: ulkomaanmatkoista, teollisuudelta tilattavasta      tuote- ja menetelmäkehitystä sekä koetoimin-
17913: kehitystyöstä ja avaruusalan uutuustuotteiden       taa. Määrärahaa saa käyttää myös tuotteiden ja
17914: hankinnoista, asiantuntijaseminaarien ja -vie-      tuotantomenetelmien kaupallistamiseen sekä
17915: railujen järjestämisestä, uuden tekniikan sovel-    alueellisen teknologiatoiminnan edistämiseksi
17916: tamiseen liittyvästä selvitystyöstä ja hankkeiden   avustusten maksamiseen yrityksille ja oikeus-
17917: evaluointitoiminnasta aiheutuvien menojen           toimikelpoisille yhteisöille yritysten yhdessä to-
17918: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös            teuttamiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joil-
17919: kansainvälisten avaruusyhteistyöohjelmien ja        la edistetään teknologian käyttöönottoa ja hyö-
17920: -hankkeiden osallistumismaksuista sekä yhteis-      dyntämistä. Myöntämisvaltuutta saa käyttää
17921: työhön liittyvistä ulkomaanmatkoista aiheutu-       myös pk-yritysten tuote- ja tuotantomenetel-
17922: vien menojen maksamiseen.                           mien kehittämishankkeisiin sekä niiden toteut-
17923:    Määrärahaa saa myös käyttää asiakasryhmil-       tamisen kannalta välttämättömiin teknolo-
17924: le ostettaviin asiantuntijapalveluihin ja vasta-    giahankintoihin silloin, kun hankkeen ja han-
17925: valmistuneiden työllistämiseksi tutkimushank-       kinnan muodostama kokonaisuus nostaa oleel-
17926: keisiin.                                            lisesti yrityksen teknologista tasoa. Vuonna
17927:    Vuonna 1994 em. kohteisiin saa hyväksyä           1994 avustuksia saa myöntää enintään
17928: sitoumuksia 420 000 000 markan arvosta. Val-        600 000 000 mk.
17929: tuudesta on tarkoitus myöntää 30 000 000 mk
17930: korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myönnet-
17931: tävään rahoitukseen edellyttäen, että määrära-         83. Tuotekehityslainat (arviomääräraha)
17932: halla palkataan ammattiin valmistuneita työt-          Momentille myönnetään 105 000 000 mk.
17933: tömiä osa-aikaisiksi tukimusapulaisiksi vähin-      Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston pää-
17934: tään 500.                                           töksen mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille
17935:    Määrärahaa saa käyttää myös kuutta henki-        myönnettävien lainojen maksamiseen. Määrä-
17936: lötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palk-        rahaa saa käyttää myös tuotteiden ja tuotan-
17937: kaamiseen määräaikaiseen työsopimussuhtee-          tomenetelmien kaupallistamiseen tutkimus- ja
17938: seen tutkimushankkeiden arviointi-, suunnitte-      kehityshankkeissa, jotka edistävät teknologian
17939: lu-, valmistelu- ja seurantatehtäviä varten.        käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Myöntämis-
17940:                                                     valtuutta saa käyttää myös pk-yritysten tuote-
17941:    40. Tuotekehitysavustukset (arviomääräraha)      ja tuotantomenetelmien kehittämishankkeisiin
17942:    Momentille myönnetään 306 000 000 mk.            sekä niiden toteuttamisen kannalta välttämät-
17943: Määrärahaa saa käyttää tuotekehitysavustusten       tömiin teknologiahankintoihin silloin, kun
17944: ja -lainojen yleisistä ehdoista annetun valtio-     hankkeen ja hankinnan muodostama kokonai-
17945: neuvoston päätöksen mukaisten avustusten            suus nostaa oleellisesti yrityksen teknologista
17946: maksamiseen yrityksille ja muille yhteisöille       tasoa. Lainoja myönnetään kansainvälisesti kil-
17947: uusia kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita   pailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetel-
17948: ja tuotantomenetelmiä koskeviin tutkimus- ja        mien kehittämiseen ja parantamiseen. Erityistä
17949: kehityshankkeisiin. Avustuksia myönnettäessä        huomiota kiinnitetään uuden teknologian hyö-
17950: tulee ottaa huomioon erityisesti vaativat hank-     dyntämiseen, raaka-aineiden tehokkaaseen hy-
17951: keet, uuden teknologian hyväksikäyttö hank-         väksikäyttöön, energiatalouden ja ympäristö-
17952: keiden alkuvaiheissa sekä pienen että keskisuu-     tekniikan kehittämiseen liittyvään tuote- ja
17953: ren teollisuuden tarpeet. Määrärahaa saa käyt-      menetelmäkehitykseen sekä koetoimintaan. Lai-
17954: tää myös avustusten maksamiseen pienille ja         nat voidaan myöntää ehdollisina siten, että
17955: keskisuurille yrityksille ulkomaisten tuoteval-     mikäli kehitystyö ei johda taloudellisesti hyö-
17956: mistusoikeuksien ja tuotantomenetelmien käyt-       dynnettävään tulokseen, Teknologian kehittä-
17957: töoikeuksien hankkimiseen silloin, kun vastaa-      miskeskuksen johtokunnalla on lainan saajan
17958: vaa teknologiaa ei ole kotimaassa saatavissa.       hakemuksesta oikeus jättää laina kokonaan tai
17959: Avustuksilla edistetään teollisuuden tuotanto-      osittain takaisin perimättä.
17960: rakenteen ja yritysten tuotevalikoiman kehittä-        Vuonna 1994 uusia lainoja saa myöntää
17961: mistä kansainvälisen kilpailun ja markkinoiden      enintään 230 000 000 mk.
17962:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 32                        139
17963: 
17964:                                            49. Kera Oy
17965: 
17966:   42. Korkotuki Kera Oy.·lle (arviomääräraha)       ulkomaisten luottojen kurssitappioiden korvaa-
17967:   Momentille myönnetään 236 000 000 mk.             misesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
17968:    Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan
17969: rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen               45. Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen
17970: Kera Oy:stä annetun lain 11 §:n ja voimassa         (arviomääräraha)
17971: olleen lain nojalla annettujen sitoumusten mu-         Momentille myönnetään 2 000 000 mk. Mää-
17972: kaisesti.                                           rärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusminis-
17973:    Määrärahaa saa myös käyttää Kera Oy:n            teriön vahvistamien perusteiden mukaisesti Ke-
17974: vuosina 1972-1981 kunnille ja teollisuuskylille     ra Oy:n pienten ja keskisuurten yritysten tuot-
17975: myöntämiin lainoihin sisältyvän korkotuen kor-      teiden ja palvelujen kehittämiseen ja kaupallis-
17976: vaamiseen yhtiölle Kera Oy:stä annetun lain         tamiseen sekä yritysten perustoimintojen kehit-
17977: (65/71, muut. 566/72, 492173, 577175, 842/81 ja     tämiseen vuonna 1991 tai aikaisemmin myön-
17978: 232/92) mukaisesti.                                 tämien avustusten maksamiseen. Kera Oy:n
17979:    Uusia korkotukilainoja Kera Oy saa myöntää       vuonna 1988 tai aikaisemmin myöntämien avus-
17980: vuonna 1994 yhteensä enintään 1 400 000 000         tusten maksamiseen määrärahaa saa käyttää
17981: mk.                                                 siten, että valtionosuus näiden avustusten mak-
17982:    Lisäksi Kera Oy saa myöntää 200 000 000 mk       samisesta on 65 prosenttia.
17983: uusia kehittämislainoja ja 100 000 000 mk uusia
17984: perustamislainoja koko maassa.                       46. Avustus riskipääomarahastoa varten Kera
17985:                                                     Oy: IIe
17986:                                                      Momentille myönnetään 50 000 000 mk. Mää-
17987:   43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen       rärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen
17988: (arviomääräraha)                                    Kera Oy:n tytäryhtiön Start Fund of Kera Oy:n
17989:   Momentille myönnetään 296 000 000 mk.             osakepääoman korottamiseen ja osakepää-
17990: Määrärahaa saa käyttää yhtiön luotonanto- ja        omansijoituksiin alueellisiin riskisijoitusyhtiöi-
17991: takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden ja         hin.
17992: 
17993: 
17994: 
17995: 
17996:                    50. Teollisuuden ja sitä palvelenn tutkimuksen edistäminen
17997: 
17998:    24. Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi-      41. Avustukset teollisuuden edistämiseen (siir-
17999: tystyön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)           tomääräraha 2 v)
18000:    Momentille myönnetään 21 704 000 mk. Mää-           Momentille myönnetään 48 350 000 mk. Mää-
18001: rärahaa saa käyttää kansainväliseen teknista-       rärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusminis-
18002: loudelliseen yhteistyöhön ja polaaritoimintaan,     teriön vahvistamien perusteiden mukaisesti
18003: malminetsintään ja esiintymien hyödyntämiseen       avustusten maksamiseen kansainvälisten teknis-
18004: sekä muuhun teollisuuden edistämiseen ja teol-      taloudellisten yhteistyöhankkeiden suunnittele-
18005: lisuuspolitiikkaan liittyvistä tutkimuksista, ke-   miseksi ja toteuttamiseksi, kansainvälisen tek-
18006: hittämishankkeista ja selvityksistä aiheutuviin     nisen ja kaupallisen koulutuksen järjestämiseksi,
18007: palkkaus- ja palkkiomenoihin, koti- ja ulko-        ulkomaisen liikkeenjohdon kouluttamiseksi se-
18008: maanmatkoihin, julkaisu-, koulutus- ja tiedo-       kä kansainvälisiin asiantuntijavierailuihin. Mää-
18009: tustoimintamenoihin, laitehankintamenoihin se-      rärahaa saa myös käyttää avustusten maksa-
18010: kä muihin mainituista toiminnoista aiheutuviin      miseen taitotiedon edistämishankkeisiin, kek-
18011: vastaaviin toimintamenoihin. Määrärahaa saa         sintötoiminnan tukemiseen, testaustoiminnan
18012: käyttää enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan      edistämiseen, standarditoiminnan tukemiseen,
18013: henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikai-          keksintö- ja standardisointitoiminnan edistämi-
18014: seen työsuhteeseen.                                 sen hallintomenoihin, malminlöytöpalkkioihin
18015: 140                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
18016: 
18017: sekä avustusten maksamiseen malminetsintään         Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston mää-
18018: ja kaivostoiminnan tekniseen tutkimukseen.          räämin perustein niiden osakkeiden merkintä-
18019:                                                     hinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee
18020:    45. Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hank-   valtionyhtiöiden osakeanneissa. Määrärahaa saa
18021: keiden korkotuki (arviomääräraha)                   käyttää myös muista tarpeellisista osakejärjes-
18022:    Momentille myönnetään 50 000 mk. Määrä-          telyistä aiheutuvien osakehankintamenojen sekä
18023: rahaa saa käyttää Kemijoki Oy:n Porttipahdan        vaihtovelkakirjalainojen merkintähinnan mak-
18024: tekojärven rakentamisen edistämisestä annetun       samiseen. Vaihtovelkakirjalaina saadaan mer-
18025: lain (80/69) mukaisen korkotuen maksamiseen.        kitä vakuutta vaatimatta. Lisäksi määrärahaa
18026:                                                     saa käyttää valtionyhtiöiden yksityistämiseen
18027:    61. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientita-   liittyvien selvitysten ja neuvonantajatoimeksian-
18028: kuukorvaukset (arviomääräraha)                      noista aiheutuvien menojen sekä näihin liitty-
18029:    Momentille myönnetään 600 000 000 mk.            vien muiden menojen maksamiseen.
18030:    Määrärahaa saa käyttää Valtiontakuukes-
18031: kuksesta annetun lain (111189) ja vientitakuu-
18032: lain (479/62) perusteella myönnettyjen takuiden        90. Vaivilla Oy:n tukeminen (arviomääräraha)
18033: aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrärahaa saa           Momentille myönnetään 11 000 000 mk. Mää-
18034: käyttää myös valtiontakaustoimintaa koskevien       rärahaa saa käyttää Vaivilla Oy:n rahoitusase-
18035: lakien (375/63, 609173 ja 573172) nojalla valti-    maa tukevista valtion toimenpiteistä annetun
18036: ontakaustoiminnassa annettujen takaussi-            lain (520/85) mukaisesti vuonna 1994 suoritet-
18037: toumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaami-       tavien lyhennysten ja korkojen maksamiseen.
18038: seksi annetun lain (651/85), riskipääomatakuu-
18039: lain (594/92) sekä valtion vakauttamistakauk-
18040: sista annetun lain (529/93) perusteella myön-         95. Maanomistajien osuus puolustusmaksuista
18041: nettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen       (arviomääräraha)
18042: maksamiseen.                                          Momentille myönnetään 80 000 mk. Määrä-
18043:                                                     rahaa saa käyttää kaivoslain (503/65) perusteel-
18044:   88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)          la maan omistajille suoritettavien puolustus-
18045:   Momentille myönnetään 300 000 000 mk.             maksujen osuuksien maksamiseen.
18046: 
18047: 
18048: 
18049: 
18050:                         51. Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet
18051: 
18052:    48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)    Määrärahaa saa käyttää uuden vuoden 1994
18053:    Momentille myönnetään 110 000 000 mk.            alusta voimaan tulevan yritystukilain ja sitä
18054: Määrärahaa saa käyttää yrityksille kuljetusten      edeltävien yritystoiminnan aluetuesta annetun
18055: alueellisesta tukemisesta annetussa laissa          lain (1297/88) ja vastaavien aikaisempien lakien
18056: (954/81, muut. 901/84 ja 1111189) sekä sanotun      mukaisten investointi-, käynnistys- ja kehittä-
18057: lain muuttamisesta annettavan vuoden 1994           misavustuksien, valtioneuvoston päätöksen mu-
18058: loppuun voimassa olevan lain mukaisen kulje-        kaisten (177/88) pienyritystuen ja (126/89) yri-
18059: tustuen sekä saaristokuljetusten tukemisesta        tyspalveluyrityksien siirtymistuen sekä kauppa-
18060: annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisen          ja teollisuusministeriön päätöksen (145/89) mu-
18061: (311/82, muut. 621/83 ja 1233/89) kuljetustuen      kaisen pienyritysten perustamisen edistämiseksi
18062: maksamiseen yrityksille. Määrärahasta saa käyt-     myönnettävän ns. yrityshautomotuen maksami-
18063: tää enintään 500 000 mk saariston kuljetustuen      seen.
18064: maksamiseen.                                           Uusia avustuksia saa myöntää vuonna 1994
18065:                                                     enintään 650 000 000 mk. Valtioneuvosto päät-
18066:   49. (32.51.46, 32.51.47 ja 32.51.49) Yritysten    tää kunkin tukimuodon myöntämisvaltuuden
18067: investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen      osuudesta ja muista jakoperusteista sekä kaup-
18068: (arviomääräraha)                                    pa- ja teollisuusministeriön oikeudesta muuttaa
18069:    Momentille myönnetään 527 000 000 mk.            mainittua osuutta.
18070:                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       Pääluokka 32                       141
18071: 
18072:   50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (ar-        52. Riskisijoitustoiminnan management-tuki
18073: viomääräraha)                                         (siirtomääräraha 2 v)
18074:    Momentille myönnetään 35 000 000 mk. Mää-             Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Mää-
18075: rärahaa saa käyttää pienten ja keskisuurten           rärahaa saa käyttää riskisijoitusyhteisöille
18076: yritysten investointien korkotukilainoista anne-      myönnettäviin avustuksiin yhteisöjen manage-
18077: tun lain (538/92) nojalla hyväksyttävistä kor-        ment-toiminnan kulujen kattamiseksi valtioneu-
18078: kotukilainoista aiheutuvan korkotuen maksa-           voston määräämin perustein.
18079: miseen.
18080: 
18081: 
18082: 
18083: 
18084:                        52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen
18085: 
18086:    24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille   henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän
18087: yrityksille (siirtomääräraha 2 v)                     palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimussuh-
18088:    Momentille myönnetään 40 050 000 mk. Mää-          teeseen.
18089: rärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusminis-
18090: teriön yrityspalvelun piiritoimistojen järjestä-
18091: mistä yrittäjäkoulutustilaisuuksista aiheutuvien         40. Valtionavustus PK-yritysten kehittämispal-
18092: palkkojen, palkkioiden sekä oppimateriaali-,          velutoimintaan ja alan yhteisöille (siirtomäärä-
18093: matka- ja muiden menojen maksamiseen. Mää-            raha 2 v)
18094: rärahaa saa myös käyttää alueellisista elinkei-          Momentille myönnetään 13 000 000 mk. Mää-
18095: nojen kehittämishankkeista ja yritysyhteistyö-        rärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksa-
18096: hankkeista sekä yritysneuvonnan asiantuntija-         miseen pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
18097: palvelujen ostamisesta aiheutuvien menojen            edistämisyhteisöille. Yhteisöille myönnettävien
18098: maksamiseen.                                          avustusten edellytyksenä on, että toiminta on
18099:    Määrärahaa saa käyttää myös piiritoimisto-         tuloksellista. Avustukset myönnetään kauppa-
18100: jen järjestämän yrittäjäkoulutuksen kehittämi-        ja teollisuusministeriön määrittelemistä toimin-
18101: sestä sekä yrityksille tarkoitettujen neuvonta-,      noista aiheutuviin valtionavustuksen piiriin hy-
18102: koulutus- ja konsultointipalvelujen kehittämi-        väksyttäviin menoihin. Määrärahaa saa myös
18103: sestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä            käyttää valtioneuvoston päätöksen (143/86) mu-
18104: yritysten henkilöstölle tarkoitettujen koulutus-      kaisesti valtionavustuksen maksamiseen pk-
18105: palvelujen ja yritysneuvontaa suorittaville hen-      yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämi-
18106: kilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen osta-      seen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämis-
18107: miseen. Määrärahaa saa käyttää myös koulu-            hankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös
18108: tuspalveluihin sekä alueellisiin elinkeinojen ke-     valtionavustuksien myöntämiseen teknisen tai
18109: hittämishankkeisiin kiinteästi liittyvien yritysten   taloudellisen koulutuksen saaneiden työttömien
18110: messu- ja muiden matkakustannusten maksa-             henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin kustan-
18111: miseen.                                               nuksiin projektiluonteisesti pienten ja keskisuur-
18112:    Määrärahaa saa käyttää enintään kuutta             ten yritysten tarpeisiin.
18113: 
18114: 
18115: 
18116: 
18117:                                            55. Energiatalous
18118: 
18119:    21. Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnitte-     teriön vahvistamien perusteiden mukaisesti ener-
18120: lu- ja valvontatoiminnan menot (siirtomääräraha       giataloudellisista tutkimuksista ja selvityksistä
18121: 3 v)                                                  aiheutuvien menojen, ydinenergiaa koskevan
18122:    Momentille myönnetään 22 400 000 mk. Mää-          tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatyön meno-
18123: rärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusminis-       jen, laitteistojen hankintamenojen sekä kansain-
18124: 142                       1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -     HE 126
18125: 
18126: välisiin tutkimuksiin ja selvityksiin osallistumi-   kevan lain (1607/91, muut. 1051192) sekä koti-
18127: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen.               maisen energian tuotannon ja energiansäästön
18128:                                                      edistämisestä annetun lain (858/84) ja kotimais-
18129:    22. Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan       ten energialähteiden käytön, energiansäästön ja
18130: maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v)                  uuden energiantuotantoteknologian käyttöön-
18131:    Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Mää-          oton edistämisestä annetun lain (1137/88) no-
18132: rärahaa saa käyttää Suomen lähialueilla ja           jalla myönnettyjen avustusten maksamiseen.
18133: muissa Itä- ja Keski-Euroopan maissa annet-          Vuonna 1994 annettavien avustussitoumusten
18134: tavasta ydinturvallisuuden parantamiseen sekä        enimmäismäärä on 120 000 000 mk.
18135: energiatalouden tehostamiseen liittyvästä tekni-
18136: sestä ja asiantuntija-avusta aiheutuvien menojen        41. Avustukset maaseudun sähköistämiseen
18137: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää suoma-           (siirtomääräraha 3 v)
18138: laisten asiantuntijoiden tekemistä tai kansain-         Momentille myönnetään 1 000 000 mk. Mää-
18139: välisenä yhteistyönä tehtävistä selvitys-, tarkas-   rärahaa saa käyttää valtioneuvoston vahvista-
18140: tus- ja suunnittelutöistä, teknisten parannusten     mienjakoperusteiden (VNp 450/86, muut. 65/89)
18141: toteuttamiseen liittyvistä laite- ja kalustohan-     mukaisten avustusten maksamiseen saaristokoh-
18142: kinnoista, asiantuntijoiden ja valtuuskuntien        teiden uudissähköistykseen.
18143: vierailuista sekä ulkomaisten asiantuntijoiden
18144: kouluttamisesta ja Suomessa oleskelusta aiheu-          42. Avustukset energiateknologisen tutkimuk-
18145: tuviin kustannuksiin.                                sen edistämiseen (arviomääräraha)
18146:    Määrärahaa saa käyttää enintään kahta hen-           Momentille myönnetään 15 000 000 mk. Mää-
18147: kilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palk-          rärahaa saa käyttää valtioneuvoston vahvista-
18148: kaamiseksi valtion virastoihin ja laitoksiin asi-    mien perusteiden mukaisesti avustusten maksa-
18149: antuntija- ja hallintotehtäviin projektikohtai-      miseen energiateknologisista tutkimuksista sekä
18150: seen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen.            ydinenergia-alan teknologisista kehittämispro-
18151:                                                      jekteista aiheutuviin menoihin ja kansainväli-
18152:    23. Energiateknologinen tutkimus (arviomää-       sistä hankkeista aiheutuviin menoihin.
18153: räraha)                                                 Avustuksia vuonna 1994 saa myöntää enin-
18154:    Momentille myönnetään 37 000 000 mk. Mää-         tään 42 000 000 mk.
18155: rärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusminis-
18156: teriön vahvistamien perusteiden mukaisesti ener-        45. Energiainvestointien korkotuki (arviomää-
18157: giateknologisista tutkimuksista ja selvityksistä     räraha)
18158: aiheutuvien menojen, laitteistojen hankintame-          Momentille myönnetään 12 000 000 mk. Mää-
18159: nojen sekä kansainvälisiin tutkimuksiin ja sel-      rärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista
18160: vityksiin osallistumisesta aiheutuvien menojen       myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an-
18161: maksamiseen.                                         netun lain (1015/77) 2 §:n mukaisten korkotu-
18162:    Vuonna 1994 saa tehdä sitoumuksia enintään        kilainojen korkotuen maksamiseen. Vuonna
18163: 59 000 000 markan arvosta.                           1994 ei enää uusia korkotukilainoja hyväksytä.
18164:                                                         Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi-
18165:    27. Energiansäästön ja energian tehokkaan         sen lainavuoden aikana 4 prosenttia korkotu-
18166: käytön edistäminen ja energia-alan tietohuolto       kilainan määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana
18167: (siirtomääräraha 2 v)                                2 prosenttia korkotukilainan määrästä. Erityi-
18168:    Momentille myönnetään 10 000 000 mk. Mää-         sistä syistä voi korkotukilainan korkohyvityk-
18169: rärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusminis-      sen määrä olla neljän ensimmäisen lainavuoden
18170: teriön vahvistamien perusteiden mukaisesti ener-     aikana enintään 6 prosenttia korkotukilainan
18171: giansäästöön ja energian tehokkaaseen käyt-          määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana enintään
18172: töön liittyvästä informaatiotoiminnasta, uuden       4 prosenttia korkotukilainan määrästä. Kah-
18173: säästöteknologian markkinoitten edistämisestä        deksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei
18174: sekä energia-alan tietohuollosta aiheutuvien         makseta.
18175: menojen maksamiseen.
18176:                                                        50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siir-
18177:   40. Energia-avustukset (arviomääräraha)            tomääräraha 3 v)
18178:   Momentille myönnetään 120 000 000 mk.                Momentille myönnetään 200 000 mk. Mää-
18179: Määrärahaa saa käyttää energia-avustuksia kos-       rärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusminis-
18180:                        1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Pääluokka 32                               143
18181: 
18182: teriön vahvistamien perusteiden mukaisesti          taan. Määrärahaa saa käyttää myös kansain-
18183: avustusten maksamiseen järjestöille ja yhteisöil-   välisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen mak-
18184: le energiapolitiikan tavoitteita tukevaan toimin-   samiseen.
18185: 
18186: 
18187: 
18188:                                  61. Kotimaankaupan edistäminen
18189: 
18190:    40. Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäis-        41. Avustukset haja-asutusalueiden vähittäis-
18191: kaupan investointeihin (arviomääräraha)             kaupan investointeihin (arviomääräraha)
18192:    Momentille myönnetään 1 500 000 mk. Mää-            Momentille myönnetään 200 000 mk. Mää-
18193: rärahaa saa käyttää haja-asutusalueiden vähit-      rärahaa saa käyttää haja-asutusalueiden vähit-
18194: täiskaupan rahoitustuesta annetun lain (1 086/74,   täiskaupan rahoitustuesta annetun lain (1086/74,
18195: muut. 184/79, 935/81, 883/82 ja 1356/88) mu-        muut. 184/79, 935/81, 883/82 ja 1356/88) mu-
18196: kaisesti hyväksytyistä korkotukiluotoista aiheu-    kaisten investointiavustusten maksamiseen. Uu-
18197: tuvan korkotuen maksamiseen. Uusia korkotu-         sia investointiavustuksia ei enää myönnetä.
18198: kiluottoja ei enää hyväksytä.
18199: 
18200: 
18201: 
18202:                                    80. Matkailun edistämiskeskus
18203: 
18204:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             88. Muut finanssisijoitukset
18205:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa               Momentille myönnetään 50 000 mk. Määrä-
18206: 89 362 000 mk.                                      rahaa saa käyttää MEKin ja Viestinnäntekijät
18207:                                                     Oy:n yhdessä perustaman yhtiön osakkeiden
18208:                                                     lunastamiseen.
18209: 
18210: 
18211: 
18212: 
18213:                                  85. Ulkomaankaupan edistäminen
18214: 
18215:    40. Yritysten kansainvälistyminen (arviomää-     10 000 000 mk matkailun ulkomaanmarkkinoin-
18216: räraha)                                             nin hankkeisiin. Uusia avustuksia saa myöntää
18217:    Momentille myönnetään 264 000 000 mk.            vuonna 1994 enintään 263 000 000 mk.
18218: Määrärahaa saa käyttää etenkin pienten ja
18219: keskisuurten yritysten vientivalmiuksien ja kan-       41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville jär-
18220: sainvälistymisen edistämiseen, yritysten yhteis-    jestöille
18221: toiminnan kehittämiseen sekä kansainvälisten           Momentille myönnetään 13 000 000 mk. Mää-
18222: liiketoimintaverkostojen aikaansaamiseen. Mää-      rärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen
18223: rärahaa saa käyttää myös hankevientiin liitty-      ulkomaankauppaa edistäville järjestöille. Avus-
18224: viin esitutkimuksiin sekä kustannuksiin, jotka      tukset myönnetään kauppa- ja teollisuusminis-
18225: aiheutuvat vientijulkaisujen hankkimisesta ja       teriön määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin
18226: jakamisesta toimialoiHain toteutettavassa vien-     menoihin. Avustuksen edellytyksenä on, että
18227: nin edistämisessä ja kaupallisten sihteerien ja     toiminta on tuloksellista.
18228: Suomen ulkomaanedustusverkoston käyttöön.
18229: Määrärahaa saa käyttää myös pienille ja kes-           43. Alueellinen vientihenkilöstö
18230: kisuurille yrityksille uuden markkinointihenki-        Momentille myönnetään 10 000 000 mk. Mää-
18231: löstön palkkaamiseksi sekä hankeviennin tar-        rärahaa saa käyttää maakunnallisten vien-
18232: joustoiminnan kuluihin myönnettävien avustus-       tiasiamiesten ja Osuuskunta Viexpon toiminnan
18233: ten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää           menoihin.
18234: 144                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
18235: 
18236:    44. Kaupalliset sihteerit (arviomääräraha)       korkotuesta annetun lain (936/82, muut. 672/83),
18237:    Momentille myönnetään 131 000 000 mk.            Suomen Vientiluotto Oy:n vuosien 1986-1989
18238: Määrärahaa saa käyttää kaupallisten sihteerien      ulkomaisen luotanoton korkotuesta ja valuut-
18239: verkoston ylläpitämisestä aiheutuviin palkkaus-     takurssitappioiden korvaamisesta annetun lain
18240: ja muihin hallinnon menoihin valtioneuvoston        (1 053/85, muut. 853/88) mukaisen korkotuen ja
18241: päätöksen (788/92) mukaisesti. Valtionavun          valuuttakurssitappioiden, alustoimitusten rahoi-
18242: osuus voi olla enintään 95% hyväksyttävistä         tukseen myönnettävistä korkotukilainoista an-
18243: menoista. Valtionavun piiriin saa hyväksyä          netun lain (1093/85, muut. 1258/87, 1069/88 ja
18244: enintään 82 kaupallista sihteeriä, 21 FINTRA-       1363/89) ja alustoimitusten rahoitukseen myön-
18245: avustajaa, 15 johto- ja hallintotehtävissä olevaa   nettävästä korkotuesta annetun lain (1173/90)
18246: henkilöä, enintään kolme kotimaan asiakastu-        sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta,
18247: keen liittyvissä tehtävissä olevaa henkilöä sekä    valuuttakurssitappioiden korvaamisesta ja an-
18248: määrärahan puitteissa tarvittava määrä asema-       tolainauksen valtion takauksista annetun lain
18249: maista sihteeri- ja avustustehtäviin palkattua      (1364/89) mukaisen korkotuen, valuuttakurssi-
18250: henkilöstöä.                                        tappioiden ja takauksista syntyneiden tappioi-
18251:                                                     den korvaamisesta aiheutuvien menojen mak-
18252:    45. Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto          samiseen.
18253: ry:lle
18254:    Momentille myönnetään 27 000 000 mk. Mää-
18255: rärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen             84. Lainat yritysten kansainvälistymiseen (ar-
18256: Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle liiton val-      viomääräraha)
18257: tionavustuksen perusteista annetun valtioneu-          Momentille myönnetään 15 000 000 mk. Mää-
18258: voston päätöksen (32/78) mukaisiin menoihin.        rärahaa saa käyttää yritysten kansainvälistymi-
18259:                                                     seen ja vientivalmiuksien edistämiseen liittyviin
18260:   47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle          hankkeisiin myönnettävien lainojen maksami-
18261: (arviomääräraha)                                    seen. Lainat voidaan myöntää ilman vakuuksia
18262:    Momentille myönnetään 400 000 000 mk.            ja muutoin valtioneuvoston päättämien ehtojen
18263: Määrärahaa saa käyttää Suomen Vientiluotto          mukaisesti (78/82, muut. 180/87). Uusia kan-
18264: Oy:n vuosien 1982-83 ulkomaisen luotanoton          sainvälistymislainoja ei vuonna 1994 myönnetä.
18265:                       1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 33                    145
18266: 
18267: 
18268: 
18269: 
18270:                            Pääluokka 33
18271:          SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
18272: 
18273:   Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa         vuotta ja 1.9.1994 alkaen 2 659 henkilötyövuot-
18274: vuonna 1994 olla enip.tään 2 750 henkilötyö-        ta.
18275: 
18276: 
18277: 
18278: 
18279:                                   01. Sosiaali- ja terveysministeriö
18280:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära-
18281:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa            hasta saa käyttää enintään 1 000 000 mk työ-
18282: 116 631 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös         terveydenhuollon koulutuksesta aiheutuvien me-
18283: kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestä-     nojen maksamiseen. Sosiaali- ja terveysministe-
18284: miseen sekä lääkinnällisen pelastustoimen ja        riön henkilöstö ei maksullisen toiminnan osalta
18285: poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liitty-      sisälly pääluokan kokonaishenkilöstömäärään.
18286: vien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta
18287: 
18288: 
18289: 
18290: 
18291:                     02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
18292: 
18293:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           sullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään
18294:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa             2000000 mk.
18295: 91 577 000 mk. Määrärahasta saa käyttää mak-
18296: 
18297: 
18298: 
18299: 
18300:                                   03. Työttömyysturvalautakunta
18301:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
18302:   Momentille myönnetään 6 553 000 mk.
18303: 
18304: 
18305: 
18306: 
18307:                                       04. Tarkastuslautakunta
18308:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
18309:   Momentille myönnetään 6 443 000 mk.
18310: 
18311: 
18312: 19 230910N
18313: 146                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
18314: 
18315:                                         05. Tapaturmavirasto
18316: 
18317:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            rärahaa saa käyttää myös korvausten toimitus-
18318:   Momentille myönnetään 48 111 000 mk. Mää-          maksuihin ja lausunto- ja jäsenmaksuihin.
18319: 
18320: 
18321: 
18322:                               06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
18323: 
18324:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
18325:   Momentille myönnetään 9 069 000 mk.
18326: 
18327: 
18328: 
18329:                                          07. Työterveyslaitos
18330: 
18331:    50. Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin       t01mmnasta ja rahoituksesta annetun lain
18332: (siirtomääräraha 2 v)                                (159/78) 3 §:n nojalla työterveyslaitoksen toi-
18333:    Momentille myönnetään 137 500 000 mk.             minnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan
18334: Määrärahaa saa käyttää työterveyslaitoksen           valtionavun maksamiseen.
18335: 
18336: 
18337: 
18338:                                        08. Kansanterveyslaitos
18339: 
18340:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            kotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden
18341:   Momentille myönnetään 140 905 000 mk.              hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta aiheu-
18342: Määrärahaa saa käyttää myös rokotteiden              tuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
18343: tuotekehittelystä ja tartuntatautien seuranta- ja    käyttää myös harvinaisten rokotteiden välitys-
18344: rekisteröintitehtävistä sekä tartuntatautien tor-    toimintaan.
18345: juntaan liittyvistä tiedotustehtävistä aiheutuvien
18346: menojen sekä Suomen lääkevahinkokor-                   74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
18347: vausosuuskunnan jäsenmaksun maksamiseen.               Momentille myönnetään l 000 000 mk. Mää-
18348:                                                      rärahaa saa käyttää koe-eläinyksikön ja turva-
18349:   26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha)          laboratorion suunnitteluun ja rakentamiseen.
18350:   Momentille myönnetään 25 000 000 mk. Mää-          Hankkeen kustannusarvio on 44 400 000 mk ja
18351: rärahaa saa käyttää tartuntatautilain (583/86)       hyötyala 1 760 m2 , jolloin vastaava yksikkö-
18352: 25 §:n perusteella maksutta toimitettavien ro-       kustannus on 25 227 mk/m2 •
18353: 
18354: 
18355: 
18356: 
18357:                                         10. Säteilyturvakeskus
18358: 
18359:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)               87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha
18360:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa             3 v)
18361: 86 631 000 mk.        Määrärahasta käytetään            Momentille myönnetään 31 500 000 mk. Mää-
18362: 30 000 000 mk ydinenergian käytön valvontaan.        rärahaa saa käyttää säteilyturvakeskuksen käyt-
18363:    Säteilyturvakeskus voi tehdä sopimuksia ydin-     töön tarkoitetun kiinteistön ostamisesta aiheu-
18364: energian käytön valvontaan liittyvistä tutkimuk-     tuvien menojen maksamiseen. Kiinteistön os-
18365: sista, joista aiheutuu valtiolle menoja enintään     tosta saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 1994
18366: 5 000 000 mk.                                        ja 1995 yhteensä 63 000 000 mk.
18367:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       Pääluokka 33                     147
18368: 
18369:                                           11. Lääkelaitos
18370: 
18371:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           sullisen toiminnan osalta sisälly pääluokan 33
18372:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa             kokonaishenkilöstömäärään.
18373: 79 000 mk. Lääkelaitoksen henkilöstö ei mak-
18374: 
18375: 
18376: 
18377: 
18378:                                       12. Valtion koulukodit
18379: 
18380:   Yläneen koulukoti lakkautetaan sekä Perna-        aiheutuvien palkkioiden ja muiden menojen
18381: saaren ja Vanajan koulukodit siirretään oike-       maksamiseen.
18382: usministeriön vankeinhoito-osaston alaisuuteen
18383: 1.9.1994 lukien.
18384:                                                       50. Valtionavustus koulukotisäätiölle
18385:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             Momentille myönnetään 335 000 mk. Mää-
18386:   Momentille myönnetään 46 754 000 mk. Mää-         rärahaa saa käyttää koulukotitehtäviä hoita-
18387: rärahaa saa käyttää myös valtion koulukotien        maan perustettavan valtakunnallisen säätiön
18388: harjoittamasta maatila- ja metsätaloudesta ai-      perustamiseen ja toiminnan rahoittamiseen
18389: heutuvien menojen sekä perhekotitoiminnasta         vuonna 1994.
18390: 
18391: 
18392: 
18393: 
18394:                                   13. Järvenpään sosiaalisairaala
18395: 
18396:    Järvenpään sosiaalisairaala yksityistetään         21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
18397: 1. 7.1994 alkaen. Sairaalan toimintaedellytykset      Momentille myönnetään 7 891 000 mk.
18398: turvataan kolmen vuoden siirtymävaiheen ajan
18399: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnet-
18400: tävillä avustuksilla. Valtio vuokraa Järvenpään
18401: sosiaalisairaalan kiinteistön A-klinikkasäätiölle     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
18402: 30 vuoden ajaksi vastikkeetta. Sairaalan maa-          Momentille myönnetään 2 175 000 mk. Mää-
18403: tila- ja metsätaloustoiminta lopetetaan. Momen-     rärahaa saa käyttää Järvenpään sosiaalisairaa-
18404: tille 33.13.21 vuosina 1993ja 1994mahdollisesti     lan perheosaston peruskorjaukseen. Hankkeen
18405: syntyviä menosäästöjä saa käyttää sosiaalisai-      kustannusarvio on 5 500 000 mk ja hyötyala
18406: raalalle myönnettävien avustusten maksamiseen       1 322m 2 , jolloin vastaava yksikkökustannus on
18407: laitoksen maksuvalmiuden turvaamiseksi.             4160 mk/m2 .
18408: 
18409: 
18410: 
18411: 
18412:                                      14. Valtion mielisairaalat
18413: 
18414:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
18415:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa              Momentille myönnetään 6 200 000 mk.
18416: 14 988 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös
18417: valtion mielisairaaloiden harjoittamasta maati-
18418: lataloudesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
18419: 148                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -          HE 126
18420: 
18421:                                          Käyttösuunnitelma:
18422:                                                                 Kustannusarvio
18423:                                                                                                 Myönne-
18424:                                                     Hyöty2                         Myönnetty     tään
18425:          Hanke                                      ala m    1000 mk      mkfm 2     mk           mk
18426: 1.       Niuvanniemen sairaala                                                                  1 730 000
18427:          Hallintorakennuksen peruskoxjaus             580      2 550      4 396       500 000
18428:          Julkisivujen kunnostus ja ulkomaalaus .               3 000                1 500 000
18429: 2.       Vanhan Vaasan sairaalan peruskorjaus .     3 356     29 500      8 790    24 365 000   4 470 000
18430:                                                                                     Yhteensä    6 200 000
18431: 
18432: 
18433:                                      15. Perhekustannusten tasaus
18434: 
18435:   51. Å.itiysavustus (arviomääräraha)                 tiysavustuslain (424/41) 10 §:n mukaisten kor-
18436:   Momentille myönnetään 65 750 000 mk. Mää-           vausten maksamiseen kunnille.
18437: rärahaa saa käyttää äitiysavustuslain (477/93)
18438: mukaisten äitiysavustusten maksamiseen. Mää-           52. Lapsilisät (arviomääräraha)
18439: rärahasta maksetaan myös äitiysavustuspakka-           Momentille myönnetään 8 986 000 000 mk.
18440: uksista menevät yleiskulut ja postituskustan-         Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/92)
18441: nukset. Määrärahaa saa käyttää myös äi-               mukaisten lapsilisien maksamiseen.
18442: 
18443: 
18444: 
18445:                                         16. Yleinen perhe-eläke
18446: 
18447:      50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha)         Määrärahaa saa käyttää perhe-eläkelain (38/69)
18448:      Momentille myönnetään 266 000 000 mk.            mukaisten eläkkeiden maksamiseen.
18449: 
18450: 
18451: 
18452:                                          17. Työttömyysturva
18453: 
18454:    50. Valtionosuus työttömyyskassoille (ar-             51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva
18455: viomääräraha)                                         (arviomääräraha)
18456:    Momentille myönnetään 7 980 000 000 mk.               Momentille myönnetään 5 010 000 000 mk.
18457: Määrärahaa saa käyttää työttömyyskassalain            Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain
18458: (603/84) mukaisen valtionosuuden maksamiseen          (602/84) mukaisen perusturvan maksamiseen.
18459: työttömyyskassoille. Määrärahaa saa käyttää
18460: myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksun
18461: porrastamisesta työttömyyskassojen keskuskas-
18462: salle syntyneen vajauksen kattamiseen.
18463: 
18464: 
18465: 
18466:                                           18. Sairausvakuutus
18467: 
18468:    60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtu-     toutuksesta annetun lain (610/91) mukaisen
18469: vista menoista (arviomääräraha)                       harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin
18470:    Momentille myönnetään 1 074 000 000 mk.            saa käyttää sairausvakuutusrahaston varoista
18471: Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain            enintään 375 000 000 mk. Määrärahaa saa käyt-
18472: (364/63) mukaisen valtion osuuden maksami-            tää myös ETA-sopimuksen perusteella synty-
18473: seen. Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kun-         vien sairaanhoitokustannusten korvaamiseen.
18474:                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       Pääluokka 33                        149
18475: 
18476:                                          19. Eläkevakuutus
18477: 
18478:   50. Valtion osuus merimieseläkekassan menois-        52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtu-
18479: ta (arviomääräraha)                                 vista menoista (arviomääräraha)
18480:    Momentille myönnetään 124 000 000 mk.               Momentille myönnetään 340 000 000 mk.
18481: Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain            Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain
18482: (72/56) 4 §:n mukaisen valtion osuuden mak-         (468/69) 10 §:n mukaisen valtion osuuden mak-
18483: samiseen.                                           samiseen.
18484: 
18485:    51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläke-
18486: laista johtuvista menoista (arviomääräraha)           60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista
18487:    Momentille myönnetään 1 980 000 000 mk.          menoista (arviomääräraha)
18488: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien            Momentille myönnetään 270 000 000 mk.
18489: eläkelain (467/69) 13 §:n ja sukupolvenvaih-        Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain
18490: doseläkkeestä annetun lain ( 1317/90) 41 §:n        (347/56) 59 ja 62 §:n mukaisen valtion osuuden
18491: mukaisen valtion osuuden maksamiseen.               maksamiseen.
18492: 
18493: 
18494: 
18495: 
18496:                                       20. Tapaturmavakuutus
18497: 
18498:   53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapatur-    turmavakuutuslain (1026/81) 15 §:n sekä saira-
18499: mavakuutuksen kustannuksista (arviomäärära-         usvakuutuslain mukaisen omavastuuajan kor-
18500: ha)                                                 vaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain
18501:   Momentille myönnetään 95 000 000 mk. Mää-         (118/91) 10 §:n mukaisen valtion osuuden mak-
18502: rärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien tapa-       samiseen.
18503: 
18504: 
18505: 
18506: 
18507:                                    21. Rintamaveteraanieläkkeet
18508: 
18509:    52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (ar-      53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (ar-
18510: viomääräraha)                                       viomääräraha)
18511:    Momentille myönnetään 1 060 000 000 mk.            Momentille myönnetään 1 800 000 mk. Mää-
18512: Määrärahaa saa käyttää rintamasotilaseläkelain      rärahaa saa käyttää rintamaveteraanien var-
18513: (119/77) nojalla suoritettavien eläkkeiden, eläk-   haiseläkelain (13/82) nojalla suoritettavien var-
18514: keensaajien asumistukilain (591/78) nojalla rin-    haiseläkkeiden maksamiseen.
18515: tamasotilaseläkkeisiin suoritettavien asumistu-
18516: kien sekä ulkomaille maksettavasta rintama-
18517: Jisästä annetun lain (988/88) mukaisen rintama-
18518: lisän maksamiseen.
18519: 
18520: 
18521: 
18522: 
18523:                  22. Sotilas\•ammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot
18524: 
18525:   50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärä-           Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain
18526: raha)                                               (404/48) ja muiden siihen liittyvien lakien nojalla
18527:   Momentille myönnetään 1 963 000 000 mk.           suoritettavien korvausten maksamiseen. Mää-
18528: 150                       1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- HE 126
18529: 
18530: rärahaa saa käyttää myös sotilasvammakorva-         Käyttösuunnitelma:                                       mk
18531: usten maksatukseen liittyvien menojen maksa-        Sotainvalidien puolisoiden ja vaikea-
18532: miseen.                                             vammaista sotainvalidia hoitaneiden les-
18533:                                                     kien kuntoutustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . 10 700 000
18534:                                                     Sotaleskien kuntoutustoiminta. . . . . . . . . 1 450 000
18535:   51. Valtion korvaus Sotilastapaturmista ja
18536: palvelussairauksista (arviomääräraha)                                                   Yhteensä      12 150 000
18537:   Momentille myönnetään 8 000 000 mk. Mää-
18538: rärahaa saa käyttää sotilastapaturmalain               57. Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaaeh-
18539:                                                     toisten rintamasotilaiden kuntoutukseen ja rinta-
18540: (1211/90) ja muiden siihen liittyvien lakien        marahaan (siirtomääräraha 3 v)
18541: nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.         Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Mää-
18542:   Määrärahaa saa käyttää myös sotilastapatur-       rärahaa saa käyttää ulkomaalaisten vapaaeh-
18543: mien ja palvelussairauksien korvausten maksa-       toisten rintamasotilaiden kuntoutuksesta ja rin-
18544: tukseen liittyvien menojen maksamiseen.             tamarahasta annetun lain mukaisten menojen
18545:                                                     maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
18546:                                                     rintamarahan maksamisesta aiheutuviin menoi-
18547:   55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten      hin.
18548: käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
18549:   Momentille myönnetään 292 500 000 mk.             Käyttösuunnitelma:                                     mk
18550: Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain
18551: (404/48) nojalla sotainvalidien kuntoutus- ja       Rintamarahakorvaus..................               1 000 000
18552:                                                     Kuntoutustoiminta....................              4 000 000
18553: hoitolaitosten käyttökustannuksiin suoritetta-
18554: van valtion korvauksen maksamiseen.                                                     Yhteensä        5 000 000
18555:                                                        59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutus-
18556:   56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kun-    toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
18557: toutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)                 Momentille myönnetään 68 600 000 mk. Mää-
18558:   Momentille myönnetään 12 150 000 mk. Mää-         rärahaa saa käyttää rintamaveteraanien kun-
18559: rärahaa saa käyttää sotainvalidien puolisoiden      toutuksesta annetun lain (1184/88) nojalla rin-
18560: ja vaikeavammaista sotainvalidia hoitaneiden        tamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien
18561: leskien sekä sotaleskien kuntoutustoimintame-       menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
18562: nojen maksamiseen sosiaali- ja terveysministe-      myös rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimus-
18563: riön vahvistamien perusteiden mukaan.               menojen maksamiseen.
18564: 
18565: 
18566: 
18567:                                 23. Muu sodista kärsineiden turva
18568: 
18569:   30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huol-     suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.
18570: toon (arviomääräraha)                               Lisäksi määrärahaa saa käyttää Maikkulan
18571:   Momentille myönnetään 32 800 000 mk. Mää-         vanhainkodista eri laitoksiin hoidettavaksi siir-
18572: rärahaa saa käyttää sotasiirtolaisten yhteiskun-    rettyjen huonettavien huolto- ja hoitokustan-
18573: nallisesta huollosta annetun lain (423/40) 6 §:n    nusten korvaamisesta aiheutuvien menojen mak-
18574: ja sotaorpojen työhuollosta annetun lain            samiseen.
18575: (363/43) 4 §:n 1 momentin nojalla kunnille
18576: 
18577: 
18578: 
18579:                                      28. Muu toimeentuloturva
18580: 
18581:    30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen     rärahaa saa käyttää eräiden Suomeen muutta-
18582: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heil-   vien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille
18583: le annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityis-   annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityis-
18584: kustannuksiin (arviomääräraha)                      kustannusten korvaamiseen kunnille valtioneu-
18585:    Momentille myönnetään 43 500 000 mk. Mää-        voston määräämin perustein.
18586:                        1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 33                       151
18587: 
18588:   66. Eräät avustukset vanhusten huoltoon (siir-     tarkoitettujen palvelu- ja asumisyksiköiden
18589: tomääräraha 3 v)                                     suunnittelusta, perustamisesta sekä toiminnan
18590:   Momentille myönnetään 6 800 000 mk. Mää-           käynnistämisestä ja seurannasta aiheutuvien
18591: rärahaa saa käyttää Inkerinmaan vanhuksille          menojen maksamiseen.
18592: 
18593: 
18594: 
18595:                        29. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotto
18596: 
18597:     61. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden        jen maksamiseen sekä vastaanottotoimintaa
18598:  vastaanotto (arviomääräraha)                        edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan jär-
18599:     Momentille myönnetään 538 000 000 mk.            jestämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
18600: ·Määrärahaa saa käyttää pakolaisten ja turva-        pakolaisten oman kulttuurin tukemisesta sekä
18601:  paikan hakijoiden vastaanotosta aiheutuvien         vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa
18602:  menojen maksamiseen valtioneuvoston määrää-         tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutu-
18603:  min perustein. Lisäksi määrärahaa saa käyttää       vien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa
18604:  pakolaisten maahantulomatkojen järjestämises-       käyttää enintään 1 000 000 mk turvapaikan
18605:  tä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuk-   hakijoiden ja pakolaisten oikeusapupalvelujen
18606:  sista sekä koulutuksesta aiheutuvien menojen        hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää enin-
18607:  maksamiseen, pakolaisten ja turvapaikan haki-       tään 147 henkilötyövuotta vastaavan henkilös-
18608:  joiden vastaanottotoiminnassa työskentelevien       tön palkkaamiseen. Vuoden 1994 pakolaiskiin-
18609:  henkilöiden palkkausmenojen ja hallintomeno-        tiö on 500 henkilöä.
18610: 
18611: 
18612: 
18613:                          32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
18614: 
18615:    30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja tervey-    määräisiä perustaruishankkeita sekä STVOL:n
18616: denhuollon käyttökustannuksiin (arviomäärära-        21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita
18617: ha)                                                  siten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat
18618:    Momentille myönnetään 18 425 000 000 mk.          enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään
18619: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja          775 000 000 mk.
18620: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja ter-
18621: veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes-         32. Valtion maksuosuus yliopistollisten sairaa-
18622: ta annetun lain (733/92) ja sen nojalla annetussa    loiden käyttömenoihin (arviomääräraha)
18623: valtakunnallisessa suunnitelmassa hyväksytty-           Momentille myönnetään 701 000 000 mk.
18624: jen käyttökustannusten valtionosuuksien mak-         Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain
18625: samiseen.                                            (1062/89) 47 §:n mukaisen valtion maksuosuu-
18626:                                                      den sekä yliopistollisista keskussairaaloista an-
18627:    31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys-   netun lain (244/81) 16 §:n 1 momentin mukaisen
18628: palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomäärä-      ennen vuotta 1991 aiheutuneisiin käyttökustan-
18629: raha)                                                nuksiin suoritettavan valtion maksuosuuden
18630:    Momentille myönnetään 410 000 000 mk.             maksamiseen.
18631: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja
18632: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja ter-         34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutki-
18633: veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes-      muspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin
18634: ta annetun lain (733/92) ja sen nojalla annetun      kustannuksiin (arviomääräraha)
18635: valtakunnallisen suunnitelman mukaisiin sosi-          Momentille myönnetään 14 600 000 mk. Mää-
18636: aali- ja terveyspalvelujen perustaruishankkeisiin    rärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/90)
18637: suoritettavan valtionosuuden maksamiseen.            32 §:n mukaisten valtion korvausten maksami-
18638:    Vuonna 1994 saadaan vahvistaa kokonais-           seen sekä mielisairaslain (187/52) 36 c §:n mu-
18639: kustannuksiltaan vähintään 2 000 000 markan          kaisen ennen vuotta 1991 aiheutuneisiin kus-
18640: 152                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 126
18641: 
18642: tannuksiin suoritettavan valtion korvauksen ja       hallinnosta annetun lain (64/86) sekä sosiaali- ja
18643: ennen vuotta 1989 aiheutuneisiin kustannuksiin       terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
18644: suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.        desta annetun lain (677/82, SVOL) ja sosiaali-
18645:    Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja             ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
18646: Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista       osuudesta annetun lain (733/92) nojalla kunnille
18647: potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä    ennen vuotta 1993 aiheutuneisiin toimeentulo-
18648: Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suo-     turvan kustannuksiin, lasten kotona tapahtuvan
18649: ritettavan valtion korvauksen maksamiseen.           hoidon tukemiseen sekä osittaisen lasten koti-
18650:                                                      hoidon tuen maksamiseen ja sosiaali- ja terve-
18651:   35. Valtionavustus kunnille erikoissairaanhoi-     yspalvelujen sekä ympäristönsuojelun hallinnon
18652: don kustannuksiin                                    käyttökustannuksiin suoritettavan valtionosuu-
18653:    Momentille myönnetään 500 000 mk. Mää-            den maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
18654: rärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksa-         myös ympäristönsuojelun hallinnon käyttökus-
18655: miseen Kuopion yliopistollisen keskussairaala-       tannuksiin vuotta 1990 aikaisemmilta vuosilta
18656: liiton 1 ja 2 kantokykyluokkaan kuuluville           suoritettavien valtionosuuksien loppuerien mak-
18657: kunnille Kuopion yliopistollisen keskussairaa-       samiseen.
18658: lan laajentamisesta ennen vuotta 1984 aiheutu-
18659: neisiin kustannuksiin.                                  39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali-
18660:                                                      ja terveyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuk-
18661:   36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terve-     siin (arviomääräraha)
18662: yspalveluhankkeiden kustannuksiin (arviomäärä-          Momentille myönnetään 133 000 000 mk.
18663: raha)                                                Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja
18664:    Momentille myönnetään 37 900 000 mk. Mää-         terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristön-
18665: rärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja tervey-     suojelun hallinnosta annetun lain (64/86) sekä
18666: denhuollon hankkeiden rahoittamisesta anne-          sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
18667: tun lain (1113/85) nojalla pääkaupunkiseudun         valtionosuudesta annetun lain (677/82, SVOL)
18668: kunnille hankkeiden kustannuksiin suoritetta-        nojalla kunnille ennen vuotta 1993 aloitetuista
18669: van valtionavustuksen ja koron maksamiseen           sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ympäristön-
18670: sekä eräiden sairaanhoitolaitosten hankkeiden        suojelun hallinnon perustamiskustannushank-
18671: rahoittamisesta annetun lain (533/86) nojalla        keista aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan
18672: Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Helsingin     valtionosuuden maksamiseen.
18673: yliopistollisen keskussairaalan silmäklinikan laa-      Vuonna 1994 saadaan hyväksyä ennen vuotta
18674: jennushankkeiden kustannuksiin suoritettavan         1990 hyväksyttyjen perustamiskustannushank-
18675: valtionavustuksen ja koron maksamiseen.              keiden toteuttamisohjelmien muutoksia siten,
18676:                                                      että niiden kokonaiskustannusarviot ovat yh-
18677:    38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali-   teensä enintään 140 000 000 mk.
18678: ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin
18679: (arviomääräraha)                                       50. Sotilasavustus (arviomääräraha)
18680:   Momentille myönnetään 12 000 000 mk. Mää-            Momentille myönnetään 30 000 000 mk. Mää-
18681: rärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja tervey-     rärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781193)
18682: denhuollon lakien, kuntien ympäristönsuojelun        mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.
18683: 
18684: 
18685: 
18686: 
18687:                                   53. Terveyskasvatus ja -valvonta
18688:   21. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja      kohdan ja 11 §:n 2 momentin nojalla päihteiden
18689: tupakoinnin vähentäminen (siirtomääräraha 2 v)       käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar-
18690:    Momentille myönnetään 17 350 000 mk. Mää-         koittavasta toiminnasta aiheutuvien menojen
18691: rärahaa saa käyttää terveyskasvatuksesta ja          maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää lyhytai-
18692: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi an-        kaisiin tehtäviin tarvittavan henkilökunnan
18693: netun lain (693/76) 27 §:ssä tarkoitetusta toi-      palkkaamiseen. Määrärahalla saa tarvittaessa
18694: minnasta sekä raittiustyölain (828/82) 10 §:n 1      tehdä ulkomaanmatkoja.
18695:                        1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -      Pääluokka 33                      153
18696: 
18697:    23. Terveysvalvonta                                  24. Tartuntatautien valvonta (arviomäärä-
18698:    Momentille myönnetään 2 750 000 mk. Mää-           raha)
18699: rärahaa saa käyttää terveydenhoitolain (469/65),         Momentille myönnetään 3 400 000 mk. Mää-
18700: kemikaalilain (744/89), elintarvikelain (526/41)      rärahaa saa käyttää tartuntatautien ja suku-
18701: ja torjunta-ainelain (327/69) edellyttämästä ter-     puolitautien ehkäisyn valistustoiminnan meno-
18702: veysvalvonnasta aiheutuvien menojen maksa-            jen maksamiseen sekä yllättävien epidemioiden
18703: miseen.                                               selvittämisestä ja seurannasta aiheutuvien me-
18704:                                                       nojen maksamiseen.
18705: 
18706: 
18707: 
18708: 
18709:                                            57. Lomatoiminta
18710: 
18711:    40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomi-         42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosiloma-
18712: tuspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)          järjestelmän kustannuksiin (arviomääräraha)
18713:    Momentille myönnetään 1 095 000 000 mk.               Momentille myönnetään 4 500 000 mk. Mää-
18714: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjän             rärahaa saa käyttää pienyrittäjän vuosilomara-
18715: lomituspalveluista annetun lain (2/85) 23 §:n         hasta annetun lain (408/77) 12 §:n nojalla
18716: nojalla kunnille maatalousyrittäjien vuosiloma-,      pienyrittäjien vuosilomatoiminnasta aiheutuviin
18717: sijaisapu- ja viikkovapaatoiminnan käyttökus-          kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen
18718: tannuksiin suoritettavan valtion korvauksen           maksamiseen.
18719: maksamiseen.
18720: 
18721: 
18722: 
18723: 
18724:                            92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö
18725: 
18726:    50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveys-      59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan
18727: alan yhteisöjen kustannuksiin (arviomääräraha)        menot
18728:    Momentille myönnetään 1 002 600 000 mk.               Momentille myönnetään 101 400 000 mk.
18729: Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiase-            Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
18730: tuksen (676/67) 29 §:n 1 momentissa mainittui-        kuntoutuksesta annetun lain (1184/88) nojalla
18731: hin tarkoituksiin.                                    rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien
18732:                                                       menojen maksamiseen.
18733: 
18734: 
18735: 
18736: 
18737:                     99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot
18738: 
18739:    26. Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen              67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuu-
18740: hankkeiden kustannuksiin                              det (arviomääräraha)
18741:    Momentille myönnetään 720 000 mk. Mää-                Momentille myönnetään 27 000 000 mk. Mää-
18742: rärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministe-      rärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen
18743: riön osuuden maksamiseen Oulun yliopistossa           jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjel-
18744: toimivan WHO:n Collaborating Center-yksikön           mien tukemisesta aiheutuvien menojen maksa-
18745: eri hankkeista aiheutuviin kulutusmenoihin.           miseen.
18746: 
18747: 
18748: 
18749: 
18750: 20 2309JON
18751: 154                         1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -         HE 126
18752: 
18753: 
18754: 
18755: 
18756:                                              Pääluokka 34
18757:                           TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
18758: 
18759:   Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa             olla vuonna 1994 enintään 3 619 henkilötyö-
18760:                                                         vuotta.
18761: 
18762: 
18763: 
18764:                                              01. Työministeriö
18765: 
18766:    20. Tuottavuuden kehittäminen (siirtomäärä-          henkilöstökoulutuksen hankinnasta ja järjestä-
18767: raha 2 v)                                               misestä aiheutuvien menojen, sijaintineuvonnan
18768:    Momentille myönnetään 2 400 000 mk. Mää-             menojen, maksullisen toiminnan, tutkimus- ja
18769: rärahaa saa käyttää kansallisen tuottavuusoh-           kehittämistoiminnan, asiakaspalvelun kehittä-
18770: jelman ja sen eri kokeilu-, kehittämis- ja tutki-       mishankkeiden, työsuojelunäyttelyn sekä siirto-
18771: mushankkeiden käynnistämisestä ja toteuttami-           laisuus- ja kansainvälisten asioiden aiheuttami-
18772: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäk-           en menojen maksamiseen, ulkomaille lähetettä-
18773: si määrärahaa saa käyttää tuottavuusohjelman            vien palkkaus- ja jatkokoulutusmenojen, työ-
18774: julkaisuista, erillisselvityksistä, asiantuntijapalk-   voima-avustajan matkamenojen, osallistumis-
18775: kioista ja seminaarien järjestämisestä aiheutu-         maksuista aiheutuvien menojen, kansainvälisten
18776: vien menojen maksamiseen.                               kokousten järjestelymenojen sekä käännös- ja
18777:                                                         tulkkausmenojen maksamiseen. Määrärahasta
18778:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)               saa käyttää 600 000 mk konkurssien torjunnan
18779:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa                 kriisiryhmien aiheuttamien toimintamenojen
18780: 148 320 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös             maksamiseen.
18781: 
18782: 
18783: 
18784: 
18785:                                         03. Työsuojelun piirihallinto
18786: 
18787:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              työsuojelun valvonnasta annetun lain (131173)
18788:    Momentille myönnetään 102 309 000 mk.                15 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien
18789: Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla ole-             menojen maksamiseen.
18790: vien suomalaisten alusten tarkastustoiminnan ja
18791: 
18792: 
18793: 
18794: 
18795:                                   06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
18796: 
18797:   Työllisyyslain (275/87) toteuttamiseen myön-          minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä
18798: netään tässä luvussa määrärahoja alueellisten           vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä
18799: työttömyyserojen tasaamiseen ( 19 §) siten, ettei       tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa
18800:                           1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -          HE 126                                  155
18801: 
18802: tämän työttömyyden tason ylittymisen estämi-           21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon
18803: seksi työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäes-     toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
18804: sä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan          Momentille myönnetään nettomäärärahaa
18805: keskimääräisen tason. Palkkaperusteisia työllis-    524 498 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös
18806: tämismäärärahoja kohdennetaan erityisesti pit-      työhallinnon henkilöstön korkeakoulu- ja opis-
18807: käaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä        totasoisesta jatkokoulutuksesta, koulutuksen
18808: olleiden ja nuorten työllistämiseen tulosohjausta   hankinnasta ja järjestämisestä, maksullisesta
18809: käyttäen sekä alueellisten työttömyyserojen su-     toiminnasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä ai-
18810: pistamiseen.                                        heutuvien menojen maksamiseen.
18811:    Sijoitusmenot työllisyyden hoitoon on mitoi-
18812: tettu siten, että valtion omiin ja tukemiin
18813: investointihankkeisiin sijoitetaan työllisyyslain
18814: tarkoittamia pitkäaikaistyöttömiä 10% hank-            25. Työvoimapalvelujen erityismenot
18815: keen työvoimasta.                                      Momentille myönnetään 35 955 000 mk. Mää-
18816:    Palkkaperusteisessa työllistämisessä työttö-     rärahaa saa käyttää vajaakuntoisten työhönsi-
18817: myysjakson vähimmäisedellytys, joka tarkoittaa      joituksen tukitoimenpiteiden korvaamisesta ai-
18818: 5 kuukauden työttömyyttä 6 kuukauden aikana,        heutuvien menojen maksamiseen ja muiden
18819: koskee muita tukimuotoja paitsi yrittäjäksi         vaikeasti työllistettävien palveluun työllisyysase-
18820: ryhtyvän työttömän työllistämistukea, työhar-       tuksen (130/93) ja valtioneuvoston päätöksen
18821: joittelutukea ilman työsuhdetta ja omatoimista      (1117/87) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää
18822: työllistymistä sekä työllisyysasetuksen 19 §:ssä    ammatinvalinnanohjauslain (394/90) 2 §:n ja
18823: tarkoitettua työllistämistukea. Vähimmäisedel-      siihen liittyvän valtioneuvoston päätöksen
18824: lytystä ei myöskään sovelleta kolmella työssä-      (283/91) mukaisesti ammatinvalinnanohjauksen
18825: käyntialueella vuonna 1993 suoritetun työllis-      asiakkaiden työ- ja koulutuskokeilujen sekä
18826: tämistukikokeilun päätösten loppuunsaattami-        työkunnon ja lääketieteellisten tutkimusten ai-
18827: sessa momenttien 34.06.02, 30 ja 61 osalta.         heuttamien menojen maksamiseen kuntoutus-
18828:    Työllisyysmäärärahojen käytön tehostamisek-      tutkimuslaitoksissa, ammatillisissa oppilaitok-
18829: si ja joustavoittamiseksi valtiolle, kuntiin ja     sissa, työklinikoissa ja yrityksissä.
18830: yksityiseen sektoriin kohdistuvilla palkkaperus-       Määrärahaa saa käyttää myös työvoimapal-
18831: teisilla         työllisyysmäärärahamomenteilla     velujen kokeilu- ja kehittämishankkeiden kou-
18832:  34.06.02, 30 ja 61 olevia määrärahoja saadaan      lutus-, materiaali- ja laitemenojen maksamiseen
18833: ylittää edellyttäen, ettei momenttien kokonais-     sekä ulkopuolelta ostettujen palvelujen kustan-
18834: markkamäärä kasva.                                  nuksiin.
18835: 
18836:                                                     Käyttösuunnitelma:                                     mk
18837:    02. Palkkaukset (arviomääräraha)
18838:    Momentille myönnetään 728 695 000 mk.            Työhönsijoittamisen ja ammatinvalin-
18839:                                                     nanohjauksen erityismenot . . . . . . . . . . . .   34 473 000
18840: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/87)      Työvoimapalvelujen kehittämis- ja ko-
18841: mukaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä       keiluhankkeet.........................               1 482 000
18842: aiheutuvien muiden menojen maksamiseen val-
18843: tion virastoissa ja laitoksissa. Määrärahaa saa                                          Yhteensä       35 955 000
18844: käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa
18845: palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa
18846: olevien vajaakuntoisten henkilöiden paikkaami-
18847: sesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa            30. Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille
18848: käyttää myös vakuutusten maksamiseen. Mää-          työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha)
18849: rärahasta saa käyttää enintään 32 100 000 mk           Momentille myönnetään 1 000 000 000 mk.
18850: työllisyyslain aluevelvoitteiden ja valtion työl-   Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/87)
18851: listämispalvelun toteuttamisesta aiheutuvien        mukaisten valtionapujen, mukaan lukien työl-
18852: muiden kuin palkkausmenojen maksamiseen.            lisyyslain edellyttämät lisätuet maksamiseen.
18853: Määrärahasta maksettavat palkat saavat olla         Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyys-
18854: enintään 75 % alan säännöllisen työajan ja          lain voimaantuloa palkattujen ja edelleen sa-
18855: enimmillään A 17 palkkausluokan mukaisesta          massa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten hen-
18856: palkasta.                                           kilöiden paikkaamisesta aiheutuviin menoihin.
18857: 156                    1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -                Pääluokka 34
18858: 
18859:   50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen       menpiteisiin, joiden avulla edistetään tuen saa-
18860: osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomäärä-   jan työmarkkinoille sijoittumista. Määrärahaa
18861: raha)                                               saa käyttää myös työharjoittelusta aiheutunei-
18862:    Momentille myönnetään 1 169 500 000 mk.          den tapaturmakorvausten ja työharjoittelijoina
18863: Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta        olevien ryhmävastuuvakuutusten maksamiseen.
18864: aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90) mu-
18865: kaisten opintososiaalisten etuuksien maksami-          61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen
18866:                                                     (arviomääräraha)
18867: seen sekä työttömyyskassojen hallintokulujen           Momentille myönnetään 1 700 000 000 mk.
18868: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää         Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien mak-
18869: opiskelijavalinnasta aiheutuvien menojen mak-       samiseen työllisyysasetuksen (130/93) nojalla
18870: samiseen, ei kuitenkaan ilmoitus- ja tiedotus-      työllisyyslaissa (275/87) tarkoitettujen työllistä-
18871: toiminnan menoihin.                                 miseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen
18872:                                                     työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edel-
18873:    51. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen os-    leen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntois-
18874: topalvelut (arviomääräraha)                         ten henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin me-
18875:    Momentille myönnetään 877 530 000 mk.            noihin. Määrärahaa saa käyttää työllistämistoi-
18876: Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta        menpiteisiin liittyvien vakuutusten maksami-
18877: aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90) mu-       seen.
18878: kaisen koulutuksen hankkimiseen. Määrärahaa
18879: saa käyttää myös koulutuksen ja majoituksen            62. Työllisyysperusteinen valtionapu investoin-
18880: hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä.      teihin (arviomääräraha)
18881: Määrärahaa saa käyttää koulutuksesta tiedot-           Momentille myönnetään 292 500 000 mk.
18882: tamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintailmoitte-       Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
18883: luun sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-       seen kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhtei-
18884: sen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta     söjen sekä yksityisten työllisyysperusteisiin in-
18885: kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutu-    vestointeihin lähinnä työllisyyslain (275/87) 19
18886: vien menojen maksamiseen, koulutus- ja kon-         §:n tarkoittamilla vaikeilla työttömyysalueilla.
18887: sulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien me-      Vuonna 1994 saa myöntää uusia avustuksia
18888:                                                     enintään 270 000 000 mk.
18889: nojen maksamiseen sekä enintään yhtä henki-
18890: lötyövuotta vastaavan henkilöstön paikkaami-            64. Muuttoturva (arviomääräraha)
18891: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäk-           Momentille myönnetään 5 972 000 mk. Mää-
18892: si määrärahaa saa käyttää ammatillisten kurs-       rärahaa saa käyttää työnhakijoiden matkakus-
18893: sikeskusten      muuttumisesta     ammatillisiksi   tannusten korvaamisesta aiheutuvien menojen
18894: aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761190)     maksamiseen työnvälityslain muuttamisesta an-
18895:  13 §:ssä tarkoitetun koulutuksen loppuunsaat-      netun lain (1290/92) ja työvoiman liikkuvuuden
18896: tamisesta aiheutuviin menoihin. Vuonna 1994         tukemisesta annetun asetuksen (1291192) mu-
18897: saa tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuk-     kaisesti. Määrärahasta saa käyttää enintään
18898: sesta annetun lain (763/90) 14 §:n mukaisia          1 472 000 mk paluumuuttoa koskevasta tiedo-
18899: koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niis-    tuksesta, Tukholman Finnjobb-tietopalvelusta
18900: tä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 1994        sekä Pietarissa, Tallinnassa ja Petroskoissa
18901: jälkeen enintään 225 000 000 mk.                    järjestettävästä vastaavanlaisesta toiminnasta
18902:    Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään        aiheutuviin kuluihin.
18903: 2 600 000 mk työministeriön tarkemmin mää-
18904: räämällä tavalla Venäjän lähialueiden ja Baltian    Käyttösuunnitelma:                                                          mk
18905: maiden työvoiman kouluttamisesta aiheutuvien        Muuttoturva..........................                                    4 500 000
18906: menojen maksamiseen.                                Paluumuuttoa koskeva tiedotus ja neu-
18907:                                                     vonta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   1 472 000
18908:   52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)                                                                   Yhteensä            5 972 000
18909:   Momentille myönnetään 1 760 000 000 mk.
18910: Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta               77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
18911: annetun lain mukaisen tuen maksamiseen. Tu-         (siirtomääräraha 3 v)
18912: kea käytetään tuen saajantoimeentulon turvaa-          Momentille myönnetään 316 330 000 mk.
18913: misen ohella työmarkkinatuesta annetun lain         Määrärahaa saa käyttää työttömyyden torju-
18914: mukaisiin aktiivisiin työvoimapoliittisiin toi-     misesta aiheutuvien menojen maksamiseen vai-
18915:                          1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -                 HE 126                                            157
18916: 
18917: keilla työttömyysalueilla. Määrärahaa saa käyt-    oleviin töihin liittyviä valtion tulo- ja menoar-
18918: tää työllisyyslain 13 §:n mukaisiin valtion kes-   viosta annetun lain (423/88) 10 §:ssä tarkoitet-
18919: keneräisiin ja uusiin investointikohteisiin ja     tuja sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu
18920: vaikeille työttömyysalueille suuntautuvista val-   menoja      myöhempinä        vuosina     enintään
18921: tion hankinnoista aiheutuvien menojen maksa-       150 000 000 mk.
18922: miseen. Vuonna 1994 saa tehdä käynnissä
18923: 
18924: 
18925: 
18926: 
18927:                           99. Työministeriön hallinnonalan muut menot
18928: 
18929:   21. Työvoimaopiston toimintamenot (siirto-          51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)
18930: määräraha 2 v)                                        Momentille myönnetään 4 921 000 mk. Mää-
18931:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa           rärahaa saa käyttää merimiesten palvelu- ja
18932: 3 013 000 mk.                                      opintotoiminnasta annetun lain (452172) nojalla
18933:                                                    merimiesten huoltotoimintaan suoritettavan val-
18934:   22. Työneuvoston toimintamenot (siirtomäärä-     tion osuuden maksamiseen, merimieslain
18935: raha 2 v)                                          (423/78) ja merimiesten vuosilomalain (433/84)
18936:   Momentille myönnetään 853 000 mk.                nojalla merimiesten vuosi- ja vanhempainloma-
18937:                                                    matkakustannuksiin sekä työsuhteen alkami-
18938:   23. Siviilipalvelus (arviomääräraha)             seen ja päättymiseen liittyviin matkakustannuk-
18939:   Momentille myönnetään 10 972 000 mk. Mää-        siin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen.
18940: rärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja täy-     Määrärahaa saa käyttää myös ulkomaan lii-
18941: dennyspalveluksen toimeenpanosta siviilipalve-     kenteessä työskentelevien radiopuhelinmaksuis-
18942: luslain (1723/91) nojalla aiheutuvien menojen,     ta aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan val-
18943: myös työhallinnossa palvelevien siviilipalvelus-   tion avustuksen maksamiseen.
18944: miesten päiväraha- ja ylläpitokustannusten mak-
18945: samiseen.                                          Käyttösuunnitelma:                                                       mk
18946:                                                    Valtion osuus merimiespalvelutoimiston
18947:    50. Palkkaturva (arviomääräraha)                menoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   2 565 000
18948:    Momentille myönnetään 538 800 000 mk.           Valtion osuus työnantajille eräisiin me-
18949: Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain             rimiesten matkakustannuksiin.........                                 1 988 000
18950:                                                    Laivaradiopuhelinmaksut (enintään)...                                   368 000
18951: (649173) ja merimiesten palkkaturvalain (927179)
18952: mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahas-                                                            Yhteensä           4 921 000
18953: ta saa käyttää enintään 3 000 000 mk palkka-
18954: turvamenettelyyn liittyvien konkurssikustannus-      67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja
18955: ten sekä viranomaismaksujen ja oikeudenkäyn-       maksuosuudet (arviomääräraha)
18956: tikulujen matkakuluineen maksamiseen sekä            Momentille myönnetään 8 580 000 mk. Mää-
18957: enintään 2 500 000 mk työvoimaviranomaisten        rärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen
18958: maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulu-      maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta
18959: jen maksamiseen.                                   aiheutuvien menojen maksamiseen.
18960: 158                       1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126
18961: 
18962: 
18963: 
18964: 
18965:                                           Pääluokka 35
18966:                   YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
18967: 
18968:   Ympäristöministeriön hallinnonalan koko-          ympäristöhallinnon projektiluonteisiin tehtäviin
18969: naishenkilöstömäärä saa vuonna 1994 olla enin-      palkatun henkilöstön kokonaismäärä saa olla
18970: tään 2 152 henkilötyövuotta, joista vesi- ja        enintään 165 henkilötyövuotta.
18971: 
18972: 
18973: 
18974:                                       01. Ympäristöministeriö
18975: 
18976:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           vastaavan työsopimussuhteisen projektihenki-
18977:   Momentille myönnetään 79 481 000 mk.              löstön palkkaamiseen valtion virastoihin ja
18978:  Seuraavat ministeriön virkojen nimikkeet           laitoksiin.
18979: muutetaan:
18980:                                                        24. (35.99.24) Kansainvälinen yhteistyö (siir-
18981:   Nykyinen virkanimike                              tomääräraha 2 v)
18982:   3 osastopäällikköä (S 31)                            Momentille myönnetään 16 903 000 mk. Mää-
18983:   6 apulaisosastopäällikköä (S 29)                  rärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen
18984:                                                     jäsenmaksuista ja maksuosuuksista, kansainvä-
18985:   Uusi virkanimike                                  listen järjestöjen kokouksiin osallistumisesta,
18986:   3 ylijohtajaa (S 31)                              asiantuntijavaihdosta ja tutkimusyhteistyöstä,
18987:   2 johtajaa (S 29)                                 ulkomaan matkoista, Suomessa järjestettävistä
18988:   1 ylijohtaja (S 29)                               kokouksista, vieraskielisen aineiston julkaisemi-
18989:   1 ympäristönsuojeluneuvos (S 29)                  sesta sekä muiden kansainvälisestä yhteistyöstä
18990:   1 rakennusneuvos (S 29)                           aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära-
18991:   1 hallitusneuvos (S 29)                           haa saa käyttää eri hankkeiden toteuttamiseksi
18992:                                                     tarvittavan enintään neljää henkilötyövuotta
18993:    22. (35.11.26, 30.21 ja 32.21) Kehittäminen,     vastaavan määräaikaisen henkilökunnan palk-
18994: suunnittelu, tutkimus ja valvonta (siirtomäärära-   kaoksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
18995: ha 2 v)
18996:    Momentille myönnetään 43 454 000 mk. Mää-           26. (35.99.26) Koulutus, tiedotus ja valistus
18997: rärahaa saa käyttää kehittämis-, kokeilu-, suun-    (siirtomääräraha 2 v)
18998: nittelu-, tutkimus-, seuranta- ja valvontatoimin-      Momentille myönnetään 4 740 000 mk. Mää-
18999: nasta sekä kansainvälisestä asiantuntijayhteis-     rärahaa saa käyttää henkilöstökoulutukseen,
19000: työstä ja eri hallinnonalojen yhteishankkeista      hallinnon kehittämiseen, hallinnonalan koulu-
19001: aiheutuvien muita kulutusmenoja vastaavien          tuksesta aiheutuvien luento- ja asiantuntijapalk-
19002: menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa         kioiden, matkamenojen, ulkomailta hankitta-
19003: käyttää avustusten maksamiseen hallinnollisen       vaan jatko- ja täydennyskoulutukseen suoritet-
19004: ja taloudellisen ohjauksen julkaisutoimintaan.      tavien opintoapurahojen, koulutusaineistojen
19005:    Määrärahaa saa käyttää enintään seitsemää        tuottamisesta sekä muiden koulutustoiminnasta
19006: henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuhtees-       ja sen kehittämisestä aiheutuvien menojen mak-
19007: sa olevan henkilöstön palkkaamiseen ympäris-        samiseen. Määrärahaa saa käyttää tiedotus- ja
19008: töministeriöön ja enintään 110 henkilötyövuotta     valistustoimintaan sekä kestävän kehityksen
19009:                           1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -      HE 126                           159
19010: 
19011: periaatteiden ja vaatimusten tunnetuksi ja ym-       toiminnassa tarvittavien asiantuntijoiden palk-
19012: märretyksi tekemiseen kaikille yhteiskuntaryh-       kioiden maksamiseen.
19013: mille. Määrärahaa saa käyttää myös tiedotus-
19014: 
19015: 
19016: 
19017:                                        11. Ympäristön suojelu
19018: 
19019:     50. (35.99.50) Valtionavut eräille ympäristö-    rärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista
19020: järjestöille                                         myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an-
19021:     Momentille myönnetään 3 400 000 mk. Mää-         netun lain (1015177) 2 §:n (muut. 173179, 944/82
19022: rärahaa saa käyttää avustuksien maksamiseen          ja 827/84) mukaisiin teollisuuden ja energia-
19023:  valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristö-    huollon ilmansuojeluinvestointeihin, jätteiden
19024: järjestöille niiden toimintaedellytysten turvaa-     yleisten käsittelypaikkojen perustamis- ja kun-
19025:  miseksi. Määrärahaa saa käyttää myös projek-        nostamisinvestointeihin sekä jätteiden hyödyn-
19026:  tiluonteisten hankkeiden tukemiseen.                tämistä edistäviin investointeihin ennen vuotta
19027:                                                      1992 myönnettyjen lainojen korkotuen maksa-
19028:    61. Saaristo- ja tunturialueiden ympäristönsuo-   miseen.
19029: jelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)                   Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi-
19030:    Momentille myönnetään 2 900 000 mk. Mää-          sen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä
19031: rärahaa saa käyttää saariston kehityksen edis-       ja 5-8 lainavuosien aikana kaksi prosenttiyk-
19032:  tämisestä annetun lain (494/81, muut. 973/88) 12    sikköä. Kahdeksannen lainavuodenjälkeen kor-
19033: §:n mukaisten avustusten maksamiseen saaris-         kotukea ei makseta. Vuonna 1982 suhdanne-
19034:  ton ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin         poliittisin perustein ilmansuojeluinvestointeihin
19035:  sekä avustusten maksamiseen Pidä Saaristo           myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvitys
19036:  Siistinä ry:lle ja tunturialueiden jätehuoltoa      on lainavuosien 5-8 aikana kolme prosenttiyk-
19037:  edistävään toimintaan.                              sikköä.
19038: 
19039:   62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirto-
19040: määräraha 3 v)
19041:   Momentille myönnetään 13 600 000 mk. Mää-
19042: rärahaa saa käyttää ympäristöministeriön mää-           64. 6/jyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuol-
19043: räämin perustein avustusten maksamiseen ym-          to (siirtomääräraha 3 v)
19044: päristönsuojelua edistäviin kokeilu- ja kehittä-        Momentille myönnetään 22 000 000 mk. Mää-
19045: mishankkeisiin. Määrärahasta saa käyttää enin-       rärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun
19046: tään 3 000 000 mk avustuksen maksamiseen             lain (894/86, muut. 1364/91) 7 §:n nojalla
19047: metalliromun hyödyntämistä varten.                   öljyjätteiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoin-
19048:                                                      nista ja käsittelystä aiheutuvien menojen mak-
19049:    63. (35.11.42 ja 63) Ilmansuojelun ja jätehuol-   samiseen sekä avustuksien maksamiseen ongel-
19050: lon investointien korkotuki (arviomääräraha)         majätteiden alueellisten vastaanottopaikkojen
19051:    Momentille myönnetään 25 500 000 mk. Mää-         perustamiskustannuksiin.
19052: 
19053: 
19054: 
19055:                    13. Ympäristöyhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa
19056: 
19057:   40. Itä- ja Keski-Euroopan maiden ympäris-         lain (1015177) mukaisten, Itä- ja Keski-Euroo-
19058: tönsuojeluinvestointien korkotuki (arviomäärära-     pan valtioissa tehtäviin ympäristönsuojeluinves-
19059: ha)                                                  tointeihin myönnettyjen lainojen korkohyvityk-
19060:   Momentille myönnetään 500 000 mk. Mää-             sen maksamiseen.
19061: rärahaa saa ympäristöministeriön määräämin              Korkotukilainoja saa vuonna 1994 hyväksyä
19062: perustein käyttää luottolaitosten varoista myön-     enintään 100 000 000 mk.
19063: nettävistä eräistä korkotukilainoista annetun           Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi-
19064: 160                    1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -       Pääluokka 35
19065: 
19066: sen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä        projekteissa. Avustukset myönnetään valtioneu-
19067: ja lainavuosien 5-8 aikana kaksi prosenttiyk-         voston vahvistamien perusteiden mukaisesti.
19068: sikköä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen ei
19069: korkohyvitystä makseta.                                  67. Ympäristöyhteistyön yleinen edistäminen
19070:                                                       (siirtomääräraha 3 v)
19071:                                                          Momentille myönnetään 17 026 000 mk. Mää-
19072:   66. Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä- ja     rärahaa saa käyttää Suomen Itä- ja Keski-
19073: Keski-Euroopan maissa (siirtomääräraha 3 v)           Euroopan valtioiden kanssa sopiman ympäris-
19074:    Momentille myönnetään 40 000 000 mk. Mää-          töyhteistyön edistämiseen ja lainsäädännön ja
19075: rärahaa saa käyttää avustusten mak~amiseen            hallinnon kehittämisestä, hankkeiden valmiste-
19076: yrityksille ja yhteisöille suunnittelu- ja toimeen-   lusta ja arvioinnista, koulutuksesta sekä ympä-
19077: panokustannuksiin Suomen lähialueiden ympä-           ristöteknologian kehittämisestä ja kokeilusta
19078: ristöhankkeissa, jotka perustuvat kahdenvälisiin      aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära-
19079: sopimuksiin ja ovat tärkeitä myös Suomen              hasta saa käyttää enintään 2 000 000 mk asunto-
19080: oman ympäristön suojelun kannalta ja joissa           ja rakentamistoimen yhteishankkeiden edistä-
19081: sovelletaan pääasiassa suomalaista ympäristö-         miseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää
19082: teknologiaa, sekä kahdenvälisiin sopimuksiin          henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuhtei-
19083: perustuvissa yhdyskuntarakenteen kehittämis-          sen projektihenkilöstön palkkaamiseen.
19084: 
19085: 
19086: 
19087:                                     25. Vesi- ja ympäristöhallinto
19088: 
19089:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)               30. Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien
19090:   Momentille myönnetään 334 640 000 mk.               korkotuki (arviomääräraha)
19091: Määrärahaa saa käyttää myös tutkimusalus                Momentille myönnetään 9 000 000 mk. Mää-
19092: Muikun käytöstä yhteistyötahoilta perittävien         rärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista
19093: käyttökorvausten hintatukeen.                         myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an-
19094:                                                       netun lain (1015/77) mukaisten yhdyskuntien
19095:                                                       vesiensuojeluinvestointeihin myönnettyjen lai-
19096:   27. Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta       nojen korkohyvitysten maksamiseen.
19097: (arviomääräraha)                                        Korkotukilainoja saa vuonna 1994 hyväksyä
19098:    Momentille myönnetään 6 700 000 mk. Mää-           enintään 55 000 000 mk. Korkohyvityksen mää-
19099: rärahaa saa käyttää öljy- ja aluskemikaaliva-         rä on kahdeksan ensimmäisen lainavuoden
19100: hinkojen torjunnan järjestämisestä, torjuntaka-       aikana neljä prosenttiyksikköä ja 9-16 laina-
19101: luston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä         vuosien aikana kaksi prosenttiyksikköä. Kuu-
19102: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrär~             dennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitys-
19103: haa saa käyttää myös kansainvälisestä yhteis-         tä ei makseta.
19104: työstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta
19105: aiheutuvien menojen sekä sivutoimisten varas-           31. Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi-
19106: tonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palk-    menpiteisiin (siirtomääräraha 3 v)
19107: kioiden maksamiseen.                                     Momentille myönnetään 7 000 000 mk. Mää-
19108:                                                       rärahaa saa käyttää vesihuoltotoimenpiteiden
19109:                                                       avustamisesta annetun lain (56/80, muut.
19110:    28. Maksutlinen palvelutoiminta (arviomäärä-       1376/89) mukaisten avustusten maksamiseen
19111: raha)                                                 yhdyskuntien vesiensuojelua edistäviin inves-
19112:    Momentille myönnetään 1 164 000 mk. Mää-           tointeihin.
19113: rärahaa saa käyttää myös vesilain 21luvun 4 §:n
19114: perusteella valvontaviranomaisen teetettäväksi          40. Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien kor-
19115: tulevien töiden kustannuksiin sekä maksullisten       kotuki (arviomääräraha)
19116: palvelujen edellyttämien palkkausmenojen mak-           Momentille myönnetään 4 500 000 mk. Mää-
19117: samiseen enintään kolmea henkilötyövuotta             rärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista
19118: vastaavasti.                                          myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an-
19119:                           1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126                          161
19120: 
19121: netun lain (1015/77) nojalla teollisuuden vesien-   rastojen rakentamisen alustavaan suunnitte-
19122: suojeluinvestointeihin ennen vuotta 1992 myön-      luun.
19123: nettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen
19124: luottolaitoksille.
19125:                                                        77. Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (siirto-
19126:   Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi-         määräraha 3 v)
19127: sen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä
19128:                                                        Momentille myönnetään 23 852 000 mk. Mää-
19129: ja 5-8 lainavuosien aikana kaksi prosenttiyk-       rärahaa saa käyttää vesistö- ja ympäristönsuo-
19130: sikköä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen
19131:                                                     jelutöiden lisäksi myös niistä johtuvien matka-
19132: korkohyvitystä ei makseta.                          menojen, työnaikaisten käyttö-, velvoite- ja
19133:                                                     kunnossapitomenojen, työterveyshuollosta ja
19134:   44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
19135:                                                     vakuutusmaksuista aiheutuvien menojen sekä
19136: (arviomääräraha)                                    atk-laitteiden, työmaiden siirrettävien sosiaali-
19137:    Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Mää-
19138:                                                     ja työtilojen sekä rakentamistöissä tarvittavan
19139: rärahaa saa käyttää koskiensuojelulain (35/87)      kone- ja kuljetuskaluston hankinta- ja ylläpito-
19140: mukaisten korvausten maksamiseen. Määrära-          menojen maksamiseen.
19141: haa saa käyttää myös korvaustoimitusten kus-
19142: tannuksiin ja valtion edun valvonnan kannalta
19143: välttämättömistä selvityksistä aiheutuviin me-          88. Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
19144: noihin.                                                 Momentille myönnetään 5 800 000 mk. Mää-
19145:                                                     rärahaa saa käyttää hyötyalaltaan noin 600
19146:   74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)        m2 :n suuruisten laboratoriotilojen osakkeiden
19147:   Momentille myönnetään 200 000 mk. Mää-            hankkimiseen Kuopion vesi- ja ympäristöpiiril-
19148: rärahaa saa käyttää laboratorioiden ja öljyva-      le.
19149: 
19150: 
19151: 
19152: 
19153:           30. (35.15, 30, osa ja 32, osa) Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
19154:    21. (35.15.21) Luonnonsuojelun yleismenot        den, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden
19155: (siirtomääräraha 2 v)                               hankintahinta on yli 50 000 mk ja taloudellinen
19156:    Momentille myönnetään 3 130 000 mk. Mää-         käyttöikä yli kolme vuotta.
19157: rärahaa saa käyttää yksityismaiden luonnon-
19158: suojelualueiden merkintä- ja hoitomenojen,             32. (35.15.32) Avustukset virkistysalueiden
19159: uhanalaisten eliölajien suojelun ja elinympäris-    hankintaan (siirtomääräraha 3 v)
19160: tön hoitomenojen sekä maisema-alueiden ja              Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Mää-
19161: luonnonsuojelun suunnittelu- ja kiinteistönhoi-     rärahaa saa käyttää ympäristöministeriön vah-
19162: tomenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-         vistamin perustein avustusten maksamiseen kun-
19163: tää myös maa-aineslain soveltamisen edellyttä-      nille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa
19164: mään suunnitteluun sekä ennen lain voimaan-         varten perustamille yhteisöille usean kunnan
19165: tuloa syntyneiden hoitamattomien ottopaikko-        yhteisten virkistysalueiden hankintaan.
19166: jen kunnostamiseen.
19167:                                                       34. (35.32.34) Avustukset kunnille rakennus-
19168:   22. (35.15.22) Luonnonsuojelualueiden hoito ja    suojelukustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
19169: kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)                    Momentille myönnetään 6 820 000 mk. Mää-
19170:   Momentille myönnetään 63 151 000 mk. Mää-         rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
19171: rärahaa saa käyttää luonnonsuojelutehtävien         kunnille ja kuntainliitoille kulttuurihistorialli-
19172: hoidon aiheuttamien menojen maksamiseen.            sesti arvokkaiden kohteiden suojeluun, säilyt-
19173: Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten konei-       tämiseen ja niiden hankkimiseen. Avustusta
19174: 21   230910N
19175: 162                    1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -       Pääluokka 35
19176: 
19177: myönnetään suojelun turvaamiseksi ensisijaises-     yksityiselle omistajalle tai rakennussuojelua edis-
19178: ti niissä tapauksissa, jolloin suojelun toteutta-   täville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvok-
19179: misesta aiheutuvat kustannukset muodostuvat         kaiden kohteiden ja niiden välittömän ympä-
19180: kunnan tai kuntainliiton taloudelliseen asemaan     ristön kunnossapitoon, parantamiseen ja säilyt-
19181: nähden kohtuuttomaksi tai suojelua ei muutoin       tämisen edellyttämiin selvityksiin. Määrärahaa
19182: voida turvata. Avustusta voidaan myöntää            saa käyttää myös avustuksen maksamiseen
19183: kohteiden ja niiden välittömän ympäristön           merkittäviin maisema-alueisiin kuuluvan raken-
19184: korjauksiin ja kunnostustöihin sekä säilyttämi-     netun ympäristön hoitoon ja kunnostukseen.
19185: sen edellyttämiin selvityksiin. Avustusta saa       Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään
19186: myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustan-        200 000 mk avustusten maksamiseen rakennus-
19187: nuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustaval-     suojeluun liittyviin valtakunnallisiin tiedotus-
19188: taan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen,   tai muihin projekteihin. Avustusta saa myöntää
19189: johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavis-    enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.
19190: sa tai jolla on valtakunnallista merkitystä,        Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyy-
19191: voidaan avustusta myöntää tätä enemmän,             pilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon
19192: kuitenkin enintään 80% kustannuksista. Mää-         uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai
19193: rärahaa saa lisäksi käyttää rakennuslain 135 §:n    jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan
19194: 3 momentin mukaisten avustusten maksamiseen         avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin
19195: kunnille.                                           enintään 80% kustannuksista.
19196:                                                        Määrärahaa saa lisäksi käyttää rakennussuo-
19197:    37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maan-    jelulain (60/85) II ja 13 §:n nojalla suoritettavien
19198: käytön ohjaukseen (siirtomääräraha 2 v)             korvausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle
19199:    Momentille myönnetään 4 800 000 mk. Mää-         aiheutuvien menojen maksamiseen.               ·
19200: rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
19201: luonnonsuojelun, maisemanhoidon tai virkistys-         74. (35.15.74) Luonnonsuojelualueiden talon-
19202: käytön kannalta valtakunnallisesti merkittävien     rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v)
19203: alueiden yleiskaavojen laatimista varten. Lisäksi      Momentille myönnetään I 893 000 mk. Mää-
19204: määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön         rärahaa saa käyttää myös luonnonsuojelualu-
19205: määräämien perusteiden mukaisesti avustusten        eilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien
19206: maksamiseen seitsemän aluearkkitehdin palkka-       rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuojelu-
19207: ja matkamenoihin.                                   alueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis- ja
19208:                                                     perusparannusmenojen maksamiseen.
19209:   61. (35.I5.6I) Eräät luonnonsuojeluun liittyvät
19210: korvaukset (siirtomääräraha 3 v)                       87. (35.15.87) Luonnonsuojelualueiden hank-
19211:    Momentille myönnetään I6 200 000 mk. Mää-        kiminen (siirtomääräraha 3 v)
19212: rärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain (71/23,         Momentille myönnetään 85 000 000 mk. Mää-
19213: muut. 594/8I) mukaisesti korvausten maksami-        rärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden sekä
19214: seen yksityismaiden luonnonsuojelualueiden pe-      rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luon-
19215: rustamisesta maanomistajille aiheutuvista talou-    nonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alu-
19216: dellisista menetyksistä. Määrärahaa saa käyttää     eisiin liitettävien alueiden ostamiseen. Luonnon-
19217: myös maa-aineslain (555/8I) siirtymäsäännös-        suojelua varten käytetään valtion alueita mah-
19218: ten mukaisesti harjujensuojelusta aiheutuvien       dollisimman laajasti maa-alueiden vaihtami-
19219: korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-        seen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös
19220: tää myös lääninhallitusten suorittamien kor-        valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankitta-
19221: vausten maksamiseen rauhoitettujen harvinais-       vien alueiden arvioinnista ja maanmittaustoi-
19222: ten eläinten aiheuttamista vahingoista.             mituksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
19223:                                                        Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuoje-
19224:    62. (35.32.61) Muut avustukset rakennussuo-      luohjelmien toimeenpanoa varten myönnetään
19225: jeluun (siirtomääräraha 3 v)                        valtuudet tehdä vuonna I994 sopimuksia ja
19226:    Momentille myönnetään 6 490 000 mk. Mää-         antaa sitoumuksia, joista aiheutuu valtiolle
19227: rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen          menoja vuonna I997 enintään 60 000 000 mk.
19228:                           1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -      HE 126                        163
19229: 
19230:                                       41. Valtion asuntorahasto
19231: 
19232:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19233:   Momentille myönnetään 22 413 000 mk.
19234: 
19235: 
19236: 
19237:                                     45. Asunto- ja rakennustoimi
19238: 
19239:    52. (35.99.52) Avustukset asuntoalan järjes-      tojen korjaustoimintaan sosiaalisin perustein.
19240: töille                                               Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten
19241:    Momentille myönnetään 1 500 000 mk. Mää-          maksamiseen vanhojen kerrostalojen hissien
19242: rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen           rakentamiseen, perusparannusten suunnitteluun
19243: valtakunnallisille asuntoalan järjestöille valis-    ja asunnoissa ilmenevien terveyshaittojen edel-
19244: tus- ja neuvontatoimintaan.                          lyttämiin korjaustoimenpiteisiin, nuorten asun-
19245:                                                      tojen omatoimiseen korjaustoimintaan sekä
19246:    53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja       asunto-osakeyhtiöiden avustamiseen. Ympäris-
19247: korkotuki (arviomääräraha)                           töministeriö määrää tarkemmin avustusten
19248:    Momentille myönnetään 470 000 000 mk.             myöntämisperusteista siten, että perusteita voi-
19249: Määrärahaa saa käyttää oman asunnon han-             daan soveltaa myös aiemmilta vuosilta käyttä-
19250: kintaan myönnettävien lainojen korkotuesta           mättä jääneisiin määrärahoihin.
19251: annetun lain (639/82) nojalla maksettavien kor-
19252: kohyvitysten ja luottovarauskorvausten maksa-
19253: miseen sekä asuntosäästöpalkkiolain (862/80) 5          57. Arvonlisäveron korvaaminen (arviomäärä-
19254: §:n mukaisten asuntosäästöpalkkioiden maksa-         raha)
19255: miseen.                                                 Momentille myönnetään 25 000 000 mk. Mää-
19256:                                                      rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
19257:  54. Asumistuki (arviomääräraha)                     asunnonhankkijoille arvonlisäverosta aiheutu-
19258:  Momentille myönnetään 2 300 000 000 mk.             via lisäkustannuksia vastaavasti valtioneuvos-
19259: Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/75)       ton päättämin perustein. Avustus maksetaan
19260: mukaisten tukien maksamiseen.                        kaikille asunnonhankkijoille, joiden ostaman
19261:                                                      uuden asunnon rakentaminen on aloitettu
19262:                                                      1.9.1993-31.12.1994.
19263:   55.    Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden
19264: korkotuki (arviomääräraha)
19265:    Momentille myönnetään 80 000 000 mk. Mää-           60. Siirto valtion asuntorahastoon
19266: rärahaa saa käyttää korkotuen maksamiseen               Momentille ei myönnetä määrärahaa.
19267: taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelat-      Vuonna 1994 saadaan valtion asuntorahaston
19268: lisille myönnettävästä korkotuesta annetun lain      varoista myöntää lainoja yhteensä enintään
19269: (408/92) sekä maksuvaikeuksissa oleville asun-       4 650 000 000 mk. Hankkeiden peruuntuessa tai
19270: tovelallisille myönnettävästä korkotuesta anne-      muuten käyttämättä jäävä edellisten vuosien
19271: tun lain (621/93) nojalla korkotukilainoiksi         valtuus lisätään vuoden 1994 myöntämisvaltuu-
19272: hyväksytyille lainoille.                             teen.
19273:     Käyttämättä jäävä edellisten vuosien hyväk-         Vuonna 1994 ei myönnetä uusia rakennusai-
19274: symisvaltuus voidaan käyttää vuonna 1994.            kaisia lainoja. Lyhytaikaisia perusparannuslai-
19275:     Korkohyvityksen määrä on 5 prosenttia vuo-       noja saadaan myöntää vuokratalojen peruspa-
19276: dessa korkotukilainan jäljellä olevasta pääomas-     rannusta varten.
19277: ta.                                                     Vuonna 1994 valtion asuntorahaston netto-
19278:                                                      lainanotto saa olla enintään 2 260 000 000 mk.
19279:    56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomää-         Kunnat saavat tehdä ehdollisia ennakkova-
19280: räraha 3 v)                                          rauksia vuoden 1995 myöntämisvaltuudesta
19281:    Momentille myönnetään 50 000 000 mk. Mää-         vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamisen ja
19282: rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen           perusparannuksen valmistelemiseksi siten, että
19283: erityisesti vanhusväestön ja vammaisten asun-        rakennustyöt saavat alkaa aikaisintaan vuonna
19284: 164                   1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -     Pääluokka 35
19285: 
19286: 1995. Ehdollisten ennakkovarausten perusteella     tämättä jäävä edellisten vuosien hyväksymisval-
19287: myönnettävien lainojen määrä saa olla enintään     tuus voidaan käyttää vuonna 1994.
19288: 1 500 000 000 mk.                                    Korkohyvitystä maksetaan enintään kahdek-
19289:    Henkilökohtaisen lainan saajasta itsestään      salta vuodelta.
19290: riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien
19291: lieventämiseksi voidaan aravalain 45 §:n nojalla
19292: myöntää vuonna 1994 enintään 20 000 000 mk
19293: lykkäystä asuntolainan korkojen, lyhennysten          63. Asuntolainojen korkotuki (arviomäärä-
19294: tai molempien maksamisesta.                        raha)
19295:                                                       Momentille myönnetään 320 000 000 mk.
19296:                                                    Määrärahaa saa käyttää korkotuen maksami-
19297:    61. Avustukset vuokrataloille (arviomäärä-      seen vuokra-asuntolainojen korkotuesta anne-
19298: raha)                                              tun lain (867 /80) nojalla korkotukilainoiksi
19299:    Momentille myönnetään 23 000 000 mk.            hyväksytyille lainoille. Määrärahaa saa käyttää
19300:    Vuonna 1994 vuokrataloille saa myöntää          myös mainitun lain 9 ja 9a §:ssä tarkoitettujen
19301: tältä momentilta maksettavia avustuksia ympä-      hyvitysten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa
19302: ristöministeriön määräämin perustein enintään      saa käyttää myös muiden aravalainoituksen
19303: 20 000 000 mk seuraavasti:                         rinnalle kehitettävien korkotukijärjestelmien
19304:    10 000 000 mk opiskelija-asuntojen omapää-      mukaisten korkotukien maksamiseen.
19305: omaosuuteen,                                          Vuonna 1994 saa hyväksyä lainoja korkotu-
19306:    10 000 000 mk huomattavissa taloudellisissa     kilainoiksi enintään 2 970 000 000 mk.
19307: vaikeuksissa olevien vuokratalojen talouden           Korkotuen myöntämisen edellytyksenä on,
19308: tervehdyttämiseen.                                 että lainan hyväksymistä korkotukilainaksi on
19309:    Valtiokonttori saa käyttää viimemainitusta      rakentamisen ja peruskorjauksen osalta haettu
19310: määrästä enintään 300 000 mk taloudellisissa       ennen töiden aloittamista.
19311: vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden        Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyt-
19312: tervehdyttämistä ja asuntoyhteisöjen kunnossa-     tyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuok-
19313: pidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja    ra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 2
19314: toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksami-        §:n 1 momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille
19315: seen.                                              lainansaajille 8% lainavuosina 1-5 ja 6%
19316:    Nuorille osoitettavien vapaarahoitteisten       lainavuosina 6-10. Muille lainansaajille vuon-
19317: asuntojen jälleenvuokraustoiminnasta aiheutu-      na 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen
19318: vien kustannusten osittaiseen kattamiseen saa-     lainojen korkohyvitys on 7% lainavuosina 1-4
19319: daan käyttää aikaisempien vuosien tähän tar-       ja 5% lainavuosina 5-8. Muiden vuosina 1993
19320: koitukseen osoitetusta myöntämisvaltuudesta        ja 1992 hyväksyttyjen korkotukilainojen kor-
19321: käyttämättä jäänyt määräraha.                      kohyvitys on 6 prosenttia lainavuosina 1-4 ja
19322:    Ympäristöministeriön määräämiä perusteita       4112 prosenttia lainavuosina 5-8. Vuonna 1991
19323: voidaan soveltaa myös aiemmilta vuosilta käyt-     hyväksytyissä tainoissa lainansaajalta perittävä
19324: tämättä jääneisiin määrärahoihin. Ympäristö-       korko on neljänä ensimmäisenä vuonna lainan-
19325: ministeriö voi tarvittaessa muuttaa myöntämis-     antajan perimän koron ja 7 prosentin korko-
19326: valtuuden jakoa kokonaisvaltuuden rajoissa.        hyvityksen erotus sekä 5-8 vuosina lainanan-
19327:                                                    tajan perimän koron ja 5 prosentin korkohy-
19328:                                                    vityksen erotus. Ennen 1.1.1991 hyväksyttyjen
19329:    62. Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (ar-     lainojen lainansaajilta perittävä korko on 5
19330: viomääräraha)                                      prosenttia ja korkohyvitys tämän ja lainanan-
19331:    Momentille myönnetään 20 000 000 mk.            tajan perimän koron erotus.
19332:    Määrärahaa saa käyttää korkotuen maksa-            Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntolai-
19333: miseen eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myön-    nojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momen-
19334: nettävistä lainoista ja korkotuesta annetun lain   tin l-5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille
19335: (83/82) ja asetuksen (194/82) 14 §:n mukaisesti    uustuotantoa varten enintään kymmeneltä ja
19336: vuosina 1984-1994 myönnetyille korkotuki-          muissa tapauksissa enintään kahdeksalta vuo-
19337: lainoille.                                         delta ennen vuotta 1994 korkotukilainoiksi
19338:                                         .
19339:    Hankkeiden peruuntuessa tai muuten käyt-        hyväksyttyjen lainojen osalta.
19340:                          1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 126                         165
19341: 
19342:    64. Avustukset asunnottomille ja pakolaisille      Omapääoma-avustukset myönnetään kunnil-
19343: osoitettaviin asuntoihin (arviomääräraha)          le ja kuntien tosiasiallisesti omistamille yhtei-
19344:    Momentille myönnetään 14 000 000 mk.            söille sekä yleishyödyllisille yhteisöille uusien
19345:    Vuonna 1994 saa asunnottomille ja pakolai-      vuokratalojen oman pääoman kattamiseen, kun
19346: sille osoitettaviin asuntoihin myöntää avustuk-    ne sitoutuvat osoittamaan omistamiaan vuokra-
19347: sia enintään 14 000 000 mk, josta 5 000 000 mk     asuntoja asunnottomille tai pakolaisille.
19348: omapääoma-avustuksiin asuntojen hankkimi-             Ympäristöministeriö määrää avustusten
19349: seksi asunnottomille ja 9 000 000 mk omapää-       myöntämisperusteet.        Ympäristöministeriön
19350: oma-avustuksiin asuntojen hankkimiseksi pa-        määräämiä perusteita sovelletaan myös aikai-
19351: kolaisille.                                        sempina vuosina vastaaviin tarkoituksiin osoi-
19352:    Ympäristöministeriö voi tarvittaessa muuttaa    tettuihin, käyttämättä jääneisiin määrärahoihin.
19353: jakoa kokonaisvaltuuden puitteissa.
19354: 166                          1993 vp -      Eduskunnan kirjelmä -         HE 126
19355: 
19356: 
19357: 
19358: 
19359:                                                Pääluokka 36
19360:                                             VALTIONVELKA
19361:                                        01. Markkamääräisen velan korko
19362: 
19363: 
19364:   90. Markkamääräisen velan korko (arviomää-                              Käyttösuunnitelma:
19365: räraha)                                                                                                 mk
19366:   Momentille myönnetään 9 377 000 000 mk.                 Lainaryhmän nimi
19367: Määrärahaa saa käyttää markkamääräisen ve-                Yleisöobligaatiolainat ........... .     1 465 000 000
19368: lan korkojen, markkamääräisen velan vanhen-               Sarjaobligaatiolainat ............ .     4 578 000 000
19369:                                                           Velkasitoumuslainat. ............ .      2 161 400 000
19370: tuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tila-           Vakuutuslaitoslainat ............ .        119 259 000
19371: päisrahoituksesta aiheutuvien korkojen maksa-             Työeläkekassalainat ............. .         17 045 000
19372: miseen.                                                   Työeläkelaitoslainat. ............ .       124 809 000
19373:                                                           Eläkesäätiölainat. ............... .         7 059 000
19374:                                                           Lainat valtion eläkerahastolta ... .       850 000 000
19375:                                                           Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä .. .       42 246 000
19376:                                                           Lainat muilta ................... .         12 182 000
19377:                                                                                      Yhteensä      9 377 000 000
19378: 
19379: 
19380: 
19381: 
19382:                                        03. Valuuttamääräisen velan korko
19383: 
19384:   90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomää-            Saksanmarkkalainat. ............ .       2 359 200 000
19385: räraha)                                                   Floriinilainat.................... .       435 594 000
19386:                                                           Belgianfrangilainat .............. .        95 978 000
19387:   Momentille myönnetään 10 854 000 000 mk.                Luxemburginfrangilainat ........ .          86 560 000
19388: Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen ve-              Sveitsinfrangilainat. ............. .      449 078 000
19389: lan korkojen ja valuuttamääräisen velan van-              Ranskanfrangilainat ............. .      1 623 794 000
19390: hentuneiden korkojen maksamiseen.                         Italianliiralainat. ................ .      37 641 000
19391:                                                           Itävallanshillinkilainat ........... .      39 782 000
19392:                 Käyttösuunnitelma:                        Jenilainat ....................... .       877 692 000
19393:                                                mk         ECU-lainat ..................... .       2 127 920 000
19394: Lainavaluutta                                             K uwaitindinaarilaina t. .......... .       26 820 000
19395: Dollarilainat .................... .      1 169 509 000
19396:                                                           PSC-lainat ...................... .            801 000
19397: Puutalainat ..................... .                       Muiden valuuttojen määräiset lai-
19398:                                             848 021 000   nat ............................. .        507 381 000
19399: Ruotsinkruunulainat ............ .           62 593 000
19400: Tanskankruunulainat ........... .           105 636 000                              Yhteensä      10 854 000 000
19401:                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       Pääluokka 36                            167
19402: 
19403:                                    09. Muut menot valtionvelasta
19404: 
19405:   21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta                         Käyttösuunnitelma:
19406: (arviomääräraha)                                                                                   mk
19407:   Momentille myönnetään 1 672 295 000 mk.           Menot valuuttamääräisistä lainoista:
19408: Määrärahaa saa käyttää valtion markka- ja           liikkeeseenlaskukustannukset ...... .     1 073 000 000
19409: valuuttamääräisen lainanoton valmistelusta, lai-    asiamiespalkkiot .................. .         5 000 000
19410:                                                     muut menot ...................... .           4000 000
19411: nojen ottamisesta, liikkeeseenlaskusta, lainojen
19412: takaisinmaksusta, koron ja valuutan vaihtami-       Menot markkamääräisistä lainoista:
19413: sesta aiheutuvien menojen ja asiantuntija- ym.      pääomanalenn ukset. .............. .       450 000 000
19414: palkkioiden sekä muiden menojen maksami-            liikkeeseenlasku palkkiot. .......... .     87 500 000
19415: seen. Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikai-       lunastuspalkkiot .................. .       50 295 000
19416: sen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutu-      varauspalkkiot .................... .        2 000 000
19417: vien varauspalkkioiden maksamiseen.                 muut menot ...................... .            500 000
19418:                                                                                  Yhteensä     1 672 295 000
19419: 
19420: 
19421: 
19422: 
19423:   Eduskunta on päättänyt,                                   del/e 1994 sovelletaan 1 päivästä tammi-
19424:                                                             kuuta 1994 alkaen.
19425:           että nyt hyväksyttyä talousarviota vuo-
19426: 
19427: 
19428: 
19429:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1993
19430:                           1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 194
19431: 
19432: 
19433: 
19434: 
19435:                                      Eduskunnan kirjelmä halJituksen vuoden 1993 viidenneksi lisä-
19436:                                  talousarvioksi antaman esityksen johdosta
19437: 
19438: 
19439:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          29.98.50
19440: n:o 194 vuoden 1993 viidenneksi lisätalousar-          Eduskunta edellyttää, että lisäavustuksia
19441: vioksi. Valtiovarainvaliokunta on antanut asias-    myönnettäessä ehtona tulee olla realistiset ter-
19442: ta mietintönsä n:o 66.                              vehdyttämisohjelmat, joiden toteutumista tulee
19443:                                                     myös valvoa. Edellytyksenä tulee olla myös
19444:    Yleisperustelut                                  liikunnan koulutuskeskusten omarahoitusosuu-
19445:    Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy       den kasvattaminen.
19446: välittömästi toimenpiteisiin valtiovarainvalio-        Eduskunta edellyttää, että Suomen Urhei-
19447: kunnan mietinnössä n:o 23 todettujen epäkoh-        luopistolle poikkeuksellisesti liikuntapaikkojen
19448: tien korjaamiseksi eduskunnan yksimielisen tah-     rakentamisvaroista myönnettävän avustuksen
19449: don mukaisesti siten, että toimenpiteet otetaan     ehtona on tervehdyttämisohjelma, joka takaa
19450: huomioon jo päätettäessä lopullisesti vuoden        saneerauksen toteutumisen, koska poikkeusme-
19451: 1994 talousarviosta.                                nettelyn jatkaminen ei tule kysymykseen.
19452: 
19453: 
19454: 
19455: 
19456:                      Vuoden 1993 V lisätalousarvio
19457:   Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1993 viidennen lisätalousarvion:
19458: 
19459: 
19460:                                              TULOT
19461:                                             Osasto 11                                        mk
19462: 
19463: 
19464: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT .............. .                                -560000000
19465: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot .. ................. .       2 075 000 000
19466:     01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä ................................... .      2 245 000 000
19467:     03. Perintö- ja lahjavero, vähennystä .................................. .       -170 000 000
19468: 
19469: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ................. .         -830 000000
19470:     01. Liikevaihtovero, vähennystä ........................................ .       -610 000 000
19471:     02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero, vähennystä ...... .             -220 000 000
19472: 
19473: 06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut . ...................... .       -145 000 000
19474:     01. Tuontitulli, vähennystä ............................................. .      -100 000 000
19475:     02. Tuontimaksut, vähennystä .......................................... .        -115 000 000
19476:     09. Tasausvero, lisäystä ................................................. .        70 000 000
19477: 
19478: 230824U
19479: 2                                         Osastot 11 ja 12
19480: 
19481: 08. Valmisteverot .............................................................. .    -975000 000
19482:     01. Tupakkavero, vähennystä .......................................... .          -350000 000
19483:     02. Makeisvero, vähennystä ............................................ .          -20 000 000
19484:     03. Olutvero, vähennystä ................................................ .       -150 000 000
19485:     04. Alkoholijuomavero, vähennystä .................................... .          -200000 000
19486:     06. Elintarviketuotteiden valmistevero, lisäystä ....................... .          120 000 000
19487:     07. Polttoainevero, vähennystä ......................................... .        -450 000 000
19488:     08. Ravintorasvavero, lisäystä .......................................... .          75 000 000
19489: 
19490: 10. Muut verot ................................................................ ..    -870000000
19491:     01. Leimavero, vähennystä .............................................. .        -355 000000
19492:     02. Luottovero, vähennystä ............................................. .        -150 000 000
19493:     03. Auto- ja moottoripyörävero, vähennystä ......................... .             -90000 000
19494:     04. Moottoriajoneuvovero, vähennystä ................................ .           -120 000 000
19495:     05. Tilauslentovero, vähennystä ........................................ .        -100000 000
19496:     06. Arpajaisvero, vähennystä ........................................... .         -55 000 000
19497: 
19498: 19. Muut veronluonteiset tulot ........................ ........................ .      185 000 000
19499:     04. Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut, lisäystä .... .                 185 000 000
19500: 
19501: 
19502: 
19503: 
19504:                                              Osasto 12
19505: 
19506: 12. SEKALAISET TULOT ............................................. .                 1898 600 000
19507: 25. Oikeusministeriön hallinnonala ........................................... .         25 000 000
19508:     47. Ulosottomaksut, lisäystä ............................................ .          25 000 000
19509: 
19510: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ..................................... .      1180 000 000
19511:     99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä ..... .            1 180 000 000
19512: 
19513: 29. Opetusministeriön hallinnonala ........................................... .       -60000000
19514:     10. Korkeakoulujen tulot, vähennystä ................................. .           -60 000 000
19515: 
19516: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ......................................... .         10 000 000
19517:     90. Ratamaksu, lisäystä ................................................ ..          10 000 000
19518: 
19519: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........................... .             600 000
19520:     99. ~~up~.a- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot,
19521:         hsaysta ................................................................ .          600 000
19522: 
19523: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ............................. .        550 000 000
19524:     98. Valtionapujen palautukset, lisäystä ................................ .          550 000 000
19525:                                                                         Osastot 12, 13 ja 15                                                                      3
19526: 
19527: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ....................................... .                                                                           2 000 000
19528:     40. Asuntotoimen tulot, lisäystä ....................................... .                                                                            2 000 000
19529: 
19530: 39. Muut sekalaiset tulot ..................................................... .                                                                       191000 000
19531:     04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset, lisäystä .                                                                                  6 000 000
19532:     05. -y~~tio~ maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myynti,
19533:         hsaysta ................................................................ .                                                                      185 000 000
19534: 
19535: 
19536: 
19537: 
19538:                                                                                  Osasto 13
19539: 
19540: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET...... .. ..                                                                                                     1 230 000 000
19541: 01. Korkotulot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     1 230 000 000
19542:     07. Korot talletuksista, lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  660 000 000
19543:     08. Korot obligaatioista, lisäystä........................................                                                                           570 000 000
19544: 
19545: 
19546: 
19547: 
19548:                                                                                  Osasto 15
19549: 
19550: 15. LAINAT..................................................................                                                                         4 311 000 000
19551: 02. Valtion nettolainanotto.....................................................                                                                       4 311 000 000
19552:     01. Nettolainanotto, lisäystä.............................................                                                                         4 311000 000
19553: 
19554:                                                                          Tulojen kokonaismäärä:
19555:                                                                                    6 879 600 000
19556: 4
19557: 
19558: 
19559: 
19560: 
19561:                                              MENOT
19562: 
19563: 
19564:                                            Pääluokka 24                                  mk
19565: 
19566: 
19567: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... .                                     72 000 000
19568: 01. Ulkoasiainhallinto (030) .................................................. .      6 000 000
19569:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................ .            6 000 000
19570: 
19571: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö (040) ................................... .       20 000 000
19572:     66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .... .           20 000 000
19573: 
19574: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ .           46 000 000
19575:     29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................. .                300 000
19576:     66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha), lisäystä.              45 700 000
19577: 
19578: 
19579: 
19580: 
19581:                                            Pääluokka 25
19582: 
19583: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ............... .                                 14 600 000
19584: 40. Erityistuomioistuimet (090) ............................................... .        800 000
19585:     22. Valtakunnanoikeuden toimintamenot (arviomääräraha) ......... .                   800 000
19586: 
19587: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut menot (070) .................... .           13 800 000
19588:     29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................. .                800 000
19589:     50. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomäärä-
19590:         raha), lisäystä ........................................................ .    13 000 000
19591: 
19592: 
19593: 
19594: 
19595:                                            Pääluokka 26
19596: 
19597: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ......... .                                   16 400 000
19598: 90. Rajavartiolaitos (120) ..................................................... .    19 000 000
19599:     74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .................... .           19 000 000
19600:                                        Pääluokat 26, 27 ja 28                                      5
19601: 
19602: 97. Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen (960) . ................. .          -2600000
19603:     32. Kuntien yhdistymisavustukset (arviomääräraha), vähennystä .. .                   -3 000 000
19604:     43. Läänin kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ........... .                 400 000
19605: 
19606: 
19607: 
19608: 
19609:                                            Pääluokka 27
19610: 
19611: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... .                                         79 612 000
19612: 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot (160) . ................. .             10 600 000
19613:     24. Varustuksen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v), lisä-
19614:         ystä ................................................................... .        10 600 000
19615: 
19616: 27. Kiinteistömenot (160) ..................................................... .         42 800 000
19617:     10. Kiinteistöjen käyttö (arviomääräraha), lisäystä .................. .              20 000 000
19618:     74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v), lisä-
19619:          ystä ................................................................... .       16 800 000
19620:     75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................. .               6 000 000
19621: 
19622: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ......................... .              26 212 000
19623:     21. Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja sotilastarkkailijatehtävät
19624:         (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ...................................... .           4 462 000
19625:     22. Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varustamismenot
19626:         (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ...................................... .          21 750 000
19627: 
19628: 
19629: 
19630: 
19631:                                            Pääluokka 28
19632: 
19633: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ...                                          1420 000 000
19634: 60. Rakennushallinto (050) ................................................... .          55 000 000
19635:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .               35 000 000
19636:     75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................. .              20 000 000
19637: 
19638: 86. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (830) ................................ .            15 000 000
19639:     60. ~u.?m~~ itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen,
19640:         hsaysta ................................................................ .        15 000 000
19641: 
19642: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen (840) ............................ .              210 000 000
19643:     50. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoito-
19644:         menoihin (arviomääräraha), lisäystä ............................... .            210 000 000
19645: 6                                        Pääluokat 28 ja 29
19646: 
19647: 88. Eräät rahoitusjärjestelyt (840) ........................................... .    1210 000 000
19648:     88. Suomen Vientiluotto Oy:n vastuudebentuurien lunastus ........ .               760 000 000
19649:     89. Erityistilisaatavan maksaminen Suomen Pankille (arviomäärära-
19650:         ha) .................................................................... .    450 000 000
19651: 
19652: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot (020) ..... .......... .        -70000 000
19653:     41. Valtionavustus uusien kuorma-autojen ja niiden perävaunujen
19654:          hankintaan (arviomääräraha), vähennystä ........................ .          -70 000 000
19655: 
19656: 
19657: 
19658: 
19659:                                            Pääluokka 29
19660: 
19661: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. .                                  534 567 000
19662: 01. Opetusministeriö (210) .... ................................................ .        372000
19663:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .               372 000
19664: 
19665: 02. Evankelis-luterilainen kirkko (310) ...................................... .           34000
19666:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ....................................... .              34 000
19667: 
19668: 05. Ortodoksinen kirkkokunta (310) ......................................... .             75000
19669:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ....................................... .              75 000
19670: 
19671: 08. Kansainvälinen yhteistyö (030) ........................................... .          440 000
19672:     25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.                440 000
19673: 
19674: 10. Korkeakoulut (240) ....................................................... .       31793 000
19675:     20. Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston hankinta sekä kiin-
19676:         teistöjen käyttö (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................... .           4 151 000
19677:     21. Eräiden korkeakoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
19678:         vähennystä ........................................................... .      -3 658 000
19679:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................ .            11 300 000
19680:     87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ........... .           20 000 000
19681: 
19682: 11. Valtion harjoittelukoulut (220) ........................................... .        2 597 000
19683:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .............. .               2 597 000
19684: 
19685: 39. Opintotuki (260) .......................................................... .     167 000 000
19686:     21. Valtio!l .. op_~n totukikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
19687:         2 v), hsaysta .......................................................... .       3 000 000
19688:     52. <?J?.int~lainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha),
19689:         hsaystä ................................................................ .      20 000 000
19690:     55. Opintoraha (arviomääräraha), lisäystä ............................ .           106 000 000
19691:     56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha), lisäystä ..................... .             38 000 000
19692:                                             Pääluokka 29                                       7
19693: 
19694: 42. Valtion yleissivistävät oppilaitokset (220) ............................... .        587 000
19695:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .              587 000
19696: 
19697: 43. Lukiot, peruskoolut ja musiikkioppilaitokset (220) . .................... .       222 000 000
19698:     30. Valtion~~~us ..lukio-opetuksen käyttökustannuksiin (arviomäärä-
19699:         raha), hsaysta ........................................................ .      89 000 000
19700:     31. Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttökustannuksiin (ar-
19701:         viomääräraha), lisäystä ............................................. .       130 500 000
19702:     51. Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetukseen (arviomäärä-
19703:         raha), lisäystä ........................................................ .      2 500 000
19704: 
19705: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset (230) . ................................ .      56 950 000
19706:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .            40 000 000
19707:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................ .            16 950 000
19708: 
19709: 65. Kunnalliset ja yksityiset ammatilliset oppilaitokset (230) .... .......... .       23 200 000
19710:     30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitosten käyttökus-
19711:         tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. .          28 200 000
19712:     34. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ammatillisten oppilaitosten
19713:         perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ......... .            20 000 000
19714:     50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitosten käyttökus-
19715:         tannuksiin (arviomääräraha), vähennystä ......................... .          -25 000 000
19716: 
19717: 69. Aikuiskoulutus (250) ...................................................... .      13196 000
19718:     10. Opetushallinnon henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v), lisä-
19719:         ystä ................................................................... .         81 000
19720:     30. v.altionos~~s k~nsalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomää-
19721:         räraha), hsaysta ...................................................... .      13 115 000
19722: 
19723: 80. Varastokirjasto (280) ..................................................... .           5000
19724:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .............. .                  5 000
19725: 
19726: 83. Arkistolaitos (280) ........................................................ .       650 000
19727:     10. Kiinteistöjen käyttö (arviomääräraha), lisäystä .................. .             650 000
19728: 
19729: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne (280) .................................. .         1303 000
19730:     21. ~u.?m~?linnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
19731:         hsaysta ................................................................ .       853 000
19732:     29. Museoviraston muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisä-
19733:         ystä ................................................................... .       450 000
19734: 
19735: 94. Kirjastotoimi (280) ........................................................ .      1560 000
19736:     29. Näkövammaisten kirjaston muut kulutusmenot, lisäystä ....... .                   270 000
19737:     30. Valtionosuus ja -avustus kirjastojen käyttökustannuksiin (ar-
19738:          viomääräraha), lisäystä ............................................. .        1 290 000
19739: 
19740: 95. Suomen elokuva-arkisto (290) . ........................................... .            5000
19741:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ....................................... .               5 000
19742: 8                                        Pääluokat 29 ja 30
19743: 
19744: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) ................... .             12 800 000
19745:     50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikun-
19746:          takasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha), lisäystä .......... .               12 800 000
19747: 
19748: 
19749: 
19750: 
19751:                                            Pääluokka 30
19752: 
19753: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
19754:     NONALA ............................................................... .          624 400 000
19755: 01. Maa- ja metsätalousministeriö (670) .................................... .         -2500000
19756:     25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha), vähennystä .............. .              -2 500 000
19757: 
19758: 31. Hinta- ja tulotuki (670) .................................................. .     -355000000
19759:     41. Maataloustulolain mukainen valtion tuki (arviomääräraha),
19760:         vähennystä ........................................................... .      -230 000 000
19761:     48. Eräiden alkoholijuomien raaka-aineiden hinnanerokorvaukset
19762:         (arviomääräraha), vähennystä ...................................... .         -125 000 000
19763: 
19764: 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpi-
19765:     teet (670) .................................................................. .    896000 000
19766:     40. Maataloustuotteiden vientituki (arviomääräraha), lisäystä ...... .             603 000 000
19767:     43. Jalostettujen elintarviketeollisuustuotteiden raaka-aineiden hin-
19768:          nanerokorvaukset (arviomääräraha), lisäystä ..................... .            293 000 000
19769: 
19770: 36. Kala-, riista- ja porotalous (690) ........................................ .         3 000 000
19771:     42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen, lisäystä ... .                    500 000
19772:     46. Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja kotimaisen
19773:         kalan käytön edistäminen (arviomääräraha), lisäystä ........... .                 2 500 000
19774: 
19775: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (690) ............................ .          11500 000
19776:     87. ~~a-a.~ueet, rakennukset ja kiinteistöt (siirtomääräraha 3 v),
19777:          hsaysta ................................................................ .      11 500 000
19778: 
19779: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (670) ................................. .         2 300 000
19780:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................ .               2 300 000
19781: 
19782: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (560) ........................................ .         20 000 000
19783:     31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomäärä-
19784:         raha 3 v), lisäystä .................................................... .        5 000 000
19785:     77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ....... .             15 000 000
19786:                                          Pääluokat 30 ja 31                                     9
19787: 
19788: 86. Yksityismetsätalous (680) ................................................. .       20 000 000
19789:     83. Metsänparannuslainat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............ .             20 000 000
19790: 
19791: 95. Metsähallitus (680) ........................................................ .    -11500 000
19792:     87. Maan hankkiminen (siirtomääräraha 3 v), vähennystä .......... .               -11 500 000
19793: 
19794: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) ..... .               40 600 000
19795:     62. Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvarastoinnista aiheu-
19796:         tuvien kustannusten korvaaminen (arviomääräraha), vähennystä.                 -15 000 000
19797:     63. Viljan hinnan alentamisen korvaaminen .......................... .              55 600 000
19798: 
19799: 
19800: 
19801: 
19802:                                            Pääluokka 31
19803: 
19804: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ........... .                                    424 737 000
19805: 24. Tielaitos (720) ............................................................. .     80 000 000
19806:     77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ......... .              80 000 000
19807: 
19808: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................... .        22 737 000
19809:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .                250 000
19810:     78. Keiteleen-Päijänteen kanava (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .... .              22 487 000
19811: 
19812: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (730) ................. .
19813:     40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha), vähen-
19814:         nystä .................................................................. .    -13 400 000
19815:     42. Ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten hankintojen väliaikainen
19816:         tukeminen ............................................................ .        13 400 000
19817: 
19818: 57. Henkilö- ja tavaraliikenteen tuet ja korvaukset (750) .................. .          12000 000
19819:     34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän suunnitteluun
19820:         ja rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) ........................... .             2 000 000
19821:     61. Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen
19822:         ja säilyttämiseen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .................. .          10 000 000
19823: 
19824: 58. Radanpito ja radanpitoon liittyvät valtionavut (750) ................... .         150 000 000
19825:     62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ... .             150 000 000
19826: 
19827: 85. Sijoitukset valtionenemmistöisiin osakeyhtiöihin (740) ................. .         100 000 000
19828:     88. Finnair Oy:n osakepääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v).                  100 000 000
19829: 
19830: 92. Ilmailulaitos (740) ......................................................... .     60 000 000
19831:     88. I.~ail~laitoksen peruspääoman korotus (siirtomääräraha 3 v),
19832:          hsaystä ................................................................ .     60 000 000
19833: 
19834: 2 230824U
19835: 10
19836: 
19837:                                            Pääluokka 32
19838: 
19839: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
19840:     NONALA ............................................................... .          477 676 000
19841: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) .................................... .       -1424000
19842:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .               126 000
19843:     60. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon (arviomääräraha), vähen-
19844:         nystä .................................................................. .     -1 550 000
19845: 
19846: 40. Geologian tutkimuskeskus (830) ......................................... .             100 000
19847:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .                100 000
19848: 
19849: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) . ............................... .        10 000 000
19850:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .             10 000 000
19851: 
19852: 49. Kera Oy (840) ............................................................. .       31000 000
19853:      43. ~~?tt~.- ja kurssitappioiden korvaaminen (arviomääräraha),
19854:          hsaysta ................................................................ .     16 000 000
19855:      46. Avustus riskipääomarahastoa varten Kera Oy:lle (siirtomäärä-
19856:          raha 2 v), lisäystä .................................................... .     15 000 000
19857: 
19858: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen (850) ........ .           443 000 000
19859:     24. Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön edistäminen
19860:          (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ...................................... .        3 000 000
19861:     61. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset (ar-
19862:          viomääräraha), lisäystä ............................................. .       290 000 000
19863:     88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .................. .            150 000 000
19864: 
19865: 51. Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet (850) ................. .        -25 000000
19866:     48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha), lisäystä .............. .            50 000 000
19867:     49. Yritystoiminnan aluetuki (arviomääräraha), vähennystä ........ .              -50 000 000
19868:     50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha), vähen-
19869:          nystä .................................................................. .   -25 000000
19870: 
19871: 52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen (850) ............ .             10 000 000
19872:     24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille (siirtomää-
19873:         räraha 2 v), lisäystä ................................................. .        5 000 000
19874:     40. Valtionavustus PK-yritysten kehittämispalvelutoimintaan ja alan
19875:         yhteisöille (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ......................... .          5 000 000
19876: 
19877: 55. Energiatalous (860) ....................................................... .        5 000 000
19878:     22. Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa (siirto-
19879:         määräraha 3 v), lisäystä ............................................ .          5 000 000
19880: 
19881: 80. Matkailun edistämiskeskus (870) ........................................ .          20 000 000
19882:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .             20 000 000
19883:                                                                          Pääluokat 32 ja 33                                                                        11
19884: 
19885: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ..................................... .                                                                             -15 000000
19886:        47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (arviomääräraha), vähen-
19887:            nystä .................................................................. .                                                                    -15 000 000
19888: 
19889: 
19890: 
19891: 
19892:                                                                              Pääluokka 33
19893: 
19894: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
19895:     NONALA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             2 632 500 000
19896: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö (400) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                      4 000 000
19897:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                               4 000 000
19898: 
19899: 03. Työttömyysturvalautakunta (400).........................................                                                                                  500 000
19900:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                 500 000
19901: 
19902: 17. Työttömyysturva (410).....................................................                                                                           1 760 000 000
19903:     50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), lisäystä....                                                                                  1 460 000 000
19904:     51. ~~?tt~~yysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha),
19905:                  hsaysta...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      300 000 000
19906: 
19907: 18. Sairausvakuutus (410)......................................................                                                                           100 000 000
19908:     60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (ar-
19909:                  viomääräraha), lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      100 000 000
19910: 
19911: 19. Eläkevakuutus (410) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     444 000 000
19912:     52. V_altion o~u~s y~ittäjien eläkelaistajohtuvista menoista (arviomää-
19913:             räraha), hsaysta.......................................................                                                                       304 000 000
19914:         60. ~-altion o~~_us ~ansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
19915:             raraha), hsaysta.......................................................                                                                       140 000 000
19916: 
19917: 21. Rintamaveteraanieläkkeet (410)...........................................                                                                            -12 000 000
19918:     52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha), vähen-
19919:                  nystä...................................................................                                                                -12 000 000
19920: 
19921: 23. Muu sodista kärsineiden turva (410) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                          16 000 000
19922:     30. -ya~tio~ korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha),
19923:                  hsäysta.................................................................                                                                  16 000 000
19924: 
19925: 29. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotto (410)...............                                                                               -20 000 000
19926:     61. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotto (arviomäärä-
19927:                  raha), vähennystä.....................................................                                                                  -20 000 000
19928: 12                                     Pääluokat 33, 34 ja 35
19929: 
19930: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) . ................. .        265 000 000
19931:     30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus-
19932:          tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. .         200 000 000
19933:      31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustaruis-
19934:          kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ......................... .            15 000 000
19935:      38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen
19936:          eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ......... .            50 000 000
19937: 
19938: 57. Lomatoiminta (420) ............................. .......................... .       75 000 000
19939:     40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustan-
19940:           nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................. .         75 000 000
19941: 
19942: 
19943: 
19944: 
19945:                                            Pääluokka 34
19946: 
19947: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA .................... .                                267 616 000
19948: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano (620) .................................. .          267 000 000
19949:     02. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... .            94 000 000
19950:     30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventä-
19951:          miseen (arviomääräraha), lisäystä ................................. .           36 000 000
19952:      50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososi-
19953:          aaliset edut (arviomääräraha), lisäystä ............................ .         202 000 000
19954:      51. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomää-
19955:          räraha), vähennystä ................................................. .      -100 000 000
19956:      61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (siirtomääräraha 3 v),
19957:          vähennystä ........................................................... .      -15 000 000
19958:      77. ~ij.?itu.~menot työllisyyden turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v),
19959:          hsaysta ................................................................ .      50 000 000
19960: 
19961: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ........................ .               616 000
19962:     67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (ar-
19963:           viomääräraha), lisäystä ............................................. .          616 000
19964: 
19965: 
19966: 
19967: 
19968:                                            Pääluokka 35
19969: 
19970: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ .                                      464 960 000
19971: 01. Ympäristöministeriö (510) ................................................ .          2 390 000
19972:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .              2 390 000
19973:                                                                        Pääluokat 35 ja 36                                                                         13
19974: 
19975: 13. Ympäristöyhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa (520) ..... .                                                                                  4 500 000
19976:     66. Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä- ja Keski-Euroopan
19977:         maissa (siirtomääräraha 3 v), vähennystä ......................... .                                                                             -3 000 000
19978:     67. ~J?:lPä~istöyhteistyön yleinen edistäminen (siirtomääräraha 3 v),
19979:         hsaysta ................................................................ .                                                                         7 500 000
19980: 
19981: 25. Vesi- ja ympäristöhallinto (560) ........................................ ..                                                                           5 000 000
19982:     27. <?lJ_Y- .Ja aluskemikaalivahinkojen torjunta (arviomääräraha),
19983:         hsaysta ................................................................ .                                                                         5 000 000
19984: 
19985: 32. Rakennettu ympäristö ja rakentaminen (530) ........................... .                                                                               5 070 000
19986:     61. Muut avustukset rakennussuojeluun (siirtomääräraha 3 v), lisä-
19987:         ystä ................................................................... .                                                                         4 000 000
19988:     90. Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:n tukeminen (siirtomääräraha 3 v).                                                                                      1 070 000
19989: 
19990: 45. Asuntotoimi (540) ......................................................... .                                                                        448 000 000
19991:     53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki (arviomäärä-
19992:         raha), vähennystä .................................................... .                                                                        -28 000 000
19993:     54. Asumistuki (arviomääräraha), lisäystä ............................ .                                                                             400 000 000
19994:     55. Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotuki (arviomää-
19995:         räraha), vähennystä ................................................. .                                                                         -45 000 000
19996:     56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .. .                                                                                150 000 000
19997:     63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (arviomääräraha), vähennystä.                                                                                   -29 000 000
19998: 
19999: 
20000: 
20001: 
20002:                                                                            Pääluokka 36
20003: 
20004: 36. VALTIONVELKA ....................................................                                                                                 -147 547 000
20005: 01. Kotimaisen velan korko (910).............................................                                                                             22 453 000
20006:     90. Kotimaisen velan korko (arviomääräraha), lisäystä . . . . . . . . . . . . . .                                                                     22 453 000
20007: 
20008: 09. Muut menot valtionvelasta (910)..........................................                                                                          -170 000 000
20009:     21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha), vähen-
20010:         nystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    -170 000 000
20011: 
20012:                                                                       Menojen kokonaismäärä:
20013: 
20014:                                                                                  6 881521000
20015: 14                       1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     HE 194
20016: 
20017: 
20018: 
20019: 
20020:                        Yksityiskohtaiset perustelut
20021:                                           TULOT
20022: 
20023:                                           Osasto 11
20024:                     VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
20025:                      01. Tulon ja varaHisuuden perusteena kannettavat verot
20026: 
20027:    01. Tulo- ja varallisuusvero                     03. Perintö- ja lahjavero
20028:    MomentiJle arvioidaan kertyvän      lisäystä     Momentin         tuloarviota    vähennetään
20029: 2 245 000 000 mk.                                 170 000 000 mk.
20030: 
20031: 
20032: 
20033:                     04. Liikevaihdon perusteena kannettaYat Yerot ja maksut
20034: 
20035:   01. Liikevaihtovero                               02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava
20036:   Momentin        tuloarviota     vähennetään     vero
20037: 610 000 000 mk.                                     Momentin      tuloarviota    vähennetään
20038:                                                   220 000 000 mk.
20039: 
20040: 
20041: 
20042:                       06. Tuonnin perusteena kannettavat \'erot ja maksut
20043: 
20044:   01. Tuontitulli                                   09. Tasausvero
20045:   Momentin        tuloarviota     vähennetään       Momentille arvioidaan      kertyvän   lisäystä
20046: 100 000 000 mk.                                   70 000 000 mk.
20047: 
20048:   02. Tuontimaksut
20049:   Momentin       tuloarviota      vähennetään
20050: 115 000 000 mk.
20051:                                 Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                   15
20052: 
20053:                                       08. Valmisteverot
20054: 
20055:   01. Tupakkavero                                 06. Elintarviketuotteiden valmistevero
20056:   Momentin       tuloarviota     vähennetään      Momentille arvioidaan      kertyvän      lisäystä
20057: 350 000 000 mk.                                 120 000 000 mk.
20058: 
20059:   02. Makeisvero
20060:   Momentin       tuloarviota     vähennetään      07. Polttoainevero
20061: 20 000 000 mk.                                    Momentin        tuloarviota      vähennetään
20062:                                                 450 000 000 mk.
20063:   03. Olutvero
20064:   Momentin      tuloarviota      vähennetään
20065: 150 000 000 mk.                                   08. Ravintorasvavero
20066:                                                   Momentille arvioidaan      kertyvän      lisäystä
20067:   04. Alkoholijuomavero                         75 000 000 mk.
20068:   Momentin        tuloarviota    vähennetään
20069: 200 000 000 mk.
20070: 
20071: 
20072: 
20073: 
20074:                                        10. Muut verot
20075: 
20076:   01. Leimavero                                   04. Moottoriajoneuvovero
20077:   Momentin      tuloarviota      vähennetään      Momentin        tuloarviota      vähennetään
20078: 355 000 000 mk.                                 120 000 000 mk.
20079: 
20080:   02. Luottovero                                  05. Tilauslentovero
20081:   Momentin       tuloarviota     vähennetään      Momentin        tuloarviota      vähennetään
20082: 150 000 000 mk.                                 100 000 000 mk.
20083: 
20084:   03. Auto- ja moottoripyörävero                   06. Arpajaisvero
20085:   Momentin       tuloarviota     vähennetään      Momentin        tuloarviota      vähennetään
20086: 90 000 000 mk.                                  55 000 000 mk.
20087: 
20088: 
20089: 
20090: 
20091:                                 19. Muut veronluonteiset tulot
20092: 
20093:   04. Eräiden maataloustuotteiden markkinoi-      Momentille arvioidaan      kertyvän      lisäystä
20094: mismaksut                                       185 000 000 mk.
20095: 16                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 194
20096: 
20097:                                          Osasto 12
20098:                                      SEKALAISET TULOT
20099:                                   25. Oikeusministeriön hallinnonala
20100:   47. Ulosottomaksut                                   Momentille arvioidaan         kertyvän   lisäystä
20101:                                                      25 000 000 mk.
20102: 
20103: 
20104: 
20105: 
20106:                                 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
20107:    99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut      Momentille arvioidaan         kertyvän   lisäystä
20108: tulot                                                1 180 000 000 mk.
20109: 
20110: 
20111: 
20112: 
20113:                                   29. Opetusministeriön hallinnonala
20114:      10. Korkeakoulujen tulot                          Momentin            tuloarviota    vähennetään
20115:                                                      60 000 000 mk.
20116: 
20117: 
20118: 
20119: 
20120:                                  31. Liikenneministeriön ha11innona1a
20121: 
20122:   90. Ratamaksu                                        Momentille arvioidaan         kertyvän   lisäystä
20123:                                                      10 000 000 mk.
20124: 
20125: 
20126: 
20127: 
20128:                           32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonaJa
20129:   99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-         Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
20130: nonalan muut tulot                                   600 000 mk vientivalvontayksikön tuloina.
20131: 
20132: 
20133: 
20134: 
20135:                            33. Sosiaali- ja terveysministeriön ha11innona1a
20136:   98. Valtionapujen palautukset                        Momentille arvioidaan         kertyvän   lisäystä
20137:                                                      550 000 000 mk.
20138:                                 Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                   17
20139: 
20140:                              35. Ympäristöministeriön hallinnonala
20141: 
20142:   40. Asuntotoimen tulot                             Momentille arvioidaan     kertyvän    lisäystä
20143:                                                   2 000 000 mk.
20144: 
20145: 
20146: 
20147:                                    39. Muut sekalaiset tulot
20148: 
20149:   04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen      05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien
20150: peruutukset                                       oikeuksien myynti
20151:   Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä           Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
20152: 6 000 000 mk.                                     185 000 000 mk.
20153: 
20154: 
20155: 
20156:                                           Osasto 13
20157:                   KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
20158:                                         01. Korkotulot
20159: 
20160:   07. Korot talletuksista                           08. Korot obligaatioista
20161:   Momentille arvioidaan     kertyvän   lisäystä     Momentille arvioidaan      kertyvän    lisäystä
20162: 660 000 000 mk.                                   570 000 000 mk.
20163: 
20164: 
20165: 
20166:                                           Osasto 15
20167:                                           LAINAT
20168:                                   02. Valtion nettolainanotto
20169: 
20170:   01. Nettolainanotto                                Momentille merkitään       lisäystä    tulona
20171:                                                   4 311 000 000 mk.
20172: 
20173: 
20174: 
20175: 
20176: 3 230824U
20177: 18                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -          HE 194
20178: 
20179: 
20180: 
20181: 
20182:                                             MENOT
20183: 
20184: 
20185:                                           Pääluokka 23
20186:                                       VALTIONEUVOSTO
20187:                                       03. Oikeuskanslerinvirasto
20188: 
20189: 
20190:      29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v)       Momentille ei myönnetä lisämäärärahaa.
20191: 
20192: 
20193: 
20194: 
20195:                                           Pääluokka 24
20196:                    ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
20197:   Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että       nön kääntämistyöhön liittyen enintään 37 hen-
20198: hallinnonalalla saa lisäksi olla EY -lainsäädän-    kilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä.
20199: 
20200: 
20201: 
20202:                                         01. Ulkoasiainhallinto
20203: 
20204:      74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)     mk käyttösuunnitelman kohtaan "Uudisraken-
20205:      Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000       nushankkeet, Moskova".
20206: 
20207: 
20208: 
20209:                                 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
20210: 
20211:   66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärä-    Lisäykset käyttösuunnitelmaan:                           mk
20212: raha 3 v)                                           2 .. _Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteis-
20213:   Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000         tyo ...................................               10000000
20214: mk.                                                 6. Humanitaarinen apu . . . . . . . . . . . . . . .   10 000 000
20215:                                                                                            Yhteensä       20 000 000
20216:                                 Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                 19
20217: 
20218:                       50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa
20219: 
20220:   61. Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian      Iainajärjestelyin. Lainasta aiheutuvat korot ja
20221: maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v)               kuoletukset sekä kaupasta aiheutuva leimavero
20222:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että      ja muut vastaavat kustannukset saadaan mak-
20223: Postipankki Oy:n kanssa saadaan tehdä sopi-       saa momentin määrärahasta seuraavien viiden
20224: mus korko- ja Ieimaverokustannuksineen enin-      vuoden aikana. Momentille ei edellä olevan
20225: tään 19 JOO 000 mk maksavien toimitilojen         johdosta myönnetä lisämäärärahaa.
20226: hankkimisesta Viron Helsingin suurlähetystölle
20227: 
20228: 
20229: 
20230: 
20231:                       99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
20232: 
20233:    29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)           66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar-
20234:    Momentille myönnetään lisäystä 300 000 mk      viomääräraha)
20235: ja momentin perusteluja muutetaan siten, että       Momentille myönnetään lisäystä 45 700 000
20236: määrärahaa saa käyttää enintään 37 henkilö-       mk käyttösuunnitelman kohtaan Maksuosuus
20237: työvuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön     YK:n rauhanturvajoukoille.
20238: palkkaamiseen.
20239: 
20240: 
20241: 
20242: 
20243:                                         Pääluokka 25
20244:                      OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
20245:                                     40. Erityistuomioistuimet
20246: 
20247:   22. Valtakunnanoikeuden toimintamenot (ar-        Momentille myönnetään 800 000 mk.
20248: viomääräraha)
20249: 
20250: 
20251: 
20252: 
20253:                                      50. Vankeinhoitolaitos
20254: 
20255:    75. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avo-   mike muutetaan seuraavaksi: "Turun linnan ja
20256: laitostyönä (siirtomääräraha 3 v)                 makasiinien korjaustyöt". Momentin määrära-
20257:    Momentin käyttösuunnitelman kohdan 3 ni-       ha ei tämän johdosta muutu.
20258: 
20259: 
20260: 
20261: 
20262:                         99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut menot
20263: 
20264:   29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)          mk käyttösuunnitelman kohtaan "Rikosvahin-
20265:   Momentille myönnetään lisäystä 800 000 mk.      kokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja
20266:                                                   tuomituille maksettavat korvaukset".
20267:   50. Eräät valtion maksamat korvaukset ja
20268: avustukset (arviomääräraha)
20269:   Momentille myönnetään lisäystä 13 000 000
20270: 20                            1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -                HE 194
20271: 
20272:                                                Pääluokka 26
20273:                       SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
20274:                                              90. Rajavartiolaitos
20275: 
20276:      74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)                Momentille myönnetään lisäystä 19 000 000
20277:                                                           mk.
20278: 
20279:                                       Lisäykset käyttösuunnitelmaan:
20280:                                                                        Kustannusarvio
20281:                                                        Hyöty-2                                         Myönnetty            Myönnetään
20282:           Hanke                                        ala m        1000 mk           mk/m 2             mk                    mk
20283:           Perusparannukset ImmoJan kasarmialu-
20284:           eella .................................. .   5 154          15 000           2 910                                15 000 000
20285: 2.        Muut hankkeet ....................... .                                                     29 050 000             4 000 000
20286:                                                                                                         Yhteensä            19 000 000
20287: 
20288: 
20289:                             97. Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen
20290: 
20291:   32. Kuntien yhdistymisavustukset (arviomää-                43. Läänin kehittämisraha (siirtomääräraha
20292: räraha)                                                   3 v)
20293:   Momentilta vähennetään 3 000 000 mk.                       Momentille myönnetään lisäystä 400 000 mk.
20294: 
20295: 
20296: 
20297:                                                Pääluokka 27
20298:                      PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
20299:                             25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot
20300: 
20301:   24. Varustuksen käyttö ja kunnossapito (siir-            Momentille myönnetään lisäystä 10 600 000
20302: tomääräraha 3 v)                                          mk.
20303: 
20304: 
20305: 
20306:                                               27. Kiinteistömenot
20307: 
20308:   10. Kiinteistöjen käyttö (arviomääräraha)               Lisäykset käyttösuunnitelmaan:                                      mk
20309:  Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000                10. Pienehköt työt. . . . . . . . . . . . . . . . . . .           13 500 000
20310: mk.                                                       12. Lämpö-, sähkö-, vesihuolto-, kui-
20311:                                                               vaus- ja kevytvaahtolaitteiden sekä
20312:                                                               rakennusten ja alueiden keskusval-
20313:                                                               vonta- ja turvajärjestelmien han-
20314:                                                               kinta sekä atk-verkkojen rakenta-
20315:                                                               minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    3 300 000
20316:                                                                                                           Yhteensä          16 800 000
20317:   74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siir-
20318: tomääräraha 3 v)                                                 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
20319:  Momentille myönnetään lisäystä 16 800 000                 Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000
20320: mk seuraavasti:                                           mk.
20321:                                   Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                 21
20322: 
20323:                             30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
20324: 
20325:    21. Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja so-        22. Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto-
20326: tilastarkkailijatehtävät (siirtomääräraha 3 v)      ja varustamismenot (siirtomääräraha 2 v)
20327:    Momentille myönnetään lisäystä 4 462 000            Momentille myönnetään lisäystä 21 750 000
20328: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan          mk.
20329: siten, että määrärahalla pysyväisluonteisiin teh-
20330: täviin palkatun henkilöstön määrä saa olla
20331: enintään 65 henkilötyövuotta.
20332: 
20333: 
20334: 
20335: 
20336:                                           Pääluokka 28
20337:                 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
20338:                                      54. Pankkitarkastusvirasto
20339: 
20340:   21. Toimintamenot (arviomääräraha)                16.12.1993 lukien. Momentin määräraha ei
20341:   Ylijohtajan virka (S 31) lakkautetaan             tämän johdosta muutu.
20342: 
20343: 
20344: 
20345:                                        60. Rakennushallinto
20346: 
20347:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
20348:   Momentille myönnetään lisäystä 35 000 000           Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000
20349: mk.                                                 mk
20350: 
20351: 
20352: 
20353:                                86. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
20354: 
20355:   60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toi-        Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000
20356: minnan rahoittaminen                                mk.
20357: 
20358: 
20359: 
20360:                              87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen
20361: 
20362:    50. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen     Momentille myönnetään lisäystä 210 000 000
20363: ja takausten hoitomenoihin (arviomääräraha)         mk.
20364: 
20365: 
20366: 
20367:                                     88. Eräät rahoitusjärjestelyt
20368: 
20369:    88. Suomen Vientiluotto Oy:n vastuudebentuu-     olevien Suomen Vientiluotto Oy:n liikkeeseen-
20370: rien lunastus                                       laskemien vastuudebentuurien lunastamiseen
20371:    Momentille myönnetään 760 000 000 mk.            valtiolle.
20372: Määrärahaa saa käyttää pankkien omistuksessa
20373: 22                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -       HE 194
20374: 
20375:   89. Erityistilisaatavan maksaminen Suomen        noin 81 milj. Yhdysvaltain dollarin suuruisen
20376: Pankille (arviomääräraha)                          erityistilisaamisen suorittamiseen Suomen Pan-
20377:   Momentille myönnetään 450 000 000 mk.            kille. Valtiovarainministeriöllä tai sen valtuut-
20378: Määrärahaa saa käyttää valtion vastuulla ole-      tamalla muulla viranomaisella on oikeus sopia
20379: van Suomen ja Neuvostoliiton väliseen tava-        valtiolle siirtyvän saamisen suorittamisesta ta-
20380: ranvaihto- ja maksusopimukseen perustuvan          varatoimituksina.
20381: 
20382: 
20383: 
20384:                         99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot
20385:    41. Valtionavustus uusien kuorma-autojen ja        Momentilta vähennetään 70 000 000 mk.
20386: niiden perävaunujen hankintaan (arviomäärära-
20387: ha)
20388: 
20389: 
20390:                                           Pääluokka 29
20391:                       OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
20392:                                         01. Opetusministeriö
20393:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          Momentille myönnetään lisäystä 372 000 mk.
20394: 
20395: 
20396: 
20397:                                   02. Evankelis-Juterilainen kirkko
20398:      29. Muut kulutusmenot                            Momentille myönnetään lisäystä 34 000 mk.
20399: 
20400: 
20401: 
20402:                                    05. Ortodoksinen kirkkokunta
20403:      29. Muut kulutusmenot                            Momentille myönnetään lisäystä 75 000 mk.
20404: 
20405: 
20406: 
20407:                                     08. Kansainvälinen yhteistyö
20408:  25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirto-       Momentille myönnetään lisäystä 440 000 mk.
20409: määräraha 2 v)
20410: 
20411: 
20412: 
20413:                                          10. Korkeakoulut
20414:   20. Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston        Momentille myönnetään lisäystä 4 151 000
20415: hankinta sekä kiinteistöjen käyttö (siirtomäärä-    mk.
20416: raha 3 v)
20417:                                      Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                    23
20418: 
20419: Muutokset käyttösuunnitelmaan:                 mk        luovutetun Gadolinia-rakennuksen muutos- ja
20420: Helsingin yliopisto ................... .    4 368 000   peruskorjauskustannuksista enintään 6 500 000
20421: Jyväskylän yliopisto .................. .      600 000   mk, jotka tulevat maksettavaksi viidentoista
20422: Oulun yliopisto ...................... .    -347 000     vuoden aikana korkoineen.
20423: Tampereen yliopisto ................. .        410 000
20424: Lapin yliopisto ...................... .        42 000
20425: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu .... .    -28 000       74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
20426: Sibelius-Akatemia .................... .    -142 000       Momentille myönnetään lisäystä II 300 000
20427: Teatterikorkeakoulu .................. .    -228 000     mk käyttösuunnitelman kohtaan Perusparan-
20428: Taideteollinen korkeakoulu .......... .     -523 000     nustyöt ja pienehköt hankkeet sekä liitännäis-
20429: Kuvataideakatemia .................. .         -1000     työt.
20430:                                Yhteensä     4 151 000
20431:                                                             87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha
20432:    21. Eräiden korkeakoulujen toimintamenot              3 v)
20433: (siirtomääräraha 2 v)                                       Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000
20434:    Momentilta vähennetään 3 658 000 mk.                  mk käyttösuunnitelman kohtaan Helsingin yli-
20435:    Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-            opisto, Viikin tiedepuisto, Biokeskus la-vaihe.
20436: ten, että määrärahaa saa käyttää myös Tuote-             Viikin tiedepuiston la-vaiheen toteuttamiseksi
20437: kehitys Oy Tamlink -nimisen yhtiön osakkeiden            perustettavasta kiinteistöyhtiöstä saadaan lu-
20438: lunastamiseen Tampereen teknilliselle korkea-            nastaa hyötypinta-alaltaan noin 6 600 m 2 :n
20439: koululle enintään 1 000 000 markalla sekä siten,         suuruisiin tiloihin oikeuttavat osakkeet tilojen
20440: että Stiftelsen för Åbo Akademi -nimisen sää-            lunastushinnan ollessa enintään 101 000 000
20441: tiön kanssa saadaan tehdä sopimus, jonka                 mk. Lunastushinta maksetaan vuosina 1993-
20442: mukaan valtio korvaa Åbo Akademin käyttöön               1995.
20443: 
20444: 
20445: 
20446: 
20447:                                         11. Valtion harjoittelukoulut
20448:    29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v)            Momentille myönnetään lisäystä 2 597 000
20449:                                                          mk.
20450: 
20451: 
20452: 
20453: 
20454:                                                39. Opintotuki
20455: 
20456:   21. Valtion opintotukikeskuksen toimintame-             55. Opintoraha (arviomääräraha)
20457: not (siirtomääräraha 2 v)                                 Momentille myönnetään lisäystä 106 000 000
20458:   Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000               mk.
20459: mk.
20460: 
20461:    52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki
20462: (arviomääräraha)                                          56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha)
20463:    Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000              Momentille myönnetään lisäystä 38 000 000
20464: mk.                                                      mk.
20465: 24                        1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- HE 194
20466: 
20467:                               42. Valtion yleissivistävät oppilaitokset
20468: 
20469:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Lisäykset käyttösuunnitelmaan:                    mk
20470:   Momentille myönnetään lisäystä 587 000 mk.        Era··a··t valt"on
20471:                                                                   1   oppi·la"tokset
20472:                                                                              1       .•..........   435 000
20473:                                                     Vammaisten lasten koulut ............ .         152 000
20474:                                                                                       Yhteensä      587 000
20475: 
20476: 
20477: 
20478: 
20479:                           43. Lukiot, peruskoolut ja musiikkioppilaitokset
20480: 
20481:   30. Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökus-        Momentille myönnetään lisäystä 130 500 000
20482: tannuksiin (arviomääräraha)                         mk.
20483:   Momentille myönnetään lisäystä 89 000 000
20484: mk.                                                   51. Valtionapu yksityiseen yleissivistävään ope-
20485:                                                     tukseen (arviomääräraha)
20486:                                                       Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000
20487:   31. Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttö-      mk käyttösuunnitelman kohtaan Valtionapu
20488: kustannuksiin (arviomääräraha)                      Steiner-kouluille.
20489: 
20490: 
20491: 
20492: 
20493:                                60. Valtion ammatilliset oppilaitokset
20494: 
20495:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)        den hankkimiseen valtiolle siinä määrin kuin
20496:    Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000        vuonna 1992 maksullisesta palvelutoiminnasta
20497: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan          saadut yksikön tulot ovat ylittäneet momentilta
20498: siten, että opetusministeriö oikeutetaan luovut-    suoritetut yksikön menot, joihin on lisätty
20499: tamaan määräämillään ehdoilla lakanneen Ypä-        maksullisen palvelutoiminnan hallinto- ja toi-
20500: jän hevostalousoppilaitoksen irtaimisto Ypäjän      mitilakustannukset sekä koneiden ja laitteiden
20501: hevosopistoa ylläpitävälle Hevosopisto Oy:lle.      pääomakustannukset. Momentille ei tämänjoh-
20502:                                                     dosta myönnetä lisämäärärahaa.
20503:   28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomäärä-
20504: raha)                                                74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
20505:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että         Momentille myönnetään lisäystä 16 950 000
20506: määrärahaa saa käyttää myös opetushallituksen       mk käyttösuunnitelman kohtaan 11. Oppilai-
20507: kansainväliset koulutuspalvelut-yksikön toimin-     tosten suunnittelu, pienehköt rakennushankkeet
20508: taa varten perustettavan osakeyhtiön osakkei-       ja tilapäisten rakennusten siirto.
20509: 
20510: 
20511: 
20512: 
20513:                        65. Kunnalliset ja yksityiset ammatilliset oppilaitokset
20514: 
20515:   30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten          34. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten am-
20516: oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomäärä-      matillisten oppilaitosten perustamiskustannuksiin
20517: raha)                                               (siirtomääräraha 3 v)
20518:   Momentille myönnetään lisäystä 28 200 000            Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000
20519: mk käyttökustannusten valtionosuuksien mak-         mk.
20520: samiseen.
20521:                                   Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                  25
20522: 
20523:    50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten op-   että määrärahasta saa käyttää opetus- ja kult-
20524: pilaitosten käyttökustannuksiin (arviomäärära-      tuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92)
20525: ha)                                                 37 §:n mukaisena avustuksena myös enintään
20526:    Momentilta vähennetään 25 000 000 mk. Li-        300 000 mk Anna Tapion koulun toiminnan
20527: säksi momenti:1 perusteluja muutetaan siten,        turvaamiseksi.
20528: 
20529: 
20530: 
20531: 
20532:                                          69. Aikuiskoulutus
20533: 
20534:   10. Opetushallinnon henkilöstökoulutus (siirto-     30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökus-
20535: määräraha 2 v)                                      tannuksiin (arviomääräraha)
20536:   Momentille myönnetään lisäystä 81 000 mk            Momentille myönnetään lisäystä 13 115 000
20537: käyttösuunnitelman kohtaan Toimintamenot            mk.
20538: 
20539: 
20540: 
20541: 
20542:                                         80. Varastokirjasto
20543: 
20544:   29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v)         Momentille myönnetään lisäystä 5 000 mk.
20545: 
20546: 
20547: 
20548: 
20549:                                           83. Arkistolaitos
20550: 
20551:    10. Kiinteistöjen käyttö (arviomääräraha)          Momentille myönnetään lisäystä 650 000 mk.
20552: 
20553: 
20554: 
20555: 
20556:                                 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne
20557: 
20558:    21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot        29. Museoviraston muut kulutusmenot (siirto-
20559: (siirtomääräraha 2 v)                               määräraha 2 v)
20560:    Momentille myönnetään lisäystä 853 000 mk.        Momentille myönnetään lisäystä 450 000 mk.
20561: 
20562: 
20563: 
20564: 
20565:                                           94. Kirjastotoimi
20566: 
20567:   29. Näkövammaisten kirjaston muut kulutus-          30. Valtionosuus ja -avustus kirjastojen käyt-
20568: menot                                               tökustannuksiin (arviomääräraha)
20569:   Momentille myönnetään lisäystä 270 000 mk.          Momentille myönnetään lisäystä 1 290 000
20570:                                                     mk käyttökustannusten valtionosuuksien mak-
20571:                                                     samiseen.
20572: 
20573: 
20574: 4 230824U
20575: 26                        1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     HE 194
20576: 
20577:                                    95. Suomen elokuva-arkisto
20578: 
20579:   29. Muut kulutusmenot                              Momentille myönnetään lisäystä 5 000 mk.
20580: 
20581: 
20582: 
20583:                         98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen
20584: 
20585:    50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-   siin. Lisäksi valtioneuvoston käyttöön liikunta-
20586: rat urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen    paikkojen perustamiskustannuksiin varatuista
20587: (arviomääräraha)                                   määrärahoista saa käyttää enintään 12 000 000
20588:    Momentille myönnetään lisäystä 12 800 000       mk avustuksena Suomen Urheiluopistolle ra-
20589: mk. Lisämäärärahaa saa käyttää valtakunnal-        kentamisesta aiheutuneiden lainojen maksami-
20590: listen liikunnan koulutuskeskusten lisäavustuk-    seen.
20591: 
20592: 
20593: 
20594: 
20595:                                          Pääluokka 30
20596:          MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
20597:                                 01. Maa- ja metsätalousministeriö
20598: 
20599:   21. Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-     kunnan toimintamenoihin. Momentille ei tämän
20600: menot (siirtomääräraha 2 v)                        johdosta myönnetä lisämäärärahaa.
20601:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että
20602: määrärahaa saa käyttää myös maaseutuelinkei-         25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)
20603: nopiirien ja maaseutuelinkeinojen valituslauta-      Momentilta vähennetään 2 500 000 mk.
20604: 
20605: 
20606: 
20607: 
20608:                                       31. Hinta- ja tulotuki
20609: 
20610:    41. Maataloustulolain mukainen valtion tuki     mistä ja maidon koostumusta sekä Euroopan
20611: (arviomääräraha)                                   integraation vaikutusta Suomen maa- ja puu-
20612:    Momentilta vähennetään 230 000 000 mk.          tarhataloutta koskeviin tutkimuksiin maa- ja
20613: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten,      metsätalousministeriön määräämällä tavalla.
20614: että määrärahasta saa käyttää enintään
20615: 21 800 000 mk korvauksen maksamiseen Val-            48. Eräiden alkoholijuomien raaka-aineiden
20616: tion viljavarastolle ohran viennistä Neuvosto-     hinnanerokorvaukset (arviomääräraha)
20617: liittoon erääntyneitä saatavia vastaavasti sekä       Momentilta vähennetään 125 000 000 mk.
20618: 3 600 000 mk naudanlihan tuotannon edistä-
20619:                                                  Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                            27
20620: 
20621:                 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpiteet
20622: 
20623:   40. Maataloustuotteiden vientituki (arviomää-                             43. Jalostettujen elintarviketeollisuustuotteiden
20624: räraha)                                                                   raaka-aineiden hinnanerokorvaukset (arviomää-
20625:   Momentille myönnetään lisäystä 603 000 000                              räraha)
20626: mk.                                                                          Momentille myönnetään lisäystä 293 000 000
20627:                                                                           mk.
20628: Lisäykset käyttösuunnitelmaan:                               mk
20629: Kananmunat..........................                          8 000 000
20630: Liha ja lihavalmisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 000 000
20631: Vilja ja viljatuotteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525 000 000
20632:                                          Yhteensä 603 000 000
20633: 
20634: 
20635: 
20636: 
20637:                               33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen
20638: 
20639:    60. Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon                         käytetään 3 000 000 mk Salaojakeskuksen toi-
20640:  Momentin perusteluja muutetaan siten, että                               mintaedellytysten turvaamiseksi. Momentille ei
20641: maatilatalouden kehittämisrahaston varoista                               tämän johdosta myönnetä määrärahaa.
20642: 
20643: 
20644: 
20645:                                                   36. Kala-, riista- ja porotalous
20646: 
20647:   42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen kor-                           taminen ja kotimaisen kalan käytön edistäminen
20648: vaaminen                                                                  (arviomääräraha)
20649:   Momentille myönnetään lisäystä 500 000 mk                                  Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000
20650: käyttösuunnitelman kohtaan Petoeläimet.                                   mk. Lisämäärärahaa saa käyttää myös valtio-
20651:                                                                           neuvoston tarkemmin määräämin perustein am-
20652:     46. Kalastuksesta saatavan tulon vakaannut-                           mattikalastajille myönnettäviin avustuksiin.
20653: 
20654: 
20655: 
20656:                                           38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
20657: 
20658:    87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistö!                              Momentille myönnetään lisäystä 11 500 000
20659: (siirtomääräraha 3 v)                                                     mk.
20660: 
20661: 
20662: 
20663:                                               84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
20664: 
20665:    Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen maksul-                           74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
20666: lisen toiminnan kustannukset saavat olla uuden                              Momentille myönnetään lisäystä 2 300 000
20667: maksupäätöksen voimaantulosta lukien enin-                                mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
20668: tään 5 000 000 mk tuloja suuremmat. Luvun                                 siten, että laitoksen osuus jätepolttamon uusi-
20669: momenteille ei tämän johdosta myönnetä lisä-                              misesta on alustavan kustannusarvion mukaan
20670: määrärahaa.                                                               7 500 000 mk.
20671: 28                           1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -                 HE 194
20672: 
20673:                                       85. Vesivarojen käyttö ja hoito
20674: 
20675:    3I. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimen-               77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha
20676: piteisiin (siirtomääräraha 3 v)                              3 v)
20677:    Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000                   Momentille myönnetään lisäystä I5 000 000
20678: mk.                                                          mk.
20679: 
20680:                                      Lisäykset käyttösuunnitelmaan:
20681:                                                               Työn kokonais-      Valtion osuus   Myön-
20682:                                                   Aloitus-    kustannusarvio       edellisestä              Myönnetään
20683:        Työkohde                                    vuosi            mk              1000 mk       lO~~~~k      mk
20684: 1.     Keskeneräiset hankkeet yhteensä ......                                                                6 500 000
20685: 2.     Alkavat hankkeet
20686:        - Vesihuoltotyö, Huittisten syöttö-
20687:        vesijohto, Huittinen ...................     1993            16 500 000           4400                3 500 000
20688:        - Saarimaan pengerrys, Kauhava ....          1993             4 800 000           4800        500       500 000
20689:        - Vesihuoltotyö, Skaftungin syöttö-
20690:        vesijohto, Kristiinankaupunki .........      1993             8 200 000           4 000       600     1 000 000
20691:        - Purmon- ja Ähtävänjoen suuosan
20692:        tulvasuojelu Ja kunnostus, Pietarsaari
20693:        ym ....................................      1993             5 860 000           4 710       500      900 000
20694:        - Vesihuoltotyö, Kruunupyy-Luodon
20695:        yhdys- ja syöttövesijohto, Kruunupyy ja
20696:        Luoto ................................       1993            11 400 000           5 200       500     1 500 000
20697:        - Vesihuoltotyö, Yppäri-Kalajoen yh-
20698:        dysvesijohto, Pyhäjoki ................      1993             3 000 000           1 600       500     1 100 000
20699:                                      Yhteensä                                                                8 500 000
20700:         Yhteensä .............................                                                              15 000 000
20701: 
20702: 
20703:                                           86. Yksityismetsätalous
20704: 
20705:    83. Metsänparannuslainat (siirtomääräraha                  Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000
20706: 3 v)                                                         mk.
20707: 
20708: 
20709: 
20710:                                               95. Metsähallitus
20711: 
20712:      87. Maan hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)                Momentilta vähennetään II 500 000 mk.
20713: 
20714: 
20715: 
20716:                      99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
20717: 
20718:      43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)                   mentille ei tämän johdosta myönnetä lisämää-
20719:                                                              rärahaa.
20720:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että
20721: määrärahasta saa käyttää 1 200 000 mk kerta-
20722: kaikkisen korvauksen suorittamiseen patentilla                 62. Viljan ja nurmikasvien siementen varmuus-
20723: no 61226 suojatun menetelmän mahdollisesti                   varastoinnista aiheutuvien kustannusten korvaa-
20724: tapahtuneesta käyttämisestä sekä luovutushin-                minen (arviomääräraha)
20725: nan suorittamiseen patentin luovuttamisesta
20726: täysin omistusoikeuksin Suomen valtiolle. Mo-                  Momentilta vähennetään 15 000 000 mk.
20727:                                       Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                                29
20728: 
20729:   63. Viljan hinnan alentamisen korvaaminen              Valtion viljavarastolle viljan hinnan alentami-
20730:   Momentille myönnetään 55 600 000 mk. Mää-              sesta aiheutuvan tappion johdosta.
20731: rärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen
20732: 
20733: 
20734: 
20735: 
20736:                                               Pääluokka 31
20737:                        LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
20738:                                                  24. Tielaitos
20739: 
20740:    77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha             Momentille myönnetään lisäystä 80 000 000
20741: 2 v)                                                      mk.
20742: 
20743:                                          Lisäykset hanke-erittelyyn:
20744:                                                                                Kust.
20745:                                                                    Valmis      arvio      Jo budjetoitu    Myönnetään
20746:                                                                 liikenteelle   Mmk            Mmk             mk
20747:         PÄÄTIET
20748:         Keskeneräiset hankkeet
20749:         - VT 1 Paimio-Turku mo-tie ................. .               1996      1 076               430     30 000 000
20750:         - Vt 7 OtsoJa-Summa mo-tie ................. .               1994       270                193     25 000 000
20751:         - Kt 50 Bemböle-Vanhakartano .............. .                1996       170                  6     10 000 000
20752:                                                         Keskeneräiset päätiehankkeet yhteensä              65 000 000
20753: 
20754:          PÄÄTIET
20755: 2        Alkavat hankkeet
20756:          - Vt 7 Vaalimaan raja-aseman tiejärjestelyt. ...            1994           15                     15 000 000
20757:                                                                 Alkavat päätiehankkeet yhteensä            15 000 000
20758: 
20759: 
20760:                                             30. Merenkulkulaitos
20761: 
20762:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                   70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
20763:      Momentille myönnetään lisäystä 250 000 mk.                Momentille ei myönnetä lisämäärärahaa.
20764: 
20765:                                         Muutokset hanke-erittelyyn:
20766:                                                                    Kustannusarvio        Myönnetty
20767:                                                                         mk                 mk                 mk
20768: 1.        Yhteysalukset ................................. .            14 300 000        18 650 000       -4 350000
20769: 3.        Lautta-alus .................................... .           28 000 000         4 000 000        +4 350 000
20770:                                                                                           Yhteensä
20771: 
20772: 
20773:   78. Keiteleen-Päijänteen kanava (siirtomäärä-            Momentille myönnetään lisäystä 22 487 000
20774: raha 3 v)                                                 mk.
20775: 30                        1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 194
20776: 
20777:                         32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
20778: 
20779:   40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar-          Momentin perustelujen b-kohtaa muutetaan
20780: viomääräraha)                                       siten, että määrärahaa saa käyttää myös kor-
20781:   Momentilta vähennetään 13 400 000 mk ja           kotukimenoihin Ahvenanmaan maakuntalain
20782: momentin perustelujen a-kohtaa muutetaan si-        (39/78) nojalla hyväksytyistä lainoista ahvenan-
20783: ten, että määrärahasta saa käyttää enintään         maalaisten pientonnistoalusten hankintaan.
20784: 27 600 000 mk valtioneuvoston vahvistamien
20785: yleisten perusteiden mukaisesti avustusten mak-
20786: samiseen ulkomaankaupan merikuljetuksia var-          42. Ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten
20787: ten vuosina 1988-89 tilattujen tai hankittujen      hankintojen väliaikainen tukeminen
20788: pienalusten hankintaa varten otettujen lainojen       Momentille myönnetään lisäystä 13 400 000
20789: korkomenojen alentamiseen.                          mk.
20790: 
20791: 
20792: 
20793: 
20794:                         57. Henkilö- ja tavaraliikenteen tuet ja korvaukset
20795: 
20796:    34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojär-          61. Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär-
20797: jestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen (siirto-   jestelmän kehittämiseen ja säilyttämiseen (siirto-
20798: määräraha 3 v)                                      määräraha 3 v)
20799:    Momentille myönnetään 2 000 000 mk. Mää-            Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
20800: rärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen          mk. Lisämäärärahaa saa käyttää korvauksiin
20801: Helsingin kaupungille itämetron suunnitteluun       Valtionrautateille joukkoliikenteen palveluta-
20802: ja rataosuuden rakentamiseen siten, että valtion    son säilyttämiseksi.
20803: osuus on enintään 150 milj. mk kuitenkin
20804: enintään 30 % kustannuksista.
20805: 
20806: 
20807: 
20808: 
20809:                          58. Radanpito ja radanpitoon liittyvät valtionavut
20810: 
20811:   62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomäärä-    mk käyttösuunnitelman kohtaan PERUSRA-
20812: raha 3 v)                                           DANPITO.
20813:   Momentille myönnetään lisäystä 150 000 000
20814: 
20815: 
20816: 
20817: 
20818:                         85. Sijoitukset valtionenemmistöisiin osakeyhtiöihin
20819: 
20820:    88. Finnair Oy:n osakepääoman korottaminen       käyttää myös vaihtovelkakirjalainan maksami-
20821: (siirtomääräraha 3 v)                               seen tai muun pääomalainan merkitsemiseen
20822:    Momentille myönnetään 100 000 000 mk val-        vakuutta vaatimatta. Vaihtovelkakirjalainat
20823: tioneuvoston määräämin perustein käytettäväk-       saadaan vaihtaa osakkeiksi lainaehtojen mukai-
20824: si Finnair Oy:n osakeannissa. Määrärahaa saa        sesti.
20825:                                  Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                   31
20826: 
20827:                                          92. Ilmailulaitos
20828: 
20829:    Ilmailulaitos    oikeutetaan      myymaan          88. Ilmailulaitoksen peruspääoman korotus
20830: 16 003 350 markan kauppahinnasta ja muutoin        (siirtomääräraha 3 v)
20831: määräämillään ehdoilla Vantaan kaupungin              Momentille myönnetään lisäystä 60 000 000
20832: Veromiehenkylän kylässä sijaitsevasta Lento-       mk.
20833: kenttäalue-nimisestä lunastusyksiköstä RN:o
20834: 4:43 enintään 30 195 m2 :n suuruinen määräala
20835: tai tästä määräalasta muodostettava tila.
20836: 
20837: 
20838: 
20839:                                       94. Posti- ja telelaitos
20840: 
20841:   Posti- ja telelaitoksen taseen käyttöomaisuut-   vastaavasti aloittavan taseen valtion lainaa
20842: ta vähennetään rakennushallitukselle siirrettä-    25 100 000 mk ja muuta omaa pääomaa
20843: vän omaisuuden osuudella 50 200 000 mk ja          25 100 000 mk.
20844: 
20845: 
20846: 
20847: 
20848:                                          Pääluokka 32
20849:         KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
20850:                                 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö
20851: 
20852:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            60. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon (ar-
20853:   Momentille myönnetään lisäystä 126 000 mk.       viomääräraha)
20854:                                                      Momentilta vähennetään 1 550 000 mk.
20855: 
20856: 
20857: 
20858:                                   40. Geologian tutkimuskeskus
20859: 
20860:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             Momentille myönnetään lisäystä 100 000 mk.
20861: 
20862: 
20863: 
20864:                               42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
20865: 
20866:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
20867:                                                    mk.
20868: 
20869: 
20870: 
20871:                                        48. Teollisuussihteerit
20872: 
20873:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             Momentille ei myönnetä 1isämäärärahaa.
20874: 32                         1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -      HE 194
20875: 
20876:                                              49. Kera Oy
20877: 
20878:   42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha)         lainojen yhteismäärää. Momentille ei tämän
20879:   Kera Oy:lle vuoden 1992 toisessa lisätalous-       johdosta myönnetä lisämäärärahaa.
20880: arviossa hyväksytyn 100 000 000 markan val-
20881: tuuden ns. perustamislainojen ja vuoden 1992           43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen
20882: kolmannessa lisätalousarviossa ns. suhdannelai-      (arviomääräraha)
20883: nojen myöntämisen rahoittamiseksi hyväksytyn            Momentille myönnetään lisäystä 16 000 000
20884: 300 000 000 markan lisävaltuuden nojalla Kera        mk.
20885: Oy:n näihin tarkoituksiin yrityksille myöntämi-
20886: en lainojen korkoa alennetaan 2 prosenttiyksi-        46. Avustus riskipääomarahastoa varten Kera
20887: köllä 1.12.1993 lukien. Koron alennus rahoite-       Oy:lle (siirtomääräraha 2 v)
20888: taan pienentämällä koron alennusta vastaavasti         Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000
20889: myönnettävien perustamislainojen ja suhdanne-        mk.
20890: 
20891: 
20892: 
20893: 
20894:                      50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen
20895: 
20896:    24. Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi-    joiden seurauksena luopuminen valtion kahden
20897: tystyön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)            kolmanneksen määräenemmistöasemasta Neste
20898:    Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000          Oy:ssä, Rautaruukki Oy:ssä ja Oy Sisu-Auto
20899: mk.                                                  Ab:ssä kuitenkin määräysvalta näissä yhtiöissä
20900:                                                      säilyttäen, luopuminen määräysvallasta Valmet
20901:   61. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientita-     Oy:ssä määrävähemmistöasema säilyttäen ja
20902: kuukorvaukset (arviomääräraha)                       luopuminen yhden kolmanneksen määrävähem-
20903:   Momentille myönnetään lisäystä 290 000 000         mistöasemasta Enso-Gutzeit Ov:ssä on mahdol-
20904: mk.                                                  linen.                         ·
20905:                                                         Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
20906:   88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)           ten, että kauppa- ja teollisuusministeriö saa
20907:   Momentille myönnetään lisäystä 150 000 000         hyväksyä järjestelyjä, joiden tuloksena on val-
20908: mk.                                                  tion luopuminen Esmex Oy:n omistusvallasta
20909:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että         tai yhtiön purkaminen vapaaehtoisen selvitys-
20910: valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjestelyjä,     tilan kautta.
20911: 
20912: 
20913: 
20914: 
20915:                           51. Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet
20916: 
20917:      48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)      Momentilta vähennetään 50 000 000 mk.
20918:      Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000
20919: mk.                                                    50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (ar-
20920:                                                      viomääräraha)
20921:                                                        Momentilta vähennetään 25 000 000 mk.
20922:      49. Yritystoiminnan aluetuki (arviomäärära-
20923: ha)
20924:                                   Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                  33
20925: 
20926:                       52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen
20927: 
20928:   24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille      Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000
20929: yrityksille (siirtomääräraha 2 v)                    mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
20930:    Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000          siten, että määrärahasta saa käyttää 15 000 000
20931: mk.                                                  mk valtionavustuksien myöntämiseen teknisen
20932:                                                      tai taloudellisen koulutuksen saaneiden työttö-
20933:   40. Valtionavustus PK-yritysten kehittämispal-     mien henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin
20934: velutoimintaan ja alan yhteisöille (siirtomäärä-     kustannuksiin projektiluonteisesti pienten ja
20935: raha 2 v)                                            keskisuurten yritysten tarpeisiin.
20936: 
20937: 
20938: 
20939: 
20940:                                           55. Energiatalous
20941: 
20942:   22. Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan          Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000
20943: maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v)                  mk.
20944: 
20945: 
20946: 
20947: 
20948:                                    80. Matkailun edistämiskeskus
20949: 
20950:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000
20951:                                                      mk.
20952: 
20953: 
20954: 
20955: 
20956:                                   85. Ulkomaankaupan edistäminen
20957: 
20958:    40. Yritysten kansainvälistyminen (arviomää-        47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle
20959: räraha)                                              (arviomääräraha)
20960:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että           Momentilta vähennetään 15 000 000 mk käyt-
20961: 2 500 000 mk yritysten kansainvälistymiseen          tösuunnitelman kohdasta Alushankintojen kor-
20962: osoitetusta valtuudesta käytetään Sevillan maa-      kotuki.
20963: ilmannäyttelyyn vuonna 1992 osallistumisesta
20964: aiheutuneiden kulujen valtionosuuden kattami-
20965: seen. Momentille ei tämän johdosta myönnetä
20966: lisämäärärahaa.
20967: 
20968: 
20969: 
20970: 
20971:                             Pääluokka 33
20972:           SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
20973:                                   01. Sosiaali- ja terveysministeriö
20974: 
20975:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000
20976:                                                      mk.
20977: 
20978: S 230824U
20979: 34                               1993 vp -       Eduskunnan kirjelmä -            HE 194
20980: 
20981:                                            03. Työttömyysturvalautakunta
20982: 
20983:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                          Momentille myönnetään lisäystä 500 000 mk.
20984: 
20985: 
20986: 
20987:                                                14. Valtion mielisairaalat
20988: 
20989:      74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)                        Momentin käyttösuunnitelman kohta 1 muu-
20990:                                                                     tetaan seuraavaksi:
20991: 
20992:                                           Muutokset käyttösuunnitelmaan:
20993:                                                                                 Kustannusarvio
20994:                                                                      Hyöty-2                      Myönnetty   Myönnetään
20995:         Hanke                                                        ala m     1000 mk   mk/m 2     mk           mk
20996: 1.      Niuvanniemen sairaala, potilasosastojen peruskor-
20997:         jaus
20998:         - osastot 11-13.................... .. . . . . . . . .        1 615     12 630    7 820   7 600 000    5 030 000
20999:         - hallintorakennuksen perusk01jaus. . . . . . . . . . . .       580      2 550    4 396                  500 000
21000:         - julkisivujen kunnostus ja ulkomaalaus ...... .                         3 000                         1 500 000
21001: 
21002: 
21003:   Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
21004: netä lisämäärärahaa.
21005: 
21006: 
21007: 
21008:                                                   17. Työttömyystuna
21009: 
21010:    50. Valtionosuus työttömyyskassoille (ar-                           51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva
21011: viomääräraha)                                                       (arviomääräraha)
21012:    Momentille        myönnetään        lisäystä                        Momentille myönnetään lisäystä 300 000 000
21013: 1 460 000 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja                      mk.
21014: muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää
21015: myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksun
21016: porrastamisesta työttömyyskassojen keskuskas-
21017: salle syntyneen vajauksen kattamiseen.
21018: 
21019: 
21020: 
21021:                                                    18. Sairausvakuutus
21022: 
21023:    60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtu-                    Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000
21024: vista menoista (arviomääräraha)                                     mk.
21025: 
21026: 
21027: 
21028:                                                     19. Eläkevakuutus
21029: 
21030:    52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtu-                   Momentille myönnetään lisäystä 304 000 000
21031: vista menoista (arviomääräraha)                                     mk.
21032:                                   Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                     35
21033: 
21034:   60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista      Momentille myönnetään lisäystä 140 000 000
21035: menoista (arviomääräraha)                            mk.
21036: 
21037: 
21038: 
21039: 
21040:                                    21. Rintamaveteraanieläkkeet
21041: 
21042:   52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (ar-        Momentilta vähennetään 12 000 000 mk.
21043: viomääräraha)
21044: 
21045: 
21046: 
21047: 
21048:                                  23. Muu sodista kärsineiden turva
21049: 
21050:   30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huol-       Momentille myönnetään lisäystä 16 000 000
21051: toon (arviomääräraha)                                mk.
21052: 
21053: 
21054: 
21055: 
21056:                        29. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotto
21057: 
21058:    61. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden         pakolaiskiintiön lisäksi myös noin l OO:n entisen
21059: vastaanotto (arviomääräraha)                         Jugoslavian alueelta maahamme evakuoitavan
21060:    Momentilta vähennetään 20 000 000 mk. Li-         potilaan hoidosta ja heitä saattavien henkilöi-
21061: säksi momentin perusteluja muutetaan siten,          den vastaanotosta aiheutuvien menojen maksa-
21062: että määrärahaa saa käyttää 500 henkilön             miseen.
21063: 
21064: 
21065: 
21066: 
21067:                          32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
21068: 
21069:   30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja tervey-     kokonaiskustannuksiltaan vähintään 2 000 000
21070: denhuollon käyttökustannuksiin (arviomäärära-        markan määräisiä perustaruishankkeita sekä
21071: ha)                                                  STVOL:n 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja
21072:   Momentille myönnetään lisäystä 200 000 000         hankkeita siten, että niiden valtionosuuteen
21073: mk.                                                  oikeuttavat enimmäiskustannukset ovat yhteen-
21074:                                                      sä enintään 1 425 000 000 mk.
21075:    31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys-
21076: palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomäärä-         38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali-
21077: raha)                                                ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin
21078:    Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000         (arviomääräraha)
21079: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan              Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000
21080: siten, että vuonna 1993 saadaan vahvistaa            mk.
21081: 
21082: 
21083: 
21084: 
21085:                                           57. Lomatoiminta
21086: 
21087:   40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomi-       Momentille myönnetään lisäystä 75 000 000
21088: tuspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)         mk:
21089: 36                          1993 vp -     Eduskunnan kirjelmä -     HE 194
21090: 
21091:                                             Pääluokka 34
21092:                           TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
21093:                                   06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
21094: 
21095:   02. Palkkaukset (arviomääräraha)                     käyttösuunnitelman kohdasta "Työvoimapoliit-
21096:  Momentille myönnetään lisäystä 94 000 000             tisen aikuiskoulutuksen hankinta". Lisäksi mo-
21097: mk.                                                    mentin perusteluja muutetaan siten, että pää-
21098:                                                        tösosasta poistetaan viimeinen virke: "Määrä-
21099:   30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille        rahaa käytetään lisäksi siten, että yhteishankin-
21100: työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha)           taan työnantajien kanssa arvioidaan käytettä-
21101:   Momentille myönnetään lisäystä 36 000 000            vän noin 750 000 oppilastyöpäivää".
21102: mk.
21103:                                                           61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen
21104:                                                        (siirtomääräraha 3 v)
21105:   50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen             Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. Li-
21106: osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomäärä-      säksi momentin perusteluja muutetaan siten,
21107: raha)                                                  että poistetaan kohta, jonka mukaan määrära-
21108:   Momentille myönnetään lisäystä 202 000 000           hasta käytetään 300 000 000 mk keskimäärin
21109: mk.                                                    7 000 pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi työ-
21110:                                                        harjoittelutuella työsuhteessa tai ilman työsuh-
21111: Lisäykset käyttösuunnitelmaan:               mk
21112:                                                        detta.
21113: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-
21114: sen koulutustuki ................... .   120 000 000      77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
21115: Ansiotuen ansio-osan valtionosuus ..      55 000 000   (siirtomääräraha 3 v)
21116: Ylläpitokorvaukset ................. .    25 600 000
21117: Työttömyyskassojen hallintokulut .. .      1400 000       Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000
21118:                                                        mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
21119:                             Yhteensä     202 000 000   siten, että vuonna 1993 saa tehdä käynnissä
21120:                                                        oleviin töihin liittyviä valtion talousarviosta
21121:   51. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen os-        annetun lain (423/88) 10 §:ssä tarkoitettuja si-
21122: topalvelut (arviomääräraha)                            toumuksia siten, että niistä aiheutuu menoja
21123:   Momentilta vähennetään 100 000 000 mk                myöhempinä vuosina enintään 225 000 000 mk.
21124: 
21125: 
21126: 
21127:                              99. Työministeriön hallinnonalan muut menot
21128: 
21129:   67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja         Momentille myönnetään lisäystä 616 000 mk.
21130: maksuosuudet (arviomääräraha)
21131: 
21132: 
21133: 
21134: 
21135:                                              Pääluokka 35
21136:                     YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
21137:                                          01. Ympäristöministeriö
21138: 
21139:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                Momentille myönnetään lisäystä 2 390 000
21140:                                                        mk.
21141:                                   Vuoden 1993 V lisätalousarvio                                   37
21142: 
21143:                   13. Ympäristöyhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa
21144: 
21145:   66. Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä- ja      67. Ympäristöyhteistyön yleinen edistäminen
21146: Keski-Euroopan maissa (siirtomääräraha 3 v)         (siirtomääräraha 3 v)
21147:   Momentilta vähennetään 3 000 000 mk.                 Momentille myönnetään lisäystä 7 500 000
21148:                                                     mk.
21149: 
21150: 
21151: 
21152: 
21153:                                    25. Vesi- ja ympäristöhallinto
21154:    27. Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta    työhön sekä astioiden vaarattomaksi tekemi-
21155: (arviomääräraha)                                    seen.
21156:    Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000
21157: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
21158: siten, että määrärahaa saa käyttää myös Drags-         44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
21159: fjärdissä merenpohjassa olevien ongelmajäteas-      (arviomääräraha)
21160: tioiden paikantamiseen, tutkimiseen ja nosto-          Momentille ei myönnetä lisämäärärahaa.
21161: 
21162: 
21163: 
21164: 
21165:                             32. Rakennettu ympäristö ja rakentaminen
21166: 
21167:   61. Muut avustukset rakennussuojeluun (siir-      teistöjen lainojen vuosien 1993 ja 1994 korkojen
21168: tomääräraha 3 v)                                    maksamiseen. Avustuksen maksamisen edelly-
21169:   Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000          tyksenä on, että Ruukkiyhtiön omistamat asuin-
21170: mk.                                                 rakennukset on erotettu muusta yhtiöstä. A vus-
21171:                                                     tuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi,
21172:   90. Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:n tukeminen        että yhtiön velkojien myöntämät helpotukset,
21173: (siirtomääräraha 3 v)                               yhtiön omaisuuden myynti ja yhtiön toiminnan
21174:    Momentille myönnetään 1 070 000 mk. Mää-         muu rationalisointi varmistuvat niin, että yhtiön
21175: rärahaa saa käyttää Kiinteistö Pohjan Ruuk-         voidaan myöntämisajankohdan tiedoin arvioida
21176: kiteollisuus Oy:n teollisuus- ja maatalouskiin-     selviytyvän taloudellisesti lähivuosista.
21177: 
21178: 
21179: 
21180:                                           45. Asuntotoimi
21181: 
21182:   53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja       mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
21183: korkotuki (arviomääräraha)                          siten, että määrärahaa saa käyttää myös kor-
21184:   Momentilta vähennetään 28 000 000 mk.             jausrakentamista edistävään tiedottamiseen.
21185: 
21186:  54. Asumistuki (arviomääräraha)                      60. Siirto asunto-olojen kehittiimisrahastoon
21187:  Momentille myönnetään lisäystä 400 000 000           Momentin perusteluja muutetaan siten, että
21188: mk.                                                 vuonna 1993 asunto-olojen kehittämisrahaston
21189:                                                     nettolainanoton enimmäismäärä korotetaan
21190:   55. Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden        600 000 000 markalla eli enintään 3 570 000 000
21191: korkotuki (arviomääräraha)                          markaksi. Momentille ei tämän johdosta myön-
21192:   Momentilta vähennetään 45 000 000 mk.             netä lisämäärärahaa.
21193: 
21194:   56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomää-        63.   Vuokra-asuntolainojen   korkotuki    (ar-
21195: räraha 3 v)                                         viomääräraha)
21196:   Momentille myönnetään lisäystä 150 000 000          Momentilta vähennetään 29 000 000 mk.
21197: 38                        1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -       HE 194
21198: 
21199:                                          Pääluokka 36
21200:                                       VALTIONVELKA
21201:                                     01. Kotimaisen velan korko
21202: 
21203:  90. Kotimaisen velan korko (arviomääräraha)       Muutokset käyttösuunnitelmaan:               mk
21204:  Momentille myönnetään lisäystä 22 453 000         Lainaryhmän nimi
21205: mk.                                                Sarjaobligaatiolainat ............... . 112 853 000
21206:                                                    Velkasitoumuslaina t. ............... . ---46 000 000
21207:                                                    Lainat valtion eläkerahastolta ...... . -44400000
21208:                                                                                Yhteensä      22 453 000
21209: 
21210: 
21211: 
21212: 
21213:                                   09. Muut menot valtionvelasta
21214: 
21215:   21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta        käyttösuunnitelman kohdasta "Pääomanalen-
21216: (arviomääräraha)                                   nukset".
21217:    Momentilta vähennetään 170 000 000 mk
21218: 
21219: 
21220: 
21221:      Eduskunta on päättänyt,                               kevaa viidettä lisätalousarviota sovelle-
21222:                                                            taan 14 päivästä joulukuuta 1993 alkaen.
21223:            että nyt hyväksyttyä vuotta 1993 kos-
21224: 
21225: 
21226: 
21227: 
21228:        Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
21229:  1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Taloudellisten suhteiden rajoittaminen Jugoslavian Iiittotasa-
21230:                             valtaan (A 12/1992 vp ja A 1)
21231: 
21232: 
21233: 
21234: 
21235:                                     Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21236:                                 saatettu asetukset Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvos-
21237:                                 ton Jugoslavian liittotasavaltaa koskevaan päätökseen perustuvien
21238:                                 velvoitusten täyttämisestä annetun asetuksen muuttamisesta
21239: 
21240:    Eduskunnan tietoon on saatettu 27 päivänä      päivänä joulukuuta 1967 annetun lain (659/67)
21241: marraskuuta 1992 ja 30 päivänä huhtikuuta         2 §:n mukaisesti asetukset on ilmoitettu edus-
21242: 1993 annetut asetukset Yhdistyneiden Kansa-       kunnan puhemiehelle. Eduskunta, jolle ulko-
21243: kuntien turvallisuusneuvoston Jugoslavian liit-   asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintön-
21244: totasavaltaa koskevaan päätökseen perustuvien     sä n:o 6, on pitänyt asetuksia tarpeellisena ja
21245: velvoitusten täyttämisestä annetun asetuksen      päättänyt,
21246: muuttamisesta (1151/92 ja 397/93). Eräiden
21247: Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsene-                ettei puheena olevia asetuksia ole ku-
21248: nä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä 29               mottava.
21249:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1993
21250: 
21251: 
21252: 
21253: 
21254: 230277A
21255:  1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -   Aseiden ja sotatarvikkeiden viennin rajoittaminen Liberiaan
21256:                                          (A 13/1992 vp)
21257: 
21258: 
21259: 
21260: 
21261:                                     Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21262:                                 saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston
21263:                                 Liberiaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi-
21264:                                 sestä
21265: 
21266:    Eduskunnan tietoon on vuoden 1992 valtio-      tun lain (659/67) 2 §:n mukaisesti asetus on
21267: päivillä saatettu 4 päivänä joulukuuta 1992 an-   ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle. Nyt koolla
21268: nettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien tur-      oleva eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta on
21269: vallisuusneuvoston Liberiaa koskevaan päätök-     antanut asiasta mietintönsä n:o 7, on pitänyt
21270: seen perustuvien velvoitusten täyttämisestä       asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
21271: (1193/92). Eräiden Suomelle Yhdistyneiden
21272: Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten               ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21273: täyttämisestä 29 päivänä joulukuuta 1967 anne-           mottava.
21274: 
21275:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1993
21276: 
21277: 
21278: 
21279: 
21280: 230278B
21281:   1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -   Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaaminen
21282:                                          (A 14/1992 vp)
21283: 
21284: 
21285: 
21286: 
21287:                                      Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21288:                                  saatettu asetus Pakistanin kanssa tehdyn tekstiilisopimuksen voi-
21289:                                  maansaattamisesta
21290: 
21291:    Eduskunnan tietoon on saatettu 29 päivänä       helle. Eduskunta, jolle talousvaliokunta on anta-
21292: tammikuuta 1993 annettu asetus Pakistanin          nut asiasta mietintö11sä n:o 4, on pitänyt asetusta
21293: kanssa tehdyn tekstiilisopimuksen voimaansaat-     tarpeellisena ja päättänyt,
21294: tamisesta (129/93). Helmikuun 15 päivänä 1974
21295: maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun                 ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21296: turvaamisesta annetun lain (157174) 7 §:n mukai-          mottava.
21297: sesti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhemie-
21298:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
21299: 
21300: 
21301: 
21302: 
21303: 230062R
21304:   1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä - Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaaminen
21305:                                        (A 15/1992 vp)
21306: 
21307: 
21308: 
21309: 
21310:                                      Eduskunnan kirjelmä sen· johdosta, että eduskunnan tietoon on
21311:                                  saatettu asetus Singaporen kanssa tehdyn tekstiilisopimuksen voi-
21312:                                  maansaattamisesta
21313: 
21314:    Eduskunnan tietoon on saatettu 29 päivänä       helle. Eduskunta, jolle talousvaliokunta on anta-
21315: tammikuuta 1993 annettu asetus Singaporen          nut asiasta mietintönsä n:o 5, on pitänyt asetusta
21316: kanssa tehdyn tekstiilisopimuksen voimaansaat-     tarpeellisena ja päättänyt,
21317: tamisesta (128/93). Helmikuun 15 päivänä 1974
21318: maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun                 ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21319: turvaamisesta annetun lain (157/74) 7 §:n mukai-          mottava.
21320: sesti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhemie-
21321:      He1singissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
21322: 
21323: 
21324: 
21325: 
21326: 23006IQ
21327:  1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -    Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaaminen
21328:                                          (A 16/1992 vp)
21329: 
21330: 
21331: 
21332: 
21333:                                      Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21334:                                  saatettu asetus Sri Lankan kanssa tehdyn tekstiilisopimuksen voi-
21335:                                  maansaattamisesta
21336: 
21337:    Eduskunnan tietoon on saatettu 29 päivänä       helle. Eduskunta, jolle talousvaliokunta on anta-
21338: tammikuuta 1993 annettu asetus Sri Lankan          nut asiasta mietintönsä n:o 6, on pitänyt asetusta
21339: kanssa tehdyn tekstiilisopimuksen voimaansaat-     tarpeellisena ja päättänyt,
21340: tamisesta (127/93). Helmikuun 15 päivänä 1974
21341: maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun                 ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21342: turvaamisesta annetun lain (157/74) 7 §:n mukai-          mottava.
21343: sesti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhemie-
21344:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
21345: 
21346: 
21347: 
21348: 
21349: B0063S
21350:           1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä - Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun
21351:                                          turvaaminen (A 2)
21352: 
21353: 
21354: 
21355: 
21356:                                       Eduskunnankirjelm ä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21357:                                   saatettu asetus kansainvälistä tekstiilikauppaa koskevan sopimuksen
21358:                                   voimassapitämistä koskevan pöytäkirjan voimaansaattamisesta
21359: 
21360:    Eduskunnan tietoon on saatettu 14 päivänä        sesti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhemie-
21361: toukokuuta 1993 annettu asetus kansainvälistä       helle. Eduskunta, jolle talousvaliokunta on anta-
21362: tekstiilikauppaa koskevan sopimuksen voimas-        nut asiasta mietintönsä n:o 22, on pitänyt asetus-
21363: sapitämistä koskevan pöytäkirjan voimaansaat-       ta tarpeellisena ja päättänyt,
21364: tamisesta (443/93). Helmikuun 15 päivänä 1974
21365: maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun                  ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21366: turvaamisesta annetun lain (157174) 7 §:n mukai-           mottava.
21367: 
21368:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
21369: 
21370: 
21371: 
21372: 
21373: 230344Y
21374:           1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun
21375:                                      turvaaminen (A 3)
21376: 
21377: 
21378: 
21379: 
21380:                                     Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21381:                                 saatettu asetus Thaimaan kanssa tehdyn tekstiilituotteiden kauppaa
21382:                                 koskevan sopimuksen jatkamista koskevan sopimuksen voimaan-
21383:                                 saattamisesta
21384: 
21385:    Eduskunnan tietoon on saatettu 14 päivänä      eduskunnan puhemiehelle. Eduskunta, jolle
21386: toukokuuta 1993 annettu asetus Thaimaan           talousvaliokunta on antanut asiasta mietin-
21387: kanssa tehdyn tekstiilituotteiden kauppaa kos-    tönsä n:o 23, on pitänyt asetusta tarpeellisena
21388: kevan sopimuksen jatkamista koskevan sopi-        ja päättänyt,
21389: muksen voimaansaattamisesta (444/93). Helmi-
21390: kuun 15 päivänä 1974maan ulkomaankaupanja
21391: taloudellisen kasvun turvaamisesta annetun lain            ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21392: (157174) 7 §:n mukaisesti asetus on ilmoitettu           mottava.
21393: 
21394:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
21395: 
21396: 
21397: 
21398: 
21399: 220345Z
21400:           1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä - Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun
21401:                                          turvaaminen (A 4)
21402: 
21403: 
21404: 
21405: 
21406:                                       Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21407:                                   saatettu asetus Malesian kanssa tehdyn tekstiilituotteiden kauppaa
21408:                                   koskevan sopimuksen jatkamista koskevan sopimuksen voimaan-
21409:                                   saattamisesta
21410: 
21411:    Eduskunnan tietoon on saatettu 14 päivänä        eduskunnan puhemiehelle. Eduskunta, jolle ta-
21412: toukokuuta 1993 annettu asetus Malesian kans-       lousvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
21413: sa tehdyn tekstiilituotteiden kauppaa koske-        n:o 24, on pitänyt asetusta tarpeellisena ja päät-
21414: van sopimuksen jatkamista koskevan sopimuk-         tänyt,
21415: sen voimaansaattamisesta (445/93). Helmikuun
21416: 15 päivänä 1974 maan ulkomaankaupan ja ta-                   ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21417: loudellisen kasvun turvaamisesta annetun lain              mottava.
21418: (157/74) 7 §:n mukaisesti asetus on ilmoitettu
21419: 
21420:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
21421: 
21422: 
21423: 
21424: 
21425: 230346A
21426:   1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -   Taloudellisten suhteiden rajoittaminen Haitiin (A 5, 7 ja 9)
21427: 
21428: 
21429: 
21430: 
21431:                                     Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, etta eduskunnan tietoon on
21432:                                 saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston
21433:                                 Haitia koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä
21434:                                 sekä asetus mainitun asetuksen väliaikaisesta muuttamisesta ja
21435:                                 asetus mainitun asetuksen muuttamisesta
21436: 
21437:    Eduskunnan tietoon on saatettu 12 päivänä       netun asetuksen muuttamisesta (904/93). Eräi-
21438: heinäkuuta 1993 annettu asetus Yhdistyneiden       den Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntienjäse-
21439: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Haitia kos-     nenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä 29
21440: kevaan päätökseen perustuvien velvoitusten         päivänä joulukuuta 1967 annetun lain (659/67)
21441: täyttämisestä (658/93), 10 päivänä syyskuuta       2 §:n mukaisesti asetukset on ilmoitettu edus-
21442: 1993 annettu asetus Yhdistyneiden Kansakun-        kunnan puhemiehelle. Eduskunta, jolle ulkoasi-
21443: tien turvallisuusneuvoston Haitia koskevaan        ainvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
21444: päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi-      n:o 18, on pitänyt asetuksia tarpeellisena ja
21445: sestä annetun asetuksen väliaikaisesta muutta-     päättänyt,
21446: misesta (807/93) ja 29 päivänä lokakuuta 1993
21447: annettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien tur-              ettei puheena olevia asetuksia ole ku-
21448: vallisuusneuvoston Haitia koskevaan päätök-               mottava.
21449: seen perustuvien velvoitusten täyttämisestä an-
21450: 
21451:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1993
21452: 
21453: 
21454: 
21455: 
21456: 230735Y
21457:    1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     Kehitysmaista peräisin olevien tavaroiden tulli- ja tuonti-
21458:                                          maksuetuudet (A 6)
21459: 
21460: 
21461: 
21462: 
21463:                                       Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21464:                                   saatettu asetus kehitysmaista peräisin olevien tavaroiden tulli- ja
21465:                                   tuontimaksuetuuksista
21466: 
21467:    Eduskunnan tietoon on saatettu 28 päivänä         kunnan puhemiehelle. Eduskunta, jolle ulko-
21468: kesäkuuta 1993 annettu asetus kehitysmaista          asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
21469: peräisin olevien tavaroiden tulli- ja tuontimaksu-   n:o 20, on pitänyt asetusta tarpeellisena ja päät-
21470: etuuksista (623/93). Kehitysmaista peräisin ole-     tänyt,
21471: vien tavaroiden tulli- ja tuontimaksuetuuksista
21472: 31 päivänä joulukuuta 1971 annetun lain (973/                 ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21473: 71) 5 §:n mukaisesti asetus on ilmoitettu edus-             mottava.
21474:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
21475: 
21476: 
21477: 
21478: 
21479: 230787E
21480: 1993 vp - Eduskunnan kirjelmä - Aseiden ja sotatarvikkeiden viennin rajoittaminen Angolaan (A 8)
21481: 
21482: 
21483: 
21484: 
21485:                                      Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21486:                                  saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston
21487:                                  Angolaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi-
21488:                                  sestä
21489: 
21490:    Eduskunnan tietoon on saatettu 1 päivänä        tus on ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle.
21491: lokakuuta 1993 annettu asetus Yhdistyneiden        Eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta on anta-
21492: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Angolaa         nut asiasta mietintönsä n:o 19, on pitänyt asetus-
21493: koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten      ta tarpeellisena ja päättänyt,
21494: täyttämisestä (848/93). Eräiden Suomelle Yhdis-
21495: tyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien vel-               ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21496: voitusten täyttämisestä 29 päivänä joulukuuta             mottava.
21497: 1967 annetun lain (659/67) 2 §:n mukaisesti ase-
21498:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1993
21499: 
21500: 
21501: 
21502: 
21503: 230736Z
21504:           1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Eräiden elintarvikkeiden tullit (VNP 5/1992 vp)
21505: 
21506: 
21507: 
21508: 
21509:                                      Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21510:                                  saatettu valtioneuvoston päätös eräiden elintarvikkeiden tullien väli-
21511:                                  aikaisesta muuttamisesta
21512: 
21513:    Eduskunnan tietoon on vuoden 1992 valtio-        tös on ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle. Nyt
21514: päivillä saatettu valtioneuvoston 30 päivänä        koolla oleva eduskunta, jolle valtiovarainvalio-
21515: joulukuuta 1992 antama päätös eräiden elintar-      kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 1, on
21516: vikkeiden tullien väliaikaisesta muuttamisesta      pitänyt päätöstä tarpeellisena ja päättänyt,
21517: (1565/92). Kustannustason nousun ehkäisemi-
21518: sestä eräissä tapauksissa 5 päivänä huhtikuuta               ettei puheena olevaa valtioneuvoston
21519: 1974 annetun lain (284/74) 3 §:n mukaisesti pää-           päätöstä ole kumottava.
21520:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
21521: 
21522: 
21523: 
21524: 
21525: 230065U
21526:              1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Sokerin tulli ja tuontimaksu (VNP 1)
21527: 
21528: 
21529: 
21530: 
21531:                                       Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21532:                                   saatettu valtioneuvoston päätös sokerin tullin ja tuontimaksun väliai-
21533:                                   kaisesta muuttamisesta
21534: 
21535:    Eduskunnan tietoon on saatettu valtioneu-         puhemiehelle. Eduskunta, jolle valtiovarainva-
21536: voston 23 päivänä kesäkuuta 1993 antama pää-         liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 30,
21537: tös sokerin tullin ja tuontimaksun väliaikaisesta    on pitänyt päätöstä tarpeellisena ja päättänyt,
21538: muuttamisesta (584/93). Kustannustason nou-
21539: sun ehkäisemisestä eräissä tapauksissa 5 päivänä              ettei puheena olevaa valtioneuvoston
21540: huhtikuuta 1974 annetun lain (284/74) 3 §:n                 päätöstä ole kumottava.
21541: mukaisesti päätös on ilmoitettu eduskunnan
21542:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
21543: 
21544: 
21545: 
21546: 
21547: 230427N
21548:  1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -    Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaaminen
21549:                                              (MP 1)
21550: 
21551: 
21552: 
21553: 
21554:                                      Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21555:                                  saatettu valtiovarainministeriön päätös maahan tuodun rakennusse-
21556:                                  meotin perushinnasta ja lisätoilista
21557: 
21558:    Eduskunnan tietoon on saatettu 23 päivänä       eduskunnan puhemiehelle. Eduskunta, jolle val-
21559: kesäkuuta 1993 annettu valtiovarainministeriön     tiovarainvaliokunta on antanut asiasta mietin-
21560: päätös maahan tuodun rakennussementin perus-       tönsä n:o 31, on pitänyt päätöstä tarpeellisenaja
21561: hinnasta ja lisätullista. Maan ulkomaankaupan      päättänyt,
21562: ja taloudellisen kasvun turvaamisesta 15 päivänä
21563: helmikuuta 1974 annetun lain (157174) 7 §:n                  ettei puheena olevaa valtiovarainminis-
21564: mukaisesti ministeriön päätös on ilmoitettu               teriön päätöstä ole kumottava.
21565: 
21566:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
21567: 
21568: 
21569: 
21570: 
21571: 230451P
21572:  1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -   Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaaminen
21573:                                            (MP 2)
21574: 
21575: 
21576: 
21577: 
21578:                                    Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21579:                                saatettu valtiovarainministeriön päätös maahan tuodun ahvenen ja
21580:                                kuhan sekä niiden fileiden perushinnasta ja lisätullista
21581: 
21582:    Eduskunnan tietoon on saatettu 23 päivänä     päätös on ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle.
21583: kesäkuuta 1993 annettu valtiovarainministeriön   Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on anta-
21584: päätös maahan tuodun ahvenen ja kuhan sekä       nut asiasta mietintönsä n:o 32, on pitänyt pää-
21585: niiden fileiden perushinnasta ja lisätullista.   töstä tarpeellisena ja päättänyt,
21586: Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun
21587: turvaamisesta 15 päivänä helmikuuta 1974 anne-             ettei puheena olevaa valtiovarainminis-
21588: tun lain (157/74) 7 §:n mukaisesti ministeriön          teriön päätöstä ole kumottava.
21589: 
21590:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
21591: 
21592: 
21593: 
21594: 
21595: 230452Q
21596:   1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -    Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaaminen
21597:                                              (MP3)
21598: 
21599: 
21600: 
21601: 
21602:                                       Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
21603:                                   saatettu valtiovarainministeriön päätös maahan tuodun polyvinyyli-
21604:                                   kloridin perusbinnasta ja lisätullista
21605: 
21606:    Eduskunnan tietoon on saatettu 29 päivänä        eduskunnan puhemiehelle. Eduskunta, jolle val-
21607: syyskuuta 1993 annettu valtiovarainministeriön      tiovarainvaliokunta on antanut asiasta mietin-
21608: päätös maahan tuodun polyvinyylikloridin pe-        tönsä n:o 60, on pitänyt päätöstä tarpeellisena ja
21609: rushinnasta ja lisätullista. Maan ulkomaankau-      päättänyt,
21610: pan ja taloudellisen kasvun turvaamisesta 15
21611: päivänä helmikuuta 1974 annetun lain (157/74)                 ettei puheena olevaa valtiovarainminis-
21612: 7 §:n mukaisesti ministeriön päätös on ilmoitettu          teriön päätöstä ole kumottava.
21613: 
21614:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1993
21615: 
21616: 
21617: 
21618: 
21619: 230715B
21620:       1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Hallituksen kertomus vuodelta 1991 (K 8/1992 vp)
21621: 
21622: 
21623: 
21624: 
21625:                                      Eduskunnan kirjelmä hallituksen toimenpiteistään vuonna 1991
21626:                                  antaman kertomuksen johdosta
21627: 
21628:    Eduskunta on hallituksen annettua kerto-           Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asi-
21629: muksen toimenpiteistään vuonna 1991 lähettä-       anmukaisesti huomioon perustuslakivaliokun-
21630: nyt kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi     nan mietinnön n:o 4liitteinä oleviin lausuntoihin
21631: perustuslakivaliokuntaan ja suhteita ulkovaltoi-   sisältyvät sellaiset huomautukset ja lausumat,
21632: hin koskevalta osalta ulkoasiainvaliokuntaan.      jotka edellyttävät hallituksen toimenpiteitä.
21633: Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta mie-        Eduskunta on hyväksynyt sanotut mietinnöt,
21634: tintönsä n:o 4 ja ulkoasiainvaliokunta mietin-     jotka täten saatetaan hallituksen tietoon.
21635: tönsä n:o 13.
21636:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1993
21637: 
21638: 
21639: 
21640: 
21641: 230324B
21642:   1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 1991 (K 11/1992 vp)
21643: 
21644: 
21645: 
21646: 
21647:                                     Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnas-
21648:                                 taan vuonna 1991 antaman kertomuksen johdosta
21649: 
21650:    Eduskunta on, saatuaan eduskunnan oikeus-         Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
21651: asiamiehen toimintakertomuksen vuodelta 1991,     tää sen tämän ohella hallitukselle myös oikeus-
21652: lähettänyt kertomuksen valmistelevasti käsitel-   kanslerin tietoon saatettavaksi.
21653: täväksi perustuslakivaliokuntaan, joka on anta-
21654: nut siitä mietintönsä n:o 7.
21655: 
21656:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1993
21657: 
21658: 
21659: 
21660: 
21661: 230373E
21662:   1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 1991 (K 11/1992 vp)
21663: 
21664: 
21665: 
21666: 
21667:                                     Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnas-
21668:                                 taan vuonna 1991 antaman kertomuksen johdosta
21669: 
21670:                                  Eduskunnan oikeusasiamiehelle
21671: 
21672:    Eduskunta on, saatuaan eduskunnan oikeus-         Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
21673: asiamiehen toimintakertomuksen vuodelta 1991,     tää sen tämän ohella eduskunnan oikeusasiamie-
21674: lähettänyt kertomuksen valmistelevasti käsitel-   helle.
21675: täväksi perustuslakivaliokuntaan, joka on anta-
21676: nut siitä mietintönsä n:o 7.
21677:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1993
21678: 
21679: 
21680: 
21681: 
21682: 230374F
21683:           1993 vp - Eduskunnan kirjelmä - Kertomus päihdeolojen kehityksestä vuonna 1991
21684:                                           (K 12/1992 vp)
21685: 
21686: 
21687: 
21688: 
21689:                                       Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston kertomuksen johdosta
21690:                                   päihdeolojen kehityksestä vuonna 1991
21691: 
21692:    Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston ker-       terveysvaliokunta on antanut siitä mietintönsä
21693: tomuksen päihdeolojen kehityksestä vuonna            n:o 6.
21694: 1991, lähettänyt sen valmistelevasti käsiteltäväk-      Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja se
21695: si sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Sosiaali- ja    saatetaan täten valtioneuvoston tietoon.
21696:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1993
21697: 
21698: 
21699: 
21700: 
21701: 230137Y
21702:       1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Valtiovarain tila vuonna 1991 (K 13 ja 14/1992 vp)
21703: 
21704: 
21705: 
21706: 
21707:                                       Eduskunnan kirjelmä valtiovarain hoidosta ja tilasta sekä val-
21708:                                   tiontilintarkastajain kertomuksesta vuodelta 1991
21709: 
21710:    Sitten kun eduskunnalle oli valtiopäiväjärjes-             lähettäli sen seka valtiontilintarkasta-
21711: tyksen 30 §:n säännösten mukaisesti toimitettu             jain kertomuksen hallitukselle niihin toi-
21712: kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna           menpiteisiin ryhtymistli varten, joihin teh-
21713: 1991 ja valtiontilintarkastajat olivat antaneet            dyt muistutukset ja ehdotukset antavat
21714: kertomuksensa samalta vuodelta, on molemmat                aihetta.
21715: kertomukset lähetetty valmistelevasti käsiteltä-
21716: väksi valtiovarainvaliokuntaan, joka on antanut       Samalla eduskunta on päättänyt
21717: asiasta mietintönsä n:o 11. Eduskunta on hyväk-
21718: synyt mietinnön ja                                           kehottaa hallitusta antamaan eduskun-
21719:                                                            nalle kertomuksen nliistli toimenpiteistli.
21720:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
21721: 
21722: 
21723: 
21724: 
21725: 230156T
21726: 1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä - Kertomus Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1992
21727:                                        (K 15/1992 vp)
21728: 
21729: 
21730: 
21731: 
21732:                                   Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
21733:                                kunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1992 anta-
21734:                                man kertomuksen johdosta
21735: 
21736:   Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu-        Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio-
21737: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen          kunnan mietinnön ja
21738: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta
21739: 1992, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti               lähettää sen tämän ohessa tiedoksi hal-
21740: käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka on         litukselle.
21741: antanut siitä mietintönsä n:o 14.
21742:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1993
21743: 
21744: 
21745: 
21746: 
21747: 230376H
21748: 1993 vp - Eduskunnan kirjelmä - Kertomus Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1992
21749:                                      (K 15/1992 vp)
21750: 
21751: 
21752: 
21753: 
21754:                                   Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
21755:                                kunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1992 anta-
21756:                                man kertomuksen johdosta
21757: 
21758:                         Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle
21759: 
21760:   Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu-        Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio-
21761: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen          kunnan mietinnön ja
21762: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta
21763: 1992, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti             lähettää sen täten Pohjoismaiden neu-
21764: käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka on         voston Suomen valtuuskunnalle.
21765: antanut siitä mietintönsä n:o 14.
21766:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1993
21767: 
21768: 
21769: 
21770: 
21771: 230375G
21772:      1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -   Hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodelta 1991
21773:                                          (K 16/1992 vp)
21774: 
21775: 
21776: 
21777: 
21778:                                     Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuodelta 1991 antaman kehi-
21779:                                 tysyhteistyökertomuksen johdosta
21780: 
21781:    Eduskunta on, hallituksen annettua eduskun-    asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
21782: nalle kehitysyhteistyökertomuksen vuodelta        n:o 16.
21783: 1991, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti         Eduskunta on hyväksynyt sanotun mietin-
21784: käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan. Ulko-      nön, joka täten saatetaan hallituksen tietoon.
21785: 
21786:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1993
21787: 
21788: 
21789: 
21790: 
21791: 230611N
21792:             1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Suomen Pankin tila vuonna 1992 (K 1)
21793: 
21794: 
21795: 
21796: 
21797:                                    Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuodelta
21798:                                 1992 koskevan tarkastuksen johdosta
21799: 
21800:    Eduskunnan talousvaliokunta on valtiopäivä-     Eduskunta on hyväksynyt talousvaliokunnan
21801: järjestyksen 50 §:n mukaisesti tutkinut Suomen   mietinnön ja
21802: Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1992 ja sitä
21803: varten tutustunut eduskunnan pankkivaltuuston              lähettää sen tämän ohella tiedoksi halli-
21804: mainitulta vuodelta antamaan kertomukseen               tukselle.
21805: sekä sitä valaiseviin asiakirjoihin ja antanut
21806: eduskunnalle asiasta mietintönsä n:o 26.
21807:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
21808: 
21809: 
21810: 
21811: 
21812: 230393B
21813:            1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     Suomen Pankin tila vuonna 1992 (K 1)
21814: 
21815: 
21816: 
21817: 
21818:                                    Eduskmman kirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuodelta
21819:                                 1992 koskevan tarkastuksen johdosta
21820: 
21821: 
21822:                        Eduskunnan pankkivaltuustolle
21823: 
21824:    Eduskunnan talousvaliokunta on valtiopäivä-       Eduskunta on hyväksynyt talousvaliokunnan
21825: järjestyksen 50 §:n mukaisesti tutkinut Suomen     mietinnön ja
21826: Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1992 ja sitä
21827: varten tutustunut eduskunnan pankkivaltuuston                lähettää sen täten pankki valtuustolle.
21828: mainitulta vuodelta antamaan kertomukseen
21829: sekä sitä valaiseviin asiakirjoihin ja antanut
21830: eduskunnalle asiasta mietintönsä n:o 26.
21831: 
21832:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
21833: 
21834: 
21835: 
21836: 
21837: 230394C
21838:               1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä - SITRAn toimintakertomus (K 2)
21839: 
21840: 
21841: 
21842: 
21843:                                   Eduskunnan kirjelmä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston
21844:                                SITRAn vuodelta 1992 antaman toimintakertomuksen johdosta
21845: 
21846:    Eduskunnalle on annettu Suomen itsenäisyy-      Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
21847: den juhlarahaston SITRAn toimintakertomus       tää sen tämän ohella tiedoksi Suomen itsenäisyy-
21848: vuodelta 1992. Talousvaliokunta on antanut      den juhlarahaston hallintoneuvostolle.
21849: asiasta mietintönsä n:o 25.
21850: 
21851:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
21852: 
21853: 
21854: 
21855: 
21856: 230389X
21857:             1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Valtiovarain hoito vuonna 1990 (K 3)
21858: 
21859: 
21860: 
21861: 
21862:                                     Eduskunnan kirjelmä hallituksen kertomuksen johdosta niistä
21863:                                 toimenpiteistä, joihin eduskunnan tekemät muistutukset valtiovarain
21864:                                 hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1990 ovat antaneet aihetta
21865: 
21866:     Eduskunnalle on annettu hallituksen kerto-    Valtiovarainvaliokunta oli antanut asiasta mie-
21867: mus niistä toimenpiteistä, joihin eduskunnan      tintönsä n:o 20.
21868: tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja        Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja se
21869: tilinpidosta vuonna 1990 ovat antaneet aihetta.   saatetaan täten hallituksen tietoon.
21870:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
21871: 
21872: 
21873: 
21874: 
21875: 23031IM
21876:   1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -   Eduskunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta 1992 (K 4)
21877: 
21878: 
21879: 
21880: 
21881:                                      Eduskunnan kirjelmä eduskunnan tilintarkastajien kertomukses-
21882:                                  ta vuodelta 1992
21883: 
21884:                                  Eduskunnan kansliatoimikunnalle
21885: 
21886:   Eduskunnalle on eduskunnan tilisäännön                    lähetttiä sen sekti eduskunnan tilintar-
21887: 19 §:n säännosten mukaisesti toimitettu edus-            kastajien kertomuksen eduskunnan kans-
21888: kunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta               liatoimikunnalle tiedoksi ja niihin toimen-
21889: 1992. Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta            piteisiin ryhtymistä varten, joihin ne anta-
21890: on antanut asiasta mietintönsä n:o 18, on hyväk-         vat aihetta.
21891: synyt mietinnön ja
21892:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1993
21893: 
21894: 
21895: 
21896: 
21897: 2302800
21898: 1
21899: 1
21900:  1
21901:  1
21902:   1
21903:   1
21904:    1
21905:    1
21906:     1
21907:     1
21908:      1
21909:      1
21910:       1
21911:       1
21912:        1
21913:        1
21914:         1
21915:         1
21916:          1
21917:          1
21918:           1
21919:           1
21920:            1
21921:            1
21922:       1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen kertomus (K 5)
21923: 
21924: 
21925: 
21926: 
21927:                                       Eduskunnan kirjelmä kansaneläkelaitoksen valtuutettujen vuo-
21928:                                   delta 1992 antaman kertomuksen johdosta
21929: 
21930:    Eduskunta on, saatuaan kansaneläkelaitok-           Eduskunta on hyväksynyt mietinnön, joka
21931: sen valtuutettujen kertomuksen vuodelta 1992,       täten saatetaan kansaneläkelaitoksen valtuute-
21932: lähettänyt kertomuksen valmistelevasti käsitel-     tuille tiedoksi.
21933: täväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka on
21934: antanut siitä mietintönsä n:o 17.
21935: 
21936:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1993
21937: 
21938: 
21939: 
21940: 
21941: 2304001
21942:   1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -   Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toiminnan tukemista koskeva
21943:                                         kertomus (K 7)
21944: 
21945: 
21946: 
21947: 
21948:                                     Eduskunnan kirjelmä hallituksen eduskunnalle antaman kerto-
21949:                                 muksen johdosta niistä jatkotoimenpiteistä, joihin eduskunnan teke-
21950:                                 mät muistutukset ja ehdotukset Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toimin-
21951:                                 nan tukemisesta valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden
21952:                                 varoin ja toimenpitein ovat antaneet aihetta
21953: 
21954:    Eduskunta on hallituksen annettua eduskun-     antaneet aihetta, lähettänyt kertomuksen val-
21955: nalle kertomuksen niistä jatkotoimenpiteistä,     mistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokun-
21956: joihin eduskunnan tekemät muistutukset ja eh-     taan,joka on antanut asiasta mietintönsä n:o 29.
21957: dotukset Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toimin-     Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja
21958: nan tukemisesta valtion ja valtionenemmistöis-
21959: ten osakeyhtiöiden varoin ja toimenpitein ovat              lähettäii sen tämän ohella hallitukselle.
21960: 
21961:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
21962: 
21963: 
21964: 
21965: 
21966: 230417C
21967:      1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1992 (K 8)
21968: 
21969: 
21970: 
21971: 
21972:                                      Eduskunnan kirjelmä Eduskunnan kirjaston vuodelta 1992 anta-
21973:                                   man kertomuksen johdosta
21974: 
21975: 
21976:                                  Eduskunnan kirjaston hallitukselle
21977: 
21978:    Eduskunta on, saatuaan Eduskunnan kirjas-           Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
21979: ton kertomuksen vuodelta 1992, lähettänyt ker-      tänyt sen tämän ohella Eduskunnan kirjaston
21980: tomuksen va1mistelevasti käsiteltäväksi sivistys-   hallitukselle tiedoksi.
21981: valiokuntaan, joka on antanut siitä mietintönsä
21982: n:o 10.
21983:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1993
21984: 
21985: 
21986: 
21987: 
21988: 230500S
21989:                                1993 vp -    Lepäämässä olevat lakiehdotukset
21990: 
21991: 
21992: 
21993: 
21994:                                           Puhemiesneuvoston laatima luettelo lepäämään jätetyistä, vuo-
21995:                                       den 1993 valtiopäivillä vireille pantavista lakiehdotuksista
21996: 
21997:     Valtiopäiväjärjestyksen 73 §:n mukaan lepää-             Koska asiasta on annettu uudet lait 3 päivänä
21998: mään jätetyn lakiehdotuksen käsittely on panta-           elokuuta 1992 ja 30 päivänä joulukuuta 1992
21999: va vireille niillä valtiopäivillä, joihin ehdotus on      (705 ja 1679/92), puhemiesneuvosto ehdottaa,
22000: jäänyt lepäämään. Jollei lakiehdotusta ole val-
22001: tiopäiväjärjestyksen 74 §:n nojalla katsottu rau-                  että lakiehdotus katsottaisiin rauen-
22002: enneeksi, se on asianomaisen valiokunnan an-                     neeksi.
22003: nettua asiasta mietintönsä asiasisällöltään muut-
22004: tamattomana hyväksyttävä tai hylättävä. Edus-                2) Ehdotus laiksi terveyskeskusmaksukokei-
22005: kunnan työjärjestyksen 53 a §:ssä säädetään li-           lusta (HE 10311991 vp)
22006: säksi, että niillä varsinaisilla valtiopäivillä, joihin      Koska asiasta on annettu uusi laki 30 päivänä
22007: eduskunta valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 mo-            joulukuuta 1992 (1646/92), puhemiesneuvosto
22008: mentin mukaisesti on jättänyt lepäämään laki-             ehdottaa,
22009: ehdotuksia, puhemiesneuvoston tulee laatia
22010: eduskunnalle esiteltäväksi luettelo eduskunnan                     että lakiehdotus katsottaisiin rauen-
22011: niille valtiopäiville lepäämään jättämistä laki-                 neeksi.
22012: ehdotuksista ja samalla saattaa eduskunnan
22013: päätettäväksi, mitkä niistä valtiopäiväjärjestyk-            3) Ehdotus laiksi kansanterveyslain 21 §:n
22014: sen 74 §:n mukaan on katsottava rauenneiksi.              muuttamisesta (HE 10411991 vp)
22015: Puhemiesneuvoston on myös ehdotettava, mihin                 Koska asiasta on annettu uudet lait 3 päivänä
22016: valiokuntaan on mietinnön antamista varten                elokuuta 1992 (734 ja 746/92), puhemiesneuvos-
22017: lähetettävä ne lepäämään jätetyt lakiehdotukset,          to ehdottaa,
22018: joita eduskunta ei ole päättänyt katsoa rauen-
22019: neiksi.                                                            että lakiehdotus katsottaisiin rauen-
22020:     Puhemiesneuvosto on edellä lausutun perus-                   neeksi.
22021: teella laatinut luettelon lepäämään jätetyistä la-
22022:  kiehdotuksista, joiden käsittely on pantava vi-             4) Ehdotukset laiksi työttömyyskassalain
22023:  reille vuoden 1993 valtiopäivillä. Samalla puhe-         21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laiksi työt-
22024: miesneuvosto on tehnyt ehdotuksen siitä, mihin            tömyyskassalain 22 §:n väliaikaisesta muuttami-
22025: valiokuntaan ne lakiehdotukset, joita ei katsota          sesta (HE 22311991 vp)
22026:  rauenneiksi, olisi mietinnön antamista varten               Puhemiesneuvosto ehdottaa,
22027: lähetettävä.
22028:      1) Ehdotus eräiksi yleissivistävää koulutusta                  että lakiehdotukset mietinnön antamis-
22029: ja aikuiskoulutusta koskeviksi väliaikaisiksi jär-               ta varten lähetetään sosiaali- ja terveys-
22030: jestelyiksi (HE 34/1991 vp)                                      valiokuntaan.
22031:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
22032: 
22033: 
22034: 
22035: 
22036: 230021X
22037:                         1993 vp -    1991 vp:ltä lepäämissä oleva lakiehdotus
22038: 
22039: 
22040: 
22041: 
22042:                                         Lepäämissä oleva ehdotus laiksi eräiksi yleissivistäVää koulu-
22043:                                     tusta ja aikuiskoulutusta koskeviksi väliaikaisiksi järjestelyiksi
22044: 
22045:    Eduskunnalle vuoden 1991 valtiopäivillä an-        päättänyt jättää seuraavan lakiehdotuksen le-
22046: netun hallituksen esityksen n:o 34 johdosta edus-     päämään seuraavien varsinaisten valtiopäivien
22047: kunta on valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä sääde-      jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin:
22048: tyn käsittelynjälkeen vuoden 1991 valtiopäivillä
22049: 
22050: 
22051: 
22052: 
22053:                                                  Laki
22054:      eräiksi yleissivistävää koulutusta ja aikuiskoulutusta koskeviksi väliaikaisiksi järjestelyiksi
22055: 
22056:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22057: 
22058:                        1§                             1989-90, ei kuitenkaan enempää kuin 15 pro-
22059:    Tämän lain voimaantulon jälkeen ensinnä            senttia alempi kuin työvuonna 1990-91.
22060: alkavina kahtena lukuvuotena peruskoulun ja              Kansalais- ja työväenopistojen opiskelijoilta
22061: lukion oppiaineiden opetukseen käytettävissä          peritään 1 momentissa mainittuna aikana ilmoit-
22062: oleva kokonaistuntimäärä, peruskoulussa tuki-         tautumismaksu, jonka suuruuden opetusminis-
22063: opetukseen varattavaa tuntimäärää lukuun otta-        teriö vahvistaa. Maksu luetaan sen estämättä,
22064: matta, on viisi prosenttia alempi kuin mitä           mitä kansalais- ja työväenopistojen valtionavus-
22065: peruskoululain 31 §:ssä, lukiolain 21 §:ssä, Suo-     ta annetun lain 3 §:n 2 momentissa säädetään,
22066: malais-venäläisestä koulusta annetun lain 7 aja       käyttökustannusten vähennykseksi.
22067: 7 b §:ssä, Helsingin ranskalais-suomalaisesta
22068: koulusta annetun lain 7 a ja 7 b §:ssä ja harjoit-                           3§
22069: telukoululain 10 ja 11 §:ssä säädetään sekä mai-         Tämän lain voimaantulon jälkeen ensinnä
22070: nittujen lakien nojalla erikseen säädetään ja         alkavilta kahdelta työvuodelta kansanopisto saa
22071: määrätään.                                            valtionapua kansanopistojen valtionavusta an-
22072:    Tuntimäärää voidaan alentaa siten, että sa-        netun lain (542/84) 2 §:n mukaisiin kustannuk-
22073: man ylläpitäjän koulujen kokonaistuntimääräs-         siin 70 prosenttia.
22074: tä vähennys on yhteensä viisi prosenttia.
22075:                                                                               4§
22076:                        2§                                Tämän lain voimaantulon jälkeen ensinnä
22077:    Tämän lain voimaantulon jälkeen ensinnä            alkavina kahtena lukuvuotena iltalukioiden ja
22078: alkavina kahtl!na työvuotena kansalais- ja työ-       lukion iltalinjojen oppilailla ei ole sen estämättä,
22079: väenopistojen valtionapuun oikeuttavaan ope-          mitä iltalukiolain 16 §:ssä säädetään, oikeutta
22080: tukseen käytettävissä oleva enimmäistuntimäärä        maksuttomaan kouluateriaan. Peruskoulun, lu-
22081: on sen estämättä, mitä kansalais- ja työväenopis-     kion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
22082: tojen valtionavusta annetussa laissa (521/62) sää-    -avustuksista annetun lain (1112/78) 5 §:n 3 mo-
22083: detään sekä sen nojalla erikseen säädetään ja         mentin nojalla iltalukion ja lukion iltalinjan
22084: määrätään, 10 prosenttia alempi kuin työvuonna        oppilasta kohti tämän lain voimaantuloa seuraa-
22085: 230028E
22086: 2                      1993 vp -   1991 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
22087: 
22088: vaa kahta vuotta varten laskettavaa määrää                             5§
22089: vahvistettaessa vähennetään vahvistamisen pe-       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
22090: rusteena olevien vuosien käyttömenoista ateria-   kuuta 199.
22091: kustannuksia keskimäärin vastaava rahamäärä.
22092: 
22093: 
22094:                        Viittaus: Hallituksen esitys n:o 34/1991 vp
22095:                                  Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 5/1991 vp
22096: 
22097: 
22098:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
22099: 
22100: 
22101:                                                                                Vakuudeksi:
22102: 
22103:                                                                               Seppo Tiitinen
22104:            1993 vp -    Eduskunnan kirjelmä -    1991 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
22105: 
22106: 
22107: 
22108: 
22109:                                        Eduskunnan kirjelmä vuoden 1991 valtiopäivillä lepäämään
22110:                                   jätetyn ehdotuksen johdosta laiksi eräiksi yleissivistävää koulutusta
22111:                                   ja aikuiskoulutusta koskeviksi väliaikaisiksi järjestelyiksi
22112: 
22113:    Eduskunnalle vuoden 1991 valtiopäivillä an-       seuraavien varsinaisten valtiopäivien jälkeen pi-
22114: netun hallituksen esityksen n:o 34/1991 vp joh-      dettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.
22115: dosta eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 66           Nyt koolla oleva eduskunta on valtiopäiväjär-
22116: §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla valtio-   jestyksen 74 §:n nojalla päättänyt,
22117: päivillä päättänytjättää ehdotuksen laiksi eräik-
22118: si yleissivistävää koulutusta ja aikuiskoulutusta              että lakiehdotus katsotaan       rauen-
22119: koskeviksi väliaikaisiksi jäljestelyiksi lepäämään          neeksi.
22120: 
22121:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
22122: 
22123: 
22124: 
22125: 
22126: 230079K
22127:                         1993 vp -   1991 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
22128: 
22129: 
22130: 
22131: 
22132:                                       Lepäämässä oleva ehdotus laiksi terveyskeskusmaksukokeilusta
22133: 
22134:   Eduskunnalle vuoden 1991 valtiopäivillä an-       päivillä päättänyt jättää seuraavan lakiehdotuk-
22135: netun hallituksen esityksen n:o 103 johdosta        sen lepäämään seuraavien varsinaisten valtiopäi-
22136: eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä       vien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäi-
22137: säädetyn käsittelyn jälkeen vuoden 1991 valtio-     viin:
22138: 
22139: 
22140:                                                Laki
22141:                                     terveyskeskusmaksukokeilusta
22142: 
22143:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22144: 
22145:                         1§                                                 2§
22146:    Terveyskeskusmaksun vaikutusten selvittämi-         Kokeiluun osallistuvista kunnista ja kansan-
22147: seksi järjestetään kokeilu, johon osallistuvissa    terveystyön kuntainliitoista päättää sosiaali- ja
22148: kunnissa ja kansanterveystyön kuntainliitoissa      terveysministeriö näiden tekemien hakemusten
22149: voidaan potilaalta periä korvaus terveyskeskuk-     perusteella.
22150: sessa tapahtuvasta avohoitokäynnistä lääkärillä        Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on
22151: siitä poiketen, mitä kansanterveyslain 21 §:n 1     seurata kokeilua.
22152: momentissa säädetään.                                                      3§
22153:     Jos kunta tai kansanterveystyön kuntainliitto      Tarkemmat säännökset tässä laissa tarkoite-
22154: perii potilaalta 1 momentissa tarkoitetun kor-      tusta terveyskeskusmaksukokeilusta ja maksun
22155: vauksen, häneltä ei peritä kansanterveyslain        suuruudesta annetaan asetuksella.
22156: 21 §:n 1 momentissa tarkoitettua maksua labora-
22157: toriokäynnistä eikä röntgenkäynnistä.                                     4§
22158:     Terveyskeskusmaksukokeilu ei saa vaarantaa         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
22159: kansalaisten oikeutta saada terveydenhuollon        kuuta 199       ja on voimassa kaksi vuotta
22160: palveluja.                                               pa1vaan            kuuta 199 .
22161:                                                        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
22162:                                                     tyä lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toi-
22163:                                                     menpiteisiin.
22164: 
22165: 
22166:                 Viittaus: Hallituksen esitys n:o 103/1991 vp
22167:                           Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 18/1991 vp
22168: 
22169: 
22170:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
22171: 
22172: 
22173:                                                                                        Vakuudeksi:
22174: 
22175:                                                                                      Seppo Tiitinen
22176: 
22177: 230029F
22178:             1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -    1991 vp:ltä lepäämissä oleva lakiehdotus
22179: 
22180: 
22181: 
22182: 
22183:                                        Eduskunnan kirjelmä vuoden 1991 valtiopäivillä lepäämään
22184:                                   jätetyn ehdotuksen johdosta laiksi terveyskeskusmaksukokeilusta
22185: 
22186:    Eduskunnalle vuoden 1991 valtiopäivillä an-       raavien varsinaisten valtiopäivien jälkeen pidet-
22187: netun hallituksen esityksen n:o 103/1991 vp joh-     täviin varsinaisiin valtiopäiviin.
22188: dosta eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen              Nyt koolla oleva eduskunta on valtiopäiväjär-
22189: 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla val-   jestyksen 74 §:n nojalla päättänyt,
22190: tiopäivillä päättänyt jättää ehdotuksen laiksi
22191: terveyskeskusmaksukokeilusta lepäämään seu-                    että lakiehdotus katsotaan rauenneeksi.
22192: 
22193:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
22194: 
22195: 
22196: 
22197: 
22198: 230080L
22199:                          1993 vp -    1991 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
22200: 
22201: 
22202: 
22203: 
22204:                                          Lepäämässä oleva ehdotus laiksi kansanterveyslain 21 §:n muut-
22205:                                      tamisesta
22206: 
22207:    Eduskunnalle vuoden 1991 valtiopäivillä an-         päättänyt jättää seuraavan lakiehdotuksen le-
22208: netun hallituksen esityksen n:o 104 jodosta edus-      päämään seuraavien varsinaisten valtiopäivien
22209: kunta on valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä sääde-       jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin:
22210: tyn käsittelyn jälkeen vuoden 1991 valtiopäivillä
22211: 
22212: 
22213:                                                   Laki
22214:                                 kansanterveyslain 21 §:n muuttamisesta
22215: 
22216:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22217:    muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66/72) 21 §:n 1 momentti,
22218: sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1117/90), seuraavasti:
22219: 
22220:                         21 §                           tioiden kesken toisin sovittu. Jos lääkinnälliseen
22221:    Edellä 14 §:ssä tarkoitetut kunnan velvollisuu-     kuntoutukseen liittyvän apuvälineen tarve ai-
22222: teen kuuluvat terveydenhuoltopalvelut ovat             heutuu tapaturmavakuutuslain, maatalousyrit-
22223: niiden käyttäjälle maksuttomia. Asetuksella voi-       täjäin tapaturmavakuutuslain, sotilasvamma-
22224: daan kuitenkin säätää potilaalta perittäväksi          lain, liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan
22225: korvaus laboratoriokäynnistä, röntgenkäynnis-          aikaisemman lain mukaan korvattavasta vahin-
22226: tä, fysikaalisesta hoidosta, sairaankuljetuksesta,     gosta tai ammattitaudista, peritään potilaalle
22227: hoitoon käytetyistä aineista ja potilaan ylläpi-       annetusta apuvälineestä sen hankintakustan-
22228: dosta terveyskeskuksessa sekä lääkärin ja ham-         nukset sekä kustannukset apuvälineen uusimi-
22229: maslääkärin todistuksesta ja lausunnosta, joka         sesta ja huollosta.
22230: ei liity potilaan hoitoon. Muilta kuin Suomen
22231: kansalaisilta voidaan asetuksella säätää perittä-
22232: väksi terveydenhuoltopalveluista maksu ja kor-           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
22233: vaus, jollei vastavuoroisesta järjestelystä ole vai-   kuuta 19 .
22234: 
22235: 
22236:                   Viittaus: Hallituksen esitys n:o 104/1991 vp
22237:                             Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 19/1991 vp
22238: 
22239: 
22240:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
22241: 
22242: 
22243:                                                                                            Vakuudeksi:
22244: 
22245:                                                                                          Seppo Tiitinen
22246: 
22247: 
22248: 
22249: 230030G
22250:            1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     1991 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
22251: 
22252: 
22253: 
22254: 
22255:                                       Eduskunnan kirjelmä vuoden 1991 valtiopäivillä lepämään jäte-
22256:                                   tyn ehdotuksen johdosta laiksi kansanterveyslain 21 §:n muuttami-
22257:                                   sesta
22258: 
22259:    Eduskunnalle vuoden 1991 valtiopäivillä an-       seuraavien varsinaisten valtiopäivien jälkeen pi-
22260: netun hallituksen esityksen n:o 104/1991 vp joh-     dettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.
22261: dosta eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 66           Nyt koolla oleva eduskunta on valtiopäiväjär-
22262: §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla valtio-   jestyksen 74 §:n nojalla päättänyt,
22263: päivillä päättänyt jättää ehdotuksen laiksi kan-
22264: santerveyslain 21 §:n muuttamisesta lepäämään                  että lakiehdotus katsotaan rauenneeksi.
22265: 
22266:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
22267: 
22268: 
22269: 
22270: 
22271: 230081M
22272:                       1993 vp -   1991 vp:ltä lepäämässä olevat lakiehdotukset
22273: 
22274: 
22275: 
22276: 
22277:                                       Lepäämässä olevat ehdotukset laiksi työttömyyskassalain 21 §:n
22278:                                   väliaikaisesta muuttamisesta ja laiksi työttömyyskassalain 22 §:n
22279:                                   väliaikaisesta muuttamisesta
22280: 
22281:    Eduskunnalle vuoden 1991 valtiopäivillä an-       päivillä päättänyt jättää seuraavat lakiehdotuk-
22282: netun hallituksen esityksen n:o 223 johdosta         set lepäämään seuraavien varsinaisten valtiopäi-
22283: eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä        vien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäi-
22284: säädetyn käsittelyn jälkeen vuoden 1991 valtio-      viin:
22285: 
22286: 
22287:                                                 Laki
22288:                        työttömyyskassalain 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
22289: 
22290:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22291:   muutetaan väliaikaisesti 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/84) 21 §:n 1
22292: momentti seuraavasti:
22293: 
22294:                        21§                           lain mukaisiin velvoitteisiin. Tukikassan jäsen-
22295:                     Tukikassa                        maksu voidaan vahvistaa enintään kolme neljäs-
22296:                                                      osaksi työttömyysturvalain 22 §:ssä säädetystä
22297:    Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen      peruspäivärahasta.
22298: tasoittamiseksi toimii keskinäisen vastuun poh-
22299: jalla työttömyyskassojen tukikassa,johon kaikki
22300: kassat kuuluvat. Kassat suorittavat jäsenmaksu-        Tämä laki tulee voimaan     päivänä
22301: na tukikassalle sosiaali- ja terveysministeriön      kuuta 1992 ja on voimassa vuoden 1992 lop-
22302: vahvistaman markkamäärän jäsentä kohti vuo-          puun.
22303: dessa siten, että tukikassan varat riittävät tämän
22304: 
22305: 
22306: 
22307:                                                 Laki
22308:                        työttömyyskassalain 22 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
22309: 
22310:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22311:    muutetaan väliaikaisesti 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/84) 22 §:n 1
22312: ja 2 momentti sekä
22313:    lisätään 22 §:ään väliaikaisesti uusi 4 momentti seuraavasti:
22314: 
22315:                       22§
22316:           Kassan vajauksen täyttäminen               edelleen vajausta, saadaan kassan vajaus täyttää
22317:                                                      21 §:n 1 momentissa tarkoitetun tukikassan va-
22318:    Jos työttömyyskassan tilinpäätös osoittaa va-     roista. Tukikassan varoja voidaan yhden kalen-
22319: jausta, käytetään sen täyttämiseen tasoitusra-       terivuoden aikana käyttää enintään 75 prosent-
22320: hastosta enintään 75 prosenttia.                     tia niiden määrästä kassojen vajausten suhtees-
22321:    Jos tilinpäätös osoittaa 1 momentissa tarkoi-     sa.
22322: tetun tasoitusrahaston enimmäiskäytön jälkeen        ------------·---
22323: 230031H
22324: 2                     1993 vp -   1991 vp:ltä lepäämässä olevat lakiehdotukset
22325: 
22326:    Sen estämättä, mitä 3 momentissa on säädet-          Tämä laki tulee voimaan      patvana
22327: ty, siirretään kassan vuoden 1991 vajaus, jota ei    kuuta 1992. Tämän lain 22 §:n 1 ja 2 momentti
22328: ole voitu täyttää 1 ja 2 momentissa mainitulla       ovat voimassa vuoden 1992loppuun ja 22 §:n 4
22329: tavalla kassan tasoitusrahastosta ja tukikassan      momentti vuoden 1993 loppuun.
22330: varoista, kassan vuoden 1992 tilinpäätökseen            Tämän lain 22 §:n 1 ja 2 momenttia sovelle-
22331: täytettäväksi tukikassan varoista siten kuin sosi-   taan vuodelta 1991 tehtäviin tilinpäätöksiin.
22332: aali- ja terveysministeriö määrää.
22333: 
22334: 
22335:                  Viittaus: Hallituksen esitys n:o 22311991 vp
22336:                            Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 24/1991 vp
22337: 
22338: 
22339:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
22340: 
22341: 
22342:                                                                                      Vakuudeksi:
22343: 
22344:                                                                                  Seppo Tiitinen
22345:           1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -    1991 vp:ltä lepäämissä olevat lakiehdotukset
22346: 
22347: 
22348: 
22349: 
22350:                                        Eduskunnan kirjelmä vuoden 1991 valtiopäivillä lepäämään
22351:                                   jätettyjen ehdotusten johdosta laiksi työttömyyskassalain 21 §:n
22352:                                   väliaikaisesta muuttamisesta ja laiksi työttömyyskassalain 22 §:i:t
22353:                                   väliaikaisesta muuttamisesta
22354: 
22355:    Eduskunnalle vuoden 1991 valtiopäivillä an-          Nyt koolla oleva eduskunta, jolle sosiaali- ja
22356: netun hallituksen esityksen n:o 223 johdosta         terveysvaliokunta on antanut asiasta mietintön-
22357: eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä        sä n:o 5, on ottanut asian lopullisesti käsiteltä-
22358: säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla valtiopäivil-   väkseen ja päättänyt
22359: lä päättänyt jättää ehdotukset laiksi työttömyys-
22360: kassalain 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja               hylätä kysymyksessä olevat lakiehdo-
22361: laiksi työttömyyskassalain 22 §:n väliaikaisesta            tukset.
22362: muuttamisesta lepäämään seuraavien varsinais-
22363: ten valtiopäivien jälkeen pidettäviin varsinaisiin
22364: valtiopäiviin.
22365:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
22366: 
22367: 
22368: 
22369: 
22370: 2301241
22371:                                                                                                                 j
22372:                                                                                                             j
22373:                                                                                                         j
22374:                                                                                                     j
22375:                                                                                                 j
22376:                                                                                             j
22377:                                                                                         j
22378:                                                                                     j
22379:                                                                                 j
22380:                                                                             j
22381:                                                                         j
22382:                                                                     j
22383:                                                                 j
22384:                                                             j
22385:                                                         j
22386:                                                     j
22387:                                                 j
22388:                                             j
22389:                                         j
22390:                                     j
22391:                                 j
22392:                             j
22393:                         j
22394:                     j
22395:                 j
22396:             j
22397:         j
22398:     j
22399: j
22400:                                    1993 vp -    Vahvistamatta jätetyt lait
22401: 
22402: 
22403: 
22404: 
22405:                                           Puhemiesneuvoston ehdotus vahvistamatta jätettyiDä palautettu-
22406:                                      jen, vuoden 1993 valtiopäivillä vireille pantavien lakien johdosta
22407: 
22408:    Valtiopäiväjärjestyksen 73 a §:n mukaan on                Valtiopäiväjärjestyksen 84 §:n mukaisesti on
22409: tasavallan presidentin vahvistamatta jättämän            eduskunnalle ilmoitettu hallituksen kirjehnällä
22410: lain käsittely pantava vireille vahvistettavaksi         25 päivältä tammikuuta 1993, että tasavallan
22411: toimittamisen jälkeen seuraavaksi aikavilla var-         presidentti on sanottuna päivänä päättänyt jät-
22412: sinaisilla valtiopäivillä. Jollei lakia ole valtiopäi-   tää vahvistamatta eduskunnan hallituksen esi-
22413: väjärjestyksen 74 §:n nojalla katsottu rauenneek-        tyksen n:o 172 pohjalta hyväksymät lait sosiaali-
22414: si, se on, asianomaisen valiokunnan annettua             ja terveyshallituksesta annetun lain 2 §:n muutta-
22415: asiasta lausuntonsa, hyväksyttävä asiasisällöl-          misesta ja lääkelain muuttamisesta, jotka sisäl-
22416: tään muuttamattomana tai hylättävä. Eduskun-             tyvät 13 päivänä marraskuuta 1992 päivättyyn
22417: nan työjärjestyksen 53 b §:ssä määrätään lisäksi,        eduskunnan vastaukseen.
22418: että puhemiesneuvoston on niillä varsinaisilla               Koska sosiaali- ja terveyshallituksesta 17 päi-
22419: valtiopäivillä, joilla tasavallan presidentin vah-       vänä tammikuuta 1991 annettu laki (63/91) sii-
22420: vistamatta jättämän lain käsittely on valtiopäi-         hen myöhemmin tehtyine muutoksineen on ku-
22421: väjärjestyksen 73 a §:n mukaan pantava vireille,         mottu 27 päivänä marraskuuta 1992 sosiaali- ja
22422: tehtävä eduskunnalle esiteltäväksi ehdotus siitä,        terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta
22423: onko vahvistamatta jätettynä eduskuntaan pa-             annetulla lailla (1 073/92) ja koska eduskunta on
22424: lautettu laki valtiopäiväjärjestyksen 74 §:n mu-         23 päivänä helmikuuta 1993 hyväksynyt uuden
22425: kaan katsottava rauenneeksi. Puhemiesneuvos-             lain lääkelain muuttamisesta (HE 374/1992 vp),
22426: ton on myös ehdotettava, mihin valiokuntaan              puhemiesneuvosto ehdottaa,
22427: mietinnön antamista varten on lähetettävä vah-
22428: vistamatta jätettynä eduskuntaan palautettu                        että sanotut vahvistamatta jätetyt lait
22429: laki, jota eduskunta ei ole päättänyt katsoa                    katsottaisiin rauenneiksi.
22430:  rauenneeksi.
22431: 
22432:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
22433: 
22434: 
22435: 
22436: 
22437: 230026C
22438:                    1993 vp -    1992 vp:llä hyväksytyt, vahvistamatta jätetyt lait
22439: 
22440: 
22441: 
22442: 
22443:                                       Vahvistamatta jätettyinä palaotetut lait sosiaali- ja terveyshal-
22444:                                   lituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja lääkelain muuttami-
22445:                                   sesta
22446:    Eduskunnalle vuoden 1992 valtiopäivillä an-          Tasavallan presidentti on 25 päivänä tammi-
22447: netun hallituksen esityksen n:o 172 johdosta         kuuta 1993 päättänyt jättää sanotut lait vah-
22448: eduskunta on samoilla valtiopäivillä hyväksy-        vistamatta, ja niiden palauttamisesta on valtio-
22449: nyt tässä jäljempänä olevat lain sosiaali- ja        päiväjärjestyksen 84 §:n mukaisesti ilmoitettu
22450: terveyshallituksesta annetun lain 2 §:n muutta-      eduskunnalle mainitulle päivälle päivätyllä hal-
22451: misesta ja lain lääkelain muuttamisesta.             lituksen kirjelmällä.
22452: 
22453: 
22454: 
22455: 
22456:                                                Laki
22457:                  sosiaali- ja terveyshallituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
22458: 
22459:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22460:    muutetaan sosiaali- ja terveyshallituksesta 17 päivänä tammikuuta 1991 annetun lain (63/91)
22461: 2 §:n 2 momentti,
22462:    sellaisena kuin se on 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (765/92), seuraavasti:
22463:                        2§                            ka laissa tai asetuksessa taikka niiden nojalla
22464:                                                      sen tehtäväksi säädetään tai määrätään, sekä
22465:    Lisäksi sosiaali- ja terveyshallituksen on huo-   niistä tehtävistä, jotka sosiaali- ja terveysminis-
22466: lehdittava niistä terveydenhuollon tuoteturval-      teriö sille määrää.
22467: lisuutta ja terveydenhuoltohenkilöstön amma-
22468: tinharjoittamista koskevista ohjaus- ja valvon-        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
22469: tatehtävistä sekä muista hallintotehtävistä, jot-    kuuta 199 .
22470: 
22471: 
22472: 
22473: 
22474:                                                Laki
22475:                                        lääkelain muuttamisesta
22476: 
22477:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22478:   muutetaan 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lääkelain (395/87) 6 §, 7 §:n 3 momentti, 8 §:n
22479: 1 momentti, 10§, 12§:n 2 momentti, 13, 16, 17 ja 19§, 21 §:n 1 ja 3 momentti, 23§:n 1 ja 3
22480: momentti, 25 §, 26 §:n 1 ja 3 momentti, 27 ja 30 §, 31 §:n 3 momentti, 32 §:n 1 momentti, 35 ja 40 §,
22481: 41 §:n 1 ja 3 momentti, 44 §:n 2 momentti, 48-53 §, 54 §:n 1 ja 2 momentti, 55 §:n 2 momentti,
22482: 58 §:n 2 momentti, 59 §:n 1 momentti, 61 §:n 2, 3 ja 5 momentti, 65 §:n 2 momentti, 66 §:n 2
22483: 230034L
22484: 2                 1993 vp -    1992 vp:llä hyväksytyt, vahvistamatta jätetyt lait
22485: 
22486: momentti, 68 §:n 4 momentti, 69 §:n 1 momentti, 70 §:n 1 momentti, 71-73, 75 ja 76 §, 77 §:n 1
22487: momentti, 79-83, 85, 87 ja 89 §, 91 §:n 3 momentti, 93 §:n 1 ja 3 momentti, 94 ja 101 § sekä
22488: 102 §:n 1 momentti,
22489:   sellaisina kuin niistä ovat 6 §, 12 §:n 2 momentti, 13, 16, 17 ja 19 §, 21 §:n 3 momentti, 23 §:n
22490: 3 momentti, 25 §, 27 §:n 1 momentti, 31 §:n 3 momentti, 35 ja 40 §, 41 §:n 1 ja 3 momentti,
22491: 48-53 §, 54 §:n 1 ja 2 momentti, 58 §:n 2 momentti, 61 §:n 3 ja 5 momentti, 65 §:n 2 momentti,
22492: 66 §:n 2 momentti, 68 §:n 4 momentti, 69 §:n 1 momentti, 71-73, 75 ja 76 §, 77 §:n 1 momentti,
22493: 79-83 ja 87 §, 91 §:n 3 momentti, 93 §:n 1 ja 3 momentti, 94 §sekä 102 §:n 1 momentti 17 päivänä
22494: tammikuuta 1991 annetussa laissa (81191), ja 10 §, 23 §:n 1 momentti, 26 §:n 1 ja 3 momentti, 27 §:n
22495: 2 momentti sekä 30, 85, 89 ja 101 §        päivänä          kuuta 1992 annetussa laissa ( 1 ) ja
22496: 21 §:n 1 momentti muutettuna mainituilla 17 päivänä tammikuuta ja        päivänä       kuuta 1992
22497: annetuilla laeilla, seuraavasti:
22498: 
22499:                      6§                                                   16 §
22500:    Lääkelaitoksen tehtävänä on tarvittaessa           Lääkelaitos antaa tarkemmat määräykset ja
22501: päättää, onko ainetta tai valmistetta pidettävä     ohjeet 13 §:ssä tarkoitetusta ennakkoilmoituk-
22502: lääkkeenä.                                          sesta ja 14 §:n mukaisesta lääkevalmistuksesta.
22503: 
22504:                       7§                                                    17 §
22505:                                                        Lääkkeitä saa tuoda maahan:
22506:   Lääkkeiden laaduntarkkailusta ja tutkimuk-           1) se, joka saa teollisesti valmistaa lääkkeitä
22507: sesta on lisäksi voimassa, mitä lääkelaitoksesta    lääke tehtaassa;
22508: annetussa laissa ( 1 ) säädetään.                      2) se, jolla 32 §:n mukaan on lupa harjoittaa
22509:                                                     lääkkeiden tukkukauppaa;
22510:                                                        3) apteekkari, Helsingin yliopiston apteekki
22511:                       8§                            ja sotilasapteekki apteekin toimintaa varten;
22512:   Lääkkeitä saadaan teollisesti valmistaa aino-        4)    sairaala-apteekki yksittäistapauksissa
22513: astaan hyväksyttävät tuotantotilat ja laitteet      asianomaisen laitoksen toimintaa varten; sekä
22514: käsittävässä lääketehtaassa lääkelaitoksen lu-         5) tieteellinen tutkimuslaitos tutkimustoimin-
22515: valla. Lupaan voidaan liittää ehtoja.               taansa varten.
22516:                                                        Sairaala-apteekin ja tieteellisen tutkimuslai-
22517:                                                     toksen on tehtävä maahantuonnista ilmoitus
22518:                        10 §                         lääkelaitokselle.
22519:    Lääketehdas voi erityisestä syystä suorituttaa      Muu kuin 1 momentin 1-3 kohdassa tar-
22520: lääkevalmisteen valmistuksen tai tarkastuksen       koitettu elinkeinonharjoittaja voi tuoda maa-
22521: kokonaan tai osittain toisessa lääketehtaassa       han lääkeaineita tuotantotoimintaansa varten.
22522: tai laitoksessa ilmoittamalla siitä lääkelaitok-    Tästä maahantuonnista elinkeinonharjoittajan
22523: selle. Lääkevalmisteen valmistuksen tai tarkas-     on tehtävä ilmoitus lääkelaitokselle.
22524: tuksen toisella suorituttamisesta sekä sitä kos-
22525: kevasta ilmoittamisesta säädetään tarkemmin
22526: asetuksella.                                                             19 §
22527:                                                        Ulkomailta saapuva matkustaja ja ulkomaan
22528:                       12 §                          liikenteessä olevan kulkuneuvon henkilökun-
22529:                                                     taan kuuluva saavat tuoda maahan vähäisiä
22530:    Apteekkari voi kuitenkin valmistuttaa yksit-     määriä lääkevalmistetta ja pitää hallussaan
22531: täisiä lääkevalmisteita toisessa apteekissa lää-    henkilökohtaista lääkitystään varten siten kuin
22532: kelaitoksen antamien tarkempien ohjeiden mu-        lääkelaitos tarkemmin määrää.
22533: kaisesti. Tästä valmistuttamisesta apteekkarin
22534: on tehtävä ilmoitus lääkelaitokselle.                                      21 §
22535:                                                       Lääkevalmistetta saa väestölle myydä tai
22536:                      13§                            muutoin kulutukseen luovuttaa lääkelaitoksen
22537:   Apteekin, sotilasapteekin, sairaala-apteekin      luvalla. Myyntiluvan edellytyksenä on:
22538: ja lääkekeskuksen tulee tehdä lääkelaitokselle         1) että valmiste on todettu lääkkeenä tarkoi-
22539: ennakkoilmoitus omista lääkevalmisteistaan.         tuksenmukaiseksi;
22540:                    1993 vp -    1992 vp:llä hyväksytyt, vahvistamatta jätetyt lait                    3
22541: 
22542:   2) ettei valmistetta sen käyttötarkoitus huo-      lääkelaitos väliaikaisesti peruuttaa myyntiluvan
22543: mioon ottaen voida pitää käyttäjälle vaaralli-       tarvittavien tutkimusten suorittamisen ajaksi.
22544: sena;
22545:   3) että valmiste täyttää farmakopean tai                                    30 §
22546: muut vastaavat sille asetettavat valmistusta ja         Tässä luvussa tarkoitetusta lupahakemukses-
22547: laatua koskevat vaatimukset; sekä                    ta ja siihen liitettävistä selvityksistä sekä myyn-
22548:   4) että valmisteen koostumus ja muut tiedot        tipäällysmerkinnöistä ja pakkausselosteen sisäl-
22549: on asianmukaisesti ilmoitettu.                       lyttämisestä lääkepakkaukseen määrää tarkem-
22550:                                                      min lääkelaitos.
22551:    Lääkelaitos voi erityisistä sairaanhoidollisis-
22552: ta syistä myöntää 1 momentin estämättä luvan                                31 §
22553: lääkevalmisteen kulutukseen luovuttamiseen
22554: yksittäistapauksissa.                                   Lääketehtaasta voidaan myydä tai muutoin
22555:                                                      luovuttaa omia lääkevalmisteita myös 17 §:n 1
22556:                        23 §                          momentin 5 kohdassa tarkoitetulle tutkimuslai-
22557:   Edellä 21 §:ssä tarkoitetun lääkevalmisteen        tokselle tutkimustoimintaa varten. Lääketeh-
22558: myyntilupahakemuksen käsittelemisestä on             taan tulee tehdä tästä ilmoitus lääkelaitok-
22559: suoritettava valtiolle etukäteen 20 000 markan       selle.
22560: maksu.
22561:                                                                            32 §
22562:    Valtioneuvosto voi tarkistaa tässä pykälässä         Lääkkeiden tukkukauppaa saa harjoittaa
22563: tarkoitettujen maksujen määrät enintään ra-          lääkelaitoksen luvalla. Lupaan voidaan liittää
22564: hanarvon muutoksia vastaaviksi. Lääkelaitos          ehtoja.
22565: määrää ja perii maksut.
22566:                       25 §
22567:                                                                             35 §
22568:    Lääkelaitoksella on oikeus jättää käsittely-
22569:                                                         Lääketehtaasta ja lääketukkukaupasta voi-
22570: maksu tai vuosimaksu määräämättä vuodeksi
22571:                                                      daan lisäksi luovuttaa vastikkeetta lääkkeitä
22572: kerrallaan, jos lääkevalmisteen tarve on vähäis-
22573:                                                      laillistetuille lääkäreille, hammaslääkäreille,
22574: tä, mutta lääkevalmistetta on pidettävä hoidon
22575:                                                      eläinlääkäreille sekä apteekkareille näyte- ja
22576: kannalta välttämättömänä tai, jos se harkitaan
22577:                                                      päivystystarkoituksiin lääkelaitoksen antamien
22578: muusta erityisestä syystä kohtuulliseksi.
22579:                                                      ohjeiden mukaisesti.
22580:                       26 §
22581:    Jos myyntiluvan saanutta lääkevalmistetta                                40 §
22582: halutaan muuttaa tai kun tekninen tai tieteel-          Apteekkiliikettä saa harjoittaa lääkelaitoksen
22583: linen kehitys edellyttää lääkevalmisteen muut-       luvalla (apteekki/upa). Apteekkilupa myönne-
22584: tamista, myyntiluvan haltijan tulee tehdä tästä      tään tietyn apteekkiliikkeen harjoittamiseen
22585: hakemus lääkelaitokselle. Muutoksista, jotka         41 §:n mukaisella päätöksellä vahvistetulla alu-
22586: eivät olennaisesti vaikuta lääkevalmisteen           eella. Apteekkiluvan saanutta kutsutaan tässä
22587: myyntiluvan edellytysten arviointiin, on kuiten-     laissa apteekkariksi. Apteekkiliikettä ei saa
22588: kin ainoastaan ilmoitettava lääkelaitokselle.        harjoittaa muualla kuin tässä laissa tarkoite-
22589:                                                      tussa apteekissa ja sivuapteekissa.
22590:    Lääkelaitos antaa tarkempia määräyksiä 1
22591: momentissa tarkoitetuista ja muista lääkeval-                              41 §
22592: mistetta koskevista muutoksista ja niihin sovel-        Uuden apteekin perustamisesta päättää lää-
22593: lettavasta menettelystä.                             kelaitos. Perustamispäätöksessä on määrättävä
22594:                                                      alue, jolla apteekin tulee sijaita. Lääkelaitos
22595:                       27 §                           päättää myös apteekin siirtämisestä toiseen
22596:   Lääkelaitos voi peruuttaa myyntiluvan, jos         paikkaan tai sen lakkauttamisesta. Siirtämis-
22597: uusin tutkimuksin tai muutoin on voitu osoit-        tai lakkauttamispäätöstä ei saa panna täytän-
22598: taa, että luvan myöntämisen edellytyksiä ei          töön, ennen kuin kyseessä oleva apteekkilupa
22599: enää ole olemassa.                                   on tullut avoimeksi, jollei apteekkari ole ilmoit-
22600:   Jos on syytä epäillä, että myyntiluvan myön-       tanut suostuvansa päätökseen.
22601: tämisen edellytyksiä ei enää ole olemassa, voi .
22602: 4                   1993 vp -    1992 vp:llä hyväksytyt, vahvistamatta jätetyt lait
22603: 
22604:    Lääkelaitos voi muuttaa 1 momentissa tar-             3) jos apteekkari tuomitaan rikoksesta vä-
22605: koitettua apteekin sijaitsemisaluetta silloin, kun    hintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
22606: lääkkeiden saatavuus edellyttää uuden apteekin           Lääkelaitos voi peruuttaa apteekkiluvan, jos
22607: perustamista tälle alueelle. Apteekin sijaitsemis-    apteekki ei enää vastaa tarkoitustaan lääkeva-
22608: aluetta voidaan lisäksi muuttaa apteekkiluvan         raston, lääkkeiden laadun, kalustuksen tai vä-
22609: tultua avoimeksi tai apteekkarin suostumuksel-        lineistön osalta taikka jos apteekkari on muu-
22610: la, jos paikalliset olosuhteet sitä edellyttävät.     ten laiminlyönyt hänelle apteekkarina kuuluvat
22611:                                                       velvollisuudet tai jos hän on väärinkäyttänyt
22612:                        44 §                           apteekkilupaan perustuvia oikeuksia.
22613:    Apteekkarin tulee, jollei tässä laissa toisin                              51 §
22614: säädetä, itse hoitaa apteekkia. Sairauden tai           Jos apteekkari on apteekkarina toimiessaan
22615: muun erityisen syyn johdosta apteekkari voi           menetellyt vastoin lakia taikka lain nojalla
22616: jättää apteekin hoidon laillistetulle proviisorille   annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka
22617: tai laillistetulle farmaseutille siten kuin asetuk-   syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyy-
22618: sella tarkemmin säädetään.                            teen tai laiminlyöntiin taikka käyttäytynyt so-
22619:                                                       pimattomasti eikä virheellisyys tai laiminlyönti
22620:                       48 §
22621:                                                       ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä
22622:   Apteekkilupa katsotaan rauenneeksi, jos ap-
22623:                                                       tuomioistuimessa, lääkelaitos voi antaa hänelle
22624: teekkari ei ole ryhtynyt harjoittamaan apteek-        suullisen tai kirjallisen varoituksen.
22625: kiliikettä vuoden kuluessa apteekkiluvan
22626: myöntämistä koskevan päätöksen tiedoksisaan-                                   52§
22627: nista eikä lääkelaitos ole hakemuksesta myön-            Apteekkari saa lääkelaitoksen luvalla pitää
22628: tänyt määräaikaan pidennystä.                         apteekkiliikkeen harjoittamista varten sivuap-
22629:                         49 §                          teekkia alueella, jolla ei ole apteekkia. Tällaisen
22630:   Jos on perusteltua syytä epäillä apteekkarin        luvan lääkelaitos voi peruuttaa, jos sivuaptee-
22631: olevan iän, sairauden tai muun vastaavan syyn         kin pitämisen edellytykset ovat muuttuneet.
22632: vuoksi kykenemätön itse hoitamaan apteekkia,          Lääkelaitos voi myöntää apteekkarille luvan
22633: lääkelaitos voi asian selville saamiseksi määrätä     enintään kolmen sivuapteekin pitämiseen.
22634: hänet lääkärintarkastukseen ja hankkia muun              Helsingin yliopisto voi lääkelaitoksen kussa-
22635: tarvittavan selvityksen sekä kieltää häntä väli-      kin tapauksessa antamalla luvalla pitää sivuap-
22636: aikaisesti hoitamasta apteekkia tai ottamasta         teekkeja, jos se farmasian tai farmaseutin tut-
22637: osaa muuhun apteekkitoimintaan, kuitenkin             kintoihin liittyvän harjoittelun tai lääkehuollon
22638: enintään vuoden ajaksi tai siihen asti kunnes         kehittämisen kannalta on tarpeen.
22639: kysymys hänen kykenemättömyydestään on                   Alueella, jolla ei ole apteekkia tai sivuapteek-
22640: lopullisesti ratkaistu.                               kia, voi olla lääkelaitoksen tarkemmin määrit-
22641:                                                       telemä lääkekaappi.
22642:                       50§
22643:    Lääkelaitoksen on peruutettava apteekkilu-                                53 §
22644: pa:                                                      Lääkelaitos voi päättää apteekin muuttami-
22645:    1) jos apteekkari on joutunut konkurssiin          sesta sivuapteekiksi, milloin tätä apteekkia kos-
22646: eikä vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta           keva apteekkilupa on tullut avoimeksi. Lääke-
22647: ole saanut omaisuuttaan takaisin hallintaansa         laitos myöntää luvan tämän sivuapteekin pitä-
22648: tai jos apteekkari on julistettu holhouksen           miseen apteekkarille, jolla huomioon ottaen
22649: alaiseksi;                                            hänen ylläpitämänsä apteekin sijainti ja toimin-
22650:    2) jos apteekkari sairauden taikka päihdyt-        taedellytykset on riittävät edellytykset sivuap-
22651: tävien aineiden tai huumausaineiden väärin-           teekin pitämiseen.
22652: käytön johdosta ei voi asianmukaisesti harjoit-
22653: taa apteekkarin ammattia taikka jos hän on                                   54§
22654: tullut siten työkyvyttömäksi kuin edellytetään           Sivuapteekin liikevaihdon ollessa niin suuri,
22655: yrittäjien eläkelain (468/69) mukaisen täyden         että sivuapteekilla katsotaan olevan hyvät edel-
22656: työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi tai on              lytykset toimia itsenäisenä apteekkina, lääke-
22657: muuten pysyvästi kykenemätön itse hoitamaan           laitos voi muuttaa 52 §:n 1 momentissa tarkoi-
22658: apteekkia; tai                                        tetun sivuapteekin apteekiksi.
22659:                    1993 vp -   1992 vp:llä hyväksytyt, vahvistamatta jätetyt lait                    5
22660: 
22661:    Jos apteekki on liikevaihdoltaan sivuapteek-                            66 §
22662: kiaan pienempi, lääkelaitos voi myöntää 1
22663: momentissa tarkoitetun, aikaisemmin sivuap-           Sen lisäksi, mitä 1 momentissa ja 65 §:ssä
22664: teekkina toimineen apteekin apteekkiluvan sitä      säädetään lääkkeiden luovutuksesta, voidaan
22665: erikseen haettavaksi julistamatta sille apteekka-   kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 1 kohdas-
22666: rille, jonka sivuapteekkina se on toiminut.         sa tarkoitettuun kansanterveydelliseen valistus-
22667:                                                     työhön ja raskauden ehkäisyneuvontaan sekä 4
22668:                                                     kohdassa tarkoitettuun valistus- ja ehkäisy-
22669:                                                     toimintaan liittyen luovuttaa vastikkeetta lää-
22670:                       55§                           kevalmisteita lääkelaitoksen antamien yleisten
22671:                                                     ohjeiden mukaisesti.
22672:   Apteekkia ja sivuapteekkia on pidettävä
22673: avoinna sit.en, että lääkkeiden saatavuus on                               68 §
22674: turvattu. Apteekkarin on ilmoitettava aukiolo-
22675: ajoista kunnalle, jossa apteekki sijaitsee.            Lääkelaitos ratkaisee tarvittaessa, onko tuo-
22676:                                                     tetta pidettävä lääkkeenomaisena tuotteena.
22677:                       58§
22678:                                                                          69 §
22679:   Lääkelaitoksen on tarvittaessa tehtävä esitys       Lääkkeenomaisia tuotteita voidaan myydä
22680: valtioneuvostolle lääketaksan tarkistamiseksi.      väestölle, jos lääkelaitos on antanut luvan
22681:                                                     tuotteen käyttötarkoituksen ilmoittamiseen.
22682:                                                     Lupaan voidaan liittää ehtoja.
22683:                      59§
22684:   Apteekkiluvan lakatessa apteekkarin kuole-
22685: man tai apteekkiluvan peruuttamisen johdosta,                             70 §
22686: lääkelaitos määrää, kuka apteekkiliikettä hoi-        Edellä 69 §:ssä tarkoitettua lupaa haettaessa
22687: taa, kunnes uusi apteekkari on ottanut aptee-       on hakijan suoritettava valtiolle etukäteen 500
22688: kin hallintaansa. Lääkelaitos määrää apteekille     markan maksu.
22689: hoitajan myös 49 §:ssä tarkoitetussa tapaukses-
22690: sa. Apteekin hoitajasta on soveltuvin osin
22691: voimassa, mitä apteekkarista tässä laissa sää-                           71 §
22692: detään.                                                Lääkelaitoksen on myöntäessään luvan lääk-
22693:                                                     keenomaisen käyttötarkoituksen ilmoittami-
22694:                                                     seen samalla määrättävä siitä, saadaanko tuo-
22695:                       61 §                          tetta myydä vain tässä laissa tarkoitetuista
22696:                                                     apteekeista.
22697:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu lääkekeskus
22698: voidaan perustaa lisäksi yksityisestä terveyden-                           72§
22699: huollosta annetussa laissa (152/90) tarkoitetun        Lääkelaitos voi peruuttaa luvan, jos tode-
22700: palvelujen tuottajan ylläpitämään sairaansijoja     taan, ettei luvan myöntämiselle asetettuja edel-
22701: sisältävään yksikköön ja kehitysvammaisten          lytyksiä ole enää olemassa.
22702: erityishuollosta annetussa laissa (519/77) tar-        Jos lääkkeenomaista tuotetta epäillään sen
22703: koitettuun laitokseen, jos sairaansijojen määrä     käyttötarkoitus huomioon ottaen käyttäjälle
22704: tätä edellyttää.                                    vaaralliseksi, lääkelaitos voi väliaikaisesti kiel-
22705:    Sairaala-apteekki tai lääkekeskus voidaan        tää tuotteen myynnin.
22706: perustaa lääkelaitoksen luvalla.
22707:                                                                            73 §
22708:   Lääkelaitos antaa tarkempia määräyksiä sai-          Tämän luvun säännöksistä poiketen aptee-
22709: raala-apteekin ja lääkekeskuksen toimitiloista.     kissa valmistetusta lääkkeenomaisesta tuottees-
22710:                                                     ta tulee tehdä lääkelaitokselle ennakkoilmoitus.
22711:                       65 §
22712:                                                                          75 §
22713:   Lääkelaitos antaa ohjeet 1 momentissa tar-          Tarkempia määräyksiä lääkkeenomaisen
22714: koitetusta luovutuksesta.                           käyttötarkoituksen ilmoittamisesta ja sitä kos-
22715: 6                 1993 vp -   1992 vp:llä hyväksytyt, vahvistamatta jätetyt lait
22716: 
22717: kevan luvan hakemisesta sekä myyntipäällys-        telo, joka on laadittava huomioon ottaen 3 ja
22718: merkinnöistä antaa tarvittaessa lääkelaitos.       5 §:n säännökset.
22719:                                                       Sellaisia kotimaasta tai ulkomailta kerättyjä
22720:                       76 §                         luonnonvaraisia kasveja tai kasvinosia, jotka
22721:   Lääkehuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja      on mainittu lääkeluettelossa, saa jokainen sel-
22722: valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön    laisenaan myydä, jos lääkelaitos ei sitä ole
22723: alaisena lääkelaitokselle.                         erikseen kieltänyt.
22724: 
22725:                      77§                                                85 §
22726:    Lääkelaitoksen tulee huolehtia siitä, että         Lääkelaitos voi antaa lääkkeiden ulkomaille
22727: lääketehtaat, lääketukkukaupat, apteekit, sivu-    vientiä varten lääketehtaille, lääketukkukau-
22728: apteekit, sairaala-apteekit ja lääkekeskukset      poille sekä viennin kohteena olevan maan
22729: sekä sotilasapteekki tarkastetaan niin usein       viranomaisille lääkevalmisteita ja niiden val-
22730: kuin asianmukainen lääkevalvonta sitä edellyt-     mistusta koskevia todistuksia.
22731: tää.
22732:                                                                           87 §
22733:                                                       Ennen kliinisen lääketutkimuksen aloittamis-
22734:                      79 §                          ta on lääkkeen valmistajan sekä tutkimuksen
22735:   Edellä 77 §:ssä tarkoitetussa tarkastuksessa     suorittavan lääkärin ja hammaslääkärin tehtä-
22736: annettuun määräykseen ei saa valittamalla ha-      vä ennakkoilmoitus tutkimuksesta lääkelaitok-
22737: kea muutosta. Määräykseen tyytymättömällä          selle.
22738: on oikeus asetuksessa säädetyllä tavalla saada        Lääkelaitoksen tehtävänä on valvoa kliinisiä
22739: päätös lääkelaitoksen käsiteltäväksi, jos hän 30   lääketutkimuksia sekä antaa niistä tarkempia
22740: päivän kuluessa tarkastuksen päättymisestä sitä    määräyksiä. Lääkelaitos voi tarvittaessa mää-
22741: vaatii. Määräykseen on liitettävä ohjeet sen       rätä kliinisen lääketutkimuksen keskeytettäväk-
22742:                                                    Sl.
22743: saattamiseksi lääkelaitoksen käsiteltäväksi.
22744: Määräyksen mukaisiin toimenpiteisiin on ryh-
22745: dyttävä oikaisuvaatimuksesta huolimatta.                                  89 §
22746:                                                       Lääketehtaan, lääketukkukaupan, 22 §:n 2
22747:                                                    momentissa tarkoitetun asiamiehen, myyntilu-
22748:                        80 §                        van haltijan, apteekkarin, Helsingin yliopiston
22749:   Lääkelaitos voi määrätä lääkkeiden valmis-       apteekin, sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen,
22750: tuksen lopetettavaksi toistaiseksi lääketehtaas-   sotilasapteekin sekä lääkkeenomaisen tuotteen
22751: sa tai sen osassa, jos lääketehtaan tarkastuk-     valmistajan tai maahantuojan tulee pyydettäes-
22752: sessa tai muutoin ilmenee lääkkeiden asianmu-      sä antaa lääkelaitokselle sellaisia lääkkeiden tai
22753: kaista valmistusta vaarantavia epäkohtia tai jos   lääkkeenomaisten tuotteiden maahantuontiin,
22754: 78 §:n perusteella annettujen määräysten mu-       valmistukseen, lääkejakeluun, myyntiin tai
22755: kaisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty.           muuhun kulutukseen luovuttamiseen liittyviä
22756:                                                    tietoja ja selvityksiä, jotka ovat tarpeen tässä
22757:                       81 §                         tai muussa laissa tämän lain 76 §:ssä mainitulle
22758:   Lääkelaitoksen tulee huolehtia siitä, että       valvontaviranomaiselle säädettyjen tehtävien
22759: kansanterveyslaitoksen ja Suomen Punaisen          suorittamiseksi.
22760: Ristin lääkkeiden valmistusta tarkastetaan si-
22761: ten kuin 77-80 §:ssä säädetään.                                          91 §
22762:                       82 §                           Lääkelaitos antaa lääkkeiden markkinointia
22763:   Lääkelaitoksen on vahvistettava kulloinkin       koskevia tarkempia määräyksiä.
22764: noudatettava farmakopea.
22765:   Lääkelaitos voi tarvittaessa antaa vahvista-                            93 §
22766: maansa farmakopeaa täydentäviä määräyksiä.            Jos lääkkeen markkinoinnissa on menetelty
22767:                                                    91 §:n tai sen nojalla annettujen määräysten
22768:                       83 §                         vastaisesti, lääkelaitos voi kieltää jatkamasta
22769:    Lääkelaitoksen on joka kolmas vuosi tai         tai uudistamasta markkinointia. Lääkelaitos
22770: tarvittaessa useammin vahvistettava lääkeluet-     voi myös määrätä kiellon saaneen toimitta-
22771:                    1993 vp -   1992 vp:llä hyväksytyt, vahvistamatta jätetyt lait                    7
22772: 
22773: maan markkinoinnin oikaisun, jos sitä lääke-        on syytä epäillä, että myyntiluvan myöntämi-
22774: turvallisuuden vaarantumisen vuoksi on pidet-       sen edellytyksiä ei enää ole olemassa, taikka jos
22775: tävä tarpeellisena.                                 lääkkeen valmistukseen tai maahantuontiin liit-
22776:                                                     tyviä vaatimuksia ja velvoitteita ei ole täytetty.
22777:   Kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon tuo-
22778: mitsee lääninhallitus lääkelaitoksen vaatimuk-
22779: sesta.                                                                    102 §
22780:                                                       Lääkelaitoksen tämän lain perusteella anta-
22781:                       94 §                          maan päätökseen haetaan muutosta korkeim-
22782:    Lääkelaitos voi peruuttaa tässä laissa tarkoi-   malta hallinto-oikeudelta siten kuin muutok-
22783: tetun lääkevalmisteen myyntiluvan, jos valmis-      senhausta hallintoasioissa annetussa laissa
22784: teen markkinoinnissa on törkeästi rikottu           (154/50) säädetään. Lääkelaitoksen 59, 80, 93,
22785: 91 §:n 1 momentin säännöksiä tai 3 momentin         94 ja 101 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä on nou-
22786: nojalla annettuja määräyksiä.                       datettava muutoksenhausta huolimatta, jollei
22787:                                                     muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.
22788:                     101 §
22789:   Lääkelaitoksella on oikeus kieltää lääkkeen
22790: maahantuonti, valmistus, jakelu tai myynti            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
22791: sekä muu kulutukseen luovutus, jos ilmenee tai      kuuta 199 .
22792: 
22793: 
22794:                 Viittaus: Hallituksen esitys n:o 172/1992 vp
22795:                           Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 37/1992 vp
22796: 
22797: 
22798:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
22799: 
22800:                                                                                      Vakuudeksi:
22801: 
22802:                                                                                     Seppo Tiitinen
22803: 1
22804: 1
22805:  1
22806:   1
22807:   1
22808:    1
22809:     1
22810:     1
22811:      1
22812:       1
22813:       1
22814:        1
22815:         1
22816:         1
22817:          1
22818:           1
22819:           1
22820:            1
22821:             1
22822:             1
22823:              1
22824:               1
22825:               1
22826:                1
22827:           1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -   1992 vp:llä hyväksytyt, vahvistamatta jätetyt lait
22828: 
22829: 
22830: 
22831: 
22832:                                         Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että lait sosiaali- ja terveys-
22833:                                    hallituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja lääkelain muutta-
22834:                                    misesta on jätetty vahvistamatta
22835: 
22836:   Eduskunnalle vuoden 1992 valtiopäivillä an-         tamatta, mistä on valtiopäiväjärjestyksen 84 §:n
22837: netun hallituksen esityksen n:o 17211992 vp joh-      mukaisesti ilmoitettu eduskunnalle mainitulle
22838: dosta eduskunta on samoilla valtiopäivillä hy-        päivälle päivätyllä hallituksen kirjelmällä.
22839: väksynyt lait sosiaali- ja terveyshallituksesta an-      Nyt koolla oleva eduskunta on valtiopäiväjär-
22840: netun lain 2 §:n muuttamisesta ja lääkelain           jestyksen 74 §:n mukaisesti päättänyt,
22841: muuttamisesta.
22842:   Tasavallan presidentti on 25 päivänä tammi-                   että lait katsotaan rauenneiksi.
22843: kuuta 1993 päättänyt jättää sanotut lait vahvis-
22844:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
22845: 
22846: 
22847: 
22848: 
22849: 230078J
22850:                          1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- PNE 4/1992 vp
22851: 
22852: 
22853: 
22854: 
22855:                                        Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen johdosta
22856:                                    eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
22857: 
22858:    Eduskunnalle on vuoden 1992 valtiopäivillä         hin, jotka turvaavat yksittäisen kansanedustajan
22859: puhemiesneuvosto tehnyt ehdotuksen n:o 4/1992         oikeuden saada valtioneuvoston jäseneltä vas-
22860: vp eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta.          taus kysymykseensä, tulee suunnitelmassa vara-
22861: Nyt koolla olevalle eduskunnalle on perustusla-       ta yhdestä kahteen täysistuntoa kuukausittain.
22862: kivaliokunta antanut asiasta mietintönsä n:o 9.       Suullisiin kysymyksiin on käytettävä nämä täys-
22863:    Eduskunta edellyttää, että puhemiesneuvos-         istunnot, jos tehtyjen kysymysten määrä sitä
22864: ton 52 d §:ään perustuvien ohjeiden valmistelus-      vaatii.
22865: sa kuullaan eduskuntaryhmiä.                             Eduskunta on päättänyt
22866:    Eduskunta edellyttää lisäksi, että puhemies-
22867: neuvosto vahvistaa istuntokausittain suunnitel-                 hyväksyä puhemiesneuvoston ehdotuk-
22868: man, jossa varataan ajat myös valtiopäjärjestyk-             sen eduskunnan työjärjestyksen muuttami-
22869: sen 37 a §:ssä tarkoitettuihin suullisiin keskuste-          sesta näin kuuluvana:
22870: luihin. Nykymuotoisiin suullisiin kyselytuntei-
22871: 
22872: 
22873:                                       Eduskunnan päätös
22874:                               eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
22875: 
22876:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22877:    kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 52 b §,
22878:    sellaisena kuini-se. on muutettuna 18 päivänä helmikuuta 1983 ja 13 päivänä helmikuuta 1987
22879: tehdyillä eduskunnan päätöksillä (377/83 ja 319/87),
22880:    muutetaan 33 §:n 3 momentti, 37 §, 41 §:n 2 momentti sekä 52 c §:n 2 ja 5 momentti,
22881:    sellaisina kuin ne ovat, 33 §:n 3 momentti sekä 52 c §:n 2 ja 5 momentti 29 päivänä maaliskuuta
22882: 1989 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (298/89), 41 §:n 2 momentti mainitussa 18 päivänä
22883: helmikuuta 1983 tehdyssä eduskunnan päätöksessä ja 37 § 25 päivänä helmikuuta 1992 tehdyssä
22884: eduskunnan päätöksessä (167/92), sekä
22885:    lisätään 41 §:äärii,. sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä helmikuuta 1983 tehdyssä
22886: eduskunnan päätöksessä, uusi 3 momentti ja työjärjestykseen uusi 52 d §, seuraavasti:
22887: 
22888:                        33 §                           töä samoin kuin valtioneuvoston tiedonantaa tai
22889:                                                       selontekoa sekä välikysymyksenjohdosta annet-
22890:    Täysistunnossa, joka pidetään valtiopäiväjär-      tavaa vastausta tai ilmoitusta, on etukäteen en-
22891: jestyksen 36 b, 37 a tai 37 b §:ssä mainittujen       nen kyseistä istuntoa pyydetyt puheenvuorot
22892: asioiden käsittelemiseksi, ei toimiteta nimenhuu-     ryhmiteltävä puhemiesneuvoston vahvistamien
22893: toa.                                                  ohjeiden mukaisesti niin, että ne vuorottelevat
22894:                                                       eduskunnassa olevien edustajaryhmien koon
22895:                        37 §                           mukaan suurimmasta pienimpään. Vastaavasti
22896:    Keskustelua varten, joka käydään esiteltäessä      on, jos puhemiesneuvosto niin päättää, menetel-
22897: esitystä valtion talousarvioksi sekä käsiteltäessä    tävä käsiteltäessä hallituksen lisätalousarvioesi-
22898: valtiovarainvaliokunnan sitä koskevaa mietin-         tystä sekä muuta merkitykseltään huomattavaa
22899: 2303950
22900: 2                       1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -    PNE 4/1992 vp
22901: 
22902: asiaa. Välikysymykseen annetun vastauksen tai       istuntosalissa varatuilta paikoilta sen estämättä,
22903: ilmoituksen jälkeen on puheenvuoro kuitenkin        mitä 38 §:ssä on säädetty.
22904: ensinnä annettava välikysymyksen ensimmäisel-
22905: le allekirjoittajalle. Keskustelun täysistunnossa                          52 d §
22906: alettua noudatetaan ilmoittautumisessa ja pu-          Valtiopäiväjärjestyksen 36 b §:ssä tarkoitetun
22907: heenvuorojen myöntämisessä valtiopäiväjärjes-       ehdotuksen ja 37 a §:ssä tarkoitettujen kysymys-
22908: tyksen 57 §:n 1 momentin ja tämän työjärjestyk-     ten tekemisestä, keskustelun ajankohdasta, kes-
22909: sen 36 §:n säännöksiä.                              kusteluun käytettävästä ajasta, järjestettävästä
22910:                                                     keskustelusta tiedottamisesta ja keskustelussa
22911:                       41 §                          käytettävistä puheenvuoroista antaa tarkemmat
22912:                                                     ohjeet puhemiesneuvosto.
22913:    Valtioneuvoston tiedonantoa ja selontekoa           Jos 1 momentissa tarkoitettua keskustelua
22914: sekä välikysymystä ei keskustelun niistä alettua    varten järjestetään erityinen istunto, se pidetään
22915: voida panna pöydälle. Päätöksenteon siirtämi-       yleensä torstaina.
22916: sestä sanotuissa asioissa säädetään 52 §:ssä.          Keskustelussa, joka käydään valtiopäiväjär-
22917:    Pääministerin ilmoitusta ja valtiopäiväjärjes-   jestyksen 36 a §:ssä säädetyn pääministerin il-
22918: tyksen 36 §:n mukaista asiaa ei voida panna         moituksen johdosta tai 1 momentissa tarkoite-
22919: pöydälle.                                           tusta asiasta, edustajien tulee esittää puheenvuo-
22920:                                                     ronsa paikaltaan sekä pääministerin ja muiden
22921:                      52 c §                         valtioneuvoston jäsenten puheenvuoronsa pää-
22922:                                                     ministerin ilmoitusta lukuun ottamatta heille
22923:    Valtioneuvoston vastattavaksi tarkoitettu ky-    istuntosalissa varatuilta paikoilta sen estämättä,
22924: symys on annettava puhemiehelle viimeistään         mitä valtiopäiväjärjestyksen 38 §:ssä säädetään.
22925: kello 11 kahta päivää ennen 1 momentissa tar-
22926: koitettua täysistuntoa. Puhemiesneuvoston tulee
22927: viipymättä ratkaista, mitkä kysymykset esite-        1
22928:                                                        Nämä työjärjestyksen muutokset tulevat voi-
22929: tään valtioneuvoston vastattaviksi.                 maan samana päivänä kuin päivänä
22930:                                                     kuuta' 199 annettu laki valtiopäiväjärjestyksen
22931:    Edustajien tulee esittää kysymyksensä ja pu-     muuttamisesta ( 1 ) ja ne on katsottava
22932: heenvuoronsa paikaltaan sekä valtioneuvoston        rauenneiksi samana päivänä kuin edellä mainittu
22933: jäsenten vastauksensa ja puheenvuoronsa heille      laki, jos se raukeaa.
22934: 
22935: 
22936:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
22937:                                           1993 vp -    PNE 1
22938: 
22939: 
22940: 
22941: 
22942:                                        Puhemiesneuvoston ehdotus n:o 1 eduskunnan työjärjestyksen
22943:                                    sekä eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta
22944: 
22945:                           EHDOTUKSEN PÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22946: 
22947:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen                                    '"'
22948:                                                       valtiopäiväjärjestykseen lisättäväksi uusi pykälä
22949: ETA-sopimuksen johdosta tehtävistä muutok-            eduskunnan edustajien valitsemisesta kansainvä-
22950: sista Suomen valtiosääntöön (HE 317/1992 vp).         lisiin toimielimiin.
22951: Siinä ehdotetaan tehtäväksi valtiopäiväjärjes-            Eduskunnan työjärjestykseen ja eduskunnan
22952: tykseen erinäisiä muutoksia, joiden tarkoitukse-      vaalisääntöön ehdOtetaan tehtäväksi muutoksia,
22953: na on varmistaa, että eduskunta saa tietoja ja voi    jotka pääosin johtuvat mainitusta hallituksen
22954: tehokkaasti osallistua Euroopan talousaluetta         esityksestä. Muutokset koskevat lähinnä suuren
22955: (ETA) koskevien asioiden käsittelyyn. Esityksen       valiokunnan uudesta tehtävästäjohtuvia menet-
22956: mukaan suuri valiokunta saisi uusia tehtäviä,         telytapakysymyksiä sekä eduskunnan edustajien
22957: joista tärkein on niin sanottu yhdentymisasioi-       valitsemista kansainväliseen toimielimeen.
22958: den ennakkokäsittely eli mahdollisuus käsitellä           Muutokset on valmisteltu eduskunnan ETA-
22959: kansainvälisissä toimielimissä valmisteilla olevia    toimikunnassa. Muutokset ovat tarkoitetut tule-
22960: ETA-säädöksiä ja antaa niiden johdosta lausun-        maan voimaan samaan aikaan kuin hallituksen
22961: toja valtioneuvostolle. Esityksessä ehdotetaan        esityksessä ehdotetut valtiosäännön muutokset.
22962: 
22963: 
22964: 
22965: 
22966:                                         YLEISPERUSTELUT
22967: 
22968: 1. Suurta valiokuntaa koskevat ehdotukset             ole koolla (43 §:n 1 momentti). Valiokunnan
22969:                                                       kokoukset yhdentymisasioiden ennakkokäsitte-
22970:     Hallituksen esityksessä ETA-sopimuksen joh-       lyssä ja Euroopan yhdentymiseen liittyvien selvi-
22971: dosta tehtävistä muutoksista Suomen valtio-           tysten käsittelyssä olisivat suljettuja (52 §:n 3
22972: sääntöön (HE 31711992 vp) ehdotetaan valtio-          momentti), ja yhdentymisasioiden ennakkokä-
22973: päiväjärjestykseen lisättäväksi uusi 4 a luku, jos-   sittelyyn osallistuvia valiokuntia koskisi saman-
22974: sa säädetään yhdentymisasioiden ennakkokäsit-         kaltainen vaitiolosäännös (54 c §:n 4 momentti)
22975: telystä. Yhdentymisasioiden ennakkokäsittely          kuin ulkoasiainvaliokuntaa koskeva nykyinen
22976: johtaisi suuren valiokunnan eduskunnan puoles-        48 §:n 4 momentti.
22977: ta antamaan, luonteeltaan poliittiseen sitoutumi-         Valtiopäiväjärjestykseen ehdotetut muutok-
22978: seen siitä, millä edellytyksin eduskunta aikanaan     set merkitsevät oleellista muutosta suuren valio-
22979: voi hyväksyä ja saattaa voimaan eduskunnan            kunnan työtapoihin sekä sen työmäärän lisää-
22980: päätösvaltaan kuuluvan uuden ETA-säädöksen.           mistä. Ehdotetun valtiopäiväjärjestyksen uuden
22981:     Valtiopäiväjärjestykseen tehtävin muutoksin       54 c §:n mukaan eduskunnan puhemies toimit-
22982: vahvistettaisiin hallituksen esityksen mukaan         taa valtioneuvoston yhdentymisasiassa edus-
22983: suuren valiokunnan toimintaedellytyksiä säätä-        kuntaan toimittaman kirjelmän säädösehdotuk-
22984: mällä sille tiedonsaantioikeus (53 §:n 1 moment-      sineen ennakollisesti käsiteltäväksi suuressa va-
22985: ti), oikeus saada valtioneuvostolta tai asian-        liokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa
22986:  omaiselta ministeriöitä selvitys valmisteluista      suurelle valiokunnalle lausunnon antavassa eri-
22987:  ETA-sopimuksen alalla (53 §:n 3 momentti) sekä       koisvaliokunnassa. Puhemies määräisi lähet-
22988:  oikeus kokoontua myös, milloin eduskunta ei          täessään asian suureen valiokuntaan samalla
22989: 230112V
22990: 2                                        1993 vp -    PNE 1
22991: 
22992: lausuntomenettelystä. Koska hallituksen esityk-      sillensä. Ehdotukseen sisältyy lausunnon anta-
22993: sessä ehdotetun uuden menettelyn keskeisenä          mista ministeriölle koskeva 28 a §:n 2 momentti.
22994: tarkoituksena on vahvistaa eduskunnan mah-           Koska suuren valiokunnan työmäärä lisääntyy,
22995: dollisuuksia saada tietoa ja osallistua ETA-sää-     on sen henkilövoimavaroja ilmeisesti lisättävä.
22996: dösten valmisteluun, on tarkoituksenmukaista,        Tämän vuoksi ehdotetaan suuren valiokunnan
22997: että yhdentymisasian lähettämisestä suureen va-      työjärjestyksen 2 §:n 2 momenttiin lisättäväksi
22998: liokuntaan säädetään eduskunnan työjärjestyk-        virke, jonka mukaan suurella valiokunnalla voi
22999: sessä ilmoitettavaksi eduskunnan täysistunnos-       olla apulaissihteereitä.
23000: sa. Koska ETA~säädöshanke saattaa yhdenty-
23001: misasian ennakkokäsittelyn aikana muuttaa
23002: luonnettaan, on asiallista, että suuri valiokunta    2. Eduskunnan edustajien valitsemista kansain-
23003: voi myös omasta aloitteestaan pyytää erikois-           välisiin toimielimiin koskevat ehdotukset
23004: valiokunnalta lausuntoa suuressa valiokunnassa
23005: käsiteltävänä olevasta yhdentymisasiasta. Sa-           Mainitussa hallituksen esityksessä ehdotetun
23006: moin on tarkoituksenmukaista, että suuri valio-      valtiopäiväjärjestyksen uuden 88 b §:n tarkoi-
23007: kunta VO:i pyytää erikoisvaliokunnalta lausun-       tuksena on tehdä mahdolliseksi se, että Suomen
23008: toa käsitellessään valtiopäiväjärjestykseen eh-      eduskunnan edustajien valitsemisesta eri kan-
23009: dotetussa uudessa 53 §:n 3 momentissa tarkoi-        sainvälisiin toimielimiin voitaisiin säätää lailla
23010: tettua valtioneuvoston selvitystä valmisteluista     tai eduskunnan työjärjestyksessä, kun nykyisin
23011: ETA-sopimuksen alalta. Lausunnon pyytämi-            on yleensä katsottu järjestelyn vaativan, että
23012: sestä ehdotetaan säädettäväksi työjärjestyksen       asiasta säädetään perustuslainsäätämisjärjestyk-
23013: 27 §:n 4 momentissa ja 28 a §:n 2 momentissa.        sessä päätettäväHä lailla. Hallituksen esityksen
23014:    Tarkoitus on, että suuri valiokunta puhemie-      perusteluista ei käy selvästi ilmi, tarkoittaako
23015: hen toimenpiteiden jälkeen tai pyydettyään itse      tämä sitä, että jokaisen uuden valtuuskunnan tai
23016: erikoisvaliokunnalta lausuntoa asettaisi tarvit-     kaikkien muiden edustajien valitseminen edellyt-
23017: taessa määräajan lausunnon antamiselle.              täisi eri lakia tai työjärjestyksen muutosta.
23018:    Suuren valiokunnan käsiteltäväksi tulevien            Lakiesityksen sanamuoto näyttää mahdollis-
23019: yhdentymisasioiden oletetun suuren lukumäärän        tavan sellaisenkin järjestelyn, että työjärjestyk-
23020: johdosta on tarkoituksenmukaista, että suuri         seen otetaan yleissäännös, jota voidaan soveltaa
23021: valiokunta omaksuu jälleen säännöllisen ko-          kulloinkin esille tulevien tilanteiden mukaan.
23022: kouspäivän. Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:n        Tällainen yleissäännökseen perustuva ratkaisu
23023: 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että          vaikuttaa käytännön kannalta käyttökelpoiselta,
23024: suuri valiokunta kokoontuisi yleensä keskiviik-      kun parlamenttienvälisiä toimielimiä voidaan ja
23025: koisin, jolloin suuri valiokunta aiemminkin          tulee voida perustaa varsin epämuodollisesti,
23026: säännönmukaisesti kokoontui.                         silloin kun siihen on poliittista tarvetta. Esimer-
23027:    Suuren valiokunnan lisääntyneen työmäärän         kiksi ETYKin parlamentaarinen yleiskokous oli
23028: ja muuttuneen luonteen vuoksi on tarkoituksen-       mahdollista perustaajoutuisasti osin sen vuoksi,
23029: mukaista, että eduskunnan jäsenillä olisi saman-     että se voitiin tehdä parlamenttien edustajien
23030: lainen oikeus kieltäytyä suuren valiokunnan jä-      poliittisella päätöksellä ja siten ilman minkään-
23031: senyydestä kuin mitä erikoisvaliokuntien osalta      laista kansainvälisen oikeuden tai Suomen oi-
23032: on säädetty. Tätä koskee työjärjestyksen 13 §:n      keusjärjestyksen tuntemaa juridista pohjaa.
23033: muutosehdotus.                                       Yleissäännös vaikuttaa myös käyttökelpoiselta
23034:    Yhdentymisasioiden ennakkokäsittely suures-       tavalta säännellä jo olemassa olevien eduskuntaa
23035: sa valiokunnassa vaatii suuren valiokunnan työ-      edustavien valtuuskuntien, kuten ETYKin ja
23036: järjestyksen tarkistamista. Ehdotus siitä on liit-   Eftan parlamentaarikkovaltuuskuntien asemaa.
23037: teenä.                                                   Toisaalta voi olla asianmukaista, että tärkei-
23038:    Ehdotetun uuden 28 a §:n 1 momentin mu-           den, lakien tai valtiosopimusten perusteella ase-
23039: kaan yhdentymisasia otetaan suuressa valiokun-       tettavien toimielinten eduskuntaa edustavien
23040: nassa ainoaan käsittelyyn, jossa pohjana on          valtuuskuntien kokoonpanosta säädetään erik-
23041: valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle. Yhden-        seen lailla tai työjärjestyksessä. ETA-sopimuk-
23042: tymisasian ennakkokäsittely päättyy, kun valio-      sen edellyttämä parlamentaarinen sekakomitea
23043: kunta päättää, että sen enempi käsittely on          on tällainen toimielin jo senkin vuoksi, että se
23044: tarpeetonta, tai kun ETA:n sekakomitea on            muodostaa osan järjestelmää, joka syvällisesti
23045: päättänyt asian, jolloin asia jää valiokunnassa      vaikuttaa eduskunnan itsensä valtaoikeuksiin.
23046:                             Eduskunnan työjärjestyksen ym. muuttaminen                               3
23047: 
23048:    ETA:n parlamentaarisen sekakomitean edus-         säädettäväksi valtuuskuntien vaalitavasta, toi-
23049: kuntaa edustavasta valtuuskunnasta ehdotetaan        mikaudesta ja ohjesäännöistä. Ehdotukset nou-
23050: säädettäväksi eduskunnan työjätjestyksen uu-         dattavat Pohjoismaiden neuvoston sekä Euroo-
23051: dessa 62 a §:ssä. Muita valtuuskuntia koskeva        pan neuvoston Suomen valtuuskuntia koskevien
23052: yleissäännös ehdotetaan otettavaksi työjätjes-       lakien säännöksiä.
23053: tyksen uuteen 62 b §:ään. Pykälät ehdotetaan           · Edellä kuvatut eduskunnan työjärjestyksen
23054: siten sijoitettavaksi toimielinten vaalitapaa kos-   muutosehdotukset edellyttävät myös eduskun-
23055: kevan 62 §:n yhteyteen.                              nan vaalisäännön 1 §:n sanamuodon tarkista-
23056:    Työjätjestyksen uusissa pykälissä ehdotetaan      mista.                  ·
23057: 
23058: 
23059: 
23060: 
23061:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
23062: 
23063: Eduskunnan työjärjestys                                 28 a §. Uuteen 28 a §:ään otettaisiin säännök-
23064:                                                      siä yhdentymisasioiden käsittelystä. Pykälän
23065:    13 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi si-        edelle työjärjestykseen sisällytettäisiin uusi vä-
23066: ten, että suuren valiokunnan jäsenyydestä olisi      liotsikko "Yhdentymisasiat".
23067: oikeus kieltäytyä samoilla perusteilla kuin eri-        Pykälän 1 momentti liittyy ehdotetun valtio-
23068: koisvaliokunnankin jäsenyydestä. Tämä on tar-        päiväjärjestyksen 54 c §:n 1 momentin säännök-
23069: peellista suuren valiokunnan lisääntyneen työ-       seen, jonka mukaan eduskunnan puhemies lä-
23070: määrän ja muuttuneen luonteen vuoksi.                hettää yhdentymisasian ennakkokäsittelyn edus-
23071:    27 §. Suuren valiokunnan käsiteltäväksi tule-     kunnassa vireille panevan valtioneuvoston kir-
23072: vien yhdentymisasioiden oletetun suhteellisen        jelmän suureen valiokuntaan.
23073: suuren määrän vuoksi on tarpeen, että suuri             Lähettäessään asian suureen valiokuntaan
23074: valiokunta omaksuu jälleen säännöllisen ko-          puhemies samalla päättäisi lausuntomenettelystä
23075: kouspäivän. Tämän vuoksi ehdotetaan 1 mo-            ja määräisi yleensä yhden tai useamman erikois-
23076: mentissa säädettäväksi, että suuri valiokunta        valiokunnan antamaan asiasta lausunnon suu-
23077: kokoontuu yleensä keskiviikkoisin, jolloin suuri     relle valiokunnalle tämän tarvittaessa asettamas-
23078: valiokunta aiemminkin kokoontui säännönmu-           sa määräajassa. Tarkoitus on, että suuri valio-
23079: kaisesti.                                            kunta puhemiehen toimenpiteidenjälkeen tarvit-
23080:    Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutetta-          taessa asettaisi määräajan lausunnon antamiselle
23081: vaksi niin, etteivät momentin säännökset suuren      ja ilmoittaisi tästä asianomaisille erikoisvalio-
23082: valiokunnan kokouksista ilmoittamisesta ja nii-      kunnille.
23083: den päiväjätjestyksen nähtävillä pitämisestä kos-       Puhemies huolehtisi siitä, että valtioneuvos-
23084: ke kokouksia, joissa käsitellään yhdentymis-         ton kirjelmän lähettäminen suureen valiokun-
23085: asioita. Tämä vastaa kyseisten asioiden erikois-     taan ja erikoisvaliokuntiin todetaan ilmoitus-
23086: luonnetta.                                           asiana täysistunnossa.
23087:    Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 mo-          Pykälän 2 momentin mukaan suuri valiokun-
23088: mentti, jonka mukaan suurella valiokunnalla on       ta voisi myös omasta aloitteestaan pyytää sinne
23089: oikeus pyytää omasta aloitteestaan erikoisvalio-     lähetetystä yhdentymisasiasta lausunnon eri-
23090: kunnalta lausunto suuressa valiokunnassa käsi-       koisvaliokunnalta. Tämä antaisi suurelle valio-
23091: teltävänä olevasta, valtiopäiväjätjestyksen 53 §:n   kunnalle mahdollisuuden pyytää erikoisvalio-
23092: 3 momentissa tarkoitetusta asiasta. Säännöksel-      kunnan lausuntoa asiasta, jota puhemies ei ole
23093: lä tarkoitetaan valtioneuvoston selvitystä val-      lähettänyt lausunnolle ainakaan kyseiseen valio-
23094: misteluista ETA-sopimuksen alalla. Säännös on        kuntaan. Erikoisvaliokunnalta voitaisiin tarvit-
23095: tarpeen, koska hallituksen esityksessä tehdään       taessa pyytää myös uusi lausunto.
23096: ero tällaisen asian ja valtiopäiväjätjestykseen         62 a §. Pykälä on laadittu Euroopan neuvos-
23097: ehdotetussa uudessa 4 a luvussa tarkoitetun          ton Suomen valtuuskunnasta annetun lain (354/
23098: yhdentymisasian välillä. Yhdentymisasioiden          89) 1-3 §:n sanamuodon mukaisena. Toimieli-
23099: käsittelyssä noudatettava vastaava säännös eh-       men nimi ehdotetaan kirjoitettavaksi siten, kuin
23100: dotetaan otettavaksi työjätjestyksen 28 a §:ään.     se on ETA-sopimuksen 95 artiklassa. Edustajien
23101: Nykyinen 4 momentti siirtyisi 5 momentiksi.          lukumäärä perustuu ETA-sopimuksen 95 artik-
23102: 4                                                          1993 vp -     PNE 1
23103: 
23104: laan sekä Efta-valtioiden Reykjavikissa hyväk-                         valtuuskunnasta vastaavat Euroopan neuvoston
23105: symään, tämän liitteeksi otettuun sopimukseen.                         ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
23106: Viimeksi mainittua sopimusta jouduttiin tarkis-                        tia sääntelevien lakien säännöksiä. Valtuuskun-
23107: tamaan sen johdosta, että Sveitsi on kansanää-                         nan toimiaika määräytyy vastaavasti siten, että se
23108: nestyksen johdosta päättänyt olla ratifioimatta                        jatkuu, kunnes uusi valtuuskunta on valittu.
23109: ETA-sopimusta. Maaliskuun 17 päivänä 1993                              Täten "vanha" valtuuskuntajatkaisi toimintaan-
23110: allekirjoitetussa sopimuksessa on Efta-maiden                          samyös vaalien jälkeen, kunnes uusi eduskunta on
23111: paikat jaettu seuraavasti:                                             valinnut uuden valtuuskunnan. Vuosittaisen ker-
23112:                                                                        tomuksen antaminen, josta ehdotetaan määrättä-
23113: Itävalta.......................................................    8   vän ohjesäännössä, vastannee käytännön vaati-
23114: Ruotsi........................................................     8   muksia. Tämä toimielin ei tarvinne erillistä sihtee-
23115: Suomi.........................................................     7   ristöä, vaan sen henkilöstötarpeet voidaan tyydyt-
23116: Norja.........................................................     6   tää eduskunnan nykyisin virkamiesresurssein.
23117: Islanti.........................................................   4   Puhemiesneuvosto vahvistaisi valtuuskunnan oh-
23118:                                                                        jesäännön, millä järjestelyllä saataisiin tarpeellis-
23119:      Liechtensteinin ratifioidessa myöhemmässä                         ta joustavuutta toimintaan.
23120:  vaiheessa ETA-sopimuksen vähennetään Suo-                                 62 b §. Ehdotus kattaa sekä jo olemassa
23121:  men ja Islannin edustajien lukumäärää yhdellä,                        olevat, mutta sääntelemättä toimivat, eduskun-
23122: jolloin Liechtensteinilla olisi kaksi edustajaa.                       taa edustavat valtuuskunnat että jatkossa perus-
23123:      Suomen edustajien lukumäärän mahdollinen                          tettavat toimielimet. Edellä mainitun Eftan par-
23124:  muutos edellyttää toteutuessaan vastaavan tar-                        lamentaarikkokomitean lisäksi tulevat seuraavat
23125:  kistuksen eduskunnan työjärjestyksen sanamuo-                         toimielimet lähinnä harkittaviksi:
23126:  toon.                                                                   - Eduskunnan ja Euroopan parlamentin muo-
23127:      Mainitun Reykjavikin sopimuksen mukaan                            dostama yhteiskomitea, jonka tulee seurata Suo-
23128:  Efta-valtioiden edustajat muodostavat "Efta-                          men EY-jäsenyysneuvottelujen kehitystä. Tästä
23129: valtioiden kansanedustuslaitosten jäsenten ko-                         toimielimestä on maininta ETA-sopimuksesta
23130: mitean". Sopimus on laadittu siten, että Efta-                         johtuvia valtiosäännön muutoksia koskevassa
23131:  parlamentaarikkokomitea on ikään kuin ETA:n                           hallituksen esityksessä. Euroopan parlamentin
23132:  parlamentaarisen sekakomitean johdannainen;                           oltua alustavasti yhteydessä Suomen EY-edus-
23133:  sillä ei ole valtiosopimukseen perustuvaa, ETA:n                      tustoon sekakomitean. perustamisesta on puhe-
23134:  parlamentaarisesta sekakomiteasta riippuma-                           miesneuvosto 21.12.1992 tilapäisesti asettanut
23135: tonta asemaa. Toisaalta Eftassa kaavaillaan jär-                       yhteiskomitean Suomen valtuuskunnan toimi-
23136: jestelyjä, joiden mukaan sama Efta-parlamen-                           maan, kunnes ehdotettu valtiopäiväjärjestyksen
23137: taarikkoelin käsittelisi myös puhtaasti Eftan si-                      88 b § sekä siitä johtuva työjärjestyksen muutos
23138: säisiä kysymyksiä. Sveitsinjättäytyminen ETA:n                         on saatettu voimaan. Sekakomiteasta on tarkoi-
23139: ulkopuolelle merkinnee kuitenkin sitä, että on                         tus tehdä "pysyvä" siinä mielessä, että se asete-
23140: perustettava toinen, edellä tarkoitetusta Eftan                        taan koko neuvotteluprosessin ajaksi, jonka
23141: parlamentaarisesta elimestä erillinen parlamen-                        päättyessä se lakkaa toimimasta.
23142: taarikkoelin, jolla olisi erikseen määriteltävä toi-                      -   ETYKin     parlamentaarinen      yleiskokous
23143: mivalta. Eftan piirissä tämä kysymys on jätetty                         aloitti toimintansa vuonna 1991. Sen Suomen
23144: myöhemmin tänä vuonna päätettäväksi.                                    eduskuntaa edustavana valtuuskuntana toimii
23145:      Reykjavikin sopimukseen mahdollisesti tehtä-                       Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta li-
23146: vät korjaukset eivät Suomen edustajien luku-                            sättynä puhemiehellä, joka on samalla ETYK-
23147: määrän tarkistamisen lisäksi edellyttäne muu-                          .parlamenttivaltuuskunnan puheenjohtaja. Ul-
23148: toksia ehdotetun 62 a §:n sanamuotoon. Ei ole                           koasiainvaliokunta on Euroopan neuvoston
23149: tarkoituksenmukaista ryhtyä erikseen päättä-                            Suomen valtuuskunnan uusimmasta vuosikerto-
23150: mään nimenomaan Efta-parlamentaarikkoko-                                muksesta antamassaan mietinnössä (UaVM 22/
23151: miteaa koskevista säännöksistä niin kauan, kuin                         1992 vp) kiinnittänyt huomiota ETYK-parla-
23152: ei ole selvyyttä Eftassa tehtävien järjestelyjen                        menttivaltuuskunnan asettamistapaan ja rooliin,
23153: lopullisesta laadusta. Asiassa voidaan ryhtyä                           joita tulee sen mielestä vakiinnuttaa.
23154: toimenpiteisiin ehdotetun 62 b §:n mukaisessa                              Ehdotettu pykälä ei tulisi koskemaan sellais-
23155: järjestyksessä, jos siihen ilmenee tarvetta.                            ten pysyvien (tai oikeammin toistuvien) parla-
23156:      Ehdotetun 62 a §:n 2-5 momentin säännökset                         mentaaristen kokousten suomalaisedustajia, jot-
23157: ETA:n parlamentaarisen sekakomitean Suomen                              ka tosin liittyvät pysyvien kansainvälisten toimi-
23158:                            Eduskunnan työjärjestyksen ym. muuttaminen                               5
23159: 
23160: elinten toimintaan, mutta joilla ei ole vakiintu-    Voimaantulosäännökset
23161: nutta toimivaltaa eikä kokouksesta toiseen jat-
23162: kuvaa toimikautta. Esimerkkinä tällaisesta toi-         Ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja vaali-
23163: mielimestä voidaan mainita EUREKA-järjestön          säännön muuttamisesta kuuluu erottamattoma-
23164: parlamentaarinen konferenssi.                        na osana hallituksen esitykseen n:o 317/1992 vp
23165:    Ehdotettu· pykälä ei koskisi Parlamenttienvä-     sisältyvään ehdotukseen ETA-sopimuksen joh-
23166: lisen liiton (IPU) Suomen ryhmää. Nimensä            dosta tehtävistä muutoksista Suomen valtio-
23167: suomenkielisestä versiosta huolimatta IPU on         sääntöön. Työjärjestyksen ja vaalisäännön muu-
23168: henkilöjäsenyyteen perustuva yksityisoikeudelli-     tokset olisi siksi päätettävä tulemaan voimaan
23169: nen yhteenliittymä, jonka jäsenet ja näiden muo-     samaan aikaan kuin mainitut valtiosäännön
23170: dostamat kansalliset ryhmät ja valtuuskunnat         muutokset.
23171: eivät muodollisesti edusta parlamenttejaan vaan         Edellä sanotun perusteella puhemiesneuvos-
23172: ainoastaan itseään.                                  to, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2 mo-
23173:                                                      mentin säännöksiin, kunnioittaen ehdottaa,
23174: Eduskunnan vaalisääntö
23175:                                                               että eduskunnan työjärjestykseen ja
23176:      1 §. Ehdotuksessa on otettu huomioon edus-             eduskunnan vaalisääntöön tehtäisiin seu-
23177: kunnan työjärjestyksen 62 aja 62 b §:ää koske-              raavat muutokset:
23178: vista ehdotuksista johtuvat muutokset.
23179: 
23180: 
23181: 
23182: 
23183: 1.
23184:                                      Eduskunnan päätös
23185:                              eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
23186:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23187:    muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 13 § sekä 27 §:n 1
23188: ja 2 momentti,
23189:    sellaisina kuin niistä ovat 27 §:n 1 momentti 30 päivänä lokakuuta 1990 tehdyssä eduskunnan
23190: päätöksessä (1058/90) sekä 27 §:n 2 momentti 18 päivänä helmikuuta 1983 tehdyssä eduskunnan
23191: päätöksessä (377/83), sekä
23192:    lisätään työjärjestyksen 27 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 18 päivänä
23193: helmikuuta 1983 ja 30 päivänä lokakuuta 1990 tehdyillä eduskunnan päätöksillä, uusi 4 momentti,
23194: jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, sekä työjärjestykseen 28 §:n jälkeen uusi
23195: väliotsikko ja työjärjestykseen uusi 28 a, 62 aja 62 b § seuraavasti:
23196:                        13§                           tyksen 53 §:n 3 momentissa tarkoitettua selvitys-
23197:     Sillä, joka jo on valittu jäseneksi kahteen      tä, on ilmoitettava eduskunnan täysistunnossa
23198: valiokuntaan, on oikeus kieltäytyä useamman          tai sanomalehdissä samalla tavoin kuin edus-
23199: valiokunnan jäsenyydestä. Sama on voimassa           kunnan täysistuntojen ilmoittamisesta on
23200: siitä, joka on valittu jäseneksi valiokuntaan ja     31 §:ssä säädetty. Tällaisen kokouksen päiväjär-
23201: tarkistajaksi. Eduskunnan asia on harkita, voiko     jestys on lisäksi, mikäli mahdollista, hyvissä
23202: valiokunnan jäsen ilmoittamansa muun syyn            ajoin ennen kutakin kokousta pantava nähtävil-
23203: perusteella saada vapautuksen valiokunnanjäse-       le eduskunnan ilmoitustauluille.
23204: nyydestä tai tarkistajan toimesta.
23205:                                                         Suuri valiokunta voi omasta aloitteestaan
23206:                       27 §                           pyytää lausunnon erikoisvaliokunnalta suuren
23207:    Suuri valiokunta kokoontuu yleensä keski-         valiokunnan käsiteltävänä olevasta valtiopäivä-
23208: viikkoisin.                                          järjestyksen 53 §:n 3 momentissa tarkoitetusta
23209:    Suuren valiokunnan kokouksista, joissa ei         asiasta.
23210: käsitellä yhdentymisasioita tai valtiopäiväjärjes-
23211: 6                                          1993 vp -    PNE 1
23212: 
23213:                  Yhdentymisasiat                          Edustajat muodostavat ET A:n parlamentaa-
23214:                                                        risen sekakomitean Suomen valtuuskunnan.
23215:                       28 a§                            Valtuuskunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan
23216:    Puhemies lähettää valtiopäiväjärjestyksen           puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
23217: 54 a §:ssä tarkoitetun kirjelmän suureen valio-           Puhemiesneuvosto vahvistaa valtuuskunnan
23218: kuntaan ja määrää yleensä yhden tai useamman           ohjesäännön, jossa on määrättävä valtuuskun-
23219: erikoisvaliokunnan antamaan yhdentymisasias-           nan tehtävistä, henkilöstöstä ja eduskunnalle
23220: ta lausunnon suurelle valiokunnalle tämän tar-         vuosittain annettavasta kertomuksesta.
23221: vittaessa asettamassa määräajassa. Kirjelmän
23222: lähettämisestä valiokuntiin ilmoitetaan täysis-                             62 b §
23223: tunnossa.                                                 Eduskunta päättää puhemiesneuvoston esi-
23224:    Suuri valiokunta voi myös omasta aloittees-         tyksestä edustajien valitsemisesta pysyvään par-
23225: taan pyytää sinne lähetetystä yhdentymisasiasta        lamenttienväliseen toimielimeen. Eduskunta
23226: lausunnon erikoisvaliokunnalta.                        päättää samalla valittavien edustajien toimikau-
23227:                                                        desta ja lukumäärästä.
23228:                        62 a§                              Edellä 1 momentissa tarkoitettujen edustajien
23229:     Eduskunta valitsee jokaisilla varsinaisilla val-   vaalitavan ja ohjesäännön osalta noudatetaan
23230: tiopäivillä keskuudestaan seitsemän edustajaa ja       soveltuvin osin, mitä 62 a §:n 2 ja 5 momentissa
23231: yhtä monta varaedustajaa ETA:n parlamentaa-            on säädetty.
23232: riseen sekakomiteaan.
23233:     Vaalin toimittaa eduskunta, jos se on vaalista
23234: yksimielinen. Jollei eduskunta voi sopia valitta-         Nämä työjärjestyksen muutokset tulevat voi-
23235: vista, toimittavat vaalin valitsijamiehet. Jos va-     maan samana päivänä kuin                päivänä
23236: litsijamiehet eivät ole vaalista yksimielisiä, vaali           kuuta 199 annettu laki valtiopäiväjärjes-
23237: on toimitettava suhteellisen vaalitavan mukaan.        tyksen muuttamisesta ( 1 ) ja ne on katsottava
23238:     Edustajien toimikausi alkaa heti, kun heidät       rauenneiksi samana päivänä kuin edellä mainit-
23239: on valittu, ja jatkuu, kunnes uusi vaali on toimi-     tu laki, jos se raukeaa.
23240: tettu.
23241: 
23242: 
23243: 2.
23244:                                       Eduskunnan päätös
23245:                              eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta
23246:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23247:      muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 2 kohta,
23248:      sellaisena kuin se on 30 päivänä lokakuuta 1990 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, seuraavasti:
23249:                         1§
23250:      Tätä vaalisääntöä sovelletaan:                      Tämä vaalisäännön muutos tulee voimaan
23251:                                                        samana päivänä kuin päivänä               kuuta
23252:    2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta-        199 annettu laki valtiopäiväjärjestyksen muut-
23253: missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston            tamisesta ( 1 ) ja se on katsottava rauenneeksi
23254: Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston               samana päivänä kuin edellä mainittu laki, jos se
23255: Suomen valtuuskunnan, ETA:n parlamentaari-             raukeaa.
23256: sen sekakomitean ja eduskunnan työjärjestyksen
23257: 62 b §:ssä tarkoitettujen edustajien vaaleissa;
23258: sekä
23259: 
23260: 
23261: 
23262: 
23263:        Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
23264:                             Eduskunnan työjärjestyksen ym. muuttaminen                                7
23265: 
23266:                                                                                                  Liite 1
23267: 
23268: 
23269: 
23270: 
23271: 1.
23272:                                       Eduskunnan päätös
23273:                               eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
23274:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23275:      muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 13 §sekä 27 §:n 1
23276: ja 2 momentti,
23277:    sellaisina kuin niistä ovat 27 §:n 1 momentti 30 päivänä lokakuuta 1990 tehdyssä eduskunnan
23278: päätöksessä (1058/90) sekä 27 §:n 2 momentti 18 päivänä helmikuuta 1983 tehdyssä eduskunnan
23279: päätöksessä (377/83), sekä
23280:    lisätään työjärjestyksen 27 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 18 päivänä
23281: helmikuuta 1983 ja 30 päivänä lokakuuta 1990 tehdyillä eduskunnan päätöksillä, uusi 4 momentti,
23282: jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, sekä työjärjestykseen 28 §:n jälkeen uusi
23283: väliotsikko ja työjärjestykseen uusi 28 a, 62 aja 62 b § seuraavasti:
23284: 
23285: Voimassa oleva:                                       Ehdotus:
23286:                        13§                                                    13 §
23287:     Sillä, joka jo on valittu jäseneksi kahteen          Sillä, joka jo on valittu jäseneksi kahteen
23288: valiokuntaan, olkoon oikeus kieltäytyä useam-         valiokuntaan, on oikeus kieltäytyä useamman
23289: man valiokunnan jäsenyydestä, suurta valiokun-        valiokunnan jäsenyydestä (poist.). Sama on voi-
23290: taa lukuunottamatta. Sama olkoon voimassa             massa siitä, joka on valittu jäseneksi valiokun-
23291: siitä, joka on valittu jäseneksi valiokuntaan ja      taan ja tarkistajaksi. Eduskunnan asia on harki-
23292: tarkistajaksi. Eduskunnan asia on harkita, voiko      ta, voiko valiokunnan jäsen ilmoittamansa
23293: valiokunnan jäsen ilmoittamansa muun syyn             muun syyn perusteella saada vapautuksen valio-
23294: perusteella saada vapautuksen valiokunnanjäse-        kunnan jäsenyydestä tai tarkistajan toimesta.
23295: nyydestä tai tarkistajan toimesta.
23296: 
23297:                        27 §                                                27 §
23298:    Suuri valiokunta kokoontuu, kun jokin asia            Suuri valiokunta kokoontuu yleensä keski-
23299: on lähetetty sen käsiteltäväksi.                      viikkoisin.
23300:    Suuren valiokunnan kokouksista on ilmoitet-           Suuren valiokunnan kokouksista, joissa ei
23301: tava eduskunnan täysistunnossa tai sanomaleh-         käsitellä yhdentymisasioita tai valtiopäiväjärjes-
23302: dissä samalla tavoin kuin eduskunnan täysistun-       tyksen 53 §:n 3 momentissa tarkoitettua selvitys-
23303: tojen ilmoittamisesta on 31 §:ssä säädetty. Tällai-   tä, on ilmoitettava eduskunnan täysistunnossa
23304: sen kokouksen päiväjärjestys on lisäksi, mikäli       tai sanomalehdissä samalla tavoin kuin edus-
23305: mahdollista, hyvissä ajoin ennen kutakin ko-          kunnan täysistuntojen ilmoittamisesta on
23306: kousta pantava nähtäville eduskunnan ilmoitus-        31 §:ssä säädetty. Tällaisen kokouksen päiväjär-
23307: tauluille.                                            jestys on lisäksi, mikäli mahdollista, hyvissä
23308:                                                       ajoin ennen kutakin kokousta pantava nähtävil-
23309:                                                       le eduskunnan ilmoitustauluille.
23310: 
23311:                                                          Suuri valiokunta voi omasta aloitteestaan pyy-
23312:                                                       tää lausunnon erikoisvaliokunnalta suuren valio-
23313:                                                       kunnan käsiteltävänä olevasta valtiopäiväjärjes-
23314:                                                       tyksen 53 §:n 3 momentissa tarkoitetusta asiasta.
23315: 8                 1993 vp -    PNE 1
23316: 
23317: Voimassa oleva:               Ehdotus:
23318:                                                 Yhdentymisasiat
23319:                                                     28 a §
23320:                                  Puhemies lähettää valtiopäiväjärjestyksen
23321:                               54 a §:ssä tarkoitetun kirjelmän suureen valiokun-
23322:                               taan ja määrää yleensä yhden tai useamman
23323:                               erikoisvaliokunnan antamaan yhdentymisasiasta
23324:                               lausunnon suurelle valiokunnalle tämän tarvittaes-
23325:                               sa asettamassa määräajassa. Kirjelmän lähettämi-
23326:                               sestä valiokuntiin ilmoitetaan täysistunnossa.
23327:                                  Suuri valiokunta voi myös omasta aloitteestaan
23328:                               pyytää sinne lähetetystä yhdentymisasiasta lau-
23329:                               sunnon erikoisvaliokunnalta.
23330: 
23331:                                                       62 a §
23332:                                   Eduskunta valitsee jokaisilla varsinaisilla val-
23333:                               tiopäivillä keskuudestaan seitsemän edustajaa ja
23334:                               yhtä monta varaedustajaa ETA:n parlamentaari-
23335:                               seen sekakomiteaan.
23336:                                   Vaalin toimittaa eduskunta, jos se on vaalista
23337:                               yksimielinen. Jollei eduskunta voi sopia valittavis-
23338:                               ta, toimittavat vaalin valitsijamiehet. Jos valitsija-
23339:                               miehet eivät ole vaalista yksimielisiä, vaali on
23340:                               toimitettava suhteellisen vaalitavan mukaan.
23341:                                   Edustajien toimikausi alkaa heti, kun heidät on
23342:                                valittu, ja jatkuu, kunnes uusi vaali on toimitettu.
23343:                                   Edustajat muodostavat ETA:n parlamentaari-
23344:                               sen sekakomitean Suomen valtuuskunnan. Val-
23345:                               tuuskunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan pu-
23346:                               heenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
23347:                                   Puhemiesneuvosto vahvistaa valtuuskunnan oh-
23348:                               jesäännön, jossa on määrättävä valtuuskunnan
23349:                               tehtävistä, henkilöstöstä ja eduskunnalle vuosit-
23350:                               tain annettavasta kertomuksesta.
23351: 
23352:                                                     62 b §
23353:                                  Eduskunta päättää puhemiesneuvoston esityk-
23354:                               sestä edustajien valitsemisesta pysyvään parla-
23355:                               menttienväliseen toimielimeen. Eduskunta päättää
23356:                               samalla valittavien edustajien toimikaudesta ja
23357:                               lukumäärästä.
23358:                                  Edellä 1 momentissa tarkoitettujen edustajien
23359:                               vaalitavan ja ohjesäännön osalta noudatetaan so-
23360:                               veltuvin osin, mitä 62 a §:n 2 ja 5 momentissa on
23361:                               säädetty.
23362: 
23363: 
23364:                                   Nämä työjärjestyksen muutokset tulevat voi-
23365:                               maan samana päivänä kuin                 pazvana
23366:                                          kuuta 199 annettu laki valtiopäiväjär-
23367:                               jestyksen muuttamisesta ( 1 ) ja ne on katsot-
23368:                                tava rauenneiksi samana päivänä kuin edellä mai-
23369:                               nittu laki, jos se raukeaa.
23370:                               Eduskunnan työjärjestyksen ym. muuttaminen                             9
23371: 
23372: 
23373: 2.
23374:                                       Eduskunnan päätös
23375:                               eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta
23376:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23377:      muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 2 kohta,
23378:      sellaisena kuin se on 30 päivänä lokakuuta 1990 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, seuraavasti:
23379: 
23380: Voimassa oleva:                                      Ehdotus:
23381: 
23382:                          1§                                               1§
23383:      Tätä vaalisääntöä sovelletaan:                    Tätä vaalisääntöä sovelletaan:
23384: 
23385:   2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta-          2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta-
23386: missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston          missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston
23387: Suomen valtuuskunnan ja Euroopan neuvoston           Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston
23388: Suomen valtuuskunnan vaaleissa; sekä                 Suomen valtuuskunnan, ETA:n parlamentaari-
23389:                                                      sen sekakomitean ja eduskunnan työjärjestyksen
23390:                                                      62 b §:ssä tarkoitettujen edustajien vaaleissa;
23391:                                                      sekä
23392: 
23393: 
23394: 
23395:                                                         Tämä vaalisäännön muutos tulee voimaan sa-
23396:                                                      mana päivänä kuin päivänä              kuuta 199
23397:                                                      annettu laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamises-
23398:                                                      ta ( 1 ) ja se on katsottava rauenneeksi samana
23399:                                                      päivänä kuin edellä mainittu laki, jos se raukeaa.
23400: 
23401: 
23402: 
23403: 
23404: 2 230112V
23405: 10                                      1993 vp -    PNE 1
23406: 
23407: Luonnos                                                                                      Liite 2
23408: 
23409: 
23410: 
23411:                                Suuren valiokunnan päätös
23412:                          suuren valiokunnan työjärjestyksen muuttamisesta
23413:   Suuren valiokunnan päätöksen mukaisesti
23414:   muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1976 hyväksytyn suuren valiokunnan työjärjestyksen 2 §:n
23415: 2 momentti, sellaisena kuin se on 7 päivänä helmikuuta 1991 tehdyssä suuren valiokunnan
23416: päätöksessä, ja
23417:   lisätään työjärjestykseen uusi 28 a-28 c § seuraavasti:
23418:                        2§
23419:                                                     puheenjohtaja voi välittömästi esitellä valiokun-
23420:    Valiokunnan sihteeristä määrätään eduskun-       nan päätettäväksi ehdotuksen lausunnoksi. Lau-
23421: nan työjärjestyksen 15 §:n 1 momentissa. Valio-     sunnon käsittely voidaan siirtää johonkin seu-
23422: kunta voi ottaa apulaissihteerikseen sen erikois-   raavaan kokoukseen, jota varten on yleensä
23423: valiokunnan sihteerin, jonka toimialaa koskeva      laadittava luonnos lausunnoksi. Lausuntoon
23424: asia on esillä valiokunnassa. Valiokunnalla voi     merkitään sen antamiseen osallistuneet valio-
23425: lisäksi olla muita apulaissihteereitä.              kunnan jäsenet. Jäsen, joka ei ole yhtynyt lau-
23426:                                                     sunnon sisältöön, voi liittää lausuntoon eriävän
23427:                       28 a §                        mielipiteensä lausunnon valmistumista kuiten-
23428:    Valtiopäiväjärjestyksen 54 a §:ssä tarkoitettu   kaan haitallisesti viivyttämättä.
23429: yhdentymisasia otetaan valiokunnassa yhteen
23430: käsittelyyn, jossa käsittelyn pohjana on valtio-                       28 b§
23431: neuvoston kirjelmä eduskunnalle. Yhdentymis-          Yhdentymisasiaa käsiteltäessä noudatetaan
23432: asian käsittely päättyy valiokunnan päätettyä,      muutoin soveltuvin osin, mitä 13-28 §:ssä on
23433: että sen enempi käsittely on tarpeetonta, tai       säädetty.
23434: ETA:n sekakomitean päätettyä asian, jolloin
23435: asia jää valiokunnassa sillensä.                                        28 c§
23436:    Valiokunta voi kuulla asiantuntijoita yhden-       Mitä 28 a §:n 3 momentissa on säädetty,
23437: tymisasian käsittelyn kaikissa vaiheissa.           koskee myös valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n 3
23438:    Jos valiokunta päättää antaa yhdentymis-         momentissa tarkoitettua lausuntoa.
23439: asiasta lausunnon asianomaiselle ministeriölle,
23440:                           Eduskunnan työjärjestyksen ym. muuttaminen                          11
23441: 
23442: 
23443:                                                                                           Liite 3
23444: 
23445:                                                                        (Tarkistamaton käännös)
23446: 
23447: 
23448: 
23449: 
23450:                   SOPIMUS                                        AGREEMENT
23451: EFTA-valtioiden kansanedustuslaitosten jäsenten   on a Committee of members of Parliament of the
23452:                  komiteasta                                       EFTA States
23453: 
23454:   EFTA-VALTIOIDEN PYSYVÄSTÄ KO-                      THE CONTRACTING PARTIES TO THE
23455: MITEAST A TEHDYN SOPIMUKSEN SE-                   AGREEMENT ON A STANDING COM-
23456: KÄ   VALVONTA VIRANOMAISEN   JA                   MITTEE OF THE EFTA STATES AND TO
23457: TUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISESTA                     THE AGREEMENT BETWEEN THE EFTA
23458: TEHDYN EFTA-VALTIOIDEN SOPIMUK-                   STATES ON THE ESTABLISHMENT OF A
23459: SEN SOPIMUSPUOLET, jotka                          SURVEILLLANCE AUTHORITY AND A
23460:                                                   COURT OF JUSTICE,
23461:    OTTAVAT HUOMIOON Euroopan talous-                 HAVING REGARD to Article 95 of, and
23462: alueesta tehdyn sopimuksen 95 artiklan ja         Protocol 36 to, the Agreement on the European
23463: pöytäkirjan 36,                                   Economic Area;
23464:    OTTAVAT HUOMIOON, että EFTA-valti-                CONSIDERING that Article 9 of the Ag-
23465: oiden pysyvästä komiteasta tehdyn sopimuksen      reement on a Standing Committee of the
23466: 9 artiklassa sekä valvontaviranomaisen ja tuo-    EFTA States and Article 47 of the Agreement
23467: mioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-val-       between the EFTA States on the- Estab1ishment
23468: tioiden sopimuksen 47 artiklassa viitataan ko-    of a Surveillance Authority and a Court of
23469: miteaan, jossa on ET A:n parlamentaarisen         Justice refer to a committee consisting of the
23470: sekakomitean jäseninä olevat EFTA-valtioiden      members of Parliament of the EFTA States
23471: kansanedustuslaitosten jäsenet,                   who are members of the EEA Joint Parliamen-
23472:                                                   tary Committee;
23473:     OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että                   CONVINCED of the important role that the
23474: EFTA-valtioiden kansanedustuslaitoksilla on       Parliaments of the EFTA States will play for
23475: tärkeä merkitys Euroopan talousalueen kehit-      the development of the European Economic
23476: tämisessä,                                        Area;
23477:     PALAUTTAVAT MIELEEN ETA-sopi-                    RECALLING the objective of the Contrac-
23478: muksen sopimuspuolten tavoitteen vahvistaa        ting Parties to the EEA Agreement to contri-
23479: yhteistyötä Euroopan parlamentin ja EFTA-         bute to the strengthening of the cooperation
23480: valtioiden kansanedustuslaitosten jäsenten vä-    between the members of the European Par-
23481: lillä, ja                                         liament and of the Parliaments of the EFTA
23482:                                                   States;
23483:    HALUAVAT edelleen vahvistaa EFTA-val-             DESIRING to further strengthen the coope-
23484: tioiden kansanedustuslaitosten välistä yhteis-    ration between the Parliaments of the EFTA
23485: työtä,     .. .. ..                               States;
23486:    OVAT PAATT ANEET tehdä seuraavan so-              HAVE DECIDED to conclude the following
23487: pimuksen:                                         Agreement:
23488: 
23489:                     1 artikla                                        Article 1
23490:    1. EFTA-valtioiden kansanedustuslaitokset         1. The Parliaments of the EFTA States shall,
23491: nimeävät seuraavasti jäsentensä keskuudesta       from among their own members, appoint mem-
23492: jäseniä osallistumaan ETA-sopimuksen 95 ar-       bers for participation in the EEA Joint Par-
23493: tiklassa tarkoitettuun ETA:n parlamentaari-       liamentary Committee provided for in Article
23494: seen sekakomiteaan:                               95 of the EEA Agreement, in accordace with
23495:                                                   the following:
23496: 12                                      1993 vp -   PNE 1
23497: 
23498: 
23499:    - Itävallan, Ruotsin ja Sveitsin kansanedus-       - from the Parliaments of Austria, Sweden
23500: tuslaitoksista kuusi jäsentä;                       and Switzerland six members;
23501:    - Norjan ja Suomen kansanedustuslaitok-            - from the Parliaments of Finland and
23502: sista viisi jäsentä;                                Norway five members;
23503:    - Islannin kansanedustuslaitoksesta kolme          - from the Parliament of Iceland three
23504: jäsentä; sekä                                       members; and
23505:    - Liechtensteinin kansanedustuslaitoksesta         - from the Parliament of Liechtenstein two
23506: kaksi jäsentä.                                      members.
23507:    2. Näin nimetyt kansanedustuslaitosten jäse-        2. The members of Parliament thus appoin-
23508: net muodostavat EFTA-valtioiden kansanedus-         ted shall form a Committee of Members of
23509: tuslaitosten komitean, jäljempänä komitea. Ku-      Parliament of the EFTA States, hereinafter
23510: kin kansanedustuslaitos voi nimetä varajäseniä.     referred to as the Committee. Each Parliament
23511: Komitea voi työjärjestyksessään päättää kutsua      may appoint alternate members. The Commit-
23512: tarkkailijoita EFTA-valtioista.                     tee may in its rules of procedure decide to
23513:                                                     invite observers from the EFTA States.
23514: 
23515:                   2 artikla                                           Article 2
23516:    Tätä sopimusta sovellettaessa EFT A-valtiol-       For the purposes of this Agreement the term
23517: la tarkoitetaan Euroopan vapaakauppaliiton          EFTA State means a Member State of the
23518: jäsenvaltiota, joka on ETA-sopimuksen,              European Free Trade Association which is a
23519: EFTA-valtioiden pysyvästä komiteasta tehdyn         Party to the EEA Agreement, the Agreement
23520: sopimuksen, valvontaviranomaisen ja tuomio-         on a Standing Committee of the EFTA States,
23521: istuimen perustamisesta tehdyn EFT A-valtioi-       the Agreement between the EFTA States on
23522: den sopimuksen sekä tämän sopimuksen osa-           the Establishment of a Surveillance Authority
23523: puoli.                                              and a Court of Justice as well as to the present
23524:                                                     Agreement.
23525:                      3 artikla
23526:    1. Komitea toimii EFTA-valtioiden konsul-                             Article 3
23527: tatiivisena toimielimenä Euroopan talousalueen         1. The Committee shall serve as a consulta-
23528: kannalta merkityksellisissä kysymyksissä. Se        tive body to the EFTA States on matters of
23529: toimii myös ETA:n parlamentaarisen sekako-          relevance to the EEA. It shall further serve as
23530: mitean ja EFTA-valtioiden kansanedustuslai-         a channel of information on such matters
23531: tosten keskisenä tietojenvälittäjänä sekä           between the EEA Joint Parliamentary Commit-
23532: EFTA-valtioiden kansanedustuslaitosten keski-       tee and the Parliaments of the EFTA States as
23533: senä tietojenvälittäjänä.                           well as between the latter Parliaments.
23534:    2. Komitea voi lisäksi ilmaista EFT A-valti-        2. Furthermore the Committee may express
23535: oiden pysyvälle komitealle näkemyksensä mistä       its views to the Stading Committee of the
23536: tahansa Euroopan talousalueen toiminnan ja          EFTA States on any matter of relevance for
23537: kehittämisen kannalta merkityksellisestä kysy-      the functioning and development of the EEA.
23538: myksestä. Se suorittaa myös EFTA-valtioiden         It shall also carry out the tasks laid down in
23539: pysyvästä komiteasta tehdyn sopimuksen 9            Article 9, first paragraph, of the Agreement on
23540: artiklan ensimmäisessä kohdassa sekä valvon-        a Standing Committee of the EFTA States and
23541: taviranomaisen ja tuomioistuimen perustami-         Article 47, first paragraph, of the Agreement
23542: sesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen 47          between the EFTA States on the Establishment
23543: artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätyt teh-       of a Surveillance Authority and a Court of
23544: tävät.                                              Justice.
23545: 
23546:                    4 artikla                                            Article 4
23547:   Jollei tässä sopimuksessa tmsm määrätä,              Unless otherwise provided in this Agreement,
23548: komitea tekee ratkaisunsa ehdottomalla enem-        the Committee shall act by an absolute majo-
23549: mistöllä annetuista äänistä.                        rity of the votes east.
23550: 
23551:                      5 artikla                                      Article 5
23552:      Komitea voi antaa suosituksia tai päätöslau-     The Committee may adopt recommendations
23553:                            Eduskunnan työjärjestyksen ym. muuttaminen                             13
23554: 
23555: 
23556: selmia. Enemmistöllä annettuun suositukseen          or resolutions. Minority opinions shall be
23557: tai päätöslauselmaan liitetään vähemmistön           attached to a recommendation or resolution
23558: mielipiteet.                                         which has been adopted by a majority.
23559: 
23560:                    6 artikla                                            Article 6
23561:   1. Komitea valitsee puheenjohtajansa ja va-           1. The Committee shall eleet its Chairman
23562: rapuheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta            and Vice-Chairman from among its members
23563: vuodeksi kerrallaan.                                 for a period of one year.
23564:   2. Puheenjohtaja kutsuu komitean istunnon            2. The Chairman shall call the sessions of the
23565: koolle omasta aloitteestaan. Hän kutsuu istun-       Committee on his own motion. He shall furt-
23566: non koolle myös komitean jäsenten kolmas-            hermore call sessions either at the request of
23567: osan pyynnöstä tai EFTA-valtioiden pysyvän           one-third of its members or at the request of
23568: komitean pyynnöstä.                                  the Standing Committee of the EFTA States.
23569: 
23570:                    7 artikla                                         Article 7
23571:   Komitea voi asettaa jäsentensä keskuudesta           The Committee may set up working parties
23572: työryhmiä, jotka toimivat komitean alaisina.         among its members which shall report to the
23573:                                                      Committee.
23574: 
23575:                    8 artikla                                            Article 8
23576:   1. Komitea voi pitää yhteisiä kokouksia              1. The Committee may hold joint meetings
23577: EFTA-valtioiden ministereiden kanssa EFTA-           with Ministers of the EFTA States in conjunc-
23578: valtioiden pysyvän komitean ministeritason ko-       tion with meetings at Ministerial level of the
23579: kousten yhteydessä.                                  Standing Committee of the EFTA States.
23580:   2. Komitean edustajia voidaan kutsua mui-             2. At other meetings of Ministers of the
23581: hin EFTAn ministereiden kokouksiin esittä-           EFTA States, the Committee may be invited to
23582: mään komitean näkemykset.                            be represented in order to present the views of
23583:                                                      the Committee.
23584: 
23585:                     9 artikla                                           Article 9
23586:    EFTA-valtioiden pysyvän komitean puheen-             The Chairman of the Standing Committee of
23587: johtaja sekä EFTAn valvontaviranomaisen jä-          the EFTA States as well as Members of the
23588: senet voivat komitean kutsusta olla läsnä ko-        EFTA Surveillance Authority may, upon invi-
23589: mitean kokouksissa, jotta komitea voi kuulla         tation by the Committee, attend meetings of
23590: heitä. He voivat vastata komitean jäsenten           the Committee to be heard by it. They may
23591: heille esittämiin kysymyksiin suullisesti tai kir-   reply orally or in writing to questions put to
23592: jallisesti.                                          them by members of the Committee.
23593: 
23594:                  10 artikla                                           Article 10
23595:    Komitean puheenjohtajan on ilmoitettava              The Chairman of the Committee shall keep
23596: EFTA-valtioiden pysyvälle komitealle komi-           the Standing Committee of the EFTA States
23597: tean jäseninä olevien kansanedustuslaitosten         informed of the names of the members of
23598: jäsenten nimet.                                      Parliament who are members of the Commit-
23599:                                                      tee.
23600: 
23601:                   II artikla                                            Article II
23602:   1. Komiteaan osallistumisen kustannuksista            1. The costs for participation in the Com-
23603: vastaa jäsenen nimennyt kansanedustuslaitos.         mittee shall be borne by the Parliament which
23604:                                                      appointed a member.
23605:    2. Jos komitean kokous pidetään muualla              2. If the Committee has been invited to meet
23606: kuin Genevessä tai Brysselissä, kokouspalve-         in another place than Geneva or Brussels the
23607: luista ja tulkkausvälineistöstä aiheutuvista kus-    costs for the meeting facilities and interpreta-
23608: tannuksista vastaa tavallisesti kokouksen isän-      tion equipment shall normally be borne by the
23609: tänä toimiva EFTA-valtio.                            inviting EFTA State.
23610: 14                                      1993 vp -   PNE 1
23611: 
23612: 
23613:                    12 artikla                                         Article 12
23614:   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä viiden          The Committee shall adopt its rules of
23615: valtuuskunnan enemmistöllä seitsemästä kan-         procedure acting by a majority of five out of
23616: sallisesta valtuuskunnasta; kansallisessa val-      the seven National Delegations, members ap-
23617: tuuskunnassa on kunkin kansanedustuslaitok-         pointed by each Parliament forming a National
23618: sen nimeämät jäsenet.                               Delegation.
23619: 
23620:                    13 artikla                                          Article 13
23621:   Tämän sopimuksen osapuolten erillisellä             The Committee may by a separate decision
23622: päätöksellä komitealle voidaan antaa muitakin       of the Parties to this Agreement be entrusted
23623: kuin edellä tarkoitettuja tehtäviä.                 with other tasks than those mentioned above.
23624: 
23625:                    14 artikla                                        Article 14
23626:    EFTA-valtio, joka liittyy ETA-sopimukseen,        Any EFTA State acceding to the EEA
23627: liittyy tähän sopimukseen.                          Agreement shall accede to the present Agree-
23628:                                                     ment.
23629: 
23630:                     15 artikla                                        Article 15
23631:    1. EFTA-valtio, joka irtisanoo ETA-sopi-           1. Any EFTA State which withdraws from
23632: muksen, lakkaa irtisanomisen vuoksi olemasta        the EEA Agreement shall ipso facto cease to be
23633: tämän sopimuksen osapuoli päivänä, jona irti-       a Party to the present Agreement on the same
23634: sanominen tulee voimaan.                            day as that withdrawal takes effect.
23635:    2. EFTA-valtio, joka liittyy Euroopan yhtei-       2. Any EFTA State which accedes to the
23636: söön, lakkaa liittymisen vuoksi olemasta tämän      European Community shall ipso facto cease to
23637: sopimuksen osapuoli päivänä, jona liittyminen       be a Party to the present Agreement on the
23638: tulee voimaan.                                      same day as that accession takes effect. _
23639:    3. Sopimuksen osapuoliksi jäävien EFTA-             3. The Governments of the remaining EFTA
23640: valtioiden hallitukset päättävät yhteisellä sopi-   States shall, by common accord, decide on the
23641: muksella tähän sopimukseen tarvittavista muu-       necessary amendments to be made to the
23642: toksista.                                           present Agreement.
23643: 
23644:                     16 artikla                                          Article 16
23645:    1. Sopimuspuolet ratifioivat tämän sopi-            1. The present Agreement, drawn up in a
23646: muksen, joka on laadittu yhtenä kappaleena ja       single authentic copy in the English 1anguage,
23647: joka on todistusvoimainen englanninkielisenä,       shall be ratified by the Contracting Parties in
23648: valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukai-       accordance with their respective constitutional
23649: sesti.                                              requirements.
23650:    2. Tämä sopimus talletetaan Ruotsin halli-          2. The present Agreement shall be deposited
23651: tuksen huostaan, joka toimittaa oikeaksi todis-     with the Government of Sweden which shall
23652: tetun jäljennöksen jokaiselle EFTA-valtiolle.       transmit a certified copy to each EFTA State.
23653:    Ratifioimiskirjat talletetaan Ruotsin halli-        The instruments of ratification shall be de-
23654: tuksen huostaan, joka ilmoittaa asiasta muille      posited with the Government of Sweden which
23655: EFTA-valtioille.                                    shall notify all other EFTA States.
23656:    3. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä             3. The present Agreement shall enter into
23657: tammikuuta 1993, jos ETA-sopimus tulee voi-         force on 1 Jauary 1993 provided that the EEA
23658: maan mainittuna päivänä ja jos kaikki EFTA-         Agreement enters into force on that day and
23659: valtiot ovat tallettaneet tämän sopimuksen          provided that the instruments of ratification of
23660: ratifioimiskirjat.                                  the present Agreement have been deposited by
23661:                                                     all EFTA States.
23662:   Jollei ETA-sopimus tule voimaan mainittuna           If the EEA Agreement does not enter into
23663: päivänä, tämä sopimus tulee voimaan päivänä,        force on that day the present Agreement shall
23664: jona ETA-sopimus tulee voimaan, tai kun             enter into force on the day the EEA Agreement
23665: kaikki EFTA-valtiot ovat tallettaneet kaikki        enters into force or when all instruments of
23666: tämän sopimuksen. ratifioimiskirjat, sen mu-        ratification of the present Agreement have been
23667: kaan, kumpi näistä päivistä on myöhempi.            deposited by all EFTA States, whichever day is
23668:                                                     the later.
23669:                             Eduskunnan työjärjestyksen ym. muuttaminen                              15
23670: 
23671: 
23672:    T ÅMÅN VAKUUDEKSI alla mainitut täy-                  IN WITNESS WHEREOF the undersigned
23673: sivaltaiset edustajat, siihen asianmukaisesti val-    plenipotentiaries, being duly authorized there-
23674: tuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopi-       to, have signed the present Agreement.
23675: muksen.
23676: 
23677:   TEHTY Reykjavikissa, 20 päivänä touko-                 DONE at Reykjavik, this 20th day of May
23678: kuuta 1992, yhtenä kappaleena, joka on todis-         1992, in a single authentic copy in the English
23679: tusvoimainen englanninkielisenä ja joka talle-        language which shall he deposited with the
23680: tetaan Ruotsin hallituksen huostaan. Talteen-         Government of Sweden. The Depositary shall
23681: ottaja toimittaa oikeaksi todistetuo jäljennök-       transmit certified copies to all Signatory States
23682: sen kaikille allekirjoittajavaltioille ja tähän so-   and States acceding to this Agreement.
23683: pimukseen liittyvine valtioille.
23684: 
23685: 
23686:                 ( Allekirjoitukset)                                     ( Signatures)
23687: 16                                         1993 vp -    PNE 1
23688: 
23689:                                                                                                  Liite 4
23690: 
23691:                                                                               (Tarkistamaton käännös)
23692: 
23693: 
23694: 
23695: 
23696:                                              PÖYTÄKIRJA
23697:      EFTA-valtioiden kansanedustuslaitosten jäsenten komiteasta tehdyn sopimuksen tarkistamisesta
23698: 
23699:    ISLANNIN TASAVALTA, ITÅ VALLAN                      nan, Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen tasa-
23700: TASAVALTA, LIECHTENSTEININ RUH-                        vallan välillä voimaan tämän pöytäkirjan voi-
23701: TINASKUNTA, NORJAN KUNINGAS-                           maantulopäivänä.
23702: KUNTA, RUOTSIN KUNINGASKUNTA                             2. Liechtensteinin ruhtinaskunnan osalta kan-
23703: SEKÄ SUOMEN TASAVALTA, jotka katso-                    sanedustuslaitosten jäsenten komiteaa koskeva
23704: vat, että                                              sopimus, sellaisena kuin se on tarkistettuna tällä
23705:                                                        pöytäkirjalla, tulee voimaan samana päivänä
23706:    Euroopan talousalueesta tehty sopimus, jäl-         kuin ETA-sopimus tulee Liechtensteinin osalta
23707: jempänä 'ETA-sopimus', allekirjoitettiin Portos-       voimaan.
23708: sa 2 päivänä toukokuuta 1992,
23709:    EFTA-valtioiden kansanedustuslaitosten jä-                             2 artikla
23710: senten komiteasta tehty sopimus, jäljempänä               Kansanedustuslaitosten jäsenten komiteaa
23711: 'kansanedustuslaitosten jäsenten komiteaa kos-         koskevaa sopimusta tarkistetaan tämän pöytä-
23712: keva sopimus', allekirjoitettiin Reykjavikissa 20      kirjan 3-5 artiklan mukaisesti.
23713: päivänä toukokuuta 1992,
23714:    on käynyt selväksi, että yksi ETA-sopimuk-                              3 artikla
23715: sen allekirjoittaneista, Sveitsin valaliitto, ei voi      Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:
23716: ratifioida ETA-sopimusta eikä kansanedustus-              "1. EFTA-valtioiden kansanedustuslaitokset
23717: laitostenjäsenten komiteaa koskevaa sopimusta,         nimeävät kukin seuraavasti jäsentensä keskuu-
23718: ja että näitä sopimuksia ei tämän vuoksi sovelle-      destajäseniä osallistumaan ETA-sopimuksen 95
23719: ta Sveitsiin,                                          artiklassa tarkoitettuun ETA:n parlamentaari-
23720:    ETA-sopimuksen tarkistamisesta tehty pöy-           seen sekakomiteaan:
23721: täkirja allekirjoitetaan samana päivänä kuin              - Itävallan ja Ruotsin kansanedustuslaitok-
23722: tämä pöytäkirja,                                       sista kahdeksan jäsentä;
23723:    on määrättävä kansanedustuslaitosten jäsen-            - Suomen kansanedustuslaitoksesta seitse-
23724: ten komiteaa koskevan sopimuksen uudesta voi-          män jäsentä;
23725: maantulopäivästä,                                         -Norjan kansanedustuslaitoksesta kuusi jä-
23726:    tarvitaan erityismääräykset kansanedustuslai-       sentä;
23727: tosten jäsenten komiteaa koskevan sopimuksen              - Islannin kansanedustuslaitoksesta neljä jä-
23728: voimaantulosta Liechtensteinin osalta, ja              sentä.
23729:    kansanedustuslaitosten jäsenten komiteaa               Siitä lähtien kun kansanedustuslaitosten jä-
23730: koskevaan sopimukseen on tarpeen tehdä jouk-           senten komiteaa koskeva sopimus tulee Liech-
23731: ko tarkistuksia, koska Sveitsi ei ole ratifioinut      tensteinin osalta voimaan, kunkin kansanedus-
23732: sopimuksia,                                            tuslaitoksen nimeämien jäsenten määrä on:
23733:    OVAT PÄÄTTÄNEET tehdä seuraavan                        - Itävallan ja Ruotsin kansanedustuslaitok-
23734: pöytäkirjan:                                           sista kahdeksan jäsentä;
23735:                                                           -Norjan ja Suomen kansanedustuslaitoksis-
23736:                     1 artikla                          ta kuusi jäsentä;
23737:    1. Kansanedustuslaitosten jäsenten komiteaa            - Islannin kansanedustuslaitoksesta kolme
23738: koskeva sopimus, sellaisena kuin se on tarkistet-      jäsentä;
23739: tuna tällä pöytäkirjalla, tulee Islannin tasaval-         - Liechtensteinin kansanedustuslaitoksesta
23740: lan, Itävallan tasavallan, Norjan kuningaskun-         kaksi jäsentä."
23741:                             Eduskunnan työjärjestyksen ym. muuttaminen                              17
23742: 
23743:                  4 artikla                              3, Tämä pöytäkirja tulee voimaan 1 päivänä
23744:   Korvataan 12 artikla seuraavasti:                  heinäkuuta 1993, jos ETA-sopimus tulee voi-
23745:                                                      maan mainittuna päivänä ja jos kaikki tämän
23746:                                                      pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut
23747:                    "12 artikla                       sopimuspuolet ovat tallettaneet kansanedustus-
23748:     Komitea vahvistaa työjärjestyksensä kansal-      laitosten jäsenten komiteaa koskevan sopimuk-
23749: listen valtuuskuntien enemmistöllä; kansallisessa    sen sekä tämän pöytäkirjan ratifioimiskirjansa
23750: valtuuskunnassa on kunkin kansanedustuslai-          ennen mainittua päivää. Mainitun päivän jäl-
23751: toksen nimeämät jäsenet."                            keen tämä pöytäkirja tulee voimaan päivänä,
23752:                                                      jona ETA-sopimus tulee voimaan, tai kun kaikki
23753:                     5 artikla                        tämän pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoi-
23754:    Korvataan 16 artiklan 3 kohta seuraavasti:        tetut sopimuspuolet ovat tallettaneet kaikki kan-
23755:    "3. Tämä sopimus tulee voimaan EFTA-              sanedustuslaitosten jäsenten komiteaa koskevan
23756: valtioiden kansanedustuslaitosten jäsenten ko-       sopimuksen sekä tämän pöytäkirjan ratifioimis-
23757: miteasta tehdyn sopimuksen tarkistamisesta teh-      kirjat, sen mukaan, kumpi näistä päivistä on
23758: dyn pöytäkirjan 1 artiklassa määrättynä päivänä      myöhempi.
23759: ja siinä määrätyin edellytyksin."                       4. Liechtensteinin osalta tämä pöytäkirja tulee
23760:                                                      voimaan, tämän pöytäkirjan 1 artiklan 2 koh-
23761:                                                      dassa määrätyin edellytyksin, samana päivänä
23762:                      6 artikla                       kuin ETA-sopimus tulee Liechtensteinin osalta
23763:    1. Tämä pöytäkirja laaditaan yhtenä kappa-        voimaan, jos Liechtenstein on tallettanut kan-
23764: leena, joka on todistusvoimainen englanninkieli-     sanedustuslaitosten jäsenten komiteaa koskevan
23765: senä.                                                sopimuksen sekä tämän pöytäkirjan ratifioimis-
23766:    2. Sopimuspuolet ratifioivat tämän pöytäkir-      kirjansa.
23767: jan valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mu-
23768: kaisesti.                                               TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täy-
23769:    Se talletetaan Ruotsin hallituksen huostaan,      sivaltaiset edustajat, siihen asianmukaisesti val-
23770: joka toimittaa oikeiksi todistetut jäljennökset      tuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytä-
23771: muille sopimuspuolille.                              kirjan.
23772:    Ratifioimiskirjat talletetaan Ruotsin hallituk-
23773: sen huostaan, joka ilmoittaa asiasta muille sopi-      TEHTY Brysselissä, 17 päivänä maaliskuuta
23774: muspuolille.                                         1993.
23775: 
23776: 
23777: 
23778: 
23779: 3 230112V
23780:                              1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -    PNE 1
23781: 
23782: 
23783: 
23784:                                       Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen johdosta
23785:                                   eduskunnan työjärjestyksen sekä eduskunnan vaalisäännön 1 §:n
23786:                                   muuttamisesta
23787: 
23788:    Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt                     hyväksyä puhemiesneuvoston ehdotuk-
23789: ehdotuksen n:o 1 eduskunnan työjäijestyksen                 sen eduskunnan työjärjestyksen ja edus-
23790: sekä eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttami-                kunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta
23791: sesta. Eduskunta, jolle perustuslakivaliokunta              näin kuuluvana:
23792: on antanut asiasta mietintönsä n:o 16, on päät-
23793: tänyt
23794: 
23795:                                      Eduskunnan päätös
23796:                              eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
23797: 
23798:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23799:    muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 13 §sekä 27 §:n 1
23800: ja 2 momentti,
23801:    sellaisina kuin niistä ovat 27 §:n 1 momentti 30 päivänä lokakuuta 1990 tehdyssä eduskunnan
23802: päätöksessä (1058/90) sekä 27 §:n 2 momentti 18 päivänä helmikuuta 1983 tehdyssä eduskunnan
23803: päätöksessä (377/83), sekä
23804:    lisätään työjärjestyksen 27 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 18 päivänä
23805: helmikuuta 1983 ja 30 päivänä lokakuuta 1990 tehdyillä eduskunnan päätöksillä, uusi 4 momentti,
23806: jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, sekä työjärjestykseen 28 §:n jälkeen uusi
23807: väliotsikko ja työjärjestykseen uusi 28 a, 62 aja 62 b § seuraavasti:
23808: 
23809:                        13§                           valiokunnan käsiteltävänä olevasta valtiopäivä-
23810:     Sillä, joka jo on valittu jäseneksi kahteen      järjestyksen 53 §:n 3 momentissa tarkoitetusta
23811: valiokuntaan, on oikeus kieltäytyä useamman          asiasta.
23812: valiokunnan jäsenyydestä. Sama on voimassa
23813: siitä, joka on valittu jäseneksi valiokuntaan ja
23814: tarkistajaksi. Eduskunnan asia on harkita, voiko
23815: valiokunnan jäsen ilmoittamansa muun syyn                            Yhdentymisasiat
23816: perusteella saada vapautuksen valiokunnanjäse-
23817: nyydestä tai tarkistajan toimesta.                                         28 a§
23818:                                                         Puhemies lähettää valtiopäiväjärjestyksen
23819:                        27 §                          54 a §:ssä tarkoitetun kirjelmän suureen valio-
23820:    Suuri valiokunta kokoontuu yleensä keski-         kuntaan ja määrää yleensä yhden tai useamman
23821: viikkoisin.                                          erikoisvaliokunnan antamaan yhdentymisasias-
23822:    Suuren valiokunnan kokouksista, joissa ei         ta lausunnon suurelle valiokunnalle tämän tar-
23823: käsitellä yhdentymisasioita tai valtiopäiväjärjes-   vittaessa asettamassa määräajassa. Kirjelmän
23824: tyksen 53 §:n 3 momentissa tarkoitettua selvitys-    lähettämisestä valiokuntiin ilmoitetaan täysis-
23825: tä, on ilmoitettava eduskunnan täysistunnossa        tunnossa.
23826: tai sanomalehdissä samalla tavoin kuin edus-            Suuri valiokunta voi myös omasta aloittees-
23827: kunnan täysistuntojen ilmoittamisesta on             taan pyytää sinne lähetetystä yhdentymisasiasta
23828: 31 §:ssä säädetty. Tällaisen kokouksen päiväjär-     lausunnon erikoisvaliokunnalta.
23829: jestys on lisäksi, mikäli mahdollista, hyvissä
23830: ajoin ennen kutakin kokousta pantava nähtävil-                            62 a§
23831: le eduskunnan ilmoitustauluille.                        Eduskunta valitsee jokaisilla varsinaisilla val-
23832:                                                      tiopäivillä keskuudestaan seitsemän edustajaa ja
23833:   Suuri valiokunta voi omasta aloitteestaan          yhtä monta varaedustajaa ETA:n parlamentaa-
23834: pyytää lausunnon erikoisvaliokunnalta suuren         riseen sekakomiteaan.
23835: 230828Z
23836: 2                             1993 vp - Eduskunnan kirjelmä - PNE 1
23837: 
23838:     Vaalin toimittaa eduskunta, jos se on vaalista                          62 b§
23839: yksimielinen. Jollei eduskunta voi sopia valitta-         Eduskunta päättää puhemiesneuvoston esi-
23840: vista, toimittavat vaalin valitsijamiehet. Jos va-     tyksestä edustajien valitsemisesta pysyvään par-
23841: litsijamiehet eivät ole vaalista yksimielisiä, vaali   lamenttienväliseen toimielimeen. Eduskunta
23842: on toimitettava suhteellisen vaalitavan mukaan.        päättää samalla valittavien edustajien toimikau-
23843:     Edustajien toimikausi alkaa heti, kun heidät       desta ja lukumäärästä.
23844: on valittu, ja jatkuu, kunnes uusi vaali on toimi-        Edellä 1 momentissa tarkoitettujen edustajien
23845: tettu.                                                 vaalitavan ja ohjesäännön osalta noudatetaan
23846:     Edustajat muodostavat ETA:n parlamentaa-           soveltuvin osin, mitä 62 a §:n 2 ja 5 momentissa
23847: risen sekakomitean Suomen valtuuskunnan.               on säädetty.
23848: Valtuuskunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan
23849: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
23850:     Puhemiesneu\tosto vahvistaa valtuuskunnan            Nämä työjärjestyksen muutokset tulevat voi-
23851: ohjesäännön, jossa on määrättävä valtuuskun-           maan 15 päivänä joulukuuta 1993.
23852: nan tehtävistä, henkilöstöstä ja eduskunnalle
23853: vuosittain annettavasta kertomuksesta.
23854: 
23855: 
23856: 
23857: 
23858:                                       Eduskunnan päätös
23859:                              eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta
23860: 
23861:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23862:     muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 2 kohta,
23863:     sellaisena kuin se on 30 päivänä lokakuuta 1990 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, seuraavasti:
23864: 
23865:                        1§                              risen sekakomitean Suomen valtuuskunnan sekä
23866:     Tätä vaalisääntöä sovelletaan:                     eduskunnan työjärjestyksen 62 b §:ssä tarkoitet-
23867:                                                        tujen edustajien vaaleissa; sekä
23868:   2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta-
23869: missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston
23870: Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston                 Tämä vaalisäännön muutos tulee voimaan 15
23871: Suomen valtuuskunnan ja ET A:n parlamentaa-            päivänä joulukuuta 1993.
23872: 
23873: 
23874:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
23875:                                            1993 vp -   PNE 2
23876: 
23877: 
23878: 
23879: 
23880:                                         Puhemiesneuvoston ehdotus n:o 2 eduskunnan työjärjestyksen
23881:                                     18 b §:n muuttamisesta
23882: 
23883: 
23884:                                    EHDOTUKSEN PERUSTELUT
23885: 
23886:    Ehdotuksessa esitetään, että eduskunnan työ-        tus laiksi ydinenergialain muuttamisesta, 132
23887: järjestyksen 18 b §:ään lisättäisiin säännös,jonka     kansanedustajan allekirjoittama lakialoite n:o 9
23888: mukaan erikoisvaliokuntien tulisi ottaa vähin-         ed. Takalan ym. ehdotus laiksi tuloverolain
23889: tään 100 edustajan allekirjoittamat lakialoitteet      99 §:n muuttamisesta sekä 114 kansanedustajan
23890: käsiteltäviksi heti hallituksen esitysten käsittelyn   allekirjoittama lakialoite n:o 22 ed. Luukkaisen
23891: jälkeen.                                               ym. ehdotus laiksi eläinsuojelulain muuttamises-
23892:     Kuluvalla vaalikaudella on tehty kuusi vähin-      ta. Nämä lakialoitteet on lähetetty erikoisvalio-
23893: tään 100 kansanedustajan allekirjoittamaa laki-        kuntien valmistelevasti käsiteltäviksi, mutta eri-
23894: aloitetta. Vuoden 1991 valtiopäivillä tehtiin 102      koisvaliokunnat eivät ole niitä vielä käsitelleet.
23895: kansanedustajan allekirjoittama lakialoite n:o 15          Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että
23896: ed. Pulliaisen ym. ehdotus laiksi Suomen Halli-        eduskunnan enemmistön allekirjoittamat laki-
23897: tusmuodon muuttamisesta ja 115 kansanedusta-           aloitteet tulevat mahdollisimman nopeasti käsi-
23898: jan allekirjoittama lakialoite n:o 70 ed. Lahti-       tellyiksi valiokunnissa ja niiden pohjalta voidaan
23899: Nuuttilan ym. ehdotus laiksi makeisverosta an-         tehdä tarvittavat päätökset myös täysistunnossa.
23900:  netun lain 5 §:n muuttamisesta. Vuoden 1992               Työjärjestyksen muutos on tarkoitus saattaa
23901:  valtiopäivillä tehtiin 167 kansanedustajan alle-      voimaan vuoden 1994 valtiopäivien alusta.
23902:  kirjoittama lakialoite n:o 22 ed. Paloheimon ym.          Edellä sanotun perusteella puhemiesneuvos-
23903:  ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 36 a §:n         to, viitaten valtiopäiväjätjestyksen 54 §:n 2 mo-
23904:  muuttamisesta. Vuoden 1993 valtiopäivillä on          mentin säännöksiin, kunnioittaen ehdottaa,
23905:  tehty kolme yli 100 kansanedustajan allekirjoit-
23906:  tamaa lakialoitetta: 102 kansanedustajan allekir-               että eduskunnan työjärjestykseen teh-
23907: joittama lakialoite n:o 8 ed. Hautalan ym. ehdo-              täisiin seuraava muutos:
23908: 
23909: 
23910:                                         Eduskunnan päätös
23911:                             eduskunnan työjärjestyksen 18 b §:n muuttamisesta
23912: 
23913:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23914:    lisätään 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 18 b §:ään,
23915:   sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä helmikuuta 1983, 10 päivänä marraskuuta 1987, 29
23916: päivänä maaliskuuta 1989, 22 päivänä lokakuuta 1991 ja 25 päivänä helmikuuta 1992 tehdyillä
23917: eduskunnan päätöksillä (377/83, 1078/87, 298/89, 1281/91 ja 167/92),
23918:   uusi 5 a kohta seuraavasti:
23919:                         18 b§                             5 a) vähintään 100 edustajan allekirjoiltamat
23920:    Erikoisvaliokunnan on otettava sinne lähete-        lakialoitteet;
23921: tyt asiat käsiteltäviksi yleensä seuraavassa jätjes-
23922: tyksessä:
23923:                                                          Tämä työjärjestyksen muutos tulee voimaan
23924:                                                          päivänä          kuuta 199 .
23925: 
23926: 
23927:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1993
23928: 
23929: 
23930: 230526V
23931: 1
23932: 1
23933:  1
23934:  1
23935:   1
23936:   1
23937:    1
23938:    1
23939:     1
23940:     1
23941:      1
23942:      1
23943:       1
23944:       1
23945:        1
23946:        1
23947:         1
23948:         1
23949:          1
23950:          1
23951:           1
23952:           1
23953:            1
23954:            1
23955:             1
23956:             1
23957:              1
23958:              1
23959:                                1993 vp - Eduskunnan kirjelmä - PNE 2
23960: 
23961: 
23962: 
23963: 
23964:                                         Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen johdosta
23965:                                     eduskunnan työjärjestyksen 18 b §:n muuttamisesta
23966: 
23967:    Edukunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt eh-                    hyväksyä puhemiesneuvoston ehdotuk-
23968: dotuksen n:o 2 eduskunnan työjärjestyksen                     sen eduskunnan työjärjestyksen 18 b §:n
23969: 18 b §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle perus-               muuttamisesta näin kuuluvana:
23970: tuslakivaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
23971: n:o 18, on päättänyt
23972: 
23973: 
23974:                                        Eduskunnan päätös
23975:                           eduskunnan työjärjestyksen 18 b §:n muuttamisesta
23976: 
23977:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23978:   lisätään 19 päivänäjoulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 18 b §:ään,
23979:   sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä helmikuuta 1983, 10 päivänä marraskuuta 1987, 29
23980: päivänä maaliskuuta 1989, 22 päivänä lokakuuta 1991 ja 25 päivänä helmikuuta 1992 tehdyillä
23981: eduskunnan päätöksillä (377/83, 1078/87, 298/89, 1281/91 ja 167/92),
23982:   uusi 5 a kohta seuraavasti:
23983: 
23984:                         18 b §                            5 a) vähintään 100 edustajan allekirjoittamat
23985:    Erikoisvaliokunnan on otettava sinne lähete-        lakialoitteet;
23986: tyt asiat käsiteltäviksi yleensä seuraavassa järjes-
23987: tyksessä:
23988:                                                          Tämä työjärjestyksen muutos tulee voimaan 1
23989:                                                        päivänä helmikuuta 1994.
23990: 
23991: 
23992:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
23993: 
23994: 
23995: 
23996: 
23997: 240003C
23998:                                                1993 vp
23999: 
24000: 
24001: 
24002: 
24003:                                    Puhemiesneuvoston ilmoitus täysistunnolle saapuneen kirjelmän joh-
24004:                                       dosta
24005: 
24006: 
24007:                                             Eduskunnalle
24008: 
24009:   Puhemiesneuvoston 21.12.1992 asettaman             eduskunnalle tiedoksi yhteiskomitean kokouk-
24010: Euroopan yhteisön ja Suomen eduskunnan par-          sessaan 29.4.1993 Helsingissä hyväksymän suo-
24011: lamentaarisen yhteiskomitean Suomen valtuus-         situksen ja sen epävirallisen suomennoksen ja
24012: kunnan puheenjohtajisto lähettää kunnioittaen        ruotsinnoksen.
24013: 
24014:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1993
24015: 
24016: 
24017:                                           Seppo Kääriäinen
24018:                                    Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja
24019: 
24020: 
24021: 
24022: 
24023:                    Pertti Paasio                               Kimmo Sasi
24024:                    Suomen valtuuskunnan                        Suomen valtuuskunnan
24025:                    varapuheenjohtaja                           varapuheenjohtaja
24026: 
24027: 
24028: 
24029: 
24030: 230212E
24031: 2
24032: 
24033: (Epävirallinen suomennos)                                                                      Liite 1
24034: 
24035: 
24036: 
24037: 
24038:                           EY:n ja Suomen parlamentaarisen yhteiskomitean
24039:                                           SUOSITUS
24040:    Parlamentaarinen yhteiskomitea                       2. Tunnustaa ne erityiset vaikeudet, jotka
24041:    viitaten ensimmäisessä kokouksessaan huhti-      aiheutuvat Suomen maantieteellisestä asemasta
24042: kuun 28. ja 29. päivinä 1993 Helsingissä käytyi-    ja ilmastosta, varsinkin maanviljelykselle ja alue-
24043: hin keskusteluihin,                                 politiikalle, ja toivoo, että nämä vaikeudet voi-
24044:    ottaen huomioon, että Euroopan yhteisön ja       daan ottaa huomioon, jotta Suomen olisi mah-
24045: Suomen väliset liittymisneuvottelut ovat alka-      dollista omaksua yhteisön jäsenvaltion täydet
24046: neet helmikuun 1. päivänä 1993,                     oikeudet ja velvollisuudet mahdollisimman var-
24047:    viitaten Euroopan parlamentin hyväksymiin        haisena ajankohtana;
24048: päätöslauselmiin laajentamiskysymyksestä sekä           3. Tunnustaa Euroopan talousaluetta koske-
24049: Lissabonin ja Edinburghin huippukokousten te-       van sopimuksen tärkeyden Suomen taloudelli-
24050: kemiin päätöksiin yhteisön laajentamisesta,         selle sopeutumiselle ennen Euroopan unionin
24051:    viitaten siihen, että Suomi hyväksyy Euroo-      jäseneksi tuloa, ja toivoo, että tämän sopimuk-
24052: pan unionia koskevan sopimuksen määräykset,         sen ratifiointi ja toimeenpano voivat tapahtua
24053: niin kuin on ilmoitettu Suomen hallituksen puo-     viivytyksittä;
24054: lesta liittymiskonferenssin avanneessa ministeri-       4. Haluaa, että parlamenttien ja neuvottelu-
24055: kokouksessa,                                        osapuolten välillä tehtäisiin sopimus, joka tur-
24056:    viitaten toukokuun 2. päivänä 1992 allekirjoi-   vaisi riittävän tiedon saannin parlamentaariselle
24057: tettuun sopimukseen Euroopan talousalueesta,        yhteiskomitealle ja sitä kautta sekä Euroopan
24058:    vakuuttuneena siitä, että Suomen tulo lähitu-    parlamentille että Suomen eduskunnalle, jotta
24059: levaisuudessa Euroopan unionin jäseneksi vah-       komitealle tulisi mahdolliseksi esittää näkemyk-
24060: vistaisi Suomea ja Euroopan unionia taloudelli-     siään;
24061: sesti, sosiaalisesti ja poliittisesti,                  5. Antaa puheenjohtajistolleen tehtäväksi
24062:    1. Toivoo, että liittymisneuvottelut käydään     toimittaa tämä suositus Suomen eduskunnalle ja
24063: ilman tarpeettomia viivytyksiä;                     Euroopan parlamentille jatkotoimien suoritta-
24064:                                                     miseksi.
24065: 
24066:      Helsinki 29.4.1993
24067:                                                                                                        3
24068: 
24069:                                                                                                   Liite 2
24070: 
24071: 
24072: 
24073: 
24074:                                        RECOMMENDATION
24075:                                                 ofthe
24076:                               EC-Finland Joint Parliamentary Committee
24077:     The Joint Parliamentary Committee,                    2. Recognises the specific difficulties caused
24078:     having regard to its discussions at the constit-   by Finland's geographic position and climate,
24079: uent meeting on 28 and 29 April1993 in Helsin-         with special regard to farming and regional
24080: ki,                                                    policy, and hopes that these can be taken into
24081:     whereas accession negotiations between the         account in order to enable Finland to assume in
24082: European Community and Finland commenced               full the rights and duties of a member of the
24083: on 1 February 1993,                                    community at the earliest possible moment;
24084:     having regard to the various resolutions              3. Recognises the importance of the Treaty
24085: passed by the European Parliament on the ques-         on the European Economic Area for Finland's
24086: tion of enlargement and to the decisions taken at      economic adaptation prior to membership of the
24087: the Lisbon and Edinburgh summits conceming             European Union, and hopes that ratification
24088: enlargement of the Community,                          and implementation of this Treaty can proceed
24089:     having regard to Finland's acceptance of the       without delay;
24090: provisions of the Treaty on European Union as             4. Wishes to see the conclusion of an agree-
24091: was declared on behalf of the Finnish govem-           ment between the parliaments and the negotiat-
24092: ment at the Ministerial Meeting opening the            ing parties with a view to securing adequate
24093: Conference on Accession,                               information for the Joint Parliamentary Com-
24094:     having regard to the conclusion of the Treaty      mittee and, consequently, for both the European
24095: on a European Economic Area on 2 May 1992,             Parliament and the Finnish Parliament, in order
24096:     convinced that early Finnish membership of         to make it possible for the Committee to state its
24097: the European Union would strengthen Finland            views;
24098: as well as the European Union economically,               5. Instructs its Bureau to forward this recom-
24099: socially and politically,                              mendation to the Parliament of Finland and the
24100:     1. Hopes that accession neg.otiations will be      European Parliament for further action.
24101: conducted with all deliberate speed;
24102: 
24103:      Helsinki 29 April 1993
24104:                      1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä - Lakialoite 48/1992 vp
24105: 
24106: 
24107:                                       Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunta oli lakialoit-
24108:                                   teen pohjalta hyväksynyt lain valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n 3 mo-
24109:                                   mentin kumoamisesta ja lain edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n
24110:                                   kumoamisesta
24111:    Eduskunnassa on vuoden 1992 valtiopäivillä        kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 1, on
24112: tehty lakialoite n:o 48/1992 vp, joka sisältää       hyväksynyt seuraavat lait, niistä ensimmäisen
24113: ehdotukset laiksi valtiopäiväjäijestyksen 16 §:n 3   valtiopäiväjäijestyksen 67 §:n 2 momentissa ja
24114: momentin kumoamisesta ja laiksi edustajan-           toisen valtiopäiväjäijestyksen 70 §:ssä säädetyn
24115: palkkiosta annetun lain 4 §:n kumoamisesta. Nyt      käsittelyn jälkeen:
24116: koolla oleva eduskunta, jolle perustuslakivalio-
24117: 
24118:                                                 Laki
24119:                       valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n 3 momentin kumoamisesta
24120:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjäijestyksen 67 §:ssä määrätyllä
24121: tavalla, säädetään:
24122:                     1§                                                   2§
24123:   Täten kumotaan valtiopäiväjäijestyksen               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
24124: 16 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 22          kuuta 1993.
24125: päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa
24126: (1078/91).
24127: 
24128: 
24129:                                                 Laki
24130:                         edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n kumoamisesta
24131:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjäijestyksen 70 §:ssä määrätyllä
24132: tavalla, säädetään:
24133:                          1§                                              2§
24134:    Täten kumotaan edustajanpalkkiosta 30 päi-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
24135: vänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/47)           kuuta 1993.
24136: 4 §, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä
24137: joulukuuta 1985, 30 päivänä marraskuuta 1990
24138: ja 6 päivänä maaliskuuta 1992 annetuilla laeilla
24139: (1110/85, 1057/90 ja 206/92).
24140: 
24141:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1993
24142: 
24143: 
24144: 
24145: 
24146: 230215H
24147:                          1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Lakialoite 14
24148: 
24149: 
24150: 
24151: 
24152:                                      Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunta on lakialoit- ·
24153:                                  teen pohjalta hyväksynyt lain väliaikaisesta poikkeuksesta edusta-
24154:                                  janpalkkiosta annettuun lakiin
24155: 
24156:    Eduskunnassa on tehty lakialoite n:o 14, joka   tanut asiasta mietintönsä n:o 3, on valtiopäivä-
24157: sisältää ehdotuksen laiksi väliaikaisesta poik-    järjestyksen 70 §:ssä säädetyin määräenemmis-
24158: keuksesta edustajanpalkkiosta annettuun lakiin.    töin hyväksynyt seuraavan lain:
24159: Eduskunta, jolle perustuslakivaliokunta on an-
24160: 
24161: 
24162:                                               Laki
24163:                  väliaikaisesta poikkeuksesta edustajanpalkkiosta annettuun lakiin
24164:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä
24165: tavalla, säädetään:
24166:                      1§                                Lomarahan suorittamatta jättämistä edusta-
24167:   Vuonna 1993 ei edustajalle siitä poiketen,       jalle vuonna 1993 ei oteta huomioon kansan-
24168: mitä edustajanpalkkiosta annetun lain 1 §:n 1      edustajain eläkelain (329/67) ja kansanedustajain
24169: momentissa on säädetty, suoriteta lomarahaa.       perhe-eläkelain (107/90) mukaisen eläkkeen pe-
24170:                                                    rusteena olevassa edustajanpalkkiossa.
24171:                      2§
24172:   Tämä laki tulee voimaan       päivänä
24173: kuuta 1993.
24174: 
24175:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
24176: 
24177: 
24178: 
24179: 
24180: 230279C
24181:                           1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Lakialoite 60
24182: 
24183: 
24184: 
24185: 
24186:                                       Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunta on lakialoit-
24187:                                   teen pohjalta hyväksynyt lain aikuisten järjestelmällisen hammas-
24188:                                   huollon toimeenpanon siirtämisestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
24189: 
24190:    Eduskunnassa on tehty lakialoite n:o 60, joka     jolle sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut
24191: sisältää ehdotuksen laiksi aikuisten järjestelmäl-   asiasta mietintönsä n:o 53, on hyväksynyt seu-
24192: lisen hammashuollon toimeenpanon siirtämises-        raavan lain:
24193: tä annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Eduskunta,
24194: 
24195: 
24196:                                                 Laki
24197:        aikuisten järjestelmällisen hammashuollon toimeenpanon siirtämisestä annetun lain 1 §:n
24198:                                            muuttamisesta
24199: 
24200:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24201:    muutetaan aikuisten järjestelmällisen hammashuollon toimeenpanon siirtämisestä            päivänä
24202: joulukuuta 1993 annetun lain ( /93) 1 §näin kuuluvaksi:
24203: 
24204:                         1§                           sanottuja lainkohtia, sellaisina kuin ne ovat
24205:    Sen estämättä, mitä sairausvakuutuslain           mainitun sairausvakuutuslain muuttamisesta
24206: muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1991 an-         annetun lain voimaan tullessa, 31 päiväänjoulu-
24207: netun lain (1714/91) voimaantulosäännöksen 1         kuuta 1995.
24208: momentissa on sanottu lain 5 §:n 2 momentin
24209: ja 5 b §:n 1 momentin johdantokappaleen ja 1           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
24210: kohdan sekä 7 §:n soveltamisesta, sovelletaan        kuuta 1994.
24211: 
24212: 
24213:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1993
24214: 
24215: 
24216: 
24217: 
24218: 230898A
24219: 1
24220: 
24221: 
24222: 1
24223:               1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Valtioneuvoston jäsenen virkatoimi
24224: 
24225: 
24226: 
24227: 
24228:                                       Eduskunnan kirjelmä erään valtioneuvoston jäsenen virkatoimen
24229:                                   lainvastaisuudesta
24230: 
24231: 
24232:                                    Eduskunnan oikeusasiamiehelle
24233: 
24234:     Eduskunnalle on vuoden 1992 valtiopäivillä          että Juhantalon lainvastainen menettely on
24235: jätetty kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren ja         ollut sellaista kuin eduskunnan oikeudesta tar-
24236: neljän muun edustajan 20 päivänä lokakuuta           kastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskans-
24237: 1992 allekirjoittama kirjelmä, joka sisältää muis-   lerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virka-
24238: tutuksen entisen kauppa- ja teollisuusministeri      tointen lainmukaisuutta annetun lain 7 §:ssä tar-
24239: Kauko Juhantalon virkatoimen lainvastaisuu-          koitetaan.
24240: desta. Eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtio-          Eduskunta on saatuaan entisen kauppa- ja
24241: neuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä edus-     teollisuusministeri Juhantalon suullisen selityk-
24242: kunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmu-         sen päättänyt,
24243: kaisuutta 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun
24244: lain (274/22) 2 §:n 3 momentin mukaisesti asia                 että entistä valtioneuvoston jäsentä
24245:  on lähetetty perustuslakivaliokunnan käsiteltä-            Kauko Juhantaloa vastaan on nostettava
24246: lväksi.                                                     syyte valtakunnanoikeudessa perustuslaki-
24247:     Nyt koolla olevalle eduskunnalle on perustus-           valiokunnan mietinnön mukaisesti.
24248: Irlakivaliokunta antanUt aSiaSta mietintÖnSä n:O 5
24249:  ·a siinä esittämillään perusteilla katsonut,           Perustuslakivaliokunnan edellä mainittu mie-
24250:     että kauppa- ja teollisuusministeri Kauko        tintö ja eduskunnan saama selitys (Juhantalon
24251:  Juhantalo on yhdistäessään omat taloudelli-         tässä tarkoitetun selityksen sisältävä puheenvuo-
24252:  set asiansa toimintaansa Tampella-konsemista        ro otteena eduskunnan pöytäkirjasta 23 päivältä
24253:  Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankille aiheu-         kesäkuuta 1993) liitetään tähän kirjelmään.
24254:  tuneen vastuukeskittymän purkamiseksi mene-
24255:  tellyt lainvastaisesti ja
24256: 
24257:       Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
24258: 
24259: 
24260: 
24261: 
24262:      3'l'F
24263:                1993 vp - Eduskunnan kirjelmä -       Valtioneuvoston jäsenen virkatoimi
24264: 
24265: 
24266: 
24267: 
24268:                                       Eduskunnan kirjelmä erään valtioneuvoston jäsenen virkatoimen
24269:                                   lainvastaisuudesta
24270: 
24271: 
24272:                                 Vai takunnanoikeuden puheenjohtajalle
24273: 
24274:     Eduskunnalle on vuoden 1992 valtiopäivillä          että Juhantalon lainvastainen menettely on
24275: jätetty kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren ja         ollut sellaista kuin eduskunnan oikeudesta tar-
24276: neljän muun edustajan 20 päivänä lokakuuta           kastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskans-
24277: 1992 allekirjoittama kirjelmä, joka sisältää muis-   lerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virka-
24278: tutuksen entisen kauppa- ja teollisuusministeri      tointen lainmukaisuutta annetun lain 7 §:ssä tar-
24279: Kauko Juhantalon virkatoimen lainvastaisuu-          koitetaan.
24280: desta. Eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtio-          Eduskunta on saatuaan entisen kauppa- ja
24281: neuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä edus-     teollisuusministeri Juhantalon suullisen selityk-
24282: kunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmu-         sen päättänyt,
24283: kaisuutta 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun
24284: lain (274/22) 2 §:n 3 momentin mukaisesti asia                 että entistä valtioneuvoston jäsentä
24285: on lähetetty perustuslakivaliokunnan käsiteltä-              Kauko Juhantaloa vastaan on nostettava
24286: väksi.                                                       syyte valtakunnanoikeudessa perustuslaki-
24287:     Nyt koolla olevalle eduskunnalle on perustus-            valiokunnan mietinnön mukaisesti.
24288: lakivaliokunta antanut asiasta mietintönsä n:o 5
24289: ja siinä esittämillään perusteilla katsonut,            Perustuslakivaliokunnan edellä mainittu mie-
24290:     että kauppa- ja teollisuusministeri Kauko        tintö ja eduskunnan saama selitys (Juhantalon
24291:  Juhantalo on yhdistäessään omat taloudelli-         tässä tarkoitetun selityksen sisältävä puheenvuo-
24292: set asiansa toimintaansa Tampella-konsemista         ro otteena eduskunnan pöytäkirjasta 23 päivältä
24293: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankille aiheu-          kesäkuuta 1993) liitetään tähän kirjelmään.
24294:  tuneen vastuukeskittymän purkamiseksi mene-
24295:  tellyt lainvastaisesti ja
24296:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
24297: 
24298: 
24299: 
24300: 
24301: 230398G
24302:                            1993 vp - Erään edustajantoimen jatkuminen
24303: 
24304: 
24305: 
24306: 
24307:                                        Moilanen ym.: Ehdotus valtiopäiväjärjestyksen 8 §:n 4 momen-
24308:                                   tissa tarkoitetun edustajantoimen pysyvyyttä koskevan asian tutki-
24309:                                   misesta ·
24310: 
24311:                                             Eduskunnalle
24312: 
24313:    Kansanedustaja Kauko Juhantalo on aikai-         edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, edus-
24314: semman ministerinasemansa ja senaikaisen toi-       kunta voi, ellei tuomittu itse ole eduskunnalta
24315: mintansa vuoksi tuomittu valtakunnanoikeuden        pyytänyt vapautusta tästä toimestaan, hankittu-
24316: päätöksellä tahallisesta rikoksesta yhden vuoden    aan asiasta perustuslakivaliokunnan lausunnon,
24317: ehdolliseen vankeusrangaistukseen.                  päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kak-
24318:    Valtiopäiväjärjestyksen 8 §:n 4 momentissa       si kolmasosaa annetuista äänistä, julistaa hänen
24319: säädetään seuraavasti: "Jos edustajaksi valittu     edustajantoimensa lakanneeksi ... "
24320: on vaalitoimituksen jälkeen tuomittu muusta            Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
24321: kuin 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tahallises-   tamme,
24322: ta rikoksesta vankeuteen, eduskunnalla on valta
24323: tutkia, onko hänen sallittava edelleen olla edus-             että Eduskunta tutkisi, onko kansan-
24324: tajana. Rikoksen laadun tai tekotavan osoittaes-           edustaja Kauko Juhantalon sallittava edel-
24325: sa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimensa              leen olla kansanedustajana.
24326: 
24327:   Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
24328: 
24329:           Eeva-Liisa Moilanen           Arja Alho                     Päivi Varpasuo
24330:           Tuulikki Ukkola               Marjatta Stenius-Kaukonen     Outi Ojala
24331: 
24332: 
24333: 
24334: 
24335: 230606H
24336:               1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Erään edustajantoimen lakkaaminen
24337: 
24338: 
24339: 
24340: 
24341:                                       Eduskunnan kirjelmä erään edustajantoimen lakkaamisesta
24342: 
24343: 
24344:                        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin keskuslautakunnalle
24345: 
24346:    Eduskunnalle on jätetty kansanedustaja Eeva-        että valtiopäiväjärjestyksen 8 §:n 4 momentis-
24347: Liisa Moilasen ja viiden muun edustajan 4           sa säädetyt perustuslailliset edellytykset ovat
24348: päivänä marraskuuta 1993 allekirjoittama kirjel-    olemassa eduskunnan päätöksen tekemiseksi
24349: mä, joka sisältää ehdotuksen sen tutkimisesta,      edustajantoimen julistamisesta lakanneeksi.
24350: onko kansanedustaja Kauko Juhantalon sallit-           Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 8 §:n 4
24351: tava edelleen olla kansanedustajana. Valtiopäivä-   momentissa säädetyin määräenemmistöin päät-
24352: järjestyksen 8 §:n 4 momentin mukaisesti asia on    tänyt
24353: lähetetty perustuslakivaliokunnan käsiteitäväksi.
24354:    Eduskunnalle on perustuslakivaliokunta an-                 julistaa Kauko Juhantalon edustajan-
24355: tanut asiasta mietintönsä n:o 15 ja siinä esittä-          toimen lakanneeksi.
24356: millään perusteilla katsonut,
24357:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1993
24358: 
24359: 
24360: 
24361: 
24362: 230818N
24363:                  1993 vp - Eduskunnan kirjelmä - Edustajantoimen lakkaaminen
24364: 
24365: 
24366: 
24367: 
24368:                                       Eduskunnan kirjelmä edustajantoimen lakkaamisesta
24369: 
24370: 
24371:                                         Kauko Juhantalolle
24372: 
24373:    Eduskunnalle on jätetty kansanedustaja Eeva-        että valtiopäiväjärjestyksen 8 §:n 4 momentis-
24374: Liisa Moilasen ja viiden muun edustajan 4           sa säädetyt perustuslailliset edellytykset ovat
24375: päivänä marraskuuta 1993 allekirjoittama kirjel-    olemassa eduskunnan päätöksen tekemiseksi
24376: mä, joka sisältää ehdotuksen sen tutkimisesta,      edustajantoimen julistamisesta lakanneeksi.
24377: onko kansanedustaja Kauko Juhantalon sallit-           Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 8 §:n 4
24378: tavaedelleen olla kansanedustajana. Valtiopäivä-    momentissa säädetyin määräenemmistöin päät-
24379: järjestyksen 8 §:n 4 momentin mukaisesti asia on    tänyt
24380: lähetetty perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
24381:    Eduskunnalle on perustuslakivaliokunta an-                 julistaa Kauko Juhantalon edustajan-
24382: tanut asiasta mietintönsä n:o 15 ja siinä esittä-          toimen lakanneeksi.
24383: millään perusteilla katsonut,
24384: 
24385:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1993
24386: 
24387: 
24388: 
24389: 
24390: 230817M
24391:        1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -    Eduskunnan kirjaston hallituksen täydennysvaali
24392: 
24393: 
24394: 
24395: 
24396:                                       Eduskunnan kirjelmä Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenen
24397:                                   täydennysvaalista
24398: 
24399:                                          Opetusministeriölle
24400: 
24401:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan valitsi-    professori Raimo Väyrysen sijaan ja varajäse-
24402: jamiehet ovat toimittaneet Eduskunnan kirjas-       neksi 1 päivästä lokakuuta 1993 lukien apulais-
24403: ton hallituksen täydennysvaalinja että Eduskun-     professori em. Martti Noponen vapautuksen
24404: nan kirjaston hallituksen jäseneksi on valittu 24   saaneen valtiotieteen lisensiaatti Marja Keräsen
24405: päivästä syyskuuta 1993 lukien vs. apulais-         sijaan hallituksen toimikauden jäljellä olevaksi
24406: professori Anne Eskelinen vapautuksen saaneen       ajaksi.
24407:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
24408: 
24409: 
24410: 
24411: 
24412: 230426M
24413:               1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -     Pankkivaltuutettujen täydennysvaali
24414: 
24415: 
24416: 
24417: 
24418:                                       Eduskunnan kirjelmä eduskunnan pankkivaltuutettujen täyden-
24419:                                   nysvaalista
24420: 
24421: 
24422:                                   Eduskunnan pankkivaltuutetuille
24423: 
24424:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan valitsi-        Kaupunkitarkastaja Kalevi Mattila on mää-
24425: jamiehet ovat toimittaneet eduskunnan pankki-        rätty kuulumaan suppeampaan pankkival-
24426: valtuutettujen täydennysvaalin ja että valituksi     tuustoon l. varajäsenenään varatuomari Anneli
24427: on tullut jäljellä olevaksi toimikaudeksi kauppa-    Jäätteenmäki ja 2. varajäsenenään kauppatietei-
24428: tieteiden maisteri Olavi Ala-Nissilä vapautuksen     den maisteri Olavi Ala-Nissilä.
24429: saaneen valtiotieteen kandidaatti Seppo Kääriäi-
24430: sen sijaan.
24431: 
24432:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
24433: 
24434: 
24435: 
24436: 
24437:  230430R
24438:              1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -   Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali
24439: 
24440: 
24441: 
24442: 
24443:                                    Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen vaalista
24444:                                nelivuotiskaudeksi 1994-1997
24445: 
24446:    Eduskunta on hallitusmuodon 49 §:n mukai-      valituksi on tullut nykyinen oikeusasiamies,
24447: sesti toimittanut eduskunnan oikeusasiamiehen     oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman.
24448: vaalin nelivuotiskaudeksi 1994-1997, jolloin
24449:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
24450: 
24451: 
24452: 
24453: 
24454: 230675H
24455:              1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä -   Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali
24456: 
24457: 
24458: 
24459: 
24460:                                    Edusknnnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen vaalista
24461:                                nelivuotiskaudek~ 1994--1997
24462: 
24463: 
24464:                          Eduskunnan oikeusasiamies Jacob Södermanille
24465: 
24466:    Eduskunta on hallitusmuodon 49 §:n mukai-      valituksi on tullut nykyinen oikeusasiamies,
24467: sesti toimittanut eduskunnan oikeusasiamiehen     oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman.
24468: vaalin nelivuotiskaudeksi 1994-1997, jolloin
24469:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
24470: 
24471: 
24472: 
24473: 
24474: 2306740
24475:               1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Valtakunnanoikeuden jäsenten vaali
24476: 
24477: 
24478: 
24479: 
24480:                                       Eduskunnan kirjelmä valtakunnanoikeuden jäsenten vaalista
24481: 
24482:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan valitsi-       varatuomari Mikko Jokela varajäsenenään
24483: jamiehet ovat säädetyssä järjestyksessä valinneet   varatuomari Silja Hiironniemi;
24484: jäsenet ja varajäsenet valtakunnanoikeuteen ne-        oikeustieteen tohtori Toivo Holopainen vara-
24485: livuotiskaudeksi 1994-1997. Valituiksi ovat tul-    jäsenenään varatuomari Carl-Olaf Homen;
24486: leet:                                                  professori Bengt Broms varajäsenenään vara-
24487:    oikeustieteen kandidaatti Kaarina Suonio va-     tuomari Raimo Vistbacka; sekä
24488: rajäsenenään oikeustieteen tohtori Terttu Utriai-      professori Vesa Majamaa varajäsenenään oi-
24489: nen·                                                keustieteen lisensiaatti Raimo Lehkonen.
24490:    o'ikeustieteen tohtori Jukka Kekkonen varajä-
24491: senenään oikeustieteen tohtori Kaarlo Tuori;
24492: 
24493:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1993
24494: 
24495: 
24496: 
24497: 
24498:                                                                                                   \
24499: 
24500: 
24501: 
24502: 230749N
24503:               1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Valtakunnanoikeuden jäsenten mali
24504: 
24505: 
24506: 
24507: 
24508:                                       Eduskunnan kirjelmä valtakunnanoikeuden jäsenten vaalista
24509: 
24510: 
24511:                     V a 1 ta kunnan oikeuden puhe e nj o h t aja II e
24512: 
24513:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan valitsi-       varatuomari Mikko Jokela varajäsenenään
24514: jamiehet ovat säädetyssä järjestyksessä valinneet   varatuomari Silja Hiironniemi;
24515: jäsenet ja varajäsenet valtakunnanoikeuteen ne-        oikeustieteen tohtori Toivo Holopainen vara-
24516: Iivuotiskaudeksi 1994-1997. Valituiksi ovat tul-    jäsenenään varatuomari Carl-Olaf Homen;
24517: leet:                                                  professori Bengt Broms varajäsenenään vara-
24518:    oikeustieteen kandidaatti Kaarina Suonio va-     tuomari Raimo Vistbacka; sekä
24519: rajäsenenään oikeustieteen tohtori Terttu Utriai-      professori Vesa Majamaa varajäsenenään oi-
24520: nen·                                                keustieteen lisensiaatti Raimo Lehkonen.
24521:    ~ikeustieteen tohtori Jukka Kekkonen varajä-
24522: senenään oikeustieteen tohtori Kaarlo Tuori;
24523: 
24524:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1993
24525: 
24526: 
24527: 
24528: 
24529: 230748M
24530:           1993 vp -   Eduskunnan kirjelmä - Valtiopäivien keskeyttäminen, päättyminen ja
24531:                                           kokoontuminen
24532: 
24533: 
24534: 
24535: 
24536:                                      Eduskunnan kirjelmä valtiopäivien keskeyttämisestä ja päätty-
24537:                                   misestä sekä eduskunnan kokoontumisesta vuoden 1994 Valtiopäivilie
24538: 
24539:   Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 19 §:n       valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti vuoden 1994
24540: nojalla päättänyt, että vuoden 1993 valtiopäivät    varsinaisille valtiopäiville 7 päivänä helmikuuta
24541: keskeytetään 21 päivänäjoulukuuta 1993 täysis-      1994, jolloin vuoden 1993 varsinaiset valtiopäi-
24542: tunnon päätyttyä ja että eduskunta kokoontuu        vät päättyvät.
24543: 
24544:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1993
24545: 
24546: 
24547: 
24548: 
24549: 2400028
24550:                                             1993 vp
24551: 
24552: 
24553: 
24554: 
24555:                                    H a II i t u k sen k i r j e 1m ä Eduskunnalle laiksi työsopimuslain
24556:                                väliaikaisesta muuttamisesta ja laiksi työehtosopimuslain 6 §:n
24557:                                soveltamisen väliaikaisesta rajoittamisesta annetun hallituksen esi-
24558:                                tyksen peruuttamisesta
24559: 
24560:    Eduskunnalle 14 päivänä toukokuuta 1993        sesta ja laiksi työehtosopimuslain 6 §:n sovelta-
24561: annettu hallituksen esitys n:o 76 (1993 vp.)      misen väliaikaisesta rajoittamisesta peruute-
24562: laiksi työsopimuslain väliaikaisesta muuttami-    taan.
24563: 
24564:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1993
24565: 
24566: 
24567:                                      Tasavallan Presidentti
24568:                                     MAUNO KOIVISTO
24569: 
24570: 
24571: 
24572: 
24573:                                                                      Työministeri Ilkka Kanerva
24574: 
24575: 
24576: 
24577: 
24578: 33055IY
24579:                                          1993 vp
24580: 
24581: 
24582: 
24583: 
24584:                                 Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle laiksi alkoholijuomaverosta
24585:                              annetun hallituksen esityksen peruuttamisesta
24586: 
24587:   Eduskunnalle 22 pa1vana lokakuuta 1993      laiksi alkoholijuomaverosta peruutetaan.
24588: annettu halituksen esitys n:o 243 (1993 vp)
24589: 
24590:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993
24591: 
24592: 
24593:                                   Tasavallan Presidentti
24594:                                   MAUNO KOIVISTO
24595: 
24596: 
24597: 
24598: 
24599:                                                            Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
24600: 
24601: 
24602: 
24603: 
24604: 331410G
24605:         1
24606: 
24607: 
24608:         1
24609: 
24610: 
24611: 
24612: 
24613:     1
24614: 
24615: 
24616:     1
24617: 
24618: 
24619: 
24620: 
24621: 1
24622: 
24623: 
24624: 1
24625:                                              1993 vp
24626: 
24627: 
24628: 
24629: 
24630:                                      Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle laeiksi opintotukilain 1 §:n
24631:                                  ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttami-
24632:                                  sesta annetun hallituksen esityksen peruuttamisesta
24633: 
24634:    Eduskunnalle 16 pa1vana lokakuuta 1992          kelijoiden opintotuesta annetun lain muuttami-
24635: annettu hallituksen esitys n:o 247 (1992 vp)       sesta peruutetaan.
24636: laeiksi opintotukilain 1 §:n ja korkeakouluopis-
24637: 
24638:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
24639: 
24640: 
24641:                                       Tasavallan Presidentti
24642:                                       MAUNO KOIVISTO
24643: 
24644: 
24645: 
24646: 
24647:                                                            Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
24648: 
24649: 
24650: 
24651: 
24652: 331345L
24653:       1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Tasa-arvolakia koskeva selonteko (VNS 2/1992 vp)
24654: 
24655: 
24656: 
24657: 
24658:                                      Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston tasa-arvolakia koskevan
24659:                                  selonteon johdosta
24660:    Eduskunta on vuoden 1992 valtiopäivillä,            Eduskunta on hyväksynyt selonteon johdosta
24661: saatuaan valtioneuvoston tasa-arvolakia koske-      työasiainvaliokunnan mietinnön mukaisen lau-
24662: van selonteon, lähettänyt sen lausuntoa varten      sunnon ja päättäyt lähettää sen tiedoksi valtio-
24663: työasiainvaliokuntaan. Nyt koolla olevalle edus-    neuvostolle.
24664: kunnalle on työasianvaliokunta antanut selonte-
24665: osta mietintönsä n:o 1.
24666: 
24667:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
24668: 
24669: 
24670:                                          Eduskunnan puolesta
24671: 
24672: 
24673: 
24674: 
24675: 230093A
24676:               1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Kulttuuripoliittinen selonteko (VNS 1)
24677: 
24678: 
24679:                                         Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston kulttuuripoliittisen selon-
24680:                                     teon 1993 johdosta
24681: 
24682:     Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston             romanikulttuurin ja -kielen kehittämiselle Suo-
24683: kulttuuripoliittisen selonteon 1993, lähettänyt        messa.
24684: sen lausuntoa varten sivistysvaliokuntaan, joka            Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toi-
24685: on antanut siitä mietintönsä n:o 9.                    menpiteisiin viittomakielen aseman tunnustarui-
24686:     Eduskunta edellyttää hallituksen edelleen ke-      seksi äidinkieleksi lainsäädännössä. Eduskunta
24687: hittävän kulttuuripolitiikan painopistealueiden        korostaa, että kuurojen ja vaikeasti kuulovam-
24688: ja toimintalinjojen määrittelyä, tarvittavia käy-      maisten kulttuuritoiminnanjatkuvuus on turvat-
24689: tännön toimenpiteitä ja julkisen tuen perusteita.      tava.
24690:     Eduskunta edellyttää, että lastenkulttuurin            Eduskunta edellyttää, että hallitus välittömäs-
24691: monipuoliseen kehittämiseen osoitetaan riittä-         ti ryhtyy toimiin kulttuuria ja luovuutta edistä-
24692: västi määrärahoja.                                     vän suurprojektin toteuttamiseksi. Projekti tulee
24693:     Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän          kohdistaa kaikkiin kulttuurin osa-alueisiin mm.
24694: toimiin, joilla pikaisesti selvitetään koko tieto-     suomalaiseen koulutukseen, tieteeseen, taitee-
24695: huoltopalvelukentän kehittämistarpeet pyrki-           seen, kansankulttuuriin, liikuntakulttuuriin,
24696: myksenä turvata kansalaisten oikeus tiedon-            kansalaistason henkisten voimavarojen ja henki-
24697: saantiin asuinpaikasta riippumatta.                    sen kasvun edistämiseen sekä luonnon ja kult-
24698:     Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toi-    tuuriympäristön suojeluun ja kehittämiseen.
24699: menpiteisiin museoiden toiminnan sääntelemi-              Projekti tulee toteuttaa vuosina 1994-1996 ja
24700: seksi puitelailla.                                     sen keskeiset tulokset tulee raportoida ja julkis-
24701:     Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti        taa Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuonna
24702:  ryhtyvän toimenpiteisiin, joilla pyritään kehittä-    1997.
24703:  mään ja toteuttamaan yhteistoimintamalleja                Raportoinnissa tulee ottaa huomioon rahassa
24704: muun muassa teatteri- ja oopperaesitysten välit-       mittaamattomien vaikutusten lisäksi myös ne
24705:  tämiseksi koko kansalle myös sähköisten jouk-         taloudelliset hyödyt, jotka voidaan osoittaa pro-
24706:  koviestimien kautta.                                  jektin tuloksiksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
24707:      Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pi-    Projektin valmistelua, toteutusta ja seurantaa
24708:  kaisiin toimenpiteisiin taiteilijoiden sosio-ekono-   varten tulee perustaa laaja-alainen, asiantunte-
24709:  misen aseman selvittämiseksi ministeriöiden vä-       va, tehokas ja Suomen kokonaisuuden etua
24710:  lisellä yhteistyöllä.                                 ajava toimikunta, jolle tulee antaa riittävät val-
24711:      Eduskunta edellyttää, että veikkaus- ja raha-     tuudet hanketta koskevaan päätöksentekoon.
24712:  arpajaisten voittovarojen käyttämisessä pala-         Projektilie tulee varata riittävä rahoitus.
24713:  taan normaaliin käytäntöön mahdollisimman                 Eduskunta on hyväksynyt selonteon johdosta
24714:  pian.                                                 sivistysvaliokunnan mietinnössään, johon sisäl-
24715:      Eduskunta edellyttää saamelaisten kielellisten    tyvät edellä olevat lausumat, ehdottaman lau-
24716:  ja kulttuuristen oikeuksien riittävän tason tur-      sunnon ja päättänyt lähettää mietinnön tiedoksi
24717:  vaamista kulttuuriautonomian perustalta.              valtioneuvostolle.
24718:      Eduskunta edellyttää suuntaviivojen luomista
24719:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1993
24720: 
24721: 
24722: 
24723: 
24724:  2304481
24725:          1993 vp
24726: 
24727: 
24728: 
24729: 
24730:    VALTIONEUVOSTON
24731: 
24732:   KULTTUURIPOLIITTINEN
24733: 
24734: SELONTEKO EDUSKUNNALLE
24735:     Kansi: Jukka Urho
24736: 
24737:    ISBN 951-47-6911-2
24738: 
24739: PAINAlUSKESKUS OY, HELSINKI 1993
24740: SAATTEEKSI
24741: 
24742: 
24743: Vastatessaan hallituksen esitykseen (HE 298/92) laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta
24744: annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunta edellytti, että hallitus antaa
24745: eduskunnalle kulttuuripoliittisen selonteon vuoden 1993 kevätistuntokaudella.
24746: Eduskunta painotti, että erityisesti nykyisessä tilanteessa on tärkeätä määritellä
24747: valtion harjoittaman kulttuuripolitiikan linja ja tavoitteet. Samalla edellytettiin
24748: selvitys kulttuurin julkisen tuen kehityksestä ja kohdentumisesta.
24749: 
24750: Nykyisen taide- ja kulttuuripolitiikan perusta luotiin 1960-luvulla. Silloin korostet-
24751: tiin taiteen asemaa ja nähtiin siinä itseisarvo. Valtion taidekomitean (1965) mukaan
24752: "taide suorittaa sosiaalista funktiotaan olemalla taidetta". Seuraavalla vuosikymme-
24753: nellä taidepolitiikassa löydettiin osallistumisen periaate. Sen mukaisesti tuettiin
24754: kulttuuripalvelujen jakelua ja ihmisten omaehtoista kulttuuritoimintaa. Taiteen käsite
24755: ja yleisö nähtiin aiempaa laajemmin. Kulttuurista puhuttiin palveluina, niiden
24756: tehokkaampi ja tasaisempi tarjonta otettiin osaksi yhteiskuntapolitiikkaa, jonka
24757: tavoitteena on tasa-arvoinen ja palvelutasoltaan korkea yhteiskunta.
24758: 
24759: Nykyistä ilmapiirin muutosta ovat vauhdittaneet hyvinvointivaltion kantokykyyn
24760: liittyvät ongelmat ja koko kulttuurikäsityksen sekä yhteiskunnan muutos. Taiteen
24761: rinnalle on noussut tiedotusvälineiden tehtävä kulttuurin välittäjänä ja sen myötä
24762: kulttuuriteollisuuden näkyvä rooli. Arkipäivän kulttuuria on myös perinteiden
24763: kytkeminen rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön suojeluun sekä tiedon
24764: saannin ja koulutuksen kulttuurimerkitys. Liikunta- ja nuorisokulttuurilla on myös
24765: tärkeä merkitys.
24766: 
24767: Nyt kysytään esimerkiksi mikä on taiteen ja kulttuurin taloudellinen hyöty ja laatu.
24768: Erilaiset selvitykset ovat osoittaneet, että kulttuuri tuo yhteiskunnalle rahaa enemmän
24769: kuin vie. Taide luo työpaikkoja, tuo verotuloja, vientituloja, matkailutuloja kuntiin
24770: ja koko maahan. Taiteen ja kulttuurin tuotannon kautta rakennetaan kansallista
24771: kuvaamme. Vaikka kulttuuriin sijoittamisen taloudellinen hyöty on selvästi osoitet-
24772: tavissa, rahalla ei edelleenkään voi mitata kulttuurin arvoa.
24773: 
24774: Valtioneuvosto käynnisti vuoden 1992 alusta kulttuurihankkeensa Maanantai-seuran,
24775: jonka tavoitteena on lisätä kulttuuri- ja ympäristökysymysten painoarvoa valtionhal-
24776: linnossa ja tarjota aineksia erityisesti suomalaisen kulttuurin tulevaisuudesta käytä-
24777: välle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Opetusministeriön kulttuuripolitiikan linjat-
24778: toimikunta selvitti edellisen kulttuuripoliittisen selonteon (1982) toteutumista (opm
24779: 1991:45) sekä kulttuurin ja kulttuuripolitiikan muutosta (KM 1992:36).
24780: VALTIONEUVOSTON KULTTUURIPOLllTTINEN
24781: SELONTEKO EDUSKUNNALLE 21.4.1993
24782: 
24783: 
24784: 
24785: Suomalainen kulttuuri on kansallisen olemassaolomme perusta. Ilman omaksi
24786: koettua kieltä ja siihen liittyvää kulttuuria ei kansallista kulttuuria ole. Pieni
24787: kansakunta voi synnyttää merkittävää kulttuuria ja vain kulttuurinsa kautta se
24788: voi olla merkittävä kansakunta. Kulttuurin kautta olemme maa, joka tuntee
24789: itsensä ja osaa elää lähialueiden, Euroopan ja koko maailman muutosten
24790: keskellä.
24791: 
24792: Kansallisen kulttuuripolitiikan päätavoite on suomalaisen kulttuurin turvaaminen ja
24793: uudistaminen. Hallituksen johdonmukainen tavoite on ollut luoda jatkuvat edelly-
24794: tykset tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
24795: 
24796: Kulttuuri on paljon laajempi tekijä yhteiskunnassa kuin mitä kulttuurin hallinto eri
24797: aikoina katsoo siihen kuuluvaksi. Aivan kuten taide se karkaa yhä uudelleen
24798: määrittelijöiltään. Olennaista ei ole osoittaa kulttuurille hallinnollista rajaa, vaan
24799: nähdä kulttuuri laajana kokonaisuutena, joka läpäisee kaikki yhteiskuntapolitiikan
24800: osa-alueet ja rakenteet. Kulttuuri on osa kaikkea toimintaamme, sen avulla koho-
24801: tamme jatkuvasti osaamisen tasoa, luovuutta ja laatua. Se auttaa meitä ymmärtä-
24802: mään ilmiöt ilman raja-aitoja, osana laajempaa kokonaisuutta. Siksi se on suoma-
24803: lainen selviytymisstrategia. Ilman kulttuuria ihmisillä ei ole arvoperustaa ja identi-
24804: teettiä.
24805: 
24806: Valtioneuvoston kaikissa ministeriöissä hoidettavissa asioissa on kulttuurinäkökulma.
24807: Opetusministeriön lisäksi useat ministeriöt käsittelevät asiakokonaisuuksia, joiden
24808: keskeisenä sisältönä on kulttuuri. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on päävastuu
24809: syrjäytymisen estämisestä ja vähemmistöjen kulttuurista. Ulkoministeriöllä on
24810: lukuisien kulttuurin kansainvälisten projektien lisäksi vastuu kulttuurin kehitysyhteis-
24811: työstä, ympäristöministeriön toimialaan kuuluu lähes koko luonnon- ja rakennettu
24812: ympäristö, jonka kulttuurimerkitys on keskeinen. Liikenneministeriö hoitaa viestin-
24813: täasioita, jotka ovat elimellinen osa ihmisten arjen kulttuuria.
24814: 
24815: Tämä kulttuuripoliittinen selonteko käsittelee valtion kulttuuripolitiikkaa hallinnolli-
24816: sesti opetusministeriön kulttuuripoliittisen linjan mukaisen rajauksen perusteella.
24817: Valtion talousarviossa kulttuurimäärärahat ovat 2.3 miljardia markkaa. Määrä on 8
24818: % opetusministeriön hallinnonalan ja 1,4 % valtion talousarviosta.
24819: 
24820: Selonteossa käsitellään kulttuuripolitiikan keskeisiä välineitä, lainsäädäntöä, kulttuu-
24821: rimäärärahoja ja kulttuurihallintoa. Kaikkien näiden ohjausjärjestelmien käyttö
24822: kulttuuripolitiikan välineinä on muuttumassa vastaamaan entistä paremmin tämän
24823: päivän yhteiskunnan tarpeita. Yksityiskohtaista ja ohjaavaa lainsäädäntöä ja normeja
24824: puretaan, kulttuurimäärärahojen ohjausvaltaa on siirretty kuntiin ja kulttuurihallintoa
24825: kehitetään toimimaan joustavasti kansalaisten ehdoilla. Valtion rooli muuttuu yhä
24826: enemmän kohti informaatio-ohjausta, vuorovaikutusta ja tiedon välittämistä.
24827: Yhteiskunnallisen muutoksen vuoksi kulttuurin hyvinvointivaltion kasvu viime
24828: vuosikymmenen merkityksessä ja laajuudessa ei enää tällä vuosikymmenellä ole
24829: mahdollinen. Myös kulttuurin alalla markkinatalouden osuus tulee näkymään
24830: aiempaa enemmän. Kaupallisen ja ei-kaupallisen kulttuurin raja on yhä useammin
24831: veteen piirretty viiva. Kulttuurin laatua ja tuloksellisuutta korostetaan yhä enemmän.
24832: Laatua ja tuloksia arvioitaessa on syytä muistaa, että taloudelliset ja rahassa mitatta-
24833: vat arvot eivät voi olla kulttuurin ja taiteen laadun määrääviä mittareita.
24834: 
24835: Elinvoimaisen kulttuurin tukeminen on valtion ja kuntien yhteinen tavoite. Valtion
24836: tehtäviksi kulttuuripolitiikassa voidaan asettaa:
24837: 
24838: 
24839: 
24840: 1            Luoda edellytykset kansallisen kulttuuripolitiikan sisältöjenja rakentei-
24841:              den kehittymiselle kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.
24842: 
24843: 2             Kehittää kulttuuripolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöä.
24844: 
24845: 3            Tukea taiteellista luovuutta.
24846: 
24847: 4            Turvata keskeisten valtakunnallisten kulttuurilaitosten toimintaedelly-
24848:              tykset.
24849: 
24850: 5            Vastata taiteen korkea-asteen ammattikoulutuksesta.
24851: 
24852: 6            Huolehtia siitä, että yleissivistävä koulutus nimensä mukaisesti perustuu
24853:              kulttuuriarvojen huomioon ottamiseen ja kunnioittamiseen.
24854: 
24855: 7            Huolehtia erityisryhmien ja kulttuuristen vähemmistöjen kulttuuritarpei-
24856:              den täyttämisestä ja kielellisestä moninaisuudesta.
24857: 
24858: 8            Edistää yhteistyömuotojen kehittämistä kulttuurin avoimen rahoitusalu-
24859:              een ja vapaaehtoistyön kanssa.
24860: 
24861: 9            Luoda edellytykset luonnon ja rakennetun ympäristön ekologisesti
24862:              kestävän kehityksen toteutumiselle.
24863: 
24864: 
24865: 
24866: 
24867:                                              2
24868: Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö
24869: 
24870: 
24871: Suomalaisen kulttuurin kansainvälinen toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti.
24872: Euroopan integraation tiivistyessä pohjoismaisen yhteistyön merkitys on entistä
24873: tärkeämpi. Kansainvälinen kulttuuri- ja mediakehitys lisäävät pienten kielten ja
24874: kulttuurien vaalimisen tarvetta. Pohjoismaiden pääministerit ovat Bornholmissa
24875: elokuussa 1992 antamassaan julistuksessa määritelleet kulttuuriyhteistyön erääksi
24876: pohjoismaisen yhteistyön keskeisimmäksi alueeksi. Pohjolan kulttuuriyhteys ja
24877: yhteenkuuluvuuden identiteetti ovat historiallinen suomalaisuuden osa. Pohjoismai-
24878: sesta aloitteesta asetettu YK:n entisen pääsihteerin Perez de Cuellarin johtama
24879: Kulttuurin kehityksen maailmankomissio jättää raporttinsa YK:lle ja Unescolie
24880: vuoden 1995 lopulla.
24881: 
24882: Suomen lähialueiden, Venäjän ja Baltian maiden valtiollisten olojen muutokset
24883: ovat muuttaneet perusteellisesti kulttuuriyhteistyön rakenteita ja muotoja näillä
24884: Suomelle tärkeillä lähialueilla. Käytännössä taloudelliset vaikeudet ja Venäjällä var-
24885: sinkin kulttuurilaitosten ja -järjestöjen valuuttapula hidastavat yhteistyön ja vaihdon
24886: kehittymistä kiinnostuksen ja vapautuneiden olojen edellyttämälle tasolle.
24887: 
24888: Eduskunta edellytti Suomen ja Venäjän suhteiden sopimusjärjestelyjen yhteydessä,
24889: että hallitus laatii kansallisen toimenpideohjelman Venäjän suomalais-ugrilaisten
24890: kansojen ja niiden kulttuurien tukemiseksi. Opetusministeriö on tehnyt tämän ohjel-
24891: man (16.3.1993).
24892: 
24893: Suomi rakentaa mahdollisuuksien mukaan kulttuuri- ja koulutussuhteita Venäjän
24894: lähialueiden ja Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Ne ovat vastaisuudessa myös
24895: tärkeä markkinalue suomalaisille koulutus-, kulttuuri ja tutkimuspalveluille.
24896: Lähialueyhteistyötä hoidetaan yhä enemmän myös lääni- ja kuntatasolla.
24897: 
24898: Suomen kansainvälisen kulttuuriyhteistyön keskeisiä yhteistyömuotoja ovat pitkään
24899: olleet hallitusten välisiin sopimuksiin perustuva bilateraalivaihto ja kansainvälisten
24900: järjestöjen kautta tapahtuva multilateraaliyhteistyö. Molemmilla tavoilla on raken-
24901: nettu kansainvälisiä kulttuurikontakteja ja vuorovaikutusta. Myös ministeriöiden
24902: välistä yhteistyötä kulttuurin kansainvälisten asioiden koordinoimiseksi kehitetään.
24903: 
24904: Suomella on Luxemburgia ja Sveitsiä lukuunottamatta kulttuurisopimus kaikkien
24905: EY- ja EFfA-maiden kanssa. Sopimuksiin perustuvat säännöllisesti uusittavat ope-
24906: tus- tiede- ja kulttuuriyhteistyön vaihto-ohjelmat luovat perusrungon Suomen ja
24907: muiden maiden väliselle kanssakäymiselle näillä aloilla. Sopimuksien toimeenpanoa
24908: varten asetetuissa sekakomissioissa voidaan käsitellä mahdollisia epäkohtia ja on-
24909: gelmia.
24910: 
24911: 
24912: 
24913: 
24914:                                           3
24915: Viime vuosien kehitys Keski- ja Itä-Euroopassa sekä integraatio ovat lisänneet
24916: hallitusten välisten järjestöjen kuten Euroopan neuvoston kulttuuriyhteistyötä.
24917: Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat liittyneet Euroopan kulttuuriyleissopimukseen,
24918: jonka kautta ne voivat kuulumatta vielä Euroopan neuvostoon kuitenkin osallistua
24919: sen kulttuuriyhteistyöneuvoston (CDCC) toimintaan. ETYK tarjoaa tätäkin laajem-
24920: man foorumin kulttuuri- ja koulutuskysymysten käsittelyyn. Näiden järjestelyjen
24921: merkitys näyttää vahvistuvan Euroopan uudessa toimintaympäristössä.
24922: 
24923: Kansallisvaltioiden rajat ylittävä viestintätekniikka edellyttää kahta maata laajempia
24924: sopimusjärjestelyjä. Tärkeäksi kasvanut ja kansainvälistynyt audiovisuaalinen
24925: kulttuuri sopii perinteistä kulttuurivaihtoa huonommin bilateraaliyhteistyön kehyksiin.
24926: 
24927: Eurooppalainen kulttuuriyhteistyö on yhä enemmän kansalaisyhteiskunnan, kulttuu-
24928: rielämän ja -markkinoiden asia. Kontaktit hoidetaan suoraan ilman virallisia vä-
24929: likäsiä, kuten kaupassa ja monilla muilla aloilla. Kansainvälisten järjestöjen tehtä-
24930: väksi jää turvata toiminnan yleiset puitteet ja pelisäännöt.
24931: 
24932: Maastrichtin sopimuksen ratifiointi antanee EY:lle vuoden 1993 aikana muodollisen
24933: toimivallan kulttuurikysymyksissä ja aikaisempaa paremmat mahdollisuudet yhteis-
24934: työhön muiden maiden kanssa. Sopimuksen kulttuuria koskevan artiklan (128)
24935: linjaukset sopivat hyvin yhteen myös Suomen ja muiden EY:n jäsenyyttä hakeneiden
24936: EFfA-maiden jäsenyydelle asettamien kulttuuritavoitteiden kanssa.
24937: 
24938: Artiklassa on selkeä periaate kulttuuripoliittisesta päätöksenteosta: Euroopan liitto ei
24939: pyri jäsenmaiden kulttuurilainsäädännön yhdenmukaistamiseen eli harmonisointiin,
24940: vaan kohtelemaan kulttuuria sen omista ja kansallisista lähtökohdista. Suomi voi
24941: EY:n jäsenenäkin määritellä kulttuuripalvelujen tason ja kehittää niitä kansallisista
24942: lähtökohdista oman kulttuuripoliittisen lainsäädännön ja tukijärjestelmien pohjalta.
24943: 
24944: EY:n kulttuuria koskevassa päätöksenteossa noudatetaan myös uutta menettelyä,
24945: jossa on keskeistä päätöksiltä vaadittava yksimielisyys ja kansallisen parlamentin
24946: vaikutusvallan korostuminen. Kun kaikkien jäsenmaiden on yksimielisesti sovittava
24947: kulttuuripoliittisista aloitteista, yhdenkin maan kulttuuri- identiteettiä uhkaavat tai
24948: vain hankaliksi kokemat hankkeet eivät toteudu.
24949: 
24950: Artikla velvoittaa yhteisöä lisäämään yhteistyötä siihen kuulumattomien maiden ja
24951: kulttuurialan kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston kanssa.
24952: Tämä tukee EFfA-maiden pyrkimyksiä yhteistyön lähentämiseen.
24953: 
24954: Euroopan yhteisön suhtautuminen eri maiden kansallisen kulttuuriteollisuuden
24955: valtiontukiin on ollut häilyvä. Linjan selkeyttämiseksi liittosopimuksen valtiontukia
24956: koskevaan pykälään lisättiin kulttuurin tukea koskeva täsmennys, jonka mukaan
24957: yhteismarkkinoihin sopiviksi voidaan katsoa kulttuurin ja kulttuuriperinnön tukemi-
24958: seksi myönnetyt avustukset sikäli kun ne eivät vaikuta kaupan ja kilpailun edellytyk-
24959: siin "vastoin yleistä etua". Muotoilun tulkinnanvaraisuuden johdosta Suomen on
24960: syytä tarkoin seurata asiasta EY:ssä käytävää keskustelua.
24961: 
24962: 
24963: 
24964:                                            4
24965: Euroopan yhteisö on linjannut käytännössä (1992) sisämarkkinoiden avautumisen ja
24966: Maastrichtin sopimuksen avaamia kulttuuriyhteistyön menetelmiä. Kulttuuriohjel-
24967: missa halutaan käytännössä tukeutua jatkuviin konsultaatioihin ja yhteysverkkojen
24968: luomiseen.
24969: 
24970: Suomen osallistumisessa Euroopan yhteisön kulttuuriohjelmiin lähtökohtana on
24971: kansallinen kiinnostus kaikkiin käynnissä oleviin hankkeisiin yhteistyössä EFfA -
24972: maiden kanssa.
24973: 
24974: 
24975: 
24976: Viestinnän kulttuuripolitiikka
24977: 
24978: 
24979: Kulttuuripolitiikassa painottuu yhä selvemmin sähköisen viestinnän merkitys. Radion
24980: ja television välityksellä voivat kulttuurin tuotannosta ihmiset päästä osallisiksi
24981: entistä laajemmalti asuinpaikasta riippumatta. Tämä koskee yhtä hyvin uutta
24982: taidetuotantoa kuin liikunta- ja nuorisokulttuuria. Sähköistä viestintää ja välitöntä
24983: kokemusta ei ole syytä asettaa toistensa vastakohdiksi, vaan nähdä ne toisistaan riip-
24984: puvina ja toisiaan tukevina.
24985: 
24986: Tieto- ja viestintäteknologian kehitys ja laajentuva käyttö vaikuttavat syvästi
24987: koulutukseen, työelämään ja koko yhteiskuntaan. Viestimet ovat jokaiselle läheinen
24988: osa arjen kulttuuriympäristöä. Kansallisvaltioiden rajat eivät rajoita viestintää.
24989: Tekniikan kehitys ja talouden muutokset muuttavat viestinnän kenttää nopeasti. On
24990: aika painottaa uudella tavalla viestinnän kulttuuripoliittista merkitystä.
24991: 
24992: Kansallista viestintäpolitiikkaa on tarkasteltava laajana kokonaisuutena. Sen keskei-
24993: nen tavoite on kansallisen kulttuurin ylläpitäminen ja säilyttäminen. Viestintä- ja
24994: kulttuuripolitiikka muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Kulttuurin tuotantoa
24995: kuten kirjoja, äänitteitä tai elokuvia ei voi erottaa sen jakelusta, lehdistöstä, tele-
24996: visiosta tai radiosta; Sanan, äänen ja kuvan tallentaminen, monistaminen ja levittä-
24997: minen yhdentyvät myös teknisesti.
24998: 
24999: Euroopan integraatiokehitys ja pohjoismainen kehitys korostavat viestintäasioiden
25000: kulttuuripoliittista merkitystä.  Viestintäasioiden hallinnon uudistamisen tarve
25001: selvitetään 31.5.1993 mennessä siten, että ministeriöiden toimialajako vastaa tarkoi-
25002: tuksenmukaisella tavalla kehittyvää viestinnän toimintaympäristöä. Selvityksessä
25003: otetaan· erityisesti huomioon viestinnän suuri kulttuurimerkitys sekä Euroopan
25004: yhteisön kehitys.
25005: 
25006: Valtion tehtävänä on luoda suotuisat edellytykset joukkoviestinnän toiminnalle,
25007: varmistaa sananvapauden toteutuminen ja tukea monipuolisuutta ja moniarvoisuutta.
25008: Valtio ei puutu viestinnän sisältöihin, vaan edistää monipuolisuutta, korkeaa laatua
25009: ja mahdollistaa runsaan tarjonnan.
25010: 
25011: 
25012: 
25013: 
25014:                                           5
25015: Audiovisuaalisen kulttuurin kysymykset ovat Suomen kannalta erityisesti yhteisiä
25016: eurooppalaisia asioita. Niiden edistäminen onnistuu myös parhaiten yhteisin
25017: eurooppataisin toimin. Tällä tavoin olemme mukana luomassa ja vahvistamassa
25018: tuotannon, jakelun ja rahoituksen rakenteita ja samalla yhteisiä markkinoita.
25019: 
25020: Viestinnän kansainvälistyessä lisääntyy myös kulttuurituotteiden ja palveluiden
25021: kauppapoliittinen merkitys. Audiovisuaalisia palveluita tarkastellaankin osana
25022: maailmankauppaa ja Euroopan integraatiota. Kauppapoliittisissa yhteyksissä kuten
25023: GATT:inUruguayn kierroksella Suomi painottaa kulttuurin erityisluonnetta yhteis-
25024: työssä EY :n kanssa.
25025: 
25026: Kotimarkkinoiden pienuudesta johtuen suomalainen audiovisuaalinen kulttuuri
25027: tarvitsee yhteiskunnan tukitoimia. Kotimaisen audiovisuaalisen ohjelmatuotannon
25028: laatu, määrä ja saatavuus ovat silloin avainkysymyksiä.
25029: 
25030: 
25031: 
25032: Kulttuurilaitokset
25033: 
25034: 
25035: Kulttuurilaitokset ovat osa kulttuurin perusrakennetta. Kulttuurilaitosten tehtävänä
25036: on edistää kulttuurin tuotannon ja jakelun jatkuvuutta ja uusiutumista. Niiden työ
25037: edistää kulttuurin jakelun ja välittymisen jatkuvuutta ja uusiutumista. Niiden kautta
25038: on tuettu ja rakennettu kansallista identiteettiä. Ne vilkastavat ja monipuolistavat
25039: suomalaista kulttuurielämää ja lisäävät ihmisten mahdollisuuksia elämyksiin viihty-
25040: vyyteen ja tietoon. Kulttuurilaitokset ovat edelleen suomalaisen kulttuurielämän
25041: tukirunko. Kulttuurin tuotannon ja levityksen julkinen tuki kanavoituu pääosin
25042: säädösperusteisesti taide- ja kulttuurilaitosten kautta. Tämän selonteon ulkopuolelle
25043: jää niistä kaksi, koulu ja kirkko, joilla kuitenkin on ensiarvoisen tärkeä merkitys
25044: kulttuurin perusarvojen välittäjänä.
25045: 
25046: Valtio takaa yhtäläiset edellytykset myös maamme vähemmistöjen kulttuuripalveluil-
25047: le. Suomenruotsalaiselle kulttuurielämälle on ominaista sen pienikokoisuus. Sen
25048: perustana on kuitenkin itsenäinen kulttuuri, jolla on ruotsinkieliset kulttuuri- ja
25049: koulutuslaitokset Samalla suomenruotsalainen kulttuuri on läheisessä vuorovaiku-
25050: tuksessa suomenkielisen enemmistön kanssa. Kaksikieliset muodostavat koko maalle
25051: tärkeän voimavaran, varsinkin kun kaksikielisen kulttuurin piirissä kasvavien
25052: ihmisten enemmistö kasvaa. Suomenruotsalaiselle kulttuurille on keskeisen tärkeätä
25053: sen perusrakenteiden säilyttäminen ja kehittäminen. Tämä työ on erityisesti valtion
25054: vastuulla. Valtio pyrkii turvaamaan ruotsinkielisen kulttuurielämän ja järjestötoimin-
25055: nan myös vastaisuudessa.
25056: 
25057: Taide- ja kulttuurilaitosten laajenemisen aika on kuitenkin tältä erää ohitse. Raken-
25058: teiden laajenemisen jälkeen huomio kiinnitetään toiminnan joustavuuteen, tulokselli-
25059: suuteen ja laatuun, avoimuuteen ja ennakkoluulottomaan yhteistyöhön.
25060: 
25061: 
25062: 
25063: 
25064:                                           6
25065: Kulttuuri- ja taidelaitosten toiminta-ajatuksia, vastuunjakoa ja profiilia on syytä
25066: selkeyttää. Tarvitaan uusia toimintamuotoja ja rahoitustapoja, toimintaa on arvioita-
25067: va jatkuvasti.
25068: 
25069: Suomalainen kulttuuri- ja taidefestivaaliperinne on omaleimainen ja keskeinen osa
25070: vakiintuneiden laitosten ulkopuolista kulttuurin tuotannon kenttää. Vakiintuneiden
25071: instituutioiden ja apurahajärjestelmän rinnalla mahdollistetaan ja kannustetaan
25072: tuotantojen uudenlaista joustavuutta. Tällainen toiminta luo muotoja, jotka tavoitta-
25073: vat erityisesti nuorison.
25074: 
25075: Kirjastot ovat kulttuurin ja tietohuollon kunnallista peruspalvelua ja koulutukseen
25076: kuuluva välttämätön osa. Kirjasto palvelee kuntalaisia, mutta on aina myös osa
25077: laajempaa kirjastoverkoston kokonaisuutta. Kirjasto- ja tietopalveluala on merkittä-
25078: vä kulttuurin, tutkimuksen, koulutuksen, talouden ja elinkeinoelämän kansallinen
25079: voimavara.
25080: 
25081: Kirjastotoimen tasapainoinen kehitys maan eri osissa turvaa kansalaisten yhden-
25082: vertaisen oikeuden tiedonsaantiin, opiskeluun ja henkiseen virkistykseen.
25083: 
25084: Yleiset kirjastot ovat koulujärjestelmän merkittävä tukipalvelu peruskoulusta korkea-
25085: kouluasteelle. Kirjastot tekevät mahdolliseksi myös koulujärjestelmän ulkopuolella
25086: tapahtuvan itseopiskeltm. Kirjastolla on suuri merkitys lastenkulttuurille, lähes
25087: puolet (42%) lainatoista kirjoista on lastenkirjallisuutta.
25088: 
25089: Maksuton kirjastojen omien kokoelmien käyttö ja lainaus kirjastolain määrittelemällä
25090: tavalla on keskeinen kulttuuripoliittinen lähtökohta. Kirjastojen nykyistä palvelu-
25091: tasoa on myös jatkuvasti mahdollisuus parantaa ja kehittää lisäämällä kirjastoja
25092: koskevaa valtakunnallista tutkimus- ja kokeilutoimintaa.
25093: 
25094: Suomen taloudelliselle ja tiedolliselle kehitykselle on merkittävää olla mukana
25095: tiedonvälittämisen teknisessä ja oikeudellisessa kehittämistyössä. Suomi osallistuu
25096: kansainvälisiin kirjasto-ohjelmiin ja yhä enemmän myös yhteistyöhön lähialueiden
25097: kanssa.
25098: 
25099: Museot edustavat yhteiskunnan suhdetta omaan historiaan ja nykyisyyteen. Ne ovat
25100: yhteisen menneisyyden ja nykyisyyden valikoivia tallentajia, tulkitsijoita ja välittäjiä.
25101: Museot auttavat näin ihmisiä jäsentämään omaa kulttuuriaan ja sen arvoa. Museoi-
25102: den työn perustana on kansallisen historian arvojen välittäminen ja nykyisyyden
25103: ilmiöiden valikoiminen. Tällä tavoin aikaisempien sukupolvien ja oman aikamme
25104: kulttuuri- ja luonnonperintö sekä niiden ilmiöt siirretään meidän ajallemme ja
25105: tuleville sukupolville.
25106: 
25107: Museot muodostavat yhdessä arkistojen ja kirjastojen kanssa yhteiskunnan tieto-
25108: huollon kokonaisuuden. Uudet informaatiopalvelut ja teknologian kehityksen
25109: aiheuttamat muutokset kirjasto-, arkisto- ja museotoimessa vaativat museoilta
25110: erityistä asiantuntemusta. Siksi kehitetään kirjastojen, arkistojen ja museoiden
25111: keskinäinen yhteistyötä. Tässä yhteydessä selvitetään museoiden puitelain säätämi-
25112: sen tarve.
25113: 
25114:                                            7
25115: Ympäristövastuu ja ympäristön kokonaisuuden vaaliminen, ylläpitäminen ja säilyttä-
25116: minen ovat tärkeitä myös museoiden kannalta. Ympäristön dokumentoinnin ja sen
25117: tutkimisessa ja suojelussa sekä kunnossapidossa tarvitaan selkeää ja voimavaroja
25118: mahdollisimman taloudellisesti käyttävää työnjakoa ja laajaa yhteistyötä.
25119: 
25120: Asiakaslähtöisyys ja yhteisön tarpeet on syytä ottaa huomioon uudella tavalla myös
25121: museotyössä. Museoiden on yhä enemmän kyettävä reagoimaan muuttuvaan ympä-
25122: ristöön. Ne toimivat vastaisuudessa yhä enemmän yhteisön ehdoilla. Tavoitteena
25123: on, että entistä laajempi yleisö löytää museot. Kulttuuri- ja luonnonmaisemat,
25124: arkkitehtuuriperintö ja museolaitos ovat entistä selkeämmin myös osa matkailuelin-
25125: keinoa. Matkailuelinkeinon ja museoiden yhteistyötä on syytä kehittää.
25126: 
25127: Muinaismuistojen suojelun ja rakennussuojelun hallintoa hajautetaan ja keskushallin-
25128: toa kevennetään yleisiin aluehallinnon kehittämishankkeisiin ja hallinnon kehittä-
25129: mishankkeisiin liittyen. Aluehallinto luodaan alueiden voimavarojen ja omaehtoisen
25130: kiinnostuksen pohjalta. Muinaisjäännösten suojeluhallinto hajautetaan. Tämän työn
25131: yhteydessä uudistetaan myös nykyinen muinaismuistolaki.
25132: 
25133: Teatteri on ollut perinteisesti vahva kulttuurin muoto. Valtion harjoittamassa
25134: kulttuuripolitiikassa teatteri- ja orkesterilaki osana valtionosuusjärjestelmää ovat
25135: olleet viime vuosikymmenen tärkeimpiä teatteripoliittisia uudistushankkeita.
25136: 
25137: Alueellisesti kattava teatterilaitoksemme on edellyttänyt suurelta osin vakinaista
25138: henkilökuntaa. 1980-luvulla tuotantokohtaiset ryhmät ja vapaat kiinnitykset ovat
25139: kuitenkin lisääntyneet, mikä kertoo myös uudenlaisesta .taiteilija- ja tuotantoajat-
25140: telusta. Teatterin ilmaisukieltä uudistavia vapaiden ryhmien esityksiä ja kertaluon-
25141: teisia tuotantoja sekä erilaisia kokeellisia projekteja rohkaistaan ja tuetaan.
25142: 
25143: Teatterin työvoimavaltaisuus aiheuttaa sille nykyisessä taloudellisessa tilanteessa
25144: paineita rahoitusrakenteen muutoksiin. Tuotannosta saatujen tulojen kasvu ei pysty
25145: peittämään kustannusten kasvua eikä julkista tukea enää pystytä nostamaan katta-
25146: maan kustannuksia.
25147: 
25148: Laitosteattereiden kiinnitysjärjestelmää ja organisaatioita on pyritty uudistamaan.
25149: Ratkaisuvaihtoehtoja tarjoavat teattereiden nykyistä tiiviimpi keskinäinen yhteistyö,
25150: laitosteattereiden ja produktiokohtaisten ryhmien yhteistyö, henkilökunnan vaihto ja
25151: yhteisproduktiot.
25152: 
25153: Elävä, ajassa ja tilassa tapahtuva, näyttelijöiden ja katsojien vuorovaikutukseen
25154: perustuva esitys ja sähköinen media ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa.
25155: Välineiden eroavuudesta johtuvat tekniset ja taiteelliset ongelmat ovat ratkaistavissa.
25156: Yhteistyön kehittämiseksi on ensin ratkaistava tallennus- ja esitysehtoja sekä
25157: korvauksia koskevat tekijänoikeudelliset kysymykset.
25158: 
25159: Sähköisten viestimien ja esittävien taiteiden yhteistyön parantamiseksi on syytä
25160: käynnistää tallennus- ja esitystoiminnan kokeilu kuten viestintäkulttuuritoimikunta
25161: on ehdottanut.
25162: 
25163: 
25164:                                           8
25165: Kansainvälisen vuorovaikutuksen kasvu antaa teatterille uutta elinvoimaa. Vuorovai-
25166: kutusta edesauttaa esittävien taiteiden kansainvälisen viennin ja vaihdon järjes-
25167: täminen.
25168: 
25169: Orkestereidenjoustavan alueellisen yhteistyön toteutumisessa ovat kunnat avainase-
25170: massa, kuntarajan ei tarvitse olla orkesteritoiminnan raja. Tulevaisuudessa tarvitaan
25171: rakenteiden joustavuutta. Koulutukselta vaaditaan yhä suurempaa monipuolisuutta.
25172: 
25173: Musiikkikulttuuri on perinteisesti kansainvälistä. Orkestereiden taiteellisen tason
25174: jatkuva kohottaminen on välttämätöntä orkesteritoiminnan ylläpitämiseksi ja jatku-
25175: vuuden varmistamiseksi. Myös musiikin kansainvälisen vaihdon kehittämiseen on
25176: syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
25177: 
25178: Oopperalla on ollut viime vuosikymmenien aikana Suomessa kehitysvaihe, joka on
25179: tuonut sen lähemmäs suurta yleisöä. Oopperan taiteellinen merkitys perustuu sen
25180: kykyyn yhdistää musiikin ja teatterin ilmaisutavat Oopperaohjelmisto on hyvin
25181: kansainvälistä. Sen varassa on hedelmällistä toteuttaa kansainvälistä yhteistyötä ja
25182: vierailuja.
25183: 
25184: Uusi oopperatalo mahdollistaa korkeatasoisen ja teknisesti ajanmukaisen ympäristön
25185: kansalliselle ja kansainväliselle oopperataiteen sekä baletin esittämiselle. Myös
25186: oopperajuhlilla ja alueoopperatoiminnalla on oopperakulttuurimme kannalta tärkeä
25187: merkitys.
25188: 
25189: 
25190: 
25191: Taiteilijoiden työskentelyedellytykset
25192: 
25193: 
25194: Kansallinen taide-elämä on suomalaisen sivistysvaltiokäsityksen perustava elementti.
25195: Taiteet ovat olennainen osa kansakunnan voimavaroja, luovuutta ja henkistä hyvin-
25196: vointia. Taide-elämän yhteiskunnallinen merkitys on korvaamattoman arvokas.
25197: Julkisen vallan ja erityisesti valtion tuki on ollut keskeinen tekijä suomalaisten
25198: taiteilijoiden työskentelyedellytysten turvaamisessa. Tukea kehitetään jatkossa
25199: valtiontaloudellisten voimavarojen mukaan.
25200: 
25201: Valtion taiteilijapolitiikka on perinteisesti painottunut apurahajärjestelmän kehittämi-
25202: seen. Taiteilijakunnan työskentelyedellytyksiä parantamaan pyrkivä taiteilijapolitiik-
25203: ka ei kuitenkaan nojaa yksinomaan apurahapolitiikkaan. On syytä kehittää sellaisia
25204: tukimuotoja, joilla parannetaan taiteilijoiden mahdollisuuksia tulla toimeen taiteelli-
25205: sella työllä. Kehittämistyössä tulee ottaa huomioon taiteilijoiden toimeentuloon ja
25206: työskentelyedellytyksiin vaikuttavat tekijät samoin kuin eri taiteenalojen erityispiir-
25207: teet. Tämän vuoksi käynnistetään laaja-alainen komiteatasoinen taiteilijapolitiikan
25208: selvitys.
25209: 
25210: 
25211: 
25212: 
25213:                                            9
25214: Taiteen kentällä viime vuosina tapahtunut kehitys on asettanut monia uusia haasteita
25215: valtion taidepolitiikalle. Taiteilijakunta kasvoi varsinkin 1980-luvun alusta lähtien
25216: voimakkaasti kaikilla taiteenaloilla. Myös sisällölliset ja rakenteelliset muutokset
25217: taiteen kentällä ovat olleet suuria. Kansainvälisyydestä on myös taiteen alueella
25218: tullut uudella tavalla osa arkea.
25219: 
25220: Julkisen taiteilijatuen tulee pyrkiä turvaamaan taiteilijoille sekä työskentelymahdolli-
25221: suuksien jatkuvuus että mahdollisuus kokeilla uutta, uudistaa ja uudistua.
25222: 
25223: Apurahajärjestelmä on edelleen olennainen osa valtion taiteilijapolitiikkaa. Suomen
25224: kokoisella kieli- ja markkina-alueella työskenteleville taiteilijoille julkisen vallan
25225: myöntämillä apurahoilla on suuri merkitys. On tärkeätä, että ammattitaiteilijoiden
25226: työskentelyedellytystensäilyttämiseksi turvataan valtion taiteilija-apurahajärjestelmän
25227: jatkuvuus.
25228: 
25229: Taiteilijoiden julkista tukea kehitettäessä huomiota kiinnitetään joustaviin tukijärjes-
25230: telmiin sekä erityisesti siihen, että nuoret ja uransa alussa olevat taiteilijat otetaan
25231: huomioon.
25232: 
25233: Taiteilijoiden mahdollisuuksia ulkomaisiin opintoihin ja työskentelyyn on tarpeen
25234: tukea sekä taiteilijoiden henkilökohtaisin apurahoin että erilaisten taiteen alueen
25235: yhteisöjen kansainvälisen toiminnan kautta.
25236: 
25237: Tulee myös selvittää, voidaanko ns. kirjastokorvausapurahojen järjestelmä laajentaa
25238: koskemaan eri alojen taiteilijoita, joiden teoksia on maksuttomasti käytettävissä
25239: kirjastoissa. Nyt järjestelmän ulkopuolelle jäävät esimerkiksi kuvateosten tekijät,
25240: kuvittajat, valokuvaajat ja sarjakuvapiirtäjät Samalla selvitetään myös niiden
25241: taiteilijoiden asema järjestelmässä, joiden teokset eivät ilmesty kirjan muodossa.
25242: 
25243: Tekijänoikeuden piirissä tapahtuva kehitys vaikuttaa merkittävästi taiteilijoiden
25244: toimeentuloon ja työskentelyedellytyksiin. Tekijänoikeusjärjestelmää kehitettäessä
25245: tulee kiinnittää huomiota lainsäädännöllisten toimenpiteiden vaikutukseen eri
25246: taiteenaloja edustavien taiteilijoiden toimeentulolle.
25247: 
25248: Työttömyys-, sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmät sekä verotus ovat pääsääntöisesti
25249: kehittyneet vastaamaan vakituisessa palkkatyössä toimivien henkilöiden tarpeita.
25250: Taideammattien harjoittamiseen liittyy monia sellaisia piirteitä, joiden seurauksena
25251: kyseiset järjestelmät eivät taiteilijoiden kohdalla toimi tarkoitetulla tavalla. Ta-
25252: loudellinen taantuma on kärjistänyt näitä epäkohtia. Taiteilijoiden työttömyysturva,
25253: sosiaaliturva ja eläketurva sekä verotuskohtelu tulee määritellä siten, etteivät taiteili-
25254: jat taiteellisen työn luonteen ja ammatinharjoittamisen erityispiirteiden vuoksi joudu
25255: muita kansalaisia heikompaan asemaan.
25256: 
25257: 
25258: 
25259: 
25260:                                            10
25261: Taideteosten tuotantoon ja jakeluun suunnattu välillinen tuki vaikuttaa myös taiteili-
25262: joiden toimeentuloon ja työskentelyedellytyksiin. Julkisen vallan tukemilla taideins-
25263: tituutioilla on tärkeä rooli taiteilijoiden työllistäjinä. Tukea suunnattaessa pyritään
25264: edistämään julkisen sektorin ja sen tuella toimivien instituutioiden mahdollisuuksia
25265: työllistää taiteilijoita. Mahdollisuuksien mukaan edistetään myös uusia taiteen
25266: tuotannon ja välityksen muotoja.
25267: 
25268: 
25269: 
25270: Kulttuurin omaehtoisuus
25271: 
25272: 
25273: Suomessa kansalaisten kulttuuriharrastus on perinteisti laajaa. Omakohtainen taiteen
25274: ja kulttuurin harrastus sekä kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen virkistää monen
25275: suomalaisen arkipäivää. Suomen- ja ruotsinkielisen kulttuurin aktiivisuus kelpaa
25276: saavutukseksi myös muun maailman silmissä, ja saamenkielisen kulttuurin asema on
25277: vahvistumassa.
25278: 
25279: Suomalaisen kulttuurin kansalaistoiminnassa järjestöillä on vanhastaan ollut suuri
25280: merkitys. Taide- ja kulttuurielämä on rakentunut järjestömuotoisuudelle ja harrasta-
25281: miselle. Valtion tukea saa noin 80 valtakunnallista kulttuurin kansalaisjärjestöä.
25282: Tuki on hyvin vähäinen osa taiteenalan muusta julkisesta tuesta (2-5 %).
25283: 
25284: Esimerkkinä kansalaisten merkittävästä omaehtoisesta kulttuurityöstä on Suomen
25285: kotiseutuliiton ja lukuisten kansalaisjärjestöjen hanke viettää kansallisen kulttuurin
25286: juhlavuotta vuonna 1994. Opetusministeriö tukee tätä hanketta.
25287: 
25288: Kasvavalla julkisella tuella aktivoitiin pitkään ihmisiä omaehtoisen kulttuurin pariin.
25289: Television leviämisen ja viestintämaiseman muutokset ovat kuitenkin muuttaneet
25290: vapaa-ajan käyttömuotoja merkittävästi.
25291: 
25292: Aikuisten oma taiteen ja kulttuurin harrastaminen ja kulttuuripalveluiden käyttö on
25293: viime aikoina hieman vähentynyt. Suomalaisten kulttuuriharrastusten muutos näyttää
25294: ennakoivan laajempia muutoksia. Vanhempien ikäpolvien omiksi kokemat taide- ja
25295: kulttuuriharrastukset eivät saa nuorilta vastakaikua.
25296: 
25297: Viestinnässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten arkipäivän elämään, suuri osa
25298: väestöstä saa pääosan kulttuuritarjonnastaan juuri sähköisten viestimien kautta.
25299: 
25300: Taideharrastus muuttuu harrastamisesta kohti entistä tavoitteellisempaa taideopiske-
25301: lua. Perinteisten taidelaitosten tarjonnan rinnalle tulevat uudet taidemuodot, joilla on
25302: oma uusi yleisönsä. Yhtenäiskulttuurista siirrytään jatkuvasti kohti erityisryhmien
25303: kulttuuria. Kulttuuri- ja taidetarjonnan on syytä joustaa vastaamaan yhä eriy-
25304: tyneempien kulttuurien tarpeita.
25305: 
25306: 
25307: 
25308: 
25309:                                           11
25310: Viime vuoden alusta lähtien järjestetty taiteen perusopetus on luonut laajemmat
25311: edellytykset lasten ja nuorten aiempaa tavoitteellisempaan taideharrastukseen Tämä
25312: opetus on pedagogisesti perusteltua, vuodesta toiseen jatkuvaa ja etenevää kuntien
25313: järjestämää taideopetusta. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori
25314: saa valitsemansa taiteen alan opetusta. Kun taiteen alojen kirjoa lisätään, laajenne-
25315: taan siten muidenkin alojen kuin musiikin opiskelumahdollisuuksia. Suomessa toimii
25316: merkittävä määrä (140) musiikkioppilaitoksia valtionavun turvin.
25317: 
25318: Taiteen eri alojen perusopetusta antavien taidepedagogien koulutusta jatketaan, jotta
25319: vähitellen kaikki taiteen perusopetusta antavat opettajat olisivat tässä työssä muo-
25320: dollisesti ja käytännöllisesti päteviä.
25321: 
25322: Taiteen perusopetus ei tähtää ensisijaisesti taiteilijan ammattiin työelämässä, vaan se
25323: toimii humanististen arvojen välittäjänä ja uudistajana. Samalla se antaa valmiudet
25324: jatkaa taiteen ammattikoulutukseen.
25325: 
25326: Taiteen perusopetusta järjestävät kunnat saavat vuoden 1993 alusta lähtien valtion-
25327: osuutta tämän työn käyttökustannuksia varten kunnan kantokykyluokan mukaan. Jo
25328: nyt on 348 kuntaa on ilmoittanut halukkuutensa järjestää taiteen perusopetusta.
25329: 
25330: 
25331: 
25332: Liikunta- ja nuorisokulttuuri
25333: 
25334: 
25335: Liikuntakulttuuri, nuorisokulttuuri ja niihin liittyvä laaja kansalaistoiminta kuuluvat
25336: kulttuurin käsitteeseen ja ovat opetusministeriön kulttuuripolitiikan linjan osa.
25337: 
25338: Liikunnan avulla ihmiset elävät rikkaampaa ja täysipainoisempaa elämää. Se tuottaa
25339: elämyksiä ja luo edellytyksiä nauttia muusta kulttuurista. Ihmisten lisääntyvä vapaa-
25340: aika on tulevaisuuden keskeinen voimavara.
25341: 
25342: Liikunta- ja nuorisokulttuurin edistäminen koskee pääosiltaan juuri ihmisten -
25343: lisääntyvän vapaa-ajan käyttömuotoja. Liikunnalla on monitahoinen vaikutus
25344: ihmisen henkisten voimavarojen uudistamiseen, elämyksiin, viihteeseenja terveeseen
25345: elämään. Liikunta antaa mahdollisuudet huippusuorituksiin ja yhteisöllisyyteen, ja
25346: sillä on merkittäviä taloudellisia ulottuvuuksia. Kansainvälisellä huippu-urheilulla
25347: ja liikunnalla luodaan myös kansakunnan kuvaa.
25348: 
25349: Suomen nuorison elinoloista huolehtiminen on keskeinen tavoite. Taloudellisen
25350: taantuman seuraukset kohdistuvat erityisen kärkevästi nuorisoon.           Nuorisoon
25351: kohdistuvat yhteiskunnan tukitoimet ovat tärkeitä, koska nuorisolla on yhteiskunnassa
25352: muuta väestöä heikompi asema.
25353: 
25354: 
25355: 
25356: 
25357:                                           12
25358: Liikunta- ja nuorisojärjestöjen toimintaedellytysten tmvaaminen ja kehittäminen on
25359: osa hallituksen ohjelmaa. Laaja kansalaistoiminta on keskeisin elementti kansa-
25360: laisyhteiskunnan rakentamisessa. Tulosohjausjärjestelmän ja päällekkäisten rakentei-
25361: den purkamisen keinoin turvataan kansalaistoiminnan kehitysedellytykset
25362: 
25363: Tilat muodostavat järjestöjen toiminta-avustusten ohella toisen keskeisen liikunta-
25364: ja nuorisotoiminnan tukimuodon. Rakentamisessa pääpaino siirtyy peruskorjauksiin
25365: ja perusparantamiseen. Merkittävin tilojen kohderyhmä on uimahallien peruskorjaus.
25366: Rakennusavustusten ohella toiminnan painopistettä siirretään tutkimus- ja kehit-
25367: tämistoimintaan sekä ympäristöpolitiikassa kestävän kehityksen periaatteiden
25368: läpäisevään huomioon ottamiseen.
25369: 
25370: Muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä on turvattava liikunta- ja
25371: nuorisoalan kansainvälinen yhteistyö. Toiminnassa painottuu erityisesti Eurooppa--
25372: politiikka ja kansallinen yhteistyö kansainvälisen toiminnan vaikuttav~uden lisäämi-
25373: seksi.                                                               1
25374: 
25375: Liikunnan koulutuskeskuksilla ja valtakunnallisilla nuorisokeskuksilla on ammatilli-
25376: sen liikunnanohjaajakoulutuksen ohella keskeinen merkitys toimialueiden jatko- ja
25377: täydennyskoulutuksen järjestäjinä, liikunta- ja nuorisojärjestöjen vapaaehtoisten
25378: työntekijöiden koulutus- ja kurssipaikkoina, valmennuskeskuksina, nuorisojärjestöjen
25379: ja nuorisoryhmien leiri- ja toimintapaikkoina, leirikoulukeskuksina sekä nuorisomat-
25380: kailun palvelupisteinä. Tämän toiminnan jatkuminen turvataan.
25381: 
25382: Opetusministeriön tukema liikuntatieteellinen ja nuorisotutkimus on pääosin sovelta-
25383: vaa tutkimusta ja tärkeä väline toimialueiden kehittämistyössä. Samalla tämä tuki on
25384: ollut välttämätön liikunta- ja nuorisotutkimuksen monitieteisten tutkimusten ja
25385: tutkijayhteisöjen olemassaololle, vakiintumiselle ja kehittymiselle maassamme.
25386: 
25387: Liikunta- ja nuorisohallinnon toimivuus edellyttää tulosohjattua ja tulosvastuullista
25388: hallintoa opetusministeriössä, lääneissä, kunnissa ja kansalaisjärjestöissä.
25389: 
25390: Läänintasolla tarvitaan edelleen liikunta- ja nuorisotoimen kehittämisyksikköä.
25391: Tämän yksikön henkilöresurssit ja organisaatio voidaan ratkaista lääneissä.
25392: 
25393: Asiantuntijaelimillä, valtion liikunta- ja nuorisoneuvostoilla jaostoineen, on tärkeä
25394: rooli liikunnan ja nuorisotyön hallinnossa. Eduskunnan toimikauteen sidottuina
25395: eliminä ne tuovat asioiden valmisteluun parlamentaarista näkökulmaa sekä myös
25396: edustamiensa sidosryhmien näkemyksiä.                                                   r
25397: 
25398: 
25399: 
25400: 
25401:                                          13
25402: Tekijänoikeus
25403: 
25404: 
25405: Kulttuurituotannon rakenteiden tukeminen ja luovan työn arvostuksen edistäminen
25406: ovat kulttuuripolitiikan keskeisiä tavoitteita. Tavoitteiden toteutumiseen voidaan
25407: tehokkaasti vaikuttaa luovan työn tekijöiden ja kulttuurituotannon taloudellista ase-
25408: maa koskevilla lainsäädännöllisillä ratkaisuilla. Tämän vuoksi tekijänoikeudellisen
25409: sääntelyn määrätietoinen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeätä.
25410: 
25411: Tekijänoikeudellinen lainsäädäntö vaikuttaa keskeisiltä osiltaan kulttuurituotannon ja
25412: tiedonvälityksen sekä luovan työn edellytyksiin. Lainsäädännön keskeinen tavoite on
25413: edistää kansallista luovaa toimintaa turvaamalla tekijöiden moraaliset ja taloudelliset
25414: oikeudet. Samalla lainsäädäntö turvaa kulttuurin tuotantoon ja jakeluun tehtäviä ta-
25415: loudellisia investointeja.
25416: 
25417: Yksilön oikeus luovan työnsä tuloksiin on tunnustettu muun muassa Yhdistyneiden
25418: Kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksessa. Taloudelliset oikeudet antavat tekijälle
25419: mahdollisuuden ansaita teostensa taloudellisesti merkittävästä käytöstä. Moraaliset
25420: oikeudet ovat osoitus luovan työn arvostuksesta. Ne takaavat tekijyyden tunnustami-
25421: sen ja suojaavat kirjallista ja taiteellista ilmaisua. Luovan työn suojaaminen kasvat-
25422: taa kansakunnan henkistä pääomaa.
25423: 
25424: Tekijänoikeus edistää kulttuurin tuotantoa vahvistamalla sen taloudellista pohjaa.
25425: Esimerkiksi lehdistö, kirjakustantajat ja elokuvatuottajat käyttävät tekijöiltä siirtyneitä
25426: oikeuksia. Tämän lisäksi yleisradioyhtiöillä ja äänitetuottajilla on myös omia
25427: tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia.
25428: 
25429: Nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntömme on vuodelta 1961. Se pohjautuu yhteispoh-
25430: joismaiseen lainvalmistelutyöhön. Pohjoismaiset tekijänoikeuslait ovat keskeisiltä
25431: osiltaan yhdenmukaiset. Teknisen ja taloudellisen kehityksen myötä lainsäädän-
25432: töömme on tehty lukuisia muutoksia. Myös nämä osittaisuudistukset on tehty
25433: läheisessä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Yhtenäinen lainsäädäntö
25434: edistää pohjoismaista kulttuuri- ja taloudellista yhteistyötä ja vahvistaa Suomen ja
25435: Pohjoismaiden painoarvoa eurooppalaisia lainsäädäntöratkaisuja kehitettäessä.
25436: 
25437: Euroopan talousalueesta tehdyllä sopimuksella Suomi on sitoutunut tarkistamaan
25438: tekijänoikeuslainsäädäntönsä niin, että se on sopusoinnussa tavaroiden ja palvelujen
25439: vapaata liikkuvuutta koskevien periaatteiden ja yhteisön oikeudessa saavutetun
25440: suojatason kanssa. Merkittävimmät Euroopan integraatioon liittyvät vaikutukset
25441: tulevat kuitenkin seuraamaan ETA-sopimukseen sisältyvästä tai siihen myöhemmin
25442: sisällytettävästä toissijaisesta lainsäädännöstä.
25443: 
25444: 
25445: 
25446: 
25447:                                             14
25448: Euroopan yhteisön komission lähtökohtana lainsäädäntöä yhtenäistettäessä on edistää
25449: ja suojata luovaa työtä Euroopassa. Yhteisön tekijänoikeuspolitiikan eräänä lähtö-
25450: kohtana on myös eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuuden edistäminen. Suomen
25451: tavoitteena on, että sääntelyä keskeisissä kysymyksissä yhtenäistettäessä otetaan
25452: tasapainoisesti huomioon tekijöiden, tuotannon, jakelijoiden ja käyttäjien edut.
25453: Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös pienten kieli- ja kulttuurialueiden eri-
25454: tyistarpeet.
25455: 
25456: Tekijänoikeuslainsäädäntöä on yhtenäistetty varsin pitkälle kansainvälisillä yleissopi-
25457: muksilla. Kansainvälisen suojan kehittäminen on tällä hetkellä tiiviissä vaiheessa.
25458: Suomen tavoitteena on pyrkiä sellaisiin monenkeskisiin sopimusratkaisuihin, joissa
25459: sopimusten osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Kotimaisilla
25460: oikeudenhaitijoille ja elinkeinoelämälle on turvattava tasavertaiset toimintaedellytyk-
25461: set kilpailijamaiden oikeudenhaltijoiden kanssa. Lisäksi painotamme kulttuurinäkö-
25462: kohtien huomioon ottamista tekijänoikeudellisen kaupan järjestelyissä.
25463: 
25464: On tärkeää että tekijänoikeuslainsäädännön kehittämistä jatketaan. Tätä varten
25465: opetusministeriö asetti 30.12.1991 suppean tekijänoikeustoimikunnan valmistelemaan
25466: uudistuksia.   Pohjana työskentelylle ovat aikaisemman komiteatyön tuloksena
25467: syntyneet mietinnöt sekä pohjoismainen ja eurooppalainen kehitys.
25468: 
25469: Tekijänoikeuden kansantaloudellinen merkitys kasvaa jatkuvasti. Vuonna 1991
25470: valmistuneen selvityksen mukaan tekijänoikeudellisten alojen jalostusarvo oli vuonna
25471: 1988 13 miljardia (2,92 % BKT:sta) eli yhtä suuri kuin esimerkiksi maatalouden
25472: osuus. Kulttuurituotannon taloudellisen rakenteen selvittämistä jatketaan tulevan
25473: päätöksenteon perustaksi.
25474: 
25475: 
25476: 
25477: 
25478: Kulttuurin hallinto
25479: 
25480: 
25481: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan tavoitteiden mukaisesti myös kulttuuri-
25482: politiikan hallinnon tavoitteena on hallinnon joustavuuden, toimivuuden ja taloudelli-
25483: suuden lisääminen sekä hallinnon ohjausjärjestelmien keventäminen ja selkeyttämi-
25484: nen. Näiden tavoitteiden mukaisesti jatketaan tarpeettomien ja päällekkäisten
25485: tehtävien poistamista ja toimivallan siirtoa alue- ja paikallishallintoon. Kulttuurihal-
25486: linnon kaikilla tasoilla painotetaan osaamista, tietoa, seurantaa sekä korkeaan laatuun
25487: ja tuloksiin tähtäävää toimintaa. Euroopan neuvosto laatii paraikaa Suomen kult-
25488: tuuripolitiikkaa selvittävää kokonaisarviota.
25489: 
25490: Opetusministeriöllä on keskeinen vastuu valtakunnallisen kulttuuripolitiikan linjoista
25491: myös vastaisuudessa, joskin hallinnon tehtävät ja toimintatavat muuttuvat. Opetus-
25492: ministeriö uudistaa paraikaa hallintoa tulosohjauksen periaatteiden mukaisesti.
25493: 
25494: 
25495: 
25496: 
25497:                                           15
25498: Vuodesta 1990 ministeriön kouluosasto ja korkeakoulu- ja tiedeosasto muodostavat
25499: koulutus- ja tiedepolitiikan linjan ja ministeriön kulttuuriosasto sekä liikunta- ja
25500: nuoriso-osasto kulttuuripolitiikan linjan.
25501: 
25502: Kulttuurihallinnossa tärkeä asema on opetusministeriön alaisella taidehallinnolla.
25503: Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja läänien taidetoimikunnat
25504: perustettiin valtion taidekomitean (1965) mietinnön pohjalta annetulla lailla taiteen
25505: edistämisen järjestelyistä vuonna 1967. Tämä taidehallintojärjestelmä perustuu
25506: taiteen kentän eriytyneeseen asiantuntemukseen: perusteena on yksityisten jäsenten
25507: perehtyneisyys omaan taiteen alueeseen.
25508: 
25509: Nykymuotoisena taidehallintojärjestelmä on kuitenkin liiaksi taiteenalakohtainen eikä
25510: tältä osin vastaa tämän päivän tarpeita. Opetusministeriö valmistelee esitystä taide-
25511: ja kulttuurihallinnon kehittämiseksi. Lähtökohtana on taidehallinnon joustavuus,
25512: taidetoimikuntalaitoksen uudistaminen sekä toimikunnan nimityskäytännön tarkista-
25513: minen. Uudistuksen tavoitteena on taiteen keskustoimikunnan aseman vahvistami-
25514: nen.
25515: 
25516: Taiteen keskustoimikunnan asiantuntemusta tukee sen tutkimus- ja tiedotusyksikkö.
25517: Tutkimustieto on yhä tärkeämpi osa kulttuuri- ja taidepoliittista päätöksentekoa
25518: tavoitteiden asettelua ja seurantaa. Kuluvana vuonna valmistuu laaja taiteilijoiden
25519: asemaa selvittävä tutkimus, jossa on arvioitu harjoitetun apurahapolitiikan vaiku-
25520: tuksia taiteilijoiden asemaan pitkällä aikavälillä.
25521: 
25522: Osana valtion taidehallintoa ovat läänin taidetoimikunnat, jotka edistävät taiteen
25523: harjoittamista ja harrastamista sekä seuraavat kuntien kulttuuritoimen, taidejärjestö-
25524: jen, -laitosten ja oppilaitosten toimintaa läänissä. Läänin taidetoimikuntien roolia
25525: alueellisen taidepolitiikan toteuttajina tuetaan. Tämä edellyttää toimikuntien aseman
25526: selkeyttämistä sekä riittävien resurssien osoittamista toimikunnille. Opetusministe-
25527: riössä on tekeillä esitys siitä, että läänien taidetoimikuntien hallintohenkilökunta
25528: siirretään takaisin opetusministeriön hallinnonalalle.
25529: 
25530: 
25531: 
25532: Taloudelliset resurssit
25533: 
25534: 
25535: Kansantaloudellisesti vaikeina aikoina erityisenä haasteena on kulttuurimäärärahojen
25536: mitoittaminen toisaalta asetettuja tavoitteita ja toisaalta taloudellisia voimavaroja
25537: vastaavaksi.
25538: 
25539: Valtion kulttuurimäärärahoja leimaa erityisrakenne: huomattava osa kulttuurin
25540: kehysalueen määrärahoista on veikkausvoittovaroja, ja vain osa varsinaisessa
25541: menoarviossa (1993: 55% vv:varat ja 45 % TA).
25542: 
25543: 
25544: 
25545: 
25546:                                          16
25547: Valtion talousarvioissa vuosina 1991-93 ovat opetusministeriön hallinnonalan
25548: menot olleet keskimäärin 29 miljardia markkaa eli keskimäärin 17 %:n osuus valtion
25549: koko menoarviosta. Koko hallinnonalan menot pysyivät pääosin ennallaan vuonna
25550: 
25551: 1992 ja pienenivät 8 % vuonna 1993. Kulttuurin sekä liikunta- ja nuorisotoimen
25552: kehysmäärärahat olivat 2 367 mmk. Siis 8 % opetusministeriön hallinnonalan
25553: menoista ja 1,4 % valtion koko talousarviosta. Osana kulttuurimäärärahoja taiteen
25554: edistämisen määrärahat olivat 802 mmk, liikunnan ja nuorisotyön määrärahat 600
25555: mmk. Veikkausvoittovarojen osuuteen sisältyi taiteen edistämisen määrärahoja 578
25556: mmk ja lähes kaikki liikunnan ja nuorisotyön määrärahat.
25557: 
25558: Merkittävin kulttuurin julkista rahoitusta koskeva uudistus on ollut vuoden 1993
25559: alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus ja siihen liittyen laki opetus- ja kulttuu-
25560: ritoimen rahoituksesta.
25561: 
25562: Uusien lakien myötä on lakisääteisen valtionosuuden piiriin saatu kuntien kulttuuri-,
25563: liikunta ja nuorisotoimen sekä kirjasto ja museolaitoksen lisäksi maamme ammatilli-
25564: sesti hoidettu teatteri- ja orkesteriverkosto sekä taiteen perusopetus. Uudistuksella
25565: on keskeinen merkitys kulttuurin toimintojen ja vastuiden hajauttamisen kannalta.
25566: Samalla se muutti kulttuurin edistämisen järjestelmää vähemmän pääkaupunkikeskei-
25567: seksi.
25568: 
25569: Veikkausvoittovarojen alkuperäinen käyttötarkoitus on taiteen, tieteen, liikunnan ja
25570: nuorisotyön tukeminen. Valtioneuvoston säästöpäätöksen seurauksena vuoden 1993
25571: alusta lähtien pääosa museoiden ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuuksista siirret-
25572: tiin rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista. Myös teattereiden ja orkestereiden val-
25573: tionosuusuudistuksen johdosta kasvanut valtionapu maksetaan lähes yksinomaan v-
25574: eikkausvoittovaroin.
25575: 
25576: Pääosa taiteenalojen kuten elokuvataiteen, kuvataiteen ja valokuvataiteen, rakennus-
25577: taiteen ja taideteollisuuden valtion tuesta kustannetaan juuri harkinnanvaraisin
25578: veikkausvoittovaroin. Nämä taidemuodot eivät myöskään ole kuntien valtion-
25579: osuusuudistuksen rahoituksen piirissä. Sama harkinnanvarainen rahoitus on valtion
25580: keskeisin väline koko taiteen kentän vakiintuneiden rakenteiden ulkopuoliselle tuelle.
25581: 
25582: Veikkausvoittovaroista maksettavien lakisääteisten menojen kasvu vakauttaa taide-
25583: ja kulttuurilaitosten valtionrahoitusta ja selkeyttää kuntien kulttuurirahoitusta. Kun
25584: taiteen edistämiseen käytettävissä olevat veikkausvoittovarat kokonaisuudessaan vä-
25585: henevät ja niistä lakisääteisesti rahoitettavat menot pysyvät ennallaan tai kasvavat,
25586: harkinnanvaraisen rahoituksen varassa toimivien taidemuotojen rahoitus on epävar-
25587: maa.
25588: 
25589: Taiteen tukemiseen osoitettujen veikkausvoittovarojen käytössä kiinnitetään erityistä
25590: huomiota siihen, että voidaan riittävässä määrin turvata myös harkinnanvaraisen
25591: rahoituksen mahdoltistamat taiteen alat.
25592: 
25593: 
25594: 
25595: 
25596:                                          17
25597: Valtiolla on jatkossakin keskeinen merkitys suomalaisen kulttuurin rahoittajana.
25598: Tuen kehittäminen toteutetaan kuitenkin valtiontaloudellisten voimavarojen mahdol-
25599: listamissa rajoissa. Kulttuuri- ja taidetarjonnan ilmenemismuotoihin vaikuttavat
25600: merkittävästi myös valtion välilliset toimet kuten verotus- ja sosiaalipolitiikka sekä
25601: lainsäädäntö. Arvonlisäverotus lisää kustannuksia myös kulttuurin alueella. Kirjojen
25602: 
25603: arvonlisäveron pieneneminen nykyisestä 22%:sta 12%:iin vaikuttaa myönteisesti,
25604: mutta useilla kulttuurin aloilla, kuten elokuvateatteri- tai taidegalleriatoiminnassa
25605: arvonlisäveron toteuttaminen aiheuttaa vaikeuksia. Tavoitteena on kulttuurin
25606: tasapuolinen arvonlisäverokohtelu siten, että kulttuurin alueen toimintaedellytykset
25607: otetaan huomioon.
25608: 
25609: Kulttuurin merkittävin rahoittaja on kunta ja kulttuurin kuluttajat. Kulttuuriteollisuus
25610: ja yksityissektori rahoittavat myös kulttuuripalveluita. Näiden yhteyksien selvittä-
25611: miseksi on syytä panostaa kulttuurin taloustutkimukseen.
25612: 
25613: Kulttuurin julkisella tuella rakennetaan kansallisen kulttuurin edellytyksiä sekä
25614: tasapainoista ja kestävää yhteiskuntapolitiikkaa. Näin edistetään moniarvoista,
25615: henkisesti vireää ja uudistumiskykyistä yhteiskuntaa. Kulttuuri on myös lähtö-
25616: kohtana tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamisessa: kulttuurin avulla rakennetaan
25617: arvoja, identiteettiä, luovaa ongelmanratkaisukykyä, valmiuksia monipuoliseen
25618: osaamiseen ja vuorovaikutukseen.
25619: 
25620: 
25621: 
25622: 
25623:                                           18
25624:     VALTIONEUVOSTON
25625: 
25626:    KULTTUURIPOLIITTISEN
25627: 
25628: SELONTEON INFORMAATIOLIITE
25629: 
25630:          21.4.1993
25631: SAAITEEKSI
25632: 
25633: 
25634: Tämä asiakirja on kulttuuripoliittisen selonteon 21.4.1993 yhteyteen koottu informaa-
25635: tioliite. Tämän informaatioliitteen rakenne on sama kuin selonteon, asiakirjassa
25636: selostetaan kuitenkin laajemmin ja yksityiskohtaisemmin selonteossa esitettyjen
25637: asioiden valmistelua.
25638: SISÄLLYS
25639: 
25640: 1          KANSAINVÄLINEN KULTIUURIYHTEISTYÖ            1
25641:            Pohjoismainen yhteistyö                      2
25642:            Yhteistyö lähialueiden kanssa                4
25643:            ETA-EY- yhteistyö                            6
25644: 
25645: 2          VIESTINNÄN KULTIUURIPOLmiKKA                 10
25646:            MEDIAKULTIUURIN KEHITYSLINJAT                10
25647:            Audiovisuaalinen kulttuuri                   12
25648:            Kirja ja kustannustoiminta                   15
25649:            VIESTINNÄN KULTIUURIKYSYMYSTEN HALLINTO      16
25650:            Valtion tehtävät ja niiden hoito             16
25651:            Viestintäasioiden järjestämisen uusi linja   17
25652: 
25653: 3          KULTTUURilAITOKSET                           20
25654:            YLEINEN KIRJASTO                             21
25655:            Kirjastoverkosto                             21
25656:            Valtion rahoitustuki                         23
25657:            Kehittämishankkeet                           23
25658:            MUSEOT                                       25
25659:            Museoverkosto                                25
25660:            Valtion rahoitustuki                         26
25661:            Kehittämishankkeet                           27
25662:            ESITIÄVÄT TAITEET                            29
25663:            Teatterit                                    29
25664:            Orkesterit                                   30
25665:            Ooppera                                      31
25666:            Valtion rahoitustuki                         31
25667: 
25668: 4          TAITEILUOIDEN TYÖSKENTELYEDELLYTYKSET        32
25669:            Taidekoulutus                                32
25670:            Taiteilijoiden sosiaaliturva                 33
25671:            Valtion taiteilijatuki                       37
25672:            Apurahapolitiikasta taitelijapolitiikkaan    41
25673:            Taitelija- ja kulttuurijärjestöt             44
25674: 
25675: 5          KULTIUURIN OMAEHTOISUUS                      48
25676:            Taiteen perusopetus                          49
25677:            Kulttuurin kansalaisjärjestöt                50
25678: 6   LllKUNTA JA NUORISOKULTTUURI                        51
25679:     Kansalaistoiminta                                   52
25680:     Liikunnan tilat                                     53
25681:     Kansainvälisyys                                     54
25682:     Koulutus                                            54
25683:     Tutkimustoiminta                                    55
25684:     Kokeilu, kehittäminen ja tietohuolto                56
25685:     Nuorten elämäntilanne                               57
25686: 
25687: 7   TEKUÄNOIKEUS                                        58
25688:     Pohjoismainen yhteistyö                             58
25689:     Euroopan integraatio                                59
25690:     Monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö              59
25691:     Kehittämishankkeet                                  59
25692:     Tekijänoikeuden taloudellinen merkitys              62
25693:     Tekijänoikeuksien yhteisvalvonta                    63
25694: 
25695: 8   KULTTUURIN HALliNTO                                 65
25696:     Valtakunnallinen taso                               66
25697:     Taidetoimikuntajärjestelmä                          67
25698:     Alueellinen taso                                    68
25699:     Paikallinen taso                                    68
25700: 
25701: 9   TALOUDELliSET RESURSSIT                             69
25702:     Valtio kulttuurin tukijana                          69
25703:     Kulttuurimäärärahat kulttuuripolitiikan välineenä   71
25704:     Kulttuuri valtion talousarviossa                    72
25705:     Taiteen tukemisen määrärahat                        75
25706:     Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen              75
25707:     Liikunta- ja nuorisotoimen määrärahat               77
25708:     Veikkausvoittovarat liikunta- ja nuorisotyöhön      78
25709: 1. KANSAINVÄLINEN KULTTUURIYHTEISTYÖ
25710: 
25711: 
25712: Kansainvälisen kulttuuriyhteistyön keskeisiä yhteistyömuotoja ovat pitkään olleet
25713: hallitusten välisiin sopimuksiin perustuva bilateraalivaihto ja toiminta kansainvälisten
25714: järjestöjen puitteissa eli multilateraaliyhteistyö sekä pohjoismainen yhteistyö. Näillä
25715: tavoilla on rakennettu kansainvälisiä kulttuurikontakteja ja vuorovaikutusta.
25716: 
25717: Suomen lähialueiden rajojen avautuminen, liikkumisen helpottuminen ja elintason
25718: nousu ja Euroopan integraatiokehitys lisäävät suoria kontakteja. Kansallisvaltioiden
25719: rajat ylittävä viestintätekniikka edellyttävääkahta maata laajempia sopimusjärjestelyjä.
25720: Tärkeäksi kasvanut ja pitkälle kansainvälistynyt audiovisuaalinen kulttuuri sopii
25721: yleensäkin perinteistä kulttuurivaihtoa huonommin bilateraaliyhteistyön kehyksiin.
25722: 
25723: Euroopan integraation eteneminen näyttää vahvistavan multilateraalisen eli järjestöjen
25724: kautta tapahtuvan kulttuuriyhteistyön merkitystä. Toisaalta valtioiden välisen kulttuuri-
25725: vaihdon eli kulttuurisopimusten merkitys saattaa Euroopan uudessa tilanteessa vähen-
25726: tyä.
25727: 
25728: Kansallisvaltioiden rooli integroituvassa läntisessä Euroopassa on muuttumassa entistä
25729: tiiviimpään vuorovaikutukseen. Maastrichtin sopimus on pitkä askel tähän suuntaan.
25730: Kaupassa ja talouselämässä jo varsin selkeä kansainvälistymiskehitys on laajentumassa
25731: monille muillekin yhteiskuntapolitiikan ja elämän alueille. Kehitys vahvistaa "alueiden
25732: Eurooppaa" ja aktivoi paikallistasoa eli kuntia rajat ylittävään kulttuuriyhteistyöhön.
25733: Yhteistyöverkkojen ei enää tarvitse kulkea pääkaupunkien kautta.
25734: 
25735: Viime vuosien kehitys Keski- ja Itä-Euroopassa sekä integraatio ovat lisänneet
25736: hallitusten välistenjärjestöjen kuten Euroopan neuvoston kulttuuriyhteistyötä. Keski-
25737: ja Itä-Euroopan maat ovat liittyneet Euroopan kulttuuriyleissopimukseen, jonka kautta
25738: ne voivat vielä kuulumatta Euroopan neuvostoon kuitenkin osallistua neuvoston
25739: kulttuuriyhteistyöneuvoston (CDCC) toimintaan. ETYK tarjoaa tätäkin laajemman
25740: foorumin kulttuurija-koulutuskysymysten käsittelyyn. Näiden järjestelyjen merkitys
25741: näyttää Euroopan uudessa toimintaympäristössä vahvistuvan.
25742: 
25743: Kulttuurisopimusten ja yhteistyöohjelmien entisenkaltainen rahoitus on Itä-Euroopan
25744: maille taloudellisesti ylivoimaista. Toisen osapuolenheikkeneminen laskee väistämättä
25745: myös sopimuskumppanin panoksia. Tämäkin on vähentänyt kahdenvälistä vaihtoa
25746: näiden ja läntisten maiden välillä.
25747: 
25748: Kulttuuriyhteistyö Euroopassa siirtyy yhä enemmän kansalaisyhteiskunnan, kult-
25749: tuurielämän ja -markkinoiden hoitoon ja asiaksi. Kontaktit hoidetaan suoraan ilman
25750: virallisia välikäsiä, kuten kaupassa ja monilla muillakin aloilla. Kansainvälisten
25751: järjestöjen tehtäväksi jää turvata toiminnan yleiset puitteet ja pelisäännöt.
25752: 
25753: Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco, joka oli
25754: yleiseurooppalaisenkulttuuriyhteistyön uranuurtaja 1960- 70-luvuilla, on selviämässä
25755: poliittisesta kriisistään ja on uudistanut hallintoaan ja ohjelmiaan. Unesco vastaa YK-
25756: järjestelmässä kansainvälisen kulttuurivuosikymmenen (1988-1997) toteuttamisesta
25757: ja on pohjoismaidenaloitteesta asettanut yhdessäYK:nkanssa Kulttuurin ja kehityksen
25758: maailmankomission YK:n entisen pääsihteerin Xavier Perez de Cuellarin johdolla.
25759: Komissio, jossa myös pohjoismailia on yksi paikka, jättää raporttinsa vuoden 1995
25760: lopulla. Unescon uhanalaisten kielten ja kulttuurien ohjelma on tullut yhä ajankohtai-
25761: semmaksi myös Suomen kannalta esimerkiksi liittyen hallituksen toimenpideohjelmaan
25762: Venäjän suomensukuisten kansojen ja niiden kulttuurien tukemiseksi.
25763: 
25764: Unescoa on myös tarkoitus entistä enemmän käyttää Suomen yhteydenpidon välineenä
25765: ulkoeurooppalaisiinkulttuuripiireihin. Suomella ei ole montakaan kulttuurivaihtosopi-
25766: musta tai -ohjelmaa kehitysmaiden kanssa. Kulttuurin kehitysyhteistyö on ollut hidasta
25767: huolimatta ulkoministeriön asettaman työryhmän suosituksista vuonna 1991.
25768: Kohdemaiden kulttuurien tuntemus ja niiden oman kulttuurielämän ja identiteetin
25769: tukeminen johtaa laadullisesti hyviin ja kestäviin kehitysyhteistyön tuloksiin
25770: tasavertaiselta pohjalta.
25771: 
25772: Suomi on osapuolena useimmissa kansainvälisissä kulttuuriomaisuuden suoje-
25773: lusopimuksissa. Vuodesta 1987lähtien Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus- tiede-
25774: ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleismaailmallisessa kulttuuri- ja luonnonomaisuuden
25775: suojelusopimuksessa (1972), jonka tarkoituksena on suojella merkittävää kulttuuri-
25776: ja luonnonomaisuutta rauhan aikana. Hallitus valmistelee esitystä Suomen liittymisestä
25777: myös yleissopimukseen (1956) kulttuuriomaisuuden suojelemiseksi aseellisen
25778: selkkauksen sattuessa. Suomi on osapuolena Euroopan neuvoston kulttuuriyleissopi-
25779: muksessa ja rakennustaiteellista perintöä koskevassa sopimuksessa.
25780: 
25781: Suomen tiede- ja kulttuuri-instituutitmuualla Euroopassa (Ateenassa, Lontoossa,
25782: Pariisissa, Roomassa ja v. 1993 alkaen Berliinissä) edistävät hyvin oman toimialansa
25783: yhteistyötä ja vaihtoa ja ovat näkyvä osoitus Suomen sivistyksellisestä läsnäotosta
25784: näissä kaupungeissa ja kulttuuripiireissä. Ne myös perehdyttävät suomalaisia
25785: asiantuntijoita asemamaidensa oloihin ja edistävät suomalaisten kielitaidon kohentu-
25786: mista.
25787: 
25788: 
25789: 
25790: Pohjoismainen yhteistyö
25791: 
25792: 
25793: Pohjoismaiden pääministerit ovat Bornholmin-julkilausumassaan elokuussa 1992
25794: päättäneet toimenpiteistä pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi nykyisessä eu-
25795: rooppalaisen integraation tilanteessa. Pohjoismaiden neuvosto on yhtynyt näihin
25796: linjauksiin, joita ovat pohjoismaisen kulttuuriyhteyden vahvistaminen ja pohjoismaisen
25797: yhteenkuuluvuuden ja identiteetin lujittaminen Pohjolan integroituessa Euroopan
25798: yhteisön muodostamaan ydin-Eurooppaan. Myös kansainvälinen kulttuuri- ja
25799: mediakehitys lisää pienten kielten ja kulttuurien vaalimisen tarvetta.
25800: 
25801: 
25802: 
25803: 
25804:                                           2
25805: Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön painopistealoiksi olisi pääministerien mukaan
25806: vahvistettava pohjoismaista opiskelijavaihtoa (Nordplus-ohjelma), elokuva- ja tele-
25807: visiotuotannon ja joukkotiedotusvälineiden yhteistyötä, lapsia ja nuoria koskevia
25808: yhteistyöhankkeita sekä edistettävä kielellistä yhteistyötä ja- Suomen kannalta katsoen
25809: - tasa-arvoa Pohjoismaiden kesken.
25810: 
25811: Eräänä painopistealueena ovat nousseet esille ybteispol\ioismaiset kulttuuriprojektit
25812: ulkomailla. Niiden avulla Pohjoismaat voivat lisätä kulttuurinsa tuntemusta ja
25813: arvostusta ulkomailla. Viime vuosien suuret yhteishankkeet ovat osoittautuneet
25814: osanottajamaille taloudellisesti edullisiksi. Samalla saavutetaan riittävä kulttuuripo-
25815: liittinen paino, yleisöpohja ja huomio tiedotusvälineissä. Suuret yhteishankkeet ulko-
25816: mailla ovat verrattain harvinaisia ja edellyttävät myös isäntämaan kiinnostusta ja
25817: osallistumista kustannuksiin. Tällaisia hankkeita olivat vuonna 1992 järjestetyt näytte-
25818: lyt Pohjolan viikinkiajasta ja varhaiskeskiajasta Pariisissa (Grand Palais), Berliinissä
25819: (Altes Museum) ja Kööpenhaminassa (Nationalmuseet) sekä yhteispohjoismainen
25820: musiikki- ja taidefestivaali Tender is the North Lontoossa (Barbican Center).
25821: 
25822: Osallistuminen yhteispohjoismaisiin kulttuuriesiintymisiin ulkomailla vahvistaa
25823: käsitystä Suomesta vakiintuneena pohjoismaana ja antaa tilaisuuden tuoda esille
25824: suomalaista kulttuuria. Suomella on pohjoismaidenkanssa kahdenväliset kulttuurira-
25825: hastot.
25826: 
25827: 1990-luvulla yhteispohjoismaisten kulttuuriprojektien kohteena on integroituva
25828: Eurooppa. Tavoitteena on säilyttää ja vahvistaa käsitystä Pohjolasta korkean sivistys-
25829: tason, yhteiskunnallisen vakauden ja tasa-arvon ja omaperäisen kulttuurin alueena.
25830: Samalla menestykset kansainvälisissä kulttuuriprojekteissa vahvistavat kansallista ja
25831: pohjoismaista kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurin kannatuspohjaa kotimaassa.
25832: 
25833: Suomen ja muiden Pohjoismaiden kannalta on tärkeätä turvata kansallisten kielten
25834: asema. Valtaosa Pohjolan ja muun maailman välisistä yhteyksistä hoidetaan kan-
25835: sainvälisesti laajalle levinneillä kielillä. On kuitenkin välttämätöntä, että muissa
25836: maissa koulutetaan Pohjolan kieliä hallitsevia asiantuntijoita, koska vain nämä voivat
25837: omissa maissaan syvällisesti seurata, tulkita ja välittää Pohjolan kulttuuria, erityisesti
25838: kiijallisuutta.
25839: 
25840: Pohjoismaisia kieliä ja suomea opiskellaan muualla suhteellisen vähän. Meidän
25841: kannaltamme on kuitenkin tärkeätä, että tämä Pohjolan kielten ja kulttuurien harrastus
25842: säilyy. Sitä tuetaan lähettämällä kiinnostuneisiin ulkomaisiin yliopistoihin kielen ja
25843: kulttuurin lehtoreita, tatjoamalla opiskelu- ja kesäkurssipaikkoja ja järjestämällä
25844: ulkomaisissa yliopistoissa opettajille ja opiskelijoille suunnattuja kulttuuritapahtumia.
25845: Eri Pohjoismaat voivat yhteistyössä tukea toistensa kielten ja kulttuurien kansainvälistä
25846: asemaa.
25847: 
25848: 
25849: 
25850: 
25851:                                             3
25852: Pohjoismaisten kielten ja suomen kansainvälisen arvostuksen kannalta on tärkeää,
25853: mikä niiden asema tulee olemaan Euroopan yhteisön hallinnossa mikäli liitymme
25854: yhteisöön.
25855: 
25856: Kulttuuriyhteistyö pohjoiskalotin alueella liittyy sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön että
25857: lähialueyhteistyöhön. Sen erityispiirteenä on alueen saamelaisen alkuperäisväestön
25858: sivistysolojen edistäminen yli valtakuntien rajojen. Myös kulttuuripolitiikan alueella
25859: voidaan pyrkiä tasapainottamaan alueelle kohdistuvien kasvavien talousintressien
25860: haitallisia sivuvaikutuksia.
25861: 
25862: 
25863: 
25864: Yhteistyö lähialueiden kanssa
25865: 
25866: 
25867: Venäjällä ja Baltiassa tapahtuneet valtiollisten olojen muutokset ovat muuttaneet
25868: perusteellisesti kulttuuriyhteistyön rakenteita ja muotoja näillä Suomelle tärkeillä
25869: lähialueilla.
25870: 
25871: Venäjän kanssa on luovuttu keskitetystä, valtiojohtoisesta koulutus-, tiede- ja
25872: kulttuuriyhteistyöstä ja vaihdosta. Vuonna 1992 solmittu Suomen ja Venäjän fede-
25873: raation välinen sopimus yhteistyöstä kulttuurin, opetuksen ja tieteen alalla lähtee
25874: ihmisten ja ajatusten vapaan liikkuvuuden periaatteesta ja rakentuu kansalaisten,
25875: asiantuntijoiden, järjestöjen ja laitosten välisten suorien yhteistyö- ja vaihtosuhteiden
25876: varaan.
25877: 
25878: Käytännössä taloudelliset vaikeudet ja Venäjällä varsinkin kulttuurilaitosten ja -
25879: järjestöjen valuuttapula hidastavat yhteistyön ja vaihdon kehittymistä kiinnostuksen
25880: ja vapautuneiden olojen edellyttämälle tasolle.
25881: 
25882: Valtion Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti on aloittanut työnsä uusitun lainsäädännön
25883: ja tarkistetun tehtävänasettelun pohjalla lokakuussa 1992. Suomen ja Venäjän kansojen
25884: ystävyysseura on muuttanut toimintaansa ja avustaa asiantuntijaorganisaationa kuntien
25885: ja kansalaisjärjestöjen suhdetoimintaa Venäjälle ja muihin Itsenäisten Valtioiden Yh-
25886: teisöön kuuluviin maihin. Erityisesti Suomen itärajan lääneissä ja kunnissa katsotaan
25887: Venäjän ja sen lähialueiden muuttuneen tilanteen tarjoavan mahdollisuuksia taloudel-
25888: liseen kanssakäymiseen, kulttuurivaihtoon ja koulutuspalveluiden tuottamiseen.
25889: 
25890: Sekä kulttuurisopimuksessa että vuonna 1992 tehdyssä sopimuksessa Suomen ja
25891: Venäjän välisten suhteiden perusteista on uudeksi yhteistyöalaksi otettu Venäjän
25892: suomensukuisen väestön sivistykselliset yhteydet Suomeen ja Venäjältä peräisin
25893: olevien ihmisten mahdollisuudet vaalia omaa kulttuuriaan Suomessa.
25894: 
25895: 
25896: 
25897: 
25898:                                            4
25899: Kulttuuriyhteyksiä Suomeen, opiskelumahdollisuuksia Suomessa ja suomen kielen
25900: sekä suomalaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän opetusta halutaan sekä Karjalan
25901: tasavallassa että Pietarissa ja sen lähialueella, missä erityisesti inkeriläiset toivovat
25902: näitä yhteyksiä kulttuurinsa ja kansallisen identiteettinsä vahvistamiseksi. Suo-
25903: mensukuisen väestön lisäksi myös venäläinen pääväestö on kiinnostunut uusista
25904: yhteyksistä suomalaiseen kulttuuriin.
25905: 
25906: Suomi koetaan kiinnostavana naapurina ja vapautuneiden olojen tarjoamia mahdolli-
25907: suuksia kanssakäymiseen haluttaisiinkäyttää tehokkaammin hyväksi. Kielitaidon puu-
25908: tetta pidetään esteenä.
25909: 
25910: Venäjän suomalais-ugrilaistenkansojen piirissä on syntynyt merkittävää yhteiskunnal-
25911: lista ja kulttuuripoliittista kiinnostusta Suomeen ja meidän lähialueisiimme sekä sisä-
25912: Venäjän uralilaisten kansojen kulttuuriin. Nämä kansat määrittelevät itsensä vähem-
25913: mistö- ja alkuperäiskansoiksi suhteessa venäläiseen pääväestöön. Näiden kansojen
25914: ohjelmalliset tavoitteet ja yhteistyön muodot ovat alkaneet hahmottua vuonna 1992
25915: Venäjällä pidetyn kongressin jälkeen.
25916: 
25917: Eduskunta edellytti Suomen ja Venäjän suhteiden sopimusjärjestelyjen yhteydessä,
25918: että hallitus laatii kansallisen toimenpideohjelman Venäjän suomalais-ugrilaisten
25919: kansojen ja niiden kulttuurien tukemiseksi. Opetusministeriö on tehnyt tämän ohjel-
25920: man.
25921: 
25922: Viro, Latvia ja Liettua ovat erittäin kiinnostuneita kulttuuriyhteistyöstä ja toivovat
25923: Pohjoismailta asiantuntemusta, koulutusta ja tukea kulttuurielämän uudelleenjärjeste-
25924: lyissä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on avannut kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä
25925: palvelevat tiedotustoimistot Tallinnaan, Riikaan ja Viinaan sekä perustanut stipen-
25926: diohjelman, jonka turvin Baltian maiden asiantuntijat voivat tutustua Pohjoismaihin
25927: ja pohjoismaiseen yhteistyöhön.
25928: 
25929: Suomi on saattanut uudelleen voimaan Viron kanssa vuonna 1938 solmitun
25930: kulttuurisopimuksen. Tuglas-Seura on avannut valtion tuella Suomen kulttuuri-
25931: instituutin Tallinnassa. Sen pysyvien tilakysymysten odotetaan ratkeavan pikaisesti.
25932: Viro-Säätiö on perustanut koulutuskeskuksen Tallinnaan avustamaan Suomen Virolie
25933: antamaa koulutusta. Tarton yliopistoon ja Tallinnan kasvatustieteelliseen korkea-
25934: kouluun on lähetetty suomen kielen lehtoreita. Kansalaisjärjestöillä, kunnilla ja
25935: kulttuurilaitoksilla on vilkkaita yhteistyö- ja vaihtosuhteita. Suomen korkeakoulut
25936: ja ammatilliset oppilaitokset ottavat vastaan paljon erityisesti virolaisia opiskelijoita,
25937: joille opinnot merkitsevät ammatillista pätevöitymistä ja perehtymistä suomen kieleen
25938: ja Suomen kulttuuri- ja yhteiskuntaelämään.
25939: 
25940: Myös Latviassa ja Liettuassa on kiinnostustasuomenkielen ja suomalaisen kulttuurin
25941: opiskeluun. Suomalais-latvialaisia ja suomalais-liettualaisia kulttuurisuhteita vaalivat
25942: järjestöt ovat järjestäneet kulttuuritilaisuuksia ja kulttuuri vaihtoa, joilla on lisätty vuo-
25943: rovaikutusta. Valtio on tukenut tätä toimintaa.
25944: 
25945: 
25946: 
25947: 
25948:                                               5
25949: Suomen ja Baltian maiden kulttuurisuhteiden kehitystä hidastaa taloudellinen tilanne
25950: ja Baltian valuuttapula. Suomen kannattaa kuitenkin mahdollisuuksien mukaan
25951: panostaa kulttuuri- ja koulutussuhteisiin Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden
25952: kanssa. Ne ovat vastaisuudessa myös tärkeä markkina-alue suomalaisille koulutus-,
25953: kulttuuri ja tutkimuspalveluille.
25954: 
25955: Kulttuurikysymykset ovat myös osa vuonna 1992 perustetun Itämeren neuvoston
25956: toimintaohjelmaa. Suomi on ollut mukana Schleswig-Holsteinin osavaltion aloitteesta
25957: käynnistetyssä Ars Baltica-ohjelmassa, joka tähtää Itämeren valtioiden yhteisiin
25958: kulttuurihankkeisiin, kanssakäymisen ja vaihdon sekä kulttuurin tuntemuksen li-
25959: säämiseen. Itämeren valtioiden kulttuuriministerien ensimmäinen konferenssi pidetään
25960: toukokuussa 1993 Visbyssä.
25961: 
25962: 
25963: 
25964: ETA-EY-yhteistyö
25965: 
25966: 
25967: Suomen tunnetuksi tekeminen ja edunvalvonta edellyttää aktiivista toimintaa kaikilla
25968: aloilla kaikissa EY- ja EFfA-maissa. Kulttuurivienti ja -vaihto on tehokas ja ta-
25969: loudellinen tapa muodostaa Suomikuvaa.
25970: 
25971: Suomella on Luxemburgia ja Sveitsiä lukuunottamatta kulttuurisopimuskaikkien EY-
25972: ja EFfA-maiden kanssa. Sopimuksiin perustuvat, säännöllisesti uusittavat opetus-
25973: tiede- ja kulttuuriyhteistyön vaihto-ohjelmat luovat perusrungon Suomen ja muiden
25974: maiden väliselle kanssakäymiselle näillä aloilla samallakun sopimuksien toimeenpanoa
25975: varten asetetuissa sekakomissioissa voidaan käsitellä mahdollisia epäkohtia ja ongelmia.
25976: 
25977: Euroopan yhteisö edistää yhteistyötä ja vaihtoa mm. koulutuksen, ammatillisen
25978: opetuksen, nuorisotyön sekä viestinnän ja audiovisuaalisen tuotannon aloilla. Yhteisön
25979: Erasmus-ohjelma tukee korkeakoulujen välisten vaihtosuhteiden kehittämistä ja opis-
25980: kelijoiden ja opettajien eurooppalaista liikkuvuutta. Suomen taidekorkeakoulut ovat
25981: maamme kansainvälisimpiä oppilaitoksia. Ne kiinnostavat ulkomaalaisia Suomen kult-
25982: tuurin omaleimaisuuden ja taideopetuksen korkean tason ansiosta. Ulkomaalaisopetus
25983: on myös helpommin järjestettävissä, koska opetus ei perustu yhtä paljon kieleen kuin
25984: tiedekorkeakouluissa.
25985: 
25986: Euroopan yhteisö on muuttumassa kulttuurin alalla perinteisten järjestöjen rinnalle ja
25987: jopa niitä tärkeämmäksi. Vuoden 1993 alussa avautuneetsisämarkkinat ja mahdollinen
25988: EY-jäsenyys ovat tärkeitä askelia kulttuurin ja kulttuuripolitiikan kannalta.
25989: 
25990: Euroopan liittoa koskevan Maastrichtin sopimuksen kulttuuriyhteistyölle omistettu
25991: erityissäännös (artikla 128) on merkittävä poliittinen ratkaisu. Sen mukaan EY pyrkii
25992: "edistämään jäsenmaidensa kulttuuria, ottamaan huomioon kansalliset, alueelliset
25993: ja paikalliset erot sekä kunnioittamaan niistä johtuvaa erilaisuutta ja moninaisuutta".
25994: 
25995: 
25996: 
25997: 
25998:                                            6
25999: Tarkoitus on tuoda esille myös kaikille Euroopan maille yhteistä kulttuuriperintöä.
26000: Alueellisten ja paikallisten kulttuurien rinnastaminen kansallisiin erityispiirteisiin päin
26001: vastoin osoittaa Euroopassa viime vuosina tapahtuneen alue- ja paikalliskulttuurien
26002: nousun ottamista yhteisössä huomioon.
26003: 
26004: Subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate on Euroopan yhteisön keskeisiä toimintaperiaat-
26005: teita. Sen mukaan yhteisö voi tarttua asioihin vain silloin, kun kaikki jäsenmaat
26006: näkevät sen tarpeelliseksi ja katsovat, että yhteiset toimet ovat parempia kuin toiminta
26007: kansallisella, alueellisella tai paikallistasolla. Läheisyysperiaate on selkeästi kirjattu
26008: kulttuuriartiklaan: EY täydentää - ei korvaa - jäsenmaiden kulttuuripolitiikkaa.
26009: 
26010: Kulttuuriyhteistyön alueet on artiklassa määritelty varsin yleisesti. Näitä ovat
26011: Euroopan kulttuuriperinnön suojelu, ei-kaupallinen kulttuurivaihto, taide ja
26012: kirjallisuus ja audiovisuaalinen tuotanto. Monilla aloilla on jo käynnissä yhteisöohjel-
26013: mia, joihin mukaan pääsystä EFfA-maiden on tarkoitus aloittaa neuvottelut heti
26014: Maastrichtin sopimuksen voimaan tulon jälkeen.
26015: 
26016: Maastrichtin sopimuksen kulttuurilinjauksia on pidetty hyvinä EY:n jäsenmaissa, ja
26017: ne sopivat hyvin yhteen myös Suomen ja muiden EY:n jäsenyyttä hakeneiden EFfA-
26018: maiden jäsenyydelle asettamien kulttuuritavoitteiden kanssa.
26019: 
26020: Artikla velvoittaa yhteisöä lisäämään yhteistyötä siihen kuulumattomien maiden ja
26021: kulttuurialan kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston kanssa. Tämä
26022: antaa tukea esim. EFfA-maiden pyrkimyksille yhteistyön lähentämiseen.
26023: 
26024: Merkittävänä periaatteellisena läpimurtona voi pitää kulttuuriartiklan kohtaa, joka
26025: velvoittaa ottamaan kulttuurinäkökohdat huomioon myös yhteisön muilla toimin-
26026: tasektoreilla kuin varsinaisessa kulttuuritoiminnassa. Siihen tukeutuen voidaan
26027: aikaisempaa paremmin valvoa taiteen ja kulttuurielämän etuja vuonna 1993 avautuvien
26028: sisämarkkinoiden verotus-, tulli-, valtiontuki- ja kilpailuasioissa. Asialla on
26029: merkitystä Suomelle ja muille sisämarkkinoihin ETA-sopimuksen nojalla liittyville
26030: maille.
26031: 
26032: Kulttuuripoliittisesta päätöksenteosta on kulttuuripykälään kirjattu selkeä periaate:
26033: Euroopan liitto ei pyri jäsenvaltioiden kulttuurilainsäädännön yhdenmukaistamiseen
26034: eli harmonisointiin. Toisin sanoen maat, joissa kulttuuripoliittista lainsäädäntöä ja
26035: tukijärjestelmiä on pitkään kehitetty, kuten Pohjoismaat, voisivat myös EY:njäseninä
26036: säilyttää kulttuuripalvelujen tasonsa ja kehittää sitä hitaammista maista riippumatta,
26037: mikäli kansalliset resurssit sen sallivat.
26038: 
26039: Kulttuuria koskevassa päätöksenteossa noudatetaan myös uutta menettelyä, jossa
26040: keskeistä on päätöksiltä vaadittava yksimielisyys ja siten kansallisen parlamentin
26041: merkityksen korostuminen. Kun kaikkien jäsenmaiden on yksimielisesti sovittava
26042: kulttuuripoliittisista aloitteista, yhdenkin maan kulttuuri-identiteettiä uhkaavat tai vain
26043: hankaliksi kokemat hankkeet eivät toteudu.
26044: 
26045: 
26046: 
26047: 
26048:                                             7
26049: Suhtautuminen yksityisen kulttuurisektorin valtionapuihin on Euroopanyhteisössä ollut
26050: jossain määrin horjuvaa. Joissakin jäsenmaissa on pelätty kansallisen kulttuuriteolli-
26051: suuden, kuten elokuvatuotannon saaman kansallisen valtiontuen leikkaamista. Linjan
26052: selventämiseksi liittosopimuksen valtiontukia koskevaan pykälään lisättiin kulttuuritu-
26053: kea koskeva täsmennys. Sen mukaan yhteismarkkinoihin sopiviksi voidaan katsoa
26054: kulttuurin ja kulttuuriperinnön tukemiseksi myönnetyt avustukset, mikäli ne eivät
26055: vaikuta kilpailun ja kaupan edellytyksiin "siinä määrin, että tämä on vastoin yleistä
26056: etua".
26057: 
26058: Valtionapuartiklan täsmennys tukee varsinaisen kulttuuriartiklan perusviestiä: yhteisö
26059: pyrkii kohtelemaan kulttuurisektoria sen omista, ei kaupan ja talouspolitiikan lähtö-
26060: kohdista. Tämä on tärkeä linjaus. Tekstin tulkinnanvaraisuus on kuitenkin herättänyt
26061: arvostelua, ja kulttuuriaan tukevien EFfA-maidenkin on syytä tarkasti seurata asiasta
26062: EY :ssä käytävää keskustelua.
26063: 
26064: Komissio julkaisi toukokuussa 1992 oman esityksensä "Yhteisön kulttuuritoiminnan
26065: uudet näköalat", siitä miten sen mielestä tulisi edetä Maastrichtin sopimuksen jälkeen.
26066: Tarkoitus on laatia uusi puiteohjelma yhteisön kulttuuritoimintaa varten. EY :n
26067: kulttuuriohjelmissahalutaan käytännössä tukeutua kahteen työmetodiin: jatkuviin kon-
26068: sultaatioihin ja yhteysverkkojen luomiseen (networks).
26069: 
26070: Konsultaatiot ovat seminaareja, asiantuntijatapaamisia ja -raportteja. Niissä ovat
26071: jäsenmaiden kulttuuriviranomaiset ja alueiden sekä kuntien edustajat. Myös jatkuva
26072: vuoropuhelu suoraan kulttuurielämän edustajien, taiteilijoiden, kulttuurilaitosten ja-
26073: järjestöjen kanssa on välttämätöntä.
26074: 
26075: Yli rajojen syntyneitä kulttuuriverkostoja on syytä tukea ja samalla rohkaista myös
26076: uusia toimijoita. Yhteisön käynnistämän uuden Kaleidoscope -ohjelman yhtenä ele-
26077: menttinä on rajat ylittävien kulttuuriverkostojen tukeminen.
26078: 
26079: Suomen ja muiden Efta-maiden on tärkeää päästä osallistumaan tähän yhteistyöhön,
26080: sillä sivuun jääminen saattaisi merkitä tärkeiden kontaktien ehtymistä ja eristymistä
26081: Euroopan kulttuurin ydinalueesta ja kulttuuripolitiikan valtavirroista.
26082: 
26083: EFfA -maat ovat yhdessä selvittäneet niiden kulttuuriyhteistyön näköaloja
26084: sisämarkkinoiden avautumisen ja Maastrichtin sopimuksen jälkeisessä tilanteessa.
26085: Keskeisiä muutoksia toimintaympäristössä ovat:
26086: 
26087: Maastrichtin sopimuksen ratifiointi antaa EY:lle vuoden 1993 aikana muodollisen
26088: toimivallankulttuurikysymyksissäjaaikaisempaaparemmatmahdollisuudetyhteistyö-
26089: hön muiden maiden kanssa.
26090: 
26091: 
26092: 
26093: 
26094:                                           8
26095: Ratifioinnin jälkeen Efta -osapuoli voi tehdä aloitteen neuvottelujen aloittamiseksi -
26096:  ETA-sopimukseen sisältyvän kulttuurijulistuksen nojalla - kulttuurin lisäämiseksi
26097: sopimuksen kattamien virallisten yhteistyöalojen joukkoon.
26098: 
26099: Tulevassa osallistumisessa EY :n kulttuuriohjelmiin on hyvä lähteä "pakettiratkaisusta";
26100: Efta -maat ilmoittavat kiinnostuksensa päästä mukaan kaikkiin käynnissä oleviin
26101: hankkeisiin.
26102: 
26103: Kulttuuriomaisuuden laitonta kauppaa rajoittavat säädökset - esineiden vientilupia
26104: koskeva asetus ja esineiden palauttamista koskeva direktiivi - hyväksyttiin vuoden
26105: 1992lopussa EY :n ministerineuvostossa. Asetus määrää tarkoin määritellyille kulttuu-
26106: riesineille vientilisenssin, silloin kun esine halutaan viedä EY :n alueen ulkopuolelle.
26107: Valvonta tapahtuu yhteisön ulkorajoilla, ja vastuu sen pitävyydestä on yhteinen.
26108: 
26109: Palauttamisdirektiivi merkitsee poikkeusta yhteen sisämarkkinoiden neljästä perus-
26110: periaatteesta, tavaroiden vapaasta kulusta. Tarkoituksena on varmistaa keinot kulttuu-
26111: riomaisuuden palauttamiseksi, mikäli se on laittomasti vaihtanut omistajaa ja joutunut
26112: jäsenmaasta toiseen.
26113: 
26114: ETA-sopimuksen suhde näihin kulttuuriomaisuuden EY-säädöksiin on vielä avoin
26115: kysymys. Asiasta on tarkoitus aloittaa keskustelut Efta-maiden ja komission kesken.
26116: Direktiivin edellyttämä järjestelmä joudutaan EY-maissa toteuttamaan asteittain,
26117: samoin todennäköisesti myös Suomessa ja muissa EFTA-maissa.
26118: 
26119: 
26120: 
26121: 
26122:                                            9
26123: 2. VIESTINNÄN KUL'ITUURIPOLffiiKKA
26124: 
26125: 
26126: MEDIAKULTIUURIN KEHITYSLINJAT
26127: 
26128: 
26129: Tieto- ja viestintäteknologiankehitys ja laajentuva käyttö vaikuttavat syvästi koulutuk-
26130: seen, työelämään ja koko yhteiskuntaan. Keskeinen kehityspiirre on audiovisuaalisen
26131: kulttuurin, erityisesti television, merkityksen korostuminen. Viestimien ohjelma-
26132: tarjonta on merkittävä osa kulttuuriympäristöämme. Kotimaisen audiovisuaalisen
26133: ohjelmatuotannon laadusta ja määrästä on tullut yksi kulttuuripolitiikanavainkysymyk-
26134: sistä.
26135: 
26136: Viestintäkehitys muuttaa kulttuuripolitiikan tavoitteita. Tähän vaikuttaa muun muassa
26137: ulkomaisen televisio-ohjelma- ja elokuvatarjonnan lisääntyminen. Viestintäkehityksen
26138: kulttuuripoliittinen arviointi on Suomessa saanut melko vähän huomiota osakseen ja
26139: käytännön kulttuuripolitiikan toimenpiteet eivät juuri ole ulottuneet joukkoviestintään.
26140: 
26141: 
26142: Viestintä- ja tietotekniikan kehittymisellä on vaikutuksia taiteen ja tiedon tuottamiseen,
26143: jakeluun ja käyttöön. On syntynyt uusia ilmaisutapoja kuten videotaide. Lisäksi taide
26144: rikkoo jatkuvasti perinteisiä määritelmiään. Taide ja kulttuuri on välitettävissä entistä
26145: useammalla tavalla. Teatteri- ja muut ainutkertaiset esitykset voidaan välittää myös
26146: sähköisin viestimin.
26147: 
26148: Tekninen kehitys on muuttanut myös painoviestintää. Tuotantovaihe on yhä useammin
26149: sähköisessä muodossa ja jakelumuodot monipuolistuvat. Tietoteos voi olla kirja mutta
26150: myös atk-tallenne tai kuvalevy. Sähköinen julkaisutoiminta saa uusia käyttöalueita.
26151: Kehitykseen vaikuttavat henkilökohtaisten tietokoneiden määrän kasvu, tietoverkkojen
26152: käytön lisääntyminen ja tietoverkkojen kehittäminen.
26153: 
26154: Telematiikan hyväksikäyttö on jatkossa keskeistä myös kirjastoissa. Telemaattinen
26155: kulttuuri- ja opetuspalvelujen levittäminen ja kulttuuripalveluista tiedottaminen tele-
26156: maattisesti lisääntyvät. Myös yhteydet kansainvälisiin verkkoihin lisääntyvät.
26157: 
26158: Kulttuuripolitiikan painopiste on monissa Euroopan maissa ollut elokuva- ja
26159: televisiokysymyksissä ja joukkoviestinnän asioissa. Kulttuuripalvelujen ja -tuotteiden
26160: - kirjallisuuden, äänitteiden, elokuvien jne. - tuotannon ja jakelun aloille tarvitaan
26161: 1990-luvulla uusia kulttuuripoliittisia toimenpiteitä.
26162: 
26163: Muuttuva tilanne edellyttää kulttuuripoliittisen ajattelun syventämistä. Kulttuuri- ja
26164: viestintäpolitiikka muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Sähköinen viestintä,
26165: painettu sana, lehdistö ja kirjallisuus ovat osa samaa kokonaisuutta.
26166: 
26167: 
26168: 
26169: 
26170:                                            10
26171: Opetusministeriössä käynnistettiin 1980-luvulla laajapohjainen viestintäkulttuuri alan
26172: kulttuuripoliittisiin toimenpiteisiin tähtäävä valmistelutyö. Videotoimikunta ja
26173: viestintäkulttuuritoimikuntaselvittivätviestinnänkulttuuripolitiikkaa:audiovisuaalisen
26174: alan koulutusta, kulttuuri- ja viestintätilastointia, arkistointia, viestinnän kulttuu-
26175: ritutkimusta, viestintäopetusta sekä kotimaisen ohjelmatuotannon ja jakelun edistä-
26176: mistä.
26177: 
26178: Viestintäkulttuuri on hyvin kansainvälistä. Valtioiden rajojen merkitys on entisestään
26179: vähentynyt. Jotkut viestintäjärjestelmät ovat kehittyneet nimenomaan kansainvälisiksi.
26180: Audiovisuaalisen kulttuurin kysymyksistä on tullut Euroopan yhteisiä asioita. Sekä
26181: Euroopan yhteisön piirissä että laajemmin yleiseurooppalaisella tasolla Euroopan
26182: neuvostossa on luotu uusia yhteistyömuotoja elokuva-, video- ja televisioalojen
26183: edistämiseksi. Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa tuotannon, rahoituksen ja jakelun
26184: rakenteita ja luo samalla Euroopan laajuisia markkinoita.
26185: 
26186: Kansainväliset toiminnot ja yhteistyö edellyttävät tarkoitusta palvelevaa koulutusta.
26187: Käytännön toimintaa tukevia tieto- ja muita palveluja kehitetään edelleen.
26188: 
26189: Viestinnän alat laajentuivat ja tarjotut palvelut monipuolistuivat 1980-luvulla.
26190: Viestinnän alat ovat kasvaneet kansantalouden kasvua nopeammin.
26191: 
26192: Kulttuurituotteiden ja -palvelujen kauppapoliittinenkinmerkitys on kasvanut viestinnän
26193: kansainvälistyessä. Audiovisuaalisia palveluja on tarkasteltu sekä osana Euroopan
26194: integraatiota että maailmankaupassa. Kauppapoliittisissa yhteyksissä, muun muassa
26195: GAIT:in Uruguayn kierroksella Suomi painottaa kulttuurin erityisluonnetta yhteistyössä
26196: EY:n kanssa.
26197: 
26198: Viestintäkulttuurin alalla tekijänoikeudella on merkitystä sekä tekijöiden että tuottajien
26199: taloudelliseen asemaan. Viestintäkanavien lisääntyessä tekijänoikeuskysymyksillä on
26200: entistä tärkeämpi merkitys. Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistetaan jatkuvasti
26201: ja Suomi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen kehittämiseen. Myös tekijänoi-
26202: keusalan pohjoismainen yhteistyö on tiivistä.
26203: 
26204: Kulttuuripoliittisestimerkittävää on ollut tekijänoikeudellisen tyhjistä kaseteista perityn
26205: maksun tuoton käyttäminen suureksi osaksi tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. Tekijän-
26206: oikeuden valvontajärjestöjen piirissä toimivat edistämisyksiköt ovat käyttäneet varoja
26207: muun muassa elokuva- ja äänitetuotannon tukemiseen ja audiovisuaalisen alan
26208: täydennyskoulutukseen.
26209: 
26210: Teknisessä muodossa olevan kulttuurin merkittävin kehityslinja on digitaalitekniikan
26211: yleistyminen. Tekstin, äänen ja kuvan tallentamisen, monistuksen ja levittämisen
26212: tekniikat yhdentyvät. Tällä hetkellä laajimmassa käytössä olevia digitaalitekniikan
26213: tuotteita ovat henkilökohtaiset tietokoneet ja CD-äänitteet. Tulossa on entistä
26214: kehittyneempiä ja monipuolisempia sovellutuksia. Televisiosta tulee digitaalinen
26215: laajakuvatelevisio. Kehitys tuottaa myös rakenteeltaan ja sisällöltään uudentyyppisiä
26216: materiaaleja. Multi- ja hypermedialle ennustetaan laajoja maailmanmarkkinoita.
26217: 
26218: 
26219: 
26220:                                             11
26221: Audiovisuaalinen kulttuuri
26222: 
26223: 
26224: Elokuva on voimakkaita elämyksiä tuottavaa taidetta, jonka ilmaisun muotoihin ja
26225: levitystapoihin tekniikan kehitys on vaikuttanut ratkaisevasti. Elokuvan tuotanto on
26226: Suomessa pienten yritysten elinkeino ja sen levityskanavat ovat televisiota lu-
26227: kuunottamattakaupallisia. Suomessa tuotetaan kymmenkunta pitkää elokuvaa vuodes-
26228: sa. Taiteellisen kehityksen ja tuotannon jatkuvuuden kannalta ovat lyhytelokuva-ja
26229: dokumenttituotanto tärkeitä. Suhteellisen suuri mainoselokuva- ja yritysten tilau-
26230: selokuvatuotanto työllistää lisäksi alan ammattilaisia.
26231:                                        1
26232: 
26233: Markkinoiden pienuudesta johtuen suomalainen elokuvatuotanto ei elä ilman yhteis-
26234: kunnan tukea. 1980-luvun lopulta lähtien elokuvatuotannon ja -jakelun tuen ke-
26235: hittäminen on ollut eräs kulttuuripolitiikan painopiste. Viestintäkulttuuritoimikunta
26236: esitti (KM 1989:15) kansallisen elokuva-, televisio- ja videotuotannon ja -jakelun
26237: julkisen tuen viisivuotista kehittämisohjelmaa. Tuen kehittäminen käynnistettiin
26238: vuosina 1990-91, mutta talouslaman vuoksi sitä ei voitu nostaa suunnitellulle tasolle.
26239: 
26240: 
26241: Audiovisuaalisenkulttuurin taloudellista tukea on nostettava taloudellisten olosuhteiden
26242: salliessa. Ilman riittävän laajamittaista tuotantoa ei ole edellytyksiä tuotantoyritysten
26243: jatkuvaan toimintaan.
26244: 
26245: Elokuvan paras esityspaikka on elokuvateatteri. Teatterien lukumäärä on supistunut
26246: ja suurten kaupunkien ulkopuolella ei ole edellytyksiä kannattavalle teatteritoiminnalle.
26247: On tarpeen painottaa sellaisia tukimuotoja, joilla edistetään teatteritoiminnan jatku-
26248: mista.
26249: 
26250: Televisio on teatterien ohella entistä merkittävämpi elokuvan levityskanava. Television
26251: kautta elokuva välittyy laajimmalle yleisölle. On tärkeätä, että televisioyhtiöt panos-
26252: tavat elokuvien rahoitukseen ja yhtiöiden ulkopuolella tapahtuvaan tuotantoon.
26253: 
26254: Suomalaisten elokuvien vienti ja esittäminen ulkomailla on ollut suhteellisen vähäistä.
26255: Näkyvintä on ollut kulttuurivienti kansainvälisiin esitystilaisuuksiin, jota työtä
26256: jatketaan. Elokuvataiteella, erityisesti dokumentti- ja lastenelokuvilla, on myös
26257: kaupallisia vientimahdollisuuksia, joita on tarpeen edistää.
26258: 
26259: Audiovisuaalinen tuotanto ja jakelu ovat laajan kulttuuripoliittisen huomion kohteena
26260: koko Euroopassa. Eurooppaan pyritään luomaanUSA:ntavoin yhtenäinen audiovisu-
26261: aalinen tuotanto- ja markkina-alue poistamalla esteitä ja luomalla tuotannoille
26262: paremmat edellytykset.
26263: 
26264: 
26265: 
26266: 
26267:                                            12
26268: Euroopan neuvoston piirissä on tuotanto- ja jakelutukea jakava Eurimagesrahasto.
26269: EY on käynnistänyt lukuisista alaprojekteista muodostuvan MEDIA-ohjelman. Suomi
26270: on näissä mukana. Myös pohjoismaidenkesken on perustettu elokuva- ja televisiora-
26271: hasto. Kansainväliset tukijärjestelmät muodostavat kansallisen tuen kanssa kiinteän
26272: kokonaisuuden. Vain alan oman aktiivisuuden kautta on mahdollista saada näistä
26273: hankkeista täysi palaute.
26274: 
26275: Video.    Elokuvien videojakelu ja video-ohjelmien tuotanto ovat muuttaneet
26276: audiovisuaalisen kulutuksen rakennetta ja audiovisuaalisen kulttuurin käyttötapoja.
26277: Videoiden vuokraus kasvoi jo vuonna 1985 suuremmaksi kuin elokuvateatterien
26278: vuotuinen lipunmyynti. Elokuvakasettien myynti on kasvanut 1990-luvun alussa
26279: vuokrauksen rinnalle taloudellisesti merkittäväksi.
26280: 
26281: Kotimaisella elokuvalla ei ole suurta kysyntää videomarkkinoilla. Video sopii
26282: kuitenkin hyvin teatteri- ja televisiolevityksen täydentäjäksi. Videoiden kixjastolevitys
26283: on osoittautunut onnistuneeksi. Kixjastojen valikoimiin soveltuvat erityisesti kotimaiset
26284: pitkät elokuvat, lastenelokuvat ja dokumentit.
26285: 
26286: Video on myös taiteen tekemisen väline. Kuntien nuorisotyön muotoja on täydennetty
26287: perustamalla videopajoja. Opetusministeriö tuki videopajatoimintaa merkittävästi sen
26288: alkuvaiheessa. Vicleosta on tullut hyödyllinen väline yleisradion ohjelmien ja ope-
26289: tusohjelmien tallennelevityksessä ja muun muassa kuurojen tiedonsaannissa.
26290: 
26291: Video-ohjelmien tuotannon, jakelun ja videotaiteen julkinen tuki on ollut vähäistä.
26292: Tuen tarve arvioidaan ilmaisumuotojen kehittymisen ja käyttötarkoitusten mukaisesti.
26293: 
26294: Televisio on merkittävä kulttuurin tuottaja ja levittäjä. Television merkitys tiedon ja
26295: elämysten tuottajana ja levittäjänä on jatkuvasti vahvistunut. Televisiota katsotaan
26296: keskimäärin yli kaksi tuntia päivässä.
26297: 
26298: Television kokonaistaxjonta lisääntyi 1980-luvulla huomattavasti. Yleisradion ja
26299: MTV:nrinnalle on tullut uusia kanavia: ulkomaisia satelliittikanavia, kaapelitelevisio-
26300: yhtiöiden kanavia ja naapurimaiden ohjelmavälitystä. Valinnan mahdollisuuksien
26301: kasvu on johtanut yleisön eriytymiseen: yleisö koostuu monista ihmisryhmistä, jotka
26302: ovat kiinnostuneita eri asioista ja erilaisista ohjelmista.
26303: 
26304: Kotimaisen ohjelmatuotannon asemaan on Euroopan laajuisesti kiinnitetty kulttuuripo-
26305: liittista huomiota. Ohjelmatuotannon edistäminen edellyttää sekä henkisiä että
26306: taloudellisia voimavaroja. Yhtiöiden riittävien ohjelmatuotanto- ja hankintamääräraho-
26307: jen ylläpitäminen on välttämätöntä korkean laadun ja monipuolisuuden takaamiseksi.
26308: Kansallisille kanaville voidaan tässä suhteessa asettaa yleinen tulostavoite.
26309: 
26310: 
26311: 
26312: 
26313:                                            13
26314: Rakenteellisena ja hyvänä keinona televisio-ohjelmatuotannon kehittämisessä on
26315: yhtiöiden ulkopuolella tapahtuvan tuotannon lisääminen. Tämä johtaisi siihen, että
26316: televisioyhtiöiden ulkopuolelle syntyy monipuolisesti osaava tuotantoympäristö. Tele-
26317: visioyhtiöiden tilaustuotanto vahvistaa myös tuotantoyhtiöiden toiminnan jatkuvuutta.
26318: Television vastuu elokuvasta korostuu entisestään kun uusi televisiotekniikka välittää
26319: elokuvan nykyistä paremmin.
26320: 
26321: Kansainväliset yhteistuotannotja kansainvälinen tv-yhteistyö ovat lisääntymässä. Tätä
26322: kehitystä tuetaan. Televisio-ohjelmien viennillä voidaan taloudellisten seikkojen
26323: lisäksi edistää suomalaisen yhteiskunnan, elämänmuodon ja kulttuurin näkyvyyttä
26324: kansainvälisesti.
26325: 
26326: Television mahdollisuuksia paikallisessa ja alueellisessa toiminnassa ei ole täysimää-
26327: räisesti käytetty hyväksi. Kaapelitelevision ja lähitelevision kehitykseen kiinnitetään
26328: ajoissa huomiota.
26329: 
26330: Televisiota kehitetään opetuksen ja opiskelun välineenä.             Myös kulttuurialan
26331: instituutioiden ja televisio-organisaatioiden yhteistyön kehittäminen on kulttuuripoliit-
26332: tisesti merkittävää. Elävää kulttuuria televisiossa voivat olla televisioitu teatteriesitys,
26333: ooppera, konsertit ja näyttelyt sekä välineen avaamat muut mahdollisuudet.
26334: 
26335: Radio on saanut uutta merkitystä erityisesti autoradioiden ja pienten kannettavien
26336: vastaanottimien yleistyttyä ja paikallisradioiden syntymisen myötä. Radiolla on edel-
26337: leen mielenkiintoiset kehitysnäkymät digitaalitekniikan ansiosta.
26338: 
26339: Radio merkitsee paljon kulttuurin eri muodoille, erityisesti musiikin esityskanavana.
26340: Paikallisradioiden kaikkia mahdollisuuksia paikallisen kulttuurin elävöittämisessä ja
26341: paikallisen kulttuurin välittäjänä ei ole vielä hyödynnetty. Ei-kaupallisten paikallisra-
26342: dioiden toimintaedellytysten turvaaminen on kulttuuripoliittinen asia ja tuen muotoja
26343: on harkittava.
26344: 
26345: Radio on syytä integroida entistä kiinteämmäksi osaksi eri asteiden opetusjärjestelmää
26346: radioyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden välisellä yhteistyöllä.
26347: 
26348: Äänitteet. Suurin osa äänitemarkkinoista toimii kaupallisesti. Kotimaisella musiikilla
26349: on vahva asema verrattuna moniin muihin maihin. Eräillä äänitetuotannon lohkoilla,
26350: kuten uuden musiikin, jazzin ja kansanmusiikin alueilla, julkaisemista on tarvittaessa
26351: syytä tukea julkisesti. Äänitteiden kaupallista jakelua täydentää kirjastolainaus.
26352: 
26353: 
26354: 
26355: 
26356:                                             14
26357: Kirja ja kustannustoiminta
26358: 
26359: 
26360: Suomi on perinteisesti kirjallisen kulttuurin maa. Kustannustoiminta on keskeinen
26361: kulttuurin tuottaja ja välittäjä. Kustannustoiminnan monipuolisuuden ja runsauden
26362: mahdollistamiseksi tarvitaan yleiskustantajien rinnalla pienien erikoistuneiden kustanta-
26363: moiden verkosto.
26364: 
26365: Kirjallisuuden luovaa työtä tukee Suomessa perinteinen taiteilijapolitiikka, erityisesti
26366: kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja taiteilija-apurahat. Suomalaisen kirjallisuuden
26367: kääntämistä vieraille kielille tuetaan edelleen. Pienellä kielialueella on myös tärkeää
26368: mahdollistaa monipuolinen käännöskirjallisuus.
26369: 
26370: Korkealaatuinen kustannustoiminta on pienellä kielialueellamme vaikeata. Vähälevik-
26371: kisen laatukirjallisuuden osto- ja julkaisutuki on parantanut kirjallisuuden saatavuutta.
26372: Kirjastot ovat kirjallisuuden tärkeä jakelukanava. Kirjastojen kirjaostot merkitsevät
26373: paljon vähälevikkiselle kirjallisuudelle.
26374: 
26375: Kirjakauppaverkko on kirjan saatavuuden tärkeä edellytys. Kirjakauppojen taloudelli-
26376: nen asema on vaikeutunut. Kirjan saatavuuden turvaamiseksi harkitaan taloudellista
26377: tukea näytevarastojen ylläpitämiseksi ja selvitetään muita mahdollisia jakelun tukimuo-
26378: toja.
26379: 
26380: Kirja ja lukeminen ovat myös yleiseurooppalaisen kiinnostuksen kohde ja EY:n
26381: kulttuuripoliittistentoimenpiteiden painopistealue. Kirjallisuudenasemaankiinnitetään
26382: huomiota kirjallisuus- ja käännöspalkinnoilla. Käännöstuella ja kääntäjäkoulutuksella
26383: edistetään pienten kielten kirjallisuutta. Suomessa selvitetään liittymistä näihin kult-
26384: tuuripoliittisiin toimenpiteisiin.
26385: 
26386: Uusi teknologia monipuolistaa kirjan saatavuutta, mutta synnyttää samalla kustan-
26387: nustoiminnalle uusia haasteita. Uudet sähköiset julkaisumuodot otetaan nopeimmin
26388: käyttöön tietokirjallisuuden alueella. Myös kaunokirjallisuudelle avautuu uusia
26389: ilmaisumuotoja. Digitaalitekniikan vaikutuksia kustannustoimintaan selvitetään muun
26390: muassa kokeilutoimintaa tukemalla. Näkövammaisten tiedonsaannin kannalta erityisen
26391: merkittäviä ovat uuden teknologian sovellutukset.
26392: 
26393: Sanomalehdistö on kiinteä osa suomalaista kulttuuria ja monipuolisen viestintäkulttuu-
26394: rin yksi edellytys. Sanoma- ja aikakauslehdistön monipuolisuus ja moniarvoisuus
26395: taataan tarvittaessa kulttuuripoliittisella tuella.
26396: 
26397: 
26398: 
26399: 
26400:                                            15
26401: VIESTINNÄN KULTTUURIKYSYMYSTEN HALLINTO
26402: 
26403: 
26404: Viestinnän kulttuurikysymysten hoitaminen liikenneministeriössä on historiallinen
26405: jäänne radiotoiminnan alkuajoilta, jolloin radioaalloilla tapahtuva lennätintoiminta
26406: ja muu radioliikenne miellettiin pelkästään liikenteeksi. Radiosta ja sittemmin tele-
26407: visiosta kehittyi merkittävä kulttuuritekijä, mutta joukkoviestinnän kulttuurimerkitys
26408: tiedostettiin vasta 1970- ja 1980 luvuilla.
26409: 
26410: Edellisen kulttuuripoliittisen selonteon (21.10.1982) mukaan: "Viestintäkysymysten
26411: hoidossa on edelleenkin syytä selvittää liikenne- ja opetusministeriön toimialojen
26412: tarkistamista ja tutkia mahdollisuudet viestintäasioiden siirtämiseen viestinnän tek-
26413: niikkaan liittyviä kysymyksiä lukuun ottamatta opetusministeriön hallinnonalalle".
26414: Samalla todettiin, että Yleisradio on maamme merkittävin kulttuuripalveluja tuottava
26415: ja jakava laitos.
26416: 
26417: Sekä opetusministeriö että liikenneministeriö aktivoituivat 1980-luvulla viestintäasiois-
26418: sa. Ministeriöiden toimialasäännösten muutokset johtivat vuosina 1986-88 neuvotte-
26419: luihin ministeriöiden välillä. Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta vahvisti 1989
26420: vallitsevan opetusministeriön ja liikenneministeriön välisen toimialajaon viestintäasiois-
26421: sa.
26422: 
26423: 
26424: 
26425: Valtion tehtävät ja niiden hoito
26426: 
26427: 
26428: Kansallista viestintäpolitiikkaa on syytä tarkastella laajasta näkökulmasta. Valtion
26429: keskeisenä tehtävänä joukkoviestinnän aloilla on luoda suotuisat edellytykset
26430: joukkoviestinnän toiminnoille, tarpeen vaatiessa myös kulttuuripoliittisilla toimenpi-
26431: teillä, varmistaa sananvapauden toteutuminen, monipuolisuuden ja moniarvoisuuden
26432: tukeminen sekä kansallisen kulttuurin säilyttäminen ja ylläpitäminen.
26433: 
26434: Periaatteena on, että valtio ei puutu viestinnän sisältöihin. Valtio voi edistää erilaisilla
26435: toimenpiteillään monipuolisuutta, korkeaa laatua ja tarjonnan määrää.
26436: 
26437: Opetusministeriöllä on laaja kokemus rakenteista, joilla luodaan edellytyksiä
26438: toiminnalle sisältöön puuttumatta. Sellaisia ovat taiteen ja tieteen edistämisen
26439: organisaatiomuodot Esimerkiksi taidetoimikuntien avulla on toteutettu kulttuurin
26440: autonomiaa, jossa valmistelu ja osa päätöksenteosta on irrotettu poliittisesta
26441: päätöksenteosta.
26442: 
26443: 
26444: 
26445: 
26446:                                             16
26447: Viestinnän ja kulttuurin hallinnossa on kuitenkin syytä asettaa joitakin tavoitteita
26448: yleisessä muodossa. Tällaisia tavoitteita ovat monipuolisuus, moniarvoisuus,
26449: tarjonnan runsaus, palvelujen saatavuus, vähemmistöjen palvelu, korkea taiteellinen
26450: ja ammatillinen taso. Toiminnan seuranta mahdollistaa tällöin kulttuuripolitiikan
26451: linjausten uudelleenarvioinnin ja tehostamisen.
26452: 
26453: Käytännön kulttuuri- ja viestintäpoliittisissa toimenpiteissä otetaan huomioon myös
26454: kansantaloudelliset, teollisuuspoliittiset ja työllisyysnäkökohdat
26455: 
26456: 
26457: 
26458: Viestintäasioiden järjestämisen uusi linja
26459: 
26460: 
26461: Viestinnän yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut. Tämä näkyy erityisesti viestinnän
26462: kansantaloudellisen, teknologia- ja teollisuuspoliittisen, työllisyyspoliittisen sekä
26463: yleisen yhteiskuntapoliittisen painoarvon lisääntymisenä. 1980-luvulla viestintä ja
26464: joukkoviestintä ymmärrettiin Suomessa selvästi osaksi kulttuuria.
26465: 
26466: Joukkoviestinnän, erityisesti kansallisen yleisradiotoiminnan ja lehdistön kult-
26467: tuuripoliittisetulottuvuudet ovat kansainvälisen kehityksen myötä korostuneet entises-
26468: tään. Viestinnän nopea kehitys asettaa kulttuuripolitiikalle huomattavia uusia haasteita.
26469: Tähän vaikuttaa muun muassa lisääntyvä ulkomainen tv-ohjelma- ja elokuvatarjonta
26470: satelliittikanavien ja muiden jakeluteiden kautta.
26471: 
26472: Kotimaisen ohjelmatuotannon asema on pienessä maassa keskeinen kulttuuripoliittinen
26473: kysymys. Kansainvälisesti joukkoviestintä on kulttuurikysymys. Sähköisen viestinnän
26474: kehitys on Euroopan laajuisesti ja yleismaailmallisesti kulttuurikehityksen dynaamisin
26475: lohko.
26476: 
26477: Viestintäkysymysten valtionhallinnon järjestämisen yhteydessä on välttämätöntä
26478: tarkastella valtion kulttuurihallintoa kokonaisuudessaan. Tärkeä osa kulttuuri-
26479: hallinnosta, radio- ja televisioasiat, on liikenneministeriön hoidettavana. Yleisradio-
26480: ja kaapelilähetystoimintaa koskevat lainsäädännöt ovat kulttuurialan lainsäädäntöjä
26481: ja näiden alojen toimiluvat kulttuuritoiminnan toimilupia. Radiotoiminnan tekninen
26482: sääntely on toinen asia.
26483: 
26484: Viestintä-ja kulttuuripolitiikka muodostaatiedonvälityksen/joukkoviestinnänkohdalla
26485: erottamattoman kokonaisuuden. Viestintä- ja muiden kulttuuriasioiden erottaminen
26486: valtionhallinnossa eri ministeriöihin ei edistä niiden hoitamista. Viranomaisten
26487: yhteistyö ei korjaa riittävästi tätä puutetta. Lisäksi Yleisradio on maamme tärkein ja
26488: suurin yksittäinen kulttuurilaitos.
26489: 
26490: 
26491: 
26492: 
26493:                                            17
26494: Viestintäkysymysten hoitaminen valtionhallinnossa on syytä järjestää määrittelemällä
26495: ministeriöiden toimialat mahdollisimman johdonmukaisesti ja selkeästi. Viestintäasioi-
26496: den hallinto selvitetään 31.5.1993 mennessä.
26497: 
26498: Tällä vuosikymmenellä on entistä selvempää, että viestintää, tekniikkaa lukuunotta-
26499: matta, tarkastellaan kansallisesti ja kansainvälisesti kulttuuriselta kannalta. Silloin
26500: painotetaan kulttuuri-identiteetin, monipuolisuuden ja moniarvoisuuden näkökulmia.
26501: 
26502: Vertailu muihin Pohjoismaihin tukee yhdistämistä. Joukkoviestintäpolitiikka on
26503: Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Tanskassa kulttuurikysymyksenä kulttuuriminis-
26504: teriön hoidettavana. Tanskassa radio- ja televisioasiatsiirrettiin vuonna 1988 telekom-
26505: munikaatiodirektoraattiin, mutta palautettiin tammikuun 1993 hallituksen muodostami-
26506: sen yhteydessä kulttuuriministeriöön.
26507: 
26508: Myös pohjoismainen yhteistyö on kehittymässä siten, että kulttuuri- ja viestintäasioita
26509: käsitellään yhtenä lohkona. Pääministereiden linjaukset yhteistyön kehittämisestä
26510: painottavat tätä.
26511: 
26512: Monissa muissa maissa radio- ja televisioasiat ovat kulttuurikysymyksenäkulttuurimi-
26513: nisteriön hoidettavana. Esimerkiksi Hollannissa, Ranskassa ja Unkarissa on näin.
26514: Pohjoismaiden ulkopuolella on kuitenkin myös eroja hallintokulttuureissa ja -raken-
26515: teissa.
26516: 
26517: EY:n kulttuuripolitiikan tärkein alue on audiovisuaalisten palvelujen, television ja
26518: elokuvan kysymykset. Vuonna 1992 myös EY:n televisiolainsäädäntö, tv-direktiivi,
26519: siirrettiin viestintä- ja kulttuuriasioiden pääosastoon (DG X). Myös EY :n parlamentis-
26520: sa asiat on näin yhdistelty.
26521: 
26522: Yhdistämistä voidaan perustella hallinnon rationalisointiperusteella ja luontevasti yhteen
26523: sopivien asiakokonaisuuksien muodostamisella valtioneuvoston tasolla. Hankaluudet
26524: siitä, että saman asiakokonaisuuden eri puolia hoidetaan kahdessa eri ministeriössä
26525: poistuvat.
26526: 
26527: Kulttuuri- ja viestintäasioiden hallinnon yhdistäminen vastaisi hallinnolle asetettavia
26528: tulosedellytyksiä. Yhdistäminen opetusministeriöön edistäisi toiminnan tehokkuutta
26529: sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Asiantuntijavoimat voidaan yhdistää paremmin
26530: toimivaksi kokonaisuudeksi.
26531: 
26532: Kulttuurihallinnon yhdistämisellä parannettaisiin mahdollisuuksia kulttuuripolitiikan
26533: hoitoon. Järjestely muun muassa vahvistaisi viestinnän kosketuspintoja elävän
26534: kulttuurin eri muotoihin.
26535: 
26536: Viestintäasioiden hoitoa kulttuuriasioiden yhteydessä opetusministeriössä edistäisivät
26537: myös yhteydet koulutuksen kenttään. Tästä hyötyvät sekä koulutus ja kulttuurielämä
26538: että radio- ja televisio.
26539: 
26540: 
26541: 
26542: 
26543:                                            18
26544: Ohjelmatoiminnan tukeminen on jo nykyisin opetusministeriön kulttuuripoliittinen
26545: tehtävä. Esimerkiksi elokuva- ja televisio-ohjelmatuotannon edistämistoiminnan
26546: kehittäminen kansallisesti, pohjoismaidenkesken ja myös Euroopan tasolla tukee kult-
26547: tuuri- ja mediahallinnon yhdistämistä.
26548: 
26549: Opetusministeriöllä on vahvat kansainväliset yhteydet joukkoviestinnän kansainvälisissä
26550: asioissa EY :n komissioon ja Euroopan neuvostoon. Myös pohjoismaisessa yhteistyössä
26551: opetusministeriö huolehtii asioista käytännössä, koska viestintäasioita käsitellään
26552: pohjoismaiden ministerineuvostossa kulttuuriministerien toimesta.
26553: 
26554: Opetusministeriö hallinnoi myös tekijänoikeusasioita, jotka ovat viestinnän kannalta
26555: entistä merkittävämpiä.
26556: 
26557: 
26558: 
26559: 
26560:                                           19
26561: 3. KULTTUURILAITOKSET
26562: 
26563: 
26564: Suomalaisen yhteiskunnan kulttuurisen perustan koulutuksen ohella muodostavat
26565: järjestöjen vapaa liikunta- ja kansalaistoiminta, kansalais- ja työväenopistot, kirjastot,
26566: taidelaitokset ja museot sekä kirkko. Kulttuurilla on tukenaan eri taide- ja kult-
26567: tuurilaitosten kattava verkosto. Ne ovat joko suoraan valtion tai kunnan laitoksia,
26568: tai niiden rahoitus perustuu yhteiskunnan tukeen. Näiden laitosten toimintamahdolli-
26569: suuksien vahvistaminen oli aiemman kulttuuripolitiikan keskeisiä tavoitteita. Viime
26570: vuosikymmeninä niihin tehdyt investoinnit ovat turvanneet kulttuuripalveluiden laajan
26571: alueellisen saatavuuden ja tasa-arvon. Niiden kautta on myös rakennettu ja tuettu
26572: kansallista identiteettiä. Näiden laitosten toiminta muodostaa edelleen suomalaisen
26573: kulttuurielämän tukirungon. Jaksossa ei käsitellä kaikkia säätiö- tai järjestöpohjaisia
26574: kulttuurilaitoksia.
26575: 
26576: Taiteen ja kulttuurin kenttä muuttuu nopeasti ja tuottaa jatkuvasti uusia taiteidenvälisiä
26577: ja vanhoja määritelmiä ylittäviä muotoja. Sellaisella taiteella ja kulttuurilla, joka
26578: toimii vakiintuneiden taide- ja kulttuurirakenteiden ulkopuolella on hyvin vähän
26579: kanavia, joiden kautta ne voivat toteutua. Suomalainen taide- ja kulttuurifestivaalipe-
26580: rinne on omaleimainen ja keskeinen laitosten ulkopuolisen kulttuurin ja taiteen
26581: tuottamisen julkinen mahdollistaja. Järjestelmä mahdollistaa monipuolisen ja laajan
26582: kulttuuri- ja taidetarjonnan. Taloudellisen niukkuuden aikana on perusteltua tiedostaa,
26583: että kevyiden ja kertaluontoisten tuotantorakenteiden tukeminen on mahdollista pienellä
26584: harkinnanvaraisella ja kohdistetulla julkisella tuella. Tällä tavoin rikastutetaan kulttuu-
26585: rin muotoja ja tavoitetaan erityisesti nuoriso.
26586: 
26587: Tieteelliset kirjastot ja arkistolaitos ovat merkittäviä kulttuuriperinnön säilyttäjiä osana
26588: tiedehallintoa. Kulttuuripoliittinennäkökulmaedellyttää lähivuosina erityisen huomion
26589: kiinnittämistä näiden laitosten tallentamien aineistojen säilyvyyden ja säilyttämisen
26590: ongelmiin.
26591: 
26592: Valtio takaa yhtäläiset edellytykset myös maamme vähemmistöjen kulttuuripalveluille.
26593: Suomenruotsalaiselle kulttuurielämälle on ominaista sen pienikokoisuus. Toisaalta
26594: sen perustana on itsenäinen kulttuuri, jonka muodostavat kauttaaltaan ruotsinkieliset
26595: koulutuksesta, kulttuurista, ja nuorisotoiminnasta vastaavat instituutiot. Samalla
26596: suomenruotsalainen kulttuuri elää läheisessä yhteistoiminnassa suomenkielisen
26597: enemmistön kanssa.
26598: 
26599: Pienikokoisuus edellyttää usein erityisratkaisuja ja hallintorakenteiden joustavuutta.
26600: Kaksikieliset muodostavat koko maalle tärkeän voimavaran,               varsinkin kun
26601: kaksikielisen kulttuurin piirissä kasvavien ihmisten lukumäärä kasvaa. Suomenruotsa-
26602: laiselle kulttuurille on keskeisen tärkeätä sen perusrakenteiden säilyttäminen ja
26603: kehittäminen. Tämä työ on erityisesti valtion vastuulla. Useimmat suomenruotsalaiset
26604: asuvat kielellisesti hajallaan ja ovat kotikunnassaan vähemmistönä. Valtio pyrkii
26605: turvaamaan ruotsinkielisen kulttuurielämän ja järjestötoiminnan edellytykset myös
26606: vastaisuudessa.
26607: 
26608: 
26609: 
26610:                                             20
26611: YLEINEN KIRJASTO
26612: 
26613: 
26614: Yleisenkiijastotoiminnantarkoitus, kiijastotoiminnanmaksuttomuus, henkilökunnalta
26615: vaadittava koulutus ja kirjastojen yhteistoiminta on määritelty viime vuonna muutetussa
26616: kirjastolaissa. Valtion ylläpitämä näkövammaisten kirjasto on näkövammaisten ja
26617: eräiden muiden vammaisryhmien valtakunnallinen yleinen kirjasto.
26618: 
26619: Opetusministeriö hoitaa yleisten kirjastojen valtionhallintoa ja vastaa alan yleisistä
26620: kehittämislinjoista. Lääninhallitusten sivistysyksiköt hoitavat alueelliset hallinto- ja
26621: kehittämistehtävät sekä informaatio-ohjauksen.
26622: 
26623: Yleisen kirjaston toiminnan päälinjat ovat kirjasto kulttuurikeskuksena, tieto-
26624: palvelukeskuksenaja kirjasto koulutuksen tukikeskuksena. Nämä painotuksetvaihtele-
26625: vat eri kunnissa.
26626: 
26627: Kulttuurikeskuksen lähtökohtana on kirjallisuuden, av-aineiston ja muun aineiston
26628: tarjonta sekä eri taiteenalojen näyttelyt ja ohjelmat. Ohjelmatarjontaa on erityisesti
26629: lapsille.
26630: 
26631: Tietopalvelukeskus käyttää hyväkseen kirjaston omien kokoelmien lisäksi kirjaston
26632: ulkopuolisia koti- ja ulkomaisia tietokantoja ja aineistokokoelmia.
26633: 
26634: Koulutusjärjestelmän tukikeskuksen tehtäviin kuuluu laajasti kaiken koulutuksen
26635: tukipalvelut peruskoulusta korkeakouluasteelle. Kirjastot tekevät mahdolliseksi myös
26636: koulujärjestelmän ulkopuolisen itseopiskelun.
26637: 
26638: 
26639: 
26640: Kirjastoverkosto
26641: 
26642: 
26643: Kirjastoille on ominaista toimiminen verkostoina. Siksi jokainen kirjasto on enemmän
26644: kuin vain oman kuntansa kirjasto. Suomen jokaisessa kunnassa on yleinen kirjasto.
26645: Kirjasto tavoittaa siten hyvin asiakkaansa. Suomessa on 1125 kirjaston toimipaikkaa
26646: ja niitä täydentää 234 kirjastoautoa ja 1375 muuta kirjaston palvelupaikkaa. Yleisten
26647: kirjastojen keskuskirjasto Helsingissä ja 16 maakuntakirjastoa tukevat kokoelmillaan
26648: muita kirjastoja ja ovat samalla kaukopalvelukeskuksia sekä mallikirjastoja.
26649: 
26650: Kirjastoja on rakennettu viime vuosina alun toistakymmentä vuodessa. Vaikka
26651: uudisrakentamistarvettakin vielä on, lähivuosien painopiste on nykyisten tilojen perus-
26652: parannus- ja kunnossapitotöissä.
26653: 
26654: 
26655: 
26656: 
26657:                                           21
26658: Kirjastojen kokoelmat ovat vielä hyvin kirjavaltaiset, joskin av-aineiston määrä on
26659: viime vuosina nopeasti kasvanut. Kokoelmia on voitu ainakin toistaiseksi kartuttaa
26660: niin, että aineisto on tuoretta ja ajankohtaista. Vuosittain on hankittu yli 2 miljoonaa
26661: kirjaa ja yli 200 000 av-aineistoyksikköä. Kirjastoissa on myös laajat sanoma- ja
26662: aikakauslehtikokoelmat.
26663: 
26664: Asiakas saa kirjastosta kotimaisen ja kansainvälisen kulttuurin tuotteita alkuperäisteok-
26665: sina ja käännöksinä. Kirjastojärjestelmien automatisointi eteni viime vuosikymmenellä
26666: nopeasti. Vuonna 1992 käytti jo 200 kuntaa automatisoitua kirjastojärjestelmää ja 250
26667: kunnassa oli mahdollisuus tietokantahakuihin kirjaston ulkopuolisista tietokannoista.
26668: 
26669: Uusia tallennemuotoja, kuten viimeksi cd-rom tallenteet, otetaan kirjastoihin sitä
26670: mukaan kuin niiden sisällöt ovat asiakaskunnan kannalta riittävän kiinnostavia ja hinta
26671: käyttöön nähden kohtuullinen.
26672: 
26673: Kirjastojen käyttöaste on Suomessa jo pitkään ollut erittäin korkea. Lainausten määrä
26674: oli vuonna 1991 89,2 miljoonaa eli 17.9 lainaa/asukas.
26675: 
26676: Kirjastokäyntejä tehtiin 53,4 miljoonaa eli keskimäärin jokainen suomalainen kävi
26677: kirjastossa runsaat kymmenen kertaa vuodessa.
26678: 
26679: Lainausmäärät kasvoivat koko 1980-luvun ajan keskimäärin 1,5 miljoonaa lainaa
26680: vuodessa. Käyntimäärät, joita on tilastoitu vuodesta 1984 alkaen, kasvoivat 1/2 mil-
26681: joonalla vuodessa. Vuodesta 1991 alkaen kasvu on voimistunut jopa tästä. Vuonna
26682: 1991lainausten määrä kasvoi 3,5 miljoonalla lainalla ja käyntimäärä 4,1 miljoonalla
26683: käynnillä. Vuoden 1992 ennakkotiedot osoittavat lainauksen kasvaneen noin 6 mil-
26684: joonalla lainalla ja käyntimäärän noin 4.6 miljoonalla käynnillä.
26685: 
26686: Käytön kasvu johtuu pääasiassa aikuiskoulutuksen lisääntymisestä sekä viime aikoina
26687: yhä selvemmin myös työttömyyden kasvusta. Kirjasto on ollut työttömille tärkeä ja
26688: henkisesti rakentava ajankäytön muoto.
26689: 
26690: 
26691: 
26692: Yleisen kirjaston     1990          1991            1992
26693: 
26694: 
26695: lainaus             85.7 milj.    89.2 milj.    95 milj.
26696: 
26697: lainaus/asukas         17.3        17.9         18.9
26698: 
26699: kirjastokäynnit      49.3 milj.    53.4 milj.       58 milj.
26700: 
26701: käynnit/asukas          10           10.7       11.5
26702: 
26703: 
26704: 
26705: 
26706:                                                22
26707: Valtion rahoitustuki
26708: 
26709: 
26710: Vuonna 1991 yleisten kirjastojen käyttökustannukset olivat 1105,5 milj. markkaa eli
26711: noin 220 mk /asukas. Tästä valtion osuus oli noin 700 mmk ja kuntien osuus noin
26712: 400 mmk.
26713: 
26714: Vuonna 1993 voimaan tulleen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan kirjaston
26715: laskennallinen valtionosuus on keskimäärin 55 % käyttömenoista eli vuonna 1993 noin
26716: 600 mmk. Kirjastojen käyttökustannuksissa on ollut vuosittain koko 1980-luvun ajan
26717: noin 80 mmk:n kasvu. Vielä 1991 kasvua oli 65 mmk, mutta 1992 ovat menot
26718: ennakkotietojen mukaan supistuneet 30 mmk. Tänä vuonna arvioidaan käyttömenojen
26719: laskevan edellisestä vuodesta 60-80 mmk. Tämä on huolestuttava kehitys voi-
26720: makkaasti kasvavan kysynnän aikana.
26721: 
26722: 
26723: 
26724: 
26725: Yleisen kirjaston:
26726:                            1990         1991         1992
26727: 
26728: käyttömenot                1040 mmk     1105 mmk     1075 mmk
26729: 
26730: valtionosuus              621 mmk       701 mmk      706 mmk
26731: 
26732: käyttömenot/asukas        210 mk        222mk        213 mk
26733: 
26734: 
26735: Perustaruiskustannuksiin on ollut käytettävissä vuosittain noin 39 mmk, jolla on
26736: rahoitettu sekä rakennushankkeita että kirjastoautojen hankintoja.
26737: 
26738: 
26739: 
26740: Kehittämishankkeet
26741: 
26742: 
26743: Kirjastotoimen aluetason valtionhallinnon asema ja tehtävät selkeytetään.
26744: 
26745: Uusien rahoituslakien ja uusitun kirjastolainsäädännön vaikutuksia kirjastotoimintaan
26746: seurataan ja lakeja korjataan tarvittaessa.
26747: 
26748: Jatketaan näkövammaisten kirjaston toimintaa valtion laitoksena ja kirjastoa koskeva
26749: lainsäädäntö ajanmukaistetaan.
26750: 
26751: 
26752: 
26753: 
26754:                                          23
26755: Tietohuollon neuvottelukunta selvittää kuluvan vuoden aikana tietohuoltokentän
26756: kehittämistarpeet. Mukana ovat silloin yleiset kirjastot, korkeakoulukirjastot, muut
26757: tieteelliset kirjastot ja arkistolaitos.
26758: 
26759: Tietohuollon neuvottelukunnan aloitteesta kehitetään yhteistyötä kirjastojen, arkistojen
26760: ja museoiden tietojärjestelmien kehittämiseksi. Päähuomio kiinnitetään tiedon
26761: löytymiseen ja tietojärjestelmien keskenäiseen kommunikointikykyyn.
26762: 
26763: Kirjastorakentamista ja kirjastoautojen hankintaa rahoitetaan nykyisellä tasolla
26764: verkoston toimivuuden säilyttämiseksi.
26765: 
26766: Kirjastoalan koulutuksen rakennetta ja sisältöjä kehitetään koulutusjärjestelmän
26767: kokonaisuudistuksen yhteydessä.
26768: 
26769: Ulkomaalaisväestön kirjastopalvelujen kehittämiseksi annetaan tukikirjaston tehtävät
26770: yleisten kirjastojen keskuskirjastolle. Muissa Pohjoismaissa tällainen valtion rahoittama
26771: tukikirjasto jo toimii.
26772: 
26773: Kehitetään valtion kirjastohallinnon kansainvälisiä yhteyksiä erityisesti pohjoismaiden
26774: ja lähialueiden kanssa. Tätä työtä tehdään yhteistyössä kirjastoseurojen kanssa.
26775: 
26776: ETA:nja EY :n jäsenyyden mukana Suomella on mahdollisuus osallistua EY :n kirjasto-
26777: ohjelmiin. Osallistutaan näihin sitä mukaan kun kiinnostusta ilmenee ja rahoitus
26778: voidaan järjestää.
26779: 
26780: EY :n muut vaikutukset kirjastojen toimintaan tulevat tekijänoikeuksia ja niitä lähellä
26781: olevia oikeuksia koskevien direktiivien kautta. Toistaiseksi kansallisiinkorvauskäytän-
26782: töihin on suhtauduttu sallivasti. Tuetaan pohjoismaissa omaksuttua vapaan tiedonsaan-
26783: nin toteuttamista kirjastojen välityksellä.
26784: 
26785: 
26786: 
26787: Keskeinen lainsäädäntö
26788: 
26789: 
26790: Kirjastolaki (235/86,725/92)
26791: Kirjastoasetus (1311/92)
26792: Laki näkövammaisten kirjastosta (11/78)
26793: Asetus näkövammaisten kirjastosta (516/78)
26794: 
26795: 
26796: 
26797: 
26798:                                           24
26799: MUSEOT
26800: 
26801: 
26802: Kulttuurin kehittymiseen ja ihmisen kykyyn suunnistaa todellisuudessa liittyy tärkeänä
26803: osana monipuolinen tieto menneisyydestä, menneistä elämäntavoista ja arvostuksista.
26804: Museot ovat yhteisen menneisyyden tallentajia, tulkitsijoita ja välittäjiä. Museot
26805: puhuttelevat sekä lapsia että aikuisia.
26806: 
26807: Tallennus- ja tutkimustyössä museoalan erityisvahvuus perustuu aitoihin kulttuuri-
26808: esineisiin yhdistettynä yhteiskunnan kehitykseen liittyvään osaamiseen. Tällä tavoin
26809: sekä esineellinen kulttuuri että rakennettu ympäristö muodostavat museopoliittisen toi-
26810: mintaympäristön. Museot arkistot ja kirjastot muodostavat yhteiskunnan tietohuollon
26811: kokonaisuuden. Kulttuuri- ja taidepalvelulaitoksina museot tuottavat näkökulmia ja
26812: elämyksiä usein erilaisten näyttelyjen muodossa. Taidemuseoiden erityisosaamisena
26813: on olla suunnannäyttäjänä ja reagoida muutoksia ennakoivasti.
26814: 
26815: 
26816: 
26817: Museoverkosto
26818: 
26819: 
26820: Valtakunnallinenmuseolaitosmuodostuuopetusministeriönalaisestamuseovirastosta
26821: ja keskusmuseoista, joita ovat Suomen kansallismuseo, valtion taidemuseo ja luon-
26822: nontieteellinen keskusmuseo. Suomessa on viisi erikoisalaansa keskittyvää valtakun-
26823: nallista erikoismuseota, joiden työkenttänä on koko maa. Alueellisen museolaitoksen
26824: runko muodostuu maakunnallisista keskusmuseoista eli maakuntamuseoista ja alue-
26825: taidemuseoista.
26826: 
26827: Museovirasto kartoittaa, kokoaa, säilyttää, tutkii ja esittelee kansallista kulttuuripe-
26828: rintöä valtion asiantuntijaviranomaisena. Museovirasto levittää tietoa kulttuurikehi-
26829: tyksestä koti- ja ulkomaiselle yleisölle, tutkijoille ja viranomaisille. Virasto vastaa
26830: myös museotoimen yleiskehityksestä ja on museotoimen edustaja valtionhallinnossa.
26831: Museoasiain neuvottelukunta on opetusministeriön asettama valtion museohallinnon
26832: asiantuntijaelin.
26833: 
26834: Suomen Kansallismuseosta tehtiin valtakunnallinen kulttuurihistoriankeskusmuseo
26835: museovirastosta annetussa asetuksessa vuonna 1992. Kansallismuseo vastaa myös 12
26836: muun museon, muun muassa Seurasaaren ja Hämeenlinnan museo- ja näyttely-
26837: toiminnasta.
26838: 
26839: Valtion taidemuseo on valtakunnallinen taiteen keskusmuseo. Sillä on koko-
26840: naisvastuu valtakunnallisesta taidemuseotyöstä sekä kansallisen kuvataiteen kulttuuripe-
26841: rinnön tallentamisesta ja hoitamisesta.
26842: 
26843: 
26844: 
26845: 
26846:                                           25
26847: Luonnontieteellinen keskusmuseo on muodostettu yhdistämällä eläinmuseo,
26848: kasvimuseo, geologian museot sekä ajoituslaboratorio syksyllä 1989. Se on Helsingin
26849: yliopiston alainen erillislaitos ja samalla valtakunnallinen keskusmuseo. Se palvelee
26850: Suomen biologista ja geologista tutkimusta sekä opetusta ja ympäristön kehitystä eri
26851: tavoin.
26852: 
26853: Valtakunnalliset erikoismuseot ovat opetusministeriön nimeämiä museoita, jotka
26854: keskittyvät oman erikoisalansa koko maata koskevaan tallennus-, tutkimus- ja
26855: näyttelytoimintaan. Ne myös koordinoivat muita museoita alansa kysymyksissä.
26856: Opetusministeriö nimesi ensimmäiset viisi valtakunnallista erikoismuseota tämän
26857: vuoden alusta lähtien. Ne ovat Suomen kotiteollisuusmuseo, Suomen raken-
26858: nustaiteen museo, Suomen urbeilumuseo, Taideteollisuusmuseo ja Tekniikan
26859: museo.
26860: 
26861: Opetusministeriön nimittämät maakuntamuseot ja aluetaidemuseot muodostavat
26862: alueellisen museolaitoksen rungon. Maakuntamuseoita on 20 ja aluetaidemuseoita
26863: 15. Nämä museot antavat museoammatillista asiantuntija-apua alueensa muille muse-
26864: oille, laativat alueellisia perustutkimuksia ja kehittämissuunnitelmia sekä ylläpitävät
26865: maakunnallisia keskusrekistereitä.
26866: 
26867: Muut museot ovat erikoismuseoita, taidemuseoita, luonnontieteellisiä museoita,
26868: kaupungin museoita ja paikallismuseoita.
26869: 
26870: 
26871: 
26872: Valtion rahoitustuki
26873: 
26874: 
26875: Valtio omistaa 4 % kaikista museoista eri puolilla maata. Kaupungit ja kunnat
26876: omistavat noin 40 % ja yhdistykset sekä säätiöt loput 56 % museoista. Museotoimin-
26877: taa kunnallistettiin laajasti 1970-luvulla, kun kotiseutuyhdistysten omistuksessa olevat
26878: museot siirtyivät kuntien hallintaan. Tällä vuosikymmenellä näyttää siltä, että suunta
26879: vie takaisin museoiden yksityistämiseen. Valtio on pitkään avustanut kunnallista ja
26880: yksityistä museotoimintaa pääasiassa veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista
26881: myönnetyillä harkinnanvaraisilla valtionavuilla. Vuonna 1989 tuli voimaan laki
26882: museoiden valtionosuuksista ja -avustuksista. Tällöin lakisääteisen valtionosuuden
26883: piiriin pääsivät maakuntamuseot ja aluetaidemuseot Lain voimaantulo merkitsi 30
26884: miljoonan markan lisäystä museotoimelle.
26885: 
26886: Vuoden 1993 alusta tuli voimaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin liittyen
26887: museolaki, joka korvasi lain museoiden valtionosuuksista ja -avustuksista. Uuden
26888: lain myötä kaikki päätoimisesti hoidetut noin 100 museota tulivat valtionosuuden pii-
26889: riin. Uuden museolain mukainen valtionosuus on vuonna 1993 89,9 mmk. Vaikka
26890: harkinnanvaraisen avustuksen kokonaismäärä väheni, museolain voimaantulo merkitsi
26891: tosiasiassa 50 miljoonan markan lisäystä museotoimelle. Lakisääteisen valtionosuuden
26892: lisäksi eräät valtakunnallisesti merkittävät erikoismuseot saavat harkinnanvaraista
26893: lisäavustusta erityistehtäviensä hoitamiseen.
26894: 
26895: 
26896:                                           26
26897: Sellaiset museot, joita ei hoideta päätoimisesti ja jotka eivät saa lakisääteistä
26898: valtionosuutta, saavat edelleen harkinnanvaraista avustusta veikkausvoittovaroista.
26899: 
26900: 
26901: 
26902: Kehiuämishankkeet
26903: 
26904: 
26905: Selvitetäänmuinaismuistojensuojelunsekärakennussuojeluntyönjakovaltionhallinnon
26906: ja aluehallinnon kesken valtionhallinnon yleisten kehittämislinjojen mukaisesti.
26907: 
26908: Kehitetään valtakunnallisten keskusmuseoiden ja maakunta- ja aluetaidemuseoiden
26909: välistä vastuun- ja työnjakoa.
26910: 
26911: Seurataan valtionosuuslain vaikutuksia museotoimeen ja lakia tarkistetaan tarvittaessa.
26912: 
26913: Joidenkin valtakunnallisesti merkittävien museoiden taloudellinen asema on epävakaa
26914: valtionosuusuudistuksesta huolimatta. Näiden museoiden toimintamahdollisuudet
26915: pyritään turvaamaan.
26916: 
26917: Jatketaan valtakunnallisten erikoismuseoiden nimeämistä.
26918: 
26919: Kehitetään ensi vuoden alussa uudelleen nimettävän museoasiain neuvottelukunnan
26920: tehtäviä ja sen roolia erityisesti tietohuollon kokonaisuuden eli yhteistyön museoiden,
26921: arkistojen ja kirjastojen kannalta.
26922: 
26923: Laaditaan valtakunnallinen konservointisuunnitelma yhteistyössä valtakunnallisten
26924: keskusmuseoiden kanssa. Selvitetään, miten tallennettavaksi soveltuu sellainen taide,
26925: jota ei ole tarkoitettu pysyväksi.
26926: 
26927: Ylläpidetään ja huolletaan maan kansallisomaisuudeksi luettava, kulttuurihistoriallisesti
26928: ja rakennustaiteellisesti merkittävä valtion omistama rakennuskanta museoviraston
26929: voimavaroin.
26930: 
26931: Vieraiden kulttuurien ymmärtämisen tarve kasvaa jatkuvasti. Kansallismuseon hallussa
26932: on laaja ja arvokas etnografinen kokoelma. Perustetaan Helsinkiin Etnografinen eli
26933: kansojen museo, jotta yleisö ja tutkijat voivat tutustua näihin kokoelmiin.
26934: 
26935: Arvioidaan kansallismuseon rooli ja näyttelytoiminta uudelleen etnografisen museon
26936: kokoelmien eriyttämisen jälkeen. Tavoitteena on entistä toimivampi yhteistyö
26937: maakuntamuseoiden kanssa ja laajempi oma näyttelytoiminta. Kansallismuseon
26938: perusnäyttely uusitaan nykyajan vaatimusten mukaiseksi.
26939: 
26940: Nykytaiteen museo muodostettiin omaksi yksikökseen valtion taidemuseon perustami-
26941: sen yhteydessä vuonna 1990. Museon kansainvälinen suunnittelukilpailu ratkaistaan
26942: tämän kevään aikana. Museo rakennetaan yhteistyössä valtion ja Helsingin kaupungin
26943: kesken.
26944: 
26945: 
26946:                                           27
26947: Inarin saamelaismuseo on nykyisin ulkoilmamuseo. Opetusministeriö ja ympäris-
26948: töministeriövalmistelevat saamelaismuseolle ja Ylä-Lapin opastuskeskukselle yhteisiä
26949: toimitiloja. Tarkoituksena on näyttelyiden ja tietopalvelun avulla esitellä saamelaista
26950: alkuperäiskulttuuria sekä alueen luontoa ja ympäristöä.
26951: 
26952: Taideteollisuusmuseon tilat peruskorjataan ja museon riittämättömät näyttelytilat ja
26953: varusteet ajanmukaistetaan. Museon tavoitteena on suomalaisen muotoilun tunnetuksi
26954: tekeminen kotimaassa ja ulkomailla. Myös muualta tuotuihin näyttelyihin kohdistuva
26955: suuri kiinnostus edellyttää tilojen palvelutason parantamista.
26956: 
26957: 
26958: 
26959: Keskeinen lainsäädäntö
26960: 
26961: 
26962: Laki museovirastosta (31172)
26963: Asetus museovirastosta (119/92)
26964: Laki valtion taidemuseosta (185/90)
26965: Asetus valtion taidemuseosta (379/90)
26966: Museolaki (729/92)
26967: Museoasetus (1312/92)
26968: Muinaismuistolaki (295/63)
26969: Rakennussuojelulaki (60/85)
26970: Rakennussuojeluasetus (783/88)
26971: Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/85)
26972: Laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta (445178)
26973: Asetus kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta (446178)
26974: Laki Antellin kokoelmien ja rahavarain hallinnon ja hoidon uudelleenjärjestämisestä
26975: (931/76)
26976: 
26977: 
26978: 
26979: 
26980:                                          28
26981: ESIITÄVÄT TAITEET
26982: 
26983: 
26984: Teatterit
26985: 
26986: 
26987: Teatterilla on ollut perinteisesti vahva asema kulttuurin muotona. Valtion harjoitta-
26988: massa kulttuuripolitiikassa teatteri- ja orkesterilaki sekä lakisääteinen valtionosuusjär-
26989: jestelmä ovat olleet viime vuosikymmenen tärkeimpiä teatteripoliittisia uudistushank-
26990: keita.
26991: 
26992: Teatteriverkosto on alueellisesti kattava ja pera1sm harrastustoiminnan kaudelta.
26993: Suomessa on nelisenkymmentä kiinteätä ammattiteatteria, näistä erityisasemassa ovat
26994: Suomen Kansallisteatteri, Tampereen Työväen Teatteri ja Svenska Teatern. Kiinteiden
26995: ammattiteattereiden rinnalla toimii parisenkymmentä teatteriryhmää ja kymmenisen
26996: tanssiteatteria. Näistä muutamat kohdistavat esityksensä pääasiassa lapsille ja nuorille.
26997: Ammattiteattereiden lisäksi harrastajateatterit Suomalaisen teatterin katsojaluvut ovat
26998: olleet kiitettävät: Suomessa myytiin noin 2,5 miljoonaa pääsylippua ammattiteattereiden
26999: esityksiin vuonna 1991. Teatterilla on perinteisesti tärkeä tehtävä kotimaisen
27000: näytelmätaiteen edistäjänä.
27001: 
27002: Teatteri näyttää saaneen kasvatustehtävänsä valmiiksi ja sen tapakulttuurin funktio
27003: näyttää olevan aikaisempaa pienempi. Erityisesti teatteriin vaikuttaa kansallisvaltion
27004: yleissivistyskäsitteen murentuminen. Yhtenäisenä pidetty yleisö on jakaantunut
27005: osayleisöihin, joilla on erilainen maailmankuva, erilaiset eettiset ja esteettiset
27006: näkemykset ja erilainen elämyspohja. Siksi teatterin tapaan puhutella yleisöään ja
27007: teatterin tuotantorakenteeseen kohdistuu erityisiä haasteita.
27008: 
27009: Kansainvälisestä käytännöstä poiketen teattereiden kiinnitysjärjestelmä Suomessa suosii
27010: vakinaista henkilökuntaa. 1980-luvulla tuotantokohtaisetryhmät ja vapaat kiinnitykset
27011: ovat kuitenkin lisääntyneet, mikä kertoo myös uudenlaisesta taiteilija- ja tuotantoajat-
27012: telusta.
27013: 
27014: Teatterin työvoimavaltaisuus aiheuttaa sille nykyisessä taloudellisessa tilanteessa
27015: paineita rahoitusrakenteen muutoksiin. Tuotannosta saatujen tulojen kasvu ei pysty
27016: peittämään kustannusten kasvua eikä julkista tukea enää pystytä nostamaan kattamaan
27017: kustannuksia.
27018: 
27019: Laitosteattereiden kiinnitysjärjestelmää ja organisaatioita on pyritty uudistamaan.
27020: Ratkaisuvaihtoehtoja tarjoavat teattereiden nykyistä tiiviimpi keskinäinen yhteistyö,
27021: laitosteattereiden ja produktiokohtaisten ryhmien yhteistyö, henkilökunnan vaihto ja
27022: yhteisproduktiot. Teattereiden haasteena on löytää ja toteuttaa vaihtoehtoisia ja
27023: aikaisempaa joustavampia tuotantorakenteita, saattaa vierailutoiminta ja teatterit aikai-
27024: sempaa liikkuvammiksi.
27025: 
27026: 
27027: 
27028: 
27029:                                            29
27030: Suomalaista teatterin kenttää leimaa korkea ammatillinen järjestäytyminen: alan am-
27031: mattiliitoillaon vahva asema. Keskustelut työehtosopimusjärjestelmästä voidaan nähdä
27032: oireena muutospaineesta. Ammattiliitot ovatkin olleet itse etsimässä joustavia ratkai-
27033: sumalleja ja neuvottelemassa alan palkkaus- ja työaikakäytännöistä.
27034: 
27035: Elävä, ajassa ja tilassa tapahtuva, näyttelijöiden ja katsojien vuorovaikutukseen
27036: perustuva esitys ja sähköinen media ovat eri ilmaisumuotoja. Aiemmin ajateltiin,
27037: että sähköinen tallenne ei vastaa elävää esitystä. Välineiden eroavuudesta johtuvat
27038: tekniset ja taiteelliset ongelmat ovat ratkaistavissa niin, että eri ilmaisumuodot eivät
27039: kilpaile keskenään. Sen sijaan yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. Yhteistyön
27040: kehittämiseksi on ensin ratkaistava tallennus- ja esitysehtoja sekä korvauksia koskevat
27041: tekijänoikeudelliset kysymykset. Esimerkiksi Ranskassa on tällaisesta yhteistyöstä
27042: myönteisiä kokemuksia. Myös Suomessa sähköisten viestimien ja esittävien taiteiden
27043: aikaisempaa kiinteämpi yhteistyö on yhä tärkeämpää.
27044: 
27045: Kansainvälisen vuorovaikutuksen kasvu antaa teatterille uutta elinvoimaa. Suomalai-
27046: sessa teatterissa on paljon kansainvälisesti kiinnostavaa. Käytännössä vuorovaikutus
27047: kehittyy, kun kielimuurin lisäksi ratkaistaan esittävien taiteiden kansainvälisen viennin
27048: ja vaihdon järjestäminen.
27049: 
27050: 
27051: 
27052: Orkesterit
27053: 
27054: 
27055: Musiikkielämän keskeisiä ammatti-instituutioita ovat orkesterit ja ooppera. Suomessa
27056: on kolmisenkymmentä orkesteria, joista ammattiorkestereita on 12. Päätoimisten
27057: soittajien lukumäärä niissä vaihtelee paristakymmenestä sataan. Osassa orkestereita
27058: ei vakinaisia toimia juuri ole ja soittajat työskentelevät harjoitus- ja konserttikorvauk-
27059: sella. Konserteissa käy vuosittain keskimäärin noin 600 000 kuulijaa.
27060: 
27061: Orkestereiden joustavan alueellisen yhteistyön toteutumisessa ovat kunnat avainase-
27062: massa, kuntarajan ei tarvitse olla orkesteritoiminnan raja. Tulevaisuudessa tarvitaan
27063: joustavia kokoonpanoja ja kokeilunhaluisia muusikoita. Koulutukselta vaaditaan yhä
27064: suurempaa monipuolisuutta, useiden musiikillisten tyylien syvällistä osaamista ja
27065: uuden teknologian hallintaa. Alueorkesteritoiminnasta ja orkestereiden nykyistä kiin-
27066: teämmästä yhteistyöstä on hyötyä kaikille osapuolille.
27067: 
27068: Orkesterit ovat pyrkineet erikoistumaan viime aikoina. Pienet 10-25 muusikon
27069: orkesterit ovat keskittyneet kamariorkestereiksi, kuten esimerkiksi Keski-Pohjanmaan
27070: orkesteri. Orkestereiden kenttää ja musiikin kirjoa rikastuttavat myös ammattimaiset
27071: viihdeorkesterit, big bandit ja kansanmusiikkiorkesterit
27072: 
27073: 
27074: 
27075: 
27076:                                            30
27077: Musiikkikulttuuri on perinteisesti kansainvälistä. Orkesteritoiminnan taiteellisen tason
27078: jatkuvakohottaminen on välttämätöntä laadun ylläpitämiseksi ja jatkuvuuden varmista-
27079: miseksi. Myös musiikin kansainvälisen vaihdon järjestämiseen on syytä kiinnittää
27080: aiempaa enemmän huomiota.
27081: 
27082: 
27083: 
27084: Ooppera
27085: 
27086: 
27087: Oopperalla on ollut viime vuosikymmenien aikana Suomessa kehitysvaihe, joka on
27088: riisunut siltä harvoille etuoikeutetuille kuuluvan vaikean taiteenlajin piirteitä ja tuonut
27089: sen lähemmäs tavallista yleisöä. Oopperoilla on kaikkialla maailmassa sama pe-
27090: rinteinen perusohjelmistonsa. Sen kielen varassa on hedelmällistä toteuttaa kan-
27091: sainvälistä yhteistyötä ja vierailuja.
27092: 
27093: Oopperan taiteellinen merkitys perustuu sen kykyyn yhdistää musiikin ja teatterin
27094: ilmaisutavat Nuoret ja keskipolven suomalaiset säveltäjät ovat luoneet merkittävän
27095: oopperatuotannon, jonka antaman arvovallan tuella on saatu uusi oopperatalo Helsin-
27096: kiin.
27097: 
27098: Suomen kansallisoopperan ja kansallisbaletin lisäksi oopperayleisön tärkeätä kasvat-
27099: taruistyötä tekevät myös Savonlinnan ja Ilmajoen kesäiset oopperajuhlat sekä alueelliset
27100: ooppera yhdistykset, jotka vuosittain valmistavat joko kokonaan tai osittain paikallisin
27101: voimin esityksensä ja saavat harkinnanvaraista avustusta toimintaansa.
27102: 
27103: Uusi oopperatalo mahdollistaa korkeatasoisen ja teknisesti ajanmukaisen ympäristön
27104: kansallisen oopperataiteen esittämiselle. Kansainväliset vierailut samoin kuin muualta
27105: Suomesta tulevat tuotannot voidaan toteuttaa aivan uudenlaisissa ensiluokkaisissa
27106: olosuhteissa.
27107: 
27108: Vanha oopperatalo on parhaassa käytössä monipuolisena vierailuteatterina paikallista,
27109: kansallista että kansainvälistä esiintymistoimintaa varten. Helsingin kaupunki on
27110: hyväksynyt valtion esittämän tarjouksen asian hoitamiseksi.
27111: 
27112: 
27113: Valtion rahoitustuki
27114: 
27115: 
27116: Teatterien valtionosuus vuonna 1993 on 153 mmk, orkesterien noin 59 mmk.
27117: Oopperan tuki osoitetaan veikkausvoittovaroista pääasiassa Kansallisoopperan toiminta-
27118: avustusta varten. Oopperalle osoitettiin vuonna 1993 122.5 mmkja Kansallisteatterilie
27119: 35,5 mmk.
27120: 
27121: 
27122: Keskeinen lainsäädäntö
27123: 
27124: Teatteri- ja orkesterilaki (730/92)
27125: 
27126:                                             31
27127: 4. TAITEILUOIDEN TYÖSKENTELYEDELLYTYKSET
27128: 
27129: 
27130: Taidekoulutus
27131: 
27132: 
27133: Eri taiteenalojen valtakunnallista ylintä koulutus-, tutkimus- ja kehitystehtävää
27134: hoitavat taidekorkeakoulut Taidekorkeakoulut luovat edellytyksiä myös taiteen
27135: perusopetuksen sekä ammatillisen koulutuksen kehittämiselle sekä taidealojen ja -
27136: laitosten uusiutumiselle. Ne vahvistavat Suomen henkisen infrastruktuurin innovatii-
27137: vista ja kulttuurista perustaa.
27138: 
27139: Sibelius-Akatemia antaa musiikin ylintä koulutusta ja on kansainvälisesti tunnetuimpia
27140: korkeakoulujamme. Jyväskylän yliopistossa ja vuodesta 1994 lähtien myös Oulun
27141: yliopistossa annetaan musiikinopettajakoulutusta. Taideteollinen korkeakoulu ja Lapin
27142: yliopiston taiteiden tiedekunta antavat taideteollisen alan ja viestintäkulttuurin ylintä
27143: koulutusta. Teatterikorkeakoulu vastaa pääosin näyttämötaiteen ja tanssin korkea-
27144: kouluopetuksesta, ja näyttelijätyön koulutusta annetaan myös Tampereen y Iiopistossa.
27145: Kuvataideakatemia on tämän vuoden alusta alan ylintä opetusta antava korkeakoulu.
27146: Taidealojen täydennyskoulutusta,        tieteellisesti ja taiteellisesti suuntautunutta
27147: jatkokoulutusta, tutkimusta ja kansainvälisiä yhteyksiä on taideoppilaitoksissakehitetty
27148: määrätietoisesti.
27149: 
27150: Taidekoulutuksen laajeneminen on 1980-luvulla ollut taiteilijakunnan määrään ja
27151: rakenteeseen voimakkaasti vaikuttanut tekijä. Vuosikymmenen kuluessa on laajennettu
27152: sekä korkeakoulu- että opistotasoista taiteen ammattikoulutusta. Kuvataideakatemian
27153: saavutettuakorkeakoulun aseman on Suomessa neljä taidekorkeakoulua. Vuonna 1990
27154: näissä neljässä koulussa opiskeli yhteensä 2839 opiskelijaa, joista vuoden aikana
27155: valmistui 194. Taiteen ammattikoulutusta annetaan lisäksi 11 konservatoriossa, 9
27156: kuvataidekoulussa sekä 40 käsi- ja taideteollisuusalan oppilaitoksessa.
27157: 
27158: Taidealojen perustutkintokoulutukseen on suunniteltu otettavaksi vuosittain yhteensä
27159: 500-550 uutta opiskelijaa lähivuosina. Taidealat ovat suosituimpia koulutusaloja.
27160: Huolimatta taidekoulutuksen nopeasta laajenemisesta on esimerkiksi taidekorkeakoului-
27161: hin pyrkijöitä huomattavasti enemmän kuin sisään otettuja. Harvempi kuin joka
27162: kymmenes pyrkijöistä tulee hyväksytyksi. Alan ammatillisen koulutuksen laajentumi-
27163: nen ei ole vähentänyt korkeakoulujen pyrkijämääriä (Liitetaulukko 1: taidekorkeakou-
27164: luihin pyrkineiden ja hyväksyttyjen määrä).
27165: 
27166: 
27167: 
27168: 
27169:                                            32
27170: Taiteilijoiden sosiaaliturva
27171: 
27172: 
27173: Taiteilijoiden määrä on Suomessa kasvanut nopeasti kaikilla taiteenaloilla. Väestölas-
27174: kennan tietojen mukaan kasvoi taideammateissa toimivien määrä vuosien 1970 ja 1985
27175: välisenä aikana 52 %, kun koko ammatissa toimivan väestön määrä kasvoi samaan
27176: aikaan vain 7 % (Liitetaulukko 2). Vuoden 1990 väestölaskentatiedot eivät vielä ole
27177: saatavissa.     Valtakunnallisten taiteilijajärjestöjen jäsenmäärätietojen mukaan
27178: taiteilijakunnan määrällinen kasvu on jatkunut voimakkaana koko 1980-luvun. Tämä
27179: kehitys on todettu myös taiteen keskustoimikunnan taiteilijan asemaa koskevassa
27180: tutkimusprojektissa.
27181: 
27182: Kaikkiaan voidaanarvioida ammattitaiteilijoidenlukumäärän lähes kaksinkertaistuneen
27183: nykyisen taiteilija-apurahajärjestelmän voimassaoloaikana eli vuodesta 1969.
27184: Taiteilijoiden määrän kasvun on arveltu liittyvän taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisen
27185: merkityksen kasvuun yhtenä yhä keskeisemmäksi käyvän viestinnän, informaation
27186: ja symbolien tuotannon osa-alueena.
27187: 
27188: Samalla kun taiteilijoiden määrä on kasvanut, on taloudellisen tilanteen kiristyminen
27189: viime vuosina kaventanut myös taideammattien harjoittajien työskentelymahdollisuuksia
27190: monin tavoin. Yksityiset rahastot ovat vähentäneet apurahoitustaan, taideteosten
27191: myynti on vähentynyt, ja instituutioiden mahdollisuudet palkata taiteilijoita ovat
27192: pienentyneet. Julkisen vallan tukemilla taideinstituutioilla on varsin merkittävä rooli
27193: taiteilijoiden työllistäjinä.   Joillakin alueilla ne tarjoavat käytännössä ainoan
27194: mahdollisuuden harjoittaa kyseistä taideammattia.             Taloudellinen tilanne on
27195: heikentänyt myös julkisin varoin tuettujen tai ylläpidettyjen instituutioiden mahdolli-
27196: suuksia palkata taiteilijoita sekä ostaa ja tilata taideteoksia.
27197: 
27198: Taiteilijoiden todellista työttömyyttä on vaikea arvioida varsinkin vapaiden taideam-
27199: mattien osalta. Saatavissa olevat työttömyysluvut mittaavat parhaiten niiden
27200: taiteilijaryhmien työttömyyttä, joilla yleensä on vakituinen työsuhde. Niidenkin
27201: perusteella voidaan todeta, että työttömyys on kasvanut nopeasti kaikissa taideam-
27202: mateissa. Taulukossa 1 esitetään työministeriön tilastoihin perustuvia tietoja työttömien
27203: työnhakijoiden määrän kasvusta eri taiteenaloilla.
27204: 
27205: 
27206: 
27207: 
27208:                                           33
27209:       Taulukko 1. Työttöminä työnhakijoina olevien taiteilijoiden määrä taiteenaloittain.
27210: 
27211: 
27212: 
27213: 
27214:            elokuva   kirjallisuus   kuvataide   näyttämö-      rakemms-    säveltaide   taideteol-   tanssi   valokuva
27215:                                                  taide           taide                    lisuus
27216: 
27217:                                         l•lokakuu91         0 toukokuu92 i11111Iokakuu92
27218: 
27219: 
27220: 
27221: Lähde: Karhunen 1993. Luvut on koottu työministeriön työnvälitystilastoista.
27222: 
27223: 
27224: 
27225: 
27226:       Uuden taiteilijapolitiikan mukaan taiteilijan sosiaaliturvaa, verotusta ja eläkejätjes-
27227:       telmää tarkastellaan osana elinkaaren kokonaisuutta, ja taiteen tekemisen omista
27228:       lähtökohdista. Tavoitteena on, että taiteilijakunta on kohtuullisen sosiaali- ja eläke-
27229:       turvan piirissä.
27230: 
27231:       Vakituista palkkaa saavat taiteilijat ovat normaalin työeläkejätjestelmän piirissä, vapaat
27232:       taiteilijat voivat saada omaehtoisesti yrittäjäeläkelain (YEL) tai eräiden työsuhteissa
27233:       olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain (TaEL) mukaista eläkettä. Näiden lisäksi
27234:       myönnetään ylimääräisiä valtion taiteilijaeläkkeitä.
27235: 
27236: 
27237: 
27238: 
27239:                                                                   34
27240: Valtion taiteilijaeläkejärjestelmä on suomalaisena käytäntönä vanha. Alkujaan eläke
27241: oli ennemmin pysyvän apurahan luonteinen kuin eläke nykyisessä mielessä. Edel-
27242: leenkin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta
27243: työstä luovana taiteilijana. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat myös hakijan toimeentulo-
27244: mahdollisuudet. Muusta eläketurvajärjestelmästä poiketen nämä eläkkeet eivät ole
27245: muodostuneet työsuhteen perusteella, vaan ne täydentävät apurahajärjestelmää. So-
27246: siaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan valtion taiteilijaeläkkeitä ei
27247: yhteensoviteta vähimmäiseläketurvan kanssa.
27248: 
27249: Työsuhteessa tehtävä luova työ samoin kuin free-lance taiteilijat ovat TaEL:in piirissä.
27250: Lain säätäminen onkin parantanut ilman vakituista työsuhdetta olevien taitelijoiden
27251: eläketurvaa. Eläkkeen suuruus on oleellisesti riippuvainen työsuhteiden määrästä ja
27252: kestosta. Siksi laki on käytännössä vain esiintyjien ja freelance taiteilijoiden elä-
27253: keturvaa täydentävä järjestelmä. Vapaat taiteilijat ovat kokonaan tämän lain
27254: ulkopuolella.
27255: 
27256: Yrittäjäeläkelain (YEL) piirissä olevien taiteilijoiden on käytännössä vaikea määritellä
27257: ja hoitaa eläketurvaansa. Kuvataiteilijoiden, kirjailijoiden ja muiden taiteilijoiden
27258: ansiot vaihtelevat vuosittain hyvin merkittävästi. Käytännössä taiteilija joutuu
27259: arvioimaan laskennallisesti oman tulevan eläkkeensä määrän. Lopullinen eläketulo
27260: määritellään jo uran alussa, jolloin tulot ovat pienet. Ansiotulon muuttuessa eläkettä
27261: ei myöhemmin käytännössä voi oleellisesti muuttaa. Monet taiteilijat maksavatkin
27262: vain vähimmäismäärän mukaisen yrittäjäeläkemaksun ja siten heidän eläketurvansa
27263: muodostuu erittäin puutteelliseksi.
27264: 
27265: Käytännön vaikeuksia osoittaa esimerkiksi se, että valtion taiteilija-apurahoja ei
27266: lasketa työeläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi vaikka apurahan saamisen ehto on vakitui-
27267: sesta palkkatyöstä luopuminen. Poikkeuksen muodostavat valtion viisitoistavuotisen
27268: apurahan saajat, jotka saavat apuraha-ajalta kertyvän sekä mahdollisesti aikaisemmin
27269: saamansa 3- ja 5- vuotiset apurahakaudet työeläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi.
27270: 
27271: Taiteilijoiden toimeentuloa ei voi suoraan verrata muiden kansalaisten ansionhankintaan
27272: ja toimeentuloon. Kaikkien luovaa työtä tekevien eläketurvaa ei voi rakentaa yleisten
27273: eläketurvaperiaatteiden mukaisesti työ- ja kansaneläkkeen varaan tulonmuodostuksen
27274: satunnaisuuden vuoksi. Erityisesti taidelaitosten ulkopuolella työskentelevien vapaiden
27275: taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturva on heikko.
27276: 
27277: Työeläkejärjestelmän kehittyminen on muuttamassa eräitä valtion taiteilijaeläkkeen
27278: myöntämisen perusteita. Taidelaitoksissa työskenteleville taiteilijoille samoin kuin
27279: eräille muille taiteilijoille kertyy nykyisin kohtuulliseksi katsottava työeläke, jota ei
27280: enää tarvitse täydentää valtion ylimääräisillä taiteilijaeläkkeillä.
27281: 
27282: 
27283: 
27284: 
27285:                                            35
27286: Uusia valtion taiteilijaeläkkeitä myönnettiin vuoden 1993 alkuun saakka vuosittain
27287: 65 täyden eläkkeen verran. Vuonna 1993 niiden määrää vähennettiin kymmenellä.
27288: Tätä jatketaan kunnes eläkkeitä on jäljellä 35. Vuoden 1995 jälkeen järjestelmä
27289: arvioidaan uudelleen. Vuosina 1987-91 eläke myönnettiin noin neljännekselle (28%)
27290: hakijoista. Vuoden 1984 jälkeen myönnettyjä eläkkeitä on verotettu. Vuonna 1992
27291: täysimääräinen taiteilijaeläke oli noin 3 400 mk/kk. Arviolta 900 eri taiteenalojen
27292: edustajaa saa valtion taiteilijaeläkettä. Lisäksi myönnetään niihin liittyviä perhe-eläk-
27293: keitä.
27294: 
27295: Vuosina 1987-1991 myönnetyt valtion ylimääräiset taiteilijaeläkkeet (yhteensä 325
27296: eläkevuotta) jakaantuivat taiteenaloittain seuraavasti:
27297: 
27298: 
27299: Taiteenala                  Osuus taiteilijaeläkevuosista (%) yht 325 v.
27300: 
27301: 
27302: 
27303: säveltaide                                23,4
27304: kuvataide                                 18,6
27305: kirjallisuus                              14,3
27306: näyttämötaide                             13,4
27307: taideteollisuus                           11,5
27308: elokuvataide                               6,2
27309: valokuvataide                              5,4
27310: tanssitaide                                4,3
27311: muu                                        2,3
27312: rakennustaide                              0,6
27313: 
27314: 
27315: (Lähde: Karttunen 1991)
27316: 
27317: 
27318: 
27319: 
27320: Yrittäjäeläkelain piiriin kuului vuonna 1989 kaikkiaan 1310 alle 64 vuotiasta henkilöä,
27321: jotka luokittelivat itsensä taiteilijoiksi.
27322: 
27323: Eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelaki (TaEL) tuli voimaan
27324: 1986. Siihen perustuvia työkyvyttömyyseläkkeitä oli vuonna 1991 voimassa 90 ja
27325: vanhuuseläkkeitä 60 kpl.
27326: 
27327: 
27328: 
27329: 
27330:                                            36
27331: Vakinaista työsuhdetta vailla olevien vapaiden taiteilijoiden sosiaaliturvaa on tarpeen
27332: kehittää. Käytännön ongelman muodostaa esimerkiksi se, että apurahaa saavalle
27333: taiteilijalle ei kerry työttömyys-, sairaus-, äitiys- eikä vanhempainrahan laskemisen
27334: pohjana pidettävää verotettavaa tuloa, koska apurahaa ei rinnasteta palkkaan. Tapa-
27335: turmavakuutukseen liittyvien maksujen järjestämistä on myös syytä kehittää.
27336: 
27337: Vapaiden taiteilijoiden verotuksen ongelmat liittyvät taiteellisen työn tulonmuo-
27338: dostuksen erityislaatuun ja verolainsäädännön muotoihin. Taiteelliselle työlle on hyvin
27339: tunnusomaista tulojen jyrkät vaihtelut, työn kustannusten epätasainen jakautuminen
27340: ja työn tekemisen ja jatkuvuuden vaatimat muut kustannukset, jotka ovat välttämättö-
27341: miä taiteilijan uralle. Taiteilijoiden verotuskohtelussa tulisi voida nykyistä paremmin
27342: huomioida taiteilijoiden tulonmuodostuksen erityispiirteet.
27343: 
27344: 
27345: 
27346: Valtion taiteilijatuki
27347: 
27348: 
27349: Valtion välitöntä tukea taiteilijoille ovat yksi-, kolme- ja viisivuotiset sekä
27350: pitkäaikaiset eli pääsääntöisesti 15-vuotiset apurahat, valtion kohdeapurahat,
27351: lastenkulttuurin edistämiseksi jaetut apurahat ja lastenkulttuurin valtion palkinnot,
27352: taiteilijoiden matka-apurahat, eri taiteenalojen valtionpalkinnot, taiteilijaprofessuurit
27353: ja taiteilijaeläkkeet Myös niin sanotut kirjastokorvaukset ovat laskettavissa tähän ryh-
27354: mään, koska ne jaetaan apurahoina ja avustuksina kirjailijoille ja kääntäjille, samoin
27355: kuin näytelmäkirjallisuuden tuki, joka maksetaan näytelmäkirjailijoille. Vaihtelevassa
27356: määrin välitöntä taiteilijatukea ovat joillakin taiteenaloilla myönnettävät laatutuet ja
27357: näyttelytuet.
27358: 
27359: Vuosittain jaetaan 112 yksivuotista, 41 kolmevuotista, 22 viisivuotista ja 10
27360: pitkäaikaista taiteilija-apurahaa. Yksivuotisia apurahoja voidaan jakaa puolivuotisiksi.
27361: Vuonna 1992 taiteilija-apurahaa nautti 483 taiteilijaa. Apurahan suuruus on noin 67
27362: 000 mk vuodessa verotonta tuloa. Lisäksi jaetaan vuosittain 50 taiteilija-apurahaa
27363: vastaava summa kohdeapurahoina. Vuonna 1992 kohdeapurahoina jaettu summa oli
27364: 3,3 miljoonaa markkaa.
27365: 
27366: Lyhytaikaisten taiteilija-apurahojen määrä on vuodesta 1980 kasvanut yhdeksällä
27367: yksivuotisella, seitsemällä kolmivuotisella ja kolmella viisivuotisella apurahalla.
27368: Pitkäaikaisia apurahoja on jaettu vuodesta 1982 alkaen kymmenen vuosittain.
27369: Kohdeapurahojen määrä (50 taiteilija-apurahan verran) on pysynyt samana.
27370: Apurahoihin käytetyn rahamäärän kasvu on pääosin aiheutunut pitkäaikaisten
27371: apurahojen lukumäärän automaattisesta kasvusta. Kohdeapurahojen reaaliarvo on jopa
27372: hieman laskenut.
27373: 
27374: 
27375: 
27376: 
27377:                                            37
27378: Kirjailijoille ja kääntäjille myönnetään apurahoja ja avustuksia sen johdosta, että
27379: heidän kirjoittamiaan ja kääntämiään kirjoja pidetään maksuttomasti käytettävissä
27380: yleisissä kirjastoissa. Kirjastokorvausten markkamäärä on vuosittain 10 % kirjastojen
27381: edellisenä vuonna kirjahankintoihin käyttämästä markkamäärästä. Kirjastokorvauksiin
27382: käytetty rahasumma on koko 1980-luvun kasvanut keskimäärin noin miljoonalla
27383: markalla vuodessa. Kasvu pysähtyi vuonna 1991 ja kääntyi laskuun vuonna 1992.
27384: Vuonna 1992 apurahoja ja avustuksia jaettiin 17,6 miljoonaa mk, vuoden 1993 tulo-
27385: ja menoarviossa tarkoitukseen on varattu 14 miljoonaa markkaa.
27386: 
27387: Taulukosta 2 selviää valtion taiteilijatukeen käytetty rahamäärä sekä taiteilija-
27388: apurahojen ja kirjastokorvausapurahojen asema rahallisesti merkittävimpinä valtion
27389: apurahatuen muotoina. Taulukossa ei ole mukana rahallisesti merkittävintä välittömän
27390: taiteilijatuen muotoa eli taiteilijaeläkkeitä. Vuonna 1991 valtion ylimääräisiin
27391: taiteilijaeläkkeisiin käytettiin noin 46 miljoonaa markkaa. Vuonna 1992 taiteen
27392: keskustoimikunnalla oli lisäksi käytettävänään 200 000 mk määräraha taiteilijoiden
27393: matka-apurahoihin. Vuodelle 1993 tarkoitukseen on varattu 500 000 mk.
27394: 
27395: 
27396: 
27397: Taulukko 2. Valtion tuki taiteilijoille vuonna 1991.
27398: 
27399: 
27400: 
27401:                  TUKIMUOTO                                1000 MK
27402: 
27403:                  Lyhytaikaiset taiteilija-apurahat         20.616
27404:                  Pitkäaikaiset taiteilija-apurahat          6.099
27405: 
27406:                 Taiteilijaprofessuurit                      1.930
27407:                  Kohdepurahat                              2.948
27408:                 Valtionpalkinnot                            740
27409:                 Lastenkulttuurin apurahat                   570
27410:                 Lastenkulttuurin palkinnot                  100
27411:                 YHTEENSÄ.                                  33.003
27412: 
27413:                 ns. Kirjastokorvausapurahat                17 980
27414:                 Näytelmäkirjallisuuden tuki                1.000
27415: 
27416:                 KAIKKI YHTEENSÄ                            51.503
27417: 
27418: Lähde: Survey ... , taiteen luskustoimikunta 1992.
27419: 
27420: 
27421: 
27422: 
27423:                                                      38
27424: Taiteilija-, kohde- ja ns. kirjastokorvausapurahojen osuus koko taiteen tukemisen
27425: määrärahasta on vuosina 1991-93 ollut keskimäärin 50 mmk eli 6 % (koko valtion
27426: budjetista tämä on 0,03 %) Taulukossa 3 esitetään taiteilijoiden välittömän tuen
27427: osuudessa tapahtuneet muutokset 1980-luvulla.            Apurahojen osuus valtion
27428: taidemäärärahoista väheni kaikilla taiteenaloilla taideteollisuutta lukuun ottamatta.
27429: 
27430: Taulukko 3. Taiteilijoille suunnatun tuen osuus valtion kunkin taiteenalan
27431: määrärahoista vuosina 1980 ja 1990.
27432: 
27433: 
27434:                     TAITEENAlA             Taiteilijatuki valtion tuesta
27435:                                             1980                 1990
27436: 
27437:                                              %                     %
27438: 
27439:                     Elokuvataide            6.4                   3.2
27440: 
27441:                      Kirjallisuus           89.5                 81.0
27442: 
27443:                      Kuvataide              26.6                 16.8
27444: 
27445:                     Säveltaide              3.5                   2.1
27446: 
27447:                      Näyttämötaide          2.8                   2.5
27448: 
27449:                     Tanssitaide             74.8                 40.6
27450: 
27451:                     V aiokuvataide          35.4                 25.6
27452: 
27453:                     Taideteollisuus         18.2                 22.4
27454: 
27455:                      Rakennustaide          20.4                 13.7
27456: Lähde:   opm 1991: ~5.
27457: 
27458: Apurahojen muodossa saatavan tuen merkitys vaihtelee suuresti taiteenaloittain. Suurin
27459: se on luonnollisesti ns. vapaille taiteilijoilla kuten kirjailijoille, kuvataiteilijoille ja
27460: säveltäjille, jotka eivät työskentele työsuhteessa, sekä monien alojen freelance-
27461: taiteilijoille. Kaikille taiteenaloille on kuitenkin yhteistä se, että suurin osa
27462: taiteilijoiden saamista apurahoista on julkista tukea. Rahallisesti merkittävin apurahoja
27463: myöntävä taho on valtio.        Läänien apurahojen osuus on kaikilla taiteenaloilla
27464: huomattavasti pienempi. Kunnista ammattitaiteilijoita tukevat lähinnä suurimmat
27465: kaupungit, ja kaikenkaikkiaan kuntien osuus jää varsin vähäiseksi. Säätiöiden ja
27466: rahastojen merkitys vaihtelee taiteenaloittain. (Liitetaulukko 3: eri rahoituslähteiden
27467: osuudet taiteilijoiden saamista apurahoista).
27468: 
27469: Nuoret taiteilijat saavat kaiken kaikkiaan lukumääräistä osuuttaan pienemmän osuuden
27470: eri tahojen myöntämistä apurahoista. Läänit, kunnat ja yksityiset säätiöt tukevat
27471: nuoria taiteilijoita suhteellisesti enemmän kuin valtio (taiteen keskustoimikunta, valtion
27472: taidetoimikunnat, opetusministeriö). Asetuksenkin mukaan valtion "kolme- ja
27473: viisivuotisia taiteilija-apurahoja ja kohdeapurahoja myönnettäessä on etusija annettava
27474: luovan suorituskykynsä jo osoittaneille taiteenharjoittajille" ja pitkäaikaiset taiteilija-
27475: apurahat myönnetään "alallaan eteviksi osoittautuneille" taiteilijoille. Vuodesta 1993
27476: lähtien nuorille kohdistetaan aiempaa enemmän 1-vuotisia apurahoja.
27477: 
27478: 
27479: 
27480: 
27481:                                             39
27482:        (Liitetaulukko 4: alle 35-vuotiaille taiteilijoille myönnettyjen apurahojen osuus
27483:        apurahamuodoittain ja taiteenaloittain.
27484: 
27485:        Apurahajärjestelmä on pysynyt sekä toimintaperiaatteiltaan että laajuudeltaan
27486:        pääpiirteissään samana yli kaksikymmentä vuotta. Taiteilijakunnan määrällinen
27487:        kasvu samoin kuin taloudellisen tilanteen myötä heikentynyt työllisyystilanne ovat
27488:        kasvattaneet nykyiseen apurahajärjestelmään kohdistuvia paineita. Taulukko 4
27489:        kuvaa taiteilija- ja kohde- sekä lastenkulttuurin apurahojen hakijamäärien kehi-
27490:        tystä viime vuosina.
27491: 
27492: 
27493:        Taulukko 4. Hakijoiden lukumäärä apurahamuodoittain. Vuosille 1990-93 haetut
27494:        apurahat.
27495: 
27496: 
27497: 
27498: 
27499:     1600
27500:     1400
27501:     1200
27502:     1000                                                 II lastenkultt.apur.
27503:       800                                                0 kohdeapuraha
27504:       600                                                II taiteilija-apuraha
27505:       400
27506:       200
27507:         0
27508:                1990         1991   1992        1993
27509: 
27510: Lähde: taiteen keskustoimikunta.
27511: 
27512: 
27513: 
27514: 
27515:                                                40
27516: Apurahapolitiikasta taiteilijapolitiikkaan
27517: 
27518: 
27519: Julkisella vallalla ja erityisesti valtiolla on ollut ensiarvoisen tärkeä rooli suomalaisten
27520: taiteilijoiden työskentelyedellytysten turvaamisessa. Ilman valtion tukea taiteilijoiden
27521: toimeentuloedellytykset vaarantuisivat monilla taiteenaloilla olennaisesti. Tämän
27522: tosiasian kääntöpuolena on, että apurahoitus samalla hyvin pitkälle valikoi, ketkä
27523: voivat täällä toimia taiteilijoina. Tämänkin vuoksi taiteilijatuenjätjestelmän tulisi olla
27524: mahdollisimman joustava ja uudistumiskykyinen.
27525: 
27526: Taiteen kentällä 1980-luvun kuluessa ja 1990-luvun alussa tapahtunut kehitys on
27527: asettanut monia uusia haasteita valtion taiteilijatuen kehittämiselle ja suuntaami-
27528: selle.Taiteilijakunnan määrällinen kasvu on varsinkin 1980-luvun alusta alkaen ollut
27529: voimakasta ja nopeaa. Taiteilijoiden lukumäärä on kasvanut kaikilla taiteenaloilla.
27530: Määrällisten muutosten ohella sisällölliset ja rakenteelliset muutokset taiteen kentällä
27531: ovat olleet suuria. 1980-luvun kuluessa on astunut esiin monia taidemuotoja, jotka
27532: taidehallinnon noudattaman apurahapolitiikan ja taiteenalajaon kannalta ovat jääneet
27533: väliinputoajan, marginaalin ja ulkopuolisen asemaan. Samalla on lisääntynyt perin-
27534: teisten taideinstituutioiden ulkopuolella tapahtuva taidetoiminta. Taiteen tekeminen,
27535: tuottaminen ja välittäminen tapahtuu yhä useammin erilaisten rakenteiden varassa kuin
27536: aikaisemmin. Myös kansainvälistymiskehitys asettaa uusia määrällisiä, laadullisia
27537: ja rakenteellisia vaatimuksia julkiselle taiteilijatuelle.
27538: 
27539: Valtion taidehallinnon mahdollisuudet reagoida näihin muutoksiin apurahajätjestelmän
27540: avulla ovat olleet rajalliset. Vuosiapurahoja nauttivien taiteilijoiden osuus koko
27541: taiteilijakunnasta on vuosittain vain muutamia prosentteja. Valtaosa valtion apurahoista
27542: on lisäksi laissa ja asetuksessa kiintiöity perinteisen taiteenalajaon mukaisesti ja
27543: osoitettu taiteilijanmaineensa jo vakiinnuttaneille taiteilijoille. Varsinkin uusia alueita
27544: edustavien ja nuorten taiteilijoiden asema suhteessa vakiintuneempiin taiteilijoihin ja
27545: taidemuotoihin on jäänyt heikoksi.
27546: 
27547: Julkisen taiteilijatuen tulee pyrkiä turvaamaan taiteilijoille sekä työskentelymah-
27548: dollisuuksien jatkuvuus että mahdollisuus kokeilla uutta, uudistaa ja uudistua.
27549: 
27550: Apurahajätjestelmä on olennainen osa nykyistä valtion tukijärjestelmää, ja Suomen
27551: kokoisella kieli- ja markkina-alueella työskenteleville taiteilijoille julkisen vallan
27552: myöntämät apurahat ovat erittäin tärkeitä. Ammattitaiteilijoidentyöskentelyedellytys-
27553: ten säilyttämiseksi on tärkeää turvata valtion taiteilija-apurahajätjestelmänjatkuvuus.
27554: 
27555: Julkista taiteilijatukea kehitettäessä tulee luoda ja vahvistaa joustavia, nuorille ja
27556: uransa alussa oleville taiteilijoille ja uusille taidemuodoille sekä uusille tuotannon
27557: ja välittämisen rakenteille avoimia tukimuotoja.
27558: 
27559: 
27560: 
27561: 
27562:                                             41
27563: Taiteilijoiden mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan,         opintomatkoihin,
27564: koulutukseen ulkomailla, opiskelija- ja taiteilijavaihtoon, työskentelyyn ja esiin-
27565: tymisiin ulkomailla tulee lisätä kehittämällä sekä taiteilijoiden henkilökohtaista
27566: apurahoitusta että erilaisten taiteen alueen yhteisöiden - järjestöjen, laitosten,
27567: työryhmien, pienyritysten - kansainvälisen toiminnan tukea.
27568: 
27569: Valtion taiteilija-apurahojen jälkeen rahallisesti merkittävin apurahatuen muoto on
27570: ns. kirjastokorvausapurahat, joita maksetaan kauno- ja tietokirjailijoille sekä
27571: kääntäjille apurahoina ja avustuksina sen johdosta, että heidän kirjoittamiaan ja
27572: kääntämiään kirjoja pidetään maksuttomasti käytettävissä yleisissä kirjastoissa.
27573: Visuaalisen kulttuurin merkityksen kasvu näkyy kuitenkin myös kirjastojen
27574: kokoelmissa. Esimerkiksi lastenkirjojen osuus kirjastolainauksesta on 42 %, ja
27575: kuvallisella ilmaisulla on tärkeä rooli suuressa osassa näitä teoksia.
27576: 
27577: On selvitettävä miten ns. kirjastokorvausapurahojen järjestelmä voidaan laajentaa siten,
27578: että järjestelmän piiriin kuuluvia apurahoja ja avustuksia voisivat kirjailijoiden ohella
27579: saada esimerkiksi kuvateosten tekijät, kuvittajat, sarjakuvapiirtäjät ja valokuvaajat.
27580: Tulee selvittää myös niiden tekijöiden asema, joiden teokset eivät ilmesty kirjan
27581: muodossa.
27582: 
27583: On kuitenkin selvää, ettei taiteilijakunnan työskentelyedellytyksiä parantamaan pyrkivä
27584: taiteilijapolitiikka voi käyttää välineenään vain apurahapolitiikkaa. Apurahat ovat vain
27585: osa taiteilijapolitiikkaa.
27586: 
27587: Tekijänoikeuden piirissä tapahtuvat muutokset ovat taiteilijoiden toimeentulon ja
27588: työskentelyedellytysten kannalta merkittäviä. Tekijänoikeuden merkitys on kasvanut
27589: voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tekijänoikeudellistenjärjestelyjen
27590: vaikutus voi olla taiteilijoille moninkertainen esimerkiksi apurahapoliittisten toimien
27591: merkitykseen verrattuna. Tekijänoikeusjärjestelmää kehitettäessä tulee tämän vuoksi
27592: kiinnittää huomiota lainsäädännöllisten toimenpiteiden vaikutukseen eri taiteenaloja
27593: edustavien taiteilijoiden toimeentulolle.
27594: 
27595: Työttömyys-, sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmät sekä verotus ovat pääsääntöisesti
27596: kehittyneet vastaamaan vakituisessa palkkatyössä toimivien henkilöiden tarpeita.
27597: Taideammattien harjoittamiseen liittyy monia sellaisia piirteitä, joiden seurauksena
27598: kyseiset järjestelmät eivät taiteilijoiden kohdalla toimi tarkoitetulla tavalla. Taiteilijoi-
27599: den verotuksessa tulisi huomioida muun muassa tulojen epätasainen jakautuminen.
27600: Taloudellinen lama on kärjistänyt näitä epäkohtia ja lisännyt taiteilijoiden julkiseen
27601: tukeen kohdistuvia paineita. Taiteilijoiden työttömyysturva, sosiaaliturva ja eläketurva
27602: sekä verotuskohtelu tulee määritellä siten, etteivät taiteilijat taiteellisen työn luonteen
27603: ja ammatinharjoittamisen erityispiirteiden vuoksi joudu muita kansalaisia heikompaan
27604: asemaan.
27605: 
27606: 
27607: 
27608: 
27609:                                              42
27610: Valtion lyhytaikaisten apurahojen (yksi-, kolme- ja viisivuotisten) tulee oikeuttaa
27611: eläkkeeseen samalla tavalla kuin 15-vuotiset apurahat. Taiteilija-apurahakausien
27612: apurahatulot tulee huomioida esim. sairaus-, työttömyys-, äitiys- ja vanhempainra-
27613: hakauden päivärahan suuruutta laskettaessa.
27614: 
27615: Taiteilijoiden toimeentulon ja työskentelyedellytysten kannalta erimuotoisella
27616: välillisellä tuella, joka suuntautuu teosten tuotantoon ja välittämiseen, saattaa olla
27617: vähintään yhtä suuri merkitys kuin välittömällä apurahatuella. Julkisen vallan
27618: tukemilla taideinstituutioilla on varsin merkittävä rooli taiteilijoiden työllistäjinä.
27619: 
27620: On tärkeää, että kulttuuripoliittista tukea suunnattaessa pyritään turvaamaan julkisen
27621: sektorin ja sen tuella toimivien instituutioiden mahdollisuudet työllistää taiteilijoita,
27622: kuten työpaikat taidelaitoksissa, kirjastojen hankinnat, julkisen sektorin taideostot
27623: ja teostilaukset Lisäksi tulee kehittää myös julkisen sektorin ja sen tuella toimivien
27624: instituutioiden ulkopuolisten taiteen tuotannon ja välittämisen tukimuotoja, kuten
27625: kotimaisen kulttuuriteollisuuden valikoiva tukeminen, taideteosten jakelun valikoiva
27626: tukeminen ja uusien tuotantotapojen kehittäminen.
27627: 
27628: Taiteilijoiden työllisyystilanteen heikkenemiseen ei tule vastata taidekoulutusta
27629: supistamalla, vaan koulutuksen sisältöä ja painotuksia muuttamalla. Koulutuksen tulee
27630: tarjota nykyistä joustavammat valmiudet toimia nopeasti muuttuvissa ja yhä
27631: monipuolisempaa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä. Taidekorkeakoulujen täy-
27632: dennyskoulutuskeskusten asemaa on syytä kehittää ja selkeyttää työnjako alan
27633: ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten välillä.
27634: 
27635: Taiteilijoiden asema ja ongelmat sekä niihin vaikuttavat tekijät vaihtelevat suuresti
27636: eri taiteenaloilla. Samat tukimuodot eivät ole tarkoituksenmukaisia kaikkien
27637: taiteenalojen kannalta. Valtion taiteilijapolitiikkaa on kehitettävä ottaen huomioon
27638: eri taiteenalojen erityispiirteet.
27639: 
27640: Valtion taiteilijapolitiikka on perinteisesti painottunut apurahajärjestelmän kehittä-
27641: miseen. Jatkossa tulisi painotetusti kehittää sellaisia tukimuotoja, joilla parannetaan
27642: taiteilijoiden mahdollisuuksia tulla toimeen taiteellisella työllä. Siirtyminen apura-
27643: hapolitiikasta taiteilijapolitiikkaan edellyttää monien eriluonteisten tekijöiden
27644: yhteisvaikutuksen selvittämistä. Tämän vuoksi hallitus aikoo käynnistää komi-
27645: teatasoisen laaja-alaisen taiteilijapolitiikan kehittämistyön. Kehittämistyössä tulee ottaa
27646: huomioon taiteilijoiden toimeentuloon ja työskentelyedellytyksiin vaikuttavat tekijät
27647: mahdollisimman laajasti; kuten apurahoitus, tekijänoikeus, sosiaaliturva, verotus,
27648: julkisen vallan rooli taiteilijoiden työllistäjänä, välillisen tuen merkitys.
27649: 
27650: 
27651: 
27652: 
27653:                                            43
27654: Taiteilija- ja kulttuurijärjestöt
27655: 
27656: 
27657: Taiteen ja kulttuurin ammattilaisten omat keskus- ja alajärjestöt ovat tärkeä osa
27658: kulttuurin kenttää. Niiden toiminnan luonne ei rajoitu yksinomaan oman ammattikun-
27659: nan edunvalvontaan, vaan niillä on laajempi kulttuuripoliittinen merkitys taiteen ja
27660: kulttuurin kentän erityispiirteiden vuoksi. Useilla niistä on oma aktiivinen julkisuuteen
27661: suunnattu kulttuurielämää rikastuttava linja, ja niiden tiedotustoiminta, julkaisut ja
27662: näyttelyt mahdollistavat taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä niin että taiteilijoiden
27663: omat painotukset tulevat hyvin esiin.
27664: 
27665: Järjestöjen saama valtiontuki on vähentynyt. Kulttuuristen muutosten vuoksi ja
27666: järjestökentän kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan järjestökentän selvitys. Rajalliset
27667: resurssit edellyttävät painopisteiden määrittelyä. Myös järjestökentän on tarpeen itse
27668: arvioida toimintansa painopisteitä. On selvitettävä mitä tuella saadaan aikaan suhteessa
27669: järjestön tavoitteisiin.
27670: 
27671: 
27672: 
27673: Keskeinen lainsäädäntö
27674: 
27675: 
27676: Laki taiteen edistämisen järjestelystä (328/67)
27677: Asetus taiteen edistämisen järjestelystä (1105/91)
27678: Laki taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista (734/69)
27679: Asetus taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista (845/69)
27680: Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista
27681: (236/61)
27682: Asetus eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista
27683: (46/64)
27684: Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (720/92)
27685: Laki Suomen elokuva-arkistosta (891/78)
27686: Asetus Suomen elokuva-arkistosta (168/79)
27687: Laki elokuvien arkistoinnista (576/84)
27688: Asetus elokuvien arkistoinnista (662/84)
27689: Laki taidenäyttelyiden valtiontakuusta (411/86)
27690: Asetus taidenäyttelyiden valtiontakuusta (445/86)
27691: Laki valtion taidemuseosta (185/90)
27692: Asetus valtion taidemuseosta (379/90)
27693: Tekijänoikeuslaki (404/61)
27694: Tekijänoikeusasetus (441/61)
27695: Asetus tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin annetun lain noudattamisen
27696: tehostamisesta (442/61)
27697: Laki oikeudesta valokuvaan (405/61)
27698: 
27699: 
27700: 
27701: 
27702:                                            44
27703:        LIITEKUVIOT JA LIITETAULUKOT
27704: 
27705:        Liitetaulukko 1
27706: 
27707: 
27708: 
27709: 
27710:                    Taidekorkeakouluihin pyrkineet ja hyväksytyt vuonna 1991
27711: 
27712: 
27713:           KOULU                        OSASTO/LAITOS              PYRKINEET   HYVÄKSYTYT
27714:           Teatterikorkeakoulu          Tanssitaide                158         16 (10 %)
27715:                                        Näyttelijätyö              1178        24 (2 %)
27716:                                        Ohjaus                     221         4(2%)
27717:                                        Dramaturgia                229         5 (2 %)
27718: 
27719:           Sibelius-Akatemia                                       702         165 (23 %)
27720: 
27721:           Taideteollinen korkeakoulu   Lavastustaide              48          5 (10 %)
27722:                                        V aiokuvataide             244         10 (4 %)
27723:                                        Graafinen suunnittelu      396         10 (2 %)
27724:                                        Elokuvataide               341         12 (3 %)
27725:                                        Tekstiilitaide             86          10 (12 %)
27726:                                        Teollinen muotoilu         141         18 (13 %)
27727:                                        Vaatetussuunnittelu        185         12(6 %)
27728:                                        Keramiikka- ja             62          9(14 %)
27729:                                        lasitaide
27730:                                        Sisustusarkkitehtuuri ja   304         15 (5 %)
27731:                                        huonekalusuunnittelu
27732: 
27733:           Kuvataideakatemia*                                      540         24 (4 %)
27734: 
27735:           Tamperen yliopisto           Näyttelijäntyön laitos     538         13 (2 %)
27736: 
27737: * Kuvataideakatemia sai korkeakoulun aseman vuoden 1993 alusta.
27738: Lähde: Survey... , taiteen keskustoimikunta 1992.
27739: 
27740: 
27741: 
27742: 
27743:                                                      45
27744:        Liitetaulukko 2
27745: 
27746: 
27747: 
27748: 
27749:                    Taiteilijoiden lukumäärä väestölaskennan tietojen mukaan vuosina 1970,
27750: 1980 ·a 1985
27751: 
27752:        10000 ~--------------------------
27753:        15000 +-------------------~~---
27754: 
27755: 
27756:        13000
27757:        1MWO    t~=================11!111= ,--------------.,
27758:                                                        B      Kuvaamataiteilijat
27759:        12000 +---------------~
27760: 
27761:        11000
27762:        10000
27763:                t====l§§r1                              IB!l
27764: 
27765:                                                        ~
27766:                                                               Teatteri- ja elolruvaoh"Jlllljat
27767:                                                                                            . Ja. -JO
27768: 
27769: 
27770:                                                               Thotesuunnittelijat ja taiteilijat
27771:                                                                                                    . hta"at
27772: 
27773:                                                                                                    1
27774:                                                                                                         J
27775: 
27776: 
27777: 
27778:         9000~§~-
27779:         8000
27780:                                                        !El     VaJokuvaajat ja kamciamiehet
27781: 
27782:         7000                                           [!]     Teatterin ja oopperan esiintyvät taiteilijat
27783: 
27784:         6000                                           ~       Muusikot
27785: 
27786:         5000                                           •       Kirjailijat ja kriitikot
27787: 
27788:         4000                                           E8      Arlddlehdit
27789:         3000
27790:         2000
27791:         1000
27792:            0
27793:                     '70         '80         '85
27794: 
27795: Lähde: Liikkanen 1988: 21-22.
27796: 
27797: 
27798: 
27799: 
27800:                                                   46
27801:         Liitetaulukko 3. Eri rahoituslähteiden osuus taiteilijoiden yhden vuoden aikana
27802:         nauttimien apurahojen markkamäärästä taiteenaloittain. Läänin osuus on myös osa
27803:         valtion määrärahaa.
27804: 
27805:          TAITEENAlA            VALTIO       LÄÄNIT       KUNNAT      SÄÄTIÖT
27806:                                  %*           %            %            %
27807:          Kiljallisuus             88            5            2            5           100
27808:          Kuvataide                66           17            5           11           100
27809:          Näyttämötaide            61            6            5           28           100
27810:          Säveltaide               57            8            3           32           100
27811:          Tanssitaide              40           10           18           32          100
27812:          Käyttögrafiikka          63            4            9           25          100
27813:          Valokuvataide            56           14            2           27          100
27814: 
27815:         *
27816:         Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja opetusministeriön
27817:         myöntämät apurahat ja palkinnot.
27818: 
27819:         Lähteet: Karttunen 1988 ja 1993; Heikkinen 1989 ja 1993; lrjala 1993; Karhunen
27820:         1993; Smolander 1993.
27821: 
27822: 
27823: 
27824: 
27825:        Liitetaulukko 4
27826: 
27827: 
27828: 
27829: 
27830:                             Alle 35-vuotiaille taiteilijoille myönnettyjen apurahojen osuus
27831: apurahojen markkamäärästä apurahamuodoittain ja taiteenaloittain vuonna 1989 (alle 35-
27832: vuotiaiden osuus taiteilijoista taiteenaloittain suluissa)
27833: 
27834: APURAHA                                                           TAITEENALA
27835:                                                       Näyttämö- Säveltaide Tanssi- Valokuva Käyttö-
27836:                                                       taide                taide            grafiikka
27837:                                                       ' (27 %~ _1?8%)        (74%)   (47%~,  _1?7 %_.1
27838: Valtion taiteilija- kohde- ja lastenkulttuuriapurahat    12%       35%        42%     21%       4%
27839: sekä valtionpalkinnot.
27840: Muu valtion tuki*                                        36%     -              -     21%        -
27841: Läänit                                                   20%       33%        82%     53%      26%
27842: Kunnat                                                   21%       56%        58%     80%      85%
27843: Säätiöt, rahastot ia iäriestöt                           22%       38%        76%     64%      34%
27844: Kaikki apurahat yhteensä                                 20%       36%        60%     39%      19%
27845: *kiljastokorvausapurahat, laatutuki, näytelmäkiljallisuuden tuki, matka-apurahat.
27846: Lähteet: Heikkinen 1993, Irjala 1993, Karhunen 1993, Karttunen 1993, Smolander 1993.
27847: 
27848: 
27849: 
27850:                                                     47
27851: 5. KULTTUURIN OMAEHTOISUUS
27852: 
27853: 
27854: Suomessakansalaistenkulttuuriharrastusonperinteisestilaajaa. Kulttuuriharrastuksena
27855: tarkoitetaan tässä taidekasvatukseen osallistumista ja muuta omaa toimintaa taiteen
27856: parissa sekä taide- ja kulttuuritilaisuuksiin osallistumista. Television leviäminen koko
27857: maahan 1960-luvulla ja sähköisen viestinnän määrän moninkertaistuminen ja sen
27858: muotojen monipuolistuminen sekä kulttuurin muutos ovat muuttaneet olennaisesti
27859: kansalaisten vapaa-aika- ja kulttuuriharrastuksia.
27860: 
27861: Kasvava julkinen tuki 1970-luvulta lähtien lisäsi kulttuuripalveluiden alueellista ja
27862: paikallista tarjontaa ja aikaansai merkittävästi uutta kulttuuriosallistumista. Teatte-
27863: riesitysten, konserttien, kesän kulttuuritapahtumien määrä ja yleisön suosio kasvoivat.
27864: Kunnallisen kulttuuritoiminnan monipuolistuminen aktivoi paikalliskulttuuria.
27865: 
27866: Kiinnostus seurata ammattitaiteilijoiden esityksiä ja osallistua erilaisiin kulttuuri-
27867: toimintoihin sekä itse harrastaa taiteita lisääntyivät 1980-luvun loppupuolelle saakka.
27868: Vuonna 1981 kaikista 10 vuotta täyttäneistä lähes 80 prosenttia oli ainakin kerran
27869: osallistunut kulttuuritilaisuuteen ja lähes 20 prosentilla harrasti taidetta.
27870: 
27871: Tilastokeskus teki vuonna 1991 vapaa-ajan käyttöä koskevan haastattelututkimuksen,
27872: josta käy ilmi, että sekä kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen että omaehtoinen
27873: taideharrastus ovat vähentyneet. Vaikka muutos on pieni, tarkemmin tarkastellen voi
27874: osoittaa selviä syitä. Tällaisia ovat ikäpolvitekijät, viestintämaiseman muutos ja
27875: taidekasvatusjärjestelmän tehostuminen.
27876: 
27877: Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen ennakkotiedot osoittavat, että ihmisten
27878: kiinnostus omaan luovaan taideharrastukseen on suurimmillaan 10-24 vuotiaana. Osin
27879: tätä selittää se, että 1970-luvulta lähtien erityisesti nuorten taideharrastusmahdolli-
27880: suuksia on lisätty.
27881: 
27882: Yli 25-vuotiaiden taide- ja kulttuuriharrastusten vähenemistä selittää osittain se, että
27883: heillä on vähemmän vapaa-aikaa kuin nuorilla. Kun kuitenkin aikuistenkin käy-
27884: tettävissä oleva vapaa-aika on entiseen verrattuna lisääntynyt, on tähän ilmiöön
27885: muitakin syitä.
27886: 
27887: Yli 25-vuotias väestö osallistuu myös kulttuuritilaisuuksiin lapsia ja nuoria vähemmän,
27888: eläkeläiset käyttävät kaikista heikoimmin kulttuuripalveluita. Silti kansainvälisessä
27889: vertailussa suomalaisten kulttuuriosallistuminen on huomattavan korkea. Vuonna 1991
27890: lähes 80 % suomalaisista oli käynyt kerran jossakin kulttuuritilaisuudessa.
27891: 
27892: Suomalaisten kulttuuriharrastusten muutos näyttää ennakoivan laajempia kulttuurimuu-
27893: toksia. Vanhempien ikäpolvien omiksi kokemat taide- ja kulttuuriharrastukset eivät
27894: enää kohtaa nuorten kulttuuriharrastuksen muotoja.
27895: 
27896: 
27897: 
27898: 
27899:                                           48
27900: Perinteisesti luovana pidetyn kulttuurin harrastuksen väheneminen selittynee osittain
27901: sähköisten viestimien tarjonnan kuluttamisen kasvussa. Erityisesti vanhemmat
27902: ikäluokatkatselevat televisiolähetyksiä, ja nuorempien ikäluokkien vapaa-ajasta videot
27903: veivät 1980-luvulla tuntuvan osan.
27904: 
27905: Viestinnässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten arkipäivän elämään, suuri osa
27906: väestöstä saa pääosan kulttuuritarjonnastaan juuri sähköisten viestimien kautta.
27907: 
27908: Taideharrastusmahdollisuuksien laajeneminen lasten ja nuorten taideopetuksen
27909: voimistumisen myötä, viestintäkulttuurin muutokset ja vanhempien ikäluokkien
27910: kulttuuriaktiviteetin väheneminen ja sen edustajien suosimien kulttuurimuotojen
27911: osuuden supistuminen osoittavat kulttuurielämässä tapahtuvan rakennemuutoksen suun-
27912: taa.
27913: 
27914: Taideharrastus muuttuu harrastamisesta kohti entistä tavoitteellisempaa taideopiskelua.
27915: Perinteisten taidelaitosten tarjonnan rinnalle tulevat uudet taidemuodot, joilla on oma
27916: uusi yleisönsä. Yhtenäiskulttuurista siirrytään jatkuvasti kohti erityisryhmien kulttuuria.
27917: Kulttuuri- ja taidetarjonnan on syytä joustaa vastaamaan yhä eriytyneempien
27918: kulttuurien tarpeita.
27919: 
27920: 
27921: 
27922: Taiteen perusopetus
27923: 
27924: 
27925: Suomen taidekasvatusjärjestelmän tehostuminen on vahvistanut lasten ja nuorten
27926: mahdollisuuksia aiempaa tavoitteellisempaan taideharrastukseen. Vuonna 1992 tuli
27927: voimaan laki taiteen perusopetuksesta.
27928: 
27929: Taiteen perusopetus on pedagogisesti perusteltua, vuodesta toiseen jatkuvaa ja
27930: etenevää taideopetusta. Kunnat organisoivat taiteen perusopetusta siten, että mah-
27931: dollisimman moni lapsi ja nuori voi saada haluamansa taiteen alan opetusta. Kun
27932: taiteen alojen kirjoa lisätään, laajennetaan siten muidenkin alojen kuin musiikin
27933: opiskelumahdollisuuksia.
27934: 
27935: Taiteen eri alojen perusopetusta antavien taidepedagogien koulutusta jatketaan, jotta
27936: vähitellen taiteen perusopetusta antavat opettajat olisivat tässä työssä muodollisesti
27937: ja käytännöllisesti päteviä.
27938: 
27939: Taiteen perusopetuksen organisoinnin kulttuuristrategia tähtää taideopetuksen laadun
27940: kohottamiseen ja taideopetuksen piiriin pääsevien lukumäärän lisäämiseen.
27941: 
27942: Monipuolinen kulttuurikasvatus ja taidekasvatus on ymmärrettävä laajaksi käsitteeksi.
27943: Ne antavat kansalaiselle ne yksilölliset edellytykset, joilla voi omaehtoisesti valita
27944: kulttuurikäyttäytymisensä ja saada itselleen soveltuvat kulttuuripalvelut
27945: 
27946: 
27947: 
27948: 
27949:                                             49
27950: Taiteen perusopetus ei tähtää ensisijaisesti taiteen ammattiin työelämässä, vaan se
27951: toimii humanististen arvojen välittäjänä ja uudistajana. Samalla se antaa valmiudet
27952: jatkaa taiteen ammattikoulutukseen.
27953: 
27954: Taiteen perusopetusta järjestävät kunnat saavat vuoden 1993 alusta lähtien valtion-
27955: osuutta tämän työn käyttökustannuksia varten kunnan kantokykyluokan mukaan. Tänä
27956: vuonna tarkoitukseen on varattu 17 mmk. Yhteensä 333 kuntaa on ilmoittanut
27957: halukkuutensa järjestää taiteen perusopetusta.
27958: 
27959: Suomessa toimii myös 140 musiikkioppilaitosta, joista huomattava osa saa
27960: valtionosuutta. Tänä vuonna tarkoitukseen on varattu 205,1 mmk.
27961: 
27962: Nämä määrärahat ovat opetusministeriön kouluosaston menokehyksien osana.
27963: 
27964: 
27965: 
27966: Kulttuurin kansalaisjärjestöt
27967: 
27968: 
27969: Suomalaisen kulttuurin kansalaistoiminnassa järjestöillä on perinteisesti ollut suuri
27970: merkitys. Taide- ja kulttuurielämä on rakentunut järjestömuotoisuudelle ja harrasta-
27971: miselle. Harrastamiseen perustuvan osallistumisen ja laatuun tähtäävän ammattimaisen
27972: toiminnanjako heijastuu jossain määrin järjestökentän rakenteessa kuten suomalaisessa
27973: kulttuurissa yleensäkin. Valtion tukea saa noin 80 valtakunnallista taidejärjestöä. Tuki
27974: on yleensä hyvin vähäinen osa taiteenalan muusta julkisesta tuesta (2-5 %).
27975: 
27976: 
27977: 
27978: 
27979:                                           50
27980: 6. LllKUNTA- JA NUORISOKULTIUURI
27981: 
27982: 
27983: Vapaa-aika on tulevaisuuden keskeinen voimavara. Liikunta- ja nuorisokulttuurin
27984: edistäminen koskee pääosiltaan juuri ihmistenlisääntyvän vapaa-ajan käyttömuotoja.
27985: Liikunnalla on monitahoinen vaikutus ihmisen henkisten voimavarojen uudistamiseen,
27986: elämykselliseen ja terveeseen elämään. Liikunta antaa mahdollisuudet huip-
27987: pusuorituksiin ja yhteisöllisyyteen, ja sillä on merkittäviä taloudellisia ulottuvuuksia.
27988: Kansainvälisellä huippu-urheilulla ja liikunnalla luodaan myös kansakunnan kuvaa.
27989: Liikunta liittyy keskeisesti suomalaisen vapaa-aikaan aktiivisena omakohtaisena
27990: liikuntana ja urheiluviihteen ja -tapahtumien seuraamisena.
27991: 
27992: Valtionosuusuudistus edistää osaltaan palvelujen kokonaisuuksien näkemistä, se
27993: mahdollistaa kunnissa aiempaa joustavamman ja perinteiset toimialajaot ylittävän
27994: kansalaisten palvelun liikunta ja nuorisotyössä. Tavoitteena on luoda hyvät
27995: edellytykset ihmisten omaehtoiselle kulttuuri- liikunta- ja vapaa-ajan toiminnalle.
27996: 
27997: 
27998: Opetusministeriö on tuottanut tänä keväänä liikunnan yhteiskunnallisen perus-
27999: teluasiakirjan. Sen mukaan liikuntaan investoidut julkiset varat tuloutuvat kertautuvasti
28000: kunnille ja valtiolle osana liikuntakulttuurin kokonaistaloutta. Tämän asiakirjan ja
28001: samoin keväällä valmistuvan opetusministeriön nuorisostrategian perusteella on
28002: mahdollista määritellä yhteiskunnan perustehtävät liikuntakulttuurissa ja antaa suuntaa
28003: nuorisopolitiikalle.
28004: 
28005: Pitkän aikavälin tavoitteena on määrittää liikunnan yhteiskunnallisen perustelun ja
28006: nuorisostrategiatyön pohjalta keskeiset liikuntapaikkoihin ja nuorisotiloihin liittyvät
28007: peruspalvelut sekä opetusministeriön, kuntien, kansalaisjärjestöjen ja yksityisten
28008: palvelujen työnjako peruspalvelujen tuotannossa.
28009: 
28010: Nuorten osuus väestöstämme vähenee jatkuvasti. Nuoret ovat entistäkin tärkeämpiä
28011: suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle.        Nuoret omaksuvat luontevimmin
28012: kansainvälisen toimintaympäristön ja teknologian sekä viestinnän muutokset. Vapaa-
28013: ajan, koulutuksen ja työn lomittuminen innovatiivisesti on tulevaisuuden toimintatapa,
28014: jonka muotoutumisessa nuoret ovat avainasemassa.
28015: 
28016: Suomen nuorison elinoloista huolehtiminen on erityisen huomion kohteena.
28017: Taloudellisen taantuman seuraukset kohdistuvat erityisen kärkevästi nuorisoon. Nuo-
28018: risoon kohdistuvat yhteiskunnan tukitoimenpiteet ovat tärkeitä niin kauan kun nuorison
28019: asema yhteiskunnassa on heikompi kuin muiden väestöryhmien.
28020: 
28021: Liikuntakulttuuri edistää aktiivista ja toimintakykyistä elämäntapaa. Sillä on merkittävä
28022: kansansairauksia ennaltaehkäisevä rooli ja se toimii kuntoottamisen välineenä.
28023: Liikunnan avulla voidaan pidentää ikääntyvien ihmisten mahdollisuuksia huolehtia
28024: itsestään ilman laitosten apua. Valtakunnallisella liikuntapolitiikalla ja hyvin hoidetulla
28025: liikuntapalveluverkostolla aikaansaadaan kansantaloudellisia säästöjä, kun sosiaali-
28026: ja terveystoimen kustannuksien määrä niiden avulla vähenee.
28027: 
28028: 
28029:                                             51
28030: Huippu-urheilun kautta liitytään maailmanlaajuista kulttuuria edustavaan yhteisöön,
28031: jonka kieli on yhteinen. Suomessa on perinteisesti tuettu huippu-urheilua voimakkaasti
28032: yhteiskunnan varoin. Tämän tuen rakenteita ovat urheilulukiot, armeijan urhei-
28033: lukoulut, korkeakoulutasoinen valmentajakoulutus, valmennuskeskusten kehittäminen
28034: urheiluopistojen yhteyteen, kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuslaitoksen perustaminen,
28035: olympiakomitean toiminnan tukeminen sekä valmentajatuki urheilujärjestöille sekä
28036: myös huippu-urheilua palvelevien liikuntalaitosten rakentamisen tukeminen.
28037: 
28038: Enää ei huippu-urheilun tuen määrää voi lisätä, siksi on syytä keskittyä turvaamaan
28039: toimintaedellytykset erityisesti keskeisissä suomalaisissa menestyslajeissa. Samalla
28040: on kiinnitettävä huomiota urheilun kielteisten lieveilmiöiden kuten doping-aineiden
28041: käytön kitkemiseen. Epäkohtien selvittäminen on tarpeen, koska liikunta ja urheilu
28042: ovat jatkuvasti lasten ja nuorten suosituin harrastus. Liikunnalla tuetaan nuorten
28043: kasvua ja sosiaalista kehitystä.
28044: 
28045: 
28046: Kansalaistoiminta
28047: 
28048: 
28049: Liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaa hoitaa 108 valtakunnallista järjestöä, joihin
28050: kuuluu perustasolla arviolta 6000 urheiluseuraa. Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen
28051: ja nuorisotyötä tekeviä järjestöjä on 80. Kunnissa on erilaisia nuorisoyhdistyksiä on
28052: noin 6 500.
28053: 
28054: Liikunta- ja nuorisojärjestöissä on 1 150 päätoimista työntekijää. Perustason
28055: toiminnasta vastaavat lähes täysin vapaaehtoiset ohjaajat ja valmentajat. Urheilujärjes-
28056: töissä pelkästään vapaaehtoisten valmentajien määräksi on arvioitu 30 000.
28057: 
28058: Valtakunnalliset liikuntajärjestöt saivat vuonna 1992 valtion tukea 125 mmk ja
28059: valtakunnalliset nuorisojärjestöt 48 mmk. Samalla järjestöt ovat itse keränneet
28060: vastaavasti kolminkertaisen määrän varoja toimintaansa. Valtion tuella on mahdollis-
28061: tettu se perustoiminta, jonka avulla muu tuki on voitu kerätä.
28062: 
28063: Tuen kohdentumista aiempaa tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin on kehitetty
28064: opetusministeriön ja järjestöjen välisellä tulosohjauksella. Liikunta- ja nuorisojärjestöt
28065: ovat myös itse tehostamassa toimintaansa purkamalla päällekkäisiä rakenteita. Yli
28066: 100 liikuntajärjestöä ovat muodostamassa liikunnan uutta yhteisöä, jonka on tarkoitus
28067: aloittaa toimintansa 1.1.1994.
28068: 
28069: Nuorisotyön palvelujärjestöt Kansalaiskasvatuksen Keskus r.y., Nuorisotyön Keskus
28070: r.y. ja Suomen nuorisojärjestöjen yhteistyöjärjestö SNT r.y. yhdistyivät Suomen
28071: Nuorisoyhteistyö-allianssi r.y:ksi, johon kuuluvat käytännössä kaikki maamme
28072: valtakunnalliset nuorisojärjestöt. Uusi järjestö aloitti toimintansa tämän vuoden alussa.
28073: 
28074: Pakolaisten ja ulkomaalaisten kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan ja organisoitu-
28075: misen tukeminen on tärkeää uusien vähemmistöryhmien identiteetin säilyttämisessä
28076: ja samalla suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa ja vierasvihan torjumisessa.
28077: 
28078: 
28079:                                            52
28080: Uudistuksia ja rakenteellisia muutoksia vaikeuttaa käytännössä talouden vaikeudet.
28081: Silti eräissä tapauksissa talouden heikkeneminen on vauhdittanut muutoksia, joita
28082: muuten olisi ollut vaikea tehdä. Uudessa tilanteessa perustehtävät ja painopisteet on
28083: harkittava tarkoin.      Kansalaistoiminnan perusedellytykset turvataan julkisin
28084: toimenpitein.
28085: 
28086: 
28087: 
28088: Liikunnan tilat
28089: 
28090: 
28091: Julkisin määrärahoin tuetaan myös kansalaistoiminnan toimintatilojen rakentamista
28092: ja käyttökustannuksia. Kunnilla on päävastuu tästä työstä. Maassamme on 28 000
28093: rakennettua liikuntapaikkaa ja 1 500 nuorisotilaa, joiden jälleenhankinta-arvoksi on
28094: arvioitu noin 32 miljardia mk. Voimakkaan rakentamisen aika on ohitse. Nyt tarvitaan
28095: keskittymistä olemassaolevien tilojen peruskorjaukseen ja käyttökustannusten hallin-
28096: taan.
28097: 
28098: Tärkein 1990-luvun liikuntapaikkarakentamisen työ on uimahallirakennusverkon
28099: perusparantaminen vastaamaan uusia tarpeita. Yli 100 maamme noin 180 yleisestä
28100: uimahallista on rakennettu 1970-luvulla. Ne ovat kiireisen peruskorjauksen tarpeessa.
28101: Tämä työ on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti vaativaa ja edellyttää
28102: opetusministeriön ohjausta ja tukea.
28103: 
28104: Nuorisotilapolitiikassa on voimavaroja suunnattu uudelleen siten, että kuntien
28105: nuorisotilojen avustamisesta on luovuttu kokonaan ja on keskitytty valtakunnallisten
28106: nuorisokeskusten (9 kpl) investointien ja toiminnan tukemiseen.
28107: 
28108: Myös liikuntapaikkarakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä on tehostettu
28109: sekä valmisteltu liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen suunnittelu- ja rakentamisohjeita.
28110: 
28111: Suurimpien liikunta- ja vapaa-aikarakentamiskohteiden osalta sovelletaan ympäristö-
28112: vaikutusten arviointimenettelyä. Lisäksi selvitetään eri liikuntamuotojen vaatimat
28113: energiatarpeet liikuntalaitosten käyttökustannusten sekä kansalaisten liikkumistapojen
28114: osalta.
28115: 
28116: Osallistutaan Euroopan integraatiokehityksen liikuntapaikkarakentamiseen liittyvän
28117: normiston kehittämiseen, jotta kansalliset näkökohdat voidaan ottaa huomioon.
28118: 
28119: 
28120: 
28121: 
28122:                                          53
28123: Kansainvälisyys
28124: 
28125: 
28126: Kansainvälinen liikunta- ja nuorisoyhteistyö on laajaa ja monipuolista. Siihen
28127: osallistuvat kansalaisjärjestöt, kunnat, eri alojen asiantuntijat sekä opetusministeriö.
28128: Hallitustenvälisen liikunta- ja nuorisopolitiikan lisäksi luodaan edellytyksiä nuorten,
28129: liikunta- ja nuorisoalan asiantuntijoiden sekä kansalaisjärjestöjen kansainväliselle
28130: yhteistyölle. Tärkeimpiä yhteistyöjärjestöjä ovat Pohjoismaiden ministerineuvosto,
28131: Euroopan neuvosto, Unesco, Euroopan yhteisö ja Eurooppalainen urheilukonferenssi.
28132: 
28133: Opetusministeriö pyrkii vaikuttamaan kansainväliseen yhteistyöhön ihmisoikeuksia
28134: kunnioittaen ja kansalaisyhteiskunnan arvoihin perustuen. Liikuntapolitiikassa
28135: korostetaan "Sport for all" - liikuntaa kaikille - periaatteita.
28136: 
28137: Kahdenvälinen yhteistyö perustuu kulttuurisopimuksiin. Vuosittain on yhteistoimintaa
28138: runsaan 15 maan kanssa. Yhteistyö lähialueiden kanssa on viime vuosina vilkastunut.
28139: Kuitenkin monenkeskisen yhteistyön, erityisesti Eurooppa-politiikan merkitys
28140: kahdenvälisen yhteistyön rinnalla on selvästi korostunut.
28141: 
28142: Hallitusten välinen yhteistyö on pääosin painottunut Eurooppaan. Kansalaisjärjestöillä
28143: on eurooppalaisten yhteyksien lisäksi kontakteja myös muualle, kuten kehitysmaihin.
28144: 
28145: Opetusministeriö tukee asiantuntijoiden ja järjestöjen yhteistyötä taloudellisesti,
28146: koulutus- ja konsulttiapua antaen sekä välittämällä tietoa. Järjestöt ja muut yhteisöt
28147: kantavat yhä itsenäisemmin vastuun kansainvälisen yhteistyön sisällöistä ja
28148: toimintatavoista.
28149: 
28150: Kansainvälisen vaikuttavuuden ja tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan liikunta- ja
28151: nuorisopolitiikassa näkemystä kansallisen ja kansainvälisen toiminnan toisiaan
28152: tukevasta roolista ja tehokkaista toimintatavoista. Siksi on tärkeää sopia kansallisella
28153: tasolla yhteisistä toimintalinjoista, löytää keskeiset kansainväliset yhteistyöosapuolet
28154: ja sopia eri tahojen rooleista. Kansallisen yhteistyön kehittäminen kansainvälisen
28155: vaikuttavuuden parantamiseksi on lähiaikojen keskeinen tehtävä sekä liikunta- että
28156: nuorisopolitiikassa.
28157: 
28158: 
28159: 
28160: Koulutus
28161: 
28162: 
28163: Liikunta- ja nuorisotyön toimintakenttä on muuttunut merkittävästi. Siksi ensisijaisesti
28164: kunnissa tapahtuvan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen tarpeet ovat myös
28165: muuttuneet. Liikunta-, nuoriso-, kulttuuritoimen rajat ovat useimmissa kunnissa
28166: murtuneet. Valtionosuusuudistus on vauhdittanut tätä kehitystä. Tehtäväkuvat ovat
28167: muuttuneet aikaisempaa laaja-alaisemmiksi ja lisäksi on uutena yhteistyötahona
28168: sosiaali- ja terveystoimi.
28169: 
28170: 
28171: 
28172:                                           54
28173: Liikunnan koulutuksen kehittämistä on leimannut viime vuoden urheiluopistojen ja
28174: alueellisten liikuntaopistojen valtionapulainsäädännön uudistaminen. Vuoden 1993
28175: alusta tuli voimaan uusi laki liikunnan valtakunnallisista ja alueellisista koulutuskes-
28176: kuksista, jonka piirissä on nyt 12 valtakunnallista ja 4 alueellista liikunnan
28177: koulutuskeskusta. Uudistuksessa laskennallisella suoriteperusteisella val tionosuusjär-
28178: jestelmällä ja sitä tukevalla harkinnanvaraisella lisäavustusjärjestelmällä turvataan
28179: keskusten toiminnan tehokas ja taloudellinen kehittäminen.
28180: 
28181: Keskeisenä tavoitteena on siirtää ammatillinen liikunnanohjaajakoulutus osaksi
28182: talousarvion yleisiä määrärahoja siten kuin muu ammatillinen koulutus.
28183: 
28184: Valtakunnallisten nuorisokeskusten verkoston (9 kpl) toiminta-avustusjärjestelmä
28185: kehitetään tulosohjauksen menetelmin pääosin laskennalliseksi ja suoriteperusteiseksi
28186: ja liikunnan koulutuskeskustenjärjestelmää vastaavaksi. Valtakunnalliset nuorisokes-
28187: kukset toimivat nuorisojärjestöjen ja nuorisoryhmien koulutus- ja kurssipaikkoina,
28188: leirikoulukeskuksina ja nuorisomatkailun palvelupisteinä.
28189: 
28190: 
28191: 
28192: Tutkimustoiminta
28193: 
28194: 
28195: Opetusministeriön tukema liikuntatieteellinen ja nuorisotutkimus on pääosin soveltavaa
28196: tutkimusta ja kehittämistyön tärkeä väline. Samalla tämä tuki on ollut välttämätön
28197: liikunta- ja nuorisotutkimuksen monitieteisten tutkimusalueiden ja tutkijayhteisöjen
28198: olemassaololle ja kehittymiselle maassamme.
28199: 
28200: Liikuntatiedettä kehitetään Liikuntatieteellisen tutkimuksen suuntaviivat 1991-1995
28201: (KM 1991:10)ja Liikuntatieteen tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin (opm 1991:20)
28202: esitysten sekä valmistuvan liikunnan yhteiskuntatieteellisen perustelu-asiakirjan
28203: pohjalta sekä vuonna 1993 tehtävien arviointitulosten pohjalta; tavoitteena muun
28204: muassa vahvistaa liikuntatieteen ja liikuntakulttuurin yhteistyötä ja tulosohjaukseen
28205: siirtymistä.
28206: 
28207: Painopistealueet ovat tutkimustoiminnan edellytysten kehittäminen, tutkijakoulutus,
28208: tiedonvälitysjärjestelmien kehittäminen ja arviointi sekä liikuntalääketieteen
28209: kehittäminen. Lähivuosina painotetaan terveyden ja liikunnan sekä toimintakykyisyy-
28210: den yhteyksiä selvittävää tutkimusta. Selvitetään kansanterveyttä ja liikuntaa tutkivien
28211: laitosten suhde opetusministeriön rahoittamaan liikuntatieteeseen:
28212:                            1
28213: 
28214: 
28215: 
28216: Nuorisotutkimusta kehitetään tukemalla soveltavaa nuorisotutkimusta, nuorisotutki-
28217: musseuraa ja nuorisotutkijoiden yhteistyötä.      Suomessa on monitieteellisesti
28218: suuntautunut nuorisotutkijoiden verkosto, jolla on tärkeä rooli muun muassa
28219: eurooppalaisen nuorisotutkimuksen kehittämisessä. Nuorisotutkimus tuottaa nuorten
28220: elinoloja kuvaavaa materiaalia koko valtionhallinnon, nuorisotyöntekijöiden ja
28221: nuorisojärjestöjen käyttöön.
28222: 
28223: 
28224: 
28225: 
28226:                                           55
28227: Kokeilu, kehittäminen ja tietohuolto
28228: 
28229: 
28230: Valtion liikunta-ja nuorisotyössä on siirrytty aikaisemmasta avustusjärjestelmäpainot-
28231: teisesta toiminnasta kokeilu- ja kehittämistyöhön sekä informaatio-ohjaukseen. Siksi
28232: voimavaroja on suunnattava uudelleen. Keskeisiä painopistealueita kokeilu- ja
28233: kehittämistoiminnassa ovat: paikallistason liikunta- ja nuorisotoiminnan kehittäminen,
28234: liikunta- ja nuorisotoimen uudet työmuodot, kestävän kehityksen kysymykset,
28235: nuorten elämäntilanne, erityisesti työttömyyden ja taantuman vaikutusten ehkäisy.
28236: 
28237: Liikunnan ja nuorisotoimen tietohuoltoon liittyvät nuorison tietopankin kehittäminen,
28238: liikuntasuunnittelun palvelutiedoston kehittäminen, liikunnan tietopalveluyksiköiden
28239: kehittäminen,
28240: valtionosuusjärjestelmän seurantatiedostot, erilaiset tulosohjaukseen liittyvät tiedostot
28241: esimerkiksi kansalaisten harrastuksista.
28242: 
28243: Kuntien valtionosuusuudistuksen seuranta tapahtuu opetusministeriössä keskitetysti
28244: eduskunnan edellyttämällä tavalla. Kuntien normiohjaus on pääosin purettu ja samalla
28245: kehitetty toimialueiden informaatio-ohjausta. Kunnat ovat keskeisiä yksiköitä kult-
28246: tuurin peruspalveluiden tuottajina ja samalla erilaisten kokeilu- ja kehittämishank-
28247: keiden toteuttajina.
28248: 
28249: Läänitasolla tarvitaan edelleen liikunta- ja nuorisotoimen kehittämisyksikköä. Tämän
28250: yksikön henkilöresurssit ja kehittämisyksikön hallinto voidaan ratkaista lääneissä.
28251: Asetusmuutoksella on läänien liikunta- ja nuorisolautakuntien asettaminen siirretty
28252: samanaikaisesti tapahtuvaksi 1.1.1994lähtien. Tämä parantaa osaltaan läänien edelly-
28253: tyksiä hallinnon kehittämiseen.
28254: 
28255: Läänitasolla on liikunnan ja nuorisotyön toimialueilla seuraavia tehtäviä: koulutuksen
28256: järjestäminen, kehittämis- ja kokeiluhankkeet, kansainvälinen toiminta (alueiden
28257: yhteistyö), kunnallisten ja alueellisten hankkeiden tukeminen, liikuntapaikkojen
28258: valtionavut, nuorison taidetapahtumajärjestelmästä huolehtiminen.
28259: 
28260: Valtion liikuntaneuvostolla ja sen jaostoilla: liikuntapoliittinen jaosto, liikuntatieteen
28261: jaosto ja erityisryhmien jaosto, ja valtion nuorisoneuvostolla jaostoineen on tärkeä
28262: rooli liikunnan ja nuorisotyön hallinnossa. Eduskunnan toimikauteen sidottuina eliminä
28263: ne tuovat asioiden valmisteluun parlamentaarisen näkökulman. Lisäksi neuvostot
28264: tuovat jäsentensä kautta virkamiesvalmisteluun asiantuntemustaan ja edustamiensa
28265: sidosryhmien näkemyksiä. Asiantuntijajärjestelmää kehitetään joustavaksi ja hal-
28266: linnollisesti keveäksi.
28267: 
28268: 
28269: 
28270: 
28271:                                            56
28272: Nuorten elämäntilanne
28273: 
28274: 
28275: Opetusministeriön ja valtion nuorisoneuvoston tehtäviin kuuluu nuorisopoliittinen
28276: koordinaatio ja tiedotusvelvollisuus valtionhallinnossa. Nyt kiinnitetään erityistä
28277: huomiota harjoittelija- ja opiskelijapaikkojen luomiseen ja nuorisotyöttömyyden
28278: seurausten lieventämiseen.
28279: 
28280: Viime aikoina monet yhteiskunnan ongelmat kuten työttömyys, asuminen, velkaantu-
28281: minen, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat, mielenterveyshäiriöt ja syrjäytyminen
28282: ovat erityisesti nuorten vaikeuksia. Lähivuosien tärkeänä tavoitteena on ottaa nuorten
28283: elämäntilanne huomioon kaikissa nuorten kannalta keskeisissä ministeriöissä:
28284: opetusministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä, työministeriössä, ympä-
28285: ristöministeriössä ja oikeusministeriössä.
28286: 
28287: Nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisystä on muodostumassa keskeinen eri
28288: hallintoyksiköiden yhteistyöalue. Perinteisinä yhteistyömuotoina ovat olleet muun
28289: muassa nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö. Nyt tarvitaan aikaisempaa
28290: laajempaa yhteistyötä ja uusia työmuotoja. Syrjäytymisen ennalta ehkäisy on myös
28291: taloudellisesti perusteltua.
28292: 
28293: 
28294: 
28295: Keskeinen lainsäädäntö
28296: 
28297: 
28298: Liikuntalaki (984/79)
28299: Liikunta-asetus (1085/79)
28300: Nuorisotyölaki (1068/85)
28301: Nuorisotyöasetus (1069/85)
28302: Laki valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista (801!929)
28303: Asetus valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista (1019/92)
28304: Asetus läänin liikuntalautakunnasta (611/87)
28305: Asetus läänin nuorisolautakunnasta (1104/87)
28306: 
28307: 
28308: 
28309: 
28310:                                          57
28311: 7. TEKUÄNOIKEUS
28312: 
28313: 
28314: Kulttuurituotannonrakenteiden tukeminen ja luovan työn arvostuksen edistäminen ovat
28315: kulttuuripolitiikankeskeisiä tavoitteita. Tavoitteiden toteutumiseen voidaan tehokkaasti
28316: vaikuttaa luovan työn tekijöiden ja kulttuurituotannon taloudellista asemaa koskevilla
28317: lainsäädännöllisillä ratkaisuilla.
28318: 
28319: Tekijänoikeudellinen lainsäädäntö vaikuttaa keskeisiltä osiltaan kulttuurituotannon ja
28320: tiedonvälityksen sekä luovan työn edellytyksiin. Lainsäädännön keskeinen tavoite on
28321: edistää kansallista luovaa toimintaa turvaamalla tekijöiden moraaliset ja taloudelliset
28322: oikeudet. Samalla lainsäädäntö turvaa kulttuurin tuotantoon ja jakeluun tehtäviä talou-
28323: dellisia investointeja.
28324: 
28325: Yksilön oikeus luovan työnsä tuloksiin on tunnustettu muun muassa Yhdistyneiden
28326: Kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksessa. Taloudelliset oikeudet antavat tekijälle
28327: mahdollisuuden ansaita teostensa taloudellisesti merkittävästä käytöstä. Moraaliset
28328: oikeudet ovat osoitus luovan työn arvostuksesta. Ne takaavat tekijyyden tunnustamisen
28329: ja suojaavat kirjallista ja taiteellista ilmaisua. Luovan työn suojaaminen kasvattaa
28330: kansakunnan henkistä pääomaa.
28331: 
28332: Tekijänoikeus edistää kulttuurin tuotantoa vahvistamalla sen taloudellista pohjaa.
28333: Esimerkiksi lehdistö, kirjakustantajat ja elokuvatuottajat käyttävät tekijöiltä siirtyneitä
28334: oikeuksiaan. Tämän lisäksi yleisradioyhtiöillä ja äänitetuottajilla on myös omia
28335: tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia. Lainsäädäntö tarjoaa myös oikeudelliset
28336: keinot puuttua piratismiin.
28337: 
28338: 
28339: 
28340: Pohjoismainen yhteistyö
28341: 
28342: 
28343: Voimassa oleva tekijänoikeuslainsäädäntömme on pera1sm vuodelta 1961. Se
28344: pohjautuu yhteispohjoismaiseen lainvalmistelutyöhön. Pohjoismaiset tekijänoikeuslait
28345: ovat keskeisillä osiltaan yhdenmukaiset. Teknisen ja taloudellisen kehityksen myötä
28346: lainsäädäntöömme on tehty lukuisia muutoksia. Myös nämä osittaisuudistukset on
28347: tehty läheisessä yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa.
28348: 
28349: Pohjoismaiden ministerineuvosto korosti 30.11.1992 antamassaan päätöslauselmassa
28350: tekijänoikeuden suurta merkitystä kulttuurille ja viestinnälle. Päätöslauselman mukaan
28351: yhteistyötä tullaan jatkamaan pyrkien mahdollisimman pitkälle säilyttämään nykyinen
28352: lakiyhtenäisyys. Ministerineuvoston mielestä pohjoismaiden pitää myös kansainvälisten
28353: ja erityisesti Euroopan integraatioon liittyvien kysymysten osalta harjoittaa yhteistyötä.
28354: Pohjoismaisella yhteistyöllä ja pyrkimyksellä yhtenäisiin ratkaisuihin keskeisissä
28355: kysymyksissä on myös jatkossa keskeinen asema Suomen lainsäädäntöä kehitettäessä.
28356: Yhtenäinen lainsäädäntö edistää pohjoismaista kulttuuri- ja taloudellista yhteistyötä
28357: ja vahvistaa Suomen ja pohjoismaiden painoarvoa eurooppalaisia lainsäädäntöratkaisuja
28358: kehitettäessä.
28359: 
28360:                                            58
28361: Euroopan integraatio
28362: 
28363: 
28364: Euroopan talousalueesta tehdyllä sopimuksella Suomi on sitoutunut tarkistamaan
28365: tekijänoikeuslainsäädäntönsä niin, että se on sopusoinnussa tavaroiden ja palvelujen
28366: vapaata liikkuvuutta koskevien periaatteiden ja yhteisön oikeudessa saavutetun suoja-
28367: tason kanssa. Merkittävimmät Euroopan integraatioon liittyvät vaikutukset tulevat
28368: kuitenkin seuraamaan ETA-sopimukseen sisältyvästä tai siihen myöhemmin
28369: sisällytettävästä toissijaisesta lainsäädännöstä.
28370: 
28371: Euroopan yhteisön komission lähtökohtana lainsäädäntöä yhtenäistettäessä on edistää
28372: ja suojata luovaa työtä Euroopassa.         Yhteisön tekijänoikeuspolitiikan eräänä
28373: lähtökohtana on myös eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuuden edistäminen.
28374: Suomen tavoitteena on, että sääntelyä keskeisissä kysymyksissä yhtenäistettäessä
28375: pyritään luonteviin ja toimiviin ratkaisuihin, jotka ottavat tasapainoisesti huomioon
28376: tekijöiden, tuotannon, jakelijoiden ja käyttäjien edut. Samalla on pyrittävä siihen,
28377: ettei vastainen kehitys tarpeettomasti vaikeuta nykyisten järjestelmien toimintaa.
28378: Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös pienten kieli- ja kulttuurialueiden
28379: erityistarpeet.
28380: 
28381: 
28382: 
28383: 
28384: Monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö
28385: 
28386: 
28387: Tekijänoikeuslainsäädäntöä on yhtenäistetty varsin pitkälle kansainvälisillä yleissopi-
28388: muksilla. Kansainvälisen suojan kehittäminen on tällä hetkellä tiiviissä vaiheessa.
28389: Kauppaa koskevaan yleissopimukseen eli GATT:iin liittyvän Uruguayn neuvottelukier-
28390: roksen mahdollinen tulos tullee sisältämään myös tekijänoikeutta koskevia määräyksiä.
28391: Kansainvälisen suojan kehittäminen on tällä hetkellä esillä myös Maailman henkisen
28392: omaisuuden järjestössä WIPO:ssa.
28393: 
28394: 
28395: 
28396: Kehittämishankkeet
28397: 
28398: 
28399: Suomi pyrkii sellaisiin monenkeskisiin sopimusratkaisuihin, JOissa sopimusten
28400: osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Kotimaisille oikeudenhaitijoil-
28401: le ja elinkeinoelämälle on turvattava tasavertaiset toimintaedellytykset kilpailijamaiden
28402: oikeudenhaltijoiden kanssa. Lisäksi painotamme kulttuurinäkökohtien huomioon
28403: ottamista tekijänoikeudellisen kaupan järjestelyissä.
28404: 
28405: 
28406: 
28407: 
28408:                                            59
28409: Opetusministeriö asetti 30.12.1991 suppean tekijänoikeustoimikunnan valmistelemaan
28410: lainsäädännön kehittämistä. Pohjana työskentelylle ovat aikaisemman komiteatyön
28411: tuloksena syntyneet mietinnöt sekä pohjoismainen ja eurooppalainen kehitys.
28412: Ehdotuksia tehtäessä otetaan huomioon alan kansainvälisten sopimusten Suomelle aset-
28413: tamat velvoitteet. Toimikunta pitää myös yhteyttä alan sidosryhmiin eri tavoin.
28414: 
28415: Lainsäädäntöä kehitettäessä pyritään turvaamaan kulttuurin tuotantorakenteiden
28416: toiminnan jatkuvuus sekä luovan työn tekijöiden hyvinvointi. Samalla halutaan
28417: varmistaa teosten laaja saatavuus ja käytettävyys.
28418: 
28419: Tekijänoikeuskomitean vuosina 1990-1992 antamiin mietintöihin sisältyy joukko
28420: keskeisiä aiheita ja erityiskysymyksiä kuten audiovisuaalisten tuotteiden käytön
28421: helpottaminen tietyissä tilanteissa sekä kuvataiteilijoiden aseman parantaminen.
28422: Tekijänoikeustoimikunta tulee valmistelemaan ehdotukset yksittäisistä kysymyksistä
28423: mietintöjen ja niistä saatujen lausuntojen pohjalta. Myös toimikunnan ehdotusluonnok-
28424: sista pyydetään lausunnot. Erityistä huomiota kiinnitetään kuvataiteen asemaan.
28425: 
28426: Tähänastinen uudistustyö on pääosin ollut seurausta tekniikan kehityksestä. Uusi
28427: tekniikka asettaa jatkossakin huomattavia haasteita lainsäädännön kehittämiselle.
28428: Esimerkiksi tietokantoihin, multimediaan ja muuhun digitaalitekniikkaan liittyvät
28429: kysymykset ovat nousemassa esille. Samalla kun uuden teknologian käyttöönottoa
28430: ja teosten saatavuutta edistetään uusien välineiden avulla on tärkeätä turvata
28431: kulttuurituotannon jatkuvuus.
28432: 
28433: Valokuvien suojasta säädetään nykyään erillisessä laissa oikeudesta valokuvaan.
28434: Valokuvien suojaa parannettiin valokuvalakiin vuonna 1991 tehdyillä muutoksilla.
28435: Hyväksyessään lainmuutokset eduskunta samalla edellytti, että hallitus osallistuu
28436: aktiivisesti valokuvan suojaa koskevaan pohjoismaiseen lainsäädännön kehittä-
28437: mistyöhön ja muuttaa valokuvan suojaa koskevaa lainsäädäntöä tarvittaessa. Va-
28438: lokuvien suoja on tällä hetkellä esillä muiden pohjoismaiden valmistelutyössä. Lopul-
28439: lisia ratkaisuja ei näissä maissa ole vielä tehty. Asiaan vaikuttaa myös Euroopan
28440: yhteisön valmisteilla oleva tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suoja-aikoja koskeva
28441: direktiivi. Sen jälkeen kun pohjoismaissa valittava linja ja yhteisölainsäädännössä
28442: omaksuttavat ratkaisut ovat selvillä, voidaan arvioida valokuvien suojan kehittämistar-
28443: ve.
28444: 
28445: Tekijänoikeuden luovutuksissa lähtökohtana on sopimusvapaus, kuten sopimustoimin-
28446: nassa yleensäkin. Lainsäädännöllä pyritään luomaan toimivat ja tasapainoiset
28447: toiminnanedellytykset puuttumatta yksittäisten sopimusten sisältöön. Tämä lähtökohta
28448: koskee muun muassa kysymystä oikeuksien siirtymisestä ja korvausten suuruudesta.
28449: 
28450: 
28451: 
28452: 
28453:                                           60
28454: Tekijänoikeuslaldimme ei tietokoneohjelmia lukuun ottamattasisälly erityissäännöksiä
28455: työsuhteessa luoduista teoksista. Työsuhdetekijänoikeus oli esillä tekijänoikeuskomi-
28456: teassa vuonna 1987. Se ei kuitenkaan erimielisyyksien vuoksi antanut ehdotusta
28457: sääntelystä. Lähentymistä näkemyksissä ei ole tapahtunut myöhemminkään. Siksi
28458: ei ole edellytyksiä kaikkia teoslajeja koskevan sääntelyn valmisteluun. Käytännössä
28459: parhaaseen tulokseen päästään työnantajan ja -tekijän välisellä sopimuksella
28460: oikeuksien siirtymisestä. Myös komitean kaavailemaa erityissääntelyä olisi sovellettu
28461: ainoastaan, jos osapuolet eivät toisin olisi sopineet.
28462: 
28463: Myös tekijänoikeudellisestisuojatun aineistonkäytöstämaksettavat korvaukset voidaan
28464: yleensä vapaasti sopia. Näitä ovat esimerkiksi kiijailijoiden palkkiot kustantajilta,
28465: säveltäjien esityskorvaukset, free Iance -toimittajien palkkiot, elokuvatuottajien tulot
28466: videolevityksestä ja tietokoneohjelmien lisensioinnista saadut tulot. Useilla keskeisillä
28467: aloilla sopimukset syntyvät jakelijoiden, tuottajien ja tekijäyhteisöjen välisissä
28468: neuvotteluissa. Korvausten kurissa pitäminen on ensi sijassa kunkin alan sopimuspuo-
28469: len asia.
28470: 
28471: Valtio ei puutu yksittäistapauksissa sopimusten sisältöön. Tietyissä tapauksissa
28472: tekijänoikeuslainsäädännöllä on varmistettu keskeisten käyttöalueiden häiriötön toiminta
28473: muun muassa välitysmenettelyä koskevin säännöksin. Periaatteessa yksittäistapauksissa
28474: voivat kohtuuttoman ehdon sovittelu sekä kilpailuoikeudelliset keinot olla käytettävissä.
28475: 
28476: Korvaustasoon erityisesti audiovisuaalisella alalla liittyy myös rakenteellisia ongelmia.
28477: Ulkomaisen, suurille markkinoille levitetyn aineiston kilpailuasema kotimaiseen
28478: tuotantoon verrattuna on tosiasia. Ulkomainen tuotanto ei ole riippuvainen Suomesta
28479: mahdollisesti saatavasta pienestä katteenlisästä. Suomalainen tuotanto joutuu
28480: hankkimaan katteensa pääasiassa omalta, pieneltäkielialueelta. Kotimaisen tuotannon
28481: kustannuksia ei ole mahdollista saada ulkomaisen aineiston käyttöoikeuksista
28482: maksettavien hintojen tasolle. Kotimaisen tuotannon elinvoimaisuus edellyttää siten
28483: myös julkista tukea erityisesti audiovisuaalisen kulttuurin alueella.
28484: 
28485: Audiovisuaalisella alalla olisi pyrittävä välttämään tekijänoikeuslakiin tai pelkkään
28486: käytäntöön nojautuvia sopimusehtoja, jotka kohtuuttomasti vaikeuttavat tuotteiden
28487: mielekästä käyttöä. Korvaustasosta sovittaessa olisi syytä kiinnittää huomiota myös
28488: koko alan yleisiin toimintaedellytyksiin, mikä viime kädessä on kaikkien osapuolten
28489: etujen mukaista. Myös uusia yhteistyömuotoja elävän kulttuurin ja media-alan välillä
28490: tulee kehittää.
28491: 
28492: 
28493: 
28494: 
28495:                                            61
28496:                  Tekijänoikeuden taloudellinen merkitys
28497: 
28498: 
28499:                  Tekijänoikeuden kansantaloudellinen merkitys on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 1991
28500:                  valmistuneen selvityksen mukaan tekijänoikeudellisten alojen kokonaisliikevaihto oli
28501:                  vuonna 1988 25 miljardia markkaa, jalostusarvo 13 miljardia markkaa ja jalostusarvon
28502:                  osuus bruttokansantuotteesta 2,92 prosenttia. Alojen työllistävä vaikutus oli jakeluketju
28503:                  mukaan lukien 72 000 henkilöä eli noin kolme prosenttia työvoimasta. Näistä runsaat
28504:                  20 000 henkilöä työskenteli suoraan tekijänoikeudesta riippuvissa tehtävissä. Seu-
28505:                  raavassa taulukossa on esitetty Suomen tekijänoikeusteollisuuden taloudellinen arvo
28506:                  (liikevaihto ja jalostusarvo), työllistävä vaikutus sekä jalostusarvon osuus bruttokan-
28507:                  santuotteesta toimialoittain vuonna 1988.
28508: 
28509: 
28510: 
28511: 
28512:                               Uike-             Jalostus..   Henki-         Henki-          Luovien          JA:n
28513:                               vaihto            arw          l6slö          löstö           henk.            osuus
28514:                               (mmk)              (mmk)       Kaikki         Luovat          palkat           BKT:sta
28515:                                                                                             (mmk)            {%)
28516: 
28517: Graafinen ala                 13.700            6.591        37.000         6.750           1.134            1,50
28518: 
28519: ATK-6Uunniltelu
28520: ja ohjelmat                   2.600              1.442       5.400                          eierit.          0,33
28521: 
28522: Radio-ja                      2.251              1.430       5.794                          eierit.          0,33
28523: lV-toiminta
28524: 
28525: Mainonnan suun-               1.458               845        2.424                            575            0,19
28526: nittelu ja tuo-
28527: tanto
28528: 
28529: .Arkkitehlltyö                1.024               700        3.993          2.500             557*           0,16
28530: 
28531: Musiikkiteollisuus            1.322               630        6.062          4.642             400            0,14
28532: 
28533: Teatteritoiminta                567               398        2.733          1.146           eierit.          0,09
28534: 
28535: 8okuva, video                   789               262        2.292           592                55           0,06
28536: 
28537: Valokuvaus                     677                251        2.126                          ei erit.         0,06
28538: 
28539: Taideteollinen                  210               115        1.000                          ei erit.         0,03
28540: muotoilu
28541: 
28542: Kuvataiteet                     223                93                       1.000               40           0,02
28543: 
28544: Tietokannat                     52                34         3.104                          eierit.          0,01
28545: 
28546: 
28547: Yhleensä                      24.875             12.807      71.928                                          2,92
28548: 
28549:                                        * henkilöstömenot
28550: 
28551: 
28552: 
28553: 
28554:                                                              62
28555: Vuoden 1991 selvityksen tulokset kuvaavat edelleen melko tarkasti tekijänoikeusteol-
28556: lisuuden kokonaismerkitystä ja sisäistä rakennetta. Kulttuurituotannon taloudellisen
28557: rakenteen lähempää selvittämistä jatketaan tulevan päätöksenteon pohjaksi.
28558: 
28559: Verrattuna muihin kansantalouden sektoreihin tekijänoikeusteollisuuden jalostusarvon
28560: BKT-osuus oli vuonna 1988 esimerkiksi hieman pienempi kuin massa- ja paperiteolli-
28561: suudenjalostusarvon osuus (3,6 %) ja yhtä suuri kuin maataloudenjalostusarvon osuus
28562: (2,9 %). Kansainvälisessä vertailussa Suomen tekijänoikeusteollisuus edustaa sekä
28563: määrällisesti että laadullisesti teollisuusmaiden keskimääräistä tasoa
28564: 
28565: 
28566: 
28567: Tekijänoikeuksien yhteisvalvonta
28568: 
28569: 
28570: Tekijänoikeuksien yhteisvalvonta on tärkeä osa nykyaikaista tekijänoikeusjärjestelmää.
28571: Yhteisvalvontaa on kehittynyt aloille, joilla oikeudenhaltijoiden, suojattujen teosten
28572: ja muiden suoritusten sekä käyttäjien määrä on niin suuri, että yksittäisten lupien
28573: myöntäminen ei ole käytännössä mahdollista. Tekijänoikeusjärjestö hoitaa valvonnan
28574: oikeudenhaltijoiden puolesta. Toisaalta teosten käyttäjä saa luvan keskitetysti yhdeltä
28575: taholta.
28576: 
28577: Tekijänoikeusjärjestöttoimivat yleensä oikeudenhaitijoilta saamiensa valtakirjojen pe-
28578: rusteella. Järjestöt myöntävät edustamiensa oikeudenhaltijoiden puolesta luvat suojatun
28579: aineiston käyttöön, perivät käytöstä tekijänoikeuskorvaukset ja tilittävät ne oikeuden-
28580: haltijoille. Joissain tapauksissa oikeuksia on rajoitettu esimerkiksi siten, että oikeu-
28581: denhaltijoilla on ainoastaan korvaus tietystä suojatun aineiston käytöstä. Tållöin teki-
28582: jänoikeusjärjestön tehtävänä on ainoastaan neuvotella käyttäjän kanssa korvauksen suu-
28583: ruudesta, periä korvaukset ja tilittää ne oikeudenhaltijoille.
28584: 
28585: Tekijänoikeuksien yhteisvalvontaa hoitaa Suomessa neljä tekijänoikeusjärjestöä. Teosto
28586: ry edustaa säveltäjiä, sanoittajia ja musiikkikustantajia, Gramex ry esittäviä taitei-
28587: lijoita ja äänitteiden tuottajia ja Kuvasto ry kuvataiteilijoita. Lisäksi eri alojen 42 jär-
28588: jestön yhteisenä tekijänoikeusjärjestönä toimiva Kopiosto ry valvoo ja lisensioi teki-
28589: jänoikeudellisesti suojatun aineiston valokopiointia sekä radio- ja TV-ohjelmien tal-
28590: lentamista, käyttöä ja edelleen lähettämistä.
28591: 
28592: Seuraavassa taulukossa esitetään suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen tekijöille, esit-
28593: täjille, tuottajille ja kustantajille keräämien korvausten kokonaismäärä vuonna 1991.
28594: 
28595:               Korvaukset (mmk)
28596: 
28597:               Teosto         128,9
28598:               Gramex          43,1
28599:               Kopiosto        56,5
28600:               Kuvasto          0,5
28601: 
28602: 
28603: 
28604: 
28605:                                             63
28606: Tekijöiden tulonmuodostukseen vaikuttavat lisäksi niin sanotun kasettimaksun tuotosta
28607: kertyvät korvauserät Kasettimaksu on tekijänoikeuslain mukaan suoritettava ääni-
28608: tai kuvanauhasta tai muusta laitteesta, johon ääni tai kuva voidaan tallentaa ja joka
28609: soveltuu radiossa tai televisiossa lähetetyn tai ääni- tai kuvatallenteella olevan teoksen
28610: kappaleen valmistamiseen yksityiseen käyttöön. Maksun perii ääni- ja kuvanauhojen
28611: maahantuojilta ja valmistajilta Teosto ry, jonka opetusministeriö on hyväksynyt tehtä-
28612: vään.
28613: 
28614: Kasettimaksun tuotto käytetään opetusministeriön hyväksymän käyttösuunnitelman
28615: mukaisesti korvauksena tekijöille ja tuottajille heidän aikaansaamansa aineiston käy-
28616: töstä yksityiseennauhoitustoimintaan. Korvaukset jaetaan pääosin tekijänoikeusjärjes-
28617: töjen ja niiden yhteydessä toimivien tekijänoikeuden alan edistämisjärjestöjen välityk-
28618: sellä. Opetusministeriön ja korvauksen perivän järjestön välisen sopimuksen mukai-
28619: sesti kaksi kolmasosaa kuvanauhojen ja 60 prosenttia ääninauhojen maksutuotosta
28620: käytetään välillisinä korvauksina tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. Muu osa tuotosta
28621: maksetaan tekijöille henkilökohtaisina korvauksina.
28622: 
28623: Vuonna 1991 perittyjen kasettimaksukorvausten määrä oli noin 52 miljoonaa markkaa.
28624: 
28625: Eurooppalainen kehitys lisää yhteisvalvonnan merkitystä osana toimivaa järjestelmää.
28626: Tekijänoikeuden yhteisvalvontaan liittyy huomattava julkinen vastuu. Kysymys on
28627: suurten tekijäryhmien ja tuottajien taloudellisesta asemasta. Korvausten jakoperiaattei-
28628: den tulee olla oikeudenmukaisia sekä valvontajärjestöjen sisältä että ulkopuolelta
28629: katsottuna.
28630: 
28631: Valvontajärjestöt edustavat yleensä kattavasti käyttöoikeuksia edustamillaan aloilla.
28632: Siten niiden vastuu ulottuu myös suojatun aineiston käyttäjiin. Tekijänoikeusjärjestöt
28633: eivät voi mielivaltaisesti määritellä käytön edellytyksiä. Suojattua aineistoa on voitava
28634: käyttää kohtuullisin ehdoin ja käyttäjiä kohdeltava tasapuolisesti.
28635: 
28636: 
28637: 
28638: Keskeinen lainsäädäntö
28639: 
28640: 
28641: Tekijänoikeuslaki (404/61)
28642: Laki oikeudesta valokuvaan (405/61)
28643: Tekijänoikeusasetus (441/61)
28644: 
28645: 
28646: 
28647: 
28648:                                            64
28649: 8. KULTI'UURIN HALLINTO
28650: 
28651: 
28652: Kulttuurihallinnonjärjestämisen yhteydessä on pitkään korostettu kulttuurin yhteiskun-
28653: nallisen aseman vahvistamista. Käytännössä kulttuurin asemaa on vahvistettu keski-
28654: tetyn keskushallinnon normi- ja määrärahaohjauksen kautta: kulttuurin hyvinvointival-
28655: tiota on rakennettu pääosin normiohjatun julkispalvelujärjestelmän periaatteella. Kult-
28656: tuuripolitiikan hallinto on jakautunut valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen
28657: tason kesken. Euroopan neuvosto laatii paraikaa Suomen kulttuuripolitiikkaa selvittä-
28658: vää kokonaisarviota.
28659: 
28660: Jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa painopiste siirtyy entistä enemmän esineiden
28661: tuotannosta symbolien ja palveluiden tuotantoon, tarvitaan nopeaa reagointia, tieto-
28662: tekniikan soveltamista, itseohjautuvuutta, suurten yksiköiden hajauttamista ja ver-
28663: kostoitumista. Tämä työ on jatkuvaa strategista suunnittelua muuttuvien olosuhteiden
28664: haasteisiin vastaamiseksi.
28665: 
28666: Muutosten edetessä on käytävä keskustelua kulttuuripolitiikan toimintatavoista, hallin-
28667: non roolista kulttuuripolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa, ohjauksen luonteesta ja
28668: oikeutuksesta. Hallinto on väline, jonka on oltava juuri sen muotoinen kuin asetetut
28669: tavoitteet edellyttävät.
28670: 
28671: Hallinnoinnin vähetessä kulttuuripolitiikka tukee yksilöiden ja ihmisryhmien oikeutta
28672: ylläpitää ja edistää omaa arvomaailmaansa ja sen mukaista käsitystä siitä mitä kult-
28673: tuuriin sisältyy.
28674: 
28675: Julkista sektoria arvioidaan jatkuvasti uudelleen. Hallinnon kehittämisen ministeriva-
28676: liokunnan tavoitteiden mukaisesti myös kulttuuripolitiikan hallinnon tavoitteena on
28677: hallinnon joustavuuden, toimivuuden ja taloudellisuuden lisääminen sekä hallinnon
28678: ohjausjärjestelmien keventäminen ja selkeyttäminen. Näiden tavoitteiden mukaisesti
28679: jatketaan tarpeettomien ja päällekkäisten tehtävien poistamista ja toimivallan siirtoa
28680: alue- ja paikallishallintoon. Yleiset yhteiskunnallisen toimintaympäristön muutokset
28681: asettavat yhä enemmän vaatimuksia kulttuurihallinnon kaikkien tasojen kehittämiseen.
28682: 
28683: 
28684: 
28685: 
28686:                                           65
28687: Valtakunnallinen taso
28688: 
28689: 
28690: Valtakunnallisella tasolla päävastuu kulttuuripolitiikan toteuttamisesta on opetusmi-
28691: nisteriöllä sekä sen alaisilla virastoilla ja asiantuntijaelimillä. Ministeriön rooli on kes-
28692: keinen myös vastaisuudessa, joskin hallinnon tehtävät ja toimintatavat muuttuvat.
28693: Tehtävät painottuvat entistä selvemmin normiohjauksen ja sääntelyn sijasta strategiseen
28694: suunnitteluun ja valmiuksien luomiseen sekä informaatio-ohjaukseen. Tämä merkitsee
28695: jatkossakin päätösvallan hajauttamista, delegointia ja suunnittelun ja tutkimuksen val-
28696: miuksien kehittämistä, kulttuuripoliittisten tavoitteiden selkeyttämistä sekä resurssien
28697: osoittamista ja optimoimista tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetusministeriö uudistaa
28698: paraikaa hallintoa tulosohjauksen periaatteiden mukaisesti.
28699: 
28700: Opetusministeriön hallinnollisia valmiuksia kulttuuripolitiikan toteuttamisessa on
28701: parannettu vuonna 1990 toteutetullaorganisaatiouudistuksella, jonka mukaisesti minis-
28702: teriön kouluosasto ja korkeakoulu- ja tiedeosasto muodostavat koulutus-ja tiedepoli-
28703: tiikan linjan ja ministeriön kulttuuriosasto ja liikunta- ja nuoriso-osasto kulttuuri-
28704: politiikan linjan. Ministeriötä kehitetään yhä enemmän hallinto- ja esikuntatehtävien
28705: kokonaisuuden hoitamiseen.
28706: 
28707: Kulttuuripolitiikan linjaorganisaatiossa kulttuuriosasto vastaa valtakunnallisen kult-
28708: tuuripolitiikan yleisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta. Osasto vastaa taiteen edistä-
28709: mistä, yleistä kirjastotointa, museotoimintaa ja viestintäkulttuuria koskevasta kehit-
28710: tämistyöstä, edistää aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön säilyttämistä ja esittelyä.
28711: 
28712: Liikunta- ja nuoriso-osasto vastaa valtakunnallisesta liikunta- ja nuorisopolitiikan
28713: yleisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta. Osaston vastuulla ovat liikunta- ja nuo-
28714: risopoliittista suunnittelua ja tutkimusta, alan järjestöjä ja yhteisöjä, liikuntapaikkara-
28715: kentamista ja nuorisotiloja koskevat sekä muut alan edistämiseen liittyvät asiat.
28716: 
28717: Kulttuuripoliittisten tehtävien hoidossa on kansainvälisten asioiden osastolla ollut
28718: merkittävä rooli. Osasto käsittelee ja koordinoi Suomen osallistumista kansainväliseen
28719: yhteistyöhön opetusministeriönhallinnonalalla. Tärkeimpiä toiminta-alueitaovat poh-
28720: joismainen kulttuuriyhteistyö, Suomen osallistuminen Unescon, Euroopan neuvoston
28721: sekä muiden kansainvälisten opetus-, tiede- ja kulttuurialan järjestöjen toimintaan
28722: sekä Suomen solmimien kulttuurivaihtosopimusten toimeenpano.
28723: 
28724: 
28725: 
28726: 
28727:                                             66
28728: Taidetoimikuntajärjestelmä
28729: 
28730: 
28731: Kulttuurihallinnossa tärkeä asema on opetusministeriön alaisella taidehallinnolla.
28732: Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja läänien taidetoimikunnat perus-
28733: tettiin valtion taidekomitean (1965) mietinnön pohjalta annetulla lailla taiteen edis-
28734: tämisen järjestelyistä vuonna 1967. Tämä taidehallintojärjestelmä perustuu taiteen
28735: kentän eriytyneeseen asiantuntemukseen: perusteena on yksityisten jäsenten perehtynei-
28736: syys omaan taiteen alueeseen.
28737: 
28738: Nykymuotoisena taidehallintojärjestelmä on kuitenkin jäykän taiteenalakohtainen eikä
28739: vastaa tämän päivän tarpeita. Taide- ja kulttuurihallinnon kehittämistä selvitetään
28740: parhaillaan opetusministeriössä. Tavoitteena on taidehallinnon keventäminen, taide-
28741: toimikuntalaitoksenuudistaminennykyistäjoustavammaksijalaaja-alaisemmaksisekä
28742: toimikunnan nimityskäytännön muuttaminen. Tällä tavoin vahvistetaan taiteen kes-
28743: kustoimikunnan asemaa.
28744: 
28745: Taiteen keskustoimikunnan asiantuntemusta tukee sen tutkimus- ja tiedotusyksikkö.
28746: Kulttuuri- ja taidepoliittisessa päätöksenteossa tulee tutkimuksen ja tiedotuksenmerki-
28747: tys kasvamaan. Kulttuuri- ja taidepolitiikan tutkimus- ja tilastointiantavat mahdolli-
28748: suuden arvioida tuloksia, ennakoida kehitysnäkymiä ja asettaa tavoitteita. Tutkimus-
28749: toiminta palvelee siten suunnitelmia kulttuuri- ja taidepolitiikan ja hallinnon kehittämi-
28750: seksi normiohjauksesta kohti tavoitteellista strategista suunnittelua ja seurantaa.
28751: 
28752: Kuluvana vuonna taiteenkeskustoimikunnan tutkimus- ja tiedotusyksikössä valmistuu
28753: laaja taiteilijoiden asemaa selvittävä tutkimus, jossa on arvioitu kattavasti 20 vuoden
28754: aikana harjoitetun apurahapolitiikan vaikutuksia taiteilijoiden asemaan. Yksikkö on
28755: myös tutkinut taiteen rahoitusta ja eri taiteenalojen institutionalisoitumiskehitystä.
28756: Yksikkö valmistelee kansainvälisenä yhteistyönä kulttuuripolitiikan evaluointiin sovel-
28757: tuvia tilastointimenetelmiä ja osallistuu yleiseurooppalaiseen kulttuurimanagerikoulu-
28758: tuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
28759: 
28760: Tutkimusprojekteissa syntyvien tietojärjestelmien avulla tullaan kehittämään toimi-
28761: kuntalaitoksen työskentelyn ja laajemmin koko kulttuuripolitiikan arvioinnin kannalta
28762: tarpeellisia tilastointi- ja seurantamenetelmiä.
28763: 
28764: Osana valtion taidehallintoa on läänin taidetoimikuntien tehtävänä edistää taiteen har-
28765: joittamista ja harrastamista sekä seurata kuntien kulttuuritoimen, taidejärjestöjen, -
28766: laitosten ja taideoppilaitosten toimintaa läänissä. Alueellisen taiteen edistämisen
28767: määrärahoin on luoville taiteenharjoittajille voitu tarjota toiminta- ja toimeentulomah-
28768: dollisuuksia maamme kaikilla alueilla.
28769: 
28770: Läänin taidetoimikuntien roolia alueellisen taidepolitiikan toteuttajina tulee nykyi-
28771: sestään vahvistaa. Tämä edellyttää itsenäisen päätösvallan ja toimikuntien asiantuntija-
28772: luonteen vahvistamista sekä riittävienresurssien osoittamista toimikunnille. Opetusmi-
28773: nisteriössä on valmisteilla esitys siitä, miten läänien taidetoimikuntien hallintohenkilö-
28774: kunta siirretään uudelleen opetusministeriön hallinnonalalle.
28775: 
28776: 
28777:                                            67
28778: Alueellinen taso
28779: 
28780: 
28781: Alueellisella tasolla kulttuurihallinto on varsin hajanainen ja organisoitumaton. Kult-
28782: tuuri- ja taidelaitosten verkosto kehittyi erityisesti 1970-luvulla pienten harkinnanva-
28783: raisten valtionavustusten houkuttelemina. Alueellisesti keskeisille laitoksille ryhdyttiin
28784: valtiontaiteenedistämismäärärahoistamyöntämäänharkinnanvaraisiaaluetoimintalisiä
28785: edellyttäen, että laitokset ulottivat toimintansa yli oman kunnan rajojen koko alueelle.
28786: 
28787: Alueelliset kulttuuri- ja taidelaitokset ovat edelleen pääsääntöisesti yhden kunnan
28788: omistamia ja hallinnoimia tai yksityisten laitosten osalta pääsääntöisesti yhden kunnan
28789: osoittamien toiminta-avustusten varassa toimivia. Yksittäisten kuntien hallinnoimien
28790: ja rahoittamien alueellisten kulttuuri- ja taidelaitosten osalta saattavatkin perustettavat
28791: kuntayhtymät antaa uusia mahdollisuuksia kuntarajat ylittäviin alueellisen tason kult-
28792: tuurihallinnollisiin ratkaisuihin.
28793: 
28794: Esimerkiksi saamelaisten asema on vahvistumassa, koska päätösvallan delegoimisen
28795: myötä he itse päättävät voimavarojen käytöstä.
28796: 
28797: 
28798: 
28799: Paikallinen taso
28800: 
28801: 
28802: Paikallisella tasolla kulttuurihallinto on ollut organisoitu kuntien kulttuuritoiminnasta
28803: annetun lain mukaisesti. Vuoden 1993 alusta voimaan tullut valtionosuusjärjestelmä
28804: ja uusi kuntien kulttuuritoimintalaki antavat kunnille vapauden päättää kulttuurin tuke-
28805: miseen osoitettujen valtionosuuksien käyttämisestä tarkoituksenmukaisella tavalla.
28806: 
28807: Valtionosuusuudistuksen myötä kunnallisen itsehallinto on vahvistunut. Se on sel-
28808: keyttänyt kuntien asemaa kulttuuri- ja taidelaitoksiinsa nähden. Kunnille, jotka ovat
28809: alusta saakka kantaneet pääasiallisen taloudellisen vastuun näistä laitoksista, on nyt
28810: entistä selkeämmin siirtynyt näiden olemassaoloa ja kehittämistä koskeva valta ja
28811: vastuu.
28812: 
28813: Valtion rooli on entistä selvemmin kuntien kulttuuri- ja taidepolitiikkaa tukeva, ei
28814: enää sitä ohjaileva. Kuntien päätösvallan lisääntyminen edellyttää kulttuurista asian-
28815: tuntemusta ja vastuuta, painopisteiden harkintaa ja tavoitteiden asettamista tärkeysjär-
28816: jestykseen.
28817: 
28818: Nykyisessä tilanteessa tulee kuntien välinen kulttuuriyhteistyö entistä tärkeämmäksi.
28819: Tämän kehitystyön tarpeet on syytä huomioida myös alueellisen kulttuurihallinnon
28820: kehittämisessä. Kulttuurihallinnon kaikilla tasoilla tullaan painottamaan osaamista,
28821: tietoa, seurantaa ja korkeaan laatuun ja tuloksiin tähtäävää toimintaa. Erityisesti val-
28822: miuksien lisäämistä edellyttävät Euroopan yhdentymiskehityksen (ETA-sopimuksen
28823: ja mahdollisen EY-jäsenyyden) kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle kulttuuri-
28824: politiikalle asettamat haasteet.
28825: 
28826: 
28827:                                            68
28828: 9. TALOUDELLISET RESURSSIT
28829: 
28830: 
28831: Valtionkulttuuripolitiikantaloudellisetresurssitmääräytyvätkulttuuripolitiikalleasete-
28832: tuista tavoitteista ja yleisistä valtiontaloudellisista edellytyksistä.
28833: 
28834: Useimmissa Euroopan maissa, ennen muuta pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa,
28835: kulttuurin julkista tukea on pidetty perusteltuna ja tärkeänä osana kulttuuripolitiikkaa.
28836: Tällaisen julkisiin tukitoimiin perustuvan kulttuuripolitiikan keskeisin väline on kult-
28837: tuuribudjetti.
28838: 
28839: Kulttuurin määrärahojen tulee mahdollistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen
28840: tarkoituksenrnukaisimmallaja tehokkaimmalla tavalla. Kansantaloudellisesti vaikeina
28841: aikoina erityisenä haasteena on kulttuurimäärärahojen mitoittaminen toisaalta asetettuja
28842: tavoitteita ja toisaalta taloudellisia voimavaroja vastaavaksi.
28843: 
28844: Kuluvan hallituskauden aikana talousarvion rakenne on muutettu kehysalueajattelun
28845: mukaiseksi. Muutos mahdollistaa kulttuurimäärärahojen kokonaisvaltaisemrnan tavoit-
28846: teenasettelun ja voimavarojen tehokkaamman kohdentamisen.
28847: 
28848: Valtion kulttuurimäärärahoja leimaa lisäksi suomalaisen kulttuurin julkisen rahoituksen
28849: rakenne: huomattava osa kulttuurin kehysalueen määrärahoista on veikkausvoittovaroja,
28850: ja osa valtion menoarvion muita menoja. Vuoden 1993 kulttuurin määrärahoista 55%
28851: on veikkausvoittovaroja ja 45 % muita menoja.
28852: 
28853: 
28854: 
28855: Valtio kulttuurin tukijana
28856: 
28857: 
28858: Valtion keskeiset välineet kulttuuripolitiikan toteuttamiseen ovat lainsäädäntö, kult-
28859: tuurimäärärahat ja kulttuurihallinto.
28860: 
28861: Valtiolla on jatkossakin keskeinen merkitys suomalaisen kulttuurin rahoittajana. Kult-
28862: tuurin kokonaistaloudesta valtion rahoitus kattaa kuitenkin vain osan. Merkittävin osa
28863: kulttuurinjulkisesta rahoituksesta on edelleen kuntien vastuulla. Kun kulttuurin koko-
28864: naistalouteen sisällyttää kulttuuriteollisuuden ja koko yksityissektorin kulttuuripalve-
28865: luiden osto- ja tukitoimet on valtion osuus kulttuurin kokonaistaloudessa vieläkin pie-
28866: nempi. Valtion suoran tuen lisäksi kulttuurin julkiseen tukeen ja sitä kautta sen il-
28867: menemismuotoihin vaikuttavat merkittävästi myös valtion välilliset toimet kuten vero-
28868: tus- ja sosiaalipolitiikka sekä lainsäädäntö. Näiden toimien taloudellisen vaikutuksen
28869: markkamääräinen arviointi on varsin hankalaa.
28870: 
28871: 
28872: 
28873: 
28874:                                            69
28875: Kulttuurin julkisen tuen tärkeimmät perusteet liittyvät kansallisen kulttuurin raken-
28876: tamiseen sekä tasapainoisen ja kestävän yhteiskuntapolitiikan kehityksen toteut-
28877: tamiseen. Sen osana kulttuuripolitiikka on keskeinen väline moniarvoisen ja henkisesti
28878: hyvinvoivan yhteiskunnan ylläpitämisessäja kansakunnan luovien voimavarojen kehit-
28879: tämisessä ja hyödyntämisessä. Kulttuuri on myös lähtökohta tulevaisuuden yhteiskun-
28880: nan rakentamisessa: kulttuurin avulla rakennetaan arvoja, identiteettiä, luovaa ongel-
28881: manratkaisukykyä, valmiuksia monipuoliseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen. Kult-
28882: tuuri luo ja ylläpitää yksilön ja kansakunnan henkisiä selviytymisstrategioita entistä
28883: monitahoisemmassa maailmassa.
28884: 
28885: Viime aikoina on kulttuurin julkisen tuen merkitystä korostettu myös sen merkittävän
28886: taloudellisen vaikutuksen perusteella. Kulttuurilla on edistävä vaikutus kansainvä-
28887: liseen kilpailukykyyn, tuottavuuden lisäämiseen, työllistämiseen ja matkailuelinkei-
28888: noon. Kulttuuri myös houkuttelee kuntiin koulutettuja ihmisiä. Erityisesti Saksassa
28889: ja Iso-Britanniassa on näitä tekijöitä osoitettu tutkimuksin. Suomessa on myös syytä
28890: lisätä kulttuurin taloustutkimusta. Kulttuurituotteiden luomisen, tuottamisen, jakelun
28891: ja levityksen tehtävissä toimii suuri joukko ihmisiä ja kulttuurialan rakennushankkeet
28892: ja kulttuuriteollisuuden investoinnit ovat usein merkittäviä.
28893: 
28894: Kulttuuri ja taiteet tukevat välillisesti koulutusta ja tutkimusta sekä yksityistä sektoria
28895: osoittamalla voimavaroja ja kouluttamalla eri taiteenalan ammattilaisia. Kulttuurin
28896: julkisesta osuudesta palautuu osa verojen ja sosiaalimaksujen muodossa ja yksityisellä
28897: sektorilla kulttuuriteollisuus tuottaa huomattavia tuloja yhteiskunnalle.
28898: 
28899: Kulttuuri on merkittävä tuotannontekijä, joka on verrattavissa muihin teollisuudenal-
28900: oihin. Luovan toiminnan varassa syntyväliä tuotannolla on kansantaloudellista merki-
28901: tystä. Esimerkiksi tekijänoikeuteen perustuvan kulttuuriteollisuuden jalostustarvo oli
28902: vuonna 1991 tehdyn arvion mukaan 2,9 % BKT:sta.
28903: 
28904: Liikunnan yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä on selvitetty perusteellisesti juuri
28905: valmistuneessa asiakirjassa " Liikunta lisää voimavaroja". Sen mukaan liikuntaan
28906: sijoitetut valtion määrärahat palautuvat nelinkertaisina yhteiskunnalle erilaisina vero-
28907: tuloina. Väestön aktiivinen liikuntaharrastus tuottaa välillisesti vuositasolla merkittävät
28908: säästöt. Nuorisotyö ehkäisee nuorten syrjäytymistä, millä on myös suora taloudellinen
28909: vaikutus.
28910: 
28911: Kulttuurin taloudellisiamahdollisuuksia voidaan hyödyntää nykyistä paremmin ja kult-
28912: tuurin tukemisen kerrannaisvaikutukset on syytä ottaa painokkaasti huomioon yhteis-
28913: kuntapolitiikan kehittämisen kaikilla tasoilla.
28914: 
28915: 
28916: 
28917: 
28918:                                             70
28919: Kulttuurimäärärahat kulttuuripolitiikan välineenä
28920: 
28921: 
28922: Kulttuuripolitiikassa on muiden yhteiskuntapolitiikan alueiden tavoin viime vuosina
28923: jouduttu hyväksymään, että määrärahat politiikan työkaluna on mitoitettava kansakun-
28924: nan taloudellisten voimavarojen mukaan. Samalla on yhä selkeämmin havaittu, että
28925: on enemmän ja tehokkaammin käytettävä muitakin resursseja samalla kun kehitetään
28926: olemassaolevia välineitä.
28927: 
28928: Yksinomaan taloudellisen kasvun jatkuvuudelle ja sen mukaiselle julkisen tuen kasvun
28929: automatiikalle rakennettu kulttuuripolitiikka voi olla yhtä arveluttavaa politiikkaa kuin
28930: kulttuurin jättäminen markkinaperusteisen toiminnan varaan.
28931: 
28932: Kulttuuribudjetti kulttuuripolitiikan välineenä on opetusministeriössä uudistettu
28933: yleisten eri hallinnonaloilla toteutettujen kehysbudjetoinnin periaatteiden mukaisesti
28934: sekä yksittäisin talousarvion rakennetta selkeyttävin toimin.
28935: 
28936: Merkittävin kulttuurinjulkista rahoitusta koskeva uudistus on ollut vuoden 1993 alusta
28937: voimaan tullut valtionosuusuudistus (VOS) ja siihen liittyen laki opetus- ja kulttuuri-
28938: toimen rahoituksesta. Se on kulttuurin julkisia tukitoimia säätelevä puitelaki, johon
28939: liittyy useita viime vuonna annettuja lakeja tai aiempiin lakeihin tehtyjä muutoksia.
28940: 
28941: Uusien lakien myötä on lakisääteisen VOS:n piiriin saatu kuntien kulttuuri-, liikuta
28942: ja nuorisotoimen sekä kiijasto- ja museolaitoksen lisäksi maamme ammatillisesti hoi-
28943: dettu museo-, teatteri- ja orkesteriverkosto sekä taiteen perusopetus. Opetusmi-
28944: nisteriön liikunta- ja nuorisotoimi on siirtynyt tulosalueittaiseen budjetointiin ja hallin-
28945: toa on muutettu uutta tulosajattelua vastaavasti.
28946: 
28947: VOS:lla on keskeinen merkitys kulttuurin toimintojen ja vastuiden hajauttamisen kan-
28948: nalta. Euroopan neuvoston tekemien kulttuurin maakohtaisten arvioiden yhtenä kes-
28949: keisenä kulttuuritoimintojen hajauttamista kuvaavana tekijänä on pidetty sitä, kuinka
28950: suuri osa valtion kulttuurimenoista kohdistuu pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Rans-
28951: kassa kohdistui kulttuurimäärärahoista 1980-luvulla pääkaupunkiseudun ulkopuolelle
28952: 1/3 ja Ruotsissa noin puolet. Suomessa kohdistui kirjasto-, arkisto- ja museoiden
28953: käyttökustannuksista noin 2/3 ja taiteen tukemisen määrärahoista noin 1/3 Uudenmaan
28954: läänin ulkopuolelle. VOS muutti nimenomaan taiteen edistämisen osalta painotusta
28955: muun Suomen hyväksi, kun teatteri- ja orkesterilaki tuli voimaan.
28956: 
28957: Kulttuurin julkisen rahoituksen vastuu on VOS:n jälkeen muuttunut merkittävästi.
28958: Kulttuuritoimi sekä kulttuuri- ja taidelaitokset ovat selkeästi tulosvastuussa omalle
28959: kunnalleen tai kuntayhtymälle toiminnastaan ja varojensa käytöstä. Vuoden 1992
28960: jälkeen opetusministeriö ei edellytä kunnilta selvityksiä rahan käytöstä. Samalla on
28961: purettu huomattava määrä normeja, joilla viime vuoden loppuun saakka ohjattiin
28962: kuntien kulttuurihallintoa. Nyt kunnat järjestävät kulttuuripalvelunsa entistä paremmin
28963: omista lähtökohdistaan.
28964: 
28965: 
28966: 
28967: 
28968:                                             71
28969: Tämä mahdollistaa uudenlaisia yhteistyöhankkeita kuntien sisällä kuntien kesken.
28970: Kunnallisessa kulttuurihallinnossa painopiste on siirtynyt toiminnan tavoitteellisuuden
28971: ja tuloksellisuuden korostamiseen. Valtio seuraa kehitystä kuntien ja kuntayhtymien
28972: talous- ja toimintatilastojensekä erityisselvitysten kautta. Liikunta- ja nuorisotoimessa
28973: VOS:n myötä on erityisesti panostettu laaja-alaiseen tutkimus-, kokeilu- ja kehittä-
28974: mistoimintaan perustuvaan kuntien informaatio-ohjaukseen.
28975: 
28976: Valtion kulttuurimäärärahojen merkittävä rakenteellinen muutos on kehysbudjetointi-
28977: uudistus. Sen mukaisesti opetusministeriö jakaa valtioneuvoston hallinnonaloittain
28978: päättämät määrärahat kehysalueittain. Uudistus selkeyttää kulttuurimäärärahojen ra-
28979: kennetta ja vastuualuetta. Kulttuuripoliittisesta päätöksenteosta vastaavilla yksiköillä
28980: on sen kautta aiempaa paremmat mahdollisuudet laaja-alaiseen ja pidemmän aikavälin
28981: tavoitteenasetteluun. Samalla edellytetään tavoitteiden asettamisessa myös käytettävissä
28982: olevien resurssien (menokehysten) entistä tarkempaa huomioon ottamista. Uudistus
28983: siis korostaa aiempaa enemmän tarvetta - ja antaa vapautta - strategisten tavoitteiden
28984: asettamiseen ja toisaaltaedellyttää suurempaa vastuuta resurssien mitoituksessa ja käy-
28985: tössä.
28986: 
28987: Kehysbudjetointiin siirtymisen yhteydessä on myös keskusteltu siitä, mtssa maarm
28988: uusi käytäntö ja eritoten tulosvastuullisuus soveltuu kulttuuriin. Kehysbudjetointi ja
28989: siihen liittyvät ohjausjärjestelmien uudistukset soveltuvat pääosin kulttuurin julkiseen
28990: hallintoon ja tulevat jossain määrin heijastumaan myös koko kulttuurin kentän ta-
28991: loudellis-hallinnollisiin toimintatapoihin. On tärkeätä että kulttuurin tulosvastuun
28992: käsite ymmärretään kulttuurin ominaislaadun ja erityispiirteiden kautta. Liikunta- ja
28993: nuorisotoimen tulosohjausmekanismeja on kehitetty vuorovaikutuksessa alan järjestöjen
28994: kanssa.
28995: 
28996: 
28997: 
28998: Kulttuuri valtion talousarviossa
28999: 
29000: 
29001: Valtion talousarvion kokonaismenot ovat vuodesta 1991 vuoteen 1993 kasvaneet
29002: 7,3 miljardia markkaa eli 4,4 %. Tavoitteena on valtion menojen reaalisen kasvun
29003: pysäyttäminen säästöpäätöksin.
29004: 
29005: Valtion talousarvioissa vuosina 1991-93 ovat opetusministeriön hallinnonalanmenot
29006: (pääluokka 29) olleet keskimäärin 29 miljardia markkaa. Tämä on vastannut keski-
29007: määrin 17 %:n osuutta valtion koko menoarviosta. Vuosittaiset vaihtelut ovat budjet-
29008: titeknisistä syistä huomattaviakin, siksi keskiarvot eivät ole kaikilta osin vertailu-
29009: kelpoisia.
29010: 
29011: Hallinnonalan menot pysyivät pääosin ennallaan vuonna 1992 ja pienenivät 8 %
29012: vuonna 1993.
29013: 
29014: 
29015: 
29016: 
29017:                                           72
29018: Kulttuurimäärärahat
29019: 
29020: 
29021: Kulttuurimäärärahoiksi on tässä selvityksessä laskettu opetusministeriön pääluokan
29022: menoista kulttuurin kehysmäärärahat (määrärahat taiteen tukemiseen, valtion taide-
29023: museolle, museovirastolle ja kulttuuriperinteelle, kirjastotoimelle, elokuva-arkistolle,
29024: ns. kulttuurin muihin menoihin sekä liikunta- ja nuorisotoimelle).
29025: 
29026: Opetusministeriön hallinnonalan määrärahan osana on kulttuurimäärärahojen osuus
29027: vuosina 1991-93 ollut keskimäärin 2 367 mmk. Tämä on vastannut keskimäärin 8
29028: %osuutta opetusministeriönhallinnonalan menoista ja 1,4% valtion koko menoarvios-
29029: ta.
29030: 
29031: Kulttuurimäärärahat pysyivät vuonna 1992 jokseenkin edellisvuotisella tasollaan. Tänä
29032: vuonna näitä rahoja osoitettiin 6 % vähemmän kuin vuonna 1992.
29033: 
29034: Kulttuurimäärärahojen osuus valtion talousarviossa vuosina 1991-93 ilmenee taulukosta
29035: 1. Kulttuurimäärärahojen tulosaluekohtainen jakauma vuosina 1991-93 esitetään
29036: taulukossa 2. Erikseen tarkasteltavaksi on kulttuurin rahoituksesta otettu lisäksi taiteen
29037: tukeminen sekä liikunta- ja nuorisotoimi, joiden rahoituksessa veikkausvoittovarojen
29038: käytöllä on keskeinen merkitys. Vuosina 1991-93 veikkausvoittovarojen osuus kult-
29039: tuurin määrärahoista on ollut 47-55%.
29040: 
29041: 
29042: 
29043: Taulukko 1. KULTTIJURIN MÄÄRÄRAHAT VALTION TALOUSAR VIOSSA
29044: 1991-93 1
29045: 
29046: 
29047: Yksikkö milj. mk.
29048: 
29049:                             1991           1992          1993
29050: 
29051: Valtion talousarvio        167 959        172 822       175 301
29052: 
29053: Opetusministeriön
29054: hallinnonala                29 632         30 250        27 866
29055: 
29056: Kulttuurimäärärahat          2 437          2 408         2 257
29057: 
29058: 
29059: 
29060: Joista veikkausvaroja:
29061: 
29062: taide                          526           546           661
29063: Liikunta ja nuoriso            611           620           569
29064: yhteensä                      1137          1166          1230
29065: 
29066: 
29067:                                            73
29068: Taulukko 2. KULTTUURIMÄÄRÄRAHAT 1991-93 2
29069: 
29070: 
29071: Yksikkö milj. mk.
29072: 
29073:                           1991         1992         1993
29074: 
29075: Taiteen tukeminen         797          765          844
29076: Valtion taidemuseo         33           29           29
29077: Museovirasto/perinne      149          147          109
29078: Kirjastotoimi             763          763          661
29079: Elokuva-arkisto            11           12           12
29080: Kulttuurin muut menot      73           72           33
29081: liikunta                  468          469          446
29082: Nuorisotyö                143          151          123
29083: 
29084: YHTEENSÄ                 2 437       2 408         2 257
29085: 
29086: Vuoden 1993 lukujen vaihtelut selittyvät VOS:n aiheuttamasta rahoituspohjan muu-
29087: toksesta.
29088: 
29089: 1. Luvut perustuvat tilinpäätökseen vuodelta 1991 ja menoarvioihin vuosilta 1992-93.
29090: 
29091: 2. Luvut perustuvat tilinpäätökseen vuodelta 1991 ja menoarvioihin vuosilta 1992-93.
29092: 
29093: 
29094: 
29095: Taulukko 3. KULTTUURIN VALTIONOSUUDET VUONNA 1993
29096: 
29097: 
29098: Yksikkö milj. mk.
29099: 
29100: Teatterit                 153
29101: Orkesterit                 59
29102: Kirjastot                 644
29103: Museot                     89
29104: Kuntien kulttuuritoimi     47
29105: 
29106: Liikunnan edistämiseen 120
29107: Nuorisotyöhön           62
29108: 
29109: 
29110: 
29111: Kansalaisopistot *      366
29112: Musiikkioppilaitokset * 205
29113: Taiteen perusopetus *    17
29114: 
29115: * Opetusministeriön kouluosaston määrärahakehyksen kautta
29116:                                         74
29117: Taiteen tukemisen määrärahat
29118: 
29119: 
29120: Kulttuurimäärärahoista ovat taiteen tukemisen määrärahat (29.90) muodostaneet
29121: vuosina 1991-93 keskimäärin 802 mmk, mikä vastaa keskimäärin 34 %:n osuutta
29122: kulttuurimäärärahoista. Koko opetusministeriön pääluokan menoista ovat taiteen tuke-
29123: misen menot olleet vuosina 1991-93 keskimäärin 2,7 %ja koko valtion menoista 0.5
29124: %.
29125: 
29126: Taiteen tukemisen määrärahat vähenivät edellisvuoteen verrattuna 4% vuonna 1992
29127: ja kasvoivat 10 % vuonna 1993 *.
29128: 
29129: 
29130: 
29131: Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen
29132: 
29133: 
29134: Taiteen tukemisen määrärahoista merkittävin osa koostuu veikkausvoittovaroista
29135: taiteen tukemiseen (29.90.52.). Veikkausvoittovarat ovat vuosina 1991-93 muodosta-
29136: neet keskimäärin 578 mmk eli 72 % taiteen tukemisen määrärahasta, 24 % kulttuuri-
29137: määrärahoista, 2 % opetusministeriön hallinnonalan määrärahoista ja 0,3 % valtion
29138: koko talousarviosta.
29139: 
29140: Taiteen veikkausvoittovarojen määrärahan muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli
29141: vuonna 1992 +4 % ja vuonna 1993 +21 % *.
29142: 
29143: Vuoden 1993 alussa voimaan tulleen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (705/92)
29144: mukaisia valtionosuuksia ja avustuksia maksetaan kuluvana vuonna veikkausvoittova-
29145: roista noin 500 miljoonaa markkaa eli runsaat 75%.
29146: 
29147: Näitä vuoden 1993 talousarvion perusteiltaan ja mitoitukseltaan sidottuja menoja
29148: vastaavien menojen osuus taiteen tukemisen veikkausvoittovaroista on kasvanut
29149: vuodesta 1990 vuoteen 1993 56 %:sta 77 %:iin (ks. kuvio 1.).
29150: 
29151: 
29152: * Menojen kasvuun vaikutti valtioneuvoston säästöpäätöksen seurauksena että vuoden
29153: 1993 alusta lähtien pääosa museoiden ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuuksista
29154: siirrettiin rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista. Kasvuun vaikutti myös teattereiden
29155: ja orkestereiden valtionavun merkittävä kasvu niiden tultua VOS:n piiriin.
29156: 
29157: 
29158: 
29159: 
29160:                                          75
29161:      Kuvio 1. Sidottujen ja harkinnanvaraisien menojen osuus talteen tukemisen
29162:                             velkkausvolttovaroissa 1990-93
29163: 
29164: 
29165: 
29166: 
29167: 600 000
29168: 
29169: 
29170: 
29171: 
29172:  100 000 000
29173: 
29174: 
29175: 
29176: 
29177:                                                              1993
29178: 
29179: 
29180: 
29181: 
29182:                    *Kuvion 1. luvut perustuvat kaikilta vuosilta menoarvio-esityksiin.
29183: 
29184:           Veikkausvoittovaroista maksettavien lakisääteisten menojen kasvu vakauttaa taide-
29185:           ja kulttuurilaitosten valtionrahoitusta ja selkeyttää kuntien kulttuurirahoitusta. Kun
29186:           taiteen edistämiseen käytettävissä olevat veikkausvoittovarat vähenevät (VN :n periaa-
29187:           tepäätös 1992) ja niistä lakisääteisesti rahoitettavat menot pysyvät ennallaan, harkin-
29188:           nanvaraisen rahoituksen varassa toimivien taidemuotojen rahoitus vaikeutuu.
29189: 
29190:           Pääosa elokuvataiteen, kuvataiteen, valokuvataiteen, rakennustaiteen ja taideteolli-
29191:           suuden valtion tuesta kustannetaanjuuri harkinnanvaraisin veikkausvoittovaroin. Myös
29192:           kaikkein taiteiden vakiintuneiden rakenteiden ulkopuolinen toiminta mahdollistetaan
29193:           näistä rahoista.
29194: 
29195:           Taiteen tukemiseen osoitettujen veikkausvoittovarojen käytössä kiinnitetään erityistä
29196:           huomiota siihen, että lakisääteisten menojen ohella voidaan riittävässä määrin turvata
29197:           myös harkinnanvaraisen rahoituksen mahdollistamat taiteen alat.
29198: 
29199: 
29200:                                                     76
29201: Liikunta- ja nuorisotoimen määrärahat
29202: 
29203: 
29204: Kulttuurimäärärahoistaovat liikunnan ja nuorisotyön määrärahat muodostaneet vuosina
29205: 1991-93 keskimäärin 600 mmk (liikunta 461 mmk ja nuorisotyö 139 mmk), joka
29206: vastaa keskimäärin 25 %:n osuutta kulttuurimäärärahoista.
29207: 
29208: Koko opetusministeriön pääluokan menoista ovat liikunta- ja nuorisotyömäärärahat
29209: olleet vuosina 1991-93 keskimäärin 2 % ja valtion menoista 0,3 %.
29210: 
29211: 
29212: 
29213: Veikkausvoittovarat liikunta- ja nuorisotyöhön
29214: 
29215: 
29216: Liikunnan ja nuorisotyön määrärahat koostuvat melkein yksinomaan veikkaus-
29217: voittovaroista urheilu- ja nuorisokasvatustyön tukemiseen (29.98.50 ja 29.98.51).
29218: Muista määrärahoista osoitetaan vuonna 1993 (29.98.52) ainoastaan 500 000 mk:n
29219: määräraha liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin.
29220: 
29221: Hyväksyessään valtion vuoden 1993 talousarvioesityksen eduskunta edellytti, että
29222: veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovarojenkäyttämisessä palataan normaaliinkäytän-
29223: töön vuonna 1994.
29224: 
29225: Asetuksessa veikkausvoittovarojen tuoton käyttämisestä urheilun, nuorisokasvatustyön,
29226: taiteen ja tieteen tukemiseen, on urheilun osuudeksi määritelty 36,6 %, Suomen Kan-
29227: sallisoopperan tukemiseen 8% ja Kansallisteatterilie 3 % osuus. Tätä asetusta on
29228: muutettu viime vuosina tilapäisesti siten, että urheilun osuus on ollut pienempi.
29229: 
29230: Opetusministeriön toiminta-ja taloussuunnittelussa liikunta ja nuorisotyö muodostavat
29231: yhteisen kehysalueen. Siten samalla kun pyritään palaamaan eduskunnan päätöksen
29232: mukaisesti normaaliin käytäntöön, on tarkoituksenmukaista tarkistaa kyseistä asetusta
29233: siten, että liikunnalle ja nuorisotyölle määrätään yhteinen käyttöosuus.
29234: 
29235: 
29236: KUNTIEN VALTIONOSUUDET VUOSINA 1990-1993
29237: 
29238: Yksikkö milj. mk.
29239: 
29240: Liikunta- ja nuorisotyömäärärahojen valtionosuudet kunnille:
29241: 
29242:                           1991     1992        1993
29243: 
29244: Liikunta                   108      110        120,4
29245: Nuorisotyö                  75       76        62
29246: 
29247: Yhteensä                  183      186         182,4
29248: 
29249: 
29250:                                           77
29251:           Koska liikunta ja nuorisotyö muodostavat opetusministeriössä yhteisen kehys- ja
29252:           tulosalueen, on mielekästä tarkastella kuntien valtionosuuksia tältä osin koko-
29253:           naisuutena. Kun lisäksi useissa kunnissa käsitellään liikunta- ja nuorisoasioita yhtenä
29254:           kokonaisuutena, harkitaanjatkossa liikunta- ja nuorisotoimen VOS-menojen yhdistä-
29255:           mistä.
29256: 
29257: 
29258: 
29259:   LIIKUNTAMÄÄRÄRAHAT 1993 YHT. 445,9 Mmk
29260: 
29261:                           2,43%
29262: 
29263:          18,55%
29264: 
29265: 
29266:                                                                  •   liikuntajärjestöt
29267: 
29268:                                                                  D kuntien valtionosuus
29269:  5,46%                                                           II liikuntapaikkarakentaminen
29270:                                                                  •   koulutus, tutkimus, tiedonvälitys
29271: 
29272:                                                                  Ei liikunnan koulutuskeskukset
29273:                                                                  0 muut
29274:    15,14%
29275: 
29276: 
29277: 
29278:                                       27,00%
29279: 
29280: 
29281: 
29282: 
29283: NUORISOTYÖMÄÄRÄRAHAT 1993 YHT.123,2 Mmk
29284: 
29285:                         4,71%
29286:                 2,27%
29287:             3,57%
29288: 
29289:     5,76%
29290:                                                   ·33,36%
29291:                                                                  •   nuorisojärjestöt
29292: 
29293:                                                                  D kuntien valtionosuus
29294:                                                                  ml nuorisokeskukset
29295:                                                                  •   koulutus, tutkimus ja tietohuolto
29296: 
29297:                                                                  rn kansainvälinen yhteistyö
29298:                                                                  D muut
29299: 
29300: 
29301: 
29302:            50,32%
29303: 
29304: 
29305: 
29306: 
29307:                                                     78
29308:                  1993 vp -   VNS 2
29309: 
29310: 
29311: 
29312: 
29313:             SUOMI
29314:  EUROOPPALAINEN MAASEUTUMAA
29315: 
29316: Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko
29317:                 eduskunnalle
29318:                Lokakuu 1993
29319: 
29320: 
29321: 
29322: 
29323:                       Helsinki
29324:   ISBN 951-47-8341-7
29325: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1993
29326:                                                                                                                                                    3
29327: 
29328: 
29329: 
29330: 
29331:                                                                      SISÄLTÖ
29332: 
29333:                                                                      Sivu                                                                        Sivu
29334: MAASEUTUPOLITIIKAN PERUSTEET, TEH-                                          13.    MAASEUDUN KULTTUURIMAISEMA
29335: TÄVÄ JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................ .                           5           JA LUONTO VOIMAVARANA ...............                          21
29336: 1. SUOMI TARVITSEE MAASEUTUA ...... .                                  5
29337: 2. MAASEUDUN KEHITYSKUVA ........... .                                 6    MAASEUTU ASUINPAIKKANA .......................                        22
29338: 3. MAASEUTUPOLITIIKAN LINJAT JA                                             14. RAKENTAMINEN JA MAANKÄYTÖN
29339:    TEHTÄVÄT ............................................... .          7        OHJAUS .....................................................      22
29340: 4. ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN JA                                              15. ASUMISEN JA ASUINYMPÄRISTÖN
29341:    MAASEUTU ............................................. .            8        KEHITTÄMINEN ......................................               22
29342:    4.1. Aluepolitiikan uudistaminen ............. .                    8    16. KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMIN-
29343:    4.2. Maaseutu paikallisessa kehittämis-
29344:          työssä ................................................ .     8        TA ···························································    23
29345:    4.3. Saaristopolitiikan uudista1pinen ........ .                    9
29346: 5. MAASEUTU JA KANSAINV AUNEN                                               ELINKEINOJEN UUDISTAMINEN .................                           25
29347:    TOIMINTA YMPÄRISTÖ ......................... .                      9    17. MAASEUDUN ELINKEINOPOLITIIK-
29348:    5.1. Suomen maatalouspoliittiset tavoitteet                                  KA ···························································    26
29349:          EY-neuvotteluissa ............................. .            JO    18. MAATALOUS ............................................            26
29350:     5.2. Suomen aluepoliittiset tavoitteet EY-                                  18.1. Kansainväliset muutostekijät .............                  27
29351:          neuvotteluissa .................................... .        JO        18.2. Kotimaiset muutostekijät ...................                27
29352:     5.3. Lähialueyhteistyö .............................. .           11        18.3. Tavoitteet ...........................................      29
29353:                                                                                 18.4. ~ehittämistoimenpiteet ......................               30
29354: OSAAMINEN JA ASIANTUNTEMUS ............ .                             12    19. METSA TALOUS ........................................             31
29355: 6. MAASEUTUTUTKIMUS ........................ .                        12        19.1. Kansainväliset muutostekijät .............                  31
29356: 7. MAASEUTUNEUVONTA ....................... .                         13        19.2. Kotimaiset muutostekijät ...................                32
29357: 8. MAASEUDUN KOULUTUKSEN ORGA-                                                  19.3. Tavoitteet ...........................................      32
29358:    NISOINTI .................................................. .      14        19.4. Kehittämistoimenpiteet ......................               33
29359: 9. MAASEUDUN TEKNOLOGIAPOLITIIK-                                            20. KALATALOUS ..........................................             34
29360:                                                                       15        20.1. Kansainväliset muutostekijät .............                  34
29361:    KA ···························································               20.2. Kehittämistoimenpiteet ......................               35
29362:    9.1. Teletoiminta ja tietotekniikka ........... .                  15
29363:    9.2. Teknologian kehittämiskeskus .......... .                     16    21. MAASEUTU VIRKISTYS- JA VAPAA-
29364:                                                                                 AJANPALVELUJEN TUOTTAJANA ......                                  35
29365:                                                                             22. ELINKEINOJEN SÄÄNTELYN VÄHEN-
29366: PALVELUJEN TOIMIVUUS ........................... .                    17        TÄMINEN ..................................................        36
29367: JO. PALVELUJEN TURVAAMINEN JA                                               23. MAASEUTU ENERGIANTUOTTAJANA                                       37
29368:     UUDELLEENJÄRJESTÄMINEN ........... .                              17
29369: II. LIIKENNEYHTEYDET ........................... .                    18    MAASEUTUPOLITIIKAN JÄRJESTÄMINEN
29370:     11.1. Tieverkko .......................................... .      18    24. MAASEUTUPOLITIIKKA KYLÄSTÄ
29371:     11.2. Joukkoliikenne .................................. .         18        KESKUSHALLINTOON ...........................
29372:     11.3. Liikennepalvelujen joustavuus .......... .                  19                                                                          39
29373:                                                                                 24.1. Kylä ...................................................    39
29374:                                                                                 24.2. Kunta .................................................     40
29375: LUONNONVAROJEN HOITO ........................ .                       20        24.3. Aluetaso .............................................      40
29376: 12. LUONNONVARAT JA NIIDEN HOITO                                                24.4. Ministeriöt .........................................       40
29377:     MAASEUDUNTEHTÄVÄNÄ ................ .                             20    25. MAASEUTUPOLITIIKAN RAHOITUS ..                                    41
29378: 
29379: 
29380: 
29381: 
29382:  331190S
29383: 1
29384: 1
29385: 1
29386:     1
29387:     1
29388:     1
29389:         1
29390:         1
29391:         1
29392:             1
29393:             1
29394:             1
29395:                 1
29396:                 1
29397:                 1
29398:                     1
29399:                     1
29400:                     1
29401:                         1
29402:                         1
29403:                         1
29404:                             1
29405:                                                                                                        5
29406: 
29407: 
29408: 
29409: 
29410:        MAASEUTUPOLITIIKAN PERUSTEET, TEHTÄVÄ JA
29411:                 TOIMINTAYMPÄRISTÖ
29412: 
29413: 1. SUOMI TARVITSEE MAASEUTUA                              Metsäteollisuuden lisäksi monet elinkeinot
29414:                                                        perustuvat maaseudun raaka-ainevaroihin. Met-
29415:     Suomi ön maaseutumaa. Suomen pinta-alasta          sät, pellot, suot ja vesistöt ovat tuotannon
29416: 98 prosenttia on maaseutua, ja väestöstä neljän-       ja talouden tärkeitä voimavaroja, joiden käyttö
29417: nes asuu suomalaisittain määritellyllä maaseu-         on Suomen kansantaloudelle välttämätöntä.
29418: dulla. Jos mittapuuksi otetaan eurooppalainen          Kotimaisen maataloustuotannon ja siihen liitty-
29419: käsitys kaupungista ja maaseudusta, valtaosa           vän elintarviketeollisuuden merkitys tuotannon,
29420: suomalaisista asuu maaseutualueilla.                   työllisyyden ja vaihtotaseen kannalta on huo-
29421:     Yksi Suomen keskeisistä luonnonvaroista on         mattava.
29422: tila, pinta-ala, rantaviiva. Vain osa siitä on            Maaseudun liikenne- ja palveluverkosto on
29423: asutus- ja tuotannollisessa käytössä, mutta se         kansantaloudellisesti merkittävä investointi, jon-
29424: merkitsee valtavaa potentiaalia erilaisille kehit-     ka tehokas käyttö on taloudellisesti ja ihmisten
29425: tämisprojekteille. Laajasta pinta-alasta johtuu,       hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Maaseu-
29426: että pienellä väkimäärällämme ja pienellä kan-         dulle ei saa muodostua kansallisen liikennever-
29427: santaloudellamme on suuri vastuu tämän luon-           kon pullonkauloja, jotka heikentävät elinkeino-
29428: nonvaran kestävästä käytöstä, biologisen moni-         toiminnan uudistumisen ja menestymisen edelly-
29429: muotoisuuden ja maiseman ominaispiirteiden             tyksiä.
29430: varjelemisesta. Maaseutu on elimellinen osa kes-          Suomen maaseutua on viime vuosikymme-
29431: tävän kehityksen Suomea.                               ninä totuttu pitämään supistuvana alueena.
29432:     Kulttuurisesti ja henkisesti maaseutu on osa       Sen kehitystä ovat kuvanneet väestön ja työ-
29433: suomalaista ihmistä, juuremme ovat maaseudul-          paikkojen väheneminen, alhainen tulotaso ja
29434: la. Maaseudun asuttuna pitäminen on suoma-             paikoin korkea työttömyys. Taloudellinen yh-
29435: laistenarvostamaja yleisesti hyväksymä tavoite.        dentyminen ja teknologian kehitys uhkaavat
29436: Siten hyödynnetään parhaiten jo rakennettua            edelleen keskittää toimintoja ja nopeuttaa
29437: palveluverkostoa ja luonnonvaroja, turvataan           maaseudun väestöpohjan, palvelujen ja ympä-
29438: elintarvikkeiden huoltovarmuus ja maanpuolus-          ristön heikentymistä, ellei mitään erityistä teh-
29439: tukselliset näkökohdat, säilytetään maaseudun          dä maaseudun hyväksi. Tässä selonteossa
29440: rikas kulttuuri ja perinnemaisema sekä ediste-         eduskunnalle hallitus haluaa osoittaa, ettei tä-
29441: tään alueellisesti tasaista hyvinvointia.              hän kehitykseen ole pakko alistua, vaan maa-
29442:     Suomen maaseudun luonnonympäristöä ar-             seudun kehittämiseksi on paljon tehtävissä.
29443: vostetaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.    Maassamme on maaseutualueita ja maaseutu-
29444: Hoidettu maaseutuympäristö on kansallinen              elinkeinoja, joissa voi tapahtua voimakastakin
29445: voimavara, josta jokainen voi nauttia.                 myönteistä kehitystä. Maaseudulla on mahdol-
29446:     Puuhun perustuva teollisuus on viennin ja          lisuus siirtyä uuteen kestävän kehityksen kau-
29447: Suomen kansantalouden avaintekijä. Maaseu-             teen, joka voi merkitä paitsi ihmisen ja luon-
29448: dun asutuksen ylläpitäminen on olennainen osa          non tasapainoisempaa suhdetta, myös ihmisen
29449: metsätalouden ja metsäteollisuuden toiminta-           uudenlaista suhdetta työhön. Maaseudulla on
29450: edellytyksiä. Puuta ei saada metsästä markki-          hyvät edellytykset lisätä myös ns. kolmannen
29451:  noille taloudellisesti, ellei maaseudulla ole ihmi-   sektorin työtä.
29452:  siä, jotka huolehtivat metsänhoidosta ja puun-           Maaseutu on erityisen politiikan kohde, kos-
29453:  korjuusta.                                            ka se 1) eroaa elementeiltään muusta yhteiskun-
29454: 6
29455: 
29456: nasta, 2) siellä sijaitsevat ne voimavarat, joista    tarjoamat muut mahdollisuudet koetaan niu-
29457: Suomi tulevaisuudessakin elää, 3) maalla asuvil-      koiksi.
29458: Iaja asumaan halukkailla on oltava samat oikeu-          Maaseudun erityisolosuhteet, kuten perintei-
29459: det, mahdollisuudet ja velvollisuudet kuin muil-      nen asumisen ja tuotannon sidonnaisuus luon-
29460: lakin kansalaisilla; 4) ilman erityistä politiikkaa   toon, pitkät etäisyydet keskuksiin ja vähäinen
29461: työnjakoiseen yhteiskuntaan mukautunut valtio         väestömäärä ovat muuttaneet voimakkaasti
29462: ei pysty käsittelemään maaseutua kokonaisuute-        maaseudun asemaa yhteiskunnassa. Väestö ja
29463: na. Kun maaseutua katsotaan kokonaisuutena,           maatilojen lukumäärä on vähentynyt ja tuotanto
29464: moniaineksisena hyödykekimppuna, saadaan              alueellisesti keskittynyt. Maaseudun tulevaisuu-
29465: maaseudun kaikki voimavarat tehokkaaseen              den uhkakuvana on työpaikkojen väheneminen,
29466: käyttöön samalla kun maalla asuville ihmisille        siitä johtuva työttömyys, nuoren työvoiman
29467: luodaan yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elä-         muutto asutuskeskuksiin ja maaseudun väestön
29468: mään.                                                 eläkeläistyminen. Maaseudulla on vain runsaat
29469:     Maaseutualueet voidaan rajata usealla taval-      300 000 työpaikkaa, kun keskuksissa niitä on nyt
29470: la, mutta yleisin on hallintorajoista riippumaton     noin 1, 7 miljoonaa. Elinkeinorakenteen ongel-
29471: jako taajamiin ja haja-asutusalueisiin. Suomessa      mana on yksipuolisuus sekä riippuvuus alkutuo-
29472: jo melko vakiintuneen määritelmän mukaan              tannon ja julkisen sektorin työpaikoista. Lähes
29473: maaseutuun kuuluvat haja-asutusalueet ja alle         neljä viidestä maaseudun työpaikasta on tuotan-
29474: 500 asukkaan taajamat. Näin määritellen maa-          totyötä, kun koko maassa vastaava osuus on
29475: seudulla asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta, jotka      kolmannes. Hoitotyötä ja tietotyötä on tyypilli-
29476: tekevät vajaat puoli miljoonaa henkilötyövuot-        sellä maaseudulla vähän.
29477: ta, mistä kolmanneksen keskuksissa.                      Elintarvikehuollossa jatkojalostuksen ja jake-
29478:     Suomessa maaseutu on määritelty harvan            lun uudelleenorganisointi merkitsee sekä nykyis-
29479: asutuksen perusteella, kun taas Euroopan yhtei-       ten työpaikkojen vähenemistä että uusia työ-
29480: sön alueella painotetaan korkeaa maatalouden          mahdollisuuksia. Kansainvälisen maatalouskau-
29481: työvoimaosuutta ja maatalouden alhaista tulo-         pan merkitys Suomessa kasvaa. Markkinoiden
29482: tasoa sekä alhaista sosiaalis-taloudellista kehi-     ja kuluttajien kysynnän vaikutus maaseudun
29483: tysastetta mitattuna bruttokansantuotteella asu-      elinkeinorakenteeseen lisääntyy. Joitakin osia
29484: kasta kohti. Selonteon lähtökohta on suoma-           jalostuksesta sijoitetaan lähemmäksi tuotanto-
29485: laisittain tyypillisellä maaseutualueella. Useim-     ketjun alkupäätä. Metsätaloudessa on meneil-
29486: mat selonteon käsittelemät asiat eivät kuiten-        lään puunjalostuksen ja -hankinnan keskittymi-
29487: kaan rajaudu minkään maaseudun määritelmän            nen, johon voi tosin liittyä puunkorjuun osavai-
29488: mukaan. Maaseutu on saumaton osa suomalais-           heiden siirtäminen alihankkijoille.
29489: ta yhteiskuntaa. Suomi tarvitsee elinvoimaisen,           Suomalainen maatalous säilyy tulevaisuudes-
29490: menestyvän maaseudun osana koko kansanta-             sakin pienimuatoisena verrattuna Keski-Euroo-
29491: loutta.                                               pan tehokkaimpiin tuotantoalueisiin. Maatilo-
29492:                                                       jen määrä vähenee, tilakoon kasvu jatkuu ja
29493:                                                       tuotantoresursseja käytetään aiempaa tehok-
29494:                                                       kaammin, mutta myös monimuotoisemmin. Eri-
29495:                                                       koistuminen, kasvu ja toisaalta monitoimisuus,
29496: 2. MAASEUDUN KEIDTYSKUVA                              moniyrittäjyys ovat kaikki toteutuvia kehitys-
29497:                                                       suuntia maatilayritysten kehityksessä. Heikko-
29498:    Maaseudun kehittämisohjelmassa maaseutu-           tuottoisia peltoja siirtyy energiatuotantoon ja
29499: alueet on jaettu kaupunkien läheiseen maaseu-         metsätaloustilojen määrä kasvaa. Maan jatku-
29500: tuun, ydinmaaseutuun ja syrjäiseen maaseutuun.        vaan kasvukykyyn perustuva tuotanto ja sen
29501: Ydinmaaseutua uhkaa työpaikkojen vähenemi-            jatkojalostus omaksuu uutta teknologiaa ja uu-
29502: nen. Väestöllisesti maaseudun olot vaihtelevat        sia tuotannonaloja, mikä lisää tehokkuutta pit-
29503: kuitenkin paljon: keskusten lähellä ikä- ja suku-     källä aikavälillä.
29504: puolirakenteet ovat tasapainossa, syrjäisillä seu-        Työllisyystilanne sekä työvoiman kysynnän
29505: duilla taas iäkkäiden ihmisten ja erityisesti mies-   keskittyminen voivat vaikeuttaa maataloudesta
29506: ten osuudet ovat suuret. Väestörakenteen pahin        vapautuvan väestön sijoittumista maaseudulla
29507: ongelma monin paikoin on nuorten ja keski-            muihin ammatteihin, mikä lisää työssäkäyntiä
29508: ikäisten naisten vähäisyys. Ilmiön taustalla on       kunta- ja maakuntakeskuksissa. Paluumuuttajat
29509: työpaikkojen puutteen lisäksi se, että maaseudun      rikastuttavat väestörakennetta varsinkin keskus-
29510:                                                                                                       7
29511: 
29512: ten läheisyydessä. Ympärivuotinen loma-asutus            Maaseutupolitiikkaa tarvitaan eri hallinnon-
29513: yleistyy.                                            alojen rinnalla:
29514:     Ihmisten mahdollisuus valita asuinpaikka en-         - tukemaan maakuntien, seutujen ja paikal-
29515: tistä enemmän henkilökohtaisten mieltymysten         lisyhteisöjen erilaistumista omien vahvuuksiensa
29516: perusteella näkyy selvimmin keskusten lähellä        mukaan,
29517: olevan maaseudun vetovoiman kasvuna. Ihmiset             - poistamaan, korjaamaan ja lievittämään
29518: vaihtavat yhä useammin ammattia ja asuinpaik-        uhkia, ongelmia ja epäkohtia, jotka heikentävät
29519: kaa. Myös tietoliikenteen mahdollisuudet etätöi-     maaseudun tai sen osa-alueiden ja väestöryhmi-
29520: neen ovat lisääntyneet.                              en suhteellista asemaa sekä lisäävät alueellista
29521:     Seutuistuminen ja maaseudun ja kaupungin         eriarvoisuutta,
29522: vuorovaikutus määrittävät yhä enemmän yritys-            - edistämään maaseudun omien voimavaro-
29523: ten, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista sekä   jen käyttöä ja kehittämistä,
29524: kehitysedellytyksiä. Keskuksissa työssäkäynti,           - edistämään kansainvälistymisen sekä Suo-
29525: ali- ja osahankinta, suoramyynti, etätyö ja mai-     men taloudellisen ja yhteiskunnallisen muutok-
29526: semanhoito ja julkisten palvelujen uudelleenjär-     sen avaamien uusien mahdollisuuksien käyttöä
29527: jestäminen ovat kaikki asioita, joita jatkossa       maaseudun hyväksi ja toisaalta ehkäisemään
29528: tarkastellaan alueellisissa kehittämisohjelmissa     taloudellisen yhdentymisen aiheuttamia kieltei-
29529: nykyistä enemmän seudullisina kysymyksinä.           siä vaikutuksia,
29530:  Seutukunnat kehittyvät tietoisen ja aktiivisen           - kehittämään maaseudun toiminnallisia,
29531:  vuorovaikutuksen avulla.                            teknologisia, henkisiä ja organisatorisia edelly-
29532:      Maaseudun kehityskuva on ristiriitainen. Toi-   tyksiä.
29533:  saalta- varsinkin kansainvälisten mittapuiden            Maaseutupolitiikan kohteina ovat kaikki ikä-
29534:  mukaan - maaseudun tie- ja palveluverkko on         ja ammattiryhmät, nykyiset asukkaat ja maalle-
29535:  tiheä ja elinolot ovat parantuneet. Toisaalta       muuttajat, perinteiset ja uudet elinkeinot. Maa-
29536:  julkisen talouden säästötoimet, kansainvälisty-     seutupolitiikka ottaa huomioon työn nopean
29537:  misen vaikutukset ja työpaikkarakenteen muu-        muutoksen ja tähtää ekologiseen, kestävään ke-
29538:  tokset ovat selvä uhka maaseudun elinvoimalle        hitykseen. Maaseudun kehittäminen on toisaalta
29539:  ja samalla peruste maaseutupolitiikan voimista-     ihmisten hyvinvoinnin turvaamista ja toisaalta
29540:  miselle. Julkisen talouden tervehdyttämistoimia     elinkeinojen aktiivista kehittämistä. Hallitus ko-
29541:  linjattaessa on tarkasteltava toimenpiteiden vai-    rostaa maaseudun kehittämistä kokonaisuutena
29542:  kutuksia pitkällä aikavälillä maaseudun kehitty-     sekä maaseudun ja keskusten vuorovaikutusta.
29543:  miseen.                                                  Koko maan tasapainoinen kehitys on aluepo-
29544:                                                       litiikan perustehtävä, ja maaseutupolitiikka liit-
29545:                                                       tyy siten aluepolitiikkaan. Aluepolitiikka ei kui-
29546:                                                       tenkaan kata koko maaseutupolitiikkaa, joka
29547: 3. MAASEUTUPOLITUKAN LINJAT JA                        tarkastelee kehittämistarpeita samanaikaisesti
29548:    TEHTÄVÄT                                           useasta näkökulmasta. Maaseutupolitiikka so-
29549:                                                       vittaa yhteen eri alojen sektoripolitiikkaa ja
29550:    Hallituksen maaseutupolitiikan tavoitteena         täydentää niitä erityisesti kehittämiskysymyk-
29551: on maaseudun elinvoimaistaminen parantamalla          sissä. Tärkeimpiä vaikuttajia maaseudun kehittä-
29552: asukkaiden toimeentuloa, palveluja ja yhdys-          misessä ovat koulutus sekä maa- ja metsätalous.
29553: kuntien toimivuutta sekä vahvistamalla maaseu-
29554: dun kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta asumisen
29555: ja yritystoiminnan sijaintipaikkana.
29556: 
29557:     Hallituksen toimintalinjana on:
29558:     - edistää maaseudun elinkeinojen uudistu-
29559:  mista,
29560:     - parantaa jo rakennetun palveluverkon toi-
29561:  mivuutta,
29562:     - kehittää maaseudun asuinympäristön laa-
29563:  tua ja yhdyskuntarakennetta ja
29564:     - edistää uusiutuvien luonnonvarojen kestä-
29565:  vää hyödyntämistä.
29566: 8
29567: 
29568:     Maaseutupolitiikalla on laaja ja suppea sisäl- 4. ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN JA
29569: tönsä. Laajana se käsittää usean eri hallin-            MAASEUTU
29570: nonalan kaikki maaseutuun välittömästi tai vä-
29571: lillisesti vaikuttavat toimenpiteet. Suppeasti 4.1. Aluepolitökan uudistaminen
29572: määritelty maaseutupolitiikka sisältää muita -
29573: politiikanaloja tukevat ja täydentävät maaseu-          Nykyinen aluepoliittinen lainsäädäntö on voi-
29574: tuun kohdistuvat toimenpiteet.                      massa tämän vuoden loppuun. Ehdotus uudeksi
29575:     Lähivuosien keskeiset maaseutupolöttiset teh- aluekehityslaiksi on jo eduskunnassa ja lakiin
29576: tävät, asettamaHa tärkeysjärjestykseen, ovat:       liittyvää asetusta ja ohjelmatavoitteita valmistel-
29577:     - Alueellisen ja paikallisen kehittämistyön li- laan parhaillaan. Aluepolitiikkaan on tulossa
29578: sääminen ja voimistaminen.                          huomattavia muutoksia. Alueiden omaehtoi-
29579:     - Kuntien toimintaedellytysten vahvistaminen suutta ja yhteistyötä alueellisessa kehittämis-
29580: maaseudun kehittämistehtävissä.                     työssä halutaan vahvistaa. Se on tärkeä tavoite
29581:     - Maatalouden ja siihen liittyvän muun elin- myös maaseudun kehittämisessä.
29582: keinotoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen siten,        Keskeinen muutos on kehitystyön toteuttami-
29583: että alueelliset erityisalasuhteet huomioon ottaen nen ohjelmittain, jolloin oman kansallisen alue-
29584: maataloustuotannon edellytykset turvataan koko politiikkamme toteutus saatetaan samantapai-
29585: maassa.                                             seksi Euroopan yhteisön aluepoliittisen järjestel-
29586:     - Elinkeinojen uudistumista ja työn uudel- män kanssa. Mikäli Suomi liittyy Euroopan
29587: leenorganisointia edistävän tutkimuksen, koulu- yhteisöön, osanistumme yhteisön budjetin kaut-
29588:  tuksen ja neuvonnan vahvistaminen.                 ta rakennerahastojen rahoitukseen, mutta alue-
29589:     - Maaseudun palvelujen turvaaminen ja ke- politiikan rahoituksessa voimme olla saajana.
29590: hittäminen uudelleenorganisoinnin avulla.               Maaseudun kehittäminen on yhtenä osana
29591:     - Maaseututuotteiden jalostusarvon kohotta- ainakin Suomen kehitysalueohjelmissa, maaseu-
29592: minen.                                              tuohjelmissa, saaristo-ohjelmissa ja raja-alueoh-
29593:     - Metsävarojen käytön tehostaminen ja mo- jelmissa. Suuria aluepoliittisia kysymyksiä ovat,
29594: nipuolistaminen sekä raakapuun jalostusarvon li- miten Suomi ja erityisesti sen laaja maaseutu
29595: sääminen maaseudulla.                               otetaan huomioon EY:n yhteydessä ja mikä on
29596:     - Maaseudun energialähteiden käytön janon- yritysten, järjestöjen ja julkisen hallinnon val-
29597: food tuotannon lisääminen osana maaseudulta mius rakentaa alueellisia kehittämisohjelmia ja
29598: lähteviä jalostusketjuja.                           sitoutua niihin liittyviin hankkeisiin.
29599:     - Tietoliikenteen peruspalvelutason varmista-       Koska sopeutuminen uuteen ohjelmapolitiik-
29600: minen ja palvelujen monipuolistaminen koko kaan vie aikaa, se on jo aloitettu. Ohjelmia
29601: maassa.                                             tarvitaan siinäkin tapauksessa, että Suomi ei liity
29602:     - Asumisen ja elinkeinojen hallinnollisen Euroopan yhteisöön. Hallituksen esitys uudeksi
29603: sääntelyn vähentäminen ja maaseutuhallinnon ke- aluekehityslaiksi muuttaa alue- ja maaseutupoli-
29604:  ventäminen.                                        tiikan ohjelmaperusteiseksi.
29605:     - Ympäristön- ja maisemanhoidon edistämi-           Valtioneuvosto ottaa kantaa maaseutuohjelmi-
29606: nen.                                                en ja muiden alueellisten kehittämisohjelmien ta-
29607:     - Maaseudun kansalaistoiminnan vahvista- voitteisiin osana periaatepäätöksenä annettavaa
29608: minen.                                              alueellisen kehittämisen tavoiteohjelmaa. Ohjel-
29609:     Maaseutupoliittinen selonteko on laadittu mat tehdään ensi vuonna aluekehitysviranomais-
29610: näiden päälinjojen mukaan. Selonteko esittää ten johdolla. Niitä tuetaan välittämällä jo valmis-
29611: maaseutupolitiikan sisällön laajasta näkökul- teilla olevien pilottiohjelmien kokemuksia ja tieto-
29612: masta mutta tiivistetysti, ja maaseutupolitiikan ja EY:n 1-, 2-, ja 5b -alueiden kehittämistoimin-
29613: järjestämisen (luvut 24 ja 25) alan suppeaan nasta ja 5a-rakennetuista sekä lisäämällä ohjel-
29614: määrittelyyn perustuen.                             ma- ja hanketyön koulutusta.
29615:     Hallitus arvioi maaseutupolitiikan tarvetta ja
29616: tehtäviä sekä seuraa esittämiensä toimenpiteiden
29617: vaikutuksia tavoitteena maaseudun asutuksen, 4.2. Maaseutu paikallisessa kehittämistyössä
29618: elinkeinojen ja taloudellisen perustan kehittämi-
29619: nen ja reagointikyvyn parantaminen nopeissa             Syksyllä 1991 valmistuneessa maaseudun ke-
29620: yhteiskunnallisissa ja kansainvälisissä muutok- hittämisohjelmassa suositeltiin maaseudun kol-
29621: sissa.                                              mijakoa:
29622:                                                                                                           9
29623: 
29624:     1) Kaupunkien läheisellä maaseudulla on kaik-          Hallituksen esitys saaristolain muutokseksi
29625: kein monipuo1isimmat kehittämismahdollisuu-            tähtää kehittämispolitiikan VOimistamiseen.
29626: det. Suurten keskusten läheisyys luo työmahdol-        Saaristopolitiikan toteuttamisen keskeinen väli-
29627: lisuuksia palkkatyötä tekeville ja laajat paikallis-   ne tulee olemaan laaja-alainen saaristo-ohjelma.
29628: markkinat maaseutuyrityksille. Kaupunkiseudut              Saaristo-, ranta- ja rannikkoalueilla asuu noin
29629: sijaitsevat valtaosin Länsi- ja Etelä-Suomessa,        miljoona vapaa-ajan asukasta ja saaristossa liik-
29630: jossa myös alkutuotannon edellytykset ovat par-        kuu 290 000 moottori- ja purjevenettä sekä sato-
29631: haat ja monipuoliset.                                  ja tuhansia matkailijoita.
29632:     2) Ydinmaaseutu on elinkeinotoiminnaltaan              Saaristo-ohjelmalla kehitetään saariston elin-
29633: joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai monipuo-         keinoja, palveluja ja infrastruktuuria alueen eri-
29634: listunutta maaseutua. Suuret keskukset ovat            tyisluonteesta lähtevin toimenpitein. Ohjelma si-
29635: suhteellisen kaukana, etäisyys keskikokoisiin          sältää mm. saaristomatkailua, kalataloutta,
29636: keskuksiin on kohtuullinen ja alueella on voi-         luonnonmukaista maataloutta, tuotannollista
29637: makkaita kuntakeskuksia ja kyliä.                      toimintaa, vapaa-ajan asutuksen hyödyntämis-
29638:     3) Syrjäinen maaseutu on ongelma-alue. Pit-        tä, rannikkoviranomaisten yhteistyötä, vesilii-
29639: kät matkat keskuksiin estävät työssäkäymisen ja        kennettä ja merenkulkua, monipalvelupisteiden
29640: paikallismarkkinatkin ovat suppeat ja etäällä.         synnyttämistä ja luonnonsuojelua koskevia ke-
29641: Elinkeinorakenne on yksipuolinen ja palvelut           hittämisprojekteja.
29642: ovat uhanalaisia. Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä            Yhteistyön kehittäminen Itämeren alueen
29643: saaristossa luonnonolot rajoittavat lisäksi alku-      maiden, ennen kaikkea Viron, Venäjän ja Ruot-
29644: tuotannon mahdollisuuksia. Toisaalta luonto ta-        sin saaristo- ja rannikkoalueiden kanssa kuuluu
29645: kaa näiden alueiden matkailullisen vetovoiman.         tehostuvaan saaristopolitiikkaan. Mikäli Suomi
29646:     Tämä jako soveltuu maakuntien ja seutukun-         liittyy Euroopan yhteisöön, haetaan organisoita-
29647: tien kehittämistyöhön, koska kunnissa ja kylissä       viin saariston kehittämisprojekteihin rahoitusta
29648: pystytään parhaiten eriyttämään toimintapoli-          EY:ltä 5b-tukialueen puitteissa, johon saaristo-
29649:  tiikka alueen tuntemuksen perusteella. Maaseu-        alueita on esitetty.
29650:  tupolitiikan ohjelmatyössä ja hanketoiminnassa            Saaristopolitiikan painopistettä siirretään ke-
29651: eriyttäminen on välttämätöntä, jotta erityisesti       hittämispolitiikkaan luomalla saaristo-ohjelmasta
29652: syrjäisen maaseudun kasautuvat ongelmat voi-           toimiva väline, jolla hyödynnetään luonnon arvoja
29653:  daan hoitaa. Laajemminkin kolmijaon merkitys          kunnioittaen saaristoisuutta ja vesistöisyyttä kan-
29654:  kasvaa, esimerkiksi aluekehitysrahojen suuntaa-       sal/isina vahvuustekijöinä saaristo-, ranta- ja ran-
29655:  misessa. OECD:n maaseutuohjelmatyössä sovel-          nikkoalueilla.
29656:  letaan Suomen aloitteesta samaa maaseudun
29657:  kolmijakoa.
29658:     Vuosituhannen taitteessa Suomen luonnolli-         5. MAASEUTU JA KANSAINVÄLINEN
29659:  nen väestönkehitys kääntyy laskuun, joten                TOIMINTAYMPÄRISTÖ
29660:  muuttoliike alkaa vaikuttaa entistä ratkaisevam-
29661:  min väestö- ja aluerakenteeseen. Maaseudun               Euroopan taloudellinen yhdentyminen ja
29662:  kehityskuva polarisoituu: syrjäinen maaseutu          maailmankaupan esteiden poistaminen muutta-
29663:  menettää väestöä ja kyliä autioituu, sen sijaan       vat perusteellisesti Suomen maatalouden toimin-
29664:  suurten keskusten lähimaaseutu saa muuttovoit-        taedellytyksiä. Tuotantokustannukset ovat tääl-
29665:  toa. Näköpiirissä oleva muutos velvoittaa kehit-      lä viljelyolosuhteiden vuoksi EY:n keskitasoa
29666:  tämistyöhön lähtökohdiltaan ja edellytyksiltään       korkeammat, joten suurin suhteellinen hinnan-
29667:  erilaisissa maaseututyypeissä. Omaehtoisten pai-      lasku ja sopeutuminen kohdistuu kasvintuotan-
29668:  kallisten toimien merkitys kasvaa.                    toon ja erityisesti viljanviljelyyn. Elintarviketeol-
29669:                                                        lisuudessa on kyettävä siirtymään massatava-
29670:                                                        roista erikoistuotteisiin, joiden markkinoilla kil-
29671: 4.3. Saaristopolitiikan uudistaminen                   pailukykyvaatimukset ovat kovat.
29672:                                                           Useissa Euroopan maissa on asteittain pyritty
29673:    Saariston kehityksen edistämistä varten on          sopeutumaan maaseudun tuotanto- ja aluera-
29674: ollut voimassa saaristolaki vuodesta 1981 alka-        kenteen muutokseen ja etsitty maaseudulle so-
29675: en. Ehdotus saaristolain tarkistamiseksi on edus-      veltuvia ratkaisuja. Sekä EY:ssä että OECD:ssä
29676: kunnan käsiteltävänä yhdessä aluekehityslain           on tällöin ryhdytty käyttämään maatalouspoli-
29677: kanssa.                                                tiikan ja aluepolitiikan rinnalla käsitettä maa-
29678: 10
29679: 
29680: seutupolitiikka. Kyseessä on samantapainen eri            Positioiden jättämisen yhteydessä valmistel-
29681: hallinnonalojen toimintojen yhteensovittaminen        lun erillisen asiakirjan mukaan Suomi haluaa
29682: ja suuntaaminen kuin Suomessa.                        EY :n jäsenenä säilyttää muutamia kansallisia
29683:                                                       tukitoimia, mm. porotalouden tuen, satovahin-
29684:                                                       kojen korvausjärjestelmän sekä maatalousneu-
29685: 5.1. Suomen maatalouspoliittiset tavoitteet EY-       vonnan ja -tutkimuksen tuen.
29686:      neuvotteluissa                                       Integroituminen EY:n yhteiseen maatalous-
29687:                                                       politiikkaan merkitsee niin syvällistä muutosta
29688:     Maataloustuotteiden hinnat ja tuotantokus-        Suomen maataloudelle ja elintarviketeollisuudel-
29689: tannukset ovat Suomessa korkeammat kuin EY-           le, että tarvitaan siirtymäjärjestelyjä. Niihin si-
29690: maissa. EY laskee maatalouspolitiikkansa uu-          sältyy asteittainen hintasopeuttaminen ns. liitty-
29691: distuksen mukaisesti edelleen maataloustuottei-       mätasausmaksujen avulla, erilaisia asteittain ale-
29692: den hintatasoa. Jäsenyysneuvotteluissa sovitta-       nevia tukia elintarviketeollisuudelle, ja rakenne-
29693: van siirtymäajan kuluessa maataloustuotteiden         kehitystukea alkutuotannolle sekä jalostukselle.
29694: hinnat laskisivat myös Suomessa yhteisön hinto-       12 vuoden siirtymäkauden aikana Suomella tuli-
29695: jen tasolle. Tuotantokustannusten arvioidaan          si olla oikeus kehittää maatila- ja puutarhatalou-
29696: jäsenyyden myötä myös alenevan, mutta ei yhtä         den rakennetta mm. tukemalla EY:n nykymää-
29697: paljon ja yhtä nopeasti kuin tuottajahinnat           räyksistä poiketen investointeja, jotka laajenta-
29698: Suomen maatalouden sopeutumistarve on siis            vat tilakohtaista tuotantoa.
29699: suuri.                                                    EY-mailla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa,
29700:     Euroopan yhteisöllä on käytössä toimenpitei-      vaan metsätalous on tietoisesti jätetty osaksi
29701: tä ja tukia, joilla tasoitetaan luonnonolosuhteis-    maatalouspolitiikkaa. Euroopan yhdentymiske-
29702: ta aiheutuvia eroja. Tuen nykyinen taso ei kui-       hitys vaikuttaa merkittävästi Suomen metsäsek-
29703: tenkaan riitä Suomessa saavuttamaan EY:n              toriin. Omien metsä- ja maaseutupoliittisten etu-
29704: maatalouspolitiikalle asetettuja tavoitteita. So-     jensa turvaamiseksi Suomen onkin yhdessä mui-
29705: peutuminen edellyttää lisäksi, että EY hyväksyy       denjäsenyyttä hakevien Pohjoismaiden ja Itäval-
29706: nykyistä laajemmat toimenpiteet maatalouden ja        lan kanssa oltava muotoilemassa EY:n metsäpo-
29707: muiden maaseutuyritysten tukemiseksi.                 litiikkaa jo jäsenhakemuksen käsittelyvaiheessa.
29708:     Hallituksen lähtökohtana on, että Suomen
29709: jäsenyysneuvotteluissa sovitaan sellaisesta tuen
29710: tasosta ja alueellisesta porrastuksesta, joka mah-
29711: dollistaa monimuotoisen maatalouden harjoitta-        5.2. Suomen aluepoliittiset tavoitteet EY-
29712: misen koko maassa. Keskeinen neuvottelutavoi-              neuvotteluissa
29713: te on uuden, pohjoisille maatalousalueille tarkoi-
29714: tetun tukimuodon luominen. Koko maassa                    Suomen laajojen maaseutualueiden pitäminen
29715: maksettaisiin alueellisesti porrastettua pinta-ala-   asuttuna ja elinkelpoisina ei ole mahdollista
29716: perusteista tukea ja kotieläintukea samoin perus-     ilman pitkäjänteistä kansallista ja EY:n aluepo-
29717: tein kuin EY:n epäedullisten alueiden tukea ja        litiikkaa. Alueelliset erityispiirteemme ovat to-
29718: ympäristötukea. Pohjois-Suomessa olisi voitava        dellisia syrjäisten, pohjoisten alueiden ongelmia.
29719: lisäksi maksaa kansallista maidon sekä naudan-        Pitkiä välimatkoja, harvaa asutusta ja kylmää
29720: ja lampaanlihan tuotantotukea.                        ilmastoa ei voida poistaa, mutta niiden aiheutta-
29721:     Suomen maataloustuotannon määrälliseksi           mia haittoja asukkaille ja yrityksille voidaan
29722: tavoitteeksi on asetettu suunnilleen nykyinen         lieventää tehokkaalla aluepolitiikalla. Euroopan
29723: laajuus. Viljan ja öljykasvien perusalatavoite on     yhteisön aluepoliittiset välineet ovat monilta
29724:  1,8 miljoonaa hehtaaria. Maitokiintiötavoite,        osin tehokkaita ja tuki on massiivista.
29725: 2992 miljoonaa kiloa vastaa nykyisten maito-              Talouden nousukauden alkaessa kasvu alkaa
29726: kiintiöiden määrää mukaanlukien bonusjärjes-          todennäköisesti siellä, missä tuotantorakenne on
29727: telmässä olevat kiintiöt. Sonnipalkkioille hae-       monipuolista ja vientiin suuntautunutta. Hei-
29728: taan nykyistä tuotantoa vastaavaa, mutta emo-         kommin kehittyneet ja syrjäiset alueet pääsevät
29729: lehmäpalkkioille nykyistä tuotantoa suurempaa         mukaan taloudelliseen nousuun, jos voimme
29730: kiintiötä. Sokerin tuotantokiintiöksi tavoitellaan    harjoittaa alueellisia eroja tasapainottavaa alue-
29731: hieman nykyistä tuotantoa suurempaa määrää.           politiikkaa. Tähän perustuu pyrkimyksemme
29732: Puutarhatuotannon turvaamiseksi esitetään             saada heikoimmin kehittyneet alueet EY:n ra-
29733: mahdollisuutta kansallisiin tukitoimiin.              kennerahastojen 1-tavoitealueeksi.
29734:                                                                                                      11
29735: 
29736:    Tavoite 1 koskee EY-maiden kaikkein hei-             Tavoitteiden 1, 2 ja 5b lisäksi yhteisöllä on
29737: koimmin kehittyneiden alueiden rakenteellista        aluekehityksen kannalta tärkeitä omia ohjelmia,
29738: kehittämistä. Kohdealueita ovat NUTS II -tason       joita Suomi pyrkii soveltamaan mm. rajaseutu-
29739: alueet, joissa bruttokansantuote asukasta koh-       jen ja maaseutualueiden kehitystyössä.
29740: den on kolmen viime vuoden aikana ollut enin-
29741: tään 75 prosenttia EY:n keskiarvosta. Tällaisten
29742: alueiden tukeen käytetään 2/3 EY:n rakennera-        5.3. Lähialueyhteistyö
29743: hastojen varoista.
29744:    Suomen lähtökohtana neuvotteluissa on, että           Lähialueyhteistyön eräänä tavoitteena on toi-
29745: Suomen maaseutualueet täyttävät EY:n 5b-ta-          mivien yhteyksien luominen Suomesta Mur-
29746: voitteen kriteerit, joten ne tulisi ottaa tämän      manskin alueelle, Karjalan tasavaltaan, Lenin-
29747: tavoitteen mukaisen politiikan piiriin. Tavoite      gradin alueelle ja Pietarin kaupunkiin sekä Bal-
29748: 5b koskee maaseutualueiden elinkeinojen kehit-       tian maihin. Lähialueyhteistyö luo uusia mah-
29749: tämistä, monipuolistamista ja uudistamista. Eri-     dollisuuksia erityisesti taloudelliseen yhteistyö-
29750: tyisesti pyritään ottamaan huomioon ne alueet,       hön, kauppaan, luonnonvarojen hyväksikäyt-
29751: jotka kärsivät eniten EY:n yhteisestä maatalous-     töön, maatalouteen ja elintarviketuotantoon, lii-
29752: politiikasta. Tavoitteen kohdealueiksi voidaan       kenteeseen sekä matkailuun. Pelkästään Venä-
29753: nimetä alueita, joilla maataloudessa työskentele-    jän lähialueiden väestöpohja on lähes kaksinker-
29754: vien osuus on korkea ja maatalouden tulotaso         tainen Suomeen verrattuna.
29755: sekä yhteiskunnallis-taloudellinen kehitystaso           Lähialueyhteistyö on käynnistynyt ripeästi.
29756: (BKT/asukas) alhainen. Lisäksi 5b-alueiksi voi-      Toiminta on alkuvaiheessa painottunut mm.
29757: daan nimetä alueita, jotka täyttävät yhden tai       maatalouden ja elintarvikealan hankkeisiin, pe-
29758: useamman seuraavista laadullisista edellytyksis-     russelvityksiin, ympäristönsuojeluun ja koulu-
29759: tä: alhainen väestötiheys ja/tai huomattava väes-    tusprojekteihin. Alueellisen lähialueyhteistyön
29760: tön väheneminen, alueen syrjäinen sijainti suh-      toiminta on painottunut mm. infrastruktuuri-
29761: teessa yhteisön taloudellisiin keskusalueisiin,      hankkeisiin ja edellytysten luomiseen sille, että
29762: alueen haavoittuvuus maatalouden muutokses-          yrityksillä ja yhteisöillä olisi mahdollisuuksia
29763: sa, tilarakenne ja maatalousväestön ikärakenne,      harjoittaa yhteistyötä yli rajan. Lähialueyhteis-
29764: ympäristöön kohdistuvat paineet sekä alueen          työn kokemukset ovat myönteisiä ja on odotet-
29765: sijainti niin sanotuilla epäedullisilla maatalous-   tavissa, että yhteistyön kautta saadaan myöntei-
29766: alueilla.                                            siä vaikutuksia rajan molemmilla puolilla. Yh-
29767:     Suomen yhdyskuntarakenteelle ovat tyypilli-      teistyön tulokset heijastuvat lähivuosina eri elin-
29768: siä paikkakunnat, jotka tunnetaan yhdestä tai        keinoihin myös Itä- ja Pohjois-Suomen maaseu-
29769: kahdesta teollisuusyrityksestään. Näillä paikka-     tualueilla.
29770: kunnilla elinkeinoelämä kasvaa tai heikkenee jo          Lähialueyhteistyöhön osoitetaan edelleen varo-
29771: yhden yrityksen mukana. Tällaisia ongelmallisia      ja. Toimintaa kehitetään mm. raja-alueohjelmien
29772: teollisuuspaikkakuntia Suomessa on useita. Näi-      avulla. Mikäli Suomesta tulee EY·n jäsen, pyri-
29773: tä alueita tuetaan EY:ssä rakennerahastojen ta-       tään yhteisöitä saamaan varoja ohjelmien toteut-
29774: voitteen 2 tuella.                                    tamiseen.
29775: 12
29776: 
29777: 
29778: 
29779: 
29780:                      OSAAMINEN JA ASIANTUNTEMUS
29781: 
29782: 6. MAASEUTUTUTKIMUS                                   tamista ja lisäämään tiedollisia valmiuksia. Tut-
29783:                                                       kimussuunnat ovat laaja-alaisia ja edellyttävät
29784:     Suomen suurimmat maaseutuelinkeinoja tut-         yhteistyötä eri tieteenalojen kesken sekä työnja-
29785: kivat laitokset ovat Maatalouden tutkimuskes-         koa.
29786: kus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalata-        Maaseutupolitiikan neuvottelukunnan asetta-
29787: louden tutkimuslaitos. Myös Maatalouden ta-           ma, laajapohjainen maaseutututkimuksen tee-
29788: loudellisella tutkimuslaitoksella, Pellervon talou-   maryhmä on määritellyt maaseutututkimuksen
29789: dellisella tutkimuslaitoksella, Työtehoseuralla ja    sisällöllisiksi painopisteiksi lähivuosina:
29790: Elintarviketiedolla on laajaa, maaseutua koske-          - maa- ja metsätalouden kehittämistä ja
29791: vaa tutkimustoimintaa.                                uudistamista palvelevat toimintamallit,
29792:     Maaseutututkimukseen ja maaseudun kehittä-           - uudet ja mahdolliset maaseutuelinkeinot,
29793: miskysymyksiin ovat erikoistuneet muun muassa            - yhteiskunnan toimintojen uudelleenorga-
29794: Helsingin yliopiston Seinäjoen ja Mikkelin maa-       nisointi ja maaseutuyhteisöjen toimivuus,
29795: seudun tutkimus- ja koulutusyksiköt sekä maa- ja         - maaseudun kehittämistyön keinojen ja
29796: metsätalouden tiedekunnan laitokset, Oulun yli-       tulosten tutkimus,
29797: opiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen eri             - maaseudun yhteiskunnallisen aseman
29798: paikallisyksiköt, ~oensuun yliopiston Karjalan        muutos.
29799: tutkimuslaitos ja Abo Akademin Skärgårdsinsti-            Maaseutututkimuksen tulee tuottaa tietoa sii-
29800: tut. Maaseudun kehittämiskoulutusta on tutki-         tä, miten elinkeinotoimintaa voidaan ylläpitää,
29801: muksen ohessa esimerkiksi Oulun yliopiston            monipuolistaa ja kehittää ja miten muutoin voi-
29802: Kajaanin täydennyskoulutuskeskuksessa sekä            daan edistää elämisen laatua ja maaseudulla
29803: Kuopion ja Turun yliopistojen täydennyskoulu-         asumisen edellytyksiä. Maaseutututkimuksen on
29804: tuskeskuksissa.                                       tartuttava nopeasti kansainvälisen ja kotimaisen
29805:     Eri yliopistojen maantieteen ja sosiologian       kehityksen tuomiin mahdollisuuksiin, jotta uusi
29806: laitokset, Tampereen yliopiston aluetieteen lai-      tieto voidaan nopeasti soveltaa neuvonnan ja
29807: tos sekä Helsingin yliopiston osuustoimintains-       koulutuksen käyttöön.
29808: tituutti ovat perinteisesti tehneet maaseutuun            Maaseutututkimusta tekevien yksiköiden yh-
29809: liittyvää tutkimusta. Myös julkisilla yhteisöillä     teisiä tehtäviä on uudenlaisen kehittämistoimin-
29810:  on maan eri puolilla maata tutkimusyksiköitä.        nan tukeminen maaseudulla. Kaikkien laitosten
29811: Alueensa maaseutuelinkeinojen kehityksestä            riittävän nopea ja mahdollisimman laaja-alainen
29812:  kiinnostuneet kunnat ovat perustaneet yhteis-        uudistuminen onkin tärkeää. Maaseutututki-
29813: työssä muiden paikallisten tahojen kanssa             muksen verkosto on riittävä, eikä uusia yksiköi-
29814: alueellisia tutkimusyksiköitä. Tällaisia ovat         tä tarvita. Sitävastoin toimintansa vastikään
29815: muun muassa Ylä-Savon Instituutti, Kokkolas-          aloittaneita tutkimus- ja koulutusyksiköitä on
29816: .sa toimiva Chydenius-Instituutti, joka kuuluu        tarpeen vahvistaa selventämällä työnjakoa, tii-
29817: organisatorisesti Jyväskylän yliopistoon, ja Py-      vistämällä laitosten yhteistyötä ja vahvistamalla
29818: häjärvi-instituutti.                                  niiden verkostoitumista sekä yhdistämällä toi-
29819:     Tutkimuksen tuleekin aikaisempaa paremmin         mintoja.
29820: vastata maaseudun elinkeinojen kehittämismah-
29821: dollisuuksiin. Tutkimus luo myös välineitä sosi-         Maaseutututkimuksen tehostamiseksi hallitus
29822: aalisten ja ympäristövaikutusten arvioimiseen.        korostaa seuraavia päälinjoja:
29823:  Maaseutututkimuksella pyritään edistämään               Maaseudun kehittämistutkimukseen kohdenne-
29824: maaseudun toiminnallisen perustan monipuolis-         taan lisäresursseja uusimalla toiminnan sisältöä
29825:                                                                                                           13
29826: 
29827: päällekkäisyyksiä poistamalla ja selkeyttämällä          deteollisuusyhdistykset, kunnat, maaseutuelin-
29828:  työnjakoa sekä Suuntaamalla voimavaroja uusille         keinopiirit, kalatalousneuvonta sekä 4H-yhdis-
29829: aloille. Tutkimuksen kohteiksi otetaan nykyistä          tykset.
29830: enemmän maaseutuelinkeinojen käytännön tarvit-               Neuvontajärjestelmän ajanmukaistaminen ja
29831: sema tieto.                                              tehostaminen vaatii muutoksia neuvonnan sisäl-
29832:     Tutkimusta lisätään erityisesti maaseudun oh-        töön, henkilöstöön, organisointiin ja rahoituk-
29833: jelmallisen kehittämistyön tarpeisiin. Maaseudun         seen. Kunnilla on tärkeä tehtävä lähineuvonnan
29834:  toiminnallinen, rakenteellinen ja taloudellinen eri-    järjestämisessä, joka on yhteisö- ja yritysneuvon-
29835:  laistuminen edellyttävät alueellisten vahvuuksien       taa, koulutukseen tai erikoisneuvontaan ohjaus-
29836:  etsimistä kehittämisohjelmien pohjaksi.                 ta sekä tuotekehitystä. Kunta voi koota eri
29837:     Maaseudun tutkimuslaitoksia sekä tutkimus- ja        organisaatioiden ja konsulttien neuvontapalve-
29838: koulutusyksikköjä vahvistetaan tukemaan maa-             luja fyysisesti, mutta myös sopia yhteistyöstä ja
29839:  seutuelinkeinojen alueellista erikoistumista ja         työnjaosta. Y ritysneuvonnan, maatalousneu-
29840:  asiantuntijapalveluja sekä kehittämään maakun-          vonnan ja metsäneuvonnan erillisyyttä on vä-
29841:  nallista uudistus- ja hanke toimintaa. Tutkimus- ja     hennettävä. Maaseutupolitiikan neuvottelukun-
29842: kfJulutusyksikköjen tehtävänä on myös luoda kou-         ta tukee tämänsuuntaista muutosta hankkein ja
29843:  lutusohjelmia, joiden avulla monipuolistetaan           täsmentämällä kaikkien neuvonnan osapuolten
29844:  maaseudun koulujen ja oppilaitosten toimintaa,          kanssa maaseutuneuvonnan tavoitteita, tehtäviä
29845: jotta nämä voivat toimia alueensa uudentyyppisinä        ja rahoitusperusteita. Tarvittavien muutosten
29846:  koulutuskeskuksina.                                     nopeuttamiseksi pyritään rahoitusperusteiden
29847:     Lisäksi tutkimusvarojen käyttöä ja kohdenlu-         yhdenmukaistamiseen.
29848:  mista arvioidaan erillisenä hankkeena eurooppa-              Julkisten voimavarojen tarvetta voidaan ar-
29849:  laisen vertailun avulla. Tavoitteena on varojen         vioida seuraavalla neuvonnan tehtävien nelija-
29850:  käyttö niin, että Suomi on sille soveltuvilla aloilla   olla:
29851:  uusiutuvien luonnonvarojen ja maaseudun tutki-               - Ne yhteiskunnallisesti tärkeät neuvonnan
29852:  muksen kärkimaa Euroopassa.                             tehtävät, jotka eivät tule ilman julkista rahaa
29853:                                                          tehdyiksi. Näitä tehtäviä rahoitetaan satapro-
29854:                                                          senttisesti.
29855:                                                              - Tehtävät, joiden kustannuksia ei voida
29856: 7. MAASEUTUNEUVONTA                                      saada kokonaisuudessaan neuvonnan käyttäjil-
29857:                                                          tä. Valtio ja kunnat tukevat osarahoituksella ko.
29858:    Maaseutuneuvonnan järjestelmä on hyvin                toimintaa.
29859: monisäikeinen. Maa- ja metsätaloushallinnolla,                - Neuvonnan vaihtuvat tehtävät, joiden
29860: kauppa- ja teollisuusministeriöllä ja opetushal-         halutaan vaikuttavan suuriin kokonaisuuksiin.
29861: linnolla on omia tai valtionosuutta saavia maa-          Valtio ja kunnat tukevat hankkeita määräaikai-
29862: seutuneuvontaa harjoittavia organisaatioita.             sella projektirahoituksella.
29863: Neuvontajärjestöt ovat kuitenkin pääasiassa eri-              - Neuvonnan tehtävät, joiden kustannukset
29864: koistuneet perinteisten maaseutuelinkeinojen ja          peitetään asiakkaiden maksuilla ja neuvontajär-
29865: niiden osa-alueiden tiedon ja taidon neuvontaan.         jestöjen omarahoituksella. Tämä muodostaa
29866: Samanaikaisesti useiden uusien ja laajenevien            pääosan neuvonnan tehtävistä.
29867: elinkeinoalojen neuvonta on vaatimatonta tai                  Maaseudun kannalta on erittäin tärkeää, että
29868: kokonaan järjestämättä; esimerkkeinä erikoistu-          lähineuvontaa ja erikoisneuvontaa kehitetään
29869: nut puutarhatalous, luomutuotanto, kovien ma-             omien erilaisten vaatimustensa mukaisesti. Nyt
29870: teriaalien käsityöt, etätyö ja pk-yrityksissä ta-        lähineuvonnan alueellinen kattavuus ja erikois-
29871: pahtuva puun jatkojalostus.                              neuvonnan alakohtainen peittävyys ovat puut-
29872:    Maaseudun kehittämisohjelmassa arvioitiin,            teellisia. Neuvontajärjestelmän aukot uhkaavat
29873: että maaseutuneuvonnassa tehtiin vuonna 1990             laajeta järjestöjen ja kuntien keskittyessä kiristy-
29874: runsaat 3 300 henkilötyövuotta ja valtion varoja         vän talouden vuoksi ydintehtäviinsä ja -ryhmiin-
29875: neuvontaan käytettiin noin 235 miljoonaa mark-            sä.
29876: kaa. Valtion kohdistamat varat maaseutuneu-                   Maaseutuelinkeinojen asiantuntijapalvelujen
29877: vontaan ovat jo vähentyneet tuntuvasti ja vä-             on kyettävä vastaamaan myös tuotantoketjussa
29878: henevät edelleen. Alan suurimmat organisaatiot           pidemmälle pyrkivän yrittäjän ja tuottajan tieto-
29879: ovat maatalouden neuvontajärjestöt, metsälau-            tarpeisiin. Maatalouden supistuminen ei saa
29880: takunnat ja metsänhoitoyhdistykset, käsi- ja tai-        vaarantaa maaseudun neuvonnan voimavaroja.
29881: 14
29882: 
29883: Neuvonnan tarvitsijoiden on tulevaisuudessa           nön suomia mahdollisuuksia tulee käyttää hy-
29884: osallistuttava nykyistä enemmän neuvonnan ra-         väksi. Koulutuksen alueellinen ja paikallinen
29885: hoitukseen, vain nuorisoneuvonta on perustel-         päätöksenteko vahvistuu, kun valtio luopuu
29886: tua pitää maksuttomana. Neuvontatarvetta on           pääosin oppilaitosten ylläpitotehtävistä.
29887: esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa.                 Maaseutuelinkeinojen ammatillinen perus-
29888:     Hallitus edellyttää, että maaseutuneuvontajär-    koulutus painottuu edelleen vahvasti tuotannol-
29889: jestetään kysynnän mukaisiin palvelukeskuksiin,       liseen ja tekniseen osaamiseen, vaikka maaseu-
29890: jolloin tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja        dun yrittäjätoiminta vaatii monipuolisia tuotan-
29891: hallinnon keskinäistä yhteistyötä, työnjakoa ja       non, tuotekehityksen, taloushallinnon, rahoituk-
29892:  työmuotoja voidaan kehittää ja voimavarojen          sen ja markkinoinnin valmiuksia.
29893: käyttö tehostuu. Valtion määrärahoja maaseutu-            Ammatillisen oppilaitoksen tulee perus- ja
29894: neuvontaan kanavoidaan nykyistä enemmän asi-          yrittäjyysopetuksen lisäksi tarjota yhden alan
29895: akkaiden kautta.                                      erikoiskoulutusta. Syrjäisellä maaseudulla voi-
29896:     Neuvonnan voimavaroja suunnataan ennen            vat jotkut oppilaitokset erikoistua monielinkei-
29897: kaikkea liiketaloudelliseen, liikkeenjohdolliseenja   nokoulutukseen tai niistä muodostetaan vaihtu-
29898: markkinoinnin neuvontaan sekä ympäristöneuvon-        valinjaisia. Näin annetaan opiskelijoille eväi•ä
29899:  taan. Neuvontajärjestöillä on merkittävä tehtävä     ympärivuotiseen työllistymiseen ja oppilaitos
29900: yritysten yhteistyön kehittäjinä. Ansiolähteiden      pystyy joustavasti mukautumaan vaikutusalu-
29901: yhdistelmät ja esimerkiksi maatilan kaikki tuotan-    eensa elinkeinoelämän tarpeisiin.
29902:  tomahdollisuudet huomioonottava neuvonta on              Maaseutuelinkeinojen yrittäjäkoulutus on
29903:  toimialasta riippumatta yhä tärkeämpää.              pääasiassa kauppa- ja teollisuusministeriön yri-
29904:     Hallitus yhdenmukaistaa eri ministeriöistä        tyspalvelupiirien järjestämää tai työvoimapoliit-
29905:  suunnattavan rahoituksen perusteita määrittämäl-     tista koulutusta, jonka tavoitteena on luoda
29906:  lä aikaisempaa selvemmin julkisen rahoituksen        työpaikkoja ja turvata työllisyyttä yrittäjyyttä
29907:  osuuden neuvonnan tehtävien ja luonteen mukaan.      kehittämällä. Myös opetushallinnon rahoittama
29908:                                                       yrittäjäkoulutus on lisääntynyt. Opetushallitus
29909:                                                       on valmistanut yrittäjätutkinnon perusteet, jot-
29910:                                                       ka soveltuvat myös maaseutuyrittäjien käyttöön.
29911: 8. MAASEUDUN KOULUTUKSEN ORGA-                        Useimmiten on kysymys yhden yrittäjän tai
29912:      NISOINTI                                         sivutoimisen yrittäjän koulutuksesta, jolloin
29913:                                                       työllistämisvaikutus on vain yksi koulutuksen
29914:    Monet tuottajat ja yrittäjät tarvitsevat koulu-    tavoite. Tämä ei kuitenkaan ole maaseutuyrittä-
29915: tusta uudistaessaan ja monipuolistaessaan elin-       jäkurssien rahoituksen este. Erityisesti naisten
29916: keinoaan tai hakeutuessaan uusille aloille. Maa-      yrittäjäkoulutusta kannattaa saatujen kokemus-
29917: seudun on myös kyettävä kilpailemaan tulevai-         ten perusteella lisätä.
29918: suudessa lisääntyvästä työstä, joka voi sijaita           Hallitus lisää maaseudun yrittäjäkoulutusta ja
29919: missä hyvänsä. Maaseudun elinkeinojen nopean          kehittää työmuotoja. Yrittäjäkoulutuksesta teh-
29920: ja väistämättömän muutosprosessin avaintekijät        dään jatkuvaa toimintaa, jota järjestää jo toimiva
29921: ovat yrittäjyys ja sitä edesauttava koulutus.         koulutus- ja rahoitusjärjestelmä. Yrittäjyyskoulu-
29922:    Suomessa on peruskouluista yliopistojen täy-       tusta tarvitaan kaikilla koulutusasteilla; perus-
29923: dennyskoulutuskeskuksiin ulottuva hyvin tiheä         koulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkea-
29924: kouluverkko. Maaseudun suuri elinkeinojen             kouluissa sekä aikuisten lisäkoulutuksena.
29925: muutos edellyttää maamme ammatillisen koulu-              Valtion tulo- ja menoarviossa oli vuonna 1991
29926: verkon hyödyntämistä lisäämällä koulutuksen           ensimmäisen kerran arviomääräraha (10 milj.
29927: joustavuutta ja uudistamalla koulutuksen sisäl-       mk) maatalousväestön aikuiskoulutusta varten.
29928: töjä sekä työskentelymenetelmiä. Hallitus pitää       Tänä vuonna tätä tarkoitusta varten on varattu
29929: tärkeänä, että maaseudulla toimivat oppilaitok-       15 miljoonaa markkaa. Maaseutuelinkeinolain
29930: set yhdistävät voimavaransa ja keskittävät kou-       uudistus parantaa viljelijöiden mahdollisuuksia
29931: lutustarjontansa, jotta koulutuksen sisällön uu-      osallistua koulutukseen.
29932: distus varmistuu. Näin muodostetaan maaseu-               Hallitus kehittää ja lisää maaseutuyrittäjien
29933: tuoppilaitoksia, joilla on laaja-alainen, maaseu-     opintorahaa saatujen kokemusten perusteella kou-
29934: dun elinkeinoja monipuolisesti palveleva koulu-       lutukseen hakeutumisen edistämiseksi.
29935: tustehtävä. Ammatillisten oppilaitosten ja luki-          Yrittäjäkoulutuksen lisäksi tarvitaan maaseu-
29936: on yhteistoimintaa koskevan uuden lainsäädän-         dun kehittäjien (kuten opettajien, neuvojien,
29937:                                                                                                          15
29938: 
29939: kuntien ja valtion virkamiesten sekä järjestöjen        lutukseen sisällytetään valinnaisia opintoja, joissa
29940: toimihenkilöiden) yhteistä yliopistotasoista kou-       perehdytään maaseudun ja pienten koulujen eri-
29941: lutusta. Keskinäinen tiedonvälitys ja koulutus          tyiskysymyksiin.
29942: lisäävät maaseudun tilan ja mahdollisuuksien
29943: tuntemusta, yhteistyövalmiuksia ja yritys tietout-
29944: ta. Myös alueellisen ja seudullisen kehittämis-         9. MAASEUDUN TEKNOLOGIA-
29945: työn edellytykset paranevat kehittäjien tuntiessa          POLITIIKKA
29946: toistensa tehtävät ja vahvat puolet.
29947:     Kuopion yliopistossa vuonna 1988 alkanut               Suomen kansallinen teknologiapolitiikka ko-
29948: koulutus on tavoittanut tähän mennessä lähes            rostaa kansainvälisesti kilpailukykyisen huippu-
29949: 500 kehittäjää. Kehittäjäkoulutus on laajennettu        teknologian kehittämistä, ja toimenpiteillä edis-
29950: myös Turun yliopistoon, Kajaaniin Oulun yli-            tetään pääasiassa tämäntyyppistä osaamista.
29951: opiston toimesta sekä Kokkolaan Jyväskylän ja           Alueellisen teknologiapolitiikan tehtävänä on
29952: Helsingin yliopistojen yhteistyönä. Maaseutupo-         edistää uuden tiedon ja teknologian leviämistä
29953: litiikan neuvottelukunta on rahoittanut koulu-          nykyistä tasaisemmin ja nopeuttaa uuden tekno-
29954: tuksen liikkeelle saamisen. Maaseutupoliittisesti       logian käyttöönottoa erityisesti pk-yrityksissä.
29955: on tärkeää, että opetusministeriö ja yliopistot            Maaseudun teknologiapolitiikassa ovat tär-
29956: varautuvat rahoitukseen, jolla strategisesti tär-       keitä ne toimenpiteet, joiden avulla uutta tietoa
29957: keää maaseudun kehittäjien koulutusta pysty-            ja osaamista voidaan siirtää tutkimuksesta ja
29958: tään toteuttamaan useilla paikkakunnilla muu-           tuotekehityksestä parantamaan maaseudun yri-
29959: taman vuoden ajan.                                      tysten toimintaedellytyksiä. Maaseudun yritys-
29960:     Maaseudun koulutuksen kehittämisessä on             ten uudistukset ovat usein valtakunnan tasolla
29961: erityisen tärkeää lisätä sellaisia opetusjärjestely-    vähäisiä, mutta yritykselle ja alueelle ne ovat
29962: jä, jotka mahdollistavat koulutuksen nykyistä           merkittäviä. Erityisen tärkeää on myös, että
29963: paremman alueellisen ja yksilöllisen saatavuu-          uutta teknologiaa hyödynnetään täysimääräises-
29964:  den ja jotka mahdollistavat alkutuotannosta ja         ti maaseudun etä- ja monimuoto-opetuksessa.
29965:  yritystoiminnasta elantonsa saavan maaseutuvä-
29966:  estön koulutuksen työn ohessa. Pienimuotoises-
29967:  sa yritystoiminnassa ei henkilöstöllä yleensä ole      9.1. Teletoiminta ja tietotekniikka
29968:  mahdollisuuksia irrottautua pidemmäksi aikaa
29969:  tuotannosta.                                               Tietotekniikan kehitys vaikuttaa monin ta-
29970:      Hallitus osoittaa riittävästi resursseja etä- ja   voin myös maaseudun elinkeinoihin. Viive uu-
29971:  monimuoto-opetuksen lisäämiseen.                       simman tiedon syntymisestä käytännön sovel-
29972:      Peruskouluverkkoa uhkaa uusi lopettamisaal-        luksiin lyhenee, sillä teletoiminta voi levittää
29973:  to, kun kunnat joutuvat supistamaan menojaan.          tiedon aiempaa tehokkaammin ja laajemmalle.
29974:  Kyläkoululla on suuri merkitys kulttuurikeskuk-        Edellytyksenä tälle on toimivan tiedonsiirtover-
29975:  sena sekä kohtaamispaikkana, ja pienellä kou-          kon kattavuus, mikä kilpailua vapautettaessa on
29976:  lulla on myös omia etuja. Eri koulujen ja oppilai-     huomioitava.
29977:  tosten yhteistyön ja opetussisältöjen kehittämi-           Maataloustuotannon nykyisten jakelukanavi-
29978:  seksi on käynnistynyt kokeiluja. Opettajien val-       en rinnalle kehitetään uusia atk-pohjaisia tieto-
29979:  miuksia toimia pienessä kyläkoulussa voidaan           ja jakeluverkkoja, jotka lyhentävät tuottajien ja
29980:  parantaa liittämällä opettajakoulutukseen heitä        kuluttajien välimatkaa ja mahdollistavat samalla
29981:  varten erityinen erikoistumislinja. Viime kädessä      palvelun laadun parantamisen. Tietotekniikan
29982:  koulun säilyminen riippuu oppilaiden määrästä,         avulla yritykset voivat saada nopeasti tietoja
29983:  mihin kunnat ja kylät voivat vaikuttaa tonttipo-       markkinoiden muutoksista ja sopeuttaa tuotan-
29984:  litiikanaan ja muita asumisen edellytyksiä paran-      tonsa uusiin vaatimuksiin. Tietotekniikkaan
29985:  tamalla.                                               pohjautuvat yhteysverkostot ja niiden mahdol-
29986:      Hallitus pitää kyläkoulujen verkon säilymistä      listama kanssakäyminen ovat välttämätön osa
29987:  maaseudun ja maaseutukulttuurin kannalta tär-          elävää maaseutua.
29988:  keänä. Valtio tukee kuntia niiden kehittäessä              Suomi on edelläkävijä avoimien tietoverkko-
29989:  kyläkouluista uudentyyppisiä toimintakeskuksia.        jen, etäopetuksen ja tietotupien/etätyökeskusten
29990:  Kunnat voivat auttaa koulujen säilymistä opetuk-       käytössä. Tämä asema on syytä säilyttää, sillä
29991:  sen, koulutuksen yhteistyön, koulupiirijakojen ja      maaseutumme harva asutus ja pitkät etäisyydet
29992:  kuljetusten suunnittelulla. Luokanopettajien kou-      vaativat hyödyntämään tekniikkaa, jolla etäi-
29993: 16
29994: 
29995: syyksistä aiheutuvia haittoja vähennetään. Eri-        lisäävät alueellisia eroja nopeammin kuin mit-
29996: tyisolomme toisaalta myös vaarantavat viestin-         kään muut tekijät. Näitä eroja on myös entistä
29997: täverkon kunnossapysymisen, joten telelaitoksil-       vaikeampi kuroa umpeen, koska kehittyneiden
29998: la on tässä erityinen kansallinen tehtävä.             viestintäyhteyksien alueet lisäävät etumatkaansa
29999:     Hallituksen tavoitteena sähköisen viestinnän       yhä nopeammin.
30000: kehittämisessä on, että jokainen suomalainen voi          Hallitus tähtää tietoliikennekustannusten alen-
30001: käyttää monipuolisia viestintäpalveluja asuinpai-      tamiseen lisäämällä kilpailua edellyttäen, että
30002: kasta riippumatta. Yhteiskunnan palvelujen laa-        tietoliikenteen peruspalvelutaso turvataan koko
30003: tua ja saavutettavuutta parannetaan tietoteknii-       maassa.
30004: kan ja tietoverkkojen avulla.
30005:     Etätyökeskukset hyödyntävät uutta tietotek-
30006: niikkaa maaseudun kehittämisessä, mutta suurin         9.2. Teknologian kehittämiskeskus
30007: osa atk-toiminnasta tapahtuu yhä koulujen,
30008: kansalaisopistojen ja maaseudun aktiivisten ih-            Valtion tukea- rahoitusta ja asiantuntemus-
30009: misten toimesta. Etätyökeskusten verkko on             ta - yritysten teknologian kehittämiseen ja
30010: kuitenkin maaseutupolitiikan pitkän aikavälin          hyödyntämiseen antaa teknologian kehittämis-
30011: tavoite. Keskusten tehtävänä on yhdistää tieto-        keskus TEKES. Toiminnan tavoitteena on yri-
30012: liikenne- ja atk-pohjaiset palvelut paikallisesti ja   tysten kansainvälisesti kilpailukykyinen liiketoi-
30013: luoda uusia työtilaisuuksia.                           minta. Rahoitusmuotoja ovat tuotekehitysavus-
30014:     Aikaan ja paikkaan sitomatonta työtä on            tukset ja -lainat yrityksille sekä tutkimuslaitok-
30015: tarpeen ohjata maaseudulle kehittämishankkein          sille myönnettävät tavoitetutkimusvarat Asian-
30016: sekä lisäämällä asiaa tukevaa koulutusta ja tiedo-     tuntijapalveluja ovat neuvonta, konsultointi ja
30017: tusta. Työmarkkinajärjestöjen aktiivisen myön-         teollisuussihteeripalvelut sekä monimuotoiset
30018: teinen suhtautuminen edistäisi merkittävästi etä-      teknologiaohjelmiin ym. yhteishankkeisiin sekä
30019: ja joustotyötä.                                        kansainväliseen teknologiayhteistyöhön liittyvät
30020:     Suomen perusteleverkon korkea taso mahdol-         palvelut.
30021: listaa normaalin tietotyön hajauttamisen. Kor-             Keskeistä toiminnassa on alueellisen, kansal-
30022: keatasoisimpien tietoliikennepalvelujen puuttu-        lisen ja kansainvälisen tason palvelujen tiivis
30023: minen tai hidas yleistyminen on silti yhä maaseu-      vuorovaikutteinen verkkouttaminen siten, että
30024: dun yritysten ongelma.                                 yritystä lähelle saadaan koko TEKESin palvelu-
30025:     Maaseudun tietoliikenneolojen kehittämisen         tarjonta: pienet ja suuret yritykset, soveltavan
30026: perustavoitteena on yhtäältä tietoliikennekus-         tutkimuksen resurssit ja yritysten tuotekehitys,
30027: tannusten, erityisesti kaukoliikennemaksujen           alueellinen palvelu ja kansainväliset puitteet,
30028: alentaminen ja toisaalta tietoliikenteen peruspal-     rahoitus sekä asiantuntemus.TEKESiä tarvitaan
30029: velutason korottaminen. Koska kustannusten             myös teknologian alueellisessa edistämistyössä,
30030: alentaminen toteutetaan ensisijassa kilpailua li-      vaikka vastuu tästä onkin lähinnä KTM-yritys-
30031: säämällä, on samalla varmistettava tietoliiken-        palvelulla ja maataloushallinnolla sekä oppilai-
30032: teen peruspalvelutaso koko maassa.                     toksilla.
30033:     Alueellisesti kattava viestintäverkko on maa-          Hallitus lisää avustuksia ja lainoja alueellisiin
30034: seudun teknologisen tason kohottamisen välttä-         teknologiaohjelmiin ja -hankkeisiin maaseudun
30035: mätön edellytys, sillä viestintäyhteyksien erot        yritysten teknologisen tason kohottamiseksi.
30036:                                                                                                          17
30037: 
30038: 
30039: 
30040: 
30041:                               PALVELUJEN TOIMIVUUS
30042: 
30043: 10. PALVELUJEN TURVAAMINEN JA                              Uusia toteutustapoja ja sektorien välistä yh-
30044:     UUDELLEENJÄRJEST~~N                                teistyötä vaikeuttavat muun muassa organisaati-
30045:                                                        oiden hajanaisuus, hallintokulttuurien erilaisuus
30046:     Julkinen hallinto ja julkisten palvelujen määrä    sekä työn- ja vastuunjaon uudelleenjärjestämi-
30047: kasvoi 1960- ja 1970-luvuilla voimakkaasti, kun        sen vaikeus. Asenteissa ilmenee ennakkoluuloja
30048: julkinen sektori otti yhä uusia tehtäviä ja palkka-    jajoustamattomuutta, eikä suunnitteluun ja pro-
30049: si niihin koulutettua ammattihenkilöstöä. Sa-          jektityöhön ole osoitettu varoja. Ongelmia
30050: malla organisaatiot ovat paisuneet, tasot lisään-      ovat myös vähenevään asukaspohjaan perustu-
30051: tyneet ja tehtävät eriytyneet sektoreittain. Toi-      vien menettelyjen puuttuminen sekä julkisten ja
30052: mintaa varten on tarvittu yhä enemmän ohjeita          yksityisten palvelujen kokonaisuuden vähäinen
30053: ja normeja ja yksityiskohtiakin koskeva päätök-        hyväksikäyttö. Yksityisten palvelutuottajien
30054: senteko on siirtynyt yhä ylemmille tasoille.           työoikeudellinen asema vaatii selkeyttämistä.
30055:     Palvelujen toimivuuteen ja tuotantoon koh-             Maaseutupolitiikan neuvottelukunta käyn-
30056: distuvat muutospaineet voidaan nyt nähdä vas-          nisti syksyllä 1991 monivuotisen valtakunnalli-
30057: tareaktiona aikaisempien vuosikymmenten kehi-          sen maaseudun palveluprojektin, joka kokoaa
30058: tykseen. Kysynnän väheneminen on maaseudul-            palvelujen järjestäjät yhteistyöhön kylissä, kun-
30059: la vielä lisäsyy palvelujen uudelleenorganisoin-       nissa, alueilla ja keskushallinnossa. Projekti kou-
30060: tiin.                                                  luttaa sekä välittää kokemuksia ja tietoa jo
30061:     Kehitteillä ja kokeiltavana on ratkaisuja, jot-    toimivista ja vireillä olevista hankkeista sekä
30062:  ka tehostavat palvelutuotantoa ja lisäävät jous-      panee niitä itsekin liikkeelle. Samalla rakenne-
30063:  tavuutta asiakkaiden tarpeiden mukaan. Esimer-        taan pohjaa uudistuvan aluepolitiikan maaseu-
30064:  kiksi erilaisissa yhteispalvelupisteissä on saata-    tu-, kehitysalue- ja saaristo-ohjelmille, joilla oh-
30065:  villa useiden viranomaisten ja myös yksityisten       jataan kehittämismäärärahoja palvelujen saata-
30066: palveluja. Lisäksi kokeillaan liikkuvia palveluja      vuuden ja toimivuuden turvaamiseen.
30067: muun muassa palveluautoissa. Asiointiliikennet-           Hallitus jatkaa palvelutuottajien yhteistyötä
30068:  tä ja asiakkaiden kuljetusta palvelujen luo kehi-     hankaloiltavien säännösten ja normien purkamis-
30069:  tetään. Meneillään on myös asukkaiden omatoi-         ta. Näin tuetaan monipuolisiksi kehittyviä lähipal-
30070: misuuteen ja vanhusten sosiaali- ja terveyspalve-      veluyksiköitä, joiden toiminnassa voidaan luonte-
30071:  lujen järjestämiseen liittyviä kokeiluja. Mahdol-     vasti tukeutua paikallisten asukkaiden ja kyläyh-
30072:  lisuuksia itsepalveluun ja puhelimitse tai sähköi-    teisöjen omaan aloitteellisuuteen.
30073:  sesti tapahtuvaan asiointiinja palvelujen tilaami-        Hallitus selkeyttää yksityisten palvelutuottaji-
30074:  seen lisätään.                                        en työoikeudellisen aseman, verotuskohtelun ja
30075:      Palvelujen uudet järjestelytavat edellyttävät     sosiaaliturvan.
30076:  laajaa yhteistyötä erityisesti kunnissa ja kylissä.      Maaseudun peruspalvelujen saatavuus, kuten
30077:  Paikallisille organisaatioille ja vapaaehtoiselle     koulu, kauppa, posti ja julkinen liikenne, turva-
30078:  kansalaistoiminnalle on annettava ja toisaalta        taan voimavaroja yhdistämällä. Julkisen rahoituk-
30079:  niiden on myös otettava enemmän vastuuta              sen koordinointia ja kohdentamista kehitetään
30080:  palvelujen järjestämisessä. Kokoamalla ja jär-        opetusministeriön, liikenneministeriön, kauppa- ja
30081: jestämällä uudelleen tällä hetkellä päällekkäisiä      teollisuusministeriön, sosiaali- ja terveysministeri-
30082:  palveluverkkoja voidaan jatkossa turvata nekin        ön ja kuntien yhteistyönä.
30083:  palvelut, joiden kannattavuus on heikenty-               Valtion paikallishallintouudistuksen tavoit-
30084:  nyt.                                                  teena on taata valtion palvelujen saatavuus
30085: 
30086: 2 331190S
30087: 18
30088: 
30089: maan eri osissa. Kun muun muassa kihlakunta-          vuoroliikenteen ylläpito tulee kalliiksi harvaan-
30090: uudistuksessa yksiköiden lukumäärää supiste-          asutussa maassa. Kattava liikenneverkko on
30091: taan ja erityyppisiä toimintoja kootaan yhteen,       kuitenkin maaseudun elinolojen turvaamisen ja
30092: on kunta- ja kylätasolla otettava käyttöön erilai-    kehittämisen välttämätön edellytys.
30093: sia toteutustapoja.
30094:     Uusi laki julkisen hallinnon asiakaspalvelujen
30095: järjestämisestä yhteisissä palveluyksiköissä aut-     11.1. Tieverkko
30096: taa ns. yhden luukun asiakaspalvelukokonai-
30097: suuksien luomista. Asiakaspalvelutehtävistä voi-          Suomen tiestö täyttää kapasiteetiltaan ja nor-
30098: daan sopia paikallisten olosuhteiden mukaan.          mitukseltaan riittävät kriteerit, ja myös haja-
30099:     Sisäasiainministeriöllä on vireillä erityinen     asutusalueiden sisäinen tieverkko on hyvä.
30100: paikallishallinnon palvelutoimistohanke, joka             Suomen päätieverkon kehittäminen ja nykyi-
30101: muun muassa kokeilujen avulla edistää valtion-        sen tiestön kunnossapito sekä perusparantami-
30102: hallinnon ja kuntien palvelujen yhtenäistämistä       nen eivät ole toisistaan erillisiä tehtäviä. Valtion
30103: asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi asiointikoko-        heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi on
30104: naisuuksiksi. Samalla pyritään lisäämään myös         syytä suunnata voimavaroja enemmän nykyisten
30105: toimintojen yhteiskäyttöä niin, että eri sektorei-    teiden palvelukyvyn säilyttämiseen kuin uusien
30106: den ja kuntien rajoja voidaan rikkoa toiminnal-       teiden rakentamiseen.
30107: lisesti järkevien palvelukokonaisuuksien, tilojen         Suomessa kiinnitetään erityistä huomiota tie-
30108: yhteiskäytön, yhteishankintojen, yhteisten tuki-      verkon kunnossapidon tasoon ja riittävän hyvän
30109: palvelujen yms. avulla. Ns. front office -mallissa    liikennöimistason säilyttämiseen. Viime vuosina
30110: kansalaisen tarvitsemat asiointipalvelut tarjoaa      on kuitenkin jouduttu jossain määrin tinkimään
30111: tietotekniikalla voimakkaasti tuettu monipalve-       kunnossapidon tasosta, mikä heikentää liikenne-
30112: lupiste, joka voi olla kunnan tai valtion virastos-   turvallisuutta.
30113: sa tai postissa.                                          Hallitus asettaa tavoitteeksi maaseudun tiestön
30114:     Julkishallinnon palvelujen uusia muotoja voi-     pitämisen nykytasoisena, jolloin voimavaroja
30115: daan helposti käyttää maaseudulla. Informaa-          suunnataan kunnossapitoon.
30116: tiopalvelujen ja ajanvarausten hoitaminen esi-            Saaristoalueiden liikenneolot ovat parantu-
30117: merkiksi tietotuvista ja puhelimella vähentää         neet saaristolain myötä. Yhteyksiä on kuitenkin
30118: pitkiä asiointimatkoja. Kun samaan yksikköön          kehitettävä edelleen nopeampien ja palveluky-
30119: voidaan koota eri viranomaisten palvelutoimin-        vyltään riittävien lauttojen ja yhteysalusten sekä
30120: toja, säilyy kuntien alueellisten toimipisteiden      kiinteiden tieyhteyksien rakentamiseksi pysyvien
30121: kannattavuus ja yksinkertaisia hakemusasioita         asukkaiden ja pysyvän asutuksen turvaamista
30122: voidaan hoitaa muun muassa posteissa ja moni-         palvelevan vapaa-ajan asutuksen sekä kasvavan
30123: palveluautoissa.                                      turismin tarpeisiin.
30124:     Kuntia rohkaistaan yhteistyöhön ja työnjakoon
30125: muiden julkisten ja yksityisten palveluntuottajien,
30126:  toisten kuntien ja alueorganisaatioiden kanssa       11.2. Joukkoliikenne
30127:  tavoitteena palvelujen tehokas ja taloudellinen
30128:  tuottaminen. Eri osapuolten mahdollisuuksia teh-         Muuttoliike ja henkilöautojen lisääntyminen
30129: dä sopimuksia asiakaspalvelun järjestämisestä         ovat heikentäneet maaseudun joukkoliikenteen
30130: yhteispalvelupisteissä helpotetaan. Koulutuksella     edellytyksiä. Verkosto on harventunut, mutta
30131: ja uusilla palvelualan ammattiyhdiste/millä lisä-     edelleen joukkoliikenne ja myös taksipalvelut
30132:  tään valmiuksia joustavampaan palveluun.             ovat melko kattavia.
30133:     Kihlakuntauudistus toteutetaan niin, että maa-        Maaseudun liikennesuunnittelun keskeinen
30134: seutuvaltaisten kihlakuntien tulevaisuus ei vaaran-   ongelma on ollut vähäinen kokonaisnäkemys
30135: nu, eikä palvelujen saavutettavuus heikkene.          liikennetarpeista ja liikenteen hoidosta. Pääpai-
30136:                                                       no ei ole ollut tehokkaasti järjestetyssä, kaikille
30137:                                                       avoimessa joukkoliikenteessä, mikä liikenne- ja
30138: 11. LIIKENNEYHTEYDET                                  maaseutupoliittisesti olisi perusteltua, vaan eri
30139:                                                       hallintokuntien ostamissa, usein päällekkäisissä
30140:   Kymmenien vuosien työllä Suomeen on ra-             erillispalveluissa, jotka ovat tulleet kalliiksi.
30141: kennettu kansainvälisesti vertaillen varsin katta-    Myöskään kuntien ja liikenteenharjoittajien yh-
30142: va tieverkko. Teiden, ratojen ja säännöllisen         teistyö ei aina ole toiminut.
30143:                                                                                                         19
30144: 
30145:     Vuoden 1991 henkilöliikennelaki loi edelly-        Monissa tapauksissa on esimerkiksi tarkoituk-
30146: tyksiä aiempaa tehokkaammalle ja palveluky-            senmukaista korvata kannattamaton linja-auto-
30147: kyisemmälle liikenteen suunnittelulle, kevensi         vuoro linja-autolipun hintaisella taksiyhteydellä.
30148: sääntelyä ja yksinkertaisti menettelyjä sekä lisäsi    Vastaavasti junayhteyksiä voidaan korvata lin-
30149: kilpailua ja uudisti julkisen tuen periaatteita.       ja-autoilla ja takseilla. Taksien ja invataksien
30150: Säännökset selkeyttivät valtion ja kuntien työn-       palveluja voidaan yhdistää ja tilata ne samoista
30151: jakoa liikennepalvelujen järjestämisessä. Laki         keskuksista.
30152: edellyttää myös joukkoliikenteen riittävän pal-            Linja-autoliikenteessä on tähän asti sovellettu
30153: velutason määrittelyä paikallisesti ja alueellises-    ns. ristisubventioperiaatetta, jonka mukaan lii-
30154: ti.                                                    kenteenharjoittaja on liikenneluvan vastapai-
30155:     Maaseudun liikennepalvelujen säilymistä tue-       noksi velvollinen hoitamaan myös kannattama-
30156: taan kokonaisvaltaisella suunnittelulla, joka te-      tonta liikennettä. Näin maaseudun linja-autolii-
30157: hostaa julkisten määrärahojen käyttöä ja paran-        kenne on voitu hoitaa suhteellisen edullisin val-
30158: taa liikenteenharjoittajien kannattavuutta. Tämän      tion ja kuntien kustannuksin.
30159:  vuoksi uudistetaan sektorikeskeistä ajattelua kun-        Ristisubventioperiaatetta ei tulevaisuudessa
30160:  tien- ja valtionhallinnossa sekä kehitetään normis-   voida soveltaa ainakaan aiemmassa laajuudessa.
30161:  toa, joka tukee liikennepalvelujen tehostamista.      Se merkitsee maaseutuliikenteessä asteittaista
30162:     Liikennepalvelujen kannalta on tarkoituksen-       siirtymistä ostopalvelujärjestelmään ja kilpailut-
30163: mukaista                                               tamisen lisäämistä ottaen samalla huomioon
30164:     - nähdä kaikille avoin joukkoliikenne ensisi-      kannattavan yritystoiminnan tarpeet. Julkisten
30165: jaisena kehittämiskohteena,                            liikennepalvelujen 12 prosentin arvonlisäverotus
30166:     - järjestää erillispalveluja vain silloin, kun     johtaa taksojen korottamiseen 5-6 prosentilla.
30167: joukkoliikenne ei palvele riittävän hyvin ja           Linja-autojen linjaliikenteelle maksettu kilomet-
30168:     - yhdistellä tarvittavia erilliskuljetuksia si-    rituki yhdistetään peruspalveluliikenteen osto-
30169:  ten, että samalla kalustolla voidaan palvella eri     palvelurahoitukseen. Näin parannetaan määrä-
30170:  asiakasryhmiä.                                        rahan kohdentumista.
30171:                                                            Liikenneministeriö selvittää lupasääntelyn
30172:                                                        keventämistä, tukimenettelyjen uudistamista,
30173: 11.3. Liikennepalvelujen joustavuus                    toimintojen hallinnollista delegointia ja kilpai-
30174:                                                        luttamisen soveltamista.
30175:    Palvelutason turvaaminen ja liikennepalvelu-            Hallituksen tavoitteena on eri liikennemuotojen
30176: jen kehittäminen edellyttävät tietoa liikennetar-      muodostama joukkoliikenteen järjestelmä, joka
30177: peista, hallinnollisia valmiuksia, uudenlaisia toi-    palvelee joustavasti matkustajien tarpeita ja on
30178: mintatapoja, palvelujen yhdistämistä ja asenne-        hallinnollisesti ja taloudellisesti realistinen.
30179: kasvatusta. Joukkoliikenteen yleiset edut liitty-          Maan kaikilla alueilla turvataan liikenteen pe-
30180: vät ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen; maa-       ruspalvelut ja tarvittaessa tuetaan kysyntään par-
30181: seudulla on kyse matkustajan kannalta houkut-          haiten soveltuvaa kuljetusjärjestelmää. Lupasään-
30182: televista ja kustannustehokkaalla tavalla järjes-       telyä kevennetään, hallintoa delegoidaan ja kilpai-
30183: tetyistä palveluista väestöryhmille, joilla ei ole      luttamista lisätään.
30184: henkilöauton käyttömahdollisuutta. Henkilöau-              Liikennejärjestelmän toimivuuteen ja ympäris-
30185: ton ajokortti on alle puolella aikuisväestöstä.         tövaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota taa-
30186:    Henkilöliikennelain mukaan joukkoliikenne           jamien läheisillä maaseutualueilla.
30187:  on matkustajan kannalta joustava kokonaisuus.
30188: 20
30189: 
30190: 
30191: 
30192: 
30193:                             LUONNONVAROJEN HOITO
30194: 
30195: 12. LUONNONVARAT JA NIIDEN HOITO                       ja vesistöhaittojen vähentäminen. Parhaillaan
30196:     MAASEUDUN TEHTÄVÄNÄ                                laadittava metsätalouden ympäristöohjelma oh-
30197:                                                        jaa käytännön toimenpiteitä metsäluonnon mo-
30198:     Suomen maaseutu on rakentunut luonnon              nimuotoisuuden turvaamiseksi ja vesiin kohdis-
30199: antamien mahdollisuuksien varaan. Maaseudul-           tuvien haittojen vähentämiseksi. Myös muiden
30200: la asuminen ja elinkeinojen harjoittaminen ovat        luonnonvarojen käyttöä ja hoitoa kehittämällä
30201: muovanneet arvokasta suomalaista kulttuuri-            ylläpidetään hyvää ympäristöä, vähennetään toi-
30202: maisemaa, ja maaseudun työvoima on ollut               minnan haitallisia ympäristövaikutuksia sekä
30203: olennainen tekijä luonnonvarojen hyödyntämi-           torjutaan ympäristön pilaantumisesta luonnon-
30204: sessä ja hoidossa.                                     varoihin kohdistuvaa uhkaa.
30205:     Maatilatalouden ja ympäristön vuorovaiku-             Tutkimustoiminta sekä luonnonvarojen mää-
30206: tus on 1990-luvulla yhä tärkeämpi maaseutupo-          rän ja laadun seurantajärjestelmät ovat keskei-
30207: liittinen tekijä, sillä tuotantoedellytysten turvaa-   nen perusta sille, että voidaan varmistaa luon-
30208: minen vaatii maaperän, ilman ja vesistöjen             nonvarojen tuleva käyttö ja välttyä peruuttamat-
30209: säilyttämistä puhtaina. Karjataloudessa tunne-         tomilta menetyksiltä.
30210: taan keinot lannan ravinnehuuhtoutumien estä-              Maa- ja metsätalousministeriössä on valmis-
30211: miseksi. Myös peltoviljelyssä on jo käytössä           tumassa ministeriön hallinnonalan tehtäviä kos-
30212: ympäristöä säästäviä menetelmiä, kuten ravin-          keva luonnonvarapoliittinen strategia, jolla lisä-
30213: teiden huuhtoutumista vähentävä sijoituslannoi-        tään kestävän kehityksen periaatteiden toteutu-
30214: tus, viherkesannointi, suojakaistat ja kevennetyt      mista käytännön toimien yhteydessä. Sen avulla
30215: muokkausmenetelmät.                                    edistetään luonnonvarojen käytöstä aiheutuvien
30216:     Ympäristökysymykset pyritään yhä yleisem-          ympäristöhaittojen vähentämistä ja tehostetaan
30217: min ottamaan huomioon maaseudun tuotanto-              toimia perintöaineksen ja muun luonnon moni-
30218: toiminnassa ja asumisessa. Maaseudun ympä-             muotoisuuden suojelemiseksi.
30219: ristöohjelman mukaiset viljelysuositukset to-              Luonnonvarojen kestävän ja monipuolisen käy-
30220: teuttavat sekä ympäristötalouden että viljelyta-       tön varmistamiseksi huolehditaan riittävästä tie-
30221: louden vaatimukset kestävän kehityksen mukai-          donsaannista suunnittelun ja päätöksenteon tar-
30222: sesti. Ohjelman pohjalta asetettu asiantuntija-        peisiin sekä toiminnan vaikutusten seurannasta.
30223: ryhmä on tänä vuonna laatinut "Hyvät viljely-          Teknologista kehitystä hyväksikäyttäen ediste-
30224: menetelmät" -oppaan, joka sisältää runsaasti           tään uusiutumattomien luonnonvarojen säästämis-
30225: tietoa ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia          tä ja siirtymistä uusiutuvien luonnonvarojen käyt-
30226: maanviljelijälle. Maaseutukeskukset ovat kes-          töön raaka-aineena ja energialähteinä.
30227: keisessä asemassa toimenpiteiden viemisessä               Hallitus katsoo, että maaseudun uusiutuvia
30228: päivittäiseen käytäntöön. Myös maataloushal-           luonnonvaroja tulee käyt~ää niiden tuottokyvyn
30229: linnon ohjaamassa asuin- ja tuotantorakentami-         rajoissa, luonnonvarapohjaa heikentämättä ja
30230: sessa korostetaan ekologisesti perusteltuja rat-       ympäristön laatua huonontamatta. Samalla va-
30231: kaisuja.                                               raudutaan laajojen ympäristömuutosten, kuten il-
30232:     Uudet menetelmät tarjoavat keinoja maise-          mastomuutoksen ja happamoitumisen haittojen
30233: ma-arvojen sekä perinne- ja kulttuurimaisemien         estämiseen ja vähentämiseen.
30234: säilyttämisen huomioon ottamisen metsätalou-               Uhanalaisten lajien suojelutoimia edistetään
30235: den suunnittelussa. Kestävään metsätalouteen           lisäämällä aihetta koskevaa tutkimusta ja luon-
30236: liittyy metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu          nonvarojen käytöstä vastaavien tahojen koulutus-
30237:                                                                                                     21
30238: 
30239: ta, kehittämällä luonnonvarojen käyttötapoja         oimaan, vaan maisemalliset arvot otetaan huo-
30240: sekä perustamalla tarvittaessa luonnonsuojelualu-    mioon jokapäiväisessä käytössä. Maaseudun
30241: eita.                                                kulttuurimaisemia on luokiteltu monella tavalla,
30242:                                                      mutta syntynyt tieto on käyttökelpoista myös
30243:                                                      arvokkaiksi maisema-alueiksi määriteltyjen alu-
30244: 13. MAASEUDUN KULTTUURIMAISEMA                       eiden ulkopuolella. Tieto ja taito sovittaa raken-
30245:     JA LUONTO VOIMAVARANA                            taminen ja muut toimenpiteet maaseutumaise-
30246:                                                      maan hävittämättä sen vetovoimaisuutta on
30247:     Maaseudun vetovoima asuin- ja elinympäris-       lisääntynyt merkittävästi. Kulttuurimaiseman
30248: tönä perustuu ympäristön laatuun. Luonnonlä-         hoidossa viherrakentamisella on kasvava merki-
30249: heisyys, harmonia ja rauha houkuttelevat maa-        tys.
30250: seudulle niitäkin, joiden toimeentulo ei perustu        Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö-
30251: maaseudun elinkeinoihin. Näiden ihmisten anti        ministeriön yhteinen maaseudun ympäristöoh-
30252: maaseudun elinvoimaisuudelle riippuu paljolti        jelma sisältää maaseudun kulttuurimaiseman
30253: siitä, miten he sitoutuvat olemassa oleviin yhtei-   hoidon tärkeimmät toimenpiteet. Vastuu toi-
30254: söihin ja käyttävät maaseudun palveluja. Asu-        menpiteiden toteutuksesta ja seurannasta kuu-
30255: tuksen ohjaaminen kyliin ja olemassa olevien         luu yhteisesti mainituille ministeriöille.
30256: palvelujen tuntumaan elävöittää maaseutua               Hallitus katsoo, että maaseudun kulttuurimai-
30257: sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Maaseudun   seman vaaliminen on olennainen osa vetovoimai-
30258: asuntokannan käyttöä on tehostettava mm. jaet-       sen ja elävän maaseudun tukemista.
30259: taessa perusparannusavustuksia ja -lainoja.             Maaseudun erityistarpeiden ympäristönsuun-
30260:     Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkit-   nittelua kehitetään sekä sovitetaan yhteen eri
30261: tävimmät maaseudun kulttuurimaisemat on in-          viranomaisten ja maaseudulla asuvien ympäristö-
30262: ventoitu ja niille laaditaan hoitosuosituksia. Osa   näkemys.
30263: toimenpide-ehdotuksista perustuu rahalliseen            Hallitus valmistelee toimenpideohjelman, jossa
30264: tukeen, osa muihin keinoihin. Olennaista on          maisemanhoito nähdään osana viljelijäväestön
30265: kuitenkin, ettei kulttuurimaisemia pyritä muse-      työtehtäviä ja toimeentuloa.
30266: 22
30267: 
30268: 
30269: 
30270: 
30271:                           MAASEUTU ASUINPAIKKANA
30272: 
30273: 14. RAKENTAMINEN JA MAANKÄYTÖN                         vat maaseudun perinteisen rakentamistavan
30274:     OHJAUS                                             mukaisesti paikan ehdoilla tehtäviä ratkaisuja.
30275:                                                            Ympäristövaikutusten arviointi (YV A) tuo
30276:     Rakennuslain mukainen maankäytön suun-             kansalaiset ja eturyhmät maankäytön suunnitte-
30277: nittelujärjestelmä on muuttunut suuresti. Vuon-        luun. Rakennuslain mukaisessa kaavaprosessis-
30278: na 1990 voimaantulleilla osauudistuksilla lisät-       sa painottuu suunnittelun alkuvaiheiden avoi-
30279: tiin kuntien päätösvaltaa ja kohdistettiin valtion     muus, tietopohjan lisääminen ja erilaisten arvo-
30280: viranomaisten valvonta aiempaa yleispiirteisem-        jen käsitteleminen ratkaisuja tehtäessä. YVA-
30281: piin asioihin. Yleiskaavan merkitys suunnittelu-       ajattelu toteuttaa rakennuslain uudistuksissa pit-
30282: välineenä lisääntyi.                                   kään noudatettua periaatetta: valtion valvontaa
30283:     Maankäytön ohjaus on tarkoitus uudistaa            vähennettäessä on kansalaisten vaikutusmah-
30284: asiaa valmistelleen työryhmän ehdotuksen poh-          dollisuuksia lisättävä.
30285: jalta vuoden 1995 alusta. Uusi laki siirtäisi kun-         Maankäytön ohjausjärjestelmä on muuttumas-
30286: nille päävastuun maankäytön suunnittelussa ja          sa joustavammaksi ja tarjoaa hyvät mahdollisuu-
30287: ohjauksessa. Valtion valvonta suunnattaisiin           det myös maaseudun omaehtoiseen suunnitteluun.
30288: valtakunnallisten tavoitteiden ja kaavoituksen         Jotta mahdollisuudet voitaisiin käyttää hyvän
30289: keskeisten sisältövaatimusten turvaamiseen.            ympäristön aikaansaamiseksi ja kokonaistalou-
30290: Kaavojen alistuksista luovuttaisiin ja poikkeus-       del/isiin ratkaisuihin pääsemiseksi, huolehditaan
30291: luvat hyväksytyn maankäytön suunnittelun poh-          myös pienten kuntien asiantuntijaresursseista ja
30292: jalta siirrettäisiin kuntien ratkaistaviksi. Seudut-   ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta.
30293: lisen suunnittelun merkitys kasvaisi valtakunnal-          Hallitus siirtää päätösvaltaa kaava- ja lupa-
30294: listen ja seudullisten tavoitteiden koordinoinnis-     asioissa edelleen kunnille ja niiden yhteisorgani-
30295: sa. Myös taaja-asutusta sallittaisiin ilman raken-     saatioille.
30296: nuskaavaa joko yleiskaavan mukaisena tai vä-               Rakentamiseen ja ympäristöön liittyviä lupa-
30297: häisen rakentamispaineen alueilla suoraan ra-          järjestelmiä yksinkertaistetaan tavoitteena yksi
30298: kennuslupaharkinnalla. Työryhmän ehdotuksen            lupa hanketta kohden. Rakentamisen yksityiskoh-
30299: mukaan taajamien lievealueilla taas lisättäisiin        taista teknistä valvontaa vähennetään ja samalla
30300: kuntien mahdollisuuksia lupaharkintaan. Edel-          lisätään alan neuvontaa sekä mi/jöörakentamis-
30301: leen rantojen rakentamisen tärkeimmäksi suun-          päätöksiä tekevien henkilöiden koulutusta.
30302: nitteluvälineeksi tulisi yleiskaava, jonka perus-          Rakennuslupien myöntäminen ja kaavojen laa-
30303: teella voitaisiin myöntää rakennusluvat                 timinen perustetaan entistä vä/jempiin käyttötar-
30304:     Päätösvallan siirtyminen kunnille edellyttää       koitusluokituksiin. Lupamenettelyssä ei vapaa-
30305: kuntien käytössä olevan tietopohjan paranta-           ajan asumista ja pysyvää asumista tule erotella.
30306: mista. Maankäyttöratkaisujen aiheuttamat kus-
30307: tannus- ja ympäristövaikutukset pitäisi kyetä
30308: pohtimaan erityisesti kunnallistalouden kannal-
30309: ta.
30310:     Rakennuslain ensimmäiseen pykälään on si-          15. ASUMISEN JA ASUINYMPÄRISTÖN
30311: sällytetty kestävän kehityksen periaate. Luonto-           KEHITTÄMINEN
30312: ja ympäristötekijät huomioonottavasta maan-
30313: käytön suunnittelusta ja ekarakentamisesta on            Maaseudun suurin kilpailuvaltti elämisen laa-
30314: kokemuksia ja esimerkkejä. Ne kaikki korosta-          dun kannalta on hyvä asuinympäristö, joka
30315:                                                                                                         23
30316: 
30317: houkuttelee myös muuttamaan kaupungeista                  Maaseutuasumisen edistämiskeinoina hallitus
30318: maaseudulle. Monet ihmiset arvostavat maaseu-          tähdentää:
30319: dulla luonnonläheisyyttä, välitöntä mahdolli-             Rakentajille ja suunnittelijoille tuotetaan sel-
30320: suutta maijastukseen, kalastukseen ja metsäs-          keitä ratkaisumalleja siitä, mitä kestävä kehitys
30321: tykseen, viihtyisyyttä ja väljyyttä sekä asumis-       rakentamisessa, rakennusten ylläpidossa ja yhdys-
30322: kustannusten kohtuullisuutta.                          kuntasuunnittelussa merkitsee käytännössä.
30323:      Maaseudun pystyvän asukasmäärän säilyttä-            Ohjausmenetelmiä ja koulutusta kehitetään
30324: minen suunnilleen nykyisellään eli runsaana 1,1        niin, että paikalliset luonto-olosuhteet ja rakenta-
30325: miljoonana on realistinen tavoite asuinympäris-        misen ekologiset vaatimukset otetaan huomioon.
30326: tön laadun ja palveluverkon toimivuuden perus-         Miljöörakentamisen projekteja toteutetaan maa-
30327: teella arvioituna.                                     seudulla.
30328:      Maaseudun asumisen ja asuinympäristön kehit-          Tuloverojakautumista nykyistä oikeudenmu-
30329: tämisen keskeiset tavoitteet 1990-luvulla ovat:        kaisemmin varsinaisen asuinkunnan ja loma-asun-
30330:      - maaseuturakentamisen         sopeuttaminen      non sijaintikunnan kesken selvitetään ottaen huo-
30331: paikallisiin luonnonolosuhteisiin ja kulttuuri-        mioon kiinteistöveron vaikutukset.
30332: maisemaan,
30333:      - maaseudun kulttuurimaiseman perinteitä
30334: kunnioittava vaaliminen,                               16. KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMIN-
30335:      - paikallisten materiaalien, erityisesti puun,        TA
30336: käytön osuuden lisääminen rakentamisessa,
30337:      - kaavoitusjärjestelmien ja rakentamisen              Maaseudun elämäntapaa leimaavat 1990-lu-
30338: ohjauksen kehittäminen siten, että taajamien           vulla vahvasti urbanisoituvat piirteet muun
30339:  lieveasutuksen muodostusta vältetään ja maa-          muassa rakentamisessa, erilaisissa kulutustottu-
30340:  seutu- ja kaupunkiasutuksen vaihettumisalueet         muksissa ja viestinnän käytössä. Vastaavasti
30341:  saadaan yhdyskuntataloudellisesti ja ympäristöl-      kaupunkilähiöissä ihmisten elämäntavalle ovat
30342:  lisesti paremmiksi,                                   luonteenomaisia useat maaseutuyhteiskunnan
30343:      - jätteiden, ravinteiden ja torjunta-aineiden     piirteet, kuten toive omakotitalosta sekä rivi- ja
30344:  aiheuttaman hajakuormituksen vähentäminen.            omakotitalojen puutarhojen hoito. Elämäntyy-
30345:      Vapaa-ajan asuntojen määrä on koko ajan           lin sekoittuminen leimaa sekä maaseutukulttuu-
30346:  lisääntynyt, ja niitä rakennetaan yhä useammin        ria että kaupungistuvien alueiden kulttuuripiir-
30347:  myös ympärivuotiseen käyttöön. Viikonloppu-           teitä. Maaseudulle sopivat edelleenkin luontoon
30348:  vapaan ja lomien pidentyminen on lisännyt             liittyvät harrastukset: puutarhanhoito, liikunta,
30349:  maalla oleskelua, ja kaupunkilaiseläkeläiset asu-     marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus. Toi-
30350:  vat usein 7-8 kuukautta vuodesta maalla.              saalta on lisääntynyt myös omaehtoinen kult-
30351:       Nämä elämäntavan muutokset lisäävät maa-         tuurin harrastaminen, mikä näkyy erilaisina
30352:  seudun asuntojen ja palvelujen käyttöä. Osa-          kansalaisten kokoontumisina ja kesätapahtumi-
30353:  aikatyö ja etätyö lisäävät myös osaltaan haluk-       na.
30354:  kuutta maalle muuttoon.                                   Maaseutukulttuurin näköalat ovat suotuisat.
30355:       Kiinteistöjen ulkomaalaisomistuksen vapau-       Viestintäteknologia mahdollistaa reaaliaikaiset
30356:  tuminen tämä vuoden alussa on näkynyt enim-           yhteydet etäisyyksistä riippumatta ja erilaisten
30357:  mäkseen kiinnostuksena mökkitontteihin. Näin          yksilöllisten kommunikaatioverkostojen sekä
30358:  lyhyen ajan perusteella ei kuitenkaan vielä ole       nuoria kiinnostavien uusien taide- ja harrastus-
30359:   riittäviä aineksia arvioida tulevan kysynnän         muotojen syntymisen. Paikalliskulttuurien voi-
30360:  määrää tai suuntautumista. Luvan myöntämisen          mistuminen on kansainvälinen, erityisesti yleis-
30361:  ehtona on, ettei rakentaminen vaikeuta kaavoi-        eurooppalainen ilmiö. Suomessa tätä osoittaa
30362:  tuksen toteuttamista tai aiheuta huomattavaa          muun muassa kylätoiminnan nopea laajenemi-
30363:   haittaa luonnonsuojelulle tai tärkeälle yhteiselle   nen jo kolmeen kylään neljästä. Monin paikoin
30364:   edulle. Kunnat ja lääninhallitus voivat näin ollen   kylätoiminnassa on saavutettu merkittäviä tu-
30365:   vaikuttaa myös näiden kiinteistöjen sijoittumi-      loksia. Kylätoiminta on syntynyt väestön oman
30366:   seen kunnan kannalta toivottaville paikoille.        aktiviteetin tuloksena.
30367:       Asuntohallintoa uudistetaan siten, että kes-         Maaseutukulttuurin kehittämiseksi on välttä-
30368:   kushallinto muuttuu yksiportaiseksi, ja tehtäviä     mätöntä vahvistaa asukkaiden edellytyksiä
30369:   siirretään kuntiin siinä määrin kuin kunnilla on     oman elämänsä hallintaan muun muassa koulu-
30370:   valmiuksia niiden hoitamiseen.                       tus-, kulttuuri- ja sosiaalipalveluja yhteensovit-
30371: 24
30372: 
30373: tamalla sekä turvata kylätason kansalaistoimin-        västä uudistamisesta ja vaihtamisesta on huoleh-
30374: nan edellytykset. Maaseudun nopeissa ja usein          dittava. Kuntien taloudellisten mahdollisuuksi-
30375: suurissa muutoksissa korostuvat arvostus- ja           en ehtyessä on löydettävä uudentyyppisiä keino-
30376: identiteettikysymykset                                 ja kirjastojen turvaamiseen.
30377:    Kylätoimikuntien työ on lue5nteeltaan vapaa-           Hallituksen tavoitteena on koota valtion nykyi-
30378: ta kansalaistoimintaa, ja sellaisena se pitää säi-     sin hajallaan olevat sivistystoimen - taiteen edis-
30379: lyttää. Julkisen vallan tulee kuitenkin tukea          tämisen sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen
30380: kansalaistoimintaa mahdollisuuksien mukaan             - aluetason tehtävät ja voimavarat vuoden 1995
30381: ottamalla huomioon kylätoimikuntien ehdotuk-           alusta lukien yhteen ja näin vahvistaa valtion
30382: set ja aloitteet. Erityisen tärkeänä on pidettävä,     mahdollisuuksia tukea erityisesti maaseudun
30383: että maaseudun kylissä on asukkaiden kokoon-           asukkaiden kulttuuritoimen edellytyksiä ja mah-
30384: tumista varten riittävät ja hyväkuntoiset tilat.       dollisuuksia. Tavoitteena on, että kulttuuriarvot
30385: Seurantalojen korjaustoimintaa tuetaan rahalli-        läpäisevät entistä helpommin yhteiskunnan ja vai-
30386: sesti, valistus- ja neuvontatyöllä ja valmistamaHa     kuttavat päätöksentekoon sektorirajat ylittäen.
30387: asiasta ohjekirjallisuutta. Koulutilojen käyttä-          Maan muinaismuistosuojelussa on otettava
30388: mistä kansalaisten kokous- ja harrastustoimin-         huomioon harvaanasuttujen seutujen ja maaseu-
30389: taan, myös liikuntaharrastuksiin, tuetaan. Halli-      dun kohteet. Opetusministeriön tarkoituksena
30390: tus poistaa mahdollisista säädöksistä johtuvat         on laatia ehdotus uudeksi muinaismuistolainsää-
30391: esteet.                                                dännöksi, jossa otetaan huomioon muinaismuis-
30392:    Kylien kirjastopalvelut voidaan järjestää joko      tohallinnon alueelliset näkökohdat. Kun mui-
30393: kirjastoautolla tai sijoittamalla kirjastopiste esi-   naismuistotoimen alueellinen hallinto on järjes-
30394: merkiksi koulun yhteyteen tai seurantaloon. Kir-       tetty, voidaan myös maaseudun asukkaiden ja
30395: jastopalvelujen tarjonnan laajentamiseksi voi-         kylätoimikuntien apua käyttää seudun vanhoja
30396: daan käyttää lisäksi myös vapaaehtoispalveluja         kulttuuriarvoja vaalittaessa.
30397: ja kylätoimikunnan apua. Kirjavarannon riittä-
30398:                                                                                                    25
30399: 
30400: 
30401: 
30402: 
30403:                        ELINKEINOJEN UUDISTAMINEN
30404: 
30405:    Suomen työllisyys on heikentynyt voimak-          oiden työpaikat vähenevät, mutta yrittäjätoi-
30406: kaasti kolmen viime vuoden aikana, ja on tällä       minta lisääntyy. Vapaa-aikapalveluihin liittyvät
30407: hetkellä Irlannin ja Espanjan rinnalla Euroopan      työpaikat voivat maaseudulla lisääntyä, maa-
30408: pahin. Työvoimatutkimuksen mukaisen työttö-          seutumatkailussa runsaastikin. Parhaimmillaan
30409: myysasteen ennustetaan kohoavan ensi vuonna          muutokset kompensoivat toisensa.
30410: 19 prosenttiin. Näkymiä pahentaa yksityisellä           - Monitoimisuus eli ansiolähteiden ja työ-
30411: palvelusektorilla odotettavissa oleva työllisyy-     tehtävien yhdistäminen lisääntyy maaseutuper-
30412: den heikkeneminen.                                   heissä. Yhä useammin yhdistelmän osana on
30413:    Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt räjäh-       palkkatyö. Monista maaseutuperheistä ainakin
30414: dysmäisesti viime aikoina. Kuluvan vuoden lo-        yksi henkilö käy työssä keskuksessa. Pienimuo-
30415: pussa arvioidaan olevan 115 000 pitkäaikaistyö-      toisten liitännäis- ja rinnakkaiselinkeinojen li-
30416: töntä ja samaan aikaan alle 25-vuotiaiden työt-      säämisen mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta
30417: tömien määrä on myös kohonnut yli sadantu-           niitäkin on jatkuvasti olemassa.
30418: hannen henkilön.                                        Maaseudulla on varsinkin kesäaikana run-
30419:    Maaseudun väestö- ja työpaikkamäärien py-         saastilyhyehkönaikaa kestävää työvoiman tar-
30420: syttäminen nykytasolla on mahdollista, mutta         vetta etenkin maataloudessa ja kulttuuritoimin-
30421: edellyttää kaikkien työ- ja ansiomahdollisuuksi-     nassa. Työnantajana toimiminen on kuitenkin
30422: en hyödyntämistä. Maaseudun on menestyttävä          monimutkaista ja työnantajalle palkkauskustan-
30423: kilpailussa työstä, jota voidaan tehdij yhtä hyvin   nusten lisäksi muodostuvat muut kustannukset
30424: maaseudulla kuin kaupungissa.                        saattavat estää työsuhteen syntymisen. Työllistä-
30425:    - Maa- ja metsätalouden työpaikat vähene-         miseen liittyvää paperisotaa yksinkertaistamaila
30426: vät edelleen. Tuotantoketjun eri vaiheiden siirty-   ja työnantajalle aiheutuvia kustannuksia vähen-
30427: minen tilan ja maaseudun ulkopuolelle on kui-        tämällä voidaan edistää työllisyyttä ja vähentää
30428: tenkin hidastunut ja suunta osin jopa vaihtunut.     työsuhteita, joista ei makseta veroa.
30429: Elintarviketeollisuus ja kauppa kohtaavat raja-         - Työtä voidaan siirtää keskuksista maa-
30430: suojan alentuessa lisääntyvän tuontikilpailun.       seudulle etä- ja joustotyönä. Työn uudelleenorga-
30431: Tuotannon tehostaminen ja erikoistuminen tur-        nisoinnin mahdollisuus on kuitenkin vielä lähes
30432: vaavat myös kotimaisen raaka-aineen käytön.          hyödyntämättä.
30433: Alihankinnan sekä markkinoiden monimuotoi-              - Omaehtoinen työllistäminen lisääntyy työ-
30434: suuden lisääntyminen muuttaa maaseudun yri-          paikkarakenteen muutoksen ja taloudellisten
30435: tyskuvaa.                                            syiden vuoksi. Maaseudulla on tekemätöntä työ-
30436:    - Pk-yritystoiminnassa voidaan lisätä ali-ja      tä, vapaata työvoimaa ja mahdollisuuksia oma-
30437: osahankintaa ja kohottaa jalostusastetta. Suur-      toimisuuteen ja myös elämisen kustannukset
30438: ten ja pienten yritysten yhteistyön ja työnjaon      ovat siellä keskuksia alhaisemmat. Omaehtoinen
30439: syventämisellä parannetaan kilpailukykyä. Huo-       työllistäminen onkin ollut maaseudulla tyypilli-
30440: mattava osa uusista pk-yrityksistä perustetaan       nen tapa hankkia toimeentulo.
30441: maaseudulle, mikä monipuolistaa maaseudun               Myös kansainvälisesti on nähtävissä edellä
30442: elinkeinorakennetta ja parantaa työllisyyttä.        kuvattu kehityssuunta. Tämän vuoksi muun
30443: Omaleimaisten pienyritysten ja osin käsityömäi-      muassa EY:n rakennerahaston tavoitteena on
30444: sesti toteutettavan pienteollisuuden merkitys        taloudellisen rakennemuutoksen aiheuttamien
30445: kasvaa.                                              työllisyyshäiriöiden ennaltaehkäiseminen (uusi
30446:    - Palveluelinkeinoissa julkisten organisaati-     tavoite 4). Keinoina käytetään koulutusta, yrit-
30447: 26
30448: 
30449: täjyyttä ja itsensä työllistämistä edistäviä tukitoi-   ja on jo syntynyt ympäri maata, mutta toimintaa
30450: mia sekä uusien pysyvien työpaikkojen syntymi-          on yhä kehitettävä.
30451: seen tähtääviä toimenpiteitä.                               Pitkistä etäisyyksistä johtuvia kuljetuskustan-
30452:    EY:n rakennerahaston vuosille 1994-1999              nuksia on pääasiallisesti alennettu kuljetustuella.
30453: asetetuissa tavoitteissa kiinnitetään huomiota          Kestävä kuljetuskustannusten alentaminen edel-
30454: pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen ja nuor-          lyttää tietoliikenteen ja logistiikan kehittämistä.
30455: ten työelämään integroimiseen sekä työmarkki-           Muita kustannuksia voi alentaa ja tehokkuutta
30456: noilta syrjäytymisen estämiseen (uusi tavoite 3).       lisätä mm. yritysten yhteistyötä kehittämällä.
30457: Näille kohderyhmille suunnataan työllistämistu-             Maaseutualueiden elinkeinotoiminnan kehittä-
30458: kia, ammatillista koulutusta sekä neuvonta- ja          misessä hallitus ottaa tavoitteeksi elinkeinoraken-
30459: ohjauspalveluja.                                        teen ja yritysmuotojen monipuolistamisen ja työ-
30460:                                                         markkinoiden kehittämisen korostamalla erityi-
30461:                                                         sesti maaseutuyritysten keskinäistä sekä niiden ja
30462:                                                         kunnan välistä yhteistyötä.
30463: 17. MAASEUDUN ELINKEINOPOLITIIKKA                           Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
30464:                                                         nonalan elinkeinopoliittisten toimenpiteiden ta-
30465:     Maaseudun työllisyysongelmien ratkaisussa           voitteena on parantaa yritysten toimintaedelly-
30466: tarvitaan uusia näkemyksiä ja vaihtoehtoja. Pie-        tyksiä, uudistaa ja monipuolistaa alueiden tuo-
30467: net yritykset säilyvät maaseudun elinkeinotoi-          tantorakennetta, edistää yritysten pitkän aikavä-
30468: minnan ja työllisyyden ytimenä alkutuotannossa          lin kilpailukykyä sekä myötävaikuttaa työpaik-
30469: sekä kasvavilla aloilla. Pienten yritysten kehitty-     kojen syntymiseen erityisesti pk-yrityksissä.
30470: minen perustuu jalostusasteen kohottamiseen,                Maaseutualueiden yritystoiminnan kehittämi-
30471: korkeaan osaamisen tasoon, luovuuteen, mah-             sessä korostuvat erityisesti aikaville ja uusille
30472: dollisuuksiin alentaa kustannuksia, yritysten vä-       yrityksille suunnattu neuvonta ja koulutus oman
30473: liseen yhteistyöhön sekä tutkimuksen ja neuvon-         yrityksen perustamiseen, uusien yritysideoiden
30474: nan hyödyntämiseen.                                     arviointiin ja kehittämiseen sekä yritysten väli-
30475:     Kun tuotteiden valmistusprosessia hajaute-          seen yhteistyöhön.
30476: taan pienempiin yksiköihin ja kehitetään massa-             Erityisrahoitustoimenpiteistä korostuu pien-
30477: tuotteita korvaavia erikoistuotteita, siirtyy maa-      yritystuen myöntäminen elinkeinotoimintaa
30478: seutu elintarvike- ja puuraaka-aineen tuottajasta       vahvistaville ja uudistaville hankkeille. Parhail-
30479: yhä pidemmälle jalostustuotantoon. Uutta luo-           laan eduskunnan käsiteltävänä oleva hallituksen
30480: vaa yritystoimintaa voi syntyä korkean käsityö-         esitys yritystukilaiksi, joka on tarkoitus saattaa
30481: taidon, teollisen muotoilun ja esinekulttuurin          voimaan 1.1.1994, selkeyttää rahoitussäädöksiä.
30482: kehittämisen pohjalta. Pienten yritysten kilpailu-      Lakiehdotuksen mukaisen pienyritystuen tavoit-
30483: kyvyn paraneminen vaatii uudenlaisia tuotanto-          teena on erityisesti maaseutualueiden ja rakenne-
30484: tapoja, kuten uusosuustoimintaa, sekä markki-           muutosalueiden kehittäminen, ja näin tukea saa-
30485: noinnin ja jakelun kehittämistä.                        vien hankkeiden tulee edistää kilpailukykyisen
30486:     Taloudellista keskittymistä perustellaan ylei-      yritystoiminnan kehitystä. Pienyritystukea voi-
30487: sesti pääomien tehokkaammalla käytöllä. On              daan myöntää myös maaseutualueille tärkeitä
30488: kuitenkin huomattava, että esimerkiksi maaseu-          palveluja tarjoaville yrityksille kuten haja-asu-
30489: dun infrastruktuuriin ja maatalouteen sidotun           tusalueiden vähittäiskauppojen investointeihin.
30490: pääoman ja työvoiman tuotannollinen merkitys            Yritystoiminnan kehittämisessä ja kilpailukyvyn
30491: on vain pieneltä osaltaan siirrettävissä muille         parantamisessa ovat yrityshautomotoimintatuki
30492: talouden alueille.                                      ja pk-yritysten kehittämistuki olennaisen tärkei-
30493:     Suomessa on korkea yleinen tiedollinen taso         tä.
30494: ja ammattitaitoiQen työvoima. Jatkossa yritys-
30495: ten ja yhteiskunnan on välttämätöntä suunnata
30496: voimavaroja nykyistä enemmän tuotteiden                 18. MAATALOUS
30497: suunnitteluun, tuotekehitykseen ja markkina-
30498: osaamiseen. Koko maan kattava tutkimuslaitos-              Perheviljelmät muodostavat perustan myös
30499: ten, oppilaitosten ja neuvonnan verkosto voi            tulevaisuuden maatalouden kehittämiselle Suo-
30500: yhteistyössä palvella yrittäjiä myös erikoisasian-      messa. Niiden tulonmuodostus ja yritystoiminta
30501: tuntemuksen jakajana. Palvelukeskuksia ja mm.           tulee olemaan nykyistä monipuolisempaa ja vaa-
30502: yrityksille toimintatilat tarjoavia yrityshautomo-      tivampaa. Elinvoimaisen maatilatalouden kehit-
30503:                                                                                                        27
30504: 
30505: tämisessä painottuvat maatalouden kilpailuky-         dun kehittämistä suunnataan erityisesti alueille,
30506: vyn parantaminen ja maaseudun yritysten toi-          joita maatalouspolitiikan muutokset ovat hei-
30507: mintaedellytysten yleinen kehittäminen.               kentäneet tai joiden elinvoimaa muutosten olete-
30508:                                                       taan vastaisuudessa heikentävän voimakkaasti.
30509: 
30510: 18.1. Kansainväliset muutostekijät
30511:                                                       18.2. Kotimaiset muutostekijät
30512:     Maatalouden tuotantokustannukset ja tuot-
30513: teiden hinnat ovat Suomessa korkeammat kuin               Pienten maatilojen poistuminen tuotannosta
30514: EY-alueella ja yhteisön maatalouspolitiikan uu-       merkitsee tilojen määrän supistumista ja keski-
30515: distus laskee edelleen tuottajahintoja. Myös kan-     koon kasvua. Tämä muutos nopeutuu viime
30516: sainvälisen kaupan vapautuminen todennäköi-           vuosikymmenien tasosta, osa-aikatilojen osuus
30517: sesti alentaa pitkällä aikavälillä tuottajahintoja    kasvaa ja maatilatalouden työvoima vähenee.
30518: sekä EY-alueella ja mm. Pohjoismaissa.                Tilat vähenevät nopeimmin Itä- ja Pohjois-Suo-
30519:     Suomen maatalous joutuukin sopeutumaan            messa, jossa tilakoko on pienin, maatalouden
30520: aleneviin maataloustuotteiden reaalihintoihin.        investoinnit suhteellisen vähäisiä ja tilakoon kas-
30521: Sopeutumistarve on EY-jäsenyydessä suurempi           vu hidasta. Maatalouden rakenteen alueelliset
30522: kuin Suomen jäädessä yhteisön ulkopuolelle.           erot näyttävätkin säilyvän voimakkaina. Maata-
30523: Pitkällä aikavälillä sopeutumistarve on integraa-     louden painopiste on siirtynyt entistä eteläm-
30524: tiovalinnasta riippumatta suunnilleen samanlai-       mäksi, viljanviljely keskittynyt maan eteläosiin
30525: nen, koska jo ETA-ratkaisu ja kansainvälisen          samoin kuin sika- ja siipikarjatalous. Lypsykar-
30526: yhteistyön muu lisääntyminen asteittain vähen-        jatalouden merkitys on suurin ns. Väli-Suomessa
30527: tävät maiden ja kaupparyhmittymien välisiä ero-       ja säilyy edelleen varsin tärkeänä myös Pohjois-
30528: ja.                                                   ja Itä-Suomessa.
30529:     EY-jäsenyys poistaisi rajasuojan Suomen ja            Maaseudun elinkeinorakenteen monipuolis-
30530: yhteisömaiden välillä. Koska maatalous ei voi         tuessa ansiotyö viljelyn yhteydessä yleistyy ja
30531: kerralla sopeutua selvästi alempaan hintatasoon,      maatalouden osuus viljelijäperheen kokonaistu-
30532: jäsenyysneuvotteluissa pyritään saamaan siirty-       loista vähenee, erityisesti keskikokoisilla viljely-
30533: mäaika, jona hinnat laskevat asteittain EY:n          tiloilla. Yhä useammin viljelijäperheen toimeen-
30534: maatalouspolitiikan mukaan määräytyvälle ta-          tulo koostuu maatilatalouden ohella muista
30535:  solle. Sen lisäksi neuvotteluissa pyritään ratkai-   maaseudun elinkeinoista.
30536:  suihin, jotka antavat mahdollisuuden yhteisön            Metsätalouden muutokset ovat toisaalta hei-
30537:  säännöistä poikkeaviin, sopeuttamista helpotta-      kentäneet viljelijäperheiden toimeentuloedelly-
30538: viin tukijärjestelyihin.                              tyksiä. Merkittävä osa yksityismetsistä on siirty-
30539:     Luonnonoloista ja harvasta asutuksesta joh-       nyt lähinnä perintönä muiden kuin viljelijöiden
30540:  tuen Suomen maatalouden toimintaedellytykset         omistukseen. Maaseutuympäristön hoito ja yri-
30541:  ovat pysyvästi heikommat kuin yleisesti EY-          tystoiminta ovat yhä tärkeämpiä maataloustuo-
30542:  alueella. Jäsenyysneuvottelujen lähtökohtana         tannon vaihtoehtoja ja täydentäjiä.
30543:  on, että koko maassa tulee vastaisuudessakin             Maatalouden tuotantomahdollisuudet riippu-
30544:  olla edellytykset elinvoimaisen ja monipuolisen      vat erityisesti kulutustottumusten muutoksista
30545:  maatalouden harjoittamiseen. Tästä syystä jäse-      sekä hintaa, tuotevalikoimaa, tuotteiden laatua
30546:  nyysneuvotteluissa pyritään ratkaisuun, joka         ja tuotantomenetelmiä koskevista kuluttajan
30547:  tuen tasolla, tukimuodoilla ja tuen alueellisella    odotuksista. Kotimaisen elintarviketeollisuuden
30548:  porrastuksella ottaa riittävästi huomioon poik-      toimintaedellytykset riippuvat kauppapolitiikan
30549:  keukselliset olosuhteemme.                           ratkaisuista. Maatalouden jatkojalostuksen var-
30550:     EY:n maatalouspolitiikan yhtenä tavoitteena       mistaminen kotimaa:;sa ja lähellä tuotantoa on
30551:  on sopeuttaa tuotantoa yhteisömaiden omaan           markkinoiden toimivuuden kannalta välttämä-
30552:  kulutukseen, mikä merkitsee maataloustuotan-         töntä. Kilpailu tuotantotarvikkeiden kaupassa
30553:  non supistamista tai kasvun rajoittamista. Sa-       ilmeisesti lisääntyy ja voi osaltaan alentaa tuo-
30554:  malla yhteisö korostaa maaseutualueiden elin-        tantokustannuksia.
30555:  voiman tärkeyttä ja maatalouden asemaa maa-              Maatalouden kilpailukykyä voi nopeasti lisä-
30556:  seudun asutuksen säilyttäjänä. Tästä syystä          tä joko vapauttamaila tuotantoa, jolloin koko-
30557:  maatalouspolitiikan rinnalla edistetään muita        naistuotantomäärä kasvaa, tai laskemalla kus-
30558:  maaseudun kehittämistoimenpiteitä. Maaseu-           tannuksia. Valtiontalous ei lyhyellä aikavälillä
30559: 28
30560: 
30561: mahdollista ensimmäistä vaihtoehtoa. Nykyisel-         voivat toteuttaa kustannuksia sliästävää yritysyh-
30562: lä tuotanto- ja kustannusrakenteella sopeutumi-        teistyötä investoinneissa ja tuotannossa.
30563: nen nopeaan hintojen alenemiseen EY-tilantees-             Kesantojärjestelmä sekä siirtymävaiheessa vil-
30564: sa on lähes mahdotonta. Lisäksi vain harvalla          jelijöille maksettava luomutuotannon tuki maluiol-
30565: tilalla on taloudellisia mahdollisuuksia investoi-     listavat siirtymisen uusille tuotannonaloille. Luon-
30566: da ja kasvattaa tuotantoa. Toisaalta maatalou-         nonmukaisen maataloustuotannon tutkimuksen,
30567: den kokonaistuotannon määrääkään ei nykyisel-          neuvonnan ja markkinoinnin kehittämiseen kiinni-
30568: lä viennin rakenteella voi lisätä. Tavoitteena          tetään erityistä huomiota.
30569: kuitenkin on tuotannon säilyminen lähellä ny-              Erikoiskasvit ja -tuotteet, niiden jalostus sekä
30570: kyistä tasoa. Maatalousyrittäjien tulotaso on          pellon vaihtoehtoiset käyttömuodot ovat tutki-
30571: turvattavissa vain yritys- ja kustannusrakenteen       muksen kohteina tulevina vuosina.
30572: kehityksellä. Valtion osallistuminen sekä rahoit-
30573: tajana että voimavarojen turvaajana vähenee,           2. Tilan monitoimisuus ja ulkopuolisten tulojen
30574: jolloin korostuu yksittäisten yritysten kyky jär-         lisääminen
30575: jestää tuotanto tehokkaasti.
30576:     Tavoitteena on sekä taloudellisesti että ekolo-       Maatila tarjoaa hyvän kasvupohjan uusille
30577: gisesti kestävä maatalous ja maatalouden yritys-       yrityksille. Vuodesta toiseen jatkuva halukkuus
30578: rakenne. Kustannusten alentamiseen maatalou-           yritysten perustamiseen kuvastaa laajenemis-
30579: dessa pyritään mm. suosimalla yhteisinvestointe-       mahdollisuuksia. Yritysten pysyvyys on erittäin
30580: ja, kehittämällä rakennuskustannuksia alentavia        korkea, mutta tuotannon laajentuminen hidasta.
30581: tapoja sekä tilanpidon aloittamiseen liittyvien        Monitoimisuuden aloja ovat mm. metsä- ja
30582: kustannusten alentamisella.                            puunjalostus, alkutuotteiden jalostus sekä tilan
30583:     Maaseutuelinkeinolain mukainen maatalouden         ulkopuolinen ansiotyö. Monitoimisuuden uusia
30584: ja maaseutuyritysten rahoitusjärjestelmä turvaa        muotoja ovat myös osallistuminen kylä- tai kun-
30585: yritysten kehitystli ja investointeja. Rahoitusjär-    takohtaisiin yhteishankkeisiin luontomatkailus-
30586: jestelmää kehitetään tavoitteena erityisesti yritys-   sa, loma-asutuksen huoltopalveluissa ja energi-
30587:  ten kilpailukyvyn parantaminen. Tukea ohjataan        antuotannossa.
30588: aiempaa useammin yrittäjien yhteishankkeisiin,            Maaseutuyritysten rahoitus, koulutus ja asian-
30589: koulutukseen, yritysten toimintaedellytysten sel-      tuntijatuki säilytetään vähintään nykyisellä tasol-
30590:  vittämiseen, uusien yritysmuotojen kehitys- ja ko-    la. Tuki pyritään liittämään pitkäjänteisiin kehit-
30591: keilutoimintaan, tuotekehitykseen, kustannuksia        tämisohjelmiin.
30592: alentaviin hankkeisiin sekä perinneympäristön
30593:  vaalimiseen.
30594:                                                        3. Tuotannon kasvattaminen
30595: 
30596: Voimakkaasti yksinkertaistaen maatalouden                  Suomalaisen maataloustuotannon muuttami-
30597: sopeutumisvaihtoehtoja on viisi                        nen "eurotiloiksi" merkitsisi nykyisten aktiiviti-
30598:                                                        lojen keskipeltoalan (18 ha) ja keskimäärin 14
30599: 1. Tuotannon erikoistuminen ja uudet tuotanto-         lypsylehmän tilojen kaksinkertaistamista ja tila-
30600:      alat                                              luvun puolittamista. Tuotantomäärien ja tehok-
30601:                                                        kuuden kaksinkertaistaminen nykyisestään vaa-
30602:    Tuotannon markkinoinnissa siirrytään yhä            tii varovaistenkin arvioiden mukaan useita kym-
30603: enemmän sopimustoimintaan. Myös tilojen väli-          meniä miljardeja markkoja, mihin viljelijöiden
30604: nen sopimuspohjainen erikoistuminen lisääntyy.         omarahoituksella ei alenevien tuottajahintojen
30605: Tuotantokustannuksia voidaan useissa tapauk-           vallitessa ole reaalisia mahdollisuuksia. Asetet-
30606: sissa alentaa merkittävästi, kun tilojen välille       tujen neuvottelutavoitteiden saavuttaminen an-
30607: luodaan uudenlaista työnjakoa. Peltotuotantoa          taisi maatilojen rakenteen kehittämiselle parem-
30608: voidaan nopeastikin laajentaa mm. kuitu-, öljy-        mat mahdollisuudet.
30609: ja energiakasveihin. Laadullisesti erikoistuvalle          Tilanpidon aloittaneiden ja tilaa voimakkaas-
30610: luonnonmukaiselle maataloustuotannolle on              ti kehittäneiden viljelijöiden raskas velkaantumi-
30611: maassamme erityisiä edellytyksiä, ja myös vien-        nen on erityinen lähivuosina ratkaistava ongel-
30612: timahdollisuudet kasvavat.                             ma. Kannattavaan toimintaan kykenevien tilo-
30613:    Sekä maaseutuelinkeinolakia, että tuotannon         jen velkaisuuden alentamiseen pyritään tilakoh-
30614: ohjausjärjestelmiä kehitetään siten, että yrittäjät    taisilla velkasaneerausohjelmilla.
30615:                                                                                                          29
30616: 
30617:    Ainoa kestävä vaihtoehto taloudellisesti te-         ovat kilpailukykyisiä ja elinvoimaisia. Maata-
30618: hokkaaseen tuotantoon pyrittäessä on kustan-            louden muutosten tulee tapahtua asteittain, jotta
30619: nustason alentaminen. Maan hinnan aleneminen            viljelijäperheet voivat sopeutua niihinjoustavasti
30620: vaikuttaa osaltaan tähän suuntaan, mutta myös           ja muutosten haitalliset vaikutukset maaseutuun
30621: muita aktiivisia keinoja etsitään erityisesti nuor-     voidaan välttää.
30622: ten viljelijöiden tilan hankintakustannusten                Maaseudun tasapainoisen kehityksen kannalta
30623: alentamiseksi.                                          seuraavat maatilatalouden kehitystavoitteet ovat
30624:                                                         keskeisiä:
30625: 4. Tuotannon lopettaminen ja ansiotyöhön                    - maatilojen kokonaismäärän vähenemi-
30626:    siirtyminen                                          nen jää kohtuulliseksi eikä maatilatalouden toi-
30627:                                                         mintaedellytyksissä tapahdu äkillisiä muutoksia,
30628:    Pieniä ja osa-aikaisia tiloja siirtyy enenevässä         - integraatiokehityksessä löytyy tasapai-
30629: määrin pois tuotannosta.                                notila ilman tuotannon ja elinkeinojen suuria
30630:    Kansantaloudellisesti ja maisemanhoidollisesti       mullistuksia,
30631: on tavoitteena viljelymaan säilyminen tuotanto-             - kotimaisella tuotannolla katetaan kilpai-
30632: käytössä. Tuotannon rajoitus- ja luopumisjärjes-        lukyvyn mahdollistama, olennainen osuus kulu-
30633: telmiä kehitetään tukemaan maatalouden raken-           tuksesta,
30634: nemuutosta.                                                 - maatilojen ja pienyritysten rahoituksen
30635:     Koska työllisyystilanteen ei oleteta lähivuosi-     suuntaamisessa otetaan huomioon syijäisten
30636: na ratkaisevasti parantuvan, on tilamäärän vä-          maaseutualueiden erityisen voimakas kehittämi-
30637: hentymisen yhteiskunnallisiin kustannuksiin las-        sen tarve, jotta myös näille alueille muodostuu
30638: kettava myös ne kustannukset, jotka aiheutuvat          riittävästi elinkelpoisia yrityksiä,
30639: tuotannosta luopuvien työllistämisestä tai työttö-          - maaseudun pienyritysten lukumäärä on
30640: myydestä. Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaa elä-        kasvanut ja niillä on edellytykset kannattavan
30641: ke- ja luopumiskorvausjäijestelmien meneillään          toiminnan jatkamiseen, erityisesti maaseudun
30642: oleva uudistus. Vuosittain alle 1 000 tapauksessa       rakennemuutosalueilla ja syijäisellä maaseudul-
30643: tila siirtyy seuraavalle sukupolvelle.                  la,
30644:     Mikäli päätoimisesta tuotannosta joudutaan              - eläkeläisten ja perikuntien hallussa olevi-
30645: luopumaan velkaantumisen takia, yrityskohtai-           en tilojen pellot ja metsät siirtyvät pääosin aktii-
30646: sen taloussuunnittelun ja velkajäijestelyiden           viviljelijöiden omistukseen, vuokrakäyttöön tai
30647: avulla voidaan toiminta lopettaa hallitusti. Val-       tilat säilyvät asuntotiloina.
30648: tion lunastusoikeutta käyttäen pyritään aina säi-           Maatilatalouden kehittämisen lähtökohtia
30649: lyttämään perheen asunto.                               ovat perheyrityskoko sekä perheen ja maatilan
30650:                                                         kaikkien voimavarojen hyödyntäminen. Moni-
30651: 5. Toiminta jatkuu nykyisellään                         puolinen, tehokas yritystoiminta turvaa viljelijä-
30652:                                                         perheen toimeentuloa ja parantaa maaseutuasu-
30653:    lkääntyneiden viljelijöiden ja velattomien tilo-     misen edellytyksiä. Maatilojen yhteistyö vahvis-
30654: jen voidaan olettaa jatkavan toimintaansa nyky-         taa osaltaan yritysten kilpailukykyä. Perheyri-
30655: muodossa. Lisäksi silloin kun tilan ulkopuolis-         tysten rinnalla tulee olla edellytykset myös mui-
30656: ten tulojen osuus on suuri, voi erityisesti kasvin-     den yritysmuotojen käytölle maatilatalouden
30657: tuotannon tuotto laskea merkittävästikin ilman,         kehittämisessä.
30658: että tuotanto kokonaan lopetetaan.                          Maatilatalouteen kohdistuvissa toimenpiteis-
30659:     Erityisesti syijäisillä maaseutualueilla on tilo-   sä on voitava vastaisuudessakin huomioida tuo-
30660: ja ja tuottajia, joiden toiminnalla on vain rajalli-    tanto-olosuhteiden ja maatilatalouden rakenteen
30661: sesti vaihtoehtoja. Näiden tilojen asuttuna pysy-       alueelliset erot. Tuki- ja kehittämistoimia suun-
30662: minen on erityisen riippuvainen suoran tulotuen         nattaessa tarvitaan alueiden välistä porrastusta
30663: määrästä ja kohdentamisesta.                            ja toimenpiteiden suuntaamista alueiden sisällä
30664:                                                         siten, että myös syijäisimpien alueiden kehitys
30665:                                                         etenee.
30666: 18.3. Tavoitteet                                            EY:njäsenmaat tukevat maatalouttaan yhtei-
30667:                                                         sön puitteissa sovittavalla tavalla ja osa tuesta
30668:   Maaseudun toimintaympäristön muuttuessa               maksetaan yhteisön varoista. Hallituksen lähtö-
30669: voimakkaasti maatalouspolitiikan keskeinen ta-          kohtana on, että Suomen jäsenyysneuvotteluissa
30670: voite on, että maataloustuotantoa jatkavat tilat        sovitaan sellaisista tuen tasoista ja alueellisesta
30671: 30
30672: 
30673: porrastuksesta, joka luo edellytykset monimuo-         loudelle saadaan tarpeeksi pitkä sopeutumisaika
30674: toisen maatalouden harjoittamiselle koko maas-         yhteisön hinta- ja tukitasoon.
30675: sa. Keskeinen neuvottelutavoite on uuden poh-              Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut
30676: joisille maatalousalueille tarkoitetun tukimuo-        laajan työryhmän tekemään esityksiä maatalou-
30677: don luominen. Euroopan yhteisön politiikassa           den tuotantokustannusten alentamiseksi, maatila-
30678: maataloudella katsotaan olevan tärkeä rooli            talouden rahoituksen parantamiseksi, verotuksen
30679: maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäjänä. Sa-           muuttamiseksi sekä muiksi maatalouden EY-so-
30680: moin aluepoliittisessa tuessa ja maaseudulle koh-      peuttamiseen tarvittaviksi toimenpiteiksi.
30681: distuvassa erityistuessa tavoitteena on järjestely,        Hallitus selvittää mahdollisuudet kompensoida
30682: joka lisää elinvoimaisen yritystoiminnan edelly-       maatalouden tulojen alenlumista mm. verotusjär-
30683: tyksiä koko maassa.                                    jestelmää uudistamalla. Maatalouden tukijärjes-
30684:                                                         telmiä kehitetään siten, että ne luovat edellytykset
30685:                                                        maatalouden tasapainoiselle muutokselle hintojen
30686:                                                        alentuessa siirtymäkauden aikana.
30687: 18.4. Kehittämistoimenpiteet                              Maaseutuelinkeinolain mukainen maatalou-
30688:                                                        den ja maaseutuyritysten rahoitusjärjestelmä
30689:     Maatalouden kehittämisessä ovat keskeisiä ne       turvaa yritysten kehitystä ja investointeja. Ra-
30690: toimenpiteet, jotka mahdollistavat sopeutumi-          hoitusmahdollisuudet tulee suhteuttaa yritysten
30691: sen nykyistä selvästi alempaan maataloustuottei-       erityiseen sopeutumistarpeeseen 1990-luvulla.
30692: den hintatasoon. Osa maatalouden kustannuk-            Järjestelmää parannetaan tavoitteena erityisesti
30693: sista määräytyy yleisen hinta- ja kustannustason       yritysten vakauttaminen ja kilpailukyvyn kehit-
30694: mukaan ja osa viljelijöiden päätösten mukaan.          täminen. Tukea ohjataan aiempaa useammin
30695: Lisäksi kustannuksiin vaikuttavat maatalouspo-         myös yrittäjien yhteishankkeisiin, koulutukseen,
30696: liittiset toimenpiteet ja muut yhteiskunnan pää-       yritysten toimintaedellytysten selvittämiseen,
30697: tökset. Valtion tehtävänä on kustannustasoa            tuotekehitykseen, kustannuksia alentaviin hank-
30698: alentamalla helpottaa osaltaan sopeutumista            keisiin sekä esimerkiksi perinneympäristön säi-
30699: muutoksiin.                                            lyttämistä koskeviin hankkeisiin. Yrittäjien yh-
30700:     Ylituotannosta johtuvat tuotannon rajoituk-        teishankkeissa tuen saajina voivat olla muun
30701: set kaventavat erityisesti nuorten ja maatilayri-      muassa vesihuollosta, tuotteiden, markkinoin-
30702: tystä kehittävien yrittäjien mahdollisuuksia te-       nin tai talouden kehittämisestä, suoramyynnistä
30703: hokkuuden lisäämiseen. Pyrittäessä kustannus-          tai ostosta vastaavat yhteisöt tai yhtiöt.
30704: ten alentamiseen ja yrityskoon kasvattamiseen on          Maaseudun kehittämisessä maatilatalouden
30705: tuotannon rajoituksia välttämätöntä vähentää.          kehittämisrahaston asema ja investointien rahoi-
30706:     Tilakohtaista sääntelyä vähennetään asteittain.    tusmahdollisuudet turvataan. Maatilatalouden
30707: Maataloustuotannon ohjausjärjestelmiä kehite-          kehittämisrahastosta muodostetaan itsenäinen ra-
30708: tään siten, että ne ottavat mahdollisimman jousta-     hasto, jolla on lainanotto- ja lainananto-oikeus.
30709: vasti huomioon tilakohtaiset kehittämistarpeet.        Rahoitustuen määrä suhteutetaan kehittämistar-
30710:     Maataloustulojärjestelmä, jonka osia ovat tu-      peeseen. Erityistä huomiota kiinnitetään jatkamis-
30711: losopimus ja keskeisten tuotteiden tavoitehinto-       kelpoisten velkaantuneiden tilojen vakauttami-
30712: jen määrääminen, on keskeisesti vaikuttanut            seen, kilpailukyvyn ja yrittäjien osaamisen kohot-
30713: maatalouden toimintaedellytyksiin. Tavoitehin-         tatiliseen sekä markkinalähtöisien toimintaver-
30714: tajärjestelmästä ollaan luopumassa, ja maa- ja         kostojen luomiseen.
30715: metsätalousministeriö on esittänyt maatalouden            Maaseutuelinkeinohallinnon organisaation
30716: uutta hinta-, tuki- ja markkinointijärjestelmää.       uudistus vuoden 1993 alusta merkitsi keskushal-
30717: Tavoitteena on luoda sekä maataloudelle että           linnon portaiden vähentämistä sekä yksinkertai-
30718: elintarvikejalostukselle sopeutumiseen tarvittava      sempaa ja selkeämpää asioiden käsittelyä. Sa-
30719: tuontisuoja sekä määrittää kotimaisten hintojen        malla lisääntyy maaseutuelinkeinopiirien sekä
30720: puitetaso. Uudistuksen valmistelu on osa jäse-         paikallishallinnon päätöksenteon itsenäisyys ja
30721: nyysneuvottelujen valmistelua.                         vastuu yritystoiminnan edellytysten laaja-alai-
30722:     EY-jäsenyysneuvottelujen tavoitteena on sopia      sesta kehittämisestä.
30723: Suomen maaseudun elinkeinojen erityistarpeita             Hallinnon kehittämisen tavoitteena on paran-
30724: vastaavista järjestelmistä. Tukien selvä alueellinen   taa asiakkaiden palvelua muun muassa sijoitta-
30725: porrastus on välttämätöntä Suomen olosuhteissa         malla maaseutuelinkeinojen alueelliset viranomai-
30726: myös vastaisuudessa kuten myös se, että maata-         set ja asiantuntijat yhteisiin toimipisteisiin.
30727:                                                                                                       31
30728: 
30729: 19. METSÄTALOUS                                      lisääntyessä metsiin sitoutunut hiilimäärä kas-
30730:                                                      vaa, millä on kasvihuoneilmiötä hillitsevä vaiku-
30731:    Yksityismetsätalous on monilla alueilla rat-      tus.
30732: kaisevan tärkeää maaseudun elinkeinorakenteen            Euroopan taloudellinen yhdentyminen vai-
30733: ja asuttuna säilymisen kannalta. Valtion ja met-     kuttaa myönteisesti- Suomen metsäsektoriin,
30734: säteollisuusyhtiöiden metsätalouden merkitys         koska EY-maat ovat metsäteollisuustuotteidem-
30735: korostuu maan pohjois-ja itäosien syrjäseuduil-      me tärkein markkina-alue. EY-jäsenyyteen täh-
30736: la, joilla se on lähes ainoa ympärivuotista toi-     täävän neuvotteluprosessin aikana on yhteisölle
30737: meentuloa tarjoava toiminta.                         annettava realistinen ja monipuolinen kuva Suo-
30738:    Metsätalouden edistäminen sekä puuraaka-          men metsätaloudesta ja sen taloudellisesta mer-
30739: aineen jatkojalostuksen ja tuotteiden markki-        kityksestä sekä korkeatasoisesta metsällisestä
30740: noinnin kehittäminen ovat luontevia ja välttä-       osaamisestamme.
30741: mättömiä lähtökohtia maaseudun kehittämises-             Varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa EY:n
30742: sä. Perinteinen puunkäsittelyyn liittyvä osaami-     piirissä ei ole, vaan metsätalous on tietoisesti
30743: nen luo tälle toiminnalle hyvät edellytykset.        jätetty osaksi maatalouspolitiikkaa. Suomen
30744: Toiminnan kehittämistä tulee määrätietoisesti        EY-strategian pitää ensi sijassa turvata kansan-
30745: tukea neuvonnalla ja koulutuksella.                  taloudelliset ja sosioekonomiset intressimme.
30746:                                                      Tavoitteeksi on asetettava maaseudun asuttuna
30747:                                                      pitäminen muun muassa kestävän kehityksen ja
30748: 19.1. Kansainväliset muutostekijät                   elinvoimaisen perhemetsätalouden avulla, joka
30749:                                                      samalla turvaa metsäteollisuuden raaka-aine-
30750:     Maailman metsävarojen tilanne on kaksija-        huollon ja muut puun käyttötavat
30751: koinen. Toisaalta etenkin lämpimän vyöhykkeen            Metsäpolitiikan lähtökohtiin vaikuttaa ratkai-
30752: luonnonmetsiä hävitetään kiihtyvällä nopeudel-       sevasti metsäteollisuustuotteiden kansainvälinen
30753: la ja toisaalta teollistuneiden alueiden puuvarat    kysyntä, kemiallisen ja mekaanisen metsä-
30754: ovat paikoin lisääntymässä käytön vähäisyyden        teollisuuden investointitoiminta ja raakapuun
30755: takia.                                               tarpeen pitkän aikavälin kehitys. Metsäteolli-
30756:     Maailmanlaajuisten ongelmien hallitsemiseksi     suustuotteiden kysyntä riippuu kansainvälisestä
30757: tarvitaan kansainvälinen metsäohjelma. Sen pe-       tai oudellisesta kehityksestä. Maailman pankin
30758: rusteita luotiin 1992 kesällä pidetyssä YK:n         bruttokansantuote-ennusteeseen nojautuen on
30759: ympäristö- ja kehityskokouksessa. Metsäohjel-        metsäteollisuuden tuotteiden kysynnän arvioitu
30760: massa otettiin kantaa luonnonmetsien säästämi-       kasvavan 1990-luvulla noin kolme prosenttia
30761: seen ja niiden ekologisesti kestävään käyttöön,      vuodessa ja vuosina 1990-2010 noin 2,5 prosent-
30762: autioituneiden alueiden jälleenmetsityksiin,         tia vuodessa. Kysynnän lisäys kohdistuu voimak-
30763: luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja           kaimmin pitkälle jalostettuihin paperi tuotteisiin.
30764: hiilidioksidin sitomiseen.                               Metsäteollisuuden investointikykyyn ja -ha-
30765:     Helsingin metsäministerikokouksessa määri-       Jukkuuteen voidaan vaikuttaa yleisellä kotimaan
30766: teltiin ensimmäistä kertaa poliittisella tasolla     teollisuus- ja energiapolitiikalla sekä harjoitetta-
30767: Euroopan metsien kestävän hoidon ja käytön           valla metsäpolitiikalla. Metsäteollisuuden in-
30768: yleisperiaatteet. Päätöslauselmassa korostetaan      vestointipäätöksiin vaikuttaa osaltaan myös
30769: metsänuudistamista ja metsittämisen lisäämistä       kierrätyskuidun käytön lisääntyminen sekä sen
30770: sekä sellaisten toimenpiteiden edistämistä, jotka    vaikutus ensikuidun kysyntään ja metsäteolli-
30771: suosivat kestävyyden periaatteen mukaisesti hoi-     suustuotteiden markkinoinnin strategiaan. Ta-
30772: detuista metsistä saatavia tuotteita.                loudellinen taantuma ja metsäteollisuuden vel-
30773:     Kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmaston-          kaantuneisuus on johtanut kotimaan laajen-
30774: muutos näyttää todennäköiseltä. Maapallon            nusinvestointien pysähtymiseen ja puun hinnan
30775:  keskilämpötilan arvioidaan nousevan seuraavien      laskuun. Tilanne ei kuitenkaan ole pysyvä, vaan
30776:  50 vuoden aikana 1-3 astetta. Tarvitaan lisää       edistyvän metsätalouden edellytykset - puun
30777:  tutkimustietoa siitä, mitä ilmaston lämpenemi-      kysynnän ja tarjonnan kohtuullinen tasapaino
30778:  nen vaikuttaa havupuuvaltaisiin metsiimme.          sekä kantohintojen ja puun kasvatuksen kustan-
30779:     Vaikutukset lienevät kaksisuuntaisia, kasvu ja   nusten järkevä suhde - saavutetaan jatkossa,
30780:  puuston määrä lisääntyvät, metsäraja siirtyy        joskin aikaisemmasta poikkeavana tasolla.
30781:  pohjoiseen, mutta toisaalta metsätuhot saattavat        Metsänhoito, puunkorjuu, puunjalostus, ja-
30782:  lisääntyä ja metsät ränsistyä. Puuston määrän       losteiden kulutus ja kierrätys muodostavat
30783: 32
30784: 
30785: kokonaisuuden, jonka menestymiselle suurten           luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon näkökoh-
30786: markkina-alueiden kuluttajat ovat avainase-           dat. Metsänparannusvaroin toteutettavissa toi-
30787: massa. Ympäristökysymyksiin on siksi syytä            menpiteissä pystytään aikaisempaa paremmin
30788: kiinnittää huomiota kaikissa metsätaloustuot-         huolehtimaan vesien suojelusta.
30789: teiden elinkaaren vaiheissa. Maaseudulla tämä             Valtiontalouden säästötarpeet ja hallinnon
30790: edellyttää metsätaloustoimien yhteensovittamis-       kehittäminen pakottavat keventämään metsä-
30791: ta luonnonsuojelun, maisemansuojelun ja luon-         keskus- ja metsälautakuntaorganisaatioita ja
30792: non virkistyskäytön tavoitteisiin. Tämä on met-       kehittämään toimintoja. Samanaikaisesti muu-
30793: säsektorimme kilpailukyvyn säilyttämiselle            tetaan taloudellisista syistä metsänhoitoyhdis-
30794: eduksi.                                               tysten rakennetta ja toimintaa. Yhdistysten toi-
30795:                                                       minnassa puukauppa painottuu nykyistä enem-
30796:                                                       män.
30797: 19.2. Kotimaiset muutostekijät                            Valmisteilla oleva metsätalouden ympäristö-
30798:                                                       ohjelma antaa sekä uusia tavoitteita että käytän-
30799:    Metsien kasvu oli vuosina 1985-1989 keski-         nön toimenpideohjeita ja -suosituksia kestävän
30800: määrin 79 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja          kehityksen toteuttamiselle metsätaloudessa. Val-
30801: poistuma 55 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.          tion rahoittamien organisaatioiden tehtävänä on
30802: Talousmetsien vajaakäyttö näyttää jatkuvan.           toteuttaa sitä metsätalouden suunnittelussa ja
30803: Lyhyellä aikavälillä se vähentää hakkuutuloja,        metsänomistajien neuvonnassa.
30804: mutta lisää tulevaisuuden hakkuumahdollisuuk-             Metsien monikäytön turvaa jokamiehen oi-
30805: sia. Lisääntyvät hakkuumahdollisuudet paran-          keus ja siihen liittyvä mahdollisuus kerätä metsi-
30806: tavat metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä,      en tuotteita. Luonnon marjat ja sienet ovat
30807: mutta mahdollinen kantohintojen pysyvä alhai-         edelleen vajaasti käytetty luonnonvara, jota hyö-
30808: nen taso johtaisi toimintaedellytysten uudelleen-     dyntävää erikoistuotantoa sekä aktiivilomatoi-
30809: arviointiin. Talousmetsien vajaakäyttö uhkaa          mintaa on mahdollista lisätä.
30810: myös metsien terveyttä, sillä ylitiheissä harventa-       Varsinaisten suojelualueiden ulkopuolellakin
30811: mattomissa metsissä epidemialuonteiset hyön-          liittyvät metsätalouteen yleiset maisemalliset ar-
30812: teis- ja sienituhot ovat todennäköisempiä kuin        vot sekä perinne- ja kulttuurimaisemien tuotta-
30813: harvennetuissa, hoidetuissa metsissä. Ilmaston        minen ja säilyttäminen. Uudet kehittyneet suun-
30814: lämpeneminen saattaa edelleen lisätä tuhojen          nittelumenetelmät tarjoavat keinoja näiden ta-
30815: riskiä.                                               voitteiden huomioon ottamiseen metsätalouden
30816:    Tilojen pirstoutumisesta ja metsänomistuksen       toimenpiteiden toteutuksessa.
30817: rakenteen muutoksista aiheutuu todennäköisesti
30818: jonkin verran haittaa rationaalisen metsätalou-
30819: den harjoittamiselle. Haittojen vähentäminen          19.3. Tavoitteet
30820: asettaa vaatimuksia metsätalouden neuvonnan
30821: ja koulutuksen kehittämiselle.                           Maaseutupolitiikan kannalta metsäsektorin
30822:     Metsätöiden rationalisointi johtaa myös toi-      tärkein tavoite on metsävarojen ekologisesti kes-
30823: mihenkilöiden määrän vähenemiseen puunkor-            tävä ja mahdollisimman täysimääräinen käyttö
30824: juuorganisaatioissa perinteisten suunnittelu- ja      maaseudulla asuvien toimesta. Tämä edellyttää,
30825: työnjohtotehtävien siirtyessä hakkuutyötä teke-       että metsäteollisuuden tuotteet ovat sekä hinnal-
30826: vien työntekijöiden ja urakoitsijoiden vastuulle.     taan että ominaisuuksiltaan kansainvälisesti kil-
30827: Puun kmjuun ja kuljetuksen sekä jossain määrin        pailukykyisiä. Erityisesti tulee edistää kilpailu-
30828: myös metsänhoitotöitä sisältävän kokonaisura-         kykyisen metsäteollisuuden tuotekehitystä ja
30829: koinnin määrä on lisääntymässä, mikä tarjoaa          markkinalähtöisten tuotantoketjujen luomista.
30830: edelleen mahdollisuuksia pu,unkorjuun rationa-        Tuotteiden kilpailukyvyn turvaaminen edellyt-
30831: lisointiin.                                           tää, että kuluttajien arvostuksia vastaavasti kiin-
30832:     Metsänparannustoiminta sekä metsälauta-           nitetään erityistä huomiota metsätalouden ym-
30833: kuntien tekemä metsäsuunnittelu, neuvonta ja          päristövaikutuksiin sekä käytännön metsäta-
30834: koulutus ovat yksityismetsätalouden edistämi-         loustoimenpiteissä että tuotteidemme tunnetuksi
30835: sen keskeisiä keinoja. Metsäsuunnittelua kehite-      tekemisessä. Valtiovalta edistää tätä kehitystä
30836: tään edelleen vastaamaan metsänomistajien             mm. tukemalla mahdollisuuksien mukaan perus-
30837: muuttuvia tarpeita. Kaikessa suunnittelussa ote-      investointeja, tuotekehityshankkeita, tutkimusta
30838: taan asteittain puuntuotannon ohella huomioon         ja koulutusta.
30839:                                                                                                        33
30840: 
30841:     Metsätalouden sekä luonnon- ja ympäristön-            Metsänparannustoiminnan määrällinen taso
30842: suojelun yhteensovittaminen on metsäpolitiikan        pyritään säilyttämään, ja toiminta suunnataan
30843: keskeinen tavoite. Metsätalouden organisaatioi-       metsien hoitoon ja kunnossapitoon. Vesien suoje-
30844: den parantuneet valmiudet ottaa ympäristönä-          luun kiinnitetään enenevässä määrin huomiota.
30845: kökohdat huomioon metsätalouden toimenpitei-          Metsänparannusvarojen kohdentamisessa aluepo-
30846: den suunnittelussa ja toteutuksessa luovat tähän      liittiset näkökohdat ja Pohjois-Suomen yksityis-
30847: hyvät edellytykset. Esimerkiksi uhanalaisten          metsien erityispiirteet otetaan edelleen huomioon.
30848: eliölajien ja luontotyyppien suojelutarpeet saat-         Metsäsektori on jatkossakin Suomen kansan-
30849: tavat aiheuttaa ristiriitaa metsien talouskäytön      talouden veturi. Myös kunnallistaloudelle tasais-
30850: tavoitteiden kanssa. Tavoitteiden yhteensovitta-      ten metsäverotulojen merkitys on ollut elintär-
30851: misessa on tärkeää tehokas tiedottaminen eri          keä syrjäseutujen palvelujen järjestämisessä.
30852: tavoitteiden perusteista sekä suojelukysymyksiin          Hallitus selvittää millä tavalla pääomaverotuk-
30853: liittyvistä toimintavaihtoehdoista kuten tarjolla     sen metsävaltaisille kunnille aiheuttamia haittoja
30854: olevista vapaaehtoisen suojeluhankkeen rahoi-         voidaan vähentää.
30855: tus- ja lunastusmenettelyistä.                            Metsätalous ja siihen liittyvä tuotteitten jat-
30856:     Hallitus huolehtii osaltaan siitä, että maa- ja   kojalostus tarjoaa edelleen mahdollisuuksia li-
30857: metsätalouteen liittyvät luonnonsuojelukysymyk-       sääntyvälle elinkeinotoiminnalle.
30858: set ratkaistaan biologisen monimuotoisuuden tur-          Mekaanisen metsäteollisuuden tuotekehittelyä
30859: vaavalla tavalla. Luonnonsuojelututkimukseen,         ja markkinalähtöisten tuotantoketjujen luomista
30860: suojelualueiden perustamiseen ja hoitoon sekä         ja sahateollisuuden laajentamista edistetään puun
30861: koulutus- ja neuvontapalveluihin varataan riittä-     käytön lisäämiseksi ja raakapuun jalostusarvon
30862: vät määrärahat.                                       hyödyntämiseksi maaseudulla.
30863:     Metsien terveenä säilyttäminen ja tuotanto-           Metsätiet palvelevat pääasiassa puun kulje-
30864: edellytysten parantaminen ovat metsätalouden          tusta ja metsänhoitotöitä. Metsien käsittelyn
30865: tavoitteita. Niiden saavuttamiseksi lainsäädän-       koneeliistuminen on johtanut metsätieverkon
30866: tö, suositukset ja metsänhoito-ohjeet, neuvonta       nopeaan laajenemiseen. Metsäteitä on tällä het-
30867: ja koulutus sekä valtion rahoitukselle asetettavat    kellä noin 90 000 kilometriä. Metsä 2000 -ohjel-
30868: ehdot ovat metsäpolitiikan keinoja.                   man mukaan metsäteitä olisi vielä rakennettava
30869:                                                       noin 40 000 kilometriä, joista noin 30 000 kilo-
30870:                                                       metriä yksityismetsiin. Metsätieverkkoa käyte-
30871:                                                       tään myös muihin kuin metsänhoidollisiin tar-
30872: 19.4. Kebittämistoirnenpiteet                         koituksiin. Omalta osaltaan ne helpottavat met-
30873:                                                       sien moninaiskäyttöä.
30874:     Ilmansaasteet ja ilmastomuutokset ovat Suo-           Metsäautoteiden rakentamiseen varataan riit-
30875: messa metsäluonnon säilymisen suurimmat uh-            tävät määrärahat. Samalla hallitus kuitenkin kat-
30876: katekijät. Näiden vaikutusten vähentämiseen           soo, että uusien metsäteiden rakentamisessa on
30877: voidaan vaikuttaa metsätalouden keinoin vain          entistä enemmän kiinnitettävä huomiota teiden
30878: rajoitetusti. Tärkein vaikutuskeino on ilman          ympäristövaikutuksiin. Metsäteiden suunnittelua
30879: epäpuhtauksien päästöjä rajoittavien kansainvä-       ja metsänparannusvarojen myöntämisperusteista
30880: listen sopimusten luominen ja täytäntöönpano.         kehitetään siten, että taloudellisesti järkevän met-
30881: Sen sijaan ympäristön- ja luonnonsuojelun ta-         sänhoidon ja ympäristönsuojelun tavoitteet voi-
30882: voitteita voidaan ottaa tyydyttävästi huomioon        daan sovittaa yhteen.
30883: metsätalouden omissa toimenpiteissä. Suomi                Metsäkeskuksia, metsälautakuntia tai niistä
30884: pyrkii vaikuttamaan kansainvälisten ympäristö-        kehitettyjä uusimuotoisia organisaatioita ja met-
30885: sopimusten syntymiseen ja noudattaa niitä osal-       sänhoitoyhdistyksiä tarvitaan Suomen metsien
30886: taan.                                                 terveyden ja tuotantokupnon säilyttämiseksi ja
30887:     Käytännön metsätaloudessa otetaan huomioon        metsän eri käyttötarkoitusten yhteensovittami-
30888: ekologisesti kestävä metsätalous ja ympäristön        seksi. Asiantuntija- ja konsulttitehtävät lisäänty-
30889: suojelu sekä luonnonsuojelun tarpeet.                 vät. Yhteistyötä hallinnonalan muiden organi-
30890:     Metsien talouskäytön lisääminen riippuu pää-      saatioiden kanssa parannetaan.
30891: asiassa muista kuin metsäpoliittisista tekijöistä.         Valtion tuella toimiville metsäorganisaatioille
30892: Metsäpolitiikan keskeinen tehtävä on lähinnä          haetaan uutta muotoa tavoitteena hallinnon ke-
30893: metsäsektorin toimintaedellytysten varmistami-         ventäminen ja toiminnan tehostaminen. Valtion
30894: nen.                                                  rahoituksen supistumisen johdosta keskitytään
30895: 
30896: 3 331190S
30897: 34
30898: 
30899: olennaisimpiin toimintoihin ja lisätään omien tulo-      20.1. Kansainväliset muutostekijät
30900: jen hankintaa.
30901:                                                             Pari vuotta voimassa ollut EFTA-sopimus
30902:                                                          kalakaupan täydellisestä vapauttamisesta ei ole
30903: 20. KALATALOUS                                           tähän mennessä vaikuttanut näkyvästi kalastuk-
30904:                                                          seen tai kalakauppaan Suomessa. Suomi sai
30905:     Maamme merialueiden ja järvien kalavarojen           sopimuksessa säilyttää tuoreelle silakalle ja meri-
30906: määrässä ja laadussa ei tapahtune suuria muu-            lohelle ylimenokauden tuontisuojan, joka pois-
30907: toksia. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen, ve-           tuu viimeistään vuoden 1997 alussa. Sen jälkeen
30908: sien happamoituminen ja rehevöityminen eivät             lähinnä Ruotsista tuotava silakka ja norjalainen
30909: etene sellaisella vauhdilla, että sillä olisi sanotta-   viljelylohi voisivat kilpailla merkittävällä tavalla
30910: via vaikutuksia kalastukseen ja kalanviljelyyn.          suomalaisten tuotteiden kanssa.
30911: Kalakannat vaihtelevat luontaisella tavalla. Ka-            ETA-sopimus ei aiheuta suuria muutostarpei-
30912: lan kysynnän ja virkistyskalastuksen kasvaessa           ta kalatalouspolitiikkaan, vaikka ETA-maan
30913: voidaan lisätä kotimaisten kalavarojen - sekä            kansalainen, joka on asettunut pysyvästi Suo-
30914: kalansaaliin että viljellyn kalan - hyödyntämis-         meen, saa kalastaa oman maan kansalaisen ta-
30915: tä. Tarkoitus on myös korvata tuontikalaa koti-          voin.
30916: maisilla vaihtoehdoilla.                                     Kalanviljelyelinkeinon vientimahdollisuudet
30917:    Vesistöjemme kala- ja rapuvaroja hyödyntä-            näyttäisivät kehittyvän suotuisasti. Kirjolohen
30918: vät noin 4 000 ammattimaista kalastajaa ja 1, 7          viennin EY-alueelle estänyt 12 prosentin tulli
30919: miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Heidän vuotui-           alenee ETA-sopimuksen myötä vuoteen 1997
30920: nen kokonaissaaliinsa ei ylitä vesiemme kestävän         mennessä 3,6 prosentin tasolle. Mahdollinen
30921: käytön mukaista kokonaissaalista. Kalastuksel-           EY -jäsenyys tietää sopeutumista EY :n yhteiseen
30922: la, kalanviljelyllä, kalanjalostuksella ja kalastus-     kalatalouspolitiikkaan (CFP). EY:n piirissä ka-
30923: matkailulla on huomattava työllistävä vaikutus           lavarat eivät toisaalta riitä tyydyttämään kysyn-
30924: ennen kaikkea saaristoalueilla. Kalataloutta alu-        tää, eivätkä toisaalta ylläpitämään kalastajavä-
30925: eellisen kehityksen turvaajana saaristoalueilla          estöä nykyisessä laajuudessa.
30926: voidaan kuitenkin hyödyntää merkittävästi ny-                EY:n kalatalouden markkinapolitiikan ei ar-
30927: kyistä enemmän.                                          vioida vaikuttavan merkittävästi Suomen kala-
30928:     Kalastus on Suomessa suosittu harrastus              talouteen. Markkinapolitiikan tarkoituksena on
30929: maaseudulla ja kaupungeissa, ja virkistyskalas-          vakaannuttaa kalastajien tulotaso ja varmistaa
30930: tajien määrä on 1980-luvun tasaantumisvaiheen            hyvälaatuisen kalan ja kalavalmisteiden tasainen
30931: jälkeen taas lievässä kasvussa. Kalastustapoja           tarjonta. EY on kalan nettotuoja ja vienti on
30932: vaihdellen virkistyskalastusta voi harrastaa             määrältään vain kolmasosa tuonnista. Tuontia
30933: kautta vuoden. Aktiivisten ja liikkuvien virkis-         EY-maihin säädellään kuitenkin monin tavoin,
30934: tyskalastajien määrä kasvaa jatkuvasti. Moni-            ja suurimmalle osalle tuotteista määrätään vuo-
30935: puolisen ja kattavan kalastusmatkailukohteiden           sittain kiinteät suositushinnat
30936: verkoston aikaansaaminen liittyy oleellisesti               Tällä hetkellä on vaikeata arvioida Baltian
30937: maaseudun kehittämiseen vapaa- aikapalvelujen            tasavalloissa ja Venäjällä meneillään olevien
30938: tarjoajana. Hyville kalastusmatkailukohteille on         muutosten vaikutuksia Suomen kalataloudelle.
30939: kysyntää myös ulkomailla.                                Itämeren yhteisten kalavarojen jakamisesta eri
30940:     Kalaston ja kalakantojen muodostaman uu-             maiden kiintiöihin päätetään vuosittain Kan-
30941: siutuvan luonnonvaran turvaaminen perustuu               sainvälisessä Itämeren kalastuskomissiossa
30942: ensisijaisesti vesistöjen säilyttämiseen mahdolli-       (IBSFC), jossa myös Viro, Latvia ja Liettua ovat
30943: simman luonnontilaisina. Tällöin talouskala-             jäseninä. Suomella on kalastussopimus Viron ja
30944: kantojen tuottokyky perustuu mahdollisimman              Liettuan kanssa ja sopimus Latvian kanssa on
30945: paljon luonnonvaraiseen lisääntymiseen ja kas-           valmisteilla. Tärkeitä meidän kalastuksellemme
30946: vuun. Itämeren lohenkalastus toteutuu tällä ta-          ovat saaliskiintiöt näiden maiden lainkäyttöval-
30947: valla siten, että ammattikalastuksen edut ja             lan alaisilla merialueilla.
30948: luonnon lohikantojen säilyminen turvataan.                  Suomen ja Ruotsin kalastussopimus vasta-
30949: Kalanviljelyssä kiinnitetään erityistä huomiota          vuoroisesta kalastuksesta takaa suomalaisille
30950: kalakantojen alkuperään, puhtauteen ja perin-            kalastajille merkittävät saaliskiintiöt Ruotsin
30951: nöllisen monimuotoisuuden säilyttämiseen.                kalastusvyöhykkeeltä, mikä käytäntö jatkuu
30952: Uhanalaisten lajien viljelyä tehostetaan.                mahdollisen EY -jäsenyyden aikanakin.
30953:                                                                                                          35
30954: 
30955: 20.2. Kehittämistoimenpiteet                            kalastus- ja metsästysmatkailua ja erämatkailu-
30956:                                                         palveluja. Laajoja luonnonalueita voidaan käyt-
30957:     Vaikka kalastus on vapaasti valittava ammat-        tää hyväksi ilman metsästystä tai kalastusta
30958: ti, voidaan se yhteiskunnan ohjauskeinoja sopi-         palvelevia erityisiä investointeja. Toisaalta kalas-
30959: vasti käyttämällä mitoittaa oikeaan suhteeseen          tuspaikkoja tai metsästysalueita rakennelmineen
30960: kalavarojen ja kalan kysynnän kanssa. Kalava-           tai hoitotoimenpiteineen voidaan luoda järjestel-
30961: roihin nähden sanottavaa ylikapasiteettia ei tällä      mällisesti. Molemmat tavat järjestää erämatkai-
30962: hetkellä ole, mutta eräiden kalalajien kysyntä ei       lupalveluja ovat tarpeen monivivahteisen erä-
30963: ole läheskään niin suurta kuin saaliit, joita kalas-    matkailijajoukon palvelemiseksi.
30964: tuslaivaston ja viljelylaitosten täysimääräisellä ja        Erämatkailupalveluiden perustana on kalas-
30965: tehokkaalla käytöllä voitaisiin saada. Tämän            tus- ja metsästysoikeuksien omistajien ja matkai-
30966: vuoksi on jatkettava aloitettuja markkinointi- ja       luyrittäjien yhteistyö, sillä toiminnan jatkuvuus
30967: menekinedistämiskampanjoita.                            vaatii oikeuksien hallintaa esimerkiksi riittävän
30968:     Hallituksen tavoitteena on kotimaisten kala-        pitkien vuokrasopimusten puitteissa. Julkista
30969:  varojen ylläpitäminen ja lisääminen. Näin voi-         tukea saavien erämatkailuhankkeiden yhtenä
30970: daan lisätä kalastusmahdollisuuksia sekä kalata-        edellytyksenä on oltava näiden toimintaedelly-
30971: louden merkitystä maaseudun yritystoiminnassa.          tysten turvaaminen.
30972:  Tavoitteena on omien kalavarojen talteenotto,              Saaristomatkailusta pyritään kehittämään
30973: jalostaminen, käyttö ja lisääntyvä vienti keinoi-       Lapin matkailuun verrattava vetovoimakohde
30974: na mm. alueellisen kalatalouden vahvistaminen           rannikolla ja vesistö-Suomessa. Saaristomatkai-
30975: ja kylmäketjujen luominen kattavasti kalan kä-          lu perustuu ainutlaatuiseen luontoon ja miljöö-
30976: sittelyyn.                                              seen, omintakeiseen kulttuuriin, veneilyn voi-
30977:     Virkistyskalastuksen ja siihen liittyvän kalas-     makkaaseen kasvuun, vapaa-ajan asutuksen laa-
30978:  tusmatkailun edellytyksiä parannetaan tukemal-         jenemiseen, kalastukseen ja vetovoimaisiin vesi-
30979:  la laajojen yhtenäislupa-alueiden muodostamista.       liikenneyhteyksiin. Elävä saaristo on matkailun
30980:                                                         vetovoimaisuuden perusta.
30981:                                                             Miljoona vapaa-ajan asukasta tuovat saaris-
30982:                                                         to-, ranta- ja rannikkoalueille miljardien mark-
30983:                                                         kojen rahavirrat tavaroiden ja palvelusten osto-
30984: 21. MAASEUTU VIRKISTYS- JA VAPAA-                       jen sekä kiinteistökauppojen kautta. Vapaa-ajan
30985:     AJANPALVELUJEN TUOTTAJANA                           asutuksesta tulevien alueellisten hyötyjen lisää-
30986:                                                         minen edellyttää suunnitelmallista luonnon eh-
30987:     Suomalainen väljä maaseutuasutus ja puhdas          dot huomioon ottavaa toimintaa vapaa-ajan
30988: luonto merkitsevät kiistatta matkailullista etu-        asuntojen rakentamiseksi, vapaa-ajan asunnolla
30989: lyöntiasemaa. Oikein hyödynnettynä tämä ase-            vietetyn ajan pidentämiseksi, ostovoiman hyö-
30990: ma kansainvälisessä työnjaossa tarjoaa maaseu-          dyntämiseksi ja palvelujen sekä infrastruktuurin
30991: dun elinkeinolliselle monipuolistumiselle monia         kehittämiseksi. Myös ulkomaisten vapaa-ajan
30992: mahdollisuuksia.                                        asukkaiden ostovoima lisää maaseudun elinvoi-
30993:     Maaseudun mahdollisuudet tuottaa edullises-         maa.
30994: ti lomailu-, matkailu~ ja vapaa-ajanviettopalve-            Maaseudun virkistysarvon säilyminen edellyt-
30995: luja perustuvat maisema- ja miljöötekijöiden            tää ympäristöstä huolehtimista, josta myös mat-
30996: lisäksi maa-alueisiin, rakennuksiin, puutavaraan        kailuelinkeinon on osaltaan kannettava vastuu.
30997: ja muihin raaka-aineisiin. Monipuolinen osaa-           Sekä rakennetun ympäristön suunnittelussa että
30998: minen ja mm. luonnon yhteydessä elämiseen               metsien ja peltojen hoidossa on maisemalliset
30999: liittyvät tiedot ja taidot sekä joustavasti käytettä-   tekijät ja virkistyskäytön vaatimukset otettava
31000: vissä oleva työvoima antavat eqellytyksiä tuot-         ratkaisevasti nykyistä enemmän huomioon.
31001: taa paitsi majoitus- ja ravitsemispalveluja, myös       Tämä on osa matkailutuotteen laadun takaamis-
31002: monenlaisia ohjelma- ja opastuspalveluja. Maa-          ta. Kokonaistuotteen toinen tärkeä osatekijä on
31003: seutumatkailu voi muodostaa koko Suomen                 palvelu. Luontainen vieraanvaraisuus ei aina
31004: matkailussa varsin olennaisen osan.                     riitä; palveluosaamista ja palveluasenteita on
31005:     Maaseudulla voidaan lisäksi tuottaa hyvin           vahvistettava yrittäjäkoulutuksella.
31006: monenlaisia luontoon perustuvia virkistyspalve-             Nykyisten noin 2 500 matkailu- ja lomailupal-
31007: luja. Yhdistämällä näitä matkailun peruspalve-          veluja tuottavan maaseudun pienyrityksen lisäk-
31008: luihin pystytään luomaan mm. vetovoimaista              si voidaan edelleen luoda liiketaloudellisesti
31009: 36
31010: 
31011: tyydyttävästi menestyviä pienimuotoisia majoi-        22. ELINKEINOJEN SÄÄNTELYN VÄHEN-
31012: tus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluyrityksiä.             TÄMINEN
31013: Edellytyksinä ovat sopivien yrittäjien rohkaise-
31014: minen, alaa koskevan osaamisen tehokas levittä-          Eri hallinnonaloilla on huomattava maara
31015: minen yrittäjien· käyttöön, yrittäjäkoulutus,         jopa keskenään päällekkäistä maaseutuelinkei-
31016: markkinoinnin tehostaminen ja rahoituksen tur-        noja koskevaa sääntelyä ja lupamenettelyjä.
31017: vaaminen. Tätä työtä on tehty matkailu- ja            Maa- ja metsätalousministeriön hallintoa on jo
31018: maatalousviranomaisten ja -järjestöjen yhteises-      kevennetty ja norminantoa vähennetty. Silti hal-
31019: sä MALO-projektissa.                                  linnonalalla on 118lupaaja 180 säännöstä, jotka
31020:     MALO-projektissa käynnistettyä maaseutu-          pääosin sääntelevät maaseutuelinkeinojen har-
31021: matkailun kehittämis- ja koordinointityötä jat-       joittamista. Lisäksi maaseutuelinkeinojen lupa-
31022: ketaan. Majoitustilojen valtakunnallinen laatu-       menettelyjä ja sääntelyä on muilla hallinnon-
31023: luokitus mahdollistaa maaseutumatkailupalve-          aloilla.
31024: luiden markkinoinnin tehostamisen sekä koti-             Sääntely haittaa ennen kaikkea tilojen tuotan-
31025: maassa että ulkomailla. Julkisin varoin tuetun        toresurssien täysimääräistä käyttöä, mutta myös
31026: markkinoinnin piiriin tullaan siirtymäkauden          tuotteiden suoramyyntiä ja jalostusta. Viljelijät
31027: jälkeen hyväksymään vain luokiteltu majoitus-         ovat kokeneet tiloilta tapahtuvaa tuotteiden
31028: kapasiteetti. Ulkomaille koko maan maaseutu-          myyntiä eniten haittaaviksi elintarvikelainsää-
31029: matkailukapasiteettia on syytä markkinoida yh-        dännön ja liikevaihtoverokäytännön. Nykyinen
31030: tenäisesti, koska niukentuvat julkiset varat          sääntely hankaloittaa usein myös maatilatalou-
31031: tulevat parhaiten hyödynnetyksi keskittämällä         den ohessa harjoitettavaa muuta yritystoimin-
31032: markkinointiponnistukset.                             taa.
31033:     Lähivuosina on tärkeintä jo toimivien yri-           Sääntelyn haittoja voidaan vähentää siirtä-
31034: tysten palvelujen monipuolistaminen ja palve-         mällä ohjaus- ja valvontatehtäviä alaspäin, eten-
31035: lutason kohottaminen. Vuosikymmeniä toimi-            kin kuntiin ja koordinoimaHa menettelytapoja.
31036: neiden yritysten majoituspalvelujen taso ei           Samalla voidaan vähentää norminanto- ja val-
31037: enää vastaa vaatimuksia. Myös suomalaisten            vontatehtävissä olevaa henkilöstöä keskushallin-
31038: omaperäisten käsityö- ja taideteollisuus- sekä        nossa ja lääneissä. Normien valvonnasta siirry-
31039: herkkutuotteiden markkinointia matkailupis-           tään lisääntyvästi informaation jakoon ja opas-
31040: teissä on tarpeen lisätä. Kansainvälisiä kilpai-      tukseen. Tiedonvälitys ja väestön uuden tiedon
31041: luetuja on saavutettavissa erityisesti luontoon       omaksumiskyky ovat nousseet niin, että hygie-
31042: perustuvilla matkailutuotteilla. Uusia majoitus-      niavaatimukset, yleisen terveyden tason ja tasa-
31043: investointeja tarvitaan ohjelma- ja muiden pal-       puolisuuden vaatimukset sekä rakentamisen oh-
31044: velujen täydentäjinä, mutta ensisijaisesti on         jaus voidaan hoitaa ilman raskasta valvontaa.
31045: ponnisteltava toimivien yritysten käyttöasteen        Myös tuotevastuu sinänsä vaikuttaa samaan
31046: lisäämiseksi.                                         suuntaan.
31047:     Maaseutumatkailun valtakunnallisen kehittä-          Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
31048: misen painopisteet lähivuosina ovat palvelutason      nonalalla maaseutuelinkeinojen julkista säänte-
31049: parantaminen ja palvelujen monipuolistaminen          lyä karsitaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä vähen-
31050: sekä kansainvälistymisen edistäminen. Erityistä       tämällä ja purkamalla asteittain maatilayritysten
31051: huomiota kiinnitetään luontoon perustuvien mat-       yrityskoon sääntelyjärjestelmiä. Parhaillaan sel-
31052: kailutuotteiden, ekamatkailun ja erämatkailun         vitetään myös maanhankinnan rajoittamislain
31053: kehittämiseen. Saaristomatkailu otetaan suunni-       väljentämis- ja muita muutostarpeita. Liikevaih-
31054:  telmallisen kehitystyön kohteeksi. Maaseutumat-      toverojärjestelmä on kokonaisuudistuksen koh-
31055: kailupalvelujen ulkomaanmarkkinointia tehoste-        teena. Maaseutupolitiikan neuvottelukunta te-
31056:  taan keskittämällä julkisten varojen käyttö laatu-   kee jatkuvasti aloitteita eri hallinnOJ;taloille maa-
31057: luokiteltujen maaseutumatkailuyritysten yhtenäi-      seudun elinkeinotoimintaa vaikeuttavan säänte-
31058: seen markkinointiin.                                  lyn poistamiseksi tai muuttamiseksi.
31059:     Matkailualalle ryhtyvien yrittäjien ympäristön-      ETA-sopimuksen johdosta uusitaan parhail-
31060: suojelu/lista tietämystä kehitetään koulutuksella     laan elintarvikelainsäädäntöä. ETA-sopimus
31061: ja neuvonnalla. Suurten matkailuhankkeiden ym-        vaikuttaa muun muassa kotiteurastuksen ja li-
31062: päristövaikutukset arvioidaan ennen rahoituspää-      han suoramyynnin julkiseen valvontaan. Myös
31063: töksiä. Matkailuhankkeiden sopeutumista ympä-         mahdollinen EY-jäsenyys vaikuttaa maaseutu-
31064: ristöön edistetään kaavoituksella.                    elinkeinojen sääntelyjärjestelmiin.
31065:                                                                                                        37
31066: 
31067:    Hallitus jatkaa sääntelyn ja normien purkua.       työttömyyskorvausten väheneminen ja verotulo-
31068: M ahdollistetaan elintarvikkeiden uusien jakeluka-    jen lisääntyminen, vaikutus vaihtotaseeseen sekä
31069: navien käyttöönotto ja saatetaan eri jakelukana-      rikki- ja typpipäästöjen poistokustannusten vä-
31070: vat samanarvoiseen asemaan. Jäljellä olevat te-       heneminen.
31071: hokkuutta ja vaihtoehtoisten jakeluteiden käyttöä         Sahojen ja lämpölaitosten yhteensijoittami-
31072: koskevat sidonnaisuudet ja sopimusehdot selvite-      nen on energiatuotannon kannattava ratkaisu.
31073: tään. Elintarvikkeiden valmistusta koskevat mää-      Tällaisia integroituja laitoksia voitaisiin teorias-
31074: räykset ja säännökset harmonisoidaan hyvää eu-        sa perustaa useita kymmeniä.
31075: rooppalaista tasoa vastaaviksi. Maatilatalouden           Puupolttoaineiden hintaan voidaan vaikuttaa
31076: ohessa harjoitettavaa jatkojalostusta ja muuta        muun muassa tutkimus- ja kehitystyöllä, haitta-
31077: yrittäjätoimintaa tarpeettomasti rajoittavat sää-     verotuksella sekä investointi- ja metsänparan-
31078: dökset poistetaan.                                    nustuen suuntaamisella. Investointien käynnis-
31079:                                                       tyminen edellyttää mahdollisimman pysyviä
31080:                                                       järjestelmiä.
31081: 23. MAASEUTU ENERGIANTUOTTAJAl~A                          Myös Suomen turvevarat ovat mittavat. Polt-
31082:                                                       toturpeen tuotantoon soveltuvia soita on noin
31083:    Suomen energiankulutuksesta 30 prosenttia          500 000 hehtaaria, mikä vastaa 4 700 TWh:n
31084: perustuu kotimaisiin energialähteisiin. Vuonna        energiamäärää. Tuotannossa on vasta pieni osa
31085: 1992 turpeen osuus oli 4 prosenttia, vesivoiman       soista, sillä vuosittain käytetään 15 TWh/a. Au-
31086: 13 prosenttia ja muiden kotimaisten, pääasiassa       rinko- ja tuulienenergian käytön lisäämisellä on
31087: metsäteollisuuden jäteliemien ja puujätteen           alueellisesti merkitystä esimerkiksi saariston ja
31088: osuus 14 prosenttia. Puun energiakäytössä Suo-        rannikon pysyvän ja vapaa-ajan asutuksen ener-
31089: mi on johtava maa. Energiatuotantoon käyte-           giamuotona.
31090: tään puuta, ennen kaikkea selluteollisuudessa,            Turpeella on hyvä kilpailuasema varsinkin
31091: 26 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Poltto-           yhdistetyssä sähkön ja lämmön sekä kaukoläm-
31092: puun ja hakkeen käyttö pienkiinteistöissä ja          mön tuotannossa. Puun ja turpeen yhteiskäyttöä
31093: aluelämmityksessä on vajaat kolme prosenttia.         energialaitoksissa lisätään. Vanhojen energialai-
31094: Muun bioenergian, tuulivoiman ja pienvesivoi-         tosten uusintainvestoinneissa ja uusia laitoksia
31095: man osuus on vaatimaton.                              rakennettaessa suositaan puun ja turpeen yhteis-
31096:    Maaseudun kehittämisen kannalta kotimais-          käyttöä. Turveteollisuudesta onkin kehittynyt
31097: ten polttoaineiden tuotannon ja käytön lisäämi-       tärkeä työllistäjä turvetuotannon tarjotessa työ-
31098: nen on erityisen tärkeää. Metsävarat mahdollis-       paikkoja kesäaikaan ja kuljetuksia sekä käytön
31099: tavat sekä jalostuksen että energiakäytön sa-         ympäri vuoden. Turpeen käyttöä lisäämällä voi-
31100: manaikaisen lisäämisen. Metsien tuottokyvyn           daankin alueellisesti nostaa maaseudun elinvoi-
31101: säilyttäminen edellyttäisi pienpuun käytön lisää-     maa. Tuotanto- ja polttotekniikan kehittämisel··
31102: mistä. Puun energiakäytön lisäämisellä on maa--       lä turpeen kilpailukyky entisestään parantuu ja
31103: seudulle monia etuja, kuten yritys- ja elinkeino-     ympäristöhaitat vähentyvät.
31104: toiminnan mahdollisuudet, metsien tuottokyvyn             Pienvesivoiman käytön lisäämiseen on paikal-
31105: säilyminen sekä työllisyyden paraneminen. Pie-        lisesti mahdollisuuksia. Tärkeää on, että tuotet-
31106: niläpimittaisen energiapuun korjuussa ihmis-          tava sähkö on joustavasti myytävissä yleiseen
31107: tvön osuus on merkittävä, mutta metsänomista··        verkostoon.
31108: jaJle tuleva kantohinta vähäinen.                         Elintarviketuotannosta vapautuvilla pelloilla
31109:     Puun energiakäyttö ei lisää hiilidioksidin net-   voidaan viljellä ympäristöystävällisiä energia-
31110: topäästöjä ilmakehään. Puun tuhkapitoisuus on         kasveja ja liikennepolttonesteiden raaka-ainetta.
31111: alhainen ja rikkipäästöt lähes olemattomat..          Bioenergialähteiden hyväksikäytön tutkin~us ja
31112: Myös typpipäästöt voidaan oikealla pohtotek-          tuotekehitys parantavat valmiuksia tämtt:~ ~ner
31113: niikalla rajoittaa vähäisiksi.                        giamuodon käyttöönottoon. Esimerkiksi !nudie··
31114:     Puun energiakäytön lisäämisen merkittävin         selin avulla on mahdollista merkittävästi. ,;dislää
31115: este on korkea hinta verrattuna turpeeseen ja         maatalouden eurosopeutumista ja asutuskeskus-
31116: fossiilislin polttoaineisiin. Puulla kotimaisena      ten ilman tilaa. Suurten keskusten joukkoliiken-
31117: uusiutuvana energialähteenä on kuitenkin mo-          ne voisi aloittaa biodieselin käytön.
31118:  nia välillisiä vaikutuksia, jotka lisäävät kannat-       Hallitus on käynnistänyt vuonna 1993 kuusi-
31119:  tavuutta kunnallis- ja kansantaloudellisissa tar-    vuotisen bioenergiatutkimusohjelman. Tarkoi-
31120:  kasteluissa. Suoraan mitattavia ovat esimerkiksi     tuksena on kehittää taloudellisesti kannattavaa
31121: 38
31122: 
31123: ja ympäristöystävällistä bioenergian tuotantoa        kansantaloudellisista, ympäristöllisistä ja maata-
31124: ja käyttöä sekä testata uusia tekniikoita käytän-     louspoliittisista syistä.
31125: nössä. Oleellista on jo alkuvaiheessa löytää suu-         Hallitus ottaa käyttöön ja soveltaa kotimaisia
31126: ria bioenergian käyttökohteita nykyisistä tai         energialähteitä suosivia verotuksellisia keinoja,
31127: kokonaan uusista laitoksista.                         joilla voidaan muun muassa vaikuttaa alentavasti
31128:    Hallitus vaikuttaa eri toimenpiteillä niin, että   hiilidioksidipäästöihin. Verotusratkaisuilla lisä-
31129: vuoteen 2000 mennessä pien- ja ensiharvennus-          tään etenkin nopeasti uusiutuvan ympäristöystä-
31130: puun energiakäyttö nousee 5 miljoonaan kuutio-         vällisen puun kilpailukykyä.
31131: metriin vuodessa ja sahausjätteen käyttö 2 miljoo-        Energiatutkimuksessa bioenergiatutkimusoh-
31132: naan kuutiometriin vuodessa. Talous-, teollisuus-,    jelman osuutta pyritään lisäämään.
31133: metsä- ja energiapoliittisia toimenpiteitä yhteen-        Aurinko- ja tuulienergian käyttöönottoa koske-
31134: sovitetaan tämän tavoitteen mukaisesti.                van Nemo-tutkimusohjelman rahoitus turvataan
31135:    Hallitus edistää biodieselin käyttöönsaamista       vuosina 1994-98.
31136:                                                                                                      39
31137: 
31138: 
31139: 
31140: 
31141:                MAASEUTUPOLITIIKAN JÄRJESTÄMINEN
31142: 
31143:     Vastuu maaseudun olojen kehittämisestä ja-        suuri. Se huolehtii valmiuksien uudistamisesta
31144: kaantuu usealle hallinnonalalle ja tasolle. Maa-      sekä siitä, että kehittäminen antaa entistä enem-
31145: seutupolitiikka on lähivuosina olennaisilta osil-     män impulsseja ja investointeja tietoon tavoittee-
31146: taan voimavarojen kokoamista ja uudelleen-            na maaseudun elinkeinotoiminnan kilpailuky-
31147: suuntaamista, organisaatioiden toimintatapojen        vyn parantaminen.
31148: uudistamista ja lisääntyvää yhteistyötä. Maaseu-
31149: tuhallintoa samalla kevennetään. Olennaista on
31150: yritysten kilpailukyky ja elinkeinojen uudistumi-
31151: nen. Se vaatii yritysten alueellista ja paikallista   24. MAASEUTUPOLITIIKKA KYLÄSTÄ
31152: omaehtoisuutta ja hallinnon tukemaan proses-              KESKUSHALLINTOON
31153: sia.
31154:     Maaseutupolitiikkaa toteuttavat erityisesti       24.1. Kylä
31155: kunnat, maa- ja metsätaloushallinto, sisäasiain-
31156: ministeriö, maakuntien liitot ja lääninhallitukset       Kylien merkitys kasvaa maaseudun kehittä-
31157: sekä opetushallinto. Monet maaseudun organi-          misessä. Kylässä tunnetaan työ- ja ansiomahdol-
31158: saatiot ovat yhteistyökumppaneita.                    lisuudet ja voidaan tehokkaasti koota ihmisiä
31159:     Maa- ja metsätaloushallinnon maaseutupoliit-      koulutukseen ja neuvontaan. Myös palvelujen
31160: tinen vastuu tarkoittaa ennen kaikkea maatalou-       uudelleenjärjestäminen riippuu kyläläisten tah-
31161: den sopeuttamista yhdentyvään talouteen ja            dosta ja aloitteellisuudesta. Olennaista on vai-
31162: maaseudun elinkeinojen uudistumisen edistä-           kuttaminen niihinkin muutoksiin, joiden alkusyy
31163: mistä siten, että supistuvan tuotannon tilalle        on kaukana kylistä.
31164: syntyy elinkeinoja ja ansiolähteitä, jotka lisäävät      Kylätoiminnan tärkeimmät onnistumisen eh-
31165: maaseudun kilpailukykyä. Tehtävä vaatii kiinte-       dot ovat muutama aktiivinen henkilö, jotka
31166: ää yhteistyötä maaseutu-, saaristo- ja kehitys-       vuorottelevat vetäjinä, selvä ja tavoitteellinen
31167:  alueohjelmien toteuttamisessa etenkin aluekehi-      organisoituminen kehittämiseen, aloitteellisuus,
31168:  tysviranomaisten, kauppa- ja teollisuusministeri-    ideointi, yhteistyökyky ja tulevaisuudenusko
31169:  ön ja työministeriön alaisten kehittäjäorganisaa-    sekä pyrkimys hyödyntää paikallinen erikoistu-
31170:  tioiden kanssa.                                      minen.
31171:    Sisäasiainministeriö, maakuntien liitot ja lää-       Monimuotoisen järjestötoiminnan lisäksi
31172: ninhallitukset vastaavat kehittämistyön etenemi-      Suomen kylissä toimii noin 3 000 kylä toimikun-
31173: sestä sekä niistä maaseutupoliittista tehtävistä,     taa, jotka kokoavat kyläläisiä alueensa kehittä-
31174: jotka sektorihallintojen painotuksissa jäävät vä-     miseen. Aktiivisiromat kylätoimikunnat suun-
31175: häiselle huomiolle. Näiden viranomaisten toi-         taavat toimintaansa elinkeinojen edistämiseen,
31176: menkuva muuttuu kehittämisen suuntaan. Par-           ~utta pitkäjänteiseen kehittämistyöhön ne
31177: haimmillaan ne kuntien ja aluepolitiikan asian-       useimmiten ovat liian heikkoja. Puuttuu tietoa,
31178: tuntijayksikköinä suunnittelevat uutta ja raken-      kokemusta ja aikaa. Ongelmaan on useita rat-
31179: tavat toteuttajatahojen välistä yhteistyötä aluei-    kaisuja: kylän työ- ja toimintaohjelma, kylänke-
31180: den kehitysedellytysten vahvistamiseksi.              hittäjien koulutus, kylän organisoituminen yhti-
31181:    Kun maaseudun kehittäminen tukeutuu ole-           öksi, osuuskunnaksi tai yhdistykseksi. Erityisesti
31182: viin organisaatioihin, mutta edellyttää niiltä lä-    näitä tuetaan kuntien ja valtion maaseutupolitii-
31183: hes täysin uutta toimintaa, opetushallinnon vas-      kalla, tiedonvälityksen, koulutuksen ja rahoituk-
31184: tuu maaseutupolitiikan toteutuksessa on hyvin         sen keinoin.
31185: 40
31186: 
31187: 24.2. Kunta                                          maaseutu-, kehitysalue- ja saaristo-ohjelmien ja
31188:                                                      niihin kuuluvien hankkeiden toteutuksesta.
31189:    Kunnalta edellytetään oman organisaationsa
31190: kehittämistä vastaamaan uusia tehtäviä ja sa-
31191: malla osallistumista alueensa ja seutukuntansa       24.4. Ministeriöt
31192: yrityspalvelujen järjestämiseen. Kunnalla on
31193: kattavin vastuu alueensa elinkeinoelämälle tar-         Maaseutupoliittista työtä tehdään kunkin
31194: koitetun koulutuksen, neuvonnan ja tuotekehi-        hallinnonalan sisällä ja hallinnonalojen yhteis-
31195: tyksen, osin jopa markkinoinnin ja rahoituksen       työnä. Organisaatioiden välinen vuorovaikutus
31196: järjestymisestä. Kun maaseutupolitiikan keskei-      ja yhteistyö ovat maaseutupolitiikan hallinnolli-
31197: simmät välineet liittyvät nimenomaan näihin,         sen järjestämisen peruselementit.
31198: kunnan rooli on ratkaiseva. Se merkitsee eri            Valtioneuvosto asetti vuoden 1992 alusta
31199: organisaatioiden yhteistyön ja uudistumisen          Maaseutupolitiikan neuvottelukunnan. Se on yh-
31200: vauhdittamista. Kunta on maaseutupolitiikan          deksän ministeriön ja kahdeksan etujärjestön
31201: tärkein vastuunkantaja.                              tai asiantuntijaorganisaation yhteistyöfoorumi,
31202:    Hallitus on parantanut ja kehittää edelleen       joka yhteensovittaa maaseudun kehittämistoi-
31203: kuntien aktiivisen kehittämispolitiikan edellytyk-   mia sekä edistää maaseutuun kohdistettavien
31204: siä valtionosuusuudistuksella, kuntien päätösval-    voimavarojen tehokasta käyttöä. Usean hallin-
31205: lan kasvattamisella, hallinnon keventämisellä ja     nonalan yhteistyöelin on kansainvälisesti yleisin
31206: normien vähentämisellä. Näillä ja kuntien yhteis-    maaseutupolitiikan järjestämistapa tällä hetkel-
31207: työllä voidaan paikallisen maaseutupolitiikan        lä. Uutena politiikanalana maaseutupolitiikka
31208: mahdollisuuksia lisätä kunnallistalouden ongel-      etsii kaikkialla työmuotojaan.
31209: mista huolimatta.                                       Maaseutupolitiikan neuvottelukunta suunnit-
31210:                                                      telee ja rahoittaa maaseudun kehittämis- ja tut-
31211:                                                      kimushankkeita, rakentaa yhteistyötä, pitää esil-
31212: 24.3. Aluetaso                                       lä maaseudun näkökulmaa ja puuttuu maaseu-
31213:                                                      dun kannalta kielteisiin päätöksiin. Neuvottelu-
31214:    Aluetasolla ongelmana on hallinnon hajanai-       kunta toteuttaa osaltaan edeltäjänsä, Maaseu-
31215: suus. Lääneissä ja maakunnissa tarvitaan yh-         dun kehittämisprojektin, laatimaa maaseutuoh-
31216: teensovittavaa ja maaseutupolitiikkaa alueellis-     jelmaa suunnittelemalla ja kehittämällä uusia
31217: tavaa suunnittelua. Kuntien ja paikallistason        työmuotoja, aikaansaamalla kehittämishankkei-
31218: kehittämishankkeiden koordinointi ja edistämi-       ta, laatimalla kannanottoja sekä edistämällä
31219: nen kuuluu nyt lääninhallituksille ja uuden alue-    alan tutkimusta.
31220: kehityslain mukaan vuoden 1994 alusta maa-              Neuvottelukunta edistää erityisesti sellaisia
31221: kuntien liitoille.                                   maaseudun asukkaalle tärkeitä tehtäviä, jotka
31222:    Seutuistuminen on maaseudun kehittämistä          hallinnossa jäävät vähälle huomiolle tai kuulu-
31223: tukeva kehityssuunta. Monet elinkeinopolitii-        vat niin monelle, ettei selkeää vastuuta pääse
31224: kan, teknologian kehittämisen, kulttuurin ja         syntymään. Tällaisia ovat mm. maaseudun pal-
31225: matkailun hankkeet ovat parhaimmillaan seu-          velujen uudelleenjärjestäminen, paikallisen ja
31226: dullisia tai maakunnallisia. Tavoitteet saavute-     alueellisen elinkeino- ja teknologiapolitiikan ke-
31227: taan vain organisaatioiden yhteistyöllä, voima-      hittäminen, maaseutuneuvontajärjestelmän uu-
31228: varoja tasapuolisesti yhdistämällä ja alueiden       distaminen, maaseudun yrittäjäkoulutuksen li-
31229: ominaislaadun huomioonottamisella.                   sääminen, etätyön edistäminen sekä maaseutu-
31230:    Maaseudun elinkeinojen kehittämiseksi tarvi-      poliittisen ja pieniin elinkeinoihin kohdistuvan
31231: taan tutkimusta, tuotekehitystä, markkinaväy-        tutkimustoiminnan lisääminen.
31232: lien ja jakelukanavien avaamista sekä työn-             Hallitus katsoo, että Maaseutupolitiikan neu-
31233: jakoa. Alueellisiin maaseutuohjelmiin sisältyi       vottelukunta on askel projektimuotoisesta työs-
31234: monia kehittämissuunnitelmia, joita on jo            kentelystä kohti pitkäjänteistä maaseutupolitiik-
31235: toteutettu. Aluetasolla tarvitaan pysyvä, ko-        kaa. Vastaavaa pysyvää yhteistyöhön organisoilu-
31236: koonpanoltaan joustava, alueen tarpeet ja vah-       mista tarvitaan myös aluetasolla, seutukunnissa ja
31237: vuudet huomioonottava maaseutupolitiikan yh-         kunnissa. Liian moniosaiseksi muodostunutta
31238: teistyöryhmä. Ohjelmat tuottaneiden alueellisten     maaseutuun kohdistuvaa hallintoa on se/keytettä-
31239: maaseuturyhmien tulee jatkaa työtään ja huo-         vä. Neuvottelukunnan on hankkimiensa kokemus-
31240: lehtia tulevien seutu- tai maakuntapohjaisten        ten perusteella tehtävä maaseutupolitiikan tule-
31241:                                                                                                     41
31242: 
31243: vasta järjestämisestä esitys valtion vuoden 1995        Maaseutupoliittinen rahoitus on osa alueelli-
31244: talousarvion valmistelua varten.                     seen kehittämiseen käytettävää rahoitusta. Alu-
31245:                                                      eiden kehittämisestä annetun lakiesityksen mu-
31246:                                                      kaan aluekehitysrahoiksi nimetään eri hallin-
31247:                                                      nonaloilla määrärahat, jotka muodostavat pää--
31248: 25. MAASEUTUPOLffiiKAN RAHOITUS                      osan alueiden kehittämiseen valtion talousarvi-
31249:                                                      ossa käytettävissä olevista rahoista. Aluekehitys-
31250:    Hallituksen selonteossa ja maaseudun kehit-       rahoiksi tarkoitetut määrärahat ovat vuonna
31251: tämisohjelmassa esitetyt asiat merkitsevät pitkäl-   1993 valtion talousarviossa yhteensä noin kolme
31252: lä aikavälillä julkisten varojen säästymistä ja      miljardia markkaa ilman maa- ja metsätalousmi-
31253: uudelleenkohdentamista. Rahoitus maaseudun           nisteriön pääluokan rahoja. Maaseudun kehittä-
31254: kehittämiseen kanavoidaan ohjelmaperusteisena        miseen menevän rahoituksen osuus aluekehitys-
31255: ja tulosvastuullisena hankerahoituksena pääosin      rahoituksesta säilyy nykyisellä tasolla. Maaseu-
31256: kuntiin ja alueille.                                 tupoliittisesta rahoituksesta entistä suurempi
31257:    Maaseutupolitiikan neuvottelukunnalla on          osuus on kehittämishankkeiden rahoitusta. Ke-
31258: vuonna 1993 käytössään 40 miljoonaa markkaa          hittämishankkeiden valmistelu ja rahoituspää-
31259: maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.        tösten tekeminen siirtyy asteittain alue- ja seutu-
31260: Rahaa käytetään merkitykseltään laajeneviin ja       kuntatasolle. Maaseudun kehittämisessä on kui-
31261: toimintatapaa uudistaviin, valtakunnallisiin ja      tenkin koko maata ja kaikkia alueita koskevia
31262: alueellisiin hankkeisiin. Alueellisiin kehittämis-   uudistustarpeita, joita tehokkaimmin ja talou-
31263: hankkeisiin on käytetty 25 miljoonaa markkaa ja      dellisimmin toteutetaan valtakunnallisella han-
31264: valtakunnallisiin tutkimus- ja kehittämishank-       kerahoituksella.
31265: keisiin 15 miljoonaa markkaa. Osarahoituksen            Hallituksen tavoitteena on pitää maaseudun ja
31266: sai kaikkiaan 254 hanketta. Vuonna 1994 vas-         saariston kehittämiseen käytettävän rahoituksen
31267: taava summa irrotetaan maatilatalouden kehit-        osuus entisellään. Maaseudun kehittämisen han-
31268: tämisrahastosta.                                     ketoimintaa tuetaan merkittävästi lähivuosina.
31269:     VALTIONEUVOSTON
31270: SEL 0 NTEK0   EDUSKUNNAL L E
31271:      PITKÄN   AIKAVÄLIN
31272:     TULEVAISUUDESTA
31273:              1993 vp-VNS 3
31274: 
31275: 
31276: 
31277:            VALTIONEUVOSTON
31278:        SELONTEKO EDUSKUNNALLE
31279:            PITKÄN AIKAVÄLIN
31280:            TULEVAISUUDESTA
31281: 
31282: 
31283: 
31284: 
31285:        Suomen
31286:        tulevaisuus
31287:            ja toiminta-
31288:            vaihtoehdot
31289: 
31290: 
31291: 
31292: 
31293: VALTIONEUVOSTON   KANSLIAN   JULKAISUSARJA
31294:                   1993/1
31295: Eduskunta edellytti 13.10.1992, että valtioneuvosto vielä tämän vaalikauden aikana
31296: antaa eduskunnalle selonteon, joka sisältää
31297: 
31298: • tulevaisuudentutkimuksen keinoin tuotettuja näkemyksiä tulevan kehityksen
31299: olennaisista piirteistä ja vaihtoehdoista sekä
31300: • valtioneuvoston oman tavoitteenasettelun eli pääpiirteisen näkemyksen siitä, millaista
31301: tulevaisuuden yhteiskuntamallia valtioneuvosto toimikautensa aikana omilla toimillaan
31302: tavoittelee.
31303: 
31304: Valtioneuvoston käsittelyyn selonteko on valmisteltu valtioneuvoston kanslian asettamassa
31305: JOHTORYHMÄSSÄ: valtiosihteeri Timo Relander (puheenjohtaja), valtioneuvoston
31306: kanslia, projektipäällikkö Paavo Löppönen (sihteeri), valtioneuvoston kanslia, ylijohtaja
31307: Reino Hjerppe, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, kehittämispäällikkö Juhani
31308: Puikkonen, valtioneuvoston kanslia ja vs. pääjohtaja Heikki Salmi, Tilastokeskus sekä
31309: 
31310: TYÖRYHMÄSSÄ: projektipäällikkö Paavo Löppönen (puheenjohtaja), valtioneuvoston
31311: kanslia, tutkimuspäällikkö Antti Romppanen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus,
31312: erikoistutkija Heikki Tulokas, Tilastokeskus ja erikoistutkija Riitta Wallenius,
31313: valtioneuvoston kanslia.
31314: 
31315: Selontekojulkaisut ovat:
31316: 
31317: SUOMEN TULEVAISUUS JA TOIMINTAVAIHTOEHDOT-
31318: valtioneuvoston selonteko eduskunnalle
31319: Liite 1 : SUOMI 2020- visioita kansakunnan tulevaisuudesta
31320: Liite 2: SUOMALAISTEN ARVOT JA TULEVAISUUS
31321: Liite 3 : SUOMEN KESKEISIÄ KEHITYSKULKUJA
31322: Liite 4 : PITKÄN PÖYDÄN NEUVONPIDOT
31323: Liite 5: TUTKIITUA TULEVAISUUTIA
31324: 
31325: 
31326: 
31327: 
31328:                                      ISBN 951-47-8289-5
31329:                                        ISSN 0782-6028
31330: 
31331:                                    PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1993
31332:                                  5
31333: 
31334: 
31335: 
31336: 
31337: SISÄLLYS
31338: Johdanto                                           7
31339: 
31340: 1 Ennustamattomuuden ja epävarmuuden maailma       9
31341: 2 Murrosten ja muutosten Suomi                    12
31342: 3 Globaalit näkymät                               27
31343: 4 Muutosten Eurooppa                              32
31344: 5 Suomen näkymiä, uhkia ja mahdollisuuksia        36
31345: 6 Suomalaisten arvot, asenteet ja tulevaisuus     51
31346: 7 Kansakunnan vahvuudet ja heikkoudet             59
31347: 8 Suomen tulevaisuuden ydinkysymykset             65
31348: 9 Tiivistelmä tavoitteista ja toimintalinjoista   72
31349:                                       7
31350: 
31351: 
31352: 
31353: 
31354: JOHDANTO
31355: 
31356: Eduskunta edellytti 13.10.1992, että "valtioneuvosto vielä tämän vaalikauden
31357: aikana antaa eduskunnalle selonteon, joka sisältää tulevaisuudentutkimuk-
31358: sen keinoin tuotettuja näkemyksiä tulevan kehityksen olennaisista piirteistä
31359: ja vaihtoehdoista sekä valtioneuvoston oman tavoitteenasettelun eli pääpiir-
31360: teisen näkemyksen siitä, millaista tulevaisuuden yhteiskuntamallia valtio-
31361: neuvosto toimikautensa aikana omilla toimillaan tavoittelee." Tämän lisäksi
31362: eduskunta edellytti, että "hallitus annettuaan pitkän aikavälin tulevaisuutta
31363: koskevan selonteon pohtii sen käsittelystä saadun kokemuksen valossa
31364: mahdollisuuksia aikaansaada velvoittavat säädökset vastaavan selonteon
31365: tuomiseksi eduskunnalle vähintään kerran kunkin vaalikauden aikana."
31366:    Selonteko on valmisteltu valtioneuvoston kansliassa yhteistyössä 1ukuisten
31367: eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
31368:    Suomen pitkän aikavälin tulevaisuutta koskeva selonteko on ensimmäinen
31369: laatuaan. Sitä ei ole laadittu tulevaisuuden ennustamiseksi tai yksityiskohtai-
31370: sen suunnitelman tekemiseksi. Selonteon tarkoituksena on käynnistää laaja
31371: keskustelu Suomen tulevaisuudesta.
31372:    Selonteon peruslähtökohtana on pidetty sitä, että Suomi sovittautuu
31373: aktiivisesti muuttuviin olosuhteisiin tavoitteenaan tasavertainen asema kan-
31374: sainvälisessä yhteistyössä.
31375:    Selonteossa ei ole esitetty mekaanisesti - skenaarioina tai laskelmina -
31376: vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja. jos esimerkiksi taloudellinen
31377: kasvu pitkäksi aikaa kokonaan pysähtyisi tai tuotanto supistuisi edelleen
31378: voimakkaasti, ongelmat moninkertaistuisivat yhteiskunnan kaikilla aloilla
31379: nopeasti. Selonteko rakentuu olettamukselle, että talouskehityksessä pääs-
31380: tään uudelleen tyydyttävälle kasvu-uralle. jos taloudellisen kasvun tavoittelu
31381: hylättäisiin, jouduttaisiin Suomen tulevaisuus rakentamaan oleellisesti erilai-
31382: selta pohjalta kuin mikä yhteiskunnan - ja kaikkien kehittyneiden yhteis-
31383: kuntien - toiminnallinen lähtökohtatilanne nyt on.
31384:    Myös katastrofivaihtoehdot (esimerkiksi ympäristökatastrofi) on jätetty
31385: tarkastelun ulkopuolelle. On kuitenkin syytä korostaa, että suuren epävar-
31386:  muuden oloissa on oltava valmis myös yllätyksellisiin olosuhteisiin: varau-
31387: tuminen ja varovaisuus on viisautta.
31388:     Selonteko lähtee asiantuntijoiden keskuudessa yleisestä käsityksestä, että
31389:  mahdollisuus laatia luotettavia pitkän aikavälin ennusteita on hyvin rajalli-
31390:  nen ja että elämme epävarmuuden aikaa (luku 1). On kuitenkin muistettava,
31391:  että tulevaisuuteen vaikuttavat ja kehitystä rajaavat monet tehdyt päätökset
31392:  ja annetut kotimaiset ja kansainväliset sitoumukset.
31393:                                        8
31394: 
31395: 
31396: 
31397:    Selonteon laadinnassa on tähdätty Suomen tulevaisuuden ydinkysy-
31398: mysten tunnistamiseen (luku 8) ja tavoitteiden hahmottamiseen (luku
31399: 9). Aluksi on tarkasteltu menneisyyden kehityskulkuja (luku 2 ja liite 3) sekä
31400: kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia (luku 3 ja luku 4). Näiden
31401: perusteella on luodattu Suomen näkymiä, uhkia ja mahdollisuuksia (luku 5)
31402: sekä kansakunnan vahvuuksia ja heikkouksia (luku 7). Hyvin tärkeänä on
31403: pidetty sitä, että selonteko valottaa kansalaisten näkemyksiä nykytilanteen
31404: ja tulevaisuuden ongelmista, uhkista ja vahvuuksista; selontekoa varten on
31405: teetetty erityinen arvo- ja asennetutkimus (luku 6 ja liite 2).
31406:    Selonteon valmistelussa on käytetty tutkimustietoa ja asiantuntemusta
31407: monin eri tavoin. Yli 20 henkilöä on laatinut oman Suomi-visionsa (liite 1).
31408: Valtioneuvoston kanslia on järjestänyt syksystä 1992 lähtien kaksitoista
31409: keskustelutilaisuutta- nk. Königstedt-keskustelua- joihin on osallistunut
31410: yli sataviisikymmentä ulkomaista ja kotimaista asiantuntijaa taloudesta,
31411: politiikasta, hallinnosta ja tutkimuksesta (liite 4). Hallinnossa on vuosien
31412: mittaan tehty erilaisia pitkän aikavälin selvityksiä, joita on hyödynnetty tätä
31413: selontekoa valmisteltaessa; raportti niistä samoin kuin eräiden maiden ja
31414: kansainvälisten järjestöjen tulevaisuustyöstä sekä kotimaisesta tulevaisuu-
31415: dentutkimuksesta on liitteenä 5.
31416:    Työtä tehtäessä on käytetty hyväksi hallituksen eduskunnalle viime
31417: vuosien aikana antamia yksittäisiä hallinnonala- ja tehtäväkohtaisia selonte-
31418: koja. Näihin ei ole erikseen tässä selonteossa viitattu.
31419:    Menestyminen on usein suhteellista: sitä arvioidaan suhteessa menneisyy-
31420: teemme, muihin kansakuntiin ja omiin tavoitteisiimme. Vaikka yhteiskunnat
31421: ovat monin eri tavoin sidoksissa toisiinsa, voidaan omilla toimenpiteillä
31422: vaikuttaa merkittävästi kehitykseen. Vaikuttaminen onnistuu sitä paremmin,
31423: mitä selkeämmin uhat kyetään ennakoimaan ja mahdollisuuksien hyväksi-
31424: käyttöön varautumaan.
31425:    Suomelle on tyypillistä, että jaamme menneisyyttä keskenämme. Nyt on
31426: aika luoda tulevaisuutta.
31427:                                       9
31428: 
31429: 
31430: 
31431: 
31432: l ENNUSTAMATTOMUUDEN JA EPÄVARMUUDEN MAAILMA
31433: 
31434:    Yksilöiden, ryhmien, kansakuntien ja koko ihmiskunnan elämä on monin
31435: tavoin menneisyyden määräämää. Ne eivät kuitenkaan ajelehdi passiivisina
31436: historian virrassa, vaan pyrkivät vaikuttamaan tulevaisuuteensa. Tutkitaan
31437: toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja, arvioidaan toden-
31438: näköisyyksiä, mahdollisuuksia ja uhkia sekä asetetaan omia tavoittei-
31439: ta. Tulevaisuus syntyy valinnoista: mitä paremmin päätösvaihtoehtoja
31440: ennakoidaan ja niiden seurauksia arvioidaan, sitä parempia valintoja voidaan
31441: tehdä.
31442:    Tiedon karttumisen ja tieteellisten menetelmien kehittymisen katsotaan
31443: parantavan tulevaisuuden ennustamismahdollisuuksia ja siten myös
31444: talous- ja yhteiskuntapoliittisen suunnittelun edellytyksiä. Viimeisen kym-
31445: menen vuoden aikana on kuitenkin vähitellen voittanut alaa käsitys pitkän
31446: aikavälin tulevaisuuden periaatteellisesta ennustamattomuudesta. Dynaa-
31447: miset järjestelmät - kuten yhteiskunnat - kehittyvät monasti kaoottisten
31448: epätasapainotilojen kautta uusiin, usein yllättäviin tasapainotiloihin. Kehitys
31449: näyttää sattuman ohjaamaita ja se voi seurata yllättäen aivan uudentyyppisiä
31450: polkuja. Pienet muutokset voivat panna alulle suuria murroksia.
31451:    Viime aikoihin saakka taloudellisen kehityksen arvioitiin johtavan eri
31452: maiden elintasoerojen vähittäiseen kapenemiseen. Uusi käsitys kasvun
31453: luonteesta lähtee siitä, että kansantalooksien kehityserot voivat olla pysyviä,
31454: taloudellinen kehitys voi heikentyä olennaisesti suhteessa muihin maihin tai
31455: elintaso jopa absoluuttisesti laskea. Maa voi jäädä pitkäksi aikaa aiemmalle
31456: kehitysuralle.
31457:    Yksin talouden kehitykseen vaikuttavien tekijöiden väliset riippuvuudet ja
31458: yhteydet muodostavat niin monimutkaisen kokonaisuuden, että ennusta-
31459: minen on osoittautunut kansantalooksien tasolla hyvin vaikeaksi. Yhteiskun-
31460: ta poliittisine järjestelmineen muodostaa vielä huomattavasti monimutkai-
31461:  semman järjestelmän etenkin kun yhteiskuntien ja valtioiden kehityskulut
31462:  ovat jatkuvassa, tiiviissä ja lähes reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessa
31463:  globaalilla tasolla.
31464:    Viime vuosilta on helppo luetella koko joukko merkittäviä kehityskulkuja,
31465:  joita tuskin kukaan on pystynyt ennustamaan. Tärkeimpiä niistä ovat
31466:  Neuvostoliiton ja sen johtaman sotilas- ja talousliiton hajoaminen, idän ja
31467:  lännen raja-aidan kaatuminen ja Saksan yhdistyminen. Vielä näiden histori-
31468:  allisten tapahtumien aikana ilmestyi arvovaltaisia tutkimuksia globaalista
31469:  tulevaisuudesta, joissa ei edes keskusteltu näistä mahdollisuuksista. Toisena
31470:                                        10
31471: 
31472: 
31473: 
31474: esimerkkinä voidaan mainita taloudellisen kehityksen ennustusvirheiden
31475: yleistyminen.
31476:    Ennustevirheiden suuruusluokkaa kuvaa se, että esimerkiksi Valtion
31477: talousarvion pohjana oleva bruttokansantuotteen määrän muutosennuste on
31478: viitenä viime vuotena ollut keskimäärin lähes 4 %-yksikköä virheellinen
31479: toteutuneeseen nähden. Edes kehityksen suuntaa ei kaikkina vuosina ole
31480: kyetty ennustamaan.
31481:    Tällaisten ennustevirheiden vallitessa finanssipolitiikan ajoitus ja mitoitus
31482: eivät voi olla kohdallaan. Samantyyppiset ennustevirheet löytyvät myös
31483: rahapolitiikan viime vuosien lukuisten virheratkaisujen taustalta. Myös
31484: yritysten ja kuluttajien päätöksentekoa virheelliset ennusteet ovat johdatel-
31485: leet harhaan. Tapahtumien ennakoimattomuus on tehnyt poliittisen ohjauk-
31486: sen ja yhteiskuntapolitiikan harjoittamisen vaikeaksi.
31487:    Kehitykselle näyttää olevan tunnusomaista seestymättömyys, epävakaat
31488: heilahtelut, epäjatkuvuudet ja yllätyksellisyys.Tämä on johtanut monet
31489: yhteiskuntatutkijat päättelemään, että kyseessä on rakenteellinen muutos, ehkä
31490: useita vuosikymmeniä kestävä epävakauden tila.Puhutaan myös aikakauti-
31491: sesta muutoksesta, kahden aikakauden murroskohdasta. Mm. jälkiteollinen
31492: yhteiskunta, riskiyhteiskunta ja postmoderni yhteiskunta ovat tälle murros-
31493: vaiheelle annettuja nimiä.
31494:    Samalla kun muutokset näyttävät tulleen ailahteleviksi, satunnaisiksi ja
31495: nopeatempoisiksi, on ainakin eurooppalaisten yhteiskuntien kehityksessä
31496: nähtävissä paluuta sellaisiin arvoihin ja ratkaisuihin, joiden uskottiin jo
31497: jääneen historiaan. Nationalismin ja etnisyyden korostuminen ovat esimerk-
31498: kejä vuosisataisten virtausten vaikutuksesta. Kun tulevaisuutta arvioidaan,
31499: lyhytkestoiset suhdanneheilahtelut ja muoti-ilmiöt tulisi pystyä erottamaan
31500: hitaasti muuttuvista rakenteista ja perustrendeistä. Näitä ovat mm. väestö-
31501: muutokset ja arvomuutokset. Sen sijaan esimerkiksi asenteet ja kulutusmallit
31502: voivat muuttua hyvinkin nopeasti.
31503:    Tulevaisuuden kehityskulkuja arvioidaan muutosten ennakoimiseksi,
31504: ymmärtämiseksi ja myös niiden ohjaamiseksi haluttuun suuntaan. Tässä
31505: voidaan tukeutua joihinkin kiinnekohtiin. Esimerkiksi teknologian kehityk-
31506: sessä havaittujen pitkien syklien on katsottu tuovan säännönmukaisuutta
31507: pitkän aikavälin kehitykseen. Talouden kasvukausien (25-30 vuotta)
31508: katsotaan saavan voimans<l: teknologisista läpimurroista, jotka leviävät ym-
31509: päri maailmaa muuttaen yhteiskuntia taloudesta taiteeseen ja
31510: arvoihin. Kukoistuskausia seuraa pitkä heikon kasvun kausi, kun innovaatiot
31511: ehtyvät. Useiden arvioiden mukaan informaatio-, bio- ja materiaaliteknisten
31512: innovaatioiden siivittämä uusi voimakkaan kasvun kausi olisi alkamassa
31513: 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan
31514: yhteiskuntien on osattava hyödyntää tieteen ja teknologian avaamia mahdol-
31515: lisuuksia.
31516:    Ennustamisen suuretkaan vaikeudet eivät suinkaan vähennä tarvetta
31517: arvioida niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla pitkän aikavälin
31518: tulevaisuutta. Itse asiassa nyt eletään kansainvälisesti pitkän aikavälin
31519:                                       11
31520: 
31521: 
31522: 
31523:  arviointien ja strategisen ajattelun renessanssia. Määrällisten ennusteiden
31524: -asemesta korostetaan laadullisten muutosten arviointia ja vaihtoehto-
31525:  jen selvittämistä; teknis-taloudellisten tekijöiden rinnalla korostetaan arvo-
31526:  muutoksia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia sekä ympäristötekijöitä.
31527:  Tärkeänä pidetään keskeisten muutosvoimien samoin kuin täysin yllättävien
31528:  kehityspolkujen paikallistamista, vaikka niistä ei voitaisikaan tehdä tarkkoja
31529:  ennusteita. Nämä arviot perustuvat - paitsi tieteelliseen tutkimukseen -
31530:  myös näkemykseen ja kykyyn irrottautua lyhyen aikavälin usein harhaisista
31531:  kuvista. Näin voidaan pidentää aikaperspektiiviä ja laajentaa näkökul-
31532:  maa. Parhaimmillaan tämä johtaa sosiaalisiin innovaatioihin, uuteen
31533:  tapaan hoitaa yhteisiä asioita.
31534:    Päätöksenteko riskin vallitessa - kuten yleensäkin riskit - kuuluu
31535:  yhteiskunnallisen elämän rutiiniin. Välttämättömyys tehdä päätöksiä epävar-
31536:  muuden ja tietämättömyyden ehdoilla merkitsee uutta haastetta. Päätöksen-
31537:  teon strategisena periaatteena saa jalansijaa tappioiden minimoiminen ja
31538:  suurten kertaratkaisujen välttäminen. Tällöin korostuvat rakenteiden jousta-
31539:  vuus ja varautuminen vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Päätöksenteon on moni-
31540:  puolistettava tietopohjaansa, kehitettävä ennakointikykyään ja saatava käyt-
31541:  töönsä jatkuvasti arvioita vaihtoehtoisten kehityskulkujen vaikutuksista.
31542:  Uhkana on, että muuten ajaudutaan päättämättömyyden tilaan.
31543: 
31544:  * Monilla aloilla on entistä vaikeampaa, jopa mahdotonta, tehdä
31545:    pitkän aikavälin luotettavia ennusteita
31546:  * Kehitykselle ovat ominaisia epävarmuus, epävakaat heilahtelut ja
31547:    yllätyksellisyys
31548:  * On pyrittävä paikallistamaan ja ajoittamaan muutoksia, mahdolli-
31549:    suuksia ja uhkia
31550:  * On varauduttava eri tilanteisiin ja pyrittävä johdonmukaisesti hyö-
31551:    dyntämään niiden tarjoamat mahdollisuudet
31552:  * Päätöksillä voidaan vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan
31553:  * Päätöksentekojärjestelmiä on joustavoitettava
31554:                                        12
31555: 
31556: 
31557: 
31558: 
31559:                     2 MURROSTEN JA MUUTOSTEN SUOMI
31560: 
31561: Euroopan laidalla
31562: Suomi on pohjoinen, osin arktinen, havupuuvaltaisten sekametsien peittämä
31563: alue Fennoskandiassa. Euroopan aluemaantieteessä Suomi lukeutuu Itäme-
31564: ren alueeseen ja Itämeri muodostaa tärkeän yhteysväylän manner-Euroop-
31565: paan. Suomen nimeä alettiin käyttää pääpiirteissään Suomen nykyisestä
31566: alueesta 1500-1600-luvuilla. Suomen valtiollinen historia alkaa kuitenkin
31567: vasta 1800-luvulla.
31568:   Suomi on idän (Bysantin) ja lännen (Rooman) kulttuurien rajalla. Uskon-
31569: tojen raja kulkee Suomen sisällä.Sillä, että suomalaiset puhuvat harvinaista
31570: kieltä, on ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Euroopan
31571: vuorovaikutus- ja valtaverkostoissa Suomi on lukeutunut periferisiin yhteis-
31572: kuntiin. Geopoliittisesti Suomi on kuulunut Ruotsin, Venäjän ja Saksan
31573: vaikutuspiiriin. Euroopan historian käännekohdat ovat käännekohtia myös
31574: Suomen historiassa.
31575:   Suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ovat leimanneet muutosten jyrkkyys,
31576: murrokset ja vaikeat sopeutumiset. Esimerkkeinä voidaan mainita itsenäisyy-
31577: den alun kansalaissota, talvi- ja jatkosota, ulkopoliittiset uudelleenorientoi-
31578: tumiset, 1960-luvun suuri rakennemuutos sekä 1990-luvun alun taloudelli-
31579: nen lama.
31580: 
31581: 
31582: 2.1 Suomi vuosikymmenten saatossa
31583: Väestö
31584: Suomen väkiluku on kaksinkertaistunut kuluvan vuosisadan aikana. Viime
31585: vuosikymmeninä väestönkasvu on hidastunut. Suurten ikäluokkien maail-
31586: maantulon aikaan syntyi noin 100 000 lasta vuodessa, 1990-luvun alussa enää
31587: 60-65 000 lasta vuodessa. Syntyvyyden taso ei ole pitkään aikaan riittänyt
31588: väestön uusiutumiseen. Väestönkasvu onkin entistä enemmän edullisen
31589: ikärakenteen ja eliniän pitenemisen seurausta.
31590: 
31591: Taulukko. Vastasyntyneen elinaikaodote sukupuolen mukaan
31592: 
31593:                          1917      1931-40      1951-55     1971-75       1991
31594: Miehet ........... .      47        54,5         63,4        66,7         71,3
31595: Naiset ............ .     50        59,6         69,8        75,2         79,3
31596:                                                       13
31597: 
31598: 
31599: 
31600:    Väestörakenne on muuttunut nuoren kasvavan kansakunnan rakenteesta
31601: vanhenevan kansakunnan väestörakenteeksi. Vuonna 1917 suurimman
31602: ikätyhmän muodostivat 5-9 vuotiaat lapset ja keski-ikä oli 28 vuotta.
31603: Vuonna 1990 suurinunan ikätyhmän muodostivat 40--44 vuotiaat keski-iän
31604: ollessa 38 vuotta. Lasten osuus väestöstä on alentunut vuoden 1950 noin 30
31605: prosentista vajaaseen 20 prosenttiin. Vanhusten osuus on vastaavasti noussut
31606: vajaasta 7 prosentista 14 prosenttiin.
31607:    Työikäisten osuus väestöstä on 1990-luvun alkuvuosina ollut huipussaan.
31608: Jo vuosikymmenen jälkipuoliskolla työikäisten osuuden arvioidaan käänty-
31609: vän alenevaksi, jolloin Suomi alkaa menettää - tuotannon ja elintason
31610: nousun kannalta - edullisen väestörakenteen tuomaa kilpailuetuaan.
31611:     Suomesta on viime vuosisadalta lähtien muutettu runsain mitoin siirtolai-
31612: sina muihin maihin. Syyt ovat olleet niin taloudellisia kuin poliittisiakin. Vasta
31613: 1980-luvun alusta lähtien siirtolaisuus on kääntynyt muuttovoitoksi, jonka
31614: suuruus on ollut 5 000--10 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuttajista
31615: suurin osa on ollut suomalaisia paluumuuttajia. Suuret ikäluokat ovat
31616: pitäneet työikäisen väestön määrän korkeana siten, että siirtolaisten tarve
31617: työvoiman kysynnän näkökulmasta on jäänyt vähäiseksi.
31618:     Voimakas elinkeinorakenteen muutos sodan jälkeen vauhditti maassa-
31619: muuttoa, joka suuntautui etenkin kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen. Suomen
31620: sisäinen muuttoliike on huippuvuosien 1960--75 (250 000--300 000 henki-
31621: löä vuodessa) jälkeen palannut 1950-luvun alun tasolleen (175 000 hen-
31622: kilöä). Muuttoalttiiden nuorten ikäluokkien pienenerninen on vähentänyt
31623:  maassamuuttoa.
31624:     Suomen väestö on edelleen Euroopan homogeenisimpia. Ruotsinkielisten
31625:  osuus on laskenut tällä vuosisadalla 13 prosentista 6 prosenttiin, saamenkie-
31626:  listen määrä on pysynyt lähes ennallaan (1 700 vuonna 1990). Ulkomaalais-
31627:  ten osuus väestöstä- 1 prosentti- on Länsi-Euroopan alhaisin.
31628: 
31629: Työvoima ja työllisyys
31630: Työikäisen väestön määrä on jatkuvasti kasvanut sotien jälkeisinä vuosikym-
31631: meninä ja kasvun arvioidaan vielä jonkin aikaa jatkuvan. Viimeistään
31632: kuitenkin siinä vaiheessa, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään 2010-
31633: luvulla, alkaa työikäisen väestön määrä pienentyä.
31634: 
31635: Taulukko. Työikäinen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, 1 000 hen-
31636: kilöä (1993: tammi-elokuu)
31637: 
31638:                                                            1990    1992     1993
31639: Työllisiä ....................................... .        2 449   2159    2 048
31640: Työttömiä .................................... .              88     328     435
31641: Opiskelijoita ................................ .             296     364     360
31642: Kotitaloustyössä .......................... .                111     115     116
31643: Eläkeläisiä ................................... .            370     374     387
31644: Muita ........................................... .           37      44      44
31645: Yhteensä ..................................... .           3 351   3 383   3 391
31646:                                                          14
31647: 
31648: 
31649: 
31650:    Työvoiman tarjonnan kasvu hidastui jonkin verran jo 1980-luvulla, vaikka
31651: työikäisen väestön määrä lisääntyi ja naisten työhönosallistuminen edelleen
31652: yleistyi. Väestön vanhenemisen ohella mm. opiskeluaikojen pidentyminen
31653: ja laaja varhaiseläkkeelle siirtyminen ovat vähentäneet työvoiman tarjontaa.
31654: Kuluvan vuosikymmenen alun lamavuosina työvoiman tarjonta on supistu-
31655: nut noin 100 000 henkilöllä. On mahdollista, että pitemmälläkään aikavälillä
31656: työvoiman tarjonta ei enää saavuta 1980-luvun lopun huipputasoaan.
31657: 
31658: 
31659: Taulukko. Työhönosallistumisasteet 55-64 vuoden iässä Pohjoismaissa
31660: vuonna 1992,%
31661: 
31662:                                                                      Miehet   Naiset
31663: Ruotsi ........................................................ ..    73       65
31664: Norja .......................................................... .    72       54
31665: Tanska 0991) ............................................ .           66       47
31666: Suomi ......................................................... .     45       40
31667: 
31668: 
31669:   Työllisten määrä on kasvanut muutamaa lyhyttä taantumavaihetta lukuun-
31670: ottamatta lähes koko sotienjälkeisen ajan. Viime vuosien laman myötä
31671: kokonaistyöllisyys on alentunut 1950-luvulla vallinneelle tasolleen. Samalla
31672: Suomen työttömyysaste on kohonnut lähes kaksinkertaiseksi OECD-maiden
31673: keskimäärään verrattuna oltuaan vielä 1990-luvun alussa teollisuusmaiden
31674: alhaisimpia.
31675:   Vuonna 1992 yksityisen sektorin palkansaajien säännöllinen vuosityöaika
31676: oli kaikkiaan 1732 tuntia, kun vielä sotien jälkeen työtunteja kertyi vuodessa
31677: lähes 2 300. Poissaolojen takia palkansaajien todellinen työaika on kuitenkin
31678: säännöllistä vuosityöaikaa pienempi. Itsenäiset yrittäjät tekevät selvästi
31679: palkansaajia pitempia työpäiviä. Aivan viime aikoina palkansaajienkin
31680: tosiasiallinen työaika on pidentynyt. Ei-säännöllisten työsuhteiden ja osa-
31681: aikatyön merkitys on Suomessa vähäinen.
31682: 
31683: Pääoma, investoinnit, tuottavuus
31684: Sotienjälkeistä aikaa voidaan luonnehtia investointiveroiseksi kasvukaudek-
31685: si investointiasteen pysyessä verraten 'korkeana aina 1980-luvun lopulle
31686: saakka. Kansantalouden pääomakanta reaalisesti lähes viisinkertaistui vuo-
31687: desta 1950 vuoteen 1992. Verrattuna muihin pieniin teollisuusmaihin Suo-
31688: messa on investoitu runsaasti yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin, erityisesti
31689: asuntoihin, maatalouteen ja 1980-luvulla sekä yksityisiin että julkisiin palve-
31690: luihin. Laman myötä kiinteiden investointien osuus bruttokansantuotteesta
31691: on alentunut OECD-maiden keskitason alapuolelle.
31692:    Yritysten investointikehitykseen antoivat 1980-luvulla leimansa sekä yri-
31693: tysten ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten, että aineettomien inves-
31694: tointien nopea kasvu, joskin kansainvälisesti verrattuna alhaiselta lähtötasol-
31695: ta. Laman myötä myös aineettomien investointien- tutkimus- ja kehitys-,
31696:                                        15
31697: 
31698: 
31699: 
31700: koulutus-, markkinointi- ym. pitkävaikutteiset investoinnit - myönteinen
31701: kasvukehitys on pysähtynyt. Samoin yritysten suorat sijoitukset ulkomaille
31702: ovat selvästi vähentyneet 1990-luvun alkuvuosina.
31703:    Tuottavuus kehittyi etenkin 1980-luvulla varsin myönteisesti. Yrityssekto-
31704: rissa tuotanto työllistä kohden kasvoi 1980-luvulla yli kaksinkertaista vauhtia
31705: OECD-maiden keskimäärään verrattuna. Myös pääoman tuottavuus kehittyi
31706: myönteisesti siten, että yrityssektorin kokonaistuottavuuden kasvu oli no-
31707: peampaa kuin yhdessäkään muussa teollisuusmaassa. Kokonaistuottavuu-
31708: den suotuisan kehityksen voi tulkita koulutustason kohoamisen sekä T&K-
31709: panostuksen ja teknologian käyttöönoton vaikutukseksi.
31710:    Viimeaikaisesta myönteisestä kehityksestä huolimatta tuottavuuden tasos-
31711: sa Suomi jää kuitenkin edelleen selvästi jälkeen eturivin teollisuusmaista.
31712: Tämä pätee niin teollisuuteen kuin etenkin moniin kansantalouden suljetun
31713: sektorin toimialoihin.
31714: 
31715: Infrastruktuuri
31716: Suomen infrastruktuuri-investoinnit ovat olleet 1950-luvulta lähtien verraten
31717: korkealla tasolla esimerkiksi Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin verrattuna. Teolli-
31718: suuden rakenne, ilmasto ja pitkät välimatkat ovat lisänneet investointien
31719: tarvetta. Myös laadullisesti yhteiskunnan infrastruktuuri on pyritty pitämään
31720: korkeatasoisena.
31721:    Suomen energiavaltainen tuotantorakenne korostaa tehokkaan energia-
31722: huollon merkitystä. Energiankulutus tuoteyksikköä kohti on Suomessa
31723: OECD-maiden korkeimpia suurelta osin energiavaltaisen metsäteollisuuden
31724: sekä metallien valmistuksen ja kemian teollisuuden vahvasta asemasta
31725: johtuen. Tuotannon energiaintensiivisyys on kuitenkin 1970-luvun puolivä-
31726: listä alkaen vähentynyt likimain samaan tahtiin kuin teollisuusmaissa keski-
31727: määrin. Energiahuoltomme on verraten tehokasta, minkä ansiosta sekä
31728: teollisuus että kotitaloudet saavat sähkön Suomessa jonkin verran kilpailija-
31729: maiden keskitasoa halvemmalla.
31730: 
31731: 
31732: Taulukko. Primäärienergian kokonaiskulutus energialähteittäin, miljoo-
31733: naa ekvivalenttista öljytonnia
31734: 
31735:                                       1960       1970         1980        1992
31736: Tuontienergia yht. .............       4,3       12,1        17,8         20,5
31737: Kotimaiset yht ....................    6,4        6,9         6,8          9,4
31738: Energian kul. yht. ..............     10,7       19,0        24,6         29,8
31739: 
31740: 
31741:   Primäärienergian kulutus kolminkertaistui 1950-luvun loppuvuosilta 1990-
31742: luvun alkuun. Samalla tuontienergian osuus nousi 40 prosentista lähes 70
31743: prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta.
31744:   Asuntoihin on sotienjälkeisenä aikana investoitu selvästi enemmän kuin
31745: teollisuusmaissa keskimäärin. Kylmän ilmaston ohella tämä on ollut seura-
31746:                                               16
31747: 
31748: 
31749: usta mm. vilkkaasta maassamuutosta ja karjalaisten asuttamisesta. Asuntora-
31750: kentamisen ja asuntojen hintojen vaihtelut ovat olleet tuntuvia. Asuntoraken-
31751: taminen kohosi 1970-luvun puolivälissä suurimmillaan yli 70 000 asuntoon
31752: vuodessa ja vielä viime vuosikymmenen lopulla 65 000 asuntoon. Laman
31753: myötä asuntojenuustuotantoon pudonnut 1940-luvun lopun tasolle.
31754:   Asumisväljyys ja asuntojen varustetaso ovat parantuneet. Kansainvälisesti
31755: vertaillen suomalaiset asuvat kuitenkin edelleen ahtaasti. Asumisväljyys oli
31756: 1990-luvun alussa tasolla, jolla se oli Ruotsissa pari vuosikymmentä aikaisem-
31757: min. Länsi-Euroopassa on vain pari kansaa, jotka asuvat suomalaisia
31758: ahtaammin.
31759: 
31760: 
31761: Taulukko. Asuntokanta
31762: 
31763:                                                       1960             1980         1990
31764: Yhteensä (1 000 asuntoa) ........... .               1 211            1838          2 210
31765: Asuntoja/1 000 asukasta .............. .               272              384           450
31766: Asunnon keskikoko (m2) ••.•••••••..•                    51             69,0          74,4
31767: Huoneita/asukas ......................... .           0,76             1,28          1,49
31768: 
31769: 
31770:    Suomessa on rakennettu poikkeuksellisen paljon pieniä asuntoja, sillä
31771: lähes puolet asuntokannasta on yksiöitä ja kaksioita. Asuntorakentamisen
31772: kokojakauma vastaa kuitenkin melko hyvin kotitalouksien rakennekehitys-
31773: tä, sillä yhden hengen kotitaloudet ovat edelleen lisääntymässä.
31774:    Tieliikenne on kehittynyt pääliikennemuodoksi Suomessa, kuten kaikis-
31775: sa Länsi-Euroopan maissa. Raideliikenteen osuus on kaventunut. Henkilöau-
31776: toliikenne on 8-kertaistunut ja henkilöautojen määrä 10-kertaistunut kolmes-
31777: sakymmenessä vuodessa. Tietoliikenteen kasvuvauhti on ollut vielä huomat-
31778: tavasti nopeampaa; esimerkiksi ulkomaan puhelinliikenne on lähes 20-
31779: kertaistunut parissakymmenessä vuodessa.
31780: 
31781: 
31782: Taulukko. Kotimaanliikenteen tavarankuljetussuorite, milj. tonnia
31783: 
31784:                                        Tieliikenne   Rautatieliik.   Alusliikenne   Uitto
31785: 1970 ...............................     13 200         6 270           2 359       1990
31786: 1980 ...............................     18 400         8 335           3 395       1789
31787: 1990 ...............................     26 300         8 357           2 981       1 051
31788: 1992 ...............................     22 900         7 431           2 810         500
31789: 
31790: 
31791:   Liikenneinfrastruktuurin merkitys on suuri, sillä logististen kustannusten
31792: osuus yrityssektorin liikevaihdosta on Suomessa 2-3 -kertainen Länsi-
31793: Euroopan maihin verrattuna.
31794:                                            17
31795: 
31796: 
31797: 
31798: Osaaminen: koulutns,tutkimus, teknologia
31799: Vuosisadan alkupuoliskolla suomalaisten koulutustaso ei lukutaidon ylei-
31800: syydestä huolimatta ollut vielä kovin korkea. Sivistystä arvostettiin, mutta se
31801: ei näkynyt esimerkiksi työvoiman yleisessä koulutustasossa. Tässä on
31802: tapahtunut perusteellinen muutos muutamassa vuosikymmenessä.
31803:    Koululaitosta yhdenmukaistettiin ja keskitettiin entistä enemmän valtion
31804: ohjaukseen 1970-luvulla. Tuolloin toteutettiin myös peruskoulu-uudistus
31805: sekä laajennettiin tuntuvasti ammatti- ja korkeakouluopetusta, joiden uudis-
31806: tusten ansiosta alueelliset koulutuserot selvästi tasaantuivat.
31807:    Viime vuosikymmenellä painopisteenä oli koulutuksen sisällöllinen ja
31808: laadullinen kehittäminen. Sittemmin 1980-luvun lopulta alkaen koululaitok-
31809: sen kehittämisessä on haettu rakenteellista joustavuutta mm. ammattikoulun
31810: ja lukion raja-aitaa madaltamalla ja vapauttamaHa koulujen taloushallinto
31811: valtion yksityiskohtaisesta ohjauksesta. Aikuiskoulutuksen rooli on korostu-
31812: nut.
31813:   Julkisten koulutusmenojen BKT-osuus on Suomessa kehittyneiden teolli-
31814: suusmaiden hyvää keskitasoa. Yksityisten oppilaitosten rooli on sen sijaan
31815: vähäisempi kuin monessa muussa teollisuusmaassa. Viime vuosien taloudel-
31816: linen lama on koulutuksenkin alalla johtanut säästötoimiin.
31817:    Suomen väestön koulutustaso on tutkinnoilla mitaten kohonnut OECD-
31818: maiden keskitasolle. Vanhempien ikäluokkien koulutustaso on matala ja
31819: nuorten hyvää keskitasoa. Koulutuspalvelujen alueellinen kattavuus on hyvä
31820: ja korkeakouluverkosto maailman tiheimpiä. Suomelle on tyypillistä, että
31821: koulutusajat ovat pitkiä ja että oppilaat ovat iältään jonkin verran vanhempia
31822: kuin muualla. Koulutuksessa on ilmennyt tehokkuusongelmia.
31823:    Vajaa puolet 1990-luvun alussa koulunsa päättävistä ikäluokista on suorit-
31824: tanut ylioppilastutkinnon ja noin 80 o/o ammatillisesti eriytyvän tutkinnon.
31825: Kouluasteen ammatillisen tutkinnon on suorittanut puolet ikäluokasta,
31826: korkeakoulututkinnon 11 o/o sekä opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen
31827: tutkinnon 17 o/o ikäluokasta.
31828:    Kansainväliset koulusaavutusmittaukset viittaavat siihen, että Suomen
31829: peruskoululaisten lukutaito on erittäin korkealla tasolla, matematiikan ja
31830: luonnontieteiden osaaminen korkeintaan keskitasoa. Lukialaisten matema-
31831: tiikan osaaminen on kansainvälistä keskitasoa ja luonnontieteiden osaami-
31832: nen keskimääräistä heikompaa.
31833:    Suomessa kehitettiin varhain laaja, erityisesti alkutuotantoa palveleva
31834: tutkimuslaitosverkosto, korkeakouluverkkoa laajennettiin 1950-luvulta läh-
31835: tien. Sen sijaan teollisuuden tutkimus- ja kehitystyön sekä tieteellisen
31836: tutkimuksen laajamittaisempi edistäminen lähti käyntiin esimerkiksi muihin
31837:  Pohjoismaihin verrattuna myöhään.
31838:    Tutkimuspanostuksen osuus bruttokansantuotteesta kohosi Suomessa
31839:  1970-luvun lopun noin 1 prosentista yli 2 prosenttiin vuonna 1991, mikä
31840: vastaa teollisuusmaiden keskitasoa. Myös tutkimuksen laatua on pyritty
31841:  kohottamaan muun muassa lisäämällä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja
31842:  kansainvälisiä yhteyksiä sekä panostamalla tutkijankoulutuksen tason ko-
31843:  hottamiseen.
31844:                                       18
31845: 
31846: 
31847: 
31848: Luonnonvarat ja alkutuotanto
31849: Suomen metsävarat pysyivät määrällisesti ennallaan itsenäisyyden alusta
31850: aina 1960-luvulle. Ns. MERA-ohjelmien avulla käynnistettiin 1960- ja 1970-
31851: luvuilla voimakas metsänparannustoiminta, jonka keskeisenä tavoitteena oli
31852: turvata raakapuun saanti kasvavalle metsäteollisuudelle. Tässä onnistuttiin
31853: niin hyvin, että viimeisen 25 vuoden aikana puuston määrä on lisääntynyt
31854: noin kolmanneksen. Hakkuut eivät ole lisääntyneet läheskään vastaavasti.
31855: Maailman metsävarat ovat sitä vastoin jatkuvasti huvenneet.
31856:   Kaivostoiminnassa tapahtui käänne 1970-luvun lopulla, kun malmikaivok-
31857: set alkoivat ehtyä ja metallimalmien tuotanto taittui laskuun. Samalla
31858: kuitenkin teollisuusmineraalien nosto vauhdittui. Korkeatasoinen suomalai-
31859: nen metallinjalostus jalostaa yhä enemmän tuontiraaka-ainetta.
31860:   Suomen koko peltoala oli 1950-luvun alussa noin 2,5 milj. hehtaaria.
31861: Koneistamisen, kasvinjalostuksen, paremman viljelytekniikan ja väkilannoit-
31862: teiden avulla satomäärät ovat kohonneet siten, että viljelty ala on supistunut
31863: 1,8 hehtaariin. Teoriassa sadan prosentin omavaraisuuteen päästäisiin noin
31864: 1,5 milj. hehtaarin viljelyalalla.
31865: 
31866: 
31867: 
31868: Ympäristö
31869: Suomen nopea taloudellinen kasvu sotien jälkeen perustui - kuten muis-
31870: sakin teollisuusmaissa - osittain ympäristöä rasittaville tuotantotavoille.
31871: Tämä tiedostettiin jo 1960-luvulla. Fossiilisten polttoaineiden saatavuus- ja
31872: öljyvarojen riittävyyskysymykset nousivat esille 1970-luvun alkupuoliskolla
31873: ja suuntasivat teknologista kehittämistyötä energiaa säästävään tuotantoon ja
31874: tuotteisiin. Ympäristöpoliittista painoarvoa energia- ja luonnonvarakysy-
31875: mykset saivat kuitenkin vasta 1980-luvulla etenkin maaperän happamoitu-
31876: mis- ja ilmaston muutosongelmien myötä.
31877:    Sekä teollisuuden että julkisen sektorin ympäristönsuojeluinvestoinnit
31878: kohdistuivat ensiksi vesiensuojeluun 1970-luvulla. Jätehuolto ja ilmansuoje-
31879: lu ovat sen jälkeen tulleet entistä keskeisemmiksi. Etenkin typpi- ja rikkiyh-
31880: disteiden vähentäminen, kasvihuoneilmiön torjuminen sekä tiukentuvat
31881: jätteiden ja toisiaraaka-aineiden kierrätysvaatimukset lisäävät jatkossa ympä-
31882: ristönsuojelukustannuksia.
31883:    Vuodesta 1970 lähtien mm. metsäteollisuuden jätevesien biologinen
31884: hapenkulutus sekä jätevesien kiintoainekuormitus ovat molemmat vähenty-
31885: neet 90 o/o. Myös tuotannon raaka-aine- ja energiaintensiivisyys on alentunut
31886: merkittävästi, joskin Suomen tuotantorakenne edellyttää edelleen runsasta
31887: energiankäyttöä. Keräyskelpoisesta paperista, kartongista, metalliromusta ja
31888: jätelasista saadaan verraten suuri osa talteen.
31889:    Suomen ympäristön tilan voidaan ympäristökuormituksen perusteella
31890: katsoa viime vuosikymmenien aikana parantuneen. Tuotannon materiaa-
31891: leista yhä merkittävämpi osa kiertää tai käsitellään ympäristölle vaaratta-
31892: miksi Suomessa. Myös lähialueyhteystyö ympäristönsuojelussa on tuotta-
31893: massa tuloksia. Kuormituksen väheneminen näkyy kuitenkin hitaasti ympä-
31894:                                       19
31895: 
31896: 
31897: 
31898: ristön laadun paranemisena. Luonnonsuojelullisesti tuloksekkaana voidaan
31899: pitää esimerkiksi Etelä-Suomen jokien lohikannan sekä maa- ja merikotka-
31900: kannan elpymistä orgaanisten klooriyhdisteiden käyttörajoitusten seurauk-
31901: sena.
31902:    Ympäristöpolitiikan hyvistä tuloksista huolimatta muutos kestävän kehi-
31903: tyksen ympäristöpolitiikkaan on vasta meneillään. Etenkin kulutuksen
31904: ympäristövaikutusten vähentämiseen joudutaan Suomessakin kiinnittämään
31905: lisääntyvää huomiota. Useissa maissa kuluttajavalistus ympäristömerkkien ja
31906: yleisen tiedotuksen muodossa on jo saanut aikaan kulutuksen vihertymistä.
31907: Useilla aloilla tämä on johtanut sekä tuotteiden että prosessien kehittämiseen
31908: ympäristönäkökohdat yhä enemmän huomioon ottaen.
31909: 
31910: 
31911: 
31912: Terveys
31913: Kansanterveys riippuu ensisijaisesti yleisten elinolojen muotoutumisesta.
31914: Lääketieteen edistyminen ja terveydenhuollon parantuminen vaikuttavat
31915: osaltaan asiaan. Kansanterveystyön saavutuksista voidaan mainita esimer-
31916: kiksi imeväiskuolleisuus, joka on maailman alhaisimpia. Kansanterveys on
31917: kehittynyt hyvään suuntaan ja useimpien arviointiperusteiden mukaan
31918: olemme saavuttaneet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden tason tervey-
31919: denhuollossa.
31920:    Keskimääräinen odotettavissa oleva elinaika on pidentynyt tuntuvasti
31921: itsenäisyyden vuosikymmeninä. Suomalaisten miesten elinaikaodote on
31922: kuitenkin edelleen Länsi-Euroopan alhaisimpia. Lisäksi sosiaaliryhmien
31923: väliset- etenkin miesten- kuolleisuuserot ovat Suomessa suuremmat kuin
31924: esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Ylempi toimihenkilömies voi odottaa
31925: elävänsä keskimäärin 6 vuotta pitempään kuin työntekijä. Suomalaisten
31926: itsemurhakuolleisuus on toiseksi korkein maailmassa. Toisaalta Suomessa
31927: on päästy erinomaisiin tuloksiin terveyskasvatuksessa ja ehkäisevässä tervey-
31928: denhuollossa (tupakkavalistus ja hammashuolto).
31929:    Sairastavuus väestössä lisääntyy keski-iän jälkeen, niin myös Suomessa.
31930: Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset ovat tämän ikäisten terveystilastoissa
31931: olleet huonossa asemassa, mutta tilanne on korjaantumassa. Edelleen
31932: näyttää siltä, että sairastavuuden sosiaaliset seuraamukset (työelämän ulko-
31933: puolelle joutuminen ja eläkkeelle jääminen) ovat kansainvälisessä vertailus-
31934: sa epäedullisia ja vakavia.
31935:    Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat suhteessa bruttokansantuot-
31936: teeseen kolminkertaistuneet 1960-luvun alusta. Teollisuusmaiden keskimää-
31937: räisellä kustannustasolla Suomi on kyennyt luomaan varsin tehokkaan
31938: terveydenhuoltojärjestelmän, etenkin kun otetaan huomioon palveluiden
31939: kattavuus ja maan harva asutus. Terveydenhuollon teknologia on Suomessa
31940: hyvä. Kalliiden teknologioiden käyttöönotossa on edetty suhteellisen varo-
31941: vaisesti, mutta Suomi on silti pysynyt kehityksessä hyvin mukana.
31942:    Sairastavuuskehityksen ja ikärakenteen vanhenemisen takia terveyspalve-
31943: lujen kysyntä tulee kasvamaan.
31944:                                      20
31945: 
31946: 
31947: 
31948: Taloudellinen, alueellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo
31949: Suomessa tuloerot ovat kansainvälisesti vertaillen pienet kavennuttuaan
31950: 196o-luvun lopulta 1990-luvun alkuun. Laman ja pahenevan työttömyyden
31951: seuraukset eivät vielä kaikilta osin näy kotitalouksien toimeentulossa. On
31952: todennäköistä, että tulonsiirtojen kasvu on kompensoinut palkkasumman
31953: pienenemistä siten, että suhteelliset tuloerot eivät juurikaan ole kasvaneet.
31954: Työmarkkinoilla asemansa säilyttäneiden ja työelämästä syrjäytyneiden
31955: välille on kuitenkin kasvamassa toimeentulokuilu. Lisäksi lama todennäköi-
31956: sesti muuttaa tuntuvasti myös omaisuusarvojen jakautumista.
31957:    Suomessa on toteutettu koko sodanjälkeisen ajan voimakasta aluepolitiik-
31958: kaa, kuten muissakin Pohjoismaissa. Koko maa on pidetty asuttuna. Alueel-
31959: liset erot mm. tulotasossa, terveydenhuollossa, koulutuksessa, kulttuuripal-
31960: veluissa ja liikkumismahdollisuuksissa ovat vähäisiä. Syrjäisyys ei koidu
31961: kenenkään kohtaloksi.
31962:    Suomessa naisten kokopäiväinen osallistuminen työelämään on maailman
31963: huippuluokkaa. Miesten ja naisten väliset tuloerot ovat viime vuosikymme-
31964: ninä tasoittuneet, mutta naisten keskiansiot ovat edelleen noin 80 %miesten
31965: keskiansioista. Nuorilla naisilla on selvästi ikäisiään miehiä parempi koulu-
31966: tustaso. Naisten äänestysaktiivisuus nousi ensi kerran vuoden 1991 eduskun-
31967: tavaaleissa miesten äänestysaktiivisuutta korkeammaksi. Naisten osuus
31968: kansanedustaehdokkaista ja kansanedustajista on 50 vuodessa nelinkertais-
31969: tunut ja 25 vuodessa kaksinkertaistunut.
31970: 
31971: Taloudellinen kasvu
31972: Suomen taloudellinen kasvu on ollut pitkällä aikavälillä teollisuusmaiden
31973: nopeimpia; vain Japanissa se on ollut viimeisten sadan vuoden aikana
31974: nopeampaa.
31975:   Suomalaisten tulot henkeä kohti olivat vuonna 1990 reaalisesti yli kahdek-
31976: sankeltaiset itsenäisyyden ensi vuosiin ja kaksinkertaiset vuoden 1970
31977: tasoon verrattuna.
31978:   Erityisen pitkä voimakkaan kasvun kausi vallitsi sodanjälkeisinä jälleenra-
31979: kennuksen ja rakennemuutoksen vuosikymmeninä. Vahva kasvu pysähtyi
31980: muutamaksi vuodeksi nk. ensimmäiseen öljykriisiin. Uusi, tasainen ja
31981: verraten ripeä kasvukausi koettiin 1970-luvun lopulta aina 1980-luvun
31982: loppuun. Kuluvan vuosikymmenen alussa kasvu taittui siten, että vv. 1991-
31983: 93 bruttokansantuote alenee reaalisesti noin 13-14%.
31984:   Teollisuusmaiden tulotasovertailuissa Suomi kiipesi sotien jälkeisenä
31985: aikana tasaisesti aivan kärjen tuntumaan 1980-luvun lopulla. Viimeaikaisen
31986: laman myötä Suomen kansainvälinen elintasoasema on kuitenkin pudonnut
31987: uudelleen alle OECD-maiden keskitason.
31988: 
31989: Elinkeinorakenne
31990: Suomen elinkeinorakenteen kehityksessä on tärkeitä taitekohtia. Vuosisa-
31991: dan vaihteessa maa- ja metsätalouden osuus bruttokansantuotteesta alitti
31992: 50% ja on siitä ajan mittaan supistunut nykyiseen 5 %:iin. Vuosisadan
31993:                                             21
31994: 
31995: 
31996: 
31997: puolivälissä jalostuselinkeinot (teollisuus ja rakentaminen) saavuttivat 40 %:n
31998: tuotanto-osuuden, mikä säilyi seuraavat kolme vuosikymmentä. Palv.elualo-
31999: jen osuus bruttokansantuotteesta on noussut tasaisesti vuoden 1960 44 %:sta
32000: runsaaseen 63 %:iin vuonna 1992.
32001: 
32002: Taulukko. Bruttokansantuotteen elinkeinojakauma, %
32003: 
32004:                            Alkutuotanto   Jalostus   Yksityiset palvelut   Julkinen toiminta
32005: 1860 ...................        62           16              17                   5
32006: 1900 ...................        49           23              23                   5
32007: 1950 ...................        25           40              26                   9
32008: 1992 ···················         5           31              42                  22
32009: 
32010:   Suomen elinkeinorakenteen muutoksille on- muihin vastaavalla tasolla
32011: oleviin teollisuusmaihin verrattuna- ollut ominaista alkutuotannon kansan-
32012: tuote- ja työvoimaosuuden säilyminen pitkään merkittävänä. Suomi teollistui
32013: eurooppalaisittain myöhään, mutta verraten nopeasti. Myös teollisuuden
32014: BKT -osuuden aleneminen käynnistyi Suomessa myöhemmin kuin useim-
32015: missa muissa OECD-maissa. Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen vauh-
32016: dittui selvästi 1980-luvulla sekä yksityisen että julkisen palvelutuotannon
32017: nopean kasvun myötä.
32018: 
32019: 
32020: Julkinen sektori
32021: Suomen julkinen sektori on laajentunut sotien jälkeen muiden Pohjoismai-
32022: den mallin mukaisesti, mutta säilynyt nykylamaan saakka kooltaan niitä
32023: selvästi pienempänä. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on-
32024: viime vuosia lukuunottamatta - ollut sekä Pohjoismaiden että EY-maiden
32025: keskitason alapuolella. Laman myötä julkisen sektorin meno-osuus on
32026: kuitenkin nopeasti kohonnut (63 prosenttia vuonna 1992) lähelle OECD-
32027: maiden kärkeä.
32028:   Julkisen sektorin rahoitusasema säilyi hyvänä aina 1990-luvun alkuun
32029: saakka. Viime vuosien nopea menojen kasvu ja verotulojen supistuminen
32030: ovat kuitenkin kääntäneet rahoitusaseman alijäämäiseksi. Julkisen sektorin
32031: velkaantuminen on nopeasti lähestymässä OECD-maiden keskimäärä vero-
32032: asteen ollessa maailman korkeimpia.
32033:    Suomi lukeutuu niihin valtioihin, joissa julkinen sektori tuottaa itse
32034: merkittävän osan yhteiskunnan hyvinvointi palveluista. Julkisten kulutusme-
32035: nojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa merkittävä, kun monissa
32036: Länsi-Euroopan maissa tulonsiirtojen osuus on hallitsevampi.
32037:    Kuntien osuus julkisista kulutusmenoista on noin 2/3 ja valtion vajaa
32038: kolmasosa. Suomen julkisen sektorin laajeneminen on suurelta osin seura-
32039: usta kuntasektorin kasvusta. Vuodesta 1960 valtion kulutusmenojen osuus
32040: bruttokansantuotteesta on kohonnut 3 %-yksikköä, mutta kuntien osuus
32041: noin 10 %-yksikköä. Julkisen toiminnan työllisten osuus on valtiolla kaksin-
32042:                                       22
32043: 
32044: 
32045: kertaistunut ja kuntasektorilla lähes nelinkertaistunut vuoden 1960 tasoltaan.
32046: Viime vuosina julkisen sekt-orin työvoima on kuitenkin supistunut. Kuntien
32047: tehtävät ovat laajentuneet etupäässä lainsäädännön seurauksena.
32048: 
32049: Ulkomaankauppa
32050: Pienet maat voivat nostaa vaurauttaan ja elintasoaan erikoistumalla ja
32051: osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen työnjakoon. Tämän takia niiden
32052: ulkomaankaupan suhde kokonaistuotantoon onkin yleensä suurempi kuin
32053: suurissa maissa. Suomessa vienti nousi merkittävään asemaan jo 1800-luvun
32054: jälkipuoliskolla Venäjän markkinoiden ansiosta. Kaikkiaan viennin osuus
32055: kansantuotteesta on kuitenkin jäänyt Suomessa pienemmäksi, kuin useim-
32056: missa muissa pienissä teollisuusmaissa.
32057:    Vienti vastasi kolmasosaa bruttokansantuotteeseen 1980-luvun alkupuo-
32058: lella, jonka jälkeen osuus aleni tuntuvasti aina 1990-luvun alkuun saakka.
32059: Kehityksen taustalla oli kilpailukyvyn heikkeneminen, voimakas kotimainen
32060: kysyntä sekä Neuvostoliitto/Venäjän viennin romahtaminen. Hintakilpailu-
32061: kyvyn korjaannuttua ja kotimaisen kysynnän lamaantuessa on viennin osuus
32062: jälleen alkanut kasvaa ja kohoaa vuonna 1993 jo noin kolmasosaan.
32063:    Merkittävä muutos viennin rakenteessa on ollut metsäteollisuuden jalos-
32064: tusasteen huomattava kasvu ja korkean teknologian tuotteiden osuuden
32065: vahvistuminen 1980-luvun alusta lähtien. Metsä- ja metalliteollisuus vastaa-
32066: vat noin 80 o/o:sta koko tavaraviennistä. Ajoittaisia ongelmia on aiheutunut
32067: mm. vientirakenteen yksipuolisuudesta ja suhdanneherkkyydestä. Pitem-
32068: mällä aikavälillä Suomen vientitarjonta on painottunut tuotteisiin ja alueille,
32069: joiden kehitys on jäänyt maailmankaupan keskimäärää hitaammaksi.
32070:    Pieni kansantalous ja sen vienti ovat paljolti riippuvaisia tuonnista. Suomen
32071: tavaratuonti onkin raaka-aineisiin ja tuotantotarvikkeisiin painottunutta.
32072: Tavarakaupan tase on pitkällä aikavälillä ollut verraten tasapainoinen, joskin
32073: vaihdellut tuntuvasti suhdanteiden mukaan. Vaihtotaseen alijäämä on ulko-
32074: maankaupan voimakkaiden suhdannevaihteluiden ja vahvan kotimaisen
32075: investointikehityksen seurauksena muodostunut usein ongelmaksi. Ulko-
32076: mainen nettovelka on nyt kohonnut jo yli puoleen bruttokansantuotteesta.
32077:    Ulkomaankaupan vaihtosuhde oli korkeimmillaan 1950-luvun alussa
32078: Korean korkeasuhdanteen myötä. Vaihtosuhde nousi korkeaksi myös 1980-
32079: luvun jälkipuoliskolla markan ulkoisen arvon noustessa ja tuontiraaka-
32080: aineiden halventuessa. Kuluvan vuosikymmenen alussa on palattu lähem-
32081: mäs pitkän aikavälin tasoa.
32082: 
32083: Kulutus
32084: Yksityiset kulutusmenot asukasta kohden ovat kasvaneet reaalisesti noin 2
32085: prosentin vuosivauhdilla itsenäisyyden aikana. Samalla kulutuksen rakenne
32086: on perusteellisesti muuttunut. Välttämättämistä menoista on jäänyt entistä
32087: enemmän rahaa vapaavalintaiseen kulutukseen.
32088:    Ruuan ja vaatteiden osuus yksityisistä kulutusmenoista on alentunut
32089: itsenäisyyden alkuvuosien lähes 70 prosentista nykyiseen vajaaseen 30
32090:                                         23
32091: 
32092: 
32093: prosenttiin. Myös ruokakorin sisältö on muuttunut; esimerkiksi maidon ja
32094: viljatuotteiden kulutus on laskenut, lihan ja alkoholijuomien kulutus on
32095: sitävastoin kasvanut aivan viime lamavuosia lukuunottamatta.
32096:    Entistä suurempi osa kulutuksesta ostetaan valmiina tuotteina. Ruuan
32097: kulutuksen ohella tämä näkyy esimerkiksi virkistys- ja kulttuurimenojen
32098: tasaisena kasvuna. Liikennemenot ovat autoistumisen ja matkailun myötä
32099: nopeasti kohonneet.
32100:    Suomalaisten vaurastuminen näkyy erityisesti asuntojen laatutason kohe-
32101: nemisena sekä kestokulutustavaroiden hankinnassa. Kotitalouksien koned-
32102: listumisessa ja autoistumisessa saavutettiin likimain muiden Pohjoismaiden
32103: taso 1980-luvulla. Asunnoista verraten suuri osa- kolme neljäsosaa- on
32104: omistusasuntoja, mistä johtuen asumismenot hallitsevat usein kotitalouksien
32105: rahankäyttöä asunnon ostovaiheessa ja vuosia sen jälkeen. Suuret ikäluokat
32106: ovat pääosin asuntonsa maksaneet ja ongelmat ovat nuorempien kohdalla.
32107:    Hyvinvointivaltion kehittymisen myötä kotitalouksien käyttämät koulutus,
32108: terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut, joiden tuottaminen rahoitetaan suurelta
32109: osin valtion ja kuntien budjettivaroin, ovat nopeasti laajentuneet.
32110: 
32111: 
32112: Vapaa-ajan toiminta
32113: Vuosittaisen työajan lyheneminen, eliniän piteneminen ja keskimääräisen
32114: eläkkeellejäämisiän aleneminen ovat lisänneet elinaikaisen vapaa-ajan mää-
32115: rää. Työ ja vapaa-aika näyttävät ajankäyttötutkimusten mukaan eriytyneen
32116: toisaalta pidempiin vuosilomiin ja toisaalta intensiivisempiin työjaksoihin.
32117: Vuotuisten vapaapäivien määrä on Suomessa Euroopan suurimpia.
32118:    Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenoista yhä suurempi osa menee
32119: vapaa-ajan virkistys- ja harrastustoimintaan. Suomalaiset käyvät kulttuuriti-
32120: laisuuksissa ja harrastavat itse jotakin luovaa toimintaa varsin aktiivisesti.
32121: Kulttuurin harrastaminen näin ymmärrettynä näyttää kuitenkin vähentyneen
32122: ja liikunnan harrastus lisääntyneen kymmenen viime vuoden aikana. Suurin
32123: muutos vapaa-ajan sisällössä viime vuosikymmeninä on ollut television
32124: katselun osuuden lisääntyminen. Televisio vie vapaa-ajasta keskimäärin
32125: runsaan neljänneksen.
32126:    Suomi on yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen maa. Tasa-arvoa ei ole vain
32127: vaadittu valtiolta, vaan sitä on luotu kansalaisyhteiskunnan monilukuisten
32128: järjestöjen kautta. Pienkuntiin pohjautuva kunnallisen itsehallinnon periaate
32129: on vahvistanut osallistumista. Uskonnollinen vakaumus tai äidinkieli eivät
32130: sido ihmistä yhteiskunnallisesti alempaan asemaan.
32131:    Suomessa on perinteisesti toiminut kattava ja korkeatasoinen yleinen
32132: kirjastolaitos. Vuonna 1990 yleisiä kirjastoja oli 1 151, joissa lainaajia yli kaksi
32133: miljoonaa ja käytejä lähes 50 miljoonaa. Kirjastojen käyttö on jatkuvasti
32134: kasvanut, erityisesti 1990-luvun alkuvuosina kirjastoaktiivisuus on korostu-
32135: nut.
32136:    Kirjastojen ohella myös avoin korkeakoulu järjestelmä, kansalaisopistover-
32137: kosto, taidelaitokset, museot, lehdet ja sähköiset viestimet tarjoavat mahdol-
32138: lisuuden omaehtoiseen opiskeluun. Joukkoviestimiä käytetään laajalti myös
32139:                                       24
32140: 
32141: 
32142: 
32143: koulujen oppimateriaalina. Vuonna 1990 Suomessa ilmestyi lähes 400
32144: sanomalehteä ja yli 4 000 aikakauslehteä. Lisäksi toiminnassa oli noin 900
32145: museota, runsaat 60 ammattiteatteria, 140 musiikkioppilaitosta jne.
32146: 
32147: 2.2 Peräytymisen vuosikymmen- rakenneongelmat paljastuvat
32148: Suomen talous on 1990-luvun alkuvuosina kokenut poikkeuksellisen voi-
32149: makkaan suhdannetaantuman, joka monin tavoin vaikuttaa myös talouden
32150: tuleviin kasvu edellytyksiin. Taantuman syvyys on paljolti seurausta idänkau-
32151: pan romahtamisesta, läntisten kauppakumppaneidemme vaikeuksista ja
32152: myös taloutemme rakennevinoutumista, joiden annettiin pahoin kärjistyä
32153: 1980-luvun lopun korkeasuhdannevuosina.
32154:    Lama johtaa huomattaviin tuotanto-, työllisyys- ja hyvinvointimenetyksiin.
32155: Sekä kokonaistuotanto että kotitalouksien tulot henkeä kohden alenevat
32156: likimain vuosien 1983-84 tasolleen. Myös kansainvälisissä BKT henkeä
32157: kohden- vertailuissa Suomen sijoitus putoaa tavalla, joka hakee vertaistaan
32158: teollisuusmaiden sotien jälkeisessä taloushistoriassa.
32159:    Kolmen lamavuoden aikana on menetetty nettomääräisesti lähes puoli
32160: miljoonaa työpaikkaa ja työllisten kokonaismäärä on alentunut 1950-luvun
32161: alkuvuosisen tasolleen, jolloin väkiluku oli huomattavasti nykyistä alhaisem-
32162: pi. Työttömyys on lyhyessä ajassa noussut erääksi teollisuusmaiden kor-
32163: keimmista. Työhön osallisturuisaste on voimakkaasti alentunut.
32164:    Massatyöttömyyden pitempiaikaisia vaikutuksia työvoiman laatuun ja
32165: työmotivaatioon on vaikea arvioida. Joka tapauksessa menetetään osaamista
32166: ja tietotaitoa osin ilmeisesti pysyvästikin. Kun uusien työntekijöiden rekry-
32167: tointi on pitkään ollut pysähdyksissä, työvoiman ikärakenne yrityksissä voi
32168: muodostua ongelmaksi. Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyyden kieltei-
32169: set vaikutukset voivat ulottua pitkällekin tulevaisuuteen.
32170:    Lamavuosina 1990--92 keskimäärin 20 000 yritystä on vuosittain lopetta-
32171: nut toimintansa, näistä liki kolmannes konkurssien myötä. Yritysten uuspe-
32172: rustanta ei ole pysynyt lopettamisten tahdissa siten, että yrityskanta on
32173: pienentynyt. Vaihtotase- ja julkisen sektorin budjettivajeiden rinnalle on
32174: syntynyt vaje myös yrityksistä, yrittäjistä ja työnantajista.
32175:    Rahoitusmarkkinoiden vapautuessa ja korkeasuhdanteen huumassa 1980-
32176: luvun jälkipuoliskolla syntyi turhia investointeja ja ylikapasiteettia etenkin
32177: suljettuun sektoriin. Huolestuttavan suuri osa tuolloin rakennetusta kapasi-
32178: teetista on kysynnän romahtaessa ajautunut pysyviin kannattavuusvaikeuk-
32179: siin, mikä yhdessä kotitalouksien velkaongelmien kanssa pitkittää pankki-
32180: kriisiä.
32181:    Investointien viimeaikainen romahtaminen puolestaan rapauttaa kansan-
32182: talouden pääomakantaa ja infrastruktuuria. Lisäksi lamavuosien tappiot ja
32183: velkaantuminen heikentävät yritysten tulevia investointimahdollisuuksia.
32184:    1980-luvun palvelutuotantovaltaisen kehityksen ja viime vuosien laman
32185: seurauksena monet suljetun sektorin rakenneongelmat ovat vielä ratkaise-
32186: matta. Näiden ratkaiseminen - niin välttämätöntä kuin se onkin- saattaa
32187: osaltaan lisätä työttömyyspaineita.
32188:                                                25
32189: 
32190: 
32191:    Kokonaistuotannon supistuminen on murentanut julkisen sektorin tulo-
32192: pohjaa samalla, kun työttömyys, pankkituki ja velanhoitomenot ovat lisän-
32193: neet menoja. Veroasteen noususta huolimatta sekä valtion että kuntien
32194: velkaantuminen kohoaa hälyttävän korkeaksi. Yhteiskunnan varoin rahoi-
32195: tettavia palveluita joudutaan karsimaan.
32196: 
32197: 
32198: Taulukko. Valtiontalouden menot, mrd mk.
32199: 
32200:                                               Menot     Korko-      Korot
32201:                                              yhteensä   menot     menoista, o/o
32202: 
32203: 1985 ····································      89,7      4,7          5,2
32204: 1990 ................................... .    142,9      4,7          3,3
32205: 1992 ····································     203,4      8,4          4,1
32206: 1993 ................................... .    197,9     17,8          9,0
32207: 1994 ................................... .    196,2     22,5         11,5
32208: 1995 ····································     191,2     27,2         14,2
32209: 1996 ................................... .    196,2     31,7         16,2
32210: 
32211: Pankkituki 56-57 mrd markkaa yhteensä vuosina 1992-96
32212: (Valtiovarainministeriön arvio syyskuussa 1993)
32213: 
32214: 
32215:   Taloudessa on kolme perustavanlaatuista epätasapainoa: suuri ulkomai-
32216: nen velkaantuminen, teollisuusmaiden korkeimpiin kuuluva työttömyysaste
32217: sekä poikkeuksellisen syvään epätasapainoon ajautunut julkinen talous.
32218:   Tasapainottomuuksien ja lyhyen ajan kriisin ratkaisu on välttämätöntä,
32219: jotta pitemmän ajan näkökohdat voitaisiin paremmin ottaa huomioon niin
32220: talouspolitiikan suunnittelussa kuin talousyksiköiden päätöksenteossa.
32221:    Tasapainottomuuksien kärjistyminen syventäisi lamaa ja johtaisi yhä
32222: suurempiin tuotanto- ja hyvinvointimenetyksiin.
32223:    Parina viime vuotena harjoitetun talouspolitiikan ansiosta talouden ulkoi-
32224: nen tasapaino on korjaantunut. Kustannus- ja kilpailukykyongelmat on saatu
32225: hallintaan ja velkaantuminen ulkomaille pysähtymään. Kustannustehokkuus
32226: on yritysten ja julkisen sektorin saneeraustoimien myötä parantunut ja
32227: tuottavuus vahvistunut. Yksityisen sektorin velkaantuminen on pienenemäs-
32228: sä. Teollisuusyritysten tulorahoitus- ja kannattavuus ovat kohentumassa ja
32229: funktionaalisen tulonjaon vääristymät korjaantumassa. Samoin talouden
32230: avoimen ja suljetun sektorin kokosuhteet ovat tervehtymässä.
32231:    Mahdollisuudet hyvän hintakilpailukykyaseman säilyttämiseen pitemmäl-
32232: läkin aikavälillä ovat nyt paremmat kuin usein aikaisemmin. Lamakokemuk-
32233: set ovat tervehdyttäneet asenteita ja vahvistaneet mm. kilpailukyky- ja
32234: kannattavuustekijöiden merkityksen ymmärtämistä kansantalouden hyvin-
32235: voinnin näkökulmasta. Teollisuuden merkitys hyvinvoinnin rakentamisen
32236: kannalta on uudelleen ymmärretty ja laajalti tunnustettu. Innovatiivisuus
32237: itsensä työllistämiseen ja yrittäjyyteen on lisääntynyt. Yhdyskuntatalouden
32238:                                        26
32239: 
32240: 
32241: 
32242: kustannuksia on pystytty karsimaan kehittämällä aiempaa aktiivisemmin
32243: 'ylläpitokulttuuria', millä voi olla myönteiset vaikutukset pitkälle tulevaisuu-
32244: teen.
32245:    Lamasta huolimatta investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat
32246: pysyneet runsaina, minkä ansiosta teollisuuden teknologinen pohja on
32247: leventynyt ja korkeateknologisten tuotteiden osuus viennistä kohonnut.
32248: Matkaa on kuitenkin vielä eturivin teollisuusmaihin.
32249: 
32250: Nykytilan pitkävaikutteisia ongelmia:
32251: 
32252: * Valtion ja kuntien rakenteellinen alijäämäisyys ja velkaantuminen
32253: * Korkea veroaste
32254: * Huoltosuhteen nopea nousu
32255: * Yritysten tappiot ja velkaantuminen
32256: * Investointien aleneminen, pääomakannan vanheneminen
32257: * Yrityskonkurssit ja yrityskannan pieneneminen
32258: * Työttömyys (etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys)
32259: * Kotitalouksien velkaongelmat
32260: * Pankkien luottotappiot ja pankkituki
32261: * Rakentamisen romahtaminen, asuntokannan vanheneminen
32262: * Tiestön ja liikenneverkoston rapautuminen
32263:                                       27
32264: 
32265: 
32266: 
32267: 
32268:                         3 GLOBAALIT NÄKYMÄT
32269: 
32270: Elämme maailmassa, jonka tulevaisuus on yhteinen.
32271:   Perustan tulevaisuuden keskeisten piirteiden arvioinnille muodostavat
32272: globaalit väestönmuutokset. Maailman väestömäärä oli vuonna 1990
32273: noin 5.3 miljardia ja sen ennustetaan saavuttavan vuonna 2020 jo 8 miljardin
32274: rajan.Teollisuusmaiden väestö kasvaa vain 1 miljardista 1.3 miljardiin, mutta
32275: Aasian noin 3 miljardista noin 5 miljardiin. Kehitysmaiden väestönkasvu
32276: uhkaa tukahduttaa kehityksen.
32277:   Väestön muuttoliikkeiden vaikutukset erityisesti Afrikassa ja Aasiassa
32278: voivat olla dramaattisia. Afrikan sisäiset, nälästä ja ympäristökatastrofeista
32279: johtuvat muuttoliikkeet ovat hyvin todennäköisiä; niiden tulon Eurooppaan
32280: voi estää rajojen sulkeutuminen. Aasian urbanisoituminen etenee nopeasti
32281: ja hallitsemattomasti. Kaupunkien väestömäärä kasvaa vuoden 1990 noin
32282: 750 miljoonasta 2.3 miljardiin vuonna 2000. Seurauksena on vakavia
32283: taloudellisia, ympäristö- ja terveysongelmia. Islamilaisten maiden vyöhyke
32284: Indonesiasta Marokkoon vahvistuu poliittisena ja ideologisena tekijänä rajun
32285: väestönkasvun seurauksena; Eurooppaan kohdistuu tulevaisuudessa tältä
32286: vyöhykkeeltä huomattava muuttopaine.
32287:    Globaalitympäristökysymykset ovat kiinteä osa maailmantaloutta. Ne
32288: ovat ihmisen toiminnan aiheuttamia ja myös ihmisen ratkaistavissa.Kestävä
32289: kehitys- kehitys, jossa mikään sukupolvi ei heikennä tulevien sukupolvien
32290: elämisen mahdollisuuksia- on vaikeasti toteutettavissa. Ongelmien ratkai-
32291: sua vaikeuttavat mm. arvot ja asenteet, taloudelliset edut ja maailmanlaajui-
32292: nen tulonjakotaistelu sekä määrittely- ja mittauspulmat.
32293:    Nykyisissä kehittyneissä teollisuusmaissa asuva 20% maailman väestöstä
32294: kuluttaa 80% maailman raaka-aineista ja tuottaa 70% maailman hiilidioksi-
32295: päästöistä ja teollisuusjätteistä. Kehitysmaissa yli 850 miljoonaa ihmistä elää
32296: aavikoitumisseuduilla. Trooppista metsää häviää jalkapallokentän verran
32297: sekunnissa. Kestävän kehityksen esteet ovat monentyyppisiä. Kehitysmaissa
32298: pääasiallinen este on köyhyyden leimaama olemassaolon taistelu. Kasvu-
32299: uralle päässeissä maissa (esim. Kiina) elintason nopean nostamisen pyrkimys
32300: syrjäyttää pitemmän aikavälin huolenaiheet Teollisuusmaissa kasvua voi-
32301: daan toteuttaa materiaalien käyttöä vähentämällä. Esteinä ovat asenteet,
32302: arvot sekä taloudellisten säännösten ja poliittisen tahdon puute.
32303:    Globaaleista ympäristöongelmista vakavimpia ovat kasvihuoneilmiö (il-
32304: maston lämpeneminen fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena),
32305: elämää maapallolla ultraviolettisäteilyltä suojelevan otsonikerroksen ohen-
32306:                                        28
32307: 
32308: 
32309: tuminen, vesien ja maaperän saastuminen sekä biologisen monimuotoisuu-
32310: den vähentyminen. Näitä ongelmia voidaan ratkaista vain yhteisellä poliitti-
32311: sella tahdolla ja yhteiskunnan instituutioiden (ml. talous) toimintaperiaattei-
32312: den muutoksella.
32313:    Kehitysmailla ei ole läheskään aina edellytyksiä pitkän aikavälin ratkaisui-
32314: hin omin voimin. Kestävä kehitys edellyttää ratkaisuja väestönkasvun ja
32315: globaalin tulonjaon ongelmiin.
32316:    Maapallon ravinnontuotannon kysymykset liittyvät välittömästi väes-
32317: tönkasvun ja ympäristön kehitykseen. Vuodesta 1950 aina vuoteen 1984
32318: saakka maailman ravinnontuotanto kasvoi nopeammin (2.3 o/o vuodessa)
32319: kuin väestö (1.8 o/o vuodessa). Vuodesta 1985 lähtien ravinnontuotannon
32320: kasvu on hidastunut olennaisesti. Viljan ja kalan tuotanto henkilöä kohden
32321: on pienempi kuin 1980-luvun puolivälissä. Eniten ravinnontuotanto on
32322: taantunut Afrikassa ja IVY-maissa.
32323:    Tämä uusi tilanne johtuu mm. viljelyalan kasvun pysähtymisestä, ympäris-
32324: tön pilaantumisen aiheuttamasta maaperän huonontumisesta ja lannoittei-
32325: den tehon vähentymisestä.Maailmantalouden taanturna yhdessä ympäristö-
32326: tuhojen, väestönkasvun ja sotien kanssa on aiheuttanut uudelleen jo
32327: voitetuksi luultua nälänhätää.
32328:    Maailman ravinnontuotannon tulisi lisääntyä vuoteen 2020 mennessä 70-
32329: 100 o/o:lla,jotta lisääntyvä väestömäärä voitaisiin nykyrakenteilla ruokkia.
32330: Teknologisesti (mm. biotekniikan uudet sovellutukset) tämä ei ole mahdo-
32331: tonta. Vaikeudet liittyvät kansainvälisen työnjaon ja kaupan rakenteisiin,
32332: ympäristönäkökohtiin ja kansalliseen talouspolitiikkaan monissa kehitys-
32333: maissa. Mikäli nämä tukisivat globaalia elintarvikehuoltoa ja jos ravintotot-
32334: tumukset muuttuisivat, voitaisiin maapallon väestö ruokkia myös nykyisellä
32335: ravinnon määrällä.
32336:    Energian tuotannossa ja kulutuksessa on globaalilla tasolla kaksi perus-
32337: kysymystä: 1) Miten tehostetaan energian käyttöä? Nykyteknologialla voi-
32338: daan koko maapallon tasolla päästä yli 50 o/o:n säästöön ja Itä-Euroopan
32339: uusissa demokratioissa jopa 75 o/o:n säästöön. 2) Miten tarvittava energia
32340: tuotetaan ja mikä rooli siinä annetaan ympäristönäkökohdille? Energian
32341: tuotannosta johtuvien hiilidioksipäästöjen määrä voi - realististen skenaa-
32342: rioiden perusteella- olla vuonna 2015 vain vähän nykyistä suurempi
32343: (ympäristöpainotteinen tasapainoinen kehitys) tai jopa 70 o/o nykyistä enem-
32344: män (sääntelemätön kehitys ilman kansainvälisiä sopimuksia).
32345:    Kylmän sodan asetelmien hajoaminen on luonut globaalilla tasolla uutta
32346: kehityspotentiaalia.Maailman varustelumenot ovat supistuneet 1980-luvun
32347: lopulta merkittävästi, erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän sotateollisuutta pure-
32348: taan (työvoima vähenee noin 30 o/o:lla 1990-luvulla) ja ydinkärkien määrää
32349: on sovittu vähennettäväksi kahdella kolmanneksella vuoteen 2003 mennes-
32350: sä. Näiden voimavarojen vapautuminen lisää kehitysmahdollisuuksia. Toi-
32351: saalta erityisesti entisen Neuvostoliiton ydinaseiden valvonta on vaikeutunut
32352: ja niiden leviäminen voi muodostua uhkatekijäksi.
32353:    Vaikka kehittyneiden teollisuusmaiden ja kehitysmaiden tulokuilu on
32354:  edelleen syventynyt viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana, on kuilu
32355:                                       29
32356: 
32357: 
32358: 
32359: tasoittunut samana aikana monilla elämän alueilla. Lapsikuolleisuus on
32360: kehitysmaissa puoliintunut, odotettavissa oleva elinikä on noussut selvästi ja
32361: koulutus on parantunut merkittävästi. Nämä voivat aikaa myöten alentaa
32362: syntyvyyttä ja vähentää väestöpaineita.
32363:   Myönteisenä piirteenä globaaleissa näkymissä on se, että jo useiden
32364: vuosikymmenien ajan on tietoisesti pyritty maailmanlaajuisen yhteistyön
32365: avulla kehitysongelmien ratkaisemiseen. Tällöin Yhdistyneiden Kansa-
32366: kuntien (YK) rooli on yhä keskeisempi. Globaalista tietoa ja poliittista
32367: tahtoa on olemassa entistä enemmän mm. ympäristö-, ravinto- ja väestö-
32368: ongelmien ratkaisemiseksi.
32369: 
32370: 
32371: Kolminapaisen maailmantalouden dynamiikka
32372:   Maailmantalouden kehityksessä on keskeistä globaalinen kilpailu tuotan-
32373: nosta ja työstä. Kansakunnat eivät voi enää suojautua, vaan joutuvat
32374: ottamaan vastaan avoimen kilpailun haasteen. Kyse on siitä, kuka pystyy
32375: saamaan aikaan edullisimman tuotannontekijäyhdistelmän. Kyse on kansa-
32376: kuntien kohdalla siitä, mitä pystytään tuottamaan paremmin kuin muut -
32377: yksin tai yhteistyössä muiden kanssa. Yritykset sopeutuvat avoimeen kilpai-
32378: lutilanteeseen, ja yhteiskunnat joustavoittavat rakenteitaan vastaamaan uu-
32379: den tilanteen haasteita. Osaaminen, koulutus, ammattitaito sekä tutkimus- ja
32380: kehitystyö ovat ratkaisevia.
32381:   Maailmantalous on 1990-luvun alussa Yhdysvaltain, EY:n ja Japanin
32382: muodostama kolminapainen kokonaisuus.
32383:   Tämä merkitsee ennen muuta markkinajohtajuutta sekä johtoa uuden
32384: teknologian kehittämisessä ja soveltamisessa. Poliittisesti ja taloudellisesti
32385: merkitystään kasvattavat maat ja alueet - kuten Kiina ja Intia - ovat
32386: jatkossakin merkittäväitä osin riippuvaisia johtomaiden ja -alueiden tekno-
32387: logiasta.
32388:    Yhdysvaltojenvahvuuksia ovat kohtuullisen monipuolisten luonnonvaro-
32389: jen ohella mm. toimiva kilpailu, hyvä kannustinjärjestelmä sekä kilpailua ja
32390: yrittäjyyttä suosiva, yksilöllistä sopeutumista korostava ja riskinottoon -
32391: myös innovaatioissa - kannustava ilmapiiri. Julkisen talouden roolin
32392: aliarviointi on toisaalta johtanut suuriin budjettialijäämiin sekä vakaviin
32393: laiminlyönteihin infrastruktuurin, terveydenhuollon ja koulutuksen kehittä-
32394: misessä.
32395:   Japani on korvannut vähäiset luonnonvaransa inhimillisen pääoman
32396: pitkäjänteisellä kehittämisellä.Koulutuksen sekä tutkimus- ja tuotekehityk-
32397: sen arvostus on antanut voimakkaan perustan teknologiselle uudistumiselle.
32398: Strateginen ote näkyy myös korkeassa investointiasteessa sekä tuotannon ja
32399: työn tuloksellisessa, laatua korostavassa organisoinnissa. Myös yhteistyön ja
32400: yhteisön voimakas korostus ovat Ja panin vahvuuksia. Ja panin väestön nopea
32401: ikääntyminen vähentää säästämisastetta ja tuo rakenteellisia vaikeuksia
32402: työmarkkinoille.
32403:    Länsi-Euroopan vahvuuksia ovat infrastruktuurin ja koulutuksen korkea
32404: laatu. Yhteiskuntajärjestelmän toimivuus on suhteellisen hyvä, samoin eri
32405:                                      30
32406: 
32407: 
32408: 
32409: ryhmien yhteistyö. Pyrkimys tasaisempaan tulonjakoon on lisännyt eri
32410: ryhmien sitoutumista yhteiskuntaan ja vähentänyt epävarmuutta, mutta
32411: samalla se on tuonut jäykkyystekijöitä talouteen ja heikentänyt sopeutumi-
32412: sen ja aloitteellisuuden kannustimia. Säästämis- ja investointiaste ovat
32413: Yhdysvaltoja selvästi korkeampia, mutta hintajärjestelmä Yhdysvaltoja
32414: tehottomampi.Väestön ikääntyminen vaikuttaa syvällisesti myös eurooppa-
32415: laisten yhteiskuntien tulevaisuuteen.Länsi-Euroopan kehitykseen vaikuttaa
32416: olennaisesti myös se, kuinka Itä-Eurooppa integroituu koko maanosan
32417: talouteen.
32418:   Maailmantalouden kasvun painopiste on siirtynyt Kaakkois-Aasiaan. Nk.
32419: dynaamisilla Aasian talouksilla (Taiwan, Singapore, Hongkong ja Korea) on
32420: samoja vahvuuksia kuin Japanilla ja ne saavuttavat hyvin nopeasti kehittynei-
32421: den maiden tasoa. Kiinan BKT:n ennakoidaan kasvavan reaalisesti 7 o/o
32422: vuodessa vv. 1990-2030 (OECD). Jos kehitys jatkuu nykyisellään, Kaakkois-
32423: Aasia ohittaa sekä Länsi-Euroopan että Yhdysvallat tuotannossa seuraavan 30
32424: vuoden aikana - hintana ovat kuitenkin todennäköisesti suuret sosiaaliset
32425: ja ympäristöongelmat. Uuden kasvualueen saattavat muodostaa Keski-
32426: Aasian maat.
32427:   Myös Latinalainen Amerikka tulee kasvattamaan osuuttaan maailmantalo-
32428: udessa, kun taas IVY-maiden ja itäisen
32429:    Keski-Euroopan sekä Afrikan osuudet pienentyvät. Islamilainen maailma
32430: ei-huolimatta monipuolisista ja runsaista luonnonvaroistaan-tule muodos-
32431: tumaan yhtenäiseksi taloudelliseksi mahdiksi. Sen poliittinen ja kulttuurinen
32432: (ideologinen) merkitys tullee kuitenkin vahvistumaan jo väestönkasvun
32433: takia, etenkin jos islamilaisuuden eri suuntausten ristiriidat tasoittuvat.
32434:    Perushyödykkeiden maailmanmarkkinahintojen kehitys määrittää pitkälle
32435: köyhimpien kehitysmaiden kohtalon. Perushyödykkeiden vientihinnat ovat
32436: laskeneet vv. 1979-1991 kun esimerkiksi OECD-maiden teollisuustuottei-
32437: den vientihinnat ovat nousseet yli 50 %. Kehitysmaiden vähänkin pitemmälle
32438: jalostettujen tuotteiden tullit ovat teollisuusmaissa niin korkeat, että ne
32439: estävät käytännössä tuonnin ja samalla investointeja kehitysmaihin houkut-
32440: televan, järkevän kansainvälisen työnjaon toteutumisen.
32441:    Sekä maailmantalouden että kansainvälisen yhteistyön näkymät ovat
32442: epävarmat. Talouden kasvuarviot keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ovat
32443: tulleet yhä pessimistisemrniksi. Maailmantaloudessa on menossa voimakas
32444: alueellisen integraation kehitys niin Amerikassa, Euroopassa kuin Kauko-
32445: Idässäkin.
32446:   Protektionistiset paineet ja blokkiutumisen uhka globaalilla tasolla ovat
32447: seuraavien 10-15 vuoden todellisuutta. Myös lyhyellä aikavälillä protektio-
32448: nismin kasvu vaikuttaa kielteisesti maailmantalouden näkymiin. Maailman-
32449: talouden napojen omia etuja ajavat ratkaisut aiheuttavat kitkaa niin markki-
32450: noille pääsyn, teknologian hankinnan kuin pääomien saanninkin pelisään-
32451: nöissä.
32452:    Kansainvälisen yhteistyön tarpeiden ja näkymien välille on syntynyt
32453: jännitettä. Varsin suuri periaatteellinen yksimielisyys vallitsee yhteistyön
32454: tarpeesta suurissa kysymyksissä, joita ovat kansainvälisen kaupan vapautta-
32455:                                       31
32456: 
32457: 
32458: 
32459: minen ja sääntely (GATI), köyhimpien kehitysmaiden ongelmat, Venäjän ja
32460: itäisen Keski-Euroopan siirtymäkauden ongelmat sekä globaalit
32461: ympäristöongelmat. Käytännön ratkaisuihin näyttää kuitenkin olevan vaikea
32462: päästä.
32463:   Yhteistyön suuntaan työskentelevät pitkällä aikavälillä ongelmien kasau-
32464: tumisen uhkan lisäksi monikansallisten yritysten toimintamekanismit ja
32465: teknologian kehitys. Monikansalliset yritykset muodostavat uhkan kansalli-
32466: sen taloudellisen ja poliittisen päätöksenteon suvereniteetille ja lisäävät
32467: maiden välisen yhteistyön tarvetta.
32468:   Yhä useammin viitataan siihen, että suuriin maailmanuskontoihin perus-
32469: tuvat kulttuuriperinteet tulevat olemaan nykyistä huomattavasti tärkeämpiä.
32470: Ne saattavat vaikuttaa yhteistyön ja ristiriitojen taustalla muodostaen uusia
32471: alliansseja ja rintamia. Erityisen selvää tämä on kulttuurien rajamailla, kuten
32472: 1990-luvun Bosniassa.
32473: 
32474: * Väestönkasvu kehitysmaissa uhkaa tukahduttaa kehityksen:
32475:   * väestön muuttoliikkeiden vaikutukset koskevat koko maapalloa;
32476:   * globaalien ympäristökysymysten ratkaisut edellyttävät ratkaisu-
32477:     ja väestönkasvun ja maailmantalouden ongelmiin;
32478:   * ravinnontuotanto ei kasva maapallolla väestönkasvua nopeam-
32479:     min: tuloksena on jo voitetuksi uskotun nälänhädän lisääntymi-
32480:     nen
32481: * Sovitut aseiden supistukset ja sotateollisuuden vähentäminen luo-
32482:   vat uutta kehitys potentiaalia, jonka myönteiset vaikutukset tulevat
32483:   vähitellen voimistumaan; sotateollisuuden nopea supistaminen on
32484:   kuitenkin tuonut sopeutumisvaikeuksia ja lisännyt osin lamaa
32485:   maailmantaloudessa
32486: * Maailmantalous kehittyy EY:n, Yhdysvaltain ja Japanin kolmina-
32487:   paisena kokonaisuutena epävarmoin näkymin
32488: * Protektionististen suuntausten vaihtuminen yhteisiin pelisääntöi-
32489:   hin vie aikaa
32490: * Maailmantalouden kasvun painopiste on siirtynyt Kaakkois-
32491:   Aasiaan
32492: * Kansainvälisen yhteistyön suurissa kysymyksissä- GATI, köy-
32493:   himpien kehitysmaiden ongelmat, Venäjän ja itäisen Keski-Euroo-
32494:   pan uudistukset ja globaalit ympäristökysymykset - on vaikea
32495:   päästä käytännön ratkaisuihin; yhteistyön tarve mm. YK:n puitteis-
32496:   sa kasvaa edelleen. Globaalinen tieto ja poliittinen tahto ongelmien
32497:   ratkaisemiseksi ovat lisääntyneet.
32498:                                       32
32499: 
32500: 
32501: 
32502: 
32503:                       4 MUUTOSTEN EUROOPPA
32504: 
32505: Kylmän sodan päättyminen on käynnistänyt uuden aikakauden Euroopassa.
32506: Se on avannut uusia potentiaalisia kehitysuria, mutta myös uusia uhkia ja
32507: haasteita. Eurooppa kehittyy jännitteiden kentässä vahvan henkisen perin-
32508: nön ja kulttuurin moninaisuuden pohjalta.
32509:    Kun suurvaltojen ideologinen,poliittinen ja sotilaallinen vastakkainasette-
32510: lu on väistynyt, jäljelle on jäänyt syvä elintaso- ja teknologiakuilu. Eurooppa
32511: on kuitenkin kokonaisuus, ja tulevaisuuden suuri haaste on, kuinka Itä-
32512: Eurooppa integroituu tähän kokonaisuuteen. Elintaso- ja teknologiakuilun
32513: umpeen kuromiseen menee rikkaimmiltakin Itä-Euroopan mailta vuosikym-
32514: meniä ja se edellyttää valtavia investointeja Itä-Euroopan tuotantoon ja
32515: infrastruktuuriin. Suomi on Euroopan maantieteellisellä elintasorajalla.
32516:    Länsi-Euroopan tulevaisuudelle antaa leimansa integraatiokehitys. Se
32517: on nähtävä globaalia kehitystä vasten. Länsi-Euroopan asema maailmanta-
32518: loudessa uhkaa heiketä. Maailmantalouden lama koettelee Eurooppaa
32519: kovemmalla kädellä kuin Yhdysvaltoja ja Japania. Arvioiden mukaan Euroo-
32520: pan kasvuluvut voivat olla vuosituhannen loppuun saakka Yhdysvaltoja
32521: jonkin verran ja Japania sekä muuta Kaakkois-Aasiaa huomattavasti pienem-
32522: mät. Länsi-Euroopan työttömyysluvut ovat huomattavasti näitä alueita kor-
32523: keampia ja säilynevät korkealla tasolla myös pitkällä aikavälillä.
32524:    Pohjoismaiden siteet ovat perinteisesti olleet vahvat. Riippumatta integraa-
32525: tiokehityksen etenemisen muodoista on tärkeää ylläpitää ja edelleen vahvis-
32526: taa Pohjoismaiden välistä yhteistyötä ja kulttuurista yhteyttä. Tätä korostaa
32527: Pohjoismaiden samankaltaisuus ja integraatiokehityksen aikaansaaman pää-
32528: tösvallan osittainen siirtyminen kansainvälisen yhteistyön tasolle.
32529:    Globaaleista tekijöistä väestömuutokset vaikuttavat syvästi Euroopan
32530: tulevaisuu~een. Euroopan väkiluku kääntyy ilman jatkuvaa muuttovoittoa
32531: laskuun ensi vuosituhannen alkuvuosikymmeninä ja Eurooppa
32532: harmaantuu.Historia ei tarjoa ennakkotapausta tilanteesta, johon eurooppa-
32533: laiset yhteiskunnat ensi vuosituhannen alkuvuosikymmeninä joutuvat. Vuonna
32534: 2020 Länsi-Euroopan väestöstä 28-29 o/o on yli 60-vuotiaita. Toisaalta
32535: Pohjois-Afrikasta aina Pakistaniin ja Indonesiaan saakka ulottuvan islamilai-
32536: sen alueen korkea syntyvyys on kasvattanut näiden maiden nuoria ikäluok-
32537: kia. Nämä muodostavat nyt ja tulevaisuudessa voimakkaan muuttopotenti-
32538: aalin, joka suuntautuu etenkin ikääntyvään Eurooppaan.
32539:    Muuttopaineiden ja laittoman maassaolon hallinta muodostuu Länsi-
32540: Euroopan keskeiseksi haasteeksi. Kansallisten etujen turvaamisen ja ihmis-
32541: ten vapaan liikkuvuuden välille muodostuu jännitettä.
32542:                                       33
32543: 
32544: 
32545: 
32546:   Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat merkittäviä erityisesti Euroopan
32547: maanviljelyksen ja metsätalouden ehtoihin.
32548:   Euroopan menestys riippuu keskeisesti siitä, voidaanko maailmassa edetä
32549: blokkiutumatta avoimen maailmankaupan suuntaan ja siitä, pystyykö Eu-
32550: rooppa käyttämään hyväkseen integraation luomaa yhteistyötä. Tätä yhteis-
32551: työtä tarvitaan erityisesti innovaatioiden luomiseen teollisuudessa, palveluis-
32552: sa ja yhteiskunnan pelisäännöissä (instituutioissa). Sen voimin Eurooppa
32553: pystyy välttämään sitä uhkaavat jäykkyydet.
32554: 
32555: 
32556: 
32557: 
32558:      Eurooppalaisen yhdentymisen lähtökohta ja perimmäiset motiivit
32559:    olivat poliittisia. Konkreettisessa muodossa pisimmät edistysaskeleet
32560:    on otettu taloudellisen yhteistyön puolella. Silti myös tulevaisuudessa
32561:    yhteisön toimintaa ja kehitystä ohjaavat tavoitteet ovat perusluonteel-
32562:    taan poliittisia.
32563:      Seuraavassa vaiheessa EY:n piirissä tavoitellaan syvenevää yhdenty-
32564:    mistä. Se käsittää
32565:      * talous- ja rahaunionin , joka merkitsee pyrkimystä kohti
32566:      -vakaata hinta- ja alhaista korkotasoa,
32567:      - vähenevää julkista velkaantumista,
32568:      - tasapainoisempia budjetteja,
32569:      - kiinteitä valuuttakursseja ja yhtä, yhteistä valuuttaa,
32570:      - yhteistä, hallituksista riippumatonta keskuspankkia sekä
32571:      - talouspolitiikan yhteensovittamista jäsenvaltioiden kesken
32572:       * poliittisen unionin, joka tarkoittaa jäsenvaltioiden halua
32573:      - tiivistää ulko- ja turvallisuuspolittista yhteistyötä myös käytännön
32574:         toimissa
32575:      - halua aloittaa keskustelu yhteisestä puolustuspolitiikasta ja puo-
32576:         lustuksesta
32577:       * yhteisön instituutioiden ja päätöksenteon järjestelmän uudistami-
32578:         sen
32579:       * keskustelun siitä, miten ja millä ehdoin yhteistyötä voitaisiin tehdä
32580:         myös työmarkkinaosapuolten kesken.
32581:       * läheisyyden periaatteen, kansalaisten oikeuksien ja alueellisen
32582:         yhteistyön kehittämisen
32583:       Osin ennen syvenemistä, osin rinnan sen kanssa yhteisö laajenee.
32584:    Yhteisön on otettava kantaa
32585:       * EFTA-valtioiden jäsenyyden ehtoihin
32586:       * Venäjän ja EY:n välisten poliittisten ja taloussuhteiden kehityk-
32587:         seen
32588:       * Itä-Euroopan ja EY:n välisten suhteiden kehitykseen ja
32589:       * EY:n eteläisten reunavaltioiden jäsenyyspyrkimyksiin
32590:                                        34
32591: 
32592: 
32593: 
32594: 
32595:    Kylmän sodan päätyttyä itäisen ja keskisen Euroopan maat ja Venäjä
32596: ovat suuntautuneet markkinatalouden ja demokratian kehittämiseen. Uusien
32597: instituutioiden kehittäminen on kuitenkin pitkä ja vaikea prosessi. Erityisesti
32598: Venäjän tapauksessa on epävarmaa, millainen yhteiskunta siellä kehittyy
32599: perinteet ja nykyiset rakenteet huomioonottaen.
32600:    Nk. Visegrad-maat (Puola, Unkari, Tsekinmaa ja Slovakia) harjoittavat
32601: systemaattista siirtymäpolitiikkaa ja pyrkivät suuntautumaan voimakkaasti
32602: EY:hyn ja mahdollisesti myös NATO:on.Yhdistelmä alhainen palkkataso-
32603: läntiset perinteet- kohtuullinen koulutustaso houkuttelee ulkomaisia in-
32604: vestointeja, jos näiden maiden sosiaalinen ja poliittinen kehitys pysyy
32605: vakaana.
32606:    Venäjän kehitystä leimaa fragmentoituminen. Alueiden suvereenisuus
32607: kasvaa. Alueiden suuret erot luonnonvaroissa, perinteissä, kulttuurissa,
32608: poliittisessa tilanteessa ja myös sisäisessä yhtenäisyydessä tekevät keskusval-
32609: lan yhtenäisen politiikan muodostamisen ja toteuttamisen hyvin vaikeaksi
32610: demokratian pelisäännöin. Alueellistuminen saattaa kuitenkin olla ainoa
32611: kestävä tie Venäjän uudistumiselle. Tämä yhdessä yritysten uuden toiminta-
32612: vapauden kanssa voi lisätä talouden suotuisan kehityksen edellytyksiä ja
32613: helpottaa demokratian juurtumista satoja vuosia keskitetysti ja totalitaarisesti
32614: hallitussa maassa. Alueellisten ja etnisten konfliktien jatkuminen ja mahdol-
32615: linen laajeneminen muodostavat kuitenkin merkittävän uhkan Venäjän
32616: kehitykselle.
32617:    Alueellisista konflikteista uhkaavimpia ovat Kaukasuksen ja Keski-Aasian
32618: kansalliset kiistat, jotka liittyvät myös islamilaisen maailman kehitykseen ja
32619: sen nopeaan väestönkasvuun. Nämä konfliktit voivat saada aikaan vaikeasti
32620: hallittavia ketjureaktioita.
32621:    Venäjä säilyy luonnonvaroiltaan rikkaana suurvaltana. Sen tulevaisuutta
32622: varjostavat kuitenkin valtavat ympäristöongelmat, kasvava rikollisuus, raaka-
32623: aineiden ja energian tuhlaus, infrastruktuurin yli-ikäisyys ja osittainen
32624: käyttökelvottomuus, sosiaalisten erojen nopea syventyminen ja kansallisen
32625: tieto- ja taitovarannon rapautuminen sotilaallisen tutkimuksen purkamisen
32626: myötä.
32627:    Baltian maiden tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten ne korjaavat
32628: tuotantorakenteen vuosikymmeniä jatkuneet vinoutumat, kuinka hyvin ne
32629: saavat avattua uusia markkinoita, miten ne kompensoivat omien luonnon-
32630: varojensa vähäisyyden sekä kuinka ne saavat järjestettyä suhteensa Venäjään
32631: ja muihin maihin. Kestää ainakin vuosikymmenen ennenkuin ne pääsevät
32632: edes 1980-luvun lopun tuotanto- ja tulotasolle.
32633:    Itämeren alueen yhteistyö osana eurooppalaista kehitystä tukee näiden
32634: maiden taloudellista ja sosiaalista jälleenrakentamista.Niiden suhteellisena
32635:                                       35
32636: 
32637: 
32638: 
32639: etuna pysyy kuitenkin pitkään halpa työvoima, joka vetää investointeja
32640: työvaltaisille aloille.
32641:    Länsi- ja Itä-Euroopan kehityksessä on eräitä yhteisiä piirteitä, jotka
32642: vaikuttavat syvällisesti niiden tulevaisuuteen:
32643:    * Ei ole nähtävissä helposti ennakoiravia rakenteellisia vaihtoehtoja, vaan
32644: tulemme elämään pitkään yllätyksiä täynnä olevassa seestymättömässä
32645: yhteiskunnallisessa tilassa;
32646:    *Kansallisen ja etnisen identiteetin ongelmat ovat keskeisiä ja potentiaa-
32647: lisesti myös vakavien konfliktien lähde;
32648:    * Kansallisvaltioiden ja alueiden suhteet tulevat olemaan tärkeitä; Euroo-
32649: pan tasolla voidaan puhua myös keskihakuisuuden ja keskipakoisuuden
32650: tasa painottelusta;
32651:    * Syvän sosiaalisen jaon ongelmat (nk. duaaliyhteiskunnan vaara) ovat
32652: tulossa merkittäviksi laajan työttömyyden, sosiaaliturvan rahoitusongelmien
32653: ja väestön muuttoliikkeiden seurauksena.
32654:    Koko Euroopan tulevaisuuden vaihtoehtoja voidaan tarkastella sen mu-
32655: kaan, jatkuvatko eurooppalaisten kansojen väliset konfliktit vai onko tapah-
32656: tumassa laadullinen muutos kohti yhteistyön lisääntymistä.
32657:    Eurooppalaisen kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää myös iden-
32658: titeettien kunnioittaminen sekä eri maiden kulttuurien ja omaleimaisuuden
32659: säilyttäminen.
32660:    Tulevaisuuden Eurooppa voi kehittyä kolmen tason dynaamisessa vuoro-
32661: vaikutuksessa: Euroopan tason järjestelyin haetaan yhteistyöetuja ennen
32662:  muuta turvallisuuden, talouden, tieteen, teknologian ja ympäristön kysy-
32663:  myksissä. Nämä järjestelyt täydentävät kansallisvaltioiden monin osin
32664:  muuttunutta tehtäväkenttää. Euroopan aluekehitys on jo nyt tuonut
32665:  innovaatiokykyä ja uusia näkymiä maanosan tulevaisuuteen. Suomen tule-
32666:  vaisuuden kannalta on keskeistä huomata, että Itämeren alue kuuluu
32667:  maanosan dynaamisimpien alueiden joukkoon.
32668: 
32669: * Kylmän sodan vastakkainasettelun sijasta Eurooppaa halkoo syvä
32670:   elintaso- ja teknologiakuilu, jonka madaltaminen on vakaan kehi-
32671:   tyksen edellytys
32672: * Länsi- ja Itä-Euroopan yhteisiin etuihin perustuva yhdentyminen
32673:   on tulevaisuuden suurin haaste
32674: * Euroopan integraation laajentuminen ja syventyminen ovat ratkai-
32675:   sevia maanosan tulevaisuudelle
32676: * Länsi-Euroopan uhkia- talouden ja yhteiskunnan jäykkyyksiä,
32677:   väestömuutosten seurauksia, työttömyyttä ja ympäristöongelmia
32678:   -tulee ratkoa integraation luoman yhteistyön avulla
32679: * Alueiden, kansallisvaltioiden ja Euroopan tason väliset suhteet
32680:   luovat uusia kehitysnäkymiä ja potentiaalisia ristiriitoja
32681: * Venäjän kehitystä leimaavat fragmentoituminen, alueeliistuminen
32682:   ja demokratian juurtumisen epävarmuus
32683:                                         36
32684: 
32685: 
32686: 
32687: 
32688:        5 SUOMEN NÄKYMIÄ, UHKIA JA MAHDOLLISUUKSIA
32689: 
32690: Tämä jakso paikallistaa Suomen tulevaisuuden näkymiä, uhkia ja mahdol-
32691: lisuuksia; on syytä tietää, mihin varautua kuin myös tulevaisuuden vapaus-
32692: asteet.
32693: 
32694: Suomen asema
32695: Suuri muutos on pyyhkäissyt läpi Euroopan. Kaksinapainen kauhun tasapai-
32696: no on muuttunut epävakauden tilaksi, jonka loppua ei voi ennakoida ja joka
32697: purkautuu mm. alueellisina ristiriitoina. Uuden tasapainotilanteen löytymi-
32698: seen menee aikaa. Euroopan vuosisataiset kulttuurirajat madaltuvat vain
32699: hitaasti.
32700:    Kun Suomen asema oli rakennettu tärkeiltä osin vanhan tasapainon
32701: ehdoilla, epävarmuus on lisääntynyt. Suomen geopoliittrnen ja geoekonomi-
32702: nen asema muuttui nopeasti ja syvästi 1980--1990-lukujen taitteessa; tämä
32703: muutos on jättänyt jälkensä myös Suomen sisäisiin rakenteisiin taloudessa,
32704: politiikassa ja kulttuurissa.
32705:    Länsi-Euroopalle on keskeistä taloudellinen ja poliittinen integraatio.
32706: Euroopan yhteisö tulee olemaan yksi maailmantalouden keskuksista. Se
32707: kehittyy jäsenvaltioittensa hyvinvoinnin ja sisäisen turvallisuuden liitoksi
32708: ulkoisia paineita vastaan; yhdentyminen on myös tulevaisuuden turvalli-
32709: suuspolitiikkaa. Yhteisön laajentuminen on integraation nopeaa syvenemis-
32710: tä todennäköisempi kehityssuunta.
32711:    Suomelle Euroopan yhdentyminen on käynnistänyt sopeutumisprosessin,
32712: joka on perustavan tärkeä tulevaisuutemme kannalta.
32713:    Neuvostoliitto/Venäjän historiallisen jyrkkä muutos on merkinnyt murros-
32714: ta Suomelle. Venäjän tuleva kehitys on ennustamatonta. Suomen ja Venäjän
32715: raja on monta"vuosikymmentä pitkä osuus Euroopan elintasorajaa. Suoma-
32716: laisten keskeiset uhkakuvat ja turvattomuuden aiheet koskevat Venäjän
32717: syvää kriisiä ja siitä johtuvia siirtolaispaineita ja ympäristöuhkia. Venäjä säilyy
32718: edelleen luonnonvaroiltaan rikkaana suurvaltana, jonka kehityspotentiaali
32719: on suuri ja jonka markkinat voivat olla Suomen talouden tulevaisuudelle
32720: tärkeät. Alkanut alueellinen eriytyminen jatkuu; Pietarin alue on Suomen
32721: tulevaisuuden kannalta keskeinen.
32722:    Suomen asema Euroopan arvo- ja elintasorajalla muodostuu edulliseksi
32723: tilanteessa, jossa Venäjä pääsee vakaalle kehitysuralle erientoituen euroop-
32724: palaiseen yhteistyöhön ja Euroopan integraatio etenee suotuisasti. Suoma-
32725: lainen yhteiskunta voisi avautua vuorovaikutuksessa eri suuntiin ja hyö-
32726:                                           37
32727: 
32728: 
32729: dyntää täysimääräisesti geoekonomista asemaansa. Suomen kansallinen etu
32730: vaatii aktiivista panosta yhteistyön kehittämiseen koko Euroopan mitassa.
32731:    Suomen ulkoisen turvallisuuden tavoitteena säilyy Suomen itsenäisyyden
32732: ja turvallisuuden takaaminen. Lähialueiden vakaus osana eurooppalaista
32733: turvallisuuskehitystä on keskeistä.
32734:    Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteelle olennaisina tekijöinä säilyvät
32735: Venäjän kehitys sekä Venäjän ja lännen suhteet. Sotilaallisesti merkittävim-
32736: pänä tekijänä ovat Venäjän ydinaseet; erityisesti Kuolan alueella niiden
32737: merkitys kasvaa. Suomen turvallisuuteen liittyy entistä enemmän ei-sotilaal-
32738: lisia uhkatekijöitä, kuten lähialueiden ydinvoimaloiden turvallisuus, ydin-
32739: aseteknologian tai joukkotuhoaseiden joutuminen asiattorniin käsiin sekä
32740: myös muut ympäristöriskit
32741:    Kansainvälinen kehitys muuttaa myös sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavi-
32742: en tekijöiden luonnetta. Suomi ei voi välttyä yli valtiollisten ja kansallisten
32743: rajojen vaikuttavilta kielteisiltä muutosvoimilta, jotka voivat aikaansaada
32744: lyhyinkin väliajoin nopeita ja laajavaikutteisia turvallisuusuhkia.
32745: 
32746: 
32747: Väestö: suomalaiset ja muut
32748: Suomen väkiluku kasvaa vielä parinkymmenen vuoden ajan ja alkaa sitten
32749: laskea, ellei maahanmuutto ole jatkuvasti maastamuuttoa tuntuvasti yleisem-
32750: pää.
32751:   Väkilukua merkityksellisempää on kuitenkin ikärakenteen kehitys. Kun
32752: synnyttävien ikäluokkien koot pienenevät jatkuvasti ja hedelmällisyys pysy-
32753: nee viime vuosikymmenien tasolla, parinkymmenen vuoden kuluttua syntyy
32754: vuosittain 10 000--12 000 lasta vähemmän kuin nyt. Työikäisten määrä on
32755: suurten ikäluokkien ansiosta korkealla tasolla vielä parikymmentä vuotta ja
32756: alkaa sitten laskea jyrkästi. Yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa moninkertaisesti
32757: lapsiin ja työikäisiin verrattuna: vuonna 2020 lähes 30 o/o suomalaista on yli
32758: 60-vuotiaita. Suomesta tulee muiden Länsi-Euroopan maiden tavoin vanhus-
32759: yhteiskunta.
32760:   Tällaista yhteiskuntaa ei ole vielä ollut historiassa. Voidaan vain arvailla,
32761: millainen se tulee olemaan. Onko se ehkä konservatiivisempi, vanhoja arvoja
32762: ylläpitävä? Pystyykö sellainen yhteiskunta uudistumaan? Vanhukset tulevat
32763: muodostamaan poliittisesti vaikutusvaltaisen ja kulttuurisesti aktiivisen ryh-
32764: män. Terveys- ja sosiaalipolitiikka joutuu aivan uusien haasteiden eteen.
32765: Sukupolvien välisen tulonjaon ongelmat muodostuvat kestämättömiksi, ellei
32766: tulevien vuosikymmenien tilanteeseen valmistauduta jo nyt.
32767:    Työttömyys on nostanut Suomen huoltosuhteen 1 ennätyskorkealle: jokais-
32768: ta 100 työllistä kohti on yli 140 muuta suomalaista. Vaikka työttömyyttä
32769: voitaisiin merkittävästikin alentaa, pysyy huoltosuhde ikärakenteesta johtu-
32770: en korkealla (1.2-1.3) vuosikymmeniä.
32771:   Jo nyt on tiedossa, että eläkemenot tulevat mm. suurten ikäluokkien
32772: eläkkeellesiirtymisten takia kasvamaan merkittävästi seuraavien vuosikym-
32773: 1   Huoltosuhde on työelämän ulkopuolella olevien (mm. lapset, vanhukset ja työttömät)
32774:     määrä jaettuna työelämässä olevien määrällä.
32775:                                      38
32776: 
32777: 
32778: 
32779: menten aikana. Työttömyyden vähentäminen on palkkasumman kasvatta-
32780: misen ja siten myös eläkepolitiikan tulevaisuuden keskeinen tekijä.
32781:    Muuttopaine Eurooppaan ja Suomeen lisääntyy edelleen, globaaleissa
32782: ja lähialueiden kriisivaihtoehdoissa voimakkaasti. Suomi voi tasapainoi-
32783: semmissakin oloissa houkutella maahanmuuttajia. Työikäisen väestön
32784: nopea vähentyminen parinkymmenen vuoden kuluttua voi sitäpaitsi
32785: lisätä maahanmuuttotarvetta. Viidentuhannen muuttajan vuosittainen net-
32786: tomuutto parinkymmenen vuoden aikana nostaisi ulkomaalaisten määrän
32787: yli 2 o/o:n, mikä olisi edelleen Länsi-Euroopan alhaisin määrä. Väestömme
32788: poikkeuksellinen homogeenisuus säilyy seuraavien vuosikymmenten ai-
32789: kana ilman vakavaa kriisiä Euroopassa. Suomalaisten mahdollisuudet
32790: muuttaa ansiotyöhön ulkomaille paranevat ja suomalaiset tulevat käyttä-
32791: mään hyväkseen mahdollisuuksia lisääntyvässä määrin; kuitenkin vain
32792: harvat jäävät ulkomaille pysyvästi, mikäli elinolot eivät huonone Suomes-
32793: sa olennaisesti.
32794: 
32795: 
32796: Luonnonvarat
32797: Suomen metsät muodostavat yhä suuremman osan maapallon metsistä.
32798: Metsien merkitys globaalilla tasolla kasvaa sekä hiilidioksidinieluina, luon-
32799: non monimuotoisuuden (biodiversiteetin) säilyttäjinä että puuraaka-aineen
32800: lähteinä.
32801:    Suomen metsävarat lisääntyvät lähivuosikymmeninä. Nähtävissä olevista
32802: ympäristömuutoksista ilmaston lämpeneminen lisää edelleen puuston
32803: kasvua, kun taas maaperän happamoituminen ja ilmansaasteet vähentävät
32804: sitä. Metsien ikääntyminen ja ympäristömuutokset voivat merkitä laadun
32805: olennaista heikkenemistä. Tämä on kansallisen tason uhka pitkällä aikavä-
32806: lillä.
32807:    Vaikka paperituotteiden kysynnän kasvu hidastuu kehittyneissä maissa,
32808: maailmantalouden tasolla kasvu jatkuu voimakkaana. Vaatimukset kierrätys-
32809: kuidun osuuden lisäämisestä kuin myös nopeakasvuisen puun käyttö ovat
32810: haaste paperiteollisuudellemme. Varautuminen hyvin pitkän aikavälin kehi-
32811: tykseen edellyttää siirtymistä parempilaatuisemman puun tuottamiseen
32812: muuta kuin massatuotantoa varten.
32813:    Euroopan metsävarojen kehitys suhteessa puunkäyttöön kasvattaa puu-
32814: raaka-ainevarantoja, josta aiheutuu puun reaalihintaa alentavia paineita.
32815:     Se, mitä Suomen metsissä tapahtuu ja mitä metsillemme teemme, on
32816: kasvavassa määrin kansainvälistä mielenkiintoa herättävä kysymys: se vai-
32817: kuttaa asemaamme kansainvälisessä yhteisössä ja mielipiteessä monin osin
32818: ratkaisevalla tavalla.
32819:    Suomen maanviljelyn kehittymiselle yhdentyvä Eurooppa tarjoaa mahdol-
32820: lisuuksia ja uhkia. Uhkat liittyvät ennen muuta maanviljelyksen työllistävän
32821: vaikutuksen vähentymiseen, mahdollisuudet erikoistumiseen ja kehitystyö-
32822: hön. Maaseutuelinkeinojen tulevaisuutta on syytä tarkastella lisäksi siitä
32823: näkökulmasta, että Suomen koko alue pysyy asuttuna ja hoidettuna. Tämä on
32824: Suomelle myös tärkeä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen kysymys.
32825:                                         39
32826: 
32827: 
32828: 
32829: Kestävä kehitys mahdollisuutena
32830: Kestävässä kehityksessä on olennaista, että taloudellinen ja sosiaalinen
32831: kehitys sovitetaan luonnonvarojen määräämiin puitteisiin niin, että luonto ja
32832: inhimillisen kehityksen edellytykset säilyvät myös tuleville sukupolville.
32833: Kyse ei ole yksinomaan ympäristön kehityksestä, vaan koko yhteiskunnan
32834: toimintaan vaikuttavasta periaatteesta, joka yhdistää taloudelliset, ekologi-
32835: set, sosiaaliset ja eettiset näkökohdat.
32836:    Suomelle maailmanlaajuinen pyrkimys kestävään kehitykseen tarjoaa
32837: mahdollisuuden: se ei ole kasvun este, vaan tapa muuttaa luontaiset
32838: lähtökohtamme uudeksi kasvuksi. Uusiutuvien luonnonvarojen lisäksi tek-
32839: nologinen osaamisemme korkea taso ja ympäristömme suhteellinen puhtaus
32840: ovat hyviä lähtökohtia.Nämä eivät kuitenkaan sinänsä takaa kehityksen
32841: kestävyyttä, ellei taloudellisia ja sosiaalisia järjestelmiä ole sopeutettu pitkän
32842: aikavälin kestävyyteen.
32843:    Teollisesti ja teknologisesti kestävä kehitys merkitsee seuraavien vuosi-
32844: kymmenien aikana ensinnäkin jätteen minimointia: puhtaita tuotantoproses-
32845: seja, suljettuja kiertoja, tehokkaampia (säästävämpiä) prosesseja ja raaka-
32846: aineiden korvaamista toisilla. Se merkitsee myös nykyistä 'älykkäämpiä'
32847: tuotteita: tuotteiden ja konponenttien uudelleen käyttöä, parempaa suoritus-
32848: kykyä ja tuotteiden suunnittelua elinkaarianalyysien pohjalta.
32849:    Taloudellisesti kestävä kehitys merkitsee vakaata, eri sukupolvien tarpeet
32850: huomioivaa taloutta. Se edellyttää uusia kansantalouden tilinpidon järjestel-
32851: miä sekä talouden ohjaamista kannustimilla ja veroilla kestävän kehityksen
32852: suuntaisesti.
32853:    Kaupallisesti kestävän kehityksen strategia voi lisätä Suomen kansainvä-
32854: listä kilpailukykyä, sillä sen toteuttamiseen tarvittava liiketoiminta on asian-
32855: tuntija-arvioiden mukaan nopeimmin kasvava ala. Esimerkiksi ympäristö-
32856: markkinoiden suuruudeksi arvioidaan vuonna 2000 noin 2000 miljardia
32857: markkaa ja kasvuksi seuraavan kymmenen vuoden aikana 5-6 %vuodessa.
32858:    Kestävän kehityksen strategia edellyttää syvällisiä muutoksia myös ku-
32859: lutustottumuksiin ja viime kädessä arvoihin: kyse on yllä-ja huolenpidon
32860: kulttuurista sekä vastuun laajentumisesta luontoon, globaaliin yhteisöön ja
32861: tuleviin sukupolviin.
32862: 
32863: 
32864: Ympäristö: globaalin muutoksen haaste
32865: Tämän hetken ja tulevaisuuden ympäristöuhat ovat kaikki luonteeltaan
32866: globaalisia tai alueellisia: ilmaston lämpeneminen, otsonikerroksen ohentu-
32867: minen, happamoituminen, vesien saastuminen ja luonnon monimuotoisuu-
32868: den vähentyminen.
32869:    Ihmisen toiminnan seurauksena kasvihuonekaasuista hiilidioksidin, kloo-
32870: rifluorihiilivetyjen, metaanin, typpioksiduulin ja otsonin pitoisuudet ilmake-
32871: hässä kasvavat. Ilman päästärajoituksia niiden pitoisuudet kaksinkertaistu-
32872: vat vuoteen 2030 mennessä ja kasvavat jyrkästi sen jälkeen. Tämä johtaisi
32873: merkittäviin ilmastomuutoksiin. Vaikka ilmastomuutosten ennakointiin liit-
32874:                                             40
32875: 
32876: 
32877: 
32878: tyy vielä paljon epävarmuuksia, asiantuntijoiden käsityksen mukaan maa-
32879: pallon keskilämpötila noussee noin 1-3 asteella vuoteen 2030 mennessä ja
32880: 3-6 astetta vuoteen 2060 mennessä ellei päästöjä pystytä rajoittamaan.
32881:   Alueellisten muutosten arviointi on epävarmempaa. Suomessa lämpötilo-
32882: jen huomattava nousu muuttaisi oleellisesti kasvuoloja. Maataloudelle muu-
32883: tokset voisivat olla edullisia, mutta vaarantaisivat yhdessä ilmansaasteiden
32884: vaikutusten kanssa havupuumetsiemme hyvinvoinnin.
32885:   Kasvihuonepäästöjen kehitys johtuu läheisesti fossiilisista polttoaineista,
32886: joten ratkaisut liittyvät energiantuotantoon ja autojen päästöihin. Kasvihuo-
32887: nekaasujen pitoisuuden rajoittaminen nykytasolle edellyttäisi päästöjen
32888: vähentämistä noin 60 %. Tätä tavoitetta on lyhyellä tähtäimellä mahdoton
32889: saavuttaa, koska maailman väestö kasvaa edelleen voimakkaasti ja monien
32890: kehitysmaiden talouskasvu on vasta alussa. Nykyisistä päästöistä kolme
32891: neljännestä tulee teollisuusmaista: Rio de Janeirossa sovittiinkin teollisuus-
32892: maiden päästöjen rajoittamisesta vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennes-
32893: sä. Suomi on vahvistamassa ilmastosopimuksen vuonna 1993. Päästärajoi-
32894: tukset on mahdollista saavuttaa tehostamalla energian tuotantoa ja käyttöä,
32895: minimoimaHa kivihiilen käyttö sekä suosimalla biomassaa, vesivoimaa,
32896: maakaasua ja ydinenergiaa.
32897: 
32898: 
32899: Taulukko. Päästöjen vähentämistavoitteet Suomessa, päästöt (1000 tonnia/
32900: vuodessa)
32901: 
32902:                                            Vertailu-   Toteu-             Tavoite
32903:                                             vuosi      tunut
32904:                                             1980        1991                2000
32905: 
32906: 
32907: Rikin oksidit ................ ..               584      194                 117
32908: Typen oksidit .............. ..                 264      286                 270
32909: Hiilidioksidi* ................ .     27 000 0990)                        27 000
32910: Hiilivedyt ...................... .      210 (1988)      229          147 0999)
32911: • Hiilidioksidinielut huomioiden
32912: 
32913: 
32914: 
32915:    Suomi on edennyt vesistö~ ja rikkipäästöjen vähentämisessä nopeasti.
32916: Erityisesti muiden ilmansaasteiden vähentämisen osalta joudutaan tulevai-
32917: suudessa yhä enemmän rakenteellisiin ratkaisuihin. Tällöin muutamme
32918: tuotantoprosesseja ja -tapoja sekä elämän- ja kulutustapoja. Mm. energiapo-
32919: litiikan, metsäpolitiikan, teollisuuspolitiikan ja liikennepolitiikan ratkaisut on
32920: integroitava. Elinkaariajattelu voittaa jalansijaa ja vaikuttaa syvällisesti mm.
32921: teknologian kehittämiseen (nk. puhdas teknologia).
32922:    Kaukokulkeutumien vähentäminen on kuitenkin pitkään keskeinen il-
32923: mansuojelun keino. Erityisesti siinä jännite kansallisen päätöksenteon ja
32924: ongelmien kansainvälistymisen, globalisoitumisen välillä on suuri ja saattaa
32925: edelleen kasvaa. Itämeren alueen ja lähialueiden Suomelle keskeisten
32926:                                       41
32927: 
32928: 
32929: 
32930: ympäristöuhkien nopea poistaminen edellyttää myös meiltä osallistumista
32931: ympäristöinvestoinHen rahoitukseen ja toteuttamiseen. Meille on välttämä-
32932: töntä päästä vaikuttamaan Euroopan tason päätöksentekoon. Globaalit
32933: ongelmat vaativat globaalia politiikkaa.
32934:   Ympäristöpolitiikan mukaantulo kauppapolitiikkaan ( GAIT:in vihreä kier-
32935: ros) merkitsee uuden ulottuvuuden avaamista.
32936: 
32937: 
32938: Infrastruktuuri: kehityksen vauhdinaja vai pullonkaula?
32939: Infrastruktuurin merkitys verkostuvassa taloudessa ja yhteiskunnassa kasvaa .Se
32940: tekee mahdollisiksi ihmisten, alueiden ja yritysten yhteydet; se vauhdittaa
32941: tiedon, tavaroiden, energian ja ihmisten liikkumista. Uudet tuotannolliset
32942: perusratkaisut (esim. joustavat tuotantomallit) perustuvat laajojen tietoliiken-
32943: ne- ja yhteysverkostojen toimintaan. Tietoyhteiskunta, kommunikaatioyh-
32944: teiskunta tai verkostotalous edellyttävät hyväkuntoista, kehittynyttä perusra-
32945: kennetta.
32946: 
32947: 
32948: Liikenne
32949:    Suomen liikenneinfrastruktuurin kunto uhkaa rapistua. Kahden-kolmen-
32950: kymmenen vuoden takaiset suuret perusrakenneinvestoinnit vanhenevat:
32951: infrastruktuuri uhkaa muuttua Suomen talouden ja yhteiskunnan kehityksen
32952: pullonkaulaksi ilman aktiivista strategista otetta.
32953:    Suomen liikenneinfrastruktuuri kehittyy tulevaisuudessa osana eurooppa-
32954: laisia ja globaaleja verkostoja. Liikenteen ja tietoliikenteen globaalit trendit
32955: ovat siirtämässä Suomea reuna-alueelta keskemmälle. Suorimmat lentoreitit
32956: Lontoosta ja Frankfurtista Tokioon tai Moskovasta Washingtoniin kulkevat
32957: Suomen kautta. Paranevat teleyhteydet yhdistävät meidät maailmaan siten,
32958: ettei sijaintipaikalla ole enää aiempaa merkitystä. Uudet strategista merkitys-
32959: tä omaavat väylät Siperian rannikkoa pitkin itään ja rautateitse Etelä-Kiinaan
32960: ovat ulottuvillamme. Nämä ja vastaavat liikennejärjestelmien muutokset
32961: parantavat sijaintiamme ja tuovat ulottuvillemme uusia markkina-alueita.
32962:    Kansainvälinen saavutettavuus sekä hyvät yhteydet tiedon lähteille merkit-
32963: sevät kilpailuetua alueiden Euroopassa: erityisesti Suomen aluekeskuksille
32964: tämä on keskeinen tulevaisuuden teema. Suomi voi korvata huomattavasti
32965: syrjäisen sijainnin haittoja, jos yhteydet keskiseen Eurooppaan ovat ajanmu-
32966: kaiset Suomen gateway-asema suhteessa Venäjään ja Baltian maihin vahvis-
32967: tuu olennaisesti nykyistä paremmilla liikenne- ja tietoliikenneyhteyksillä.
32968: Venäjän ja Itämeren itärannan infrastruktuurin modernisointi on Euroopan
32969: tulevaisuuden suuria kysymyksiä; se antaa monia mahdollisuuksia myös
32970: Suomelle. Koillisväylän ja Muurmanskin alueen paino tulevaisuuden globaa-
32971: lisissa yhteyksissä ja Venäjän luonnonrikkauksien hyödyntämisessä säteilee
32972: laajalti Suomeen.
32973:    Kun tulemme osaksi kansainvälisiä verkkoja, infrastruktuuripolitiikan
32974: edellytykset muuttuvat. Perusrakenteen laatu ei enää ole kokonaan meidän
32975: vallassamme: riskit ja riskien hallinta muuttuvat kansainvälisiksi.
32976:                                           42
32977: 
32978: 
32979: 
32980: Energia
32981:    Perusenergian tarve lisääntyy Suomessa kaikkien arvioiden mukaan.
32982: Tällöin tulevaisuuden peruskysymyksiksi nousevat, kuinka turvaamme
32983: energian saannin, mikä on energian hinta ja kuinka pystymme saavuttamaan
32984: ympäristönsuojelutavoitteet ja täyttämään kansainväliset sitoumuksemme
32985: ympäristönsuojelussa. Nykyisten ydinvoimaloiden poistuessa käytöstä Suo-
32986: men energiahuollon kokonaisuus on täysin auki.
32987:    Suomen energiahuolto on rakentunut paljossa tuontienergian varaan.
32988: Sähkön tuonnin tulevaisuus on epävarmaa johtuen yhtäältä Ruotsin tuotan-
32989: tokapasiteetin leikkaamisesta ja toisaalta Venäjän ydinvoimatuotannon suu-
32990: rista riskeistä. Näiden näkymien jatkuessa Suomen on tuotettava tulevaisuu-
32991: dessa nykyistä huomattavasti enemmän tai kaikki sähkö kotimaassa. Se,
32992: miten perusenergia turvataan, on Suomen talouden, työllisyyden ja ympäris-
32993: tön kannalta keskeinen kysymys.
32994:    On ilmeistä, että muun muassa hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi käyt-
32995: töönotettavat verot vaikuttavat merkittävästi energian suhteelliseen hintake-
32996: hitykseen. Teknologian kehitys muuttaa suhteellisia hintoja ja voi tehdä
32997: uusiutuvien luonnonvarojen energiakäytöstä vahvan vientialan Suomelle.
32998: Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää vahvaa panostusta alan
32999: osaamisen kehittämiselle.
33000: 
33001: Rakennuskanta
33002:   Suomessa rakennettiin 1960- ja 1970-luvulla erittäin runsaasti. Tämä
33003: rakennuskanta edustaa merkittävää kansallisvarallisuutta, jonka rapautumi-
33004: nen erityisesti lähiöiden osalta uhkaa pian rakennusinvestointien alhaisen
33005: tason takia. Kysymys ei ole yksinomaan taloudellinen, vaan mitä suurimmas-
33006: sa määrin myös sosiaalisten yhteisöjen tulevaisuutta ja elämänlaatua koskeva
33007: kysymys.
33008: 
33009: 
33010: Suomen talouden näkymät: uuden kasvun etsintä?
33011: Suomen kansantalous on pudonnut aiempaa alemmalle kehitysuralle: se
33012: toimii nyt yli viidesosan todellisten tuotantomahdollisuuksiensa alapuolella.
33013: Suomen voimavarat ovat vajaakäytössä. Tuotannon aleneminen on aiem-
33014: paan historiaan ja muihin teollisuusmaihin verrattuna ollut ainutlaatuisen
33015: jyrkkä.Tämä on tapahtunut samanaikaisesti kun maailmantaloudessa eletään
33016: laskukautta.
33017:   Laman aikana työvoima menettää osaamista ja tietotaitoa. Yrityskanta
33018: pienenee. Yritysten kiinteät investoinnit ovat mm. teollisuudessa pudonneet
33019: selvästi pääomakannan poistumaa pienemmiksi. Positiivista on, että tutki-
33020: mus- ja kehitysinvestointeja on pidetty korkealla tasolla.
33021:   Syntyneen tuotantokuilun umpeenkuromiseen menee nopeallakin kan-
33022: santalouden kasvuvauhdilla kauan etenkin kun maailmantalouden ja Euroo-
33023: pan talouskehitys ei todennäköisesti ole lähivuosina ripeää. Kaikilla maail-
33024: mantalouden napa-alueilla - Eurooppa mukaanlukien- etsitään kasvun
33025:                                            43
33026: 
33027: 
33028: 
33029: aineksia jo korkean työttömyydenkin takia. Myös meillä 1990-luku on uuden
33030: kasvuvauhdin hakemisen aikaa; ympäristötietoisuus muuttanee tämän kas-
33031: vun sisältöä.
33032:    Tulevaisuuden kasvun hakeminen tapahtuu yhä avoimemman talouden
33033: oloissa. Suomi kilpailee korkean teknologian aloilla muiden teollisuusmai-
33034: den kanssa; työvaltaisilla aloilla Venäjän ja Baltian maiden palkkataso on
33035: vielä pitkään murto-osa Suomen tasosta.
33036:    Edellytyksemme päästä uudelleen kasvu-uralle tiivistyy kahteen kysymyk-
33037: seen: 1) saammeko tuotannolliset investoinnit nousemaan uudelleen kasvun
33038: edellyttämälle tasolle ja 2) pystymmekö nostamaan investointien tehokkuut-
33039: ta ja mukauttamaan tuotantorakenteemme niin, että kansantalouden voima-
33040: varoista saadaan irti aiempaa enemmän. Myönteisten vastausten löytäminen
33041: edellyttää sekä kansantalouden nopeaa tasapainottamista että uusia käyttäy-
33042: tymismalleja työmarkkinoilla.
33043:    Vaikka teollisuus muodostaa suhteellisen pienen osan kansantaloudesta,
33044: sen strateginen merkitys koko talouden tervehtymiselle on suuri. Teollisuu-
33045: den investointien riittävyyteen sisältyy merkittäviä riskejä. Oheisessa asetel-
33046: massa on kuvattu teollisuuden kaikkien investointityyppisten menojen
33047: rahoitustarvetta pitkällä aikavälillä.
33048: 
33049: 
33050: Taulukko. Teollisuuden kehittämispanostus/arvonlisäys (%)
33051: 
33052:                                   1970-         1980-   1980-        1994-2000
33053:                                   luvun         luvun   luvun    uhka-     tavoite-
33054:                                   puoli-         alku   loppu    vaihto-    vaihto-
33055:                                    väli                           ehto       ehto
33056: 
33057: 
33058: Kiinteät investoinnit ......      24-25         17-19   18--20   14-15      18--20
33059: Aineettomat investoinnit              2           3-4     5-6      5-6        6--7
33060: Investoinnit ulkomaille .           0.5           0.5      5.5     6--7       6--7
33061: Kokonaisrahoitus ...........      26--27        21-24   29-32    25-28     30-34
33062: 
33063: (Lähde: Valtiovarainministeriö)
33064: 
33065: 
33066:    Kaksi merkittävää muutosta on tapahtunut: aineettomien investointien
33067: kasvu nopeutui 1990-luvun alkuun saakka ja ulkomaille suuntautuneet
33068: investoinnit nousivat 1980-luvun kuluessa uudelle tasolle. Kun tulevaisuu-
33069: dessa investointien kotimaiset rahoitusmahdollisuudet eivät ole aiemman
33070: veroisia, kiinteiden kotimaisten investointien osuus uhkaa kaventua.
33071:    Uhkavaihtoehdossa ulkomaille suuntautuvien investointien kasvu jatkuu
33072: ripeänä ja tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvavat samaa tahtia kuin
33073: tuotanto. Tällöin teollisuuden investointiaste vakiintuisi 1990-luvulla enin-
33074: tään 14-15 %:n tasolle, mikä on aivan riittämätöntä. Jos taas lähdemme
33075: siitä, että teollisuuden kotimaiset kiinteät investoinnit säilyvät entisellä
33076: tasollaan (tavoitevaihtoehto), rahoitustarve nousee yhteensä lähes kalman-
33077:                                        44
33078: 
33079: 
33080: nekseen arvonlisäyksestä. Teollisuuden velkaantumisen huomioonottaen
33081: tämä vaikuttaa epärealistiselta, ellei rahoituksesta huomattava osa tule
33082: ulkomailta.
33083:    Kuvattu kehitys uhkaa teollisuuden asemaa kasvun veturina, ellei kehityk-
33084: seen puututa aktiivisesti.
33085:    Toisaalta myös tuotantorakenteen uudelleenarvioiminen on välttämätön-
33086: tä. On perusteltua lähteä siitä, että matalan teknologian työvaltaista tuotantoa
33087: siirtyy edelleen lähialueiden halpatyömaihin-ehkä suomalaisten kehittämä-
33088: nä ja suunnittelemana. Tulevaisuus riippuu siitä, että Suomen tutkimus- ja
33089: kehityspanostus on riittävää ja että se kohdistuu omien luontaisten edelly-
33090: tystemme ja markkinoiden antamien uusien mahdollisuuksien hyväksi-
33091: käyttöön.
33092:    Metsäteollisuus tuo jatkossakin vaurautta, mutta se perustuu entistä
33093: enemmän raaka-aineen laatuun, korkeaan osaamiseen ja asiakaslähtöiseen
33094: erikoistumiseen.
33095:    Meillä on hyvät lähtökohdat vahvistaa tietovaltaisen tuotannon edellytyk-
33096: siä sijoittua Suomeen. Suomessa on vakaa yhteiskunnallinen ympäristö ja
33097: toimiva infrastruktuuri henkilö-, tavara- ja tietoyhteyksien hoitamiseksi.
33098: Peruspalvelut ovat muihin maihin verraten kunnossa. Hyvin koulutettu
33099: työvoima ja tutkimusjärjestelmän taso ovat toinen keskeinen lohko kilpailu-
33100: etuja verratessa.
33101:    Kolmantena voidaan mainita yleinen asumisviihtyvyys; Suomen luonto,
33102: väljyys ja ympäristö voivat kompensoida syrjäistä sijaintia ja ilmaston
33103: ankaruutta.
33104:    Tuotantorakenteen monipuolistuminen mahdollistaisi myös vientimme
33105: monipuolistamisen parinkymmenen vuoden aikana: entistä tietovaltaisempi
33106: metsäsektori, erikoistunut metalliteollisuus, korkean teknologian teollisuus
33107: ja ympäristöteknologia sekä palvelut (matkailu, kuljetus, suunnittelu ja
33108: tietotaito, julkiset palvelut) voivat olla hyvinvointimme peruspilarit ensi
33109: vuosituhannen alkuvuosikymmeninä. Niillä on yhteisenä piirteenä korkea
33110: osaamisen taso: vain koulutuksen ja tutkimuksen tason jatkuva kohottami-
33111: nen voivat pitemmällä aikavälillä taata vientimme menestyksen.
33112:    Ympäristön ja väljyyden merkitys uusina peruspilareina tulee koros-
33113: tumaan. Niiden varaan voidaan rakentaa perinteisten elinkeinojen lisäksi
33114: uusia- kuten uudentyyppisiä erikoistuneita matkailupalveluja sekä ympä-
33115: ristöä koskevaan tietoon ja osaamiseen perustuvaa tuotantoa ja palvelutoi-
33116: mintaa.
33117:    Pelkkä teknologinen osaaminen ei enää riitä. Joustavuusedut korvaavat
33118: mittakaavaetu ja. Tällöin korostuvat yhteistyö, muutosherkkyys ja uudet orga-
33119: nisatoriset ratkaisut. Tarvitaan entistä enemmän myös taloudellista ja sosiaa-
33120: lista innovaatiokykyä.
33121:    Kaikessa korostuu elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan nopea reagoin-
33122: ti ja sopeutuminen kilpailutilanteeseen ja kysynnän muutoksiin. Kysynnän
33123: rakenteen muutokset saattavat edelleen nopeutua ja tuotteiden elinkaari
33124: jatkuvasti lyhentyä.
33125:                                       45
33126: 
33127: 
33128: 
33129: Suomalainen työ ja työttömyys
33130: Ahneus työlle ja työn arvostus elämänsisältönä ovat vähentyneet. Työ
33131: yhteiskunnan vaurauden lähteenä ei ole entisessä arvossaan. Vaikka Suomen
33132: perinteisesti vahva työetiikka on koetuksella, työtä pidetään edelleen
33133: ihmisen arvon mittana. Vastaavasti työttömyys on sekä taloudellinen,
33134: sosiaalinen että moraalis-inhimillinen ongelma. Se koettelee syvältä yhteis-
33135: kunnan perimmäisiä arvoja.
33136:    Suomi voi muutamassa vuosikymmenessä muuttua jyrkän kaksijakoiseksi
33137: yhteiskunnaksi: menestyjiin ja menehtyviin. Menestyjät eivätkä häviäjätkään
33138: pysty hahmottamaan helposti vaihtoehtoja sellaiselle kehitykselle, jossa
33139: elämänoikeus myönnetään vain taloudellisessa kilpailussa pärjänneille:
33140: toiset vain menestyvät tuossa kilpailussa, toiset eivät.
33141:    Euroopan kahtiajaon loppuminen ja globaalit muuttoliikkeet vaikuttavat
33142: uudella tavalla työn hintaan ja työttömyyden tulevaisuuden ennakointiin;
33143: työvoima on kuitenkin pääomaa "kansallisempi" voimavara muuttuneessa-
33144: kin Euroopassa.
33145:    On todennäköistä, että työttömyys ei vähene nopeasti. Alkutuotanto
33146: työllistää tulevaisuudessa nykyistäkin vähemmän. Useimmilla teollisuuden
33147: toimialoilla työvoiman lisäämismahdollisuudet ovat vähäiset tai niitä ei ole
33148: ollenkaan. Julkista sektoria supistetaan. Selkeimmät mahdollisuudet työlli-
33149: syyden lisäämiseen ovat eräillä yksityisillä palvelualoilla jo senkin vuoksi,
33150: että monet perinteiset tavaratuotannon tehtävät tullaan suorittamaan erillis-
33151: ten palveluyritysten toimesta.
33152:    Vasta 2010-luvulla ikärakenne alkaa vähentää työttömyyttä merkittävässä
33153: määrin. Ongelmana on vielä se, että laaja pitkäaikaistyöttömyys jäykistää
33154: työmarkkinat, mistä lukuisten Euroopan maiden kokemukset ovat selkeä
33155: esimerkki.
33156:    Suomen hyvinvointivaltion rakenteet ovat vuosikymmenien aikana kehit-
33157: tyneet sen varassa, että vallitsee korkea työllisyys. Sosiaaliturvan rahoitus
33158: nojautuu keskeisesti palkkojen perusteella koottaviin maksuihin ja veroihin.
33159: Korkea työllisyys on tehnyt asunto- ja opintolainojen myöntämisen tai
33160: takaamisen valtiolle riskittömäksi. Pitkittyvä suurtyöttömyys horjuttaa varsin
33161: pian palkkaperusteisten turvajärjestelmien ja koko palkkayhteiskunnan
33162: rakenteita.
33163:    Massatyöttömyyden seurauksena menetämme omaamista ja tietotaitoa,
33164: työvoiman laatu ja työmotivaatio heikkenee ja sen ikärakenne tulee ongel-
33165: maksi. Erityisesti työssäoppimisen muodossa tapahtuva henkisen pääoman
33166: karttuminen hidastuu. Alle 25-vuotiaasta työvoimasta on työttömiä noin
33167: kolmannes.
33168:    Pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti koulunsa ja opintonsa lopettaneiden
33169:  nuorten työttömien nopeasti kasvava joukko muuttaa yhteiskuntamme
33170: luonnetta. Myös naisten työttömyys on kasvanut miesten työttömyyttä
33171:  nopeammin ja saavuttanee kohta miesten työttömyysasteen. Uhkana on
33172:  uudenlainen sääty-yhteiskunta: nopea siirtyminen työsäädystä toiseen voi
33173:  olla yhtä vaikeaa kuin aikaisemmin siirtyminen torpparista ylempään luok-
33174:                                           46
33175: 
33176: 
33177: 
33178: kaan. Työsuhteiden erilaistuminen ja työttömyys yhdessä uhkaavat jakaa
33179: meitä A-, B-, C-, D-, ... kansalaisiin. Alueellisesti ja paikallisesti voi seurauk--
33180: sena olla sosiaalisten yhteisöjen rappeutumista, jopa hajoamista.
33181:   Työttömyyden vähentämiseksi on ehdotettu, että laajennettaisiin työn
33182: määrittelyä siten, että työnä pidetään myös lastenhoitoa ja muuta kotona
33183: tehtävää työtä, itsensä jatkuvaa kehittämistä sekä vapaaehtoistyötä toisten
33184: ihmisten ja ympäristön hyväksi. On tehty myös ehdotuksia, joiden mukaan
33185: työttömyyttä voitaisiin vähentää myös kierrättämällä työtä ja jakamalla työtä
33186: uudestaan. Näihin ehdotuksiin liitetään usein nk. kansalaispalkkaa tarkoitta-
33187: via tavoitteita. Keskustelussa on tuotu esiin ehdotuksiin liittyviä monia
33188: ongelmia ,joista tulonjaon olennainen muuttuminen olisi ehkä merkittävin.
33189:   Työttömyyden vähentäminen palkkaeroja kasvattamalla ja ei-säännöllisiä
33190: työsuhteita lisäämällä on pitemmällä aikavälillä ongelmallista: seurauksena
33191: olisi mm. luokkaerojen kasvaminen sosiaalisine ongelmineen sekä koulu-
33192: tuksen ja työmotivaation alentuminen. Suomen muuttaminen yleisesti hal-
33193: van työn maaksi ei ole kansallisten etujemme mukaista.
33194:   Työaikojen monipuolistaminen osana laajempaa työelämän joustavoitta-
33195: misstrategiaa voi olla kestävämpi tie: sillä voitaisiin saada työtä erityisesti
33196: nuorille ja vastavalmistuneille. Tuotantorakenteen työ- ja pienyritysvaltaistu-
33197: minen nopeuttaisivat työttömyyden vähentämistä.Itsetyöllistämisen kiihok-
33198: keita tulisi kehittää.
33199:    Suomalaisen työelämän heikkoudet ja uhat ovat tässä kriisitilanteessa
33200: toteutumassa. Suomalaisessa työelämässä on muihin Pohjoismaihin verrat-
33201: tuna ahdistusta lisäävää kilpailua, ristiriitoja, auktoriteettijohtamista ja sosi-
33202: aalisesti huonosti toimivia yhteisöjä. Se kuluttaa ihmiset ennenaikaisesti
33203: loppuun, mikä näkyy mm. yli 50-vuotiaiden suomalaisten miesten kansain-
33204: välisesti alhaisessa työhönosallistumisasteessa.
33205:    Koko suomalaisen työelämän uusiutumiskykyä on parannettava. On
33206: epätodennäköistä, että nykyiset jäykät ja hierarkkiset organisaatiot pystyvät
33207: hyödyntämään joustavaa tuotantoa ja yhä merkittävämmäksi tulevaa tietoa.
33208: Työelämän järjestelmien muutosjoustavuutta on lisättävä.
33209:   Tulevaisuuden Suomi tarvitsee työelämässään entistä enemmän myös
33210: sosiaalisia innovaatioita, teknologisten innovaatioiden ohella.
33211: 
33212: 
33213: Julkisen sektorin tehtävät ja rakenteet
33214: Suomen julkisen sektorin koko suhteessa kansantalouteen on ennen viime
33215: vuosien kriisikehitystä ollut eurooppalaista keskitasoa, joskin sen kasvu oli
33216: hyvin nopeaa. Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet julkisen vallan
33217: vahvaankin rooliin mm. kansallisen ja sosiaalisen turvallisuuden takaajana ja
33218: alkutuotannon edellytysten turvaajana.Lama-ajat- kuten yleensä kriisiajat
33219: - nostavat julkisen sektorin osuuden poikkeuksellisen suureksi: sen on
33220: turvattava yhteiskunnan toimivuus (esim. pankkituki ja työttömyyden hoito).
33221:   Julkisen velan nopea kasvu ja sen hoito asettavat pitkäksi aikaa rajat muulle
33222: julkisen sektorin toiminnalle. Väestön ikääntyminen ja sukupolvien välisen
33223: oikeudenmukaisuuden toteuttaminen (mm. eläkepolitiikka) merkitsevät
33224:                                        47
33225: 
33226: 
33227: vakavaa haastetta. Myös verotuksen tason ja rakenteen yhtenäistämispaineet
33228: muodostavat merkittävän reunaehdon kaikille Pohjoismaille- riippumatta
33229: siitä, ovatko ne muodollisesti EY:n jäseniä vai eivät.
33230:    Julkisen sektorin tehtävät ja työnjako niiden suorittamiseksi eivät ole
33231: selkeät. Mitä tehtäviä julkinen sektori suorittaa ja mitä palveluksia se tuottaa
33232: itse? Mitkä tehtävät kuuluvat valtion ja mitkä kuntien vastuull~? Mitä tehtäviä
33233: rahoitetaan verotuloilla ja mitä maksuilla ja tariffeilla? Mitkä paikallistason
33234: tehtävät tehdään valtion rahoituksella? Mitkä tehtävät voidaan suorittaa
33235: julkisella sektorilla kilpailuttamisen pohjalta niin että julkinen valta toimii
33236: vain niiden järjestäjänä?
33237:    Julkisen sektorin perustehtävät eivät todennäköisesti muutu olennaisesti.
33238: Kansainvälisen julkisen sektorin tehtävät lisääntyvät. Esimerkkeinä voidaan
33239: mainita väestön muuttoliikkeisiin, rauhanturvaamiseen ja -pakottamiseen
33240: sekä erilaisiin kehitystehtäviin (esim. Venäjä) liittyvät tehtävät, joita hoide-
33241: taan pääasiassa julkisella rahoituksella.
33242:    Julkisen sektorin tulevaisuutta voidaan arvioida vain kansainvälisen,
33243: kansallisen, alueellisen ja paikallisen julkisen toiminnan yhdistelmänä.
33244: Kansainvälisen julkisen sektorin- Euroopassa pääasiassa EY:n- ohjaus-
33245: rooli tulee merkittävämmäksi; mm. ympäristöpolitiikka, maatalouspolitiikka,
33246: aluepolitiikka, kauppapolitiikka, teollisuus- ja teknologiapolitiikka sekä
33247: tutkimus- ja koulutuspolitiikka 'eurooppalaistuvat'.
33248:     Hyvinvointipolitiikan taso ja sisältö tullaan sen sijaan määrittelemään
33249: kansallisella tasolla; pohjoismaisen hyvinvointimallin perusta on mahdollista
33250: säilyttää, mutta malli kehittyy manner-eurooppalaisten ratkaisujen pohjalta
33251: entistä monimuotoisemmaksi.
33252:     Kansallisen tason julkinen sektori jakaantuu valtakunnalliseen ja paikalli-
33253:  seen. Painopiste siirtyy edelleen paikalliselle tasolle. Julkisen vallan rooli ei
33254:  tule vähenemään, mutta se tulee tuottamaan itse vähemmän palveluja; sen
33255:  rahoittamat tai valvomat tehtävät saattavat jopa lisääntyä. Sen rahoituksen
33256:  painopisteissä voi tapahtua merkittäviä muutoksia: esimerkiksi elinkeinopo-
33257:  litiikassa siirrytään suorista elinkeinotoista elinkeinojen yleisten edellytysten
33258:  (kilpailu politiikka, osaaminen, infrastruktuuri) kehittämiseen. Julkisen sek-
33259:  torin työntekijöiden määrä tullee vähentymään.
33260:     Julkisesti rahoitettujen palvelujen järjestämisessä tulee lisääntymään mo-
33261:  ninaisuus. Kyseeseen voivat tulla mm. varsinaiset julkiset yksiköt, julkisen
33262:  rahoituksen varassa toimivat järjestöt tai osuuskunnat, henkilökuntayritykset
33263:  tai ostopalvelutJulkisen ja yksityisen raja tulee matalaksi julkisen sektorin
33264:  tehtävien hoidossa. Tulevaisuudessa on tärkeää, miten palvelut parhaiten ja
33265:  tehokkaimmin järjestetään, ei se, kuka ne jä*stää. Suomeen syntyy nykyistä
33266:  enemmän yrityksiä, jotka toimivat osin julkisten palvelujen täydentäjinä, osin
33267:  erityisesti kunnallisten palvelujen tuottajina.
33268:     Julkiset palvelut saattavat tulevaisuudessa muodostaa myös merkittävän
33269:  vientialan.Suomella ei ole tästä toistaiseksi merkittäviä kokemuksia. Suomi
33270:  voisi olla mukana mm. koulutuksen järjestämisessä Itä-Euroopan alueella
33271:  kansainvälisen rahoituksen turvin ja terveydenhuoltopalvelujen kansainvä-
33272:  lisissä yhteistyöhankkeissa.
33273:                                        48
33274: 
33275: 
33276: 
33277: Mitä osaamme?
33278: -suomalaiset ovat tiedollisessa osaamisessa (koulutustaso, tutkimus ja tekno-
33279:  logia) kohtuullisen hyviä, mutta koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme eivät
33280:  ole kunnossa. Uhkana on osaamisemme vanhentuminen kaikilla tasoilla
33281:  varsinkin kun julkisen sektorin leikkaukset ja lama jatkuessaan rapauttavat
33282:  sitä. Koulutuksen ja työelämän suhteet ovat muodostumassa kansalliseksi
33283:  heikkoudeksi. Koulutuksen luomaa henkistä pääomaa ei kyetä hyödyntä-
33284:  mään työelämässä. Pitkään jatkuessaan joukkotyöttömyys voi heikentää
33285:  myös koulutushalukkuutta. Koulutuksen tulisi antaa nykyistä enemmän
33286:  valmiuksia oman elämän hallintaan, oma-aloitteisuuteen ja luovuuteen.
33287:  Sosiaalisessa ja kulttuurisessa osaamisessa (mm. kommunikaatiotaidot) on
33288:  paljon tehtävää.
33289:     Vuosituhannen alusta lähtien koulutusikäinen väestö vähenee. Laitosmai-
33290:  sen koulutuksen rooli nuorisoiässä vähenee samalla kun monipuolisen,
33291:  laaja-alaisen, korkeatasoisen ja aktivoivan yleissivistyksen rooli kasvaa.
33292:  Erikoistuminen tapahtuu yhä enemmän työssä ja harjoittelussa. Koulutuksen
33293:  ja työn limittyminen ja vuorottelu lisääntyvät.Tekemällä oppiminen ja
33294:  oppiminen työn uutena muotona saavat lisää jalansijaa, mikäli koulutus- ja
33295:  työorganisaatiot pystyvät muuttumaan. Perusammatit ja käden taidot saavat
33296:  uutta arvostusta. Jatkuva koulutus tulee yhteiskunnan toiminnan kannalta
33297:  välttämättömäksi: tietoja täydennetään ja lisätään ja ihmiset vaihtavat uraa
33298:  useita kertoja elämässään. Elinikäinen kouluttautuminen tehdään mahdolli-
33299:  seksi. Koulutuksella on seuraavien vuosikymmenten aikana tärkeä rooli
33300:  työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanta-ongelmien ratkaisijana.
33301:     Euroopan yhdentyminen on lisännyt tarvetta kehittää kulttuurien moninai-
33302:  suutta yleisesti ja paikallisten yhteisöjen kulttuuri-identiteettiä erityisesti.
33303:  Koulutusjärjestelmä ei voi rajoittua tyydyttämään vain tämän hetken yhteis-
33304:  kunnan välittömiä tarpeita, vaan sen tulee olla tulevaisuutta rakentava ja
33305:  yksilöä laajakantoisesti sivistävä.
33306:     Humanistis-yhteiskuntatieteellisen yleissivistyksen merkitys on ajasta riip-
33307:  pumaton. Oleellisen erottaminen epäoleellisesta, oikean erottaminen vää-
33308:  rästä on entistäkin tärkeämpää, kun taloudellisten voimavarojen vähenemi-
33309:  ne pakottaa valintoihin. Humanistisille tieteille tunnusomaista tiedonmuo-
33310:  dostusta tarvitaan myös talouselämässä.
33311:     Seuraavien vuosikymmenien aikana Suomen yliopistot ja korkeakoulut
33312:  erikoistuvat- myös Euroopan mittakaavassa - ja kehittävät laajat synergi-
33313:  aan pyrkivät yhteistyösuhteet muihin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin sekä
33314:  ympäröivään yhteiskuntaan. Opiskelu on tehokkaampaa ja tuloksellisem-
33315:  paa: mm. tutkijanura voidaan aloittaa tämän tuloksena nykyistä huomatta-
33316:  vasti nuorempana.
33317:     Tutkimustoimintaa arvioitaessa sen määrä on tärkeä mutta ei yksinään
33318:  riittävä mittari. Suomessa asetetut rahoitustavoitteet (2.7 o/o BKT:sta vuonna
33319:  1997) ovat saavutettavissa, mutta se ei vielä takaa tulosta. Uuden tiedon
33320:  taloudellinen hyödyntäminen on onnistunut Euroopassa huonommin kuin
33321:  suurten markkinoiden ja vahvan riskirahoituksen Yhdysvalloissa taiJapanis-
33322:                                       49
33323: 
33324: 
33325: 
33326: sa, jossa julkisen vallan ja yritysten yhteistyö on ollut saumatonta. Keskeisiä
33327: tulevaisuuden kysymyksiä meilläkin ovat tutkimuksen suuntaaminen ja
33328: kohteiden valinta, tutkimuspolitiikan ja tutkimuksen organisaatiomallit,
33329: rahoitusmuodot sekä nopeasti kasvava kansainvälinen yhteistyö.
33330:   Maamme tutkimuspanoksesta 60 %on yritysten tutkimusta, jolla on vahvat
33331: kytkennät tuotantoon ja markkinointiin. Teknologiaohjelmia suunnataan
33332: keskeisten toimialojen strategisten intressien mukaisesti.
33333:   Suuri osa neljän miljardin markan julkisesta vuotuisesta tutkimusrahoituk-
33334: sesta suuntautuu perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Se muodostaa välttä-
33335: mättömän perustan yhteiskunnan ja yritysten toimille tutkimustiedon hyö-
33336: dyntämiseksi. Tutkimuksen, talouden ja yhteiskunnan siltojen vahvistami-
33337: seen tarvitaan uusia toimintamalleja ja rahoitusmuotoja. Riskirahoituksella
33338: on tärkeä tehtävä innovaatioiden käynnistäjänä ja vauhdittajana.
33339:    Suomen tuotannon tulevaisuus on niin perinteisillä aloilla kuin uusilla
33340: korkean teknologian aloilla riippuvainen entistä paremmasta osaamisesta:
33341: uusista tuotteista, paremmasta laadusta, palvelusta ja markkinoinnista.
33342: Kyseessä on itse asiassa muotoilun ja koko laatuajattelun merkityksen
33343: korostuminen raaka-aineiden hankinnasta tuotteiden asiakkaalle toimittami-
33344: seen ja sen huoltoon saakka.
33345:    Rahoituksen lisääminen ei yksin tuo tulosta: on kysymys paljon strategi-
33346: sista valinnoista, organisatorisista innovaatioista ja pääsystä tuloksellisiin
33347: verkostoihin etenkin kansainvälisesti.
33348: 
33349: Suomalaisen yhteiskunnan suuntia
33350:    Suomalaisessa yhteiskunnassa on meneillään samanaikaisesti sekä yksi-
33351: löistymisen että globalisoitumisen kehityssuunnat.
33352:    Yksilöistyminen ilmenee mm. siinä, että ihminen ei ole aiemassa mitassa
33353: tietyn, sisäisesti yhtenäisen ryhmän tai luokan jäsen. Hän on monien, toisiaan
33354: osittain kanavien sosiaalisten ryhmien ja jä*stelmien jäsen samanaikaisesti;
33355: sosiaalinen yhdenmukaisuus on vähentymässä. Globalisoituminen ilmenee
33356: yhtäältä koko maailman tapahtumien nopeana heijastumisena suomalaiseen
33357: todellisuuteen, toisaalta kansainvälisten yhteyksien lisääntymisenä elämän
33358: eri alueilla.
33359:    Yhteiskuntien ohjattavuus on vähentymässä. Mm. poliittisen käyttäytymi-
33360: sen ennustettavuus on heikentynyt ja maailmantalouden heilahdukset
33361: ohjaavat ennenkokemattamassa laajuudessa kansallista päätöksentekoa.
33362:    Kansallisvaltion asema on muuttumassa. Kansainvälisenä yhteistyönä
33363: tapahtuva päätöksenteko lisääntyy. Ennen kaikkea teollisuuden ja talouden,
33364: mutta myös muiden toimintojen kansainvälistyminen nopeuttaa tätä
33365: muutosta.Pääomaliikkeiden vapautuminen seurauksineen on vaikuttanut
33366: syvällisesti myös suomalaisten elämään. Toisaalta erityisesti nuorempien
33367: sukupolvien samaistuminen kansallisvaltioon - kuten yleensä suuriin
33368: organisaatioihin - on aiempaa vähäisempää. Kansalaisyhteiskunnan
33369: merkitys on kasvamassa; kansalaisten vapaaehtoisin voimin pyritään vaati-
33370: viinkin tavoitteisiin. Monet kansalaisjärjestöt muodostavat myös kansainvä-
33371:                                       50
33372: 
33373: 
33374: 
33375: lisiä yhteenliittymiä, joilla on usein erityisen paljon merkitystä eettistä
33376: harkintaa sisältävissä asioissa (mm. ympäristönsuojelu ja humanitaarinen
33377: toiminta). Kulttuurin monipuolinen kehittäminen saa yhä useammin voi-
33378: mansa ja virikkeensä kansalaisaloitteista ja pienryhmien luovasta toimin-
33379: nasta.
33380:    Eriarvoisuus uhkaa lisääntyä suomalaisessa yhteiskunnassa.Pitkään jat-
33381: kuessaan lama, työttömyys ja konkurssit luovat ryhmiä, joiden elintaso
33382: laskee jyrkästi.Myös sukupolvien välisen tulonjaon oikeudenmukainen
33383: toteuttaminen vaikeutuu talouden heikon kehityksen seurauksena.
33384:    Identiteettiin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet eurooppalaisissa yhteis-
33385: kunnissa, joissa ne ilmenevät mm. kansallisina ja etnisinä ristiriitoina. Myös
33386: Suomessa on käynnissä identiteettikriisi, joka meillä yhdistyy nopeiden
33387: muutosten aiheuttamaan hämmennykseen sekä taloudellisen laman tuo-
33388: maan näköalattomuuteen jahenkiseen lamaan.Meillä on myös positiivisia
33389: merkkejä suomalaisen identiteetin muutoksesta kohti osaamisen, ammatti-
33390: taidon ja yrittäjyyden arvostamista.
33391: 
33392: Hyvinvointimme uhkia ja mahdollisuuksia
33393: Suomalaiset tavoittelevat, asuinpaikasta ja syntyperästä riippumatta, edel-
33394: leen hyvinvointia: terveyttä, turvallisuutta, työtä, toimeentuloa ja viihtyisää
33395: asuntoa. Suomalaiset haluavat omassa hallinnassaan olevaa elämää ja pitävät
33396: tähänastisen hyvinvointinsa taloudellista ja eettistä perustaa hyväksyttävänä.
33397:    Suomi on ollut hyvinvaiva kansakunta. Se on saavuttanut asemansa
33398: vuosikymmenien myötä ennen kaikkea työllä, puolustustahdolla, yrittämi-
33399: sellä, julkisen vallan vahvalla asemalla ja kansallisen yhtenäisyyden politii-
33400: kalla. Nyt markkinoiden toimintaa vahvistetaan ja yhteisymmärryksen poli-
33401: tiikan edellytykset ovat ratkaisevasti muuttuneet.
33402:    Suomalaisen yhteiskunnan rakentamista on ohjannut pohjoismainen hy-
33403: vinvointimalli: kansalaisten tasavertainen kohtelu; julkisen sektorin vastuu
33404: peruspalvelujen tuotannossa; sukupuolten suhteellisen tasa-arvoinen ase-
33405: ma; täystyöllisyyden tavoittelu; tuloerojen pienuus sekä köyhyysrajan ala-
33406: puolella elävien suhteellisen pieni määrä. Tämä malli on joutunut taloudel-
33407: lisen kehityksen heikkenemisen takia vaikeuksiin.
33408:    Vaikeuksien keskelläkin on muistettava, että suomalaisen yhteiskunnan
33409: sosiaaliturva on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Kattava järjestelm~ toimii
33410: tehokkaasti ja on suomalaisen yhteiskunnan vakauden ja toimivuuden
33411: perusteita.
33412:    Vaikka olemme yhtä mieltä taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin tavoitel-
33413: tavuudesta, kehityksen suunta on epävarma. On mahdollista, että Suomen
33414: kansantalous jää pitkäksi ajaksi hitaan kasvun ja epävakauden tilaan, jolloin
33415: voimavarat rapautuvat ja hyvinvointi vähenee.On myös mahdollista, että
33416: pääsemme nopeastikin hyvinvointiamme lisäävälle kehitysuralle. Meidän on
33417: varauduttava selviytymään erilaisissa vaihtoehdoissa. Voimme oppia omista
33418: ja muiden kokemuksista, mutta valmiita malleja ei ole olemassa. Tulevaisuus
33419: on omaa tekoamme; vastuu on meidän.
33420:                                              51
33421: 
33422: 
33423: 
33424: 
33425:         6 SUOMALAISTEN ARVOT, ASENTEET JA TULEVAISUUS
33426: 
33427: Millaiset ovat suomalaisten arvot lamakesänä 1993? Miten suomalaisten
33428: asenteet ovat kehittyneet viime vuosikymmenten aikana? Mikä rooli arvoilla
33429: ja asenteilla on kohdatessamme tulevaisuuden?
33430:    Tässä jaksossa lähestytään näitä kysymyksiä tehtyjen tutkimusten ja
33431: selvitysten valossa. 1
33432: 
33433: Arvojen muutos ja merkitys nyky-Suomessa
33434: Arvot ovat suhteellisen pysyviä ja muutokset tapahtuvat lähinnä sukupolvit-
33435: tain. Samantyyppiset perusarvot tulevat esiin kaikissa kulttuureissa.
33436:    Tämä johtuu siitä, että arvot perustuvat inhimillisen olemisemme perus-
33437: edellytyksiin: biologisiin tarpeisiin, sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollis-
33438: tamiseen sekä ryhmän säilymisen ja hyvinvoinnin varmistamiseen.] okaises-
33439: sa yhteiskunnassa yhteisön jäsenten on pystyttävä läheisiin ihmissuhteisiin
33440: ja samalla tultava toimeen laajemman yhteisön kanssa. Yhteisön on pystyt-
33441: tävä takaamaan jäsentensä turvallisuus ja samalla yhteiskunnan toimivuus
33442: edellyttää myös vallankäytön hyväksymistä. Jokaisessa yhteiskunnassa ihmi-
33443: set etsivät henkilökohtaisia nautintoja kuin myös saavat voimaa ja itsetuntoa
33444: perinteistä. Yhteiskunnan uusiutumisen kannalta on tärkeää löytää uusia
33445: asioita, päteä, innostua ja suoriutua tavanomaista vaikeammista asioista.
33446:    Arvojärjestelmämme perustaa voi kuvata seuraavilla ulottuvuuksilla: 1)
33447: Itsensä korostaminen vs. muiden huomiointi ja 2) Avoimuus muutok-
33448: selle vs. vanhan säilyttäminen. Näillä ulottuvuuksilla ilmenevät myös
33449: sosiaalisten ryhmien väliset erot.
33450:    Tällä hetkellä suomalaisten tärkeimmät arvot liittyvät omaan terveyteen,
33451: omaan ja läheisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin sekä tunteeseen siitä, että
33452: pystyy itse vastaamaan asioistaan.
33453:    Perusarvojen tasolla tilanne Suomessa ei liene muuttunut. Mielipide- ja
33454:  asenneilmastoomme on sen sijaan vaikuttanut huomattavasti se, että mark-
33455:  kinatalouden normista on lyönyt itsensä läpi 1980-luvun kuluessa.
33456:    Taloudellinen tilanne vaikuttaa myös arvotasolla. Poliitikoilta odotetaan
33457:  kaikille suomalaisille yhteisten perusarvojen huomioimista ja moraalista
33458:  perustelua päätöksenteossa. Turvallisuuteen liittyvät arvot saavat tavallista
33459:  painavamman aseman.
33460: 1   Tämä jakso perustuu Tilastokeskukselta selontekoa varten tilattuun tutkimukseen, Martti
33461:     Puohiniemi: Suomalaisten arvot ja tulevaisuus; se julkaistaan selonteon liitteenä.
33462:                                              52
33463: 
33464: 
33465:    Kansainvälisissä vertailevissa tutkimuksissa Suomi osoittautuu arvomaail-
33466: maltaan Itä- ja Länsi-Euroopan rajamaaksi. Meille on tyypillistä länsieuroop-
33467: palainen tasa-arvoon sitoutuminen, mutta vältämme itäeurooppalaiseen
33468: tapaan ongelmiemme aktiivista hallintaa. Suomalaisten on helppo ottaa asiat
33469: annettuina, mutta vaikea tarttua niihin itse. Välttelemme asioiden muuttamis-
33470: ta. Suomalainen turvautuu herkemmin sovinnaiseen ratkaisuun ja selviyty-
33471: miseen kuin etsii parasta mahdollisuutta ja menestystä. Lama sattuu kovasti
33472: erityisesti turvallisuutta ja yhdenmukaisuutta arvostaviin suomalaisiin. joh-
33473: tuuko se siitä, että alistumme helposti vaikeiden tilanteiden edessä?
33474: 
33475: Asennetason muutoksia
33476: Vuoden 1991 aikana tapahtui Suomen taloudessa selkeä käänne huonom-
33477: paan. Asennetutkimuksissa väestön huolestuneisuus lisääntyi selvästi, mutta
33478: yritysjohto piti tuolloin talouden tulevaisuutta valoisana. Lama yllätti yhteis-
33479: kunnalliset vaikuttajat huomattavasti pahemmin kuin väestön.
33480:    Vuonna 1993 taloudellinen tilanne on edelleen heikentynyt. Tämä heijas-
33481: tuu asennetasolla hyvin voimakkaasti. On tapahtunut asennesiirtymä nautis-
33482: kelevasta itsekeskeisyydestä kohti sosiaalista vastuuntuntoisuutta. Säästäväi-
33483: syys on lisääntynyt ja riskinottohalukkuus vähentynyt. Toinen, huolestutta-
33484: vampi siirtymä on tapahtunut oman elämän hallinnan korostamisesta kohti
33485: poliittista turhautumista, vieraantumista ja taloudellista turvattomuutta. Polii-
33486: tikoilta odotetaan perinteisyyttä, turvallisuutta ja sosiaalisuutta. Väestöryhmi-
33487: en polarisaatio jatkuu asennetasolla: elämästään kiinni pitäjät vastaan
33488: syrjäytyjät.
33489:    Kaksi tärkeää erityiskysymystä on syytä nostaa esiin. Ensinnäkin ympäris-
33490: tönsuojelu: se saa kyselyissä lähes varauksettoman kannatuksen. Käytännös-
33491: sä ihmisten toiminta on kuitenkin useimmiten ristiriidassa asenteen kanssa.
33492: Ympäristön saastuminen herättää yleistä huolestuneisuutta, mutta sen ratkai-
33493: supyrkimykset ja omakohtaiset teot siirretään tulevaisuuteen. Toiseksi
33494: kansainvälistyminen: se jakaa suomalaiset yhä selvemmin kahtia. Erityisesti
33495: vanhemman ja vähemmän koulutusta saaneiden keskuudessa kansainvälis-
33496: tyminen koetaan uhkana, se on 'vierasta' ja sitä pelätään. Nuorempi ja
33497: enemmän koulutettu osa suomalaisia taas kokee kansainvälistymisen mahdolli-
33498: suutena, optimismia luovana tekijänä.
33499: 
33500: Suomen ja suomalaisten nykyongelmat
33501: Tämän hetken Suomessa niin väestö kuin vaikuttajatkin1 ovat epävarmoja
33502: tulevaisuuden suhteen. Työttömyys ja maan heikko taloudellinen tila koros-
33503: tuvat ongelmina hyvin voimakkaasti. Kriisitietoisuus on 'lyönyt läpi' koko
33504: suomalaisen yhteiskunnan: kaksi vuotta sitten väestö oli vaikuttajia pessimis-
33505: tisempi, nyt ei juuri ole eroa näiden ryhmien näkemyksissä. Iäkkäämmät
33506: suomalaiset tuntevat elämänsä turvattomaksi ja perusarvonsa uhatuiksi
33507: 1
33508:     Tutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 henkilön väestöotokseen ja 600 vaikuuajalle (200
33509:     kansanedustajaa, 200 talouselämän ja julkisen hallinnon päättäjää ja 200 tiedemaailman
33510:     edustajaa) lähetettyyn kyselyyn.
33511:                                          53
33512: 
33513: 
33514: 
33515: lähinnä laman ja EY:n takia. Nuoriso ei osaa ottaa kantaa Suomen tämän
33516: hetken ongelmiin: nuorisolla ei ole näkemystä tilanteesta.
33517:    Suomalaisten ongelmat ovat hyvin konkreettisia: ne liittyvät taloudelliseen
33518: selviytymiseen, työtilanteisiin, työttömyyteen ja omaan terveyteen. Vaikutta-
33519: jat tuntuvat olevan hyvin selvillä kansan perusongelmista: he saattavat jopa
33520: liioitella niiden aiheuttamaa turvattomuutta.
33521: 
33522: Suomen tulevaisuuden uhat
33523: Suomalaisten- niin väestön kuin vaikuttajienkin- tulevaisuutta koskevis-
33524: sa uskomuksissa dramaattisin piirre liittyy ulkomaihin ja ulkomaalaisiin. Joka
33525: toinen vaikuttajista ja kolmannes väestöstä kokee entisen Neuvostoliiton ja
33526: pakolaiset tulevaisuuden tärkeimpiin uhkiin kuuluvina. Muutos vuodesta
33527: 1991 on selvä: silloin alle 10% suomalaisista esitti vastaavia pelkoja.
33528: Tutkimusten valossa näyttää siltä, että entisen Neuvostoliiton tilanteessa
33529: pelätään niinydinenergiaa, ydinaseita, mahdollisia pakolaisia kuin myös
33530: maan sisäistä tilaa.
33531:    Suomen vaikuttajat ovat kesällä 1993 hyvin pessimistisiä.Kolmannes heistä
33532: uskoo taloutemme olevan vielä 10 vuoden kuluttua vaikeuksissa ja työttö-
33533: myyden korkealla. Väestö on tässä suhteessa huomattavasti optimistisempi.
33534: Vertailu vuoteen 1991 on mielenkiintoinen: asenteet ovat käänteiset. Toisaal-
33535: ta ympäristöongelmia korostetaan nyt huomattavasti vähemmän kuin vuon-
33536: na 1991.
33537:    Tulevaisuuden uhat liitetään nyt turvattomuuteen. Uhkakuvina korostuvat
33538: erityisesti ulkomaalaiset ja levottomuudet, jossain määrin myös ympäristöon-
33539: gelmat. Kun vaikuttajat pelkäävät talouden tulevaisuutta, väestön pelot
33540: kohdistuvat ensisijaisesti ulkomaalaisiin.
33541: 
33542: Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet
33543: Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksina pitävät niin väestö kuin vaikuttajat-
33544: kin teollisuuteen ja kauppaan, osaamiseen ja ammattitaitoon, asenteisiin,
33545: nykyiseen yhteiskuntajärjestelmään sekä luontoon liittyviä asioita. Väestö
33546: uskoo koulutuksen, yleisen osaamisen ja ammattitaidon sekä ahkeruuden
33547: olevan suuria vahvuuksiamme, kun taas vaikuttajat korostavat myös yhteis-
33548: kuntajärjestelmän merkitystä, kansallista identiteettiä ja luontoamme. Tämä
33549: vahvistaa muissakin tutkimuksissa todettua merkittävää, käynnissä olevaa
33550: muutosta suomalaisessa identiteetissä: se on muuttumassa osaamista, laatu-
33551: työtä ja yrittäjyyttä korostavaksi, kun taas esimerkiksi huippu-urheilun ja
33552: historian uhrausten merkitystä halutaan vähentää.
33553:   Kokonaisuutena arvioiden ei tulevaisuuden usko ole suomalaisten kes-
33554: kuudessa korkealla. Muita optimistisemmin suhtautuvat tulevaisuuteen
33555: työikäiset hyvinkoulutetut kaupunkilaiset.
33556:   Eri väestöryhmien tulevaisuuden uskoa arvioitaessa vastapooleiksi muo-
33557: dostuvat 1) mahdollisuuksien näkeminen ja näköalattomuus sekä 2)
33558: omakohtainen innostus ja perinteisiin luottaminen. Suomalaisten
33559: valtaosa on nyt näköalatonta; 25-40-vuotiaissa korostuu kuitenkin myös
33560:                                        54
33561: 
33562: 
33563: 
33564: omakohtainen innostus. Nuoret sen sijaan painottavat ainoina vahvuuk-
33565: sinamme metsiä, vientiä ja nyky-yhteiskunnan piirteitä, ilman omakohtaista
33566: sitoutumista ja innostusta.
33567:    Suomalaisten maanpuolustustahto on selvitysten mukaan vahva ja se on
33568: vahvistunut merkittävästi 1970-luvulta lähtien.
33569:    Kun tutkimusmaailman asiantuntijoilta kysyttiin arvioita eri ikäryhmien
33570: arvojen tulevasta kehityksestä, perustarpeisiin (terveys, toimeentulo) liittyvi-
33571: en arvojen uskottiin vahvistuvan kaikissa ikäryhmissä. Nuorten ja lasten
33572: elämässä uskottiin sen lisäksi kestävän kehityksen arvojen sekä sosiaalisuu-
33573: den ja solidaarisuuden arvojen kasvattavan merkitystään; muissa ikäryhmis-
33574: sä uskonnon arveltiin lisäävän merkitystään.
33575: 
33576: * Turvallisuuteen liittyvät arvot saavat keskeisen aseman suomalais-
33577:   ten keskuudessa
33578: * Suomalaiset odottavat poliitikoilta perusarvojen kunnioittamista,
33579:   moraalista otetta, sosiaalisuutta ja turvallisuutta
33580: * Kaksi asennesiirtymää: itsekeskeisyydestä kohti sosiaalista vas-
33581:   tuuntuntoa, oman elämän hallinnasta kohti turhautumista, syrjäy-
33582:   tymistä ja turvattomuutta
33583: * Suomalaiset korostavat länsieurooppalaisen perinteen tapaan tasa-
33584:   arvoa, mutta välttelevät itäeurooppalaisen perinteen tapaan ongel-
33585:   miin tarttumista; suomalaiset arvostavat yhdenmukaisuutta, sovin-
33586:   naisuutta ja turvallisuutta
33587: * Epävarmuus ja taloudellinen lama leimaavat Suomen henkistä tilaa
33588: * Iäkkäämmät suomalaiset kokevat turvattomuutta ja perusarvojen
33589:   järkkymistä, kun taas nuoret ovat näköalattornia
33590: * Suomalaiset kokevat entisen Neuvostoliiton ja pakolaiset tulevai-
33591:   suutensa tärkeimpinä uhkina
33592: * Ympäristöongelmia ei nähdä aiemmassa määrin keskeisinä tule-
33593:   vaisuuden ongelmina
33594: * Suomalainen identiteetti on muuttumassa: mm. huippu-urheilun ja
33595:   menneisyyden merkitystä halutaan vähentää ja osaamista, ammat-
33596:   titaitoa ja yrittäjyyttä halutaan korostaa
33597: * Kaiken kaikkiaan: suomalaisten tulevaisuuden usko ei ole korkeal-
33598:   la, maassa on myös he~en lama
33599:                                      55
33600: 
33601: 
33602: 
33603: Asenneilmaston muuttuminen 1975--1993
33604: 
33605:      1975 Politikoinnista toipumisen aikaa. Yhteiskuntakriittisyys edel-
33606:   leen voimakasta. Silti kiinnostus kaikkeen uuteen korkealla.
33607:      1975-1979 Modernisaation aikaa, joka kulminoitui 1979 oman
33608:   minän voimakkaaseen esiintuontiin. Samalla kuitenkin varovaisuus
33609:   alkoi lisääntyä.
33610:      1981 Syvän huolestuneisuuden aikaa, laman odottelua. Sosiaaliset
33611:   ryhmät huolestuivat yhtäläisesti yhteisistä asioista. Ajan kollektiivisuus
33612:   ilmeni lähipiiriin kohdistuvana. Turvaa etsittiin perheestä.
33613:      1983 Optimismi ja vapaamielisyys alkoivat lisääntyä, säästäväisyys
33614:   menetti merkitystään. Kansainvälinen tilanne koettiin rauhalliseksi.
33615:   Valmiudet kulutuskeskeiselle elämäntyylille syntymässä.
33616:      1985 Yksilöllisyyden arvostus lisääntyi, kriittinen epäluuloisuus
33617:   väheni. Postmaterialismia vahvan kaupallisuuden keskellä. Yksilökes-
33618:   keistä, vaihtoehtoisuutta hyväksyvää aikaa. Jupit "syntyivät".
33619:      1987 Käänne kohti kriittisyyttä ja huolestuneisuutta. Ristiriitaisia
33620:   kehityssuuntia: avautumista ulkomaailmaan ja eristäytynyttä epäluu-
33621:   loisuutta. Talouskasvua kannatettiin, ympäristöongelmat nähtiin tule-
33622:   vaisuuden ongelmina.
33623:      1989 Rennon kriittisesti kohti kansainvälisyyttä. Suhtautuminen
33624:   kansainvälisyyteen oli myönteistä, mutta itsekästä. Elämä tuntui turval-
33625:   liselta. Samalla poliittinen vieraantuminen oli laaja-alaista. Myönteinen
33626:   suhde talouskasvuun. Työttömyys koettiin henkilökohtaisena ongel-
33627:   mana.
33628:      1991 Lama. Tietoisuus kulutusjuhlien lopusta oli asennetasolla
33629:   ilmeinen. Sosiaalisten ryhmien polarisaatiota asennetasolla: sisäänpäin
33630:   kääntymistä vs vahvan johtajan kaipuuta. "Eurooppalaistuneet" erot-
33631:   tautuivat selkeästi muista. Yleisesti EY:n edut nähtiin haittoja vahvem-
33632:   pina. Suomalaisuuden rapistuminen ongelmallista iäkkäille.
33633:      1993 Yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen. Yksilökeskeisten nau-
33634:   tintojen korostus vähenemässä. Säästäväisyys on taas arvossaan.
33635:   Korkean yhteiskuntamoraalin vaatimukset korkealla. Suhde kansain-
33636:   välisyyteen aiempaa sulkeutuneempaa. Ohjelmallisuuden kaipuuta.
33637:      Siirtymä oman elämän hallinnasta syrjäytymiseen. Huoli taloudelli-
33638:   sesta turvallisuudesta korostuu. Poliittinen turhautuminen on korkeal-
33639:   la. Yhteiskuntakriittisyyden sosiaalinen tausta on muuttunut: nyt
33640:   kriittisyys liittyy usein hyvään koulutukseen. Poliittisessa päätöksente-
33641:   ossa halutaan paluuta perusarvoihin. Suomalaisuuden kriisi: itsenäisis-
33642:   tä metsien miehistä haluttaisiin ahkeria high tech-eksperttejä. Asenne-
33643:   kehityksen polarisoituminen sosiaaliset ryhmät reagoivat eri tavoin
33644:   yhteiskuntamme muuttumiseen.
33645: 
33646: 
33647: Lähteet: EVA:n tutkimussarja (1985-1993); Monitor-asennetutkimus 0975-
33648: 1993)
33649:                                                          56
33650: 
33651: 
33652: 
33653: Taulukko:
33654: TÄMÄN HETKEN PAHIMMAT ONGELMAT-SUOMESSA. Prosentit eivät sum-
33655: maudu 1OO:aan, koska tulostuksessa on huomioitu kaikki vastaukset ja
33656: kantalukuna on käytetty vastaajamäärää.
33657: 
33658:                                                                      VÄESTÖ     VAIKUTTAJAT
33659:                                                                       (2168)        (309)
33660:                                                                         (o/o)        (o/o)
33661: TALOUS
33662: Työttömyys ............................................... ..          86            74
33663: Taloudellinen tilanne ................................ .               15            20
33664: Velkaantuminen ........................................ .              10            26
33665: Lama .......................................................... .      10             5
33666: Supistukset ................................................. .         6             5
33667: Verot, verotus ............................................ .            4            2
33668: Pankit, pankkikriisi .................................. ..               3            2
33669: Hinnat ........................................................ .        2            1
33670: Korot, korkotaso ....................................... .               1            0
33671: 
33672: HENKINEN ILMAPIIRI
33673: Hallitus, eduskunta, poliitikot .................. .                   10            19
33674: Henkinen lama, identiteettikriisi .............. .                                   23
33675: Etujärjestöt, jäykkyys ................................ ..                           11
33676: 
33677: ULKOMAAT
33678: EY, yhdentyminen .................................... ..                 3            0
33679: Pakolaiset ................................................... .         2            0
33680: Entinen NL ................................................. .           0
33681: 
33682: YHTEISKUNNALLISET ONGELMAT
33683: Sosiaaliset ongelmat .................................. .                5           11
33684: Nuoriso(n)ongelmat .................................. .                  5           16
33685: Asuminen ................................................... .           2            0
33686: Rikollisuus ................................................. .          1            1
33687: Päihteet ...................................................... .        1            0
33688: Väestön ikärakenne ja aivokato .............. ..                         1            1
33689: 
33690: YMPÄRISTÖONGELMAT
33691: Ympäristö, saasteet .................................. ..                3            3
33692: Ydinvoima ................................................. .           0             0
33693: 
33694: Muut ........................................................... .     12            22
33695: Ei osaa sanoa ............................................ ..          10             1
33696: 
33697: MAININTOJA KESKIMÄÄRIN .................. ..                           1,8          2,4
33698:                                                                       57
33699: 
33700: 
33701: 
33702: Taulukko:
33703: SUOMALAISTEN TÄMÄN HETKISET OMAT ONGElMAT, KOETUT 1VLEVAI-
33704: SUUDEN UHAT JA VAIKUTTAJIEN KÄSITYS "TAVALLISEN" SUOMALAISEN
33705: ONGELMISTA. Prosentit eivät summaudu 1 OO:aan, koska tulostuksessa on
33706: huomioitu kaikki vastaukset ja kantalukuna on käytetty vastaajamäärää.
33707: 
33708:                                                                                     VÄESTÖ       VÄESTÖ VAIKUTTAJAT
33709:                                                                                       omat        koetut tavall. suoma!.
33710:                                                                                     ongelmat    tulev. uhat ongelmat
33711:                                                                                      (2168)       (2168)      (309)
33712:                                                                                         (o/o)      (o/o)       (0'o)
33713: KONKREETTISET PELOT
33714: Talous, rahanpuute ................................................. ..                  33         17          52
33715: Työtilanne, työttömyys ............................................. .                   32         33          72
33716: Terveys, sairaus, kuolema ........................................ .                     13         30           0
33717: Asuminen .................................................................. .              3         2           1
33718: Koulutus, opiskelupaikan saanti.. ........................... ..                           4         2           1
33719: 
33720: TURVATTOMUUS JA AHDISTUS
33721: Turvattomuus ............................................................ .                4          2         54
33722: Lapset, nuoret ........................................................... .               6         3            4
33723: YHTEISKUNNALLISEN TASON ONGELMAT
33724: Epäluulo, -luottamus päättäjiä kohtaan .................. ..                                                    10
33725: 
33726: Ei ongelmia ............................................................... .            25         10           0
33727: Muu .......................................................................... ..         9         15          19
33728: Ei osaa sanoa ............................................................ .              9         22           1
33729: 
33730: MAININTOJA YHTEENSÄ ........................................ .                          1,0        1,0         2,1
33731: 
33732: Taulukko:
33733: SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN SUURIMMAT SISÄISETTAI ULKOISET UHAT
33734: LÄHIMMÄN 10 VUODEN AIKANA. Prosentit eivät summaudu 100.·aan,
33735: koska tulostuksessa on huomioitu kaikki vastaukset ja kantalukuna on
33736: käytetty vastaajamäärää.
33737: 
33738:                                                                                                 VÄESTÖ VAIKUTTAJAT
33739:                                                                                                  (2168)     (309)
33740:                                                                                                    (o/o)         (o/o)
33741: TALOUS
33742: Työttömyys ........................................................................... .            18           33
33743: Taloudellinen tilanne ........................................................... .                  8           32
33744: Velkaantlaminen .................................................................... .               2            8
33745: Lama ...................................................................................... .        3            2
33746: Supistukset ............................................................................ .           0             4
33747: Verot, verotus ....................................................................... .             0             1
33748: Pankit, pankkikriisi ............................................................... .               0             1
33749: Hinnat ................................................................................... .         0             1
33750: 
33751: HENKINEN ILMAPIIRI
33752: Hallitus, eduskunta, poliitikot ............................................. ..                      4          13
33753: Henkinen lama, identiteettikriisi ......................................... ..                                   20
33754: Etujärjestöt, jäykkyys ............................................................ .                             8
33755: 
33756: ULKOMAAT
33757: EY, yhdentyminen ............................................................... ..                 13           16
33758: Pakolaiset .............................................................................. .         12           15
33759: Entinen NL ............................................................................ .           29           47
33760:                                                                         58
33761: 
33762: 
33763:                                                                                                   VÄESTÖ VAIKUTTAJAT
33764:                                                                                                   (2168)     (309)
33765:                                                                                                    (o/o)      (o/o)
33766: 
33767: YHTEISKUNNALLISET ONGELMAT
33768: Sosiaaliset ongdmat ............................................................. .                   7       35
33769: Nuoriso(n)ongelmat ............................................................. .                    2       13
33770: Asuminen .............................................................................. .             0        0
33771: Rikollisuus ............................................................................. .           4        7
33772: Päihteet13
33773: Väestön ikärakenne ja aivokato ........................................... .                          2        8
33774: Sota ........................................................................................ .       5         1
33775: Levottomuudet, kapina ........................................................ .                      5        6
33776: YMPÄRISTÖONGELMAT
33777: Ympäristö, saasteet ............................................................... .                15       16
33778: Ydinvoima ............................................................................. .             9        5
33779: Ei mikään .............................................................................. .             4        0
33780: Muu ....................................................................................... .        11       38
33781: Ei osaa sanoa ........................................................................ .              2       21
33782: MAININTOJA KESKIMÄÄRIN ............................................... .                            1,5       3,3
33783: 
33784: Taulukko:
33785: SUOMEN TAI SUOMAI.AISEN YHTEISKUNNAN SUURIMMAT VAHVUUDET
33786: lÄHIMMÄN 10 VUODEN AIKANA. Prosentit eivät summaudu lOO:aan,
33787: koska tulostuksessa on huomioitu kaikki vastaukset ja kantalukuna on
33788: käytetty vastaajamäärää.
33789: 
33790:                                                                                                   VÄESTÖ VAIKUTTAJAT
33791:                                                                                                   (2168)     (309)
33792:                                                                                                     (o/o)     (o/o)
33793: TEOLLISUUS JA KAUPPA
33794: Metsä, puu ............................................................................ .             7       14
33795: Teollisuus, tekniikka, teknologia, tuotantorakenne ........... .                                      6       20
33796: Kauppa, vienti ...................................................................... .               3        6
33797: OSAAMINEN
33798: Koulutus, sivistys, tiedot ...................................................... .                  15       66
33799: Työvoima .............................................................................. .             5        4
33800: Yritteliäisyys, yksityis ............................................................ .                       36
33801: ASENNOITUMINEN, HENKI
33802: Asenne, ahkeruus, henki ..................................................... .                      13       20
33803: Osaaminen, tietotaito ........................................................... .                  12       28
33804: Nuoriso .................................................................................. .          2        6
33805: Suomalaisuus, suomalainen luonne, jääräpäisyys .............. .                                               24
33806: 
33807: NYKY-YHTEISKUNTA
33808: Yhteiskunta, -järjestelmä, armeija, infrastruktuuri. .............. .                                 5       41
33809: Elintaso .................................................................................. .         1         1
33810: 
33811: SUOMALAINEN LUONTO
33812: Luonto, luonnonvarat ........................................................... .                    7       31
33813: Sijainti .................................................................................... .                9
33814: Ei mikään .............................................................................. .            5        1
33815: Muu ....................................................................................... .        24       27
33816: Ei osaa sanoa ........................................................................ .             30        2
33817: 
33818: MAININTOJA KESKIMÄÄRIN ............................................... .                            1,0       3,0
33819:                                       59
33820: 
33821: 
33822: 
33823: 
33824:          7 KANSAKUNNAN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET
33825: 
33826: Suomen vahvuuksia ja heikkouksia voidaan arvioida:
33827:   * suhteessa omaan menneisyyteemme: missä olemme vahvistuneet ja
33828: missä heikentyneet;
33829:   * suhteessa tulevaisuuden haasteisiin ja tavoitteisiin: mihin pyrimme ja
33830: mitä vaatimuksia toimintaympäristön muutos tuo tullessaan;
33831:   * suhteessa muihin kansakuntiin.
33832:   Suomi on harvassa asiassa niin vahva, että pystyisimme yksin määrittä-
33833: mään pelisääntöjä ja laadun standardeja. Joillakin kapeilla tuotesegmenteillä
33834: suomalaisilla yrityksillä voi kuitenkin olla markkina- ja hintajohtajuus.
33835: Yhteistyössä muiden kansakuntien tai yritysten kanssa vaikutusvaltaa on jo
33836: varsin monessa asiassa. Suomi on kansainvälisissä suhteissa tunnollinen
33837: sovittujen pelisääntöjen noudattaja. Joissakin asioissa Suomi on kuitenkin
33838: hidas sopeutuja, mistä olemme kansakuntana joutuneet monasti kärsimään.
33839:   Keskeiset tulevaisuutta muokkaavat kysymykset ovat: Kuinka heikkouksia
33840: estetään muuttumasta ongelmiksi tai ne muutetaan vahvuuksiksi? Kuinka
33841: vahvuudet saadaan säilymään tai voimistumaan?
33842: 
33843: Sijainti, kansainvälinen asema
33844: Suomen ilmasto on vaihteleva ja virikkeellinen, joskin ankara: se tarjoaa
33845: tavanomaisesta poikkeavia mahdollisuuksia mm.matkailussa ja osaamisessa
33846: (esimerkiksi arktinen teknologia). Lyhyt kasvukausi rajoittaa maa- ja metsä-
33847: talouden edellytyksiä, mutta ilmasto-olot parantavat eräin osin laatua (esi-
33848: merkiksi aromit).
33849:    Suomen sijainti suhteessa Euroopan keskuksiin on perifeerinen. Pitkät
33850: kuljetusetäisyydet tärkeille markkinoille ovat lisäkustannus. Toisaalta tämä
33851: haaste on vahvistanut kuljetussektoria. Logistiikan merkitystä ei ole Suomes-
33852: sa kuitenkaan vielä yleisesti ymmärretty.
33853:    Suomen gateway-asema idän ja lännen välillä tarjoaa runsaasti käyttämät-
33854: tömiä mahdollisuuksia. Pietari kehittyy myös markkina-alueena eurooppa-
33855: laiseksi metropoliksi ja Venäjän markkinat yleisemminkin ovat potentiaali-
33856: sesti valtavat. Toisaalta lähialueiden alhainen kustannustaso houkuttelee
33857: työvaltaista tuotantoa siirtymään sinne ja aiheuttaa alakohtaisia työllisyyson-
33858: gelmia.
33859:    Asemamme Euroopan elintaso- ja teknologiarajalla on heikkous siinä, että
33860: lähialueiden epävakaudet aiheuttavat hallitsemauoman maahanmuuton tai
33861: vakavien ympäristökatastrofien uhkia.
33862:                                         60
33863: 
33864: 
33865: 
33866:    Suomen kansainvälisten poliittisten ja taloudellisten suhteiden monipuo-
33867: lisuus ja diskriminoimattomuus ovat vahvuuksia.
33868: 
33869: Luonnonvarat ja alkutuotanto
33870: Muihin maihin verrattuna Suomen maatalouden suurin suhteellinen etu on
33871: ympäristön ja luonnon puhtaus.
33872:    Suomen uusiutuvat luonnonvarat ovat jopa globaalisesti merkittävät sekä
33873: raaka-ainelähteenä että ympäristöllisesti. Puu kasvaa hyvin, mutta sen laatu
33874: on huonontumassa uhkaavasti. Myös makean veden riittävyys ja laatu on
33875: moneen muuhun maahan verrattuna selvä vahvuus, mikä edellyttää pohja-
33876: vesien pilaantumisen estämistä.
33877:    Metsiin ja yleensä uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvän asiantuntemuksen
33878: ja teknologian merkitys kasvaa globaalisesti merkitsevästi.Panostaminen
33879: siihen lisää mahdollisuuksiamme.
33880:    Suomen muun raaka-ainepohjan kapeus on selvä heikkous.
33881:    Erityisesti metalli- ja energiamineraaleja on rajoitetusti ja tuonnin häiriötön
33882: jatkuvuus on saannin edellytys.
33883: 
33884: Ympäristö
33885: Ympäristön tila on ainakin toistaiseksi suurimpia vahvuuksiamme: ympäristö
33886: ei ole saastunut korvaamattomasti. Ongelmana on kaukokulkeutumien
33887: aiheuttama ympäristön pilaantuminen.
33888:   Luonnon monipuolisuus eri vuodenaikoina ja ennen muuta väljyys ovat
33889: vahvuuksia, joiden merkitys tulee kasvamaan.
33890:   Sekä maaseutu-että kaupunkiympäristö ovat moniin muihin maihin verrat-
33891: tuina vahvuuksiamme. Yhdyskunnissamme on tilaa,ja sen arvostus kasvaa
33892: edelleen.
33893: 
33894: Väestö ja henkinen ilmasto
33895: Suomen nuori väestörakenne on tähän saakka ollut vahvuus. Väestö on nyt
33896: ikääntymässä ja sen sekä korkean työttömyyden seurauksena huoltosuhde
33897: on muuttumassa poikkeuksellisen raskaaksi. Työvoiman ikärakenne muut-
33898: tuu hyvin epäedulliseksi etenkin kun lama estää monien nuorten työuran
33899: aloittamisen.
33900:    Naisten aktiivinen osallistuminen yhteiskunnan kehittämiseen on Suomen
33901: vahvuus. He ovat hyvin koulutettuja ja osallistuvat työelämään täysiaikaises-
33902: ti. Taloudellinen ja poliittinen tasa-arvo on lisääntynyt, mutta naisten
33903: suhteellisessa ansiotasossa ja osallistumisessa yhteiskunnan johtamiseen on
33904: edelleen parantamisen varaa.
33905:    Nk. pehmeään kansallisvarallisuuteen kuuluvien asioiden (arvot, asenteet,
33906: motivaatio ja tulevaisuuden usko) tila antaa aihetta määrättyyn huoleen.
33907: Monet tutkimukset osoittavat, että usko tulevaisuuteen on matalalla. 'Härkää
33908: sarvista tarttuminen' ei ole vahvuuksiamme; emme myöskään pyri parhaa-
33909: seen ja uuteen, vaan luotamme enemmänkin totuttuun ja sovinnaiseen.
33910:                                       61
33911: 
33912: 
33913: 
33914: Vahvuutena voidaan pitää hyvää turvallisuutta, luottamista oikeusvaltioon ja
33915: vastuuta kanssaihmisistä. Tämä antaa tarvittaessa perustaa yhteisvastuulle ja
33916: yhteen hiileen puhaltamiselle.
33917: 
33918: Yhteiskunta ja kulttuuri
33919: Suomalaisen yhteiskunnan demokraattinen perusta on vahva ja yhteiskunta
33920: 'toimii' hyvin vaikeinakin aikoina. Perinteisesti vahva valtio on tehnyt
33921: hallinnosta ja palveluista luotettavia. Paikallinen itsehallinto on Suomessa
33922: kehittynyttä.
33923:    Suomi on vakaa maa myllerrysten maailmassa - riippumatta poliittisista
33924: koalitioista.
33925:    Vakaus voi kuitenkin muuttua jähmeydeksi, jos puolueet, etujärjestöt ja
33926: muut yhteisöt eivät uudista toimintatapojaan ympäristön muuttuessa.
33927:    Väestön homogeenisuus yhdessä suomalaisen yhtenäiskulttuurin kanssa
33928: on ollut kansallinen vahvuus. Sitä kehitettäessä joudutaan ottamaan huo-
33929: mioon kansainvälistyvä ja kulttuurien vuorovaikutusta korostava kehitys-
33930: suunta.
33931:    Koulutuksellista ja muuta tasa-arvoa korostavalla politiikalla on kansakun-
33932: nan henkiset voimavarat saatu laajasti hyödynnettyä. Henkisten resurssien
33933: käyttämättömyys voi muodostua suureksi tulevaisuuden uhaksi.
33934:    Pieni kielialue edellyttää suuria ponnistuksia kielitaidon kehittämisessä.
33935: Kielen rajaamalla taloudella, tieteellä ja taiteella on jatkuva uhka sulkeutua
33936: ja tyytyä hyviin saavutuksiin vain Suomessa.
33937: 
33938: Osaaminen
33939: Koulutuksen taso on nuoremmissa ikäluokissa hyvä, mutta koulutusta uhkaa
33940: vanhentuminen kun nuoret eivät pääse riittävästi testaamaan osaamistaan
33941: työelämässä. Koulutuspaikkarakenne ei vastaa muuttuvan yhteiskunnan
33942: tarpeita. Myös aikuisiän koulutusjärjestelmässä on heikkouksia.
33943:   Korkeakouluissa ja tieteessä ei ole muodostunut riittävää kriittistä massaa;
33944: määrä voi muuttua laaduksi keskittämällä, erikoistumalla ja synergioita
33945: etsimällä, myös kansainvälisesti.
33946:    Koko innovaatiojärjestelmässä on vakavia puutteita.
33947:    Tutkimus- ja kehitystyön laajentamista rajoittaa eräiltä osin tasokkaiden
33948: tutkijoiden puute. Tutkimusvarojen suuntaaminen on edelleen liikaa tasaja-
33949: koa. Tutkimuksen ja kehitystyön tuloksellinen hyödyntäminen on
33950: vajavaista.Erityisesti pienten yritysten mahdollisuudet ja kapasiteetti omaan
33951: tutkimuspanostukseen tai tutkimusyhteistyöhön ovat vähäisiä.
33952: 
33953: Infrastruktuuri
33954: Suomen palveluinfrastruktuuri on hyvin kehittynyt ja se on vielä vahvuutem-
33955: me, joskin sen ylläpito on kallista.Liikenneinfrastruktuurin uusiminen ja
33956: ylläpito ei enää kaikilta osin ole riittävää. Vanhentuvana ja rapautuvana se
33957: voi muuttua heikkoudeksi. Tietoliikenneinfrastruktuuri on korkeatasoista.
33958:                                         62
33959: 
33960: 
33961: 
33962:   Tietoliikenne on yksi nopeimmin kasvavia aloja maailmassa ja Suomessa.
33963: Se on muiden infrastruktuurialojen kanssa vahvoja alojamme, joilla on
33964: reaalista, innavaatiaan ja laatuun perustuvaa kilpailukykyä;se on tulevaisuu-
33965: temme avaimia.
33966:   Energian saatavuus ja käytön tehokkuus on kohtuullisen hyvää, mutta
33967: tulevaisuuden näkymiin liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Uusiutuvien
33968: luonnonvarojen energiakäyttö on selvä vahvuutemme. Tuotannon energia-
33969: valtaisuus ja energian tuontiriippuvuus ovat uhkatekijöitä.
33970:   Tila yhdyskuntia kehitettäessä on keskeisiä vahvuuksiamme, jonka mer-
33971: kitys kasvaa.
33972:   Infrastruktuuriin liittyvä tietotaito on vahvuutemme myös maailman mit-
33973: takaavassa (yhdyskunnat,energia, kuljetus ja tietoliikenne).
33974: 
33975: Talous
33976: Suomen taloudessa on kehittynyt eräitä perusvahvuuksia,kuten moderni
33977: pääomakanta ja tuotantoteknologia, työvoiman koulutus ja laatu sekä
33978: kauppapoliittiset järjestelyt. Työn tuottavuutta on pystytty nopeasti kohotta-
33979: maan, vaikka eräillä aloilla onkin vielä paljon parantamista.
33980:   Meillä on kuitenkin myös suuria talouden heikkouksia, kuten tuotantora-
33981: kenteen yksipuolisuus ja pääoman alhainen käyttöaste. Nämä heikkoudet
33982: ovat osin seurausta talouden jäykkyyksistä sekä kotimarkkinoiden pienuu-
33983: desta.
33984: 
33985: Julkinen sektori
33986: Suomen verotuksen taso, etenkin työtulojen verotus, on huippukorkea ja
33987: selvä heikkoutemme. On kuitenkin huomattava, että korkeilla veroilla on
33988: saatu aikaan laadukkaat julkiset palvelut ja vahvasti kavennettu toimeentu-
33989: loeroja. Palvelut ovat kansainvälisessä vertailussa hyvät kaikkialla maassa.
33990:   Julkisessa hallinnossa on moniportaisuutta, jota voidaan vähentää, sekä
33991: jäykkiä toimintatapoja, jotka on korvattavissa joustavammilla ratkaisuilla.
33992: Järjestelmä on edelleen liian keskitetty. Julkisen sektorin turhan holhoava
33993: luonne ei kannusta aloitteellisuuteen. Samanlainen vaikutus on varsin laajalla
33994: elinkeinojen tukipolitiikalla.Yrittämisen riskejä siirtyy liian helposti julkiselle
33995: vallalle.Julkisen sektorin nopea velkaantuminen on selvä heikkous, joka
33996: rajoittaa toimintamahdollisuuksia.
33997: 
33998: Yrittäjyys, johtaminen ja työ
33999: Yleinen suhtautuminen yrittäjyyteen ja taloudelliset kannustimet ovat no-
34000: peasti parantuneet ja potentiaalista yrittäjähenkeä on runsaasti.
34001:   Yritysjohtomme orientoituu edelleen suhteellisen kapea-alaisesti yritysten
34002: kilpailukyvyn kohottamiseen. Kokonaisuuksien hallinta ideasta ja tuoteke-
34003: hityksestä aina markkinointiin saakka on puutteellista.
34004:   Työelämän neuvottelujärjestelmät ovat olleet vahvuuksiamme. Suomalai-
34005: sessa työelämässä on kuitenkin runsaasti ristiriitoja ja sosiaalisesti huonosti
34006:                                                           63
34007: 
34008: 
34009: 
34010: toimivia yhteisöjä. Henkilöstön motivointi ei ole suomalaisen johtamisen
34011: vahvoja puolia.
34012: 
34013: 
34014:    On tärkeää, että strategisten vahvuuksien ja heikkouksien punninta
34015:    yleistyy Suomen taloudessa, politiikassa ja hallinnossa. Seuraavassa
34016:    taulukossa on jätetty lukijoiden harkittavaksi, kuinka kansakunnan
34017:    vahvuudet ja heikkoudet todennäköisesti kehittyvät ja mitä mahdolli-
34018:    suuksia on vahvistaa edelleen kansakunnan strategista asemaa.
34019: 
34020:    Suomen vahvuudet ja heikkoudet
34021:                                                                Nykytila   Näkymät   Mahdollisuudet
34022:    Sijainti ja asema
34023:    - ilmasto ....................................               +/-
34024:    - lähialueet ................................                +/-
34025:    - kuljetusetäisyydet .................. .
34026:    - kv-suhteet ............. ........... ... ....               ++
34027:    - gateway...................................                 +/-
34028: 
34029:    Luonnonvarat
34030:    - uusiutumattomat .................... .
34031:    - uusiutuvat ........ .................. .....                ++
34032: 
34033:    Ympäristö
34034:    - puhtaus .... ...... .. .... .. .. ............ ...          ++
34035:    - luonto ja väljyys ........ ....... ......                   ++
34036:    - kaupunkiympäristö ................                           +
34037:    - maaseutuympäristö .. ... ...........                         +
34038: 
34039:    Ihmiset
34040:    - ikärakenne . ....................... ... ...                 +
34041:    - tasa -arvo ............................. ....                +
34042:    - arvot ja asenteet .................... .
34043:    - tulevaisuuden usko ............... .
34044: 
34045:    Yhteiskunta ja kulttuuri
34046:    - yhteiskunnan toimivuus.........                              +
34047:    - vakaus .....................................                ++
34048:    - joustavuus .............................. .
34049:    - henkiset resurssit ................ ....                     +
34050: 
34051:    Osaaminen
34052:    - koulutustaso ...... .. ..... ....... .......                 +
34053:    -tutkimuksen taso....................                        +!-
34054:                                                   64
34055: 
34056: 
34057: 
34058: 
34059:                                                    Nykytila   Näkymät   Mahdollisuudet
34060: - koulutuksen painopisteet ......
34061: -korkeakoulut..........................                +/-
34062: - innovaatiojärjestelmä..............                  +/-
34063: - hyödyntäminen ..................... .
34064: - tietohuolto ..............................            +
34065: - logistiikka .............................. .
34066: - joukkoviestimet ......................               +/-
34067: 
34068: Infrastruktuuri
34069: - palvelujen kattavuus ja laatu .                       +
34070: - energiahuolto .... ..... ....... ....... ..           +
34071: - kuljetusyhteydet .....................                +
34072: - tietoliikenne ... .... .................. ...        ++
34073: 
34074: Talous
34075: - pääomakanta ja
34076:    tuotantoteknologia ................                  +
34077: - tuotantorakenne .................... .
34078: - työvoiman laatu ......................                +
34079: - kilpailuolot ............................. .
34080: - markkinointi .......................... .
34081: 
34082: Julkinen sektori
34083: -veroaste .................................. .
34084: - velkaantuminen ..................... .
34085: - perusturva .......................... .....           +
34086: - luotettavuus ....... ...... ....... ........          +
34087: - jäykkyydet ............................. .
34088: - kannustimet ........................... .
34089: 
34090: Yrittäjyys, johtaminen ja työ
34091: - yleiset edellytykset .................                +
34092: - yrittäjyyden arvostus ............ ..                 +
34093: - yrittämishalukkuus .................                 +/-
34094: - kokonaisuuksien hallinta ...... .
34095: - työelämän neuvottelujärjes-
34096:    telmät .....................................         +
34097: - työyhteisöt ............................. .
34098: - henkilöstön motivointi .......... .
34099: - nuorisotyöttömyys ................. .
34100: - pitkäaikaistyöttömyys ............ .
34101:                                            65
34102: 
34103: 
34104: 
34105: 
34106:           8 SUOMEN TULEVAISUUDEN YDINKYSYMYKSET
34107: 
34108: Suomen tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä muutamat ovat huomattavan
34109: syvä- ja laajavaikutteisia: niiden kehityssuunta ratkaisee tulevaisuuden
34110: suunnan pitkälle eteenpäin. Kansallisen strategian ja päätöksenteon tasolla
34111: seurataan näitä tulevaisuuden ydinkysymyksiä. Niihin vaikutetaan suun-
34112: nan antamiseksi tulevaisuudelle: tulevaisuus on tahdon asia.
34113: 
34114: Mihin suuntaan haluamme Suomea kehittää?
34115: Suomen tulevaisuuden tärkein ydinkysymys on se, millaiseksi haluamme
34116: maata kehittää. Perusteiltaan kysymys on siitä, mitä arvostamme ja millaisen
34117: maan haluamme jättää tuleville sukupolville.
34118:   Yhtä tärkeää on kuitenkin punnita, mitkä ovat kansallisia vahvuuksiamme,
34119: joita voimme edelleen vahvistaa ja hyödyntää kansakuntien välisessä kilpai-
34120: lussa, ja mitkä heikkouksiamme, joiden emme halua muuttua kansallisiksi
34121: ongelmiksi.
34122:   Meidän on kansakuntana myös tehtävä arvovalintojemme pohjalta itsel-
34123: lemme selväksi, mistä olemme valmiita maksamaan ja mistä tinkimään
34124: pyrittäessä henkisten ja sosiaalisten hyvinvointitavoitteiden toteuttamiseen.
34125:   Yleisellä tasolla suunnan valinta voidaan kiteyttää seuraavasti: kestävän
34126: kehityksen periaattein toimiva hyvinvointiyhteiskunta. Hyvinvointiyhteis-
34127: kunnan perintö on maailmanmitassa edelleen vahvuutemme, ja globaali
34128: pyrkimys kestäävän kehitykseen on samansuuntainen luontaisten vahvuuk-
34129: siemme kanssa.
34130: 
34131: Miten suomalaiset pärjäävät muuttuvassa maailmassa?
34132: Suomen tuleva ulkoinen asema määräytyy Länsi-Euroopan integraatiokehi-
34133: tyksen ja Venäjän kehityksen yhteisvaikutuksesta. Se voi muodostua suotui-
34134: saksi integraation laajentumisen ja Venäjän vakauden oloissa.
34135:   Tällöin myös Suomen potentiaalisesti vahvaa gateway- asemaa voidaan
34136: hyödyntää täysimääräisesti.Suomen etu ja mahdollisuus on vaikuttaa muu-
34137: hun Eurooppaan vakauden aikaansaamiseksi. Suomi sovittautuu aktiivisesti
34138: tasavertaiseen kansainväliseen yhteistyöhön muuttuvassa Euroopassa.
34139:   Poikkikansalliset ja -valtiolliset kehityssuunnat- globaalit rahamarkki-
34140: nat, monikansalliset yritykset, teknologia, väestön muuttoliikkeet ja ympä-
34141: ristö- pakottavat kaikki kansallisvaltiot ja liittoutumat laajenevaan kansain-
34142: väliseen yhteistyöhön. Suomalaisen yhteiskunnan haaste on avautua tähän
34143: yhteistyöhön- taloudessa, hallinnossa ja yhteiskunnan eri aloilla. On syytä
34144:                                             66
34145: 
34146: 
34147: korostaa, että kyse on globaalista kehityksestä, johon osallistumme euroop-
34148: palaisena kansakuntana. Kaikissa tilanteissa Suomi pitää yllä turvallisuusym-
34149: päristöönsä nähden uskottavaa kansallista puolustuskykyä.
34150:    Suomen globaalinen asema vahvistuu jatkuvasti ympäristöön ja metsään
34151: liittyvissä kysymyksissä. On kansallinen ydinkysymys, kuinka kehitämme
34152: tätä vahvuutta.
34153:    Kansainvälistyminen jakaa suomalaiset asennetasolla. Osa näkee sen
34154: turvattomuuden lisääntymisenä, osalle se merkitsee parempia tulevaisuuden
34155: mahdollisuuksia. On tärkeää estää tämän asennejaon syventyminen.
34156: 
34157: Miten rakenteita on uudistettava?
34158: Suomen talous avautuu yhä enemmän ja kasvun on perustuttava menestyk-
34159: seen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kasvun sisältöön vaikuttavat
34160: pitkällä aikavälillä erityisesti kestävän kehityksen periaatteet.
34161:    Tarvitsemme lisää sellaisia talouden rakenteita, jotka pystyvät hyödyntä-
34162: mään Suomen globaalia vahvuutta, erinomaista lähtökohtaa kestävän kehi-
34163: tyksen tuotantoon (luonnonvarat, ympäristö ja osaamisen taso). Tarvitaan
34164: pitkän aikavälin strategiaa, jolla voimme ajoissa varautua globaaleihin
34165: muutoksiin ja investoida ajoissa rakenteisiin, joilla luodaan suhteellista etua
34166: muuttuvien hintasuhteiden varalle.
34167:    Peruskysymys on, kuinka saamme tuotantokapasiteetin käyttöastetta
34168: nostetuksi ja kapasiteettia laajennetuksi työllisyyttä parantavalle tasolle
34169: korkean velkaantumisen rajoittaessa investointeja ja muuta kotimaista ky-
34170: syntää. Tuotannollisten investointien käynnistäminen on olennaista viennin
34171: lisäämiseksi. Tähän päästään vain siten, että kotin1aiset yritykset uskovat
34172: Suomeen edullisena tuotantopaikkana, jolloin myös kansainväliset yritykset
34173: mahdollisesti lisäävät investointejaan Suomeen.
34174:    Tuotantorakenteen uudelleenarvioinnissa on keskeistä siirtyminen eks-
34175: tensiivisestä tuotannosta intensiiviseen tuotantoon: tuotannossa käytetään
34176: enemmän tietoa ja suljetun kierron teknologioita sekä vähemmän raaka-
34177: aineita. Tutkimuksen oikea suuntaaminen ja hyväksikäyttö tulee entistä
34178: tärkeämmäksi niin perinteisillä kuin uusillakin aloilla. Suomella on hyvät
34179: mahdollisuudet vahvistaa tietovaltaisen tuotannon edellytyksiä toimia täällä.
34180: Yhteiskunnan toimivuus, hyvät peruspalvelut, toimiva infrastruktuuri ja
34181: tietotekniikka sekä työvoiman koulutustaso ja tutkimusjärjestelmä ovat
34182: vahvuuksiamme. Tuotantorakenteen monipuolistuminen vähentäisi myös
34183: Suomen talouden vaihtelualttiutta.
34184:    Tälle kehitysuralle pääsemiseksi on vahvistettava olennaisesti organisato-
34185: rista ja sosiaalista innovaatiokykyä.
34186: 
34187: Miten teemme infrastruktuurista menestystekijän?
34188: Suomen toimivaa infrastruktuuria - erityisesti liikenneväyliä ja rakennus-
34189: kantaa- uhkaa rapautuminen. Sen seuraukset olisivat vakavat ja ulottuisivat
34190: pitkälle tulevaisuuteen.
34191:                                             67
34192: 
34193: 
34194: 
34195:    Tämän estämiseksi on saatava pian käynnistymään infrastruktuuri-inves-
34196: tointeja: kaupunkien lähiöt on peruskorjattava ja tiestön kunto on pidettävä
34197: liikennetarpeiden tasalla.
34198:    Hyvien tie-, juna- ja tietoliikenneyhteyksien rakentaminen myös lähialueil-
34199: le osana koko Euroopan verkostoja antaa kehitysimpulsseja moneen suun-
34200: taan. Toimivat yhteysverkostot takaavat yhteytemme Eurooppaan.
34201:    Infrastruktuurin kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvät alat - kuten
34202: tietoliikenne, energia-ala ja kuljetusala- ovat vahvuuksiamme ja tulevai-
34203: suutemme avaimia.
34204:    Myös vahvaksi kehittynyttä henkistä infrastruktuuriamme ja ehkä koko
34205: moraaliamme uhkaa rapautuminen. Sivistyspalvelujen saatavuus vaarantuu.
34206: Tietopohjamme - koulutus ja tutkimus - uhkaa supistua ja viestintä
34207: kapeutua ja ohentua sisällöllisesti.
34208:    Infrastruktuuri voidaan muuttaa menestystekijäksi yhdistämällä lyhyen
34209: aikavälin tarpeet pitkän aikavälin kansalliseen strategiaan.
34210: 
34211: Miten valmistaudumme vanhusyhteiskuntaan?
34212: Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden ydinkysymyksistä laajavaikuttei-
34213: simpia on ikärakenteen nopea muuttuminen hyvin suotuisasta varsin
34214: ongelmalliseksi. Vanhusten määrä kasvaa nopeasti. Sodan jälkeen syntyneet
34215: suuret ikäluokat ovat tähän saakka pitäneet työikäisen väestön määrän
34216: suhteessa koko väestöön korkeana. Tämä suhde tulee alenemaan jyrkästi
34217: suurten ikäluokkien vanhetessa.
34218:   Vanhusten määrä kasvaa nopeammin kuin monissa muissa teollisuusmais-
34219: sa. Tämän seurauksena vaikutukset sosiaali-, eläke- ja terveyspolitiikan
34220: alueilla näkyvät kasvavina kustannuksina; se luo paineita myös muulle
34221: yhteiskuntapolitiikalle.
34222:   Kun jo parin vuosikymmenen kuluttua lähes kolmannes suomalaisista
34223: tulee olemaan yli 60-vuotiaita, ryhmän vaikutus yhteiskunnassa muodostuu
34224: merkittäväksi.
34225:   Valmistautuminen ikärakenteen merkittävään muutokseen on aloitettava
34226: kaikilla yhteiskunnan lohkoilla nyt. Perinteisten keinojen täydentämiseksi ja
34227: uudistamiseksi vanhukset itse on nähtävä vanhuspolitiikan voimavarana.
34228: 
34229: Miten taomme työelämän uuden Sammon?
34230: Suomalaisen työelämän murrokseen kuuluvat joukkotyöttömyys ja saman-
34231: aikainen työtahdin kiristyminen työssäkäyvillä. Siihen kuuluu myös ikäänty-
34232: vä työvoima: sen työkyvyn, työhalun ja työtaitojen ylläpitäminen on haaste
34233: yhteiskunnalle ja yrityksille.
34234:   Menestyksen ehtoihin kuuluu se, että yrityksissä tuotannon ja tehtävien
34235: organisointi muuttuu verkostotyyppiseksi. Hierarkkiset rakenteet madaltu-
34236: vat ja johtaminen muuttuu osallistuvaksi. Yksittäisen työntekijän vapaus ja
34237: vastuu lisääntyvät: tämä edellyttää tietoa ja näkemystä koko yrityksen
34238: toiminnasta.
34239:                                              68
34240: 
34241: 
34242: 
34243:    Työelämään on taottava uusi Sampo, henkisen ja aineellisen vaurauden
34244: lähde. Se merkitsee tuottavuuden nostamista, tietotekniikan hyväksikäyttöä,
34245: työelämän laadun kehittämistä, pätevyyden kohottamista ja joustavan so-
34246: peutumisen tukemista sekä ihmisten kouluttamista esimerkiksi työpaikka-
34247: harjoittelun muodossa jo koulu- ja opiskeluaikana työelämään. Se merkitsee
34248: myös jatkuvaa panostusta yrittämisen edellytyksiin ja uuden yritystoiminnan
34249: luomiseen.
34250:    Tulevaisuuden työelämän kehittämisestä tulee kokonaisvaltaista kaikkien
34251: osa-alueiden ja tuotantoketjujen yhtäaikaista käsittelyä. Yritysjohdon kannal-
34252: ta avainkysymyksiksi nousevat muutoksen johtaminen, henkilöstön innova-
34253: tiivisuuden vapauttaminen ja tukeminen sekä motivoiva palkitseminen.
34254:    Suomen saaminen nousuun edellyttää, että työpaikoille lietsotaan yhtei-
34255: seen hiileen puhaltamisen henkeä, käynnistetään kehittämisohjelmia ja
34256: tehdään yhteistyöstä perusvoimavara.
34257: 
34258: Kuinka instituutiot saavat takaisin menettämänsä luottamuksen?
34259: Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee vakava luottamuspula kansalaisten ja
34260: instituutioiden välillä. Se koskee taloutta: pankkikriisi ja asenteet siihen ovat
34261: tämän luottamuspulan ilmentymiä.Se koskee politiikkaa, ilmiö, joka on
34262: yleinen koko Euroopassa. Se koskee myös valtiota ja muita julkisia instituu-
34263: tioita, joihin suomalaiset ovat perinteisesti tottuneet luottamaan lujasti.
34264:    Instituutiot merkitsevät yhteiskunnan yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntö-
34265: jä ja arvoja, joita yhteiskunta haluaa edistää. Kriisitilanteissa voidaan jou-
34266: tua tilanteeseen, jossa vanhoja pelisääntöjä ei enää noudateta, mutta
34267: uusiakaan pelisääntöjä ei ole. Tällaisessa tilanteessa kansalaiset eivät tie-
34268: dä, mitä yhteiskunnassa pidetään oikeana, oikeudenmukaisena tai tavoi-
34269: teltavana.
34270:    Kansalaisten luottamuksen palauttaminen instituutioihin, pelisääntöjen
34271: selkiyttäminen ja kansalaisten oikeudentajun kunnioittaminen ovat Suomen
34272: tulevaisuuden perostavia ydinkysymyksiä. Ensisijaisesti luottamus on mo-
34273: raalinen kysymys, mutta sillä on laajat ja pitkävaikutteiset yhteiskunnalliset
34274: ja taloudelliset vaikutukset.
34275:    Oikeusturva on ehdoton osa toimivaa yhteiskuntaa. Kyse on perusturvas-
34276: ta, joka kaikissa oloissa tulee olemaan valtion perustehtävä.
34277:    Oikeusturvan vaatimukset oikeuspolitiikalle, oikeudenmukaisuudelle, lain-
34278: säädännölle, lainkäytölle ja seuraamusjärjestelmälle on kyettävä täyttämään
34279: kaikissa olosuhteissa. Valtion tehtäviä karsittaessa sen vastuu perusturvan
34280: toteutumisesta korostuu. Oikeusturvasta puhuttaessa on tärkeää huomata
34281: aikaviive: lainkäyttö- ja seuraamusjärjestelmät tulevat olemaan Suomessa
34282: viimeaikojen kehityksen perusteella ylityöllistettyjä vielä kauan.
34283: 
34284: Kuinka estämme suomalaisen yhteiskunnan syvän jakautumisen?
34285: Suomalaisen yhteiskunnan perusluonne uhkaa muuttua pitkäaikaistyöttömi-
34286: en ja koko työikänsä työttöminä olleiden nuorten joukon kasvaessa nopeasti.
34287: Vaarana on, että yhteiskunta lohkoutuu hyvinkin eriarvoisiin ryhmiin jo
34288:                                                  69
34289: 
34290: 
34291: 
34292: työsuhteiden perusteella. Seurauksena on sosiaalisten yhteisöjen hajoamista,
34293: rikollisuutta ja laillisen yhteiskunnan ulkopuolisen talouden kasvua.
34294:    Suomalaisten keskeiset arvot ovat hyvin konkreettisia: oma ja läheisten
34295: hyvinvointi sekä oman elämän hallinta. Lama ja työttömyys järkyttävät
34296: suomalaisen elämän: kun hän ei pysty enää oman elämän hallitsemiseen,
34297: seurauksena on yhteiskuntamoraalin mureneminen. Tämän seurauksena on
34298: odotettavissa rikollisuuden kasvua.
34299:    Yhteiskunnan jakautumista voidaan estää ja sisäistä vahvuutta parantaa
34300: pitämällä yllä yhteiskunnan turvaverkkoja. Perusturvan ja peruspalvelujen
34301: avulla toteutetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
34302:    Taloudellinen kasvu on työttömyyden alentamisen välttämätön mutta ei
34303: riittävä ehto. Sen lisäksi tarvitaan uusia keinoja. Tarvitaan työaikojen ja
34304: työelämän joustavoittamisstrategiaa, tarvitaan työvoimavaltaisia pienyrityk-
34305: siä, tarvitaan kiihokkeita itsensä työllistämiseen. Suomalaisten asenteissa on
34306: uudelleen korostumassa sosiaalinen vastuuntunto, mikä antaa hyvän pohjan
34307: työttömyysongelman ratkaisemiseen. Tarvitaan myös kansalaisyhteiskun-
34308: nassa tästä uudesta vastuuntunnosta kumpuavia tekoja.
34309: 
34310: Millainen on tulevaisuuden julkinen sektori?
34311: julkisen talouden jättivelan hoito ja verotuksen korkea taso asettavat pitkäksi
34312: aikaa raamit julkiselle sektorille.Myös väestön ikääntyminen ja pitkäaikainen
34313: työttömyys määrittävät olennaisesti julkisen sektorin kokoa ja tehtäviä.
34314:    julkisen sektorin peruspalveluina säilyvät tulevaisuudessakin turvalli-
34315: suus-, oikeus- ja keskeiset hyvinvointipalvelut Markkinoiden ja kansalais-
34316: yhteiskunnan vastuulle tulee hyvinvointipalveluiden täydentäminen.
34317:    julkisen sektorin ja yksityisen sektorin raja-aita madaltuu. Tulevina vuosi-
34318: kymmeninä syntyy aivan uudenlaisia julkisten ja yksityisten palvelujen,
34319: rahoituslähteiden ja voimavarojen samoin kuin ammattilaisten, maallikoiden
34320: ja vapaa-ehtoisten yhdistelmiä. Valta ja vastuu laadusta on siellä, missä
34321: palvelut tuotetaan ja asiakas kohdataan.
34322:    julkinen hallinto on nykyistä olennaisesti keveämpi.
34323:    Sen organisaatio ja toimintatavat ovat mahdollisimman helposti muunnel-
34324: tavissa. Hallinnon toiminnan uusia perusperiaatteita ovat joustavuus ja
34325: reagointiherkkyys.
34326:    Hallinto-organisaatioiden raja-aidat ovat matalia ja päätösten ja niiden
34327: vaikutusten yhteensovittamiseen pannaan suurta painoa.
34328:    julkisen hallinnon tehtävistä tärkeä osa hoidetaan kansainvälisenä yhteis-
34329: työnä.
34330:    Suomessa on tehtävä uusi hyvinvointisopimus julkisen sektorin ja kansa-
34331:  laisten välillä.Kattavan sosiaaliturvan rinnalla korostuu entistä enemmän
34332:  kansalaisten oma vastuu perusturvaa täydennettäessä.
34333: 
34334: Millaiseksi kehittyy suomalainen identiteetti?
34335: Suomalainen pitää itseään selviytyjänä, ei voittajana tai maailman valloitta-
34336: jana. Suomalainen ei hae mielellään uusia, riskialttiita ratkaisuja, vaan tyytyy
34337:                                               70
34338: 
34339: 
34340: 
34341: koeteltuun ja sovinnaiseen. Tuttu on turvallista myös siinä, että vieraita
34342: kulttuureja ja ihmisiä voidaan- pelätä.Nuoret suomalaiset ovat tutkimusten
34343: mukaan suvaitsevaisempia ja arvostavat enemmän sosiaalisuutta ja solidaa-
34344: risuutta. Uutta suomalaisessa identiteetissä on osaamisen, yrittäjyyden ja
34345: koulutuksen korostaminen.Tämä antaa positiivisen perustan kansakunnan
34346: tulevaisuudelle.
34347:    Suomalaisessa identiteetissä on vahva suojautumisen ja puolustamisen
34348: juonne. Tulevaisuuden ydinkysymyksiä on, kuinka tähän liittyy uusia
34349: piirteitä - kuten osallistuminen ja jakaminen- suomalaisen yhteiskunnan
34350: kansainvälistyessä. Suomen kansallista kulttuuria ei tarvitse puolustaa, vaan
34351: kehittää ja esitellä ylpeänä muille kansoille ja kulttuureille. Olemme arvojen
34352: ja kulttuurin jännittävä rajamaa.
34353:    Henkisten voimavarojen kehittäminen on Suomen tulevaisuuden ydinky-
34354: symys. Meidän on kyettävä osoittamaan, että vaikka meillä on vaikeuksia,
34355: kansakunta pysyy vahvana ja elinvoimaisena.
34356: 
34357: Kuinka yhdistämme osallistumisen ja tiedon?
34358: Demokratia on kansalaisten etujen ajamista ja puolustamista. Sellaisena se
34359: keskittyy kansalaisten, ryhmien ja puolueiden välittömien etujen huomioimi-
34360: seen.
34361:    Demokratia nostaa keskustelun ja päätöksenteon pohtopisteeseen asiat,
34362: jotka ovat lyhyellä aikavälillä tärkeitä ja nopeasti ratkaistavissa. Myös
34363: hallinnon ohjausjärjestelmät on rakennettu lyhyen aikavälin yksityiskohtais-
34364: ta sääntelyä silmälläpitäen. Muutos on pannut monet näistä vahvoista ja
34365: jäykistä rakenteista natisemaan liitoksissaan.
34366:    Uudet haasteet korostavat strategisena periaatteena joustavuutta ja varau-
34367: tumista epävarmuuksiin niin politiikassa, taloudessa kuin yksilöidenkin
34368: toiminnassa. Ennustamisen periaatteellisistakin vaikeuksista huolimatta tule-
34369: vaisuuden luotaus on entistä tärkeämpää. Yhden tulevaisuuskuvan asemesta
34370: on varauduttava useampiin kehitysuriin. Toteutuva kehitys on pitkälti
34371: riippuvainen omasta reagointikyvystämme, valinnoistamme ja päätöksistäm-
34372: me.
34373:    Lyhyen aikavälin muutosten taustalla on vääjäämättä eteneviä, laajoja
34374: globaalisia kehityssuuntia. Niiden tunnistaminen ja niihin varautuminen on
34375: välttämätöntä.
34376:    Kansainvälistyminen edellyttää yhteiskunnan informaatio- ja raportointi-
34377: järjestelmien kehittämistä. Se laajentaa ja yhtenäistää kansallisia tilinpito- ja
34378: tilastojärjestelmiä. Ympäristön ja talouden vuorovaikutusten nykyistä parem-
34379: pi ymmärtäminen edellyttää uudenlaista tietoa. Kestävän kehityksen politiik-
34380: ka vaatii toteutuakseen uusia tiedollisia välineitä.
34381:    Tulevaisuutemme ratkaisevia ydinkysymyksiä on, miten pystymme raken-
34382: tamaan kansallista ennakointikykyä ja kuinka pystymme yhdistämään sen
34383: päätöksentekoon. On yhdistettävä demokratia ja viisaus.
34384:                                7l
34385: 
34386: 
34387: 
34388: * Mihin suuntaan haluamme Suomea kehittää?
34389: * Miten suomalaiset pärjäävät muuttuvassa maailmassa?
34390: * Miten rakenteita on uudistettava ?
34391: * Miten teemme infrastruktuurista menestystekijän ?
34392: * Miten valmistaudumme vanhusyhteiskuntaan ?
34393: * Miten taomme työelämän uuden Sammon ?
34394: * Kuinka instituutiot saavat menettämänsä luottamuksen takaisin?
34395: * Kuinka estämme suomalaisen yhteiskunnan syvän jakautumisen?
34396: * Millainen on tulevaisuuden julkinen sektori?
34397: * Millaiseksi kehittyy suomalainen identiteetti?
34398: * Kuinka yhdistämme osallistumisen ja tiedon?
34399:                              72
34400: 
34401: 
34402: 
34403: 
34404:   9 TIIVISTELMÄ TAVOITTEISTA JA TOIMINTALINJOISTA
34405:                     KEHITYKSEN UHKIA
34406: 
34407: 
34408: MAAILMASSA
34409: * Globaalien ympäristöongelmien vaikeutuminen
34410: * Väestön kasvu ja muuttoliikkeet
34411: * Riittämätön ravinnontuotanto
34412: * Maailmantalouden epävarmat näkymät
34413: 
34414: EUROOPASSA
34415: * Eurooppaa halkova elintaso- ja teknologiakuilu
34416: * Euroopan talouden heikko kasvu ja työttömyys
34417: * Etnisten ja kansallisten konfliktien uhka Euroopassa
34418: * Lähialueiden ympäristöongelmien kumuloituminen ja ympä-
34419:   ristökatastrofien uhka
34420: * Venäjän näkymien epävarmuus ja hallitsemattoman kehityk-
34421:   sen uhka
34422: * Turvallisuusriskien korostuminen
34423: 
34424: SUOMESSA
34425: * Lamavuosien perinnön pitkävaikutteiset ongelmat
34426: * Väestön ikääntymisen uhkatekijät
34427: * Hallitsematon muuttopaine Suomeen
34428: * Metsien ikääntyminen ja laadun putoaminen
34429: * Infrastruktuurin rapautuminen
34430: * Energiahuollon epävarmuudet
34431: * Suomi jää pysyvästi alhaiselle kasvu-uralle
34432: * Jou~otyöttömyys- erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttö-
34433:   myys- horjuttaa koko yhteiskunnan perusteita
34434: * Lama sementoi suomalaisen työelämän heikkoudet pysyviksi
34435: * Harmaan talouden kasvu
34436: *Henkinen infrastruktuuri ja suomalainen osaaminen jäävät
34437:   kesannolle ja rapautuvat
34438: * Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ajautuu pahoinvointi-
34439:   yhteiskunnaksi: liian monet suomalaiset menettävät oman
34440:   elämänsä hallinnan pysyvästi
34441: * Henkisen laman ja yhteiskuntamoraalin heikkenemisen pit-
34442:   kävaikutteiset seuraukset
34443:                                              73
34444: 
34445: 
34446:    Suomen pitkän aikavälin tulevaisuuden luonne määräytyy suuressa mää-
34447: rin siitä, pääsemmekö nopeasti kestävälle kasvu-uralle. Mitä kauemmin
34448: kasvu-uralle pääseminen kestää, sitä suuremmiksi monet uhkat kasvavat ja
34449: sitä pahemmiksi ongelmat muodostuvat.
34450:    Suomella on monissa tärkeissä kysymyksissä sitoumuksia kansainväliselle
34451: yhteisölle. Pitkäaikaisia sitoumuksia on tehty myös muilla tavoin. Ne
34452: rajoittavat toimintavapauttamme, mutta joka tapauksessa tulevaisuus on
34453: omalla vastuullamme.
34454: 
34455: Kestävän kehityksen hyvinvointiyhteiskuntaan
34456: Suomen tulevaisuuden perusta on kestävän kehityksen periaate: jätämme
34457: seuraavalle sukupolvelle maailman vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin
34458: sen itse saimme.Suomea kehitetään hyvinvointivaltiona kestävän kehityksen
34459: suuntaan.
34460:   Kehittämällä kestävän kehityksen osaamista vahvistamme teollisuuttam-
34461: me ja kansainvälistä kilpailukykyä samalla kun osallistumme tehokkaasti
34462: ihmiskunnan suurten ongelmien ratkaisemiseen.
34463:   Hyvinvointiajattelussa ja -politiikassa lähtökohtana on yhteisvastuu, jota
34464: laajennetaan vastuuksi sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutu-
34465: misesta. Välineenä on kattava ja sisällöltään uudistuva perus-ja ansioturva.
34466:     Tarvitsemme hyvinvointipolitiikassa priorisointeja. Kun suomalaisten
34467: hyvinvointiajattelussa korostuvat turvallisuus ja konstailemattomuus, lähtö-
34468: kohdaksi tulisi ottaa perinteisten hyvinvoinnin osatekijöiden (terveys, lähim-
34469: mäissuhteet, työ, asunto ja peruspalvelut) saavuttaminen sukupolviajattelun
34470: tavoitteet turvaavalla tavalla.
34471: 
34472: Aktihiseen, tasavertaiseen kansainväliseen yhteistyöhön
34473: Suomi sovittautuu aktiivisesti muuttuviin olosuhteisiin hakien tasavertaista
34474: asemaa kansainvälisessä yhteistyössä. Tämä on Suomelle keino edistää
34475: turvallisuuttaan ja kansalaistensa asemaa, kehittää talouttaan, osaamistaan,
34476: kulttuuriaan ja hyvinvointiaan sekä huolehtia ympäristöstä.
34477:    Suomalaisen yhteiskunnan avautuminen kansainväliseen yhteistyöhön
34478: muuttaa oman taloutemme ja hallintomme toimintatavat. Samalla kun
34479: kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia kansainväliseen yhteis-
34480: työhön parannetaan, nostetaan suomalaisten instituutioiden kyky tasavertai-
34481: seen yhteistyöhön ajan tasalle.
34482:    Suomen globaali vastuu on ensisijaisesti inhimillisen hädän lieventämistä
34483: ja osallistumista tehokkaasti maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen.
34484: 
34485: Kestävälie kasvu- ja kehitysuralle
34486: Samalla kun lyhyen aikavälin mahdollisuudet kestävälle kasvu-uralle pääse-
34487: miseksi hyödynnetään, luodaan pitkän aikavälin edellytyksiä talouden
34488: tasapainoiselle, kestävän kehityksen mukaiselle kasvulle.
34489:   Tuotannollisten investointien käynnistyminen erityisesti teollisuudessa on
34490: avainasemassa. Tähän liittyy nykyisellä velkatasolla riskejä, joita vähenne-
34491:                                         74
34492: 
34493: 
34494: tään. Samalla kannustetaan korkeat ympäristölliset laatuvaatimukset täyttä-
34495: viin tuotannollisiin ratkaisuihin. Teollisuuden kannattavuutta ja omarahoi-
34496: tuspohjaa vahvistetaan.
34497:    Tuotantopohjan laajentamisessa vahvistetaan tietovaltaisen tuotannon
34498: käynnistämistä ja sijoittumista Suomeen, uusista teknologioista painotetaan
34499: erityisesti ympäristöteknologian alaan kuuluvaa tuotantoa ja tuotekehitystä.
34500: Elinkeinoelämän innovaatiokykyä kehitetään. Koulutuksen vanhentuminen
34501: estetään ja koulutusta uudistetaan. Koulutuksen ala- ja ammattikohtaista
34502: rakennetta kehitetään jatkuvasti työvoiman tarpeen mukaisella tavalla.
34503: Tutkimusjärjestelmässä rohkaistaan strategisiin valintoihin, ja tutkimustulos-
34504: ten hyödyntämistä tuotannolliseen toimintaan tehostetaan ja nopeutetaan.
34505:    Infrastruktuurin pitkän aikavälin kehittämisestä tehdään kansallinen me-
34506: nestystekijä. Infrastruktuuri-investointeja käynnistetään tavoitteena myös
34507: liikenteen päästöjen vähentäminen ja alkuvaiheessa rapautumisen estämi-
34508: nen: kaupunkien lähiöitä kunnostetaan ja tiestön kunto pidetään liikenne-
34509: tarpeen tasalla. Liikenneyhteyksien rakentamista lähialueille osana Euroo-
34510: pan verkostoja nopeutetaan.
34511:    Infrastruktuurin kehittämiseen ja rakentamiseen liittyviä aloja vahvistetaan
34512: menestystekijöinä.
34513:    Suomen talouden instituutiot ja rakenteet uudistetaan, jotta meillä olisi
34514: nykyistä paremmat edellytykset tasavertaiseen kansainväliseen yhteistyö-
34515: hön.
34516: 
34517: !kääntyvän Suomen työ ja turvallisuus
34518: Tulevaisuuden yhteiskuntapolitiikan peruslähtökohtana on väestön ikäänty-
34519: minen. Kaikilla yhteiskuntapolitiikan aloilla aloitetaan valmistautuminen
34520: tilanteeseen, jossa melkein joka kolmas suomalainen on yli 60-vuotias.
34521:    Ikääntyvä työvoima suomalaisen työelämän murroksessa on vaikea haas-
34522: te. Julkishallinnon ja yritysten vuosikymmenten tehtävänä on työvoiman
34523: työkyvyn, työhalun ja työtaitojen ylläpitäminen.
34524:    Suomalaista yhteiskuntaa on muutettava nykyistä lapsiystävällisemmäksi
34525: arvoiltaan ja asenteiltaan sekä tukipolitiikaltaan.
34526: 
34527: Työelämän uusi Sampo
34528: Työn luonne tulee muuttumaan. Palkkatyön saaminen ei enää ole entisen-
34529: lainen itsestäänselvyys. Omatoimisuuden ja yritteliäisyyden merkitys koros-
34530: tuu. Työn käsite muuttuu sisällöllisesti.
34531:    Työelämän uudistaminen merkitsee tuottavuuden nostamista, laadun
34532: kehittämistä ja pätevyyden kohottamista. Työelämässä rohkaistaan innova-
34533: tiivisuuteen, laatuun ja vastuuseen.
34534:    Yritysjohdolle muutos merkitsee hyvän reagointikyvyn vaatimusta uudes-
34535: sa kilpailutilanteessa ja erityisesti siirtymistä auktoriteettijohtamisesta osallis-
34536: tuvaan johtamiseen. Tuleva kehitys edellyttää kokonaisuuksien hallinnan
34537: (ml. logistiikka) kehittymistä uudelle tasolle. Organisaatioiden uudistamista
34538: tuetaan.
34539:                                      75
34540: 
34541: 
34542: 
34543:    Työhön saadaan yhteiseen hiileen puhaltamisen henkeä kun järjestelmiä
34544: ja organisaatioita muutetaan osapuolten asema ja näkemykset huomioiden.
34545: 
34546: Yhteiskmman jakautmninen estetään
34547: Työttömyydestä helposti aiheutuva yhteiskunnan jakautuminen estetään
34548: talouden nostamisella kestävälle kasvu- ja kehitysuralle.
34549:   Huolehditaan siitä, että voidaan estää laman ja työttömyyden korjaamat-
34550: tomat vauriot ihmisten oman elämän hallinnalle ja yhteiskuntamoraalille.
34551:   Kansalaisten omatoimisuutta ja -vastuisuutta lisätään. Julkisen vallan
34552: tehtävät ja vastuut määritellään uudelleen.
34553: 
34554: Epäluulosta luottamukseen
34555: Kansalaisten luottamus instituutioihin - yhteiskunnan toimintatapoihin ja
34556: pelisääntöihin - palautuu vain teoilla.
34557:   Tällöin peruslähtökohtana on oikeudenmukaisuuden toteuttaminen. Se
34558: edellyttää, että kanssaihmisistä kannetaan vastuuta peruspalveluin, että
34559: oikeusturva pidetään kunnossa ja että hallinto on toimiva ja luotettava.
34560: 
34561: 
34562: Julkinen sektori uudistuu
34563: Valtion ja kuntien talouksien rakenteellinen alijäämä paaluttaa julkisen
34564: sektorin liikkumavaran kauas tulevaisuuteen.
34565:   Julkisen sektorin peruspalveluina säilytetään turvallisuus-, oikeus- ja
34566: keskeiset hyvinvointipalvelut. Julkisen sektorin tehtäviin kuuluu myös
34567: rohkaista omatoimisuutta ja kansalaisvastuuta.
34568:   Julkisen hallinnon uusia perusperiaatteita luotettavuuden ohella ovat
34569: joustavuus ja reagointiherkkyys. Julkisen hallinnon tulevaisuudesta ja toi-
34570: mintatavoista päätettäessä kansalaisten perusoikeuksia ja -palveluja pide-
34571: tään lähtökohtina.
34572: 
34573: 
34574:  Uusi ylpeys suomalaisuudesta
34575: Myönteinen perusta kansakunnan tulevaisuudelle syntyy suomalaisen iden-
34576: titeetin uusista painotuksista osaamiseen, yrittämiseen, koulutukseen ja
34577: kulttuuriin.
34578:    Suomalaisuuden sulkeutuva, suojautuva ja puolustautuva luonne on
34579: muuttumassa avoimuuden suuntaan. Suomi on arvojen ja kulttuurin jännit-
34580: tävä rajamaa, joka suuntautuu tulevaisuuteen ja esittelee ylpeänä saavutuk-
34581: siaan ja omintakeista kulttuuriaan muille kansoille.
34582:    Kansakunta pysyy vaikeuksienkin keskellä vahvana ja elinvoimaisena,
34583: kun henkisten voimavarojen kehittämisestä tehdään kriittinen investointi
34584: kansakunnan tulevaisuuteen. Suomalaisesta kulttuurista etsitään ne paino-
34585: pisteet ja voimavarat, jotka parhaiten edistävät kansakunnan selviytymistä ja
34586: hyvinvointia sekä kansalaisten henkistä kasvua.
34587:                                      76
34588: 
34589: 
34590: 
34591: Demokratia ja tulevaisuus
34592: Sen lisäksi että kansakunta huolehtii lyhyen aikavälin ongelmistaan sen on
34593: varauduttava tulevaisuuteensa. Maailmanlaajuisten kehityssuuntien ohella
34594: on jatkuvasti tunnistettava oman yhteiskunnan uhkat ja mahdollisuudet.
34595:    Suomessa kehitetään kansallista ennakointikykyä ja erityistä huolta pide-
34596: tään ennakoinnin ja päätöksenteon kiinteästä yhteydestä. Kansakunnan tilaa
34597: ja tulevaisuutta luotaavaa raportointia kehitetään.
34598: 
34599: 
34600: 
34601: 
34602:      Kansakunta hakee suuntaa tulevaisuudelleen. Tulevaisuus syntyy
34603:    valinnoista. Menneisyyden olemme jo kokeneet, nyt on aika tehdä
34604:    tulevaisuutta.
34605:        1993 vp -   VNS 4
34606: 
34607: 
34608: 
34609: 
34610:  VALTIONEUVOSTON
34611: ENERGIAPOLIITTINEN
34612:     SELONTEKO
34613:   EDUSKUNNALLE
34614:           ••
34615:    SYKSYLLA 1993
34616: 
34617: 
34618: 
34619: 
34620:           Helsinki
34621: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1993
34622: 
34623: 
34624: 
34625: 
34626: ISBN 951-47-8008-6
34627:                  SISÄLLYSLUETTELO
34628: 
34629: 1   SELONTEON TAUSTA                  ..........................                          1
34630: 
34631:     1.1 Energiapolitiikan tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             1
34632:     1.2 Euroopan integraatiokehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                2
34633:     1.3 Energiamarkkinat ja niiden ohjaus . . . . . . . . . . . . . .                    4
34634: 
34635: 
34636: 2   HALLITUKSEN ENERGIAPOLIITTISET TOIMET                                                6
34637: 
34638:     2.1   Energiaverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        6
34639:     2.2   Energian säästö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         8
34640:     2.3   Bioenergia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   10
34641:     2.4   Energiateknologia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          12
34642:     2.5   Sähkömarkkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         15
34643: 
34644: 
34645: 3   YHTEENVETO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         18
34646: 1 SELONTEON TAUSTA
34647: 
34648: 1.1 Energiapolitiikan tavoitteet
34649: Hallitus antoi edellisen energiapoliittisen selonteon eduskunnalle huhtikuussa
34650: 1992. Selonteossa hallitus määritteli energiastrategiansa lähtökohdat, peruslin-
34651: jat ja toteutettavan energiapolitiikan tavoitteet.
34652: 
34653: 
34654: 
34655:                   ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET
34656:                  * energiansaannin varmuus ja turvallisuus
34657:                  * taloudellisuus
34658:                  * hyväksyttävyys ympäristön kannalta
34659:                  * energia-alan osaamisen, tietotaidon ja
34660:                     teknologian korkea taso
34661: 
34662: 
34663: 
34664: Hallituksen energiastrategia pyrki yhteensovittamaan energia-, talous- ja ympä-
34665: ristöpoliittiset perustavoitteet politiikan kokonaisuudeksi. Eduskuntakäsittelyssä
34666: energiapolitiikan yleislinja sai laajaa kannatusta. Energian saannin varmuus ja
34667: energiajärjestelmän tehokas ja taloudellinen toiminta katsottiin kansantalouden
34668: kehityksen ja hyvinvoinnin edellytyksiksi. Energian säästö, bioenergian kuten
34669: muidenkin uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, taloudellisten
34670: ohjauskeinojen kuten energiaverotuksen käyttö ja energiateknologian kehittä-
34671: misen rahoittaminen saivat selonteon käsittelyssä tuen. Perusvoimasta kaivat-
34672: tiin hallitukselta selkeitä ja nopeita ratkaisuja.
34673: 
34674: Selontekoon liittämässään ponnessa eduskunta katsoi marraskuussa 1992, ettei
34675: ydinvoiman lisärakentaminen kuulu Suomen energiastrategiaan.
34676: 
34677: Hallitus on toteuttanut energiastrategiaansa usein eri toimin. Viime syksynä
34678: hyväksyttiin erillinen energiansäästöohjelma ja käynnistettiin kauppa- ja teolli-
34679: suusministeriön uudet energiateknologiaohjelmat seuraavalle viisivuotiskau-
34680: delle. Hallitus on lisännyt rahoitusta kotimaista bioenergiaa käyttävien voima-
34681: laitosten rakentamiseksi, energiansäästön lisäämiseksi sekä teknologian tutki-
34682: mukseen ja tuotekehittelyyn. Myös tuulivoiman edistämisohjelmaa ollaan to-
34683: teuttamassa. Energiaverotuksesta on annettu esitys eduskunnalle kesäkuussa
34684: 1993. Perusvoimasta hallitus antoi helmikuussa 1993 eduskunnan tarkastetta-
34685:                                         2
34686: 
34687: vaksi viidettä ydinvoimalaitosta koskevan periaatepäätöksen, jonka eduskunta
34688: kumosi viime syyskuussa.
34689: 
34690: Käsitellessään periaatepäätöstä uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta
34691: eduskunta edellytti, että hallitus tuo syysistuntokauden kuluessa eduskuntaan
34692: uuden energiapoliittisen selonteon Suomen energiahuollon järjestämisestä.
34693: Eduskunta katsoi, että selonteossa on esitettävä energian säästöön ja energian-
34694: käytön tehostamiseen sekä hiilidioksidipäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen
34695: vähentämiseen tähtäävät konkreettiset toimet. Lisäksi eduskunta edellytti, että
34696: selonteossa käsitellään ympäristöverotukseen, maakaasun hankinnan monipuo-
34697: listamiseen ja biopolttoaineiden käytön lisäämiseen liittyviä toimia. Edelleen
34698: eduskunta edellytti, että hallitus pikaisesti selvittää mahdollisuuden, miten
34699: lähitulevaisuudessa sähkön tuotantoa voitaisiin turvata kotimaisilla kaasukäyt-
34700: töisillä dieselvoimaloilla.
34701: 
34702: Tässä selonteossa hallitus esittää niitä toimia, joihin eduskunnan päätös antaa
34703: aihetta. Keskeisimpiä näistä on kysymys siitä, mihin toimiin hallitus ryhtyy
34704: perusvoimakysymyksen osalta.
34705: 
34706: Tällä hetkellä, kun valtiontaloudessa on vain rajoitetusti varaa investointien
34707: suoraan tukemiseen, hallitus kehittää ja käyttää voimallisesti ja pitkäjänteisesti
34708: muita vaikutuskeinoja energiatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi.
34709: Kilpailun esteiden ja tarpeettoman sääntelyn vähentämisellä kannustetaan
34710: energiamarkkinoita tehokkaaseen toimintaan ja avataan tietä uusien ratkaisujen
34711: ja yrittäjien mukaantulolle. Taloudellisen ohjauksen lisääminen mm. ener-
34712: giaverotuksella on tärkeä välillinen ohjauskeino. Energiaverotuksessa edetään
34713: kansainvälisen kilpailukykymme sallimalla tavalla ja sallimassa tahdissa.
34714: Suomi tulee lisäksi osaltaan edistämään verotuksen kansainvälistä soveltamis-
34715: ta. Ympäristönormein huolehditaan, että käytössä ovat ympäristön kannalta
34716: edistyksellisimmät vaihtoehdot.
34717: 
34718: 
34719: 1.2 Euroopan integraatiokehitys
34720: Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen ja mahdollinen Euroopan
34721: unionin jäsenyys ovat lähiajan tärkeimmät energiapolitiikkaamme vaikuttavat
34722: kansainväliset muutostekijät EU :n keskeisiä tavoitteita ovat energian saatavuu-
34723: den turvaaminen, kustannustehokkuus, terveet hinnoitteluperiaatteet, tiiviit
34724: sisämarkkinat, kilpailun edistäminen sekä ympäristönäkökohtien huomioonotto.
34725: 
34726: Euroopan unionin yhteinen energiapolitiikka on toistaiseksi ollut melko rajoit-
34727: tunutta. Voimassa oleva normista, joka pääosin tulee Suomessakin voimaan jo
34728: ETA-sopimuksen myötä, ei ole kovinkaan kattavaa eikä sen omaksuminen tuo
34729: merkittäviä muutoksia Suomen nykytilanteeseen.
34730:                                        3
34731: ED-komissio on käynnistänyt yhtenäisen energiapolitiikan valmistelun. Vireillä
34732: on markkinoiden vapauttamiseen, kilpailun lisäämiseen ja verotukseen liittyviä
34733: toimia, joilla saattaa tulevaisuudessa olla huomattaviakin vaikutuksia. Valta-
34734: osin vaikutukset olisivat nykyisen energiapolitiikkamme pyrkimyksiä tukevia,
34735: joskin samalla sen liikkumavaraa rajoittavia. Monet ED-komission energiapoli-
34736: tiikkaa koskevat esitykset etenevät kuitenkin varsin hitaasti erimielisyyksien
34737: vuoksi.
34738: 
34739: Komission ehdotukset yhteisiksi säännöiksi sähkön ja kaasun sisämarkkinoilla
34740: merkitsisivät näiden energiamuotojen siirron huomattavaa vapauttamista ja
34741: hankinnan riippumattomuutta tietystä toimittajasta. Suomella on aikomus
34742: toimia omien sähkömarkkinoiden vapauttamisessa unionia nopeammin alan
34743: tehokkuuden ja mm. hajautetun energiantuotannon edistämiseksi.
34744: 
34745: Kansainväliset muutostekijät verotuksessa johtaisivat lähinnä kotimaisten polt-
34746: toaineiden alkutuotevähennyksen ja maakaasun tuontihintavähennyksen pois-
34747: tumiseen heikentäen näiden kilpailuasemaa. Jäsenyysneuvotteluissa näyttäisi
34748: kuitenkin olevan mahdollista aluepoliittisten, sosiaalisten tai ympäristöllisten
34749: näkökohtien perusteella tukea näiden polttoaineiden asemaa. Pitkään esillä ol-
34750: leesta hiilidioksidi- ja energiaverosta ei unionissa ole päästy toistaiseksi
34751: yhteisymmärrykseen.
34752: 
34753: ED-jäsenyys toisi uusia tiedonvaihto- ja rahoitusmahdollisuuksia mm. ener-
34754: giansäästön ja uusiutuvan energian edistämiseen sekä tutkimus- ja demonstraa-
34755: tiotoimintaan useiden ED:n puheohjelmien kautta. Normiohjauksen alueella
34756: kansallinen päätäntävalta jäisi nykyistä vähäisemmäksi, mutta antaisi toisaalta
34757: mahdollisuuden vaikuttaa ED-normiston valmisteluun. ED:ssä kaavaillaan mm.
34758: energiatehokkuutta koskevaa normistoa kotitalouslaitteille, ajoneuvoille ja ra-
34759: kennuksille. Normeilla vaikutettaisiin markkinoiden kautta tuotteiden ominai-
34760: suuksiin.
34761: 
34762: Neuvoteltavana olevan Euroopan energiaperuskirjan tavoitteet ovat pitkälti
34763: yhteneviä edellä mainittujen Euroopan unionin periaatteiden kanssa, mutta
34764: laajentavat niitä koskemaan kaikkia OECD-maita sekä myös entisen Neuvosto-
34765: liiton ja Itä-Euroopan aluetta. Peruskirjan sopijaosapuolet sitoutuvat myötävai-
34766: kuttamaan koko Euroopan kattavien energiamarkkinoiden ja paremmin
34767: toimivien maailmanmarkkinoiden kehittämiseen. Toteutuessaan sopimus voi
34768: luoda aivan uudet taloudellisen ja tuotannollisen toiminnan edellytykset
34769: energia-alalle varsinkin Itä-Euroopassa.
34770: 
34771: Pohjoismaissa energiamarkkinoita ollaan avaamassa entistä enemmän kaupan
34772: ja kilpailun suuntaan. Suomessa ja Ruotsissa valmistellaan sähkömarkkinoiden
34773: vapauttamista, joka Norjassa jo on toteutettu. Sähkömarkkinoiden vapauttami-
34774: sessa tulee kuitenkin tarkoin ottaa huomioon sähköhuoltojärjestelmän var-
34775:                                          4
34776: 
34777: muuteen liittyvät näkökohdat Norjassa saatujen kokemusten perusteella. Poh-
34778: joismaiden energiamarkkinoiden entistä tiiviimpi integrointi on edullista
34779: kaikille maille.
34780: 
34781: Yhteiskunnallisten olojen mahdollisimman nopea vakiintuminen ja talouden el-
34782: pyminen lähialueillamme, Venäjällä ja Baltian maissa, on Suomen kannalta
34783: erittäin toivottavaa. Näiden energiatalouden ja -järjestelmien kehitys vähentää
34784: energiahuoltomme varmuusriskejä ja ympäristöhaittoja sekä tarjoaa suomalai-
34785: selle energiateknologialle uusia markkinoita. Suomi on osaltaan pyrkinyt edes-
34786: auttamaan kehitystä antamalla asiantuntija-apua energiahuollon suunnittelussa,
34787: energian tuotannon ja käytön tehostamisessa sekä ydinvoimaloiden turvallisuu-
34788: den parantamisessa. Suomella on vahvaa osaamista mm. energian käytön te-
34789: hostamisessa ja energiakustannusten minimoinnissa, kaukolämpötekniikassa,
34790: energian säästö tekniikassa, polttotekniikassa, ydinvoimateknologiassa ja ydin-
34791: turvallisuudessa.
34792: 
34793: 
34794: 1.3 Energiamarkkinat ja niiden ohjaus
34795: Energiasektori on osaltaan luonut edellytykset talouden ja yhteiskunnan hyvin-
34796: voinnin kehitykselle. Energian saatavuus on ollut niin olennainen tekijä talou-
34797: den toiminnalle, että energiahuollon varmuus on säilynyt eräänä energiatalou-
34798: den tärkeimmistä tavoitteista.
34799: 
34800: Kestävän kehityksen käsitteeseen sisältyy vaatimus ympäristötavoitteiden ja
34801: yhteiskunnan sosiaalis-taloudellisten tavoitteiden laajemmasta yhteensovittami-
34802: sesta.
34803: 
34804: Energiataloudessa kestävä kehitys edellyttää energiantuotannon ja kulutuksen
34805: asettamista ympäristön sietokyvyn ja luonnonvarojen pitkän ajan riittävyyden
34806: edellyttämiin puitteisiin. Se edellyttää myös turvallisten, tehokkaiden, taloudel-
34807: listen ja vähemmän saastuttavien energiajärjestelmien käyttöä. Erityisesti tulee
34808: edistää uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä parantaa energian-
34809: käytön tehokkuutta.
34810: 
34811: Energiantuotantomme ja energiamarkkinamme ovat monessa suhteessa hajao-
34812: tettuja ja tehokkaita. Energiaa tuotetaan useilla eri energialähteillä ja tuotanto-
34813: tekniikoilla sähkön ja lämmön yhteistuotantomahdollisuudet hyödyntäen. Ener-
34814: giajärjestelmän tehokkuuden osoituksena on edullinen energian hinta. Myös
34815: paljon energiaa käyttävän prosessiteollisuuden teknologia on suhteellisen uutta
34816: ja energiatehokasta.
34817: 
34818: Energiatalous on osa kansantaloutta ja siinä vaikuttavat periaatteessa samat
34819: päätöksenteon hinta- ja markkinamekanismit kuin muussakin investointi- ja
34820:                                         5
34821: taloustoiminnassa. Päätökset energian tuottamisesta ja käyttämisestä tehdään
34822: yrityksissä ja muissa talousyksiköissä. Julkinen valta voi valvoa ja edistää
34823: markkinoiden toimivuutta.
34824: 
34825: Markkinavoimat pyrkivät luontaisesti siihen, että energian tarjonta vastaa
34826: odotettua kysyntää ja että tuotanto perustuu hinnaltaan kilpailukykyisimpiin
34827: tuotantotapoihin. Markkinat toimivat energiapolitiikan päämäärien mukaisesti.
34828: Energian säästön tai ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen on toistaiseksi
34829: ollut vain harvoin markkinalähtöistä, koska ympäristökustannukset eivät ole
34830: kokonaisuudessaan sisällytetty energian hintaan. Tässä mielessä valtiovalta voi
34831: taloudellisten, hallinnollisten ja informatiivisten ohjauskeinojen avulla parantaa
34832: yhteiskunnan kannalta parhaiden vaihtoehtojen toteutumis- ja kilpailuedel-
34833: lytyksiä.
34834: 
34835: Kilpailun esteitä poistamalla puretaan varsinkin energiamarkkinoiden monopo-
34836: listisia rakenteita, jotka ovat kansantalouden ja kuluttajien edun vastaisia.
34837: Toimivat energiamarkkinat edellyttävät, että ostajilla on mahdollisuus valita ja
34838: kilpailuttaa palvelujen tarjoajia. Valtion välittömiä sääntelymekanismeja kuten
34839: hintasääntelyä ja erilaisia lupamenettelyjä on tietoisesti purettu kilpailun
34840: edistämiseksi. Yritysten rooli toimijoina tällöin kasvaa.
34841: 
34842: Energiaverotuksen avulla markkinoille voidaan välittää viesti energian tuotan-
34843: non ja käytön ympäristöhaittojen yhteiskunnallisista kustannuksista ja ohjataan
34844: valintoja ympäristön kannalta edullisimpiin vaihtoehtoihin.
34845: 
34846: Valtion rahoitustuella on perusteltua edistää tutkimusta, demonstraatiotoimin-
34847: taa ja uusien teknologioiden kaupallistamiseen tähtäävää investointitoimintaa.
34848: Sen sijaan jatkuva tavanomaisen energiatekniikan tukeminen ei ole kestävää
34849: politiikkaa. Nykyisessä suhdannetilanteessa näiden investointien työllisyysvai-
34850: kutukset kuitenkin puoltavat valtion tilapäistä tukitoimintaa.
34851: 
34852: Hallinnolliset keinot kuten päästönormit ja standardit ovat tehokas väline
34853: silloin, kun on olemassa teknisesti ja taloudellisesti järkeviä keinoja parantaa
34854: olemassa olevan teknologian tasoa. Normien avulla voidaan vaikuttaa nykyistä
34855: enemmän erityisesti energiaa käyttävien laitteiden tehokkuuteen.
34856: 
34857: Energia-alan kansainvälistyminen tuo myös uusia toimijoita ja toimintatapoja.
34858: Euroopan yhdentyminen lisää kilpailua Suomen energiamarkkinoilla. Lainsää-
34859: däntömme sisältöön vaikuttavat kansainväliset ratkaisut. Monia toimia harmo-
34860: nisoidaan maamme rajojen ulkopuolella. Energiaverotuksessa itsekin edelly-
34861: tämme kansainvälistä yhteisrintamaa toimien toteutuksessa, koska kansantalou-
34862: delliset vaikutukset ovat sidoksissa muiden teollisuusmaiden toimiin.
34863:                                         6
34864: 
34865: 2 HALLITUKSEN
34866:      ENERGIAPOLIITTISET
34867:      TOIMET
34868: 
34869: 2.1 Energiaverot
34870: Markkinat eivät ohjaa energiataloutta yhteiskunnan kannalta haluttuun suun-
34871: taan, ellei energian hinta sisällä signaalia tavoitteista. Energian edullinen hinta
34872: pystytään takaamaan tehokkaalla energiajärjestelmän toiminnalla, mutta
34873: ympäristökustannukset on sisällytettävä energian hintaan.
34874: 
34875: Energiasektorin taloudellisen ohjauksen tärkeimmiksi tavoitteiksi ovat nousseet
34876: hiilidioksidipäästöjen rajoittamispyrkimykset ja energian käytön tehokkuuden
34877: lisääminen. Energiaverotuksen edellytyksenä on, että sitä kehitetään kilpailu-
34878: kykymme sallimissa rajoissa ja yhdistetään muihin energiasektoria ohjaaviin
34879: toimenpideohjelmiin.
34880: 
34881: Ympäristöperusteisia energiaveroja on 1990-luvulla otettu käyttöön erityisesti
34882: Pohjoismaissa. EU:llä on myös direktiiviesitys ympäristöperusteisista ener-
34883: giaveroista osana hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimia, mutta sen käyt-
34884: töönotto on viivästynyt.
34885: 
34886: Tällä hetkellä käytössä tai suunnitteilla olevat ympäristöperusteiset energia-
34887: verot eri maissa ovat varsin kirjavia. Verot on kussakin maassa laadittu sellai-
34888: siksi, että teollisuuden kilpailukyky tärkeimpiin kilpakumppaneihin ei oleelli-
34889: sesti muutu. Tämän vuoksi nykyisten energiaverojen ohjausvaikutus muissa
34890: kuin liikenteen polttonesteissä on vielä heikko kaikissa maissa.
34891: 
34892: Laskelmien mukaan päästöjen vähentäminen pelkästään energiaverotuksella
34893: edellyttää, että verot ovat erittäin suuria. Tämä taas ei ole mahdollista yksi-
34894: puolisesti vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Yhtenäistä ja kaikkien hy-
34895: väksymää kansainvälistä veromallia tuskin löytyy, vaan jatkossakin ener-
34896: giaverotus eri maissa ottaa huomioon olosuhteiden, energiajärjestelmän ja
34897: teollisuuden erityispiirteet.
34898: 
34899: Suomessa ympäristöperusteiset energiaverot otettiin käyttöön vuonna 1990.
34900: Veron suuruus oli energialähteestä riippuen5-7 markkaa hiilidioksiditonnil-
34901: ta. Vero kaksinkertaistui vuoden 1993 alussa ja lisäksi tuli voimaan erillinen
34902: sähkövero. Tällä hetkellä ympäristöperusteisten verojen osuus eri tuotteiden
34903: hinnoissa vaihtelee maakaasun 3 %:sta hiilen 11 %:iin. Sähköveron osuus
34904: esim. kotitalouksien sähkönhinnassa on noin 3 prosenttia.
34905:                                         7
34906: Hallitus antoi kesäkuussa 1993 esityksen eduskunnalle laiksi polttoaineverosta
34907: annetun lain muuttamiseksi. Esityksessä ympäristöperusteisen energiaverotuk-
34908: sen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että kaikille primäärienergialäh-
34909: teille määrätään niiden energiasisällön mukaan määräytyvä vero. Veroa ei
34910: kannettaisi puusta, tuulienergiasta eikä energiantuotannossa käytettävästä
34911: jätteestä. Fossiilisista polttoaineista kannettaisiin lisäksi niiden hiilisisällön
34912: mukaan määräytyvä vero. Erillisestä sähköverosta luovuttaisiin. Ydinvoimasta
34913: ja tuontisähköstä kannettaisiin ylimääräistä perusveroa.
34914: 
34915: Eduskunnalle annetusta veroesityksestä poiketen hallitus on päättänyt esittää
34916: turpeesta kannettavaksi energiasisällöstä määräytyvän veron lisäksi myös
34917: hiilisisältöön perustuvaa veroa. Hiilisisältöön perustuvan veron suuruus olisi
34918: 30 prosenttia kivihiilen vastaavasta verosta. Vuonna 1994 turpeen verotus
34919: säilyisi tämän vuotisella tasolla. Verotuksen rakenne parantaa aikaa myöten
34920: puun kilpailukykyä turpeeseen verrattuna turvaten kuitenkin turpeen kilpailu-
34921: kyvyn tuontipolttoaineisiin nähden.
34922: 
34923: Hallitus jatkaa energiaverotuksen toteuttamista pitkäjänteisesti esityksen
34924: periaatteiden pohjalta niin, että energiaverotuksen rakenne ja perusteet vastaa-
34925: vat ympäristötaloudellisen ohjauksen tavoitteita. Verotettavien energialähteiden
34926: hintasuhteet pyritään pitämään nyt esitetyssä muodossa. Veroa pyritään
34927: nostamaan asteittain edellyttäen, että vastaavat verot tulevat yleisesti käyttöön
34928: OECD-maissa. Muussa tapauksessa energiaverojen tason merkittävä nosto
34929: edellyttäisi palautus- tms. menettelyn käyttöönottoaja huojennuksia vastaavasti
34930: muissa veroissa.
34931: 
34932: 
34933: 2.2 Energian säästö
34934: Hallitus hyväksyi syyskuussa 1992 edellisessä energiapoliittisessa selonteossa
34935: lupaamaosa energiansäästöohjelman. Toimenpideohjelma tähtää energian
34936: loppukäytön tehostamiseen, ja sen tavoitteet on kohdistettu energian ominais-
34937: kulutuksen eli tuotetta tai suoritetta kohden kuluvan energiamäärän vähentä-
34938: miseen. Tavoitteena on sektoreittain vaihdellen pienentää ominaiskulutuksia
34939: 10- 15 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2005 mennessä.
34940: 
34941: Säästöohjelman toimenpitein vaikutetaan kuluttajien energiapäätöksiin pää-
34942: sääntöisesti markkinavoimien kautta. Keskeisessä asemassa tässä mielessä ovat
34943: mm. energiaveroratkaisut
34944: 
34945: Toimenpideohjelma jakaa toteutusvastuun laajasti eri toimijoille. Toimenpitei-
34946: den tehoon vaikuttavat kuitenkin rajalliset mahdollisuudet lisätä valtion rahan-
34947: käyttöä.
34948:                                       8
34949: Teollisuudessa pyritään mm. vapaaehtoisten energiansäästösopimusten avulla
34950: saamaan eri tahot sitoutumaan ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.
34951: 
34952: Säästöohjelmaa on nyt toteutettu hieman yli vuoden verran ja valtaosa ohjel-
34953: massa mainituista toimenpiteistä on lähtenyt käyntiin. Ohjelman vaikuttavuutta
34954: ja tuloksellisuutta seurataan järjestelmällisesti.
34955: 
34956: Säästöohjelman ajaksi on käynnistetty energiansäästön palvelukeskus -projekti,
34957: MOTIV A, jonka tehtävänä on jakaa tietoa. Erityisesti uusien energiatehokkai-
34958: den tuotteiden ja menetelmien markkinoille tuloa edistetään sekä energiakat-
34959: selmustoimintaa lisätään.
34960: 
34961: Julkiselle sektorille on laadittu oma energiansäästöohjelma. Sen toteuttamisek-
34962: si kuntasektorilla on allekirjoitettu energiansäästösopimukset Samoin teolli-
34963: suuden järjestöjen kanssa on tehty sopimus teollisuuden energiansäästöohjel-
34964: masta. Tätä täydennetään suurimpien yritysten kanssa tehtävillä sopimuksilla.
34965: 
34966: Energia-analyysija-katselmustoiminta on käynnistetty sekä teollisuudessa että
34967: palvelusektorilla ja sitä tullaan laajentamaan. Asuinrakennusten energiakatsel-
34968: muksia toteutetaan kehitteillä olevan kuntoarviomenettelyn yhteydessä. Ener-
34969: giansäästöön myönnettyjen investointiavustusten määrää on lisätty oleellisesti.
34970: 
34971: Kotitalouksien toimintaan liittyviä energiansäästömahdollisuuksia tutkitaan
34972: yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisessä Linkki-ohjelmassa, joka toteutetaan
34973: vuosina 1993 - 1995. Kotitalouskoneiden energiamerkintä otetaan käyttöön
34974: niin, että ensimmäiset energiamerkinnät tulevat myytäviksi tarjottaviin kylmä-
34975: laitteisiin vuoden 1994 loppupuolella. Yhdyskuntarakennetta kehitetään ener-
34976: giatehokkuuden parantamiseksi.
34977: 
34978: Selvitys- ja kokeiluhankkeita on käynnistetty useilla alueilla kuten:
34979: 
34980:      parempaan energiatalouteen tähtäävässä rakennusnormistossa
34981:      energian huoneistokohtaisessa mittauksessa
34982:      energiankulutuksen palautetiedon antamisessa kotitalouksille.
34983: 
34984: Säästöohjelma edellyttää myös panostusta energian, erityisesti sähkön säästön
34985: tutkimukseen ja uuden teknologian kaupallistamiseen, jota käsitellään tuon-
34986: nempana kohdassa 2.4.
34987: 
34988: Ohjelman toimenpiteet ovat täydessä laajuudessaan vuonna 1996. Tällöin
34989: tarvittava valtion rahoitus on arvioitu 150- 170 miljoonaksi markaksi vuodes-
34990: sa. Toistaiseksi rahoitusta ei ole pystytty lisäämään. Ohjelman rahoitus
34991: saatetaan tavoitetasolle niin pian kuin mahdollista.
34992:                                         9
34993: 
34994: Kokonaissäästövaikutuksien on laskettu vuonna 2005 olevan primäärienergian
34995: osalta 3 Mtoe (n. 8 %) ja sähkössä 5 TWh (n. 5 %) verrattuna kulutuskehityk-
34996: seen ilman ohjelmaa. Energian loppukäyttöä tehostamalla ei kuitenkaan kyetä
34997: pysäyttämään sähkön kokonaiskulutuksen kasvua ko. aikavälillä.
34998: 
34999: Hallitus uusii energiansäästöohjelmansa vuoteen 1995 mennessä. Valmistelu-
35000: työssä tähdätään siihen, että säästötavoitteita tiukennetaan ja selvitetään uusien
35001: energiansäästötoimenpiteiden vaikuttavuutta ja erityyppisten säädösten ja
35002: normien käyttöönottomahdollisuuksia tavoitteiden saavuttamiseksi.
35003: 
35004: 
35005: 2.3 Bioenergia
35006: Bioenergian ja muun kotimaisen energian käytön tuntuva lisäkäyttö on
35007: hallituksen selkeä tavoite. Bioenergian käytön edistäminen on ollut keskeinen
35008: osa energiapolitiikkaa jo parisenkymmentä vuotta. Se todettiin yhdeksi pää-
35009: tavoitteeksi myös hallituksen energiaselonteossa huhtikuussa 1992 ja sen mer-
35010: kitys on sen jälkeen kasvanut. Nyt siihen haetaan rahoitustuen lisäämisellä
35011: myös uusia käytännön ratkaisuja.
35012: 
35013: Bionenergian käytön pitkäjänteinen edistämistyö on tuottanut myös tulosta.
35014: Puun osuus koko energiankäytöstä on teollisuusmaiden korkein. Turpeen
35015: käyttö on kasvanut parissa vuosikymmenessä lähes nollasta 5 prosenttiin koko
35016: energian käytöstä. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon on rakennettu biopolt-
35017: toaineelia käyvät voimalat useimpiin kaupunkeihin ja teollisuuslaitoksiin,
35018: joissa se on ollut taloudellisesti mahdollista.
35019: 
35020: Suomen metsistä, soilta ja pelloilta olisi saatavissa huomattavasti suurempikin
35021: määrä energiaraaka-ainetta hyötykäyttöön. Suurimman esteen sille muodosta-
35022: vat korkeat kustannukset verrattuina kilpaileviin polttoaineisiin. Turve on edul-
35023: lisemman verokohteluosa ansiosta kilpailukykyinen lämmitysvoimaloissa
35024: Keski- ja Pohjois-Suomessa. Puu on luontainen polttoaine puunjalostusteolli-
35025: suudessa ja sen sijaintipaikkakuntien energiahuollossa. Muualla puun poltto-
35026: ainekäyttö ei nykytekniikalla ole kannattavaa huolimatta tarjolla olevista
35027: valtion tukitoimista. Peltobiomassasta valmistettavien polttoaineiden käyttö-
35028: mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan ja selvityksen perusteella arvioidaan
35029: tarvittavat edistämistoimet.
35030: 
35031: Bioenergian tuotannon ja käytön tukemisen työllisyysvaikutukset ovat alueelli-
35032: sesti merkittävät. Bioenergian käyttöä lisäävät investoinnit kohentaisivat
35033: työllisyystilannetta juuri alueilla, joilla työttömyysaste on korkea.
35034: 
35035: Hallitus katsoo, että energiahuollon varmuus sekä ympäristö- ja aluepoliittiset
35036: syyt puoltavat bioenergian kilpailukykyä parantavia toimia. Muuta energiaa
35037:                                        10
35038: lievemmän ympäristöverotuksen lisäksi on perusteltua lisätä bioenergian vali-
35039: koivaa, suoraa tukemista valtion budjetin kautta. Kyse on myönteisten sysäyk-
35040: sien antamisesta toiminnalle, jonka uskotaan olevan pitkällä aikavälillä
35041: kannattavaa. Lähtökohtana tulee olla, että myös kotimaiseen energiaan perus-
35042: tuva energiahuolto on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Tästä syystä painopis-
35043: te valtion panostuksessa bioenergiaan on uuden teknologian kehittämisessä ja
35044: markkinoille saattamisessa.
35045: 
35046: Uuden tekniikan edistäminen vaatii tuotekehittelyä ja demolaitoksia mm.
35047: paineistetun polton ja kaasutuksen sekä mustalipeän kaasutuksen kehittämi-
35048: seen. Tutkimusohjelmista saatavan perustiedon lisäksi tekniikoiden kaupallista-
35049: minen vaatii kokeilulaitoksia, joiden investointien tukeminen ajoittuu lähi-
35050: vuosille.
35051: 
35052: Hallitus valmistelee erityisen bioenergian edistäruisohjelman lähikuukausina.
35053: Tavoitteeksi siinä asetetaan bioenergian käytön lisääminen nykyisestä vähin-
35054: tään neljänneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se merkitsisi 1,5
35055: miljoonaa öljytonnia vastaavan energiamäärän lisäystä vuoteen 2005 mennes-
35056: sä. Tämä ylittää selvästi kehityksen, johon päästäisiin valtion nykyisin edistä-
35057: mistoimin.
35058: 
35059: Puun ja turpeen käyttöä tuetaan ensi vuoden talousarvioehdotuksen mukaan
35060: verotuksessa paitsi ympäristöveroporrastuksin myös verovapaudella arvon-
35061: lisäverotuksessa. Jälkimmäisen tukivaikutus on noin 130 milj. markkaa
35062: vuodessa ja kasvaa bioenergian käytön kasvaessa. EU:n jäsenenä Suomi ei
35063: voisi todennäköisesti jatkaa tätä tukea, ja siksi on välttämätöntä turvata näiden
35064: polttoaineiden asema muilla keinoin.
35065: 
35066: Verotuen lisäksi hallitus tulee parantamaan bioenergian lisäkäytön edellytyksiä
35067: kasvattamalla asteittain tukea uusien ja uutta tekniikkaa kokeilevien laitosten
35068: rakentamiseksi. Nykyistä investointituen määrää, noin 100 miljoonaa markkaa
35069: pyritään lisäämään merkittävästi.
35070: 
35071: Ympäristöverojen kiristäminen parantaa bioenergian hintasuhdetta fossiilisiin
35072: pohtoaineisiin nähden, jolloin suoran tuen tarve vastaavasti pienenee.
35073: 
35074: Ohjelma lisää energiasektorin välittömiä työpaikkoja. Välillisesti työpaikkoja
35075: syntyy myös alan liiketoiminnan ja teknologian kehittämisessä ja viennissä.
35076: 
35077: Investointeihin ja polttoaineen hintaan kohdistettavien suorien taloudellisten
35078: tukitoimien lisäksi hallituksen bioenergiaohjelma.an sisältyy mm. seuraavia
35079: toimenpiteitä lähivuosille:
35080:                                       11
35081: 
35082:      Lisätään resursseja julkisrahoitteiseen tutkimus- ja koetoimintaan, jolla
35083:      kehitetään uusia biopolttoaineiden tuotantomenetelmiä sekä laitteita
35084:      bioenergian käsittelyyn ja käyttöön.
35085: 
35086:      Edellytykset peltobiomassaan perustuvien polttoaineiden tuotannolle
35087:      selvitetään.
35088: 
35089:      Rahoitetaan uuden tekniikan, mm. biopolttoaineiden kaasutuslaitosten
35090:      rakentamista sekä edistetään muutenkin biokaasun hyödyntämistä.
35091: 
35092:      Selluteollisuuden yhteydessä tutkitaan sähkön lisätuotantomahdollisuuksia
35093:      rakennusasteen nostolla ja edullisella puupolttoaineen hankinnalla ns.
35094:      massahakemenetelmällä, sekä rakennetaan koelaitoksia käyttökelpoisten
35095:      ratkaisujen löytämiseksi.
35096: 
35097:      Nykyistä edullisempien puunhankintajärjestelmien kehitystyötä lisätään.
35098: 
35099:      Uusiutuvaan, kotimaiseen energiaan perustuvien pienvoimaloiden alalle-
35100:      pääsyä helpotetaan avaamalla sähköverkot tasapuolisesti kaikkien käyt-
35101:      töön. Asiaa koskevaa esitystä sähkömarkkinalaiksi selostetaan tarkemmin
35102:      jäljempänä (kohta 2.5). Edistetään myös pienten kotimaista polttoainetta
35103:      käyttävien lämpövoimaloiden ja teollisuuslaitosten kuten sahojen yhteis-
35104:      työtä.
35105: 
35106:      Bioenergian hyödyntämistä koskevaa tiedotus- ja neuvontatoimintaa
35107:      tehostetaan.
35108: 
35109: 
35110: 2.4 Energiateknologia
35111: Hallitus edistää suomalaisen energiateknologian kehittämistä käynnistämällä,
35112: rahoittamana ja ohjaamalla alan tutkimusohjelmia, kehityshankkeita ja demon-
35113: straatiokohteita.
35114: 
35115: Kauppa- ja teollisuusministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden, virastojen,
35116: tutkimuslaitosten ja yrityssektorin kanssa on tänä vuonna käynnistänyt kansal-
35117: listen energiatutkimusohjelmien paketin, jonka on suunniteltu ulottuvan vuo-
35118: teen 1998 asti. Tutkimuspaketti kohdistuu ei-ydinteknisiin energiavaihtoehtoi-
35119: hin ja sisältää 8 kansallista energiateknologista tutkimusohjelmaa. Tutkimus
35120: kohdistuu uudistuviin energialähteisiin, energian säästöön sekä energiatalouden
35121: ympäristöhaittojen vähentämiseen.
35122: 
35123: Tutkimuspaketin kokonaisrahoitukseksi tämän vuoden aikana on arvioitu noin
35124: 250 miljoonaa markkaa, josta noin puolet kustannetaan valtion varoista.
35125:                                        12
35126: 
35127: Kuusivuotisen ohjelmapaketin kokonaisrahoituksen voidaan siten arvioida nou-
35128: sevan noin 1,5 miljardiin markkaan. Ohjelmien pitkäjänteinen läpivieminen
35129: edellyttäisi kuitenkin myös julkisen rahoituksen kasvattamista kaksin-kolmin-
35130: kertaiseksi vuoteen 2000 mennessä, noin 250 - 300 miljoonaan markkaan
35131: vuodessa. Selonteon tavoitteiden toteutumisen kannalta on energiasektorin
35132: tutkimustoiminnan aseman turvaaminen valtion tutkimusrahoituksessa välttä-
35133: mätöntä.
35134: 
35135: Kansainvälistä yhteistyötä edistetään. Perinteisin yhteistyökanava on pohjois-
35136: mainen ministerineuvosto. Lisäksi Suomi on jo pitkään aktiivisesti osallistunut
35137: OECD:n energiajärjestö IEA:n tutkimussopimuksiin. Tämän hetken aktiivisin
35138: kehittämiskohde on osallistuminen ED-komission energiatutkimusohjelmiin,
35139: joiden täysjäseneksi Suomi pääsee ETA-sopimuksen myötä vuoden 1994
35140: alusta.
35141: 
35142: Suomalaisen energiateknologian kansainvälisen tason noustessa ovat alan
35143: vientimahdollisuudet myös selvästi lisääntyneet. Käytännössä on osoittautunut,
35144: että hyvät vientimahdollisuudet ovat varsinkin sellaisella teknologialla, jota on
35145: voitu ensin täydessä mittakaavassa ottaa käyttöön Suomen omassa energiata-
35146: loudessa. Esimerkkinä mainittakoon biomassan ja muun lämpöarvoltaan
35147: alhaisen polttoaineen polttotekniikka.
35148: 
35149: Energiateknologian vienti on ollut jatkuvassa kasvussa 1980-luvulta lähtien.
35150: Vuonna 1992 sen arvioidaan olleen jo suuruusluokkaa 4- 5 rnrd mk. Energia-
35151: teknologisen kehittämistyön yhteydessä on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen
35152: 2000 mennessä suomalaisen energiateknologian viennin arvo ylittäisi Suomen
35153: tuontienergialaskun, jonka ennustetaan pysyvän 10 miljardin markan suuruus-
35154: luokassa.
35155: 
35156: Energiateknologisen tutkimuksen lisäksi hallitus käynnistää kaupalliseen vai-
35157: heeseen päässeiden uusien teknologioiden koe- ja demonstraatiolaitoksia
35158: käyttäen investointiavustuksia.
35159:                              13
35160: 
35161: 
35162: 
35163:             ENERGIATEKNOLOGIAN
35164:         KANSALliSET TUTKIMUSOHJELMAT
35165: 
35166:     LIEKKI2
35167:     Poltto- ja kaasutustekniikka
35168: 
35169:     SIHTI2
35170:     Energia- ja ympäristöteknologia
35171: 
35172:     KESTÄVÄ PAPERI
35173:     Paperin- ja kartongin energiataloudellinen valmistus
35174: 
35175:     MOBILE
35176:     Liikenteen energiakäyttö ja ympäristövaikutukset
35177: 
35178:     SULA2
35179:     Perusmetallien energiataloudellinen valmistus
35180: 
35181:     RAKET
35182:     Rakennusten energiakäyttö
35183: 
35184:     BIOENERGIA
35185:     Bioenergian tutkimus
35186: 
35187:     NEM02
35188:     Uudet energiamuodot ja teknolo giat
35189: 
35190: 
35191: 
35192:      KTM:N ENERGIATUTKIMUSRAHOITUS 1993
35193:                   Yhteensä n. 120 milj. mk
35194:                        Muu
35195:                        7%
35196: 
35197: 
35198: 
35199: 
35200: Energian säästö
35201:      30%
35202:                                       14
35203: 
35204: 2.5 Sähkömarkkinat
35205: 
35206: Tuotantokapasiteetin turvaaminen
35207: 
35208: Maamme sähkön kulutus oli vuonna 1992 noin 63 TWh. Kauppa- ja teolli-
35209: suusministeriössä arvioidaan kulutuksen kasvavan noin kahden prosentin
35210: vuosivauhdilla seuraavan kymmenen vuoden aikana mikäli kansantaloutemme
35211: elpyy lamasta ja palaa jälleen kohtuulliselle kasvu-uralleen. Sähkön kulutus
35212: olisi tällöin noin 80- 85 TWh vuonna 2005. Arviossa on jo otettu huomioon
35213: hallituksen energiansäästöohjelman vaikutukset ja taloudellisten ohjauskeinojen
35214: kuten mahdollisen ympäristöverotuksen kulutusta leikkaava vaikutus. Lisäksi
35215: arvio perustuu oletukselle, että tuotantorakenteemme kehittyisi nykyistä
35216: vähemmän energia-intensiiviseen suuntaan.
35217: 
35218: Kulutusarviot merkitsevät sitä, että uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan
35219: noin 2000 MW vuoteen 2000 mennessä ja vähintään 3500 MW vuoteen 2005.
35220: Tarve syntyy paitsi sähkönkulutuksen kasvusta myös vanhimpien voimaloiden
35221: poistumisesta käytöstä ja tuontisopimusten päättymisestä.
35222: 
35223: Kauppa- ja teollisuusministeriön arvioissa lähdetään siitä, että vuoden 2000
35224: kapasiteettitarpeesta noin 1200 MW saataisiin aikaan energiapoliittisesti
35225: ensisijaisesta kapasiteetista, joka on vesivoimaa ja tuulivoimaa sekä teollisuu-
35226: den ja kaupunkien yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa. Jälkimmäisissä
35227: kotimaisilla pohtoaineilla on huomattava osuus. Loppu olisi ns. perusvoimaa,
35228: jonka tarve olisi vuonna 2000 noin 800 MW ja vuonna 2005 suuruusluokkaa
35229: 2000 MW. Arvio perustuu oletukseen, ettei sähkön tuonti jatkuisi vuoden
35230: 2000 jälkeen. Hallituksen tavoitteena on vaikuttaa energiamarkkinoihin siten,
35231: että mahdollisimman suuri osa myös tästä kapasiteettitarpeesta voitaisiin kattaa
35232: energiapoliittisesti ensisijaisilla ratkaisuilla kuten maakaasun lisäkäytöllä ja
35233: uudella energiateknologialla.
35234: 
35235: Maakaasu on energiapoliittisesti korkealle priorisoitu voimantuotannon poltto-
35236: aine. Maakaasun hankinnan ja liiketoiminnan tulee olla yritysten vastuulla.
35237: Toisen hankintalähteen aikaansaamisessa saattaa kuitenkin valtiovallan osallis-
35238: tuminen olla välttämätöntä. Ensi vaiheessa selvitetään naapurimaiden kanssa
35239: mahdollisuuksia yhteispohjoismaisen kaasuputkiston rakentamiseen. N orjalais-
35240: ta kaasua voitaneen kuitenkin käyttää aikaisintaan ensi vuosikymmenen alussa,
35241: koska kaupallisten neuvottelujen jälkeen putkiverkoston rakentaminen vie ai-
35242: kansa. Nesteytetyn maakaasun hinta Suomeen toimitettuna olisi tällä hetkellä
35243: noin kaksinkertainen Venäjältä tuotavaan kaasuun nähden, joten toistaiseksi
35244: kaupalliset edellytykset nesteytetyn kaasun tuonnille puuttuvat. Selvityksiä
35245: myös nesteytetyn kaasun hankintaedellytyksistä kuitenkin jatketaan.
35246:                                        15
35247: 
35248: Valtio on tukenut kotimaisten kaasukäyttöisten dieselvoimalaitosten tuotekehi-
35249: tystä 1980-luvulta alkaen. Dieselvoimalaitokset ovat kaupallista tekniikkaa,
35250: joille on merkittävät kansainväliset markkinat. Dieselvoiman markkina-asema
35251: eri maissa ja myös Suomessa määräytyy taloudellisten seikkojen perusteella
35252: markkinoilla. Sen taloudellisuutta on selvitetty sekä perusvoimavaihtoehtona
35253: että yhdyskuntien ja teollisuuden energiantuotannossa. Parhaat edellytykset
35254: kaasudieselien käytölle on yhdyskuntien yhdistetyssä sähkön- ja lämmön-
35255: tuotannossa, jossa ne kilpailevat muiden kaasuvoimalatyyppien ja kiinteää
35256: polttoainetta, mukaanlukien puu ja turve, käyttävien vaihtoehtojen kanssa.
35257: Hallituksen pyrkimys kaasun saannin turvaamiseen ja kaasuverkon laajentami-
35258: seen tukee myös kaasudieselien mahdollisuuksia sähköntuotantovaihtoehtona.
35259: Hallitus rahoittaa jatkossakin dieselteknologian edelleen kehittämistä kaasuun
35260: ja myös biopolttonesteisiin perustuvan voimantuotannon tarpeisiin.
35261: 
35262: Lähivuosien selvityksillä ja ensisijaisen kapasiteetin edistämistoimilla hallitus
35263: tähtää siihen, että voitaisiin välttää hiileen perustuvan perusvoiman lisärakenta-
35264: minen. Mikäli varmuutta maakaasun toisesta hankintalähteestä ei kuitenkaan
35265: saada tai uusien tekniikoiden kaupallistuminen viivästyy, on perusvoiman
35266: tuottamiseksi valinta tehtävä hiilen ja sähkön tuonnin välillä. Sähkön tuonti
35267: kaupallisin ehdoin on eräs vaihtoehto ja mm. Pohjoismaiden kesken sähkö-
35268: kaupan lisääntymiseen on mahdollisuuksia. Hallitus edellyttää kuitenkin, että
35269: sähkön tuontisopimuksia solmitaan kansainväliset ympäristösopimukset ja
35270: turvallisuusmääräykset noudattavien osapuolten kanssa. Tätä silmälläpitäen
35271: sähkön tuonnin luvanvaraisuus säilytetään uudessa sähkömarkkinalaissa.
35272: 
35273: Aloite ja ratkaisut voimantuotannossa ovat aiempaa selvemmin energia-alan
35274: yrityksillä. Hallitus vaikuttaa sähkömarkkinoiden kehitykseen lähinnä ta-
35275: loudellisten ohjauskeinojen avulla.
35276: 
35277: Ydinenergian käytön osalta hallitus katsoo, että vastaisuudessa Suomen on itse
35278: huolehdittava täällä syntyvistä ydinjätteistä. Tätä silmälläpitäen hallitus on
35279: antanut kauppa- ja teollisuusministeriölle tehtäväksi ensi vaiheessa selvittää,
35280: miten lainsäädäntöä ja jo tehtyjä hallintopäätöksiä olisi muutettava.
35281: 
35282: 
35283: Sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle
35284: 
35285: Energiamarkkinoiden sääntelyä puretaan edelleen ja jatketaan markkinoiden
35286: avaamista kilpailulle. Siihen tähtäävä esitys uudeksi sähkömarkkinalaiksi tulee
35287: eduskunnan käsiteltäväksi lähitulevaisuudessa. Tavoitteena on että laki tulisi
35288: voimaan vuoden 1995 alussa.
35289: 
35290: Uudistuksen tarkoituksena on varmistaa, että Suomessa on tehokas sähköjär-
35291: jestelmä jatkossakin. Samalla valmistetaan alaa yhdentyviin pohjoismaisiin ja
35292:                                         16
35293: 
35294: mahdollisesti eurooppalaisiin markkinoihin. Tavoitteena on kuluttajan ja
35295: kansantalouden etu.
35296: 
35297: Uudistuksella vähennetään kilpailun esteitä ja poistetaan tarpeeton sääntely
35298: siitä osasta markkinaa, jossa kilpailu on mahdollinen eli sähkön tuotannosta ja
35299: myynnistä. Toisaalta asetetaan aiempaa tiukemmat säännöt sähköverkoille,
35300: jotka ovat luonnollisia monopoleja. Tähän saakka verkkoa omistavat tuottajat
35301: ja myyjät ovat voineet rajoittaa muiden myyjien pääsyä markkina-alueelleen.
35302: Vastedes verkonhaltijoiden on avattava verkkonsa - korvausta vastaan -
35303: kaikkien halukkaiden käyttöön.
35304: 
35305: Sähköverkoista tulee muodostaa neutraali markkinapaikka, joka palvelee tasa-
35306: puolisin ehdoin kaikkia markkinaosapuolia, niin tuottajia, myyjiä kuin ostajia.
35307: Verkkotoiminnalta edellytetään läpinäkyvyyttä: Se on eriytettävä kirjanpidolli-
35308: sesti sähköyhtiön mahdollisesta muusta toiminnasta, ja sen hinnoittelua,
35309: taloutta ja teknistä tehokkuutta koskeviita tiedoilta edellytetään julkisuutta.
35310: 
35311: Ostajan vapaus valita myyjänsä kasvaa uudistuksen ansiosta. Tämä koskee niin
35312: tukkuostajana toimivaa teollisuusyritystä tai jälleenmyyjää kuin myös vähit-
35313: täisportaassa pk-yrityksiä. Kotitalouksien mahdollisuuksia kilpailuttaa sähkön-
35314: toimittajia rajoittavat toistaiseksi mittarointikustannukset. Ulkomaiset esimerkit
35315: viittaavat kuitenkin siihen, että kilpailun aikaansaama yleinen sähköjärjestel-
35316: män tehostuminen ja hintojen lasku heijastuu myös pienasiakkaiden tariffeihin.
35317: Uudistus toteutetaan siten, että pienkuluttajien sähkönhinta ei riipu sijainnista
35318: jakelualueen sisällä. Alueelliset erot sähkönhinnassa voivat aikaa myöten
35319: tasoittua.
35320: 
35321: Uudistuksessa on kysymys markkinaosapuolten välisten voimasuhteiden muut-
35322: tamisesta ja riskien uudelleenjaosta. Ostajan nyt usein alisteista asemaa vah-
35323: vistetaan myyjään nähden. Myyjän on vastattava suuremmasta osasta toimin-
35324: tansa taloudellisista riskeistä, jotka se aiemmin on voinut siirtää pitkälti asiak-
35325: kaalleen. Sähkömarkkinat tulisivat näin lähemmäksi normaalia liiketoimintaa.
35326: 
35327: Sähkömarkkinoiden uudistus edistää uusiutuvan energian käyttöä ja energian-
35328: säästöä. Verkkojen avaaminen helpottaa uusien yrittäjien ja ratkaisuiden mark-
35329: kinoillepääsyä, mikä voi koskea mm. paikallisia pienvoimantuottajia. Hallitus
35330: lähtee lakiuudistuksessaan siitä, että energiansäästöpalvelut muodostuvat
35331: kilpailukeinoksi, kun sähköyhtiöt pyrkivät pitämään kiinni asiakkaistaan.
35332: 
35333: Voimalaitosten tarveharkintaan perustuvat rakentamisluvat poistettiin alle 250
35334: MW:n laitoksiltajo 1980-luvun lopulla. Ne voidaan poistaajäljellä oleviitakin
35335: osin lukuunottamatta ydinvoimaa ja vesivoimaa. Talouselämässä on investoi-
35336: jan eikä valtion asia arvioida, mahtuuko yksittäinen investointihanke markki-
35337: noille.
35338:                                       17
35339: 
35340: Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö valtakunnan sähköhuollon varmuudesta ja
35341: toimivuudesta huolehdittaisi. Sitä koskevat yhteistoimintavelvoitteet alan
35342: osapuolille otetaan lakiin. Yhteiskunta valvoo myös jatkossa, että rakennetta-
35343: vat voimalaitokset ja sähköntuonti ja verkosto ovat turvallisia ja ympäristön
35344: kannalta hyväksyttäviä. Tähän liittyvät lupamenettelyt säilyvät, ja ne myös
35345: kehittyvät mm. YVA-lainsäädännön myötä.
35346:                               18
35347: 
35348: 3 YHTEENVETO
35349: 
35350:                          HAUITUS
35351:    * käyttää energiaverotusta energian käytön tehosta-
35352:      miseksi ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi
35353:      edistäen samalla sen kansainvälistä käyttöä
35354:    * uusii energiansäästöohjel11UJn vuoteen 1995 mennessä
35355:    * solmii yritys- ja sektorikohtaisia energiansäästö-
35356:      sopimuksia kauppa- ja teollisuusministeriön ja
35357:      toimijoiden kesken
35358:    * antaa rahoitustukea energian käyttöä tehostaviin
35359:      toimiin
35360:    * tukee bioenergian käytön lisäämistä
35361:    * rahoittaa teknologian kehitystä uusien ratkaisujen
35362:       saamiseksi kaupalliseen käyttöön ja vientimarkkinoille
35363:    * lisää kilpailua energiamarkkinoilla ja vähentää
35364:      markkinoiden toimivuutta haittaavaa sääntelyä
35365:    * kiirehtii neuvotteluja yhteispohjois11UJisen kaasu-
35366:       verkon rakentamiseksi
35367:    * kiristää päästönormeja ja tehostaa ydinjätevalvontaa
35368: 
35369: 
35370:       PÄÄSTÖTAVOITTEET ENERGIASEKTORILLE
35371: 
35372:    Lähtökohtana ovat seuraavat energiasektorin ympäristö-
35373:    päästätavoitteet vuoteen 2000 mennessä
35374:    * rikkidioksidipäästöjä vähennetään 80 % vuoden
35375:       1980 määrästä
35376:    * typen oksidien päästöjä vähennetään 30 % vuoden
35377:       1980 määrästä
35378:    * hiilidioksidipäästöjen kasvu pysäytetään 1990-luvun
35379:       lopulla
35380:                                         19
35381: Hallitus on valinnut toteutettavat energiapolitiikan toimet niin, että yhteis-
35382: kunnan sosiaalis-taloudellinen kehitys voidaan turvata ja ympäristöhaittoja
35383: pystytään vähentämään. Hallituksen linjaus vastaa eduskunnan pannessaan
35384: esittämiin kysymyksiin energiahuollon järjestämisestä eduskunnan kumottua
35385: periaatepäätöksen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.
35386: 
35387: Energiaverotuksella edistetään energian säästöä ja ympäristöhaittojen vähentä-
35388: mistä hallituksen vuodelle 1994 esittämän veromallin mukaisesti. Nyt valituilla
35389: periaatteilla edetään johdonmukaisesti ja kansainvälisen kilpailukykymme
35390: sallimissa rajoissa.
35391: 
35392: Bioenergian kuten puun ja turpeen käyttöä lisätään tuntuvasti. Rahoitustukea
35393: panostetaan nykyistä huomattavasti enemmän uusiin laitoksiin, lupaavien
35394: tekniikoiden tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen. Hallitus
35395: hyväksyy erityisen bioenergian edistämisohjelman lähikuukausina.
35396: 
35397: Suomalaista energiateknologian kehittämistä tuetaan entistä enemmän käynnis-
35398: tämällä, rahoittamana ja ohjaamalla alan tutkimusohjelmia sekä kehitys- ja
35399: demonstraatiohankkeita uusien ratkaisujen saamiseksi kotimaahan sekä vienti-
35400: markkinoille.
35401: 
35402: Energian säästöohjelman avulla pyritään tuottamaan teollisuustuotanto ja hyvät
35403: palvelut nykyistä tehokkaammin ja pienemmällä energiapanoksella. Energian
35404: säästöllä tavoitellaan luonnonvarojen säästämistä, ympäristöhaittojen vähentä-
35405: mistä ja taloudellista tehokkuutta koko kansantaloudessa. Mikäli markkinaläh-
35406: töinen ja taloudellisiin ohjauskeinoihin nojaava säästötoiminta ei tuota tavoitel-
35407: tuja tuloksia, on harkittava hallinnollisten keinojen lisäämistä.
35408: 
35409: Ympäristötavoitteiden toteuttaminen näkyy valituissa toimissa, jotka kaikki
35410: osaltaan ohjaavat energiasektorin ratkaisuja ympäristövaatimusten suuntaan.
35411: Happamoittavien päästöjen vähentäminen edellyttää nykyisten päästänormien
35412: kiristämistä ja laajentamista uusien laitosten lisäksi yhä enemmän koskemaan
35413: myös vanhoja laitoksia. Energiapolitiikan toimet myös toteuttavat Rion ilmas-
35414: tosopimuksen määrittelemää kasvihuonekaasupäästöjen määrän vakiinnuttamis-
35415: ta. Lopulliseen tulokseen voidaan vaikuttaa lähivuosina lisäämällä energiapoli-
35416: tiikan toimien voimakkuutta valtiontalouden sallimissa rajoissa ja uusien
35417: tekniikoiden tuomilla ratkaisuilla. Lähitulevaisuudessa hiilidioksidipäästöt
35418: tulevat rakenteilla olevien laitosten valmistuttua lisääntymään ja tavoite tässä
35419: vaiheessa onkin Suomen nettohiilidioksidipäästöjen määrän vakiinnuttaminen
35420: vuoteen 2000 mennessä. Tavoite edellyttää sekä päästöjen määrän rajoittamista
35421: että nielujen määrän kasvattamista. Hallitus valmistelee erikseen sopimuksen
35422: ratifioinnin edellyttämän toimenpideohjelman.
35423:                                        20
35424: 
35425: Hallitus pyrkii siihen, että mahdollisimman suuri osa perusvoiman kapasiteetti-
35426: tarpeesta tulee katettua maakaasuun sekä turpeeseen, puuhun tai muuhun koti-
35427: maiseen energiaan perustuvilla uuden tekniikan ratkaisuilla. Lopun perusvoi-
35428: man tuotannon osalta on valinta aikanaan tehtävä hiilen ja sähkön tuonnin
35429: välillä.
35430: 
35431: Hallitus myös kehittää energiasektoria ja energiamarkkinoita sääteleviä mää-
35432: räyksiä niin, että ne edistävät energiapolitiikan perustavoitteiden toteutumista.
35433: Siltä osin kuin suuret investointipäätökset, mm. toinen maakaasun hankinta-
35434: lähde, vaatii valtiovallan mukanaoloa, toimitaan aloitteellisesti. Lähivuosien
35435: kapasiteettiratkaisut toteutuvat osaksi markkinoiden ehdoilla niin, että osa
35436: ratkaisuista on myös nykyisiin, kaupallisiin tekniikoihin perustuvia ja sähkön
35437: tuontia. Hallitus edellyttää, että sähkön tuontisopimuksia solmitaan kansain-
35438: välisiä ympäristösopimuksia ja turvallisuusvaatimuksia noudattavien osapuol-
35439: ten kanssa, minkä valvomiseksi sähkön tuonnin luvanvaraisuus säilytetään.
35440: 
35441: Ydinenergian käytön osalta hallitus katsoo, että vastaisuudessa Suomen on itse
35442: huolehdittava täällä syntyvistä ydinjätteistä. Tätä silmälläpitäen hallitus on
35443: antanut kauppa- ja teollisuusministeriölle tehtäväksi ensi vaiheessa selvittää,
35444: miten lainsäädäntöä ja jo tehtyjä hallintopäätöksiä olisi muutettava.
35445:     VALTIONEUVOSTON
35446: TIEDONANTO EDUSKUNNALLE
35447:       PANKKITUESTA
35448: 
35449: 
35450: 
35451: 
35452:          Helsinki 1993
35453:    ISBN 951-47-8606-8
35454: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1993
35455:                                                                                                                                                                      3
35456: 
35457: 
35458: 
35459: 
35460:                                                                SISÄLLYSLUETTELO
35461: 
35462:                                                                          Sivu                                                                                     Sivu
35463:     JOHDANTO                                                                5            2.2.4. Vuosien 1993 ja 1994 valtion talous-
35464:                                                                                                 arviot...............................................              28
35465:                                                                                          2.2.5. Periaatepäätökset takausten myön-
35466: 1. PANKKIKRIISIIN JOHTANEET SYYT.......                                    6
35467:    1.1. SUOMEN TALOUDELLINEN KEHI-                                                              tämisestä ........... ... ... .. ..... ..... .. .. .. .. .... .    29
35468:                                                                                          2.2.6. Muita pankkikriisiin liittyviä toimen-
35469:         TYS JA TALOUSPOLITIIKKA 1980- ja
35470:         1990-LUVUILLA ......................................                6                   piteitä...............................................             29
35471:    1.2. RAHOITUSMARKKINOIDEN KEHI-                                                       2.2.7. Myönnetyn tuen yhteismäärä..........                               31
35472:         TYS...........................................................      7       2.3. PANKKITUEN MUODOT JA TUEN
35473:         1.2.1. Pankkikeskeisen järjestelmän ongel-                                       EHDOT.....................................................                32
35474:                mat..................................................        7            2.3.1. Pääomasijoitus .................................                   33
35475:         1.2.2. Säännöstelyn purkaminen ...... .. .. ... ..                  8            2.3.2. Takaus .............................................               34
35476:         1.2.3. Pankkien valvonta ...........................                9                   2.3.2.1. Pääomasijoitus vs. takaus ..                              35
35477:         1.2.4. Finanssi- ja rahapolitiikan rooli .... ..                   10
35478:                                                                                          2.3.3 Omistajan vastuun toteuttaminen....                                 35
35479:         1.2.5. Laman vaikutus pankkien kannat-                                           2.3.4. Pankkisalaisuus ja vakuusrahasto-
35480:                tavuuteen .........................................         11                   lain mukainen erityistilintarkastus ...                             36
35481:                                                                                     2.4. RAHOITUSMARKKINOIDEN VAL-
35482:                                                                                          VONNAN UUDISTAMINEN.................                                       37
35483: 2. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN                            TERVEH-                               2.4.1. Omaisuudenhoitoyhtiöiden valvonta                                   37
35484:    DYTTÄMINEN................................................             16        2.5. PANKKISEKTORIN YLIKAPASITEE-
35485:    2.1. VAKUUSRAHASTOT .............................                      16             TIN SANEERAAMINEN........................                                  38
35486:         2.1.1. Pankkien vakuusrahastot ..... ...........                  16
35487:                2.1.1.1. Kannatusmaksut ja oma                                   3. TUEN PALAUTTAMINEN .............................                                40
35488:                         pääoma..............................              17       3.1. TUEN SITOUTUMISEEN JA PALAUT-
35489:                2.1.1.2. Rahastojen merkitys ..... ... ..                  17            TAMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKI-
35490:         2.1.2. Valtion vakuusrahasto .....................                17            JÖISTÄ.....................................................                40
35491:                2.1.2.1. Rahaston tehtävät..............                   18            3.1.1. Kansantalouden kehitys ..................                           40
35492:                2.1.2.2. Rahaston hallinnointi ........                    19            3.1.2. Raha- ja valuuttamarkkinoiden ke-
35493:                2.1.2.3. Tukitoimien yleiset periaat-                                           hitys.................................................              41
35494:                         teet .....................................        19            3.1.3. Pankkien oma toiminta...................                            41
35495:    2.2. TOIMENPITEET KRIISIN RATKAI-                                                    3.1.4. Omaisuudenhoitoyhtiöiden oma toi-
35496:         SUSSA.......................................................      20                   minta...............................................                42
35497:         2.2.1. Suomen Pankki ja Säästöpankkien                                     3.2. PALAUTETTAVAN TUEN MÅÅRÅ....                                               42
35498:                Keskus-Osake-Pankki......................                  20
35499:         2.2.2. Valtion pääomasijoitus ....................                20    4. TULEVIEN    RAHOITUSJÄRJESTELMÄ-
35500:         2.2.3 Valtion vakuusrahaston tukitoimet.                          21       KRIISIEN ESTÄMINEN.................................                             43
35501:                2.2.3.1. Säästöpankkien                 Keskus-
35502:                         Osake-Pankki.....................                 21    TAULUKOT
35503:                2.2.3.2. Suomen Säästöpankki-SSP                                 - pankkikonsernien järjestämättömien saamis-
35504:                         Oy......................................          22       ten ja luottotappioiden jakautuma 31.12.1992 ..                                  15
35505:                2.2.3.3. SSP Oy:n tervehdyttämis-                                -julkisen pankkituen jakautuminen vuosina
35506:                         ohjelman toteuttaminen .....                      23       1991-1993 ·······················•·······························               32
35507:                2.2.3.4. SSP Oy:n myynti................                   24
35508:                         2.2.3.4.1. Vaihtoehtojen ver-                           LIITTEET
35509:                                         tailu....................         24    - talletuspankkien liikevoitto/tappio vuosina
35510:                         2.2.3.4.2. Omaisuudenhoito-                                1988-31.8.1993 ················································                 48
35511:                                         yhtiön perustami-                       - talletuspankkien        luottotappiot                vuosina
35512:                                         nen.....................          25       1988-31.8.1993 ................................................                 48
35513:                         2.2.3.4.3. Sopimukseen liit-                            - talletuspankkien vakuusrahastojen toimintaa
35514:                                         tyvät muut seikat                 26       kuvaavia lukuja ................................................                49
35515:                2.2.3.5. STS-Pankki Oy ..................                  27    - pankkituen keskeiset tapahtumat .....................                            50
35516: 
35517: 
35518:  331397S
35519:                                                                                                        5
35520: 
35521: 
35522: 
35523: 
35524:                                            JOHDANTO
35525:    Eduskunta edellytti vuoden 1993 lokakuussa         neuvosto antaa eduskunnalle tiedonantona
35526: vastauksessaan hallituksen esitykseen laiksi Val-     suunnitelmansa rahoitusjärjestelmän tervehdyt-
35527: tion vakuusrahastosta annetun lain muuttami-          tämisestä, tervehdyttämiseen käytetyistä kei-
35528: sesta (HE 130/1993 vp), että hallitus käy perus-      noista ja julkisen tuen palauttamisesta valtiolle
35529: teellisesti läpi pankkijärjestelmän tervehdyttämi-    niin, että tiedonanto voidaan käsitellä eduskun-
35530: sen eri vaihtoehdot ja ajoittaa sen jälkeen tarvit-   nassa vuoden 1993 valtiopäivien syysistunto-
35531: tavat toimenpiteet niin, että valtio voi luopua       kaudella.
35532: omistuksestaan tukea saavissa pankeissa silloin,         Tässä tiedonannossa hallitus esittää rahoitus-
35533: kun se on veronmaksajien ja valtion talouden          järjestelmän tervehdyttämiseksi käytetyt keinot
35534: kannalta edullisinta. Omaisuudenhoitoyhtiöiden        ja suoritetut toimenpiteet sekä ne periaatteet,
35535: käytön pankkijärjestelmän tervehdyttämisessä          joita pankkituen myöntämisessä noudatetaan.
35536: tulee tapahtua tämän periaatteen mukaisesti.          Näitä asioita käsitellään tiedonannon luvussa 2.
35537: Edelleen eduskunta edellytti, että hallitus antaa        Tiedonannon alkuosassa luvussa 1 arvioidaan
35538: tekemistään ratkaisuista viipymättä eduskunnal-       syitä, jotka johtivat pankkikriisiin. Luvussa 3
35539: le asianmukaiset tiedot.                              esitetään pankkitukeen sitoutuneisiin varoihinja
35540:    Lisäksi eduskunta kirjelmissään helmikuussa        näiden varojen palauttamiseen vaikuttavia teki-
35541: ja lokakuussa 1993 hallituksen valtion vuoden         jöitä.
35542:  1993 ensimmäiseksi ja neljänneksi lisätalousar-         Tiedonannon loppuosassa luvussa 4 esitetään
35543: vioiksi antamien esitysten (HE 375/ 1992 vp ja        linjauksia, joilla mahdolliset tulevat rahoitusjär-
35544: HE 12511993 vp) johdosta edellytti, että valtio-      jestelmäkriisit voitaisiin estää.
35545: 6
35546: 
35547: 
35548: 
35549: 
35550:                         1. PANKKIKRIISIIN JOHTANEET SYYT
35551: 1.1. SUOMEN TALOUDELLINEN KEID-                       TALOUSKEHITYS SUOMESSA JA
35552:      TYS JA TALOUSPOLITUKKA 1980- ja                  OECD-MAISSA
35553:      1990-LUVUILLA
35554: 
35555:    Pankkikriisi on osa koko kansantalouden
35556: kriisiä. Kriisin syitä ovat sekä Suomen kansain-
35557: välisessä ympäristössä tapahtuneet dramaattiset
35558: muutokset että Suomen oma taloudellinen ja              -2
35559: 
35560: talouspoliittinen kehitys.                              -4
35561:                                                         -6
35562:    Suomen talouskehitys hyötyi 1980-luvulla             -s~~~~~~~~~~~~~~~
35563: 
35564: läntisten teollisuusmaiden pitkästä tasaisesta
35565: nousukaudesta, joka piti yllä Suomen kokonais-          12 .,,K=~,~~=roc·n~m=u=~~ij----------------~
35566: viennin kasvua Neuvostoliiton kaupan vähene-            10
35567: misestä huolimatta.
35568:    Suomessa rahoitusmarkkinoiden vapauttami-
35569: nen säännöstelystä 1980-luvulla, erityisesti vuo-
35570: sikymmenen puolivälistä alkaen, sai monet pan-
35571: kit ja myös pankkien asiakkaat ottamaan suuria
35572: riskejä. Ongelmallista oli, että luottoekspansion
35573: vaikutusta hyödykkeiden ja palvelusten kysyn-
35574: tään ja hintoihin ei ymmärretty ohimeneväksi
35575: ilmiöksi, vaan sen varaan syntyi ennätysmäinen
35576: investointiaalto.
35577:    Kotimaisen kysynnän nopea kasvu kesti
35578: useita vuosia ja purkautui kasvavassa määrin
35579: myös tuontiin ja vaihtotasevajeeseen. Samalla
35580: yksityisen sektorin velkaantuneisuus kohosi uu-
35581: delle tasolle. Epäonnistumiset riskinotossa sy-              ~ Suomi         0 OECD
35582: vensivät kansantalouden kriisiä 1990-luvun                   1) \'ksltylseo kulutuksen blotalruleksl.
35583: 
35584: alussa ja aiheuttivat sen, että pankkijärjestelmä
35585: ei kyennyt enää omin avuin vastaamaan sitou-
35586: muksistaan.                                              Vienti supistui vuonna 1991 ennätyksellisen
35587:    Kysyntä suuntautui erityisesti kiinteistöihin ja   matalaksi, kun 1980-luvun perintönä hintakil-
35588: rakennuksiin, joiden hinnat parissa vuodessa          pailukyky oli heikko ja kysyntä niin idässä kuin
35589: jopa kaksinkertaistuivat Osakekurssit kohosi-         lännessäkin supistui. Bruttokansantuotteen on
35590: vat velkarahoitteisen kysynnän myötä erittäin         arvioitu supistuvan vuosina 1991-1993 reaali-
35591: korkeiksi.                                            sesti yhteensä lähes 15 %. Tuotannon supistumi-
35592:    Hinnat ja kotitalouksien velat saavuttivat         sen myötä työttömyys ja konkurssien määr~
35593: huippunsa vuonna 1989, minkä jälkeen alkoi            ovat kohonneet rajusti, mikä on olennaisesti
35594: korkojen rajun nousun myötä kysynnän ja hin-          vähentänyt sekä halukkuutta että mahdollisuuk-
35595: tojen alamäki. Kun myös yritykset alkoivat vä-        sia riskinottoon.
35596: hentää velkaantumistaan, kotimainen kysyntä              Talouspolitiikka on markan devalvoitumisen
35597: kääntyi kokonaisuudessaan rajuun laskuun.             myötävaikutuksella parantanut hintakilpailuky-
35598:                                                                                                        7
35599: 
35600: vyn jälleen erittäin hyväksi. Vienti ja teollisuus-
35601: tuotanto kääntyivät uudelleen kasvuun jo vuosi-                   JULKISET KOKONAISMENOT,
35602: na 1991-1992, ja kasvu jatkunee lähivuosina                       suhteessa bruttokansantuotteeseen
35603: voimakkaana.
35604:     Kotimarkkinat ovat vielä lamassa, kun reaa-
35605: litulot supistuvat ja yksityisen sektorin velkojen
35606: vähentämistarve jatkuu. Lisäksi liikehuoneisto-
35607: tilaa on tarpeeseen nähden liian paljon, mikä
35608: uhkaa pitää kotimaisen rakentamisen useita lä-
35609: hivuosia kriisissä. Ulkoisen tasapainon merkit-
35610: tävä parantuminen vaihtotaseen tasapainottues-
35611: sa tekee kuitenkin vähitellen tilaa kotimaisen
35612: kysynnän lisääntymiselle.
35613:     Lamaa ovat syventäneet ja pitkittäneet osal-
35614: taan pankkien vakavaraisuusongelmat Pank-
35615: kien jo kärsimät luottotappiot ovat heikentä-
35616: neet niiden omaa pääomaa. Järjestämättömien
35617: luottojen suuri määrä pankeissa sekä kiinteistö-
35618: markkinoiden heikot näkymät yhdessä koti-
35619: maisen kysyntälaman kanssa pitävät yllä odo-
35620: tuksia suurista luottotappioista myös lähivuosi-
35621: na, vaikka näiden sinänsä odotetaankin piene-
35622: nevän. Tässä tilanteessa pankkien mahdollisuu-
35623: det luottojen uuteen kasvattamiseen ovat hei-
35624: kentyneet.
35625:     Julkisen sektorin rahoitusasema on laman          1.2. RAHOITUSMARKKINOIDEN KEHITYS
35626: takia voimakkaasti heikentynyt, kun verotulot
35627: ovat supistuneet ja työllisyys- ja korkomenot         1.2.1. Pankkikeskeisen järjestelmän ongelmat
35628: ovat kohonneet kokonaan uudelle tasolle.
35629:     Erityisesti valtion menot ovat suhdanneauto-         Suomen rahoitusmarkkinat ovat varsin pank-
35630: matiikan takia kasvaneet räjähdysmäisesti sa-         kikeskeiset. Osake- ja joukkovelkakirjamarkki-
35631: maan aikaan, kun bruttokansantuote on supis-          nat ovat varsinkin viime vuosina kehittyneet
35632: tunut. Kansantalouden veroaste on kohonnut            myönteisesti, mutta ne ovat merkitykseltään
35633: vain lievästi. Julkinen velka on tulojen ja meno-     edelleen melko vaatimattomat. Myös sijoitusra-
35634: jen välisen suuren tasapainottomuuden takia           hastojen vähäinen merkitys on vaikeuttanut yri-
35635: lähtenyt poikkeuksellisen nopeaan kasvuun. Jul-       tysten mahdollisuuksia hankkia oman pääoman
35636:  kisen velan kasvu merkitsee väistämättömästi         ehtoista rahoitusta.
35637: julkisten menojen leikkaustarvetta lähivuosina.          Etenkin 1980-luvun loppupuolella Suomessa
35638:     Julkisen menotalouden sopeuttaminen kan-          suositut ulkomaiset luotot edustivat useimmille
35639:  santalouden kantokyvyn mukaiseksi on olennai-        yrityksille vain uudentyyppistä pankkien kautta
35640:  nen osa kestävän talouskasvun strategiaa. Ehdo-      välitettyä rahoitusta. Ainoastaan suurimmat ja
35641:  ton edellytys työllisyyden kohentamiselle ja jul-    ulkomailla toimivat yritykset saattoivat itsenäi-
35642:  kisen talouden velkakierteen katkaisemiselle on,     sesti käyttää ulkomaisia rahoitusmarkkinoita
35643:  että talouden kasvu on kestävällä pohjalla.          hyväkseen. Kun pankkien osuus yritysten luot-
35644:  Tämä tarkoittaa viennin vetämää kasvua, joka         tokannasta oli vielä 1980-luvun alkupuolella
35645:  teollisuudessa on ollut hyvin ripeää kesästä 1993    noin 40 %, on se kymmenen vuotta myöhemmin
35646:  lähtien.                                             noin 50%.
35647:     Talouden vienlivetoinen kasvu ja julkisten           Suomen rahoitusmarkkinoiden pankkikeskei-
35648:  menojen rajoittaminen luovat edellytykset koti-      syys selittää myös osaltaan suomalaisen pankki-
35649:  maisten korkojen riittävän matalaan tasoon,          kriisin syvyyttä ja vaikeutta. Koska pankit suo-
35650:  mikä tekee mahdolliseksi investointien käynnis-      raan tai epäsuorasti rahoittavat suuren osan
35651:  tymisen ja kotimaisen kysynnän elpymisen.            yksityistä suomalaista talouselämää, ne joutuvat
35652:  Tämä on myös kestävin tie pankkikriisin hoita-       väistämättä alttiiksi suurelle osalle koko taloutta
35653:  miseksi.                                             koskevia taloudellisia riskejä.
35654: 8
35655: 
35656:    Suomalaisilla yrityksillä ei useinkaan ole käy-      1.2.2. Säännöstelyn purkaminen
35657: tettävissään vaihtoehtoisia rahoituskanavia,
35658: minkä vuoksi pankkien luotonantopolitiikka                 Rahoitusmarkkinoiden sisäinen ja ulkoinen
35659: säätelee varsin pitkälle yritysten mahdollisuuksia      säännöstely lopetettiin asteittain 1980-luvun al-
35660: käyttää velkarahaa toiminnassaan.                       kuvuosista lähtien. Ulkoista säännöstelyä vä-
35661:    Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja vakaus               hennettiin erityisen voimallisesti vuosikymme-
35662: Suomessa on siten hyvin pitkään ollut riippu-           nen keskivaiheilta lukien kun sisäinen säännös-
35663: vainen etenkin pankkien kyvystä hallita asiak-          tely jo oli melkein lopetettu.
35664: kaidensa velkaantuneisuudesta syntyvät riskit.             Jo 1970-luvulla yleistyivät vähitellen etenkin
35665: Riskit, joihin oli varauduttava, muuttuivat kui-        suurten yritysten väliset rahoitustoimet, joilla
35666: tenkin vähitellen 1970-luvun loppupuolelta läh-         sekä rahoittaja- että lainaajayrityksen eduksi
35667: tien.                                                   kierrettiin Suomen Pankin korkosäännöstelyä.
35668:    Asteittain vapautuneet rahoitusmarkkinat             Rahoituksenvälity ksen säilyttäminen julkisesti
35669: tarjosivat pankeille mahdollisuuden ottaa kan-          valvottavan pankkijärjestelmän piirissä edellyt-
35670: nettavakseen suuremmat asiakasriskit vapaasti           tikin korkosäännöstelyn lieventämistä. Tämä
35671: määriteltävää korkoa vastaan. Tämän riskin              toteutuikin asteittain, ja vuodesta 1986 pank-
35672: kantaminen on osoittautunut pankkijärjestel-            kien luotonanto on ollut pääosin ehdoiltaan
35673: mälle ylivoimaiseksi.                                   vapaata.
35674: 
35675: 
35676: 
35677:                                  PANKKILUOTOT YLEISÖLLE
35678:          mrd.mk
35679:           300
35680: 
35681: 
35682:           250 t--+--+-+-+--t---t---t----t
35683: 
35684: 
35685:           200   +--+--+-+-+-+--+----
35686: 
35687:           150 +--+--+--t---t---t
35688: 
35689: 
35690:           100   +--+--
35691: 
35692:            50
35693: 
35694: 
35695:             0
35696:                 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 *
35697: 
35698:                                ID Markkaluotot       • Valuuttaluotot
35699: 
35700: 
35701: 
35702: 
35703:    Termiinimarkkinoiden vapauttaminen jo                käyttää pankkien välittämää tai itse järjestämää
35704: vuonna 1980 merkitsi pankeille uutta ja jousta-         ulkomaista luottoa. Nopean luottoekspansion
35705: vaa lyhyen ulkomaisen rahoituksen lähdettä.             voidaan katsoa alkaneen syksyllä 1987, jolloin
35706: Kotimaiset rahoitusmarkkinat avautuivat siten           oikeus ottaa oman toimintansa rahoittamiseen
35707: sisäiseen säännöstelyyn verrattuna varsin varhai-       vähintään viiden vuoden ulkomaisia luottoja
35708: sessa vaiheessa ulkomaille.                             laajeni koskemaan lähes kaikkia liiketoimintaa
35709:    Ulkomaisen rahoituksen käyttömahdolli-               harjoittavia yhtiö- ja osuuskuntamuotoisia yri-
35710: suuksia lisäsi yritysten asteittain kasvanut oikeus     tyksiä.
35711:                                                                                                                 9
35712: 
35713:    Vuodesta 1987 vuoteen 1990 mennessä yritys-                1985 oli viidennes, kun se viisi vuotta myöhem-
35714: ten valuuttaluottokanta lähes kolminkertaistui                min vuonna 1990 oli kolmannes. Avoimella sek-
35715: ollen vuoden 1990 lopussa 155,5 miljardia mark-               torilla valuuttaluottojen osuus koko luottokan-
35716: kaa. Suljetun sektorin yritysten luottokannasta               nasta nousi vastaavana ajanjaksona 38 prosentis-
35717: valuuttaluottojen suhteellinen osuus vuonna                   ta 51 prosenttiin.
35718: 
35719:                               YRITYSTEN VALUUTTAMÄÄRÄINEN VELKA
35720:                                                       mrd. mk
35721:              200
35722: 
35723: 
35724: 
35725: 
35726:              150
35727: 
35728:        ~
35729: 
35730: 
35731:        -e8   1()()
35732: 
35733:         8
35734: 
35735:               50
35736: 
35737: 
35738: 
35739:                 0
35740:                      1975      1977    1979    1981    1983      1985    1987     1989    1991    1993e
35741: 
35742:                      •      Kotimarkkinasektori       •       Vientisektori     ~Yritykset yhteensä
35743:                             Lähde: Anne Brunila, Suomen Pankki
35744: 
35745: 
35746: 
35747:    Rahoitusmarkkinoiden avautumisen jälkeen                   pankkiryhmässä riittämättömästi. Aikaisempaa
35748: luottoekspansiota jarruttivat vain asiakkaiden                merkittävästi suurempana riskinä esiintyi lisäksi
35749: arviot omasta maksukyvystään ja pankkien arvi-                mm. korkoriski, joka syntyy pankkien lainojen
35750: ot luottoihin liittyvistä tuotoista ja riskeistä.             ja rahoituksen erilaisesta kestosta. Tältä osin
35751: Nämä pidäkkeet osoittautuivat riittämättömiksi.               pankit kohtasivat vaikeasti ennustettavan poliit-
35752:    Luottoekspansioon liittynyt kysynnän, hinto-               tisluontoisen riskin, joka liittyi hallinnollisesti
35753: jen ja kannattavuuden nousu ja rahoituskustan-                asetettavan peruskoron ja markkinoilla määräy-
35754: nusten aleneminen synnyttivät ylioptimistisen                 tyvän koron erotuksen kehitykseen ("korko-
35755: käsityksen pankkien ja muiden yritysten toimin-               laukku").
35756: taympäristön kehityksestä. Yrityksissä käynnis-
35757: tyi ennätysmäinen, hyvin kannattavalta näyttä-                1.2.3. Pankkien valvonta
35758: nyt, varsinkin kiinteään omaisuuteen kohdistu-
35759: nut investointitoiminta. Korkojen noustua ja                      Rahoitusmarkkinoiden perusteiden muutos
35760: kysynnän supistuttua toiminta osoittautui odo-                tapahtui varsin o.r;tgelmallisessa taloudellisessa
35761: tettua vähemmän kannattavaksi ja usein jopa                   tilanteessa. Pankkien ja yritysten keskuudessa
35762: selvästi tappiolliseksi varsinkin silloin, kun in-            vallitsi ylimalkaiseksi ja puutteelliseksi osoittau-
35763: vestointien omarahoitusosuus oli pieni.                       tunut riskien ja taloudellisen tilanteen arviointi-
35764:    Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen toi                      kyky, joka osittain perustui epätavallisen pit-
35765: mukanaan tarpeen arvioida pankkien luotto-                    kään jatkuneeseen ja ulkomaiseen luotanottoon
35766: päätöksissä entistä tarkemmin asiakkaan luot-                 perustuvaan korkeasuhdanteeseen. Tämä kehi-
35767: tokelpoisuutta. Myöhemmin on osoittautunut,                   tys aiheutti näköharhan, jota liikkeenjohto ei
35768: että tätä harkintaa käytettiin etenkin säästö-                ajoissa havainnut.
35769: 10
35770: 
35771:    Samalla Suomessa oli levinnyt laajalle usko          Lopputulos oli yritysten ja kotitalouksien voi-
35772: viranomaissääntelyn ja -valvonnan tarpeetto-         makas velkaantuminen, asuntojen ja kiinteistö-
35773: muuteen ja jopa haitallisuuteen. Yhteiskunnalli-     jen hintojen raju nousu ja investointitoiminta,
35774: nen ilmapiiri ei kannustanut pankkijärjestelmän      joka perustui liian optimistisiin tulo-odotuksiin.
35775: valvonnan tehostamista. Lainsäädäntö ei myös-        Tämän velkaantumisen rahoittivat suurimmaksi
35776: kään mahdollistanut riittävää pankkien osak-         osaksi suomalaiset pankit. Merkittävä osa lisä-
35777: kuusyhtiöiden valvontaaja toimintojen säätelyä.      velasta oli valuuttamääräistä jopa sellaisilla yri-
35778:    Pankkien tilintarkastajien toiminnan valvon-      tyksillä, jotka toimivat suljetussa sektorissa koti-
35779: ta osoittautui myös riittämättömäksi. Osakeyh-       markkinoilla.
35780: tiölain (734/78) 10 luvun 13 §:n säännös, jonka         Puutteet finanssi- ja rahapolitiikassa sekä
35781: mukaan tilintarkastaja ei saa antaa ulkopuolisel-    pankkivalvonnassa osoittautuivat merkittäviksi
35782: le tietoja yhtiön asioista, mikäli siitä aiheutuu    samalla kun pankkien ja erityisesti niiden asiak-
35783: olennaista haittaa yhtiölle, aiheutti laintulkin-    kaiden riskienhallintakyky oli riittämätöntä.
35784: nallisia ongelmia. Tilintarkastajat pitivät mah-        Viranomaisten julkisesti esittämät varoitukset
35785: dollisena tulkita säännöstä niin, että se estäisi    korkeaan kysyntään ja velkaantumiseen liittyvis-
35786: myös liikepankin tilintarkastuksessa havaittuja      tä riskeistä eivät vaikuttaneet kotitalouksien ja
35787: seikkoja koskevien tietojen luovuttamisen pank-      yritysten käyttäytymiseen, eivätkä toimenpiteet
35788: kitarkastusvirastolle.                               luotonannon rajoittamiseksi kaikkiin pankkei-
35789:    Myöskään vallitseva tilinpäätöskäytäntö ei        hinkaan.
35790: sallivuudessaan mahdollistanut pankkien ja yri-         Toisaalta korkeasuhdannetta ja omaisuuden
35791: tysten tilan luotettavaa arviointia.                 hintojen nousua riittämättömästi hillitsevä talo-
35792:    Lainsäädännön muutokset olivat tuoneet            uspolitiikka saattoi osaltaan vähentää yleisön
35793: pankkitarkastusviraston valvonnan kohteeksi          riski tietoisuutta.
35794: huomattavan määrän uusia yhteisöjä. Kun val-            Rahoitusmarkkinoiden kehitystä vauhditti
35795: vottavat olivat vielä 1980-luvun puolivälissä        vähemmän onnistunut talouspolitiikka. Epäta-
35796: pääasiassa talletuspankkeja, valvoi virasto 1990-    vallisen pitkään jatkuneen korkeasuhdanteen
35797: luvun alussa kaikkien ammattimaisesti rahoitus-      hillitsemisessä epäonnistuttiin muun muassa sen
35798: markkinoilla toimivien yhteisöjen toimintaa.         vuoksi, että talouspolitiikan perustana olevat
35799:    Lisääntyneistä tehtävistä huolimatta pank-        ennusteet aliarvioivat taloudellisen kasvun.
35800: kien valvonnassa vallitsi osittain päällekkäistä
35801: viranomaistoimintaa. Päällekkäistä valvontaa
35802: oli yhtäältä pankkitarkastusviraston ja muiden
35803: viranomaisten - lähinnä kuluttaja- ja kilpailu-               ASUNTOJEN HINNAT
35804: viranomaisten - välillä sekä toisaalta jossain                NEUÄNNESVUOSITTAIN
35805: määrin myös Suomen Pankin ja pankkitarkas-
35806: tusviraston välillä.
35807:    Myös valvonnan sisältö oli muuttunut sekä
35808: lainsäädännön että markkinoiden kehityksen
35809: vuoksi huomattavasti aikaisempaa vaativam-
35810: maksi.
35811:    Edellä mainituista seikoista ja valvontaan
35812: osoitetuista puutteellisista voimavaroista johtui,
35813: että rahoitusmarkkinoiden valvonta jäi riittä-
35814: mättömäksi.
35815:                                                         200
35816: 
35817: 1.2.4. Finanssi- ja rahapolitiikan rooli                150
35818: 
35819:    Suomen pankkikriisi on seurausta pankkien,                               ~.--~.,.,_,-,     1        1
35820: 
35821: yritysten ja talouspolitiikan päättäjien etenkin        100
35822:                                                                                     ·····'Aiito~ii·~·anwnruir:'-'"~
35823: 1980-luvulla tekemistä ratkaisuista. Kriisin sy-
35824: vyys olisi ehkä voinut olla merkittävästi vähäi-                               84                                 92 93*
35825:                                                               1980     82              86         88       90
35826: sempi, jolleivät yhteiskunnan eri sektoreissa teh-
35827:                                                               1) Koko maan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat,
35828: dyt ratkaisut olisi sallineet rahoituksellisten ja            2) deflatoltuna kuluttajahlntalndeks111A.
35829: taloudellisten riskien voimakasta kasvattamista.
35830:                                                                                                                                                            11
35831: 
35832: 
35833: 
35834:          KOTIMAISIA REAALIKORKOJA                                             SUOMEN PANKIN VALUUTIAINDEKSI (vasen asteikko) 1A
35835:                                                                               ECUKORIN MARKKAKURSSI 7.6.91 IÄII'i1EN (olkea asteikko)
35836:                                                                                1982o100
35837:                                                                                                                                                      7.1
35838:                                                                  12                                                                            . . . 6.9
35839:  12
35840:                                                                                                                                                  . . 6.7
35841:   10          ...... -~·-                                        10                                                                                 6.5
35842:                                                                                                                                                     6.3
35843:                                                                                                                                                     6.1
35844:                                                                                                                                                     5.9
35845:                                                                                                                                                    5.7
35846:                                                                                                                                                    5.5
35847:                                                                         108 +··············· +                                                      5.3
35848:                                                                         104                                                                         5.1
35849:                                                                         100                                                                         4.9
35850:    0
35851:        1987            1988   1989   1990   1991   1992   1993           96                                                                         4.7
35852:                                                                                1988        1989     1990       1991       1992          1993
35853: 
35854: 
35855: 
35856: 
35857:     Talouspolitiikka oli tilanteeseen nähden liian                    korot) olivat kuitenkin vielä huomattavasti kor-
35858: löysää. Finanssipolitiikkaa ei kiristetty riittävästi,                keampia kuin yleensä Euroopassa.
35859: vaikkakin se kokonaisuutena oli laskennallisesti                          Koti- ja ulkomaisten korkojen ero johtui
35860: selkeästi kysyntää hillitsevää.                                       ennen kaikkea markan arvoon kohdistuneista
35861:     Talonrakennustoiminnan ylikuumenemista                            devalvaatio-odotuksista. Marraskuussa 1991
35862: hillittiin ennätysmäisen pitkään ja laajasti kanne-                   markka devalvoitiinkin 12,3 prosentilla. Tämä
35863: tulla investointiverona ja sittemmin rakennusve-                      osaltaan lisäsi edelleen nettovaluuttavelkaa
35864: rona sekä julkisten rakennushankkeiden laajoilla                      omaavien yritysten taloudellisia ongelmia.
35865: lykkäyksillä. Näiden toimien kohtaaman vastus-                            Marraskuun 1991 devalvaatio ei kuitenkaan
35866: tuksen ja luottoekspansion voimakkuuden vuok-                         laukaissut tilannetta. Korot pysyivät korkeina,
35867: si vaikutus ei osoittautunut riittäväksi. Rakenta-                    koska markan odotettiin edelleen heikkenevän.
35868: misen suhdanneheilahduksia ja varsinkin raken-                        Syyskuun 1992 alkuun mennessä paineet olivat
35869: nuskustannusten nousua pystyttiin silti merkittä-                     käyneet niin suuriksi, että markka oli irrotetta-
35870: västi hillitsemään. Velkaantumista kuitenkin suo-                     va ecukytkennästä ja päästettävä keHumaan.
35871: si osaltaan edelleen luottokorkojen vähennysoi-                           Markka heikkeni välittömästi noin 12 %. Ver-
35872:  keus verotuksessa.                                                   rattuna marraskuun 1991 devalvaatiota edeltä-
35873:     Rahapolitiikkaa ei riittävän ajoissa kiristetty                   neeseen tilanteeseen markka menetti maaliskuu-
35874:  talouden ylikuumenemisen hidastamiseksi. Aktii-                      hun 1993 mennessä arvostaan ecuun nähden
35875:  vinen korkopolitiikka olikin vaikeaa pyrittäessä                     lähes 30 prosenttia. Huhti-toukokuussa tapahtu-
35876:  markan ulkoisen arvon säilyttämiseen vakaana.                        neen markan vahvistumisen jälkeen vastaava
35877:  Tätä rahapolitiikan ongelmaa ei kuitenkaan laa-                      devalvoitumisprosentti oli noin 25. Markan ke-
35878: jalti ymmärretty Suomessa.                                            hitys on heikentänyt erityisesti valuuttavelkais-
35879:     Rahoitukselliset seikat nopeuttivat taloudelli-                   ten kotimarkkinasektorissa toimivien yritysten
35880:  sen laskusuhdanteen kehitystä. Nimelliset korot                      tilannetta.
35881:  olivat korkealla talouden sukeltaessa lamaan.
35882:  Tämä lisäsi voimakkaasti velkaantuneiden yritys-                     1.2.5. Laman vaikutus pankkien kannattavuuteen
35883:  ten ja kotitalouksien jo alun perin liiallista velka-
35884:  taakkaa.                                                               Varallisuusarvot olivat alkaneet alentua jo
35885:     Korkojen korkeus heijasti korkeaa korkotasoa                      vuonna 1989, mikä johtui asteittain tiukentu-
35886:  Euroopassa. Korot Suomessa (markkamääräiset                          neesta rahapolitiikasta, tulojen pienentymisestä,
35887: 12
35888: 
35889: markkinaosapuolten velanhoitomenojen kas-                                    Järjestämättömien saamisten suuri määrä su-
35890: vusta ja kysynnän romahtamisesta. Näin tapah-                             pisti - niiden korkomaksujen keskeytymisen
35891: tui erityisesti asunto- ja kiinteistöalalla.                              takia - pankkien korkokatetta huomattavasti.
35892:    Vaimean kysynnän vuoksi inflaatio pysyi hi-                            Korkokatetta pienensivät myös talletusten siir-
35893: taana, ja varallisuusarvot alenivat edelleen vuo-                         tyminen pankeilte edullisilta, verottomilta tileiltä
35894: sina 1990-1992. Tämän seurauksena reaaliko-                               korkeakorkoisemmille lähdeverollisille tileille.
35895: rot nousivat ja vakuusarvot laskivat entisestään.                            Tätä pankit eivät voineet korvata vastaavilla
35896: Varsinkin pörssikurssien nousu vuoden 1992                                antolainauskorkojen korotuksilla, koska lähes
35897: syksystä alkaen on palauttanut osan varallisuus-                          puolet kaikista markkalainoista oli edelleen, ai-
35898: arvojen aikaisemmista menetyksistä.                                       kanaan tehtyjen luottosopimusten nojalla, sidot-
35899:    Entistä korkeammat velanhoitokustannukset                              tu Suomen Pankin suhteellisen alhaiseen perus-
35900: yhdessä yritysten voittojen romahtamisen, pörs-                           korkoon.
35901: sikurssien laskun ja kotitalouksien tulojen hei-                             Kaikista näistä syistä pankkien liiketappiot
35902: kentymisen kanssajohtivat konkurssien voimak-                             kasvoivat vuoden 1991 vajaasta 5 miljardista
35903: kaaseen lisääntymiseen. Samalla yhä suurempi                              markasta lähes 22 miljardiin markkaan vuonna
35904: osa pankkien luottokannasta muuttui järjestä-                             1992.
35905: mättömiksi saamisiksi.                                                       Nousukaudella 1980-luvun lopussa myönnet-
35906:    Vuonna 1991 pankit kirjasivat noin 11h%                                tyjen lainojen jakautumista heijastaen noin 40 %
35907: luotoistaan luottotappioiksi. Pankkien yhteen-                            järjestämättömistä saamisista liittyy rakennus-
35908: laskettu tulos ennen voitonjakoa ja tilinpäätös-                          ja kiinteistösijoitustoimintaan sekä vähittäis-
35909: siirtoja jäi tappiolliseksi. Tämä tilanne, kuten                          kauppaan. Kotitalouksien osuus koko määrästä
35910: myös sen tausta, oli hyvin samantapainen kuin                             on noin 20 %ja ulkomaisten sitoumusten osuus
35911: Norjassa ja Ruotsissa.                                                    noin 15 %. Teollisuusyritysten osuus on suhteel-
35912:    Talouden heikkenevän kehityksen seuraukse-                             lisen vähäinen eli vain noin 8 % ongelmasaami-
35913: na pankkien tulokset heikkenivät voimakkaasti                             sista.
35914: vuonna 1992. Vuoden alussa pankkien järjestä-                                 Vaikeimmassa tilanteessa ovat olleet säästö-
35915: mättömät luotot olivat 42 miljardia markkaa ja                            pankit, joiden osuus pankkien tähänastisista ko-
35916: kasvoivat vuoden loppuun mennessä peräti 77                               konaistappioista on noin puolet. Tämä johtunee
35917: miljardiin markkaan. Tästä määrästä noin 22                               ennen kaikkea siitä, että säästöpankit laajensivat
35918: miljardia markkaa (4,8 % pankkien koko anto-                              nousukaudella luotonantoaan muita pankkeja
35919: lainauksesta) kirjattiin luottotappioiksi.                                voimakkaammin.
35920: 
35921: 
35922: 
35923:                 KOTLl\fAISTEN TALLETUSPA.~KKIEN TULOSLASKELMAN PÄÄERÄT
35924:                                VUOSINA 1988-31.8.1993, MRD. MK
35925: 
35926: Vuosi                                                             1988     1989       1990       1991      1992      1-811993
35927: Kaikki pankit yhteensä
35928: Rahoitustoimintakate* ..............................               12,2     12,9      15,0       13,9       10,6          9,0
35929: Muut tuotot ..............................................          9,3     10,4      10,0       10,3       12,0          8,0
35930: Tuotot yhteensä .........................................          21,5     23,3      25,0       24,2       22,6         17,0
35931: Muut kulut ................................................        14,1     16,5      17,9       18,7       18,8         12,3
35932: Luotto- ja takaustappiot ...........................                1,1      1,8       2,5         7,6      22,0         10,0
35933: Käyttökate ................................................         6,3      5,0       4,6       -2,1      -18,2         -5,3
35934: Poistot .......................................................     1,5      1,8       2,2         2,7       3,5          1,2
35935: Liikevoitto/Tappio .....................................            4,8      3,2       2,4       --4,9     -21,8         -6,5
35936: 
35937: Luotot yleisölle ..........................................       382,2   447,3      491,3      492,0      470,2        438,7
35938: Taseen loppusumma ..................................              645,3   742,3      791,3      801,6      798,9        767,9
35939: Järjestämättömät saamiset, netto ..............                                                  41,8         55         59,7
35940: 
35941: Vakavaraisuus, % (BIS) - Liikepankit ......                                           10,1        9,7       10,7          10,9
35942: 
35943: * Poistot leasing-kohteista vähennetty
35944:                                                                                                       13
35945: 
35946:                              KOTIMAISTEN TALLETUSPANKKIEN (LIIKEPANKEISTA KONSERNITIEDOT)
35947:                                      LIIKEVOIITO/-TAPPIO VUOSINA 1988-31.8.1993, MMK
35948:               10000
35949: 
35950: 
35951:                                4846
35952:               5000                           3202
35953:                                                            2438
35954: 
35955: 
35956:                  0
35957: 
35958: 
35959: 
35960:               -5000                                               mm -4876
35961:                                                                                              -6451
35962:              :10000
35963: 
35964: 
35965: 
35966:              -15000
35967: 
35968: 
35969: 
35970:              -20000
35971: 
35972:                                                                                   -21781
35973:              -25000
35974:                                1988          1989          1990          1991      1992    1-8/1993
35975: 
35976: 
35977: 
35978: 
35979:             KOTIMAISTEN TALLETUSPANKKIEN (LIIKEPANKEISTA KONSERNITIEDOT) LUOTTOTAPPIOT
35980:                                     VUOSINA 1988-31.8.1993, MMK
35981: 25~ r-----------------------------------------------------------~
35982:                                                                                 22044
35983: 
35984: 
35985: 2()()()()
35986: 
35987: 
35988: 
35989: 
35990: 15~
35991: 
35992: 
35993: 
35994: 
35995:                                                                                             9968
35996: 1()()()()
35997: 
35998:                                                                   7608
35999: 
36000: 
36001: 
36002:   5~
36003: 
36004: 
36005:                                                     2496
36006:                                       1826
36007:                       1112
36008: 
36009:        0
36010:                       1988            1989          1990          1991          1992       1-811993
36011: 14
36012: 
36013:    Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki jopa                              suuri osa säästöpankkien edellä mainituille on-
36014: rikkoi tietoisesti Suomen Pankin antamia anto-                          gelma-aloille myöntämistä lainoista oli valuut-
36015: lainauksen rajoittamista koskevia ohjeita kehot-                        tamääräisiä, minkä vuoksi monet niiden asiak-
36016: tamalla paikallisia säästöpankkeja lisäämään                            kaista kärsivät huomattavia valuuttakurssitap-
36017: yleisöluototustaan.                   -                                 pioita.
36018:    Osittain laajeneminen lienee tapahtunut                                 Valtaosa säästö- ja osuuspankkien yritysluot-
36019: aloille, jotka eivät olleet säästöpankkien pää-                         tokannasta on suljetun sektorin yrityksillä, joista
36020: töksentekijöille ennestään tuttuja. Tällainen                           useilla kysynnän ja liikevaihdon supistuminen
36021: markkinoiden laajentaminen taas oli mahdollis-                          on ollut erittäin suurta. Liikepankkien yritys-
36022: ta vain sallimalla lainojen vakuuksien laadun                           luottokannasta suljetulle sektorille myönnetty-
36023: laskea tavanomaista heikommaksi ja sallimalla                           jen luottojen suhteellinen osuus on myös kasva-
36024: sijoitusten riskien nousta suuremmiksi. Lisäksi                         nut merkittävästi 1980-luvun loppupuolella.
36025: 
36026: 
36027: 
36028:                TALLETUSPANKKIEN VAKAVARAISUUS BIS-NORMISTON MUKAAN
36029:      -   Liikepankeista konserniluvut
36030:      -   Säästö- ja osuuspankeista emopankit
36031: MMK                                                               Talletuspankit                      Liikepankit ml.
36032:                                                                     yhteensä                        Postipankki Oy yht.
36033:                                                               12/1992            4/1993          12/1992           4/1993
36034: 
36035: Ensisijainen oma pääoma ......................               39 221,0           37 487,7         26120,5           25 651,4
36036: Toissijainen oma pääoma ......................               20 508,3           21 555,5         17 389,9          17 690,9
36037: Vähennykset omasta pääomasta ............                       134,9              145,3            126,9             139,3
36038: Oma pääoma yhteensä (netto) ...............                  59 594,4           58 897,9         43 383,5          43 203,0
36039: Riskipainotetut saamiset ja taseen ulko-
36040:   puoliset erät yht. ................................       578 819,4          564 355,2        404 734,6         399 628,8
36041: Vakavaraisuussuhdeluku,% ..................                      10,3                10,4            10,7              10,8
36042: Oman pääoman pelivara, mmk .............                     13 288,8            13 749,5        11 004,7          11 232,7
36043: Oman pääoman pelivara, % ..................                      22,3                23,3            25,4              26,0
36044: Toissijaisen oman pääoman pelivara,
36045:   mmk ...................................................    18 712,7            15 932,2         8 730,6           7 960,5
36046: Toissijaisen oman pääoman pelivara,%                             91,2                73,9            50,2              45,0
36047: 
36048: 
36049: 
36050: 
36051:    Taloudellisen toiminnan heikkous, yritysten                             Koko talletuspankkisektorin vakavaraisuus
36052: korkea velkaantuneisuus ja vakuusarvojen ro-                            oli vuoden 1992lopussa 10,3 %. Vastaava vaka-
36053: mahtaminen on vähitellen kasvattanut kaikkien                           varaisuus vuoden 1993 huhtikuun lopussa oli
36054: pankkien uusien järjestämättömien luottojen                             10,4 %. Talletuspankkien oman pääoman peli-
36055: määrää.                                                                 vara yhteensä oli vuoden 1993 huhtikuun lopus-
36056:    Liikepankkien vakavaraisuus oli vuoden 1990                          sa 13 800 miljoonaa markkaa eli 23,3 %. Järjes-
36057: lopussa BIS-normiston mukaan laskettuna                                 tämättömien luottojen kanta oli tuolloin 58 900
36058: 10,1 % ja vuoden 1991 lopussa 9,7 %. Oman                               miljoonaa markkaa.
36059: pääoman pelivara BIS-normiston 8 prosentin
36060: mukaan oli tuolloin 7 141 miljoonaa markkaa eli
36061: 17,2 %.
36062:                                                                                                                       15
36063: 
36064: PANKKIKONSERNIEN JÄRJESTÄMÄTTÖMIEN SAAMISTEN JA LUOTTOTAPPIOIDEN
36065:                         JAKAUTUMA 31.12.1992
36066:                                                        Kaikki vastuut Järjestämättömät saamiset Luotto- ja takaustappiot
36067:                                                        mmk           %        mmk         %             mmk          %
36068: 
36069: YRITYKSET ..................................          268 334      45,4      32 492       58,9          15 813       71,5
36070: josta
36071:   Teollisuus .....................................     88 772      15,0       4129         7,5           1 928        8,7
36072:   Rakennustoiminta ........................            29 731       5,0       5 593       10,1           2 603       11,8
36073:   Kauppa- ja rav.toiminta ...............              57 957       9,8       7 386       13,4           3 134       14,2
36074:   Kiint.sijoitustoiminta ....................          33 766       5,7       9 055       16,4           4 510       20,4
36075:   Muut ............................................    58 108       9,8       6 328       11,5           3 638       16,4
36076: KOTITALOUDET ..........................               191 438      23,4      11 627       21,1           1 461        6,6
36077: MUUT KOTIMAISET ...................                    53 270       9.0       3 396        6,1           2 436       11,0
36078: ULKOMAAT ..................................            77 921      13,2       7 670       13,9           2 416       10,9
36079: 
36080: KAIKKI SEKTORIT YHTEENSÄ                              590 963     100,0      55 185      100,0          22127       100,0
36081: 16
36082: 
36083: 
36084: 
36085: 
36086:             2. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN TERVEHDYTTÄMINEN
36087: 
36088:     Valtioneuvoston kanslia asetti 17 päivänä        siin joutuneita jäsenpankkeja, jos se on tarpeen
36089: tammikuuta 1992 työryhmän, jonka tehtävänä           niiden toiminnan turvaamiseksi.
36090: oli selvittää ja tehdä ehdotukset pankkitoimin-         Vakuusrahastosuoja kattaa yleisölle tarjotta-
36091: nan edellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi     ville tileille tehdyt talletukset Suomen markka-
36092: Suomessa. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsut-         määräisinä. Talletuspankissa olevat luotto- tai
36093: tiin pankinjohtaja Sirkka Hämäläinen Suomen          rahoituslaitoksen tekemät talletukset jäävät va-
36094: Pankista. Työryhmä näki tuolloin vakavana            kuusrahastosuojan ulkopuolelle. Vakuusrahas-
36095: ongelmana luottolaman uhkan. Tämän vuoksi            tosuojan ulkopuolelle jäävät myös valtion talle-
36096: työryhmä ehdotti ensisijaisesti toteutettavaksi      tukset.
36097: sellaisia toimenpiteitä, joilla pankkien luotonan-      Talletuspankkien on kuuluttava vakuusra-
36098: tokyky voidaan turvata. Työryhmän esittämiä          hastoon. Liikepankit kuuluvat liikepankkien ja
36099: toimenpiteitä ja suosituksia on toteutettu laajal-   Postipankki Oy:n vakuusrahastoon, johon kuu-
36100: ti.                                                  luvat myös ulkomaisten pankkien Suomessa ole-
36101:     Pankkikriisistä johtuvien ongelmien kasvaes-     vat sivukonttorit. Säästöpankit kuuluvat säästö-
36102: sa hallitus julkaisi 6 päivänä elokuuta 1992         pankkien vakuusrahastoon ja osuuspankit
36103: kannanoton, jossa hallitus muun muassa totesi,       osuuspankkien vakuusrahastoon. Säästöpankki-
36104: että Valtion vakuusrahasto tulee kaikissa olo-       en Keskus-Osake-Pankki kuuluu säästöpankki-
36105: suhteissa turvaamaan pankkijärjestelmän va-          en vakuusrahastoon ja Osuuspankkien Keskus-
36106: kaan toiminnan. Hallitus piti myös tärkeänä,         pankki Oy osuuspankkien vakuusrahastoon.
36107: että Valtion vakuusrahaston avulla voidaan hil-          Vakuusrahastosuoja on toissijainen siten, että
36108: litä epätervettä korkokilpailua.                     pankin konkurssissa saamiset maksetaan ensisi-
36109:     Eduskunta sisällytti helmikuussa 1993 vas-       jaisesti konkurssipesän varoista. Tallettajien saa-
36110: tauksessaan hallituksen esitykseen laeiksi Val-      miset on maksettava rahastosta viimeistään, kun
36111: tion vakuusrahastosta annetun lain ja talletus-      konkurssipesä on todettu varattomaksi tai kun
36112: pankkien toiminnasta annetun lain 55 §:n muut-       konkurssituomion antamisen jälkeen todetaan,
36113: tamisesta pankkijärjestelmän toiminnan takaa-        ettei tallettajien saamisia voida konkurssipesästä
36114: mista koskevan lausuman. Eduskunta edellytti,        maksaa.
36115: että Suomen valtio takaa sen, että suomalaiset           Vakuusrahaston varoista voidaan antaa avus-
36116: pankit pystyvät hoitamaan sitoumuksensa ajal-        tuslainoja ja avustuksia. Avustuslaina tai avus-
36117: laan kaikissa olosuhteissa. Tarpeen vaatiessa        tus voidaan myöntää, jos rahastoon kuuluva
36118: eduskunta tulee myöntämään riittävät määrära-        pankki on joutunut sellaisiin taloudellisiin vaike-
36119: hat ja valtuudet hallituksen käyttöön sitoumus-      uksiin, että avustuslainan tai avustuksen myön-
36120: ten täyttämiseen.                                    täminen on tarpeellista.
36121:                                                          Vakuusrahaston valtuuskunnalla on tukea
36122:                                                      saaneen pankin hallituksen esityksestä oikeus
36123: 2.1. VAKUUSRAHASTOT                                  luopua avustuslainan takaisin perimisestä, jos se
36124:                                                      olisi kohtuutonta avustuslainan saaneelle pan-
36125: 2.1.1. Pankkien vakuusrahastot                       kille. Avustuslainan saaneen pankin taloudelli-
36126:                                                      nen tilanne voi olla edelleen niin heikko, ettei
36127:    Talletuspankkien toiminnasta annetun lain         avustuslainan takaisin periminen ole perustel-
36128: (1268/90) mukaan vakuusrahaston tarkoitukse-         tua. Vakuusrahastot ovat velvollisia sijoitta-
36129: na on tallettajien saamisten turvaaminen. Sen        maan rahaston varat turvallisella ja rahaston
36130: lisäksi rahasto voi tukea taloudellisiin vaikeuk-    maksuvalmiuden turvaavalla tavalla. Vakuusra-
36131:                                                                                                     17
36132: 
36133: haston maksuvalmiuden varmistamiseksi sijoi-        hastojen vakuusrahastopääoman ja yleisemmin-
36134: tukset kiinteistöihin, kiinteistöyhteisöjen osak-   kin oman pääoman hitaaseen kasvuun. Vakuus-
36135: keisiin ja osuuksiin sekä asunto-osakeyhtiöiden     rahastojen yhteenlaskettu oma pääoma oli enim-
36136: osakkeisiin on rajoitettu enintään 25 prosenttiin   milläänkin vuonna 1991 vain vajaat 390 miljoo-
36137: rahaston taseen loppusummasta, jollei rahoitus-     naa markkaa (ks. liite).
36138: tarkastus erityisestä syystä myönnä lupaa suu-
36139: rempaan määrään.                                    2.1.1.2. Rahastojen merkitys
36140:    Vakuusrahastolla on oltava säännöt, jotka
36141: valtiovarainministeriö on vahvistanut. Vakuus-          Rahastot eivät ole lakisääteisen olemassa-
36142: rahaston hallintoa hoitavat valtuuskunta ja sen     olonsa aikana joutuneet korvaamaan tallettajien
36143: valitsema hallitus.                                 saamisia. Säästö- ja osuuspankkien rahastot
36144:                                                     ovat myöntäneet avustuksia ja avustuslainoja
36145: 2.1.1.1. Kannatusmaksut ja oma pääoma               vaikeuksiin joutuneille pankeille.
36146:                                                         Vakuusrahastojen toiminta ei ole perustunut
36147:    Vakuusrahaston toiminta perustuu rahastoon       korkeaan rahastointiasteeseen, vaan pikemmin-
36148: kuuluvilta pankeilta kerättäviin vuotuisiin kan-    kin yhteisvastuuseen ja pankkien vararikkotilan-
36149: natusmaksuihin. Pankkitoiminnan kansainvälis-       teiden ennalta ehkäisyyn tyypillisesti heikkojen
36150: tyessä ja pankkien riskinottomahdollisuuksien       pankkien fuusiokehitystä ohjaamalla.
36151: lisääntyessä voi samaan rahastoon kuuluvien             Vakuusrahastojen, erityisesti liikepankkien ja
36152: pankkien toiminnasta aiheutua rahastolle hyvin      Postipankki Oy:n vakuusrahaston, merkitystä
36153: erilaisia riskejä. Tämän vuoksi kannatusmaksu       on heikentänyt se, että ne eivät lähinnä kilpailul-
36154: voi olla pankin toiminnasta aiheutuvan riskin       lisista syistä ole voineet tukea toisia pankkeja
36155: mukaan eri suuruinen eri pankeille. Laskenta-       siinä määrin kuin tilanne olisi vaatinut.
36156: perusteen on kuitenkin oltava sama kaikille             Vakuusrahastojen keräämät kannatusmaksut
36157: vakuusrahastoon kuuluville pankeille.               ovat olleet vuoteen 1990 saakka vain joitakin
36158:    Rahoitustarkastuksen on hyväksyttävä kan-        satoja miljoonia markkoja. Kannatusmaksujen
36159: natusmaksun suuruus. Sillä on oikeus velvoittaa     suuruutta ei ollut mitoitettu pankkikriisin olo-
36160: vakuusrahasto korottamaan kannatusmaksua,           suhteisiin. Kannatusmaksut ovat olleet täysin
36161: jos rahoitustarkastus katsoo, että valtuuskunnan    riittämättömiä eivätkä ne juuri lainkaan heijas-
36162: määräämä kannatusmaksu ei ole riittävä turvaa-      taneet pankkien riskinottoa. Niiden avulla ei
36163: maan tallettajien saamisia ja kattamaan vakuus-     olisi voitu avustaa vaikeuksissa olevia pankkeja
36164: rahaston muita velvoitteita.                        siinä määrin kuin pankkikriisin hoitamiseksi
36165:    Koska vakuusrahastolla pyritään turvaa-          olisi ollut tarpeellista.
36166: maan pankin tallettajien saamisia, on tärkeää,          Pankkien vakuusrahastojärjestelmässä olevi-
36167: että vakuusrahaston varat ovat erillään rahas-      en puutteiden vuoksi Valtion vakuusrahaston
36168: toon kuuluvien pankkien varoista ja että pankki     perustaminen oli välttämätöntä. Tämän ratkai-
36169: ei voi saada rahastoon sijoittamiaan varoja ta-     sun johdosta pankkien vakuusrahastojen merki-
36170: kaisin muuten kuin avustuslainoina ja avustuksi-    tys on edelleen vähentynyt, sillä Valtion vakuus-
36171: na.                                                 rahastosta annetussa laissa (379/92) nimenomai-
36172:    Kannatusmaksujen periminen voidaan lain          sesti säädetään, että Valtion vakuusrahasto
36173: mukaan keskeyttää, jos rahaston nettovaralli-       turvaa myös tallettajien saamiset. Edellä maini-
36174: suus nousee vähintään yhteen prosenttiin rahas-     tuista syistä sekä valmisteilla olevan EY:n talle-
36175: toon kuuluvien pankkien taseiden yhteenlaske-       tussuojadirektiivin johdosta pankkien vakuusra-
36176: tusta loppusummasta.                                hastojen roolia ja rakennetta tulee arvioida uu-
36177:    Kannatusmaksuja kerättiin sangen vähän,          delleen.
36178: vuosittain yhteensä 100-200 miljoonaa mark-
36179: kaa aina vuoteen 1990 saakka. Vuonna 1991           2.1.2. Valtion vakuusrahasto
36180: pankkien vakuusrahastot kasvattivat kannatus-
36181: maksukertymänsä noin 660 miljoonaan mark-              Vuoden 1991 keväällä valtiovarainministeri-
36182: kaan ja vuonna 1992 edelleen runsaaseen 1 700       ön, Suomen Pankin ja pankkitarkastusviraston
36183: miljoonaan markkaan. Kannatusmaksujen mää-          toimesta aloitettiin selvitystyö pankkien tukior-
36184: rän lisäys johtui osuus- ja säästöpankkien koro-    ganisaation luomiseksi. Tämä tapahtui samanai-
36185: tetuista kannatusmaksuista.                         kaisesti, kun Norjassa perustettiin valtion pank-
36186:    Alhaiset kannatusmaksut johtivat vakuusra-       kitukirahasto (Statens Banksikringsfond).
36187: 2 33!397S
36188: 18
36189: 
36190:     Valtiovarainministeriö asetti marraskuussa        enää kuuluisi pankkien edustajat eivätkä valvo-
36191: 1991 työryhmän tekemään ehdotuksen säännök-           vien viranomaisten eli pankkitarkastusviraston
36192: siksi talletuspankkien toiminnan ja niiden tallet-    ja Suomen Pankin edustajat.
36193: tajien saamisten turvaamiseksi perustettavasta           Edelleen rahastolle esitettiin omaa henkilös-
36194: julkisesta, talletuspankeille yhteisestä rahastos-    töä sekä päätoimista johtajaa. Hallituksen esitys
36195: ta.                                                   hyväksyttiin ja laki tuli voimaan 11 päivänä
36196:     Työryhmä otti työssään huomioon eduskun-          maaliskuuta 1993.
36197: nan vastaukseensa hallituksen esitykseen talle-          Hallitus esitti syyskuussa 1993 Valtion va-
36198: tuspankkeja koskevaksi lainsäädännöksi (HE            kuusrahastosta annettua lakia muutettavaksi
36199: 242/1989 vp) sisällyttämän lausuman, jonka            (HE 130/93) siten, että valtion tai Valtion va-
36200: mukaan eduskunta edellytti hallitusta selvittä-       kuusrahaston omistamien omaisuudenhoitoyh-
36201: mään, riittävätkö talletuspankkien toiminnasta        tiöiden perustaminen mahdollistettaisiin ennen
36202: annetun lain mukaiset vakuusrahastot ja muut          kaikkea niitä pankkeja varten, jotka olivat jo
36203: järjestelyt turvaamaan tallettajien saamiset.         valtion omistuksessa annetun tuen seurauksena.
36204:     Maaliskuussa 1992 hallitus antoi eduskunnal-      Lain muutos tuli voimaan 15 päivänä lokakuuta
36205: le esityksen laiksi Valtion vakuusrahastosta ja        1993.
36206: eräiksi siihen liittyviksi lae*si (HE 32/92). Laki
36207: säädettiin kiireellisenä perustuslainsäätämisjär-     2.1.2.1. Rahaston tehtävät
36208: jestyksessä eli se sai eduskunnassa taakseen viisi
36209: kuudesosaa annetuista äänistä. Laki tuli voi-            Valtion vakuusrahasto perustettiin talletus-
36210: maan huhtikuun 30 päivänä 1992.                       pankkien vakaan toiminnan ja tallettajien saa-
36211:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle Valtion      misten turvaamiseksi. Rahasto on eduskunnan
36212: vakuusrahastosta annetun lain muuttamisesta           vastattavana oleva valtion talousarvion ulko-
36213: (HE 364/92) tammikuussa 1993 ehdotettiin ra-          puolinen rahasto. Rahastoon kuuluvat kaikki
36214:  haston siirtämistä eduskunnan alaisuudesta val-      talletuspankit ja ulkomaisten luottolaitosten
36215: tioneuvoston alaisuuteen ja rahaston organisaa-       yleisöltä talletuksia vastaanottavat Suomessa
36216: tioon muutoksia. Rahaston tukivaltuuksia ehdo-        olevat sivukonttorit
36217: tettiin korotettavaksi 20 000 miljoonasta mar-           Rahaston varoista voidaan myöntää lainoja
36218:  kasta 50 000 miljoonaan markkaan sekä rahas-         erityisehdoin liikepankkien ja Postipankki Oy:n
36219: tolle oikeutta omistaa omaisuudenhoitoyhtiön          vakuusrahastolle, säästöpankkien vakuusrahas-
36220:  osakkeita.                                           tolle ja osuuspankkien vakuusrahastolle. Rahas-
36221:      Esityksen eduskuntakäsittelyssä siitä poistet-   to voi antaa takauksia mainittujen vakuusrahas-
36222:  tiin omaisuudenhoitoyhtiöitä koskevat säännök-       tojen ottamille lainoille.
36223:  set. Laki hyväksyttiin muilta osin, mutta se            Rahasto voi myös hankkia rahastoon kuulu-
36224: jätettiin lepäämään yli seuraavien eduskuntavaa-      van pankin osakkeita ja osuuksia, antaa pankin
36225:  lien.                                                ottamille lainoille takauksia ja myöntää muuta-
36226:      Mainittuun hallituksen esitykseen sisältyivät    kin rahoitustukea, jos se on tarpeellista mmkin
36227: valtion vakuusrahaston asemaa ja hallintoa kos-       toiminnan ja rahoitusmarkkinoiden vakauden
36228:  keneet säännökset, joiden voimaantulo jäi lepää-     turvaamiseksi.
36229:  mään yli vaalien.                                       Maaliskuussa 1993 voimaan tulleeseen lain-
36230:      Rahaston tehtävät ja pankkikriisin laajuus       muutokseen (246/93) sisältyi säännös, jonka
36231: edellyttivät kuitenkin, että rahasto saa oman         mukaan rahasto avustaa valtiovarainministeriö-
36232:  henkilöstön ja uuden päätöksentekojärjestyksen       tä pankkien tukitoimia koskevien valtioneuvos-
36233: välittömästi.                                         ton yleisistunnon ja valtiovarainministeriön pää-
36234:      Tämän vuoksi hallitus antoi eduskunnalle         tösten valmistelussa sekä suorittaa näiden pää-
36235: helmikuussa 1993 hallituksen esityksen (HE 379/       tösten mukaisen tuen käytön valvontaan liittyviä
36236:  92) Valtion vakuusrahastosta annetun lain            tehtäviä.
36237:  muuttamisesta sekä esityksen valtion vuoden             Säännös katsottiin välttämättömäksi, koska
36238:  1993 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi, johon si-     pankkien tukitoimiin tarvittavat varat tulivat
36239:  sällytettiin pankkitoiminnan tukemiseen tarvit-      valtion talousarvioon valtion vakuusrahaston
36240:  tavat varat. Tässä hallituksen esityksessä Valtion   tukivaltuuksien korottamiseen tähdänneen halli-
36241:  vakuusrahaston organisaatiota ehdotettiin muu-       tuksen esityksen perusteella hyväksytyn lain jää-
36242:  tettavaksi siten, että alkuperäinen johtokunta       dessä lepäämään yli vaalien. Lain lepäämään
36243:  korvattaisiin uudella johtokunnalla, johon eivät     jättäminen oli seurausta oppositiopuolueiden
36244:                                                                                                         19
36245: 
36246: toiminnasta, joka samalla olennaisesti vaikeutti     2.1.2.3. Tukitoimien yleiset periaatteet
36247: hallituksen mahdollisuuksia hoitaa pankkikrii-
36248: siä tehokkaasti.                                         Valtion vakuusrahaston hallintoneuvosto on
36249:    Lokakuussa 1993 voimaan tulleella lainmuu-        hyväksynyt rahaston säännöt sekä Valtion va-
36250: toksella (857/93) lakiin lisättiin omaisuudenhoi-    kuusrahaston tukitoimia koskevat yleiset peri-
36251: toyhtiöitä koskeva säännös. Sen mukaan rahas-        aatteet. Vahvistettujen periaatteiden mukaan
36252: to voi omistaa tai hallinnoida osakkeita osake-      vakuusrahasto voi päättää tukitoimesta vain
36253: omistuksen perusteella valtion tai rahaston mää-     mikäli se on perusteltua pankkijärjestelmän va~
36254: räysvallassa olevassa osakeyhtiössä, jonka tar-      kauden.. turvaam~seksi ja/tai yksittäisen pankin
36255: koituksena on valtion tai rahaston tukitoimien       tallettaJien saamisten turvaamiseksi lakisäätei-
36256: kohteena olevan pankin omaisuuden tai vastui-        sen talletussuojan edellyttämässä laajuudessa.
36257: den ostaminen tai muu hankkiminen ja hoitami-            Pankkijärjestelmän vakauden turvaaminen
36258: nen sekä myyminen tai muu luovuttaminen.             tar~oittaa ensisijaisesti sitä, että koti- ja ulko-
36259:     Rahasto voi omistaa tai hallinnoida osakkeita    maisten tallettajien ja muiden velkojien luotta-
36260: myös osakeyhtiössä, jonka tarkoituksena on           mus pankkijärjestelmään kyetään säilyttämään.
36261: omaisuudenhoitoyhtiön osakkeiden omistami-           Luottamuksen säilyminen ilmenee lähinnä siinä
36262: nen, ja muussakin osakeyhtiössä, jos sitä voi-       että pankkijärjestelmässä ei synny talletuspako~
36263: daan. pitää tarye~llisena pankin toiminnan ja        ja että erityisesti pankkien kansainvälinen rahoi-
36264: rah01tusmarkkm01den vakauden turvaamisen             tus ei vaarannu.
36265: kannalta. Rahasto voi antaa omaisuudenhoi-               Kansainvälisen rahoituksen turvaaminen
36266:  toyhtiölle lainaa, antaa takauksia yhtiön otta-     edellyttää käytännössä, että kansainvälistä toi-
36267: mille lainoille ja takuita yhtiön sitoumuksille      mintaa harjoittavat pankit täyttävät Kansainvä-
36268:  sekä myöntää yhtiölle muutakin rahoitustukea.       lisen Järjestelypankin hyväksymän ns. BIS-nor-
36269:                                                      miston mukaisen vakavaraisuuden.
36270:                                                          Pankin tallettajien saamisten turvaaminen
36271:                                                      tarkoittaa ryhtymistä tukitoimiin sellaisessa ti-
36272: 2.1.2.2. Rahaston hallinnointi                       lanteessa, jossa pankki on selvitystilassa tai kon-
36273:    Rahasto on rahoittanut omat tukitoimensa          kurssissa taikka ilman tukitoimia ajautuisi selvi-
36274: lähinnä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta          tystilaan tai konkurssiin ja pankin vakuusrahas-
36275: otetuilla luotoilla. Marraskuun 1 päivänä 1993       ton varat ja pankin tai sen konkurssipesän omat
36276: rahaston 20 000 miljoonan markan lainanotto-         likvidit tai helposti rahaksimuutettavat varat
36277: valtuudesta oli käytetty 19 770 miljoonaa mark-      eivät riitä talletusten välittömään takaisinmak-
36278: kaa.                                                 suun lainsäädännön edellyttämän talletussuojan
36279:    Lähtökohtana on, että Valtion vakuusrahasto       laajuudessa.
36280: maksaa lainojen hoitokulut omista varoistaan.            Pankin joutuminen selvitystilaan tai konkurs-
36281: Jos rahaston varat eivät riitä, on valtion talous-   siin ei_ ole riittäv~ peruste tukitoimille, jos edellä
36282: arviossa varattu määräraha tähän tarkoituk-          tarkoitetut tavoitteet eivät selvitystilan tai kon-
36283: seen.                                                kurssin johdosta vaarannu.
36284:    Tuen kohteena olevien pankkien tilanne on         . . Val~ion vakuusrahaston tuella pyritään ensisi-
36285: toistaiseksi niin heikko, että rahastolla ei ole     Jaisesti turvaamaan pankin omien varojen riittä-
36286: tukisijoituksistaan juuri lainkaan tuloja. Rahas-    vyys. Vakuusrahasto voi antaa tukea pankille jo
36287: ton juoksevat hallintomenot rahasto sensijaan        e~n~n _kuin pan~in vakavaraisuus on pudonnut
36288: kattaa talletuspankeilta keräämillään vuosimak-      mmimitasolle, mikäli tuen katsotaan olevan tar-
36289: suilla eikä budjettivaroilla.                        pee~ ra~oit~sjärjes~elmän vakauden ylläpitämi-
36290:     Rahaston hallintoa hoitavat hallintoneuvos-      sek~L Tallais~ssa tlla_nteessa on käytetty erityi-
36291: to, jonka muodostavat eduskunnan,pankkival-          s~st~ tak~uksm. Suona oman pääoman ehtoisia
36292: tuutetut, johtokunta ja johtaja apunaan rahas-       SIJOituksia on käytetty pankin vakavaraisuuden
36293: ton päätoiminen henkilöstö. Tukipäätökset te-        minimitason ollessa uhattuna. Tuen myöntämi-
36294:  kee rahaston johtokunta saatuaan Suomen Pan-        ses~ä on otettava huomioon seuraavat yleiset
36295:  kin ja rahoitustarkastuksen lausunnot asiasta.      penaatteet:
36296: Lain mukaan johtokunta tekee rahaston omat               1) Pankkituki on avointa ja julkista.
36297:  tukipäätökset sekä esitykset valtioneuvostolle          2). Pan~kituen . houkuttelevuus ja julkisten
36298:  valtion talousarvion puitteissa valtioneuvoston     vll:r~Jen. Sitoutummen pankkitukeen pyritään
36299:  päätettävistä tukiasioista.                         mmimOimaan. Vastaavasti omistajien taloudelli-
36300: 20
36301: 
36302: nen vastuu tuettavassa pankissa toteutetaan niin     töpankkikenttään. Varsinkin SKOP:n ulkomai-
36303: laajalti kuin mahdollista.                           sen rahoituksen suuruus teki pankin ongelmista
36304:    3) Tuen ehtojen tulee edistää pankkijärjestel-    merkittäviä Suomen pankkijärjestelmän ulko-
36305: män toiminnan tehokkuutta ja mahdollistaa tar-       maisen luottokelpoisuuden kannalta.
36306: vittavien rakennemuutosten toteuttaminen.                Näin ollen SKOP-ryhmä oli muodostumassa
36307:    4) Tukitoimien kilpailua vääristävä vaikutus      uhkaksi Suomen rahoitus- ja pankkijärjestelmän
36308: pyritään minimoimaan.                                vakaudelle sekä maan maineelle ja luottokelpoi-
36309:    5) Vääristävää korkokilpailua ei sallita.         suudelle.
36310:    6) Julkisen vallan mahdollisuudet valvoa tu-          Julkisuudessa liikkuneiden tietojen uhattua
36311: ettavan pankin toiminnan tervehdyttämistä var-       horjuttaa SKOP:n rahoitusasemaa Suomen
36312: mistetaan. Erityisesti pyritään varmistumaan sii-    Pankki päätti ryhtyä poikkeuksellisiin toimiin
36313: tä, ettei tukea käytetä luottojen myöntämiseen       Suomen Pankin ohjesäännön 1 §:ään nojautuen.
36314: tai erääntyneiden luottojen perimättä jättämi-       Pitääkseen Suomen rahalaitoksen vakavalla ja
36315: seen tavanomaisesta poikkeavin ehdoin.               turvallisella kannalla Suomen Pankki päätti ot-
36316:    7) Tuettavan pankin johdon palvelussuhteen        taa vastuun SKOP:n rahoitusaseman ja vakava-
36317: ehtojen on oltava kohtuullisia ja mahdolliset        raisuuden turvaamisesta. SKOP:n tervehdyttä-
36318: epäoikeudenmukaisuudet poistetaan.                   misen ja riskien poistamisen käytännön järjeste-
36319:                                                      lyjä varten Suomen Pankki perusti kolme hol-
36320:                                                      dingyhtiötä.
36321: 2.2. TOIMENPITEET KRIISIN              RATKAI-           SKOP:n osake-enemmistö ja määräysvalta
36322:      SUSSA                                           siirrettiin Scopulus Oy:lle 2 000 miljoonan mar-
36323:                                                      kan suunnatulla osakeannilla. SKOP:n teolliseen
36324: 2. 2.1. Suomen Pankki ja Säästöpankkien Kes-         toimintaan liittyvät riskikeskittymät, muun
36325:         kus-Osake-Pankki                             muassa Oy Tampella Ab:n osake-enemmistö,
36326:                                                      siirrettiin Solidium Oy:lle. Sponda Oy:lle siirret-
36327:     Suomalaisen pankkikriisin voidaan katsoa         tiin osake- ja kiinteistösijoituksia. Holding-yhti-
36328: puhjenneen syyskuun 19 päivänä 1991, jolloin         öiden yhteenlaskettu oma pääoma oli 700 mil-
36329: Suomen Pankki ilmoitti ottavansa haltuunsa           joonaa markkaa. Suomen Pankilta sitoutui edel-
36330: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (jäljem-          lä kuvattuihinjärjestelyihin yhteensä 15 600 mil-
36331: pänä SKOP). Käytännössä viranomaiset olivat          joonaa markkaa.
36332: kuitenkin työskennelleet pankkien ongelmien              Valtion vakuusrahaston perustamisen jälkeen
36333: kärjistymisen estämiseksi jo huomattavasti ai-       Suomen Pankki myi 2 000 miljoonan markan
36334: kaisemmin.                                           suuruisen osakeomistuksensa ja 1 500 miljoonan
36335:     Pankkien riskinottoa pyrittiin rajoittamaan      markan pääomatodistussijoituksensa Valtion
36336: erityyppisin toimenpitein jo 1980-luvun loppu-       vakuusrahastolle yhteensä 1 500 miljoonan mar-
36337: puolella. Erityisesti SKOP oli ollut Suomen Pan-     kan kauppahinnalla kesäkuussa 1992.
36338: kin ja pankkitarkastusviraston erityistarkkailus-        SKOP:n haltuunotosta ja riskikeskittymien
36339: sa jo syksystä 1989 alkaen ja saneerausohjelman      purkamisesta on toistaiseksi aiheutunut Suomen
36340: kohteena vuoden 1990 syksystä lähtien.               Pankille noin 5 800 miljoonan markan menetyk-
36341:    Vuoden 1990 lokakuussa valvontaviran-             set. Tästä on pääomamenetysten osuus 4 300
36342: omaisten SKOP:lle laatiman tervehdyttämisoh-         miljoonaa markkaa ja laskennallisten korkome-
36343: jelman mukaan pankin olisi pitänyt pyrkiä vähi-      netysten osuus 1 500 miljoonaa markkaa. Lisäk-
36344: tellen eroon suurista riskikeskittymistään ja vah-   si Suomen Pankin vastuulla on edelleen sen
36345: vistaa pääomarakennettaan.                           omistamiin omaisuudenhoitoyhtiöihin sitoutu-
36346:     Saman vuoden lopulla SKOP:n osakepää-            neena luottoina ja takauksina 9 500 miljoonaa
36347: omaa korotettiinkin säästöpankkien merkitse-         markkaa. Holding-yhtiöt ovat muuttaneet omai-
36348: IDällä osakeannilla. Osakerahoituksella ja eräillä   suutta rahaksi siten, että marraskuun lopussa
36349: muilla järjestelyillä säästöpankit tukivat           1993 Suomen Pankin varoja oli sidottuna pank-
36350: SKOP:a kaikkiaan noin 1 800 miljoonalla mar-         kitukeen noin 12 200 miljoonaa markkaa.
36351: kalla.
36352:     Loppukesällä 1991 kävi kuitenkin selväksi,       2.2.2. Valtion pääomasijoitus
36353: että SKOP ei ilman erityistoimia saavuttaisi sille
36354: asetettuja tervehdyttämistavoitteita ja että sen        Pankkien vaikeuksien kasvaessa valtio ryhtyi
36355: vaikeudet väistämättä heijastuisivat myös sääs-      tukitoimiin pankkien luotonantokyvyn ja vaka-
36356:                                                                                                         21
36357: 
36358: varaisuuden ylläpitämiseksi. Ensimmäinen tuki-           täyttämättä muuttaa pääomasijoitus osake- tai
36359: toimi oli valtion useaan pankkiin tekemä pää-            vastaavaksi pääomaksi, sekä oikeus osallistua
36360: omasijoitus pankkien luotonantokyvyn ylläpitä-           päätöksentekoon pankin päättävissä elimissä.
36361: miseksi.                                                    Valtion pääomasijoituksen otti vastaan 130
36362:      Eduskunta myönsi valtion vuoden 1992 en-            pankkia yhteensä 7 742 miljoonan markan ar-
36363: simmäisessä lisätalousarviossa momentilla                vosta. Näistä 57 oli osuuspankkeja, 67 säästö-
36364: 28.87.88 (Pääomasijoitukset talletuspankkeihin)          pankkeja ja 6 liikepankkeja. Pankkien sulautu-
36365: 8 000 miljoonan markan siirtomäärärahan va-              misten ja pääomasijoituksen takaisinmaksun jäl-
36366: kuudettomien pääomasijoitusten tekemiseen tal-           keen valtion pääom. '>ijoitus on 85 pankilla 6 648
36367: letuspankkien sellaisiin etuoikeutettuihin pää-          miljoonan markan arvosta.
36368: omatodistuksiin, jotka luetaan pankin ensisijai-            Vuodelta 1992 sijoitukselle maksoi korkoa
36369: seen omaan pääomaan sen vakavaraisuutta las-             yhteensä 62 lähinnä osuus- ja säästöpankkia.
36370: kettaessa.                                               Tämä edellytti sitä, että ainakin korkoa maksa-
36371:      Valtion pääomasijoituksena on huonompi              neiden pankkien oli näytettävä voitonjakokel-
36372: etuoikeus kuin pankin veloilla, mutta parempi            poisia varoja vuoden 1992 tilinpäätöksessään.
36373: etuoikeus kuin pankin osakkeilla ja osuuksilla
36374: pankin selvitystilassa ja konkurssissa. Pääomasi-        2.2.3. Valtion vakuusrahaston tukitoimet
36375: joitus ei ole sijoittajan irtisanottavissa.
36376:      Pankki voi maksaa sijoituksen takaisin vain         2.2.3.1. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki
36377: siinä tapauksessa, että talletuspankki ja sen kon-
36378: serni takaisinmaksun jälkeen täyttävät laissa                Valtion vakuusrahastosta annetun lain tehtyä
36379: säädetyn vakavaraisuuden. Lisäksi takaisinmak-           sen mahdolliseksi Valtion vakuusrahasto osti 15
36380: suun tarvitaan rahoitustarkastuksen lupa.                päivänä kesäkuuta 1992 Scopulus Oy:ltä kaikki
36381:      Pankin on maksettava sijoitukselle korkoa.          sen hallussa olleet 200 miljoonaa SKOP:n SP-
36382: Sijoitukselle maksettavan koron määrä on rajoi-          sarjan 10 markan nimellisarvoista osaketta ja
36383: tettu kultakin tilikaudelta tilinpäätöksen osoitta-      Scopulus Oy:n merkitsemät SKOP:n liikkeeseen
36384: maan voitonjakokelpoisten varojen määrään ja             laskemat pääomatodistukset Kokonaiskauppa-
36385: oikeus korkoon on ensisijainen osinkoon ja               hinta oli 1 500 miljoonaa markkaa.
36386: muuhun voittovarojen käyttöön nähden.                        Valtion     vakuusrahaston     omistusosuus
36387:      Valtion oikeus korkoon ei siirry seuraavalle        SKOP:ssa oli kaupan jälkeen 52,9% kaikista
36388:  tilikaudelle, jos sitä joltakin tilikaudelta ei voida   osakkeista ja 63,6% kaikkien osakkeiden tuotta-
36389:  maksaa. Jotta koron maksaminen pääomasijoi-             mista äänistä.
36390:  tukselle ennen osinkoa olisi kaikissa tilanteissa           Valtion vakuusrahasto on saanut poikkeuk-
36391:  mahdollista, muutettiin liikepankkilakia siten,         sen liikepankkilakiin sisältyvästä äänestysrajoi-
36392: että osakeyhtiölaissa oleva säännös vähemmis-            tuksesta ja voi äänestää Säästöpankkien Keskus-
36393:  tön ehdottomasta osinko-oikeudesta ei koske             Osake-Pankin yhtiökokouksissa koko omistus-
36394:  liikepankkia.                                           osuuttaan vastaavalla äänimäärällä.
36395:      Jotta pääomasijoitukseen ei liittyisi sijoittajan       Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki haki
36396:  kannalta kohtuutonta riskiä eikä omistajien             marraskuussa 1992 Valtion vakuusrahastolta
36397:  osallistuminen tappioiden kattamiseen rajoittui-        1 900 miljoonan markan pääomatukea vakava-
36398:  si sijoittajan kustannuksella, sijoitusta saa käyt-     raisuutensa ylläpitämiseksi. Valtion vakuusra-
36399:  tää pankin tappioiden kattamiseen vasta sen             haston johtokunnan jaosto päätti myöntää
36400:  jälkeen, kun vapaa oma pääoma ja vararahasto            SKOP:lle pääomatukea merkitsemällä SKOP:n
36401:  on käytetty ja vain, mikäli pankki samalla alen-        liikkeeseen laskemia etuoikeutettuja pääomato-
36402:  taa samassa suhteessa osake- tai siihen rinnastet-      distuksia l 500 miljoonan markan nimellisarvos-
36403:  tavaa omaa pääomaansa.                                  ta.
36404:      Pääomasijoitus luetaan vakavaraisuuslasken-             Valtion vakuusrahasto merkitsi pääomatodis-
36405:  nassa pankin ensisijaiseen omaan pääomaan               tuksia 31 päivänä joulukuuta 1992 yhteensä
36406:  EY:n direktiivimääräykset ja Kansainvälisen             1 000 miljoonan markan nimellisarvosta. Lop-
36407:  Järjestelypankin BIS-suositukset täyttäväliä ta-        puosan päätöksen mukaisesta todistusten mää-
36408:  valla. Pääomasijoitus luetaan pankin kirjanpi-          rästä vakuusrahasto merkitsi 28 päivänä helmi-
36409:  dossa sidottuun omaan pääomaan.                         kuuta 1993 mennessä. Valtion vakuusrahasto
36410:      Valtiolla on oikeus tiettyjen koron maksua ja       myönsi 24 päivänä toukokuuta 1993 SKOP:lle
36411:  vakavaraisuutta koskevien edellytysten jäädessä         pääomatukea 700 miljoonaa markkaa merkitse-
36412: 22
36413: 
36414: mällä pankin liikkeeseen laskemia pääomatodis-       vakuusrahasto merkitsi pankin osakkeita 1 750
36415: tuksia.                                              miljoonalla markalla ja pankin pääomatodistuk-
36416:    SKOP:lle annettuun tukeen ei katsottu tar-        sia 3 550 miljoonalla markalla, joiden yhteis-
36417: peelliseksi liittää erityisehtoja, koska Valtion     markkamäärä, 5 300 miljoonaa markkaa, mak-
36418: vakuusrahastolla on ehdoton enemmistö pankin-        settiin joulukuussa 1992.
36419: osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä             Valtion vakuusrahasto päätti kesäkuussa
36420: sekä edustus pankin hallintoneuvostossa ja joh-      1992 antaa 1 700 miljoonan markan määrästä
36421: tokunnassa. Lisäksi vakuusrahasto on nimittä-        takauksen Suomen Säästöpankin liikkeeseen Ias-
36422: nyt edustajansa myös tilintarkastajaksi.             kemilie vastuudebentuureille.
36423:                                                          Osittain juridisista ja osittain markkinasyistä
36424: 2.2.3.2. Suomen Säästöpankki-SSP Oy                  vakuusrahaston johtokunnan jaosto päätti ko-
36425:                                                      kouksessaan marraskuussa 1992, että rahasto
36426:     Suomen Säästöpankki -niminen säästöpankki        merkitsee itse vastuudebentuurilainan 1 400 mil-
36427: perustettiin vuoden 1992 keväällä. Siihen sulau-     joonan markan määrästä.
36428: tui ennen vuoden 1992loppua 43 säästöpankkia.            Vastuudebentuurilainasta päätettiin siirtää
36429: Pankki muuttui 9 päivänäjoulukuuta 1992 sääs-        300 miljoonaa markkaa pääomatodistuksena
36430: töpankkiosakeyhtiöksi, kun muuttumisen mah-          merkittäväksi kokonaistuen puitteissa, koska
36431: dollistanut laki säästöpankin muuttamisesta          pankin ensisijaisen oman pääoman kehitys olisi
36432: osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi (972/92) oli tul-     muutoin johtanut tilanteeseen, missä vastuude-
36433: lut voimaan.                                         bentuurilainaa ei alkuperäisen päätöksen suurui-
36434:     Suomen Säästöpankki (jäljempänä SSP) ja          sena olisi kyetty vakavaraisuuslaskennassa täysi-
36435: säästöpankkien vakuusrahasto hakivat kesä-           määräisesti hyödyntämään. Vastuudebentuuri-
36436: kuussa 1992 Valtion vakuusrahastolta tukea           laina merkittiin ja maksettiin 31 päivänä joulu-
36437: SSP:n vakavaraisuuden ja rahoitusaseman tur-         kuuta 1992.
36438: vaamiseksi siten, että osa pääomatuesta voi-             Valtion vakuusrahasto asetti myönnetylle tu-
36439: daan kanavoida säästöpankkien vakuusrahas-           elle ehdoksi, että Suomen Säästöpankin on muu-
36440: ton kautta annettavana lainana ja Valtion va-        tettava yhteisömuotoaan osakeyhtiöksi välittö-
36441: kuusrahasto antaa SSP:n liikkeeseen laskemille       mästi yhteisömuodon muutoksen mahdollista-
36442: vastuudebentuureille takauksen.                      vanlainsäädännön tultua voimaan. Muutospää-
36443:     Valtion vakuusrahaston johtokunnan jaosto        tös tehtiin 28 päivänä marraskuuta 1992 isäntien
36444: päätti myöntää SSP:lle ja säästöpankkien va-         kokouksessa. Osakeyhtiömuotoinen Suomen
36445: kuusrahastolle tukea. Säästöpankkien vakuusra-       Säästöpankki-SSP Oy (jäljempänä SSP Oy)
36446: hastolle annettiin markkinaehtoisena tukilaina-      rekisteröitiin 9 päivänä joulukuuta 1992.
36447: na 5 500 miljoonaa markkaa, josta säästöpank-            SSP Oy sitoutui toteuttamaan Valtion va-
36448: kien vakuusrahaston oli käytettävä vähintään         kuusrahaston edellyttämää pankin tervehdyttä-
36449: 5 000 miljoonaa markkaa vastaavan avustuslai-        misohjelmaa. Tervehdyttämisohjelman lähtö-
36450: nan antamiseen SSP:lle pankin rahoitusaseman         kohta oli, että pankki saavuttaa positiivisen
36451: vakauttamiseksi sekä enintään 500 miljoonaa          tuloksen viimeistään vuonna 1996.
36452: markkaa tulosvaikutteisen avustuksen myöntä-             Tukiehtojen mukaisesti pankin oli käytettävä
36453: miseen SSP:lle tai siihen sulautuville säästöpan-    fuusiotilinpäätöksessään tappioiden kattami-
36454: keille. Tukilainan 5 000 miljoonaa markkaa vas-      seen vararahastoosa ja kaikki varauksensa. Val-
36455: taavalla määrällä päätettiin vuoden 1992 lop-        tion vakuusrahasto edellytti oikeutta nimetä
36456: puun mennessä merkitä SSP:n liikkeeseen laske-       edustajansa pankin hallintoneuvostoon ja johto-
36457: mia pääomatodistuksia pankin vakavaraisuuden         kuntaan sekä säästöpankkien vakuusrahaston
36458: turvaamiseksi. Tukilaina nostettiin viidessä eräs-   hallitukseen ja oikeutta nimetä pankille yksi
36459: sä.                                                  tilintarkastaja ja tälle varamies.
36460:     Tukilainasta säästöpankkien vakuusrahasto            SSP Oy:n taloudellisen aseman osoittaudut-
36461: maksoi takaisin Valtion vakuusrahaston teke-         tua alun perin arvioitua heikommaksi ja tilintar-
36462: män päätöksen mukaisesti 5 000 miljoonaa             kastajien vaadittua luottotappiokirjausten jak-
36463: markkaa korkoineen. Tällä summalla pankki            sotuksen aikaistamista vuodelle 1992 pankki
36464: laski liikkeeseen ja Valtion vakuusrahasto mer-      haki lisäpääomatukea joulukuussa 1992.
36465: kitsi ensisijaiseen omaan pääomaan luettavia             Valtion vakuusrahasto päätti joulukuun lo-
36466: pääomatodistuksia. Pankin muututtua tukipää-         pulla 1992 myöntää pankille pankin vakavarai-
36467: töksen ehtojen mukaisesti osakeyhtiöksi Valtion      suuden turvaamiseksi pääomatukea yhteensä
36468:                                                                                                         23
36469: 
36470: 4 700 miljoonaa markkaa. Tuki myönnettiin               Vastaavana aikana ongelmattomien luottojen
36471: merkitsemällä pankin osakkeita yhteensä 1 150        määrä olisi alentunut suunnitelmien mukaan 56
36472: miljoonalla markalla ja pankin liikkeeseen laske-    miljardista markasta 40 miljardiin. Tasetta olisi-
36473: mia pääomatodistuksia yhteensä 3 550 miljoo-         vat pienentäneet myös luottotappiokirjaukset.
36474: nalla markalla.             -                        Vuonna 1992 niitä kirjattiin peräti 7,7 miljardia
36475:    Valtion vakuusrahasto myönsi huhtikuussa          markkaa. Tervehdyttämisohjelmassa oli enna-
36476: 1993 pankille 1 100 miljoonaa markkaa lisää          koitu luottotappioiden alenevan voimakkaasti
36477: pääomatukea. Pääomatuesta 150 miljoonaa              vuonna 1993 ja alenevan trendin jatkuvan myös
36478: markkaa käytettiin osakepääoman korotukseen          kolmen seuraavan vuoden ajan.
36479: ja 950 miljoonaa markkaa pääomatodistuksen               SSP Oy:n järjestämättömät saatavat kasvoi-
36480: merkitsemiseen.                                      vat vuonna 1993 kuitenkin ennakoitua enem-
36481:    Valtioneuvosto päätti elokuussa 1993 Valtion      män. Tämän johdosta myös tältä vuodelta kir-
36482: vakuusrahaston esityksestä myöntää SSP Oy:lle        jattavat luotto- ja takaustappiot olisivat toden-
36483: tukea yhteensä 1 000 miljoonaa markkaa. Tuki         näköisesti ylittäneet tervehdyttämisohjelmassa
36484: annettiin pääoma- ja osakesijoituksena. SSP          ennakoidun määrän.
36485: Oy:lle annetun tuen yhteismäärä nousi tällöin           Pankin konttoriverkoston ja henkilöstön sa-
36486: runsaaseen 15 000 miljoonaan markkaan.               neeraus oli toteutumassa suunnitellulla tavalla.
36487:                                                      Sen sijaan rahoitusaseman tasapainottamisessa
36488: 2.2.3.3. SSP Oy:n tervehdyttämisohjelman to-         ei onnistuttu alkuperäisten suunnitelmien mu-
36489:          teuttaminen                                 kaisesti. Negatiivisen julkisuuden aiheuttamat
36490:                                                      asiakasreaktiot, kilpailijoiden toimenpiteet sekä
36491:     Päättäessään SSP Oy:n tukemisesta Valtion        Valtion vakuusrahaston vaatimuksesta tapahtu-
36492: vakuusrahasto edellytti, että pankki sitoutuu sitä   nut SSP Oy:n uusi varainhankinnan tiukempi
36493: koskevaan tervehdyttämisohjelmaan. Terveh-           hinnoittelu johtivat talletuskannan supistumi-
36494: dyttämisohjelmassaan SSP Oy:n oli pyrittävä          seen. Talletusten osittainen siirtyminen verollisil-
36495: toiminnan uudelleen suuntaamiseen, kustannus-        ta tileiltä Verottomille tileille lievensi talletusten
36496: tehokkuuden parantamiseen, riskien sopeutta-         vähentymisestä aiheutunutta kannattavuuden
36497: miseen ja rahoitusaseman tasapainottamiseen.         heikentymistä.
36498:     Tervehdyttämisohjelmalla pyrittiin kustan-          Talletusten määrä aleni vuoden 1992 aikana
36499: nustehokkuuden parantamiseen sopeuttamalla           noin 3,~ miljardia markkaa ja edelleen vuoden
36500: konttoreiden ja henkilöstön määrää. Konttori-        1993 syyskuun loppuun mennessä 3,8 miljardia
36501: verkkoa oli tarkoitus supistaa vuoden 1991 lo-       markkaa 48,8 miljardiin markkaan. Talletuskan-
36502: pun 837 konttorista alle 600 konttoriin vuoden       ta supistui siis vuoden 1992 alusta vuoden 1993
36503: 1995 loppuun mennessä. Vuoden 1992 lopussa           lokakuuhun 13 %.
36504: konttoreita oli 694 j~ vuoden 1993 lokakuussa           Talletusten supistumisen odotettiin tervehdyt-
36505: 677.                                                 tämisohjelman ensivaiheessa taittuvan vuonna
36506:     Säästöpankeissa varsinaisessa pankkityössä       1994, mutta syksyn 1993 kuluessa kävi ilmeisek-
36507: työskentelevien henkilöiden lukumäärän oli tar-      si, että talletuskato olisi jatkunut. Talletusten
36508: koitus supistua vuoden 1991 lopun 7 949 henki-       supistuminen samaan aikaan kuin tuottamatto-
36509: löstä noin 5 000 henkilöön vuoteen 1996 men-         mat tase-erät Gärjestämättömät ja siirtosaami-
36510: nessä. Vuoden 1992 lopussa henkilökunnan             set, kiinteistötja osakkeet) kasvoivat ylläpiti SSP
36511: määrä oli 6 489 ja vuoden 1993 lokakuussa            Oy:ssa kireää maksuvalmiustilannetta.
36512: 5 919.                                                  Tervehdyttämisohjelmaan liittyneissä tulos-
36513:     SSP Oy:n kustannusten karsiminen toteutet-       ennusteissa tähdättiin siihen, että pankki olisi
36514: tiin sovitun suunnitelman mukaisesti siitä huoli-    saavuttanut nollatuloksen vuonna 1996.
36515: matta, että konttoriverkoston ja henkilöstön            Talletuskannan supistuminen ja järjestämä,t-
36516: vähenemistä vastaava kulujen supistuminen olisi      tömien saatavien ennakoitua suurempi kasvu
36517: näkynyt muun muassa irtisanomisaikojen vuok-         olivat syynä siihen, että asetettua tavoitetta ei
36518: si viiveellä. SSP Oy supisti tervehdyttämisohjel-    olisi todennäköisesti saavutettu, vaan pankin
36519: mansa mukaisesti myös taseensa sijoitusomai-         toiminta olisi ollut tappiollista tämän jälkeenkin.
36520: suutta. Tervehdyttämisohjelmassa oli varaudut-           SSP Oy olisi itsenäisenä jatkaessaan tarvinnut
36521: tu taseen pienenemiseen vuoden 1992 lopun 96         lisätukea vielä vuoden 1993 aikana, vaikka sen
36522: miljardista markasta alunperin noin 65 miljar-       heikkotuottoisia saatavia ja kiinteistöjä olisi siir-
36523:  diin markkaan vuoden 1996loppuun mennessä.          retty omaisuudenhoitoyhtiöön.
36524: 24
36525: 
36526:          SPP:n/SSP Oy:n MARKKINAOSUUDEN                          Vakuusrahasto sai kauppahinnan vastikkee-
36527:                 (MK-TALL.) KEHITYS,%                          na käteistä 2 342 miljoonaa markkaa, pankki-
36528:                                                               osakkeita viikon 40/93 keskikurssin mukaan
36529: 22,0
36530:                                                               1 446 miljoonan markan määrästä, pörssiosak-
36531: 21,5 /"---..                                                  keita 8.10.1993 pörssikurssin mukaan 1 112 mil-
36532: 21,0              ~ ~P:n toiminta alkoi 21.9.92               joonan markan määrästä ja aikaisempia pää-
36533: 20,5                       \                                  omatodistuksia selvästi korkeampikorkoisia
36534:                                                               osuuspankkien       pääomatodistuksia,     jotka
36535:                                                               Osuuspankkien Keskuspankki Oy takaa, 700
36536:                                 ""
36537: 20,0
36538:                                     V'~
36539: 19,5                                                          miljoonan markan määrästä.
36540:                                                     --.......    Jos SSP Oy:n oma pääoma, sen jälkeen kun
36541: 19,0
36542:                                                               varallisuuden ja liiketoiminnan siirrot on tehty,
36543: 18,5                                                          on kaupantekohetkellä yli 2,3 miljardia mark-
36544: 18,0                                                          kaa, saa valtio ylimenevän osan.
36545:                                                                  Ostajat huolehtivat SSP Oy:n purkamisesta.
36546: 17,5
36547:                                                               Valtio saa selvitystilalaskelman mukaisesta net-
36548:     1/92 3/92 5/92 7/92 9/92 11/92 1/93 3/93 5/93 7/93 9/93
36549:                                                               toarvosta 80% ja ostajat kukin 5 %, joten osta-
36550:                                                               jien taloudellinen etu vaatii valtion kannalta
36551:      SPP:n/SSP Oy:n TALLETUSTEN KEHITYS, MMK                  tehokasta purkamista. Sopimukseen liittyy si-
36552: 58.000 . - - - - - - - - - - - r - - - - - - - - - ,
36553:                                                               toumus omaisuudenhoitoyhtiön perustamisesta.
36554: 
36555: 56.000 ~~~:::----+--------------j                               2.2.3.4.1. Vaihtoehtojen vertailu
36556:                                                                    Valtion vakuusrahasto tutki useita eri vaihto-
36557:                                                                 ehtoja SSP Oy:n asiakassuhteisiin liittyvän liike-
36558:                                                                 toiminnan järjestämiseksi. Kaikkiin vaihtoehtoi-
36559:                                                                 hin liittyi väistämättä pankin epäterveiden luot-
36560:                                                                 tojen ja muun omaisuuden siirtäminen perustet-
36561:                                                                 tavaan omaisuudenhoitoyhtiöön. Tämä ei muut-
36562:                                                                 taisi valtion riskiasemaa, sillä ne olivat SSP Oy:n
36563:                                                                 taseessa ennestään pääomistajan eli valtion ris-
36564:                                                                 killä.
36565:                                                                    Voidakseen selvittää todella olemassaolevat
36566:       1/92 3/92 5/92 7/92 9/92 11/92 1/93 3/93 5/93 7/93 9/93   vaihtoehdot Valtion vakuusrahasto neuvotteli
36567:                                                                 SSP Oy:n kilpailijoiden kanssa yhdessä ja erik-
36568: 2.2.3.4. SSP Oy:n myynti                                        seen. Neuvotteluja vaikeutti teknisesti se, että
36569:                                                                 pankkisalaisuuden vuoksi ei asiakkaita koske-
36570:    Valtioneuvosto päätti lokakuun 22 päivänä                    vaa tietoa voitu käyttää ja että neuvottelujen
36571: 1993 myydä SSP Oy:n osakkeet ja liiketoimin-                    kariutuessa mahdollisesti itsenäisenä jatkavan
36572: nan neljälle pankille, Kansallis-Osake-Pankille,                pankin liikesalaisuuksia ei voitu paljastaa.
36573: Osuuspankkien Keskusliiton osoittamille osuus-                     Neljää todella olemassaolevaksi arvioitavaa
36574: pankeille, Postipankki Oy:lle ja Suomen Yhdys-                  vaihtoehtoa tutkittiin. Vaihtoehtojen tarkaste-
36575: pankki Oy:lle.                                                  lussa otettiin erityisesti huomioon veronmaksa-
36576:    Pankit ostivat kukin neljänneksen SSP Oy:n                   jan suora etu eli valtiolle järjestelystä saatavaksi
36577: liiketoiminnasta konttorikokonaisuuksina. Pää-                  arvioitu vastike, kuluttajan etu eli riittävän kil-
36578: töshetkellä valtiQ ja Valtion vakuusrahasto                     pailun säilyminen ja kansantalouden etu eli tarve
36579: omistivat tehtyjen osakemerkintöjenjälkeen SSP                  ja mahdollisuudet purkaa pankkialan ylikapasi-
36580: Oy:n osakkeista ja äänistä noin 99,1 prosenttia.                teettia.
36581:    SSP Oy:n liiketoimintaan kuuluvien, ostaja-
36582: pankeille myytävien tase-erien kokonaiskauppa-                  Itsenäinen Suomen Säästöpankki-SSP Oy
36583: hinta oli 5,6 miljardia markkaa. SSP Oy lunastaa
36584: saamailaan kauppahinnalla pankkitukensa vas-                       Itsenäisenä jatkava SSP Oy ei olisi muuttanut
36585: tikkeena liikkeeseen laskemiaan pääomatodis-                    kilpailutilannetta. Pankkialan ylikapasiteetti oli-
36586: tuksia.                                                         si purkautunut koko pankkikentässä vain vähi-
36587:                                                                                                            25
36588: 
36589: tellen. Valtion todennäköisesti tulevaisuudessa          tä merkittävää asiakaskatoa. Tämä nosti järjes-
36590: saaman tulovirran nykyarvon Valtion vakuusra-            telyn arvoa ostajien kannalta.
36591: haston käyttämä konsultti, yhdysvaltalainen in-             Konttorijaosta sovittaessa oli ostajapankkien
36592: vestointipankki Merrill Lynch arvioi noin 3,3            kesken kilpailun säilyminen otettu huomioon
36593: miljardiksi markaksi, mihin kuitenkin liittyi            siten, että kullakin paikkakunnalla markkina-
36594: mainittu SSP Oy:n toimintaolosuhteiden vaikeu-           osuudeltaan pienin kilpailija olisi halutessaan
36595: desta johtuvan tappiollisen liiketoiminnan supis-        saanut SSP Oy:n sivukonttorin, ja pyrkimällä
36596: tumiskierteen riski.                                     siihen, että järjestely ei sinällään johtaisi missään
36597:                                                          kunnassa uuden yli 50 %:n markkinaosuuden
36598: Postipankki Oy:n ja SSP Oy:n fuusio                      syntyyn. Periaatetta sovellettiin kuntiin, joissa
36599:                                                          SSP Oy:n ottolainaus oli yli 300 miljoonaa mark-
36600:    Liitettäessä SSP Oy Postipankki Oy:öön olisi          kaa.
36601: yhdistetty kaksi hyvin erilaista yrityskulttuuria           Valtio sai 5,6 miljardia markkaa rahana, pää-
36602: ja -rakennetta sekä kaksi palvelutarpeiltaan hy-         omatodistuksina ja pörssiosakkeina. Valtion
36603: vin erilaista asiakaskuntaa. Todennäköistä olisi         saama vastike saattaa nousta yli 7 miljardiin
36604: ollut, että suurin osa SSP Oy:n asiakkaista olisi        markkaan, jos maksuna saatujen osakkeiden
36605: siirtynyt muiden pankkien asiakkaiksi. Kilpailu-         kurssi nousee pankkijärjestelmän tervehtyessä ja
36606: tilanne olisi muuttunut, mutta riittävä kilpailu         SSP Oy:n purkaminen onnistuu hyvin.
36607: olisijäänyt lähes kaikkialle. Pankkialan yliKapa-           Järjestely antaa valtiolle parhaan mahdolli-
36608: siteetti olisi purkautunut melko nopeasti.               suuden saada merkittävä korvaus omistamansa
36609:    Vaihtoehtoina olisivat olleet tässä tapaukses-        SSP Oy:n asiakassuhteiden sisältämästä liikear-
36610: sa joko SSP Oy:n konttoriverkoston tai posti-            vosta. Toimenpiteiden johdosta pankkijärjestel-
36611: konttoriverkoston jyrkkä karsinta. Postipankki           mä tervehtyy. Hallitus pitää SSP Oy:n myyntiä
36612: Oy:n osingonmaksukyky olisi kasvanut, minkä              sekä veronmaksajien kannalta edullisimpana
36613: nykyarvo valtiolle oli arvioitavissa noin 2,8 mil-       että myös pitkällä aikavälillä Suomen pankkitoi-
36614: jardiksi markaksi.                                       mialan rakenteita tervehdyttävänä.
36615:                                                             Valtio pääsi osalliseksi pankkijärjestelmän
36616: Yksityiselle liikepankille myyminen                      tervehtymisen lisäarvosta sekä sillä osalla kaup-
36617:                                                          pahintaa, joka ylittää SSP Oy:n itsenäisenä jat-
36618:     Liitettäessä SSP Oy jompaan kumpaan suu-             kamisen arvon (5,6 miljardia markkaa vähennet-
36619: reen yksityiseen liikepankkiin olisi kilpailutilan-      tynä Merrill Lynchin arvioimalla 3,3 miljardilla
36620: ne valtakunnallisesti muuttunut, mutta riittävä          markalla eli 2,3 miljardilla markalla) että sillä
36621: kilpailu olisi jäänyt lähes kaikkialle. Pankkialan       määrällä, jolla valtion saarnat osakkeet ja optio-
36622: ylikapasiteettia olisi purkautunut, mutta melko          todistukset rahaksi muutettaessa ylittävät niiden
36623: hitaasti.                                                arvon ennen järjestelystä päättämistä. Valtion
36624:     Valtio olisi saanut arviolta 4 miljardin mar-        riskiasema SSP Oy:n epävarmoista ja riskinalai-
36625: kan arvoisen vastikkeen lähinnä pankkiosakkei-           sista omaisuuseristä sekä kiinteistöistä säilyy
36626: na, joiden mahdollisesta rahaksi muuttamisesta           ennallaan, mutta vastuu riskien hallinnasta siir-
36627: olisi sovittu. Järjestelyyn olisi liittynyt riski näi-   tyy SSP Oy:ltä valtiolle.
36628: den osakkeiden tulevasta hinnasta, joka olisi
36629: jäänyt riippumaan ostavan liikepankin onnistu-           2.2.3.4.2. Omaisuudenhoitoyhtiön perustaminen
36630: misesta järjestelyssä ja toiminnan kehittämises-
36631: sä.                                                         Epävarmat ja muuten riskipitoiset SSP Oy:n
36632:                                                          omaisuuserät siirretään Valtion vakuusrahastos-
36633: Neljälle pankille myyminen                               ta annetussa laissa tarkoitettuun omaisuuden-
36634:                                                          hoitoyhtiöön. Omaisuudenhoitoyhtiöön siirre-
36635:    SSP Oy oli mahdollista myydä tasaosuuksin             tään myös SSP Oy:n kiinteistöomaisuus, joka
36636: sen neljälle pääkilpailijalle, sillä ostajat pitivät     näin jää valtion omistaman osakeyhtiön hal-
36637: mahdollisena sopia SSP Oy:n sivukonttorien               tuun.
36638: jaosta konttori konttorilta. Jos asiakas ei ole             Siirtämisen perusteista on sovittu pitäen läh-
36639: tyytyväinen vastaanottavan pankin palveluky-             tökohtana, että valtio vastaa ostettavan liiketoi-
36640: kyyn, hän siirtyy todennäköisimmin toisen vas-           minnan laadusta, jota ostajat eivät etukäteen
36641: taanottavan pankin asiakkaaksi.                          pysty tarkistamaan. Alle miljoonan markan on-
36642:    Tästä syystä ostajapankkien ei tarvinnut pelä-        gelma-asiakkaat hoidetaan ostajapankkien nor-
36643: 
36644: 3 331397S
36645: 26
36646: 
36647: maalin pankkitoiminnan puitteissa, kuten omai-         omaisuudenhoitoyhtiöltä tarvitsemansa toimiti-
36648: suudenhoitoyhtiölain muutoksen eduskuntakä-            lat ja ostavat tai vuokraavat ne toimitilat, joita
36649: sittelyssä edellytettiin. Omaisuudenhoitoyhtiö         tarvitsevat pysyvästi.
36650: vastaa kuitenkin sovitulla tavalla niihin liittyväs-       Omaisuudenhoitoyhtiöön siirtyy sekä toimi-
36651: tä riskistä.                                           via asiakassuhteita että eri tavoin SSP Oy:lle
36652:     Valtioneuvosto päätti 18 päivänä marraskuu-        tullutta muuta omaisuutta. Omaisuudenhoi-
36653: ta 1993 omaisuudenhoitoyhtiön perustamisesta.          toyhtiö vastaa toimivien asiakassuhteiden riskis-
36654: Yhtiön nimeksi päätettiin Omaisuudenhoitoyh-           tä. Muuten näiden asiakkaiden palvelutarpeen
36655: tiö Arsenal Oy Gäljempänä Arsenal Oy). Valtion         hoitavat pankit. Omaisuudenhoitoyhtiö pyrkii
36656: vakuusrahaston laskelmien mukaan Arsenal               siihen, että sen elinkelpoiset asiakkaat tervehty-
36657: Oy:n taseeseen siirretään SSP Oy:n ongelma-            vät ja siirtyvät kokonaisuudessaan pankkien
36658: omaisuutta ja ongelmaluottoja 22 päivänä loka-         asiakkaiksi. Muun omaisuuden Arsenal Oy myy
36659: kuuta 1993 vallinneen tilanteen mukaan seuraa-         silloin, kun valtio voi saada myynnistä hyväksyt-
36660: vasti:                                                 tävän ja mahdollisimman korkean hinnan.
36661: - järjestämättömiä saamisia             12,0 mrd mk
36662: - ns. taselainauseriä .......... ..      8,0 mrd mk    2.2.3.4.3. Sopimukseen liittyvät muut seikat
36663: - tytäryhtiöluottoja .......... ..       1,0 mrd mk
36664: - kiinteistöjä ...................... .  6,2 mrd mk    SSP Oy:n asiakkaat
36665: - osakkeita ........................ .   1,3 mrd mk
36666: - muuta omaisuutta .......... .          1,5 mrd mk       Tallettajan asemaa järjestely ei millään tavoin
36667:                                                        vaaranna. Ostajat ovat sitoutuneet säilyttämään
36668: YHTEENSÄ ........................ .   30,0 mrd mk      asiakkaikseen tulevien SSP Oy:n asiakkaiden
36669:                                                        luottoehdot ennallaan.
36670:      Edellä mainitun lisäksi omaisuudenhoitoyhti-         SSP Oy:n ostajapankit ovat kaupan yhteydes-
36671:  ön vastattavaksi siirtyy 22 päivänä lokakuuta         sä sitoutuneet huolehtimaan kaikista SSP Oy:n
36672:  1993 vallinneen tilanteen mukaan takauksia            asiakkaista samoin periaattein kuin omista asi-
36673:  noin 9 miljardin markan arvosta. Alkuvaiheessa        akkaistaan. Lähtökohtana on ollut, että yksityis-
36674:  valtion sitoumusten yhteismäärä Arsenal Oy:ssä        ja yritysasiakkaat eivät kärsi vahinkoa tai tar-
36675:  on siis noin 39 miljardia markkaa.                    peetonta haittaa konttoreiden omistajavaihdok-
36676:      Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen        sen takia. Ostajapankkien yleisenä velvollisuute-
36677:  taata Arsenal Oy:n sitoumuksia 28 miljardilla         na on ohjata maksuvaikeuksissa olevat yritys- ja
36678:  markalla. Tarkemmat arviot takaustarpeen              yksityisasiakkaat vaikeuksien yli, mikäli se suin-
36679:  määrästä voidaan esittää vuoden 1994 alkupuo-         kin on mahdollista. Tässä mielessä SSP Oy:n
36680:  lella ja siinä vaiheessa, kun viimeiset omaisuus-     asiakkaat ovat täysin samassa asemassa kuin
36681:  erät on siirretty omaisuudenhoitoyhtiöihin.           ostajapankkien aikaisemmat asiakkaat.
36682:      Tilivuoden 1994loppuun mennessä omaisuu-             SSP Oy perusti jo ennen liiketoiminnan myyn-
36683:  denhoitoyhtiön taseen ennakoidaan uusimpien           tiä 31 erityisrahoituskonttoria, joihin siirrettiin
36684: _arvioiden mukaan kasvavan noin 41 miljardiin          perittävänä olevat saamiset sekä elvytyksen tar-
36685:  markkaan osaltaan sen takia, että takausvastuita      peessa olevat yritysasiakkaat. Arsenal Oy ottaa
36686:  siirtyy taseeseen noin 7 miljardia markkaa. Ta-       perustamisen jälkeen asiakassuhteet hoitoonsa
36687:  kausvastuiden määrän oletetaan supistuvan             niin pian kuin se on mahdollista. Asiakassuhtei-
36688:  vuoden 1994 loppuun mennessä noin 2 miljar-           den siirrossa huolehditaan erityisesti, että asia-
36689:  diin markkaan. Valtion sitoumusten yhteismää-         kas ei joudu kärsimään viivytystä tai muuta
36690:  rän Arsenal Oy:ssä ennakoidaan olevan 43 mil-         haittaa siirron vuoksi.                 ·
36691:  jardia markkaa vuoden 1994 lopussa.                      Omaisuudenhoitoyhtiöön tullaan hankki-
36692:      Omaisuudenhoitoyhtiön toiminnasta on alus-        maan riittävät ja ammattitaitoiset resurssit sen
36693:  tavasti arvioitu kertyvän noin 15 miljardin mar-      varmistamiseksi, että asiakkaiden palvelu on
36694:  kan tappio koko toiminta-aikana. Tarkempi             mahdollisimman nopeaa ja joustavaa ja ettei
36695:  tappioarvio on saatavissa vasta sitten, kun omai-     tarpeettomia luottotappioita synny.
36696:  suudenhoitoyhtiöön siirrettävä omaisuus ja saa-
36697:  miset on siirron yhteydessä ja sen jälkeen käyty      SSP Oy:n henkilöstö
36698:  yksityiskohtaisesti lävitse.
36699:      SSP Oy:n kiinteistöt siirtyvät omaisuudenhoi-        SSP Oy:n henkilöstön nykyiset työsuhteet
36700:  toyhtiön omistukseen. Ostajat vuokraavat aluksi       jatkuvat toistaiseksi. Ostajat huolehtivat siitä,
36701:                                                                                                        27
36702: 
36703: että SSP Oy aloittaa välittömästi lain mukaisen       kin osake-enemmistön hankkimisesta. Viimeksi
36704: yhteistoimintamenettelyn. Ostajat ottavat pal-        mainittuun vaihtoehtoon liittyi suunnitelma
36705: velukseensa SSP Oy:n henkilöstöä tarvitseman-         STS-Pankki Oy:n ongelmaluottojen siirtämises-
36706: sa määrän. Muut kuin ostajien palvelukseen            tä erilliseen omaisuudenhoitoyhtiöön, jonka
36707: palkattavat henkilöt jäävät SSP Oy:n tai s'en         osakkeista Valtion vakuusrahasto merkitsisi
36708: tytäryhtiöiden palvelukseen, siirtyvät omaisuu-       pääosan lainsäädännön sen salliessa.
36709: denhoitoyhtiön palvelukseen tai irtisanotaan.             Kansallis-Osake-Pankin tarjous siihen kyt-
36710: Ostajat arvioivat, että ne, SSP Oy ja Arsenal         keytyvine omaisuudenhoitoyhtiömalleineen to-
36711: Oy yhdessä voivat vuoden 1994 lopussa tarjota         dettiin Valtion vakuusrahastossa toimivimmak-
36712: työtä 4 500:lle SSP Oy:n henkilöstöön kuulu-          si, koska siinä tarjoutui mahdollisuus STS-Pank-
36713: valle.                                                ki Oy:n toimintaan liittyvän normaalin liikeris-
36714:                                                       kin siirtämiseen vakuusrahastolta ilman pankin
36715: Pankkiautomaatit                                      purkamista ja siihen liittyviä ylimääräisiä kus-
36716:                                                       tannuksia, jotka olisivat tulleet vakuusrahaston
36717:    Ostajat ovat ilmoittaneet aloittavansa SSP         kannettaviksi.
36718: Oy:n liiketoiminnan kaupan yhteydessä keske-              Kansallis-Osake-Pankki osti 24 päivänä mar-
36719: nään yhteistyössä pankkiautomaattiverkoston           raskuuta 1992 STS-Säätiöltä STS-Pankki Oy:n
36720: järkeistämisen.                                       osake-enemmistön. Samana päivänä vakuusra-
36721:                                                       hasto ja Kansallis-Osake-Pankki allekirjoittivat
36722: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki                    aiesopimuksen, jonka mukaan vakuusrahasto ja
36723:                                                       Kansallis-Osake-pankki perustavat yhdessä
36724:    Järjestely ei muuta Säästöpankkien Keskus-         lainsäädännön sen myöhemmin mahdollisesti
36725: Osake-Pankin asemaa. Valtio on edelleen sen           salliessa omaisuudenhoitoyhtiön, joka ottaa hoi-
36726: pääomistaja ja äänivallan enemmistön haltija.         taakseen STS-Pankki Oy:n ongelmaluottokan-
36727: SKOP toimii edelleen tehtävässään säästöpank-         nan.
36728: kien keskusrahalaitoksena ja huolehtii muista             Kuten tässä tiedonannossa aikaisemmin tode-
36729: asiakassuhteistaan. Kaupanjälkeen SKOP:n toi-         taan, hallitus antoi tammikuussa 1993 eduskun-
36730: minta SSP Oy:n keskusrahalaitoksena lakkaa            nalle omaisuudenhoitoyhtiötä koskevat sään-
36731: vähitellen.                                           nökset, joita eduskunta ei kuitenkaan oppositio-
36732:    SSP Oy:n ja Säästöpankkien Keskus-Osake-           puolueiden vastustuksen vuoksi hyväksynyt,
36733: Pankin keskinäiset velka- ja vastuusitoumukset        vaan ne poistettiin lakiesityksestä ja laki jäi
36734: erääntyvät siten kuin niistä kustakin on sovittu.     lepäämään yli vaalien.
36735:                                                           Koska omaisuudenhoitoyhtiön perustaminen
36736: Itsenäiset säästöpankit                               ei ollut sitä koskevan lainsäädännön puuttuessa
36737:                                                       mahdollista, ongelmaomaisuuden hoitaminen
36738:    SSP Oy:n tytäryhtiö SP-Palvelu Oy huolehtii        järjestettiin niin, että STS-Pankki Oy jatkoi liike-
36739: myös järjestelyn ulkopuolella olevien säästö-         pankkina ongelmaomaisuuden hoitamista. Pan-
36740: pankkien pankkitekniikasta. Ostajapankit ovat         kin nimi muutettiin Siltapankki Oy:ksi. Kansal-
36741: sitoutuneet etsimään ratkaisun, jolla itsenäisten     lis-Osake-Pankki omistaa lähes koko Siltapank-
36742: säästöpankkien palvelut voidaan turvata tyydyt-       ki Oy:n osakekannan, mutta pankin hallinnoin-
36743: tävään hintaan.                                 '     tia koskevan sopimuksen mukaan määräysval-
36744:                                                       taa Siltapankki Oy:ssä käyttää Valtion vakuus-
36745:                                                       rahasto.
36746: 2.2.3.5. STS-Pankki Oy                                    Kauppaan liittyy Valtion vakuusrahaston ja
36747:                                                       Kansallis-Osake-Pankin välinen sopimus, jonka
36748:     STS-Pankki Oy jätti Valtion vakuusrahastolle      mukaan Valtion vakuusrahasto korvaa Kansal-
36749: 21 päivänä syyskuuta 1992 tukihakemuksen.             lis-Osake-Pankille kaikki Osuuskunta EKA-Yh-
36750: Valtion vakuusrahastossa tutkittiin eri ratkaisu-     tymän 24 päivänä marraskuuta 1992 STS-Pankki
36751: vaihtoehtoja sen jälkeen, kun oli varmistuttu         Oy:ltä saamista, Kansallis-Osake-Pankille siirty-
36752: siitä, että pankin omistajien lisäpanostus ei ollut   neistä vastuista aiheutuvat lopulliset menetykset.
36753: enää mahdollista.                                         Sopimus koskee menetyksiä, jotka aiheutuvat
36754:     Vaihtoehtoina olivat pankin pääomittaminen        siitä, että Osuuskunta EKA-Yhtymä asetettai-
36755: toimintakykyiseksi, pankin selvitystilan toteami-     siin ennen vuoden 1993 loppua konkurssiin tai
36756: nen ja Kansallis-Osake-Pankin tarjous STS-Pan-        selvitystilaan tai siinä aloitettaisiin lain mukai-
36757: 28
36758: 
36759: nen saneerausmenettely. Vastaava sopimus teh-           vuoden 1993 1 lisätalousarviossa osoitetun mää-
36760: tiin 1 myös Haka Oy:n vastuista STS-Pankki              rärahan käyttötarkoitusta siten, että sitä saa
36761: Oy:lle. Tämä sopimus on voimassa 30 päivään             käyttää myös Valtion vakuusrahastosta annetun
36762: kesäkuuta 1994 saakka.                                  1 §:n 5 momentissa tarkoitettujen omaisuuden-
36763:     Molempien sopimusten mukaan korvausvel-             hoito- ja muiden yhtiöiden osakkeiden merkitse-
36764: vollisuuden edellytyksenä on kuitenkin, että            miseen ja muuhun hankkimiseen, yhtiöiden tap-
36765: Kansallis-Osake-Pankki tai sen lähipiiriin kuulu-       pioiden kattamiseen sekä muiden yhtiöistä ai-
36766: va taho ei välittömästi tai välillisesti hae yhtiöitä   heutuvien menojen maksamiseen. Samalla mää-
36767: konkurssiin, selvitystilaan tai saneerausmenette-       räraha muutettiin kolmen vuoden siirtomäärära-
36768: lyyn eikä muutoinkaan myötävaikuta tällaisten           haksi.
36769: menettelyiden käynnistämiseen.                             Talousarviossa olevaa takaus- ja takuuval-
36770:    Siltapankki Oy:n toiminta on rahoitettu siten,       tuutta saa käyttää myös takauksien myöntämi-
36771: että Siltapankki Oy on laskenut liikkeeseen pan-        seen yhtiöiden koti- ja ulkomaisille lainoille ja
36772: kin järjestämättömien saamisten määräisen               takuiden myöntämiseen yhtiön sitoumuksille.
36773: 3 290 550 000 markan pääomatodistuksen. Pää-            Määrärahaa saa käyttää myös yhtiöille myönne-
36774: omatodistuksen merkitsi kokonaisuudessaan               tyistä takauksista ja takuista aiheutuviin menoi-
36775: Pons Brevis Oy, joka siirsi sen Kansallis-Osake-        hin.
36776: Pankille.                                                  Vuoden 1993 IV lisätalousarviossa takausval-
36777:    Valtion vakuusrahasto on sopimusten mu-              tuutta korotettiin siten, että se yhdessä takuuval-
36778: kaan velvollinen lunastamaan Kansanis-Osake-            tuuden ja sitoumusvaltuuksien kanssa saa olla
36779: Pankilta edellä mainittua pääomatodistusta aina         pääomamäärältään enintään 35 000 miljoonaa
36780: vuosittain sitä mukaa kuin Siltapankki Oy:n             markkaa tai yhdessä määrärahan kanssa kuiten-
36781: omistamia ongelmaluottoja kirjataan luottotap-          kin enintään 50 000 miljoonaa markkaa. Mää-
36782: pioiksi pankin tilinpäätöksessä.                        rärahasta on sidottu 4 442 miljoonaa markkaa ja
36783:     Kansallis-Osake-Pankki osallistuu Siltapank-        31 700 miljoonan markan takausvaltuuksien ja
36784: ki Oy:n tappioiden kattamiseen 255 miljoonalla          sitoumusvaltuuksien käytöstä on tehty periaate-
36785: markalla. Lisäksi Kansallis-Osake-Pankki/Pons           päätös.
36786: Brevis maksoivat Siltapankki Oy:lle 75 miljoo-             Vuoden 1994 valtion talousarvioesityksessä
36787: naa markkaa ylimääräisenä riskinjako-osuute-            ehdotetaan 10 000 miljoonan markan määrära-
36788: na. Siltapankki Oy:n omistuksessa olevien omai-         ha pankkitoiminnan tukemiseen. Takausten, ta-
36789: suuserien rahaksimuutto ja luottojen perintä            kuiden tai muiden vastaavien sitoumusten mää-
36790: kestää arviolta viisi vuotta.                           rä saa olla pääomamäärältään yhdessä vuonna
36791:     Siltapankki Oy:n tase oli toimintaa aloitetta-      1993 annettujen vastaavien sitoumusten kanssa
36792: essa 4,5 miljardia ja vastuut 3,3 miljardia mark-       enintään 35 000 miljoonaa markkaa.
36793: kaa. Henkilökuntaa oli 25 henkeä. Syyskuun                 Valtion vakuusrahaston ottamien lainojen ja
36794: loppuun mennessä tase oli laskenut 4,2 miljar-          takausten hoitomenoja ei ole yleensä sisällytetty
36795: diin ja vastuut 3,2 miljardiin markkaan. Pankki         pankkituen kustannuksiin, vaikka ne ovat no-
36796: on ennakoinut vuoden 1993luotto- ja takaustap-          peasti muodostumassa merkittäväksi menoeräk-
36797: pionsa 400 miljoonaksi markaksi. Sopimuksen             si valtion talousarviossa. Vuoden 1993 varsinai-
36798: mukaan Valtion vakuusrahasto vastaa Silta-              sessa talousarviossa momentilla 28.87.61 on va-
36799: pankki Oy:n toimintakuluista 90 prosentin osuu-         rattu 970 miljoonaa markkaa Valtion vakuusra-
36800: della ja Kansallis-Osake-Pankki 10 prosentin            haston ottamien lainojen ja niiden korkojen ja
36801: osuudella.                                              lainoista maksettavien muiden menojen suoritta-
36802:                                                         miseen sekä rahaston takausvelvoitteiden täyttä-
36803: 2.2.4. Vuosien 1993 ja 1994 valtion talousarviot        miseen.
36804:                                                            Vuoden 1993 V lisätalousarvioes~tyksessä
36805:    Valtion vuoden 1993 1 lisätalousarviossa va-         määrärahaa lisättiin 270 miljoonalla markalla.
36806: rattiin pankkitoiminnan tukemiseen 15 000 mil-          Vuoden 1994 valtion talousarvioesityksessä on
36807: joonan markan määräraha sekä 5 000 miljoonan            hoitomenoihin varattu 1 540 miljoonaa mark-
36808: markan takausvaltuus, joka yhdessä määrära-             kaa.
36809: han kanssa saa olla enintään 20 000 miljoonaa              Vuoden 1994 talousarviossa pankkitoimin-
36810: markkaa.                                                nan tukemiseen varatun määrärahan käyttötar-
36811:    Valtion vuoden 1993 IV lisätalousarviossa            koitusta laajennetaan siten, että määrärahaa saa
36812: muutettiin pankkitoiminnan tukemiseen valtion           käyttää myös tallettajien saamisten turvaamises-
36813:                                                                                                          29
36814: 
36815: ta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuus-         osuuspankkien vakuusrahaston nykyisten jäsen-
36816: kunnassa annettavaksi ehdotetun lain nojalla          pankkilainojen tai myöhemmin otettavien laino-
36817: tehtävistä valtioneuvoston tai valtiovarainminis-     jen koron maksua varten enintään 900 miljoo-
36818: teriön päätöksistä valtiolle aiheutuvien menojen      nan markan määrään saakka. Myös tämän toi-
36819: maksamiseen.                                          menpiteen tarkoituksena on säilyttää osuus-
36820:    Asiaa koskeva hallituksen esitys (HE 267/93)       pankkien vakavaraisuus lain edellyttämällä ta-
36821: annettiin eduskunnalle 29 päivänä lokakuuta           solla.
36822: 1993 viikko sen jälkeen, kun Osuuskunta EKA-
36823: Yhtymässä alkoi yrityksen saneerauksesta anne-
36824: tussa laissa (47/93) tarkoitettu saneerausmenet-      2.2.6. Muita pankkikriisiin liittyviä toimenpiteitä
36825: tely. Valtiolle luuastettavien säästökassatalletus-
36826: ten yhteismäärä ei ylitä 1 300 miljoonan markan           Edellä on tarkasteltu Suomen Pankin, Valtion
36827: määrää. Osuuskunta EKA-Yhtymän vastaanot-             vakuusrahaston ja valtioneuvoston pankeille
36828: tamien säästökassatalletusten maksatus tilin-         antamaa suoraa tukea. Pankkikriisin aiheutta-
36829: omistajille voitaneen aloittaa vuoden 1994 alku-      mia ongelmia on kuitenkin pyritty vähentämään
36830: kuukausina. Valtiolle aiheutuvan tappion lopul-       myös helpottamalla ylivelkaantuneiden yritysten
36831: lista suuruutta on vaikea arvioida.                   ja yksityishenkilöiden asemaa. Näitä pankkien
36832:                                                       tilanteeseen välillisesti vaikuttavia toimenpiteitä
36833:                                                       tarkastellaan seuraavassa.
36834: 2.2.5. Periaatepäätökset     takausten    myöntä-         Velallisiin, kotitalouksiin, yrityksiin ja välilli-
36835:        misestä                                        sesti pankkeihin kohdistuvien tukitoimien vai-
36836:                                                       kutukset jätetään arvioimatta.
36837:     Valtioneuvosto teki 19 päivänä elokuuta 1993          Pääministeri asetti 15 päivänä marraskuuta
36838: periaatepäätöksen turvata Suomen Yhdyspank-            1991 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää
36839: ki Oy:n ja Kansallis-Osake-Pankin oman pää-           mahdollisuuksia nopeasti helpottaa ylivelkaan-
36840: oman ehtoista varainhankintaa. Valtioneuvosto         tuneiden yksityishenkilöiden, maatalousyrittäji-
36841: päätti, että myöhemmin erikseen tehtävällä pää-       en ja yritysten asemaa vaikeassa taloudellisessa
36842: töksellä taattaisiin Suomen Yhdyspankki Oy:n          tilanteessa.
36843: 1 000 miljoonan markan suuruisen pääomato-                Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin val-
36844: distuksen koron maksu ja pääoma enintään 10           tiosihteeri Pekka Tuoroisto valtioneuvoston
36845: vuoden ajaksi. Valtioneuvosto päätti vastaavas-       kansliasta. Työryhmä teki useita ehdotuksia,
36846: ti, että myöhemmin erikseen tehtävällä päätök-        joiden lähtökohtana oli se, että valtion ohella
36847: sellä taattaisiin myös Kansallis-Osake-Pankin         myös muut rahoittajat osallistuvat ylivelkaantu-
36848: 1 000 miljoonan markan suuruisen pääomato-            neiden ongelmien lieventämiseen. Työryhmä ra-
36849: distuksen koron maksu ja pääoma enintään 10           joitti ehdotuksensa tapauksiin, joissa velkaantu-
36850: vuoden ajaksi.                                        minen johtuu heikentyneen talouskehityksen ai-
36851:     Lisäksi valtioneuvosto päätti, että myöhem-       heuttamista yllättävistä tilanteista.
36852: min erikseen tehtävällä sitoumuksella annettai-           Työryhmän suositusten pohjalta on valtion
36853: siin ostotarjous Kansallis-Osake-Pankin liikkee-      talousarvioesityksissä vuosina 1991-1993
36854: seen Iaskemalie 800 miljoonan markan vastuu-          myönnetty lähinnä korkotukea ylivelkaantunei-
36855: debentuurilainalle, kun 10 vuotta on kulunut          den aseman helpottamiseksi.
36856: lainan liikkeeseen laskusta. Lopullisten takaus-          Lisäksi vuoden 1993 aikana säädettiin velallis-
36857: ten tarkoituksena on varmistaa pankkien vaka-         ten asemaa helpottavia lakeja. Näistä voidaan
36858: varaisuuden säilyminen riittävällä tasolla, jos       mainita laki yrityksen saneerauksesta (47/93),
36859: pankkien omat tulosennusteet toteutuvat. Val-         laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/93) ja
36860: tioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia lopul-        laki velkojien maksuunsaantijärjestyksestä
36861: lisia valtiontakauksia koskevia päätöksiä ei vielä    (1578/92), jolla kumottiin vuonna 1868 annettu
36862: ole tehty, sillä kumpikaan pankki ei ole toistai-     etuoikeusasetus.
36863: seksi tehnyt hakemusta takauksen saamiseksi.              Kotitalouksista ylivelkaantumisongelmista
36864:     Osuuspankkiryhmän vakavaraisuuden tur-            vaikeimmin kärsivät ylivelkaantuneet asunnon-
36865: vaamisesta valtioneuvosto teki periaatepäätök-        hankkijat. Tällaisia ovat erityisesti ne perheet,
36866: sen 18 päivänä marraskuuta 1993. Sen mukaan           jotka hankkivat asunnon huippuhintaan vuosi-
36867: valtioneuvosto tulee myöhemmin erikseen tehtä-        na 1988-90 ja jäivät laman alkaessa työttömiksi
36868: vällä päätöksellä myöntämään valtiontakauksen         tai niin sanottuun kahden asunnon loukkuun,
36869: 30
36870: 
36871: jossa perhe on ostanut uuden asunnon ennen              kausjärjestelmästä. Hallitus antoi huhtikuussa
36872: kuin on saanut vanhan myydyksi.                         1993 esityksen eduskunnalle laiksi valtion va-
36873:     Vuoden 1992 ensimmäiseen lisätalousarvioon          kauttamistakauksista (HE 31193). Laki tuli voi-
36874: sisällytettiin ensimmäinen, 400 miljoonan mar-          maan 1 päivänä heinäkuuta 1993 alkaen (529/
36875: kan suuruinen valtuus myöntää korkotukilaino-           93).
36876: ja suurimmissa taloudellisissa vaikeuksissa ole-           Lain tarkoituksena on turvata velkaantunei-
36877: ville asunnonhankkijoille. Korkohyvitystä mak-          den pienten ja keskisuurten yritysten toiminta-
36878: setaan 5 prosenttiyksikköä kolmen vuoden ajan.          edellytyksiä Vakauttamalla talletuspankin yri-
36879:     Samalla tähdättiin myös velkasaneerauslain-         tykselle myöntämät luotot ja antamalla Iuotoilie
36880: säädännön mahdollisimman nopeaan viimeiste-             osittainen valtion takaus. Lailla pyritään samalla
36881: lyyn ja voimaansaattamiseen, jotta yksityistalo-        parantamaan talletuspankkien vakavaraisuutta
36882: uksien konkurssilainsäädännöstä johtuvaa on-            vahvistamalla niiden tasetta.
36883: gelmallista asemaa voitaisiin ratkaisevasti pa-            Takauksen antamisen edellytyksenä on, että
36884: rantaa.                                                 yritys on elinkelpoinen ja että talletuspankki
36885:     Perheiden asuntovelkaongelmien laajennut-           sitoutuu vakauttamaan takauksen kohteena ole-
36886: tua työttömyyden seurauksena on myös korko-             vat luotot kokonaisuudessaan vähintään viideksi
36887: tukilainojen hyväksymisvaltuutta nostettu eri           vuodeksi sekä alentamaan luottojen korkoja va-
36888: vaiheissa kokonaismääräitään nelinkertaiseksi           kauttamisen ajaksi. Takaus voidaan antaa enin-
36889: eli yhteensä 1 600 miljoonaksi markaksi. Samal-         tään 50 prosentin suuruiselle osuudelle vakautta-
36890: la on myös tuen hyväksymismenettelyä nopeu-             misen kohteena olevan luoton määrästä. Va-
36891: tettu uudella lainsäädännöllä ja valtioneuvoston        kauttamisen kohteeksi tulevasta Iuotosta talle-
36892: päätöksillä, joiden säätämillä perusteilla pankit       tuspankki ei voi vaatia vakauttamisen aikana
36893: voivat pääsääntöisesti suoraan asiakkaidensa            lyhennyksiä. Vakauttamisajan jälkeen luottoon
36894: hakemusten perusteella todeta tuen edellytysten         sovelletaan luoton alkuperäisiä ehtoja. Takauk-
36895:  täyttymisen.                                           set antaa Valtiontakuukeskus.
36896:      Vakauttamislainan korkoavustusta on myön-             Vakauttamistakauksia voi samanaikaisesti
36897: netty huomattavissa vaikeuksissa oleville maata-        olla voimassa enintään 3 500 miljoonan markan
36898: lousyrittäjille. Vakauttamislainojen myöntämis-         määrä. Tällöin vakauttamisen piiriin tulevien
36899: valtuus on valtion vuosien 1992-93 lisätalousar-        luottojen määrä on noin 7 000 miljoonaa mark-
36900: vioissa yhteensä 1 100 miljoonaa markkaa. Tuet-         kaa. Lakia sovelletaan valtiontakauksiin, joita
36901:  tavien maatalousyritysten tulee olla sellaisia, että   lain nojalla annetaan vuosina 1993 ja 1994.
36902:  niillä on edellytykset jatkuvaan kannattavaan
36903:  toimintaan. Vuonna 1992 on tuettu noin 2 000
36904:  tilaa. Lisäksi maaseutuelinkeinolain mukaisilla        Verotukselliset toimenpiteet
36905:  (1295/90) vapaaehtoisilla velkajärjestelyillä pa-
36906:  rannetaan viljelijöiden velanhoitokykyä. Asiaa            Pankkien asemaan ovat vaikuttaneet myös
36907:  koskeva lainmuutos tuli voimaan syyskuussa             monet talletusten ja sijoitusten verotukseen sekä
36908: 1993.                                                   mahdollisesti muutkin verotukseen liittyvät rat-
36909:    Ylivelkaantuneita yrityksiä on tuettu lähinnä        kaisut. Seuraavassa luetellaan muutamia huo-
36910: Kera Oy:n suhdannelainojen, pienten ja keski-           mattavimpia toimenpiteitä.
36911: suurten yritysten Gatkossa pk-yritysten) inves-            - Elinkeinotulon verottamisesta annetun
36912: tointien korkotuen ja pk-yritysten korkoavus-           lain 18 §:n 4 kohdan (932/92) mukaan talletus-
36913: tusten kautta.                                          pankkien toiminnasta annetun lain 24 a §:ssä
36914:    Suhdannelainojen myöntämisvaltuus valtion            tarkoitetun pääomasijoituksen korko, joka on
36915: vuosien 1991-92 lisätalousarvioissa on yhteensä         maksettu valtiolle tai Valtion vakuusrahastolle,
36916: 1 400 miljoonaa markkaa. Pk-yritysten inves-            on verotuksessa vähennyskelpoinen meno.
36917: tointien korkotukilainavaltuus on valtion vuo-             - Elinkeinotulon verottamisesta annetun
36918: den 1993 talousarviossa 3 000 miljoonaa mark-           lain 46 §:n (1539/92) mukaan talletuspankki sekä
36919: kaa.                                                    luotto-, vakuutus- ja eläkelaitos saa vähentää
36920:    Pk-yritysten korkoavustukseen on valtion             verovuonna tehdyn luottotappiovarauksen, joka
36921: vuosien 1992-93 lisätalousarvioissa myönnetty           vastaa enintään 0,6 prosenttia laitoksella vero-
36922: yhteensä 478 miljoonaa markkaa.                         vuoden päättyessä olevien saamisten yhteismää-
36923:    Vuoden 1993 toisen lisätalousarvion yhtey-           rästä. Laitoksen verovuonna ja aikaisemmin te-
36924: dessä tehtiin päätös pk-yritysten vakauttamista-        kemien purkamattomien luottotappiovarausten
36925:                                                                                                    31
36926: 
36927: yhteismäärä ei kuitenkaan saa ylittää 5 prosent-      vakuusrahaston kautta 17 181 miljoonaa mark-
36928: tia laitoksella verovuoden päättyessä olevien         kaa. Suomen Pankin varoja on sitoutunut 12 200
36929: saamisten yhteismäärästä.                             miljoonaa markkaa.
36930:     - Hallitus on marraskuussa 1993 antanut              Pankkituen korkomenot ovat arviolta 3 800
36931: eduskunnalle esityksen (HE 198/1993 vp) elin-         miljoonaa markkaa vuoden 1993 loppuun men-
36932: keinotulon verottamisesta annetun lain 19 §:n         nessä.
36933: muuttamisesta. Esitvksessä ehdotetaan, että tal-         Lisäksi valtioneuvosto on tehnyt periaatepää-
36934: letuspankkien ja luottolaitosten niin sanottujen      töksen turvata Suomen Yhdyspankki Oy:n ja
36935: järjestämättömien saamisten korkoja ei luettaisi      Kansallis-Osake-Pankin oman pääoman ehtois-
36936: veronalaiseksi tuloksi vuosilta 1994 ja 1995.         ta varainhankintaa. Valtioneuvosto voi myö-
36937: Säännös on ollut määräaikaisena voimassa kos-         hemmin erikseen tehtävällä päätöksellä muun
36938: kien korkoja vuosilta 1992 ja 1993.                   muassa taata pankkien pääomatodistusten ko-
36939:     - Hallitus on marraskuussa 1993 antanut           ron maksua ja pääomaa. Valtioneuvosto on
36940: eduskunnalle esityksen (HE 28411993 vp) laiksi        tehnyt vastaavan periaatepäätöksen osuuspank-
36941: eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävis-        kiryhmän vakavaraisuuden turvaamiseksi. Peri-
36942: tä veronhuojennuksista. Esityksessä ehdote-           aatepäätökset mahdollisille takauksille varain-
36943: taan, että valtion määräysvallassa olevat ja Val-     hankintaa varten ovat määrältään yhteensä
36944: tion vakuusrahastosta annetussa laissa tarkoite-      3 700 miljoonaa markkaa.
36945: tut     omaisuudenhoitoyhtiöt vapautettaisiin            Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen
36946:  omaisuudensiirto-ja saamistodisteiden leimave-       taata Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n vel-
36947:  rosta.                                               kakirjoja 28 miljardilla markalla. Tarkemmat
36948:     - Talletusten ja obligaatioiden veronhuojen-      arviot takaustarpeen määrästä voidaan esittää
36949:  nuslaki (921192) koskee 24 kuukauden talletuk-       vuoden 1994 alkupuolella ja siinä vaiheessa, kun
36950:  sia vuosina 1989-1994. Lain 2 §:n mukaan             viimeiset omaisuuserät on siirretty.
36951:  veronalaista tuloa ei myöskään ole valtion tai          Pankkitukeen sitoutuneista varoista valtaosa,
36952:  kiinnitysluottopankin maksama, vuosina 1989-         noin 78 %, on käytetty säästöpankkiryhmän tu-
36953:  1992 liikkeeseen lasketun obligaatiolainan kor-      kemiseen. Pankkitukea on sitoutunut yhteensä
36954:  ko.                                                  31 134 miljoonaa markkaa, josta 16 480 miljoo-
36955:     - Heinäkuun alussa 1993 voimaan tulleella         naa markkaa on kohdistunut Säästöpankkien
36956:  leimaverolain 50 b §:n 2 kohdan muutoksella          Keskus-Osake-Pankille. SSP Oy:lle on tukea
36957:  talletuspankkien antamat haltijavelkakirjat va-      kohdistettu 8 994 miljoonaa markkaa, kun
36958:  pautettiin takautuvasti leimaverosta. Lainmuu-       myynnistä saadut tulot otetaan huomioon.
36959:  toksen tarkoituksena oli poistaa sijoitustodistus-      Säästöpankkiryhmälle annettu tuki on jakau-
36960:  ten leimaverokohtelusta syntyneet tulkintaepä-       tunut siten, että sijoituksia osakepääomaan on
36961:  selvyydet ja turvata rahamarkkinoiden toiminta       9 300 miljoonan markan määrästä, lainoja ja
36962:  mahdollistamalJa keskeisten rahamarkkina vel-        vastuudebentuurilainoja 1 900 miljoonan mar-
36963:  kakirjojen käyttö edelleen leimaverottomasti.        kan määrästä sekä valtion ja Valtion vakuusra-
36964:                                                       haston pääomasijoituksia 7 734 miljoonan mar-
36965:                                                       kan määrästä.
36966: 2.2.7. Myönnetyn tuen yhteismäärä                        Osuuspankkiryhmän osuus pankkituesta on
36967:                                                       noin 4 % eli 1 530 miljoonaa markkaa valtion
36968:    Pankkitukea on myönnetty nettomääräisesti          pääomasijoituksina. Lisäksi valtioneuvosto on
36969: vuoden 1993 marraskuun loppuun mennessä               sitoutunut tarvittaessa takaamaan lainoja tai
36970: yhteensä 39 721 miljoonaa markkaa.                    lainojen koron maksua 900 miljoonan markan
36971:    Maksetussa nettomääräisessä tuessa on otettu       määrään asti.
36972: huomioon SSP Oy:n myynnistä saadut 5 600                 Pankkituesta noin 2 % on sitoutunut Posti-
36973: miljoonaa markkaa, Suomen Pankin tytäryhti-           pankki Oy:lle valtion 900 miljoonan markan
36974: öille omaisuuden realisoinnista tuottoina palau-      pääomasijoituksina. Suomen Yhdyspankin
36975: tuneet 4 400 miljoonaa markkaaja liikepankkien        osuus pankkituesta on noin 4% eli 1 749 miljoo-
36976: vakuusrahastosta Valtion vakuusrahastolle siir-       naa markkaa valtion pääomasijoituksina ja
36977: retty 357 miljoonaa markkaa.                          Kansallis-Osake-Pankin myös noin 4% eli
36978:    Valtion varoja on vuoden 1993 marraskuun           1 726 miljoonaa markkaa valtion pääomasijoi-
36979: loppuun mennessä sitoutunut valtion talousarvi-       tuksina.
36980: on kautta 10 340 miljoonaa markkaa ja Valtion            Valtioneuvosto on lisäksi tehnyt periaatepää-
36981: 32
36982: 
36983: tökset mahdollisille takauksille varainhankintaa                           Siltapankki Oy:n (STS-Pankki Oy:n) osuus
36984: varten Suomen Yhdyspankki Oy:lle 1 000 mil-                             pankkituesta on runsas 7 % eli 3 036 miljoonaa
36985: joonan markan määrästä ja Kansallis-Osake-                              markkaa Valtion vakuusrahaston pääomasijoi-
36986: Pankille 1 800 miljoonan markan määrästä.                               tuksina.
36987: 
36988:                                    Julkisen pankkituen jakautuminen Yuosina 1991-1993
36989:                                   Nettomääräinen tuki SSP Oy:n myynnin jälkeen, milj. mk
36990:                                                  Valtion talousarvio                  Valtion vakuusrahasto
36991:                                   Suomen Valtion Pääoma- Osake- Takaus/ Laina Vastuu- Pääoma- Osake- Siirto Takaus/ Yhteensä
36992:                                   Pankki pääoma- todistus pääoma Takuu         deben- todistus pääoma VVR:lle Takuu
36993:                                           sijoitus                           tuurilaina
36994: 
36995: SKOP ............................ 12 200 1l    580                                          2 700   1 000                 16 480
36996: SSP/SSP Oy ...................                               2504)                  1 400   4 294   3 050 4)               8 994
36997: Muut säästöpankit ........                     160                                                                           160
36998: Säästöpankkien
36999:   vakuusrahasto ...........                                                   500                                           500
37000: Omaisuudenhoitoyhtiö
37001:   Arsena1 Oy ................                               3 442                                   1 558                  5 000
37002: Säästöpankkiryhmä
37003:   yhteensä ..................... 12 200        740          3 692             500   1 400   6 994   5 608                 31 134
37004: OKO .............................               422                                                                          422
37005: Osuuspankit ..................                1 108                                                                        1 108
37006: Osuuspankkien
37007:   vakuusrahasto ...........                                            900                                         900
37008: Osuuspankkiryhmä
37009:   yhteensä .....................              1 530                    900                                         900     1 530
37010: PSP ................................            903                                                                          903
37011: SYP ...............................           1 749                   1 000                                       1 000    1 749
37012: KOP ..............................            1 726                   1 800                                       1 800    1 726
37013: Siltapankki Oy (STS) ....                                                                   3 036                          3 036
37014: Muut pankit yhteensä ...                      4 378                   2 800                 3 036                2 800     7 414
37015: Maksettu tuki yhteensä 12 200                 6 648         3 692             500   1 400 10 030    5 608 -357            39 721
37016: Pankkituen korkomenot2l                                                                                                    3 800
37017: Periaatepäätökset ..........                                          3 700                                       3 700
37018: Muut periaatepäätökset3l                                             28 000                                      28 000
37019: %tuesta yhteensä ..........            30,7    16,7   0,0     9,3             1,3     3,5    25,3    14,1                  100,0
37020: 
37021: 
37022: IJ SP:n myöntämä tuki: Osake-pääoma 2 000 milj. mk, akordi 1 900 milj. mk. Riskipitoisen omaisuuden siirto
37023:    Spondaan ja Solidiumiin 10 200 milj. mk, takaukset yhtiöille 1 000 milj. mk, laina SKOP:lle 1 500 milj. mk,
37024:     takaisinmaksut -4 400 milj. mk.
37025: 2
37026:  l Arvio vuoden 1993 loppuun mennessä
37027: 3! Periaatepäätös takaoksista Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:Jie
37028: 4l SSP Oy:n osakkeista realisoitunut tappiot
37029: 
37030: 
37031: 
37032: 
37033: 2.3. PANKKITUEN MUODOT JA TUEN                                          simman vähin kustannuksin ja toimialan tulevan
37034:      EHDOT                                                              rakenteen kannalta järkevästi.
37035:                                                                            Talouden elpymisen ohella pankkituen ehdot
37036:   Turvatessaan rahoitusjärjestelmän vakauden                            ovat keskeisiä pankkituen minimoinnin kannal-
37037: valtiolla on oikeus edellyttää, että turvaaminen                        ta, sillä kaikkeen julkiseen tukeen liittyy ongel-
37038: tapahtuu valtiontalouden kannalta mahdolli-                             mia. Jos tuki on luonteeltaan avustusta ilman
37039:                                                                                                        33
37040: 
37041: ehtoja, ei pankeilla ole mitään syytä välttää             Sijoituksena on useita tärkeitä ominaisuuksia,
37042: tukea ja ne voivat rohkaistua ottamaan jopa            jotka vaikuttavat merkittävästi tukea saavien
37043: ylimitoitettuja riskejä luottaen valtiolta tarvitta-   pankkien asemaan ja tilaan: Pääomasijoituksen
37044: essa saatavaan lisätukeen.                             ensisijainen tehtävä on pankkien vakavaraisuu-
37045:     Pääsääntöisesti pankkien on maksettava tuki        den tukeminen ja parantaminen. Tämän vuoksi
37046: korkoineen takaisin tai valtion on saatava tues-       sijoitusta on voitava käyttää pankkien tappioi-
37047: taan vastikkeeksi omistusoikeutta. Tällöin pan-        den kattamiseen eikä sijoitukselle maksettava
37048: keille jää kannustin toimia niin, ettei tukeen         korko saa olla kumulatiivinen. Tämä tarkoittaa
37049: turvauduta kuin välttämättämissä tilanteissa ja        sitä, että pankin ei tarvitse maksaa korkoa,
37050: tukea tarvitaan mahdollisimman vähän.                  mikäli jakokelpoisia voittovaroja ei ole koron-
37051:     Tuki annetaan pankin vakuusrahastolle an-          maksuun käytettävissä. Lisäksi tiettyjen ehtojen
37052: nettavaksi edelleen hakemuksessa nimetylle yh-         toteutuessa valtiolla on oikeus vaihtaa pääoma-
37053: delle tai useammalle pankille. Tukea voidaan           sijoitus pankin äänivaltaisimpiin osakkeisiin.
37054: antaa myös suoraan tukea tarvitsevalle pankille.
37055: Valtioneuvosto tai Valtion vakuusrahasto har-          Vaikutus vakavaraisuuteen
37056: kitsee kulloinkin sovellettavaksi tulevan tuki-
37057: muodon.                                                   Valtion pääomasijoitus on sijoitus, jolle pank-
37058:     Pankin vakuusrahaston kautta annettava tuki        ki maksaa korkoa ja jolla se estää vakavaraisuu-
37059: myönnetään takaisinmaksettavana tukilainana            tensa heikentymisen käyttämällä sitä tappioi-
37060: pankin vakuusrahastolle taikka takauksena pan-         densa kattamiseen. Pääomasijoitus parantaa
37061:  kin vakuusrahaston ottarnalle lainalle. Tukilaina     pankin vakavaraisuutta yhtenä oman pääoman
37062: annetaan tukipäätöksessä yksilöidyn yhden tai          eränä nostamalla omien pääomien suhdetta pan-
37063:  useamman pankin tukemiseksi. Tukilainana saa-         kin saamisiin. Pääomasijoitus luetaan kuuluvak-
37064:  tujen varojen käyttämisestä tukipäätöksessä mai-      si pankin sidottuun omaan pääomaan.
37065:  nitun pankin tukemiseen päättää tarkemmin                 Pääomatodistus on muun oman pääoman
37066: pankin vakuusrahasto valtioneuvoston ja Val-           tavoin puskuri pankin tuleville tappioille, jotka
37067:  tion vakuusrahaston päättämien ehtojen rajoissa.      pienentävät pääomatodistuksen nimellisarvoa.
37068:     Tuen myöntäminen tukilainana pankin va-            Ennen kuin pääomasijoituksen alentaminen tap-
37069:  kuusrahastolle ei ole tarkoituksenmukaista sil-       pion peittämiseksi voi tapahtua, pankin osake-
37070:  loin, kun tarvittavan tuen määrä on huomatta-         pääomaa on ensin yhtiökokouksen päätöksellä
37071:  van suuri suhteessa pankin vakuusrahastoon            alennettava samassa suhteessa. Osakepääomaa
37072:  kuuluvien pankkien maksukykyyn taikka kun             voidaan alentaa alentamalla osakkeen nimellis-
37073: julkisen vallan määräysvalta tuettavassa pankis-       arvoa tai mitätöimällä osakkeita. Pääomasijoi-
37074:  sa on tarpeen turvata omistuksen avulla.              tuksen käyttö tappioiden kattamiseen edellyttää
37075:     Tällaisissa tapauksissa tuki myönnetään suo-       lisäksi, että pankin vapaa oma pääoma ja vara-
37076:  raan tuettavalle pankille merkitsemällä tuetta-       rahasto on ensin käytetty.
37077:  van pankin liikkeeseen laskemia pääomatodis-             Kun pankin toiminta kääntyy voitolliseksi,
37078:  tuksia tai muita pankin vakavaraisuutta vahvis-       kertyneet voittovarat on ensisijaisesti käytettävä
37079:  tavia sitoumuksia, tai mikäli valtion määräysval-     pääomasijoituksen nimellisarvon palauttamisek-
37080:  ta tuettavassa pankissa on tarpeen välittömästi       si enintään alkuperäiseen määrään saakka.
37081:  turvata, pankin osakkeita tai osuuksia. Pääoma-           Edellä mainituilla ehdoilla on varmistettu se,
37082:  todistuksen ehtoihin sisällytetään oikeus vaihtaa     että valtion pääomasijoitukseen ei liity valtion
37083:  pääomatodistus myöhemmin pankin osakkeiksi            kannalta kohtuutonta riskiä eikä omistajien
37084:  tai osuuksiksi. Tuki voidaan antaa myös takaa-        osallistumista tappioiden kattamiseen ole rajoi-
37085:  maila oman pääoman ehtoista varainhankintaa.          tettu valtion vahingoksi.
37086:     Seuraavissa jaksoissa käsitellään tarkemmin            Sijoitus on vakuudeton eikä valtiolla ole oike-
37087:   pankkituen muotoon ja ehtoihin liittyviä kysy-       utta irtisanoa sitä. Takaisinmaksun edellytykse-
37088:   myksiä.                                              nä on rahoitustarkastuksen lupa ja se, että pan-
37089:                                                        kin vakavaraisuus ei takaisinmaksun johdosta
37090: 2.3.J.Pääomasijoitus                                   laske alle laissa säädetyn vähimmäismäärän.
37091:                                                        Ennen takaisinmaksua pankin on maksettava
37092:    Pääomasijoitus on ollut tukimuodoista mer-          viimeksi päättyneen korkojakson alusta kertynyt
37093: kittävin. Tuettava pankki laskee liikkeeseen pää-      korko kokonaisuudessaan. Jos pääomasijoituk-
37094: omatodistuksia, jotka valtio merkitsee.                sia vastaanottanut pankki sulautuu toiseen
37095: 34
37096: 
37097: pankkiin tai muodostaa toisen pankin kanssa         nähden, mutta heikommassa asemassa verrattu-
37098: uuden pankin, pääomasijoitus siirtyy vastaanot-     na pankin muihin sitoumuksiin. Pankki voi
37099: tavalle pankille.                                   maksaa pääomasijoituksen takaisin vain siinä
37100:                                                     tapauksessa, että talletuspankki ja sen konserni
37101: Sijoituksen korko                                   täyttävät takaisinmaksun jälkeen laissa määrä-
37102:                                                     tyn vakavaraisuusvaatimuksen.
37103:    Pääomasijoituksen tuotto on ei-kumulatiivi-         Tukea saaneen pankin kannalta tukea sisältyy
37104: nen osakkeelle jaettavan osingon tavoin. Jos        myös pankin maksamaan korkoon niin kauan,
37105: tuottoa ei jonakin vuonna makseta, ei sitä mak-     kunnes se ylittää sen korkotason, jonka pankki
37106: seta taannehtivasti myöhemminkään. Pankin on        itse joutuu maksamaan lainanottajilleen koti-
37107: kuitenkin maksettava se osa korosta, johon voi-     maassa ja ulkomailla.
37108: tonjakokelpoiset varat riittävät.
37109:    Korkoa voidaan maksaa vain siinä määrin ja
37110: niillä edellytyksin kuin voitonjako pankissa on     2.3.2. Takaus
37111: sallittu. Korko nousee sijoitusajan kestäessä.
37112: Tarkoituksena on saada pankki maksamaan                Pankkituki on keskeisesti pankkien oman
37113: pääomasijoitus takaisin mahdollisimman no-          pääoman ehtoisen varainhankinnan tukemista.
37114: peasti. Tämän vuoksi tukea saaneen pankin           Yksi vaihtoehto pankkien tukemiselle ilman suo-
37115: johdon tärkeimmäksi tehtäväksi tulee pankin         ran pääomasijoituksen tekemistä on tukea pank-
37116: saattaminen tuloksentekokuntoon saneerauksin        kien oman pääoman ehtoista varainhankintaa
37117: yms. toimin.                                        valtion antamilla takauksilla.
37118:                                                        Takauksia voidaan myöntää sekä ensisijai-
37119: Konversion mahdollisuus                             seen pääomaan (pääomatodistus) että toissijai-
37120:                                                     seen pääomaan luettaville sitoumuksille.
37121:    Valtiolla on mahdollisuus konvertoida pää-
37122: omatodistuksensa ko. pankin osakepääomaksi          Pääomasijoituksen takaus
37123: ja näin tulla pankin varsinaiseksi omistajaksi.
37124:    Konversioita on sekä ehdollisia että ehdotto-       Takauksen antaminen pääomasijoitukselle
37125: mia. Valtion vuodeksi 1992 budjetoimaan kah-        tarkoittaa sitä, että jos ulkopuolinen sijoittaja
37126: deksan miljardin pääomatukeen liittyy ehdolli-      investoi pankin ensisijaiseen pääomaan verratta-
37127: nen konversio-oikeus.                               vaan sitoumukseen, niin valtio takaa sijoituksel-
37128:    Valtio voi vaihtaa pääomatodistuksensa pan-      le sopimusehtojen mukaisen tuoton sekä pankin
37129: kin osakkeiksi silloin, kun pankilta on jäänyt      konkurssissa palauttaa sijoitetun pääoman si-
37130: maksamatta pääomasijoitukselle korkoa 1 080         joittajalle.
37131: päivältä tai pankin vakavaraisuus laskee alle          Tällainen takaus voi sisältää ehdon siitä, mil-
37132: kahdeksan prosentin.                                loin valtio vapautuu sitoumuksestaan. Vapautu-
37133:    Valtion ja Valtion vakuusrahaston pääomasi-      minen voisi tapahtua esimerkiksi silloin, kun
37134: joituksiin SSP Oy:öön ja SKOP:iin liittyy ehdo-     pankki saa pitkäaikaiselle varainhankinnalleen
37135: ton konversio-oikeus. Sijoitus voidaan konver-      asianmukaisen luottokelpoisuusarvion tunnetul-
37136: toida osakepääomaksi milloin tahansa. Vaihdet-      ta kansainväliseltä luottokelpoisuusarvioijalta.
37137: taessa pääomasijoitusta pankin osakkeisiin on           Ensisijaiseen omaan pääomaan luettavalle si-
37138: vaihtosuhteena pidettävä osakkeen nimellisar-       toumukselle takaus on mahdollista toteuttaa
37139: voa tai sitä korkeampaa markkina-arvoa.             ainoastaan sijoittajille annettuna erillisenä si-
37140:                                                     toumuksena, jossa takaajalla ei ole takautumis-
37141: Tukivaikutus                                        oikeutta takauksen piirissä olevat sitoumukset
37142:                                                     liikkeeseen laskeneeseen pankkiin nähden.
37143:    Valtion pääomasijoitukseen sisältyvä tuki           Takaus siirtää ja tietyissä olosuhteissa myös
37144: muodostuu kahdesta osasta: yhtäältä siitä, että     vähentää valtion varojen sitoutumista pankkitu-
37145: pääomatodistukselle maksettava korko voi jää-       keen. Valtion vaikutusvallan lopullinen laajuus
37146: dä valtiolta saamatta ja toisaalta siitä todennä-   ja muoto ratkeavat myöhemmin, kun selviää,
37147: köisyydestä, että tukea saaneen pankin konkurs-     riittävätkö pankkien omat varat tappioiden kat-
37148: sissa pääomatodistuksille ei tule jako-osuutta.     tamiseen. Takaukset säilyttävät vastuun pankin
37149: Konkurssitapauksessa pääomatodistukset ovat         johtamisesta ja saneerauksesta pankin johdolla
37150: etuoikeutettuja pankin osakkeisiin ja osuuksiin     ja omistajilla.
37151:                                                                                                           35
37152: 
37153: 2.3.2.1. Pääomasijoitus vs. takaus                     moral hazard -ongelmaa vähennetään pankkitu-
37154:                                                        keen liitettävillä tiukoilla ja omistajien omaisuu-
37155:    Takaus ja pääomasijoitus sitovat valtion va-        den arvoa pysyvästi leikkaavilla ehdoilla.
37156: roja yhtä paljon vain, jos valtio joutuu maksa-           Pankkituen ehtojen laadinta ja valvonta on
37157: maan pankin sitoumuksen takauksensa pe~s              annettu Valtion vakuusrahaston tehtäväksi. Se
37158: teella. Koska myös takaukset annetaan vastik-          huolehtii, että pankkituen avoimuus, vastikkeel-
37159: keellisina, valtiolla on takausvastuun toteutues-      lisuus ja omistajien mahdollisimman laaja vas-
37160: sa mahdollisuus saada vastikkeeksi omistusta           tuu toteutuvat. Myös myydessään omistam~nsa
37161: pankista.                                              pankin Valtion vakuusrahaston on huolehditta-
37162:    Valtio voi lisäksi periä takauksesta käyvän         va siitä, että kauppahintaan ei sisälly vastikkee-
37163: korvauksen esimerkiksi takauspalkkion muo-             tonta tukea ostajille.
37164: dossa. Korvaus voidaan määritellä takauksesta             Vastikkeellisuuden toteutuminen on myös
37165: valtiolle aiheutuvien todellisten kustannusten         tärkeää Suomen joutuessa perustelemaan pank-
37166: suuruiseksi. Tällöin takaukset ovat myös melko         kitukijärjestelmäänsä ESA:lle (EFTA Surveil-
37167: kilpailuneutraali tukimuo~o.           .         ..    lance Authority).
37168:    Verrattuna pääomasijmtukseen et takauksnn              Tukipäätöksen tulee perustua mahdollisim-
37169: sitoudu välittömästi valtion varoja ja lisäksi         man oikeaan kuvaan pankin nettovarallisuuden
37170: valtio saa välittömäksi hyödykseen takausprovi-        arvosta. Tämän vuoksi Valtion vakuusrahaston
37171: sion. Takaus rasittaa kuitenkin koko määrällään        tulee ennen tuen myöntämistä teettää erityistilin-
37172: Valtion vakuusrahaston luottorajaa tai valtion         tarkastus, jossa keskitytään erityisesti pankin
37173: sitoumuksia ja vaikuttaa sitä kautta myös val-         luottoriskien ja sijoitustoiminnan riskien arvi-
37174: tion omaan kansainväliseen luottokelpoisuu-            ointiin. Vasta tämän jälkeen voidaan päättää,
37175: teen.                                                  miten pitkälle omistajien tulee vastuuta k~nt~a.
37176:    Pankkitukeen välittömästi sitoutuvien valtion          Osakeyhtiölain mukaan osakk~eno~rustaJat
37177: varojen kannalta takaus on suositelt~va vaihto-        vastaavat sijoituksensa määrään asti yhtiön vas-
37178: ehto pankkikriisin ratkaisussa. P~n~m tulo~se~         tuista. Periaatteen tulisi toimia myös liikepank-
37179: ollessa tappiollinen on pääOJ:~aSIJOlt~s ommat-        kien kohdalla.
37180: suuksiltaan lähes samankaltamen kmn takaus.               Omistajanvastuu ja tallettajan suoja ~n pidet-
37181: Valtiolta jää tappiotilanteessa pääomasijoituk-        tävä erillään, vaikka näiden samankaltaisuuteen
37182: selle kuuluva tuotto saamatta.                         on julkisuudessa vedottu kritisoitaessa puuttu-
37183:    Takauksen toteutuessa on valtion sopimuk-           mista omistajan asemaan. Pankkien ja myös
37184: sen mukaisesti maksettava vastaava tuotto ulko-        veronmaksajien edun mukaista on, että talletta-
37185: puoliselle sijoittajalle. Pääomasijoituksen ja ul-     jat eivät ryhdy massiivisiin tallet11:~siirtoihi~ t~~
37186: kopuolisen sijoituksen takaami_sen ero on yhtää~      letusten menetyksen uhalla. Sen SIJaan omistaJI-
37187: tä se, että jälkimmäisestä valtiO. vapau!_ut;lee _m-   en tulee ottaa vastuu ongelmista silloin kun
37188: kaisemmin, mikä jättää loppunskm st~otttaJan           pankki ei selviä ilman julkista tukea.
37189: kannettavaksi ja toisaalta se, että valtiOn vas-          Valtioneuvosto ja Valtion vakuusrahaston
37190: tuulla tapaht~van nopean saneerauksen tilalle          hallintoneuvosto ovat edellyttäneet, että omista-
37191: hyväksytään pankin itsensä laatima saneeraus-          jien taloudellinen vast_uu on vo~tava .!oteu!ta~
37192: ohjelma.                          .      ...           tukea hakevissaja saavtssa panketssa mm la~J.altt
37193:    Takaus oman pääoman eht01selle SlJOitukselle        kuin se on mahdollista. Ehtoa on tähänastlSlssa
37194: merkitsee tukea yksityiselle sijoittajalle ja vain     tukipäätöksissä noudatettu tinkimättä.
37195: välillisesti pankille. Pankki voi takauksen ~vu~la        Osakepääoman täydellistä mitätöimistä tap-
37196: hankkia esimerkiksi ulkomaista pääomaa sillom,         pioiden kattamiseksi ei ole edellytetty, kosk~
37197:  kun se pelkästään pankin oman luottokelpoisuu-        tämä voimassa olevan lainsäädännön mukaan et
37198: den perusteella ei olisi enää samassa laajuudessa      olisi ollut mahdollista. Yksityisomistuksen suo-
37199: mahdollista.             '                             jasta poikkeaminen edellyttää perust~slains~ätä
37200:                                                        misjärjestystä. Valtioneuvosto onkm valmnut
37201: 2.3.3. Omistajan vastuun toteuttaminen                 omistajan vastuun toteuttamiseksi _voimassaole:
37202:                                                        van lain mukaiset menettelytavat, JOtka ovat en
37203:     Tuki, joka ei edellytä pankin omistajien_ osal-    tapauksissa saaneet erilais~a .m~otoja.            ..
37204: listumista tappioiden lopulliseen katta~mse~n,            SSP Oy:ssä tämä tarkOitti sttä, että pankknn
37205: liittyy ylisuurten riskien ongelmaan. Motivaatio-      sulautuneiden yksittäisten säästöpankkien omat
37206: ta kustannusten välttämiseen ei ole. Tätä ns.          pääomat käytettiin ensin tappioiden kattami-
37207: 36
37208: 
37209: seen. Vasta sen jälkeen oli mahdollista antaa       jia, mutta sittemmin se on laajentunut myös
37210: Valtion vakuusrahaston tukea.                       pankin velallisten suojaksi.
37211:     STS-Pankki Oy:n ostanut Kansallis-Osake-            Viime aikoina on entistä enemmän esiintynyt
37212: Pankki maksoi pankin pääomistajalle STS-Sää-        vaatimuksia väljentää pankkisalaisuutta koske-
37213: tiölle koimasosan osakkeiden niroellisarvosta eli   via säännöksiä ja saada nykyistä enemmän tie-
37214: yhteensä 75 miljoonaa markkaa. Muille omista-       toa pankkituen syistä ja sen käytöstä. Vaatimuk-
37215: jille KOP teki arvopaperimarkkinalain mukaisen      set ovat sinänsä perusteltuja. Pankkisalaisuuden
37216: lunastustarjouksen.                                 avaamiseen asiakaskohtaisten tietojen antami-
37217:     Esisopimuksen jälkeen suoritetussa erityisti-   seksi on kuitenkin syytä suhtautua pidättyvästi.
37218: lintarkastuksessa kävi ilmi, että STS-Pankki Oy     Lisäksi on muistettava, että jos tarkoituksena on
37219: oli olennaisesti heikommassa kunnossa kuin so-      luotettavan tiedon saaminen pankkien riskeistä
37220: pimuksen tekohetkellä tiedettiin. Tämän johdos-     nyt ja tulevaisuudessa, tätä ei edesauta satojen,
37221: ta Valtion vakuusrahasto käynnisti toimenpiteet     jopa tuhansien asiakkaiden nimien julkistami-
37222: STS-Säätiön saaman kauppahinnan mahdolli-           nen.
37223: seksi takaisin hakemiseksi. KOP on jo siirtänyt         Pankkisalaisuuden suojaan ei saa kätkeä ri-
37224: kauppahintaa vastaavan määrän Valtion va-           kollista tai muutoin huolimatoota toimintaa.
37225: kuusrahastolle, joten valtion kannalta STS-Sää-     Tähän tuo olennaisen parannuksen valmisteilla
37226: tiön saaman kauppahinnan taloudelliset vaiku-       oleva lainsäädäntöuudistus, jonka mukaan pan-
37227: tukset on eliminoitu.                               kin johdon luottamusaseman väärinkäytökset
37228:     Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdys-         tehdään yleisen syytteen alaiseksi.
37229: pankki Oy:n oman pääoman ehtoisen varain-               Valtion vakuusrahastosta annettu laki edel-
37230: hankinnan takaamisesta tehtyihin periaatepää-       lyttää kaikissa tukea hakevissa pankeissa tehtä-
37231: töksiin liittyi keskeisenä osana ehto omistajan     väksi erityistarkastuksen, jossa selvitetään pan-
37232: vastuun toteuttamisesta. Tämän varmistamisek-       kin taloudellista asemaa koskevien arvioiden
37233: si Kansallis-Osake-Pankki on puolittanut osak-      luotettavuus, pankin toimintaan sisältyvät kes-
37234:  keidensa nimellisarvon ja siirtänyt alennetun      keiset riskit ja se, ovatko pankin johto ja toimi-
37235: määrän vararahastoon käytettäväksi mahdolli-        henkilöt syyllistyneet toiminnassaan sellaiseen
37236: siin tappioihin. Suomen Yhdyspankki Oy puo-         huolimattomuuteen tai moitittavuuteen, että va-
37237: lestaan on sitoutunut käyttämään 5 000 miljoo-      kuusrahaston on edellytettävä toimenpiteitä joh-
37238:  naa markkaa 8 000 miljoonan markan osake-          don saattamiseksi vastuuseen.
37239: pääomasta tappioihin ennen pääomasijoitusta.            Erityistarkastuksessa pyritään muodosta-
37240:     Pankin osakkeiden nimellisarvon alentami-       maan käsitys pankin todellisesta taloudellisesta
37241: nen ei vaikuta pankin omistajien omistuksen         asemasta. Tämä on välttämätöntä, jotta tuki-
37242: arvoon periaatteessa mitenkään. Vararahasto-        päätös voidaan määrältään ja ehdoiltaan mitoit-
37243: siirron jälkeen pankilla on sama määrä omaa         taa oikean sisältöiseksi ja jotta omistajien talou-
37244: pääomaa jäljellä kuin ennen nimellisarvon leik-     dellinen vastuu voidaan mitoittaa oikein.
37245:  kaustakin. Toimenpide heikentää vanhojen               Erityistarkastuksen perusteella muodostetaan
37246: omistajien suhteellista vaikutusvaltaa pankissa,    myös käsitys siitä, ovatko pankin johdon ja
37247: mikäli valtion tuki annetaan osakesijoituksen       toimihenkilöiden työskentelytavat luotto- ja si-
37248: muodossa.                                           joituspäätöksiä tehtäessä olleet hyvän ja huolel-
37249:     Toisaalta valtion mukaantulo auttaa vanhoja     lisen pankkitavan mukaiset. Tarvittaessa Val-
37250: omistajia, sillä valtion pääomapanos mitä toden-     tion vakuusrahaston on edellytettävä vahingon-
37251: näköisimmin nostaa pankin osakkeen tulevai-         korvauskanteiden tai rikossyytteiden nostamis-
37252: suuden odotusarvoja.                                ta.
37253:                                                         Erityistarkastus on Valtion vakuusrahaston
37254:                                                     toimintaväline yksityiskohtaisen tiedon saami-
37255: 2.3.4. Pankkisalaisuus ja vakuusrahastolain mu-      seksi pankkien toiminnasta. Valtion vakuusra-
37256:        kainen erityistilintarkastus                 hastolla on lain mukaan oikeus saada tukea
37257:                                                     hakevalta pankilta kaikki tarpeellinen tieto tuki-
37258:    Pankkisalaisuussäännökset ovat varsin yhte-      toimien hoitamiseksi. Sen sijaan, että väljennet-
37259: neväiset eri maissa. Lähtökohtana on suojata        täisiin voimassa olevaa pankkisalaisuussäännös-
37260: pankin ja sen asiakkaan välistä liikesuhdetta       töä, samoja tavoitteita voidaan saavuttaa siten,
37261: erityisesti asiakkaan kannalta. Alun perin pank-    että Valtion vakuusrahasto tarvittaessa antaa
37262: kisalaisuussäännöstö syntyi suojaamaan talletta-    nykyistä enemmän tietoa tukea saavien pank-
37263:                                                                                                        37
37264: 
37265: kien keskeisistä riskeistä ja luottotappiouhkista.     nakoida rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteiden
37266: Tietoja voidaan antaa veronmaksajien vastuulle         syntymisen ja ehkäistä ongelmien pahenemisen.
37267: tulleiden pankkien tappioista esimerkiksi toimi-       Tämän vuoksi rahoitustarkastuksen tulee voida
37268: aloiHain ja -alueittain.                               varmistua rahoitusmarkkinoilla toimivien yhtei-
37269:                                                        söjen, ennen kaikkea pankkien, toiminnan luo-
37270:                                                        tettavuudesta.
37271:                                                            Pankkien hallintoneuvostojen, johtokuntien
37272: 2.4. RAHOmJSMARKKINOIDEN VALVONNAN                     ja tilintarkastajien toimintaan kiinnitetään entis-
37273:      UUDISTAMINEN                                      tä suurempaa huomiota. Vuoden 1993lokakuun
37274:                                                        alusta voimaan tullut rahoitustarkastuslaki (503/
37275:     1980-luvulla oli Suomessa laajalle levinnyt        93) sisältää säännökset, joiden perusteella rahoi-
37276: asenneilmapiiri, jossa yksityiskohtainen viran-        tustarkastuksella on oikeus saada valvottavan
37277: omaisvalvonta koettiin häiritseväksi ja sen näh-       tilintarkastajalta kaikki valvottavaa koskevat
37278: tiin suorastaan estävän talouselämän tehokkaan         valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.
37279: kehittymisen. Markkinoiden usko kykyynsä hal-              Rahoitusmarkkinoiden nopea kehittyminen
37280: lita oma käyttäytymisensä ja siitä aiheutuvat          ja erilaisten yhteisöjen ja uusien rahoitusmarkki-
37281: riskit ja ongelmat oli vahva.                          noilla käyttöön tulevien sijoituskohteiden luomi-
37282:     Talouden ylikuumeneminen ja siihen liittyvät       nen edellyttävät seuranta- ja valvontajärjestelmi-
37283: vakavat ongelmat kuitenkin osoittavat, että            en kehittämisen lisäksi valvontaviranomaisten
37284: markkinaosapuolilla ei ole riittävästi edellytyk-      toimivallan ja keskinäisen työnjaon selkeyttä-
37285: siä arvioida taloudellista tilannetta kaikilta osin    mistä.
37286: realistisesti.                                             Rahoitusmarkkinoiden valvontaa uudista-
37287:     Viranomaisten julkituomat epäilyt muuttu-          malla pyritään tilanteeseen, jossa voidaan selke-
37288: neiden pelisääntöjen seurauksista markkinoilla         ästi osoittaa toimivaltainen viranomainen, jolle
37289: osoittautuivat aiheellisiksi. Yleisemminkin luot-      valvontavastuu kuuluu.
37290: tamus markkinoiden kykyyn itse luoda koko                  Koska valvontaan voi liittyä myös erilaisten
37291: talouden tai sen toimialojen kannalta vakautta         pakotteiden ja tehosteiden käyttöä, on valvotta-
37292: edistäviä pelisääntöjä osoittautui perusteetto-        van oikeussuojan kannalta välttämätöntä, että
37293: maksi. Suomen pankkijärjestelmän kriisin rat-          viranomaisen toimivalta on mahdollisimman
37294: kaiseminenja pahenemisen ehkäiseminen asetta-          yksiselitteisesti määritetty.
37295: vat siksi viranomaisille ja muille valvontaorgani-         Lisäksi vakavan häiriötilanteen vallitessa voi-
37296: saatioille yhä suuremmat vaatimukset.                  daan valvonnan painopistettä muuttaa nopeasti
37297:      Rahoitusmarkkinoiden valvontaa on uudis-          ja joustavasti kulloisenkin tilanteen vaatimusten
37298: tettu. Pankkitarkastusviraston toimintaa on jat-       mukaisesti jäykkien resurssijärjestelmien estä-
37299: kanut 1 päivästä lokakuuta 1993 Suomen Pan-            mättä.
37300: kin yhteydessä toimiva rahoitustarkastus. Ra-
37301: hoitustarkastuksen perustamisen yhteydessä te-         2.4.1. Omaisuudenhoitoyhtiöiden valvonta
37302: hostettiin pankkien valvontaa organisoimaila
37303: tehtävät järkeviksi kokonaisuuksiksi. Tämän               Omaisuudenhoitoyhtiöiden perustamisessa ja
37304: vuoksi Suomen Pankin harjoittama yksittäisten          organisoinnissa on otettu huomioon pankeille
37305:  rahoituslaitosten riskienseuranta on siirretty ko-    annetun tuen valvontaan kohdistuvat vaatimuk-
37306: konaisuudessaan rahoitustarkastuksen tehtä-            set. Kaikissa tapauksissa voidaan selvittää esi-
37307: väksi.                                                 merkiksi se, mistä lähteestä, mille pankille ja
37308:      Rahoitustarkastusta koskevan lainsäädäntö-        minkä määräisenä tuki on myönnetty.
37309:  uudistuksen keskeisenä lähtökohtana oli varmis-          Omaisuudenhoitoyhtiö vastaa ostamansa
37310:  taa rahoitusmarkkinoiden valvonnan tavoittei-         omaisuuden mahdollisimman tehokkaasta ja
37311:  den määrittäminen niin, että käytettävissä olevat     tuottavasta hallinnoinnista ja myymisestä.
37312:  voimavarat voidaan järkevästi suunnata tarpeel-       Omaisuudenhoitoyhtiöstä valtion taloudelle ai-
37313:  lisiksi ja välttämättömiksi katsottuihin kohtei-      heutuvan rasituksen tulee olla mahdollisimman
37314:  siin.                                                 pieni.
37315:      Rahoitustarkastusta ja sen valvottavia koske-        Koska omaisuudenhoitoyhtiöiden toimintaan
37316:  van lainsäädännön kehitystyö jatkuu edelleen.         sitoutuu hyvin huomattava määrä julkisia varo-
37317:      Riittävien resurssien ja toimivallan avulla ra-   ja, toiminnan seuranta ja valvonta on säädetty
37318:  hoitustarkastus voi aikaisempaa paremmin en-          erittäin tiukaksi. Erityistä huomiota on kiinnitet-
37319: 38
37320: 
37321: ty yhtiön sisäisen tarkastuksen aukottomuuteen.         On kuitenkin ilmeistä, että Suomen pankki-
37322: Valvonta, jonka Valtion vakuusrahasto kohdis-        sektoriin kertyi säännöstelyaikana nykyoloihin
37323: taisi valtion omistamaan yhtiöön, olisi omistajan    nähden liikaa palvelutarjontaa - sekä kontto-
37324: valvontaa.                                           reita että henkilökuntaa. Myös Suomen pankki-
37325:     Pankkien tukemisen mittavuus ja yhteiskun-       automaattiverkosto on erittäin tiheä.
37326: nallinen merkitys huomioon ottaen nähtiin vält-         Kun hintakilpailua ei ollut tai se oli vähäistä,
37327: tämättömäksi saattaa tukitoiminta kattavasti         pankeille oli edullista investoida tulorahoituk-
37328: valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tar-     sestaan se osa, jota ei jaettu voittovaroina, kont-
37329: kastusviraston tarkastuksen piiriin. Tämän           toriverkostoon talletusten keräämiseksi. Laadul-
37330: vuoksi Valtion vakuusrahastosta annettuun la-        linen kilpailu paisutti myös henkilöstön määrää
37331: kiin otettiin säännös, joka antaa mainituille        pankkisektorissa. Pankkitukiratkaisujen tulee
37332: tarkastuselimille oikeuden tarkastaa sekä Val-       edistää pankkitoimialan tervehtymistä myös
37333: tion vakuusrahastoa että muita kyseisen lain         näiltä osin. Vaikka on ilmeistä, että hintakilpai-
37334: mukaista tukea ja rahoitusta saaneita. Lisäksi       lun lisääntyessä ja automaation edetessä tämä
37335: omaisuudenhoitoyhtiö kuuluu rahoitustarkas-          liikakapasiteetti ja liiallinen työvoima purkautu-
37336: tuksen valvontaan asiakkaansuojan ja pankkisa-       vat ilman viranomaisten toimenpiteitäkin, no-
37337: laisuuden ylläpidon osalta.                          peuttaa SSP Oy:n myyminen kilpailijoille terveh-
37338:     Valtiopäiväjärjestyksen 49 §:n 1 momentin        tymisprosessia tältä osin.
37339: mukaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan                Säästöpankkiratkaisu lisää jossain määrin
37340: tulee saada nähdä kaikki valtion taloudenhoitoa      Suomen pankkisektorin keskittyneisyyttä ja ai-
37341: koskevat tilit ja asiakirjat. Valiokunnalla on       heuttaa lyhyellä tähtäyksellä työttömyysmeno-
37342: siten oikeus saada nähtäväkseen kaikki samat         jen lisäystä. Hallitus pitää näiden tekijöiden
37343: asiakirjat, jotka valtion talousarviossa myönne-     merkitystä kuitenkin vähäisempänä kuin myyn-
37344: tystä tuesta päättäneellä valtioneuvostolla tai      nistä saatuja etuja etenkin kun kilpailun ja kes-
37345: valtiovarainministeriöllä on ollut käytettävis-      kittymisen välinen yhteys ei ole yksiselitteinen.
37346: sään tuesta päätettäessä.                                Ongelmallisia ovat lähinnä pienten ja keski-
37347:     Valtion vakuusrahastolla on oikeus antaa sa-     suurten yritysten luotot sekä kotitalouksien
37348: lassa pidettäviä tietoja valtioneuvoston yleisis-    asuntoluotot. Tehdyssä ratkaisussa osuuspan-
37349: tunnolle ja valtiovarainministeriölle niiden käsi-   keille tulee dominoiva asema suuressa osassa
37350: tellessä pankkien tukitoimia sekä rahoitusmark-      maata. Vaikutus koskee kuitenkin lukumääräl-
37351: kinoiden valvontaa harjoittavalle viranomaisel-      tään varsin rajoitettua asiakasjoukkoa. Näin
37352: le, Valtiontalouden tarkastusvirastolle, rahoitus-   ollen paikallisen kilpailun väheneminen ei nous-
37353: tarkastukselle ja Suomen Pankille sekä syyttäjä-     sut ratkaisevaksi hallituksen tehdessä SSP Oy:n
37354: ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämi-    tulevaisuutta koskevan ratkaisun.
37355: seksi.                                                   On perusteltua olettaa, että monissa pankkien
37356:                                                      tarjoamissa palveluissa kilpailu säilyy kireänä,
37357:                                                      vaikka pankkisektori keskittyy huomattavasti-
37358: 2.5. PAt"JKKISEKTORIN YLIKAPASI-                     kin. Lisäksi lainsäädäntömme mahdollistaa esi-
37359:      TEETL"J SANEERAAMINEN                           merkiksi ulkomaisten pankkien vapaan markki-
37360:                                                      noille tulon ja Euroopan talousaluetta koskevan
37361:    Pankkitoimialan toimivuuden arviointi esi-        sopimuksen voimaantulon myötä ulkomaisen
37362: merkiksi ulkomaisten vertailujen valossa on vai-     rahoituspalveluiden tarjonta muutoinkin vapau-
37363: keaa, sillä eri maiden pankkijärjestelmät poikke-    tuu.
37364: avat varsin paljon toisistaan palvelusten tarjon-        Viranomaiset pyrkivät myös käytännössä
37365: nan, maksuliikenteen hoitamisen laajuuden ym.        edistämään ulkomaisten ja kotimaisten kilpaili-
37366: tekijöiden osalta.                                   joiden markkinoille pääsyä.
37367:                                                                                                                                    39
37368: 
37369: 
37370: PANKKIAUTOMAA'ITINEN LUKUMÄÄRÄ 1000 ASUKASf                          1 KONITOREIDEN LUKUMÄÄRÄ 1000 ASUKASTA
37371:     KOHDEN POWOISMAJSSA 1987-1991                                    1               KOHDEN POWOlSMAlSSA 1987-1992
37372:            kpl
37373:     1                                                                11
37374:                                                                      !
37375:     0.9                                                              1 0.9
37376: 
37377:                                                                      1
37378:     0.8                                                              1 0.8
37379: 
37380: 
37381:     0.7                                                              1.,
37382:     0..6                                                             lu
37383:     o_s
37384:                                                                      105
37385:     OA                                                               1 OA
37386: 
37387: 
37388: 
37389: 1 0.3                                                                     0.3
37390: 
37391: 
37392:     0..2                                                                  0..2
37393: 
37394: 
37395:     0.1                                                                   0.1
37396: 1
37397: lo
37398: 1          Suomi    Ruotsi   Norja      Tanska
37399:                                                                           0
37400:                                                                                      Suomi      Ruotsi   Norja   Tanska
37401: 
37402: 
37403: 11987       0 1988 0 1989 • 1990 •     1991 •        1992 •                   1987    C 1988 LI 1989 • 1990 • 1991 •      1992 •
37404: 
37405: 
37406: 
37407: 
37408:                                      TOIMIHENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ 1000 ASUKASTA
37409:                                             KOHDEN POWOlSMAlSSA 1987-1992
37410: 
37411: 
37412: 
37413: 
37414:                                              Suomi       Ruotsi   Norja          Tanska
37415: 
37416: 
37417:                                      1987    D 1988 D 1989 •      1990 •         1991 •      1992 •
37418: 40
37419: 
37420: 
37421: 
37422: 
37423:                                  3. TUEN PALAUTTAMINEN
37424: 
37425: 3.1. TUEN SITOUTUMISEEN JA PALAUT-                     omaisuudenhoitoyhtiöiden tappioiden kattami-
37426:      TAMISEENVAIKUTTAVISTA TEKI-                       seen. Arvio vielä tarvittavasta pankkituesta on
37427:      JÖISTÄ                                            mahdollista laatia sen jälkeen, kun Arsenal Oy
37428:                                                        on kartoittanut taseeseensa liittyvät luotto- ja
37429:     Pankkikriisin alkuvaiheessa lähtökohtana oli,      takaustappio- sekä arvonalennusriskinsä ja kun
37430: että tuki on tilapäistä ja maksetaan kokonaisuu-       mahdollisesti tukea hakevien liikepankkien ja
37431: dessaan takaisin. Tukitarve ennakoitiin koko-          osuuspankkien erityistarkastukset on tehty.
37432: naisuudessaan niin pieneksi, että valtion mah-            Se, missä määrin tukea myöhemmin saadaan
37433: dollinen tappio koostuisi lähinnä maksamatta           takaisin, riippuu tukea saaneiden pankkien ja
37434: jäävistä koroista.                                     omaisuudenhoitoyhtiöiden taloudellisen tilan
37435:    Kun julkista pankkitukea on vuoden 1993             kehittymisestä. Tähän taas vaikuttavat merkittä-
37436: marraskuun loppuun mennessä maksettu 39 721            västi useat eri tekijät, jotka monin tavoin kytkey-
37437: miljoonaa markkaa, on selvää, ettei kaikkea            tyvät toisiinsa. Näitä tekijöitä ovat kansantalou-
37438: myönnettyä ja jatkossa myönnettävää pankkitu-          den kehitys, raha- ja valuuttamarkkinoiden ke-
37439: kea tulla saamaan takaisin.                            hitys, pankkien oma toiminta ja omaisuudenhoi-
37440:    Tuen vastikkeellisuudesta huolimatta vain           toyhtiöiden oma toiminta.
37441: osa pankkikriisin hoitoon käytetyistä varoista
37442: tullaan saamaan takaisin. Myymällä haltuunsa           3.1.1. Kansantalouden kehitys
37443: tullutta omaisuutta hallitusti ja ostajia kilpailut-
37444: taen valtion on mahdollista saada takaisin sijoit-        Kansantalouden yleiseen kehitykseen liitty-
37445: tamiaan varoja. Valtiolle koituu kuitenkin huo-        vistä tekijöistä pankkien kehityksen kannalta
37446: mattavasti lopullisia kustannuksia pankkien va-        tärkeimpiä ovat yrityssektorin yleinen kannatta-
37447: kavaraisuuden ylläpidosta. SSP Oy:n myyntiä            vuus, kotitalouksien käytettävissä olevien tulo-
37448: kilpailijoille ja kauppahinnaksi sovittua 5,6 mil-     jen ja työttömyyden kehittyminen sekä kiinteis-
37449: jardia markkaa hallitus pitää valtiontalouden          töjen arvonkehitys.
37450: kannalta edullisimpana vaihtoehtona. Tästä                Yrityssektorin merkitys pankkituen tarpeen
37451: huolimatta SSP Oy:n osiin sitoutuneista varoista       kannalta käy ilmi muun muassa siitä, että pank-
37452: huomattava osa jää saamatta takaisin.                  kien vuonna 1992 kirjaamista luotto- ja takaus-
37453:    Varsinkin valtion vastuulle Arsenal Oy:öön          tappioista 72 % eli 17 miljardia markkaa oli
37454: siirretyn omaisuuden ja saamisten osalta tullaan       peräisin kotimaisesta yritystoiminnasta.
37455: todennäköisesti kirjaamaan suuria tappioita val-          Vaikka kotitalouksien suhteellinen osuus
37456: tion lopullisina menetyksinä.                          luottotappioista on kasvamassa, yritykset aihe-
37457:    Mitä kauemmin lama kestää, sitä kauemmin            uttavat edelleen selvästi suurimman osan kirjat-
37458: valtion haltuun joutuneen omaisuuden rahaksi-          tavista luottotappioista.
37459: muuttoa joudutaan siirtämään, jotta alhaiset              Kotimarkkinoiden varassa olevien yritysten
37460: hinnat eivät kasvattaisi kohtuuttomasti valtion        kannattavuusnäkymät ovat lähitulevaisuudessa-
37461: tappioita.                                             kin heikot, ja niiden velkaongelmat jatkuvat.
37462:    Mitä enemmän ja kauemmin pankkitukeen                  Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot las-
37463: kaikkiaan sitoutuu valtion varoja, sitä suurem-        kevat eri selvitysten mukaan ainakin vielä vuon-
37464: miksi muodostuvat korkokustannuksista ja lo-           na 1994. Työttömyyden oletetaan säilyvän kor-
37465: pullisista pääomatappioista valtiolle koituvat         keana jopa 1990-luvun loppuun.
37466: menetykset.                                               Kiinteistöjen arvon laskun taittumisesta ja
37467:    Suurin osa vielä tarvittavasta tuesta kuluu         kääntymisestä jonkinasteiseksi nousuksi on ole-
37468:                                                                                                       41
37469: 
37470: massa ensimmäisiä merkkejä. Arvojen palautu-             Pankkien kannalta korkotason lasku paran-
37471: minen ja kaupan vilkastuminen on toistaiseksi         taa rahoitustoimintakatetta myös siten, että jär-
37472: koskenut lähinnä suurimmissa kaupungeissa si-         jestämättömien saatavien, nollakorkoisten luot-
37473: jaitsevia pieniä asuinhuoneistoja. Muilta osin        tojen sekä muun tuottamaUoman omaisuuden
37474: kiinteistömarkkinat ovat edelleen hiljaisia ja hin-   rahoittaminen tulee halvemmaksi. Korkota~on
37475: tataso alhainen.                                      lasku parantaa lisäksi velallisten mahdollisuuk-
37476:     Edellämainitut seikat viittaavat kokonaisuu-      sia sitoumustensa hoitoon, joten korkotason
37477: tena pikemminkin pankkituen lisätarpeeseen            lasku vähentää jätjestämättömien saatavien ja
37478: kuin sen palauttamismahdollisuuksiin.                 luottotappioiden kertymistä.
37479:                                                          Korkotason lasku kokonaisuutena parantaa
37480: 3.1.2. Raha- ja valuuttamarkkinoiden kehitys          selvästi pankkien rahoitustoimintakatetta ja vä-
37481:                                                       hentää siten pankkituen tarvetta.
37482:     Tärkein pankkikriisiin vaikuttava raha- ja           Raha- ja valuuttamarkkinoiden muista pank-
37483: valuuttamarkkinoiden tekijä on korkotason las-        kitukeen välillisesti vaikuttavista tekijöistä tär-
37484: ku. Tämän tekijän varsinainen vaikutus toteutuu       keimpiä on markan ulkoisen arvon kehitys. Jos
37485: kuitenkin talouden yleisen kehityksen, yritysten      markan ulkoinen arvo säilyy kohtuullisen va-
37486: ja kuluttajien taloudellisen tilanteen ja pankkien    kaana, yrityksille ei aiheudu enää lisää kurssitap-
37487: tuotehinnoittelun kautta.                             pioita valuuttaluotoistaan.
37488:     Markkinakorot ovat alentuneet voimakkaasti
37489: neljän edellisen vuoden korkeista tasoistaan.         3.1.3. Pankkien oma toiminta
37490: Lyhyistä markkinakoroista tärkein, 3 kuukau-
37491: den Heliborkorko tullee laskemaan vuoden 1992             Pankkituen tarve riippuu myös pankkien
37492: noin 13,3 prosentin tasosta tänä vuonna arviolta      omasta toiminnasta. Yksittäisen pankin tukitar-
37493: keskimäärin noin 7,9 prosenttiin. Helibor-sidon-      peeseen vaikuttavat pankin yleiset toimintaedel-
37494: naisen antolainauksen määrä yleisölle on noin 72      lytykset, luottoriskien hallinta sekä rahoitustoi-
37495: miljardia markkaa. Korkotason lasku säästää           mintakatteen ja kustannustehokkuuden kehitys.
37496: velallisten korkokuluja arviolta 4 miljardia             Yleiset toimintaedellytykset tai pikemminkin
37497: markkaa.                                              niiden puute konkretisoituvat vain poikkeusta-
37498:     Pitkät markkinakorot laskevat 3 vuoden viite-     pauksissa. SSP Oy:n yleiset toimintaedellytykset
37499: korolla mitattuna tänä vuonna noin neljä pro-         heikkenivät radikaalisti asiakas- ja erityisesti
37500:  senttiyksikköä. Velallisten korkokulut alenevat      talletuskadon takia, mikä oli yksi syy SSP Oy:n
37501:  siten runsaalla miljardilla markalla.                liiketoiminnan myymiselle.
37502:     Markkinakorkojen laskua seuraten peruskor-            Luottoriskien kehitys ja hallinta ovat lyhyellä
37503:  koa on alennettu vuoden 1993 aikana yhteensä 3       tähtäimellä tärkein pankkien kannattavuuteen
37504:  prosenttiyksikköä 5,5 prosenttiin. Peruskoron        vaikuttava tekijä.
37505:  alennukset säästävät velallisilta noin 2,5 miljar-       Viime vuonna pankit kirjasivat yhteensä 22
37506:  dia markkaa vuodessa.                                miljardin markan luotto- ja takaustappiot. Tänä
37507:     Korkotason lasku parantaa pankkien korko-         vuonna määrän arvioidaan olevan samaa suu-
37508:  katetta, vaikka korkosidonnaisuudet säilyisivät      ruusluokkaa. Summa on edelleen suuri, mutta
37509:  ennallaan. Tämä johtuu siitä, että pankkien          lähivuosien trendi on selvästi laskeva. Tähän
37510:  ottolainaus on keskimäärin kestoltaan lyhyem-        vaikuttaa muun muassa se, että 1980-luvun lop-
37511:  pää kuin niiden antolainaus. Olemassa oleva          pupuolella annettujen luottojen aiheuttamat
37512:  antolainauskanta voidaan siten rahoittaa hal-        tappiot on jo kirjattu tai kirjataan vuosien
37513:  vemmalla rahoituksella. Korkotason noustessa          1992-1994 aikana. Kotitalouksien luottotappi-
37514:  vaikutus on päinvastainen.                           ot ovat nousseet 12 prosenttiin kaikista luotto-
37515:      Antolainauskorkojen ohella talletuskorot ale-    tappioista.
37516:  nevat viime vuoden keskimäärin 7,1 prosentista           Rahoitustoimintakatteen kehittyminen on
37517:  arviolta 4,9 prosenttiin tänä vuonna. Tämä 2,2       keskipitkällä aikavälillä merkittävä pankkituen
37518:  prosenttiyksikön talletuskorkojen lasku säästää      määrään vaikuttava tekijä. Jos korkotaso säilyy
37519:  puolestaan pankkien korkokuluja noin 5, 7 mil-       alhaisena, velallisten ongelmat eivät lisää järjes-
37520:  jardia markkaa. Matala korkotaso on paranta-         tämättömien saatavien määrää nykytasostaan ja
37521:  nut pankkien kannattavuutta kasvattamalla ai-        jos talletuksia ei ylihinnoitella, pankkien rahoi-
37522:  nakin tilapäisesti anto- ja ottolainauksen välistä   tustoimintakate kehittynee myönteisesti lähivuo-
37523:  korkomarginaalia.                                    sina.
37524: 42
37525: 
37526:     Kustannustehokkuuden parantaminen vä-           arvioida. Pankkituesta osa on myönnetty pää-
37527: hentää pankkituen tarvetta tai pikemminkin          omatukena, osa on luotto- ja sijoitusriskien pur-
37528: nopeuttaa sen palauttamismahdollisuuksia vasta      kamista, osa puolestaan takauksia ja osa takaus-
37529: usean vuoden kuluttua.                              ten myöntämisestä tehtyjä periaatepäätöksiä.
37530:     Pankkien toimintaa on järkeistetty tuntuvasti       Valtion varoja sitoutuu tukimuodosta riippu-
37531: jo noin viiden vuoden ajan. Tämä on johtanut        en eri tavalla, eikä osa tuesta välttämättä sido
37532: konttoriverkoston ja henkilöstön vähentämi-         valtion varoja lainkaan. Edelleen osasta tukea
37533: seen. Toimipaikkojen määrä vähentyi vuoden          on saatu vastikkeeksi sitä osittain vastaava
37534: 1990 3301 paikasta viime vuoden loppuun men-        omaisuus, joka on tarkoitus muuttaa rahaksi
37535: nessä 2 817 paikkaan. Henkilölukumäärä supis-       kohtuullisen ajan kuluessa.
37536: tui samana aikana noin 50 500:sta 42 200:aan.           Pankkituen palauttaminen on varminta val-
37537: Jatkomahdollisuudet kohdistuvat lähinnä SSP         tion vuonna 1992 tekemän yhteensä 6 648 mil-
37538: Oy:n myynnin vauhdittamaan ylimääräisen ka-         joonan markan pääomasijoituksen sekä mahdol-
37539: pasiteetin purkamiseen sekä yleisemmin maksu-       lisesti liikepankeille ja osuuspankkiryhmälle
37540: liikkeen tehostamiseen.                             myönnettävien takausten osalta.
37541:     Pankkien asiakkaat käyttävät laskujen mak-          Lisäksi on mahdollista, että osa tuesta voi-
37542: samisessa yhä enemmän suoraveloitusta, omia         daan saada takaisin pankin normaalin kannatta-
37543: atk-yhteyksiään, puhelinpankkipalveluja sekä        van liiketoiminnan kautta.
37544: voimakkaassa kasvuvaiheessa olevaa maksu-               Käytännössä pankkitukea on tähän mennessä
37545: automaattiverkostoa. Viivakoodien yleistymi-        saatu takaisin Suomen Pankin SKOP:iin sijoitta-
37546: nen pankkisiirtolomakkeissa tukee maksuauto-        masta tuesta yhteensä 4,4 miljardia markkaa.
37547: maattien käytön kasvua. Maksuliikettä on jär-       Myös osakekurssien nousu on edesauttanut
37548: keistetty myös vähentämällä maksuliikejärjestel-    omaisuuserien tuloksellista myyntiä.
37549: mässä siirtyvien tositteiden määrää muun muas-          STS-Pankki Oy/Siltapankki Oy on palautta-
37550: sa kuitittoman maksuliikepalvelujen käyttöön-       nut 170 miljoonaa markkaa ja säästöpankkien
37551: otolla ja tilioteinformaation parantamisella.       vakuusrahasto on ilmoittanut lyhentävänsä en-
37552: Näillä menetelmillä vähennetään tuntuvasti          nenaikaisesti 500 miljoonan markan velkaansa.
37553: maksuliikkeen hoidon osalta pankkien kantta-        Lisäksi liikepankkien ja Postipankki Oy:n va-
37554:  reiden työ- ja henkilöstömäärää.                   kuusrahasto on siirtänyt valtiolle 357 miljoonaa
37555:                                                     markkaa.
37556: 3.1.4. Omaisuudenhoitoyhtiöiden oma toiminta            SSP Oy:n liiketoiminnan myynti on tuonut
37557:                                                     takaisin vähintään 5,6 miljardia markkaa. Val-
37558:    Omaisuudenhoitoyhtiöiden oman toiminnan          tion saama vastike saattaa kuitenkin nousta yli 7
37559: tehokkuus sekä ongelmaomaisuuden ja -saamis-        miljardiin markkaan, jos maksuna saatujen
37560: ten myynnin ajoittaminen ovat julkisen pankki-      osakkeiden kurssi nousee pankkijärjestelmän
37561: tuen sitoutumisen kannalta tärkeimmät tekijät.      tervehtyessä ja SSP Oy:n purkaminen onnistuu
37562: Omaisuudenhoitoyhtiöt oikein organisoituina         hyvin.
37563: saattavat parhaimmillaan olla pankkeja tehok-           Valtion vuoden 1993 lisätalousarvioon pank-
37564: kaampia ongelmaluottojen alasajossa sekä kiin-      kitukeen varattu 15 miljardin markan määrära-
37565: teistöjen rahaksimuutossa. Tämä edesauttaa          ha ja 35 miljardin markan muut valtuudet näyt-
37566: osaltaan pankkituen nopeampaa palauttamista.         täisivät riittävän tiedossa olevien tukitarpeiden
37567: Toimenpiteet kestävät kuitenkin useita vuosia.       kattamiseen, jos talous pääsee kääntymään kas-
37568:                                                     vuun. Taloudelliseen kehitykseen sisältyvien
37569:                                                     epävarmuustekijöiden johdosta on syytä toistai-
37570: 3.2. PALAUTETTAVAN TUEN MÄÄRÄ                       seksi säilyttää valtion vuoden 1994 talousarvio-
37571:                                                     esitykseen pankkitoiminnan tukemiseen tarkoi-
37572:    Kutenjaksossa 3.1 on tullut ilmi, on palautet-    tettu 10 miljardin markan määräraha. Tilanteen
37573: tavan pankkituen määrää ja palautuksen aikajän-      niin salliessa määräraha poistetaan vuoden 1994
37574: nettä monen epävarmuustekijän vuoksi vaikea         lisä talousarviossa.
37575:                                                                                                       43
37576: 
37577: 
37578: 
37579: 
37580:       4. TULEVIEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄKRllSIEN ESTÄMINEN
37581: 
37582: Pankkikriisistä on otettava oppia                    valuuttaluottokanta lähes kolminkertaistui ja se
37583:                                                      oli vuoden 1990 lopussa 155,5 miljardia mark-
37584:     Tämän tiedonannon ensimmäisessä luvussa          kaa.
37585: on varsin perusteellisesti käsitelty niitä syitä,       Viranomaisten julkisesti esittämät varoitukset
37586: jotka aiheuttivat nykyisen pankkikriisin synty-      korkeaan kysyntään ja velkaantumiseen liittyvis-
37587: misen. Näiden syiden selvittäminen ja arvioimi-      tä riskeistä eivät vaikuttaneet kotitalouksien ja
37588: nen onkin tärkeää, jotta tulevaisuuden pankki-       yritysten käyttäytymiseen, eivätkä toimenpiteet
37589: kriisit voitaisiin välttää. Tämän vuoksi on tar-     luotonannon rajoittamiseksi kaikkiin pankkei-
37590: peellista kerrata ne keskeiset syy-yhteydet, jotka   hinkaan.
37591: aiheuttivat 1980-luvun loppupuolelle ajoittuneen        Luottoekspansiota jarruttivat vain asiakkai-
37592: talouden ylikuumenemisen ja sen jälkeen johti-       den arviot omasta maksukyvystään ja pankkien
37593: vat pankkikriisiin.                                  arviot luottoihin liittyvistä tuotoista ja riskeistä.
37594:     Kuten tiedonannon alkuosassa esitetään,          Nämä pidäkkeet osoittautuivat riittämättömiksi
37595: pankkikriisi johtui usean yhtäaikaisen tekijän       ja riskin kantaminen pankkijärjestelmälle ylivoi-
37596:  vaikutuksesta. Näitä tekijöitä olivat muun          maiseksi.
37597:  muassa pankkien ja niiden asiakkaiden riittämä-         Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen olisi
37598:  tön riskienhallintakyky sekä puutteet fmanssi- ja   edellyttänyt pankeilta pankkien luottopäätöksis-
37599:  rahapolitiikassa ja pankkivalvonnassa.              sä entistä tarkempaa asiakkaiden luottokelpoi-
37600:     Ongelmana epätavallisen pitkään jatkuneen        suuden arviointia. Tätä harkintaa käytettiin
37601:  korkeasuhdanteen hillitsemisessä oli se, että ta-   etenkin säästöpankkiryhmässä riittämättömästi,
37602:  louspolitiikan perustana olevat ennusteet aliar-    sillä säästöpankit laajensivat nousukaudella luo-
37603:  vioivat taloudellisen kasvun. Rahapolitiikkaa ei    tonantoaan muita pankkeja voimakkaammin.
37604:  riittävän ajoissa kiristetty talouden ylikuumene-       SKOP jopa rikkoi tietoisesti Suomen Pankin
37605:  misen hidastamiseksi. Finanssipolitiikka oli ko-    antamia antolainauksen rajoittamista koskevia
37606:  konaisuutena laskennallisesti selkeästi kysyntää    ohjeita kehottamalla paikallisia säästöpankkeja
37607:  hillitsevää, mutta vaikutukseltaan riittämätöntä.   lisäämään yleisöluototustaan. Säästöpankkien
37608:      1980-luvulla asteittain vapautuneet rahoitus-   riskeistä piittaamaton luotonanto ja politiikka
37609:  markkinat lisäsivät rahan määrää ja tarjosivat      johti siihen, että niiden yhteenlaskettu osuus
37610:  pankeille mahdollisuuden ottaa kannettavak-         pankkien tähänastisista kokonaistappioista on
37611:  seen aikaisempaa suuremmat asiakasriskit va-        noin puolet.
37612:  paasti määriteltävää korkoa vastaan. Seuraukse-         Pankkien ja yritysten keskuudessa vallitsi yli-
37613:  na oli pankkien kautta välittynyt nopea luotto-     malkaiseksija puutteelliseksi osoittautunut riski-
37614:  ekspansio taloudessa 1980-luvun puolivälin jäl-     en ja taloudellisen tilanteen arviointikyky. Tämä
37615:   keen.                                               kehitys aiheutti näköharhan, jota yritysten ja
37616:      Luottoekspansioon liittynyt kysynnän, hinto-    pankkien liikkeenjohto ei ajoissa havainnut.
37617:  jen ja kannattavuuden nousu ja rahoituskustan-          Samalla Suomessa oli levinnyt laajalle usko
37618:   nusten aleneminen synnyttivät ylioptimistisen      viranomaissääntelyn ja -valvonnan tarpeetto-
37619:   käsityksen pankkien ja muiden yritysten toimin-    muuteen ja jopa haitallisuuteen. Yhteiskunnalli-
37620:   taympäristön kehityksestä.                          nen ilmapiiri ei kannustanut pankkijärjestelmän
37621:      Yrityksissä käynnistyi ennätysmäinen, hyvin      valvonnan tehostamista. Markkinoiden usko
37622:   kannattavalta näyttänyt, varsinkin kiinteään        kykyynsä hallita oma käyttäytymisensä oli vah-
37623:   omaisuuteen kohdistunut investointitoiminta.        va. Talouden ylikuumeneminen ja siihen liittyvät
37624:   Luottoekspansion rajuutta kuvaa se, että vuo-       vakavat ongelmat kuitenkin osoittavat, että
37625:   desta 1987 vuoteen 1990 mennessä yritysten          markkinaosapuolilla ei ole edellytyksiä arvioida
37626: 44
37627: 
37628: taloudellista tilannetta kaikilta osin realistisesti.  Suoria oman pääoman ehtoisia sijoituksia on
37629:    Viranomaisten julkituomat epäilyt muuttu-        käytetty pankin vakavaraisuuden vähimmäista-
37630: neiden pelisääntöjen seurauksista markkinoilla      son ollessa uhattuna.
37631: osoittautuivat aiheellisiksi. Yleisemminkin luot-      Hallitus pyrki tehostamaan pankkikriisin hoi-
37632: tamus markkinoiden kykyyn itse luoda koko           toa antamalla tammikuussa 1993 eduskunnalle
37633: talouden tai sen toimialojen kannalta vakautta      esityksen omaisuudenhoitoyhtiöitä koskeviksi
37634: edistäviä pelisääntöjä osoittautui perusteetto-     säännöksiksi. Eduskunta ei kuitenkaan opposi-
37635: maksi.                                              tion vastustuksen vuoksi hyväksynyt säännök-
37636:    Pankkien ja yritysten lisääntynyttä riskinot-    siä, vaan ne poistettiin lakiesityksestä ja laki jäi
37637: toa edesauttoi osaltaan se, että vallitseva tilin-  lepäämään yli vaalien. Omaisuudenhoitoyhtiöi-
37638: päätöskäytäntö ei tulkinnallisuutensa vuoksi        den perustamisen salliva uusi lakimuutos tuli
37639: tehnyt mahdolliseksi pankkien ja yritysten todel-   viivytyksen vuoksi voimaan vasta lokakuussa
37640: lisen tilan luotettavaa arviointia. Myös liike-     1993.
37641: pankkien tilintarkastajien toiminnan valvonta          SSP Oy:n talletuskannan supistuessa ja ylei-
37642: osoittautui riittämättömäksi.                       sen epäluottamuksen pankin toiminnan jatka-
37643:     Edellä mainittuihin tekijöihin viitaten pankki- mismahdollisuuksia kohtaan lisääntyessä valtio-
37644: kriisi ja pankkien nykyiset ongelmat ovat ennen     neuvosto päätti lokakuun 22 päivänä 1993 myy-
37645: kaikkea seurausta riskien vähättelystä pankki- ja   dä SSP Oy:n osakkeet ja liiketoiminnan neljälle
37646: yritystoiminnassa menneinä vuosina, pankkien        pankille, Kansallis-Osake-Pankille, Osuuspank-
37647: johtokuntien arviointivirheistä, pankkien omis-     kien Keskusliiton osoittamille osuuspankeille,
37648: tajien välinpitämättömyydestä ja valvonnan riit-    Postipankki Oy:lle ja Suomen Yhdyspankki
37649: tämättömyydestä. Pankkikriisiä on edelleen sy-      Oy:lle.
37650: ventänyt talouden syvä lama. Pankkeja joudu-           Valtio sai 5,6 miljardia markkaa rahana, pää-
37651: taan tukemaan näiden seikkojen aiheuttamien         omatodistuksina ja pörssiosakkeina. Valtion
37652: luottotappioiden vuoksi.                            saama vastike saattaa nousta yli 7 miljardiin
37653:                                                     markkaan, jos maksuna saatujen osakkeiden
37654:                                                     kurssi nousee pankkijärjestelmän tervehtyessä ja
37655:                                                     SSP Oy:n purkaminen onnistuu hyvin.
37656: Tavoitteena on tuen minimointi                         Järjestely antaa valtiolle parhaan mahdolli-
37657:                                                     suuden saada merkittävä korvaus omistamansa
37658:    Pankkien akuutin kannattavuuskriisin ratkai- SSP Oy:n asiakassuhteiden sisältämästä liikear-
37659: semiseksi ja rahoitusjärjestelmän vakauden tur- vosta. Ratkaisunjohdosta pankkijärjestelmä ter-
37660: vaamiseksi on tarvittu ja tarvitaan välttämättä vehtyy. Hallitus pitää SSP Oy:n myyntiä sekä
37661: julkisen sektorin pankkitukea. Näiden seikkojen veronmaksajien kannalta edullisimpana että
37662: vuoksi valtio onkin sitoutunut pankkitukeen myös pitkällä aikavälillä Suomen pankkitoimi-
37663: takaamaila edelleenkin pankkien kyvyn vastata alan rakenteita tervehdyttävänä.
37664: sitoumuksistaan kaikissa oloissa.                      Taloudellisen tilanteen paraneminen olisi
37665:    Pankkikriisin hoitoa varten on luotu menette- pankkituen minimoinnin kannalta erittäin toi-
37666: lytavat, joiden tavoitteena on minimoida tukeen vottavaa. Tämä estäisi yhä useampien yritysten
37667: sitoutuvat varat. Valtion vakuusrahaston tuella ja kotitalouksien joutumisen ylitsepääsemättö-
37668: pyritään ensisijaisesti turvaamaan pankin omien miin velanhoito-ongelmiin ja helpottaisi jo vai-
37669: varojen riittävyys.                                 keuksiin joutuneiden asemaa. Taloudellinen
37670:    Kuten tiedonannossa on aikaisemmin esitetty, lama on pitkittynyt, eivätkä ennusteet kotimai-
37671: Valtion vakuusrahasto voi antaa tukea pankille sen kysynnän ripeästä elpymisestä ole kovin
37672: jo ennen kuin pankin vakavaraisuus on pudon- optimistisia. Elpymistä kuitenkin tukee viennin
37673: nut vähimmäistasolle, jos se on tarpeellista ra- , kasvu ja korkojen aleneminen.
37674: hoitusjärjestelmän vakauden ylläpitämiseksi.            Sen sijaan mittavammalle elvyttämiselle aset-
37675: Tällaisessa tilanteessa on käytetty erityisesti ta- tavat rajansa Suomen ulkomainen velkaantunei-
37676: kauksia. Takauksille asetettuja tiukkoja ehtoja suus ja julkisen sektorin velan nopea kasvu,
37677: kuvaa se, etteivät valtioneuvoston elokuussa joskin velkaantumisesta aiheutuva rajoite on
37678:  1993 tekemän periaatepäätöksen perusteella tu- tulevaisuudessa jossain määrin helpottumassa
37679: keen oikeutetut Suomen Yhdyspankki Oy ja vaihtotaseen kääntyessä ylijäämäiseksi vuonna
37680: Kansallis-Osake-Pankki ole vuoden 1993 joulu- 1994.
37681: kuun alkuun mennessä hakeneet tukea.                    Suomen pankkitukijärjestelmä on tarpeelli-
37682:                                                                                                           45
37683: 
37684: nenja rakennettu vain nykyisiä varsin poikkeuk-         perimarkkinoiden kansainvälinen kehitys viittaa
37685: sellisia rahoitusmarkkinoiden olosuhteita var-          siihen, että arvopaperimarkkinoiden rakennetta
37686: ten. Tarkoituksena on, että järjestelmä puretaan        kehittämällä voidaan parantaa arvopaperimark-
37687: niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Samalla         kinoiden toimivuutta ja lisätä sijoitustoiminnan
37688: selvitetään viranomaisten keskerr tapoja, miten         edellytyksiä. Arvopaperimarkkinat, jotka ovat
37689: Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta voidaan            rakenteeltaan ja kustannuksiltaan tehokkaat,
37690: pysyvästi edistää.                                      herättävät luottamusta sijoittajien ja liikkeeseen-
37691:                                                         laskijoiden piirissä.
37692:                                                            Pankeista riippumatonta rahoitusta voidaan
37693: Pankkikeskeisyyttä on vähennettävä                      muun muassa edistää parantamalla sijoitusra-
37694:                                                         hastojen toimintaedellytyksiä. Niistä voitaisiin
37695:     Akuutista pankkikriisistä selviämisen ohella        kehittää vaihtoehto suoralle osakesijoittamiselle.
37696: rahoitusjärjestelmän on kohennuttava myös pi-           Sijoitusrahastojen koko markkina-arvo verrat-
37697: temmällä tähtäyksellä. Suomen pankkisektori ja          tuna pankkitalletuksiin on noin yksi prosentti,
37698: koko rahoitustoimiala on muuttumassa. Samoin            joten kasvunvaraa on runsaasti ilman, että sijoi-
37699: kuin rahoitussektorin yleismaailmallisestikin,          tusrahastojen kasvu vaarantaisi pankkien va-
37700: sen on jo tehtyjen ratkaisujen jälkeenkin jatket-       rainhankintaa. Piensijoittajien rahavirrat ohjau-
37701: tava sopeutumista teknologian kehittymiseen,            tuisivat tällä tavoin pois pankkitalletuksista si-
37702: säännöstelyn purkamiseen ja pääomaliikkeiden            joitusrahastoihin ja edelleen arvopaperimarkki-
37703: vapauttamisen jälkeiseen hintakilpailun lisään-         noiden kautta tuotannolliseen toimintaan.
37704: tymiseen sekä muuttuvaan lainsäädäntöön.
37705:     Maamme rahoitushuollon pankkikeskeisyyt-
37706: tä on pyrittävä vähentämään varsinkin tilantees-        Ulkomaisten sijoittajien luottamuksen lisääminen
37707: sa, jossa pankkien lukumäärä on ratkaisevasti
37708: vähentymässä. Rahoitusjärjestelmän pankkikes-               Suomen riippuvuus ulkomaisesta rahoituk-
37709: keisyys on osoittautunut ylitsepääsemättömäksi          sesta on maan avoimuuden ja velkaantuneisuu-
37710:  ongelmaksi silloin, kun pankit itse ovat vakavis-      den takia merkittävän suuri nyt ja lähitulevai-
37711: sa taloudellisissa vaikeuksissa.                        suudessa. Tämä merkitsee, että ulkomaisten ra-
37712:     Pankkien luottotappioiden suuruuden sekä            hoittajien luottamuksen säilyttäminen suoma-
37713: taloudelliseen kehitykseen liittyvien epävar-           laisten pankkien maksuvalmiuteen ja -kykyyn
37714:  muustekijöiden vuoksi useilla pankeilla ei juuri       on rahoitusmarkkinoiden vakauden ja taloudel-
37715:  ole ollut mahdollisuuksia hankkia riittävässä          lisen kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
37716:  määrin itsenäisesti varoja suoraan yleisöltä osa-          Ulkomaalaisomistuksen vapauttaminen vuo-
37717:  keanneilla tai joukkovelkakirjoilla. Osuuspank-        den 1993 alusta on vahvistanut osakemarkkinoi-
37718:  kien tapauksessa myös yhteisömuoto hankaloit-          demme sijoittajapohjaa merkittävästi.
37719:  taa varsinkin oman pääoman ehtoisen rahoituk-              Kansainvälisten pääomavirtojen ohjautumi-
37720:  sen hankintaa.                                         nen Suomeen vahvistaa kansantalouttamme ja
37721:     Oman pääoman hankintaa on vaikeuttanut              parantaa suomalaisten teollisuusyritysten rahoi-
37722:  myös pääomamarkkinoittemme kehittymättö-               tusmahdollisuuksia. Ulkomaisten sijoittajien
37723:  myys ja erityisesti jälkimarkkinoitten ohuus. Vii-     kasvanut kiinnostus on selvästi nostanut osak-
37724:  me aikoina on kuitenkin tapahtunut tässä suh-          keiden pörssikursseja.
37725:  teessa myönteistä kehitystä. Liikepankkien on-             Arvopaperimarkkinoiden kehitystä tulee
37726:  nistuneet osakeannit ovat kohentaneet pankki-          edelleen vauhdittaa edistämällä etenkin pankeis-
37727:  järjestelmän tilaa ja viestittäneet sijoittajien pa-   ta riippumattomien instituutionaalisten sijoitta-
37728:  lautuneesta luottamuksesta pankkien toimintaa          jien markkinoilletuloa, jolloin myös jälkimarkki-
37729:  kohtaan.                                               noiden toiminta tehostuu. Sekä kotimaisten että
37730:     ETA-sopimukseen liittyen pankkilainsäädän-          ulkomaisten sijoittajien luottamusta arvopaperi-
37731:  tömme tiukentaa etenkin paikallispankkien va-          markkinoihin voitaisiin lisätä, jos arvopaperien
37732:  kavaraisuusvaatimuksia. Lakiin otetaan myös            selvitystoiminta järjestettäisiin keskitetysti.
37733:  säännökset, joilla pyritään purkamaan pankkien             Suomessa on nykyisin useita arvopaperien
37734:  suuret riskikeskittymät ja estämään uusien yli-        selvityspalveluja tarjoavia yhteisöjä. Kansainvä-
37735:   suurten vastuiden syntyminen.                         liset sijoittajat ovat tottuneet siihen, että kansal-
37736:      Tarve kehittää pankkien ulkopuolella toimi-        linen arvopaperikeskus tai monikansallinen sel-
37737:   vaa rahoitusjärjestelmää on kasvanut. Arvopa-         vityskeskus vastaa arvopaperien kauppojen sel-
37738: 46
37739: 
37740: vityksestä, rahaliikenteestä sekä selvitykseen liit-       Euroopan Unionin talous- ja valtiovarainmi-
37741: tyvistä lopullisista rekisterikitjauksista.            nisterien neuvosto on äskettäin päässyt yksimie-
37742:    Kansainvälisten yhteyksien hoitaminen keski-        lisyyteen direktiiviehdotuksesta, jonka mukaan
37743: tetysti parantaisi ulkomaisten sijoittajien osallis-   tilintarkastajalle asetettaisiin velvollisuus rapor-
37744: tumista Suomen arvopaperimarkkinoille.                 toida valvontaviranomaiselle havaitsemistaan
37745:    Näillä toimenpiteillä myös varmistetaan ra-         epäsäännöllisyyksistä muun muassa luotto- ja
37746: hoituksen saatavuus vaikeissakin oloissa ja hel-       rahoituslaitoksissa ja niihin liittyvissä muissa
37747: potetaan siten mahdollista "luottolamaa", joka         yrityksissä, joiden tilintarkastuksesta hän on
37748: syntyy, jos pankin on ylläpitääkseen vakavarai-        vastuussa. Tilintarkastajan harjoittamaa valvon-
37749: suuttaan supistettava luotonantoaan.                   taa koskevat vaatimukset näyttävät siten olevan
37750:                                                        kiristymässä koko Länsi-Euroopassa. Rahoitus-
37751:                                                        tarkastuslakiin tehty muutos on ennakoinut tätä
37752: Rahoitusmarkkinoiden valvontaa on uudistettu           kehitystä, jonka jatkamista hallitus pitää tärkeä-
37753:                                                        nä ja kiireellisenä.
37754:    Pankkien valvontaa on tehostettu järjestä-              Tukitoimien kohteena olevassa pankissa on
37755: mällä uudelleen pankkien ja koko rahoitus-             Valtion vakuusrahastosta annetun lain mukaan
37756: markkinoiden valvontatoiminta. Lokakuun                tehtävä erityistilintarkastus. Tällainen erityistar-
37757:  1993 alussa toimintansa uudelleen organisoituna       kastus onkin jo suoritettu STS-Pankki Oy:ssä ja
37758: aloittaneen rahoitustarkastuksen voimavaroja           suurimmaksi osaksi myös SKOP:ssa. Erityisti-
37759: on lisätty.                                            lintarkastuksen ja muun viranomaisvalvonnan
37760:    Riittävien resurssien ja toimivallan avulla voi     sekä pankin normaalin tilintarkastuksen yhteyt-
37761: rahoitustarkastus aikaisempaa paremmin enna-           tä on kehitettävä ja jatkettava myös pankkikrii-
37762: koida rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteiden           sin jälkeen.
37763: syntymisen ja ehkäistä ongelmien pahenemisen.              Viranomaisvalvonnan tulee keskittyä pankin
37764: Tämän vuoksi rahoitustarkastuksen tulee voida          toiminnan vakavaraisuus- ja laillisuusvalvon-
37765: varmistua rahoitusmarkkinoilla toimivien yhtei-        taan ja sen lisäksi tukea tilintarkastajan harjoit-
37766: söjen, ennen kaikkea pankkien, toiminnan luo-          tamaa valvontaa. Erityisesti tulee valvoa riskin-
37767: tettavuudesta.                                         ottoa ja sen hallintaa. Rahoitustarkastuksen ja
37768:    Pankkien hallintoneuvostojen, johtokuntien          Valtion vakuusrahaston riittävät valvontare-
37769: ja tilintarkastajien toimintaan kiinnitetään entis-    surssit on turvattava myös tulevaisuudessa.
37770: tä suurempaa huomiota. Vuoden 1993 lokakuun
37771: alusta voimaan tullut rahoitustarkastuslaki
37772: (503/93) sisältää säännöksen, jonka perusteella        Riskien hallinta paremmaksi
37773: rahoitustarkastuksella on oikeus saada valvotta-
37774: van tilintarkastajalta kaikki valvottavaa koske-          Pitemmällä aikavälillä on tärkeää säilyttää
37775: vat valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.            pankkeihin varojaan sijoittavilla sellainen tappi-
37776:    Lisäksi hallitus on valmistellut eduskunnalle       on riski, että pankin johdon toimia riittävästi
37777: esitystä tilintarkastuslaiksi. Laki kokoaisi yh-       valvotaan. Tämä koskee ennen kaikkea omista-
37778: teen yleislakiin tilintarkastajia koskevat sään-       jia, mutta myös tukkumarkkinasijoittajia.
37779: nökset. Valmisteilla olevaan lakiesitykseen on            Omistajien ja tukkumarkkinasijoittajien li-
37780: sisällytetty myös säännökset, jotka johtuvat           säksi tallettajilla tulisi olla jonkinlainen tappio-
37781: EY:n tilintarkastajien hyväksymistä koskevan           riski. Talletussuojan rajoittaminen saattaa siten
37782: yhtiöoikeudellisen direktiivin aiheuttamasta           olla tulevaisuudessa tarpeen. Myös pankkien
37783: harmonisoin titarpeesta.                               vakavaraisuus tulisi riittävän selvästi nostaa vä-
37784:    Lakiesityksessä tilintarkastajien kelpoisuus-       himmäisrajaa korkeammaksi. Yksi keino voisi
37785: vaatimuksia tiukennetaan sekä korostetaan vel-         olla, että tätä tarvittavaa lisäpääomaa säädeltäi-
37786: vollisuutta toimia riippumattomasti tilintarkas-       siin tulevaisuudessa pankkien toiminnan riskipi-
37787: tustehtävässä. Säännökset koskevat kaikkia kir-        toisuuden mukaisesti.
37788: janpitovelvollisia. Pankkeja koskevat vastaavat           Tulevaisuudessa olisi siten kehitettävä jätjes-
37789: säännökset sisältyvät edelleen eduskunnan käsi-        telmiä, jotka vaikeuttavat pankkien ylimitoitet-
37790: teltävänä olevaan esitykseen luottolaitostoimin-       tua riskinottoa ja tarvittaessa estävät sen.
37791: nasta annettavavaksi laiksi, johon tilintarkastus-        Pankkien vakuusrahastojärjestelmässä olevi-
37792: lain aiheuttamat tarpeelliset muutokset on pää-        en puutteiden vuoksi Valtion vakuusrahaston
37793: osin tehty.                                            perustaminen oli välttämätöntä. Ratkaisun joh-
37794:                                                                                                   47
37795: 
37796: dosta pankkien vakuusrahastojen merkitys on           Viranomaisten on kaikin keinoin pyrittävä jo
37797: kuitenkin vähentynyt. Tämän vuoksi sekä val-       ennakkoon estämään rahoitusjärjestelmäkriisejä
37798: misteilla olevan EY:n talletussuojadirektiivin     ja samalla huolehdittava riittävän kilpailun edel-
37799: johdosta tulee pankkien vakuusrahastojen roolia    lytyksistä rahoituksenvälityksen tehokkuuden ja
37800: ja rakennetta arvioida uudelleen.                  rahoituksen saatavuuden varmentamiseksi.
37801:    Pankkikriisin yhtenä keskeisenä syynä pide-        Pankkitoimintaa on myös tervehdytettävä
37802: tään yleisesti velkarahoitukseen perustunuHa       poistamalla ja rajoittamalla edelleen pankkien
37803: kansantalouden ylikuumenemista. Tulevaisuu-        asiakkaiden liialliseen velkaantuneisuuteen kan-
37804: dessa on tarvittavin toimenpitein estettävä koe-   nustavia verotus- yms. kiihokkeita.
37805: tun kaltainen luottoekspansio.
37806: 
37807: 
37808: 
37809: 
37810: LIITIEET
37811:                                                                       Sivu
37812: -   talletuspankkien liikevoitto/tappio vuosina 1988-31.8.1993         48
37813: -   talletuspankkien luottotappiot vuosina 1988-31.8.1993              48
37814: -   talletuspankkien vakuusrahastojen toimintaa kuvaavia lukuja        49
37815: -   pankkituen keskeiset tapahtumat                                    50
37816: 48
37817: 
37818:                                  Kotimaisten talletuspankkien (liikepankeista konsernitiedot)
37819:                                     Liikevoittoi-tappio vuosina 1988-31.801993, mmk
37820: VUOSI oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo   1988     1989      1990      1991         1992    1-8/1993
37821: UNITAS OOOoOOOOOOOOoOOOOOOooooooooooooooooooooooo        1202     738       152       -163       -2 702     -1 011
37822: KOPooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo       810    844       280     -1 612       -3 659       -896
37823: PSP oooooooooooooooooooooooooooooooooOOOOOOOOOOoOOoOOO     520    -64       499       -238         -640         -66
37824: SKOPooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo        591    373      -339     -3 321       -3 596       -870
37825: OKOoooooooooooooooooooooooooooooooOooOooooooooooooo        285    203       316         275           84         90
37826: STS/SILT APANKKI 0oooooo 0000000000000000                   75     23        68       -157         --474      -250
37827: ÅABooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo        31     35        39          45           27         33
37828: INTERBANK oooooooooooooooooOOOOOooooooooooo                  3      3         1           8           21         24
37829: LIIKEPANKIT YHTooooooOOOOOOOOOoOOOOOOO                   3 517   2155      1016     -5163       -10939      -2946
37830: SÄÄSTÖPANKIT ooooooooooooooooooooooooooo                   616    504       648       -524      -10 876     -3 019
37831: OSUUSPANKIT ooooooooooooooooooooooooooooo                  713    543       774         811           34      --486
37832: KAIKKI YHTO ooooooooooooooooooooooooooooooooo            4846    3202      2438     --4 876     -21 781     -6451
37833: 
37834: 
37835: 
37836: 
37837:                                  Kotimaisten talletuspankkien (liikepankeista konsernitiedot)
37838:                                       Luottotappiot vuosina 1988-31.801993, mmk
37839: VUOSI oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo    1988    1989      1990      1991         1992    1-8/1993
37840: UNITAS oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo         443     641       926      1 092        3 262       1 683
37841: KOPooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo      299     408       551      1 343        4 270       1 959
37842: PSP oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo     65     147       132        675        1 782       1170
37843: SKOPooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo        50     159       149      2 553        2 797         885
37844: OKOoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo        15     118        91        210          360         273
37845: STS/SILT APANKKI oooooOo 000000000 0000000                 15      63        42        178          291          -6
37846: ÅABooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo        0       6         7         26           39          27
37847: INTERBANK ooooooooooooooooooooooooooooooooo                 0       0         0          1            8           9
37848: LIIKEPANKIT YHTooooooooooooooooooooooo                    887    1542      1898      6078        12809        6000
37849: SÄÄSTÖPANKIT ooooooooooooooooooooooooooo                   83     136       420      1 117        7 954       2 323
37850: OSUUSPANKIT ooooooooooooooooooooooooooooo                 142     148       178        413        1 281       1 645
37851: TALLETUSPANKIT YHTo oooooooooooo                         1112    1826      2496      7608        22044        9968
37852:                                                                                                     49
37853: 
37854:       TALLETUSPAL~KKIE:S VAKUUSRAHASTOJEN TOIML"'TAA KUVAAVIA LUKUJA
37855: 
37856:                                           OVR                 SVR          LVR             YHT.
37857: 1. Kerätyt kannatusmaksut, mmk
37858: 
37859:                           -88              47,5                15,6        26,0              89,1
37860:                           -89              71,6                22,3        31,6             125,5
37861:                           -90             112,0                36,1        42,2             190,3
37862:                           -91             461,1               158,5        38,6             658,2
37863:                           -92             788,1               944,1        41,8           1 774,0
37864:                       1-10/93             621,6                66,3       209,6             897,5
37865: 
37866: 2. Myönnetyt avustukset, mmk
37867: 
37868:                           -88              57,4              13,6           0,0              71,0
37869:                           -89              82,8              39,2           0,0             122,0
37870:                           -90              84,5              32,0           0,0             116,5
37871:                           -91             487,7             188,4           0,0             676,1
37872:                           -92           1 657,4           1 377,9           0,0           3 035,3
37873:                       1-10/93           1 810,0               8,2         357,0           2 175,2
37874: 
37875: 3. Myönnetyt avustuslainat, mmk 1l
37876: 
37877:                           -88               0,0              0,0             0,0              0,0
37878:                           -89               0,0              0,0             0,0              0,0
37879:                           -90               0,0              0,0             0,0              0,0
37880:                           -91              40,0            700,0             0,0            740,0
37881:                           -92           1 561,0          5 000,0             0,0          6 561,0
37882:                       1-10/93             191,0              0,0             0,0            191,0
37883: 
37884: 4. Vakuusrahastopääoma, mmk
37885: 
37886:                          -88              119,9             67,4          131,4             318,7
37887:                          -89              140,7             79,7          164,9             385,3
37888:                          -90              179,5             81,4          207,1             468,0
37889:                          -91              569,3            212,6          245,7           1 027,6
37890:                          -92              883,0            949,6          287,6           2 120,2
37891:                         10/93            -207,9           -383,0          497,2             -93,7
37892: 
37893: 5. Oma pääoma, mmk
37894: 
37895:                          -88               69,1             58,2          137,5            264,8
37896:                          -89               67,5             46,1          172,4            286,0
37897:                          -90              108,3             55,0          222,5            385,8
37898:                          -91               94,9              6,4          273,3            374,6
37899:                          -92             -829,6           -447,4          335,1           -941,9
37900:                         10/93          -2 018,6 2)         398,0          201,3         -1 419,3
37901: 
37902: Luvut 1 desimaalin tarkkuudella
37903: 
37904: OVR         osuuspankkien vakuusrahasto
37905: SVR         säästöpankkien vakuusrahasto
37906: LVR         liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahasto
37907: 
37908: 1l   Myönnetyistä avustuslainoista on julkista tukea SVR:lle 500 milj. mk.
37909: 2l   Takauksen ja pääomatukijärjestelyn jälkeen arvio vuoden 1993 lopussa OVR:n oman pääoman määrästä
37910:      o n - 'iQn mmk
37911: 50
37912: 
37913:                      P M'KKITUEN KESKEISET TAPAHTUMAT
37914:                           (pl. toimikunnat, budjettivaltuudet)
37915: 
37916:              Tuen                                                                Julkinen
37917:              myön-                                                               pankki-
37918:               täjä                                                                 tuki,
37919:                                                                                    mmk
37920: syksy 1990            SP:n vakautusohjelma SKOP:lle. Säästöpankit merkitsivät
37921:                       SKOP:n osakepääoman korotuksen
37922: 
37923: syksy 1991            SP:n tervehdyttämisohjelma SKOP:lle
37924: 
37925: 19.9.1991    SP       SP otti SKOP:n hallintaansa. SP:n hoidingyhtiöt ostivat
37926:                       SKOP:n merkittävimmät osake- ja kiinteistösijoitukset
37927:                       sekä pääosan Tampella-vastuista                             14 800
37928: 
37929: 30.4.1992    ED       Valtion vakuusrahasto perustettiin
37930: 
37931: 15.6.1992    VVR      SKOP:n osakkeiden ja pääomatodistusten osto
37932:                       Suomen Pankilta                                               1 500
37933: 
37934: 26.6.1992    VVR      Tukilaina säästöpankkien vakuusrahastolle ja takaus
37935:                       SSP:n vastuudebentuureille                                   7 200
37936: 
37937: 11.11.1992   VVR      SSP:n takauksen muuttaminen vastuudebentuurin
37938:                       merkitsemiseksi
37939: 
37940: 18.12.1992    VVR     SSP Oy:n tukilainan konvertointi + loppuosan takauksesta
37941:                       muuntaminen pääomatodistuksiksi
37942: 
37943: 22.12.1992    VVR     SKOP:n tukipäätös                                             1 500
37944: 
37945: 30.12.1992    VVR     SSP Oy:n tukipäätös                                           4 700
37946: 
37947: syksy 1992    VN      Yleinen pääomatuki talletuspankeille luotonantokyvyn
37948:                       varmistamiseksi                                               7 742
37949: 
37950: 23.2.1993     ED      VVR-lakia muutettiin
37951: 
37952: 8.4.1993      VVR     STS:n tukipäätös                                              3 036
37953: 
37954: kevät 1993            Liikepankkien vakuusrahaston siirto Valtion
37955:                       vakuusrahastolle                                              -357
37956: 
37957: 27.4.1993     VVR     SSP Oy:n tukipäätös                                           1 100
37958: 
37959: 24.5.1993     VVR     SKOP:n tukipäätös                                              700
37960: 
37961: 1.7.1993              Siirto KOP:lta Siltapankki Oy:lle osana STS-Pankki Oy:n
37962:                       järjestelyyn liittyvää riskinjakoa, 75 milj. mk
37963: 
37964: 19.8.1993     VN      SSP Oy:n tukipäätös                                           1 000
37965:                                                                                        51
37966: 
37967: 19.8.1993        VN       KOP:n pääoman hankinnan takaamista koskeva
37968:                           periaatepäätös                                           (1 800)
37969: 
37970: 19.8.1993        VN       SYP:in pääoman hankinnan takaamista koskeva
37971:                           periaatepäätös                                           (1 000)
37972: 
37973: 22.10.1993       VN       SSP Oy:n liiketoiminta ja osakekanta myytiin KOP:lle,
37974:                           osuuspankeille, PSP:lle ja SYP:lle                       -5 600
37975:                           Periaatepäätös omaisuudenhoitoyhtiön
37976:                           perustamisesta sekä sen rahoituksen takaamisesta        (28 000)
37977: 
37978: 18.11.1993       VN       Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n
37979:                           perustaminen                                              5 000
37980: 
37981: 18.11.1993       VN       OVR:n vieraan pääoman korkojen takaamista koskeva
37982:                           periaatepäätös                                             (900)
37983: 
37984: 1.1.-3.11.93     SP       SP:lle realisointituottoina palautunut määrä             -2 600
37985: 
37986: 
37987: 
37988: 
37989: Lyhenteet:
37990: 
37991: SP     =     Suomen Pankki
37992: ED     =     Eduskunta
37993: VVR    =     Valtion vakuusrahasto
37994: VN     =     Valtioneuvosto
37995: OVR    =     Osuuspankkien vakuusrahasto
37996:            1993 vp
37997: 
37998: 
37999: 
38000: 
38001:    VALTIONEUVOSTON
38002:     PERIAATEPÅÅTÖS
38003:  IMATRAN VOIMA OY:n JA
38004: TEOLLISUUDEN VOIMA OY:n
38005:      HAKEMUKSEEN
38006: YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN
38007:     RAKENTAMISESTA
38008: 
38009: 
38010: 
38011: 
38012:         Helsinki 1993
38013:    ISBN-951-47-5914-1
38014: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1993
38015:                                 V a 1 t i on e u v o s t o n päätös Imatran Voima Oy:n ja
38016:                                 Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen saada ydinenergialaissa
38017:                                 (990/87) tarkoitettu periaatepäätös siitä, että yhtiöiden yhteis-
38018:                                 työnä toteutettavan ydinvoimalaitosyksikön ja hakemuksessa
38019:                                 esitettyjen muiden ydinlaitosten rakentaminen on yhteiskunnan
38020:                                 kokonaisedun mukaista.
38021: 
38022:                                 Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993.
38023: 
38024: 
38025: 
38026: HAKEMUS
38027: 
38028: Imatran Voima Oy ja Teollisuuden Voima Oy ovat 17.5.1991 päivätyssä hakemuksessaan
38029: pyytäneet ydinenergialain (990/87) 11 § :ssä tarkoitettua valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä,
38030: että yhtiöiden yhteistyönä toteutettavan uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen nykyisten
38031: ydinvoimalaitosyksiköiden sijaintipaikoille joko Imatran Voima Oy:n omistamalle alueelle
38032: Loviisan kaupungissa Hästholmenin saarella tai Teollisuuden Voima Oy:n omistamalle alueelle
38033: Eurajoen kunnassa Olkiluodon saarella on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
38034: 
38035: Hakemuksessa rajataan valittavana olevat ydinvoimalaitosvaihtoehdot reaktorityypiltään
38036: kevytvesilaitoksiin.
38037: 
38038: Hakemus käsittää kaikki hankkeessa tarkoitettuun toimintaan samalla laitospaikalla liittyvät
38039: muutkin ydinlaitokset, jotka tarvitaan tuoreen ydinpolttoaineen varastointiin ja käytetyn
38040: ydinpolttoaineen välivarastointiin. samoin kuin matala- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden
38041: sekä laitosyksikön käytöstäpoistojätteiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoittamiseen.
38042: Hakemus ei koske käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen tarvittavaa ydinlaitosta.
38043: 
38044: Ydinenergialain 11 §:n 1 momentin mukaan yleiseltä merkitykseltään huomattavan ydinlaitok-
38045: sen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että ydinlaitoksen rakentami-
38046: nen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Lain 11 §:n 2 momentissa on määritelty, mitkä
38047: ydinlaitokset katsotaan yleiseltä merkitykseltään huomattaviksi. Hakemuksessa tarkoitetuista
38048: ydinlaitoksista ovat yleiseltä merkitykseltään huomattavia
38049: 
38050:                 1) ydinvoimalaitosyksiJr.kö, 2) tuoreen ydinpolttoaineen varasto, 3) käytetyn
38051:                 ydinpolttoaineen välivarasto, 4) matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen
38052:                 ja käytöstäpoistojätteen loppusijoitustilat
38053: 
38054: 
38055: 
38056: 
38057:                                                Imatran Voima Oy ja Teollisuuden Voima Oy
38058: 
38059: 
38060: 
38061: 
38062: 330225T
38063:                                                                                                  2
38064: Hakemuksessa esitty toteutusaikataulu merkitsee, että rakennettava ydinvoimalaitosyksikkö
38065: tulisi otettavaksi käyttöön ensi vuosikymmenen vaihteessa.
38066: 
38067: Yhteenvetona hakemuksessa on esitetty seuraavat perustelut uuden ydinvoimalaitosyksikön
38068: rakentamiselle:
38069: 
38070: Uutta perusvoiman tuotantokapasiteettia tarvitaan 1990-luvun lopulla maan tulevan sähkö-
38071: huollon turvaamiseksi kulutuksen kasvun, päättyvien tuontisopimusten sekä käytöstä poistet-
38072: tavien voimalaitosten korvaamisen johdosta.
38073: 
38074: Sähköhuollon rakenteen monipuolisuuden säilyttäminen edellyttää uutta ydinvoimalaitoska-
38075: pasiteettia perusvoiman tuotannossa.
38076: 
38077: Ydinvoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannukset ovat muihin voimantuotantovaihtoehtoihin
38078: verrattuina kilpailukykyiset
38079: 
38080: Ydinvoima turvaa osaltaan vakaan sähkön hinnan, vaikka polttoaineiden hinnoissa tapahtuisi
38081: suuriakin muutoksia.
38082: 
38083: Eristämisperiaatteesta ja tiukoista turvallisuus- ja laatuvaatimuksista johtuen ydinvoimalaitos
38084: rasittaa ympäristöä vähemmän kuin muut perusvoimavaihtoehdot Ydinvoimavaihtoehdon
38085: hyväksikäyttö ei aiheuta rikki-, typpi- eikä hiilidioksidipäästöjä, joiden seurausvaikutuksena
38086: luonnon kiertokulkuun syntyy palautumattomia muutoksia. Samoin se vähentää ilmansuojelusta
38087: kansantaloudelle aiheutuvia kustannuskia.
38088: 
38089: Hakijayhtiöiden ydinalan asiantuntemus on käytettävissä hakemuksessa tarkoitetussa hankkeessa.
38090: 
38091: Taijolla on kevytvesireaktorilla varustettuja ydinvoimalaitostyyppejä, jotka ovat rakennettavissa
38092: suomalaiset turvallisuusvaatimukset täyttäviksi ja jotka ovat teknisillä ja taloudellisilta ominai-
38093: suuksiltaan soveltuvia Suomen olosuhteisiin.
38094: 
38095: Suunnitellut sijaintipaikkavaihtoehdotovat soveliaat uuden ydinvoimalaitosyksikön sijoitukseen
38096: Molemmilla paikoilla on myös tämän mahdollistava kaava.
38097: 
38098: Hankkeen rahoitus on järjestettävissä noudattaen hakijayhtiöiden normaalia rahoituskäytäntöä
38099: pääosin lainarahoituksella sekä yhtiöiden tyydyttävä omavaraisuusaste ja luottokelpoisuus
38100: säilyttäen.
38101: 
38102: Ydinpolttoainehuolto on jäljestettävissä luotettavasti pitkällä aikavälillä.
38103: 
38104: Ydinpolttoaineen varastointi on hoidettavissa yksinkertaisesti ja kustannuksiltaan edullisesti.
38105: 
38106: Ydinjätehuolto, käytetyn polttoaineen huolto mukaan luettuna, on järjestettävissä vastaavalla
38107: tavoin kuin nykyisillä ydinvoimalaitoksilla menetellään ja suunnitellaan meneteltäväksi.
38108: 
38109: Hakemukseen on liitetty ydinenergia-asetuksen 24 §:ssä vaaditut selvitykset
38110:                                                                                                        3
38111: 
38112: 
38113: SOVELLETI AV AT LAINKOHDAT
38114: 
38115: Ydinenergialain 14 §:n 1 momentissa säädetään, että ennen kuin valtioneuvosto tekee lain 11
38116: § :ssä tarkoitetun periaatepäätöksen, sen on todettava, että suunnitellun ydinlaitoksen sijainti-
38117: kunta on lain 12 § :ssä tarkoitetussa lausunnossaan puoltanut ydinlaitoksen rakentamista ja että
38118: esiin ei ole tullut seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa ydinlaitosta
38119: siten kuin lain 6 §:ssä edellytetään.
38120: 
38121: Ydinenergialain 14 § :n 2. momentissa säädetään, että jos valtioneuvosto on todennut mainitun
38122: pykälän 1. momentissa säädettyjen edellytysten täyttyneen, sen on harkittava periaatepäätöstä
38123: yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta ja otettava huomioon ydinlaitoksesta koituvat hyödyt
38124: ja haitat, kiinnittäen erityisesti huomiota 1) ydinlaitoksen tarpeellisuuteen maan energiahuollon
38125: kannalta, 2) sijaintipaikan soveltuvuuteen ja laitoksen ympäristövaikutuksiin sekä 3) ydinpolt-
38126: toaine- ja ydinjätehuollon järjestämiseen.
38127: 
38128: 
38129: 
38130: HANKITIU SELVITYS
38131: 
38132:                  Sijaintikuntien ja säteilyturvakeskuksen lausunnot
38133: 
38134: 
38135: Loviisan kaupunki on puoltanut suunnitellun ydinvoimalaitosyksikön ja hakemuksessa
38136: tarkoitettujen muiden ydinlaitosten rakentamista Hästholmenin saarelle.
38137: 
38138: Eurajoen kunta on puoltanut suunnitellun ydinvoimalaitoslaitosyksikön ja hakemuksessa
38139: tarkoitettujen muiden ydinlaitosten rakentamista Olkiluodon saarelle. Kunta on ilmoittanut
38140: pyrkivänsä toimimaan siten, ettei sen alueelle loppusijoiteta korkea-aktiivista ydinpolttoainejätet-
38141: tä.
38142: 
38143: Säteilyturvakeskus on todennut lausunnossaan, että sen tutkimien asioiden osalta ei ole tullut
38144: esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa uutta ydinvoima-
38145: laitosyksikköä, sen tarvitsemia tuoreen ja käytetyn ydinpolttoaineen varastoja sekä voimalai-
38146: tosjätteiden ja käytöstäpoistojätteiden loppusijoitustiloja Hästholmenille tai Olkiluotoon siten
38147: kuin ydinenergialain 6 §:ssä ja valtioneuvoston ydinenergialain 81 §:n nojalla antamissa
38148: päätöksissä (VNp:t 395-398/91) edellytetään.
38149: 
38150: Säteilyturvakeskus on todennut, että esitettyjä laitosvaihtoehtoja koskevien suunnitelmien
38151: pohjalta voitaisiin tehdä Suomessa voimassa olevat turvallisuutta ja säteilysuojelua koskevat
38152: määräykset täyttävä laitos. Kaikkiin esitettyihin laitosvaihtoehtoihin olisi kuitenkin tehtävä
38153: tarkempien tutkimusten pohjalta suunniteltavia muutoksia. Keskus on katsonut, että turval-
38154: lisuutta koskevien perusvaatimusten täyttymisen lisäksi on pidettävä keskeisenä tavoitteena,
38155: että uusi ydinvoimalaitosyksikkö voitaisiin tehdä Suomessa nykyisin käytössä olevia laitoksia
38156: olennaisesti turvallisemmiksi. Keskuksen mukaan esitetyistä vaihtoehdoista ainakin ruotsalaiset
38157: ja saksalaiset laitokset antaisivat hyvän lähtökohdan tämän tavoitteen saavuttamiselle.
38158:                                                                                                   4
38159: 
38160: Säteilyturvakeskus on todennut, ettei ole turvallisuuteen liittyviä esteitä tehdä periaatepäätöstä
38161: tuoreen ydinpolttoaineen varastosta. Tuoreen ydinpolttoaineen varasto on tavallisesti kiinteä
38162: osa laitosyksikköä. Tuoreen ydinpolttoaineen varastointia koskevat yleiset turvallisuusvaati-
38163: mukset sisältyvät valtioneuvoston päätökseen ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevista ylei-
38164: sistä määräyksistä (395!91).
38165: 
38166: Säteilyturvakeskus on todennut, ettei ole turvallisuuteen liittyviä esteitä tehdä periaatepäätöstä
38167: käytetyn ydinpolttoaineen välivarastosta. Välivarastointia koskevat yleiset turvallisuusvaatimuk-
38168: set sisältyvät valtioneuvoston päätöksessä ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevista yleisistä
38169: määräyksistä (395/91).
38170: 
38171: Säteilyturvakeskus on todennut, että käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen Suomen
38172: kallioperään, mikä on hak.emuksessa esitetty uuden laitosyksikön käytetyn polttoaineen huollon
38173: lähtökohdaksi, on ollut pitkään tutkimus- ja selvitystyön kohteena Suomessa ja Ruotsissa.
38174: Selvitystyössä ei ole ilmennyt mitään sellaista, mikä estäisi riittävän turvallisuustason
38175: saavuttamisen. Loppusijoitusratkaisun turvallisuus on osoitettu siinä määrin, että valmistelutyötä
38176: voidaan jatkaa kyseisen periaatesuunnittelun pohjalta. Samalla on kuitenkin selvitettävä myös
38177: vaihtoehtoisia toimintalinjoja ja loppusijoitusmenetelmiä tavoitteena löytää turvallisuuden ja
38178: muiden olennaisten seikkojen kannalta paras ratkaisu.
38179: 
38180: Säteilyturvakeskus on todennut, ettei ole turvallisuuteen liittyviä esteitä tehdä jo tässä vaiheessa
38181: periaatepäätös siitä, että uuden laitosyksikön keski- ja matala-aktiiviset voimalaitosjätteet
38182: voidaan sijoittaa voimalaitosalueen kallioperään valtioneuvoston päätöksen (398!91) määräykset
38183: täyttäväliä tavalla.
38184: 
38185: Säteilyturvakeskus on todennut, että uuden laitosyksikön käytöstäpoistojätteiden loppusijoitus
38186: on järjestettävissä riittävän turvallisesti. Keskuksen mukaan kuitenkin otettava huomioon, että
38187: käytöstäpoistojätteiden loppusijoitusta koskevia turvallisuusmääräyksiä ei ole vielä laadittu ja
38188: on ehkä tarpeen sijoittaa kaikkein aktiivisiromat käytöstäpoistojätteet runsasaktiivisen ydin-
38189: jätteen loppusijoituslaitokseen, jota koskevia turvallisuusmääräyksiä ei myöskään ole vielä
38190: laadittu.
38191: 
38192: Säteilyturvakeskus on todennut, että uuden laitosyksikön turva- ja valmiusjärjestelyt ovat
38193: toteutettavissa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti laajentamalla ja täydentämällä
38194: Loviisan ja Olkiluodon nykyisiä turva- ja valmiusjärjestelyjä.
38195: 
38196: Säteilyturvakeskuksen yhteydessä toimiva ydinturvallisuusneuvottelukunta on lausunnossaan
38197: yhtynyt säteilyturvakeskuksen esittämiin johtopäätöksiin. Neuvottelukunta on katsonut, että
38198: lainsäädännön ja turvallisuuvaatimusten ajanmukaisuuden sekä asiantuntemuksen riittävyyden
38199: kannalta yhteiskunnalla on yleinen valmius laajentaa ydinenergian käyttöä. Hankkeen
38200: toteuttaminen edellyttää kuitenkin voimavarojen asianmukaista lisäämistä. Neuvottelukunta
38201: on korostanut, että kutakin periaatepäätöshakemuksessa tarlcoitettua ydinlaitosta koskeva
38202: yksityiskohtainen turvallisuusarvio tehdään rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä,
38203: jolloin asetetaan yksityiskohtaiset suunnittelua ja valmistusta koskevat vaatimukset
38204:                                                                                                5
38205: 2               Muut lausunnot
38206: 
38207: Kauppa- ja teollisuusministeriö on hankkinut edellä todettujen lisäksi lausunnot ydinenergialain
38208: ja -asetuksen nojalla seuraavilta: ympäristöministeriö, Lapinjärven kunta, Liljendalin kunta,
38209: Pernajan kunta, Pyhtään kunta, Ruotsinpyhtään kunta, Euran kunta. Kiukaisten kunta, Kodisjoen
38210: kunta, Lapin kunta, Luvian kunta, Nakkilan kunta, Pyhärannan kunta, Rauman kaupunki,
38211: Rauman maalaiskunta, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, vesi- ja ympäristöhallitus,
38212: Uudenmaan lääninhallitus, Turun ja Porin lääninhalltus, Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto,
38213: Satakuntaliitto ja ydinenergianeuvottelukunta.
38214: 
38215: Hankkeen yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuuden arvioimiseksi, erityisesti sen energia- ja
38216: ympäristöpoliittisen merkityksen ja taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi, lausunnot on
38217: hankittu myös seuraavilta: valtiovarainministeriö, energiapolitiikan neuvosto, Teollisuuden
38218: Keskusliitto, Suomen Työnantajain Keskusliitto, Sähköntuottajien Yhteistyövaltuuskunta,
38219: Suomen Yrittäjäin Keskusliitto, Maataloustuottajain Keskusliitto, Svenska Lantbruksproducen-
38220: temas Centralförbund, Suomen Ammattijärjestöjen Keskusjärjestö, Toimihenkilö- ja Vilkamies-
38221: järjestöjen Keskusliitto, AKAVA, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto,
38222: Suomen luonnonsuojeluliitto ja Energiapoliittinen yhdistys - Vaihtoehto Ydinvoimalle.
38223: 
38224: llman pyyntöä hakemuksesta ovat antaneet lausuntonsa llmatieteen laitos, Puolustustaloudellinen
38225: suunnittelukunta, Energiataloudellinen Yhdistys, Rauman kauppakamari, Suomen Atomiteknilli-
38226: nen Seura, Suomen Sähkölaitosyhdistys/Suomen Voimalaitosyhdistys (yhteinen lausunto) ja
38227: Sähkölaitosjohtajat r.y.
38228: 
38229: Ympäristöministeriö on todennut, ettei ministeriö pidä hanketta tällä hetkellä yhteiskunnan
38230: kokonaisedun kannalta suotavana eikä maan energiahuollon kannalta tarpeellisena. Ministeriö
38231: on katsonut, ettei periaatepäätöstä tule tehdä ennen kuin energiapolitiikan kestävään kehitykseen
38232: perustuvasta suuntauksesta ja energiansäästöohjelmasta on päätetty.
38233: 
38234: Lapinjärven kunta on todennut, ettei kunta halua ottaa hankkeeseen kielteistä eikä myönteistä
38235: kantaa, koska kyseessä on valtakunnallisesti tehtävä energia- ja ympäristöpoliittinen ratkaisu.
38236: 
38237: Liljendalin kunta on ilmoittanut vastustavansa niin ydinvoiman lisärakentamista kuin viidennen
38238: ydinvoimalaitoksen sijoittamista Loviisaan.
38239: 
38240: Pernajan kunta on ilmoittanut vastustavansa ydinvoiman lisärakentamista.
38241: 
38242: Pyhtään kunta on katsonut, että hanke on perusteltu valtakunnan voimantuotannon ja
38243: tuotantotoiminnan perusedellytysten turvaamiseksi.
38244: 
38245: Ruotsinpyhtään kunta on ilmoittanut vastustavansa uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista
38246: Suomeen.
38247: 
38248: Euran kunta on katsonut, ettei tässä vaiheessa ole tarpeellista tehdä päätöksiä uusien
38249: suurvoimalaitosten rakentamisesta.
38250:                                                                                                   6
38251: Kiukaisten kunta on katsonut, että mahdollinen sähköenergian lisätarve tulisi tyydyttää ydin-
38252: voimalla, koska se on käytettävistä vaihtoehdoista taloudellisin ja ympäristöystävällisin.
38253: 
38254: Kodisjoen kunta on todennut, ettei kunta pidä tarpeellisena tehdä tässä vaiheessa päätöksiä
38255: uusista ydinvoimalaitoksista.
38256: 
38257: Lapin kunta on puoltanut hanketta.
38258: 
38259: Luvian kunta on puoltanut hanketta.
38260: 
38261: Nakkilan kunta on puoltanut hanketta.
38262: 
38263: Pyhärannan kunta on katsonut, että ilmeisen lisäenergian tarpeen tyydyttämisessä ydinvoimalla
38264: on asiallisesti toteutettuna perusteltuja etuja.
38265: 
38266: Rauman kaupunki on puoltanut hakemuksen hyväksymistä ja laitosyksikön sijoittamista
38267: Olkiluotoon.
38268: 
38269: Rauman maalaiskunta on puoltanut laitosyksikön sijoittamista Olkiluotoon.
38270: 
38271: Lapinjärven, Pernajan, Pyhtään, Euran, Kodisjoen, Lapin, Luvian, Nakkilan ja Pyhärannan
38272: kunnat sekä Rauman kaupunki ovat katsoneet, että rakentajayhtiö tulisi velvoittaa korvaamaan
38273: uuden laitosyksikön sijaintikunnan naapurikunnille ne lisäkustannukset, jotka aiheutuvat
38274: tarpeesta nostaa näiden kuntien pelastusvalmiutta. Pyhtään, Euran, Kodisjoen ja Pyhärannan
38275: kunnat sekä Rauman maalaiskunta ovat katsoneet, että periaatepäätöksen yhteydessä tulisi
38276: päättää suunnitelmasta uuden laitosyksikön korlcea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoittamisesta.
38277: 
38278: Sisäasiainministeriö on katsonut, ettei pelastuspalvelujärjestelyissä ole sellaisia puutteita, jotka
38279: olisivat esteenä myönteisen periaatepäätöksen tekemiselle.
38280: 
38281: Puolustusministeriö on ilmoittanut, ettei ministeriöllä ole maanpuolustuksellisten seikkojen
38282: perusteella huomautettavaa hakemukseen.
38283: 
38284: Uudenmaan lääninhallitus on todennut, että seutukaava ja asemakaava mahdollistavat uuden
38285: ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen Hästholmeniin. Lääninhallitus on katsonut, että uusi lai-
38286: tosyksikkö edellyttäisi pelastuspalvelun selkeää parantamista Loviisan yhteistoiminta-alueella.
38287: Lääninhallituksen mukaan poliisin vastuulla oleviin turvajärjestelyihin ei ole tarvetta tehdä
38288: muutoksia.
38289: 
38290: Turun ja Porin lääninhallitus on katsonut, että Olkiluodon vahvistettu rakennuskaava mahdol-
38291: listaa nykyisen ydinvoimalaitoksen laajentamisen. Lääninhallitus on todennut, että Olkiluodon
38292: pelastus- ja turvajätjestelyt ovat toimivat eikä uuden laitosyksikön rakentaminen vaadi niiden
38293: muuttamista.
38294: 
38295: Vesi- ja ympäristöhallitus on katsonut, että uuden laitosyksikön jäähdytysvesien vaikutukset
38296: tulee selvittää ennen rakentamista mallien avulla. Vesi- ja ympäristöhallitus on katsonut, että
38297:                                                                                                  7
38298: ydinvoima on tuhlaava ja ympäristöä kuormittava sähköntuotantotapa, johon perustuvaa
38299: energiahuoltoa ei voida pitää tulevaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisena.
38300: 
38301: Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto on todennut, ettei voimassa oleva seutukaava ole esteenä uuden
38302: laitosyksikön sijoittamiselle Hästholmeniin.
38303: 
38304: Satakuntaliitto on ilmoittanut, että seutusuunnittelussa on varauduttu Olkiluodon ydinvoimalai-
38305: toksen laajentamiseen.
38306: 
38307: Ydinenergianeuvottelukunta on katsonut, että hankkeen toteuttaminen on yhteiskunnan
38308: kokonaisedun mukaista. Tärlceimpinä näkökohtina, jotka puoltavat ydinvoiman lisärakentamista,
38309: neuvottelukunta on pitänyt tarvetta turvata luotettava ja edullinen sähkön saanti sekä pyrkimystä
38310: saavuttaa ympäristön suojelemiseksi asetetut kansalliset tavoitteet ja täyttää näköpiirissä olevat
38311: uudet kansainväliset velvoitteet.
38312: 
38313: Valtiovarainministeriö on katsonut, että päätös ydinvoiman lisärakentamisesta olisi kansanta-
38314: louden edun mukaista ja että se olisi tehtävä kiireellisesti. Ministeriö on todennut, että päätöstä
38315: tehtäessä on otettava huomioon, ettei ole valtiontaloudellisia mahdollisuuksia ydinvoimain-
38316: vestoinnin tukemiseen valtion varoilla tai verohelpotuksin.
38317: 
38318: Energiapolitiikan neuvosto on arvioinut, että sähkönkulutuksen kasvu jatkuu seuraavat 10 -
38319: 20 vuotta huolimatta voimakkaasta tehostamisesta ja säästämisestä. Neuvosto on katsonut tämän
38320: edellyttävän uuden tuotantokapasiteetin rakentamista. Neuvosto on todennut, etteivät
38321: energiantuotannon ympäristöpäästöjen vähentämistavoitteet salli fossiilisten polttoaineiden
38322: käytön lisäämistä sähkön tuotannossa ja ettei myöskään sähkön tuontiteho saisi ylittää
38323: pitkäaikaisesti omia varatehoreservejä. Neuvosto on katsonut, ettäjos näistä ehdoista pidetään
38324: kiinni, uuden perusvoiman tuotannossa tulee kyseeseen lähinnä ydinvoima.
38325: 
38326: Teollisuuden Keskusliitto ja Suomen Työnantajain Keskusliitto ovat katsoneet yhteisessä
38327: lausunnossaan, että ydinvoimakapasiteetin laajennushanke tukee hyvin sekä teollisuuden toimin-
38328: taedellytysten ja kilpailukyvyn parantamista että yhteiskunnan ympäristönsuojelulle asettamia
38329: tavoitteita.
38330: 
38331: Sähköntuottajien yhteistyövaltuuskunta puoltaa hanketta taloudellisuus-, ympäristö- ja
38332: varmuussyistä.
38333: 
38334: Suomen yrittäjäin keskusliitto on katsonut, että energiavaltaiselle teollisuudelle on tärkeää
38335: hinnaltaan kilpailukykyisen energian saatavuuden turvaaminen pitkällä tähtäyksellä. Keskusliitto
38336: on todennut, että ydinenergia on taloudellinen energiantuotantomuoto, jonka tuotannon
38337: laajentamien on järlcevää.
38338: 
38339: Maataloustuottajain keskusliitto on puoltanut periaatepäätöksen tekemistä uuden ydinvoimalai-
38340: tosyksikön rakentamisesta ympäristö- ja taloudellisuussyistä. Keskusliitto on todennut, että
38341: metsien kasvun taloudellinen hyödyntäminen edellyttää energiantuotannon lisäämistä
38342: kansainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan.
38343:                                                                                                  8
38344: Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund on ilmoittanut vastustavansa ydinvoimalai-
38345: tosten rakentamista Suomeen ja vaativaosa nykyisistäkin ydinvoimalaitoksista luopumista.
38346: 
38347: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö on ilmoittanut puoltavansa sellaista energiaratkaisua,
38348: jolla voidaan turvata energian saanti mahdollisimman saastettomasti, turvallisesti ja taloudel-
38349: lisesti. Keskusjärjestön mukaan taloudellisuus- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat asettavat
38350: ydinvoiman kivihiilivoiman edelle.
38351: 
38352: Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto on katsonut, että tuottavuuden ja sitä
38353: seuraavassa tulojen lisäyksessä ydinvoimaa on vaikea ylittää nyt tiedossa olevilla vaihtoehtoisen
38354: tekniikan keinoilla.
38355: 
38356: AKAVA on kannattanut uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista. Järjestö on todennut, että
38357: taloudellisuus- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat huomioon ottaen ydinvoima asettuu etusijalle
38358: kivihiilivoimaan nähden.
38359: 
38360: Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto on todennut suhtautuvansa myönteisesti
38361: uuden ydinvoimalaitoksen rakentamiseen.
38362: 
38363: Suomen luonnonsuojeluliitto ei ole antanut pyydettyä lausuntoa, mutta liitto on esittänyt
38364: mielipiteensä hankkeesta Eurajoella ja Loviisassa pidetyissä kuulemistilaisuuksissa. Liitto on
38365: ilmoittanut kantanaan, että ydinvoimalaitoksen sijaan tulisi rakentaa 100 sähköä ja lämpöä
38366: tuottavaa hakevoimalaitosta.
38367: 
38368: Energiapoliittinen yhdistys - Vaihtoehto Ydinvoimalle on todennut, ettei löydy vakuuttavia
38369: perusteluja sille, että viidennen ydinvoimalaitoksen rakentaminen olisi yhteiskunnan koko-
38370: naisedun mukaista. Yhdistyksen lausunnon liitteenä on toimitettu noin 150 ulkomaisen
38371: kansalaisjärjestön allekirjoittama, Suomen hallitukselle osoitettu vetoomus, jossa Suomen
38372: toivotaan luopuvan ydinvoiman lisäämissuunnitelmista.
38373: 
38374: 2               Muut selvitykset
38375: 
38376: Kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut valtion teknilliseltä tutkimuskeskukseltaja säteilytur-
38377: vakeskukselta hankkimiensa selvitysten perusteella ydinenergia-asetuksen26 §:n 1 momentissa
38378: edellytetyn katsauksen käytössä oleviin ja suunniteltuihin ydinjätehuollon menetelmiin, niiden
38379: turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin, taloudellisuuteen ja soveltuvuuteen Suomen oloihin.
38380: 
38381: Kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut ydinenergia-asetuksen 26 §:n 2 momentissa
38382: edellytetyn selvityksen ydinvoimalaitoshankkeen merkityksestä maan energiahuollolle.
38383: 
38384: Kauppa- ja teollisuusministeriö on hankkinut valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta arvion
38385: hakemuksessa esitetyistä ydinvoiman tuotantokustannuksista ja ydinvoimalle vaihtoehtoisten
38386: sähköntuotantomuotojen kustannuksista.
38387:                                                                                                9
38388: 3               Julkinen kuuleminen ja hankkeesta esitetyt mielipiteet
38389: 
38390: Hakijayhtiöt ovatjakaneet ydinenergialain 13 §:ssä tarkoitetun, kauppa- ja teollisuusministeriön
38391: tarkastamanja sen ohjeiden mukaan laaditun yleispiirteisen selvityksen hankkeesta ryhmäkir-
38392: jeenä jokaiseen talouteen Eurajoen kunnassa, Loviisan kaupungissa ja niiden naapurikunnissa.
38393: Hakemuksen vireilläotosta ja julkisten kuuleruistilaisuuksien jäijestämisestä on ilmoitettu
38394: ydinenergialain 13 § :n nojalla Eurajoen kunnan, Loviisan kaupungin ja niiden naapurikuntien
38395: virallisissa ilmoituslehdissä sekä Virallisessa lehdessä, Helsingin Sanomissa ja Hufvudstads-
38396: bladetissa. Periaatepäätöshakemus on pidetty nähtävillä Loviisan kaupungin ja Eurajoen kunnan
38397: sekä niiden naapurikuntien kunnanvirastoissa.
38398: 
38399: Ilmoitusten perusteella ministeriölle on toimitettu 51 kiljelmää. Hanketta koskevat julkiset
38400: kuuleruistilaisuudet on pidetty Eurajolla 15.10.1991 ja Loviisassa 22.10.1991. Kannanottojaan
38401: hankkeeseen ovat esittäneet Eurajoen kuuleruistilaisuudessa 32 henkilöä ja Loviisan kuulemisti-
38402: laisudessa 36 henkilöä. Kuuleruistilaisuuksissa 18 henkilöä on esiintynyt jonkin yhteisön edusta-
38403: jana. V altaosassa kiljelmistä (46) ja kuuleruistilaisuuksien puheenvuoroista (39) on vastustettu
38404: uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista. Kielteisissä kannaotoissa on kiinnitetty huomiota
38405: lähinnä ydinvoimalaitosten ja ydinjätteiden turvallisuusriskeihin, ydinvoimalla tuotetun sähkön
38406: kustannuksiin ja energian säästöön sähkön tuotannon lisäämisen vaihtoehtona. Myönteisissä
38407: kannanotoissa hanketta on puollettu mm. ydinvoiman vähäisillä ympäristöhaitoilla, ta-
38408: loudellisuudella ja Suomessa olevalla korkeatasoisella ydintekniikan osaamisella.
38409: 
38410: 4               Ruotsin ja Ahvenanmaan vastaukset hanketta koskeviin ilmoituksiin
38411: 
38412: Hankkeesta on ilmoitettu Ruotsin hallitukselle Suomen, Nmjan, Ruotsin ja Tanskan välillä
38413: 15.11.1976 tehdyn sopimuksen (SopS 19n6) nojalla, joka koskee tietojen antamista maiden
38414: välisten rajojen läheisyyteen rakennettavien ydinlaitosten turvallisuudesta. Ruotsin ympäristö-
38415: ministeriö on lähettänyt tiedoksi neljän viranomaisen lausunnot ilmoituksen johdosta. Ydintur-
38416: vallisuuslaitoksen, säteilyturvallisuuslaitoksen, elinkeino- ja teknologiaviraston ja luonnon-
38417: suojeluviraston antamissa vastauksissa on todettu, ettei näillä viranomaisilla ole huomauttamista
38418: hankkeeseen.
38419: 
38420: Ahvenanmaan maakuntahallitukselle on annettu samansisältöinen ilmoitus kuin Ruotsin
38421: viranomaisille. Maakuntahallitus on todennut, ettei se puolla ydinvoiman lisärakentamista
38422: Suomeen siksi, että mm. kysymys korkea-aktiivisen ydinjätteen turvallisesta loppusijoittamisesta
38423: on edelleen auki.
38424: 
38425: 5               Hakijan vastine
38426: 
38427: Hakijayhtiöt ovat esittäneet 31.1.1992 hallintomenettelylain 15 §:n nojalla vastineensa
38428: lausunnoissa esitettyihin huomautuksiin. Hakijayhtiöt ovat todenneet vastineessaan mm.,
38429: etteivät vuoden 1991 devalvaatio ja hakemuksen jättämiseen jälkeen tapahtunut kustannuskehi-
38430: tys ole muuttaneet ydinvoiman ja hiilivoiman kilpailutilannetta ja että hakemuksen perusteet
38431: ovat säilyneet muuttumattomina.
38432:                                                                                                   10
38433: YDINERGIALAIN 14 §:N 1 MOMENTISSA TARKOITETTUJEN
38434: ENNAKKOEDYLLYTYSTEN TÄYTTYMINEN
38435: 
38436: V a 1 t i on e u v osto toteaa, että Loviisan kaupunki on puoltanut Imatran Voima Oy:n
38437: ja Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen sisältyvien ydinlaitosten rakentamista Hästholmenin
38438: saarelle ja että Eurajoen kunta on puoltanut näiden ydinlaitosten rakentamista Olkiluodon saa-
38439: relle.
38440: 
38441: Vaitioneuvosto toteaa Imatran Voima Oy:n ja Teollisuuden Voima Oy:n selvitystyön kohteina
38442: olevista ydinvoimalaitosvaihtoehdoista hankittujen selvitysten perusteella, ettei ole tullut esiin
38443: seikkoja, jotka osoittavat, ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa suunnitellut ydinlaitokset siten
38444: kuin ydinenergialain 6 §:ssä edellytetään ottaen samalla huomioon valtioneuvoston
38445: ydinenergialain 81 §:n nojalla antamat päätökset ydinvoimalaitosten turvallisuutta (395/91),
38446: ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä (396/91), ydinvoimalaitosten valmiusjäijestelyjä (397/91)
38447: ja voimalaitosjätteiden loppusijoituksen turvallisuutta (398/91) koskevista yleisistä määräyksistä.
38448: 
38449: 
38450: 
38451: RATKAISU
38452: 
38453: V a 1 t i o neuvo s t o on 11 päivänä joulukuuta 1987 annetun ydinenergialain (990187)
38454: 11 §:n nojalla ottaen huomioon ydinenergialain 14 §:n 2 momentissa mainitut seikat, joita on
38455: myös käsitelty päätöksen liitteissä, päättänyt tehdä periaatepäätöksen siitä, että
38456: 
38457:                  Imatran Voima Oy:n ja Teollisuuden Voima Oy:n yhteistyönä toteutettavan,
38458:                  sähköteholtaan enintään 1400 megawatin kevytvesireaktorilla varustetun
38459:                  ydinvoimalaitosyksikön, joka vastaa toimintaperiaatteiltaan ja turvallisuuden
38460:                  varmistamiseen liittyviltä ratkaisuiltaan olennaisesti hakemuksessa esitettyjä
38461:                  1aitosvaihtoehtoja, ja
38462: 
38463: 2                sen toimintaan samalla laitospaikalla liittyvien ydinlaitosten, jotka tarvitaan
38464: 
38465:                                   tuoreen ydinpolttoaineen varastointiin,
38466:                                   käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin ja
38467:                                   matala- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden loppusijoitta-
38468:                                   miseen,
38469: 
38470:                  rakentaminen Eurajoen kunnan Olkiluodon saarelle tai Loviisan kaupungin Häs-
38471:                  teholmenin saarelle rakennuslain mukaisissa kaavoissa ydinvoimalaitostoimin-
38472:                  taan varatulle alueelle on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
38473: 
38474: 
38475:                  Suunnitellun ydinvoimalaitosyksikön käytöstäpoistosta syntyvistä ydinjätteistä
38476:                  kaikkein aktiivisiromat on ehkä tarpeen sijoittaa runsasaktiivisen ydinjätteen
38477:                  loppusijoitustilaan. Rusasaktiivisen ydinjätteen loppusijoitus aloitetaan
38478:                  Suomessa tämänhetkisten suunnitelmien mukaan vuoden 2020 tienoilla ja
38479:                  loppusijoitustilan rakentamista koskeva periaatepäätös sijoituspaikkaratkaisui-
38480:                  neen tehdään vastaa vuoden 2000 jälkeen. Näistä syistä valtioneuvosto katsoo
38481:                                                                                                11
38482: 
38483:                 siten, ettei käytöstäpoistojätteiden loppusijoitustilan rakentaminen hak:emuksessa
38484:                 esitetyllä tavalla ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja ettei tällä hetkellä
38485:                 ole riittäviä edellytyksiä tehdä ydinenergialain 11 § :n tarkoittamaa periaatepää-
38486:                 töstä käytöstäpoistojätteiden loppusijotustilan rakentamisesta. Hakemus hylätään
38487:                 tältä osin.
38488: 
38489:                 Muiden hakemuksessa tarkoitettujen ydinlaitosten osalta ei tarvita ydinenergia-
38490:                 lain 11 §:n mukaista valtioneuvoston periaatepäätöstä.
38491: 
38492:                 Mikäli eduskunta päättää jättää periaatepäätöksen voimaan, on ydinergialain
38493:                 18 § :ssä tarkoitettua lupaa periaatepäätöksessä tarkoitettujen ydinvoimalaitosyk-
38494:                 sikön ja sen kanssa samanaikaisesti toteutettavien ydinlaitosten rakentamiseen
38495:                 haettava viimeistään viiden vuoden kuluessa eduskunnan päätöksestä.
38496: 
38497: Ratkaisun perustelut
38498: 
38499: V aitioneuvosto katsoo, että energiatalouden kehittämisessä on keskeisinä tavoitteina pidettävä
38500: energian saannin varmuutta sekä energian tuotannon ja käytön taloudellisuutta, hyväksyttävyyttä
38501: ympäristön kannalta ja turvallisuutta. Suomen kansantalouden tehokkuudesta, erityisesti run-
38502: saasti energiaa käyttävän vientiteollisuuden kilpailukyvystä, huolehtiminen edellyttää, että rii-
38503: ttävän ja hinnaltaan edullisen perusvoiman saanti varmistetaan. Sähkön käytön tehostamisesta
38504: ja säästämisestä huolimatta tapahtuva sähkönkulutuksen kasvu, vanhojen voimalaitosten kor-
38505: vaaminen ja tarve varautua siihen, ettei tuontisähköä ole saatavissa nykyisessä määrin ainakaan
38506: kohtuuhintaan, edellyttävät uuden tuotantokapasiteetin rakentamista. Vuonna 1992 Suomessa
38507: kulutettiin sähköä 63 terawattituntia (TWh). Kulutuksen arvioidaan olevan 76 - 78 TWh vuonna
38508: 2000 ja 89 - 92 TWh vuonna 2010 riippuen siitä, rakennetaanko ydinvoimaa vai muuta
38509: kapasiteettia. Selvitysten valossa uutta lauhdutusvoimakapasiteettia tarvitaan vuoden 2000 tie-
38510: noilla korvaamaan poistuvaa hankintakapasiteettia. Tehonvajaus syntyy, vaikka talous ja sähkön
38511: kysyntä kasvaisivat hitaastikin.
38512: 
38513: Vaitioneuvosto katsoo, että Suomen kansainväliset sitoumukset ja kansalliset tavoitteet ilmaston
38514: ja ilman suojelemiseksi edellyttävät energiantuotannon ympäristöpäästöjen vähentämistä.
38515: Fossiilisten polttoaineiden osuuden lisääminen sähkön tuotannossa olisi ristiriidassa
38516: happamoittavienja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistavoitteiden kanssa. Ympäristön
38517: kannalta kaikkein huomattavin etu uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä olisi sen hiilidioksidipääs-
38518: töjen kasvua hidastava vaikutus.
38519: 
38520: Vaitioneuvosto katsoo, että tarvittavan perusvoimatehon kattamisessa tulee 1990-luvulla käytän-
38521: nössä kyseeseenjoko ydinvoiman tai kivihiilivoiman lisärakentaminen. Ydinvoimalaitoksen
38522: ja kivihiililauhdelaitoksen sähköntuotantokustannukset eivät tämänhetkisten laskelmien
38523: perusteella poikkea merkittävästi toisistaan, mutta kivihiilellä tuotetun sähkön hintakehitykseen
38524: liittyy enemmän epävarmuustekijöitä. Johtuen polttoaineen pienemmästä osuudesta tuotan-
38525: tokustannuksista ydinvoimalla tuotetun sähkön kotimaisuusaste on korkeampi kivihiilellä tuotet-
38526: tuun sähköön verrattuna. Ydinvoimaan perustuvalla sähköntuotarmolla on pitkällä aikavälillä
38527: edullisempi vaikutus vaihtotaseen kannalta kuin kivihiileen perustuvalla tuotannolla.
38528:                                                                                                  12
38529: Valtioneuvosto toteaa, ettei ydinvoimalaitoksen rakentamisella ole suoria valtiontaloudellisia
38530: vaikutuksia, koska hankkeen toteuttaminen ei edellytä valtion tukea.
38531: 
38532: Hakija on arvioinut, että ydinvoimalaitosyksikön kotimaisuusaste on 40 - 60 % ja sen
38533: toteuttamisen suora työllisyysvaikutus Suomessa 10 000- 12 000 henkilötyövuotta. Välillinen
38534: työllisyysvaikutus olisi vähintään samaa suuruusluokkaa.
38535: 
38536: Valtioneuvosto toteaa, että Loviisan Hästholmenin saaren ja Eurajoen Olkiluodon saaren
38537: sopivuus ydinvoimalaitosten sijoituspaikaksi on arvioitu ja hyväksytty nykyisten laitosyksiköi-
38538: den rakentamisen yhteydessä. Tiedossa ei ole seikkoja, jotka olivat esteenä uuden laitosyksikön
38539: rakentamiselle. Uuden laitosyksikön jäähdytysvesien haitalliset vaikutukset eivät nykyisistä
38540: laitosyksiköistä saatujen kokemusten perusteella tulisi olemaan kovin merkittäviä verrattuna
38541: hankkeesta saatavaan hyötyyn. Kaavoituksessa on varauduttu nykyisten ydinvoimalaitosten
38542: laajentamiseen.
38543: 
38544: Valtioneuvosto katsoo, että ydinpolttoaineen saanti voidaan hyvällä varmuudella saavuttaa
38545: hakemuksessa esitetyllä hajautetulla, useaan toimittajamaahan perustuvalla jätjestelyllä.
38546: Ydinpolttoaineen varmuusvarastointi on teknisesti yksinkertaista ja kustannuksiltaan kohtuullista.
38547: Varmuusvarastojen ylläpito korkealla, tarvittaessa usean vuoden polttoainetarvetta vastaavalla
38548: tasolla on jäijestettävissä. Ydinpolttoainehuolto ja siihen liittyvä ydinsulkuvalvonta on
38549: järjestettävissä ydinenergialain ja Suomen tekemien kansainvälisten valvontasopimusten
38550: mukaisesti.
38551: 
38552: Vaitioneuvosto katsoo, että uusi ydinvoimalaitosyksikkö lisää Suomessa kertyvien ydinjätteiden
38553: määrää, muttei tuo periaatteellisia muutoksia ydinjätehuollon toteutukseen.
38554: 
38555: Valtioneuvosto katsoo, että Imatran Voima Oy:lle ja Teollisuuden Voima Oy:lle on kehittynyt
38556: Loviisan ja Olkiluodon voimalaitosten rakentamisen ja käytön myötä laaja ydinenergia-alan
38557: asiantuntemus, joka on käytettävissä myös uudessa laitoshankkeessa. Hankkeen toteuttaminen
38558: edellyttää kuitenkin asiantuntijoiden määrän lisäämistä ja heidän kouluttamistaan suunnittelu-,
38559: valvonta- ja käyttötehtäviin.
38560: 
38561: Valtioneuvosto katsoo, että ydinvoimalaitosyksikön rahoitus onjäijestettävissä Imatran Voima
38562: Oy:nja Teollisuuden Voima Oy:n yhteistyönä osana yhtiöiden yleisiä rahoitusjätjestelyjä siten,
38563: että yhtiöillä säilyy tyydyttävä omavaraisuusaste ja luottokelpoisuus.
38564: 
38565: Valtioneuvosto katsoo, että lainsäädännön ja turvallisuusvaatimusten ajanmukaisuuden sekä
38566: asiantuntemuksen riittävyyden kannalta Suomessa on yleinen valmius laajentaa ydinenergian
38567: käyttöä ja huolehtia sen tehokkaasta valvonnasta. Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen
38568: edellyttää kuitenkin valvontaviranomaisten voimavarojen vahvistamista lisääntyvien tehtävien
38569: hoitamiseksi.
38570: 
38571: Ydinenergiaiaissa ei ole säädöksiä periaatepäätöksen voimassaoloajasta. Periaatepäätöksen
38572: harkintaperusteet ja niiden keskinäinen painoarvo ovat riippuvaisia päätöksentekohetken
38573: olosuhteista ja silloin käytettävissä olevista tiedoista. Siksi ei voida pitää tarkoituksenmukaisena,
38574: että periaatepäätös jäisi voimaan määräämättömäksi ajaksi. Toisaalta periaatepäätöksen voimas-
38575:                                                                                                    13
38576: 
38577: saoloaikaa ei tulisi asettaa niin lyhyeksi, että se rajoittaisi hakijan mahdollisuuksia ajoittaa ydin-
38578: voimalaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto uuden tuotantokapasiteetin tarpeen kannalta ta-
38579: loudellisesti edullisimpaan ajankohtaan. Nämä seikat huomioon ottaen valtioneuvosto katsoo
38580: oikeaksi määrätä, että ydinenergialain 18 §:n mukaista lupaa ydinvoimalaitosyksikön ja sen
38581: kanssa samanaikaisesti toteutettavien ydinlaitosten rakentamiseen on haettava viimeistään viiden
38582: vuoden kuluessa siitä, kun eduskunta on päättänyt periaatepäätöksen voimaanjättämisestä.
38583: 
38584: Tästä päätöksestä on peritty Imatran Voima Oy:ltä ja Teollisuuden Voima Oy:ltä hakemuksen
38585: jättämisen yhteydessä 220 000 matkan maksu, joka on määrätty ydinenergian valvonnasta suori-
38586: tettavista maksuista annetussa asetuksessa (195188).
38587: 
38588: Tämä päätös annetaan ydinenergialain 15 §:n mukaisesti eduskunnan tarkastettavaksi.
38589: 
38590: 
38591: 
38592: 
38593: Kauppa- ja teollisuusministeri                     Pekka Tuomisto
38594: 
38595: 
38596: 
38597: 
38598: Ylitarkastaja                                      Sakari Immonen
38599: 
38600: 
38601: 
38602: 
38603:  LIITTEET                 Yhteenveto lausunnoista
38604:                   2       Yhteenveto mielipiteistä
38605:                  3        Selvitys perusvoimavaihtoehdoista
38606:                  4        Ydinjätehuoltoa koskeva katsaus
38607: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ        LIITE 1
38608: Energiaosasto
38609: 
38610: 
38611: 
38612: 
38613:       YHTEENVETO LAUSUNNOISTA
38614: 
38615:                  YDINVOIMALAITOKSEN
38616:                 RAKENTAMISTA KOSKEVA
38617:                    PERIAATEPÄÄTÖS
38618: 
38619: 
38620: 
38621: 
38622: 2 330225T
38623:                                                                 3
38624: 
38625:                          SISÄLLYSLUETTELO
38626: 
38627: 1   YLEISTÄ................................................................................................                4
38628: 
38629: 2   YHTEENVETO LAKISÄÄTEISISTÄ LAUSUNNOISTA..................                                                              6
38630: 
38631: 3   YHTEENVETO EI-LAKISÄÄTEISISTÄ LAUSUNNOISTA............                                                                 8
38632: 
38633: 4   TIIVISTELMÄT LAUSUNTOJEN SISÄLLÖSTÄ..............................                                                      9
38634: 
38635:     4.1     Lakisääteiset lausunnot ..............................................................                         9
38636:             Säteilyturvakeskus .........................................................................                   9
38637:             Ympäristöministeriö .... ...... ............ .......... ...................... ...... .. ...... ..             17
38638:             Loviisan kaupunki ........................................ ...... ...... .....................                 19
38639:             Eurajoen kunta ..............................................................................                  19
38640:             Loviisan naapurikunnat .... .. .... ...................................... .................                   20
38641:             Eurajoen naapurikunnat ................................................................                        21
38642:             Sisäasiainministeriö .......................................................................                   22
38643:             Puolustusministeriö .......................................................................                    23
38644:             Uudenmaan lääninhallitus .............................................................                         23
38645:             Turun ja Porin lääninhallitus ........................................................                         24
38646:             Vesi- ja ympäristöhallitus .............................................................                       24
38647:             Ydinenergianeuvottelukunta ... .................... .. ...................... ..........                       24
38648:             Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto ...................................................                             28
38649:             Satakuntaliitto ........ .............. .... .. ....................................................           28
38650: 
38651:     4.2      Ei-lakisääteiset lausunnot ...........................................................                        29
38652:              Valtiovarainministeriö ...................................................................                    29
38653:              Energiapolitiikan neuvosto ...........................................................                        31
38654:              Teollisuuden Keskusliitto/Suomen Työnantajain Keskusliitto ....                                               32
38655:              Sähköntuottajien yhteistyövaltuuskunta .......................................                                35
38656:              Suomen Yrittäjäin Keskusliitto .....................................................                          36
38657:              Maataloustuottajain Keskusliitto ...................................................                          37
38658:              Svenska lantbruksproducenternas centralförbund ........................                                       37
38659:              Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö .....................................                                  38
38660:              Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto ....................                                       40
38661:              AKAVA.........................................................................................                40
38662:              Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto ............                                            41
38663:              Suomen luonnonsuojeluliitto ........................................................                          41
38664:              Energiapoliittinen yhdistys- Vaihtoehto Ydinvoimalle..............                                            41
38665: 
38666:      4.3     Muut lausunnot ... .... .. .. ...... .... .... .... .. .......... .. .. ...... .. ............ .... .. ....   44
38667:                                            4
38668: 
38669: 1         YLEISTÄ
38670: 
38671: Kauppa- ja teollisuusministeriö on hankkinut periaatepäätöshakemuksesta lausunnon
38672: yhteensä 40 taholta, joista 26 määräytyy ydinenergialain ja -asetuksen perusteella.
38673: Kaikki pyydetyt lausunnot on saatu. Ilman pyyntöä ministeriölle on toimitettu kahdek-
38674: san lausuntoa. Varsinaisten lausuntojen ohella ministeriö on hankkinut valtion
38675: teknilliseltä tutkimuskeskuksetta (VTT) hankkinut ja säteilyturvakeskukselta (STUK)
38676: erillisiä asiantuntijaselvityksiä kysymyksistä, jotka liittyvät ydinjätehuoltoon ja ydin-
38677: voiman tuotantokustannuksiin.
38678: 
38679: Ministeriö lähetti lausuntopyynnöt vuoden 1991 kesäkuun puolivälissä. Lakisääteiset
38680: lausunnot pyydettiin antamaan marraskuun loppuun ja muut lausunnot pääsääntöisesti
38681: lokakuun loppuun mennessä.
38682: 
38683: Ydinenergialain 12 §:n mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö on hankkinut
38684: hakemuksesta säteilyturvakeskuksen alustavan turvallisuusarvion ja lausunnot
38685: ympäristöministeriöltä, Loviisan kaupunginvaltuustolta, Eurajoen kunnanvaltuustolta
38686: sekä Loviisan ja Eurajoen naapurikunnilta.
38687: 
38688: Naapurikunniksi on katsottu kunnat, joilla on yhteinen raja sijaintikunnan kanssa tai
38689: jotka kuuluvat Loviisan tai Olkiluodon ydinvoimalaitoksen pelastuspalvelun 1
38690: varauturnisalueeseen. Kodisjoen kunnalta, joka ei kuulu kumpaankaan näistä ryhmistä,
38691: pyydettiin lausunto sillä perusteella, että se on jäsenenä Teollisuuden Voima Oy:n
38692: ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristökuntien yhteistyöryhmässä. Lausunnot
38693: on siten hankittu Loviisan alueelta Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan, Pyhtäänja Ruot-
38694: sinpyhtään kunnilta sekä Eurajoen alueelta Euran, Kiukaisten, Kodisjoen, Lapin, Lu-
38695: vian, Nakkilan ja Pyhärannan kunnilta sekä Rauman kaupungilta ja Rauman maa-
38696: laiskunnalta.
38697: 
38698: Ydinenergia-asetuksen 25 §:n mukaisesti ministeriö on hankkinut lausunnot sisäasiain-
38699: ministeriöitä (SM), puolustusministeriöitä (PLM), vesi- ja ympäristöhallitukselta
38700: (VYH), Uudenmaan lääninhallitukselta, Turun ja Porin lääninhallitukselta, Itä-Uuden-
38701: maan seutukaavaliitolta, Satakuntaliitolta ja ydinenergianeuvottelukunnalta.
38702: 
38703: Yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuuden arvioimiseksi, erityisesti taloudellisten vaiku-
38704: tusten sekä energiapoliittisten ja muiden yhteiskuntapoliittisten näkökohtien selvit-
38705: tämiseksi, ministeriö on hankkinut edellä lueteltujen lakisääteisten lisäksi lausunnot
38706: seuraavilta:
38707: 
38708:     valtiovarainministeriö (VM)
38709:     energiapolitiikan neuvosto (EPN)
38710:     Teollisuuden Keskusliitto (TKL)
38711:     Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK)
38712:     Sähköntuottajain yhteistyövaltuuskunta (STYV)
38713:     Suomen Yrittäjäin Keskusliitto (SYKL)
38714:     Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK)
38715:                                            5
38716: 
38717:     Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund (SLC)
38718:     Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK)
38719:     Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto (TVK)
38720:     AKAVA
38721:     Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto (S1TK)
38722:     Suomen luonnonsuojeluliitto ja
38723:     Energiapoliittinen yhdistys - Vaihtoehto Ydinvoimalle (EVY).
38724: 
38725: Ydinenergia-asetuksen 26 §:ssä tarkoitettua ydinjätehuollon menetelmiä koskevaa
38726: katsausta varten ministeriö on hankkinut VTT:ltä lausunnon siitä, millaiset edellytykset
38727: Suomessa on olemassa ydinjätehuollon järjestelyjen ja menetelmien osalta suunnitellun
38728: ydinvoimalaitoshankkeen toteuttamiselle. Katsausta varten ministeriö on hankkinut
38729: myös säteilyturvakeskukselta erillisen arvion Suomessa käytössä olevien ja
38730: suunniteltujen ydinjätehuollon menetelmien turvallisuudesta.
38731:                                              6
38732: 
38733: 2         YHTEENVETO LAKISÄÄ-
38734:           TEISISTÄ LAUSUNNOISTA
38735: Loviisan kaupunki ja Eurajoen kunta ovat lausunnoissaan ilmoittaneet puoltavansa
38736: suunnitellun laitosyksikön rakentamista alueelleen. Samoin STUK:n lausunto on han-
38737: ketta puoltava. Siinä katsotaan, ettei ole tullut esille seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei
38738: ole riittäviä edellytyksiä rakentaa uutta ydinvoimalaitosyksikköä ja sen tarvitsemia
38739: muita ydinlaitoksia ydinenergialainsäädännön edellyttämällä tavalla. Nämä kolme
38740: lausuntoa merkitsevät, että valtioneuvostolla on muodollisesti mahdollisuus ottaa asia
38741: päätettäväkseen (YEL 14 §) molempien sijoituspaikkavaihtoehtojen osalta.
38742: 
38743: Lausunnoissa pyydettiin kutakin lausunnonantajaa tarkastelemaan hanketta oman toimi-
38744: alansa näkökulmasta ja tuomaan esille seikkoja, jotka valtioneuvoston tulisi ottaa
38745: huomioon asiaa harkitessaan. Monissa lausunnoissa on esitetty tämän lisäksi yleinen
38746: hanketta puoltava tai sitä vastustava kannanotto.
38747: 
38748: Lakisääteisiä lausuntoja pyydettiin kymmeneltä viranomaiselta ja asiantuntijaorganisaa-
38749: tiolta. Näistä muut ovat hanketta puoltavia lukuunottamatta ympäristöministeriön ja
38750: vesi- ympäristöhallituksen lausuntoja, joissa on ilmaistu kielteinen suhtautuminen
38751: hakemuksessa tarkoitettuun hankkeeseen.
38752: 
38753: Ympäristöministeriö ja vesi- ja ympäristöhallitus eivät ole käyttäneet kannanottonsa
38754: perusteluina ympäristönsuojeluun liittyviä seikkoja, vaan niiden taustalla on lähinnä
38755: vaatimus sellaisen energiapolitiikan harjoittamisesta, jossa painotetaan energiansäästön
38756: ensisijaisuutta ennen uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamista. Y mpäristöministe-
38757: riö ei pidä hanketta yhteiskunnan kokonaisedun kannalta suotavana eikä maan energia-
38758: huollon kannalta tarpeellisena. Vesi- ja ympäristöhallitus katsoo, että ydinvoima
38759: edustaa hukkalämmön takia tuhlaavaa ja ympäristöä kuormittavaa sähköntuotantotapaa,
38760: johon perustuvaa energiahuoltoa ei voida pitää tulevaisuuden kannalta tarkoituksen-
38761: mukaisena.
38762: 
38763: Sisäasiainministeriö on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota eratsnn puuttetstm
38764: nykyisten ydinvoimalaitosten pelastuspalvelujärjestelyissä. Ministeriö katsoo, että riittä-
38765: vän pelastuspalveluvalmiuden ylläpitäminen edellyttää niiden määräysten kehittämistä,
38766: jotka koskevat toisaalta palo- ja pelastustoimen viranomaisten varautumista ydinvoima-
38767: laitosonnettomuuksiin ja viranomaisten keskinäistä yhteistoimintaa sekä toisaalta ydin-
38768: voimayhtiöiden osallistumista yhteiskunnalle tästä varautumisesta aiheutuviin kustan-
38769: nuksiin. Pelastuspalvelun nykyiset epäkohdat eivät kuitenkaan ole esteenä myönteisen
38770: periaatepäätöksen tekemiselle.
38771: 
38772: Naapurikuntia pyydettiin tuomaan esille ne ydinvoimalaitoshankkeeseen liittyvät seikat,
38773: joilla on merkitystä kunnan tai sen asukkaiden kannalta. Kuntien lausunnoissa on
38774: kiinnitetty huomiota hankkeen vaikutuksiin kuntien talouteen ja työllisyyteen. Monissa
38775: lausunnoissa esitetään vaatimus, että kunnille olisi tavalla tai toisella korvattava ne
38776:                                            7
38777: 
38778: ylimääräiset palo- ja pelastustoimen kustannukset, joita niille aiheutuu varautumisesta
38779: ydinvoimalaitosonnettomuuksiin.
38780: 
38781: Loviisan ympäristön viidestä kunnasta, joilta on lausunto hankittu, Lapinjärvi ja Pyhtää
38782: puoltavat uuden ydinvoimalaitosyksikön sijoittamista Hästholmeniin, mikäli ydinvoi-
38783: maa päätetään rakentaa lisää. Sen sijaan Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää eivät joko
38784: pidä koko hanketta perusteltuna tai vastustavat laitoksen sijoittamista Hästholmeniin,
38785: koska siitä ei koidu niille hyötyä.
38786: 
38787: Eurajoen ympäristön yhdeksästä kunnasta muut puoltavat uuden laitosyksikön sijoitta-
38788: mista Olkiluotoon lukuunottamatta Euran ja Kodisjoen kuntaa.
38789: 
38790: Yhteensä 26 pakollisesta lausunnosta on siten 19 puoltavia ja 7 kielteisiä.
38791:                                          8
38792: 
38793: 3         YHTEENVETO EI-LAKISÄÄ-
38794:           TEISISTÄ LAUSUNNOISTA
38795: 
38796: Ei-pakollisia lausuntoja pyydettiin 15 taholta. Näistä 12 lausunnonantajaa puoltaa
38797: tarvittavan perusvoiman lisäkapasiteetin kattamista rakentamalla lisää ydinvoimaa tai
38798: ottamatta suoraan kantaa tähän valtakunnalliseen sähköhuoltoratkaisuun ratkaisuun
38799: on tuoneet esille hanketta puoltavia näkökohtia. Svenska Lantbruksproducenternas
38800: Centralförbund, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Energiapoliittinen yhdistys- Vaihto-
38801: ehto Ydinvoimalle vastustavat ydinvoiman lisärakentamista eivätkä siten puolla
38802: esitettyä hanketta.
38803:                                             9
38804: 
38805: 4          TIIVISTELMÄ LAUSUNTOJEN
38806:            SISÄLLÖSTÄ
38807: 
38808: 4.1         Lakisääteiset lausunnot
38809: 
38810: Säteilyturvakeskus
38811: 
38812: Yleistä
38813: 
38814: Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi, että STUK esittäisi lausunnossaan alustavan
38815: arvion siitä. ovatko tarjouskilpailussa mukana olevat laitosvaihtoehdot toteuttamiskel-
38816: poisia ottaen huomioon Suomessa ydinvoimalaitosten turvallisuutta ja säteilysuojelua
38817: koskevat voimassa olevat määräykset.
38818: 
38819: STUK:n 2.12.1991 päivätty lausunto liitteineen muodostaa YEL 12 §:n tarkoittaman
38820: periaatepäätöshakemusta koskevan alustavan turvallisuusarvion. Lausunto on hyvin
38821: laaja käsitilien liitteineen yhteensä 158 sivua. Liitteet ovat (1) ydinturvallisuusneuvot-
38822: telukunnan lausunto, (2) alustava arvio hakemukseen sisältyvien laitosvaihtoehtojen
38823: turvallisuudesta, (3) arvio käytetyn polttoaineen ja muiden ydinjätteiden huoltoa koske-
38824: vista suunnitelmista ja (4) turvallisuuskulttuuria kansallisella tasolla käsittelevä se-
38825: lostus.
38826: 
38827: Hakemukseen sisältyvien asiakirjojen lisäksi STUK:lla on ollut käytettävissään hakija-
38828: yhtiöiden suoraan toimittamia laitosvaihtoehtoja koskevia selvityksiä. Keskuksen
38829: edustajat ovat tutustuneet laitosvaihtoehtoja muistuttaviin laitoksiin Saksassa sekä eräi-
38830: siin ydinvoimalaitosten päälaitteita valmistaviin tehtaisiin Saksassa ja Neuvostoliitossa.
38831: Lisäksi keskuksen edustajat ovat muissa yhteyksissä tutustuneet laitosvaihtoehtoja
38832: muistuttaviin ruotsalaisiin ja neuvostoliittolaisiin ydinvoimalaitoksiin.
38833: 
38834: Seuraavassa on esitetty ensin sellaisenaan lausunnon lopussa oleva yhteenveto sekä
38835: sen jälkeen tiivistelmä kohdista, joissa eri näkökohtia on käsitelty yksityiskohtaisesti.
38836: Jälkimmäisessäkin osassa on mahdollisuuksien mukaan pyritty suoriin lainauksiin.
38837: 
38838: 
38839: Yhteenveto
38840: 
38841:       Ydinenergialainsäädäntö on vastikään uudistettu ja se sisältää turvallisuuden kan-
38842:       nalta tarpeelliset vaatimukset sekä valvontaviranomaisten oikeudet ja velvoitteet.
38843:       YEL 81 §:n nojalla valtioneuvosto on antanut yleiset määräykset ydinvoima-
38844:       laitosten ja voimalaitosjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (395/91 ja
38845:       398/91) sekä ydinvoimalaitosten turva- ja valmiusjärjestelyistä (396/91 ja 397/91).
38846:       Ydinenergian käytön turvallisuutta koskeva säännöstö on ajanmukaisella tasolla.
38847:                                       10
38848: STUK:n alustava arvio on, että hakemuksessa esitettyjä laitosvaihtoehtoja koske-
38849: vien suunnitelmien pohjalta voitaisiin tehdä Suomessa voimassaolevat turvallisuut-
38850: ta ja säteilysuojelua koskevat määräykset täyttävä laitos. Kaikkiin esitettyihin
38851: vaihtoehtoihin olisi kuitenkin ilmeisesti tehtävä tarkempien tutkimusten pohjalta
38852: suunniteltavia muutoksia.
38853: 
38854: Turvallisuutta koskevien perusvaatimusten täyttämisen lisäksi STUK on pitänyt
38855: keskeisenä tavoitteena, että uusi ydinvoimalaitosyksikkö voitaisiin tehdä nykyisin
38856: käytössä olevia laitoksia olennaisesti turvallisemmaksi. Esitetyistä vaihtoehdoista
38857: ainakin ruotsalaiset ja saksalaiset laitokset antaisivat hyvän lähtökohdan tämän
38858: tavoitteen saavuttamiselle. Uuden projektin myötä saatava tieto tarjoaisi myös
38859: parantuvia mahdollisuuksia kehittää käytössä olevien ydinvoimalaitosten turvalli-
38860: suutta.
38861: 
38862: Eri maissa on kehitteillä uuden sukupolven ydinvoimalaitoksia, joiden suunnittelun
38863: tavoitteena on nykyisiä laitoksia turvallisempi ratkaisu. Ei ole vielä osoitettu,
38864: tuleeko lähimpänä kaupallista toteutusta olevien uuden sukupolven laitosten
38865: turvallisuus olemaan parempi kuin nyt saatavissa olevien vaihtoehtojen.
38866: 
38867: STUK:n tiedossa ei ole suunniteltuja laitospaikkoja, Hästholmen ja Olkiluoto,
38868: koskevia seikkoja, jotka olisivat turvallisuuden kannalta esteenä ydinvoimalaitok-
38869: sen rakentamiselle. Uusi ydinvoimalaitos on toteutettavissa siten, että radioaktii-
38870: visten aineiden päästöistä aiheutuvat säteilyannokset ympäristön asukkaille pysyvät
38871: edelleen nykyisten laitospaikkakohtaisten annosrajojen alapuolella.
38872: 
38873: STUK:n tiedossa ei ole esteitä toteuttaa uuden laitosyksikön polttoainehuolto
38874: turvallisesti ja voimassa olevan lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten
38875: mukaisesti.
38876: 
38877: Uuden ydinvoimalaitosyksikön vähä- ja keskiaktiivisten jätteiden sekä käytöstä-
38878: poistojätteiden loppusijoitus on toteutettavissa STUK:n käsityksen mukaan
38879: turvallisesti ja voimassaolevan lainsäädännön mukaan.
38880: 
38881: Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointi on toteutettavissa turvallisesti ja
38882: voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti.
38883: 
38884: Käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta ei ole vielä turvallisuusvaatimuksia.
38885: Tähän tähtäävä työ on meneillään pohjoismaisenaja muuna kansainvälisenä yh-
38886: teistyönä. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta varmistuminen
38887: ja loppusijoituspaikan valitseminen edellyttävät laajoja tutkimuksia, joita on tehty
38888: valtioneuvoston 10.11.1983 tekemän ydinjätehuoltoa koskevan periaatepäätöksen
38889: ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 19.3.1991 mukaisesti.
38890: 
38891: Uuden ydinvoimalaitoksen turva- ja valmiusjärjestelyt ovat toteutettavissa
38892: voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti laajentamalla ja täydentämällä Loviisan
38893: ja Olkiluodon nykyisiä turva- ja valmiusjärjestelyjä.
38894:                                             11
38895: 
38896:     Ydinvastuulaki on uudistettu vuonna 1990. Yelinvastuulainsäädäntö ei kuitenkaan
38897:     kata riittävästi varautumista ympäristöseurauksiltaan vakaviin onnettomuuksiin.
38898:     Eduskunnan olisikin otettava kantaa siihen, kuinka mahdolliset vahingot korvataan
38899:     ydinvastuulain ylittävältä osin.
38900: 
38901: Edellä esitetyn perusteella STUK toteaa, että sen tutkimäen asioiden osalta ei ole
38902: tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa
38903: uutta ydinvoimalaitosyksikköä, sen tarvitsemaa tuoreen ja käytetyn ydinpolttoai-
38904: neen varastoa sekä voimalaitosjätteiden ja käytöstäpoistojätteiden loppusijoitusta
38905: Hästholmenille tai Olkiluotoon siten kuin YEL:n 6 §:ssä ja valtioneuvoston
38906: YEL:n 81 §:n nojalla antamissa päätöksissä edellytetään.
38907: 
38908: 
38909: Laitosvaihtoehtojen turvallisuus
38910: 
38911: Kevytvesireaktorilla varustettujen ydinvoimalaitosten normaalista käytöstä ja myös
38912: poikkeuksellisista tapahtumista aiheutuneet radioaktiivisten aineiden päästöt ovat
38913: kokemusten mukaan olleet hyvin vähäisiä. Valtioneuvoston päätökseen (395/91)
38914: sisältyvä radioaktiivisten aineiden päästöjä koskeva normaalikäytön raja on alitettu
38915: STUK:n käytettävissä olevien tietojen mukaan ainakin kaikissa OECD-maissa (yh-
38916: teensä 263 kevytvesireaktoria) huomattavalla marginaalilla. Muista maista ei ole
38917: raportoitu tietoja vastaavalla tarkkuudella.
38918: 
38919: Kevytvesireaktorilaitoksilla on tapahtunut vain yksi vakavaan reaktorivaurioon johtanut
38920: onnettomuus, TMI 2 -laitosyksiköllä vuonna 1979. Tapahtuma ei aiheuttanut sellaista
38921: radioaktiivisten aineiden päästöä, että se olisi lisännyt mainittavasti asukkaiden säteily-
38922: altistusta ja edellyttänyt toimenpiteitä väestön suojaamiseksi.
38923: 
38924: Kun vertailukohteena käytetään Suomen nykyisiä ydinvoimalaitoksia, pitää STUK:n
38925: käsityksen mukaan yleisenä päämääränä olla, että mahdollisen uuden laitoksen aiheut-
38926: tama turvallisuusriski ympäristön väestölle on olennaisesti alempi kuin se riski, joka
38927: aiheutuu kustakin nykyisin käytössä olevasta ydinvoimalaitosyksiköstä.
38928: 
38929: Hakemuksessa esitetyt laitosvaihtoehdot edustavat viimeisintä käytännössä koeteltua
38930: tietoa ja kehitystä kolmessa maassa (Saksassa, Ruotsissa ja Neuvostoliitossa), joissa
38931: on saatu pitkä kokemus vastaavien kevytvesireaktoreiden kehittämisestä ja käytöstä.
38932: Erityisesti Ruotsissa ja Saksassa on alusta pitäen korostettu voimakkaasti ydinvoima-
38933: laitosten turvallisuusnäkökohtia, ja näissä maissa on toimittu edelläkävijöinä monien
38934: turvallisuutta lisäävien tekijöiden käyttöönotossa. Suomeen tarjotut laitokset muistutta-
38935: vat läheisesti uusimpia alkuperämaissa käytössä olevia laitoksia, mutta varautumista
38936: onnettomuuksiin on edelleen parannettu. Neuvostoliittolainen vaihtoehto poikkeaisi
38937: muita enemmän olemassa olevista laitoksista, ja sen suunnitteluun olisi välttämätöntä
38938: käyttää huomattava suomalainen työpanos.
38939: 
38940: Pyrkimys parempaan taloudellisuuteen on merkinnyt laitossukupolvesta toiseen kas-
38941: vanutta kokonaistehoa ja ydinpolttoaineen kuormitusta, mikä on aiheuttanut
38942: lisääntyneitä vaatimuksia reaktorin valvonta- ja säätöjäijestelmille.
38943:                                             12
38944: 
38945: Ruotsalaisilla ja saksalaisilla laitoksilla ei kokonaistehon kasvun myötä ole tullut esiin
38946: tekijöitä, joiden voisi osoittaa heikentävän turvallisuutta. Tekniikan kehittyessä on
38947: pystytty säilyttämään vähintään samanlainen laitteiden luotettavuustaso kuin pienem-
38948: millä vanhoilla laitoksilla. Laitosten perusrakenne on säilynyt ennallaan.
38949: 
38950: VVER-laitoksilla tehon kasvu on merkinnyt suurempaa vaikutusta turvallisuustekijöi-
38951: hin. Loviisan nykyisten laitosten kaltaisella VVER-440 tyypillä on merkittäviä luontai-
38952: sia turvallisuusetuja, jotka on otettu tavoitteeksi jopa läntisissä teollisuusmaissa suunni-
38953: telluissa uudenlaisissa tulevaisuuden reaktoreissa. VVER-1000 tyypissä näistä edulli-
38954: sista piirteistä on jouduttu luopumaan. Kuitenkaan ei ole näyttöä siitä, että tilalle olisi
38955: pystytty kehittämään muussa suhteessa parantunutta tekniikkaa. Päinvastoin
38956: VVER-1000 tyypistä saadut käyttökokemukset osoittavat, että eräiden laitteiden
38957: luotettavuus pitemmällä aikavälillä on vielä kyseenalainen.
38958: 
38959: Käyttöhenkilöstön säteilyannoksissa on ollut laskeva suunta ja erityisesti uusimmilla
38960: saksalaisilla PWR-tyyppisillä laitoksilla annos on alle 10 % siitä, mitä pidettiin
38961: sopivana tavoitteena vielä 1970-luvulla ja alle 20 % Suomen nykyisten laitosten
38962: keskimääräisestä annoksesta.
38963: 
38964: Reaktorivaurion mahdollisuutta ei voi täysin sulkea pois turvallisuuden lisäämiseen
38965: tähtäävistä toimenpiteistä huolimatta. Tästä syystä onnettomuusriskejä on valtioneu-
38966: voston päätöksen (395/91) mukaisesti pienennettävä myös siten, että estetään suuret
38967: radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön, vaikka reaktori vaurioituisi tai jopa
38968: sulaisi. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tehty tutkimustyö on osoittanut, että
38969: kaasutiivis reaktorin suojarakennus tarjoaa tähän mahdollisuudet, jos reaktorin
38970: sulamiseen liittyvät ilmiöt otetaan alusta pitäen huomioon suojarakennuksen
38971: suunnittelussa.
38972: 
38973: Kaikissa laitosvaihtoehdoissa suojarakennuksen suunnitteluperusteena on, että se kestää
38974: reaktorivaurion seuraukset. Reaktorivaurion yhteydessä esiintyvät ilmiöt ovat kuitenkin
38975: vielä osittain vajavaisesti selvitettyjä, ja niitä koskeva tutkimustyö on laajaa.
38976: 
38977: STUK:n alustava arvio esitetyistä laitosvaihtoehdoista on, että kunkin suunnitel-
38978: man pohjalta voitaisiin tehdä Suomessa voimassaolevat turvallisuutta ja sätei-
38979: lysuojelua koskevat määräykset täyttävä ydinvoimalaitos.
38980: 
38981: Uusi ydinvoimalaitos voitaisiin ainakin ruotsalaisten ja saksalaisten vaihtoehtojen
38982: pohjalta rakentaa nykyisin käytössä olevia laitoksia olennaisesti turvallisemmaksi.
38983: 
38984: Kaikkiin vaihtoehtoihin tultaisiin ilmeisesti edellyttärnään joitakin muutoksia
38985: yksityiskohtaisen rakentamislupakäsittelyn yhteydessä. Niissä saksalaisissa ja ruot-
38986: salaisissa vaihtoehdoissa, jotka muistuttuvat läheisesti käytössä olevia laitoksia,
38987: tarvittavat paranukset kohdistuisivat mahdollisesti muutamiin yksittäisiin jätjestelmiin
38988: ja niillä olisi vain vähäinen vaikutus projektin toteuttamiseen. Muihin vaihtoehtoihin
38989: sisältyy suurempia epävarmuuksia, joilla saattaa olla huomattava vaikutus toteutusaika-
38990: tauluun. Erityisesti VVER-1000 -laitos poikkeaa huomattavasti käytössä olevista
38991: vertailulaitoksista, ja sitä koskevien turvallisuusanalyysien ja muun turvallisuuteen
38992: vaikuttavan käytettävissä olevan, tiedon määrä on muita vähäisempi.
38993:                                           13
38994: 
38995: Ydinenergialain 63 §:n tarkoittama valvonta rakentamisen aikana on säteilyturva-
38996: keskuksen saamien kokemusten mukaisesti järjestettävissä ongelmitta ruotsalaisten
38997: ja saksalaisten vaihtoehtojen kohdalla. Sen sijaan ei ole käytännön kokemuksiin perus-
38998: tuvaa näyttöä neuvostoliittolaisten organisaatioiden ja laadunvarmistuksen toimivuu-
38999: desta ja Suomen viranomaisten valvontamahdollisuuksien järjestämisestä suomalaiset
39000: vaatimukset täyttäväHä tavalla. Näin ollen neuvostoliittolaisten laitteiden riittävästä
39001: laadusta varmistuminen saattaisi vaatia poikkeuksellisia toimenpiteitä, joiden määrää
39002: ja toteutusmahdollisuutta on vaikea arvioida.
39003: 
39004: 
39005: Polttoainehuolto
39006: 
39007: VVER-1000 -laitoksen polttoaine hankittaisiin valmiina polttoainenippuina
39008: Neuvostoliitosta Loviisan ydinvoimalaitoksen mallin mukaisesti ja muiden laitosvaih-
39009: toehtojen ydinpolttoainehuolto toteutettaisiin Olkiluodon laitoksen järjestelyjen
39010: mukaisesti.
39011: 
39012: Ydinpolttoainehuollon eri vaiheista polttoainenippujen suunnittelulla ja valmistuksella
39013: on olennaisin merkitys ydinvoimalaitoksen turvallisuudelle.
39014: 
39015: Kukin laitosvaihtoehto sisältää suunnitelmat tuoreen polttoaineen varastoimiseksi.
39016: Varastointi tapahtuisi kuivavarastoissa itse laitoksella. Tuoreen polttoaineen varas-
39017: toinnista on paljon kokemusta ja se on toteutettavissa turvallisesti.
39018: 
39019: Ydinpolttoainehuoltoon liittyy paljon kuljetuksia, jotka pääosin tapahtuisivat Suomen
39020: ulkopuolella. Kuljetukset on toteutettavissa siten, että niistä ei aiheudu merkittävää
39021: turvallisuusriskiä.
39022: 
39023: Ydinpolttoainehuollon safeguards-valvonta on järjestettävissä ydinenergialain ja
39024: Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Laitosvaihtoehdosta ja sen
39025: ydinpolttoainehuollosta riippuen saattaisi aiheutua kuitenkin tarve tehdä uusia
39026: kansainvälisiä sopimuksia.
39027: 
39028: 
39029: Ydinjätehuollon turvallisuus
39030: 
39031: Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointia koskevat turvallisuusvaatimukset sisältyvät
39032: valtioneuvoston päätökseen ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevista yleisistä
39033: määräyksistä (395/91). STUK:n mielestä ei ole turvallisuuteen liittyviä esteitä
39034: sisällyttää myös käytetyn ydinpolttoaineen välivarasto uudesta laitosyksiköstä
39035: mahdollisesti tehtävään periaatepäätökseen.
39036: 
39037: Käytetyn polttoaineen loppusijoitus esitetään toteutettavaksi samalla tavoin ja osittain
39038: samoja tiloja käyttäen kuin Olkiluodon nykyisten laitosyksiköiden käytetylle
39039: polttoaineelle on suunniteltu. Loppusijoitusratkaisusta tähän mennessä tehdyssä
39040: selvitystyössä ei ole ilmennyt mitään sellaista, mikä osoittaisi riittävän turvallisuus-
39041: tason saavuttamisen olevan mahdotonta, vaan pikemminkin käsitys loppusijoitusrat-
39042: kaisun turvallisuudesta on vahvistunut tutkimusten edetessä. Asiasta on kuitenkin
39043:                                            14
39044: 
39045: ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä, sillä varsinkaan loppusijoituspaikan valintaan
39046: tähtäävät tutkimukset eivät ole vielä edenneet kovin pitkälle. Lisäksi runsasaktiivisten
39047: jätteiden loppusijoitusta koskevat turvallisuusvaatimukset ovat maassamme vielä
39048: valmisteltavina.
39049: 
39050: Teollisuuden Voima Oy:n esittämän käytetyn polttoaineen loppusijoitussuunni-
39051: telman turvallisuus on osoitettu siinä määrin, että valmistelutöitä voidaan jatkaa
39052: kyseisen periaateratkaisun pohjalta. Samalla on kuitenkin selvitettävä myös
39053: vaihtoehtoisia toimintalinjoja ja loppusijoitusmenetelmiä tavoitteena löytää
39054: turvallisuuden ja muiden olennaisten sehkkojen kannalta paras ratkaisu.
39055: 
39056: STUK:n mielestä ei ole turvallisuuteen liittyviä esteitä tehdä jo tässä vaiheessa
39057: periaatepäätös siitä, että uuden laitosyksikön voimalaitosjätteet voidaan sijoittaa
39058: voimalaitosalueen kallioperään valtioneuvoston päätöksen (398/91) määräykset
39059: täyttäväliä tavalla.
39060: 
39061: STUK:n käsityksen mukaan käytöstäpoistojätteiden loppusijoitus on järjestettä-
39062: vissä riittävän turvallisesti. On kuitenkin otettava huomioon, että loppusijoitusta
39063: koskevia turvallisuusmääräyksiä ei ole vielä laadittu ja että on ehkä tarpeen
39064: sijoittaa kaikkein aktiivisiromat käytöstäpoistojätteet runsasaktiivisten ydinjättei-
39065: den loppusijoituslaitokseen.
39066: 
39067: 
39068: Turva- ja valmiusjärjestelyt
39069: 
39070: STUK:n käsityksen mukaan hakemuksen kohteena oleva toiminta on toteutetta-
39071: vissa turva- ja valmiusjärjestelyjä koskevien yleisten määräysten (VN:n päätökset
39072: 396/91 ja 397/91) mukaisesti täydentämällä ja laajentamalla Loviisan ja Olki-
39073: luodon nykyisiä turva- ja valmiusjärjestelyjä.
39074: 
39075: 
39076: Hakijayhtiöiden käytettävissä oleva asiantuntemus
39077: 
39078: Imatran Voima Oy:lle ja Teollisuuden Voima Oy:lle on kehittynyt Loviisan ja
39079: Olkiluodon nykyisten voimalaitosten rakentamisen ja käytön myötä laaja
39080: ydinenergia-alan asiantuntemus. Uuden hankkeen toteuttaminen edellyttää
39081: asiantuntijoiden lisäämistä ja heidän kouluttamistaan suunnittelu-, valvonta- ja
39082: käyttötehtäviin.
39083: 
39084: STUK:n käsityksen mukaan tilaamalla jokin hakemuksen kohteena olevista
39085: ruotsalaisista tai saksalaisista laitosvaihtoehdoista saataisiin merkittävä asiantuntija-
39086: panos suomalaisen tietämyksen tueksi. Neuvostoliittolaisen asiantuntija-avun saaminen
39087: Loviisan voimalaitoksen käyttöön on osoittautunut vähäiseksi eikä tilanteen selvästä
39088: paranemisesta ole varmuutta.
39089:                                            15
39090: 
39091: Suunnitellut sijoituspaikat
39092: 
39093: Y elinvoimalaitoksen sijoituspaikan sopivuutta arviOitaessa otetaan huomioon se
39094: mahdollisuus, että onnettomuuden seurauksena ympäristöön leviäisi suuria määriä
39095: radioaktiivisia aineita. Sijaintipaikan soveltuvuuteen vaikuttavat erityisesti alueen
39096: väestön tiheys, kaavoitusjärjestelyt sekä alueen seismiset olosuhteet. Huomiota
39097: kiinnitetään myös ulkoisiin riskitekijöihin.
39098: 
39099: Säteilyturvakeskus on muodostanut käsityksen ydinvoimalaitosten turvallisesta
39100: sijoittamisesta käsiteltäessä Loviisan ja Olkiluodon nykyisten ydinvoimalaitosten
39101: sijoituspaikkoja. Tätä käsitystä ovat myöhemmin vahvistaneet kansainvälisen
39102: ydinturvallisuusyhteistyön ja onnettomuuksia koskevan tutkimuksen tulokset.
39103: 
39104: Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten läheisyydessä elinkeinotoiminta on vähäistä.
39105: Yelinvoimalaitosten vuoksi lähiympäristön käyttöä koskevat rajoitukset on otettu
39106: huomioon kaavoituksen ja maankäytön yhteydessä.
39107: 
39108: Pelastustoiminnan suunnittelussa käytetään noin 20 kilometrin etäisyydelle ydinvoi-
39109: malaitoksesta ulottuvaa aluetta, jossa varaudutaan vakavassa onnettomuustilanteessa
39110: nopeisiin väestön suojaustoimiin. Suunniteltuihin toimenpiteisiin kuuluvat mm. väestön
39111: suojautuminen sisätiloihin ja suojaväistö, so. asukkaiden joustava ja hallittu siirto pois
39112: todennäköiseltä vaara-alueelta. Hästholmenin ja Olkiluodon ympäristössä vakituisen
39113: väestön määrä on vähäinen usean kilometrin alueella. Tilapäisten loma-asukkaiden
39114: määrä lähialueilla on kuitenkin verrattain korkea, yli tuhat henkeä kummankin
39115: laitospaikan ympäristössä viiden kilometrin säteellä. Uusi ydinvoimalaitosyksikkö ei
39116: aiheuta olennaista muutosta tarvittavaan pelastusvalmiuteen, koska kummallakin
39117: laitospaikalla on nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden vuoksi ylläpidettävä jatkuvaa
39118: pelastusvalmiutta.
39119: 
39120: STUK:n käsitys on, että valtioneuvoston päätöksessä (395/91) esitetyt säteily-
39121: turvallisuutta koskevat määräykset on mahdollista täyttää sekä Loviisassa että Ol-
39122: kiluodossa kyseeseen tulevilla laitosvaihtoehdoilla.
39123: 
39124: Ulkoisten riskitekijöiden kannalta molemmat vaihtoehtoiset sijoituspaikat ovat
39125: edullisia.
39126: 
39127: Uuden ydinvoimalaitoksen lämpimästä lauhdevedestä aiheutuvat biologiset vaikutukset
39128: vesiympäristössä eivät nykyisistä ydinvoimalaitoksista saatujen kokemusten perusteella
39129: tulisi olemaan alueellisesti merkittäviä. Uuden laitoksen jäähdytysveden otto- ja
39130: purkujärjestelyitä selvitetään edelleen ja yksityiskohtaiset suunnitelmat käsiteltäisiin
39131: rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.
39132: 
39133: STUK:n tiedossa ei ole suunniteltuja laitospaikkoja koskevia seikkoja, jotka
39134: olisivat turvallisuuden kannalta esteenä uuden ydinvoimalaitoksen rakentamiselle.
39135:                                           16
39136: 
39137: Mahdollisuudet rakentaa ehtiotettuja turvallisempia
39138: laitostyyppejä
39139: 
39140: Lähinnä USA:ssa ja Japanissa on kehitteillä uuden sukupolven ydinvoimalaitoksia,
39141: joiden suunnittelun tavoitteena on nykyisiä laitoksia turvallisempi ratkaisu.
39142: Tunnusomaista näille laitoksille on pyrkimys luontaisten turvallisuusominaisuuksien
39143: tehostettuun käyttöön ja passiivisiin turvajärjestelmiin, jotka eivät vaadi ulkoista
39144: käyttövoimaa. Kehitystyö kohdistuu pääasiassa laitoskonsepteihin, joissa reaktorin
39145: jäähdytysjärjestelmä ja muut laitoksen pääpiirteet eivät poikkeaisi olennaisesti
39146: nykyisistä laitostyypeistä. Passiivisten turvajärjestelmien vuoksi laitosten teho
39147: rajoittuisi noin 600 MW suuruiseksi.
39148: 
39149: Asiantuntijoiden mielipiteet näistä laitoksista eivät ole yksimielisiä, eivätkä kaikki
39150: pidä selvänä, että turvallisuus lisääntyisi merkittävästi. Vertailu voidaan tehdä vasta,
39151: jos uuden sukupolven laitokset suunnitellaan ja rakennetaan valmiiksi ja niistä saadaan
39152: käyttökokemuksia perinpohjaisten turvallisuusanalyysien tueksi.
39153: 
39154: USA:nviranomaisilta saatujen arvioiden mukaan uuden sukupolven laitoksia koskevat
39155: suunnitelmat saattavat tulla rakentamislupakäsittelyyn aikaisintaan noin viiden vuoden
39156: kuluttua.
39157: 
39158: Merkittävästi nykyisistä laitoksista poikkeavan uuden sukupolven laitoksen osalta
39159: STUK toteaa, ettei sellaisten tulosta kaupalliselle asteelle ole varmuutta.
39160: 
39161: 
39162: Periaatepäätöksen vaikutus ydinenergian käytön
39163: turvallisuuteen Suomessa
39164: 
39165: Ydinvoiman jatkorakentaminen edesauttaisi turvallisuuskulttuurin kehittämistä ja
39166: säilyttämistä erityisesti lisäämällä alalla työskentelevän henkilöstön motivaatiota ja
39167: varmistamalla mahdollisuuden saada alalle nuorta pätevää henkilöstöä.
39168: 
39169: Uusi nykyaikainen ydinvoimalaitos aiheuttaisi suomalaisille riskin, jonka voi perustel-
39170: lusti arvioida olevan huomattavasti pienempi kuin nykyisin käytössä olevan laitos-
39171: yksikön edustaman riskin. Toisaalta uudessa projektissa saatava tieto tarjoaisi paran-
39172: tuvia mahdollisuuksia käytössä olevien laitosten turvallisuudesta huolehtimiseen.
39173: 
39174: 
39175: Ydinvastuuta koskevat järjestelyt
39176: 
39177: STUK katsoo, etteivät 1.1.1990 uudistettu ydinvastuulaki ja siihen liittyvät kansain-
39178: väliset sopimusjärjestelyt anna riittävän kattavaa korvaussuojaa ulkopuolisille
39179: vahingonkärsijöille erityisesti ympäristöseurauksiltaan vakavissa, joskin epätodennä-
39180: köisissä onnettomuuksissa. STUK on tuonut näkemyksensä esille ydinvastuulain
39181: muutoksen yhteydessä.
39182:                                            17
39183: 
39184: Ympäristöministeriö
39185: Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi, että ympäristöministeriö (YM) arvioisi uuden
39186: ydinvoimalaitosyksikön merkitystä Suomessa noudatetun ympäristöpolitiikan tavoittei-
39187: den ja toteutuksen näkökulmasta. Lausunnossa toivottiin erityisesti tarkasteltavan
39188: hanketta ilmansuojeluun liittyvien kansallisten tavoitteiden, kansainvälisten sitoumusten
39189: ja valmisteilla olevan kansainvälisen ilmastosopimuksen samoin kuin luonnonvarojen
39190: käytön ja jätehuollon kannalta.
39191: 
39192: 
39193: Kanta hankkeeseen
39194: 
39195: YM katsoo, ettei periaatepäätöstä uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tule
39196: tehdä ennen kuin energiapolitiikan kestävään kehitykseen perustuvasta suun-
39197: tauksesta ja energiansäästöohjelmasta on päätetty. Ministeriö ei näinollen pidä
39198: hanketta tällä hetkellä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta suotavana eikä maan
39199: energiahuollon kannalta tarpeellisena.
39200: 
39201: Lausunnossa käsitellään hankkeen sekä välittömiä että välillisiä ympäristö-
39202: vaikutuksia ja eräitä ydinvoimasta yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.
39203: Lausunnossa ei tuoda esille sellaisia YM:n toimialaan liittyviä kysymyksiä, jotka
39204: sinällään olisivat esteenä (myönteisen) periaatepäätöksen tekemiselle.
39205: 
39206: 
39207: Välittömät ympäristövaikutukset
39208: 
39209: YM edellyttää, että Hästholmenista tai Olkiluodosta olevista voimaloista mereen joh-
39210: dettavien jäähdytysvesien haitalliset vaikutukset eivät uuden reaktoriyksikön rakenta-
39211: misen jälkeen lisäänny. Ministeriö esittää, että hakijoilta pyydetään ennen hakemuksen
39212: käsittelyä tarkempi selvitys toimista, joilla jäähdytysvesien haitalliset vaikutukset
39213: niiden purkualueella pidetään ennallaan, sekä mahdollisuuksista niiden vähentämiseen.
39214: 
39215: Ydinenergialain mukaisen ympäristövaikutusten arviointia koskevan menettelyn tarken-
39216: tamista tulisi ministeriön mielestä harkita, kun YK:n Euroopan talouskomission ECE:n
39217: ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus saatetaan voimaan Suomessa.
39218: 
39219: KTM:n tulee ympäristöministeriön mukaan tehdä riittävän yksityiskohtainen kannatta-
39220: vuusvertailu tärkeimpien vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen välillä.
39221: 
39222: 
39223: Kaavoitus
39224: 
39225: YM:n mielestä on syytä selvittää tarve niihin rajoituksiin, joita toimiva ydinvoimalai-
39226: tos ja mahdollinen lisärakentaminen aiheuttavat ympäristön rakentamiselle, sekä tämän
39227: perusteella arvioida tarve vahvistettavaksi alistettavan yleiskaavan keinoin turvata
39228: tarvittavat rajoitukset rakentamisen laadulle ja määrälle.
39229: 
39230: 
39231: 
39232: 
39233:  3 330225T
39234:                                           18
39235: 
39236: Suomen ilmansuojelupolitiikka ja siihen liittyvät
39237: kansainväliset sitoumukset
39238: 
39239: Rikkipäästöjen vähentämisestä lausunnossa todetaan, että hallituksen asettama tavoite
39240: (päästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 1980 tasosta vuoteen 2000 mennessä)
39241: on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista saavuttaa ilman ydinenergian lisärakenta-
39242: mista. Tarvittavien toimien valmistelu YM:ssä on aloitettu.
39243: 
39244: Typenoksidipäästöistä todetaan, että tehdyt päätökset vähentävät päästöjä 15 prosenttia
39245: vuoden 1980 määrästä vuoteen 2000 mennessä. Suomen oman 30 prosentin tavoitteen
39246: saavuttaminen näyttää sen sijaan vaikealta, etenkin ellei energiankulutuksen kasvua
39247: voida voimakkaasti hillitä. Ydinenergian lisärakentaminen ei ratkaise ongelmaa.
39248: 
39249: Kasvihuonekaasujen päästöjen vakiinnuttaminen vuoteen 2000 mennessä on lausunnon
39250: mukaan pyrkimys, jonka Suomi on ilmaissutkansainvälisissä yhteyksissä. Ydinenergi-
39251: an lisärakentaminen helpottaisi hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamis-
39252: ta ja toimista aiheutuvien kustannusten pienentämistä. Ydinvoima ei YM:n käsityksen
39253: mukaan kuitenkaan yksinään takaisi tavoitteiden saavuttamista.
39254: 
39255: 
39256: Välilliset ympäristövaikutukset
39257: 
39258: YM katsoo, ettei perusvoiman lisäksi tarvittavana säätövoimana tule käyttää rajuin
39259: vuorokausi- ja viikkosäännöstelyin tuotettavaa vesivoimaa. Hakijayhtiöiltä tulee pyytää
39260: ennen hakemuksen käsittelyä valtioneuvostossa tarkemmat selvitykset siitä, miten
39261: paljon uutta säätövoimaa olisi tarpeen rakentaa ja miten se hakijoiden mielestä voi-
39262: taisiin rakentaa.
39263: 
39264: 
39265: Ydinpolttoaine- ja jätehuolto
39266: 
39267: YM toteaa, että se on nykyisten laitosten ydinjätehuollon järjestämistä koskeneissa
39268: lausunnoissaan pitänyt yhtiöiden käyttämiä ratkaisuja ympäristönsuojelun kannalta
39269: hyväksyttävinä. KTM:n tulisi ennen hakemuksen käsittelyä valtioneuvostossa pyytää
39270: hakijayhtiöiltä yksityiskohtaisemmat selvitykset ydinpolttoaineen hankinnasta, käytetyn
39271: polttoaineen käsittelystä sekä keski- ja vähä-aktiivisten jätteiden ja käytöstäpoistojät-
39272: teiden huollosta.
39273: 
39274: 
39275: Yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset
39276: 
39277: YM:n käsityksen mukaan tavoitteeksi tulisi asettaa se, että ydinvoimayhtiöt maksavat
39278: onnettomuuksiin varautumisesta yhteiskunnalle aiheutuvat lisäkustannukset. Lisäksi
39279: pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla, että ydinvastuulakia muuttamalla yhtiöt
39280: joutuisivat korvaamaan täysimääräisesti ja ilman vastuurajoitusta ydinonnettomuuksien
39281: seuraukset ja varautumaan tähän toiminnan aikana riittävin vakuutuksin.
39282:                                             19
39283: 
39284: Sijaintikunnat
39285: Loviisan kaupunki puoltaa kaupunginvaltuuston 13.11.1991 antamassa lausunnossa
39286: uuden ydinvoimalaitosyksikön sUoittamista Hästholmenin saarelle. Kaupunginvaltuusto
39287: päätti lausunnosta äänin 22 - 13. Lausunnon pääasiallinen sisältö on seuraava:
39288: 
39289: Ydinvoimalaitoksella on ollut hyvin suuri merkitys kaupungin verokertymään. Kiinteis-
39290: tö- ja henkilökohtaisten tulojen verokertymästä yhtiön osuus on hyvinä vuosina ollut
39291: 40 prosenttia. Tällä hetkellä yhtiön (IVO) kaupungille tilittämä vero on noin 20 -25
39292: prosenttia kaupungin verotuloista ja sellaisenaankin huomattava ja tärkeä kaupungille.
39293: Joskin voimalan olemassaolo on merkinnyt kaupungille myös suuria menoja, sen
39294: maksamat verotulot ovat silti olleet merkittävä osa kaupungin tulolähteistä.
39295: 
39296: Uuden ydinvoimalaitoksen vaikutukset Loviisan kaupungin toimintaan ja talouteen
39297: ovat aiemmista laitoksista saatujen kokemusten perusteella selkeämmin ennakoitavissa
39298: ja arvioitavissa valtaosaltaan suotuisiksi. Kaupungin sosiaalitoimen, koulutoimen ja
39299: muissa kunnallisissa palveluissa on varauduttu uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä
39300: tehtävään päätökseen.
39301: 
39302: Loviisan kaupungin lausuntoon on liitetty keskeisten lautakuntien lausunnot.
39303: 
39304: Eurajoen kunta puoltaa kunnanvaltuuston 25.11.1991 antamassa lausunnossa suunni-
39305: tellun uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista Olkiluodon saarelle. Kunnanvaltuusto
39306: päätti lausunnosta äänin 17 - 10. Eri lautakuntien lausunnot olivat kaikki myönteisiä
39307: hankkeen toteuttamiselle.
39308: 
39309: Kunta katsoo monien seikkojen puoltavan sähkön tuottamista Suomessa ydinvoimalla.
39310: Näitä ovat tarve lisätä sähköhuollon omavaraisuutta ja energiahuollon varmuutta, ydin-
39311: voiman ympäristöystävällisyys sekä se, että Suomessa on suotuisat kokemukset ydin-
39312: voiman käytöstä ja hyvät yleiset edellytykset sen käytölle ja valvonnalle. Ydinvoima-
39313: laitokset ovat lausunnon mukaan luoneet dynaamisuutta koko Rauman seudun talous-
39314: alueelle.
39315: 
39316: Teollisuuden Voima Oy on maksanut vuosina 1984- 1989 Eurajoen kunnalle kunnal-
39317: lisveroa 28- 30 prosenttia kunnan koko verotuloista. TVO toimii omakustannusperiaat-
39318: teella eikä siten osoita liikevoittoa tilinpäätöksessään, mistä syystä kunnan verotulot
39319: ovat perustuneet harkintaverotuksen käyttöön. TVO:n maksamat kunnallisverot ovat
39320: jakaantuneet siten, että valtaosa niistä, vuonna 1989 lähes 90 prosenttia, on ollut
39321: liiketulojen osuutta ja vähäisempi osa kiinteistötulojen osuutta.
39322: 
39323: Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että 1.1.1991 voimaan tullut verotuslain
39324: muutos, joka poisti kunnilta liiketulon harkintaverotusoikeuden, on merkinnyt huo-
39325: mattavaa verotulojen menetystä Eurajoen kunnalle ja muille voimalaitoskunnille.
39326: Lausunnossa katsotaan, että voimalaitoskuntien ja seurakuntien asema veronsaajina
39327: tulee turvata pysyvällä lakisääteisellä järjestelyllä ja että paras tapa asian korjaamiseksi
39328: olisi säätää kunnallinen sähköntuotantomaksu.
39329:                                            20
39330: 
39331: Lausunnossa korostetaan uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen huomattavaa työllis-
39332: tävää vaikutusta Eurajoen-Rauman talousalueella ja koko Satakunnassa nykyisessä
39333: vaikeassa työllisyystilanteessa. Eurajoen työttömyysaste oli marraskuussa 1991 noin
39334: 11 prosenttia ja Rauman työvoimatoimiston alueen työttömyysaste elokuussa 1991
39335: noin 13 prosenttia.
39336: 
39337: Yelinjätehuollon osalta lausunnossa viitataan kunnanvaltuuston aiempaan kannanottoon,
39338: jonka mukaan kunta pyrkii toimimaan siten, ettei sen alueelle loppusijoiteta korkea-
39339: aktiivisia ydinpolttoainejätteitä.
39340: 
39341: 
39342: Loviisan naapurikunnat
39343: Lapinjärven kunnan lausunnossa (18.9.91) todetaan, ettei kunta halua lausua erityi-
39344: sempää kielteistä tai myönteistä viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta, koska
39345: kyseessä on valtakunnan energia- ja ympäristöpoliittinen ratkaisu. Yelinvoimalaitoksen
39346: rakentaminen Loviisaan edellyttäisi kuitenkin Lapinjärven kunnan väestönsuojelu-
39347: valmiuden parantamista lähinnäkunnan alueen kautta tapahtuvien ydinpolttoainekulje-
39348: tusten takia. Kunta katsoo, että valtioneuvoston tulisi jo periaatepäätöksessään velvoit-
39349: taa uuden voimalaitoksen rakentajat korvaamaan lähiympäristön kunnille väestönsuoje-
39350: lun lisäkustannukset
39351: 
39352: Liljendalin kunta (6.11.91) vastustaa niin ydinvoiman lisärakentamista yleensä kuin
39353: viidennen ydinvoimalaitosyksikön sijoittamista Loviisaan.
39354: 
39355: Pernajan kunta ilmoittaa lausunnossaan ( 11.11.91) vastustavansa ydinvoiman jatko-
39356: rakentamista. Siinä tapauksessa, että uusi ydinvoimalaitos tultaisiin kuitenkin Loviisaan
39357: rakentamaan, kunta edellyttää myös naapurikuntien saavan korvauksen lisäkustannuk-
39358: sista, joita niille aiheutuu tarpeesta kohottaa pelastuspalveluvalmiuttaan. Voimayhtiöltä
39359: kannettavat kunnallisverotulot tulisi jakaa väestömäärien suhteessa niiden viiden kun-
39360: nan kesken, jotka muodostavat pelastuspalvelun yhteistoiminta-alueen.
39361: 
39362: Pyhtään kunta katsoo lausunnossaan (11.11.91), että valtakunnan voimantuotannon
39363: ja tuotantotoiminnan perusedellytysten turvaamiseksi uuden ydinvoimalaitoksen raken-
39364: taminen on perusteltua. Kunta uskoo laitoksen parantavan rakentamisvaiheessa työlli-
39365: syyttä koko Porvoo-Loviisa-Kotka -rannikkoalueella. Käyttövaiheessa laitos lisäisi
39366: pysyviä työpaikkoja sekä suoraan että välillisesti mm. alihankintojen kautta. Kunta
39367: puoltaa Loviisaa sijoituspaikkana edellyttäen kuitenkin, että käytetyn ydinpolttoaineen
39368: loppusijoitusratkaisu on tehty rakentamisen alkaessa ja että Pyhtään kunnan väestön
39369: varoitus- ja hälytysjärjestelmä laajennetaan koko kunnan alueelle. Kunta esittää, että
39370: rakentajayhtiö veivoitetaan osallistumaan 1-varautumisvyöhykkeen kuntien valmius-
39371: tason nostamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
39372: 
39373: Ruotsinpyhtään kunta (28.10.91) ilmoittaa vastustavansa uuden ydinvoimalaitoksen
39374: rakentamista Suomeen.
39375:                                           21
39376: 
39377: Eurajoen naapurikunnat
39378: Euran kunnan lausunnossa (11.11.91) katsotaan, ettei Suomessa ole tässä vaiheessa
39379: tarpeellista tehdä päätöksiä uusien suurvoimaloiden rakentamisesta ja ettei periaate-
39380: päätöshakemusta tule ratkaista nyt jätetyn selvityksen pohjalta. Ennen ratkaisun tekoa
39381: hakijoilta tulisi vaatia selvitys ja hyväksyttävä suunnitelma korkea-aktiivisen jätteen
39382: loppusijoituksesta. Mikäli hakemus hyväksytään, tulee hakijoilta edellyttää osallistu-
39383: mista ydinvoimalaitosonnettomuksiin varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin.
39384: 
39385: Kiukaisten lausunnossa (4.11.91) katsotaan, että mahdollinen sähköenergian lisätarve
39386: tulisi tyydyttää ydinvoimalla, koska se on käytettävissä olevista vaihtoehdoista
39387: taloudellisin ja ympäristöystävällisin. Kunta pitää hanketta Kiukaisten kunnan asuk-
39388: kaiden työllisyyttä parantavana ja kunnan yritystoimintaa tukevana.
39389: 
39390: Kodisjoen kunnan lausunnon (14.11.91) mukaan talouskehityksen tässä vaiheessa ei
39391: ole tarpeen tehdä päätöksiä uusista ydinvoimalaitoksista. Jos hakemus kuitenkin
39392: hyväksytään, on sitä ennen ratkaistava korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituspaikka.
39393: Hakijoiden on vastattava niistä kustannuksista, joita laitoksen ympäristökunnille aiheu-
39394: tetaan ydinvoimalaitosonnettomuuden varalta.
39395: 
39396: Lapin kunnan lausunnossa (20.11. 91) kannatetaan uuden ydinvoimalaitosyksikön
39397: rakentamista. Hanke katsotaan perustelluksi hinnaltaan kilpailukykyisen perusenergian
39398: saannin turvaamisen ja ympäristön kannalta. Kunta pitää laitoksen rakentamista Olki-
39399: luotoon tärkeänä erityisesti työllisyyssyistä. Olkiluodossa tulisi varastoida ainoastaan
39400: kyseisellä laitospaikalla syntyvää käytettyä polttoainetta. Kunta esittää, että
39401: rakentajayhtiöt osallistuisivat laitoksen sijaintikunnan ja sen naapurikuntien pelastus-
39402: palvelun välineistön ja materiaalien hankintakustannuksiin.
39403: 
39404: Luvian lausunnossa (13.11.91) todetaan, että ennustettu energiantarpeen lisäys ja käy-
39405: tettävissä olevat sähköenergian tuottamiskeinot huomioon ottaen kunta pitää ydin-
39406: voimaa parempana ja ympäristöystävällisempänä kuin fossiilisin polttoainein tuotettua
39407: sähköenergiaa. Lausunnon mukaan ydinvoimayhtiön tulee vastata sijaintikunnalle ja
39408: sen naapurikunnille aiheutuvista palo- ja pelastustoimen lisäkustannuksista.
39409: 
39410: Nakkilan lausunnossa (16.12.91) puolletaan periaatepäätöshakemusta. Ydinvoima-
39411: laitosonnettomuuksiin varautumisesta Nakkilalle mahdollisesti aiheutuvat lisäkus-
39412: tannukset tulee korvata laitoksen omistajan toimesta täysimääräisesti kunnalle.
39413: Lausunnossa edellytetään, että todennäköisen sähkölinjojen lisärakentamisen yhtey-
39414: dessä kuntaa ja maanomistajia kuullaan ja kunnan maankäyttösuunnitelmat otetaan
39415: sähkölinjojen sijoittamisessa ja mitoittamisessa huomioon. Linjat toivotaan lisäksi
39416: sijoitettavan nykyisille linja-alueille ja nykyisiin pylväisiin.
39417: 
39418: Pyhärannan kunnanvaltuuston lausunnossa (27 .11. 91) katsotaan lisäenergian tarpeen
39419: olevan Suomessa ilmeinen ja ydinvoimalla olevan asiallisesti toteutettuna perusteltuja
39420: etuja. Lausunnossa korostetaan hankkeen suotuisaa työllisyysvaikutusta Rauman
39421: talousalueelle ja siten myös Pyhärannalle. Sijoituspäätöksen yhteydessä olisi huoleh-
39422: dittava siitä, että laitoksen toteuttaja ja yhteiskunta yhdessä vastaavat pelastustoimen
39423: lisäkustannuksista. Mikäli laitos päätetään sijoittaa Olkiluotoon, tulisi kunnan mielestä
39424:                                            22
39425: 
39426: samassa yhteydessä tehdä päätös ydinjätteen loppusijoittamisesta Sijoituspaikaksi ei
39427: tule määrätä Olkiluotoa.
39428: 
39429: Rauman kaupungin lausunnossa (28.10.91) puolletaan hakemuksen hyväksymistä ja
39430: uuden laitosyksikön sijoittamista Olkiluotoon. Kaupunki katsoo, että sähkön tuotta-
39431: minen suuressa ydinvoimalaitoksessa on sekä kustannuksiltaan että ympäristövaikutuk-
39432: siltaan edullisin vaihtoehto, ja pitää hankkeen nopeaa toteuttamista tärkeänä. Rauman
39433: talousalue tarjoaa uuden laitosyksikön vaatimat kunnalliset ja yksityiset palvelut.
39434: Rauman alueella vallitseva heikko työllisyystilanne myös puoltaa laitoksen sijoittamista
39435: Olkiluotoon. Lausunnon mukaan taajama-asutuksen rajoitusta ei tulisi ulottaa yli 5
39436: km:n säteelle ydinvoimalaitoksesta ja TVO:n tulisi osallistua kaupungin pelastustoimen
39437: menoihin.
39438: 
39439: Rauman maalaiskunnan lausunnossa (20.11. 91) pidetään hanketta energiapoliittisesti
39440: perusteltuna ja puolletaan uuden laitosyksikön sijoittamista Olkiluotoon. Ydinvoima-
39441: laitosyksikön rakentamisella arvioidaan olevan myönteinen vaikutus Rauman talous-
39442: alueen työllisyyteen ja elinkeinoelämän toimintaan. Alueen työttömyysaste on ollut
39443: menneen vuosikymmenen aikana keskimäärin 2.5 prosenttiyksikköä muuta maata kor-
39444: keampi. Lausunnossa katsotaan, että mahdollinen voimansiirtoverkon laajentaminen
39445: tulee toteuttaa maakaapelein, että säteilyhavaintopisteiden lisäämistä kunnan alueella
39446: tulisi harkita ja että hakemuksen yhteydessä tulisi ratkaista myös kysymys käytetyn
39447: polttoaineen loppusijoituksesta. Lisäksi kunta katsoo, että rakentamisesta vastaava
39448: yhtiö tulee velvoittaa olemaan kiinteässä yhteistyössä talousalueen yritysten kanssa,
39449: jotta niille taattaisiin hyvät mahdollisuudet kilpailla hankkeeseen liittyvistä urakoista
39450: ja aliurakoista.
39451: 
39452: 
39453: Sisäasiainministeriö
39454: Sisäasianministeriöltä pyydettiin lausuntoa hankkeen toteuttamisedellytyksistä
39455: pelastuspalvelu- ja turvajärjestelyjen kannalta.
39456: 
39457: Lausunnossa (29.10.91) katsotaan, että äskettäin toteutettu valtionapu-uudistus on pois-
39458: tanut sisäasiainministeriöitä kuntien suoran resurssiohjausmahdollisuuden, mikä saman-
39459: aikaisesti tapahtuneen yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen myötä on
39460: aiheuttanut sen, että kunnat ovat etsineet säästökohteita myös palo- ja pelastustoimesta.
39461: Säästötoimet ovat johtaneet yleisesti pelastuspalveluvalmiuden laskuun, mikä vaarantaa
39462: myös riittävän valmiuden säilymisen ydinvoimalaitosonnettomuuksien varalta.
39463: 
39464: Sekä käynnissä olevien ydinvoimalaitosten pelastuspalveluvalmiuden ylläpitäminen
39465: että uudesta laitosyksiköstä aiheutuvista lisävelvoitteista huolehtiminen edellyttävät
39466: viranomaisten toimintaresurssien turvaamista ja pelastustuspalvelua koskevien vas-
39467: tuusuhteiden selkiyttämistä. Ministeriö katsookin, että valtioneuvoston tulisi ottaa
39468: periaatepäätöksen yhteydessä kantaa siihen, mikä on vaadittava pelastuspalvelun
39469: vähimmäistaso ja miten kustannusvastuu tulisi jakaa. Ministeriön mielestä luvanhaltijan
39470: tulee vastata ydinvoimalaitoksen pelastuspalvelun aiheuttamista suoranaisista lisäkus-
39471: tannuksista. Sisäasiainministeriö on 13.3.1992 päivätyllä kirjeellään KTM:lle
39472:                                           23
39473: 
39474: tarkentanut lausuntoaan ilmoittamalla, etteivät pelastuspalvelun nykyiset epäkohdat
39475: ole esteenä myönteisen periaatepäätöksen tekemiselle.
39476: 
39477: Sisäministeriön poliisiosaston lausunnossa (SM:n lausunnon liite) todetaan, ettei uuden
39478: ydinvoimalaitoksen rakentaminen Hästholmeniin tai Olkiluotoon aiheuta poliisille
39479: kuuluvien turvallisuustehtävien osalta merkittäviä muutoksia. Olemassa oleville
39480: laitoksille on laadittu ennakkovarautumista koskevat suunnitelmat ja ohjeet, joihin
39481: uusi yksikkö ei toisi merkittäviä muutoksia.
39482: 
39483: 
39484: Puolustusministeriö
39485: Puolustusministeriön lausunnossa ( 17.1 0. 91) ilmoitetaan, ettei ministeriöllä ole
39486: maanpuolustuksellisten seikkojen perusteella huomauttamista uuden ydinvoimalaitok-
39487: sen rakentamista koskevaan periaatepäätöshakemukseen. Lausunnon mukaan Häst-
39488: holmen ja Olkiluoto ovat riskien hallinnan kannalta uuden laitosyksikön edullisimmat
39489: sijoituspaikat, sillä niitä koskevat suojaus- ja turvallisuuskysymykset on jo aiemmin
39490: ratkaistu muun muassa terrorismin tai ympäristökatastrofin varalta.
39491: 
39492: 
39493: Uudenmaan lääninhallitus
39494: Lausunnossa (22.10.91) on tarkasteltu ydinvoimalaitoksen Hästholmeniin sijoittamista
39495: koskevia teknisluonteisia kysymyksiä.
39496: 
39497: Vahvistetut seutukaava ja asemakaava mahdollistavat uuden laitosyksikön rakentami-
39498: sen Hästholmeniin. Lääninhallitus pitää edellytyksenä uuden laitosyksikön sijoittami-
39499: selle Loviisaan, että myös laitosaluetta koskevien yleiskaavojen laadinta viedään
39500: päätökseen. Tällä tarkoitetaan Loviisan saariston yleiskaavan vahvistamista sekä Perna-
39501: jan ja Ruotsinpyhtään kuntien yleiskaavojen tarkistamista.
39502: 
39503: Ydinvoimalaitosten kunnallinen pelastuspalveluvalmius on lausunnon mukaan tällä
39504: hetkellä mitoitettu vähimmäistasolle. Ydinvoimalaitoksen omaan vahvuuteen kuuluu
39505: vähimmäisvahvuinen vakinainen yksikkö. Palo- ja pelastustoimen yhteistoiminta-
39506: alueena Loviisa on muiden kuntien pienen koon vuoksi ongelmallinen. Ottaen huo-
39507: mioon pelastuspalvelun nykyisen mitoituksen on tarpeen varautua pelastuspalvelun
39508: selkeään parantamiseen.
39509: 
39510: Sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueita koskevat Loviisan ja sen ympäristökuntien
39511: valmiussuunnitelmat on tarkistettu ja saatettu ajan tasalle vuonna 1991.
39512: 
39513: Poliisin nykyisiin turvajätjestelyihin ei jouduta lisäyksiköstä johtuen tekemään
39514: muutoksia. Rakennusvaiheesta aiheutuvat lisätehtävät Loviisan nimismiespiiri kykenee
39515: hoitamaan nykyisellä henkilöstöllä.
39516:                                            24
39517: 
39518: Turun ja Porin lääninhallitus
39519: Olkiluodon pelastuspalvelu-ja turvajärjestelyt ovat lausunnon (13.11.91) mukaan
39520: toimivat Uuden laitosyksikön rakentaminen ei vaadi alueen pelastuspalvelujätjestelmän
39521: muuttamista. Myöskään poliisin tehtävät laitoksen rakentamisvaiheessa tai sen
39522: käyttöönoton jälkeen eivät sanottavasti lisäänny nykyisestä. Olkiluotoon vahvistettu
39523: rakennuskaava mahdollistaa uuden laitosyksikön rakentamisen alueelle.
39524: 
39525: Lääninhallitus ilmoittaa yhtyvänsä lausunnon liitteenä olevan Turun ja Porin läänin-
39526: neuvottelukunnan lausunnon kannanottoon, jossa puolletaan uuden ydinvoimalaitosyk-
39527: sikön rakentamista alue- ja työllisyyspoliittisista syistä Olkiluotoon siinä tapauksessa,
39528: että valtioneuvosto ja eduskunta päätyvät lisäydinvoiman rakentamisen kannalle.
39529: 
39530: 
39531: Vesi- ja ympäristöhallitus
39532: Vesi- ja ympäristöhallitukselta pyydettiin lausuntoa sen toimialaan kuuluvista vesien-
39533: ja ympäristönsuojeluun liittyvistä näkökohdista. jotka liittyvät uuden laitosyksikön
39534: sijoittamiseen Hästholmeniin tai Olkiluotoon.
39535: 
39536: VYH:n antaman lausunnon (30.10.91) liitteenä on Helsingin ja Turun vesi- ja
39537: ympäristöpiirien lausunnot.
39538: 
39539: VYH toteaa, että ydinpolttoaineen tuottamasta lämpöenergiasta saadaan vain 30 - 35 %
39540: muutetuksi sähköksi, ja esittää tällä perusteella käsityksenään, ettei tällaiseen
39541: tuhlaavaan ja ympäristöä kuormittavaan sähköntuotantotapaan perustuvaa energia-
39542: huoltoa voida pitää tulevaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisena.
39543: 
39544: Mikäli uusi yksikkö sijoitetaan Hästholmeniin, tulee VYH:n mukaan jäähdytysveden
39545: purkutunneli rakentaa melko pitkälle avomeren äärelle. VYH pitää myös tarpeellisena
39546: jäähdytysveden purku- ja ottopaikkojen ja purkutapojen vaikutusten selvittämistä
39547: etukäteen mallien avulla. Olkiluodon purkualue on Hästholmenia edullisempi. Jääh-
39548: dytysvesien vaikutukset tulisi silti selvittää Olkiluodossa samalla tavalla kuin
39549: Hästholmenissa.
39550: 
39551: 
39552: Ydinenergianeuvottelukunta
39553: Ydinenergianeuvottelukuntaa pyydettiin tarkastelemaan ydinvoiman lisärakentamisen
39554: yleisiä edellytyksiä energia- ja ympäristöpolitiikan sekä ydinenergian käytön valvonnan
39555: kannalta. Annetussa lausunnossa (4.9.91) käsitellään näitä kysymyksiä varsin
39556: seikkaperäisesti.
39557:                                           25
39558: 
39559: Sähkön tarve
39560: 
39561: Neuvottelukunta katsoo, että huolimatta pyrkimyksistä vähentää kansantaloutemme
39562: energiatehokkuutta sähkön kulutus ei alkane vähentyä vielä seuraavien 20 vuoden
39563: aikana. Uutta tuotantokapasiteettia rakennetaan paitsi kasvaneen kysynnän tyydyttä-
39564: miseksi myös epävarvemmaksi muuttuvien tuontimahdollisuuksien ja käytöstä pais-
39565: tettavien vanhojen voimalaitosten korvaamiseksi. Vallitseva laskusuhdannekaan ei
39566: aiempien kokemusten mukaan muuta tätä kokonaiskuvaa, vaan merkinnee ainoastaan
39567: kasvun tilapäistä pysähtymistä tai hidastumista, jonka jälkeen kulutuksen kasvu jatkuu
39568: uudelleen.
39569: 
39570: Uutta perusvoimaa tuottavaa voimalaitosta tarvitaan, vaikka sähkönkulutus kasvaisi
39571: vain puolet siitä, mitä KTM ja teollisuus ovat arvioineet ennen laskusuhdannetta.
39572: KTM:n arvion mukaan kulutuksen kasvustajohtuva sähkötehon lisätarve on noin 2300
39573: MW vuoteen 2005 mennessä, minkä lisäksi on tyydytettävä nykyistä tuonti tehoa, noin
39574: 1 450 MW, vastaava tarve. Yhteensä lähes 4 000 MW:n lisäystarpeesta karkeasti
39575: puolet olisi perusvoimaa.
39576: 
39577: Neuvottelukunta korostaa, että sähkön tuontiin Neuvostoliitosta liittyy epävarmuutta
39578: ja ettei sitä voida pitää myöskään ympäristönsuojelun kannalta suotavana. Lausunnossa
39579: viitataan tältä osin valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvitykseen Neuvostoliiton
39580: ja itäisen Euroopan muutosten vaikutuksesta Suomelle (V ATI, Julkaisuja 2, Helsinki
39581: 1991). Siinä suositellaan, että Neuvostoliiton sähköhuollon vaikeuksien takia Suomen
39582: kannattaa varautua korvaamaan Neuvostoliitosta tuleva sähkö kotimaisella tuotannolla.
39583: 
39584: 
39585: Perusvoiman vaihtoehdot: kivihiili ja ydinvoima
39586: 
39587: Sähköhuollon näkymien valossa neuvottelukunta esittää johtopäätöksenään, että perus-
39588: voimaa tuottavan lauhdevoimalaitoksen polttoaine voi olla vain joko kivihiili tai
39589: uraani.
39590: 
39591: Hiilellä ja ydinvoimalla tuotetun sähkön kustannukset ovat nykyhinnoin suunnilleen
39592: samat. Samoin kummankin rakentamiseen on olemassa valmiutta ilman julkista
39593: rahoitustukea. Tuotantokustannusten osalta tilanne säilynee lausunnon mukaan pitkällä
39594: aikavälillä ydinvoiman kannalta edullisena. Ydinvoiman tuotannossa poltto-
39595: ainekustannusten osuus on vain noin 15 prosenttia kokonaiskustannuksista ja
39596: raakauraanin osuus on vain muutama prosentti. Kivihiilen hankintakustannukset ovat
39597: noin puolet sillä tuotetun sähkön kustannuksista. Polttoaineen hinnan mahdollisen
39598: nousun vaikutus on siten olennaisesti suurempi. Kivihiilen hinta lienee vastedes entistä
39599: enemmän sidoksissa sen sisältämiin epäpuhtauksiin.
39600: 
39601: Neuvottelukunnan käsityksen mukaan ydinvoima on hiilidioksittomista sähköntuotanto-
39602: muodoista Suomessa ainoa perusvoiman tuotantoon soveltuva vaihtoehto. Ydinvoimaa
39603: rakentamalla voidaan muuttaa energiantuotannon rakennetta merkittävästi ilman- ja
39604: ilmastonsuojelua koskevien kansainvälisten ja kansallisten tavoitteiden edellyttämään
39605: suuntaan. Jo rakennetun ydinvoimatehon hiilidioksidipäästöjä alentava .vaikutus on
39606: noin 15 rnilj. tonnia vuodessa. Suunniteltu 1 000- 1 400 MW:n laitosyksikkö pienen-
39607:                                           26
39608: 
39609: täisi päästöjä 6- 9 milj. tonnia vuodessa. Lausunnossa viitataan hiididioksiditoimikun-
39610: nan esittämiin tavoitteisiin, jotka edellyttäisivät Suomen kokonaispäästöjen leikkaa-
39611: mista nykyisestä 54 milj. tonnista (vuodessa) 16 milj. tonnilla vuoteen 2005 mennessä
39612: ja 36 milj. tonnilla vuoteen 2010 mennessä.
39613: 
39614: Lausunnossa painotetaan, että kasvihuoneilmiö on maailmanlaajuinen ja ettei Suomen
39615: vähennys lievennä sanottavasti ilmaston muutoksen Suomeen kohdistuvia vaikutuksia.
39616: Kasvihuoneilmiön torjuminen voi kuitenkin koostua lopulta yksittäisten valtioiden
39617: toimista. On lyhytnäköistä ja epäasiallista vähätellä ydinenergian merkitystä tässä
39618: suhteessa. Suomen kaltaisilla vaurailla teollisuusmailla on parhaat taloudelliset ja
39619: teknologiset edellytykset ryhtyä tehokkaisiin vastatoimiin, mikä asettaa niille myös
39620: muuhun maailmaan nähden suuremman vastuun.
39621: 
39622: Kivihiililaitosten rikki- ja typenoksidipäästöistä lausunnossa todetaan lyhyesti, että
39623: ne voidaan laskea puhdistustekniikalla ympäristönormien edellyttämälle tasolle ja siten
39624: niistä aiheutuvat kustannukset voidaan ainakin periaatteessa ohjata kustannuksiin.
39625: 
39626: 
39627: Kansainvälisen ydinvoimateollisuuden toimintaedellytykset
39628: 
39629: Neuvottelukunta pitää Suomen kannalta tärkeänä, että ydinvoimateollisuuden kansain-
39630: välisillä markkinoilla säilyy toimittajien välinen kilpailu ja että tarvitsemiemme
39631: palvelujen saatavuus on turvattu.
39632: 
39633: Maailmassa on tällä hetkellä käytössä noin 420 voimantuotantoon tarkoitettua ydin-
39634: reaktoria, joiden yhteinensähkötehoon noin 320 000 MW. Rakenteilla on lisäksi noin
39635: 80 ydinreaktoria, yhteisteholtaan 66 000 MW. Läntisissä teollisuusmaissa ydinvoiman
39636: osuus sähkön tuotannosta on huomattavasti maailman keskiarvoa suurempi: EY 34 %
39637: ja OECD 23 %. Teollisuutemme energiavaltaisuuden takia ydinvoiman osuuden tulisi
39638: Suomessa olla vähintään sama kuin keskimäärin Länsi-Euroopassa.
39639: 
39640: Neuvottelukunta katsoo, että jo pelkästään markkinatalousmaissa ydinenergian käyttöön
39641: tehdyt ja tulevaisuudessa tehtävät investoinnit takaavat, että alan teollisuuden
39642: toimintakyky on pitkäaikaisesti turvattu.
39643: 
39644: 
39645: Hakijayhtiöiden edellytykset hankkeen toteuttamiseen
39646: 
39647: Neuvottelukunnan mielestä molemmat hakijayhtiöt ovat menestyneet ydinvoiman
39648: tuotannossa kansainvälisen mittapuun mukaan varsin hyvin. Yhtiöissä on omaksuttu
39649: korkeatasoinen turvallisuuskulttuuri, minkä ansiosta yhtiöt ovat selvinneet hyvin
39650: laitoksia kohdanneista teknisistä häiriöistä. Laitoksiin on tehty turvallisuusteknisiä
39651: parannuksia omien käyttökokemusten ja muissa maissa tapahtuneiden ydinlaitosonnet-
39652: tomuuksien perusteella.
39653: 
39654: Lausunnon mukaan Loviisan ja Olkiluodon laitosten käytettävyysaste on ollut viime
39655: vuosina aivan maailman kärkipäässä ja käyttöhenkilöstön ja väestön säteilyturvallisuu-
39656: desta on myös huolehdittu hyvin. Käyttöturvallisuuden osalta lausunnossa viitataan
39657:                                          27
39658: 
39659: lisäksi Kansainvälisen Atomienergiajärjestön, IAEA:n, suorittamiin OSART-
39660: tarkastuksiin (Olkiluoto 1987 ja Loviisa 1990), joissa on todettu molempien laitosten
39661: henkilöstön olevan erittäin hyvin koulutettua ja käytönvalvontamenetelmien olevan
39662: kansainvälisesti mallikelpoisia.
39663: 
39664: Uuden laitosyksikön ydinjätehuollosta todetaan, että se voidaan hoitaa sekä teknisen
39665: toteutuksen että taloudellisen varautumisen osalta nykyisiä laitosyksiköitä varten
39666: luoduin järjestelyin. Ydinjätteen määrä kasvaa jonkin verran, mutta järjestelmää ei
39667: tarvitse olennaisesti muuttaa. Uudessa laitosyksikössä on varauduttava valmistelemaan
39668: käytetyn polttoaineen tai ainakin korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitusta kotimaan
39669: alueelle. Teollisuuden Voima Oy:n jo tekemä tutkimus- ja selvitystyö luo perustaa
39670: tämän vaihtoehdon toteuttamiselle. Lausunnossa korostetaan, että oman loppusijoitus-
39671: valmiuden ansiosta hakijat voivat valita edullisimman laitostoimittajan ja -tyypin
39672: ilman, että käytetyn polttoaineen palautus nousee valinnassa määrääväksi tekijäksi.
39673: 
39674: Neuvottelukunta katsoo molemmilla yhtiöillä olevan riittävät edellytykset rakentaa
39675: suunniteltu laitosyksikkö ydinenergialain määräysten mukaisesti.
39676: 
39677: 
39678: Edellytykset ydinenergian käytön vaivonnalle
39679: 
39680: Neuvottelukunta tähdentää, että vaikka ydinenergia-ala on erittäin kansainvälinen ja
39681: vaikka Suomi joutuu nojautumaan muualla luotuun tekniikkaan sekä ottamaan
39682: huomioon joukon kansainvälisiä sopimuksia, ydinenergian käytön turvallisuus- ja muu
39683: valvonta on ensisijaisesti Suomen oma tehtävä, josta koituu velvoitteita usealle
39684: hallinnonalalle.
39685: 
39686: Neuvottelukunta katsoo, että toteutetun ydinenergialainsäädännön uudistuksen jälkeen
39687: viranomaisten tehokkaalle toiminnalle on olemassa hyvä lainsäädännöllinen perusta.
39688: Viranomaisten voimavaroja ja asiantuntemusta sekä heidän toimintansa edellyttämää
39689: tutkimuksellista ja muuta tukea voidaan pitää riittävinä.
39690: 
39691: Lausunnossa pidetään merkittävänä, että uusien turvallisuusvaatimusten mukaisesti
39692: Loviisan ja Olkiluodon laitokset varustetaan vakavien onnettomuuksien hallinnan
39693: toteuttavalla teknologialla. Sama vaatimus on luonnollisesti myös uuden yksikön
39694: suunnitteluperusteena.
39695: 
39696: Ydinvastuun osalta todetaan, että ydinvahinkojen korvaamista säätelevä Pariisin-
39697: Brysselin sopimusjärjestelmä, jossa Suomi on jäsenenä, antaa tätä nykyä tyydyttävän
39698: korvaussuojan ulkopuolisille vahingonkärsijöille.
39699: 
39700: Ydinsulkuvalvonnan alueella tapahtuu lausunnon mukaan parhaillaan voimakasta
39701: myönteistä kehitystä. Useat ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan yleissopimuksen
39702: ulkopuolella olevat maat ovat ilmoittaneet liittyvänsä sopimukseen. Ydinsulku-
39703: valvonnan tehostamiseksi on myös tehty aloitteita IAEA:n valvontaoikeuksien
39704: tuntuvasta laajentamisesta. Uusi laitosyksikkö tulisi Suomessa hyvin toimivan
39705: valvonnan alaiseksi, jonka toimivuutta lujittaa edelleen kansainvälisen valvontajärjes-
39706: telmän laajeneminen ja sen luotettavuuden paraneminen.
39707:                                            28
39708: Neuvottelukunta katsoo, että yleiset edellytykset yhteiskunnan ydinenergian käyttöön
39709: kohdistamalle vaivonnalle ovat Suomessa varsin hyvät.
39710: 
39711: 
39712: Yhteenveto
39713: 
39714: Tärkeimpinä näkökohtina, jotka puoltavat ydinvoiman lisärakentamista Suomessa,
39715: neuvottelukunta pitää tarvetta turvata luotettava ja edullinen sähkön saanti sekä
39716: pyrkimys saavuttaa ympäristön suojelemiseksi asetetut kansalliset tavoitteet ja täyttää
39717: näköpiirissä olevat uudet kansainväliset velvoitteet.
39718: 
39719: Ydinvoiman lisärakentamisella voidaan osaltaan turvata kustannuksiltaan edullinen
39720: sähköntuotanto tulevaisuudessa. Tämä parantaa puolestaan vientiteollisuuden, erityisesti
39721: runsaasti sähköä käyttävien metsä- ja metalliteollisuuden, tuotteiden kilpailukykyä
39722: kansainvälisillä markkinoilla ja tukee siten myös työllisyyttä.
39723: 
39724: Neuvottelukunta katsoo, että IVO:n ja TVO:n suunnitteleman uuden ydinvoimalaitos-
39725: yksikön rakentamien on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
39726: 
39727: 
39728: Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto
39729: Lausunnossa (20.11.91) todetaan, ettei voimassa oleva seutukaava ole esteenä uuden
39730: ydinvoimalaitoksen sijoittamiselle Loviisan Hästholmenin saarelle. Jos valtioneuvosto
39731: tekee myönteisen periaatepäätöksen ydinvoiman lisärakentamisen hyväksyttävyydestä
39732: ja eduskunta vahvistaa päätöksen, katsoo seutukaavaliitto, että Loviisa on sovelias
39733: sijaintipaikkakunta.
39734: 
39735: Seutukaavaliitto pitää uuden laitoksen merkitystä - erityisesti nykyisessä vaikeassa
39736: taloudellisessa tilanteessa - alueen kehitykselle ja taloudelle huomattavana.
39737: 
39738: Liitto ei pidä hakemukseen sisältyvää ympäristövaikutusten arviointia yleisesti ottaen
39739: riittävänä. Erityisesti tiedot tarvittavista uusista voimalinjoista ja lauhdevesien
39740: vaikutuksista sekä pelastuspalvelujärjestelyistä ovat puutteelliset.
39741: 
39742: 
39743: Satakuntaliitto
39744: Satakuntaliiton liittohallitus toteaa yksimielisesti antamassaan lausunnossa (19 .9.1991 ),
39745: että seutusuunnittelussa on varauduttu ydinvoiman lisärakentamiseen Olkiluotoon, ja
39746: alue sopii seutusuunnittelun näkökulmasta hyvin uuden ydinvoimalaitoksen sijoitus-
39747: paikaksi.
39748: 
39749: Ydinvoimalaitoksen rakennusaikainen sekä pysyvä välitön että välillinen työllisyys-
39750: vaikutus on suuri. Rakentamisesta koituisi merkittävä piristysruiske rakennemuutoksen
39751: vaivaamalle Satakunnalle. Satakuntaliitto puoltaa seuraavan ydinvoimalaitoksen
39752: sijoittamista Olkiluotoon ja kiirehtii periaatepäätöksen tekemistä.
39753:                                            29
39754: 
39755: 
39756: 4.2       Ei-lakisääteiset lausunnot
39757: 
39758: Valtiovarainministeriö
39759: 
39760: Johtopäätökset
39761: 
39762: Valtiovarainministeriö suhtautuu lausunnossaan (10.1.1992) myönteisesti periaatepää-
39763: töshakemukseen ja katsoo, että päätös ydinvoiman lisärakentamisesta olisi kansanta-
39764: louden edun mukaista ja että se olisi tehtävä kiireellisesti.
39765: 
39766: Ydinvoimainvestoinnin suuruuden ja vaihtotasevaikutuksen vuoksi on tärkeätä, että
39767: hankintapäätös ajoitetaan oikein. Sähköntarve-ennusteen perusteena tulee käyttää
39768: mahdollisimman uusia kansantalouden kehitysarvioita mitoittaen energiansäästömah-
39769: dollisuudet realistisesti. Kauppa- ja teollisuusministeriön vastuulla on arvioida, että
39770: ydinvoimalan rakentaminen ajoittuu oikein sähkön kulutustarpeen kannalta.
39771: 
39772: On myös otettava huomioon, ettei ole valtiontaloudellisia mahdollisuuksia ydinvoi-
39773: malainvestoinnin tukemiseen valtion varoilla tai verohelpotuksilla.
39774: 
39775: Ennen periaatepäätöksen tekemistä olisi myös syytä konkretisoida ja selvittää niitä
39776: energiahuollollisia ja taloudellisia seuraamuksia, joita ydinvoiman lisärakentamisesta
39777: luopuminen merkitsisi.
39778: 
39779: 
39780: Energiapolitiikka ja kansantalous
39781: 
39782: Energiapolitiikan neuvoston energiastrategiassa esittämät arviot sähkön kulutuksen
39783: kasvusta ja uuden tuotantokapasiteetin tarpeesta ovat pääpiirteissään oikeita.
39784: 
39785: Kansantalouden tämänhetkiset ongelmat edellyttävät rakennepolitiikan määrätietoista
39786: tehostamista. Energiapolitiikka on keskeisimpiä rakennepolitiikan lohkoja. Sille
39787: asetettavat tavoitteet ja siinä vallitsevat säännöt vaikuttavat keskeisesti kansantalouden
39788: toimintaan. Tasapainoinen sosiaalinen ja taloudellinen kehitys edellyttää, että erityisesti
39789: energian saatavuudesta huolehditaan. Samalla on asetettava keskeiseksi tavoitteeksi
39790: energian tehokas käyttö ja säästö.
39791: 
39792: Ympäristöpolitiikan tavoitteet ovat kiristymässä niin kansainvälisesti kuin kansallisesti.
39793: Energiapoliittisten ratkaisujen pitää tukea ympäristönsuojelutavoitteita. Samalla ener-
39794: gian tuotantotapoja koskevien valintojen tulee minimoida näiden tavoitteiden toteutta-
39795: misesta aiheutuvia kustannuksia.
39796:                                            30
39797: 
39798: Ydinvoima ja sähkön hinta
39799: 
39800: Polttoainekustannusten vähäisen merkityksen vuoksi ydinvoimalla tuotetun sähkön
39801: hinta säilyy vakaana. Odotukset sähkön hintakehityksestä vaikuttavat keskeisesti
39802: yritysten ja yksilöiden käyttäytymiseen. Suomen kansantaloudessa, jossa energia on
39803: keskeinen tuotannontekijä, ei energian hinta saa muodostua esteeksi avoimen sektorin
39804: menestykselle kansainvälisessä kilpailussa. Ydinvoimavaihtoehto täyttää todennä-
39805: köisimmin tämän ehdon.
39806: 
39807: Energian verotuksessa tulee säästön edistämiseksi kuitenkin seurata yleistä kansain-
39808: välistä kehitystä.
39809: 
39810: Ydinvahinkojen korvausvastuun laajuudella on merkitystä ydinvoiman taloudelliselle
39811: hyväksyttävyydelle. Tulisikin selvittää, vaikuttaako mahdollinen tarve lisätä vakuu-
39812: tusmatemaattista vastuuta ydinvoimalla tuotetun sähkön kustannuksiin.
39813: 
39814: 
39815: Energian verottaminen
39816: 
39817: Lokakuun 1991 alussa voimaan tullut liikevaihtoverolain muutos alentaa huomattavasti
39818: energiantuotannon investointien kustannuksia verrattuna tilanteeseen, joka vallitsi
39819: nykyisten ydinvoimalaitosten rakennusvaiheessa. Vuoden 1990 alussa voimaan tullut
39820: fossiilisista polttoaineista kannettava polttoaineveron lisävero, joka lisäsi mm.
39821: kivihiilen hintaa seitsemän prosenttia, ei koske ydinpolttoainetta.
39822: 
39823: Ydinvoiman rakentamispäätöksen kannalta on olennaista, että Euroopassa energian
39824: kokonaiskulutusta pyrittäneen rajoittamaan veropoliittisilla toimenpiteillä siten, että
39825: verotus kohdistuu raskaampana fossiilisiin pohtoaineisiin kuin muihin energialähteisiin.
39826: Kilpailukyvyn säilyttämiseksi olisi järkevää suosia sellaisia energialähteitä, joilla
39827: tuotetun energian hinnan voidaan odottaa nousevan suhteellisesti vähemmän kuin
39828: muiden energialähteiden.
39829: 
39830: 
39831: Ydinvoima ja vaihtotase
39832: 
39833: Ydinvoimavaihtoehto on vaihtotaseen kannalta edullinen. Päätös uudesta ydinvoima-
39834: lasta viestittää tuotantotoiminnalle, että tavoitteena on energian häiriötön saanti
39835: kilpailukykyiseen hintaan. Tämä on yrityksille keskeinen tieto, kun ne suunnittelevat
39836: tuotannonlaajennuksiaan ja sijoittamispäätöksiään vapaiden rahamarkkinoiden ja
39837: etenevän integraation oloissa.
39838: 
39839: Ydinvoiman vaikutus tuontiin on ainakin pitkällä ajalla pienempi kuin lauhdetuotannon
39840: fossiilisilla polttoaineilla. Rakentamiseen liittyvistä hankinnoista merkittävä osa suun-
39841: tautuu kotimaahan. Ydinvoiman investointikustannukset ovat huomattavasti hiilivoimaa
39842: suuremmat Vaihtotasetta rasittavat tällöin rakentamiseen liittyvän tuonnin lisäksi myös
39843: korkomenot, jos rahoitus perustuu velanottoon ulkomailta.
39844:                                          31
39845: 
39846: Ydinvoima ja ympäristötalous
39847: 
39848: Ydinvoimaratkaisu helpottaisi tiukkenevien ympäristötavoitteiden saavuttamista ja
39849: pienentäisi ympäristönsuojelusta aiheutuvia kustannuksia. Päätös helpottaisi myös
39850: Suomen kannanmuodostusta osallistuttaessa kansainvälisiin sopimusneuvotteluihin
39851: mm. hiilidioksidi-, rikki- ja typen oksidipäästöjen vähentämistavoitteista.
39852: 
39853: 
39854: Ydinvoima ja muut tuotantovaihtoehdot
39855: 
39856: Energiapolitiikan neuvoston ehdotuksen toteutumiseen liittyy hyvin suuria epävar-
39857: muuksia siltä osin kuin se rakentuu julkisen panostuksen varaan. Kuluvalla vuosi-
39858: kymmenellä julkisten menojen kohdentomineo uusiin hankkeisiin on mahdollista vain
39859: silloin, kun muiden julkisten tehtävien rahoitusta vastaavasti supistetaan.
39860: 
39861: Ydinvoiman lisärakentamisesta luopuminen merkitsisi käytännössä varautumista
39862: kivihiilellä tuotettavan lauhdevoiman rakentamiseen. Muut tuotantomuodot tuskin
39863: olisivat mahdollisia, koska ne lisäisivät edelleen tarvetta julkiseen rahoitukseen.
39864: 
39865: 
39866: Energiapolitiikan neuvosto
39867: Lausunto (4.12.91) on kokonaisuudessaan seuraava:
39868: 
39869: "EPN:n esitys kansalliseksi energiastrategiaksi on äskettäin valmistunut. Ener-
39870: giastrategiaesityksessä todetaan, että sähkönkulutuksen kasvu jatkuu seuraavat 10 -
39871: 20 vuotta voimakkaasta tehostamisesta ja säästämisestä huolimatta. Tämä edellyttää
39872: sähköntuotantokapasiteetin lisärakentamista. Lisäksi vanhentuvien, käytöstä poistetta-
39873: vien voimalaitosten tilalle on rakennettava korvaavaa kapasiteettia.
39874: 
39875: EPN:n mielestä sähköntuotannossa tarvitaan useita tuotantomuotoja. Etusijalla ovat
39876: ympäristöystävälliset, paikalliset tuotantohankkeet, joiden perustana on uusiutuva tai
39877: muuten vähäpäästöinen energialähde.
39878: 
39879: Näiden lähtökohtien perusteella näyttää mahdolliselta parin lähivuosikymmenen aika-
39880: jänteellä, että kapasiteetin rakentamistarpeesta runsas puolet saadaan kokoon
39881: vesivoimasta, teollisuuden vastapainevoimasta, kaupunkien lämmitysvoimasta,
39882: tuulivoimasta ja turvelauhdutusvoimasta. Jäljelle jäävä kapasiteettitarve joudutaan
39883: kattamaan suurilla lauhdutusvoimalaitoksilla ja/tai sähkön tuonnilla.
39884: 
39885: Energiastrategian eräiksi keskeisiksi lähtökohdiksi otetut ympäristöpäästöjen
39886: vähennystavoitteet eivät sallisi fossiilisten polttoaineiden lisäkäyttöä sähköntuotan-
39887: nossa. Varmuussyistä myöskään sähkön tuontiteho ei saisi pitkäaikaisesti ylittää omia
39888: varatehoreservejä. Jos näistä ehdoista pidetään kiinni, uuden perusvoiman tuotannossa
39889: kyseeseen tulisi lähinnä ydinvoima. EPN ei kuitenkaan ole yksimielinen tässä asiassa,
39890: vaan osa sen jäsenistä katsoo, että lisäkapasiteettia olisi katettava muulla kuin
39891: ydinvoimalla tai ettei lisäkapasiteettia tarvittaisi lainkaan.
39892:                                             32
39893: 
39894: EPN katsoo, että ydinvoimalaitoksen rakentamista koskeva ratkaisu on syytä ottaa
39895: päätettäväksi vasta, kun eduskunta on voinut keskustella energiapolitiikan suunnasta
39896: laajemmin hallituksen lupaaman energiaselonteon pohjalta. Sen jälkeen voidaan
39897: ydinvoimakysymys käsitellä valtioneuvostossa ja eduskunnassa siinä järjestyksessä,
39898: kuin ydinenergialaissa on säädetty."
39899: 
39900: 
39901: Teollisuuden Keskusliitto ja Suomen
39902: Työnantajain Keskusliitto
39903: 
39904: Yhteenveto
39905: 
39906: TKL:n ja STK:n antaman yhteisen lausunnon (30.10.91) yhteenvedossa järjestöt
39907: katsovat, että taloudellinen ja tehokas energiantuotanto ja -käyttö on suomalaisen
39908: vientiteollisuuden keskeinen kilpailutekijä. Pienetkin häiriöt energian saatavuudessa
39909: tai muutokset energian hinnassa vaikuttavat teollisuustuotannon kannattavuuteen ja
39910: kilpailukykyyn sekä koko kansantalouteen ratkaisevasti. Epävarmuus energian saata-
39911: vuudesta ja hinnasta pitkällä aikavälillä taas heikentää energiavaltaisen teollisuuden
39912: investointimahdollisuuksia.
39913: 
39914: Järjestöjen mielestä energiahuollon ratkaisuista päätettäessä olisi ympäristönsuojelun
39915: tavoitteiden ohella oltava keskeisenä tavoitteena teollisuuden toimintaedellytysten ja
39916: kilpailukyvyn turvaaminen ja parantaminen. Yelinvoimakapasiteetin laajennushanke
39917: tukee hyvin teollisuuden ja yhteiskunnan energiataloudelle asettamia tavoitteita.
39918: 
39919: TKL ja STK ilmoittavat olevansa vakuuttuneita siitä, että hanke on yhteiskunnan
39920: kokonaisedun mukainen. Päätökset kapasiteetin laajentamisesta on tehtävä ensi tilassa.
39921: Järjestöt katsovat, ettei muita vaihtoehtoja ole käytettävissä, mikäli aiotaan saavuttaa
39922: yhteiskunnan hyvinvointitavoitteet, kansantalouden kasvutavoitteet ja asetetut ympä-
39923: ristötavoitteet lähivuosikymmeninä.
39924: 
39925: Seuraavassa on esitetty tiivistelrnä niistä lausunnon kohdista, joissa eri näkökohtia
39926: on käsitelty yksityiskohtaisesti.
39927: 
39928: 
39929: Energia ja teollisuuden toimintaedellytykset
39930: 
39931: Teollisuus käytti vuonna 1990 Suomessa kaikesta energiasta 45% ja sähköstä 53%.
39932: Teollisuuden käyttämästä energiasta valtaosa sitoutuu vientituotteisiin.
39933: 
39934: Suomen suhteellisia kilpailuetuja kansainvälisessä työnjaossa ovat ensisijaisesti runsaat
39935: metsävarat ja myös malmivarat sekä niiden käytössä kehittynyt osaaminen. Näiden
39936: kilpailuetujen tehokas hyödyntäminen edellyttää toisaalta prosesseja, jotka kuluttavat
39937: poikkeuksellisen paljon energiaa, ja toisaalta sitä, että saatavilla on riittävästi energiaa
39938: kilpailukykyiseen hintaan. Euroopan yhdentymisen myötä purettaessa kilpailun esteitä
39939: suhteellisten kilpailuetujen merkitys edelleen lisääntyy, ja tuotantorakenteiden
39940:                                            33
39941: 
39942: muuttaminen käy yhä vaikeammaksi. Vientiteollisuutemme säilyy siten vielä pitkään
39943: energiavaltaisena ja energiataloutemme tehokkuuden merkitys kilpailutekijänä
39944: korostuu.
39945: 
39946: Mikäli sähkön saatavuuden ja hinnan kehityksestä pitkällä aikavälillä ei ole riittävää
39947: varmuutta, investointien riskit kasvavat kohtuuttorniksi. Yritykset joutuvat tällöin
39948: harkitsemaan muita, taloudellisesti turvatumpia vaihtoehtoja, kuten investointien
39949: kohdistamista Suomen ulkopuolelle maihin, joissa sähkön saanti kilpailukykyiseen
39950: hintaan on turvattu.
39951: 
39952: Teollisuus ei voi luottaa sähkön tuontiin sen paremmin Ruotsista kuin Neuvosto-
39953: liitostakaan 1990-luvun lopulla. Norjan ja EY-maiden sähkön varaan ei investointi-
39954: päätöksiä voida myöskään tehdä. Maakaasuun liittyy epävarmuuksia, joista tärkein
39955: on saatavuuteen liittyvä riski.
39956: 
39957: Vaihtoehdoiksi jäävät näinollen kivihiili ja ydinvoima. Näistä ydinvoima on selvästi
39958: parempi ympäristön kannalta ja se on myös taloudellisesti riskittömämpi.
39959: 
39960: 
39961: Energia ja teollisuuden kilpailukyky
39962: 
39963: Energiavaltainen teollisuus on onnistunut tehostamaan energiankäyttöään merkittävästi
39964: 1970- ja 1980-luvuilla. Vuodesta 1973 teollisuuden energiankulutus suhteessa tuotan-
39965: non jalostusarvoon on vähentynyt 36 %, kun samana ajanjaksona koko kansantalouden
39966: energiaintensiteetti pieneni 17 %.
39967: 
39968: Teollisuus pyrkii edelleen alentamaan energian ominaiskulutusta, mutta suurimmat
39969: tehostamis- ja säästömahdollisuudet on jo käytetty öljykriisien jälkeen. KTM:n vuonna
39970: 1991 valmistuneen energiansäästöprojektin loppuraportin mukaan ei ole kuitenkaan
39971: näkyvissä teknisiä ratkaisuja, joiden avulla energiankulutus ja erityisesti sähkön kulutus
39972: saataisiin nopeasti kääntymään laskuun. Voimakkaistakin säästötoimista huolimatta
39973: perusvoiman tuotantokapasiteetin tarve kasvaa vielä ainakin muutaman vuosikymme-
39974: nen.
39975: 
39976: Sähkön hinnan merkitys korostuu erityisesti nyt, kun sekä työvoimakustannukset että
39977: puun kantohinta ovat selvästi kilpailijamaita korkeampia. Kun polttoaineiden hinnat
39978: määräytyvät maailmanmarkkinoilla, Suomessa voidaan vaikuttaa sähkön hintaan
39979: lähinnä vain tuotannon tehokkuuden ja rakenteen kautta. Suomessa tuotannon rakenne,
39980: jonka perustan muodostavat vesivoima, vastapainevoima ja ydinvoima, on edullinen.
39981: Ydinvoiman etu on sähkön edullinen ja vakaa hinta.
39982: 
39983: Koska ydinvoima ei aiheuta päästöjä, liittyy ydinsähkön hintakehitykseen myös
39984: verotuksen osalta pienempi riski kuin fossiilisiin polttoaineisiin.
39985: 
39986: 
39987: 
39988: 
39989: 4 330225T
39990:                                            34
39991: 
39992: Sähkön tarve
39993: 
39994: Hakemuksessa esitetyt sähkön tarvearviot eivät ole ainakaan ylimitoitettuja. Niitä
39995: voitaisiin sen sijaan kritisoida liian alhaisiksi, koska 1990-luvulle asetettujen
39996: hyvinvointitavoitteiden saavuttaminen edellyttää käytännössä teollisuustuotannon ja
39997: viennin BKT-osuuden huomattavaa kasvattamista ja koko elinkeinorakenteen painottu-
39998: mista teollisuuden suuntaan. Ainoastaan energiavaltainen metsäteollisuus pystyy näillä
39999: näkymin nopeasti kasvattamaan vientiään, jos sille luodaan kotimaassa riittävän hyvät
40000: edellytykset. Metsäteollisuuden viennin ja tuotannon kasvusta seuraisi automaattisesti
40001: voimakas sähkön kysynnän lisäys, jonka vuoksi nykyinen noin 80 TWh:n kulutusarvio
40002: ylittyisi vuonna 2000.
40003: 
40004: Huomattava osa sähkön kulutuksen kasvusta aiheutuu siirtymisestä polttoaineiden
40005: käytöstä yhä enemmän sähkön käyttöön niin teollisuudessa kuin kotitalous- ja
40006: palvelusektorilla. Tätä siirtymää lama hidastaa vain vähän.
40007: 
40008: Ydinvoiman laajennusta koskevaa poliittista päätöstä lama ei saisikaan viivyttää. Liian
40009: myöhään valmistuneesta voimalaitoksestajohtuva sähkön saannin niukkuus tai korkea
40010: hinta aiheuttaisi suuria tappioita niin teollisuudelle kuin koko kansantaloudelle. Jos
40011: voimalaitos taas valmistuisi aikaisemmin kuin sähkön tarve edellyttää, korvaisi se
40012: ympäristön kannalta epäedullista vanhaa hiilivoimaa ja taloudellinen tappio olisi
40013: olematon tai hyvin vähäinen.
40014: 
40015: 
40016: Ympäristövaikutukset
40017: 
40018: Ydinvoiman etu on sen ympäristöystävällisyys verrattuna muihin energialähteisiin.
40019: Sen avulla pystyttäisiin jopa vähentämään nykyisiä ympäristöpäästöjä.
40020: 
40021: Tehtyjen selvitysten ja ydinvoimasta saadun käyttökokemuksen perusteella turvallisuus
40022: on jo nyt Suomessa ja muissa kehittyneissä länsimaissa korkealla ja hyvin hyväksyttä-
40023: vällä tasolla. Kuitenkin uusille ydinvoimayksiköille asetettavien turvallisuusvaatimusten
40024: olisi oltava tiukat ja perustuttava uusimpaan ja parhaimpaan teknistaloudellisesti
40025: toteutettavissa olevaan tekniikkaan.
40026: 
40027: Käytetyn polttoaineen käsittelytekniikoiden kehitystyön ohella olisi panostettava
40028: puolueettoman ja objektiivisen informaation antamiseen ydinjätteiden loppusijoitukseen
40029: liittyvistä riskeistä.
40030: 
40031: 
40032: Välittömät vaikutukset teollisuuteen
40033: 
40034: Nopea myönteinen päätös uuden ydinvoimayksikön rakentamisesta aktivoisi talous-
40035: elämää ja teollisuutta, poistaisi epävarmuutta energiavaltaisessa teollisuudessa ja lisäisi
40036: investointihalukkuutta kotimaahan. Se lisäisi myös Suomen kiinnostavuutta
40037: ulkomaisten investointien kohteena. Lisäksi myönteinen päätös vahvistaisi yleisesti
40038: uskoa tulevaan taloudelliseen kehitykseen.
40039:                                           35
40040: 
40041: Rakentaminen työllistäisi 6 - 7 vuoden aikana keskimäärin noin 2000 henkeä vuodessa.
40042: Voimalaitostyömaa olisi 1990-luvulla merkittävin rakennustyömaa Suomessa ja sen
40043: elvyttävä vaikutus rakennusteollisuuteen olisi huomattava.
40044: 
40045: Ydinvoimalaitoksen komponenttien alihankinnoista ohjautuisi merkittävä osa Suomeen.
40046: Hankkeen toteuttaminen nostaisi myös suomalaisen teollisuuden teknologian tasoa
40047: ja osaamista ja edelleen kilpailukykyä.
40048: 
40049: 
40050: Sähköntuottajien yhteistyövaltuuskunta
40051: 
40052: Yhteenveto
40053: 
40054: Sähköntuottajien yhteistyövaltuuskunnan (STYV) lausunnossa (24.1 0.1991) puolletaan
40055: hanketta taloudellisuus-, ympäristö- ja varmuussyistä. Hankkeeseen nähdään liittyvän
40056: koko kansantalouden kannalta merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Se parantaisi
40057: teollisuuden kilpailukykyä, loisi pohjaa investoinneille ja elvyttäisi taloutta.
40058: 
40059: 
40060: Sähkön tarve
40061: 
40062: STYV:n tekemän aiVion mukaan tuotantokapasiteetin lisäystarpeeksi koko 1990-luvulla
40063: muodostuu noin 4500 megawattia. Perusvoiman lisätaiVe on vuosikymmenen lopulla
40064: noin 1500 megawattia, kun otetaan huomioon jo valmistuneet ja rakenteilla olevat
40065: laitokset, todennäköisesti toteutuvat teollisuuden ja kaupunkien sähköä ja lämpöä
40066: tuottavat laitokset sekä päättyvät tuontisopimukset Perusvoiman lisätaiVe kasvaa 2000-
40067: luvulla edelleen.
40068: 
40069: Pitkästä suunnittelu- ja rakentamisajasta johtuen perusvoimalaitosten, erityisesti ydin-
40070: voimalaitoksen, rakentamispäätökset on tehtävä ajoissa. Sähkön tarpeen kasvun
40071: poikkeaminen aiVioidusta voidaan ottaa huomioon viivästämällä tai aikaistamallamuun
40072: tuotantokapasiteetin rakentamista.
40073: 
40074: 
40075: Perusvoiman päävaihtoehdot
40076: 
40077: Päävaihtoehdot perusvoiman tuotannossa ovat ydinvoima ja kivihiilivoima.
40078: 
40079: Kaasun käyttöä perusvoiman tuotannossa voidaan lisätä sillä edellytyksellä, että
40080: nykyisen putkiyhteyden rinnalle saadaan vaihtoehtoisia hankintamahdollisuuksia.
40081: Selvitettävänä olevat mahdollisuudet voivat toteutua vasta vuoden 2000 jälkeen.
40082: Sähkön tuontia Venäjän federaatiosta ei tule varmuussyistä kasvattaa eikä Ruotsista
40083: voida odottaa saatavan ostosähköä pysyvästi maan energiapoliittisten epävarmuuste-
40084: kijöiden vuoksi. Turpeen käyttö on perusvoiman tuotannossa kannattamatonta ja
40085: turpeen suureen käyttöön liittyy ympäristöongelmia.
40086:                                           36
40087: 
40088: Taloudellisuus
40089: 
40090: Ydinvoiman tuotantokustannukset ovat jonkin verran hiilivoimaa edullisemmat Poltto-
40091: ainekustannusten vähäisempi osuus kokonaiskustannuksista merkitsee sähkön hinnan
40092: säilymistä vakaana, mikä on tärkeää erityisesti sähköä runsaasti tarvitsevalle teolli-
40093: suudelle. Ydinvoiman kotimaisuusaste on korkea ja se rasittaa hiilivoimaan verrattuna
40094: vähemmän vaihtotasetta.
40095: 
40096: Ydinvoimatuotanto on merkittävästi vaikuttanut siihen, että sähkön reaalihinta on
40097: 1980-luvun ajan laskenut ja lähestynyt kilpailijamaiden tasoa. Ydinvoimaa olisi tullut
40098: taloudellisin perustein lisätä jo 1990-luvun alussa.
40099: 
40100: Kiristyvät ympäristövaatimukset nostavat fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan
40101: sähköntuotannon kustannuksia. Kehitys on niiden osalta johtamassa kilpailukyvyn
40102: kannalta epävarmaan suuntaan.
40103: 
40104: 
40105: Ympäristövaikutukset
40106: 
40107: Ydinvoima ei aiheuta rikki-, typpi- eikä hiilidioksidipäästöjä. Sen käytöstä ei aiheudu
40108: myöskään haitallisia radioaktiivisia päästöjä. Suojaustekniikan kehittymisen ansiosta
40109: myös pahimmissa onnettomuustilanteissa päästöt voidaan hallita. Tekniset ratkaisumah-
40110: dollisuudet ydinjätehuollon turvalliseksi järjestämiseksi on jo kehitetty.
40111: 
40112: 
40113: Huoltovarmuus
40114: 
40115: Sekä hiilen että uraanin saatavuus on hyvä ja molempia on helppo varastoida
40116: sähköntuotannon varmistamiseksi.
40117: 
40118: 
40119: Suomen Yrittäjäin Keskusliitto
40120:  SYKL:n lausunnon (28.8.1991) mukaan on Suomen energiaintensiivisen teollisuuden
40121:  kannalta erittäin tärkeää, että hinnaltaan kilpailukykyisen energian saatavuus turvataan
40122:  pitkällä tähtäyksellä. Ydinenergia on taloudellinen energiantuotantomuoto, josta syystä
40123:  SYKL katsoo järkeväksi ydinvoiman tuotannon laajentamisen Suomessa. Nykyiset
40124: ·ydinvoimalat ovat toimineet luotettavasti ja taloudellisesti.
40125: 
40126: Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituskysymys olisi ratkaistava pikimmin.
40127: 
40128: Lausunnossa kiinnitetään lisäksi huomiota sähkön alueellisiin ja eri kuluttajaryhmien
40129: välisiin hintaeroihin sekä painotetaan laitoshankkeeseen liittyvien alihankintojen mer-
40130: kitystä pienille ja keskisuurille yrityksille.
40131:                                           37
40132: 
40133: Maataloustuottajain Keskusliitto
40134: MTK kannattaa lausunnossaan (24.1 0.1991) periaatepäätöksen tekemistä ydinvoimalan
40135: rakentamisesta. Ympäristönsuojelun ja taloudellisuuden kannalta ydinvoima on
40136: perusteltu vaihtoehto. Päätös on syytä tehdä viivyttelemättä sen vuoksi, että jatkossa
40137: voidaan määrätietoisesti kehittää valittua energiantuotannon linjaa. Ennen uuden
40138: ydinvoimalan rakentamispäätöksen tekemistä tulee varmistaa, ettei kotimaisia
40139: vaihtoehtoja syrjäytetä. Päätös edellyttää myös turvallisuuskysymysten ja käytetyn
40140: polttoaineen loppusijoituksen täsmällistä ratkaisua.
40141: 
40142: Seuraavan nousukauden alkaessa metsäteollisuuden on oltava valmiina lisäämään
40143: tuotantoaan metsävarojemme hyödyntämisasteen nostamiseksi. Tarvittavaa lisäenergiaa
40144: ei pystytä tuottamaan nykyisellä voimalaitoskapasiteetilla. Merkittäviä säästöjä näyttää
40145: olevan saavutettavissa lähinnä vain lämmitysenergian käytössä.
40146: 
40147: Metsäteollisuudelle on tärkeää, että energian hinta on kansainvälisesti kilpailukykyinen
40148: ja mieluummin kansainvälisen keskihinnan alapuolella. Tulevaisuudessa fossiilisilla
40149: polttoaineilla tuotettua energiaa verotetaan ympäristöllisistä syistä huomattavasti
40150: nykyistä ankarammin. Tämän vuoksi on valittava sellainen sähköntuotantomuoto, jota
40151: verotetaan mahdollisimman lievästi.
40152: 
40153: Parhaiten kaikki asetetut edellytykset näyttäisi täyttävän ydinvoima. Kivihiilivoi-
40154: malaitosten rakentamisesta tulisi luopua ympäristösyistä. Sen sijaan kotimaisten
40155: energialähteiden, erityisesti puun, käyttöä tulisi lisätä.
40156: 
40157: Metsäteollisuuden osuus on 40 prosenttia bruttovientituloista ja yli 50 prosenttia
40158: nettovientituloista. Metsien kasvun taloudellinen hyödyntäminen edellyttää energian-
40159: tuotannon lisäämistä kansainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan.
40160: 
40161: 
40162: Svenska lantbruksproducentemas centralförbund
40163: SLC ilmoittaa lausunnossaan (30.10.1991), ettäjärjestö on hyväksynyt vuoden 1986
40164: liittokokouksessaan päätöslauselman, jonka mukaan Suomeen ei pidä rakentaa uusia
40165: ydinvoimalaitoksia ja että maan energiahuollon suunnittelussa on oltava tavoitteena
40166: nykyisistäkin ydinvoimalaitoksista luopuminen.
40167: 
40168: ·Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomen osuus fossiilisia polttoaineita käyttävien
40169:  voimalaitosten haitallisista päästöistä on häviävän pieni. Sähköntuotannossa on
40170:  mahdollista panostaa ydinvoiman sijasta muun tyyppisiin uusinta puhdistustekniikkaa
40171:  hyödyntäviin voimalaitoksiin.
40172: 
40173: Vaikka sähkön kulutus on jatkuvasti lisääntynyt, voidaan kasvuun vaikuttaa parem-
40174: malla tekniikalla, tehokkaammalla energian käytöllä ja aktiivisella hintapolitiikalla.
40175: Metsäteollisuudella on erityinen vastuu energiansäästöstä.
40176:                                           38
40177: Hallituksen tulisi laatia pikaisesti energiansäästöohjelma,joka mahdollistaisi talouden
40178: ja hyvinvoinnin kasvun ilman energian kulutuksen lisäämistä. Puuntuoton ylijäämä
40179: tulee hyödyntää polttoaineena, osa peltopinta-alasta on otettava energiantuotantoon
40180: ja vaihtoehtoisia energialähteitä on kehitettävä. Maakaasun käytön lisäämistä on
40181: selvitettävä.
40182: 
40183: On ilmeistä, etteivät ydinvastuuvakuutukset riitä alkuunkaan korvaamaan vakavan
40184: ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttamia vahinkoja. Tshernobyliä vastaava onnetto-
40185: muus johtaisi meillä siihen, että suuri osaruuhka-Suomeamuuttuisi asumiskelvotto-
40186: maksi. Myös ydinvoimalaitosten purkamisen ja ydinjätehuollon kustannukset ovat
40187: suunnattomat. Nämä samoin kuin väestönsuojelukustannukset, tulee ottaa huomioon
40188: ydinvoiman kannattavuuslaskelmissa.
40189: 
40190: Ydinjätekysymys on edelleen ratkaisematta. Ydinpolttoaineen loppusijoituksen
40191: vaatimaan pitkään eristysaikaan liittyy siinä määrin poliittisia, geologisia ja teknisiä
40192: epävarmuustekijöitä, ettei sen turvallisuutta voida taata.
40193: 
40194: Maatalous on elinkeinona hyvin haavoittuvainen radioaktiiviselle laskeumalle ja
40195: säteilylle. Jo epäilyskin sellaisista vahingoista vähentää yleisön luottamusta maata-
40196: loustuotteisiin ja voi johtaa suuriin taloudellisiin vahinkoihin.
40197: 
40198: Yhteiskunnallamme ei ole taloudellisia voimavaroja rakentaa ydinvoimaa ja saman-
40199: aikaisesti panostaa muihin vaihtoehtoihin. Nyt tehtävällä päätöksellä on siksi ratkaiseva
40200: merkitys.
40201: 
40202: 
40203: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
40204: SAK:n lausunnossa (4.11.1991) puolletaan sellaista periaateratkaisua, jolla voidaan
40205: turvata energian saanti mahdollisimman saasteettomasti, luontoa ja ympäristöä säästäen
40206: sekä turvallisesti ja taloudellisesti kaikissa niissä tilanteissa, joita palkansaajien
40207: hyvinvointi ja elämänlaatu sekä talouselämän toiminta vaativat.
40208: 
40209: 
40210: Sähköenergian merkitys
40211: 
40212: Taloutemme kasvu ja kehitys ja siten myös palkansaajien aineellinen hyvinvointi
40213: rakentuu keskeisesti teollisuuden, erityisesti vientiteollisuuden menestykselle.
40214: Huolimatta teknisestä edistyksestä ja säästämisestä on energiapanoksella suuri,
40215: metsäteollisuudessa jopa kasvava merkitys tuotantotoiminnan kannalta. Teollisuustuot-
40216: teiden muodossa ulkomaille vietävän sähköenergian osuus on yli kaksi kolmannesta
40217: teollisuuden käyttämästä sähköstä. Myös asumisen ja palvelujen sähkönkulutus pyrkii
40218: kasvamaan voimakkaasti. Vallitseva lama alentanee vain tilapäisesti sähköntarvetta.
40219:                                            39
40220: Energian käytön tehostaminen ja säästö
40221: 
40222: Energiansäästöpotentiaali on merkittävä. arvioiden mukaan 10 - 40 prosenttia kohteesta
40223: riippuen. Energian käytön tehostaminen edellyttää kuitenkin uusien prosessien
40224: käyttöönottoa, joiden toteuttaminen ennenaikaisesti ei ole yleensä kannattavaa.
40225: Energian kokonaiskulutuksen pienentäminen jossakin kohteessa johtaa toisaalta usein
40226: sähkön lisääntyvään käyttöön.
40227: 
40228: Energiatehokkuutta, energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden merkitystä on
40229: kuitenkin määrätietoisesti lisättävä mm. viemällä ympäristökustannuksia verotuksen
40230: keinoin energian hintaan. Vaitioneuvoston on periaatepäätöstä tehdessään ennakoitava
40231: tulevaisuudessa ympäristönsuojelullisin ja energiansäästöperustein tehtävät veropoliitti-
40232: set ratkaisut, joilla on vaikutusta eri energiamuotojen suhteelliseen hintaan. Erityisen
40233: tärkeää on, että säästämistä suositaan eri keinoin siinä tapauksessa, että lisäydinvoiman
40234: rakentamista koskeva periaatepäätös on myönteinen.
40235: 
40236: 
40237: Sähkön tuotantovaihtoehdot ja ympäristövaikutukset
40238: 
40239: KTM:n ja STYV:n arvioiden perusteella Suomeen on rakennettava kuluvalla
40240: vuosikymmenellä uutta voimalaitoskapasiteettia mm. siksi, että huomattava osa
40241: tämänhetkisestä tuonnista olisi korvattava kotimaisella tuotannolla. Uuden perusvoiman
40242: vaihtoehdot ovat maakaasu, kivihiili ja ydinvoima.
40243: 
40244: Maakaasun saatavuus, varastoitavuus ja hinta ovat epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi
40245: sen varaan ei voida rakentaa ko. periaatepäätöstä. Maakaasun uusia tuontivaihtoehtoja
40246: on aktiivisesti kehitettävä.
40247: 
40248: Kivihiilen ja uraanin kohdalla ei ole vakavia saatavuuteen tai varastointiin liittyviä
40249: ongelmia. Nykyisillä polttoainehinnoilla ei hiilellä ja ydinvoimalla tuotetun sähkön
40250: hinnassa ole ratkaisevaa eroa. Ydinvoima on hivenen edullisempaa. Valinnassa onkin
40251: lähtökohdaksi otettava ympäristönäkökohdat nyt ja pitemmällä tähtäimellä.
40252: 
40253: Fossiilisten polttoaineiden käytön pitkäaikaiset ympäristövaikutukset, happamoituminen
40254: ja ilmaston mahdollinen lämpeneminen, korostavat tarvetta vähentää nopeasti hiilidiok-
40255: sidipäästöjä. Ympäristönsuojeluvaatimukset kohottavat tulevaisuudessa kivihiilellä
40256: tuotetun sähkön hintaa merkittävästi. Esimerkiksi EY:n kaavailema energiavero nostaisi
40257: hiilen hintaa noin 150 prosenttia. Oletettavasti myöskään ydinvoiman kaikkia
40258: tulevaisuuden kustannuksia ei ole otettu huomioon periaatepäätöshakemuksessa.
40259: 
40260: Taloudellisuus- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat asettavat ydinvoiman kivihiilivoiman
40261: edelle. On tärkeää. että ydinvoimaan liittyvät riskit eliminoidaan. Vaitioneuvoston olisi
40262: asetettava myönteisen periaatepäätöksen ehdoksi käytetyn polttoaineen ja korkea-
40263: aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusratkaisun tekeminen ja niitä koskevien kustannusten
40264: huomioon ottaminen uuden ydinvoimalaitosyksikön osalta.
40265:                                           40
40266: 
40267: Muut näkökohdat
40268: 
40269: Ydinvoimalaitoksen laajennuksena on huomattava työllisyysvaikutus. Usean vuoden
40270: rakennusvaiheen aikana työntekijämäärä nousee parhaimmillaan 2000:een, joten
40271: työmaa on merkittävin 1990-luvun Suomessa. Laajennus olisi merkittävä piristysruiske
40272: myös lamasta kärsiville suomalaisille alihankkijoille. Hankkeen kotimaisuusaste olisi
40273: 40 - 60 prosenttia laitosvaihtoehdosta riippuen.
40274: 
40275: Laitostoimittajan valinnassa tulisi huomioida myös vastakauppojen mahdollisuudet.
40276: Niin valintapäätöksen kuin toteutuksen ylimmäiseksi kriteeriksi on asetettava
40277: turvallisuusriskien minimointi.
40278: 
40279: 
40280: Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto
40281: TVK:n lausunnossa (12.11.1991) on käsitelty ydinvoimalaitoshanketta KTM:n
40282: toivomuksen mukaisesti lähinnä työmarkkinapoliittiselta kannalta.
40283: 
40284: TVK ilmoittaa alustavana arvionaan, että tuottavuuden ja sitä seuraavassa tulojen
40285: lisäyksessä ydinvoimaa on vaikea ylittää nyt tiedossa olevilla vaihtoehtoisen tekniikan
40286: muilla keinoilla. Mahdollisen myönteisen periaatepäätöksen ehdoksi valtioneuvoston
40287: tulisi asettaa ydinjätteen sijoituskysymyksen ratkaiseminen turvallisesti ja kestävästi.
40288: 
40289: Ydinvoimalaitoksen rakentamisessa kotimaisten töiden osuus olisi suhteellisen suuri,
40290: kustannuksista noin 50 prosenttia. Elvyttävät vaikutukset ulottuisivat sijaintipaikkakun-
40291: nan lisäksi useisiin muihin kuntiin. Lamasta johtuen kotimaisen rakennus- ja metalli-
40292: teollisuuden kustannustaso jäänee 1990-luvulla suhteellisen alhaiseksi. Ulkomaisiin
40293: hankintoihin voitaneen liittää vastakauppoja, mikä lisää tuotantoa Suomessa. Näiden
40294: kustannustekijöiden perusteella lähivuodet olisivat rakentamiselle edulliset.
40295: 
40296: Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen lisäisi sähkön tuotannon omavaraisuutta.
40297: Sähkön kotimaisuus ja kohtuullisen hinnan antama kilpailuetu muille tuotannonaloille
40298: vaikuttaisivat positiivisesti ulkomaankaupan taseisiin. Tiedossa olevien vaikutusten
40299: perusteella ydinvoiman lisärakentamisen voidaan odottaa lisäävän kansantalouden
40300: kokonaistuotantoa ja tuloja.
40301: 
40302: 
40303: AKAVA
40304: AKAV A:n lausunnossa (28.1 0.1991) todetaan, että taloudellisuus ja ympäristöpoliittiset
40305: näkökohdat huomioon ottaen ydinvoimalla tuotettu sähkö asettuu kivihiilellä tuotettuun
40306: nähden etusijalle. Tätä taustaa vasten AKAVA kannattaa uuden ydinvoimalayksikön
40307: rakentamista.
40308: 
40309: AKAV A:n lausunnossa esitetyt muut näkemykset ovat olennaiselta sisällöltään yhtene-
40310: viä edellä selostettujen SAK:n näkemysten kanssa.
40311:                                           41
40312: 
40313: Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto
40314: STIK ilmoittaa lausunnossaan (11.12.1991) suhtautuvansa myönteisesti uuden ydin-
40315: voimalaitosyksikön rakentamiseen. Kanta perustuu vuoden 1989 liittokokouksessa hy-
40316: väksyttyyn ympäristöpoliittiseen ohjelmaan. S1TK katsoo, että ennenkuin hakemusta
40317: koskeva päätös tehdään, pitää käytetyn polttoaineen tai korkea-aktiivisen ydinjätteen
40318: loppusijoittamista koskeva ongelma olla ratkaistu.
40319: 
40320: Lausunnon mukaan mm. seuraavat asiat tukevat ydinvoiman lisärakentamista:
40321: 
40322: Yhteiskunnan kehitys ja hyvinvoinnin lisääminen vaativat enemmän energiaa. Energian
40323: tarvetta ei voida säästötoimenpiteistä huolimatta oleellisesti vähentää, jolloin tulee
40324: kyseeseen uusien voimalaitosten perustaminen. Tuontienergian suhde kotimaiseen tulee
40325: olla tasapainossa tarkoituksenmukaisella tavalla.
40326: 
40327: Suomessa käytössä olevista sähköntuotantotavoista vesi- ja ydinvoima eivät aiheuta
40328: päästöjä. Vesivoiman käytön lisääminen voi olla vain vähäistä. llmansuojelullisista
40329: syistä hiilen ja öljyn käyttöä sähköntuotannossa ei tule nostaa nykyisestä.
40330: 
40331: Taloudelliset ja ympäristöpoliittiset näkökohdat puoltavat ydinvoiman lisärakentamista.
40332: Myös hankkeen työllisyysvaikutus olisi merkittävä.
40333: 
40334: Vaihtoehtoiset energiamuodot (aurinko-, tuuli- ja bioenergia, maakaasu) ovat vielä
40335: kokeiluasteella tai niihin liittyy kannattavuus- ja saatavuusongelrnia. Suomessa olisi
40336: silti panostettava vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen lisäämällä tuntuvasti
40337: tutkimusmäärärahoja.
40338: 
40339: 
40340: Suomen Luonnonsuojeluliitto
40341: Suomen Luonnonsuojeluliitto ei ole antanut KTM:lle sen pyytämää virallista lausuntoa.
40342: Luonnonsuojeluliiton projektisihteeri on esittänyt liiton mielipiteen ydinvoimalai-
40343: toshankkeesta Eurajoella 15.10.1991 ja Loviisassa 22.10.1991 pidetyissä kuulernisti-
40344: laisuuksissa. Luonnonsuojeluliiton mielestä uuden ydinvoimalan sijaan tulisi rakentaa
40345: sata sähköä ja lämpöä tuottavaa hakevoimalaa. Näkemyksiä on selostettu lähemmin
40346: mielipiteistä tehdyssä yhteenvedossa.
40347: 
40348: 
40349: Energiapoliittinen yhdistys - Vaihtoehto Ydinvoimalle
40350: EVY:n lausunnossa (29.10.1991) todetaan, ettei hakemuksesta löydy vakuuttavia
40351: perusteluja sille, että viidennen ydinvoimalan rakentaminen olisi yhteiskunnan
40352: kokonaisedun mukaista.
40353: 
40354: EVY:n lausunnon liitteenä on noin 150 kansainvälisen kansalaisjärjestön Suomen
40355: hallitukselle ja eduskunnalle osoittama lyhyt vetoomus, jossa toivotaan Suomen luopu-
40356: van suunnitelmista rakentaa viides ydinvoimalaitos. Hankkeesta säästyvät varat tulisi
40357:                                           42
40358: vetoomuksen mukaan suunnata energian säästön ja uusiutuvien energialähteiden
40359: edistämiseen.
40360: 
40361: 
40362: Hakemuksen sisältö
40363: 
40364: Hakemuksessa ei ole käsitelty ydinvoiman keskeisiä ongelmia eikä sitä, miten ne aio-
40365: taan ratkaista. Erityisen puutteellisesti hakemuksessa on selvitetty hankkeen tarpeelli-
40366: suutta maan energiahuollon kannalta, sen kannattavuutta ja ydinjätehuollon järjestä-
40367: mistä. On kyseenalaista täyttääkö hakemus ydinenergialain ja -asetuksen vaatimukset.
40368: 
40369: 
40370: Ydinvoimalan tarpeellisuus
40371: 
40372: 1980-luvun lopun ylikuumentuneessa taloudellisessa tilanteessa tehdyt sähkönku-
40373: lutuksen kasvuennusteet ovat virheellisiä, sillä metsäteollisuuden kunnianhimoiset
40374: laajennussuunnitelmat eivät ole toteutuneet ja asuntorakentaminen on supistunut
40375: 
40376: 
40377: Ydinvoiman vaihtoehdot
40378: 
40379: Tutkimukset osoittavat, että hajautettuun energian- ja sähköntuotantoon perustuvat
40380: ratkaisut ovat kannattavampia, työllistävämpiä ja ympäristöystävällisempiä kuin
40381: vanhakantaiset keskitetyt ratkaisumallit.
40382: 
40383: Tarkastelun rajoittaminen vain lauhdevoimaratkaisuihin jättää vertailun ulkopuolelle
40384: uusiutuviin energialähteisiin ja säästöön perustuvan energiateknologian. Sähkön ja
40385: lämmön yhteistuotannolla voitaisiin energiatuotannon hyötysuhdetta parantaajopa 80 -
40386: 90 prosenttiin, kun se on nyt käytetyillä lauhdevoimaloilla noin 30 - 40 prosenttia.
40387: Maassamme on huomattava käyttämätön vesivoimakapasiteetti, joka voitaisiin
40388: hyödyntää pienvoimaloilla. Merenrannikolla ja saaristossa olisi tuulivoimalle huomat-
40389: tavia hyödyntämismahdollisuuksia. Energian säästö ja käytön tehostaminen ovat ehdot-
40390: tomasti kannattavimmat ja ympäristöystävällisimmät energiantuotantomuodot.
40391: 
40392: 
40393: Keskitetyn energiahuollon haavoittuvuus
40394: 
40395: Maailman tunnetut uraanivarannat riittävät nykyisillekin ydinvoimaloille vain
40396: muutamaksi vuosikymmeneksi. Plutoniumvoimalat ovat olleet suuri pettymys
40397: rakentajayhtiöille eivätkä ne voi tarjota ratkaisua aikamme energiaongelmiin.
40398: 
40399: Keskitetty energiantuotantotapa on kriisitilanteessa kaikkein haavoittuvin. Toimivaan
40400: ydinvoimalaitokseen kohdistuva pommi-isku aiheuttaisi valtavan katastrofin.
40401:                                           43
40402: Energiavaihtoehdot ja työllisyys
40403: 
40404: Muissa maissa (USA, Kanada, Ranska) tehdyt tutkimukset osoittavat, että hajautettuun
40405: energiantuotantoon, uusiutuviin energialähteisiin sekä säästöön perustuvat ratkaisut
40406: ovat paitsi ympäristöystävällisiä myös työllisyysvaikutuksiltaan perinteisiä malleja
40407: huomattavasti parempia. Vallitsevassa massatyöttömyystilanteessa olisi epäoikeuden-
40408: mukaista ratkaista energiahuolto keskitetysti.
40409: 
40410: 
40411: Ydinjätehuolto
40412: 
40413: Hakemuksen yleisluonteista selvitystä ydinjätehuollon menetelmistä ei voitane
40414: parhaimmalla tahdollakaan pitää ydinenergia-asetuksen edellyttämänä suunnitelmana.
40415: Geologien suuren enemmistön mielestä korkea-aktiivisen ydinjätteen turvallinen
40416: loppusijoittaminen on ratkaisematon ongelma. Ennen kuin päätöksiä korkea-aktiivisen
40417: jätteen loppusijoituksesta tai väliaikaisratkaisuista tehdään, olisi eri vaihtoehtoja
40418: selvitettävä perusteellisesti.
40419: 
40420: Teollisuuden Voima Oy on lykännyt jäteongelman ratkaisua jatkuvasti eteenpäin. Yhä
40421: useammat paikkakunnat ovat kieltäytyneet vastaanottamasta sen ydinjätteitä. Neuvosto-
40422: liitossa, jonne Imatran Voima Oy lähettää radioaktiiviset jätteensä, on viime vuosina
40423: paljastunut vakavia laiminlyöntejä ydinjätteiden käsittelyssä.
40424: 
40425: 
40426: Ydinvoiman ympäristö- ja terveysriskit
40427: 
40428: Riskitarkastelu olisi ulotettava ydinvoimalaitoksen normaalitoiminnan lisäksi myös
40429: vakavan onnettomuuden päästöihin. Samoin olisi tarkasteltava koko polttoaineketjun
40430: päästöjä eli myös niitä vaikutuksia, joita ydinvoiman käyttö Suomessa aiheuttaa
40431: maamme rajojen ulkopuolella (uraanin louhinta ja rikastus, mahdollinen jälleenkäsittely
40432: ja loppusijoitus).
40433: 
40434: Yhdysvaltain ydinvalvontakomission, NRC:n äskettäin ilmestyneen raportin (NUREG-
40435: 1150) mukaan suuronnettomuudet ovat läntisissä ydinvoimaloissa täysin mahdollisia.
40436: Uusimmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet aiemmat käsitykset ydin-
40437: voimalaitosten turvallisuudesta ylioptimistisiksi. Suomalaiset ydinvoimalat eivät ole
40438: mitenkään poikkeuksellisen turvallisia, vaikka niitä on toistaiseksi onnistuttu
40439: käyttämään tehokkaasti.
40440: 
40441: 
40442: Ydinvoimayhtiöiden vastuu rajoitettu
40443: 
40444: Huolimatta kaksi vuotta sitten säädetystä ydinvastuulaista, ydinlaitoksen haltijan vastuu
40445: kattaa edelleen vain murto-osan täysimittaisen voimalaonnettomuuden vahingoista.
40446: Brysselin sopimusvaltioiden yhteinen vastuumääräkin jää alle 2 miljardiin markkaan,
40447: kun Tshernobylin voimalaonnettomuuden aiheuttamat vahingot on virallisesti arvioitu
40448: yli 100 miljardiksi markaksi. USA:ssa korvausvelvollisuus on nostettu aina 30
40449: miljardiin markkaan.
40450:                                            44
40451: 
40452: 4.3        Muut lausunnot
40453: Pyytämättä KTM:lle ovat antaneet lausunnon seuraavat tahot:
40454: 
40455:       Suomen Atomiteknillinen Seura
40456:       Puolustustaloudellinen suunnittelukunta
40457:       Suomen Sähkölaitosyhdistys/Suomen Voimalaitosyhdistys
40458:       Ilmatieteen laitos
40459:       Sähkölaitosjohtajat r.y.
40460:       Energiataloudellinen Yhdistys
40461:       Rauman kauppakamari
40462: 
40463: Suomen Atomiteknillisen Seuran (ATS) lausunnossa (18.10.1991) katsotaan, että
40464: ydinvoima on ympäristöystävällinen ja taloudellisesti kilpailukykyinen perusvoimavaih-
40465: toehto. Lausunnossa korostetaan, että Suomeen on luotu korkeatasoinen ydinenergia-
40466: alan asiantuntemus ja kehittynyt ydinturvallisuuden valvontaorganisaatio. Voimalapro-
40467: jektin vaatima korkeasti koulutetun työvoiman tarve on tyydytettävissä.
40468: 
40469: Puolustustaloudellinen suunnittelukunta toteaa lausunnossaan (14.10.1991), että
40470: energiahuollon varmuuteen liittyvät kysymykset edellyttävät nykyistä pienempää
40471: sähkön tuontiriippuvuutta ja kotimaisen perusvoirnan lisärakentamista. Vuonna 1990
40472: sähköenergian kokonaishankinnasta lähes 18 prosenttia perustui tuontiin naapurimaista.
40473: Huoltovarmuusnäkökohdat puoltavat perusvoiman lisärakentamista ja tuottamista
40474: ydinvoimalla. Suunnittelukunta esittää harkittavaksi, tulisiko ydinvoimalaitoksille
40475: säätää ydinpolttoaineen varastointivelvollisuus, jolla turvattaisiin myös tulevaisuudessa
40476: nykyiset ydinpolttoaineen varastotasot.
40477: 
40478: Sähkölaitosyhdistyksen ja Voimalaitosyhdistyksen yhteisessä lausunnossa
40479: (12.11.1991) todetaan, ettei vesi- ja vastapainevoiman tuotannon lisäämisellä voida
40480: kattaa kasvavaa perusvoiman tarvetta. Myös tarve vähentää riippuvuutta sähkön
40481: tuonnista puoltaa ydinvoiman lisäämistä. Ydinvoima on niin varmuuden, ympäristön
40482: kuin taloudellisuudenkin kannalta edullisin vaihtoehto.
40483: 
40484: Ilmatieteen laitos pitää lausunnossaan (20.11.1991) uutta ydinvoimalaitosta merki-
40485: tyksettömänä globaalisen kasvihuoneilmiön estärnisen kannalta. Kasvihuoneilmiön
40486: ja ilmastomuutosten ehkäiseminen onnistuu vain vähentämällä kasvihuonekaasujen
40487: päästöjä. Ilmatieteen laitoksen tietoon ei ole tullut, että viidettä ydinvoimalaa suun-
40488: niteltaessa olisi tarkoitus vastaavassa määrin vähentää fossiilisten polttoaineiden
40489: käyttöä. Hakemuksessa esitetty selvitys ympäristövaikutuksista ei ole riittävä eikä
40490: vastaa ympäristöselvityksille 1990-luvulla asetettavia vaatimuksia. Ilmatieteen laitos
40491: on yksi tärkeimmistä säteilyvalvontaa hoitavista viranomaisista ja ainoa asiantuntija
40492: ilmakehässä tapahtuvan radioaktiivisten aineiden leviämisen suhteen. Laitoksen toi-
40493: mintaa säteilyvalvontaviranomaisena haittaa kuitenkin jatkuva voimavarojen puute.
40494: 
40495: Sähkölaitosjohtajat r .y. toteaa lausunnossaan (25.11.1991), että valtioneuvoston tulisi
40496: tehdä mahdollisimman pikaisesti periaatepäätös ydinvoimalaitoksen rakentamisesta.
40497: Päätös selkiinnyttäisi ja loisi varmemman pohjan maassamme harjoitetulle energiapoli-
40498: tiikalle sekä turvaisi taloudellisen, turvallisen ja ympäristöystävällisen sähkön saannin.
40499:                                           45
40500: 
40501: Energiataloudellinen Yhdistys katsoo lausunnossaan (27 .11.1991), ettei Suomen
40502: energiastrategiassa asetettuja tavoitteita voida saavuttaa eikä kansainvälisistä
40503: ilmansuojelusitoumuksista voida pitää kiinni ilman ydinvoiman lisärakentamista.
40504: Ydinvoiman avulla voidaan nostaa kansainvälisesti alhaista energian omavaraisuus-
40505: astetta, koska ydinpolttoaineen saatavuusriski on pieni ja sen varastoimineo on helppoa
40506: ja kustannuksiltaan edullista muihin pohtoaineisiin verrattuna. Sähköenergian kasvun
40507: pysäyttäminen 10- 20 vuoden tähtäyksellä ei näytä mahdolliselta, vaikka energiankäyt-
40508: töä tehostettaisiin äärimmilleen. Loviisan ja Olkiluodon voimalaitokset ovat ollet
40509: kansantaloudellisesti todella edullisia investointeja.
40510: 
40511: Rauman kauppakamarin lausunnossa (4.12.1991) korostetaan mm. ydinvoimalaitok-
40512: sen sijoittamisesta Olkiluotoon Rauman talousalueelle koituvia myönteisiä vaikutuksia.
40513: Alueella on käynnissä voimakas elinkeinoelämän rakennemuutos, jota ydinvoimalaitok-
40514: sen rakentaminen nopeuttaisi. Rakentamishanke alentaisi alueen työttömyyttä merkittä-
40515: västi, vaikka rakennus- ja asennustyövoima tulisikin osittain muualta maasta. Raken-
40516: nushanke vilkastuttaisi myös ympäristön elinkeinoelämää erilaisina alihankintoina.
40517: Hanke lisäisi myös alueen kuntien verotuloja. Tiedossa ei ole yhtään toista toimenpi-
40518: dettä, jolla olisi yhtä suuri myönteinen alueellinen vaikutus.
40519: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ        LIITE 2
40520: Energiaosasto
40521: 
40522: 
40523: 
40524: 
40525:         YHTEENVETO MIELIPITEISTÄ
40526: 
40527: 
40528:                  YDINVOIMALAITOKSEN
40529:                 RAKENTAMISTA KOSKEVA
40530:                    PERIAATEPÄÄTÖS
40531:                                                            3
40532:                            ..
40533:                         SISALLYSLUETTELO
40534: 
40535: EURAJOEN KUULEMISTILAISUUS ........................................................                             4
40536: 
40537:     Pöytäkirja ..............................................................................................   4
40538:     Puheenvuorojen tiivistelmät ................................................................                7
40539: 
40540: 
40541: LOVIISAN KUULEMISTILAISUUS ..........................................................                           14
40542: 
40543:     Pöytäkirja ..............................................................................................   14
40544:     Puheenvuorojen tiivistelmät ................................................................                17
40545: 
40546: 
40547: KIRJALLISESTI ESITETYT MIELIPITEET.............................................                                 28
40548: 
40549: 
40550: 
40551: 
40552: 5 330225T
40553:                                            4
40554: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ                      PÖYTÄKIRJA
40555: Energiaosasto
40556: 
40557:                                                      9.2.1992
40558: 
40559: 
40560: 
40561: 
40562: YDINVOIMALAITOSHANKETTA KOSKEVA JULKINEN
40563: KUULEMISTILAISUUS
40564: 
40565: 
40566: Paikka          Eurajoki, keskustan koulu, Runkotie
40567: 
40568: Aika            Tiistai 15.10.1991 klo 18.00 - 20.30
40569: 
40570: Osanottajien
40571: lukumäärä:      n. 150
40572: 
40573: 
40574: 
40575: Tilaisuuden avaaminen
40576: 
40577:           Hallitusneuvos Yrjö Sahrakorpi julisti kuulemistilaisuuden avatuksi ja ilmoitti
40578:           toimivansa tilaisuudessa kauppa- ja teollisuusministeriön määräämänä
40579:           puheenjohtajana. Puheenjohtaja totesi, että kuulemistilaisuus, joka koskee
40580:           Imatran Voima Oy:n ja Teollisuuden Voima Oy:n valtioneuvostotta hakemaa
40581:           periaatepäätöstä uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta, jMestetään
40582:           ydinenergialain (13 §:n) nojalla. Puheenjohtaja kertoi tilaisuuden ohjelmasta,
40583:           jota oli osanottajien saatavilla kokoussalissa.
40584: 
40585: 2
40586: Kokousvirkailijoiden esittely
40587: 
40588:           Puheenjohtaja totesi, että kuulemistilaisuuden järjestämisestä vastaavan
40589:           kauppa- ja teollisuusministeriön edustajina paikalla ovat hänen lisäkseen
40590:           ylitarkastaja Sakari Immonen, joka toimii sihteerinä ja pitää pöytäki~aa,
40591:           tiedotuspäällikkö Pirkko V arpasuo ja tiedotussihteeri Timo Mäntysaari, jotka
40592:           ottavat vastaan puheenvuorovarauksia ja kirjallisia mielipiteitä ja avustavat
40593:           lehdistöä, sekä toimistosihteeri Ansa Salmesvirta, joka toimii kokousavustaja-
40594:           na. Paikalla on lisäksi säteilyturvakeskuksen edustajana apulaisosastopääl-
40595:           likkö Hannu Koponen, joka kertoo ennen mielipiteiden esittämistä laitoshank-
40596:           keesta tehtävästä alustavasta turvallisuusarviosta.
40597: 
40598: 3
40599: Tilaisuudessa noudatettavat menettelytavat
40600: 
40601:           Puheenjohtaja antoi seuraavat ohjeet tilaisuudessa noudatettavista menet-
40602:           telytavoista:
40603:                                           5
40604: 
40605:          Ennen mielipiteiden esittämistä pidettävän tauon aikana osanottajat voivat
40606:          jättää puheenvuorovarauksia sitä varten jaatulla kaavakkeella. Mikäli
40607:          puheenvuoron esittäjä edustaa jotakin yhteisöä, puheenvuorovaraukseen
40608:          tulee liittää valtakirja. Ellei henkilöllä ole valtakirjaa tai muuta selvitystä
40609:          edustusoikeudestaan, niin sellainen tulee toimittaa kauppa- ja teollisuus-
40610:          ministeriölle kahden viikon kuluessa tilaisuuden pitämisestä. Puheenvuorot
40611:          äänitetään ja videokuvataan. Kauppa- ja teollisuusministeriö laatii niistä
40612:          yhteenvedon, joka toimitetaan valtioneuvoston tietoon. Tilaisuudessa voi
40613:          ministeriölle jättää myös ki~allisia mielipiteitä.
40614: 
40615: 4
40616: Periaatepäätöshakemuksen käsittely
40617: 
40618:          Puheenjohtaja kertoi periaatepäätöshakemuksen käsittelyvaiheista ja
40619:          ydinvoimalaitoksen suunnitellun sijaintikunnan kannan merkityksestä. Hän
40620:          totesi muun muassa, että mikäli sijaintikunnan kunnallisvaltuusto antaa kiel-
40621:          teisen lausunnon, valtioneuvosto ei voi ottaa periaatepäätöshakemusta rat-
40622:          kaistavakseen. Valtioneuvoston mahdollinen myönteinen periaatepäätös
40623:          annetaan viipymättä eduskunnan tarkastettavaksi. Eduskunta voi joko
40624:          kumota päätöksen tai jättää sen sellaisenaan voimaan.
40625: 
40626: 5
40627: Säteilyturvakeskuksen edustajan selostus
40628: 
40629:          Apulaisosastopäällikkö Hannu Koponen selosti, millä tavalla säteilyturva-
40630:          keskus valvoo käytössä olevien ydinvoimalaitosyksiköiden turvallisuutta ja
40631:          mihin toimenpiteisiin keskus on ryhtynyt suunnitellun uuden laitosyksikön
40632:          turvallisuuden arvioimiseksi. Koponen kertoi ydinenergialain edellyttävän,
40633:          että säteilyturvakeskus esittää lausunnossaan periaatepäätöshakemuksesta
40634:          alustavan turvallisuusarvion laitosvaihtoehdoista. Tarkastelu perustuu lähinnä
40635:          1.3.1991 voimaan tulleeseen valtioneuvoston päätökseen, jossa on annettu
40636:          ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevat yleiset määräykset. Varsinainen
40637:          turvallisuusarvio tehdään vasta rakentamislupahakemuksen käsittelyn
40638:          yhteydessä.
40639: 
40640: 
40641:           Tauko (klo 18.20- 19.00)
40642: 
40643: 
40644: 6
40645: Mielipiteiden esittäminen
40646: 
40647:          Puheenjohtaja ryhtyi jakamaan puheenvuoroja esittäen toivomuksen, että
40648:          puheenvuorot pyrittäisiin rajoittamaan enintään viiteen minuuttiin.
40649: 
40650:          Puheenvuoroja käytettiin yhteensä 22, joista 6 esitettiin yhteisön edustajana.
40651: 
40652:          Puheenvuoron käyttäjistä ydinvoiman lisärakentamiseen tai uuden laitosyk-
40653:          sikön sijoittamiseen Eurajoelle suhtautui kielteisesti 12 ja myönteisesti 8.
40654:          Kaksi puhujaa ei ilmaissut selvää kantaa näihin kysymyksiin.
40655:                                           6
40656: 
40657:          Yhteenveto esitetyistä mielipiteistä on tämän pöytäkirjan liitteenä. Yhteen-
40658:          vedosta käy ilmi puheenvuoron esittäjän nimi, kotipaikka, hänen mahdolli-
40659:          sesti edustamansa yhteisö, kanta periaatepäätöshakemukseen ja mielipiteen
40660:          olennainen sisältö.
40661: 
40662: 7
40663: Tilaisuuden päättäminen
40664: 
40665:          Todettuaan, että kaikki varatut puheenvuorot oli käytetty, puheenjohtaja kiitti
40666:          esitetyistä mielipiteistä ja päätti tilaisuuden klo 20.25.
40667: 
40668: 
40669: 
40670:          Pöytäkirjan vakuudeksi
40671: 
40672: 
40673: 
40674: 
40675:         Ciwl~
40676:          Yrjö Sahrakorpi                            Sakari Immonen
40677:          puheenjohtaja                              sihteeri
40678: 
40679: 
40680: 
40681: 
40682: LIITE    Yhteenveto Eurajoen kuulemistilaisuudessa
40683:          15.10.1991 esitetyistä mielipiteistä
40684:                                           7
40685: 
40686:                                               Kuulemistilaisuuden pöytäkirjan liite
40687: 
40688: 
40689: 
40690: EURAJOELLA 15.10.1991
40691: PIDETTY KUULEMISTILAISUUS
40692: YDINVOIMALAITOSHANKKEESTA
40693: 
40694: Tiivistelmät esitetyistä puheenvuoroista
40695: 
40696: 
40697: 1. puheenvuoro
40698: Nimi:                Aarne Kaunismäki
40699: Paikkakunta:         Kuivalahti
40700: Kanta:               kielteinen
40701: 
40702: Perusteluina ovat lamasta johtuvan energiantarpeen väheneminen ja mahdollisuudet
40703: vaihtoehtoisten energianlähteiden, erityisesti puun ja vesivoiman laajempaan käyttöön.
40704: Lisäksi puhuja mainitsee Olkiluodon ydinjätehuollon avoinna olevat kysymykset sekä
40705: ydinvoimalaitoksiin aina liittyvän onnettomuusriskin, jota hän ei pidä yhteiskunnan
40706: kannalta hyväksyttävänä.
40707: 
40708: 
40709: 2. puheenvuoro
40710: Nimi:                 Jukka Vastamäki
40711: Paikkakunta:          Eurajoki
40712: Kanta:                myönteinen
40713: 
40714: Puhuja haluaisi kuitenkin harkittavan myös muita turvallisempia vaihtoehtoja.
40715: 
40716: 
40717: 3. puheenvuoro
40718: Nimi:                 Sampo Tammiala
40719: Paikkakunta:          Eurajoki
40720: Kanta:                myönteinen
40721: 
40722: Eurajoki tarvitsee lisää työpaikkoja.
40723:                                           8
40724: 
40725: 4. puheenvuoro
40726: Nimi:                  Keijo Kuusisto
40727: Paikkakunta:           Eurajoki
40728: Yhteisö:               Eurajoen Kokoomus ry.
40729: Mielipide jätetty kirjallisena (16.10.1991)
40730: Kanta:                 myönteinen
40731: 
40732: Ydinvoimalahanke on tärkeä Suomen energiataloudelle kuin koko kansantaloudelle.
40733: Sillä olisi elvyttävä vaikutus Satakunnassa ja erityisesti Rauman talousalueella.
40734: Täyttääkseen kansainväliset ilmansuojelulliset sitoumuksensa Suomen tulee perustaa
40735: voimantuotantonsa ydinvoimaan eikä kivihiileen.
40736: 
40737: 
40738: 5. puheenvuoro
40739: Nimi:                  Tapio Leppinen
40740: Paikkakunta:           Rauma
40741: Yhteisö:               Rauman Nuorkauppakamari
40742: Mielipide jätetty kirjallisena (16.10.91)
40743: Kanta:                 myönteinen
40744: 
40745: Ydinvoima on edullisin tapa tuottaa sähköenergiaa Suomessa. Tämän osoittavat 13
40746: vuoden aikana saadut kokemukset ydinvoiman tuotannosta. Ydinvoima, sen käyttö
40747: ja jätteiden huolto kuormittavat vähiten ympäristöä. Lisäksi uudella hankkeella olisi
40748: merkittävä työllistävä vaikutus Rauman talousalueella, jonka työttömyys on voimak-
40749: kaasti kasvanut 2 - 3 viime vuoden aikana.
40750: 
40751: 
40752: 6. puheenvuoro
40753: Nimi:                  Marjukka Kulmanen
40754: Paikkakunta:           Helsinki
40755: Yhteisö:               Suomen Luonnonsuojeluliitto ry.
40756: Mielipide jätetty kirjallisena (24.10.1991)
40757: Kanta:                 kielteinen
40758: 
40759: Vaihtoehtona ydinvoimalalle voitaisiin rakentaa sata sähköä ja lämpöä tuottavaa
40760: hakevoimalaa, joilla voitaisiin tuottaa vastaava määrä perusvoimaa kuin ydinvoima-
40761: laitoksella. Hakevoimalaitos tuottaa energiaa ilman mainittavia päästöjä, koska hiili
40762: palautuu luonnon kiertoon, eikä rikkiä synny puuta poltettaessa. Sähkökapasiteettia
40763: voitaisiin hakevoimaloiden avulla lisätä nopeasti ja joustavasti tarpeen mukaan. Sadan
40764: hakevoimalan, yhteiskooltaan 1 000 MW, kustannukset olisivat 7 miljardia markkaa.
40765: Kun 1 000 MW:n ydinvoimalaitoksen hinta on 8- 10 miljardia markkaa. Kuhmossa
40766: rakenteilla olevan haketta käyttävän pienvoimalan (sähköteho 5 MW ja lämpöteho
40767: 13 MW) perusteella voidaan arvioida, että sadan hakevoimalan rakentamisella olisi
40768: suurempi työllisyysvaikutus kuin ydinvoimalaitoksella.
40769:                                              9
40770: 
40771: 7. puheenvuoro
40772: Nimi:                  Jouni Koivisto
40773: Paikkakunta:           Turku
40774: Yhteisö:               Kampanja ydinvoimaa ja ydinaseita vastaan
40775: Mielipide jätetty kirjallisena (29.10. ja 28.11.1991)
40776: Kanta:                 kielteinen
40777: 
40778: Puhuja katsoi, että kuulemistilaisuus tarjoaa vain näennäisen mahdollisuuden paikalli-
40779: sille asukkaille vaikuttaa ydinvoimaa koskevaan päätöksentekoon. Suomessa tulisi
40780: soveltaa vastaavaa kuulemismenettelyä, joka on käytössä anglosaksisissa maissa. Kun
40781: otetaan huomioon koko ydinpolttoainekierto uraanin louhinnasta alkaen, ei ydinener-
40782: gian tuottaminen ole puhdasta eikä ympäristöystävällistä toimintaa edes normaalitilan-
40783: teessa, saati sitten onnettomuustilanteissa, joita ei voida hallita tiukimpienkaan turva-
40784: toimien avulla. Turvatoimien aukottomuuteen eivät usko ydinvoimayhtiötkään, mistä
40785: syystä niiden vahingonkorvausvastuu on rajoitettu vain puoleen miljardiin. Tshernoby-
40786: lin laskut nousivat kuitenkin ehkä noin 1 000 miljardiin markkaan. Käsitys siitä, että
40787: läntisissä reaktoreissa ei olisi samantapaisia turvallisuusongelmia kuin itäisissä, ei käy
40788: yksiin johtavien tutkimusten kanssa. Sähkönkulutuksen lisääntyminen tulevina vuosina
40789: on kyseenalaista ottaen huomioon nykyisen taloudellisen tilanteen. Mikäli se kasvaa,
40790: on Suomessa jo tällä hetkellä valmiudet tuottaa tarvittava lisäenergia nykyisin
40791: resurssein.
40792: 
40793: 
40794: 8. puheenvuoro
40795: Nimi:                  Ritva Maliniemi
40796: Paikkakunta:           Eurajoki
40797: Mielipide jätetty kirjallisena (16.10.1991)
40798: Kanta:                 kielteinen
40799: 
40800: Säteilyturvakeskuksen Olkiluodon laitosta koskevat raportit osoittavat, että laitoksella
40801: sattuu jatkuvasti vikoja ja häiriöitä. Eurajokelaisille riittää Neljän kosken sähkö. Y elin-
40802: voiman käyttö rikkoo perustuslaissa taatun oikeuden turvalliseen ja terveelliseen ympä-
40803: ristöön. TVO on vuosia aivopessyt väestöä myönteiseksi. Puhuja ei hyväksy sitä, että
40804: Eurajoella ryhdytään hautaamaan ydinjätteitä, vieläpä ensimmäisenä koko maailmassa.
40805: Jäteongelma on ratkaisematta ja sen jättäminen tuleville sukupolville on vastoin
40806: ihmisoikeuksia. Jos Suomeen tilataan uusi ydinvoimalaitos, valtio jättää huomioon
40807: ottamatta noin 70 %:n lisäydinvoimaa vastustavan kansalaisen mielipiteen.
40808: 
40809: 
40810: 9. puheenvuoro
40811: Nimi:                  Leena Nylund
40812: Paikkakunta:           Turku
40813: Kanta:                 kielteinen
40814: 
40815: Suomen hyvinvointi ei ole ydinenergiasta riippuvainen. Pitäisi enemmän tutkia erilaisia
40816: energiansäästökohteita ja vaihtoehtoisia energiantuotantotapoja, joista on saatu hyviä
40817: kokemuksia muissa maissa. Moraalisesti oikea päätös olisi luopua koko ydinvoimalai-
40818: toshankkeesta.
40819:                                           10
40820: 
40821: 
40822: 10. puheenvuoro
40823: Nimi:                  Kati Haukioja
40824: Paikkakunta:           Eurajoki
40825: Yhteisö:               Eurajoen ympäristöseura
40826: Mielipide jätetty kirjallisena (7.10.1991)
40827: Kanta:                 kielteinen
40828: 
40829: Kestävän energiapolitiikan pohjaksi tarvittaisiin tasapuolista tiedottamista kaikista
40830: energian tuotanto- ja säästövaihtoehdoista, kun sen sijaan nyt on juututtu todisteluun
40831: ydinvoiman tai kivihiilivoiman paremmuudesta. Tarkastelu on ulotettava pitkälle
40832: tulevaisuuteen, ei vain meidän sukupolvemme elinaikaan. Kivihiili ja ydinvoima ovat
40833: vain välivaiheita. Kestävän kehityksen ja tulevien sukupolvien elinehtojen kannalta
40834: on erittäin tärkeää mahdollisimman nopeasti siirtyä uusiutuvien energianlähteiden käyt-
40835: töön. Toinen ehto kestävälle kehitykselle ovat päättäväiset energiansäästötoimet ja
40836: halvan energian markkinoinnin lopettaminen. Ydinenergian polttoainejätteen
40837: loppusijoittaminen ja uuden ydinvoimalan rakennuspäätös pitäisi käsitellä yhdessä.
40838: 
40839: 
40840: 11. puheenvuoro
40841: Nimi:                  Lenni Salmi
40842: Paikkakunta:           Eura
40843: Mielipide jätetty kirjallisena (29.10.1991)
40844: Kanta:                 kielteinen
40845: 
40846: Vaihtoehtoiset luontoystävälliset energiamuodot pitäisi saada käyttöön, esim. tuuli,
40847: aurinko, vesi ja maalämpö. Suomi on jäänyt muista maista jälkeen vaihtoehtoisten
40848: energiamuotojen kehittämisessä. Turha sähkönkulutus olisi saatava aisoihin prog-
40849: ressiivisen haittaveron avulla.
40850: 
40851: 
40852: 12. puheenvuoro
40853: Nimi:                  Juha Jaakkola
40854: Paikkakunta:           Eurajoki
40855: Mielipide jätetty kirjallisena (16.10.1991)
40856: Kanta:                 kielteinen
40857: 
40858: Ydinvoimaa taijotaan ainoana vaihtoehtona. Tulevaisuuden kannalta vain luontoystä-
40859: välliset energiavaihtoehdot ovat oikeita. Myös Suomen metsäteollisuuden lisääntyvä
40860: energiantarve pitäisi hoitaa muulla kuin ydinenergialla, sillä menekkiä on vain
40861: mahdollisimman ympäristöystävällisesti valmistetuilla tuotteilla. Ydinvoimalateollisuu-
40862: den keskittyminen Olkiluotoon tekee alueesta säteilyn vuoksi vähitellen elinkelvotto-
40863: man. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus on edelleen ratkaisematta eikä siitä saa
40864: työntää vastuuta tuleville sukupolville, jotka ovat syyttömiä tekerniimme päätöksiin.
40865:                                            11
40866: 
40867: 13. puheenvuoro
40868: Nimi:                 Maarit Nennes
40869: Paikkakunta:          Turku
40870: Kanta:                kielteinen
40871: 
40872: Puhujan mielestä TVO:n ja KTM:n edustajat olivat antaneet ydinvoimalaitoshankkeesta
40873: harhaanjohtavaa tietoa Eurajoen kunnan 2.10.1991 järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
40874: Sähkön kysynnän kasvu johtuu paljolti tarpeettomasta ja tuhlaavasta kulutuksesta.
40875: 
40876: 
40877: 14. puheenvuoro
40878: Nimi:                  Sinikka Uusitalo
40879: Paikkakunta:           Reila (Pyhäranta)
40880: Kanta:                 kielteinen
40881: 
40882: Puhuja ilmoitti vastustavansa ydinvoimaa moraalisista syistä. Ydinenergian käyttöön
40883: liittyviä haittoja ja ongelmia on koko sen historian ajan pyritty järjestelmällisesti
40884: peittelemään. Rauhanomainen ydinvoima on syntynyt ydinasetuotannon tarpeista ja
40885: se on tarjonnut verukkeen saada julkisia varoja ydinenergiateknologian kehittämiseen.
40886: Ydinjäteongelmaa ei ole pystytty ratkaisemaan teknologian kehityksestä huolimatta.
40887: Myös vaihtoehtoisten energiantuotantomenetelmien kehittämisen laiminlyönnillä on
40888: pyritty tekemään tilaa ydinvoimalle.
40889: 
40890: 15. puheenvuoro
40891: Nimi:                  Aini Leino
40892: Paikkakunta:           Kuivalahti
40893: Kanta:                 kielteinen
40894: 
40895: Puhuja kertoi asuvansa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen läheisyydessä ja tuntevansa
40896: jatkuvasti pelkoa ja epävarmuutta. Ympäristön asukkaiden mielipidettä nykyisten
40897: laitosten sijoittamisesta ei ole kysytty. Tavallisen ihmisen epätietoisuutta lisää se, että
40898: asiantuntijatkin ovat eri mieltä ydinvoiman turvallisuudesta. Tuleville sukupolville
40899: pitäisi voida jättää kaunis luonto eikä kallista muistomerkkiä nykyihmisten korkean
40900: elintason tavoittelusta.
40901: 
40902: 
40903: 16. puheenvuoro
40904: Nimi:                  Pekka Järvilehto
40905: Paikkakunta:           Helsinki
40906: Yhteisö:               Suomen Greenpeace
40907: Mielipide jätetty kirjallisena (24.10.1991)
40908: Kanta:                 kielteinen
40909: 
40910: Ydinvoimasta toivottiin 1950-luvulla ratkaisua ihmiskunnan energiaongelrniin, halpana
40911: ja loppumattomana energianlähteenä. Silloin ei kuitenkaan tunnettu riittävästi radio-
40912: aktiivisen säteilyn vaaroja luonnolle ja ihmisten terveydelle. Nyt tiedämme, ettei ole
40913:                                           12
40914: 
40915: olemassa mitään turvallista radioaktiivisen säteilyn rajaa. Ydinjäteongelma on edelleen
40916: ratkaisematta ja ydinvoiman taloudellisuus on alkanut rajusti heikentyä. Teollisuuden
40917: Voima Oy:n lupaus olla sijoittamatta ydinjätteitä Eurajoen kuntaan saattaa osoittautua
40918: perättömäksi. Ydinenergiaa vastaan puhuu myös se, että maailman uraanivarat ovat
40919: rajalliset Ydinvoima ei ratkaise maapallon energia- eikä ympäristöongelmia eikä sillä
40920: voida estää kasvihuoneilmiötä. Eurajoen kunnalla ja Loviisan kaupungilla on suuri
40921: vastuu. Jos ne hyväksyvät ydinvoiman lisärakentamisen, ne hyväksyvät samalla kan-
40922: sainvälisen ydinvoimateollisuuden kaikkine riskeineen ja haitallisine ilmiöineen.
40923: Kunnat hyväksyvät myös laitoksen aiheuttaman onnettomuusriskin, johon liittyvä
40924: ydinvastuuvakuutus on Suomessa täysin riittämätön. Ydinvoiman taloudellinen hyöty
40925: kunnalle on kiistanalainen ja aiheuttaa epäsäännöllisyydessään hankaluuksia kunnan
40926: taloudelle. Euroopan Yhteisö on omassa energiapoliittisessa ohjelmassaan asettanut
40927: pääpainon energian käytön ja uusiutuvien energialähteiden tutkimuksen tehostamiseen,
40928: näihin päämääriin Suomenkin tulisi pyrkiä ja jättää tulevaisuudelle vaihtoehtoja.
40929: 
40930: 17. puheenvuoro
40931: Nimi:                 Pirjo Riikonen
40932: Paikkakunta:          Linnamaa
40933: Kanta:                myönteinen
40934: 
40935: Suomessa ovat ydinvoimalat paremmin valvottuja kuin useimmissa muissa maissa,
40936: esimerkiksi IVY :ssä. Kuitenkin tulisi vielä harkita uuden ydinvoimalan tarpeellisuutta,
40937: kun laman takia yhä useammat yritykset ajautuvat konkurssiin ja samalla energiantarve
40938: vähenee. Voitaisiin myös lainsäädännön avulla pyrkiä edistämään säästöä.
40939: 
40940: 
40941: 18. puheenvuoro
40942: Nimi:                 Markku Palonen
40943: Paikkakunta:          Eurajoki
40944: Kanta:                myönteinen
40945: 
40946: Suomalainen yhteiskunta tarvitsee 1990-luvulla noin 3000 MW sähköntuotanto-
40947: kapasiteettia säästötoimenpiteistä huolimatta. Sähkön tuonti tulee myös vähenemään
40948: sekä idästä että lännestä. Myös vaihtoehtoisia energialähteitä on syytä kehittää.
40949: Turvallisuusnäkökohdat puoltavat kotimaista ydinenergiaa. Valvonta on meillä erittäin
40950: tarkkaa niin rakennus- kuin käyttövaiheenkin aikana. Lisäksi kokemukset jo käytössä
40951: olevista ydinvoimaloista ovat positiiviset.
40952: 
40953: 
40954: 19. puheenvuoro
40955: Nimi:                  Marjatta Herrala
40956: Paikkakunta:           Eurajoki
40957: Mielipide jätetty kirjallisena (16.10.1991)
40958: Kanta:                 ei selvää kannanottoa
40959: 
40960: Puhuja halusi kiinnittää huomiota Teollisuuden Voima Oy:n julkaisemaan vihkoseen
40961: "Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Yhteenveto turvallisuusanalyysista."
40962:                                         13
40963: 
40964: sisältöön. Vihkosen kuviot osoittavat että käytetyn polttoaineen radioaktiivisuus
40965: vähenee huomattavasti hitaammin kuin ydinvoimayhtiöt yleensä esittävät. Puhuja
40966: kommentoi lisäksi säteilyturvakeskuksen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen antamia
40967: suosituksia, jotka ovat koskeneet sisävesistä pyydettyjen kalojen syöntiä.
40968: 
40969: 
40970: 20. puheenvuoro
40971: Nimi:                Aappo Kontu
40972: Paikkakunta:         Eurajoki
40973: Kanta:               myönteinen
40974: 
40975: Uusi ydinvoimala kattaisi vain osan kasvavasta sähkön kulutuksesta. Ydinvoiman
40976: lisäksi pitää rakentaa myös muuta sähköntuotantoa. Suomessa on 25 käyttövuoden
40977: kokemus ydinvoimasta. Jokainen voi nähdä, ovatko ydinvoimalat pilanneet ympäristöä.
40978: Uusi ydinvoimalaitos on varmasti nykyisiä turvallisempi ja sen rakentaminen
40979: Eurajoelle toisi työpaikkoja ja lisäisi kunnan verotuloja.
40980: 
40981: 
40982: 21. puheenvuoro
40983: Nimi:                Eeva Saijonkivi
40984: Paikkakunta:         Olkiluoto
40985: Kanta:               ei selvää kannanottoa
40986: 
40987: Puhuja toivoi, että paikallisille asukkaille jaettaisiin nykyistä enemmän tietoa
40988: Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristöstä tehdyistä radioaktiivisuusmittauksista.
40989: 
40990: 
40991: 22. puheenvuoro
40992: Nimi:                Markus Hynnölä
40993: Paikkakunta:
40994: Kanta:               myönteinen
40995: 
40996: Ydinvoima on edullista energiaa. Uuden ydinvoimalan rakentamista voisi siirtää muu-
40997: tamalla kymmenellä vuodella, jolloin se olisi teknologian kehityksen ansiosta ehkä
40998: vieläkin turvallisempi vaihtoehto.
40999:                                           14
41000: 
41001: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ                      PÖYTÄKIRJA
41002: Energiaosasto
41003: 
41004:                                                      10.2.1992
41005: 
41006: 
41007: 
41008: 
41009: YDINVOIMALAITOSHANKETTA KOSKEVA JULKINEN
41010: KUULEMISTILAISUUS
41011: 
41012: 
41013: 
41014: Paikka          Loviisa, Palloiluhalli, Brandensteininkatu 29
41015: 
41016: Aika            Tiistai 22.10.1991 klo 18.00-21.05
41017: 
41018: Osanottajien
41019: lukumäärä:      n. 200
41020: 
41021: 
41022: 
41023: Tilaisuuden avaaminen
41024: 
41025:           Hallitusneuvos Yrjö Sahrakorpi julisti kuulemistilaisuuden avatuksi ja ilmoitti
41026:           toimivansa tilaisuudessa kauppa- ja teollisuusministeriön määräämänä
41027:           puheenjohtajana. Puheenjohtaja totesi, että kuulemistilaisuus, joka koskee
41028:           Imatran Voima Oy:n ja Teollisuuden Voima Oy:n valtioneuvostolta hakemaa
41029:           periaatepäätöstä uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta, järjestetään
41030:           ydinenergialain (13 §:n) nojalla. Puheenjohtaja kertoi tilaisuuden ohjelmasta,
41031:           jota oli osanottajien saatavilla kokoussalissa.
41032: 
41033: 2
41034: Kokousvirkailijoiden esittely
41035: 
41036:           Puheenjohtaja totesi, että kuulemistilaisuuden järjestämisestä vastaavan
41037:           kauppa- ja teollisuusministeriön edustajina paikalla ovat hänen lisäkseen
41038:           ylitarkastaja Sakari Immonen, joka toimii sihteerinä pitäen pöytäkirjaa,
41039:           tiedotuspäällikkö Pirkko V arpasuo ja tiedotussihteeri Timo Mäntysaari, jotka
41040:           ottavat vastaan puheenvuorovarauksia ja ki~allisia mielipiteitä ja avustavat
41041:           lehdistöä, sekä toimistosihteeri Ansa Salmesvirta, joka toimii kokousavustaja-
41042:           na. Paikalla on lisäksi säteilyturvakeskuksen edustajana apulaisosastopääl-
41043:           likkö Hannu Koponen, joka kertoo ennen mielipiteiden esittämistä laitoshank-
41044:           keesta tehtävästä alustavasta turvallisuusarviosta.
41045: 
41046: 3
41047: Tilaisuudessa noudatettavat menettelytavat
41048: 
41049:           Puheenjohtaja antoi sekä suomen- että ruotsinkielellä seuraavat ohjeet
41050:           tilaisuudessa noudatettavista menettelytavoista:
41051:                                            15
41052: 
41053:          Ennen mielipiteiden esittämistä pidettävän tauon aikana osanottajat voivat
41054:          jättää puheenvuorovarauksia sitä varten jaatulla kaavakkeella. Mikäli
41055:          puheenvuoron esittäjä edustaa jotakin yhteisöä, puheenvuorovaraukseen
41056:          tulee liittää valtakirja. Ellei henkilöllä ole valtakirjaa tai muuta selvitystä
41057:          edustusoikeudestaan, niin sellainen tulee toimittaa kauppa- ja teollisuus-
41058:          ministeriölle viimeistään 29.10.1991 mennessä. Puheenvuorot äänitetään
41059:          ja videokuvataan. Kauppa- ja teollisuusministeriö laatii niistä yhteenvedon,
41060:          joka toimitetaan valtioneuvoston tietoon. Tilaisuudessa voi myös jättää
41061:          ministeriölle kirjallisia mielipiteitä.
41062: 
41063: 4
41064: Periaatepäätöshakemuksen käsittely
41065: 
41066:          Puheenjohtaja kertoi periaatepäätöshakemuksen käsittelyvaiheista ja
41067:          ydinvoimalaitoksen suunnitellun sijaintikunnan kannan merkityksestä. Hän
41068:          totesi muun muassa, että mikäli sijaintikunnan kunnallisvaltuusto antaa kiel-
41069:          teisen lausunnon, valtioneuvosto ei voi ottaa periaatepäätöshakemusta rat-
41070:          kaistavakseen. Valtioneuvoston mahdollinen myönteinen periaatepäätös
41071:          annetaan viipymättä eduskunnan tarkastettavaksi. Eduskunta voi joko
41072:          kumota päätöksen tai jättää sen sellaisenaan voimaan.
41073: 
41074: 5
41075: Säteilyturvakeskuksen edustajan selostus
41076: 
41077:           Apulaisosastopäällikkö Hannu Koponen selosti, millä tavalla säteilyturva-
41078:           keskus valvoo käytössä olevien ydinvoimalaitosyksiköiden turvallisuutta ja
41079:           mihin toimenpiteisiin keskus on ryhtynyt suunnitellun uuden laitosyksikön
41080:           turvallisuuden arvioimiseksi. Koponen totesi ydinenergialain edellyttävän,
41081:           että säteilyturvakeskus esittää lausunnossaan periaatepäätöshakemuksesta
41082:           alustavan turvallisuusarvion laitosvaihtoehdoista. Tarkastelu perustuu
41083:           1.3.1991 voimaan tulleeseen valtioneuvoston päätökseen, joka koskee ydin-
41084:           voimalaitosten turvallisuutta koskevia yleisiä määräyksiä. Varsinainen turvalli-
41085:           suusarvio tehdään vasta rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.
41086: 
41087: 
41088:           Tauko (klo 18.20- 18.45)
41089: 
41090: 
41091: 6
41092: Mielipiteiden esittäminen
41093: 
41094:           Puheenjohtaja ryhtyi jakamaan puheenvuoroja esittäen toivomuksen, että
41095:           puheenvuorot pyrittäisiin rajoittamaan enintään kolmeen minuuttiin.
41096: 
41097:          Puheenvuoroja käytettiin yhteensä 36, joista 12 esitettiin yhteisön edusta-
41098:          jana.
41099: 
41100:           Puheenvuoron käyttäjistä ydinvoiman lisärakentamiseen tai uuden laitosyk-
41101:           sikön sijoittamiseen Loviisaan suhtautui kielteisesti 27 ja myönteisesti 7.
41102:           Kaksi puhujaa ei ilmaissut selvää kantaa näihin kysymyksiin.
41103:                                          16
41104: 
41105:          Yhteenveto esitetyistä mielipiteistä on tämän pöytäkirjan liitteenä. Yhteen-
41106:          vedosta käy ilmi puheenvuoron esittäjän nimi, kotipaikka, hänen mahdolli-
41107:          sesti edustamansa yhteisö, kanta periaatepäätöshakemukseen ja mielipiteen
41108:          olennainen sisältö.
41109: 
41110: 7
41111: Tilaisuuden päättäminen
41112: 
41113:          Todettuaan, että kaikki varatut puheenvuorot oli käytetty, puheenjohtaja kiitti
41114:          esitetyistä mielipiteistä ja päätti tilaisuuden.
41115: 
41116: 
41117: 
41118:          Pöytäki~an vakuudeksi
41119: 
41120: 
41121: 
41122: 
41123:                                                                                /)
41124:                                                                               ' 1
41125: 
41126:         l4u/~
41127:                                                                         '     )
41128:                                                                         """--<-~    Q
41129: 
41130:          Yrjö Sahrakorpi                            Sakari Immonen
41131:          puheenjohtaja                              sihteeri
41132: 
41133: 
41134: 
41135: 
41136: LIITE    Yhteenveto Loviisan kuulemistilaisuudessa
41137:          22.10.1991 esitetyistä mielipiteistä
41138:                                            17
41139: 
41140:                                                 Kuulemistilaisuuden pöytäkirjan liite
41141: 
41142: 
41143: 
41144: LOVIISASSA 22.10.1991
41145: PIDETTY KUULEMISTILAISUUS
41146: YDINVOIMALAITOSHANKKEESTA
41147: 
41148: Tiivistelmät esitetyistä puheenvuoroista
41149: 
41150: 
41151: 1. puheenvuoro
41152: Nimi:                  H. W. Hansson
41153: Paikkakunta:           Loviisa
41154: Mielipide jätetty kirjallisena (24.10.1991)
41155: Kanta:                 kielteinen
41156: 
41157: Ydinvoiman lisääminen merkitsee onnettomuusriskin kasvamista Loviisan alueella.
41158: Mahdollisen ydinvoimaonnettomuuden seuraukset voivat olla niin suuria, ettei vahin-
41159: goista pysty ottamaan vastuuta ydinvoimayhtiö tai Suomen valtio. Ensimmäinen
41160: edellytys hakemuksen ottamiselle edes käsittelyyn tulisi olla, että korkea-aktiivisen
41161: ydinjätteen loppusijoitus olisi lopullisesti ratkaistu. Loviisan ydinvoimala ei ole tuonut
41162: kunnalle mitään taloudellista hyötyä. Päinvastoin, paikkakunnalta muutto on kasvanut,
41163: kunnan verotulot pienentyneet ja kiinteistöjen arvo on laskenut.
41164: 
41165: 
41166: 2. puheenvuoro
41167: Nimi:                  Louis Ehnrooth
41168: Paikkakunta:           Gammelby
41169: Kanta:                 kielteinen
41170: 
41171: Ydinvoima ei ole puhdasta energiaa. Ydinvoiman käyttäminen on lyhytnäköistä ener-
41172: giapolitiikkaa, joka vaarantaa tulevien sukupolvien elämän. Kriisivalmiudet mahdolli-
41173: sen ydinonnettomuuden varalta ovat riittämättömät IVO:n oma tutkija pitää
41174: Hästholmenia sopimattomana sijoituspaikkana. Ydinvoimalaitoksilta tulevat kaasu-
41175: maiset päästöt reagoivat ilman muiden epäpuhtauksien kanssa vahvistaen happamoi-
41176: tumista. Nesteen tuotantolaitosten ja Itä-Euroopasta virtaavien ilman epäpuhtauksien
41177: takia itäisellä Uudellamaalla on jo muutenkin maan suurin ympäristökuormitus.
41178:                                           18
41179: 
41180: 3. puheenvuoro
41181: Nimi:                Ulla Klötzer
41182: Paikkakunta:         Espoo
41183: Yhteisö:             Energiapoliittinen yhdistys
41184:                      Suomen Luonnonsuojeluliitto
41185:                      Vihreä Liitto
41186: Kanta:               kielteinen
41187: 
41188: Energiapoliittisella yhdistyksellä on tekeillä lausunto KTM:lle. Siinä paheksutaan
41189: tapaa, jolla lisäydinvoimaa ajetaan Suomeen. (Tiivistelmä lausunnosta sisältyy
41190: lausunnoista tehtyyn yhteenvetoon.)Suomen Luonnonsuojeluliitto kannattaa vaihtoeh-
41191: toisten energioiden kehittämistä: hakevoimalat, aurinko, maalämpö, tuulivoima. Myös
41192: energiansäästöön tulisi kiinnittää huomiota. (Luonnonsuojeluliiton mielipide on
41193: selostettu Eurajoen tilaisuudesta tehdyssä yhteenvedossa.) Vihreä Liitto kritisoi
41194: energiapoliittisen neuvoston Suomen energiastrategia ehdotusta. Strategiassa ei ole
41195: käsitelty vertailukelpoisia malleja energiahuollon ratkaisuksi, kannattavuuskysymyksiä
41196: eikä siinä esitetä määrällisiä säästötavoitteita.
41197: 
41198: 
41199: 4. puheenvuoro
41200: Nimi:                  Maila Rantanen
41201: Paikkakunta:           Helsinki
41202: Yhteisö:               Naiset Rauhan Puolesta
41203:                        Naiset Ydinvoimaa vastaan
41204: Mielipide jätetty kirjallisena (24.10.1991)
41205: Kanta:                 kielteinen
41206: 
41207: Ydinvoimalat aiheuttavat ratkaisemattomia ongelmia tuleville sukupolville radioaktii-
41208: visten jäte- ja päästöongelmien muodossa. Puhuja ilmoitti jättävänsä eduskunnan
41209: oikeusasiamiehelle kirjeen, jossa hän sanoutuu irti vastuusta, joka aiheutuu atomijät-
41210: teiden muodossa jälkipolville. Puhuja sanoi toimineensa yli 10 vuoden ajan atomi-
41211: voimaloita, atomikokeita ja atomiaseita vastaan.
41212: 
41213: 
41214: 5. puheenvuoro
41215: Nimi:                 Katy Hertell
41216: Paikkakunta:          Helsinki
41217: Yhteisö:              Kvinnor f6r Fred
41218:                       Kvinnor mot kärnkraft
41219: Kanta:                kielteinen
41220: 
41221: Katsomme, että on moraalitonta ja vastuutonta, että Suomi korkean teknologian yhteis-
41222: kuntana luottaa vanhentuneeseen energiamuotoon, jonka hyöty on lyhytaikaista, mutta
41223: vahingolliset seuraukset pitkäaikaisia. Suomen tulisi panostaa vaihtoehtoisiin energia-
41224: muotoihin. Suomen tulisi auttaa vähempiosaisia kotimaassa ja kolmannessa maailmassa.
41225:                                           19
41226: 
41227: 6. puheenvuoro
41228: Nimi:                  Pentti Tiusanen
41229: Paikkakunta:           Kotka
41230: Yhteisö:               Kotkan Ympäristöseura ry
41231: Mielipide jätetty kirjallisena (24.10.1991)
41232: Kanta:                 kielteinen
41233: 
41234: Energiapolitiikka tulee rakentaa uusiutuvien luonnonvarojen ja energiasäästön varaan.
41235: Puunjalostusteollisuudessa energiavaltaisuutta on vähennettävä. Ydinenergia on
41236: epätaloudellista ja sen tuottama jäte vaarallista. Kotkan kaupungin alueella ei ole
41237: riittävästi ydinpäästöiltä suojaavia väestönsuojapaikkoja.
41238: 
41239: 
41240: 7. puheenvuoro
41241: Nimi:                  Olle Siren
41242: Paikkakunta:           Loviisa
41243: Mielipide jätetty kirjallisena (24.10.1991)
41244: Kanta:                 myönteinen
41245: 
41246: Puhujan kanta perustuu toiminnassa olevasta Loviisan ydinvoimalasta saatuihin
41247: positiivisiin kokemuksiin: kunnan verotulot ovat kasvaneet, mikä on puolestaan
41248: mahdollistanut suurten kunnallisten investointien tekemisen. Loviisan kaupungin-
41249: valtuusto onkin useaan otteeseen ilmaissut myönteisen kantansa ydinvoiman lisära-
41250: kentamiseen Loviisassa.lmatran Voima Oy:n toiminta on ollut moitteetonta. Suomessa
41251: huolehditaan hyvin ydinvoiman turvallisuudesta, mikä takaa samalla sen ympä-
41252: ristöystävällisyyden. Vastustajat eivät pysty nimeämään realistisia energiavaihtoehtoja.
41253: Alueen enemmistö kannattaa ydinvoimaa, mutta se ei vain tuo mielipidettään julki.
41254: 
41255: 
41256: 8. puheenvuoro
41257: Nimi:                 Pekka Järvilehto
41258: Paikkakunta:          Helsinki
41259: Yhteisö:              Suomen Greenpeace
41260: Kanta:                kielteinen
41261: 
41262: Suomalainen energiapolitiikka on suppean omia etujaan ajavan ryhmän käsissä.
41263: Energiapolitiikka noudattaa ajopuuteoriaa, vaikka politiikan pääpaino pitäisi asettaa
41264: energiankäytön sopeuttamiseen energiavaroibio nähden. Myös tuoretta energiapolitiikan
41265: neuvoston strategiaehdotusta voidaan luonnehtia energian tuotannolliseksi kulutus-
41266: suunnitelmaksi, koska siinä ei oteta huomioon kulutuksen rajoja ja tavoitteita. Energian
41267: kulutuksen hillitsemiseksi on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin heti. Vaikka
41268: ydinvoimalaonnettomuuden riski on pieni, on se silti olemassa eikä vastuunkantajaa
41269: ole. Ydinvoiman lisärakentaminen on lyhytnäköistä energiapolitiikkaa, jossa vastuu
41270: siirretään syyttömien tulevien sukupolvien kannettavaksi. Energiankäytön tehostaminen
41271: 
41272: 
41273: 
41274: 
41275: 6 330225T
41276:                                          20
41277: 
41278: ja energiahuollon rakentaminen uusiutuvien kotimaisten energialähteiden varaan on
41279: ainoaa vastuuntuntoista politiikkaa.
41280: 
41281: (Järvilehto käytti asiasisällöltään samanlaisen puheenvuoron myös Eurajoen kuule-
41282: mistilaisuudessa. Siitä tehty tiivistehnä on hieman laajempi.)
41283: 
41284: 
41285: 9. puheenvuoro
41286: Nimi:                 Kaito Rinteelä
41287: Paikkakunta:          Lahti
41288: Yhteisö:              Lahden suoratoiminta
41289: Kanta:                kielteinen
41290: 
41291: Puhuja katsoi olevansa asianosainen, koska asuu sopivan sään sattuessa vain 20 minuu-
41292: tin matkan päässä ydinsaasteesta. Ydinvoimalla voidaan tuottaa vain murto-osa maail-
41293: man energiantarpeesta, joten sen kasvihuoneilmiötä hidastuttava vaikutus on minimaa-
41294: linen. Ydinenergia ei ole taloudellisestikaan kannattavaa, mikä on jo huomattu sekä
41295: Englannissa että Amerikassa, vaikka Englanti on kustannuksiltaan Suomea halvempi.
41296: 
41297: 
41298: 10. puheenvuoro
41299: Nimi:                  Gerd Söderholm
41300: Paikkakunta:           Helsinki
41301: Yhteisö:               Kvinnor mot kämkraft
41302: Mielipide jätetty kirjallisena (24.10.1991)
41303: Kanta:                 kielteinen
41304: 
41305: Energian lisäksi ydinvoima tuottaa yhtä maailman vaarallisimmista myrkyistä,
41306: plutoniumia Maailman vaarallisimpia kuljetuksia tapahtuu Loviisasta Neuvostoliittoon.
41307: Kansainvälinen ydinvoimajärjestö suosittelee, että ydinvoimalan sijoituspaikan
41308: valinnassa käytettäisiin seuraavia perusteita: vesien puhtaus, jäähdytysveden suunta
41309: ja leviäminen, yhteiskunnallis-taloudelliset olosuhteet, ympäristön kestokyky. Nämä
41310: seikat huomioon ottaen Loviisa on sopimaton ydinvoimalan sijoituspaikka.
41311: 
41312: 
41313: 11. puheenvuoro
41314: Nimi:                 Ritva Suomalainen
41315: Paikkakunta:          Loviisa
41316: Kanta:                kielteinen
41317: 
41318: Puhuja kertoi tiedustelleensa lehtien välityksellä useaan kertaan, miten on järjestetty
41319: mahdollisen ydinvoimaonnettomuuden sattuessa säteilypotilaiden hoito, väestön
41320: evakuoiminen ja omaisuuden korvaaminen. Imatran Voima Oy ei ole kyennyt
41321: antamaan tyydyttävää vastausta.
41322:                                           21
41323: 
41324: 12. puheenvuoro
41325: Nimi:                 Jouko Laukas
41326: Paikkakunta:          Loviisa
41327: Kanta:                myönteinen
41328: 
41329: Suomalainen tekninen osaaminen on korkealuokkaista ja ydinvoima on turvallinen
41330: energiavaihtoehto. Loviisa sopii sijoituspaikaksi. Ydinjätteen lopullinen sijoittaminen
41331: tulisi ratkaista ja ydinvoimaloiden jätelämmön käyttöä olisi tehostettava.
41332: 
41333: 
41334: 13. puheenvuoro
41335: Nimi:                 Mervi Virtanen
41336: Paikkakunta:          Lahti
41337: Yhteisö:              Lahden suoratoiminta
41338: Kanta:                kielteinen
41339: 
41340: On mahdollista, että ydinvoimalassa työskentelee psyykkisesti häiriintyneitä, huumeita
41341: tai alkoholia käyttäviä työntekijöitä, jotka voivat aiheuttaa onnettomuuden.
41342: Ydinvoimalan turvallisuuden kannalta on epäedullista, jos laitetoimittajat valitaan
41343: halvimman tarjouksen perusteella.
41344: 
41345: 
41346: 14. puheenvuoro
41347: Nimi:                 Esa Hämäläinen
41348: Paikkakunta:          Valko
41349: Kanta:                myönteinen
41350: 
41351: Ydinvoima on tällä hetkellä kaikkein saasteettornin energiavaihtoehto. Parempi käyttää
41352: maailman uraani ydinenergian tuottamiseen kuin pommeihin. Voimalan rakentaminen
41353: Loviisaan lisää kunnan kipeästi tarvitsemia verotuloja.
41354: 
41355: 
41356: 15. puheenvuoro
41357: Nimi:                 Heidi Hautala
41358: Paikkakunta:          Helsinki
41359: Kanta:                kielteinen
41360: 
41361: Eduskunnassa 79 kansanedustajaa on ilmaissut mielipiteenään, että se raha, joka
41362: mahdollisesti käytetään viidenteen ydinvoimalaan, olisi järkevämpää käyttää energian
41363: säästötoimiin, mikä merlåtsisi todellista käännettä energiapolitiikassa Valtioneuvostolla
41364: on hyvin suuri vastuu tehdessään periaatepäätöksen. Sen täytyy ydinenergialain 6
41365: pykälän mukaan pitää huolta siitä, että ydinenergian käyttö on turvallista ja että siitä
41366: ei saa aiheutui;\ vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Viime kädessä
41367: kysymys on täysin poliittinen. Toisten mielestä yhteiskunnan kokonaisetu on teollisuu-
41368:                                              22
41369: 
41370: den etu ja toisten mielestä se on säästämistä. Suomi saattaa erilaisten kansainvälisten
41371: järjestelyjen nojalla joutua ottamaan vastaan ydinjätettä myös ulkomailta. Ainoata
41372: vastuullista politiikkaa olisi lopettaa ydinvoiman ja ydinjätteen tuottaminen.
41373: 
41374: 
41375: 16. puheenvuoro
41376: Nimi:                  Ingvald Nordström
41377: Paikkakunta:           Valkom
41378: Kanta:                 myönteinen
41379: 
41380: Puhuja ilmoitti yhtyvänsä Olle Sirenin (7. puheenvuoro) näkemyksiin. Lisäksi hän
41381: totesi, että todelliset vaihtoehtoiset energialähteet tällä hetkellä ovat hiili ja ydinvoima,
41382: joista jälkimmäinen on ehdottomasti parempi. Puhuja hyväksyy viidennen ydinvoima-
41383: lan rakentamisen Loviisaan.
41384: 
41385: 
41386: 17. puheenvuoro
41387: Nimi:                  Anita Weckman
41388: Paikkakunta:           Loviisa
41389: Yhteisö:               Framtidsförbundet - föreningen
41390:                        för samhälls- och miljökvalitet r.f.
41391: Mielipide jätetty kirjallisena (24.10.1991)
41392: Valtakirja jätetty 1.11.1991
41393: Kanta:                 kielteinen
41394: 
41395: Vallitseva korkea korkotaso merkitsee, että pääomavaltaiset investoinnit johtavat
41396: välittömästi tai välillisesti ulkomaisen lainanoton kasvuun. Nyt pitäisi investoida
41397: työvoimavaltaisiin ja nopeasti itsensä takaisin maksaviin hankkeisiin. Kehittyvän
41398: teknologian myötä energian kulutuksen kasvu ei enää jatku entisissä mitoissa. Yksi-
41399: puolinen ydinenergian suosiminen sytjäyttää muiden energiamuotojen tutkimisen ja
41400: kehittämisen. Maaseudun ylituotantopellot tulisi muuttaa luonnonenergiaa tuottaviksi.
41401: Ydinvoimaonnettomuuden sattuessa saastunut alue voi ulottua 100- 300 kilometrin
41402: päähän. Suomella on nykyisen laman aikana syytä muuttaa energiapoliittista strategi-
41403: aansa kulutusta vähentäväksi ja käyttöä tehostavaksi. Framtidsförbundet vastustaa ydin-
41404: voiman lisäämistä ekologisista, taloudellisista ja työvoimapoliittisista syistä.
41405: 
41406: 
41407: 18. puheenvuoro
41408: Nimi:                   Lasse Kosonen
41409: Paikkakunta:            Loviisa
41410: Yhteisö:                Loviisan Metallityöntekijöiden ammattiosasto ry.
41411: Kanta:                  myönteinen
41412: 
41413: Loviisaan rakennettava lisävoimala merkitsee 25 000 miestyövuotta ja sillä on kaupun-
41414: kia kehittävä vaikutus.
41415:                                           23
41416: 
41417: 19. puheenvuoro
41418: Nimi:                 Raimo Lukala
41419: Paikkakunta:          Loviisa
41420: Kanta:                kielteinen
41421: 
41422: Voimalan jäähdytyspumppujen virransaanti on varmistettu järjestelmin, jotka tulipalon
41423: sattuessa saattavat mennä epäkuntoon. Ei ole käytännön kokemusta siitä, kestävätkö
41424: mitkään turvallisuusjärjestelmät tällaista. Nykyisen ydinvoimalan työntekijöissä on
41425: tutkimusten mukaan havaittu kromosomimuutoksia. Ydinjätteestä on helpompi tehdä
41426: pommeja kuin pommeista ydinenergiaa.
41427: 
41428: 
41429: 20. puheenvuoro
41430: Nimi:                 Gunnar Blomqvist
41431: Paikkakunta:          Loviisa
41432: Kanta:                ei selvää kannanottoa
41433: 
41434: Ennen kolmannen yksikön rakentamista Hästholmeniin pitäisi ehdottomasti selvittää:
41435: miten lämminvesipäästöt vaikuttavat meribiologiaan ja mitkä ovat Itä-Uudenmaan
41436: monien säteilylähteiden (fshemobyl laskeuma, korkeat radonpitoisuudet) yhteiset
41437: terveysvaikutukset
41438: 
41439: 
41440: 21. puheenvuoro
41441: Nimi:                 Stig Weckman
41442: Paikkakunta:          Loviisa
41443: Kanta:                kielteinen
41444: 
41445: Puhujan mielestä kansalaisten mielipidettä ydinvoimapäätöksissä tulee kunnioittaa,
41446: erityisesti silloin, kun suunniteltu laitos tulisi sijaitsemaan suurkaupungin lähellä.
41447: Yhdysvalloissa New Yorkin osavaltiossa on jätetty ottamatta käyttöön ydinvoimalaitos
41448: väestön vastustavan kannan vuoksi. Ei ole varmuutta siitä, etteivätkö Loviisan
41449: ydinvoimalat olisi aiheuttaneet metsätuhoja. Pahin ongelma ydinvoiman kohdalla on
41450: ydinjätteiden loppusijoitus. Meillä ei ole oikeutta palauttaa jätteitä Neuvostoliittoon.
41451: 
41452: 
41453: 22. puheenvuoro
41454: Nimi:                 Tom Sommardal
41455: Paikkakunta:          Helsinki
41456: Kanta:                kielteinen
41457: 
41458: Englannissa ei ole onnistuttu yksityistämään ydinvoiman tuotantoa alan huonon
41459: kannattavuuden takia. Parlamentin pankeilla teettämien laskelmien mukaan yksityis-
41460: täminen olisi edellyttänyt, että ydinsähkön hinta olisi nostettu noin 60 penniin
41461: kilowattitunnilta. Puhuja epäili, onko tässä valossa Suomessa ydinsähkön hinnaksi
41462: ilmoitettu 20 - 30 p/kwh oikea luku.
41463:                                           24
41464: 
41465: 
41466: 23. puheenvuoro
41467: Nimi:                 Herbert Blomqvist
41468: Paikkakunta:          Loviisa
41469: Kanta:                kielteinen
41470: 
41471: Puhujan mukaan New Yorkin terveysviranomaisten ja Kanadassa toimivan Internatio-
41472: nal Institute of Concern for Publie Health:in tekemien tutkimusten mukaan ydinvoima-
41473: laitosten radioaktiivisuuspäästöillä ja vastasyntyneiden kuolleisuudella on selvä syy-
41474: yhteys. Suomessa sallitaan ydinvoimalaitoksille moninkertaiset päästöt verrattuna
41475: Saksaan.
41476: 
41477: 
41478: 24. puheenvuoro
41479: Nimi:                 Elmar Badelmann
41480: Paikkakunta:          Tampere
41481: Kanta:                kielteinen
41482: 
41483: Uuden ydinvoimalan rakentamisella saadaan aikaan vain lyhytaikainen työllistävä
41484: vaikutus. Loviisalla on hyvät edellytykset kehittyä ilman ydinvoiman rakentarnistakin.
41485: Loviisassa pitäisi rakentaa vaihtoehtoisen energian tuotantolaitoksia, luoda turismia
41486: ja mainostaa kaupunkia hyvänä asuin ympäristönä. Ydinvoimalan onnettomuusriskiä
41487: ei voida eliminoida. Evankelisluterilainen kirkkokin on vastustanut uusien ydinvoima-
41488: loiden rakentamista.
41489: 
41490: 
41491: 25. puheenvuoro
41492: Nimi:                  Rolf Lindholm
41493: Paikkakunta:           Valkom
41494: Yhteisö:               Pernå Fiskargille rf
41495:                        Strömfors Fiskargille rf
41496: Mielipide jätetty kirjallisena (19.11.1991)
41497: Kanta:                 kielteinen
41498: 
41499: Jo toiminnassa olevilla ydinvoimaloma on ollut kiistatta negatiivinen vaikutus sekä
41500: Loviisan saaristoon että erityisesti kalastuselinkeinon harjoittamiseen. Jäähdytysveden
41501: ottaminen ja purku ovat tosiasiassa aiheuttaneet kalasaaliiden huomattavan pienene-
41502: ntisen alueella, vaikkakin ydinvoimalan rahoittamien selvitysten mukaan päästöt eivät
41503: ole aiheuttaneet muutoksia. Selvitysten tekijät ovat voimayhtiöstä taloudellisesti riip-
41504: puvaisia. Puhuja katsoi, että vesioikeus- ja muussa viranomaiskäsittelyssä noudatettu
41505: käytäntö, jossa asetetaan vastakkain yleinen etu ja ydinvoimalan vesistövaikutukset,
41506: johtaa kalastajien ja saariston asukkaiden etujen sivuuttamiseen. Toisen yksikön
41507: käyttöönoton jälkeen todettiin jätevesipäästöjen vaikutuspiirin meressä suurenneen
41508: huomattavasti, joten kolmannen yksikön seuraukset saattavat olla katastrofaaliset. Kun
41509: kaksi kolmasosaa energiasta menee lämpiminä jätevesinä suoraan mereen, voidaan
41510: sitä pitää sekä energian tuhlauksena että meren saastuttamisena.
41511:                                             25
41512: 
41513: 26. puheenvuoro
41514: Nimi:                  Peter Carling
41515: Paikkakunta:           Loviisa
41516: Yhteisö:               Loviisan Nuorkauppakamari ry.
41517: Mielipide jätetty kirjallisena (24.10.1991)
41518: Kanta:                 myönteinen
41519: 
41520: Uudella ydinvoimalalla olisi positiivinen vaikutus Loviisan työllisyystilanteeseen sekä
41521: suoraan että välillisesti. Se elvyttäisi lisäksi liiketoimintaa ja palvelu- ja matkailuelin-
41522: keinoja. Käytönaikainen henkilöstö lisääntyisi 100 - 300 työntekijällä. Ydinvoima on
41523: sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta edullisin tapa tuottaa sähköä teollisuudelle
41524: ja yksityisille kuluttajille.
41525: 
41526: 
41527: 27. puheenvuoro
41528: Nimi:                   Sari Vesterinen
41529: Paikkakunta:            Lahti
41530: Kanta:                  ei selvää kannanottoa
41531: 
41532: Puhuja ei hyväksy ulkomaalaisten työntekijöiden käyttämistä säteilyn alaisessa työssä,
41533: koska heidän kohdallaan työterveysseuranta on puutteellinen.
41534: 
41535: 
41536: 28. puheenvuoro
41537: Nimi:                   Sanna Rantsi
41538: Paikkakunta:            Lahti
41539: Kanta:                  kielteinen
41540: 
41541: Ydinvoimalat vievät nuorisoita tulevaisuuden uskon, koska he joutuvat elämään
41542: jatkuvasti ydinvoimalan räjähdysvaaran pelossa. Energiateollisuuden etujen mukaista
41543: on energiankulutuksen kasvaminen.
41544: 
41545: 
41546: 29. puheenvuoro
41547: Nimi:                   Heli Konivuori
41548: Paikkakunta:            Lahti
41549: Kanta:                  kielteinen
41550: 
41551: Laskelmat teollisuuden sähkön tarpeen kasvusta eivät pidä enää paikkaansa laman
41552: aikana. Pitäisi keskittyä energiansäästötoimiin. Puhuja ei halua tehdä lapsia ydinvoimaa
41553: käyttävään yhteiskuntaan.
41554:                                          26
41555: 
41556: 30. puheenvuoro
41557: Nimi:                Anne-Mari Piippo
41558: Paikkakunta:         Lahti
41559: Yhteisö:             Lahden suoratoiminta
41560: Kanta:               kielteinen
41561: 
41562: Uuden ydinvoimalan hinnalla saisi 1000 kappaletta 200 kW:n tuulivoimalaa, jotka
41563: tuottaisivat kaksinkertaisen energianmäärän ydinvoimalaan verrattuna, eikä ongelma-
41564: jätettä syntyisi.
41565: 
41566: 
41567: 31. puheenvuoro
41568: Nimi:                 Susanna Meri
41569: Paikkakunta:          Lahti
41570: Kanta:                kielteinen
41571: 
41572: Ydinjätteiden valvonta ja kustannukset jäävät tulevien sukupolvien vastuulle.
41573: 
41574: 
41575: 32. puheenvuoro
41576: Nimi:                 Marjo Heinonen
41577: Paikkakunta:          Hollola
41578: Yhteisö:              Lahden suoratoiminta
41579: Kanta:                kielteinen
41580: 
41581: Nykyiset väestönsuojelulliset laitteet ja toimenpiteet eivät ole riittäviä ydinvoimala-
41582: onnettomuuden sattuessa.
41583: 
41584: 
41585: 33. puheenvuoro
41586: Nimi:                 Jukka Vaijärvi
41587: Paikkakunta:          Helsinki
41588: Kanta:                kielteinen
41589: 
41590: Koska kaikilla energiamuodoilla on haittavaikutuksia ympäristölle, energia olisi
41591: käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Varat säästötalkoisiin saadaan verottamalla
41592: enemmän ympäristön kannalta haitallisia energiajätteitä. Puhuja vastusti aikeita antaa
41593: vientiteollisuudelle helpotuksia energiaverosta. Vientituotteiden volyymin kasvatta-
41594: misen sijasta on nostettava jalostusastetta, mikä pienentää energiapanosta. Uuden ydin-
41595: voiman rakentaminen johtaisi vain energian tuhlaukseen ja jättäisi jälkeensä ongelma-
41596: jätteet, joiden sijoittaminen on vaikeaa. Ydinvoiman käyttö on ylipäänsä moraalitonta,
41597: erityisesti ydinjätteiden jättäminen tulevaisuuden suomalaisille.
41598:                                           27
41599: 
41600: 34. puheenvuoro
41601: Nimi:                  Timo Noroviita
41602: Paikkakunta:           Tesjoki
41603: Yhteisö:               Loviisan seudun vihreät -yhdistys
41604: Mielipide jätetty kirjallisena (27 .11.1991)
41605: Kanta:                 kielteinen
41606: 
41607: Ydinvoimalan rakentamisen puolustaminen perustuu kokonaan taloudellisiin ja liike-
41608: taloudellisiin näkökohtiin. Kauppa- ja teollisuusministeriö on sitoutunut järjestämään
41609: teollisuudelle mahdollisimman hyvät toimintaolosuhteet Valtioneuvostolta toivoisi
41610: kuitenkin enemmän kaukonäköisyyttä. Maapallon ekosysteemin tasapaino edellyttää
41611: ydinvoimasta luopumista.
41612: 
41613: 
41614: 35. puheenvuoro
41615: Nimi:                 Patrick Häggman
41616: Paikkakunta:          Loviisa
41617: Kanta:                myönteinen
41618: 
41619: Loviisalla on vain myönteisiä kokemuksia ydinvoimasta. Uusi ydinvoimala lisäisi
41620: työpaikkoja ja hyvinvointia ja se tulisi rakentaa Loviisaan. Puhtaan luonnon puolesta
41621: mieluummin ydinvoimaa kuin kivihiilivoimaloita.
41622: 
41623: 
41624: 36. puheenvuoro
41625: Nimi:                 Thomas Rosenborg
41626: Paikkakunta:          Helsinki
41627: Kanta:                kielteinen
41628: 
41629: Säteilyturvakeskus on Tshernobylin jälkeen ilmoittanut, ettei sisävesikalojen syöminen
41630: ole vaarallista, mutta on samalla kehottanut rajoittamaan kalojen nauttimista. Tämä
41631: on hyvä osoitus siitä, että ydinvoiman käyttö johtaa yhteiskunnalliseen skitsofreniaan,
41632: jossa kansalaisille annetaan kahdenlaista tietoa. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että
41633: Tshernobylin suurin vaikutus oli sen synnyttämä pelko. Riskiyhteiskunnan rakentami-
41634: nen johtaa ihmisten jakaantumiseen, niihin jotka pelkäävät ja niihin jotka eivät pelkää.
41635: Ydinenergialain 71 pykälän mukaan ydinvoimalan rakentaminen ja ydinenergiaan
41636: turvautuminen on lainvastaiseen toimintaan yllyttämistä.
41637:                                          28
41638: 
41639: Kauppa- ja teollisuusministeriöön toimitetut
41640: kirjalliset mielipiteet
41641: 
41642: 
41643: 1. kirjallinen mielipide
41644: Nimi:                Paavo Veli Mantere
41645: Paikkakunta:         Rauma
41646: KTM:n kirjaamo:      10.9.1991
41647: Kanta:               kielteinen
41648: 
41649: Jätteiden varastoinoissa TVO on rikkonut sopimuksia, ydinvoimaonnettomuuksia on
41650: sattunut, voimalaitokset eivät maksa verojaan kunnille ja eri kuluttajat maksavat
41651: sähköstä eri hinnan.
41652: 
41653: 
41654: 2. kirjallinen mielipide
41655: Nimi:                 Marina Rosas ja Rainer Dyring
41656: Paikkakunta:          Loviisa
41657: KTM:n kirjaamo:       11.9.1991
41658: Kanta:                kielteinen
41659: 
41660: Ydinvoimala aiheuttaa Loviisan autioitumista ja ympäröivän luonnon pilaantumisen.
41661: 
41662: 
41663: 3. kirjallinen mielipide
41664: Nimi:                 Eija Mäki
41665: Paikkakunta:          Eura
41666: KTM:n kirjaamo:       16.9.1991
41667: Kanta:                kielteinen
41668: 
41669: Sähkönkulutusta tulisi vähentää niin teollisuudessa kuin kotitalouksissakin. Vaihtoeh-
41670: toenergioiden, kuten tuuli-, aurinko- ja maaenergian käyttöä tulisi kehittää.
41671: 
41672: 
41673: 4. kirjallinen mielipide
41674: Nimi:                 Maire Peltonen
41675: Paikkakunta:          lrjanne
41676: KTM:n kirjaamo:       16.9.1991
41677: Kanta:                kielteinen
41678: 
41679: Onnettomuusriski on aina olemassa eivätkä olemassaolevat väestönsuojelutoimenpiteet
41680: ole riittäviä onnettomuuden sattuessa. Sähkönkulutusta tulee vähentää ja esimerkiksi
41681: tuulivoiman käyttöä lisätä.
41682:                                             29
41683: 
41684: 5. kirjallinen mielipide
41685: Nimi:                  Nils G Ek
41686: Paikkakunta:           Kejtala
41687: KTM:n kirjaamo:        16.9.1991
41688: Kanta:                 myönteinen
41689: 
41690: Uuden ydinvoimalan rakentamisella on työllistävä vaikutus Loviisan seudulla, minkä
41691: lisäksi se on saasteeton teollisuuslaitos. Nykyiset Loviisan voimalat ovat toimineet
41692: moitteettomasti ja ilman mitään negatiivisia vaikutuksia ympäristöön.
41693: 
41694: 
41695: 6. kirjallinen mielipide
41696: Nimi:                  Jouko Laukas
41697: Paikkakunta:           Loviisa
41698: Yhteisö:               Loviisan Kokoomus ry.
41699: KTM:n kirjaamo:        25.9.1991
41700: Kanta:                 myönteinen
41701: 
41702: Ydinvoimalarakentamisessa suomalaisilla on korkea tietotaito, mikä takaa voimalan
41703: turvallisuuden. IVOnja TVO:n tulisi löytää sopiva ydinvoimalaitostyyppi Loviisaan,
41704: joka on hyvä sijaintipaikka, koska se on lähellä energiankäyttäjiä, joten siirtokustan-
41705: nukset jäävät pieniksi. Ydinjätteen lopullinen sijoituspaikka pitäisi selvittää, sillä siksi
41706: ei sovi etelärannikon risainen kallioperä. KTM:n tulisi myöskin vaatia voimayhtiöitä
41707: käyttämään paremmin jätelämpöä, joka meriveteen laskettuna aiheuttaa haittoja.
41708: 
41709: 
41710: 7. kirjallinen mielipide
41711: Nimi:                  Carita Bergholm-Kinnunen
41712:                        Pauli Kinnunen
41713: Paikkakunta:           Isnäs
41714: KTM:n kirjaamo:        15.10.1991
41715: Kanta:                 kielteinen
41716: 
41717: Ydinvoimalaitos ei ole 100%:n turvallinen energiantuotantolaitos. Pitäisi tutkia
41718: enemmän vaihtoehtoisia energiamuotoja ja energian säästötoimenpiteitä. Ydinvoi-
41719: malahankkeesta pitäisi järjestää kansanäänestys.
41720: 
41721: 
41722: 8. kirjallinen mielipide
41723: Nimi:                   Annikki Jukka
41724: Paikkakunta:            Eurajoki
41725: KTM:n kirjaamo:         16.10.1991
41726: Kanta:                  kielteinen
41727:                                           30
41728: 
41729: 9. kirjallinen mielipide
41730: Nimi:                 Tyyne Toro
41731:                       Kaarlo Toro
41732: Paikkakunta:          Kuivalahti
41733: KTM:n kirjaamo:       16.10.1991
41734: Kanta:                kielteinen
41735: 
41736: Energiantarve Suomessa on voimakkaasti vähenemässä. Ydinvoimalle on monia eri
41737: vaihtoehtoja, jotka eivät tule yhtään sen kalliimmaksi kuin ydinvoimalat kaikkine varo-
41738: toimineen. Kotitaloudet kuluttavat n. 40% sähköstä, joten niiden säästötoimenpiteet
41739: ovat avainasemassa suunniteltaessa tulevaisuuden energiapolitiikkaa Tänä päivänä
41740: muut maat vähentävät ja luopuvat ydinvoimasta. Miksi Suomi tekee päinvastoin?
41741: 
41742: 
41743: 10. kirjallinen mielipide
41744: Nimi:                 Ritva Maliniemi
41745: Paikkakunta:          Eurajoki
41746: KTM:n kirjaamo:       16.10.1991
41747: Kanta:                kielteinen
41748: 
41749: Ydinvoimasähkö rikkoo kansalaisten perusoikeuden turvalliseen ja terveelliseen
41750: elinympäristöön. Ydinvoimamainonta on moraalisesti kyseenalaista. Rauman ja Eura-
41751: joen seudun asukkailta on lehdistö evännyt vapaan keskustelun. Ydinvoimaa käytet-
41752: täessä onnettomuusriski on todellinen, samoin kuin sen ympäristöä saastuttava ja sai-
41753: rauksille altistava vaikutus. On moraalitonta, että Suomi melkein ainoana maana maai-
41754: lmassa on tilaamassa uutta ydinvoimalaitosta. Tulevien polvien taakaksi ei saa jättää
41755: ydinjätettä eikä muita ydinvoiman aiheuttamia ongelmia. Jos uusi ydinvoimala vas-
41756: tustuksesta huolimatta rakennetaan, rakennettakoon se pääkaupunkiseudulle, jossa päät-
41757: täjät ja energiankuluttajat asuvat
41758: 
41759: 
41760: 11. kirjallinen mielipide
41761: Nimi:                 Myllyharjun lukion 2B luokan oppilaat
41762: Paikkakunta:          Loviisa
41763: KTM:n                 16.10.1991
41764: Kanta:                38 myönteistä
41765:                        5 kielteistä
41766:                                          31
41767: 
41768: 12. kirjallinen mielipide
41769: Nimi:                Niilo Brander
41770:                      Greta Brander
41771: Paikkakunta:         Pori
41772: KTM:n kirjaamo:      17.10.1991
41773: Kanta:               myönteinen
41774: 
41775: Kirjoittaja omistaa vaimonsa kanssa merenrantatilan 10 kilometriä Olkiluodosta.
41776: Huolimatta kannastaan, he ovat huolissaan tilansa arvon alenemisesta ja tulevat esit-
41777: tämään korvausvaatimuksen, mikäli uusi ydinvoimala alueelle rakennetaan.
41778: 
41779: 
41780: 13. kirjallinen mielipide
41781: Nimi:                Martti Vaahtoranta
41782: Paikkakunta:         Lappi 11
41783: KTM:n kirjaamo:      18.10.1991
41784: Kanta:               kielteinen
41785: 
41786: Ydinvoima ei ole edullista, kun otetaan huomioon kaikki kustannukset polttoaineen
41787: hankinnasta jätteen säilyttämiseen. Ydinvoiman rakentamiseen ja suunnitteluun suunna-
41788: taan niin paljon varoja, että se estää ekologisesti kestävän energiahuoltojärjestelmän
41789: luomisen. Ydinvoimalan toiminta ei ole koskaan täysin riskitöntä. Onnettomuus tappai-
41790: si tuhansittain ihmisiä ja tuhoaisi Suomen tiheimmin asuttuja seutuja asuinkelvotto-
41791: miksi.
41792: 
41793: 
41794: 14. kirjallinen mielipide
41795: Nimi:                 Leena Hansson
41796:                       Sirpa Vertaneo
41797:                       Marke Heininen-Ojanperä
41798:                       Merja Heinonen
41799:                       Anna-Maija Kosonen
41800:                       Anneli Nikula
41801:                       Käthe Sarparanta
41802: Paikkakunta:          Helsinki
41803: Yhteisö:              ATS Energiakanava
41804: KTM:n kirjaamo:       21.10.1991
41805: Kanta:                myönteinen
41806: 
41807: Energia-kanava työryhmän 33 naisjäsentä työskentelevät kaikki ydinenergia-alalla ja
41808: säteilyn parissa. Työryhmä ilmaisee myönteisen kantansa ydinvoimalaitoksen raken-
41809: tamiseen. Haluamme lisätä energia-alan tietämystä yleisön keskuudessa. Naisina ja
41810: äiteinä haluamme kehittää ympäristöä ja yhteiskuntaa kestävän kehityksen suuntaan.
41811: KansainvälisiStä ympäristösopimuksista kiinni pitäminen edellyttää fossiilisten
41812: polttoaineiden käytön vähentämistä.
41813:                                           32
41814: 
41815: 15. kirjallinen mielipide
41816: Nimi:                 Pekka Jylhä
41817:                       Pentti Tiusanen
41818: Paikkakunta:          Kotka
41819: Yhteisö:              Vasemmistoliiton Kaakkois-Suomen Piirijärjestö
41820: KTM:n kirjaamo:       24.10.1991
41821: Kanta:                kielteinen
41822: 
41823: Ydinvoimala on epätaloudellinen ratkaisu eikä sen turvallisuutta ole taattu. Jätteiden
41824: jatkokäsittely on edelleen avoin kysymys.
41825: 
41826: Suomen energiapolitiikan pitäisi perustua säästöön ja uusiutuvien luonnonvarojen
41827: käytön tutkimukseen.
41828: 
41829: 
41830: 16. kirjallinen mielipide
41831: Nimi:                 Riitta Eklöf
41832:                       Heikki Sironen
41833:                       Tapio Tontti
41834: Paikkakunta:          Loviisa
41835: Yhteisö:              STL:n NO:n työpaikkaosasto
41836:                       Loviisan Voimalaitosmestarit r. y.
41837:                       Loviisan Voimalaitostekniset r.y.
41838: KTM:n kirjaamo:       24.10.1991
41839: Kanta:                myönteinen
41840: 
41841: Loviisa tarvitsee uutta teollisuutta ja sen tuomia työpaikkoja. Henkilöstö tuntee työnsä
41842: puolesta ydinvoiman riskit ja taitaa ydinvoiman käytön. Suomalainen ydinvoima on
41843: turvallista ja energiamuodoista vähiten ympäristöä kuormittavaa.
41844: 
41845: 
41846: 17. kirjallinen mielipide
41847: Nimi:                 Kari Ylikoski
41848:                       Juhani Valkolumme
41849: Paikkakunta:          Ulvila
41850: Yhteisö:              Ulvila-Kullaan ympäristöseura ry.
41851: KTM:n kirjaamo:       24.10.1991
41852: Kanta:                kielteinen
41853: 
41854: Sähkön hinta pitäisi Suomessa nostaa kaksinkertaiseksi, jolloin turha energiankulutus
41855: jää pois. Kertyneet varat tulisi ohjata vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkimukseen,
41856: energiansäästöinvestointien ja vientiteollisuuden halvan energian tukemiseen.
41857: Ydinenergian ympäristöystävällisyys on kyseenalaista, varsinkin ydinjätteen loppuva-
41858: rastoinnin osalta.
41859:                                          33
41860: 
41861: 18. kirjallinen mielipide
41862: Nimi:                Mona Svanson
41863: Paikkakunta:         Loviisa
41864: KTM:n kirjaamo:      24.10.1991
41865: Kanta:               kielteinen
41866: 
41867: Ydinjätteen varastointiongelmaa ei ole ratkaistu.
41868: 
41869: 
41870: 19. kirjallinen mielipide
41871: Nimi:                Pirkko Okkonen
41872: Paikkakunta:         Isnäs
41873: KTM:n kirjaamo:      24.10.1991
41874: Kanta:               kielteinen
41875: 
41876: Yelinenergia edustaa lyhytnäköistä ja vastuutonta energia- ja ympäristöpolitiikkaa.
41877: 
41878: 
41879: 20. kirjallinen mielipide
41880: Nimi:                 Lars Henriksson
41881:                       Carita Lihr-Henriksson
41882:                       Rolf Östman
41883:                       Ann-Mari Östman
41884: Paikkakunta:          Loviisa
41885: KTM:n kirjaamo:       29.10.1991
41886: Kanta:                kielteinen
41887: 
41888: Korkeasta tekniikan tasosta huolimatta, ydinvoiman käyttöön liittyy edelleen monia
41889: selvittämättömiä ongelmia. Nämä voivat tietyissä tilanteissa aiheuttaa valtavaa
41890: vahinkoa niin ihmisille kuin luonnollekin. Tilapäisen taloudellisen hyödyn tavoittelu
41891: Loviisan alueella ydinvoimalan avulla on sekä lyhytnäköistä että vastuuntunnotonta.
41892: 
41893: 
41894: 21. kirjallinen mielipide
41895: Nimi:                 Solveig Bergholm
41896: Paikkakunta:          Liljendal
41897: KTM:n kirjaamo:       29.10.1991
41898: Kanta:                kielteinen
41899: 
41900: Uusi ydinvoimala on taloudellisesti kannattamaton, jos kaikki kustannukset otetaan
41901: huomioon. Onnettomuuden vahinkoja ei kyettäisi korvaamaan. Hanke ei ole myöskään
41902: työllisyyden kannalta perusteltu. Yelinvoimalasta tulisi järjestää kansanäänestys.
41903:                                             34
41904: 
41905: 22. kirjallinen mielipide
41906: Nimi:                  Eleonora Österman
41907: Paikkakunta:           Loviisa
41908: KTM:n kirjaamo:        29.10.1991
41909: Kanta:                 kielteinen
41910: 
41911: Yelinjätteet ovat kallioperäänkin varastoituina vaarallisia. Yelinvoimala ei voi olla sata-
41912: prosenttisen turvallinen ja onnettomuuden tuhot ovat katastrofaaliset Yhden ison yksi-
41913: kön sijasta tulisi rakentaa monta pientä eri paikkakunnille, jolloin työllisyysvaikutus
41914: jakautuisi koko maata ajatellen tasaisemmin. Sähkön tuottaminen ydinenergialla on
41915: tuhlausta, koska lämpö menee mereen. Energiatarpeen kasvu voidaan kattaa säästö-
41916: toimin.
41917: 
41918: 
41919: 23. kirjallinen mielipide
41920: Nimi:                  Gunilla Eriksson
41921: Paikkakunta:           Loviisa
41922: KTM:n kirjaamo:        29.10.1991
41923: Kanta:                 kielteinen
41924: 
41925: Kanta perustuu samaan kirjelmään kuin edellinen, Eleonora Östermanin kirjallinen
41926: mielipide.
41927: 
41928: 
41929: 24. kirjallinen mielipide
41930: Nimi:                  Tuija Röntynen
41931: Paikkakunta:           Rauma
41932: KTM:n kirjaamo:        30.10.1991
41933: Kanta:                 kielteinen
41934: 
41935: Yelinvoimalapäätöstä tehtäessä tulisi nähdä yli nykyisen sukupolven energiatarpeiden
41936: ja alueellisten työllisyysnäkökohtien ja taata tuleville sukupolville turvallinen tulevai-
41937: suus ilman ydinvoimakatastrofin pelkoa.
41938: 
41939: 
41940: 25. kirjallinen mielipide
41941: Nimi:                  Aini Leino
41942:                        Toivo Leino
41943: Paikkakunta:           Eurajoki
41944: KTM:n kirjaamo:        1.11.1991
41945: Kanta:                 kielteinen
41946: 
41947: Yelinvoiman sijasta maakaasu olisi edullisempi ja turvallisempi vaihtoehto, mistä on
41948: selvät laskelmat olemassa. Eurajoen rantoja on asuttu jo monien sukupolvien ajan ja
41949:                                            35
41950: raivattu peltoja omaksi ja tulevien sukupolvien elannoksi. Eurajoen alueen kauneus
41951: häviää ydinvoimaloiden vuoksi, nyt jo eletään alueella ainaisessa pelossa. Onko
41952: ydinvoimalat pakko rakentaa kauniiseen merenrantasaareen, joka sopisi paremmin
41953: ihmisten virkistyskäyttöön? Miksi niitä ei rakenneta saastuneisiin metsiin tai niille
41954: alueille, joissa sähköä eniten käytetään?
41955: 
41956: 
41957: 26. kirjallinen mielipide
41958: Nimi:                 Brita Lehtonen
41959: Paikkakunta:          Loviisa
41960: KTM:n kirjaamo:       1.11.1991
41961: Kanta:                kielteinen
41962: 
41963: Katso kirjallinen mielipide no 23.
41964: 
41965: 
41966: 27. kirjallinen mielipide
41967: Nimi:                  Asko Ruotsalainen
41968: Paikkakunta:           Panelia
41969: KTM:n kirjaamo:        1.11.1991
41970: Kanta:                 kielteinen
41971: 
41972: Asiantuntijoiden vakuuttelut ydinvoiman turvallisuudesta eivät riitä. Ennen rakenta-
41973: mista tulee vastuunkantaja onnettomuuden seurauksista olla selvillä. Ydinvoimalai-
41974: tosten teknisten vikojen ennaltaehkäisy on helppoa verrattuna siihen riskiin, että laitos
41975: joutuu vallanhaluisen neurootikon aseeksi.
41976: 
41977: 
41978: 28. kirjallinen mielipide
41979: Nimi:                  Mirja Takkula
41980:                        Antero Takkula
41981: Paikkakunta:           Pyhtää
41982: KTM:n kirjaamo:        4.11.1991
41983: Kanta:                 kielteinen
41984: 
41985: Ydinvoimaloiden lähikuntien asukkaille ei ole annettu opastusta onnettomuuksien
41986: varalta. Entä miten on järjestetty lääkehuolto onnettomuuden sattuessa?
41987: 
41988: 
41989: 29. kirjallinen mielipide
41990: Nimi:                  Jaakko Turkka
41991: Paikkakunta:           Helsinki
41992: KTM:n kirjaamo:        8.11.1991
41993: Kanta:                 kielteinen
41994: 
41995: 
41996: 
41997: 7 330225T
41998:                                            36
41999: 
42000: 30. kirjallinen mielipide
42001: Nimi:                  Pentti Matilainen
42002:                        Leena Matilainen
42003: Paikkakunta:           Loviisa
42004: KTM:n kirjaamo:        6.11.1991
42005: Kanta:                 myönteinen
42006: 
42007: Suomessa tuotettu ydinvoima on parempi vaihtoehto lisäenergian tuottamiselle kuin
42008: epävarma tuontisähkö. Uuden voimalan rakentaminen auttaisi niin työttömyydestä
42009: kärsivää Loviisaa kuin koko maata. Voimalaitoksen jäähdytysveden hukkalämmön
42010: hyväksikäytön mahdollisuuksia tulisi myös tutkia (esimerkiksi Helsingin seudun
42011: kaukolärnpönä tai ympärivuotisesti toimivan uimalan lämmittämiseen).
42012: 
42013: 
42014: 31. kirjallinen mielipide
42015: Nimi:                  Olavi Tuominen
42016: Paikkakunta:           Panelia
42017: KTM:n kirjaamo:        11.11.1991
42018: Kanta:                 kielteinen
42019: 
42020: On olemassa useita muita energialähteitä, kuten vesi, hiili, turve, tuuli jne. joilla voi-
42021: daan tuottaa sähköä. Vaikka kivihiiltä ja turvetta vastustetaan niiden ympäristöhaittojen
42022: vuoksi, niin niiden aiheuttamat vahingot ovat pieniä ja korjattavissa verrattuna ydin-
42023: voiman käytön säteilyriskeihin ja ydinjätteen varastointiin, jota ongelmaa ei ole rat-
42024: kaistu. Ydinvoimaan liittyy, asiantuntijoiden vakuutteluista huolimatta, paljon vaaroja,
42025: jotka voivat aiheutua niin inhimillisistä erehdyksistä kuin teknisistä vioistakin.
42026: Ydinvoimalaviranomaiset salaavat saastevaikutuksia tavalliselta kansalta.
42027: 
42028: 
42029: 32. kirjallinen mielipide
42030: Nimi:                  Tuula Kaituri
42031:                        Veikko Aalto
42032: Paikkakunta:           Pori
42033: Yhteisö:               Satakunnan Luonnonsuojelupiiri ry.
42034: KTM:n kirjaamo:        13.11.1991
42035: Kanta:                 kielteinen
42036: 
42037: Uusia suurvoimaloita ei tarvitse rakentaa, vaan mahdollinen lisäenergian tarve voidaan
42038: tyydyttää rakentamalla esimerkiksi puubiomassaa käyttäviä pienvoimaloita ja ottamalla
42039: käyttöön nykyinen ylikapasiteetti. Suomessa olisi tutkimusten mukaan lähivuosikym-
42040: meninä mahdollisuus jopa 35%:n energiansäästöön. Valtion olisikin syytä ryhtyä
42041: pikaisiin säästöä edistäviin toimenpiteisiin. Ydinvoimaa vastaan puhuvat myös käytetyn
42042: polttoaineen ja korkea-aktiivisen ydinjätteen ratkaisematon loppusijoitusongelma. Ei
42043: ole takeita siitä, että vakaat yhteiskuntaolot säilyvät tulevaisuudessa, mitä ydinvoiman
42044: hallittu käyttö edellyttäisi.
42045:                                           37
42046: 
42047: 33. kirjallinen mielipide
42048: Nimi:                 Anni Kaheinen
42049: Paikkakunta:          Eura
42050: KTM:n kirjaamo:       25.11.1991
42051: Kanta:                kielteinen
42052: 
42053: Energiaa voidaan tuottaa monella muulla tavalla.
42054: 
42055: 
42056: 34. kirjallinen mielipide
42057: Nimi:                 Börje Johansson
42058: Paikkakunta:          Liljendal
42059: KTM:n kirjaamo:       26.11.1991
42060: Kanta:                kielteinen
42061: 
42062: IVO:n lähettämän ydinvoimatiedotteen mukana olisi pitänyt tulla vastauslomake, johon
42063: jokainen olisi voinut kirjata oman mielipiteensä. Ydinvoimasta tulisi pitää kansanää-
42064: nestys, jolloin Suomen kansa voisi vaikuttaa, sillä ydinvoimaonnettomuuden sattuessa
42065: vahinko on koko maan kattava. Ydinvoimalaitoksen hukkalämmöllä voitaisiin
42066: lämmittää vaikka asuntoja Loviisassa tai kasvihuoneita, mikäli lämmin jätevesi ei ole
42067: radioaktiivista.
42068: 
42069: Tshernobylin onnettomuuden jälkeen on ihmisiä varoitettu syömästä liian usein kalaa,
42070: vihanneksia, hirvenlihaa tai ylipäätään mitään korkeiden beckerel arvojen takia.
42071: 
42072: 
42073: 35. kirjallinen mielipide
42074: Nimi:                 Erkki Elo
42075:                       Laura Elo
42076:                       Laila Raikisto
42077:                       Teuvo Elo
42078: Paikkakunta:          Eurajoki
42079: KTM:n kirjaamo:       26.11.1991
42080: Kanta:                kielteinen
42081: 
42082: Pieniä energialaitoksia, jotka käyttävät puuta ja turvetta tulisi rakentaa ympäri maata
42083: lähelle asuintaajamia. Näin myös jätelämpö saadaan hyötykäyttöön, mikä osaltaan
42084: korvaa tuotannon kustannuksia. Hakevoimaloihin kelpaa kaikki puulajit.
42085: 
42086: 
42087: 36. kirjallinen mielipide
42088: Nimi:                 Marja-Liisa Hurri
42089: Paikkakunta:          Pyhtää
42090: KTM:n kirjaamo:       26.11.1991
42091: Kanta:                kielteinen
42092:                                          38
42093: 
42094: 37. kirjallinen mielipide
42095: Nimi:                Helvi Kärki
42096:                      Hannes Kärki
42097: Paikkakunta:         Kotka
42098: KTM:n kirjaamo:      26.11.1991
42099: Kanta:               kielteinen
42100: 
42101: 
42102: 38. kirjallinen mielipide
42103: Nimi:                Helena Kuokkaneo
42104: Paikkakunta:         Satalinna
42105: KTM:n kirjaamo:      27.11.1991
42106: Kanta:               kielteinen
42107: 
42108: Ydinvoimaa ei tarvita, kun energian hukkakulutusta vähennetään ja käyttöä tehostetaan
42109: sekä otetaan käyttöön uusiutuvat kotimaiset energiavarat Ydinvoima ei ole ympäristö-
42110: ystävällistä eikä estä ilmastonmuutosta. Devalvaatio nosti ydinvoiman hintaa 11 -
42111: 14 %. Maailman uraanivarat ovat rajalliset eikä ydinjäteongelmaa ole ratkaistu.
42112: 
42113: 
42114: 39. kirjallinen mielipide
42115: Nimi:                Liisa Hellström
42116: Paikkakunta:         Rauma
42117: KTM:n kirjaamo:      27.11.1991
42118: Kanta:               kielteinen
42119: 
42120: Lapsille pitäisi jättää turvallinen tulevaisuus eikä rakentaa heille ydinhautoja.
42121: Onnettomuuden tuhot leviävät suureen osaan Suomea. Jopa asiantuntijat ovat sitä
42122: mieltä, että Suomi ei tarvitse lisää ydinvoimaloita, vaan meidän kaikkien tulisi
42123: panostaa sähkönsäästämiseen. Rakentamishankkeen työllistävä vaikutus on häviävän
42124: pieni sen aiheuttamien vahinkojen rinnalla.
42125: 
42126: 
42127: 40. kirjallinen mielipide
42128: Nimi:                Reino Pekkanen
42129:                      Terttu Hautamäki
42130: Paikkakunta:         Pori
42131: Yhteisö:             SMP:n Satakunnan Piiri ry.
42132: KTM:n kirjaamo:      27.11.1991
42133: Kanta:               kielteinen
42134: 
42135: Suomessa on nousukauden aikana laiminlyöty luonnonvaraisen puhtaan energian,
42136: vesivoiman kehittäminen lähes täysin. Sen osuus Suomen energiatuotannosta on laske-
42137: nut, vaikka se pitäisi säilyttää ainakin samana kuin ydinvoiman. Satakuntaliiton uutta
42138:                                          39
42139: 
42140: ydinvoimalan rakentamista puoltavat perustelut, työllisyys ja Olkiluodon sopivuus
42141: sijaintipaikaksi, ovat liian maakuntakeskeisiä. Rakentarnispäätöstä valmistettaessa ei
42142: ole otettu huomioon vaihtoehtoisia kotimaisia energiamuotoja eikä Ympäristön ja
42143: kehityksen maailmankomission kriteerejä kestävän kehityksen turvaamiseksi.
42144: 
42145: 
42146: 41. kirjallinen mielipide
42147: Nimi:                 Seija Kojonkoski-Rännäli
42148: Paikkakunta:          Rauma
42149: KTM:n kirjaamo:       27.11.1991
42150: Kanta:                kielteinen
42151: 
42152: Muut sivistysmaat ovat jo luopumassa ydinteknologiasta sen kaikissa sovellutuksissa.
42153: Suomi on sen sijaan vielä rakentamassa hyvinvointiaan arveluttavalle perustalle. Ky-
42154: seessä on vain muutamien yksilöiden lyhyen ajan taloudelliset edut Kuinka voimme
42155: kasvattaa lapsistamme vastuuntuntoisia, kun emme itse tunne omaa vastuutamme heitä
42156: kohtaan?
42157: 
42158: 
42159: 42. kirjallinen mielipide
42160: Nimilista:            2533 nimeä
42161: Paikkakunta:          Loviisa
42162: Yhteisö:              Loviisan Seudun Vihreät ry
42163: KTM:n kirjaamo:       27.11.1991
42164: Kanta:                kielteinen
42165: 
42166: Mielipide selostettu Loviisan kuulemistilaisuuden yhteydessä.
42167: 
42168: 
42169: 43. kirjallinen mielipide
42170: Nimilista:            41 nimeä
42171: Paikkakunta:          Rauma
42172: KTM:n kirjaamo:       29.11.1991
42173: Kanta:                kielteinen
42174: 
42175: Vastustamme hanketta, koska jäteongelmaa ei ole kyetty ratkaisemaan.
42176:                                           40
42177: 
42178: 44. kirjallinen mielipide
42179: Nimi:                 Pirkko Lilja
42180:                       Jaana Leskinen
42181: Paikkakunta:          Pori
42182: Yhteisö:              Satakunnan Vihreät ry.
42183: KTM:n kirjaamo:       29.11.1991
42184: Kanta:                kielteinen
42185: 
42186: Suomen energiantarpeen kasvuennusteet ovat ristiriidassa Brundtlandin komitean mie-
42187: tinnön kanssa, missä todettiin sähkön kulutusta voitavan supistaa 2% vuosittain aina
42188: vuoteen 2025 mennessä. Ydinvoimayhtiöt ovat perustaneet sähkönkulutuksen kasvun
42189: mm. siihen, että talven keskilämpötilat on oletettu tulevaisuudessa jopa 9 astetta
42190: vuoden 1990 keskilämpötiloja alemmiksi, mikä on epätodennäköistä kasvihuoneilmiön
42191: voimistuessa. Ydinvoimayhtiöt vähättelevät myös vaihtoehtoisten energiamuotojen
42192: merkitystä. Niiden tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen on suunnattava yhtä
42193: paljon varoja kuin ydinvoimaankin. Esimerkiksi mahdollisuudet vetää maakaasuputki
42194: Norjasta tai Bavartin merestä olisi tutkittava tarkoin. Myös Suomen metsien puu- ja
42195: biomassaa voitaisiin käyttää huomattavasti nykyistä enemmän. Ydinvoimalan suuret
42196: pääomakustannukset (60%), monimutkaiset ja kalliit käyttö-, valvonta- ja ydinjätteen
42197: loppusijoitusongelmat todistavat, ettei viidennen ydinvoimalan rakentaminen ole
42198: suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
42199: 
42200: 
42201: 45. kirjallinen mielipide
42202: Nimi:                 MarkkuRanta
42203: Paikkakunta:          Kaaro
42204: KTM:n kirjaamo:       29.11.1991
42205: Kanta:                kielteinen
42206: 
42207: IVO:n ja TVO:n laatiman periaatepäätöksen muoto on liian mainostyylinen. Siitä on
42208: vaikea erottaa asiatietoa uskomusten, oletusten ja toiveitten joukosta. Hakemuksessa
42209: on useita hämääviä rinnakkaisia vaihtoehtoja niin rakentajayhtiölle, sijoituspaikalle,
42210: laitostyypille kuin jätehuollollekin. Julkinen kuulemistilaisuus antaa maallikoille
42211: harhakäsityksen demokratian toteutumisesta. Hakemuksen liite jätehuollon järjestä-
42212: misestä on vaillinainen mm. siltä osin, että jätehuollon loppulaskut lankeavat vasta
42213: 80 vuoden kuluttua, johon asti on mahdotonta arvioida kustannuksia. Käytetyn
42214: polttoaineen loppusijoittamisesta liitteessä mainitaan kaksi ristiriitaista vaihtoehtoa:
42215: sen sijoittaminen Suomen kallioperään ja lopullinen lähettäminen ulkomaille, jota vaih-
42216: toehtoa luvataan selvittää aikanaan. Paras vaihtoehto olisi unohtaa kalliohautaus ja
42217: pidentää suunniteltua 40 vuoden välivarastointiaikaa jäännösaktiivisuuden hävittä-
42218: miseksi.
42219:                                              41
42220: 
42221: 46. kirjallinen mielipide
42222: Nimi:                   Kari Kärkiluoma
42223: Paikkakunta:            Nakkila
42224: KTM:n kirjaamo:         29.11.1991
42225: Kanta:                  kielteinen
42226: 
42227: Todellinen syy uuden ydinvoimayksikön rakentamiselle on vain ydinvoimateollisuuden,
42228: sähköntuotanto-ja jakeluyritysten kannattavuuden lisääminen. Tässä tilanteessa pitäisi
42229: ryhtyä todellisiin säästötoimiin: suora sähkölämmitys tulisi lopettaa, sähkön hintaa
42230: olisi korotettava erityisesti suurkuluttajien osalta, puun käyttöä olisi lisättävä, yksityis-
42231: autoiloa olisi rajoitettava ja energian hinnoitteluperusteita olisi muutettava. Miksi Olki-
42232: luodossa jo rakennetaan perustuksia uudelle yksikölle? Ovatko hakemusmenettely ja
42233: kuulemistilaisuudet pelkkiä lavasteita samalla kun päätös on jo asialliseti tehty?
42234: 
42235: 
42236: 4 7. kirjallinen mielipide
42237: Nimi:                   Ester Berlin
42238: Paikkakunta:            Loviisa
42239: KTM:n kirjaamo:         29.11.1991
42240: Kanta:                  kielteinen
42241: 
42242: IVO ja STUK väheksyvät ydinvoiman haittavaikutuksia. Hanke aiheuttaa ahdistusta
42243: ja levottomuutta kansalaisten keskuudessa. Ydinenergian käytöllä on haitallinen vaiku-
42244: tus niin ympäristöön kuin ihmisten terveyteenkin. Väestönsuojavalmiudet ovat riittä-
42245: mättömät onnettomuuden sattuessa. Viranomaiset ovat luvanneet, ettei ydinjätettä va-
42246: rastoida Loviisaan, mutta on yhtä väärin kuljettaa sitä jäteongelmissa kamppailevalle
42247: Venäjällekään. Loviisalla on tuskin varaa ottaa uutta ydinvoimalaa paikkakunnalle,
42248: sillä se on menettänyt valtionapuja 153 miljoonaa kantokykyluokkansa nousun myötä
42249: eli saman verran kuin on saanut verotuloja IVO:lta. Väite ydinvoiman turvallisuudesta
42250: perustuu uskoon ja olettamuksiin, sillä sen todellista turvallisuutta kukaan ei voi taata.
42251: Fossiilisten polttoaineiden haitat tunnetaan, mutta teknologian kehittymisen myötä
42252: pystytään tulevaisuudessa kasvihuoneilmiötä vähentämään. Mikäli uusi ydinvoimala
42253: rakennetaan Loviisaan olemme me vastuussa seurauksista koko maailmalle tuhansiksi
42254: vuosiksi eteenpäin.
42255: 
42256: 
42257: 48. kirjallinen mielipide
42258: Nimilista:              54 nimeä
42259: Paikkakunta:            Loviisa
42260: Yhteisö:                Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan ja
42261:                         Ruotsinpyhtään ja Loviisan kunnallisvaltuutettuja
42262: KTM:n kirjaamo:         29.11.1991
42263: Kanta:                  kielteinen
42264: 
42265: Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusta ei ole ratkaistu. Nykyiset voimavarat eivät
42266: riitä takaamaan koko Loviisan seudun väestön turvallisuutta. Lämminvesipäästöt
42267: vaikenttaisivat mm. kalastusta.
42268:                                            42
42269: 
42270: 49. kirjallinen mielipide
42271: Nimi:                 Ulf St. Söderhielm
42272: Paikkakunta:          Pernaja
42273: KTM:n kirjaamo:       3.12.1991
42274: Kanta:                kielteinen
42275: 
42276: Uuden ydinvoimalayksikön sijoittaminen Loviisaan olisi väärä ratkaisu riittämättömät
42277: väestönsuojavalmiudet ja terveydelliset näkökohdat huomioon ottaen. Sijoituspaikaksi
42278: sopii parhaiten Olkiluoto ja laitostoimittajaksi ABB Atom.
42279: 
42280: 
42281: 50. kirjallinen mielipide
42282: Nimi:                  Jaakko Forsman
42283: Paikkakunta:           Helsinki
42284: KTM:n kirjaamo:        4.12.1991
42285: Kanta:                 kielteinen
42286: 
42287: Ydinvoimalan mahdollinen tuhoutuminen johtaa isänmaan ja kansan tuhoon. Kun
42288: ydinvoimalan käyttöikä on vain 30 vuotta ja sen tuotannon aiheuttamat ympäristö-
42289: ja ydinjätteen varastointiongelmat kestävät satoja tuhansia vuosia on ydinenergian
42290: käyttö sekä taloudellisesti että moraalisesti täysin mieletöntä. Otsonikadon pääsyy
42291: löytyy ydinkokeiden ja ydinvoimaloiden säteilysaasteista. Venäjältä saatujen
42292: tutkimustulosten mukaan ydinjäteplutonium muuttuu 30 vuodessa vaaralliseen räjähtä-
42293: vään muotoon, jolloin sen hallinta on mahdotonta.
42294: 
42295: 
42296: 51. kirjallinen mielipide
42297: Nimilista:             2210 nimeä
42298: Paikkakunta:           nimet kerätty eri puolilta Suomea
42299: Yhteisö:               Lahden Suoratoiminta
42300: KTM:n kirjaamo:        18.12.1991
42301: Kanta:                 kielteinen
42302: 
42303: Ydinvoimalan käyttö ja onnettomuudet vaarantavat meidän ja tulevien sukupolvien
42304: terveyden. Radioaktiivisille jätteille ei ole turvallista sijoituspaikkaa. Ydinvoiman käyt-
42305: tö luo mahdollisuuden ydinaseiden valmistukseen. Turvallisempia vaihtoehtoja löytyy.
42306: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ        LIITE3
42307: Energiaosasto
42308: 
42309: 
42310: 
42311: 
42312:             SELVITYS
42313:    PERUSVOIMAVAIHTOEHDOISTA
42314:                  YDINVOIMALAITOKSEN
42315:                 RAKENTAMISTA KOSKEVA
42316:                    PERIAATEPÄÄTÖS
42317: ~         KAUPPA-JA
42318: il-. TEOLLISUUSMINISTERIÖ
42319: 
42320: 
42321: 
42322: 
42323:        SÄHKÖN KYSYNNÄN JA
42324:        HANKINNAN NÄKYMIÄ
42325:        Kauppa- ja teollisuusministeriön selvitys
42326:              perusvoimavaihtoehdoista
42327: 
42328: 
42329: 
42330: 
42331:                    Luonnos 10.2.1993
42332: 
42333: 
42334: 
42335: 
42336:                         Helsinki
42337:                                   ESIPUHE
42338: Hallituksen marraskuussa 1992 antaman toimeksiannon mukaisesti kauppa- ja teol-
42339: lisuusministeriö on päivittänyt tähän selvitykseen arvionsa sähkön kulutuksesta, ka-
42340: pasiteettitarpeista ja tarjolla olevista tuotantovaihtoehdoista. Tarkoituksena on arvioida,
42341: mitä vaikutuksia erilaisilla energiapoliittisilla ratkaisuilla ja linjauksilla olisi sähkö-
42342: huoltoon, taloudelliseen kehitykseen ja ympäristöön.
42343: 
42344: Vuosi sitten tehtyä sähkönkulutusarviota on tarkistettu, koska arviot maan talouskehi-
42345: tyksestä ovat muuttuneet. Yksittäisten kapasiteettivaihtoehtojen edellytyksiä ja
42346: vaikutuksia on niinikään arvioitu päivitetyn teknisen, taloudellisen ja kaupallisen tie-
42347: don valossa.
42348: 
42349: Selvitys on tässä vaiheessa luonnos ja sen laskelmia ollaan vielä tarkistamassa.
42350: 
42351: 
42352: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ
42353: Energiaosasto
42354:                                                 3
42355: 
42356:                     SISÄLLYSLUETTELO
42357: ESIPUHE                                                                                        2
42358: 
42359: JOHTOPÄÄTÖKSET              ......................... ...........                              4
42360: 
42361: YHTEENVETO           ........................................                                  7
42362: 
42363:     SÄHKÖN KYSYNTÄARVIO                     ...........................                        12
42364: 
42365:     1.1   Kysyntäarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   12
42366:     1.2   Energiapolitiikasta riippuvat epävarmuudet . . . . . . . . . . . .                   16
42367:     1.3   Energiapolitiikasta riippumattomat epävarmuudet . . . . . . .                        19
42368:     1.4   Eri tekijöiden yhteisvaikutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          22
42369: 
42370: 2   SÄHKÖN HANKINTAKAPASITEETTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        24
42371: 
42372:     2.1   Kapasiteetin tarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     24
42373:     2.2   Ensisijainen kapasiteetti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      25
42374:     2.3   Perusvoimavaihtoehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          26
42375: 
42376: 3   YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET                                                                       30
42377: 
42378: 4   TALOUDELLISET VAIKUTUKSET                        ......................                    34
42379: 
42380:     4.1   Sähkön hinta                                                                         34
42381:     4.2   Kansantalous                                                                         36
42382:     4.3   Valtiontalous                                                                        38
42383:                                            4
42384: 
42385:                     JOHTOPÄÄTÖKSET
42386: Sähkön kysynnän kehitys ja tuotantokapasiteetin tarve riippuvat pitkälti tulevasta
42387: talous- ja rakennekehityksestä, energiansäästötoimista ja sähkön hinnasta. Viime-
42388: mainittu riippuu puolestaan kapasiteetti- ja veroratkaisuista.
42389: 
42390: Talouskehitys on näistä tekijöistä tärkein mutta ehkä vaikeimmin ennustettavissa.
42391: Perusvoimaratkaisussa onkin päätöksentekijän otettava kantaa siihen, millaiseen
42392: talouskehitykseen talouspolitiikassa pyritään ja uskotaan. Sähkökapasiteetin mitoitus
42393: on pitkälti seuraus tästä valinnasta.
42394: 
42395: Jos Suomen talouden ulkoinen tasapaino eli velkaongelman hallinta pyrittäisiin
42396: saavuttamaan 1990-luvun loppuun mennessä ja työttömyys saataisiin painumaan 10
42397: % :n tuntumaan, talouden tulisi lähteä lähivuosina selvään nousuun ja kasvaa VATTin
42398: arvioiden mukaan keskimäärin noin 2~ prosentin vuosivauhtia pitkällä aikavälillä.
42399: Vientiteollisuuden, etenkin metalli- ja metsäteollisuuden vetorooli olisi tässä
42400: ratkaiseva.
42401: 
42402: Tällöin sähkökapasiteettia tarvittaisiin lisää lähes 2000 megawattia (MW) vuonna
42403: 2000 ja noin 3500 MW vuonna 2005. Ympäristösyistä tulisi uutta, vähäpäästöistä
42404: kapasiteettia rakentaa tätä enemmän, jotta vanhoja laitoksia voitaisiin poistaa käytöstä.
42405: Sitä ei ole kuitenkaan laskettu mukaan tämän selvityksen kapasiteettiarvioihin.
42406: 
42407: Tarvearvio on alempi kuin KTM:n vuosi sitten laatima. Tarkistus aiheutuu
42408: ensisijaisesti hitaammasta talouskasvusta, mutta myös siitä, että laskelma perustuu
42409: oletukseen ydinvoiman poisjäännistä. Tämän on puolestaan arvioitu vähentävän
42410: energiaintensiivisen teollisuuden investointeja. Lisäksi metsäteollisuuden on oletettu
42411: markkinasyistä suuntautuvan aiempaa selvemmin kemialliseen massaan ja uusiomas-
42412: saan. Ne vaativat vähemmän sähköä kuin mekaaninen massa. Energiansäästöä
42413: oletetaan edistettävän hallituksen energiansäästöohjelman mukaisesti ja kansainvälisen
42414: mallin mukaisesti toteutettavien ympäristöverojen nostavan sähkön hintaa.
42415: 
42416: Nämä kaikki oletukset ovat epävarmoja. Mahdolliset poikkeamat niissä vaikuttavat
42417: eri suuntiin sähkön kulutuksessa. Esitetty kulutusarvio on vaihteluvälin keskivaiheilla.
42418: 
42419: Vuosikymmenen vaihteen kapasiteettitarpeesta noin 1200 MW olisi mahdollista kattaa
42420: yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla kaupungeissa ja teollisuudessa sekä
42421: rajoitetusti vesivoimalla ja jossain määrin tuulivoimalla. Hankkeet toteutuisivat
42422: pääsääntöisesti kaupallisin ehdoin eli ilman merkittävää julkista tukea. Loppuosa eli
42423: runsaat 700 MW vuonna 2000 ja noin 1500 - 2000 MW vuonna 2005 tulisi kattaa
42424: muilla keinoin.
42425: 
42426: Mikäli ydinvoima ei olisi mukana vaihtoehtojen joukossa, jää ensi vaiheessa
42427: ratkaisuksi hiilikapasiteetin rakentaminen tai sähkön tuonnin jatkaminen ja lisääminen
42428: vuosikymmenen lopulla umpeutuvien tuontisopimusten jälkeen. Osa lisätarpeesta
42429: voidaan kattaa turpeeseen, puuhun ja tuuleen pohjautuvalla lisävoimantuotannolla
42430: määrän riippuessa suoraan siitä, miten paljon valtio on valmis tukemaan näitä energia-
42431:                                            5
42432: 
42433: muotoja tai veronamaan kilpailevia energialähteitä. Maakaasun lisätuonti tullee myö-
42434: hemmässä vaiheessa vaihtoehdoksi, mutta sen varaan ei voida nyt tukeutua.
42435: 
42436: Ydinvoiman poisjääminen rajoittaisi ydinvoiman jätekysymykset ja turvallisuusriskit
42437: nykyisten laitosten aiheuttamiin. Toisaalta ratkaisu johtaisi energiantuotannon
42438: hiilidioksidipäästöjen merkittävään kasvuun vastoin Suomen kansainvälisiä
42439: sitoumuksia. Myöskään energiaselonteossa asetettuja typenoksidipäästöjen rajoitta-
42440: mistavoitteita ei saavutettaisi missään vaihtoehdossa ilman päästönormien voimakasta
42441: kiristämistä. Se puolestaan johtaisi vanhimpien laitosten poistamiseen ja uuden
42442: kapasiteetin lisärakentamistarpeeseen. Vaihtoehdoista hiili olisi kokonaisuutena
42443: ympäristöllisesti haitallisin. Kaasu olisi seuraava, typpioksidien osalta tosin huonoin.
42444: Vähiten päästöjä aiheuttaisi kotimaiseen energiaan painottuva rakentamisohjelma.
42445: 
42446: Ydinvoimaan nähden vaihtoehdot ovat kalliimpia ja johtavat sähkön hinnan nousuun.
42447: Hiilivaihtoehdossa korkeampi hinta johtaisi noin 3 - 4 miljardia markkaa alempaan
42448: bkt:hen vuonna 2005. Muissa ratkaisuissa bkt:n alenema olisi suurempi.
42449: 
42450: Vaihtoehtoiset kapasiteettiohjelmat poikkeavat toisistaan investointi-, tuonti- ja
42451: työllisyysvaikutuksiltaan. Kotimaiseen energiaan tukeutuva vaihtoehto vaatisi hiili-
42452: ja kaasuvaihtoehtoa suuremmat investoinnit, mutta sen tuonti- ja työllisyysvaikutukset
42453: olisivat suotuisimmat. Kaasuvaihtoehto nostaisi tuontilaskua eniten.
42454: 
42455: Jos ydinvoima suljetaan tässä vaihessa perusvoimavaihtoehtojen joukosta, varsinainen
42456: toteutuspäätös muista on ajankohtainen vasta muutaman vuoden päästä. Tässä vai-
42457: heessa tulisi kuitenkin tehdä lain mukainen periaatepäätös siitä. onko voimayhtiöiden
42458: esittämä ydinvoimahanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Mikäli päätös olisi
42459: kielteinen tulisi päättää, mitä linjaa sitten edetään. Vain ydinvoiman ja osin vesivoi-
42460: man osalta valtiolla on suoranainen päätösvalta. Muut ratkaisut jäävät markkinoiden
42461: tehtäväksi. Niihin valtio voi vaikuttaa lähinnä taloudellisin ohjauskeinoin.
42462: 
42463: Markkinatilanteessa kalliimman vaihtoehdon toteutuminen edellyttää kustannuseron
42464: kompensointia valtion subventioin ja/tai energiaverotuksella. Kompensaatio ei poista
42465: syntyvää lisäkustannusta kansantaloudelle. Kilpaillakseen hiilen kanssa suurinta tukea
42466: edellyttävä kotimaisen energian vaihtoehto vaatisi investointiavustuksia noin 100 milj.
42467: mk/vuosi ja nykyistä lvv-verottomuutta vastaavan etuuden säilyttämistä, jonka
42468: vuotuista määrää bio-ohjelma nostaisi noin 100 milj. markalla. Mikäli kansainvälinen
42469: ympäristöverotus ei toteudu, vuotuinen tuentarve olisi näiden lisäksi useita satoja
42470: miljoonia markkoja vuodessa.
42471:                                            6
42472: 
42473: 
42474: 
42475: 
42476:    8000
42477: 
42478: 
42479:         CJ Kapasiteettivaje
42480:    4000 111 Rakenteilla
42481:            !@~~~ Tuontisopimukset
42482:            CJ Olemassa oleva
42483:        1                        1995                     2000                      2005
42484: 
42485: Kuva 1 Sähkönhankintakapasiteetin tarve vuosina 1990 - 2005 ja olemassa oleva
42486: kapasiteetti, MW.
42487: 
42488: 
42489:   80,-------------------------------------------,
42490: 
42491: 
42492: 
42493:   60
42494: 
42495: 
42496: 
42497:                                                            Toteutuneet päästöt
42498:                                                            Hiili vaihtoehto
42499:                                                            Maakaasuvaihtoehto
42500:   20
42501:                                                            Bioenergiavaihtoehto
42502:                                                            Ydinvoimavaihtoehto
42503:    0~------~--------~--~====+=======~
42504:    1970                1980                1990               2000                2010
42505: 
42506: Kuva 2 Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt fossiilisista peittoaineista ja turpeesta,
42507: milj. t co2.
42508:                                           7
42509: 
42510:                           YHTEENVETO
42511: Sähkön kysyntä
42512: 
42513: Sähkön kysyntäarviota on alennettu 3 - 4% siitä mikä oli hallituksen energiaselonteon
42514: taustaselvityksissä. Talousvaikeuksien syveneminen on lykännyt talouskasvun käyn-
42515: tiinlähtöä aiemmin oletetusta, mikä heijastuu bkt:n tasoon ja rakenteeseen
42516: pitemmälläkin aikavälillä.
42517: 
42518: Suomen talouden oletetaan kuitenkin lähtevän nousuun. Kasvuvauhti olisi keskimäärin
42519: 2,3 %/vuosi vuosina 1992 - 2010 aiemmin oletetun 2,7 %:n sijasta. Kuluvan vuosi-
42520: kymmenen loppuun mennessä velkaongelma saataisiin kuriin ja työttömyys painettua
42521: runsaaseen 10 prosenttiin.
42522: 
42523: Lisäksi tuotannon rakenne painottuisi vähemmän energiaintensiiviseen mutta enemmän
42524: työllistävään teollisuuteen. Samalla metsäteollisuuden rakenteen oletetaan muuttuvan
42525: siten. että teollisuus tuottaisi ja käyttäisi aiemmin arvioitua enemmän uusiamassaa
42526: ja kemiallista sellua mekaanisen massan kustannuksella.
42527: 
42528: Näissä oletuksissa on tukeuduttu mm. VATTin alustaviin, vielä keskeneräisiin ar-
42529: vioihin kansantalouden kehitysnäkymistä sekä viimeaikaisiin konsultti- ym asian-
42530: tuntija-arvioihin mm. metsäteollisuuden markkinanäkymistä.
42531: 
42532: Talousvisiota voidaan pitää tavoitteellisena. Perusvoimaratkaisussa yksi avainkysymys
42533: päätöksentekijälle onkin se, onko tämä tai joku muu kehityskuva nykyisen talous- ja
42534: muun yhteiskuntapolitiikan tavoitteena realistinen ja perusteltu 1990-luvulla. Arvio
42535: tarvittavasta sähkömäärästä on pitkälti tulos tästä valinnasta.
42536: 
42537: Energiankäytön tehokkuutta ja energiansäästöä oletetaan edistettävän hallituksen
42538: energiansäästöohjelman mukaisesti. Lisäksi otaksutaan otettaviksi käyttöön ympäris-
42539: töperusteiset energiaverot olettaen että niin tehdään myös kilpailijamaissa., Sähkön
42540: hinta nousisi muutenkin, koska laskelmien eräänä lähtökohtana on ollut, ettei
42541: ydinvoimaa rakennettaisi lisää.
42542: 
42543: Näistä lähtökohdista saadaan tulokseksi, että sähkönkulutus kasvaisi noin 2,2 %/v
42544: vuoteen 2000 ja seuraavalla vuosikymmenellä 1,5 %/v. Kasvu olisi talouskasvua hi-
42545: taampaa mikä poikkeaisi selvästi aikaisemmasta historiasta. Käytännössä tämä
42546: tarkoittaisi, että kansantalouden tähän saakka jatkuvasti kasvanut energiariippuvuus
42547: kääntyisi laskuun. Kulutus olisi noin 76 terawattituntia (lWh) vuonna 2000 kun se
42548: vuonna 1992 oli 63 TWh.
42549: 
42550: Kulutusarvioon liittyy nykytilanteessa paljon epävarmuutta. Talouskehitysarvio
42551: edellyttäisi talouspolitiikassa onnistumista. Toisaalta oletettu teollisuuden rakennemuu-
42552: tos energiaintensiivisyydestä työllistävään teollisuuteen samoin kuin energiansäästö-
42553: tavoitteet voivat jäädä osin toteutumatta. Myös jos lähtöoletuksista poiketen
42554: rakennettaisiin lisää ydinvoimaa, kulutus olisi vuonna 2000 1,5 1Wh arvioitua
42555: 
42556: 
42557: 
42558: 
42559:  8 330225T
42560:                                            8
42561: korkeampi ja ero kasvaisi sen jälkeen edelleen. Nämä epävarmuustekijät vaikuttavat
42562: sähkönkulutusarvioon; esitetty arvio on epävarmuushaarukan keskivaiheilla.
42563: 
42564: 
42565: Kapasiteetin tarve
42566: 
42567: Arvioidun kysynnän kattamiseen tarvittaisiin vuonna 2000 noin 15 200 megawattia
42568: (MW) tuotantokapasiteettia. Nykyinen kapasiteetti on 13 900 MW mutta siitä osa
42569: poistuu 1990-luvun aikana mm. tuontisopimusten päättyessä. Kun otetaan huomioon
42570: nyt rakenteilla olevat uudet voimalat (1000 MW), varmuudella tiedossa oleva ka-
42571: pasiteetti riittää kuluvan vuosikymmenen loppuvuosiin.
42572: 
42573: Sen jälkeen arvioidun kapasiteettitarpeen ja käytettävissä olevan kapasiteetin välinen
42574: aukko alkaa kasvaa. Sen suuruus olisi vuonna 2000 noin 2000 MW ja vuonna 2005
42575: jo 3500 MW. Se on katettava ratkaisuin, joista ei ole vielä päätöksiä.
42576: 
42577: Osa vajeesta täyttyy ilman erityisiä energiapoliittisia toimia vesivoimalla, teollisuuden
42578: prosessivoimalla ja kaupunkien lämmitysvoimalla. Niitä koskevia hankkeita on useita
42579: eriasteisessa suunnitteluvaiheessa. Nämä perustuvat usein kotimaiseen energiaan tai
42580: maakaasuun. Niistä arvioidaan saatavan noin 1200 MW:n lisäys vuoteen 2000
42581: mennessä olettaen että hankkeita toteutetaan pääsääntöisesti kaupallisin ehdoin ilman
42582: merkittävää valtion subventointia. Lisäksi tuulivoimaa on suunnitteilla jonkin verran.
42583: 
42584: Muulla tavoin eli lähinnä perusvoimalla tai tuonnilla hankittavaksi jää siten 700 MW
42585: vuonna 2000 ja 1800 MW vuonna 2005. Perusvoimaa tarvittaisiin ensi vuosikym-
42586: menen alkuvuosina, vaikka talous kasvaisi hitaasti (1 %/v). Syynä on hankintaka-
42587: pasiteetin merkittävä väheneminen lähinnä Venäjän tuontisopimuksen päättymisen
42588: vuoksi. Jos rakennettaisiin lisää ydinvoimaa, se lisäisi sähkön kysyntää ja kapasiteetin
42589: tarvetta muutamia satoja megawatteja edellä esitetystä.
42590: 
42591: On korostettava, että perusvoiman tarvearvio on aina epävarma. Toisaalta se ei ole
42592: ainoa kriteeri voimalapäätösten ajoituksessa. Ympäristösyistä olisi perusteltua rakentaa
42593: uutta vähäpäästöistä kapasiteettia noin 700 MW yli vähimmäistarpeen, jotta heikkolaa-
42594: tuisempaa voitaisiin ajaa alas. Talouden kasvaessa sähkömarkkinat kasvavat kahden-
42595: kolmensadan megawatin vuosivauhtia, jolloin virheinvestoinnin riski on rajoitettu.
42596: Lievä ylikapasiteetti on edullisempaa kansantaloudelle kuin alikapasiteetti. Sähkö-
42597: kaupan vapautuessa kansainvälisesti yli-ja alikapasiteettitilanteiden hallinta helpottuu.
42598: 
42599: 
42600: Perusvoiman vaihtoehdot
42601: 
42602: Perusvoiman vaihtoehtoina tulevat periaatteessa kyseeseen ydinvoima, hiilivoima,
42603: tuonti, maakaasuvoima sekä turpeeseen, puuhun tai muuhun kotimaiseen energiaan
42604: perustuva voimantuotanto.
42605: 
42606: Hiilikäyttöinen lauhdutusvoima on koeteltua, kaupallista tekniikkaa. Polttoaineen
42607: saanti on suhteellisen varmaa mutta hiilen hinta on investoijan kannalta lähinnä
42608: kaavailtojen ympäristöverojen vuoksi melkoinen epävarmuustekijä. Ympäristöpäästöt
42609:                                            9
42610: 
42611: ovat energia- ja ympäristöpolitiikan kannalta keskeisin ongelma. Päästöt kasvavat
42612: väistämättä nojauduttaessa lisääntyvään hiilenpalttoon sähköntuotannossa.
42613: 
42614: Sähköä tuodaan tätä nykyä yhteensä 1250 MW:n edestä Venäjältä ja Ruotsista.
42615: Tuontia Venäjältä saattaisi olla mahdollista jatkaa nykyisen sopimuskauden jälkeenkin
42616: vuodesta 2000 eteenpäin mikäli Venäjän talouskehitys ja sähkönkäyttö eivät elvy
42617: olennaisesti nykyisestä. Jättäytyminen tämän mahdollisuuden varaan ei ole kuitenkaan
42618: kaupallisesti, ympäristöllisesti eikä energiavarmuuden kannalta järkevää. Tuon-
42619: tisähköstä todettiin hallituksen energiaselonteossa, että uusia tuontisopimuksia tehdään
42620: vain sellaisten maiden ja laitosten kanssa, jotka täyttävät kansainväliset ympäris-
42621: tönormit Lisäksi edellytettiin selvitettäväksi mahdollisuudet vähentää jo nykyistä
42622: tuontia ympäristön ja turvallisuuden kannalta ongelmallisista laitoksista. Näin ollen
42623: sähkön tuonti ei näyttäisi tässä vaiheessa olevan vaihtoehto perusvoimapäätöksessä.
42624: 
42625: Maakaasun osalta hallitus totesi selonteossa, ettei kaasun käyttöä tule merkittävästi
42626: lisätä ennen kuin hankinta on varmistettu putkiyhteydellä toiseen toimittajaan. Se
42627: tarkoittaa nykytilanteessa Norjaa, sillä Barentsinmeren hanke näyttää siirtyneen
42628: pitkälle tulevaisuuteen. Kaasun tuonti N01jasta on mahdollista vasta kun Ruotsi voi
42629: ottaa vastaan merkittävämpiä kaasumääriä, näillä näkymin aikaisintaan vuosi-
42630: kymmenen vaihteen tuolla puolen. Baltian markkinoiden kytkeminen hankkeeseen
42631: saattaisi alustavien selvitysten mukaan parantaa hankkeen taloudellisuutta, mutta ei
42632: ratkaista sen toteutumista. Näin ollen edessä olevaa perusvoimapäätöstä ei voida nyt
42633: perustaa Noljan kaasun varaan.
42634: 
42635: Turpeeseen ja puuhun perustuvan sähköntuotannon lisääminen edellä esitetystä on
42636: mahdollista, mutta vaatii merkittävää valtion tukea sekä näitä polttoaineita suosivia
42637: veroratkaisuja tuotannon saamiseksi kilpailukykyiseksi. Vuoteen 2005 mennessä sitä
42638: olisi teknisesti aikaansaatavissa tuhatkunta megawattia yli sen mitä kaupalliselta
42639: pohjalta näyttäisi muuten syntyvän. Osa perusvoimatarpeesta jäisi kuitenkin edelleen
42640: toteutettavaksi muilla keinoin. Pitemmällä aikavälillä, tekniikan kehittyessä
42641: bioenergian mahdollisuudet kasvavat.
42642: 
42643: Mainittujen vaihtoehtojen lisäksi olisi myös mahdollista rakentaa tuulivoimaa ja lisätä
42644: vesivoiman tuotantoa sadoilla megawateilla. Jälkimmäinen edellyttäisi koskien-
42645: suojelulain muuttamista. Sitä ei ole tarkasteltu tässä selvityksessä lähemmin.
42646: 
42647: 
42648: Vaihtoehtojen talous- ja ympäristövaikutukset
42649: 
42650: Jos ydinvoima pudotetaan pois, on hyväksyttävä hiileen tai tuontiin perustuva lisäka-
42651: pasiteetti. Siitä osa voidaan korvata turpeeseen, puuhun ja tuuleen pohjautuvalla lisä-
42652: voimantuotannolla määrän riippuessa suoraan siitä, miten paljon valtio tukee näitä
42653: energiamuotoja tai verottaa niiden kilpailijoita. Maakaasu voi tulla myöhemmässä vai-
42654: heessa vaihtoehdoksi, mutta sen varaan ei voida nyt laskea.
42655: 
42656:  Ympäristön kannalta ydinvoiman poisjääminen rajoittaisi jätekysymykset ja
42657:  turvallisuusriskit nykyisten laitosten aiheuttamiin, mutta johtaisi päästätavoitteiden
42658:  vaarantumiseen. Energiaselonteossa energiantuotannolle asetettuja tavoitteita hap-
42659:                                           10
42660: 
42661: pamoittavien päästöjen rajoittamiseksi ei saavuteltaisi typpioksidien osalta missään
42662: vaihtoehdossa ilman päästänormien kiristämistä. Päästöjen rajoitustoimiin olisi
42663: investoitava noin kaksi miljardia markkaa vuodessa 1990-luvulla tai tavoitteita
42664: muutettava. Yelinvoimalla päästäisiin lähimmäksi tavoitetta.
42665: 
42666: Hiilidioksidipäästöjen kasvua ei saataisi pysähtymään vuosikymmenen vaihteessa
42667: ilman lisäydinvoimaa, vaan ne jatkaisivat kasvuaan vastoin kansainvälisiä ja
42668: kansallisia tavoitteita. Vaihtoehdoista hiili olisi hankalin, kaasu ja kotimaiseen
42669: energiaan painottuva vaihtoehto olisivat seuraavina ja lähellä toisiaan.
42670: 
42671: Hiilivoima muodostaisi markkinoiden referenssihinnan, jonka perusteella muiden vaih-
42672: toehtojen hintakin määräytyisi. Sähkön hinta nousisi. Vaikutus olisi vähäinen keskihin-
42673: taan mutta tuntuvampi perusvoiman marginaalihintaan, joka kohdistuu etenkin suurta
42674: tasaista sähkönkäyttöä tarvitseviin kuluttajiin.
42675: 
42676: Nykyhinnoin ja -veroin laskettuna sähköntuotannon kustannukset olisivat vuoden 2005
42677: paikkeilla hiili/tuontivaihtoehdossa noin 500 milj. mk/vuosi korkeammat kuin
42678: ydinvaihtoehdossa. Kaasuvaihtoehto olisi lähellä hiilivaihtoehtoa edellyttäen, että
42679: kaasua olisi saatavissa kilpailukykyiseen hintaan. Kotimaiseen energiaan Ga osin
42680: hiileen) painottuva biovaihtoehto olisi noin 1300 rnilj. mk/v niitä kalliimpi.
42681: 
42682: Hiilivaihtoehdon ydinvoimaa korkeampi hinta johtaisi noin 3 - 4 miljardia markkaa
42683: alempaan bkt:hen vuonna 2005. Muissa vaihtoehdoissa bkt:n alenema olisi suurempi.
42684: 
42685: Valtiontalouden kannalta hiili/tuontivaihtoehto on samanarvoinen ydinvoiman kanssa.
42686: Se ei vaadi rahoitustukea lukuunottamatta eräitä, kaikissa vaihtoehdoissa toteutettavik-
42687: si oletettuja kotimaisen polttoaineen voimaloita. Kaasuvaihtoehto olisi jonkin verran
42688: edellisiä korkeampi olettaen, että kaasuputkea pyrittäisiin kiirehtimään rahoitustuella.
42689: 
42690: Sen sijaan biovaihtoehdossa vuoteen 2005 mennessä kaavailtu 1100 MW:n lisäka-
42691: pasiteetti vaatisi valtion investointitukea noin 100 mmk/vuosi. Jos bioenergiaa tukeva
42692: kansainvälinen ympäristöverotus ei toteudu, tulisi tämän kapasiteettivaihtoehdon
42693: lisäkustannukset kompensoida kokonaan julkisella tuella, jonka suuruus olisi useita
42694: satoja miljoonia markkoja vuodessa. Lisäksi tulisi turvata nykyistä lvv-verottomuutta
42695: vastaava tuki, jota bio-ohjelma lisäisi 100 miljoonalla markalla vuodessa.
42696: 
42697: Voimalaitosinvestointien määrä olisi vuoteen 2005 mennessä biovaihtoehdossa yhteen-
42698: sä noin 25 mrd mk ja hiili- ja kaasuvaihtoehdoissa 20 - 21 miljardia. Ydinvoimapai-
42699: notteisessa ohjelmassa investoinnit nousisivat yli 30 miljardin markan.
42700: 
42701: Polttoaineiden tuonnin kannalta bio- ja ydinvaihtoehdot aiheuttavat pienimmän
42702: tuontilaskun, kaasu taas suurimman.
42703: 
42704: Välittömien pysyvien työllisyysvaikutusten kannalta turpeen ja puun lisäkäyttöön
42705: perustuva sähköhuolto olisi selvästi suotuisin. Ydinvoimavaihtoehdossa rakennusaikai-
42706: nen työllisyysvaikutus olisi suurin.
42707:                                           11
42708: 
42709: Päätöksen tarve ja aikataulu
42710: 
42711: Jos ydinvoima suljetaan tässä vaiheessa perusvoimavaihtoehtojen joukosta, varsinainen
42712: toteutuspäätös muista vaihtoehdoista tulee ajankohtaiseksi myöhemmin. Muiden toteu-
42713: tusajat ovat enimmillään 5 vuotta, joten konkreettisia päätöksiä niistä tarvitaan
42714: aikaisintaan parin vuoden kuluttua.
42715: 
42716: Tässä vaiheessa tulisi kuitenkin tehdä periaatepäätös siitä, mitä linjaa edetään. Vain
42717: ydinvoiman Ga osin vesivoiman) osalta valtiolla on suoranainen päätösvalta, muilta
42718: osin ratkaisu jää energian tuottajille, kuluttajille joihin valtio voi vaikuttaa lähinnä
42719: taloudellisin ohjauskeinoin.
42720:                                           12
42721: 
42722: 1 SÄHKÖN KYSYNTÄARVIO
42723: 
42724: 1.1 Kysyntäarvio
42725: Sähkön tuotantokapasiteetti mitoitetaan arvioidun kulutuskehityksen mukaiseksi tietyin
42726: varmuusmarginaalein. Sähkön kysyntä riippuu melko pitkälle taloudellisen toimeliai-
42727: suuden asteesta ja talouden rakennekehityksestä, toteutettavista energiansäästötoi-
42728: menpiteistä sekä sähkön hinnasta.
42729: 
42730: Energiapolitiikan rooli näkyy tässä yhteydessä lähinnä siinä. missä mitassa yhteiskunta
42731: edistää ja tukee energiansäästötoimintaa. Lisäksi sähkön hintaan ja sitä kautta
42732: kysyntään vaikutetaan verotuksella ja voimalaitosratkaisuilla. Sen sijaan energiapoli-
42733: tiikalla ei puututa talouden rakenteisiin tai ihmisten elämäntapaan suoranaisin
42734: rajoituksin.
42735: 
42736: Esimerkiksi hallituksen energiapoliittinen selonteko (huhtikuu 1992) ja energiansäästö-
42737: ohjelma (syyskuu 1992) tukeutuvat pääasiassa keinoihin, joilla voidaan kannustaa
42738: yrityksiä ja kansalaisia vapaaehtoisesti tehostamaan energiankäyttöään. Tällaisia
42739: keinoja ovat tutkimus- ja kehitystyö, informaatiopalvelut, rahoitustuki ja hintaohjaus.
42740: 
42741: Kauppa- ja teollisuusministeriö arvioi säännöllisesti sähkön kulutusnäkymiä. Edellinen
42742: arvio tehtiin vuosi sitten hallituksen energiaselonteon taustaksi. Silloin taloudellisten
42743: tutkimuslaitosten käsitykset kansantalouden kehitysnäkymistä olivat nykyistä
42744: optimistisemmat ja siten sähkön kulutusarviokin päätyi korkeampiin kasvulukuihin
42745: kuin nykynäkymin on aiheellista uskoa. Kulutusarvio on nyt päivitetty.
42746: 
42747: Pohjaksi on laskettu yksi perusarvio, jota kutsutaan yksinkertaisesti nimellä
42748: kysyntäarvio ja jota on selostettu seuraavassa kohdassa. Arvioon vaikuttavien
42749: epävarmuustekijöiden vaikutusta on tarkasteltu luvuissa 1.2 - 1.4.
42750: 
42751: 
42752: Kysyntäarvion kansantaloudelliset lähtökohdat
42753: 
42754: Tässä selvityksessä esitetään arviot sähkön kysynnästä vuoteen 2010 ja kapasiteetin
42755: tarpeesta vuoteen 2005 saakka. Kansantalouden osalta arvio perustuu Valtion
42756: taloudellisen tutkimuskeskuksen (V ATT) tammikuussa 1993 antamiin alustaviin
42757: laskelmiin kansantalouden kehitysnäkymistä vuoteen 2005 saakka.
42758: 
42759: Bruttokansantuotteen oletetaan kasvavan vuodesta 1991 vuoteen 2000 noin 2,4
42760: prosentin vuosivauhdilla ja tämän jälkeenkin vuoteen 2010 vielä keskimäärin 2,3 %
42761: vuodessa. Lamavuoden 1991 alhainen lähtötaso huomioon ottaen oletettu bkt:n kehitys
42762: ei olisi kovin ripeää: vuoden 2000 bkt-taso olisi vain noin 16 % korkeampi kuin
42763: vuonna 1990 saavutettu. Näin laskettuna keskimääräinen kasvu olisi koko 1990-
42764: luvulla vain 1,5 % vuodessa.
42765:                                          13
42766: 
42767: Teollisuuden rakenteessa oletetaan tapahtuvan merkittäviä siirtymiä vuoteen 2005
42768: mennessä. Raskaan teollisuuden osuus teollisuustuotannosta vähenee ja kevyen, erityi-
42769: sesti pk-teollisuuden osuus kasvaa voimakkaasti. Kansantalouden ulkoiseen tasa-
42770: painoon liittyvät ongelmat oletetaan saatavan hallintaan vuosikymmenen vaihteeseen
42771: mennessä. Tästä huolimatta työttömyysasteen ei arvioida alittavan 10 prosenttia
42772: vuoteen 2000 mennessä.
42773: 
42774: Tuotannon kasvu on varsinkin 1990-1uvulla vientiteollisuuden varassa, sillä koti-
42775: markkinoilla toimivan teollisuuden ja palveluiden tuotannon odotetaan elpyvän hitaasti
42776: nykyisestä lamasta. Vasta vuosikymmenen vaihteen tienoilla näiden sektoreiden tuo-
42777: tannon kasvuvauhdin odotetaan paranevan. Julkisen sektorin osuus bruttokan-
42778: santuotteesta laskee koko tarkastelukauden. Rakennustoiminnan volyymin ei odoteta
42779: kasvavan lainkaan vuosina 1992 - 2000, mikä näkyisi rakennuskannan hitaana
42780: kasvuna.
42781: 
42782: Vientiteollisuuden kasvua vauhdittaa huomattavasti parantunut kansainvälinen hinta-
42783: kilpailukyky. Vuoden 1990 tilanteeseen verrattuna suhteellisilla yksikkötyökus-
42784: tannuksilla mitattu kilpailukyky on parantunut noin 40 % ja se on nykyisin selvästi
42785: parempi kuin koskaan viimeisen 30 vuoden aikana. Vientiyritysten investoinnit jäävät
42786: kuitenkin 1990-luvun puoliväliin saakka normaalia vähäisemmiksi, koska suuri osa
42787: rahoitusresursseista käytetään velkojen vähentämiseen. Tuotanto kasvaakin tällöin
42788: pääasiassa kapasiteetin käyntiasteen nousun ja valmistuvassa olevien investointien
42789: vaikutuksesta. Parantuneen kilpailukyvyn vuoksi vientiyritysten rahoitusrakenne
42790: kohentuu ja investointien odotetaan lähtevän käyntiin vuosikymmenen puolivälin
42791: paikkeilla.
42792: 
42793: Tehdasteollisuuden tuotanto kasvaa runsaat 4 % vuodessa vuosina 1992 - 2000,
42794: hidastuen sen jälkeen noin 3 %:iin vuodessa. Voimakkaimmin tuotanto kasvaa teol-
42795: lisuuden työvaltaisilla toimialoilla. Varsinkin metalliteollisuuden jatkojalostus -
42796: metallituotteiden ja koneiden sekä sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen valmis-
42797: tus - kasvavat ripeästi. Näiden sektoreiden keskimääräinen tuotannon kasvu on
42798: vuosina 1992 - 2000 seitsemän prosenttia vuodessa. Prosessiteollisuuden kasvu on
42799: sensijaan selvästi teollisuustuotannon keskimääräistä kasvua hitaampaa. Massa- ja
42800: paperiteollisuuden tuotannon oletetaan kasvavan samaa vauhtia kuin paperin ja
42801: kartongin kulutuksen tärkeimmissä vientimaissamme. Uusiomassan käyttö
42802: metsäteollisuudessa kasvaa voimakkaasti.
42803:                                            14
42804: 
42805: Taulukko 1.1 Bruttokansantuote tuottajahintaan vuosina 1991 - 2010.
42806: 
42807:                        Bkt 1991, mrd. mk        Vuosikasvu, %/vuosi
42808:                        1985 rahassa
42809:                                                 1992 --? 2000          2000 ~ 2010
42810: 
42811:  Metsäteollisuus        13,8                    3,7                    2,7
42812:  Metalliteollisuus      29,3                    7,1                    3,9
42813: 
42814:  Palvelut               209,2                   2,2                    2,6
42815: 
42816:  Muut toimialat         89,9                    0,6                    0,4
42817: 
42818: 1 Bkt                 1328,5                1 2,4                     12.3
42819:                                                                                         1
42820: 
42821: 
42822: Kysyntäarvion energiapoliittiset lähtökohdat
42823: 
42824: Polttoaineiden yleisen hintatason on oletettu nousevan maailmanmarkkinoilla
42825: reaalisesti jonkin verran. esimerkiksi raakaöljyn hinnan noin 2 % vuodessa. Lisäksi
42826: on oletettu, että Euroopassa otetaan käyttöön ympäristövero, jossa energialle tulisi
42827: yleinen energiasisältöön suhteutettu vero ja lisäksi kullekin energialähteelle C02-pääs-
42828: töjen mukainen vero. Vero tulisi voimaan asteittain ja johtaisi esimerkiksi kivihiilen
42829: kallistumiseen noin 80 prosentilla; raskaan polttoöljyn hinta nousisi 1Y2-kertaiseksi
42830: vuosikymmenen vaihteeseen mennessä.
42831: 
42832: Hallituksen syyskuussa 1992 julkaiseman energiansäästöohjelman oletetaan saavut-
42833: tavan sille asetetut tavoitteet Säästötoimet vähentävät sähkön hankintakapasiteetin
42834: tarvetta 1000 MW:lla. Säästöohjelman keinoihin eivätkuulu talouskasvun rajoittami-
42835: nen, sähkön kysynnän sääntely tai muut näiden kaltaiset toimenpiteet.
42836: 
42837: Ydinvoiman lisärakentaminen ei sisälly kysyntäarvion lähtökohtiin. Tämän seurauk-
42838: sena sähkönkysyntä on vuonna 2000 noin 1,5 TWh ja vuonna 2010 3 TWh alempi
42839: kuin siinä tapauksessa, että hinnaltaan edullista ydinvoimaa olisi tarjolla nykyistä
42840: enemmän.
42841: 
42842: 
42843: Tulokset
42844: 
42845: Energiapoliittisilla toimenpiteillä- erityisesti säästöohjelmalla ja ympäristöverotuksella
42846: - hidastettaisiin sähkönkulutuksen kasvua nykyisestä. Sähkön kokonaiskulutus olisi
42847: 76 TWh vuonna 2000 ja 89 TWh vuonna 2010, kun ilman säästöohjelmaa vastaavat
42848: luvut olisivat noin 78 ja 96 TWh.
42849: 
42850: Vuonna 2010 sähköä käytettäisiin 1,4-kertaisesti nykyiseen verrattuna. Kasvuvauhti
42851: olisi melko tasainen kaikissa käyttäjäryhmissä. Määrällisesti teollisuuden kulutus
42852: kasvaisi kuitenkin eniten.
42853:                                            15
42854: 
42855: Kulutus lisääntyisi lähes talouskasvun tahtiin seuraavan vuosikymmenen ajan.
42856: Talouden sähköintensiteetti (sähkönkulutus/bkt) ei kuitenkaan enää nousisi, vaan
42857: painuisi selvään laskuun. Tämä olisi selvä käänne aiempaan kehitykseen, sillä 1940-
42858: luvun jälkeen sähkönkulutuksen on jatkuvasti kasvanut nopeammin kuin kansantalous
42859: (vrt. kuva 1.1). Käänteen toteutuminen edellyttäisi merkittävää talouden rakennemuu-
42860: tosta sekä energiankäytön kasvun kyllästymistä ja tehostumista.
42861: 
42862: Taulukko 1.2 Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain kasvulaskelmassa, 1Wh.
42863: 
42864:                          1991                   2000                2010
42865: 
42866:      Lämmitys            7,0                    8,8                 10,4
42867: 
42868:      Teollisuus          31,5                   39,5                48,2
42869: 
42870:      Asuminen            9,3                    10,4                11,1
42871: 
42872:      Muut                11,8                   13,9                15,0
42873: 
42874:      Häviöt              2,8                    3,6                 4,2
42875: 
42876:      Yhteensä            62,4                   76                  89
42877: 
42878:      KTM 4/1992 11                              79                  92
42879: 
42880: 1)
42881:         Valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon yhteydessä {huhtikuu 1992) laadittu
42882:         kysyntäarvio.
42883: 
42884: 
42885: 
42886: 
42887:       150r-----------------------------------------~
42888: 
42889:                                                                             .............. .....
42890: 
42891: 
42892: 
42893: 
42894:          01~--------~----------~----------~--------~
42895:         1930              1950               1970               1990                        2010
42896: 
42897: 
42898:  Kuva 1.1 Sähkönkulutuksen ja kansantuotteen suhde, 1973=100.
42899:                                           16
42900: 
42901: 1.2 Energiapolitiikasta riippuvat epävarmuudet
42902: Luvussa 1.1 kuvattu sähkön kysyntäarvio perustuu siihen, että energiapolitiikassa
42903: noudatettaisiin hallituksen energiapoliittisessa selonteossaan ja energiansääs-
42904: töohjelmassaan kirjaamia suuntaviivoja. Ydinvoiman osalta lähtökohtana kysyntäar-
42905: viossa on, että uusia ydinvoimalaitoksia ei rakenneta. Seuraavassa arvioidaan, mitä
42906: vaikutuksia eräillä uusilla energiapoliittisilla toimilla olisi sähkön kysyntään.
42907: 
42908: 
42909: Säästön mahdollisuudet
42910: 
42911: Sähkönkäytön tehostaminen on kansantalouden kannalta katsottuna monissa tapauk-
42912: sissa sähkön tuotantoa edullisempaa. Tällöin olisi periaatteessa järkevää yrittää
42913: vähentää kulutusta ennenkuin kapasiteettia kasvatetaan. Käytännössä tällaiseen
42914: resurssien optimointiin liittyy ongelmia. Sähköntuottaja rakentaa lisäkapasiteettia
42915: omalla rahoituksenaan ja riskillään. Sähkönkuluttaja tekee säästöinvestointeja niin
42916: ikään taloudellisten lähtökohtiensa mukaan, minkä lisäksi valintaan erityisesti
42917: kotitalouksissa ja palvelusektorilla vaikuttavat myös muut kuin energiataloudelliset
42918: seikat. Jotta yksityistalouden näkökulmasta epäkiinnostava tai kannattamatao sähkön-
42919: säästö saataisiin vaihtoehdoksi rakentamiselle, olisi valtiovallan rahoitustuella,
42920: suhteellisiin hintoihin vaikuttavilla veroilla tai erilaisin säädöksin nostettava toimet
42921: vieläkin kannattavammiksi ja kiinnostavaromiksi kuin nyt jo toteutettavalla
42922: säästöohjelmalla tai kaavailuilla veroratkaisuilla pyritään.
42923: 
42924: Nykytilanteessa valtiontaloudellisin perustein mahdollisiksi katsotut säästötoimet on
42925: sisällytetty hallituksen energiansäästöohjelmaan. Sen tavoitteena on alentaa sähkön
42926: ominaiskulutuksia vuoteen 2005 mennessä 10 - 15 prosentilla. Ohjelmassa julkisen
42927: vallan rahoitusosuutta on jouduttu pienentämään siitä, mitä tavoitteen varma
42928: saavuttaminen edellyttäisi. Ohjelma sisältää näiltä osin toiveita kuluttajien entistä
42929: aktiivisemmasta panoksesta säästön hyväksi. Tämä toiveikkuus voi ainakin huonon
42930: taloudellisen tilanteen aikana olla osin katteetonta.
42931: 
42932: Energiapoliittisin toimenpitein voitaisiin pitkällä aikavälillä saada aikaan esitettyä
42933: suurempi sähkön säästö. KTM:n rahoittamassa energiansäästöprojektissa arvioitiin
42934: sähkön ominaiskulutuksen säästöpotentiaaliksi ihanneolosuhteissa noin viidennes
42935: kulutuksesta tehokkain ta nykytekniikkaa hyväksikäyttäen. Tehostamisen edellyttämät
42936: lisäinvestoinnit energiatalouteen olisivat tällöin arviolta noin 30 miljardia markkaa
42937: 10 - 20 vuoden sisällä. Koko säästöpotentiaalin mukainen tehostaminen edellyttäisikin
42938: huomattavasti voimakkaampia toimenpiteitä ja suurempia julkisen vallan kustannuksia
42939: kuin ne, joita hallituksen energiansäästöohjelmassa on esitetty. Suuremmasta
42940: panostuksesta huolimatta säästötulokset olisivat vielä vuonna 2000 nykyisen ohjelman
42941: kaltaisia. Viiveistä johtuen vasta vuosina 2005 - 2010 voisivat säästötulokset
42942: oleellisesti parantua.
42943: 
42944: Hallituksen energiansäästöohjelman yhtenä kulmakivenä on ympäristöverotuksen käyt-
42945: töönotto. Luvussa 1.1 esitetyssä sähkön kysyntäarviossa oletettiin energiaverojen
42946: nousevan vuoteen 2000 mennessä EY :n komission ehdotuksen mukaisesti. Mikäli täl-
42947: laista veroa ei toteuteta kansainvälisesti, Suomen olisi vaikea ottaa sitä yksin käyttöön.
42948:                                           17
42949: 
42950: Energianhinnan sähkönkulutusta hillitsevä vaikutus jäisi silloin olemattomaksi ja
42951: kulutus vuonna 2000 nousisi yli kysyntäarviossa esitetyn määrän. Kulutuksen lisäys
42952: voisi olla noin 1 TWh vuonna 2000 ja 3 TWh vuonna 2010.
42953: 
42954: 
42955: Sähkölämmityksen rajoittaminen
42956: 
42957: Kysyntäarviossa sähkölämmityksen kasvu on vajaat 2 TWh vuoteen 2000 mennessä
42958: ja noin 3,4 TWh vuoteen 2010 mennessä. Taustalla on sähkön suosio pientalojen
42959: lämmitysmuotona. Öljyä ja muita fossiilisia polttoaineita rasittava ympäristöverotus
42960: parantaisi sähkölämmityksen kilpailukykyä edelleen. Sähkön markkinaosuus uusissa
42961: pientaloissa on ollut noin 70 prosenttia 1980-luvun alusta lähtien.
42962: 
42963: Hallituksen energiansäästöohjelman mukaiset toimenpiteet pienentävät rakennusten
42964: ominaiskulutuksia ja vähentävät sähkölämmityksen energiantarvetta 10 prosentilla
42965: sekä asuin- että palvelurakennuksissa. Jos lämmityssähkön kysyntää haluttaisiin hillitä
42966: enemmän, jouduttaisiin turvautumaan jyrkempiin toimiin kuten säätämään erillisve-
42967: roja, kiristämään rakentamismääräyksiä tai suoranaisesti kieltämään sähkölämmitys
42968: joissakin kohteissa.
42969: 
42970: Yksinomaan lämmityssähköön kohdistuvan veron käytön esteenä on toimeenpanon
42971: ja valvonnan vaikeus. Sähkön myyjä ei voi luotettavasti eritellä sähkön käyttötarkoi-
42972: tusta. Mikäli erillisvero asetettaisiin, se kohdistuisi kaikkeen sähkön käyttöön. Tämä
42973: ei olisi tavoitteen kannalta tarkoituksenmukaista.
42974: 
42975: Parhaalla kaupallisella tekniikalla voitaisiin lämmityksen ominaiskututusta vähentää
42976: noin kolmanneksella. Tästä säästöpotentiaalista osa saadaan toteutettua energiansäästö-
42977: ohjelman myötä. Asettamalla sähkölämmitetyille rakennuksille muita lämmitystapoja
42978: kireämmät rakentamismääräykset voitaisiin ominaiskuJutusta edelleen alentaa. Mikäli
42979: määräysten avulla koko säästöpotentiaali saataisiin käyttöön uusissa ja korjattavissa
42980: sähkölämmitetyissä rakennuksissa, alenisi lämmityssähkön kysyntä noin 0,51Wh vuo-
42981: teen 2000 mennessä ja noin 1 TWh vuoteen 2000 mennessä. Käytännössä normien
42982: kiristäminen johtaisi useimmiten sähkölämmityksen hylkäämiseen, sillä tiukkojen
42983: normien mukainen rakennus tulisi hyvin kalliiksi. Lämmitysenergian lähteeksi
42984: valittaisiin joku muu energialähde, useimmissa tapauksissa öljy.
42985: 
42986: Asuinrakennusten sähkölämmityksen kieltäminen tai sähkölämmityksen hylkäämiseen
42987: johtavat tiukat normit vähentäisivät lämmityksen sähköntarvetta alle 10 prosenttia
42988: vuoteen 2000 mennessä, koska kielto voisi koskea vain uusien asuntojen rakentamista.
42989: Korjausrakentaminen pitäisi joka tapauksessa yllä sähkölämmityksen kasvua. Vuoteen
42990: 2000 mennessä kielto vähentäisi sähköntarvetta 1 TWh:n verran kysyntäarvioon
42991: nähden; vuonna 2010 vaikutus olisi 2 TWh. Kuluttajansuoja on markkinataloudessa
42992: säädetty varsin vahvaksi, joten lämmitystavan valinnanvapauden rajoittaminen
42993: lainsäädännöllä olisi vaikeaa.
42994: 
42995:  Sähkölämmityksen kieltäminen teollisuus- ja palvelurakennuksissa saattaisi olla
42996:  toteutettavissa helpommin kuin asuinrakennuksissa. Erityisesti palvelurakennukset
42997:  sijaitsevat usein alueilla, joissa on tarjolla kaukolämpöä. Näissä kohteissa voisi
42998:                                           18
42999: 
43000: kyseeseen tulla myös talokohtainen, esimerkiksi öljyyn perustuva lämmitysjärjestelmä.
43001: Vaikutus sähkön kysyntään jäisi kuitenkin vähäiseksi. Yksinomaan teollisuus- ja
43002: palvelurakennuksiin kohdistuva kielto vähentäisi kulutusta vuonna 2000 noin 0,2
43003: TWh.
43004: 
43005: Sähkölämmityksen rajoittaminen ei sinänsä vähennä lämmitysenergian tarvetta, vaan
43006: siirtää sen tuotettavaksi muilla energiamuodoilla. Tämä ei välttämättä johda ympäris-
43007: tön kannalta parempiin tuloksiin, minkä pitäisi kuitenkin olla energiankulutusta
43008: hillitsevien toimien perimmäinen tarkoitus.
43009: 
43010: 
43011: Myönteisen ydinvoimapäätöksen vaikutus sähkön kysyntään
43012: 
43013: Ydinvoiman hinta muodostuu suurelta osin päävoimakustannuksista. Koska
43014: ydinpolttoaineen hinta vaikuttaa suhteellisen vähän sähkön hintaan, myönteisen
43015: ydinvoimapäätöksen arvioidaan lisäävän investoijien luottamusta sähkön maltilliseen
43016: hintakehitykseen. Tämä rohkaisisi investointeihin sähköintensiivisillä toimialoilla.
43017: 
43018: Teollisuuden Energialiiton arvion mukaan ydinvoimapäätöksestä riippuvia investoin-
43019: tihankkeita on noin 6 TWh:n edestä vuoteen 2005 mennessä, joista suurin osa metsä-
43020: teollisuudessa. Ydinvoimapäätös on hankkeiden kannalta tärkeä joskaan ei välttämättä
43021: ratkaiseva edellytys.
43022: 
43023: Sähkön hinnan ohella muut kustannustekijät ovat yhtä merkittäviä investointikritee-
43024: reitä. Tällaisia ovat rahoituskustannukset ja rahoituksen saatavuus, raaka-ainehinnat
43025: sekä tuotteen kysyntä.
43026: 
43027: Karkeana arviona voitaisiin esittää, että teollisuuden sähkönkulutus kasvaisi vuoteen
43028: 2010 mennessä 3 TWh korkeammaksi kuin kysyntäarviossa, mikäli perusvoiman
43029: lisätuotanto perustuisi ydinvoimaan. Ydinvoiman lisätaxjonta ei lisäisi kotitalouksien
43030: ja palvelusektorin kulutusta suhteellisesti yhtä paljon kuin teollisuudessa, koska näiden
43031: sektoreiden sähköstä maksama hinta ei alenisi samassa määrin.
43032: 
43033: Myönteisen ydinvoimapäätöksen liikkeelle saarnat investoinnit nostaisivat teollisuus-
43034: tuotantoa ja sitä kautta kansan tuotetta. Tätä ei ole kuitenkaan otettu huomioon luvussa
43035: 1.1 esitetyssä talousarviossa ja siihen perustuvassa kysyntäarviossa.
43036:                                           19
43037: 
43038: 1.3 Energiapolitiikasta riippumattomat epävarmuudet
43039: Sähkön kysyntäarvioon liittyy epävannuuksia, joista merkittävä osa aiheutuu ener-
43040: giapolitiikasta riippumattomista tekijöistä. Seuraavassa arvioidaan hitaan talouskehi-
43041: tyksen ja teollisuuden rakenteen vaikutusta sähkönkysyntään.
43042: 
43043: 
43044: Laman pitkittyminen
43045: 
43046: Viime aikojen taloudellinen tilanne on osoittanut, että talouden kasvunäkymät ovat
43047: erittäin epävarmat niin kotimaassa kuin tärkeimmillä vientimarkkinoillammekin.
43048: Pitkittyneen laman vaikutuksia sähkönkulutukseen on pyritty arvioimaan lamalaskel-
43049: malla. Se on varsin yksioikoinen, eikä siinä ole yritetty analysoida perusteellisesti
43050: perinpohjin muuttuneen talouden tilan vaikutuksia yhteiskuntaan.
43051: 
43052: Lamalaskelmassa oletetaan, että talous on pitkäaikaisessa taantumassa myös muissa
43053: teollistuneissa maissa. Tämä rajoittaa teollisuutemme vientimahdollisuuksia sen
43054: hyvästä kilpailukyvystä huolimatta. Laman oletetaan kestävän lähes 1990-luvun
43055: loppuun saakka, jonka jälkeen maailman tuotannon ja kaupan kasvu nopeutuisivat.
43056: 
43057: Suomen talouden kokonaistuotanto kasvaa lamalaskelmassa noin prosentin vuosi-
43058: vauhdilla vuosina 1992- 2000; 1990-luvun keskimääräinen kasvuvauhti olisi vain 0,4
43059: %/vuosi johtuen kansantuotteen pienenemisestä vuosina 1991 ja 1992. Tällainen
43060: yhtäjaksoisen hitaan kasvun periodi olisi menneeseen kehitykseen nähden harvinaislaa-
43061: tuinen (vrt. kuva 1.2). Vuoden 2000 jälkeen talouden kasvun kohoaisi noin kahteen
43062: prosenttiin vuodessa.
43063: 
43064: Kotimarkkinateollisuuden ja palveluiden tuotanto laskisi lamalaskelmassa voimakkaas-
43065: ti tarkasteluperiodin alkuvuosina. Vuoteen 2000 mennessä näiden sektoreiden tuotanto
43066: elpyisi sen verran, että niiden tuotanto olisi tuolloin suurinpiirtein vuoden 1990
43067: tasolla.
43068: 
43069: Vientiteollisuuden tuotanto kasvaisi metalli- ja metsäteollisuuden vetämänä. Hyvän
43070: kilpailukyvyn vuoksi vientiteollisuus pystyisi kasvattamaan jonkin verran mark-
43071: kinaosuuksiaan. Metalliteollisuuden tuotannon kasvuksi vuosille 1991 - 2000 on
43072: arvioitu noin 4% vuodessa ja metsäteollisuudelle 2,5 %. Metsäteollisuuden tuotannon
43073: tonneissa mitattu kasvu jäisi kuitenkin selvästi alle kahden prosentin vuodessa.
43074: Metsäteollisuuden laajennusinvestoinnit jäisivät vuoteen 2000 mennessä olematto-
43075: miksi. Tuotannon kasvu saataisiin aikaan pääasiasiassa kapasiteetin käyttöasteen
43076: kohoamisella ja parhaillaan valmistumassa olevilla investoinneilla.
43077: 
43078: Kotitalouksien ostovoiman kehitys olisi 1990-luvulla menneisiin vuosikymmeniin
43079: verrattuna erittäin hidasta. Työttömyysaste olisi mitä ilmeisimmin huomattavasti yli
43080: 20 prosentin. Viennin kasvun ja tuontikysynnän laman vuoksi kansantalouden ulkoisen
43081: tasapainon ongelmat saataisiin kuitenkin hallintaan, mikä antaisi paremmat
43082: lähtökohdat siirryttäessä 2000-luvulle.
43083:                                           20
43084: 
43085: 
43086:                                                                   Toteutunut
43087:                                                                   Kysyntäarvio
43088:                                                                   Lamalaskelma
43089:     4
43090: 
43091: 
43092: 
43093: 
43094:         1900- 1910- 1920~ 1930- 1940- 1950- 1960- 1970- 1980- 1990- 2000-
43095: 
43096: Kuva 1.2 Bruttokansantuotteen keskimääräiset vuosikasvut eri vuosikymmeninä
43097: aikavälillä 1900- 2010, %/vuosi. Vuosille 1990- 2000 sekä 2000- 2010 muutokset
43098: on esitetty sekä kysyntäarvion että lamalaskelman osalta.
43099: 
43100: Taulukossa 1.3 on esitetty sektoreittain ne vaikutukset, joita hitaalla talouskasvulla
43101: olisi sähkönkulutukseen. Kysyntäarvioon verrattuna kulutus olisi 4- 5 TWh pienempi,
43102: josta yli puolet aiheutuisi teollisuuden sähköntarpeen alenemisesta.
43103: 
43104: Taulukko 1.3 Laman pitkittymisen vaikutus sähkönkulutukseen kysyntäarvioon
43105: verrattuna, TWh.
43106: 
43107:                                                    2000           12010
43108: 1                                              1                                     1
43109:     Lämmitys                                       -0,8               -0,6
43110: 
43111:     Teollisuus                                     -3                 -3,5
43112: 
43113:     Asuminen                                       -0,5               -0,4
43114: 
43115:     Muut                                           -0,2               -0,2
43116: 
43117:     Yhteensä                                       -4,5               -4,7
43118: 1                                              1                  1                  1
43119: 
43120: 
43121: 
43122: 
43123: Teollisuuden tuotantorakenne
43124: 
43125: Sähkönkulutusarvion perusteena on skenaario teollisuuden tuotantorakenteesta, joka
43126: poikkeaa nykyisestä rakenteesta kevyempään ja työllistävämpään suuntaan. Tällaista
43127: rakennetta voidaan pitää tavoitteellisena, eikä sitä ole johdettu tiukasti mark-
43128: kinalähtöisistä tekijöistä. Sen toteutuminen onkin epävarmaa.
43129:                                          21
43130: 
43131: Suomen markan heikentymisen seurauksena maamme kustannustaso kilpailijamaihin
43132: verrattuna on selvästi alentunut. Menneet vuosikymmenet ovat osoittaneet, että mar-
43133: kan devalvaatiot ovat tukeneet olemassa olevaa tuotannon rakennetta. Tämän vuoksi
43134: on mahdollista, että kysyntäarvion taustana oleva tuotantoskenaario on liiaksi pai-
43135: nottunut sellaisiin toimialoihin, joiden sähkönkulutus on keskimääräistä alhaisempi.
43136: Sähköntuotantokapasiteettia mitoitettaessa kysyntäarvion mahdollinen epävarmuus
43137: tulisi kuitenkin ottaa huomioon.
43138: 
43139: Teollisuuden rakenne ei muutu pelkästään kysyntätekijöiden perusteella, vaan siihen
43140: vaikuttavat myös tuotantopanosten saatavuus ja niiden suhteelliset hinnat. Energian
43141: hinta on eräillä toimialoilla suuri kustannustekijä, joka vaikuttaa investointien
43142: kannattavuuteen ja pitkällä aikavälillä myös teollisuuden tuotantorakenteeseen. Tämän
43143: vuoksi energiapoliittisten ratkaisujen ja tuotannon rakennemuutosten vaikutukset
43144: sähkönkulutukseen menevät osittain päällekkäin, eikä niiden erottelentinen kaikilta
43145: osin ole mahdollista.
43146: 
43147: Jos kansantalous kasvaa kokonaisuudessaan kysyntäarvion mukaisesti, mutta
43148: tuotannon rakennemuutos ei toteudukaan. nousee sähkönkulutus kysyntäarviota
43149: suuremmaksi.
43150: 
43151: Metsäteollisuuden tuotantoskenaariossa uusiamassan käyttö yli kaksinkertaistuu
43152: nykyisestään. Jos Suomi ja muut Pohjoismaat säilyvät neitseellisen kuidun tuottajina
43153: Euroopan massa- ja paperimarkkinoilla, voi uusiamassan käyttö maamme paperituot-
43154: teissa jäädä arvioitua pienemmäksi. Uusiamassan sijasta käytettäisiin lähinnä
43155: mekaanista massaa. Tämä lisäisi metsäteollisuuden sähkönkulutusta noin 0,5 TWh
43156: vuonna 2000 ja noin 0,8 1Wh vuonna 2010.
43157: 
43158: Metsäteollisuuden tuotannon on arvioitu suuntautuvan aikaisempaa enemmän sellu-
43159: pohjaisiin paperilaatuihin. Jos arvio ei pidä paikkaansa, vaan tuotantorakenne säilyy
43160: nykyisen kaltaisena, lisääntyy metsäteollisuuden sähkönkulutus. Samaan suuntaan
43161: vaikuttaisi ydinvoiman lisärakentaminen, jonka seurauksia sähkönkulutukseen on
43162: arvioitu luvussa 1.2.
43163: 
43164: Perusmetallissa ja kemianteollisuudessa on investointihankkeita, joita ei ole huomioitu
43165: tuotantoskenaariossa. Niiden toteutuessa sähkönkulutus kasvaisi noin 0,9 TWh vuonna
43166: 2000 ja 1,4 TWh vuonna 2010.
43167: 
43168:  Sähkönkulutusta vähentäisi muiden teollisuussektoreiden arvioitua hitaampi kasvu.
43169:  Palaaminen perinteisemmälle kasvu-uralle vähentäisi sähkönkulutusta arviolta 0,4
43170:  TWh vuonna 2000 ja 0,7 TWh vuonna 2010.
43171: 
43172:  Yhteenvetona edellisestä voidaan todeta, että jos teollisuusrakenne ei muuttuisi
43173:  kysyntäarvion lähtöoletuksien mukaisesti vaan säilyisi nykyisenä, olisi sähkönkulutus
43174:  vuonna 2000 yhteensä noin 1 1Wh suurempi kuin kysyntäarviossa. Vuonna 2010
43175:  teollisuusrakenteen vaikutus olisi 1,5 TWh.
43176:                                                                             22
43177: 
43178: 1.4 Eri tekijöiden yhteisvaikutus
43179: Seuraavassa on koottu yhteen edellä esitettyjen tekijöiden vaikutus sähkönkulutukseen
43180: vuosina 2000- 2010. Taulukossa on otettu huomioon tekijät, jotkajohtuvat talouden
43181: epävarmuudesta, energiavero- ja ydinvoimapäätöksistä, teollisuuden tuotantorakentees-
43182: ta tai osittaisesta sähkölämmityksen rajoittamisesta.
43183: 
43184: Sähkönkulutuksen vaihtelualueen ylärajaa edustaa skenaario, jossa energiatalous ja
43185: kansantalous kehittyisivät kysyntäarvion mukaisesti, mutta ympäristöverot eivät
43186: toteutuisi eikä metsäteollisuudessa liioin tapahtuisi nopeaa rakennemuutosta, joka
43187: lisäisi kemiallisen massan ja uusiapaperin tuotantoa. Alaraja vastaisi tilannetta, jossa
43188: lama pitkittyisi niin Suomessa kuin ulkomailla. Sähkölämmitettäviin uudisrakennuksiin
43189: sovellettaisiin muuta rakentamista kireämpiä määräyksiä ja suurimpien rakennusten
43190: sähkölämmitys kiellettäisiin kokonaan.
43191: 
43192: Taulukko 1.4 Eri tekijöiden yhteisvaikutus sähkönkulutukseen, TWh.
43193: 
43194:                                                                                                       1991               2000                2010
43195: 1                                                                                                 1                  1                   1                     1
43196: 
43197:      Kysyntäarvio                                                                                     62                 76                  89
43198: 
43199:  ';~~~~~ii~si~(iiip~~ e~R~fifi~t~~f ; . · •· · •· ···•· .:····· . . · · ·                                                . ,.:···•.•L··::.·•·;;:,
43200:      Ei kansainvälisiä ympäristöveroja                                                                                   +1                  +3
43201: 
43202:      Sähkölämmitettyjan tilojen rakennusmääräysten                                                                       -0,5                -1
43203:      kiristäminen
43204: 
43205:     Teollisuus- ja liikerakennusten sähkölämmityksen                                                                     -0,2                -0,2
43206:     kieltäminen
43207: 
43208:     Ydinvoiman lisärakentaminen
43209:     ·~:.DrL:~; .. ( {;:ii:••···· .• ~ .•;;;;,i:Y:::.•~:·:· ··• ••·' :i ;• ::: ..·:. J~ .·
43210: 
43211:      Laman pitkittyminen
43212:                                     ·.~'1'!1'!~'!'
43213:                                                                                             ',· ·;'·· .. :
43214:                                                                                              •.        •.• ••
43215:                                                                                                                          +1,5
43216: 
43217:                                                                                                                 ; •.• ·; •• ;> .. ::
43218:                                                                                                                          -4,5
43219:                                                                                                                                              +3,0
43220:                                                                                                                  :: :. ·•·•• )'::;:\~;~:·•;: V:; •:;,:
43221:                                                                                                                                        .. ; ..... ;:•:.
43222:                                                                                                                                              -4,7
43223:                                                                                                                                                           .
43224:                                                                                                                                                           ..
43225: 
43226: 
43227: 
43228: 
43229:     Teoll.isuuden tuotantorakenne                                                                                        +1,0                +1,5
43230: 
43231:     Yhteensä                                                                                          62,4               71-80               83-96
43232: 1                                                                                                 1                  1                   1                     1
43233: 
43234: 
43235: Alarajaa vastaavassa kulutusarviossa saavutettaisiin ylimmän arvion kulutustaso 7 -
43236: 8 vuotta myöhemmin.
43237:                                       23
43238: 
43239:   100~--~----------------------------------~---.
43240: 
43241: 
43242: 
43243:                                                                        ..······
43244:    80 ~--------------------------------~~~~~~··~
43245:                                        /
43246:                                                            ...·<>~.
43247:                                                               ..······
43248:                                                                        ..
43249:                                                   ./       .. ..
43250:                                                       ,_;//·
43251:                                                //
43252: 
43253: 
43254: 
43255: 
43256:    40+------
43257: 
43258: 
43259: 
43260: 
43261:    20 ----------·--·-
43262: 
43263: 
43264: 
43265: 
43266:     o~~--~~~+-~~~~~~~~~~~~~--~~~-~
43267: 
43268:     1970             1980              1990              2000               2010
43269: 
43270: 
43271: Kuva 1.3 Sähkönkulutus vuosina 1970 - 2010 ja sen vaihteluväli, TWh.
43272: 
43273: 
43274: 
43275: 
43276: 9 330225T
43277:                                            24
43278: 
43279: 2 SÄHKÖN
43280:   HANKINTAKAPASITEETTI
43281: 
43282: 2.1 Kapasiteetin tarve
43283: Arvioidun kysynnän kattamiseen tarvittaisiin vuonna 2000 noin 15 200 megawattia
43284: (MW) tuotantokapasiteettia. Nykyinen kapasiteetti on tuonti mukaan lukien noin
43285: 13 900 MW, mutta siitä osa poistuu 1990-luvun aikana mm. tuontisopimusten päätty-
43286: essä. Kun otetaan huomioon nyt rakenteilla olevat uudet voimalat 1000 MW, varmuu-
43287: della tiedossa oleva kapasiteetti riittää kuluvan vuosikymmenen loppuvuosiin.
43288: Toisaalta voimalaitosten ns. taloudellinen tuotantokyky saattaisi ylittyä, joten tuotetun
43289: sähkön hinta olisi nykyistä korkeampi.
43290: 
43291: Sen jälkeen kapasiteettin tarpeen ja varmuudella käytettävissä olevan kapasiteetin
43292: väliin jää kasvava aukko, jonka suuruus olisi vuonna 2000 noin 1900 MW ja vuonna
43293: 2005 jo 3400 MW. Sähkön kulutuksen lisäksi myös eräiden voimalaitosten poistumat
43294: lisäävät aukkoa. Se on katettava ratkaisuin, joista ei ole vielä päätöksiä. Jos sähkön
43295: kulutus toteutuisi taulukossa 1.3 esitetyn hajonta-alueen alarajan mukaisesti esim.
43296: laman pitkittymisen vuoksi, pienenisi kapasiteettiaukko vuonna 2000 alle 1000
43297: MW:iin.
43298: 
43299: Taulukko 2.1 Sähkönhankintakapasiteetin lisärakentamistarve vuoteen 2005
43300: mennessä, MW.
43301: 
43302:                                         199211993        2000             2005
43303: 
43304:   Oma kapasiteetti                      12630            13630            13630
43305: 
43306:   Poistumat                                              -330             -530
43307: 
43308:   Vuoden 1992 lopussa rakenteilla       1000
43309:   olevat
43310: 
43311:   Tuontisopimukset                       1250
43312: 
43313:   Käytettävissä oleva kapasiteetti       14880           13300            13100
43314: 
43315:   Kapasiteetin tarve                     12000           15200            16500
43316: 
43317:   Kapasiteettiaukko                                      -1900            -3400
43318: 
43319: 
43320: 
43321: Mikäli tuonti Venäjältä (900 MW) jatkuisi vuoden 1999 jälkeen, kapasiteettiaukko
43322: olisi siinäkin tapauksessa vuonna 2000 noin 1000 MW. Toisaalta mikäli ydinvoimaa
43323: rakennettaisiin lisää ja sen mahdollistamat energiaintensiivisen teollisuuden
43324: investoinnit kansantaloudessa käynnistyisivät, kapasiteetintarve kasvaisi edellisen
43325: taulukon lukuja suuremmaksi.
43326:                                          25
43327: Seuraava kuva havainnollistaa sitä osaa kapasiteetin kysynnästä, josta ei ole vielä
43328: tehty päätöksiä.
43329: 
43330: 
43331: 
43332: 
43333:   1
43334: 
43335: 
43336: 
43337: 
43338:           [J KapasiteettivaJ~
43339:           •     Rakenteilla
43340:           mMl Tuontisopimukset
43341:           [J Olemassa oleva
43342:       1                        1995                     2000                     2005
43343: 
43344: 
43345: Kuva 2.1 Sähkönhankintakapasiteetin tarve vuosina 1990- 2005 ja olemassa oleva
43346: kapasiteetti, MW.
43347: 
43348: 
43349: 
43350: 2.2 Ensisijainen kapasiteetti
43351: Edellisessä kohdassa esitettyjen jo rakenteilla olevien voimalaitosten lisäksi on joukko
43352: voimalaitoksia, jotka todennäköisesti toteutuvat kaupallisin perustein. Lisäksi on
43353: tiedossa hankkeita, jotka toteutuvat vain mikäli valtion budjettiin varataan viime
43354: vuosien tasoa oleva julkinen rahoitus. Nämä voimalaitokset ovat ympäristön ja ener-
43355: giatalouden kannalta etusijalle asetettua sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, vesivoimaa
43356: ja jonkin verran tuulivoimaa.
43357:                                          26
43358: 
43359: Sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteettia syntyisi edellä esitetyin perustein
43360: vuoteen 2000 mennessä kaikkiaan noin 1000 MW. Yksittäisistä voimalaitoshankkeista
43361: on merkittävin. mutta samalla vaikeimmin ennakoitavissa Nesteen suunnittelema
43362: pohjaöljylaitos POVO. Se olisi jalostamon jalostusprosessissa jäännöstuotteeksi jäävää
43363: öljyä polttava kaasutuskombilaitos, jonka kokonaisteho olisi noin 700 MW ja
43364: valtakunnan huippukulutuksen aikainen nettolisäteho olisi sekin lähes 600 MW. Laitos
43365: tuottaisi höyryä jalostamolle ja mahdollisesti lämpöä Helsingille. Laskelmissa on ole-
43366: tettu, että POVO:n käynnistyminen ajoittuisi vuoteen 1996. Käynnistymisen aikoihin
43367: sähköntuotannossa olisi ylitarjontatilanne, joka poistuu vuosikymmenen lopussa.
43368: 
43369: Loput hankket olisivat pienehköjä kaupunkien sähköä ja lämpöä tuottavia voimalaitok-
43370: sia. Teollisuuden vähäinen investointitahti 1990-luvulla vähentää teollisuuden voima-
43371: laitosrakentamista.
43372: 
43373: Kaasun saatavuus saattaa muodostaa pullonkaulan suunnitellulle voimalaitosrakentami-
43374: selle vuosien 2000 - 2004 tehontarvetta silmälläpitäen. Tästä huolimatta kaasu-
43375: käynöiset voimalaitokset on sisällytetty vaihtoehtoihin Vuosaari B:tä lukuunottamatta
43376: suunnitelmien mukaisesti. Vuosaari B:n rakentaminen tai rakentamatta jättäminen
43377: riippuu mm. maakaasun saatavuudesta ja POVO:n rakentamisesta. Laskelmissa on
43378: oletettu, että Vuosaari B ei toteudu, vaan korvautuu POVO:lla. Läntisen putkiyhteyden
43379: on oletettu tulevan käyttöön myöhemmin määriteltävässä kaasuvaihtoehdossa vuonna
43380: 2000 ja muissa vaihtoehdoissa vuonna 2005. Kaasuputken rakentamisajankohdasta
43381: riippuvaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvaa voimalaitoskapasiteettia
43382: on arvioitu olevan yhteensä noin 350 MW. Turun voimalaitoshankkeet ovat näistä
43383: merkittävimmät.
43384: 
43385: 
43386: 2.3 Perusvoimavaihtoehdot
43387: Tämän selvityksen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut arvioida sähkön kulutusta
43388: ja tuotantoa sekä eri vaihtoehtojen vaikutuksia siinä tapauksessa, että ydinvoiman
43389: rakentaminen ei enää sisältyisi eduskunnan marraskuussa 1992 hyväksymän ponnen
43390: mukaisesti Suomen energiastrategiaan. Tämän mukaisesti seuraavassa tarkastellaan
43391: miten se kapasiteettitarve, jota ei voida tyydyttää nykyisillä voimalaitoksilla.
43392: rakenteilla olevilla voimalaitoksilla tai edellä esitetyillä ensisijaisilla hankkeilla,
43393: voidaan kattaa muilla perusvoimalaitoksilla tai erilaisilla kapasitetttiyhdistelmillä.
43394: 
43395: Ydinvoiman vaihtoehtoina tulevat periaatteessa kyseeseen hiilivoima, tuonti, maa-
43396: kaasuvoima sekä turpeeseen, puuhun tai muuhun kotimaiseen energiaan perustuva
43397: voimantuotanto. Varsinaisesta perusvoimaa vastaavasta tuotannosta hiilikäyttöinen
43398: lauhdutusvoima on koeteltua, kaupallista tekniikkaa. Polttoaineen saanti on suhteelli-
43399: sen varmaa, mutta hintaan liittyy investoijan kannalta epävarmuutta kaavailtujen
43400: ympäristöverojen osalta. Ehkä keskeisin ongelma ovat ympäristöpäästöt, jotka lisään-
43401: tyvät väistämättä valittaessa hiilenpolttoon perustuva linja sähköntuotantoon.
43402: 
43403: Maakaasun osalta hallitus totesi selonteossa, ettei kaasun käyttöä tule merkittävästi
43404: lisätä ennen kuin hankinta on varmistettu putkiyhteydellä toiseen toimittajaan. Se
43405: tarkoittaa nykytilanteessa Norjaa, sillä Barentsinmeren hanke on ilmeisesti siirtynyt
43406:                                            27
43407: entistäkin pidemmälle tulevaisuuteen. Kaasun tuonti Norjasta on mahdollista vasta
43408: kun Ruotsi voi ottaa vastaan merkittävämpiä kaasumääriä, näillä näkymin aikaisintaan
43409: vuosikymmenen vaihteen tuolla puolen. Baltian markkinoiden kytkeminen hank-
43410: keeseen saattaisi alustavien selvitysten mukaan parantaa hankkeen taloudellisuutta
43411: mutta ei ratkaise sen toteutumista. Vaikka tämän vuosikymmenen loppupuolen
43412: kapasitettiratkaisuja ei näyttäisi olevan mahdollista perustaa nykytilanteessa Norjan
43413: kaasun varaan. laskelmiin sisällytetään silti erillinen kaasuvaihtoehto.
43414: 
43415: Turpeeseen tai puuhun perustuvan sähköntuotannon lisääminen on mahdollista, mutta
43416: vaatii merkittävää valtion tukea tämän tuotannon saamiseksi kannattavaksi. Sama
43417: koskee tuulivoimaa. Vuosien 2000- 2005 tietämille näitä olisi teknisesti aikaansaa-
43418: tavissa tuhatkunta megawattia yli sen mitä kaupalliselta pohjalta näyttäisi muuten
43419: syntyvän. Osa perusvoimatarpeesta jäisi kuitenkin edelleen toteutettavaksi muilla
43420: keinoin. Pitemmällä aikavälillä, tekniikan kehittyessä uusiutuvan energian mahdolli-
43421: suudet kasvavat Sama koskee tuulivoimaa.
43422: 
43423: Mainittujen mahdollisuuksien lisäksi olisi mahdollista lisätä vesivoiman tuotantoa sa-
43424: doilla megawateilla vapauttamaila koskia suojelun piiristä. Sitä ei ole tarkasteltu tässä
43425: selvityksessä lähemmin.
43426: 
43427: Seuraavassa kuvataan tarkemman tarkastelun kohteeksi otetut perusvoimavaihtoeh-
43428: toehdot Kaikille vaihtoehtoisille linjoille on yhteistä oletus siitä, että kaupungit ja
43429: teollisuus toteuttavat suunnitelemansa ja taloudellisesti kannattavat sähkön ja lämmön
43430: yhteistuotantohankkeet eli ns. ensisijaiset hankkeet, jotka eivät edellytä nykyistä
43431: käytäntöä laajempaa julkista tukea. Käytettävät tekniikat voivat olla kombiratkaisuja,
43432: kaasutusta, dieseleitä jne. ja alkuvaihessa myös perinteistä vastapainetekniikkaa. Täl-
43433: laisen tuotannon taloudellisuus paranee, mikäli energiaverouudistus toteutuu ja sähkö-
43434: markkinat vapautuvat.
43435: 
43436: 
43437: 1) Hiilivaihtoehto
43438: 
43439: Hiilivoimalla katetaan se osa tarpeesta, jota ei voida kattaa tuonnin jatkamisella. Hiiltä
43440: voidaan polttaa perinteisissä 'lauhdutusvoimalaitoksissa joko pöly- ja arinapolttokatti-
43441: loissa tai leijupetikattiloissa. Laskelmissa oletetaan käytettävän leijupetiratkaisuja ja
43442: myöhemmin tulevaisuudessa kaasutusta. Toisen kaasuputkiyhteyden oletetaan olevan
43443: käytettävissä vuoden 2005 alussa. Vuoden 2005 jälkeen rakennettavat voimalaitokset
43444: käyttävät kaasua siellä, missä se on mahdollista. Kaasuyhteyden oletetaan syntyvän
43445: energiamarkkinoiden osapuolien omasta toimesta ilman julkista rahoitustukea.
43446: 
43447: Vuoteen 2005 mennessä oletetaan rakennettavan kaikkiaan kaksi 550 MW:n hiili-
43448: lauhdutusvoimalaitosta.
43449:                                            28
43450: 
43451: 2) Kaasuvaihtoehto
43452: 
43453: Tämä on laskelma siitä mitä tapahtuisi, jos läntinen kaasuputkiyhteys voitaisiin
43454: toteuttaa vuoden 2000 alkuun mennessä. Käytännössä se edellyttäisi, että Ruotsin
43455: kaasuntarve nousisi vastoin ennakko-odotuksia tai Suomen valtio rahoittaisi putki-
43456: investoinnin riippumatta Ruotsin mukaan tulosta. Vuoden 2000 jälkeen rakennettavat
43457: voimalaitokset on oletettu kaasukäyttöisiksi, mikäli se on mahdollista. Suurimpien
43458: kaasuvoimaloiden on laskelmissa oletettu olevan kaasukombeja ja pienimpien sähkön
43459: ja lämmön yhteistuotantolaitosten dieselvoimalaitoksia. Sähkömarkkinoita koskevien
43460: johtopäätösten kannalta ei ole oleellista kumpi vaihtoehto, kombit vai dieselit
43461: todellisuudessa rakennetaan.
43462: 
43463: Kaikkiin vaihtoehtoihin on sisällytetty tämän lisäksi kaasukäyttöistä kapasiteettia
43464: vähintään 700 MW. Kaikkien suunnitteluasteella olevien kaasukäyttöisten voimalai-
43465: tosten on oletettu olevan joko kombivoimalaitoksia tai dieseleitä.
43466: 
43467: Kaasuvaihtoehto poikkeaa hiilivaihtoehdosta lähinnä siinä, että hiililauhdevoimalaitok-
43468: set on korvattu erilaisilla kaasuvoimalaitoksilla (vrt. taulukko 2.2). Vaihtoehdossa on
43469: aikaistettu useita sähkön ja lämmön yhteistuotantohankkeita, koska kaasua on oletettu
43470: olevan aikaisemmin saatavilla. Mukana on pieniä dieselvoimalaitoksia tai erilaisia
43471: kaasuturbiiniratkaisuja siinä määrin kuin näitä paikkakuntia on tarjolla. Metsäteolli-
43472: suuden kaasukäyttöisten voimalaitosten peruskorjaamisella voidaan myös hieman
43473: lisätä sähkösaantoa. Vain sähköä tuottavat kaasukombit tai dieselit korvaavat
43474: varsinaista perusvoimaa.
43475: 
43476: Taulukko 2.2 Kaasuvaihtoehtoon sisällytetyt kaasukäyttöiset perusvoimaa korvaavat
43477: tai täydentävät voimalaitoshankkeet vuoteen 2005 mennessä, MW.
43478: 
43479: 
43480:   Teollisuuden voimalaitosten uusiminen                               50
43481:   Pienet dieselvoimalaitokset (å 15 MW)                               150
43482:   Vain sähköä tuottavat kaasukombit tai diesalit                      1000
43483: 
43484:   Yhteensä                                                            1200
43485: 
43486: 
43487: 
43488: 3) Bioenergiavaihtoehto
43489: 
43490: Tässä vaihtoehdossa oletetaan uudistuviin energialähteisiin perustuvaa sähkön-
43491: tuotantoa, kuten pienimuotoisia puuvoimalaitoksia, teollisuuden jätepolttoaineisiin ja
43492: hakkeeseen perustuvaa kaasutusvoimaa ja pienvesivoimaa otettavan käyttöön niin
43493: paljon kuin sitä on rakennettavissa. Lisäksi rakennetaan runsaasti tuulivoimaa.
43494: Turvelauhdutusvoimaa oletetaan rakennettavan lisää yhteensä 300 MW kahtena 150
43495: MW:n yksikkönä. Vuodesta 2005 lähtien muu kuin sähkön ja lämmön yhteistuotan-
43496: toon perustuva sähköntuotanto oletetaan tuotettavan maakaasulla samoin kuin vaih-
43497: toehdossa 1.
43498:                                             29
43499: Kaikissa vaihtoehdoissa oletetaan rakennettavan (lisää nykyiseen) vähintään 630 MW
43500: puu- tai turvekäyttöistä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Vesivoimaa on sisällytetty
43501: kaikkiin vaihtoehtoihin lisää vähintään 250 MW. Edellisten lisäksi on biovaihtoeh-
43502: toon sisällytetty mm. seuraavat uudet voimalaitosratkaisut vuoteen 2005 mennessä.
43503: Esitetystä lisäyksestä vain turvelauhdevoima korvaa sellaisenaan perusvoimaa.
43504: 
43505: Taulukko 2.3 Biovaihtoehtoon sisä/lytetyt perusvoimaa korvaavat tai täydentävät
43506: voimalaitokset vuoteen 2005 mennessä, MW.
43507: 
43508:     Pienvesivoima                                                         100
43509: 
43510:     Puuta tai turvetta polttavaa pienvoima (<15 MW)                       100
43511: 
43512:     Uusien voimalaitostekniikoiden tuoma lisäys metsäteollisuudessa       400
43513: 
43514:     Muu puuvoima                                                          100
43515: 
43516:     Turvelauhdutusvoima                                                   300
43517: 
43518:     Tuulivoima                                                            100
43519: 
43520:     Yhteensä                                                              1100
43521: 1                                                                     1                1
43522: 
43523: 
43524: 
43525: 
43526: 4) Ydinvoimavaihtoehto
43527: 
43528: Vertailujen vuoksi tarkastellaan myös ydinvoimavaihtoehtoa. Se antaa mahdollisuuden
43529: arvioida ydinvoimavaihtoehdon poissulkemisen vaikutuksia sähkön kysyntään, sähkön
43530: hintaan ja päästöihin. Sen jälkeen perusvoiman tuotanto perustuisi tässäkin
43531: vaihtoehdossa kaasuvoimaan.
43532: 
43533: Ydinvaihtoehdossa sähköenergian kysyntä on oletettu muita vaihtoehtoja suuremmak-
43534: si. Tästä seuraa osittain se, että ydinvaihtoehdossa on oletettu rakennettavan kaikkiaan
43535: kaksi noin 1000 MW:n ydinvoimalaitosta vuoteen 2005 mennessä. Ensimmäinen
43536: voimalaitos tulisi ottaa käyttöön jo vuonna 2000 ja sen rakentamisesta pitäisi siten
43537: tehtä päätökset välittömästi. Päätökset ydinvaihtoehtoon sisällytetystä toisesta
43538: voimalaitoksesta tulisi tehdä jo 3 - 4 vuoden päästä.
43539:                                            30
43540: 
43541: 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
43542: Tässä tarkastellaan eri sähköntuotantomuotojen aiheuttamia päästöjä ilmaan. Päästöjen
43543: vähentäminen on myös kipeimmin toimenpiteitä vaativa tehtävä 1990-luvulla.
43544: 
43545: Fossiilisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantotapojen haitallisimmat päästöt (S02,
43546: NO,, C02 ja raskasmetallit) ovat peräisin käytettyihin pohtoaineisiin sisältyvistä
43547: epäpuhtauksista ja polttoaineiden palamistuloksista. Päästöt vaihtelevat huomattavasti
43548: sekä polttoaineen että eri tyyppisissä laitoksissa käytetyn poltto- ja puhdistustekniikan
43549: mukaan.
43550: 
43551: Päästöjen kannalta hankalin vaihtoehto on hiileen perustuva tuotantojärjestelmä.
43552: Kaikissa vaihtoehdoissa päästöjen rajoittamiselle asetetut tavoitteet vaarantuvat, mutta
43553: ydinvoimavaihtoehdossa vähiten. Ydinvoimalle vaihtoehtoisissa skenaarioissa
43554: hiilidioksidi- ja typen oksidien päästävähennystavoitteiden saavuttaminen tavoitellussa
43555: aikataulussa on joko taloudellisesti kallista tai yksinkertaisesti mahdotonta energian-
43556: tuotannon osalta. Energiantuotantojärjestelmä uudistuu itsestään erittäin hitaasti ja
43557: vanhojen laitosten päästöt pitävät päästätasot edelleen korkeana, ellei energian-
43558: tuotannon rakennetta muuteta.
43559: 
43560: Energian säästön päästöjä alentava vaikutus hallituksen säästöohjelman mukaisesti
43561: on otettu peruslähtökohtana huomioon kaikissa vaihtoehdoissa.
43562: 
43563: Happamoittavien päästöjen vähentämiskustannukset nykyisten päästävähennystavoit-
43564: teiden mukaisiksi vaatisivat 1990-luvulla investointeja n. 2 miljardia markkaa
43565: vuodessa energiantuotannon osalta. Sen lisäksi olisi toteutettava hiilidioksidipäästöjen
43566: vähentäminen, jonka tavoiteen kustannukset kansantaloudelle olisivat huomattavasti
43567: tätä suuremmat.
43568: 
43569: 
43570: Rikkidioksidi
43571: 
43572: Rikkidioksidin osalta tilanne on vähiten huolestuttava. Laskelmien mukaan hallituksen
43573: energiaselonteossa tavoitteeksi asetettu rikkidioksidipäästöjen 80 %:n vähennystavoite
43574: seuraavan kymmenen vuoden aikana näyttäisi mahdolliselta saavuttaa niin hiileen,
43575: maakaasuun. bioenergiaan kuin ydinvoimaankin perustuvassa sähköntuotannossa.
43576: 
43577: Hiilivaihtoehdossa sähköntuotannossa tavoitteen saavuttaminen vaatisi eniten toimia.
43578: Nykyisiä rikkidioksidin päästänormeja on joka tapauksessa kiristettävä ja hiilivaih-
43579: toehdossa jo suoritettuja rikinpoistoinvestointeja mahdollisesti uusittava vuosikymme-
43580: nen loppuun mennessä. Seuraavan vuosituhannen puolella kivihiilen käytön lisääminen
43581: sähköntuotannossa saattaisi johtaa kuitenkin jälleen päästöjen kasvuun ja todennäköi-
43582: sesti tavoitteen ylittymiseen. Biovaihtoehdossa turpeen käytön kasvaessa on edelly-
43583: tettävä tiukat rikkidioksidin päästönormit uusilta suurilta lauhdelaitoksilta.
43584:                                            31
43585: 
43586: Typen oksidit
43587: 
43588: Hallituksen energiapoliittisessa selonteossa asetettiin energiantuotannon tavoitteeksi
43589: vähentää typen oksidien päästöjä 30 % vuoden 1980-tasosta tämän vuosikymmenen
43590: loppuun mennessä. Tätä tavoitetta ei nykyisillä päästörajoituksilla ole mahdollista saa-
43591: vuttaa energiasektorin osalta vannuudella missään vaihtoehdossa. Y dinvoimankin
43592: vaikutukset tuntuisivat vasta vuoden 2000 jälkeen.
43593: 
43594: Kaikissa vaihtoehdoissa vanhat laitokset olisivat täydessä käytössä. Niiden päästöt
43595: kumoaisivat sen hyödyn, joka uusien laitoksien kireistä ja vuoden 1995 alusta eräille
43596: vanhoille laitoksille tulevista normeista saavutettaisiin. Päästöt kaikissa vaihtoehdoissa
43597: jäisivät vähintään 20 000 tonnia typen oksideja liian suuriksi vuonna 2000.
43598: 
43599:    150~---------------------------------------------------,
43600: 
43601: 
43602: 
43603: 
43604:    1
43605: 
43606: 
43607: 
43608: 
43609:     90
43610: 
43611: 
43612: 
43613: 
43614:     60                                               ,-------------
43615:                                                             Toteutuneet päästöt
43616:                                                              Maakaasuvaihtoehto
43617:                                                              Bioenergiavaihtoehto
43618:                                                      1       Hiilivaihtoehto
43619:                                                      1-- Ydinvoimavaihtoehto         1
43620: 
43621: 
43622: 
43623:                                1990                      2000                       2010
43624: 
43625: 
43626: 
43627: Kuva 3.1 Energiantuotannon typenoksidipäästöt nykyisillä päästönormei/la, 1000 t
43628: N01 .
43629: 
43630: Typen oksidien päästänormien kiristäminen vanhoille laitoksille on välttämätöntä
43631: tavoitteen saavuttamiseksi. Tiukat normit edellyttäisivät investointeja puhdistustek-
43632: niikkaan. Toisaalta tämä jouduttaisi vanhojen fossiilisia polttoaineita käyttävien
43633: laitosten poistumista käytöstä ennen normaalia käyttöikää kohonneiden tuotantokus-
43634: tannusten vuoksi, josta seuraisi että kapasiteettivaje kasvaisi yli 700 MW suuremmaksi
43635:                                            32
43636: 
43637: kuin laskelmissa on oletettu. Näin syntyvä tarve tulisi kattaa uudella, tiukat päästönor-
43638: mit täyttäväHä ja siten myös kalliilla tuotantokapasiteetilla tai ydinvoimalla.
43639: 
43640: Maakaasuvaihtoehdossa typen oksidien määrä on korkea ja kasvaa jatkuvasti. Kaasun
43641: käyttömäärä on suuri ja sitä käytettäisiin myös suhteellisen pienissä laitoksissa.
43642: 
43643: Mikäli liikenteen typen oksidien päästöt voidaan vähentää alle puoleen nykyisestä,
43644: voisivat energiantuotannon ja liikenteen yhteenlasketut päästöt alentua vuosikymme-
43645: nen lopulla 30 % vuoden 1980 tasosta.
43646: 
43647: 
43648: Hiilidioksidipäästöt
43649: 
43650: Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt fossiilisista pohtoaineista ja turpeesta olivat
43651: vuonna 1990 noin 53 miljoonaa tonnia. Hiilidioksidipäästöjen kasvu on mahdollista
43652: pysäyttää vuosisadan vaihteeseen mennessä hallituksen energiapoliittisessa selonteossa
43653: ilmaiseman tavoitteen mukaisesti vain ydinvoiman lisärakentamisella. Päästöt
43654: saataisiin tällöinkin selvään laskuun vain rakentamalla vähäpäästöistä kapasiteettia
43655: enemmän kuin tarve edellyttää. Tällöin vanhaa kapasiteettia voitaisiin ottaa pois
43656: käytöstä. Hiilivaihtoehdossa olisivat hiilidioksidipäästöt noin 5 milj. tonnia vuodessa
43657: ydinvoimavaihtoehtoa suuremmat vuonna 2000 ja kasvaisivat sen jälkeen. Päästöjen
43658: määrää 1990-luvulla nostaa rakenteilla oleva fossiilisiin polttoaineisiin perustuva
43659: tuotantokapasiteetti kaikissa vaihtoehdoissa. Tämän linjan jatkaminen vuosituhannen
43660: vaihteeseen mennessä hiililaitoksen rakentamisella kasvattaisi hiilidioksidipäästöjä
43661: entisestään, eikä taittaisi niiden kasvua.
43662: 
43663: Maakaasuvaihtoehto kasvattaisi vuoteen 2000 mennessä hiilidioksidipäästöjä 2
43664: miljoonaa tonnia kivihiilivaihtoehtoa vähemmän. Myös maakaasun käytön lisääminen
43665: tekisi vuosituhannen vaihteen hiilidioksidipäästöjen kasvun jäädytystavoitteen saavut-
43666: tamisen mahdottomaksi.
43667: 
43668: Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohti ovat turvelauhdutusvoimalla likimain yhtä
43669: suuret kuin kivihiilellä. Kokonaisuutena bioenergiavaihtoehto lisäisi ydinvoima-
43670: vaihtoehtoon verrattuna hiilidioksidipäästöjä saman verran kuin maakaasuvaihtoehto,
43671: vaikka uusiutuvan bioenergian hiilidioksidipäästöjä ei lasketa mukaan. Syynä olisi
43672: turpeen lisääntyvä käyttö ja se, että kustannussyistä vanha hiilikapasiteetti olisi
43673: edelleen käytössä täysimääräisesti.
43674: 
43675: Ydinvoimavaihtoehto turvaisi ainoana vaihtoehtona hiilidioksidipäästöjen kasvun
43676: jäädyttämisen. Lisäksi se tekisi sen vaihtoehdoista nopeimmin ja jättäisi päästämäärän
43677: tason selvästi aiemmalle tasolle kuin muut vaihtoehdot. Ydinvaihtoehdossa mukana
43678: oleva hiilen ja kaasun suuri käyttömäärä nostaa hiilidioksidipäästöjen perustason
43679: suhteellisen korkeaksi.
43680:                                       33
43681: 
43682:   80~-------------------------------l
43683: 
43684: 
43685: 
43686: 
43687:   60
43688:                                                           ~~·=
43689:                                                                             1
43690: 
43691: 
43692: 
43693: 
43694:   40
43695: 
43696: 
43697: 
43698:                                                      Toteutuneet päästöt
43699: 
43700:   20                                                 Hiilivaihtoehto
43701:                                                      Maakaasuvaihtoehto
43702:                                                      Bioenergiavaihtoehto
43703:                                                      Ydinvoimavaihtoehto
43704:   0 --~~---~~--~~~~====~======~
43705:   1970    1980  1990   2000   2010
43706: 
43707: Kuva 3.2 Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja
43708: turpeesta, milj. t co2.
43709:                                          34
43710: 
43711: 4 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
43712: 
43713: 4.1 Sähkön hinta
43714: 
43715: Yksittäisten voimalaitosten tuotantokustannukset
43716: 
43717: Vaihtoehtoisten kapasiteettiohjelmien sähköntuotantokustannukset määräytyvät pitkälti
43718: sen mukaan, mitä ohjelmiin sisältyvien yksittäisten voimalaitosten tuottama sähkö
43719: maksaa.
43720: 
43721: Nykyarvioiden mukaan ydinvoiman tuotantokustannukset ovat samaa suuruusluokkaa
43722: kuin suurimittaisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon kustannukset kaupungeissa ja
43723: teollisuudessa. Hiililauhdutusvoima on parisen penniä kalliimpaa kilowattitunnilta.
43724: Maakaasuun pohjautuvan perusvoimantuotannon diesel- tai kombilaitoksissa tulisi olla
43725: kilpailusyistä melko lähellä hiilivoimaa, mikä voi olla sille liian kova tavoite (vrt.
43726: kuva 4.1 ). Turvekäyttöisessä lauhdutusvoimalaitoksessa kilowattitunti on pennin pari
43727: hiilivoimaa kalliimpi. Pienimuotoinen biopolttoaineita käyttävä sähköntuotanto on
43728: nykyhinnoilla ja -veroilla erittäin kallista.
43729: 
43730: Kuvassa 4.1 on vertailtu eri laitosten tuotantokustannuksia vuoden 1993 alun
43731: hintatasossa ja sitten jos tai kun ympäristöverotus olisi käytössä EY-komission ehdot-
43732: tamassa laajuudessa vuosituhannen vaihteen tietämillä.
43733: 
43734: 
43735: 
43736:         111993
43737:   3 0 . Y mpäristöverolliset
43738: 
43739: 
43740: 
43741: 
43742: Kuva 4.1 Sähkönhankintavaihtoehtojen kustannuksia nykyhinnoin ja ympäristöverojen
43743: kanssa, plkWh (turpeen verokohtelu avoin kysymys).
43744:                                           35
43745: 
43746: Nykyhintaa kuvaavat tiedot pohjautuvat ydinvoimahakemuksen käsittelyn yhteydessä
43747: VTI:ltä hankittuun, vuodentakaiseen lausuntoon voimantuotannon kustannuksista.
43748: Tiedot on päivitetty VTI:ssä ja osin KTM:ssä ottaen huomioon mm. markan
43749: devalvoituminen ja energiaverotuksen kiristyminen kuluvan vuoden alussa. Las-
43750: kentakorkona on käytetty 5 %.
43751: 
43752: Ympäristöverot heikentäisivät fossiilisia polttoaineita käyttävien voimantuotantomuo-
43753: tojen kilpailukykyä. Samalla uusiutuvien energialähteiden ja maakaasun käytön ta-
43754: loudellisuus paranisi. Ympäristöverojen käyttöönotto on toistaiseksi avoinna samoin
43755: kuin turpeen mahdollinen verokohtelu siinä yhteydessä.
43756: 
43757: Taulukko 4.1 EY:n komission ehtiottaman ympäristöveron vaikutus polttoaineiden
43758: hintaan, muutos vuosina 1993 - 2000.
43759: 
43760:   Raskas polttoöljy                     +50%
43761: 
43762:   Hiili                                 +80%
43763:   Maakaasu                              +40%
43764: 
43765:   Turve                                 +70%
43766: 
43767: 
43768: 
43769: Koko sähkönhankinnan lisäkustannukset
43770: 
43771: Sähköntuotannon kustannukset muodostuvat pääasiassa laitosten pääoma-, polttoaine-,
43772: käyttö- ja ilmansuojelukustannuksista sekä siitä miten laitoksia järjestelmässä ajetaan.
43773: Näitä kustannuksia on arvioitu eri sähkönhankintavaihtoehtojen osalta VTI:n
43774: laskentamallin avulla.
43775: 
43776: Tarkastelussa olevien kapasiteettiohjelmien välille syntyy kokonaiskustannuksissa ajan
43777: myötä kasvavia eroja. Suuruusluokka vuonna 2000 olisi satoja miljoonia mark-
43778: koja/vuosi ja vuonna 2005 puhuttaisiin jo miljardeista markoista.
43779: 
43780: Ydinvoimaan nähden hiilivaihtoehdon vuotuiset kustannukset olisivat vuonna 2005
43781: noin 500 milj. mk korkeammat. Ympäristöverot voisivat lisätä eroa noin 400 miljoo-
43782: nalla markalla.
43783: 
43784: Kaasuvaihtoehto olisi samanarvoinen hiilen kanssa nykyhinnoin laskettuna ja jonkin
43785: verran edullisempi ympäristöverojen vallitessa. Tämä ei ole itse asiassa laskennan
43786: tulos vaan perustuu siihen lähtöoletukseen, että kaasun tulisi olla kilpailukykyinen
43787: hiileen nähden päästäkseen markkinoille.
43788: 
43789: Bioenergiavaihtoehdon kustannukset hiileen ja kaasuun nähden olisivat puolestaan
43790: 1300 milj. mk vuodessa korkeammat. Laskelma on herkkä puun hintaoletukselle.
43791: Mikäli puun tuleva hankintahinta olisi laskelmissa käytetyn 70 - 85 mk/MWh sijasta
43792: esimerkiksi 55 mk/MWh, biovaihtoehdon ja hiilivaihtoehdon kustannusero kaventuisi
43793: vuonna 2005 noin 300 - 400 milj. markkaa. Laskelmissa on otettu huomioon mm.
43794:                                           36
43795: 
43796: se, että biovaihtoehdossa ilmansuojeluinvestoinnit olisivat pienemmät kuin hiilivaih-
43797: toehdossa.
43798: 
43799: 
43800: Vaikutus sähkön hintaan
43801: 
43802: Edellä mainitut kustannuserot heijastuvat sähkön hintaan. Keskihinnassa eri
43803: kapasiteettiohjelmien erot ovat kuitenkin melko pieniä, koska noin 90% tuotannosta
43804: ja kustannuksista ovat samoja kaikissa vaihtoehdoissa. Kiinnostavampaa ja tärkeämpää
43805: on tässä yhteydessä tarkastella sähkön rajahinnan kehitystä pitkällä aikavälillä. Toisin
43806: sanoen kapasiteettiohjelmien kustannuksia tulee kohdistaa siihen lisäkulutukseen,
43807: jonka kattamiseen kapasiteettia on rakennettava.
43808: 
43809: Ydinvoimaohjelmassa rajahinta olisi vuonna 2005 noin 2,5 p/kWh halvempi kuin
43810: hiilivaihtoehdossa. Maakaasuvaihtoehdossa hinnan on oletettu olevan hiilivaihtoehdon
43811: tuntumassa, ehkä noin pennin kalliimpi. Biovaihtoehdossa hinta voisi olla 7 - 8 p/kWh
43812: hiilivaihtoehtoa kalliimpi.
43813: 
43814: Edellä todettu kuvaa kustannuseroista johtuvaa hintavaikutusta. Käytännössä kuluttajan
43815: kokemat hinnanerot riippuvat siitä, missä määrin valtio on valmis alentamaan
43816: kalliimpien vaihtoehtojen hintaa subventioin tai nostamaan halvempien hintaa
43817: ympäristöveroin. Taloudellisella ohjauksena voidaan lisäkustannusten välitöntä
43818: kohdentumista muuttaa, mutta kustannukset säilyvät kansantaloudessa.
43819: 
43820: Mikäli ympäristövero tulisi käyttöön, biovaihtoehdon ero hiilivaihtoehtoon pienenisi
43821: 4 - 5 penniin/kWh ja kaasuvaihtoehto tulisi noin pennin hiiltä halvemmaksi.
43822: 
43823: 
43824: 4.2 Kansantalous
43825: Sähkönhankinnan vaatimat investoinnit ovat mittavat kaikissa hankintavaihtoehdoissa.
43826: Suurimmat investoinnit muodostuvat ydinvaihtoehdossa. Muissa vaihtoehdoissa
43827: investointien arvossa ei ole suuria eroja. Vuotuiset investoinnit olisivat vaihtoehdosta
43828: riippuen 1~ - 3 miljardia markkaa. Biovaihtoehdossa tarvitaan investointeja
43829: voimalaitosten lisäksi myös polttoaineen hankintaan. Näitä investointeja ei ole laskel-
43830: massa huomioitu. Sen sijaan kaasuputken investoinnit sisältyvät investointiarvioihin.
43831: 
43832: Taulukko 4.2 Voimalaitosinvestointien kumulatiivinen arvo, mrd. mk.
43833: 
43834:                                                  1993-2000           1993-2005
43835: 
43836:   Ydinvaihtoehto                                 23                  32
43837:   Hiilivaihtoehto                                13                  21
43838:   Kaasuvaihtoehto                                16                  20
43839:   Biovaihtoehto                                  16                  25
43840:                                         37
43841: Uuden ydinvoimalaitoksen investointien kotimaisuusaste on 40-60 prosenttia. Muissa
43842: voimalaitosinvestoinneissa kotimaisten toimitusten osuus on suurempi. Tämän vuoksi
43843: ydinvaihtoehdon rakennusaikaiset vaihtotasevaikutukset ovat huonommat kuin muiden
43844: vaihtoehtojen.
43845: 
43846: Vaihtotasevaikutuksia aiheuttaa myös polttoaineiden tuonti. Seuraavaan taulukkoon
43847: on koottu arvio energian tuonnin vaihteluista tarkastelluissa vaihtoehdoissa vuonna
43848: 2005 ja 2010. Arviossa oletetaan tuontienergian reaalihinnan nousevan noin 2,5 %
43849: vuodessa.
43850: 
43851: Taulukko 4.3 Vaihtoehtojen tuontilaskut suhteessa ydinvaihtoehtoon vuosina 2005
43852: ja 2010, milj. mk (vuoden 1992 hinnoin).
43853: 
43854:                                                  2005            12010
43855: 1                                            1                                      1
43856:     Ydinvaihtoehto                               -                 -
43857:     Hiilivaihtoehto                              +400              +700
43858: 
43859:     Kaasuvaihtoehto                              +600              +1100
43860: 
43861:     Biovaihtoehto                                ·100              ·200
43862: 
43863: 
43864: Eri vaihtoehtojen tuontivaikutuksia tarkasteltaessa tulee muistaa, että suuri osa
43865: kapasiteetista on kaikissa vaihtoehdoissa samaa. Maakaasun osuus koko maan
43866: energiantuonnin arvosta on kaasuvaihtoehdossa noin 30 % ja muissa vaihtoehdoissa
43867: runsas viidennes. Koska tarkastellut vaihtoehdot muodostuvat osittain samoista
43868: energialähteistä eikä mikään niistä ole nimensä mukainen "puhdas vaihtoehto", ei
43869: energiantuonnin arvokaan vaihtele merkittävästi kyseisissä vaihtoehdoissa.
43870: 
43871: Kaasu- ja hiilivaihtoehdot rasittavat vaihtotaseen menopuolta ydin- ja biovaihtoehtoa
43872: enemmän. Eri vaihtoehtojen polttoaineiden tuontivaikutukset näkyvät selvimmin vasta
43873: vuoden 2005 jälkeen, jolloin suurin osa tarkastelluista voimalaitosinvestoinneista on
43874: otettu käyttöön.
43875: 
43876: Energian hankintavaihtoehtojen työllisyysvaikutukset vaihtelevat huomattavasti.
43877: Rakennusaikaiset työpaikat ovat suurimmat ydinvaihtoehdossa ja pienimmät
43878: kaasuvaihtoehdossa. Pysyviä työpaikkoja syntyy muita selvästi enemmän biovaihtoeh-
43879: dossa. Turpeen ja puun osalta mukana ovat myös suon kunnostamiseen sekä turpeen
43880: ja puun hankintaan liittyvät työpaikat. Vuositasolla eri vaihtoehtojen keskimääräinen
43881: rakennusaikainen työllistävä vaikutus vaihtelisi 1000 - 2500 henkilötyövuoden välillä.
43882: Investointien aiheuttamien kerrannaisvaikutusten kautta syntyvät työpaikat olisivat
43883: ilmeisesti vähintään välittömien työpaikkojen suuruiset.
43884:                                           38
43885: Taulukko 4.4 Vaihtoehtojen välittömät työllisyysvaikutukset, 1000 henkilötyövuotta.
43886: 
43887:                                                  Rakennusaikaiset     Pysyvät
43888: 
43889:  Ydinvaihtoehto                                  36,5                 1,7
43890:  Hiilivaihtoehto                                 21,3                 1,3
43891:  Kaasuvaihtoehto                                 11,1                 1,5
43892:  Biovaihtoehto                                   26,9                 7,5
43893: 
43894: 
43895: 
43896: Kokonaistaloudellisten mallilaskelmien avulla voidaan saada lisätietoa voimalaitosin-
43897: vestointien laajemmista vaikutuksista kansantalouteen. Erään toisen selvitystyön
43898: yhteydessä verrattiin Oulun Yliopiston kansantaloudellisella mallilla 1000 MW:n
43899: ydinvoimalaitoksen ja kahden 500 MW :n hiililaitoksen vaikutuksia kansantalouteen.
43900: Ydinvoimavaihtoehto oli kaikkien tärkeimpien talouden mittareiden kohdalla hiili-
43901: voimavaihtoehtoa parempi. Bruttokansantuotteen taso olisi ollut vuonna 2005 noin
43902: puoli prosenttia. eli 3,5 miljardia markkaa, korkeampi kuin hiilivaihtoehdossa.
43903: 
43904: Tärkeimmät syyt ydinvaihtoehdon paremmuuteen ovat alhaisemmat sähkön tuotanto-
43905: kustannukset ja pienempi riippuvuus tuontipolttoaineista. Ydinvoimavaihtoehdossa
43906: sähkön keskihinta on hieman hiilivaihtoehdon hintaa alhaisempi, mikä parantaa teol-
43907: lisuuden kilpailukykyä ja sitä kautta lisää tuotantoa. tuloja ja työllisyyttä. Energian
43908: tuonti jää ydinvoimavaihtoehdossa pienemmäksi. Tämän ansiosta kansantalouden uusi
43909: tasapaino investoinnin jälkeen saavutetaan ydinvoiman tapauksessa korkeammalla
43910: tasolla. koska hiilivaihtoehdossa osa kerrannaisvaikutuksista menee ulkomaille
43911: hiilivoiman suuremman tuontiosuuden vuoksi.
43912: 
43913: Teollisuuden Energialiiton keräämien tietojen mukaan ydinvoiman rakentamisella olisi
43914: mahdollisesti suuremmat vaikutukset kansantalouteen kuin yllä esitetyssä malli-
43915: laskelmissa. Eräillä energiaintensiivisillä tuotannonaloilla on huomattavia, halvasta
43916: energiasta riippuvia investointihankkeita. Niiden toteutuminen kerrannaisvaikutuksi-
43917: neen ylittäisi mallin antamat tulokseL
43918: 
43919: 
43920: 4.3 Valtiontalous
43921: Eri voimalaitosvaihtoehtojen kustannukset ja hintakilpailukyky ovat erilaiseL Kalliimpi
43922: laitoshanke voi toteutua vain, jos hintaero kompensoidaan jollakin tavalla.
43923: Käytännössä se tarkoittaisi julkista tukea tai vaihtoehtojen hintasuhteiden muuttamista
43924: verotuksella.
43925: 
43926: Ydin- ja hiilivaihtoehto eivät aiheuta merkittävää julkista rahoitustarvetta. Niihin kuten
43927: kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy oletus turpeen ja puun alkutuotevähennyksen
43928: suuruisesta tuesta rqyös tulevaisuudessa. Sen suuruus on nykyisin noin 300 milj. mk/v
43929: ja kasvaisi jonkin verran, biovaihtoehdossa selvästi enemmän kuin muissa vaihto-
43930: ehdoissa kuten jäljempänä todetaan. Lisäksi niissä kaikissa on oletettu tuettavan
43931:                                          39
43932: kotimaiseen poHtoaineeseen perustuvia voimalaitohankkeita nykyisessä mittasuhteessa
43933: ja nykyisin rahoituskriteerein. Se merkitsee investointitukitarvetta muutamia
43934: kymmeniä miljoonia markkoja vuodessa kaikissa kapasiteettiohjelmissa.
43935: 
43936: Biovaihtoehdon osalta julkisen tuen tarve riippuu monesta tekijästä: energiapuun
43937: tulevasta markkinahinnasta, energia- ja ympäristöveroista ja siitä kuinka uusien
43938: voimalaitostekniikoiden tutkimus ja tuotekehitys onnistuvat.
43939: 
43940: Nykyhinnoin ja -veroin laskettuna biovaihtoehdossa sähköntuotannon lisäkustannukset
43941: ovat tuntuvat muihin vaihtoehtoihin nähden. Ne ovat noin 300 milj. mk vuonna 2000
43942: ja 1300 milj. mk vuonna 2005 verrattuna hiilivaihtoehtoon.
43943: 
43944: Biovaihtoehdon toteuttaminen edellyttäisi 1990-luvulla julkista investointitukea noin
43945: 100 miljoonaa markkaa vuosittain. Mikäli kansainvälinen ympäristövero ei tule
43946: käyttöön vastoin tässä tehtyä lähtöoletusta, vaihtoehdon kilpailukyky olisi turvattava
43947: lisätuella, jonka suuruus nousisi useisiin satoihin miljooniin markkoihin vuodessa.
43948: 
43949: Lisäksi tässä on oletettu että nykyisen kaltainen lvv-verottomuus säilyisi eli että
43950: verotus- tai muun järjestelmän subventoitaisiin turpeen ja puun hintaa 18 %, mikä
43951: biovaihtoehdon osalta merkitsisi noin 50 milj. mk/vuosi vuosikymmenen vaihteessa
43952: ja 100 milj. mk/vuosi vuonna 2005.
43953: 
43954: Kaasuvaihtoehdossa on oletettu, että läntinen putkiyhteys olisi käytössä jo vuoden
43955: 2000 tietämissä. Käytännössä läntisen kaasuputken käyttöönotto oletetussa aikatau-
43956: lussa eli jo vuoden 2000 aikana merkitsisi joko Ruotsin kaasun tarpeen odottamatto-
43957: man nopeaa kasvua tai Suomen puolelta putken kiirehtimistä huomattavalla julkisella
43958: rahoituksella. Tällöin suomalaiset joutuisivat todennäköisesti investoimaan Gävlestä
43959: Suomeen tulevan putkiosuuden lisäksi myös Norjasta Gävleen tulevaan putkeen. Kyse
43960: olisi ilmeisesti miljardeista markoista. Koko putki-investointi on pitkälle toistakym-
43961: mentä miljardia markkaa. Muissa kuin kaasuvaihtoehdossa voidaan olettaa, että kaasu-
43962: putki syntyy myöhemmässä vaiheessa kaupallisin perustein ilman julkista tukea.
43963: 
43964: 
43965: 
43966: 
43967:  10 330225T
43968: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ        LIITE4
43969: Energiaosasto
43970: 
43971: 
43972: 
43973: 
43974:               YDINJÄTEHUOLTOA
43975:               KOSKEVA KATSAUS
43976:                  YDINVOIMALAITOKSEN
43977:                 RAKENTAMISTA KOSKEVA
43978:                    PERIAATEPÄÄTÖS
43979:                             j
43980:                            j
43981:                           j
43982:                          j
43983:                         j
43984:                        j
43985:                       j
43986:                      j
43987:                     j
43988:                    j
43989:                   j
43990:                  j
43991:                 j
43992:                j
43993:               j
43994:              j
43995:             j
43996:            j
43997:           j
43998:          j
43999:         j
44000:        j
44001:       j
44002:      j
44003:     j
44004:    j
44005:   j
44006:  j
44007: j
44008:                                                    3
44009: 
44010:                      SISÄLLYSLUETTELO
44011: 
44012:     JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       4
44013: 
44014: 
44015: 2   YMPÄRISTÖNSUOJELUTAVOITTEET                                                                    5
44016: 
44017: 
44018: 3   LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALVONTA                                                                       7
44019: 
44020: 
44021: 4   YDINJÄTEHUOLLON MENETELMÄT JA NIIDEN
44022:     TURVALLISUUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           9
44023: 
44024:     4.1    Polttoaineen valmistuksessa syntyvät jätteet . . . . . . . . . . . .                     9
44025:     4.2    Käytetty ydinpolttoaine . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         10
44026:            Välivarastointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   10
44027:            Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus . . . . . . . . . . . . . . . . .               11
44028:     4.3    Voimalaitosjätteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      13
44029:     4.4    Voimalaitosten käytöstäpoisto ja siitä kertyvät jätteet                                 13
44030: 
44031: 
44032: 5   YDINJÄTEHUOLLON KUSTANNUKSET JA
44033:     NIIHIN VARAUTUMINEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  15
44034: 
44035: 
44036: LIITE      TURVALLISUUTTA KOSKEVA KATSAUS,
44037:            SÄTEILYTURVAKESKUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    17
44038:                                            4
44039: 
44040: 1         JOHDANTO
44041: Yelinenergialain 26 § edellyttää, että ydinlaitoksen periaatepäätöksen ratkaisemista
44042: varten on valtioneuvostolle toimitettava erityinen katsaus käytössä oleviin ja suun-
44043: niteltuihin ydinjätehuollon menetelmiin, niiden turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin,
44044: taloudellisuuteen ja soveltuvuuteen Suomen oloihin.
44045: 
44046: Tämän laissa edellytetyn katsauksen pohjana on käytetty valtion teknillisen tutkimus-
44047: keskuksen tätä tarkoitusta varten laatimaa selvitystä. Turvallisuusnäkökohtia, niitä
44048: koskevia määräyksiä sekä nykyisten ydinvoimalaitosten jätehuollon tutkimusten ja
44049: toteutuksen valvontaa on tarkasteltu tämän selvityksen liitteessä, jonka säteilyturvakes-
44050: kus on kauppa- ja teollisuusministeriön pyynnöstä laatinut jätekatsausta varten.
44051:                                             5
44052: 
44053: 2         YMPÄRISTÖNSUOJELU-
44054:           TAVOITTEET
44055: Turvallinen, suunnitelmallinen ja oikea-aikainen ydinjätehuolto on olennainen osa
44056: ydinenergian tuottamiseen liittyvistä hoidettavista asioista.
44057: 
44058: Yelinjätteet ovat haitallisia ensi sijassa säteilyvaikutustensa vuoksi. Tärkeimpänä tar-
44059: kastelukohteena on ihmisille aiheutuva säteilyaltistus. Ydinjätehuollon yleisenä tavoit-
44060: teena on myös muun luonnon varjeleminen ja ympäristövaikutusten pitäminen vähäisi-
44061: nä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi ydinjätteet eristetään pitkiksi ajoiksi elollisesta
44062: luonnosta. Tämä on perusteltua erityisesti siksi, että ydinjätteiden vaarallisuus vähenee
44063: radioaktiivisen hajoamisen vuoksi ajan kuluessa. Haittavaikutukset tulevillekin
44064: sukupolville jäävät siten vähäisiksi. Mikäli ihminen on suojattu riittävästi säteilyn
44065: haittavaikutuksilta, on nykykäsityksen mukaan myös muu elollinen luonto suojattu.
44066: 
44067: Yelinjätteet sisältävät suhteellisen vähäisiä määriä sellaisia aineita, joilla on
44068: ympäristöön jokin muu haitallinen vaikutus kuin säteilyvaarallisuus. Tällaisia aineita
44069: ovat mm. teräksen seosaineina ja epäpuhtauksina olevat raskasmetallit. Näiden
44070: aiheuttamat haittavaikutukset ydinjätteiden osalta ovat oleellisesti vähäisemmät kuin
44071: säteilyvaarallisuus. Säteilyturvallisuusnäkökohtien pohjalta suunnitellut ydinjätehuollon
44072: ratkaisut antavat kokonaisuutena katsoen selvästi paremman suojan myös muita haitta-
44073: vaikutuksia vastaan kuin, mitä edellytetään sellaisten ei-radioaktiivisten teollisuus-
44074: ja yhteiskuntajätteiden huollolta, joilla on vastaavat kemialliset ominaisuudet.
44075: 
44076: Yelinjätteitä on määrällisesti suhteellisen vähän ja ne ovat helposti koottavissa talteen
44077: jatkokäsittelyä varten. Myös radioaktiivisuuden havaitseminen mittaamalla on yksinker-
44078: taista. Nämä seikat helpottavat jätteiden valvomista ja eristämistä.
44079: 
44080: Yelinjätteistä huolehtimisen lähtökohtana on ihmisen terveyden ja elollisen luonnon
44081: varjelemisen lisäksi tuleville sukupolville aiheutuvan rasitteen pitäminen mahdollisim-
44082: man pienenä. Rasitteena tuleville sukupolville tarkoitetaan tällöin myös jätteiden
44083: huolehtimisesta aiheutuvia toimenpiteitä ja kustannuksia. Ydinjätehuoltoa varten on
44084: oltava selkeät toimintasuunnitelmat. joiden mukaisesti jätteiden lopullinen huolto
44085: toteutetaan siinä vaiheessa, kun varmuus turvallisuudesta on saavutettuja loppusijoitus-
44086: menetelmä on riittävän yksityiskohtaisesti suunniteltu. Jätehuollon toimia ei tule
44087: perusteettomasti siirtää.
44088: 
44089: Jätehuollosta aiheutuvat säteilyvaikutukset voidaan jakaa jätelaitosten käytönaikaisiin
44090: vaikutuksiin ja pitkäaikaisiin, lähinnä loppusijoituksesta aiheutuviin vaikutuksiin.
44091: Jätehuollossa tarvittavat laitokset suunnitellaan vastaavia, korkeita turvallisuusperi-
44092: aatteita noudattaen kuin ydinvoimalaitoksetk:in. Jätelaitoksissa, myös runsasaktiivista
44093: käytettyä polttoainetta käsittelevissä laitoksissa, vaara onnettomuustilanteisiin, joissa
44094: vapautuu suuria määriä radioaktiivisia aineita, on huomattavasti vähäisempi kuin
44095: ydinvoimalaitoksissa. Jätteistä pitkällä aikavälillä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat
44096:                                            6
44097: 
44098: voidaan rajata vähäisiksi suunnittelemalla ja toteuttamalla jätteiden loppusijoitus
44099: asianmukaisesti turvallisuusvaatimuksia noudattaen.
44100: 
44101: Loppusijoituksen turvallisuuteen vaikuttavat sekä luonnolliset vapautumisesteet että
44102: moninkertaiset, toisiaan varmistavat, ihmisen rakentamat tekniset esteet Tekniset esteet
44103: ovat tarpeellisia erityisesti loppusijoituksen alkuvaiheessa, jolloin aktiivisuus ja
44104: lämmönkehitys ovat suurimmillaan. Pitkällä aikavälillä turvallisuus perustuu
44105: lisääntyvässä määrin luonnollisiin esteisiin kuten nuklidien vähäiseen liukoisuuteen,
44106: pohjaveden hitaaseen virtaukseen, nuklidien pidättymiseen ja laimentumiseen.
44107:                                            7
44108: 
44109: 3         LAINSÄÄDÄNTÖJA VALVONTA
44110: Ydinenergialaissa (990/87) ja -asetuksessa (161!88) säädetään ydinjätehuoltoa
44111: koskevasta lupa- ja valvontamenettelystä. huolehtimisvelvollisuudesta ja varautumisjär-
44112: jestelyistä.
44113: 
44114: Yelinjätteen tuonajalla on jätehuollon toteutuksesta kokonaisvastuu, joka kattaa
44115: tutkimus-, suunnittelu- ja toteutusvaiheet sekä taloudellisen vastuun kaikista näistä
44116: vaiheista. Siten ns. aiheuttajaperiaate toteutuu ydinjätteiden kohdalla.
44117: 
44118: Valtioneuvosto antaa ydinlaitosten turvallisuutta, turva- ja valmiusjärjestelyitä ja
44119: pelastuspalvelua koskevia yleisiä määräyksiä. Jätehuoltoa koskevia määräyksiä on
44120: annettu jätteiden välivarastoinnin ja keski- ja vähäaktiivisten voimalaitosjätteiden lop-
44121: pusijoituksen turvallisuudesta ja turva- ja valmiusjärjestelyistä.
44122: 
44123: Jätehuollon toiminnat ovat luvanvaraisia ja jo tutkimusvaihe on viranomaisvalvonnan
44124: alaista. Jätehuoltoa valvotaan vastaavin menetelmin kuin ydinenergian tuotantoakin.
44125: Valvonta on jatkuvaa eikä pelkästään tiettyihin lupakäsittelyihin keskittyvää.
44126: Merkittävän jätelaitoksen perustaminen edellyttää vastaavan periaatepäätöskäsittelyn
44127: ja luvitusmenettelyn kuin ydinvoimalaitoskin. Käyttökokemuksista ja tutkimuksista
44128: saatavan uuden tiedon perusteella säteilyturvakeskuksella on oikeus vaatia tarvittaessa
44129: muutosten tekemistä jätelaitosten rakenteisiin, järjestelmiin tai käyttötoimintaan.
44130: 
44131: Yelinenergialain mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö päättää jätehuollon tavoitteista,
44132: aikatauluista ja taloudellisesta varautumisesta jätehuollon kustannuksiin. Säteilytur-
44133: vakeskus antaa jätehuoltoa koskevat yksityiskohtaiset määräykset. Keskus valvoo myös
44134: jätehuoltotoimintojen turvallisuutta sekä määräysten, lupien ja päätösten toteutumista
44135: ja tutkimusten suorittamista.
44136: 
44137: Turvallisen ydinjätehuollon pohjana on järjestelmällinen ja usein pitkäaikainen tutki-
44138: mus- ja suunnittelutyö. Sen varmistamiseksi, että tutkimus- ja suunnittelutyö etenee
44139: riittävässä laajuudessa ja suunnitellusti, jätteentuottajien eli jätehuoltovelvollisten on
44140: toimitettava vuosittain jätehuollon tutkimus- ja toteutusohjelmansa viranomaisten ar-
44141: vioitaviksi. Määrävälein jätehuoltovelvolliset uusivat myös jätehuoltoon liittyvien
44142: osatehtävien kuten voimalaitosten purkamisen ja loppusijoituslaitosten tekniset suunni-
44143: telmat ja turvallisuusanalyysit.
44144: 
44145: Nykyisten ydinvoimalaitosten jätehuollon perusteet on alunperin asetettu valtioneu-
44146: voston vuonna 1983 tekemässä periaatepäätöksessä ydinjätehuollon tutkimus-, selvitys-
44147: ja suunnittelutyön tavoitteista. Kauppa- ja teollisuusministeriö tarkisti maaliskuussa
44148: 1991 jätehuoltovelvollisia koskevan päätöksensä nykyisten voimalaitosten jätehuollon
44149: periaatteista. Periaatteet noudattivat valtioneuvoston periaatepäätöksen suuntaviivoja.
44150: Päätöksen keskeisimmät periaatteet ovat seuraavat:
44151:                                             8
44152:     Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodossa sijaitsevien TVO I- ja TVO II-laitosyksi-
44153:     köiden käytetty polttoaine on varauduttava loppusijoittamaan Suomeen, koska
44154:     yhtiöllä ei ole ulkomaista palautussopimusta. Lähtökohta tutkimus-, selvitys- ja
44155:     suunnitteluaikataululle on, että käytettyä polttoainetta välivarastoidaan reaktorista
44156:     poiston jälkeen kunnes, noin vuodesta 2020 lähtien voidaan aloittaa loppusijoitta-
44157:     minen. Vuoden 2000 loppuun mennessä on oltava selvitettynäja valittuna sellai-
44158:     nen sijoituspaikka, johon loppusijoitustilat voidaan rakentaa. Näiden kahden
44159:     ajankohdan lisäksi on määritelty tutkimuksen ja toteutuksen välitavoitteet. Keski-
44160:     ja vähäaktiiviset voimalaitosjätteet loppusijoitetaan Olkiluodon voimalaitosalueelle
44161:     rakennettuun VU-luolaan, joka on toteutettu asetetun aikataulun mukaisesti.
44162:     Olkiluodon voimalaitoksen purkamisesta kertyvät käytöstäpoistojätteet on
44163:     varauduttava loppusijoittamaan muiden jätteiden loppusijoitustilojen yhteyteen
44164:     rakennettaviin tiloihin. Sekä Olkiluodon että Loviisan voimalaitoksen käytöstäpois-
44165:     tosuunnitelmat on tarkennettava ja saatettava ajantasalle viiden vuoden välein.
44166: 
44167:     Imatran Voima Oy:n Loviisa 1- ja Loviisa 2-laitosyksiköiden käytetyn polttoaineen
44168:     huolto voidaan toistaiseksi perustaa siihen, että polttoaine siirretään lopullisesti
44169:     Suomen ulkopuolelle. Keski- ja vähäaktiivisten voimalaitosjätteiden huollon
44170:     suunnittelussa on pidettävä lähtökohtana, että koko näiden jätteiden huolto
44171:     varaudutaan tekemään Suomessa. Loppusijoitustilat tulee tarvittaessa ottaa
44172:     käyttöön vuoteen 2000 mennessä. Voimalaitosten käytön loputtua laitokset
44173:     puretaan ja näin kertyneet jätteet on varauduttava loppusijoittamaan Suomeen
44174:     muiden ydinjätteiden loppusijoitustilojen yhteyteen suunniteltuihin tiloihin.
44175: 
44176: Nykyisten ydinvoimalaitosten jätehuollon aikataulu ulottuu noin vuoteen 2060 saakka,
44177: jolloin suunnitelmien mukaan kaikki näistä syntyvät jätteet on loppusijoitettu ja si-
44178: joitustilat suljettu. Kun jätehuoltovelvollinen on hyväksytysti sulkenut loppusijoitustilat
44179: ja suorittanut valtiolle maksun ydinjätteiden vastaisesta tarkkailusta ja valvonnasta,
44180: siirtyy jätteiden omistusoikeus ja vastuu jätteistä valtiolle. Loppusijoitus on
44181: kokonaisuudessaan toteutettava siten, ettei jälkivalvontaa tarvita turvallisuuden ta-
44182: kaamiseksi. Jälkivalvontaa voidaan tietenkin haluttaessa tehdä.
44183:                                             9
44184: 
44185: 4         YDINJÄTEHUOLLON
44186:           MENETELMÄT JA NIIDEN
44187:           TURVALLISUUS
44188: 
44189: Ydinenergiaa tuotettaessa syntyy radioaktiivisia jätteitä ydinpolttoainekierron kaikissa
44190: eri vaiheissa.
44191: 
44192: Suomessa jätehuolto kattaa pelkästään polttoainekierron loppupään eli ydinreaktorin
44193: käytöstä syntyvien jätteiden hoitamisen. Suomen täytyy tutkia ja selvittää runsasak-
44194: tiivisen käytetyn polttoaineen, keski- ja vähäaktiivisten laitosjätteiden sekä laitosten
44195: käytöstäpoistonja siitä syntyvienjätteiden edellyttämät käsittely-, varastointi-, kuljetus-
44196: ja loppusijoitustoiminnot Tässä työssä voidaan laajasti käyttää hyväksi myös muissa
44197: maissa tehdyn työn tulokset.
44198: 
44199: 
44200: 4.1       Polttoaineen valmistuksessa syntyvät jätteet
44201: Ydinpolttoainekierron eri vaiheissa määrällisesti eniten ydinjätettä syntyy uraanimalmin
44202: louhinnassa ja rikastuksessa. Jäte on hukkakiveä, jossa on luonnonuraania ja sen
44203: hajoarnistuotteita enemmän kuin keskimäärin muutoin ympäristössä. Louhinta- ja rikas-
44204: tusjätteistä, lähinnä niistä vapautuvasta radon 222-kaasusta, saattaa hoitamattomana
44205: koitua haitallisia ympäristövaikutuksia. Radon 222-kaasu on sama kallioperän uraanista
44206: peräisin oleva aine, joka aiheuttaa Suomessa suurimman osan säteilyaltistumisestamme.
44207: 
44208: Huonosti hoidettu uraanikaivosjäte voi paikallisesti aiheuttaa luonnon tilannetta kor-
44209: keamman altistuksen. Kaivosjätteiden huollon taso vaihtelee suuresti eri tuottajien
44210: välillä. Nykyisin näiden jätteiden huolto on parantunut uraanikaivostoiminnan
44211: alkuaikoihin verrattuna. Parantuneiden huoltotoimien vuoksi louhinta- ja rikastusjättei-
44212: den aiheuttama säteilyaltistus on merkittävästi vähentynyt. Jätteet haudataan kaivantoi-
44213: hin ja peitetään maakerroksella, joka saadaan pysymään paikallaan kasvillisuuden
44214: avulla. Säteilysuojelullisena periaatteena on, ettei kaivostoiminta saa aiheuttaa
44215: luonnontilaan verrattuna oleellista lisäystä kallioperässä olevien radioaktiivisten ainei-
44216: den vapautumiseen elolliseen luontoon.
44217: 
44218: Muista tuoreen ydinpolttoaineen tuotantovaiheista syntyy vain vähäisiä määriä
44219: vähäaktiivisia jätteitä.
44220: 
44221: Suomessa ei tehdä tuoreen polttoaineen valmistuksen mitään osaa eikä siten meillä
44222: ole näistä vaiheista syntyvien jätteiden huoltotoimiakaan.
44223:                                            10
44224: 
44225: 4.2        Käytetty ydinpolttoaine
44226: Käytetyn ydinpolttoaineen huolto on ehdottomasti keskeisin tehtävä ydinjäte-
44227: huollossamme. Käytetty polttoaine sisältää aktiivisuuden mukaan laskien suurimman
44228: osan(> 99 %) ydinvoimalaitoksessa syntyvistä radioaktiivisista aineista. Ydinpolttoai-
44229: ne on käytön jälkeenkin muodoltaan samanlaista kuin tuore polttoaine. Polttoaine on
44230: kiinteää ainetta metallisauvojen sisällä.
44231: 
44232: Periaatepäätöshakemuksessa käytetyn polttoaineen huollon päävaihtoehdoiksi on
44233: todettu
44234: 
44235:       välivarastointi ja myöhemmin loppusijoittaminen Suomessa.
44236:       lopullinen lähettäminen ulkomaille tai
44237:       jälleenkäsittely ulkomailla, jolloin on varauduttava vastaanottamaan syntyneet
44238:       jätteet ja huolehtimaan niistä Suomessa.
44239: 
44240: Hakemuksessa ensimmäinen vaihtoehto on otettu lähtökohdaksi. Valittua päävaihtoeh-
44241: toa voidaan pitää realistisimpana näköpiirissä olevista vaihtoehdoista.
44242: 
44243: Muita käytetyn polttoaineen huollon vaihtoehtoja aiotaan hakemuksen mukaan selvittää
44244: myöhemmin. Näitä vaihtoehtoja ovat lopullinen lähettäminen ulkomaille ja jälleenkäsit-
44245: tely, jossa käytetystä polttoaineesta erotetaan vielä käyttökelpoinen uraani ja
44246: plutonium. Mihinkään hakemuksessa esitettyyn voimalaitosvaihtoehtoon ei liity
44247: käytetyn polttoaineen palauttamista toimittajamaahan. Näköpiirissä ei ole suunnitelmia
44248: keskitettyjen kansainvälisten loppusijoitustilojen rakentamisesta. Jälleenkäsittely-
44249: palveluja sen sijaan on tarjolla, mutta jälleenkäsittelystä syntyvät jätteet on varau-
44250: duttava ottamaan takaisin. Jätehuollon kannalta jälleenkäsittely ei tuo oleellisia etuja
44251: käytetyn polttoaineen suoraan loppusijoittamiseen verrattuna. Jälleenkäsittely ja siitä
44252: palautettavien jätteiden huolto on merkittävästi kalliimpi vaihtoehto kuin käytetyn
44253: polttoaineen suora loppusijoitus.
44254: 
44255: 
44256: Välivarastointi
44257: Reaktorista poiston jälkeen käytetty polttoaine ensiksi varastoidaan useaksi vuosikym-
44258: meneksi vesiallasvarastoon. Varastoinnin aikana polttoaineen radioaktiivisuus ja siihen
44259: liittyvä lämmönkehitys laskevat riittävän alhaiselle tasolle loppusijoituksen
44260: helpottamiseksi. Lämmönkehityksen väheneminen onkin eräs vaikuttavimpia
44261: ominaisuuksia, jotka heijastuvat käytetyn polttoaineen loppusijoitusaikatauluun.
44262: Esimerkiksi Teollisuuden Voima Oy:lle asetetussa toteutusaikataulussa käytetty poltto-
44263: aine olisi noin 40 vuotta välivarastossa. Tänä aikana käytetyn polttoaineen radioaktiivi-
44264: suus ja lämmönkehitys laskevat noin tuhanteen osaan siitä, mitä ne olivat reaktorin
44265: sammutushetkellä. Välivarastoinnin tarvitsemana aikana voidaan toteuttaa järjes-
44266: telmällinen ja perusteellinen tutkimus- ja suunnittelutyö.
44267: 
44268: Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla on käytetyn polttoaineen välivarastot
44269: Yleismaailmallisesti yhtämittaisesta vesiallasvarastoinnista on kokemuksia yli 20 vuo-
44270:                                            11
44271: 
44272: den ajalta. Säteilyturvakeskus toteaa lausunnossaan, että välivarastoinnista saatujen
44273: kokemusten ja tehtyjen selvitysten perusteella on ilmeistä, että uuden ydinvoimalaitok-
44274: sen tarvitsema käytetyn polttoaineen välivarasto voidaan rakentaa asetetut turval-
44275: lisuusmääräykset täyttäväksi.
44276: 
44277: Käytetyn polttoaineen käsittelystä, siirroista ja kuljetuksista on runsaasti kokemusta
44278: myös Suomessa. Nämä jätehuollon toiminnot eivät aiheuta uuden laitosyksikön osalta
44279: merkittävää kehitystarvetta.
44280: 
44281: 
44282: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus
44283: Käytetyn polttoaineen loppusijoitus esitetään hakemuksessa toteutettavaksi samalla
44284: tavoin ja osittain samoja tiloja käyttäen kuin, mitä Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluo-
44285: don nykyisten laitosyksiköiden käytetylle polttoaineelle on suunniteltu. Suunnitelman
44286: mukaan käytetyt polttoaineniput suljetaan sellaisenaan ilman jälleenkäsittelyä kupari-
44287: teräs-kapseleihin. Kapselit sijoitetaan noin puolen kilometrin syvyyteen tunneliverkos-
44288: toon sellaisessa kalliolohkossa, jolla on riittävän edulliset ominaisuudet loppusijoituk-
44289: sen kannalta. Kapselit haudataan tunnetien pohjiin kairattuihin sijoitusreikiin riittävän
44290: etäälle toisistaan kallioperän lämpötilan nousun rajoittamiseksi. Kapselit eristetään
44291: kalliosta pohjavettä huonosti läpäiseväliä ja kallion mahdollisia liikkeitä myötäävällä
44292: bentoniittisavivaipalla. Loppusijoitustoiminnan päätyttyä kaikki maanalaiset tilat
44293: suljetaan.
44294: 
44295: Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen soveltuvien paikkojen järjestelmällinen
44296: valintaprosessi on ollut käynnissä 1980-luvun alkupuoliskolta lähtien. Vaitioneuvoston
44297: antamassa periaatepäätöksessä vuodelta 1983 asetettiin alunperin aikataulu mm.
44298: paikanvalionalle ja sitä edeltävälle tutkimus- ja selvitystyölle. Tällä hetkellä ovat
44299: alustavat sijoituspaikkatutkimukset viidellä paikkakunnalla loppuvaiheissaan. Työ
44300: jatkuu yksityiskohtaisilla tutkimuksilla muutamalla alueella. Tutkimusten tulosten
44301: pohjalta tehtävä lopullinen paikanvalinta tulee esittää viranomaisten arvioitavaksi
44302: viimeistään vuonna 2000.
44303: 
44304: Hakemuksessa esitetty loppusijoitusmenetelmä on ollut pitkään tutkimus- ja selvitys-
44305: työn kohteena erityisesti Ruotsissa ja Suomessa. Loppusijoitusmenetelmästä on tehty
44306: laajoja kansainvälisiä ja kansallisia asiantuntija-arvioita. Tähän mennessä tehdyssä
44307: selvitystyössä ei ole ilmennyt mitään sellaista, mikä osoittaisi riittävän turvallisuus-
44308: tason saavuttamisen olevan mahdotonta. Käsitys loppusijoitusratkaisun turvallisuudesta
44309: on vahvistunut tutkimusten edetessä. Kuitenkin on edelleen jatkettava loppusijoitus-
44310: menetelmien teknisten ratkaisujen kehittämistä ja sijoituspaikkatutkimuksia, jotta
44311: saavutetaan riittävä varmuus turvallisuusvaatimusten täyttymisestä.
44312: 
44313: Kaikista ydinjätehuollon osa-alueista on laadittu turvallisuusanalyysit, joissa arvioidaan
44314: jätehuollon pitkäaikaisia säteilyvaikutuksia oletettavissa olevassa perustilanteessa sekä
44315: erilaisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa. Perustilanteessa selvitetään jätteissä olevien
44316: radioaktiivisten aineiden vapautumista loppusijoitustilasta biosfääriin todennäköisim-
44317: mässä tapahtumaketjussa, joka on pitkän täydellisen eristysajan jälkeen radioaktiivisten
44318: aineiden kulkeutuminen hitaasti pohjaveden mukana. Epätodennäköisten poikkeus-
44319:                                             12
44320: ja häiriötilanteiden analysoinoilla on selvitetty, millä varmuudella loppusijoitusratkaisu
44321: takaa turvallisuuden. Analyyseissä lähtötiedot valitaan niin pessimistisesti, että
44322: todelliset haitat jäävät suurella vannuudella arvioituja haittoja pienemmiksi.
44323: 
44324: Esimerkiksi Teollisuuden Voima Oy:n käytetyn polttoaineen loppusijoitukselle tehdyt
44325: turvallisuusanalyysit antavat tulokseksi perustilanteessa, että eniten altistuva ihminen
44326: saa säteilyaltistusta jätteistä noin tuhannesosan siitä, mitä luonnon taustasäteilystä.
44327: Tämä altistus aiheutuisi sellaisen kaivon veden käytöstä, joka on tehty loppusijoitusti-
44328: lan kautta tulevan pohjaveden kulkureitille. Jos altistus saadaan loppusijoitustilan
44329: läheisyydessä olevan pienen järven kautta, vaikutukset jäävät vielä alle kym-
44330: menesosaan kaivoaltistusreitti-tilanteesta. Tällöin eniten altistuvan henkilön riski saada
44331: kuolemaan johtava sairaus jätteistä peräisin olevista radioaktiivisista aineista on noin
44332: kaksi miljardisosaa vuodessa.
44333: 
44334: Poikkeustilanteilla tarkoitetaan sellaisia odottamattomia tilanteita, joissa jonkin
44335: vapautumisesteen ominaisuudet muuttuvat merkittävästi epäedullisemmaksi kuin on
44336: oletettavaa. Poikkeustilanteiden todennäköisyys on pieni, mutta analyyseissä oletetaan
44337: niiden kuitenkin tapahtuvan. Poikkeustilanteissa suurimmat säteilyaltistukset saadaan,
44338: kun oletetaan kalliopohjaveden olevan hapettavaa toisin kuin tällä hetkellä vallitsevat
44339: pohjavesiolot ovat. Tällöin eniten altistuva henkilö saisi säteilyannoksen, joka on
44340: suuruudeltaan joitakin prosentteja luonnon taustasäteilyn aiheuttamasta annoksesta.
44341: 
44342: Häiriötilanteilla tarkoitetaan sellaisia epätodennäköisiä, mutta mahdollisia tilanteita,
44343: joissa samanaikaisesti useamman kuin yhden vapautumisesteen toimintakyky oleellises-
44344: ti heikkenee tai häviää kokonaan. Häiriötilanteille on arvioitu todennäköisyydet. Häi-
44345: riötilanleena on arvioitu mm. jääkauden päättymiseen liittyvän suuren kalliosiirroksen
44346: vaikutus, kun oletetaan sen tapahtuvan loppusijoitustilan kohdalla. Suuren kalliosiirrok-
44347: sen oletetaan kulkevan suoraan loppusijoitustunnelin kautta, jolloin 60 käytetyn poltto-
44348: aineen kapselia rikkoutuisi. Tapauksessa, jossa vaurioituneen loppusijoitustilan kautta
44349: kulkeva pohjavesi kulkeutuu läheiseen kaivoon, saisi eniten altistuva henkilö noin
44350: kolmanneksen luonnon taustasäteilyn aiheuttamasta altistuksesta. Suuri kalliosiirros
44351: leikkaisi loppusijoitustiloja tilastollisesti harvemmin kuin kerran miljoonassa vuodessa.
44352: 
44353: Säteilyturvakeskus toteaa lausunnossaan, että esitetyn käytetyn polttoaineen loppu-
44354: sijoitussuunnitelman turvallisuus on osoitettu siinä määrin, että valmistelutyötä voidaan
44355: jatkaa kyseisen periaateratkaisun pohjalta. Rinnalla on kuitenkin arvioitava myös
44356: vaihtoehtoisia toimintalinjoja ja loppusijoitusmenetelmiä tavoitteena löytää turvalli-
44357: suuden ja muiden olennaisten seikkojen kannalta paras ratkaisu.
44358: 
44359: Uusi ydinvoimalaitos, jonka käytetyn polttoaineen huolto perustuu suoraan loppu-
44360: sijoittamiseen Suomessa, merkitsisi jo suunnitellun käytetyn polttoaineen huollon
44361: määrällistä laajentamista ja jätelaitosten käytön pidentämistä. Välivarastointitilaa tarvit-
44362: taisiin enemmän ja loppusijoitustilaa pitäisi laajentaa. Sen sijaan jo toistakymmentä
44363: vuotta meneillään ollut laaja tutkimus- ja selvitystyö sekä esimerkiksi kapselointilaitos
44364: palvelisivat myös uuden laitoksen käytetyn polttoaineen huoltoa. Uusi ydinvoimalaitos
44365: ei todennäköisesti aiheuttaisi tarvetta uuteen loppusijoituspaikkaan.
44366:                                             13
44367: 
44368: 4.3       Voimalaitosjätteet
44369: Ydinlaitosten käytön aikaisesta huolto-, korjaus- ja puhdistustoiminnasta syntyy keski-
44370: ja vähäaktiivista voimalaitosjätettä. Voimalaitosjätteiden tavallisin loppusijoitus-
44371: menetelmä maailmassa on hautaaminen maan pintakerroksiin. Aikaisemmin niitä on
44372: joissakin maissa upotettu mereen, mitä ei nykyään kansainvälisesti pidetä hyväksyttä-
44373: vänä. Ruotsissa ja Suomessa on keski- ja vähäaktiivisten voimalaitosjätteiden huol-
44374: tomenetelmäksi valittu loppusijoittaminen kallioperään. Loppusijoitusta kallioperään
44375: pidetään varsinkin pitkäaikaisturvallisuuden kannalta parempana vaihtoehtona kuin
44376: maahan hautaarnista.
44377: 
44378: Nykyisten voimalaitosten keski- ja vähäaktiiviset voimalaitosjätteet on tarkoitus
44379: loppusijoittaa voimalaitosalueiden kallioperässä sijaitseviin loppusijoitustiloihin noin
44380: 60 - 120 metrin syvyyteen. Valtioneuvosto myönsi huhtikuussa 1992 käyttöluvan Olki-
44381: luodossa olevalle keski- ja vähäaktiivisten voimalaitosjätteiden loppusijoituslaitokselle.
44382: Loviisan voimalaitosalueelle vastaavaa laitosta ei ole ollut vielä tarvetta alkaa rakentaa.
44383: Säteilyturvakeskus on kylläkin hyväksynyt myös tämän laitoksen alustavan turvalli-
44384: suusselosteen.
44385: 
44386: Uuden laitosyksikön voimalaitosjätteiden huolto perustuisi samankaltaiseen ratkaisuun
44387: laajentamalla nykyisiä laitoksia varten rakennettuja loppusijoitustiloja. Keski- ja
44388: vähäaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitukseen ei katsota liittyvän oleellisia selvi-
44389: tettäviä seikkoja.
44390: 
44391: Säteilyturvakeskus toteaa lausunnossaan, ettei sen mielestä ole turvallisuuteen liittyviä
44392: esteitä tehdä jo tässä vaiheessa periaatepäätös siitä, että uuden laitosyksikön voima-
44393: laitosjätteet voidaan sijoittaa voimalaitosalueen kallioperään määräykset täyttäväliä
44394: tavalla.
44395: 
44396: 
44397: 4.4        Ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto ja siitä
44398:            kertyvät jätteet
44399: Ydinvoimalaitosten käytön aikana osa rakenteista ja laitteista tulee radioaktiivisiksi.
44400: Laitosten käytön loputtua kaikki radioaktiiviset osat puretaan. Syntyvä jäte on
44401: samankaltaista kuin käytön aikana syntyvä keski- ja vähäaktiivinen voimalaitosjäte.
44402: Laitosten käytöstäpoiston tavoitteena on, ettei näistäkään ydinjätteistä ole haittaa
44403: ympäristölle laitosten hyötykäytön jälkeen.
44404: 
44405: Ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoon voidaan ryhtyä joko heti voimalaitosten käytön
44406: loputtua tai purkaa laitokset joidenkin vuosikymmenien valvotun säilytyksen jälkeen.
44407: Viivästetty käytöstäpoisto on käytöstäpoistoon osallistuvien työntekijöiden säteilyaltis-
44408: tuksen kannalta parempi vaihtoehto. Hakemuksessa esitetty vaihtoehto on juuri vii-
44409: västetty käytöstäpoisto.
44410: 
44411: Käytöstäpoistojätteet on nykyisten voimalaitosten osalta ehdotettu loppusijoitettavaksi
44412: voimalaitosjätteiden välittömään yhteyteen myöhemmin rakennettaviin tiloihin
44413:                                            14
44414: 
44415: voimalaitosalueen kallioperään. Sekä Loviisan että Olkiluodon voimalaitosten
44416: käytöstäpoistosta on olemassa yksityiskohtaiset suunnitelmat Säteilyturvakeskus on
44417: todennut nämä suunnitelmat pääpiirteissään toteutuskelpoisiksi purkamistoimien ja
44418: jätteiden käsittelyn osalta. Voimalaitosten vuosihuoltojen aikana tehtävistä aktiivisten
44419: osien korjaus- ja muutostöistä saadaan kokemusta myös käytöstäpoistoa varten.
44420: Ydinteknisten laitosten, mukaanlukien ydinvoimalaitokset, purkamisesta on
44421: kokemuksia maailmassa. Purkamiseen vaadittavan teknologian katsotaan olevan
44422: olemassa.
44423: 
44424: Myös keski- ja vähäaktiivisten voimalaitosjätteiden ja laitosten käytöstäpoistosta
44425: kertyvien purkujätteiden loppusijoituksesta on tehty turvallisuusarvioita kuten
44426: käytetystä polttoaineestakin. Näiden jätteiden aiheuttamat säteilyvaikutukset jäävät
44427: kokonaisuutena katsoen edellä esitettyjä käytetyn polttoaineen loppusijoituksen
44428: vaikutuksia vähäisemmiksi.
44429: 
44430: Uuden ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistojätteitä varten pitää rakentaa lisää vastaavaa
44431: loppusijoitustilaa kuin nykyisten laitosten käytöstäpoistojätteille. Säteilyturvakeskus
44432: toteaa lausunnossaan, että käytöstäpoistojätteiden loppusijoitus on järjestettävissä riit-
44433: tävän turvallisesti. Osa kaikkein aktiivisimmista jätteistä voi olla tarpeen sijoittaa
44434: käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitokseen.
44435:                                            15
44436: 
44437: 5          YDINJÄTEHUOLLON
44438:            KUSTANNUKSET JA
44439:            NIIHIN VARAUTUMINEN
44440: 
44441: Ydinjätteiden tuottajat ovat ydinenergialain mukaan velvolliset jätehuollon toteuttami-
44442: sen lisäksi varautumaan jätehuollosta aiheutuviin kustannuksiin etukäteen. Ydinvoima-
44443: laitoksen tuotantovaiheen aikana kerätään voimayhtiöiltä varoja tulevaisuudessa
44444: tehtäviä jätehuoltotoimia varten valtion ydinjätehuoltorahastoon, joka sijoittaa varat
44445: tuottavasti. Tällöin turvataan varojen jatkuva olemassaolo ja jätehuollon kustannukset
44446: ovat mukana jo sähkön tuotantokustannuksissa. Samat velvoitteet koskevat uutta
44447: ydinvoimalaitostakin.
44448: 
44449: Jotta varojen kerääminen voitaisiin tehdä riittävän luotettavasti, on jätehuollon kaikilta
44450: osa-alueilta tehtävä yksityiskohtaiset kustannuslaskelmat. Tämä on mahdollista vain
44451: pitkälle suunniteltujen teknisten ratkaisujen pohjalta. Jätehuollon ratkaisujen on pe-
44452: rustuttava nykyiseen tekniseen tietämykseen. Kustannuslaskelmat tehdään vuosittain
44453: kulloisessakin hintatasossa, jolloin inflaatio- ja muu hintakehitys tulee otetuksi
44454: huomioon. Tulevaisuudessa tapahtuvia kustannuksia ei diskontata tähän päivään, mikä
44455: antaa merkittävän lisätakeen kerättyjen varojen riittävyydelle.
44456: 
44457: Käytännössä varojen kerääminen valtion ydinjätehuoltorahastoon tapahtuu siten, että
44458: jätteiden tuottajat toimittavat vuosittain jätehuoltoosa kustannuslaskelmat kauppa- ja
44459: teollisuusministeriölle. Kustannuslaskelmissa on otettava huomioon kaikkien jätelajien
44460: huoltokustannukset mukaan lukien laitosten käytöstäpoisto sekä tutkimuksista, hallin-
44461: nollisista toimista ja viranomaistoimista aiheutuvat menoerät. Laskelmissa on tuotava
44462: esiin kustannustietojen epävarmuus ja kustannuksia on korotettava epävarmuuden
44463: aiheottamalla lisällä. Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää, mikä on jätteen tuottajan
44464: eli jätehuoltovelvollisen kokonaisvastuumäärä ja mikä osa vastuumäärästä on oltava
44465: kerättynä kulloinkin rahastoon. Koko vastuumäärää vastaavat varat on oltava kerättynä
44466: rahastoon enintään 25 vuodessa ydinvoimalaitoksen käynnistymisestä. Vielä keräämä-
44467: töntä osuutta varten on oltava vakuudet. Varautumisjärjestelmää voidaan pitää katta-
44468: vana ja toimivana.
44469: 
44470: Jätehuollon kustannukset tilanteessa, jossa kaikki jätehuollon toimet suoritetaan
44471: kotimaassa Teollisuuden Voima Oy:n tämän hetkisten suunnitelmien kaltaisesti,
44472: aiheuttavat noin 1,4 p/k:Wh vaikutuksen tuotetun ydinsähkön hintaan. Tämä kustannus-
44473: vaikutus saadaan, kun käytetään samaa laskentatapaa kuin jätehuollon varautumisjär-
44474: jestelmässäkin. Tällöin kaikki kustannukset lasketaan diskonttaamatta tämän hetken
44475: rahassa. Jos käytetään normaalia kustannuslaskelmatapaa, jolloin tulevaisuudessa
44476: toteutettavien toimien kustannuksiin varaodottaessa lasketaan reaalikoron vaikutus
44477: mukaan, saadaan merkittävästi pienemmätjätehuollon kustannukset Oletettaessa 5 %:n
44478: vuotuinen reaalikorko jätehuollon kustannukset tuotettua sähköyksikköä kohti jäävät
44479: alle puoleen edellä mainitusta diskonttaamattomasta ja varautumisjärjestelmässä
44480: käytetystä arvosta.
44481: 
44482: 
44483: 
44484: 
44485: II   330225T
44486:                                          16
44487: 
44488: Uuden ydinvoimalaitoksen jätehuollon kustannusten voidaan arvioida jäävän edellä
44489: todettuja pienemmiksi, koska jo tehty tutkimus- ja suunnittelutyö ja osa jätehuollon
44490: investoinneista palvelee myös uutta laitosta. Hakemuksen ydinvoima-kivihiili-
44491: vertailutaulukossa esitetään diskonttaamattomiksi ydinvoiman jätehuoltokustannuksiksi
44492: 1,2 p/kWh. Käytettäessä 5 %:n reaalikorkoa saadaan uuden laitoksen jätehuollon
44493: kustannuksiksi n. 0,45 p/kWh (VTI:n lausunto EKN4/92, 12.3.1992).
44494: 
44495: 
44496: 
44497: 
44498: LIITE     Turvallisuutta koskeva katsaus, säteilyturvakeskus
44499: SÄTEILYTURVAKESKUS                         LIITE                         1
44500: 
44501: 
44502:                                            31.1.0.1991
44503: 
44504: 
44505: 
44506: KÄYTETYN POLTTOAINEEN JA MUIDEN YDINJÄTTEIDEN HUOLTO
44507: 
44508: 
44509: 1   Johdanto
44510: 
44511: 
44512:           Valmistellessaan     yleiselt~    merkitykselt~~n     huomattavan
44513:           ydinlaitoksen rakentamista koskevaa val tieneuvoston periaa-
44514:           tep~~töst~ kauppa-   ja teollisuusministeriön on ydinenergia-
44515:           asetuksen 26 §: n mukaan toimitettava val tieneuvostolle kat-
44516:           saus   k~ytöss~   oleviin ja suunniteltuihin      ydinj~tehuollon
44517: 
44518:           menetelmiin, niiden turvallisuuteen,      ymp~ristövaikutuksiin,
44519: 
44520:           taloudellisuuteen ja soveltuvuuteen Suomen oloihin. Ministe-
44521:           riö on kirjeess~~n 26/819/91 KTM, 14.6.1991 pyyt~nyt s~tei
44522:           lyturvakeskusta avustamaan       t~m~n   katsauksen laatimisessa
44523:           turvallisuutta ja ymp~ristövaikutuksia koskevien asioiden
44524:           osalta.
44525: 
44526: 
44527:           T~ss~ katsauksessa keskus esi tt~~ yhteenvedon ydinj~tehuol
44528: 
44529:           lon    turvallisuutta koskevista      m~~r~yksist~   sek~   arvioi
44530:           nykyisten ydinvoimalaitostamme ydinj~tehuoltok~yt~ntö~ ja
44531:           -suunnitelmia turvallisuusn~kökohtiin keskittyen. Samassa
44532:           yhteydess~   arvioidaan myös mahdollisen uuden laitosyksikön
44533:           ydinj~tehuoltoa     niiden suunnitelmien pohjalta,      jotka on
44534:           esitetty periaatep~~töshakemuksen yhteydess~.
44535: 
44536: 
44537: 2   Ydinj~tehuollon    turvallisuusm~~r~ykset
44538: 
44539: 
44540: 
44541:           Ydinenergialaissa (990/87) ja -asetuksessa (161/88) s~äde
44542:           t~~n   mm. ydinj~tehuoltoa koskevasta lupamenettelyst~, huo-
44543:           1ehtimisvellisuudesta ja varautumisj ~rj estelyist~. Ydinener-
44544:           gialain 81 §: n nojalla val tieneuvosto antaa yleisi~ m~~räyk
44545:           si~,   jotka koskevat ydinenergian       k~ytön   turvallisuutta.
44546:           Säteilyturvakeskus antaa puolestaan ydinj~tehuollon turval-
44547:           lisuutta koskevat yksityiskohtaiset m~~r~ykset ydinenergia-
44548:           lain ( 9 9018 7 ) 55 §: n 2 momentin kohdan 3 ja val tieneuvoston
44549:                                                                   2
44550: 
44551: ydinvoimalaitosten voimalaitosjätteiden loppusijoituksen
44552: turvallisuutta koskevista yleisistä määräyksistä (398/91)
44553: tekemän päätöksen 8 §:n nojalla.
44554: 
44555: 
44556: Ydinvoimalaitoksissa tapahtuvan ydinjätteiden käsittelyn
44557: ja varastoinnin turvallisuusvaatimukset sisältyvät val tie-
44558: neuvoston    päätökseen       ydinvoimalaitosten     turvallisuutta
44559: koskevista yleisistä määräyksistä (395/91). Lisäksi niitä
44560: koskevat useat säteilyturvakeskuksen julkaisemat YVL-ohjeet.
44561: 
44562: 
44563: Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen myös ydinvoimalaitosten
44564: voimalaitosjätteidenloppusijoituslaitoksenturvallisuutta
44565: koskevista yleisistä määräyksistä ( 398/91). Päätös kohdistuu
44566: loppusijoituksen toteutuksen kaikkiin eri vaiheisiin: loppu-
44567: sijoituslaitoksen suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön,
44568: sulkemiseen ja sulkemisen jälkeiseen aikaan.
44569: 
44570: 
44571: Säteilyturvakeskus on lisäksi vuonna 1991 julkaissut em.
44572: val tieneuvoston päätöstä täsmentävän YVL-ohj een 8.1 "Voima-
44573: laitosjätteiden loppusijoitus".
44574: 
44575: 
44576: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuusmää-
44577: räyksiä ei ole vielä vahvistettu maassamme. Säteilyturvakes-
44578: kus on seurannut tiiviisti alan kansainvälisissä j ärj estöis-
44579: sä tehtävää työtä tällaisten suositusten laatimiseksi. Sekä
44580: Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) että OECD:n ydin-
44581: energiajärjestä      ( NEA)   ovat   hiljattain   julkaisseet   omat
44582: suosi tuksensa. Nämä eivätkuitenkaan ole kovin yksi tyiskoh-
44583: taisia. Pohjoismaisten säteily- ja ydinturvallisuusvi-
44584: rainernaisten kesken on käynnissä työ, jonka tuloksena jul-
44585: kaistiin    vuonna   1989     raportti   "Disposal   of   high-level
44586: radioactive waste - consideration of some basic criteria,
44587: a consul ti ve document" .      Raporttia on käsitelty edelleen
44588: kansainvälisissä kokouksissa ja pohjoismaisessa työryhmässä.
44589: Tarkoituksena on, että pohjoismaiset viranomaiset julkaisi-
44590: sivat muutosten jälkeen sen yhteisenä suosituksenaan mahdol-
44591: lisesti jo vuonna 1992. Nämä suositukset tulisivat todennä-
44592: köisesti sisältämään ne turvallisuuden kannalta olennaiset
44593:                                                                            3
44594: 
44595:            vaatimukset,     joiden   pohjalta   voidaan   myöhemmin   laatia
44596:            ehdotus val tieneuvostolle käytetynpolttoaineen loppusij oi-
44597:             tusta koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi.
44598: 
44599: 
44600:            Ydinvoimalaitosten käytön lopettamisen jälkeen laitosten
44601:            purkamisen seurauksena syntyville purkausjätteille ei ole
44602:            myöskään vahvistettu loppusijoittamista koskevia turval-
44603:             lisuusmääräyksiä. Säteilyturvakeskus seuraa tältäkin osin
44604:             kansainvälistä kehitystyötä. Koska nykyisten ydinvoimalai-
44605:             tosyksiköiden    käytöstäpoisto     ja   käytöstäpoistojätteen
44606:             loppusijoitus   alkaa    todennäköisesti   aikaisintaan    parin
44607:             vuosikymmenen kuluttua, on loppusijoituksen turvallisuusvaa-
44608:             timusten kehittämiseen riittävästi aikaa.
44609: 
44610: 
44611: 3     Käytetty ydinpolttoaine
44612: 
44613: 
44614: 3.1     Käsittely ja varastointi
44615: 
44616: 
44617:             Käytettyjä pol ttoainenippuj a säilytetään maamme ydinvoima-
44618:             laitoksilla vesiallasvarastoissa. Loviisan laitoksella on
44619:             reaktorien yhteydessä vaihtolatausaltaat, laitostoimituk-
44620:             seen kuulunut käytetyn polttoaineen varasto sekä vuonna 1984
44621:             käyttöönotettu lisävarasto. Varastotilaa on kaikkiaan noin
44622:             10 vuoden aikana kertyvä1le polttoainemäärälle. Nykyisten
44623:             sopimusten mukaisesti käytetty polttoaine viedään Neuvosto-
44624:             liittoon noin viiden vuoden säilytysajan jälkeen. Tällaisia
44625:             maantie-rautatiekuljetuksia on tehty vuodesta 1981 lähtien.
44626:             Venäjän federatiivinen tasavalta on ryhtynyt toimenpiteisiin
44627:             VVER-reaktoreiden käytetyn polttoaineen palauttamissopimus-
44628:             ten uudelleen arvioimiseksi. Palautusta koskevia neuvotte-
44629:             luja on hiljattain käyty Imatran Voima Oy:n ja neuvostoliit-
44630:             tolaisen yhtiön Techsnabexport kesken. Polttoaineen palau-
44631:             tussopimuksen ehtoja voidaan tarkistaa viisvuosittain.
44632: 
44633: 
44634:             Olkiluodon laitoksella on reaktoreiden yhteydessä vaihtola-
44635:             tausaltaat ja lisäksi vuonna 1987 käyttöönotettu erillis-
44636:             varasto. Voimassaolevassa käyttöluvassa myönnetty laajennus-
44637:             vara huomioonottaen varastotilaa on kaikelle käytetylle
44638:                                                                     4
44639: 
44640:          polttoaineelle, mikä Olkiluodon nykyisten laitosyksiköiden
44641:          40 vuoden käytöstä kertyy.
44642: 
44643:          Maamme ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen käsi tte-
44644:          lyssä, välivarastoinnissa tai kuljetuksissa ei ole sattunut
44645:          sellaisia tapahtumia, jotka olisivat aiheuttaneet merki ttä-
44646:          viä vaaratilanteita tai vahvistetut rajat ylittävää sätei-
44647:          lyaltistusta. Tiedossa ei ole näihin toimintoihin liittyviä
44648:          suuria turvallisuusongelmia.
44649: 
44650:          Myös uuden voimalaitosyksikön käytettyä polttoainetta säi-
44651:          lytettäisiin vesial taissa. Reaktori en yhteydessä olevat
44652:          altaat kattaisivat muutaman vuoden varastointitarpeen.
44653:          Mikäli uusi laitos sijoitettaisiin Olkiluotoon, voitaisiin
44654:          senkin polttoaineen varastointia jatkaa laitosalueella ole-
44655:          vassa erillisvarastossa, ja varaston laajentaminen tulisi
44656:          ajankohtaiseksi noin kymmenen vuoden kuluttua uuden laitos-
44657:          yksikön valmistumisesta. Loviisassa puolestaan olisi ilmei-
44658:          sesti välttämätöntä rakentaa lisää välivarastotilaa uuden
44659:          laitoksen käytetylle polttoaineelle melko pian sen valmis-
44660:          tumisen jälkeen.
44661: 
44662: 3.2   Loppusijoitus
44663: 
44664:           Loviisan voimalaitoksen käytetty polttoaine on viety Neuvos-
44665:           toliittoon Tsheljabinskin jälleenkäsittelylaitokselle. Jäl-
44666:           leenkäsittelyssä polttoaineesta on erotetettu uraani ja
44667:           plutonium, jotka aiotaan käyttää myöhemmin ydinvoimalaitos-
44668:           ten polttoaineena. Muodostuvat runsasaktiiviset jätteet
44669:           tullaan saatujen tietojen mukaan kiinteyttämään lasiin
44670:           hiljattain käyttöönotetussa laitoksessa ja myöhemmin lop-
44671:           pusijoittamaan Neuvostoliitossa.
44672: 
44673:           Olkiluodon voimalaitoksen käytetylle polttoaineelle ei ole
44674:           vastaavia sopimusjärjestelyjä. Senvuoksi Teollisuuden Voima
44675:           Oy valmistelee käytetyn polttoaineensa loppusijoitusta maam-
44676:           me kallioperään.
44677:                                                             5
44678: 
44679: Periaatepäätöshakemuksessa lähtökohtana on käytetyn ydin-
44680: polttoaineen loppusijoitus Suomessa. Muita vaihtoehtoja,
44681: kuten polttoaineen viemistä ulkomaille jälleenkäsi tel täväk-
44682: si tai sellaisenaan loppusijoitettavaksi, aiotaan selvitellä
44683: vasta myöhemmässä vaiheessa.
44684: 
44685: 
44686: Neuvostoliittolaisen VVER-1000 laitosvaihtoehdonkaan ta-
44687: pauksessa ei tällä hetkellä esitetä sellaista sopimusjärjes-
44688: telyä, joka mahdollistaisi ydinpolttoaineen viemisen käytön
44689: jälkeen lopullisesti sen toimittajamaahan.      Yhtenä syynä
44690: tähän lienee jälleenkäsittelyn tilanne Neuvostoliitossa:
44691: Tsheljabinskin jälleenkäsittelylaitos ei sovellu suurten
44692: painevesireaktoreiden pol ttoaineelle ja Krasnoj arskin lai-
44693: toksen rakennushanke on tiettävästi pahasti viivästynyt.
44694: 
44695: 
44696: Ranskalaisten ja englantilaisten yhtiöiden tarjoamiin jäl-
44697: leenkäsittelysopimuksiin liittyy varaus jätteiden palautta-
44698: misesta niiden tuottajalle. Nykyisenkai taisissa j älleenkä-
44699: si ttelyprosesseissa syntyvien jätteiden loppusijoittaminen
44700: ei ole turvallisuuden kanna! ta olennaisesti parempi vaihto-
44701: ehto kuin käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen jälleen-
44702: käsi ttelemättömänä. Kehitteillä on uudenlaisia jälleenkäsit-
44703: telyprosessej a, joissa polttoaineesta erotettaisiin uraanin
44704: lisäksi muitakin aktinoideja. Tätä kautta jälleenkäsittely-
44705: jätteiden loppusijoitus yksinkertaistuisi. Vielä ei kui ten-
44706: kaan voida arvioida tällaisten kehittyneiden jälleenkäsitte-
44707: lymentelmien teollista toteutuskelpoisuutta.
44708: 
44709: 
44710: Säteilyturvakeskuksen tiedossa ei ole sellaisia pitkäaikai-
44711: sia sopimusjärjestelyjä, jotka mahdollistaisivat käytetyn
44712: ydinpolttoaineen lopullisenviemisen ulkomaille noudattaen
44713: tällaisia siirtoja koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja
44714: suosituksia. Näin ollen periaatepäätöshakemuksessa esitettyä
44715: käytetyn polttoaineen huollon toimintasuunnitelmaa voidaan
44716: pitää tässä vaiheessa oikeana.
44717: 
44718: 
44719: Periaatepäätöshakemuksessa esitetään uuden laitosyksikön
44720: käytetyn polttoaineen loppusijoitus toteutettavan samalla
44721:                                                                6
44722: 
44723: tavoin kuin Olkiluodonnykyisten laitosyksiköiden käytetylle
44724: polttoaineelle on suunniteltu.
44725: 
44726: 
44727: Puheena olevanloppusijoituksen periaateratkaisunesittivät
44728: ensi kerran ruotsalaiset ydinvoimayhtiöt vuonna 1978. Se
44729: on ollut intensiivisen tutkimus- ja kehitystyön kohteena
44730: noin 15 vuoden ajan. Siinä käytetty polttoaine eristetään
44731: kuparikapseliin,    jolla on erinomainen kestävyys syvissä
44732: kallioperäolosuhteissa. Kapselien syövyttyä pitkän ajan ku-
44733: luttua puhki jäteaineita pääsee vapautumaan elinympäristöön
44734: vain hyvin vähäisinä pitoisuuksina mm. sen ansiosta, että
44735: uraanimatriisi ja useimmat muutkin jäteaineet ovat hyvin
44736: vähäliukoisia ja että pohjaveteen päässeet jäteaineet kiin-
44737: nittyvät kiven pinnoille ja huokosiin. Nämä ilmiöt rajoi tta-
44738: vat tehokkaasti radioaktiivisten aineiden vapautumista sii-
44739: näkin tapauksessa, että kapseleita rikkoontuisi ennenaikai-
44740: sesti esim. kallioliikunnan seurauksena. Näin ollen radioak-
44741: tiivisia aineita ei voisi missään mahdolliseksi arvioitavas-
44742: sa tilanteessa päästä elinympäristöön siinä mitassa, että
44743: seurauksena olisi vakavia ympäristöhaittoja tai huomattavia
44744: säteilyannoksia suurille ihmismäärille.
44745: 
44746: 
44747: Säteilyturvakeskus arvioi Teollisuuden Voima Oy:n esittä-
44748: mää käytetyn polttoaineen loppusijoitusratkaisua kokonai-
44749: suudessaan viimeksi    vuonna 1987    ( lausunto KTM: lle dnro
44750: 14/1/C61/ 86,   25.5.1987). Sen jälkeen Teollisuuden Voima
44751: Oy kehittänyt loppusijoituksen teknistä suunnitelmaansa.
44752: Keskus esitti vuonna 1990 arvionsa näiden uudistettujen
44753: suunnitelmien teknisestä toteutuskelpoisuudesta (lausunto
44754: KTM:lle dnro C831/3, 16.11.1990).
44755: 
44756: 
44757: Säteilyturvakeskus on perustanut tähänastiset arviointinsa
44758: käytetyn   polttoaineen   loppusijoituksen    turvallisuudesta
44759: pääasiassa   alan   kansainvälisten   j ärj estöj en   esittämiin
44760: suosituksiin. Yhtenä näihin suosituksiin sisältyvänä turval-
44761: lisuustavoitteena on, ettei jätteistä tulevaisuudessakaan
44762: saa aiheutua sellaista säteilyaltistusta, jota nykyisin ei
44763: hyväksyttäisi. Tämä edellyttää jätteiden eristärnistä elinym-,.
44764:                                                                7
44765: 
44766: päristöstä niin luotettavasti, että aiheutuvat säteilyannok-
44767: set, terveyshaittariskit ja muut ympäristövaikutukset jäävät
44768: kaikkialla ja kaikkina ajankohtina vähäisiksi verrattuna
44769: esim. luonnon radioaktiivisista aineista aiheutuviin.
44770: 
44771: 
44772: Jotta käytetyn polttoaineen loppusijoitus voitaisiin katsoa
44773: ratkaistuksi, on turvallisuusvaatimukset täyttävän teknisen
44774: ratkaisumallin lisäksi löydettävä jätteille sopiva loppu-
44775: sijoituspaikka. Teollisuuden Voima Oy: llä on noin kahdeksan
44776: vuoden ajan ollut käynnissä tähän tähtäävä tutkimusohjelma
44777: ja viimeisten neljän vuoden aikana on tehty alustavia si-
44778: joituspaikkatutkimuksia viidellä alueella (Kuhmossa, Hyryn-
44779: salmella, Sievissä, Konginkankaalla ja Eurajoella). Säteily-
44780: turvakeskus on tarkoin seurannut näiden tutkimusten edisty-
44781: mistä ja esittänyt niistä kannanottojaan kauppa- ja teolli-
44782: suusministeriölle ja Teollisuuden Voima Oy: lle. Näissä kan-
44783: nanotoissa keskus on tähdentänyt, että mahdollisia loppu-
44784: sijoituspaikkoja on tutkittava kyllin laaja-alaisesti ja
44785: sen jälkeen valittava paras tutkituista alueista. Keskuksen
44786: aloitteesta on mm.      selvitettävänä,    olisiko tutkittavien
44787: alueiden joukkoon syytä lisätä emäksistä kivilajia edustava
44788: alue.
44789: 
44790: 
44791: Käytetyn    ydinpolttoaineen     tai   muiden   runsasaktiivisten
44792: ydinjätteiden loppusijoituksesta tehdyt laajat turvallisuus-
44793: selvitykset (esim. EY-maiden PAGIS-selvitys, Ruotsin KBS-
44794: 3-selvitys ja Teollisuuden Voima Oy:n vuonna 1985 esittämä
44795: selvitys) päätyvät poikkeuksetta tuloksiin, joiden mukaan
44796: loppusijoituksesta aiheutuvat suurimmat säteilyannokset ja
44797: terveyshaittariskit jäävät selvästi pienemmiksi kuin edellä
44798: mainittuihin valmisteilla oleviin pohjoismaisiin suosi tuk-
44799: siin sisältyvät vastaavat raja-arvot. Kuitenkaan tähänasti-
44800: sia turvallisuusselvityksiä ei voi vielä pitää täysin luo-
44801: tettavina    (eli   todellista   säteilyaltistusta varmuudella
44802: yliarvioi vina) , sillä käytettyihin lähtötietoihin ja lasken-
44803: tamalleihin sisältyy runsaasti epävarmuuksia. Esimerkiksi
44804: vielä ei ole riittävässä määrin osoitettu,           että maamme
44805:                                                                        8
44806: 
44807:          kallioperän ominaisuudet vastaavat turvallisuusselvityksissä
44808:          oletettuja.
44809: 
44810: 
44811:          Kansainväliset ja kansalliset asiantuntija-arvioinnit run-
44812:          sasaktiivisten ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuus-
44813:          selvityksistä ovat valtaosin päätyneet myönteisiin kannanot-
44814:          toihin, tosin niissäkin yleensä tähdennetään epävarmuuksien
44815:          vähentämisen tärkeyttä. Muun muassa tämän perusteella sätei-
44816:          lyturvakeskus on arvioinut käytetyn ydinpolttoaineen loppu-
44817:          sijoituksen turvallisuuden ja teknisen toteutuskelpoisuuden
44818:          tulleen siinä määrin osoitetuksi, että valmistelutöitä on
44819:          syytä jatkaa esitettyjen periaateratkaisujen pohjalta. Lo-
44820:          pullisempia johtopäätöksiä loppusijoituksen turvallisuudesta
44821:          voidaan tehdä vasta laajojen ja pitkäkestoisten lisätutki-
44822:          musten jälkeen.     Esitetyn loppusijoitusratkaisun lisäksi
44823:          on keskuksen mielestä selvitettävä muunkinlaisia periaate-
44824:          ratkaisuja     tavoitteena   löytää   turvallisuuden   ja muiden
44825:          olennaisten seikkojen kannalta paras ratkaisu.
44826: 
44827: 
44828: 4   Keski- ja vähäaktiiviset voimalaitosjätteet
44829: 
44830: 
44831:          Muun muassa prosessivesien puhdistuksessa ja huoltotöiden
44832:          yhteydessä kertyy ydinvoimala! toksella keski- ja vähäaktii-
44833:          visia jätteitä, ns. voimalaitosjätteitä. Loppusijoitusta
44834:          varten nämä jätteet pakataan astioihin kiinteässä muodossa:
44835:          nestemäiset jätteet kiinteytetään tavallisesti betoniin tai
44836:          bi tumiin. Voimalaitosjätteiden käsittelyssä ja varastoinnis-
44837:           sa ei maassamme ole sattunut merkittävää säteilyvaaraa
44838:           aiheuttavia tapahtumia.
44839: 
44840: 
44841:          Uuden laitosyksikön voimalaitosjätteiden käsittely perustui-
44842:           si vastaavanlaisiin menetelmiin,       joista maassamme on jo
44843:           runsaasti kokemuksia.
44844: 
44845: 
44846:          Voimalaitosjätteiden loppusijoituksen suunnittelun lähtökoh-
44847:           tana on maassamme alun alkaen ollut sijoittaminen voimalai-
44848:           tosalueiden    kallioperään   keskisyvyyteen    rakennettaviin
44849:           tiloihin. Kallioperän lisäksi jätepakkausten eristämiseen
44850:                                                                        9
44851: 
44852:          käytetäänbetonirakenteitajatäyteaineita. Voimalaitosjät-
44853:          teiden loppusijoitustutkimukset aloitettiin Hästholmenilla
44854:          ja Olkiluodossa runsaat 10 vuotta sitten. Olkiluodon loppu-
44855:          sijoituslaitoshanke on edennyt siten, että laitos on tarkoi-
44856:          tus ottaa käyttöön vuonna 1992. Hästholmenin loppusijoitus-
44857:          laitoksen rakentamisen aloittamista on siirretty myöhempään
44858:          ajankohtaan.
44859: 
44860: 
44861:          Säteilyturvakeskus on hyväksynyt molempia loppusijoi tuslai-
44862:          toksia koskevat alustavat turvallisuusselosteet (kirjeet
44863:          536/2/C81/86,   3.3.1988   ja    534/1/AB643/86,    29.9.1988).
44864:          Hyväksymisperusteina    sovellettiin    tällöin    olennaisesti
44865:          samoja turvallisuusvaatimuksia, jotkasisältyvät val tieneu-
44866:          voston päätökseen ydinvoimalaitosten voimalaitosjätteiden
44867:          loppusij ei tuslai toksen turvallisuutta koskevista yleisistä
44868:          määräyksistä (398/91). Olkiluodon loppusijoituslaitoksen
44869:          lopullinen turvallisuusseloste on parhaillaan tarkastettava-
44870:          na.
44871: 
44872: 
44873:          Uuden laitosyksikön voimalaitosjätteet olisi tarkoitus lop-
44874:          pusijoittaa samalla tavoin ja samanlaatuiseen kallioon kuin
44875:           nykyisten laitosyksiköiden jätteet.     Näin ollen uudenkin
44876:           laitosyksikön voimalaitosjätteiden loppusijoituksen turval-
44877:           lisuuden voidaan katsoa osoitetun siinä määrin kuin val tie-
44878:           neuvoston periaatepäätöstä varten edellytetään.
44879: 
44880: 
44881: 5   Voimalaitoksen käytöstäpoisto
44882: 
44883: 
44884:           Loviisan ja Olkiluodon laitosyksiköiden käytöstäpoistosta
44885:           on esitetty verraten yksityiskohtaiset suunnitelmat. Niiden
44886:           mukaan Loviisan laitosyksiköt puretaan noin 10 vuoden ku-
44887:           luttua käytön päättymisestä.     Olkiluodon laitosyksiköitä
44888:           puolestaan pidettäisiin valvotussa säilytyksessä noin 30
44889:           vuoden ajan ennen purkamista.
44890: 
44891: 
44892:           Säteilyturvakeskus on arvioinut nämä käytöstäpoistosuunni-
44893:           telmat (lausunnot KTM:lle dnrot 91/1/A81/88, 15.7. 1988 ja
44894:           35/400/90, 24.9.1990) ja todennut ne pääpiirteissään tekni-
44895:                                                           10
44896: 
44897: sestitoteutuskelpoisiksi. Purkamistoimiintaipurkamisjät-
44898: teiden käsittelyyn keskus ei todennut liittyvän merkittäviä
44899: turvallisuusongelmia. Myös vastaavat ulkomaiset arvioinnit
44900: ja jo toteutetut käytöstäpoistohankkeet, varsinkin Shipping-
44901: portin painevesireaktorin purkamisesta saadut kokemukset,
44902: tukevat tätä käsitystä.
44903: 
44904: Periaatepäätöshakemukseen sisältyvät voimalaitosyksiköt
44905: edustavat samoja perustyyppejä kuin maamme nykyiset voima-
44906: laitosyksiköt. Niiden käytöstäpoisto esitetään toteutettavan
44907: periaatteessa samalla tavoin kuin nykyisten voimalaitosten
44908: käytöstäpoistot. Siten edellä esitettyjen yleisten johto-
44909: päätösten käytöstäpoiston toteutuskelpoisuudesta ja turval-
44910: lisuudesta voidaan katsoa koskevan myös mahdollisen uuden
44911: laitosyksikön käytöstäpoistoa.
44912: 
44913: Loviisan ja Olkiluodon nykyisten laitosyksiköiden samoin
44914: kuin mahdollisen uuden yksikön purkamisessa syntyvät jätteet
44915: suunnitellaan loppusijoitettavan voimalaitealueiden kallio-
44916: perään. Voimayhtiöt ovat esittäneet purkamisjätteiden loppu-
44917: sijoituksesta alustavat suunnitelmat ja turvallisuusselvi-
44918: tykset, jotka säteilyturvakeskus on tarkastanut.
44919: 
44920: Osassa purkamisjätteitä aktiivisuus on selvästi suurempi
44921: ja pitkäkestoisempi kuinvoimalaitosjätteissä. Kun purkamis-
44922: jätteiden loppusijoituksesta esitetyt turvallisuusselvityk-
44923: set eivät vielä ole kovin yksityiskohtaiset, ei säteilytur-
44924: vakeskuksen mielestä tässä vaiheessa voida tehdä lopullisia
44925: johtopäätöksiä siitä, voidaanko kaikki o~rkamisjätteet si-
44926: joittaa voimalaitosalueiden kallioperään esitetyllä tavalla.
44927:     1993 vp- Eduskunnan kirjelmä- Valtioneuvoston periaatepäätös ydinvoimalaitosyksikön
44928:                                    rakentamisesta
44929: 
44930: 
44931: 
44932: 
44933:                                       Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tarkastetta-
44934:                                   vaksi on annettu valtioneuvoston periaatepäätös Imatran Voima
44935:                                   Oy:n ja Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitos-
44936:                                   yksikön rakentamisesta
44937: 
44938:    Eduskunnan tarkastettavaksi on 11 päivänä         tä. Selonteossa on esitettävä energian säästöön
44939: joulukuuta 1987 annetun ydinenergialain (990/        ja energiankäytön tehostamiseen sekä hiili-
44940: 87) 15 §:n mukaisesti toimitettu valtioneuvoston     dioksidipäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen
44941: 25 päivänä helmikuuta 1993 tekemä periaate-          vähentämiseen tähtäävät konkreettiset toimet.
44942: päätös Imatran Voima Oy:n ja Teollisuuden            Näihin tulee sisältyä energiankäyttöön kohdistu-
44943: Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksi-          vat, asteittain toteutettavat ympäristöverot aika-
44944: kön rakentamisesta. Eduskunnalle on talousva-        tauluineen. Samalla eduskunta kiirehtii maakaa-
44945: liokunta antanut asiasta mietintönsä n:o 21.         sun hankinnan monipuolistamiseksi ja biopolt-
44946:    Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti    toaineiden käytön lisäämiseksi tarvittavia toimia
44947: selvittää mahdollisuuden, miten lähitulevaisuu-      sekä ilmastonmuutosta koskevan YK:n puiteso-
44948: dessa sähkön tuotantoa voitaisiin turvata koti-      pimuksen (Rion ilmastosopimuksen) ratifioin-
44949: maisilla kaasukä yttöisillä dieselvoimaloilla.       nin saattamista eduskunnan käsiteltäväksi.
44950:    Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa syys-      Eduskunta on päättänyt
44951: istuntokauden kuluessa eduskunnalle uuden, tä-
44952: hän päätökseen pohjautuvan energiapoliittisen                  kumota puheena olevan valtioneuvoston
44953: selonteon Suomen energiahuollon järjestämises-              periaatepäätöksen.
44954: 
44955:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
44956: 
44957: 
44958: 
44959: 
44960: 2304231
44961: