81 Käyttäjää paikalla!
0.0076451301574707
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1996 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: 02 10: Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät ym. 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: HELSINKI 17: ISSN 0783-988X 18: 19: OY EDITA AB. HELSINKI1997 20: SISÄLLYSLUETTELO 21: 22: 23: 24: 25: Eduskunnan vastaukset 26: 27: 221 hallituksen esitykseen 20511996 vp: Laeiksi yhteis- 233 hallituksen esitykseen 89/1996 vp: Laiksi osakeyh- 28: metsä1ain muuttamisesta ja yhteismetsäosuuksien tiölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muutta- 29: lunastamisesta annetun lain kumoamisesta misesta 30: 31: 222 hallituksen esitykseen 195/1996 vp: Laiksi kiin- 234 hallituksen esitykseen 226/1996 vp: Laeiksi liiken- 32: teistönmuodostamislain muuttamisesta nevakuutuslain, potilasvahinkolain, tapaturma- 33: vakuutuslain, vakuutusyhtiölain ja ulkomaisista 34: 223 hallituksen esitykseen 208/1996 vp: Pienten lasten vakuutusyhtiöistä annetun lain 33 ja 49 §:n muut- 35: hoidon tukemista koskevan lainsäädännön uudis- tamisesta 36: tamiseksi 37: 235 hallituksen esitykseen 22711996 vp: Laiksi tapa- 38: 224 hallituksen esitykseen 218/1996 vp: Laiksi luvan- turmavakuutuslain muuttamisesta sekä eräiksi 39: varaisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain siihen Iiittyviksi laeiksi 40: muuttamisesta 41: 236 hallituksen esitykseen 180/1996 vp: Laiksi yksi- 42: 225 hallituksen esitykseen 210/1996 vp: Laiksi työlli- tyishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muut- 43: syyslain muuttamisesta tamisesta 44: 45: 226 hallituksen esitykseen 149/1996 vp: Kuntien val- 237 hallituksen esitykseen 131/1996 vp: Suomen Halli- 46: tionosuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi tusmuodon ylintä syyttäjää koskevien säännösten 47: muuttamisesta sekä laiksi yleisistä syyttäjistä ja 48: 227 hallituksen esitykseen 21711996 vp: Laiksi valtion eräiksi niihin liittyviksi laeiksi 49: eläkelain 5 ja 8 §:n muuttamisesta 50: 238 hallituksen esitykseen 22111996 vp: Maatalouden 51: 228 hallituksen esitykseen 159/1996 vp: Laeiksi perus- kansallista erityistukea koskevaksi lainsäädän- 52: koululain ja kehitysvammaisten erityishuollosta nöksi 53: annetun lain muuttamisesta 54: 239 hallituksen esitykseen 220/1996 vp: Laiksi sosiaa- 55: 229 hallituksen esitykseen 222/1996 vp: Moldovan lihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun 56: kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaa- lain muuttamisesta 57: mista koskevan sopimuksen eräiden määräysten 58: hyväksymisestä 59: 240 hallituksen esitykseen 223/1996 vp: Laeiksi Pää- 60: kaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta ja ul- 61: 230 hallituksen esitykseen 230/1996 vp: Laiksi kan- 62: koilulain 2 §:n muuttamisesta 63: santerveyslain 4 §:n muuttamisesta 64: 65: 231 hallituksen esitykseen 204/1996 vp: Laiksi siemen- 241 hallituksen esitykseen 22911996 vp: Laeiksi Lapin 66: kauppalain 3 ja 4 §:n muuttamisesta vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta anne- 67: tun lain ja eräiden muiden ehdotettuun metsäla- 68: 232 hallituksen esitykseen 240/1996 vp: Laiksi Suo- kiin ja kestävän metsätalouden rahoituksesta eh- 69: men Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuutta- dotettuun lakiin liittyvien lakien muuttamisesta 70: kurssitappioiden korvaamisesta ja antolainauk- sekä laiksi kiinteistön yhteisomistajien osallistu- 71: sen valtion takauksista annetun lain 1 §:n muutta- misesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä 72: misesta tarkoitettuun toimenpiteeseen 73: 74: 270382* 75: 4 Sisällysluettelo 76: 77: 242 hallituksen esitykseen 148/1996 vp: Valtion alue- 249 hallituksen esitykseen 23411996 vp: Slovenian 78: hallintoa koskevan lainsäädännön uudistami- kanssa tehdyn Eurooppa-sopimuksen eräiden 79: seksi määräysten hyväksymisestä 80: 81: 243 hallituksen esitykseen 225/1996 vp: Energiavero- 82: tusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi 250 hallituksen esitykseen 235/1996 vp: Euroopan yh- 83: teisöjen ja niidenjäsenvaltioiden sekä Israelin val- 84: 244 hallituksen esitykseen 215/1996 vp: Lakisääteisiä tion välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro-Väli- 85: panttioikeuksia koskevan lainsäädännön tarkis- meri-sopimuksen eräiden määräysten hyväksymi- 86: tamisesta sestä 87: 88: 245 hallituksen esitykseen 78/1996 vp: Eräistä epätyy- 251 hallituksen esitykseen 51/1996 vp: Laiksi vähit- 89: pillistä työtä koskevista lainmuutoksista täiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta 90: 91: 246 hallituksen esitykseen 18411996 vp: Laiksi Ahve- 92: nanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista 252 hallituksen esitykseen 23911996 vp: Laeiksi va- 93: arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön rainsiirtoverolain 64 §:nja verohallintolain 14 §:n 94: sekä siihen liittyviksi laeiksi muuttamisesta 95: 96: 247 hallituksen esitykseen 232/1996 vp: Laiksi työnte- 253 hallituksen esitykseen 238/1996 vp: Laeiksi elin- 97: kijäin eläkelain muuttamisesta sekä eräiksi siihen keinotulon verottamisesta annetun lain muutta- 98: liittyviksi laeiksi misesta ja 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 99: sekä arvonlisäverolain 15 ja 29 §:n ja merenkulun 100: 248 hallituksen esitykseen 241/1996 vp: Eläketaitosten veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n 101: vakavaraisuussäännösten uudistamisesta muuttamisesta 102: 103: 104: 105: 106: Eduskunnan kirjelmät 107: 108: asetuksesta 311995 vp: Yhdistyneiden Kansakun- 6 valtioneuvoston selonteosta 111996 vp: Suomen 109: tien turvallisuusneuvoston Ruandaa koskevaan lähtökohdista ja tavoitteista Euroopan unionin 110: päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä vuoden 1996 hallitusten välisessä konferenssissa 111: annetun asetuksen muuttamisesta 112: 7 valtion vakuusrahaston valtuuston täydennysvaa- 113: 2 asetuksesta 4/1995 vp: Eräistä väliaikaisista poik- lista 114: keuksista Yhdistyneiden Kansakuntien turvalli- 115: suusneuvoston Jugoslavian liittotasavaltaa (Ser- 8 a kertomuksesta 13/1995 vp: Pohjoismaiden neu- 116: bia ja Montenegro) ja eräitä Kroatian tasavallan ja voston Suomen valtuuskunnan Pohjoismaiden 117: Bosnianja Herzegovinan tasavallan alueita koske- neuvoston toiminnasta vuodelta 1995 antaman 118: viin päätöksiin perustuvien velvoitusten täyttämi- kertomuksen johdosta (Pohjoismaiden neuvos- 119: sestä annetun asetuksen soveltamiseen ton Suomen valtuuskunnalle) 120: 121: 8 b kertomuksesta 13/1995 vp: Pohjoismaiden neu- 122: 3 valtioneuvoston selonteosta 2/1995 vp: Lastensuo- voston Suomen valtuuskunnan Pohjoismaiden 123: jelusta kohti lapsipolitiikkaa neuvoston toiminnasta vuodelta 1995 antaman 124: kertomuksen johdosta 125: 4 hallituksen esityksestä 3/1996 vp: Vuoden 1996 126: lisätalousarvioksi (Ensimmäinen lisätalousarvio) 9 kertomuksesta 1/1996 vp: Suomen itsenäisyyden 127: juhlarahaston SITRAn toimintakertomus vuodel- 128: 5 valtion vakuusrahaston valtuuston vaalista ta 1995 129: Sisällysluettelo 5 130: 131: 10 kertomuksesta 3/1996 vp: Eduskunnan tilintarkas- 22 asetuksesta 3/1996 vp: Yhdistyneiden Kansakun- 132: tajien kertomus vuodelta 1995 tien turvallisuusneuvoston Jugoslaviaa koskevaan 133: päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä 134: 11 kertomuksesta 11/1995 vp: Valtiontilintarkasta- annetun asetuksen kumoamisesta 135: jain kertomus vuodelta 1994 ja 136: kertomuksesta 12/1995 vp: Hallituksen kertomus 23 asetuksesta 4/1996 vp: Yhdistyneiden Kansakun- 137: valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1994 tien turvallisuusneuvoston Ruandaa koskevaan 138: päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä 139: 12 kertomuksesta 811995 vp: Valtioneuvoston oikeus- annetun asetuksen muuttamisesta 140: kanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista 141: ja lain noudattamista koskevista havainnoista 24 kertomuksesta 7/1996 vp: Kertomus niistä toimen- 142: vuodelta 1994 piteistä,joihin Eduskunnan tekemät muistutukset 143: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1993 144: 13 asetuksesta 1/1996 vp: Eräistä väliaikaisista poik- ovat antaneet aihetta 145: keuksista Yhdistyneiden Kansakuntien turvalli- 146: suusneuvoston Jugoslavian liittotasavaltaa (Ser- 25 kertomuksesta 2/1996 vp: Eduskunnan pankkival- 147: biaja Montenegro)jaeräitä Kroatian tasavallanja tuuston kertomus 1995 148: Bosnianja Herzegovinan tasavallan alueita koske- 149: viin päätöksiin perustuvien velvoitusten täyttämi- 26 kertomuksesta 6/1996 vp: Valtioneuvoston kerto- 150: sestä annetun asetuksen soveltamiseen mus kansanterveyden tilasta ja kehityksestä vuon- 151: na 1996 152: 14 asetuksesta 2/1996 vp: Yhdistyneiden Kansakun- 153: tien turvallisuusneuvoston Jugoslaviaa koskevaan 27 hallituksen esityksestä 13211996 vp: Vuoden 1996 154: päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä toiseksi lisätalousarvioksi 155: annetun asetuksen muuttamisesta 156: 28 a kertomuksesta 7/1995 vp: Eduskunnan oikeus- 157: 15 valtioneuvoston selonteosta 2/1996 vp: Suomen asiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 158: rauhanturva-ja humanitaaristen valmiuksien ke- 1994 (Eduskunnan oikeusasiamiehelle) 159: hittämisestä 160: 28 b kertomuksesta 7/1995 vp: Eduskunnan oikeus- 161: 16 kertomuksesta 6/1995 vp: Kertomus hallituksen asiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 162: toimenpiteistä vuonna 1994 1994 163: 164: 17 kertomuksesta 411996 vp: Kansaneläkelaitoksen 29 valtion vakuusrahaston valtuuston täydennysvaa- 165: valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 1995 lista 166: 167: 18 puhemiesneuvoston ehdotuksesta 1/1996 vp: Eh- 30 Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täydennysvaa- 168: dotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta lista 169: ja eduskunnan työjäijestyksen väliaikaisesta 170: muuttamisesta sekä eduskunnan vaalisäännön 31 hallituksen esityksestä 228/1996 vp: Vuoden 1996 171: 1 §:n muuttamisesta kolmanneksi lisätalousarvioksi 172: 173: 19 kertomuksesta 14/1995 vp: Hallituksen kehitysyh- 32 kertomuksesta 10/1996 vp: Eduskunnan kirjaston 174: teistyökertomus vuodelta 1994 kertomus vuodelta 1995 175: 176: 20 lakialoitteesta 4/1995 vp: Laiksi kalastuslain 33 asetuksesta 5/1996 vp: Yhdistyneiden Kansakun- 177: muuttamisesta tien turvallisuusneuvoston Jugoslavian liittotasa- 178: valtaa (Serbia ja Montenegro) ja eräitä Kroatian 179: 21 a puhemiesneuvoston ehdotuksesta 2/1996 vp: tasavallan ja Bosnianja Hertsegovinan tasavallan 180: Ehdotus eduskunnan virkamiehistä annetun alueita koskeviin päätöksiin perustuvien velvoitus- 181: lain muuttamisesta ten täyttämisestä annetun asetuksen muuttami- 182: sesta 183: 21 b puhemiesneuvoston ehdotuksesta 2/1996 vp: 184: Ehdotus eduskunnan työjärjestyksen, eduskun- 34 valtioneuvoston tiedonannosta 1/1996 vp: Suunni- 185: nan kanslian ohjesäännön, eduskunnan tilisään- telmasta rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi, 186: nön ja Eduskunnan kirjaston ohjesäännön eräi- tervehdyttämiseen käytettävistä keinoista ja julki- 187: den säännösten muuttamisesta sen tuen palauttamisesta valtiolle 188: 6 Sisällysluettelo 189: 190: 35 valtioneuvoston selonteosta 6/1996 vp: Suomen 37 valtiopäivien keskeyttämisestä ja päättymisestä 191: osallistuminen Bosnia-Hertsegovinan rauhansopi- sekä eduskunnan kokoontumisesta vuoden 1997 192: muksen sotilaallisen toimeenpanon jatko-operaa- valtiopäiville 193: tioon 194: 195: 36 hallituksen esityksestä 103/1996 vp: Valtion ta- 196: lousarvioksi vuodelle 1997 197: 198: 199: 200: 201: Puhemiesneuvoston ehdotus 1/1996 vp: Ehdotus edus- Puhemiesneuvoston ehdotus 2/1996 vp: Ehdotus edus- 202: kunnan työjärjestyksen muuttamisesta ja eduskun- kunnan virkamiehistä annetun lain, eduskunnan 203: nan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta työjärjestyksen, eduskunnan kanslian ohjesään- 204: sekä eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttami- nön, eduskunnan tilisäännön ja Eduskunnan kir- 205: sesta jaston ohjesäännön eräiden säännösten muuttami- 206: sesta 207: 208: 209: Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle laiksi sosiaalihuol- 210: tolain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen 211: peruuttamisesta (HE 166/1996 vp) 212: 213: 214: Valtioneuvoston selonteko 1/1996 vp: Suomen lähtö- Valtioneuvoston selonteko 5/1996 vp: Elinkeinopoli- 215: kohdat ja tavoitteet Euroopan unionin vuoden tiikasta 216: 1996 hallitusten välisessä konferenssissa 217: 218: Valtioneuvoston selonteko 2/1996 vp: Suomen rau- Valtioneuvoston selonteko 6/1996 vp: Suomen osallis- 219: hanturva-ja humanitaaristen valmiuksien kehittä- tuminen Bosnia-Hertsegovinan rauhansopimuksen 220: sotilaallisen toimeenpanon jatko-operaatioon 221: misestä 222: 223: Valtioneuvoston selonteko 3/1996 vp: Suomi ja Eu- Valtioneuvoston tiedonanto 1/1996 vp: Suunnitelmas- 224: roopan tulevaisuus (Tulevaisuusselonteon osa 1) ta rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi, terveh- 225: dyttämiseen käytettävistä keinoista ja julkisen tuen 226: Valtioneuvoston selonteko 4/1996 vp: Sosiaaliturvasta palauttamisesta valtiolle 227: EV 221/1996 vp- HE 205/1996 vp 228: 229: 230: 231: 232: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi yhteismet- 233: sälain muuttamisesta ja yhteismetsäosuuksien lunastamisesta an- 234: netun lain kumoamisesta 235: 236: 237: 238: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta, jolle maa- ja metsätalousva- 239: n:o 205/1996 vp laeiksi yhteismetsälain liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 240: muuttamisesta ja yhteismetsäosuuksien lu- 21/1996 vp, on hyväksynyt seuraavat lait: 241: nastamisesta annetun lain kumoamisesta. 242: 243: 244: 245: 246: Laki 247: yhteismetsälain muuttamisesta 248: 249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 250: kumotaan 11 päivänä tammikuuta 1991 annetun yhteismetsälain (3711991) 6, 8, 12, 35, 40, 251: 42, 44, 50 ja 51 §, sekä 53-55 §, 252: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §, 4 §:n 1 momentti, 5, 7 ja 9 §, 10 §:n 1 momentin 2, 3 ja 253: 5 kohta, 11 §, 13 §:n johdantokappale, 33 ja 34 §, 38 § ja sen edellä oleva väliotsikko, 39, 254: 41, 43 ja 45-49 §,52§ ja 56 §:n 1 momentti sekä 255: lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti, 10 §:n 1 momenttiin uusi 1 a kohta ja 13 §:ään uusi 2 256: momentti seuraavasti: 257: 258: 259: 1§ kuitenkaan ole tarpeen, jos luovutettavan 260: Kiinteistöihin kuuluvan yhteismetsän hal- alueen merkitys yhteismetsän harjoittamalle 261: linnosta ja käytöstä säädetään tässä laissa. metsätaloudelle on vähäinen. 262: 263: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske 264: 2§ yhteismetsää, joka on muodostettu kiinteis- 265: Yhteismetsän osakas on se, jonka omista- tönmuodostamislain (55411995) 96 §:n mu- 266: maan kiinteistöön kuuluu osuus yhteismet- kaisesti. 267: sään. Osakkaat muodostavat yhteismetsän 268: osakaskunnan. 5§ 269: Osakkaista pidetään osakasluetteloa, johon Asianomainen ministeriö voi, milloin olo- 270: merkitään osakkaat ja heidän kiinteistöjensä suhteiden olennainen muuttuminen tai muu 271: yhteismetsäosuudet. erityinen syy niin vaatii, osakaskunnan ha- 272: kemuksesta myöntää luvan yhteismetsän ja- 273: 4 § kamiseen niiden kiinteistöjen kesken, joihin 274: Yhteismetsän alue on pysytettävä vähenty- kuuluu osuus yhteismetsään. Jos yhteismet- 275: mättömänä. Alue, joka soveltuu paremmin sästä ei jakamalla voitaisi muodostaa osakas- 276: muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden kiinteistöille soveliaita metsäpalstoja tai jos 277: harjoittamiseen, saadaan kuitenkin asian- jakaminen muuten ei ole tarkoituksenmu- 278: omaisen ministeriön luvalla ja sen määrää- kaista, lupa voidaan myöntää yhteismetsän 279: millä ehdoilla täyttä vastiketta vastaan luo- myymiseen osakkaiden hyväksi. 280: vuttaa yhteismetsästä erotettavaksi. Lupa ei Yhteismetsä, jonka hallinto ja käyttö yhte- 281: 282: 283: 270058 284: 2 EV 221/1996 vp - HE 205/1996 vp 285: 286: nä kokonaisuutena on ilmeisen epätarkoituk- 13§ 287: senmukaista, voidaan osakaskunnan hake- Osakaskunnan on laadittava toimintaansa 288: muksesta asianomaisen ministeriön luvalla varten ohjesääntö. Ohjesäännössä on mai- 289: jakaa kahdeksi tai useammaksi yhteismet- nittava: 290: säksi. 291: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu lupa Ohjesääntö on lähetettävä asianomaiselle 292: ei ole tarpeen, kun kysymys on yhteismet- metsäkeskukselle tiedoksi. 293: sästä, joka on muodostettu kiinteistönmuo- 294: dostamislain 96 § :n mukaisesti. 33 § 295: Osakaskunnalla on oltava vähintään kaksi 296: 7§ tilintarkastajaa. Yhden tilintarkastajista valit- 297: Kiinteistön tai kiinteistöön kuuluvan see metsäkeskus. 298: alueen liittämisestä yhteismetsään kiinteis- 299: tölle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan 34 § 300: säädetään kiinteistönmuodostamislain 10 lu- Yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä 301: vussa. metsäsuunnitelman mukaan, jollei siitä poik- 302: keamiseen ole erityistä syytä. Ennen kuin 303: 9 § osakaskunta on hyväksynyt metsäsuunnitel- 304: Kiinteistön osuutta yhteismetsään (yhteis- man, yhteismetsää saadaan hoitaa ja käyttää 305: metsäosuus) ei saa erikseen luovuttaa tai ottaen huomioon metsäsuunnitelman laadin- 306: siirtää eikä pidättää, ellei jäljempänä toisin nalle 2 momentissa säädetyt vaatimukset. 307: säädetä. Metsäsuunnitelmaa laadittaessa on otettava 308: huomioon kestävän metsätalouden harjoit- 309: 10 § tamisen asettamat vaatimukset. 310: Yhteismetsäosuus saadaan erikseen luovut- Metsäsuunnitelma on lähetettävä asian- 311: taa, siirtää tai pidättää: omaiselle metsäkeskukselle tiedoksi. Jos 312: osakaskunta ei huolehdi metsäsuunnitelman 313: 1 a) kun kysymys on osuudesta sellaiseen laatimisesta, on metsäkeskuksen huolehdit- 314: yhteismetsään, joka on muodostettu kiinteis- tava suunnitelman laatimisesta osakaskunnan 315: tönmuodostamislain 96 §:n mukaisesti tai kustannuksella. 316: osuudesta, joka on syntynyt mainitun lain 317: 99 §:n mukaisesti; 318: 2) kun kiinteistö tai kiinteistön koko alue Kiinteistötoimitusta koskevat 319: lunastetaan taikka pyydetään liitettäväksi erity issäännökset 320: valtion metsämaahan tai kun kiinteistö pyy- 321: detään liitettäväksi pakkolunastusyksikköön 38 § 322: sen mukaan kuin erikseen säädetään; Yhteismetsästä 4 §:n 1 momentin mukaan 323: 3) kun yhteismetsäosuus luovutetaan kiin- luovutettu alue sekä 5 §:n 1 momentin mu- 324: teistölle, joka täyttää maaseutuelinkeinolain kaan myyty yhteismetsä muodostetaan kiin- 325: mukaisen tuensaannin yleiset edellytykset, teistöksi tai siirretään kiinteistöön noudat- 326: taikka tilalle, jonka omistaja voi päästä osal- taen, mitä kiinteistönmuodostamislaissa sää- 327: liseksi porotalouslain (161/1990), luon- detään lohkomisesta. Muodostettava kiinteis- 328: taiselinkeinolain (610/1984) tai kolttalain tö vapautuu yhteismetsän osakaskiinteistöi- 329: (253/1995) mukaisista tukitoimenpiteistä; hin vahvistetuista kiinnityksistä. 330: Jos yhteismetsästä luovutetun alueen tai 331: 5) kun yhteismetsäosuus pidätetään luovu- yhteismetsän myymisen vuoksi yhden tai 332: tettaessa kiinteistö tai kiinteistön koko alue useamman osakaskiinteistön arvo merkittä- 333: valtiolle tai kunnalle. västi alenee, on osakaskunnan talletettava 334: näille kiinteistöille kuuluva osuus kauppa- 335: hinnasta korkoineen lääninhallitukseen, jos 336: 11§ näihin kiinteistöihin kohdistuu panttisaami- 337: Kun kiinteistö, johon kuuluu yhteismetsä- sia. Lohkomistoimituksessa on toimitusmies- 338: osuus, halotaan tai lohkotaan, sovelletaan ten annettava lausunto, minkä kiinteistöjen 339: yhteismetsäosuuteen, mitä kiinteistönmuo- osalta kauppahinta on talletettava. Kauppa- 340: dostamislain 13 luvussa säädetään osuudesta hintaa ei saa jakaa ennen lausunnon anta- 341: yhteiseen alueeseen. mista. 342: EV 221/1996 vp - HE 205/1996 vp 3 343: 344: Talletettuun kauppahintaan on panttioikeu- tetussa yhdistämisessä kiinteistö yhdistetään 345: den haltijalla sama oikeus kuin hänellä on siihen rekisteriyksikköön, joka sijaitsee sa- 346: osakaskiinteistöön. Jollei osakaskiinteistön massa kunnassa kuin yhdistettävä kiinteistö. 347: omistaja voi näyttää kaikkien panttioikeuden Jollei yhteismetsä sijaitse miltään osin sa- 348: haltijain antaneen lupaa talletetun kauppa- massa kunnassa kuin liitettävä alue tai yh- 349: hinnan nostamiseen, on lääninhallituksen distettävä kiinteistö, alueesta tai kiinteistöstä 350: jaettava varat niin kuin kiinteän omaisuuden muodostetaan liittämisessä tai yhdistämisessä 351: kauppahinnan jakamisesta säädetään ulosot- erillinen rekisteriyksikkö, joka kuuluu osana 352: tolaissa (37/1895). yhteismetsään. 353: 354: 39 § 355: Kun yhteismetsän jakamiseen osakaskiin- 43 § 356: teistöjen kesken on myönnetty 5 §:n 1 mo- Jos kiinteistörekisterin pitäjä 41 §:n 2 mo- 357: mentissa tarkoitettu lupa, osakaskunnan on mentissa tarkoitettua yhdistämistä käsitelles- 358: haettava asianomaiselta maanmittaus- sään havaitsee, että yhteismetsään yhdistettä- 359: toimistolta jaon suorittamista. Jakamisesta vään kiinteistöön kuuluu yksityinen erityinen 360: on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteis- etuus, osuus yhteiseen erityiseen etuuteen tai 361: tönmuodostamislain 139 §:n 1 momentissa osuus muuhun yhteiseen alueeseen kuin osa- 362: ja 142-147 §:ssä säädetään. kaskunnan hallinnossa olevaan yhteismet- 363: Kun yhteismetsän jakamiseen kahdeksi tai sään, sen on, ennen kuin se tekee päätöksen 364: useammaksi yhteismetsäksi on myönnetty yhdistämisestä, varattava osakaskunnalle 365: 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa, osakas- tilaisuus panna kahden kuukauden kuluessa 366: kunnan on haettava jaon suorittamista asian- vireille kiinteistötoimitus, jossa etuudet taik- 367: omaiselta maanmittaustoimistolta. J akami- ka osuudet etuuksiin tai yhteisiin alueisiin 368: sesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kiin- asianosaisten sopimuksesta siirretään luovut- 369: teistönmuodostamislaissa säädetään halkomi- tajan omistamaan muuhun kiinteistöön tai 370: sesta. lohkotaan luovuttajalle eri kiinteistöksi. Jol- 371: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään yhteis- lei sopimusta luovuttajan kanssa aikaansaa- 372: metsän jakamisessa noudatettavasta menette- da, osakaskunnalla on oikeus luovuttaa sano- 373: lystä, koskee vastaavasti yhteismetsää, joka tut osuudet tai etuudet muullekin henkilölle. 374: on muodostettu kiinteistönmuodostamislain Toimituksessa noudatetaan, mitä kiinteistön- 375: 96 §:n mukaisesti. muodostamislaissa säädetään yhteiseen 376: alueeseen olevan osuuden ja erityisen etuu- 377: 41 § den siirrosta tai erottamisesta. 378: Alue, jonka osakaskunta on saanut luovu- 379: tuksen kautta, liitetään yhteismetsään nou- 45 § 380: dattaen, mitä kiinteistönmuodostamislain 13 Yhteismetsän osakaskunnan hankkima yh- 381: luvussa säädetään alueen liittämisestä yhtei- teismetsäosuus erotetaan luovuttavasta kiin- 382: seen alueeseen. teistöstä ja siirretään yhteismetsän osakkai- 383: Kiinteistö, johon osakaskunnalla on lain- den kiinteistöihin niiden aikaisempien 384: huuto, voidaan yhdistää yhteismetsään, jos osuuksien mukaisessa suhteessa toimituk- 385: kiinteistöön ei kohdistu kiinnityksiä eikä sessa, johon sovelletaan, mitä kiinteistön- 386: sillä ole oikeutta erityiseen etuuteen tai muodostamislaissa säädetään lohkomisesta. 387: osuutta muuhun yhteiseen alueeseen kuin Jos yhteismetsäosuus on seurannut osakas- 388: siihen yhteismetsään, johon se yhdistetään. kunnan hankkimaa määräalaa, osuus siirre- 389: Muutoin yhdistämisestä on soveltuvin osin tään osakkaiden kiinteistöihin kuitenkin siinä 390: voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislain toimituksessa, jossa määräala erotetaan emä- 391: 17 luvussa säädetään kiinteistöjen yhdis- kiinteistöstä. 392: tämisestä. Yhteismetsän ja siihen liitettävän Yhteismetsäosuuden yhteismetsään liit- 393: alueen tai siihen yhdistettävän kiinteistön ei tämisen edellytyksenä on, että osakaskunta 394: kuitenkaan tarvitse sijaita samassa kunnassa. on saanut osuuteen lainhuudon ja että kiin- 395: Jos yhteismetsä muodostuu eri kuntiin teistöön, josta osuus otetaan, ei kohdistu 396: kuuluvista rekisteriyksiköistä, 1 momentissa kiinnityksiä tai liitettävä osuus vapautetaan 397: tarkoitettu alue liitetään siihen rekisteriyk- vastaamasta sanotun kiinteistön kiinnityksis- 398: sikköön, joka sijaitsee samassa kunnassa tä. Edellytyksenä vapauttamiselle on, että 399: kuin liitettävä alue, ja 2 momentissa tarkoi- panttioikeuden haltija antaa siihen suostu- 400: 4 EV 221/1996 vp- HE 205/1996 vp 401: 402: muksensa. Vapauttaminen voi tapahtua pant- dosta aiheutuu yhteismetsän osakaskiinteis- 403: tioikeuden haltijan suostumuksetta, jos kiin- töjä tai niiden osuuksia koskevia muutoksia, 404: teistö, josta osuus otetaan, riittää liittämisen on kiinteistörekisterin pitäjän ilmoitettava 405: jälkeen selvästi vastaamaan siihen kohdistu- siitä osakaskunnalle osakasluetteloon tehtä- 406: vista panttisaamisista. Vapauttamista koske- vää merkintää varten. Yhteismetsän pinta- 407: vasta päätöksestä on viipymättä ilmoitettava alaa ja rajoja koskevista muutoksista on il- 408: kirjaamisviranomaiselle. moitettava asianomaiselle metsäkeskukselle. 409: Jos 41 §:n 2 momentin mukaan yhteismet- 410: sään yhdistettävään kiinteistöön kuuluu 411: osuus yhteismetsään, siirtyy tämä osuus sa- 49 § 412: malla, kun kiinteistö yhdistetään yhteis- Tämän lain noudattamista valvovat metsä- 413: metsään, osakkaiden kiinteistöihin niiden keskukset. Toimivaltainen on se metsäkes- 414: yhteismetsäosuuksien mukaisessa suhteessa. kus, jonka toimialueella yhteismetsä tai suu- 415: Yhdistämispäätöksessä on tällöin päätettävä rin osa siitä sijaitsee. 416: osakaskiinteistöjen yhteismetsäosuuksien 417: suuruudesta. 52§ 418: Osakaskunnan velasta voidaan yhteismet- 419: sästä metsäkeskuksen osoituksen mukaan 420: 46 § ulosmitata ja myydä puita noudattaen, mitä 421: Jollei tässä laissa toisin säädetä, yh- ulosottolaissa säädetään irtaimen omaisuuden 422: teismetsäosuuteen sovelletaan, mitä kiin- ulosmittauksesta ja myymisestä. 423: teistönmuodostamislain 13 luvussa säädetään 424: osuudesta yhteiseen alueeseen. 56§ 425: Metsäkeskuksen on pidettävä yhteismet- 426: sien osakaskunnista rekisteriä. 427: 47 § 428: Mitä tässä laissa säädetään kiinnityksestä, 429: sovelletaan myös muihin lainhuuto- ja kiin- 430: nitysrekisteriin merkittyihin panttioikeuksiin. Tämä laki tulee voimaan päivänä 431: kuuta 199. 432: Ennen tämän lain voimaantulemista vireil- 433: 48 § le tulleet maanmittaustoimitukset käsitellään 434: Jos kiinteistötoimituksen tai muun kiinteis- loppuun muutettavan lain säännösten mukai- 435: tönmuodostusta koskevan toimenpiteen joh- sesti. 436: EV 221/1996 vp- HE 205/1996 vp 5 437: 438: Laki 439: yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annetun lain kumoamisesta 440: 441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 442: 443: 444: 1§ 2§ 445: Tällä lailla kumotaan yhteismetsäosuuksien Tämä laki tulee voimaan päivänä 446: lunastamisesta 11 päivänä kesäkuuta 1971 kuuta 199 . 447: annettu laki (455/1971) siihen myöhemmin Ne lunastusasiat, joita koskeva lupahake- 448: tehtyine muutoksineen. mus on tullut Metsähallituksessa vireille en- 449: nen tämän lain voimaantuloa, käsitellään 450: loppuun kumottavan lain säännösten mukai- 451: sesti. 452: 453: 454: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996 455: EV 222/1996 vp - HE 195/1996 vp 456: 457: 458: 459: 460: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kiinteistön- 461: muodostamislain muuttamisesta 462: 463: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys asiasta mietintönsä n:o 2211996 vp, on val- 464: n:o 195/1996 vp laiksi kiinteistönmuodos- tiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa 465: tamislain muuttamisesta. Eduskunta, jolle säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt seu- 466: maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut raavan lain: 467: 468: 469: 470: Laki 471: kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta 472: 473: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 474: tavalla, 475: kumotaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain (55411995) 476: 103 §:n 3 momentti, 477: muutetaan 5 §:n 1-3 momentti, 24 §:n 1 momentin 4 kohta, 36 §:n johdantokappale, 64 478: ja 107 §, 150 §:n 2 momentti, 156 §:n 3 momentti, 203 §:n 3 momentti, 212 §:n 2 moment- 479: ti, 213 §:n 2 momentti, 215 §:n 2 momentti, 226 §:n 1 momentti, 230 §:n 1 momentti, 480: 232 §:n 1 momentin 13 kohta ja 2 momentti, 243 §:n 2 momentin 1 kohta, 251 §:n 2 mo- 481: mentti ja 265 §:n 1 momentti sekä 482: lisätään 25 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 61 a §, 95 §:ään uusi 3 momentti, lakiin 483: uusi 97 a §, 265 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 282 a §, 290 §:ään uusi 2 momentti ja 484: lakiin uusi 293 a § seuraavasti: 485: 486: 5 § tarpeen suorittaa muuta kuin kiinteistön- 487: Toimitusinsinöörinä voi olla maanmittaus- määritystä tai rasitetta koskeva taikka 488: laitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu toimenpi- 489: maanmittauksen koulutusohjelman mukaisen, de, on toimitusinsinöörinä oltava diplo- 490: tehtävään soveltuvan tutkinnon suorittanut mi-insinööri. 491: diplomi-insinööri ja teknillisten oppilaitosten Kunnan kiinteistöinsinööristä annetussa 492: tru ammattikorkeakoulujen maanmittaustek- laissa (557/1995) tarkoitettu kiinteistöin- 493: niikan opintosuunnalla tutkinnon suorittanut sinööri toimii toimitusinsinöörinä tontinmit- 494: insinöön tai teknikko. tauksessa, yleisen alueen mittauksessa, tont- 495: Edellä 1 momentissa mainittu insinööri tai tia tai yleistä aluetta koskevassa kiinteistön- 496: teknikko voi olla toimitusinsinöörinä loh- määrityksessä, tilusvaihdossa ja rasitetoimi- 497: komisessa, vapaaehtoisessa tilusvaihdossa, tuksessa sekä asemakaava-alueella kuntaa 498: erillisen alueen tilaksi muodostamisessa, yh- varten perostettavaa tai perustettua rasitetta 499: teisalueosuuden siirrossa ja tilaksi muodosta- koskevassa rasitetoimituksessa. Edellä 1 mo- 500: misessa, yhteisen alueen muodostamisessa, mentissa tarkoitettu kunnan palveluksessa 501: yksityisistä teistä annetun lain (35811962) virkasuhteessa oleva insinööri tai teknikko, 502: mukaisessa tietoimituksessa, rasitetoimituk- jonka kunta on määrännyt suorittamaan kiin- 503: sessa sekä rajankäynnissä. Jos lohkomisen, teistötoimituksia, voi myös olla toimitusin- 504: erillisen alueen tilaksi muodostamisen tai sinöörinä tontinmittauksessa, yleisen alueen 505: vapaaehtoisen tilusvaihdon yhteydessä on mittauksessa sekä tonttia ja yleistä aluetta 506: 507: 508: 270055 509: 2 EV 222/1996 vp - HE 195/1996 vp 510: 511: koskevassa rajankäynnissä, vapaaehtoisessa 64 § 512: tilusvaihdossa ja rasitetoimituksessa. Jos tilussijoitus voidaan korjata tai kaa- 513: vaan soveltuva rakennuspaikka muodostaa 514: tilusvaihdolla, on 60-62 §:ssä tarkoitetun 515: 24 § alueen lunastamisen sijasta suoritettava tilus- 516: Yhteislohkominen saadaan suorittaa, jos: vaihto. Tällainen tilusvaihto saadaan suorit- 517: taa omistajien suostumuksetta, vaikka 58 §:n 518: 4) määräalojen muodostaminen yhdeksi 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä ei olisi 519: kiinteistöksi ei aiheuta epäselvyyttä kiinteis- olemassa. Lunastamisen edellytyksenä on 520: töjärjestelmään eikä kirjaamisjärjestelmään; lisäksi, ettei se aiheuta haittaa kiinteistöjär- 521: jestelmän selvyydelle, vaikeuta asema-, ra- 522: kennus- tai rantakaavaan sopeutuvien kiin- 523: 25 § teistöjen muodostamista tai 60 ja 61 §:ssä 524: tarkoitetussa tapauksessa aiheuta kenellekään 525: Yhteismetsälain (37/1991) 4 §:n 1 momen- asianosaiselle huomattavaa haittaa. 526: tin mukaan yhteismetsästä luovutettua aluet- 527: ta ja sanotun lain 5 §:n 1 momentin mukaan 528: myytyä yhteismetsää koskeva lohkominen 95 § 529: saadaan suorittaa sen estämättä, mitä 1 ja 2 530: momentissa säädetään. Sen lisäksi, mitä yhteishalkomisesta sääde- 531: tään, uusjaon yhteydessä suoritettavassa hal- 532: 36 § komisessa tilasta erotettava osuus voidaan 533: Alueella, jolle rantakaavan laatiminen on yhdistää jako-osakkaan omistamaan uusja- 534: rakennuslain 123 a §:n mukaan tarpeen, ei koon kuuluvaan kiinteistöön. Tällaisen yh- 535: rakennuspaikaksi tarkoitettua määräalaa saa distämisen edellytyksistä on voimassa, mitä 536: lohkoa ennen rantakaavan vahvistamista. Jos kiinteistöjen yhdistämisen edellytyksistä sää- 537: lohkomisessa syntyy epätietoisuutta siitä, detään. Uusjaossa voidaan myös yhdistää 538: onko alueelle laadittava rantakaava, tai jos siinä mukana olevia kiinteistöjä, jos yhdis- 539: toimitusinsinööri pitää rantakaavan laatimista tämiselle säädetyt edellytykset ovat olemas- 540: tarpeellisena, on toimitusinsinöörin siirrettä- sa. 541: vä asia asianomaisen ministeriön tai alueelli- 542: sen ympäristökeskuksen ratkaistavaksi siinä 97 a § 543: järjestyksessä kuin rakennuslain 123 b §:n 3 Sen estämättä, mitä 97 §:ssä säädetään, 544: momentissa säädetään. Rakennuspaikaksi voidaan yhteismetsä muodostaa asianomais- 545: tarkoitettu määräala saadaan kuitenkin loh- ten kiinteistönomistajien sopimuksesta siten, 546: koa, jos: että kullekin Osakaskiinteistölie tuleva yh- 547: teismetsäosuus vastaa kiinteistön luovutta- 548: man alueen arvoa verrattuna koko yhteismet- 549: sän arvoon. 550: 61 a § 551: Jos kiinteistöllä on toisen kylän raJoJen 107 § 552: sisäpuolella arvoltaan vähäinen tai muodol- Käytäessä sellaista rajaa, jot(}. ei ole osoi- 553: taan ja sijainniltaan sellainen pääasiassa tettu rajamerkeillä tai koordinaateilla, saa- 554: maatiluksia käsittävä ulkopalsta, jota kiin- daan rajaa oikoa siten, että pinta-alaltaan ja 555: teistön omistaja ei voi tarkoituksenmukaises- arvoltaan vähäisiä alueita vaihdetaan rekiste- 556: ti käyttää ja joka vaikeuttaa siihen rajoittu- riyksikköjen kesken tai, jollei sopivaa vasti- 557: vien tilusten käyttöä, saadaan palsta lunastaa kealuetta ole, siirretään rekisteriyksiköstä 558: sellaiseen palstaan rajoittuvaan kiinteistöön, toiseen. Vaihdettavien alueiden arvojen ero- 559: jonka omistaja lunastamista vaatii ja jonka tuksesta tai siirrettävästä alueesta suoritetaan 560: yhteydessä sitä on tarkoituksenmukaista korvaus. 561: käyttää. Jos tällainen palsta rajoittuu useaan 150 § 562: kiinteistöön, se voidaan lunastaa myös osina 563: näistä kiinteistöistä niihin, joiden omistajat Emäkiinteistöön kuuluvasta osuudesta yh- 564: lunastamista vaativat ja joiden yhteydessä teiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen 565: palstan osaa on tarkoituksenmukaista käyt- etuuteen taikka emäkiinteistön yksityisestä 566: tää. erityisestä etuudesta saa lohkokiinteistö tai 567: EV 222/1996 vp - HE 195/1996 vp 3 568: 569: saajakiinteistön ja siihen siirretyn määräalan tusmiehet. Jos edellä tarkoitettu toimitus 570: muodostama kiinteistö osuuden, jos asian- koskee tonttia tai yleistä aluetta, kunnan 571: osaiset ovat niin sopineet. Jolleivät asian- kiinteistörekisterin pitäjä voi päättää, että 572: osaiset ole toisin sopineet, määrätään lohko- toimituskustannukset maksetaan kunnan va- 573: kiinteistön tai saajakiinteistön ja siihen siir- roista. Kuitenkin sellaisesta toimituksesta, 574: retyn määräalan muodostaman kiinteistön jota tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutuvat toimi- 575: osuus lohkokiinteistön tai siirretyn määrä- tuskustannukset maksetaan kokonaan valtion 576: alan ja kantakiinteistön maapinta-alojen suh- tai kunnan varoista. 577: teessa tai erityisestä syystä muun kohtuulli- 578: sen perusteen mukaan. 579: 213 § 580: 156 § 581: Toimituksessa, jonka osalta ei peritä lain- 582: Kiinteistötoimituksessa on kullekin kiin- kaan kiinteistötoimitusmaksua, maksetaan 583: teistölle ja palstalle järjestettävä tarpeellinen toimitusmenot lopullisesti valtion tai, jos toi- 584: kulkuyhteys perustamalla 154 §:n 1 momen- mitusinsinöörinä on kiinteistöinsinööri, kun- 585: tin 9 kohdassa tarkoitettu rasite taikka perus- nan varoista. Jos kiinteistötoimitusmaksu pe- 586: tamalla yksityisistä teistä annetussa laissa ritään alennettuna muussa kuin kiinteistötoi- 587: tarkoitettu pysyvä tai määräaikainen tie- mitusmaksusta annetun lain (558/1995) 588: oikeus tai muu kulkuyhteyttä varten tarpeel- 5 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa, valtion ja 589: linen oikeus. Tällaisen oikeuden perustami- kunnan varoista maksetut toimitusmenot jä- 590: sen edellytyksiin sovelletaan, mitä yksityisis- tetään perimättä asianosaisilta samassa suh- 591: tä teistä annetussa laissa säädetään. teessa. 592: 215 § 593: 203 § 594: Yleiseen alueeseen, lunastus- tai pakko- 595: Jos korvauksen maksuaika on määrätty lunastusyksikköön, valtion metsämaahan 596: kolmea kuukautta pitemmäksi toimituksen tai suojelualueeseen voidaan yhdistää muun 597: lopettamispäivästä tai 2 momentin perusteel- laatuinen kiinteistö, jos siihen ei kohdistu 598: la määrätystä maksuajan alkamispäivästä, on kiinnityksiä eikä sillä ole osuutta yhteismet- 599: korvaukselle suoritettava kuuden prosentin sään. Yleiseen alueeseen yhdistettävällä kiin- 600: vuotuinen korko, joka lasketaan siitä päiväs- teistöllä ei saa olla osuutta muuhunkaan yh- 601: tä, kun kolme kuukautta on kulunut maksu- teiseen alueeseen eikä oikeutta erityiseen 602: ajan alkamisesta. Jollei korvausta makseta etuuteen. 603: määräajassa, on maksamatta olevalle kor- 604: vaukselle suoritettava korkolain 4 §:n 3 mo- 605: mentissa tarkoitetun korkokannan mukainen 226 § 606: vuotuinen korko. Tontin rekisteröimisen yhteydessä kiinteis- 607: törekisteriin on merkittävä, mikä kiinteistöis- 608: tä on kantakiinteistö ja minkä määräalan 609: alueesta tontti on muodostettu. Kantakiin- 610: 212 § teistöksi merkitään se kiinteistö, joka on jää- 611: nyt tai muodostettu lainhuuto- ja kiinnnitys- 612: Toimituskustannukset kiinteistönmäärityk- rekisterin mukaiselle tontin muodostajakiin- 613: sestä ja muusta sellaisesta toimituksesta, jon- teistön omistajalle. Jos edellä tarkoitetulle 614: ka suorittamisella voidaan poistaa kiinteistö- kiinteistön omistajalle on muodostettu useita 615: rekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa oleva kiinteistöjä, kantakiinteistöksi merkitään hä- 616: puutteellisuus t<;ti korjata kiin~eistöjärjest~l nen ilmoittamansa kiinteistö. 617: mässä oleva vuheelhsyys trukka muutom 618: edistää kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta 619: ja selvyyttä, maksetaan, sen mukaan kuin 620: asetuksella tarkemmin säädetään, valtion 230 § 621: varoista osaksi tai kokonaan siltä osin kuin Edellä 229 §:ssä tarkoitetun merkitsemisen 622: toimituksen suorittaminen on ollut yleisen suorittaa kiinteistörekisterin pitäjä kiinteistön 623: edun vaatima. Tästä asiasta päättävät toimi- tai alueen omistajan hakemuksesta taikka, 624: 4 EV 222/1996 vp - HE 195/1996 vp 625: 626: jos omistaja antaa siihen suostumuksensa, 265 § 627: hakemuksetta. Jos maaoikeus havaitsee, että toimitus, jota 628: valitus koskee, on keskeytettävä tai että kes- 629: keytetty toimitus saa valituksen käsittelystä 630: 232 § riippumatta jatkua, on tuomioistuimen tehtä- 631: Toimituksen kestäessä haetaan muutosta vä asiasta päätös ja annettava siitä tieto toi- 632: ratkaisuun, joka koskee: mitusinsinöörille. 633: 13) päätöstä, suoritetaanko halkominen Kun maaoikeuteen on valitettu ratkaisusta, 634: 50 §:n 1 vai 2 momentin mukaisesti, jollei joka koskee korvauksen perusteena olevaa 635: päätös perustu asianosaisten sopimukseen. toimenpidettä tai muuta seikkaa, korvauksen 636: Toimituksen kestäessä saa hakea erikseen määrää taikka korvauksen suorittamista 637: muutosta myös ratkaisuun, joka koskee hal- muutoin, maaoikeus voi kieltää korvauksen 638: komisen, yhteisen alueen jaon, uusjaon tai suorittamista koskevan päätöksen täytän- 639: rakennusmaan järjestelyn yhteydessä suori- töönpanon taikka määrätä sen keskeytettä- 640: tettua rajankäyntiä tai tilusvaihtoa taikka väksi siksi, kunnes valitus on ratkaistu. 641: niiden suorittamista koskevan vaatimuksen 642: hylkäämistä, jos toimitusinsinööri katsoo 643: muutoksenhaun sallimisen kesken toimituk- 644: sen tarkoituksenmukaiseksi. Sama koskee 282 a § 645: halkomisen jakosuunnitelmaa koskevaa pää- Rakennuslain 123 g §:ssä tarkoitettuun 646: töstä, milloin halkominen suoritetaan 50 §:n rantakaavatoimitukseen sovelletaan tämän 647: 2 momentin mukaisesti. lain säännöksiä, jollei rakennuslain säännök- 648: sistä muuta johdu. Jos rantakaavassa ei ole 649: määrätty yhteiskäyttöoikeuden sisältöä eikä 650: 243 § sitä, millä tavoin maanomistaja saa käyttää 651: yhteiskäyttöaluetta niin yksityiskohtaisesti 652: Maaoikeus on päätösvaltainen myös, kun kuin alueen tulevan käytön kannalta ja kor- 653: siinä on vain maaoikeustuomari: vausten määräämiseksi on tarpeen, on tämä 654: 1) silloin kun kysymys on 232 §:n 3 mo- tehtävä rantakaavatoimituksessa. 655: mentissa, 235, 254, 255, 256, 257 tai 656: 258 §:ssä tai 266 §:n 2 momentissa tarkoi- 657: tetusta tai muusta niihin finnastettavasta kä- 658: sittelyn valmisteleroista tarkoittavasta toi- 659: menpiteestä taikka 7 §:n 2 momentissa, 290 § 660: 240 §:ssä, 252 §:n 1 momentissa, 264 §:ssä, 661: 265 §:n 1 tai 3 momentissa taikka 275 §:n 2 Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöön 662: momentissa tarkoitetusta asiasta; sekä vahvistetusta kiinnityksestä ja kiinteistöön 663: kohdistuvan panttioikeuden haltijasta, koskee 664: soveltuvin osin myös kiinteistön määräosaan 665: ja määräalaan vahvistettua kiinnitystä ja sel- 666: 251 § laiseen kohdistuvan panttioikeuden haltijaa. 667: Maaoikeuden puheenjohtaja kutsuu maa- 668: oikeuden jäseniksi lautamiehet yhdestä tai 293 a § 669: useammasta kunnasta, jossa valituksenalai- Jos ennen tämän lain voimaantuloa muo- 670: sen toimituksen kohteena oleva alue on. Eri- dostetun kiinteistön kohdalla on sellaista 671: tyisestä syystä maaoikeuden jäseneksi voi- toisen kiinteistön yksityistä vesijättöä, joka 672: daan kutsua myös muun kunnan lautamies. on muodostunut yksityisestä vesialueesta 673: ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 674: EV 222/1996 vp- HE 195/1996 vp 5 675: 676: tällaisen vesijätän lunastamiseen, mitä Tämä laki tulee voimaan päivänä 677: 60 §:ssä säädetään vesijätän lunastamisesta kuuta 199 . 678: siinäkin tapauksessa, että vesijätän kohdalla 679: oleva kiinteistö on muodostettu vesijätän 680: syntymisen jälkeen. 681: 682: 683: 684: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996 685: 1 686: 1 687: 1 688: 1 689: 1 690: 1 691: 1 692: 1 693: 1 694: 1 695: 1 696: 1 697: 1 698: 1 699: 1 700: 1 701: 1 702: 1 703: 1 704: 1 705: 1 706: 1 707: 1 708: 1 709: 1 710: 1 711: 1 712: 1 713: 1 714: 1 715: EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp 716: 717: 718: 719: 720: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen pienten lasten 721: hoidon tukemista koskevan lainsäädännön uudistamiseksi 722: 723: 724: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys kehitystä ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpi- 725: n:o 208/1996 vp pienten lasten hoidon tu- teisiin. Toimenpiteissä on otettava huomioon 726: kemista koskevan lainsäädännön uudistami- paitsi itse järjestelmien mahdolliset ongelmat 727: seksi. Eduskunnalle on sosiaali- ja terveys- myös muut niihin vaikuttavat muutokset ku- 728: valiokunta antanut asiasta mietintönsä n:o ten työllisyyden muutoksen vaikutukset eri 729: 35/1996 vp. hoitomuotojen kysyntään, kuntien erillisrat- 730: Eduskunta edellyttää hallituksen seuraa- kaisut ja perheiden ennakoimattomien valin- 731: van lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoi- tojen aiheuttama kustannuskehitys. 732: don tuen uudistuksen sekä päivähoidon mak- Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 733: sujärjestelmän toimivuutta ja taloudellista 734: 735: 736: Laki 737: lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 738: 739: 740: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 741: 742: 743: 1§ keen oikeutetun vanhemman tai muun huol- 744: tajan kanssa lasten päivähoidosta työsopi- 745: Lain soveltamisala muksen tehnyttä henkilöä, ei kuitenkaan sa- 746: man kotitalouden jäsentä 747: Tässä laissa säädetään oikeudesta lasten 3) lasten kotihoidon tuella lapsen hoidon 748: päivähoidosta annetun lain (36/73) 1 §:n 2 järjestämiseksi vanhemmalle tai muulle 749: tai 3 momentissa tarkoitetulle päivähoitopai- huoltajalle suoritettavaa tukea, johon voi 750: kalle vaihtoehtoiseen lapsen hoidon järjestä- kuulua hoitoraha ja hoitolisä 751: miseksi suoritettavaan taloudelliseen tukeen. 4) lasten yksityisen hoidon tuella lapsen 752: hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun 753: huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle suo- 754: 2 § ritettavaa tukea, johon voi kuulua hoitoraha 755: ja hoitolisä. 756: Määritelmät 757: Tässä laissa tarkoitetaan: 758: 1) perheellä yhteistaloudessa eläviä van- 3 § 759: hempia tai muita huoltajia sekä vanhemman 760: tai muun huoltajan kanssa yhteistaloudessa Hoitomuodon valinta 761: avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuh- 762: teissa elävää henkilöä alaikäisine lapsineen Tässä laissa tarkoitetun tuen saamisen 763: 2) hoidon tuottajalla lasten päivähoidosta edellytyksenä on, että lapsen vanhemmat tai 764: annetun lain 28 §:n 1 momentissa tarkoi- muut huoltajat eivät valitse lasten päivähoi- 765: tetun ilmoituksen tehnyttä yksityistä henki- dosta annetun lain 11 a §:n 1 momentin mu- 766: löä tai yhteisöä, joka korvausta vastaan har- kaista päivähoitopaikkaa ja että lapsi tosi- 767: joittaa lasten päivähoitotoimintaa, taikka tu- asiallisesti asuu Suomessa. 768: 769: 770: 270068 771: 2 EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp 772: 773: Oikeus kotihoidon tukeen on kuitenkin rahaan oikeuttavista lapsista maksettavien 774: vain, jos lapsi on alle kolmivuotias tai jos kotihoidon tuen hoitorahojen ja sairausva- 775: lapsi kuuluu samaan perheeseen alle kolmi- kuutuslain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun 776: vuotiaan hoitorahaan oikeuttavan ja samalla vähimmäismäärän erotus. 777: tavalla hoidettavan lapsen kanssa. Sairausvakuutuslaissa tarkoitetun erityisäi- 778: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kun- tiys- tai äitiysrahakauden alkamisesta lukien, 779: nan järjestämän päivähoitopaikan valintana päätettäessä perheen muun kuin sairausva- 780: ei pidetä sitä, että lapsi osallistuu yhden toi- kuutuslain mukaiseen etuuteen oikeuttavan 781: mintavuoden ajan välittömästi ennen oppi- lapsen kotihoidon tuen hoitorahasta, perhees- 782: velvollisella peruskouluun tai sitä vastaavaan sä katsotaan vanhempainrahakauden päätty- 783: kouluun siirtymistään kunnan järjestämänä miseen saakka olevan kotihoidon tukeen 784: päivähoitona toteutettavaan osapäiväiseen oikeuttava alle kolmivuotias lapsi. 785: esiopetukseen. 786: 4 § 787: 5 § 788: Hoitoraha 789: Hoitolisä 790: Hoitorahaa maksetaan perheen kustakin 791: 3 §:n mukaan tukeen oikeuttavasta lapsesta. Kotihoidon tuen hoitolisää maksetaan per- 792: Kotihoidon tuen hoitoraha on perheen yh- heen yhdestä kotihoidon tuen hoitorahaan 793: destä alle kolmivuotiaasta lapsesta 1 500 oikeuttavasta lapsesta. Hoitolisän täysi määrä 794: markkaa ja kustakin seuraavasta alle kolmi- on 1 000 markkaa kalenterikuukaudessa. 795: vuotiaasta 500 markkaa sekä kustakin muus- Yksityisen hoidon tuen hoitolisää makse- 796: ta lapsesta 300 markkaa kalenterikuukaudes- taan perheen jokaisesta lapsesta. Hoitolisän 797: sa. saaminen edellyttää, että vanhemmat tai 798: Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on per- muut huoltajat eivät käytä oikeutta kotihoi- 799: heen kustakin lapsesta 700 markkaa kalente- don tukeen. Hoitolisän täysi määrä on lasta 800: rikuukaudessa. Sen saaminen edellyttää, että kohti 800 markkaa kalenterikuukaudessa. 801: vanhemmat tai muut huoltajat eivät perheen Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos 802: kenenkään lapsen osalta käytä oikeutta koti- perheen kuukausitulot eivät ylitä perheen 803: hoidon tukeen. koon mukaan määräytyvää tulorajaa. Tulora- 804: Sen estämättä, mitä 3 momentissa sääde- jan ylittävä tulo vähentää hoitolisän täyttä 805: tään, yksityisen hoidon tuen hoitoraha on määrää perheen koon mukaan määräytyvällä 806: kuitenkin 350 markkaa kalenterikuukaudes- prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulos- 807: sa, jos lapsi osallistuu 3 §:n 3 momentissa ta. Tulorajaa määrättäessä perheen koossa 808: tarkoitettuna aikana kunnan järjestämänä otetaan huomioon perheen lapsista enintään 809: päivähoitona toteutettavaan tai peruskoulussa kaksi, joiden tulee lisäksi olla lasten päivä- 810: järjestettävään osapäiväiseen esiopetukseen hoidosta annetun lain 11 a §:n mukaisen 811: taikka jos lapsi peruskoululain 36 §:n 1 mo- valintaoikeuden piirissä. 812: mentin tarkoittamassa tapauksessa aloittaa 813: koulunkäynnin säädettyä aikaisemmin. 814: Kotihoidon tuen hoitorahana maksetaan Perheen koko Tulorajat Vähennys- 815: ajalta, jolta perheellä on oikeus saada sai- henkilöitä mklkk prosentti 816: rausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äi- 817: tiys- tai vanhempainrahaa, kuitenkin vain 2 6 890 11,5 818: perheen hoitorahaan oikeuttavista lapsista 3 8 480 9,4 819: kulloinkin maksettavien kotihoidon tuen hoi- 4 10 070 7,9 820: torahojen yhteismäärän ja sairausvakuutus- 821: lain (364/63) 22 §:n 1 momentin mukaisen 822: vanhempainrahan erotus. Jos perheellä ei ole 823: oikeutta äitiys- eikä vanhempainrahaan, Edellä 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulta 824: maksetaan kotihoidon tuen hoitorahana sai- ajalta yksityisen hoidon tuen hoitolisä kui- 825: rausvakuutuslain mukaisen edellä tarkoitetun tenkin on puolet siitä, mikä hoitolisän määrä 826: ajan päättymiseen saakka perheen hoito- muuten olisi. 827: EV 223/1996 vp - HE 20811996 vp 3 828: 829: 6 § 9 § 830: Hoitolisän määräytyminen Rahoitus 831: Hoitolisää määrättäessä perheen tuloina Kunta korvaa tämän lain nojalla maksetus- 832: otetaan huomioon, mitä sosiaali- ja tervey- ta tuesta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat 833: denhuollon asiakasmaksuista annetun lain kustannukset. 834: (734/92) 10 a §:ssä säädetään. Kunnan maksettavaksi tuleva kustannusten 835: Jos kotihoidon tuen hoitolisää maksetaan korvaus määrätään kunakin kuukautena käyt- 836: sairausvakuutuslain mukaisen erityisäitiys-, täen perusteena niiden tukeen oikeutettujen 837: äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana, vanhempien tai muiden huoltajien oikeuden 838: otetaan vanhempainrahasta tulona huomioon perusteella maksettavia tukia, joiden koti- 839: vain se osa, joka ylittää niiden kotihoidon kuntalaissa (201194) tarkoitettu kotikunta 840: tuen hoitorahojen yhteismäärän, joihin perhe tämä kunta on kuukauden 1 päivänä. Jos tu- 841: kunakin aikana on oikeutettu. keen oikeutettu opiskelun, työn tai vastaa- 842: Päätettäessä perheen muun kuin sairausva- vien syiden vuoksi oleskelee muussa kuin 843: kuutuslain mukaiseen etuuteen oikeuttavan kotikunnassaan eikä hänen kotikuntansa ko- 844: lapsen kotihoidon tuen hoitolisästä, noudate- tikuntalain 3 §:n mukaan sen vuoksi muutu, 845: taan mitä 4 §:n 6 momentissa säädetään. on hänelle maksettava tuki kuitenkin sen 846: Hoitolisän määrää on tarkistettava, jos hoi- kunnan maksettavaksi tulevan kustannusten 847: toiisään vaikuttavat tulot ovat olennaisesti korvauksen perusteena, jossa hän oleskelee 848: muuttuneet tai jos tarkistamiseen muutoin on kuukauden 1 päivänä. 849: aihetta. Kansaneläkelaitos määrää, mitä olen- Kustannusten korvauksesta vähennetään 850: naisella muutoksella tarkoitetaan. asianomaisen kunnan aikaisemmin korvaa- 851: mien kustannusten ja maksetun tuen erotus 852: sekä takaisinperitty tuki. 853: 854: 7 § 855: 10§ 856: Lasten yksityisen hoidon tuki 857: eräissä tapauksissa Ennakoiden maksaminen 858: Sen estämättä, mitä yksityisen hoidon tuen Kansaneläkelaitoksen on viimeistään kun- 859: määrästä edellä säädetään, on tuki aina kui- kin kuukauden 15 päivänä ilmoitettava kun- 860: tenkin enintään hoidon korvaukseksi lapsen nalle sinä kuukautena tukea saavien henki- 861: vanhemman tai muun huoltajan ja hoidon löiden tukien yhteismäärä. 862: tuottajan välillä sovitun markkamäärän suu- Kunnan on 1 momentissa tarkoitetun il- 863: ruinen. moituksen perusteella viimeistään saman 864: kuukauden 20 päivänä maksettava kansan- 865: eläkelaitokselle sen määräämällä tavalla en- 866: 8§ nakkoon 1 momentissa tarkoitettu markka- 867: määrä. 868: Toimeenpano 869: 11 § 870: Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kan- 871: saneläkelaitos. Jollei tässä laissa toisin sää- Toimintamenot 872: detä tätä lakia toimeenpantaessa noudatetaan 873: soveltuvin osin, mitä sairausvakuutuslaissa Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toi- 874: on äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan toi- mintamenot luetaan kansaneläkelaitoksen 875: meenpanosta säädetty. toimintamenoiksi. 876: 4 EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp 877: 878: 12 § 15 § 879: Suhde muihin lakeihin Tuen saaja 880: Kunnalle tästä laista aiheutuviin menoihin Kotihoidon tuki maksetaan sille vanhem- 881: sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon malle tai muulle huoltajalle, joka lasta pää- 882: suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua asiallisesti hoitaa. Jos lasta hoitaa muu hen- 883: lakia (733/92), jollei lailla toisin säädetä. kilö kuin vanhempi tai muu huoltaja, tuki 884: Edellä 1 momentissa mainittua lakia ei maksetaan hakemuksessa tuen saajaksi il- 885: kuitenkaan sovelleta 20 §:ssä tarkoitetusta moitetulle vanhemmalle tai muulle huoltajal- 886: kunnallisesta lisästä aiheutuviin menoihin. le. 887: Yksityisen hoidon tuki maksetaan hoidon 888: 13§ tuottajalle. Tuki voidaan kuitenkin hoidon 889: odottamattomasta muutoksesta johtuvasta 890: Osittainen hoitoraha syystä, jos tuen maksaminen hoidon tuotta- 891: jalle tilapäisesti estyy, maksaa vanhemmalle 892: Virka- tai työsuhteessa olevalla Suomessa tai muulle huoltajalle. Tästä syystä tuen suu- 893: tosiasiallisesti asuvalla alle kolmivuotiaan ruus ei muutu. 894: lapsen vanbernmaHa tai muulla huoltajana, Jos lapsen hoidosta ja kasvatuksesta huo- 895: jonka keskimääräinen viikoittainen työaika lehtii muu kuin vanhempi tai muu huoltaja 896: on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia, itse, voidaan tuki, milloin siihen on erityistä 897: on oikeus saada osittaista hoitorahaa. syytä, maksaa tälle henkilölle. 898: Osittaista hoitorahaa ei makseta, kun lap- 899: sen vanhempi tai muu huoltaja itse hoitaa 16 § 900: lasta saaden kotihoidon tukea. 901: Osittaista hoitorahaa ei makseta ajalta, jol- Tuen maksaminen hoidon tuottajalle 902: ta perheellä on oikeus saada äitiys-, isyys- ja 903: vanhempainrahaa. Jos perheellä ei ole oi- Lasten yksityisen hoidon tuen maksaminen 904: keutta äitiys-, isyys- eikä vanhempainrahaan, tässä laissa tarkoitetulle hoidon tuottajalle 905: ei tukea kuitenkaan makseta ennen kuin sai- edellyttää, että 906: rausvakuutuslain mukainen edellä tarkoitettu 1) hoidon tuottaja on ennakkoperintälaissa 907: aika on päättynyt. Tukea ei myöskään mak- (418/59) tarkoitettuun ennakkoperintärekiste- 908: seta erityisäitiysrahan maksamisajalta. riin merkitty lasten päivähoitotoimintaa har- 909: Osittainen hoitoraha on kalenterikuukau- joittava henkilö, yhteisö tai yhtymä, 910: dessa 375 markkaa. Tukeen on oikeutettu 2) hoidon tuottaja on lasten päivähoitotoi- 911: ainoastaan toinen lapsen vanhemmista tai mintaa harjoittava henkilö, yhteisö tai yh- 912: yksi lapsen muu huoltaja. tymä, jota ei ole merkitty ennakkoperintä- 913: laissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin, 914: tai 915: 14 § 3) tukeen oikeutetun vanhemman tai muun 916: huoltajan ja hoidon tuottajan välillä on tehty 917: Hakeminen. Myöntäminen työsopimus kirjallisena vähintään yhden 918: kuukauden ajaksi. 919: Tukea haetaan kansaneläkelaitoksen pai- Tuen hakijan tai hakijan osoittaman tuen 920: kallistoimistosta. saajan tulee myös esittää kansaneläkelaitok- 921: Tukea ei myönnetä ilman erityistä syytä selle selvitys hoidosta sovitun korvauksen tai 922: takautuvasti pitemmältä kuin kuuden kuu- palkan määrästä. Lisäksi tulee esittää selvi- 923: kauden ajalta ennen sen hakemista. tys siitä, että 1 momentin 1 ja 2 kohdassa 924: Tukea ei myönnetä kuukautta lyhyemmältä tarkoitettu hoidon tuottaja on tehnyt 2 §:n 925: ajalta. 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen taikka 926: EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp 5 927: 928: että sosiaalihuoltolain (710/82) 6 §:n 1 mo- Maksettavan tuen osien määrät pyöriste- 929: mentissa tarkoitettu kunnan toimielin on hy- tään kukin erikseen täysiksi markoiksi siten, 930: väksynyt, että tuki voidaan maksaa 1 mo- että jos täyden markkaluvun ylittävä osa on 931: mentin 3 kohdassa tarkoitetulle hoidon tuot- 50 penniä tai pienempi, määrä alennetaan 932: tajalle. lähimpään täyteen markkalukuun, ja jos se 933: Kansaneläkelaitoksella ja kunnalla ei ole on suurempi kuin 50 penniä, määrä korote- 934: tämän lain perusteella työsuhteesta johtuvia taan lähimpään täyteen markkalukuun. Jos 935: työnantajan velvollisuuksia. Kansaneläkelai- maksettava erä olisi pienempi kuin 100 936: tos suorittaa maksamastaan tuesta ennakon- markkaa, ei tukea makseta. 937: pidätyksen siten kuin muualla säädetään. Tukierä menetetään, jos sitä ei ole nostettu 938: Kuitenkin 1 momentin 2 kohdan tarkoitta- kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on 939: massa tapauksessa, sen estämättä mitä muu- ollut nostettavissa, jollei erityisestä syystä 940: alla säädetään, kansaneläkelaitos suorittaa katsota kohtuulliseksi toisin päättää. 941: luonnolliselle henkilölle maksamastaan tues- 942: ta ennakonpidätyksen palkan ennakonpidä- 19 § 943: tystä koskevien säännösten mukaisesti. 944: Maksaminen laitos- ja perhehoidon aikana 945: 17 § 946: Tukea ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa 947: Maksaminen tai siihen verrattavassa hoidossa olevasta 948: lapsesta siltä ajalta, jonka hoito kestää yli 949: Tukea maksetaan 4 §:n 5 momentissa tar- kolme kuukautta. Laitoshoidolla tai siihen 950: koitetun ajan päättymistä seuraavasta arki- verrattavalla hoidolla tarkoitetaan elatuksen 951: päivästä lukien tai muiden tuen saamisen sisältävää kunnan tai kuntayhtymän järjestä- 952: edellytysten alkaessa. mää sairaala-, laitos- tai perhehoitoa. Lasten- 953: Tuen maksaminen lakkaa, kun lain 3 §:ssä suojelulain (683/83) perusteella huostaanote- 954: määritelty oikeus tukeen tai tuen saamisen tun lapsen osalta tuen maksaminen lakkaa, 955: muut edellytykset lakkaavat. kun lapsen hoito ja kasvatus on järjestetty 956: Tuen maksaminen lakkaa kuitenkin vii- kodin ulkopuolella. 957: meistään peruskoululain 22 §:ssä tarkoitetun 958: peruskoulun lukuvuoden alkamista edeltävän 20 § 959: heinäkuun 31 päivänä sinä vuonna, jona lap- 960: si siirtyy oppivelvollisena peruskouluun. Kunnallinen lisä 961: Jos tukea ei makseta 4 §:n 5 momentissa 962: säädetyn ajan päättymisen tai alkamisen joh- Sen estämättä, mitä hoitorahasta ja hoito- 963: dosta koko kalenterikuukaudelta, maksetaan Iisästä tässä laissa säädetään, voidaan hoito- 964: tukena 1/25 sen määrästä jokaiselta sellaisel- rahaa tai hoitolisää maksaa kunnan päätök- 965: ta arkipäivältä, jolta perhe on oikeutettu tu- sen mukaisella markkamäärällä korotettuna 966: keen. (kunnallinen lisä). 967: Kansaneläkelaitos ja kunta voivat sopia, 968: että kansaneläkelaitos hoitaa kunnan päättä- 969: 18 § min perustein määräytyvän kunnallisen lisän 970: toimeenpanoon kuuluvat tehtävät myös 971: Maksutapa muissa kuin 1 momentin tarkoittamissa ta- 972: Tukierän menettäminen pauksissa. 973: Kunnan päätös voidaan tehdä määräajaksi 974: Tuki maksetaan hakijan, tai tuen saajan ol- tai toistaiseksi. Kunnan on ilmoitettava pää- 975: lessa muu kuin hakija, saajan ilmoittamalle töksestään sekä päätöksen voimassaolon jat- 976: tilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen kamisesta tai lakkaamisesta taikka päätöksen 977: jälkikäteen kuu~ausittain. M_~ks~päivä o.n muuttamisesta kansaneläkelaitokselle vii- 978: kunkin kalentenkuukauden vumemen arki- meistään kaksi kuukautta ennen päätöksen 979: päivä. Tuki voidaan kuitenkin maksaa muul- voimaantuloa. 980: lakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole Sen estämättä, mitä 8 §:ssä on säädetty, 981: mahdollista tai jos tuen hakija tai saaja esit- kunta hoitaa muun kuin 1 ja 2 momentissa 982: tää kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityi- tarkoitetun kunnallisen lisän toimeenpanoon 983: sen syyn. kuuluvat tehtävät. 984: 6 EV 223/1996 vp- HE 208/1996 vp 985: 986: 21 § 23 § 987: Takaisinperintä Tietojenantovelvollisuus 988: Jos tukea on maksettu aiheetta tai määräl- Tuen hakijan ja hakijan osoittaman tuen 989: tään liian suurena, aiheettomasti maksettu saajan tulee ilmoittaa kansaneläkelaitoksen 990: tuki on perittävä takaisin tukeen oikeutetulta paikallistoimistolle kansaneläkelaitoksen 991: vanhemmalta tai muulta huoltajalta. Takaisin määräämällä tavalla tuen myöntämiseksi tar- 992: ei kuitenkaan voida periä tukea, joka on vittavat tiedot. Tuen hakijan ja saajan tulee 993: maksettu aikaisemmin kuin viisi vuotta en- myös ilmoittaa kaikista tukeen vaikuttavis- 994: nen sitä, kun tuen aiheettoman maksamisen ta muutoksista. 995: aiheuttanut syy on tullut ilmi. Kunnan on ilmoitettava kansaneläkelaitok- 996: Takaisinperinnästä voidaan luopua joko selle, jos tukeen oikeutettu lapsi saa lasten 997: kokonaan tai osittain, jos tuen aiheeton mak- päivähoidosta annetun lain 1 §:n 2 tai 3 mo- 998: saminen ei ole johtunut tukeen oikeutetun tai mentissa tarkoitetun päivähoitopaikan, jos 999: hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tällainen hoito lakkaa tai jos kunnan tiedossa 1000: tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vä- on, että lapsi on tämän lain 19 §:ssä tarkoi- 1001: häinen. tetussa laitos- tai perhehoidossa tai on muut- 1002: Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata tanut toiseen kuntaan, sekä muista mahdolli- 1003: tukeen oikeutetulta myöhemmin maksettavis- sista tiedossaan olevista tuen maksamiseen 1004: ta tuen maksueristä. tai määrään vaikuttavista seikoista. 1005: Takaisinperintää koskeva lainvoimainen Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudelli- 1006: päätös saadaan panna täytäntöön kuten lain- sen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja elä- 1007: voimainen tuomio. kelaitos, eläkesäätiö, työttömyyskassa, työn- 1008: antaja sekä sairaala tai muu hoitolaitos ovat 1009: 22 § velvollisia antamaan kansaneläkelaitokselle 1010: ja tämän lain mukaiselle muutoksenhakuvi- 1011: Muutoksenhaku ranomaiselle maksutta hallussaan olevat tu- 1012: kea koskevan asian ratkaisemista varten tar- 1013: Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymä- peelliset tiedot. 1014: tön saa hakea siihen muutosta sosiaaliva- Lain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun työsuh- 1015: kuutuslautakunnalta ja sosiaalivakuutuslauta- teisen hoidon tuottajan on annettava 16 §:n 1016: kunnan päätökseen tyytymätön tarkastus- 2 momentin tarkoittamalle kunnan toimieli- 1017: lautakunnalta. Sosiaali vakuutuslautakunnasta mene siinä tarkoitettua hyväksyntää varten 1018: ja tarkastuslautakunnasta säädetään sairaus- tarvittavat tiedot. 1019: vakuutuslaissa. 1020: Valituskirjelmä on toimitettava kansanelä- 24 § 1021: kelaitoksen paikallistoimistoon tai muutok- 1022: senhakuviranomaiselle 30 päivän kuluessa Tietojen lähettäminen ja käyttäminen 1023: siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tie- eräissä tapauksissa 1024: don. 1025: Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutok- Tuen maksamisen yhteydessä kansanelä- 1026: senhausta huolimatta noudatettava, kunnes kelaitos lähettää kunnalle maksutta tiedot 1027: asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. sinä kuukautena tuen piirissä olevista lapsis- 1028: Tuen myöntämistä koskevaan kansaneläke- ta sekä tukeen oikeutetuista ja tukea saavista 1029: laitoksen päätökseen ei saa hakea muutosta henkilöistä, yhteisöistä ja yhtymistä ja näille 1030: valittamalla siltä osin kuin päätös koskee maksettavien tukien määristä. 1031: 20 §:ssä tarkoitetun kunnallisen lisän mää- Kansaneläkelaitoksella on oikeus käyttää 1032: räytymisperusteita. tämän lain mukaisia asioita ratkaistessaan 1033: EV 223/1996 vp- HE 208/1996 vp 7 1034: 1035: myös muiden hoitamiensa etuuksien ratkai- 29 § 1036: semista varten saamiaan tietoja. 1037: Tarkemmat säännökset 1038: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 1039: 25 § töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 1040: Ulosmittaus-ja siirtokielto 1041: Lasten kotihoidon tukea ei saa ulosmitata 30 § 1042: tukeen oikeutetulta henkilöltä. 1043: Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin pe- Voimaantulo 1044: rustuvan oikeuden siirtämistä toiselle, on 1045: mitätön. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 1046: kuuta 1997. 1047: Tällä lailla kumotaan lasten kotihoidon 1048: 26 § tuesta 21 päivänä elokuuta 1992 annettu laki 1049: (797/92) siihen myöhemmin tehtyine muu- 1050: Salassapitovelvollisuus toksineen. 1051: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 1052: Tämän lain mukaisia tehtäviä hoitavat hen- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 1053: kilöt eivät saa ilman asianomaisen henkilön toimenpiteisiin. 1054: suostumusta ilmaista sivulliselle yksityistä, 1055: perheen tai hoidon tuottajan salaisuutta, josta 31 § 1056: he asemansa tai tehtävänsä perusteella ovat 1057: saaneet tietää. Eräiden säännösten soveltaminen 1058: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä 1059: asian ilmaisemista sille, jolla lain nojalla on Jos ennen tämän lain voimaantuloa anne- 1060: oikeus saada asiasta tieto. tussa muussa laissa taikka asetuksessa tai 1061: päätöksessä on viitattu 30 §:n 2 momentissa 1062: kumottuun lasten kotihoidon tuesta annet- 1063: tuun lakiin, viittauksen katsotaan soveltuvin 1064: 27 § osin kohdistuvan tämän lain vastaavaan 1065: säännökseen. 1066: Salassapitovelvollisuuden rikkominen 1067: Rangaistus 26 §:ssä säädetyn salassapito- 32 § 1068: velvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikos- 1069: lain 38 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, Siirtymäsäännökset 1070: jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 1071: 5 §:n mukaan tai siitä muualla kuin rikoslain Lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun kun- 1072: 38 luvun 1 §:ssä säädetä ankarampaa ran- nan toimielimen tulee käsitellä sille lain voi- 1073: gaistusta. maantuloon mennessä saapuneet hakemukset 1074: tuen maksamisesta 2 §:n 2 kohdassa tarkoi- 1075: 28 § tetulle työsuhteessa olevalle hoidon tuotta- 1076: jalle viimeistään kahden kuukauden kuluessa 1077: Hallintoriitojen oikeuspaikka lain voimaantulosta. 1078: Kansaneläkelaitoksen tulee käsitellä sille 1079: Jos 9 §:ssä tarkoitetussa asiassa muutoin lain voimaantuloon mennessä saapuneet tu- 1080: kuin valitustietä haetaan ratkaisua kuntien kea koskevat hakemukset viimeistään kol- 1081: välistä korvausvelvollisuutta koskevaan rii- men kuukauden kuluessa lain voimaantulos- 1082: taan, ratkaisee tällaisen riita-asian se lää- ta. 1083: ninoikeus, jonka alueella hakijakunta sijait- 1084: see. 1085: 8 EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp 1086: 1087: 1088: 1089: Laki 1090: lasten päivähoidosta annetun lain 11 a § :n muuttamisesta 1091: 1092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1093: muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36173) 11 a §:n 1094: 2 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (798/92), seu- 1095: raavasti: 1096: 1097: 11 a § annetun lain ( 1 ) mukaiseen tukeen sano- 1098: tussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla. 1099: Edellä 1 momentissa tarkoitetun lapsen 1100: vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka 1101: eivät lapsen hoidon järjestämiseksi valitse Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 1102: kunnan järjestämää 1 momentin mukaista kuuta 1997. 1103: päivähoitopaikkaa, on lapsen muulla tavalla Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 1104: tapahtuvan hoidon järjestämiseksi oikeus las- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 1105: ten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta toimenpiteisiin. 1106: 1107: 1108: 1109: 1110: Laki 1111: lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n väliaikaisesta 1112: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 1113: 1114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1115: muutetaan lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta 18 päi- 1116: vänä joulukuuta 1995 annetun lain (1527/95) voimaantulosäännös seuraavasti: 1117: 1118: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 1119: kuuta 1996 ja on voimassa 31 päivään hei- kuuta 1997. 1120: näkuuta 1997. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 1121: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 1122: toimenpiteisiin. 1123: EV 223/1996 vp- HE 208/1996 vp 9 1124: 1125: Laki 1126: työttömyysturvalain muuttamisesta 1127: 1128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1129: kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 §:n 1 momen- 1130: tin 7 a kohta, 1131: sellaisena kuin se on 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (226/87), sekä 1132: muutetaan 27 a §:n otsikko ja 2 momentti, 1133: sellaisena kuin näistä on 27 a §:n 2 momentti 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa lais- 1134: sa (357/95), seuraavasti: 1135: 1136: 27 a § työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatuesta 1137: annetun lain mukaiseen työmarkkinatukeen. 1138: Lisäeläkkeen ja lasten kotihoidon tuen Mikäli molemmat puolisot ovat työttömänä 1139: vaikutus työttömyyspäivärahaan saaden työttömyyspäivärahaa tai työmarkki- 1140: natukea, vähennys tehdään sen puolison 1141: etuuden määrästä, jolle kotihoidon tuki on 1142: Jos työttömyyspäivärahaan oikeutettu hen- myönnetty. 1143: kilö tai hänen puolisonsa saa lasten koti- 1144: hoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun 1145: lain ( 1 ) mukaista lasten kotihoidon tu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 1146: kea, hänen täysimääräisen peruspäivärahansa kuuta 1997. 1147: määrää tai hänelle maksettavaa ansioon suh- Lakia sovelletaan päivärahoihin, jotka koh- 1148: teutettua päivärahaa vähennetään etuuden distuvat aikaan lain voimaantulosta lukien. 1149: määrällä. Puolison saamaa kotihoidon tukea Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 1150: ei vähennetä, jos puoliso itse hoitaa lasta ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 1151: eikä hänellä tämän johdosta ole oikeutta toimenpiteisiin. 1152: 1153: 1154: 1155: Laki 1156: työmarlddnatuesta annet~ lain 24 § :n muuttan:lisesta 1157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1158: muutetaan työmarkkinatuesta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1542/93) 24 §:n 1159: 1 momentin 2 kohta seuraavasti: 1160: 24 § pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina. Tu- 1161: loina ei kuitenkaan oteta huomioon: 1162: Työmarkkinatuen tarveharkinta 1163: 2) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon 1164: Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa tuesta ( 1 ) annetun lain mukaista koti- 1165: otetaan huomioon henkilön omat tulot ko- hoidon tukea; 1166: konaan ja hänen puolisonsa tulot 300 mark- 1167: kaa ylittävältä osalta kuukaudessa. Puolisoon 1168: rinnastetaan myös sellainen henkilö, jonka Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 1169: kanssa hakija avioliittoa solmimatta jatku- kuuta 1997. 1170: vasti elää yhteisessä taloudessa aviolii- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 1171: tonomaisissa olosuhteissa. A viopuolisoita, ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 1172: jotka välien rikkoutumisen vuoksi asuvat toimenpiteisiin. 1173: 1174: 1175: 1176: 1177: 270068 1178: 10 EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp 1179: 1180: 1181: Laki 1182: opintotuesta annetun lain 6 § :n 8 kohdan ja 1183: 17 §:n 2 momentin kumoamisesta 1184: 1185: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1186: 1§ 2 § 1187: Tällä lailla kumotaan 21 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 1188: kuuta 1994 annetun opintotukilain (65/94) kuuta 1997. 1189: 6 §:n 8 kohta ja 17 §:n 2 momentti. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 1190: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 1191: toimenpiteisiin. 1192: 1193: 1194: 1195: 1196: Laki 1197: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1198: annetun lain muuttamisesta 1199: 1200: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1201: lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annettuun 1202: lakiin (734/92) uusi 7 aja 10 a §, seuraavasti: 1203: 7a§ Maksuprosentit ja tulorajat ovat seuraavat: 1204: Lasten päivähoidon maksu Perheen koko Tuloraja Korkein 1205: henkilöä markkaa maksu- 1206: Lasten päivähoidosta annetussa laissa kuukaudessa prosentti 1207: (36173) tarkoitetusta lapsen päiväkoti- ja per- 1208: hepäivähoidosta voidaan määrätä kuu- 1-2 5 150 11,5 1209: kausimaksu. Maksu voidaan periä enintään 3 6 350 9,4 1210: yhdeltätoista kalenterikuukaudelta toiminta- 4 7 540 7,9 1211: vuoden aikana. 1212: Kokopäivähoidon kuukausimaksu saa olla 1213: enintään perheen koon mukaan määräytyvän Jos perheessä on muitakin kuin 2 momen- 1214: maksuprosentin osoittama markkamäärä vä- tissa tarkoitetut lapset, maksun määräämisen 1215: himmäistulorajan ylittävästä kuukausitulosta. perusteena olevasta tulosta vähennetään 500 1216: Kunta voi kuitenkin määrätä enimmäismak- markkaa kustakin muusta lapsesta. 1217: sun, jos hakija ei ilmoita perheen tuloja. Per- Milloin samasta perheestä on useampi kuin 1218: heen kokona otetaan huomioon enintään yksi lapsi kunnan Järjestämässä päivähoidos- 1219: kaksi lasten päivähoidosta annetun lain sa, voidaan toisesta kokopäivähoidossa ole- 1220: 11 a §:n mukaisen valintaoikeuden piirissä vasta lapsesta määrätä saman suuruinen 1221: olevaa lasta. maksu kuin ensimmäisestä lapsesta. Kusta- 1222: EV 22311996 vp - HE 208/1996 vp 11 1223: 1224: kin seuraavasta lapsesta määrättävä maksu senttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain 1225: on 20 prosenttia ensimmäisen lapsen mak- antamissaan päätöksissä ennakkoperinnän 1226: susta. laskemisperusteista määrää. 1227: Jos lapsi on osapäivähoidossa tai lapsen Metsätulona otetaan huomioon varallisuus- 1228: hoitoaika muutoin jatkuvasti päivittäin, vii- verotusta varten määritelty metsän puhdas 1229: koittain tai kuukausittain on säännönmukais- tuotto, josta vähennetään metsätalouden ko- 1230: ta kokopäivähoidon hoitoaikaa merkittävästi rot ja 10 prosenttia puhtaan tuoton arvosta. 1231: lyhyempi, kunnan tulee päättäminsä perus- Metsätuloa on alennettava palvelun käyttäjän 1232: tein periä hoitoaikaan suhteutettu 2-4 mo- vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen 1233: mentissa säädettyä kokopäivähoidon maksua hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on 1234: alempi maksu. metsänhoitoyhdistyksen tai metsälautakun- 1235: Jos lapsen päivähoito alkaa tai loppuu kes- nan antaman lausunnon perusteella vähintään 1236: ken kalenterikuukauden, maksu määrätään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alen- 1237: hoitopäivien lukumäärän mukaan kuu- nus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden 1238: kausimaksua alhaisempana. nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. 1239: Maksu voi kokopäivähoidossa olla lasta Tulona ei oteta huomioon lapsilisää, lap- 1240: kohti enintään 1 000 markkaa. Lasta koske- sen hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, 1241: vaa sataa markkaa pienempää maksua ei tapaturmavakuutuksen perusteella suoritetta- 1242: via sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, soti- 1243: pe.R\!päisesti annettavasta päivähoidosta voi- lasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, ai- 1244: daan määrätä kunnan päättämä maksu. kuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, 1245: opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja 1246: muita vastaavia avustuksia, perhehoidon 1247: 10 a § kustannusten korvauksia eikä lasten kotihoi- 1248: don tukea. 1249: Päivähoitomaksun määräämisen perusteena Tulojen vähennyksenä otetaan huomioon 1250: olevat tulot suoritetut elatusavut ja tosiasiallisista per- 1251: hesuhteista johtuvat muut vastaavat kustan- 1252: Päätettäessä lasten päivähoidosta määrättä- nukset sekä kiinteistön luovutuksen yh- 1253: västä maksusta otetaan perheen tuloina huo- teydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidä- 1254: mioon palvelun käyttäjän sekä hänen kans- tetty rahana suoritettava etuus (syytinki). 1255: saan yhteistaloudessa avioliitossa tai aviolii- Päivähoitomaksu määrätään sen maksa- 1256: tonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön misajankohdan tilannetta vastaavaksi joko 1257: veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä ve- todettavissa olevien tai arvioitujen tulojen 1258: rosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot perusteella. 1259: vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huo- 1260: mioon viimeksi kuluneen vuoden keskimää- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 1261: räinen kuukausitulo. Veronalaisena tulona kuuta 1997. 1262: voidaan ottaa huomioon myös viimeksi toi- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 1263: mitetussa verotuksessa vahvistetut vastaa- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 1264: vat veronalaiset tulot korotettuna niillä pro- toimenpiteisiin. 1265: 1266: 1267: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996 1268: EV 224/1996 vp - HE 218/1996 vp 1269: 1270: 1271: 1272: 1273: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi luvanvarai- 1274: sesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta 1275: 1276: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys käytössä, 1277: n:o 218/1996 vp laiksi luvanvaraisesta hen- - että rajoitettujen taksilupien liittäminen 1278: kilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttami- yleiseen taksilupajärjestelmään toteutetaan 1279: sesta. Eduskunnalle on liikennevaliokunta hallitusti ilman markkinahäiriöitä, ja 1280: antanut asiasta mietintönsä n:o 1011996 vp. - että rajoitettuja taksilupia ei enää myön- 1281: Eduskunta edellyttää, että kaikkien taksilu- netä 1.1.1997 lähtien ohi virallisen taksilu- 1282: vanhaltijoiden kuljetusluvat ja ajovuorolisto- pajärjestelmän. 1283: jen mukaiset kuljetusvelvollisuudet ovat kes- Eduskunta edellyttää, että sen estämättä 1284: kenään samanlaajuiset. mitä luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 1285: Eduskunta edellyttää, että siirtyminen yh- annetun lain (343/91) 6 a §:n 6 momentissa 1286: teen lupajärjestelmään toteutetaan siten, säädetään, sairasautolla voidaan suorittaa 1287: - että rajoitetuista taksiluvista peruutetaan hoitoyksiköstä potilaspaluukuljetus sairaan- 1288: ne, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisessa kuljetusluvan asemapaikkakunnan alueelle. 1289: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain: 1290: 1291: 1292: 1293: 1294: Laki 1295: luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta 1296: 1297: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1298: muutetaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun 1299: lain (343/91) 9 §:n 3 momentti ja 20 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15 päivänä hei- 1300: näkuuta 1994 annetussa laissa (662/94), sekä 1301: lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetussa 1302: laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti: 1303: 1304: 4 § 9 § 1305: 1306: Joukkoliikennepalveluiden tuottaminen ja Joukkoliikenneluvan myöntämisen 1307: hankkiminen edellytykset 1308: 1309: Lisäksi kunnat voivat tehdä sopimuksia Hakijan tai liikenteestä vastaavan henkilön 1310: sellaisten joukkoliikennepalvelujen hankki- ei ole katsottava täyttävän 1 momentissa 1311: miseksi, joiden tarkoituksena on alentaa säädettyä hyvämaineisuuden vaatimusta, jos: 1312: matkustajien maksamaa matkan hintaa. 1) hänet on viimeksi kuluneiden viiden 1313: vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistuk- 1314: 1315: 1316: 270071 1317: 2 EV 224/1996 vp - HE 218/1996 vp 1318: 1319: seen rikoksesta; tai raankuljetuslupa, jos yritys myydään tai 1320: 2) hänet on vähintään kolmesti viimeksi muutoin vastikkeellisesti luovutetaan ja lupa- 1321: kuluneen vuoden aikana tuomittu sakkoran- viranomaisen hyväksymä liikenteestä vastaa- 1322: gaistukseen työ- tai palkkasuhdetta, liiken- va henkilö tällaisen luovutuksen yhteydessä 1323: teen harjoittamista, ajo- ja lepoaikojen nou- tai sitä ennen on lakannut taikka sen jälkeen 1324: dattamista taikka liikenne- tai ajoneuvotur- lakkaa tosiasiallisesti hoitamasta hänelle tä- 1325: vallisuutta koskevien säännösten ja määräys- män lain mukaan kuuluvia tehtäviä. Yritys 1326: ten rikkomisesta ja katsotaan myydyksi tai vastikkeellisesti luo- 1327: rikokset osoittavat hänen olevan ilmeisen vutetuksi, jos yrityksen osakkuuteen tai 1328: sopimaton harjoittamaan luvanvaraista hen- osakkeiden omistukseen perustuva määrää- 1329: kilöliikennettä. misvalta siirtyy tai on siirtynyt. Lupaa ei 1330: kuitenkaan peruuteta, jos ostaja tai muu siir- 1331: ronsaaja täyttää 9 b §:n 1-3 momentin 1332: taksiluvan ja sairaankuljetusluvan saamisen 1333: 20 § edellytykset ja jos siirron kohteena oleva 1334: lupa on myönnetty ennen 1 päivää maalis- 1335: Liikenneluvan peruuttaminen kuuta 1991. 1336: 1337: Lupaviranomaisen on peruutettava oi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- 1338: keushenkilölle myönnetty taksilupa tai sai- kuuta 1997. 1339: 1340: 1341: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996 1342: EV 22511996 vp- HE 210/1996 vp 1343: 1344: 1345: 1346: 1347: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työllisyys- 1348: lain muuttamisesta 1349: 1350: 1351: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys mälle selvitetään myös kirjallisesti eri vaih- 1352: n:o 210/1996 vp laiksi työllisyyslain muut- toehdot ja niiden vaikutukset. 1353: tamisesta. Eduskunnalle on työasiainva- Eduskunta edellyttää, että lisätuen maksu- 1354: liokunta antanut asiasta mietintönsä n:o perusteiden muutoksesta säästyneet rahat 1355: 17/1996 vp. käytetään työllisyyden hoitoon ja että hal- 1356: Eduskunta edellyttää, että koulutukseen lituksen esityksen vaikutuksia seurataan ja 1357: tai kuntoutukseen osallistuvan henkilön tule- mahdolliset epäkohdat poistetaan. 1358: van ajan eläkeoikeuden turvaamiseksi työttö- Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain: 1359: 1360: 1361: 1362: 1363: Laki 1364: työllisyyslain muuttamisesta 1365: 1366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1367: muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain (275/87) 21 §:n 3 moment- 1368: ti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1696/92), sekä 1369: lisätään lakiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla kumotun 18 ja 1370: 18 a §:n tilalle uusi 18 ja 18 a § sekä 21 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa 1371: laissa uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 momentti ja nykyinen 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 1372: momentiksi, seuraavasti: 1373: 18 § lutuksessa työttömällä on koulutusaikana 1374: oikeus työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuk- 1375: K untoutus-, koulutus- ja sesta annetussa laissa (763/90) tarkoitettuihin 1376: työntekomahdollisuuden järjestäminen opintososiaalisiin etuuksiin sanotussa laissa 1377: säädetyin edellytyksin. 1378: Vuonna 1942 tai sen jälkeen syntyneelle Jos 1 momentissa tarkoitettua työtöntä ei 1379: 55 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhaki- voida työllistää avoimille työmarkkinoille 1380: jalle, jolle on maksettu työttömyyspäivä- eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa kou- 1381: rahaa työttömyysturvalaissa säädetty enim- lutusta tai kuntoutusta, on sen kunnan, joka 1382: mäisaika, mutta jolla ennen 1 päivää tammi- kotikuntalain (201/94) 2 §:n mukaan on hen- 1383: kuuta 1997 voimassa olleiden työttömyystur- kilön kotikunta, työvoimaviranomaisten 1384: valain säännösten mukaan on ollut oikeus osoituksesta järjestettävä hänelle työnteko- 1385: saada työttömyyspäivärahaa päivärahakauden mahdollisuus 10 kuukauden ajaksi (työllistä- 1386: keston enimmäisajasta huolimatta 60 ikä- misvelvollisuus). Kunnan on järjestettävä 1387: vuoteen saakka, turvataan mahdollisuus työl- työntekomahdollisuus siten, että työllistettä- 1388: listymistä edistävään kuntoutukseen tai kou- vä voi aloittaa työn työttömyysturvalaissa 1389: lutukseen. Tällä perusteella järjestetyssä kou- säädetyn päivärahakauden enimmäisajan 1390: 1391: 270069 1392: 2 EV 225/1996 vp - HE 210/1996 vp 1393: 1394: täyttyessä. Järjestettävän työn tulee olla alan 21 § 1395: säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä. 1396: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei so- Työllistämistuki kunnalle 1397: velleta, jos henkilö on jättämällä hakematta 1398: päivärahaa tai muutoin saanut aikaan sen, 1399: ettei päivärahakauden enimmäisaika ole täyt- Jos työvoimatoimisto osoittaa kunnan työl- 1400: tynyt ennen kuin hän on täyttänyt 55 vuotta. listettäväksi 18 §:n nojalla työttömän henki- 1401: Työttömyysturvalaissa säädetyn tarkastelu- lön, kunnalla on oikeus saada normaali työl- 1402: jakson kuluessa tehty työ tai koulutus, joka listämistuki 80 prosentilla korotettuna. 1403: luetaan työssäoloehtoon, vähentää 10 kuu- Kunnalle maksetaan lisätukea sen perus- 1404: kauden työllistämisvelvollisuutta. teella, kuinka suuren osuuden alueensa työ- 1405: Työntekomahdollisuuden järjestämisen toi- voimasta kunta on keskimäärin kuukauden 1406: meenpanosta säädetään tarkemmin asetuk- aikana työllistänyt työllisyysmäärärahoilla. 1407: sella. Lisätukea maksetaan vain nhstä työllistetyis- 1408: tä, joiden määrä ylittää työllistettyjen osuu- 1409: den kunnan työvoimasta. Lisätuen suuruus 1410: 18 a § määräytyy seuraavasti: 1411: Työllistämisvelvollisuuden lakkaaminen 1412: Työllistettyjen osuus Lisätuen osuus 1413: Kunnan velvollisuus järjestää 18 §:n nojal- kunnan työvoimasta 1414: la työntekomahdollisuus siihen oikeutetulle 1415: lakkaa, jos vähintään 1 % 10 % 1416: 1) työnhakija ilman työttömyysturvalain II 1417: 1,5 % 20 % 1418: 7 a §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäy- II 1419: 2 % 30 % 1420: tyy hänelle osoitetusta työkykyyn nähden 1421: sopivasta työllistämisvelvollisuuden nojalla 1422: järjestetystä työstä; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 1423: 2) työ, johon työnhakija on osoitettu, kes- kuuta 1997. 1424: keytyy työnhakijasta johtuvasta syystä; tai Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 1425: 3) työnhakijalle ei voida työttömänä työn- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 1426: hakijana olemisen päättymisen vuoksi järjes- teisiin. 1427: tää työtä kolmen kuukauden kuluessa siitä, 1428: kun työllistämisvelvollisuus on tullut voi- 1429: maan. 1430: 1431: 1432: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996 1433: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 1434: 1435: 1436: 1437: 1438: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen kuntien valtion- 1439: osuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi 1440: 1441: 1442: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys ten aiheuttamat pysyväisluonteiset haitat se- 1443: n:o 149/1996 vp kuntien valtionosuuslaiksi kä ryhtyy selvitysten edellyttämiin korjaus- 1444: ja siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunnalle on toimenpiteisiin. 1445: hallintovaliokunta antanut asiasta mietintön- Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa 1446: sä n:o 24/1996 vp. vuoden 1997 aikana esityksen lastensuoje- 1447: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lusta sekä ulkomaalaisten ja erityisen vai- 1448: tarkoin valtionosuusuudistuksen vaikutuksia keavammaisten hoidosta aiheutuvien poik- 1449: ja kohdentomista sekä antaa tarvittaessa pi- keuksellisen suurten kustannusten tasausjär- 1450: kaisesti eduskunnalle näitä koskevat muu- jestelmästä. 1451: tosehdotukset Eduskunta edellyttää, että kuntayhtymän ja 1452: Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa yksityisen ylläpitäjän rahoituksen myöntämi- 1453: eduskunnalle kahden vuoden kuluttua val- seen ja maksamiseen liittyvän uuden järjes- 1454: tionosuusuudistuksen voimaantulosta selvi- telmän toimivuutta ja myös sen tarkoituksen- 1455: tyksen sen toimivuudesta ja tarkoituksenmu- mukaisuutta seurataan ja että tarpeelliseksi 1456: kaisuudesta. havaittaviin lainsäädäntötoimiin ryhdytään 1457: Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää välittömästi. 1458: pikaisesti yhteisöveron nykyistä oikeuden- Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait, 1459: mukaisemmat jakoperusteet ja selvittää sa- joista toisen valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 1460: malla voimalaitoskuntien osalta voimalaitos- momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen: 1461: 1462: 1463: Kuntien valtionosuuslaki 1464: 1465: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1466: 1467: 1luku 2 § 1468: 1469: Yleisiä säännöksiä 1470: Määritelmiä 1471: 1§ Tässä laissa tarkoitetaan: 1472: 1) valtionosuudella yleistä valtionosuutta 1473: Soveltamisala ja tehtäväkohtaista valtionosuutta; 1474: 2) yleisellä valtionosuudella yleisen val- 1475: Tässä laissa säädetään kuntien yleisestä tionosuuden perusasaa olosuhdelisineen; 1476: valtionosuudesta, tehtäväkohtaisista valtion- 3) tehtäväkohtaisella valtionosuudella käyt- 1477: osuuksista ja rahoitusavustuksista, joita tökustannusten valtionosuutta, joka myönne- 1478: myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle tään sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai ope- 1479: taikka opetus- ja kulttuuritoimen osalta myös tus- ja kulttuuritoimeen; 1480: muulle toiminnan ylläpitäjälle. 4) valtionosuustehtävillä tehtäviä, joihin 1481: Tehtäväkohtaisiin valtionosuoksiin tämän lain nojalla myönnetään yleistä valtionosuut- 1482: lain säännöksiä sovelletaan siltä osin kuin ta tai tehtäväkohtaisia valtionosuuksia; 1483: tässä laissa tai muualla laissa erikseen sää- 5) rahoitusavustuksella harkinnanvaraista 1484: detään. avustusta; 1485: 1486: 1487: 270073 1488: 2 EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp 1489: 1490: 6) valtionapuviranomaisella ministeriötä, maksujen muutoksesta ja yksi kolmasosa 1491: joka vastaa yleistä valtionosuutta, verotuloi- yleisen hintatason muutoksesta siten kuin 1492: hin perustuvaa valtionosuuden tasausta, siir- asetuksella tarkemmin säädetään. 1493: tymätasausta ja rahoitusavustusta koskevista 1494: asioista; sekä 1495: 7) valtionavun saajalla kuntaa tai kuntayh- 5§ 1496: tymää taikka opetus- ja kulttuuritoimen osal- 1497: ta myös muuta toiminnan ylläpitäjää. 1498: Toteutuneiden muutosten huomioon 1499: ottaminen 1500: 2luku 1501: V ahvistettaessa varainhoitovuoden valtion- 1502: Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako osuuksien tai niiden määräämisen perusteena 1503: olevia keskimääräisiä markkamääriä tai las- 1504: 3§ kennallisia kustannuksia, otetaan huomioon 1505: vahvistamisvuotta edeltäneen varainhoito- 1506: Valtionosuuksien vahvistamisperusteet vuoden toteutuneet, 4 §:n nojalla tehdyistä 1507: arvioista poikkeavat valtionosuustehtävien 1508: Valtionosuuksien tai niiden määräämisen laajuuden ja laadun sekä kustannustason 1509: perusteena olevat keskimääräiset markka- muutokset. 1510: määrät tai laskennalliset kustannukset vah- 1511: vistetaan vuosittain seuraavaa varainhoito- 1512: vuotta varten. Tällöin otetaan huomioon: 6 § 1513: 1) valtionosuustehtävien laajuuden ja laa- 1514: dun arvioidut muutokset 4 §:n 1 momentissa Kustannustenjaon säilyttäminen 1515: säädetyllä tavalla; 1516: 2) kustannustason arvioidut muutokset 1517: 4 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kui- Valtio osallistuu kunnille tehtäväkohtaisten 1518: tenkin enintään täyteen ja vähintään puoleen valtionosuuksien piiriin kuuluvista tehtävistä 1519: määrään kustannustason arvioidusta muutok- aiheutuviin kustannuksiin samassa suhteessa 1520: sesta; kuin se on osallistunut niihin tämän lain tul- 1521: 3) vahvistamisvuotta edeltäneenä varain- lessa voimaan. Tämä ei kuitenkaan koske 1522: hoitovuonna toteutuneiden ja 1 kohdan pe- perustamishankkeista eikä muusta kulttuuri- 1523: rusteella arvioitujen kustannusten välinen toimesta kuin kirjastotoimesta aiheutuvia 1524: erotus 5 §:ssä säädetyllä tavalla; sekä kustannuksia eikä laskennallisia korkoja, 1525: 4) ne tarkistukset, jotka tehdään valtion ja lainanhoitokustannuksia tai poistoja taikka 1526: kuntien välisen kustannustenjaon säilyttämi- muita vastaavia eriä. 1527: seksi 6 §:ssä säädetyin perustein. Kustannustenjaon kehitys selvitetään koko 1528: maan tasolla ja kokonaisuudessaan valtion ja 1529: kuntien välillä. Tehtäväkohtaisten valtion- 1530: 4 § osuuksien tai niiden määräytymisen perus- 1531: teena olevia keskimääräisiä markkamääriä 1532: Valtionosuustehtävien ja kustannustason tai laskennallisia kustannuksia tarkistetaan 1533: muutos selvitysten edellyttämällä tavalla joka neljäs 1534: vuosi (tarkistusvuosi) siten kuin sosiaali- ja 1535: Valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion- 1536: muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu osuudesta annetussa laissa (733/92) sekä 1537: asianomaista valtionosuustehtävää koskevas- opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- 1538: ta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen netussa laissa (705/92) säädetään. 1539: perustuvasta valtion viranomaisen määräyk- Jos vuotuinen kustannustason muutos on 1540: sestä tai valtakunnallisesta suunnitelmasta 3 §:n 2 kohdan perusteella päätetty joinakin 1541: taikka valtion talousarviosta. vuosina ottaa huomioon vähemmästä kuin 1542: Kustannustason muutos lasketaan siten, täydestä määrästä, otetaan muutokset kustan- 1543: että kaksi kolmasosaa siitä aiheutuu kunnan nustenjaon tarkistuksessa huomioon enintään 1544: ansiotason ja kuntien palkkasidonnaisten päätetyn suuruisina. 1545: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 3 1546: 1547: 3 luku kaan määräytyvät markkamäärät Saaristo- 1548: tai syrjäisyyslisää maksetaan kuitenkin kun- 1549: Valtionosuuksien tasaus nalle vaihtoehtoisena sen mukaan, kumpi 1550: niistä on kunnalle edullisempi. 1551: 7§ 1552: 9 § 1553: V erotuloihin perustuva valtionosuuksien 1554: tasaus Saaristolisä 1555: Kunnalle myönnetään verotuloihin perustu- Saariston kehityksen edistämisestä anne- 1556: vaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos tussa laissa (494/81) tarkoitetut kunnat, joi- 1557: sen laskennallinen verotulo asukasta kohden den väestöstä vähintään puolet asuu ilman 1558: on pienempi kuin 90 prosenttia markkamää- kiinteätä tieyhteyttä mantereeseen, saavat 1559: rästä, joka saadaan jakamalla kaikkien kun- saaristolisänä markkamäärän, joka on yleisen 1560: tien yhteenlasketut verotulot kuntien yhteen- valtionosuuden perusosa kolminkertaisena, 1561: lasketulla asukasluvulla (tasausraja). Tasaus- muut saaristokunnat markkamäärän, joka on 1562: lisä lasketaan siten, että sen ja kunnan las- yleisen valtionosuuden perusosa puoli- 1563: kennallisen verotulon summa on tasausrajan toistakertaisena ja saaristo-osakunnat mark- 1564: mukainen markkamäärä. kamäärän, joka on saaristossa asuvien henki- 1565: Jos kunnan laskennallinen verotulo asukas- löiden määrä kerrottuna 75 prosentilla ylei- 1566: ta kohden ylittää tasausrajan, vähennetään sen valtionosuuden vahvistetusta keskimää- 1567: kunnan valtionosuuksista markkamäärä, joka räisestä markkamäärästä. 1568: on 40 prosenttia kunnan asukasta kohden 1569: laskettujen laskennallisten verotulojen ja ta- 1570: sausrajan erotuksesta, kuitenkin enintään 15 10§ 1571: prosenttia kunnan laskennallisesta verotulos- 1572: ta (tasausvähennys). Syrjäisyyslisä 1573: Kunnan laskennallista verotuloa laskettaes- 1574: sa otetaan huomioon kunnallisvero, kunnan Kunnat, joiden paikallisen ja seudullisen 1575: osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero- väestöpohjan perusteella määräytyvä syrjäi- 1576: osuus) ja kiinteistövero samalta verovuodelta syysluku on 1,50 tai suurempi, saavat syrjäi- 1577: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. syyslisänä markkamäärän, joka on yleisen 1578: valtionosuuden perusosa kolminkertaisena, 1579: kunnat, joiden syrjäisyysluku on 1,00-1,49, 1580: markkamäärän, joka on yleisen valtionosuu- 1581: 4luku den perusosa kaksinkertaisenaja kunnat, joi- 1582: den syrjäisyysluku on 0,50-0,99, markka- 1583: Yleinen valtionosuus ja rahoitusavustus määrän, joka on yleisen valtionosuuden pe- 1584: rusosa puolitoistakertaisena. Syrjäisyysluvun 1585: 8 § määräytymisperusteet säädetään asetuksella. 1586: Yleisen valtionosuuden määräytyminen 1587: 11 § 1588: Kunta saa yleisenä valtionosuutena mark- 1589: kamäärän, joka muodostuu perusosasta ja Liikenteen taajamalisä 1590: olosuhdelisistä. 1591: Yleisen valtionosuuden perusosan markka- Kunnat, joiden taajamaväestön määrä ylit- 1592: määrä saadaan kertomalla varainhoitovuotta tää 40 000, saavat liikenteen taajamalisänä 1593: edeltävän vuoden alkaessa ollut väestötieto- markkamäärän, joka on taajamassa asuvien 1594: lain (507/93) 18 §:n mukainen kunnan asu- henkilöiden määrä kerrottuna 45 prosentilla 1595: kasluku vahvistetulla yleisen valtionosuuden yleisen valtionosuuden vahvistetusta keski- 1596: keskimääräisellä markkamäärällä. määräisestä markkamäärästä. Taajamaväes- 1597: Näin saatuun markkamäärään lisätään tön määräytymisperusteet säädetään asetuk- 1598: 9-12 §:ssä määriteltyjen olosuhdelisien mu- sella. 1599: 4 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 1600: 1601: 12 § ten kustannusten vahvistamisesta kunkin 1602: vuoden syyskuun loppuun mennessä. 1603: Kielilisä 1604: 16 § 1605: Kielilain (148/22) mukaiset kaksikieliset 1606: kunnat ja saamelaisten kotiseutualueen kun- Valtionosuuden ja rahoitusavustuksen 1607: nat saavat kielilisänä markkamäärän, joka on myöntäminen sekä verotuloihin perustuvan 1608: 10 prosenttia yleisen valtionosuuden perus- valtionosuuksien tasauksen vahvistaminen 1609: osasta. 1610: Valtionapuviranomainen myöntää yleisen 1611: 13 § valtionosuuden sekä vahvistaa verotuloihin 1612: perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Val- 1613: Rahoitusavustus tioneuvosto myöntää rahoitusavustuksen. 1614: Tehtäväkohtaiset valtionosuudet myöntää 1615: Harkinnanvaraista rahoitusavustusta voi- asianomainen ministeriö. 1616: daan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti Yleinen valtionosuus ja tehtäväkohtaiset 1617: poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallista- valtionosuudet myönnetään ja verotuloihin 1618: loudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn perustuva valtionosuuksien tasaus vahviste- 1619: taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen taan hakemuksetta vuosittain viimeistään 1620: tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina ote- tammikuun 11 päivänä. 1621: taan huomioon myös paikalliset eri- Rahoitusavustusta on haettava valtion- 1622: tyisolosuhteet. apuviranomaiselta. Ennen varainhoitovuotta 1623: Valtionapuviranomainen voi asettaa avus- myönnettävää ja kesäkuun loppuun men- 1624: tuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan nessä maksettavaa rahoitusavustusta on haet- 1625: talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja. tava varainhoitovuotta edeltävän lokakuun 1626: loppuun mennessä sekä joulukuun loppuun 1627: 5 luku mennessä maksettavaa rahoitusavustusta va- 1628: rainhoitovuoden elokuun loppuun mennessä. 1629: Maksaminen ja muu menettely 1630: 17 § 1631: 14 § 1632: Maksaminen 1633: Neuvottelumenettely 1634: Valtionosuudet, joissa on otettu huomioon 1635: Ennen kuin valtionapuviranomainen tai 7 §:ssä tarkoitettu verotuloihin perustuva 1636: muu ministeriö tekee ehdotuksen seuraavan valtionosuuksien tasaus, maksetaan ministe- 1637: varainhoitovuoden valtionosuuksien perus- riöittäin valtionavun saajalle varainhoitovuo- 1638: teista valtion talousarvioon, sen on neuvotel- den alusta lukien kuukausittain yhtä suurina 1639: tava asianomaisten muiden ministeriöiden erinä kunakin kuukautena, viimeistään sen 1640: sekä kuntien keskusjärjestön kanssa siitä, 11 päivänä. Rahoitusavustus maksetaan kun- 1641: miten valtionosuuksien piiriin kuuluvista nalle hakemusajankohdan perusteella joko 1642: tehtävistä aiheutuneet kustannukset kehitty- varainhoitovuoden kesäkuun tai joulukuun 1643: vät. loppuun mennessä. 1644: Valtion ja kuntien välistä kustannustenja- Verotuloihin perustuvat valtionosuuksien 1645: koa koskevista tarkistuksista on neuvoteltava tasaukset kohdistetaan tämän lain, sosiaali- 1646: kuntien keskusjärjestön kanssa siten kuin ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion- 1647: asetuksella tarkemmin säädetään. osuudesta annetun lain sekä opetus- ja kult- 1648: tuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu- 1649: 15 § kaisiin valtionosuoksiin siinä suhteessa kuin 1650: niiden valtionosuusmäärärahat ovat valtion 1651: Valtionosuuden vahvistaminen ja talousarviossa. 1652: tarkistaminen Jos myönnettävä yleinen valtionosuus, so- 1653: siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja 1654: Valtioneuvosto päättää valtionosuuksien tai valtionosuudesta annetun lain mukainen val- 1655: niiden määräämisen perusteena olevien kes- tionosuus tai opetus- ja kulttuuritoimen ra- 1656: kimääräisten markkamäärien tai laskennallis- hoituksesta annetun lain mukainen valtion- 1657: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 5 1658: 1659: osuus on pienempi kuin siihen 2 momentin tava etuus vähennetään myöhemmin seuraa- 1660: mukaan kohdistuvat vähennykset, perii val- vien valtionosuuksien yhteydessä. 1661: tionosuusviranomainen tai asianomainen 1662: muu ministeriö erotuksen kunnalta. 20 § 1663: Valtionapuviranomainen toimittaa asian- 1664: omaisille ministeriöille kuntakohtaisen pää- Suoritusvelvollisuuden raukeaminen 1665: töksensä 2 momentissa tarkoitetuista sosiaa- 1666: li- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt 1667: tionosuudesta annetun lain sekä opetus- ja etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus 1668: kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain raukeaa viiden vuoden kuluessa sen kalente- 1669: mukaisia valtionosuuksia maksettaessa huo- rivuoden päättymisestä, jona etuus olisi tul- 1670: mioon otettavista markkamääristä. lut suorittaa tai on suoritettu. 1671: 18 § 1672: 6luku 1673: Saamatta jääneen etuuden suorittaminen 1674: Muutoksenhaku 1675: Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 1676: 21 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilme- 21 § 1677: nee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisem- 1678: min valtionavun saajan käytettävissä ja siltä Oikaisumenettely 1679: on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtion- 1680: osuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sil- Milloin kunta on tyytymätön päätökseen, 1681: le, on saamatta jäänyt määrä suoritettava joka koskee valtionosuuden myöntämistä tai 1682: valtionavun saajalle. Suoritettavalie määrälle verotuloihin perustuvan valtionosuuksien 1683: on maksettava korkolain 3 §:n 2 momentin tasauksen vahvistamista, on sillä oikeus kol- 1684: mukainen vuotuinen korko sen kuukauden men kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon 1685: alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa. saatuaan tehdä valtionapuviranomaiselle tai 1686: Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on muulle asianomaiselle ministeriölle kirjalli- 1687: vähäinen ja sen maksatuksesta aiheutuvat nen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Pää- 1688: menot olisivat epäsuhteessa asian taloudelli- tökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. 1689: seen merkitykseen, ei etuutta kuitenkaan 1690: suoriteta. 22 § 1691: Valtionapuviranomainen tai muu asian- 1692: omainen ministeriö voi päättää, että saamatta Muutoksenhaku 1693: jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraa- 1694: vien valtionosuuksien yhteydessä. Oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta 1695: samoin kuin 18, 19 ja 24 §:ssä tarkoitetusta 1696: 19 § päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallin- 1697: to-oikeuteen niin kuin hallintolain- 1698: Perusteettoman edun palauttaminen käyttölaissa (586/96) säädetään. 1699: Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun 1700: Jos valtionavun saaja on saanut perusteet- tämän lain nojalla annettuun päätökseen ei 1701: tomasti valtionosuutta, on valtionapuvi- saa hakea muutosta valittamalla. 1702: ranomaisen tai asianomaisen muun ministe- 1703: riön määrättävä liikaa saatu määrä palautet- 7 luku 1704: tavaksi. Palautettavasta määrästä peritään 1705: korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuo- Erinäisiä säännöksiä 1706: tuinen korko sen kuukauden alusta, jona val- 1707: tionosuus on maksettu. 23 § 1708: Jos palautettava etuus on vähäinen taikka 1709: jos palauttamista tai koron perimistä on pi- Tietojen toimittaminen 1710: dettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää 1711: määräämättä palautettavaksi. Valtionavun saajan on toimitettava ne val- 1712: Valtionapuviranomainen tai muu asian- tionosuuden määrittämisen kannalta oleelli- 1713: omainen ministeriö voi päättää, että palautet- set tiedot, joita valtionapuviranomainen, 1714: 6 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 1715: 1716: asianomaiset muut ministeriöt tai niiden 28 § 1717: määräämät viranomaiset edellyttävät. 1718: Kustannustason muutokset vuosina 1719: 24 § 1996--1998 1720: Uhkasakko Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, ote- 1721: taan kustannustason arvioitu muutos täysi- 1722: Jos kunta, kuntayhtymä tai muu toiminnan määräisenä huomioon määrättäessä val- 1723: ylläpitäjä on valtionosuustehtäviä järjestäes- tionosuuksia ja laskennallisia kustannuksia 1724: sään jättänyt noudattamatta laissa tai lain vuosille 1997-1999. 1725: nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen, 1726: voi lääninhallitus, asianomaista ministeriötä 29 § 1727: kuultuaan, sakon uhalla määrätä valtionavun 1728: saajan noudattamaan velvoitetta. Valtionosuudet vuodesta 1998 lukien 1729: 25 § Sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään, vä- 1730: hennetään kuntien valtionosuuksia vuoden 1731: Tarkemmat säännökset 1997 tasosta vuonna 1998 yhteensä 1 300 1732: miljoonaa markkaa siten, että vähennyksistä 1733: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- kohdistetaan 6 prosenttia tämän lain, 57 pro- 1734: töönpanosta annetaan asetuksella. senttia sosiaali- ja terveydenhuollon suun- 1735: nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 1736: sekä 37 prosenttia opetus- ja kulttuuritoi- 1737: 8 luku men rahoituksesta annetun lain perusteella 1738: maksettaviin valtionosuuksiin. 1739: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Yleisen valtionosuuden 1 momentissa tar- 1740: koitettu vähennys toteutetaan vähentämällä 1741: 26 § 8 § :n perusteella laskettavasta markka- 1742: määrästä vuodesta 1998 lukien kunnan asu- 1743: Voimaantulo kasta kohden 15,30 markkaa. 1744: 1745: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 30 § 1746: kuuta 1997. 1747: Tällä lailla kumotaan 3 päivänä elokuuta Rahoitusavustus vuosina 1997-1999 1748: 1992 annettu kuntien valtionosuuslaki 1749: (688/92) siihen myöhemmin tehtyine muu- Sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään, ote- 1750: toksineen. taan myös tämän lain täytäntöönpanosta 1751: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan kunnille johtuvat erityiset taloudelliset vai- 1752: ryhtyä sen toimeenpanon edellyttämiin toi- keudet huomioon rahoitusavustusta vuosille 1753: menpiteisiin valtionosuuksien vahvistamisek- 1997-1999 myönnettäessä. 1754: si vuodelle 1997. 1755: 31 § 1756: 1757: 27 § Siirtymätasaus 1758: Yleisen valtionosuuden perusteena oleva Tämän lain mukaisten valtionosuusperus- 1759: markkamäärä teiden aiheuttamaa kunnan valtionosuuk- 1760: sien muutosta tasataan siirtymätasauksella. 1761: Yleisen valtionosuuden keskimääräinen Valtionapuviranomainen vahvistaa siirtymä- 1762: markkamäärä asukasta kohden on vuonna tasauksen niille kunnille, joiden 2 momentin 1763: 1997 206 markkaa. mukainen valtionosuuksien muutos ylittää 1764: Kunnalle 8 §:n ja tämän pykälän 1 mo- kullekin vuodelle 3 momentissa säädetyn 1765: mentin perusteella määräytyvästä yleisestä määrän asukasta kohti. 1766: valtionosuudesta vähennetään vuodesta 1997 Siirtymätasaus lasketaan vähentämällä 1767: lukien kunnan asukasta kohden 29,50 mark- kunnalle tämän lain, sosiaali- ja terveyden- 1768: kaa. huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 1769: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 7 1770: 1771: annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen vaihteen 1995-1996 asukaslukua sekä vuo- 1772: rahoituksesta annetun lain mukaisin vuoden den 1996 oppilas-, opetustunti- ja henkilö- 1773: 1997 valtionosuuksien määräytymisperustein työvuosimääriä. 1774: laskettavien valtionosuuksien yhteismäärästä Kunnan valtionosuuksien 2 momentin mu- 1775: valtionosuudet, jotka kunnalle on myönnetty kaisesti laskettu muutos asukasta kohti raja- 1776: kahden ensiksi mainitun lain mukaisiin toi- taan kuitenkin valtionosuuksiin lisättävällä 1777: mintoihin vuonna 1996, sekä markkamäärät, tai niistä vähennettävällä siirtymätasauksella 1778: jotka kunnalle on vuonna 1996 maksettu enintään 200 markkaan vuonna 1997, 400 1779: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- markkaan vuonna 1998, 700 markkaan 1780: netun lain tämän lain voimaan tullessa voi- vuonna 1999, 1 050 markkaan vuonna 2000 1781: massa olleen 40 §:n 2 momentin mukaisesti. ja 1 400 markkaan vuonna 2001. 1782: Valtionosuuden muutosta laskettaessa ei ote- Siirtymätasauksen maksamisesta ja koh- 1783: ta huomioon vuonna 1997 toteutettavia val- dentumisesta on voimassa, mitä 17 §:ssä 1784: tionosuuksien vähennyksiä, valtionosuusteh- säädetään verotuloihin perustuvasta valtion- 1785: tävien laadun ja laajuuden muutoksia, kus- osuuksien tasauksesta. 1786: tannustason muutoksia eikä kuntien kansan- Siirtymätasauksen vahvistamista koskevaan 1787: eläkkeiden asumislisien poistamista vastaa- päätökseen voi kunta hakea muutosta siten 1788: vaa valtionosuuksien vähennystä. Laskemi- kuin 6 luvussa säädetään. 1789: sen perusteena käytetään kuntien vuoden- 1790: 1791: 1792: 1793: 1794: Laki 1795: kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain 19 §:n muuttamisesta 1796: 1797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 1798: tavalla, 1799: muutetaan kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä 15 päivänä heinäkuuta 1800: 1994 annetun lain (658/94) 19 § seuraavasti: 1801: 19 § lain säännöksiä joulukuun 31 päivän 1997 1802: jälkeenkin, kunnes kunta on maksanut ta- 1803: Voimaantulo ja soveltaminen kaisin 5 ja 7 §:n mukaan määräytyvät val- 1804: tion korkotuki- ja vakautuslainasaatavat tai 1805: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- kuntaselvitys on päättynyt. 1806: kuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään jou- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 1807: lukuuta 1997. sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 1808: Kuntaan, jolle on myönnetty korkotukea 1809: tai vakautuslainaa taikka jossa on päätetty Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 1810: käynnistää kuntaselvitys, sovelletaan tämän kuuta 1997. 1811: 8 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 1812: 1813: 1814: Laki 1815: kuntien yhdistymisavustuksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta 1816: 1817: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1818: muutetaan kuntien yhdistymisavustuksista 31 päivänä tammikuuta 1994 annetun lain 1819: (89/94) 5 § seuraavasti: 1820: 5§ siin, jotka tulevat voimaan aikaisintaan vuo- 1821: Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä hel- den 1995 ja viimeistään vuoden 1998 alusta. 1822: mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään 1823: joulukuuta 2000. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 1824: Tätä lakia sovelletaan kuntajaon muutok- kuuta 1997. 1825: 1826: 1827: 1828: 1829: Laki 1830: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 1831: annetun lain muuttamisesta 1832: 1833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1834: kumotaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elo- 1835: kuuta 1992 annetun lain (733/92) 6 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3 momentti sekä 19 §, 1836: muutetaan 2 §, 6 §:n 1 momentin 3 ja 6 kohta, 7, 8 ja 10-12 §, 13 §:n otsikko ja 1 mo- 1837: mentti, 14-16 ja 18 §, 29 §:n 1 momentti, 30 §:n 1 ja 3 momentti, 31 §:n 1 ja 2 momentti, 1838: 32 ja 33 §, 34 §:n 1 momentti sekä 37 ja 42 §, 1839: sellaisena kuin niistä ovat 12 § osittain muutettuna 18 päivänä joulukuuta 1995 annetulla 1840: lailla (1446/95), 33 § viimeksi mainitussa laissa ja 34 §:n 1 momentti 17 päivänä joulukuuta 1841: 1993 annetussa laissa (1207/93), sekä 1842: lisätään lakiin uusi 16 a § ja siitä mainitulla 18 päivänä joulukuuta 1995 annetulla lailla 1843: kumotun 17 §:n tilalle uusi 17 § sekä 29 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 1844: 1845: 2§ arvion, kunnan valtionosuuden laskennassa 1846: käytettävät laskennalliset kustannukset asu- 1847: Suhde kuntien valtionosuuslakiin kasta ja työtöntä kohden sekä kunnan oma- 1848: rahoitusosuuden asukasta kohden; 1849: Valtionosuuteen sovelletaan tämän lain 1850: ohella kuntien valtionosuuslakia ( 1 ) siltä 6) voimavarojen jakamisen perusteet. 1851: osin kuin tässä laissa niin säädetään. 1852: 6 § 7§ 1853: V altakunnallisen suunnitelman sisältö V altakunnallisen suunnitelman valmistelu 1854: Valtakunnallinen suunnitelma sisältää: Valtakunnallisen suunnitelman valmistelus- 1855: ta huolehtii asianomainen ministeriö. Val- 1856: 3) sosiaali- ja terveydenhuollon valtion- mistelun yhteydessä on kuultava kuntien 1857: osuuden laskennan perusteena olevien käyt- keskusjärjestöä sekä tarvittaessa muita viran- 1858: tökustannusten kokonaismäärää koskevan omaisia ja yhteisöjä. 1859: EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp 9 1860: 1861: 8§ Lisäksi sosiaalihuollossa laskennalliset 1862: kustannukset hyväksytään työttömyyden pe- 1863: Voimavarojen alueellinen jakaminen rusteella määräytyvien kustannusten laskemi- 1864: seksi erikseen asukasta ja työtöntä kohden 1865: Asianomainen ministeriö jakaa valtakun- sekä terveydenhuollossa sairastavuuden pe- 1866: nallisessa suunnitelmassa hyväksytyn hank- rusteella määräytyvien kustannusten laskemi- 1867: keiden kustannusten enimmäismäärän läänin- seksi asukasta kohden. 1868: hallituksille. 1869: Lääninhallitukset jakavat asianomaisen 12 § 1870: ministeriön niille kohdentaman hankkeiden 1871: kustannusten enimmäismäärän edelleen lää- Kunnan valtionosuus 1872: ninsä alueen kunnille ja kuntayhtymille. 1873: Jakaessaan hankkeiden kustannusten enim- Käyttökustannusten valtionosuus on kun- 1874: mäismäärät asianomaisen ministeriön sekä nalle määriteltyjen laskennallisten kustannus- 1875: lääninhallitusten on noudatettava valtakun- ten ja omarahoitusosuuden erotus. Lasken- 1876: nallisessa suunnitelmassa hyväksyttyjä pe- nalliset kustannukset määritellään erikseen 1877: rusteita. sosiaalihuollon ja terveydenhuollon määräy- 1878: tymistekijöiden sekä kunnan syrjäisyyden 1879: 10 § perusteella. Määräytymistekijöitä ovat asu- 1880: kasluku, ikärakenne, palvelu- ja jalos- 1881: Valtionosuuden hyväksyminen ja tusaloilla toimivien osuus työllisestä työvoi- 1882: tarkistaminen masta, työttömyys ja sairastavuus sekä syr- 1883: jäisyys siten kuin jäljempänä tässä laissa 1884: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuu- säädetään. 1885: den laskennan perusteena olevien käyttökus- Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset 1886: tannusten kokonaismäärää koskeva arvio, saadaan kertomalla ikäryhmittäiset lasken- 1887: kunnan valtionosuuden laskennan perusteena nalliset kustannukset asianomaiseen ikäryh- 1888: olevat laskennalliset kustannukset asukasta mään kuuluvien lukumäärällä sekä kertomal- 1889: ja työtöntä kohden sekä kunnan omarahoi- la 0-6-vuotiaiden laskennalliset kustannuk- 1890: tusosuus asukasta kohden hyväksytään vuo- set lisäksi työssäkäyntikertoimella ja laske- 1891: sittain valtakunnallisessa suunnitelmassa. malla saadut ikäryhmittäiset markkamäärät 1892: Valtionosuuden laskennan perusteena ole- yhteen. Työttömyyden vaikutus kustannuk- 1893: via kustannuksia hyväksyttäessä otetaan huo- siin lasketaan kertomalla asukasta kohden 1894: mioon valtionosuustehtävien laajuuden ja määritelty laskennallinen kustannus kunnan 1895: laadun sekä kustannustason muutos siten asukasluvulla ja työttömyyskertoimella sekä 1896: kuin kuntien valtionosuuslain 3 §:ssä sääde- kertomalla erikseen kunnan työttömien luku- 1897: tään. Tehtävien laajuuden ja laadun muutos määrällä työtöntä kohden määritelty lasken- 1898: kohdeunetaan niihin iän mukaan asukasta nallinen kustannus. Sosiaalihuollon lasken- 1899: kohden määräytyviin laskennallisiin kustan- nallisten kustannusten kokonaismäärä saa- 1900: nuksiin, joita vastaaviin ikäryhmiin tehtävien daan ikärakenteen ja työttömyyden perus- 1901: muutos kohdistuu. teella määriteltyjen markkamäärien summa- 1902: na. 1903: 11§ Terveydenhuollon laskennalliset kustan- 1904: nukset saadaan kertomalla ikäryhmittäiset 1905: Laskennalliset kustannukset laskennalliset kustannukset asianomaiseen 1906: ikäryhmään kuuluvien lukumäärällä. Sairas- 1907: Laskennalliset kustannukset kunnan asu- tavuuden perusteella määräytyvät kustannuk- 1908: kasta kohti hyväksytään erikseen sosiaali- set lasketaan kertomalla erikseen asukasta 1909: huoltoon ja terveydenhuoltoon iän mukaan kohden määritelty markkamäärä kunnan asu- 1910: ryhmiteltynä seuraavasti: kasluvulla ja sairastavuuskertoimella. Ter- 1911: veydenhuollon laskennalliset kustannukset 1912: 0- 6-vuotiaat saadaan ikäryhmittäisten ja sairastavuuden 1913: 7-64-vuotiaat perusteella määriteltyjen kustannusten sum- 1914: 65-74-vuotiaat mana. 1915: 75-84-vuotiaat Valtionosuuden perusteena olevat kunnan 1916: 85 vuotta täyttäneet. sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset 1917: 1918: 1919: 270073 1920: 10 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 1921: 1922: kustannukset saadaan laskemalla yhteen 2 ja 16 § 1923: 3 momentin mukaisesti lasketut sosiaalihuol- 1924: lon ja terveydenhuollon laskennalliset kus- Syljäisyyskerroin 1925: tannukset. Jos kunnalle on vahvistettu syrjäi- 1926: syyskerroin, kerrotaan summa lisäksi syrjäi- Syrjäisyyskerroin on 1,05 tai 1,15. Valtio- 1927: syyskertoimella. neuvosto määrää ne kunnat, joilla on syrjäi- 1928: syyskerroin, ja kunkin kunnan kertoimen 1929: 13§ suuruuden. Kerroin voidaan määrätä kunnal- 1930: le, jonka vuonna 1994 maksamat syrjäseutu- 1931: Työttömyyskerroin lisät olivat vähintään 3 prosenttia kunnan so- 1932: siaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuk- 1933: Kunnan työttömyyskerroin lasketaan ja- sista ja kunnallisen virkaehtosopimuksen 1934: kamalla kunnan työttömyysprosentti koko mukaiset kunnan syrjäseutupisteet olivat vä- 1935: maan työttömyysprosentilla. hintään 2. Korkeampi kerroin voidaan mää- 1936: rätä kunnalle, jonka syrjäseutupisteet olivat 1937: vähintään 5. Syrjäisyyskerrointa määrättäes- 1938: 14 § sä otetaan huomioon myös kansanterveyslain 1939: 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuntayhty- 1940: Sairastavuuskerroin män maksamat syrjäseutulisät, jos kunta oli 1941: mainittuna vuonna jäsenenä tällaisessa kun- 1942: Sairastavuuskerroin lasketaan työkyvyttö- tayhtymässä. 1943: myyseläkkeellä olevien alle 55-vuotiaiden Jos saariston kehityksen edistämisestä an- 1944: ikä- ja sukupuolivakioidun lukumäärän pe- netun lain (494/81) 9 §:n 1 momentissa tar- 1945: rusteella. Jos kunnan alle 55-vuotiaiden ikä- koitetun saaristokunnan asukkaista vähintään 1946: ja sukupuolivakioitu työkyvyttömyyseläke- puolet asui toimintavuotta edeltävän vuoden 1947: läisten määrä suhteessa 16-54-vuotiaisiin alussa ilman kiinteää tieyhteyttä manteree- 1948: asukkaisiin on sama kuin koko maassa, on seen, on tällaisen kunnan syrjäisyyskerroin 1949: kerroin yksi. Jos mainittu kunnan työkyvyt- 1 momentista poiketen 1,10. 1950: tömyyseläkkeellä olevien ja 16-54-vuotiai- 1951: den lukumäärän suhde ylittää koko maan 16 a § 1952: keskiarvon, korotetaan kerrointa ja jos suhde 1953: alittaa koko maan keskiarvon, alennetaan Kertaimien laskenta eräissä tapauksissa 1954: kerrointa siten, että kerroin vastaa kunnan ja 1955: koko maan eroa. Jos 13-16 §:ssä tarkoitettuja kertoimia 1956: Kerrointa määriteltäessä käytetään neljä laskettaessa ei ole käytettävissä mainituissa 1957: vuotta ennen toimintavuotta alkavan kolmi- pykälissä tarkoitetun ajankohdan mukaisia 1958: vuotisjakson työkyvyttömyystietoja. tietoja, käytetään kertaimien laskennassa 1959: tämän sijasta viimeisimpiä asianomaisessa 1960: pykälässä tarkoitettua ajankohtaa edeltäviä 1961: tietoja. 1962: 15 § 1963: 17 § 1964: Työssäkäyntikerroin 1965: Kunnan omarahoitusosuus 1966: Työssäkäyntikerroin lasketaan jakamalla 1967: palvelu- ja jalostusaloilla toimivien kunnan Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kerto- 1968: asukkaiden ja kunnan työllisen työvoiman malla asukasta kohden määritelty omarahoi- 1969: osamäärä koko maan vastaavalla osamääräl- tusosuus kunnan asukasluvulla. 1970: lä. Asukasta kohden määritelty omarahoi- 1971: Kerrointa määriteltäessä käytetään kolme tusosuus saadaan laskemalla kaikkien kun- 1972: vuotta ennen toimintavuoden alkua alkavan tien sosiaali- ja terveydenhuollon laskennal- 1973: vuoden työssäkäyntitietoja. liset kustannukset yhteen ja vähentämällä 1974: EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp 11 1975: 1976: tästä 18 §:ssä säädetyn prosenttiluvun mu- 29 § 1977: kaan määräytyvä valtionosuus. 1978: Jos valtion kunnalle suorittaman valtion- Valtionosuusselvitys ja -päätös 1979: osuuden suuruudesta on erikseen säädetty 1980: tästä laista poikkeavana tavalla, otetaan tämä Perustamishankkeeseen suoritettavan lopul- 1981: huomioon omarahoitusosuuden lisäyksenä lisen valtionosuuden määrittämiseksi kunnan 1982: tai vähennyksenä. ja kuntayhtymän on tehtävä lääninhallituk- 1983: selle selvitys suuren hankkeen toteuttamises- 1984: ta aiheutuneista kustannuksista sekä toteute- 1985: tuista pienistä hankkeista ja niiden kustan- 1986: nusten yhteismäärästä. Selvitys toteutuneista 1987: 18 § kustannuksista on toimitettava lääninhalli- 1988: tukselle viimeistään perustamishankkeen val- 1989: Kustannustenjaon säilyttäminen mistumista seuraavan vuoden toukokuun 31 1990: päivänä. Selvitys on kuitenkin aina toimitet- 1991: Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tava viimeistään kolmen vuoden kuluessa 1992: kustannukset jakautuvat kuntien ja valtion hankkeen aloittamisesta. Jos hanke on tällöin 1993: kesken siten, että kuntien osuus tämän lain edelleen keskeneräinen, voi lääninhallitus 1994: mukaan määräytyvistä kustannuksista on hakemuksen perusteella erityisestä syystä an- 1995: 75,8 prosenttia ja valtion osuus 24,2 pro- taa enintään kaksi vuotta lisäaikaa selvityk- 1996: senttia. Jos vuotuinen kustannustason muu- sen antamiseksi. 1997: tos on kuntien valtionosuuslain 3 §:n 2 koh- 1998: dan perusteella päätetty joinakin vuosina Jos lopullinen valtionosuus sovellettavien 1999: ottaa huomioon vähemmästä kuin täydestä laskentaperusteiden mukaan poikkeaa vä- 2000: määrästä, otetaan tämä huomioon valtion ja hemmän kuin 1 000 markkaa 28 §:n mukai- 2001: kuntien välisessä kustannustenjaossa siten, sesti maksetun valtionosuuden määrästä, ei 2002: että valtion osuus pienenee asianomaisten erotusta makseta eikä peritä takaisin. 2003: vuosien alennettua kustannustason tarkistusta 2004: vastaavasti. 2005: Kustannustenjaossa otetaan huomioon eri- 30 § 2006: tyislakien mukaisten toimintojen järjestämi- 2007: sestä aiheutuvat käyttökustannukset ja käyt- Pernstamishankkeeseen saadun 2008: tökustannusten valtionosuus. Käyttökustan- valtionosuuden palautus 2009: nuksiin ei sisälly perustamishankkeiden kus- 2010: tannuksia, laskennallisia korkoja ja poistoa, Perustamishankkeeseen saatua valtion- 2011: lainanhoitokustannuksia eikä muita vastaavia osuutta vastaava suhteellinen osa hankitun 2012: eriä. omaisuuden käyvästä arvosta voidaan koko- 2013: Kustannustenjako selvitetään joka toinen naan tai osaksi määrätä palautettavaksi val- 2014: vuosi (tarkistusvuosi). Jos toteutunut kustan- tiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toi- 2015: nustenjako koko maan tasolla laskettuna tar- selle taikka jos toiminta lopetetaan tai omai- 2016: kistusvuotta edeltävänä vuonna poikkeaa suuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi 2017: 1 momentin mukaisesta tilanteesta, on val- eikä omaisuutta käytetä muuhun valtion- 2018: tionosuuksien määriä tarkistettava siten, että osuuteen oikeuttavaan toimintaan. Valtion- 2019: kustannustenjako palautuu 1 momentin mu- osuutta ei kuitenkaan voida periä takaisin 2020: kaiselle tasolle tarkistusvuotta seuraavan sellaisella perusteella, joka on syntynyt myö- 2021: vuoden alusta. Jos tarkistusvuotta edeltävän hemmin kuin 30 vuoden kuluttua hankkeen 2022: vuoden tiedot eivät tällöin ole käytettävissä, valtionosuusselvityksen antamisesta. 2023: käytetään tätä edeltävän vuoden tietoja. Kus- 2024: tannustenjaon selvityksen yhteydessä voi- Palautusvelvollisuudesta ja korvauksen 2025: daan muuttaa valtionosuuden määräytymis- vähentämisestä päättää asianomainen minis- 2026: perusteiden keskinäistä painotusta vastaa- teriö. Palautettava valtionosuus on suoritetta- 2027: maan palvelujen tarpeessa tapahtuneita muu- va viimeistään päätöksessä määrättävänä erä- 2028: toksia. päivänä. Palautuksen viivästyessä on sille 2029: 12 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 2030: 2031: suoritettava viivästyskorkoa eräpäivästä lu- 33 § 2032: kien korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoi- 2033: tetun korkokannan mukaan. Valtionosuuden Oikaisumenettely 2034: saajan on ilmoitettava ministeriölle kuuden 2035: kuukauden kuluessa 1 ja 2 momentissa tar- Milloin kunta tai kuntayhtymä on tyyty- 2036: koitetusta olosuhteiden muuttumisesta. Jos mätön kuntien valtionosuuslain 16 §:ssä tar- 2037: myöhemmin käy ilmi, ettei ilmoitusta ole koitettuun päätökseen valtionosuuden myön- 2038: tehty määräajassa, on valtionosuutta vastaa- tämisestä tai päätökseen perustamishankkee- 2039: va suhteellinen osa omaisuuden arvosta pa- seen suoritettavasta lopullisesta valtionosuu- 2040: lautettava valtiolle edellä säädetyn korkokan- desta, kunnalla ja kuntayhtymällä on oikeus 2041: nan mukaisine korkoineen olosuhteiden kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tie- 2042: muuttumisesta lukien, jollei ministeriö erityi- don saatuaan tehdä päätöksen tehneelle val- 2043: sestä syystä toisin päätä. tionapuviranomaiselle kirjallinen vaatimus 2044: päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on 2045: 31 § liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. 2046: Voimavarojen vahvistaminen 34 § 2047: Lääninhallitus vahvistaa kunnan ja kun- Muutoksenhaku 2048: tayhtymän toimintavuonna aloitettavat suuret 2049: hankkeet sekä pienten hankkeiden kustan- Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun 2050: nusten enimmäismäärän. päätökseen saa hakea muutosta valittamalla 2051: Lääninhallituksen on annettava kunnalle ja siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) 2052: kuntayhtymälle perustamishankkeiden vah- säädetään. 2053: vistamisen yhteydessä ennakkoratkaisu toi- 2054: mintavuotta seuraavana vuonna aloitettavista 2055: suurista hankkeista ja pienten hankkeiden 37 § 2056: kustannusten enimmäismäärästä. Ennakko- 2057: ratkaisu sitoo lääninhallitusta sen vahvistaes- Kunnan asukas 2058: sa seuraavana vuonna aloitettavat hankkeet, 2059: jollei valtion talousarviosta tai valtakunnalli- Kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, 2060: sesta suunnitelmasta muuta johdu. jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu 2061: kotikunta kyseinen kunta on. 2062: Laskettaessa 12 §:ssä tarkoitettua kunnan 2063: 32 § valtionosuutta käytetään kunnan asukasluku- 2064: na toimintavuotta edeltävän vuoden alussa 2065: Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten ollutta väestötietolain (507/93) 18 §:n mu- 2066: soveltaminen kaista asukaslukua. 2067: Voimavarojen vahvistamiseen ja valtion- 42 § 2068: osuuden suorittamiseen sovelletaan lisäksi 2069: seuraavia kuntien valtionosuuslain säännök- Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten 2070: siä: soveltaminen 2071: 1) 14 §:n säännöstä neuvottelumenettelys- 2072: tä; Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, 2073: 2) 16 §:n säännöstä valtionosuuden ja ra- sovelletaan tämän lain mukaiseen toimintaan 2074: hoitusavustuksen myöntämisestä sekä vero- kuntien valtionosuuslain 23 §:n säännöstä 2075: tuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauk- tietojen toimittamisesta ja 24 §:n säännöstä 2076: sen vahvistamisesta; uhkasakosta. 2077: 3) 17 §:n säännöstä maksamisesta; 2078: 4) 18 §:n säännöstä saamatta jääneen etuu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 2079: den suorittamisesta; mikuuta 1997. 2080: 5) 19 §:n säännöstä perusteettoman edun Määriteltäessä tämän lain voimaantulon 2081: palauttamisesta; sekä jälkeisiä valtionosuuksia, ovat vuoden 1996 2082: 6) 20 §:n säännöstä suoritusvelvollisuuden tasoon määritellyt laskennalliset kustannuk- 2083: raukeamisesta. set 53 568 miljoonaa markkaa ja 11 §:ssä 2084: EV 22611996 vp - HE 149/1996 vp 13 2085: 2086: kunnan asukasta ja työtöntä kohden määri- den ovat 1 920 markkaa ja työttömyysasteen 2087: tellyt laskennalliset kustannukset: mukaan määräytyvät laskennalliset kustan- 2088: nukset kunnan asukasta kohden 175 mark- 2089: sosiaalihuolto terveydenhuolto kaa. Sairastavuuden mukaan määräytyvät 2090: markkaa/asukas markkaa/asukas 2091: 0- 6-vuotiaat 22 638 2 751 laskennalliset kustannukset kunnan asukasta 2092: 7-64-vuotiaat 1 517 3 065 kohden ovat 1 300 markkaa. 2093: 65-74-vuotiaat 2 759 7 379 Siitä poiketen, mitä 17 §:ssä säädetään, 2094: 75-84-vuotiaat 15 372 13 889 2095: 85 vuotta täyttäneet 42 835 23 376 kunnan omarahoitusosuutta laskettaessa käy- 2096: tettävä kerroin on vuoden 1997 valtion- 2097: osuuksia määriteltäessä 0,7447. 2098: Työttömien lukumäärän mukaan määräyty- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 2099: vät laskennalliset kustannukset työtöntä koh- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 2100: 2101: 2102: 2103: 2104: Laki 2105: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 2106: 2107: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2108: kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain 2109: (705/92) 11, 18, 20 ja 21 §, 2110: sellaisina kuin niistä ovat 18 § osittain muutettuna 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetulla 2111: lailla (718/93) ja 21 § 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1448/95), 2112: muutetaan 1 ja 2 §, 3 §:n johdantokappale sekä 1 ja 4 kohta, 2 luvun otsikko, 6, 7, 7 a, 2113: 8-10, 12 ja 13 §, 14 §:n 1 momentti, 14 a §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 2114: momentti, 19 §:n johdantokappale, 3 luvun otsikko, 23-25 §, 28 §:n 1 momentti, 39 §, 2115: 40 §:n 1- 4 momentti, 40 a, 41 ja 43 §, 44 §:n 1 momentti sekä 45 §, 2116: sellaisina kuin niistä ovat 6 § osittain muutettuna 22 päivänä joulukuuta 1993 ja 3 päivänä 2117: maaliskuuta 1995 annetuilla laeilla (1454/93 ja 261195), 7 § osittain muutettuna mainituilla 2118: 26 päivänä heinäkuuta 1993 ja 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetuilla laeilla, 7 a §, 14 §:n 1 2119: momentti ja 40 §:n 2 momentti mainitussa 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa, 8 § 2120: muutettuna mainituilla 22 päivänä joulukuuta 1993, 3 päivänä maaliskuuta 1995 ja 18 päi- 2121: vänä joulukuuta 1995 annetuilla laeilla, 9 § muutettuna mainituilla 26 päivänä heinäkuuta 2122: 1993, 3 päivänä maaliskuuta 1995 ja 18 päivänä joulukuuta 1995 annetuilla laeilla, 12 § 17 2123: päivänä heinäkuuta 1995 annetussa laissa (958/95), 14 a §:n 1 momentti ja 19 §:n johdanto- 2124: kappale mainitussa 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa, 24 ja 40 a § mainitussa 22 2125: päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa, 28 §:n 1 momentti sekä 40 §:n 1, 3 ja 4 momentti 2126: mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa, 39 § osittain muutettuna mainituilla 2127: 26 päivänä heinäkuuta 1993, 3 päivänä maaliskuuta 1995 ja 18 päivänä joulukuuta 1995 an- 2128: netuilla laeilla sekä 29 päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla (1456/94) sekä 45 § osittain 2129: muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 2130: lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 3 päivänä maaliskuuta 2131: 1995 annetulla lailla, uusi 2 momentti, lakiin uusi 9 a-9 f §, lakiin uusi 2 a luku, johon sa- 2132: malla siirretään 10, 12-14, 14 a, 15, 16, 16 a, 17 ja 19 §, 14 §:ään, sellaisena kuin se on 2133: mainitussa 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa, uusi 4 momentti, 14 a §:ään, sel- 2134: laisena kuin se on mainitussa 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa, uusi 3 ja 4 mo- 2135: mentti, 15 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 26 päivänä heinäkuuta 2136: 1993 annetulla lailla, uusi 3 momentti, 16 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 2137: viimeksi mainitulla lailla, uusi 3 momentti, 19 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettu- 2138: na mainitulla 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetulla lailla, uusi 1 a kohta sekä lakiin uusi 2139: 24 a § seuraavasti: 2140: 14 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 2141: 2142: 1§ ten perusteiden mukaisesti. Valtionosuus 2143: määräytyy: 2144: Soveltamisala 1) peruskoulussa, peruskoulua korvaavassa 2145: koulussa, lukiossa, aikuislukiossa, ammatil- 2146: Tätä lakia sovelletaan valtionosuuteen ja lisen oppilaitoksen ja ammatillisen eri- 2147: -avustukseen sekä muuhun rahoitukseen, tyisoppilaitoksen ammatillisessa peruskoulu- 2148: joka myönnetään kunnalle tai kuntayhtymäl- tuksessa sekä ammattikorkeakoulussa oppi- 2149: le taikka yksityiselle yhteisölle tai säätiölle lasta tai opiskelijaa kohden; 2150: 3 §:ssä mainituissa laeissa tarkoitetun toi- 2) ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa 2151: minnan järjestämisestä aiheutuviin opetus- ja opetustuntia tai opintoviikkoa kohden; 2152: kulttuuritoimen käyttökustannuksiin ja pe- 3) kansalaisopistossa ja musiikkioppilai- 2153: rustamishankkeisiin. toksessa opetustuntia kohden; 2154: Tässä laissa säädetään myös kunnan las- 4) taiteen perusopetuksessa kunnan asukas- 2155: kennallisesta osuudesta opetus- ja kulttuuri- ta kohden; 2156: toimen kustannuksiin (kunnan rahoitus- 5) kunnan yleisessä kirjastossa, kulttuuri- 2157: osuus). toiminnassa, liikuntatoiminnassa ja nuoriso- 2158: 2 § työssä kunnan asukasta kohden; sekä 2159: 6) museossa, teatterissa ja orkesterissa las- 2160: Suhde kuntien valtionosuuslakiin kennallista henkilötyövuotta kohden. 2161: 2162: Tässä laissa tarkoitettuun valtionosuuteen 2163: ja -avustukseen sovelletaan kuntien valtion- 2164: osuuslakia ( 1 ) siltä osin kuin tässä laissa 7§ 2165: niin säädetään. 2166: Kunnan valtionosuus 2167: 3§ 2168: Kunnalle myönnetään valtionosuutta 2169: Rahoitettavan toiminnan määrittelevät lait 8 §:ssä tarkoitettujen toimintojen järjestämi- 2170: sestä aiheutuviin kustannuksiin markkamää- 2171: Tämä laki koskee valtionosuutta ja -avus- rä, joka saadaan, kun 8 §:ssä säädetyllä ta- 2172: tusta sekä kunnan rahoitusosuutta opetus- ja valla lasketusta valtionosuuden perusteesta 2173: kulttuuritoimen kustannuksiin, jos toiminnas- vähennetään 9 ja 9 a §:n mukaan lasketut 2174: ta säädetään: kunnan rahoitusosuudet 2175: 1) peruskoululaissa (476/83), lukiolaissa 2176: (477/83) ja aikuislukiolaissa (439/94); 2177: 4) musiikkioppilaitoksista annetussa laissa 2178: (516/95); 7 a § 2179: 2180: Edellä 1 momentin 2 ja 4 kohdassa maini- Kuntayhtymän ja yksityisen ylläpitämän 2181: tun lain nojalla järjestetyn ammatillisen lisä- oppilaitoksen rahoitus 2182: koulutuksen rahoituksesta on, sen lisäksi 2183: mitä 9 b §:ssä säädetään, voimassa mitä siitä Kuntayhtymälle ja yksityisen oppilaitoksen 2184: erikseen säädetään. ylläpitäjälle myönnetään 8 §:n 1-6 koh- 2185: dassa tarkoitettuja toimintoja varten rahoitus- 2186: 2luku ta mainituissa kohdissa säädetyllä tavalla 2187: ylläpitäjän oppilas-, opiskelija- tai opetustun- 2188: Käyttökustannusten rahoitus timäärien sekä yksikköhintojen mukaisesti 2189: laskettu valtionosuuden perustetta vastaava 2190: markkamäärä. Mitä edellä tässä momentissa 2191: 6 § säädetään, ei koske peruskoulua korvaavia 2192: kouluja. 2193: Y leissäännös Peruskoululain 83 §:ssä tarkoitetun perus- 2194: koulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen 2195: Valtionosuus opetus- ja kulttuuritoimen koulun rahoituksesta on voimassa, mitä 2196: käyttökustannuksiin määräytyy laskennallis- 1 momentissa säädetään. 2197: EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp 15 2198: 2199: 8 § ja näin saatu markkamäärä kerrotaan kunnan 2200: asukas määrällä. 2201: Kunnan valtionosuuden peruste Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaikki 2202: 8 §:n 1-6 ja 8 kohdassa tarkoitetut kuntien 2203: Kunnan valtionosuuden peruste saadaan, valtionosuuden perusteet lasketaan yhteen ja 2204: kun lasketaan yhteen: näin saatuun markkamäärään lisätään: 2205: 1) kunnan peruskoulua ja kunnan kanssa 1) yksityisten peruskouluopetusta vastaa- 2206: peruskoululain 77 §:n 1 momentissa tar- vaa opetusta antavien oppilaitosten ylläpitä- 2207: koitetun sopimuksen tehnyttä peruskoulua jille myönnettävän rahoituksen perusteena 2208: korvaavaa koulua käyvien oppilaiden määrän olevat markkamäärät siten kuin niistä erik- 2209: ja kunnalle peruskoulun oppilasta kohden seen säädetään; 2210: määrätyn yksikköhinnan tulo; 2) yksityisten ja kuntayhtymien ylläpitä- 2211: 2) kunnan lukioiden oppilasmäärän ja kun- mien lukioiden, aikuislukioiden, ammatillis- 2212: nalle lukion oppilasta kohden määrätyn yk- ten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppi- 2213: sikköhinnan tulo; laitosten, musiikkioppilaitosten ja ammatti- 2214: 3) kunnan aikuislukioiden ja lukion aikuis- korkeakoulujen ylläpitäjille lukiokoulutusta, 2215: linjojen oppilasmäärän ja kunnalle aikuislu- ammatillista peruskoulutusta, ammattikor- 2216: kion ja lukion aikuislinjan oppilasta kohden keakoulututkintoon johtavaa koulutusta sekä 2217: määrätyn yksikköhinnan tulo; ammattikorkeakoulussa järjestettäviä amma- 2218: 4) kunnan ylläpitämissä ammatillisissa op- tillisia erikoistumisopintoja varten myönnet- 2219: pilaitoksissa ja ammatillisissa erityisoppilai- tävän rahoituksen perusteena olevat markka- 2220: toksissa ammatillisessa peruskoulutuksessa määrät; 2221: opiskelevien oppilaiden määrien)a. am~at~l 3) valtion ylläpitämiä ammatillisia oppilai- 2222: liselle peruskoulutukselle oppllmtokstttam toksia, ammatillisia erityisoppilaitoksia ja 2223: oppilasta kohden määrättyjen yksikköhinto- ammattikorkeakouluja varten lasketut val- 2224: jen tulot; tionosuuden perusteita vastaavat markkamää- 2225: 5) kunnan ammattikorkeakoulujen opiske- rät; 2226: lijoiden määrien ja ammattikorkeakouluille 4) harjoittelukoululaissa (143/85), Suoma- 2227: opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhin- lais-venäläisestä koulusta annetussa laissa 2228: tojen tulot; (412/76) ja Helsingin ranskalais-suomalai- 2229: 6) kunnalle musiikin ammatillisen perus- sesta koulusta annetussa laissa (33/77) tar- 2230: koulutuksen valtionosuuden laskentaperus- koitettuja kouluja varten 10 §:ssä tarkoitettu- 2231: teeksi vahvistetun opetustuntimäärän ja mai- jen peruskoulun ja lukion yksikköhintojen 2232: nittua koulutusta varten opetustuntia kohden keskimääräisten markkamäärien perusteella 2233: määrätyn yksikköhinnan tulo; lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat 2234: 7) kunnan asukasmäärän ja taiteen perus- markkamäärät; 2235: apetosta varten asukasta kohden määrätyn 5) kuulovammaisten ja näkövammaisten 2236: yksikköhinnan tulo; sekä liikuntavammaisten kouluista annetussa 2237: 8) kunnan asukasmäärän ja kunnan kirjas- laissa (481/83) tarkoitettuja kouluja varten 2238: tolle asukasta kohden määrätyn yksikköhin- 10 §:ssä tarkoitetun peruskoulun yksikkö- 2239: nan tulo; sekä hintojen keskimääräisen markkamäärän ja 2240: 9) kunnan asukasmäärän ja kulttuuritoi- peruskoululain 32 §:n 3 momentissa tarkoi- 2241: mintaa varten asukasta kohden määrätyn tettua opetusta saavien oppilaiden osalta sää- 2242: yksikköhinnan tulo. dettyjen yksikköhintojen korotusperusteiden 2243: perusteella lasketut valtionosuuden perusteita 2244: vastaavat markkamäärät; 2245: 9§ 6) valtionosuutta saavista kansanopistoista 2246: annetun lain (1218/93) mukaisesti ammatil- 2247: Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja lista peruskoulutusta sekä peruskouluopetus- 2248: kirjaston käyttökustannuksiin ta ja lukiokoulutusta varten lasketut valtion- 2249: osuuden perusteet; 2250: Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kir- 7) valtionosuutta saavista liikunnan koulu- 2251: jaston käyttökustannuksiin on 43 prosenttia tuskeskuksista annetun lain (801192) mukai- 2252: markkamäärästä, joka lasketaan siten, että 2 sesti ammatillista peruskoulutusta varten las- 2253: ja 3 momentissa säädetyllä tavalla laskettu ketut valtionosuuden perusteet; 2254: markkamäärä jaetaan maan asukasmäärällä 8) ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista 2255: 16 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 2256: 2257: annetussa laissa (760/90) tarkoitetuissa ai- perusteella vuonna 1997 531 ja vuodesta 2258: kuiskoulutuskeskuksissa ja saamelaisalueen 1998 alkaen 637 markkaa kunnan asukasta 2259: koulutuskeskuksessa järjestettävää ammatil- kohden. 2260: lista peruskoulutusta varten 10 §:ssä tarkoi- 2261: tetun ammatillisten oppilaitosten ja amma- 9a§ 2262: tillisten erityisoppilaitosten yksikköhintojen 2263: keskimääräisen markkamäärän perusteella Kunnan rahoitusosuus kulttuuritoiminnan ja 2264: lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin 2265: markkamäärät; sekä 2266: 9) perustamishankkeista aiheutuvien kus- Kunnan rahoitusosuus kulttuuritoiminnan 2267: tannusten vuoksi kymmenen prosenttia am- ja taiteen perusopetuksen käyttökustannuk- 2268: matillisia oppilaitoksia, ammatillisia eri- siin on 63 prosenttia markkamäärästä, joka 2269: tyisoppilaitoksia, ammattikorkeakouluja, mu- lasketaan siten, että kaikkien kuntien yhteen- 2270: siikkioppilaitosten, kansanopistojen ja valta- lasketut 8 §:n 7 ja 9 kohdassa tarkoitetut 2271: kunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteet jaetaan maan asu- 2272: ammatillista peruskoulutusta sekä kansan- kasmäärällä ja näin saatu markkamäärä ker- 2273: opistojen peruskouluopetusta ja lukiokoulu- rotaan kunnan asukasmäärällä. 2274: tusta varten oppilaitosten ylläpitäjille oppi- 2275: lasmäärien ja 10 §:n nojalla vahvistettujen 9b§ 2276: yksikköhintojen keskimääräisten markka- 2277: määrien perusteella lasketuista markkamää- Valtionosuus ammatillisen 2278: ristä, jollei oppilaitoksen ylläpitäjän yksikkö- erikoisoppilaitoksen käyttökustannuksiin 2279: hintaa ole 14 §:n 2 momentin, 14 a §:n 2 2280: momentin tai 16 §:n 2 momentin nojalla ko- Ammatillisen erikoisoppilaitoksen ylläpitä- 2281: rotettu vuokrista aiheutuvien kustannusten jälle myönnetään valtionosuutta markkamää- 2282: perusteella. rä, joka saadaan, kun asianomaisen minis- 2283: Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa ei ote- teriön ammatilliselle erikoisoppilaitokselle 2284: ta huomioon peruskoululain 4 §:n 4 momen- valtionosuuden laskemisen perusteeksi vah- 2285: tissa tarkoitettua peruskouluopetukseen val- vistama opetustunti- tai opintoviikkomäärä 2286: mistavaa opetusta saavia oppilaita eikä pe- kerrotaan opetustuntia tai opintoviikkoa koh- 2287: ruskoulua lukuun ottamatta oppilaita ja opis- den määrätyllä yksikköhinnalla. 2288: kelijoita, joilla ei ole kotikuntalaissa 2289: (201/94) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa 9c § 2290: tai joilla on kotikunta Ahvenanmaalla. 2291: Kunnan rahoitusosuuteen lisätään vuosit- Valtionosuus kansalaisopiston ja 2292: tain: musiikkioppilaitoksen käyttökustannuksiin 2293: 1) markkamäärä, joka saadaan, kun vuo- 2294: delta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet op- Kansalaisopiston ylläpitäjälle myönnetään 2295: pilaiden kotikuntien maksuosuudet lukion, valtionosuutta kansalaisopiston käyttökustan- 2296: ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten nuksiin 57 prosenttia markkamäärästä, joka 2297: erityisoppilaitosten ja ammatillisten aikuis- saadaan, kun ylläpitäjälle kansalaisopistoa 2298: koulutuskeskusten oppilaiden kuljettamisesta varten vahvistettu laskennallinen opetustunti- 2299: aiheutuneisiin kustannuksiin jaetaan maan määrä kerrotaan opetustuntia kohden määrä- 2300: asukasmäärällä; tyllä yksikköhinnalla. 2301: 2) markkamäärä, joka saadaan, kun vuo- Musiikkioppilaitoksen ylläpitäjälle myön- 2302: delta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet yh- netään valtionosuutta musiikkioppilaitoksen 2303: teenlasketut kotikuntien maksuosuudet jatko- muun kuin ammatillisen koulutuksen käyt- 2304: Iinjoina järjestetyn ammatillisen lisäkoulu- tökustannuksiin 57 prosenttia markkamää- 2305: tuksen kustannuksiin jaetaan maan asukas- rästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle mainit- 2306: määrällä; sekä tua opetusta varten vahvistettu laskennalli- 2307: 3) julkisen talouden tasapainottamiseksi nen opetustuntimäärä kerrotaan opetustuntia 2308: toteutettujen valtionosuuksien vähennysten kohden määrätyllä yksikköhinnalla. 2309: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 17 2310: 2311: 9d§ 2 a luku 2312: Valtionosuus liikuntatoiminnan ja Opetustoimen yksikköhinnat 2313: nuorisotyön käyttökustannuksiin 2314: 10 § 2315: Kunnalle myönnetään valtionosuutta lii- 2316: kuntatoiminnan käyttökustannuksiin 37 pro- Yksikköhintojen keskimääräiset 2317: senttia markkarnäärästä, joka saadaan, kun markkamäärät 2318: kunnan asukasmäärä kerrotaan liikuntatoi- 2319: mintaa varten asukasta kohden määrätyllä Vaitioneuvosto vahvistaa vuosittain val- 2320: yksikköhinnalla. tionosuuden perusteina käytettävien yksik- 2321: Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuo- köhintojen keskimääräiset markkamäärät 2322: risotyön käyttökustannuksiin 37 prosenttia siten kuin kuntien valtionosuuslain 2323: markkamäärästä, joka saadaan, kun kunnan 3 §:n 1-3 kohdassa sekä 4, 5 ja 15 §:ssä 2324: alle 29-vuotiaiden asukkaiden määrä kerro- säädetään. Yksikköhintojen keskimääräisten 2325: taan nuorisotyötä varten asukasta kohden markkamäärien vahvistamisesta kuntien val- 2326: määrätyllä yksikköhinnalla. tionosuuslain 6 §:ssä tarkoitettuna vuonna 2327: on lisäksi voimassa, mitä kuntien valtion- 2328: osuuslain 6 §:n 3 momentissa säädetään. 2329: 9e§ Yksikköhinnat määrää asianomainen mi- 2330: nisteriö. 2331: Valtionosuus museon, teatterin ja orkesterin 2332: käyttökustannuksiin 2333: 12 § 2334: Museon, teatterin ja orkesterin ylläpitäjälle 2335: myönnetään valtionosuutta mainituista toi- Peruskoulun yksikköhinnan laskeminen 2336: minnoista aiheutuviin käyttökustannuksiin 2337: 37 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan, Kuntien peruskoulujen yksikköhinnat oppi- 2338: kun ylläpitäjälle _museota, teatteri_a ja orke~ lasta kohden lasketaan joka toinen vuosi pe- 2339: teria varten vahvistettu laskennallinen henki- ruskouluista ja peruskoulua korvaavista kou- 2340: lötyövuosien määrä kerrotaan henkilötyö- luista yksikköhinnan määräämistä edeltänee- 2341: vuotta kohden asianomaista toimintaa varten nä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten 2342: määrätyllä yksikköhinnalla. kokonaiskustannusten perusteella. Kuntakoh- 2343: taisia yksikköhintoja porrastetaan, sen mu- 2344: kaan kuin asetuksella säädetään, kunnan 2345: 9f§ kouluverkon rakenteen, peruskoululain 2346: 36 a §:ssä tarkoitettua erityisopetusta saavien 2347: Oppilas- ja opiskelijamäärien laskeminen oppilaiden määrän ja kunnan asukastihey- 2348: den perusteella. Ruotsinkielisissä ja kaksi- 2349: Varainhoitovuoden valtionosuus lasketaan kielisissä kunnissa yksikköhintoja korotetaan 2350: varainhoitovuotta edeltävän vuoden keski- kymmenellä prosentilla ruotsinkieliseen 2351: määräisen oppilas- ja opiskelijamäärän mu- opetukseen ja saamelaisten kotiseutualueen 2352: kaan. Lisäksi voidaan ottaa huomioon sellai- kunnissa vastaavalla prosenttimäärällä saa- 2353: set arvioidut oppilas- ja opiskelijamäärien menkieliseen opetukseen osallistuvien oppi- 2354: muutokset, jotka aiheutuvat laista, asetukses- laiden osalta. Saaristokunnissa, joissa yli 2355: ta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion puolella asukkaista ei ole kiinteää kulkuyh- 2356: viranomaisen määräyksestä tai päätöksestä teyttä mantereeseen, yksikköhintaa korote- 2357: taikka valtion talousarviosta. Toiminnan taan kahdellakymmenellä prosentilla. Muissa 2358: käynnistyessä valtionosuus lasketaan arvioi- saaristokunnissa yksikköhintaa korotetaan 2359: dun oppilas- ja opiskelijamäärän mukaan. kymmenellä prosentilla. Asianomainen mi- 2360: Valtionosuuden määräämisessä käytettä- nisteriö voi lisäksi erityisestä syystä hake- 2361: vien oppilas- ja opiskel~jamäärien laskemi- muksesta korottaa tässä momentissa sääde- 2362: sesta säädetään tarkemmm asetuksella. tyllä tavalla laskettua yksikköhintaa. 2363: 2364: 2365: 2366: 270073 2367: 18 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 2368: 2369: Yksikköhinnat lasketaan siten, että ne 14 § 2370: markkamäärät, jotka saadaan kertomalla 2371: kuntakohtaiset yksikköhinnat kuntien perus- Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen 2372: koulujen ja kuntien kanssa peruskoululain erityisoppilaitoksen yksikköhinnan 2373: 77 §:n 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen laskeminen 2374: tehneitä peruskoulua korvaavia kouluja käy- 2375: vien oppilaiden määrillä, yhteenlaskettuina Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen 2376: vastaavat 1 momentissa tarkoitettuja valta- erityisoppilaitoksen yksikköhinta oppilasta 2377: kunnallisia kokonaiskustannuksia. kohden lasketaan joka toinen vuosi oppilai- 2378: Muina kuin 1 momentissa mainittuina tosmuodoittain jakamalla yksikköhinnan 2379: vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin määräämistä edeltäneenä vuonna kunnallisis- 2380: tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo- ta, yksityisistä ja valtion oppilaitoksista ai- 2381: mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja heutuneet valtakunnalliset kokonaiskustan- 2382: laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus- nukset oppilaitosten oppilaiden yhteismääräl- 2383: ten perusteella. lä mainittuna vuonna. Näin laskettua mark- 2384: Yksikköhintojen laskemisesta säädetään kamäärää korotetaan asetuksella säädetyssä 2385: tarkemmin asetuksella. koulutuksessa tämän koulutuksen keskimää- 2386: räistä korkeampien kustannusten perusteella. 2387: 13 § Yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saa- 2388: neiden oppilaiden osalta markkamäärällä, jo- 2389: Lukion ja aikuislukion yksikköhinnan ka saadaan, kun muille kuin ammatillisten 2390: laskeminen erityisoppilaitosten ylläpitäjille majoituksesta 2391: tässä momentissa tarkoitettuna vuonna ai- 2392: Lukion yksikköhinnat oppilasta kohden heutuneet kustannukset jaetaan majoitusedun 2393: lasketaan joka toinen vuosi kaikille lukioi- saaneiden oppilaiden määrällä. Ammatillisis- 2394: den ylläpitäjille lukioista yksikköhinnan sa erityisoppilaitoksissa yksikköhintaa koro- 2395: määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutunei- tetaan majoitusedun saaneiden oppilaiden 2396: den valtakunnallisten kokonaiskustannusten osalta vastaavasti ammatillisten erityisoppi- 2397: perusteella. Ylläpitäjittäin laskettavia yksik- laitosten ylläpitäjille majoituksesta aiheutu- 2398: köhintoja porrastetaan ylläpitäjän lukioiden neiden kustannusten perusteella. Asianomai- 2399: oppilasmäärän perusteella sen mukaan kuin nen ministeriö voi lisäksi erityisestä syystä 2400: asetuksella säädetään. Yksikköhintoja lasket- korottaa yksikköhintaa. Yksikköhinnat laske- 2401: taessa lukion aikuislinjan oppilasmäärästä taan siten, että yksikköhinnat kerrottuina op- 2402: otetaan huomioon 60 prosenttia. Asianomai- pilasmäärillä yhteenlaskettuina vastaavat 2403: nen ministeriö voi lukiolain 57 §:n nojalla mainittuja kokonaiskustannuksia. Yksikkö- 2404: lukiolle määrätyn erityisen tehtävän takia tai hintoja laskettaessa ammatilliset erityisop- 2405: muusta erityisestä syystä korottaa yksikkö- pilaitokset luetaan yhdeksi oppilaitosmuo- 2406: hintaa. doksi. 2407: Yksikköhinnat lasketaan siten, että ne 2408: markkamäärät, jotka saadaan kertomalla yl- Muina kuin 1 momentissa mainittuina 2409: läpitäjittäin lasketut yksikköhinnat ylläpitä- vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin 2410: jien lukioiden oppilaiden määrillä, yhteenlas- tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo- 2411: kettuina vastaavat 1 momentissa tarkoitettuja mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja 2412: valtakunnallisia kokonaiskustannuksia. laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus- 2413: Muina kuin 1 momentissa mainittuina ten perusteella. 2414: vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin 2415: tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo- 2416: mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja 14 a § 2417: laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus- 2418: ten perusteella. Ammattikorkeakoulun yksikköhinnan 2419: Aikuislukion yksikköhinta on 60 prosenttia laskeminen 2420: sijaintikunnan lukion ja lukion aikuislinjan 2421: yksikköhinta 60 prosenttia lukion yksikkö- Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat 2422: hinnasta. opiskelijaa kohden lasketaan joka toinen 2423: Yksikköhintojen laskemisesta säädetään vuosi ammattikorkeakoulututkinnoittain si- 2424: tarkemmin asetuksella. ten, että kuhunkin tutkintoon johtavasta kou- 2425: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 19 2426: 2427: lutuksesta kunnallisissa, yksityisissä ja valti- Muina kuin 1 momentissa matmttuina 2428: on ammattikorkeakouluissa yksikköhintojen vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin 2429: määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneet tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo- 2430: valtakunnalliset kokonaiskustannukset jae- mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja 2431: taan tutkintoa suorittavien opiskelijoiden laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus- 2432: yhteismäärällä mainittuna vuonna. Yksikkö- ten perusteella. 2433: hintoja voidaan porrastaa, sen mukaan kuin 2434: asetuksella säädetään, ottamalla huomioon 16 § 2435: tutkintoon johtavien koulutusohjelmien ja 2436: muiden opetusjärjestelyjen kustannuksissa Musiikkioppilaitoksen yksikköhinnan 2437: olevat olennaiset erot. Jos tutkintoon johta- laskeminen 2438: vasta koulutuksesta aiheutuneita kus- 2439: tannuksia ei ole mahdollista selvittää, laske- Musiikkioppilaitoksen yksikköhinnat las- 2440: taan yksikköhinta asianomaisen koulutusalan ketaan joka toinen vuosi jakamalla yksikkö- 2441: tutkinnoista aiheutuneiden kokonaiskustan- hinnan määräämistä edeltäneenä vuonna mu- 2442: nusten perusteella. Ammatillisten erikoistu- siikkioppilaitosten ylläpitämisestä aiheutu- 2443: misopintojen yksikköhintana opiskelijaa neet valtakunnalliset kokonaiskustannukset 2444: kohden käytetään ammattikorkeakouluja var- sinä vuonna pidettyjen opetustuntien yhteis- 2445: ten 10 §:n nojalla vahvistettua yksikköhinto- määrällä. Yksikköhinta lasketaan erikseen 2446: jen keskimääräistä markkamäärää. Yksikkö- ammatillista peruskoulutusta ja musiikkiop- 2447: hinnat lasketaan siten, että yksikköhinnat pilaitoksessa järjestettävää muuta kuin am- 2448: kerrottuina opiskelijamäärillä yhteenlasket- matillista koulutusta varten. 2449: tuina vastaavat mainittuja kokonaiskustan- 2450: nuksia. Muina kuin 1 momentissa mainittuina 2451: vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin 2452: Muina kuin 1 momentissa mainittuina tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo- 2453: vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja 2454: tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo- laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus- 2455: mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja ten perusteella. 2456: laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus- 2457: ten perusteella. 19 § 2458: Kun ammattikorkeakoulussa järjestetään 2459: kahteen tai useampaan 1 momentissa tarkoi- Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta 2460: tettuun tutkintoon johtavaa koulutusta tai jätettävä! kustannukset 2461: mainitun koulutuksen lisäksi ammatillisia 2462: erikoistumisopintoja, ammattikorkeakoulun Peruskoulun, lukion, aikuislukion, amma- 2463: yksikköhinnaksi määrätään eri tutkintoja ja tillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisop- 2464: opintoja suorittavien opiskelijoiden määrien pilaitoksen, ammattikorkeakoulun, musiik- 2465: ja 1 momentissa tarkoitettuje~ yks.i!dcö.~~~to.: kioppilaitoksen ja kansalaisopiston käyttö- 2466: jen perusteella laskettu optskehJamaanlla kustannuksina ei pidetä: 2467: painotettu keskiarvo. 2468: 1 a) peruskoulua lukuun ottamatta oppilai- 2469: 15 § den ja opiskelijoiden kuljetuksen järjestämi- 2470: sestä aiheutuneita kustannuksia; 2471: Kansalaisopiston yksikköhinnan laskeminen 2472: Kansalaisopistojen yksikköhinnat lasketaan 3 luku 2473: asutusrakenteeltaan erilaisia kuntia varten 2474: joka toinen vuosi jakamalla asutusrakenteel- Kulttuuritoimen yksikköhinnat 2475: taan samankaltaisille kunnille ja näissä kun- 2476: nissa sijaitsevien opistojen muille ylläpitäjil- 23 § 2477: le yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä 2478: vuonna opistojen ylläpitämisestä aiheutuneet Kiljaston yksikköhinta 2479: kustannukset sinä vuonna pidettyjen opetus- 2480: tuntien määrällä. Kirjaston yksikköhinnan määräämisestä on 2481: voimassa, mitä 10 §:ssä säädetään. 2482: 20 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 2483: 2484: Kirjaston yksikköhinnat lasketaan asutusra- 28 § 2485: kenteeltaan erilaisia kuntia varten joka toi- 2486: nen vuosi jakamalla asutusrakenteeltaan sa- Perustamishankkeen valtionosuusasteikko 2487: mankaltaisille kunnille kirjaston ylläpidosta 2488: yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä Perustamishankkeeseen myönnetään val- 2489: vuonna aiheutuneet kustannukset näiden tionosuutta 25-50 prosenttia 27 §:ssä tar- 2490: kuntien asukasmäärällä. Yksikköhintoja las- koitetusta valtionosuuden laskennallisesta 2491: kettaessa jätetään huomiotta 19 §:ssä tarkoi- perusteesta. Valtionosuus määräytyy kuntien 2492: tetut kustannukset. valtionosuuslain 7 §:n mukaisesti kunnan 2493: asukasta kohden lasketun tasatun laskennal- 2494: lisen verotulon (tasattu verotulo) perusteella. 2495: Kunta saa valtionosuutta 50 prosenttia, jos 2496: 24 § sen tasattu verotulo on tasausrajalla. Jos ta- 2497: sattu verotulo ylittää tasausrajan, valtion- 2498: Kulttuuritoiminnan yksikköhinta osuus määräytyy siten, että kukin tasausra- 2499: jasta laskettu vähintään yhden prosentin suu- 2500: Asianomainen ministeriö vahvistaa kult- ruinen tasatun verotulon kasvu vähentää val- 2501: tuuritoiminnan yksikköhinnan kunnan asu- tionosuutta yhdellä prosenttiyksiköllä siihen 2502: kasta kohden vuosittain valtion talousarvion saakka, kunnes valtionosuus on 25 prosent- 2503: rajoissa. tia. Perustamishankkeen valtionosuusprosent- 2504: ti määräytyy valtionosuuden myöntämisvuo- 2505: delle määritellyn tasatun verotulon perusteel- 2506: 24 a § la. 2507: Liikuntatoiminnan ja nuorisotyön 2508: yksikköhinnat 39 § 2509: 2510: Asianomainen ministeriö vahvistaa liikun- Valtionosuuden myöntäminen ja 2511: tatoiminnan yksikköhinnan kunnan asukasta tarkistaminen 2512: kohden vuosittain valtion talousarvion ra- 2513: joissa. Valtionapuviranomainen myöntää 7 ja 2514: Asianomainen ministeriö vahvistaa nuo- 9 b-9 e §:ssä tarkoitetun valtionosuuden ja 2515: risotyön yksikköhinnan kunnan alle 29-vuo- 7 a §:ssä tarkoitetun rahoituksen käyttökus- 2516: tiasta asukasta kohden vuosittain valtion ta- tannuksiin hakemuksetta kunnalle tai muulle 2517: lousarvion rajoissa. laitoksen ylläpitäjälle siten kuin kuntien val- 2518: tionosuuslain 16 §:n 2 momentissa sääde- 2519: tään. 2520: Valtionapuviranomainen tarkistaa 1 mo- 2521: 25 § mentin mukaan myönnetyn rahoituksen va- 2522: rainhoitovuoden keskimääräisen oppilas- ja 2523: Museoiden, orkestereiden ja teattereiden opiskelijamäärien mukaiseksi varainhoito- 2524: yksikköhinnat vuoden loppuun mennessä. 2525: Valtionapuviranomainen myöntää valtion- 2526: Asianomainen ministeriö vahvistaa mu- osuuden perustamishankkeeseen, jollei erik- 2527: seoiden ja orkestereiden yksikköhinnoiksi seen toisin säädetä, hakemuksesta laitoksen 2528: museoiden ja orkestereiden laskennallista ylläpitäjälle. 2529: henkilötyövuotta kohden edelliselle vuodelle 2530: vahvistetut yksikköhinnat tarkistettuna ar- 40 § 2531: vioitujen kustannustason ja valtion toimenpi- 2532: teistä aiheutuvien toiminnan muutosten mu- Valtionosuuden maksaminen 2533: kaisesti. 2534: Asianomainen ministeriö vahvistaa teatte- Valtionapuviranomainen maksaa 39 §:n 2535: reiden yksikköhinnan laskennallista henkilö- 1 momentissa tarkoitetun rahoituksen käyttö- 2536: työvuotta kohden vuosittain valtion talousar- kustannuksiin kunnalle tai muulle laitoksen 2537: vion rajoissa. ylläpitäjälle siten kuin kuntien valtionosuus- 2538: EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp 21 2539: 2540: lain 17 § :n 1 momentissa säädetään. Edellä 40 a § 2541: 39 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tar- 2542: kistusten mukaiset markkamäärät maksetaan Sairaalaopetusta saavan peruskoulun 2543: ylläpitäjille tai peritään valtiolle varainhoito- oppilaan kotikunnan maksuosuus 2544: vuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun 2545: mennessä. Ammatillisten oppilaitosten, am- Kunta, joka on peruskoululain 11 §:ssä 2546: matillisten erityisoppilaitosten ja ammatil- tarkoitettua sairaalaopetusta saavan oppilaan 2547: lista koulutusta järjestävän musiikkioppilai- kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon 2548: toksen ylläpitäjälle maksettavaan rahoituk- aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta 2549: seen lisätään perustamishankkeista aiheutu- sairaalan sijaintikunnalle maksuosuuden, 2550: neiden kustannusten perusteella markkamää- joka lasketaan kertomalla hoitopäivien määrä 2551: rä, joka on 4,3 prosenttia ylläpitäjän oppilas- sairaalan sijaintikunnalle opetuksesta hoito- 2552: määrän sekä ammatillisille oppilaitoksille ja päivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä 2553: ammatillisille erityisoppilaitoksille 10 §:n todellisilla vuosikustannuksilla. Mainituista 2554: nojalla vahvistetun yksikköhintojen keski- kustannuksista vähennetään sairaalaopetusta 2555: määräisen markkamäärän tulosta. Ammat- saavista oppilaista sairaalan sijaintikunnalle 2556: tikorkeakoulun ylläpitäjälle maksettavaan laskettujen valtionosuuden perusteiden mu- 2557: rahoitukseen lisättävä markkamäärä laske- kainen markkamäärä. Oppilaan kotikunta ja 2558: taan vastaavasti opiskelijamäärän ja ammat- sairaalan sijaintikunta voivat sopia mak- 2559: tikorkeakouluille 10 §:n nojalla vahvistetun suosuudesta myös toisin kuin edellä tässä 2560: yksikköhintojen keskimääräisen markkamää- pykälässä säädetään. 2561: rän perusteella. 2562: Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa 41 § 2563: otetaan huomioon kuntien valtionosuuslain 2564: 17 § :n 2 momentissa ja 31 §:n 4 momentis- Valtionapuviranomainen 2565: sa säädetyt kunnalle maksettavat tai kunnan 2566: maksettavaksi tulevat markkamäärät Valtionapuviranomaisena tässä laissa tar- 2567: Jos kunnan 8 §:ssä säädetty valtionosuu- koitettuja käyttökustannuksia ja perusta- 2568: den peruste, johon on lisätty 1 momentissa mishankkeita koskevissa asioissa on asian- 2569: tarkoitettu perustamishankkeista aiheutunei- omainen ministeriö. 2570: den kustannusten perusteella laskettu mark- Asetuksella voidaan säätää, että valtion- 2571: kamäärä, kunnalle 9 c-9 e §:n nojalla apuviranomaisena valtionavustuksia koske- 2572: myönnettävä valtionosuus ja kunnalle 2 mo- vissa asioissa on myös muu kuin 1 momen- 2573: mentin nojalla maksettavat markkamäärät, tissa tarkoitettu viranomainen. 2574: on pienempi kuin 9 ja 9 a §:n mukaan las- 2575: ketut kunnan rahoitusosuudet, kunnan tulee 43 § 2576: maksaa erotus valtiolle kahdessa erässä, en- 2577: simmäinen erä varainhoitovuoden heinäkuun Neuvottelumenettely 2578: ja toinen erä varainhoitovuotta seuraavan 2579: vuoden tammikuun loppuun mennessä. Ennen kuin asianomainen ministeriö tekee 2580: Jos kunnalle käyttökustannuksiin tämän ehdotuksen seuraavan varainhoitovuoden 2581: lain mukaan myönnetty valtionosuus, jo- talousarvioon käyttökustannusten valtion- 2582: hon on lisätty 1 momentissa tarkoitettu pe- osuutta varten otettavasta määrärahasta, sen 2583: rustamishankkeista aiheutuneiden kustannus- on neuvoteltava yksikköhinnoista siten kuin 2584: ten perusteella laskettu markkamäärä, on kuntien valtionosuuslain 14 §:n 1 momentis- 2585: pienempi kuin siitä kuntien valtionosuuslain sa säädetään. 2586: 17 §:n 2 momentin ja 31 §:n 4 momentin Asianomaisen ministeriön on niin ikään 2587: mukaisesti vähennettävät markkamäärät, neuvoteltava kuntien keskusjärjestön kanssa 2588: kunnan tulee maksaa erotus valtiolle 3 mo- siitä, mitä tietoja on pidettävä tarpeellisina 2589: mentissa säädettyinä ajankohtina. yksikköhintojen määräämistä ja vahvistamis- 2590: ta sekä valtionosuuden määräämistä varten 2591: 22 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 2592: 2593: sekä siitä, miten nämä tiedot toimitetaan val- sekä 12-14, 14 a, 15, 16 ja 23 §:ssä tarkoi- 2594: tionapuviranomaiselle. tetut yksikköhinnat vuodelle 1997 lasketaan 2595: vuonna 1995 toteutuneiden kokonaiskustan- 2596: 44 § nusten perusteella siten, että vuodelle 1997 2597: määrättävien yksikköhintojen perusteella 2598: Perustamishankkeeseen suoritetun vuoden 1995 oppilas-, opiskelija-, opetustun- 2599: valtionosuuden palautus ti- ja asukasmäärillä laskettavat valtion- 2600: osuuden perusteet yhteenlaskettuina vas- 2601: Perustamishankkeeseen saatua valtion- taavat vuodelle 1996 mainituissa pykälissä 2602: osuutta vastaava suhteellinen osa hankitun tarkoitettuja toimintoja varten laskettuja ja 2603: omaisuuden käyvästä arvosta voidaan koko- kustannustason muutoksella tarkistettuja yh- 2604: naan tai osaksi määrätä palautettavaksi val- teenlaskettuja valtionosuuden laskennallisia 2605: tiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toi- perusteita. Viimeksi mainittuja vuoden 1996 2606: selle taikka jos toiminta lopetetaan tai omai- valtionosuuden perusteita laskettaessa ote- 2607: suuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi taan lisäksi huomioon opetus- ja kulttuuritoi- 2608: eikä omaisuutta käytetä muuhun valtion- men rahoituksesta annetun lain (705/92) tällä 2609: osuuteen oikeuttavaan toimintaan. Palautusta lailla kumotun 18 §:n mukaisten peruskou- 2610: ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuu- lun kuljetuksen ja majoituksen sekä amma- 2611: den myöntämisestä on kulunut yli 30 vuotta. tillisten oppilaitosten ja ammatillisten eri- 2612: tyisoppilaitosten majoituksen yksikköhinto- 2613: jen sekä mainitut edut saaneiden oppilaiden 2614: 45 § määrien perusteella lasketut valtionosuuden 2615: perusteet. 2616: Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten Vuoden 1997 valtionosuuksia määrättäessä 2617: soveltaminen tämän lain 8 §:ssä tarkoitettua valtionosuu- 2618: den perustetta ja 7 a §:ssä tarkoitettua val- 2619: Tässä laissa tarkoitettuun valtionosuuteen tionosuuden perustetta vastaavaa markka- 2620: ja -avustukseen sovelletaan lisäksi seuraavia määrää korotetaan kesäkuun loppuun saakka 2621: kuntien valtionosuuslain säännöksiä: markkamäärällä, joka saadaan, kun lukion, 2622: 1) 18 §:n säännöksiä saamatta jääneen ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten 2623: etuuden suorittamisesta; erityisoppilaitosten kuljetettujen oppilaiden 2624: 2) 19 §:n säännöksiä perusteettoman edun määrä syksyllä 1996 kerrotaan mainittuja 2625: palauttamisesta; oppilaitosmuotoja varten vuodelle 1996 2626: 3) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu- määrätyillä ja kustannustason muutoksella 2627: den raukeamisesta; sekä korjatuilla kuljetuksen yksikköhinnoilla. 2628: 4) 24 §:n säännöksiä uhkasakosta. Näin korotettua valtionosuutta maksetaan 2629: Päätökseen, joka on annettu tämän lain tammikuusta kesäkuuhun. 2630: nojalla tai kuntien valtionosuuslain sellaisen Sen estämättä, mitä 9 §:n 4 momentin 1 2631: säännöksen nojalla, johon tässä laissa viita- kohdassa säädetään, lisätään kunnan osuu- 2632: taan, saa vaatia oikaisua ja hakea muutosta teen vuonna 1997 puolet mainitussa lainkoh- 2633: siten kuin kuntien valtionosuuslain 21 ja dassa tarkoitetulla tavalla lasketusta markka- 2634: 22 §:ssä säädetään oikaisumenettelystä ja määrästä. 2635: muutoksenhausta. Päätökseen ei kuitenkaan Asianomainen ministeriö korottaa tämän 2636: saa vaatia oikaisua ja hakea muutosta siltä lain voimaan tullessa hakemuksetta sellaisen 2637: osin kuin se koskee 9 f §:n 1 momentissa opetussuunnitelmaan perustuvan erityisen 2638: tarkoitettuja oppilas- ja opiskelijamääriä. tehtävän saaneen lukion ylläpitäjän yksikkö- 2639: Mitä 1 ja 2 momentissa mainituissa lain- hintaa, jolle on tämän lain voimaan tullessa 2640: kohdissa säädetään kunnasta ja kuntayhty- voimassa olleen lukiolain 57 §:n nojalla 2641: mästä, koskee soveltuvin osin tässä laissa myönnetty korotus lukion laskennalliseen 2642: säädettyä rahoitusta saavan yksityisen oppi- tuntimäärään. 2643: laitoksen tai muun laitoksen ylläpitäjää. Musiikkioppilaitoksen ammatillisen lisä- 2644: koulutuksen rahoitukseen sovelletaan vuonna 2645: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 1997 tämän lain voimaan tullessa voimassa 2646: kuuta 1997. olleita säännöksiä. 2647: Tämän lain 10 §:ssä tarkoitetut yk- Jos osa ammatillisen oppilaitoksen ja am- 2648: sikköhintojen keskimääräiset markkamäärät matillisen erityisoppilaitoksen sellaisista ti- 2649: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 23 2650: 2651: loista, joiden perusteella oppilaitoksen yksik- luissa suoritettaviin ammattikorkeakoulutut- 2652: köhintaa on tämän lain voimaan tullessa ko- kintoihin sekä vastaaviin opistoasteen ja 2653: rotettu vuokra-arvojen pääomakorvausten pe- ammatillisen korkea-asteen tutkintoihin joh- 2654: rusteella, siirtyy toiselle oppilaitoksen yllä- tavan koulutuksen kustannuksia ammatillis- 2655: pitäjälle, osoitetaan mainitun korotuksen pe- ten oppilaitosten oppilaiden opintososiaali- 2656: rusteena olevasta markkamäärästä kummalle- sista eduista annetussa laissa (498/83) tarkoi- 2657: kin oppilaitoksen ylläpitäjälle niiden yksik- tetuista eduista aiheutuvilla kustannuksilla 2658: köhintoja korotettaessa ylläpitäjien keske- vähennettynä. 2659: nään sopima osuus. Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo- 2660: Ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel- 2661: vuodelle 1997 määrättäessä käytetään tämän letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa 2662: lain 14 a §:n 1 momentissa säädetystä poike- olleita säännöksiä. 2663: ten yksikköhinnan laskentapohjana nuoriso- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 2664: asteen koulutuksen ja amm{lttikorkeakoulu- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 2665: jen kokeiluista annetussa laissa (391/91) tar- toimenpiteisiin. 2666: koitetuissa väliaikaisissa ammattikorkeakou- 2667: 2668: 2669: 2670: 2671: Laki 2672: peruskoululain eräiden säännösten kumoamisesta 2673: 2674: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 2675: 1§ 2 § 2676: Tällä lailla kumotaan 27 päivänä touko- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 2677: kuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) kuuta 1997. 2678: 83 a, 84 c ja 84 d §, sellaisina kuin ne ovat, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 2679: 83 a § 22 päivänä joulukuuta 1993 annetus- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 2680: sa laissa (1455/93), 84 c §muutettuna 3 päi- toimenpiteisiin. 2681: vänä elokuuta 1992 ja 29 päivänä joulukuuta 2682: 1994 annetuilla laeilla (707/92 ja 1448/94) 2683: ja 84 d § 17 päivänä heinäkuuta 1995 anne- 2684: tussa laissa (957/95). 2685: 2686: 2687: 2688: 2689: Laki 2690: lukiolain muuttamisesta 2691: 2692: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2693: kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 21 ja 54 b §, 2694: sellaisina kuin ne ovat, 21 § muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 1993 ja 30 päivänä joulu- 2695: kuuta 1993 annetuilla laeilla (683/93 ja 1594/93) sekä 54 b § muutettuna 3 päivänä elokuuta 2696: 1992 ja 29 päivänä joulukuuta 1994 annetuilla laeilla (708/92 ja 1449/94), sekä 2697: muutetaan 52 §:n 2 momentti ja 57 §, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 12 päivänä heinä- 2698: kuuta 1993 annetussa laissa, seuraavasti: 2699: 24 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 2700: 2701: 52§ tyisen tehtävän. Ministeriö voi samalla 2702: myöntää lukiolle oikeuden poiketa opetus- 2703: Mitä 2, 3, 8, 9, 11-20, 22-25, 26 a, suunnitelmaa ja oppilaaksiottoa koskevista 2704: 26 b, 26 d, 26 e, 55, 57, 58 ja 69 §:ssä sekä säännöksistä ja määräyksistä. 2705: kunnan opetustoimen hallinnosta annetun 2706: lain 6 ja 7 §:ssä säädetään, on soveltuvin 2707: osin voimassa yksityisestä lukiosta ja sen 2708: oppilaista. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 2709: kuuta 1997. 2710: 57§ Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 2711: Asianomainen ministeriö voi määrätä lu- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 2712: kiolle opetussuunnitelmaan perustuvan eri- toimenpiteisiin. 2713: 2714: 2715: 2716: 2717: Laki 2718: Steiner-koulusta annetun lain muuttamisesta 2719: 2720: 2721: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2722: kumotaan Steiner-koulusta 27 päivänä toukokuuta 1977 annetun lain (417177) 5 a §, sel- 2723: laisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetussa laissa (489/96), sekä 2724: muutetaan 5 § ja 5 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 28 päivänä kesä- 2725: kuuta 1996 annetussa laissa, seuraavasti: 2726: 2727: 5 § niistä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukses- 2728: Asianomainen ministeriö myöntää Steiner- ta annetussa laissa (705/92) ja sen nojalla 2729: koululle käyttökustannuksiin valtionapua asetuksella peruskoulun osalta säädetään. 2730: markkamäärän, joka saadaan kertomalla 2731: koulun oppilasmäärä koulun sijaintikunnan 2732: peruskoulun oppilasta kohden määrätyllä yk- 2733: sikköhinnalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 2734: kuuta 1997. 2735: 5b § Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo- 2736: Valtionavun myöntämisestä ja maksami- sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel- 2737: sesta, oppilasmäärien laskemisesta, oppilas- letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa 2738: määrien laskentapäivän soveltamisesta, oppi- olleita säännöksiä. 2739: lasmäärien ilmoittamisesta, tietojen toimitta- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 2740: misesta sekä oikaisumenettelystä ja muutok- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 2741: senhausta on soveltuvin osin voimassa, mitä toimenpiteisiin. 2742: 2743: 2744: 2745: 2746: Laki 2747: steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain muuttamisesta 2748: 2749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2750: kumotaan steinerpedagogisista erityiskouluista 12 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain 2751: (932/86) 4 §, sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1455/95), 2752: sekä 2753: EV 22611996 vp- HE 149/1996 vp 25 2754: 2755: muutetaan 3 §:n 2 ja 3 momentti sekä 4 a §:n 1 momentti, 2756: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa 2757: laissa sekä 3 §:n 3 momentti ja 4 a §:n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa 2758: laissa (1457 /93), seuraavasti: 2759: 3 § lasmäärien laskentapäivän soveltamisesta, 2760: oppilasmäärien ilmoittamisesta, tietojen toi- 2761: Asianomainen ministeriö myöntää koulun mittamisesta sekä oikaisumenettelystä ja 2762: ylläpitäjälle käyttökustannuksiin valtion- muutoksenhausta on soveltuvin osin voimas- 2763: osuutta markkamäärän, joka saadaan kerto- sa, mitä niistä opetus- ja kulttuuritoimen 2764: malla koulun oppilasmäärä asianomaisen rahoituksesta annetussa laissa ja sen nojalla 2765: ministeriön oppilasta kohden ennalta seuraa- asetuksella peruskoulun osalta säädetään. 2766: vaa vuotta varten määräämällä yksikköhin- 2767: nalla. 2768: Edellä 2 momentissa tarkoitettu yksikkö- 2769: hinta lasketaan siten, että opetus- ja kulttuu- 2770: ritoimen rahoituksesta annetun lain 10 §:n 2771: nojalla vahvistettu peruskoulun valtionosuu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 2772: den perusteena käytettävien yksikköhintojen kuuta 1997. 2773: keskimääräinen markkamäärä kerrotaan lu- Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo- 2774: vulla 4.8. sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel- 2775: letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa 2776: olleita säännöksiä. 2777: 4a§ Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 2778: Valtionosuuden myöntämisestä ja maksa- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 2779: misesta, oppilasmäärien laskemisesta, oppi- toimenpiteisiin. 2780: 2781: 2782: 2783: 2784: Laki 2785: vieraskielisistä yksityisistä kouluista annetun lain muuttamisesta 2786: 2787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2788: kumotaan vieraskielisistä yksityisistä kouluista 28 päivänä kesäkuuta 1963 annetun lain 2789: (373/63) 3 b §, sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1450/95), 2790: sekä 2791: muutetaan 3 a §:n 1 momentti ja 3 c §:n 1 momentti, 2792: sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 1 momentti mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1995 anne- 2793: tussa laissa ja 3 c §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1451194), 2794: seuraavasti: 2795: 3a § jalla vahvistetulla peruskoulun valtionosuu- 2796: Asianomainen ministeriö myöntää koulun den perusteena käytettävien yksikköhintojen 2797: ylläpitäjälle käyttökustannuksiin vuosittain keskimääräisellä markkamäärällä vähennet- 2798: valtionosuutta markkamäärän, joka saadaan tynä 4 prosentilla. Muiden kuin edellä tässä 2799: kertomalla koulun niiden oppilaiden määrä, momentissa tarkoitettujen oppilaiden osalta 2800: joilla on kotikuntalaissa (201194) tarkoitettu ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57 2801: kotikunta Suomessa, opetus- ja kulttuuritoi- prosenttia oppilasmäärän ja mainitun yksik- 2802: men rahoituksesta annetun lain 10 §:n no- köhintojen keskimääräisen markkamäärän tu- 2803: 2804: 2805: 270073 2806: 26 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 2807: 2808: lasta vähennettynä 4 prosentilla. Valtion- rahoituksesta annetussa laissa ja sen nojalla 2809: osuus myönnetään hakemuksetta. asetuksella säädetään. 2810: 2811: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 2812: 3c § kuuta 1997. 2813: Valtionosuuden myöntämisestä ja maksa- Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo- 2814: misesta, oppilasmäärien laskemisesta, oppi- sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel- 2815: lasmäärien laskentapäivän soveltamisesta, letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa 2816: oppilasmäärien ilmoittamisesta, tietojen toi- olleita säännöksiä. 2817: mittamisesta sekä oikaisumenettelystä ja Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 2818: muutoksenhausta on soveltuvin osin voimas- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 2819: sa, mitä niistä opetus- ja kulttuuritoimen toimenpiteisiin. 2820: 2821: 2822: 2823: 2824: Laki 2825: ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain muuttamisesta 2826: 2827: 2828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2829: kumotaan ammattikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain 2830: (255/95) 22 §:n 2 momentti sekä 2831: muutetaan 22 §:n otsikko sekä 23 ja 24 § seuraavasti: 2832: 22 § lahjoituksia. Valtion ammattikorkeakoulun 2833: avustusten ja lahjoitusten vastaanottamisesta, 2834: Käyttökustannusten valtionosuus hoitamisesta ja käyttämisestä säädetään ase- 2835: tuksella. Avustuksia ja lahjoituksia ei oteta 2836: vähennyksenä huomioon valtionosuutta mää- 2837: rättäessä. 2838: 23 § 2839: Ylimääräinen valtionavustus 2840: Asianomainen ministeriö voi myöntää am- 2841: mattikorkeakoululle valtion talousarviossa 2842: tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa 2843: ylimääräistä valtionavustusta. Sitä ei oteta 2844: huomioon ammattikorkeakoulujen käyttökus- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 2845: tannusten valtionosuutta määrättäessä. kuuta 1997. 2846: Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo- 2847: 24 § sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel- 2848: letaan tämän lain voimaan tullessa voi- 2849: Ulkopuolinen rahoitus massa olleita säännöksiä. 2850: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 2851: Ammattikorkeakoulu voi vastaanottaa toi- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 2852: mintansa järjestämistä varten avustuksia ja toimenpiteisiin. 2853: EV 226/1996 vp - HE 14911996 vp 27 2854: 2855: Laki 2856: nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain 18 ja 19 §:n 2857: muuttamisesta 2858: 2859: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2860: muutetaan nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista 22 päivänä hel- 2861: mikuuta 1991 annetun lain (391191) 18 §:n 1 momentti ja 19 §, 2862: näistä 18 § :n 1 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1992 annetussa lais- 2863: sa (1518/92), seuraavasti: 2864: 18 § varten myös avustuksia ja lahjoituksia. Nii- 2865: den vastaanottamisesta, hoitamisesta ja käyt- 2866: Rahoituksen perusteet tämisestä säädetään asetuksella. Avustuksia 2867: ja lahjoituksia ei oteta vähennyksenä huo- 2868: Kokeilukoulutuksen valtionosuudet ja mioon valtionosuutta ja -avustusta määrät- 2869: -avustukset määräytyvät opiskelijan ensisijai- täessä. 2870: sen oppilaitoksen perusteella. 2871: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 2872: kuuta 1997. 2873: 19 § Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo- 2874: sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel- 2875: Avustukset ja lahjoitukset letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa 2876: olleita säännöksiä. 2877: Kokeiluun osallistuvan oppilaitoksen yllä- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 2878: pitäjä voi vastaanottaa kokeiluyksikön toi- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 2879: mintaa ja kokeilukoulutuksen järjestämistä toimenpiteisiin. 2880: 2881: 2882: 2883: 2884: Laki 2885: valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain muuttamisesta 2886: 2887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2888: kumotaan valtionosuutta saavistakansanopistoista 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain 2889: (1218/93) 18 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1994 anne- 2890: tulla lailla (1454/94), sekä 2891: muutetaan 8 §:n 1 momentti, 10 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 momentti sekä 19, 20 ja 22 § 2892: seuraavasti: 2893: 8§ täänja määrätään. Velvollisuudesta työpäivi- 2894: nä järjestää maksuttoman kouluaterian lisäk- 2895: Opintososiaaliset edut si muuta ruokailoa säädetään asetuksella. 2896: Kansanopistossa järjestettävään peruskou- 2897: lu- ja lukio-opetukseen sekä ammatilliseen 10 § 2898: peruskoulutukseen osallistuville opiskelijoille 2899: annetaan maksuUoman majoituksen lisäksi Valtionosuuden määrä 2900: opintososiaalisia etuja samojen perusteiden 2901: mukaan kuin ammatillisten oppilaitosten - - - - - - - - - - - - - - 2902: oppilaiden opintososiaalisista eduista sääde- Kansanopistossa järjestettävään ammatilli- 2903: 28 EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp 2904: 2905: seen peruskoulutukseen sekä peruskoulu- ja den laskettavana vuotuisena opiskelijaviik- 2906: lukio-opetukseen myönnetään valtionosuutta kojen määränä pidetään 34 viikkoa. 2907: mainittua koulutusta varten 9 §:n mukaisesti 2908: laskettu valtionosuuden laskennallista perus- 20 § 2909: tetta vastaava markkamäärä. Peruskouluope- 2910: tuksessa valtionosuuden peruste lasketaan Maksaminen 2911: edellä mainitulla tavalla vain 8 §:n 2 mo- 2912: mentissa tarkoitetuista opiskelijoista. Amma- Käyttökustannuksiin myönnettävän val- 2913: tillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta sääde- tionosuuden maksamisesta on soveltuvin 2914: tään erikseen. osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoi- 2915: men rahoituksesta annetun lain 40 §:n 1 mo- 2916: 12 § mentissa säädetään. Perustamishankkeista 2917: aiheutuneiden kustannusten perusteella am- 2918: Yksikköhinta matillista peruskoulutusta varten maksetta- 2919: vasta markkamäärästä on voimassa, mitä 2920: siitä mainitussa lainkohdassa ammatillisten 2921: Opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan oppilaitosten osalta säädetään. 2922: joka toinen vuosi jakamalla yksikköhinnan 2923: määräämistä edeltäneenä kalenterivuonna 22 § 2924: kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet 2925: käyttökustannukset opistojen saman kalente- Saamatta jääneen etuuden suorittaminen ja 2926: rivuoden aikana toteutuneiden opiskelijaviik- perusteetloman edun palauttaminen 2927: kojen määrällä ja tarkistamalla näin saatu 2928: markkamäärä kuluvan ja seuraavan vuoden Saamatta jääneen etuuden suorittamisesta, 2929: arvioidulla kustannustason sekä toiminnan perusteettoman edun palauttamisesta ja niitä 2930: laadun ja laajuuden muutoksilla. Yksikkö- koskevan suoritusvelvollisuuden raukeami- 2931: hintaa korotetaan vammaisille tarkoitetun sesta on voimassa, mitä niistä kuntien val- 2932: koulutuksen, opiston kulttuurisen erityisteh- tionosuuslain ( 1 ) 18-20 §:ssä säädetään. 2933: tävän, kurssimuotoisen opetuksen ja kirje- 2934: opetuksen perusteella siten kuin asetuksella 2935: tarkemmin säädetään. Yksikköhinnat on 2936: määrättävä siten, että yksikköhinnat kerrot- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 2937: tuina toteutuneiden opiskelijaviikkojen mää- kuuta 1997. 2938: rällä yhteenlaskettuina vastaavat edellä mai- Sen estämättä, mitä valtionosuutta saavista 2939: nittuja kokonaiskustannuksia yksikköhinnan kansanopistoista annetun lain (1218/93) tällä 2940: soveltamisvuoden tasossa. lailla osittain muutetussa 12 §:ssä säädetään, 2941: vuoden 1997 yksikköhinnaksi määrätään 2942: vuodelle 1996 määrätty yksikköhinta. Am- 2943: 19 § matillisen peruskoulutuksen sekä peruskou- 2944: lu- ja lukio-opetuksen osalta yksikköhintaa 2945: Opiskelijamäärien ja opiskelijaviikkojen tarkistetaan lisäksi arvioitua kustannustason 2946: laskeminen muutosta vastaavasti. 2947: Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo- 2948: Ammatillisen peruskoulutuksen sekä pe- sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel- 2949: ruskoulu- ja lukio-opetuksen valtionosuuden letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa 2950: laskemisessa käytettävän opiskelijamäärän olleita säännöksiä. 2951: laskemisesta säädetään asetuksella. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 2952: Laskettaessa valtionosuutta 1 momentissa ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 2953: tarkoitettuun koulutukseen opiskelijaa koh- toimenpiteisiin. 2954: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 29 2955: 2956: 2957: Laki 2958: valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain muuttamisesta 2959: 2960: 2961: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2962: kumotaan valtionosuutta saavistaliikunnan koulutuskeskuksista 21 päivänä elokuuta 1992 2963: annetun lain (801192) 21 §, 2964: sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä joulukuuta 1993 sekä 22 ja 29 päivänä joulu- 2965: kuuta 1994 annetuilla laeilla (1090/93, 1360/94 ja 1455/94), sekä 2966: muutetaan 8 §, 9 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 momentti sekä 19 ja 20 §, 2967: sellaisina kuin niistä ovat 8 ja 19 § mainitussa 3 päivänä joulukuuta 1993 annetussa lais- 2968: sa sekä 9 §:n 2 momentti mainitussa 22 päivänäjoulukuuta 1994 annetussa laissa, seuraavas- 2969: ti: 2970: 8§ teella. Yksikköhinnat määrätään erikseen 2971: ammatillista peruskoulutusta sekä erikseen 2972: Ammatillinen koulutus muuta kuin ammatillista koulutusta varten 2973: ottaen huomioon, sen mukaan kuin asetuk- 2974: Ammatillisesta perus- ja lisäkoulutuksesta sella säädetään, ammatillisen ja muun kou- 2975: on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, lutuksen kustannuksissa olevat erot sekä ku- 2976: soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisis- luvan ja seuraavan vuoden arvioitu kustan- 2977: ta oppilaitoksista annetussa laissa (487/87) nustason muutos ja arvioidut toiminnan laa- 2978: ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta dun ja laajuuden muutokset. Yksikköhinnat 2979: annetussa laissa ( 1 ) ja niiden nojalla sää- on määrättävä siten, että yksikköhinnat ker- 2980: detään tai määrätään koulutuksen järjestämi- rottuna toteutuneiden opiskelijavuorokansien 2981: sestä, rakenteesta ja koulutuspituudesta, tut- määrällä yhteenlaskettuina vastaavat edellä 2982: kintojen tuottamasta kelpoisuudesta, opiske- mainittuja kokonaiskustannuksia. Milloin 2983: lijan oikeuksista ja velvollisuuksista, kurin- oppilaitosten kustannuksissa on olennaisia 2984: pidosta sekä muutoksenhausta. eroja, voidaan ammatillisen koulutuksen 2985: opiskelijavuorokauden yksikköhinta tarvit- 2986: 9 § taessa määrätä oppilaitoksittain. 2987: 2988: Valtionosuuden määrä 2989: 19 § 2990: 2991: Liikunnan koulutuskeskus saa 1 § :n 2 mo- Maksaminen 2992: mentissa tarkoitettuun ammatilliseen perus- 2993: koulutukseen valtionosuutta mainittua kou- Valtionosuuden maksamisesta on soveltu- 2994: lutusta varten 11 §:n 1 momentin mukaisesti vin osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuuri- 2995: lasketun valtionosuuden laskennallista pe- toimen rahoituksesta annetun lain 40 §:n 1 2996: rustetta vastaavan markkamäärän. Ammatil- momentissa säädetään. Perustamishankkeista 2997: lisen lisäkoulutuksen rahoituksesta säädetään aiheutuneiden kustannusten perusteella am- 2998: erikseen. matillista peruskoulutusta varten maksetta- 2999: vasta markkamäärästä on voimassa mitä siitä 3000: 12 § mainitussa lainkohdassa ammatillisten oppi- 3001: laitosten osalta säädetään. 3002: Yksikköhintojen määrääminen 3003: 20 § 3004: 3005: Opiskelijavuorokauden yksikköhinnat mää- Opintososiaaliset etuudet 3006: rätään joka toinen vuosi yksikköhinnan mää- 3007: räämistä edeltäneenä vuonna kaikista valta- Valtakunnallisessa liikunnan koulutuskes- 3008: kunnallisista liikunnan koulutuskeskuksista kuksessa järjestettävään ammatilliseen perus- 3009: aiheutuneiden kokonaiskustannusten perus- koulutukseen osallistuville opiskelijoille an- 3010: 30 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 3011: 3012: netaan maksuuoman majoituksen lisäksi Sen estämättä, mitä valtionosuutta saavista 3013: opintososiaalisia etuja samojen perusteiden liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain 3014: mukaan kuin ammatillisten oppilaitosten (801/92) tällä lailla osittain muutetussa 3015: opintososiaalisista eduista annetussa laissa 12 §:ssä säädetään, vuoden 1997 yksikkö- 3016: (498/83) säädetään sekä sen nojalla sääde- hinnaksi määrätään vuodelle 1996 määrätty 3017: tään ja määrätään. Opetushallitukselle sää- yksikköhinta. Ammatillisen peruskoulutuk- 3018: detyt tehtävät hoitaa kuitenkin asianomainen sen yksikköhintaa tarkistetaan lisäksi arvioi- 3019: ministeriö. Liikunnan koulutuskeskuksen tua kustannustason muutosta vastaavasti. 3020: velvollisuudesta työpäivinä annettavan Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo- 3021: muun ruokailon kuin mainitun lain 5 §:ssä sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel- 3022: säädetyn maksuUoman kouluaterian järjestä- letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa 3023: miseen säädetään asetuksella. olleita säännöksiä. 3024: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 3025: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 3026: kuuta 1997. teisiin. 3027: 3028: 3029: 3030: 3031: Laki 3032: Anna Tapion koulusta annetun lain muuttamisesta 3033: 3034: 3035: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3036: kumotaan Anna Tapion koulusta 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1197/88) 5 §, 3037: sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1457/95), sekä 3038: muutetaan 4 §:n 1 ja 2 momentti sekä 5 a §:n 1 momentti, 3039: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 1 momentti mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1995 annetus- 3040: sa laissa sekä 4 §:n 2 momentti ja 5 a §:n 1 momentti 22 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa 3041: laissa (1459/93), seuraavasti: 3042: 3043: 4 § lasmäärien laskentapäivän soveltamisesta, 3044: Asianomainen ministeriö myöntää koulun oppilasmäärien ilmoittamisesta, tietojen toi- 3045: ylläpitäjälle valtionosuutta markkamäärän, mittamisesta sekä oikaisumenettelystä ja 3046: Joka saadaan kertomalla koulun oppilasmää- muutoksenhausta on soveltuvin osin voimas- 3047: rä asianomaisen ministeriön oppilasta koh- sa, mitä niistä opetus- ja kulttuuritoimen 3048: den ennalta seuraavaa vuotta varten määrää- rahoituksesta annetussa laissa ja sen nojalla 3049: mällä yksikköhinnalla. asetuksella ammatillisten oppilaitosten osalta 3050: Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi yksikkö- säädetään. 3051: hinnaksi määrätään ammatillisista oppilaitok- 3052: sista annetussa laissa (487/87) tarkoitettujen 3053: koti- ja laitostalousoppilaitosten oppilaskoh- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 3054: taisten yksikköhintojen valtakunnallinen op- kuuta 1997. 3055: pilasmäärillä painotettu keskiarvo korotettu- Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo- 3056: na 45 prosentilla. sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel- 3057: letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa 3058: olleita säännöksiä. 3059: 5a § Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 3060: Valtionosuuden myöntämisestä ja maksa- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 3061: misesta, oppilasmäärien laskemisesta, oppi- toimenpiteisiin. 3062: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 31 3063: 3064: Laki 3065: opintokeskuslain muuttamisesta 3066: 3067: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3068: muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun opintokeskuslain (1215/93) 8 §, 11 §:n 2 3069: momentti ja 18 § seuraavasti: 3070: 8 § 18 § 3071: Opintokeskuksen vuotuinen valtionosuus Saamatta jääneen etuuden suorittamiseen, 3072: muuhun kuin opintokerhotoimintaan laske- perusteettoman edun palauttamiseen sekä 3073: taan markkamäärästä, joka saadaan kerto- niitä koskevaan suoritusvelvollisuuden rau- 3074: malla opintokeskukselle vahvistettujen ope- keamiseen noudatetaan, mitä niistä kuntien 3075: tustuntien lukumäärällä opetustunnille mää- valtionosuuslain ( 1 ) 18-20 §:ssä sää- 3076: rätty yksikköhinta. Ammatillisen lisäkoulu- detään. 3077: tuksen rahoituksesta säädetään erikseen. 3078: 11§ 3079: Opetustunnin yksikköhinta lasketaan joka Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 3080: toinen vuosi jakamalla yksikköhinnan mää- kuuta 1997. 3081: räämistä edeltäneenä vuonna opintokeskus- Sen estämättä, mitä opintokeskuslain 3082: ten toiminnasta aiheutuneet muut kuin opin- (1215/93) tällä lailla osittain muutetussa 3083: tokerhojen käyttökustannukset opintokeskus- 11 §:ssä säädetään opetustunnin yksikköhin- 3084: ten saman vuoden toteutuneilla opetustuntien nan määräämisestä, määrätään vuoden 1997 3085: määrällä ja tarkistamaila näin saatu markka- yksikköhinnaksi vuodelle 1996 määrätty yk- 3086: määrä kuluvan ja seuraavan vuoden arvioi- sikköhinta. 3087: dulla kustannustason sekä toiminnan laadun Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 3088: ja laajuuden muutoksella. ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 3089: toimenpiteisiin. 3090: 3091: 3092: 3093: 3094: Laki 3095: eräisiin opetustointa koskeviin lakeihin sisältyvien oppilaan kotikunnan maksuosuutta kos- 3096: kevien säännösten kumoamisesta 3097: 3098: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3099: 1§ 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa 3100: Tällä lailla kumotaan: (1449/95); 3101: 1) 3 päivänä kesäkuuta 1994 annetun ai- 3) 31 päivänä tammikuuta 1985 annetun 3102: kuislukiolain (439/94) 28 §, sellaisena kuin harjoittelukoululain (143/85) 18 §,sellaisena 3103: se on osittain muutettuna 29 päivänä joulu- kuin se on muutettuna 26 päivänä heinäkuu- 3104: kuuta 1994 annetulla lailla (1450/94); ta 1993 annetulla lailla (719/93) ja 18 päi- 3105: 2) kuulovammaisten ja näkövammaisten vänä joulukuuta 1995 annetulla lailla 3106: sekä liikuntavammaisten kouluista 27 päivä- (1451/95); 3107: nä toukokuuta 1983 annetun lain (481/83) 4) Suomalais-venäläisestä koulusta 21 päi- 3108: 17 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on vänä toukokuuta 1976 annetun lain (412/76) 3109: 32 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 3110: 3111: 10 §, sellaisena kuin se on muutettuna 26 tuna 26 päivänä heinäkuuta 1993 ja 30 päi- 3112: päivänä heinäkuuta 1993 ja 18 päivänä jou- vänä kesäkuuta 1995 annetuilla laeilla 3113: lukuuta 1995 annetuilla laeilla (720/93 ja (723/93 ja 942/95); 3114: 1452/95); 8) musiikkioppilaitoksista 7 päivänä huhti- 3115: 5) Helsingin ranskalais-suomalaisesta kou- kuuta 1995 annetun lain (516/95) 14 §; sekä 3116: lusta 7 päivänä tammikuuta 1977 annetun 9) saamelaisalueen koulutuskeskuksesta 18 3117: lain (33177) 10 §, sellaisena kuin se on muu- päivänä kesäkuuta 1993 annetun lain 3118: tettuna 26 päivänä heinäkuuta 1993 ja 18 (545/93) 7 §:n 1 momentti. 3119: päivänä joulukuuta 1995 annetuilla laeilla 3120: (721/93 ja 1453/95); 2§ 3121: 6) ammatillisista oppilaitoksista 10 päivä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 3122: nä huhtikuuta 1987 annetun lain (487/87) kuuta 1997. 3123: 31 c §, sellaisena kuin se on muutettuna 30 Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo- 3124: päivänä joulukuuta 1992 ja 29 päivänä jou- sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel- 3125: lukuuta 1994 annetuilla laeilla (1686/92 ja letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa 3126: 1452/94); olleita säännöksiä. 3127: 7) ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 3128: 31 päivänä elokuuta 1990 annetun lain ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 3129: (760/90) 16 §, sellaisena kuin se on muutet- toimenpiteisiin. 3130: 3131: 3132: 3133: 3134: Laki 3135: liikuntalain muuttamisesta 3136: 3137: 3138: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3139: kumotaan 21 päivänä joulukuuta 1979 annetun liikuntalain (984179) 25 §, sellaisena kuin 3140: se on osittain muutettuna 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (306/87), 3141: muutetaan 8 §, sellaisena kuin se on 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (727/92), 3142: sekä 3143: lisätään lakiin siitä mainitulla 3 päivänä elokuuta 1992 annetulla lailla kumotun 5 §:n ti- 3144: lalle uusi 5 §, joka samalla siirretään 1 lukuun, seuraavasti: 3145: 5 § annetussa laissa (705/92) säädetään. Valtion- 3146: Kunnan tulee luoda edellytyksiä liikunnal- osuus tulee käyttää 5 §:n mukaiseen toimin- 3147: le edistämällä liikunta-alan paikallista ja taan. 3148: alueellista yhteistyötä, tukemalla liikunnan Valtionapuviranomaisella on tarvittaessa 3149: kansalaistoimintaa ja tarjoamalla liikunta- oikeus saada kunnalta selvitys valtionosuu- 3150: paikkoja sekä tarvittaessa itse järjestää lii- den käytöstä. 3151: kuntatoimintaa ottaen huomioon myös lii- 3152: kunnan erityisryhmien tarpeet. 3153: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 3154: 8 § kuuta 1997. 3155: Kunnalle myönnetään valtionosuutta lii- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 3156: kuntatoiminnan käyttökustannuksiin siten ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 3157: kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta toimenpiteisiin. 3158: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 33 3159: 3160: Laki 3161: nuorisotyölain 7 §:n muuttamisesta 3162: 3163: 3164: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3165: muutetaan 24 päivänä helmikuuta 1995 annetun nuorisotyölain (235/95) 7 § seuraavasti: 3166: 7§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 3167: Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuo- mikuuta 1997. 3168: risotyön käyttökustannuksiin siten kuin ope- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 3169: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetus- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 3170: sa laissa (705/92) säädetään. Valtionosuus toimenpiteisiin. 3171: tulee käyttää 2 §:n mukaiseen toimintaan. 3172: Valtionapuviranomaisella on tarvittaessa 3173: oikeus saada kunnalta selvitys valtionosuu- 3174: den käytöstä. 3175: 3176: 3177: 3178: 3179: 270073 3180: 34 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 3181: 3182: 3183: Laki 3184: museolain muuttamisesta 3185: 3186: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3187: muutetaan 3 päivänä elokuuta 1992 annetun museolain (729/92) 1 luvun otsikko, 1 § ja 3188: 2 §:n 4 kohta, sekä 3189: lisätään lakiin uusi 1 a § seuraavasti: 3190: 3191: 1luku netussa laissa (705/92) ja tässä laissa sääde- 3192: tään. 3193: Tehtävät ja valtionosuus 3194: 2 § 3195: 1§ Valtionosuuden saamisen edellytyksenä 3196: Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja on, että: 3197: lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan, 3198: historiastaan ja ympäristöstään. 4) museota varten on perustettu vähintään 3199: Museoiden tulee harjoittaa ja edistää alan yksi päätoiminen virka tai toimi, jonka halti- 3200: tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä tallen- jalta edellytetään ammatillista perehtynei- 3201: tamalla, tutktmalla, säilyttämällä ja asetta- syyttä museon toimialaan. 3202: malla näytteille esineitä ja muuta aineistoa 3203: ihmisestä ja hänen ympäristöstään. 3204: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 3205: 1a§ kuuta 1997. 3206: Museotoimintaa varten myönnetään val- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 3207: tionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 3208: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- toimenpiteisiin. 3209: 3210: 3211: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996 3212: EV 227/1996 vp- HE 217/1996 vp 3213: 3214: 3215: 3216: 3217: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtion elä- 3218: kelain 5 ja 8 § :n muuttamisesta 3219: 3220: 3221: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Ii- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta 3222: n:o 217/1996 vp laiksi valtion eläkelain 5 ja mietintönsä n:o 3611996 vp, on hyväksynyt 3223: 8 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle sosiaa- seuraavan lain: 3224: 3225: 3226: Laki 3227: valtion eläkelain 5 ja 8 §:n muuttamisesta 3228: 3229: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3230: muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 5 §:n 6 mo- 3231: mentti ja 8 §:n 4 momentin 1 kohdan b alakohta sekä 2 ja 3 kohta, 3232: sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 6 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa 3233: (1600/92) ja 8 §:n 4 momentin 1 kohdan b alakohta sekä 2 ja 3 kohta 15 päivänä heinäkuuta 3234: 1994 annetussa laissa (638/94), seuraavasti: 3235: 5§ ikään, kun hän erosi palveluksesta, ja tästä 3236: eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välit- 3237: Puolustusvoimien upseerin tai opistoupsee- tömästi ennen palveluksen päättymistä ja 3238: rin viran haltijalla, joka vähintään viisi vuot- vähintään kolme vuotta palveluksen päätty- 3239: ta on palvellut virassa, johon pääsyä varten mistä välittömästi edeltäneiden viiden vuo- 3240: vaaditaan lentäjän tutkinto, on oikeus siir- den ajalta; 3241: tyessään eläkkeelle tällaisesta virasta lukea 2) jos puolustusvoimien erikoisupseerin, 3242: eläkeajaksi siinä palvelemansa aika puoli- sotilaspapin tai sotilasammattihenkilön taik- 3243: toistakertaisena. ka rajavartiolaitoksen rajavartijan virassa 3244: palveleva virkamies on palveluksen päät- 3245: tyessä täyttänyt 55 vuotta ja hänellä on täl- 3246: 8§ laisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa 3247: puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen soti- 3248: Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole lasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja meri- 3249: edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi: vartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään 30 3250: 1) jos, milloin kysymyksessä on 1 § :n 3 vuotta ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi 3251: momentissa tarkoitettu uusi edunsaaja: kuukautta välittömästi ennen palveluksen 3252: päättymistä ja vähintään kolme vuotta palve- 3253: b) edellä a alakohdassa tarkoitetulla virka- luksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 3254: miehellä on sotilasarvo sekä a alakohdassa viiden vuoden ajalta; 3255: tarkoitetussa virassa tai yhteensä siinä ja 3) jos, milloin kysymyksessä on 1 §:n 3 3256: muussa puolustusvoimien tai rajavartiolai- momentissa tarkoitettu vanha edunsaaja, sel- 3257: toksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan laisessa upseerin tai opistoupseerin virassa, 3258: ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähin- johon ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena 3259: tään 30 vuotta vähennettynä muun kuin len- on upseerin tai opistoupseerin tutkinto, pal- 3260: täjän tutkintoa edellyttävässä virassa palvele- velevalla virkamiehellä on sotilasarvo ja täl- 3261: van virkamiehen osalta niillä täysillä kuu- laisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa 3262: kausilla, jotka hänellä oli jäljellä 55 vuoden puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen soti- 3263: 3264: 3265: 270070 3266: 2 EV 227/1996 vp- HE 217/1996 vp 3267: 3268: lasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja meri- Tätä lakia ei sovelleta valtion eläkelain 3269: vartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään seu- muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1994 3270: raavan taulukon mukainen määrä ja tästä annetun lain (638/94) voimaantulosäännök- 3271: eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välit- sen 2 momentissa tarkoitettuihin edunsaajiin. 3272: tömästi ennen palveluksen päättymistä ja Heihin sovellettavassa ennen 1 päivää tam- 3273: vähintään kolme vuotta palveluksen päätty- mikuuta 1995 voimassa olleessa valtion elä- 3274: mistä välittömästi edeltäneiden viiden vuo- kelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetuksi elä- 3275: den ajalta: keajaksi luetaan kuitenkin myös muussa 3276: puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen so- 3277: Eläkeaikaa vuoden Eläkkeeseen vaadittava tilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja meri- 3278: 1994 loppuun eläkeaika vartijan tehtävissä palveltu aika. Muita mai- 3279: mennessä nitun valtion eläkelain muuttamisesta anne- 3280: tun lain voimaantulosäännöksiä sovelletaan 3281: vähintään 16 vuotta 25 vuotta tämän lain estämättä sellaisenaan. 3282: vähintään 13 vuotta 26 vuotta Puolustusvoimista annetun asetuksen 3283: vähintään 10 vuotta 27 vuotta (667/92) 35 §:n 2 ja 3 kohdassa mainituissa 3284: vähintään 7 vuotta 28 vuotta viroissa palveleviin, joihin sovelletaan 1 päi- 3285: vähintään 3 vuotta 29 vuotta västä tammikuuta 1997 tämän lain 8 §:n 4 3286: alle 3 vuotta 30 vuotta momentin 2 kohtaa, sovelletaan 1 päivästä 3287: tammikuuta 1995 lukien palvellun ajan osal- 3288: ta valtion eläkelain 10 §:n 3 momentin sään- 3289: nöksiä eläkkeen määrästä, jos momentin 1 ja 3290: 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. 3291: Ennen 1 päivää tammikuuta 1940 syntynei- 3292: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- siin virkamiehiin sovelletaan kuitenkin en- 3293: kuuta 1997. Lakia sovelletaan eläkkeeseen, nen 1 päivää tammikuuta 1993 voimassa 3294: jonka perusteena oleva eläketapahtuma on olleita säännöksiä eläkkeen määrästä sekä 3295: sattunut lain tultua voimaan. valtion eläkelain 10 §:n 4 momenttia. 3296: 3297: 3298: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996 3299: EV 228/1996 vp - HE 159/1996 vp 3300: 3301: 3302: 3303: 3304: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi peruskou- 3305: lulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muutta- 3306: misesta 3307: 3308: 3309: 3310: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys tettujen koulunkäyntiavustajien paikkaami- 3311: n:o 159/1996 vp laeiksi peruskoululain ja sesta vaikeimmin kehitysvammaisten kou- 3312: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lunkäynnin tukemiseksi. 3313: lain muuttamisesta. Eduskunnalle on sivis- Eduskunta edellyttää, että vaikeimmin 3314: tysvaliokunta antanut asiasta mietintönsä n:o kehitysvammaisten opetuksesta vastaa leh- 3315: 20/1996 vp. torin, luokanopettajan tai erityisluokanopet- 3316: Eduskunta edellyttää, että koulutuksen tajan tai erityisopettajan pätevyysvaatimukset 3317: lainsäädännön kokonaisuudistuksen yh- täyttävä henkilö ellei oppilaan tarpeesta joh- 3318: teydessä selvitetään vaikeasti kehitysvam- tuvasta erityisestä syystä ole perusteltua, että 3319: maisten koulunkäyntiin ja erityisopetukseen opetusta antaa muu viranhaltija. 3320: liittyvät avustajakysymykset ja että samassa Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 3321: yhteydessä annetaan esitys tehtävään koulu- 3322: 3323: 3324: 3325: 3326: Laki 3327: peruskoululain muuttamisesta 3328: 3329: 3330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3331: kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 6 §:n 3 momentti, 3332: muutetaan 10 a §:n 2 momentti, 33 §, 35 §:n 1 momentti ja 52 §:n 1 momentti, 3333: sellaisina kuin niistä ovat 10 a §:n 2 momentti 28 päivänä kesäkuuta 1991 annetussa laissa 3334: (1010/91) ja 52 §:n 1 momentti 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (171191), sekä 3335: lisätään lakiin uusi 82 a § seuraavasti: 3336: 3337: 3338: 10 a § 33 § 3339: Oppivelvollisen on käytävä peruskoulua tai 3340: Oppivelvollisuusikäiselle, jota ei vamman, saatava vastaavaa opetusta muussa oppilai- 3341: tunne-elämän häiriön tai näihin rinnastetta- toksessa tai kotona. 3342: van muun erityisen syyn vuoksi voida opet- 3343: taa peruskoulun opetusryhmässä, voi kunta 3344: järjestää peruskouluopetusta oppilaan kotona 35 § 3345: tai muussa sopivassa paikassa. Oppivelvollisella lapsella on oikeus käydä 3346: peruskoulua tai saada muulla tavoin perus- 3347: 3348: 3349: 3350: 270066 3351: 2 EV 22811996 vp - HE 15911996 vp 3352: 3353: kouluopetusta vastaavaa opetusta sen mu- Asianomainen ministeriö voi siirtää kehi- 3354: kaan kuin tässä luvussa säädetään. tysvammaisten erityishuollosta annetun lain 3355: (519177) 9 §:ssä tarkoitetun kuntayhtymän 3356: ylläpitämän opetusyksikön tämän lain 3357: 52§ 82 a §:ssä tarkoitetuksi peruskoulua vastaa- 3358: Peruskoulussa voi olla rehtorin virka sekä vaa opetusta antavaksi kouluksi. 3359: opettajan ja oppilaskodinhoitajan virkoja. Tämän lain voimaan tullessa vaikeimmin 3360: Opettajan virkoja ovat lehtorin, luokanopet- kehitysvammaisille oppivelvollisuusikäisille 3361: tajan, erityisluokanopettajan ja erityisopetta- lapsille opetusta antaneiden opettajien virat 3362: jan virat. Vaikeimmin kehitysvammaisten voidaan kunnan tai kuntayhtymän päätöksel- 3363: lasten opetusta varten voi olla lisäksi muita lä muuttaa 52 §:ssä tarkoitetuiksi viroiksi. 3364: opettajan virkoja. Mainittuja virkoja hoitaneet viranhaltijat siir- 3365: tyvät vastaaviin peruskoulun virkoihin. Ti- 3366: lapäisenä viranhaltijana toimivat opettajat 3367: 10 luku voidaan siirtää tuntiopettajiksi. Tässä mo- 3368: mentissa tarkoitetuilla viranhaltijoilla ja tun- 3369: Eräät peruskouluopetusta vastaavaa opetusta tiopettajilla ei ole oikeutta 71 ja 73 §:n mu- 3370: antavat oppilaitokset kaiseen valtion varoista suoritettavaan eläk- 3371: keeseen. 3372: 82 a § Asianomainen ministeriö voi myöntää tä- 3373: V aitioneuvosto voi erityisestä syystä män lain voimaan tullessa kehitysvammais- 3374: myöntää kuntayhtymälle luvan peruskoulua ten erityishuollosta annetun lain voimaan- 3375: vastaavaa opetusta antavan koulun perusta- panosta annetun lain (520177) 7 §:ssä tarkoi- 3376: miseen. tetun yksityisen erityishuollon toimin- 3377: Kuntayhtymän ylläpitämään kouluun so- tayksikön ylläpitäjänä toimivalle Rinnekoti- 3378: velletaan, mitä tässä laissa säädetään perus- säätiölle luvan yksityisen erityiskoulun pe- 3379: koulusta. Koulua ylläpitävästä kuntayhty- rustamiseen. Kouluun ja siinä järjestettävään 3380: mästä on soveltuvin osin voimassa, mitä opetukseen sovelletaan, mitä peruskoululain 3381: tässä laissa säädetään kunnasta. Erityisope- 1-5, 10, 10 a, 15, 18-30, 36 a, 40-42, 3382: tukseen siirtämistä koskevan päätöksen tekee 44, 45, 47, 48, 50, 75, 76, 78 b, 85, 86, 89, 3383: kuitenkin oppilaan asuinkunta. 92 ja 95 §:ssä sekä kunnan opetustoimen 3384: Kuntayhtymälle myönnetään valtionosuutta hallinnosta annetun lain 6 ja 7 §:ssä sääde- 3385: perustamishankkeeseen ja käyttökustannuk- tään. Erityisopetukseen siirtämistä koskevan 3386: sia varten siten kuin opetus- ja kulttuuritoi- päätöksen tekee kuitenkin oppilaan asuin- 3387: men rahoituksesta annetussa laissa sääde- kunta. Koulua ylläpitävään säätiöön sovelle- 3388: tään. taan lisäksi, mitä peruskoululain 78 §:n 1 3389: momentissa säädetään, sekä koulun opetta- 3390: jiin, mitä peruskoululain 78 a §:ssä sääde- 3391: tään. Koulun ylläpitäjälle myönnetään val- 3392: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- tionosuutta perustamishankkeeseen ja käyttö- 3393: kuuta 1997. kustannuksia varten siten kuin opetus- ja 3394: Kehitysvammaisten erityishuoltona annet- kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa lais- 3395: tavaa opetusta varten hyväksyttyä opetus- sa säädetään. 3396: suunnitelmaa noudatetaan, kunnes opetusta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 3397: varten hyväksytään 30 §:ssä tarkoitettu ope- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 3398: tussuunnitelma. toimenpiteisiin. 3399: EV 228/1996 vp - HE 159/1996 vp 3 3400: 3401: 3402: Laki 3403: kehitysvammaisten erityishnollosta annetun lain muuttamisesta 3404: 3405: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3406: kumotaan kehitysvammaisten erityishuollosta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetun lain 3407: (519/77) 3 §:n 2 momentti sekä 28 ja 30 §, 3408: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti 27 päivänä marraskuuta 1992 annetussa laissa 3409: (1099/92) sekä 28 ja 30 § 27 päivänä toukokuuta 1983 annetussa laissa (484/83), ja 3410: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 3 kohta ja 9 §, 3411: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 kohta ja 9 § mainitussa 27 päivänä toukokuuta 1983 an- 3412: netussa laissa, seuraavasti: 3413: 3414: 1§ 3) tarpeellinen ohjaus, kuntootus sekä toi- 3415: minnallinen valmennus; 3416: Erityishuollon tarkoituksena on edistää 3417: 1 momentissa tarkoitetun henkilön suoriutu- 3418: mista päivittäisistä toiminnoista, hänen 9§ 3419: omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumis- Erityishuollon järjestämistä varten erityis- 3420: taan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvit- huoltopiirin kuntayhtymällä tulee olla toi- 3421: semansa hoito ja muu huolenpito. minnan kannalta tarpeellisia toimintayksiköi- 3422: tä. 3423: 2§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 3424: Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, kuuta 1997. 3425: sen mukaan kuin asetuksella tai tämän lain Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 3426: nojalla muutoin säädetään tai määrätään: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 3427: toimiin. 3428: 4 EV 228/1996 vp- HE 159/1996 vp 3429: 3430: 3431: Laki 3432: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 7 a § :n muuttamisesta 3433: 3434: 3435: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3436: muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain 3437: (705/92) 7 a §:n 2 momentti sellaisena kuin se on päivänä joulukuuta 1996 annetussa 3438: laissa ( /96). 3439: 3440: 3441: 7a§ 5 momentissa tarkoitetun yksityisen erityis- 3442: koulun rahoituksesta on voimassa mitä 1 3443: Peruskoululain 83 §:ssä tarkoitetun perus- momentissa säädetään. 3444: koulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen 3445: koulun ja peruskoululain muuttamisesta an- Tämä laki tulee voimaan päivänä 3446: netun lain ( 1 ) voimaantulosäännöksen kuuta 1997. 3447: 3448: 3449: 3450: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996 3451: EV 229/1996 vp - HE 222/1996 vp 3452: 3453: 3454: 3455: 3456: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Moldovan kanssa 3457: tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuk- 3458: sen eräiden määräysten hyväksymisestä 3459: 3460: 3461: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys hyväksyä ne Helsingissä 25 päivä- 3462: n:o 222/1996 vp Moldovan kanssa tehdyn nä elokuuta 1995 tehdyn Suomen 3463: sijoitusten edistämistä ja suojaamista koske- tasavallan hallituksen ja Moldovan 3464: van sopimuksen eräiden määräysten hyväk- tasavallan hallituksen välisen sijoi- 3465: symisestä. Eduskunta, jolle ulkoasiainva- tusten edistämistä ja suojaamista 3466: liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o koskevan sopimuksen määräykset, 3467: 23/1996 vp, on päättänyt jotka vaativat eduskunnan suostu- 3468: muksen. 3469: Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraa- 3470: van lain: 3471: 3472: 3473: 3474: 3475: Laki 3476: Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen 3477: eräiden määräysten hyväksymisestä 3478: 3479: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3480: 1§ ten edistämistä ja suojaamista koskevan so- 3481: Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1995 teh- pimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuulu- 3482: dyn Suomen tasavallan hallituksen ja Mol- vat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin 3483: dovan tasavallan hallituksen välisen sijoitus- niistä on sovittu. 3484: 3485: 3486: 270072 3487: 2 EV 229/1996 vp - HE 222/1996 vp 3488: 3489: 2 § 3 § 3490: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- Tämä laki tulee voimaan asetuksella sää- 3491: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. dettävänä ajankohtana. 3492: 3493: 3494: 3495: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996 3496: EV 230/1996 vp - HE 230/1996 vp 3497: 3498: 3499: 3500: 3501: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kansanter- 3502: veyslain 4 §:n muuttamisesta 3503: 3504: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Ii- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta 3505: n:o 230/1996 vp laiksi kansanterveyslain mietintönsä n:o 37/1996 vp, on hyväksynyt 3506: 4 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle sosiaa- seuraavan lain: 3507: 3508: 3509: Laki 3510: kansanterveyslain 4 § :n muuttamisesta 3511: 3512: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3513: lisätään 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (6611972) 4 §:ään, sellai- 3514: sena kuin se on laissa 1091/1992, uusi 2 momentti seuraavasti: 3515: 4 § Neuvottelukunnan kokoonpanosta, asettami- 3516: - - - - - - - - - - - - - - sesta ja tehtävistä säädetään asetuksella. 3517: Kansanterveyden laaja-alaista kehittämistä 3518: varten toimii asianomaisen ministeriön yh- Tämä laki tulee voimaan päivänä 3519: teydessä kansanterveyden neuvottelukunta. kuuta 19 3520: 3521: 3522: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996 3523: 3524: 3525: 3526: 3527: 270085 3528: EV 231/1996 vp- HE 204/1996 vp 3529: 3530: 3531: 3532: 3533: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen siemenkauppalain 3534: 3 ja 4 §:n muuttamisesta 3535: 3536: 3537: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys liokunnan tässä asiassa antamassa mietinnös- 3538: n:o 204/1996 vp siemenkauppalain 3 ja sä ja mietinnössään n:o 28/1992 vp esittämät 3539: 4 §:n muuttamisesta. Eduskunnalle on maa- tavoitteet ja näkökohdat. 3540: ja metsätalousvaliokunta antanut asiasta mie- Eduskunta edellyttää, että hallitus saattaa 3541: tintönsä n:o 23/1996 vp. seuraavien varsinaisten valtiopäivien ko- 3542: Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy koontumiseen mennessä eduskunnan käsi- 3543: kiireellisiin toimenpiteisiin maamme siemen- teltäväksi esityksen kylvösiemenen mark- 3544: huollon toimivuuden ja Suomen oloissa kinointia koskevien vahingonkorvaussään- 3545: käyttökelpoisen siemenen perinnöllisen mo- nösten uudistamisesta. 3546: nimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain: 3547: ottaen huomioon maa- ja metsätalousva- 3548: 3549: 3550: 3551: 3552: Laki 3553: siemenkauppalain 3 ja 4 § :n väliaikaisesta muuttamisesta 3554: 3555: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3556: muutetaan väliaikaisesti 26 päivänä helmikuuta 1993 annetun siemenkauppalain (23311993) 3557: 3 §:n otsikko ja 1 momentti sekä 4 §:n 2 momentti, seuraavasti: 3558: 3559: 3 § markkinointia koskevat Euroopan yhteisön 3560: säännökset edellyttävät, että tiettyjen kasvi- 3561: Senifioitu siemen lajikkeiden kylvösiementä saadaan mark- 3562: kinoida ainoastaan kylvösiemenerinä, joiden 3563: Maa- ja metsätalousministeriö määrää sen polveutuminen, lajikeaitous ja tekninen laatu 3564: mukaan kuin kylvösiementen tuotantoa ja on Suomen tai muun Euroopan talousalueen 3565: 3566: 3567: 270081 3568: 2 EV 231/1996 vp- HE 204/1996 vp 3569: 3570: valtion viranomaisen varmentama (sertifioitu vösiementä ja sen tuottamista, käsittelyä ja 3571: siemen). varastointia koskevista vaatimuksista. Niitä 3572: annettaessa on otettava huomioon kyl- 3573: vösiementen tuottamista ja markkinointia 3574: 4 § koskevat Euroopan yhteisön säännökset. 3575: Muu kylvösiemen 3576: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 3577: Maa- ja metsätalousministeriö antaa mää- kuuta 1997 ja on voimassa 31 päivään jou- 3578: räyksiä tässä pykälässä tarkoitettua kyl- lukuuta 1997. 3579: 3580: 3581: 3582: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996 3583: EV 23211996 vp - HE 240/1996 vp 3584: 3585: 3586: 3587: 3588: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Suomen 3589: Vientiluotto Oy:n korlwtuesta, valuuttakurssitappioiden korvaami- 3590: sesta ja antolainauksen valtion takaoksista annetun lain 1 §:n 3591: muuttamisesta 3592: 3593: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys kauksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta. 3594: n:o 240/1996 vp laiksi Suomen Vientiluotto Eduskunta, jolle talousvaliokunta on antanut 3595: Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden asiasta mietintönsä n:o 25/1996 vp, on hy- 3596: korvaamisesta ja antolainauksen valtion ta- väksynyt seuraavan lain: 3597: 3598: 3599: Laki 3600: Suomen Vientiluotto Oy:n korlwtuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamisesta ja 3601: antolainauksen valtion takaoksista annetun lain 1 § :n muuttamisesta 3602: 3603: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3604: muutetaan Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamisesta 3605: ja antolainauksen valtion takaoksista 29 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain (1364/89) 1 §, 3606: sellaisena kuin se on 8 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1408/95), seuraavasti: 3607: 1§ varainhankintakustannusten ja yhtiön myön- 3608: V altioneuvostolla on oikeus määräämillään tämien lainojen koron erotuksen lisättynä 3609: ehdoilla antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle 0,25 prosenttiyksiköllä. 3610: sitoumuksia siitä, että valtio maksaa yhtiön 3611: vuosina 1990-1996 myöntämien yhteensä Tämä laki tulee voimaan päivänä 3612: enintään 7 500 miljoonan markan lainojen kuuta 199 . 3613: 3614: 3615: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996 3616: 3617: 3618: 3619: 3620: 270086 3621: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 3622: 3623: 3624: 3625: 3626: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi osa- 3627: keyhtiölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 3628: 3629: 3630: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys hylännyt hallituksen esitykseen sisältyvän 3631: n:o 89/1996 vp laiksi osakeyhtiölain ja eräi- lakiehdotuksen arvopaperinvälitysliikkeistä 3632: den siihen liittyvien lakien muuttamisesta. annetun lain 3 §:n muuttamisesta ja hyväk- 3633: Eduskunta, jolle talousvaliokunta on anta- synyt seuraavat lait: 3634: nut asiasta mietintönsä n:o 24/1996 vp, on 3635: 3636: 3637: 3638: 3639: Laki 3640: osakeyhtiölain muuttamisesta 3641: 3642: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3643: kumotaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiölain (734/78) 2 luvun 13 §, 4 lu- 3644: vun 11 § sekä 11 luvun 5 § ja 9 §:n 3 momentti, 3645: sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 13 § osittain muutettuna 5 päivänä elokuuta 1983 anne- • 3646: tulla lailla (687/83) ja 11 luvun 5 § osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 1992 annetul- 3647: la lailla (1573/92), 3648: muutetaan 1 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentti ja 2 §, 2 luvun 2 §:n 2 momentti, 4 §, 6 §:n 1 3649: momentti, 9 ja 12 §, 3 luvun 1-3 §, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 8 §, 10 §:n 1 momentti ja 3650: 11 §:n 1 momentti, 3 a luvun 11, 12 ja 15 §, 4 luvun 1 ja 2 §, 3 §:n 2 momentti, 4-10 ja 3651: 12 §, 13 §:n 1 ja 3 momentti ja 14 §, 5-7 luku, 8 luvun 1-3 ja 7 §, 8 §:n 1 momentti, 11 3652: ja 15 §, 9 luvun 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 2 momentti, 3 §, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 12 §:n 1 3653: momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentin 3 kohta ja 3 momentti, 10 luvun 1 §:n 1 3654: ja 4 momentti, 4 §ja 14 §:n 1 momentti, 11 luvun 4 §:n 2 momentti, 6 §:n 3 momentti, 7 ja 3655: 8 §, 9 §:n 2, 4 ja 7 momentti, 10-12 ja 14 §, 12luvun 1 §:n 1 momentti, 2 ja 3 §, 4 §:n 2 3656: momentti, 5 ja 7 §, 13 luvun 1 ja 2 §, 2 a §:n 2 momentti, 3 §:n 3 momentti, 4 §:n 1 mo- 3657: mentti, 7 ja 8 §, 11 §:n 1 momentti ja 15 §, 14 luku, 15 luvun 6 §:n 1 ja 3 momentti sekä 3658: 16 luvun 1 §, 2 §:n 1 momentti, 5 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 ja 9 §, 3659: sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 9 ja 12 §, 3 luvun 3 §, 4 luvun 8, 9 ja 12 §, 6 ja 7 luku, 3660: 8 luvun 2 § sekä 9 luvun 3 § osittain muutettuina mainitulla 5 päivänä elokuuta 1983 anne- 3661: tulla lailla, 3 luvun 2 § ja 10 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa 3662: (1618/92), 11 §:n 1 momentti, 9 luvun 15 §:n 3 momentti, 12 luvun 3 §, 13 luvun 2 ja 15 § 3663: sekä 16 luvun 1 § mainitussa 5 päivänä elokuuta 1983 annetussa laissa, 3 a luvun 11 ja 12 § 3664: 17 päivänä toukokuuta 1991 annetussa laissa (832/91) ja 15 § 20 päivänäjoulukuuta 1996 3665: annetussa laissa (1075/96), 4 luvun 2 ja 4 § osittain muutettuina 12 päivänä kesäkuuta 1992 3666: annetulla lailla (504/92) ja 10 § sekä 11 luvun 9 §:n 4 momentti viimeksi mainitussa laissa, 3667: 5 luku osittain muutettuna mainitulla 12 päivänä kesäkuuta 1992 annetulla lailla ja 9 päivänä 3668: elokuuta 1993 annetulla lailla (745/93), 10 luvun 1 §:n 1 ja 4 momentti ja 4 § 28 päivänä 3669: lokakuuta 1994 annetussa laissa (937/94), 11 luvun 7 ja 8 § osittain muutettuina mainituilla 3670: 5 päivänä elokuuta 1983 ja 23 päivänä joulukuuta 1992 annetuilla laeilla, 9 §:n 7 momentti 3671: ja 10-12 § mainitussa 23 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa sekä 14 § osittain muu- 3672: tettuna 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla (501/88) ja mainitulla 23 päivänä joulu- 3673: kuuta 1992 annetulla lailla, 12 luvun 2 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 7 § 3674: 3675: 3676: 260760 3677: 2 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 3678: 3679: muutettuna 3 päivänä huhtikuuta 1981 ja 15 päivänä syyskuuta 1989 annetuilla laeilla 3680: (248/81 ja 815/89), 13 luvun 2 a §:n 2 momentti 25 päivänä tammikuuta 1993 annetussa 3681: laissa (48/93), 14 luku osittain muutettuna mainitulla 5 päivänä elokuuta 1983 annetulla lail- 3682: la sekä 22 päivänä tammikuuta 1988 ja 8 päivänä helmikuuta 1991 annetuilla laeilla (51/88 3683: ja 243/91), 16 luvun 2 §:n 1 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (516/93), 3684: 5 §:n 4 momentti 23 päivänä lokakuuta 1992 annetussa laissa (969/92), 7 §:n 1 momentti 3685: mainitussa 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa, 8 § osittain muutettuna mainituilla 5 3686: päivänä elokuuta 1983 ja 28 päivänä lokakuuta 1994 annetuilla laeilla sekä 9 § osittain muu- 3687: tettuna 24 päivänä elokuuta 1990 annetulla lailla (807/90), sekä 3688: lisätään 1 lukuun uusi 3 ja 4 §, 2 luvun 3 §:ään uusi 3 momentti sekä lukuun uusi 4 aja 3689: 15 §, 3 lukuun uusi 1 a-1 c §ja 11 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna maini- 3690: tulla 5 päivänä elokuuta 1983 annetulla lailla, uusi 3 momentti, 3 a lukuun uusi 3 a, 16 ja 3691: 17 §, 4lukuun uusi 2 a, 4 a, 4 b, 5 a, 5 b, 8 a sekä 12 a-12 c §ja 12 a §:n edelle uusi vä- 3692: liotsikko, 8 luvun 6 §:ään uusi 3 momentti ja lukuun uusi 11 a §, 9 lukuun uusi 2 a-2 c §, 3693: luvun 12 §:ään uusi 3 ja 4 momentti sekä 15 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta, 10 luvun 3694: 1 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 28 päivänä lokakuuta 1994 annetussa laissa, uusi 5 3695: momentti, 11 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä 3696: joulukuuta 1992 annetulla lailla, uusi 4 momentti, lukuun uusi 6 aja 9 a §, 11 luvun muute- 3697: tun 12 §:n edelle uusi väliotsikko, 12 luvun 1 §:ään uusi 3 momentti ja lukuun uusi 3 aja 3698: 8 §, lakiin uusi 14 a luku, 16 luvun 5 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna maini- 3699: tulla 23 päivänä lokakuuta 1992 annetulla lailla, uusi 4 momentti, jolloin muutettu 4 mo- 3700: mentti siirtyy 5 momentiksi, sekä lukuun uusi 7 a § ja sen edelle uusi väliotsikko sekä lakiin 3701: uusi 17 luku seuraavasti: 3702: 3703: 1luku toimintaa; sekä 3704: 2) yhtiön liiketoiminnan kohteena ovat 3705: Yleisiä säännöksiä pääasiassa edellä tarkoitettujen arvopaperien 3706: omistajat. 3707: 1§ Tarjottaessa yleisölle muita kuin 2 mo- 3708: Tätä lakia sovelletaan kaikkiin osakeyh- mentissa tarkoitettuja yksityisen osakeyhtiön 3709: tiöihin, jollei erikseen toisin säädetä. Osa- arvopapereita on ilmoitettava, että arvopape- 3710: keyhtiö voi olla yksityinen (yksityinen osa- reita ei voida ottaa arvopaperimarkkinalaissa 3711: keyhtiö) tai julkinen (julkinen osakeyhtiö). tarkoitetun julkisen kaupankäynnin eikä sitä 3712: vastaavan menettelyn kohteeksi. Tarjoukses- 3713: Yksityisen osakeyhtiön osakepääoman on sa ei saa antaa ymmärtää, että tarkoituksena 3714: oltava vähintään 50 000 markkaa ja julkisen on myöhemmin muuttaa yhtiö julkiseksi 3715: osakeyhtiön vähintään 500 000 markkaa. osakeyhtiöksi tai saattaa sen arvopaperit jul- 3716: Osakkeiden on oltava samanmääräisiä, jos kisen kaupankäynnin kohteeksi. 3717: osakepääoma on jaettu useaan osakkeeseen. 3718: 3719: 2 § 3720: Yksityisen osakeyhtiön arvopaperimark- 3 § 3721: kinalain (495/89) 1 luvun 2 §:n 1 momentin Jos osakeyhtiöllä on määräysvalta toisessa 3722: 1-3 kohdassa tarkoitettuja arvopapereita ei kotimaisessa tai ulkomaisessa yhteisössä, on 3723: saa ottaa arvopaperimarkkinalaissa tarkoite- edellinen emoyhtiö ja jälkimmäinen tytäryh- 3724: tun julkisen kaupankäynnin tai sitä vastaa- teisö. Emoyhtiö tytäryhteisöineen muodostaa 3725: van menettelyn kohteeksi. konsernin. 3726: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske Osakeyhtiöllä katsotaan olevan määräys- 3727: yksityisen osakeyhtiön arvopapereita, jotka valta toisessa yhteisössä, kun sillä on: 3728: yksin tai yhdessä muiden arvopaperien kans- 1) enemmän kuin puolet kaikkien osakkei- 3729: sa tuottavat oikeuden käyttää tai saada yh- den, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuot- 3730: tiön tarjoamia kuluttajansuojalaissa (38178) tamasta äänimäärästä ja tämä ääntenenem- 3731: tarkoitettuja kulutushyödykkeitä, jos mistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, 3732: 1) yhtiö ei harjoita muuta liiketoimintaa yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai nii- 3733: kuin kulutushyödykkeiden myyntiä, tarjon- hin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun 3734: taa, muuta markkinointia ja siihen liittyvää sopimukseen; taikka 3735: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 3 3736: 3737: 2) oikeus nimittää enemmistö jäsenistä lön ja hänen aviopuolisoosa tai häneen avio- 3738: toisen yhteisön hallitukseen tai siihen verrat- liitonomaisessa suhteessa olevan henkilön 3739: tavaan toimielimeen taikka toimielimeen, etenevässä tai takenevassa polvessa oleva 3740: jolla on tämä oikeus, ja nimitysoikeus perus- sukulainen sekä mainittujen henkilöiden 3741: tuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa aviopuolisot tai heihin avioliitonomaisessa 3742: tarkoitettu ääntenenemmistö. suhteessa olevat henkilöt; sekä 3743: Edellä 2 mom~ntissa tarkoitettua osake- 5) yhteisö ja säätiö, jossa 2-4 kohdassa 3744: yhtiön ääniosuutta laskettaessa ei oteta huo- tarkoitetulla henkilöllä yksin tai toisen kans- 3745: mioon lakiin, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopi- sa on 3 §:n 2-4 momentissa tarkoitettu 3746: mukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin määräysvalta. 3747: sisältyvää äänestysrajoitusta. Y~teisön koko- Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua 3748: naisäänimäärää laskettaessa et oteta huo- omistusta ja äänivaltaa laskettaessa sovelle- 3749: mioon niitä ääniä, jotka liittyvät yhteisölle taan, mitä 3 §:n 3 momentissa säädetään, ja 3750: itselleen tai sen tytäryhteisölle taikka yh- yhteisön osakkaana ja jäsenellä olevaan 3751: teisön tai sen tytäryhteisön määräysvallassa osuuteen luetaan häneen 1 momentin 4 koh- 3752: tässä pykälässä säädetyllä tavalla olevalle dassa tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön 3753: säätiölle kuuluviin osakkeisiin, jäsenosuuk- ja 5 kohdassa tarkoitetussa suhteessa olevan 3754: siin tai yhtiöosuuksiin. yhteisön ja säätiön omistus ja äänivalta. 3755: Osakeyhtiöllä on määräysvalta toisessa 3756: yhteisössä myös silloin, kun osakeyhtiöllä 3757: yhdessä yhden tai useamman tytäryhteisönsä 3758: kanssa taikka tytäryhteisöllä yksin tai yhdes- 2luku 3759: sä muiden tytäryhteisöjen kanssa on 2 mo- 3760: mentissa tarkoitettu määräysvalta. Osakeyhtiön perustaminen 3761: Jos osakeyhtiöön rinnastettavana ulkomai- 3762: sella yhtiöllä on edellä tarkoitettu määräys- 2§ 3763: valta suomalaisessa osakeyhtiössä, ulkomais- 3764: ta yhtiötä pidetään emoyhtiönä ja suomalais- Perustamiskirjan tulee sisältää ehdotus yh- 3765: ta yhtiötä tytäryhteisönä sovellettaessa, mitä tiöjärjestykseksi, minkä lisäksi siinä on mai- 3766: 11 luvun 7 §:ssä ja 11 §:n 3 momentissa nittava: 3767: sekä 12 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentissa sää- 1) perustajan täydellinen nimi ja osoite, 3768: detään. luonnollisesta henkilöstä asuinpaikka ja suo- 3769: malainen henkilötunnus tai tämän puuttuessa 3770: 4 § syntymäaika sekä oikeushenkilöstä kotipaik- 3771: Yhtiön lähipiiriin kuuluvat: ka, rekisterinumero ja rekisteri, johon oi- 3772: 1) se, jolla on yhtiössä 3 §:n 2-4 mo- keushenkilö on merkitty; 3773: mentissa tarkoitettu määräysvalta tai joka on 2) kustakin osakkeesta yhtiölle maksettava 3774: yhtiössä määräysvaltaa käyttävän määräys- määrä; 3775: vallassa taikka joka kuuluu yhtiön kanssa 3) aika, jonka kuluessa osakkeet on mer- 3776: samaan konserniin; kittävä, ja osakkeiden maksuaika; 3777: 2) se, jolla omistuksen, optio-oikeuden tai 4) milloin ja miten perustaruiskokous kut- 3778: vaihtovelkakirjan nojalla on tai voi olla vä- sutaan koolle, jollei sitä 7 §:n 2 momentin 3779: hintään yksi prosentti yhtiön osakkeista tai mukaisesti pidetä ilman kutsua; sekä 3780: osakkeiden tuottamasta äänimäärästä taikka 5) yhtiön perustamisesta yhtiön maksetta- 3781: vastaava omistus tai äänivalta yhtiön konser- viksi tulevat kulut tai näiden kulujen arvioi- 3782: niin kuuluvassa yhteisössä taikka yhtiössä tu enimmäismäärä. 3783: määräysvaltaa käyttävässä yhteisössä tai sää- 3784: tiössä; 3 § 3785: 3) yhtiön toimitusjohtaja, hallituksen jäsen, 3786: hallintoneuvoston jäsen ja tilintarkastaja sekä Yksityisen osakeyhtiön perusyhtiöjärjes- 3787: 1 kohdassa tarkoitetussa yhteisössä tai sää- tyksestä voidaan määrätä oikeusministeriön 3788: tiössä vastaavassa asemassa oleva henkilö; päätöksellä. 3789: 4) 1-3 kohdassa tarkoitetun henkilön 3790: aviopuoliso tai häneen avioliitonomaisessa 4 § 3791: suhteessa oleva henkilö, sisarus, sisar- ja Perustamiskirjaan on otettava asiaa koske- 3792: velipuoli, 1-3 kohdassa tarkoitetun henki- va määräys, jos: 3793: 4 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 3794: 3795: 1) osake voidaan merkitä oikeuksin tai 4a§ 3796: velvollisuuksin panna yhtiöön osaketta vas- Yhden tai useamman riippumattomana 3797: taan muuta omaisuutta kuin rahaa (apport- asiantuntijana toimivan hyväksytyn tilintar- 3798: tiomaisuus) tai se muuten voidaan merkitä kastajan on arvioitava yhtiölle 4 §:n 1 mo- 3799: tietyin ehdoin; mentin 1 tai 2 kohdan mukaan tuleva omai- 3800: 2) yhtiölle tulee omaisuutta muutoin kuin suus ja annettava omaisuudesta lausunto, 3801: osakkeita vastaan; joka on päivättävä ja allekirjoitettava. Lau- 3802: 3) yhtiön on korvattava muita yhtiön pe- sunto on liitettävä perustamiskirjaan, ja siinä 3803: rustamiseen liittyviä kuluja kuin julkiset on oltava: 3804: maksut ja tavanomaiset palkkiot perusta- 1) selvitys yhtiölle tulevasta omaisuudesta; 3805: misasiakirjojen laatimisesta ja siihen finnas- 2) selvitys omaisuuden arvioinnissa käyte- 3806: tettavasta työstä; taikka tyistä arvostusmenetelmistä ja niitä käyttä- 3807: 4) joku muutoin saa yhtiöltä erityisen oi- mällä saatavista tuloksista; 3808: keuden tai edun. 3) selvitys omaisuudesta annettavasta vas- 3809: Perustamiskirjassa on oltava selvitys niistä tikkeesta; sekä 3810: seikoista, joilla voi olla merkitystä arvioi- 4) arvio siitä, vastaako omaisuuden arvo 3811: taessa 1 momentissa tarkoitettua määräystä. vähintään omaisuudesta annettavaa vastiketta 3812: Selvitys on annettava erityisesti niistä sei- ja, jos vastike on yhtiön osakkeita, osakkeis- 3813: koista, joilla voi olla merkitystä yhtiölle tu- ta maksettavaa määrää. 3814: levan omaisuuden arvioinnissa. Selvityksessä Omaisuus on arvioitava välittömästi ennen 3815: on mainittava 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa perustavaa yhtiökokousta. 3816: tarkoitetut tiedot siitä, jota määräys koskee, Jos yhtiössä on oltava yhtiökokouksen va- 3817: ja arvo, joka yhtiöön tulevalle omaisuudelle litsema Keskuskauppakamarin hyväksymä 3818: ehdotetaan taseeseen merkittäväksi, sekä tilintarkastaja, myös riippumattomana asian- 3819: omaisuutta vastaan annettavien osakkeiden tuntijana toimivan tilintarkastajan on oltava 3820: lukumäärä tai muu vastike. Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintar- 3821: Jos 1 momentissa mainitussa määräyksessä kastaja. Riippumattomana asiantuntijana toi- 3822: tarkoitetusta asiasta tehdään kirjallinen sopi- mivalla tilintarkastajalla on oikeus saada 3823: mus tai annetaan kirjallinen sitoumus, perus- yhtiöltä palkkio. 3824: tamiskirjaan on liitettävä tämä asiakirja tai 3825: sen jäljennös taikka viittaus siihen ja ilmoi- 6 § 3826: tus paikasta, jossa asiakirja pidetään merkit- Merkinnän hyväksymisestä ja merkitsijälle 3827: sijäiden nähtävänä. Jos liike pannaan yh- annettavien osakkeiden lukumäärästä päättä- 3828: tiöön osakkeita vastaan tai muutoin hanki- vät perustajat. Jos perustaja on perustamis- 3829: taan yhtiölle, perustamiskirjaan on liitettävä kirjassa ilmoittanut merkitsevänsä tietyn 3830: myös liikkeen tilinpäätösasiakirjat kahdelta määrän osakkeita, on hänelle annettava vä- 3831: viimeksi päättyneeitä tilikaudelta sekä vii- hintään tämä määrä. Perustamiskirjaan on 3832: meisen tilinpäätöksen jälkeen laaditut osa- liitettävä päätös sellaisten osakemerkintöjen 3833: vuosikatsaukset. Perustamiskirjassa on lisäk- hyväksymisestä, joita ei ole tehty perusta- 3834: si annettava selvitys liikkeen tuloksesta ja miskirjaan. 3835: taloudellisesta asemasta viimeisen tilinpää- 3836: töksen tai osavuosikatsauksen laatimisen 3837: jälkeiseltä ajalta. Jollei tilinpäätösasiakirjoja 3838: ole, on perustamiskirjassa annettava selvitys 3839: liikkeen tuloksesta ja taloudellisesta asemas- 3840: ta kahdelta viimeksi päättyneeitä tilikaudelta. 9§ 3841: Apporttiomaisuutta voi olla vain omaisuus, Osakeyhtiö on kuuden kuukauden kuluessa 3842: jolla on yhtiölle taloudellista arvoa. Työ- perustamiskirjan allekirjoittamisesta ilmoitet- 3843: suoritusta tai palvelun suorittamista koskeva tava rekisteröitäväksi niin kuin siitä erikseen 3844: sitoumus ei voi olla apporttiomaisuutta. säädetään. 3845: Sopimus tai sitoumus on yhtiötä kohtaan Osakepääomana rekisteröidään merkitty- 3846: tehoton, jos tämän pykälän tai 4 a §:n sään- jen ja merkitsijöille annettujen osakkeiden 3847: nöksiä ei ole noudatettu. yhteenlaskettu nimellisarvo vähennettynä 3848: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 5 3849: 3850: 12 §:n mukaan mitätöityjen osakkeiden yh- määräysvalta, perustajan tai osakkeenomista- 3851: teenlasketulla nimellisarvolla. Rekisteröitä- jan 1 luvun 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa 3852: vän osakepääoman on oltava vähintään yh- tarkoitetulta lähiomaiselta taikka jonkun 3853: tiön vähimmäispääoman suuruinen. edellä mainitun määräysvallassa 1 luvun 3854: Osakkeista maksettavan määrän on oltava 3 §:n 2-4 momentissa tarkoitetulla tavalla 3855: yhtiön omistuksessa ja hallinnassa ennen olevalta; 3856: kuin yhtiö ilmoitetaan rekisteröitäväksi. Ra- 2) yhtiön rekisteröinnistä on kulunut enin- 3857: hassa maksettava määrä on maksettava yh- tään kaksi vuotta; 3858: tiön Suomessa olevalle talletuspankin tai 3) hankinnasta suoritettava vastike on vä- 3859: talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ul- hintään kymmenesosa hankintahetkellä rekis- 3860: komaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille. teröidystä osakepääomasta tai, jos yhtiötä ei 3861: Osakkeista maksettua määrää ei saa käyttää ole rekisteröity, vähintään kymmenesosa 3862: ennen kuin hallitus on valittu. merkittyjä osakkeita vastaavasta osakepää- 3863: Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä: omasta, josta on vähennetty mitätöidyt osak- 3864: 1) yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitus- keet; 3865: johtajan vakuutus siitä, että yhtiön perusta- 4) hankinta ei kuulu yhtiön tavanomaiseen 3866: misessa on noudatettu tämän lain säännöksiä liiketoimintaan; ja 3867: ja että osakkeista maksettu määrä on yhtiön 5) omaisuutta ei hankita arvopaperimark- 3868: omistuksessa ja hallinnassa; sekä kinalain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa julki- 3869: 2) tilintarkastajien todistus siitä, että tämän sessa kaupankäynnissä. 3870: lain säännöksiä osakepääoman maksusta on Hankintahetkenä pidetään ajankohtaa, jona 3871: noudatettu. sopimus hankinnasta on tehty. 3872: Hallituksen on esitettävä yhtiökokoukselle 3873: 12 § hankinnasta 4 §:n 2 momentin mukainen 3874: Hallituksen on viipymättä perittävä viiväs- kirjallinen selvitys ja 4 a §:ssä tarkoitettu 3875: tynyttä määrää, jos osaketta ei makseta tilintarkastajan lausunto. Selvitys ja lausunto 3876: ajoissa. Hallitus voi todeta oikeuden osak- on pidettävä osakkeenomistajien nähtävänä 3877: keeseen menetetyksi, jos viivästynyttä mää- yhtiön pääkonttorissa vähintään viikon ajan 3878: rää korkoineen ei makseta kuukauden ku- ennen yhtiökokousta ja viipymättä lähetettä- 3879: luessa 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoi- vä osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää, 3880: tetun maksuajan päättymisestä. sekä asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa. 3881: Jos oikeus osakkeeseen on menetetty, hal- Yhtiökokouksen päätös on ilmoitettava 3882: litus voi antaa osakkeen uudelle merkitsijäl- rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa. Ilmoi- 3883: le, jonka on viipymättä suoritettava osak- tukseen on liitettävä 3 momentissa tarkoitet- 3884: keesta maksettavaksi erääntynyt määrä. Hal- tu selvitys ja lausunto. 3885: lituksen on ennen yhtiön ilmoittamista rekis- 3886: teröitäväksi mitätöitävä osakkeet, joita ei ole 3887: täysin maksettu. Hallituksen päätös osakkei- 3888: den mitätöimisestä on liitettävä perustamis- 3889: kirjaan. 3 luku 3890: Jos osake mitätöidään 2 momentissa tar- 3891: koitetusta syystä, kukin osakkeen merkinnyt Osake, osakekitja ja osakeluettelo 3892: on velvollinen suorittamaan yhtiölle kor- 3893: vaukseksi kolmasosan osakkeesta maksetta- 1§ 3894: vasta määrästä. Osakeyhtiön kaikki osakkeet tuottavat yh- 3895: tiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestykses- 3896: 15 § sä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä 3897: Perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen on tai voi olla oikeuksiltaan toisistaan poik- 3898: tehtyyn sopimukseen, joka tarkoittaa muun keavia osakkeita. Tällöin on mainittava 3899: omaisuuden kuin rahan hankkimista yhtiölle osakkeiden väliset erot sekä lukumäärät tai 3900: ja josta ei ole otettu perustamiskirjaan vähimmäis- ja enimmäismäärät. 3901: 4 §:ssä tarkoitettua määräystä, on saatava Tässä laissa erilajisilla osakkeilla tarkoite- 3902: yhtiökokouksen hyväksyminen, jos: taan osakkeita, jotka yhtiöjärjestykseen ote- 3903: 1) omaisuutta hankitaan perostajalta tai tun määräyksen mukaan poikkeavat toisis- 3904: osakkeenomistajalta, siltä, jolla on näissä 1 taan jommankumman seuraavan oikeuden 3905: luvun 3 §:n 2-4 momentissa tarkoitettu suhteen: 3906: 6 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 3907: 3908: 1) osakkeen tuottama äänimäärä; tai asioissa, joissa se tuottaa äänioikeuden. So- 3909: 2) osakkeen tuottama oikeus jaettaessa vellettaessa etuosakkeen omistajaan 9 luvun 3910: yhtiön varoja. 16 §:ää, sovelletaan aina myös, mitä maini- 3911: Jos osakkeet poikkeavat toisistaan muulla tun luvun 17 §:ssä säädetään. 3912: kuin 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, yh- Etuosaketta, joka ei tuota äänioikeutta, ei 3913: tiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että oteta lukuun, jos yhtiökokouksen pätevän 3914: nämä osakkeet muodostavat osakelajin, jo- päätöksen syntymiseen tai tietyn oikeuden 3915: hon sovelletaan tämän lain säännöksiä erila- käyttämiseen vaaditaan kaikkien osakkeen- 3916: jisista osakkeista. omistajien suostumus tai suostumus osak- 3917: Osake voidaan yhtiöjärjestyksessä määrä- keenomistajilta, joilla on määräosa yhtiön 3918: tyillä edellytyksillä ja siinä määrätyssä jär- osakkeista. 3919: jestyksessä muuntaa toisenlajiseksi. Muunta- 3920: minen on viivytyksettä ilmoitettava rekiste- 1c § 3921: röitäväksi. Osake on muunnettu, kun ilmoi- Yhtiöjärjestyksessä on määrättävä, minkä 3922: tus on rekisteröity. oikeuden etuosake tuottaa 1 a §:n 2 momen- 3923: Yhtiöjärjestyksessä voidaan asettaa osak- tissa tarkoitetun erityisen taloudellisen etuu- 3924: keenomistajalle velvollisuus suorittaa erityi- den lisäksi jaettaessa yhtiön varoja. 3925: siä maksuja yhtiölle. Jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, 3926: oikeus etuosakkeen tuottamaan jako-osatto- 3927: 1a§ maan hyvitykseen syntyy tilikausittain ja 3928: Osake tuottaa yhden äänen kaikissa yh- hyvitys on maksettava viipymättä voitonja- 3929: tiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yh- kokelpoisia varoja osoittavan tilinpäätöksen 3930: tiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, vahvistamisen jälkeen. 3931: että osakkeilla on erisuuruinen äänimäärä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että 3932: Osakkeen äänimäärä ei saa olla suurempi etuosakkeella, joka ei tuota oikeutta jako- 3933: kuin kaksikymmentä kertaa toisen osakkeen osaan yhtiön varoja jaettaessa, ei ole 4 luvun 3934: äänimäärä. 2 §:ssä tarkoitettua merkintäetuoikeutta. 3935: Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että Yhtiöjärjestyksessä on määrättävä, mitkä 3936: yhtiössä on tai voi olla 1 momentissa tarkoi- oikeudet etuosake tuottaa silloin, kun osake- 3937: tettujen osakkeiden lisäksi osakkeita, jotka pääomaa korotetaan, annetaan optio-oikeuk- 3938: tuottavat äänioikeuden vain tietyissä yh- sia tai otetaan vaihtovelkakirjalaina, osake- 3939: tiökokouksessa käsiteltävissä asioissa (etu- pääomaa alennetaan, hankitaan omia osak- 3940: osake). Etuosakkeisiin on liityttävä yhtiöjär- keita, yhtiö asetetaan selvitystilaan, yhtiö 3941: jestyksessä määrätty erityinen taloudellinen sulautuu toiseen yhtiöön tai jakautuu taikka 3942: etuus jaettaessa yhtiön varoja verrattuna 1 kun syntyy 14 luvun 19 §:ssä tarkoitettu 3943: momentissa tarkoitettuihin osakkeisiin. lunastusoikeus tai julkinen osakeyhtiö muut- 3944: Yhtiössä on oltava 1 momentissa tarkoitet- tuu yksityiseksi osakeyhtiöksi. 3945: tuja osakkeita vähimmäisosakepääomaa vas- 3946: taava määrä. 2 § 3947: Osake voidaan rajoituksitta luovuttaa ja 3948: 1b § hankkia, jollei laista tai yhtiöjärjestyksestä 3949: Etuosake tuottaa äänioikeuden vain yh- muuta johdu. Yhtiöjärjestyksessä näitä oi- 3950: tiöjärjestyksessä määrätyissä asioissa sekä keuksia voidaan rajoittaa vain 3 ja 4 §:n mu- 3951: yhtiökokouksen päättäessä yhtiöjärjestyksen kaisesti. 3952: muuttamisesta siten, että muutos koskee etu- 3953: osakkeen omistajan oikeutta. 3954: Jos etuosakkeen tuottamaa jako-osatonta 3 § 3955: hyvitystä ei ole maksettu kahdeksan kuukau- Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että 3956: den kuluessa tilikauden päättymisestä, etu- osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai jollakulla 3957: osake tuottaa äänioikeuden kaikissa yhtiöko- muulla on oikeus lunastaa uudelle omistajal- 3958: kouksessa käsiteltävissä asioissa, kunnes le muulta kuin yhtiöltä siirtyvä osake. Kun 3959: hyvitys on kokonaan maksettu. Yhtiöjärjes- yhtiöjärjestykseen otetaan lunastuslauseke, 3960: tyksessä määräajan alkamista voidaan lykätä on samalla määrättävä: 3961: enintään kahdella tilikaudella. 1) keillä on lunastusoikeus sekä, jos lunas- 3962: Etuosake tuottaa yhtiökokouksessa myös tusoikeus ei koske määrätynlaisia saantoja, 3963: muut osakkeenomistajan oikeudet niissä nämä saannot; 3964: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 7 3965: 3966: 2) miten lunastamiseen oikeutettujen kes- hallituksen tai hallituksen siihen valtuutta- 3967: kinäinen etuoikeus määräytyy; man henkilön allekirjoittama. Allekirjoitus 3968: 3) lunastushinta tai sen laskemisessa käy- saadaan suorittaa painamalla tai muulla sii- 3969: tettävät perusteet; hen verrattavalla tavalla. 3970: 4) yhtiölle esitettävän lunastusvaatimuksen Jos yhtiössä voi osakekirjaa annettaessa 3971: aika, enintään kaksi kuukautta siitä, kun olla erilajisia osakkeita, on osakkeen laji 3972: osakkeen siirtymisestä on hallitukselle ilmoi- mainittava osakekirjassa. Milloin yhtiöjärjes- 3973: tettu; tys sisältää 1 §:n 4 tai 5 momentin, 3 tai 3974: 5) lunastushinnan suorittamisen aika, enin- 4 §:n taikka 6 luvun 9 §:n mukaisen mää- 3975: tään kuukausi 4 kohdassa mainitun määrä- räyksen, on siitä mainittava osakekirjassa. 3976: ajan päättymisestä tai, milloin lunastushintaa 3977: ei ole kiinteästi määrätty, enintään kuukausi 8§ 3978: lunastushinnan vahvistamisesta; sekä Ennen osakekirjan antamista yhtiö voi an- 3979: 6) milloin ja miten hallituksen tulee antaa taa nimetylle henkilölle asetetun todistuksen, 3980: lunastamiseen oikeutetuille tieto osakkeen joka koskee oikeutta yhteen tai useampaan 3981: siirtymisestä uudelle omistajalle ja tieto siitä, osakkeeseen ja joka sisältää ehdon osakekir- 3982: käyttääkö yhtiö lunastusoikeuttaan. jan antamisesta ainoastaan todistuksen pa- 3983: Jos samalla saannolla on hankittu useita lauttamista vastaan (väliaikaistodistus). To- 3984: osakkeita, on ne kaikki lunastettava, jollei distukseen on merkittävä, onko osake koko- 3985: yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Jos lunas- naan maksettu, ja pyynnöstä tehtävä merkin- 3986: tushintaa koskevan yhtiöjärjestyksen mää- tä suoritetuista maksuista. Todistuksen alle- 3987: räyksen soveltaminen tuottaisi jollekulle kirjoittamisesta ja siihen otettavista tiedoista 3988: kohtuutonta etua, voidaan määräystä sovitel- on voimassa, mitä 5 §:n 2 ja 3 momentissa 3989: la. säädetään osakekirjasta. 3990: Lunastusoikeutta sekä lunastushintaa kos- 3991: kevat erimielisyydet on käsiteltävä tuomiois- 10§ 3992: tuimessa, jollei yhtiöjärjestyksessä ole mää- Kun yhtiö on perustettu, hallituksen on 3993: räystä, jonka mukaan tällaiset riidat on siir- viivytyksettä laadittava luettelo yhtiön kai- 3994: rettävä välimiesten ratkaistavaksi välimies- kista osakkeista (osakeluettelo). Luetteloon 3995: menettelystä annetun lain (967/92) mukai- merkitään osakkeet tai osakekirjat numero- 3996: sessa järjestyksessä. järjestyksessä, niiden antamispäivä sekä 3997: Ennen kuin on käynyt selville, käytetäänkö osakkeenomistajan nimi ja osoite. 3998: lunastusoikeutta, ei sillä, jolle osake on siir- 3999: tynyt, ole yhtiössä muuta osakkeeseen perus- 4000: tuvaa oikeutta kuin oikeus voittoon ja mer- 4001: kintäetuoikeus. Sellaisesta merkinnästä joh- 11§ 4002: tuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sil- Osakkeen saajan yhtiölle ilmoittama saanto 4003: le, joka käyttää lunastusoikeuttaan. sekä muu osakeluetteloon merkittyä seikkaa 4004: Yhtiö voi lunastaa osakkeen vain varoilla, koskeva yhtiölle ilmoitettu muutos on viivy- 4005: jotka voidaan käyttää voitonjakoof.l. Lu!las- tyksettä merkittävä osakeluetteloon ja osa- 4006: tuspäätökseen sovelletaan soveltuvm osm 6 kasluetteloon. Ennen merkintää saannosta ja 4007: luvun 3 ja 9 §:n säännöksiä. Julkisen osa- säädetyn leimaveron suorittamisesta on esi- 4008: keyhtiön lunastusta koskevaan yhtiöjärjes- tettävä luotettava selvitys. Merkintä on päi- 4009: tyksen määräykseen sovelletaan 6 luvun vättävä. Jos osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai 4010: 10 §:n 1 momenttia. Lunastettu osake on jollakin muulla on 3 §:n mukainen lunastus- 4011: mitätöitävä noudattaen soveltuvin osin 6 oikeus tai jos vaaditaan 4 §:ssä tarkoitettu 4012: luvun säännöksiä tai luovutettava edelleen osakkeen hankkimista koskeva suostumus, ei 4013: noudattaen soveltuvin osin 7 luvun 7 ja merkintää kuitenkaan saa tehdä ennen kuin 4014: 8 §:n säännöksiä. on selvinnyt, ettei lunastusoikeutta käytetä 4015: tai että suostumus on annettu. 4016: 5§ 4017: Jos yhtiössä on vain yksi osakkeenomis- 4018: Osakekirjassa on mainittava yhtiön toi- taja, osakkeenomistus on viipymättä ja vii- 4019: minimi ja rekisterinumero, osakkeen tai osa- meistään kahden kuukauden kuluessa saan- 4020: kekirjan järjestysnumero sekä osakkeen ni- nosta ilmoitettava merkittäväksi osakeluette- 4021: mellisarvo. Osakekirjan tulee olla päivätty ja loon ja osakasluetteloon. 4022: 8 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 4023: 4024: 3 a luku Jäljempänä 9 luvun 9 §:n 1 momentissa 4025: tarkoitettu yhtiökokouskutsu on toimitettava 4026: Arvo-osuusjäJ:jestelmään kuuluvat osakkeet viimeistään viikkoa ennen 1 momentissa 4027: tarkoitettua määräpäivää. 4028: 3a § 4029: Yhtiökokous voi viiden vuoden kuluttua 12 § 4030: ilmoittautumispäivästä päättää myydä 3 §:n Osakepääomaa korotettaessa tai annettaes- 4031: 1 momentissa tarkoitetulla yhteisellä arvo- sa optio-oikeuksia tai vaihtovelkakirjoja 4032: osuustilillä olevat tietyn osakelajin osakkeet merkintäoikeudet on merkinnän alkaessa 4033: niiden omistajien lukuun, jos ne vastaavat kirjattava 10 §:ssä tarkoitettujen oikeuden- 4034: enintään yhtä prosenttia osakelajin kaikkien haltijoiden arvo-osuustileille. 4035: osakkeiden lukumäärästä. Yhtiökokouksen Sillä, jolle merkintäoikeus on siirretty mer- 4036: päätös on annettava tiedoksi päätöksessä kinnän alkamisen jälkeen, on oikeus osallis- 4037: tarkoitettujen osakkeiden omistajille ja 2 §:n tua merkintäehtojen mukaisesti merkintään, 4038: 2 momentissa tarkoitetuille henkilöille kuten jos: 4039: 4 luvun 14 §:ssä säädetään. 1) merkintäoikeus on kirjattu hänen arvo- 4040: Jollei yhteisellä arvo-osuustilillä olevan osuustililleen; ja 4041: osakkeen omistaja tai 2 §:n 2 momentissa 2) merkintäoikeuden on siirtänyt hänelle 1 4042: tarkoitettu henkilö ole vuoden kuluessa pää- momentissa tarkoitettu oikeudenhaltija tai 4043: töksen nojalla 4 luvun 14 §:ssä tarkoitetulla henkilö, joka johtaa oikeutensa 1 momentis- 4044: tavalla annetusta kehotuksesta vaatinut oi- sa tarkoitetusta oikeudenhaltijasta. 4045: keutensa kirjaamista siten kuin 2 §:ssä sää- 4046: detään, hän on menettänyt oikeutensa osak- 4047: keeseen. Yhtiön on viipymättä tämän jälkeen 15 § 4048: myytävä osakkeet. Osakkeita myytäessä yh- Yhtiön hallitus voi päättää, että optio-oi- 4049: tiön on kuitenkin otettava huomioon osak- keuksia tai vaihtovelkakirjalaina lasketaan 4050: keenomistajan etu. Osakkeet on myytävä liikkeeseen arvo-osuusjärjestelmässä. Tuol- 4051: arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 §:ssä tar- loin arvo-osuusrekisterin kirjaukset korvaa- 4052: koitetussa julkisessa kaupankäynnissä tai, vat 4 luvussa säädetyt optio-oikeutta ja vaih- 4053: jollei tämä ole mahdollista, julkisella huuto- tovelkakirjaa koskevat toimet. Arvopa- 4054: kaupalla. perikeskuksessa pidetään optio-oikeuksien ja 4055: Yhtiön on rahan, arvo-osuuksien, arvopa- vaihtovelkakirjojen haitijoista luetteloa, jo- 4056: perien tai asiakirjain tallettamisesta velan hon sovelletaan soveltuvin osin, mitä 6 ja 4057: maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritus- 7 §:ssä säädetään. 4058: velvollisuudesta annetun lain (281131) mu- 4059: kaisesti viipymättä talletettava varat, joista 4060: on vähennetty ilmoittamisesta ja myymisestä 16 § 4061: aiheutuneet kulut, yhtiön kotipaikan läänin- Päätettäessä laskea arvo-osuusjärjestelmäs- 4062: hallituksen huostaan pidättämättä itselleen sä liikkeeseen osakkeita, optio-oikeuksia tai 4063: oikeutta saada talletettua takaisin. Osakkeen- vaihtovelkakirjoja voidaan lisäksi päättää, 4064: omistaja tai 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu että merkintäoikeuksia kirjataan merkintään 4065: henkilö voi osakekirjaa vastaan nostaa osak- oikeutetun arvo-osuustilille se enimmäismää- 4066: keita vastaavan osuuden varoista. rä, joka on jaollinen merkintään tarvittavalla 4067: määrällä, ja että yhtiö myy loput merkintäoi- 4068: keudet merkintään oikeutettujen lukuun 4069: 11§ 3 a §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. 4070: Oikeus osallistua yhtiökokoukseen yhtiös- Merkintäoikeuksista saatu rahavastike on 4071: sä, jonka osakkeet on liitetty arvo-osuusjär- maksettava merkintään oikeutetuille heidän 4072: jestelmään, on vain osakkeenomistajalla, lukuunsa myytyjen merkintäoikeuksien suh- 4073: joka on viimeistään viisi päivää ennen yh- teessa viimeistään merkintäajan päättymistä 4074: tiökokousta merkitty osakkeenomistajaksi seuraavan varojen jaon yhteydessä. 4075: osakasluetteloon, jollei 4 §:n 2 momentista Yhtiökokous voi rahastoantia koskevassa 4076: muuta johdu. Osakkeenomistajan äänimäärää päätöksessä määrätä, että merkintäajan pää- 4077: laskettaessa ei oteta huomioon hänelle edellä tyttyä uusia osakkeita kirjataan arvo-osuusti- 4078: mainitun päivän jälkeen osakasluetteloon lille määrä, johon merkintäoikeudet oikeutta- 4079: merkittyjä osakkeita. vat. 4080: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 9 4081: 4082: 17 § omistajilla on omistamiensa osakkeiden suh- 4083: Päätettäessä laskea arvo-osuusjärjestelmäs- teessa ensisijainen oikeus näiden kanssa sa- 4084: sä liikkeeseen osakkeita, optio-oikeuksia tai manlajisiin osakkeisiin ja toissijainen oikeus 4085: vaihtovelkakirjoja voidaan lisäksi päättää, osakkeisiin, joita ei ole merkitty ensisijaisen 4086: että ne tai osa niistä voidaan merkitä maksa- oikeuden nojalla. 4087: malla merkintähinta päätöksessä mainitulla Uusmerkinnässä sekä annettaessa optio-oi- 4088: tavalla ja että hallitus hyväksyy kaikki mer- keuksia ja otettaessa vaihtovelkakirjalaina 4089: kintäehtojen mukaiset, maksamalla tehdyt yhtiökokous voi päättää poiketa merkintäetu- 4090: merkinnät. Maksamalla tehdyt merkinnät on oikeudesta, jos poikkeamiseen on yhtiön 4091: voitava hyväksyä yhtiöjärjestystä muuttamat- kannalta painava taloudellinen syy. Päätös 4092: ta. Jäljennökset korotuspäätöksestä, yhtiöjär- on pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet 4093: jestyksestä ja yhtiökokouksen valtuutuspää- osakkeenomistajat, joilla on vähintään kaksi 4094: töksestä sekä 4 luvun 4 a §:n 1 momentissa kolmasosaa annetuista äänistä ja kokoukses- 4095: ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuista asiakir- sa edustetuista osakkeista. 4096: joista on pidettävä nähtävänä yhtiön pää- Merkintäetuoikeuden käyttämiselle varatun 4097: konttorissa ja arvopaperikeskuksessa sekä määräajan on oltava vähintään kaksi viikkoa 4098: lähetettävä osakkeenomistajalle, joka sitä merkintäajan alkamisesta. Julkisessa osa- 4099: pyytää. keyhtiössä määräaika saa päättyä aikaisin- 4100: taan kahden viikon kuluttua siitä, kun rekis- 4101: 4luku teriviranomainen on kouluttanut uusmerkin- 4102: tää koskevan päätöksen. 4103: Osakepääoman korottaminen 4104: 2a§ 4105: 1§ Yhtiökokous voi määräajaksi, enintään yh- 4106: Osakepääomaa voidaan korottaa antamalla deksi vuodeksi yhtiökokouksen päätöksestä, 4107: merkittäväksi maksullisia osakkeita tai ko- valtuuttaa hallituksen päättämään uusmerkin- 4108: rottamalla osakkeiden nimellisarvoa maksua nästä, antamaan optio-oikeuksia ja ottamaan 4109: vastaan (uusmerkintå) taikka antamalla osak- vaihtovelkakirjalainan. Valtuutus ei voi kos- 4110: keita tai korottamalla osakkeiden nimellisar- kea 12 §:n 2 momentissa tarkoitettua uus- 4111: voa maksutta (rahastoanti). Yhtiö voi antaa merkintää. Yhtiökokouksen päätökseen, jolla 4112: uusmerkintään oikeuttavia erityisiä merkintä- hallitus vaituotetaan poikkeamaan merkintä- 4113: oikeuksia (optio-oikeus). Yhtiö voi myös etuoikeudesta, sovelletaan, mitä 2 §:n 2 mo- 4114: ottaa lainan ehdoin, että lainanantajana on mentissa säädetään. 4115: oikeus uusmerkinnässä vaihtaa velkakirjansa Valtuutuksella hallitus voidaan oikeuttaa 4116: (vaihtovelkakilja) kokonaan tai osittain yh- poikkeamaan merkintäetuoikeudesta siten, 4117: tiön osakkeisiin. että voimassa olevat käyttämättömät valtuu- 4118: Osakepääoman korottamisesta sekä optio- tukset voivat korotusten yhteismääräitä ja 4119: oikeuksien antamisesta ja vaihtovelkakirja- annettavien osakkeiden yhteenlasketulta ää- 4120: lainan ottamisesta päättää yhtiökokous, jollei nimäärältä vastata enintään viidesosaa yh- 4121: tässä laissa toisin säädetä. Päätöstä osake- tiökokouksen valtuutuspäätöksen ja hallituk- 4122: pääoman korottamisesta taikka optio-oikeuk- sen korotuspäätöksen ajankohtana rekiste- 4123: sien antamisesta tai vaihtovelkakirjalainan röidystä osakepääomasta ja osakkeiden yh- 4124: ottamisesta ei saa tehdä ennen yhtiön rekis- teenlasketusta äänimäärästä. 4125: teröimistä. Hallitus saa päättää merkintäetuoikeudesta 4126: poikkeamisesta vain, jos poikkeamiseen on 4127: 2 § yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. 4128: Osakepääomaa korotettaessa sekä annet- Päätöstä ei saa tehdä yhtiön lähipiiriin kuu- 4129: taessa optio-oikeuksia ja otettaessa vaihto- luvan hyväksi. 4130: velkakirjalaina yhtiön osakkeenomistajilla on 4131: etuoikeus kaikkiin uusiin osakkeisiin sekä 4132: optio-oikeuksiin ja vaihtovelkakirjoihin sa- 3 § 4133: massa suhteessa kuin he ennestään omistavat 4134: yhtiön osakkeita (merkintäetuoikeus). Mer- Kun osakeantitodistus annetaan tai kun 4135: kintäetuoikeudesta poikkeamisena ei pidetä osake merkitään taikka osakekirja rahastoan- 4136: sitä, että erilajisia osakkeita annetaan osake- nin yhteydessä annetaan osakeantitodistusta 4137: lajien keskinäisessä suhteessa, jos osakkeen- tai -lippua käyttämättä, on osakekirja esitet- 4138: 4139: 4140: 260760 4141: 10 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 4142: 4143: tävä ja varustettava merkinnällä siitä, että mainittava, miten osakkeenomistajan on me- 4144: oikeutta on käytetty. neteltävä käyttääkseen oikeuttaan. 4145: Ehdotus liitteineen on pidettävä osakkeen- 4146: omistajien nähtävänä yhtiön pääkonttorissa 4147: 4 § vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta 4148: Hallituksen ehdotuksessa uusmerkintää ja viivytyksettä lähetettävä osakkeenomista- 4149: koskevaksi päätökseksi on oltava päätökses- jalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtä- 4150: sä 5 §:n 1 momentin mukaan mainittavien väksi yhtiökokouksessa. 4151: tietojen lisäksi ne perusteet, joiden mukaan 4152: merkintähinta määritetään. Jos ehdotetaan 5§ 4153: poikkeamista merkintäetuoikeudesta, on li- Uusmerkintää koskevassa päätöksessä on 4154: säksi esitettävä selvitys sen syistä. Jos poik- mainittava: 4155: keamista ehdotetaan yhtiön lähipiiriin kuulu- 1) määrä, jolla osakepääomaa korotetaan, 4156: van hyväksi, ehdotuksessa on myös selostet- tai korotuksen vähimmäis- ja enimmäismää- 4157: tava, kuinka suuren osan lähipiiriin kuuluva rä; 4158: omistaa yhtiön osakepääomasta ja kuinka 2) minkä lajisia uudet osakkeet ovat; 4159: suuri osa hänellä on yhtiön kaikkien osak- 3) kenellä on oikeus merkitä osakkeita; 4160: keiden tuottamasta äänimäärästä ennen uus- 4) osakemerkinnän aika sekä aika, jonka 4161: merkintää ja sen jälkeen, jos hän merkitsee kuluessa merkintäetuoikeutta voidaan käyt- 4162: kaikki hänelle tarjotut osakkeet ja uusmer- tää; 4163: kintä muutoinkin merkitään kokonaan. 5) osakkeen nimellisarvo ja osakkeesta 4164: Hallituksen valtuuttamista koskevassa pää- maksettava määrä; 4165: tösehdotuksessa on oltava päätöksessä 6) osakkeen maksuaika; 4166: 5 a §:n mukaan mainittavat tiedot. 7) peruste, jonka mukaan tarjotaan merkit- 4167: täväksi ne osakkeet, joiden osalta oikeutta 4168: 4a§ merkintään ei ole määräajassa käytetty, ja 4169: Jollei kokouksessa käsitellä tilinpäätöstä, peruste, jonka mukaan ylimerkinnän tapah- 4170: 4 §:ssä tarkoitettuun ehdotukseen on liitettä- tuessa annetaan ne osakkeet, joita ei ole 4171: vä: merkitty merkintäetuoikeuden nojalla, jollei 4172: 1) jäljennökset viimeistä tilinpäätöstä kos- hallitukselle anneta oikeutta päättää perus- 4173: kevista asiakirjoista ja viimeksi päättyneen teista; sekä 4174: tilikauden voittoa tai tappiota koskevasta 8) annettavia osakkeita koskeva 3 luvun 4175: yhtiökokouksen päätöksestä; 1 §:n 4 tai 5 momentin, 3 tai 4 §:n taikka 6 4176: 2) jäljennökset viimeksi päättyneen tilikau- luvun 9 §:n mukainen määräys. 4177: den jälkeen laadituista osavuosikatsauksista; Jos uusmerkintää koskeva päätös sisällöl- 4178: 3) hallituksen selostus tilinpäätöksen tai tään poikkeaa siitä, mitä kokouskutsussa on 4179: osavuosikatsauksen laatimisen jälkeisistä mainittu, on osakkeenomistajalle, jolla pää- 4180: yhtiön asemaan olennaisesti vaikuttavista töksen mukaan on oikeus osakkeiden merkit- 4181: tapahtumista; sekä semiseen, viivytyksettä ilmoitettava päätök- 4182: 4) tilintarkastajien ja hallintoneuvoston sestä samalla tavalla kuin kutsu yhtiöko- 4183: lausunto 2 kohdassa tarkoitetuista osa- koukseen toimitetaan. Samalla on ilmoitetta- 4184: vuosikatsauksista ja 3 kohdassa tarkoitetusta va, kuinka osakkeenomistajan on meneteltä- 4185: selostuksesta. vä, jos hän haluaa käyttää oikeuttaan. Mer- 4186: Jos ehdotetaan poikkeamista merkintäetu- kintäaika ei ala kulua, ennen kuin ilmoitus 4187: oikeudesta, ehdotukseen on liitettävä tilintar- on tehty. 4188: kastajan lausunto perusteista, joiden mukaan Jos hallitus päättää uusmerkinnästä valtuu- 4189: merkintähinta määritetään, ja merkintäetuoi- tuksen nojalla, osakkeenomistajalle on aina 4190: keudesta poikkeamisen syistä. Vastaava lau- ilmoitettava oikeudesta osakkeiden merkin- 4191: sunto on liitettävä ehdotukseen, joka koskee tään kuten 2 momentissa säädetään. 4192: hallituksen valtuuttamista päättämään uus- 4193: merkinnästä siten, että merkintäetuoikeudes- 5a§ 4194: ta voidaan poiketa. Päätöksessä, jolla hallitus valtuutetaan 4195: päättämään uusmerkinnästä, on mainittava: 4196: 4b § 1) korotuksen enimmäismäärä osakelajeit- 4197: Kokouskutsussa on esitettävä 4 §:ssä tar- tain; 4198: koitetun ehdotuksen pääasiallinen sisältö ja 2) kenellä on oikeus merkitä osakkeita, 4199: EV 23311996 vp - HE 89/1996 vp 11 4200: 4201: jollei hallitukselle anneta oikeutta päättää tävänä listassa mainitussa paikassa. 4202: siitä; Merkintä voidaan tehdä uusmerkinnästä 4203: 3) mihin tarkoitukseen valtuutusta saadaan päättävän yhtiökokouksen pöytäkirjaan, jos 4204: käyttää, jos hallitus saa poiketa merkintäetu- kaikki osakkeet merkitään kokouksessa. 4205: oikeudesta; Jos osaketta merkittäessä ei ole noudatettu 4206: 4) perusteet, joiden mukaan merkintähinta tämän pykälän säännöksiä tai osake on mer- 4207: määritetään, jollei hallitukselle anneta oi- kitty tietyin ehdoin, sovelletaan vastaavasti, 4208: keutta päättää niistä; sekä mitä 2 luvun 5 §:ssä säädetään. 4209: 5) valtuutuksen voimassaoloaika. 4210: 8 § 4211: 5 b § Jollei uusmerkintää koskevan päätöksen 4212: Julkisen osakeyhtiön on ilmoitettava uus- mukaista vähimmäiskorotusta vastaavaa 4213: merkintää koskeva päätös rekisteröitäväksi määrää osakkeita ole merkitty merkintäajan 4214: kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. kuluessa, päätös on rauennut. Niin ikään 4215: Yhtiökokouksen päätös, jolla hallitus val- raukeaa sellainen yhtiöjärjestyksen muutosta 4216: tuutetaan päättämään uusmerkinnästä, on koskeva päätös, joka on tehty edellytyksin, 4217: viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi. että osakepääomaa korotetaan. Merkityistä 4218: Julkisen osakeyhtiön on tehtävä ilmoitus osakkeista maksettu määrä on tällöin heti 4219: kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. palautettava. 4220: Hallitus ei saa tehdä valtuutuksessa tarkoitet- 4221: tua päätöstä ennen yhtiökokouksen päätök- 8a§ 4222: sen rekisteröimistä. Osakepääoman korotuksena rekisteröidään 4223: merkitsijöille annettujen uusien osakkeiden 4224: 6 § yhteenlaskettu nimellisarvo vähennettynä 4225: Jos uusi osake voidaan merkitä apport- mitätöityjen osakkeiden yhteenlasketulla ni- 4226: tiomaisuutta vastaan tai muuten tietyin eh- mellisarvolla. Osakepääoman korotus voi- 4227: doin taikka käyttämällä kuittausoikeutta, sii- daan ilmoittaa rekisteröitäväksi, vaikka 4228: tä on otettava määräys uusmerkintää koske- aiemmin tehtyyn päätökseen perustuvaa osa- 4229: vaan päätökseen ja päätökseen, jolla valtuu- kepääoman korotusta ei ole vielä rekisteröi- 4230: tetaan hallitus päättämään uusmerkinnästä. ty. 4231: Mitä 2 luvun 4 ja 4 a §:ssä säädetään, on Korotuksena rekisteröitävistä osakkeista 4232: vastaavasti noudatettava. Selvitys ja lausun- maksettavan määrän on oltava yhtiön omis- 4233: to, joita tarkoitetaan 2 luvun 4 §:n 2 mo- tuksessa ja hallinnassa ennen korotuserän 4234: mentissa ja 4 a §:ssä, sekä muut määräystä ilmoittamista rekisteröitäväksi. Rahassa mak- 4235: koskevat asiakirjat on liitettävä päätösehdo- settava määrä on maksettava yhtiön Suomes- 4236: tukseen. sa olevalle talletuspankin tai talletusten vas- 4237: Jos yhtiökokous valtuuttaa hallituksen taanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luotto- 4238: päättämään uusmerkinnästä siten, että osak- laitoksen sivukonttorin tilille. 4239: keita voidaan merkitä apporttiomaisuutta Uusmerkintää koskevan päätöksen mukai- 4240: vastaan tai muuten tietyin ehdoin, päätös on nen vähimmäiskorotus on ilmoitettava rekis- 4241: pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet osak- teröitäväksi viipymättä merkintäehtojen täy- 4242: keenomistajat, joilla on vähintään kaksi kol- tyttyä ja viimeistään vuoden kuluessa pää- 4243: masosaa annetuista äänistä ja kokouksessa töksen tekemisestä. Loppuosa on ilmoitetta- 4244: edustetuista osakkeista. va rekisteröitäväksi yhdessä tai useammassa 4245: erässä. Ilmoitus on tehtävä viipymättä, ot- 4246: 7§ taen huomioon osakkeenomistajien oikeudet 4247: Uusien osakkeiden merkintä on tehtävä ja yhtiölle ilmoittamisesta aiheutuvat kustan- 4248: merkintälistaan. Merkintälistassa on mainit- nukset, ja viimeistään vuoden kuluessa vä- 4249: tava, mihin päätökseen merkintä perustuu, himmäismäärää vastaavan korotuserän rekis- 4250: sekä merkittävien osakkeiden laji, niistä teröimisestä. Jos rekisteriviranomaiselle on 4251: maksettava määrä ja maksuaika. Jäljennökset viimeksi mainitun määräajan kuluessa ilmoi- 4252: korotuspäätöksestä, yhtiöjärjestyksestä, yh- tettu, että merkintään perustuvaa saatavaa on 4253: tiökokouksen valtuutuspäätöksestä sekä haettu laillisesti merkitsijältä, korotuserä voi- 4254: 4 a §:n 1 momentissa ja 6 §:n 1 momentissa daan kuitenkin ilmoittaa rekisteröitäväksi 4255: tarkoitetuista asiakirjoista on liitettävä mer- viiden vuoden kuluessa vähimmäismäärää 4256: kintälistaan tai pidettävä merkitsijäiden näh- vastaavan korotuserän rekisteröimisestä. 4257: 12 EV 233/1996 vp - HE 8911996 vp 4258: 4259: 9§ tehdä yhtiöjärjestystä muuttamatta. Optio-oi- 4260: Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä: keuksien nojalla tapahtuva uusmerkintä on 4261: 1) 2 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu tehtävä vähintään osakkeen nimellisarvosta 4262: selvitys ja 2 luvun 4 a §:ssä tarkoitettu lau- ja maksettava rahassa. Vaihtovelkakirjalai- 4263: sunto; nan ehdot eivät saa olla sellaiset, että velka- 4264: 2) yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitus- kirjasta maksettava määrä on pienempi kuin 4265: johtajan vakuutus siitä, että osakepääoman niiden osakkeiden yhteenlaskettu nimellisar- 4266: korotuksessa on noudatettu tämän lain sään- vo, joihin velkakirja voidaan uusmerkinnässä 4267: nöksiä ja että rekisteröitävästä korotuksesta vaihtaa, jollei erotusta makseta rahassa mer- 4268: maksettu määrä on yhtiön omistuksessa ja kinnän yhteydessä. 4269: hallinnassa; sekä Optio-oikeuden omistajana on oikeus saa- 4270: 3) tilintarkastajien todistus siitä, että tämän da yhtiöltä todistus, josta käyvät ilmi oikeus 4271: lain säännöksiä osakepääoman maksusta on osallistua uusmerkintään ja uusmerkinnän 4272: noudatettu. ehdot. Optio-oikeuksien antamista koskevas- 4273: sa päätöksessä voidaan määrätä, että optio- 4274: 10§ oikeuden omistajalle annetaan 3 luvun 5 §:n 4275: Osakepääoma on korotettu korotuserän 2 momentissa säädetyllä tavalla allekirjoitet- 4276: määrällä, kun korotuserä on rekisteröity. Jos tu ja 3 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu 4277: ilmoitusta ei ole tehty tai rekisteröiminen on erityinen todistus, joka sisältää uusmerkin- 4278: evätty, korotuksen tai korotuserän osalta nän ehdot sekä määräyksen siitä, että todis- 4279: noudatetaan soveltuvin osin, mitä 8 §:ssä tus on luovutettava yhtiölle osakkeita mer- 4280: säädetään. kittäessä (optiotodistus). 4281: Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomista- 4282: jan oikeudet korotuksen rekisteröimisestä 4283: alkaen, jollei uusmerkintää koskevassa pää- 12 b § 4284: töksessä määrätä tätä myöhäisemmästä ajan- Kutsusta yhtiökokoukseen, jossa päätetään 4285: kohdasta. Osakkeet tuottavat osakkeenomis- optio-oikeuksien antamisesta tai vaihtovelka- 4286: tajan oikeudet kuitenkin viimeistään vuoden kirjalainan ottamisesta taikka hallituksen 4287: kuluttua rekisteröimisestä. valtuuttamisesta siihen, hallituksen ehdotuk- 4288: sesta ja sen esittämisestä, yhtiökokouksen ja 4289: 12 § hallituksen päätöksestä, osakkeenomistajalle 4290: Mitä 2 luvun 11 ja 12 §:ssä säädetään, annettavasta ilmoituksesta, päätöksen rekis- 4291: sovelletaan vastaavasti uusmerkinnässä. teröimisestä sekä optio-oikeuden ja vaihto- 4292: Osakkeen merkintään perustuvan velan kuit- velkakirjan merkinnästä on soveltuvin osin 4293: taamisesta yhtiöltä olevalla saamisella on voimassa, mitä 4-7 §:ssä säädetään. 4294: lisäksi voimassa, mitä tämän luvun 6 §:ssä Optio-oikeuden ja vaihtovelkakirjan nojalla 4295: säädetään. tapahtuvan uusmerkinnän ehdot on mainitta- 4296: Uusmerkinnässä uudet osakkeet saadaan va optio-oikeuksien antamista ja vaihtovel- 4297: merkitä nimellisarvoa alempaan hintaan, jos kakirjalainan ottamista koskevassa päätök- 4298: osakepääomaan siirretään muusta omasta sessä. Päätöksessä on myös mainittava, mit- 4299: pääomasta uusien osakkeiden yhteenlasketun kä oikeudet optio-oikeus ja vaihtovelkakirja 4300: nimellisarvon ja osakkeista maksettavan tuottavat, jos ennen osakkeen merkintää teh- 4301: määrän erotus. Milloin erotus on enemmän dään muu kuin jakautumista tai sulautumista 4302: kuin neljäsosa osakkeen nimellisarvosta, on koskeva 3 luvun 1 c §:n 4 momentissa tar- 4303: päätös pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet koitettu päätös tai syntyy siinä tarkoitettu 4304: osakkeenomistajat, joilla on enemmän kuin tilanne. 4305: yhdeksän kymmenesosaa annetuista äänistä Optio-oikeuden ja vaihtovelkakirjan mak- 4306: ja kokouksessa edustetuista osakkeista. samisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 4307: 2 luvun 11 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 4308: 12 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Op- 4309: Optio-oikeudet ja vaihtovelkakiljalaina tiotodistusta tai juoksevaa vaihtovelkakirjaa 4310: ei saa antaa, ennen kuin optio-oikeuden tai 4311: 12 a § vaihtovelkakirjan merkintä on rekisteröity. 4312: Optio-oikeuksien ja vaihtovelkakirjalainan Rekisteröimätön optio-oikeus tai vaihtovel- 4313: nojalla tapahtuvan uusmerkinnän ehtojen on kakirja ei tuota oikeutta osakkeeseen uus- 4314: oltava sellaiset, että osakemerkinnät voidaan merkinnässä. 4315: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 13 4316: 4317: 12 c § kuluessa kehotuksesta, osake voidaan myydä 4318: Yhtiön on viipymättä ja viimeistään kah- julkisella huutokaupalla tai arvopaperimark- 4319: den vuoden kuluessa optio-oikeuksien anta- kinalain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa julki- 4320: mista tai vaihtovelkakirjalainan ottamista sessa kaupankäynnissä kehotuksen saajan 4321: koskevasta päätöksestä ilmoitettava rekiste- lukuun. Kehotuksen saajalla on oikeus vain 4322: röitäväksi osakelajeittain määrä, jolla osake- myynnistä kertyneisiin varoihin, joista on 4323: pääomaa voidaan uusmerkinnällä korottaa, ja vähennetty kehotuksesta ja myymisestä ai- 4324: aika, jonka kuluessa osakemerkintä voi ta- heutuneet kulut. V arat, joita ei ole nostettu 4325: pahtua. Rekisteröimisestä on muutoin sovel- neljän vuoden kuluessa myynnistä, laukeavat 4326: tuvin osin voimassa, mitä 8 a §:n 1 ja 2 mo- yhtiölle. 4327: mentissa, 9 §:ssä ja 10 §:n 1 momentissa 4328: säädetään. 5 luku 4329: Osakemerkinnälle määrätyn ajan päätyttyä 4330: on optio-oikeuksien tai vaihtovelkakirjalai- Pääomalaina 4331: nan nojalla merkittyjen osakkeiden määrä 4332: viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi. 1§ 4333: Milloin osakkeiden merkintäaika on pitempi Yhtiö voi ottaa lainan (pääomalaina), jon- 4334: kuin yksi vuosi, ilmoitus on lisäksi tehtävä ka: 4335: viipymättä sellaisen tilikauden päättymisen 1) pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan 4336: jälkeen, jonka aikana osakkeita on merkitty. maksaa yhtiön purkautuessa ja konkurssissa 4337: Rekisteröimisestä on muutoin soveltuvin vain kaikkia muita velkoja huonommalla 4338: osin voimassa, mitä 8 a §:n 1 ja 2 momen- etu oikeudella; 4339: tissa, 9 ja 10 §:ssä säädetään. Osake tuottaa 2) pääoma saadaan muutoin palauttaa vain, 4340: oikeuden voittoon ja muihin varoihin rekis- jos yhtiön ja, jos yhtiö on emoyhtiö, sen 4341: teröinnistä riippumatta viimeistään vuoden konsernin viimeksi päättyneeitä tilikaudelta 4342: kuluttua vaihdosta tai siitä, kun osake on vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle 4343: täysin maksettu. omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille 4344: erille jää täysi kate; 4345: 3) korkoa tai muuta hyvitystä saadaan 4346: Rahastoanti maksaa vain, jos maksettava määrä voidaan 4347: käyttää voitonjakoon yhtiön ja, jos yhtiö on 4348: 13§ emoyhtiö, sen konsernin viimeksi päätty- 4349: Rahastoannissa annettavien osakkeiden neeitä tilikaudelta vahvistettavan taseen mu- 4350: yhteenlaskettua nimellisarvoa vastaava mää- kaan; sekä 4351: rä siirretään osakepääomaan muusta omasta 4) pääoma merkitään taseeseen omaan 4352: pääomasta. pääomaan erillisenä eränä. 4353: Yhtiö tai sen kanssa samaan konserniin 4354: Rahastoantia koskeva päätös on viipymättä kuuluva yhteisö ei saa antaa vakuutta lainan 4355: ilmoitettava rekisteröitäväksi. Osakepääoma pääoman taikka koron tai muun hyvityksen 4356: on korotettu, kun korotus on rekisteröity. maksamisesta. Pääomalainalle maksettava 4357: Mitä 10 §:n 2 momentissa säädetään, sovel- korko tai muu hyvitys vähentää viimeksi 4358: letaan vastaavasti. päättyneeitä tilikaudelta määrää, joka voi- 4359: daan käyttää voitonjakoon. 4360: 14 § Sopimus pääomalainasta on tehtävä kirjal- 4361: Jos rahastoanoissa annettavaa osaketta ei lisesti. Edellä 1 momentin 1, 2 tai 3 kohdan 4362: ole vaadittu viiden vuoden kuluessa rahasto- vastainen lainaehtojen muutos ja 2 momen- 4363: antia koskevan päätöksen rekisteröimisestä, tissa tarkoitettu vakuus on pätemätön. Pää- 4364: yhtiö voi kehottaa sitä, jolla on oikeus osak- omalainan 1 momentin vastaiseen pääoman 4365: keeseen, ottamaan osakkeen vastaan uhalla, palauttamiseen, koron ja muun hyvityksen 4366: että tämä muuten menettää sen. Kehotus on maksuun sekä 2 momentissa tarkoitettuun 4367: julkaistava virallisessa lehdessä ja lähetettä- vakuuden antamiseen sovelletaan soveltuvin 4368: vä sille, jolla on oikeus osakkeeseen ja jon- osin, mitä 12 luvun 5 §:ssä säädetään. 4369: ka nimi ja osoite ovat yhtiön tiedossa. Keho- Pääomalainoilla on keskenään yhtäläinen 4370: tuksesta on lisäksi ilmoitettava samalla ta- oikeus yhtiön varoihin, jollei muuta ole yh- 4371: valla kuin kutsu yhtiökokoukseen toimite- tiön ja pääomalainojen velkojien kesken 4372: taan. Jos osaketta ei ole vaadittu vuoden sovittu. 4373: 14 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 4374: 4375: Tämän pykälän säännöksiä ei sovelleta 6 jollei 9 §:n 2 momentista muuta johdu. Pää- 4376: luvun 5 §:ssä, 14 luvun 13 §:ssä ja 14 a lu- töstä ei saa tehdä ennen yhtiön rekisteröi- 4377: vun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa lupa- mistä. 4378: menettelyssä. Pääomalainan velkojalle tule- Päätös osakepääoman alentamisesta osak- 4379: van määrän saa kuitenkin maksaa vasta, kun keenomistajien omistusten suhteessa voidaan 4380: osakepääoman alentaminen, sulautuminen tai yksityisessä osakeyhtiössä tehdä 9 luvun 4381: jakautuminen on rekisteröity. 13 §:n mukaisesti, jos pääomaa alennetaan 4382: mitätöimällä osakkeita tai jos yhtiössä on 4383: vain yksi äänioikeuden tuottava osakelaji ja 4384: 6luku osakepääomaa alennetaan lunastamalla näitä 4385: osakkeita samasta hinnasta. Julkisessa osa- 4386: Osakepääoman alentaminen ja keyhtiössä vastaava päätös on pätevä, jos se 4387: lunastusehtoiset osakkeet on tehty 9 luvun 14 §:n mukaisesti. 4388: Jos yhtiössä on erilajisia äänioikeuden 4389: Yleisiä säännöksiä tuottavia osakkeita ja osakepääomaa alenne- 4390: taan lunastamalla näitä tai yhtiön kaikkia 4391: 1§ osakkeita osakkeenomistajien omistusten 4392: Osakepääoman alentamisen tarkoituksena suhteessa ja osakelajeittain samasta hinnasta, 4393: voi olla: päätökseen vaaditaan 9 luvun 14 §:n mukai- 4394: 1) sellaisen vahvistetun taseen mukaisen sen päätöksen lisäksi niiden osakkeenomista- 4395: tappion välitön kattaminen, johon vapaa oma jien kannatus, joilla on vähintään kaksi kol- 4396: pääoma ei riitä; masosaa kunkin osakelajin kokouksessa 4397: 2) varojen jakaminen osakkeenomistajille; edustetuista osakkeista. 4398: 3) osakkeenomistajien maksuvelvollisuu- Muissa kuin 2 ja 3 momentissa tarkoite- 4399: den vähentäminen; tuissa tapauksissa tarvitaan päätökseen 9 4400: 4) yhtiöllä tai sen tytäryhteisöllä olevien luvun 14 §:n mukaisen päätöksen lisäksi 4401: yhtiön osakkeiden mitätöiminen; tai niiden osakkeenomistajien suostumus, joiden 4402: 5) varojen siirtäminen yhtiökokouksen osakkeita muutos koskee. 4403: päätöksen mukaisesti käytettävään rahastoon. Vain hallituksen suostumuksella voidaan 4404: Osakepääomaa voidaan alentaa lunastamal- tehdä päätös, jonka mukaan osakepääoman 4405: la osakkeita maksua vastaan tai mitätöimällä alentamismäärä on käytettävä 1 §:n 1 mo- 4406: osakkeita maksutta taikka alentamalla osak- mentin 2 tai 5 kohdassa mainittuun tarkoi- 4407: keiden nimellisarvoa joko maksua vastaan tukseen. 4408: tai maksutta. Nimellisarvon alentamiseen 4409: maksua vastaan sovelletaan, mitä tässä lu- 3§ 4410: vussa säädetään osakkeen lunastamisesta, ja Osakepääoman alentamista koskevassa 4411: alentamiseen maksutta, mitä tässä luvussa päätöksessä on mainittava: 4412: säädetään osakkeen mitätöimisestä. 1) osakepääoman alentamisen tarkoitus; 4413: Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin, 2) osakelajeittain osakepääoman alentamis- 4414: osakepääomaa ei kuitenkaan voida alentaa määrä tai alentamisen vähimmäis- ja enim- 4415: sellaisen muulla kuin yhtiöllä tai sen tytär- mäismäärä; 4416: yhteisöllä olevan etuosakkeen määrällä, joka 3) tapahtuuko alentaminen lunastamalla 4417: ei tuota oikeutta jako-osaan yhtiön varoista. vai mitätöimällä osakkeita; 4418: Osakepääoman alentamismäärää vastaavat 4) alentamisen vaikutus yhtiön omaan pää- 4419: osakkeet on poistettava osakeluettelosta ja omaan; 4420: osakekirjat tehtävä kelpaamattomiksi. 5) missä järjestyksessä osakkeita lunaste- 4421: Yhtiö on asetettava selvitystilaan, jos sen taan tai mitätöidään; sekä 4422: osakepääomaa on lain mukaan alennettava ja 6) lunastushinta ja maksuaika. 4423: jos osakepääomaa ei alenneta tai sen alenta- Päätösehdotuksessa on oltava 1 momentin 4424: minen johtaa osakepääoman vähenemiseen mukaan mainittavat tiedot. Jos osakepää- 4425: alle 1 luvun 1 §:n 3 momentissa säädetyn omaa ehdotetaan alennettavaksi muulla ta- 4426: vähimmäisosakepääoman. voin kuin osakkeenomistajien omistusten 4427: suhteessa, päätösehdotuksessa on esitettävä 4428: 2 § syyt siihen, annettava selvitys alentamisen 4429: Osakepääoman alentamisesta päättää yh- vaikutuksesta osakkeenomistuksen ja ääni- 4430: tiökokous tässä pykälässä säädetyllä tavalla, vallan jakautumiseen yhtiössä sekä selostet- 4431: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 15 4432: 4433: tava, kuinka suuren osan lähipiiriin kuuluva 4 a §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen tai, jos 4434: omistaa yhtiön osakepääomasta ja kuinka viimeksi päättyneen tilikauden päättymisestä 4435: suuri osa hänellä on osakkeiden tuottamasta on kulunut yli kuusi kuukautta, tämän luvun 4436: äänimäärästä ennen osakepääoman alenta- 3 §:ssä tarkoitetun välitilinpäätöksen nojalla. 4437: mista ja sen jälkeen. Jos osakepääoman alen- Osakkeita lunastettaessa voitonjakoon käy- 4438: taminen tapahtuu Junastamalla osakkeita, tettävissä olevana määränä pidetään tilinpää- 4439: päätösehdotuksessa on oltava ne perusteet, töksen ja välitilinpäätöksen osoittamista 4440: joiden mukaan lunastushinta määritetään. määristä pienempää. 4441: Päätösehdotuksen liitteisiin sovelletaan so- Jos osakepääomaa alennetaan 1 §:n 1 mo- 4442: veltuvin osin, mitä 4 luvun 4 a §:n 1 mo- mentin 1 kohdassa mainitussa tarkoituksessa, 4443: mentissa säädetään. Jos osakepääoman alen- alentamisen rekisteröimistä seuraavan kol- 4444: taminen tapahtuu Junastamalla osakkeita ja men vuoden aikana saadaan päättää voiton- 4445: alentamista käsittelevään yhtiökokoukseen jaosta vain rekisteriviranomaisen luvalla, 4446: mennessä viimeksi päättyneen tilikauden jollei osakepääomaa ole korotettu vähintään 4447: päättymisestä on kulunut kuusi kuukautta, osakepääoman alentamismäärällä. Rekisteri- 4448: ehdotukseen on liitettävä väli tilinpäätös, joka viranomaisen luvasta on soveltuvin osin voi- 4449: ei ole kolmea kuukautta vanhempi ja joka massa, mitä 5-7 §:ssä säädetään. 4450: on laadittu ja tarkastettu noudattaen soveltu- 4451: vin osin tilinpäätöstä koskevia säännöksiä ja 4452: määräyksiä. Muissa kuin 2 §:n 2 momentis- Rekisteriviranomaisen lupa 4453: sa tarkoitetuissa tapauksissa ehdotukseen on 4454: liitettävä tilintarkastajien lausunto perusteis- 5§ 4455: ta, joiden mukaan lunastushinta määritetään. Osakepääoman alentamista koskevan pää- 4456: Jos osakepääomaa alennetaan muutoin kuin töksen täytäntöönpanoon tarvitaan rekisteri- 4457: osakkeenomistajien omistusten suhteessa, viranomaisen lupa, jos osakepääoman alenta- 4458: päätösehdotukseen on liitettäv~ t~li~tarkasta ruismäärää käytetään muuhun kuin 1 § :n 1 4459: jien lausunto ehdotuksessa mmmtmsta alen- momentin 1 kohdassa mainittuun tarkoituk- 4460: tamisen syistä. seen ja täytäntöönpano johtaa siihen, että 4461: Jos osakkeiden lunastuksessa vastike on yhtiön sidottu oma pääoma vähenee. Lupaa 4462: muuta kuin rahaa, on soveltuvin osin nouda- ei kuitenkaan tarvita, jos osakepääomaa sa- 4463: tettava, mitä 4 luvun 6 §:n 1 momentissa manaikaisesti korotetaan uusmerkinnällä osa- 4464: säädetään. kepääoman alentamismäärää vastaavalla 4465: Päätösehdotuksen nähtävänäpitoon, ko- määrällä. 4466: kouskutsuun ja osakkeenomistajalle tehtä- Lupaa on haettava kuukauden kuluessa 4467: vään ilmoitukseen sovelletaan soveltuvin osakepääoman alentamista koskevan päätök- 4468: osin, mitä 4 luvun 4 b §:ssä ja 5 §:n 2 mo- sen tekemisestä tai päätös raukeaa. Hake- 4469: mentissa säädetään. Jos alentaminen ehdote- mukseen on liitettävä päätös liitteineen. 4470: taan tehtäväksi Junastamalla osakkeita 2 §:n Rekisteriviranomaisen on myönnettävä 4471: 3 momentissa tarkoitetuin tavoin, kokouskut- lupa, jos yhtiön velkojat eivät vastusta hake- 4472: su on toimitettava kuitenkin viimeistään musta 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ta- 4473: kuukautta ennen yhtiökokousta tai 9 luvun valla tai ovat peruneet vastustuksensa taikka 4474: 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua viimeistä ovat tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion 4475: ilmoittautumispäivää,jollei yhtiöjärjestykses- mukaan saaneet maksun tai turvaavan va- 4476: sä ole määrätty pitempää aikaa. kuuden saatavastaan. 4477: Rekisteriviranomaisen päätös on viran 4478: 4 § puolesta rekisteröitävä. Osakepääoma on 4479: Alennetulle osakepääomalle, muulle sido- alennettu, kun hakemuksen hyväksymistä 4480: tulle omalle pääomalle ja 12 luvun 2 §:n 1 koskeva päätös on rekisteröity. 4481: momentissa tarkoitetuille muille jakokelvot- 4482: tomille erille on osakepääoman alentamisen 6 § 4483: jälkeen jäätävä täysi kate. Jos yhtiö on kon- Rekisteriviranomaisen on annettava yhtiön 4484: sernin emoyhtiö, täysi kate on vastaavasti kaikille velkojille kuulutus, jossa on mainit- 4485: jäätävä konsernin sidotulle omalle pääomalle tava velkojan oikeudesta vastustaa hakemus- 4486: ja muille jakokelvottomille erille. Kate las- ta ilmoittamalla siitä rekisteriviranomaiselle 4487: ketaan tilinpäätöksen tai, jos tilinpäätöstä ei kirjallisesti kuukautta ennen koulutuksessa 4488: vahvisteta samassa kokouksessa, 4 luvun mainittua määräpäivää. Rekisteriviranomai- 4489: 16 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 4490: 4491: sen on rekisteröitävä kuulutus ja ilmoitettava lunastaa osakkeet; 4492: siitä yhtiölle viimeistään neljä kuukautta en- 3) mitä varoja käytetään lunastushinnan 4493: nen määräpäivää sekä julkaistava se viral- maksuun; 4494: lisessa lehdessä kaksi kertaa, ensimmäisen 4) lunastusjärjestys ja -menettely; sekä 4495: kerran viimeistään kolme kuukautta ja toisen 5) lunastushinta tai sen laskemisessa käy- 4496: kerran viimeistään kaksi kuukautta ennen tettävät perusteet. 4497: määräpäivää. Yhtiökokouksen päätös osakkeiden lunas- 4498: Yhtiön on viimeistään kolme kuukautta tamisesta on tehtävä 9 luvun 13 §:n mukai- 4499: ennen määräpäivää lähetettävä koulutuksesta sesti. Yhtiökokous voi lunastuksesta päät- 4500: kirjallinen ilmoitus tunnetuille velkojilleen. täessään valtuuttaa hallituksen määräajaksi, 4501: Yhtiön hallituksen jäsenen tai toimitusjohta- enintään yhdeksi vuodeksi yhtiökokouksesta, 4502: jan todistus ilmoitusten lähettämisestä on päättämään lunastuksen ajankohdasta. Lu- 4503: toimitettava rekisteriviranomaiselle viimeis- nastuspäätöksessä on tällöin mainittava val- 4504: tään kuukautta ennen määräpäivää. tuutuksen kesto. Jos yhtiöllä on velvollisuus 4505: Jos velkoja vastustaa hakemusta, rekisteri- lunastaa osakkeet, hallitus päättää osakepää- 4506: viranomaisen on ilmoitettava siitä yhtiölle oman alentamisesta ja lunastukseen liittyvis- 4507: viipymättä vastustamiselle varatun ajan pää- tä toimenpiteistä. 4508: tyttyä. Yhtiön on ilmoitettava hallitukselle annettu 4509: valtuutus rekisteröitäväksi kuukauden ku- 4510: 7 § luessa päätöksen tekemisestä. Hallitus ei saa 4511: Rekisteriviranomaisen on lykättävä hake- tehdä valtuutuksessa tarkoitettua päätöstä 4512: muksen käsittelyä, jos määräpäivään men- ennen yhtiökokouksen päätöksen rekisteröi- 4513: nessä velkoja ja yhtiö sitä yhdessä pyytävät mistä. 4514: tai yhtiö osoittaa, että se on pannut vireille 4515: kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on 10 § 4516: saanut maksun tai turvaavan vakuuden saata- Lunastusmääräys, joka otetaan julkisen 4517: vastaan. osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen sitä muutta- 4518: Tuomioistuimen on käsiteltävä 1 momen- malla, saa koskea vain päätöksen jälkeen 4519: tissa tarkoitettu asia viivytyksettä. merkittäviä uusia osakkeita. 4520: Lunastusta koskevaa yhtiöjärjestyksen 4521: määräystä lunastushinnasta ja sen maksami- 4522: Muu osakepääoman alentamisen sesta voidaan sovitella, jos sen soveltaminen 4523: rekisteröinti tuottaisi jollekulle kohtuutonta etua. Yh- 4524: tiöjärjestyksen määräykseen perustuvaa lu- 4525: 8§ nastusoikeutta ja lunastushintaa koskevat 4526: Osakepääoman alentamista koskeva päätös, erimielisyydet on käsiteltävä siten kuin 3 4527: jonka täytäntöönpanoon ei 5 §:n mukaan luvun 3 §:ssä säädetään. 4528: tarvita rekisteriviranomaisen lupaa, on ilmoi- 4529: tettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa 7 luku 4530: tai se raukeaa. Osakepääoma on alennettu, 4531: kun päätös on rekisteröity. Omat osakkeet 4532: Osakepääoman alentaminen ja 5 §:n 1 mo- 4533: mentissa tarkoitettu uusmerkintä on ilmoitet- 4534: tava rekisteröitäväksi yhtäaikaa. Yleisiä säännöksiä 4535: 1§ 4536: Lunastusehtoiset osakkeet Osakeyhtiö saa vastiketta vastaan hankkia 4537: omia osakkeitaan vain siten kuin tässä lu- 4538: 9 § vussa säädetään. Yhtiö saa ottaa omia osak- 4539: Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että keitaan pantiksi ja tytäryhteisö hankkia tai 4540: osakepääomaa voidaan yhtiön osakkeita lu- ottaa pantiksi emoyhtiön osakkeita vain 2 4541: nastamalla alentaa enintään vähimmäispää- momentissa säädetyllä tavalla. 4542: omaan asti. Yhtiöjärjestyksessä on tällöin Vastaanottaessaan liikkeen yhtiöiden su- 4543: määrättävä: lautuessa tai muulla tavoin yhtiö tai sen ty- 4544: 1) mitä osakkeita lunastusmääräys koskee; täryhteisö saa hankkia tai ottaa pantiksi liik- 4545: 2) onko yhtiöllä oikeus tai velvollisuus keeseen kuuluvan yhtiön osakkeen. Yhtiöllä 4546: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 17 4547: 4548: tai sen tytäryhteisöllä on oikeus tai velvolli- mispäivää, jollei yhtiöjärjestyksessä ole mää- 4549: suus lunastaa osake 3 luvun 3 §:ssä, 13 lu- rätty pitempää aikaa. 4550: vun 3 §:n 2 momentissa, 14 luvun 12 §:ssä Yhtiökokouksen päätöksessä, jolla hallitus 4551: ja 17 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa valtuutetaan päättämään omien osakkeiden 4552: ja se saa huutokaupassa ostaa yhtiön saami- hankkimisesta, on mainittava: 4553: sesta ulosmitatun täysin maksetun osakkeen. 1) hankittavien osakkeiden enimmäismäärä 4554: osakelajeittain; 4555: 2) osakkeiden hankkimisjärjestys, jollei 4556: 2 § hallitukselle anneta oikeutta päättää siitä; 4557: Yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa merkitä 3) mihin tarkoitukseen valtuutusta saadaan 4558: yhtiön osakkeita. Jos yhtiö on merkinnyt käyttää, jos hallitus saa päättää hankkia 4559: yhtiön osakkeita sen perustamisen yhteydes- osakkeita muutoin kuin osakkeenomistajien 4560: sä, perustajien katsotaan merkinneen osak- omistusten suhteessa; 4561: keet. Jos yhtiö on merkinnyt yhtiön osakkei- 4) perusteet, joiden mukaan hankintahinta 4562: ta uusmerkinnässä, sen hallituksen jäsenten määritetään, jollei hallitukselle anneta oi- 4563: ja toimitusjohtajan katsotaan merkinneen keutta päättää niistä; ja 4564: osakkeet. Jos tytäryhteisö on merkinnyt 5) valtuutuksen voimassaoloaika. 4565: emoyhtiön osakkeita, emoyhtiön hallituksen Jos omia osakkeita hankittaessa vastike on 4566: jäsenten ja toimitusjohtajan sekä tytäryh- muuta kuin rahaa, on soveltuvin osin nouda- 4567: teisössä vastaavassa asemassa olevien katso- tettava, mitä 4 luvun 6 §:n 1 momentissa 4568: taan merkinneen osakkeet. Merkitsijät ovat säädetään. 4569: yhteisvastuussa merkintähinnan maksusta. 4570: Merkitsijänä ei kuitenkaan pidetä sitä, joka 4571: osoittaa, että hän vastusti merkintää tai ettei 4 § 4572: hän tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tie- Yksityisessä osakeyhtiössä yhtiökokouksen 4573: tää merkinnästä. päätös omien osakkeiden hankkimisesta tai 4574: Sen, joka on merkinnyt yhtiön osakkeita hallituksen valtuuttamisesta siihen voidaan 4575: omissa nimissään yhtiön tai sen tytäryh- tehdä 9 luvun 13 §:n mukaisesti, jos yhtiös- 4576: teisön lukuun, katsotaan merkinneen osak- sä on vain yksi äänioikeuden tuottava osake- 4577: keet omaan lukuunsa. laji ja näitä osakkeita hankitaan osakkeen- 4578: omistajien omistusten suhteessa ja samasta 4579: hinnasta. Julkisessa yhtiössä vastaava päätös 4580: Omien osakkeiden hankkiminen on pätevä, jos se on tehty 9 luvun 14 §:n 4581: voitonjakokelpoisilla varoilla mukaisesti. 4582: Jos yhtiössä on erilajisia äänioikeuden 4583: 3§ tuottavia osakkeita, päätökseen osakkeiden 4584: Yhtiö voi hankkia omia osakkeitaan muis- hankkimisesta tai hallituksen valtuuttamises- 4585: sa kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa ta siihen vaaditaan 9 luvun 14 §:n mukaisen 4586: tapauksissa vain varoilla, jotka voidaan käyt- päätöksen lisäksi niiden osakkeenomistajien 4587: tää voitonjakoon. Yhtiökokous päättää han- kannatus, joilla on vähintään kaksi kol- 4588: kinnasta siten kuin tässä pykälässä ja masosaa kunkin osakelajin kokouksessa 4589: 4-6 §:ssä säädetään. Yhtiökokous voi myös edustetuista osakkeista silloin, kun päätetään 4590: määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi yh- hankkia näitä tai kaikkia osakkeita: 4591: tiökokouksen päätöksestä, valtuuttaa halli- 1) osakkeenomistajien omistusten suhtees- 4592: tuksen päättämään hankinnasta. sa ja osakelajeittain samasta hinnasta; tai 4593: Omien osakkeiden hankkimista koskevaan 2) osakelajien suhteessa siten, että arvopa- 4594: päätökseen, päätösehdotukseen, sen nähtä- perimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kau- 4595: vänäpitoon, kokouskutsuun ja osakkeenomis- pankäynnin kohteena olevia osakkeita hanki- 4596: tajalle tehtävään ilmoitukseen sovelletaan taan julkisessa kaupankäynnissä ja muita 4597: soveltuvin osin 6 luvun 3 §:ää ja 4 luvun osakkeita osakeomistusten suhteessa osakela- 4598: 5 §:n 3 momenttia. Jos osakkeiden hankki- jeittain samasta hinnasta. 4599: minen ehdotetaan tehtäväksi 4 §:n 2 momen- Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoite- 4600: tissa tarkoitetuin tavoin, kokouskutsu on toi- tuissa · tapauksissa vaaditaan päätökseen 4601: mitettava kuitenkin viimeistään kuukautta omien osakkeiden hankkimisesta tai hallituk- 4602: ennen yhtiökokousta tai 9 luvun 1 §:n 2 mo- sen valtuuttamisesta siihen 9 luvun 14 §:n 4603: mentissa tarkoitettua viimeistä ilmoittautu- mukaisen päätöksen lisäksi niiden osakkeen- 4604: 4605: 4606: 260760 4607: 18 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 4608: 4609: omistajien suostumus, joiden osakkeita muu- Osakekirjaa ei saa luovuttaa ennen kuin 4610: tos koskee. siitä on maksettu päätöksen mukainen luovu- 4611: tushinta. 4612: 5§ 4613: Yhtiö voi toteuttaa julkisen kaupankäynnin 8 § 4614: kohteena olevia osakkeita koskevan hankin- Jos julkiselle osakeyhtiölle ja sen tytäryh- 4615: tapäätöksen ostamalla osakkeita sellaisessa teisöille kuuluvien yhtiön osakkeiden yh- 4616: julkisessa kaupankäynnissä, jonka sääntöjen teenlaskettu nimellisarvo tai niiden tuottama 4617: mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla äänimäärä on yli viisi prosenttia yhtiön osa- 4618: osakkeillaan. Yhtiö ei kuitenkaan saa hank- kepääomasta tai sen kaikkien osakkeiden 4619: kia omia osakkeitaan tällaisessa kaupankäyn- äänimäärästä sen vuoksi, että osakkeita on 4620: nissä ennen kuin viikko on kulunut siitä, hankittu 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla 4621: kun se on arvopaperimarkkinalain 2 luvun tavalla tai saatu vastikkeetta, mainitun mää- 4622: 7 §:n nojalla julkistanut hankkimista koske- räosan ylittävältä osin osakkeet on luovutet- 4623: van päätöksensä. tava kolmen vuoden kuluessa saannosta. 4624: Yksityisen osakeyhtiön tai sen tytäryh- 4625: 6§ teisön hankkima yhtiön osake on luovutetta- 4626: Yksityinen osakeyhtiö ei saa hankkia kaik- va kolmen vuoden kuluessa saannosta. 4627: kia omia osakkeitaan. Julkisessa osakeyh- Osakkeet, jotka on hankittu vastoin tämän 4628: tiössä 3 §:ssä tarkoitettua päätöstä omien luvun säännöksiä, on luovutettava viipymättä 4629: osakkeiden hankkimisesta ei saada tehdä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 4630: siten, että yhtiölle ja sen tytäryhteisöille saannosta. 4631: kuuluvien yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu Jos osakkeita ei ole luovutettu 1-3 mo- 4632: nimellisarvo tai niiden tuottama äänimäärä mentin mukaisessa määräajassa, osakepää- 4633: hankinnan jälkeen on yli viisi prosenttia yh- omaa on heti alennettava osakkeiden yhteen- 4634: tiön osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden laskettua nimellisarvoa vastaavalla määrällä 4635: äänimäärästä. mitätöimällä osakkeet. 4636: 4637: Omien osakkeiden luovuttaminen 8 luku 4638: 4639: Yhtiön johto 4640: 7§ 4641: Yhtiökokous päättää yhtiölle kuuluvien 4642: omien osakkeiden luovutuksesta. Yhtiöko- 1§ 4643: kous voi myös määräajaksi, enintään yhdek- Yhtiöllä on oltava hallitus, johon kuuluu 4644: si vuodeksi yhtiökokouksen päätöksestä, val- vähintään kolme jäsentä. Jos yhtiön osake- 4645: tuuttaa hallituksen päättämään luovutuksesta. pääoma on pienempi kuin 500 000 markkaa, 4646: Yhtiökokouksen päätökseen ja hallitukselle hallitukseen voi kuitenkin kuulua vähemmän 4647: annettavaan valtuutukseen, päätösehdotuksen kuin kolme jäsentä. Tällöin hallituksessa on 4648: esittämiseen, kokouskutsuun, osakkeenomis- lisäksi oltava vähintään yksi varajäsen. 4649: tajan etuoikeuteen hankkia osakkeita, osak- Hallituksen valitsee yhtiökokous. Yhtiöjär- 4650: keenomistajille annettavaan ilmoitukseen jestyksessä voidaan määrätä, että vähemmän 4651: sekä yhtiökokouksen päätöksen ja hallituk- kuin puolet hallituksen jäsenistä asetetaan 4652: selle annettavan valtuutuksen rekisteröimi- muussa järjestyksessä. Hallintoneuvoston 4653: seen sovelletaan soveltuvin osin, mitä osake- suorittamasta hallituksen valinnasta sääde- 4654: pääoman korotuksesta 4 luvun 2, 2 a ja tään 11 a §:n 2 momentissa. Hallituksen jä- 4655: 4-7 §:ssä säädetään. Jos osakkeen maksuk- seneltä ja varajäsenettä on ennen valintaa 4656: si ehdotetaan muuta omaisuutta kuin rahaa, saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus 4657: siihen ei kuitenkaan sovelleta, mitä 2 luvun tehtävään. 4658: 4 a §:ssä säädetään. Hallituksen jäsenen toimikausi on määrät- 4659: Yhtiö voi toteuttaa julkisen kaupankäynnin tävä yhtiöjärjestyksessä. Toimikauden tulee 4660: kohteena olevien osakkeiden luovutusta kos- päättyä viimeistään neljäntenä valinnan jäl- 4661: kevan päätöksen noudattaen soveltuvin osin keisenä tilikautena, joko uuden valinnan toi- 4662: mitä 5 §:ssä säädetään. Tällöin ei sovelleta 4 mittavan yhtiökokouksen tai tilikauden päät- 4663: luvun 7 §:ää. tyessä. 4664: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 19 4665: 4666: Mitä tässä laissa säädetään hallituksen jä- 6 § 4667: senestä, sovelletaan vastaavasti varajäseneen. 4668: Sellaiset yhtiön ja sen ainoan osakkeen- 4669: omistajan väliset sopimukset ja sitoumukset, 4670: 2 § jotka eivät kuulu yhtiön tavanomaiseen liike- 4671: Hallituksen jäsen voi erota tehtävästä en- toimintaan, on merkittävä tai liitettävä halli- 4672: nen toimikauden päättymistä. Ennenaikaises- tuksen kokouksen pöytäkirjaan. 4673: ta eroamisesta on ilmoitettava hallitukselle 4674: ja, jos eroavaa jäsentä ei ole valittu yhtiöko- 7§ 4675: kouksessa, myös sille, joka hänet on asetta- Jos osakeyhtiöstä on tullut emoyhtiö, halli- 4676: nut. Eroilmoitus on päivättävä ja allekirjoi- tuksen on viivytyksettä ilmoitettava siitä 4677: tettava. Hallituksen jäsenen voi erottaa tehtä- tytäryhteisön hallitukselle tai vastaavalle toi- 4678: västä se, joka on hänet valinnut. mielimelle. Tytäryhteisön hallitus tai sitä 4679: Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee kes- vastaava toimielin on velvollinen antamaan 4680: ken toimikautta avoimeksi tai jos hallituksen emoyhtiön hallitukselle konsernin aseman 4681: jäsen menettää 4 §:ssä tarkoitetun kelpoisuu- arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen las- 4682: tensa tehtävään, eikä varajäsentä ole, halli- kemiseen tarvittavat tiedot. 4683: tuksen muiden jäsenten on huolehdittava 4684: siitä, että uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi 8§ 4685: toimikaudeksi. Jos valinta kuuluu yhtiöko- Hallituksessa, johon kuuluu useita jäseniä, 4686: koukselle ja hallitus jäljellä olevine jäseni- on oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan va- 4687: neen ja varajäsenineen on päätösvaltainen, litsee hallitus, jollei yhtiöjärjestyksessä ole 4688: valinta voidaan siirtää siihen seuraavaan yh- toisin määrätty Jai hallitusta valittaessa ole 4689: tiökokoukseen, jossa hallituksen jäsenet toisin päätetty. Aänten mennessä hallitukses- 4690: muutenkin on valittava. sa tasan puheenjohtaja valitaan arvalla. Sel- 4691: Jos hallituksen jäsenellä on erotessaan syy- laisen yhtiön toimitusjohtaja, jonka osake- 4692: tä olettaa, että yhtiöllä ei enää ole muita hal- pääoma on vähintään 500 000 markkaa, saa 4693: lituksen jäseniä, hän on velvollinen kutsu- olla hallituksen puheenjohtajana vain, jos 4694: maan yhtiökokouksen koolle 9 luvun 8 §:n 2 yhtiöllä on hallintoneuvosto. 4695: momentin mukaisesti valitsemaan uutta hal- 4696: litusta. 4697: Jollei hallituksen jäsentä, joka yhtiöjärjes- 11§ 4698: tyksen mukaan on asetettava muussa järjes- Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että 4699: tyksessä kuin yhtiökokouksen tai hallinto- yhtiöllä on oltava hallintoneuvosto. Yhtiöön, 4700: neuvoston päätöksellä, ole asetettu, tulee jonka osakepääoma on pienempi kuin 4701: tuomioistuimen hakemuksesta määrätä sijai- 500 000 markkaa, ei voida perustaa hallinto- 4702: nen. Hakemuksen tuomioistuimelle saa tehdä neuvostoa. 4703: hallituksen jäsen, osakkeenomistaja, velkoja Hallintoneuvostossa on oltava vähintään 4704: tai muu, jonka oikeus saattaa riippua siitä, viisi jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen 4705: että yhtiöllä on toimikelpoinen hallitus. jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsen. 4706: Hallintoneuvoston jäsenten ja mahdollisten 4707: 3 § varajäsenten lukumäärä tai vähimmäis- ja 4708: Yhtiöllä voi olla toimitusjohtaja, jos yh- enimmäismäärä sekä toimikausi on mainitta- 4709: tiöjärjestyksessä niin määrätään tai hallitus va yhtiöjärjestyksessä. 4710: niin päättää. Yhtiöllä, jonka osakepääoma on Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston. 4711: vähintään 500 000 markkaa, on oltava toimi- Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että 4712: tusjohtaja. vähemmän kuin puolet hallintoneuvoston 4713: Toimitusjohtajan nimittää hallitus tm, JOS jäsenistä asetetaan muussa järjestyksessä. 4714: yhtiöjärjestyksessä on niin määrätty, hallin- Hallintoneuvoston jäseneltä ja varajäseneltä 4715: toneuvosto. Toimitusjohtajalta ja hänen sijai- on ennen valintaa saatava päivätty ja allekir- 4716: seltaan on ennen nimitystä saatava päivätty joitettu suostumus tehtävään. Mitä 1 §:n 3 ja 4717: ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. 4 momentissa sekä 2 ja 4 §:ssä säädetään 4718: Mitä tässä laissa säädetään toimitusjohta- hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä, sovelle- 4719: jasta, sovelletaan vastaavasti hänen sijaiseen- taan vastaavasti hallintoneuvoston jäseniin ja 4720: sa. varajäseniin. 4721: 20 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 4722: 4723: 11 a § 9luku 4724: Hallintoneuvoston on valvottava hallituk- 4725: sen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hal- Yhtiökokous 4726: lintoa ja annettava varsinaiselle yhtiöko- 4727: koukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja ti- 1§ 4728: lintarkastuskertomuksesta. Hallituksen ja 4729: toimitusjohtajan on annettava hallintoneu- Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle kuuluvan 4730: vostolle ja sen jäsenelle ne tiedot, joita nämä osakkeen nojalla ei saa osallistua yhtiöko- 4731: pitävät tarpeellisina tehtävänsä hoitamiseksi. koukseen. Sellaista osaketta ei oteta lukuun, 4732: Hallintoneuvoston jäsenen on pyydettävä milloin pätevän päätöksen syntymiseen tai 4733: tiedot hallintoneuvoston kokouksessa. Yh- tietyn oikeuden käyttämiseen vaaditaan kaik- 4734: tiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallin- kien osakkeenomistajien suostumus tai suos- 4735: toneuvosto päättää asioista, jotka koskevat tumus osakkeenomistajilta, joilla on määrä- 4736: toiminnan huomattavaa supistamista tai laa- osa yhtiön osakkeista. Mitä tässä momentis- 4737: jentamista taikka yhtiön organisaation olen- sa säädetään, sovelletaan vastaavasti yhtiön 4738: naista muuttamista. Hallintoneuvosto voi tai sen tytäryhteisön määräysvallassa 1 luvun 4739: antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla olevalle säätiölle 4740: laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. kuuluvaan osakkeeseen. 4741: Hallintoneuvoston on valittava hallitus ja 4742: määrättävä hallituksen jäsenten palkkio, jol- 2 § 4743: lei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. 4744: Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, Osakkeenomistajalla ja asiamiehellä saa 4745: että hallintoneuvosto ottaa toimitusjohtajan yhtiökokouksessa olla avustaja. 4746: ja muut ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt 4747: sekä päättää heidän palkkaeduistaan. Hallin- 2a§ 4748: toneuvoston oikeudesta vaatia ylimääräisen Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että 4749: yhtiökokouksen koollekutsumista sekä kut- osakkeenomistaja voi tässä, 2 b ja 2 c §:ssä 4750: sua koolle yhtiökokous säädetään 9 luvun 6 säädetyllä tavalla ja yhtiöjärjestyksessä mää- 4751: ja 8 §:ssä. Hallintoneuvostolle ei saa antaa rätyissä asioissa valtuuttaa yhtiön hallituksen 4752: muita kuin tässä laissa mainittuja tehtäviä. toimimaan hänen asiamiehenään yhtiöko- 4753: Hallintoneuvostosta ja sen jäsenistä on kouksessa. Osakkeenomistaja voi vastaavasti 4754: soveltuvin osin voimassa, mitä hallituksesta valtuuttaa myös muun asiamiehen. 4755: ja hallituksen jäsenistä 8-10 §:ssä ja 16 Valtuuttaminen tapahtuu valtakirjalomak- 4756: luvun 4 §:ssä säädetään. keella, jossa on yhdenmukaisella tavalla esi- 4757: tettävä hallituksen ja osakkeenomistajien 4758: 15 § 2 b §:n ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti teke- 4759: Yhtiön 12 tai 13 §:ssä tarkoitetun edusta- mät päätösehdotukset perusteluineen. V alta- 4760: jan yhtiön puolesta tekemä oikeustoimi ei kirjalomakkeessa on annettava mahdollisuus 4761: sido yhtiötä, jos: valtuuttaa asiamies äänestämään päätösehdo- 4762: 1) edustaja on toiminut vastoin tässä laissa tuksen puolesta tai sitä vastaan taikka äänes- 4763: säädettyä kelpoisuuden rajoitusta; tämään tyhjää. Valtakirjalomakkeessa on 4764: 2) edustaja on toiminut vastoin 12 §:n 3 mainittava, kuinka asiamies äänestää, jos 4765: momenttiin perustuvaa rajoitusta; taikka osakkeenomistaja toimittaa yhtiölle allekir- 4766: 3) edustaja on ylittänyt toimivaltansa ja se, joitetun ja päivätyn valtakirjan, josta ei käy 4767: johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen ilmi valtuutuksen sisältö. 4768: olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä. Yhtiöjärjestyksessä on määrättävä pää- 4769: Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetus- tösehdotusten perustelujen pituudesta, nou- 4770: sa tapauksessa riittävänä osoituksena siitä, datettavasta äänestysmenettelystä, valtakirjan 4771: että oikeustoimen kohteena ollut henkilö yhtiölle palauttamisen ajankohdasta, jota ei 4772: tiesi tai että hänen olisi pitänyt tietää toimi- saa määrätä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua 4773: vallan ylityksestä, ei voida pitää pelkästään viimeistä ilmoittautumispäivää myöhemmäk- 4774: sitä, että toimivaltaa koskevat rajoitukset on si, sekä yhtiölle palautettuihin valtakirjoihin 4775: rekisteröity ja kuulutettu. sisältyvien valtuutusten julkistamisesta. 4776: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 21 4777: 4778: 2b§ asiasta, joka koskee kannetta muuta henkilöä 4779: Hallituksen on ilmoitettava 2 a §:ssä tar- vastaan tai tämän vapauttamista velvoittees- 4780: koitetusta valtuutusmenettelystä yhtiöko- ta, jos hänellä on asiassa odotettavana olen- 4781: kouskutsussa, joka on 9 §:stä poiketen toi- naista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yh- 4782: mitettava aikaisintaan kaksi kuukautta ja tiön edun kanssa. Mitä tässä on sanottu 4783: viimeistään kuukautta ennen yhtiökokousta osakkeenomistajasta on voimassa myös 4784: tai 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua viimeistä osakkeenomistajan asiamiehestä. 4785: ilmoittautumispäivää. Kutsussa on sen lisäk- 4786: si, mitä muualla tässä laissa säädetään, mai- 9 § 4787: nittava: Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava 4788: 1) hallituksen päätösehdotukset; aikaisintaan kaksi kuukautta ja, jollei yh- 4789: 2) asiat, joissa valtuutusmenettelyä nouda- tiöjärjestyksessä ole määrätty pitempää ai- 4790: tetaan; kaa, viimeistään viikkoa ennen kokousta tai 4791: 3) miten ja missä ajassa osakkeenomistajat 1 §:n 2 momentin mukaista viimeistä ilmoit- 4792: voivat 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa teh- tautumispäivää. Jos päätöksen tekeminen 4793: dä päätösehdotuksia ja perustella niitä; yhtiökokouksessa käsiteltävässä asiassa siir- 4794: 4) miten ja milloin osakkeenomistajat voi- retään jatkokokoukseen, on siihen toimitetta- 4795: vat saada valtakirjalomakkeen; sekä va eri kutsu, jos kokous pidetään myöhem- 4796: 5) miten ja milloin valtakirja on palautetta- min kuin neljän viikon kuluttua. Sen estä- 4797: va yhtiöön. mättä, mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään 4798: Yhtiön tilinpäätösasiakirjojen, tilikauden kutsuajasta, kutsu jatkokokoukseen voidaan 4799: aikana laadittujen osavuosikatsausten ja 1 aina toimittaa viimeistään neljä viikkoa en- 4800: momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin asioihin nen kokousta. Jos yhtiöjärjestyksen mukaan 4801: liittyvien, tämän lain mukaan nähtävänä pi- päätöksen pätevyyden edellytyksenä on, että 4802: dettävien asiakirjojen on kutsun toimittami- päätös tehdään kahdessa yhtiökokouksessa, 4803: sesta lukien oltava nähtävänä yhtiön pää- ei kutsua jälkimmäiseen kokoukseen saa toi- 4804: konttorissa, ja ne on toimitettava osakkeen- mittaa ennen kuin edellinen kokous on pi- 4805: omistajalle, joka sitä pyytää. detty. Kutsussa on mainittava edellisessä 4806: Osakkeenomistajalla on oltava kutsun toi- kokouksessa tehty päätös. 4807: mittamisesta vähintään kymmenen päivää Kutsu on toimitettava yhtiöjärjestyksen 4808: aikaa tehdä ehdotuksia yhtiökokouksen pää- mukaisesti. Jos kokouksessa käsitellään yh- 4809: töksiksi. tiöjärjestyksen muuttamista 15 §:ssä maini- 4810: tuin tavoin, osakepääoman alentamista lu- 4811: 2c§ nastamalla osakkeita, omien osakkeiden 4812: Valtakirjalomake on viipymättä ja viimeis- hankkimista, yhtiön asettamista selvitystilaan 4813: tään kymmenen päivää ennen lomakkeeseen tai selvitystilan lopettamista, yhtiön sulautu- 4814: merkittävää palauttamispäivää pidettävä mista tai jakautumista taikka julkisen osa- 4815: osakkeenomistajan saatavana ja lähetettävä keyhtiön muuttamista yksityiseksi osakeyh- 4816: osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää. tiöksi, on lisäksi lähetettävä kirjallinen kutsu . 4817: jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka osoite 4818: 3§ on yhtiön tiedossa. 4819: Jokainen saa yhtiökokouksessa äänestää 4820: edustamiensa osakkeiden koko äänimäärällä, 4821: jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. 4822: Osakkeenomistajan osakkeiden tuottama 12 § 4823: äänimäärä ei kuitenkaan voi olla suurempi Hallituksen ja toimitusjohtajan tulee yh- 4824: kuin kaksikymmentä kertaa äänimäärä, jonka tiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnös- 4825: toisen osakkeenomistajan sama osakemäärä tä, mikäli hallitus katsoo sen käyvän päinsä 4826: tuottaa. yhtiölle olennaista haittaa tuottamatta, antaa 4827: Osakkeenomistaja ei saa itse tai asiamie- tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka 4828: hen välityksellä äänestää yhtiökokouksessa saattavat vaikuttaa yhtiön tilinpäätöksen ja 4829: asiasta, joka koskee vastuuvapauden myön- taloudellisen aseman tai muun kokouksessa 4830: tämistä hänelle, kannetta häntä vastaan tai käsiteltävän asian arviointiin. Velvollisuus 4831: hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvel- antaa tietoja koskee myös yhtiön suhdetta 4832: vollisuudesta tai muusta velvoitteesta yhtiötä samaan konserniin kuuluvaan toiseen yh- 4833: kohtaan. Hän ei myöskään saa äänestää teisöön sekä emoyhtiössä lisäksi konserniti- 4834: 22 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 4835: 4836: Iinpäätöstä ja tytäryhteisöä koskevia edellä 3) oikeutta yhtiön osakkeiden hankkimi- 4837: tarkoitettuja tietoja. seen rajoitetaan 3 luvun 3 tai 4 §:n mukai- 4838: sesti; 4839: Jos hallitus katsoo, ettei pyydettyä tietoa 3 a) yksityisen osakeyhtiön yhtiöjärjestyk- 4840: voida antaa osakkeenomistajalle aiheuttamat- seen otetaan 6 luvun 9 §:ssä tarkoitettu mää- 4841: ta tiedon antamisella olennaista haittaa yh- räys; taikka 4842: tiölle, hallituksen on kahden viikon kuluessa 4843: yhtiökokouksesta annettava pyydetty tieto vaatii kaikkien osakkeenomistajien suostu- 4844: yhtiön tilintarkastajille. Tilintarkastajien on muksen taikka 14 §:n mukaisen päätöksen 4845: kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta annet- lisäksi niiden osakkeenomistajien suostu- 4846: tava hallitukselle kirjallinen lausunto tiedon muksen, joiden osakkeita muutos koskee. 4847: vaikutuksesta tilintarkastuskertomukseen tai 4848: muuhun tilintarkastajien yhtiökokoukselle Jos yhtiössä on erilajisia osakkeita ja yh- 4849: antamaan lausuntoon. Lausunnon nähtävänä tiöjärjestyksen muutoksen vuoksi koko osa- 4850: pitämiseen ja antamiseen sovelletaan sovel- kelajin oikeudet vähenevät, vaaditaan 14 §:n 4851: tuvin osin, mitä 11 luvun 14 §:n 2 momen- mukaisen päätöksen lisäksi niiden osakkeen- 4852: tissa säädetään. Lausunto on viipymättä lä- omistajien suostumus, joilla on vähintään 4853: hetettävä kysymyksen esittäneelle osakkeen- puolet kaikista tämän lajisista osakkeista, 4854: omistajalle. sekä niiden osakkeenomistajien kannatus, 4855: Osakkeenomistajalla on oikeus yhtiössä, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa ko- 4856: jossa on enintään kymmenen osakkeenomis- kouksessa edustetuista tämän lajisista osak- 4857: tajaa, tutustua yhtiön kirjanpitoon ja muihin keista. 4858: yhtiön toimintaan liittyviin asiakirjoihin sii- 4859: nä laajuudessa kuin se 1 momentissa tarkoi- 4860: tettujen seikkojen arvioimiseksi on tarpeen. 10 luku 4861: Hallitus voi evätä oikeuden siltä osin kuin se 4862: katsoo, että tutustumisesta aiheutuu olennais- Tilintmkastus ja erityinen ta:mastus 4863: ta haittaa yhtiölle. Hallituksen velvollisuu- 4864: teen antaa tietoja tilintarkastajille sovelle- 1§ 4865: taan, mitä 3 momentissa säädetään. Määräai- Osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimas- 4866: ka tiedon antamiselle ja tilintarkastajien lau- sa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa 4867: sunnolle lasketaan kuitenkin oikeuden pyytä- (936/94) säädetään. Tässä laissa hyväksytyl- 4868: misestä. Osakkeenomistajalla on oikeus lä tilintarkastajalla tarkoitetaan tilintarkastus- 4869: käyttää avustajaa sekä korvattuaan yhtiön lain 2 §:ssä tarkoitettua henkilöä ja yhteisöä. 4870: kulut oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta 4871: ja asiakirjoista. Hallitus voi kieltää muun Osakkeenomistaja voi vaatia yhden tilin- 4872: kuin hyväksytyn tilintarkastajan käyttämisen tarkastajan asettamista osallistumaan tilintar- 4873: avustajana. Osakkeenomistaja tai avustaja ei kastukseen muiden tilintarkastajien ohella. 4874: saa ilmaista eikä käyttää tietoa, jonka hän Tätä koskeva ehdotus on tehtävä siinä yh- 4875: saa tässä momentissa säädetyllä tavalla, jos tiökokouksessa, jossa tilintarkastajat on va- 4876: tiedon ilmaisemisesta tai käyttämisestä saat- littava tai jossa asia kokouskutsun mukaises- 4877: taa aiheutua olennaista haittaa yhtiölle. ti on käsiteltävä. Jos ehdotusta ovat kokouk- 4878: sessa kannattaneet osakkeenomistajat, joilla 4879: 14 § on vähintään yksi kymmenesosa kaikista 4880: Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa 4881: yhtiökokous. Päätös on pätevä vain, jos sitä edustetuista osakkeista, osakkeenomistaja 4882: ovat kannattaneet osakkeenomistajat, joilla voi kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta 4883: on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista hakea lääninhallitukselta hyväksytyn tilintar- 4884: äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeis- kastajan määräämistä. Lääninhallituksen tu- 4885: ta. lee yhtiön hallitusta kuultuaan määrätä tilin- 4886: tarkastaja ajaksi, joka kestää seuraavana tili- 4887: kautena pidettävän varsinaisen yhtiökokouk- 4888: 15 § sen loppuun. 4889: Päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta on 4890: siten, että jo annettujen osakkeiden osalta: ennen valintaa saatava päivätty ja allekirjoi- 4891: tettu suostumus tehtävään. 4892: EV 233/1996 vp- HE 89/1996 vp 23 4893: 4894: 4 § 6 § 4895: Julkisessa osakeyhtiössä vähintään yhden 4896: yhtiökokouksen valitseman tilintarkastajan Osakeyhtiön oma pääoma on taseessa jao- 4897: on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä teltava sidottuun omaan pääomaan, vapaa- 4898: tilintarkastaja. seen omaan pääomaan ja erityiseksi eräksi 4899: Muussa kuin tilintarkastuslain 11 ja merkittävään pääomalainaan. 4900: 12 §:ssä tarkoitetussa yksityisessä osakeyh- Sidottua omaa pääomaa ovat osakepää- 4901: tiössä on tilintarkastajaksi valittava hyväk- oma, ylikurssirahasto, vararahasto ja arvon- 4902: sytty tilintarkastaja, jos osakkeenomistajat, korotusrahasto. Muut rahastot ovat vapaata 4903: joilla on vähintään yksi kymmenesosa kai- omaa pääomaa. Tilikauden voitto ja voitto 4904: kista osakkeista, vaativat sitä yhtiökokouk- edellisiltä tilikausilta ilmoitetaan erikseen 4905: sessa, jossa tilintarkastajat on valittava. Lää- vapaan oman pääoman lisäyksenä, tilikauden 4906: ninhallituksen on määrättävä hyväksytty ti- tappio ja tappio edellisiltä tilikausilta sen 4907: lintarkastaja tilintarkastuslain 27 §:n 1 ja 3 vähennyksenä. 4908: momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos 4909: osakkeenomistaja hakee tällaisen tilintarkas- 6a § 4910: tajan määräämistä kuukauden kuluessa yh- Taseessa tai sen liitteenä on ilmoitettava 4911: tiökokouksesta. yhtiön hallussa olevista omista ja emoyhtiön 4912: osakkeista osakelajeittain lukumäärä, yhteen- 4913: 14 § laskettu nimellisarvo ja hankintameno. Osak- 4914: Osakkeenomistaja voi vaatia erityisen tar- keet saadaan merkitä taseeseen, jos ne ovat 4915: kastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 §:ssä tar- 4916: kirjanpidosta tietyltä päättyneeitä ajanjaksol- koitetun julkisen kaupankäynnin kohteena ja 4917: ta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. hankintamenoa vastaava määrä merkitään 4918: Tätä koskeva ehdotus on tehtävä varsinaises- taseeseen jakokelvottomaksi eräksi vapaa- 4919: sa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouk- seen omaan pääomaan. 4920: sessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti on 4921: käsiteltävä. Jos osakkeenomistajat, joilla on 7 § 4922: vähintään yksi kymmenesosa kaikista osak- Taseessa tai sen liitteenä on erikseen il- 4923: keista tai yksi kolmasosa kokouksessa edus- moitettava: 4924: tetuista osakkeista, ovat ehdotusta kannatta- 1) 1 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa 4925: neet, osakkeenomistaja voi kuukauden ku- tarkoitetulle ja tähän mainitun momentin 4 4926: luessa yhtiökokouksesta hakea lääninhalli- tai 5 kohdassa tarkoitetussa suhteessa oleval- 4927: tukselta tarkastajan määräämistä. Julkisessa le annettujen lainojen yhteismäärät sekä 4928: osakeyhtiössä, jossa on erilajisia osakkeita, olennaiset tiedot lainojen ehdoista ja ta- 4929: sama oikeus on osakkeenomistajilla, joilla kaisinmaksusta; 4930: on vähintään yksi kymmenesosa jonkin osa- 2) 1 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa 4931: kelajin kaikista osakkeista tai yksi kol- tarkoitetulle ja tähän mainitun momentin 4 4932: masosa kokouksessa edustetuista osakelajin tai 5 kohdassa tarkoitetussa suhteessa oleval- 4933: osakkeista. le annetut rahalainat, jos niiden yhteismäärä 4934: on suurempi kuin 100 000 markkaa tai viisi 4935: prosenttia yhtiön taseen tai konsernitaseen 4936: 11 luku omasta pääomasta; sekä 4937: 3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun henkilön 4938: Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sekä samaan konserniin kuuluvan yhteisön 4939: hyväksi annetut kirjanpitolain 21 §:n 10 4940: 4 § kohdassa tarkoitetut vastuut ja vas- 4941: tuusitoumukset 4942: Jos 1 momentissa tarkoitetun korotuksen 4943: kohteena on emoyhtiön omistamia tytäryh- 4944: teisön osakkeita tai jäsen- tai yhtiöosuuksia, 8§ 4945: tytäryhteisön omistamia emoyhtiön osakkeita Tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden 4946: on korotusta tehtäessä pidettävä arvottomina. liitteenä on annettava seuraavat tiedot: 4947: 24 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 4948: 4949: 1) yhtiön omistamista toisten yhteisöjen muustakaan yhteisöstä kuin tytäryhteisöstä ja 4950: osakkeista ja jäsen- ja yhtiöosuuksista kun- kirjanpitolaissa tarkoitetusta osakkuusyrityk- 4951: kin yhteisön nimi, osakkeiden tai osuuksien sestä, jos yhteisön osakkeiden tai osuuksien 4952: lukumäärä, omistusosuus kaikista osakkeista yhteenlaskettu nimellisarvo ja kirjanpitoarvo 4953: tai osuuksista sekä yhteenlaskettu nimellisar- ovat vähemmän kuin 100 000 markkaa ja 4954: vo ja kirjanpitoarvo, jollei 2 momentista viisi prosenttia osakkeet tai osuudet omista- 4955: muuta johdu; van yhtiön taseen tai konsernitaseen mukai- 4956: 2) yhtiön osakepääoma jaoteltuna osakela- sesta omasta pääomasta. Kirjanpitolautakun- 4957: jeittain ja osakelajia koskevat yhtiöjärjestyk- ta voi erityisistä syistä muissakin tapauksissa 4958: sen pääasialliset määräykset; määräajaksi sallia, että 1 momentin 1 koh- 4959: 3) pääomalainasta velkoja tai lainansaaja, dassa tarkoitetut osakkeet ja osuudet kirja- 4960: pääasialliset lainaehdot ja lainalle maksetta- taan antamatta niistä mainitussa kohdassa 4961: vaksi sovittu kuluksi kirjaamaton korko tai tarkoitettuja tietoja. 4962: muu hyvitys; 4963: 4) käyttöomaisuuteen kuuluvan kiinteän 9§ 4964: omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien 4965: verotusarvo tase-erien mukaan eriteltynä; Toimintakertomuksessa on annettava selos- 4966: 5) yhtiön antamiin optio-oikeuksiin ja tus, jos yhtiöstä on tullut emoyhtiö tai se on 4967: vaihtovelkakirjoihin perustuvan uusmerkin- ollut vastaanottavana yhtiönä sulautumisessa 4968: nän aika ja ehdot sekä niiden nojalla merkit- tai yhtiö on jakautunut. Toimintakertomuk- 4969: tävistä osakkeista osakelaji, lukumäärä ja sessa on ilmoitettava yhtiön ulkomaiset sivu- 4970: yhteenlaskettu nimellisarvo; liikkeet. 4971: 6) hallituksen voimassa olevat uusmerkin- 4972: tää, optio-oikeuksien antamista ja vaihtovel- Jos yhtiö on tilikauden aikana korottanut 4973: kakirjalainan ottamista koskevat valtuutuk- osakepääomaa merkintäetuoikeudesta poike- 4974: set; ten, toimintakertomuksessa on selostettava, 4975: 7) perusteltu selostus, jos vaihto-omaisuu- miten ja millä ehdoilla osakepääoman korot- 4976: den hankintamenoa määritettäessä on poiket- taminen toteutui sekä miten merkintäetuoi- 4977: tu aikaisemmin noudatetuista periaatteista keudesta poikkeaminen vaikutti omistuksen 4978: siten, että mahdollisuus vertailla tulosta ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Jos 4979: edellisen tilikauden tulokseen vaikeutuu, tai päätöksen osakepääoman korottamisesta 4980: jos tilikauden poistot määriltään ja perusteil- merkintäetuoikeudesta poiketen on tehnyt 4981: taan olennaisesti eroavat edellisen tilinpää- hallitus yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla, 4982: töksen poistoista; toimintakertomuksessa on lisäksi esitettävä 4983: 8) selostus sellaisista tilikauden tulokseen selvitys merkintäetuoikeudesta poikkeamisen 4984: sisältyvistä tuotto- ja kulueristä, jotka olen- syistä sekä merkintähinnasta ja perusteista, 4985: naisesti vaikuttavat mahdollisuuteen vertailla joiden mukaan merkintähinta on määritetty. 4986: tulosta edellisen tilikauden tulokseen tai ovat Sama koskee merkintäetuoikeudesta poiketen 4987: muuten olennaisia; annettuja optio-oikeuksia ja otettua vaihto- 4988: 9) yhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen velkakirj alainaa. 4989: jäsenen sekä toimitusjohtajan hyväksi anne- 4990: tut eläkesitoumukset; Julkisen osakeyhtiön ja sellaisen yksityisen 4991: 10) yhtiön palveluksessa tilikauden aikana osakeyhtiön, joka ylittää kaksi kolmesta kir- 4992: olleiden henkilöiden keskimääräinen luku- janpitolain 22 a §:n 4 momentissa mainitusta 4993: määrä; sekä rajasta, toimintakertomukseen on liitettävä 4994: 11) kirjanpitolain 21 §:n 2 kohdan perus- rahoituslaskelma. Siinä on annettava selvitys 4995: teella ilmoitettavista henkilöstökuluista halli- varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tili- 4996: tukselle, hallintoneuvostolle ja toimitusjohta- kauden aikana. 4997: jalle suoritettava määrä sekä lisäksi hallituk- 4998: selle ja toimitusjohtajalle suoritettavat osa- 4999: palkkiot erikseen. 9a§ 5000: Jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut Toimintakertomuksessa on ilmoitettava 5001: osakkeet tai osuudet kuuluvat vaihto-omai- osakelajeittain yhtiön ja sen tytäryhteisöjen 5002: suuteen, niistä ei tarvitse antaa mainitussa hallussa olevien yhtiön ja emoyhtiön osak- 5003: kohdassa tarkoitettuja tietoja. Mainitussa keiden kokonaismäärät, yhteenlasketut ni- 5004: kohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse antaa mellisarvot sekä suhteelliset osuudet osake- 5005: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 25 5006: 5007: pääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlas- luvien yhtiöiden on yhtiöjärjestyksen mu- 5008: ketuista äänimääristä. kaan siirrettävä sidottuun omaan pääomaan. 5009: Jos yhtiölle on tilikauden aikana tullut tai Jos emoyhtiö on julkinen osakeyhtiö tai 5010: se on tilikauden aikana luovuttanut omia tai sellainen yksityinen osakeyhtiö, joka on kir- 5011: emoyhtiön osakkeita, siitä on mainittava toi- janpitolain 22 a §:n mukaan velvollinen laa- 5012: mintakertomuksessa. Toimintakertomuksessa timaan konsernitilinpäätöksen, konsernitilin- 5013: tai sen liitteenä osakkeista on ilmoitettava päätökseen on liitettävä myös konsernin ra- 5014: seuraavat tiedot: hoituslaskelma. 5015: 1) päivä, jona osakkeet ovat tulleet tai ne Tytäryhtiön toimintakertomuksessa on il- 5016: on luovutettu; moitettava emoyhtiön nimi. 5017: 2) syyt, joiden vuoksi osakkeita on tullut 5018: tai niitä on luovutettu; 5019: 3) miten osakkeet ovat tulleet tai ne on Osavuosikatsaus ja vuosikatsaus 5020: luovutettu; 5021: 4) lukumäärä; 12 § 5022: 5) yhteenlaskettu nimellisarvo; Myös sellaisen julkisen osakeyhtiön, johon 5023: 6) suhteellinen osuus osakepääomasta ja ei sovelleta arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5024: kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta ääni- 5 §:ää, on laadittava siinä tarkoitettu osa- 5025: määrästä; vuosikatsaus ja vuosikatsaus noudattaen so- 5026: 7) osakkeista suoritettu vastike; sekä veltuvin osin, mitä sen 1-6 momentissa 5027: 8) vaikutus omistuksen ja äänivallan ja- säädetään. Katsaus on julkistettava kolmen 5028: kautumiseen yhtiössä. kuukauden kuluessa katsauskauden päättymi- 5029: Edellä 2 momentin 3-7 kohdassa tarkoi- sestä noudattaen soveltuvin osin tämän lu- 5030: tetut tiedot on ilmoitettava osakelajeittain. vun 14 §:ää. Arvopaperimarkkinalain 2 lu- 5031: Jos osakkeita on tullut yhtiön lähipiiriin vussa tarkoitetut katsauksen julkistamista 5032: kuuluvalta tai niitä on luovutettu tälle, lähi- koskevat määräykset antaa sekä poikkeukset 5033: piiriin kuuluva on mainittava nimeltä. Myös myöntää kirjanpitolautakunta. 5034: perusteet, joiden mukaan vastike on määri- 5035: tetty, on ilmoitettava, jos osakkeita on han- 5036: kittu tai luovutettu yhtiökokouksen valtuu- 14 § 5037: tuksen nojalla. Yhtiön on ilmoitettava tilinpäätösasiakirjat 5038: rekisteröitäviksi kahden kuukauden kuluessa 5039: tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. 5040: Ilmoitukseen on liitettävä jäljennös tilinpää- 5041: K onsemitilinpäätös töksestä liitteineen ja tilintarkastuskertomuk- 5042: sesta sekä hallituksen jäsenen tai toimitus- 5043: 10 § johtajan kirjallinen ilmoitus tilinpäätöksen 5044: Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on sen vahvistamisen päivämäärästä ja yhtiön voit- 5045: lisäksi, mitä kirjanpitolaissa säädetään, so- toa tai tappiota koskevasta yhtiökokouksen 5046: veltuvin osin noudatettava 2 ja 6-8 §:n päätöksestä. Emoyhtiön on ilmoitettava re- 5047: säännöksiä. kisteröitäväksi myös konsernitilinpäätös ja 5048: Konsernitilinpäätös on aina laadittava, jos konsernitilintarkastuskertomus. 5049: emoyhtiö on julkinen osakeyhtiö taikka sel- Yhtiön on pidettävä jäljennökset 1 mo- 5050: lainen yksityinen osakeyhtiö, joka jakaa va- mentissa tarkoitetuista asiakirjoista jokaisen 5051: roja osakkeenomistajille, antaa 12 luvun nähtävänä yhtiön pääkonttorissa, kun kaksi 5052: 7 §:n 1 tai 5 momentissa tarkoitetun rahalai- viikkoa on kulunut tuloslaskelman ja taseen 5053: nan tai vakuuden, palauttaa pääomalainan vahvistamisesta, kunnes asiakirjat on rekiste- 5054: pääomaa tai maksaa sen korkoa tai muuta röity 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen 5055: hyvitystä. perusteella. Nähtävänä pidettävistä asiakir- 5056: joista on annettava jäljennös jokaiselle sitä 5057: 11§ pyytävälle kahden viikon kuluessa pyynnös- 5058: Emoyhtiön toimintakertomuksessa on kon- tä. Yhtiöllä on oikeus saada muulta kuin 5059: sernista annettava 9 §:n 1 ja 2 momentissa viranomaiselta maksu antamastaan jäljennök- 5060: sekä 9 a §:ssä tarkoitetut selvitykset. Lisäksi sestä saman perusteen mukaan kuin rekiste- 5061: on ilmoitettava se määrä, joka konsernin riviranomainen perii maksua vastaavasta jäl- 5062: vapaasta omasta pääomasta konserniin kuu- jennöksestä. 5063: 5064: 5065: 260760 5066: 26 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 5067: 5068: 12 luku 3§ 5069: Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä tai 5070: Voitonjako ja yhtiön varojen muu käyttö yhtiökokous voi päättää, että vararahastoon 5071: siirretään tietty määrä taseen osoittamasta 5072: 1§ vapaasta omasta pääomasta. 5073: Yhtiön varoja saadaan jakaa osakkeen- Vararahastoa saadaan alentaa yhtiökokouk- 5074: omistajille vain sen mukaisesti kuin tässä sen päätöksellä: 5075: laissa säädetään: 1) vahvistetun taseen osoittaman tappion 5076: 1) voitonjaosta; kattamiseksi, jollei tappiota voida kattaa va- 5077: 2) varojen jaosta osakepääoman, ylikurssi- paalla omalla pääomalla; 5078: rahaston tai vararahaston alentamisen yh- 2) osakepääoman korottamiseksi rahasto- 5079: teydessä; annilla tai 4 luvun 12 §:n 2 momentissa tar- 5080: 3) omien tai emoyhtiön osakkeiden hank- koitetulla uusmerkinnällä; taikka 5081: kimisesta ja pantiksi ottamisesta; sekä 3) 6 luvun 1 §:n 1 momentissa säädettyyn 5082: 4) varojen jaosta yhtiön purkautuessa, su- tarkoitukseen noudattaen soveltuvin osin, 5083: lautuessa tai jakautuessa. mitä 6 luvun 1-7 §:ssä säädetään. 5084: 5085: Varoja ei saa jakaa, eikä 7 §:ssä tarkoitet- 3a § 5086: tua lainaa, vakuutta tai varoja antaa ennen Ylikurssirahastoon on siirrettävä: 5087: yhtiön rekisteröimistä. 1) optio-oikeuteen ja vaihtovelkakirjaan 5088: perustuvasta merkintäoikeudesta maksettu 5089: 2§ määrä; 5090: Voitonjako ei saa ylittää viimeksi päätty- 2) uusmerkinnässä osakkeista maksettu 5091: neeitä tilikaudelta vahvistetun taseen mukai- nimellisarvon ylittävä määrä; 5092: sen voiton ja yhtiön muun vapaan oman 3) määrä, joka 2 luvun 12 §:n 3 momen- 5093: pääoman yhteismäärää vähennettynä taseen tin, 3 a luvun 3 a §:n tai 4 luvun 14 §:n no- 5094: osoittamalla tappiolla sekä muilla jakokel- jalla on tullut yhtiölle; 5095: vottomilla erillä, jotka ovat: 4) se osakepääoman alentamismäärä, jota 5096: 1) taseeseen aktivoituja perustamismenoja ei käytetä vahvistetun tappion kattamiseen, 5097: vastaava määrä; siirretä yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 5098: 2) 11 luvun 6 a §:ssä tarkoitettu omien ja käytettävään rahastoon tai jaeta osakkeen- 5099: emoyhtiön osakkeiden hankintameno; sekä omistajille; sekä 5100: 3) määrä, joka yhtiöjärjestyksen mukaan 5) omien ja emoyhtiön osakkeiden myyn- 5101: on siirrettävä vararahastoon tai muutoin jä- nistä saatu myyntivoitto. 5102: tettävä jakamatta. Ylikurssirahaston alentamisesta on voimas- 5103: Osakepääoman alentamiseen perustuvasta sa, mitä 3 §:n 2 momentissa säädetään vara- 5104: voitonjakoa koskevasta kiellosta säädetään 6 rahaston alentamisesta. 5105: luvun 4 §:n 3 momentissa. Pääomalainalle 5106: maksettavasta korosta tai muusta hyvitykses- 4 § 5107: tä johtuvasta voitonjaon rajoituksesta sääde- 5108: tään 5 luvun 1 §:ssä. Jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään 5109: Emoyhtiön voittona ei saa jakaa määrää, yksi kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä 5110: joka ylittää viimeksi kuluneelta tilikaudelta määrätty pienempi osa kaikista osakkeista, 5111: vahvistetun konsernitaseen mukaisen voiton varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton 5112: ja konsernin muun vapaan oman pääoman käyttämistä koskevan päätöksen tekoa sitä 5113: vähennettynä konsernitaseen osoittamalla vaativat, voittona on jaettava vähintään puo- 5114: tappiolla, 1 momentissa tarkoitetuilla muilla let siitä, mitä tilikauden voitosta jää jäljelle 5115: jakokelvottomilla erillä, 2 momentissa tar- sen jälkeen, kun siitä on vähennetty määrä, 5116: koitetuilla erillä sekä määrällä, jolla konser- joka yhtiöjärjestyksen mukaan on siirrettävä 5117: niin kuuluvien yhteisöjen tilinpäätöksissä vararahastoon tai muutoin jätettävä jakamat- 5118: tehdyt, kirjanpitolain 17 §:ssä tarkoitetut ta, sekä muut 2 §:ssä tarkoitetut määrät siltä 5119: varaukset sekä tehtyjen ja suunnitelman mu- osin kuin nämä ylittävät vapaat rahastot, 5120: kaisten poistojen erotus on konsernitilinpää- ylikurssirahaston ja vararahaston. Voitonjako 5121: töksessä merkitty vapaaseen omaan pää- ei kuitenkaan saa ylittää 2 §:ssä säädettyä 5122: omaan. voitonjakokelpoisten varojen määrää, eikä 5123: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 27 5124: 5125: osakkeenomistaja voi vaatia voittona jaetta- kinnästä on käytävä ilmi velallisen nimi, 5126: vaksi enempää kuin kahdeksan prosenttia lainan ehdot ja annetut vakuudet. 5127: yhtiön omasta pääomasta. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelle- 5128: ta sellaisen rahalainan antamiseen, josta sää- 5129: detään henkilöstörahastolain (814/89) 5130: 23 §:ssä. Tällaisen rahalainan saa kuitenkin 5131: 5§ antaa vain 2 §:ssä tarkoitettujen voitonjako- 5132: Osakkeenomistajan on palautettava vastoin kelpoisten varojen rajoissa. 5133: tämän lain säännöksiä yhtiöstä saamansa Mitä tässä pykälässä säädetään rahalainan 5134: varat korkolain (633/82) 3 §:n 2 momentissa antamisesta, koskee vastaavasti vakuuden 5135: säädettyine vuotuisine korkoineen, jollei hä- antamista pykälässä tarkoitetun henkilön vel- 5136: nellä ollut perusteltua aihetta olettaa varojen voitteesta. 5137: jakamisen tapahtuneen tämän lain mukaises- 5138: ti. 8§ 5139: Varojen jakamista koskevan päätöksen Jos yhtiö on antanut rahalainan tai varoja 5140: tekemiseen tai täytäntöönpanaan taikka pää- käytettäväksi vastoin 7 §:n säännöksiä, nou- 5141: töksen perusteena olevan virheellisen taseen datetaan soveltuvin osin, mitä 5 §:ssä sääde- 5142: laatimiseen tai vahvistamiseen osallistuneet tään. 5143: ovat yhteisvastuussa varojen palauttamisen Sellaisen henkilön, jonka velvoitteesta yh- 5144: jälkeisen vajauksen täyttämisestä 15 luvun 1, tiö on antanut vakuuden vastoin 7 §:n sään- 5145: 3 ja 4 §:n sekä tilintarkastuslain 44 §:n mu- nöksiä, on huolehdittava siitä, että vakuus 5146: kaisesti. heti vapautetaan, tai korvattava yhtiölle va- 5147: kuuden arvo. Korvattavalle määrälle on 5148: 7§ maksettava 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu 5149: Yhtiö saa antaa rahalainan yhtiön lähipii- korko. Vajauksen täyttämiseen sovelletaan, 5150: riin kuuluvalle vain 2 §:ssä tarkoitettujen mitä 5 §:n 2 momentissa säädetään. 5151: voitonjakokelpoisten varojen rajoissa ja tur- Jos yhtiön 2 §:ssä tarkoitetut voitonjako- 5152: vaavaa vakuutta vastaan. kelpoiset varat ovat vähentyneet siten, että 5153: Rahalainan saa kuitenkin 1 momentin estä- yhtiö ei saisi 7 §:n mukaan antaa rahalainaa 5154: mättä antaa lähipiiriin kuuluvalle, jos: tai vakuutta, yhtiön on perittävä rahalainoja 5155: 1) velallinen on valtio, kunta tai kuntain- tai vakuuksia takaisin siltä osin kuin niiden 5156: liitto; yhteenlaskettu määrä ylittää yhtiön voitonja- 5157: 2) velallinen on yhtiön kanssa samaan kokelpoisten varojen määrän. 5158: konserniin kuuluva osakeyhtiö tai siihen rin- 5159: nastettava ulkomainen yhtiö; taikka 5160: 3) velallinen on elinkeinoa harjoittava yh- 13 luku 5161: teisö tai säätiö, joka ei kuulu yhtiön kanssa 5162: samaan konserniin, ei ole 1 luvun 4 §:n 1 Selvitystila, saneeraus ja purlcaminen 5163: momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun hen- 5164: kilön määräysvallassa mainitun momentin 5 1§ 5165: kohdassa tarkoitetulla tavalla eikä ole maini- Osakeyhtiön asettamisesta selvitystilaan 5166: tun momentin 3 kohdassa tarkoitettu tilintar- päättää yhtiökokous, jollei tässä laissa toisin 5167: kastaja, ja laina perustuu liiketaloudellisiin säädetä. 5168: syihin, laina on tarkoitettu yksinomaan ve- Jos yhtiö on purettava tämän lain tai yh- 5169: lallisen elinkeinotoimintaa varten eikä laina- tiöjärjestyksen määräyksen nojalla, päätös 5170: aika ole tavanomaista pitempi. purkamisesta on tehtävä 9 luvun 13 §:n mu- 5171: Yhtiö ei saa antaa rahalainaa tai muita yh- kaisesti. Muussa tapauksessa päätös on teh- 5172: tiön varoja käytettäväksi siihen tarkoituk- tävä 9 luvun 14 §:n mukaisesti ja jos yhtiös- 5173: seen, että varojen saaja tai tämän lähipiiriin sä on erilajisia äänioikeuden tuottavia osak- 5174: kuuluva hankkisi varoilla yhtiön tai samaan keita, päätökseen vaaditaan lisäksi niiden 5175: konserniin kuuluvan toisen yhteisön osakkei- osakkeenomistajien kannatus, joilla on vä- 5176: ta, jäsenosuuksia tai yhtiöosuuksia. hintään kaksi kolmasosaa kunkin osakelajin 5177: Hallituksen pöytäkirjaan tai tase-erittelyi- kokouksessa edustetuista osakkeista. 5178: hin sisällytettävään luetteloon on erikseen Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva päätös 5179: merkittävä jokainen 1 momentissa sekä 2 on tehty. Yhtiökokous voi kuitenkin 2 mo- 5180: momentin 3 kohdassa tarkoitettu laina. Mer- mentin toisessa virkkeessä tarkoitetussa ta- 5181: 28 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 5182: 5183: pauksessa määrätä selvitystilan alka- ta johtuvat erilliskulut vähennettyinä. Käyt- 5184: misajankohdaksi myöhemmänkin päivän. töomaisuus, jonka arvo jatkuvasti vähenee, 5185: Kutsussa selvitystilaan asettamista käsitte- on kuitenkin merkittävä tarpeellisin poistoin 5186: levään yhtiökokoukseen on mainittava pää- vähennettyyn hankintamenon mukaiseen 5187: tösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Ehdotus määrään, jos tämä olisi luovutushintaa kor- 5188: liitteineen on pidettävä yhtiön pääkonttorissa keampi. 5189: osakkeenomistajien nähtävänä vähintään vii- Hallituksen päätösehdotukseen on liitettävä 5190: kon ajan ennen yhtiökokousta ja viipymättä tässä pykälässä tarkoitettu tase ja sitä koske- 5191: lähetettävä osakkeenomistajalle, joka sitä va tilintarkastajan lausunto. 5192: pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhtiöko- 5193: kouksessa. Jos ehdotetaan yhtiön purkamista 2a§ 5194: muussa kuin 2 momentin esimmäisen virk- 5195: keen tarkoittamassa tapauksessa, kokouskut- Yhtiö on asetettava selvitystilaan, jollei 5196: su on toimitettava kuitenkin viimeistään saneerausmenettelyn lakkaamisen ajankohta- 5197: kuukautta ennen yhtiökokousta tai 9 luvun na vallinnutta tilannetta koskeva, 2 §:n 3 5198: 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua viimeistä il- momentin mukainen ja yhtiön tilintarkasta- 5199: moittautumispäivää, jollei yhtiöjärjestyksessä jien tarkastama tase osmta, että yhtiön oma 5200: ole määrätty pitempää aikaa. pääoma on vähintään puolet osakepääomas- 5201: ta. Hallituksen on tällöin kutsuttava yhtiöko- 5202: 2§ kous koolle viimeistään kahden kuukauden 5203: Jos hallitus tilinpäätöstä laadittaessa ha- kuluessa saneerausmenettelyn lakkaamisesta 5204: vaitsee tai sillä muutoin on syytä olettaa, päättämään selvitystilaan asettamisesta. Jollei 5205: että yhtiön oma pääoma on alle puolet osa- yhtiökokous tee tällaista päätöstä, sovelle- 5206: kepääomasta, hallituksen on viipymättä laa- taan vastaavasti, mitä 2 §:n 2 momentissa 5207: dittava tase yhtiön taloudellisen tilan selvit- säädetään. 5208: tämiseksi. Jos yhtiön oma pääoma on taseen 5209: mukaan alle puolet osakepääomasta, halli- 5210: tuksen on viipymättä annettava tase tilintar- 3§ 5211: kastajien tarkastettavaksi ja kutsuttava yh- 5212: tiökokous koolle käsittelemään yhtiön asetta- Harkittaessa sitä, määrätäänkö yhtiö selvi- 5213: mista selvitystilaan. Yhtiökokous on pidettä- tystilaan vai velvoitetaanko yhtiö Innasta- 5214: vä kahden kuukauden kuluessa taseen laati- maan kantajan osakkeet, on otettava huo- 5215: misesta. Taseen laatimiseen ja tarkastami- mioon yhtiön palveluksessa olevien henki- 5216: seen sovelletaan soveltuvin osin tilinpäätöstä löiden ja velkojien edut. Lunastamiseen voi- 5217: ja sen tarkastamista koskevia säännöksiä. daan velvoittaa vain, jos yhtiön oma pääoma 5218: Yhtiö on asetettava selvitystilaan, jollei lunastamisen jälkeen on 2 §:n 3 momentin 5219: viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa mukaisesti vähintään puolet osakepääomasta. 5220: 1 momentissa tarkoitetusta yhtiökokouksesta 5221: pidettävässä yhtiökokouksessa hyväksytä 5222: kokouskutsun toimittamisaikana vallitsevaa 5223: tilannetta osoittavaa, yhtiön tilintarkastajien 4§ 5224: tarkastamaa tasetta, jonka mukaan yhtiön Tuomioistuin määrää osakeyhtiön selvitys- 5225: oma pääoma on vähintään puolet osakepää- tilaan, jos: 5226: omasta. Jos yhtiökokous ei tee päätöstä yh- 1) yhtiö on 6 luvun 1 §:n 5 momentin tai 5227: tiön asettamisesta selvitystilaan, hallituksen yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla asetet- 5228: on haettava selvitystilaan asettamista tuo- tava selvitystilaan, eikä yhtiökokous ole teh- 5229: mioistuimelta. Hakemuksen voi tehdä myös nyt sitä koskevaa päätöstä; 5230: tilintarkastaja tai sen voivat tehdä osakkeen- 2) yhtiöllä ei ole kaupparekisteriin merkit- 5231: omistajat, joilla on vähintään kymmenesosa tyä toimikelpoista hallitusta, tässä laissa tai 5232: kaikista osakkeista. yhtiöjärjestyksessä edellytettyä toimitusjohta- 5233: Oman pääoman ja osakepääoman suhdetta jaa tai elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 5234: edellä laskettaessa lisätään omaan pääomaan annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua edustajaa; 5235: taseen liitteessä tarkemmin selvitettävä erä, taikka 5236: joka osoittaa omaisuuserien yhteenlasketun 3) yhtiön tilinpäätösasiakirjoja ei rekisteri- 5237: arvon nousun, jos näitä eriä arvostettaisiin viranomaisen kehotuksesta huolimatta ole 11 5238: todennäköiseen luovutushintaan luovutukses- luvun 14 §:n mukaisesti ilmoitettu rekiste- 5239: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 29 5240: 5241: röitäviksi vuoden kuluessa tilikauden päätty- tuimen tulee toimittaa päätöksestään tieto 5242: misestä. rekisteröimistä varten. 5243: 14 luku 5244: 7§ Sulautuminen ja vähemmistöosakkeiden 5245: Selvitystilassa olevan yhtiön yhtiökokouk- lunastaminen 5246: seen sovelletaan tämän lain yhtiökokousta 5247: koskevia säännöksiä, jollei tämän luvun Sulautumisen määritelmä ja edellytykset 5248: säännöksistä muuta johdu. Jos se on tarpeen 5249: selvitystilan lopettamiseksi ja toiminnan jat- 1§ 5250: kamiseksi, yhtiökokous voi päättää myös Osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) voi sulautua 5251: yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, osakepää- toiseen osakeyhtiöön (vastaanottava yhtiö) 5252: oman korottamisesta, optio-oikeuksien anta- siten, että sulautuvan yhtiön varat ja velat 5253: misesta sekä vaihtovelkakirjalainan ja pää- siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle 5254: omalainan ottamisesta. yhtiölle ja sulautuvan yhtiön osakkeenomis- 5255: tajat saavat vastikkeena vastaanottavan yh- 5256: 8§ tiön osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, 5257: Kun yhtiö on asetettu selvitystilaan, halli- muuta omaisuutta ja sitoumuksia. Jos äänioi- 5258: tuksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä keuden tuottavan osakkeen omistajalle tarjo- 5259: laadittava tilinpäätös ja konsernitilinpäätös taan vastikkeeksi muuta kuin vastaanottavan 5260: siltä selvitystilaa edeltäneeltä ajalta, jolta yhtiön vastaavia osakkeita, hänellä on kui- 5261: tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yhtiöko- tenkin oikeus saada tällaisen vastikkeen si- 5262: kouksessa. Tilinpäätös on mahdollisimman jasta rahakorvaus, jollei yhtiöjärjestyksessä 5263: pian esitettävä yhtiökokouksessa. Soveltuvin ole muuta määrätty. 5264: osin on noudatettava, mitä edellä säädetään Sulautuminen voi tapahtua siten, että: 5265: tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta. 1) vastaanottava yhtiö ja yksi tai useampi 5266: Jos 1 momentissa tarkoitettu aika käsittää sulautuva yhtiö sulautuvat (absorptiosulautu- 5267: myös edellisen tilikauden, on tältä tilikaudel- minen); taikka 5268: ta annettava erillinen tilinpäätös ja konserni- 2) vähintään kaksi sulautuvaa yhtiötä su- 5269: tilinpäätös. lautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan 5270: yhtiön (kombinaatiosulautuminen). 5271: 11 § Tytäryhtiösulautumisella tarkoitetaan ab- 5272: Selvitysmiesten on laadittava kultakin tili- sorptiosulautumista, jossa vastaanottava yh- 5273: kaudelta tilinpäätös ja konsernitilinpäätös, tiö omistaa kaikki sulautuvan yhtiön osak- 5274: joka on esitettävä varsinaisen yhtiökokouk- keet. 5275: sen hyväksyttäväksi. Mitä tässä laissa sääde- 5276: tään hallituksen esityksestä voittoa tai tap- 2 § 5277: piota koskeviksi toimenpiteiksi, ei sovelleta Sulautuminen voidaan toteuttaa, vaikka 5278: näihin tilinpäätöksiin. sulautuva yhtiö on asetettu selvitystilaan, 5279: jollei yhtiön omaisuutta ole ryhdytty jaka- 5280: maan osakkeenomistajille. 5281: 15 § 5282: Jos selvitystilassa olevan yhtiön varat eivät 3§ 5283: riitä selvityskulujen suorittamiseen, tuomio- Sulautuvan yhtiön antama optio-oikeus, 5284: istuimen tulee selvitysmiesten ilmoituksesta vaihtovelkakirja tai muu osakkeenomistajan 5285: määrätä selvitystila lopetettavaksi ja julistaa oikeuteen rinnastettava oikeus on lunastetta- 5286: yhtiö puretuksi. Tällöin ei noudateta 7-11 va käyvästä hinnasta, jollei toisin ole sovittu. 5287: eikä 12-14 §:n säännöksiä lukuun ottamatta 5288: 9 §:n säännöstä ilmoituksen tekemisestä sel- 5289: vitystilaa koskevasta päätöksestä. Tuomiois- 5290: tuimelle tehtävään ilmoitukseen on liitettävä Sulautumissuunnitelma ja sen rekisteröinti 5291: hyväksytyn tilintarkastajan antama todistus 5292: siitä, että kaikki tiedossa olevat velat on 4§ 5293: maksettu. Tuomioistuimen on määrättävä, Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hal- 5294: että yhtiön varat tulevat valtiolle. Tuomiois- litusten on laadittava kirjallinen sulautumis- 5295: 30 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 5296: 5297: suunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoi- kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden 5298: tettava. osakkeenomistajat suostuvat siihen, että sel- 5299: Sulautumissuunnitelmassa on oltava: vitystä ei laadita. 5300: 1) sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden Tytäryhtiösulautumiseen ei sovelleta 2 mo- 5301: toiminimet, rekisterinumerot, osoitteet ja mentin 3, 6 ja 7 kohdan säännöksiä eikä 9 5302: koti paikat; kohdan säännöksiä vastikkeen määrittämistä 5303: 2) absorptiosulautumisessa ehdotus vas- ja arvostusongelmia koskevasta selvitykses- 5304: taanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen muutok- tä. 5305: sesta sekä kombinaatiosulautumisessa ehdo- 5306: tus perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyksestä 5 § 5307: ja siltä, miten perustettavan yhtiön hallituk- Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden on 5308: sen ja hallintoneuvoston jäsenet ja tilintar- ilmoitettava sulautumissuunnitelma rekiste- 5309: kastajat valitaan; röitäväksi kuukauden kuluessa suunnitelman 5310: 3) ehdotus vastikkeesta sulantuvan yhtiön allekirjoittamisesta. Tytäryhtiösulautumisessa 5311: osakkeenomistajalle ja 3 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tekee emoyhtiö. Sulautuminen 5312: oikeuden haltijalle; raukeaa, jos ilmoitusta ei tehdä määräajassa 5313: 4) selvitys pääomalainoista, joiden velkojat tai rekisteröiminen evätään. 5314: voivat vastustaa 13 §:ssä tarkoitetun luvan 5315: myöntämistä; 5316: 5) sulantuvan yhtiön ja sen tytäryhteisön 5317: omistamista vastaanottavan yhtiön ja sen S ulautum issuunnitelman liitteet 5318: emoyhtiön osakkeista osakkeiden lukumäärä, 5319: yhteenlaskettu nimellisarvo ja taseeseen mer- 6§ 5320: kitty hankintameno osakelajeittain; Yhden tai useamman riippumattomana 5321: 6) absorptiosulautumisessa ehdotus vastik- asiantuntijana toimivan hyväksytyn tilintar- 5322: keen suorittamiseksi tarvittavasta uusmerkin- kastajan on annettava sulautumissuunnitel- 5323: nästä, optio-oikeuksien antamisesta, vaihto- masta lausunto kullekin sulautumiseen osal- 5324: velkaki'Fjalainan ottamisesta ja omien osak- Iistuvalle yhtiölle. Lausunnossa on arvioita- 5325: keiden luovuttamisesta sekä kombinaa- va, annetaanko sulautumissuunnitelmassa 5326: tiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan oikeat ja riittävät tiedot seikoista, jotka ovat 5327: yhtiön osakepääomasta; omiaan olennaisesti vaikuttamaan sulautumi- 5328: 7) ehdotus vastikkeen jaon ajankohdasta ja sen syyn, vastaanottavalle yhtiölle siirtyvän 5329: muista ehdoista; omaisuuden sekä vastikkeen arvon ja jaon 5330: 8) selvitys sulautumiseen osallistuvan yh- arviointiin. Vastaanottavalie yhtiölle annetta- 5331: tiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenel- vassa lausunnossa on erikseen mainittava, 5332: le, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja riip- onko sulautuminen omiaan vaaraotamaan 5333: pumattomana asiantuntijana toimivalle hy- yhtiön velkojen maksun. Asiantuntijaan ja 5334: väksytylle tilintarkastajalle annettavista eri- lausuntoon sovelletaan muutoin soveltuvin 5335: tyisistä eduista ja oikeuksista; osin, mitä 2 luvun 4 a §:ssä säädetään. 5336: 9) selvitys sulautumisen syystä sekä perus- Jos kaikki sulautumiseen osallistuvien yh- 5337: teista, joiden mukaan vastike määritetään, ja tiöiden osakkeenomistajat suostuvat, riittää, 5338: niihin liittyvistä olennaisista arvostusongel- että lausunto annetaan vastaanottavalle yh- 5339: mista; sekä tiölle uusmerkinnän maksuksi siirtyvästä 5340: 10) ehdotus sulautumisen täytäntöönpanon omaisuudesta ja siitä, onko sulautuminen 5341: suunnitellusta rekisteröintiajankohdasta. omiaan vaaraotamaan vastaanottavan yhtiön 5342: Jollei tässä luvussa muuta säädetä, 2 mo- velkojen maksun. 5343: mentin 6 kohdassa tarkoitettuihin ehdotuk- Jos tytäryhtiösulautumisesta päättävät yh- 5344: siin sovelletaan soveltuvin osin 4 luvun tiöiden hallitukset, riittää, että lausunto anne- 5345: säännöksiä uusmerkinnästä, optio-oikeuksien taan siitä, onko sulautuminen omiaan vaa- 5346: antamisesta ja vaihtovelkakirjalainan ottami- raotamaan vastaanottavan yhtiön velkojen 5347: sesta sekä 7 luvun säännöksiä omien osak- maksun. Jos vastaanottavan yhtiön yhtiöko- 5348: keiden luovuttamisesta. kous päättää tytäryhtiösulautumisesta, lau- 5349: Sulautumissuunnitelmassa ei tarvita 2 mo- sunnon tulee koskea myös sulautumisen syy- 5350: mentin 9 kohdassa tarkoitettua selvitystä, jos tä ja yhtiölle siirtyvää omaisuutta. 5351: EV 233/1996 vp- HE 8911996 vp 31 5352: 5353: 7§ Sulautumissuunnitelma liitteineen on pidet- 5354: Sulautumissuunnitelmaan on kunkin sulau- tävä osakkeenomistajien nähtävänä kunkin 5355: tumiseen osallistuvan yhtiön osalta liitettävä: sulautumiseen osallistuvan yhtiön pääkontto- 5356: 1) jäljennökset kolmea viimeistä tilinpää- rissa vähintään kuukauden ajan ennen sulau- 5357: töstä koskevista asiakirjoista ja viimeksi tumisesta päättävää yhtiökokousta ja viivy- 5358: päättyneen tilikauden voittoa tai tappiota tyksettä lähetettävä osakkeenomistajalle, jo- 5359: koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä; ka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi 5360: 2) jos viimeisen tilinpäätöksen tarkoitta- yhtiökokouksessa. 5361: man tilikauden päättymisestä on kulunut Vastaanottavassa yhtiössä on sulautumis- 5362: sulautumisesta päättävään yhtiökokoukseen suunnitelman kuuluttamisen jälkeen joko 5363: tai vastaanottavan yhtiön osakkeenomistajal- kutsuttava koolle 1 momentissa tarkoitettu 5364: le 9 §:n 3 momentissa asetetun määräajan yhtiökokous tai ilmoitettava suunnitelmasta 5365: päättymiseen mennessä yli kuusi kuukautta, osakkeenomistajille samalla tavalla kuin kut- 5366: jäljennös välitilinpäätöksestä, joka ei saa olla su yhtiökokoukseen toimitetaan. Osakkeen- 5367: kolmea kuukautta vanhempi ja joka on laa- omistaja voi kuukauden kuluessa ilmoituk- 5368: dittu ja tarkastettu noudattaen soveltuvin sesta kirjallisesti vaatia, että sulautumisesta 5369: osin tilinpäätöstä koskevia säännöksiä ja on päätettävä yhtiökokouksessa. Yhtiön il- 5370: määräyksiä; moituksen sisältöön ja osakkeenomistajien 5371: 3) jäljennös viimeisen tilinpäätöksen jäl- nähtävänä pidettäviin asiakirjoihin sovelle- 5372: keen laaditusta osavuosikatsauksesta, jos taan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. 5373: katsauskausi ei sisälly välitilinpäätökseen; Asiakirjat on kuitenkin pidettävä nähtävänä 5374: 4) hallituksen selostus viimeisen tilinpää- ilmoituksen toimittamisesta lähtien. Vastaan- 5375: töksen, välitilinpäätöksen tai osavuosikat- ottavassa yhtiössä kokouskutsun toimittami- 5376: sauksen jälkeisistä yhtiön asemaan olennai- sessa noudatettavaan määräaikaan sovelle- 5377: sesti vaikuttavista tapahtumista; taan 9 luvun 9 §:n 1 momenttia, jos sulautu- 5378: 5) tilintarkastajien ja hallintoneuvoston misesta päätetään yhtiökokouksessa osak- 5379: lausunto välitilinpäätöksestä, osavuosikat- keenomistajan vaatimuksesta ja yhtiön ilmoi- 5380: sauksesta ja hallituksen selostuksesta; sekä tuksen ja yhtiökokouksen välinen aika on 5381: 6) 6 §:ssä tarkoitettu lausunto sulautumis- vähintään kuukausi. 5382: suunnitelmasta. 5383: 10 § 5384: Yhtiökokouksen päätös sulautumisesta on 5385: Sulautumissuunnitelman hyväksyminen tehtävä 9 luvun 14 §:n mukaisesti. Jos su- 5386: lautuvassa yhtiössä on erilajisia äänioikeu- 5387: 8§ den tuottavia osakkeita, päätökseen vaadi- 5388: Sulautuvassa yhtiössä sulautumisesta päät- taan sulautuvassa yhtiössä lisäksi niiden 5389: tää yhtiökokous. Tytäryhtiösulautumisessa osakkeenomistajien kannatus, joilla on vä- 5390: sulautumisesta voi kuitenkin päättää sulautu- hintään kaksi kolmasosaa kunkin osakelajin 5391: van yhtiön hallitus. kokouksessa edustetuista osakkeista. 5392: Vastaanottavassa yhtiössä sulautumisesta Jos sulautumissuunnitelmaa ei hyväksytä 5393: on päätettävä yhtiökokouksessa, jos sitä vaa- muutoksitta kaikissa sulautumiseen osallistu- 5394: tivat osakkeenomistajat, joilla on vähintään vissa yhtiöissä, sulautuminen raukeaa. Sulau- 5395: viisi prosenttia yhtiön osakkeista. tuvan yhtiön yhtiökokous voi kuitenkin 5396: muuttaa sulautumissuunnitelman määräystä 5397: vastikkeen jakamisesta yhtiön osakkeenomis- 5398: 9 § tajien kesken. Muutoksesta on viipymättä 5399: Kutsu sulautumisesta päättävään yhtiöko- ilmoitettava muiden sulautumiseen osallistu- 5400: koukseen voidaan toimittaa sulautumissuun- vien yhtiöiden hallituksille sekä yhtiön osak- 5401: nitelman kuuluttamisen jälkeen. Kutsu on keenomistajille samalla tavalla kuin kutsu 5402: toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja, yhtiökokoukseen toimitetaan. 5403: jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty pitem- Yhtiökokouksen päätös sulautumissuunni- 5404: pää aikaa, viimeistään kuukautta ennen yh- telman hylkäämisestä on viipymättä ilmoitet- 5405: tiökokousta tai 9 luvun 1 §:n 2 momentissa tava rekisteröitäväksi. Sulautuvan yhtiön on 5406: tarkoitettua viimeistä ilmoittautumispäivää. ilmoitettava sulautumissuunnitelman muutos 5407: Kokouskutsuun on otettava sulautumissuun- rekisteröitäväksi viimeistään haettaessa 5408: nitelman pääasiallinen sisältö. 13 §:ssä tarkoitettua täytäntöönpanolupaa. 5409: 32 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 5410: 5411: 11 § miesmenettelyn aloittamisesta on annettava 5412: Kombinaatiosulautumisessa sulauturuis- tiedoksi sanottuun määräpäivään mennessä. 5413: suunnitelma korvaa perustettavan yhtiön pe- 5414: rustamiskirjan. Sulautumisesta päättävän yh- 5415: tiökokouksen on myös valittava vastaanot- Lupa sulautumisen täytäntöönpanoon 5416: tavan yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston 5417: jäsenet ja tilintarkastajat, jollei sulauturuis- 13§ 5418: suunnitelmassa muuta määrätä. Sulautumisen täytäntöönpanoon tarvitaan 5419: rekisteriviranomaisen lupa. Yhtiöiden on 5420: haettava lupaa neljän kuukauden kuluessa 5421: Oikeus vaatia lunastusta sulautumissuunnitelman hyväksymisestä. 5422: Tytäryhtiösulautumisessa lupaa hakee emo- 5423: 12 § yhtiö. Jos lupahakemusta ei tehdä määräajas- 5424: Sulautumispäätöstä vastaan äänestäneellä sa tai lupaa ei myönnetä, sulautuminen rau- 5425: sulautuvan yhtiön osakkeenomistajalla on keaa. Luvan myöntämisen edellytyksiin so- 5426: oikeus vaatia, että yhtiö lunastaa häneltä velletaan, mitä 6 luvun 5 §:n 3 momentissa 5427: käyvästä hinnasta osakkeet, jotka on yh- säädetään. 5428: tiökokoukseen mennessä ilmoitettu merkittä- Lupahakemukseen on liitettävä sulauturuis- 5429: viksi osakeluetteloon. Osakkeenomistajan on suunnitelman liitteet sekä sulautumispäätök- 5430: yhtiökokouksessa varattava oikeus vaatia set. Sulautuvan yhtiön sulautumispäätöstä 5431: lunastusta, kun asiaa tiedusteliaan osakkeen- koskevassa pöytäkirjassa tai sen otteessa on 5432: omistajilta ennen sulautumista koskevaa ää- mainittava osakelajeittain, kuinka monen 5433: nestystä. Kirjallinen lunastusvaatimus on osakkeen osalta on tehty 12 §:n 1 momentis- 5434: toimitettava sulautuvalle yhtiölle kuukauden sa tarkoitettu varaus. 5435: kuluessa sulautumisesta päättäneestä yh- 5436: tiökokouksesta. 14 § 5437: Jos lunastusoikeudesta tai lunastuksen eh- Rekisteriviranomaisen on annettava kuulu- 5438: doista ei sovita, asia on annettava välimies- tus sulautuvan yhtiön velkojille. Kuulutus on 5439: ten ratkaistavaksi 16 luvun 5 §:ssä säädetys- annettava myös vastaanottavan yhtiön velko- 5440: sä järjestyksessä, jollei muuta sovita. Lunas- jille, jos sulautuminen on 6 §:ssä tarkoitetun 5441: tushintaa määrättäessä ei oteta huomioon lausunnon mukaan omiaan vaarantaruaan 5442: sulautumisesta päättäneen yhtiökokouksen yhtiön velkojen maksun. Kuulutukseen ja 5443: jälkeen syntyneitä seikkoja. Lunastushinnalle lupamenettelyyn sovelletaan muutoin, mitä 6 5444: on määrättävä käypä korko välimiesmenette- luvun 6 ja 7 §:ssä säädetään. 5445: lyn aloittamista koskevan vaatimuksen tie- Jos 3 §:ssä tarkoitetun oikeuden haltijalla 5446: doksiantamisen ja lunastushinnan vahvista- on oikeus vaatia lunastusta, kuulutuksessa 5447: misen väliseltä ajalta. Osakkeenomistajan on on mainittava myös siitä ja, miten oikeus 5448: annettava vaatimus välimiesmenettelyn aloit- lunastukseen on varattava. Yhtiön on lähe- 5449: tamisesta tiedoksi Keskuskauppakamarilie ja tettävä myös oikeuden haltijalle ilmoitus 5450: yhtiölle kolmen kuukauden kuluessa yh- kuulutuksesta siten kuin 6 luvun 6 §:n 2 5451: tiökokouksesta. Vaatimuksen tiedoksiantami- momentissa säädetään. 5452: sen jälkeen osakkeenomistajalla on oikeus 5453: vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelys- 5454: sä myöhemmin todetaan, ettei osak- 15 § 5455: keenomistajalla ole oikeutta lunastukseen, Yrityksen saneerauksesta annetussa laissa 5456: hänellä on kuitenkin oikeus vastikkeeseen. tarkoitettu saneerausmenettely korvaa 5457: Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan 14 §:ssä tarkoitetun kuulutuksen, eikä velko- 5458: myös, jos 3 §:ssä tarkoitetun oikeuden halti- jalla ole oikeutta vastustaa sulautumista tä- 5459: jalla on oikeus vaatia lunastusta. Lunastus- män lain nojalla, jos kaikki sulautumiseen 5460: vaatimus on kuitenkin toimitettava yhtiölle osallistuvat yhtiöt kuuluvat samaan konser- 5461: kuukautta ennen 6 luvun 6 §:n 1 momentis- niin ja niitä koskeva saneerausohjelma vah- 5462: sa tarkoitettua määräpäivää. Vaatimus väli- vistetaan samanaikaisesti. 5463: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 33 5464: 5465: Sulautumissuunnitelma ja 13 §:n 2 mo- kastuslain 44 §:ään perustuvaa vaatimusta, 5466: mentissa tarkoitetut asiakirjat on liitettävä siirtyvät selvitysmenettelyttä Vastaanottavalie 5467: ehdotukseen saneerausohjelmaksi. yhtiölle, kun sulautumisen täytäntöönpano 5468: on rekisteröity. Samanaikaisesti sulautuva 5469: yhtiö purkautuu. 5470: Sulautuvan yhtiön purkautuessa sen osak- 5471: keenomistajille syntyy oikeus vastikkeeseen 5472: Sulautumisen täytäntöönpanoja ja heistä tulee vastaanottavan yhtiön osak- 5473: oikeusvaikutukset keenomistajia sulautumissuunnitelman mu- 5474: kaisesti. Samalla syntyy oikeus 12 §:n mu- 5475: 16 § kaiseen lunastushintaan. Vastaanottavan tai 5476: Yhtiöiden on tehtävä rekisteriviranomaisel- sulautuvan yhtiön omistamat sulautuvan yh- 5477: le ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta tiön osakkeet eivät kuitenkaan tuota oikeutta 5478: neljän kuukauden kuluessa sitä koskevan vastikkeeseen. 5479: luvan myöntämisestä tai sulautuminen rau- Sulautuvan yhtiön hallituksen ja toimitus- 5480: keaa. Tytäryhtiösulautumisessa ilmoituksen johtajan on annettava sulautuvan yhtiön 5481: tekee emoyhtiö. osakkeenomistajien kokouksessa lopputilitys. 5482: Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta Lopputilityksessä on oltava tilinpäätös ja 5483: korvaa abso~tiosulautumisessa 4 luvussa konsernitilinpäätös ajalta, jolta tilinpäätöstä 5484: tarkoitetut rekisteri-ilmoitukset ja kombinaa- ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa, sekä 5485: tiosulautumisessa 2 luvussa tarkoitetun rekis- selvitys vastikkeen jaosta. Lopputilityksen 5486: teri-ilmoituksen. Muilta osin vastikkeen suo- tarkastamiseen sovelletaan, mitä tilintarkas- 5487: rittamiseksi tarvittavan uusmerkinnän, optio- tuksesta säädetään. Osakkeenomistajien ko- 5488: oikeuksien antamisen ja vaihtovelkakirjalai- koukseen sovelletaan, mitä yhtiökokouksesta 5489: nan ottamisen rekisteröintiin sovelletaan so- säädetään. Vastikkeen jaon ja lopputilityksen 5490: veltuvin osin 4 luvun säännöksiä ja vastaan- moittimiseen, jako-osuuden nostamiseen se- 5491: ottavan yhtiön rekisteröintiin 2 luvun sään- kä selvityksen jatkamiseen sulautuvan yhtiön 5492: nöksiä. purkauduttua sovelletaan, mitä 13 luvun 5493: Ilmoitukseen on liitettävä kunkin sulautu- 12 §:n 3 ja 4 momentissa sekä, milloin ky- 5494: miseen osallistuvan yhtiön hallituksen jäsen- symys on 15 luvun 5 §:n mukaisesta kan- 5495: ten ja toimitusjohtajan vakuutus sekä tilintar- teesta, mitä 13 luvun 14 §:n 2 momentissa 5496: kastajien todistus siitä, että sulautumisen ja 16 §:ssä säädetään. Lopputilitys on ilmoi- 5497: rekisteröinnillä vastaanottava yhtiö saa täy- tettava rekisteröitäväksi siten kuin 11 luvun 5498: den maksun määrästä, joka merkitään yhtiön 14 §:ssä säädetään. 5499: omaan pääomaan vastikkeeksi annettavista 5500: osakkeista, optio-oikeuksista ja vaihtovelka- 5501: kirjoista. 18 § 5502: Jos sulautumiseen osallistuvista yhtiöistä Tämän lain 9 luvun 17 §:n 2 ja 3 momen- 5503: useamman kuin yhden omaisuuteen on voi- tista poiketen sulautumispäätöstä koskeva 5504: massa yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoi- kanne on pantava vireille kuuden kuukauden 5505: tettu yrityskiinnitys, sulautumista ei saa re- kuluessa yhtiökokouksen päätöksestä. Tuo- 5506: kisteröidä, jollei samalla rekisteröidä hake- mioistuimen on viipymättä ilmoitettava kan- 5507: muksen perusteella yhtiöiden ja kiinnityk- teen vireilletulosta ja asiassa annetusta lain- 5508: senhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoi- voimaisesta tuomiosta rekisteriviranomaisel- 5509: keuden järjestämisestä. le. 5510: Rekisteröinnissä on otettava huomioon Vaikka sulautuminen on rekisteröity, se 5511: sulautumisen täytäntöönpanon suunniteltu peruuntuu, jos sulautumispäätös tuomioistui- 5512: rekisteröintiajankohta, jollei siihen ole estet- men lainvoimaisen tuomion mukaan on pä- 5513: tä eikä ajankohta ole myöhemmin kuin nel- temätön. Sulautuva yhtiö ja vastaanottava 5514: jän kuukauden kuluttua ilmoituksesta. yhtiö ovat yhteisvastuussa sellaisesta vas- 5515: taanottavan yhtiön velvoitteesta, joka on 5516: syntynyt sulautumisen rekisteröinnin jälkeen 5517: 17 § mutta ennen kuin rekisteriviranomainen on 5518: Sulautuvan yhtiön varat ja velat, lukuun kuuluttanut tuomioistuimen lainvoimaisesta 5519: ottamatta 15 luvun 1 ja 3 §:ään ja tilintar- tuomiosta. 5520: 5521: 5522: 5523: 260760 5524: 34 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 5525: 5526: Vähemmistöosakkeiden lunastus tun miehen asettamisesta rekisteröitäväksi. 5527: Lunastaja saa holhouslain 69 §:n estämättä 5528: 19 § aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua yh- 5529: Osakkeenomistajalla, jolla on enemmän tiön ilmoituksesta sopia uskotun miehen 5530: kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön osak- kanssa lunastuksen ehdoista, jos osakkeen- 5531: keista ja kaikkien osakkeiden tuottamasta omistaja ei ole ilmoittanut yhtiölle tai usko- 5532: äänimäärästä (lunastaja), on oikeus käyvästä tulle miehelle vastustavansa sopimista eikä 5533: hinnasta lunastaa muiden osakkeenomistajien lunastusoikeudesta tai lunastushinnasta ole 5534: osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osake erimielisyyttä lunastajan ja muun osakkeen- 5535: voidaan lunastaa, on oikeus vaatia osakkeen- omistajan kesken. Uskottu mies valvoo 5536: sa lunastamista. 19 §:n 5 momentissa tarkoitetussa välimies- 5537: Edellä 1 momentissa tarkoitetun omistus- menettelyssä kaikkien poissa olevien osak- 5538: ja ääniosuuden laskemiseen sovelletaan, mitä keenomistajien etua. Sen lisäksi, mitä hol- 5539: 1 luvun 3 §:n 3 momentissa säädetään. houslaissa säädetään, uskotun miehen on 5540: Lunastajan osake- ja äänimäärään luetaan: viipymättä ilmoitettava holhouslain 5 luvus- 5541: 1) lunastajan ja sen määräysvallassa 1 lu- sa tarkoitettu lopputilitys rekisteröitäväksi. 5542: vun 3 §:n 2-4 momentissa tarkoitetulla Poissa olleiden osakkeenomistajien katsotaan 5543: tavalla olevan yhteisön ja säätiön omistamat saaneen tiedon tilityksestä, kun rekisterivi- 5544: osakkeet; sekä ranomainen on kuuluttanut tilityksen. 5545: 2) lunastajan tai muun 1 kohdassa tarkoite- 5546: tun yhteisön tai säätiön toisen kanssa omis- 5547: tamat osakkeet. 21 § 5548: Lunastajan on viipymättä ilmoitettava yh- Lunastettavan osakkeen omistajan on luo- 5549: tiölle lunastusoikeuden syntymisestä tai lak- vutettava osakekirja lunastushintaa vastaan 5550: kaamisesta. Kun yhtiö on saanut lunastajalta lunastajalle kuukauden kuluessa siitä, kun 5551: tai muulta tiedon lunastusoikeuden syntymi- lunastushinnasta on sovittu tai kun sitä kos- 5552: sestä tai lakkaamisesta, yhtiön on viipymättä keva päätös on saanut lainvoiman. Jos tämä 5553: ilmoitettava lunastusoikeuden syntyminen tai laiminlyödään, lunastajan tulee rahan, arvo- 5554: lakkaaminen rekisteröitäväksi. osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallet- 5555: Lunastusoikeutta sekä lunastushinnan mää- tamisesta velan maksuna tai vapauttamiseksi 5556: rää koskevat erimielisyydet on annettava muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain 5557: välimiesten ratkaistaviksi 16 luvun 5 §:ssä mukaisesti viivytyksettä tallettaa lunastushin- 5558: säädetyssä järjestyksessä. ta yhtiön kotipaikan lääninhallituksen huos- 5559: taan pidättämättä itselleen oikeutta saada 5560: talletettua takaisin. Jos lunastusoikeus ei ole 5561: 20 § riitainen tai jos sitä koskeva päätös on saa- 5562: Lunastajan on ilmoitettava lunastusoikeu- nut lainvoiman, eikä lunastushinnasta kuiten- 5563: teen perustuva vaatimuksensa yhtiölle, jos kaan ole sovittu tai määrätty, lunastajalla on 5564: lunastuksesta ei sovita. oikeus saada osakekirja asettamalla lunas- 5565: Yhtiön on ilmoitettava vaatimuksesta osak- tushinnan maksamisesta vakuus, jonka väli- 5566: keenomistajille samalla tavalla kuin kutsu miehet ovat hyväksyneet. Osakkeenomista- 5567: yhtiökokoukseen toimitetaan sekä lähetettävä jalla on tällöin oikeus saada lunastushinnalle 5568: kirjallinen ilmoitus jokaiselle osakkeenomis- käypä korko vakuuden asettamisesta siihen 5569: tajalle, jonka nimi ja osoite ovat yhtiön tie- asti, kun lunastushinta on lopullisesti vahvis- 5570: dossa. Yhtiön on lisäksi julkaistava ilmoitus tettu. 5571: virallisessa lehdessä. Ilmoituksessa on myös Lunastaja katsotaan osakkeen omistajaksi, 5572: mainittava 3 momentissa tarkoitetusta usko- kun 1 momentissa tarkoitettu tallettaminen 5573: tusta miehestä sekä hänen oikeudestaan so- tai vakuuden asettaminen on tapahtunut. 5574: pia lunastuksesta ja valvoa välimiesmenette- Osakekirjan haltijalla on vain oikeus lunas- 5575: lyssä poissa olevan osakkeenomistajan etua. tushintaan korkoineen luovuttaessaan osake- 5576: Ilmoituskuluista vastaa lunastaja. kirjan asianmukaisella siirtomerkinnällä va- 5577: Yhtiön on haettava kotipaikkansa tuomio- rustettuna. 5578: istuimelta uskotun miehen määräämistä val- Jollei osakekirjaa ole luovutettu vuoden 5579: vomaan poissa olevien osakkeenomistajien kuluessa siitä, kun lunastajasta 2 momentin 5580: etua lunastusmenettelyn aikana. Yhtiön on mukaan on tullut osakkeen omistaja, saadaan 5581: ilmoitettava tuomioistuimen määräys usko- lunastajalle antaa osakkeesta uusi osakekirja. 5582: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 35 5583: 5584: Osakekirjaan on tehtävä merkintä siitä, että Jakautumissuunnitelma, sen rekisteröinti ja 5585: se on annettu aikaisemman osakekirjan si- liitteet 5586: jaan. Jos aikaisemmin annettu osakekirja 5587: tämän jälkeen luovutetaan lunastajalle, se on 2 § 5588: mitätöitävä. Jakautuvan yhtiön hallituksen on laadittava 5589: jakautumissuunnitelma, johon sovelletaan 5590: 14 a luku soveltuvin osin, mitä 14 luvun 4-7 §:ssä 5591: säädetään kombinaatiosulautumisesta. Jakau- 5592: Jakautuminen tumissuunnitelmassa on lisäksi oltava: 5593: 1) ehdotus jakautuvan yhtiön varojen ja 5594: Jakautumisen määritelmä ja edellytykset velkojen jakamisesta kullekin jakautumiseen 5595: osallistuvalle yhtiölle; 5596: 1§ 2) selvitys seikoista, joilla voi olla merki- 5597: Osakeyhtiö (jakautuva yhtiö) voi jakautua tystä vastaanottavalle yhtiölle tulevan ja ja- 5598: siten, että jakautuvan yhtiön varat ja velat kautuvalle yhtiölle jäävän omaisuuden ar- 5599: osittain tai kokonaan siirtyvät selvitysmenet- vioinnissa; sekä 5600: telyttä yhdelle tai useammalle perustettavalle 3) ehdotus siitä, miten varojen siirto vas- 5601: osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja jakau- taanottavan yhtiön osakepääomaan vaikuttaa 5602: tuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vas- jakautuvan yhtiön omaan pääomaan. 5603: tikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeet. 5604: Vastike saa olla myös rahaa, muuta omai- 5605: suutta ja sitoumuksia. Jos äänioikeuden tuot- Jakautumissuunnitelman hyväksyminen ja 5606: tavan osakkeen omistajalle tarjotaan vastik- oikeus vaatia lunastusta 5607: keeksi muuta kuin vastaanottavan yhtiön 5608: vastaavia osakkeita, hänellä on kuitenkin 3§ 5609: aina oikeus saada tällaisen vastikkeen sijasta Jakautumisesta päättää jakautuvan yhtiön 5610: rahakorvaus, jollei yhtiöjärjestyksessä ole yhtiökokous. 5611: muuta määrätty. Yhtiökokouksen päätös jakautumisesta on 5612: Jakautuminen voi tapahtua siten, että: tehtävä 9 luvun 14 §:n mukaisesti. Jos ja- 5613: 1) jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat kautuvassa yhtiössä on erilajisia äänioikeu- 5614: siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanot- den tuottavia osakkeita ja yhtiön osakkeen- 5615: tavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu; omistajille jaetaan omistusten suhteessa osa- 5616: taikka kelajeittain sama vastike, päätökseen vaadi- 5617: 2) osa jakautuvan yhtiön varoista ja velois- taan lisäksi niiden osakkeenomistajien kan- 5618: ta siirtyy yhdelle tai useammalle Vastaanotta- natus, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa 5619: valie yhtiölle. kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista 5620: Jakautuvaan yhtiöön sovelletaan, mitä 14 osakkeista. 5621: luvun 2 §:ssä säädetään sulautuvasta yhtiös- Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa 5622: tä. Jakautuvan yhtiön antaman optio-oikeu- tapauksissa päätökseen tarvitaan kaikkien 5623: den, vaihtovelkakirjan tai muun osakkeen- osakkeenomistajien suostumus. 5624: omistajan oikeuteen rinnastettavan oikeuden Muilta osin jakautumista koskevaan pää- 5625: haltijaan sovelletaan vastaavasti, mitä 14 tökseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä 14 5626: luvun 3 §:ssä säädetään. Jakautuvan yhtiön luvun 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 10 §:n 2 ja 3 5627: sidotun oman pääoman alentamiseen sovelle- momentissa sekä 11 ja 18 §:ssä säädetään. 5628: taan 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa Edellä 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun oi- 5629: jakautumisessa soveltuvin osin, mitä 6 luvun keuden haltijan oikeuteen vaatia lunastusta 5630: 1 §:ssä, 2 §:n 5 momentissa, 3 ja 4 §:ssä sovelletaan, mitä 14 luvun 12 §:n 3 momen- 5631: säädetään osakepääoman alentamisesta sekä tissa säädetään. Jos jakautuva yhtiö on julki- 5632: mitä 12 luvun 3 ja 3 a §:ssä säädetään muun nen osakeyhtiö ja vastaanottava yhtiö on 5633: sidotun oman pääoman alentamisesta. yksityinen osakeyhtiö, jakautuvan yhtiön 5634: 36 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 5635: 5636: osakkeenomistajan oikeuteen vaatia lunastus- ei ole jaettu jakautumissuunnitelmassa, ne 5637: ta sovelletaan, mitä 17 luvun 3 §:ssä sääde- kuuluvat jakautuvan yhtiön osakkeenomista- 5638: tään. jille ja vastaanottaville yhtiöille samassa 5639: suhteessa kuin jakautuvan yhtiön netto-omai- 5640: suus jaetaan jakautumissuunnitelman mu- 5641: kaan. 5642: Lupa jakautumisen täytäntöönpanoon, Jakautuva yhtiö ja vastaanottavat yhtiöt 5643: jakautumisen täytäntöönpanoja vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yh- 5644: oikeusvaikutukset tiön velasta, joka on syntynyt ennen kuin 5645: jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. 5646: 4 § Sellaisista jakautuvan yhtiön veloista, joista 5647: Jakautuvan yhtiön on haettava jakautumi- toinen yhtiö vastaa jakautumissuunnitelman 5648: sen täytäntöönpanaan rekisteri viranomaisen mukaan, yhtiön vastuun kokonaismäärä on 5649: lupa, johon sovelletaan, mitä 14 luvun 13 ja kuitenkin enintään sille jäävän tai siirtyvän 5650: 14 §:ssä säädetään. Jakautuvan yhtiön on netto-omaisuuden arvo. Jakautumissuunnitel- 5651: tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus ja- massa mainitusta velasta velkoja voi vaatia 5652: kautumisen täytäntöönpanosta. Ilmoituksesta suoritusta yhteisvastuun perusteella vasta, 5653: on voimassa, mitä 14 luvun 16 §:n 1-3 kun on todettu, ettei hän saa suoritusta velal- 5654: momentissa säädetään kombinaatiosulautu- liselta tai vakuudesta. 5655: misesta. 5656: Jos jakautuvan yhtiön omaisuuteen on voi- 15 luku 5657: massa yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yritys- 5658: kiinnitys, jakautumista ei saa rekisteröidä, Vahingonkorvausvelvollisuus 5659: jollei samalla rekisteröidä yhtiön ja kiinni- 5660: tyksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten ja- 6§ 5661: kamisesta jakautuvan ja vastaanottavien yh- Osakkeenomistajien vaatimuksesta kannet- 5662: tiöiden kesken ja kiinnitysten etuoikeuden ta voidaan ajaa yhtiön lukuun 5 §:n 1 ja 2 5663: järjestämisestä. momentin estämättä, jos: 5664: 1) yhtiökokouksessa on myönnetty vastuu- 5665: 5§ vapaus tai muutoin päätetty olla nostamatta 5666: Jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät korvauskannetta, mutta päätöstä vastaan ovat 5667: jakautumissuunnitelmassa määrätyllä tavalla äänestäneet osakkeenomistajat, joilla on vä- 5668: vastaanottavalle yhtiölle, kun jakautumisen hintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeis- 5669: täytäntöönpano on rekisteröity. Samanaikai- ta tai yksi kolmasosa kokouksessa eduste- 5670: sesti jakautuva yhtiö purkautuu 1 §:n 2 mo- tuista osakkeista; 5671: mentin 1 kohdassa tarkoitetussa jakautumi- 2) päätöstä vastuuvapauden myöntämistä 5672: sessa. koskevassa asiassa ei ole tehty kahdeksan 5673: Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille syn- kuukauden kuluessa tilikauden päättymises- 5674: tyy jakautumisen rekisteröinnillä oikeus vas- tä; taikka 5675: tikkeeseen ja heistä tulee vastaanottavan yh- 3) päätöstä korvauskanteen nostamista kos- 5676: tiön osakkeenomistajia jakautumissuunnitel- kevassa asiassa ei muutoin ole tehty kahden 5677: man mukaisesti. Jakautuvalle yhtiölle kuulu- kuukauden kuluessa siitä, kun asiaa olisi 5678: vat omat osakkeet eivät kuitenkaan tuota pitänyt käsitellä yhtiökokouksessa. 5679: oikeutta vastikkeeseen. 5680: Jos jakautuva yhtiö purkautuu, sen halli- Kanne on pantava vireille kolmen kuukau- 5681: tuksen ja toimitusjohtajan on annettava lop- den kuluessa 1 momentissa tarkoitetusta yh- 5682: putilitys, johon sovelletaan, mitä 14 luvun tiökokouksen päätöksestä tai 1 momentissa 5683: 17 §:n 3 momentissa säädetään. mainitun määräajan päättymisestä tai, mil- 5684: loin on vaadittu 10 luvun 14 §:ssä tarkoite- 5685: tun tarkastuksen toimittamista, siitä kun tar- 5686: kastuksesta annettu lausunto on esitetty yh- 5687: 6§ tiökokouksessa, taikka tarkastajan määrää- 5688: Jos 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoite- mistä tarkoittava hakemus on hylätty. 5689: tussa jakautumisessa ilmaantuu varoja, joita 5690: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 37 5691: 5692: 16 luku syistä katso kohtuulliseksi velvoittaa lunas- 5693: tettavien osakkeiden omistajaa kokonaan tai 5694: Erinäisiä säännöksiä osittain vastaamaan niistä. 5695: Välimiesten on ilmoitettava välitystuomio 5696: Oikeudenkäynti ja välimiesmenettely rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa sen 5697: antamisesta. 5698: 1§ Välitystuomioon tyytymätön asianosainen 5699: Sen estämättä, mitä riita-asiain oikeuspai- voi nostamalla kanteen vastapuoltaan vas- 5700: kasta säädetään, saa 15 luvun 5 ja 6 §:ssä taan saattaa asian tuomioistuimen tutkitta- 5701: tarkoitettua korvauskannetta ajaa yhtiön koti- vaksi. Kanne on nostettava kahden kuukau- 5702: paikan tuomioistuimessa. Sama tuomioistuin den kuluessa siitä, kun asianosainen sai kap- 5703: voi käsitellä myös rikokseen perustuvan kor- paleen välitystuomiota tai, jos välimies- 5704: vausvaatimuksen sekä 3 luvun 3 §:n 3 mo- menettelystä annetun lain 38 tai 39 §:ssä 5705: mentissa, 6 luvun 10 §:ssä ja tämän luvun tarkoitettu pyyntö on tehty, sen jälkeen kun 5706: 5 §:n 5 momentissa tarkoitetun osakkeiden hän sai kappaleen välimiesten tällaisen 5707: lunastusta koskevan riidan sekä 6 luvun pyynnön johdosta antamasta päätöksestä. 5708: 5 §:n 3 momentissa, 14 luvun 13 §:n 1 mo- Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava 5709: mentissa, 14 a luvun 4 §:ssä ja 17 luvun lainvoimaisesta päätöksestä rekisterivi- 5710: 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun kanteen siitä, ranomaiselle. Jollei välitystuomioon haeta 5711: onko velkoja saanut maksun tai turvaavan muutosta, on sen täytäntöönpanossa nouda- 5712: vakuuden saatavastaan. tettava, mitä ulosottolain 3 luvun 16 §:ssä 5713: säädetään. Välimiesmenettelystä on muutoin 5714: voimassa, mitä välimiesmenettelystä anne- 5715: 2§ tussa laissa säädetään. 5716: Haaste ja muu tiedoksianto katsotaan yh- 5717: tiölle toimitetuksi, kun se on annettu tiedok- 7 § 5718: si hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai Jos 11 luvun 12 ja 14 §:ssä säädetty vel- 5719: muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä vollisuus ilmoittaa rekisteröitäväksi tai pyyn- 5720: toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Jollei yh- nöstä antaa asiakirjoja rekisteriviranomaisel- 5721: tiöllä ole kaupparekisteriin merkittyä halli- le laiminlyödään, voi rekisteriviranomainen 5722: tuksen jäsentä, toimitusjohtajaa tai muuta, velvoittaa toimitusjohtajan tai hallituksen 5723: jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen jäsenen sakon uhalla ilmoittamaan tai anta- 5724: kanssa kirjoittaa yhtiön toiminimi, tiedok- maan ne sille määräämässään ajassa. 5725: siantamisessa yhtiölle noudatetaan soveltuvin 5726: osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 5727: 7 §:ssä säädetään. 5728: Yhtiön kiljeet ja lomakkeet 5729: 5 § 7 a § 5730: Keskuskauppakamari valitsee kutakin 14 Yhtiön kirjeissä ja lomakkeissa on mainit- 5731: luvun 3, 12 ja 19 §:ssä, 14 a luvun 3 §:ssä tava yhtiön rekisteriin merkitty toiminimi, 5732: sekä 17 luvun 3 §:ssä tarkoitettua lunastus- kotipaikka, osoite ja rekisterinumero sekä 5733: riitaa varten lunastusta vaativan osapuolen mahdollinen selvitystila. 5734: hakemuksesta tarpeellisen määrän välimiehiä 5735: ja määrää välimiesten puheenjohtajan. Väli- 5736: miehillä on oltava tehtävään tarvittava asian- Rangaistussäännöksiä 5737: tuntemus. 5738: 8 § 5739: Yhtiö vastaa 14 luvun 3 ja 12 §:ssä, 14 a Joka tahallaan 5740: luvun 3 §:ssä sekä 17 luvun 3 §:ssä tarkoite- 1) 2 luvun 9 §:ssä, 4 luvun 9 tai 5741: tun välimiesmenettelyn kuluista. Välimiehet 12 c §:ssä, 13 luvun 15 §:ssä, 14 luvun 5742: voivat kuitenkin erityisistä syistä velvoittaa 16 §:ssä tai 14 a luvun 4 §:ssä tarkoitetussa 5743: osakkeenomistajan kokonaan tai osittain kor- tapauksessa antaa rekisteriviranomaiselle tai 5744: vaamaan yhtiölle sen kulut. Lunastaja vastaa tuomioistuimelle väärän ilmoituksen, vakuu- 5745: 14 luvun 19 §:ssä tarkoitetun välimiesmenet- tuksen tai todistuksen osakepääoman tai ve- 5746: telyn kuluista, jos välimiehet eivät erityisistä lan maksamisesta, 5747: 38 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 5748: 5749: 2) toimii toisen välikätenä tässä laissa tai 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun taseen laati- 5750: yhtiöjärjestyksessä olevan äänioikeuden ra- misesta taikka osakeyhtiön sulautumista, 5751: joittamista koskevan säännöksen tai mää- jakautumista tai selvitystilaa koskevan lop- 5752: räyksen kiertämiseksi, putilityksen antamisesta, 5753: 3) rikkoo säännöksiä riippumattomana on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai 5754: asiantuntijana toimivan hyväksytyn tilintar- siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa 5755: kastajan lausunnon laatimisesta, rangaistusta, osakeyhtiörikkomuksesta sak- 5756: 4) rikkoo säännöksiä pääomalainan pää- koon. 5757: oman palauttamisesta, koron tai muun hyvi- Osakeyhtiörikkomuksesta tuomitaan myös 5758: tyksen maksamisesta tai vakuuden antami- se, joka törkeästä huolimattomuudesta me- 5759: sesta, nettelee 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetulla 5760: 5) jakaa yhtiön varoja tämän lain säännös- tavalla. 5761: ten vastaisesti, 5762: 6) antaa rahalainan tai vakuuden 12 luvun 5763: 7 §:n säännösten vastaisesti taikka 5764: 7) rikkoo 1 luvun 2 §:n 1 momentin kiel- 17 luku 5765: toa yksityisen osakeyhtiön arvopaperien otta- 5766: misesta arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua Osakeyhtiömuodon muuttaminen 5767: julkista kaupankäyntiä vastaavan menettelyn 5768: kohteeksi, Yksityisen osakeyhtiön muuttaminen 5769: on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai julkiseksi osakeyhtiöksi 5770: siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa 5771: rangaistusta, osakeyhtiörikoksesta sakko on 5772: tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 1§ 5773: Yksityisen osakeyhtiön muuttamisesta jul- 5774: 9§ kiseksi osakeyhtiöksi päättää yhtiökokous. 5775: Joka tahallaan Päätös yhtiömuodon muuttamisesta on päte- 5776: 1) 3 luvun 5 §:n 1 momentin vastaisesti vä, jos se on tehty 9 luvun 14 §:n mukaises- 5777: antaa osakekirjan taikka väliaikaistodistusta, ti. 5778: osakeantitodistusta, optiotodistusta tai juok- Yksityinen osakeyhtiö voidaan muuttaa 5779: sevaa vaihtovelkakirjaa antaessaan menette- julkiseksi osakeyhtiöksi vain, jos sen yh- 5780: lee tämän lain säännösten vastaisesti, tiöjärjestys täyttää julkisen osakeyhtiön yh- 5781: 2) rikkoo yhtiökokouksen pöytäkirjan näh- tiöjärjestykselle tässä laissa säädetyt vaati- 5782: tävillä pitämistä koskevaa säännöstä, mukset, sen toiminimi muutetaan samalla 5783: 3) laiminlyö osake- tai osakasluettelon pi- toiminimilaissa (128179) säädettyjen vaati- 5784: tämisen tai niiden nähtävänä pitämisen, musten mukaiseksi ja riippumattomana 5785: 4) rikkoo 7 a §:n säännöksiä yhtiön kir- asiantuntijana toimivan hyväksytyn tilintar- 5786: jeissä ja lomakkeissa mainittavista tiedoista, kastajan antaman lausunnon mukaan yhtiön 5787: 5) rikkoo 8 luvun 6 §:n 3 momentin sään- osakepääomalle ja muulle sidotulle omalle 5788: nöstä yhtiön ja sen ainoan osakkeenomista- pääomalle on täysi kate. Asiantuntijaan ja 5789: jan välisten sopimusten ja sitoumusten kir- lausuntoon sovelletaan soveltuvin osin, mitä 5790: jaamisesta, 2 luvun 4 a §:ssä säädetään. Lausunnon näh- 5791: 6) rikkoo 3 luvun 11 §:n 3 momentin tävänäpitoon sovelletaan soveltuvin osin, 5792: säännöstä osakeomistuksensa ilmoittamisesta mitä 4 luvun 4 b §:n 2 momentissa sääde- 5793: merkittäväksi osake- ja osakasluetteloon, tään. Lausunto on liitettävä yhtiömuodon 5794: 7) rikkoo 1 luvun 2 §:n 3 momentin sään- muuttamisesta tehtävään rekisteri-ilmoituk- 5795: nöstä yksityisen osakeyhtiön arvopaperien seen. 5796: tarjoamiseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuu- Yksityinen osakeyhtiö muuttuu julkiseksi 5797: desta, osakeyhtiöksi, kun sitä koskeva yhtiöjärjes- 5798: 8) rikkoo 14 luvun 19 §:n 4 momentin tyksen muutos on rekisteröity. 5799: säännöstä lunastusoikeuden ilmoittamisesta Sopimukseen, jolla julkiseksi osakeyhtiök- 5800: yhtiölle taikka si muuttuneelle yhtiölle hankitaan omaisuut- 5801: 9) rikkoo tämän lain säännöksiä osa- ta kahden vuoden kuluessa muutoksen rekis- 5802: vuosikatsauksen, välitilinpäätöksen, tilinpää- teröinnistä, sovelletaan 2 luvun 15 §:n sään- 5803: töksen, konsernitilinpäätöksen tai 13 luvun nöksiä soveltuvin osin. 5804: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 39 5805: 5806: Julkisen osakeyhtiön muuttaminen Voimaantulo 5807: yksityiseksi osakeyhtiöksi 5808: 1. Tämä laki tulee voimaan päivänä 5809: 2 § kuuta 199. 5810: Julkisen osakeyhtiön muuttamisesta yksi- 5811: tyiseksi osakeyhtiöksi päättää yhtiökokous 9 Yleiset siirtymäsäännökset 5812: luvun 14 § :n mukaisesti. 5813: Jos yhtiössä on erilajisia äänioikeuden 2. Ennen tämän lain voimaantuloa rekiste- 5814: tuottavia osakkeita, päätökseen vaaditaan 9 röity osakeyhtiö sekä yhtiö, joka rekisteröi- 5815: luvun 14 §:n mukaisen päätöksen lisäksi dään ennen lain voimaantuloa allekirjoitetun 5816: niiden osakkeenomistajien kannatus, joilla perustamiskirjan nojalla, on yksityinen osa- 5817: on vähintään kaksi kolmasosaa kunkin osa- keyhtiö. Osakeyhtiöön, jonka osake, velka- 5818: kelajin kokouksessa edustetuista osakkeista. kirja tai muu arvopaperi on lain tullessa voi- 5819: Sama koskee päätöstä julkisen osakeyhtiön maan arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun 5820: sulautumisesta yksityiseen osakeyhtiöön ja julkisen kaupankäynnin kohteena, sovelle- 5821: jakautumisesta yksityiseksi osakeyhtiöksi. taan kuitenkin, mitä julkisista osakeyhtiöistä 5822: Jos ehdotetaan julkisen osakeyhtiön muutta- säädetään. Tällaisen yhtiön on päätettävä 5823: mista yksityiseksi osakeyhtiöksi, kokouskut- yhtiön muuttamisesta julkiseksi osakeyhtiök- 5824: su on toimitettava kuitenkin viimeistään si ja ilmoitettava päätös yhtiömuodon muut- 5825: kuukautta ennen yhtiökokousta tai 9 luvun tamisesta rekisteröitäväksi vuoden kuluessa 5826: 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua viimeistä il- lain voimaantulosta, jollei julkista kaupan- 5827: moittautumispäivää, jollei yhtiöjärjestyksessä käyntiä yhtiön arvopapereilla ole sitä ennen 5828: ole määrätty pitempää aikaa. lopetettu. Päätös voidaan tehdä 9 luvun 5829: Julkinen osakeyhtiö voidaan muuttaa yksi- 13 §:n mukaisesti noudattaen kuitenkin, mitä 5830: tyiseksi osakeyhtiöksi tai se voi sulautua 17 luvun 1 §:n 2-4 momentissa säädetään 5831: yksityiseen osakeyhtiöön tai jakautua yksi- lukuun ottamatta 17 luvun 1 §:n 2 momen- 5832: tyiseksi osakeyhtiöksi vain, jos sen arvopa- tissa tarkoitettua vaatimusta sidotun oman 5833: peri ei ole arvopaperimarkkinalaissa tarkoite- pääoman katteesta ja hyväksytyn tilintarkas- 5834: tun julkisen kaupankäynnin kohteena. Yksi- tajan lausunnosta. Rekisteriviranomainen voi 5835: tyiseksi osakeyhtiöksi muutettavan julkisen asettaa yhtiölle uhkasakon tässä kohdassa 5836: osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen on täytettävä tarkoitetun velvoitteen täyttämisen tehosteek- 5837: yksityisen osakeyhtiön yhtiöjärjestykselle si. 5838: tässä laissa säädetyt vaatimukset ja sen toi- 3. Yhtiöön, jonka perustamiskirja on alle- 5839: minimi on samalla muutettava toiminimilais- kirjoitettu ennen tämän lain voimaantuloa ja 5840: sa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. jonka osakepääoma lain tullessa voimaan on 5841: Jos yhtiö on antanut muun sellaisen velka- alle 50 000 markkaa, sovelletaan 1 luvun 5842: kirjan kuin vaihtovelkakirjan, joka voi olla 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua vähim- 5843: arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen mäisosakepääomaakoskevaa vaatimusta seit- 5844: kaupankäynnin kohteena, julkisen osakeyh- semän vuoden kuluttua lain voimaantulosta. 5845: tiön muuttamiseen yksityiseksi osakeyhtiöksi Tällainen yhtiö ei saa lain voimaantulon jäl- 5846: on saatava näiden velkojien osalta rekisteri- keen päättää alentaa osakepääomaansa, jos 5847: viranomaisen lupa. Lupaan sovelletaan so- se alentamisen jälkeen olisi alle 50 000 5848: veltuvin osin, mitä 6 luvun 5-7 §:ssä sää- markkaa, ellei näistä siirtymäsäännöksistä 5849: detään. muuta johdu. 5850: Julkinen osakeyhtiö muuttuu yksityiseksi 4. Yhtiö, jonka osakepääoma seitsemän 5851: osakeyhtiöksi, kun sitä koskeva yhtiöjärjes- vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta 5852: tyksen muutos on rekisteröity. on alle 50 000 markkaa, on asetettava selvi- 5853: tystilaan. Päätöksen selvitystilaan asettami- 5854: sesta tekee tuomioistuin rekisteriviranomai- 5855: 3§ sen ilmoituksesta tai sen hakemuksesta, jon- 5856: Julkisen osakeyhtiön osakkeenomistajalla, ka oikeus saattaa riippua yhtiön asettamises- 5857: joka on äänestänyt 2 §:ssä tarkoitettua pää- ta selvitystilaan. Päätöstä selvitystilaan aset- 5858: töstä vastaan, on oikeus vaatia yhtiötä Junas- tamisesta ei kuitenkaan saa tehdä, jos yhtiö 5859: tamaan hänen osakkeensa. Lunastukseen on ilmoittanut rekisteröitäväksi osakepää- 5860: sovelletaan soveltuvin osin, mitä 6 luvun oman korotuksen vähintään 50 000 mark- 5861: 5-8 §:ssä ja 14 luvun 12 §:ssä säädetään. kaan, yhtiön muuttamisen avoimeksi yhtiök- 5862: 40 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 5863: 5864: si tai kommandiittiyhtiöksi taikka yhtiön kirja on allekirjoitettu ennen lain voimaantu- 5865: toiminnan jatkamisen yksityisenä elinkeinon- loa eikä näistä siirtymäsäännöksistä muuta 5866: harjoittajana eikä rekisteröintiä evätä. johdu. 5867: 5. Edellä 4 kohdassa tarkoitetusta selvitys- 11. Jos yhtiön perustamiskirja on allekir- 5868: tilaan asettamisesta, sitä koskevista määrä- joitettu ennen tämän lain voimaantuloa, osa- 5869: ajoista ja siihen liittyvistä hallituksen ja toi- kepääoman rekisteröimiseen sovelletaan, 5870: mitusjohtajan velvollisuuksista sekä 4 koh- mitä lain voimaan tullessa voimassa olleessa 5871: dassa tarkoitetusta yhtiömuodon muuttami- 2 luvun 13 §:ssä säädetään. Yhtiön täysin 5872: sesta, siihen tarvittavista viranomaisluvista ja maksettu osakepääoma on kuitenkin ilmoi- 5873: yhtiömuodon muutoksen voimaantulosta sää- tettava rekisteröitäväksi vuoden kuluessa lain 5874: detään erikseen lailla. voimaantulosta. 5875: 6. Yhtiöjärjestykseen sisältyvän tämän lain 12. Mitä 2 luvun 15 §:ssä säädetään, ei 5876: vastaisen määräyksen sijasta noudatetaan sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa 5877: tämän lain säännöksiä, jollei näistä siirty- tehtyyn sopimukseen. 5878: mäsäännöksistä muuta johdu. Lain vastaisen 5879: yhtiöjärjestyksen määräyksen muutos lain 5880: mukaiseksi on ilmoitettava rekisteröitäväksi Osakekirjaa ja osakeluetteloa koskevat 5881: samalla, kun muu yhtiöjärjestyksen muutos siirtymäsäännökset 5882: ilmoitetaan rekisteröitäväksi, ja kuitenkin 5883: viimeistään viiden vuoden kuluttua lain voi- 13. Yhtiön rekisterinumero on merkittävä 5884: maantulosta. Edellä 3 kohdassa tarkoitetun osakekirjaan, joka esitetään yhtiölle tai jonka 5885: yhtiön vähimmäisosakepääomaa koskeva yhtiö luovuttaa lain voimaantulon jälkeen. 5886: yhtiöjärjestyksen muutos on kuitenkin ilmoi- 14. Ilmoitus, jota tarkoitetaan 3 luvun 5887: tettava rekisteröitäväksi viimeistään seitse- 11 §:n 3 momentissa, on tehtävä kahden 5888: män vuoden kuluttua. Rekisteriviranomainen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantu- 5889: voi asettaa yhtiölle uhkasakon tässä tarkoite- losta. 5890: tun velvoitteen täyttämisen tehosteeksi. 5891: 7. Tämän lain voimaantulon jälkeen rekis- A rvo-osuusjäJjestelmään kuuluvia osakkeita 5892: teröitäväksi ilmoitettua tämän lain vastaista koskevat siirtymäsäännökset 5893: yhtiöjärjestystä ei voida rekisteröidä, ellei 5894: näistä siirtymäsäännöksistä muuta johdu. 15. Yhtiökokouksen päätös, jota tarkoite- 5895: 8. Yhtiö voi tämän lain vahvistamisen jäl- taan 3 a luvun 3 a §:ssä, voidaan tehdä ai- 5896: keen mutta ennen sen voimaantuloa päättää kaisintaan kahden vuoden kuluttua tämän 5897: yhtiöjärjestyksensä muuttamisesta tämän lain lain voimaantulosta. 5898: säännösten mukaiseksi lain voimaan tullessa 16. Jos arvo-osuusjärjestelmään osakkeen- 5899: voimassa olleiden säännösten mukaisesti. sa liittänyt yhtiö pitää yhtiökokouksen tämän 5900: Päätös voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi lain voimaantulon jälkeen, noudatetaan 3 a 5901: ennen lain voimaantuloa ja rekisteröidä si- luvun 11 §:n säännöksiä yhtiökokoukseen 5902: ten, että yhtiöjärjestyksen muutos tulee voi- osallistumisen ratkaisevasta määräpäivästä. 5903: maan samana päivänä kuin tämä laki. Jos 5904: yhtiöjärjestyksen muutos koskee yksityisen 5905: osakeyhtiön muuttamista julkiseksi osakeyh- Osakepääoman korottamista koskevat 5906: tiöksi, sitä ei voida rekisteröidä, ellei ole siirtymäsäännökset 5907: noudatettu, mitä 17 luvun 1 §:ssä säädetään. 5908: 9. Tämän lain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitet- 17. Ennen tämän lain voimaantuloa teh- 5909: tuun tytäryhteisöön on soveltuvin osin sovel- tyyn hallituksen päätökseen osakepääoman 5910: lettava, mitä muualla säädetään tai määrä- korottamisesta ja sen rekisteröimiseen sovel- 5911: tään osakeyhtiön tytäryhtiöstä. letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa 5912: olleita säännöksiä, jollei näistä siirtymäsään- 5913: nöksistä muuta johdu. 5914: Yhtiön perustamista koskevat 18. Yhtiöjärjestys on muutettava 4 luvun 5915: siirtymäsäännökset 2 §:n säännösten mukaiseksi kolmen vuoden 5916: kuluessa tämän lain voimaantulosta. Kunnes 5917: 10. Yhtiön perustamiseen ja rekisteröimi- yhtiöjärjestys on muutettu, sovelletaan lain 5918: seen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimaan tullessa voimassa olleita säännök- 5919: voimassa olleita säännöksiä, jos perustamis- siä. Tämän lain säännöksiä sovelletaan kui- 5920: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 41 5921: 5922: tenkin, ellei yhtiöjärjestystä ole muutettu mukaiseksi. Tämän lain 6 luvun säännöksiä 5923: kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulos- sovelletaan kuitenkin lain voimaantulon jäl- 5924: ta. keen päätöksentekoon ja lunastusmenette- 5925: 19. Jos osakepääoman korottamisesta on lyyn, joka koskee osakkeen lunastamista 5926: päätetty ennen tämän lain voimaantuloa, tällaisen määräyksen perusteella. 5927: osakepääoman rekisteröimiseen sovelletaan 5928: lain voimaan tullessa voimassa olleita 4 lu- 5929: vun 12 §:n 3 momentin säännöksiä. Yhtiön Omia osakkeita koskevat siirtymäsäännökset 5930: täysin maksettu osakepääoma on kuitenkin 5931: ilmoitettava rekisteröitäväksi vuoden kulues- 25. Tämän lain voimaan tullessa voimassa 5932: sa lain voimaantulosta. olleen 7 luvun 2 §:n toisen virkkeen mukais- 5933: 20. Optiolainaan ja vaihtovelkakirjalai- ta yhtiöjärjestyksen määräystä tai sitä vastaa- 5934: naan, jonka merkintäaika alkaa ennen tämän vaa yhtiöjärjestyksen määräystä, jota ei en- 5935: lain voimaantuloa, sovelletaan lain voimaan nen tämän lain voimaantuloa annetun lain 5936: tullessa voimassa olleita lainan rekisteröintiä nojalla ole tarvinnut muuttaa, ei tarvitse 5937: koskevia säännöksiä. Tällaisen lainan otta- muuttaa tämän lain mukaiseksi. Tämän lain 5938: mista koskeva päätös on kuitenkin ilmoitet- 3 luvun 3 §:n 5 momentin säännöksiä sovel- 5939: tava rekisteröitäväksi kahden vuoden kulues- letaan kuitenkin osakkeen lunastamiseen täl- 5940: sa lain voimaantulosta, jollei lainaa ole sitä laisen määräyksen perusteella lain voimantu- 5941: ennen ilmoitettu rekisteröitäväksi. Jos päätös lon jälkeen. 5942: optiolainan tai vaihtovelkakirjalainan ottami- 26. Yhtiö voi 7 luvun 3-6 §:n nojalla 5943: sesta on tehty ennen lain voimaantuloa, mut- hankkia vain täysin maksettuja osakkeita. 5944: ta lainan merkintäaika alkaa lain voimaantu- 27. Tämän lain 1 luvun 1 §:n 3 momentin 5945: lon jälkeen, lainaan sovelletaan tämän lain estämättä yhtiön on kolmen vuoden kuluessa 5946: säännöksiä rekisteröinnistä kuitenkin siten, tämän lain voimaantulosta alennettava osa- 5947: että lain 4 luvun 12 c §:n 1 momentissa tar- kepääomaa niiden osakkeiden nimellisarvoa 5948: koitettu määräaika lasketaan lain voimaantu- vastaavalla määrällä, jotka yhtiö lain voi- 5949: losta. maan tullessa voimassa olleiden säännösten 5950: 21. Optiolainan tai vaihtovelkakirjalainan mukaisesti on lunastanut ja poistanut osake- 5951: nojalla osakkeen merkinnyt saa osakkeen- luettelosta osakepääomaa alentamatta. Pää- 5952: omistajan oikeudet tämän lain voimaan tul- töksen osakepääoman alentamisesta voi täl- 5953: lessa voimassa olleiden säännösten mukaan, löin tehdä hallitus, jos osakepääoma ei alen- 5954: jos optiolainan tai vaihtovelkakirjalainan tamisen jälkeen jää alle vähimmäisosakepää- 5955: merkintäaika on alkanut ennen lain voimaan- oman. Jos yhtiön osakepääoma alentamisen 5956: tuloa. jälkeen on alle mainitussa lainkohdassa tar- 5957: 22. Lain 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun op- koitetun vähimmäisosakepääoman, sovelle- 5958: tio-oikeuteen on soveltuvin osin sovellettava, taan siirtymäsäännösten 3 ja 4 kohtaa. 5959: mitä muualla säädetään tai määrätään osa- 28. Tämän lain voimaan tullessa voimassa 5960: keyhtiön ottamasta optiolainasta. olleiden säännösten vastaisesti ennen lain 5961: voimaantuloa yhtiölle tulleet osakkeet on 5962: luovutettava kuuden kuukauden kuluessa 5963: Osakepääoman alentamista ja lain voimaantulosta. 5964: lunastusehtoisia osakkeita koskevat 29. Ennen lain voimaantuloa yhtiölle tai 5965: siirtymäsäännökset sen tytäryhteisölle tulleisiin osakkeisiin, joi- 5966: hin ei lain voimaan tullessa voimassa ollei- 5967: 23. Jos tuomioistuimen lupaa osakepää- den säännösten mukaan liittynyt luovutus- 5968: oman alentamiseen on haettu ennen tämän velvollisuutta, sovelletaan 7 luvun 8 §:n 5969: lain voimaantuloa, menettelyyn sovelletaan säännöksiä kolmen vuoden kuluttua lain voi- 5970: lain voimaan tullessa voimassa olleen 6 lu- maantulosta. 5971: vun 3 §:n säännöksiä. 5972: 24. Tämän lain voimaan tullessa voimassa 5973: olleen 6 luvun 4 §:n mukaista yhtiöjärjestyk- Yhtiön johtoa koskevat siirtymäsäännökset 5974: sen määräystä tai sitä vastaavaa yhtiöjärjes- 5975: tyksen määräystä, jota ei ennen tämän lain 30. Ennen lain voimaantuloa perustettujen 5976: voimaantuloa annetun lain nojalla ole tarvin- yksityisten osakeyhtiöiden, joiden osakepää- 5977: nut muuttaa, ei tarvitse muuttaa tämän lain oma on vähintään 500 000 ja enintään 5978: 5979: 5980: 260760 5981: 42 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 5982: 5983: 1 000 000 markkaa, on saatettava yhtiön töksen lisäksi niiden osakkeenomistajien 5984: hallinto tämän lain mukaiseksi kolmen vuo- suostumus, joilla on vähintään yksi kol- 5985: den kuluessa lain voimaantulosta. masosa tämänlajisista osakkeista, ja niiden 5986: 31. Yhtiöllä, joka on ennen lain voimaan- osakkeenomistajien kannatus, joilla on vä- 5987: tuloa ilmoittanut rekisteröitäväksi hallinto- hintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edus- 5988: neuvostoa koskevan yhtiöjärjestyksen mää- tetuista tämänlajisista osakkeista. 5989: räyksen lain voimaan tullessa voimassa ol- 5990: leiden säännösten mukaisesti, voi lain 8 lu- 5991: vun 11 §:n 1 momentin estämättä olla hal- 5992: lintoneuvosto. 5993: 32. Lain 8 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun toi- Tilintarkastusta koskevat siirtymäsäännökset 5994: mitusjohtajan sijaiseen on sovellettava, mitä 5995: muualla säädetään tai määrätään osakeyhtiön 38. Jos yhtiön arvopaperi on julkisen kau- 5996: varatoimitusjohtajasta. pankäynnin kohteena lain tullessa voimaan, 5997: yhtiökokouksen on valittava Keskuskauppa- 5998: kamarin hyväksymä tilintarkastaja tarkasta- 5999: maan tilinpäätöstä tilikaudelta, joka alkaa 6000: Yhtiökokousta koskevat siirtymäsäännökset lain tultua voimaan. 6001: 39. Tämän lain voimaan tullessa voimassa 6002: 33. Ennen tämän lain voimaantuloa teh- olleita säännöksiä sovelletaan 10 luvun 1 §:n 6003: tyyn yhtiökokouksen päätökseen ja sen re- 4 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan kel- 6004: kisteröintiin sovelletaan lain voimaan tulles- poisuuteen, jos lääninhallituksen määräystä 6005: sa voimassa olleita säännöksiä, jollei näistä on haettu ennen lain voimaantuloa. 6006: siirtymäsäännöksistä muuta johdu. 6007: 34. Yhtiökokouskutsuun, joka on toimitet- 6008: tu ennen tämän lain voimaantuloa, ja osak- 6009: keenomistajien nähtävänä ennen lain voi- 6010: maantuloa pidettäviin asiakirjoihin sovelle- Tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä 6011: taan lain voimaan tullessa voimassa olleita koskevat siirtymäsäännökset 6012: säännöksiä. 6013: 35. Tämän lain 9 luvun 1 §:n 3 momentin 40. Tilinpäätöstä koskevia tämän lain 6014: rajoitusta yhtiökokoukseen osallistumisesta säännöksiä sovelletaan viimeistään siltä tili- 6015: sovelletaan sellaiseen osakkeeseen, johon ei kaudelta, joka alkaa lain tultua voimaan. Jos 6016: lain voimaan tullessa vallinneiden seikkojen emoyhtiö jakaa varoja osakkeenomistajille, 6017: perusteella liittynyt lain voimaan tullessa antaa 12 luvun 7 §:n 1 tai 5 momentissa 6018: voimassa olleen 9 luvun 1 §:n 3 momentin tarkoitetun rahalainan tai vakuuden taikka 6019: mukaan vastaavaa rajoitusta, kolmen vuoden palauttaa pääomalainan pääomaa tai maksaa 6020: kuluttua lain voimaantulosta. sen korkoa tai muuta hyvitystä, sen velvolli- 6021: 36. Yhtiöjärjestys on muutettava 9 luvun suus laatia konsernitilinpäätös alkaa lain voi- 6022: 3 §:n 1 momentin mukaiseksi kolmen vuo- maantulosta. 6023: den kuluessa tämän lain voimaantulosta. 41. Lain 11 luvun 14 §:n mukainen vel- 6024: Kunnes yhtiöjärjestys on muutettu, sovelle- vollisuus ilmoittaa tilinpäätösasiakirjat rekis- 6025: taan lain voimaan tullessa voimassa olleita teröitäviksi syntyy lain voimaan tullessa voi- 6026: säännöksiä. Tämän lain säännöksiä sovelle- massa olleen 11 luvun 14 §:n 2 momentin 6027: taan kuitenkin, ellei yhtiöjärjestystä ole tarkoittamassa yhtiössä ensimmäisen kerran 6028: muutettu kolmen vuoden kuluessa lain voi- tilikaudelta, joka alkaa lain tultua voimaan. 6029: maantulosta. Ennen 1 päivää maaliskuuta Jos yhtiö on laiminlyönyt ennen lain voi- 6030: 1979 rekisteröitäväksi ilmoitettu 9 luvun maantuloa syntyneen velvollisuuden toimit- 6031: 3 §:n 1 momentin säännöksen vastainen yh- taa tilinpäätöksensä rekisteriviranomaiselle, 6032: tiöjärjestyksen äänestysmääräys jää kuitenkin laiminlyöntiin sovelletaan lain voimaan tul- 6033: edelleen voimaan. lessa voimassa olleen 13 luvun 4 §:n 1 mo- 6034: 37. Jos kolmen vuoden kuluessa lain voi- mentin 3 kohdan säännöstä vuoden ajan lain 6035: maantulosta päätetään yhtiöjärjestyksen voimaantulosta. 6036: muuttamisesta osakelajien yhdistämiseksi 42. Osavuosikatsaus ja vuosikatsaus on 6037: siten, että koko osakelajin oikeudet vähene- laadittava viimeistään siltä katsauskaudelta, 6038: vät, vaaditaan 9 luvun 14 §:n mukaisen pää- joka alkaa lain tultua voimaan. 6039: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 43 6040: 6041: Voitonjakoa ja yhtiön varojen muuta siä, jos sulautumissopimus on hyväksytty 6042: käyttöä koskevat siirtymäsäännökset jossakin sulautumiseen osallistuvassa yhtiös- 6043: sä ennen lain voimaantuloa. Optiolainaan, 6044: 43. Lain voimaan tullessa voimassa olleen vaihtovelkakirjalainaan tai muuhun osak- 6045: 12luvun 7 §:n mukaisesti annettuun lainaan, keenomistajan oikeuteen finnastettavaan oi- 6046: varoihin tai vakuuteen ei sovelleta 12 luvun keuteen ei sovelleta 14 luvun 3 §:ää, jos 6047: 8 §:n säännöksiä, jos laina, varat tai vakuus oikeuden merkintäaika on alkanut ennen lain 6048: on annettu ennen tämän lain voimaantuloa voimaantuloa ja oikeuden antamista koske- 6049: eikä niihin liittyviä ehtoja muuteta lain voi- vassa päätöksessä on määrätty oikeuden hal- 6050: maantulon jälkeen. tijan oikeuksista sulautumisessa. 6051: 46. Jos osakkeenomistajalla ei ennen tä- 6052: män lain voimaantuloa ole ollut lain voi- 6053: Selvitystilaa koskevat siirtymäsäännökset maan tullessa voimassa olleen 14 luvun 6054: 8 §:n perusteella siinä tarkoitettua lunastus- 6055: 44. Jos yhtiön jäljellä oleva oma pääoma oikeutta ja -velvollisuutta, sitä ei synny 6056: on lain tullessa voimaan alle puolet osake- myöskään tämän lain säännösten nojalla en- 6057: pääomasta, 13 luvun 2 §:n 1 momentin en- nen lain voimaantuloa vallinneiden seikkojen 6058: simmäisen virkkeen säännöstä jäljellä olevan perusteella. Ennen lain voimaantuloa synty- 6059: oman pääoman määrästä sovelletaan julki- nyt lunastusoikeus ja -velvollisuus on kui- 6060: seen osakeyhtiöön vuoden kuluttua lain voi- tenkin ilmoitettava yhtiölle kahden kuukau- 6061: maantulosta ja yksityiseen osakeyhtiöön kah- den kuluessa lain voimaantulosta. Lunastus- 6062: den vuoden kuluttua lain voimaantulosta. menettelyyn sovelletaan lain voimaan tulles- 6063: Säännöstä sovelletaan kuitenkin siitä lähtien, sa voimassa olleita säännöksiä, jos lunastus- 6064: kun oman pääoman määrä lain voimaantulon vaatimus on tehty ennen lain voimaantuloa. 6065: jälkeen ylittää puolet osakepääomasta. Jos Lunastushinnan tallettamiseen ja sille lasket- 6066: 13 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu ko- tavaan korkoon sovelletaan kuitenkin tämän 6067: kous on pidetty ennen lain voimaantuloa, lain säännöksiä, jos talletus tehdään lain tul- 6068: sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa tua voimaan. 6069: olleen 13 luvun 2 §:n 1 momentin toista 6070: virkettä kuitenkin siten, että mainitussa lain- 6071: kohdassa tarkoitettu kokous on pidettävä 6072: vuoden kuluessa lain voimaantulosta. 6073: Yhtiön kirjeitä ja lomakkeita koskevat 6074: Sulautumista ja vähemmistöosakkeiden siirtymäsäännökset 6075: lunastamista koskevat siirtymäsäännökset 6076: 47. Lain 16 luvun 7 a §:n säännöksiä yh- 6077: 45. Sulautumiseen sovelletaan tämän lain tiön kirjeistä ja lomakkeista sovelletaan vuo- 6078: voimaan tullessa voimassa olleita säännök- den kuluttua lain voimaantulosta. 6079: 44 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 6080: 6081: 6082: Laki 6083: arvopaperimarkkinalain muuttamisesta 6084: 6085: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6086: muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun arvopaperimarkkinalain (495/89) 1 luvun 6087: 2 §:n 2 momentti, 3 luvun 4 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta, 13 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta 6088: sekä 8 luvun 2 §:n 3 kohta, 6089: näistä 3 luvun 4 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta sekä 13 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta sellai- 6090: sina kuin ne ovat 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa laissa (581/96), sekä 6091: lisätään 2 lukuun uusi 10 a §ja 3 luvun 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on maini- 6092: tussa 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa laissa, uusi 6 kohta ja 13 §:n 1 momenttiin, sel- 6093: laisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 7 kohta, seuraavasti: 6094: 6095: 1luku 3 luku 6096: Yleisiä säännöksiä Julkinen kaupankäynti arvopapereilla 6097: 2§ A 1Vopaperipörssin säännöt 6098: 6099: Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta yksityi- 4 § 6100: sen osakeyhtiön arvopaperiin. Arvopaperipörssillä on oltava säännöt, jot- 6101: ka sisältävät tätä lakia täydentävät määräyk- 6102: set ainakin siitä 6103: 6104: 4) miten ja millä perusteilla pörssivälittä- 6105: 2luku jän, muun arvopaperipörssissä toimivan ja 6106: pörssimeklarin oikeudet myönnetään ja pe- 6107: Arvopaperien markkinointi, liikkeeseenlasku ruutetaan, 6108: ja 5) millaisia vaatimuksia, oikeuksia ja vel- 6109: tiedonantovelvollisuus vollisuuksia pörssiyhtiöille, pörssiarvopape- 6110: rien muille liikkeeseenlaskijoille, pörssivälit- 6111: täjille, muille arvopaperipörssissä toimiville 6112: 10 a § ja pörssimeklareille muutoin asetetaan, sekä 6113: Osakeyhtiön on ilmoitettava asianomaiselle 6) miten osakkeenomistajien yhdenvertai- 6114: julkisen kaupankäynnin järjestäjälle omilla suus turvataan, jos osakeyhtiö saa pörssin 6115: osakkeillaan tekemänsä kaupat. sääntöjen mukaan käydä arvopaperipörssissä 6116: Ilmoitus on tehtävä viipymättä ja viimeis- kauppaa omilla osakkeillaan. 6117: tään ennen seuraavan kaupankäyntipäivän 6118: alkua. Ilmoituksesta on käytävä ilmi osake- 6119: määrät ja hinnat osakelajeittain eriteltyinä. 6120: Julkisen kaupankäynnin järjestäjän on ra- 6121: hoitustarkastuksen määräyksiä noudattaen 13 § 6122: julkistettava tämän pykälän nojalla ilmoitetut Asianomainen ministeriö vahvistaa hake- 6123: seikat. muksesta arvopaperien muun julkisen kau- 6124: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 45 6125: 6126: pankäynnin säännöt, jotka sisältävät tätä la- muudesta 6127: kia täydentävät määräykset ainakin siitä 6128: 3) harjoittaa julkista kaupankäyntiä arvo- 6129: 5) millaisia vaatimuksia, oikeuksia ja vel- papereilla vastoin 3 luvun 1 §:ää, 5 §:n 1 6130: vollisuuksia arvopaperien liikkeeseenlaski- momenttia, 10 §:n 1-3 momenttia tai 6131: joille, arvopaperinvälittäjille ja meklareille 13 §:ää, 6132: muutoin asetetaan, 6133: 6) kuka vastaa tai ketkä vastaavat kaupan- on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai 6134: käynnin järjestämisestä, sekä siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa 6135: 7) miten osakkeenomistajien yhdenvertai- rangaistusta, aJVopaperimarkkinarikoksesta 6136: suus turvataan, jos osakeyhtiö saa muussa sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi 6137: julkisessa kaupankäynnissä käydä kauppaa vuodeksi. 6138: omilla osakkeillaan. 6139: 6140: 8 luku 6141: Rangaistussäännökset 6142: 6143: 2 § 6144: A JVopaperimarkkinarikos 6145: Tämä laki tulee voimaan päivänä 6146: Joka tahallaan tai törkeästä huolimatto- kuuta 199 . 6147: 6148: 6149: 6150: 6151: Laki 6152: kaupparekisterilain muuttamisesta 6153: 6154: 6155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6156: kumotaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kaupparekisterilain (129/79) 9 §:n 1 mo- 6157: mentin 7 kohta, 6158: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 3 a §:n 2 momentti, 9 §:n 1 momentin 2, 5, 8 ja 11-13 koh- 6159: ta sekä 3 momentti, 18 §:n 2 momentti, 19 aja 26 § sekä 27 §:n 2 momentti, 6160: sellaisina kuin niistä ovat 3 a §:n 2 momentti ja 9 §:n 1 momentin 11-13 kohta sekä 3 6161: momentti 10 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1122/93), 18 §:n 2 momentti 22 päi- 6162: vänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1301194), 19 a § muutettuna 9 päivänä maaliskuuta 6163: 1990 annetulla lailla (232/90) ja mainitulla 10 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla sekä 6164: 27 §:n 2 momentti mainitussa 9 päivänä maaliskuuta 1990 annetussa laissa, sekä 6165: 46 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 6166: 6167: lisätään 9 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuu- 6168: ta 1992 annetulla lailla (1616/92) ja mainitulla 10 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla, 6169: uusi 12 aja 14 kohta, sekä lakiin uusi 18 aja 26 a § seuraavasti: 6170: 6171: 1§ ja pohjarahastoon sekä takuupääoman osuuk- 6172: Kaupparekisteriin merkitään elinkeinonhar- siin. Keskinäisen vakuutusyhtiön perusilmoi- 6173: joittajia koskevat ilmoitukset ja tiedonannot tuksessa on lisäksi mainittava takuupääomas- 6174: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään sekä ta, pohjarahastosta ja takuupääoman osuuk- 6175: patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä sista maksettu määrä. 6176: tarkemmin määrätään. 6177: 6178: 18 § 6179: 3a§ 6180: Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, 6181: Jos rekisteriin merkittävä elinkeinonhar- osuuskunnan, säästöpankin, vakuutusyhdis- 6182: joittajan toimielin tai sen jäsen on oi- tyksen ja eurooppalaisen taloudellisen etuyh- 6183: keushenkilö, rekisteriin merkitään oi- tymän selvitys- ja suoritustilan, asumisoi- 6184: keushenkilön toiminimi, rekisterinumero ja keusyhdistyksen purkautumisen samoin kuin 6185: rekisteri, johon oikeushenkilö on merkitty. avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja 6186: osuuskunnan sulautumisen johdosta rekisteri- 6187: 9§ viranomaisille toimitettavista tiedonannoista 6188: Osakeyhtiön perusilmoituksessa on mainit- ja ilmoituksista säädetään erikseen. 6189: tava: 6190: 2) perustamiskirjan allekirjoituspäivä ja 18 a § 6191: päivä, jona yhtiöjärjestys on perustamisko- Rekisteriviranomainen käsittelee osakeyh- 6192: kouksessa hyväksytty; tiön osakkeiden arvo-osuusjärjestelmään liit- 6193: tämistä, osakepääoman alentamista, osakeyh- 6194: 5) yhtiön osoite; tiöiden sulautumista, osakeyhtiön jakautu- 6195: mista, osakeyhtiön selvitystilaa ja julkisen 6196: 8) yhtiöjärjestyksen määräys, jonka mu- osakeyhtiön muuttamista yksityiseksi osa- 6197: kaan yhtiössä voi olla erilajisia osakkeita, keyhtiöksi koskevat asiat siten kuin osakeyh- 6198: sekä tällaisten osakkeiden lukumäärä lajeit- tiölaissa (734178) säädetään. 6199: tain; 6200: 19 a § 6201: 11) jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, toimi- Asunto-osakeyhtiön kaupparekisteriin teh- 6202: tusjohtajan sijainen tai isännöitsijä, kunkin tävän perus- ja muutosilmoituksen käsittelee 6203: henkilötiedot; ja sen rekisteriin merkitsemisestä päättää sen 6204: 12) jos yhtiöllä on hallintoneuvosto, sen kihlakunnan rekisteritoimisto, jonka virka- 6205: puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja va- alueella yhtiön kotipaikka on. Asunto- 6206: rajäsenen henkilötiedot; osakeyhtiön osakepääoman alentamista ja 6207: 12 a) tilintarkastajan, päävastuullisen tilin- sulautumista koskevat asiat käsittelee kuiten- 6208: tarkastajan ja varatilintarkastajan henkilötie- kin rekisteri viranomainen. 6209: dot; 6210: 13) yhtiöjärjestyksen määräys yhtiön toi- 6211: minimen kirjoittamisesta sekä, jos jollekulle 26 § 6212: on annettu oikeus toiminimen kirjoittami- Mitä tämän lain mukaan on merkitty kaup- 6213: seen yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa, parekisteriin ja asianmukaisesti kuulutettu, 6214: hänen henkilötietonsa; sekä on katsottava tulleen kolmannen henkilön 6215: 14) yhtiön tilikausi. tietoon. Jos kuuluttamisesta on kulunut vä- 6216: hemmän kuin 16 päivää, kuulutettuun seik- 6217: Mitä 1 momentin 6 kohdassa on sanottu kaan ei kuitenkaan voida vedota sellaista 6218: osakepääomasta, on vastaavasti sovellettava kolmatta henkilöä vastaan, joka osoittaa, 6219: keskinäisen vakuutusyhtiön takuupääomaan ettei hän ole voinut tietää siitä. 6220: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 47 6221: 6222: Ennen kouluttamista ei seikkaan, joka on 27 § 6223: tai jonka olisi pitänyt olla kaupparekisteriin 6224: merkitty, voida vedota muuta kuin sitä vas- Asunto-osakeyhtiötä koskeva kaupparekis- 6225: taan, jolla näytetään olleen siitä tieto. teriin tehtävä muu kuin osakepääoman alen- 6226: Jos koulutettu seikka poikkeaa rekisteriin tamista tai sulautumista koskeva ilmoitus tai 6227: merkitystä tai rekisteriin merkittyä elinkei- hakemus voidaan kuitenkin antaa vain yh- 6228: nonharjoittajaa koskevasta asiakirjavihkosta tiön kotipaikan rekisteritoimistolle. 6229: ilmenevästä seikasta, kuulutettuun seikkaan 6230: ei voida vedota kolmatta henkilöä vastaan. 6231: Kolmas henkilö voi kuitenkin vedota kuulu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6232: tettuun seikkaan, jollei hänen näytetä tien- kuuta 199 . 6233: neen rekisteriin merkitystä tai asiakirjavih- Jos yhtiön perustamiskirja on allekirjoitettu 6234: kosta ilmenevästä seikasta. ennen tämän lain voimaantuloa, yhtiön pe- 6235: Mitä tässä pykälässä säädetään rekisteriin rusilmoitukseen sovelletaan kuitenkin edel- 6236: tehdystä merkinnästä, koskee vastaavasti leen 9 §:n 1 momentin 7 kohtaa. 6237: rekisterimerkinnän poistamista rekisteristä. Osakeyhtiön tilikausi ja tilintarkastaja on 6238: ilmoitettava kaupparekisteriin viimeistään, 6239: kun yhtiölle on lain voimaantulon jälkeen 6240: syntynyt muu kuin yhtiön johtoon kuuluvan 6241: henkilön eroamista tai tehtävän lakkaamista 6242: koskeva ilmoitusvelvollisuus. Jos osakeyhtiö 6243: 26 a § laiminlyö tämän ilmoitusvelvollisuuden, re- 6244: Rekisteriin merkityn elinkeinonharjoittajan kisteriviranomainen voi asettaa määräajan, 6245: edustamiseen kelpoisen henkilön asettami- jonka kuluessa yhtiön tulee täyttää ilmoitus- 6246: sessa tapahtuneeseen virheellisyyteen voi- velvollisuus. Jollei yhtiö täytä ilmoitusvel- 6247: daan kouluttamisen jälkeen vedota kolmatta vollisuutta asetetussa määräajassa, ilmoitus, 6248: henkilöä vastaan vain, jos tämän voidaan jonka yhteydessä tilikausi ja tilintarkastaja 6249: näyttää tienneen virheestä. olisi tullut ilmoittaa, raukeaa. 6250: 6251: 6252: 6253: 6254: Laki 6255: toiminimilain 7 ja 12 §:n muuttamisesta 6256: 6257: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6258: muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun toiminimilain (128/79) 7 §:n 1 momentin 4 6259: kohta ja 2 momentti, 6260: näistä 7 §:n 1 momentin 4 kohta sellaisena kuin se on 9 päivänä maaliskuuta 1990 anne- 6261: tussa laissa (233/90), sekä 6262: lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 momentti seuraa- 6263: vasti: 6264: 7 § niitä vastaava lyhennys "oyj" ja, jos kysy- 6265: Sen lisäksi, mitä muualla laissa on säädet- myksessä on asunto-osakeyhtiö, tulee tämän 6266: ty, on toiminimen muodosta voimassa seu- seikan ja yhtiön kotipaikan selvästi ilmetä 6267: raavaa: toiminimestä; 6268: 6269: 4) yksityisen osakeyhtiön toiminimessä Yksityisen osakeyhtiön aputoiminimeen ei 6270: tulee olla sana "osakeyhtiö" tai sitä vastaava saa sisällyttää sanaa "osakeyhtiö" tai sitä 6271: lyhennys "oy" ja julkisen osakeyhtiön toi- vastaavaa lyhennystä "oy", julkisen osakeyh- 6272: minimessä sanat "julkinen osakeyhtiö" tai tiön aputoiminimeen sanoja "julkinen osa- 6273: 48 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 6274: 6275: keyhtiö" tai niitä vastaavaa lyhennystä "oyj" telma on saapunut rekisteriviranomaiselle 6276: eikä osuuskunnan aputoiminimeen sanaa rekisteröintiä varten. 6277: "osuuskunta" tai yhdysosaa "osuus-". 6278: Tämä laki tulee voimaan päivänä 6279: kuuta 199. 6280: Ennen tämän lain voimaantuloa perustetun 6281: 12 § osakeyhtiön, jonka liikkeeseen laskema ar- 6282: vopaperi on arvopaperimarkkinalain 6283: Edellä 1 momentista poiketen osakeyh- (495/89) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisen 6284: tiölain (734178) 14luvussa tarkoitetun sulau- kaupankäynnin kohteena, on vuoden kulues- 6285: tumisen ja 14 a luvussa tarkoitetun jakautu- sa lain voimaantulosta muutettava toi- 6286: misen yhteydessä rekisteröintiin perustuva minimensä vastaamaan julkisen osakeyhtiön 6287: yksinoikeus toiminimeen on voimassa päi- toiminimelle 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa 6288: västä, jona sulautumis- tai jakautumissuunni- asetettuja vaatimuksia. 6289: 6290: 6291: 6292: 6293: Laki 6294: yrityskiinnityslain muuttamisesta 6295: 6296: 6297: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6298: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun yrityskiinnityslain (634/84) 11 §:n 2 mo- 6299: mentti, 18 §:n 2 momentti, 25 §:n 1 momentin 3 kohta ja 34 §, 6300: sellaisina kuin niistä ovat 11 §:n 2 momentti ja 34 § 8 päivänä helmikuuta 1991 annetussa 6301: laissa (240/91), sekä 6302: lisätään lakiin uusi 21 a § seuraavasti: 6303: 6304: 11§ jentamista sekä yrityskiinnitysten yhdistä- 6305: mistä ja jakamista. 6306: Elinkeinonharjoittajaa koskevat muutokset 6307: 6308: Yrityskiinnityksen voimassaalasta ja kiin- 6309: nityksen tuottamasta etuoikeudesta yhteisön 21 a § 6310: sulautuessa tai osakeyhtiön jakautuessa on 6311: voimassa, mitä asianomaista yhteisöä koske- Kiinnityksen jakaminen 6312: vassa laissa säädetään. 6313: Yrityskiinnitykset, jotka koskevat osakeyh- 6314: tiölain (734178) 14 a luvun 1 §:ssä tarkoite- 6315: 18 § tun jakautuvan osakeyhtiön kaikkea elinkei- 6316: notoimintaan kuuluvaa irtainta omaisuutta tai 6317: Yrityskiinnitysasian ratkaiseminen on vahvistettu yhtiön määrättyyn osaan tai 6318: määrätyllä alueella harjoitettavaan elinkeino- 6319: toimintaan kuuluvaan irtaimeen omaisuu- 6320: Mitä 1 momentissa säädetään, koskee teen, voidaan jakautuvan yhtiön hakemuk- 6321: myös yrityskiinnityksen kuolettamista ja laa- sesta jakaa yhtiön ja kiinnityksenhaltijoiden 6322: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 49 6323: 6324: sopimaila tavalla kokonaan tai osittain vas- viipymättä ilmoittamaan kiinnityksenhaltijal- 6325: taanottaville osakeyhtiöille. le yrityksen tai sen kiinnitetyn osan toimin- 6326: Kiinnitystä ei saa jakaa siten, että se on nan lopettamisesta, yrityksen tai sen osan tai 6327: voimassa kahden tai useamman yhtiön omai- yrityksen 9 §:n 3 momentissa tarkoitetun 6328: suuteen saman sitoumuksen vakuudeksi. omaisuuden luovuttamisesta, yrityksen su- 6329: lautumisesta tai osakeyhtiön jakautumisesta, 6330: 25 § elinkeinonharjoittajaa koskevista 11 §:ssä 6331: tarkoitetuista muutoksista, kiinnitettyä omai- 6332: Yrityskiinnitysrekisteriin tehtävät merkinnät suutta kohdanneesta 15 §:n 1 momentin 2 6333: kohdassa tarkoitetusta tapahtumasta sekä 6334: Yrityskiinnitysrekisteriin merkitään: muista kiinnityksenhaltijan oikeuteen olen- 6335: naisesti vaikuttavista tapahtumista yritykses- 6336: 3) kiinnityksen vahvistaminen, laajentami- sä. Hänen on annettava kiinnityksenhaltijalle 6337: nen, yhdistäminen, jakaminen ja kuolettami- tämän pyynnöstä myös muut kiinnitettyä 6338: nen sekä etuoikeusjärjestyksen muuttaminen; omaisuutta koskevat vakuuden arvon totea- 6339: miseksi tarpeelliset tiedot. 6340: 34 § 6341: Kiinnityksenhaltijan oikeuden twvaaminen 6342: Elinkeinonharjoittaja, jonka omaisuuteen Tämä laki tulee voimaan päivänä 6343: on vahvistettu yrityskiinnitys, on velvollinen kuuta 199 . 6344: 6345: 6346: 6347: 6348: Laki 6349: asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta 6350: 6351: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6352: muutetaan 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun asunto-osakeyhtiölain (809/91) 3 §:n 1 6353: momentin 1, 3 ja 6-8 kohta sekä 2 momentti, 24 §:n 2 momentti, 25 §:n 2 momentti, 6354: 76 §:n 1 momentti sekä 88 ja 89 §, 6355: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti ja 76 §:n 1 momentti 28 päivänä lokakuuta 6356: 1994 annetussa laissa (938/94) ja 88 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, sekä 6357: lisätään 3 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 28 päivä- 6358: nä lokakuuta 1994 annetulla lailla, uusi 3 a kohta seuraavasti: 6359: 3 § 3) 4 luvun säännöksiä osakepääoman ko- 6360: rottamisesta, optio-oikeuksien antamista ja 6361: Osakeyhtiölain soveltaminen vaihtovelkakirjalainan ottamista koskevia 6362: säännöksiä lukuun ottamatta; 6363: Asunto-osakeyhtiöön sovelletaan myös 3 a) 5 luvun säännöksiä pääomalainasta; 6364: osakeyhtiölain (734/78): 6365: 1) 1 luvun 3 §:n säännöksiä konsernista ja 6) 12 luvun 1 §:n 1 ja 3 momenttia, 2 §:n 6366: 4 §:n säännöksiä lähipiiristä, viimeksi mai- 1 ja 2 momenttia, 4 §:n 1 momenttia sekä 5 6367: nittuja kuitenkin siten että myös isännöitsi- ja 6 §:ää; 6368: jään sovelletaan mitä 1 momentin 3 kohdas- 7) 13 luvun säännöksiä selvitystilasta ja 6369: sa säädetään; purkamisesta lukuun ottamatta 2, 2 aja 3 §:ää; 6370: 8) 14 luvun säännöksiä sulautumisesta lu- 6371: 6372: 6373: 260760 6374: 50 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 6375: 6376: kuun ottamatta 19-21 §:ää; kisteriviranomaiselle tai tuomioistuimelle 6377: väärän ilmoituksen, vakuutuksen tai todis- 6378: Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tuksen osakepääoman taikka velan maksami- 6379: yhtiöön sovelletaan lisäksi tilintarkastuslain sesta, 6380: säännöksiä tilintarkastuksesta konsernissa ja 2) rikkoo säännöksiä riippumattomana 6381: osakeyhtiölain 11 luvun säännöksiä konser- asiantuntijana toimivan tilintarkastajan lau- 6382: nitilinpäätöksestä sekä 12 luvun 1 §:n 2 mo- sunnon antamisesta, 6383: menttia, 2 §:n 3 momenttia ja 4 §:n 2 ja 3 3) rikkoo tämän lain nojalla sovellettavia 6384: momenttia. osakeyhtiölain säännöksiä pääomalainan pää- 6385: oman palauttamisesta, koron tai muun hyvi- 6386: 24 § tyksen maksamisesta taikka vakuuden anta- 6387: misesta, 6388: Osallistuminen yhtiökokoukseen 4) jakaa yhtiön varoja tämän lain nojalla 6389: sovellettavien osakeyhtiölain säännösten vas- 6390: taisesti, tai 6391: Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle tai näiden 5) antaa rahalainan tai vakuuden 76 §:n 6392: määräysvallassa osakeyhtiölain 1 luvun vastaisesti, 6393: 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla olevalle säätiölle on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai 6394: kuuluvan osakkeen nojalla ei saa osallistua siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa 6395: yhtiökokoukseen. Sellaista osaketta ei oteta rangaistusta, asunto-osakeyhtiörikoksesta 6396: lukuun, kun pätevän päätöksen syntymiseen sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi 6397: tai tietyn oikeuden käyttämiseen vaaditaan vuodeksi. 6398: kaikkien osakkeenomistajien suostumus tai 89 § 6399: suostumus osakkeenomistajilta, joilla on 6400: määräosa yhtiön osakkeista. Asunto-osakeyhtiörikkomus 6401: Joka tahallaan 6402: 25 § 1) tämän lain 15 §:n vastaisesti antaa osa- 6403: kekirjan taikka osakekirjaa tai väliaikaisto- 6404: Asiamies ja avustaja distusta antaessaan menettelee tämän lain 6405: vastaisesti, 6406: 2) rikkoo yhtiökokouksen pöytäkirjan näh- 6407: Osakkeenomistajalla ja tämän asiamiehellä tävänä pitämistä koskevaa säännöstä, 6408: saa yhtiökokouksessa olla avustaja. 3) laiminlyö osakeluettelon pitämisen tai 6409: sen pitämisen nähtävänä tai 6410: 76 § 4) rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpää- 6411: töksen laatimisesta, osakeyhtiölain 6 luvun 6412: Lainan- ja vakuudenantokielto 3 § :n 2 momentin säännöksiä välitilinpää- 6413: töksen laatimisesta, osakeyhtiölain 11 luvun 6414: Yhtiö ei saa antaa rahalainaa osakeyh- säännöksiä konsernitilinpäätöksestä taikka 6415: tiölain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettuun yhtiön osakeyhtiölain säännöksiä yhtiön sulautumis- 6416: lähipiiriin kuuluvalle. Sama koskee vakuu- ta tai selvitystilaa koskevan lopputilityksen 6417: den antamista velasta. antamisesta, 6418: on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai 6419: siitä ole muualla säädetty ankarampaa ran- 6420: 88 § gaistusta, asunto-osakeyhtiörikkomuksesta 6421: sakkoon. 6422: Asunto-osakeyhtiörikos Asunto-osakeyhtiörikkomuksesta tuomitaan 6423: myös se, joka törkeästä huolimattomuudesta 6424: Joka tahallaan menettelee 1 momentin 4 kohdassa tarkoite- 6425: 1) osakeyhtiölain 2 luvun 9 §:ssä, 4 luvun tulla tavalla. 6426: 9 §:ssä, 13 luvun 15 §:ssä tai 14 luvun 6427: 16 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa antaa re- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6428: kuuta 199. 6429: EV 233/1996 vp- HE 89/1996 vp 51 6430: 6431: 6432: Laki 6433: avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 8 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta 6434: 6435: 6436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6437: muutetaan avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 29 päivänä huhtikuuta 1988 annetun 6438: lain (389/88) 8 luvun 3 §:n 3 momentti ja 4 §:n 2 momentti, sekä 6439: lisätään 8 luvun 3 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 6440: 6441: 8 luku yhtiö tai kommandiittiyhtiö muutetaan jul- 6442: kiseksi osakeyhtiöksi, sovelletaan lisäksi, 6443: Yhtiömuodon muuttaminen ja yhtiöiden mitä osakeyhtiölain 17 luvun 1 §:n 2 mo- 6444: sulautuminen mentissa säädetään. 6445: 6446: 4 § 6447: 3§ 6448: Osakeyhtiöksi muuttamista koskevan 6449: Osakeyhtiöksi muuttaminen päätöksen täytäntöönpano 6450: 6451: Yhtiömuodon muuttamista koskevasta pää- Avoimessa yhtiössä yhtiömiesten ja kom- 6452: töksestä on laadittava asiakirja, joka sisältää mandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömies- 6453: yhtiöjärjestyksen ja jossa on mainittava kun- ten tulee yhdessä osakeyhtiölle valitun halli- 6454: kin osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä tuksen kanssa tehdä kaupparekisteriin ilmoi- 6455: hänelle tulevien osakkeiden määrä. A voi- tus yhtiömuodon muuttamisesta, jolloin on 6456: messa yhtiössä yhtiömiesten ja kommandiit- soveltuvin osin noudatettava, mitä osakeyh- 6457: tiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten on tiön kaupparekisteriin ilmoittamisesta sääde- 6458: allekirjoitettava asiakirja. tään. 6459: Osakeyhtiön osakepääomaan sekä siitä 6460: asiakirjassa annettavaan selvitykseen ja lau- 6461: suntoon sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 2 Tämä laki tulee voimaan päivänä 6462: luvun 4 ja 4 a §:ssä säädetään. Jos avoin kuuta 199. 6463: 6464: 6465: 6466: 6467: Laki 6468: osuuskuntalain muuttamisesta 6469: 6470: 6471: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6472: kumotaan 28 päivänä toukokuuta 1954 annetun osuuskuntalain (247/54) 156 b ja 156 c §, 6473: sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1240/89), 6474: muutetaan 156 a §, 158 a §:n 3 momentti, 158 c §ja 196 §:n 1 momentti, 6475: sellaisina kuin niistä ovat 156 a § 29 päivänä toukokuuta 1981 annetussa laissa (371/81) 6476: sekä 158 a §:n 3 momentti, 158 c §ja 196 §:n 1 momentti mainitussa 22 päivänä joulukuu- 6477: ta 1989 annetussa laissa, sekä 6478: lisätään 158 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä joulukuuta 1989 annetus- 6479: sa laissa, uusi 4 momentti seuraavasti: 6480: 6481: 156 a § osakkeet, voivat hallitukset sopia osakeyh- 6482: Jos osuuskunta omistaa osakeyhtiön kaikki tiön sulautumisesta osuuskuntaan. Sulautu- 6483: 52 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 6484: 6485: miseen sovelletaan soveltuvin osin osakeyh- 2 luvun 4 ja 4 a §:ssä säädetään. Jos osuus- 6486: tiölain (734178) 14 luvun säännöksiä tytär- kunta muutetaan julkiseksi osakeyhtiöksi, 6487: yhtiösulautumisesta. Sulautumiseen ei kui- sovelletaan lisäksi, mitä osakeyhtiölain 17 6488: tenkaan sovelleta mainitun luvun luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään. 6489: 8-11 §:ää, 12 §:n säännöksiä sulantuvan 6490: yhtiön osakkeiden lunastamisesta, 14 §:n 1 158 c § 6491: momentin toista virkettä ja 18 §:ää. Osakeyhtiölle valitun hallituksen on tehtä- 6492: vä kaupparekisteriin ilmoitus osuuskunnan 6493: muuttamisesta osakeyhtiöksi, jolloin on so- 6494: veltuvin osin noudatettava, mitä osakeyhtiön 6495: 158 a § perustamisesta kaupparekisteriin tehtävästä 6496: ilmoituksesta säädetään. 6497: Päätöksestä laadittava pöytäkirja vastaa 6498: osakeyhtiön perustamiskirjaa. Pöytäkirjaan 6499: on liitettävä yhtiöjärjestys, minkä lisäksi sii- 196 § 6500: nä on mainittava kunkin osakkeenomistajan Keskuskauppakamari valitsee kutakin 189 6501: nimi ja osoite sekä hänelle tulevien osakkei- ja 195 §:ssä tarkoitettua tapausta varten osa- 6502: den määrä. puolen hakemuksesta tarpeellisen määrän 6503: Osakeyhtiön osakepääomaan sekä siitä välimiehiä, joilla tulee olla tarvittava asian- 6504: pöytäkirjassa annettavaan selvitykseen ja tuntemus. Keskuskauppakamari määrää 6505: lausuntoon sovelletaan, mitä osakeyhtiölain myös välimiesten puheenjohtajan. 6506: 6507: 6508: Tämä laki tulee voimaan päivänä 6509: kuuta 199 . 6510: 6511: 6512: 6513: 6514: Laki 6515: arvo-osuustileistä annetun lain 26 § :n muuttamisesta 6516: 6517: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6518: muutetaan arvo-osuustileistä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (827/91) 26 §:n 2 6519: momentin 1 kohta seuraavasti: 6520: 26 § seen, jakautumiseen, oikeushenkilön purkau- 6521: tumiseen tai yhteisen omaisuuden jakoon; 6522: Aiemmin syntynyt saanto tai oikeus saa 1 taikka 6523: momentin estämättä etusijan myöhempään 6524: nähden, jos: 6525: 1) myöhempi saanto tai oikeus perustuu Tämä laki tulee voimaan päivänä 6526: ositukseen tai perintöön taikka sulautumi- kuuta 199. 6527: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 53 6528: 6529: 6530: 6531: Laki 6532: kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 2 luvun 5 §:n 6533: muuttamisesta 6534: 6535: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6536: muutetaan kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 26 päivänä elokuuta 1988 6537: annetun lain (772/88) 2 luvun 5 §:n 2 momentti seuraavasti: 6538: 2luku vähennetään 1 momentissa tarkoitettua suh- 6539: detta laskettaessa sellaisten optioyhteisöiden 6540: Optioyhteisö ja markkinaosapuolet osakkeet ja osuudet, joiden osakkeista tai 6541: osuuksista optioyhteisö omistaa yli yhden 6542: 5§ viidenneksen, sekä sellaiset näiltä olevat saa- 6543: miset, joilla on huonompi etuoikeus kuin 6544: muilla sitoumuksilla. Optioyhteisöön luetaan 6545: Optioyhteisön vakavaraisuus tässä momentissa tarkoitettua omistusosuutta 6546: laskettaessa sen kanssa samaan konserniin 6547: kuuluva yhtiö sekä optioyhteisön tai sen 6548: Optioyhteisön omaan pääomaan luetaan 1 kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön 6549: momentissa tarkoitettua suhdetta laskettaessa eläkesäätiö ja eläkekassa. 6550: osake- tai osuuspääoma, vararahasto, yli- 6551: kurssirahasto ja arvonkorotusrahasto, voit- 6552: toerä vähennettynä tappiolla sekä muut vas- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6553: taavat erät. Optioyhteisön omasta pääomasta kuuta 199. 6554: 6555: 6556: 6557: 6558: Laki 6559: valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarlmstuksesta annetun lain 2 § :n 6560: muuttamisesta 6561: 6562: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6563: muutetaan valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta 23 päivänä jou- 6564: lukuuta 1947 annetun lain (968/47) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä tou- 6565: kokuuta 1980 annetussa laissa (386/80), seuraavasti: 6566: 2§ Tämä laki tulee voimaan päivänä 6567: kuuta 199 . 6568: Valtiontalouden tarkastusvirastolle tämän 6569: lain mukaan kuuluva tarkastustehtävä ei estä 6570: tarkastusviraston virkamiestä toimimasta val- 6571: tionenemmistöisen yhtiön tilintarkastajana. 6572: 54 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 6573: 6574: 6575: Laki 6576: sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 6577: 6578: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6579: muutetaan sijoituspalveluyrityksistä 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain (579/96) 6580: 3 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohta seuraavasti: 6581: 6582: 3 § mista (arvopaperinvälitys); 6583: Sijoituspalvelut 5) sijoituskohteiden tai yksityisen osakeyh- 6584: tiön arvopaperien hoitamista sellaisen asia- 6585: Sijoituspalvelulla tarkoitetaan kaskohtaisen sopimuksen nojalla, jossa toi- 6586: 1) omissa nimissä toisen lukuun harjoitet- meksisaajalle on annettu päätösvalta (omai- 6587: tavaa sijoituskohteiden tai yksityisen osa- suudenhoito); 6588: keyhtiön arvopaperien ostoa, myyntiä, vaih- 6589: toa ja merkintää sekä sijoituskohteita tai yk- 6590: sityisen osakeyhtiön arvopapereita koskevien Tämä laki tulee voimaan päivänä 6591: toimeksiantojen välittämistä tai toteutta- kuuta 199. 6592: 6593: 6594: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996 6595: EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp 6596: 6597: 6598: 6599: 6600: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liikenneva- 6601: kuutuslain, potilasvahinkolain, tapatunnavakuutuslain, vakuu- 6602: tusyhtiölain ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 33 ja 6603: 49 §:n muuttamisesta 6604: 6605: 6606: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys järjestelmän toimivuutta ja sitä, että kotimai- 6607: n:o 226/1996 vp laeiksi liikennevakuutus- set ja ulkomaiset yhtiöt ovat mahdollisim- 6608: lain, potilasvahinkolain, tapaturmavakuutus- man samanlaisessa asemassa, ja ryhtyvän 6609: lain, vakuutusyhtiölain ja ulkomaisista va- tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön 6610: kuutusyhtiöistä annetun lain 33 ja 49 §:n muuttamiseksi. Tapaturmavakuutuksen pe- 6611: muuttamisesta. Eduskunnalle on sosiaali- ja rusteella kartutetut yhteistakuuerät tulee eri- 6612: terveysvaliokunta antanut asiasta mietintönsä tellä tapaturmavakuutuslain mukaista vakuu- 6613: n:o 38/1996 vp. tusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden tase- 6614: Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan luettelossa. 6615: ja valvovan kiinteästi yhteistakuuta koskevan Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 6616: 6617: 6618: 6619: 6620: Laki 6621: liikennevakuutuslain muuttamisesta 6622: 6623: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6624: muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liikennevakuutuslain (279/59) 17 §:n 3 mo- 6625: mentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1993 annetussa laissa (361193), ja 6626: lisätään lakiin uusi 19 b-19 e § seuraavasti: 6627: 6628: 17 § konkurssin osalta, jonka kotivaltio kuuluu 6629: Euroopan talousalueeseen, keskuksen velvol- 6630: Liikennevakuutuskeskus on ensisijaisessa lisuus maksaa korvaukset alkaa kuitenkin 6631: vastuussa vakuuttamattoman, tuntemattoman ministeriön määräämästä ajankohdasta. Kun 6632: sekä sellaisen moottoriajoneuvon Suomessa keskus on maksanut vahinkoa kärsineelle 6633: aiheuttamasta liikennevahingosta, jonka py- korvausta, hänen oikeutensa korvaukseen 6634: syvä kotipaikka on muualla kuin Suomessa. selvitys- tai konkurssipesästä siirtyy keskuk- 6635: Jos vakuutuksenantaja lopulta todetaan kor- selle siihen määrään saakka kuin tämä on 6636: vausvelvolliseksi, keskuksella on oikeus saa- korvausta maksanut. 6637: da tältä takaisin suorittamansa määrä. Lisäk- 6638: si keskus huolehtii suomalaisen vakuutusyh- 6639: tiön selvitystilan ja konkurssin yhteydessä 6640: korvausten maksamisesta sen jälkeen, kun 4luku 6641: vakuutuskanta ja sitä vastaava omaisuus on 6642: siirretty keskukselle, sekä muista vakuu- Liikennevakuutus 6643: tusyhtiölain 15 luvun 14 §:ssäja ulkomaisis- 6644: ta vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/95) 19 b § 6645: 49 §:ssä säädetyistä tehtävistä. Sellaisen ul- Tämän lain mukaiset vakuutukset lakkaa- 6646: komaisen vakuutusyhtiön selvitystilan tai vat olemasta voimassa kuukauden kuluttua 6647: 6648: 6649: 270075 6650: 2 EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp 6651: 6652: siitä, kun vakuutuksenottaja sai tiedon va- kennevakuutuksenottajille, jotka ovat saaneet 6653: kuutusyhtiön selvitystilan tai konkurssin al- olennaista taloudellista hyötyä liian alhaisista 6654: kamisesta ja hänen velvollisuudestaan ottaa vakuutusmaksuista. Tämän momentin nojalla 6655: uusi vakuutus tässä määräajassa. Jollei va- määrättävä lisävakuutusmaksu saa kunkin 6656: kuutuksenottaja ole tätä ennen ottanut va- vakuutuksenottajan osalta olla enintään yhtä 6657: kuutusta toisesta vakuutusyhtiöstä, hänen suuri kuin se taloudellinen hyöty, jonka hän 6658: katsotaan laiminlyöneen tämän lain mukai- on liian alhaisten vakuutusmaksujen johdosta 6659: sen vakuuttamisvelvollisuutensa. Erityisen saanut kolmen vuoden aikana ennen vakuu- 6660: selvityspesän hallinto ja ulkomaisen vakuu- tusyhtiön joutumista selvitystilaan tai kon- 6661: tusyhtiön osalta liikennevakuutuskeskus on kurssiin. 6662: velvollinen viipymättä ilmoittamaan kirjalli- Päätöksen lisävakuutusmaksusta, sen suu- 6663: sesti vakuutuksenottajille edellä mainitusta ruudesta ja tilittämisestä tekee liikenneva- 6664: velvollisuudesta ottaa vakuutus toisesta va- kuutuskeskus. Ministeriö antaa tarvittaessa 6665: kuutusyhtiöstä. tarkempia määräyksiä tämän momentin so- 6666: veltamisesta. Maksuunpannulle ja maksetta- 6667: 19 c § vaksi erääntyneelle lisävakuutusmaksulle, 6668: Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon- jota ei ole suoritettu viimeistään eräpäivänä, 6669: kurssin johdosta tämän lain mukainen kor- peritään viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 6670: vaus jää joko osittain tai kokonaan turvaa- momentissa tarkoitetun korkokannan mu- 6671: matta vakuutusyhtiölain 10 luvun 7 §:n mu- kaan. Lisävakuutusmaksu vii västyskorkoi- 6672: kaisen vakuutuksenottajalle mahdollisesti neen saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai 6673: määrätyn lisämaksuvelvollisuuden toteutta- päätöstä siten kuin verojen ja maksujen pe- 6674: misen jälkeen, voidaan vakuutuksenottaja rimisestä ulosottotoimin annetussa laissa 6675: velvoittaa maksamaan liikennevakuutuksen (367/61) säädetään. 6676: lisävakuutusmaksu siten kuin tässä pykälässä 6677: säädetään. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei 19 d § 6678: koske kuluttajaa eikä sellaista elinkeinonhar- Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon- 6679: joittajaa, joka huomioon ottaen hänen elin- kurssin johdosta tämän lain mukainen kor- 6680: keinotoimintansa laatu ja laajuus sekä olo- vaus jää joko osittain tai kokonaan turvaa- 6681: suhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopi- matta vakuutuksenottajien lisämaksuvelvolli- 6682: japuolena rinnastettavissa kuluttajaan. suuden toteuttamisen jälkeen, vastaavat siitä 6683: Lisävakuutusmaksu voidaan määrätä sel- tai sen osasta liikennevakuutusta harjoittavat 6684: laiselle vakuutuksenottajalle, joka on omis- vakuutusyhtiöt yhdessä. Turvaamatta jäävä 6685: tuksen perusteella tai muutoin käyttänyt osuus rahoitetaan perimällä vuosittain yh- 6686: merkittävää vaikutusvaltaa vakuutusyhtiön teistakuumaksu niiltä vakuutusyhtiöiltä, jotka 6687: hallinnossa, jos liikennevakuutusta harjoitet- harjoittavat liikennevakuutusta maksuun- 6688: taessa on olennaisesti jätetty noudattamatta panovuonna. Vakuutusyhtiö voi sisällyttää 6689: vakuutusliikkeen harjoittamista koskevia yhteistakuumaksusta aiheutuvan menojen 6690: säännöksiä tai määräyksiä tai jos liiketoimin- lisäyksen liikennevakuutuksen erääntyviin 6691: nassa on syyllistytty rikolliseen menettelyyn, vakuutusmaksuihin. 6692: jota ei voida pitää vähäisenä. Tämän mo- Maksun suuruus määräytyy vakuutusyh- 6693: mentin nojalla määrättävän lisävakuutusmak- tiön liikennevakuutuksesta saaman taikka 6694: sun suuruus on kunkin vakuutuksenottajan tällä vakuutuksella katettavien riskien perus- 6695: osalta hänen saamansa taloudellisen hyödyn teella arvioidun vakuutusmaksutulon mukai- 6696: suuruinen. sessa suhteessa. Maksun suuruus voi olla 6697: Jos 2 momentin mukainen lisävakuutus- vuodessa enintään kaksi prosenttia edellä 6698: maksu ei riitä turvaamatta jääneen osuuden tarkoitetusta vakuutusmaksutulosta. Ministe- 6699: kattamiseen ja jos tämän lain mukaisen va- riö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset 6700: kuutuksen vakuutusmaksut ovat keskimäärin tämän momentin soveltamisesta. 6701: olleet kohtuuttoman alhaiset vakuutuksista Maksuunpannulle ja maksettavaksi erään- 6702: aiheutuneisiin kustannuksiin verrattuina ja tyneelle maksulle ja sen ennakolle, jota ei 6703: tämän voidaan arvioida olennaisesti vaikut- ole suoritettu viimeistään eräpäivänä, peri- 6704: taneen vakuutusyhtiön joutumiseen selvitys- tään viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 mo- 6705: tilaan tai konkurssiin, voidaan 2 momentin mentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. 6706: mukaisen maksun lisäksi määrätä lisävakuu- Maksu ja sen ennakko sekä viivästyskorko 6707: tusmaksu vakuutusyhtiön niille muille lii- saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätös- 6708: EV 234/1996 vp- HE 226/1996 vp 3 6709: 6710: tä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä tai konkurssipesästä tässä laissa säädettyjen 6711: ulosottotoimin annetussa laissa säädetään. tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot. 6712: 6713: 19 e § Tämä laki tulee voimaan päivänä 6714: Liikennevakuutuskeskuksella on sen jäl- kuuta 199. 6715: keen, kun vakuutusyhtiö on asetettu selvitys- Lakia sovelletaan sen voimantulon jälkeen 6716: tilaan tai konkurssiin, oikeus saada selvitys- alkavaan selvitystilaan tai konkurssiin. 6717: 6718: 6719: 6720: 6721: Laki 6722: potilasvahinkolain muuttamisesta 6723: 6724: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6725: muutetaan 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetun potilasvahinkolain (585/86) 5 §:n 3 mo- 6726: mentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (363/95), ja 6727: lisätään lakiin uusi 5 a-5 d § seuraavasti: 6728: 5§ 5a§ 6729: V akuutuksenantqja Vakuutuksen ottaminen toisesta 6730: vakuutusyhtiöstä 6731: 6732: Kaikkien potilasvakuutustoimintaa Suo- Tämän lain mukaiset vakuutukset lakkaa- 6733: messa harjoittavien vakuutusyhtiöiden on vat olemasta voimassa kuukauden kuluttua 6734: kuuluttava potilasvakuutusyhdistykseen. Yh- siitä, kun vakuutuksenottaja sai tiedon va- 6735: distys hoitaa tämän lain mukaisen korvaus- kuutusyhtiön selvitystilan tai konkurssin al- 6736: toiminnan ja voi myöntää vakuutuksia jä- kamisesta ja hänen velvollisuudestaan ottaa 6737: senyhtiöidensä lukuun. Yhdistys vastaa va- uusi vakuutus tässä määräajassa. Jollei va- 6738: hingosta silloin, kun vakuutuksen ottaminen kuutuksenottaja ole tätä ennen ottanut va- 6739: on laiminlyöty, sekä määrää ja perii 4 §:n 2 kuutusta toisesta vakuutusyhtiöstä, hänen 6740: momentissa tarkoitetun korotetun vakuutus- katsotaan laiminlyöneen tämän lain mukai- 6741: maksun. Lisäksi yhdistys huolehtii suomalai- sen vakuuttamisvelvollisuutensa. Erityisen 6742: sen vakuutusyhtiön selvitystilan ja konkurs- selvityspesän hallinto ja ulkomaisen vakuu- 6743: sin yhteydessä korvausten maksamisesta sen tusyhtiön osalta potilasvakuutusyhdistys on 6744: jälkeen, kun vakuutuskanta ja sitä vastaava velvollinen viipymättä ilmoittamaan kirjal- 6745: omaisuus on siirretty yhdistykselle, sekä lisesti vakuutuksenottajille edellä mainitusta 6746: muista vakuutusyhtiölain 15 luvun 14 §:ssä velvollisuudesta ottaa vakuutus toisesta va- 6747: ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun kuutusyhtiöstä. 6748: lain (398/95) 49 §:ssä säädetyistä tehtävistä. 6749: Sellaisen ulkomaisen vakuutusyhtiön selvi- 5b § 6750: tystilan tai konkurssin osalta, jonka kotival- 6751: tio kuuluu Euroopan talousalueeseen, yhdis- Lisävakuutusmaksu 6752: tyksen velvollisuus maksaa korvaukset alkaa 6753: kuitenkin ministeriön määräämästä ajankoh- Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon- 6754: dasta. Kun yhdistys on maksanut vahinkoa kurssin johdosta tämän lain mukainen kor- 6755: kärsineelle korvausta, hänen oikeutensa kor- vaus jää joko osittain tai kokonaan turvaa- 6756: vaukseen selvitys- tai konkurssipesästä siir- matta, vakuutusyhtiölain 10 luvun 7 §:n mu- 6757: tyy yhdistykselle siihen määrään saakka kuin kaisen vakuutuksenottajalle mahdollisesti 6758: tämä on korvausta maksanut. määrätyn lisämaksuvelvollisuuden toteutta- 6759: misen jälkeen, voidaan vakuutuksenottaja 6760: 4 EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp 6761: 6762: velvoittaa maksamaan potilasvakuutuksen Lisävakuutusmaksu viivästyskorkoineen saa- 6763: lisävakuutusmaksu siten kuin tässä pykälässä daan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä 6764: säädetään. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei siten kuin verojen ja maksujen perimisestä 6765: koske kuluttajaa eikä sellaista elinkeinonhar- ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) sää- 6766: joittajaa, joka huomioon ottaen hänen elin- detään. 6767: keinotoimintansa laatu ja laajuus sekä olo- 5c § 6768: suhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopi- 6769: japuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Y hteistakuumaksu 6770: Lisävakuutusmaksu voidaan määrätä sel- 6771: laiselle vakuutuksenottajalle, joka on omis- Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon- 6772: tuksen perusteella tai muutoin käyttänyt kurssin johdosta tämän lain mukainen kor- 6773: merkittävää vaikutusvaltaa vakuutusyhtiön vaus jää joko osittain tai kokonaan turvaa- 6774: hallinnossa, jos potilasvakuutusta harjoitet- matta vakuutuksenottajien lisämaksuvelvolli- 6775: taessa on olennaisesti jätetty noudattamatta suuden toteuttamisen jälkeen, vastaavat siitä 6776: vakuutusliikkeen harjoittamista koskevia tai sen osasta potilasvakuutusta harjoittavat 6777: säännöksiä tai määräyksiä tai jos liiketoimin- vakuutusyhtiöt yhdessä. Turvaamatta jäävä 6778: nassa on syyllistytty rikolliseen menettelyyn, osuus rahoitetaan perimällä vuosittain yh- 6779: jota ei voida pitää vähäisenä. Tämän mo- teistakuumaksu niiltä vakuutusyhtiöiltä, jotka 6780: mentin nojalla määrätyn lisävakuutusmaksun harjoittavat potilasvakuutusta maksuun- 6781: suuruus on kunkin vakuutuksenottajan osalta panovuonna. Vakuutusyhtiö voi sisällyttää 6782: hänen saamansa taloudellisen hyödyn suurui- yhteistakuumaksusta aiheutuvan menojen 6783: nen. lisäyksen potilasvakuutuksen erääntyviin 6784: Jos 2 momentin mukainen lisävakuutus- vakuutusmaksuihin. 6785: maksu ei riitä turvaamatta jääneen osuuden Maksun suuruus määräytyy vakuutusyh- 6786: kattamiseen ja jos tämän lain mukaisen va- tiön potilasvakuutuksesta saaman taikka tällä 6787: kuutuksen vakuutusmaksut ovat keskimäärin vakuutuksella katettavien riskien perusteella 6788: olleet kohtuuttoman alhaiset vakuutuksista arvioidun vakuutusmaksutulon mukaisessa 6789: aiheutuneisiin kustannuksiin verrattuina ja suhteessa. Maksun suuruus voi olla vuodessa 6790: tämän voidaan arvioida olennaisesti vaikut- enintään kaksi prosenttia edellä tarkoitetusta 6791: taneen vakuutusyhtiön joutumiseen selvitys- vakuutusmaksutulosta. Ministeriö antaa tar- 6792: tilaan tai konkurssiin, voidaan 2 momentin vittaessa tarkemmat määräykset tämän mo- 6793: mukaisen maksun lisäksi määrätä lisävakuu- mentin soveltamisesta. 6794: tusmaksu vakuutusyhtiön niille muille poti- Maksuunpannulie ja maksettavaksi erään- 6795: lasvakuutuksenottajille, jotka ovat saaneet tyneelle maksulle ja sen ennakolle, jota ei 6796: olennaista taloudellista hyötyä liian alhaisista ole suoritettu viimeistään eräpäivänä, peri- 6797: vakuutusmaksuista. Tämän momentin nojalla tään viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 mo- 6798: määrättävä lisävakuutusmaksu saa kunkin mentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. 6799: vakuutuksenottajan osalta olla enintään yhtä Maksu ja sen ennakko sekä viivästyskorko 6800: suuri kuin se taloudellinen hyöty, jonka hän saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätös- 6801: on liian alhaisten vakuutusmaksujen johdosta tä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä 6802: saanut kolmen vuoden aikana ennen vakuu- ulosottotoimin annetussa laissa säädetään. 6803: tusyhtiön joutumista selvitystilaan tai kon- 6804: kurssiin. 5d§ 6805: Päätöksen lisävakuutusmaksusta, sen suu- 6806: ruudesta ja tilittämisestä tekee potilasvakuu- Oikeus saada tietoja 6807: tusyhdistys. Ministeriö antaa tarvittaessa tar- 6808: kempia määräyksiä tämän momentin sovelta- Potilasvakuutusyhdistyksellä on sen jäl- 6809: misesta. Maksuunpannulie ja maksettavaksi keen, kun vakuutusyhtiö on asetettu selvitys- 6810: erääntyneelle lisävakuutusmaksulle, jota ei tilaan tai konkurssiin, oikeus saada selvitys- 6811: ole suoritettu viimeistään eräpäivänä, peri- tai konkurssipesästä tässä laissa säädettyjen 6812: tään viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 mo- tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot. 6813: mentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. 6814: EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp 5 6815: 6816: Tämä laki tulee voimaan päivänä Lakia sovelletaan sen voimaantulon jäl- 6817: kuuta 199. keen alkavaan selvitystilaan tai konkurssiin. 6818: 6819: 6820: 6821: 6822: Laki 6823: tapatunnavakuutuslain muuttamisesta 6824: 6825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6826: lisätään 20 päivänä elokuuta 1948 annettuun tapaturmavakuutuslakiin (608/48) uusi 6827: 38 a-38 d § seuraavasti: 6828: 6829: 3 luku suhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopi- 6830: japuolena rinnastettavissa kuluttajaan. 6831: V akuotuslaitokset sekä niiden ja Lisävakuutusmaksu voidaan määrätä sel- 6832: vakuutuksenottajain väliset oikeudelliset laiselle vakuutuksenottajalle, joka on omis- 6833: suhteet tuksen perusteella tai muutoin käyttänyt 6834: merkittävää vaikutusvaltaa vakuutusyhtiön 6835: 38 a § hallinnossa, jos tämän lain mukaista pakol- 6836: Tämän lain mukaiset pakolliset vakuutuk- lista tapaturmavakuutusta harjoitettaessa on 6837: set lakkaavat olemasta voimassa kuukauden olennaisesti jätetty noudattamatta vakuutus- 6838: kuluttua siitä, kun vakuutuksenottaja sai tie- liikkeen harjoittamista koskevia säännöksiä 6839: don vakuutusyhtiön selvitystilan tai konkurs- tai määräyksiä tai jos liiketoiminnassa on 6840: sin alkamisesta ja hänen velvollisuudestaan syyllistytty rikolliseen menettelyyn, jota ei 6841: ottaa uusi vakuutus tässä määräajassa. Jollei voida pitää vähäisenä. Tämän momentin no- 6842: vakuutuksenottaja ole tätä ennen ottanut va- jalla määrätyn lisävakuutusmaksun suuruus 6843: kuutusta toisesta vakuutusyhtiöstä, hänen on kunkin vakuutuksenottajan osalta hänen 6844: katsotaan laiminlyöneen tämän lain mukai- saamansa taloudellisen hyödyn suuruinen. 6845: sen vakuuttamisvelvollisuutensa. Erityisen Jos 2 momentin mukainen lisävakuutus- 6846: selvityspesän hallinto ja ulkomaisen vakuu- maksu ei riitä turvaamatta jääneen osuuden 6847: tusyhtiön osalta Tapaturmavakuutuslaitosten kattamiseksi ja jos tämän lain mukaisen pa- 6848: liitto on velvollinen viipymättä ilmoittamaan kollisen vakuutuksen vakuutusmaksut ovat 6849: kirjallisesti vakuutuksenottajille edellä mai- keskimäärin olleet kohtuuttoman alhaiset 6850: nitusta velvollisuudesta ottaa vakuutus toi- vakuutuksista aiheutuneisiin kustannuksiin 6851: sesta vakuutusyhtiöstä. verrattuina ja tämän voidaan arvioida olen- 6852: naisesti vaikuttaneen vakuutusyhtiön joutu- 6853: 38 b § miseen selvitystilaan tai konkurssiin, voi- 6854: Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon- daan 2 momentin mukaisen maksun lisäksi 6855: kurssin johdosta tämän lain mukaiseen pa- määrätä lisävakuutusmaksu vakuutusyhtiön 6856: kolliseen vakuutukseen perustuva korvaus niille muille vakuutuksenottajille, jotka ovat 6857: jää joko osittain tai kokonaan turvaamatta saaneet olennaista taloudellista hyötyä liian 6858: vakuutusyhtiölain 10 luvun 7 §:n mukaisen alhaisista vakuutusmaksuista. Tämän mo- 6859: vakuutuksenottajalle mahdollisesti määrätyn mentin nojalla määrättävä lisävakuutusmaksu 6860: lisämaksuvelvollisuuden toteuttamisen jäl- saa kunkin vakuutuksenottajan osalta olla 6861: keen, voidaan vakuutuksenottaja velvoittaa enintään yhtä suuri kuin se taloudellinen 6862: maksamaan tapaturmavakuutuksen lisäva- hyöty, jonka hän on liian alhaisten vakuu- 6863: kuutusmaksu siten kuin tässä pykälässä sää- tusmaksujen johdosta saanut kolmen vuoden 6864: detään. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei aikana ennen vakuutusyhtiön joutumista sel- 6865: koske kuluttajaa eikä sellaista elinkeinonhar- vitystilaan tai konkurssiin. 6866: joittajaa, joka huomioon ottaen hänen elin- Päätöksen lisävakuutusmaksusta, sen suu- 6867: keinotoimintansa laatu ja laajuus sekä olo- ruudesta ja tilittämisestä tekee Tapaturmava- 6868: 6 EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp 6869: 6870: kuutuslaitosten liitto. Ministeriö antaa tarvit- ole suoritettu viimeistään eräpäivään men- 6871: taessa tarkempia määräyksiä tämän momen- nessä, peritään viivästyskorkoa korkolain 6872: tin soveltamisesta. Maksuunpannulie ja mak- 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan 6873: settavaksi erääntyneelle lisävakuutusmaksul- mukaan. Maksu ja sen ennakko sekä viiväs- 6874: le, jota ei ole suoritettu viimeistään eräpäi- tyskorko saadaan ulosottaa ilman tuomiota 6875: vänä, peritään viivästyskorkoa korkolain tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen 6876: 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa 6877: mukaan. Lisävakuutusmaksu viivästyskor- säädetään. 6878: koineen saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai Tapaturmavakuutuslaitosten liitto huolehtii 6879: päätöstä siten kuin verojen ja maksujen pe- suomalaisen vakuutusyhtiön selvitystilan ja 6880: rimisestä ulosottotoimin annetussa laissa konkurssin yhteydessä korvausten maksami- 6881: (367/61) säädetään. sesta sen jälkeen, kun vakuutuskanta ja sitä 6882: vastaava omaisuus on siirretty liitolle, sekä 6883: 38 c § muista vakuutusyhtiölain 15 luvun 14 §:ssä 6884: Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon- ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun 6885: kurssin johdosta tässä laissa tarkoitettuun lain (398/95) 49 §:ssä säädetyistä tehtävistä. 6886: pakolliseen vakuutukseen perustuva korvaus Sellaisen ulkomaisen vakuutusyhtiön selvi- 6887: jää joko osittain tai kokonaan turvaamatta tystilan tai konkurssin osalta, jonka kotival- 6888: vakuutuksenottajien lisämaksuvelvollisuuden tio kuuluu Euroopan talousalueeseen, liiton 6889: toteuttamisen jälkeen, vastaavat siitä tai sen velvollisuus maksaa korvaukset alkaa kui- 6890: osasta mainittua vakuutusta harjoittavat va- tenkin ministeriön määräämästä ajankohdas- 6891: kuutusyhtiöt yhdessä. Turvaamatta jäävä ta. Kun liitto on maksanut vahinkoa kärsi- 6892: osuus rahoitetaan perimällä vuosittain yhteis- neelle korvausta, hänen oikeutensa korvauk- 6893: takuumaksu niiltä vakuutusyhtiöiltä, jotka seen selvitys- tai konkurssipesästä siirtyy 6894: harjoittavat tämän lain mukaista pakollista liitolle siihen määrään saakka kuin tämä on 6895: vakuutusta maksuunpanovuonna. V akuu- korvausta maksanut. 6896: tusyhtiö voi sisällyttää yhteistakuumaksusta 6897: aiheutuvan menojen lisäyksen tapaturmava- 38 d § 6898: kuutuksen erääntyviin vakuutusmaksuihin. Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla on sen 6899: Maksun suuruus määräytyy vakuutusyh- jälkeen, kun vakuutusyhtiö on asetettu selvi- 6900: tiön tämän lain mukaisista pakollisista va- tystilaan tai konkurssiin, oikeus saada selvi- 6901: kuutuksista saaman taikka näilla vakuutuk- tys- tai konkurssipesästä tässä laissa säädet- 6902: silla katettavien riskien perusteella arvioidun tyjen tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat 6903: vakuutusmaksutulon mukaisessa suhteessa. tiedot. 6904: Maksun suuruus voi olla vuodessa enintään 6905: kaksi prosenttia edellä tarkoitetusta vakuu- 6906: tusmaksutulosta. Ministeriö antaa tarvittaessa 6907: tarkemmat määräykset tämän momentin so- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6908: veltamisesta. kuuta 199. 6909: Maksuunpannulie ja maksettavaksi erään- Lakia sovelletaan sen voimaantulon jäl- 6910: tyneelle maksulle ja sen ennakolle, jota ei keen alkavaan selvitystilaan tai konkurssiin. 6911: EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp 7 6912: 6913: 6914: Laki 6915: vakuutusyhtiölain muuttamisesta 6916: 6917: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6918: muutetaan 28 päivänäjoulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062179) 10 luvun 2 §:n 6919: 3 momentti sekä 15 luvun 10 §:n 3 momentti ja 14 §:n 1 momentti, 6920: sellaisena kuin niistä on 15 luvun 14 §:n 1 momentti 17 päivänä maaliskuuta 1995 anne- 6921: tussa laissa (389/95), sekä 6922: lisätään 10 luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 17 päivänä 6923: maaliskuuta 1995 annetulla lailla, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirty- 6924: vät 5 ja 6 momentiksi, seuraavasti: 6925: 6926: 10 luku 14 § 6927: Jos sopimusta vakuutuskannan luovuttami- 6928: Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sesta ei ole saatu aikaan eikä uutta yhtiötä- 6929: kään ole perustettu yhden vuoden kuluessa 6930: 2§ selvitystilan alkamisesta, ministeriö voi mää- 6931: rätä ajankohdan, jolloin muut kuin liikenne- 6932: Korvausvastuu vastaa sattuneiden vakuu- vakuutuslain, potilasvahinkolain ja tapatur- 6933: tustapahtumien johdosta suoritettavia, mak- mavakuutuslain mukaiset vakuutukset lak- 6934: samatta olevia korvaus- ja muita määriä sekä kaavat olemasta voimassa, sekä ajankohdan, 6935: liikennevakuutuslain (279/59) ja tapaturma- jolloin mainittujen lakien mukaisten vakuu- 6936: vakuutuslain (608/48) mukaisten vakuutus- tusten vakuutuskanta ja sitä vastaava omai- 6937: ten yhteistakuuerää ja runsasvahinkoisten suus siirretään erityisestä selvityspesästä lii- 6938: vuosien varalta vastuuopillisesti laskettavaa kennevakuutuskeskuksen, potilasvakuutusyh- 6939: tasoitusmäärää. distyksen ja Tapaturmavakuutuslaitosten lii- 6940: V akuotusyhtiön on kartutettava yhteista- ton hallinnoitavaksi. Vakuutuskannan ja sitä 6941: kuuerää liikennevakuutuslain 19 d §:ssä ja vastaavan omaisuuden siirtämisestä on so- 6942: tapaturmavakuutuslain 38 c §:ssä tarkoitetun veltuvin osin voimassa, mitä 16 luvun 3 §:n 6943: maksuvelvollisuuden varalta siten kuin mi- 1-3 momentissa säädetään vakuutuskannan 6944: nisteriö tarkemmin määrää. Yhteistakuuerää luovuttamisesta. Sen estämättä, mitä 15 lu- 6945: voidaan käyttää ainoastaan edellä mainitun vun 10 §:ssä säädetään, 10 luvun 2 §:ssä 6946: maksuvelvollisuuden täyttämiseksi. mainittua yhteistakuuerää vastaava suhteel- 6947: linen osuus vastuuvelan katteena olevasta 6948: omaisuudesta on kuitenkin käytettävä ensisi- 6949: 15 luku jaisesti kyseisten lakien perusteella korvauk- 6950: seen oikeutettujen hyväksi. Tämän jälkeen 6951: Selvitystila ja pU1Kaminen on erityisen selvityspesän muu kuin edellä 6952: mainittu omaisuus, jollei toisin sovita, muu- 6953: 10 § tettava rahaksi ja jaettava niille, joilla va- 6954: kuutussopimuksen perusteella on siihen oi- 6955: Ennen erityisen selvityspesän lopullista keus, heidän vastuuvelkaosuuksiensa mukai- 6956: selvittämistä saadaan siitä suorittaa maksuja sessa suhteessa. Jos kuitenkin on kysymys 6957: ainoastaan ministeriön luvalla. Liikenneva- lakisääteistä eläkevakuutusliikettä harjoitta- 6958: kuutuslakiin, potilasvahinkolakiin ja tapatur- vasta vakuutusyhtiöstä, erityisen selvitys- 6959: mavakuutuslakiin perustuvat korvaukset tu- pesän omaisuus on käytettävä ministeriön 6960: lee kuitenkin maksaa näiden lakien mukai- määräämällä tavalla niihin kustannuksiin, 6961: sesti. Tätä varten erityisen selvityspesän hal- jotka aiheutuvat siitä, että samanlainen elä- 6962: linnolla on oikeus ottaa lainaa korvausten keturva järjestetään toisessa vakuutusyhtiös- 6963: maksamisen turvaamiseksi. sä. Tällöin on ensisijaisesti pyrittävä pienen- 6964: 8 EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp 6965: 6966: tämään työntekijäin eläkelain 12 §:n 4 mo- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6967: mentin soveltamisesta aiheutuvia kustannuk- kuuta 199. 6968: sia. Lakia sovelletaan sen voimaantulon jäl- 6969: keen alkavaan selvitystilaan tai konkurssiin. 6970: 6971: 6972: 6973: 6974: Laki 6975: ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 33 ja 49 §:n muuttamisesta 6976: 6977: 6978: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6979: muutetaan ulkomaisista vakuutusyhtiöistä 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain 6980: (398/95) 33 §ja 49 §:n 3 momentti seuraavasti: 6981: 33 § jolloin muut kuin liikennevakuutuslain 6982: (279/59), potilasvahinkolain (585/86) ja ta- 6983: V astuuvelka paturmavakuutuslain (608/48) mukaiset va- 6984: kuutukset päättyvät, sekä ajankohdan, jolloin 6985: Kolmannen maan vakuutusyhtiön on Suo- mainittujen lakien mukaisten vakuutusten 6986: messa harjoittamansa ensivakuutusliikkeen vakuutuskanta ja sitä vastaava omaisuus siir- 6987: osalta laskettava vastuuvelka. Se muodostuu retään erityisestä selvityspesästä liikenneva- 6988: vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta kuutuskeskuksen, potilasvakuutusyhdistyk- 6989: siten kuin vakuutusyhtiölain 10 luvun 2 §:n sen ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hal- 6990: 2-6 momentissa säädetään. linnoitavaksi. Vakuotuskannan ja sitä vastaa- 6991: van omaisuuden siirtämisestä on soveltuvin 6992: 49 § osin voimassa, mitä vakuutusyhtiölain 16 6993: luvun 3 §:n 1-3 momentissa ja tämän lain 6994: Selvitysmiesten asettaminen 68 §:n 2 momentissa säädetään vakuutuskan- 6995: nan luovuttamisesta. Muutoin noudatetaan 6996: soveltuvin osin, mitä vakuutusyhtiölain 15 6997: Jos selvitysmiehet eivät ole yhden vuoden luvun 14 §:ssä säädetään. 6998: kuluessa toimiluvan lakkaamisesta aikaan- 6999: saaneet sopimusta vakuutuskannan luovutta- Tämä laki tulee voimaan päivänä 7000: misesta 66 §:n mukaisesti tai jollei vakuu- kuuta 199 . 7001: tusliikettä muutoin ole sanotussa ajassa sel- Lakia sovelletaan sen voimaantulon jäl- 7002: vitetty, ministeriö voi määrätä ajankohdan, keen alkavaan selvitystilaan tai konkurssiin. 7003: 7004: 7005: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996 7006: EV 23511996 vp- HE 22711996 vp 7007: 7008: 7009: 7010: 7011: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tapatunna- 7012: vakuutuslain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 7013: 7014: 7015: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys terveysvaliokunta on antanut asiasta mietin- 7016: n:o 227/1996 vp laiksi tapaturmavakuutus- tönsä n:o 39/1996 vp, on hyväksynyt seuraa- 7017: lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liitty- vat lait: 7018: viksi laeiksi. Eduskunta, jolle sosiaali- ja 7019: 7020: 7021: 7022: 7023: Laki 7024: tapatunnavakuutuslain muuttamisesta 7025: 7026: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7027: kumotaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/48) 45 §, sellai- 7028: sena kuin se on 23 päivänä lokakuuta 1992 annetussa laissa (948/92), 7029: muutetaan 10 §:n 2 momentti, 11 §, 12 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 15 §:n 4 momentti, 22 ja 7030: 29 §, 30 §:n 1 momentti, 30 a, 31-33 ja 35-38 §, 41 §:n 5 momentti, 46 §:n 2 momentti, 7031: 58 §, 60 §:n 1 ja 6 momentti sekä 64, 64 a, 64 b, 65, 65 aja 65 b §, 7032: sellaisina kuin niistä ovat 10 §:n 2 momentti, 11 §ja 12 §:n 1 momentti 23 päivänä joulu- 7033: kuuta 1971 annetussa laissa (956/71), 22 § osittain muutettuna 27 päivänä maaliskuuta 1991 7034: annetulla lailla (627/91), 29 § 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (396/95), 30 a § 7035: muutettuna 22 päivänä tammikuuta 1988 ja 14 päivänä lokakuuta 1994 annetuilla laeilla 7036: (39/88 ja 893/94), 35 § 6 päivänä huhtikuuta 1979 annetussa laissa (408/79), 38 § osittain 7037: muutettuna 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetulla lailla (526/81), 41 §:n 5 momentti ja 7038: 46 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, 58 § muutettuna 9 päivänä maaliskuuta 1962 7039: ja 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetuilla laeilla (205/62 ja 603/90), 60 §:n 1 momentti 30 7040: päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1642/92) ja 6 momentti 20 päivänä helmikuuta 7041: 1987 annetussa laissa (192/87), 64 § muutettuna mainituilla 22 päivänä tammikuuta 1988 ja 7042: 14 päivänä lokakuuta 1994 annetuilla laeilla sekä 8 päivänä tammikuuta 1993 annetulla lailla 7043: (21193), 64 aja 65 b § mainitussa 22 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa, 64 b § 29 7044: päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1306/89) ja 65 a § mainitussa 10 päivänä heinä- 7045: kuuta 1981 annetussa laissa, sekä 7046: lisätään lakiin uusi 11 a, 30 b, 32 a, 35 a, 41 b-41 e ja 53 h § seuraavasti: 7047: 7048: 10§ 11§ 7049: Jos työtapaturma sattuu sellaisen työnanta- 7050: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto vastaa jan työssä olevalle työntekijälle, joka on lai- 7051: 1 momentissa tarkoitetun työnantajan työnte- minlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, Ta- 7052: kijälle sattuneen työtapaturman korvaamises- paturmavakuutuslaitosten liitto vastaa tämän 7053: ta tämän lain mukaisesti ottaen huomioon lain mukaisen korvauksen suorittamisesta. 7054: 12 §:n 2 ja 5 momentin säännökset. Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla on oi- 7055: 7056: 7057: 7058: 270076 7059: 2 EV 235/1996 vp - HE 227/1996 vp 7060: 7061: keus 36 §:ssä tarkoitetun maksun lisäksi pe- annettavaa hoitoa. Sama koskee kuntoutusta 7062: riä työnantajalta, mitä näin määrätään kor- sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. 7063: vauksena suoritettavaksi, kuitenkin enintään Jos työntekijä ilman hyväksyttävää syytä 7064: 1 000 markkaa tapaturmaa kohden. kieltäytyy mainitusta hoidosta tai kuntoutuk- 7065: sesta, voidaan hänelle maksettavan päivära- 7066: 11 a § han, tapaturmaeläkkeen ja haittarahan suorit- 7067: Jos muun kuin korvausasian yhteydessä taminen keskeyttää. 7068: syntyy epäselvyyttä siitä, onko työhön sovel- Jos vamma on pahentunut tai sairaus pit- 7069: lettava tätä lakia ja asialla on periaatteellista kittynyt vahingoittuneesta nippuvasta syystä, 7070: merkitystä, asian ratkaisee asianomaisen joka ei ole korvattavan vamman tai sairau- 7071: työntekijän, työnantajan tai vakuutuslaitok- den seurausta, voidaan häneltä määräajaksi 7072: sen hakemuksesta Tapaturmavakuutuslaitos- pidättää korvaus joko kokonaan tai osaksi. 7073: ten liitto. Vakuutuslaitoksen on annettava 1 ja 2 mo- 7074: mentissa tarkoitetusta korvauksen keskeyttä- 7075: 12 § misestä tai pidättämisestä päätös. 7076: V akuuttamisvelvollisen työnantajan on itse 7077: 100 markan määrään asti suoritettava kor- 7078: vausta kustakin työtapaturmasta, jollei va- 29 § 7079: kuutusta ole vapaaehtoisesti ulotettu käsittä- Tämän lain mukaista vakuutusta saa har- 7080: mään myös tätä korvausvelvollisuutta. Va- joittaa Suomessa 8 §:ssä tarkoitettuna vakuu- 7081: kuutuskirjaan on aina merkittävä, onko työn- tuslaitoksena sellainen vakuutusyhtiölaissa 7082: antajana omavastuu vai ei. (1062179) tarkoitettu vakuutusyhtiö, jolla on 7083: oikeus toimilupansa perusteella harjoittaa 7084: Jos työnantaja jättää suorittamatta 1 mo- suomalaisten vakuutusyhtiöiden ja vakuu- 7085: mentissa maimtun korvauksen tai jos syntyy tusyhdistysten sekä Suomessa toimivien ul- 7086: erimielisyyttä sellaisen korvauksen suuruu- komaisten vakuutusyhtiöiden vakuutus- 7087: desta, on vakuutuslaitos, jossa työntekijä on luokista annetun sosiaali- ja terveysministe- 7088: vakuutettu työtapaturman varalta, velvollinen riön päätöksen (858/95) 1 §:n 1 kohdassa 7089: lain mukaisesti suorittamaan sanotun kor- mainitun vahinkovakuutusluokan 1 mukaista 7090: vauksen. Vastaava velvollisuus on Tapatur- vakuutusta ja joka on tehnyt toiminnan aloit- 7091: mavakuutuslaitosten liitolla, jos 2 momentis- tamisesta 2 momentissa säädetyn ilmoituk- 7092: sa mainittu työnantaja laiminlyö korvausvel- sen. Sama koskee ulkomaisista vakuutusyh- 7093: vollisuutensa. tiöistä annetussa laissa (398/95) tarkoitettua 7094: Vakuutuslaitoksella ja Tapaturmavakuutus- ulkomaista vakuutusyhtiötä, jolla on oikeus 7095: laitosten liitolla on oikeus periä työnantajalta harjoittaa edellä mainitun vahinkovakuutus- 7096: 3 momentin mukaisesti suoritettu korvaus. luokan mukaista vakuutusta Suomessa. 7097: Vakuutusyhtiön, joka aikoo harjoittaa tä- 7098: män lain mukaista vakuutusta Suomessa, on 7099: 15 § viimeistään kahta kuukautta ennen toiminnan 7100: aloittamista ilmoitettava siitä ministeriölle ja 7101: Sairaanhoitoa on annettava tarpeettomia Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle tällaiselle 7102: kustannuksia välttäen vahingoittuneen ter- vakuutuslaitokselle säädettyjen velvoitteiden 7103: veydentilaa kuitenkaan vaarantamatta. Va- täyttämistä varten. 7104: hingoittunut ei ole velvollinen ottamaan vas- Tämän lain mukaista vakuutusta harjoitta- 7105: taan työtapaturman vuoksi tarpeellista hoitoa vaan suomalaiseen vakuutusyhtiöön sovelle- 7106: Suomen ulkopuolella, jollei erityisestä syystä taan vakuutusyhtiölain ja ulkomaiseen va- 7107: muuta johdu. kuutusyhtiöön ulkomaisista vakuutusyhtiöis- 7108: tä annetun lain säännöksiä, jollei tästä laista 7109: muuta johdu. 7110: 22 § 7111: Työntekijä on velvollinen ottamaan vas- 30 § 7112: taan lääkärin määräämää hoitoa, joka tar- Niissä tapauksissa, joissa valtio on kor- 7113: koittaa hänen työ- tai toimintakykynsä pa- vausvelvollinen työtapaturman tai ammatti- 7114: rantamista. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan taudin johdosta, korvauksen suorittaa val- 7115: koske hengenvaarallista toimenpidettä eikä tiokonttori. Valtionkonttorista on tällöin so- 7116: ilman erityistä syytä Suomen ulkopuolella veltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa sää- 7117: EV 235/1996 vp- HE 227/1996 vp 3 7118: 7119: detään vakuutuslaitoksesta. Valtionkonttoriin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hoitaes- 7120: ei sovelleta 41 b §:n 2 ja 4-6 momenttia. sa 1 momentin mukaisia tehtäviä siitä on 7121: soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa 7122: tarkoitetuista vakuutuslaitoksista laissa tai 7123: 30 a § asetuksessa säädetään. 7124: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto hoitaa 7125: tämän lain mukaista vakuutusta harjoittavien 30 b § 7126: vakuutuslaitosten yhteistoimintaa edell yttäviä Tapaturmavakuutuslaitosten liitossa on 7127: tehtäviä sekä muita tehtäviä siten kuin tässä korvaustoimen yhtenäisyyden edistämiseksi 7128: laissa tai muualla laissa tai asetuksessa sää- tapaturma-asiain korvauslautakunta. Lauta- 7129: detään. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto kunnassa on puheenjohtaja, kolme lakimies- 7130: huolehtii myös Suomea sitovasta kansainvä- jäsentä, neljä työmarkkinajäsentä, viisi lää- 7131: lisestä sopimuksesta asuin- ja oleskelupaikan käriasiantuntijaa ja tarpeellinen määrä vara- 7132: vakuutuslaitokselle johtuvista tehtävistä. miehiä, jotka ministeriö määrää enintään 7133: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toimieli- kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten tulee 7134: miä ovat yleiskokous ja hallitus. Liitossa toi- olla perehtyneitä lakisääteiseen tapaturmava- 7135: mii lisäksi tapaturma-asiain korvauslautakun- kuutukseen. Puheenjohtajan ja lakimiesjäsen- 7136: ta. ten tulee olla oikeustieteen kandidaatin tut- 7137: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hallituk- kinnon suorittaneita. Lääkäriasiantuntijoiden 7138: seen kuuluu enintään 13 varsinaista jäsentä tulee olla Suomessa laillistettuja, vakuutus- 7139: siten, että heistä enintään seitsemän edustaa lääketieteeseen perehtyneitä lääkäreitä. 7140: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton jäsenlai- Tapaturma-asiain korvauslautakunnan pu- 7141: toksia sekä kolme työnantajien ja kolme heenjohtajaksi määrätään ministeriön edus- 7142: työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskei- taja. Lakimiesjäsenet ja kaksi lääkäriasian- 7143: simpiä keskusjärjestöjä. Hallitus valitsee kes- tuntijaa määrätään Tapaturmavakuutuslaitos- 7144: kuudestaan puheenjohtajan ja valinnan vah- ten liiton ehdotuksesta. Työmarkkinajäsenis- 7145: vistaa ministeriö. Lisäksi hallitukseen kuuluu tä kaksi määrätään työnantajien ja kaksi 7146: enintään viisi varajäsentä, joista yksi edustaa työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskei- 7147: työnantajien ja yksi työntekijöiden ja toimi- simpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Työ- 7148: henkilöiden keskeisimpiä keskusjärjestöjä markkinajäsenten varamiehistä määrätään 7149: sekä yksi maatalousyrittäjien taloudellisia yksi työnantajien ja yksi työntekijöiden ja 7150: etuja valvovaa edustavinta järjestöä. toimihenkilöiden keskeisimpien keskusjärjes- 7151: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tehtävis- töjen ehdotuksesta. Lääkäriasiantuntijoista 7152: tä ja sen hallinnosta määrätään tarkemmin yksi määrätään työnantajien ja yksi työnte- 7153: sen säännöissä. Ne annetaan asetuksella sen kijöiden ja toimihenkilöiden keskeisimpien 7154: jälkeen, kun Tapaturmavakuutuslaitosten keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Ehdotusten 7155: liitto on tehnyt niistä ehdotuksen ministeriöl- lakimiesjäseniksi ja muiksi kuin työmark- 7156: le. kinajärjestöjen ehdotuksesta määrättäviksi 7157: Kaikkien tämän lain mukaista vakuutusta lääkäriasiantuntijoiksi tulee sisältää kaksi 7158: harjoittavien vakuutuslaitosten on kuuluttava kertaa niin monta ehdokasta kuin tarvitaan. 7159: Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon ja osal- Lautakunta, joka voi toimia myös jakaan- 7160: listuttava sen tehtävistä aiheutuviin kustan- tuneena jaostoihin, valitsee lakimiesjäsenis- 7161: nuksiin siten kuin tässä laissa säädetään. tään tarvittavat varapuheenjohtajat. 7162: Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon kuuluvat Jos tapaturma-asiain korvauslautakunnan 7163: lisäksi valtiokonttori ja maatalousyrittäjien puheenjohtaja, jäsen, lääkäriasiantuntija tai 7164: tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu maata- varamies tulee pysyvästi estyneeksi tehtä- 7165: lousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos. Val- väänsä, ministeriö määrää hänen tilalleen jäl- 7166: tiokonttori osallistuu Tapaturmavakuutuslai- jellä olevaksi toimikaudeksi uuden puheen- 7167: tosten liiton toimintaan ja kustannuksiin vain johtajan, jäsenen, lääkäriasiantuntijan tai va- 7168: siltä osin kuin ne liittyvät valtiokonttorin ramiehen ottaen huomioon 2 momentin 7169: tästä laista johtovien tehtävien toimeen- säännökset. 7170: panoon. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- Tapaturma-asiain korvauslautakunnan 7171: tuslaitoksen osallistumisesta Tapaturmava- säännöistä säädetään asetuksella. Ministeriö 7172: kuutuslaitosten liiton toimintaan ja sen kus- vahvistaa lautakunnan hakemuksesta asiat, 7173: tannuksiin säädetään erikseen. 7174: 4 EV 235/1996 vp- HE 227/1996 vp 7175: 7176: joista vakuutuslaitoksen on pyydettävä lauta- tinsä johdosta aiheutuneista kustannuksista. 7177: kunnan lausunto. Jos vakuutusmaksua ulosmittauksella perit- 7178: täessä vakuutuksenottaja havaitaan varatto- 7179: 31 § maksi tai jos hänen oleskelupaikkansa on 7180: Vakuutuslaitos ei voi kieltäytyä antamasta myös täytäntöönpanoviranomaisille tuntema- 7181: ja pitämästä voimassa siltä haettua tämän ton, vakuutussopimus katsotaan mainitusta 7182: lain mukaista vakuutusta. toteamishetkestä alkaen rauenneeksi. 7183: Vakuutuslaitoksen on vakuutusta myön- Jos työnantaja, joka on ottanut tämän lain 7184: täessään annettava vakuuttamisvelvolliselle mukaisen vakuutuksen, asetetaan konkurs- 7185: vakuutuksenottajalle kirjallinen todistus siitä, siin, työnantajan tähän tapaturmavakuutuk- 7186: että kysymyksessä on tämän lain mukainen seen perustuvat velvollisuudet siirtyvät kon- 7187: pakollinen vakuutus. Todistus on merkittävä kurssin alkamisesta lukien konkurssipesälle. 7188: vakuutuskirjaan ja 65 §:ssä tarkoitettuun Vakuutusmaksut konkurssin ajalta maksaa 7189: tiedonantoon. Jos vakuutuksen sisältöä rajoi- konkurssipesä. 7190: tetaan tämän lain vastaisesti, vakuutus ei 7191: täytä tämän lain mukaista vakuuttamisvel- 32 a § 7192: vollisuutta. Vakuutuslaitoksen on annettava tämän lain 7193: mukaisen pakollisen vakuutuksen vakuu- 7194: 32 § tusehdot kirjallisesti kahta kuukautta ennen 7195: Vakuutussopimus tehdään vakuutuskau- niiden käyttöönottoa tiedoksi ministeriölle. 7196: deksi. Vakuutuskautena on kalenteri vuosi, Ministeriö voi tarvittaessa vaatia, että vakuu- 7197: paitsi milloin kysymyksessä on kesken vuot- tusyhtiö toimittaa ministeriölle selvityksen 7198: ta voimaan tuleva vakuutus, jolloin ensim- niistä vakuutusmaksujen perusteista, lomak- 7199: mäinen vakuutuskausi päättyy vakuutuksen keista sekä muista asiakirjoista, joita se käyt- 7200: alkamista seuraavan kalenterivuoden lopus- tää tämän lain mukaisessa toiminnassaan. 7201: sa. Vakuutus jatkuu sen jälkeen vakuutus- 7202: kauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja 33 § 7203: ole sitä irtisanonut kirjallisesti viimeistään Vakuutuksenautajan vastuun katsotaan al- 7204: kolme kuukautta ennen vakuutuskauden lop- kavan siitä ajankohdasta, jolloin vakuutuslai- 7205: pumista. tos tai sen asiamies todistettavasti vastaanotti 7206: Tämän lain mukaisen pakollisen vakuutuk- vakuutushakemuksen, jollei myöhemmästä 7207: sen irtisanominen on pätevä vain, jos samal- vastuun alkamisajasta ole erityisestä syystä 7208: la näytetään, että uusi vakuutus tulee voi- sovittu. Vastuun alkamisaika on merkittävä 7209: maan toisessa vakuutuslaitoksessa silloin, vakuutuskirjaan. 7210: kun irtisanotun vakuutuksen voimassaolo 7211: päättyy. 35 § 7212: Vakuutussopimus voidaan tehdä myös Tämän lain mukaista vakuutusta harjoitta- 7213: määrättyä, kestoltaan ajallisesti rajoitettua valla vakuutuslaitoksella on oltava laskupe- 7214: työtä tai työkohdetta varten. Tällainen va- rusteet, joissa määrätään, miten vakuutus- 7215: kuutus päättyy ilman irtisanomista ja vakuu- maksut lasketaan. 7216: tuskautena on vakuutuksen voimassaoloaika. Vakuutusmaksun laskuperusteet on laadit- 7217: Jos työ kuitenkin kestää yli vakuutuskirjaan tava siten, että vakuutusmaksut ovat koh- 7218: merkityn ajankohdan, vakuutuksen katsotaan tuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutu- 7219: olevan voimassa, kunnes työ on päättynyt. viin kustannuksiin ottaen huomioon vakuute- 7220: V akuutuksenottajan on ilmoitettava vakuu- tun työn tapaturma- ja ammattitautiriski. Jos 7221: tuslaitokselle työn jatkumisesta ennen va- vakuutusmaksu tai vakuutuksen perusteella 7222: kuutuskirjaan merkityn ajan päättymistä. maksettavien korvausten määrä on siihen 7223: Jos muu kuin 3 momentissa tarkoitettu työ riittävän suuri, tulee myös vakuutuksenotta- 7224: päättyy tai yritys lopettaa toimintansa taikka jan oma vahinkotilasto ottaa huomioon va- 7225: jos vakuuttamisvelvollisuus muutoin lakkaa, kuutusmaksua määrättäessä ( erikoistariffoita- 7226: vakuutuksenottajan on ilmoitettava tästä kir- va vakuutus). Ministeriö antaa määräyksiä 7227: jallisesti vakuutuslaitokselle vähintään kuu- riskien luokittelusta ja vakuutusmaksun mää- 7228: kautta ennen vakuutuskauden päättymistä. räytymisestä ammatin tai työn vaarallisuuden 7229: Jos vakuutuksenottaja laiminlyö ilmoituksen, mukaan sekä vakuutuksenottajan oman va- 7230: hän on velvollinen suorittamaan vakuutuslai- hinkotilaston huomioon ottamisesta vakuu- 7231: tokselle kohtuullisen korvauksen laiminlyön- tusmaksun määräytymisessä. V akuutusmak- 7232: EV 235/1996 vp- HE 227/1996 vp 5 7233: 7234: sun perustana olevaan palkkasummaan luet- 37 § 7235: tavista työansioista säädetään asetuksella. Jos vakuutuslaitos siitä syystä, että työnan- 7236: Erikoistariffoidun vakuutuksen siirtyessä taja on antanut vääriä tietoja tai laiminlyönyt 7237: vakuutuslaitoksesta toiseen on vastaanotta- vakuutusmaksun määräämistä varten tarpeel- 7238: valla vakuutuslaitoksella oikeus saada va- listen tietojen antamisen, ei ole voinut panna 7239: kuutuksen vahinko- ja palkkasummatiedot tämän maksettavaksi vastuun mukaista va- 7240: viideltä viimeksi kuluneelta kalenterivuodel- kuutusmaksua, vakuutuslaitoksella on oikeus 7241: ta. arvioida vastuun laajuus kuluneena vakuu- 7242: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun vakuu- tuskautena ja periä työnantajalta vakuutus- 7243: tusmaksuun sisällytetään määrä, jonka suu- maksu enintään nelinkertaisena siltä osalta, 7244: ruus on kaksi prosenttia työnantajan vakuu- jota väärä ilmoitus tai laiminlyönti koskee. 7245: tusmaksusta lukuun ottamatta 57 §:ssä tar- 7246: koitettuja vakuutuksia, käytettäväksi työ- 38 § 7247: suojelun edistämiseen niin kuin siitä työ- Työnantajan maksettava vakuutusmaksu 7248: suojelurahastolaissa (407/79) erikseen sääde- saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätös- 7249: tään. Vakuutuslaitos suorittaa tämän määrän tä siten kuin verojen ja maksujen periruisestä 7250: Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle, joka ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) sää- 7251: tilittää sen työsuojelurahastolle siten kuin detään. 7252: asetuksella säädetään. Samalla tavalla täytäntöönpanokelpoisia 7253: ovat vakuutusoikeuden, tapaturmalautakun- 7254: 35 a § nan, vakuutuslaitoksen ja Tapaturmavakuu- 7255: Vakuutuskauden vakuutusmaksun muodos- tuslaitosten liiton lainvoimaiset päätökset 7256: tavat ennakkovakuutusmaksu ja tasoitusva- työnantajan suoritettaviksi määrätyistä mak- 7257: kuutusmaksu. Vakuutuskauden ennakkova- suista ja korvauksista. 7258: kuutusmaksu on suoritettava vakuutuslaitok- Jos vakuutusmaksua ei suoriteta 35 a §:ssä 7259: sen määräämänä aikana. Jos vakuutuskauden säädettävänä aikana, viivästymisajalta on 7260: lopullinen vakuutusmaksu ylittää tai alittaa suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korko- 7261: perityn ennakkovakuutusmaksun määrän, lain (633/82) 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun 7262: vakuutuksenottajalta peritään tai hänelle pa- korkokannan mukaan. 7263: lautetaan tasoitusvakuutusmaksuna lopullisen Ulosottotoimin perittävää vakuutusmaksua 7264: maksun ja ennakkomaksujen erotus vakuu- korotetaan kertakaikkisesti 10 prosenttia. 7265: tuslaitoksen määräämänä aikana, kuitenkin Vakuutuslaitos voi kuitenkin korotuksen si- 7266: viimeistään vuoden kuluessa vakuutuskauden jasta jättäessään vakuutusmaksun ulosmitat- 7267: päättymisestä, jollei 37 §:stä muuta johdu. tavaksi periä saatavalleen 3 momentissa mai- 7268: Sanottu määräaika ei koske päättyneitä eri- nittua viivästyskorkoa. Vakuutusmaksu ja 7269: koistariffoituja vakuutuksia, jos tästä on korotus tai sen sijaan tuleva korko ovat ulos- 7270: sovittu vakuutuksenottajan kanssa. Vakuu- ottokelpoisia ilman tuomiota tai päätöstä 7271: tuslaitos voi vakuutusehdoissa määritellä siten kuin 1 momentissa säädetään. 7272: määrän, jota pienempiä tasoitusvakuutus- 7273: maksuja ei peritä eikä palauteta. Tämä mää- 41 § 7274: rä saa olla enintään 50 markkaa. 7275: Vakuutuslaitokselle on toimitettava kor- 7276: vauksen saamista varten lääkärin antama sel- 7277: 36 § vitys vammasta tai sairaudesta. Työntekijä 7278: Työnantaja, jonka työssä olevat työntekijät on lisäksi velvollinen vakuutuslaitoksen 7279: on vakuutettava mutta jonka on todettu lai- määräyksestä menemään vammansa tai sai- 7280: minlyöneen vakuuttamisvelvollisuutensa, on rautensa selvittämistä varten tutkittavaksi va- 7281: velvollinen suorittamaan Tapaturmavakuu- kuutuslaitoksen nimeämälle lääkärille tai sen 7282: tuslaitosten liitolle maksun, joka vastaa koh- osoittamaan sairaalaan, ei kuitenkaan Suo- 7283: tuulliseksi katsottavaa vakuutusmaksua enin- men ulkopuolelle, jollei erityisestä syystä 7284: tään nelinkertaisena siltä ajalta, jota laimin- muuta johdu. Tällaisen selvityksen kustan- 7285: lyönti koskee, ei kuitenkaan pitemmältä ajal- nukset maksaa vakuutuslaitos. Työntekijä on 7286: ta kuin kulumassa olevalta ja kolmelta vii- myös velvollinen pyynnöstä toimittamaan 7287: meksi kuluneelta kalenterivuodelta. vakuutuslaitokselle selvityksen korvaukseen 7288: 6 EV 235/1996 vp - HE 227/1996 vp 7289: 7290: vaikuttavista muista seikoista. Jos työntekijä kaisin tämän pykälän perusteella suoritta- 7291: ei toimita selvitystä kohtuullisessa ajassa mansa korvaus ja kohtuulliset käsittelykus- 7292: eikä esitä laiminlyönnille hyväksyttävää syy- tannukset sekä laiminlyöntimaksu, jonka 7293: tä, asian käsittely voidaan keskeyttää siksi suuruuden ministeriö vahvistaa. Ministeriö 7294: ajaksi, kunnes selvitys esitetään. Vakuutus- vahvistaa myös käsittelykustannusten perus- 7295: laitoksen on annettava keskeytyksestä pää- teet Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hake- 7296: tös. muksesta. Siltä osin kuin takaisinperityt kor- 7297: vaus- ja käsittelykustannukset ja laiminlyön- 7298: 41 b § timaksut eivät vastaa tämän pykälän perus- 7299: Vakuutuslaitoksen on annettava kor- teella Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle 7300: vausasiassa päätös viipymättä ja viimeistään aiheutuneita kustannuksia, vakuutuslaitosten 7301: kolmen kuukauden kuluessa saatuaan 39, 41, on osallistuttava niiden kattamiseen siten 7302: 41 a, 44 ja 46 §:ssä tarkoitetut selvitykset. kuin 58 §:ssä säädetään. 7303: Päätös leskeneläkkeeseen oikeutetun työ- tai 7304: eläketulojen vaikutuksesta leskeneläkkeeseen 41 c § 7305: on kuitenkin annettava vuoden kuluessa sii- Vakuutuslaitos on velvollinen antamaan 7306: tä, kun vakuutuslaitokselta on haettu kor- työntekijälle korvausasiassa tämän lain edel- 7307: vausta kuoleman tai katoamisen johdosta. lyttämän neuvonnan ja palvelun hänen omal- 7308: Jos vakuutuslaitos ei ole antanut päätöstä la kielellään joko suomeksi tai ruotsiksi. 7309: 1 momentissa tarkoitetun ajan kuluessa eikä Työntekijällä on myös oikeus käyttää tätä 7310: viivästyminen johdu asian käsittelystä muu- kieltä vakuutuslaitoksen kanssa asioidessaan. 7311: toksenhakuelimessä tai tapaturma-asiain kor- Jos vakuutuslaitos ei noudata, mitä 1 mo- 7312: vauslautakunnassa, siirtyy korvausasian kä- mentissa säädetään, Tapaturmavakuutuslai- 7313: sittely tältä osin Tapaturmavakuutuslaitosten tosten liiton on annettava työntekijälle mai- 7314: liitolle. Sen on huolehdittava korvausasian nitussa momentissa tarkoitettua neuvontaa ja 7315: asianmukaisesta käsittelystä ja suoritettava palvelua. 7316: lain edellyttämä korvaus. 7317: Jollei 47 §:stä muuta johdu, vakuutuslai- 41 d § 7318: toksen on maksettava päätökseensä perustu- Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä kor- 7319: va korvaus 14 päivän kuluessa päätöksensä vausasia koskee lääketieteellisen seikan ar- 7320: antamisesta ja muutoksenhakuelimen päätök- viointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava 7321: seen perustuva korvaus 30 päivän kuluessa asian käsittelyyn ja merkittävä kannanotton- 7322: siitä, kun vakuutuslaitos sai 1 momentissa sa asiakirjoihin. 7323: tarkoitetun selvityksen ja päätös tuli lainvoi- 7324: maiseksi. 7325: Jos vakuutuslaitos ei suorita korvausta si- 41 e § 7326: ten kuin 3 momentissa säädetään, Tapatur- Vakuutuslaitoksen on viipymättä toimitet- 7327: mavakuutuslaitosten liitto maksaa korvauk- tava korvausta koskeva päätöksensä asian- 7328: sen. osaiselle tai hänen omaiselleen näiden il- 7329: Asia tulee vireille Tapaturmavakuutuslai- moittamalla osoitteella. Päätös on kirjoitetta- 7330: tosten liitossa 2 ja 4 momentin mukaista va suomeksi tai ruotsiksi sen mukaan, mikä 7331: menettelyä varten asianosaisen hakemukses- on työntekijän tai, jos asia koskee hänen 7332: ta. Vakuutuslaitoksen on viipymättä toimitet- omaistaan, tämän kieli. 7333: tava Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle sen Vakuutuslaitoksen on merkittävä sille saa- 7334: asian ratkaisemista varten pyytämä selvitys puneeseen valitukseen, tapaturmailmoituk- 7335: sekä hallussaan olevat asiakitjat. Jos selvi- seen, lääkärinlausuntoon tai muuhun asiakir- 7336: tystä ja asiakirjoja ei ole toimitettu Tapatur- jaan ja selvitykseen luotettavasti päivämäärä, 7337: mavakuutuslaitosten liiton asettamassa koh- jona se on saapunut vakuutuslaitokseen. 7338: tuullisesssa määräajassa, voidaan päätöksen Vakuutuslaitoksen on säilytettävä tämän 7339: antaminen tai korvauksen maksaminen myös lain mukaiseen vakuutukseen ja korvaus- 7340: tällä perusteella katsoa laiminlyödyksi. Ta- asiaan liittyvät asiakirjat ja tiedot siten kuin 7341: paturmavakuutuslaitosten liiton on annettava Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ministeriön 7342: hakemuksen johdosta viipymättä päätös. antamien yleisohjeiden mukaan tarkemmin 7343: Kun asia on siirtynyt Tapaturmavakuutus- määrää. Tässä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot 7344: laitosten liiton käsiteltäväksi, sillä on oikeus voidaan kuitenkin yleisohjeissa määrätyn 7345: periä asianomaiselta vakuutuslaitokselta ta- ajan kuluttua säilyttää alkuperäisten asemes- 7346: EV 235/1996 vp - HE 227/1996 vp 7 7347: 7348: ta tallennettuina sellaisella ministeriön hy- 60 § 7349: väksymällä menetelmällä, jolla luotettavasti Tämän lain 11 ja 12 §:ssä, 16 §:n 3 mo- 7350: säilytetään alkuperäisten asiakirjojen ja tieto- mentissa, 20 §:n 1 ja 2 momentissa, 28 §:n 7351: jen asiasisältö. Tällä tavoin tallennettuina 6 momentissa, 35 a §:ssä ja 53 §:n 5 mo- 7352: niiden katsotaan vastaavan alkuperäisiä, jol- mentissa säädettyjä markkamääriä tarkiste- 7353: lei muuta näytetä. taan kalenterivuosittain maan yleisessä palk- 7354: katasossa tapahtuneiden muutosten johdosta 7355: 46 § sen palkkaindeksin mukaan, joka vuosittain 7356: vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n so- 7357: Korvauksensaaja on velvollinen vakuutus- veltamista varten. Tarkistetut markkamäärät 7358: laitoksen määräyksestä ja sen kustannuksella pyöristetään siten, että 20 §:n 2 momentissa 7359: käymään korvaukseen vaikuttavan vamman- säädetty markkamäärä pyöristetään lähim- 7360: sa tai sairautensa selvittämistä varten tutkit- mäksi täydeksi kymmeneksi penniksi ja 1 7361: tavana vakuutuslaitoksen nimeämän lääkärin momentissa säädetty markkamäärä lähim- 7362: luona tai sen osoittamassa sairaalassa, ei kui- mäksi täydeksi markaksi, 12 ja 35 a §:ssä 7363: tenkaan Suomen ulkopuolella, jollei erityi- säädetyt markkamäärät lähimmäksi täydeksi 7364: sestä syystä muuta johdu. Niin ikään kor- kymmeneksi markaksi sekä 11 §:ssä, 16 §:n 7365: vauksensaaja on velvollinen vakuutuslaitok- 3 momentissa, 28 §:n 6 momentissa ja 7366: sen pyynnöstä kohtuullisessa ajassa toimitta- 53 §:n 5 momentissa säädetyt markkamäärät 7367: maan sille selvityksen korvaukseen vaikutta- lähimmäksi täydeksi sadaksi markaksi. 7368: vista muista seikoista. Jos korvauksensaaja 7369: ilman hyväksyttävää syytä jättää tutkimus- Vakuutuslaitokset osallistuvat 2, 3 ja 5 7370: määräyksen tai selvityspyynnön noudatta- momentin mukaisiin korotuksiin ja sellaisiin 7371: matta, vakuutuslaitos voi keskeyttää kysees- 15 §:ssä mainittuihin korvauksiin, jotka 7372: sä olevan korvauksen maksamisen siksi, maksetaan, kun tapaturman sattumispäivää 7373: kunnes määräystä tai pyyntöä on noudatettu. seuraavan vuoden alusta on kulunut yli yh- 7374: Vakuutuslaitoksen on annettava keskeytyk- deksän vuotta, siten kuin ministeriö määrää. 7375: sestä päätös. Vakuutuslaitokset tilittävät korotusten ja kor- 7376: vausten jaon mukaisen tasauksen Tapaturma- 7377: vakuutuslaitosten liittoon siten kuin asetuk- 7378: 53 h § sella säädetään. 7379: Mitä tässä luvussa säädetään vakuutuslai- 7380: toksen päätöksestä, koskee soveltuvin osin 7381: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tämän lain 7382: nojalla antamaa päätöstä. Vakuutuslaitos ei 64 § 7383: kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla Tapaturmavakuutuslaitosten liitto pitää 7384: 41 b §:n 1-4 momentin nojalla annettuun tilastoa tässä laissa, ammattitautilaissa 7385: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tai muu- (1343/88) ja valtion virkamiesten tapaturma- 7386: toksenhakuelimen päätökseen. korvauksesta annetussa laissa (449/90) tar- 7387: koitetuista työtapaturmista ja ammatti- 7388: taudeista sekä niistä maksetuista korvauksis- 7389: 58§ ta. Sama koskee valtion työssä sattuneita ta- 7390: Vakuutuslaitos on velvollinen suorittamaan paturmia ja ammatti tauteja, joista maksetaan 7391: vuosittain Tapaturmavakuutuslaitosten liitol- korvaus valtion varoista. 7392: le erityisen maksun käytettäväksi sille va- Tämän lain mukaista vakuutusta harjoitta- 7393: kuuttamattomassa työssä sattuvista työtapa- van vakuutuslaitoksen ja valtiokonttorin on 7394: turmista, Suomea sitovasta kansainvälisestä annettava Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle 7395: sopimuksesta johtuvista asuin- ja oleskelu- 1 momentissa mainittua tilastoa varten tar- 7396: paikan vakuutuslaitoksen tehtävistä sekä vittavat tiedot. Näiden tulee sisältää tiedot 7397: muista tämän lain mukaisista tehtävistä ai- työtapaturmista ja ammattitaudeista, niiden 7398: heutuvien kustannusten kattamista varten. aiheuttamista vammoista ja sairauksista, kul- 7399: Maksun perusteet vahvistaa ministeriö liiton lekin korvauksensaajalle maksettavista kor- 7400: hakemuksesta enintään kolmeksi vuodeksi vauksista ja korvauksen suuruuteen vaikutta- 7401: kerrallaan. Vakuutuslaitos tilittää maksut vista tekijöistä samoin kuin vakuutuksenotta- 7402: Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle siten jasta, tämän toimialasta, maksetuista palkois- 7403: kuin asetuksella säädetään. ta ja vakuutusmaksuista. 7404: 8 EV 235/1996 vp - HE 227/1996 vp 7405: 7406: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto antaa vausasiaa koskevia tietoja edellyttäen, ettei 7407: tilastokeskukselle sen toimialaan kuuluvien, kysymyksessä ole 56 a §:n 1 momentissa 7408: yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaa- tarkoitettu salassa pidettävä tieto. Ministeriö 7409: vien tilastojen laadintaa varten 39 §:n mu- voi kuitenkin antaa luvan 56 a §:n 1 mo- 7410: kaiseen tapaturmailmoitukseen perustuvat, mentissa tarkoitettujen tietojen antamiseen 7411: tarpeelliset tiedot. tieteellistä tutkimusta varten, jos tietojen 7412: Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat luovutus ja käyttö ei vaaranna niitä etuja, 7413: määräykset tietojen antamisesta. joiden turvaamiseksi salassapidosta on sää- 7414: detty. Jollei luvasta muuta johdu, luvan saa- 7415: 64 a § jan salassapitovelvollisuudesta on voimassa, 7416: Vakuutuslaitos tai Tapaturmavakuutuslai- mitä 56 a §:n 1 momentissa säädetään. 7417: tosten liitto voi antaa työterveyslaitokselle 7418: tiedot työperäisten sairauksien rekisteriä var- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7419: ten. kuuta 1997. Lain 29, 31, 32, 32 a, 35, 35 a 7420: 64 b § ja 37 §, 38 §:n 3 ja 4 momentti sekä 60 §:n 7421: Vakuutuslaitoksen ja Tapaturmavakuutus- 1 ja 6 momentti tulevat kuitenkin voimaan 7422: laitosten liiton on ulosottoa varten asian- vasta 1 päivänä tammikuuta 1999. 7423: omaisten viranomaisten pyynnöstä ilmoitet- Ennen tämän lain voimaantuloa lakisäätei- 7424: tava korvauksensaajalle maksamansa päivä- sen tapaturmavakuutuksen harjoittamista var- 7425: rahan, elinkoron, huoltoeläkkeen, tapaturma- ten myönnetyn toimiluvan voimassaolo lak- 7426: eläkkeen ja perhe-eläkkeen määrä sekä tie- kaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1998. 7427: dossaan olevat muut laitokset, jotka maksa- Tämän lain 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu 7428: vat työntekijälle toimeentuloetuuksia. ilmoitus voidaan tehdä jo ennen mainitun 7429: pykälän voimaantuloa. 7430: 65 § Tätä lakia sovellettaessa pidetään 11 §:ssä, 7431: Työnantajan toimesta on sopivassa paikas- 12 §:n 1 momentissa ja 35 a §:ssä tarkoitet- 7432: sa pidettävä nähtävänä tämä laki ja tiedon- tuja markkamääriä vuoden 1971 yleistä palk- 7433: anto siitä, keneltä työtapaturman sattuessa katasoa vastaavina. 7434: on haettava korvausta. Valtiokonttorissa tämän lain voimaan tul- 7435: lessa vireillä olevat, vakuuttamattomasta 7436: 65 a § työstä johtuvat asiat siirtyvät TaJ?aturmava- 7437: Valtion, kunnan tai muun julkisoikeudelli- kuutuslaitosten liiton käsiteltäviksi ja ratkais- 7438: sen yhteisön viranomainen tai laitos, julki- taviksi 1 päivänä huhtikuuta 1997. Sama 7439: sessa virassa oleva lääkäri, sairaala, eläketur- koskee valtiokonttorin ennen tämän lain voi- 7440: vakeskus sekä lakisääteistä vakuutusta har- maantuloa myöntämien korvausten maksa- 7441: joittava vakuutus- tai eläkelaitos on velvolli- mista, tarkistamista ja muita niihin liittyviä 7442: nen pyynnöstä antamaan tässä laissa tarkoi- tehtäviä. Näistä tehtävistä valtiokanttorille 7443: tetulle vakuutuslaitokselle, Tapaturmavakuu- vuonna 1997 aiheutuvat kustannukset ote- 7444: tuslaitosten liitolle ja muutoksenhakuvi- taan huomioon määrättäessä tämän lain 7445: ranomaiselle maksutta kaikki hallussaan ole- 58 §:n mukaista maksua vuodelle 1997. Ta- 7446: vat käsiteltävänä olevan vakuutus- ja kor- paturmavakuutuslaitosten liitto suorittaa niitä 7447: vausasian ratkaisuun vaikuttavat tiedot. Sa- vastaavan osuuden valtiokanttorille viimeis- 7448: ma koskee työnantajaa ja työpaikkater- tään 31 päivänä elokuuta 1997. 7449: veydenhuollosta vastaavaa lääkäriä, jolla on Jos tämän lain voimaan tullessa voimassa 7450: tämän toimensa perusteella hallussaan vahin- olleiden säännösten perusteella vakuutuslai- 7451: goittuneen terveydentilaa koskevaa aineistoa. toksilta vuodelta 1996 peritty maksu ei kata 7452: Vakuutuslaitos ja Tapaturmavakuutuslaitos- sanottuna vuonna yksityisten työnantajien 7453: ten liitto ovat velvollisia maksamaan koh- työssä sattuvista tapaturmista valtiolle aiheu- 7454: tuullisen palkkion tässä pykälässä säädetyn tuvia kustannuksia, kattamatta jäänyt osuus 7455: velvoituksen perusteella annetusta lääkärin- otetaan huomioon määrättäessä tämän lain 7456: lausunnosta. 58 §:n mukaista maksua vuodelle 1997. Ta- 7457: paturmavakuutuslaitosten liitto suorittaa sitä 7458: 65 b § vastaavan osuuden valtiokanttorille viimeis- 7459: Tieteellistä tutkimusta varten vakuutuslai- tään 31 päivänä elokuuta 1997. Jos vuodelta 7460: tos tai Tapaturmavakuutuslaitosten liitto voi 1996 peritty maksu ylittää mainitusta toi- 7461: antaa hallussaan olevia vakuutus- ja kor- minnasta valtiolle kyseisenä vuonna aiheutu- 7462: EV 235/1996 vp- HE 227/1996 vp 9 7463: 7464: neet kustannukset, valtiokonttori suorittaa Tämän lain 30 a §:n voimaan tullessa Ta- 7465: viimeistään mainittuna päivänä ylimenevän paturmavakuutuslaitosten Liitto ry:stä tulee 7466: osuuden Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. 7467: käytettäväksi vakuuttamattomassa työssä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 7468: sattuneista tapatunnista vuonna 1997 aiheu- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 7469: tuvien kustannusten kattamiseen. toimenpiteisiin. 7470: 7471: 7472: 7473: 7474: Laki 7475: tapatunnavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 4 §:n muut- 7476: tamisesta 7477: 7478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7479: muutetaan tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27 päivänä maa- 7480: liskuuta 1991 annetun lain (625/91) 4 § seuraavasti: 7481: 7482: 4 § pänä säädetään. Kuntoutuja ei ole velvolli- 7483: nen ottamaan vastaan tämän lain mukaista 7484: Ko1Vattava kuntoutus kuntoutusta Suomen ulkopuolella, jollei eri- 7485: tyisestä syystä muuta johdu. 7486: Kuntoutujane korvataan kuntoutuksesta 7487: aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sekä 7488: suoritetaan korvausta kuntootusajalta synty- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7489: neestä ansionmenetyksestä siten kuin jäljem- kuuta 1997. 7490: 7491: 7492: 7493: 7494: Laki 7495: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 9 ja 22 § :n muuttamisesta 7496: 7497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7498: muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 7499: (1026/81) 9 §:n 1 momentti ja 22 §:n 1 ja 3 momentti, 7500: sellaisina kuin niistä ovat 9 §:n 1 momentti 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetussa laissa 7501: (628/91), 22 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1307/89) ja 7502: 22 §:n 3 momentti 22 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa (40/88), seuraavasti: 7503: 9§ panoon, tapaturmavakuutuslaitoksen ta- 7504: Jollei tästä laista muuta seuraa, korvauksen kaisinsaantioikeudesta sekä tiedoksiantovel- 7505: hakemisesta, korvausvelvollisuudesta, kor- vollisuudesta on soveltuvin osin voimassa, 7506: vauksesta, korvausasian käsittelystä, kor- mitä tapaturmavakuutuslaissa, ammattitauti- 7507: vauksensaajan puhevallan käyttämisestä, ta- laissa ja tapaturmavakuutuslain perusteella 7508: paturmavakuutuslaitoksen päätöksen alista- korvattavasta kuntoutuksesta annetussa laissa 7509: misesta, osallistumisesta tapaturmalautakun- (625/91) säädetään. Mitä näissä laeissa sää- 7510: nan toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin, detään työntekijästä ja vakuutuslaitoksesta, 7511: muutoksenhausta tapaturmavakuutuslaitoksen sovelletaan vastaavasti maatalousyrittäjään ja 7512: päätökseen ja vakuutusmaksun maksuun- maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitok- 7513: 7514: 7515: 270076 7516: 10 EV 235/1996 vp - HE 227/1996 vp 7517: 7518: seen. Tämän lain mukaisiin asioihin ei kui- nisteriö vahvistaa ne perusteet, joiden mu- 7519: tenkaan sovelleta, mitä tapaturmavakuutus- kaan edellä tarkoitetut kustannukset laske- 7520: lain 30 b §:ssä ja 41 b §:n 2 ja 4-6 mo- taan. 7521: mentissa säädetään. 7522: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslai- 7523: tos pitää ja julkaisee tilastoa tässä laissa tar- 7524: 22 § koitetuista työvahingoista ja niiden perus- 7525: Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu- teella maksetuista korvauksista. Se antaa 7526: vin osin lisäksi voimassa, mitä työntekijäin tarpeelliset tiedot Tapaturmavakuutuslaitos- 7527: eläkelain 16 §:ssä, 18 §:n 1 momentissa ja ten liitolle tapaturmavakuutuslain 64 §:n 1 7528: 19 §:ssä, maatalousyrittäjien eläkelain 16 ja momentissa tarkoitetun tilaston sekä tilasto- 7529: 17 §:ssä sekä tapaturmavakuutuslain 30 a, keskukselle mainitun lain 64 §:n 3 momen- 7530: 37, 56 a, 61 a, 63, 64, 64 a, 64 b, 65 aja tissa tarkoitettujen tilastojen pitämistä var- 7531: 65 b §:ssä säädetään. Maatalousyrittäjien ta- ten. Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat 7532: paturmavakuutuslaitos on velvollinen osallis- määräykset tämän momentin säännösten so- 7533: tumaan tapaturmavakuutuslain 30 a §:ssä veltamisesta. 7534: tarkoitetun Tapaturmavakuutuslaitosten liiton 7535: toimintaan ja kustannuksiin siltä osin kuin Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7536: ne liittyvät tämän lain toimeenpanoon. Mi- kuuta 1997. 7537: EV 235/1996 vp- HE 227/1996 vp 11 7538: 7539: 7540: Laki 7541: vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 §:n muuttamisesta 7542: 7543: 7544: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7545: muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062/79) 2 luvun 5 §:n 7546: 4 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (389/95), 7547: seuraavasti: 7548: 2luku tekijäin eläkelaissa (395/61). Oikeudesta har- 7549: joittaa lakisääteistä tapaturmavakuutusta on 7550: V akuotusyhtiön perustaminen voimassa, mitä siitä tapaturmavakuutuslaissa 7551: (608/48) säädetään. 7552: 5§ 7553: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7554: vakuutusyhtiön toimUuvasta säädetään työn- kuuta 1999. 7555: 7556: 7557: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996 7558: EV 236/1996 vp- HE 180/1996 vp 7559: 7560: 7561: 7562: 7563: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yksityishen- 7564: kilön velkajäijestelystä annetun lain muuttamisesta 7565: 7566: 7567: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa 7568: n:o 180/1996 vp laiksi yksityishenkilön vel- eduskunnalle helmikuun loppuun 1997 men- 7569: kajärjestelystä annetun lain muuttamisesta. nessä esityksen ulosottolain muuttamiseksi 7570: Eduskunnalle on lakivaliokunta antanut ainakin niin, että asuinirtaimisto suojataan ja 7571: asiasta mietintönsä n:o 19/1996 vp. vapaakuukausimalli otetaan käyttöön. 7572: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain: 7573: 7574: 7575: 7576: 7577: Laki 7578: yksityishenkilön velk~äijestelystä annetun lain muuttamisesta 7579: 7580: 7581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7582: muutetaan yksityishenkilön velkajärjestelystä 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain 7583: (57/93) 7 §:n 2 momentti, 10 §:n 1-4 kohta, 14 §, 24 §:n 2 ja 3 momentti, 29 §:n 1 mo- 7584: mentti, 30 §:n 2 ja 4 momentti, 31 §:n 4 momentti, 36 §:n 12 kohta, 40 §:n 1 ja 3 momentti, 7585: 41 ja 42 §, 44 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 49 §:n 3 ja 4 momentti, 53 §:n 7586: 1 momentti, 54 §:n 4 momentti, 58 §:n 1 momentti, 61 §:n otsikko sekä 1 ja 3 momentti, 7587: 62 §:n 1 momentti, 62 a §:n 1 momentti, 70 §:n 1 momentti, 84 §ja 85 §:n 2 momentti, 7588: sellaisina kuin niistä ovat 31 §:n 4 momentti, 54 §:n 4 momentti, 58 §:n 1 momentti ja 7589: 62 a §:n 1 momentti 31 päivänä tammikuuta 1995 annetussa laissa (113/95) sekä 7590: Iisätäiin lakiin uusi 9 a, 11 aja 28 a §, 30 §:ään uusi 5 momentti, lakiin uusi 31 a, 40 aja 7591: 43 a §, 48 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 7592: 50 §:ään uusi 3 momentti ja 63 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 7593: 7§ 3 luku 7594: 7595: Velallisen myötävaikutusvelvollisuus V elk~äijestelyn aloittaminen 7596: 9a § 7597: Velallinen on velvollinen myötävaikutta- 7598: maan siihen, että velkajärjestely voidaan V elkajiiljestelyn estyminen väliaikaisesta 7599: asianmukaisesti toteuttaa ja että selvittäjä voi syystä 7600: asianmukaisesti hoitaa tehtävänsä. Velkajär- 7601: jestelyä haettuaan velallisen tulee pyrkiä yl- Jos velallisella ei väliaikaisena pidettävästä 7602: läpitämään maksukykyään ja ryhtyä sellai- syystä ole maksuvaraa tai velallinen ei sel- 7603: siin toimenpiteisiin maksukykynsä paranta- laisen syyn vuoksi kykene maksuvaranaan 7604: miseksi, jotta häneltä kohtuudella voidaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä 7605: edellyttää. pidettävää määrää enempää, velkajärjestelyä 7606: ei voida myöntää. Syyn väliaikaisuutta ja 7607: 7608: 7609: 7610: 270080 7611: 2 EV 236/1996 vp - HE 180/1996 vp 7612: 7613: maksuvaran määrää arvioitaessa on otettava perimästä velkaa takaajalta taikka kolman- 7614: huomioon erityisesti velallisen ansaintamah- nen henkilön asettaman vakuuden arvosta ei- 7615: dollisuudet. kä irtisanomasta tai muuten eräännyttämästä 7616: velkaa takaajan tai edellä tarkoitetun vakuu- 7617: den asettajan osalta. Suorituksen vaatiminen 7618: 10§ takaajalta ei edellytä velalliseen kohdistettua 7619: eräännyttämistointa. 7620: V elkajäljestelyn yleiset esteet 7621: 24 § 7622: Jollei erityisiä vastasyitä ole, velkajärjeste- 7623: lyä ei voida myöntää, jos: Kanssavelallisten maksuohjelma 7624: 1) velalliselle on määrätty rikoksen perus- 7625: teella maksuvelvollisuus eikä velkajärjeste- 7626: lyn myöntämistä voida pitää perusteltuna Milloin kanssavelalliset, jotka ovat yhteis- 7627: velan määrä, rikoksen laatu, vahingon kärsi- vastuullisessa velkasuhteessa muusta kuin 7628: neen asema ja muut seikat huomioon ottaen; vakuusvelasta, ovat hakeneet velkajärjestelyä 7629: 2) velallinen on epäiltynä esitutkinnassa tai yhdessä, kunkin maksuohjelmassa otetaan 7630: syytteessä rikoksesta taikka hänen syykseen huomioon se osa velasta, joka hänen osal- 7631: on luettu rikos, ja velkajärjestely voitaisiin leen tulee, kun velka jaetaan velallisten ta- 7632: 1 kohdan nojalla evätä, jos velalliselle mää- loudellisen aseman mukaisessa suhteessa. 7633: rätään rikoksen perusteella maksuvelvolli- Velallisen taloudellisella asemalla tarkoite- 7634: suus; taan velallisen varojen ja viiden vuoden 7635: 3) merkittävänä pidettävää velkaa on syn- maksuohjelmalla saatavan kertymän suhdetta 7636: tynyt elinkeinotoiminnassa, jossa on mene- velallisen velkoihin. Mitä edellä säädetään, 7637: telty törkeän sopimattomasti velkojia koh- sovelletaan vastaavasti, kun velallinen ja 7638: taan tai laiminlyöty olennaisesti lakisääteisiä takaaja ovat yhdessä hakeneet velkajärjeste- 7639: velvollisuuksia tai joka on ollut pääasialli- lyä. 7640: sesti keinottelunluonteista; Kanssavelallisten ja takaajan takautumisoi- 7641: 4) velallinen on olemassa olevien tai odo- keuteen perustuva velka on 2 momentissa 7642: tettavien taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi tarkoitetuissa tapauksissa velkajärjestelyssä 7643: sopimattomasti heikentänyt taloudellista ase- samanlaisessa viimesijaisessa asemassa kuin 7644: maansa tai suosinut jotakuta velkajaa taikka 31 §:n 3 momentissa tarkoitetut velat. 7645: muutoin järjestellyt taloudellista asemaansa 7646: velkojien vahingoittamiseksi, tai on toden- 7647: näköisiä syitä epäillä velallisen menetelleen 28 a § 7648: näin; 7649: Tavoittamattomien velkojien asema 7650: 11 a § Jos velkajärjestelyn piiriin kuuluu asetuk- 7651: sella säädettävän markkamäärän alittava vel- 7652: Velkaantumiseen liittyvä selvitys ka elinkeinonharjoittajalle, jota ei ole voitu 7653: tavoittaa, velka voidaan jättää maksuohjel- 7654: Velkajärjestelyä hakiessaan velallisen on massa huomioon ottamatta. Edellä sanottu ei 7655: esitettävä selvitys velan ottamisen syistä se- estä tällaisen velan velkajaa hakemasta mak- 7656: kä tuloista ja varoista, joilla velat oli tarkoi- suohjelman muuttamista. 7657: tus maksaa takaisin, sekä seikoista, jotka 7658: ovat aiheuttaneet hänen maksukyvyttömyy- 7659: tensä. 7660: 29 § 7661: 7662: 14 § Maksuohjelman sisältö ja kesto 7663: vakuusvelkojen osalta 7664: V elkojan oikeus periä saatava kolmannen 7665: asettamasta vakuudesta Jos velallisella on velkaa, josta hänen pe- 7666: rusturvaansa kuuluva omaisuus on vakuute- 7667: Velkajärjestelyn alkaminen ei estä velkajaa na, tulee velallisen maksuvarasta ensin osoit- 7668: EV 236/1996 vp - HE 180/1996 vp 3 7669: 7670: taa tarpeellinen osuus tällaista velkaa varten ilman suoritusta velkoja, jolle kertyisi vähäi- 7671: (vakuusvelkaosuus). Tämä vakuusvelkaosuus nen, asetuksella säädettävää markkamäärää 7672: on määrättävä niin suureksi, että vähintään pienempi jako-osuus. 7673: vakuusvelan nykyarvo tulee maksetuksi koh- 7674: tuullisen ajan kuluessa. Ilman erityistä syytä 7675: tämä aika ei saa olla olennaisesti pitempi 31 a § 7676: kuin jäljellä oleva alkuperäinen luottoaika. 7677: Maksuohjelman keston jatkaminen 7678: yksityisvelkojan hyväksi 7679: 30 § Jos velkajana on yksityishenkilö (yksityis- 7680: velkoja), maksuohjelman kesto voidaan hä- 7681: Y leissäännös maksuohjelmasta tavallisten nen vaatimuksestaan määrätä jatkumaan 7682: velkojen osalta enintään kaksi vuotta sen jälkeen, kun mak- 7683: suohjelma on muiden tavallisten velkojen 7684: osalta päättynyt. Jos velallinen säilyttää 7685: Tavallisten velkojen osalta velkajärjestelyn omistusasuntonsa, tämä kahden vuoden aika 7686: ja maksuohjelman sisältö on määrättävä niin, voidaan määrätä alkamaan myöhemmästäkin 7687: että maksuohjelman kesto on viisi vuotta. ajankohdasta kuin siitä, kun maksuohjelma 7688: Maksuohjelman kesto voi kuitenkin olla ly- on tavallisten velkojen osalta päättynyt. 7689: hyempi kuin viisi vuotta, jos se on kohtuul- Edellytyksenä ohjelman jatkamiselle on, että 7690: lista ottaen huomioon velallisen olosuhteet siihen on erityisen painavia syitä ottaen huo- 7691: sekä se, miten ja missä määrin velallinen on mioon yksityisvelkojan saatavan määrä ja 7692: suorittanut velkojaan ennen maksuohjelman hänen taloudellinen asemansa sekä velallisen 7693: vahvistamista tai suorittaa niitä omaisuuden olosuhteet. 7694: rahaksimuutosta saatavilla varoilla. Päätös maksuohjelman jatkamisesta voi- 7695: daan tehdä maksuohjelman keston aikana, 7696: Jos velallisen maksuvelvollisuus on mak- jos asiaa ei ole voitu päättää maksuohjelmaa 7697: suohjelmassa kokonaan poistettu, maksuoh- vahvistettaessa yksityisvelkojan saatavan 7698: jelman kesto on viisi vuotta, jollei 31 a §:stä määrän epäselvyyden tai muun erityisen 7699: johdu muuta. syyn vuoksi. 7700: Jos velallisen on 70 §:n 1 momentin nojal- 7701: la suoritettava selvittäjän saatava, maksuoh- 36 § 7702: jelman kesto pitenee neljä kuukautta tai sitä 7703: lyhyemmän ajan, jolta velallisen osuus sel- Maksuohjelmaan sisällytettävät tiedot 7704: vittäjän saatavasta kertyisi hänen maksuva- 7705: rastaan maksuohjelman vahvistamisen jäl- Maksuohjelmasta tulee käydä ilmi riittä- 7706: keen. västi eriteltyinä seuraavat seikat: 7707: 12) toimenpiteet, joihin velallisen on ryh- 7708: 31 § dyttävä, mikäli hänen maksukykynsä olen- 7709: naisesti paranee; 7710: Tavallisten velkojien keskinäinen asema 7711: 40 § 7712: Maksuohjelma voidaan laatia niin, että 7713: velkojille tulevat määrältään vähäiset jako- Maksuohjelman oikeusvaikutukset 7714: osuudet määrätään maksettavaksi ensin, ja 7715: myös niin, että velalliselle määräajoin kerty- Kun maksuohjelma on vahvistettu, velka- 7716: vä maksuvara käytetään vuorotellen eri vel- järjestelyn piiriin kuuluvien velkojen ja mui- 7717: kojille tuleviin suorituksiin, mikäli se on den maksuohjelmassa säänneltyjen oikeus- 7718: maksuohjelman toteuttamisen kannalta tar- suhteiden ehdot määräytyvät ohjelman mu- 7719: koituksenmukaista eivätkä muiden velkojien kaisesti. Ohjelman keston päättymisestä huo- 7720: mahdollisuudet maksun saantiin sen vuoksi limatta velallisen maksuohjelmassa määrätty 7721: ilmeisesti vaarannu. Jos velkojia on useampi maksuvelvollisuus säilyy siltä osin kuin sitä 7722: kuin yksi, maksuohjelmassa voidaan jättää ei ole täytetty. Velallisen omaisuuteen koh- 7723: 4 EV 236/1996 vp - HE 18011996 vp 7724: 7725: distuva, velkajärjestelyn piiriin kuuluvaan 42 § 7726: velkaan perustuva ulosmittaus raukeaa, kun 7727: maksuohjelma on lainvoimaisesti vahvistet- Maksuohjelman laiminlyönnin seuraamukset 7728: tu. Sama koskee muuta sellaiseen velkaan ja maksuohjelman raukeaminen 7729: perustuvaa täytäntöönpanoa. Sakon muunta- 7730: rangaistuksen täytäntöönpanoon ei saa ryh- Jos velallinen laiminlyö maksuohjelman 7731: tyä maksuohjelman keston aikana. mukaisen suorituksen velkojalle, jolla on 7732: esinevakuusoikeus velallisen omaisuuteen, 7733: Sitoumus tai sopimus, jonka mukaan velal- velkoja saa käyttää 13 §:n 1 momentin 1 7734: lisen on tehtävä velkajärjestelyn piiriin kuu- kohdassa tarkoitettuja oikeuksiaan, kun suo- 7735: luvaan velkaan perustuva tai siihen liittyvä rituksen laiminlyönnistä on kulunut enem- 7736: suoritus, on mitätön, jollei suoritusvelvolli- män kuin kolme kuukautta ja suoritus on 7737: suus perustu vahvistettuun maksuohjelmaan edelleen maksamatta. Rahaksimuutossa so- 7738: tai tämän lain säännöksiin. Maksuohjelman velletaan lisäksi, mitä 34 §:ssä säädetään. 7739: päätyttyä velallinen voi kuitenkin vapaaeh- Jos velallinen laiminlyö maksuohjelman 7740: toisesti suorittaa velkajärjestelyn piiriin kuu- mukaisen suorituksen muulle kuin 1 mo- 7741: luvia velkoja. mentissa tarkoitetulle velkojalle, velkoja voi 7742: maksuohjelman nojalla vaatia täytäntöön- 7743: panoa niin kuin ulosottolaissa säädetään, kun 7744: 40 a § suorituksen laiminlyönnistä on kulunut 7745: enemmän kuin kolme kuukautta ja suoritus 7746: Tuntemattomien velkojien asema on edelleen maksamatta. Velkoja voi tällöin 7747: vaatia koko ohjelmalla tulevan kertymän 7748: Jos vasta maksuohjelman päätyttyä ilme- perimistä. Maksuohjelmassa määrätyille suo- 7749: nee velkajärjestelyn piiriin kuuluva velka, rituksille ei viivästyksen vuoksi kerry kor- 7750: jonka perusteella maksuohjelmaa olisi voitu koa. Täytäntöönpano jatkuu, kunnes velkoja 7751: muuttaa, velallisen on suoritettava velasta pyytää ulosmittauksen peruuttamista tai ve- 7752: määrä, jonka velkoja olisi saanut, jos velka lallinen on suorittanut maksuohjelman mu- 7753: olisi sisältynyt maksuohjelmaan. kaan erääntyneet suoritukset velkojalle ja 7754: saattaa uskottavaksi, että hän vastaisuudessa 7755: noudattaa maksuohjelmaa. Jos velalliselta 7756: ulosmitatun omaisuuden myynnistä on kuu- 7757: 41 § lutettu, omaisuus voidaan myydä, jollei vel- 7758: koja pyydä ulosmittauksen peruuttamista. 7759: Maksuohjelman noudattaminen Ulosottomiehen on säilytettävä 1 tai 2 mo- 7760: mentin nojalla ulosmitatun omaisuuden 7761: Velallisen on suoritettava maksuohjelman myynnistä saadut varat, jos on syytä olettaa, 7762: mukaiset maksut kullekin velkojalle ohjel- että varat voidaan käyttää velallisen muun 7763: massa määrättyä maksuaikataulua noudat- kuin täytäntöönpanoa hakeneen velkojan 7764: taen. Tuomioistuin voi, milloin harkitaan velan suoritukseksi. 7765: tarkoituksenmukaiseksi, määrätä, että velalli- Tuomioistuin voi määrätä maksuohjelman 7766: sen on suoritettava maksut osaksi tai koko- raukeamaan, jos: 7767: naan ulosottomiehelle velkojille tilitettäväk- 1) velallinen on olennaisesti laiminlyönyt 7768: si. Ulosottomies voi antaa ulosottolaissa tar- maksuohjelman noudattamisen ilman hyväk- 7769: koitetun maksukiellon maksuohjelman mu- syttävää syytä; 7770: kaisten suoritusten pidättämiseksi velallisen 2) maksuohjelman vahvistamisen jälkeen 7771: palkasta, eläkkeestä, elinkeinotulosta tai ilmenee seikkoja, jotka olisivat estäneet vel- 7772: muusta toistuvaissuorituksesta noudattaen kajärjestelyn, jos ne olisivat olleet tiedossa 7773: soveltuvin osin mitä maksukiellosta sääde- velkajärjestelystä päätettäessä; tai 7774: tään ulosottolaissa. Määräys raukeaa, jos 3) velallinen on vaarantanut maksuohjel- 7775: ulosottomies katsoo, että edellytyksiä mak- man toteutumisen velkaantumalla ilman vält- 7776: suohjelman toteuttamiselle ei ole. Ulosotto- tämättömään toimeentuloansa liittyvää tai 7777: miehen on ilmoitettava raukeamisesta velal- siihen rinnastettavaa perustetta taikka laimin- 7778: liselle. 7779: EV 236/1996 vp - HE 180/1996 vp 5 7780: 7781: lyömällä muulla tavoin myötävaikutusvel- 44 § 7782: vollisuutensa. 7783: Jos maksuohjelma on määrätty rau- Maksuohjelman muuttaminen 7784: keamaan, velkojilla on oikeus vaatia maksua 7785: saatavastaan velalliselta niiden ehtojen mu- Maksuohjelmaa voidaan velallisen tai vel- 7786: kaan, joita olisi ollut noudatettava ilman vel- kojan hakemuksesta muuttaa, jos: 7787: kajärjestelyä. Velallisen ei kuitenkaan ole 7788: suoritettava veialle viivästyskorkoa mak- 3) ohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee 7789: suohjelman keston ajalta, jollei tuomioistuin velkajärjestelyn piiriin kuuluva velka, joka 7790: maksuohjelman raukeamisen syyn vuoksi ei ollut tiedossa maksuohjelmaa vahvistet- 7791: toisin määrää. taessa tai joka on 28 a §:n nojalla jätetty 7792: Päätöstä, jolla maksuohjelma on määrätty maksuohjelmassa huomioon ottamatta; tai 7793: raukeamaan, on noudatettava muutoksen- 7794: hausta huolimatta, jollei tuomioistuin erityi- Velallisen maksukyvyn muuttumista voi- 7795: sistä syistä määrää, että päätöstä on nouda- daan pitää olennaisena vain, jos: 7796: tettava vasta, kun se on lainvoimainen tai 1) velallisen maksukyky on pitkäaikaisesti 7797: asiassa toisin määrätään. heikentynyt niin, että häneltä ei voida koh- 7798: tuudella edellyttää maksuohjelmassa mää- 7799: rätyn maksuvelvollisuuden täyttämistä; 7800: 2) velallisen maksukyky on parantunut sen 7801: 43 a § vuoksi, että velallisen tulot ovat kasvaneet 7802: tai välttämättömät menot velallisen asu- 7803: Velallisen kuolema maksuohjelman aikana misoloissa ja -kustannuksissa tapahtuneen 7804: muutoksen vuoksi alentuneet kalenterivuo- 7805: Jos velallinen maksuohjelman aikana kuo- den aikana vähintään asetuksella säädettävän 7806: lee, maksuohjelma raukeaa ja velat on vai- markkamäärän; tai 7807: najan jälkeen otettava huomioon niiden eh- 3) velallinen saa perinnön, lahjan tai muun 7808: tojen mukaan, joita olisi ollut noudatettava kertaluonteisen suorituksen, jonka määrä 7809: ilman velkajärjestelyä. Maksuohjelman kes- yksin tai yhdessä muiden suoritusten kanssa 7810: ton ajalta veloille ei kuitenkaan kerry viiväs- ylittää asetuksella säädettävän markkamää- 7811: tyskorko1a.11. lk ... . .. .. . rän. 7812: Jos ve a men on ve aJarJeste1yssa sru1yt- Muutos, joka maksuohjelmaan tehdään 7813: tänyt omistusasuntonsa, tuomioistuin voi velkojien hyväksi, koskee kaikkia velkojia. 7814: kuolinpesän osakkaiden hakemuksesta kui- Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa 7815: tenkin määrätä, että maksuohjelma ei ve- tapauksissa velallisen on suoritettava velko- 7816: lallisen kuoleman vuoksi raukea. Edelly- jilleen kolme neljäsosaa lisääntyneistä va- 7817: tyksenä tälle on, että velallisen leski tai lapsi roistaan. Velkoja, jolle kertyisi vähäinen ase- 7818: asuu edelleen vakituisesti tässä asunnossa, tuksella säädettävää markkamäärää pienempi 7819: joka on heille tarpeen, ja osakkaat saattavat osuus, voidaan kuitenkin jättää ilman suori- 7820: todennäköiseksi, että maksuohjelman laimin- tusta. Muutos velkojien vahingoksi koskee 7821: lyöntiä ei tapahdu. Hakemus on tehtävä kuu- niitä velkojia, joille ohjelman mukaan vielä 7822: kauden kuluessa perunkirjoituksesta 49 §:n 4 tulisi suoritus. Jos ohjelmaa muutetaan 1 7823: momentissa tarkoitetulle tuomioistuimelle. momentin 3 kohdan nojalla, muutoksen on 7824: Hakemuksesta on varattava niille velkojille, oltava sisällöltään sellainen, että velallisen 7825: joiden velat on otettu maksuohjelmassa huo- on maksuohjelman kestoa koskevien sään- 7826: mioon, tilaisuus tulla kuulluksi. Jollei hake- nösten estämättä suoritettava velkojalle yhtä 7827: musta tehdä määräajassa tai se hylätään, suuri osuus velasta kuin muille samassa ase- 7828: maksuohjelma raukeaa 1 momentissa sääde- massa oleville velkojille, jollei se ole koh- 7829: tyin vaikutuksin. tuutonta ottaen huomioon velan määrä ja 7830: 6 EV 236/1996 vp - HE 180/1996 vp 7831: 7832: peruste sekä suorituksen taloudellinen mer- velkojan esittämästä vaatimuksesta hankitta- 7833: kitys velallisen olosuhteissa. Jos maksuohjel- va tarpeellinen selvitys siitä, onko olemassa 7834: maa muutetaan velkojien hyväksi, ohjelman sellaisia seikkoja, jotka voivat aiheuttaa ha- 7835: kestoa voidaan pidentää sitä aikaa vastaaval- kemuksen hylkäämisen 10 §:ssä mainituilla 7836: la ajalla, jona velallisen maksukyky oli pa- perusteilla. Tuomioistuin voi hankkia selvi- 7837: rantunut. Ohjelman kestoa voidaan pidentää tystä myös omasta aloitteestaan. 7838: myös selvittäjän saatavan maksamista var- 7839: ten. 7840: 54§ 7841: 48 § Päätös velkajärjestelyn aloittamisesta 7842: Osakkeenomistajaa koskeva erity issäännös 7843: Tuomioistuimen on, jollei 66 §:stä muuta 7844: johdu, viipymättä lähetettävä velkojille sekä 7845: Edellä 1 momentissa tarkoitetut velat kuu- takaajille, vakuuden asettajille ja kanssave- 7846: luvat kuitenkin velkajärjestelyn piiriin, jos lallisille jäljennös päätöksestä, hakemuksesta 7847: yhtiön osalta on aloitettu yrityksen sanee- ja velallisen ehdotuksesta maksuohjelmaksi 7848: rauksesta annetussa laissa tarkoitettu menet- sekä selvitys 31 a §:ssä tarkoitetusta mah- 7849: tely tai yhtiölle on vahvistettu saneerausoh- dollisuudesta vaatia maksuohjelman keston 7850: jelma. jatkamista. 7851: 58 § 7852: 49 § 7853: Asian lykkääminen ja raukeaminen eräissä 7854: Käsittelyjärjestys ja toimivaltainen tapauksissa 7855: tuomioistuin 7856: Jos ehdotusta maksuohjelmaksi ei voida 7857: 38 §:n mukaan vahvistaa, tuomioistuin voi 7858: Velkajärjestelystä päättää se tuomioistuin, varata velalliselle tai selvittäjälle tilaisuuden 7859: joka on velallisen yleinen oikeuspaikka tai, määräpäivään mennessä laatia uuden ehdo- 7860: jos velalliset hakevat velkajärjestelyä yhdes- tuksen. Asiaan osallisilta on pyydettävä 7861: sä, se tuomioistuin, joka on heistä jonkun määräpäivään mennessä lausuma uudesta 7862: yleinen oikeuspaikka. Edellä 45 §:n 2 mo- ehdotuksesta siltä osin kuin tuomioistuin 7863: mentin 2 kohdassa ja 48 §:n 2 momentissa pitää sitä tarpeellisena aikaisempaan ehdo- 7864: tarkoitetussa tapauksessa velkajärjestelystä tukseen tehtävien muutosten merkitys ja an- 7865: voi päättää se tuomioistuin, jossa saneeraus- nettujen lausumien sisältö huomioon ottaen. 7866: menettely on vireillä. 7867: Maksuohjelman raukeamisesta ja muutta- 7868: misesta päättää 3 momentissa tarkoitettu tuo- 61 § 7869: mioistuin tai se tuomioistuin, joka on rat- 7870: kaissut velkajärjestelyä koskevan asian. Maksuohjelman raukeamista ja muuttamista 7871: koskeva hakemus 7872: 50§ 7873: Maksuohjelman raukeamista tai muutta- 7874: Velkajärjestelyn hakeminen mista koskeva hakemus on tehtävä tuomiois- 7875: tuimelle kirjallisesti. Hakemus on tehtävä 7876: ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun 7877: Konkurssissa olevan velallisen hakemusta peruste siihen on tullut velallisen tai velko- 7878: ei voida ottaa tutkittavaksi. jan tietoon. Hakemusta maksuohjelman 7879: muuttamiseksi ei voida tehdä sen jälkeen, 7880: 53§ kun maksuohjelman kesto on päättynyt. Ha- 7881: kemus maksuohjelman raukeamisesta on 7882: Selvityksen hankkiminen tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa 7883: siitä, kun maksuohjelmassa määrätty suori- 7884: Tuomioistuimen on, milloin aihetta on, tusvelvollisuus on täytetty. Jos hakemuksen 7885: EV 236/1996 vp- HE 180/1996 vp 7 7886: 7887: perusteena on rikoslain 39 luvun 2 tai voi antaa ilmoittamisen käräjäoikeuden teh- 7888: 3 §:ssä tarkoitettu velallisen menettely, ha- täväksi. 7889: kemus voidaan kuitenkin tehdä ennen kuin 7890: syyteoikeus rikoksesta on vanhentunut. 7891: 63 § 7892: Velkojan hakemuksesta on varattava velal- 7893: liselle ja niille velkojille, joiden kuulemista Muutoksenhaku 7894: tuomioistuin pitää tarpeellisena, tilaisuus 7895: tulla kuulluksi. Jos tuomioistuin katsoo, että Jos päätökseen, jolla velkajärjestelyä kos- 7896: maksuohjelman muuttamiseen on aihetta, se keva hakemus on hylätty, on haettu muutos- 7897: voi asettaa määräpäivän, johon mennessä ta ja velallinen on asetettu konkurssiin ennen 7898: velallisen on toimitettava tuomioistuimelle asian ratkaisemista muutoksenhakutuomiois- 7899: ehdotus maksuohjelmaksi. Ehdotuksen käsit- tuimessa, konkurssi raukeaa, jos velkajärjes- 7900: telystä on voimassa mitä edellä säädetään. tely aloitetaan. 7901: 70 § 7902: 62 § 7903: Selvittäjän palkkio ja kustannusten 7904: Oikeudenkäyntikulut ja kunnalle suoritettava korvaaminen 7905: korvaus 7906: Selvittäjällä on oikeus saada tehtävästään 7907: Asiaan osalliset vastaavat itse menettelyyn kohtuullinen palkkio sekä korvaus hänelle 7908: osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista. aiheutuneista, tehtävän kannalta tarpeellisista 7909: Edellä 57 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kustannuksista. Velallisen on maksettava 7910: väitteiden ja, jos erityistä syytä on, mak- selvittäjän saatavasta määrä, joka vastaa ve- 7911: suohjelman raukeamista koskevan hakemuk- lallisen maksuvaraa enintään maksuohjelman 7912: sen käsittelyssä sovelletaan kuitenkin vastaa- vahvistamisen tai muuttamisen jälkeen seu- 7913: vasti, mitä oikeudenkäyntikuluista riita-asias- raavien neljän kuukauden ajalta. Tämä velal- 7914: sa säädetään. Velallisen velvollisuudesta kor- lisen maksuosuus voidaan ottaa myös velal- 7915: vata selvittäjän palkkio ja korvaus kustan- liselle velkajärjestelyn alkamisen jälkeen 7916: nuksista säädetään 70 §:n 1 momentissa. kertyneistä varoista. Velallisen maksuosuu- 7917: den ylittävä määrä selvittäjän saatavasta 7918: määrätään maksettavaksi valtion varoista. 7919: 62 a § Jos hakemus hylätään, saatava määrätään 7920: kokonaisuudessaan maksettavaksi valtion 7921: Ilmoitukset ja tiedoksiantotapa varoista. Velallisen on tällöin korvattava 7922: valtiolle sen varoista maksettu saatava, jos 7923: Maksuohjelmaa koskevan päätöksen anta- hakemuksen hylkääminen on perustunut sii- 7924: mispäivä on ilmoitettava velalliselle, kaikille hen, että velallinen on laiminlyönyt menette- 7925: velkojille, velallisen kotipaikan ulosottovi- lyyn liittyviä velvollisuuksiaan. Jos selvittäjä 7926: ranomaiselle ja selvittäjälle, jos sellainen on on määrätty huolehtimaan maksuohjelmassa 7927: määrätty. Ilmoituksessa on mainittava, onko vahvistetusta rahaksimuutosta, palkkio ja 7928: maksuohjelmaehdotusta muutettu sen jäl- kustannukset tästä tehtävästä otetaan kuiten- 7929: keen, kun ehdotus on toimitettu asiaan osal- kin omaisuuden myyntihinnasta. Jos selvittä- 7930: lisille. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä jänä on toiminut yleinen oikeusavustaja, 7931: velkojalle, jonka saatava velalliselta on vä- palkkio ja korvaus suoritetaan kunnalle. Oi- 7932: häinen ja joka ei ole toimittanut lausumaa keusministeriö vahvistaa palkkion ja kor- 7933: maksuohjelmaehdotuksesta. Maksuohjelman vausten perusteet. 7934: muuttamista koskevan päätöksen antamis- 7935: päivä on ilmoitettava velalliselle ja niille 7936: velkojille, joille asiassa on varattu tilaisuus 84 § 7937: tulla kuulluksi. Maksuohjelman raukeami- 7938: sesta on ilmoitettava velalliselle, velallisen V elkojan oikeus eräiden tietojen saamiseen 7939: koti-paikan ulosottoviranomaiselle sekä vel- 7940: kojille siltä osin kuin tuomioistuin pitää sitä Maksuohjelman nojalla veikajalla on oi- 7941: tarpeellisena. Muutoksenhakutuomioistuin keus salassapitosäännösten estämättä saada 7942: 8 EV 236/1996 vp - HE 18011996 vp 7943: 7944: veroviranomaiselta velkajärjestelyn kannalta kin yksityishenkilön velkajärjestelystä anne- 7945: tarpeelliset velallisen verotusta koskevat tie- tun lain tämän lain voimaan tullessa voimas- 7946: dot sekä tiedot työvoimaviranomaiselta siitä, sa ollutta 30 §:n 2 momenttia. Tämän lain 7947: onko velallinen ilmoittautunut työvoimatoi- 70 §:n 1 momenttia ei sovelleta, jos mak- 7948: mistoon, onko hänelle tarjottu työtä ja onko suohjelmaehdotus on toimitettu asiaan osal- 7949: hän kieltäytynyt työstä. lisille ennen lain voimaantuloa. 7950: Ulosottomies voi, jos siihen on erityistä Tämän lain säännöksiä maksuohjelman 7951: syytä, velkojan vaatimuksesta maksuohjel- muuttamisesta ja raukeamisesta sovelletaan, 7952: man aikana selvittää velallisen taloudellista jos maksuohjelman muuttamista tai rau- 7953: asemaa noudattaen soveltuvin osin, mitä keamista koskeva asia on vireillä käräjäoi- 7954: ulosottolain 3 luvussa säädetään. keudessa tämän lain voimaan tullessa eikä 7955: päätöksen antamispäivää ole ilmoitettu tai 7956: jos asia tulee vireille tämän lain tultua voi- 7957: 85 § maan. Muutoksenhakutuomioistuimessa so- 7958: velletaan tämän lain voimaan tullessa voi- 7959: Sopimukseen perustuvan velkajärjestelyn massa olleita säännöksiä maksuohjelman 7960: laiminlyönti ja muuttaminen muuttamista ja raukeamista koskevassa 7961: asiassa, joka on ennen tämän lain voimaan- 7962: tuloa ratkaistu alemmassa tuomioistuimessa 7963: Jos tässä laissa tarkoitetun velallisen ja ja sellaisessa asiassa myös käräjäoikeudessa, 7964: velkojan kesken on sovittu velkajärjestelystä jos asia on muutoksenhakutuomioistuimesta 7965: eikä sopimuksessa ole muuta määrätty, so- palautettu käräjäoikeuteen. 7966: pimusta voidaan velallisen tai velkojan vaa- Jos maksuohjelma on vahvistettu ennen 7967: timuksesta muuttaa vastaavin perustein kuin tämän lain voimaantuloa, on velallisen mak- 7968: maksuohjelmaa voidaan 44 §:n 1-3 mo- suvelvollisuudesta voimassa mitä tämän lain 7969: mentin mukaan muuttaa. Jolleivät osapuolet 40 §:n 1 momentissa säädetään ja maksuoh- 7970: pääse muutoksesta sopimukseen kahden kuu- jelman täytäntöönpanokelpoisuudesta ja täy- 7971: kauden kuluessa siitä, kun muutosvaatimus täntöönpanosta mitä 42 §:n 1-3 momentis- 7972: on saatettu toisen osapuolen tietoon, sopi- sa säädetään. 7973: muksen muuttamista vaatinut osapuoli saa Tämän lain 31 a §:ää ei sovelleta, jos pää- 7974: kanteella vaatia tuomioistuimelta päätöstä tös velkajärjestelyn aloittamisesta on tehty 7975: sopimuksen muuttamisesta. ennen lain voimaantuloa. 7976: Tämän lain 61 §:n 1 momentin säännöstä 7977: Tämä laki tulee voimaan päivänä määräajasta maksuohjelman raukeamista 7978: kuuta 19. koskevan hakemuksen tekemiseksi ei sovel- 7979: Tämän lain 9 a §:ääja 10 §:n 1-4 kohtaa leta, jos maksuohjelma on päättynyt ennen 7980: ei kuitenkaan sovelleta, jos hakemus on tul- lain voimaantuloa. 7981: lut vireille 11 päivänä lokakuuta 1996 tai Tämän lain 43 a §:ää ei sovelleta, jos ve- 7982: sitä aikaisemmin. Tällöin sovelletaan kuiten- lallinen on kuollut ennen lain voimaantuloa. 7983: 7984: 7985: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996 7986: EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp 7987: 7988: 7989: 7990: 7991: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Suomen Hallitus- 7992: muodon ylintä syyttäjää koskevien säännösten muuttamisesta sekä 7993: laiksi yleisistä syyttäjistä ja eräiksi niihin Iiittyviksi laeiksi 7994: 7995: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys jolle lakivaliokunta on antanut asiasta mie- 7996: n:o 131/1996 vp Suomen Hallitusmuodon tintönsä n:o 20/1996 vp, on hyväksynyt seu- 7997: ylintä syyttäjää koskevien säännösten muut- raavat lait, joista ensimmäisen valtiopäivä- 7998: tamisesta sekä laiksi yleisistä syyttäjistä ja järjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn 7999: eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Eduskunta, käsittelyn jälkeen: 8000: 8001: 8002: 8003: Laki 8004: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 8005: 8006: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 8007: tavalla, 8008: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 46 §:n 2 momentti ja 8009: Iisätäiin lakiin uusi 60 a § seuraavasti: 8010: 8011: V. Tuomioistuimet 8012: 46 § 8013: 60 a § 8014: Oikeuskansleri voi laillisuusvalvontaansa Syyttäjälaitosta johtaa ylimpänä syyttäjänä 8015: kuuluvassa asiassa ajaa syytettä tai määrätä valtakunnansyyttäjä. Syyttäjälaitoksesta sää- 8016: syytteen nostettavaksi virkarikoksesta. detään lailla. 8017: 8018: Tämä laki tulee voimaan päivänä 8019: kuuta 199 . 8020: 8021: 8022: 8023: Laki 8024: yleisistä syyttäjistä 8025: 8026: 8027: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 8028: 8029: 1§ denkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja 8030: yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään 8031: Syyttäjän asema ja tehtävät tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut 8032: toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasa- 8033: Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoi- puolisuutta, joutuisuotta ja taloudellisuutta. 8034: keudellisen vastuun toteuttamisesta rikos- Syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta 8035: asian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeu- käsiteltävänään olevassa asiassa. 8036: 8037: 8038: 270078 8039: 2 EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp 8040: 8041: Syyttäjän tehtävänä on myös rangaistus- 8042: määräysten antaminen siten kuin siitä erik- 6§ 8043: seen säädetään. 8044: A pulaisvaltakunnansyyttäjä 8045: 2§ Valtakunnansyyttäjän sijaisena toimii apu- 8046: laisvaltakunnansyyttäjä. 8047: Yleiset syyttäjät Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakun- 8048: nansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta mää- 8049: Yleisiä syyttäjiä ovat: rätään valtakunnansyyttäjänviraston työjär- 8050: 1) valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakun- jestyksessä. 8051: nansyyttäjä; Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee sa- 8052: 2) valtionsyyttäjä; sekä moin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä 8053: 3) kihlakunnansyyttäjä ja Ahvenanmaan hänen käsiteltäväkseen kuuluvat asiat. 8054: maakunnansyyttäjä. 8055: 3§ 7 § 8056: V altakunnansyyttäjä Valtionsyyttäjät 8057: Ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirastossa on valtion- 8058: käyttää itsenäistä ja riippumatonta syytehar- syyttäjiä, joilla on toimivalta syyttäjäntehtä- 8059: kintavaltaa, jollei muualla laissa toisin sää- vissä koko maassa. 8060: detä. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huoleh- 8061: Valtakunnansyyttäjä voi antaa syyttäjäntoi- dittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kan- 8062: mintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjei- nalta merkittävimmissä rikosasioissa. Val- 8063: ta. tionsyyttäjän tehtävänä on myös ajaa syytet- 8064: tä, jonka nostamisesta eduskunta, oikeusmi- 8065: 4 § nisteriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oi- 8066: keusasiamies on päättänyt. Valtionsyyttäjä 8067: V altakunnansyyttäjän tehtävät toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus 8068: käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei 8069: V altakunnansyyttäjän tehtävänä on: toisin säädetä tai määrätä. 8070: 1) syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen Valtionsyyttäjien muista tehtävistä sääde- 8071: ja kehittäminen sekä syyttäjien valvonta; tään erikseen. Tehtävien jakamisesta valtion- 8072: 2) syyttäjäntehtävät niissä asioissa, jotka syyttäjien kesken päättää valtakunnansyyttä- 8073: hänelle lain mukaan kuuluvat tai jotka hän jä. 8074: ottaa käsiteltävikseen; 8075: 3) rikoslain 1 luvussa tai muussa laissa 8§ 8076: tarkoitettujen syytemääräysten antaminen; 8077: sekä Paikallissyyttäjät 8078: 4) syyttäjien edustaminen korkeimmassa 8079: oikeudessa. Kihlakunnansyyttäjistä ja Ahvenanmaan 8080: maakunnansyyttäjästä sekä apulaissyyttäjistä 8081: 5§ (paikallissyyttäjät) säädetään erikseen. 8082: Valtakunnansyyttäjänvirasto 8083: 9§ 8084: Yleisten syyttäjien keskushallintoviran- 8085: omaisena on valtakunnansyyttäjän johtama Erityissyyttäjät 8086: valtakunnansyyttäjänvirasto. 8087: Valtakunnansyyttäjänvirastossa on yksi- Syyttäjästä sotilasoikeudenkäyntiasiassa ja 8088: köitä, joista säädetään tarkemmin asetuksel- mmsta erityissyyttäjistä säädetään erikseen. 8089: la. Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan 8090: Valtakunnansyyttäjänvirasto kuuluu oi- virkarikoksesta päättää valtioneuvoston oi- 8091: keusministeriön hallinnonalaan. keuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies. 8092: EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp 3 8093: 8094: 10§ mentissa tarkoitettuja henkilöitä. 8095: Syyttäjä saa esteellisenäkin ryhtyä toi- 8096: Toimivaltasuhteet meen, joka ei siedä viivytystä. Syyttäjän on 8097: ilmoitettava esteellisyydestään sille, joka 8098: Valtakunnansyyttäjä on kaikkien yleisten määrää hänelle sijaisen. 8099: syyttäjien esimies. 8100: Valtakunnansyyttäjä voi ottaa itse ratkais- 8101: tavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan 13§ 8102: asian tai määrätä alaisensa syyttäjän aja- 8103: maan syytettä, jonka nostamisesta hän on Kelpoisuusvaatimukset 8104: päättänyt. Valtakunnansyyttäjä voi myös 8105: määrätä asian alaisensa syyttäjän syytehar- Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakun- 8106: kintaan. nansyyttäjän on oltava oikeustieteen kandi- 8107: daatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on 8108: 11 § hyvin perehtynyt syyttäjän- tai tuomarintoi- 8109: meen ja hallintotehtäviin. 8110: Tiedonsaantioikeus Valtionsyyttäjän on oltava oikeustieteen 8111: kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, 8112: V altakunnansyyttäjällä on oikeus tehtävän- jolla on tehtävän hoitamiseen tarvittava taito. 8113: sä hoitamista varten saada salassapitosään- 8114: nösten estämättä tarpeellisia tietoja ja selvi- 8115: tyksiä sekä alaisiltaan syyttäjiltä että esitut- 14 § 8116: kintaa suorittavilta viranomaisilta. 8117: Nimittäminen 8118: 12 § 8119: Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakun- 8120: Esteellisyys nansyyttäjän nimittää tasavallan presidentti 8121: valtioneuvoston esityksestä. 8122: Syyttäjä on esteellinen, jos: Valtionsyyttäjän nimittää valtioneuvosto 8123: 1) hän tai hänen lähisukulaisensa on asian- valtakunnansyyttäjän esityksestä. Valtakun- 8124: osainen; nansyyttäjänviraston muiden virkamiesten 8125: 2) asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä nimittämisestä säädetään asetuksella. 8126: tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulai- 8127: selleen; 8128: 3) hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa 15 § 8129: tai edustaa asianosaista taikka sitä, jolle 8130: asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai Virkasyytteen oikeuspaikka 8131: vahinkoa; 8132: 4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltä- Valtakunnansyyttäjää ja apulaisvaltakun- 8133: vään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa nansyyttäjää syytetään virkarikoksesta kor- 8134: asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on keimmassa oikeudessa. Syyttäjänä on joko 8135: odotettavissa hyötyä tai vahinkoa; oikeuskansleri tai eduskunnan oikeus- 8136: 5) hän on hallituksen tai siihen rinnastet- asiamies. 8137: tavan toimielimen tai hallintoneuvoston jä- Valtionsyyttäjää syytetään virkarikoksesta 8138: senenä tai toimitusjohtajana tai sitä vastaa- hovioikeudessa. 8139: vassa asemassa sellaisessa yhteisössä, sää- 8140: tiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa, 16 § 8141: joka on asianosainen tai jolle asiassa on 8142: odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; Tarkemmat säännökset 8143: tai 8144: 6) muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 8145: seikka on omiaan antamaan perustellun ai- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 8146: heen epäillä hänen puolueettomuuttaan asias- tuksella. 8147: sa. Työskentelyn järjestämisestä valtakunnan- 8148: Syyttäjän lähisukulaisella tarkoitetaan hal- syyttäjänvirastossa määrätään viraston työ- 8149: lintomenettelylain (598/82) 10 §:n 2 mo- järjestyksessä, jonka valtakunnansyyttäjä eri 8150: 4 EV 237/1996 vp - HE 131/1996 vp 8151: 8152: henkilöstöryhmiä kuultuaan vahvistaa. 1) Korkeimmasta oikeudesta 22 patvana 8153: heinäkuuta 1918 annetun lain 9 ja 12 §;ja 8154: 2) Korkeimmasta hallinto-oikeudesta sa- 8155: 17 § mana päivänä annetun lain 10 §. 8156: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 8157: Voimaantulo ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 8158: toimenpiteisiin. 8159: Tämä laki tulee voimaan päivänä Oikeuskanslerinvirastossa ja lääninhallituk- 8160: kuuta 199. sissa syyttäjälaitosta koskevia tehtäviä hoita- 8161: Tällä lailla kumotaan: vat henkilöt voidaan tämän lain voimaan tul- 8162: lessa siirtää virkaa haettavaksi julistamatta 8163: valtakunnansyyttäjänvirastoon vastaaviin teh- 8164: täviin. Siirtojen toteuttamisesta päättää oi- 8165: keusministeriö. 8166: 8167: 8168: 8169: 8170: Laki 8171: kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta 8172: 8173: 8174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8175: muutetaan kihlakunnansyyttäjästä 22 päivänä maaliskuuta 1996 annetun lain (195/96) 1 §:n 8176: 2 momentti ja 4 § seuraavasti: 8177: 8178: 8179: 1§ 4 § 8180: 8181: Paikallinen syyttäjäviranomainen Nimittäminen 8182: Johtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakun- 8183: Kihlakunnansyyttäjä on syyttäjäntehtävis- nansyyttäjän nimittää valtakunnansyyttäjä. 8184: sään valtakunnansyyttäjän määräysvallan 8185: alainen siten kuin yleisistä syyttäjistä anne- 8186: tussa laissa ( 1 ) säädetään. Tämä laki tulee voimaan päivänä 8187: kuuta 199 . 8188: EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp 5 8189: 8190: 8191: Laki 8192: Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirastosta annetun lain muuttamisesta 8193: 8194: 8195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8196: muutetaan Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirastosta 2 päivänä joulukuuta 8197: 1977 annetun lain (872177) 2, 3 ja 5 § seuraavasti: 8198: 8199: 8200: 2§ syyttäjä on valtakunnansyyttäjän välittömän 8201: Maakunnansyyttäjänvirastossa on maakun- määräysvallan alainen. 8202: nansyyttäjän virka. Lisäksi maakunnansyyt- Maakunnansyyttäjää syytetään virkavir- 8203: täjänvirastossa voi olla apulaissyyttäjiä sekä heestä Turun hovioikeudessa. 8204: muuta virkasuhteista tai työsopimussuhteessa 8205: olevaa henkilöstöä. 8206: Maakunnansyyttäjänviraston päällikkönä 5§ 8207: on maakunnansyyttäjä, jonka nimittää vir- Maakunnansyyttäjästä ja apulaissyyttäjästä 8208: kaansa valtakunnansyyttäjä. on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 8209: Maakunnansyyttäjän on oltava oikeustie- kihlakunnansyyttäjästä annetussa laissa 8210: teen kandidaatin tutkinnon suorittanut henki- (195/96) säädetään. 8211: lö, jolla on tehtävänsä hoitamiseen tarvittava 8212: taito ja kokemus. 8213: 3 § 8214: Maakunnansyyttäjä on yleinen syyttäjä Tämä laki tulee voimaan päivänä 8215: Ahvenanmaan maakunnassa. Maakunnan kuuta 199 . 8216: 8217: 8218: 8219: 8220: Laki 8221: sotilasoikeudenkäyntilain 4 ja 23 §:n muuttamisesta 8222: 8223: 8224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8225: muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilasoikeudenkäyntilain (326/83) 4 §:n 1 8226: momentti ja 23 §:n 1 momentti seuraavasti: 8227: 8228: 8229: 4 § 23 § 8230: Käsiteltäessä sotilasoikeudenkäyntiasiaa Sotaoikeuden virallisen syyttäjän ja hänen 8231: käräjäoikeudessa, jossa on sotilasjäsenet, varamiehensä määrää pääesikunta. Sotaoi- 8232: syyttäjänä on sotilaslakimies. Syyttäjänä so- keuden syyttäjä on valtakunnansyyttäjän vä- 8233: tilaslakimies on valtakunnansyyttäjän välittö- littömän määräysvallan alainen. 8234: män määräysvallan alainen. 8235: 8236: Tämä laki tulee voimaan päivänä 8237: kuuta 199 . 8238: 6 EV 237/1996 vp- HE 13111996 vp 8239: 8240: 8241: Laki 8242: esitutkintalain 14 ja 44 §:n muuttamisesta 8243: 8244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8245: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun esitutkintalain (449/87) 44 §:n 2 momentti 8246: ja 8247: lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 7 päivänä huhtikuuta 1995 an- 8248: netulla lailla (498/95), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 8249: seuraavasti: 8250: 14 § ta ole tutkinnanjohtajaa. Kuulustelukerto- 8251: mukseen merkitään vain kuulusteltavan lau- 8252: Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen suman pääsisältö, joka voidaan kirjata kuu- 8253: esitutkintaa johtaa kuitenkin aina virallinen lustelupöytäkirjan sijasta muuhun asiakir- 8254: syyttäjä lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja jaan. 8255: rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä 8256: asioita. 8257: 8258: 44 § 8259: Suppeassa esitutkinnassa ei 14 §:n 2 mo- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8260: mentissa tarkoitettuja asioita lukuun ottamat- kuuta 199. 8261: 8262: 8263: 8264: 8265: Laki 8266: eräiden asiakiljain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain 1 § :n muuttamisesta 8267: 8268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8269: muutetaan eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille 7 päivänä toukokuuta 1965 8270: annetun lain (248/65) 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä helmikuuta 1979 8271: annetussa laissa (112179), seuraavasti: 8272: 8273: 1§ hovioikeudelle valtakunnansyyttäjän välityk- 8274: sellä ja muut asiakirjat korkeimman oikeu- 8275: Hovioikeudelle osoitetut 1 momentissa den määräämällä tavalla. 8276: mainitut asiakirjat virallinen syyttäjä saa lä- 8277: hettää postitse tai lähetin välityksellä. Kor- 8278: keimmalle oikeudelle osoitetut muutoksenha- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8279: kemukset virallisen syyttäjän on toimitettava kuuta 199. 8280: EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp 7 8281: 8282: 8283: Laki 8284: rikoslain 1 luvun 12 ja 13 §:n muuttamisesta 8285: 8286: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8287: muutetaan rikoslain 1 luvun 12 §ja 13 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 16 päivänä 8288: elokuuta 1996 annetussa laissa (626/96), seuraavasti: 8289: 8290: 1luku sen ollessa aavalla merellä tai millekään val- 8291: tiolle kuulumattomaila alueella taikka suo- 8292: Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta malaisessa ilma-aluksessa sen ollessa tällai- 8293: sella alueella tai sen yläpuolella; 8294: 12 § 4) rikos on tehty aluksessa tai ilma-aluk- 8295: sessa sen ollessa säännöllisessä liikenteessä 8296: V altakunnansyyttiijän syytemääräys Suomessa olevien paikkakuntien tai Suomes- 8297: sa olevan ja Islannissa, Norjassa, Ruotsissa 8298: Rikosasiaa ei saa tutkia Suomessa ilman tai Tanskassa olevan paikkakunnan välillä; 8299: valtakunnansyyttäjän syytemääräystä, kun: 5) rikos on käsiteltävä sotilasoikeu- 8300: 1) rikos on tehty ulkomailla; tai denkäyntilain (326/83) mukaisena ri- 8301: 2) ulkomaalainen on tehnyt rikoksen ulko- kosasiana; tai 8302: maisessa aluksessa sen ollessa Suomen alue- 6) syytteen nostamisesta lain mukaan mää- 8303: vesillä tai ulkomaisessa ilma-aluksessa sen rää tasavallan presidentti tai eduskunta. 8304: ollessa Suomen ilmatilassa eikä rikos ole 8305: kohdistunut Suomeen, Suomen kansalaiseen, 13§ 8306: Suomessa pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen 8307: tai suomalaiseen yhteisöön, säätiöön, tai Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- 8308: muuhun oikeushenkilöön. tään, valtakunnansyyttäjä saa määrätä syyt- 8309: Valtakunnansyyttäjän määräys ei kuiten- teen nostettavaksi Suomessa, jos ulkomailla 8310: kaan ole tarpeen, jos: annettu tuomio ei perustu Suomen viran- 8311: 1) rikoksen on tehnyt Suomen kansalainen omaisen esittämään pyyntöön ja 8312: tai henkilö, joka 6 §:n mukaan rinnastetaan 1) rikoksen 3 §:n mukaan katsotaan koh- 8313: Suomen kansalaiseen, ja se on kohdistunut distuneen Suomeen, 8314: Suomeen, Suomen kansalaiseen, Suomessa 2) rikos on 4 §:ssä tarkoitettu virkarikos 8315: pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen tai suoma- tai sotilasrikos, 8316: laiseen yhteisöön, säätiöön tai muuhun oi- 3) rikos on 7 §:ssä tarkoitettu kansainväli- 8317: keushenkilöön; nen rikos tai 8318: 2) rikos on tehty Islannissa, Norjassa, 4) rikos 10 §:n mukaan katsotaan tehdyksi 8319: Ruotsissa tai Tanskassa ja tekopaikan asian- myös Suomessa. 8320: omainen virallinen syyttäjä on esittänyt 8321: pyynnön rikoksen käsittelemisestä suoma- 8322: laisessa tuomioistuimessa; Tämä laki tulee voimaan päivänä 8323: 3) rikos on tehty suomalaisessa aluksessa kuuta 199 . 8324: 8 EV 23711996 vp - HE 131/1996 vp 8325: 8326: 8327: Laki 8328: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen 8329: tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain 25 § :n muuttamisesta 8330: 8331: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8332: muutetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa an- 8333: nettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetun lain (326/63) 8334: 25 §:n 1 momentti seuraavasti: 8335: 8336: 25 § syyttäjä on määrännyt syytteen nostettavaksi, 8337: Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskas- ei saa panna Suomessa täytäntöön. 8338: sa sellaisesta rikoksesta annettua tuomiota, 8339: jota koskeva syyte on Suomen tuomioistui- 8340: messa vireillä tai lainvoimaisella tuomiolla Tämä laki tulee voimaan päivänä 8341: ratkaistu taikka josta rikoksesta valtakunnan kuuta 199. 8342: 8343: 8344: 8345: 8346: Laki 8347: kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamosten täytäntöön- 8348: panossa annetun lain 3 § :n muuttamisesta 8349: 8350: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8351: muutetaan kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamosten täy- 8352: täntöönpanossa 16 päivänä tammikuuta 1987 annetun lain (21187) 3 §:n 3 momentti, sellaise- 8353: na kuin se on 5 päivänä tammikuuta 1994 annetussa laissa (9/94), seuraavasti: 8354: 8355: 3§ lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu taikka jos 8356: valtakunnansyyttäjä on määrännyt syytteen 8357: Vieraassa valtiossa määrättyä seuraamusta nostettavaksi tuosta rikoksesta. 8358: ei saa panna Suomessa täytäntöön, jos syyte 8359: siitä rikoksesta, josta seuraamus on määrätty, 8360: tai menettämisseuraamuksen osalta erikseen Tämä laki tulee voimaan päivänä 8361: ajettu kanne on täällä vireillä tai asia on kuuta 199 . 8362: EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp 9 8363: 8364: 8365: Laki 8366: aavalta mereltä tapahtuvan väkijuomien salakuljetuksen ehkäisemisestä annetun lain 3 § :n 8367: muuttamisesta 8368: 8369: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8370: muutetaan aavalta mereltä tapahtuvan väkijuomien salakuljetuksen ehkäisemisestä 9 päivä- 8371: nä toukokuuta 1932 annetun lain (135/32) 3 §, sellaisena kuin se on 20 päivänä kesäkuuta 8372: 1963 annetussa laissa (321/63), seuraavasti: 8373: 8374: 3 § siihen olevan olemassa, niin määrää. 8375: Ulkomaalaisen aluksen ja sen lastin tar- V altakunnansyyttäjän asiana on myös mää- 8376: kastus Suomen aluevesien ulkopuolella rätä, milloin syyte ja muu vaatimus tämän 8377: 1 §:ssä mainitun rikoksen selville saamiseksi lain nojalla on ulkomaalaista vastaan tehtä- 8378: sekä niiden takavarikoiminen sanotun rikok- vä. 8379: sen johdosta tulee toimittaa, milloin valta- 8380: kunnansyyttäjä, harkittuaan kansainvälisoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8381: keudellisten ja muiden laillisten edellytysten kuuta 199 . 8382: 8383: 8384: 8385: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996 8386: 8387: 8388: 8389: 8390: 270078 8391: EV 23811996 vp - HE 221/1996 vp 8392: 8393: 8394: 8395: 8396: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen maatalouden 8397: kansallista erityistukea koskevaksi lainsäädännöksi 8398: 8399: 8400: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys rojen mahdollisimman tarkoituksenmukaises- 8401: n:o 221/1996 vp maatalouden kansallista ta käytöstä. Korkotukilainojen osuutta voi- 8402: erityistukea koskevaksi lainsäädännöksi. daan lisätä rahoituksessa. Korkotukea ei kui- 8403: Eduskunnalle on maa- ja metsätalousva- tenkaan saa myöntää, jos korkotukilainan 8404: liokunta antanut asiasta mietintönsä n:o kokonaiskorko ylittää vastaavaan tarkoituk- 8405: 2411996 vp. seen myönnetyn normaaliehtoisen lainan 8406: Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsäta- kokonaiskoron. Maa- ja metsätalousminis- 8407: lousministeriö toimittaa maa- ja metsätalous- teriön tulee toimittaa maa- ja metsätalous- 8408: valiokunnalle vuoden 1997 tammikuun lop- valiokunnalle vuoden 1998 alussa selvitys 8409: puun menness~ s~lvityksen. maatalouden si- siitä, miten investointitukea on myönnetty ja 8410: säisistä rahavm01sta vuosilta 1995-1996 investointituen vaikutuksista soveltamis- 8411: sekä arvion kyseisistä rahavirroista vuoden alueen maatilojen toimeentuloedellytyksiin. 8412: 1997 osalta. Eduskunta edellyttää, että hyvissä ajoin 8413: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ennen vuotta 1999 aloitetaan neuvottelut 8414: maataloustuotantomme kustannus- ja tulos- Euroopan yhteisöjen komission kanssa koro- 8415: kehitystä samoin kuin siinä mahdollisesti tetun siirtymäkauden tuen saattamisesta py- 8416: ilmeneviä tuotekohtaisia ja alueellisia eroa- syväksi kotieläintalouden sekä kasvi- 8417: vaisuuksia sekä toimittaa seurannan havain- huonetuotannon ja puutarhatuotteiden varas- 8418: noista vuosittain selvityksen eduskunnan tointituen osalta. 8419: maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Eduskunta edellyttää, ettei aktiivitilojen 8420: Eduskunta edellyttää, että investointitukea meijerimaidon tilakohtaisten viitemäärien 8421: myönnettäessä valtioneuvosto varmistaa tu- korvauksettomaan leikkaamiseen ryhdytä. 8422: kivarojen riittävyyden huolehtimalla tukiva- Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 8423: 8424: 8425: 8426: 8427: Laki 8428: maataloustuotannon lopettamistuesta 8429: 8430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 8431: 8432: 1§ roista maatalouden rakenteen parantamiseksi 8433: lopettamistukea siten kuin tässä laissa sääde- 8434: Soveltamisala tään. 8435: Tämän lain mukaisen lopettamistuen 8436: Maatalousyrittäjille, jotka vuosina 1997- myöntämisen edellytyksenä on, että maata- 8437: 1999 lopettavat maatalouden harjoittamisen lousyrittäjän omistaman maatilan talouskes- 8438: pysyvästi, voidaan myöntää kansallisista va- kus sijaitsee muulla kuin maa- ja puutarhata- 8439: 8440: 8441: 270082 8442: 2 EV 238/1996 vp - HE 221/1996 vp 8443: 8444: louden kansallisista tuista annetun lain 1) joka on luopumisen tapahtuessa täyttä- 8445: (1059/1994) 6 §:ssä tarkoitetulla alueella. nyt 50 vuotta; 8446: 2) joka luopumista välittömästi edeltävän 8447: kymmenen vuoden ajan on harjoittanut maa- 8448: taloutta omaan tai yhteiseen lukuun; 8449: 2 § 3) jolle ei ole myönnetty valtion varoista 8450: nuorten viljelijöiden käynnistystukea tai vas- 8451: Määritelmät taavaa aikaisempaa tukea taikka maaseudun 8452: pienyritystoiminnan käynnistysavustusta eri- 8453: Tässä laissa tarkoitetaan: koismaatalouden aloittamiseen tai laajenta- 8454: 1) maatilalla yhden tai useamman peltoa miseen luopumista välittömästi edeltävän 8455: käsittävän tilan tai tilanosan muodostamaa kymmenen vuoden aikana; ja 8456: maatalouden harjoittamiseen tarkoitettua yk- 4) joka ei luopumisen tapahtuessa saa 8457: sikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena; maatalousyrittäjien eläkelain mukaista tois- 8458: 2) maatalouden harjoittamisella peltovil- taiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttö- 8459: jelyä, karjataloutta ja muuta eläintenpitoa myyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, 8460: sekä vihannesviljelyä, marjan- ja hedelmän- työttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä. 8461: viljelyä ja muuta puutarhaviljelyä, ei kui- Oikeutta lopettamistukeen ei ole luovutta- 8462: tenkaan omenanviljelyä eikä kasvihuonetuo- jalla, jos hänelle tai hänen aviopuolisolleen 8463: tantoa; tai yhteisesti omistetun maatilan osalta jolle- 8464: 3) eläkelaitoksella maatalousyrittäjien elä- kin muulle yhteisomistajista on myönnetty 8465: kelaissa (467/1969) tarkoitettua maata- tai myönnetään maatalousyrittäjien luopu- 8466: lousyrittäjien eläkelaitosta; ja mistuesta annetun lain (1293/1994) mukai- 8467: 4) kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisel- nen luopumistuki saman maatilan luovutuk- 8468: la maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa sen perusteella. 8469: annetun lain (155811991) 3 §:ssä tarkoitettua 8470: toimielintä, viranhaltijaa tai luottamushenki- 8471: löä. 5§ 8472: 3 § Maataloustuotannon lopettaminen 8473: Tuen saaja Maatalouden harjoittaminen katsotaan lo- 8474: petetuksi tässä laissa tarkoitetulla tavalla, jos 8475: Lopettamistukea voidaan myöntää: maatilaan kuuluvat pellot tai vähintään kaksi 8476: 1) maatilan tai sen osan omistavalle maa- kolmasosaa luovutuksen kohteena olevan 8477: talousyrittäjälle ja hänen aviopuolisolleen, maatilan peltopinta-alasta on myyty, lahjoi- 8478: vaikka aviopuolisolla ei ole omistusoikeutta tettu tai muulla vastaavalla tavalla pysyvästi 8479: maatilaan; ja luovutettu henkilölle, joka täyttää 8 ja 8480: 2) 1 kohdassa tarkoitetun maatalousyrittä- 9 §:ssä säädetyt edellytykset. 8481: jän leskelle, jos luopumisen kohteena oleva Lopettamistuen saaminen voi perustua yh- 8482: maatila kuuluu omaisuuteen, johon leskellä teen tai useampaan 1 momentissa tarkoitet- 8483: on avio-oikeus. tuun luovutukseen. Yhdessä luovutuksessa 8484: Tässä laissa aviopuolisoon rinnastetaan voi olla kuitenkin enintään kaksi luovutuk- 8485: henkilö, jonka kanssa maatalousyrittäjä elää sensaajaa, joista kummankin tulee täyttää 8486: avioliittoa solmimatta yhteisessä taloudessa luovutuksensaajalle asetetut edellytykset. 8487: avioliitonomaisissa olosuhteissa. A viapuolisoita pidetään yhtenä luovutuksen- 8488: Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoi- saajana ja tällöin riittää, että toinen aviopuo- 8489: tettua henkilöä kutsutaan jäljempänä luovut- lisoista täyttää luovutuksensaajalle asetetut 8490: tajaksi. edellytykset. 8491: Omistajan katsotaan lopettaneen tässä lais- 8492: 4 § sa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoitta- 8493: misen myös silloin, kun hän on luovuttanut 8494: Tuen saamisen edellytykset maataan tämän lain mukaisesti, mutta luovu- 8495: tus estyy sen vuoksi, että kunta käyttää etu- 8496: Lopettamistuki voidaan myöntää vain sel- ostolain (608/1977) mukaista oikeuttaan lu- 8497: laiselle luovuttajalle: nastaa kiinteistö. 8498: EV 238/1996 vp- HE 221/1996 vp 3 8499: 8500: 6 § 1) jolla on ennen luovutusta hallinnassaan 8501: vähintään 15 peltohehtaaria käsittävä viljel- 8502: Luovutus mä, jota hän myös omatoimisesti viljelee; ja 8503: 2) jolla on voimassa maatalousyrittäjien 8504: Tässä laissa tarkoitetun maatalouden lopet- eläkelain 1 §:ssä säädettyä vähimmäiseläke- 8505: tamisen piiriin katsotaan kuuluviksi kaikki turvaa koskeva vakuutus tai vireillä hakemus 8506: tämän lain mukaiset luovutukset lain voi- sen saamiseksi. 8507: maantulosta alkaen luovuttajan ilmoittamaan Erityisestä syystä voidaan 1 momentin 8508: luopumisen päättymisajankohtaan saakka. 1 kohdassa tarkoitetusta pinta-alavaatimuk- 8509: Lopettamisen katsotaan tapahtuneen silloin, sesta poiketa valtioneuvoston määräämällä 8510: kun viimeinen luovutuskirja on allekirjoitet- tavalla. 8511: tu. 8512: 7§ 9§ 8513: Luovuttajan sitoumus Luovutuksensaajan sitoumus 8514: Maatilan luovuttajan on annettava sitou- Luovutuksensaajan on annettava sitoumus, 8515: mus siitä, että: jossa hän velvoittautuu harjoittamaan maa- 8516: 1) hän lopettaa pysyvästi maatalouden har- taloutta 8 §:ssä tarkoitetussa laajuudessa se- 8517: joittamisen omaan tai yhteiseen lukuun; ja kä lisäksi luovuttajalta saamaliaan tai hank- 8518: 2) hän ei käytä maatilalle mahdollisesti kimallaan alueella vähintään viiden vuoden 8519: jäävää peltoaluetta maataloustuotantoon eikä ajan saannosta. 8520: luovuta sitä toiselle henkilölle maatalous- 8521: tuotantoon käytettäväksi. 8522: Myös luovuttajan aviopuolison on annet- 10§ 8523: tava 1 momentissa tarkoitettu sitoumus, 8524: vaikka hän itse ei ole lopettamistuen hakija Lopettam istuen määrä 8525: eikä maatilan omistaja. 8526: Sitoumuksen estämättä lopettamistuen ha- Lopettamistuki sisältää luovutetun pelto- 8527: kijalla ja hänen aviopuolisonaan on oikeus: pinta-alan perusteella määräytyvän hehtaari- 8528: 1) harjoittaa maataloutta omassa taloudessa korvauksen, kotieläinten määrän perusteella 8529: tarvittavien perunoiden sekä puutarha- ja myönnettävän kotieläinkorvauksen ja kor- 8530: kasvitarhatuotteiden viljelemistä varten; vauksen maidon viitemäärän luovuttamisesta 8531: 2) sallia maatilan tuotantorakennusten silloin, kun se tapahtuu pellon luovutuksen 8532: käyttäminen muiden maatilojen tarpeisiin; ja yhteydessä. 8533: 3) vuokrata tai muulla tavoin antaa maati- Lopettamistuen määrä lasketaan maatila- 8534: lalle mahdollisesti jäänyt peltoalue viljeltä- kohtaisesti ja se maksetaan kertakorvaukse- 8535: väksi henkilölle, joka täyttää 8 ja 9 §:ssä na. Lopettamistuen suuruus saa yhtä maati- 8536: säädetyt edellytykset. laa kohden olla enintään 200 000 markkaa. 8537: Sitoumus on voimassa siihen asti, kunnes Lopettamistukea ei suoriteta, jos sen koko- 8538: kaikki maatilalta lopettamistukeen oikeutetut naismäärä on enintään 20 000 markkaa. 8539: henkilöt ovat täyttäneet 65 vuotta, kuitenkin Valtioneuvosto päättää tämän lain nojalla 8540: vähintään 10 vuoden ajan luopumisesta. Jos myönnettävien hehtaari-, kotieläin- ja mai- 8541: hakijalle ei myönnetä lopettamistukea, sitou- don viitemääräkorvausten yksikkökohtaiset 8542: mus raukeaa kielteisen päätöksen antamises- markkamäärät 8543: ta lukien. 8544: 11§ 8545: 8§ 8546: Hehtaarikorvaus 8547: Luovutuksensaaja 8548: Hehtaarikorvauksen määrää laskettaessa 8549: Lopettamistuen saamisen edellytyksenä on, otetaan huomioon peltoalue: 8550: että maatilan tai sen osan luovutus tapahtuu 1) jolla luovuttaja tai hänen aviopuolisonsa 8551: henkilölle: on harjoittanut maataloutta luopumiseen 8552: 4 EV 23811996 vp - HE 221/1996 vp 8553: 8554: saakka tai joka on ollut heillä viljelykiertoon Valtioneuvosto antaa tarkemmat määräyk- 8555: kuuluvana kesantona vuonna 1996; set korvauksen määräytymisen perusteista. 8556: 2) joka on viimeistään 15 päivänä tou- 8557: kokuuta 1996 ollut ja tukea haettaessa edel- 8558: leen on luovuttajan tai hänen aviopuolisonsa 14 § 8559: omistuksessa; 8560: 3) joka sijaitsee muulla kuin maa- ja puu- Tuen saajien tukiosuudet 8561: tarhatalouden kansallisista toista annetun lain 8562: 6 §:ssä tarkoitetulla alueella; ja Lopettamistuki jaetaan saman maatilan 8563: 4) joka on luovutettu 8 §:ssä tarkoitetulle luovutuksen perusteella lopettamistukea ha- 8564: luovutuksensaajalle tämän lain säännösten keneiden ja siihen oikeutettujen henkilöiden 8565: mukaisesti. kesken tasan tai hakijoiden yhteisestä vaati- 8566: Muun kuin luovuttajan tai hänen aviopuo- muksesta heidän maatilan omistusosuuksien- 8567: lisonsa omistamia osuuksia ei oteta huo- sa mukaisessa suhteessa. 8568: mioon hehtaarikorvauksen suuruutta lasket- Lopettamistukeen oikeutetulle henkilölle 8569: taessa. Jos luopumisen kohteena olevan pel- myönnettävä lopettamistuki saa olla enintään 8570: toalueen omistavat kuolinpesän osakkaat, 90 prosenttia sen luopuroistuen pääomitetus- 8571: luetaan hehtaarikorvaukseen oikeuttavaksi ta määrästä, joka luovuttajalle olisi myönnet- 8572: alueeksi kuitenkin myös lesken aviopuolison ty, jos hänelle luovutuksen tapahtuessa olisi 8573: lasten omistamat osuudet peliosta silloin, myönnetty luopumistuki maatalousyrittäjien 8574: kun lopettamistuen hakijana on 3 §:n 1 mo- luopumistuesta annetun lain nojalla. Luopu- 8575: mentin 2 kohdassa tarkoitetun maatalousyrit- roistuen pääoma-arvon määräämisessä nou- 8576: täjän leski. datetaan soveltuvin osin asianomaisen minis- 8577: Hehtaarikorvausta määrättäessä pellon pin- teriön vahvistamia perusteita. 8578: ta-ala lasketaan puolen hehtaarin tarkkuudel- Edellä 2 momentissa säädettyä ei sovelleta 8579: la siten, että mainitun rajan ylittävää osaa ei sellaiseen lopettamistuen saajaan, joka maa- 8580: oteta korvausta määrättäessä huomioon. tilan luovutuksen tai luovutusten päättyessä 8581: on alle 55-vuotias. 8582: 12 § 8583: 15 § 8584: Kotieläinperusteinen korvaus 8585: Tuen hakeminen ja maksaminen 8586: KotieläinperusteiDen korvaus määräytyy 8587: tuotannosta poistuvien kotieläinyksiköiden Lopettamistukea haetaan eläkelaitokselta. 8588: perusteella. Korvausta voidaan kuitenkin Hakemukseen on liitettävä 7 ja 9 §:ssä tar- 8589: maksaa enintään maatilan vakiintunutta ko- koitetut sitoumukset. Tuen hakemisesta sää- 8590: tieläinmäärää vastaavista yksiköistä. detään tarkemmin asetuksella. 8591: Valtioneuvosto antaa tarkemmat määräyk- Eläkelaitos maksaa lopettamistuen sen jäl- 8592: set korvauksen määräytymisen perusteista. keen, kun tukeen oikeutettu on lopettanut 8593: maatalouden harjoittamisen 7 §:ssä tarkoite- 8594: tulla tavalla. 8595: 13§ Lopettamistuen maksaminen voidaan haki- 8596: jan pyynnöstä jaksottaa enintään viidelle 8597: Korvaus maidon viitemäärästä vuodelle. Lisäksi asianomainen ministeriö 8598: voi määrätä, että lopettamistuen maksaminen 8599: Maidon viitemäärästä maksettavan kor- on jaksotettava myös muissa tapauksissa. 8600: vauksen perusteena käytetään luovuttajan 8601: maatilalle myönnettyä meijerimaidon viite- 8602: määrää siltä osin kuin se on luovutettu yh- 16 § 8603: delle tai useammalle luovutuksensaajalle 8604: peltoalueen luovutuksen yhteydessä. Maidon Tuen takaisinperiminen 8605: viitemäärän osalta korvausta voidaan kuiten- 8606: kin maksaa enintään maatilan vakiintunutta Jos luovuttaja tai hänen aviopuolisonsa ei 8607: maidontuotantoa vastaavan määrän perus- noudata 7 §:ssä tarkoitettua sitoumusta, peri- 8608: teella. tään maksettu lopettamistuki takaisin. 8609: EV 238/1996 vp - HE 221/1996 vp 5 8610: 8611: Jos luovutuksensaaja ei noudata 9 §:ssä johdosta lausunnon myös maaseutuelinkei- 8612: tarkoitettua sitoumusta, on hänet velvoitetta- nopiiriltä. 8613: va korvaamaan eläkelaitokselle se osuus lo- Eläkelaitos ratkaisee asian saatuaan 2 mo- 8614: pettamistuesta, joka luovuttajalle on makset- mentissa tarkoitetut lausunnot. 8615: tu hänelle tapahtuneiden luovutusten perus- Tämän lain mukaan maaseutuelinkeinopii- 8616: teella. rille kuuluvien tehtävien hoitamisesta Ahve- 8617: Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettua si- nanmaan maakunnassa huolehtivat maakun- 8618: toumuksen laiminlyöntiä on pidettävä vä- tahallituksen määräämät viranomaiset. 8619: häisenä taikka painavat kohtuusnäkökohdat 8620: sitä muutoin puoltavat, voidaan 1 momentis- 19 § 8621: sa tarkoitettu lopettamistuki tai 2 momentis- 8622: sa tarkoitettu korvaus periä takaisin vain Muutoksenhaku 8623: osittain. Erityisestä syystä voidaan päättää, 8624: että lopettamistuki tai korvaus jätetään peri- Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan 8625: mättä kokonaan takaisin. päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin 8626: Takaisinperittävästä lopettamistuesta ja eläkelain (39511961) 20 §:ssä tarkoitetulta 8627: eläkelaitokselle maksettavasta korvauksesta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin 8628: on maksettava kymmenen prosentin vuotui- eläkelaissa säädetään. Asianomaisen ministe- 8629: nen korko eläkelaitoksen päätöksen antami- riön maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n 1 8630: sesta lukien. momentin nojalla määräämät eläkelautakun- 8631: nan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien elä- 8632: kelain mukaan vakuutettujen edustajina 8633: 17 § myös tätä lakia sovellettaessa. 8634: Muutosta tämän lain nojalla annettuun elä- 8635: Ennakkotieto kelautakunnan päätökseen sekä eläkelaitok- 8636: sen ja eläkelautakunnan päätöksen poista- 8637: Maatalousyrittäjällä on oikeus saada elä- mista saa hakea vakuutusoikeudelta siten 8638: kelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, täyt- kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Nii- 8639: tääkö hän tässä laissa säädetyn lopettamis- den asioiden käsittelyä varten, joihin tätä 8640: tuen saamisen edellytykset. lakia on sovellettava, toimivat vakuutusoi- 8641: Lopettamistuen saajalla ja luovutuksensaa- keudessa siitä annetussa laissa tarkoitettuina 8642: jalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova maallikkojäseninä valtioneuvoston maata- 8643: ennakkopäätös siitä, onko hänen suunnitte- lousyrittäjien eläkelain 18 §:n 2 momentin 8644: lemansa toimenpide sellainen, että se katso- nojalla määräämät edustajat. 8645: taan 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen 8646: rikkomiseksi, sekä siitä, mitä seuraamuksia 8647: menettelystä aiheutuu. 20 § 8648: Ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta niin 8649: kauan kuin päätöksen perusteena olevat olo- Valvonta 8650: suhteet säilyvät ennallaan. 8651: Ennakkopäätökseen saa hakea muutosta Maa- ja metsätalousministeriön, maaseu- 8652: siten kuin 19 §:ssä säädetään. tuelinkeinopiirien ja kuntien maaseutuelin- 8653: keinoviranomaisten asiana on eläkelaitoksen 8654: ohella valvoa, että lopettamistuen saaja ei 8655: 18 § harjoita maataloutta omaan tai yhteiseen lu- 8656: kuun ja että maatalouden harjoittamisen lo- 8657: Lain täytäntöönpano pettanut luovuttaja ja luovutuksensaaja nou- 8658: dattavat tässä laissa tarkoitettuja sitoumuk- 8659: Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat sia. 8660: asianomainen ministeriö, maaseutuelinkeino- Valvontaa varten 1 momentissa tarkoite- 8661: piirit, kuntien maaseutuelinkeinoviranomai- tuilla toimielimillä on oikeus suorittaa kat- 8662: set ja eläkelaitos. selmus lopettamistuen kohteena olevalla 8663: Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on maatilalla ja tarvittaessa myös luovutuksen- 8664: annettava eläkelaitokselle lausunto siitä, saajan maatilalla lukuun ottamatta koti- 8665: täyttyvätkö lopettamistuen saamisen edelly- rauhan piiriin kuuluvia asuintiloja. Valvon- 8666: tykset. Eläkelaitos voi pyytää hakemuksen nan suorittajilla on oikeus saada sekä lopet- 8667: 6 EV 238/1996 vp- HE 22111996 vp 8668: 8669: tamistuen saajalta että luovutuksensaajalta työntekijäin eläkelain 10 c §:ssä, 16 §:ssä, 8670: selvitykset tässä laissa säädettyjen edellytys- 17 §:n 2 ja 3 momentissa, 17 a §:ssä, 18 §:n 8671: ten täyttymisestä. 2 ja 3 momentissa, 19 b §:n 1 ja 2 momen- 8672: tissa sekä 19 d, 20, 21 ja 21 a-21 e §:ssä 8673: 21 § sekä maatalousyrittäjien eläkelain 16, 17 ja 8674: 18 sekä 19 §:n 5 momentissa säädetään. 8675: Eräitä kustannuksia koskevat säännökset 8676: Tästä laista aiheutuvat lopettamistuki- ja 8677: hoitokustannukset maksetaan valtion varois- 23 § 8678: ta. 8679: Asianomainen ministeriö vahvistaa eläke- Tarkemmat säännökset 8680: laitoksen esityksestä ne perusteet, joiden 8681: mukaan 1 momentissa tarkoitetut hoitokulut Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 8682: lasketaan. töönpanosta annetaan asetuksella. 8683: Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuksella 8684: tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin vuo- 8685: tena ennakkona määrä, joka vastaa 1 mo- 8686: mentin mukaisesti valtion suoritettavaksi 24 § 8687: arvioitua määrää. 8688: Voimaantulo 8689: 22 § 8690: Tämä laki tulee voimaan päivänä 8691: Muun lainsäädännön soveltaminen kuuta 19 . 8692: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 8693: Jollei tästä laista muuta johdu, on lopetta- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 8694: mistuesta soveltuvin osin voimassa, mitä toimenpiteisiin. 8695: 8696: 8697: 8698: 8699: Laki 8700: maatalousyrittäjien eläkelain 16 §:n muuttamisesta 8701: 8702: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8703: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (46711969) 8704: 16 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1994 annetussa lais- 8705: sa (129811994), seuraavasti: 8706: 8707: 16 § tuotannon lopettamistuesta annetussa laissa 8708: Maatalousyrittäjien eläkelaitos huolehtii: ( 1 ) säädetään; sekä 8709: 6) lopettamistuista siten kuin kasvihuone- 8710: tuotannonja omenanviljelyn lopettamistuesta Tämä laki tulee voimaan päivänä 8711: annetussa laissa (129711994) ja maatalous- kuuta 19 . 8712: EV 238/1996 vp - HE 221/1996 vp 7 8713: 8714: Laki 8715: maaseutuelinkeinolain muuttamisesta 8716: 8717: 8718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8719: muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun maaseutuelinkeinolain (1295/1990) 12 §:n 8720: 1 momentti, 15 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 kohta, 16 §:n 1 momentti ja 52 §:n 1 8721: momentin 4 kohta, 8722: sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 kohta, 16 §:n 1 mo- 8723: mentti sekä 52 §:n 1 momentin 4 kohta 22 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa 8724: (1304/1994), ja 8725: lisätään lakiin uusi 15 a § ja siitä mainitulla 22 päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla 8726: kumotun 22 §:n tilalle uusi 22 § seuraavasti: 8727: 8728: 12 § 1) tukea maatilan tuotannollisiin investoin- 8729: teihin avustuksena, valtionlainaan sisältyvä- 8730: Pirstominen nä korkoetuutena, korkotukilainan korkotu- 8731: kena taikka niiden yhdistelmänä vuosina 8732: Tämän lain mukaisia toimenpiteitä ei saa 1997-2001 siten, että avustuksen tai avus- 8733: kohdistaa maatilataloudelliseen kokonaisuu- tukseksi muunnetun korkoetuuden tai kor- 8734: teen, joka on viimeisten kymmenen vuoden kotuen taikka niiden yhdistelmän määrä on 8735: aikana hakijan tai hänen vanhempiensa toi- enintään 50 prosenttia sika- tai siipikarjata- 8736: mesta haitallisesti pirstottu. Pirstominen ei louteen tai muuantuotantoon liittyvien inves- 8737: kuitenkaan ole esteenä tässä laissa tarkoite- tointien hyväksyttävistä kokonaiskustannuk- 8738: tun rahoitustuen myöntämiselle. sista ja enintään 75 prosenttia hevostalou- 8739: den, kasvihuonetuotannon, avomaan puutar- 8740: hatuotannon ja muun varsinaiseen maata- 8741: 15 § louteen kuuluvan tuotannon investointien 8742: hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista; ja 8743: Maatilojen investointien tukeminen 2) nuorten viljelijöiden lisätukea neuvoston 8744: asetuksen (ETY) N:o 2328/91 10 artiklassa 8745: Maatilatalouden tuotannollisiin investoin- tarkoitetun nuorten viljelijöiden käynnistys- 8746: teihin, tuotantotoiminnan edellyttämiin ym- tuen lisäksi avustuksena enintään 30 000 8747: päristön- ja työ~';Ioj.t?~~llisiin inve~tointeihi.n markkaa, kuitenkin enintään 35 prosenttia 8748: sekä nuorten vtljehJOiden tukemiseen voi- hyväksyttävien aloittamiskustannusten mää- 8749: daan myöntää avustusta, korkotukilainaa, rästä. 8750: valtionlainaa tai niiden yhdistelmää seuraa- Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tukia ei 8751: vasti: myönnetä henkilölle, jonka omistama maati- 8752: la sijaitsee maa- ja puutarhatalouden kansal- 8753: 2) lisätukena siten kuin maatalouden ra- lisista tuista annetun lain (1059/1994) 8754: kenteiden tehokkuuden parantamisesta anne- 6 §:ssä tarkoitetulla pohjoisella alueella. 8755: tun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91 Muutoin tukia voidaan myöntää vain, jos ra- 8756: 12 artiklassa säädetään tai komission pää- hoitettavat investoinnit eivät lisää asian- 8757: töksessä määrätään; sekä omaisen alan kokonaistuotantokapasiteettia. 8758: Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua haki- 8759: jan taloudellista asemaa arvioitaessa ei maa- 8760: 15 a § talouden ulkopuolisia tuloja oteta huomioon. 8761: 8762: Korotetut rahoitustuet 16 § 8763: 8764: Maatilatalouteen ja nuorten viljelijöiden M aanostolainoitus 8765: tukemiseen voidaan myöntää asetuksella tar- 8766: kemmin säädettävin perustein korotettua tu- Maanostolainaa voidaan myöntää asetuk- 8767: kea seuraavasti: sella tarkemmin säädettävin perustein lisä- 8768: 8 EV 238/1996 vp- HE 221/1996 vp 8769: 8770: maan tai tuotantorakennuksen hankkimiseen enimmäismäärä hakijalle tuen myöntämistä 8771: maapohjineen enintään 40 prosenttia hyväk- edeltäneen kolmen vuoden aikana muuhun 8772: syttävästä hankintahinnasta. Vuosina 1997- kuin maatalouteen myönnetyn tuen kanssa 8773: 2001 peltolisäalueen ja tuotantorakennuksen saa olla maatilaa kohti yhteensä enintään 8774: hankkimiseen maapohjineen myönnettävien 570 000 markkaa. 8775: lainojen enimmäismäärä on kuitenkin enin- Tuotannon monipuolistamisen edellyttä- 8776: tään 80 prosenttia hyväksyttävästä hankinta- mään koulutukseen voidaan asetuksella tar- 8777: hinnasta. Maanostolainaa voidaan myöntää kemmin säädettävin perustein myöntää 1 8778: enintään 70 prosenttia osituksessa viljelijän momentissa säädetyn lisäksi koulutusavus- 8779: yksinomaiseen omistukseen jäävästä maati- tusta enintään 5 700 markkaa hakijaa kohti. 8780: lasta johtuvan tasingon tai lunastusosuuden 8781: suorittamista varten sekä enintään 40 pro- 52§ 8782: senttia viljelijän yksinomaiseen omistukseen 8783: siirtynyttä maatilaa koskevan lakiosan täy- Kehittämisrahaston varojen käyttökohteet 8784: dennyksen suorittamista varten. Lainaan liit- 8785: tyvästä tuesta, sen enimmäismäärästä ja Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja 8786: muuntamisesta avustukseksi säädetään ase- voidaan, sen lisäksi mitä niiden käyttämises- 8787: tuksella. tä on edellä säädetty, käyttää: 8788: 4) 15, 15 a, 19-22 ja 22 a §:n mukaisiin 8789: 22 § avustuksiin ja valtionlainoihin; 8790: Muu pienyritystoiminnan tuki 8791: Tämä laki tulee voimaan päivänä 8792: Maaseudun pienyritystoiminnan kehittä- kuuta 19 . 8793: miseen voidaan myöntää maatilalla aloitet- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 8794: tavaa maatalouden ulkopuolista toimintaa ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 8795: varten tuotannon monipuolistamistukea sen toimenpiteisiin. 8796: mukaan kuin asetuksella tarkemmin sääde- Tämän lain 15 aja 16 §:n mukaisia tukia 8797: tään. Tuki myönnetään avustuksena, valtion- voidaan myöntää myös niihin hankkeisiin, 8798: lainaan sisältyvänä korkoetuutena tai korko- jotka on aloitettu vuonna 1995 tai sen jäl- 8799: tukilainaan liittyvänä korkotukena taikka nii- keen. Näihin hankkeisiin myönnettävän tuen 8800: den yhdistelmänä. Avustuksen ja avustuk- kokonaismäärä ei kuitenkaan saa ylittää ase- 8801: seksi muunnetun korkoetuuden tai korkotuen tuksella säädettävää tukien enimmäismäärää. 8802: 8803: 8804: 8805: Laki 8806: maa- ja puutarllatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta 8807: 8808: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8809: muutetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 an- 8810: netun lain (1059/1994) 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti ja 8 §, 8811: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti ja 3 §:n 1 momentti 17 päivänä heinäkuuta 8812: 1995 annetussa laissa (988/1995), sekä 8813: lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 7 a § seuraavasti: 8814: 8815: 2 § men liittymisestä Euroopan unianiin tehdyn 8816: sopimuksen mukaista siirtymäkauden tukea, 8817: Soveltamisala pohjoista tukea, kansallista erityistukea ja 8818: muuta tukea valtion talousarviossa osoite- 8819: Tämän lain nojalla voidaan myöntää maa- toista määrärahoista. 8820: ja puutarhataloudelle valtion varoista Suo- 8821: EV 238/1996 vp- HE 221/1996 vp 9 8822: 8823: 3§ 7a§ 8824: Tukimuodoista päättäminen Muu kansallinen tuki 8825: V aitioneuvosto päättää tämän lain nojalla Tämän lain nojalla voidaan maa- ja puu- 8826: maksettavista tukimuodoista sekä tukien tarhataloudelle myöntää myös muita kuin 8827: määristä, jakoperusteista, maksamisen perus- 5-7 §:ssä tarkoitettuja tukia. 8828: teista ja kestoajoista, jollei tuki en kestoajois- 8829: ta säädetä erikseen tässä laissa. Valtioneu- 8830: vosto päättää myös sopimukseen perustuvien 8§ 8831: tukien ehdoista ja sopimusten purkamispe- 8832: rusteista. Tuen käyttöönottaminen edellyttää Muiden säännösten soveltaminen 8833: lisäksi komission lupaa. 8834: Tuen myöntämisessä, maksamisessa, ta- 8835: kaisinperinnässä, oikaisussa ja valvonnassa 8836: 7§ noudatetaan maaseutuelinkeinojen tukitehtä- 8837: viä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 8838: Kansallinen erityistuki annettua lakia (1336/1992). Asianomainen 8839: ministeriö antaa tarkempia määräyksiä 8840: valvonnassa noudatettavasta menettelystä. 8841: Tuotantosuunnan muuttamiseksi voidaan 8842: maa- ja puutarhataloustuottajien sekä valtion 8843: kesken tehdä vuosina 1997-2001 enintään Tämä laki tulee voimaan päivänä 8844: viisivuotisia sopimuksia valtion talousar- kuuta 19 . 8845: vioon vuosittain maa- ja puutarhatalouden Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 8846: kansalliseen tukeen varatun määrärahan ra- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 8847: joissa. toimenpiteisiin. 8848: 8849: 8850: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996 8851: 8852: 8853: 8854: 8855: 270082 8856: EV 239/1996 vp - HE 220/1996 vp 8857: 8858: 8859: 8860: 8861: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- 8862: huoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamises- 8863: ta 8864: 8865: 8866: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys terveysvaliokunta on antanut asiasta mietin- 8867: n:o 220/1996 vp laiksi sosiaalihuoltolain tönsä n:o 4011996 vp, on hyväksynyt seuraa- 8868: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain van lain: 8869: muuttamisesta. Eduskunta, jolle sosiaali- ja 8870: 8871: 8872: Laki 8873: sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 8874: muuttamisesta 8875: 8876: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8877: muutetaan sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1992 an- 8878: netun lain (165711992) voimaantulosääiinös, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 8879: 1994 annetussa laissa (1333/1994), seuraavasti: 8880: 8881: 8882: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 8883: mikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään mikuuta 1997. 8884: joulukuuta 1997. 8885: 8886: 8887: 8888: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1996 8889: 8890: 8891: 8892: 8893: 270074 8894: EV 240/1996 vp - HE 223/1996 vp 8895: 8896: 8897: 8898: 8899: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi Pää- 8900: kaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta ja ulkoilulain 2 §:n 8901: muuttamisesta 8902: 8903: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys muuttamisesta. Eduskunta, jolle hallintova- 8904: n:o 223/1996 vp laeiksi Pääkaupunkiseudun liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 8905: yhteistyövaltuuskunnasta ja ulkoilulain 2 §:n 2611996 vp, on hyväksynyt seuraavat lait: 8906: 8907: 8908: 8909: 8910: Laki 8911: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta 8912: 8913: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 8914: 1§ tettava joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjes- 8915: telmä ja seudullisen liikenteen taksat; 8916: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta 5) huolehtia jäsenkuntien ilmansuojelun 8917: seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä 8918: Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan koulutus- ja valistustehtävistä; sekä 8919: kaupunkien yhteisten asioiden käsittelyä ja 6) huolehtia pääkaupunkiseudun aluetta ja 8920: hoitamista varten on Pääkaupunkiseudun jäsenkuntien yhteisten asioiden hoitamista 8921: yhteistyövaltuuskunta (YTV). Mainittuja palvelevasta selvitys-, tutkimus-, suunnittelu- 8922: kuntia kutsutaan tässä laissa jäsenkunniksi ja ja valmistelutyöstä sekä antaa lausuntoja yh- 8923: niiden muodostamaa aluetta pääkaupunkiseu- teistyötä koskevista asioista. 8924: duksi. 8925: Yhteistyövaltuuskunnan kotipaikka on Hel- 8926: sinki. 3 § 8927: Tehtävien siirtäminen 8928: 2§ yhteistyövaltuuskunnalle 8929: Tehtävät Jäsenkunnat voivat yhdessä antaa yhteis- 8930: työvaltuuskunnan hoidettavaksi muunkin, 8931: Yhteistyövaltuuskunnan tehtävänä on: 2 §:ssä mainittuihin rinnastettavan tehtävän. 8932: 1) hoitaa jäsenkuntien jätehuolto ja siihen Yhteistyövaltuuskunta voi sopimuksen pe- 8933: liittyvä toiminta; rusteella ottaa hoitaakseen yhdelle tai 8934: 2) järjestää seudullinen joukkoliikenne ja useammalle jäsenkunnalle kuuluvan 2 §:ssä 8935: hankkia seudulliset liikennepalvelut sekä tarkoitetun ja niihin rinnastettavan tehtävän. 8936: hoitaa muutoinkin joukkoliikennettä koskeva Yhteistyövaltuuskunta voi 1 §:n estämättä 8937: jäsenkuntien yhteistyö; sopimuksen perusteella ottaa hoidettavakseen 8938: 3) laatia pääkaupunkiseudun liikennejärjes- muulle kunnalle tai kuntayhtymälle kuulu- 8939: telmää ja joukkoliikennettä koskevia suunni- van 2 §:n mukaiseen toimialaansa liittyvän 8940: telmia Ja edistää niiden täytäntöönpanoa; tehtävän. Kunnalle tai sen viranomaiselle 8941: 4) hyväksyä pääkaupunkiseudulla nouda- laissa säädetyn tehtävän siirtämisestä yhteis- 8942: 8943: 8944: 270083 8945: 2 EV 240/1996 vp - HE 223/1996 vp 8946: 8947: työvaltuuskunnalle on soveltuvin osin voi- Yhteistyövaltuuskunnassa on yhteistyöjoh- 8948: massa, mitä kuntalain (365/95) 76 §:n 3 mo- taja, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä 8949: mentissa säädetään. kuntalaissa säädetään kunnanjohtajasta. Yh- 8950: teistyövaltuuskunnan muusta henkilöstöstä 8951: 4§ on voimassa, mitä kuntien viranhaitijoista ja 8952: työntekijöistä säädetään. 8953: Oikeustoimikelpoisuus 8954: Yhteistyövaltuuskunta voi hankkia oikeuk- 7 § 8955: sia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhe- 8956: valtaa tuomioistuimessa ja muussa viran- Kulujen jakaminen jäsenkuntien kesken 8957: omaisessa. 8958: Jäsenkunnat maksavat yhteistyövaltuuskun- 8959: nan eri tehtävistä aiheutuvat kulut, siltä osin 8960: 5§ kuin tehtävän hoidosta perittävät maksut ja 8961: muut tuotot eivät riitä kattamaan kuluja, pal- 8962: Seutukokous velujen käytön mukaisesti. 8963: Niistä kuluista, joihin 1 momentissa olevaa 8964: Päätösvaltaa yhteistyövaltuuskunnan perustetta ei voida soveltaa, Helsingin kau- 8965: asioissa käyttää seutukokous. Seutukokouk- punki suorittaa puolet ja muut jäsenkunnat 8966: sessa on Helsingillä 11, Espoolla ja Vantaal- yhteensä toisen puolen asianomaisen vuoden 8967: la kummallakin viisi sekä Kauniaisilla yksi tammikuun 1 päivän mukaisen kuntien asuk- 8968: kunnan valitsema edustaja. Seutuko- kaiden lukumäärän suhteessa, kukin kuiten- 8969: kousedustajan esteellisyydestä ja seutuko- kin vähintään kolme prosenttia. 8970: kouksen julkisuudesta on voimassa, mitä 8971: valtuutetun esteellisyydestä ja kunnanval- 8972: tuuston kokouksen julkisuudesta säädetään 8§ 8973: kuntalain 52 §:n 1 momentissa ja 57 §:n 1 8974: momentissa. Sopimukseen perustuvien kulujen 8975: Seutukokouksen tehtävänä on: jakaminen ja ennakot maksuosuuksista 8976: 1) hyväksyä talousarvio ja taloussuunnitel- 8977: ma· Yhteistyövaltuuskunnan tehtävistä aiheutu- 8978: 2) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuu- vien kulujen jakamisesta jäsenkunnat voivat 8979: vapaudesta; yhdessä päättää toisin kuin 7 §:ssä sääde- 8980: 3) valita jäsenet yhteistyövaltuuskunnan tään. 8981: toimielimiin, ja ellei laissa toisin säädetä; Jäsenkunnilta voidaan periä enoakkoja nii- 8982: 4) valita tilintarkastaja; den osuuksista 7 §:ssä mainittuihin kuluihin 8983: 5) hyväksyä johtosäännöt; sekä seutukokouksen päättämien perusteiden mu- 8984: 6) päättää muista tämän lain mukaan seu- kaan. 8985: tukokoukselle kuuluvista tehtävistä. Korvaus niistä tehtävistä, jotka yhteistyö- 8986: valtuuskunta hoitaa sopimuksen perusteella, 8987: määritellään sopimuksessa, jonka perusteet 8988: 6 § yhteistyövaltuuskunnan hallitus hyväksyy. 8989: Muu hallinto 8990: Yhteistyövaltuuskunnan hallinnon järjestä- 8991: misestä, hallituksesta ja muista toimielimistä 9§ 8992: sekä luottamushenkilöistä on soveltuvin osin 8993: voimassa, mitä kuntalain 14 §:ssä, 16 §:n 1 Osuudet varoihin ja velkoihin 8994: momentissa, 17 §:ssä, 18 §:n 2-5 momen- 8995: tissa, 19 §:n 1 momentissa, 20-25, 32, 33 Jäsenkuntien osuudet yhteistyövaltuuskun- 8996: ja 37-43 §:ssä, 57 §:ssä, 81 §:n 4 mo- nan varoihin ja velkoihin määräytyvät 7 §:n 8997: mentissa, 82 §:n 1 ja 2 momentissa ja 2 momentissa tarkoitettujen viideltä edelli- 8998: 85 §:ssä säädetään. seltä vuodelta laskettujen suhteiden mukaan. 8999: EV 240/1996 vp - HE 223/1996 vp 3 9000: 9001: 10 § Tällä lailla kumotaan Pääkaupunkiseudun 9002: yhteistyövaltuuskunnasta 15 päivänä maalis- 9003: V iittaussäännös kuuta 1985 annettu laki (253/85) siihen 9004: myöhemmin tehtyine muutoksineen. 9005: Yhteistyövaltuuskunnasta on muutoin so- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 9006: veltuvin osin voimassa, mitä kuntalain ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 9007: 27--29, 44--52, 58--62, 64--65 ja toimiin. 9008: 67--75 §:ssä ja 11 luvussa sekä muussa 9009: laissa kuntayhtymästä säädetään. 9010: 13§ 9011: 11§ 9012: S iirtymäsäännös 9013: Tilapäinen toimikunta 9014: Yhteistyövaltuuskunnassa tämän lain voi- 9015: Kuntalain 22 §:ssä tarkoitetun tilapäisen maan tullessa voimassa olevaa johtosääntöä 9016: valiokunnan asemesta seutukokous asettaa ja muita sääntöjä noudatetaan, kunnes tämän 9017: tilapäisen toimikunnan. Kelpoisuudesta toi- lain nojalla toisin päätetään. Jos joh- 9018: mikunnan jäseneksi on soveltuvin osin voi- tosäännön tai muun säännön määräys on 9019: massa, mitä kuntalain 72 §:n 3 momentissa ristiriidassa tämän lain kanssa, noudatetaan 9020: säädetään. tätä lakia. 9021: 12 § Ennen tämän lain voimaantuloa valitun 9022: luottamushenkilön kelpoisuudesta ja ennen 9023: Voimaantulo tämän lain voimaantuloa asetetuista toimieli- 9024: mistä on voimassa, mitä Pääkaupunkiseudun 9025: Tämä laki tulee voimaan päivänä yhteistyövaltuuskunnasta annetussa laissa 9026: kuuta 1997. säädetään tai sen nojalla määrätään. 9027: 4 EV 240/1996 vp- HE 223/1996 vp 9028: 9029: 9030: Laki 9031: ulkoilulain 2 §:n muuttamisesta 9032: 9033: 9034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9035: muutetaan 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetun ulkoilulain (606/73) 2 §:n 2 momentti, 9036: sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1985 annetussa laissa (255/85), seuraavasti: 9037: 2 § katsotulle yhteisölle. 9038: Ulkoilureitin pitäminen, johon kuuluu rei- 9039: tin tekeminen ja kunnossapito, on kunnan Tämä laki tulee voimaan päivänä 9040: asiana. Kunta voi uskoa tehtävän sopivaksi kuuta 199. 9041: 9042: 9043: 9044: 9045: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1996 9046: EV 241/1996 vp - HE 229/1996 vp 9047: 9048: 9049: 9050: 9051: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi Lapin va- 9052: jaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain ja eräiden 9053: muiden ehdotettuun metsälakiin ja kestävän metsätalouden rahoi- 9054: tuksesta ehdotettuun lakiin liittyvien lakien muuUamisesta sekä 9055: laiksi kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden 9056: rahoituslainsäädännössä t:a.Ikoitettuun toimenpiteeseen 9057: 9058: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys sekä laiksi kiinteistön yhteisomistajien osal- 9059: n:o 229/1996 vp laeiksi Lapin vajaatuottois- listumisesta metsätalouden rahoituslainsää- 9060: ten metsien kunnostamisesta annetun lain ja dännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen. 9061: eräiden muiden ehdotettuun metsälakiin ja Eduskunta, jolle maa- ja metsätalousva- 9062: kestävän metsätalouden rahoituksesta ehdo- liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 9063: tettuun lakiin liittyvien lakien muuttamisesta 25/1996 vp, on hyväksynyt seuraavat lait: 9064: 9065: 9066: 9067: 9068: Laki 9069: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain muuUamisesta 9070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9071: muutetaan Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta 30 päivänä joulukuuta 1982 an- 9072: netun lain (1057/82) 1, 2 ja 2 a §, 3 §:n 1 momentti sekä 4, 4 a, 4 b, 5 ja 6 §, 9073: sellaisina kuin ne ovat 8 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1125/94), sekä 9074: lisätään lakiin uusi 1 a ja 4 c § seuraavasti: 9075: 1§ suunnitelmaa. Kunnostamistäitä ei saa suo- 9076: Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa vuo- rittaa alueilla, joiden omistaja on yhtiö, yh- 9077: sina 1982-1998 toteutetaan metsätalouden teisö tai säätiö. Mitä tässä momentissa sää- 9078: alueellista suunnittelua ja edistetään vajaa- detään, ei kuitenkaan koske yhteismetsän 9079: tuottoisten alueiden kunnostamista, joka kä- osakaskuntaa tai yhteisaluelaissa (758/89) 9080: sittää luontaisen uudistumisen edistämisen, tarkoitetun yhteisen alueen osakaskuntaa 9081: metsänviljelyn ja uuden kasvun turvaamisen eikä pääasiallisena tarkoituksenaan maatila- 9082: (kunnostamistyöt), sen mukaan kuin tässä tai metsätaloutta harjoittavaa luonnollisten 9083: laissa säädetään. henkilöiden muodostamaa yhtiötä, osuuskun- 9084: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toimen- taa tai muuta yhteisöä. Kunnostamistöistä 9085: piteitä rahoitetaan valtion talousarvioon vuo- tehdään suunnitelma siten kuin asetuksella 9086: sittain kestävän metsätalouden rahoituksesta tarkemmin säädetään. 9087: annetun lain ( 1 ) mukaisesti otettavilla va- Tässä laissa tarkoitetut kunnostamistyöt 9088: roilla. Töiden suunnittelun ja toteuttamisen on ohjattava ensi sijassa puuntuotannon kan- 9089: rahoittamisesta ja myönnettävän tuen nalta edullisimpiin kohteisiin ottaen samalla 9090: enimmäismäärästä säädetään asetuksella. huomioon alueen eri osien olosuhteet sekä 9091: Tässä laissa tarkoitettu alueellinen suunni- ympäristönsuojelu- ja työllisyysnäkökohdat 9092: telma voidaan laatia muille kuin valtion Kunnostamistöiden on oltava taloudellisesti 9093: maille, jos niillä ennestään ei ole alueellista sekä luonnon- ja ympäristönhoidon samoin 9094: 9095: 9096: 270102 9097: 2 EV 241/1996 vp- HE 229/1996 vp 9098: 9099: kuin metsien biologisen monimuotoisuuden muuttaa sitä koskevaa päätöstään siltä osin 9100: säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaisia kuin työtä ei ole tehty, jos on ilmeistä, että 9101: ja ne on keskitettävä, mikäli mahdollista si- työn kohteena olevaa aluetta aletaan käyttää 9102: ten, että ne voidaan toteuttaa taloudellisesti siten, että työn tavoite jää olennaiselta osin 9103: edullisimmalla tavalla. Metsätalousasioissa saavuttamatta. 9104: toimivaltainen ministeriö voi antaa tarkem- 9105: pia yleisiä määräyksiä töiden yleisistä vaati- 3§ 9106: muksista. Maanomistaja on velvollinen huolehtimaan 9107: 15 vuoden ajan hankkeelle myönnetyn ra- 9108: 1a§ hoituksen loppuunmaksamisesta sellaisen 9109: Rahoitusta ei saa käyttää työhön, joka on alueen hoidosta, jolla on suoritettu tämän 9110: aiheutunut yksityismetsälain (412/67) edel- lain mukainen luontaisen uudistumisen edis- 9111: lyttämällä tavalla todetusta metsän hävittä- tämis- tai metsänviljelytyö. Jos tällainen alue 9112: misestä. Rahoitusta ei myöskään saa käyttää siirtyy toiselle, siirtyvät tälle myös velvolli- 9113: työhön tai toimenpiteeseen, joka on säädetty suudet alueen hoitoon. 9114: maanomistajan velvollisuudeksi metsänpa- 9115: rannuslaissa (140/87) tai vastaavassa aiem- 9116: massa laissa taikka kestävän metsätalouden 4§ 9117: rahoituksesta annetussa laissa. Jos luontaisen uudistumisen edistämis- tai 9118: Tässä laissa tarkoitettua rahoitusta saa, metsänviljelyalueen hoito, joka käsittää tai- 9119: vain sen mukaan kuin tässä laissa ja sen no- mikon perkauksen ja heinäämisen, on jäänyt 9120: jalla annetussa asetuksessa säädetään, käyt- suorittamatta ennen kuin 15 vuotta on kulu- 9121: tää työhön, joka metsälaissa ( 1 ) säädetään nut rahoituksen loppuunmaksamisesta ja lai- 9122: maanomistajan velvollisuudeksi. minlyönnin johdosta toimenpide on vaarassa 9123: Lisäksi rahoitusta ei saa käyttää työhön tai menettää huomattavalta osalta merkityksensä 9124: toimenpiteeseen, joka on aiheutunut metsä- eikä laiminlyöntiä ole metsäkeskuksen aset- 9125: lain vastaiseksi todetusta toiminnasta tai joka taman riittävän määräajan kuluessa korjattu, 9126: ei ole sen mukainen, mitä metsälaissa tai voi metsäkeskus päättää, että toimenpitee- 9127: muualla säädetään. Metsäkeskuksen on päät- seen myönnetty tuki on osaksi tai kokonaan 9128: täessään toimenpiteiden rahoittamisesta otet- suoritettava takaisin ja että 3 §:n 1 momen- 9129: tava huomioon luonnonsuojelulain ( 1 ) 9, tin mukainen hoitovelvollisuus lakkaa. Tuki 9130: 29-35, 47-49, 55 ja 56 §:stä sekä 10 lu- peritään takaisin siltä, joka omistusaikanaan 9131: vusta johtuvat rajoitukset. Päätöksentekoon on laiminlyönyt hoitovelvollisuutensa. Ra- 9132: liittyvästä lausuntomenettelystä säädetään hoituksen saajalle voidaan määrätä 4 c §:ssä 9133: asetuksella. tarkoitettu tuen takaisinperimisen seuraamus 9134: silloin, kun saaja on laiminlyönyt mainitun 9135: velvollisuutensa. 9136: 2 § 9137: Metsäkeskus päättää käyttöönsä asetettujen 9138: määrärahojen puitteissa tässä laissa tarkoitet- 4a§ 9139: tuihin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Varojen Jos kunnostamistyön kohteena ollutta 9140: myöntäminen kunnostamistyöhön edellyttää aluetta on alettu käyttää siten, että alueen 9141: maanomistajan hakemusta. käyttö metsätaloudelliseen tarkoitukseen 9142: Mitä tässä laissa säädetään maanomistajas- olennaisilta osin estyy eikä rahoituksen lop- 9143: ta, voidaan soveltaa myös maanomistajalta puunmaksamisesta ole kulunut 15 vuotta, 9144: saadun maanvuokraoikeuden, testamenttiin metsäkeskus voi asiasta tiedon saatuaan 9145: perustuvan käyttöoikeuden, lesken hallintaoi- päättää, että alueen osalle myönnetty tuki on 9146: keuden, eläkeoikeuden tai muun vastaavan osaksi tai kokonaan suoritettava takaisin. 9147: oikeuden haltijaan. Metsäkeskuksen tehtyä tässä momentissa 9148: Töiden rahoittamisesta Euroopan unionin tarkoitetun päätöksen lakkaa alueen 3 §:n 1 9149: osaksi rahoittamien ohjelmien puitteissa on momentin mukainen hoitovelvollisuus. Tuki 9150: voimassa, mitä kestävän metsätalouden ra- peritään takaisin siltä, jonka omistusaikana 9151: hoituksesta annetun lain 25 §:ssä säädetään. alueen käyttö on muutettu. 9152: 2a§ 4b§ 9153: Metsäkeskus voi peruuttaa rahoituksen tai Jos kunnostamistyö on olennaisilta osiltaan 9154: EV 241/1996 vp- HE 229/1996 vp 3 9155: 9156: menettänyt merkityksensä luonnontuhon, Jos muutoksenhakuviranomainen tai met- 9157: maanomistajasta riippumattomasta syystä säkeskus katsoo tarpeelliseksi taikka maan- 9158: aiheutuneen kulon tai muun syyn taikka va- omistaja vaatii, on 2 a, 3, 4, 4 aja 4 b §:ssä 9159: hingon välttämiseksi tarpeellisista toimista tarkoitetuissa asioissa suoritettava katselmus. 9160: aiheutuneiden vahinkojen johdosta eikä kun- Katselmuksen suorittaa metsäkeskuksista ja 9161: nostamistyön uusiminen tämän lain mu- metsätalouden kehittämiskeskuksesta anne- 9162: kaisena työnä ole tarkoituksenmukaista, met- tun lain (1474/95) 15 §:ssä tarkoitettu katsel- 9163: säkeskus voi hakemuksesta päättää, että tu- mustoimikunta. 9164: hon tai toimenpiteen kohteeksi joutuneen 9165: alueen 3 §:n 1 momentin mukainen hoito- 6 § 9166: velvollisuus lakkaa. Valtiolle tämän lain nojalla takaisin perit- 9167: Milloin kunnostamistyön taloudellinen tävä rahoitus tai maksettaviksi määrättävät 9168: hyöty menetetään kestävän metsätalouden muut suoritukset saadaan ulosottaa mah- 9169: rahoituksesta annetun lain 1 §:n 2 momentin dollisen muutoksenhaun estämättä siten 9170: 2 ja 3 kohdassa tar~oite~tujen ~oimenpitt?iden kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosot- 9171: taikka alueeseen en lakien noJalla kohdistet- totoimin annetussa laissa (367 /61) säädetään. 9172: tavien käyttörajoitusten tai toimenpidekielto- Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin 9173: jen johdosta, metsäkeskus voi hakemuksesta kieltää ulosottamisen tai määrätä sen kes- 9174: päättää, että tällaisen alueen hoitovelvolli- keytettäväksi. 9175: suus lakkaa. 9176: Tämä laki tulee voimaan päivänä 9177: 4c§ kuuta 199 . 9178: Tässä laissa tarkoitetun tuen peruuttami- Silloin, kun kunnostamistyötä koskevan 9179: sessa ja takaisinperimisessä noudatetaan, mi- suunnitelman maastotyöt on tehty vuoden 9180: tä kestävän metsätalouden rahoituksesta an- 1996 loppuun mennessä tai rahoituspäätös 9181: netun lain 28 §:ssä säädetään tuen peruutta- on annettu ennen tämän lain voimaantuloa, 9182: misesta ja takaisinperimisestä sekä 29 §:ssä sovelletaan muita kuin toimielimiä ja menet- 9183: tuen peruuttamisen ja takaisinperimisen seu- telyä koskevia tämän lain voimaan tullessa 9184: raamuksista. voimassa olleita säännöksiä. Mitä tämän lain 9185: 1 §:n 2 momentissa, 2 §:n 3 momentissa, 4 9186: 5§ ja 4 a §:ssä, 4 b §:n 2 momentissa ja 4 c 9187: Tämän lain mukaiseen metsäkeskuksen §:ssä säädetään, sovelletaan kuitenkin niihin- 9188: päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kin tapauksiin, joihin muutoin sovelletaan 9189: lääninoikeudelta. Toimivaltainen lääninoi- tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 9190: keus määräytyy sen mukaan, minkä läänin- säännöksiä. Edellä mainittua 4 c §:ää ei kui- 9191: oikeuden tuomiopiirissä pääosa kyseessä tenkaan sovelleta sellaisiin tapauksiin, joissa 9192: olevasta metsätalousmaasta sijaitsee. Muu- rahoituspäätös on annettu ennen tämän lain 9193: toksen hakemiseen sovelletaan, mitä hallin- vahvistamista ja julkaisemista. 9194: tolainkäyttölaissa (586/96) säädetään muu- Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa 9195: toksenhausta hallintoviranomaisen päätök- tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin 9196: seen. valituksiin sovelletaan tämän lain voimaan- 9197: tullessa voimassa olleita säännöksiä. 9198: 4 EV 241/1996 vp - HE 229/1996 vp 9199: 9200: 9201: 9202: 9203: Laki 9204: kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä 9205: tarlmitettuun toimenpiteeseen 9206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 9207: 1§ tusosuuksia lainan tai tuen myöntämisajan- 9208: Sen estämättä, mitä muualla laissa sääde- kohtana. 9209: tään, on yhteisomistuksessa olevan kiinteis- 9210: tön sellaisilla yhteisomistajilla yhteisesti, jot- 2 § 9211: ka omistavat kiinteistöstä vähintään puolet ja Edellä 1 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa 9212: joihin kuuluvat kiinteistöä hoitavat yhteis- vastaa jokainen kiinteistön yhteisomistajista 9213: omistajat, oikeus koko kiinteistön osalta ryh- 1 §:n 2 momentissa säädetyin poikkeuksin 9214: tyä kestävän metsätalouden rahoituksesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tar- 9215: annetussa laissa ( 1 ) ja Lapin vajaa- koitettujen velvollisuuksien täyttämisestä 9216: tuottoisten metsien kunnostamisesta koko kiinteistön osalta. Kestävän metsäta- 9217: annetussa laissa (1057/82), jäljempänä met- louden rahoituksesta annetun lain 28 §:ssä 9218: sätalouden rahoituslainsäädäntö tarkoitettuun tarkoitetuilla perusteilla tukea tai irtisanottua 9219: toimenpiteeseen ja ottaa vastaan lainsää- lainaa ei kuitenkaan voida periä takaisin sel- 9220: dännössä tarkoitettua tukea ja lainaa. Tällöin laiselta yhteisomistajalta, joka ei ole ottanut 9221: kiinteistö on panttina lainan takaisin maksa- vastaan rahoitusta, ellei tällainen yhteisomis- 9222: misesta niin kuin maakaaren (540/95) 20 taja ole itse osallistunut tuen takaisinperimi- 9223: luvussa säädetään. Toimenpidettä ei kui- sen taikka lainan irtisanomisen perusteena 9224: tenkaan saa aloittaa ilman metsätalous- olleeseen toimintaan. Kestävän metsätalou- 9225: asioissa toimivaltaisen ministeriön lupaa, jos den rahoituksesta annetun lain 29 §:ssä tar- 9226: joku muista yhteisomistajista vastustaa koitettua takaisinperimisen seuraamusta ei 9227: toimenpidettä. Harkitessaan luvan myöntä- voida määrätä sellaiselle yhteisomistajalle, 9228: mistä ministeriön on kiinnitettävä huomiota joka ei ole ottanut vastaan rahoitusta. 9229: siihen, aiheuttaako toimenpide huomattavaa 9230: haittaa tai vahinkoa sellaiselle yhteisomista- 3 § 9231: jalle, joka on vastustanut toimenpidettä. Kiinteistön määräosaan, jota hallitaan so- 9232: Jos metsätalouden rahoituslainsäädännössä vintojaolla, sovelletaan, mitä tässä laissa sää- 9233: tarkoitettua toimenpidettä varten kiinteistölle detään kiinteistöstä. 9234: haetaan vain tukea, on poiketen siitä, mitä 1 Yhteishankkeena toimeenpantava ojitus ja 9235: momentissa säädetään omistusosuuden suu- metsätie voidaan toteuttaa yhteisomistukses- 9236: ruudesta, sellaisilla yhteisomistajilla yhtei- sa olevan kiinteistön osalta sen estämättä, 9237: sesti, jotka omistavat kiinteistöstä vähintään mitä 1 §:ssä säädetään, niiden säännösten 9238: neljänneksen ja joihin kuuluvat kiinteistöä mukaisesti, jotka muutoin ovat voimassa 9239: hoitavat yhteisomistajat, oikeus ryhtyä toi- sellaisesta hyödynsaajasta, joka ei ole vaati- 9240: menpiteeseen, jos he luopuvat vaatimasta nut ojitusta tai tien tekemistä taikka yhtynyt 9241: muilta kuin toimenpiteeseen yhtyneiltä yh- tällaiseen vaatimukseen. 9242: teisomistajilta toimenpiteen toteuttamiskus- 9243: tannuksia. 4 § 9244: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee Metsäkeskus päättää tässä laissa tarkoite- 9245: myös yhtä yhteisomistajaa, joka täyttää tun tuen ja lainan myöntämisestä ja takaisin- 9246: useammalle yhteisomistajalle edellä säädetyt perimisestä. 9247: vaatimukset. Tämän lain mukaiseen metsäkeskuksen 9248: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovel- päätökseen saa hakea muutosta valittamalla 9249: letaan myös sellaisiin jakamaUoman kuolin- lääninoikeudelta. Toimivaltainen lääninoi- 9250: pesän osakkaisiin, joiden arvioitu osuus vas- keus määräytyy sen mukaan, minkä läänin- 9251: taa näissä momenteissa tarkoitettuja omis- oikeuden tuomiopiirissä pääosa kyseessä 9252: EV 241/1996 vp- HE 229/1996 vp 5 9253: 9254: olevasta metsätalousmaasta sijaitsee. Muu- 8 § 9255: toksen hakemiseen sovelletaan, mitä hallin- Tämä laki tulee voimaan päivänä 9256: tolainkäyttölaissa (586/96) säädetään muu- kuuta 199 . 9257: toksenhausta hallintoviranomaisen päätök- Tällä lailla kumotaan tilan yhteisomistajien 9258: seen. osallistumisesta metsänparannushankkeeseen 9259: 23 päivänä joulukuuta 1971 annettu laki 9260: (954171) siihen myöhemmin tehtyine muu- 9261: 5§ toksineen. 9262: Kiinteistöä haitavilla yhteisomistajilla on Jos metsätalouden rahoituslainsäädännössä 9263: oikeus kantaa ja vastata kaikkien yhteisomis- tarkoitettua toimenpidettä koskevan suunni- 9264: tajien puolesta sekä edustaa heitä metsäta- telman maastotyöt on tehty vuoden 1996 9265: louden rahoituslainsäädännössä tarkoitettua loppuun mennessä tai rahoituspäätös on an- 9266: toimenpidettä ja siitä johtuvia oikeuksia ja nettu ennen tämän lain voimaantuloa, sovel- 9267: velvollisuuksia koskevissa asioissa. letaan muita kuin toimielimiä ja menettelyä 9268: koskevia tämän lain voimaan tullessa voi- 9269: massa olleita säännöksiä. Silloin, kun rahoi- 9270: tuspäätös annetaan vasta tämän lain vahvis- 9271: 6 § tamisen ja julkaisemisen jälkeen kestävän 9272: Viranomaisen tai metsäkeskuksen päätök- metsätalouden rahoituksesta annetun lain 28 9273: sen ja muuta asiaa koskevan tiedoksiannan ja 29 §:ää sovelletaan kuitenkin tämän lain 9274: katsotaan tulleen yhteisomistajien tietoon, 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla niihinkin tapauk- 9275: kun se on annettu tiedoksi yhdelle kiinteis- siin, joihin muutoin sovelletaan tämän lain 9276: töä hoitavista yhteisomistajista siten kuin voimaan tullessa voimassa olleita säännök- 9277: tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa siä. Myös silloin, kun maa- ja metsätalouden 9278: laissa (232/66) säädetään. Jos asia koskee rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun 9279: lainan myöntämistä, tiedoksianto on kuiten- lain muuttamista koskevan lain ( 1 ) voi- 9280: kin toimitettava kaikille niille yhteisomista- maantulo- ja siirtymäsäännnöksen mukaan 9281: jille, joiden oma tai Suomessa olevan asia- sovelletaan kestävän metsätalouden rahoituk- 9282: miehen osoite on tiedossa. sesta annetun lain säännösten sijasta metsän- 9283: parannuslain (140/87) ja -asetuksen (437 /87) 9284: säännöksiä tuen määräytymisperusteista, so- 9285: velletaan kiinteistön yhteisomistajien osal- 9286: 7 § listumisesta metsätalouden rahoituslainsää- 9287: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- dännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen anne- 9288: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. tun lain säännöksiä. 9289: 6 EV 241/1996 vp - HE 229/1996 vp 9290: 9291: 9292: 9293: Laki 9294: maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta 9295: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9296: kumotaan maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta 9297: 1994 annetun lain (1303/94) 41 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä kesäkuuta 9298: 1996 annetussa laissa (443/96), 9299: muutetaan 2 §:n 3 momentin 6 kohta, 15 §:n otsikko ja 2 momentti, 27 §:n 2 momentti, 9300: 28 §:n 4 momentti, 32 §:n 2 momentti, 34 §:n 1 momentti, 40 §:n 2 momentti, 41 §:n ot- 9301: sikko ja 48 §:n 2 momentti, 9302: sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 2 momentti, 27 §:n 2 momentti, 28 §:n 4 momentti, 9303: 40 §:n 2 momentti ja 48 §:n 2 momentti mainitussa 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetussa 9304: laissa, sekä 9305: lisätään lakiin uusi 40 a § seuraavasti: 9306: 2§ neuvosto. Maa- ja metsätalousministeriö an- 9307: taa tarvittaessa tarkemmat ohjeet tukijärjes- 9308: Soveltamisala telmän täytäntöönpanosta kuultuaan ympä- 9309: ristöministeriötä. 9310: Tämä laki koskee lisäksi rakennerahastojen 27 § 9311: päämääristä ja tehokkuudesta ja niiden toi- 9312: minnan yhteensovittamisesta keskenään sekä Tuen saajat 9313: Euroopan investointipankin toiminnan ja 9314: muiden rahoitusvälineiden kanssa annetun 9315: neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2052/88 ja Metsätaloustoimenpiteitä, uusjakoja sekä 9316: sitä täydentävän Euroopan yhteisön lainsää- vesihuoltohankkeita tuettaessa on tuen saa- 9317: dännön täytäntöönpanoa siltä osin, kuin se jista kuitenkin voimassa, mitä kestävän met- 9318: koskee: sätalouden rahoituksesta annetussa laissa, 9319: kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta 9320: 6) pellon metsitystä ja muita metsätalous- metsätalouden rahoituslainsäädännössä tar- 9321: toimenpiteitä; koitettuun toimenpiteeseen annetussa laissa, 9322: uusjakojen tukemisesta annetussa laissa ja 9323: yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avus- 9324: 15 § tamisesta annetussa laissa säädetään. 9325: Pellon metsityksen ja muiden 9326: metsätaloustoimenpiteiden tuki 28 § 9327: Tuet ja niiden kohteet 9328: Pellon metsityksen ja muiden metsätalous- 9329: toimenpiteiden osalta on voimassa, mitä kes- 9330: tävän metsätalouden rahoituksesta annetussa Uusjakojen, yhdyskuntien vesihuoltotoi- 9331: laissa ( 1 ), Lapin vajaatuottoisten met- menpiteiden ja metsätaloustoimenpiteiden 9332: sien kunnostamisesta annetussa laissa osalta on voimassa, mitä uusjakojen tukemi- 9333: ( 1057 /82) ja kiinteistön yhteisomistajien sesta annetussa laissa, yhdyskuntien vesi- 9334: osallistumisesta metsätalouden rahoituslain- huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetus- 9335: säädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen sa laissa, kestävän metsätalouden rahoituk- 9336: annetussa laissa ( 1 ) säädetään, jollei sesta annetussa laissa ja kiinteistön yhteis- 9337: tästä laista muuta johdu. Pellon metsitykseen omistajien osallistumisesta metsätalouden 9338: liittyvän metsityksenhoitopalkkion ja tulon- rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toi- 9339: menetyskorvauksen enimmäismäärästä sekä menpiteeseen annetussa laissa säädetään, jol- 9340: yleisistä ehdoista päättää kuitenkin valtio- lei tästä laista muuta johdu. Tuettavan hank- 9341: EV 241/1996 vp- HE 229/1996 vp 7 9342: 9343: keen tulee kuitenkin täyttää myös tässä lais- tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyk- 9344: sa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset. senä olevat olosuhteet. Valvonta voi koskea 9345: sekä varsinaista tuen saajaa että tuen välittä- 9346: jää. 9347: 32 § 9348: T äytäntöönpanovastuu 40 § 9349: Muun pelto-, metsä- tai 9350: Valtioneuvosto voi päättää, kauppa- ja kotieläinperusteisen tuen lakkauttaminen ja 9351: teollisuusministeriön hallinnonalaan kuulu- takaisinperiminen 9352: vien asioiden osalta kyseisen ministeriön esi- 9353: tyksestä, että tämän lain mukaisissa tehtävis- 9354: sä käytetään apuna lääninhallituksia, alueel- Maatalouden ympäristötuki voidaan lak- 9355: lisia ympäristökeskuksia, työvoimapiirien kauttaa ja maksettu tuki periä takaisin myös 9356: toimistoja, kauppa- ja teollisuusministeriön maaseutuelinkeinojen tukitehtäviähoidettaes- 9357: yrityspalvelun piiritoimistoja, metsäkeskuk- sa noudatettavasta menettelystä annetun lain 9358: sia sekä muitakin kunnan viranomaisia kuin 7 §:n mukaisesti. Mainittua lainkohtaa sovel- 9359: maatalousviranomaisia samoin kuin Kera letaan lisäksi 16 §:ssä tarkoitettuun tukeen, 9360: Oy:tä ja alan neuvontajärjestöjä. Maa- ja jollei kyseistä tukea koskevassa lainsäädän- 9361: metsätalousministeriö päättää, milloin vas- nössä muuta säädetä, sekä pellonmetsityk- 9362: taavissa tehtävissä voidaan käyttää apuna seen liittyvään metsityksenhoitopalkkioon ja 9363: kasvintuotannon tarkastuskeskusta, eläinlää- tulonmenetyskorvaukseen. 9364: kintä- ja elintarvikelaitosta ja muita maa- ja 9365: metsätalousministeriön alaisia laitoksia. Hen- 9366: kilö, joka suorittaa tässä laissa tarkoitettuja 40 a § 9367: tehtäviä, toimii virkavastuulla. 9368: Metsätaloustoimenpiteitä koskevan tuen pe- 9369: ruuttaminen ja takaisinperiminen 9370: 34 § Tämän lain 41-43 §:n sijasta metsäta- 9371: loustoimenpiteitä koskevan tuen peruuttami- 9372: Kaikkia tukia koskeva valvonta sessa ja takaisinperimisessä sekä ta- 9373: kaisinperittävän tuen pakkoperinnässä nou- 9374: Edellä 33 §:ssä säädetyn lisäksi maa- ja datetaan, mitä kestävän metsätalouden rahoi- 9375: metsätalousministeriöllä ja maaseutuelinkei- tuksesta annetussa laissa ja Lapin vajaatuot- 9376: nopiireillä sekä pellon metsitykseen ja mui- toisten metsien kunnostamisesta annetussa 9377: hin metsätaloustoimenpiteisiin liittyvän tuen laissa säädetään rahoituksen peruuttamisesta 9378: osalta metsäkeskuksilla samoin kuin 14 §:ssä ja takaisinperimisestä, rahoituksen peruutta- 9379: tarkoitetun tuen osalta asetuksella säädettä- misen ja takaisinperimisen seuraamuksista ja 9380: vissä tapauksissa myös alueellisilla ympäris- pakkoperinnästä. Lisäksi noudatetaan, mitä 9381: tökeskuksilla on oikeus suorituttaa valtuutta- kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta 9382: millaan henkilöillä ilman ennakolta ilmoitta- metsätalouden rahoituslainsäädännössä tar- 9383: mista kysymyksessä olevan tuen myöntämi- koitettuun toimenpiteeseen annetussa laissa 9384: seen, maksamiseen ja käyttöön liittyviä tar- säädetään. 9385: kastuksia. Tuen saaja on velvollinen kor- 9386: vauksetta esittämään heille kaikki tarvittavat 9387: tiliasiakirjat ja muun aineiston sekä muu- 41 § 9388: toinkin avustamaan tarkastuksessa. Edellä 9389: mainituilla henkilöillä on oikeus tarkastaa Muun kuin 39, 40 ja 40 a §:ssä tarkoitetun 9390: myös tuen saajan. k~tieläinr~ennukset, vil- tuen lakkauttaminen ja takaisinperiminen 9391: jelmät, tuotanto- Ja Jalostuslru.tokset, varas- 9392: tot, myynti- ja markkinointitilat sekä muut 9393: 8 EV 24111996 vp- HE 229/1996 vp 9394: 9395: 48 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 9396: kuuta 199 . 9397: M uutoksenhoku Euroopan yhteisöjen komission ennen tä- 9398: män lain voimaantuloa hyväksymään, maa- 9399: talousmaan metsitystä ja metsätaloustoi- 9400: Oikeuteen hakea muutosta ratkaisuihin, menpiteitä koskevasta yhteisön tukijärjes- 9401: jotka koskevat 15, 16 ja 26 §:ssä tarkoitet- telmästä annetussa neuvoston asetuksessa 9402: tuja tukia, sovelletaan, mitä metsätaloustoi- (ETY) N:o 2080/92 tarkoitettuun Suomea 9403: menpiteiden osalta kestävän metsätalouden koskevaan ohjelma-asiakirjaan, rakennera- 9404: rahoituksesta annetussa laissa, Lapin vajaa- hastojen päämääristä ja tehokkuudesta ja 9405: tuottoisten metsien kunnostamisesta annetus- niiden toiminnan yhteensovittamisesta kes- 9406: sa laissa ja kiinteistön yhteisomistajien osal- kenään sekä Euroopan investointipankin toi- 9407: listumisesta metsätalouden rahoituslainsää- minnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa 9408: dännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen an- annetussa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 9409: netussa laissa, varhaiseläkkeiden osalta maa- 2052/88 1 artiklassa säädettyä 5 b tavoitetta 9410: talousyrittäjien luopumistuesta annetussa koskevaan ohjelma-asiakirjaan ja Suomen 9411: laissa (1293/94), uusjakojen osalta uusjako- liittymisestä Euroopan unianiin tehtyyn sopi- 9412: jen tukemisesta annetussa laissa ja vesihuol- mukseen liittyvän pöytäkirjan N:o 6 artiklas- 9413: totoimenpiteiden osalta yhdyskuntien vesi- sa 1 ja 4 tarkoitettua tavoitetta 6 koskevaan 9414: huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetus- ohjelma-asiakirjaan perustuviin metsänparan- 9415: sa laissa tai niitä vastaavassa uudessa laissa nuslaissa ( 140/87) tarkoitettuihin metsäta- 9416: säädetään. Muutoin tämän lain nojalla annet- loustoimenpiteisiin sovelletaan kestävän met- 9417: tuihin ratkaisuihin haetaan muutosta siten sätalouden rahoituksesta annetun lain 9418: kuin maaseutuelinkeinolain mukaisiin pää- säännösten sijasta tämän lain voimaan tulles- 9419: töksiin haetaan muutosta. Muutosta ei kui- sa voimassa olleita metsänparannuslain ja 9420: tenkaan saa hakea sellaiseen tuen myöntä- -asetuksen (437/87) säännöksiä tuen määräy- 9421: mistä koskevaan ratkaisuun, jossa tuen mää- tymisperusteista. Silloin, kun sovelletaan 9422: rän ja ehdot ratkaisee Euroopan yhteisöjen Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostami- 9423: toimielin yksittäistä tuensaajaa sitovasti sesta annettua lakia, sovelletaan tämän lain 9424: hankkeen tai ohjelman hyväksymisen yh- voimaan tullessa voimassa olleita mainitun 9425: teydessä. Kauppa- ja teollisuusministeriön lain ja sen nojalla annetun asetuksen 9426: hallinnonalan päätökseen, joka koskee (211195) säännöksiä tuen määräytymisperus- 9427: 19 §:ssä tarkoitettua tukea, saa hakea muu- teista. 9428: tosta siten kuin muutoksenhausta yritystuesta 9429: annetussa laissa (1136/93) säädetään. 9430: 9431: 9432: 9433: 9434: Laki 9435: metsän hyönteis- ja sienituhojen t01junnasta annetun lain 9 ja 11 §:n muuttamisesta 9436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9437: muutetaan metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta 8 päivänä helmikuuta 1991 annetun 9438: lain (263/91) 9 ja 11 § seuraavasti: 9439: 9440: 9 § perustuvan velvollisuutensa, metsäkeskus voi 9441: päätöksellään velvoittaa hänet suorittamaan 9442: Uhkasakko ja teettämisuhka tarvittavat toimenpiteet. Metsäkeskus voi 9443: asettaa päätöksensä tehosteeksi uhkasakon 9444: Jos joku laiminlyö tähän lakiin tai sen no- tai uhan, että toimenpiteet tehdään laimin- 9445: jalla annettuun säännökseen tai määräykseen lyöjän kustannuksella. 9446: EV 241/1996 vp - HE 229/1996 vp 9 9447: 9448: Tässä pykälässä tarkoitetusta asiasta on hausta hallintoviranomaisen päätökseen. 9449: muutoin voimassa mitä uhkasakkolaissa Milloin metsäkeskuksen määräämien toimen- 9450: (1113/90) säädetään. Metsäkeskuksesta on piteiden suorittamista ei voida lykätä, voi 9451: tällöin voimassa, mitä uhkasakkolaissa sää- metsäkeskus määrätä, että valituksenalaista 9452: detään viranomaisesta. päätöstä on noudatettava muutoksenhausta 9453: huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin 9454: määrää. 9455: 11§ Metsätalousasioissa toimivaltaisen ministe- 9456: riön 6 §:n 1 momentin nojalla tekemässä 9457: Muutoksenhaku päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä 9458: on noudatettava muutoksenhausta huolimat- 9459: Metsäkeskuksen 9 §:n 1 momentin nojalla ta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. 9460: antamaan päätökseen saa hakea muutosta 9461: valittamalla lääninoikeudelta. Toimivaltainen Tämä laki tulee voimaan päivänä 9462: lääninoikeus määräytyy sen mukaan, minkä kuuta 199 . 9463: lääninoikeuden tuomiopiirissä pääosa ky- Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa 9464: seessä olevasta alueesta sijaitsee. Muutoksen tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin 9465: hakemiseen sovelletaan, mitä hallintolain- valituksiin sovelletaan tämän lain voimaan 9466: käyttölaissa (586/96) säädetään muutoksen- tullessa voimassa olleita säännöksiä. 9467: 9468: 9469: 9470: 9471: Laki 9472: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta 9473: 9474: 9475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9476: muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marraskuuta 1950 annetun lain (558/50) 9477: 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 8 päivänä helmikuuta 1991 annetussa laissa 9478: (271/91), seuraavasti: 9479: 9 § mitä hallintolainkäyttölaissa (586/96) sääde- 9480: tään muutoksenhausta hallintoviranomaisen 9481: Metsäkeskuksen päätökseen, joka on an- päätökseen. 9482: nettu 1 momentissa mainitun hakemuksen 9483: johdosta tai jolla suostumus neljännesmak- 9484: sun suorittamiseen on peruutettu, saa hakea Tämä laki tulee voimaan päivänä 9485: muutosta valittamalla lääninoikeudelta. Toi- kuuta 199. 9486: mivaltainen lääninoikeus määräytyy sen Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa 9487: mukaan, minkä lääninoikeuden tuomiopii- tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin 9488: rissä pääosa kyseessä olevasta metsämaasta valituksiin sovelletaan tämän lain voimaan 9489: sijaitsee. Muutoksen hakemiseen sovelletaan, tullessa voimassa olleita säännöksiä. 9490: 9491: 9492: 9493: 9494: 270102 9495: 10 EV 241/1996 vp- HE 229/1996 vp 9496: 9497: 9498: Laki 9499: poronhoitolain muuttamisesta 9500: 9501: 9502: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9503: kumotaan 14 päivänä syyskuuta 1990 annetun poronhoitolain (848/90) 1 §:n 2 momentti 9504: sekä 9505: lisätään lakiin uusi 3 a § seuraavasti: 9506: 3a§ Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö 9507: voi antaa metsärajan alenemisen estämiseksi 9508: Porojen laiduntaminen suojametsäalueella välttämättömiä rajoittavia säännöksiä porojen 9509: laiduntamisesta suojametsäalueella,, 9510: Poroja laidunnetaan metsälain ( 1 ) 9511: 12 §:ssä tarkoitetulla suojametsäalueelia eri- 9512: tyistä varovaisuutta noudattaen ja siten, ettei Tämä laki tulee voimaan päivänä 9513: laiduntaminen aiheuta metsärajan alenemista. kuuta 199. 9514: 9515: 9516: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996 9517: EV 242/1996 vp - HE 148/1996 vp 9518: 9519: 9520: 9521: 9522: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen valtion aluehallin- 9523: toa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi 9524: 9525: 9526: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys rusteluihin pohjautuvan aluehallinnon uudis- 9527: n:o 148/1996 vp valtion aluehallintoa koske- tamisen toimeenpanoa ohjataan ja seurataan 9528: van lainsäädännön uudistamiseksi. Eduskun- tarkkaan kiinnittäen muun muassa erityistä 9529: nalle on hallintovaliokunta antanut asiasta huomiota työvoima- ja elinkeinokeskusten 9530: mietintönsä n:o 2511996 vp ja suuri va- tehokkaaseen poikkihallinnolliseen yhteistyö- 9531: liokunta mietintönsä n:o 2/1996 vp. hön ja koordinaatioon sekä keskusten yhteis- 9532: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehti- työhön maakunnan liittojen ja muiden yh- 9533: van siitä, ettei uudistuksen toimeenpanossa teistyötahojen kanssa ja että hallitus antaa 9534: lisätä hallinnon portaita eikä muutoinkaan eduskunnalle selonteon uudistuksen toimeen- 9535: byrokratiaa sekä että unioniasioissa noudate- panosta vuoden 2000 loppuun mennessä. 9536: taan normaalia ED-asioiden päätöksenteko- Eduskunta on hylännyt hallituksen esityk- 9537: menettelyä. seen sisältyvät työsuojeluhallinnosta anne- 9538: Eduskunta edellyttää, että keskuksia perus- tun lain 3 §:n muuttamista, työsuojelun val- 9539: tetaan viisitoista ja että ne ovat seuraavilla vonnasta ja muutoksenhausta työsuojelu- 9540: toimialueilla: Uusimaa, Varsinais-Suomi, asioissa annetun lain muuttamista, vuosilo- 9541: Satakunta, Etelä-Häme, Pirkanmaa, Kymi, malain 2 §:n muuttamista, työturvallisuuslain 9542: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, 11 §:n muuttamista sekä työneuvostosta ja 9543: Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, työsuojelun poikkeusluvista annetun lain 9544: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. 10 a ja 10 b §:n muuttamista koskevat la- 9545: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehti- kiehdotukset ja hyväksynyt seuraavat lait: 9546: van siitä, että lakiehdotuksiin ja niiden pe- 9547: 9548: 9549: Lääninhallituslaki 9550: 9551: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään: 9552: 9553: 1§ Lääninhallitus hoitaa, sen mukaan kuin 9554: erikseen säädetään, oikeushallintoon, pelas- 9555: Läänijako tus- ja poliisihallintoon, opetus- ja kulttuuri- 9556: hallintoon sekä liikunta- ja nuorisotoimeen, 9557: Suomessa ovat seuraavat läänit: Etelä-Suo- maa- ja metsätaloushallintoon, liikennehal- 9558: men lääni, Ahvenanmaan lääni, Länsi-Suo- lintoon, kuluttaja-, kilpailu- ja elintarvike- 9559: men lääni, Itä-Suomen lääni, Oulun lääni ja hallintoon sekä sosiaali- ja terveyshallintoon 9560: Lapin lääni. liittyviä tehtäviä. 9561: Valtioneuvosto päättää lääninhallitusten 9562: 2 § toimipaikat ja nimet sekä läänien alueet. 9563: Lääninhallituksen tehtävät 3 § 9564: 9565: Läänissä on yleisenä hallintoviranomaisena Ohjaus ja valvonta 9566: ja erik_seen sääde~~~v~en n:tuiden tehtävien 9567: hoitamista varten laanmhalhtus. Lääninhallituksen yleishallinnollinen johto 9568: 9569: 9570: 270079 9571: 2 EV 242/1996 vp - HE 14811996 vp 9572: 9573: ja valvonta kuuluvat valtioneuvoston oh- säädetty tai se on muutoin lääninhallituksen 9574: jesäännössä (1522/95) säädettävälle ministe- asiana yleisenä hallintoviranomaisena. 9575: riölle. Lääninhallituksella on vastaavasti oikeus 9576: Lääninhallitus toimii eri hallinnonalojen saada virka-apua muilta viranomaisilta. 9577: tehtäviä hoitaessaan asianomaisen ministe- 9578: riön ohjauksessa ja valvonnassa. Lääninhalli- 9579: tus on erikseen säädetyissä asioissa myös 8 § 9580: sen keskushallinnon viraston tai laitoksen 9581: ohjauksessa, jonka toimialaan kuuluvia teh- Pakkokeinot 9582: täviä se hoitaa. 9583: Asianomainen ministeriö voi määrätä lää- Lääninhallitus voi sakon uhalla, teettä- 9584: ninhallituksen hoitamaan tehtäviä myös toi- misuhalla tai keskeyttämisuhalla velvoittaa 9585: sessa läänissä tai koko maassa lukuun otta- asianomaisen noudattamaan käskyä tai kiel- 9586: matta Ahvenanmaan maakuntaa. toa, jonka lääninhallitus tai virka-apua pyy- 9587: tävä muu viranomainen on toimivaltansa 9588: 4§ mukaisesti antanut. Lääninhallituksen muus- 9589: ta pakkokeinoja koskevasta toimivallasta 9590: Johtaminen säädetään erikseen. 9591: Lääninhallitusta johtaa maaherra. 9 § 9592: Muutoksenhaku 9593: 5§ 9594: Lääninhallituksen päätökseen haetaan 9595: Organisaatio muutosta, jollei erikseen toisin säädetä, siinä 9596: järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa 9597: Lääninhallituksessa on yksiköitä sen mu- (586/96) säädetään. 9598: kaan kuin asetuksella säädetään tai läänin- 9599: hallituksen työjärjestyksellä määrätään. Lää- 10 § 9600: ninhallituksella voi olla lisäksi alueellisia 9601: palveluyksiköitä. Ahvenanmaan lääninhallitus 9602: Ahvenanmaan lääninhallituksesta ovat so- 9603: 6 § veltuvin osin voimassa tämän lain säännök- 9604: set sekä mitä siitä on erikseen säädetty. 9605: Alaiset virastot ja laitokset 9606: Kihlakunnanviraston yleishallinnollinen 9607: johto ja valvonta kuuluvat lääninhallituksel- 11 § 9608: le. 9609: Kihlakunnanviraston osastona tai kihlakun- Tarkemmat säännökset 9610: nan erillisenä virastona toimivat poliisilaitos 9611: ja maistraatti ovat toiminnallisesti lääninhal- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 9612: lituksen alaisia sen mukaan kuin erikseen töönpanosta annetaan asetuksella. 9613: säädetään. 9614: Lääninhallituksen kihlakunnanviraston 9615: ulosottotointa koskevista tehtävistä säädetään 12 § 9616: erikseen. 9617: Voimaantulo 9618: 7 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 9619: kuuta 1997. 9620: Virka-apu Tällä lailla kumotaan 31 päivänä joulukuu- 9621: ta 1987 annettu lääninhallituslaki (1233/87) 9622: Lääninhallituksen tulee antaa muille viran- ja läänijaosta 22 päivänä elokuuta 1986 an- 9623: omaisille virka-apua, jos sen antamisesta on nettu laki (633/86). 9624: EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 3 9625: 9626: 13§ valtainen viranomainen on asianomainen 9627: lääninhallitus. 9628: Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset 9629: Tämän lain tullessa voimaan ne nykyisissä 14 § 9630: lääninhallituksissa, läänien nuorisolautakun- 9631: nissa ja läänien liikuntalautakunnissa vireillä Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset 9632: olevat asiat, jotka tämän lain tai muun lain 9633: mukaan kuuluvat lääninhallitukselle, siirty- Tämän lain tullessa voimaan nykyisten 9634: vät edellä 1 §:ssä tarkoitetun asianomaisen lääninhallitusten henkilöstö siirtyy ja virat 9635: läänin lääninhallituksen käsiteltäviksi. V as- siirretään edellä 1 §:ssä tarkoitetun asian- 9636: taavasti siirtyvät mainittujen viranomaisten omaisen läänin lääninhallitukseen tai sen 9637: sopimukset ja muut sitoumukset samoin alueelliseen palveluyksikköön. Maaherran 9638: kuin muut oikeudet ja velvoitteet asianomai- virat ja virkasuhteet kuitenkin lakkaavat lu- 9639: selle lääninhallitukselle. kuun ottamatta Ahvenanmaan maaherraa 9640: Mitä lääninhallituksista, läänien nuo- tämän lain tullessa voimaan. Viran siirtämi- 9641: risolautakunnista ja läänien liikuntalautakun- seen ei tarvita virkamiehen suostumusta, 9642: nista on aikaisemmin säädetty, koskee tämän paitsi milloin se siirretään paikkakunnalta 9643: lain voimaan tultua vastaavasti edellä 1 §:ssä toiselle. 9644: tarkoitettua läänin lääninhallitusta, jollei toi- Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu mi- 9645: sin säädetä tai määrätä. nisteriö päättää virkojen siirtämisestä ja hen- 9646: Jos jokin asia aikaisemmin on säädetty yk- kilöstön sijoittamisesta lääninhallituksiin 9647: sinomaan Uudenmaan lääninhallituksen käsi- ennen lain voimaan tuloa muita asianomaisia 9648: teltäväksi tai ratkaistavaksi, käsittelee tai ministeriöitä kuultuaan. Asianomainen mi- 9649: ratkaisee asian tämän lain voimaan tultua nisteriö päättää niiden virkojen muuttamises- 9650: Etelä-Suomen lääninhallitus. ta ja sijoittamisesta lääninhallituksessa, joi- 9651: Jos asia aikaisemmin on säädetty maaher- hin se asetuksen nojalla nimittää virkamie- 9652: ran käsiteltäväksi tai ratkaistavaksi, toimi- hen. 9653: 9654: 9655: 9656: 9657: Laki 9658: työvoima- ja elinkeinokeskuksista 9659: 9660: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 9661: 9662: 1§ tehtävistä ja organisaatiosta säädetään erik- 9663: seen asetuksella. Työvoimatoimistot perustaa 9664: Yleiset tehtävät ja organisaatio ja lakkauttaa sekä niiden toimialueet ja toi- 9665: mipaikat määrää keskus. 9666: Elinkeinojen ja työvoima-asioiden edistä- 9667: mistä varten on työvoima- ja elinkeinokes- 9668: kuksia (keskus), joiden lukumäärän, toimi- 2§ 9669: alueet, toimipaikat ja nimet määrää valtio- 9670: neuvosto. Ohjaus ja valvonta 9671: Keskus jakaantuu yksiköihin sen mukaan 9672: kuin asetuksella säädetään. Keskuksen yleishallinnollinen ohjaus ja 9673: Keskuksen alaisina paikallishallinnon toi- valvonta kuuluvat valtioneuvoston ohjesään- 9674: mieliminä ovat työvoimatoimistot, joiden nössä (1522/95) säädetylle ministeriölle. 9675: 4 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 9676: 9677: Keskus toimii eri hallinnonalojen tehtäviä laissa (586/96) säädetään, jollei toisin erik- 9678: hoitaessaan asianomaisen ministeriön oh- seen säädetä. 9679: jauksessa ja valvonnassa. Keskus on myös 9680: sen keskushallinnon viraston tai laitoksen 7 § 9681: ohjauksessa ja valvonnassa, jonka toimialaan 9682: kuuluvia tehtäviä se on säädetty tai määrätty Vaitiolovelvollisuus 9683: hoitamaan. 9684: Asianomainen ministeriö voi määrätä kes- Keskuksessa työskentelevä ei saa luvatto- 9685: kuksen hoitamaan tehtäviä myös toimi- masti ilmaista sivulliselle eikä oikeudetto- 9686: alueensa ulkopuolella. masti käyttää hyödykseen, mitä hän virkaan- 9687: sa tai tehtäväänsä hoitaessaan on saanut tie- 9688: tää toisen liike- tai ammattisalaisuudesta 9689: 3 § taikka muutoin salassa pidettävästä seikasta. 9690: Sama vaitiolovelvollisuus koskee myös sitä, 9691: Tehtävät joka hoitaa tehtävää keskuksen kanssa teh- 9692: dyn toimeksiantosopimuksen nojalla. 9693: Keskuksen tehtävänä on, sen mukaan kuin Rangaistus 1 momentissa säädetyn salassa- 9694: erikseen säädetään, rahoitus-, koulutus-, ke- pitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan 9695: hittämis- ja muita palveluja tarjoamalla: rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei 9696: 1) edistää erityisesti pienten ja keskisuur- teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n 9697: ten yritysten toimintaa ja toimintaedellytyk- mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä 9698: siä sekä yritysten teknologista kehitystä ja ankarampaa rangaistusta. 9699: kansainvälistymistä; 9700: 2) edistää maatilataloutta, kalataloutta ja 8 § 9701: niihin liittyviä maaseutuelinkeinoja sekä val- 9702: voa niitä koskevien säädösten noudattamista; Tarkemmat säännökset 9703: 3) edistää työmarkkinoiden toimivuutta, 9704: työllisyyttä, työvoimapoliittista aikuiskoulu- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 9705: tusta ja muutoin huolehtia työvoima-asioiden töönpanosta annetaan asetuksella. 9706: hoitamisesta; sekä 9707: 4) huolehtia niistä muista tehtävistä, jotka 9§ 9708: keskukselle on säädetty tai määrätty. 9709: Voimaantulo 9710: 4 § 9711: Tämä laki tulee voimaan päivänä 9712: Alueeilinen kehittämistyö kuuta 1997. 9713: Tällä lailla kumotaan työvoima-asiain pii- 9714: Keskus osallistuu alueelliseen kehittämis- ri- ja paikallishallinnosta 2 päivänä helmi- 9715: työhön alueiden kehittämisestä annetun lain kuuta 1973 annettu laki (77173) siihen myö- 9716: (1135/93) mukaisesti. hemmin tehtyine muutoksineen ja maaseu- 9717: tuelinkeinohallinnosta 4 päivänä joulukuuta 9718: 5 § 1992 annettu laki (1199/92). 9719: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 9720: Suoritteiden maksullisuus ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 9721: toimenpiteisiin. 9722: Keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja 9723: maksujen määräytymisestä on voimassa, mi- 9724: tä valtion maksuperustelaissa (150/92) sää- 9725: detään, jollei toisin lailla erikseen säädetä. 10 § 9726: 9727: 6 § Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset 9728: Muutoksenhaku Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät ne 9729: maaseutuelinkeinopiireissä, kauppa- ja teol- 9730: Keskuksen päätökseen haetaan muutosta lisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimis- 9731: siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttö- toissa, teknologian kehittämiskeskuksen ko- 9732: EV 242/1996 vp- HE 14811996 vp 5 9733: 9734: timaan yksiköissä, Valtiontakuukeskuksen 11§ 9735: aluetoimistoissa ja työvoimapiirien toimis- 9736: toissa vireillä olevat asiat, jotka tämän tai Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset 9737: muun lain mukaan kuuluvat keskuksen teh- 9738: täviin, asianomaisen keskuksen käsiteltävik- Maaseutuelinkeinopiirien, kauppa- ja teol- 9739: si. Vastaavasti siirtyvät mainittujen alueyksi- lisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimis- 9740: köiden sopimukset ja muut sitoumukset sa- tojen, teknologian kehittämiskeskuksen ko- 9741: moin kuin muut oikeudet ja velvoitteet timaan yksiköiden, Valtiontakuukeskuksen 9742: asianomaiselle keskukselle. aluetoimistojen ja työvoimapiirin toimistojen 9743: Mitä maaseutuelinkeinopiireistä, kauppa- henkilöstö siirtyy ja virat siirretään tämän 9744: ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiri- lain voimaan tullessa asianomaisiin keskuk- 9745: toimistoista ja työvoimapiirien toimistoista siin. Virkojen siirtämiseen ei tarvita virka- 9746: muualla säädetään, koskee tämän lain voi- miehen suostumusta, paitsi milloin ne siirre- 9747: maan tultua vastaavasti keskusta, jollei tästä tään paikkakunnalta toiselle. 9748: laista muuta johdu taikka toisin säädetä tai Asianomaiset ministeriöt päättävät henki- 9749: määrätä. löstön sijoittamisesta keskuksiin. 9750: 9751: 9752: 9753: 9754: Laki 9755: kansanedustajain vaaleista annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta 9756: 9757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9758: muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391169) 9759: 1 §:n 1 momentti ja 4 §, 9760: näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on osittain muutettuna 9 päivänä marraskuuta 9761: 1973, 3 päivänä toukokuuta 1985 ja 18 päivänä toukokuuta 1990 annetuilla laeilla (808/73, 9762: 370/85 ja 437/90), seuraavasti: 9763: 1§ Kuusjoen, Laitilan, Lemun, Liedon, Loi- 9764: Eduskunnan valitsemista varten val- maan, Loimaan kunnan, Marttilan, Maskun, 9765: tiopäiville maa on jaettu seuraaviin vaalipii- Mellilän, Merimaskun, Mietoisten, Muurlan, 9766: reihin: Mynämäen, Naantalin, Nauvon, Nousiaisten, 9767: 1. Helsingin vaalipiiri, johon kuuluu Hel- Oripään, Paimion, Paraisten, Perniön, Pertte- 9768: singin kaupunki; lin, Piikkiön, Pyhärannan, Pöytyän, Raision, 9769: 2. Uudenmaan vaalipiiri, johon kuuluvat Ruskon, Rymättylän, Salon, Sauvan, Some- 9770: Artjärven, Askolan, Espoon, Hangon, Hyvin- ron, Suomusjärven, Särkisalon, Taivassalon, 9771: kään, Inkoon, Järvenpään, Karjaan, Karja- Tarvasjoen, Turun, Uudenkaupungin, V ah- 9772: lohjan, Karkkilan, Kauniaisten, Keravan, don, Vehmaan, Velkuan, Västanfjärdin sekä 9773: Kirkkonummen, Lapinjärven, Liljendalin, Yläneen kunnat; 9774: Lohjan, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän, 4. Satakunnan vaalipiiri, johon kuuluvat 9775: Nummi-Pusulan, Nurmijärven, Orimattilan, Euran, Eurajoen, Harjavallan, Honkajoen, 9776: Pernajan, Pohjan, Pornaisten, Porvoon, Puk- Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvi- 9777: kilan, Ruotsinpyhtään, Sammatin, Sipoon, an, Kiikoisten, Kiukaisten, Kokemäen, Kul- 9778: Siuntion, Tammisaaren, Tuusulan, Vantaan laan, Köyliön, Lapin, Lavian, Luvian, Meri- 9779: sekä Vihdin kunnat; karvian, Nakkilan, Noormarkun, Pomarkun, 9780: 3. Varsinais-Suomen vaalipiiri, johon kuu- Porin, Punkalaitumen, Rauman, Siikaisten, 9781: luvat Alastaron, Askaisten, Auran, Dragsfjär- Suodenniemen, SäkY.Jän, Ulvilan, Vamma- 9782: din, Halikon, Houtskarin, Iniön, Kaarinan, lan, Vampulan sekä Aetsän kunnat; 9783: Karinaisten, Kemiön, Kiikalan, Kiskon, Ko- 5. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, 9784: disjoen, Korppoon, Koski Tl:n, Kustavin, johon kuuluvat Brändön, Eckerön, Finströ- 9785: 6 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 9786: 9787: min, Föglön, Getan, Hammarlandin, Joma- sekä Värtsilän kunnat; 9788: lan, Kumlingen, Kökarin, Lemlandin, Lum- 12. Vaasan vaalipiiri, johon kuuluvat Ala- 9789: parlandin, Maarianhaminan, Saltvikin, Sot- härmän, Alajärven, Alavuden, Evijärven, 9790: tungan, Sundin sekä V årdön kunnat; Halsuan, Himangan, Ilmajoen, Isojoen, Iso- 9791: 6. Hämeen vaalipiiri, johon kuuluvat Asik- kyrön, Jalasjärven, Jurvan, Kannuksen, Kari- 9792: kalan, Forssan, Hattulan, Hauhon, Hausjär- joen, Kaskisten, Kauhajoen, Kauhavan, 9793: ven, Hollolan, Humppilan, Hämeenkosken, Kaustisten, Kokkolan, Korsnäsin, Kortesjär- 9794: Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Kai- ven, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn, 9795: valan, Kärkölän, Lahden, Lammin, Lopen, Kuortaneen, Kurikan, Kälviän, Laihian, Lap- 9796: Nastolan, Padasjoen, Rengon, Riihimäen, pajärven, Lapuan, Lehtimäen, Lestijärven, 9797: Tammelan, Tuuloksen, Urjalan sekä Ypäjän Lohtajan, Luodon, Maalahden, Maksamaan, 9798: kunnat; Mustasaaren, Nurmon, Närpiön, Oravaisten, 9799: 7. Pirkanmaan vaalipiiri, johon kuuluvat Pedersören kunnan, Perhon, Peräseinäjoen, 9800: Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kan- Pietarsaaren, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, To- 9801: gasalan, Kihniön, Kuhmalahden, Kuoreve- holammin, Töysän, Ullavan, Uusikaarlepyyn, 9802: den, Kurun, Kylmäkosken, Lempäälän, Luo- Vaasan, Vetelin, Vimpelin, Väh~J<..yrön, V öy- 9803: pioisten, Längelmäen, Mouhijärven, Mäntän, rin, Ylihärmän, Ylistaron sekä Ahtärin kun- 9804: Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Päl- nat; 9805: käneen, Ruoveden, Sahalahden, Tampereen, 13. Keski-Suomen vaalipiiri, johon kuulu- 9806: Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan, vat Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jy- 9807: Viljakkalan, Vilppulan, Virtain sekä Yläjär- väskylän maalaiskunnan, Jämsän, Jämsän- 9808: ven kunnat; kosken, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, 9809: 8. Kymen vaalipiiri, johon kuuluvat An- Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Korpi- 9810: jalankosken, Elimäen, Haminan, Iitin, Imat- lahden, Kuhmoisten, Kyyjärven, Laukaan, 9811: ran, Jaalan, Joutsenon, Kotkan, Kouvolan, Leivonmäen, Luhangan, Multian, Muura- 9812: Kuusankosken, Lappeenrannan, Lemin, Luu- men, Petäjäveden, Pihtiputaan, Pylkönmäen, 9813: mäen, Miehikkälän, Parikkalan, Pyhtään, Saarijärven, Sumiaisten, Suolahgen, Toiva- 9814: Rautjärven, Ruokolahden, Saaren, Savitaipa- kan, Uuraisten, Viitasaaren sekä Aänekosken 9815: leen, Suomenniemen, Taipalsaaren, Uu- kunnat; 9816: kuniemen, Valkealan, Vehkalahden, Virolah- 14. Oulun vaalipiiri, johon kuuluvat Ala- 9817: den sekä Ylämaan kunnat; vieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hai- 9818: 9. Mikkelin vaalipiiri, johon kuuluvat Ant- luodon, Haukiputaan, Hyrynsalmen, Iin, Ka- 9819: tolan, Enonkosken, Hartolan, Haukivuoren, jaanin, Kalajoen, Kempeleen, Kestilän, Kii- 9820: Heinolan, Heinäveden, Hirvensalmen, Jo- mingin, Kuhmon, Kuivaniemen, Kuusamon, 9821: roisten, Juvan, Jäppilän, Kangaslammen, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Meri- 9822: Kangasniemen, Kerimäen, Mikkelin, Mikke- järven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Ou- 9823: lin maalaiskunnan, Mäntyharjun, Pertun- lun, Oulunsalon, Paltamon, Pattijoen, Piip- 9824: maan, Pieksämäen, Pieksämäen maalais- polan, Pudasjärven, Pulkkilan, Puolangan, 9825: kunnan, Punkaharjun, Puumalan, Rantasal- Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, 9826: men, Ristiinan, Savonlinnan, Savonrannan, Rantsilan, Reisjärven, Ristijärven, Ruukin, 9827: Sulkavan, Sysmän sekä Virtasalmen kunnat; Sievin, Siikajoen, Sotkamon, Suomussalmen, 9828: 10. Kuopion vaalipiiri, johon kuuluvat Ii- Taivalkosken, Temmeksen, Tyrnävän, Uta- 9829: salmen, Juankosken, Kaavin, Karttulan, Kei- järven, Vaalan, Vihannin, Vuolijoen, Yli-Iin, 9830: teleen, Kiuruveden, Kuopion, Lapinlahden, Ylikiimingin ja Ylivieskan kunnat; sekä 9831: Leppävirran, Maaningan, Nilsiän, Pielave- 15. Lapin vaalipiiri, johon kuuluvat Enon- 9832: den, Rautalammen, Rautavaaran, Siilinjär- tekiön, Inarin, Kemin, Kemijärven, Kemin- 9833: ven, Sonkajärven, Suonenjoen, Tervon, maan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosen- 9834: Tuusniemen, Varkauden, Varpaisjärven, niemen, Pellon, Posion, Rannan, Rovanie- 9835: Vehmersalmen, Vesannon sekä Vieremän men, Rovaniemen maalaiskunnan, Sallan, 9836: kunnat; Savukosken, Simon, Sodankylän, Tervolan, 9837: 11. Pohjois-Karjalan vaalipiiri, johon kuu- Tornion, Utsjoen sekä Ylitornion kunnat. 9838: luvat Enon, Ilomantsin, Joensuun, Junan, 9839: Kesälahden, Kiihtelysvaaran, Kiteen, Kon- 9840: tiolahden, Lieksan, Liperin, Nurmeksen, Ou- 4 § 9841: tokummun, Polvijärven, Pyhäselän, Rääkky- Vaalipiirien keskuslautakunnat pitävät ko- 9842: län, Tohmajärven, Tuupovaaran, Valtimon kouksensa seuraavasti: 9843: EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 7 9844: 9845: Helsingin vaalipiirin keskuslautakunta ja sa, Pohjois-Karjalan vaalipiirin keskuslauta- 9846: Uudenmaan vaalipiirin keskuslautakunta kunta Joensuun kaupungissa, Vaasan vaali- 9847: Helsingin kaupungissa, Varsinais-Suomen piirin keskuslautakunta Vaasan kaupungissa, 9848: vaalipiirin keskuslautakunta Turun kaupun- Keski -Suomen vaalipiirin keskuslautakunta 9849: gissa, Satakunnan vaalipiirin keskuslauta- Jyväskylän kaupungissa, Oulun vaalipiirin 9850: kunta Porin kaupungissa, Ahvenanmaan keskuslautakunta Oulun kaupungissa ja La- 9851: maakunnan vaalipiirin keskuslautakunta pin vaalipiirin keskuslautakunta Rovaniemen 9852: Maarianhaminan kaupungissa, Hämeen vaa- kaupungissa. 9853: lipiirin keskuslautakunta Hämeenlinnan kau- 9854: pungissa, Pirkanmaan vaalipiirin keskus- 9855: lautakunta Tampereen kaupungissa, Kymen Tämä laki tulee voimaan päivänä 9856: vaalipiirin keskuslautakunta Kouvolan kau- kuuta 1997. 9857: pungissa, Mikkelin vaalipiirin keskuslauta- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 9858: kunta Mikkelin kaupungissa, Kuopion vaali- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 9859: piirin keskuslautakunta Kuopion kaupungis- toimenpiteisiin. 9860: 9861: 9862: 9863: 9864: Laki 9865: Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista annetun lain 4 §:n 9866: muuttamisesta 9867: 9868: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9869: muutetaan Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista 3 päivänä 9870: maaliskuuta 1995 annetun lain (272/95) 4 § seuraavasti: 9871: 9872: 4 § 3) itäinen vaalialue, johon kuuluvat Ky- 9873: Euroopan parlamentin edustajien vaaleja men, Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan ja 9874: varten maa on jaettu kansanedustajain vaa- Keski-Suomen vaalipiirit; sekä 9875: leista annetun lain (391/69) mukaisten vaali- 4) pohjoinen vaalialue, johon kuuluvat 9876: piirien perusteella seuraaviin vaalialueisiin: Vaasan, Oulun ja Lapin vaalipiirit. 9877: 1) eteläinen vaalialue, johon kuuluvat Hel- 9878: singin ja Uudenmaan vaalipiirit; Tämä laki tulee voimaan päivänä 9879: 2) läntinen vaalialue, johon kuuluvat Var- kuuta 1997. 9880: sinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiirit, Ah- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 9881: venanmaan maakunnan vaalipiiri sekä Hä- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 9882: meen ja Pirkanmaan vaalipiirit; toimenpiteisiin. 9883: 8 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 9884: 9885: 9886: Laki 9887: liikuntalain muuttamisesta 9888: 9889: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9890: muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1979 annetun liikuntalain (984179) 4 §:n 3 momentti ja 9891: 24 §:n 3 momentti, 9892: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 3 momentti 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa 9893: (306/87) ja 24 §:n 3 momentti 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (727/92), seuraavas- 9894: ti: 9895: 4 § dettävä siitä lääninhallituksen ja valtion lii- 9896: kuntaneuvoston lausunto. 9897: Läänin alueella liikunnan edistäminen kuu- 9898: luu lääninhallitukselle. Tämä laki tulee voimaan päivänä 9899: kuuta 1997. 9900: 24 § Tällä lailla kumotaan läänin liikuntalauta- 9901: kunnasta 26 päivänä kesäkuuta 1987 annettu 9902: Opetusministeriön on myöntäessään tämän asetus (611/87) siihen myöhemmin tehtyine 9903: lain 4 luvussa tarkoitetun avustuksen pyy- muutoksineen. 9904: 9905: 9906: 9907: 9908: Laki 9909: nuorisotyölain 3 §:n muuttamisesta 9910: 9911: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9912: muutetaan 24 päivänä helmikuuta 1995 annetun nuorisotyölain (235/95) 3 § seuraavasti: 9913: 9914: 3§ Tämä laki tulee voimaan päivänä 9915: kuuta 1997. 9916: Ohjaus ja kehittäminen Tällä lailla kumotaan läänin nuorisolauta- 9917: kunnasta 18 päivänä joulukuuta 1987 annet- 9918: Nuorisotyön yleinen johto ja kehittäminen tu asetus (11 04/87) siihen myöhemmin teh- 9919: kuuluvat opetusministeriölle. tyine muutoksineen. 9920: Läänin alueella nuorisotyön ja nuorisotoi- 9921: minnan edistäminen sekä nuorten elinolo- 9922: jen kehittäminen kuuluvat lääninhallituksel- 9923: le. 9924: EV 242/1996 vp - HE 148/1996 vp 9 9925: 9926: 9927: Laki 9928: palkkaturvalain muuttamisesta 9929: 9930: 9931: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9932: lisätään 10 päivänä elokuuta 1973 annettuun palkkaturvalakiin (649/73) uusi 18 a § seuraa- 9933: vasti: 9934: 9935: 18 a § keinokeskusta ja sen toimialuetta. 9936: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään 9937: tai määrätään työvoimapiirin toimistosta ja Tämä laki tulee voimaan päivänä 9938: sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin- kuuta 1997. 9939: 9940: 9941: 9942: 9943: Laki 9944: maaseutuelinkeinolain muuttamisesta 9945: 9946: 9947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9948: lisätään 28 päivänä joulukuuta 1990 annettuun maaseutuelinkeinolakiin (1295/90) uusi 9949: 54 a § seuraavasti: 9950: 9951: 10 luku Tämä laki tulee voimaan päivänä 9952: kuuta 1997. 9953: Erinäiset säännökset 9954: 9955: 54 a § 9956: 9957: Säännösten soveltaminen työvoima- ja 9958: elinkeinokeskukseen 9959: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään 9960: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos- 9961: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta. 9962: 9963: 9964: 9965: 9966: 270079 9967: 10 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 9968: 9969: 9970: Laki 9971: porotalouslain muuttamisesta 9972: 9973: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9974: lisätään 9 päivänä helmikuuta 1990 annettuun porotalouslakiin (161/90) uusi 36 a § seuraa- 9975: vasti: 9976: 9977: 6luku Tämä laki tulee voimaan päivänä 9978: kuuta 1997. 9979: Erinäiset säännökset 9980: 9981: 36 a § 9982: Säännösten soveltaminen työvoima- ja 9983: elinkeinokeskukseen 9984: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään 9985: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos- 9986: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta. 9987: 9988: 9989: 9990: 9991: Laki 9992: luontaiselinkeinolain muuttamisesta 9993: 9994: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9995: lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annettuun luontaiselinkeinolakiin (610/84) uusi 44 a § 9996: seuraavasti: 9997: 9998: 44 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä 9999: kuuta 1997. 10000: Säännösten soveltaminen työvoima- ja 10001: elinkeinokeskukseen 10002: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään 10003: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos- 10004: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta. 10005: EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 11 10006: 10007: Laki 10008: kolttalain muuttamisesta 10009: 10010: 10011: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10012: lisätään 24 päivänä helmikuuta 1995 annettuun kohtalakiin (253/95) uusi 65 a § seuraavas- 10013: ti: 10014: sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin- 10015: 9luku keinokeskusta ja sen toimialuetta. 10016: Erinäiset säännökset 10017: 10018: 65 a § 10019: Säännösten soveltaminen työvoima- ja 10020: elinkeinokeskukseen 10021: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään Tämä laki tulee voimaan päivänä 10022: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä ja kuuta 1997. 10023: 10024: 10025: 10026: 10027: Laki 10028: maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 10029: 10030: 10031: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10032: muutetaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta 4 päivänä joulukuuta 1992 annetun 10033: lain (1203/92) 1 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on 13 päivänä tammikuuta 1995 10034: annetussa laissa (36/95), seuraavasti: 10035: 10036: 1§ jotka työvoima- ja elinkeinokeskuksista an- 10037: netun lain ( 1 ) tai muun lain nojalla siir- 10038: Käsiteltävät asiat tyvät maaseutuelinkeinopiireistä työvoima- 10039: ja elinkeinokeskusten käsiteltäviksi taikka 10040: Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta joiden osalta muutoksenhausta muutoin lais- 10041: toimii itsenäisenä valitus viranomaisena, jolta sa niin säädetään; 10042: haetaan valittamalla muutosta seuraavien 10043: viranomaisten ja yhteisöjen antamiin päätök- 10044: siin: Tämä laki tulee voimaan päivänä 10045: 1) työvoima- ja elinkeinokeskus asioissa, kuuta 1997. 10046: 12 EV 242/1996 vp - HE 148/1996 vp 10047: 10048: 10049: Laki 10050: siemenkauppalain muuttamisesta 10051: 10052: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10053: lisätään 26 päivänä helmikuuta 1993 annettuun siemenkauppalakiin (233/93) uusi 22 a § 10054: seuraavasti: 10055: 4luku Tämä laki tulee voimaan päivänä 10056: kuuta 1997. 10057: Erinäiset säännökset 10058: 22 a § 10059: Säännösten soveltam,inen työvoima- ja 10060: elinkeinokeskukseen 10061: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään 10062: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos- 10063: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta. 10064: 10065: 10066: 10067: 10068: Laki 10069: kasvinsuojelulain muuttamisesta 10070: 10071: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10072: lisätään 16 päivänä joulukuuta 1994 annettuun kasvinsuojelulakiin (1203/94) uusi 23 a § 10073: seuraavasti: 10074: 23 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä 10075: kuuta 1997. 10076: Säännösten soveltam,inen työvoima- ja 10077: elinkeinokeskukseen 10078: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään 10079: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos- 10080: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta. 10081: EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 13 10082: 10083: 10084: Laki 10085: maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta 10086: 10087: 10088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10089: lisätään maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta 10090: 1994 annettuun lakiin (1303/94) uusi 52 a § seuraavasti: 10091: 52 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä 10092: kuuta 1997. 10093: Säännösten soveltaminen työvoima- ja 10094: elinkeinokeskukseen 10095: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään 10096: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos- 10097: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta. 10098: 10099: 10100: 10101: 10102: Laki 10103: emolehmä- ja uuhipalkkioiden kiintiöistä annetun lain muuttamisesta 10104: 10105: 10106: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10107: lisätään emolehmä- ja uuhipalkkioiden kiintiöistä 3 päivänä maaliskuuta 1995 annettuun 10108: lakiin (274/95) uusi 23 a § seuraavasti: 10109: 10110: 23 a § sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin- 10111: keinokeskusta ja sen toimialuetta. 10112: Säännösten soveltaminen työvoima- ja 10113: elinkeinokeskukseen 10114: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään Tämä laki tulee voimaan päivänä 10115: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä ja kuuta 1997. 10116: 14 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 10117: 10118: 10119: 10120: Laki 10121: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjäijestelmän täytäntöönpanosta annetun 10122: lain muuttamisesta 10123: 10124: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10125: lisätään Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta 10126: 17 päivänä maaliskuuta 1995 annettuun lakiin (355/95) uusi 13 a § seuraavasti: 10127: 10128: 3 luku sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin- 10129: keinokeskusta ja sen toimialuetta. 10130: Erinäiset säännökset 10131: 13 a § 10132: Säännösten soveltaminen työvoima- ja 10133: elinkeinokeskukseen 10134: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään Tämä laki tulee voimaan päivänä 10135: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä ja kuuta 1997. 10136: 10137: 10138: 10139: 10140: Laki 10141: maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain 10142: muuttamisesta 10143: 10144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10145: lisätään maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päi- 10146: vänä joulukuuta 1992 annettuun lakiin (1336/92) uusi 13 a § seuraavasti: 10147: 10148: 13 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä 10149: kuuta 1997. 10150: Säännösten soveltaminen työvoima- ja 10151: elinkeinokeskukseen 10152: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään 10153: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos- 10154: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta. 10155: EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 15 10156: 10157: 10158: Laki 10159: kalastuslain muuttamisesta 10160: 10161: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10162: lisätään 16 päivänä huhtikuuta 1982 annettuun kalastuslakiin (286/82) uusi 127 a § seuraa- 10163: vasti: 10164: 10165: 15 luku sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin- 10166: keinokeskusta ja sen toimialuetta. 10167: Erinäiset säännökset 10168: 127 a § 10169: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään Tämä laki tulee voimaan päivänä 10170: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä ja kuuta 1997. 10171: 10172: 10173: 10174: 10175: Laki 10176: satovahinkojen korvaamisesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 10177: 10178: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10179: muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain (530/75) 10180: 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa 10181: (1309/90), seuraavasti: 10182: 5§ rusteista päättää maa- ja metsätalousministe- 10183: Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat riö. Mikäli tässä laissa tai sen nojalla anne- 10184: maa- ja metsätalousministeriö, työvoima- ja tuissa säännöksissä ei ole toisin säädetty, 10185: elinkeinokeskukset sekä kunnan maatalous- noudatetaan lisäksi soveltuvin osin, mitä 10186: viranomaiset. Vahinkojen arvioinnissa kun- maaseutuelinkeinojen tuki tehtäviä hoidettaes- 10187: nan maatalousviranomaiset voivat tarvittaes- sa noudatettavasta menettelystä annetussa 10188: sa käyttää asiantuntijana puutarhaneuvontaa laissa (1336/92) säädetään. 10189: antavia järjestöjä. Neuvontajärjestöille voi- 10190: daan maksaa niiden antamasta avusta kor- 10191: vausta lain 3 §:n 1 momentissa mainitusta Tämä laki tulee voimaan päivänä 10192: määrärahasta. Korvauksen maksamisen pe- kuuta 1997. 10193: 16 EV 242/1996 vp - HE 148/1996 vp 10194: 10195: 10196: Laki 10197: maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta 10198: 10199: 10200: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10201: lisätään maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta 18 päivänä joulukuuta 1992 annettuun 10202: lakiin (1330/92) uusi 38 a § seuraavasti: 10203: Erinäiset säännökset Tämä laki tulee voimaan päivänä 10204: kuuta 1997. 10205: 38 a § 10206: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään 10207: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos- 10208: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta. 10209: 10210: 10211: 10212: 10213: Laki 10214: oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain muuttamisesta 10215: 10216: 10217: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10218: lisätään oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 26 päivänä toukokuuta 1978 annet- 10219: tuun lakiin (391178) uusi 17 a § seuraavasti: 10220: 17 a § sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin- 10221: keinokeskusta ja sen toimialuetta. 10222: Säännösten soveltaminen työvoima- ja 10223: elinkeinokeskukseen 10224: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään Tämä laki tulee voimaan päivänä 10225: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä ja kuuta 1997. 10226: EV 242/1996 vp - HE 148/1996 vp 17 10227: 10228: 10229: Laki 10230: pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 10231: muuttamisesta 10232: 10233: 10234: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10235: lisätään pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle 14 päivänä 10236: tammikuuta 1938 annettuun lakiin (23/38) uusi 11 a § seuraavasti: 10237: 10238: 11 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä 10239: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään kuuta 1997. 10240: tai määrätään maatalouspiiristä ja maaseutu- 10241: piiristä, koskee työvoima- ja elinkeinokes- 10242: kusta. 10243: 10244: 10245: 10246: 10247: Laki 10248: yritystuesta annetun lain muuttamisesta 10249: 10250: 10251: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10252: lisätään yritystuesta 10 päivänä joulukuuta 1993 annettuun lakiin (1136/93) uusi 35 a § 10253: seuraavasti: 10254: 10255: 6luku tai määrätään kauppa- ja teollisuusministeri- 10256: ön yrityspalvelun piiritoimistosta, koskee 10257: Erinäiset säännökset työvoima- ja elinkeinokeskusta. 10258: 10259: 35 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä 10260: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään kuuta 1997. 10261: 10262: 10263: 10264: 10265: Laki 10266: Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 12 §:n muuttamisesta 10267: 10268: 10269: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10270: muutetaan Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä 22 päivänä tammikuuta 1971 annetun lain 10271: (65/71) 12 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa lais- 10272: sa (1278/93), seuraavasti: 10273: 12 § yhtiön palveluksessa oleva voi, sen estämät- 10274: tä mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 10275: Yhtiön toimielimen jäsen ja varajäsen sekä (1607/93) 94 §:ssä säädetään salassapitovel- 10276: 10277: 10278: 270079 10279: 18 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 10280: 10281: vollisuudesta, antaa kauppa- ja teollisuusmi- julkisen rahoituksen yhteensovittamisen taik- 10282: nisteriölle, työvoima- ja elinkeinokeskukselle ka yritystukiasioiden tai takuuasioiden viran- 10283: ja Valtiontakuukeskukselle tietoja, joita omaiskäsittelyn kannalta tarpeellista. 10284: hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun 10285: henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 10286: sestä olosuhteesta, jos tietojen antaminen on kuuta 1997. 10287: 10288: 10289: 10290: 10291: Laki 10292: kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta 10293: 10294: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10295: muutetaan kuljetusten alueellisesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain 10296: (954/81) 13 §,sellaisena kuin se on 10 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa laissa (1137/93), 10297: seuraavasti: 10298: 13§ viranomaista kutsutaan jäljempänä myöntä- 10299: Kuljetustukea koskevat asiat käsittelee väksi viranomaiseksi. 10300: kauppa- ja teollisuusministeriö tai työvoima- 10301: ja elinkeinokeskus siten kuin siitä asetuksel- Tämä laki tulee voimaan päivänä 10302: la säädetään. Tässä pykälässä tarkoitettua kuuta 1997. 10303: 10304: 10305: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996 10306: EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 10307: 10308: 10309: 10310: 10311: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen energiaverotusta 10312: koskevan lainsäädännön uudistamiseksi 10313: 10314: 10315: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys tuksia, jatkaa energiaverotuksen kehittämistä 10316: n:o 225/1996 vp energiaverotusta koskevan edelleen ja pyrkii selvitysten avulla uudis- 10317: lainsäädännön uudistamiseksi. Eduskunnalle tuksiin, jotka lisäävät energiaverotuksen ym- 10318: on valtiovarainvaliokunta antanut asiasta päristöohjaavuutta ja työllisyyden edistämis- 10319: mietintönsä n:o 44/1996 vp. tä. 10320: Eduskunta edellyttää, että hallitus välittö- Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii 10321: mästi ottaa käsiteltäväkseen linjauksensa toimenpideohjelmaa energiapuun korjuun 10322: EU:n ympäristöverotuksen kehittämisessä ja sekä puun energiakäytön kannattavuuden 10323: asettaa tavoitteekseen sellaisen yhdenmukai- kehittämiseksi mm. verotuksellisin ja työlli- 10324: sen ympäristöverojärjestelmän aikaansaami- syyspoliittisin keinoin. Toimenpideohjelman 10325: sen, jonka ensisijainen tavoite on päästöil- ehdotusten on sisällyttävä viimeistään val- 10326: tään edullisimpien polttoaineiden suosiminen tion vuoden 1998 talousarvioon ja siihen 10327: ja että hallitus pikaisesti selvittää, onko Poh- liittyviin lakiehdotuksiin. 10328: joismaiden kesken mahdollista ennen EU:a Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää 10329: luoda edellä mainitut tavoitteet täyttävä yh- ennen vuoden 1998 budjettiesityksen valmis- 10330: denmukainen pohjoismainen ympäristövero- tumista, onko tarkoituksenmukaista jatkaa 10331: järjestelmä. maakaasun verohelpotusta ja luopua siitä 10332: Eduskunta edellyttää, että mikäli turpeen asteittain. 10333: käyttö vähenee energiaverouudistuksen joh- Eduskunta edellyttää, että hallitus kotimai- 10334: dosta enemmän kuin 5 prosenttia nykytasos- sin toimin sekä vaikuttamalla ED-tasolla 10335: ta, hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turpeen toimii tehokkaasti bioenergian käytön lisää- 10336: kilpailukyvyn parantamiseksi. miseksi ja sen teknologian edelleen kehittä- 10337: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa miseksi. 10338: uudistuksen ympäristö- ja työllisyysvaiku- Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 10339: 10340: 10341: 10342: 10343: Laki 10344: nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta 10345: 10346: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10347: muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta 29 päivänäjoulukuuta 1994 annetun 10348: lain (1472/1994) 2 §:n 2 momentti, 9 §:n 3 ja 4 kohta, 10 §:n 1 momentin 1 kohta ja lain 10349: liitteenä oleva verotaulukko, 10350: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti 30 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa laissa 10351: (901/1995) ja verotaulukko osittain muutettuna 1 päivänä joulukuuta 1995 annetulla lailla 10352: (1342/1995), sekä 10353: lisätään 9 §:ään uusi 5 kohta ja lakiin uusi 10 a §ja sen edelle uusi väliotsikko seuraavas- 10354: ti: 10355: 10356: 10357: 10358: 270084 10359: 2 EV 243/1996 vp- HE 225/1996 vp 10360: 10361: 2 § 1) edellä 9 §:n 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tar- 10362: koitetut polttoaineet; 10363: Tätä lakia ei sovelleta kivihiileen, rusko- 10364: hiileen, turpeeseen, ligniittiin eikä muuhun 10365: vastaavaan kiinteään hiilivetyyn eikä maa- Veron palauttaminen ammattimaisille 10366: kaasuun. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kasvihuoneviljelijöille 10367: veronalaisena polttoaineena ei pidetä lento- 10368: tarkoituksiin käytettävää lentobensiiniä ja 10 a § 10369: lentopetrolia eikä metaania, nestekaasua ja Sillä, joka harjoittaa ammattimaisesti kas- 10370: venetlyssä käytettäväksi tarkoitettua tämän vihuoneviljelyä, on oikeus hakemuksesta 10371: lain mukaan tunnistettavaksi tehtyä mootto- saada takaisin ammattimaiseen kasvi- 10372: ripetrolia. Veronalaisena polttoaineena ei huoneviljelyyn käyttämästään kevyestä polt- 10373: pidetä myöskään jäteöljyä, joka käytetään toöljystä suoritettua polttoaineveroa 11 pen- 10374: uudelleen polttoaineena joko välittömästi niä litralta. 10375: talteenottamisen jälkeen tai jäteöljyjen kier- Hakemus on tehtävä kasvihuoneviljelmän 10376: rätysprosessin jälkeen. sijaintipaikan piiritullikamarille. Palautusta 10377: voi hakea kalenterivuoden tai erikseen tam- 10378: mi-kesäkuun ja erikseen heinä-joulukuun 10379: 9§ aikana käytetystä polttoöljystä. Palautusta on 10380: Valmisteverottornia ovat, sen lisäksi mitä haettava viimeistään kuuden kuukauden ku- 10381: valmisteverotuslaissa säädetään: luessa edellä mainitun ajanjakson päättymi- 10382: sestä. Jos kevyttä polttoöljyä on hakemuk- 10383: 3) polttoaineet, jotka käytetään teollisessa sessa tarkoitettuna ajanjaksona käytetty vä- 10384: tuotannossa raaka- tai apuaineena taikka vä- hemmän kuin 10 000 litraa, ei palautusta 10385: littömästi ensikäytössä tavaran valmistukses- kuitenkaan suoriteta. 10386: sa; Jollei tässä laissa toisin säädetä, veron pa- 10387: 4) tullihallituksen määräämillä ehdoilla lauttamisesta on soveltuvin osin voimassa, 10388: polttoaineet, jotka luovutetaan Suomen alue- mitä valmisteverotuslaissa tai sen nojalla 10389: vesien ulkopuolella pyyntiä harjoittavan ka- veronoikaisusta, jälkiverotuksesta, veronko- 10390: lastusaluksen polttoaineeksi; sekä rotuksesta, kirjanpitovelvollisuudesta, tieto- 10391: 5) polttoaineet, jotka käytetään sähkön- jen tarkastamisesta ja tietojenautovelvolli- 10392: tuotannossa, lukuun ottamatta polttoaineita, suudesta sekä valmisteverosta muutoinkin 10393: jotka käytetään sähkön ja eräiden polttoai- säädetään tai määrätään. 10394: neiden valmisteverosta annetun lain ( 1 ) 10395: 5 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoituk- 10396: seen. 10397: Tämä laki tulee voimaan päivänä 10398: 10 § kuuta 1997. 10399: Huoltovarmuusmaksuttomia ovat, sen li- Tämän lain 10 a §:ää sovelletaan kevyeen 10400: säksi mitä valmisteverotuslaissa verottomiksi polttoöljyyn, joka on hankittu ja käytetty tä- 10401: säädetään: män lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. 10402: EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 3 10403: 10404: 10405: 10406: 10407: Liite 10408: 10409: VEROTAULUKKO 10410: 10411: 10412: Tuote Tuote- Perusvero Lisävero Huoltovarmuusmaksu 10413: ryhmä 10414: 10415: 10416: 10417: Lyijytön moottoribensiini p/1 10418: - peruslaatu . . . . . . . . . . . . . . 1 296,9 16,4 4,0 10419: - reformuloitu •• 0. 0 ••• 0 •••• 2 291,9 16,4 4,0 10420: 10421: Lyijyllinen moottoribensiini p/1 10422: - peruslaatu . . . . . . . . . . . . . . 3 341,9 16,4 4,0 10423: - reformuloitu •• 0 •••••• 4 336,9 16,4 4,0 10424: 10425: Moottoribensiinin sekoitus pii 10426: - peruslaatu •• 0 ••• 0 ••••••• 5 319,4 16,4 4,0 10427: - reformuloitu ••••• 0 ••••••• 6 314,4 16,4 4,0 10428: 10429: Dieselöljy p/1 10430: - peruslaatu •• 0 ••••• 0 ••••• 7 159,9 18,6 2,1 10431: - rikitön laatu 0 • • • • • • • • • • 0. 8 144,9 18,6 2,1 10432: 10433: Kevyt polttoöljy p/l 0 • • • • • • • • • • 9 10,4 18,6 2,1 10434: 10435: Raskas p olttoöl'JY p/kg ......... 10 - 22,1 17 10436: 4 EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 10437: 10438: 10439: Laki 10440: sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 10441: 10442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 10443: 10444: Yleiset säännökset 3§ 10445: Tässä laissa tarkoitettujen tuotteiden val- 10446: 1§ misteverotuksen toimittamisesta ja huolto- 10447: Sähköstä, kivihiilestä, polttoturpeesta, varmuusmaksun kantamisesta sekä verojen 10448: maakaasusta ja mäntyöljystä on suoritettava ja maksujen valvonnasta huolehtii tullilaitos. 10449: valtiolle valmisteverona perusveroa ja lisä- 10450: veroa sen mukaan kuin tässä laissa sääde- 10451: tään. 4§ 10452: Varmuusvarastoinnista ja muusta huolto- Valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua on 10453: varmuuden turvaamisesta valtiolle aiheutu- suoritettava tämän lain liitteenä olevan vero- 10454: vien menojen rahoittamiseksi on sähköstä, taulukon mukaan. Sähkön vero on porrastet- 10455: kivihiilestä sekä maakaasusta lisäksi suori- tu veroluokkaan 1 ja veroluokkaan II. 10456: tettava huoltovarmuusmaksua huoltovarmuu- V eroluokan II veroa suoritetaan sähköstä, 10457: den turvaamisesta annetussa laissa joka käytetään teollisuudessa ja joka voidaan 10458: (1390/1992) tarkoitettuun huoltovarmuusra- sinne toimitettaessa erikseen mitata. Muusta 10459: hastoon sen mukaan kuin tässä laissa sääde- sähköstä veroa on suoritettava veroluokan 1 10460: tään. mukaisesti. 10461: 10462: 2§ Sähköverovelvollisuus 10463: Tässä laissa tarkoitetaan: 10464: 1) sähköllä tullitariffin nimikkeeseen 2716 5§ 10465: kuuluvaa sähköenergiaa; Sähkön valmisteveroa ja huoltovarmuus- 10466: 2) kivihiilellä tullitariffin nimikkeisiin maksua on velvollinen suorittamaan: 10467: 2701 ja 2702 kuuluvaa kivihiiltä, kivihiili- 1) verkonhaltija; 10468: brikettejä ja niiden kaltaisia kivihiilestä val- 2) se, joka ansiotoiminnassaan tuottaa säh- 10469: mistettuja kiinteitä polttoaineita ja ruskohiil- köä ( sähköntuottaja); 10470: tä· 3) se, joka on hankkinut tai itse tuottanut 10471: 3) polttoturpeella tullitariffin nimikkeeseen sähköä veroluokan II verolla, jos sähkö on 10472: 2703 kuuluvaa palaturvetta ja jyrsinpoltto- käytetty tai luovutettu veroluokan 1 edellyt- 10473: turvetta; tämään tarkoitukseen; 10474: 4) maakaasulla tullitariffin nimikkeeseen 4) muu kuin verkonhaltija, joka ansiotoi- 10475: 2711 21 00 kuuluvaa kaasumaista maa- minnassaan vastaanottaa sähköä toisesta jä- 10476: kaasua; senvaltiosta tai tuo maahan sähköä yhteisön 10477: 5) mäntyöljyllä tullitariffin nimikkeeseen ulkopuolelta, jos sähkö ei kulje sähköverkon 10478: 3803 00 10 kuuluvaa raakamäntyöljyä; kautta Suomessa. 10479: 6) sähköverkolla sähkömarkkinalain Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdas- 10480: (38611995) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua sa säädetään, sähköveroa ja huoltovar- 10481: sähköverkkoa; muusmaksua ei kuitenkaan ole suoritettava 10482: 7) verkonhaltijalla sähkömarkkinalain sähköstä, joka tuotetaan alle kahden mega- 10483: 3 §:n 8 ja 9 kohdassa tarkoitettua verkonhal- volttiampeerin tehoisessa generaattorissa ja 10484: tijaa; jota ei siirretä sähköverkkoon. Veroa ja 10485: 8) teollisuudella mineraalien kaivuuta sekä maksua ei ole suoritettava aluksessa, junas- 10486: tavaran valmistusta ja jalostusta teollisesti. sa, autossa tai muussa kuljetusvälineessä 10487: Teollisuuteen rinnastetaan myös ammatti- tuotetusta, sen omaan käyttöön tulevasta 10488: mainen kasvihuoneviljely. 10489: EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 5 10490: 10491: sähköstä eikä myöskään sähköstä, joka käy- Sähkön verottomuus 10492: tetään tämän lain 8 §:ssä tarkoitetussa voi- 10493: malaitoksessa. 7§ 10494: Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksu- 10495: Sähkön valmisteveron määräämisen tonta on sähkö: 10496: perusteet 1) jonka verkonhaltija siirtää toiselle ver- 10497: konhaltijalle; 10498: 6 § 2) jonka 5 §:n 1 momentin 2 tai 4 kohdas- 10499: Sähkön valmistevero ja huoltovarmuus- sa tarkoitettu verovelvollinen luovuttaa säh- 10500: maksu määrätään kultakin verokaudelta ve- köverkkoon; 10501: rotaulukon mukaisena siitä sähkön määrästä, 3) joka luovutetaan yhteisön ulkopuolelle 10502: jonka: tai toimitetaan muualle yhteisön alueelle 10503: 1) verkonhaltija luovuttaa kulutukseen; kuin Suomessa kulutettavaksi. 10504: 2) edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa 10505: tarkoitettu sähköntuottaja tuottaa; 10506: 3) edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa Pienvoimaloiden tuki 10507: tarkoitettu verovelvollinen käyttää verokau- 10508: den aikana; vero määrätään tällöin sähkön 8 § 10509: veroluokan I ja II veron erotuksen suuruise- Sillä, joka tuottaa sähköä 10510: na; 1) tuulivoimalla; tai 10511: 4) edellä 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa 2) vesivoimalaitoksessa, jonka nimellisteho 10512: tarkoitettu verovelvollinen ottaa vastaan tai on enintään yksi megavolttiampeeri; taikka 10513: tuo maahan. 3) nimellisteholtaan enintään 40 megavolt- 10514: Sen estämättä, mitä 1 momentin 1 ja 3 tiampeerin lämmitysvoimalaitoksessa, joka 10515: kohdassa säädetään, kulutukseen luovutettu- tuottaa sähköä puulla tai polttoturpeella, 10516: na tai käytetyn sähkön määränä voidaan pi- on oikeus hakemuksesta saada sähköverk- 10517: tää sitä määrää, josta verkonhaltija suoraan koon toimitetusta sähköstä tukea. Tuen mää- 10518: tai myyntiyhtiön kautta veiaittaa sähkön rä on 1,6 penniä kilowattitunnilta. 10519: käyttäjää siirron yhteydessä. Yhdelle tai Hakemus on tehtävä voimalaitoksen sijain- 10520: useammalle verokaudelle kuuluva verotetta- tipaikan piiritullikamarille. Tukea voi hakea 10521: van sähkön määrä voidaan tällöin kohdistaa koko kalenterivuoden tai erikseen tam- 10522: sille verokaudelle, jonka aikana sähkön käyt- mi-kesäkuun ja erikseen heinä-joulukuun 10523: täjää veloitetaan toimitetusta tai toimitetta- aikana tuotetun sähkön osalta. Tukea on 10524: vasta sähköstä. Jos sähkön veroa on tällöin haettava viimeistään kuuden kuukauden ku- 10525: muutettu, vero on suoritettava toimi- luessa edellä mainitun ajanjakson päättymi- 10526: tusajankohtana voimassa olevan veron mu- sestä. Jos hakemuksessa tarkoitettu sähkön 10527: kaisena. määrä on alle 100 megawattituntia, ei tukea 10528: Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu kuitenkaan makseta. 10529: sähkön määrä saadaan vähentämällä laitok- Jos tukea haettaessa on annettu vääriä tai 10530: sen mitatusta sähkön kokonaistuotannosta erehdyttäviä tietoja tai hakijalle on muusta 10531: sähkön tuotannossa ja tuotantovalmiuden syystä suoritettu liikaa tukea, piiritullikama- 10532: ylläpitämisessä tarvittava sähkö eli omakäyt- rin tulee periä liikaa maksettu tuki takaisin. 10533: tölaitteiden kuluttama sähkö sekä vähentä- Takaisin maksettavalle tuelle peritään tuen 10534: mällä mitattu, verkkoon toimitettu sähkö. maksamispäivästä sen takaisinmaksupäivään 10535: Omakäyttölaitteilla tarkoitetaan niitä laitteita vuotuista korkoa yhdeksän prosenttia. Tuen 10536: ja koneistoja, jotka laitoksessa tarvitaan säh- takaisinperinnässä noudatetaan soveltuvin 10537: kön tai sähkön ja lämmön tuottamiseen ja osin, mitä valmisteverotuslaissa liikaa pa- 10538: tuotantovalmiuden ylläpitämiseen sekä jotka lautetun veron takaisinperimisestä säädetään. 10539: tarvitaan laitoksen aiheuttamien ympäristö- Piiritullikamarin tämän pykälän nojalla 10540: haittojen poistamiseen tai pienentämiseen. antamaan päätökseen saa hakea muutosta 10541: Asianomainen ministeriö antaa tarkemmat valittamalla Uudenmaan lääninoikeuteen si- 10542: määräykset niistä laitteista ja koneistoista, ten kuin valmisteveron tai veronpalautuksen 10543: jotka luetaan omakäyttölaitteiksi. määräämistä koskevassa asiassa valmisteve- 10544: V erokautena pidetään kalenterikuukautta. rotuslain 45 §:ssä säädetään. 10545: 6 EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 10546: 10547: Lääninoikeuden päätökseen saa hakea 12 § 10548: muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmak- 10549: jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitus- sutonta on: 10550: luvan. Muutoksenhaussa noudatetaan tällöin, 1) kivihiili, joka käytetään teollisessa tuo- 10551: mitä valmisteverotuslain 48 §:ssä säädetään. tannossa raaka-aineena tai apuaineena taikka 10552: välittömästi ensikäytössä tavaran valmistuk- 10553: sessa; 10554: Sähköverovelvollisen rekisteröityminen 2) kivihiili, jonka valtuutettu varastonpitäjä 10555: toimittaa muualle yhteisön alueelle kuin 10556: 9§ Suomessa kulutukseen luovutettavaksi; 10557: Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tar- 3) kivihiili, joka käytetään sähköntuotan- 10558: koitetun verkonhaltijan on tehtävä kauppare- nossa. 10559: kisterin mukaisen kotipaikan piiritullikama- Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu 10560: rille kirjallinen ilmoitus verovelvolliseksi verottomuus ja maksuttomuus ei kuitenkaan 10561: rekisteröitymistä varten. Niin ikään 5 §:n 1 koske 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua säh- 10562: momentin 2 kohdassa tarkoitetun sähkön- köntuotantoa. 10563: tuottajan on tehtävä vastaavanlainen ilmoitus Jos valtuutettu varastonpitäjä ei voi jälki- 10564: laitoksen sijaintipaikan piiritullikamarille. käteen tehtävässä tarkastuksessa esittää 1 10565: Rekisteriä pitää tullihallitus. momentin 2 kohdassa tarkoitetusta verotto- 10566: Edellä 1 momentissa mainittuun verkon- masta toimituksesta luotettavaa selvitystä, 10567: haltijaan ja sähköntuottajaan sekä 5 §:n 1 tuotteista on suoritettava valmistevero sen 10568: momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun ve- mukaan kuin tässä laissa säädetään. 10569: rovelvolliseen sovelletaan muutoin soveltu- Kivihiilen valmisteverottomuudesta ja 10570: vin osin valmisteverotuslain rekisteröityä huoltovarmuusmaksuttomuudesta on lisäksi 10571: elinkeinonharjoittajaa koskevia säännöksiä, voimassa, mitä valmisteverotuslain 16 §:n 1 10572: lukuun ottamatta mainitun lain 8 ja 9 §:ää, ja 3-5 kohdassa säädetään. 10573: ellei tässä laissa toisin säädetä. 10574: 13§ 10575: Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto Milloin valtuutetulla varastonpitäjällä on 10576: varastossaan kivihiiltä, josta aikaisemmin on 10577: 10 § suoritettu veroa ja jonka varastonpitäjä itse 10578: Milloin sähköä tuotetaan yhdistetyssä säh- käyttää tai luovuttaa verolliseen tai verotto- 10579: kön ja lämmön tuotantolaitoksessa, lämmön maan käyttöön, varastonpitäjällä on oikeus 10580: tuotannon pohtoaineista suoritetaan vero tehdä veroilmoituksessaan aikaisemmin mak- 10581: verotaulukon mukaisesti siten kuin lämpö settua veroa vastaava vähennys. Vähennys 10582: olisi tuotettu 95 prosentin hyötysuhteella. on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden 10583: Y hdistetyllä sähkön ja lämmön tuotantolai- kuluessa kivihiilen käyttöä tai luovutusta 10584: toksella tarkoitetaan tässä laissa sellaista lai- seuraavan kalenterivuoden alusta. 10585: tosta, joka voi tuottaa sähköä ja lämpöä hyö- 10586: tykäyttöön joko samalla kertaa tai kum- 10587: paakin erikseen. 14 § 10588: Jos valtuutettu varastonpitäjä ei voi tehdä 10589: 13 §:ssä tarkoitettua vähennystä veroil- 10590: Kivihiili moituksessaan, hänellä on oikeus hakemuk- 10591: sesta saada takaisin kivihiilestä liikaa suori- 10592: 11§ tettu valmistevero palautuksena. 10593: Kivihiilen valmistevero ja huoltovarmuus- Jos kivihiilestä on maksettu veroa enem- 10594: maksu määrätään: män kuin mitä tässä laissa säädetään, käyttä- 10595: 1) valtuutetulle varastonpitäjälle niiden jällä, joka ei ole valtuutettu varastonpitäjä, 10596: määrien perusteella, jotka varastonpitäjän on oikeus hakemuksesta saada liikaa suori- 10597: kirjanpidon mukaan on verokauden aikana tettu vero palautuksena. 10598: luovutettu verolliseen kulutukseen; Palautusta on 1 momentissa tarkoitetussa 10599: 2) valtuutetun varastonpitäjän omaan kulu- tapauksessa haettava valtuutetun varaston- 10600: tukseen verokauden aikana otetusta kivihii- pitäjän kotipaikan piiritullikamarilta ja 2 10601: lestä käyttöön otettujen määrien perusteella. momentissa tarkoitetussa tapauksessa kivi- 10602: EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 7 10603: 10604: hiilen käyttöpaikan piiritullikamarilta kol- Maakaasu 10605: men kuukauden kuluessa sen kalenterivuo- 10606: den päättymisestä, jonka aikana kivihiili on 20 § 10607: luovutettu tai käytetty. Maakaasun valmisteveroa ja huoltovar- 10608: muusmaksua on velvollinen suorittamaan: 10609: PolttotuJVe ja mäntyöljy 1) se, joka yhteisön ulkopuolelta tuo maa- 10610: han maakaasua; 10611: 15 § 2) se, jolle maakaasua on siirretty verotta 10612: Se, joka käyttää polttoturvetta lämmön tämän lain nojalla, jos maakaasu on käytetty 10613: tuottamiseen enemmän kuin 15 000 mega- muuhun kuin verottomaan tarkoitukseen. 10614: wattituntia kalenterivuodessa, on velvollinen 10615: suorittamaan koko käyttämästään polttotur- 21 § 10616: vemäärästä valmisteveroa verotaulukon mu- Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmak- 10617: kaisesti. sutonta on maakaasu, joka käytetään: 10618: Mäntyöljyn valmisteveroa on velvollinen 1) teollisessa tuotannossa raaka-aineena tai 10619: suorittamaan teollisen tuotantotoiminnan apuaineena taikka välittömästi ensikäytössä 10620: harjoittaja lämmitystarkoituksiin käyttämäs- tavaran valmistuksessa; 10621: tään mäntyöljystä. 2) energialähteenä öljynjalostusprosessissa; 10622: 3) sähköntuotannossa. 10623: 16 § Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu 10624: Vero määrätään polttoturpeesta ja män- verottomuus ja maksuttomuus ei kuitenkaan 10625: työljystä kultakin verokaudelta sinä päivänä koske 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua säh- 10626: voimassa olevien säännösten mukaan, jona köntuotantoa. 10627: polttoturve tai mäntyöljy on käytetty 10628: 15 §:ssä mainittuun tarkoitukseen. Verokau- 22 § 10629: tena pidetään kalenterikuukautta. Jos maakaasusta on suoritettu enemmän 10630: valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua kuin 10631: 17 § mitä tässä laissa säädetään, käyttäjällä on oi- 10632: Edellä 15 §:ssä tarkoitetun käyttäjän on keus saada hakemuksesta liikaa suoritettu 10633: tehtävä käyttöpaikan piiritullikamarille kir- vero ja maksu takaisin. 10634: jallinen ilmoitus verovelvolliseksi rekisteröi- Edellä 1 momentissa tarkoitettu hakemus 10635: tymistä varten. on tehtävä käyttöpaikan piiritullikamarille 10636: Rekisteriä pitää tullihallitus. kolmen kuukauden kuluessa sen kalenteri- 10637: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun verovel- vuoden päättymisestä, jona maakaasua on 10638: volliseen sovelletaan muutoin soveltuvin käytetty. 10639: osin, mitä valmisteverotuslaissa rekiste- 10640: röidystä elinkeinonharjoittajasta säädetään Erinäiset säännökset 10641: lukuun ottamatta mainitun lain 8 ja 9 §:n 10642: säännöksiä, ellei tässä laissa toisin säädetä. 23 § 10643: Siltä osin kuin tässä laissa ei toisin sääde- 10644: tä, sähkön, kivihiilen, polttoturpeen ja män- 10645: työljyn valmisteveron verovelvollisuudesta 10646: 18 § samoin kuin verovelvollisia koskevista luvis- 10647: Verotuksen toimittaa se piiritullikamari, ta ja vakuuksista, tuotteiden veronalaisuu- 10648: jonka alueella 15 §:ssä tarkoitetun polttoai- desta, yhteisön ulkopuolelta tuotavien tuot- 10649: neen käyttö tapahtuu. teiden verottamisesta, veron määräämisen 10650: ajankohdasta, verotettavista määristä, verot- 10651: tomaan varastoon palautetoista tuotteista, 10652: veroilmoituksen antamisesta, veron määrää- 10653: 19 § misestä, suorittamisesta ja maksuunpanosta, 10654: Verovelvollisen on pidettävä valmistevero- muutoksenhausta, veron palauttamisesta, ve- 10655: tosta varten sellaista kirjanpitoa, josta käy rovelvollisen kirjanpitovelvollisuudesta, tar- 10656: selville 15 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden kastuksesta ja tietojenantovelvollisuudesta 10657: käyttö ja varaston määrä sekä muut valmis- sekä muutoinkin on soveltuvin osin voimas- 10658: teveron määräämistä ja verotuksen valvontaa sa, mitä valmisteverotuslaissa tai sen nojalla 10659: varten tarvittavat tiedot. säädetään tai määrätään. 10660: 8 EV 243/1996 vp- HE 225/1996 vp 10661: 10662: V almisteverotuslain säännöksiä veronalais- Voimaantulo 10663: ten tuotteiden siirtämisestä sovelletaan tässä 10664: laissa tarkoitettuihin tuotteisiin siltä osin 27 § 10665: kuin säännökset koskevat yhteisön ulkopuo- Tämä laki tulee voimaan päivänä 10666: lelta tuotavien tuotteiden siirtämistä valtuu- kuuta 199 . 10667: tetun varastonpitäjän verottomaan varastoon Tällä lailla kumotaan eräiden energialäh- 10668: tai tuotteiden siirtämistä verottomien varas- teiden valmisteverosta 29 päivänäjoulukuuta 10669: tojen välillä Suomessa. 1994 annettu laki (1473/1994). 10670: Mitä 1 momentissa säädetään sähkön ja ki- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 10671: vihiilen sekä 24 §:ssä maakaasun valmiste- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 10672: verotuksesta, koskee vastaavasti myös säh- toimenpiteisiin. 10673: köstä ja edellä mainituista polttoaineista kan- 10674: nettavaa huoltovarmuusmaksua. 10675: S iirtymäsäiinnökset 10676: 24 § 28 § 10677: Jollei tässä laissa toisin säädetä, maa- Niiden, joilla kumotun lain nojalla on ollut 10678: kaasusta kannettavan valmisteveron suoritta- oikeus toimia valtuutettuna varastonpitäjänä, 10679: misesta, verotuksesta ja sen valvonnasta sekä rekisteröitynä elinkeinonharjoittajana tai jot- 10680: muutoinkin on soveltuvin osin voimassa, ka ovat tehneet tullilaitokselle polttoturpeen 10681: mitä tullista säädetään tai määrätään. tai mäntyöljyn käyttöä koskevan rekisteri- 10682: Milloin 20 §:n 2 kohdassa tarkoitettu ve- ilmoituksen, ei tämän lain nojalla tarvitse 10683: rovelvollinen on velvollinen suorittamaan hakea uudelleen sanottua lupaa tai rekiste- 10684: veroa maakaasusta, tai milloin on kysymys röityä uudelleen. 10685: 22 §:ssä tarkoitetusta tai muusta veron pa- Tätä lakia sovelletaan myös sellaiseen ve- 10686: lauttamisesta, maakaasun valmisteverotuk- rotaulukon tuoteryhmään 3 kuuluvaan tuot- 10687: seen ja veronpalautukseen sovelletaan, mitä teeseen, joka 15 päivänä marraskuuta 1996 10688: valmisteverotuslaissa tai sen nojalla sääde- tai sen jälkeen, mutta ennen tämän lain voi- 10689: tään tai määrätään. maantuloa, on otettu vastaan Suomessa tai 10690: luovutettu vapaaseen liikkeeseen Suomessa 10691: ja joka tämän lain voimaantulon jälkeen ote- 10692: 25 § taan käytettäväksi lämmön tuotannossa, jos 10693: Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän tuotteesta tämän lain nojalla ei ole suoritettu 10694: lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oi- valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua. Ve- 10695: keus määrätä, että sähköstä ja eräistä pohto- rovelvollinen on tällöin tuotteen käyttäjä, 10696: aineista kannetaan esityksen mukainen vero. jolle vero määrätään kultakin verokautena 10697: Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on pidettäväitä kalenterikuukaudelta niistä tuot- 10698: suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero, teista, jotka verokauden aikana on käytetty 10699: on verotuksen toimittaneen piiritullikamarin lämmön tuottamiseen. Verovelvollisen on 10700: palautettava erotusta vastaava määrä hake- tehtävä veroilmoitus käyttöpaikan piiritulli- 10701: muksesta verovelvolliselle. kamarille siten kuin valmisteverotuslain 10702: 22 §:n 1 momentissa säädetään. Vero on 10703: suoritettava valmisteverotuslain 35 §:n 1 10704: momentissa säädetyssä ajassa. Verovelvolli- 10705: 26 § sella on oikeus vähentää tuotteesta verotau- 10706: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- lukon mukaan suoritettavasta valmisteverosta 10707: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. tuotteesta jo suoritettu valmistevero. 10708: EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 9 10709: 10710: Tämän lain 8 §:ssä tarkoitettua tukea mak- toimii 5 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa 10711: setaan sähköstä, joka tuotetaan tämän lain tarkoitettuna verovelvollisena, on annettava 10712: voimaantulon jälkeen, kuitenkin ennen vuo- 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu rekisteri-il- 10713: den 2001 loppua. moitus viimeistään kuukauden kuluttua tä- 10714: Sen, joka tämän lain voimaantulohetkellä män lain voimaantulosta. 10715: 10716: 10717: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996 10718: 10719: 10720: 10721: 10722: 270084 10723: 10 EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 10724: 10725: Liite 10726: VEROTAULUKKO 10727: 10728: Tuote Tuote- Perusvero Lisävero Huoltovarmuusmaksu 10729: ryhmä 10730: 10731: 10732: Sähkö p/kWh 10733: veroluokka 1 •••• 0 ••••••• 0 0 ••• 0 1 3 1*) 0,075 10734: veroluokka II ••••• 0. 0 ••••• 0 ••• 2 1:675*) 0,075 10735: 10736: Kivihiili, kivihiilibriketit, kivihiilestä 10737: valmistetut kiinteät polttoaineet; 10738: ruskohiili mk/t .................. 3 169 7 10739: Pohtoturve mk!MWh •••••• 0. 0 •••• 4 4,2 10740: 10741: Maakaasu, kaasumainen p/nm3 • • • . • • • 5 14,2**) 0,5 10742: 10743: Mäntyöljy p/kg ••• 0 0 •••• 0 0 •••• 0. 6 22,1 10744: 10745: 10746: 10747: *l Sähkön veroluokan 1 ja veroluokan II vero on 1.1.1997-31.3.1997 välisenä aikana 2,4 10748: penniä kilowattitunnilta. Veroluokan 1 vero on 3,3 penniä kilowattitunnilta ja veroluokan II 10749: vero 1,45 penniä kilowattitunnilta 1.4.1997-31.12.1997 välisenä aikana. 10750: **l Maakaasusta 1.1.1997-31.12.1997 välisenä aikana suoritettavaa veroa alennetaan 50 10751: prosentilla. 10752: EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp 10753: 10754: 10755: 10756: 10757: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen lakisääteisiä pant- 10758: tioikeuksia koskevan lainsäädännön tarldstamisesta 10759: 10760: 10761: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta, jolle lakivaliokunta on antanut 10762: n:o 215/1996 vp lakisääteisiä panttioikeuksia asiasta mietintönsä n:o 21/1996 vp, on hy- 10763: koskevan lainsäädännön tarkistamisesta. väksynyt seuraavat lait: 10764: 10765: 10766: 10767: 10768: Laki 10769: vesilain muuttamisesta 10770: 10771: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10772: kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 12 luvun 9 §, 10773: muutetaan 10 luvun 16 §:n 1 momentti sekä 12 luvun 5 §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 ja 10774: 3 momentti sekä 10775: lisätään 6 lukuun uusi 31 a §, 7 luvun 8 §:ään uusi 3-5 momentti ja 12 §:ään uusi 3 mo- 10776: mentti sekä 12 luvun 8 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 10777: 6luku Yhtiön toimitsijoiden on viipymättä kus- 10778: tannusosuuksien vahvistamisen jälkeen il- 10779: Ojitus moitettava kirjaamisviranomaiselle yhtiöko- 10780: kouksen päätöksen mukainen kustan- 10781: 31 a § nusosuus korkoineen sekä kunnossapitokus- 10782: Hyödynsaajan kiinteistö on panttina tannusosuus tai muu ojitussuunnitelman vah- 10783: 19 §:ään perustuvasta ojitustoimituksessa vistamista koskevan ojitustoimituksen päät- 10784: vahvistetun ojitussuunnitelman tai yh- tymisen jälkeen syntyvä ojituksesta johtuva 10785: tiökokouksen päätöksen mukaisesta kustan- kustannusosuus korkoineen. Yhtiön toimitsi- 10786: nusosuudesta, 30 §:n nojalla ojitustoimituk- joiden on lisäksi ilmoitettava kustan- 10787: sessa määrättävästä kustannusosuudesta sekä nusosuuksia koskevat muutokset, jos kustan- 10788: kunnossapitokustannusosuuksista ja muista nusten jakoa on tarkistettu tai oikaistu 10789: ojitustoimituksen päättymisen jälkeen syn- 29 §:n 2 momentin nojalla yhtiön kokouk- 10790: tyvistä ojituksesta johtuvista kustan- sessa taikka jos vahvistettua kustannusten 10791: nusosuuksista sekä niiden koroista niin kuin jakoa on muutettu 29 §:n 3 momentin nojal- 10792: maakaaren 20 luvussa säädetään. la tehdyn moitteen johdosta pidetyssä ojitus- 10793: Toimitusinsinöörin on viipymättä ojitustoi- toimituksessa. 10794: mituksen päättymisen jälkeen ilmoitettava Jos 1 tai 3 momentissa tarkoitetussa oji- 10795: ojitustoimituksessa vahvistetun ojitussuunni- tustoimituksessa tehtyyn päätökseen haetaan 10796: telman mukainen sekä 30 §:n nojalla ojitus- muutosta, asianomaisen alueellisen ympäris- 10797: toimituksessa määrätty kustannusosuus kor- tökeskuksen on viipymättä ilmoitettava tästä 10798: koineen merkittäviksi lainhuuto-ja kiinnitys- kirjaamisviranomaiselle. Alueellisen ympä- 10799: rekisteriin. ristökeskuksen on ilmoitettava kirjaamisvi- 10800: 10801: 10802: 270088 10803: 2 EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp 10804: 10805: ranomaiselle myös muutoksenhakutuomiois- 21-29, 31 ja 31 a §:ssä säädetään. Viemä- 10806: tuimen asiassa antama ratkaisu, kun se on rin muodostamista yhteiseksi, yhteisen vie- 10807: tullut lainvoimaiseksi. märin osakkaiden keskinäisiä suhteita sekä 10808: viemäriyhtiötä koskevat asiat käsitellään kui- 10809: 7 luku tenkin vesioikeudessa. 10810: 10811: Vesistön jfujestely 10812: 8§ 10813: 12 luku 10814: Hyödynsaajan kiinteistö on panttina sen 10815: osalle tulevasta vesioikeuden lupapäätökseen Erinäisiä säännöksiä 10816: sisältyvästä tai järjestely-yhtiön vahvistamas- 10817: ta kustannusosuudesta korkoineen niin kuin 5§ 10818: maakaaren 20 luvussa säädetään. Jos kiinteistö, jonka hyväksi on annettu 10819: Jos järjestely toteutetaan vesioikeuden lu- tässä laissa tarkoitettu lupa tai oikeus taikka 10820: valla, vesioikeuden on viipymättä lupapää- jonka puolesta on osallistuttu sille hyötyä 10821: töksen antamisen jälkeen ilmoitettava lupa- tuottavaan toimenpiteeseen, siirtyy toiselle, 10822: päätöksestä ilmenevät kustannusosuudet kor- siirtyvät tälle myös luvan- tai oikeuden- 10823: koineen merkittäviksi lainhuuto- ja kiinni- saajalle taikka toimenpiteeseen osallistuneel- 10824: tysrekisteriin. Vesioikeuden on niin ikään le kuuluneet oikeudet ja velvollisuudet. 10825: viipymättä ilmoitettava kirjaamisviranomai- 10826: selle lupapäätöstä koskevasta muutoksen- 10827: hausta sekä muutoksenhakutuomioistuimen 10828: asiassa antaman lainvoimaisen ratkaisun si- 8§ 10829: sällöstä. 10830: Jos vesioikeuden lupa ei ole järjestelyn Edellä 1 momentissa tarkoitettuja kustan- 10831: toteuttamiseksi tarpeen, järjestely-yhtiön toi- nuksia on, jollei asianomainen niitä kehotuk- 10832: mitsijoiden on ilmoitettava vahvistetut kus- sen saatuaan suorita, vaadittava kanteella 10833: tannusosuudet korkoineen merkittäviksi lain- vesioikeudessa. 10834: huuto- ja kirjaamisrekisteriin. Järjestely-yh- Jos osansa tekemättä jättäneen kiinteistölle 10835: tiön toimitsijoiden on niin ikään ilmoitettava on tullut työstä hyötyä, vesioikeuden on sa- 10836: kirjaamisviranomaiselle muusta kuin muu- malla määrättävä, että kiinteistö on panttina 10837: toksenhakutuomioistuimen antamasta ratkai- työstä aiheutuneista kohtuullisista kustannuk- 10838: susta, jolla vesioikeuden lupapäätökseen si- sista korkoineen niin kuin maakaaren 20 lu- 10839: sältyviä tai järjestely-yhtiön vahvistamia vussa säädetään. 10840: kustannusosuuksia muutetaan. Vesioikeuden on viipymättä päätöksen an- 10841: tamisen jälkeen ilmoitettava 3 momentissa 10842: 12 § tarkoitettu saaminen korkoineen merkittäväk- 10843: si lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Mitä 10844: Kustannusten panttioikeudesta on soveltu- 6 luvun 31 a §:n 4 momentissa säädetään 10845: vin osin voimassa, mitä 8 §:n 3 momentissa alueellisesta ympäristökeskuksesta koskee 10846: säädetään. vastaavasti vesioikeutta. 10847: 10 luku 10848: Tämä laki tulee voimaan päivänä 10849: Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet kuuta 199 . 10850: Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees- 10851: 16 § tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi- 10852: Yhteisen viemärin osalta on soveltuvin massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an- 10853: osin noudatettava, mitä 6 luvun 17, 18, 20, netun lain (541/95) 14 §:ssä säädetään. 10854: EV 244/1996 vp- HE 215/1996 vp 3 10855: 10856: 10857: Laki 10858: eräistä naapuruussuhteista annetun lain 14 §:n muuttamisesta 10859: 10860: 10861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10862: muutetaan eräistä naapuruussuhteista 13 päivänä helmikuuta 1920 annetun lain (26/20) 10863: 14 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä elokuuta 1958 annetussa laissa 10864: (371158), seuraavasti: 10865: 14 § Tuomioistuimen, joka on tuominnut kor- 10866: vauksen, on viipymättä ilmoitettava korvaus 10867: Naapurilla on oikeus vuotuiseen korvauk- merkittäväksi lainhuuto- ja kiinteistörekiste- 10868: seen siitä haitasta, joka aiheutuu hänelle riin. 10869: 1 momentissa tarkoitetusta rakennuksen si- 10870: jainnista. Korvauksen suuruuden vahvistaa 10871: tuomioistuin kuultuaan harkintansa mukaan Tämä laki tulee voimaan päivänä 10872: velkojia, joilla on panttioikeus korvausvel- kuuta 199 . 10873: vollisen kiinteistöön. Korvausvelvollisen Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees- 10874: kiinteistö on panttina korvauksen ja sille tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi- 10875: laskettavan koron suorittamisesta niin massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an- 10876: kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. netun lain (541/95) 14 §:ssä säädetään. 10877: 10878: 10879: 10880: 10881: Laki 10882: jätevesimaksusta annetun lain 13 §:n muuttamisesta 10883: 10884: 10885: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10886: muutetaan jätevesimaksusta 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetun lain (610/73) 13 §:n 10887: 1 momentti seuraavasti: 10888: 13 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 10889: Kiinteistön omistajan tai haltijan vaihtues- kuuta 199 . 10890: sa 10 §:ssä tarkoitetun laskentakauden aika- Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees- 10891: na vastaa myös uusi omistaja tai haltija tältä tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi- 10892: laskentakaudelta maksamatta jätetystä jäte- massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an- 10893: vesimaksusta ja sen korosta. netun lain (541195) 14 §:ssä säädetään. 10894: 4 EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp 10895: 10896: 10897: Laki 10898: eräistä vesitilusjfujestelyistä annetun lain 20 § :n muuttamisesta 10899: 10900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10901: kumotaan eräistä vesitilusjärjestelyistä 11 päivänä tammikuuta 1980 annetun lain (31180) 10902: 20 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetussa laissa 10903: (568/95), sekä 10904: muutetaan 20 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä marraskuuta 1993 anne- 10905: tussa laissa (931/93), seuraavasti: 10906: 20 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 10907: Kiinteistö, jonka puolesta valtio on suorit- kuuta 199. 10908: tanut lunastushinnan, on panttina lunas- Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees- 10909: tushinnan ja sille laskettavan koron maksa- tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi- 10910: misesta valtiolle niin kuin maakaaren 20 massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an- 10911: luvussa säädetään. Jos valtio on suorittanut netun lain (541195) 14 §:ssä säädetään. 10912: lunastushinnan yhteisen alueen osakaskun- 10913: nan puolesta, sovelletaan, mitä yhteisaluelain 10914: 27 §:ssä säädetään. 10915: 10916: 10917: 10918: 10919: Laki 10920: rajakuntien tilusjfujestelylain 43 §:n muuttamisesta 10921: 10922: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10923: muutetaan 9 päivänä kesäkuuta 1960 annetun rajakuntien tilusjärjestelylain (282/60) 43 §:n 10924: 2 momentti seuraavasti: 10925: 43 § rekisteriin. 10926: Kiinteistö, johon liitetystä alueesta tai 10927: osuudesta peritään 1 momentin mukaan kor- Tämä laki tulee voimaan päivänä 10928: vaus, on panttina korvauksen ja sille lasket- kuuta 199. 10929: tavan koron suorittamisesta niin kuin maa- Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees- 10930: kaaren 20 luvussa säädetään. Toimi- tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi- 10931: tusinsinöörin on viipymättä ilmoitettava kor- massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an- 10932: vaus merkittäväksi lainhuuto- ja kiinnitys- netun lain (541195) 14 §:ssä säädetään. 10933: EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp 5 10934: 10935: 10936: Laki 10937: rakennuslain muuttamisesta 10938: 10939: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10940: muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 75 ja 77 §, 10941: näistä 77 § sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (604/77), 10942: seuraavasti: 10943: 75 § korvauksesta tehdään sopimus, se sitoo kiin- 10944: Jos maanomistaja 47 ja 71 §:n mukaan ei teistön myöhempää omistajaa. 10945: joudu korvauksetta luovuttamaan maata tai Jos 1 momentissa tarkoitetusta korvaukses- 10946: joutuu siten luovuttamaan maata huomatta- ta ei sovita, se on määrättävä noudattaen, 10947: vasti vähemmän kuin hän 71 §:n 3 momen- mitä 137 c §:ssä säädetään. 10948: tin mukaan enintään olisi voinut olla velvol- 10949: linen luovuttamaan ilman korvausta, ja sitä Tämä laki tulee voimaan päivänä 10950: olosuhteisiin katsoen on pidettävä ilmeisesti kuuta 199 . 10951: kohtuuttomana, omistaja on velvollinen suo- Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees- 10952: rittamaan kaupungille kohtuullisen korvauk- tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi- 10953: sen. Korvauksen suorittamisesta vastaa se, massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an- 10954: joka omistaa kiinteistön silloin, kun asema- netun lain (541/95) 14 §:ssä säädetään. 10955: kaava tulee voimaan. Jos 75 §:n 1 momentissa tarkoitettu ase- 10956: Jos 1 momentissa tarkoitetusta korvaukses- makaava on tullut voimaan ennen tämän lain 10957: ta ei sovita, asian ratkaisee kiinteistön sijain- voimaantuloa, maksuvelvollinen on 75 §:n 10958: tipaikan tuomioistuin. Kanne on pantava 1 momentista poiketen se, joka lain voi- 10959: vireille kolmen vuoden kuluessa asemakaa- maantullessa omistaa kiinteistön. Kanne kor- 10960: van voimaantulosta. vauksen suorittamiseksi voidaan 75 §:n 10961: 2 momentin estämättä näillä asemakaava- 10962: 77 § alueilla panna vireille kolmen vuoden ku- 10963: Jos 70, 72, 74 ja 76 §:ssä tarkoitetusta luessa tämän lain voimaantulosta. 10964: 10965: 10966: 10967: 10968: Laki 10969: yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta 10970: 10971: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10972: muutetaan yksityisistä teistä 15 päivänä kesäkuuta 1962 annetun lain (358/62) 74 ja 78 § 10973: sekä 89 a §:n 4 momentti, näistä 89 a §:n 4 momentti sellaisena kuin se on 4 päivänä heinä- 10974: kuuta 1975 annetussa laissa (521/75), seuraavasti: 10975: 74 § 78 § 10976: Kiinteistön siirryttyä toiselle on myös uusi Kiinteistö on panttina siihen kohdistuvasta 10977: omistaja vastuussa tämän lain voimassa ol- tie- ja kuljetusmaksusta sekä niiden koroista 10978: lessa edelliselle omistajalle syntyneistä, tien- niin kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. 10979: pidosta johtuneista velvoituksista, ei kuiten- Korvausvelvollisen kiinteistö on panttina 10980: kaan edellisen omistajan laiminlyömistä ra- 31 §:ssä, 89 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 10981: hana suoritettavista maksuista. 89 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista 10982: 6 EV 244/1996 vp- HE 215/1996 vp 10983: 10984: kustannuksista niin kuin maakaaren 20 lu- 3 momentissa tarkoitettuja kustannuksia vas- 10985: vussa säädetään. taavat maksut saadaan periä päätöksen 10986: otteen perusteella. 10987: 89 a § 10988: Tielautakunnan 1 momentissa tarkoitettuun 10989: päätökseen, jolla tietyön toteuttaminen tie- Tämä laki tulee voimaan päivänä 10990: osakasten kustannuksella on myönnetty, sa- kuuta 199 . 10991: moin kuin 2 momentissa mainittuun päätök- Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees- 10992: seen, jolla tarvittavien kustannusten määrä tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi- 10993: on vahvistettu, ei saa hakea muutosta. Tie- massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an- 10994: lautakunnan päätöksellä vahvistetut 2 ja netun lain (541/95) 14 §:ssä säädetään. 10995: 10996: 10997: 10998: Laki 10999: uusjakojen tukemisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta 11000: 11001: 11002: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11003: muutetaan uusjakojen tukemisesta 16 päivänä tammikuuta 1981 annetun lain (24/81) 10 §, 11004: sellaisena kuin se on 18 päivänä toukokuuta 1990 annetussa laissa (450/90), seuraavasti: 11005: 10 § tuomiota. 11006: Jaonalainen kiinteistö on panttina takaisin 11007: perittävien kustannusten ja koron suoritta- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11008: misesta niin kuin maakaaren 20 luvussa sää- kuuta 199. 11009: detään. Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees- 11010: Takaisin perittävät kustannukset ja korko tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi- 11011: saadaan siltä osin kuin ne ovat erääntyneet massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an- 11012: maksettaviksi ulosottaa ilman eri päätöstä tai netun lain (541195) 14 §:ssä säädetään. 11013: 11014: 11015: 11016: Laki 11017: maaseutuelinkeinolain eräiden lainkohtien kumoamisesta 11018: 11019: 11020: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 11021: 11022: 1§ kuuta 199. 11023: Täten kumotaan 28 päivänä joulukuuta Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen 11024: 1990 annetun maaseutuelinkeinolain valtion myyntihintasaamisen ja sen koron 11025: (1295/90) 37 ja 46 § sekä 50 §:n 2 moment- panttioikeudesta on voimassa, mitä maakaa- 11026: ti, sellaisina kuin niistä ovat 46 § osittain ren voimaanpanosta annetun lain (541/95) 11027: muutettuna 10 päivänä syyskuuta 1993 an- 14 §:ssä säädetään. 11028: netulla lailla (805/93) ja 50 §:n 2 momentti Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen 11029: 22 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa valtion myyntihintasaamisen, sen koron ja 11030: (1304/94). ulosottokulujen perimiseen sovelletaan 31 11031: 2 § päivään joulukuuta 2006 tämän lain voimaan 11032: Tämä laki tulee voimaan päivänä tullessa voimassa olleita lain säännöksiä. 11033: EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp 7 11034: 11035: 11036: 11037: Laki 11038: luontaiselinkeinolain muuttamisesta 11039: 11040: 11041: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11042: kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun luontaiselinkeinolain (610/84) 9 §:n 2 mo- 11043: mentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1296/90), sekä 11044: muutetaan 24 §, 33 §:n 2 momentti ja 34 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitus- 11045: sa 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa, seuraavasti: 11046: 24 § 34 § 11047: Myyminen Tienteko ja vesihuoltotyöt 11048: Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta- 11049: misesta, hinnan uudelleen määräämisestä Kiinteistö on panttina 2 momentin nojalla 11050: erehdyksen tai omaisuuden arvon olennaises- takaisin perittävän kustannuksen ja sen ko- 11051: ti muuttumisen johdosta, luovutuskirjan oi- ron sekä ulosottokulujen suorittamisesta niin 11052: keaksi todistamisesta sekä lainhuudon hake- kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. Ta- 11053: misesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kaisinperintään ja lykkäysten myöntämiseen, 11054: maaseutuelinkeinolain 44 §:ssä säädetään. irtisanomiseen ja muihinkin seikkoihin 11055: nähden, jotka liittyvät kysymyksessä ole- 11056: 33 § vaan osuuteen, on tässä laissa säädetyin 11057: poikkeuksin soveltuvin osin voimassa, 11058: Avustukset mitä maaseutuelinkeinolaissa on osuuksien 11059: osalta säädetty. 11060: Jos työtä, johon on myönnetty 26 §:ssä Tämä laki tulee voimaan päivänä 11061: tarkoitettua avustusta, ei ole suoritettu ase- kuuta 199 . 11062: tuksella säädettävän määräajan kuluessa, voi Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen 11063: maaseutuelinkeinopiiri velvoittaa avustuksen valtion myyntihintasaamisen ja sen koron 11064: saajan tai hänen oikeudenomistajansa suorit- panttioikeudesta on voimassa, mitä maakaa- 11065: tamaan avustuksen kokonaan tai osittain ta- ren voimaanpanosta annetun lain (541195) 11066: kaisin valtiolle. Periminen saadaan toimittaa 14 §:ssä säädetään. 11067: verojen ulosotosta säädetyssä järjestyksessä. Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen 11068: valtion myyntihintasaamisen, sen koron ja 11069: ulosottokulujen perimiseen sovelletaan 31 11070: päivään joulukuuta 2006 tämän lain voimaan 11071: tullessa voimassa olleita lain säännöksiä. 11072: 11073: 11074: 11075: Laki 11076: porotalouslain muuttamisesta 11077: 11078: 11079: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11080: kumotaan 9 päivänä helmikuuta 1990 annetun porotalouslain (161190) 9 §:n 2 momentti, 11081: sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1298/90), sekä 11082: muutetaan 17 §ja 26 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 28 päivänä joulu- 11083: kuuta 1990 annetussa laissa, seuraavasti: 11084: 8 EV 244/1996 vp- HE 215/1996 vp 11085: 11086: 17 § maaseutuelinkeinopiiri velvoittaa avustuksen 11087: saajantai hänen oikeudenomistajansa suorit- 11088: Myyminen tamaan avustuksen kokonaan tai osittain ta- 11089: kaisin valtiolle. Periminen saadaan toimittaa 11090: Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta- verojen ulosotosta säädetyssä järjestyksessä. 11091: misesta, hinnan uudelleen määräämisestä 11092: erehdyksen tai omaisuuden arvon olennaises- 11093: ti muuttumisen johdosta, luovutuskirjan oi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11094: keaksi todistamisesta sekä lainhuudon hake- kuuta 199. 11095: misesta on soveltuvin osin voimassa, mitä Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen 11096: maaseutuelinkeinolain 44 §:ssä säädetään. valtion myyntihintasaamisen ja sen koron- 11097: panttioikeudesta on voimassa, mitä maakaa- 11098: 26 § ren voimaanpanosta annetun lain (541195) 11099: 14 §:ssä säädetään. 11100: Avustukset Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen 11101: valtion myyntihintasaamisen, sen koron ja 11102: ulosottokulujen perimiseen sovelletaan 11103: Jos työtä, johon on myönnetty tässä laissa 31 päivään joulukuuta 2006 tämän lain 11104: tarkoitettua avustusta, ei ole suoritettu ase- voimaan tullessa voimassa olleita lain sään- 11105: tuksella säädettävän määräajan kuluessa, voi nöksiä. 11106: 11107: 11108: 11109: 11110: Laki 11111: kolttalain muuttamisesta 11112: 11113: 11114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11115: kumotaan 24 päivänä helmikuuta 1995 annetun kolttalain (253/95) 23, 33 ja 34 § sekä 11116: muutetaan 38 §:n otsikko ja 2 momentti sekä 39 §:n 3 momentti seuraavasti: 11117: 11118: 38 § 39 § 11119: Lainojen inisanominen Avustusten takaisinperiminen 11120: 11121: Takaisin perittävät 1 momentissa tarkoite- Avustusta ei saa määrätä takaisinperit- 11122: tut valtionlainat saadaan periä maaseutuelin- täväksi enää sen jälkeen, kun avustuksen 11123: keinopiirin lainvoimaisen päätöksen nojalla myöntämisestä on kulunut 10 vuotta. Perimi- 11124: ulosottotoimin siinä järjestyksessä kuin vero- nen saadaan toimittaa verojen ulosotosta sää- 11125: jen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin detyssä järjestyksessä. 11126: annetussa laissa (367/61) säädetään. Tässä 11127: laissa tarkoitettujen valtionlainojen eräänty- 11128: neet maksut saadaan periä sanotussa järjes- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11129: tyksessä ilman eri päätöstä. kuuta 199. 11130: Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen 11131: EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp 9 11132: 11133: valtion myyntihintasaamisen ja sen koron valtion myyntihintasa!l~isen, sen koron ja 11134: panttioikeudesta on voimassa, mitä maakaa- ulosottokulujen penmtseen sovelletaan 11135: ren voimaanpanosta annetun lain (541/95) 31 päivään joulukuuta 2006 tämän lain voi- 11136: 14 §:ssä säädetään. maan tullessa voimassa olleita lain säännök- 11137: Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen siä. 11138: 11139: 11140: 11141: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996 11142: 11143: 11144: 11145: 11146: 270088 11147: EV 245/1996 vp - HE 78/1996 vp 11148: 11149: 11150: 11151: 11152: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräistä epätyypii- 11153: Iistä työtä koskevista lainmuutoksista 11154: 11155: 11156: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta edellyttää, että vuokratyövoi- 11157: n:o 78/1996 vp eräistä epätyypillistä työtä man välitykseen ja käyttöön liittyvät epäkoh- 11158: koskevista lainmuutoksista. Eduskunnalle on dat poistetaan. 11159: työasiainvaliokunta antanut asiasta mietin- Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 11160: tönsä n:o 18/1996 vp. 11161: 11162: 11163: 11164: 11165: Laki 11166: työsopimuslain 2 § :n väliaikaisesta muuttamisesta 11167: 11168: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11169: muutetaan väliaikaisesti 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320170) 11170: 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa 11171: (125/84), seuraavasti: 11172: 11173: 2§ sopimus on tehty muussa kuin edellä maini- 11174: tuissa tapauksissa, pidetään sopimusta tois- 11175: Kestoaika taiseksi voimassa olevana työsopimuksena. 11176: 11177: Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, 11178: jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai 11179: muu näihin rinnastettava määräaikaista sopi- Tämä laki tulee voimaan pmvana 11180: musta edellyttävä seikka on siihen syynä tai kuuta 199 . Tämä laki on voimassa 31 päi- 11181: jos työnantajana on muu yrityksen toimin- vään joulukuuta 1999. 11182: taan tai palvelujen kysynnän vakiintumatto- Tämän lain estämättä sovelletaan edelleen 11183: muuteen taikka suoritettavaan työhön liitty- väliaikaisista poikkeuksista työsopimuslain 11184: vä, perusteltu syy määräaikaisen työsopi- 2 §:n 2 momenttiin 8 päivänä joulukuuta 11185: muksen tekemiseen. Jos määräaikainen työ- 1994 annettua lakia (1158/94). 11186: 11187: 11188: 11189: 11190: 270101 11191: 2 EV 245/1996 vp - HE 78/1996 vp 11192: 11193: 11194: 11195: 11196: Laki 11197: työturvallisuuslain 3 § :n muuttamisesta 11198: 11199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11200: lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 3 §:ään, sellaisena 11201: kuin se on 29 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (144/93), uusi 2 momentti seuraa- 11202: vasti: 11203: 3§ Työvoimaa luovuttavan työnantajan velvoit- 11204: teista on tällöinkin voimassa, mitä tässä lais- 11205: Tätä lakia sovellettaessa pidetään työnanta- sa säädetään työnantajasta. 11206: jana myös työn teettäjää, joka oman johton- 11207: sa ja valvontansa alaisena käyttää toisen Tämä laki tulee voimaan päivänä 11208: työnantajan palveluksessa olevaa työvoimaa. kuuta 199. 11209: 11210: 11211: 11212: 11213: Laki 11214: opintovapaalain 4 §:n muuttamisesta 11215: 11216: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11217: muutetaan 9 päivänä maaliskuuta 1979 annetun opintovapaalain (273179) 4 §, sellaisena 11218: kuin se on 5 päivänä syyskuuta 1986 annetussa laissa (663/86), seuraavasti: 11219: 11220: 4§ Samoin työntekijällä on oikeus yhteensä 11221: Työntekijällä, jonka päätoiminen palvelus- enintään viisi päivää kestävään opintovapaa- 11222: suhde samaan työnantajaan yhdessä tai seen, jos päätoiminen palvelussuhde samaan 11223: useammassa jaksossa on kestänyt yhteensä työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksos- 11224: vähintään vuoden, on jäljempänä säädetyin sa on kestänyt vähintään kolme kuukautta. 11225: rajoituksin oikeus saada opintovapaata 11226: saman työnantajan palveluksessa viiden vuo- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11227: den aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. kuuta 199. 11228: 11229: 11230: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996 11231: EV 246/1996 vp - HE 184/1996 vp 11232: 11233: 11234: 11235: 11236: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Ah- 11237: venanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- 11238: ja valmisteverolainsäädäntöön sekä siihen liittyviksi laeiksi 11239: 11240: 11241: 11242: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta 11243: n:o 184/1996 vp laiksi Ahvenanmaan maa- mietintönsä n:o 4511996 vp ja suuri va- 11244: kuntaa koskevista poikkeuksista arvon- liokunta mietintönsä n:o 311996 vp, on hy- 11245: lisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön sekä väksynyt seuraavat lait: 11246: siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunta, jolle 11247: 11248: 11249: 11250: 11251: Laki 11252: arvonlisäverolain muuttamisesta 11253: 11254: 11255: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11256: kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 95 §:n 4 mo- 11257: mentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1767/95), 11258: muutetaan 1 a §, 46 §:n edellä oleva väliotsikko, 63 a §:n 5 momentin 3 kohta, 63 b §:n 7 11259: momentin 3 kohta, 67 a §:n 1 momentti, 67 b §, 70 a §:n 1 momentin 1 kohta, 72 h §:n 3 11260: momentti, 85 §:n 1 momentin johdantokappale, 95 §:n 3 momentti ja 179 §:n 1 momentti, 11261: sellaisina kuin ne ovat, 1 a §, 63 a §:n 5 momentin 3 kohta, 63 b §:n 7 momentin 3 kohta 11262: ja 85 §:n 1 momentin johdantokappale 29 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa 11263: (1486/94) sekä 67 a §:n 1 momentti, 67 b §, 70 a §:n 1 momentin 1 kohta, 72 h §:n 3 mo- 11264: mentti ja 95 §:n 3 momentti mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa, seuraa- 11265: vasti: 11266: 11267: 1a§ Taide-esineet 11268: Suomella tarkoitetaan tässä laissa Euroo- 11269: pan yhteisöjen lainsäädännön mukaista Suo- 46 § 11270: men arvonlisäveroaluetta ja Ahvenanmaan 11271: maakuntaa sekä ulkomailla kaikkia muita 11272: alueita. 11273: Jäsenvaltiolla ja Y hteisöllä tarkoitetaan 11274: Euroopan yhteisöjen lainsäädännön mukaista 63 a § 11275: jäsenvaltion ja yhteisön arvonlisäveroaluetta. 11276: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poik- Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei 11277: keuksista tämän lain säännöksiin säädetään sovelleta: 11278: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poik- 11279: keuksista arvonlisävero- ja valmisteverolain- 3) sellaiseen tavaran myyntiin, johon on 11280: säädäntöön annetussa laissa ( 1 ). kuljetuksen alkamisvaltiossa sovellettu 11281: 11282: 11283: 11284: 270087 11285: 2 EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp 11286: 11287: 79 a §:ssä tarkoitettua menettelyä vastaavaa pykälässä tarkoitetusta menettelystä, vapaa- 11288: menettelyä. alueelta tai vapaavarastosta. Tätä ei kuiten- 11289: kaan sovelleta, jos tavaran siirto muodostaa 11290: maahantuonnin. 11291: 63 b § 11292: Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei 85 § 11293: sovelleta: Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seu- 11294: raavien tavaroiden myynnistä, yhteisöhan- 11295: 3) tavaran myyntiin, johon on sovellettu kinnasta, siirrosta, varastointimenettelystä ja 11296: 79 a §:ssä tarkoitettua menettelyä. maahantuonnista suoritettava vero on 12 11297: prosenttia veron perusteesta: 11298: 67 a § 11299: Jos tavaran yhteisökuljetukseen liittyvän 95 § 11300: Yhteisön alueella suoritetun lastaus- ja pur- 11301: kupalvelun sekä muun vastaavan palvelun Suomen ja Yhteisön ulkopuolisen maan 11302: ostaja käyttää ostossa jossakin jäsenvaltiossa välisessä ammattimaisessa liikenteessä ole- 11303: annettua arvonlisäverotunnistetta, palvelu on van kulkuneuvon henkilökuntaan kuuluvalla 11304: myyty Suomessa, jos kyseinen tunniste on henkilöllä on oikeus tuoda maahan verotta 11305: annettu Suomessa. tullilain 12 §:n mukaan tullittomat tavarat. 11306: 179 § 11307: 67 b § Edellä 178 §:ssä säädetyn määräajan jäl- 11308: Jos Yhteisön alueella suoritetun irtaimen keen voidaan toimittaa jälkiverotus. Jälkive- 11309: esineen arvonmäärityksen tai irtaimeen esi- rotuksin verovelvollisen maksettavaksi on 11310: neeseen kohdistuvan työsuorituksen ostaja määrättävä se vero, joka on jäänyt maksa- 11311: käyttää ostossa jossakin jäsenvaltiossa annet- matta tai on palautettu liikaa sen johdosta, 11312: tua arvonlisäverotunnistetta, palvelu on myy- että hän on jättänyt antamatta ilmoituksen 11313: ty Suomessa, jos kyseinen tunniste on annet- taikka antanut puutteellisen, erehdyttävän tai 11314: tu Suomessa. Tätä sovelletaan kuitenkin väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakir- 11315: vain, jos esine kuljetetaan pois siitä jäsen- jan. Jälkiverotus voidaan toimittaa kolmen 11316: valtiosta, jossa palvelu suoritetaan. vuoden kuluessa sen tilikauden .Päättymises- 11317: tä, johon kuuluvalta kalentenkuukaudelta 11318: vero olisi tullut maksaa, tai jos verokausi on 11319: 70 a § kalenterivuosi, kolmen vuoden kuluessa sen 11320: V eroa ei suoriteta matkatavaroissa mukaan kalenterivuoden päättymisestä, jolta vero 11321: otettavien tavaroiden 2 ja 3 momentissa tar- olisi tullut maksaa. 11322: koitetusta myynnistä matkustajalle, jolla on 11323: toiseen jäsenvaltioon tapahtuvaa vesi- tai 11324: ilmakuljetusta koskeva matkalippu tai vas- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11325: taava asiakirja, jos myynti tapahtuu: kuuta 199 . 11326: 1) lentokentällä sijaitsevassa, tullikoodek- Lakia sovelletaan, kun myyty tavara on 11327: sin 99 artiklassa tarkoitetussa tullivarastossa toimitettu tai palvelu suoritettu, maahantuo- 11328: tai 72 j §:ssä tarkoitetussa varastossa; tai dusta tavarasta veron suorittamisvelvollisuus 11329: on 87 §:ssä tarkoitetulla tavalla syntynyt, ta- 11330: vara tai palvelu on otettu omaan käyttöön tai 11331: tavara on siirretty varastointimenettelystä 11332: 72 h § lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. 11333: Tällä lailla kumotaan arvonlisäverolain 11334: Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoi- muuttamisesta 29 päivänä joulukuuta 1995 11335: tetun myynnin verottomuuden edellytyksenä annetun lain (1767/95) voimaantulosäännök- 11336: on, ettei tavaraa myyntiin liittyen siirretä sen 8 momentti. 11337: EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp 3 11338: 11339: Laki 11340: valmisteverotuslain muuttamisesta 11341: 11342: 11343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11344: muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain (1469/94) 3 §:n 2 mo- 11345: mentti, 6 §, 11 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 13 §:n 2 momentti, 20 §:n 3 momentti, 54 §:n 3 mo- 11346: mentti sekä 62 §:n 3 ja 4 momentti, 11347: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti, 11 §:n 1 ja 4 momentti, 13 §:n 2 momentti ja 11348: 20 §:n 3 momentti 30 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa laissa (900/95), sekä 11349: lisätään 16 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 30 päivänä kesäkuuta 11350: 1995 annetulla lailla, uusi 7 a kohta seuraavasti: 11351: 11352: 3§ 3) tuotteen muu kuin 16 § :n 5 kohdassa 11353: tarkoitettu hävikki on todettu Suomessa ja 11354: Väliaikaisesti valmisteverottornia ovat yh- määräjäsenvaltioksi tarkoitetun jäsenvaltion 11355: teisön ulkopuolelta tuotavat tuotteet, jotka asianomainen veroviranomainen on vahvis- 11356: on asetettu johonkin yhteisön tullikoodeksis- tanut verotettavan hävikin määrän. 11357: ta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o Verovelvollinen 1 momentissa tarkoitetusta 11358: 2913/92, jäljempänä tullikoodeksi, 84 artik- tuotteesta on tällöin se, joka on velvollinen 11359: lan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun asettamaan tuotteiden siirtämistä koskevan 11360: suspensiomenettelyyn tai 163 artiklassa tar- vakuuden. 11361: koitettuun sisäisen passituksen menettelyyn 11362: taikka jotka ovat vapaa-alueella tai vapaava- Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee 11363: rastossa. soveltuvin osin tuotteita, jotka tuodaan yh- 11364: teisön ulkopuolelta. Verovelvollinen tuotteis- 11365: 6 § ta on tällöin se, joka tullia koskevien sään- 11366: Suomella tarkoitetaan tässä laissa Euroo- nösten nojalla vastaa suoritettavasta tullive- 11367: pan yhteisöjen lainsäädännön mukaista Suo- lasta tai vastaisi siitä, jos yhteisön tullikoo- 11368: men valmisteveroaluetta ja Ahvenanmaan deksin 3 artiklassa tarkoitetulta tullialueelta, 11369: maakuntaa. mutta veroalueen ulkopuolelta tuotavat tuot- 11370: Jäsenvaltiolla ja yhteisöllä tarkoitetaan täs- teet tuotaisiin tullialueen ulkopuolelta. 11371: sä laissa Euroopan yhteisöjen lainsäädännön 11372: mukaista jäsenvaltion ja yhteisön valmiste- 13§ 11373: veroaluetta. 11374: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poik- Muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista 11375: keuksista tämän lain säännöksiin säädetään tuotteista valmistevero määrätään sinä päi- 11376: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poik- vänä voimassa olevien säännösten mukaan, 11377: keuksista arvonlisävero- ja valmisteverolain- jona: 11378: säädäntöön annetussa laissa ( 1 ). 1) tuote on vastaanotettu Suomessa, jos 11379: kysymys on toisesta jäsenvaltiosta siirrettä- 11380: västä tuotteesta; tai 11381: 2) tulliviranomainen on hyväksynyt tuot- 11382: 11§ teen vapaaseen liikkeeseen luovuttamista 11383: Milloin Suomen ja toisen jäsenvaltion vä- koskevan ilmoituksen vastaanotetuksi tulli- 11384: lillä siirrettävä tuote, johon on sovellettava koodeksin 67 artiklassa tarkoitetulla tavalla, 11385: väliaikaisesti valmisteverottomana siirrettä- jos kysymys on yhteisön ulkopuolelta tuota- 11386: vää tuotetta koskevia säännöksiä, ei saavu vasta tuotteesta. 11387: vastaanottajalle, tuotteesta on suoritettava 11388: tämän lain mukaisesti valmistevero, jos: 11389: 1) tuote on Suomessa tai voidaan olettaa, 16 § 11390: että se on täällä kulutettu; Verottomia ovat: 11391: 2) tuotteen on Suomesta lähettänyt valtuu- 11392: tettu varastonpitäjä eikä voida selvittää, mis- 7 a) sen mukaan kuin asetuksella sääde- 11393: sä tuote on tai missä se on kulutettu; tai tään, tuotteet, jotka luovutetaan Euroopan 11394: 4 EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp 11395: 11396: yhteisöjen Suomessa sijaitsevalle toimieli- toimipaikalla tarkoitetaan yhteisön tullikoo- 11397: mene viralliseen käyttöön, jos tuotteiden deksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) 11398: verollinen hankintahinta on yhteensä vähin- N:o 2913/92 soveltamista koskevista sään- 11399: tään 500 markkaa, sekä tuotteet, jotka toimi- nöksistä annetun komission asetuksen 11400: tetaan Euroopan yhteisöjen toisessa jäsenval- (ETY) N:o 2454/93 793 artiklan 2 kohdan 11401: tiossa sijaitsevalle toimielimene vastaavin mukaista toimipaikkaa soveltuvin osin. 11402: edellytyksin kuin verottomuus myönnetään 11403: sijaintijäsenvaltiossa; 11404: 62 § 11405: 20 § Jokaisen on pyynnöstä annettava tullivi- 11406: ranomaiselle tietoja valmisteveron alaisten 11407: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään matka- tuotteiden ostoista, hallussapidosta, siirroista 11408: tavarana mukaan otettavista tuotteista, sovel- ja myynneistä. 11409: letaan vastaavasti mainitunlaisten tuotteiden Tulliviranomaisella on oikeus päästä va- 11410: myyntiin lentokentällä sijaitsevassa verotto- rastoihin ja muihin tiloihin, joissa pidetään 11411: mien tavaroiden myymälässä mainituissa hallussa tai kaupallisessa tarkoituksessa käsi- 11412: momenteissa tarkoitetulle matkustajalle. tellään valmisteveron alaisia tuotteita, ja 11413: suorittaa tarpeellinen tarkastus. Niin ikään 11414: 54§ tulliviranomaisella on oikeus pysäyttää kul- 11415: kuneuvo ja tarkastaa se. 11416: Vietäessä valmisteveron alaisia tuotteita 11417: yhteisön ulkopuolelle sen tullitoimipaikan, 11418: joka on käsitellyt tuotteiden poistumisen yh- 11419: teisön alueelta, on palautettava tuotteiden 11420: lähettäjälle tälle tarkoitettu kappale saa- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11421: teasiakirjasta varmennettuna. Poistumistulli- kuuta 199 . 11422: 11423: 11424: 11425: 11426: Laki 11427: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista ruvonlisävero- ja 11428: valmisteverolainsäädäntöön 11429: 11430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 11431: 1 luku 2luku 11432: Yleiset säännökset Arvonlisäverotus 11433: Yleinen soveltamisala 11434: 1§ 11435: Ahvenanmaan maakuntaa koskeviin vero- 2 § 11436: tuksen piiriin kuuluviin toimiin sovelletaan Sovellettaessa arvonlisäverolain 1 §:n 1 11437: arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöä, momentin 3 kohtaa Ahvenanmaan maakun- 11438: jollei tässä laissa toisin säädetä. nan ei katsota kuuluvan Suomen alueeseen. 11439: EV 246/1996 vp - HE 184/1996 vp 5 11440: 11441: V erollinen myynti lua ei katsota kulutetun Yhteisön ulkopuolel- 11442: la silloin, kun se kulutetaan Ahvenanmaan 11443: 3 § maakunnassa. 11444: Sovellettaessa arvonlisäverolain 18 a ja 11445: 18 b §:ää Ahvenanmaan maakunnan ei kat- Kansainväliseen kauppaan liittyvät 11446: sota kuuluvan Suomen alueeseen. verottomuudet 11447: Tavaran yhteisöhankinta 8 § 11448: Mitä arvonlisäverolain 70 §:n 1-4 koh- 11449: 4 § dassa sekä 71 §:n 1 ja 5 kohdassa säädetään, 11450: Sovellettaessa arvonlisäverolain 26 a ja sovelletaan myös silloin, kun tavara kuljete- 11451: 26 b §:ää Ahvenanmaan maakunnan ei kat- taan muualta Suomesta Ahvenanmaan maa- 11452: sota kuuluvan Suomen alueeseen. kuntaan tai Ahvenanmaan maakunnasta 11453: muualle Suomeen. Tällöin mainitun lain 11454: Myynti ja yhteisöhankinta Suomessa 70 §:n 3 ja 4 kohdassa sekä 71 §:n 5 koh- 11455: dassa tarkoitetun verottomuuden edellytykse- 11456: 5§ nä ei ole se, että ostajana on ulkomaalainen, 11457: Sovellettaessa arvonlisäverolain 63, 63 a, joka ei ole Suomessa verovelvollinen. 11458: 63 b, 63 d ja 63 f §:ää, 64 §:n 2 momenttia Mitä arvonlisäverolain 70 §:n 1-4 koh- 11459: sekä 68 §:n 1 momentin kolmatta virkettä dassa sekä 71 §:n 1 ja 5 kohdassa säädetään, 11460: Ahvenanmaan maakunnan ei katsota kuulu- sovelletaan myös silloin, kun tavara kuljete- 11461: van Suomen alueeseen. taan Ahvenanmaan maakunnasta toiseen jä- 11462: senvaltioon. 11463: 6§ 11464: Tavara on myyty Ahvenanmaan maakun- 9§ 11465: nassa, jos tavara on maakunnassa, kun se Mitä arvonlisäverolain 71 §:n 9 kohdassa 11466: luovutetaan ostajalle. säädetään matkatoimistopalvelujen myynnis- 11467: Ostajalle kuljetettava tavara on myyty Ah- tä, ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa 11468: venanmaan maakunnassa, jos tavara on maa- välittömästi matkustajan hyväksi luovutet- 11469: kunnassa kuljetuksen alkaessa. Tavara on tuihin palveluihin ja tavaroihin. 11470: myyty Ahvenanmaan maakunnassa silloin- 11471: kin, kun tavara on maakunnan ulkopuolella 10 § 11472: kuljetuksen alkaessa, jos myyjä tuo sen maa- Mitä arvonlisäverolain 71 §:n 10 kohdassa 11473: kuntaan myyntiä varten. säädetään, sovelletaan myös tämän lain 8 ja 11474: Tavara on myyty Suomessa myös silloin, 12-14 §:n perusteella verotta myytävien ta- 11475: kun se on 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla varoiden ja palvelujen välitykseen. 11476: tavalla myyty Ahvenanmaan maakunnassa. 11477: 11§ 11478: 7§ Tavaroiden luovutuksesta Ahvenanmaan 11479: Kuljetuskaluston vuokrauspalvelu katso- maakunnan ja Ruotsin, Norjan tai Tanskan 11480: taan arvonlisäverolain 64 §:n 1 momentin välillä liikennöivään vesialukseen sekä sel- 11481: estämättä myydyn Suomessa, jos se tosi- laiseen muun Suomen ja Ruotsin, Norjan tai 11482: asiallisesti kulutetaan yksinomaan Ahvenan- Tanskan välillä liikennöivään vesialukseen, 11483: maan maakunnassa ja jos se mainittua sään- joka pysähtyy Ahvenanmaan maakunnassa, 11484: nöstä soveltaen olisi myyty toisessa jäsen- siinä matkustajalle myytäväksi on suoritetta- 11485: valtiossa tai Yhteisön ulkopuolella. va veroa sen mukaan, mitä ulkomaanliiken- 11486: Jos kuljetuskaluston vuokrauspalvelu tosi- teessä olevissa matkustaja-aluksissa myytä- 11487: asiallisesti kulutetaan yksinomaan toisessa vien tavaroiden verottamisesta eräissä ta- 11488: jäsenvaltiossa tai muualla Yhteisön ulkopuo- pauksissa annetussa laissa (397/69) sääde- 11489: lella kuin Ahvenanmaan maakunnassa ja jos tään. 11490: se arvonlisäverolain 64 §:n 1 momentin mu- 11491: kaista sääntöä soveltaen olisi myyty maa- 12 § 11492: kunnassa, se katsotaan mainitun säännöksen Sovellettaessa arvonlisäverolain 70 §:n 7 11493: estämättä myydyn ulkomailla. kohtaa ja 71 §:n 3 kohtaa tavara ja palvelu 11494: Sovellettaessa arvonlisäverolain 64 §:n 2 katsotaan myydyn ammattimaisessa kansain- 11495: momenttia kuljetuskaluston vuokrauspalve- välisessä liikenteessä olevalla vesi- tai ilma- 11496: 6 EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp 11497: 11498: aluksella ulkomaille matkustavalle myös sil- 14 § 11499: loin, kun se on myyty ammattimaisessa kan- Mitä arvonlisäverolain 70 b §:n 1 momen- 11500: sainvälisessä liikenteessä olevalla ve- tissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun 11501: sialuksella tai ammattimaisessa liikenteessä tavara myydään Ahvenanmaan maakunnassa 11502: olevalla ilma-aluksella Ahvenanmaan maa- matkustajalle, jonka kotipaikka on toisessa 11503: kunnasta muualle Suomeen tai muualta Suo- valtiossa, ja tavara viedään Ahvenanmaan 11504: mesta maakuntaan matkustavalle, jolla on maakunnasta. 11505: tätä kuljetusta koskeva matkalippu tai vas- Mitä arvonlisäverolain 70 b §:n 1 momen- 11506: taava asiakirja. tissa säädetään, ei sovelleta silloin, kun osta- 11507: Edellä 1 momantissa tarkoitettu tavaroiden jan kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnas- 11508: myynti on verotonta vain siltä osin kuin se sa. 11509: koskee: Mitä arvonlisäverolain 70 b § :n 2 momen- 11510: 1) arvonlisäverolain 70 a §:n 2 momentis- tissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun 11511: sa tarkoitettuja tuotteita ja enintään maini- tavara tai tavararyhmä myydään: 11512: tussa lainkohdassa säädettyjä määriä; 1) Ahvenanmaan maakunnassa henkilölle, 11513: 2) alkoholi- ja alkoholijuomaverosta anne- jonka kotipaikka on muualla Suomessa, 11514: tussa laissa (1471/94) tarkoitettua olutta, Ruotsissa tai Tanskassa ja tavarat viedään 11515: kuitenkin enintään kaksi litraa kutakin mat- muualle Suomeen, Ruotsiin tai Tanskaan; tai 11516: kustajaa kohden ja muita tupakka- ja kosme- 2) muualla Suomessa henkilölle, jonka 11517: tiikkatuotteita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa ja 11518: sekä suklaa- ja makeistuotteita; sekä tavarat viedään maakuntaan. 11519: 3) aluksella kulutettaviksi tarkoitettuja ta- 11520: varoita. 15 § 11521: Sen estämättä, mitä 2 momentissa sääde- Sovellettaessa arvonlisäverolain 72 b ja 11522: tään, veroa ei suoriteta muiden kuin 2 mo- 72 g §:ää Ahvenanmaan maakunnan ei kat- 11523: mentissa mainittujen tuotteiden myynnistä sota kuuluvan Suomen alueeseen. 11524: sellaisella Suomen ja toisen valtion välillä 11525: liikennöiväHä vesialuksella, joka pysähtyy 11526: Ahvenanmaan maakunnassa. 16 § 11527: Arvonlisäverolain 70 a §:n 1 momentin 2 Mitä arvonlisäverolain 72 i §:n 2 momen- 11528: kohtaa ei sovelleta myyntiin, jos kuljetuksen tissa säädetään, sovelletaan myös tavaroihin, 11529: lähtöpaikka on Ahvenanmaan maakunta tai jotka on tarkoitettu tämän lain 12 ja 13 §:ssä 11530: jos kuljetukseen sisältyy pysähtyminen Ah- tarkoitettuja myyntejä varten. 11531: venanmaan maakunnassa. Mitä arvonlisäverolain 72 1 §:n 2 momen- 11532: tin 4 kohdassa säädetään, sovelletaan myös 11533: silloin, kun tavara siirretään Ahvenanmaan 11534: 13§ maakunnasta muualle Suomeen tai toiseen 11535: Sovellettaessa arvonlisäverolain 70 b §:n 3 jäsenvaltioon taikka muualta Suomesta Ah- 11536: momenttia tavara katsotaan myydyn Yh- venanmaan maakuntaan. 11537: teisön ulkopuolelle matkustavalle myös sil- 11538: loin, kun se on myyty Ahvenanmaan maa- 11539: kunnasta muualle Suomeen tai toiseen jäsen- V eron peruste 11540: valtioon matkustavalle taikka muualta Suo- 11541: mesta maakuntaan matkustavalle. 17 § 11542: Edellä 1 momentissa tarkoitettu tavaroiden Sen estämättä, mitä arvonlisäverolain 11543: myynti Ahvenanmaan maakunnasta muualle 79 f §:ssä säädetään, mmmtun lain 11544: Suomeen tai muualta Suomesta maakuntaan 79 a §:ssä tarkoitettua menettelyä ei sovelle- 11545: matkustavalle on verotonta vain siltä osin ta sellaisten tavaroiden myyntiin, jotka ve- 11546: kuin se koskee 12 §:n 2 momentissa tarkoi- rovelvollinen jälleenmyyjä on: 11547: tettuja myyntejä. 1) ostanut Ahvenanmaan maakunnassa ja 11548: Arvonlisäverolain 70 a §:n 1 momentin 1 maahantuonut muualle Suomeen; tai 11549: kohtaa ei sovelleta Ahvenanmaan maakun- 2) ostanut muualla Suomessa tai toisessa 11550: nassa sijaitsevalla lentokentällä tapahtuvaan jäsenvaltiossa ja maahantuonut Ahvenan- 11551: tavaran myyntiin. maan maakuntaan. 11552: EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp 7 11553: 11554: Tavaran maahantuonti 22 § 11555: Kun maahantuojana on oikeus ilmoittaa 11556: 18 § Ahvenanmaan maakunnasta muualle Suo- 11557: Mitä arvonlisäverolain 9 luvussa säädetään meen taikka muualta Suomesta tai toisesta 11558: tavaran maahantuonnista Yhteisöön, sovel- jäsenvaltiosta maakuntaan kalenterikuukau- 11559: letaan myös: den aikana maahan tuodut tavarat tullivi- 11560: 1) tavaran tuontiin Ahvenanmaan maakun- ranomaiselle yhdellä kertaa, ilmoitus on an- 11561: taan muualta Suomesta, toisesta jäsenvaltios- nettava ja arvonlisävero maksettava viimeis- 11562: ta tai yhteisön ulkopuolelta; sekä tään kalenterikuukautta seuraavan toisen 11563: 2) tavaran tuontiin Ahvenanmaan maakun- kuukauden 15 päivänä. 11564: nasta muualle Suomeen. 11565: Vähennettävä vero 11566: 19 § 23 § 11567: Mitä arvonlisäverolain 90 §:ssä säädetään Mitä arvonlisäverolain 114 §:n 1 momen- 11568: Yhteisön ulkopuolella käsiteltävänä olleesta tin 4 kohdassa säädetään, sovelletaan myös 11569: tavarasta, sovelletaan myös: silloin, kun kuljetuspalvelun myynnistä ei 11570: 1) Ahvenanmaan maakuntaan tuotavaan suoriteta veroa tämän lain 8 §:n mukaan. 11571: tavaraan, joka on ollut käsiteltävänä muu- 11572: alla Suomessa tai toisessa jäsenvaltiossa; V eron palauttaminen muille kuin 11573: sekä verovelvollisille 11574: 2) muualle Suomeen tuotavaan tavaraan, 11575: joka on ollut käsiteltävänä Ahvenanmaan 24 § 11576: maakunnassa. Mitä arvonlisäverolain 131 §:n 1 momen- 11577: tin 1 kohdassa säädetään, sovelletaan myös 11578: 20 § toimintaan, josta ei suoriteta veroa tämän 11579: Mitä arvonlisäverolain 94 §:n 1 momentin lain 8, 10, 12-14 ja 16 §:n mukaan. 11580: 18 kohdassa säädetään, sovelletaan myös Mitä arvonlisäverolain 131 §:n 1 momen- 11581: Ahvenanmaan maakunnassa tapahtuvaan tin 2 kohdassa säädetään, sovelletaan myös, 11582: tuontiin toisista jäsenvaltioista ja muualta kun hankintaan liittyvä myynti tapahtuu: 11583: Suomesta edellyttäen, että tavaroita ei ole 1) Ahvenanmaan maakunnassa ja ostajana 11584: myyty verotta maakunnan ulkopuolelle tai on elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole koti- 11585: maakunnassa vähennykseen oikeuttavassa paikkaa tai kiinteää toimipaikkaa Ahvenan- 11586: käytössä olleita tavaroita maakunnan ulko- maan maakunnassa tai muualla Suomessa; 11587: puolella. 2) Ahvenanmaan maakunnassa ja liittyy 11588: välittömästi muualle Suomeen tai toiseen 11589: 21 § jäsenvaltioon vietäväksi tarkoitettuihin tava- 11590: Mitä arvonlisäverolain 95 §:n 3 mo- roihin; tai 11591: mentissa säädetään, sovelletaan ammattimai- 3) muualla Suomessa ja liittyy välittömästi 11592: sessa liikenteessä olevan kulkuneuvon hen- Ahvenanmaan maakuntaan vietäväksi tarkoi- 11593: kilökuntaan kuuluvaan henkilöön myös sil- tettuihin tavaroihin. 11594: loin, kun kysymyksessä on: Mitä arvonlisäverolain 131 §:n 1 momen- 11595: 1) Ahvenanmaan maakunnan ja muun tin 2 kohdassa säädetään, ei sovelleta, kun 11596: Suomen välisessä liikenteessä oleva 12 §:n 1 ostajana on elinkeinonharjoittaja, jolla on 11597: momentissa tarkoitettu kulkuneuvo tai maan- kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Ahvenan- 11598: tieliikenteessä oleva kulkuneuvo, joka saa- maan maakunnassa, jollei myynti liity välit- 11599: puu 12 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ve- tömästi Yhteisön ulkopuolelle vietäviin tava- 11600: sialuksella; roihin taikka kysymys ole 2 momentin 2 tai 11601: 2) Ahvenanmaan maakunnan ja muun jä- 3 kohdassa tarkoitetusta myynnistä. 11602: senvaltion kuin Suomen välisessä liiken- Rahoitus- tai vakuutuspalvelu on myyty 11603: teessä oleva kulkuneuvo; tai Ahvenanmaan maakunnassa silloin, kun se 11604: 3) Suomen ja muun jäsenvaltion välisessä arvonlisäverolain 68 §:n ja tämän lain 5 §:n 11605: liikenteessä oleva kulkuneuvo, joka pysähtyy mukaista sääntöä soveltaen olisi myyty maa- 11606: Ahvenanmaan maakunnassa. kunnassa. 11607: 8 EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp 11608: 11609: 25 § 29 § 11610: Sovellettaessa arvonlisäverolain 133 a §:ää Sen estämättä, mitä 28 §:ssä säädetään, 11611: Ahvenanmaan maakunnan ei katsota kuuluva aluksella matkustavalle matkatavarana mu- 11612: Suomen alueeseen. kaan otettavaksi myytävät tupakkatuotteet ja 11613: alkoholijuomat ovat verottomia kutakin mat- 11614: 26 § kustajaa ja matkaa kohti enintään val- 11615: Mitä arvonlisäverolain 217 a §:ssä sääde- misteverotuslain 19 §:ssä mainittuihin mää- 11616: tään, sovelletaan myös Ahvenanmaan maa- riin saakka silloin, kun kysymyksessä on: 11617: kunnasta muualle Suomeen tai toiseen jäsen- 1) vesialus, joka liikennöi ammattimaisesti 11618: valtioon tapahtuvaan vientiin. Ahvenanmaan maakunnan ja Ruotsin, Nor- 11619: jan tai Tanskan välillä; tai 11620: 2) vesialus, joka liikennöi ammattimaisesti 11621: 3 luku Suomen ja Ruotsin, Norjan tai Tanskan vä- 11622: lillä siten, että kuljetukseen sisältyy pysähty- 11623: V almisteverotus minen Ahvenanmaan maakunnassa. 11624: 27 § 30 § 11625: Mitä valmisteverotusta koskevassa lainsää- Sen estämättä, mitä 28 §:ssä säädetään, tu- 11626: dännössä säädetään yhteisön ulkopuolelta pakkatuotteiden ja alkoholijuomien myynti 11627: tuotavista tuotteista, sovelletaan myös siir- 28 §:ssä tarkoitetuilla aluksilla Ahvenan- 11628: rettäessä valmisteveron alaisia tuotteita: maan maakunnasta muualle Suomeen tai 11629: 1) Ahvenanmaan maakuntaan muualta muualta Suomesta maakuntaan matkustavalle 11630: Suomesta tai toisesta jäsenvaltiosta; sekä on verotonta vain sellaiselle matkustajalle, 11631: 2) muualle Suomeen Ahvenanmaan maa- jolla on tällaiseen kuljetukseen oikeuttava 11632: kunnasta. matkalippu tai vastaava asiakirja ja enintään 11633: Mitä valmisteverotusta koskevassa lainsää- valmisteverotuslain 19 §:ssä mainittuihin 11634: dännössä säädetään yhteisön ulkopuolelle määriin saakka. Oluen myynti on verotonta 11635: vietävistä tuotteista, sovelletaan myös siirret- enintään kaksi litraa matkustajaa kohti. 11636: täessä valmisteveron alaisia tuotteita: 11637: 1) Ahvenanmaan maakunnasta muualle 31 § 11638: Suomeen tai toiseen jäsenvaltioon; sekä Mitä valmisteverotuslain 10 §:n 3 momen- 11639: 2) muualta Suomesta Ahvenanmaan maa- tissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun 11640: kuntaan. valmisteveron alaisia tuotteita on hankittu 11641: Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske verotta tämän lain nojalla. 11642: valmisteverotuslain 16 §:n 6 kohtaa eikä 20 11643: ja 21 §:ää. 11644: 28 § 32 § 11645: Mitä valmisteverotuslain 16 §:n 6 kohdas- Mitä valmisteverotuslain 21 §: ssä sääde- 11646: sa ja 20 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään tään, sovelletaan ammattimaisessa liikentees- 11647: ammattimaisessa kansainvälisessä liikentees- sä olevan kulkuneuvon henkilökuntaan kuu- 11648: sä olevasta aluksesta, sovelletaan myös sil- luvaan henkilöön myös silloin, kun kysy- 11649: loin kun kysymyksessä on: myksessä on: 11650: 1) ilma- tai vesialus, joka liikennöi am- 1) Ahvenanmaan maakunnan ja muun 11651: mattimaisesti Ahvenanmaan maakunnan ja Suomen välisessä liikenteessä oleva 28 §:n 1 11652: yhteisön ulkopuolisen maan tai muun jäsen- momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu kul- 11653: valtion kuin Suomen välillä; kuneuvo tai maantieliikenteessä oleva kulku- 11654: 2) ilma-alus, joka liikennöi ammattimai- neuvo, joka saapuu 28 §:n 1 momentin 3 11655: sesti Ahvenanmaan maakunnan ja muun kohdassa tarkoitetulla vesialuksella; 11656: Suomen välillä; tai 2) Ahvenanmaan maakunnan ja yhteisön 11657: 3) ilma- tai vesialus, joka liikennöi am- ulkopuolisen maan tai muun jäsenvaltion 11658: mattimaisesti Suomen ja yhteisön ulkopuoli- kuin Suomen välisessä liikenteessä oleva 11659: sen maan tai muun jäsenvaltion välillä siten, kulkuneuvo; tai 11660: että kuljetukseen sisältyy pysähtyminen Ah- 3) Suomen ja yhteisön ulkopuolisen maan 11661: venanmaan maakunnassa. tai muun jäsenvaltion välisessä liikenteessä 11662: EV 24611996 vp - HE 184/1996 vp 9 11663: 11664: oleva kulkuneuvo, joka pysähtyy Ahvenan- sellaiseen tuotteiden siirtoon Ahvenanmaan 11665: maan maakunnassa. maakunnan ja muun Suomen välillä, johon 11666: ei voida soveltaa vientiä koskevia muodolli- 11667: suuksia. 11668: 4luku Tätä lakia sovelletaan arvonlisäverotukses- 11669: sa, kun myyty tavara on toimitettu tai palve- 11670: Erinäiset säännökset lu suoritettu, maahantuodusta tavarasta veron 11671: suorittamisvelvollisuus on syntynyt, tavara 11672: 33 § tai palvelu on otettu omaan käyttöön tai ta- 11673: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- vara on siirretty varastointimenettelystä tä- 11674: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. män lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. 11675: Lakia ei kuitenkaan sovelleta sellaisen tava- 11676: 34 § ran maahantuontiin Ahvenanmaan maakun- 11677: Tämä laki tulee voimaan päivänä nan ja muun Suomen välillä, joka on aikai- 11678: kuuta 199. semmin voimassa olleiden säännösten mu- 11679: Tällä lailla kumotaan arvonlisä- ja valmis- kaan myyty maahantuojalle arvon- 11680: teverotuksen toimittamisesta Ahvenanmaan lisäverollisena, jos vastaava myynti olisi tä- 11681: maakunnan ja muun Suomen välisissä suh- män lain kansainväliseen kauppaan liittyviä 11682: teissa 29 päivänä joulukuuta 1994 annettu verottomuuksia koskevien säännösten mu- 11683: laki (1485/94) siihen myöhemmin tehtyine kaan ollut veroton. 11684: muutoksineen. Kumottavaa lakia sovelletaan Sen estämättä, mitä arvonlisä- ja valmiste- 11685: kuitenkin arvonlisäverotuksessa, kun myyty verotuksen toimittamisesta Ahvenanmaan 11686: tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu, maakunnan ja muun Suomen välisissä suh- 11687: maahantuodusta tavarasta veron suorittamis- teissa annetun lain muuttamisesta 14 päivänä 11688: velvollisuus on syntynyt, tavara tai palvelu kesäkuuta 1996 annetun lain (41411996) voi- 11689: on otettu omaan käyttöön tai tavara on siir- maantulosäännöksen 2 momentissa sääde- 11690: retty varastointimenettelystä ennen tämän tään, mainitun lain 2 a §:ää sovelletaan 1 11691: lain voimaantuloa. Samoin kumottavaa lakia päivästä toukokuuta 1996 lukien tämän lain 11692: sovelletaan kuitenkin valmisteverotuksessa voimaantulopäivään saakka. 11693: 11694: 11695: 11696: 11697: Laki 11698: ulkomaanliikenteessä olevissa matkustaja-aluksissa myytävien tavaroiden verottamisesta 11699: eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta 11700: 11701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11702: muutetaan ulkomaanliikenteessä olevissa matkustaja-aluksissa myytävien tavaroiden verot- 11703: tamisesta eräissä tapauksissa 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (397/69) 1 §:n 1 mo- 11704: mentti, 2 ja 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 ja 7 §, 11705: sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa 11706: (494177) ja 5 § 31 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (433/85) ja 11707: lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti: 11708: 11709: 1§ sella matkustajille myytäväksi, on suoritetta- 11710: Tavarasta, joka Suomessa luovutetaan sel- va veroja ja maksuja sen mukaan kuin tässä 11711: laiseen Suomen ja Ruotsin tai Tanskan välil- laissa säädetään. Lakia sovelletaan myös 11712: lä liikennöivään matkustaja-alukseen, joka Suomen ja Norjan välillä liikennöiviin mat- 11713: mainitulla välillä pysähtyy tai jonka lähtö- kustaja-aluksiin. 11714: paikka on Ahvenanmaan maakunnassa, aluk- 11715: 11716: 11717: 270087 11718: 10 EV 246/1996 vp - HE 184/1996 vp 11719: 11720: 2§ tarvetta vastaavasta määrästä alkoholijuomia, 11721: Edellä 1 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa ta- olutta, tupakkavalmisteita, suklaata ja muita 11722: varasta on suoritettava arvonlisävero ja va1- makeisia, hajusteita, kosmeettisia tuotteita ja 11723: mistevero. Muusta kuin yhteisötavarasta on toalettivalmisteita eikä aluksen matkustajien 11724: lisäksi suoritettava tulli ja muut maahan- tarvetta vastaavasta määrästä muita tavaroita, 11725: tuonnin yhteydessä kannettavat verot ja joiden yksikköhinta alukselle toimitettaessa 11726: maksut. ei ylitä 385 markkaa. 11727: Valmisteveroa ei myöskään kanneta mat- 11728: 3 § kustajien tarvetta vastaavasta määrästä vir- 11729: Velvollinen suorittamaan tämän lain nojal- voitusjuomia. 11730: la kannettavat verot ja maksut on se, joka Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tava- 11731: ottaa tavaran alukseen siinä matkustajille ramäärät vahvistaa asianomainen tullivi- 11732: myytäväksi 1 §:n mukaisesti. ranomainen aluksen koon, liikennöimis- 11733: Edellä 1 momentissa tarkoitetun verovel- alueen ja muiden olosuhteiden mukaan. 11734: vollisen on annettava tavaroita alukseen luo- 11735: vutettaessa tulliviranomaiselle ilmoitus, josta 6 § 11736: ilmenee tavaroiden laatu, määrä ja muut tul- 11737: lihallituksen määräämät verotusta varten tar- Tämän lain nojalla suoritettu arvonlisävero 11738: vittavat tiedot ja asiakirjat. ei ole arvonlisäverotuksessa vähennys- tai 11739: palautuskelpoinen. 11740: 4 § 11741: Tätä lakia sovellettaessa tavarasta on suo- 7§ 11742: ritettava arvonlisäveroa arvonlisäverolain Tämän lain nojalla suoritettavat verot ja 11743: (1501/93) 8 luvussa säädetyn prosenttiluvun maksut kantaa tullilaitos. 11744: mukaan laskettuna tavaran arvonlisäverotto- Verojen ja maksujen suorittamisesta sekä 11745: masta myyntihinnasta tai sitä vastaavasta muutoksenhausta ja muutoinkin on soveltu- 11746: luovutushinnasta alukselle, sekä valmisteve- vin osin voimassa, mitä tullista säädetään tai 11747: roa kotimaassa toimitettavasta verotuksesta määrätään. 11748: säädettyjen perusteiden mukaan. 11749: Tämä laki tulee voimaan päivänä 11750: kuuta 199. 11751: 5§ Lakia sovelletaan tavaraan, joka luovute- 11752: Tämän lain nojalla suoritettavia veroja ja taan alukseen lain voimaantulopäivänä tai 11753: maksuja ei kanneta aluksen matkustajien sen jälkeen. 11754: 11755: 11756: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996 11757: EV 24711996 vp - HE 232/1996 vp 11758: 11759: 11760: 11761: 11762: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työntekijäin 11763: eläkelain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 11764: 11765: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys laeiksi. Eduskunta, jolle sosiaali- ja terveys- 11766: n:o 23211996 vp laiksi työntekijäin eläkelain valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 11767: muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi 4111996 vp, on hyväksynyt seuraavat lait: 11768: 11769: 11770: 11771: 11772: Laki 11773: työntekijäin eläkelain muuttamisesta 11774: 11775: 11776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11777: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 1 §:n 1 11778: momentin 3 kohta, 7 f §:n 3 momentti, 10 a §:n 1 momentti, 12 c §:n 1 momentti, 14 §:n 1 11779: momentti ja 19 a §, 11780: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 171111991, 7 f §:n 3 momentti 11781: laissa 1482/1995, 10 a §:n 1 momentti laissa 1068/1990, 12 c §:n 1 momentti laissa 11782: 1747/1995, 14 §:n 1 momentti laissa 97911993 ja 19 a § laeissa 59811986, 94011988 ja 11783: 835/1996, sekä 11784: lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 130411989 ja mainitussa laissa 11785: 1482/1995, uusi 4 momentti seuraavasti: 11786: 11787: 1§ 7f § 11788: Työnantaja on velvollinen järjestämään ja 11789: kustantamaan tämän lain mukaiset vähim- Työeläkelisä lasketaan kertomalla 80 pro- 11790: mäisehdot täyttävän eläketurvan jokaiselle senttia eläkkeen määrästä niiden kuukausien 11791: työntekijälleen, jonka työsuhde on sen vuo- lukumäärällä, joilta 1 momentissa mainittua 11792: den jälkeen, jona työntekijä on täyttänyt 13 etuutta on maksettu (etuuskuukaudet), ja ja- 11793: vuotta, jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentä- 11794: kuukauden. Työntekijä on velvollinen osal- mällä etuuskuukausien lukumäärä niiden 11795: listumaan tämän lain vähimmäisehdot täyttä- täysien kuukausien lukumäärästä, jotka sisäl- 11796: vän eläketurvan kustantamiseen siten kuin tyvät aikaan työntekijän 23 vuoden iän täyt- 11797: 12 b §:ssä säädetään. Laki ei kuitenkaan tämisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivästä 11798: koske työsuhdetta: heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän saavuttami- 11799: seen. Etuuskookaudet määrätään etuuslajeit- 11800: 3) jonka perusteella työntekijällä muun tain täysinä kuukausina niiden päivien yh- 11801: lain tai asetuksen nojalla on oikeus eläkkee- teen lasketun lukumäärän perusteella, joilta 11802: seen tai jossa työntekijään sovelletaan meri- työntekijä on saanut 1 momentin mukaan 11803: mieseläkelain (7211956) 1 §:n 4 momentin työeläkelisään oikeuttavaa etuutta. Etuuskoo- 11804: 3 kohdan säännöstä; tai kausia määrättäessä päivien jakajana käyte- 11805: tään kunkin etuuslajin osalta niiden päivien 11806: 11807: 11808: 11809: 270077 11810: 2 EV 247/1996 vp - HE 232/1996 vp 11811: 11812: lukumäärää, joilta etuutta voidaan keskimää- asianomainen ministeriö voi määrätä suori- 11813: rin kuukaudessa enintään maksaa. tettavaksi edellä sanotun vakuutusmaksun 11814: ennakkoa. 11815: 10 a § 11816: Eläkelaitoksen on työntekijän vaatimukses- 14 § 11817: ta selvitettävä hänen eläkeoikeuteensa vai- Eläketurvakeskus selvittää 12 §:n 1 mo- 11818: kuttavien työsuhdetietojen oikeellisuus ja mentin 3-5 kohdassa ja 2 momentissa tar- 11819: annettava päätös eläkkeeseen oikeuttavasta koitetut kulut sekä suorittaa muita sellaisia 11820: palvelusajasta ja eläkkeen perusteena olevas- tehtäviä, jotka sille erikseen säädetään ja 11821: ta palkasta. Työntekijän on tarvittaessa esi- jotka edellyttävät eläkelaitosten yhteistoimin- 11822: tettävä vaatimuksensa perusteista sellainen taa. Eläketurvakeskus hoitaa kansainvälisistä 11823: selvitys kuin häneltä kohtuudella voidaan sosiaaliturvasopimuksista ja Euroopan yhtei- 11824: edellyttää, kun otetaan huomioon myös elä- söjen sosiaaliturvaa koskevista säädöksistä 11825: kelaitoksen mahdollisuudet hankkia selvitys. johtuvia tehtäviä asianomaisen ministeriön 11826: Jos vaatimus koskee sellaista työsuhdetta, määräämässä laajuudessa. Eläketurvakeskus 11827: jonka päättymisestä on kulunut yli viisi hoitaa myös eläkelaitosten valvontaan liitty- 11828: vuotta, työntekijän tulee esittää vaatimuksen- viä tämän lain mukaisia toimeenpanotehtäviä 11829: sa tueksi riittävä selvitys. siten kuin asianomainen ministeriö määrää. 11830: 11831: 12 c § 17 § 11832: Tämän lain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa 11833: olevien työntekijäin eläkelain mukaista toi- Jos on aihetta epäillä, että työnantaja ei ole 11834: mintaa harjoittaville eläkelaitoksille, meri- täyttänyt ennakonpidätysvelvollisuuttaan, 11835: mieseläkelaissa tarkoitetulle merimieseläke- eläketurvakeskuksella ja tässä laissa tarkoite- 11836: kassalle sekä kunnallisten viranhaltijain ja tulla eläkelaitoksella on oikeus salassapi- 11837: työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulle kunnal- tosäännösten estämättä luovuttaa verohalli- 11838: liselle eläkelaitokselle ja evankelis-luterilai- tukselle ja Iääninverovirastolie sellaisia teh- 11839: sen kirkon eläkelain mukaista toimintaa har- tävässään haltuunsa saamia tietoja, jotka 11840: joittavalle kirkon keskusrahastolle työttö- ovat tarpeellisia verohallitukselle ja läänin- 11841: myys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta verovirastolle ennakkoperintälaissa (418/ 11842: aiheutuvan vastuun ja kulujen peittämiseksi 1959) säädettyyn tehtävään liittyvän valvon- 11843: tulee työttömyyskassalaissa (603/1984) tar- tavelvollisuuden täyttämiseksi. 11844: koitetun työttömyyskassojen keskuskassan 11845: suorittaa vuosittain asianomaisen ministeriön 11846: asettamassa määräajassa eläketurvakeskuk- 11847: selle vakuutusmaksu, joka lasketaan asian- 19 a § 11848: omaisen ministeriön vahvistamana prosentti- Tämän lain mukaista eläkettä ei saa siirtää 11849: määränä keskuskassan tukimaksuista. Määrä- toiselle ilman eläkelaitoksen suostumusta. 11850: osa on vahvistettava siten, että vakuutus- Sopimus, joka tarkoittaa eläkkeen panttaa- 11851: maksuna arvion mukaan kertyy 80 prosenttia mista, on mitätön. Tämän lain nojalla suori- 11852: siitä määrästä, joka saataisiin, jos 7 f §:n 1 tettavaa hautausavustusta tai muuta kustan- 11853: momentin 1-3 kohdassa tarkoitettua etuutta nusten korvausta ei saa ulosmitata. 11854: vastaaviita päiviltä suoritettaisiin tämän lain Eläke tai osa siitä voidaan maksaa sosiaa- 11855: mukaista keskimääräistä vakuutusmaksua lihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa 11856: vastaava maksu. Keskimääräisessä vakuutus- tarkoitetun toimielimen hakemuksesta sille 11857: maksussa ei tällöin oteta huomioon eläketur- käytettäväksi eläkkeensaajan tai sellaisen 11858: vakeskuksen luottovakuutusta varten perittä- henkilön huoltoon, jonka elatukseen eläk- 11859: vää vakuutusmaksun osaa. Vakuutusmaksun keensaaja sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan 11860: perusteena olevana palkkana käytetään sitä on velvollinen osallistumaan. Eläkkeen mak- 11861: työansiota, jonka arvioidaan vastaavan samisesta toimielimene voidaan päättää 11862: 7 f §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun myös siltä osin kuin sitä on suoritettava ta- 11863: etuuden perusteena olevaa keskimääräistä kautuvasti, mutta toimielin saa käyttää elä- 11864: palkkaa. Eläketurvakeskuksen ja työttömyys- kettä jo annetun toimeentulotuen korvaami- 11865: kassojen keskuskassan yhteisestä esityksestä seen vain siinä tapauksessa, että kysymys on 11866: EV 247/1996 vp- HE 232/1996 vp 3 11867: 11868: sosiaalihuoltolain 38 §:ssä tarkoitetusta en- Eläke maksetaan 2-5 momentissa tarkoi- 11869: nakosta. tetuissa tapauksissa 2 momentissa tarkoite- 11870: Jos kunta on järjestänyt eläkkeeseen oikeu- tulle toimielimene tai kunnalle, työttömyys- 11871: tetulle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhe- kassalle taikka kansaneläkelaitokselle kuiten- 11872: hoitoa, eläkelaitoksen on kunnan vaatimuk- kin vain sillä edellytyksellä, että eläkkeen 11873: sesta maksettava hänelle tuleva eläke laitos- maksamista koskeva ilmoitus on tehty eläke- 11874: hoidon tai -huollon taikka perhehoidon ajalta laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen 11875: kunnalle käytettäväksi sosiaali- ja terveyden- eläkkeen maksupäivää. 11876: huollon asiakasmaksuista annetun lain 11877: (734/1992) 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. 11878: Jos työntekijä on saanut työttömyysturva- 11879: lain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työ- 11880: markkinatuesta annetun lain mukaista työ- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 11881: markkinatukea samalta ajalta, jolta hänelle mikuuta 1997. 11882: myönnetään eläkettä takautuvasti, eläkelai- Lain 7 f §:n 3 momenttia sovelletaan 1 11883: toksen on työttömyyskassan tai kansaneläke- päivänä tammikuuta 1997 ja sen jälkeen 11884: laitoksen vaatimuksesta suoritettava takautu- maksettuihin etuuspäiviin. 11885: vasti maksettava eläke työttömyyskassalle tai Lain 10 a §:n 1 momentin määräaikaa ei 11886: kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vas- sovelleta sellaisten työsuhdetietojen selvittä- 11887: taa samalta ajalta maksettua työttömyyspäi- misvaatimukseen, joka on tullut vireille en- 11888: värahan tai työmarkkinatuen määrää. nen kuin kuusi kuukautta on kulunut siitä, 11889: Jos työntekijä on väliaikaisesti saanut kan- kun työntekijä on lain voimaantulon jälkeen 11890: saneläkelaitoksen maksamaa eläkettä kansan- ensimmäisen kerran saanut otteen eläketur- 11891: eläkelain 45 § :n 2 momentin mukaan samal- vakeskuksen työsuhderekisteristä. Mainittua 11892: ta ajalta, jolta hänelle myönnetään 21 §:n 1 määräaikaa voidaan kuitenkin aina soveltaa, 11893: tai 2 momentissa tarkoitetun valituksen joh- jos vaatimus työsuhdetietojen selvittämisestä 11894: dosta eläkettä takautuvasti, eläkelaitoksen on tulee vireille viiden vuoden kuluttua lain 11895: suoritettava takautuvasti maksettava eläke voimaantulosta. 11896: kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vas- Lain 12 c §:n 1 momenttia sovelletaan 11897: taa kansaneläkelaitoksen samalta ajalta liikaa ensimmäisen kerran vuodelta 1998 maksetta- 11898: maksaman eläkkeen määrää. vaan vakuutusmaksuun. 11899: 11900: 11901: 11902: 11903: Laki 11904: työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 11905: 11906: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11907: muutetaan työntekijäin eläkelain muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain 11908: (1482/1995) voimaantulosäännöksen 7 momentti seuraavasti: 11909: 11910: työntekijäin eläkelain 7 §:n 1 momenttia, 11911: Siltä osin kuin tämän lain 7 §:n 1 momen- sellaisena kuin se on voimassa tämän lain 11912: tin mukaan määriteltäviin valintavuosiin lue- voimaan tullessa. Tämän lain 7 §:n 2 mo- 11913: taan kalenterivuosia ajalta ennen tämän lain menttia ei sovelleta lain voimaantuloa edel- 11914: voimaantuloa, nämä kalenterivuodet ja niitä täviin valintavuosiin. Ajalta ennen tämän 11915: vastaavat työansiot määrätään soveltaen lain voimaantuloa 1 virkkeen mukaisesti 11916: 4 EV 247/1996 vp- HE 232/1996 vp 11917: 11918: määrätyt kalenterivuodet ja niitä vastaavat via työansioita. 11919: työansiot otetaan kuitenkin huomioon rat- 11920: kaistaessa, täyttyvätkö tämän lain 7 §:n 2 11921: momentissa tarkoitetut edellytykset jättää 11922: eläkepalkkaa laskettaessa pois lain voimaan- Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä joulu- 11923: tulon jälkeisiä valintavuosia ja niitä vastaa- kuuta 1996. 11924: 11925: 11926: 11927: 11928: Laki 11929: merimieseläkelain muuttamisesta 11930: 11931: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11932: muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/1956) 1 §:n 4 mo- 11933: mentin 2 ja 3 kohta, 16 e §:n 3 momentti, 17 a §:n 1 momentti ja 28 b §, 11934: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 4 momentin 2 ja 3 kohta laissa 77611996, 16 e §:n 3 mo- 11935: mentti laissa 1745/1995, 17 a §:n 1 momentti laissa 1346/1990 ja 28 b § laeissa 599/1986 ja 11936: 836/1996, sekä 11937: lisätään 1 §:n 4 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 280/1980 ja mainitussa laissa 11938: 776/1996, uusi 4 kohta ja 64 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 111981, 130511989 11939: ja 159511993, uusi 5 momentti seuraavasti: 11940: 11941: 1§ tyvät aikaan työntekijäin 23 vuoden iän täyt- 11942: tämisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivästä 11943: Tätä lakia ei sovelleta: heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän saavuttami- 11944: seen. Etuuskuukaudet määrätään etuuslajeit- 11945: 2) työntekijään, joka on tullut 1-3 mo- tain täysinä kuukausina niiden päivien yh- 11946: mentissa tarkoitettuun työsuhteeseen ensim- teen lasketun lukumäärän perusteella, joilta 11947: mäisen kerran täytettyään 65 vuotta; työntekijä on saanut 1 momentin mukaan 11948: 3) työntekijään, joka on työssä ulkomaan- työeläkelisään oikeuttavaa etuutta. Etuuskuu- 11949: liikenteen kauppa-alusluettelosta annetun kausia määrättäessä päivien jakajana käyte- 11950: lain (1707/1991) mukaiseen kauppa-alusluet- tään kunkin etuuslajin osalta niiden päivien 11951: teloon merkityssä suomalaisessa aluksessa, lukumäärää, joilta etuutta voidaan keskimää- 11952: jollei hän ole Suomen kansalainen tai vaki- rin kuukaudessa enintään maksaa. 11953: tuisesti Suomessa asuva eikä Suomea sito- 11954: vista kansainvälisistä sopimuksista muuta 11955: seuraa; eikä 17 a § 11956: 4) työntekijään, jonka työsuhde kuuluu Eläkekassan on työntekijän vaatimuksesta 11957: eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja selvitettävä hänen eläkeoikeuteensa vaikutta- 11958: toimittajien eläkelain (662/1985) sovelta- vien työsuhdetietojen oikeellisuus ja annetta- 11959: misalaan. va päätös eläkkeeseen oikeuttavasta palve- 11960: lusajasta ja eläkkeen perusteena olevasta 11961: palkasta. Työntekijän on tarvittaessa esitettä- 11962: 16 e § vä vaatimuksensa perusteista sellainen selvi- 11963: tys kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyt- 11964: Työeläkelisä lasketaan kertomalla 80 pro- tää, kun otetaan huomioon myös meri- 11965: senttia eläkkeen määrästä niiden kuukausien mieseläkekassan mahdollisuudet hankkia 11966: lukumäärällä, joilta 1 momentissa mainittua selvitys. Jos vaatimus koskee sellaista työ- 11967: etuutta on maksettu (etuuskuukaudet), ja ja- suhdetta, jonka päättymisestä on kulunut yli 11968: kamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentä- viisi vuotta, työntekijän tulee esittää vaati- 11969: mällä etuuskuukausien lukumäärä niiden muksensa tueksi riittävä selvitys. 11970: täysien kuukausien lukumäärästä, jotka sisäl- 11971: EV 247/1996 vp- HE 232/1996 vp 5 11972: 11973: 11974: 28 b § 64 § 11975: Jos työntekijä on saanut työttömyysturva- 11976: lain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työ- Jos on aihetta epäillä, että työnantaja ei ole 11977: markkinatuesta annetun lain mukaista työ- täyttänyt ennakonpidätysvelvollisuuttaan, 11978: markkinatukea samalta ajalta, jolta hänelle eläkekassalla on oikeus salassapitosäännös- 11979: myönnetään eläkettä takautuvasti, eläkekas- ten estämättä luovuttaa verohallitukselle ja 11980: san on työttömyyskassan tai kansaneläkelai- lääninverovirastolle sellaisia tehtävässään 11981: toksen vaatimuksesta suoritettava takautu- haltuunsa saamia tietoja, jotka ovat tarpeelli- 11982: vasti maksettava eläke työttömyyskassalle tai sia verohallitukselle ja Iääninverovirastolie 11983: kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vas- ennakkoperintälaissa (41811959) säädettyyn 11984: taa samalta ajalta maksetun työttömyyspäi- tehtävään liittyvän valvontavelvollisuuden 11985: värahan tai työmarkkinatuen määrää. täyttämiseksi. 11986: Jos työntekijä on väliaikaisesti saanut kan- 11987: saneläkelaitoksen maksamaa eläkettä kansan- 11988: eläkelain 45 §:n 2 momentin mukaan samal- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 11989: ta ajalta, jolta hänelle myönnetään 59 §:ssä mikuuta 1997. 11990: tarkoitetun valituksen johdosta eläkettä ta- Lain 1 §:n 4 momentin 4 kohta koskee 11991: kautuvasti, eläkekassan on suoritettava ta- työsuhteita, jotka alkavat 1 päivänä tammi- 11992: kautuvasti maksettava eläke kansaneläkelai- kuuta 1997 tai sen jälkeen. 11993: tokselle siltä osin kuin se vastaa kansanelä- Lain 16 e § :n 3 momenttia sovelletaan 1 11994: kelaitoksen samalta ajalta liikaa maksaman päivänä tammikuuta 1997 ja sen jälkeen 11995: eläkkeen määrää. maksettuihin etuuspäiviin. 11996: Jos kunta on järjestänyt eläkkeeseen oikeu- Lain 17 a § :n 1 momentin määräaikaa ei 11997: tetulle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhe- sovelleta sellaisten työsuhdetietojen selvittä- 11998: hoitoa, eläkekassan on kunnan vaatimuksesta misvaatimukseen, joka on tullut vireille en- 11999: maksettava hänelle tuleva eläke laitoshoidon nen kuin kuusi kuukautta on kulunut siitä, 12000: tai -huollon taikka perhehoidon ajalta kun- kun työntekijä on lain voimaantulon jälkeen 12001: nalle käytettäväksi sosiaali- ja terveyden- ensimmäisen kerran saanut otteen eläketur- 12002: huollon asiakasmaksuista annetun lain vakeskuksen tai merimieseläkekassan työ- 12003: (734/1992) 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. suhderekisteristä. Mainittua määräaikaa voi- 12004: Eläke maksetaan 1-3 momentissa tarkoi- daan kuitenkin aina soveltaa, jos vaatimus 12005: tetuissa tapauksissa työttömyyskassalle, kan- työsuhdetietojen selvittämisestä tulee vireille 12006: eläkelaitokselle tai kunnalle kuitenkin vain yli viiden vuoden kuluttua lain voimaantu- 12007: sillä edellytyksellä, että eläkkeen maksamista losta. 12008: koskeva ilmoitus on tehty eläkekassalle vä- 12009: hintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen mak- 12010: supäivää. 12011: 12012: 12013: 12014: 12015: Laki 12016: merimieseläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 12017: 12018: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12019: muutetaan merimieseläkelain muuttamisesta 29 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain 12020: (174511995) voimaantulosäännöksen 7 momentti seuraavasti: 12021: vuosia ajalta ennen tämän lain voimaantuloa, 12022: Siltä osin kuin lain tämän 16 a §:n 1 mo- nämä kalenterivuodet ja niitä vastaavat työ- 12023: mentin ja 20 §:n 1 momentin mukaan määri- ansiot määrätään soveltaen merimieseläke- 12024: teltäviin valintavuosiin luetaan kalenteri- lain 16 §:n 2 momenttia ja 20 §:n 1 mo- 12025: 6 EV 247/1996 vp - HE 232/1996 vp 12026: 12027: menttia sellaisina kuin ne ovat voimassa tä- 16 a §:n 2 momentissa tarkoitetut edellytyk- 12028: män lain voimaan tullessa. Tämän lain set jättää eläkepalkkaa laskettaessa pois lain 12029: 16 a §:n 2 momenttia ei sovelleta lain voi- voimaantulon jälkeisiä valintavuosia ja niitä 12030: maantuloa edeltäviin valintavuosiin. Ajalta vastaavia työansioita. 12031: ennen tämän lain voimaantuloa 1 virkkeen 12032: mukaisesti määrätyt kalenterivuodet ja niitä 12033: vastaavat työansiot otetaan kuitenkin huo- Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä joulu- 12034: mioon ratkaistaessa, täyttyvätkö tämän lain kuuta 1996. 12035: 12036: 12037: 12038: 12039: Laki 12040: eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain 1 §:n muuttamisesta 12041: 12042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12043: muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden 12044: ja toimittajien eläkelain (662/1985) 1 §:n 3 momentti seuraavasti: 12045: 1§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 12046: mikuuta 1997. 12047: Tämä laki ei koske yrittäjien eläkelain Laki koskee työsuhteita, jotka alkavat 12048: (468/1969) piiriin kuuluvaa toimintaa. 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen. 12049: 12050: 12051: 12052: 12053: Laki 12054: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta 12055: 12056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12057: muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte- 12058: kijäin eläkelain (134/1962) 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1483/1995, seuraa- 12059: vasti: 12060: 7§ rajamääränä 200 markkaa. Työttömyyseläk- 12061: Jos työntekijä on työkyvyttömyyden pää- keen suuruutta määrättäessä edellä mainittu 12062: asiallisena syynä olevan sairauden, vian tai 540 päivän aika lasketaan työntekijäin eläke- 12063: vamman saamista lähinnä edeltäneen 540 lain 4 c §:n 3 momentissa tarkoitetusta työt- 12064: päivän aikana tässä laissa tarkoitetussa työs- tömyyden alkamispäivästä. Sen lisäksi edel- 12065: sä ansainnut vähintään 800 markkaa, luetaan lytetään tulevan ajan palkan lukemiseksi 12066: eläkkeeseen oikeuttavaksi myös se palkka, eläkkeeseen oikeuttavaksi, että työntekijä on 12067: jonka hän työkyvyttömyyden alkamisesta ollut työkyvyttömyyden alkamisvuoden ja 12068: lukien olisi ansainnut eläkeikään mennessä sitä välittömästi edeltäneiden kymmenen 12069: (tulevan ajan palkka). Jos työntekijällä sa- kalenterivuoden aikana vähintään 12 kuu- 12070: man eläketapahtuman johdosta on myös kautta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momen- 12071: maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) mu- tissa tarkoitettuun peruseläkkeeseen oikeutta- 12072: kaan oikeus saada täysitehoista työkyvyttö- vassa Suomessa vakuutettavassa ansiotyössä. 12073: myyseläkettä, pidetään edellä mainittuna Edellä tarkoitettua 12 kuukauden aikaa las- 12074: EV 247/1996 vp- HE 232/1996 vp 7 12075: 12076: kettaessa on sovellettava, mitä työntekijäin Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 12077: eläkelain 6 a §:n 1 momentin 3 ja 4 virk- mikuuta 1997. 12078: keessä säädetään. Laissa säädetyt markkamäärät vastaavat 12079: vuodelle 1962 vahvistettua indeksilukua. 12080: 12081: 12082: 12083: 12084: Laki 12085: maatalousyrittäjien eläkelain 8 k § :n muuttamisesta 12086: 12087: 12088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12089: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (46711969) 12090: 8 k §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 56311993, seuraavasti: 12091: 12092: 8k § teella, joilta maatalousyrittäjä on saanut 1 12093: momentin mukaan työeläkelisään oikeutta- 12094: Työeläkelisä lasketaan kertomalla 80 pro- vaa etuutta. Etuuskuukausia määrättäessä 12095: senttia eläkkeen määrästä niiden kuukausien päivien jakajana käytetään kunkin etuuslajin 12096: lukumäärällä, joilta 1 momentissa mainittua osalta niiden päivien lukumäärää, joilta 12097: etuutta on maksettu (etuuskuukaudet), ja ja- etuutta voidaan keskimäärin kuukaudessa 12098: kamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentä- enintään maksaa. 12099: mällä etuuskuukausien lukumäärä niiden 12100: täysien kuukausien lukumäärästä, jotka sisäl- 12101: tyvät aikaan maatalousyrittäjän 23 vuoden 12102: iän täyttämisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12103: päivästä heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän kuuta 1997. 12104: saavuttamiseen. Etuuskuukaudet määrätään Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 12105: etuuslajeittain täysinä kuukausina niiden 1997 ja sen jälkeen maksettuihin etuus- 12106: päivien yhteen lasketun lukumäärän perus- päiviin. 12107: 12108: 12109: 12110: 12111: Laki 12112: yrittäjien eläkelain 7 a §:n muuttamisesta 12113: 12114: 12115: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12116: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/1969) 7 a §:n 3 12117: momentti, sellaisena kuin se on laissa 56211993, seuraavasti: 12118: 7a § tyvät aikaan yrittäjän 23 vuoden iän täyttä- 12119: misestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivästä 12120: Työeläkelisä lasketaan kertomalla 80 pro- heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän saavuttami- 12121: senttia eläkkeen määrästä niiden kuukausien seen. Etuuskuukaudet määrätään etuuslajeit- 12122: lukumäärällä, joilta 1 momentissa mainittua tain täysinä kuukausina niiden päivien yh- 12123: etuutta on maksettu (etuuskuukaudet), ja ja- teen lasketun lukumäärän perusteella, joilta 12124: kamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentä- yrittäjä on saanut 1 momentin mukaan työ- 12125: mällä etuuskuukausien lukumäärä niiden eläkelisään oikeuttavaa etuutta. Etuuskuu- 12126: täysien kuukausien lukumäärästä, jotka sisäl- kausia määrättäessä päivien jakajana käyte- 12127: 8 EV 247/1996 vp - HE 232/1996 vp 12128: 12129: tään kunkin etuuslajin osalta niiden päivien Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12130: lukumäärää, joilta etuutta voidaan keskimää- kuuta 1997. 12131: rin kuukaudessa enintään maksaa. Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 12132: 1997 ja sen jälkeen maksettuihin etuus- 12133: päiviin. 12134: 12135: 12136: 12137: 12138: Laki 12139: valtion eläkelain 10 a §:n muuttamisesta 12140: 12141: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12142: muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/1966) 10 a §:n 3 12143: momentti, sellaisena kuin se on laissa 152811993, seuraavasti: 12144: 10 a § yhteen lasketun lukumäärän perusteella, 12145: joilta edunsaaja on saanut 1 momentin mu- 12146: Työeläkelisä lasketaan kertomalla 80 pro- kaan työeläkelisään oikeuttavaa etuutta. 12147: senttia eläkkeen määrästä niiden kuukausien Etuuskuukausia määrättäessä päivien jakaja- 12148: lukumäärällä, joilta 1 momentissa tarkoitet- na käytetään kunkin etuuslajin osalta niiden 12149: tua etuutta on maksettu (etuuskuukaudet), ja päivien lukumäärää, joilta etuutta voidaan 12150: jakamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentä- keskimäärin kuukaudessa enintään maksaa. 12151: mällä etuuskuukausien lukumäärä niiden 12152: täysien kuukausien lukumäärästä, jotka sisäl- 12153: tyvät aikaan edunsaajan 23 vuoden iän täyt- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12154: tämisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivästä kuuta 1997. 12155: heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän saavuttami- Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 12156: seen. Etuuskuukaudet määrätään etuuslajeit- 1997 ja sen jälkeen maksettuihin etuus- 12157: tain täysinä kuukausina niiden päivien päiviin. 12158: 12159: 12160: 12161: 12162: Laki 12163: valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 12164: 12165: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12166: muutetaan valtion eläkelain muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain 12167: (167111995) voimaantulosäännöksen 5 momentti seuraavasti: 12168: voimaantuloa, nämä kalenterivuodet ja niitä 12169: Siltä osin kuin tämän lain 7 §:n 1 momen- vastaavat työansiot määrätään soveltaen val- 12170: tin mukaan määriteltäviin valintavuosiin lue- tion eläkelain 7 §:n 1 momenttia, sellaisena 12171: taan kalenterivuosia ajalta ennen tämän lain kuin se on voimassa tämän lain voimaan 12172: EV 247/1996 vp- HE 232/1996 vp 9 12173: 12174: tullessa. Tämän lain 7 §:n 2 momenttia ei rajavartijan tai merivartijan tehtävissä palve- 12175: sovelleta lain voimaantuloa edeltäviin valin- levan edunsaajan eläkepalkka lasketaan tä- 12176: tavuosiin. Ajalta ennen tämän lain voimaan- män lain 7 §:stä poiketen enintään seitsemän 12177: tuloa 1 virkkeen mukaisesti määrätyt kalen- valintavuoden työansioista, jos palvelus 12178: terivuodet ja niitä vastaavat työansiot otetaan päättyy ennen vuotta 2008, enintään kahdek- 12179: kuitenkin huomioon ratkaistaessa, täyttyvät- san vuoden työansioista, jos palvelus päättyy 12180: kö tämän lain 7 § :n 2 momentissa tarkoite- vuonna 2008 ja enintään yhdeksän valinta- 12181: tut edellytykset jättää eläkepalkkaa lasket- vuoden työansioista, jos palvelus päättyy 12182: taessa pois lain voimaantulon jälkeisiä valin- vuonna 2009. 12183: tavuosia ja niitä vastaavia työansioita. Sellai- 12184: sessa upseerin tai opistoupseerin virassa, 12185: johon ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena 12186: on upseerin tai opistoupseerin virkatutkinto, Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä joulu- 12187: taikka värvätyn, sotilasammattihenkilön, kuuta 1996. 12188: 12189: 12190: 12191: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996 12192: 12193: 12194: 12195: 12196: 270077 12197: EV 248/1996 vp- HE 241/1996 vp 12198: 12199: 12200: 12201: 12202: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eläkelaitosten va- 12203: kavaraisuussäännösten uudistamisesta 12204: 12205: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys kiinnitettävä mahdollisuuksiin luoda pienyri- 12206: n:o 241/1996 vp eläkelaitosten vakavarai- tyksiä varten tehokas takausjärjestelmä. 12207: suussäännösten uudistamisesta. Eduskunnalle Eduskunta edellyttää hallituksen huolehti- 12208: on sosiaali - ja terveysvaliokunta antanut van siitä, että vakuutustarkastuksella ja jär- 12209: asiasta mietintönsä n:o 4211996 vp. jestelmän valvonnassa ja seurannassa on 12210: Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaises- käytettävissä riittävät voimavarat ja asiantun- 12211: ti selvittää yhteistoiminnassa työmarkkinajär- temus. Eduskunnalle on annettava selvitys 12212: jestöjen ja yrittäjäjärjestöjen kanssa pienyri- uudistetusta lainsäädännöstä saaduista koke- 12213: tysten työeläkelaitosten kautta tapahtuvan muksista. 12214: pääomahuollon kehittämisen. Huomiota on Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 12215: 12216: 12217: 12218: Laki 12219: vakuutusyhtiölain muuttamisesta 12220: 12221: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12222: kumotaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (106211979) 11 luvun 12223: 4 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 38911995, 12224: muutetaan 1 luvun 3 a §:n 2 momentti, 10 luvun 2 §:n 2 momentti ja 7 §:n 1 momentti, 11 12225: luvun 1 §:n 1 momentti, 12luvun 2 §:n 1 momentti ja 4 §:n 2 momentti, 14 luvun 5 a §:n 1 12226: momentin 5 kohta ja 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta sekä 15 luvun 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 12227: 1 momentti ja 20 §:n 2 momentti, 12228: sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3 a §:n 2 momentti, 10 luvun 2 §:n 2 momentti, 11 lu- 12229: vun 1 §:n 1 momentti, 12 luvun 2 §:n 1 momentti, 14 luvun 5 a §:n 1 momentin 5 kohta ja 12230: 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta sekä 15 luvun 1 §:n 2 momentti mainitussa laissa 389/1995 12231: ja 10 luvun 7 §:n 1 momentti, 12luvun 4 §:n 2 momentti sekä 15 luvun 2 §:n 1 momentti ja 12232: 20 §:n 2 momentti laissa 75211993, sekä 12233: lisätään 7 lukuun uusi 8 §, 11 lukuun uusi 6 aja 6 b §, 12 lukuun uusi 1 a §, 12 luvun 12234: 2 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 389/1995, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 12235: 2 momentti siirtyy 3 momentiksi sekä 14 lukuun uusi 5 c § seuraavasti: 12236: 1 luku momenttiaja 5 b §:ää eikä 16 luvun 3 §:n 4 12237: ja 5 momenttia sekä 5 a-5 c §:ää. 12238: Yleisiä säännöksiä 12239: 3a § 12240: ?luku 12241: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavaan 12242: vakuutusyhtiöön ei kuitenkaan sovelleta 2 Yhtiön johto 12243: luvun 2 §:n 1-3 ja 5 momenttia, 4 §:n 1 12244: momentin 3 kohtaa, 5 §:n 1, 2 ja 5 moment- 8§ 12245: tia, 2 a lukua, 11 luvun 4-6 §:ää, 13 lukua, Sen estämättä, mitä muualla tässä laissa 12246: 14 luvun 1 §:n 2 momenttia, 4 §:n 2 ja 3 säädetään, lakisääteistä eläkevakuutusta har- 12247: 12248: 12249: 270107 12250: 2 EV 248/1996 vp- HE 24111996 vp 12251: 12252: joittavalla vakuutusyhtiöllä on oltava hallin- kijäin eläkelain 12 a §:n 2 momentissa tar- 12253: toneuvosto, jonka valitsee yhtiökokous. Hal- koitettuihin lisäetuihin. Osittamatonta lisä- 12254: lintoneuvosto nimittää hallituksen, johon vakuutusvastuuta voidaan käyttää vastuuve- 12255: kuuluu vähintään kolme jäsentä. lan laskuperusteiden muuttamisesta synty- 12256: Hallintoneuvostossa ja hallituksessa on neen tapp10n sekä myös muun tappion peit- 12257: oltava vakuutuksenottajien ja vakuutettujen tämiseen siten kuin sosiaali- ja terveysminis- 12258: edustajia. Vakuutuksenottajien ja vakuutet- teriö tarkemmin määrää. 12259: tujen edustajat on valittava keskeisten työn- 12260: antajia ja palkansaajia edustavien keskusjär- 12261: jestöjen ehdottamista henkilöistä. V akuutuk- 7 § 12262: senottajien ja vakuutettujen edustajia on ol- Sellaisen keskinäisen vakuutusyhtiön osak- 12263: tava yhtä monta ja heidän yhteismääränsä on kailta, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan ovat 12264: oltava vähintään puolet hallintoneuvoston ja vastuussa yhtiön sitoumuksista, on viipymät- 12265: vastaavasti hallituksen koko jäsenmäärästä. tä taksoitettava lisämaksu, jos syntyneen 12266: Hallintoneuvoston ja hallituksen kokoonpa- tappion tai muun syyn takia vahinkovakuu- 12267: nosta ja valinnasta määrätään tarkemmin tusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin 12268: yhtiöjärjestyksessä. 11 luvun 3 §:n mukainen takuumäärä, jos 12269: henkivakuutusyhtiön toimintapääoma on pie- 12270: 10 luku nempi kuin 11 luvun 5 §:n tai 6 a §:n 2 mo- 12271: mentin mukainen takuumäärä, jos vakuutus- 12272: Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös yhtiön oma pääoma ei täytä 11 luvun 6 § :n 12273: tai 6 a §:n 3 momentin mukaista vähimmäis- 12274: 2 § määrävaatimusta tai, jos selvitys- tai kon- 12275: kurssitilassa olevan yhtiön omaisuus ei riitä 12276: Vakuutusmaksuvastuu vastaa voimassa velkojen maksamiseen, ja tällöin vähintään 12277: olevissa vakuutussopimuksissa tarkoitetuista niin suuri määrä kuin näiden tarkoitusten 12278: tulevista vakuutustapahtumista johtuvien saavuttamiseksi tarvitaan. Jos osakkaiden 12279: suoritusten ja näistä vakuutuksista aiheu- vastuu yhtiöjärjestyksessä on rajoitettu, tak- 12280: tuvien muiden menojen pääoma-arvoa vä- soitus on kuitenkin sovitettava sen mukaan. 12281: hennettyinä tulevien vakuutusmaksujen pää- 12282: oma-arvolla ja lisättynä kesken sovitun va- 12283: kuutusajan rauenneista vakuutuksista ehkä 11 luku 12284: aiheutuvan vastuun pääoma-arvolla. V akuu- 12285: tussopimuksen luonteen niin edellyttäessä Toimintapääoma 12286: vakuutusmaksuvastuu voidaan määrätä mak- 12287: settujen vakuutusmaksujen ja vakuutukselle 1§ 12288: hyvitettyjen muiden tuottojen yhteismääränä Vakuutusyhtiön toimintapääomalla tarkoi- 12289: vähennettynä vakuutusturvan ylläpitämisestä tetaan sitä määrää, jolla vakuutusyhtiön va- 12290: ja vakuutuksen hoitamisesta vakuutussopi- rojen on katsottava ylittävän yhtiön velat ja 12291: muksen mukaan perityillä kuluilla. Vakuu- muut niihin rinnastettavat sitoumukset. La- 12292: tusmaksuvastuuna pidetään myös sellaista 13 kisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan va- 12293: luvun 3 §:n mukaisista lisäeduista aiheu- kuutusyhtiön vastuuvelasta vähennetään täl- 12294: tunutta vastuuta, jota perusteiden mukaan ei löin 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu 12295: saa käyttää muun kuin sellaisen tappion peit- osittamaton lisävakuutusvastuu. Varat, velat 12296: tämiseen, joka on syntynyt vastuuvelan las- ja sitoumukset määritellään ja arvioidaan nii- 12297: kuperusteiden muuttamisesta. Lakisääteistä den luonne huomioon ottaen sosiaali- ja ter- 12298: eläkevakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön veysministeriön määräämien perusteiden mu- 12299: osalta vakuutusmaksuvastuuna pidetään kaisesti. 12300: myös työntekijäin eläkelain 12 a §:n 2 mo- 12301: mentin mukaisista lisäeduista aiheutunutta 12302: vastuuta, joka jakautuu vakuutuksenottajille 6a§ 12303: ositettuun osaan (ositettu lisävakuutusvastuu) Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan 12304: ja vakuutuksenottajille osittamattomaan vakuutusyhtiön toimintapääoman vähim- 12305: osaan (osittamaton lisävakuutusvastuu). Osi- mäismäärä on kaksi kolmasosaa vakavarai- 12306: tettua lisävakuutusvastuuta saadaan käyttää suusrajasta, kuitenkin vähintään kaksi pro- 12307: vain vakuutuksenottajille annettaviin työnte- senttia vakuutusyhtiön työntekijäin eläkelain 12308: EV 248/1996 vp - HE 241/1996 vp 3 12309: 12310: mukaisen vakuutuksen vastuuvelasta. V aka- 12 luku 12311: varaisuusraja määritellään riskiteoreettisesti 12312: vastaamaan yhden vuoden toimintapääoman Voitonjako ja yhtiön varojen muu käyttö 12313: tarvetta ottaen huomioon sijoitusten jakau- 12314: tuminen eri omaisuuslajeihin. Vakavarai- 1a § 12315: suusrajan laskemisesta säädetään tarkemmin Sen estämättä, mitä muualla tässä laissa 12316: asetuksella. tai osakeyhtiölaissa säädetään, yhtiön selvi- 12317: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan tystilan, purkamisen, vakuutuskannan luo- 12318: vakuutusyhtiön takuumäärä on puolet 1 mo- vuttamisen tai muun varojen jakamista kos- 12319: mentin mukaisesta toimintapääoman vähim- kevan järjestelyn yhteydessä lakisääteistä 12320: mäismäärästä. Toimintapääomasta takuumää- eläkevakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön 12321: rää vastaavan määrän on muodostuttava ase- velat ylittävistä varoista kuuluu osakkeen- 12322: tuksella säädettävistä eristä. omistajille tai takuuosuuksien omistajille 12323: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan osakkeita tai takuuosuuksia vastaava osuus 12324: vakuutusyhtiön oman pääoman on oltava vä- yhtiön omaan pääomaan tehdyistä sijoituk- 12325: hintään kaksi prosenttia 2 momentin mukai- sista ja niille lasketusta kohtuullisesta tuo- 12326: sesta takuumäärästä. Sosiaali- ja terveysmi- tosta. Muu osa velat ylittävistä varoista ar- 12327: nisteriön määräämin ehdoin omaan pää- vonkorotusrahasto mukaan lukien kuuluu 12328: omaan rinnastetaan tätä pykälää sovellet- vakuutuksenottajille osana vakuutuskantaa. 12329: taessa vakuutusyhtiön ottama laina, jolla on Yhtiöjärjestykseen on otettava tätä pykälää 12330: huonompi etuoikeus kuin vakuutusyhtiön koskevat määräykset. 12331: muilla sitoumuksilla. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvit- 12332: taessa määräyksiä 1 momentin täytäntöön- 12333: panosta. 12334: 6b § 2§ 12335: Jos lakisääteistä eläkevakuutusta harjoit- Osakeyhtiölain 12 luvun 2 §:n 1 momen- 12336: tavan vakuutusyhtiön toimintapääoma on tissa ja 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu voi- 12337: suurempi kuin 6 a §:n 1 momentissa tarkoi- tonjako on kielletty, jos vakuutusyhtiön oma 12338: tetun vakavaraisuusrajan nelinkertainen mää- pääoma alittaa 11 luvun 6 §:n 1 momentissa 12339: rä, siirto 10 luvun 2 §:n 2 momentin mukai- tai 6 a §:n 3 momentissa säädetyn vähim- 12340: seen osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen mäismäärän. Omaan pääomaan ei tällöin 12341: on kielletty. Jos ylityksen voidaan katsoa rinnasteta 11 luvun 6 §:n 1 momentissa ja 12342: olevan luonteeltaan pysyvä, yhtiön on järjes- 6 a §:n 3 momentissa tarkoitettua vakuu- 12343: tettävä toimintansa siten, että yhtiön toimin- tusyhtiön ottamaa lainaa. 12344: tapääoma palautuu ensimmäisessä virkkeessä Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan 12345: tarkoitetun rajan alapuolelle. vakuutusyhtiön voitonjako on kielletty myös, 12346: Jos lakisääteistä eläkevakuutusta harjoit- jos sen toimintapääoma on pienempi kuin 11 12347: tavan vakuutusyhtiön toimintapääoma on luvun 6 a §:n 1 momentin mukainen vaka- 12348: suurempi kuin 6 a §:n 1 momentissa tarkoi- varaisuusraja. Jos lakisääteistä eläkevakuu- 12349: tettu vakavaraisuusraja mutta pienempi kuin tusta harjoittavan vakuutusyhtiön toiminta- 12350: vakavaraisuusrajan kaksinkertainen määrä, pääoma on suurempi kuin edellä tarkoitettu 12351: yhtiön on kartutettava toimintapääomaansa vakavaraisuusraja mutta pienempi kuin sen 12352: rajoittamalla siirtoa 10 luvun 2 §:n 2 mo- kaksinkertainen määrä, voitonjakoa on rajoi- 12353: mentin mukaiseen ositettuun lisävakuutus- tettava siten kuin sosiaali- ja terveysministe- 12354: vastuuseen. riö tarkemmin määrää. 12355: Jos lakisääteistä eläkevakuutusta harjoit- 12356: tavan vakuutusyhtiön toimintapääoma on 12357: pienempi kuin 6 a §:n 1 momentissa tarkoi- 12358: tettu vakavaraisuusraja, siirto 10 luvun 2 §:n 12359: 2 momentin mukaiseen ositettuun lisävakuu- 4§ 12360: tusvastuuseen on kielletty. 12361: Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkem- Yhtiökokous voi kuitenkin päätöksellä, 12362: mat määräykset tämän pykälän soveltamises- jota ovat kannattaneet osakkaat, joilla on 12363: ta. vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa 12364: 4 EV 248/1996 vp- HE 241/1996 vp 12365: 12366: edustetuista äänimääristä, antaa voitosta käy- kovakuutussopimuksen kattama riski 2 a 12367: tettäväksi yleishyödylliseen tai siihen verrat- luvun 10 §:n mukaan sijaitsee tai jossa hen- 12368: tavaan tarkoitukseen määriä, joilla 11 luvun kivakuutuksen ottaja asuu vakinaisesti tai, 12369: 6 §:ssä tai 6 a §:n 3 momentissa tarkoitet- jos henkivakuutuksen ottaja on oikeushenki- 12370: tuun omaan pääomaan verrattuna ei ole sa- lö, se oikeushenkilön toimipaikka, johon 12371: nottavaa merkitystä. sopimus liittyy, sijaitsee, jos: 12372: 14 luku 3) vakuutusyhtiö ei täytä tämän luvun 12373: 5 b §:n 2 momentissa tai 5 c §:n 2 momen- 12374: V akuotusyhtiöiden valvonta tissa mainittuja 11 luvussa yhtiön toiminta- 12375: pääomalle ja omalle pääomalle asetettuja 12376: 5 a§ vaatimuksia; sekä 12377: Sosiaali- ja terveysministeriö voi rajoittaa 4) vakuutusyhtiö ei enää täytä tämän luvun 12378: vakuutusyhtiön toimilupaa tai peruuttaa sen, 5 b §:n 1 momentissa tai 5 c §:n 1 momen- 12379: jos: tissa mainittuja 11 luvussa yhtiön toiminta- 12380: pääomalle asetettuja vaatimuksia ja minis- 12381: 5) yhtiö ei ole kyennyt sille asetetussa teriöllä on aihetta olettaa yhtiön taloudellisen 12382: määräajassa suorittamaan 5 b tai 5 c §:ssä tilan edelleen heikkenevän tai jos ministeriö 12383: tarkoitetussa taloudellisen aseman tervehdyt- katsoo yhtiön olevan joutumassa tällaiseen 12384: tämissuunnitelmassa tai lyhyen aikavälin tilaan. 12385: rahoitussuunnitelmassa esitettyjä toimenpi- 12386: teitä; tai 12387: 15 luku 12388: 5c § Selvitystila ja purl<aminen 12389: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan 12390: vakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma on 1§ 12391: pienempi kuin 11 luvun 6 a §:n 1 momentin 12392: mukainen toimintapääoman vähimmäismää- V ahinkovakuutusyhtiö, jonka toimintapää- 12393: rä, on viipymättä toimitettava sosiaali- ja oma on pienempi kuin 11 luvun 3 §:n mu- 12394: terveysministeriön hyväksyttäväksi yhtiön ta- kainen takuumäärä, tai henkivakuutusyhtiö, 12395: loudellisen aseman tervehdyttämissuunnitel- jonka toimintapääoma on pienempi kuin 11 12396: ma. Samoin on meneteltävä, jos yhtiön toi- luvun 5 §:n mukainen takuumäärä, tai la- 12397: mintapääoma lisättynä sillä määrällä, jolla kisääteistä eläkevakuutusta harjoittava va- 12398: 10 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu ta- kuutusyhtiö, jonka toimintapääoma on pie- 12399: soitusmäärä ylittää laskuperusteiden mukai- nempi kuin 11 luvun 6 a §:n 2 momentin 12400: sen vähimmäismäärän, on pienempi kuin 11 mukainen takuumäärä, taikka vakuutusyhtiö, 12401: luvun 6 a §:n 1 momentissa tarkoitettu vaka- jonka oma pääoma ei täytä 11 luvun 6 §:n 12402: varaisuusraja. tai 6 a §:n 3 momentin vähimmäisvaatimus- 12403: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan ta, on asetettava selvitystilaan ja purettava, 12404: vakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma on jollei edellä mainittuja 11 luvussa asetettuja 12405: pienempi kuin llluvun 6 a §:n 2 momentin vaatimuksia ole täytetty kolmen kuukauden 12406: mukainen takuumäärä taikka jonka oma pää- kuluessa siitä, kun asia ilmoitettiin yhtiöko- 12407: oma ei täytä 11 luvun 6 a §:n 3 momentin koukselle. Sosiaali- ja terveysministeriöllä 12408: vähimmäisvaatimusta, on viipymättä toimi- on kuitenkin oikeus pidentää määräaikaa 12409: tettava ministeriön hyväksyttäväksi lyhyen enintään vuodeksi, jollei vakuutettuja etuja 12410: aikavälin rahoitussuunnitelma. näin vaaranneta. 12411: 6 § 12412: Sosiaali- ja terveysministeriö voi ottaa hal- 2§ 12413: tuunsa yhtiön hallinnassa olevaa omaisuutta Jos on syytä otaksua, että vahinkovakuu- 12414: taikka kieltää yhtiötä luovuttamasta tai pant- tusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin 12415: taamasta tällaista omaisuutta ilmoitettuaan 11 luvun 3 §:n mukainen takuumäärä tai että 12416: asiasta niiden Euroopan talousalueeseen kuu- henkivakuutusyhtiön toimintapääoma on pie- 12417: luvien muiden valtioiden vakuutustarkastuk- nempi kuin 11 luvun 5 §:n tai 6 a §:n 2 mo- 12418: sesta vastaaville viranomaisille, joissa vahin- mentin mukainen takuumäärä taikka että va- 12419: EV 248/1996 vp- HE 24111996 vp 5 12420: 12421: kuutusyhtiön oma pääoma ei täytä 11 luvun töksestä. Hallintoneuvoston ja hallituksen 12422: 6 §:n 3 momentin mukaista vähimmäisvaa- kokoonpanon on täytettävä tämän lain 7 lu- 12423: timusta, hallituksen ja toimitusjohtajan on vun 8 §:n 2 momentin vaatimukset vuoden 12424: viivytyksettä laadittava tilinpäätös siltä ajal- kuluessa siitä, kun yhtiöjärjestyksen muutos 12425: ta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yh- on merkitty kaupparekisteriin. 12426: tiökokouksessa, sekä annettava se tilintarkas- Jollei vakuutusyhtiö ole noudattanut 2 mo- 12427: tajille tarkastettavaksi. Tällöin on soveltuvin mentin säännöksiä, sosiaali- ja terveysminis- 12428: osin noudatettava, mitä edellä säädetään ti- teriö voi määrätä, ettei yhtiö saa myöntää 12429: linpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. uusia vakuutuksia. 12430: Jos tilinpäätöksen aika käsittää myös edelli- Sen estämättä, mitä tämän lain 11 luvun 12431: sen tilikauden, on tältä tilikaudelta annettava 6 a §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, la- 12432: erillinen tilinpäätös. kisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan va- 12433: kuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäis- 12434: määrä on vuonna 1997 yksi kolmasosa ja 12435: 20 § vuonna 1998 kaksi kolmasosaa tämän lain 12436: 11 luvun 6 a §:n 1 momentin mukaisesta 12437: Mitä 1 momentissa säädetään, noudatetaan toimintapääoman vähimmäismäärästä. V as- 12438: vastaavasti, jos yhtiö, joka on asetettu selvi- taavasti tämän lain 11 luvun 6 a §:n 2 mo- 12439: tystilaan sen johdosta, ettei se täytä 11 luvun mentissa tarkoitettu takuumäärä on vuosina 12440: 3, 5, 6 tai 6 a §:n mukaisia vaatimuksia, jäl- 1997 ja 1998 puolet edellä tarkoitetusta toi- 12441: leen täyttää sanotut vaatimukset. mintapääoman vähimmäismäärästä. 12442: Tämän lain voimaan tullessa katsotaan tä- 12443: män lain 12 luvun 1 a §:ää sovellettaessa 12444: lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan 12445: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- vakuutusyhtiön osakkaille kuuluvan yhtiön 12446: mikuuta 1997. Lain 10 luvun 2 § ja 11 lu- viimeisen tilinpäätöksen mukainen sidottu ja 12447: vun 1 § tulevat kuitenkin voimaan 31 päi- vapaa oma pääoma. Keskinäisessä vakuu- 12448: vänä joulukuuta 1996. tusyhtiössä takuuosuuksien omistajille kuu- 12449: Sellaisen lakisääteistä eläkevakuutusta har- luu takuupääoma. Jos vakuutusyhtiö on ai- 12450: joittavan vakuutusyhtiön, joka on toimin- kaisemmin merkittävässä määrin harjoittanut 12451: nassa tämän lain tullessa voimaan, on kuu- myös muuta vakuutusliikettä kuin lakisää- 12452: den kuukauden kuluessa tämän lain voi- teistä eläkevakuutusliikettä, otetaan tämä 12453: maantulosta haettava sosiaali- ja terveysmi- lisäksi ministeriön luvalla ja sen vahvista- 12454: nisteriön vahvistus tämän lain vaatimille yh- malla tavalla huomioon osakkaiden osuudes- 12455: tiöjärjestyksen muutoksille ja ilmoitettava sa yhtiön varoista määrättäessä. Yhtiön on 12456: muutos rekisteröintiä varten kahden kuukau- tehtävä tätä koskeva hakemus ministeriölle 12457: den kuluessa ministeriön antamasta pää- vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. 12458: 12459: 12460: 12461: 12462: Laki 12463: työntekijäin eläkelain muuttamisesta 12464: 12465: 12466: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12467: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 §:n 1 12468: momentti ja 12 a §:n 4 momentti, 12469: sellaisina kuin ne ovat, 12 §:n 1 momentti, laeissa 639/1966, 559/1993, 1077/1993, 12470: 1482/1995 ja 839/1996 sekä 12 a §:n 4 momentti laissa 39011995, sekä 12471: lisätään 12 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 39011995, uusi 5 momentti seu- 12472: raavasti: 12473: 6 EV 248/1996 vp- HE 24111996 vp 12474: 12475: 12 § 3) edellä 11 §:ssä tarkoitetuista lisäeduista 12476: Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeis- on vastuussa se eläkelaitos, joka on ne 12477: tä ja kuntoutusrahasta määräytyy sekä eläk- myöntänyt, siltä osin kuin etu vastaa minis- 12478: keistä ja kuntoutusrahasta eläkelaitoksille teriön vahvistamien tai antamien perusteiden 12479: aiheutuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kes- mukaisesti laitokselle suoritettavia vakuutus- 12480: ken, mikäli eläkelaitokset eivät ole toisin so- maksuja tahi laskettavaa eläkevastuuta; 12481: pineet, seuraavasti: 4) muista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja 12482: 1) vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se pe- työttömyyseläkkeistä, lukuun ottamatta ly- 12483: rustuu palvelusaikaan ennen sitä kalenteri- hytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki- 12484: vuotta, jona työntekijä täyttää 55 vuotta, on jäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 12485: kukin eläkelaitos vastuussa määrästä, joka merimieseläkelain 3 a §:n 2 momentin 2 12486: vastaa kolmasosaa kyseisen vuoden osalta kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, sa- 12487: karttuvasta eläkkeestä laskettuna 12 a §:n 1 moin kuin eläkkeiden ja kuntoutusrahan 12488: momentissa tarkoitettujen sosiaali- ja ter- niistä osista, jotka ylittävät 1-3 kohdan 12489: veysministeriön vahvistamien tai antamien mukaiset määrät, perhe-eläkkeestä, osa-aika- 12490: perusteiden mukaisesti; lisäksi eläkelaitos on eläkkeestä sekä maksujen tai rahastojen las- 12491: vastuussa siitä eläkkeen määrästä, joka mi- kuperusteiden yleisestä muutoksesta samoin 12492: nisteriön vahvistamien tai antamien perus- kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista siirroista 12493: teiden mukaan on erikseen siirretty eläkelai- johtuvista kustannuksista ja lyhytaikaisissa 12494: toksen vastuulla olevaan eläkkeen osaan tä- työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 12495: män osan arvon säilyvyyden tukemiseksi tai 9 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä meri- 12496: eläkelaitoksen vastuun ulottamiseksi eläk- mieseläkelain 3 a §:n 2 momentin 3 kohdas- 12497: keeseen, myös siltä osin kuin se perustuu sa tarkoitetuista sanottuihin lakeihin perustu- 12498: palvelusaikaan sen kalenterivuoden jälkeen, van eläketurvan aiheuttamien kulujen osuu- 12499: jona työntekijä täyttää 54 vuotta, taikka työ- desta vastaavat eläkelaitokset yhteisesti mi- 12500: kyvyttömyys- tai työttömyyseläkeaikaan nisteriön eri kululajeja varten antamien pe- 12501: taikka 12 a §:n 5 momentin mukaisesti; rusteiden mukaisesti; sekä 12502: 2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on 5) eläketurvakeskuksen kustannuksista niil- 12503: myönnetty 6 a §:ää soveltaen ja sellaisen tä osin kuin ne eivät aiheudu eläkelaitoksille 12504: työttömyyseläkkeen puolesta määrästä, joka erityistä korvausta vastaan suoritettavista 12505: on myönnetty soveltaen 6 a §:ää vähintään töistä vastaavat eläkelaitokset yhteisesti tä- 12506: viisi vuotta jatkuneeseen työsuhteeseen, näi- män lain alaisen toimintansa laajuuden mu- 12507: hin eläkkeisiin luettuna myös lyhytaikaisissa kaisessa suhteessa; näistä kustannuksista on 12508: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain kuitenkin ensin vähennettävä, mitä eläketur- 12509: perusteella ehkä saatava eläkkeen osa ja me- vakeskus on tuottoina saanut. 12510: rimieseläkelain 3 a §:n 4 momentissa tarkoi- 12511: tettu, sanotun lain perusteella ehkä saatava 12512: eläkkeen osa, mutta ei tämän lain 4 j §:n ei- 12513: kä 7 g §:n mukaista korotusta eikä 9 §:n 12 a § 12514: perusteella eläkkeen alkamisen, työttömyys- 12515: eläkkeen osalta kuitenkin 4 c §:ssä tarkoite- Jos vastuuvelan perusteita muutetaan siten, 12516: tun työttömäksi joutumispäivän jälkeen an- että vastuun määrä pienenee, käytetään va- 12517: nettuja korotuksia, sekä siitä kuntoutusrahan pautuvat varat 12 §:n 1 momentin 4 kohdas- 12518: osasta, joka vastaa 6 a §:ää soveltaen myön- sa tarkoitettuihin kustannuksiin sosiaali- ja 12519: netystä työkyvyttömyyseläkkeestä edellä terveysministeriön vahvistamien perusteiden 12520: mainitulla tavalla määräytyvää eläkkeen mukaisesti. Jos kuitenkin on kysymys 11 §:n 12521: osaa, vastaa yksin se eläkelaitos, jonka toi- mukaisista lisäeduista, erotus on siirrettävä 12522: mintapiiriin työntekijä kuului sanotussa py- vakuutusyhtiölain 10 luvun 2 §:n 2 momen- 12523: kälässä tarkoitetun työsuhteen perusteella; tissa tarkoitettuun ositettuun lisävakuutusvas- 12524: lisäksi eläkelaitos on vastuussa siitä eläk- tuuseen, jollei erityisestä syystä ole katsotta- 12525: keen tai kuntoutusrahan määrästä, joka mi- va, että vapautuvat varat on käytettävä en- 12526: nisteriön vahvistamien tai antamien perus- simmäisessä virkkeessä tarkoitetulla tavalla. 12527: teiden mukaan on erikseen siirretty eläkelai- Vastuuvelan tai eläkevastuun perusteissa 12528: toksen vastuulla olevaan eläkkeen osaan käytettävä laskuperustekorko on määriteltävä 12529: 12 a §:n 5 momentin mukaisesti; ottaen huomioon eläkkeiden turvaamisesta 12530: EV 248/1996 vp- HE 241/1996 vp 7 12531: 12532: johtuvat vaatimukset sekä lisäksi vastuuve- lan tai eläkevastuun perusteiden muuttami- 12533: lan tai eläkevastuun katteena oleville varoille sen johdosta tämän lain voimaan tullessa, 12534: saatavissa oleva tuotto. Edellä tarkoitetun 12 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen 12535: laskuperustekoron ja vastuuvelan tai eläke- lisäetujen osalta kuitenkin 31 päivänä joulu- 12536: vastuun laskennassa käytettävän koron ero- kuuta 1997, siten, että niiden pääoma-arvo 12537: tusta vastaava tuotto on tämän lain vähim- säilyy. 12538: mäiseläketurvan mukaisen vakuutuksen osal- Sen estämättä, mitä tämän lain 12 a §:n 5 12539: ta käytettävä 12 §:n 1 momentin 1 ja 2 koh- momentissa säädetään, laskuperustekoron ja 12540: dassa tarkoitettuihin siirtoihin eläkelaitoksen vastuuvelan tai eläkevastuun laskemisessa 12541: vastuulle. käytettävän koron erotusta vastaava sijoitus- 12542: ten tuotto tai osa siitä voidaan käyttää vuo- 12543: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- sina 1997-1999 siirtoihin vakuutusyhtiölain 12544: mikuuta 1997. 10 luvun 2 §:n 2 momentin mukaiseen osit- 12545: Tämän lain 12 §:n 1 momentin 1 kohtaa tamattomaan lisävakuutusvastuuseen tai va- 12546: sovelletaan määrättäessä eläkelaitosten vas- kuutuskassalain 79 §:n 2 momentin mukai- 12547: tuuta vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se seen lisävakuutusvastuuseen taikka elä- 12548: perustuu tämän lain voimaantulon jälkeiseen kesäätiölain 43 §:n 2 momentin 3 kohdan 12549: palvelusaikaan. mukaiseen eläkevastuun osaan. Siirtoa vas- 12550: Sen estämättä, mitä tämän lain 12 §:n 1 taavalta osalta ei vakuutusyhtiö vuosina 12551: momentin 1-4 kohdassa ja työntekijäin 1997-1999 saa tehdä siirtoa osittamatto- 12552: eläkelain 12 a §:n 3 momentissa säädetään, masta lisävakuutusvastuusta ositettuun lisä- 12553: eläkelaitoksen vastuulla olevia eläkkeen ja vakuutusvastuuseen eikä vakuutuskassa tai 12554: kuntoutusrahan osia pienennetään vastuuve- eläkesäätiö pienentää sanottua vastuun osaa. 12555: 12556: 12557: 12558: 12559: Laki 12560: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 ja 13 a §:n muuttamisesta 12561: 12562: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12563: muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte- 12564: kijäin eläkelain (134/1962) 9 §:n 1 momentti ja 13 a §, 12565: sellaisina kuin ne ovat, 9 §:n 1 momentti laeissa 750/1974, 560/1993, 107811993 ja 12566: 1483/1995 sekä 13 a § mainitussa laissa 1483/1995 seuraavasti: 12567: 9§ arvon säilyvyyden tukemiseksi taikka eläke- 12568: Tässä laissa säädetystä eläketurvasta vas- laitoskohtaisen vastuun ulottamiseksi eläk- 12569: taavat 2 §:ssä tarkoitetut eläkelaitokset, sikä- keeseen, myös siltä osin kuin se perustuu 12570: li kuin ne eivät ole toisin sopineet, seuraa- sen kalenterivuoden jälkeen ansaittuihin 12571: vasti: palkkoihin, jona työntekijä täyttää 54 vuotta, 12572: 1) vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se pe- tai 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuun palk- 12573: rustuu ennen sitä kalenterivuotta ansaittuihin kaan taikka työntekijäin eläkelain 12 a §:n 5 12574: palkkoihin, jona työntekijä täyttää 55 vuotta, momentin mukaisesti; 12575: on kukin eläkelaitos vastuussa määrästä, jo- 2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on 12576: ka vastaa kolmasosaa kyseisen vuoden osalta myönnetty 7 §:n 1 momenttia soveltaen sekä 12577: karttuvasta elilieestä laskettuna ministeriön sellaisen työttömyyseläkkeen määrän 12578: antamien perusteiden mukaan; lisäksi eläke- 30/lOO:sta, joka on myönnetty 7 §:n 1 mo- 12579: laitos on vastuussa siitä eläkkeen määrästä, menttia soveltaen, näihin eläkkeisiin luettuna 12580: joka ministeriön antamien perusteiden mu- myös työntekijäin eläkelain perusteella ehkä 12581: kaan on erikseen siirretty eläkelaitoksen vas- saatava eläkkeen osa ja merimieseläkelain 12582: tuulla olevaan eläkkeen osaan tämän osan 3 a §:n 4 momentissa tarkoitettu, sanotun 12583: 8 EV 248/1996 vp- HE 241/1996 vp 12584: 12585: lain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa, sista vastaavat eläkelaitokset yhdessä työnte- 12586: mutta ei työntekijäin eläkelain 4 j eikä kijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoitta- 12587: 7 g §:n mukaista korotusta eikä sanotun lain vien eläkelaitosten ja merimieseläkekassan 12588: 9 §:n perusteella eläkkeen alkamisen, työttö- kanssa, siten kuin työntekijäin eläkelain 12589: myyseläkkeen osalta kuitenkin työntekijäin 12 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa sääde- 12590: eläkelain 4 c §:ssä tarkoitetun työttömäksi tään; sekä 12591: joutumispäivän jälkeen annettuja korotuksia, 4) jos työntekijäin eläkelain 8 §:n 1 mo- 12592: sekä siitä kuntootusrahan osasta, joka vastaa mentin mukaisesti on vähennettävä tähän 12593: 7 §:n 1 momenttia soveltaen myönnetystä lakiin perustuvaa eläkettä, josta vastaavat 12594: työkyvyttömyyseläkkeestä edellä mainitulla kaksi tai useampi eläkelaitos, jaetaan vähen- 12595: tavalla määräytyvää eläkkeen osaa, vastaa nys näiden kesken niiden vastuulla olevien 12596: yksin se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin eläkkeen osien suhteessa. 12597: työntekijä kuului saadessaan 7 §:n 1 mo- 12598: mentissa tarkoitetun sairauden, vian tai vam- 13 a § 12599: man taikka joutuessaan työttömäksi tai, jos Jollei tästä laista muuta johdu, on soveltu- 12600: hän ei silloin enää ollut tämän lain piiriin vin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä 12601: kuuluvassa työsuhteessa, se eläkelaitos, jon- työntekijäin eläkelain 1 §:n 6 momentissa, 12602: ka piiriin hän viimeksi on kuulunut; lisäksi 3 §:n 2 momentissa, 3 a §:ssä, 4 §:n 1 ja 5 12603: eläkelaitos on vastuussa siitä eläkkeen tai momentissa, 4 a §:n 2-6 momentissa, 12604: kuntootusrahan määrästä, joka ministeriön 4 b-4 d, 4 f-4 h ja 4 j-4 n §:ssä, 5 §:n 12605: antamien perusteiden mukaan on erikseen 6 momentissa, 5 c, 7 f-7 h, 8, 8 a-8 g, 9, 12606: siirretty eläkelaitoksen vastuulla olevaan 9 a, 10, 10 a, 10 c ja 12 §:ssä, 12 a §:n 4 ja 12607: eläkkeen osaan työntekijäin eläkelain 5 momentissa, 13 a, 13 b ja 14 §:ssä, 15 §:n 12608: 12 a §:n 5 momentin mukaisesti; 2 momentissa sekä 15 a, 15 b, 16, 17, 17 a, 12609: 3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja 17 b, 18, 19 a-19 d, 20, 21, 21 a-21 f, 22 12610: työttömyyseläkkeistä, lukuun ottamatta työn- ja 23 §:ssä säädetään. 12611: tekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2 koh- --- 12612: dan ja merimieseläkelain 3 a §:n 2 momen- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 12613: tin 2 kohdan mukaisesti maksettavaa mää- mikuuta 1997. 12614: rää, eläkkeiden ja kuntootusrahan niistä osis- Tämän lain 9 §:n 1 momentin 1 kohtaa so- 12615: ta, jotka ylittävät 1 ja 2 kohdan mukaiset velletaan määrättäessä eläkelaitosten vastuu- 12616: määrät, perhe-eläkkeestä, osa-aikaeläkkeestä ta vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se pe- 12617: samoin kuin työntekijäin eläkelain perusteel- rustuu tämän lain voimaantulon jälkeen an- 12618: la maksettavista vastaavista vähimmäiseläke- saittuihin palkkoihin. 12619: turvan mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen Sen estämättä, mitä tämän lain 9 §:n 1 12620: osista ja vastaavista merimieseläkelain pe- momentin 1-3 kohdassa ja 10 §:n 2 ja 3 12621: rusteella maksettavista, sanotun lain 3 a §:n momentissa säädetään, eläkelaitoksen vas- 12622: 4 momentissa tarkoitetuista eläkkeen osista tuulla olevia eläkkeen ja kuntootusrahan osia 12623: sekä eläkevastuun laskuperusteiden yleisestä pienennetään eläkevastuun laskuperusteiden 12624: muutoksesta sekä 1 ja 2 kohdassa tarkoite- muuttamisen johdosta tämän lain voimaan 12625: tuista siirroista johtuvista kustannuksista sa- tullessa siten, että niiden pääoma-arvo säi- 12626: moin kuin eläketurvakeskuksen kustannuk- lyy. 12627: 12628: 12629: 12630: 12631: Laki 12632: merimieseläkelain 3 a § :n muuttamisesta 12633: 12634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12635: muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/1956) 3 a §:n 2 ja 12636: 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 momentti laeissa 1346/1990, 1595/1993 ja 1745/1995 12637: sekä 3 momentti mainitussa laissa 1346/1990 seuraavasti: 12638: EV 248/1996 vp - HE 241/1996 vp 9 12639: 12640: 3 a § 3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja 12641: työttömyyseläkkeistä, lukuun ottamatta työn- 12642: Tämän lain mukaisen eläkkeen työnteki- tekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2 koh- 12643: jäin eläkelain vähimmäiseläketurvaa vastaa- dan ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien 12644: vasta osasta ja kuntoutusrahasta eläkekassa työntekijäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 2 12645: on vastuussa seuraavasti: kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, 12646: 1) vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se pe- eläkkeiden ja kuntoutusrahan niistä osista, 12647: rustuu palvelusaikaan ennen sitä kalenteri- jotka ylittävät 1 ja 2 kohdan mukaiset mää- 12648: vuotta, jona työntekijä täyttää 55 vuotta, rät, perhe-eläkkeestä, osa-aikaeläkkeestä se- 12649: eläkekassa on vastuussa määrästä, joka vas- kä eläkevastuun laskuperusteiden yleisestä 12650: taa kolmasosaa kyseisen vuoden osalta kart- muutoksesta sekä 1 ja 2 kohdassa tarkoite- 12651: tuvasta eläkkeestä laskettuna sosiaali- ja ter- tuista siirroista johtuvista kustannuksista vas- 12652: veysministeriön antamien perusteiden mukai- taa eläkekassa yhdessä työntekijäin eläkelain 12653: sesti; lisäksi eläkekassa on vastuussa siitä ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- 12654: eläkkeen määrästä, joka ministeriön anta- tekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoit- 12655: mien perusteiden mukaan on erikseen siir- tavien eläkelaitosten kanssa siten kuin työn- 12656: retty eläkekassan vastuulla olevaan eläkkeen tekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 koh- 12657: osaan tämän osan arvon säilyvyyden tukemi- dassa säädetään. 12658: seksi tai eläkekassan vastuun ulottamiseksi Sen lisäksi, mitä edellä säädetään, eläke- 12659: eläkkeeseen, myös siltä osin kuin se perus- kassa vastaa yhdessä 2 momentin 3 kohdas- 12660: tuu palvelusaikaan sen kalenterivuoden jäl- sa tarkoitettujen eläkelaitosten kanssa työn- 12661: keen, jona työntekijä täyttää 54 vuotta, tai tekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 ja 5 12662: työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkeaikaan, kohdan mukaisesti työntekijäin eläkelain 12663: taikka työntekijäin eläkelain 12 a §:n 5 mo- perusteella maksettavista, 2 momentin 3 12664: mentin mukaisesti; kohtaa vastaavista vähimmäiseläketurvan 12665: 2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista ja 12666: myönnetty 12 a §:ää soveltaen, sellaisen vastaavista lyhytaikaisissa työsuhteissa ole- 12667: työttömyyseläkkeen 30/lOO:sta, joka on vien työntekijäin eläkelain perusteella mak- 12668: myönnetty 12 a §:ää soveltaen näihin eläk- settavista eläkkeistä ja eläkkeen osista sekä 12669: keisiin luettuna myös työntekijäin eläkelain eläketurvakeskuksen kustannuksista. Lisäksi 12670: ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- on soveltuvin osin voimassa, mitä työteki- 12671: tekijäin eläkelain (134/1962) perusteella saa- jäin eläkelain 12 a §:n 4 ja 5 momentissa 12672: tavat eläkkeen osat, mutta ei 25 a §:n eikä säädetään. 12673: 15 d § :n mukaista korotusta eikä 18 § :n pe- 12674: rusteella eläkkeen alkamisen, työttömyys- 12675: eläkkeen osalta kuitenkin 15 e §:ssä tarkoi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12676: tetun työttömäksi joutumispäivän, jälkeen kuuta 1997. 12677: annettuja korotuksia, sekä siitä kuntoutusra- Tämän lain 3 a §:n 2 momentin 1 kohtaa 12678: han osasta, joka vastaa 12 a §:ää soveltaen sovelletaan määrättäessä eläkekassan vastuu- 12679: myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä edel- ta vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se pe- 12680: lä mainitulla tavalla määräytyvää työnteki- rustuu tämän lain voimaantulon jälkeiseen 12681: jäin eläkelain vähimmäiseläketurvaa vastaa- palvelusaikaan. 12682: vaa eläkkeen osaa, vastaa yksin eläkekassa; Sen estämättä, mitä tämän lain 3 a §:n 2 ja 12683: lisäksi eläkekassa on vastuussa siitä eläk- 3 momentissa säädetään, 3 a §:n 2 momen- 12684: keen tai kuntoutusrahan määrästä, joka mi- tin mukaisia eläkekassan vastuulla olevia 12685: nisteriön antamien perusteiden mukaan on eläkkeen ja kuntoutusrahan osia pienenne- 12686: erikseen siirretty eläkekassan vastuulla ole- tään eläkevastuun laskuperusteiden muutta- 12687: vaan osaan työntekijäin eläkelain 12 a §:n 5 misen johdosta tämän lain voimaan tullessa 12688: momentin mukaisesti; sekä siten, että niiden pääoma-arvo säilyy. 12689: 12690: 12691: 12692: 12693: 270107 12694: 10 EV 248/1996 vp- HE 24111996 vp 12695: 12696: 12697: Laki 12698: vakuutuskassalain 79 §:n muuttamisesta 12699: 12700: 12701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12702: muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun vakuutuskassalain (1164/1992) 79 §:n 2 12703: momentti seuraavasti: 12704: 79 § kuutusvastuuta, joka vastaa työntekijäin elä- 12705: kelain muuttamisesta annetun lain ( 1 ) 12706: Vakuutusmaksuvastuu vastaa voimassa voimaantulosäännöksen 4 momentin mukai- 12707: olevissa sitoumuksissa tarkoitetuista tulevista sesta siirrosta eläkekassalle aiheutuvaa vas- 12708: vakuutustapahtumista johtovien suoritusten tuuta. 12709: ja näistä sitoumuksista aiheutuvien muiden 12710: menojen pääoma-arvoa vähennettynä tule- 12711: vien vakuutusmaksujen pääoma-arvolla. Va- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 12712: kuutusmaksuvastuuna pidetään myös lisäva- mikuuta 1997. 12713: 12714: 12715: 12716: 12717: Laki 12718: eläkesäätiölain 43 §:n muuttamisesta 12719: 12720: 12721: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12722: muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1995 annetun eläkesäätiölain (1774/1996) 43 §:n 2 mo- 12723: mentti seuraavasti: 12724: 43 § etuoksista siltä osin kuin eläkkeen tai muun 12725: etuuden on katsottava karttuneen tilinpää- 12726: Eläkevastuu lasketaan sosiaali- ja terveys- töshetkeen mennessä sekä eläkesäätiön 12727: ministeriön määräysten mukaisesti: toimintapiiriin kuuluneiden henkilöiden vas- 12728: 1) ennen tilinpäätöshetkeä alkaneista eläk- taisistä eläkkeistä ja muista etuuksista; sekä 12729: keistä ja muista etuuksista; 3) siitä määrästä, joka työntekijäin eläke- 12730: 2) eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien lain muuttamisesta annetun lain ( /1996) 12731: henkilöiden vastaisista eläkkeistä ja muista voimaantulosäännöksen 4 momentin mukai- 12732: EV 248/1996 vp- HE 241/1996 vp 11 12733: 12734: sesti on siirretty eläkesäätiön vastuulle. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 12735: mikuuta 1997. 12736: 12737: 12738: 12739: 12740: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996 12741: EV 249/1996 vp - HE 234/1996 vp 12742: 12743: 12744: 12745: 12746: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Slovenian 12747: kanssa tehdyn Eurooppa-sopimuksen eräiden määräysten 12748: hyväksymisestä 12749: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta on päättänyt hyväksyä 12750: n:o 23411996 vp Slovenian kanssa tehdyn 12751: Eurooppa-sopimuksen eräiden määräysten Luxemburgissa 10 päivänä kesäkuu- 12752: hyväksymisestä. ta 1996 Euroopan yhteisöjen ja niiden 12753: Eduskunnalle on ulkoasiainvaliokunta an- 12754: tanut asiasta mietintönsä n:o 25/1996 vp. Euroopan unionina toimivien jäsen- 12755: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valtioiden sekä Slovenian tasavallan 12756: jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvissa lainsää- välisestä assosioinnista tehdyn Eu- 12757: däntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvos- rooppa-sopimuksen määräykset, jotka 12758: tossa siitä, ettei assosiointineuvostossa pää- vaativat eduskunnan suostumuksen. 12759: tetä tällaisista asioista ennen kuin niiden 12760: järjestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraa- 12761: on ollut kohtuullisesti aikaa. van lain: 12762: 12763: 12764: Laki 12765: Slovenian kanssa tehdyn Eurooppa-sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 12766: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 12767: 1§ 2 § 12768: Luxemburgissa 10 päivänä kesäkuuta 1996 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 12769: Euroopan yhteisöjen ja niiden Euroopan töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 12770: unionina toimivien jäsenvaltioiden sekä Slo- 12771: venian tasavallan välisestä assosioinnista teh- 12772: dyn Eurooppa-sopimuksen määräykset ovat, 3 § 12773: mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voi- Tämä laki tulee voimaan asetuksella sää- 12774: massa niin kuin siitä on sovittu. dettävänä ajankohtana. 12775: 12776: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996 12777: 12778: 12779: 12780: 12781: 260776 12782: EV 250/1996 vp - HE 235/1996 vp 12783: 12784: 12785: 12786: 12787: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Euroopan yh- 12788: teisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä 12789: assosiaatiosta tehdyn Euro-Välimeri-sopimuksen eräiden mää- 12790: räysten hyväksymisestä 12791: 12792: 12793: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta on päättänyt 12794: n:o 23511996 vp Euroopan yhteisöjen ja nii- 12795: den jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion vä- hyväksyä Brysselissä 20 päivänä 12796: lisestä assosiaatiosta tehdyn Euro-Välimeri- marraskuuta 1995 Euroopan yh- 12797: sopimuksen eräiden määräysten hyväksymi- teisöjen ja niiden jäsenvaltioiden 12798: sestä. sekä Israelin valtion välisestä as- 12799: Eduskunnalle on ulkoasiainvaliokunta an- sosiaatiosta tehdyn Euro- V älimeri- 12800: tanut asiasta mietintönsä n:o 26/1996 vp. sopimuksen määräykset, jotka vaati- 12801: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto vat eduskunnan suostumuksen. 12802: jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvissa lainsää- 12803: däntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvos- Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraa- 12804: tossa siitä, ettei assosiointineuvostossa pää- van lain: 12805: tetä tällaisista asioista ennen kuin niiden jär- 12806: jestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin 12807: on ollut kohtuullisesti aikaa. 12808: 12809: 12810: 12811: Laki 12812: Israelin kanssa tehdyn Euro-Välimeri-assosiaatiosopimuksen eräiden määräysten 12813: hyväksymisestä 12814: 12815: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 12816: 1§ 2 § 12817: Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 1995 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 12818: Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioi- töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 12819: den sekä Israelin valtion välisestä assosiaa- 12820: tiosta tehdyn Euro-Välimeri -sopimuksen 3 § 12821: määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsää- Tämä laki tulee voimaan asetuksella sää- 12822: dännön alaan, voimassa niin kuin siitä on dettävänä ajankohtana. 12823: sovittu. 12824: 12825: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996 12826: 12827: 12828: 12829: 12830: 270103 12831: EV 251/1996 vp - HE 51/1996 vp 12832: 12833: 12834: 12835: 12836: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vähittäis- 12837: kaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta 12838: 12839: 12840: 12841: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys jolle talousvaliokunta on antanut asiasta mie- 12842: n:o 51/1996 vp laiksi vähittäiskaupan ja tintönsä n:o 27/1996 vp, on hylännyt la- 12843: eräiden työliikkeiden liikeajasta. Eduskunta, kiehdotuksen. 12844: 12845: 12846: 12847: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996 12848: 12849: 12850: 12851: 12852: 270104 12853: 1 12854: 12855: 12856: 1 12857: EV 25211996 vp - HE 239/1996 vp 12858: 12859: 12860: 12861: 12862: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi varainsiir- 12863: toverolain 64 §:n ja verohallintolain 14 §:n muuttamisesta 12864: 12865: 12866: 12867: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys sesta. Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta 12868: n:o 239/1996 vp laeiksi varainsiirtoverolain on antanut asiasta mietintönsä n:o 4711996 12869: 64 §:n ja verohallintolain 14 §:n muuttami- vp, on hyväksynyt seuraavat lait: 12870: 12871: 12872: 12873: 12874: Laki 12875: varainsiirtoverolain 64 §:n muuttamisesta 12876: 12877: 12878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12879: lisätään 29 päivänä marraskuuta 1996 annetun varainsiirtoverolain (93111996) 64 §:ään 12880: uusi 4 momentti seuraavasti: 12881: 64 § sovelletaan vuoden 1997 loppuun leima- 12882: verolain 100 c, 100 d, 101 a ja 101 b §:n 12883: V eron maksaminen ja menettely säännöksiä. 12884: 12885: 12886: V arainsiirtoveroa koskevien tietojen ja 12887: asiakirjojen salassapitoon ja luovuttamiseen Tämä laki tulee voimaan päivänä 12888: sekä salassapitovelvollisuuden rikkomiseen kuuta 199 . 12889: 12890: 12891: 12892: 12893: 270106 12894: 2 EV 252/1996 vp - HE 239/1996 vp 12895: 12896: 12897: Laki 12898: verohallintolain 14 §:n muuttamisesta 12899: 12900: 12901: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12902: muutetaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun verohallintolain (1557/1995) 14 §:n 4 mo- 12903: mentti seuraavasti: 12904: 14 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 12905: kuuta 199. 12906: Voimaantulo 12907: 12908: Tällä lailla kumotun verohallintolain 12909: 5 a §:n säännöksiä oikeudesta tietojen oma- 12910: aloitteiseen luovuttamiseen sovelletaan kui- 12911: tenkin vuoden 1997 loppuun. 12912: 12913: 12914: 12915: 12916: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996 12917: EV 253/1996 vp - HE 238/1996 vp 12918: 12919: 12920: 12921: 12922: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi elinkeino- 12923: tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja 19 §:n väliai- 12924: kaisesta muuttamisesta sekä arvonlisäverolain 15 ja 29 §:n ja me- 12925: renkulun veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n muuttami- 12926: sesta 12927: 12928: 12929: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n 12930: n:o 238/1996 vp laeiksi elinkeinotulon ve- muuttamisesta. Eduskunta, jolle valtiovarain- 12931: rottamisesta annetun lain muuttamisesta ja valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 12932: 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä ar- 4811996 vp, on hyväksynyt seuraavat lait: 12933: vonlisäverolain 15 ja 29 §:n ja merenkulun 12934: 12935: 12936: Laki 12937: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja 19 §:n väliaikaisesta 12938: muuttamisesta 12939: 12940: 12941: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12942: muutetaan väliaikaisesti elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun 12943: lain (36011968) 19 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1981 anne- 12944: tussa laissa (859/1981), sekä 12945: lisätään lakiin uusi 19 a ja 27 c § seuraavasti: 12946: 1 luku palvelulla tarkoitetaan vähintään 10 vuoden 12947: sopimukseen perustuvaa tien tai rautatien 12948: Yleiset jaksottamissäännökset suunnittelu-, rakentamis-, rahoitus- ja kun- 12949: nossapito_J?alvelua, josta saatava vastike mää- 12950: 19 § räytyy liikennemäärän tai muun vastaavan 12951: tien tai rautatien käyttöä kuvaavan suonte- 12952: Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- määrän (liikennesuoritteen) perusteella. Ko- 12953: tään, luottolaitostoiminnasta annetussa laissa konaishoitopalvelua katsotaan luovutetuksi 12954: ( 1607/1993) tarkoitetun luottolaitoksen ve- kunakin verovuonna määrä, joka vastaa ve- 12955: ronalaiseksi tuloksi ei lueta verovuosilta rovuonna toteutuneiden liikennesuoritteiden 12956: 1992-1999 toimitettavissa verotoksissa määrää. 12957: maksamatta olevia korkoja saamisista, joiden 12958: pääoma on merkittävä rahoitustarkastuksen 27 c § 12959: antaman määräyksen mukaan järjestämättö- Edellä 19 a §:ssä tarkoitetun kokonaishoi- 12960: miksi ja joita korkoja luottolaitos ei saa ra- topalvelun tuottamisesta johtuvat menot ja 12961: hoitustarkastuksen määräyksen mukaan kir- tien tai rautatien rakentamisen ra- 12962: jata tilinpäätöksessä tuotoksi. hoittamisesta johtuneet rakennusaikaiset ko- 12963: rot vähennetään yhtä suurina vuotuisina 12964: 19 a § poistoina jäijellä olevana sopimuskautena 12965: Valtion suorittama korvaus yleisen tien tai siitä verovuodesta alkaen, jonka aikana tie 12966: rautatien kokonaishoitopalvelusta on sen tai rautatie on otettu käyttöön. 12967: verovuoden tuottoa, jonka aikana kokonais- Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan 12968: hoitopalvelu on luovutettu. Kokonaishoito- tien tai rautatien kunnossapitomenoihin 12969: 12970: 12971: 270105 12972: 2 EV 253/1996 vp - HE 238/1996 vp 12973: 12974: ainoastaan siltä osin kuin menon todennäköi- Lain 19 §:n 3 momentti on kuitenkin voi- 12975: nen vaikutusaika on vähintään kolme vuotta. massa vuoden 1999 loppuun ja sitä sovel- 12976: letaan jo vuodelta 1996 toimitettavassa vero- 12977: tuksessa. 12978: Lain 27 c §:ää sovelletaan verovelvollisen 12979: Tämä laki tulee voimaan päivänä vaatimuksesta myös ennen lain voimaantuloa 12980: kuuta 199 . Lakia sovelletaan ensi kerran syntyneisiin kokonaishoitopalvelun tuottami- 12981: vuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa. sesta johtuviin menoihin. 12982: 12983: 12984: 12985: 12986: Laki 12987: arvonlisäverolain 15 ja 29 §:n muuttamisesta 12988: 12989: 12990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12991: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 29 §:n 8 12992: kohta sekä 12993: lisätään 15 §:ään uusi 2 momentti ja 29 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 16 12994: päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla (1218/1994), uusi 9 kohta ja uusi 2 momentti seu- 12995: raavasti: 12996: 15 § sen laitteen taikka pelin vaatiman tilan luo- 12997: vuttamisesta kiinteistöltä; 12998: Jäljempänä 29 §:n 1 momentin 9 kohdassa 9) yleisen tien tai rautatien kokonaishoito- 12999: tarkoitettu yleisen tien tai rautatien koko- palvelun luovuttamisesta valtiolle. 13000: naishoitopalvelu katsotaan 1 momentin 1 Edellä 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetul- 13001: kohdassa tarkoitetulla tavalla suoritetuksi la kokonaishoitopalvelulla tarkoitetaan ylei- 13002: liikennesuoritteen laskentajakson päättyessä. sen tien tai rautatien rakentamis- ja kunnos- 13003: sapitopalvelua, josta saatava vastike määräy- 13004: 29 § tyy liikennemäärän tai muun vastaavan tien 13005: Sen estämättä, mitä 27 §:ssä säädetään, tai rautatien käyttöä kuvaavan suoritemäärän 13006: veroa suoritetaan: (liikennesuoritteen) perusteella. 13007: 8) ilmoitus- tai mainostilan, ajanviete- tai Tämä laki tulee voimaan päivänä 13008: virvoitusjuoma-automaatin tai muun sellai- kuuta 199. 13009: 13010: 13011: 13012: 13013: Laki 13014: merenkulun veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n muuttamisesta 13015: 13016: 13017: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13018: muutetaan merenkulun veronhuojennuksista 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetun lain 13019: (433/1981) 6 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä joulu- 13020: kuuta 1993 annetussa laissa (1265/1993), seuraavasti: 13021: EV 253/1996 vp - HE 238/1996 vp 3 13022: 13023: 6 § 14 § 13024: Verovelvollisella, joka vuosina 1981- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 13025: 1993 tilaa Suomesta I A tai sitä korkeam- kuuta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta 13026: paan jäämaksuluokkaan rakennettavan, net- 1981-1995 toimitettavissa verotuksissa. 13027: tovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteriton- Lain 6 §:ää sovelletaan kuitenkin myös vuo- 13028: nin aluksen, on oikeus siltä verovuodelta, silta 1996-2002 toimitettavissa verotuksissa 13029: jona alus on otettu käyttöön ja kolmelta sitä ja 7-11 §:n alushankintavarausta koskevia 13030: seuraavalta verovuodelta toimitettavissa ve- säännöksiä vuosilta 1996-1998 toimitetta- 13031: rotuksissa vähentää laivanvarustustoiminnan vissa verotuksissa. 13032: tulosta muiden sallittujen vähennysten lisäksi 13033: kunakin vuonna määrä, joka on 3 prosenttia 13034: aluksen hankintamenosta (jäämaksuluokka- 13035: vähennys). Verovelvollisella, joka vuosina Tämä laki tulee voimaan pä~vän~. 13036: 1994-1998 tilaa Suomesta tai ulkomailta kuuta 199 . Lakia sovelletaan enstmmmsen 13037: edellä tarkoitetun aluksen, on oikeus vähen- kerran vuodelta 1997 toimitettavassa vero- 13038: tää laivanvarustustoiminnan tulosta siltä ve- tuksessa. 13039: rovuodelta, jona alus on otettu käyttöön, ja 13040: sitä seuraavalta verovuodelta toimitettavassa 13041: verotuksessa molempina vuosina määrä, joka 13042: on 3 prosenttia aluksen hankintamenosta. 13043: 13044: 13045: 13046: 13047: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 13048: EK 1/1996 vp- Taloudellisten suhteiden rajoittaminen Ruandaan (A 3/1995 vp) 13049: 13050: 13051: 13052: 13053: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on 13054: saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 13055: Ruandaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi- 13056: sestä annetun asetuksen muuttamisesta 13057: 13058: Eduskunnan tietoon on vuoden 1995 valtio- kaisesti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhe- 13059: päivillä saatettu 1 päivänä syyskuuta 1995 annet- miehelle. Nyt koolla oleva eduskunta, jolle ulko- 13060: tu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvalli- asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä 13061: suusneuvoston Ruandaa koskevaan päätökseen n:o 411996 vp, on pitänyt asetusta tarpeellisena ja 13062: perustuvien velvoitusten täyttämisestä annetun päättänyt, 13063: asetuksen muuttamisesta (1 093/95). Eräiden 13064: Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntienjäsenenä ettei puheena olevaa asetusta ole kumot- 13065: kuuluvien velvoitusten täyttämisestä 29 päivänä tava. 13066: joulukuuta 1967 annetun lain (659/67) 2 §:n mu- 13067: 13068: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996 13069: 13070: 13071: 13072: 13073: 260059 13074: EK 2/1996 vp- Taloudellisten suhteiden rajoittaminen Jugoslavian Iiittotasavaltaan (A 4/1995 vp) 13075: 13076: 13077: 13078: 13079: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on 13080: saatettu asetus eräistä väliaikaisista poikkeuksista Yhdistyneiden 13081: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Jugoslavian liittotasavaltaa 13082: (Serbia ja Montenegro) ja eräitä Kroatian tasavallan ja Bosnian ja 13083: Herzegovinan tasavallan alueita koskeviin päätöksiin perustuvien 13084: velvoitusten täyttämisestä annetun asetuksen soveltamiseen 13085: 13086: Eduskunnan tietoon on vuoden 1995 valtio- Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten 13087: päivillä saatettu 1 päivänä joulukuuta 1995 an- täyttämisestä 29 päivänä joulukuuta 1967 anne- 13088: nettu asetus eräistä väliaikaisista poikkeuksista tun lain (659/67) 2 §:n mukaisesti asetus on ilmoi- 13089: Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneu- tettu eduskunnan puhemiehelle. Nyt koolla oleva 13090: voston Jugoslavian liittotasavaltaa (Serbia ja eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta on anta- 13091: Montenegro) ja eräitä Kroatian tasavallan ja nut asiasta mietintönsä n:o 5/1996 vp, on pitänyt 13092: Bosnian ja Herzegovinan tasavallan alueita kos- asetusta tarpeellisena ja päättänyt, 13093: keviin päätöksiin perustuvien velvoitusten täyt- 13094: tämisestä annetun asetuksen soveltamiseen ettei puheena olevaa asetusta ole kumot- 13095: (1338/95). Eräiden Suomelle Yhdistyneiden tava. 13096: 13097: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996 13098: 13099: 13100: 13101: 13102: 260060 13103: EK 3/1996 vp - VNS 2/1995 vp 13104: 13105: 13106: 13107: 13108: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta Lastensuoje- 13109: lusta kohti lapsipolitiikkaa 13110: 13111: Eduskunta on, saatuaan vuoden 1995 valtio- veydenhuollon erityisosaaminen on voitava säi- 13112: päivillä valtioneuvoston selonteon Lastensuoje- lyttää väestövastuista palvelurakennetta kehitet- 13113: lusta kohti lapsipolitiikkaa, lähettänyt sen lau- täessä. Näin taataan perheille, lapsille ja nuoriiie 13114: suntoa varten sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, palvelut, jotka ehkäisevät erityisen tehokkaasti 13115: joka on antanut siitä nyt koolla olevalle eduskun- ongelmia ja ohjaavat varhaisessa vaiheessa hoi- 13116: nalle mietintönsä n:o 3/1996 vp. toon. Ne ovat siksi kokonaistaloudellisesti perus- 13117: Eduskunta edellyttää sosiaali- ja terveysvalio- teltuja. 13118: kunnan mietintöön sisältyvään perustelulausu- Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa 13119: maan yhtyen hallituksen talousarvion ja lainsää- asianmukaisesti huomioon, mitä sosiaali- ja ter- 13120: dännön valmistelussa huolehtivan lasten, nuor- veysvaliokunnan mietinnön liitteenä olevassa si- 13121: ten ja lapsiperheiden aseman oikeudenmukai- vistysvaliokunnan lausunnossa on sanottu. 13122: sesta kehittämisestä. Lasten ja nuorten tulevai- Eduskunta on hyväksynyt selonteon johdosta 13123: suudelle ovat koulu ja maksuton esiopetus kes- sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mu- 13124: keisiä palveluja ja tärkeä väylä elämänhallin- kaisen lausunnon ja päättänyt lähettää sen tie- 13125: nan saavuttamiseen. Neuvoloiden ja kouluter- doksi valtioneuvostolle. 13126: 13127: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 13128: 13129: 13130: 13131: 13132: 260094 13133: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13134: 13135: 13136: 13137: 13138: Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1996 lisätalousarvioksi 13139: antaman esityksen johdosta 13140: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys lisätalousarvioesityksessä tai että se muilla toi- 13141: n:o 3 vuoden 1996 lisätalousarvioksi. Valtiova- menpiteillä huolehtii eduskunnan lausumassa 13142: rainvaliokunta on antanut asiasta eduskunnalle tarkoitetun korvauksen suorittamisesta. 13143: mietintönsä n:o 5/1996 vp. Pääluokka 32 13144: Momentti 27.10.16 Eduskunta edellyttää, että hallituksen on 13145: Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkoval- saatettava eduskunnan käsiteltäväksi valtionyh- 13146: mistelussa ottaa huomioon puuttuvan tilausval- tiöiden yksityistämisessä noudatettavat periaat- 13147: tuuden puolustustarviketeollisuudelle aiheutta- teet. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että 13148: mat ongelmat. nykyistä olennaisesti merkittävämpi osuus yk- 13149: Luku 31.24 sityistämisestä saatavista tuloista käytetään vä- 13150: Eduskunta toteaa, että menettelyä, jossa jo littömästi taloudellista toimeliaisuutta palvele- 13151: aloitettujen hankkeiden loppuunsaattamisesta ei viin hankkeisiin, erityisesti teollisen toiminnan 13152: huolehdita, ei voida pitää hyväksyttävänä. edellytysten kehittämiseen ja rakenteen uusimi- 13153: Eduskunta viittaa vuoden 1996 talousarvioesi- seen. 13154: tystä koskevaan mietintöönsä ja kiinnittää eri- Luku 32.44 13155: tyistä huomiota pitkäjänteisen suunnittelun mer- Eduskunta edellyttää, että hallitus kiinnittää 13156: kitykseen hankkeita ja niiden rahoitusta suun- edelleen riittävää huomiota Teknologian kehit- 13157: niteltaessa. Mitä tulee edellä mainittuihin kes- tämiskeskuksen resurssien riittävyyteen. Edus- 13158: keneräisiin hankkeisiin, eduskunta edellyttää, kunta katsoo, että huipputeknologian kuten 13159: että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lisärahoituk- sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kasvu edel- 13160: sen osoittamiseksi sekä määrärahojen kohden- lyttää lisäinvestointeja alan tutkimukseen, tuo- 13161: tamiseksi ns. perustienpidon elvytyshankkeiden tekehitykseen ja korkeakoulutukseen. 13162: loppuunsaattamiseen. Momentti 34.06.21 13163: Luku 31.32 Eduskunta edellyttää, että jokaiselle ikäänty- 13164: Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa Sai- neelle pitkäaikaistyöttömälle on laadittava hen- 13165: maan sisäisen liikenteen edellyttämän jäänmur- kilökohtainen työllistämis-, koulutus- tai kun- 13166: ron määrärahatarpeen huomioon seuraavassa toutussuunnitelma. 13167: 13168: 13169: 13170: 13171: 260112 13172: 2 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13173: 13174: 13175: 13176: 13177: Vuoden 1996 lisätalousarvio 13178: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 1996 lisätalousarvion: 13179: 13180: 13181: 13182: 13183: TULOT 13184: 13185: 13186: Osasto 12 mk 13187: 13188: 13189: 12. SEKALAISET TULOT ............................................. . 712 036 000 13190: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ..................................... . 84 000 000 13191: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä ..... . 84 000 000 13192: 13193: 29. Opetusministeriön hallinnonala ........................................... . 40 000 000 13194: 91. -y~~tio~ osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista, 13195: hsaysta ................................................................ . 40 000 000 13196: 13197: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................... . 8455 000 13198: 04. EU:lta saatavat muut tulot, lisäystä ............................. .. 2 020 000 13199: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot, lisäystä ............. . 6 435 000 13200: 13201: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ............................. . 73 581000 13202: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto, lisäystä ..................... . 73 581 000 13203: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 3 13204: 13205: 39. Muut sekalaiset tulot ..................................................... . 506 000 000 13206: 10. Muut sekalaiset tulot, lisäystä .................................... .. 76 000 000 13207: 50. Tulot osakemyynnistä ............................................... . 430 000 000 13208: 13209: 13210: 13211: 13212: Osasto 13 13213: 13214: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET ......... . 165 000 000 13215: 03. Osinkotulot ................................................................ . 120 000 000 13216: 01. Osinkotulot valtionyhtiöistä, lisäystä .............................. . 120 000 000 13217: 13218: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset ................................. . 45 000 000 13219: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset, lisäystä ................ . 45 000 000 13220: 13221: Tulojen kokonaismäärä: 13222: 877 036 000 13223: 4 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13224: 13225: 13226: 13227: 13228: MENOT 13229: 13230: 13231: Pääluokka 24 mk 13232: 13233: 13234: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 87 207 000 13235: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ . 87 207 000 13236: 22. Suom.a~~ist:n valvontajoukkojen ylläpitomenot (arviomäärära- 13237: ha), hsaysta .......................................................... . 87 307 000 13238: 25. Siviili~~nki~.östön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomäärära- 13239: ha), hsaysta .......................................................... . 4 500 000 13240: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha), vähen- 13241: nystä .................................................................. . --4 600 000 13242: 13243: 13244: 13245: 13246: Pääluokka 25 13247: 13248: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ............... . 5 775 000 13249: 01. Oikeusministeriö (070) ................................ : .................... . 500 000 13250: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 500 000 13251: 13252: 47. Ulosottovirastot (090) ..................................................... . 1750 000 13253: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 1 750 000 13254: 13255: 50. Vankeinhoitolaitos (100) .................................................. . 3 000 000 13256: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v), lisä- 13257: ystä ................................................................... . 3 000 000 13258: 13259: 60. Eräät virastot (070) ....................................................... . 525 000 13260: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 525 000 13261: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 5 13262: 13263: Pääluokka 26 13264: 13265: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ . 14 255 000 13266: 75. Poliisitoimi (080) .......................................................... . 13 255 000 13267: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 13 255 000 13268: 13269: 90. Rajavartiolaitos (120) ..................................................... . 1000 000 13270: 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .................... . 1 000 000 13271: 13272: 13273: 13274: Pääluokka 27 13275: 13276: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 269 700 000 13277: 10. Puolustusvoimat (160) ..................................................... . 165 700 000 13278: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ... . 128 700 000 13279: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v), lisä- 13280: ystä ................................................................... . 37 000 000 13281: 13282: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ......................... . 104 000 000 13283: 21. YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimintamenot 13284: (arviomääräraha), lisäystä .......................................... . 104 000 000 13285: 13286: 13287: 13288: Pääluokka 28 13289: 13290: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ... 456 200 000 13291: 07. Eläkkeet (950) ............................................................. . -81300 000 13292: 05. Vakinaiset eläkkeet ja perhe-eläkkeet (arviomääräraha), vähen- 13293: nystä .................................................................. . -81300 000 13294: 13295: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960) ......................... . 17 000 000 13296: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä ........ . 17 000 000 13297: 13298: 64. Valtion kiinteistölaitos (050) ............................................. . 100 000 000 13299: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................. . 100 000 000 13300: 13301: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät hallinnon tukitoimenpiteet (990) ..... 10 500 000 13302: 22. Integraatiovalmennus ja tietojärjestelmien kehittäminen (siirto- 13303: määräraha 3 v), lisäystä ............................................ . 5 000 000 13304: 24. VEL-J?~:ust~inen ja varhaiskuntoutustoiminta (siirtomääräraha 13305: 2 v), hsaysta .......................................................... . 5 500 000 13306: 6 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13307: 13308: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt (040) ..................................... . 10 000 000 13309: 89. Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyöhön Baltian maiden 13310: kanssa (arviomääräraha) ............................................ . 10 000 000 13311: 13312: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaiDineo (840) ............................ . 400 000 000 13313: 88. Sponda Oy:n omaisuuden hankinta (arviomääräraha) .......... . 400 000 000 13314: 13315: 13316: 13317: 13318: Pääluokka 29 13319: 13320: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. . 126 800 000 13321: 01. Opetusministeriö (210) .................................................... . 500000 13322: 10. ~!äiden valti?~. kii~teistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomää- 13323: raraha 3 v), hsaysta ................................................. . 500 000 13324: 13325: 43. Yleissivistävä koulutus (220) ............................................. . 80 000 000 13326: 34. Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten perustamiskustannuk- 13327: siin (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................................. . 80 000 000 13328: 13329: 60. Ammattiopetus ja ammattikorkeakoulut (230) .......................... . -12 200000 13330: 21. Valtion ammatillisten oppilaitosten toimintamenot (siirtomäärä- 13331: raha 2 v), vähennystä ............................................... . -60 000 000 13332: 25. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopetuksen ke- 13333: hittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ......................... . 3 400 000 13334: 30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitosten ja ammat- 13335: t~~orkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäys- 13336: ta ...................................................................... . 10 100 000 13337: 34. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammatillisten 13338: oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuk- 13339: siin (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................................. . 30 000 000 13340: 50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitosten ja ammat- 13341: t~~orkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäys- 13342: ta ...................................................................... . 4 300 000 13343: 13344: 69. Aikuiskoulutus (250) ...................................................... . 5 000 000 13345: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustan- 13346: nuksiin (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............................ . 5 000 000 13347: 13348: 90. Taiteen tukeminen (290) .................................................. . 19 000 000 13349: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen 13350: (arviomääräraha), lisäystä .......................................... . 19 000 000 13351: 13352: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne (280) .................................. . 8 500 000 13353: 75. Perusl?~!an~uksetja talonrakennukset (osa EU) (siirtomääräraha 13354: 3 v), hsaysta .......................................................... . 8 500 000 13355: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 7 13356: 13357: 94. Kirjastotoimi (280) ........................................................ . 5 000 000 13358: 31. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (ar- 13359: viomääräraha), lisäystä ............................................. . 5 000 000 13360: 13361: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) ................... . 21000 000 13362: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuori- 13363: sonkasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha), lisäystä ......... . 21 000 000 13364: 13365: 13366: 13367: 13368: Pääluokka 30 13369: 13370: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 13371: NONALA ............................................................... . -15985000 13372: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n raken- 13373: netuki (670) ................................................................ . 1180 000 13374: 22. ~i:to- )a tilastojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), 13375: hsaysta ................................................................ . 1 180 000 13376: 13377: 32. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa 13378: EU) (670) .................................................................. . -26000000 13379: 41. Maata~.oustuot~?non tasapainottamismenot (siirtomääräraha 13380: 3 v), vahennysta ..................................................... . -26 000 000 13381: 13382: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) (670). -25000000 13383: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (osa EU) (arviomäärä- 13384: raha), vähennystä .................................................... . -25 000 000 13385: 13386: 36. Kala-, riista- ja porotalous (690) ........................................ . 7 500 000 13387: 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edis- 13388: täminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................ . 7 500 000 13389: 13390: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (670) ................................. . 5 335 000 13391: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 435 000 13392: 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha), lisäystä ................ . 4 900 000 13393: 13394: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (osa EU) (560) ............................ . 10 000 000 13395: 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (osa EU) 13396: (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ...................................... . 10 000 000 13397: 13398: 86. Metsätalous (osa EU) (680) .............................................. . 10 000 000 13399: 44. Metsänparannustuki (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .. . 10 000 000 13400: 8 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13401: 13402: 97. Kasvinjalostuslaitos (660) ................................................. . 1000 000 13403: 21. I_<.~svi~)alostuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), 13404: hsaysta ................................................................ . 1 000 000 13405: 13406: 13407: Pääluokka 31 13408: 13409: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ........... . 115161 000 13410: 24. Tielaitos (720) ............................................................. . 14 654 000 13411: 21. ~l~ist~~ teiden perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), 13412: hsaysta ................................................................ . 29 365 000 13413: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ..... . -19 711000 13414: 79. Jä!~e~pää-Lahti-moottoritien rakentamisen valmistelu (siirto- 13415: maararaha 2 v) ....................................................... . 5 000 000 13416: 13417: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................... . 12100 000 13418: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............... . 12 100 000 13419: 13420: 58. Radanpito (750) ........................................................... . 86 515 000 13421: 21. Ratah.a~~int?.keskus ja perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 13422: 2 v), hsaysta .......................................................... . 8 000 000 13423: 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ........ . 78 515 000 13424: 13425: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) ................... . 1892 000 13426: 22. ~~~kiJ:~us ja kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), 13427: hsaysta ................................................................ . 1 892 000 13428: 13429: 13430: Pääluokka 32 13431: 13432: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 13433: NONALA ............................................................... . 195 000 000 13434: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ..................................... . 95 000 000 13435: 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä ... . 25 000 000 13436: 85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (siirtomääräraha 2 v) ........ . 70 000 000 13437: 13438: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen (850) ........ . 80 000 000 13439: 46. A~ustus...~~~akkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi 13440: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ . 50 000 000 13441: 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (siirtomääräraha 2 v) 30 000 000 13442: 13443: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ....... : ............................. . 20 000 000 13444: 40. Yr~!ysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha), lisä- 13445: ysta ................................................................... . 20 000 000 13446: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 9 13447: 13448: Pääluokka 33 13449: 13450: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 13451: NONALA ............................................................... . -16419000 13452: 18. Sairausvakuutus (410) ..................................................... . -40000000 13453: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (ar- 13454: viomääräraha), vähennystä ......................................... . -40 000000 13455: 13456: 19. Eläkevakuutus (410) ...................................................... . -40000000 13457: 60. ~.altion os.~us kan~~neläkelaista johtuvista menoista (arviomää- 13458: raraha), vahennysta ................................................. . -40 000 000 13459: 13460: 21. Rintamaveteraanieläkkeet (410) .......................................... . -10 000 000 13461: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha), vähen- 13462: nystä .................................................................. . -10 000 000 13463: 13464: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) ... . -60000000 13465: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha), vähennystä ........ . -60 000 000 13466: 13467: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) .................. . 60 000 000 13468: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamis- 13469: kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ......................... . 60 000 000 13470: 13471: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö (420) ....................... . 73 581000 13472: 50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen kustan- 13473: nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................. . 73 581 000 13474: 13475: 13476: 13477: 13478: Pääluokka 34 13479: 13480: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA .................... . 5 000 000 13481: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano (620) .................................. . 5 000 000 13482: 21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimintamenot (siir- 13483: tomääräraha 2 v), lisäystä ............................................ 5 000 000 13484: 29. 'I)'övoim~P.?liit~isen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomää- 13485: raraha), lisaysta ....................................................... . 43 000 000 13486: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososi- 13487: aaliset edut (arviomääräraha), vähennystä ........................ . -43 000 000 13488: 13489: 2 260112 13490: 10 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13491: 13492: Pääluokka 35 13493: 13494: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA . . . . . . . . -368 500 000 13495: 11. Ympäristön suojelu (520) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 000 000 13496: 62. y~pä~istönsuojelun edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), 13497: hsaysta................................................................. 15 000 000 13498: 13499: 26. Alueelliset ympäristökeskukset (560) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 000 000 13500: 77. Ympäristötyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.......... 35 000 000 13501: 13502: 27. Suomen ympäristökeskus (560).. .. .. ... . .. .. ..... .. . ... . . ... .. ........ ... 7 000 000 13503: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha), lisäystä . . . . . . . 7 000 000 13504: 13505: 41. Valtion asuntorahasto (540)............................................... 1 000 000 13506: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.................... 1 000 000 13507: 13508: 45. Asunto- ja rakennustoimi (540)........................................... -426 500 000 13509: 53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki (arviomäärä- 13510: raha), vähennystä..................................................... -250 000 000 13511: 55. ~}ivelkaa~.tuneiden.. asunnonhankkijoiden korkotuki (arviomää- 13512: raraha), vahennysta..... .. . ... .. . ... . .. ........ .. .. .. .. . ..... .. . .. . .. -25 000 000 13513: 56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v), lisäystä . . . 350 000 000 13514: 62. Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (arviomääräraha), vähen- 13515: nystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -11 500 000 13516: 63. Asuntolainojen korkotuki (arviomääräraha), vähennystä........ --490 000 000 13517: 13518: Menojen kokonaismäärä: 13519: 13520: 874194000 13521: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 11 13522: 13523: 13524: 13525: 13526: Yksityiskohtaiset perustelut 13527: 13528: TULOT 13529: 13530: Osasto 12 13531: SEKALAISET TULOT 13532: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 13533: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 13534: tulot 84 009 000 mk. 13535: 13536: 13537: 13538: 13539: 29. Opetusministeriön hallinnonala 13540: 91. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpa- Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 13541: jaisten voittovaroista 40 000 000 mk. 13542: 13543: 13544: 13545: 13546: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 13547: 04. EU:lta saatavat muut tulot 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot 13548: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 13549: 2 020 000 mk. 6 435 000 mk. 13550: 13551: 13552: 13553: 13554: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 13555: 13556: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 13557: 73 581 000 mk. 13558: 12 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13559: 13560: 39. Muut sekalaiset tulot 13561: 13562: 10. Muut sekalaiset tulot 50. Tulot osakemyynnistä 13563: . Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän 430 000 000 13564: 76 000 000 mk. mk. 13565: 13566: 13567: 13568: 13569: Osasto 13 13570: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 13571: 03. Osinkotulot 13572: 13573: 01. Osinkotulot valtionyhtiöistä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 13574: 120 000 000 mk. 13575: 13576: 13577: 13578: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset 13579: 13580: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 13581: 45 000 000 mk. 13582: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13 13583: 13584: 13585: 13586: 13587: MENOT 13588: 13589: 13590: Pääluokka 24 13591: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 13592: Pääluokan perusteluja muutetaan kokonais- nonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla 13593: henkilöstömäärän osalta siten, että hallin- vuonna 1996 enintään 1 523 henkilötyövuotta. 13594: 13595: 13596: 13597: 13598: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa 13599: 13600: 69. Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoitus- siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja 13601: järjestelyt (siirtomääräraha 3 v) vuonna 1997 enintään 10 000 000 mk, vuonna 13602: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 1998 enintään 10 000 000 mk ja vuonna 1999 13603: vuoden 1996 aikana saa tehdä monenkeskisiä enintään 10 000 000 mk. 13604: rahoitusjärjestelyjä koskevia sopimuksia ja an- Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 13605: taa sitoumuksia vuoden 1996 jälkeisille vuosille netä lisämäärärahaa. 13606: yhteensä enintään 30 000 000 markan arvosta 13607: 13608: 13609: 13610: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 13611: 13612: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- palvelevan rauhanturvaamishenkilöstön palve- 13613: menot (arviomääräraha) lusajalleen ottamansa henkilövakuutuksen kus- 13614: Momentille myönnetään lisäystä 87 307 000 tannusten korvaamiseen. 13615: mk. 13616: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 13617: ten, että määrärahaa saa käyttää Suomen 13618: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhal- 13619: osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja lintaan (arviomääräraha) 13620: Euroopan turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestön 13621: Momentille myönnetään lisäystä 4 500 000 13622: rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa mk. 13623: (1465/95) tarkoitetun rauhanturvaamishenkilös- 13624: tön palkkaus-, päiväraha-, erityispäiväraha-, 13625: muonanparannusraha- ja koulutusmenojen ja 13626: valtion eläkemaksun sekä tilapäistyövoiman 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar- 13627: palkkausten maksamiseen. viomääräraha) 13628: Lisäksi määrärahaa saa käyttää IFOR:ssa Momentilta vähennetään 4 600 000 mk. 13629: 14 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13630: 13631: Pääluokka 25 13632: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 13633: Pääluokan perusteluja täydennetään siten, 1.6.1996 lukien enintään 13 henkilötyövuotta 13634: että hallinnonalalla saa lisäksi olla talousrikol- vastaava henkilöstömäärä. 13635: lisuuden ja harmaan talouden torjuntaa varten 13636: 13637: 13638: 13639: 01. Oikeusministeriö 13640: 13641: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin nettomäärärahaan myönnetään li- 13642: säystä 500 000 mk. 13643: 13644: 13645: 13646: 47. Ulosottovirastot 13647: 13648: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 750 000 13649: mk. 13650: 13651: 13652: 13653: 50. V ankeinhoitolaitos 13654: 13655: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siir- mk käyttösuunnitelman kohtaan 2. Pienehköt 13656: tomääräraha 3 v) uudisrakennus- ja peruskorjaustyöt. 13657: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 13658: 13659: 13660: 13661: 60. Eräät virastot 13662: 13663: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin nettomäärärahaan myönnetään li- 13664: säystä 525 000 mk. 13665: 13666: 13667: 13668: 13669: Pääluokka 26 13670: - " f 13671: SISAASIAINMINISTERION HALLINNONALA 13672: 05. Lääninhallitukset 13673: 13674: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tusyhteistyötä edistävän säätiön peruspääoman 13675: Momentin perusteluja täydennetään siten, maksamiseen. 13676: että määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 Momentille ei tämän johdosta myönnetä 13677: mk perustettavan suomalais-venäläistä koulu- lisämäärärahaa. 13678: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 15 13679: 13680: 75. Poliisitoimi 13681: 13682: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) siten, että määrärahaa saa käyttää myös viran- 13683: Momentille myönnetään lisäystä nettomää- omaisverkon suunnittelusta aiheutuvien meno- 13684: rärahaan 13 255 000 mk. jen maksamiseen. 13685: Lisäksi momentin perusteluja täydennetään 13686: 13687: 13688: 13689: 13690: 90. Rajavartiolaitos 13691: 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) mk käyttösuunnitelman kohtaan 2. Muut hank- 13692: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 keet. 13693: 13694: 13695: 13696: 13697: Pääluokka 27 13698: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 13699: 10. Puolustusvoimat 13700: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomää- Momentilta vähennetään 24 000 000 mk tul- 13701: räraha 3 v) liverojen maksamiseen myönnettyjä käyttämät- 13702: Momentille myönnetään lisäystä 128 700 000 tä jääviä määrärahoja. 13703: mk. Määrärahasta saa käyttää 42 700 000 mk 13704: Momentin perusteluja täydennetään siten, puolustusvoimien IFOR-operaatioon luovute- 13705: että vuonna 1996 saa tehdä kotimaisten tela- tun ampumatarvike-, ase-, pioneeri-, suojelu-, 13706: koiden työllisyystilanteen parantamiseksi meri- elektroniikka- ja kuljetusmateriaalin korvaaviin 13707: voimien alusten peruskorjaus- ja rakentamisti- hankintoihin. 13708: lauksia siten, että tilausvaltuudesta saa aiheutua 13709: valtiolle menoja vuosina 1996-1997 enintään 13710: 245 000 000 mk. Valtuuden käytöstä saa aiheu- 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siir- 13711: tua valtiolle menoja vuoden 1996 loppuun tomääräraha 3 v) 13712: mennessä enintään II 0 000 000 mk ja vuoden Momentille myönnetään lisäystä 37 000 000 13713: 1997 loppuun mennessä enintään 245 000 000 mk käyttösuunnitelman kohtaan 10. Peruspa- 13714: mk. rannukset. 13715: 13716: 13717: 13718: 13719: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 13720: ' 13721: 21. YKn ja ETYJ:n rauhanturvaamistoimin- tio- ja rakentajaosaston Bosnia-Herzegovinassa 13722: nan toimintamenot (arviomääräraha) toimeenpantavaan, NATO:njohtamaan IFOR- 13723: Momentille myönnetään lisäystä 104 000 000 operaatioon osallistumisesta aiheutuviin matka- 13724: mk. kustannus-, terveydenhoito-, kuljetus-, varusta- 13725: Lisämäärärahaa saa käyttää suomalaisen var- mis-, edustus- ja hallintomenoihin. 13726: 16 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13727: 13728: Pääluokka 28 13729: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 13730: 07. Eläkkeet 13731: 13732: 05. Vakinaiset eläkkeet ja perhe-eläkkeet (ar- Kunnan, seurakunnan ja yksityisen 13733: viomääräraha) palveluksen perusteella myönnetyt 13734: eläkkeet ja kuntoutustuet, perhe-eläk- 13735: Momentilta vähennetään 81 300 000 mk. keet sekä valtionapulaitosten eläk- 13736: keet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -10 400 000 13737: Vähennykset käyttösuunnitel- Kansanedustajain eläkkeet ja perhe- 13738: eläkkeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 000 000 13739: maan: mk Liikelaitokset ja liiketoimintaa har- 13740: Valtion palveluksen perusteella myön- joittavat valtion virastot ja laitokset -28 300 000 13741: netyt eläkkeet ja kuntoutustuet sekä 13742: perhe-eläkkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -41 600 000 Yhteensä -81 300 000 13743: 13744: 13745: 13746: 13747: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 13748: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomäärä- Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000 13749: raha) mk. 13750: 13751: 13752: 13753: 64. Valtion kiinteistölaitos 13754: 13755: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) vuonna 1996 saa tehdä käynnissä oleviin töihin 13756: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 liittyviä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu 13757: mk. valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään 13758: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 180 000 000 mk. 13759: 13760: 13761: 13762: 13763: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät hallinnon tukitoimenpiteet 13764: 13765: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomää- melle vuonna 1999 tulevan Euroopan unionin 13766: räraha 3 v) puheenjohtajuuden aiheuttamasta henkilöstön 13767: Momentin perusteluja täydennetään siten, lisävalmennuksesta johtuviin menoihin. 13768: että määrärahaa saa käyttää 10 henkilötyövuot- 13769: ta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi- 13770: määräaikaisiin tehtäviin. minta (siirtomääräraha 2 v) 13771: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000 13772: netä lisämäärärahaa. mk. 13773: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 13774: 22. Integraatiovalmennus ja tietojärjestelmien ten, että määrärahaa saa käyttää valtion elä- 13775: kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) kelain (280/66) mukaisten kuntoutuksesta ai- 13776: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 heutuvien muiden etuuksien kuin kuntoutustu- 13777: mk. en maksamiseen sekä Valtiokonttorin varhais- 13778: Lisäksi momentin perusteluja täydennetään kuntoutuksesta antamien ohjeiden mukaiseen 13779: siten, että määrärahaa saa käyttää myös Suo- toimintaan sekä kuntoutustoiminnan tutkimuk- 13780: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 17 13781: 13782: sesta, kehittämisestä ja koulutuksesta aiheutu- löstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin teh- 13783: viin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enin- täviin. 13784: tään kahta henkilötyövuotta vastaavan henki- 13785: 13786: 13787: 13788: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt 13789: 89. Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyö- Määrärahaa saa käyttää menojen maksami- 13790: hön Baltian maiden kanssa (arviomääräraha) seen, jotka aiheutuvat Suomen osallistumisesta 13791: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. rahoitusyhteistyöhön Baltian maiden kanssa. 13792: 13793: 13794: 13795: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen 13796: 88. Sponda Oy:n omaisuuden hankinta (ar- muksista aiheutuvien menojen maksamiseen. 13797: viomääräraha) Näitä sopimuksia saa tehdä siten, että niistä 13798: Momentille myönnetään 400 000 000 mk. aiheutuu valtiolle tai valtion vakuusrahastosta 13799: Määrärahaa saa käyttää Suomen Pankin annetun lain 1 §:n 5 momentissa tarkoitetulle 13800: kanssa Sponda Oy:n osakkeiden tai Sponda omaisuudenhoitoyhtiölle menoja enintään 13801: Oy:n omistamien yhtiöiden taikka näiden omai- 5 800 000 000 mk. 13802: suuden hankkimisesta valtiolle tehtävistä sopi- 13803: 13804: 13805: 13806: 13807: Pääluokka 29 13808: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 13809: Pääluokan perusteluja muutetaan Euroopan saa lisäksi olla 15 henkilötyövuoden sijasta 19 13810: unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien osalta henkilötyövuotta. 13811: siten, että ko. tehtävien johdosta hallinnonalalla 13812: 13813: 13814: 13815: 01. Opetusministeriö 13816: 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja mk perustettavan suomalais-venäläistä koulu- 13817: kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) tusyhteistyötä edistävän säätiön peruspääoman 13818: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 mk. maksamiseen ja enintään 200 000 mk avustuk- 13819: sena kyseiselle säätiölle. Lisäksi määrärahaa saa 13820: 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomää- käyttää neljää henkilötyövuotta vastaavan hen- 13821: räraha 2 v) kilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 13822: Momentin perusteluja täydennetään siten, Momentille ei tämän johdosta myönnetä 13823: että määrärahasta saa käyttää enintään 200 000 lisämäärärahaa. 13824: 3 260112 13825: 18 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13826: 13827: 43. Yleissivistävä koulutus 13828: 34. Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten saa edellisen lisäksi vahvistaa taajuuksia sellai- 13829: perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) sille perustamishankkeille, joille valtionosuus 13830: Momentille myönnetään lisäystä 80 000 000 tullaan myöntämään vuonna 1997 tai sen 13831: mk. jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista 13832: Momentin perusteluja muutetaan siten, että valtionosuuksista vuoden 1996 tammikuun hin- 13833: vuonna 1996 saa myöntää valtionosuutta pe- tatasossa on yhteensä enintään 500 000 000 mk. 13834: rustamishankkeille siten, että hankkeista aiheu- Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään 13835: tuvat valtionosuudet vuoden 1996 tammikuun 2 000 000 mk avustusten myöntämiseen perus- 13836: hintatasossa ovat yhteensä enintään 282 000 000 korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja kehit- 13837: mk. Valtionosuuksista enintään 192 000 000 mk tämistoimintaan. 13838: saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 1996 13839: 13840: 13841: 13842: 13843: 60. Ammattiopetus ja ammattikorkeakoulut 13844: 21. Valtion ammatillisten oppilaitosten toimin- 34. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja 13845: tamenot (siirtomääräraha 2 v) yksityisten ammatillisten oppilaitosten sekä am- 13846: Momentin nettomäärärahasta vähennetään mattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin 13847: 60 000 000 mk. (siirtomääräraha 3 v) 13848: Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000 13849: mk. 13850: 25. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikor- Momentin perusteluja muutetaan siten, että 13851: keakouluopetuksen kehittäminen (siirtomäärära- vuonna 1996 saa myöntää valtionosuutta pe- 13852: ha 2 v) rustamishankkeille siten, että hankkeista aiheu- 13853: Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 tuvat valtionosuudet ovat tammikuun 1996 13854: mk. hintatasossa yhteensä enintään 175 000 000 mk. 13855: Valtionosuuksista enintään 120 000 000 mk saa 13856: myöntää toteutusaikaisena. 13857: 30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten 13858: oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen käyttö- 50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten op- 13859: kustannuksiin (arviomääräraha) pilaitosten ja ammattikorkeakoulujen käyttökus- 13860: Momentille myönnetään lisäystä 10 100 000 tannuksiin (arviomääräraha) 13861: mk. Momentille myönnetään lisäystä 4 300 000 13862: Momentin perusteluja muutetaan siten, että mk. 13863: määrärahasta saa käyttää enintään 57 100 000 Momentin perusteluja muutetaan siten, että 13864: mk opetusministeriön määräämin perustein ope- määrärahasta saa käyttää enintään 20 600 000 13865: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun mk opetusministeriön määräämin perustein ope- 13866: lain 38 §:n ja ammattikorkeakouluopinnoista tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun 13867: annetun lain (255/95) 23 §:n mukaisina avus- lain 37 ja 38 §:n ja ammattikorkeakouluopin- 13868: tuksina talousarviossa yksilöityihin tarkoituk- noista annetun lain (255/95) 23 §:n mukaisina 13869: siin. avustuksina talousarviossa yksilöityihin tarkoi- 13870: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- tuksiin sekä siten, että nuorisoasteen koulutuk- 13871: ten, että määrärahalla saa rahoittaa 3 700 sen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista an- 13872: ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen netun lain (391191) 17 §:n mukaiseen tarkoituk- 13873: opiskelijapaikkaa, jotka opetusministeriö jakaa seen ammattikorkeakoulukokeiluihin myönnet- 13874: ammattikorkeakouluittain. tävä määräraha muutetaan 2 200 000 markaksi. 13875: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 19 13876: 13877: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- lijapaikkaa, jotka opetusministeriö jakaa am- 13878: ten, että määrärahalla saa rahoittaa 800 am- mattikorkeakouluittain. 13879: mattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen opiske- 13880: 13881: 13882: 13883: 69. Aikuiskoulutus 13884: 13885: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen ten, että vuonna 1996 saa myöntää valtionavus- 13886: perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) tusta ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten, 13887: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 ammatillisten erikoisoppilaitosten ja kansan- 13888: mk. opistojen perustamishankkeille yhteensä enin- 13889: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- tään 61 000 000 mk. 13890: 13891: 13892: 13893: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen 13894: 13895: Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suo- saa vuonna 1996 olla hyväksyttynä 725 800 000 13896: men Akatemian momenteilta 29.88.50 ja 53 markan arvosta. 13897: rahoitettavien tutkimushankkeiden sitoumuksia 13898: 13899: 13900: 13901: 13902: 90. Taiteen tukeminen 13903: 13904: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 13905: rat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) 5 500 000 mk teatteri- ja orkesterilain muutta- 13906: Momentille myönnetään lisäystä 19 000 000 misesta annetun lain (1277/94) 6 a §:n mukaisen 13907: mk. valtionavustuksen maksamiseen. Lisäksi mää- 13908: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- rärahasta saa käyttää 1 150 000 mk kulttuuri- 13909: ten, että kuntien kulttuuritoimintaan myönnet- historiallisten museoiden valtionavustuksiin se- 13910: tävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta kä 2 550 000 mk museo- ja perinnealan järjes- 13911: saa käyttää 630 000 mk rahoituslain 38 §:n töille myönnettävään avustukseen. Määrärahaa 13912: mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Mu- saa käyttää myös muuhun museo- ja perin- 13913: seoille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta nealan tukemiseen. Määrärahasta saa käyttää 13914: määrärahasta saa käyttää enintään 8 900 000 enintään 22 310 000 mk opetus- ja kulttuuritoi- 13915: mk erikoismuseoiden erityistehtäviin. Teattereil- men rahoituslain mukaisten kulttuuritoimen 13916: le ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain perustamiskustannusten vai tionavustuksiin. 13917: 13918: 13919: 13920: 13921: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne 13922: 13923: 75. Perusparannuksetja talonrakennukset (osa ten, että määrärahaa saa käyttää EU:n alueke- 13924: EU) (siirtomääräraha 3 v) hitysrahaston asemesta maatalouden ohjaus- ja 13925: Momentille myönnetään lisäystä 8 500 000 tukirahaston ohjausosastosta rahoitettavien oh- 13926: mk. jelmien sisältämien hankkeiden kansallisten ra- 13927: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- hoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. 13928: 20 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13929: 13930: Määrärahasta on varattu 6 000 000 mk näiden 4. EU:n maatalouden ohjaus- ja tuki- 13931: hankkeiden kansallista rahoitusta varten. rahaston ohjausosaston mukaisten 13932: hankkeiden kansallisiin rahoitus- 13933: osuuksiin ......................... . 3 000 000 13934: Lisäykset käyttösuunnitelmaan: mk 13935: Yhteensä 8 500 000 13936: 2. Kansallismuseon peruskorjaus . . . . . . 1 000 000 13937: 3. Suomenlinnan perusparannukset. . . . 4 500 000 13938: 13939: 13940: 13941: 13942: 94. Kirjastotoimi 13943: 31. Valtionosuus yleisten kirjastojen perusta- tammikuun 1996 hintatasossa yhteensä enin- 13944: miskustannuksiin (arviomääräraha) tään 63 000 000 mk. Vuonna 1996 saa edellisen 13945: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perusta- 13946: mk. mishankkeille, joille valtionosuus tullaan myön- 13947: Momentin perusteluja muutetaan siten, että tämään vuonna 1997 tai sen jälkeen siten, että 13948: vuonna 1996 saa myöntää opetus- ja kulttuu- arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista 13949: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaista vuoden 1996 tammikuun hintatasossa on yh- 13950: valtionosuutta kirjastojen perustamishankkeille teensä enintään 59 000 000 mk. 13951: 13952: 13953: 13954: 13955: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen 13956: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- Momentille myönnetään lisäystä 21 000 000 13957: rat liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen mk. 13958: (arviomääräraha) 13959: 13960: 13961: 13962: 13963: Pääluokka 30 13964: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 13965: Pääluokan perusteluja täydennetään siten, kokonaan valtion osakeomistuksesta Karttakes- 13966: että valtioneuvosto saa hyväksyä osakejärjeste- kus Oy:ssä. 13967: lyjä, joiden se).lrauksena voi olla luopuminen 13968: 13969: 13970: 13971: 13972: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n rakennetuki 13973: 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen Momentille myönnetään lisäystä 1 180 000 13974: (siirtomääräraha 2 v) mk. 13975: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 21 13976: 13977: 32. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU) 13978: 13979: 41. Maataloustuotannon tasapainottamisme- Momentilta vähennetään 26 000 000 mk. 13980: not (siirtomääräraha 3 v) 13981: 13982: 13983: 13984: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) 13985: 13986: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki Momentilta vähennetään 25 000 000 mk. 13987: (osa EU) (arviomääräraha) 13988: 13989: 13990: 13991: 36. Kala-, riista- ja porotalous 13992: 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja Lisämäärärahasta saa käyttää enintään 13993: rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirto- 4 000 000 mk valtioneuvoston määräämin pe- 13994: määräraha 3 v) rustein ammattikalastajille maksettaviin korva- 13995: Momentille myönnetään lisäystä 7 500 000 uksiin lohenkalastuksen rajoittamisen johdosta. 13996: mk. 13997: 13998: 13999: 14000: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 14001: 14002: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) 14003: Momentille myönnetään lisäystä 435 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 4 900 000 14004: mk. 14005: 14006: 14007: 14008: 14009: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (osa EU) 14010: 14011: 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimen- Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 14012: piteisiin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) mk. 14013: 14014: 14015: 14016: 14017: 86. Metsätalous (osa EU) 14018: 14019: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja oikeuden mahdollisesti vahvistaman yrityssanee- 14020: valvontaorganisaatioille (osa E U) rausohjelman mukaisesti sijoittaa yhtiöön oman 14021: Momentin perusteluja täydennetään siten, pääoman ehtoisen vaihtovelkakirjalainan, suos- 14022: että Taimi-Tapio Oy:n osakkaina oleviiie Met- tua vuokranalennuksiin ja vakuudettomien vel- 14023: kojen pääoman leikkauksiin ja mahdollisiin 14024: sätalouden kehittämiskeskus Tapiolle ja alueei- muihin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ottaen 14025: Iisille metsäkeskuksille annetaan metsäkeskuk- huomioon osakkaiden tällä hetkellä olevat si- 14026: sista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta toumukset yhtiöön sekä saatavat yhtiöltä ovat 14027: annetun lain (1474/95) 6 §:n 2 momentin mu- niiden talouden kannalta tarkoituksenmukaisia. 14028: kainen valtuus maa- ja metsätalousministeriön Toimenpiteiden kokonaisarvo saa olla enintään 14029: erikseen antamalla luvalla ja Helsingin käräjä- 15 milj. mk. Toimenpiteiden rahoittamiseen ei 14030: 22 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 14031: 14032: saa käyttää valtionapua eikä valtionavulla han- määrärahasta enintään 177 500 000 mk on val- 14033: kittua omaisuutta. tiontukea metsänparannustöihin, ja että valti- 14034: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- ontuesta saa käyttää enintään 32 000 000 mk 14035: netä lisämäärärahaa. Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta 14036: annetun lain mukaisiin menoihin myönnettävän 14037: 44. Metsänparannustuki (osa EU) (siirtomää- valtiontuen maksamiseen, ja että vuonna 1996 14038: räraha 3 v) saa hyväksyä lakien mukaisten tukien piiriin 14039: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 hankkeet, joiden valtiontuki on enintään 14040: mk. 177 500 000 mk. 14041: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 14042: 14043: 14044: 14045: 14046: 95. Metsähallitus 14047: 14048: Luvun perustelujen kohtaa 1. Palvelu- ja suuden luovuttamiseen ei lueta turvesoiden 14049: muut toimintatavoitteet muutetaan siten, että luovuttamista. Lisäksi Metsähallituksen hallin- 14050: vuonna 1996 maaomaisuuden luovuttamisesta nassa olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta 14051: saatavista myyntituloista noin puolet käytetään käytetään vaihtomaina suojelualueiden hankin- 14052: luonnonsuojelualueiden hankintaan. Maaomai- taan noin 60 milj. markan arvosta. 14053: 14054: 14055: 14056: 14057: 97. Kasvinjalostuslaitos 14058: 14059: 21. Kasvinjalostuslaitoksen toimintamenot (siir- Momentille myönnetään nettomäärärahaan 14060: tomääräraha 2 v) lisäystä 1 000 000 mk. 14061: 14062: 14063: 14064: 14065: Pääluokka 31 14066: LIIKENNEMINISTERIÖN. HALLINNONALA 14067: 24. Tielaitos 14068: 14069: 21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 14070: (siirtomääräraha 2 v) 2 v) 14071: Momentille myönnetään lisäystä nettomää- Momentilta vähennetään 19 711 000 mk. 14072: rärahaan 29 365 000 mk. 14073: Lisäksi momentin perusteluja täydennetään 79. Järvenpää-Lahti-moottoritien rakenta- 14074: siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n misen valmistelu (siirtomääräraha 2 v) 14075: TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenojen Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 14076: rahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää hankkeen suunnit- 14077: telusta ja tarjouskilpailun järjestämisestä aiheu- 14078: tuvien menojen maksamiseen. 14079: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 23 14080: 14081: 30. Merenkulkulaitos 14082: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- 77. Väylätyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) 14083: ha 2 v) Momentin vuoden 1995 talousarvion perus- 14084: Momentin perusteluja täydennetään siten, teluja siihen vuoden 1995 toisessa lisätalousar- 14085: että määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN- viossa tehtyine muutoksineen muutetaan siten, 14086: hankkeiden tutkimus- ja kehittämismenojen ra- että momentilta poistetaan valtuus EU:n alue- 14087: hoitukseen. kehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisäl- 14088: Momentille ei tämän johdosta myönnetä tämien valtion hankkeiden kansallisten rahoi- 14089: lisämäärärahaa. tusosuuksien maksamiseen. 14090: Momentilta ei tämän johdosta vähennetä 14091: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) määrärahaa. 14092: Momentille myönnetään lisäystä 12 100 000 14093: mk. 14094: 14095: 14096: 14097: 14098: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 14099: 14100: 30. Piensatamien rakentamisen valtionapu (siir- kehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisäl- 14101: tomääräraha 3 v) tämien valtion avustamien hankkeiden kansal- 14102: Momentin vuoden 1995 talousarvion perus- listen rahoitusosuuksien maksamisesta. 14103: teluja siihen vuoden 1995 toisessa lisätalousar- Momentilta ei tämän johdosta vähennetä 14104: viossa tehtyine muutoksineen muutetaan siten, määrärahaa. 14105: että momentilta poistetaan valtuus EU:n alue- 14106: 14107: 14108: 14109: 14110: 58. Radanpito 14111: 21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 14112: EU) (siirtomääräraha 2 v) 2 v) 14113: Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 78 515 000 14114: mk perusradanpidon nettomäärärahaan. mk. 14115: Momentin perusteluja täydennetään siten, 14116: että määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN- 14117: hankkeiden tutkimus- ja suunnittelumenojen 14118: rahoitukseen. 14119: 14120: 14121: 14122: 14123: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 14124: 22. Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) (siir- Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 14125: tomääräraha 3 v) ten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n 14126: Momentille myönnetään lisäystä 1 892 000 TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenojen 14127: mk. rahoitukseen. 14128: 24 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 14129: 14130: Pääluokka 32 14131: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 14132: 44. Teknologian kehittämiskeskus 14133: 14134: 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) Myöntämisvaltuuksista 65 515 437 mk käy- 14135: (arviomääräraha) tetään EU:n alueellisten ohjelmien rahoittami- 14136: Myöntämisvaltuuksia lisätään 23 199 700 mk seen siten, että kansallisen rahoituksen osuus on 14137: EU:n rakennerahastoista saatavana rahoitus- 33 959 737 mk, aluekehitysrahaston osuus 14138: osuutena. Myöntämisvaltuus vuonna 1996 on 21 012 700 mk ja sosiaalirahaston osuus 14139: 433 199 700 mk. 10 543 000 mk. 14140: Myöntämisvaltuuksista 50 356 288 mk käy- 14141: tetään EU :n alueellisten ohjelmien rahoittami- 85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (siirto- 14142: seen siten, että kansallisen rahoituksen osuus on määräraha 2 v) 14143: 27 236 588 mk, aluekehitysrahaston osuus Momentille myönnetään 70 000 000 mk. 14144: 13 649 700 mk ja sosiaalirahaston osuus Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston pää- 14145: 9 470 000 mk. töksen mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille 14146: Tämän johdosta momentille ei myönnetä myönnettävien pääomalainaehtoisten lainojen 14147: lisämäärärahaa. maksamiseen. Pääomalainoja myönnetään kan- 14148: sainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuo- 14149: 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (ar- tantomenetelmien kehittämiseen ja parantami- 14150: viomääräraha) seen. Laina myönnetään ehdoin, että lainan 14151: Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 pääoma ja pääomalle maksettava korko voi- 14152: mk. daan maksaa takaisin vain edellyttäen, että 14153: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- sidotulle omalle pääomalle jää täysi kate. Lai- 14154: ten, että vuonna 1996 uusia avustuksia saa nalla olisi myös huonompi etuoikeus velallisyri- 14155: hyväksyä enintään 576 555 700 mk. tyksen mahdollisessa konkurssissa. Lainat voi- 14156: Myöntämisvaltuuden ja maksatuksen lisäyk- daan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainat 14157: sestä 25 000 000 mk käytetään Transtech Ltd voidaan myöntää ehdollisina siten, että mikäli 14158: Oy:n Taivalkosken ja Otamäen junavaunuteh- kehitystyö ei johda taloudellisesti hyödynnettä- 14159: taiden tuotekehitystoimintaan. Myöntämisval- vään tulokseen, Teknologian kehittämiskeskuk- 14160: tuuden lisäyksestä 31 555 700 mk käytetään sella on lainan saajan hakemuksesta oikeus 14161: EU:n rakennerahastoista saatavana rahoitus- jättää laina kokonaan tai osittain takaisin 14162: osuutena. perimättä. 14163: 14164: 14165: 14166: 14167: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen 14168: 14169: 46. Avustus telakkateollisu~Jden kilpailuedelly- mushinnasta kuitenkin enintään 500 000 000 14170: tysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) markan sopimushinnan osalle. 14171: Momentille myönnetään 50 000 000 mk. 14172: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- 14173: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön 14174: kaisesti avustusten maksamiseen suomalaisille (siirtomääräraha 2 v) 14175: telakkayhtiöille uusien aluksien rakentamiseen Momentille myönnetään 30 000 000 mk. 14176: ja alusten peruskorjauksiin liittyvien sopimusten Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuus- 14177: johdosta. Vuonna 1996 avustuksia saa myöntää sijoitus Oy:n osakepääoman maksamiseen ja 14178: alusten rakentamis- ja peruskorjaussopimuksiin muuhun oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen 14179: enintään 2 000 000 000 markan arvosta. A vus- yhtiössä sekä mahdollisten vaihtovelkakirjalai- 14180: tusta saa myöntää enintään 9 % aluksen sopi- nojen merkintähinnan maksamiseen. 14181: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 25 14182: 14183: 85. Ulkomaankaupan edistäminen 14184: 14185: 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) 1996 200 000 000 mk, josta 30 000 000 mk EU:n 14186: (arviomääräraha) . aluekehitysrahaston hankkeisiin, 6 000 000 mk 14187: Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 sosiaalirahaston hankkeisiin ja 50 000 000 mk 14188: mk. elintarviketeollisuuden ja sitä tukevien toimi- 14189: Lisämäärärahaa saa käyttää vuonna 1996 alojen sopeuttamiseksi ED-jäsenyyteen. 14190: alkaviin ja toteutuviin kansainvälistymisen kan- 14191: nalta tärkeisiin uusiin ja laajoihin valtakunnal- 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville jär- 14192: lisiin erillishankkeisiin. jestöille 14193: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentin perusteluja muutetaan siten, että 14194: määrärahaa saa käyttää elintarviketeollisuuden määrärahaa saa käyttää myös avustuksen mak- 14195: siirtymäkauden tukena myös elintarviketeolli- samiseen Ulkomaisten Investointien Edistämis- 14196: suutta läheisesti sivuavien toimialojen yrityksille toimiston toimintaa jatkamaan perustettavan 14197: vuonna 1996 aloitettaviin hankkeisiin. säätiön kuluihin. 14198: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 14199: ten, että uusia avustuksia saa myöntää vuonna netä lisämäärärahaa. 14200: 14201: 14202: 14203: 14204: Pääluokka 33 14205: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 14206: 18. Sairausvakuutus 14207: 14208: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtu- kuntoutuksesta annetun lain mukaisen harkin- 14209: vista menoista (arviomääräraha) nanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin saa 14210: Momentilta vähennetään 40 000 000 mk. käyttää sairausvakuutusrahaston varoista enin- 14211: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- tään 398 000 000 mk. 14212: ten, että Kansaneläkelaitoksen järjestämästä 14213: 14214: 14215: 14216: 14217: 19. Eläkevakuutus 14218: 14219: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista Momentilta vähennetään 40 000 000 mk. 14220: menoista (arviomääräraha) 14221: 14222: 14223: 14224: 14225: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 14226: 14227: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (ar- Momentilta vähennetään 10 000 000 mk. 14228: viomääräraha) 14229: 14230: 4 260112 14231: 26 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 14232: 14233: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot 14234: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- Momentilta vähennetään 60 000 000 mk. 14235: ha) 14236: 14237: 14238: 14239: 14240: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 14241: 14242: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys- konaiskustannuksiltaan vähintään 2 000 000 14243: palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomäärä- markan määräisiä perustamishankkeita sekä 14244: raha) STVOL:n 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja 14245: Momentille myönnetään lisäystä 60 000 000 hankkeita siten, että niiden valtionosuuteen 14246: mk. oikeuttavat enimmäiskustannukset ovat yhteen- 14247: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- sä enintään 700 000 000 mk. 14248: ten, että vuonna 1996 saadaan vahvistaa ko- 14249: 14250: 14251: 14252: 14253: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 14254: 50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveys- Momentille myönnetään lisäystä 73 581 000 14255: alan yhteisöjen kustannuksiin (arviomääräraha) mk. 14256: 14257: 14258: 14259: 14260: Pääluokka 34 14261: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 14262: Pääluokan perusteluja muutetaan kokonais- nonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla 14263: henkilöstömäärän osalta siten, että hallin- 1.5.1996 lukien 3 740 henkilötyövuotta. 14264: 14265: 14266: 14267: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 14268: 21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen 14269: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomäärä- 14270: Momentin nettomäärärahaan myönnetään li- raha) 14271: säystä 5 000 000 mk. Momentilta vähennetään 43 000 000 mk. 14272: 14273: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen os- 14274: topalvelut (arviomääräraha) 14275: Momentille myönnetään lisäystä 43 000 000 14276: mk. 14277: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 27 14278: 14279: Pääluokka 35 14280: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 14281: Pääluokan perusteluja muutetaan kokonais- nonalan kokonaishenkilöstömäärä saa vuonna 14282: henkilöstömäärän osalta siten, että hallin- 1996 olla enintään 2 374 henkilötyövuotta. 14283: 14284: 14285: 14286: 01. Ympäristöministeriö 14287: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 14288: Perustetaan ylijohtajan virka (A 31) 1.5.1996 netä lisämäärärahaa. 14289: lukien. 14290: 14291: 14292: 14293: 11. Ympäristön suojelu 14294: 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (osa EU) määräämin perustein myös avustusten maksa- 14295: (siirtomääräraha 3 v) miseen saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen 14296: Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 kaatopaikkojen kunnostukseen, kierrätyksen ja 14297: mk. muun jätehuollon mallilaitosten rakentamiseen 14298: Momentin perusteluja täydennetään siten, sekä muihin ympäristönsuojelua edistäviin in- 14299: että määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston vestointeihin. 14300: 14301: 14302: 14303: 26. Alueelliset ympäristökeskukset 14304: 77. Ympäristötyöt (osa EU) (siirtomääräraha Momentin perusteluja täydennetään siten, 14305: 3 v) että määrärahaa saa käyttää erityisesti myös 14306: Momentille myönnetään lisäystä 35 000 000 saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen kaato- 14307: mk. paikkojen kunnostukseen. 14308: 14309: 14310: 14311: 27. Suomen ympäristökeskus 14312: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomää- että määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka 14313: räraha) aiheutuvat öljyn poistamisesta rnls Estonian 14314: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 hylystä sekä poiston aikana tarvittavasta öljyn- 14315: mk. torjuntavarmistuksesta. 14316: Momentin perusteluja täydennetään siten, 14317: 14318: 14319: 14320: 41. Valtion asuntorahasto 14321: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 14322: mk. 14323: 28 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 14324: 14325: 45. Asunto- ja rakennustoimi 14326: 14327: 53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja kohyvitykset ja luottovarauskorvaukset sekä 14328: korkotuki (arviomääräraha) kattaa vuokra-asuntolainojen korkotuesta an- 14329: Momentilta vähennetään 250 000 000 mk. netun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolai- 14330: nojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä sekä 14331: 55. Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden omistusasuntolainojen valtiontakauksesta anne- 14332: korkotuki (arviomääräraha) tussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asunto- 14333: Momentilta vähennetään 25 000 000 mk. rahaston varoista saadaan lisäksi maksaa asun- 14334: tosäästöpalkkiolain (862/80) mukaiset asun- 14335: 56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomää- tosäästöpalkkiot. 14336: räraha 3 v) Asuntorahaston valtion keskuskirjanpidossa 14337: Momentille myönnetään lisäystä 350 000 000 olevan yhdystilin varoille aletaan 1.4.1996 lu- 14338: mk. kien maksaa korkoa, joka vastaa yhdystilin 14339: varojen väliaikaisesta sijoittamisesta valtiolle 14340: 60. Siirto valtion asuntorahastoon saatavaa tuottoa. 14341: Momentille ei myönnetä määrärahaa. Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyt- 14342: Momentin perusteluja täydennetään siten, tyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuok- 14343: että vuonna 1996 saa vuokra-asuntolainojen ra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 14344: korkotuesta annetun lain (867/80), omistusasun- momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainan- 14345: tolainojen korkotuesta annetun lain (1204/93), saajille 8% lainavuosina 1-5 ja 6% lainavuo- 14346: asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun sina 6-10. Muille lainansaajille vuonna 1993 14347: lain (1205/93) ja asunto-osakeyhtiötalolainojen uustuotantoa varten hyväksyttyjen lainojen kor- 14348: korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja hy- kohyvitys on 7% lainavuosina 1-4 ja 5% 14349: väksyä korkotukilainoiksi yhteensä enintään lainavuosina 5-8. Muiden vuosina 1993 ja 1992 14350: 3 570 000 000 mk sekä sen lisäksi vuodelta 1995 hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys 14351: peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämät- on 6% lainavuosina 1-4 ja 4 112% lainavuosina 14352: tä jäänyttä hyväksymisvaltuutta vastaavan mää- 5-8. Vuonna 1991 hyväksytyissä tainoissa 14353: rän. Lisäksi perusteluja täydennetään siten, että lainan saajalta perittävä korko on neljänä 14354: omistusasuntolainojen valtiontakauksesta anne- ensimmäisenä vuonna lainanantajan perimän 14355: tussa laissa tarkoitettujen valtionvastuiden mää- koron ja 7 prosentin korkohyvityksen erotus 14356: rä saa vuonna 1996 myönnettävissä asuntolai- sekä 5-8 vuosina lainanantajan perimän koron 14357: noissa olla yhteensä enintään 1 500 000 000 mk. ja 5 prosentin korkohyvityksen erotus. Ennen 14358: Lisäksi vuokra-asuntojen korkotuesta annetun 1.1.1991 hyväksyttyjen lainojen lainansaajilta 14359: lain, asumisoikeustalojen korkotuesta annetun perittävä korko on 5% ja korkohyvitys tämän 14360: lain ja omistusasuntolainojen korkotuesta an- ja lainanantajan perimän koron erotus. 14361: netun lain mukaisiin lainoihin tulee lain mu- Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen 14362: kainen valtionvastuu. korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1-5 14363: Momentin perusteluja muutetaan siten, että kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuotan- 14364: valtion asuntorahaston varoista saadaan mak- toa varten enintään kymmeneltä ja muissa 14365: saa vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta en- 14366: lain (867/80), omistusasuntolainojen korkotues- nen vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväksyt- 14367: ta annetun lain (1204/93), asumisoikeustalolai- tyjen lainojen osalta. 14368: nojen korkotuesta annetun lain (1205/93), asun- Taloudellisissa vaikeuksissa oleville asunto- 14369: to-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun velallisille myönnettävästä korkotuesta annetun 14370: lain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lain sekä maksuvaikeuksissa oleville asuntove- 14371: lainojen korkotuesta annetun lain (639/82), lallisille myönnettävästä korkotuesta annetun 14372: taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelal- lain mukaisen korkohyvityksen määrä on 5 % 14373: 1isille myönnettävästä korkotuesta annetun lain vuodessa korkotukilainan jäljellä olevasta pää- 14374: (408/92), maksuvaikeuksissa oleville asuntove- omasta. 14375: lallisille myönnettävästä korkotuesta annetun 14376: lain (621/93) ja eräisiin lämmityslaitoshankkei- 62. Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (ar- 14377: siin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta viomääräraha) 14378: annetun lain (83/82) mukaiset korkotuet, kor- Momentilta vähennetään 11 500 000 mk. 14379: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 29 14380: 14381: 63. Asuntolainojen korkotuki (arviomäärära- Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 14382: ha) ten, että momentilta poistetaan korkotukilaino- 14383: Momentilta vähennetään 490 000 000 mk. jen hyväksymisvaltuus. 14384: 14385: 14386: 14387: 14388: Pääluokka 36 14389: VALTIONVELKA 14390: 09. Muut menot valtionvelasta 14391: 14392: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta vaihtosopimuksista, jotka liittyvät Valtion asun- 14393: (arviomääräraha) torahaston arvopaperistamaila suoritettuun va- 14394: Momentin perusteluja täsmennetään siten, rainhankintaan. 14395: että määrärahaa saa käyttää myös kurssitappi- Momentille ei tämän johdosta myönnetä 14396: oihin, joita saattaa aiheutua valtion tekemistä lisämäärärahaa. 14397: 14398: 14399: Eduskunta on päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 1996 kos- 14400: kevaa lisätalousarviota sovelletaan 1 päi- 14401: västä huhtikuuta 1996 alkaen. 14402: 14403: 14404: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996 14405: EK 5/1996 vp 14406: 14407: 14408: 14409: 14410: Eduskunnan kirjelmä valtion vakuusrahaston valtuuston vaalista 14411: 14412: 14413: Valtiovarainministeriölle 14414: 14415: Eduskunta on toimittanut valtion vakuusra- edustaja Kimmo Sasi, kansanedustaja Markus 14416: haston valtuuston vaalin. Valituiksi ovat tulleet Aaltonen, kansanedustaja Erkki Tuomioja, kan- 14417: kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki, kansan- sanedustaja Kerttu Törnqvist ja kansanedustaja 14418: edustaja Mauri Salo, kansanedustaja Kyösti Asko Apukka. 14419: Karjula, kansanedustaja Ilkka Kanerva, kansan- 14420: 14421: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996 14422: 14423: 14424: 14425: 14426: 260156 14427: EK 6/1996 vp- VNS 1/1996 vp 14428: 14429: 14430: 14431: 14432: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta Suomen lähtö- 14433: kohdista ja tavoitteista Euroopan unionin vuoden 1996 hallitusten 14434: välisessä konferenssissa 14435: 14436: Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston se- Eduskunta on hyväksynyt selonteonjohdosta 14437: lonteon Suomen lähtökohdista ja tavoitteista ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisen lau- 14438: Euroopan unionin vuoden 1996 hallitusten väli- sunnon ja päättänyt lähettää sen tiedoksi halli- 14439: sessä konferenssissa, lähettänyt sen lausuntoa tukselle. 14440: varten ulkoasiainvaliokuntaan, joka on antanut 14441: siitä mietintönsä n:o 7/1996 vp. 14442: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996 14443: 14444: 14445: 14446: 14447: 260284 14448: EK 7/1996 vp 14449: 14450: 14451: 14452: 14453: Eduskunnan kirjelmä valtion vakuusrahaston valtuuston täyden- 14454: nysvaalista 14455: 14456: Eduskunta ilmoittaa, että eduskunta on toi- edustaja Matti Vähänäkki vapautuksen saaneen 14457: mittanut valtion vakuusrahaston valtuuston kansanedustaja Kerttu Törnqvistin sijaan. 14458: täydennysvaalin. Valituksi on tullut kansan- 14459: 14460: 14461: 14462: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1996 14463: 14464: 14465: 14466: 14467: 270180 14468: EK 8 a/1996 vp- K 13/1995 vp 14469: 14470: 14471: 14472: 14473: Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- 14474: kunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1995 anta- 14475: man kertomuksen johdosta 14476: 14477: 14478: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle 14479: 14480: Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu- Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio- 14481: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen kunnan mietinnön ja lähettää sen täten Pohjois- 14482: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta maiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle. 14483: 1995, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti kä- 14484: siteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka on an- 14485: tanut siitä mietintönsä n:o 9/1996 vp. 14486: 14487: 14488: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996 14489: 14490: 14491: 14492: 14493: 270182/A 14494: EK 8 b/1996 vp- K 13/1995 vp 14495: 14496: 14497: 14498: 14499: Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- 14500: kunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1995 anta- 14501: man kertomuksen johdosta 14502: 14503: Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu- Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio- 14504: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen kunnan mietinnön ja lähettää sen tämän ohessa 14505: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta tiedoksi hallitukselle. 14506: 1995, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti kä- 14507: siteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka on an- 14508: tanut siitä mietintönsä n:o 9/1996 vp. 14509: 14510: 14511: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996 14512: 14513: 14514: 14515: 14516: 270182/B 14517: EK 9/1996 vp- K 1/1996 vp 14518: 14519: 14520: 14521: 14522: Eduskunnan kirjelmä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston 14523: SITRAn vuodelta 1995 antaman toimintakertomuksen johdosta 14524: 14525: Eduskunnalle on annettu Suomen itsenäisyy- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet- 14526: den juhlarahaston SITRAn toimintakertomus tää sen tämän ohella tiedoksi Suomen itsenäisyy- 14527: vuodelta 1995. Talousvaliokunta on antanut den juhlarahaston hallintoneuvostolle. 14528: asiasta mietintönsä n:o 7/1996 vp. 14529: 14530: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996 14531: 14532: 14533: 14534: 14535: 260313 14536: EK 10/1996 vp- K 3/1996 vp 14537: 14538: 14539: 14540: 14541: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan tilintarkastajien kertomukses- 14542: ta vuodelta 1995 14543: 14544: 14545: Eduskunnan kansliatoimikunnalle 14546: 14547: Eduskunnalle on eduskunnan tilisäännön lähettää sen sekä eduskunnan tilintar- 14548: 19 §:n säännösten mukaisesti toimitettu edus- kastajien kertomuksen eduskunnan kans- 14549: kunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta liatoimikunnalle tiedoksi ja niihin toimen- 14550: 1995. Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on piteisiin ryhtymistä varten, joihin ne anta- 14551: antanut asiasta mietintönsä n:o 16/1996 vp, on vat aihetta. 14552: hyväksynyt mietinnön ja 14553: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996 14554: 14555: 14556: 14557: 14558: 260300 14559: EK 11/1996 vp- K 11, 12/1995 vp 14560: 14561: 14562: 14563: 14564: Eduskunnan kirjelmä valtiovarain hoidosta ja tilasta sekä val- 14565: tiontilintarkastajain kertomuksesta vuodelta 1994 14566: 14567: Sitten kun eduskunnalle oli valtiopäiväjärjes- lähettää valtiovarainvaliokunnan mie- 14568: tyksen 30 §:n säännösten mukaisesti toimitettu tinnön siihen liittyvine muistutuksineen ja 14569: kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna ehdotuksineen hallitukselle niihin toimen- 14570: 1994 ja valtiontilintarkastajat olivat antaneet piteisiin ryhtymistä varten, joihin valio- 14571: kertomuksensa samalta vuodelta, on molemmat kunnan mietinnössään esille ottamat asiat 14572: kertomukset lähetetty valmistelevasti käsiteltä- antavat aihetta, sekä 14573: väksi valtiovarainvaliokuntaan, joka on antanut kehottaa hallitusta antamaan kuluvan 14574: asiasta mietintönsä n:o 15/1996 vp. Eduskunta vuoden loppuun mennessä eduskunnalle 14575: ::m hyväksynyt mietinnön ja samalla päättänyt kertomuksen näistä toimenpiteistä. 14576: 14577: 14578: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996 14579: 14580: 14581: 14582: 14583: 60383* 14584: EK 12/1996 vp- K 8/1995 vp 14585: 14586: 14587: 14588: 14589: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston oikeuskanslerin vuodelta 14590: 1994 antaman kertomuksen johdosta 14591: 14592: Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston oi- tuslakivaliokuntaan, joka on antanut siitä mie- 14593: keuskanslerin vuodelta 1994 antaman kertomuk- tintönsä n:o 3/1996 vp. 14594: sen oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudat- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet- 14595: tamista koskevista havainnoista, lähettänyt ker- tää sen tämän ohella hallitukselle saatettavaksi 14596: tomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi perus- myös oikeuskanslerin tietoon. 14597: 14598: 14599: 14600: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996 14601: 14602: 14603: 14604: 14605: 260469 14606: EK 13/1996 vp- A 1/1996 vp 14607: 14608: 14609: 14610: 14611: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on 14612: saatettu asetus eräistä väliaikaisista poikkeuksista Yhdistyneiden 14613: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Jugoslavian liittotasavaltaa 14614: (Serbia ja Montenegro) ja eräitä Kroatian tasavallan ja Bosnian ja 14615: Herzegovinan tasavallan alueita koskeviin päätöksiin perustuvien 14616: velvoitusten täyttämisestä annetun asetuksen soveltamiseen 14617: 14618: Eduskunnan tietoon on saatettu 15 päivänä tuksen soveltamiseen. Eduskunta, jolle ulko- 14619: naaliskuuta 1996 annettu asetus eräistä väliai- asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä 14620: caisista poikkeuksista Yhdistyneiden Kansa- n:o 1311996 vp, on pitänyt asetusta tarpeellisena 14621: cuntien turvallisuusneuvoston Jugoslavian liit- ja päättänyt, 14622: :otasavaltaa (Serbia ja Montenegro) ja eräitä 14623: [(roatian tasavallan ja Bosnian ja Herzegovinan ettei puheena olevaa asetusta ole kumot- 14624: :asavallan alueita koskeviin päätöksiin perustu- tava. 14625: tien velvoitusten täyttämisestä annetun ase- 14626: 14627: 14628: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996 14629: 14630: 14631: 14632: 14633: 60470 14634: EK 14/1996 vp- A 2/1996 vp 14635: 14636: 14637: 14638: 14639: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on 14640: saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 14641: Jugoslaviaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttä- 14642: misestä annetun asetuksen muuttamisesta 14643: 14644: Eduskunnan tietoon on saatettu 15 päivänä Eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta on an- 14645: maaliskuuta 1996 annettu asetus Yhdistyneiden tanut asiasta mietintönsä n:o 14/1996 vp, on pitä- 14646: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Jugosla- nyt asetusta tarpeellisena ja päättänyt, 14647: viaa koskevaan päätökseen perustuvien vel- 14648: voitusten täyttämisestä annetun asetuksen ettei puheena olevaa asetusta ole kumot- 14649: muuttamisesta. tava. 14650: 14651: 14652: 14653: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996 14654: 14655: 14656: 14657: 14658: 260471 14659: 1 14660: 14661: 1 14662: 14663: 1 14664: 14665: 1 14666: 14667: 1 14668: 14669: 1 14670: 14671: 1 14672: 14673: 1 14674: 14675: 1 14676: 14677: 1 14678: 14679: 1 14680: 14681: 1 14682: 14683: 1 14684: 14685: 1 14686: 14687: 1 14688: 14689: 1 14690: 14691: 1 14692: 14693: 1 14694: EK 15/1996 vp- VNS 2/1996 vp 14695: 14696: 14697: 14698: 14699: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta Suomen rau- 14700: hanturva- ja humanitaaristen valmiuksien kehittämisestä 14701: 14702: Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston se- humanitaaristen ja siviilivalmiuksien kokonais- 14703: lonteon Suomen rauhanturva-ja humanitaaris- valtaisesta kehittämisestä ja organisoimisesta. 14704: ten valmiuksien kehittämisestä, lähettänyt sen Eduskunta on hyväksynyt selonteon johdosta 14705: lausuntoa varten ulkoasiainvaliokuntaan, joka ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisen lau- 14706: on antanut siitä mietintönsä n:o 10/1996 vp. sunnon ja päättänyt lähettää sen tiedoksi halli- 14707: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto an- tukselle. 14708: taa sille pikaisesti erillisen selvityksen Suomen 14709: 14710: 14711: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996 14712: 14713: 14714: 14715: 14716: 260466 14717: EK 16/1996 vp- K 6/1995 vp 14718: 14719: 14720: 14721: 14722: Eduskunnan kirjelmä hallituksen toimenpiteistään vuonna 1994 14723: antaman kertomuksen johdosta 14724: Eduskunta on hallituksen annettua kerto- Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa 14725: muksen toimenpiteistään vuonna 1994 lähettä- asianmukaisesti huomioon perustuslakivalio- 14726: nyt kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi kunnan mietinnön n:o 411996 vp liitteinä oleviin 14727: perustuslakivaliokuntaan ja suhteita ulkovaltoi- lausuntoihin sisältyvät sellaiset huomautukset ja 14728: hin koskevalta osalta ulkoasiainvaliokuntaan. lausumat, jotka edellyttävät hallituksen toimen- 14729: Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta mie- piteitä. 14730: tintönsä n:o 4/1996 vp ja ulkoasiainvaliokunta Eduskunta on hyväksynyt sanotut mietinnöt, 14731: mietintönsä n:o 8/1996 vp. jotka täten saatetaan hallituksen tietoon. 14732: 14733: 14734: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996 14735: 14736: 14737: 14738: 14739: 260472 14740: EK 17/1996 vp- K 4/1996 vp 14741: 14742: 14743: 14744: 14745: Eduskunnan kirjelmä kansaneläkelaitoksen valtuutettujen vuo- 14746: delta 1995 antaman toimintakertomuksen johdosta 14747: 14748: Eduskunta on, saatuaan kansaneläkelaitok- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön, joka tä- 14749: sen valtuutettujen toimintakertomuksen vuodel- ten saatetaan kansaneläkelaitoksen valtuutetuil- 14750: ta 1995, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti le tiedoksi. 14751: käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, 14752: joka on antanut siitä mietintönsä n:o 14/1996 vp. 14753: 14754: 14755: Helsingissä 4 päivänä syyskuta 1996 14756: 14757: 14758: 14759: 14760: 260474 14761: EK 18/1996 vp- PNE 1/1996 vp 14762: 14763: 14764: 14765: 14766: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen johdosta 14767: eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta ja eduskunnan työjärjes- 14768: tyksen väliaikaisesta muuttamisesta sekä eduskunnan vaalisäännön 14769: 1 §:n muuttamisesta 14770: 14771: Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta ja 14772: ehdotuksen n:o 1/1996 vp. Eduskunta, jolle pe- eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muut- 14773: rustuslakivaliokunta on antanut asiasta mietin- tamisesta sekä eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 14774: tönsä n:o 511996 vp, on hyväksynyt puhemies- muuttamisesta näin kuuluvina: 14775: neuvoston ehdotukseen sisältyvät ehdotukset 14776: 14777: 14778: 14779: 14780: Eduskunnan päätös 14781: eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta 14782: 14783: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14784: kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 53 a §, sellaisena 14785: kuin se on 10 päivänä marraskuuta 1987 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (1 078/87), sekä 14786: muutetaan 41 §:n 3 momentti ja 52 d §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä kesäkuuta 14787: 1993 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (698/93), seuraavasti: 14788: 14789: 41 § tuksen johdosta tai 1 momentissa tarkoitetusta 14790: asiasta, edustajien tulee esittää puheenvuoronsa 14791: Pääministerin ilmoitusta ja valtiopäiväjärjes- paikaltaan sekä pääministerin ja muiden valtio- 14792: tyksen 36 b §:n mukaista asiaa ei voida panna neuvostonjäsenten puheenvuoronsa pääministe- 14793: pöydälle. rin ilmoitusta lukuun ottamatta heille istuntosa- 14794: lissa varatuilta paikoilta sen estämättä, mitä 14795: 52 d § 38 §:ssä säädetään. 14796: 14797: Keskustelussa, joka käydään valtiopäiväjär- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 14798: jestyksen 36 a §:ssä säädetyn pääministerin ilmoi- päivänä lokakuuta 1996. 14799: 14800: 14801: 14802: 14803: 260436 14804: 2 EK 18/1996 vp- PNE 1/1996 vp 14805: 14806: 14807: Eduskunnan päätös 14808: eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta 14809: 14810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14811: lisätään väliaikaisesti 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksyttyyn eduskunnan työjärjestykseen uusi 14812: 3 a §ja 63 §:ään, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1974 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, 14813: uusi 2 momentti seuraavasti: 14814: 14815: 3a§ 63 § 14816: Valtiopäiväjärjestyksen 8 a §:ssä tarkoitetun 14817: edustajan tulee viimeistään kolmantena päivänä Jos edustaja ilmoittaa tämän työjärjestyksen 14818: kello 12, siitä kun hänen valtakirjansa on tullut 3 a §:n mukaisesti, että hän toimii edustajana 14819: hyväksytyksi Euroopan parlamentissa tai kun Euroopan parlamentissa, tulee eduskunnan sih- 14820: hänen kansanedustajan valtakirjansa on tullut teerin viipymättä ilmoittaa tästä asianomaisen 14821: tarkastetuksi, ilmoittaa eduskunnan puhemie- vaalipiirin keskuslautakunnalle. 14822: helle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimii- 14823: ko hän edustajana Euroopan parlamentissa. Mi- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 24 14824: käli hän ilmoittaa toimivansa edustajana Euroo- päivänä lokakuuta 1996 ja se on voimassa siihen 14825: pan parlamentissa, hänen edustajantoimen hoi- asti, kunnes kolme päivää on kulunut siitä päi- 14826: tamisensa keskeytyy silloin, kun hänen sijaansa västä, jona vuonna 1999 Suomessa toimitetuissa 14827: varamiehenä tulleen edustajan valtakirja on tar- Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa valit- 14828: kastettu. Jos edustaja ei tee mainittua ilmoitusta, tujen edustajien valtakirjat on hyväksytty Euroo- 14829: hänen katsotaan jatkavan edustajantoimen hoi- pan parlamentissa. 14830: tamistaan. Tällä eduskunnan päätöksellä kumotaan 14831: eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muut- 14832: tamisesta 9 päivänä helmikuuta 1995 tehty edus- 14833: kunnan päätös (238/95). 14834: EK 18/1996 vp- PNE 1/1996 vp 3 14835: 14836: 14837: Eduskunnan päätös 14838: eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta 14839: 14840: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14841: muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 2 kohta, 14842: sellaisena kuin se on 10 päivänä helmikuuta 1995 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (343/95), seuraa- 14843: vasti: 14844: 1§ men Pankin tilintarkastajien, valtion vakuusra- 14845: Tätä vaalisääntöä sovelletaan: haston valtuuston jäsenten, kansaneläkelaitok- 14846: sen valtuutettujen, valtakunnanoikeuden jäsen- 14847: 2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta- ten, Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenten, 14848: missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenten ja 14849: Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston eduskunnan tilintarkastajien vaalissa. 14850: Suomen valtuuskunnan, eduskunnan työjärjes- 14851: tyksen 62 b §:ssä tarkoitettujen edustajien, val- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 14852: tiontilintarkastajien, pankkivaltuutettujen, Suo- päivänä lokakuuta 1996. 14853: 14854: 14855: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996 14856: EK 19/1996 vp- K 14/1995 vp 14857: 14858: 14859: 14860: 14861: Eduskunnan kirjelmä haJJituksen vuodelta 1994 antaman kehi- 14862: tysyhteistyökertomuksen johdosta 14863: 14864: Eduskunta on, hallituksen annettua edus- Eduskunta on hyväksynyt sanotun mietinnön, 14865: kunnalle kehitysyhteistyökertomuksen vuodelta joka täten saatetaan hallituksen tietoon. 14866: 1994, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti 14867: käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka on 14868: antanut asiasta mietintönsä n:o 15/1996 vp. 14869: 14870: 14871: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996 14872: 14873: 14874: 14875: 14876: 270183 14877: EK 20/1996 vp- LA 4/1995 vp 14878: 14879: 14880: 14881: 14882: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunta on lakialoit- 14883: teen pohjalta hyväksynyt lain kalastuslain muuttamisesta 14884: 14885: Eduskunnassa on tehty lakialoite n:o 4/1995 kalastuksen ohjausta varten tarkoituksenmukai- 14886: vp, joka sisältää ehdotuksen laiksi kalastuslain sella tavalla. 14887: muuttamisesta. Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsäta- 14888: on antanut asiasta mietintönsä n:o 9/1996 vp ja lousministeriön toimesta selvitetään viehekalas- 14889: suuri valiokunta mietintönsä n:o 1/1996 vp. tusuudistuksen muille kalanpyyntimuodoille ai- 14890: Eduskunta edellyttää, että maaseutuelinkei- heuttamien kielteisten vaikutusten laajuus ja ta- 14891: nopiirit ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- loudellinen merkitys. 14892: toksen kalantutkimus luovat yhdessä seuranta- Kalastuksenhoitomaksun kertymän voidaan 14893: järjestelmän, jolla seurataan koko maassa lääni- arvioida vähentyvän kaikkien onkijoiden, pilkki- 14894: kohtaisen viehekorttijärjestelmän käytännön jöiden sekä 65 vuotta täyttäneiden kalastuksen 14895: toimivuutta ja vaikutusta petokalakantoihin. harjoittajien vapautuessa kalastuksenhoitomak- 14896: Vuosiraportit tulee toimittaa maa- ja metsäta- sun suorittamisesta. Tämän vuoksi eduskunta 14897: lousvaliokunnalle tiedoksi. edellyttää, että kalastuslakia tarkistetaan siten, 14898: Eduskunta edellyttää, että maaseutuelinkei- etteivät kalastuksenhoitomaksuista kalatalou- 14899: nopiirit kalatalousyksiköidensä asiantuntemuk- den edistämiseen valtion talousarviossa osoitetut 14900: seen nojautuen määrittävät lohi- ja siikapitoisten varat vähene. 14901: vesistöjen kosket ja virtapaikat ja merkitsevät ne Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain: 14902: 14903: 14904: 14905: 14906: Laki 14907: kalastuslain muuttamisesta 14908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14909: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/82) 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 2 14910: momentti, 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12, 39, 88 ja 89 §sekä 107 §:n 7 kohta, 14911: sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §:n 1 momentti sekä 88 ja 89 § 22 päivänä 14912: joulukuuta 1993 annetussa laissa (1355/93), sekä 14913: lisätään 11 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa laissa, uusi 14914: 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä lakiin uusi 89 a § seuraavasti: 14915: 14916: 7§ vesialueella, on jokaisella oikeus muullakin vesi- 14917: Yleisellävesialueella järvessä on jokaisella jär- alueella harjoittaa onkimista ja piikkimistä sekä 14918: veen ulottuvassa kunnassa muutoin kuin tilapäi- yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä viehekalastus- 14919: sesti asuvalla oikeus harjoittaa koukkukalastus- ta, kuitenkin vetouistelua lisäksi yhdellä paino- 14920: ta. vieheellä tai syvääjällä, lukuun ottamatta lohi- ja 14921: siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkoja 14922: sekä niitä vesialueita, joilla kalastaminen on 14923: muun säännöksen nojalla kielletty. Onginta-, pil- 14924: 8§ kintä- ja viehekalastuskilpailuja sekä muita vas- 14925: Sen lisäksi, mitä 6 §:n 1 momentissa ja 7 §:n 1 taavia järjestettyjä tilaisuuksia varten on saatava 14926: momentissa säädetään kalastamisesta yleisellä myös kalastusoikeuden haltijan lupa. 14927: 14928: 270184 14929: 2 EK 20/1996 vp- LA 4/1995 vp 14930: 14931: Kunnassa muutoin kuin tilapäisesti asuva lastajien ja paikallisen väestön etu on ensi sijassa 14932: henkilö saa harjoittaa muikun, kuoreen, silakan otettava huomioon. Mitä tämän lain 8 §:n 1 mo- 14933: ja kilohailin pyyntiä verkolla meressä myös ylei- mentissa on säädetty, sovelletaan kuitenkin 14934: seen vesialueeseen kuulumattomalla, kunnassa myös valtion omistamilla vesialueilla. 14935: olevalla vesialueella, joka sijaitsee ulkosaaristos- 14936: sa tai aavaa selkää vastassa. Milloin tällainen 39 § 14937: vesialue on kylänrajan sisäpuolella, kylässä muu- Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaik- 14938: toin kuin tilapäisesti asuva henkilö saa harjoittaa kea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omista- 14939: siellä myös koukkukalastusta, ei kuitenkaan pit- jalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häi- 14940: källä siimalla. riötä. Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua on- 14941: kimista, piikkimistä ja viehekalastusta ei saa il- 14942: man erityistä oikeutta harjoittaa viittäkymmentä 14943: 10§ metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua, 14944: Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kalas- pyynnissä olevaa kiinteää tai verkkopyydystä 14945: tusta ei saa harjoittaa eikä 9 §:n 1 momentissa eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria, 14946: tarkoitettuja lupia myöntää siten, että vesialueen uimarantaa,jäätietä tai muuta niihin verrattavaa 14947: omistajan, vuokramiehen tai sanotulla alueella aluetta, että siitä aiheutuisi edellä tarkoitettu seu- 14948: kalastusta ammattimaisesti harjoittavan mah- raus. Tässä laissa tarkoitettua onkimista, piikki- 14949: dollisuus kalastusoikeutensa hyväksikäyttämi- mistä ja viehekalastusta harjoitettaessa on vältet- 14950: seen kohtuuttomasti vaikeutuu. tävä aiheuttamasta haittaa tai häiriötä vesi- 14951: alueella harjoitettavalle muulle kalastukselle. 14952: 14953: 11 § 88 § 14954: Jos 1 §:ssä mainitut tavoitteet tai erityiset syyt Jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan 14955: vaativat, on maaseutuelinkeinopiirillä vesialueen henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksenhoi- 14956: omistajan tai kalastusalueen pyynnöstä taikka tomaksu. Kalastuksenhoitomaksu on 80 mark- 14957: omasta aloitteestaan oikeus määrätyllä alueella kaa kalenterivuodelta tai 20 markkaa kultakin 14958: rajoittaa 8 §:ssä tarkoitettua onkimista ja piikki- enintään seitsemän vuorokauden kalastusjaksol- 14959: mistä tai 9 §:ssä tarkoitettujen lupien myöntämis- ta. Kalastuksenhoitomaksua ei kuitenkaan peri- 14960: tä taikka kieltää ne määräajaksi. tä alle 18-vuotiaalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä 14961: Vesialueella, jolla tavanomaista tehokkaam- eikä henkilöltä, joka harjoittaa onkimista tai 14962: man kalakannan hoidon tulosten turvaaminen, pilkkimistä. Onkimisena pidetään sellaista kalas- 14963: petokalojen tärkeiden kutualueiden suojelemi- tusta, jota harjoitetaan vavalla ilman heittoka- 14964: nen tai liiallisen häirinnän estäminen taikka me- lastukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai sii- 14965: rilintujen pesimisen turvaaminen pesimäaikana ma on onkijankädessä tai käden ulottuvilla eikä 14966: sitä edellyttää, maaseutuelinkeinopiirin on kiel- vieheenä ole piikki, uistin, perho tai muu keinote- 14967: lettävä 8 §:ssä tarkoitettu viehekalastus. Kielto koinen laite. Pilkkimisenä pidetään kalastusta 14968: annetaan vesialueen omistajan tai kalastusalueen siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikutelta- 14969: tai vuokramiehen, ammattikalastajan, alueelli- valla pilkillä, siimaa kädessä pitäen tai lyhyehköä 14970: sen ympäristökeskuksen tai sen, jonka etua asia heittokalastukseen soveltumatonta vapaa käyt- 14971: koskee, hakemuksesta taikka maaseutuelinkei- täen. 14972: nopiirin omasta aloitteesta, ja kielletty alue voi Jokaisen 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua vie- 14973: olla kokonaisuudessaan enintään 25 prosenttia hekalastusta harjoittavan henkilön on suoritetta- 14974: kalastusalueen vesipinta-alasta. va valtiolle vuosittain viehekalastusmaksu. Vie- 14975: hekalastusmaksu on 150 markkaa kalenterivuo- 14976: delta tai 35 markkaa seitsemän vuorokauden ka- 14977: 12 § lastusjaksolta kunkin sellaisen läänin osalta, jon- 14978: Valtion yksityiset kalastukset pysytetään val- ka alueella henkilö harjoittaa sanottua vieheka- 14979: tiolla siellä, missä ne vanhastaan ovat olleet ja lastusta. Viehekalastusmaksua ei kuitenkaan pe- 14980: edelleen ovat sen hallinnassa. Tarkempia sään- ritä alle 18-vuotiaalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä 14981: nöksiä niiden käytöstä samoin kuin valtiolle kuu- henkilöltä eikä myöskään viehekalastuksesta, 14982: luvan kalastusoikeuden käyttämisestä ja kalas- jota harjoitetaan yleisellä vesialueella. 14983: tuksen harjoittamisesta valtion omistamilla vesi- Maa- ja metsätalousministeriö perii tässä py- 14984: alueilla annetaan asetuksella, jolloin ammattika- kälässä tarkoitetut maksut elinkustannusindek- 14985: EK 20/1996 vp- LA 4/1995 vp 3 14986: 14987: sin nousua vastaavasti tarkistettuina. Tarkistus Varojen jaossa on otettava huomioon vesi- 14988: tehdään täysin kymmenin markoin. alueeseen kohdistuva viehekalastusrasitus. 14989: 14990: 89 § 107 § 14991: Todistus kalastuksenhoitomaksun ja vieheka- Joka 14992: lastusmaksun maksamisesta on pidettävä muka- 14993: na kalastusta harjoitettaessa sekä vaadittaessa 7) harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä, vaikka 14994: näytettävä vesialueen omistajalle tai kalastusoi- hän ei ole suorittanut valtiolle säädettyä kalas- 14995: keuden haltijalle tai sille, jonka tehtävänä on tuksenhoitomaksua tai viehekalastusmaksua 14996: valvoa kysymyksessä olevalla alueella kalastuk- taikka hänellä ei ole mukana tositetta suoritta- 14997: sesta annettujen säännösten ja määräysten nou- mastaan kalastuksenhoitomaksusta tai vieheka- 14998: dattamista. lastusmaksusta eikä hän voi sitä esittää seitse- 14999: män vuorokauden kuluessa; taikka 15000: 89 a § 15001: Viehekalastusmaksuina kertyneet varat jae- on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa 15002: taan, valtiolle maksun kannasta ja varojen jaka- säädetty ankarampaa rangaistusta, kalastusrik- 15003: misesta aiheutuneilla kuluilla vähennettynä, ka- komuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään 15004: lenterivuosittain jälkikäteen kalavesien omista- kuudeksi kuukaudeksi. 15005: jille korvauksena heidän omistamiensa kalave- 15006: sien käyttämisestä viehekalastukseen. Tämä laki tulee voimaan päivänä 15007: Jos vesialueen omistajalle 1 momentin mu- kuuta 19 15008: kaan tuleva määrä olisi enintään 200 markkaa, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh- 15009: varoja ei jaeta omistajalle, vaan asianomaiselle tyä lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toi- 15010: kalastusalueelle. menpiteisiin. 15011: Edellä 1 momentissa tarkoitetut korvaukset Lain voimaan tullessa voimassa olevat kalas- 15012: myöntää maa- ja metsätalousministeriön mää- tuslain II §:n nojalla määrätyt onginta- ja pilkin- 15013: räämissä rajoissa asianomainen maaseutuelin- täkiellot koskevat myös tämän lain 8 §:n 1 mo- 15014: keinopiiri. Kalastusalueita voidaan käyttää apu- mentissa tarkoitettua viehekalastusta. 15015: na jaettaessa varoja vesialueen omistajalle. 15016: 15017: 15018: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1996 15019: EK 21a/1996 vp - PNE 2/1996 vp 15020: 15021: 15022: 15023: 15024: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen 15025: johdosta eduskunnan virkamiehistä annetun lain muutta- 15026: misesta 15027: Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt mietintönsä n:o 13/1996 vp, on hyväksynyt 15028: ehdotuksen n:o 2/1996 vp, joka sisältää muun puhemiesneuvoston ehdotukseen sisältyvän 15029: muassa ehdotuksen eduskunnan virkamiehis- ehdotuksen laiksi eduskunnan virkamiehis- 15030: tä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta, tä annetun lain muuttamisesta näin kuuluva- 15031: jolle hallintovaliokunta on antanut asiasta na: 15032: 15033: 15034: 15035: 15036: Laki 15037: eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta 15038: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15039: muutetaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/94) 15040: 1 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 24 § seuraavasti: 15041: 1§ 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkas- 15042: tusneuvoksen virka; 15043: Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: 15044: eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat; 15045: kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kans- sekä 15046: lia sekä Eduskunnan kirjasto (virasto). 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoita- 15047: jan virka. 15048: 15049: 4 § 24 § 15050: Sen lisäksi, mitä 23 §:n 2 momentissa 15051: Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemal- säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan 15052: taan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa seuraavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen 15053: perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muut- on syytä: 15054: taa, ellei kutakin virkaa ole valtion talous- 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pää- 15055: arviossa eritelty: sihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, edus- 15056: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pää- kunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsää- 15057: sihteerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, däntöjohtaja ja kansainvälisten asiain yksikön 15058: eduskunnan hallintojohtajan, eduskunnan johtaja; 15059: lainsäädäntöjohtajan, kansainvälisten asiain 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian 15060: yksikön johtajan, vanhemman eduskuntasih- esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; 15061: teerin, valiokuntaneuvoksen ja toimistopääl- 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: 15062: likön virat; kansliapäällikkö; sekä 15063: 260498 15064: 2 EK 21a/1996 vp - PNE 2/1996 vp 15065: 15066: 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoita- Tämä laki tulee voimaan päivänä 15067: ja. kuuta 199 . 15068: 15069: 15070: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996 15071: EK 21b/1996 vp - PNE 2/1996 vp 15072: 15073: 15074: 15075: 15076: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen 15077: johdosta eduskunnan työjärjestyksen, eduskunnan kans- 15078: lian ohjesäännön, eduskunnan tilisäännön ja Eduskunnan 15079: kirjaston ohjesäännön eräiden säännösten muuttamisesta 15080: Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt on hyväksynyt puhemiesneuvoston ehdotuk- 15081: ehdotuksen n:o 2/1996 vp, joka sisältää muun seen sisältyvät ehdotukset eduskunnan pää- 15082: muassa ehdotukset eduskunnan työjätjestyk- töksiksi eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n, 15083: sen, eduskunnan kanslian ohjesäännön, edus- eduskunnan kanslian ohjesäännön, eduskun- 15084: kunnan tilisäännön ja Eduskunnan kirjaston nan tilisäännön ja Eduskunnan kirjaston oh- 15085: ohjesäännön eräiden säännösten muuttamises- jesäännön 1 §:n muuttamisesta näin kuulu- 15086: ta. Eduskunta, jolle hallintovaliokunta on vina: 15087: antanut asiasta mietintönsä n:o 13/1996 vp, 15088: 15089: 15090: 15091: 15092: Eduskunnan päätös 15093: eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n muuttamisesta 15094: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15095: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n 1 15096: momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyssä eduskunnan päätöksessä 15097: (1374/94), seuraavasti: 15098: 8§ kuntasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toimis- 15099: Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: topäälliköitä sekä muita virkoja. 15100: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apu- 15101: laispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, 15102: eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, kansainvä- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 15103: listen asiain yksikön johtaja, vanhempi edus- päivänä tammikuuta 1997. 15104: 15105: 15106: 15107: 15108: 260499 15109: 2 EK 2lb/1996 vp - PNE 2/1996 vp 15110: 15111: Eduskunnan päätös 15112: eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta 15113: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15114: muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön 15115: (320/87) 4 §, 10 §:n 2 momentin 2 kohta, 12 ja 16 §, 24 §:n 3 kohta, 26 §:n 1 momentti ja 15116: 32 §:n 1 momentti, 15117: sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 16 § sekä 26 §:n 1 momentti 12 päivänä helmikuuta 1991 15118: tehdyssä eduskunnan päätöksessä (487/91), 10 §:n 2 momentin 2 kohta ja 12 § 25 päivänä 15119: helmikuuta 1992 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (168/92) sekä 32 §:n 1 momentti osittain 15120: muutettuna 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä eduskunnan päätöksellä (1375/94), sekä 15121: lisätään 14 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 15122: 4 § 16 § 15123: Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansain- Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa pu- 15124: välisten asiain yksikkö ja tiedotusyksikkö hemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri 15125: sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtä- toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälis- 15126: vissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsih- ten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suh- 15127: teerin alaisia. teita Euroopan unionin toimielimiin. Kans- 15128: Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä liatoimikunta antaa tarvittaessa tarkempia 15129: on kansainvälisten asiain yksikön johtaja. määräyksiä yksikön tehtävistä. 15130: Tiedotusyksikön päällikkönä on tiedotuspääl- 15131: likkö. 24§ 15132: Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, 15133: 10 § mitä 19 §:ssä on säädetty: 15134: Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jot- 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon 15135: ka koskevat: tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta 15136: sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä 15137: 2) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilin- 15138: valtiontilintarkastajain kanslian ja Eduskun- tarkastajain kanslian sekä Eduskunnan kir- 15139: nan kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja jaston kanssa; 15140: maksuliikettä samoin kuin yhteistyötä mai- 15141: nittujen toimielinten kanssa; 15142: 26 § 15143: 12 § V aliokuntasihteeristön, keskuskanslian, 15144: Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia edus- hallinto-osaston, kansainvälisten asiain yksi- 15145: kunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasia- kön ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee 15146: miehen ja valtiontilintarkastajain kanslian se- yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka 15147: kä Eduskunnan kirjaston talousarvioon, kir- koskevat matkamääräyksen antamista koti- 15148: janpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä teh- maassa tehtävää virkamatkaa varten, ja pää- 15149: tävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja sihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka kos- 15150: tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja kevat vuosiloman ajankohtaa. 15151: määrätty. 15152: 15153: 14 § 32 § 15154: Kelpoisuusehtona vaaditaan: 15155: Euroopan unionin toimielinten kanssa ta- 1) pääsihteeriitä ja apulaispääsihteeriltä oi- 15156: pahtuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista keustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä pereh- 15157: varten on valiokuntasihteeristössä ED-sihtee- tyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskun- 15158: ristö, johon kuuluvat kansliatoimikunnan tatyön hyvä tuntemus; 15159: määräämät virkamiehet. Kansliatoimikunta 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandi- 15160: antaa tarkempia määräyksiä ED-sihteeristön daatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu 15161: tehtävistä. ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtynei- 15162: EK 21b/1996 vp - PNE 2/1996 vp 3 15163: 15164: syys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tun- 7) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä 15165: temusta; ja apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltu- 15166: 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta va ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä pe- 15167: eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin rehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuu- 15168: tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön luviin asioihin; 15169: sekä eduskuntatyön tuntemusta; 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen 15170: 4) kansainvälisten asiain yksikön johtajal- kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys 15171: ta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulutut- toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioi- 15172: kinto ja hyvä perehtY.neisyys yksikön toimi- hin; sekä 15173: alaan kuuluviin asiOihin; 15174: 5) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen 9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kan- 15175: kandidaatin tutkinto tai soveltuva muu ylem- didaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainval- 15176: pi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys mistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta. 15177: lainvalmistelutyöhön; 15178: 6) toimistopäälliköltä ja apulaistoimisto- 15179: päälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkea- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 15180: koulututkinto ja hyvä v.erehtyneisyys toimis- päivänä tammikuuta 1997. 15181: ton toimialaan kuuluviin asioihin; 15182: 15183: 15184: 15185: 15186: Eduskunnan päätös 15187: eduskunnan tilisäännön muuttamisesta 15188: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15189: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/88) 2, 5 15190: ja 12 § seuraavasti: 15191: 2§ 12 § 15192: Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kans- 15193: ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkasta- liatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena 15194: jain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtion- 15195: kanslia ja Eduskunnan kirjasto. tilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamie- 15196: hen ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä ja 15197: 5 § kirjanpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimis- 15198: Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkasta- to. 15199: jain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen 15200: kanslia ja Eduskunnan kirjasto antavat vuo- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 15201: sittain omalta osaltaan perustellut ehdotuk- 15202: sensa tarvittavista määrärahoista kansliatoi- päivänä tammikuuta 1997. 15203: mikunnalle. 15204: 4 EK 21b/1996 vp - PNE 2/1996 vp 15205: 15206: Eduskunnan päätös 15207: Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 1 §:n muuttamisesta 15208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15209: muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 15210: (450/85) 1 § :n 5 kohta seuraavasti: 15211: 1§ miesten käsikirjastoja ja kansanedustajien sa- 15212: Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: nomalehtisalia; 15213: 5) hoitaa eduskunnan, sen valiokuntien, 15214: eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 15215: valtiontilintarkastajain kanslian sekä virka- päivänä tammikuuta 1997. 15216: 15217: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996 15218: EK 22/1996 vp - A 3/1996 vp 15219: 15220: 15221: 15222: 15223: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on 15224: saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 15225: Jugoslaviaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttä- 15226: misestä annetun asetuksen kumoamisesta 15227: 15228: Eduskunnan tietoon on saatettu 28 päivänä on antanut asiasta mietintönsä n:o 16/1996 vp, 15229: kesäkuuta 1996 annettu asetus Yhdistyneiden on pitänyt asetusta tarpeellisena ja päättänyt, 15230: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Jugos- 15231: laviaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoi- ettei puheena olevaa asetusta ole kumot- 15232: tusten täyttämisestä annetun asetuksen kumoa- tava. 15233: misesta. Eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta 15234: 15235: 15236: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996 15237: 15238: 15239: 15240: 15241: 270185 15242: EK 23/1996 vp- A 4/1996 vp 15243: 15244: 15245: 15246: 15247: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on 15248: saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 15249: Ruandaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi- 15250: sestä annetun asetuksen muuttamisesta 15251: 15252: Eduskunnan tietoon on saatettu 13 päivänä nut asiasta mietintönsä n:o 1711996 vp, on pitä- 15253: >yyskuuta 1996 annettu asetus Yhdistyneiden nyt asetusta tarpeellisena ja päättänyt, 15254: Kansakuntien turvallisuusneuvoston R uandaa 15255: koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten ettei puheena olevaa asetusta ole kumot- 15256: täyttämisestä annetun asetuksen muuttamisesta. tava. 15257: Eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta on anta- 15258: 15259: 15260: 15261: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996 15262: 15263: 15264: 15265: 15266: .70186 15267: EK 24/1996 vp- K 7/1996 vp 15268: 15269: 15270: 15271: 15272: Eduskunnan kirjelmä hallituksen kertomuksen johdosta niistä 15273: toimenpiteistä, joihin eduskunnan tekemät muistutukset valtiovarain 15274: hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1993 ovat antaneet aihetta 15275: 15276: Eduskunnalle on annettu hallituksen kerto- Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mie- 15277: mus niistä toimenpiteistä, joihin eduskunnan te- tintönsä n:o 2411996 vp. 15278: kemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja ti- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja se 15279: linpidosta vuonna 1993 ovat antaneet aihetta. saatetaan täten hallituksen tietoon. 15280: 15281: 15282: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996 15283: 15284: 15285: 15286: 15287: 270187 15288: EK 25/1996 vp - K 2/1996 vp 15289: 15290: 15291: 15292: 15293: Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuodelta 15294: 1995 koskevan tarkastuksen johdosta 15295: 15296: Eduskunnan talousvaliokunta on valtio- sekä sitä valaiseviin asiakirjoihin ja antanut edus- 15297: päiväjärjestyksen 50 §:n mukaisesti tutkinut Suo- kunnalle asiasta mietintönsä n:o 15/1996 vp. 15298: men Pankin hallintoaja tilaa vuonna 1995 ja sitä Eduskunta on hyväksynyt talousvaliokunnan 15299: varten tutustunut eduskunnan pankkivaltuuston mietinnön, joka täten saatetaan hallituksen tie- 15300: mainitulta vuodelta antamaan kertomukseen toon. 15301: 15302: 15303: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996 15304: 15305: 15306: 15307: 15308: 270188 15309: 1 15310: 15311: 1 15312: 15313: 1 15314: 15315: 1 15316: 15317: 1 15318: 15319: 1 15320: 15321: 1 15322: 15323: 1 15324: 15325: 1 15326: 15327: 1 15328: 15329: 1 15330: 15331: 1 15332: 15333: 1 15334: 15335: 1 15336: 15337: 1 15338: EK 26/1996 vp- K 6/1996 vp 15339: 15340: 15341: 15342: 15343: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston kansanterveyden tilasta ja 15344: kehityksestä antaman kertomuksen johdosta 15345: 15346: Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston Eduskunta on hyväksynyt mietinnön, joka tä- 15347: kertomuksen kansanterveyden tilasta ja kehi- ten saatetaan valtioneuvostolle tiedoksi. 15348: tyksestä, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti 15349: käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, 15350: joka on antanut siitä mietintönsä n:o 2l/1996 vp. 15351: 15352: 15353: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996 15354: 15355: 15356: 15357: 15358: 270189 15359: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 15360: 15361: 15362: 15363: 15364: Eduskunnan kirjelmä vuoden 1996 toiseksi lisätalousarvioksi 15365: antaman esityksen johdosta 15366: 15367: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Luku 27.99 15368: n:o 132/1996 vp vuoden 1996 toiseksi lisätalous- Eduskunta edellyttää, että puolustusväline- 15369: arvioksi. Valtiovarainvaliokunta on antanut teollisuuden toimintaedellytykset turvataan 15370: asiasta eduskunnalle mietintönsä n:o 35/1996 osoittamalla vuosittaisissa talousarvioissa riit- 15371: vp. tävät määrärahat hankintoihin kotimaiselta 15372: puolustustarviketeollisuudelta. 15373: 15374: 15375: 15376: 15377: 260598 15378: 2 EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp 15379: 15380: 15381: 15382: 15383: Vuoden 1996 II lisätalousarvio 15384: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 1996 toisen lisätalousarvion 15385: 15386: 15387: 15388: 15389: TULOT 15390: 15391: 15392: 15393: Osasto 11 15394: mk 15395: 15396: 15397: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT ............... -1 465 000 000 15398: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ................... . 1250 000 000 15399: 01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä ................................... . 1600 000 000 15400: 02. Korkotulojen lähdevero, vähennystä .............................. . -350 000 000 15401: 15402: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ................. . -1700 000 000 15403: 01. Arvonlisävero, vähennystä .......................................... . -1 700 000 000 15404: 15405: 08. Valmisteverot .............................................................. . -1 065 000 000 15406: 01. Tupakkavero, vähennystä .......................................... . -135 000 000 15407: 04. Alkoholijuomavero, vähennystä .................................... . -370 000 000 15408: 07. Polttoainevero, vähennystä ......................................... . -560 000 000 15409: EK 27/1996 vp- HE 13211996 vp 3 15410: 15411: 10. Muut verot ................................................................. . -20000000 15412: 01. Leimavero, vähennystä .............................................. . -400 000 000 15413: 04. Moottoriajoneuvovero, lisäystä .................................... . 200 000 000 15414: 06. Arpajaisvero, lisäystä ............................................... . 40 000 000 15415: 07. Ajoneuvovero, lisäystä .............................................. . 70 000 000 15416: 08. Jätevero ............................................................... . 70 000 000 15417: 15418: 19. Muut veronluonteiset tulot ................................................ . 70 000 000 15419: 09. Muut verotulot, lisäystä ............................................ . 70 000 000 15420: 15421: 15422: 15423: 15424: Osasto 12 15425: 15426: 12. SEKALAISET TULOT ............................................. . 4121142 000 15427: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala . ...................................... . 1002 000 15428: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot, lisäystä .............. . 1 002 000 15429: 15430: 25. Oikeusministeriön hallinnonala ........................................... . -60000000 15431: 01. Tuomioistuintulot, vähennystä ..................................... . -35 000 000 15432: 47. Ulosottomaksut, vähennystä ....................................... . -25 000 000 15433: 15434: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala . ....................................... . -215000 000 15435: 97. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU), vähennystä -215 000 000 15436: 15437: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ..................................... . 1945 000 000 15438: 64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot, lisäystä ......................... . 45 000 000 15439: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä ..... . 1900 000 000 15440: 15441: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................... . 1105 000 15442: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat 15443: tulot (EU), vähennystä ............................................. . -5 430 000 15444: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta 15445: saatavat tulot (EU), lisäystä ....................................... . 3 900 000 15446: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot, vähennystä ........ . -6 742000 15447: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäys- 15448: tä ...................................................................... . 9 377 000 15449: 15450: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ......................................... . 2 600 000 15451: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä ......... . 2 600 000 15452: 15453: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........................... . 24 466 000 15454: 32. Patentti.~ ja re~~sterihallituksen maksullisen palvelutoiminnan 15455: tulot, vahennysta .................................................... . -624 000 15456: 80. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta, lisäystä .................. . 8 190 000 15457: 4 EK 27/1996 vp- HE 132/1996 vp 15458: 15459: 99. 1_<-~up~_a- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot, 15460: lisaysta ................................................................ . 16 900 000 15461: 15462: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ....................................... . 8 929 000 15463: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot (osa EU), lisäys- 15464: tä ...................................................................... . 8 929 000 15465: 15466: 39. Muut sekalaiset tulot ..................................................... . 2413 040 000 15467: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset, lisäystä 323 840 000 15468: 05. y~~tio~ maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myynti, 15469: hsaysta ................................................................ . 41200 000 15470: 50. Tulot osakemyynneistä .............................................. . 2 048 000 000 15471: 15472: 15473: 15474: 15475: Osasto 13 15476: 15477: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET ......... . 560 000 000 15478: 01. Korkotulot ................................................................. . 400 000 000 15479: 08. Korot obligaatioista, lisäystä ....................................... . 400 000 000 15480: 15481: 03. Osinkotulot ................................................................ . 110 000 000 15482: 02. Muut osinkotulot, lisäystä .......................................... . 110 000 000 15483: 15484: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset ................................. . 50 000 000 15485: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset, lisäystä ................ . 50 000 000 15486: 15487: 15488: 15489: 15490: Osasto 15 15491: 15492: 15. LAINAT . . .. . .. . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 655 000 000 15493: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 000 000 15494: 04. Muiden lainojen lyhennykset, lisäystä.............................. 75 000 000 15495: 15496: 02. Valtion nettolainanotto..................................................... 3 580 000 000 15497: 01. Nettolainanotto, lisäystä............................................. 3 580 000 000 15498: 15499: Tulojen kokonaismäärä: 15500: 6 871142 000 15501: EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 5 15502: 15503: 15504: 15505: 15506: MENOT 15507: 15508: 15509: Pääluokka 24 mk 15510: 15511: 15512: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... . 41698 000 15513: 01. Ulkoasiainhallinto (030) .................................................. . 15 000 000 15514: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 11 500 000 15515: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................ . 3 500 000 15516: 15517: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö (040) ................................... . 16 698 000 15518: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .... . 16 698 000 15519: 15520: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ . 10 000 000 15521: 25. Siviili~:nk~.östön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomäärära- 15522: ha), hsaysta .......................................................... . 10 000 000 15523: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 5 300 000 15524: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha), vähen- 15525: nystä .................................................................. . -5 300 000 15526: 15527: 15528: 15529: 15530: Pääluokka 25 15531: 15532: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. . 50153 000 15533: 45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset (090) .......................... . 44 000 000 15534: 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot 15535: (arviomääräraha), lisäystä .......................................... . 40 000 000 15536: 51. Eräät v!l~~ion.. maksamat korvaukset ja avustukset (arviomäärä- 15537: raha), hsaysta ........................................................ . 4 000 000 15538: 15539: 46. Syyttäjänvirastot (090) .................................................... . 1000 000 15540: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 1 000 000 15541: 15542: 47. Ulosottovirastot (090) ..................................................... . -1000 000 15543: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... . -1 000 000 15544: 6 EK 2711996 vp- HE 13211996 vp 15545: 15546: 50. Vankeinhoitolaitos (100) .................................................. . 3153 000 15547: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 1 700 000 15548: 50. Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsäädäntöön perus- 15549: tuviin tehtäviin (arviomääräraha), lisäystä ........................ . 1 553 000 15550: 51. Valt~.onapu muun kriminaalihuoltotyön suorittamiseen, vähen- 15551: nysta .................................................................. . -600000 15552: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v), li- 15553: säystä ................................................................. . 500 000 15554: 15555: 60. Eräät virastot (070) ................................. ...................... . 3 000 000 15556: 22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (arviomääräraha), lisäystä 3 000 000 15557: 15558: 15559: 15560: 15561: Pääluokka 26 15562: 15563: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ . 60 220 000 15564: 01. Sisäasiainministeriö (050) ................................................. . 3 000 000 15565: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ........ . 3 000 000 15566: 15567: 02. Ulkomaalaisvirasto (050) ................................................. . 1000 000 15568: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 1 000 000 15569: 15570: 75. Poliisitoimi (080) .......................................................... . 46 500 000 15571: 23. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 46 500 000 15572: 15573: 97. Avustukset kunnille (960) ................................................. . 19 600 000 15574: 31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuva valtion- 15575: osuuksien tasauslisä (arviomääräraha), lisäystä .................. . 19 600 000 15576: 15577: 98. Alueiden kehittäminen (960) . ............................................. . -9880000 15578: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yh- 15579: teisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä ......... . -9 880 000 15580: 15581: 15582: 15583: 15584: Pääluokka 27 15585: 15586: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 121840 000 15587: 10. Puolustusvoimat (160) ..................................................... . 121840 000 15588: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ... . 103 840 000 15589: 87. ~iinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v), lisäys- 15590: ta ...................................................................... . 18 000 000 15591: EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp 7 15592: 15593: Pääluokka 28 15594: 15595: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA... 2911951549 15596: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960).......................... 94 951 549 15597: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä......... 53 800 000 15598: 31. Verohyvitys (arviomääräraha)....................................... 41 151 549 15599: 15600: 64. Valtion kiinteistölaitos (050) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160 000 000 15601: 87. ~iinteistöjen )~. hll:?neisto-osakkeiden hankkiminen (siirtomää- 15602: raraha 3 v), hsaysta.................................................. 160 000 000 15603: 15604: 70. Hallinnon kehittämiskeskus (050). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000 15605: 82. Laina Hallinnon kehittämiskeskukselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000 15606: 15607: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen (840) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 752 000 000 15608: 63. Korkotappioiden korvaaminen Suomen Pankille................. 1 760 000 000 15609: 88. Sponda Oy:n omaisuuden hankinta (arviomääräraha)........... 992 000 000 15610: 15611: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) (060).. .. . . . . . . . .. . . . . . -700 000 000 15612: 66. Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroopan unionille 15613: (EU) (arviomääräraha), lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 000 000 15614: 67. Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan unionille (EU) 15615: (arviomääräraha), vähennystä....................................... -850 000 000 15616: 15617: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot (020)................ 600 000 000 15618: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha), lisäystä................... 600 000 000 15619: 15620: 15621: 15622: Pääluokka 29 15623: 15624: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. . 239147 000 15625: 10. Korkeakoulut (240) ....................................................... . 69 750 000 15626: 21. ~?.rke~koulujen toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), 15627: hsaysta ................................................................ . 35 000 000 15628: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ........... . 33 500 000 15629: 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) .................. . 1 250 000 15630: 15631: 19. Muut korkeakoulumenot (240) ........................................... . -1250000 15632: 27. ~orkeako~lujen yhteinen atk-toiminta (siirtomääräraha 2 v), 15633: vahennysta ........................................................... . -1250 000 15634: 15635: 39. Opintotuki (260) .......................................................... . 110 000 000 15636: 52. <?I?.int?,lainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha), 15637: hsaysta ................................................................ . 30 000 000 15638: 8 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 15639: 15640: 55. Opintoraha (arviomääräraha), lisäystä ............................ . 80 000 000 15641: 15642: 43. Yleissivistävä koulutus (220) ............................................. . 37 900 000 15643: 25. "Yl~issi_yistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), 15644: hsaysta ................................................................ . 10 000 000 15645: 31. v~~~i?.nosuus p~rus~ouluopetuksen käyttökustannuksiin (arvio- 15646: maararaha), hsaysta ................................................. . 25 000 000 15647: 51. Valtion~J.?.U y~sityiseen yleissivistävään opetukseen (arviomäärä- 15648: raha), hsaysta ........................................................ . 2 900 000 15649: 15650: 60. Ammattiopetus ja ammattikorkeakoulut (230) ........................ .. . 20 547 000 15651: 21. Valtion ammatillisten oppilaitosten toimintamenot (siirtomäärä- 15652: raha 2 v), vähennystä ............................................... . -10 753 000 15653: 25. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopetuksen ke- 15654: hittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ......................... . 20 000 000 15655: 30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitosten ja ammat- 15656: tikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäys- 15657: tä .................................................... ··········· ....... . 8 300 000 15658: 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomäärä- 15659: raha), vähennystä .................................................... . -10 000 000 15660: 35. Ammattiopetuksen valtionosuuksien ja -avustusten loppuerät 15661: (arviomääräraha), vähennystä ...................................... . -20 000 000 15662: 50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitosten ja ammat- 15663: tikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäys- 15664: tä ...................................................................... . 18 000 000 15665: 51. Valtionosuus ammatillisten erityisoppilaitosten käyttökustannuk- 15666: siin (arviomääräraha), lisäystä ..................................... . 15 000 000 15667: 15668: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen (270) .......................... . 1200 000 15669: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäys- 15670: tä ...................................................................... . 1 200 000 15671: 15672: 90. Taiteen tukeminen (290) . ................................................. . 1000 000 15673: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................... . 1 000 000 15674: 15675: 15676: 15677: 15678: Pääluokka 30 15679: 15680: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 15681: NONALA ............................................................... . -92333000 15682: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n raken- 15683: netuki (670) ................................................................ . 14 290 000 15684: 21. Maa- J<i:. me~sätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 15685: 2 v), hsaysta .......................................................... . 4 700 000 15686: 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakenne- 15687: toimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............. . 9 590 000 15688: EK 27/1996 vp - HE 13211996 vp 9 15689: 15690: 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) (670) .................... . -80 000 000 15691: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) (siirtomäärä- 15692: raha 2 v), vähennystä .............................................. .. -78 500 000 15693: 45. ~~atll:~ouden ympäristötuki (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), 15694: hsaysta ................................................................ . 37 000 000 15695: 47. Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitystuki (EU) 15696: (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ................................. . -38 500 000 15697: 15698: 32. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa 15699: EU) (670) .................................................................. . -75000000 15700: 60. Siirto interventiorahastoon (EU), vähennystä .................... . -75 000 000 15701: 15702: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus (670) .................................. . 4 000 000 15703: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .................. .. 4 000 000 15704: 15705: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (osa EU) (560) ............................ . 10 000 000 15706: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 10 000 000 15707: 15708: 86. Metsätalous (osa EU) (680) .............................................. . 34377000 15709: 25. ~~tsäpuiden jalostus ja siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v), 15710: hsaysta ................................................................ . 15 000 000 15711: 42. Valtionapu .~ets~.talouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille 15712: (osa EU), hsaysta ................................................... . 19 377 000 15713: 15714: 15715: 15716: 15717: Pääluokka 31 15718: 15719: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ........... . 267 400 000 15720: 24. Tielaitos (720) ............................................................. . 44 500 000 15721: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ......... . 30 000 000 15722: 87. Ti~~a~~ muka~s~.t ~~a-alueiden hankinnat ja korvaukset (arvio- 15723: maararaha), hsaysta ................................................. . 14 500 000 15724: 15725: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................... . 20 300 000 15726: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ........ . 20 300 000 15727: 15728: 58. Radanpito (750) ........................................................... . 200 000 000 15729: 21. Ratah.a~~int?.keskus ja perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 15730: 2 v), hsaysta .......................................................... . 200 000 000 15731: 15732: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) ................... . 2 600 000 15733: 22. ~~~ki~us ja kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), 15734: hsaysta ................................................................ . 2 600 000 15735: 15736: 2 260598 15737: 10 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 15738: 15739: Pääluokka 32 15740: 15741: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 15742: NONALA ............................................................... . 496 452 000 15743: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) .................................... . -24198 000 15744: 60. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon (arviomääräraha), vähen- 15745: nystä .................................................................. . -22 208 000 15746: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha), vä- 15747: hennystä .............................................................. . -1990 000 15748: 15749: 32. Patentti- ja rekisterihallitus (820) . ....................................... . 1900 000 15750: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 1 900 000 15751: 15752: 41. Turvatekniikan keskus (820) ............................................. . -11100 000 15753: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... . -11100 000 15754: 15755: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) . ............................... . 1000 000 15756: 89. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............................ . 1 000 000 15757: 15758: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ..................................... . 5 000 000 15759: 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä 5 000 000 15760: 15761: 49. Kera Oy (840) ...................................................... ....... . 45 000 000 15762: 43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (arviomääräraha), 15763: vähennystä ........................................................... . -30 000 000 15764: 88. Kera Oy:n osakepääoman korottaminen ......................... . 75 000 000 15765: 15766: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen (850) ........ . 440 000 000 15767: 46. A~ustus...~e.~akkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi 15768: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ . 40 000 000 15769: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............................ . 350 000 000 15770: 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (siirtomääräraha 2 v) 50 000 000 15771: 15772: 55. Energiatalous (860) ....................................................... . 8 650 000 15773: 40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä ................ . 5 000 000 15774: 41. Avustukset maaseudun sähköistämiseen .......................... . 3 650 000 15775: 15776: 80. Matkailun edistämiskeskus (870) ........................................ . 200 000 15777: 89. Muut finanssisijoitukset (siirtomääräraha 2 v) ................... . 200 000 15778: 15779: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ..................................... . 30 000 000 15780: 40. ~rity.~ten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha), li- 15781: saysta ................................................................. . 7 000 000 15782: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille, lisäystä ...... . 3 000 000 15783: 88. Sij.oituk~~t J.ulkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiöön 15784: (snrtomaararaha 2 v) ................................................ . 20 000 000 15785: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 11 15786: 15787: Pääluokka 33 15788: 15789: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 15790: NONALA ............................................................... . 1105100 000 15791: 08. Kansanterveyslaitos (450) ................................................. . 3 700 000 15792: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 3 700 000 15793: 15794: 15. Perhekustannusten tasaus (410) .......................................... . 40 000 000 15795: 52. Lapsilisät (arviomääräraha), lisäystä .............................. . 40 000 000 15796: 15797: 17. Työttömyysturva (410) .................................................... . 750 000 000 15798: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), lisäystä ... . 1 000 000 000 15799: 51. 1)'öttömy:ysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha), 15800: vahennysta ........................................................... . -250 000 000 15801: 15802: 19. Eläkevakuutus (410) ...................................................... . 94 000 000 15803: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista 15804: (arviomääräraha), lisäystä .......................................... . 40 000 000 15805: 52. V~_!i?.n osuu~ Y.ritt.~jien eläkelaista johtuvista menoista (arvio- 15806: maararaha), hsaysta ................................................. . 54 000 000 15807: 15808: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) ... . 15809: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha), vähennystä ........ . -15 000 000 15810: 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin 15811: (arviomääräraha), lisäystä .......................................... . 15 000 000 15812: 15813: 28. Muu toimeentuloturva (410) .............................................. . 5 400 000 15814: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöi- 15815: den toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveyden- 15816: huollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ......... . 5 400 000 15817: 15818: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) .................. . 50 000 000 15819: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus- 15820: tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. . 10 000 000 15821: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamis- 15822: kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ......................... . 50 000 000 15823: 33. Valtion korvaus kunnille lääkäreiden perusterveydenhuollon 15824: lisäkoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha), 15825: vähennystä ........................................................... . -10 000 000 15826: 15827: 57. Lomatoiminta (420) ....................................................... . 162 000 000 15828: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustan- 15829: nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................. . 162 000 000 15830: 12 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 15831: 15832: Pääluokka 34 15833: 15834: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA..................... 1 492 895 000 15835: 01. Työministeriö (610) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 584 000 15836: 20. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden kehit- 15837: täminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä............................. 5 000 000 15838: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) 15839: (siirtomääräraha 3 v), lisäystä....................................... 57 584 000 15840: 15841: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano (620) .................................. . 1430 000 000 15842: 02. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 85 000 000 15843: 29. 'I)'övoimapoliittise~ aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomää- 15844: raraha), vahennysta ................................................. . -10 000 000 15845: 30. Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille työttömyyden lieventämi- 15846: seen (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 145 000 000 15847: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintoso- 15848: siaaliset edut (arviomääräraha), vähennystä ...................... . -70 000 000 15849: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha), lisäystä ..................... . 1220 000 000 15850: 62. Valtion~J.?.U t~öttömyyden lieventämiseen (osa EU) (arviomäärä- 15851: raha), hsaysta ........................................................ . 10 000 000 15852: 63. Työllisyyspoliittinen valtionapu investointeihin (osa EU) (siirto- 15853: määräraha 3 v), lisäystä ............................................ . 20 000 000 15854: 77. Sijoitusmen.o!. ty~llisyyden turvaamiseksi (osa EU) (siirtomäärä- 15855: raha 3 v), hsaysta .................................................... . 30 000 000 15856: 15857: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ........................ . 311000 15858: 67. K~~s~invälist~~)är~~stöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arvio- 15859: maararaha), hsaysta ................................................. . 311 000 15860: 15861: 15862: 15863: 15864: Pääluokka 35 15865: 15866: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 49 694000 15867: 01. Ympäristöministeriö (510) ................................................ . 8 929 000 15868: 62. EU :n osallistuminen ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä aluei- 15869: den käytön eräisiin hankkeisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ..... 8 929 000 15870: 15871: 11. Ympäristön suojelu (520) ................................................. . 10 000 000 15872: 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 10 000 000 15873: 15874: 26. Alueelliset ympäristökeskukset (560) .................................... . 20 765 000 15875: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .................. .. 465 000 15876: 77. Ympäristötyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ........ .. 20 300 000 15877: EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 13 15878: 15879: 30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu (530) .................. . 10 000 000 15880: 62. ~~ust~kset rakennussuojeluun (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), 15881: hsaysta ................................................................ . 10 000 000 15882: 15883: 15884: 15885: 15886: Pääluokka 36 15887: 15888: 36. VALTIONVELKA ................................................... . 129 800 000 15889: 03. Valuuttamääräisen velan korko (910) .................................. .. 129 800 000 15890: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha), lisäystä ..... . 129 800 000 15891: 15892: Menojen kokonaismäärä: 15893: 15894: 6874017 549 15895: 14 EK 27/1996 vp- HE 132/1996 vp 15896: 15897: 15898: 15899: 15900: Yksityiskohtaiset perustelut 15901: 15902: TULOT 15903: 15904: 15905: 15906: Osasto 11 15907: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 15908: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 15909: 15910: 01. Tulo- ja varallisuusvero 02. Korkotulojen lähdevero 15911: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentin tuloarviota vähennetään 15912: 1 600 000 000 mk. 350 000 000 mk. 15913: 15914: 15915: 15916: 15917: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 15918: 15919: 01. Arvonlisävero 15920: Momentin tuloarviota vähennetään 15921: 1 700 000 000 mk. 15922: 15923: 15924: 15925: 15926: 08. Valmisteverot 15927: 01. Tupakkavero 07. Polttoainevero 15928: Momentin tuloarviota vähennetään Momentin tuloarviota vähennetään 15929: 135 000 000 mk. 560 000 000 mk. 15930: 15931: 04. Alkoholijuomavero 15932: Momentin tuloarviota vähennetään 15933: 370 000 000 mk. 15934: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 15 15935: 15936: 10. Muut verot 15937: 15938: 01. Leimavero 07. Ajoneuvovero 15939: Momentin tuloarviota vähennetään Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15940: 400 000 000 mk. 70 000 000 mk. 15941: 15942: 04. Moottoriajoneuvovero 15943: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 08. Jätevero 15944: 200 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000 15945: mk. 15946: 06. Arpajaisvero 15947: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15948: 40 000 000 mk. 15949: 15950: 15951: 15952: 19. Muut veronluonteiset tulot 15953: 09. Muut verotulot 15954: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15955: 70 000 000 mk. 15956: 15957: 15958: 15959: 15960: Osasto 12 15961: SEKALAISET TULOT 15962: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 15963: 15964: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 15965: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15966: 1002 000 mk. 15967: 15968: 15969: 15970: 15971: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 15972: 15973: 01. Tuomioistuintulot 47. Ulosottomaksut 15974: Momentin tuloarviota vähennetään Momentin tuloarviota vähennetään 15975: 35 000 000 mk. 25 000 000 mk. 15976: 15977: 15978: 15979: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 15980: 15981: 97. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat Momentin tuloarviota vähennetään 15982: tulot (EU) 215 000 000 mk. 15983: 16 EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 15984: 15985: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 15986: 64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut 15987: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä tulot 15988: 45 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15989: 1 900 000 000 mk. 15990: 15991: 15992: 15993: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 15994: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot 15995: tukiosastosta saatavat tulot ( EU) Momentin tuloarviota vähennetään 6 742 000 15996: Momentin tuloarviota vähennetään 5 430 000 mk. 15997: mk. 15998: 15999: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallin- 16000: ohjausosastosta saatavat tulot ( EU) nonalan muut tulot 16001: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16002: 3 900 000 mk. 9 377 000 mk. 16003: 16004: 16005: 16006: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 16007: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16008: tulot 2 600 000 mk. 16009: 16010: 16011: 16012: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 16013: 16014: 32. Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 16015: palvelutoiminnan tulot nonalan muut tulot 16016: Momentin nettotuloarviota vähennetään Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16017: 624000 mk. 16 900 000 mk. 16018: 80. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta 16019: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16020: 8 190 000 mk. 16021: 16022: 16023: 16024: 16025: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 16026: 16027: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16028: tulot (osa EU) 8 929 000 mk. 16029: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 17 16030: 16031: 39. Muut sekalaiset tulot 16032: 16033: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen 50. Tulot osakemyynneistä 16034: peruutukset Momentille arvioidaan kertyvän 16035: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 2 048 000 000 mk. 16036: 323 840 000 mk. 16037: 16038: 05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien 16039: oikeuksien myynti 16040: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16041: 41 200 000 mk. 16042: 16043: 16044: 16045: 16046: Osasto 13 16047: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 16048: 01. Korkotulot 16049: 16050: 08. Korot obligaatioista 16051: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16052: 400 000 000 mk. 16053: 16054: 16055: 16056: 03. Osinkotulot 16057: 16058: 02. Muut osinkotulot 16059: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16060: 110 000 000 mk. 16061: 16062: 16063: 16064: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset 16065: 16066: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 16067: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16068: 50 000 000 mk. 16069: 16070: 16071: 16072: 16073: 3 260598 16074: 18 EK 27/1996 vp- HE 13211996 vp 16075: 16076: Osasto 15 16077: LAINAT 16078: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 16079: 04. Muiden lainojen lyhennykset 16080: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16081: 75 000 000 mk. 16082: 16083: 16084: 16085: 02. Valtion nettolainanotto 16086: 01. Nettolainanotto 16087: Momentille merkitään lisäystä tulona 16088: 3 580 000 000 mk. 16089: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 19 16090: 16091: 16092: 16093: 16094: MENOT 16095: 16096: 16097: Pääluokka 23 16098: VALTIONEUVOSTO 16099: 99. Valtioneuvoston muut menot 16100: 28. Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuosi yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön 16101: (siirtomääräraha 2 v) palkkaamiseen. 16102: Momentin perusteluja täydennetään siten, Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 16103: että määrärahaa saa käyttää myös enintään netä lisämäärärahaa. 16104: 16105: 16106: 16107: 16108: Pääluokka 24 16109: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 16110: 01. Ulkoasiainhallinto 16111: 16112: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 16113: Momentille myönnetään lisäystä 11 500 000 Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 16114: mk. mk käyttösuunnitelman kohtaan 2. Peruskor- 16115: jaushankkeet. 16116: 16117: 16118: 16119: 16120: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 16121: 16122: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärä- Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö, 696 000 16123: raha 3 v) mk käyttösuunnitelman kohtaan 3. Maittain 16124: Momentille myönnetään lisäystä 16 698 000 kohdeotamaton kehitysyhteistyö ja 128 000 mk 16125: mk, josta 874 000 mk käyttösuunnitelman koh- käyttösuunnitelman kohtaan 6. Humanitaari- 16126: taan 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö, nen apu. 16127: 15 000 000 mk käyttösuunnitelman kohtaan 2. 16128: 20 EK 27/1996 vp - HE 13211996 vp 16129: 16130: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 16131: 16132: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhal- Momentille myönnetään lisäystä 5 300 000 16133: lintaan (arviomääräraha) mk. 16134: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 16135: mk. 16136: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar- 16137: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto- viomääräraha) 16138: määräraha 2 v) Momentilta vähennetään 5 300 000 mk. 16139: 16140: 16141: 16142: 16143: Pääluokka 25 16144: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 16145: 45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset 16146: 16147: 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja 16148: oikeudenhoitomenot (arviomääräraha) avustukset (arviomääräraha) 16149: Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 16150: mk, mistä 15 000 000 mk käyttösuunnitelman mk käyttösuunnitelman kohtaan Rikosvahin- 16151: kohtaan Maksuton oikeudenkäynti ja kokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja 16152: 25 000 000 mk kohtaan Yksityishenkilön velka- tuomituille maksettavat korvaukset. 16153: järjestely. 16154: 16155: 16156: 16157: 46. Syyttäjänvirastot 16158: 16159: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16160: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 16161: mk. 16162: 16163: 16164: 16165: 47. Ulosottovirastot 16166: 16167: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16168: Momentilta vähennetään 1 000 000 mk. 16169: 16170: 16171: 16172: 50. Vankeinhoitolaitos 16173: 16174: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50. Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle 16175: Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 lainsäädäntöön perustuviin tehtäviin (arviomää- 16176: mk. räraha) 16177: Momentille myönnetään lisäystä 1 553 000 16178: mk. 16179: EK 2711996 vp- HE 132/1996 vp 21 16180: 16181: 51. Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suo- 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siir- 16182: rittamiseen tomääräraha 3 v) 16183: Momentilta vähennetään 600 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 500 000 mk 16184: käyttösuunnitelman kohtaan 2. Pienehköt uu- 16185: disrakennus- ja peruskorjaustyöt 16186: 16187: 16188: 16189: 16190: 60. Eräät virastot 16191: 16192: 22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (ar- 16193: viomääräraha) 16194: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 16195: mk. 16196: 16197: 16198: 16199: 16200: Pääluokka 26 16201: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 16202: 01. Sisäasiainministeriö 16203: 16204: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- Momentille myönnetään lisäystä nettomää- 16205: ha 2 v) rärahaan 3 000 000 mk. 16206: 16207: 16208: 16209: 16210: 02. Ulkomaalaisvirasto 16211: 16212: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16213: Momentille myönnetään lisäystä nettomää- 16214: rärahaan 1 000 000 mk. 16215: 16216: 16217: 16218: 16219: 75. Poliisitoimi 16220: 16221: 23. Erityismenot (arviomääräraha) 1996 tekemään viranomaisradioverkon ensim- 16222: Momentille myönnetään lisäystä 46 500 000 mäisen osaverkon toteuttamista koskevia sopi- 16223: mk. muksia 87 000 000 markan edestä. Valtuuden 16224: käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuonna 16225: 1998 enintään 87 000 000 mk. 16226: 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen (siir- Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 16227: tomääräraha 3 v) netä lisämäärärahaa. 16228: Sisäasiainministeriö valtuutetaan vuonna 16229: 22 EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 16230: 16231: 97. Avustukset kunnille 16232: 31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin Momentille myönnetään lisäystä 19 600 000 16233: perustuva valtionosuuksien tasauslisä (arviomää- mk. 16234: räraha) 16235: 16236: 16237: 16238: 16239: 98. Alueiden kehittäminen 16240: 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) Momentilta vähennetään 9 880 000 mk. 16241: (siirtomääräraha 3 v) 16242: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Lisäksi momentin perusteluja täydennetään 16243: määrärahaa saa käyttää myös kaupunkipoliit- siten, että määrärahaa saa käyttää myös Eu- 16244: tisten ohjelmien toimeenpanoon. roopan aluekehitysrahaston ohjelmien toteutta- 16245: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- miseen tarvittavan enintään 50 henkilötyövuot- 16246: netä lisämäärärahaa. ta vastaavan henkilöstön palkkaus-, matkustus- 16247: yms. menojen maksamiseen yhdessä muiden 16248: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehi- hallinnonalojen momenttien kanssa. 16249: tysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin ( EU) (siir- 16250: tomääräraha 3 v) 16251: 16252: 16253: 16254: 16255: Pääluokka 27 16256: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 16257: 10. Puolustusvoimat 16258: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomää- johtamis- ja viestiyhteysjärjestelmän hankintoi- 16259: räraha 3 v) hin. 16260: Momentille myönnetään lisäystä 103 840 000 16261: mk. 16262: Lisämäärärahasta 80 000 000 markalla saa 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siir- 16263: tehdä puolustusvoimien toiminnan kannalta tomääräraha 2 v) 16264: välttämättömiä tilauksia kotimaisen puolustus- Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 16265: tarviketeollisuuden työllisyyden ja tuotantoval- mk. 16266: miuden ylläpitämiseksi. Lisäksi lisämäärärahas- Lisämäärärahaa saa käyttää varastotilan ja 16267: ta saa käyttää 23 840 000 mk jääkäriprikaatien -alueen hankkimiseen. 16268: 16269: 16270: 16271: 16272: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 16273: Valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjeste- omistuksesta kokonaan Lapua Oy:ssä ja Vam- 16274: lyjä, joiden seurauksena voidaan luopua valtion mas Oy:ssä. 16275: EK 27/1996 vp- HE 132/1996 vp 23 16276: 16277: Pääluokka 28 16278: V ALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 16279: 05. Valtiokonttori 16280: 16281: 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha misen, jonka seurauksena on luopuminen val- 16282: 3 v) tion määräysvallasta, määräenemmistövallasta 16283: Momentin perusteluja täydennetään siten, tai määrävähemmistön hallinnasta ko. yhtiössä. 16284: että valtioneuvosto saa hyväksyä Suomen Ar- Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 16285: vopaperikeskus Oy:n osakepääoman korotta- netä lisämäärärahaa. 16286: 16287: 16288: 16289: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 16290: 16291: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomäärä- 31. Verohyvitys (arviomääräraha) 16292: raha) Momentille myönnetään 41 151 549 mk. 16293: Momentille myönnetään lisäystä 53 800 000 Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itse- 16294: mk. hallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen 16295: maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 16296: 16297: 16298: 16299: 64. Valtion kiinteistölaitos 16300: 16301: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) Rovaniemen kaupungin kanssa saadaan teh- 16302: Momentin perusteluja muutetaan siten, että dä sopimus, jolla kaupunki myy valtiolle noin 16303: momentin määrärahaa saa käyttää myös eläin- 1 700 hyöty-m 2:n suuruisten suojatilojen hallin- 16304: lääkinnällisten rajatarkastusasemien rakentami- taan oikeuttavat osakkeet enintään 20 000 000 16305: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. markan kauppahinnasta siten, että hinnasta 16306: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 10 000 000 mk maksetaan luovuttamalla kau- 16307: netä lisämäärärahaa. pungille kiinteistöjä. 16308: 16309: 87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank- 16310: kiminen (siirtomääräraha 3 v) 16311: Momentille myönnetään lisäystä 160 000 000 16312: mk. 16313: 16314: 16315: 16316: 70. Hallinnon kehittämiskeskus 16317: 16318: 82. Laina Hallinnon kehittämiskeskukselle Laina-aika on 12 vuotta, joista kolme ensim- 16319: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. mäistä vuotta ovat korosta ja lyhennyksistä 16320: Määrärahaa saa käyttää lainan myöntämi- vapaita, jonka jälkeen valtioneuvosto päättää 16321: seen Hallinnon kehittämiskeskuksen taloudel- lainan takaisinmaksusta kunakin vuonna vah- 16322: listen toimintaedellytysten vahvistamista ja lai- vistaessaan Hallinnon kehittämiskeskuksen ti- 16323: toksen kehittämistoimien toteuttamista varten. linpäätöksen. Lainan korko on 6 %. 16324: 24 EK 27/1996 vp- HE 132/1996 vp 16325: 16326: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt 16327: 89. Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyö- maksuosuus ohjelman vuosina 1996-98 toteu- 16328: hön Baltian maiden kanssa (arviomääräraha) tettavasta toisesta vaiheesta on enintään 4,814 16329: Momentin perusteluja muutetaan siten, että milj. ecua. 16330: pohjoismaisen rahoitusyhteistyön jatkamiseen Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 16331: Baltian maiden kanssa saa sitoutua. Suomen netä lisämäärärahaa. 16332: 16333: 16334: 16335: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen 16336: 63. Korkotappioiden korvaaminen Suomen tytäryhtiön Solidium Oy:n osakkeiden hankki- 16337: Pankille miseen valtion välittömään omistukseen. Soli- 16338: Momentille myönnetään 1 760 000 000 mk. dium Oy:n osakkeiden hankintaan ja yhtiön 16339: Määrärahaa saa käyttää Säästöpankkien- osakepääoman korottamiseen saa käyttää mää- 16340: Keskus-Osake-Pankin haltuunotosta Suomen rärahasta enintään 160 000 000 mk. 16341: Pankille aiheutuneiden korkokustannusten kor- 16342: vaamiseen. 89. Pankkitoiminnan tukeminen (siirtomäärä- 16343: raha 3 v) 16344: 88. Sponda Oy:n omaisuuden hankinta (ar- Vuoden 1994 talousarvion momentin 28.87.89 16345: viomääräraha) Pankkitoiminnan tukeminen (siirtomääräraha 3 16346: Momentille myönnetään lisäystä 992 000 000 v) perusteluja täydennetään siten, että määrä- 16347: mk. rahaa saa käyttää myös Omaisuudenhoitoyhtiö 16348: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Arsenal Oy:n tulevien vuosien tappioiden kat- 16349: valtioneuvosto saa hyväksyä Sponda Oy:n osak- tamiseksi tarpeelliseen osakepääoman korotuk- 16350: keiden luovuttamisen tai muita omistusjärjeste- seen perustuvasta osakkeiden merkinnästä ai- 16351: lyjä, joiden seurauksena valtio luopuu Sponda heutuvien menojen maksamiseen. 16352: Oy:n omistuksesta osaksi tai kokonaan sekä Momentille ei tämän johdosta myönnetä 16353: siten, että määrärahaa saa käyttää Sponda Oy:n lisämäärärahaa. 16354: 16355: 16356: 16357: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) 16358: 66. Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut 67. Bruttokansantuloon perustuvat maksut Eu- 16359: Euroopan unioni/le ( EU) (arviomääräraha) roopan unionille ( EU) (arviomääräraha) 16360: Momentille myönnetään lisäystä 150 000 000 Momentilta vähennetään 850 000 000 mk. 16361: mk. 16362: 16363: 16364: 16365: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot 16366: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 16367: Momentille myönnetään lisäystä 600 000 000 16368: mk. 16369: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 25 16370: 16371: Pääluokka 29 16372: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 16373: 10. Korkeakoulut 16374: 16375: 21. Korkeakoulujen toimintamenot (osa EU) alueelle toteutettavan paaastassa kirjastotiloja 16376: (siirtomääräraha 2 v) sisältävän Info-talon tilojen lunastamiseen Hel- 16377: Momentin nettomäärärahaan myönnetään li- singin yliopiston käyttöön. Valtion kiinteistö- 16378: säystä 35 000 000 mk. laitos oikeutetaan tekemään sopimus, jonka 16379: Momentin perusteluja täydennetään siten, mukaan valtio lunastaa huoneistoalaltaan yh- 16380: että Teknillinen korkeakoulu oikeutetaan siir- teensä enintään 6 700 m 2 :n suuruiset tilat, joiden 16381: tämään 1 200 000 mk Aleksander ja Lucie hankintahinta arvonlisäveroineen on yhteensä 16382: Lampenin rahastolle. enintään 70 000 000 mk. 16383: 16384: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 16385: 3 v) 3 v) 16386: Momentille myönnetään lisäystä 33 500 000 Momentille myönnetään 1 250 000 mk. 16387: mk. Määrärahaa saa käyttää CSC-Tieteellinen 16388: Lisämäärärahaa saa käyttää Helsinkiin Viikin laskenta Oy:n osakkeiden lunastamiseen. 16389: 16390: 16391: 16392: 16393: 19. Muut korkeakoulumenot 16394: 16395: 27. Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (siir- 16396: tomääräraha 2 v) 16397: Momentilta vähennetään 1 250 000 mk. 16398: 16399: 16400: 16401: 39. Opintotuki 16402: 16403: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki 55. Opintoraha (arviomääräraha) 16404: (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 80 000 000 16405: Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000 mk. 16406: mk. 16407: 16408: 16409: 16410: 16411: 43. Yleissivistävä koulutus 16412: 16413: 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen 51. Valtionapu yksityiseen yleissivistävään ope- 16414: (siirtomääräraha 2 v) tukseen (arviomääräraha) 16415: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 2 900 000 16416: mk. mk. 16417: 16418: 31. Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttö- 16419: kustannuksiin (arviomääräraha) 16420: Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 16421: mk. 16422: 4 260598 16423: 26 EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp 16424: 16425: 60. Ammattiopetus ja ammattikorkeakoulut 16426: 16427: 21. Valtion ammatillisten oppilaitosten toimin- noista annetun lain (255/95) 23 §:n mukaisina 16428: tamenot (siirtomääräraha 2 v) avustuksina talousarviossa yksilöityihin tarkoi- 16429: Momentin nettomäärärahasta vähennetään tuksiin. 16430: 10 753 000 mk. 16431: 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen 16432: 25. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikor- (osa EU) (arviomääräraha) 16433: keakouluopetuksen kehittäminen (siirtomäärära- Momentilta vähennetään 10 000 000 mk. 16434: ha 2 v) 16435: Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 35. Ammattiopetuksen valtionosuuksien ja 16436: mk. -avustusten loppuerät (arviomääräraha) 16437: Momentilta vähennetään 20 000 000 mk. 16438: 30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten 16439: 50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten op- 16440: oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen käyttö- pilaitosten ja ammattikorkeakoulujen käyttökus- 16441: kustannuksiin (arviomääräraha) tannuksiin (arviomääräraha) 16442: Momentille myönnetään lisäystä 8 300 000 Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 16443: mk. mk. 16444: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 16445: määrärahasta saa käyttää enintään 65 400 000 51. Valtionosuus ammatillisten erityisoppilai- 16446: mk opetusministeriön määräämin perustein ope- tosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 16447: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 16448: lain (705/92) 38 §:n ja ammattikorkeakouluopin- mk. 16449: 16450: 16451: 16452: 83. Arkistolaitos 16453: 16454: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) väksymien kehittämis-, tutkimus- ja koulutus- 16455: Momentin perusteluja täydennetään siten, hankkeiden rahoitusta varten. 16456: että määrärahaa saa käyttää myös EU :n hy- Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 16457: netä lisämäärärahaa. 16458: 16459: 16460: 16461: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen 16462: 16463: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirto- Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 16464: määräraha 2 v) mk. 16465: 16466: 16467: 16468: 16469: 90. Taiteen tukeminen 16470: 16471: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha Määrärahaa saa käyttää varastotilan hankin- 16472: 3 v) taan Valtion taidemuseon käyttöön. 16473: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. 16474: EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 27 16475: 16476: Pääluokka 30 16477: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 16478: Pääluokan perusteluja täydennetään siten, tehtävien johdosta hallinnonalalla saa olla li- 16479: että Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien säksi 1.12.1996 lukien 99 henkilötyövuotta. 16480: 16481: 16482: 16483: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n rakennetuki 16484: 16485: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toiminta- 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja 16486: menot (siirtomääräraha 2 v) maaseudun rakennetoimenpiteisiin ( EU) (siirto- 16487: Momentille myönnetään lisäystä 4 700 000 määräraha 3 v) 16488: mk. Momentille myönnetään lisäystä 9 590 000 16489: mk. 16490: 16491: 16492: 16493: 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) 16494: 16495: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 47. Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pel- 16496: ( EU) (siirtomääräraha 2 v) lonmetsitystuki ( EU) (siirtomääräraha 2 v) 16497: Momentilta vähennetään 78 500 000 mk. Momentilta vähennetään 38 500 000 mk. 16498: 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) 16499: (siirtomääräraha 2 v) 16500: Momentille myönnetään lisäystä 37 000 000 16501: mk. 16502: 16503: 16504: 16505: 32. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU) 16506: 16507: 60. Siirto interventiorahastoon ( EU) 16508: Momentilta vähennetään 75 000 000 mk. 16509: 16510: 16511: 16512: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) 16513: 16514: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki vuonna 1996 korkotukilainoja saa hyväksyä 16515: (osa EU) (arviomääräraha) enintään 400 000 000 mk. 16516: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentin määräraha ei tämän johdosta 16517: muutu. 16518: 28 EK 27/1996 vp - HE 13211996 vp 16519: 16520: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 16521: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16522: Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 16523: mk. 16524: 16525: 16526: 16527: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (osa EU) 16528: 16529: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) (siir- Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 16530: tomääräraha 3 v) mk. 16531: 16532: 16533: 16534: 86. Metsätalous (osa EU) 16535: 16536: 25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto (siir- mittauslain (364/91) 44 §:ssä mainittuihin me- 16537: tomääräraha 2 v) noihin myönnettävien valtionapujen ja enintään 16538: Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 12 100 000 mk EU:n maatalouden ohjaus- ja 16539: mk. tukirahastosta rahoitettavien hankkeiden kan- 16540: Momentin perusteluja täydennetään siten, sallisen osuuden maksamiseen. 16541: että määrärahaa saa käyttää myös Pohjois- 16542: Suomen metsäpuiden siemenhankinnasta aiheu- 44. Metsänparannustuki (osa EU) (siirtomää- 16543: tuvien menojen maksamiseen maa- ja metsäta- räraha 3 v) 16544: lousministeriön tarkemmin määräämin perus- Momentin perusteluja muutetaan siten, että 16545: tein. määrärahasta enintään 177 500 000 mk on val- 16546: tiontukea metsänparannustöihin ja että valtion- 16547: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja tuesta saa käyttää enintään 35 000 000 mk 16548: valvontaorganisaatioille (osa EU) Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta 16549: Momentille myönnetään lisäystä 19 377 000 annetun lain mukaisiin menoihin myönnettävän 16550: mk. valtion tuen maksamiseen ja että vuonna 1996 16551: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- saa hyväksyä lakien mukaisten tukien piiriin 16552: ten, että määrärahasta enintään 226 627 000 mk hankkeet, joiden valtiontuki on enintään 16553: on valtionapua metsätalouden edistämis- ja 205 000 000 mk. 16554: valvontaorganisaatioille, ja että valtionavusta Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 16555: saa käyttää enintään 100 000 mk puutavaran- netä lisämäärärahaa. 16556: 16557: 16558: 16559: 95. Metsähallitus 16560: Luvun perustelujen kohtaa 1. Palvelu- ja arvosta. Lisäksi luvun perusteluja täydennetään 16561: muut toimintatavoitteet muutetaan siten, että siten, että Metsähallituksen peruspääomaa ko- 16562: vuonna 1996 maaomaisuuden luovuttamisesta rotetaan 16,2 milj. markalla. 16563: saatavat myyntitulot käytetään luonnonsuoje- Luvun perustelujen kohtaa 2. Investointien 16564: lualueiden hankintaan ja siten, että Metsähal- enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet muute- 16565: lituksen hallinnassa olevaa valtion maa- ja taan siten, että Metsähallituksen investoinneista 16566: vesiomaisuutta käytetään vaihtomaina suojelu- saa aiheutua menoja vuonna 1996 enintään 230 16567: alueiden hankintaan noin 180 milj. markan milj. mk. 16568: EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 29 16569: 16570: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 16571: 16572: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut sujen lisäksi myös muiden kansainvälisten si- 16573: (arviomääräraha) toumusten edellyttämiin siirtoihin ulkomaille. 16574: Momentin perusteluja täydennetään siten, Momentille ei tämän johdosta myönnetä 16575: että määrärahaa saa käyttää Suomen kansain- lisämäärärahaa. 16576: välisille organisaatioille maksettavien jäsenmak- 16577: 16578: 16579: 16580: 16581: Pääluokka 31 16582: LllKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 16583: 24. Tielaitos 16584: 16585: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja 16586: 2 v) korvaukset (arviomääräraha) 16587: Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 14 500 000 16588: mk. mk. 16589: 16590: 16591: 16592: 16593: 30. Merenkulkulaitos 16594: 16595: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- 77. Väylätyöt (siirtomääräraha 3 v) 16596: ha 2 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että 16597: Momentille myönnetään lisäystä nettomää- EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettaviin oh- 16598: rärahaan 20 300 000 mk. jelmiin sisältyvien hankkeiden rahoittamiseen 16599: Lisämäärärahan tarve aiheutuu ennakoitua varattua 3 425 000 markan määrärahaa saa 16600: ankaramman talven jäänmurtotoiminnalle ai- käyttää kokonaan kansallisesti rahoitettavien 16601: heuttamista lisämenoista. Lisäksi määrärahaa hankkeiden rahoittamiseen. 16602: saa käyttää Saimaan vesistöalueen jäänmurto- 16603: toiminnan aiheuttamiin menoihin Saimaan ka- Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 16604: navan ollessa suljettuna. netä lisämäärärahaa. 16605: 16606: 16607: 16608: 16609: 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset 16610: 16611: 41. Sanomalehdistön tuki tukemiseen samojen jakoperusteiden mukaan 16612: Momentin perusteluja täydennetään siten, kuin puoluelain 9 §:ssä tarkoitettua avustusta. 16613: että puolueille niiden lehdistön tukemiseen Momentille ei tämän johdosta myönnetä 16614: myönnettyä määrärahaa saa käyttää myös leh- lisämäärärahaa. 16615: distöä vastaavan sähköisen julkaisutoiminnan 16616: 30 EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp 16617: 16618: 58. Radanpito 16619: 16620: 21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien oh- 16621: EU) (siirtomääräraha 2 v) jelmien sisältämien valtion hankkeiden kansal- 16622: Momentille myönnetään lisäystä nettomää- listen rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrä- 16623: rärahaan 200 000 000 mk. rahasta on varattu 187 000 mk kansallista 16624: Lisäksi momentin perusteluja täydennetään rahoitusta varten. 16625: siten, että momentin määrärahaa saa käyttää 16626: 16627: 16628: 16629: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 16630: 22. Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) (siir- Momentille myönnetään lisäystä 2 600 000 16631: tomääräraha 3 v) mk. 16632: 16633: 16634: 16635: Pääluokka 32 16636: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 16637: Pääluokan perusteluja muutetaan kokonais- nonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla 16638: henkilöstömäärän osalta siten, että hallin- vuonna 1996 enintään 2 986 henkilötyövuotta. 16639: 16640: 16641: 16642: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö 16643: 16644: 60. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon (ar- 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle 16645: viomääräraha) (arviomääräraha) 16646: Momentilta vähennetään 22 208 000 mk. Momentilta vähennetään 1 990 000 mk. 16647: 16648: 16649: 16650: 32. Patentti- ja rekisterihallitus 16651: 16652: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) taloudellisen kehityksen edistämiseen tarkoitet- 16653: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin 16654: 1 900 000 mk. projekteihin. 16655: Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälis- Momentilta patkattava henkilöstö ei sisälly 16656: ten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja pääluokan henkilöstön enimmäismäärään. 16657: 16658: 16659: 16660: 40. Geologian tutkimuskeskus 16661: 16662: 28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomäärä- työvuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaa- 16663: raha) miseen. 16664: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 16665: määrärahaa saa käyttää enintään 57 henkilö- netä lisämäärärahaa. 16666: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 31 16667: 16668: 41. Turvatekniikan keskus 16669: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16670: Momentilta vähennetään 11 100 000 mk. 16671: 16672: 16673: 16674: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 16675: 89. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää perustettavan osa- 16676: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. keyhtiön osakkeiden merkitsemiseen. 16677: 16678: 16679: 16680: 16681: 44. Teknologian kehittämiskeskus 16682: 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (ar- 16683: (arviomääräraha) viomääräraha) 16684: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 Momentin perusteluja muutetaan siten, että 16685: mk. vuonna 1996 uusia avustuksia saa hyväksyä 16686: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- enintään 646 555 700 mk. 16687: ten, että myöntämisvaltuus vuonna 1996 on Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 16688: 533 199 700 mk. netä Iisämäärärahaa. 16689: 16690: 16691: 16692: 16693: 49. Kera Oy 16694: 42. Korkotuki Kera Oy.·l/e (arviomääräraha) 88. Kera Oy:n osakepääoman korottaminen 16695: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentille myönnetään 75 000 000 mk. 16696: Kera Oy saa myöntää vuonna 1996 pienten ja 16697: keskisuurten yritysten investointien ja käyttö- Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston 16698: pääoman rahoittamiseen yhteensä enintään määräämin perustein niiden Kera Oy:n osak- 16699: 1 400 000 000 mk. keiden merkintään ja maksamiseen, jotka valtio 16700: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- merkitsee yhtiön osakepääoman korotuksen 16701: netä Iisämäärärahaa. yhteydessä. 16702: 16703: 43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen 16704: (arviomääräraha) 16705: Momentilta vähennetään 30 000 000 mk. 16706: 16707: 16708: 16709: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen 16710: 46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedelly- enintään 6 000 000 000 markan arvoisiin alusten 16711: tysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) rakentamis- ja peruskorjaussopimuksiin eli li- 16712: Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 säystä 4 000 000 000 mk. Avustusta saa myön- 16713: mk. tää enintään Euroopan unionin komission päät- 16714: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- tämän prosenttimäärän aluksen sopimushinnas- 16715: ten, että avustuksia saa myöntää yhteensä ta, joka on 31.12.1996 saakka enintään 9%. 16716: 32 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 16717: 16718: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) den kolmanneksen määräenemmistöasemasta 16719: Momentille myönnetään 350 000 000 mk. Imatran Voima Oy:ssä kuitenkin määräysvalta 16720: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tässä yhtiössä säilyttäen ja joiden seurauksena 16721: määräämin perustein niiden osakkeiden mer- voidaan luopua valtion omistuksesta kokonaan 16722: kintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee Finavitec Oy:ssä ja vuoden 1997 alusta lähtien 16723: valtionyhtiöiden osakeanneissa. Määrärahaa saa Vihtavuori Oy:ssä sekä valtion omistukseen 16724: käyttää myös muista tarpeellisista osakejärjes- siirtyvässä Sisu Defence Oy:ssä. 16725: telyistä aiheutuvien osakehankintamenojen 16726: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää 16727: valtionyhtiöiden yksityistämiseen liittyvien me- 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön 16728: nojen maksamiseen. (siirtomääräraha 2 v) 16729: Valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjeste- Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000 16730: lyjä, joiden seurauksena luovutaan valtion kah- mk. 16731: 16732: 16733: 16734: 51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämistuet 16735: 16736: 49. Yritysten investointi- ja kehittämishank- sisältämien hankkeiden kansallisten rahoitus- 16737: keiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha) osuuksien maksamiseen valtion osalta. 16738: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 16739: määrärahasta on varattu 125 000 000 mk EU :n Momentille ei tämän johdosta myönnetä 16740: aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien lisämäärärahaa. 16741: 16742: 16743: 16744: 16745: 55. Energiatalous 16746: 16747: 40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 650 000 mk. 16748: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 Määrärahaa saa käyttää Enontekiön ja Muo- 16749: mk. nion Suomen kantaverkkoon liittämiseksi tar- 16750: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- vittujen investointien avustamiseen sekä saaris- 16751: ten, että vuonna 1996 annettavien avustussi- tokohteiden uudissähköistykseen. 16752: toumusten enimma1smaara on yhteensä 16753: 90 000 000 mk, mistä 12 000 000 mk EU:n Määrärahaa saa käyttää myös EU:n raken- 16754: aluekehitysrahaston rahoittamiin hankkeisiin. nerahastoista rahoitettavia ohjelmia toteutetta- 16755: vien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien 16756: 41. Avustukset maaseudun sähköistämiseen maksamiseen. 16757: 16758: 16759: 16760: 80. Matkailun edistämiskeskus 16761: 16762: 89. Muut finanssisijoitukset (siirtomääräraha Määrärahaa saa käyttää Suomen Matkailun 16763: 2 v) Kehitys Oy:n osakkeiden lunastamiseksi val- 16764: Momentille myönnetään 200 000 mk. tiolle. 16765: EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 33 16766: 16767: 85. Ulkomaankaupan edistäminen 16768: 16769: 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) elintarviketeollisuuden ja sitä tukevien toimi- 16770: (arviomääräraha) alojen sopeuttamiseksi EU:n jäsenyyteen. 16771: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 16772: mk. 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville jär- 16773: Lisämäärärahaa saa käyttää yrityskohtaisiin jestöille 16774: kansainvälistymishankkeisiin erityisesti EU:n ta- Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 16775: voitealueiden ulkopuolisilla ns. nolla-alueilla. mk. 16776: Lisämäärärahaa saa käyttää myös yleiseen Suo- 16777: mi-kuva tiedottamiseen liittyviin hankkeisiin ja 88. Sijoitukset julkisesti tuettujen vientiluotto- 16778: Hannoverin maailmannäyttelyn Suomen osal- jen korontasausyhtiöön (siirtomääräraha 2 v) 16779: Iistumisen esivalmisteluihin sekä suomalaisten Momentille myönnetään 20 000 000 mk. 16780: vaikuttajien ja korkean tason valtuuskuntien Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen 16781: vierailuihin liittyviin imagokampanjoihin. vientiluottojen korontasausjärjestelmän hallin- 16782: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- nointia varten perustettavan uuden valtionyh- 16783: ten, että uusia avustuksia saa myöntää vuonna tiön osakepääoman maksamiseen ja muuhun 16784: 1996 210 000 000 mk, josta 30 000 000 mk EU:n oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen yhtiössä 16785: aluekehitysrahaston hankkeisiin, 6 000 000 mk sekä mahdollisten vaihtovelkakirjalainojen mer- 16786: sosiaalirahaston hankkeisiin ja 50 000 000 mk kintähinnan maksamiseen. 16787: 16788: 16789: 16790: 16791: Pääluokka 33 16792: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 16793: 08. Kansanterveyslaitos 16794: 16795: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16796: Momentille myönnetään lisäystä 3 700 000 16797: mk. 16798: 16799: 16800: 16801: 15. Perhekustannusten tasaus 16802: 16803: 52. Lapsilisät (arviomääräraha) 16804: Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 16805: mk. 16806: 16807: 16808: 16809: 17. Työttömyysturva 16810: 16811: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (ar- 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva 16812: viomääräraha) (arviomääräraha) 16813: Momentille myönnetään lisäystä Momentilta vähennetään 250 000 000 mk. 16814: 1 000 000 000 mk. 16815: 16816: 16817: 5 260598 16818: 34 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 16819: 16820: 19. Eläkevakuutus 16821: 16822: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläke- 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtu- 16823: laista johtuvista menoista (arviomääräraha) vista menoista (arviomääräraha) 16824: Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 54 000 000 16825: mk. mk. 16826: 16827: 16828: 16829: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot 16830: 16831: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten 16832: ha) käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 16833: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 16834: mk. 16835: 16836: 16837: 16838: 28. Muu toimeentuloturva 16839: 16840: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen Momentille myönnetään lisäystä 5 400 000 16841: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heil- mk. 16842: le annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityis- 16843: kustannuksiin (arviomääräraha) 16844: 16845: 16846: 16847: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 16848: 16849: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja tervey- 33. Valtion korvaus kunnille lääkäreiden pe- 16850: denhuollon käyttökustannuksiin (arviomäärära- rusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta aiheutuviin 16851: ha) kustannuksiin (arviomääräraha) 16852: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 Momentilta vähennetään 10 000 000 mk. 16853: mk. 16854: 16855: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys- 16856: palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomäärä- 37. Valtionavustus terveystieteiden keskuskir- 16857: raha) jaston rakentamiseen (siirtomääräraha 2 v) 16858: Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000 Momentille ei myönnetä lisämäärärahaa. 16859: mk. 16860: 16861: 16862: 16863: 57. Lomatoiminta 16864: 16865: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomi- Momentille myönnetään lisäystä 162 000 000 16866: tuspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) mk. 16867: EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp 35 16868: 16869: Pääluokka 34 16870: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 16871: 01. Työministeriö 16872: 16873: 20. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma 61. EU·n osallistuminen työvoima- ja sosiaa- 16874: ja tuottavuuden kehittäminen (siirtomääräraha lipolitiikkaan ( EU) (siirtomääräraha 3 v) 16875: 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 57 584 000 16876: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 mk. 16877: mk. 16878: 16879: 16880: 16881: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 16882: 16883: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Momentin perusteluja muutetaan siten, että 16884: Momentille myönnetään lisäystä 85 000 000 määrärahaa saa käyttää myös yhteisöaloitteiden 16885: mk. ja pilottiprojektien kansallisen rahoitusosuuden 16886: maksamiseen. 16887: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen os- Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 16888: topalvelut (arviomääräraha) netä Iisämäärärahaa. 16889: Momentilta vähennetään 10 000 000 mk. 16890: 16891: 30. Valtionapu kunnille ja kuntayhtymil/e 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 16892: työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha) (osa EU) (arviomääräraha) 16893: Momentille myönnetään lisäystä 145 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 16894: mk. mk. 16895: 16896: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen 63. Työllisyyspoliittinen valtionapu investoin- 16897: osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomäärä- teihin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) 16898: raha) Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 16899: Momentilta vähennetään 70 000 000 mk. mk. 16900: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) 16901: Momentille myönnetään lisäystä 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi 16902: 1 220 000 000 mk. (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) 16903: Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000 16904: 61. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kan- mk. 16905: sallinen osarahoitus valtion osalta ( EU) (siirto- 16906: määräraha 3 v) 16907: 16908: 16909: 16910: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 16911: 16912: 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja 16913: maksuosuudet (arviomääräraha) 16914: Momentille myönnetään lisäystä 311 000 mk. 16915: 36 EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 16916: 16917: Pääluokka 35 16918: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 16919: 01. Ympäristöministeriö 16920: 16921: 62. EU:n osallistuminen ympäristön- ja luon- Määrärahaa saa käyttää EU :n komission 16922: nonsuojelun sekä alueiden käytön eräisiin hank- hyväksymien ympäristörahastosta (LIFE) osa- 16923: keisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) rahoitettavien hankkeiden sekä pilottihankkei- 16924: Momentille myönnetään 8 929 000 mk. den menojen maksamiseen. 16925: 16926: 16927: 16928: 11. Ympäristön suojelu 16929: 16930: 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirto- EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettaviin oh- 16931: määräraha 3 v) jelmiin sisältyvien hankkeiden rahoittamiseen 16932: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 varattua 2 000 000 markan määrärahaa saa 16933: mk. käyttää kokonaan kansallisesti rahoitettavien 16934: Momentin perusteluja muutetaan siten, että hankkeiden rahoittamiseen. 16935: 16936: 16937: 16938: 13. Ympäristöyhteistyö Suomen lähialueen maiden kanssa 16939: 66. Avustukset ympäristöinvestointeihin Suo- toteutettavien ympäristönsuojeluinvestointien 16940: men lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) edistämiseksi pohjoismaisten ympäristöministe- 16941: Momentin perusteluja täydennetään siten, rien päätöksen mukaisesti. 16942: että määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen Momentille ei tämän johdosta myönnetä 16943: ympäristörahoitusyhtiö NEFCOn lainaehtojen lisämäärärahaa. 16944: lievennysjärjestelyyn Keski- ja Itä-Euroopassa 16945: 16946: 16947: 16948: 26. Alueelliset ympäristökeskukset 16949: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ei tämän johdosta myönnetä 16950: Momentille myönnetään lisäystä 465 000 mk. lisämäärärahaa. 16951: 16952: 31. Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi- 16953: menpiteisiin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) 77. Ympäristötyöt (osa EU) (siirtomääräraha 16954: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 3 v) 16955: määrärahasta on varattu 1 000 000 mk EU:n Momentille myönnetään lisäystä 20 300 000 16956: aluekehitysrahaston kansallisen rahoitusosuu- mk. 16957: den maksamista varten. 16958: EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp 37 16959: 16960: 30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 16961: 16962: 21. Luonnonsuojelun yleismenot (osa EU) 2006 loppuun mennessä yhteensä enintään 16963: (siirtomääräraha 2 v) 50 000 000 mk. 16964: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 16965: määrärahasta on varattu 570 000 mk EU:n ten, että määrärahaa saadaan käyttää myös 16966: aluekehitysrahaston kansallisen rahoitusosuu- jaksotetuille, maksamatta oleville korvauksille 16967: den maksamista varten. suoritettavan koron maksamiseen, jonka suu- 16968: Momentille ei tämän johdosta myönnetä ruus määräytyy lunastuslain 95 §:n 1 momentin 16969: lisämäärärahaa. mukaisesti. 16970: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 16971: 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos- netä lisämäärärahaa. 16972: sapito (siirtomääräraha 3 v) 16973: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 62. Avustukset rakennussuojeluun (osa EU) 16974: EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettaviin oh- (siirtomääräraha 3 v) 16975: jelmiin sisältyvien hankkeiden rahoittamiseen Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 16976: varattua 1 500 000 markan määrärahaa saa mk. 16977: käyttää kokonaan kansallisesti rahoitettavien 16978: hankkeiden rahoittamiseen. 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (osa 16979: Momentille ei tämän johdosta myönnetä EU) (siirtomääräraha 3 v) 16980: lisämäärärahaa. Momentin perusteluja muutetaan siten, että 16981: valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuoje- 16982: 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maan- luohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 16983: käytön ohjaukseen (osa EU) (siirtomääräraha 1996 sopimuksia ja antaa sitoumuksia enintään 16984: 2 v) 100 000 000 mk. Valtuudesta saa aiheutua me- 16985: Momentin perusteluja muutetaan siten, että noja vuoden 1997 loppuun mennessä enintään 16986: määrärahasta on varattu 2 300 000 mk EU :n 40 000 000 mk, vuoden 1998 loppuun mennessä 16987: aluekehitysrahaston kansallisen rahoitusosuu- enintään 70 000 000 mk, vuoden 1999 loppuun 16988: den maksamista varten. mennessä enintään 90 000 000 mk ja vuoden 16989: Momentille ei tämän johdosta myönnetä 2006 loppuun mennessä enintään 100 000 000 16990: lisämäärärahaa. mk. 16991: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 16992: 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset ten, että määrärahaa saa käyttää myös jakso- 16993: (siirtomääräraha 3 v) tetuille, maksamatta oleville kauppahinnoille 16994: Momentin perusteluja muutetaan siten, että suoritettavan koron maksamiseen, jonka suu- 16995: valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuoje- ruus määräytyy lunastuslain 95 §:n 1 momentin 16996: luohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuonna mukaisesti. 16997: 1996 sopimuksia ja antaa sitoumuksia enintään Momentin perusteluja muutetaan siten, että 16998: 50 000 000 mk. Valtuudesta saa aiheutua me- määrärahasta on varattu 1 400 000 mk EU:n 16999: noja vuoden 1997 loppuun mennessä enintään aluekehitysrahaston kansallisen rahoitusosuu- 17000: 10 000 000 mk, vuoden 1998 loppuun mennessä den maksamista varten. 17001: enintään 25 000 000 mk, vuoden 1999 loppuun Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 17002: mennessä enintään 35 000 000 mk ja vuoden netä lisämäärärahaa. 17003: 38 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 17004: 17005: Pääluokka 36 17006: VALTIONVELKA 17007: 03. Valuuttamääräisen velan korko 17008: 17009: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomää- Momentille myönnetään lisäystä 129 800 000 17010: räraha) mk. 17011: 17012: 17013: 17014: Eduskunta on päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 1996 kos- 17015: kevaa toista lisätalousarviota sovelletaan 17016: 20 päivästä marraskuuta 1996 alkaen. 17017: 17018: 17019: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996 17020: EK 28 a/1996 vp - K 7/1995 vp 17021: 17022: 17023: 17024: 17025: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnas- 17026: taan vuonna 1994 antaman kertomuksen johdosta 17027: 17028: Eduskunnan oikeusasiamiehelle 17029: 17030: Eduskunta on, saatuaan eduskunnan oikeus- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet- 17031: asiamiehen toimintakertomuksen vuodelta 1994, tää sen tämän ohella eduskunnan oikeusasiamie- 17032: lähettänyt kertomuksen valmistelevasti käsitel- helle. 17033: täväksi perustuslakivaliokuntaan, joka on anta- 17034: nut siitä mietintönsä n:o 6/1996 vp. 17035: 17036: 17037: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996 17038: 17039: 17040: 17041: 17042: 270190 17043: EK 28 b/1996 vp- K 7/1995 vp 17044: 17045: 17046: 17047: 17048: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnas- 17049: taan vuonna 1994 antaman kertomuksen johdosta 17050: 17051: Eduskunta on, saatuaan eduskunnan oikeus- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet- 17052: asiamiehen toimintakertomuksen vuodelta 1994, tää sen tämän ohella hallitukselle myös oikeus- 17053: lähettänyt kertomuksen valmistelevasti käsitel- kanslerin tietoon saatettavaksi. 17054: täväksi perustuslakivaliokuntaan, joka on anta- 17055: nut siitä mietintönsä n:o 6/1996 vp. 17056: 17057: 17058: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996 17059: 17060: 17061: 17062: 17063: 270190 17064: EK 29/1996 vp 17065: 17066: 17067: 17068: 17069: Eduskunnan kirjelmä valtion vakuusrahaston valtuuston täyden- 17070: nysvaalista 17071: 17072: Eduskunta on toimittanut valtion vakuus- eron valtuuston jäsenyydestä. Valituksi on tullut 17073: rahaston valtuuston täydennysvaalin myön- kansanedustaja Arto Bryggare. 17074: nettyään kansanedustaja Erkki Tuomiojalie 17075: 17076: 17077: 17078: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996 17079: 17080: 17081: 17082: 17083: 270191 17084: EK 30/1996 vp 17085: 17086: 17087: 17088: 17089: Eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täyden- 17090: nysvaalista 17091: 17092: Eduskunta on, myönnettyään kansanedustaja nut hallintoneuvoston täydennysvaalin. Vali- 17093: Kirsi Pihalle, kansanedustaja Esko Seppäselle ja tuiksi ovat toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi 17094: kansanedustaja Tarja Kautolle eron Yleisradio tulleet kansanedustajat Kirsti Ala-Harja, Asko 17095: Oy:n hallintoneuvoston jäsenyydestä, suoritta- Apukka ja Arja Ojala. 17096: 17097: 17098: 17099: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1996 17100: 17101: 17102: 17103: 17104: 270193 17105: EK 3111996 vp - HE 228/1996 vp 17106: 17107: 17108: 17109: 17110: Eduskunnan kirjelmä vuoden 1996 kolmanneksi lisätalousar- 17111: vioksi antaman esityksen johdosta 17112: 17113: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys antanut asiasta eduskunnalle mietintönsä n:o 17114: n:o 228/1996 vp vuoden 1996 kolmanneksi 43/1996 vp. 17115: lisätalousarvioksi. Valtiovarainvaliokunta on 17116: 17117: 17118: 17119: 17120: Vuoden 1996 III lisätalousarvio 17121: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 1996 kolmannen lisätalousarvion: 17122: 17123: 17124: 17125: 17126: Yksityiskohtaiset perustelut 17127: 17128: TULOT 17129: 17130: Osasto 12 17131: SEKALAISET TULOT 17132: 39. Muut sekalaiset tulot 17133: 17134: 50. Tulot osakemyynneistä 17135: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 17136: 1 460 000 000 mk. 17137: 17138: 17139: 17140: Osasto 15 17141: LAINAT 17142: 02. Valtion nettolainanotto 17143: 17144: 01. Nettolainanotto 17145: Momentin tuloarviota vähennetään 17146: 1 460 000 000 mk. 17147: 17148: 17149: 260726 17150: 2 EK 31/1996 vp- HE 2811996 vp 17151: 17152: Eduskunta on päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 1996 kos- 17153: kevaa kolmatta lisätalousarviota sovelle- 17154: taan 20 päivästä joulukuuta 1996 alkaen. 17155: 17156: 17157: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996 17158: EK 32/1996 vp- K 10/1996 vp 17159: 17160: 17161: 17162: 17163: Eduskunnan kirjelmä Eduskunnan kirjaston vuodelta 1995 anta- 17164: man kertomuksen johdosta 17165: 17166: 17167: Eduskunnan kirjaston hallitukselle 17168: 17169: Eduskunta on, saatuaan Eduskunnan kirjas- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet- 17170: ton kertomuksen vuodelta 1995, lähettänyt ker- tää sen tämän ohella Eduskunnan kirjaston halli- 17171: tomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi sivistys- tukselle. 17172: valiokuntaan, joka on antanut siitä mietintönsä 17173: n:o 19/1996 vp. 17174: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 17175: 17176: 17177: 17178: 17179: no JOS* 17180: EK 33/1996 vp- A 5/1996 vp 17181: 17182: 17183: 17184: 17185: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on 17186: saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvanisuusneuvoston 17187: Jugoslavian liittotasavaltaa (Serbia ja Montenegro) ja eräitä Kroa- 17188: tian tasavaUan ja Bosnian ja Hertsegovinan tasavaUan alueita koske- 17189: viin päätöksiin perustuvien velvoitusten täyttämisestä annetun ase- 17190: tuksen muuttamisesta 17191: 17192: Eduskunnan tietoon on saatettu 18 päivänä asetuksen muuttamisesta (724/1996). Eduskun- 17193: lokakuuta 1996 annettu asetus Yhdistyneiden ta, jolle ulkoasiainvaliokunta on antanut asiasta 17194: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Jugosla- mietintönsä n:o 24/1996 vp, on pitänyt asetusta 17195: vian liittotasavaltaa (Serbia ja Montenegro) ja tarpeellisena ja päättänyt, 17196: eräitä Kroatian tasavallan ja Bosnian ja Hertse- 17197: govinan tasavallan alueita koskeviin päätöksiin ettei puheena olevaa asetusta ole kumot- 17198: perustuvien velvoitusten täyttämisestä annetun tava. 17199: 17200: 17201: 17202: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 17203: 17204: 17205: 17206: 17207: 270194 17208: EK 34/1996 vp- VNT 1/1996 vp 17209: 17210: 17211: 17212: 17213: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston suunnitelmasta rahoi- 17214: tusjärjestelmän tervehdyttämiseksi, tervehdyttämiseen käytettävistä 17215: keinoista ja julkisen tuen palauttamisesta valtiolle koskevan tiedon- 17216: annon johdosta 17217: 17218: Valtioneuvosto on antanut 14 päivänä touko- tänyt sen valmistelevasti käsiteltäväksi talous- 17219: kuuta 1996 eduskunnalle tiedonannon suunnitel- valiokuntaan, joka on antanut siitä mietintönsä 17220: masta rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi, n:o 26/1996 vp. Eduskunta on hyväksynyt valio- 17221: tervehdyttämiseen käytettävistä keinoista ja jul- kunnan ehdotuksen siirtymisestä päiväjärjestyk- 17222: kisen tuen palauttamisesta valtiolle. seen. 17223: Saatuaan tiedonannon eduskunta on lähet- 17224: 17225: 17226: 17227: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996 17228: 17229: 17230: 17231: 17232: 270195 17233: EK 35/1996 vp- VNS 6/1996 vp 17234: 17235: 17236: 17237: 17238: Eduskunnan kirjelmä Suomen osaJJistumista Bosnia-Hertse- 17239: govinan rauhansopimuksen sotiJaaJJisen toimeenpanon jatko-operaa- 17240: tioon koskevan valtioneuvoston selonteon johdosta 17241: 17242: Valtioneuvosto on antanut 13 päivänä jou- Saatuaan selonteon eduskunta on siirtynyt 17243: lukuuta 1996 eduskunnalle selonteon Suomen päiväjärjestykseen. 17244: osallistumisesta Bosnia-Hertsegovinan rauhan- 17245: sopimuksen sotilaallisen toimeenpanon jatko- 17246: operaatioon. 17247: 17248: 17249: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996 17250: 17251: 17252: 17253: 17254: 270196 17255: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 17256: 17257: 17258: 17259: 17260: Eduskunnan kirjelmä hallituksen valtion talousarvioksi vuo- 17261: delle 1997 antaman esityksen johdosta 17262: 17263: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Momentti 30.34.40 17264: n:o 10311996 vp valtion talousarvioksi vuodelle Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii 17265: 1997. Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden ja eri- 17266: mietintönsä n:o 46/1996 vp. koistuotteiden tuotannon, jalostuksen ja mark- 17267: Momentti 25.45.51 kinoinnin kehittämisestä ja rahoituksesta koko 17268: Eduskunta edellyttää, että vuoden 1997 ai- maassa. 17269: kana saamelaiskäräjille turvataan riittävä mää- Momentti 31.24. 79 17270: räraha saamen kielen huoltoa koskevaan poh- Eduskunta edellyttää, että valtion omaisuu- 17271: joismaiseen yhteistyöhön osallistumista varten. den myyntituottoja suunnataan myös tien- ja 17272: Momentti 26.75.21 radanpidon hankkeiden lisärahoitukseen. 17273: Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää Momentti 31.30.21 17274: mahdollisuudet lisätä poliisitoimeen ehdotettua Eduskunta edellyttää, että luotsausmaksuihin 17275: toimintamäärärahaa jo vuoden 1997 aikana vuodelle 1997 suunniteltua korotusta ei kohdis- 17276: siten, että poliisin virat voitaisiin mahdollisim- teta Saimaan kanavassa tai Saimaan vesistöalu- 17277: man suurelta osin pitää täytettyinä läpi vuoden. eella kulkeviin aluksiin. 17278: Luku 28.18 Luku 31.55 17279: Eduskunta edellyttää, että verohallintoa tulee Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää 17280: kehittää sen palvelukykyä parantaen. Tässä mahdollisuudet tehostaa postin kaltaisten lai- 17281: yhteydessä tulee erityistä huomiota kiinnittää tosten työllisyyttä ja palvelujen laatua koskevaa 17282: verotuksen yhdenmukaisuuteen sekä muutok- ohjausjärjestelmää. 17283: senhakujärjestelmän toiminnan nopeuttamiseen. Momentti 31.99. 77 17284: Erityiseksi kehittämisen kohteeksi tulee ottaa Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii vuo- 17285: verotarkastuksen toiminta, josta tulee poistaa den 1997 aikana satamien toimintakapasiteettia, 17286: virheelliset menettelyt. tavaravirtojen jakaantumista ja satamien kehit- 17287: Lukuryhmä 29. 88, 90 ja 98 tämistarpeita koskevan kokonaisselvityksen. 17288: Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii Pääluokka 33 17289: ajanmukaistetun arpajaislainsäädännön valmis- Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii 17290: telua ja antaa esityksen eduskunnalle niin, että lapsipoliittisen selonteon jatkotyöstä eduskun- 17291: uusi lainsäädäntö voidaan saattaa voimaan nan antamien suuntaviivojen mukaisesti. 17292: viimeistään vuoden 1998 alusta. Tässä yhtey- Momentti 33.18.60 17293: dessä tulee ratkaista pysyvästi myös veikkaus- ja Eduskunta edellyttää, että ikääntyville pitkä- 17294: raha-arpapelien tuoton käyttäminen. aikaistyöttömille tehtävään kuntoutustarvesel- 17295: Momentti 29.98.52 vitykseen varatusta 40 milj. markan määrära- 17296: Eduskunta edellyttää, että liikunnan amma- hasta mahdollisesti säästyvä osa voidaan käyt- 17297: tillinen koulutus jatkossa rahoitetaan yleisistä tää tarpeelliseksi todettuon ammatilliseen ja 17298: budjettivaroista kuten muukin ammatillinen työkykyä tukevaan Jääkinnälliseen kuntoutuk- 17299: koulutus. seen. 17300: Luku 30.31 Luku 35.30 17301: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa Eduskunta edellyttää, että Pohjois-Suomen 17302: kansallisen tukipaketin ja investointitukien so- vanhojen metsien kompensaatiotoimenpiteistä 17303: veltamisen vaikutuksia maatilojen toimeentu- vastaavat ministeriöt esittävät mahdollisimman 17304: loon maan eri osissa ja eri tuotantosuuntien pikaisesti suunnitelmansa, mihin määrärahat 17305: välillä. kohdennetaan. 17306: 17307: 260778 17308: 3 17309: 17310: 17311: 17312: 17313: Valtion talousarvio vuodelle 1997 17314: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan valtion talousarvion vuodelle 1997: 17315: 17316: 17317: 17318: 17319: TULOT 17320: 17321: Osasto 11 17322: mk 17323: 17324: 17325: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT ............... 131 648 500 000 17326: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ................... . 49 495 000 000 17327: 01. Tulo- ja varallisuusvero ............................................. . 46 495 000 000 17328: 02. Korkotulojen lähdevero ............................................. . 1 650 000 000 17329: 03. Perintö- ja lahjavero ............................................... .. 1 350 000 000 17330: 17331: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ................. . 48 525 000 000 17332: 01. Arvonlisävero ........................................................ . 46 300 000 000 17333: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ..................... . 1 830 000 000 17334: 03. Apteekkimaksut ..................................................... . 395 000 000 17335: 17336: 06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut. ...................... . 10 000 000 17337: 01. Tuontitulli ............................................................ . 10 000 000 17338: 4 Osastot 11 ja 12 17339: 17340: 08. Valmisteverot .............................................................. . 24 685 000 000 17341: 01. Tupakkavero ......................................................... . 3160 000 000 17342: 02. Makeisvero ........................................................... . 150 000 000 17343: 04. Alkoholijuomavero .................................................. . 7100 000 000 17344: 05. Virvoitusjuomavero .................................................. . 175 000 000 17345: 07. Polttoainevero ........................................................ . 14 100 000 000 17346: 17347: 10. Muut verot. ................................................................ . 8 900 000 000 17348: 01. Leimavero ............................................................ . 1000 000 000 17349: 03. Autovero ............................................................. . 3 800 000 000 17350: 04. Moottoriajoneuvovero .............................................. . 870 000 000 17351: 05. Varainsiirtovero ...................................................... . 1 500 000 000 17352: 06. Arpajaisvero .......................................................... . 360 000 000 17353: 07. Ajoneuvovero ........................................................ . 1070 000 000 17354: 08. Jätevero ............................................................... . 300 000 000 17355: 17356: 19. Muut veronluonteiset tulot ................................................ . 33 500 000 17357: 02. Lästimaksut .......................................................... . 3 500 000 17358: 08. 01jyjätemaksu ........................................................ . 20 000 000 17359: 09. Muut verotulot ...................................................... . 10 000 000 17360: 17361: 17362: 17363: Osasto 12 17364: 17365: 12. SEKALAISET TULOT.............................................. 26 638 864 000 17366: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ....................................... . 9 500 000 17367: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot ........................ . 9 500 000 17368: 17369: 25. Oikeusministeriön hallinnonala ........................................... . 462 500 000 17370: 01. Tuomioistuintulot ................................................... . 150 000 000 17371: 47. Ulosottomaksut ...................................................... . 225 000 000 17372: 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot ........................................ . 80 000 000 17373: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot ..................... . 7 500 000 17374: 17375: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala ........................................ . 703 273 000 17376: 05. Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista kertyvät tulot. 33 000 000 17377: 75. Tulot poliisin lupapalveluista ...................................... . 185 000 000 17378: 80. Pelastushallinnon tulot .............................................. . 4 362 000 17379: 90. Rajavartiolaitoksen tulot ........................................... . 16 000 000 17380: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU) ............ . 461 411 000 17381: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot .................. . 3 500 000 17382: 17383: 27. Puolustusministeriön hallinnonala ........................................ . 63 750 000 17384: 20. Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden myynnistä ja 17385: vuokrauksesta sekä royalty-maksuista ............................ . 100 000 17386: Osasto 12 5 17387: 17388: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden tulot ........ . 6 000 000 17389: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot ................. . 57 650 000 17390: 17391: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala . ............................ 0 ••• 14 362 264 000 17392: 07. Siirto valtion eläkerahastosta ...................................... . 6 000 000 000 17393: 23. Valtiokonttorin tulot ................................................ . 24 754 000 17394: 24. Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöiden vakuutus- 17395: maksuosuus .......................................................... . 10 000 000 17396: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista .................... . 105 000 000 17397: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista ........................... . 491 000 000 17398: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista .............. . 133 000 000 17399: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksis- 17400: ta ...................................................................... . 75 000 000 17401: 49. Tullilaitoksen tulot .................................................. . 39 000 000 17402: 51. Metallirahatulot ..................................................... . 13 420 000 17403: 52. Tilastokeskuksen tulot .............................................. . 1 875 000 17404: 64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot. ....... 0•..•. 0. 0•••••••..••.••••.•.• 1 072 000 000 17405: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta 0 ••••••••• 0 •••••••••• 400 215 000 17406: 90. Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalkkiot (EU). 100 000 000 17407: 97. Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) .... 0 ••••••••••••••••••• 377 000 000 17408: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset ............. 0. 0 ••••••• 3 700 000 000 17409: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot ............... . 1 820 000 000 17410: 17411: 29. Opetusministeriön hallinnonala 0•. 0•.••.•.•••••. 0•.••••••.•••.••••••.•••••• 1929147 000 17412: 01. Opetusministeriön tulot .......... 0•..•. 0••.. 0•• 0••••.••..••••• 0•• 0•.• 6 600 000 17413: 39. Opintotukitoiminnan tulot. ......................................... . 151 000 000 17414: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot. .... 0 •••••••••••••••••••••••••• 30 000 17415: 91. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista ... 1 771 000 000 17416: 96. Valtion elokuvatarkastamon tulot ....... 0 •••••••••••••••••••••••••• 517 000 17417: 17418: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................... . 3 522 626 000 17419: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat 17420: tulot (EU) ..................... 0 •••••••••••••••••••••••••• 0 •••••••••••• 2 572 625 000 17421: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta 17422: saatavat tulot (EU) ................................................. . 637 000 000 17423: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot 17424: (EU) ··············0·····0····0················0·0·········0············ 33 750 000 17425: 04. EU:lta saatavat muut tulot .. 0•..•.•..•• 0••.•.•• 0•.••.•• 0.•..••••• 0•. 5 781 000 17426: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta. 26 000 000 17427: 32. Kasvinjalostusmaksut ..... 0•• 0•. 0. 0•• 0•••.•..••• 0..•• 0•• 0•••••.•••.• 0 5 050 000 17428: 35. Hirvieläinten metsästysmaksut ...... 0 ••••••••••••••••• 0 ••••••••••••• 14 000 000 17429: 36. Viehekalastusmaksut ....................... 0 ••••••••••••••••••••••••• 16 750 000 17430: 37. Kalastuksenhoitomaksut ...... 0•• 0•.••..••..•••.••••••••••••..•• 0.•.• 43 180 000 17431: 39. Riistanhoitomaksut. .................... 0•.•.••• 0•.••.••••.••..••. 0•. 0 35 400 000 17432: 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut ........ 0•. 0•.•.•••••.•.•• 0•..•.• 6 000 000 17433: 41. Tenojoen kalastuslupamaksut ....... 0 •••••••• 0 •••••••••••••••••••••• 1 700 000 17434: 65. Geodeettisen laitoksen tulot ........................................ . 600 000 17435: 70. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot ............................ . 4 220 000 17436: 6 Osasto 12 17437: 17438: 72. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tulot .............. . 40000 17439: 76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot ..................................... . 16 300 000 17440: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot ....................... . 32 430 000 17441: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot ....................... . 53 300 000 17442: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot. ..... . 18 500 000 17443: 17444: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ......................................... . 479 892 000 17445: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot ........................................ . 4 000 000 17446: 25. Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kustannuksista ..... . 67 000 000 17447: 30. Merenkulkulaitoksen tulot. ......................................... . 402 627 000 17448: 31. Merentutkimuslaitoksen tulot ...................................... . 3 300 000 17449: 52. Telehallintokeskuksen tulot. ........................................ . 1 665 000 17450: 58. Radanpidon tulot ................................................... . 1 000 000 17451: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot ................... . 300 000 17452: 17453: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........................... . 150 671000 17454: 02. Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta palvelutoimin- 17455: nasta .................................................................. . 9 200 000 17456: 32. Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palvelutoiminnan 17457: tulot. .................................................................. . 4 156 000 17458: 41. Turvatekniikan keskuksen tulot ................................... . 7 000 000 17459: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot .... . 130 315 000 17460: 17461: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ............................. . 1750 941000 17462: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot ................... . 1 750 000 17463: 08. Kansanterveyslaitoksen tulot ....................................... . 1 920 000 17464: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulot .... . 12 263 000 17465: 10. Säteilyturvakeskuksen tulot ........................................ . 33 708 000 17466: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ............................... . 1 630 000 000 17467: 98. Valtionapujen palautukset .......................................... . 70 000 000 17468: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot ........ . 1 300 000 17469: 17470: 34. Työministeriön hallinnonala .............................................. . 913 700 000 17471: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) ................ . 670 700 000 17472: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset ................................. . 226 000 000 17473: 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot. ........................ . 17 000 000 17474: 17475: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ....................................... . 30 500 000 17476: 26. Alueellisten ympäristökeskusten tulot ............................. . 2 500 000 17477: 27. Suomen ympäristökeskuksen tulot ................................ . 1 500 000 17478: 40. Asuntotoimen tulot ................................................. . 100 000 17479: 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista ............... . 7 000 000 17480: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ................. . 19 400 000 17481: 17482: 39. Muut sekalaiset tulot ..................................................... . 2 260100 000 17483: 01. Sakkorahat ........................................................... . 330 000 000 17484: 02. Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja veronlisäyk- 17485: set veronmaksun laiminlyömisestä määräaikana ................. . 500 000 000 17486: Osastot 12, 13 ja 15 7 17487: 17488: 03. Oikaisurahat ......................................................... . 100 000 17489: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset .......... . 300 000 000 17490: 05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myynti. 40 000 000 17491: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tuloutettavat kor- 17492: vaukset ............................................................... . 65 000 000 17493: 09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosiaaliturvamak- 17494: sut. .................................................................... . 10 000 000 17495: 10. Muut sekalaiset tulot ............................................... . 15 000 000 17496: 50. Tulot osakemyynnistä ............................................... . 1 000 000 000 17497: 17498: 17499: 17500: 17501: Osasto 13 17502: 17503: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET ......... . 3 036173 000 17504: 01. Korkotulot ................................................................. . 1656173 000 17505: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille ............................. . 11112 000 17506: 05. Korot muista lainoista .............................................. . 125 061 000 17507: 07. Korot talletuksista ................................................... . 1 520 000 000 17508: 17509: 03. Osinkotulot ................................................................ . 1200 000 000 17510: 01. Osinkotulot. .......................................................... . 1 200 000 000 17511: 17512: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset ................................. . 180 000 000 17513: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset. ......................... . 180 000 000 17514: 17515: 17516: 17517: 17518: Osasto 15 17519: 17520: 15. LAINAT.................................................................. 28 997 219 000 17521: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat .................................... . 707 219 000 17522: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille .................. . 28 168 000 17523: 04. Muiden lainojen lyhennykset ....................................... . 679 051 000 17524: 17525: 02. Valtion nettolainanotto .................................................... . 28 290 000 000 17526: 01. Nettolainanotto ...................................................... . 28 290 000 000 17527: 17528: Tulojen kokonaismäärä: 17529: 190 320 756 000 17530: 8 17531: 17532: 17533: 17534: 17535: MENOT 17536: 17537: 17538: Pääluokka 21 17539: mk 17540: 17541: 17542: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI ................................ . 30143 000 17543: 01. Tasavallan Presidentti (010) .............................................. . 1583 000 17544: 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat ............................... . 1458 000 17545: 21. Presidentin käyttövarat ............................................. . 125 000 17546: 17547: 02. Tasavallan Presidentin kanslia (010) .................................... . 28 560 000 17548: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 24 680 000 17549: 27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (arviomääräraha) ......... . 580 000 17550: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ........................... . 3 300 000 17551: 17552: 17553: 17554: 17555: Pääluokka 22 17556: 17557: 22. EDUSKUNTA ......................................................... . 282846000 17558: 01. Kansanedustajat (010) .................................................... . 83 600 000 17559: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 83 600 000 17560: 17561: 02. Eduskunnan kanslia (010) ................................................ . 144 730 000 17562: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 144 730 000 17563: 17564: 09. Valtiontilintarkastajat (010) .............................................. . 7 728 000 17565: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 7 728 000 17566: 17567: 14. Eduskunnan oikeusasiamies (010) ........................................ . 11550 000 17568: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 11 550 000 17569: 17570: 30. Eduskunnan kirjasto (280) ................................................ . 16714 000 17571: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 16 714 000 17572: Pääluokat 22, 23 ja 24 9 17573: 17574: 99. Eduskunnan muut menot (010) ..................................... ...... . 18 524 000 17575: 21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita varten ......... . 17 424 000 17576: 22. Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytettäväksi. ..... . 1100 000 17577: 17578: 17579: 17580: Pääluokka 23 17581: 17582: 23. VALTIONEUVOSTO .............................................. . 192124 000 17583: 01. Valtioneuvosto (010) ...................................................... . 21640 000 17584: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... . 18 840 000 17585: 20. Matkat (arviomääräraha) ........................................... . 2 800 000 17586: 17587: 02. Valtioneuvoston kanslia (050) ............................................ . 81848 000 17588: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 81 848 000 17589: 17590: 03. Oikeuskanslerinvirasto (010) ............................................. . 13 615 000 17591: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 13 615 000 17592: 17593: 25. Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot (050) ...................... . 2 971000 17594: 26. Kalastajatorpan vierastalo (arviomääräraha) ..................... . 1 971 000 17595: 74. Valtioneuvoston väestönsuoja (siirtomääräraha 3 v) ............. . 1 000 000 17596: 17597: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen (010) ................................. . 66 200 000 17598: 50. Puoluetoiminnan tukeminen ........................................ . 64 200 000 17599: 52. Euroopan unioniin liittyvän kansalaiskeskustelun kannustami- 17600: nen .................................................................... . 2 000 000 17601: 17602: 99. Valtioneuvoston muut menot (050) .................................... ... . 5 850 000 17603: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) ................................... . 2 200 000 17604: 25. J. V. Snellmanin kootut teokset (siirtomääräraha 3 v) .......... . 1 400 000 17605: 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki (siirtomäärä- 17606: raha 3 v) .............................................................. . 750 000 17607: 28. Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuosi (siirtomääräraha 2 v). 1 500 000 17608: 17609: 17610: 17611: Pääluokka 24 17612: 17613: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... . 3 081876 000 17614: 01. Ulkoasiainhallinto (030) .................................................. . 846 200 000 17615: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 761 200 000 17616: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 50 000 000 17617: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v). 35 000 000 17618: 17619: 2 260778 17620: 10 Pääluokat 24 ja 25 17621: 17622: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö (040) ................................... . 1456 300 000 17623: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) .............. . 1456 300 000 17624: 17625: 40. Kaupallis-teollinen yhteistyö (040) ....................................... . 19 500 000 17626: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (arviomääräraha). 11 500 000 17627: 66. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö kehitysmaiden 17628: kanssa (arviomääräraha) ............................................ . 8 000 000 17629: 17630: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa (040) ............... . 155 000 000 17631: 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa (siirtomäärä- 17632: raha 3 v) .............................................................. . 155 000 000 17633: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ . 604 876 000 17634: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) (arviomäärä- 17635: raha) .................................................................. . 5 000 000 17636: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... . 27 650 000 17637: 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arviomäärä- 17638: raha) .................................................................. . 32 040 000 17639: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot (arviomäärära- 17640: ha) .................................................................... . 181 639 000 17641: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomäärära- 17642: ha) .................................................................... . 36 400 000 17643: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) .......... . 12 125 000 17644: 50. Eräät valtionavut .................................................... . 6 355 000 17645: 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen (arviomäärä- 17646: raha) .................................................................. . 250 000 17647: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) ........ . 303 317 000 17648: 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) .................................. . 100 000 17649: 17650: 17651: 17652: 17653: Pääluokka 25 17654: 17655: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. . 2 690 869 000 17656: 01. Oikeusministeriö (070) .................................................... . 127 020 000 17657: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 127 020 000 17658: 17659: 10. Tuomioistuinlaitos (090) .................................................. . 959 664 000 17660: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ... . 32 100 000 17661: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 17662: 2v) .................................................................... . 37 100 000 17663: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. 890 464 000 17664: 17665: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos (090) ........................................ .. 510 600 000 17666: 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 17667: 2v) .................................................................... . 509 000 000 17668: Pääluokat 25 ja 26 11 17669: 17670: 22. Valtakunnansyyttäjänviraston toimintamenot (siirtomääräraha 17671: 2 v) .................................................................... . 1 600 000 17672: 17673: 45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset (090) .......................... . 227785 000 17674: 22. Erityismenot (arviomääräraha) ..................................... . 28 600 000 17675: 50. Ma~sut~~ .?ikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot 17676: (arvtomaararaha) .................................................... . 160 000 000 17677: 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomäärä- 17678: raha) .................................................................. . 39 185 000 17679: 17680: 50. Vankeinhoitolaitos (100) .................................................. . 825 300 000 17681: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 666 800 000 17682: 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) .. 59 500 000 17683: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) .... . 54 800 000 17684: 75. Työsiirtoloille järjestettävät työt (siirtomääräraha 3 v) .......... . 44 200 000 17685: 17686: 60. Eräät virastot (070) ....................................................... . 37 500 000 17687: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 36 500 000 17688: 22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (arviomääräraha) .......... . 1 000 000 17689: 17690: 70. Vaalit (010) ................................................................ . 3 000 000 17691: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) ...................................... . 3 000 000 17692: 17693: 17694: 17695: 17696: Pääluokka 26 17697: 17698: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA . . . . . . . . . 6 162 669 000 17699: 01. Sisäasiainministeriö (050).................................................. 104 115 000 17700: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v)................... 103 415 000 17701: 51. Eräät valtionavustukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700 000 17702: 17703: 02. Ulkomaalaisvirasto (050) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 105 000 17704: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 105 000 17705: 17706: 05. Lääninhallitukset (050) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321682 000 17707: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v)................... 321 682 000 17708: 17709: 06. Rekisterihallinto (050) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 295 000 17710: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 295 000 17711: 17712: 07. Kihlakunnat (080).......................................................... 173 136 000 17713: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 17714: 2 v).. ........... ....... .... .... ....... ........... ....................... 173 136 000 17715: 12 Pääluokat 26 ja 27 17716: 17717: 75. Poliisitoimi (080) .......................................................... . 2398 200 000 17718: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. . 2 398 200 000 17719: 80. Pelastushallinto (110) ..................................................... . 121484 000 17720: 21. Pelastushallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... . 89 184 000 17721: 22. Erityismenot (arviomääräraha) ..................................... . 7 200 000 17722: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) .............................. . 25 100 000 17723: 17724: 90. Rajavartiolaitos (120) ..................................................... . 937 849000 17725: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 904 409 000 17726: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) ........... . 23 000 000 17727: 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) .............................. . 10 440 000 17728: 17729: 97. Avustukset kunnille (960) . ................................................ . 1356 800 000 17730: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset 17731: ja siirtymätasaukset (arviomääräraha) ............................ . 1 212 000 000 17732: 32. Kuntien yhdistymisavustukset (arviomääräraha) ................. . 27 300 000 17733: 34. Kuntien harkinnanvarainen avustus ............................... . 100 000 000 17734: 80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha). 17 500 000 17735: 17736: 98. Alueiden kehittäminen (960) . ............................................. . 614 003 000 17737: 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ... . 104 500 000 17738: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yh- 17739: teisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ....................... . 509 503 000 17740: 17741: 17742: 17743: 17744: Pääluokka 27 17745: 17746: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ 9 652 600 000 17747: 01. Puolustusministeriö (150) ................................................. . 310 200 000 17748: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 54 200 000 17749: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) .... . 244 000 000 17750: 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v) ...... . 12 000 000 17751: 17752: 10. Puolustusvoimat (160) ........ ............................................. . 9 262 700 000 17753: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............. . 4189 000 000 17754: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... . 5 073 700 000 17755: 17756: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ......................... . 73 700 000 17757: 21. YK:_n j.~.. ~TYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimintamenot 17758: (arvtomaararaha) .................................................... . 66 700 000 17759: 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön menot (arviomää- 17760: räraha) ................................................................ . 7 000 000 17761: Pääluokat 27 ja 28 13 17762: 17763: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot (150) .................. . 6 000 000 17764: 40. Lap~an .. P.a!ruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset 17765: (arvtomaararaha) .................................................... . 330 000 17766: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen ................. . 5 500 000 17767: 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) .................................. . 170 000 17768: 17769: 17770: 17771: Pääluokka 28 17772: 17773: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA... 27 878 330 000 17774: 01. Valtiovarainministeriö (020) .............................................. . 113 000 000 17775: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 113 000 000 17776: 17777: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (050) ............................. . 17 620 000 17778: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 17 620 000 17779: 17780: 05. Valtiokonttori (020) . ...................................................... . 190 300 000 17781: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 185 000 000 17782: 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) .................. . 5 000 000 17783: 95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) ................ . 300 000 17784: 17785: 06. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (020) .............. . 200 500 000 17786: 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomää- 17787: räraha) ................................................................ . 200 500 000 17788: 17789: 07. Eläkkeet (950) ............................................................. . 13 025 750 000 17790: 05. V:aki~~~j~~t eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (ar- 17791: vtomaararaha) ....................................................... . 12 692 800 000 17792: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) ........................... . 121 850 000 17793: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) ............................... . 171 100 000 17794: 61. Korko valtion eläkerahastolle (arviomääräraha) ................. . 40 000 000 17795: 17796: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto (020) .................................. . 38 200 000 17797: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 38 200 000 17798: 17799: 18. Verohallinto (020) ......................................................... . 1530 000 000 17800: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 1 530 000 000 17801: 17802: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960) ............. ............ . 732 000 000 17803: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) .................. . 729 000 000 17804: 40. Arp~jai~::~~~:m tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle 17805: (arvwmaararaha) .................................................... . 3 000 000 17806: 17807: 40. Tullilaitos (020) ............................................................ . 490 020 000 17808: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. . 462 300 000 17809: 14 Pääluokka 28 17810: 17811: 66. Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehitysapu sekä 17812: koulutusyhteistyö Venäjän ja Baltian maiden kanssa (siirtomää- 17813: räraha 3 v) ........................................................... . 220 000 17814: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 27 500 000 17815: 17816: 52. Tilastokeskus (050) ....................................................... . 170 300 000 17817: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 170 300 000 17818: 17819: 64. Valtion kiinteistölaitos (050) ............................................. . 715 000 000 17820: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 155 000 000 17821: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ........................... . 350 000 000 17822: 87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen (siirtomää- 17823: räraha 3 v) ........................................................... . 210 000 000 17824: 17825: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät hallinnon tukitoimenpiteet (990) ..... 111040 000 17826: 02. Erä~t ~~u! palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat päätökset 17827: (arvtomaararaha) .................................................... . 1 000 000 17828: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 3 v) .......... . 13 000 000 17829: 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) ... . 3 000 000 17830: 22. Integraatiovalmennus ja ED-puheenjohtajuuteen valmistautumi- 17831: nen (siirtomääräraha 3 v) ........................................... . 25 000 000 17832: 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. . 5 000 000 17833: 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (siirtomääräraha 17834: 2 v) .................................................................... . 25 500 000 17835: 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) ............... . 34 240 000 17836: 60. Valt~on?.~_u~s koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista 17837: (arvtomaararaha) .................................................... . 4 300 000 17838: 17839: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot (990) .................... . 16100 000 17840: 01. Eur?op~~ ..unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset 17841: (arvtomaararaha) .................................................... . 7 000 000 17842: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen (siirtomää- 17843: räraha 3 v) ........................................................... . 8 000 000 17844: 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousar- 17845: vioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa (arviomääräraha) .. . 100 000 17846: 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet ..................................... . 1 000 000 17847: 17848: 82. Postipankki Oy (840) ..................................................... . 8 000 000 17849: 43. Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (arviomääräraha) ..... . 8 000 000 17850: 17851: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt (040) ..................................... . 6 500 000 17852: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön 17853: pääomasta (arviomääräraha) ....................................... . 6 500 000 17854: 17855: 85. Sitoumusten lunastaminen (040) .......................................... . 6 000 000 17856: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunas- 17857: taminen (arviomääräraha) .......................................... . 6 000 000 17858: Pääluokat 28 ja 29 15 17859: 17860: 86. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (830) ................................ . 10 000 000 17861: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen .. 10 000 000 17862: 17863: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen (840) ............................ . 800 000 000 17864: 61. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoito- 17865: menoihin (siirtomääräraha 3 v) .................................... . 800 000 000 17866: 17867: 89. Euroopan investointipankki (EU) (060) ................................. . 268 550 000 17868: 68. Suomen maksuosuus Euroopan investointipankin pääomasta 17869: (EU) (arviomääräraha) ............................................. . 268 550 000 17870: 17871: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) (060) .... ............. . 5 801000 000 17872: 66. Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroopan unionille 17873: (EU) (arviomääräraha) ............................................. . 2 924 000 000 17874: 67. Bru~tok~~s~ntuloon perustuvat maksut Euroopan unionille (EU) 17875: (arvtomaararaha) .................................................... . 2 877 000 000 17876: 17877: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot (020) ............... . 3628450000 17878: 21. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 2 050 000 17879: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ............................ . 3 500 000 000 17880: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat arvon- 17881: lisäveromenot (arviomääräraha) ................................... . 100 000 000 17882: 61. Verosta vapautuksenjohdosta takaisin maksetut verot (arviomää- 17883: räraha) ................................................................ . 22 000 000 17884: 95. H~llinn?.~ ~ehittämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaaminen 17885: (snrtomaararaha 2 v) ................................................ . 4400 000 17886: 17887: 17888: 17889: 17890: Pääluokka 29 17891: 17892: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. . 25 354 617 000 17893: 01. Opetusministeriö (210) .... ................................................ . 211657 000 17894: 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomää- 17895: räraha 3 v) ........................................................... . 19 500 000 17896: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 88 922 000 17897: 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ............. . 79 600 000 17898: 26. Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset. ......................... . 20 700 000 17899: 50. Eräät avustukset. .................................................... . 2 935 000 17900: 17901: 05. Kirkaliisasiat (310) ........................................................ . 11072 000 17902: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomäärära- 17903: ha 2 v) ................................................................ . 9 232 000 17904: 50. Eräät avustukset ..................................................... . 1 840 000 17905: 16 Pääluokka 29 17906: 17907: 07. Opetushallitus (210) ....................................................... . 100129 000 17908: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 100 129 000 17909: 17910: 08. Kansainvälinen yhteistyö (030) ........................................... . 125 365 000 17911: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... . 6 320 000 17912: 21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siir- 17913: tomaararaha 2 v) .................................................... . 28 172 000 17914: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomää- 17915: räraha 2 v) ........................................................... . 3 735 000 17916: 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ........ . 44 200 000 17917: 50. Eräät avustukset ..................................................... . 28 500 000 17918: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) .. 14 438 000 17919: 17920: 10. Yliopistot (240) ................ ............................................ . 5402 350 000 17921: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............... . 5 005 000 000 17922: 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (siirtomääräraha 3 v). 221 950 000 17923: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 151 800 000 17924: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................... . 23 600 000 17925: 17926: 11. Valtion harjoittelukoulut (220) ........................................... . 291432 000 17927: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 246 268 000 17928: 22. Oppilashuolto (arviomääräraha) ................................... . 14 850 000 17929: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 30 314 000 17930: 17931: 20. Ammattikorkeakouluopetus (240) ........................................ . 987 355 000 17932: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ... . 23 000 000 17933: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikor- 17934: keakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ............. . 964 355 000 17935: 17936: 39. Opintotuki (260) .......................................................... . 3628770 000 17937: 22. Op~!l~?tuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirto- 17938: maararaha 2 v) ....................................................... . 1 395 000 17939: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) .. . 220 000 000 17940: 55. Opintoraha (arviomääräraha) ...................................... . 3 099 000 000 17941: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) ............................... . 168 000 000 17942: 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) ......... . 70 000 000 17943: 58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen ........................... . 6 375 000 17944: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulu- 17945: matkatuki (arviomääräraha) ........................................ . 64 000 000 17946: 17947: 40. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus (220) ........................... . 9431328 000 17948: 21. Valtion oppilaitosten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ..... . 215 875 000 17949: 24. Harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v) ......................... . 46 000 000 17950: 25. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siir- 17951: tomaararaha 2 v) .................................................... . 21 433 000 17952: 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän ja ammatillisen koulu- 17953: tuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) .................... . 7 613 035 000 17954: Pääluokka 29 17 17955: 17956: 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomäärä- 17957: raha) .................................................................. . 411 300 000 17958: 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä 17959: ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomäärära- 17960: ha 3 v) ................................................................ . 666 000 000 17961: 35. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien 17962: loppuerät (arviomääräraha) ........................................ . 214 000 000 17963: 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (siirtomääräraha 3 v) .. 4 340 000 17964: 51. Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetukseen (arviomäärä- 17965: raha) .................................................................. . 76 350 000 17966: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 29 095 000 17967: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................... . 133 900 000 17968: 17969: 69. Aikuiskoulutus (250) ...................................................... . 2345 222000 17970: 21. Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintamenot (siirtomäärä- 17971: raha 2 v) .............................................................. . 2 000 000 17972: 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v) ........ . 44 550 000 17973: 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .......... . 17 221 000 17974: 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomää- 17975: räraha) ................................................................ . 346 720 000 17976: 32. Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuiskoulutuskeskuk- 17977: sille (arviomääräraha) ............................................... . 217 043 000 17978: 33. Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomääräraha 2 v) .............. . 1 071 910 000 17979: 35. Aik1;1isk?~l~tuksen valtionosuuksien ja -avustusten loppuerät 17980: (arvtomaararaha) .................................................... . 49 400 000 17981: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomäärä- 17982: raha) .................................................................. . 379 288 000 17983: 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuk- 17984: siin (arviomääräraha) ............................................... . 69 430 000 17985: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustan- 17986: nuksiin (siirtomääräraha 3 v) ....................................... . 41 000 000 17987: 53. Valtionavustus järjestöille ........................................... . 40 450 000 17988: 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomäärä- 17989: raha) .................................................................. . 58 610 000 17990: 56. Kesäyliopistojen valtionavustukset. ................................ . 7 600 000 17991: 17992: 80. Varastokirjasto (280) ..................................................... . 6 705 000 17993: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 6 705 000 17994: 17995: 82. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (270) ............................... . 11970 000 17996: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 11 970 000 17997: 17998: 83. Arkistolaitos (280) ........................................................ . 65 515 000 17999: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 55 815 000 18000: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 9 700 000 18001: 18002: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen (270) .......................... . 641410 000 18003: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ...... . 128 500 000 18004: 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v). 1 490 000 18005: 18006: 3 260778 18007: 18 Pääluokka 29 18008: 18009: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) ..... 72 000 000 18010: 53. Vei~ka~~-s~~ ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemiseen 18011: (arvtomaararaha) .................................................... . 381 900 000 18012: 54. Eräät avustukset ..................................................... . 4 900 000 18013: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) .. 49 500 000 18014: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 2 620 000 18015: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 500 000 18016: 18017: 90. Taiteen tukeminen (290) .................................................. . 987 267 000 18018: 21. T~iteen .~.e~~ustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot 18019: (snrtomaararaha 2 v) ................................................ . 5 444 000 18020: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ..... . 27 035 000 18021: 23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 12 792 000 18022: 31. Valt~on<?.~_u~s teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin 18023: (arvtomaararaha) .................................................... . 37 596 000 18024: 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomäärära- 18025: ha) .................................................................... . 4 000 000 18026: 52. Vei~ka~~~~~ ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen 18027: (arv1omaararaha) .................................................... . 865 600 000 18028: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 23 000 000 18029: 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 18030: 3 v) .................................................................... . 3 500 000 18031: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 8 300 000 18032: 18033: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne (280) .................................. . 135 089 000 18034: 21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 12 100 000 18035: 22. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............ . 65 837 000 18036: 30. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) ..... . 17 442 000 18037: 40. Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) ...... . 900 000 18038: 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 7 350 000 18039: 7 5. Perusparannukset ja talonrakennukset (osa EU) (siirtomääräraha 18040: 3 v) .................................................................... . 31 360 000 18041: 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomäärä- 18042: raha) .................................................................. . 100 000 18043: 18044: 94. Kirjastotoimi (280) ........................................................ . 382542000 18045: 21. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 22 018 000 18046: 30. Valt~on<?.~_u~s ja -avustus yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin 18047: (arv1omaararaha) .................................................... . 322 024 000 18048: 31. ~alti~~~~uus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (ar- 18049: vtomaararaha) ....................................................... . 38 500 000 18050: 18051: 96. Kulttuurin muut menot (290) . ............................................ . 35 612 000 18052: 21. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 18053: 2v) .................................................................... . 2 678 000 18054: 30. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomää- 18055: räraha) ................................................................ . 334 000 18056: 35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät (arviomääräraha) .. 12 600 000 18057: 50. Eräät avustukset. .................................................... . 11 000 000 18058: Pääluokat 29 ja 30 19 18059: 18060: 51. Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ...... 9 000 000 18061: 18062: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) ................... . 553 827 000 18063: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuori- 18064: sonkasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) ................... . 523 500 000 18065: 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) (siirtomäärä- 18066: raha 2 v) .............................................................. . 15 000 000 18067: 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ...................... . 15 327 000 18068: 18069: 18070: 18071: 18072: Pääluokka 30 18073: 18074: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 18075: NONALA ............................................................... . 12 600 465 000 18076: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n raken- 18077: netuki (670) ................................................................ . 885 820 000 18078: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 18079: 2 v) .................................................................... . 124 860 000 18080: 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v). 14 160 000 18081: 23. Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . 97 400 000 18082: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) ............................. . 7 300 000 18083: 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakenne- 18084: toimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ....................... . 642 100 000 18085: 18086: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (650) .............. . 37 760 000 18087: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 37 760 000 18088: 18089: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta (650) ........................... . 2 990 000 18090: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 2 990 000 18091: 18092: 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) (670) .................... . 8 308 500 000 18093: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) (siirtomäärä- 18094: raha 2 v) ............................................................. . 3 925 000 000 18095: 43. EU-tulotuki (EU) (arviomääräraha) ............................... . 1 580 000 000 18096: 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) ............. . 50 000 000 18097: 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ... . 1 570 000 000 18098: 46. Luonnonhaittakorvaus (EU) (arviomääräraha) .................. . 1 183 500 000 18099: 18100: 32. Maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapai- 18101: nottaminen (osa EU (670) ................................................ . 927 700 000 18102: 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha 18103: 3 v) .................................................................... . 36 000 000 18104: 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) ........................... . 473 800 000 18105: 47. ~~atal~.~s~rittäjien luopumistuki ja pellonmetsitystuki (osa EU) 18106: (snrtomaararaha 2 v) ................................................ . 377 900 000 18107: 20 Pääluokka 30 18108: 18109: 48. Hedelmä- ja vihannestuottajien markkinaorganisaatioiden tuki 18110: (EU) (siirtomääräraha 3 v) ......................................... . 15 000 000 18111: 60. Siirto interventiorahastoon (EU) .................................. . 25 000 000 18112: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) (670). 563 480 000 18113: 41. l\;Iaa~~~o~stuotteiden varastotilojen rakentamisen korkotuki (ar- 18114: Vlomaararaha) ....................................................... . 80 000 18115: 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. . 61 000 000 18116: 44. Aluekehitysohjelmien toteuttaminen (EU) (siirtomääräraha 3 v). 268 400 000 18117: 47. ~~atal~~d~n kohdennettujen vakauttamislainojen korkoavustus 18118: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ . 23 000 000 18119: 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomääräraha 2 v) .......... . 16 000 000 18120: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) ...... . 195 000 000 18121: 18122: 34. Muut maatalouden menot (670) ... ....................................... . 124760 000 18123: 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomäärä- 18124: raha 3 v) .............................................................. . 69 400 000 18125: 41. Kasvinsuojelun korvaukset (arviomääräraha) .................... . 3 160 000 18126: 42. Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat menot ..................... . 200 000 18127: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa ker- 18128: tyvillä varoilla (arviomääräraha) ................................... . 22 000 000 18129: 45. Valtionapu 4H-toimintaan .......................................... . 25 500 000 18130: 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) ......... . 4 500 000 18131: 18132: 36. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) (690) ............................. . 193 466 000 18133: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomääräraha) ................... . 6 000 000 18134: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v). 35 309 000 18135: 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomää- 18136: räraha) ................................................................ . 14 000 000 18137: 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen ............. . 9 000 000 18138: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ................. . 9 500 000 18139: 44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomää- 18140: räraha) ................................................................ . 2 200 000 18141: 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ................. . 43 257 000 18142: 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edis- 18143: täminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 69 700 000 18144: 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomää- 18145: räraha 3 v) ........................................................... . 4 500 000 18146: 18147: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (660) ............................ . 85127 000 18148: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 75 227 000 18149: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siirtomääräraha 3 v) ... . 7 200 000 18150: 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ........ . 2 700 000. 18151: 18152: 65. Geodeettinen laitos (550) ................................................. . 15 000 000 18153: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 15 000 000 18154: Pääluokka 30 21 18155: 18156: 70. Maatalouden tutkimuskeskus (660) ...................................... . 144750 000 18157: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 142 000 000 18158: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) ...................... . 2 050 000 18159: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 600 000 18160: 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ................. . 100 000 18161: 18162: 72. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (660) ........................ . 11940 000 18163: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 11 940 000 18164: 18165: 76. Metsäntutkimuslaitos (660) ............................................... . 172450 000 18166: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 169 300 000 18167: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 2 500 000 18168: 77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ................. . 650 000 18169: 18170: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus (670) .................................. . 44 611000 18171: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 44 611 000 18172: 18173: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (670) ................................. . 105 041000 18174: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 64 837 000 18175: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. 20 704 000 18176: 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) .......................... . 19 500 000 18177: 18178: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (560) ........................................ . 140 000 000 18179: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) .... . 28 000 000 18180: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) . 21 000 000 18181: 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomäärä- 18182: raha 3 v) .............................................................. . 17 000 000 18183: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomäärä- 18184: raha) .................................................................. . 2 500 000 18185: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) .................. . 71 500 000 18186: 18187: 86. Metsätalous (osa EU) (680) .............................................. . 514 630 000 18188: 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uitto- 18189: väylätuki (siirtomääräraha 3 v) .................................... . 35 000 000 18190: 25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto ............................. . 20 000 000 18191: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille. 179 450 000 18192: 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ............................... . 1 600 000 18193: 44. Tuk~. _p~untuotannon kestävyyden turvaamiseen (osa EU) (siir- 18194: tomaararaha 3 v) .................................................... . 228 780 000 18195: 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ....... . 15 000 000 18196: 50. Eräät metsätalouden valtionavut .................................. . 14 800 000 18197: 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomäärä- 18198: raha 3 v) .............................................................. . 20 000 000 18199: 18200: 87. Maanmittauslaitos (550) .................................................. . 245 000 000 18201: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 230 000 000 18202: 22 Pääluokat 30 ja 31 18203: 18204: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomää- 18205: räraha) ................................................................ . 15 000 000 18206: 18207: 97. Kasvinjalostuslaitos (660) ................................................. . 9 792 000 18208: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 9 792 000 18209: 18210: 98. Siemenperunakeskus (660) ................................................ . 848000 18211: 23. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 248 000 18212: 87. Siemenperunakeskuksen maanhankintamenot (siirtomääräraha 18213: 2v) .................................................................... . 600 000 18214: 18215: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) ..... . 66 800 000 18216: 25. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) .................. . 24 000 000 18217: 27. Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .............. . 26 200 000 18218: 48. P?.ikkell:~~~~listen tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 18219: (snrtomaararaha 2 v) ............................................... .. 5 000 000 18220: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (arviomääräraha) ...... . 11 600 000 18221: 18222: 18223: 18224: 18225: Pääluokka 31 18226: 18227: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA .......... .. 7 923 787 000 18228: 01. Liikenneministeriö (710) .................................................. . 61356 000 18229: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 61 356 000 18230: 18231: 24. Tielaitos (720) ............................................................. . 4265340000 18232: 21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .. . 3 103 840 000 18233: 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ........ . 942 500 000 18234: 78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arviomääräraha) ................. . 67 000 000 18235: 79. Järvenpää-Lahti moottoritien rakentaminen ja kunnossapito 18236: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ . 2 000 000 18237: 87. ~iela~~. ~ukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (ar- 18238: vtomaararaha) ...................................................... .. 150 000 000 18239: 18240: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................... . 886 600 000 18241: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. . 512 000 000 18242: 22. Saimaan kanavan hoitokunta (arviomääräraha) ................. . 1 200 000 18243: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 298 000 000 18244: 77. Väylätyöt (siirtomääräraha 3 v) .................................... . 75 000 000 18245: 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) ............ . 400 000 18246: 18247: 31. Merentutkimuslaitos (830) ................................................ . 38 350 000 18248: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 35 350 000 18249: 28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) .................. . 3 000 000 18250: Pääluokka 31 23 18251: 18252: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (730) ................. . 175 391000 18253: 31. ~au~pa:. ja teollisuussatamien rakentamisen korkotuki (ar- 18254: vlomaararaha) ....................................................... . 866 000 18255: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) .......... . 55 500 000 18256: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten 18257: kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) .............. . 115 000 000 18258: 44. Saaristoliikenteen avustaminen ..................................... . 800 000 18259: 45. Saaristoliikenteen korkotuki (arviomääräraha) ................... . 25 000 18260: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) ...... . 3 200 000 18261: 18262: 41. Ajoneuvohallintokeskus (720) ............................................. . 2 000 000 18263: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 2 000 000 18264: 18265: 50. llmatieteen laitos (830) ................................................... . 133 000 000 18266: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 133 000 000 18267: 18268: 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset (760) .............................. . 80 000 000 18269: 41. Sanomalehdistön tuki ............................................... . 75 000 000 18270: 61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat menot (siirto- 18271: maararaha 3 v) ....................................................... . 5 000 000 18272: 18273: 57. Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen kehittäminen (750). 496 600 000 18274: 34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän suunnitteluun 18275: ja rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) ........................... . 29 000 000 18276: 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomäärä- 18277: raha 3 v) .............................................................. . 467 600 000 18278: 18279: 58. Radanpito (750) ........................................................... . 1667 000 000 18280: 21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 18281: 2v) .................................................................... . 1453 000 000 18282: 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .................. . 208 000 000 18283: 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomää- 18284: räraha) ................................................................ . 6 000 000 18285: 18286: 93. llmaliikenteen valtionavut (740) .......................................... . 11000 000 18287: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. 11 000 000 18288: 18289: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) ................... . 107150 000 18290: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ................. . 33 000 000 18291: 40. Eräät valtionavut. .................................................. .. 4 650 000 18292: 42. Korvaus koulutuksesta .............................................. . 23 000 000 18293: 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen (siirtomäärä- 18294: raha 3 v) .............................................................. . 4 000 000 18295: 50. V~ltion~I?.u.. yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 18296: (snrtomaararaha 3 v) ............................................... .. 30 000 000 18297: 77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu (siirtomääräraha 18298: 3v) .................................................................... . 12 500 000 18299: 24 18300: 18301: Pääluokka 32 18302: 18303: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 18304: NONALA ............................................................... . 4 955 445 000 18305: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) .................................... . 256415 000 18306: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 113 600 000 18307: 22. Elin~~i~opolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta (siir- 18308: tomaararaha 3 v) .................................................... . 20 000 000 18309: 66. ~ans.~.~n~älisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar- 18310: vtomaararaha) ...................................................... .. 55 315 000 18311: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) .... . 67 500 000 18312: 18313: 02. KTM yrityspalvelun pöritoimistot (810) ................................ .. 31200 000 18314: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. . 31200 000 18315: 18316: 03. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (810) .................................. . 57 965 000 18317: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 32 965 000 18318: 61. ~otit.~~o~ksien työllistämismahdollisuuksien tukeminen (ar- 18319: vtomaararaha) ....................................................... . 25 000 000 18320: 18321: 27. Kuluttajavirasto (820) ..................................................... . 29400 000 18322: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 25 400 000 18323: 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille ................................ . 4 000 000 18324: 18325: 28. Kuluttajavalituslautakunta (820) ......................................... . 5 745 000 18326: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 5 745 000 18327: 18328: 29. Kilpailuvirasto (820) ...................................................... . 16 600 000 18329: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 16 600 000 18330: 18331: 30. Elintarvikevirasto (820) ................................................... . 10 200 000 18332: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 10 200 000 18333: 18334: 31. Kuluttaja-asiamiehen toimisto (820) ..................................... . 7 000 000 18335: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 7 000 000 18336: 18337: 32. Patentti- ja rekisterihallitus (820) ........................................ . 6 200 000 18338: 22. Yhdistysrekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... . 6 200 000 18339: 18340: 33. Kuluttajatutkimuskeskus (820) ........................................... . 9 400 000 18341: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 9 400 000 18342: 18343: 38. Mittatekniikan keskus (820) ............................................. . 19400 000 18344: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 8 800 000 18345: Pääluokka 32 25 18346: 18347: 23. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittäminen ja EU:n 18348: standardit, mittaukset ja testausohjelma (siirtomääräraha 3 v) .. 10 600 000 18349: 40. Geologian tutkimuskeskus (830) ......................................... . 202 200 000 18350: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 202 200 000 18351: 18352: 41. Turvatekniikan keskus (820) ............................................. . 62 300 000 18353: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 62 300 000 18354: 18355: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) . ............................... . 323 000 000 18356: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 323 000 000 18357: 18358: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ..................................... . 1657 900 000 18359: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 100 900 000 18360: 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (arviomääräraha) ....... . 572 000 000 18361: 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (arviomääräraha) ............. . 782 000 000 18362: 83. Tuotekehityslainat (osa EU) (arviomääräraha) ................... . 203 000 000 18363: 18364: 49. Kera Oy (840) ............................................................. . 336 000 000 18365: 42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha) ......................... . 221 000 000 18366: 43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (arviomääräraha) .... . 115 000 000 18367: 18368: 50. Teollisuuden edistäminen (850) ............... ............................ . 735190 000 18369: 24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja kehitystyö (siir- 18370: tomaararaha 3 v) .................................................... . 32 110 000 18371: 41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille (siirto- 18372: maararaha 3 v) ....................................................... . 33 000 000 18373: 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantorakenteen 18374: sopeuttamiseen (EU) (siirtomääräraha 3 v) ....................... . 100 000 000 18375: 46. A ~ustus...~e.~akkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi 18376: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ . 170 000 000 18377: 60. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset (ar- 18378: viomääräraha) ....................................................... . 400 000 000 18379: 95. Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (arviomääräraha) .. . 80 000 18380: 18381: 51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (850). 464 000 000 18382: 48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) ........................ . 24 000 000 18383: 49. Yritysten. in':~.~t?inti- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa 18384: EU) (arvwmaararaha) .............................................. . 400 000 000 18385: 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha) ....... . 40 000 000 18386: 18387: 52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen (850) ............ . 71000 000 18388: 24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille (osa EU) 18389: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ . 52 000 000 18390: 40. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoimintaan ja alan 18391: yhteisöille (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ........................ . 19 000 000 18392: 18393: 18394: 18395: 4 260778 18396: 26 Pääluokat 32 ja 33 18397: 18398: 55. Energiatalous (860) ....................................................... . 183 600 00~ 18399: 21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatoimin- 18400: nan menot (siirtomääräraha 3 v) .................................. . 24 000 ooc 18401: 27. Energiansäästön ja energian tehokkaan käytön edistäminen ja 18402: energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v) .............................. . 9 000 ooc 18403: 40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha) .......................... . 145 000 ooc 18404: 45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha) ................ . 5 400 ooc 18405: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) ..... . 200 ooc 18406: 18407: 56. Sähkömarkkinakeskus (820) .............................................. . 200 00~ 18408: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 200 ooc 18409: 18410: 61. Kotimaankaupan edistäminen (870) ...................................... . 100 00~ 18411: 40. Kor~ot~~i __haja-asutusalueiden vähittäiskaupan investointeihin 18412: (arvtomaararaha) .................................................... . 100 ooc 18413: 18414: 80. Matkailun edistämiskeskus (870) ........................................ . 78 730 00~ 18415: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 78 530 ooc 18416: 88. Muut finanssisijoitukset ............................................. . 200 00( 18417: 18418: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ..................................... . 391700 00( 18419: 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha) ..... . 173 000 00( 18420: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Suomen 18421: Ulkomaankauppaliitto ry:lle ........................................ . 173 700 00( 18422: 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (arviomääräraha) ....... . 40 000 ooc 18423: 48. Korkotuki OECD-ehtoisille vientiluotoille (arviomääräraha) ... . 5 000 ooc 18424: 18425: 18426: 18427: 18428: Pääluokka 33 18429: 18430: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 18431: NONALA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 231 275 00( 18432: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö (400) ...................................... . 175 438 00( 18433: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. . 175 438 00( 18434: 18435: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (400) .......... . 112 910 00( 18436: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 112 910 00( 18437: 18438: 03. Työttömyysturvalautakunta (400) ........................................ . 8 699 00( 18439: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 8 699 00( 18440: 18441: 04. Tarkastuslautakunta (090) ................................................ . 8 271 001 18442: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 8 271 00( 18443: Pääluokka 33 27 18444: 18445: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (400) .............................. . 10100 000 18446: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 10 100 000 18447: 18448: 07. Työterveyslaitos (450) ..................................................... . 176 500 000 18449: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v). 176 500 000 18450: 18451: 08. Kansanterveyslaitos (450) ................................................. . 171778 000 18452: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 144 700 000 18453: 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) .......................... . 27 078 000 18454: 18455: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (450) ............... . 22 330 000 18456: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 22 330 000 18457: 18458: 10. Säteilyturvakeskus (450) .................................................. . 80 850 000 18459: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 80 850 000 18460: 18461: 11. Lääkelaitos (450) .......................................................... . 8 217 000 18462: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 8 217 000 18463: 18464: 12. Valtion koulukodit (420) .................................................. . 8373 000 18465: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 8 373 000 18466: 18467: 13. Työsuojelun piirihallinto (400) ........................................... . 80 439 000 18468: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 80 439 000 18469: 18470: 14. Valtion mielisairaalat (480) .............................................. . 9 020 000 18471: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 9 020 000 18472: 18473: 15. Perhekustannusten tasaus (410) .......................................... . 8 395 000 000 18474: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha) .................................... . 58 000 000 18475: 52. Lapsilisät (arviomääräraha) ........................................ . 8 337 000 000 18476: 18477: 16. Yleinen perhe-eläke (410) ................................................. . 248 000 000 18478: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) ............................. . 248 000 000 18479: 18480: 17. Työttömyysturva (410) .................................................... . 6060000000 18481: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) ............. . 4 710 000 000 18482: 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) .. . 1 050 000 000 18483: 52. Koulutusajan toimeentulon turvaaminen (siirtomääräraha 2 v) . 300 000 000 18484: 18485: 18. Sairausvakuutus (410) ..................................................... . 10 000 000 18486: 60. ~alti?.~ ..osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (ar- 18487: Vlomaararaha) ....................................................... . 10 000 000 18488: 18489: 19. Eläkevakuutus (410) ...................................................... . 9 279 000 000 18490: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha). 140 000 000 18491: 28 Pääluokka 33 18492: 18493: 51. Valt!on ?.~~?s maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista 18494: (arvtomaararaha) .................................................... . 2 050 000 000 18495: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomää- 18496: räraha) ................................................................ . 490 000 000 18497: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomää- 18498: räraha) ................................................................ . 6 599 000 000 18499: 18500: 20. Tapaturmavakuutus (410) ................................................. . 87 000 000 18501: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kus- 18502: tannuksista (arviomääräraha) ...................................... . 87 000 000 18503: 18504: 21. Rintamaveteraanieläkkeet (410) .......................................... . 900 200 000 18505: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha) ......... . 900 000 000 18506: 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arviomääräraha) ............. . 200 000 18507: 18508: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) ... . 1943 600 000 18509: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) ....................... . 1 755 000 000 18510: 55. Valt!on .. ~~!vaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin 18511: (arvtomaararaha) .................................................... . 170 000 000 18512: 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siir- 18513: tomaararaha 2 v) .................................................... . 12 100 000 18514: 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rinta- 18515: masotilaille (siirtomääräraha 2 v) .................................. . 1 500 000 18516: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomää- 18517: räraha 2 v) ........................................................... . 5 000 000 18518: 18519: 23. Muu sodista kärsineiden turva (410) .................................... . 23 000 000 18520: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha). 23 000 000 18521: 18522: 28. Muu toimeentuloturva (410) .............................................. . 54 000 000 18523: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöi- 18524: den toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveyden- 18525: huollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) ................... . 2 000 000 18526: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) ................................... . 52 000 000 18527: 18528: 29. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (410) ............... . 40 000 000 18529: 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomäärä- 18530: raha) .................................................................. . 40 000 000 18531: 18532: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) .................. . 14 854 600 000 18533: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus- 18534: tannuksiin (arviomääräraha) ....................................... . 13 548 000 000 18535: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamis- 18536: kustannuksiin (arviomääräraha) ................................... . 421 000 000 18537: 32. Valtion korvaus yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle sairaanhoi- 18538: topiirille tutkimustoiminnan kustannuksiin (arviomääräraha) ... 360 000 000 18539: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäreiden koulu- 18540: tuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) ........... . 389 800 000 18541: Pääluokat 33 ja 34 29 18542: 18543: 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä poti- 18544: lassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) ........ . 17 000 000 18545: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden 18546: kustannuksiin (arviomääräraha) ................................... . 20 700 000 18547: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen 18548: eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ................... . 75 000 000 18549: 39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen 18550: eräisiin perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) .............. . 23 100 000 18551: 18552: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta (470) ...................................... . 42850000 18553: 21. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vähen- 18554: täminen (siirtomääräraha 2 v) ...................................... . 32 850 000 18555: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) ............................ . 5 000 000 18556: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) ...................... . 5 000 000 18557: 18558: 57. Lomatoiminta (420) ....................................................... . 769100 000 18559: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustan- 18560: nuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 676 000 000 18561: 42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk- 18562: siin (arviomääräraha) ............................................... . 100 000 18563: 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille 18564: maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (ar- 18565: . a·· a··r a··raha) ....................................................... . 18566: VIOm 93 000 000 18567: 18568: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö (420) ....................... . 1630 000 000 18569: 50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen kustan- 18570: nuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 1465 000 000 18571: 59. Rintamaveteraanien kuntootustoiminnan menot ................. . 165 000 000 18572: 18573: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot (400) ....... . 22 000 000 18574: 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha). 22 000 000 18575: 18576: 18577: 18578: 18579: Pääluokka 34 18580: 18581: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA..................... 13 828 195 000 18582: 01. Työministeriö (610) ....................................................... . 817 837 000 18583: 20. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden kehit- 18584: täminen (siirtomääräraha 3 v) ...................................... . 20 000 000 18585: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 121 237 000 18586: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) 18587: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ . 676 600 000 18588: 18589: 03. Työsuojelun piirihallinto (400) ........................................... . 24440 000 18590: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 24 440 000 18591: 30 Pääluokat 34 ja 35 18592: 18593: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano (620) .................................. . 12 474 107 000 18594: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomää- 18595: räraha) ................................................................ . 1080 000 000 18596: 21. Työ~~~a-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimintamenot (siir- 18597: tomaararaha 2 v) .................................................... . 589 677 000 18598: 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) ............. . 55 330 000 18599: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomää- 18600: räraha) ................................................................ . 1107 700 000 18601: 30. Pal~kap.~~u.~teinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille 18602: (arv1omaararaha) .................................................... . 1350 000 000 18603: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososi- 18604: aaliset edut (arviomääräraha) ...................................... . 1 267 100 000 18605: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) ............................... . 5 050 000 000 18606: 61. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus 18607: valtion osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v) ........................ . 655 800 000 18608: 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) (arviomäärä- 18609: raha) .................................................................. . 750 000 000 18610: 63. Työ~~~S~_Ysperusteinen valtionapu investointeihin (osa EU) (siir- 18611: tomaararaha 3 v) .................................................... . 250 000 000 18612: 64. Muuttoturva (arviomääräraha) ..................................... . 8 500 000 18613: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) (siirtomäärä- 18614: raha 3 v) .............................................................. . 310 000 000 18615: 18616: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat (410) ................................ . 250 450 000 18617: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien 18618: henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja 18619: terveydenhuollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) .... 54 800 000 18620: 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomää- 18621: räraha) .......................................................... . 195 650 000 18622: 18623: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ................... . 261361000 18624: 21. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .... . 3 680 000 18625: 22. Työneuvoston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........ . 308 000 18626: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) .............................. . 13 520 000 18627: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) ................................ . 230 000 000 18628: 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) .................... . 4 553 000 18629: 67. Ka~sai~~~l~sten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet 18630: (arvwmaararaha) ............................................... . 9 300 000 18631: 18632: 18633: 18634: 18635: Pääluokka 35 18636: 18637: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 3 670 952 000 18638: 01. Ympäristöministeriö (510) ....................................... -~ ....... . 183 720 000 18639: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......................... -.•... 91 555 000 18640: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v) ............. ··:. 41 500 000 18641: Pääluokka 35 31 18642: 18643: 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) .................. . 21 565 000 18644: 26. Koulutus, tiedotus ja valistus (siirtomääräraha 2 v) ............. . 4 500 000 18645: 61. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ............................ . 6 600 000 18646: 62. EU:n LIFE -rahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuo- 18647: jeluhankkeisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ....................... . 18 000 000 18648: 18649: 11. Ympäristön suojelu (520) ................................................. . 89 750 000 18650: 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ......... . 32 750 000 18651: 63. Ilmansuojelun ja jätehuollon investointien korkotuki (arviomää- 18652: räraha) ................................................................ . 16 000 000 18653: 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 18654: 3 v) .................................................................... . 20 000 000 18655: 67. Y~päri~.t.?~hteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa 18656: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ . 21 000 000 18657: 18658: 26. Alueelliset ympäristökeskukset (560) .................................... . 363 925 000 18659: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 282 425 000 18660: 61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen osarahoi- 18661: tus (EU) (siirtomääräraha 3 v) ..................................... . 20 500 000 18662: 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) .............................. . 61 000 000 18663: 18664: 27. Suomen ympäristökeskus (560) .......................................... . 166 627 000 18665: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 119 827 000 18666: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) ................ . 12 000 000 18667: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) ..... . 25 000 000 18668: 63. Vesiensuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha) ......... . 9 800 000 18669: 18670: 30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu (530) ................ .. . 236 500 000 18671: 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 18672: 3 v) .................................................................... . 67 000 000 18673: 37. A :':'ustu~-~~t.. kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen 18674: (surtomaararaha 3 v) ................................................ . 7 500 000 18675: 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 18676: 3 v) .................................................................... . 43 000 000 18677: 62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) ... . 5 000 000 18678: 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v). 3 000 000 18679: 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) .... 111000000 18680: 18681: 41. Valtion asuntorahasto (540) .............................................. . 24430 000 18682: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 24 430 000 18683: 18684: 45. Asunto- ja rakennustoimi (540) .......................................... . 2 606 000 000 18685: 54. Asumistuki (arviomääräraha) ...................................... . 2 070 000 000 18686: 56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) ............ . 450 000 000 18687: 60. Siirto valtion asuntorahastoon (arviomääräraha) ................ . 55 000 000 18688: 61. Avustukset vuokrataloille (siirtomääräraha 3 v) ................. . 23 000 000 18689: 64. Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitettaviin asuntoihin 18690: (arviomääräraha) .................................................... . 8 000 000 18691: 32 18692: 18693: Pääluokka 36 18694: 18695: 36. VALTIONVELKA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 777 424 000 18696: 01. Markkamääräisen velan korko (910) .................................... . 14 208 324 000 18697: 90. Markkamääräisen velan korko (arviomääräraha) ................ . 14 208 324 000 18698: 18699: 03. Valuuttamääräisen velan korko (910) ................................... . 11 916 900 000 18700: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) ............... . 11 916 900 000 18701: 18702: 09. Muut menot valtionvelasta (910) ......................................... . 652 200 000 18703: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) ....... . 652 200 000 18704: 18705: Menojen kokonaismäärä: 18706: 190 313 617 000 18707: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 33 18708: 18709: 18710: 18711: 18712: Yksityiskohtaiset perustelut 18713: 18714: YLEISTÄ 18715: 18716: 18717: Brutto- ja nettobudjetointi 18718: Valtion talousarviossa noudatetaan pääsään- mus- tms. yhteishankkeesta tuloina saatavat 18719: tönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on muiden hankeosapuolten maksuosuudet ja 18720: talousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitet- hankkeesta aiheutuvat menot. 18721: tu poikkeus pääsäännöstä. Tapauksissa 2)-4) on ao. toimintamenomää- 18722: Talousarviossa voidaan nettobudjetoida rärahan perustelujen päätösosassa nettobudje- 18723: 1) uudet valtionlainat ja valtionvelan kuole- tointia koskeva maininta. 18724: tukset; Nettoutettavia tuloja eivät ole verot, veron- 18725: 2) valtionlainoista saatavat korkotulot, emis- luonteiset maksut tai sakkomaksut. Nettoutuk- 18726: siovoitot ja pääomavoitot sekä valtionlainoista sen kohteena eivät myöskään ole siirtomenot tai 18727: aiheutuvat korkomenot, emissioalennukset ja niiden palautukset eivätkä sijoitusmenot tai 18728: pääomatappiot; sekä omaisuuden myyntitulot lukuun ottamatta vi- 18729: 3) viraston ja laitoksen toiminnasta kertyvät raston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun 18730: tulot ja siitä aiheutuvat menot. irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen 18731: Viraston toiminnasta kertyvien tulojen ja siitä omaisuuden myyntiä. 18732: aiheutuvien menojen nettobudjetoinnissa on Nettobudjetoidun momentin menojen vakio- 18733: erotettu seuraavat tapaukset: sisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät toimin- 18734: 1) toimintamenomomentin vakiosisällön ku- tamenomomenttien vakiosisällön mukaiset me- 18735: vauksessa mainitut virastolle työnantajana mak- not. 18736: settavat tulot ja irtaimen omaisuuden myynti- Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa 18737: tulot sekä viraston toimitilojen satunnaisesta käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin 18738: luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilai- ilman, että siitä on mainintaa luku- tai mo- 18739: suuksia varten saadut tulot, jotka voidaan menttiperusteluissa, jollei valtiontalouden rahoi- 18740: vähentää toimintamenoista, vaikka tästä ei olisi tussuunnittelusta muuta johdu. 18741: mainintaa momentin perusteluissa, Toimintamenomäärärahan kanssa saa net- 18742: 2) liiketoimintaa harjoittavan viraston tai touttaa myyntituotot sellaisesta irtaimesta käyt- 18743: laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä töomaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan 18744: aiheutuvat menot, toimintamenomäärärahasta. Kiinteän omaisuu- 18745: 3) maksullista toimintaa harjoittavan viraston den, finanssisijoitusten (esim. osakkeet ym. 18746: toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät tulot arvopaperit) ja erillismomenteilta rahoitettavan 18747: ja siitä aiheutuvat menot, sekä irtaimen käyttöomaisuuden myyntituottoja ei 18748: 4) viraston vastuulla toteutettavasta tutki- saa nettouttaa. 18749: 18750: 5 260778 18751: 34 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 18752: 18753: Menomomenttien luokittelu ja asiasisältö 18754: 18755: Menomomentteja koskevat yleiset määräykset luonteisten tehtävien menot. Tehtävän mukaan 18756: budjetoitua määrärahaa saa käyttää kaikkiin 18757: Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi kyseisestä tehtävästä säännönmukaisesti aiheu- 18758: tehtävän tai menojen laadun mukaan. Pääjaot- tuviin menoihin, ellei talousarviosta muuta 18759: teluna on seuraava menojen laadun mukainen johdu. 18760: pääryhmitys (suluissa vastaavat momenttien Tulosbudjetoidun viraston toiminnasta aiheu- 18761: numerotunnukset): tuvat menot on budjetoitu pääsääntöisesti yh- 18762: 1) kulutusmenot (01-29): menot, joiden tenä määrärahana menomomenteille 21-23. 18763: välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoi- Erillisinä menojen laadun mukaisina määrära- 18764: tovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten hoina on budjetoitu siirtomenot, talonrakennus- 18765: työpanosta, tavaroita ja palveluksia, ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot ja 18766: 2) siirtomenot (30-69): menot, joista valtio finanssisijoitusmenot sekä eräät poikkeukselli- 18767: ei saa välitöntä vastiketta, sen suuret kalustoinvestoinnit. 18768: 3) sijoitusmenot (70-89): menot, joiden vä- Toimintamenomomentin vakiosisältöön kuu- 18769: littömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikuttei- luvat ne käyttötarkoitukset, jotka on määritelty 18770: sia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, jois- menomomenttien 01, 29 ja 70 kohdalla meno- 18771: ta valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana momenttien asiasisällön kuvauksessa. 18772: varainhoitovuonna, ja Toimintamenomomentille on budjetoitu vä- 18773: 4) muut menot (90-99): edellä mainittuihin hennyksenä virastolle työnantajana maksettavat 18774: pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten val- sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiys- 18775: tionvelan hoitomenot päivärahat silloin, kun virasto maksaa työnte- 18776: Momentin määrärahaa saa käyttää ainoas- kijän palkan sairaus- tai äitiysloman ajalta sekä 18777: taan momentin numerotunnuksen osoittaman saadut korvaukset työterveydenhuollon kustan- 18778: menoryhmän menoihin, ellei momentin perus- nuksiin. Lisäksi toimintamenomomentille on 18779: teluissa ole erityisestä syystä määrätty toisin. budjetoitu vähennyksenä viraston irtaimen 18780: Siten kulutusmenoihin tarkoitettua määrärahaa omaisuuden myyntitulot sekä viraston toimiti- 18781: ei saa käyttää siirtomenoihin eikä siirtomenoi- lojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuoli- 18782: hin tarkoitettua määrärahaa kulutusmenoihin. sille yksittäisiä tilaisuuksia varten saadut tulot. 18783: Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa 18784: ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, 18785: yleisempää määrärahaa (esim. toiminta- mikäli viraston tai laitoksen maksullista toimin- 18786: menomomentin määrärahaa), vaikka kyseisen taa ei ole budjetoitu omaksi momentikseen. 18787: yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua Poikkeuksellisesti momenteille 10-27 on 18788: yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu pois. budjetoitu tehtävän mukaan sellaisia tarvikkei- 18789: Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos mo- den ja palvelusten ostoon tarkoitettuja, selvästi 18790: mentin perusteluissa on asiaa koskeva maininta. toiminnallisesti rajattavan kokonaisuuden muo- 18791: Milloin määrärahasta saa maksaa palkkoja dostavia määrärahoja, jotka erityisen syyn pe- 18792: tai palkkioita, siitä maksetaan myös näihin rusteella on tarkoituksenmukaista merkitä 18793: liittyvät sosiaaliturva- ja eläkemaksut ja muut omalle momentilleen. Tällaisia mahdollisesti 18794: henkilösivumenot. omille momenteilleen merkittyjä menokokonai- 18795: Mikäli määrärahaa saa käyttää momentin suuksia ovat mm. ao. hallintoyksiköille tyypil- 18796: perustelujen mukaan EU:n hyväksymien tutki- liset ja erityisen suuret toiminnan erityismenot 18797: mushankkeiden rahoittamiseen, sisältää se myös sekä selvästi määräaikaiset erillisprojektit. 18798: ao. tutkimustarjouksiin osallistumisen edellyt- 18799: tämän rahoituksen. 18800: 18801: Vakiosisältöiset menomomentit 18802: Tehtävän mukainen budjetointi 18803: Momenteille 01, 28, 29, 70 ja 74-79 on 18804: Tehtävän mukaisesti budjetoituja ovat tulos- määritelty sellaisia vakiosisältöisiä käyttötarkoi- 18805: budjetoitujen virastojen toimintamenomomentit tuksia, joihin ao. momenteille ja toiminta- 18806: sekä eräät kulutusmenoihin luettavat projekti- menomomenteille budjetoituja määrärahoja saa 18807: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp 35 18808: 18809: käyttää ilman, että siitä on maininta ao. menomomentilta vain, mikäli momentin vakio- 18810: momentin perusteluissa. käyttötarkoituksessa tai päätösosassa on niin 18811: Vakiomenomomentit 01, 29 ja 70 on yleensä määrätty. 18812: yhdistetty virastojen toimintamenomomenteik- 18813: si, joiden vakiosisältö vastaa em. kolmen va- 18814: kiomenomomentin yhdistettyä vakiosisältöä. 18815: Määrärahoja käytettäessä momenttien perus- 01--02. Palkkaukset 18816: telut ovat vakiosisältömääritykseen nähden en- 18817: sisijaisessa asemassa. Siten momentin peruste- Palkkausmomentilta saadaan henkilöstön 18818: luissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko enimmäismäärien puitteissa maksaa viraston 18819: sulkemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois oman virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön 18820: tai täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituk- palkkaukset, jotka perustuvat virka- ja työeh- 18821: silla. Jälkimmäisessä tilanteessa käyttötarkoi- tosopimuksiin ja muihin laillisiin maksuperus- 18822: tusten täydentäminen ilmaistaan em. momen- teisiin. 18823: teilla "myös" -sanalla esim. seuraavasti: "Mo- Palkkausmomentilta saa maksaa myös 18824: mentin määrärahaa saa käyttää myös kansain- 18825: a) ulkomaanedustuksen ja sotilasasiamiesten 18826: välisestä yhteistyöstä aiheutuvien matka- ja paikalliskorotukset sekä eräät muut vastaavat 18827: edustusmenojen maksamiseen." palkkausmenot; 18828: b) luento-, tunti- ja dosenttiopetuspalkkiot 18829: sekä näihin verrattavissa olevat palkkiot; 18830: Menojen laadun mukaiset määräykset c) eräät pysyväisluonteisesta asiantuntijatoi- 18831: minnasta aiheutuvat palkkiot, joista on mak- 18832: Kulutusmenot (01-29) settava sosiaaliturva- ja eläkemaksut; 18833: d) virkamiehen irtisanomisajan palkkaus vi- 18834: Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittö- ran lakkaamisen jälkeiseltäkin ajalta; 18835: mänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna 18836: käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusmenoi- e) valtion virkamieslain mukaan valtioneu- 18837: hin luetaan valtion palveluksessa olevan henki- voston käytettäväksi asetetun virkamiehen palk- 18838: löstön palkkaukset, muut palkkiot, sosiaalitur- kaus kyseessä olevan hallinnonalan ministeriön 18839: vamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelus- palkkausmomentilta; sekä 18840: ten ostomenot, puolustusmateriaalin sekä sel- f) vahvistettujen perusteiden mukaista uudel- 18841: laisten koneiden, laitteiden ja kaluston, jotka leensijoitusrahaa kuntoutuksen kokeilutoimin- 18842: ovat arvoltaan vähäisiä tai joiden taloudellinen nan piiriin kuuluvissa virastoissa ja laitoksissa. 18843: pitoaika on lyhyt, hankintamenot sekä muut 18844: sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai toi- 18845: mintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole 18846: luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. Kulutus- 05--07. Eläkkeet 18847: menoihin luetaan myös ED-ohjelmien vaatima 18848: tekninen apu. Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen 18849: Valtion henkilöstön palkkauksia saadaan tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai 18850: maksaa kulutusmenomomentilta seuraavasti: perusteluissa erikseen määritellyt vakinaiset 18851: a) toimintameno-ja palkkausmomenteilta se- eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläkkeet 18852: kä sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustuk- 18853: b) muilta kulutusmenomomenteilta työsopi- set. 18854: mussuhteisen henkilöstön ja valtion virkamies- 18855: lain (750/94) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen 18856: määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettyjen vir- 18857: kamiesten palkkauksia, mikäli ao. momentin 16-18. Puolustusvoimien kaluston hankkimi- 18858: päätösosassa on niin määrätty. nen 18859: Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauk- 18860: sia ei saa maksaa muilta kuintoimintameno-ja Momenteille on merkitty puolustusmateriaa- 18861: palkkausmomenteilta. Valtion henkilöstön palk- lin sekä muun puolustusvoimien kaluston ja 18862: kauksia voidaan maksaa muulta kuin kulutus- välineiden hankkimisesta aiheutuvat menot. 18863: 36 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 18864: 18865: 28. Maksullisen palvelutoiminnan kulutusme- hallinnassa olevasta käyttöomaisuudesta aiheu- 18866: not tuvat verot ja maksut (ml. rangaistusluonteiset 18867: lisät ja korotukset) 18868: Momentille on merkitty ja momentin mää- - valtion varoista maksettavat, viraston tai 18869: rärahaa saa käyttää sellaisten muutoin toimin- laitoksen toiminnasta aiheutuvat vahingonkor- 18870: tamenomomentilta tai momentilta 29 makset- vaukset ja muut vastaavat korvaukset, liiken- 18871: tavien menojen maksamiseen, jotka selvästi ovat nevahinkomaksut sekä tileistäpoistot, ellei nii- 18872: kohdistettavissa maksullisen palvelutoiminnan hin ole osoitettavissa muuta määrärahaa 18873: kulutusmenoiksi. Maksullisen palvelutoiminnan - viraston tai laitoksen määräytymisperus- 18874: menojen perustelut liittyvät kiinteästi ao. tulo- teiltaan säännöksissä tarkoin määrättyjen tulo- 18875: momenttiin, jonka perusteluissa on otettu huo- jen tai muiden erien liikaa perityn osan palau- 18876: mioon myös muut kuin erillismomentille mer- tukset, ellei palautusta voida suorittaa ao. 18877: kittävät maksullisen palvelutoiminnan kustan- tulomomentilta. 18878: nukset. 18879: Maksullisen palvelutoiminnan momentin 18880: määrärahaa saa käyttää palkkauksiin vain, jos 18881: tätä koskeva valtuus mahdollisine henkilömää- Siirtomenot ( 30---69) 18882: rärajoituksineen on esitetty momentin peruste- 18883: luissa. Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille julki- 18884: sille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksil- 18885: le ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat 18886: 29. Muut kulutusmenot valtionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat 18887: varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat va- 18888: Momentin määrärahaa saa käyttää viraston rainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin val- 18889: tai laitoksen tai nimetyn hallinnonalan laissa tai tion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ul- 18890: asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidon edel- komaille. Valtio ei saa siirtomenoista välitöntä 18891: lyttämien tavaroiden ja palvelusten ostomeno- tai suoranaista aineellista vastiketta, kuten ra- 18892: jen maksamiseen, lukuun ottamatta palkkaus- haa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. 18893: ja palkkauksenluonteisia menoja sekä muita Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtä- 18894: kuin jäljempänä mainittuja sijoitusmenoja (vrt. vien toteuttamista. 18895: momenttien 70-89 asiasisällön määrittelyt). Siirtomenot on luokiteltu saajan mukaan. 18896: Määrärahaa saa käyttää myös sellaisen vi- Valtionavut rakennustoimintaan sekä koneiden 18897: raston tai laitoksen toiminnan edellyttämien ja kaluston hankintaan on pyritty merkitsemään 18898: koneiden, laitteiden ja kaluston, joiden arvo on eri momenteille kuin kulutukseen tai muihin 18899: enintään 50 000 mk tai joiden taloudellinen käyttötarkoituksiin menevät valtionavut. Mikä- 18900: pitoaika on enintään kolme vuotta, hankinta- li määräraha koskee useaa siirron saajaryhmää, 18901: menojen maksamiseen. on esitetty jaottelu saajaryhmittäin tarvittaessa 18902: Momentin määrärahaa saa käyttää edellä edelleen jaoteltuna käyttötalouteen ja pääoma- 18903: mainittujen menojen lisäksi myös seuraavien talouteen tarkoitettuihin siirtoihin. 18904: menojen maksamiseen: Momenteille 30-69 on budjetoitu korvauk- 18905: - viraston tai laitoksen toimialaan liittyvien set liiketoimintaa harjoittaville yksiköille niiden 18906: kotimaisten ja ulkomaisten yhteisöjen jäsenmak- yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävistä, 18907: sut (avustusluonteiset menot on merkitty mo- milloin etu koituu muille kuin valtiolle. 18908: menteille 66---69) Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanva- 18909: - aineettoman käyttöomaisuuden hankinta- raiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri 18910: menot (patentit, tietokoneohjelmistojen käyttö- momenteille. 18911: oikeudet ja muut sellaiset käyttö- ja omistus- 18912: oikeudet), elleivät ne sisälly momenteilta 70-79 18913: suoritettaviin hankintoihin 18914: - puhelinosuustodistusten tai vastaavien pu- 30-39. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille 18915: helimen käyttöön oikeuttavien todistusten han- ym. 18916: kintamenot, elleivät ne liity momenteille 70-89 18917: budjetoituun kokonaisuuteen Momenteille on merkitty kunnille ja kuntayh- 18918: - viraston tai laitoksen toiminnasta tai sen tymille suoritettavat valtionavut. 18919: EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp 37 18920: 18921: 40-49. Valtionavut elinkeinoelämälle tus1uonteiset jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt 18922: käyttävät toimintansa rahoitukseen tai välittä- 18923: Momenteille on merkitty elinkeinoelämän vät edelleen avustuksina kolmansille tahoille. 18924: edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yksityisille Momenteille on budjetoitu myös varainsiirrot 18925: yrityksille, elinkeinonharjoittajille sekä yrittäji- Euroopan unionille suoritettaviin arvonlisäve- 18926: en ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edistä- ropohjaan ja bruttokansantuloon perustuviin 18927: ville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym. Suomen maksuosuuksiin samoin kuin Suomen 18928: maksuosuuksiin Euroopan investointipankin ja 18929: Euroopan ydinenergiayhteisön hankintakeskuk- 18930: 50-59. Valtionavut kotitalouksille ja yleis- sen pääomista sekä Euroopan hiili- ja teräsyh- 18931: hyödyllisille yhteisöille teisön rahastoon. 18932: 18933: Momenteille on merkitty siirrot yksityisille 18934: kuluttajille sekä valtionavut yleishyödyllisille 18935: järjestöille, laitoksille, yhdistyksille, seuroille Sijoitusmenot (70-89) 18936: jne. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilujärjestöt, 18937: yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolus- 18938: sellaiset yksityiset tutkimuslaitokset, jotka eivät tusmateriaalin ja sellaisten koneiden, laitteiden 18939: välittömästi palvele liike- tai elinkeinoelämää. ja kaluston, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai 18940: joiden taloudellinen pitoaika on lyhyt, hankin- 18941: tamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesi- 18942: 60. Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion rahas- rakenteiden rakentamismenot, arvopapereiden, 18943: toille ja kansaneläkelaitokselle maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot 18944: sekä lainananto. 18945: Momentille on merkitty siirrot talousarvion 18946: ulkopuolisiin rahastoihin sekä siirrot kansan- 18947: eläkelaitokselle. Reaalisijoitukset (70-79) 18948: 18949: Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion ai- 18950: 61-65. Muut siirrot kotimaahan neellisen käyttöomaisuuden hankinnat, jotka 18951: täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien 18952: Momenteille on merkitty sellaiset erittelemät- kohdalla esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, lait- 18953: tömät siirrot, joiden jakamista kuntien, elinkei- teiden ja kaluston hankintamenot on merkitty 18954: noelämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole momenteille 70-73. Talonrakennukset on mer- 18955: voitu edeltäkäsin suorittaa. kitty momenteille 74--76 ja muut rakennustyöt 18956: Momenteille on budjetoitu myös varainsiirrot momenteille 77-79. 18957: Euroopan unionin komission kanssa hyväksyt- 18958: tävien EU:n rakennerahastojen toimenpide- ja 18959: yhteisöaloitteita koskevien toimenpideohjelmien 18960: ja rahoituspäätösten mukaisten valtion omien ja 70-73. Kaluston hankinta 18961: muiden hankkeiden EU:n rahoituksen suorit- 18962: tamiseen. EU:lta tuleva rahoitus on merkitty Momenteille on puolustusmateriaalin hankin- 18963: vastaavasti ryhmiteltynä ao. tulomomenteille. tamenoja lukuun ottamatta merkitty arvoltaan 18964: yli 50 000 markan ja samalla taloudelliselta 18965: pitoajaltaan yli kolmivuotisten koneiden, lait- 18966: 66-69. Siirrot ulkomaille teiden ja kaluston hankintamenot Mikäli vi- 18967: raston tai laitoksen toimintamenot on budje- 18968: Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille toitu toimintamenomomentille (21-23), on täl- 18969: siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä le yleensä sisällytetty myös määrärahat kaluston 18970: vastiketta tai joiden vastike on vähäinen suh- hankintaan. Momentin 70 (Kaluston hankinta) 18971: teessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. määrärahaa saa käyttää mainitunlaisten, viras- 18972: kehitysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnet- ton tai laitoksen tai nimetyn hallinnonalan 18973: tävät avustukset sekä kansainvälisten rahoitus- toiminnan edellyttämien koneiden, laitteiden ja 18974: yhteisöjen jäsenmaksut sekä muut sellaiset avus- kaluston hankintamenojen maksamiseen. 18975: 38 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 18976: 18977: 74-76. Talonrakennukset miseen, lukuun ottamatta sitä suunnittelutyötä, 18978: jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toi- 18979: Momenteille on merkitty ja niiden määrära- mintamenomomentille. 18980: hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukai- Lainat ja muut finanssisijoitukset (80-89) 18981: sista valtion uudisrakennustöistä ja rakennusten 18982: perusparannustöistä aiheutuvien tarpeellisten 80-86. Valtion varoista myönnettävät lainat 18983: rakentamismenojen, mukaan lukien palkkaus- 18984: menot, maksamiseen. Perusparannuksiksi kat- Momenteille on merkitty valtion varoista 18985: sotaan sellaiset muutos- tai korjaustyöt, joiden myönnettävät lainat. 18986: johdosta rakennuksen arvo lisääntyy oleellisesti. 18987: Määrärahoja saa käyttää myös rakennusten 18988: turva- ja muista teknisistä järjestelmistä aiheu- 87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 18989: tuvien menojen maksamiseen. Momenttien mää- 18990: rärahoja saa käyttää myös uudisrakennustöiden Momentille on merkitty maa-alueiden, raken- 18991: ja perusparannustöiden suunnittelusta ja sen nusten ja kiinteistöjen ostomenot. 18992: edellyttämien konsulttipalvelusten ostoista ai- 18993: heutuvien menojen maksamiseen, lukuun otta- 18994: matta sitä suunnittelutyötä, jota vastaavat palk- 88-89. Muut finanssisijoitukset 18995: kausmenot on merkitty toimintamenomomen- 18996: tille. Momenteille on merkitty osakkeiden ja ar- 18997: Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kustan- vopapereiden ostomenot, sijoitukset valtion- 18998: nusarviot vastaavat rakennuskustannusindeksi» enemmistöisiin osakeyhtiöihin ym. finanssisijoi- 18999: (1990 =100) pistelukua 103. Jos hankkeesta on tukset 19000: tehty urakkasopimus, kustannusarvio perustuu 19001: sopimukseen. Kustannusarviot eivät sisällä ar- 19002: vonlisäveroa. Muut menot (90-99) 19003: 19004: Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot, 19005: 77-79. Maa- ja vesirakennukset indeksikorotukset sekä muut edellä mainittuihin 19006: kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumat- 19007: Momenteille on merkitty ja niiden määrära- tomat menot. 19008: hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisten 19009: muista valtion rakennustöistä kuin talonraken- 19010: nuksista aiheutuvien menojen, mukaan lukien 90-92. Valtionvelan korot ja indeksikorotukset 19011: palkkausmenot, maksamiseen. Tällaisia töitä 19012: voivat olla esim. yleisten teiden, rautateiden, Momenteille on merkitty kotimaisen ja ulko- 19013: satamien, kanavien ja siltojen rakentamis- ja maisen velan korot ja indeksikorotukset 19014: peruskorjaustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja 19015: viemärijohtotyöt, koskien ja vesiväylien perkaa- 19016: mis-, uittoväylien rakentamis- sekä pengerrys- ja 93-99. Muut ja erittelemättömät menot 19017: patoamistyöt. Momenttien määrärahoja saa 19018: käyttää myös mainitunlaisten rakennustöiden Momenteille on merkitty edellä luokittelemat- 19019: suunnittelusta ja sen edellyttämien konsulttipal- tomat menot, kuten eräät muut laskennalliset 19020: velusten ostoista aiheutuvien menojen maksa- erät sekä eräät korvausmenot 19021: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Osasto 11 39 19022: 19023: 19024: 19025: 19026: TULOT 19027: 19028: 19029: Osasto 11 19030: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 19031: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 19032: 19033: 01. Tulo- ja varallisuusvero 03. Perintö- ja lahjavero 19034: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän 19035: 46 495 000 000 mk. 1 350 000 000 mk. 19036: 02. Korkotulojen lähdevero 19037: Momentille arvioidaan kertyvän 19038: 1 650 000 000 mk. 19039: 19040: 19041: 19042: 19043: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 19044: 19045: 01. Arvonlisävero 03. Apteekkimaksut 19046: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän 395 000 000 19047: 46 300 000 000 mk. mk. 19048: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava 19049: vero 19050: Momentille arvioidaan kertyvän 19051: 1 830 000 000 mk. 19052: 19053: 19054: 19055: 19056: 06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut 19057: 19058: 01. Tuontitulli 19059: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 19060: mk. 19061: 40 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 19062: 19063: 08. Valmisteverot 19064: 19065: 01. Tupakkavero 05. Virvoitusjuomavero 19066: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän 175 000 000 19067: 3 160 000 000 mk. mk. 19068: 19069: 02. Makeisvero 07. Polttoainevero 19070: Momentille arvioidaan kertyvän 150 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 19071: mk. 14 100 000 000 mk. 19072: 19073: 04. Alkoholijuomavero 19074: Momentille arvioidaan kertyvän 19075: 7 100 000 000 mk. 19076: 19077: 19078: 19079: 19080: 10. Muut verot 19081: 01. Leimavero 06. Arpajaisvero 19082: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän 360 000 000 19083: 1 000 000 000 mk. mk. 19084: 19085: 03. Autovero 07. Ajoneuvovero 19086: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän 19087: 3 800 000 000 mk. 1 070 000 000 mk. 19088: 19089: 04. Moottoriajoneuvovero 08. Jätevero 19090: Momentille arvioidaan kertyvän 870 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 000 19091: mk. mk. 19092: 19093: 05. Varainsiirtovero 19094: Momentille arvioidaan kertyvän 19095: 1 500 000 000 mk. 19096: 19097: 19098: 19099: 19100: 19. Muut veronluonteiset tulot 19101: 19102: 02. Lästimaksut 09. Muut verotulot 19103: Momentille arvioidaan kertyvän 3 500 000 Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 19104: mk. mk. 19105: 08. Öljyjätemaksu 19106: Momentille arvioidaan kertyvän 20 000 000 19107: mk. 19108: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Osasto 12 41 19109: 19110: 19111: 19112: 19113: Osasto 12 19114: SEKALAISET TULOT 19115: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 19116: 19117: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 19118: Momentille arvioidaan kertyvän 9 500 000 19119: mk. 19120: 19121: 19122: 19123: 19124: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 19125: 19126: 01. Tuomioistuintulot 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot 19127: Momentille arvioidaan kertyvän 150 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 80 000 000 19128: mk. mk. 19129: 19130: 47. Ulosottomaksut 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot 19131: Momentille arvioidaan kertyvän 225 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 7 500 000 19132: mk. mk. 19133: 19134: 19135: 19136: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 19137: 19138: 05. Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suo- 90. Rajavartiolaitoksen tulot 19139: ritteista kertyvät tulot Momentille arvioidaan kertyvän 16 000 000 19140: Momentille arvioidaan kertyvän 33 000 000 mk. 19141: mk. 19142: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat 19143: 75. Tulot poliisin lupapalveluista tulot (EU) 19144: Momentille arvioidaan kertyvän 461 411 000 19145: Momentille arvioidaan kertyvän 185 000 000 mk. 19146: mk. 19147: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut 19148: 80. Pelastushallinnon tulot tulot 19149: Momentille arvioidaan kertyvän 4 362 000 Momentille arvioidaan kertyvän 3 500 000 19150: mk. mk. 19151: 19152: 19153: 19154: 19155: 6 260778 19156: 42 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 19157: 19158: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 19159: 19160: 20. Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuu- 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot 19161: den myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty- Momentille ei arvioida kertyvän nettotuloa. 19162: maksuista 19163: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut 19164: 100 000 mk. tulot 19165: Momentille arvioidaan kertyvän 57 650 000 19166: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsä- mk. 19167: talouden tulot 19168: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 19169: 6000000 mk. 19170: 19171: 19172: 19173: 19174: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 19175: 19176: 07. Siirto valtion eläkerahastosta 51. Metallirahatulot 19177: Momentille siirretään 6 000 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 19178: 13 420 000 mk. 19179: 23. Valtiokonttorin tulot 19180: Momentille arvioidaan kertyvän 24 754 000 52. Tilastokeskuksen tulot 19181: mk. Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 19182: 1 875 000 mk. 19183: 24. Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien 19184: yhtiöiden vakuutusmaksuosuus 64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot 19185: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 19186: mk. 1 072 000 000 mk. 19187: 19188: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauk- 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttami- 19189: sesta 19190: sista 19191: Momentille arvioidaan kertyvän 105 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 400 215 000 19192: mk. mk. 19193: 19194: 90. Euroopan unionin traditionaalisten varojen 19195: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista kantopalkkiot ( EU) 19196: Momentille arvioidaan kertyvän 491 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 000 19197: mk. mk. 19198: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustan- 97. Siirtymäkorvaus Euroopan unionista ( EU) 19199: nuksista Momentille arvioidaan kertyvän 377 000 000 19200: Momentille arvioidaan kertyvän 133 000 000 mk. 19201: mk. 19202: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautuk- 19203: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet set 19204: verotuskustannuksista Momentille arvioidaan kertyvän 19205: Momentille arvioidaan kertyvän 75 000 000 3 700 000 000 mk. 19206: mk. 19207: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut 19208: 49. Tullilaitoksen tulot tulot 19209: Momentille arvioidaan kertyvän 39 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 19210: mk. 1 820 000 000 mk. 19211: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Osasto 12 43 19212: 19213: 29. Opetusministeriön hallinnonala 19214: 19215: 01. (12.29.01 ja 42) Opetusministeriön tulot 91. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpa- 19216: Momentille arvioidaan kertyvän 6 600 000 jaisten voittovaroista 19217: mk. Momentille arvioidaan kertyvän 19218: 1 771 000 000 mk. 19219: 39. Opintotukitoiminnan tulot 19220: Momentille arvioidaan kertyvän 151 000 000 96. Valtion elokuvatarkastamon tulot 19221: mk. Momentille arvioidaan kertyvän 517 000 mk. 19222: 19223: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot 19224: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 19225: 30000 mk. 19226: 19227: 19228: 19229: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 19230: 19231: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 37. Kalastuksenhoitomaksut 19232: tukiosastosta saatavat tulot ( EU) Momentille arvioidaan kertyvän 43 180 000 19233: Momentille arvioidaan kertyvän mk. 19234: 2 572 625 000 mk. 19235: 39. Riistanhoitomaksut 19236: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston Momentille arvioidaan kertyvän 35 400 000 19237: ohjausosastosta saatavat tulot ( EU) mk. 19238: Momentille arvioidaan kertyvän 637 000 000 19239: mk. 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut 19240: Momentille arvioidaan kertyvän 6 000 000 19241: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvä- mk. 19242: lineeltä saatavat tulot ( EU) 19243: Momentille arvioidaan kertyvän 33 750 000 19244: mk. 41. Tenojoen kalastuslupamaksut 19245: Momentille arvioidaan kertyvän 1 700 000 19246: 04. EU:lta saatavat muut tulot mk. 19247: Momentille arvioidaan kertyvän 5 781 000 19248: mk. 65. Geodeettisen laitoksen tulot 19249: Momentille arvioidaan kertyvän 600 000 mk. 19250: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpai- 19251: luissa saadusta tulosta 70. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot 19252: Momentille arvioidaan kertyvän 26 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 19253: mk. 4 220 000 mk. 19254: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös 19255: 32. Kasvinjalostusmaksut sijoitusmenoiksi luettavien koneiden ja laittei- 19256: Momentille arvioidaan kertyvän 5 050 000 den hankinnasta aiheutuvien menojen maksa- 19257: mk. miseen sekä maksujen palauttamiseen. Tuloja 19258: saa käyttää keskimäärin enintään 85 henkilö- 19259: 35. Hirvieläinten metsästysmaksut työvuotta vastaavan henkilöstön palkkausme- 19260: Momentille arvioidaan kertyvän 14 000 000 nojen maksamiseen. Tuloista saa käyttää mak- 19261: mk. sullisen toiminnan hintojen alentamiseen hevos- 19262: sairaalan osalta 30 000 mk, valiotaimituotannon 19263: 36. Viehekalastusmaksut osalta 60 000 mk ja maatalouden sääpalvelun 19264: Momentille arvioidaan kertyvän 16 750 000 osalta 480 000 mk eli yhteensä enintään 570 000 19265: mk. mk. 19266: 44 EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp 19267: 19268: 72. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitok- 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot 19269: sen tulot Momentille arvioidaan kertyvän 53 300 000 19270: Momentille arvioidaan kertyvän 40 000 mk. mk. 19271: 19272: 76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot 19273: Momentille arvioidaan kertyvän 16 300 000 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallin- 19274: mk. nonalan muut tulot 19275: Momentille arvioidaan kertyvän 18 500 000 19276: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot mk. 19277: Momentille arvioidaan kertyvän 32 430 000 19278: mk. 19279: 19280: 19281: 19282: 19283: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 19284: 19285: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot 52. Telehallintokeskuksen tulot 19286: Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 19287: mk. 1 665 000 mk. 19288: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös 19289: 25. Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien meno- 19290: kustannuksista jen maksamiseen. 19291: Momentille arvioidaan kertyvän 67 000 000 19292: mk. 58. Radanpidon tulot 19293: Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 19294: 30. Merenkulkulaitoksen tulot 19295: mk. 19296: Momentille arvioidaan kertyvän 402 627 000 19297: mk. 19298: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut 19299: 31. Merentutkimuslaitoksen tulot tulot 19300: Momentille arvioidaan kertyvän 3 300 000 Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 mk. 19301: mk. 19302: 19303: 19304: 19305: 19306: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 19307: 19308: 02. Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen mak- seen tarkoitettuihin ja kansainväliseen toimin- 19309: sullisesta palvelutoiminnasta taan liittyviin projekteihin. 19310: Momentille arvioidaan kertyvän 9 200 000 19311: mk. 19312: 41. Turvatekniikan keskuksen tulot 19313: Momentille arvioidaan kertyvän 7 000 000 19314: 32. Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen mk. 19315: palvelutoiminnan tulot 19316: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 19317: 4 156 000 mk. 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 19318: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös nonalan muut tulot 19319: kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja Momentille arvioidaan kertyvän 130 315 000 19320: teknisen ja taloudellisen kehityksen edistämi- mk. 19321: EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp - Osasto 12 45 19322: 19323: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 19324: 19325: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tu- 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 19326: lot Momentille arvioidaan kertyvän 19327: Momentille arvioidaan kertyvän 1 750 000 1 630 000 000 mk. 19328: mk. 19329: 19330: 08. Kansanterveyslaitoksen tulot 98. Valtionapujen palautukset 19331: Momentille arvioidaan kertyvän 1 920 000 Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000 19332: mk. mk. 19333: 19334: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvon- 19335: takeskuksen tulot 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin- 19336: Momentille arvioidaan kertyvän 12 263 000 nonalan muut tulot 19337: mk. Momentille arvioidaan kertyvän 1 300 000 19338: mk. 19339: 10. Säteilyturvakeskuksen tulot 19340: Momentille arvioidaan kertyvän 33 708 000 19341: mk. 19342: 19343: 19344: 19345: 34. Työministeriön hallinnonala 19346: 19347: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot 19348: (EU) Momentille arvioidaan kertyvän 17 000 000 19349: Momentille arvioidaan kertyvän 670 700 000 mk. 19350: mk. 19351: 19352: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset 19353: Momentille arvioidaan kertyvän 226 000 000 19354: mk. 19355: 19356: 19357: 19358: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 19359: 19360: 26. Alueellisten ympäristökeskusten tulot 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjunta- 19361: Momentille arvioidaan kertyvän 2 500 000 toimista 19362: mk. Momentille arvioidaan kertyvän 7 000 000 19363: mk. 19364: 27. Suomen ympäristökeskuksen tulot 19365: Momentille arvioidaan kertyvän 1 500 000 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut 19366: mk. tulot 19367: Momentille arvioidaan kertyvän 19 400 000 19368: 40. Asuntotoimen tulot mk. 19369: Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 mk. 19370: 46 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 19371: 19372: 39. Muut sekalaiset tulot 19373: 01. Sakkorahat Momentille arvioidaan kertyvän 40 000 000 19374: Momentille arvioidaan kertyvän 330 000 000 mk. 19375: mk. 19376: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella 19377: 02. Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämä- tuloutettavat korvaukset 19378: maksut ja veronlisäykset veronmaksun laiminlyö- Momentille arvioidaan kertyvän 65 000 000 19379: misestä määräaikana mk. 19380: Momentille arvioidaan kertyvän 500 000 000 19381: mk. 09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat 19382: sekä sosiaaliturvamaksut 19383: 03. Oikaisurahat Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 19384: Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 mk. mk. 19385: 19386: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen 10. Muut sekalaiset tulot 19387: peruutukset Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000 19388: Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 000 mk. 19389: mk. 19390: 50. Tulot osakemyynnistä 19391: Momentille arvioidaan kertyvän 19392: 05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien 1 000 000 000 mk. 19393: oikeuksien myynti 19394: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Osasto 13 47 19395: 19396: 19397: 19398: 19399: Osasto 13 19400: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 19401: 01. Korkotulot 19402: 19403: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille 07. Korot talletuksista 19404: Momentille arvioidaan kertyvän 11 112 000 Momentille arvioidaan kertyvän 19405: mk. 1 520 000 000 mk. 19406: 05. Korot muista lainoista 19407: Momentille arvioidaan kertyvän 125 061 000 19408: mk. 19409: 19410: 19411: 19412: 03. Osinkotulot 19413: 19414: 01. (13.03.01 ja 02) Osinkotulot 19415: Momentille arvioidaan kertyvän 19416: 1 200 000 000 mk. 19417: 19418: 19419: 19420: 19421: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset 19422: 19423: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 19424: Momentille arvioidaan kertyvän 180 000 000 19425: mk. 19426: 48 EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp 19427: 19428: 19429: 19430: 19431: Osasto 15 19432: LAINAT 19433: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 19434: 19435: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelai- 04. Muiden lainojen lyhennykset 19436: toksille Momentille arvioidaan kertyvän 679 051 000 19437: Momentille arvioidaan kertyvän 28 168 000 mk. 19438: mk. 19439: 19440: 19441: 19442: 02. Valtion nettolainanotto 19443: 19444: 01. Nettolainanotto 19445: Momentille merkitään 28 290 000 000 mk. 19446: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 21 49 19447: 19448: 19449: 19450: 19451: MENOT 19452: 19453: 19454: Pääluokka 21 19455: TASAVALLAN PRESIDENTTI 19456: 01. Tasavallan Presidentti 19457: 0 1. Presidentin palkkio ja edustusrahat 21. Presidentin käyttövarat 19458: Momentille myönnetään 1 458 000 mk. Momentille myönnetään 125 000 mk. 19459: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- 19460: tin pa1kkiosta annetun lain (39/94) mukaisten tin käyttömenojen maksamiseen. 19461: menojen maksamiseen. 19462: 19463: 19464: 19465: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 19466: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) olevan presidentin Mauno Koiviston käytettä- 19467: Momentille myönnetään 24 680 000 mk. väksi osoitetusta henkilökunnasta, työhuonees- 19468: ta sekä toimisto- ym. palveluista aiheutuvien 19469: 27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (ar- menojen maksamiseen. 19470: viomääräraha) 19471: Momentille myönnetään 580 000 mk. 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) 19472: Määrärahaa saa käyttää tasavallan eläkkeellä Momentille myönnetään 3 300 000 mk. 19473: 19474: 19475: 19476: 19477: 7 260778 19478: 50 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 19479: 19480: 19481: 19482: 19483: Pääluokka 22 19484: EDUSKUNTA 19485: 01. Kansanedustajat 19486: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 19487: Momentille myönnetään 83 600 000 mk. 19488: 19489: 19490: 19491: 02. Eduskunnan kanslia 19492: 21. (22.02.21 ja 25.21) Toimintamenot (ar- kilökohtaisten avustajien palkkaamiseen kan- 19493: viomääräraha) sanedustajien käyttöön ja siitä aiheutuvien la- 19494: Momentille myönnetään 144 730 000 mk. kimääräisten sivukulujen maksamiseen. Määrä- 19495: Eduskunnan kansliaan voidaan perustaa kan- rahaa saa käyttää myös vastaavista ostetuista 19496: sainvälisten asiain yksikönjohtajan virka (A 31). palveluksista aiheutuneiden menojen maksami- 19497: Määrärahasta 9 000 000 mk saa käyttää hen- seen. 19498: 19499: 19500: 19501: 09. Valtiontilintarkastajat 19502: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 19503: Momentille myönnetään 7 728 000 mk. 19504: 19505: 19506: 19507: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 19508: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 19509: Momentille myönnetään 11 550 000 mk. 19510: 19511: 19512: 19513: 30. Eduskunnan kirjasto 19514: 19515: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 19516: Momentille myönnetään 16 714 000 mk. 19517: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 22 51 19518: 19519: 99. Eduskunnan muut menot 19520: 19521: 21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkans- 22. Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryh- 19522: lioita varten män käytettäväksi 19523: Momentille myönnetään 17 424 000 mk. Momentille myönnetään 1 100 000 mk. 19524: Määrärahaa saa käyttää ryhmien toiminnalle Määrärahaa saa käyttää Suomen ryhmän 19525: välttämättömien sihteerien ja muun toimisto- toimistomenoista, Parlamenttienvälisen liiton 19526: henkilökunnan palkkaamiseen sekä ryhmien jäsenmaksuista, kokouksista ja vierailuista sekä 19527: toiminnasta aiheutuvien muiden menojen mak- Suomen ryhmän puitteissa tapahtuvasta muusta 19528: samiseen. kansanedustajien harjoittamasta kansainvälises- 19529: tä yhteistyöstä aiheutuvien kustannusten mak- 19530: samiseen. 19531: 52 EK 3611996 vp - HE 10311996 vp 19532: 19533: 19534: 19535: 19536: Pääluokka 23 19537: VALTIONEUVOSTO 19538: 01. Valtioneuvosto 19539: 19540: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) häntä välittömästi avustavien henkilöiden mat- 19541: Momentille myönnetään 18 840 000 mk. kustusmenojen korvaamiseen. Lisäksi määrära- 19542: Henkilöstön määrä on enintään 45, joista 18 haa saa käyttää muiden ministerien ja heidän 19543: valtioneuvoston jäsentä ja 27 erityisavustajaa. erityisavustajiensa muiden kuin EU :n toimin- 19544: taan osallistumisesta aiheutuvien matkustusme- 19545: 20. Matkat (arviomääräraha) nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 19546: Momentille myönnetään 2 800 000 mk. myös ministerien turvamiesten matkustusmeno- 19547: Määrärahaa saa käyttää pääministerin ja jen korvaamiseen vastaavalla tavalla. 19548: 19549: 19550: 19551: 19552: 02. V aitioneuvoston kanslia 19553: 19554: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) valtiosihteerin virka (A 32), alivaltiosihteerin 19555: Momentille myönnetään 81 848 000 mk. virka (A 31) ja talousneuvoston pääsihteerin 19556: Valtioneuvoston kansliaan voidaan perustaa virka (A 29). 19557: 19558: 19559: 19560: 19561: 03. Oikeuskanslerinvirasto 19562: 19563: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19564: Momentille myönnetään 13 615 000 mk. 19565: 19566: 19567: 19568: 25. Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot 19569: 19570: 26. Kalastajatorpan vierastalo (arviomäärära- 74. Valtioneuvoston väestönsuoja (siirtomää- 19571: ha) räraha 3 v) 19572: Momentille myönnetään 1 971 000 mk. Momentille myönnetään 1 000 000 mk. 19573: Määrärahaa saa käyttää teknisen tunnelin 19574: Määrärahaa saa käyttää valtion ja Arctia rakentamisen loppuunsaattamiseen ja jatkami- 19575: Oy:n kesken 8.6.1995 tehdyn valtion vierastaloa sen suunnitteluun. Hankkeen kokonaiskustan- 19576: koskevan hoitosopimuksen mukaan vierastalon nusarvio on 146 500 000 mk, johon ei sisälly 19577: lainoista, hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvien teknisen tunnelin jatkorakentaminen. 19578: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 19579: myös kaluston hankkimisesta ja kunnostami- 19580: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 19581: turvallisuusjärjestelmien uusimiseen. 19582: EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 23 53 19583: 19584: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 19585: 19586: 50. Puoluetoiminnan tukeminen sesti kuin edellä mainitut avustukset. Lisäksi 19587: Momentille myönnetään 64 200 000 mk. määrärahasta saa käyttää 302 000 mk avustuk- 19588: Määrärahaa saa käyttää puoluelain (10/69) sen suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahal- 19589: 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen litukselle poliittisen toiminnan tukemiseen Ah- 19590: myönnettävistä avustuksista annetun asetuksen venanmaan maakunnassa. 19591: (27/73) 1 §:n mukaisesti avustuksiin eduskun- 19592: nassa edustettuina oleville puolueille niiden 19593: säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julki- 52. Euroopan unioniin liittyvän kansa/aiskes- 19594: sen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta on kustelun kannustaminen 19595: tarkoitettu käytettäväksi puolueiden kansainvä- Momentille myönnetään 2 000 000 mk. 19596: listä toimintaa varten 3 800 000 mk ja puolu- Määrärahaa saa käyttää Euroopan unioniin 19597: eiden muuhun toimintaan 60 098 000 mk, mistä liittyvään, yhdistysrekisterissä rekisteröityjen 19598: kahdeksan prosenttia on tarkoitettu puolueille kansansivistysjärjestöjen ja Euroopan unionin 19599: naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin jäsenyyden johdosta perustettujen rekisteröity- 19600: kahdeksan prosenttia puolueille niiden piirijär- jen yhdistysten tiedotus-, julkaisu- ja koulutus- 19601: jestöjen toimintaan samojen perusteiden mukai- toiminnan tukemiseen. 19602: 19603: 19604: 19605: 99. Valtioneuvoston muut menot 19606: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää muistomerkin val- 19607: Momentille myönnetään 2 200 000 mk. mistamisesta ja pystyttämisestä aiheutuvien me- 19608: Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille nojen maksamiseen. Valtioneuvoston kanslia saa 19609: ja muille Junastuksetta annettavien kunniamerk- tehdä muistomerkin hankkimisesta sopimuksen 19610: kien kustannusten korvaamiseen. siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja 19611: enintään 2 250 000 mk. Valtuuden käytöstä saa 19612: 25. J. V. Snellmanin kootut teokset (siirto- aiheutua menoja vuoden 1997 loppuun men- 19613: määräraha 3 v) nessä 750 000 mk, vuoden 1998 loppuun men- 19614: Momentille myönnetään 1 400 000 mk. nessä 1 500 000 mk ja vuoden 1999 loppuun 19615: Määrärahaa saa käyttää J. V. Snellmanin mennessä 2 250 000 mk. 19616: koottujen teosten julkaisuhankkeen jatkamises- 19617: ta aiheutuvien menojen ja teosten toimituskun- 19618: nan menojen maksamiseen sekä pienehköihin 28. Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuh/avuosi 19619: 1aitehankintoihin. Määrärahaa saa käyttää enin- (siirtomääräraha 2 v) 19620: tään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan Momentille myönnetään 1 500 000 mk. 19621: henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suomen itsenäisyy- 19622: den 80-vuotisjuhlallisuuksien järjestämiseen. 19623: 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muis- Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henki- 19624: tomerkki (siirtomääräraha 3 v) lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- 19625: Momentille myönnetään 750 000 mk. seen. 19626: 54 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 19627: 19628: 19629: 19630: 19631: Pääluokka 24 19632: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 19633: 01. Ulkoasiainhallinto 19634: 19635: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) taan yksi kehitysyhteistyöneuvoksen virka 19636: Momentille myönnetään nettomäärärahaa (A 28). 19637: 761 200 000 mk. 19638: Määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsu- 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 19639: lien menojen maksamiseen. Momentille myönnetään 50 000 000 mk. 19640: Ulkoasiainhallintoon voidaan perustaa yksi Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuok- 19641: yhtenäisvirkajärjestelmän yleisuran ulkoasiain- rattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- 19642: neuvoksen virka (A 28). Vastaavasti Jakkaute- ja muutostöiden maksamiseen. 19643: 19644: Käyttösuunnitelma: 19645: Kustannusarvio 19646: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään 19647: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk 19648: 1. Uudisrakennushankkeet 19649: Berliini. ................................. . 46 500 7 800000 15 000 000 19650: - Suomen kansliarakennus ............. . 1200 19 300 16083 19651: - yhteiset tilat ja rakenteet, Suomen osuus 27 200 19652: Tukholma 19653: - kanslia ja asuinrak ................... . 2900 33 000 11 379 20 000 000 13 000000 19654: - pysäköintilaitos, Suomen osuus ...... . 3 500 5 550 1 586 5 550 000 19655: Canberra ............................... . 800 11 300 14125 5 500000 19656: 2. Peruskorjaushankkeet ................... . 10 500 000 19657: 3. Nimetyille hankkeille jakamaton ........ . 450 000 19658: Yhteensä 50 000 000 19659: 19660: 19661: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen Vuonna 1997 saadaan tehdä kiinteistöjen ja 19662: (siirtomääräraha 3 v) huoneistojen hankkimista koskevia sopimuksia 19663: Momentille myönnetään 35 000 000 mk. enintään 20 000 000 markan arvosta siten, että 19664: Määrärahaa saa käyttää rakennusten, huo- niistä saa aiheutua valtiolle menoja aikaisintaan 19665: neistojen ja tonttien ostohinnan sekä kiinteis- vuonna 1998. 19666: tölainojen korkojen ja kuoletusten maksami- 19667: seen. 19668: 19669: 19670: 19671: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 19672: 19673: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärä- Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- 19674: raha 3 v) sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu- 19675: Momentille myönnetään 1 456 300 000 mk. vien menojen maksamiseen. 19676: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 24 55 19677: 19678: Määrärahaa saa käyttää aikaisemmin myön- Vuoden 1997 aikana saa tehdä uusia kehi- 19679: nettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin mak- tysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, 19680: satuksiin ja vuoden 1997 kuluessa soimittavien joista aiheutuu menoja vuoden 1997 jälkeisille 19681: maksujärjestelyjen aiheuttamiin menoihin. vuosille yhteensä enintään 1 112 000 000 mar- 19682: Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteis- kan arvosta. 19683: työhallinnon menojen maksamiseen, kun ne Näitä myöntö- ja sopimusvaltuuksia saa 19684: aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta sekä käyttää seuraavasti: 19685: kohdemaihin ja kohdemaissa tehtävistä kehi- Valtuus Milj. mk 19686: tysyhteistyöhallinnon virkamatkoista sekä toi- 19687: mistoautomatiikan hankinnasta. 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö ...... . 200 19688: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö. 450 19689: Humanitaariseen apuun tarkoitettuja määrä- 3. Bosnian jälleenrakentaminen .......... . 30 19690: rahoja saa käyttää myös muiden kuin kehitys- 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteis- 19691: maiden avustamiseen. työ ................................... . 90 19692: 5. Humanitaarinen apu ................. . 19693: Käyttösuunnitelma: mk 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoi- 19694: minnot sekä kehitysyhteistyöosaston tie- 19695: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö. 460 000 000 dotus ................................. . 20 19696: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyh- 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen 19697: teistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 000 000 tarkastus ............................. . 2 19698: 3. Bosnian jälleenrakentaminen . . . . 15 000 000 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis- 19699: 4. Maittain kohdentamaton kehitys- työlle, kehitysjoukoille ja kehitysyhteis- 19700: yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 000 000 työtiedotukselle ....................... . 200 19701: 5. Humanitaarinen apu............ 158 000 000 9. Korkotuki. ........................... . 120 19702: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja 19703: tukitOiminnot sekä kehitysyhteis- Yhteensä 1 112 19704: työosaston tiedotus . . . . . . . . . . . . . 23 800 000 19705: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja Näistä valtuuksista yhdessä aiempien myön- 19706: sisäinen tarkastus . . . . . . . . . . . . . . . 3 500 000 töpäätösten, sopimusten ja sitoumusten aiheut- 19707: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitys- tamien menojen kanssa saa aiheutua valtiolle 19708: yhteistyölle, kehitysjoukoille ja 19709: kehitysyhteistyötiedotukselle. . . . . 142 000 000 menoja vuonna 1998 enintään 1 072 000 000 19710: 9. Korkotuki...................... 140 000 000 mk, vuonna 1999 enintään 847 000 000 mk, 19711: vuonna 2000 enintään 778 000 000 mk ja sen 19712: Yhteensä 1 456 300 000 jälkeen yhteensä enintään 1 375 000 000 mk. 19713: 19714: 19715: 19716: 19717: 40. Kaupallis-teollinen yhteistyö 19718: 19719: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa 19720: Oy.·lle (arviomääräraha) mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja 19721: Momentille myönnetään II 500 000 mk. osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia 19722: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- ja että valtio maksaa yhtiön ottamasta ulko- 19723: miseen Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle yri- maisesta Iuotosta mahdollisesti aiheutuvan kurs- 19724: tysten kehittämiseen sekä korkotuen maksami- sitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että 19725: seen rahaston ottamille luotoille. niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, 19726: osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen 19727: Korkotukea saa maksaa yhtiön vuosina 19728: pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 19729: 1991-1997 ottamien, vuotuiselta määrältään 19730: 1 000 000 000 mk ja nostettujen ulkomaisten 19731: enintään 150 000 000 markan suuruisten laino- 19732: luottojen yhteinen pääoma enintään 500 000 000 19733: jen osalta. Korkotuen määrä saa vastata enin- 19734: mk. 19735: tään näistä lainoista perittävien korkokustan- 19736: nusten ja 2 prosentin koron erotusta. 19737: Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön ra- 66. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen 19738: hasto Oy:stä annetun lain (291/79) 3 §:n 4 yhteistyö kehitysmaiden kanssa (arviomäärära- 19739: momentin nojalla antaa määräämillään ehdoilla ha) 19740: yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa Momentille myönnetään 8 000 000 mk. 19741: 56 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 19742: 19743: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- Vuonna 1997 saa tehdä TTT-yhteistyötä kos- 19744: miseen soveltuvuustutkimuksia, koulutusta ja kevia sopimuksia enintään 12 000 000 markan 19745: asiantuntijapalveluiden hankkimista varten. arvosta. 19746: 19747: 19748: 19749: 19750: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa 19751: 66. (24.50.66, 67 ja 69) Yhteistyö Keski- ja varsinaisiin painopistealueisiin. Venäjän fede- 19752: Itä-Euroopan maiden kanssa (siirtomääräraha raatiossa yhteistyö keskittyy Suomen lähialueil- 19753: 3 v) le (Murmanskin alue, Karjalan tasavalta, Le- 19754: Momentille myönnetään 155 000 000 mk. ningradin alue ja Pietarin kaupunki). Määrä- 19755: Määrärahaa saa käyttää kotimaisten ja kan- rahaa saa käyttää myös kansainvälisissä järjes- 19756: sainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yh- töissä ja rahoituslaitoksissa toimivien asiantun- 19757: teydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan mai- tijoiden rahoittamiseen sekä Helsingissä toimi- 19758: den kehitystä tukevien investointi-, teknisen vien Baltian maiden edustustojen avustamiseen. 19759: avun ja muiden rahastojen tukemiseen ja näiden Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainit- 19760: rahastojen toteuttamien hankkeiden rahoitta- tuun toimintaan liittyvien valtion kulutusmeno- 19761: miseen sekä kahdenvälisten hankkeiden suun- jen maksamiseen. 19762: nittelun ja toteutuksen rahoitukseen Venäjän Vuoden 1997 aikana saa tehdä Keski- ja 19763: federaatiossa ja Baltian maissa. Määrärahaa saa Itä-Euroopan maiden avustamista koskevia so- 19764: käyttää Suomelle ulko- ja kauppapoliittisesti pimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu 19765: tärkeisiin monenkeskisiin ja kahdenvälisiin menoja vuoden 1997 jälkeisille vuosille yhteensä 19766: hankkeisiin myös niissä KIE- ja IVY-maissa, enintään 150 000 000 markan arvosta. 19767: jotka eivät kuulu Suomen kahdenvälisen avun 19768: 19769: 19770: 19771: 19772: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 19773: 19774: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkauk- 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvot- 19775: set ( EU) (arviomääräraha) teluissa (arviomääräraha) 19776: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Momentille myönnetään 32 040 000 mk. 19777: Määrärahaa saa käyttää Euroopan parla- Määrärahaa saa käyttää valtio- ja ministeri- 19778: menttiin valittujen Suomen edustajien palk- vierailuista ulkomaille sekä osallistumisesta kan- 19779: kausmenojen maksamiseen. sainvälisiin ja kansainvälisten järjestöjen Suo- 19780: messa pitämiin kokouksiin ja seminaareihin 19781: aiheutuvien menojen maksamiseen. 19782: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) 19783: Momentille myönnetään 27 650 000 mk. 19784: Määrärahaa saa käyttää ulkomaille lähetet- 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 19785: tyjen määräaikaisten työsopimus- ja virkasuh- menot (arviomääräraha) 19786: teisten eri ministeriöiden toimialoille kuuluvia Momentille myönnetään 181 639 000 mk. 19787: asioita hoitavien erityisasiantuntijoiden ja hei- Määrärahaa saa käyttää Suomen osallistu- 19788: dän käyttöönsä asetettujen apulaisten sekä misesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroo- 19789: ED-komissioon lähetettyjen asiantuntijoiden pan turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestön rauhan- 19790: palkkausmenojen ja eläkemaksun maksamiseen. turvaamistoimintaan annetussa laissa (1465/95) 19791: Määrärahaa saa käyttää enintään 44 henkilö- tarkoitetun rauhanturvaamishenkilöstön palk- 19792: työvuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- kaus-, päiväraha-, erityispäiväraha-, muonan- 19793: seen. Lukumäärään ei sisälly ED-komissioon parannusraha- ja koulutusmenojen ja valtion 19794: patkattava henkilöstö. eläkemaksun sekä tilapäistyövoiman palkkaus- 19795: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 24 57 19796: 19797: ten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyt- maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille 19798: tää IFOR:ssa palvelevan rauhanturvaamishen- ja muille vastaaville yhteisöille ministeriön hy- 19799: kilöstön palvelusajalleen ottamaosa henkilöva- väksymin perustein. 19800: kuutuksen kustannusten korvaamiseen. 19801: Käyttösuunnitelma: mk 19802: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhal- Kouluasuntolasäätiö rs ............... . 1 400 000 19803: lintaan (arviomääräraha) Suomen YK-liitto ry ................. . 1 000 000 19804: Momentille myönnetään 36 400 000 mk. Suomen Pakolaisapu ry .............. . 900 000 19805: Määrärahaa saa käyttää kriisinhallintatoi- Suomen toimikunta Euroopan turvalli- 19806: suuden edistämiseksi ................. . 650 000 19807: mintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry. 250 000 19808: siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen 19809: maksamiseen sekä Suomen johdolla toimivien Yhdistys ry .......................... . 160 000 19810: rauhan turva- ja kriisinhallintaoperaatioiden me- Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökon- 19811: nojen maksamiseen, joihin rahoitus saadaan ferenssin toimintaa tukevat jätjestöt ... 150 000 19812: SPR:n kansainvälisen humanitaarisen 19813: kansainvälisiltä järjestöiltä tai yhteenliittymiltä. oikeuden ja Geneven sopimusten tun- 19814: Mikäli Suomen hallitukselle esitetään pyyntö netuksi tekeminen Suomessa ......... . 245 000 19815: lähettää siviilihenkilöstöä uusiin operaatioihin 19816: ja Suomen hallitus päättää osallistua operaati- Yhteensä 4 755 000 19817: oon, siitä aiheutuvat menot maksetaan tästä 19818: määrärahasta. 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avus- 19819: taminen (arviomääräraha) 19820: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto- Momentille myönnetään 250 000 mk. 19821: Määrärahaa saa käyttää Suomen kansalais- 19822: määräraha 2 v) ten kotiinlähettämisestä ja avustamisesta aiheu- 19823: Momentille myönnetään 12 125 000 mk. tuvien menojen maksamiseen, tileistä poistoihin 19824: Määrärahaa saa käyttää Kemiallisen aseen sekä avustuksien maksamiseen ulkomailla asu- 19825: kieltosopimuksen valvontalaitokselta astettavi- ville Suomen kansalaisille. 19826: en tutkimuspalvelujen maksamiseen, valvon- 19827: taseismologian projektin kulutusmenojen ja sel- 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar- 19828: laisen tutkimustoiminnan menojen, mukaan viomääräraha) 19829: lukien tutkimusapurahojen, maksamiseen, joka Momentille myönnetään 303 317 000 mk. 19830: päämääriltään palvelee Suomen harjoittamaa Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri- 19831: aseidenriisuntapolitiikkaa ja ihmisoikeuskysy- ön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksu- 19832: myksiä ja suoritetaan ulkoasiainministeriön vä- jen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten mak- 19833: littömässä valvonnassa, sekä osallistumisesta samiseen. 19834: ydinsulkuvalvonnan tukiohjelmiin ja kansain- 19835: väliseen yhteistyöhön joukkotuhoaseteollisuu- 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 19836: den alasajoon ja ylivarustautumisen purkami- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19837: seen aiheutuvien menojen maksamiseen. 100 000 mk. 19838: Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri- 19839: 50. Eräät valtionavut ön vahvistamien tilikurssien ja pankkien viral- 19840: Momentille myönnetään 6 355 000 mk. listen päivänkurssien välisten laskennallisten 19841: Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten kurssierojen kattamiseen. 19842: 19843: 19844: 19845: 19846: 8 260778 19847: 58 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 19848: 19849: 19850: 19851: 19852: Pääluokka 25 19853: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 19854: 01. Oikeusministeriö 19855: 19856: 21. (25.01.21 ja 45.27, osa) Toimintamenot Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19857: (siirtomääräraha 2 v) 127 020 000 mk. 19858: 19859: 19860: 19861: 19862: 10. Tuomioistuinlaitos 19863: 19864: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siir- 23. (25.10.23 ja 45.27, osa) Muiden tuomio- 19865: tomääräraha 2 v) istuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19866: Momentille myönnetään 32 100 000 mk. Momentille myönnetään 890 464 000 mk. 19867: Saarijärven ja Äänekosken käräjäoikeuksien 19868: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- yhdistämisen johdosta voidaan 1.3.1997 lukien 19869: menot (siirtomääräraha 2 v) lakkauttaa laamannin virka (A 28). 19870: Momentille myönnetään 37 100 000 mk. Vakuutusoikeuteen voidaan 1.3.1997 lukien 19871: Korkeimmasta hallinto-oikeudesta voidaan perustaa ylimääräinen vanhemman vakuutus- 19872: 1.3.1997 lukien lakkauttaa kolme ylimääräisen tuomarin virka (A 28) ja ylimääräinen nuorem- 19873: hallintoneuvoksen virkaa. man vakuutustuomarin virka (A 25). 19874: 19875: 19876: 19877: 19878: 40. (25.46 ja 47) Syyttäjä- ja ulosottolaitos 19879: 19880: 21. (25.45.27, osa, 46.21 ja 47.21) Syyttäjä- ja Lappeenrannan, Oulun, Porin, Tampereen, Tu- 19881: ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomäärära- run ja Vaasan kihlakunnan syyttäjän- ja ulos- 19882: ha 2 v) ottovirastojen toimintamenojen maksamiseen. 19883: Momentille myönnetään 509 000 000 mk. 19884: Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanvirasto- 19885: jen syyttäjä- ja ulosotto-osastojen henkilöstön 22. Valtakunnansyyttäjänviraston toimintame- 19886: palkkausmenojen, matka- ja koulutusmenojen, not (siirtomääräraha 2 v) 19887: syyttäjän- ja ulosottolaitoksen keskitettyjen atk- Momentille myönnetään 1 600 000 mk. 19888: järjestelmien käytöstä, ylläpidosta ja kehittämi- Valtakunnansyyttäjänvirastoon voidaan 19889: sestä aiheutuvien menojen sekä ulosoton posti-, 1.10.1997 lukien perustaa valtakunnansyyttäjän 19890: pankkipalvelu- ja lomakemenojen maksami- virka (A 32). 19891: seen. Määrärahaa saa käyttää 1.10.1997 lukier 19892: Määrärahaa saa käyttää myös erillisvirastoi- myös valtakunnansyyttäjänviraston toiminnar 19893: na toimivien Helsingin, Hämeenlinnan, Joen- aloittamisen valmistelua varten henkilökunnar 19894: suun, Jyväskylän, Kotkan, Kuopion, Lahden, palkkaus- ja toimintamenoihin. 19895: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 25 59 19896: 19897: 45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset 19898: 22. Erityismenot (arviomääräraha) 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja 19899: Momentille myönnetään 28 600 000 mk. avustukset (arviomääräraha) 19900: Määrärahaa saa käyttää viranomaistoimin- Momentille myönnetään 39 185 000 mk. 19901: nasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien 19902: oikeudenkäyntikulujen, hallinnonalan talous- Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen kor- 19903: hallinnon järjestelmistä aiheutuvien menojen, vaamisesta valtion varoista annetun lain 19904: pakkohuutokauppakulujen ennakoiden, palau- (935/73) nojalla maksettaviin rikosvahinkokor- 19905: tettavien sakkojen korkojen, rikosvahinkokor- vauksiin sekä syyttömästi vangitulle tai tuomi- 19906: vauksia sekä syyttömästi tuomituille ja vangi- tulle valtion varoista vapauden menetyksen 19907: tuille maksettavia korvauksia koskevien hake- johdosta maksettavista korvauksista annetun 19908: musten käsittelystä aiheutuvien menojen ja lain (422/74) nojalla maksettaviin korvauksiin, 19909: valtion maksettavaksi vanhingonkorvauslain avustuksiin rikosuhripäivystyksestä huolehtivil- 19910: nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen. le yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri- 19911: itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julki- 19912: 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut sen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa jul- 19913: oikeudenhoitomenot (arviomääräraha) kaiseville yhteisöille, avustuksiin maakuntien 19914: Momentille myönnetään 160 000 000 mk. liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopilli- 19915: Määrärahaa saa käyttää maksuttomasta oi- sen asiantuntija-avun hankkimisesta kalata- 19916: keudenkäynnistä annetun lain (87/73) ja yksi- lousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liit- 19917: tyishenkilön velkajärjestelystä annetun lain tyvissä kysymyksissä, sekä avustuksiin Suomen 19918: (57/93) sekä oikeudenkäynnistä rikosasioissa oikeusjärjestyksen tunnetuksi tekemiseen. 19919: annetun lain soveltamisesta aiheutuvien meno- 19920: jen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk 19921: Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttö- 19922: Käyttösuunnitelma: mk 19923: mästi vangituille ja tuomituille makset- 19924: tavat korvaukset. . .. . . . . . . . . . . .. . .. . .. 34 000 000 19925: Maksuton oikeudenkäynti ............. 105 000 000 Avustukset saamelaisten kulttuuri-itse- 19926: Asianomistajan avustaminen . . . . . . . . . . 1 000 000 hallinnon ylläpitämiseen. . . . . . . . . . . . . . . 3 900 000 19927: Yksityishenkilön velkajärjestely........ 54 000 000 Muut avustukset...................... 1 285 000 19928: Yhteensä 160 000 000 Yhteensä 39 185 000 19929: 19930: 19931: 19932: 19933: 50. Vankeinhoitolaitos 19934: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tun lain nojalla korvausten ja avustusten mak- 19935: Momentille myönnetään 666 800 000 mk. samiseen Kriminaalihuoltoyhdistykselle ja eräil- 19936: Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolai- le muille yhteisöille. 19937: toksen työtoiminnan liiketaloudellisten suorit- 19938: teiden hintojen alentamiseen enintään Käyttösuunnitelma: mk 19939: 37 800 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös Korvaus yhdyskuntaseuraamusten toi- 19940: palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perus- meenpanosta.......................... 55 500 000 19941: tein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Avustus kriminaalihuoltoon . . . . . . . . . . . 3 300 000 19942: Avustus kriminaalihuollon perustaruis- 19943: hankkeisiin .. .. .. .. . . . .. .. .. . .. .. .. .. . 700 000 19944: 50. (25.50.50, 51 ja 52) Kriminaalihuollon 19945: korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Yhteensä 59 500 000 19946: Momentille myönnetään 59 500 000 mk. 19947: Määrärahaa saa käyttää kriminaalihuollon 74. (25.50.74, 75, osa ja 79) Uudisrakennukset 19948: järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) 19949: sekä nuorisorangaistuksen kokeilemisesta anne- Momentille myönnetään 54 800 000 mk. 19950: 60 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 19951: 19952: Määrärahaa saa käyttää myös maarakennus- hankemäärärahalla palkatun henkilökunnan 19953: hankkeisiin, rakennustuotannon tehostamiseen koulutukseen. 19954: tarvittaviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä 19955: 19956: Käyttösuunnitelma: 19957: Kustannusarvio 19958: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään 19959: Hanke ala m 1000 mk mk/m2 mk mk 19960: 1. Talonrakennusten suunnittelu ......... . 4 000000 19961: 2. Pienehköt uudisrakennus- ja peruskorja- 19962: ustyöt. ................................ . 12 750 000 19963: 3. Helsingin keskusvankilan perusparannus. II 260 55 000 4 885 9 100 000 4 000 000 19964: 4. Oulun lääninvankilan lisärakennus .... . 1 180 8 550 7 245 3 000 000 5 050 000 19965: 5. Vantaan lääninvankila ................ . 8 409 110 000 13 081 11 000 000 19966: 6. Vaasan lääninvankilan peruskorjaus ja 19967: lisärakentaminen ...................... . 3 452 26000 7 532 8 000000 19968: 7. Mikkelin lääninvankilan peruskorjaus ja 19969: lisärakentaminen ...................... . 4111 31000 7 540 5 000000 19970: 8. Ylitornion avovankilan peruskorjaus .. . 2000 2000000 19971: 9. Sukevan keskusvankilan peruskorjaus .. 1622 15 800 9 730 3 000 000 3 000 000 19972: Yhteensä 54 800 000 19973: 19974: 19975: 75. (25.50.75, osa ja 77) Työsiirtoloille järjes- jestämiseen puolustusministeriön, opetusminis- 19976: tettävät työt (siirtomääräraha 3 v) teriön ja liikenneministeriön hallinnonalojen 19977: Momentille myönnetään 44 200 000 mk. työkohteissa. 19978: Määrärahaa saa käyttää työtilaisuuksien jär- 19979: 19980: Käyttösuunnitelma: 19981: Myönnetään 19982: Rakennustyö mk 19983: 1. Suomenlinnan entistämis- ja muut rakennustyöt ......................................... . 10 500 000 19984: 2. Parolan ja Hämeenlinnan varuskuntien rakennustyöt .................................... . 3 600 000 19985: 3. Kastelholman linnan entistämis- ja muut rakennustyöt .................................. . 3 300 000 19986: 4. Haminan linnoituksen kunnostustyöt ja varuskunnan rakennusten korjaustyöt ........... . 3 300 000 19987: 5. Tuusulan ja Riihimäen varuskuntien rakennustyöt. ...................................... . 2 000 000 19988: 6. Kirkkonummen varuskunnan rakennustyöt .............................................. . 3 500 000 19989: 7. Vankilamuseon peruskorjaus ............................................................ . 3 000 000 19990: 8. Helsinki-Vantaan lentokenttätyöt. ....................................................... . 15 000 000 19991: Yhteensä 44 200 000 19992: 19993: 19994: 19995: 19996: 60. Eräät virastot 19997: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (ar- 19998: Momentille myönnetään nettomäärärahaa viomääräraha) 19999: 36 500 000 mk. Momentille myönnetään 1 000 000 mk. 20000: Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksier 20001: raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurssi- tutkinnasta annetun lain (373/85) mukaan on· 20002: valvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toimen- nettomuustutkintaa varten asetetuista tutkinta· 20003: piteistä aiheutuviin menoihin sekä apurahojen lautakunnista aiheutuvien palkkioiden ja mui 20004: maksamiseen. den kulutusmenojen maksamiseen. 20005: EK 3611996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 25 61 20006: 20007: 70. Vaalit 20008: 20009: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyk- 20010: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. sissä (571/87) ja saamelaiskäräjistä (974/95) 20011: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- annettujen lakien mukaisesti vaaleista ja vaalien 20012: tin vaalista (1 076/91 ), kansanedustajain vaaleis- tulosten kokoamisesta sekä tietojenkäsittelystä 20013: ta (391/69), kunnallisvaaleista (361/72), Euroo- aiheutuvien menojen maksamiseen. 20014: pan parlamentin edustajien vaaleista (272/95), 20015: 62 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 20016: 20017: 20018: 20019: 20020: Pääluokka 26 20021: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 20022: 01. Sisäasiainministeriö 20023: 20024: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- Iisen koulutus- ja julkaisutoiminnan sekä kan- 20025: ha 2 v) sainvälisen koulutustoiminnan tukemiseen, lip- 20026: Momentille myönnetään nettomäärärahaa puvalistus-, nimivalistus-ja nimenmuutosasiois- 20027: 103 415 000 mk. ta aiheutuviin menoihin Suomalaisuuden Lii- 20028: tolle, koulutus- ja valistustoimintaan Suomen 20029: 51. Eräät valtionavustukset Meripelastusseuralle ja meripelastusalan järjes- 20030: Momentille myönnetään 700 000 mk. töille sekä kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön 20031: Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen (IOM) toiminnan tukemiseen. 20032: maksamiseen Suomen kuntaliitolle ruotsinkie- 20033: 20034: 20035: 20036: 20037: 02. Ulkomaalaisvirasto 20038: 20039: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20040: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20041: 27 105 000 mk. 20042: 20043: 20044: 20045: 20046: 05. Lääninhallitukset 20047: 20048: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha ran virkaa (A 34) 1.9.1997 lukien. Samalla 20049: 2 v) perustetaan viisi maaherran virkaa (A 33). 20050: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, 20051: 321 682 000 mk. joihin saadaan EU-rahoitusta. 20052: Lääninhallituksista lakkautetaan 11 maaher- 20053: 20054: 20055: 20056: 20057: 06. Rekisterihallinto 20058: 20059: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20060: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20061: 108 295 000 mk. 20062: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 26 63 20063: 20064: 07. Kihlakunnat 20065: 20066: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta- yhteisen henkilöstön palkkauksiin sekä yhteisiin 20067: menot (siirtomääräraha 2 v) toimitila-, tietoliikenne- ja eräisiin muihin me- 20068: Momentille myönnetään 173 136 000 mk. noihin. 20069: Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston 20070: 20071: 20072: 20073: 20074: 75. Poliisitoimi 20075: 20076: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 70. Viranomaisverkon rakentaminen (siirto- 20077: 2 v) määräraha 3 v) 20078: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille ei myönnetä määrärahaa. 20079: 2 398 200 000 mk. Sisäasiainministeriö va1tuutetaan vuonna 20080: Määrärahaa saa käyttää myös poliisille YK:n 1997 käyttämään vuodelta 1996 käyttämättä 20081: rauhanturvaamistoimintaan osallistumisesta ai- jäänyttä valtuutta vastaava määrä viranomais- 20082: heutuvien menojen maksamiseen. verkon ensimmäisen osaverkon toteuttamista 20083: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, koskevia sopimuksia varten. 20084: joihin saadaan ED-rahoitusta. 20085: 20086: 20087: 20088: 20089: 80. Pelastushallinto 20090: 20091: 21. Pelastushallinnon toimintamenot (siirto- tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätä- 20092: määräraha 2 v) avun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä 20093: Momentille myönnetään nettomäärärahaa siihen varautumisesta. Määrärahaa saa käyttää 20094: 89 184 000 mk. myös kansainvälisen hätäavun antamiseksi ul- 20095: Määrärahasta saa käyttää maksullisen kou- komaille komennettujen henkilöiden palkkaa- 20096: lutustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden miseen. 20097: hintojen alentamiseen enintään 2 320 000 mk. 20098: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) 20099: 22. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 25 100 000 mk. 20100: Momentille myönnetään 7 200 000 mk. Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja 20101: Määrärahaa saa käyttää palo- ja pelastustoi- pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista 20102: mesta annetun lain (559/75) nojalla suoritetta- valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 20103: vien korvausten maksamiseen sekä kulutusme- (560/75) mukaisten valtionosuuksien maksami- 20104: noihin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä seen sekä väestönsuojelulain (438/58) 22 ja 20105: pelastuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja 25 §:n mukaisten korvausten ja avustusten mak- 20106: johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten samiseen kunnille, muille yhteisöille ja yksityi- 20107: korvaamisesta ilmailulaitokselle, metsäpalojen sille. 20108: 20109: 20110: 20111: 20112: 90. Rajavartiolaitos 20113: 20114: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) teiden ja kaluston hankintamenojen maksami- 20115: Momentille myönnetään 904 409 000 mk. seen sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteis- 20116: Määrärahaa saa käyttää myös arvoltaan töjen perusparannuksesta ja uudisrakentamises- 20117: enintään 5 000 000 mk olevien koneiden, lait- ta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, 20118: 64 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 20119: 20120: kun hankkeen kustannusarvio on alle 1 000 000 na 1997 vartiolaiva varusteineen, jonka hankin- 20121: mk. Määrärahaa saa käyttää myös keskiraskai- tahinta rajavartiolaitoksen osalta on enintään 20122: den he1ikoptereiden valvontajärjestelmien ajan- 40 000 000 mk. Valtuuden käytöstä saa aiheutua 20123: mukaistamiseen ja vaihteistojen peruskorjauk- rajavartiolaitokselle menoja vuonna 1997 20124: seen. Määrärahaa saa käyttää myös palvelus- 23 000 000 mk. 20125: suhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein mää- 20126: räytyvien vuokrien alentamiseen. 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 20127: Momentille myönnetään 10 440 000 mk. 20128: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomää- Määrärahaa saa käyttää sekä talonrakennus- 20129: räraha 3 v) että muista rakennushankkeista, joiden kustan- 20130: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. nusarvio on yli 1 000 000 mk, aiheutuvien 20131: Rajavartiolaitos oikeutetaan tilaamaan vuon- menojen maksamiseen. 20132: 20133: 20134: 20135: 97. Avustukset kunnille 20136: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin 34. Kuntien harkinnanvarainen avustus 20137: perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (ar- Momentille myönnetään 100 000 000 mk. 20138: viomääräraha) Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion- 20139: Momentille myönnetään 1 212 000 000 mk. osuuslain 18 §:n mukaisen harkinnanvaraisen 20140: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion- avustuksen maksamiseen kunnille. 20141: osuuslain mukaisen kuntien yleisen valtionosuu- 20142: den, kuntien verotuloihin perustuvien tasauksi- 20143: en ja siirtymätasauksien maksamiseen kunnille. 20144: 80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kun- 20145: 32. Kuntien yhdistymisavustukset (arviomää- nille (arviomääräraha) 20146: räraha) Momentille myönnetään 17 500 000 mk. 20147: Momentille myönnetään 27 300 000 mk. Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden 20148: Määrärahaa saa käyttää kuntien yhdisty- vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun 20149: misavustuksista annetun lain (89/94) 3 §:n lain mukaisten korkotukien ja lainojen maksa- 20150: mukaisten avustusten maksamiseen. miseen. 20151: 20152: 20153: 20154: 98. Alueiden kehittäminen 20155: 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien hank- 20156: (siirtomääräraha 3 v) keiden osuus on 53 800 000 mk ja sosiaalira- 20157: Momentille myönnetään 104 500 000 mk. hastosta rahoitettavien hankkeiden osuus 20158: 16 200 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös 20159: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- kaupunkipoliittisten ohjelmien toimeenpanoon. 20160: tun lain (1135/93) 6 §:n mukainen aluekehitys- 20161: raha. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n 20162: aluekehitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehi- 20163: tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kan- tysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin ( EU) (siir- 20164: sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val- tomääräraha 3 v) 20165: tion osalta sekä yhteisöaloitteita ja pilottihank- Momentille myönnetään 509 503 000 mk. 20166: keita toteuttavien hankkeiden kansallisten ra- Määrärahaa saa käyttää EU:n komission 20167: hoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. kanssa vuosille 1995-1999 hyväksyttyjä tavoit· 20168: Määrärahasta on varattu 70 000 000 mk EU :n teiden 6, 2 ja 5b koskevia ohjelmia sekä 20169: rakennerahastoista osarahoitettavien tavoiteoh- yhteisöaloitteita toteuttavien valtion omien ta· 20170: jelmien kansallista osarahoitusosuutta varten, muiden hankkeiden sekä ohjelmien toteuttami· 20171: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 26 65 20172: 20173: seen liittyvään tekniseen apuun EU:n aluekehi- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 20174: tysrahastosta maksettavana vuoden 1997 rahoi- nonalalla voidaan tehdä momenttiin kohdistu- 20175: tusosuutena. via yritystuen myöntämispäätöksiä siten, että 20176: Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan niistä aiheutuvat maksut vastaavat enintään v. 20177: aluekehitysrahaston ohjelmien toteuttamiseen 1997 sisäasiainministeriön niiden maksatuksiin 20178: tarvittavan enintään 50 henkilön palkkaamiseen osoittamaa siirtomäärärahaa. 20179: sekä matka- yms. menojen maksamiseen yhdes- 20180: sä muiden hallinnonalojen momenttien kanssa. 20181: 20182: 20183: 20184: 20185: 9 260778 20186: 66 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 20187: 20188: 20189: 20190: 20191: Pääluokka 27 20192: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 20193: 01. Puolustusministeriö 20194: 20195: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 74. (27.10.74) Uudisrakennukset ja peruskor- 20196: Momentille myönnetään 54 200 000 mk. jaukset (siirtomääräraha 3 v) 20197: Momentille myönnetään 244 000 000 mk. 20198: 20199: Käyttösuunnitelma: 20200: Kustannusarvio 20201: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään 20202: Rakennustyö ala m 1000 mk mk/m2 mk mk 20203: 1. Varastoalue, Hartola ..................... 7 880 20200 2 563 4400 000 8 000000 20204: 2. Korjaamo, Hattula ....................... 4 584 33 300 7 264 14 250 000 12 250 000 20205: 3. Kadettikoulun ruokalarakennuksen perus- 20206: korjaus, Helsinki. ........................ 2 521 17 200 6 823 5 000 000 9 000 000 20207: 4. Vanhan asuinrakennuksen (nro 5) perus- 20208: korjaus toimistotiloiksi, Kaarti, Helsinki .. 1 800 16 000 8 889 4000000 20209: 5. Lentokonehallin laajennus ja peruskorjaus, 20210: Jyväskylän mlk .......................... 3 494 13 000 3 721 5 000000 8 000 000 20211: 6. Kiitoradan korjaus, Kauhava ............ 11 500 9 500000 2000 000 20212: 7. Ruokala, Riihimäki ...................... 1 785 15 500 8 683 5 000 000 6 800000 20213: 8. Entisen teollisuusrakennuksen (nro 175) 20214: peruskorjaus, 1-vaihe, Riihimäki .......... 2000 14000 7 000 2000 000 20215: 9. Lentokonehalli, Siilinjärvi ................ 3 828 18 000 4702 8 500 000 9 500 000 20216: 10. Pienehköt työt ........................... 16 650 000 20217: 11. Alue- ja verkostorakentaminen ........... 41 050 000 20218: 12. Muut peruskorjaukset. ................... 77 600 000 20219: 13. Sotilasalueiden ja -laitteiden rakentaminen. 40 150 000 20220: 14. Suunnittelu ja tutkimus .................. 7 000000 20221: Yhteensä 244 000 000 20222: 20223: 20224: 87. (27.10.87) Kiinteistöjen osto ja pakkolunas- ta, kiinteistöjen ja rakennusten hankkimisesta 20225: tus (siirtomääräraha 2 v) sekä osakkeiden hankkimisesta asunto- ja kiin- 20226: Momentille myönnetään 12 000 000 mk. teistöosakeyhtiöistä aiheutuvien menojen mak- 20227: Määrärahaa saa käyttää hankintavaltuuksis- samiseen. 20228: 20229: 20230: 20231: 10. Puolustusvoimat 20232: 20233: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomää- lineistön ja laitesuojien hankkimisesta aiheutu- 20234: räraha 3 v) vien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa 20235: Momentille myönnetään 4 189 000 000 mk. käyttää 3 477 000 000 mk aikaisemmin myön- 20236: Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaa- netyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen 20237: lin sekä puolustusvoimien muun kaluston, vä- maksamiseen, 497 000 000 mk aikaisemmin 20238: EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 27 67 20239: 20240: myönnettyjen tilausvaltuuksien nojalla tehtyihin 548 000 000 mk), vuoden 2000 loppuun men- 20241: hankintasopimuksiin liittyvistä indeksien ja va- nessä enintään 1 778 000 000 mk (vuoden 2000 20242: luuttakurssien muutoksista aiheutuviin menoi- maksuosuus on 950 000 000 mk) ja vuoden 2001 20243: hin, 150 000 000 mk puolustushaarojen ja ase- loppuun mennessä enintään 2 700 000 000 mk 20244: lajien uusinta- ja täydennyshankintoihin sekä (vuoden 2001 maksuosuus on 922 000 000 mk). 20245: 15 000 000 mk ammuslaboratorion tuotanto- ja 20246: ylläpitomenoihin. Määrärahaa saa käyttää enin- 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto- 20247: tään 20 henkilötyövuotta vastaavan projekti- määräraha 2 v) 20248: henkilöstön palkkaamiseen. Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20249: Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvi- 5 073 700 000 mk. 20250: oissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien 20251: ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä tehtävien edellyttämään toimintaan, ulkomaa- 20252: sopimuksia, saa vuoden 1997 aikana tehdä laisille oppilaille annettavan sotilaskoulutuksen 20253: sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sito- menojen maksamiseen sekä kevytrakenteisten 20254: matta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, suojien ja varastojen rakentamisesta aiheutuvien 20255: että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen 20256: maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien kustannusarvio on alle 1 000 000 mk. Määrä- 20257: rahoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamää- rahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen 20258: riä. liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuok- 20259: Vuonna 1997 saa tehdä kotimaisen teollisuu- rien alentamiseen. Vuonna 1997 saa tehdä 20260: den tuotekehittelyn, tuotannon monipuolista- varustuksen käyttöä ja kunnossapitoa koskevia 20261: misen ja turvaamisen, tutkimustoiminnan ke- pitkäaikaisia sopimuksia määrärahan puitteissa 20262: hittämisen sekä vuosikymmenen lopulla aika- siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja 20263: vien hankintojen aloittamisen edellytysten luo- vuoden 1998 loppuun mennessä enintään 20264: mista varten (tutkimustoiminnan ja hankinta- 305 000 000 mk ja vuoden 1999 loppuun men- 20265: edellytysten luomisen tilausvaltuus) sopimuksia nessä enintään 365 000 000 mk. 20266: siten, että tilausvaltuudesta saa aiheutua valti- Sen johdosta, että vuoden 1996 talousarviossa 20267: olle menoja vuosina 1997-2001 enintään hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei 20268: 2 700 000 000 mk. Valtuuden käytöstä saa ai- kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopi- 20269: heutua valtiolle menoja vuoden 1997 loppuun muksia, saa vuoden 1997 aikana tehdä sopi- 20270: mennessä enintään 50 000 000 mk, vuoden 1998 muksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta 20271: loppuun mennessä enintään 280 000 000 mk olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että 20272: (vuoden 1998 maksuosuus on 230 000 000 mk), näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset mak- 20273: vuoden 1999 loppuun mennessä enintään sut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoi- 20274: 828 000 000 mk (vuoden 1999 maksuosuus on tussuunnitelmissa esitettyjä markkamääriä. 20275: 20276: 20277: 20278: 20279: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 20280: 20281: 21. YK·n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoimin- hoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- 20282: nan toimintamenot (arviomääräraha) ja hallintomenojen maksamiseen. 20283: Momentille myönnetään 66 700 000 mk. Määrärahalla pysyväisluonteisiin tehtäviin 20284: palkatun henkilöstön määrä saa olla enintään 20285: Määrärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoi- 20286: 19 henkilötyövuotta. Lukuun ei sisälly YK:n ja 20287: den palkkojen ja kansallisen päivärahan mak- ETYJ:n rauhanturvaamisoperaatioihin palkat- 20288: samiseen, valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, tava henkilöstö. 20289: ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden ku- Siinä tapauksessa, että Suomen hallitukselle 20290: lutusmenojen ja pohjoismaisten YK-kurssien esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lä- 20291: menojen maksamiseen sekä Libanonissa ja Ma- hettämisestä YK:n tai ETYJ:n rauhanturvaa- 20292: kedoniassa olevan suomalaisen rauhanturvajou- mistehtäviin ja Suomi päättää valvontajoukon 20293: kon, Bosnia-Hertsegovinassa olevan suomalai- asettamisesta, uuden valvontajoukon aiheutta- 20294: sen rakentajapataljoonan ja Kyproksella olevan miin menoihin saa käyttää tälle momentille 20295: Suomen osaston matkakustannusten, terveyden- myönnettyjä määrärahoja. 20296: 68 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 20297: 20298: 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteis- tilaisuuksista ja harjoituksista sekä ETY-järjes- 20299: työn menot (arviomääräraha) tön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toi- 20300: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. mien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista 20301: Määrärahaa saa käyttää kansainväliseen puo- hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen 20302: lustuspoliittiseen yhteistyöhön liittyvistä koko- maksamiseen. 20303: uksista, neuvotteluista, seminaareista, koulutus- 20304: 20305: 20306: 20307: 20308: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 20309: 20310: 40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden Määrärahaa saa käyttää maanpuolustusjär- 20311: tapaturmakorvaukset (arviomääräraha) jestöjen toiminnan tukemiseen. 20312: Momentille myönnetään 330 000 mk. 20313: Määrärahaa saa käyttää Lapuan pat- 20314: ruunatehtaalla vuonna 1976 sattuneesta onnet- 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 20315: tomuudesta aiheutuneiden tapaturmavakuutus- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20316: lain mukaisten korvausten maksamiseen. 170 000 mk. 20317: Määrärahaa saa käyttää suomalaisista val- 20318: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tuke- vontajoukoista aiheutuvien menojen laskutuk- 20319: minen sessa ja sotilasasiamiestoiminnan tilinpidossa 20320: Momentille myönnetään 5 500 000 mk. syntyviin kurssieroihin. 20321: EK 36/1996 vp - HE 10311996 vp - Pääluokka 28 69 20322: 20323: 20324: 20325: 20326: Pääluokka 28 20327: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 20328: 01. Valtiovarainministeriö 20329: 20330: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20331: Momentille myönnetään 113 000 000 mk. 20332: 20333: 20334: 20335: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20336: 20337: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20338: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20339: 17 620 000 mk. 20340: 20341: 20342: 20343: 20344: 05. Valtiokonttori 20345: 20346: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomää- 20347: Momentille myönnetään 185 000 000 mk. räraha) 20348: Momentille myönnetään 300 000 mk. 20349: 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha Määrärahaa saa käyttää valtion laina- ja 20350: takaussaatavien sekä perintöomaisuuden tur- 20351: 3 v) vaamisesta ja hoidosta sekä aiheettomasti mak- 20352: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. settujen etuuksien takaisin periruisestä ja valtion 20353: Määrärahaa saa käyttää kansallisen arvopa- takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien 20354: perikeskuksen osakkeiden merkitsemiseen. menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 20355: Valtiovarainministeriö tai valtiokonttori voi myös kiinteistön tai muun omaisuuden ostami- 20356: päättämillään ehdoilla antaa valtion puolesta seen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa, mil- 20357: . Suomen Arvopaperikeskus Oy:lle enintään 20 loin se on valtion laina-, takaus-, tms. saatavien 20358: milj. markan sitoumuksen sen vastuunkantoky- turvaamiseksi tarpeen, sekä valtiolle näin tulleen 20359: vyn turvaamiseksi. omaisuuden hoidosta aiheutuvien menojen mak- 20360: samiseen. 20361: 20362: 20363: 20364: 20365: 06. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset 20366: 20367: 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingon- Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- 20368: korvaukset (arviomääräraha) sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvi- 20369: Momentille myönnetään 200 500 000 mk. en menojen maksamiseen. 20370: 70 EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp 20371: 20372: Käyttösuunnitelma: mk Valtion virkamieslain (750/94) ja erora- 20373: ha-asetuksen (999/94, muut. 1350/94) 20374: Tapaturmavakuutuslain (608/48), am- nojalla maksettavat virkamiesten erora- 20375: mattitautilain (1343/88), valtion virka- hat, aikuiskoulutuslisät, toistuvat kor- 20376: miesten ta_P.aturmakorvauksesta anne- vaukset ja ammattikoulutusrahat...... 13 400 000 20377: tun lain ~449/90), työmarkkinatuesta Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun 20378: annetun lam (1542/93), sotilastapatur- järjestämisestä aiheutuvat menot virka- 20379: malain (1211/90) sekä tapaturmakor- ja työehtosopimusten nojalla sekä kan- 20380: vausjärjestelmään liittyvän muun lain- sanedustajana toimineen henkilön, edus- 20381: säädännön nojalla maksettavat tapatur- kunnan virkamiesten ja rauhanturvaa- 20382: makorvaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 500 000 mishenkilöstön vastaavaa etua koske- 20383: Liikennevakuutuslain (279/59) ja liiken- van lainsäädännön nojalla sekä asevel- 20384: nevakuutuslain perusteella korvattavas- vollisen kuoltua suoritettava taloudelli- 20385: ta kuntoutuksesta annetun lain (626/91) nen tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 000 000 20386: nojalla maksettavat liikennevakuutus- Valtion liikelaitoksille valtion liikelai- 20387: korvaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 100 000 tosten vahinkoturvajärjestelmästä anne- 20388: Eräistä oikeudenkäynneistä valtion pal- tun valtioneuvoston päätöksen (1422/91) 20389: veluksessa oleville aiheutuvien kustan- nojalla maksettavat korvaukset. . . . . . . . 3 000 000 20390: nusten korvaamisesta annetun lain 20391: (269/74) ja valtion virantoimituksesta Yhteensä 200 500 000 20392: tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden 20393: vahinkojen korvaamisesta annetun lain 20394: (794/80) nojalla maksettavat valtion 20395: henkilöstölle aiheutuvien eräiden kus- 20396: tannusten ja vahinkojen korvaukset . . . 500 000 20397: 20398: 20399: 20400: 20401: 07. Eläkkeet 20402: 20403: 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä keiden myöntämiseen voimassa olevien valtio- 20404: kuntoutustuet (arviomääräraha) neuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin 20405: Momentille myönnetään 12 692 800 000 mk. myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksa- 20406: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain miseen. 20407: (280/66) ja siihen liittyvän lainsäädännön mu- Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää yli- 20408: kaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden sekä kun- määräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotain- 20409: toutustukien ja niiden lisien maksamiseen. validien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtä- 20410: vissä toimiville toimihenkilöille sekä Kriminaa- 20411: Käyttösuunnitelma: mk lihuoltoyhdistyksen palveluksessa oleville niille 20412: Valtion palveluksen perusteella toimihenkilöille, joiden palkkaukseen myönne- 20413: myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet tään valtionapua noudattaen soveltuvin osin 20414: ja perhe-eläkkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 278 200 000 valtion eläkelain, valtion perhe-eläkelain ja 20415: Kunnan, seurakunnan ja yksityisen rintamaveteraanien varhaiseläkelain säännök- 20416: palveluksen perusteella myönnetyt 20417: eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläk- siä. Eläkkeestä vähennetään samasta palveluk- 20418: keet sekä valtionapulaitosten vastaa- sesta työntekijäin eläkelain nojalla myönnettävä 20419: vat eläkkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 129 400 000 eläke. 20420: Kansanedustajain eläkkeet ja perhe- Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion 20421: eläkkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 700 000 20422: Toisen korvauslain 7 §:n 2 momen- palveluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen 20423: tissa tarkoitetut eläkkeet........... 200 000 saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten 20424: Liikelaitosten ja liiketoimintaa har- eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä 20425: joittavien valtion virastojen ja laitos- myönnettävien perhe-eläkkeiden maksamiseen. 20426: ten eläkkeet, kuntoutustuet Ja perhe- 20427: eläkkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 300 000 Määrärahaa saa käyttää enintään 3 600 000 20428: mk ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun 20429: Yhteensä 12 692 800 000 valtioneuvoston päätöksen (75174) mukaisten 20430: taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sanomaleh- 20431: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) timieseläkkeistä annetun valtioneuvoston pää- 20432: Momentille myönnetään 121 850 000 mk. töksen (37/77) mukaisten sanomalehtimieseläk- 20433: Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk- keiden myöntämiseen kuitenkin siten, että enin- 20434: EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 28 71 20435: 20436: tään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaa- miseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien 20437: vina 35 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen 20438: ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. Lisäksi yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja 20439: määrärahasta saadaan käyttää enintään 50 000 Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäykses- 20440: mk eduskunnan kansliatoimikunnan myöntä- tä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun 20441: mien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myön- 20442: Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk- tämässä eläkkeessä. 20443: keiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen Maa- Edelleen määrärahaa saa käyttää korvausten 20444: talousseurojen Keskusliiton, sittemmin Maata- maksamiseen Nokia Telecommunications 20445: louskeskusten liiton, ja niiden jäsenjärjestöinä Oy:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua 20446: toimineiden maanviljelys- ja talousseurojen pää- Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketur- 20447: toimisesta palveluksesta asutuslainsäädännössä van säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, 20448: annetun toimivallan käyttämistä varten muo- joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan, 20449: dostetuissa toimielimissä. Edellytyksenä on li- 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen, 20450: säksi, että henkilöllä on tai olisi ollut oikeus 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan 20451: eläkkeeseen valtion varoista tai kunnallisesta Patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilös- 20452: eläkejärjestelmästä ns. lisäeläketurvan mukai- tön siirrosta näiden yhtiöiden palvelukseen. 20453: sesti ja että eläketurva muuten jäisi olennaisesti Korvausta maksetaan myös yrityskauppojen tai 20454: pienemmäksi siitä, mitä se olisi ollut, jos vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleen- 20455: asutustehtävissä palveltu aika olisi luettu elä- järjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä 20456: keajaksi mainittuja eläkkeitä varten. yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen 20457: Eläke myönnetään sen määräisenä, että se 1.1.1994 siirretyn henkilön työnantajalle. Val- 20458: yhdessä Valtiokonttorin tai Kuntien eläkeva- tiokonttori saa sopia vakuutusmatemaattisin 20459: kuutuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän perustein lasketusta eläkevastuiden kertasuori- 20460: eläkkeen kanssa on yhtä suuri kuin Valtiokont- tuksesta. 20461: torin tai Kuntien eläkevakuutuksen myöntämä 20462: eläke olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu Käyttösuunnitelma: mk 20463: aika olisi kokonaan luettu eläkeajaksi näitä Korvaus Kuntien eläkevakuutukselle .. 157 800 000 20464: eläkkeitä varten. Korvaus Nokia Telecommunications 20465: Oy:lle ................................ . 3 600 000 20466: Käyttösuunnitelma: mk Korvaus Vapo Oy:lle ................ . 5 300 000 20467: Korvaus Vammas Oy:lle ............. . 1 500 000 20468: Ennen myönnetyt ylimääräiset eläkkeet. 116 700 000 Korvaus Lapua Oy:lle ............... . 2 200 000 20469: Vuoden kuluessa myönnettävät taiteili- Muut korvaukset .................... . 700 000 20470: {~än~a. -~~~~~~~~~~i~~~~~l~~~~~~. ~~~~~~ 3 600 000 Yhteensä 171 100 000 20471: Vuoden kuluessa myönnettävät muut 20472: ylimääräiset eläkkeet ................. . 1 500 000 20473: Eduskunnan kansliatoimikunnan yli- 20474: määräiset eläkkeet (enintään) ........ . 50000 61. Korko valtion eläkerahastolle (arviomää- 20475: räraha) 20476: Yhteensä 121 850 000 Momentille myönnetään 40 000 000 mk. 20477: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkerahas- 20478: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) tosta annetussa laissa (1372/89, muut. 942/93 ja 20479: Momentille myönnetään 171 100 000 mk. 1234/95) säädetyn koron maksamiseen valtion 20480: Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa- keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoille. 20481: 20482: 20483: 20484: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto 20485: 20486: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20487: Momentille myönnetään 38 200 000 mk. 20488: 72 EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp 20489: 20490: 18. Verohallinto 20491: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Untokeskukselle maksettavien eräiden tieliiken- 20492: Momentille myönnetään nettomäärärahaa teen veroasioiden hoitoon liittyvien korvausten 20493: 1 530 000 000 mk. maksamiseen. 20494: Määrärahaa saa käyttää myös ajoneuvohal- 20495: 20496: 20497: 20498: 20499: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 20500: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomäärä- määrärahaa saa käyttää ennen lopullisen tasoi- 20501: raha) tuksen vahvistamista myös lisäennakon myön- 20502: Momentille myönnetään 729 000 000 mk. tämiseen varainhoitovuotta edeltäneiden vuo- 20503: Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskun- sien menoihin. 20504: nan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenan- 20505: maan itsehallintolain (1144/91) mukaista tasoi- 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahve- 20506: tustaja tasoitusmäärää koskevien ennakkomak- nanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 20507: sujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain mukaan Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 20508: suoritetaan jälkikäteen, saattavat tällöin vielä Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton 20509: vahvistamattomien tasoitusten määrät nousta palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 20510: ennakkomaksuja suuremmiksi. Tämänjohdosta 20511: 20512: 20513: 20514: 20515: 40. Tullilaitos 20516: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- limiesten koulutukseen tarkoitettuun rahastoon 20517: ha 2 v) sekä koulutusyhteistyöhön ja siitä aiheutuviin 20518: Momentille myönnetään nettomäärärahaa menoihin Venäjän ja Baltian maiden kanssa. 20519: 462 300 000 mk. 20520: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 20521: 66. Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- Momentille myönnetään 27 500 000 mk. 20522: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö Venäjän Määrärahaa saa käyttää suurten lastiyksiköi- 20523: ja Baltian maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v) den läpivalaisulaitteen hankintaan sekä siihen 20524: Momentille myönnetään 220 000 mk. liittyvään talonrakentamiseen. Hankkeen kus- 20525: Määrärahaa saa käyttää Brysselissä sijaitse- tannusarvio on 90 000 000 mk ja rakennuksen 20526: van tulliyhteistyöneuvoston kehitysmaiden tul- hyötyala l 200 m 2 . 20527: 20528: 20529: 20530: 20531: 52. Tilastokeskus 20532: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20533: Momentille myönnetään 170 300 000 mk. 20534: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 28 73 20535: 20536: 64. Valtion kiinteistölaitos 20537: Valtion kiinteistövarallisuuden käytön ja tuo- % 20538: ton turvaamista ja tehostamista varten valtio- - hallintokiinteistöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 20539: varainministeriön hallinnonalalla on valtion - opetus- ja korkeakoulukiinteistöt . . 35 20540: kiinteistölaitos. Kiinteistölaitoksen tehtävänä - tutkimuskiinteistöt................. 15 20541: - muu käyttöomaisuus . . . . . . . . . . . . . . 5 20542: on huolehtia hallinnassaan olevan kiinteistöva- - vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 20543: rallisuuden käytöstä, ylläpidosta ja kehittämi- 20544: sestä sekä kiinteistövarallisuuden hankkimisesta 20545: ja luovuttamisesta sekä alan asiantuntijatehtä- Vuonna 1997 vuokrattava kiinteistökanta 20546: vistä. Kiinteistölaitoksen toiminta-ajatuksena vähenee oppilaitosten kunnallistamisen vuoksi 20547: on vuokrata toimitilaa ensisijaisesti valtion noin 7 prosentilla ja on keskimäärin 4 430 000 20548: toimintayksiköille ja muutoinkin hallita kiin- huoneistoneliömetriä. 20549: teistöomaisuutta siten, että toiminta on kannat- Kiinteistölaitoksen keräämistä vuokrista noin 20550: tavaa ja antaa tuottoa kiinteistöomaisuuteen 94 prosenttia tulee budjettitalouden piirissä 20551: sitoutuneelle pääomalle. olevilta valtion virastoilta ja laitoksilta. Yliopis- 20552: Kiinteistölaitoksen hallinnassa oli vuonna tot ja korkeakoulut ovat suurin asiakasryhmä. 20553: 1996 vuokrattavaa kiinteistökantaa yhteensä Niiden maksamat vuokrat muodostivat noin 35 20554: 4 760 000 huoneistoneliömetriä. Toimitilat ja- prosenttia budjettitalouden sisäisistä toimitila- 20555: kautuivat tasearvon mukaan laskettuna eri vuokrista. 20556: käyttötarkoituksiin seuraavasti: 20557: 20558: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 20559: Momentille myönnetään 155 000 000 mk. 20560: 20561: Käyttösuunnitelma: 20562: Kustannusarvio 20563: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään 20564: Hanke ala m 1000 mk mklm2 mk mk 20565: 1. Valtiontalo Fredrikinkatu 21, Merimie- 20566: henkatu 11-13, Helsinki 20567: - virastotilat ....................... . 6 500 60000 9 23I 33 962 000 26 038 000 20568: 2. Turun oikeustalo .................... . 10490 73 000 6 959 37 700 000 35 300 000 20569: 3. Virastotalo, Kirkkokatu 4, Helsinki .. . 8100 83 000 10247 22 500000 10 000 000 20570: 4. VTT:n sähkötalo 2, Espoo ........... . 3 700 87 000 23 514 73 000000 14 000 000 20571: 5. VTT:n bio- ja elintarviketekniikan la- 20572: boratorion laajennus, Espoo ......... . I 825 I8 200 9 973 8 000 000 20573: 6. Keski-Suomen ympäristökeskuksen la- 20574: boratorio, Jyväskylä ................. . 900 10 500 II 667 4000000 20575: 7. Jämsän virastotalon laajennus ........ . I 500 13 000 8 667 4000000 20576: 8. Pelkolan/Imatran tulli- ja raja-asema .. I 320 13 500 10227 7 840000 5 660000 20577: 9. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, labo- 20578: ratoriorakennus, Helsinki ............ . I600 22000 13 750 4 253 000 17 747 000 20579: 10. Maatalouden tutkimuskeskus, rationaa- 20580: lisen hoidon navetta, laajennus ja pe- 20581: rusparannus, Jokioinen .............. . 3 100 14000 4516 7000000 7 000 000 20582: 11. Lääkelaitos, Helsinki ................. . 1600 15 000 9 375 10 000 000 5 000 000 20583: 12. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan Jokinie- 20584: men keskusyksikön toimitilat 20585: - vaihe 2 ........................... . I248 I8 300 I4 663 I2 086 000 6 214 000 20586: - vaiheen 2B suunnittelu ........... . 300 000 20587: 13. Sisäasiainministeriön väestönsuojan 20588: suunnittelu, Helsinki ................. . I 000 000 3 000000 20589: 14. Vaasan poliisitalon suunnittelu ....... . 2000000 20590: 15. Suunnittelu ja muut hankemenot ..... . 6 741 000 20591: Yhteensä I55 000 000 20592: 20593: 20594: 10 260778 20595: 74 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 20596: 20597: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) Vuonna 1997 saa tehdä käynnissä oleviin 20598: Momentille myönnetään 350 000 000 mk. töihin liittyviä sitoumuksia siten, että niistä 20599: Määrärahaa saa käyttää valtion kiinteistölai- aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina 20600: toksen hallinnassa olevien kiinteistöjen, raken- enintään 220 000 000 mk. 20601: nusten ja huonetilojen investointiluonteisista 20602: korjauksista, pienistä lisärakennustöistä sekä 20603: valtiovarainministeriön erikseen määräämistä 87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank- 20604: korjaustöistä aiheutuvien menojen maksami- kiminen (siirtomääräraha 3 v) 20605: seen. Määrärahaa saa käyttää myös maankäyt- Momentille myönnetään 210 000 000 mk. 20606: tösuunnitelmista, muusta suunnittelusta ja näi- Määrärahaa saa käyttää valtion omistukseen 20607: hin liittyvästä tutkimuksesta aiheutuvien meno- hankiitavien kiinteistöjen ja huoneisto-osakkei- 20608: jen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyt- den hankintamenojen ja hankintoihin liittyvien 20609: tää myös eläinlääkinnällisten rajatarkas- lisä- ja muutostyömenojen sekä rakennustöiden 20610: tusasemien rakentamisesta ja laitehankinnoista valvonta- ja muiden liitännäismenojen maksa- 20611: aiheutuvien menojen maksamiseen. miseen. 20612: 20613: 20614: 20615: 70. Hallinnon kehittämiskeskus 20616: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim- 20617: Hallinnon kehittämiskeskus tuottaa julkisen mät kohteet 20618: hallinnon erityisasiantuntemukseen perustuvaa Hallinnon kehittämiskeskuksen investoinneis- 20619: koulutusta, konsultointi- ja muita kehittämis- ta saa aiheutua menoja vuonna 1997 enintään 20620: palveluja. Kehittämiskeskus tukee toiminnal- 2 000 000 mk. Lisäksi Hallinnon kehittämiskes- 20621: laan julkisen hallinnon keskeisten uudistus- ja kus saa tehdä vuonna 1997 investointeja kos- 20622: kehittämistavoitteiden toteuttamista. Palvelutoi- kevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja seu- 20623: minnan painopistealueita ovat erityisesti valtio- raavina vuosina enintään 2 000 000 mk. 20624: yhteisön johtamisen sekä strategisen talous- ja 3. Lainanotto 20625: henkilöstöjohtamisen kehittäminen. Painopis- Hallinnon kehittämiskeskus oikeutetaan ot- 20626: teenä on myös tuottaa palveluja, joiden avulla tamaan valtion liikelaitoksista annetun lain 20627: voidaan lisätä Suomen vaikuttamista ja toimin- (627/87) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa 20628: takykyä EU :ssa. enintään 5 000 000 mk. 20629: 20630: 20631: 20632: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät hallinnon tukitoimenpiteet 20633: .02. Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon 20634: koskevat päätökset (arviomääräraha) kehittämisen edellyttämien tutkimusten, selvi- 20635: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. tysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen 20636: Määrärahaa saa käyttää välttämättömän li- tuottamis- ja hankintamenojen sekä kehittämis- 20637: sähenkilökunnan palkkausten maksamiseen sel- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien ulkomaan- 20638: laisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätarve matkamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa 20639: ei ole ollut tiedossa varsinaista talousarvioesi- käyttää myös hallinnon kehittämishankkeisiin 20640: tystä laadittaessa, sekä valtiovarainministeriön lähialueille, OECD:nlähialueiden hallinnon ke- 20641: tekemistä virkasuhteen ehtoja koskevista pää- hittämishankkeisiin sekä ED-yhteistyöhön hal- 20642: töksistä aiheutuvien menojen maksamiseen. linnon kehittämisessä. 20643: Määrärahaa saa käyttää noin 10 henkilötyö- 20644: vuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaami- 20645: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomää- seen määräaikaisiin tehtäviin. 20646: räraha 3 v) 20647: Momentille myönnetään 13 000 000 mk. 20648: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 28 75 20649: 20650: 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siir- välisten työelämän suhteiden edistämistä tar- 20651: tomääräraha 3 v) koittavaan tutkimukseen, koulutukseen ja tie- 20652: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. dotukseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 20653: Määrärahaa saa käyttää hallinnon rationali- viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön 20654: soinnin yhteydessä tarvittavista henkilöstön uu- palkkaamiseen määräaikaisiin työsopimussuh- 20655: delleensijoittamisen tukitoimista aiheutuviin me- teisiin tällä määrärahalla rahoitettavia tutki- 20656: noihin. musprojekteja varten. 20657: 20658: 22. Integraatiovalmennus ja EU-puheenjohta- 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi- 20659: juuteen valmistautuminen (siirtomääräraha 3 v) minta (siirtomääräraha 2 v) 20660: Momentille myönnetään 25 500 000 mk. 20661: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain 20662: Määrärahaa saa käyttää henkilöstön integ- (280/66) mukaisten kuntoutuksesta aiheutuvien 20663: raatiovalmennukseen mm. ulkomailla tapahtu- muiden etuuksien kuin kuntoutustukien mak- 20664: vaan harjoitteluun ja koulutukseen. Määrära- samiseen sekä Valtiokonttorin varhaiskuntou- 20665: haa saa käyttää integraatiovalmennuksen ke- tuksesta antamien ohjeiden mukaiseen toimin- 20666: hittämiseen, palvelujen hankkimiseen, kehittä- taan sekä kuntoutustoiminnan tutkimuksesta, 20667: mis- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien ulko- kehittämisestä ja koulutuksesta aiheutuviin me- 20668: maanmatkamenojen maksamiseen sekä valmen- noihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta 20669: nuksen seurantaan. Määrärahaa saa käyttää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän 20670: European Institute of Publie Administrationin palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 20671: kanssa tehdystä yhteistyösopimuksesta aiheutu- 20672: vien velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomäärä- 20673: saa käyttää Suomelle vuonna 1999 tulevan raha 2 v) 20674: Euroopan unionin puheenjohtajuuden aiheut- Momentille myönnetään 34 240 000 mk. 20675: tamasta henkilöstön lisävalmennustarpeesta se- Määrärahaa saa käyttää lakkautuspalkkalain 20676: kä muusta ED-yhteistyöstä henkilöstön kehit- (182/31, muut. 904/48) mukaisten lakkautus- 20677: tämisessä aiheutuvien menojen maksamiseen. palkkojen maksamiseen. 20678: Määrärahaa saa käyttää myös euroharjoitteli- Määrärahaa saa käyttää myös ennen vuotta 20679: joiden palkkausmenojen maksamiseen, enintään 1992 päätetyn viraston toiselle paikkakunnalle 20680: kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henki- siirron johdosta työpaikan järjestämiseen hen- 20681: löstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin teh- kilölle, joka ei ole voinut siirtyä viraston uudelle 20682: täviin ED-puheenjohtajuuteen valmistautumi- sijaintipaikkakunnalle. 20683: sen ja valmennustoiminnan johdosta sekä tästä 20684: aiheutuvien ulkomaanmatkamenojen maksami- Käyttösuunnitelma: mk 20685: seen. 20686: Lakkautuspalkat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 000 000 20687: Henkilöstöjätjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 000 20688: 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 20689: 3 v) Yhteensä 34 240 000 20690: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 20691: Määrärahaa saa käyttää työsuojelurahastoa 60. Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta 20692: vastaavan järjestelyn (laki työsuojelurahastosta johtuvista menoista (arviomääräraha) 20693: 407/79) toteuttamiseksi valtionhallinnossa työ- Momentille myönnetään 4 300 000 mk. 20694: suojelututkimukseen, työsuojelukoulutukseen, Määrärahaa saa käyttää koulutus- ja erora- 20695: työsuojelutietojen keräämiseen ja työsuojelua hastosta annetun lain (537/90) 4 §:n 2 momentin 20696: koskevaan tiedottamiseen sekä valtiotyönanta- mukaisen valtion maksun maksamiseen koulu- 20697: jan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön tus- ja erorahastolle. 20698: 76 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 20699: 20700: 81. Eräät hallinnonaJoittain jakamattomat menot 20701: 20702: 01. Euroopan unionin kansallisten asiantunti- 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, 20703: joiden palkkaukset (arviomääräraha) joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty 20704: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. määrärahaa (arviomääräraha) 20705: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin Momentille myönnetään 100 000 mk. 20706: toimielimissä toimivien suomalaisten kansallis- 20707: Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai 20708: ten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturva- 20709: asetukseen perustuvien menojen maksamiseen, 20710: kustannusten maksamiseen. Määrärahalla saa 20711: joita varten talousarvioon ei ole erikseen myön- 20712: palkata enintään 25 henkilötyövuotta vastaava 20713: netty määrärahaa. 20714: määrä henkilöstöä määräaikaisiin kansallisten 20715: asiantuntijoiden tehtäviin. 20716: 20717: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan 20718: 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet 20719: kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 20720: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. Momentille myönnetään 1 000 000 mk. 20721: Määrärahaa saa käyttää vuoden 1995 talo- Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä 20722: usarvion tulomomenteille nettobudjetoitujen vi- arvaamattomista tarpeista aiheutuvien välttä- 20723: rastojen maksullisen toiminnan kehittämiseen mättömien menojen maksamiseen, joita varten 20724: sekä kone- ja laitehankintoihin. talousarviossa ei ole määrärahaa. 20725: 20726: 20727: 20728: 82. Postipankki Oy 20729: 20730: 43. Luottotappiokorvaus Postipankki Oy.·lle Määrärahaa saa käyttää myös Postipankki 20731: (arviomääräraha) Oy:n investointirahastosta annetun lain 13 §:n 20732: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. mukaisten valtion investointirahastosta rahas- 20733: Määrärahaa saa käyttää Postipankki Oy:n ton vastuulla myönnetyistä lainoista aiheutu- 20734: investointirahastosta ilman turvaavaa vakuutta neiden luottotappioiden korvaamiseen ja tällai- 20735: myönnettyjen lainojen luottotappioiden korvaa- sia luottotappioita koskevien ennakkokorvaus- 20736: miseen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. ten maksamiseen. 20737: 20738: 20739: 20740: 20741: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt 20742: 20743: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ym- Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ym- 20744: päristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomäärära- päristörahoitusyhtiön peruspääoman korotuk- 20745: ha) sen vuonna 1997 suoritettavan toisen osuuden 20746: Momentille myönnetään 6 500 000 mk. maksamiseen. 20747: 20748: 20749: 20750: 20751: 85. Sitoumusten lunastaminen 20752: 20753: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annet- 1982-1986 annettujen sitoumusten lunastami- 20754: tujen sitoumusten lunastaminen (arviomäärära- seen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustan- 20755: ha) nusten maksamiseen. Määrärahaa saa myös 20756: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. käyttää vuoden 1986 jälkeen annettujen si- 20757: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisille ra- toumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien 20758: hoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina valuuttakurssitappioiden maksamiseen. 20759: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 28 77 20760: 20761: 86. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto 20762: 20763: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toi- Määrärahaa saa käyttää Suomen itsenäisyy- 20764: minnan rahoittaminen den juhlarahaston tutkimus- ja koulutustoimin- 20765: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. nan rahoittamiseen. 20766: 20767: 20768: 20769: 20770: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen 20771: 20772: 61. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen muksia. Kunkin muun kuin Suomen rahan 20773: ja takausten hoitomenoihin (siirtomääräraha 3 v) määräisen lainan ja pääomasijoituksen arvo 20774: Momentille myönnetään 800 000 000 mk. lasketaan takausta annettaessa sovellettavan 20775: Määrärahaa saa käyttää valtion vakuusra- Suomen Pankin keskikurssin mukaan. Takauk- 20776: hastosta annetun lain (379/92) 15 §:n 2 momen- sia, takuita ja muita tässä ja edellisessä kappa- 20777: tin mukaisesti valtion vakuusrahaston ottamien leessa tarkoitettuja sitoumuksia saa antaa siten, 20778: lainojen ja niiden korkojen ja lainoista makset- että niiden yhteenlaskettu pääomamäärä yhdes- 20779: tavien muiden menojen suorittamiseen sekä sä vuosina 1993-96 annettujen sitoumusten 20780: rahaston takausvelvoitteiden täyttämiseen. kanssa on enintään 35 000 000 000 mk tai 20781: yhdessä vuosien 1993-96 momentilta 28.87.89 20782: ja vuoden 1993 ensimmäisen lisätalousarvion 20783: 89. Pankkitoiminnan tukeminen (siirtomäärä- 20784: momentilta 28.87.51 myönnetyn muun tuen 20785: raha 3 v) 20786: kanssa pääomamäärältään enintään 20787: Momentille ei myönnetä määrärahaa. 20788: 60 000 000 000 mk. 20789: Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan ta- 20790: Tukitoimiin asetetaan sekä tukea saavaa 20791: lousarvioissa pankkitoiminnan tukemiseen osoi- 20792: tetun momentin määrärahalla hankittuja talle- vakuusrahastoa että tuettavan pankin toimintaa 20793: ja hallintoa koskevia ehtoja. Tukitoimista päät- 20794: tuspankin osakkeita. 20795: tää valtioneuvosto. Valtioneuvosto voi määrää- 20796: Valtioneuvosto oikeutetaan määräämillään 20797: missään rajoissa antaa yksittäisten tukipäätös- 20798: ehdoilla antamaan vuonna 1997 vastavakuuksia 20799: ten tekemisen ja päätösten tarkemmista ehdois- 20800: vaatimatta: 20801: 1) valtion omavelkaisia takauksia liikepank- ta päättämisen valtiovarainministeriön tehtä- 20802: kien ja Postipankki Oy:n vakuusrahaston, sääs- väksi. 20803: töpankkien vakuusrahaston ja osuuspankkien Edellä tarkoitetuilla ehdoilla on niistä päät- 20804: vakuusrahaston ottamien koti- ja ulkomaisten tävän valtioneuvoston tai valtiovarainministe- 20805: lainojen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämi- riön pyrittävä siihen, että 20806: sen vakuudeksi; 1) pääomatuki on vastikkeellista valtioneu- 20807: 2) valtion omavelkaisia takauksia ja takuita voston määräämällä tavalla; 20808: talletuspankkien oman pääoman ehtoisen va- 2) valtiontaloudelle aiheutuva rasitus muo- 20809: rainhankinnan ja muiden sovittujen ehtojen dostuu niin vähäiseksi kuin se tehtävän toteut- 20810: täyttämisen vakuudeksi; sekä tamisen kannalta on mahdollista; 20811: 3) valtion omavelkaisia takauksia ja takuita 3) tuki haittaa mahdollisimman vähän kil- 20812: valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/92) pailua yritysten välillä ja rahoitustoiminnassa 20813: 1 §:n 4 momentissa tarkoitettujen yhtiöiden eikä vääristä kiinteistö- ja pääomamarkkinoi- 20814: koti- ja ulkomaisten lainojen, muiden sitoumus- den toimintaa; 20815: ten ja sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudek- 4) osinkoa pankin osakepääomalle, voitto- 20816: si. osuutta kantarahasto-osuuksille tai korkoa li- 20817: Samalla valtioneuvosto oikeutetaan luopu- säosuusmaksuille, muille osuusmaksuille ja si- 20818: maan vuonna 1997 takauksiin ja takuisiin joitusosuuksille saa jakaa vain, jos pankin 20819: liittyvistä takautumisoikeuksista. Lisäksi valtio- voitonjakokelpoiset varat siihen riittävät valtion 20820: neuvosto oikeutetaan määräämillään ehdoilla ja valtion vakuusrahaston pääomatodistuksille 20821: antamaan vuonna 1997 talletuspankkien liik- sekä muille valtion takaamille oman pääoman 20822: keeseen laskemia pääomatodistuksia ja vastuu- ehtoisille varoille suoritettavan täyden koron- 20823: debentuurilainoja koskevia takaisinostositou- maksun jälkeen; ja että 20824: 78 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 20825: 20826: 5) velkaantuneiden kotitalouksien ja yritysten Tuki voidaan antaa vain ehdolla, että tuen 20827: asemaa helpotetaan niiden niin toivoessa nou- vastaanottaja ja asianomainen pankki sitoutu- 20828: dattaen yrityssaneerauksesta ja yksityisten hen- vat hyväksymään tuen saavaan pankkiin koh- 20829: kilöiden velkajärjestelyistä annettujen lakien distuvan tuen myöntäjän, Rahoitustarkastuksen 20830: (47/93 ja 57/93) periaatteita vakuuksien myyn- tai valtiovarainministeriön vaatiman ja tarkem- 20831: tikielloista ja velkapääoman rajoittamisesta se- min määrittelemän erityistarkastuksen, josta 20832: kä muista velallisen asemaa vahvistavista jär- laadittava kertomus on toimitettava valtiova- 20833: jestelyistä. rainministeriölle ja Rahoitustarkastukselle. 20834: 20835: 20836: 20837: 89. Euroopan investointipankki (EU) 20838: 68. Suomen maksuosuus Euroopan investoin- suoritettavien viidennen ja kuudennen osuuksi- 20839: tipankin pääomasta ( EU) (arviomääräraha) en maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös 20840: Momentille myönnetään 268 550 000 mk. vararahaston ja muiden liittymissopimuksen 20841: Määrärahaa saa käyttää Euroopan investoin- pöytäkirjan 7 artiklassa tarkoitettujen lisärahas- 20842: tipankin pääoman Suomen vuonna 1997 suo- tojen ja rahastoihin verrattavien varausten jär- 20843: ritettavan viidennen osuuden maksamiseen sekä jestelyjen Suomen vuonna 1997 suoritettavan 20844: pääoman korotuksen Suomen vuonna 1997 viidennen osuuden maksamiseen. 20845: 20846: 20847: 20848: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) 20849: 66. Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut 67. Bruttokansantuloon perustuvat maksut Eu- 20850: Euroopan unionille ( EU) (arviomääräraha) roopan unionille ( EU) (arviomääräraha) 20851: Momentille myönnetään 2 924 000 000 mk. Momentille myönnetään 2 877 000 000 mk. 20852: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille 20853: suoritettavan arvonlisäveropohjaan perustuvan suoritettavien bruttokansantuloon perustuvien 20854: Suomen maksuosuuden maksamiseen. Suomen maksuosuuksien maksamiseen. 20855: 20856: 20857: 20858: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot 20859: Valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjeste- seen arvonlisäverovelvollisten valtion virastojen 20860: lyjä, joiden toteuttamisen edellytyksenä on luo- ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin 20861: puminen valtion määräysvallasta, määräenem- sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 20862: mistövallasta tai määrävähemmistön hallinnas- 20863: ta Medivire Työterveyspalvelut Oy:ssä. Valtio- 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä 20864: neuvosto voi myös hyväksyä omistusjärjestelyjä, aiheutuvat arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 20865: jotka edellyttävät määräenemmistövallasta luo- Momentille myönnetään 100 000 000 mk. 20866: pumista Oy Edita Ab:ssä. Määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhön 20867: ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustamiseen 20868: 21. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen 20869: (siirtomääräraha 2 v) ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen mak- 20870: Momentille myönnetään 2 050 000 mk. samiseen. 20871: 20872: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 61. Verosta vapautuksen johdosta takaisin 20873: Momentille myönnetään 3 500 000 000 mk. maksetut verot (arviomääräraha) 20874: Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erik- Momentille myönnetään 22 000 000 mk. 20875: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 28 79 20876: 20877: Määrärahaa saa käyttää veron takaisin mak- 95. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistö- 20878: samiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen menojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 20879: on sosiaalisista tai muista veronhuojennussään- Momentille myönnetään 4 400 000 mk. 20880: nöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittä- 20881: syistä valtiovarainministeriön, verohallituksen miskeskuksen käytössä olevien Munkkiniemen 20882: tai tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu ja Keilaniemen kiinteistöjen vuokramenojen 20883: saamaan takaisin jo maksetun veron. korvaamiseen. 20884: 80 EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp 20885: 20886: 20887: 20888: 20889: Pääluokka 29 20890: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 20891: 01. Opetusministeriö 20892: 20893: 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja ten, josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien 20894: kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) ~ankkeiden osuus. on 2 ~ 570 000 mk ja sosiaa- 20895: Momentille myönnetään 19 500 000 mk. lirahastosta rahottettavten hankkeiden osuus 20896: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön 42 730 000 mk. 20897: hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kun- L~säksi m~ärärll:haa saa käyttää EU:n hyväk- 20898: nossapidosta ja vuokrista aiheutuvien menojen symten tutkimus- Ja koulutushankkeiden rahoi- 20899: maksamiseen. tusta varten. 20900: 20901: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26. Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset 20902: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 20 700 000 mk. 20903: 88 922 000 mk. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslain 20904: Opetusministeriön neljän osastopäällikön vir- (404/61) ja oikeudesta valokuvaan annetun lain 20905: kojen nimet muutetaan ylijohtajaksi sekä neljän (405/61) mukaisten menojen, valokopiointitut- 20906: apulaisosastopäällikön ja kolmen korkeakoulu- kimusmenojen ja kopiointia ja nauhoitusta 20907: neuvos, apulaisosastopäällikkönä -nimisten vir- koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan meno- 20908: kojen nimet muutetaan johtajaksi. jen maksamiseen. 20909: 20910: 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomää- 50. Eräät avustukset 20911: räraha 3 v) Momentille myönnetään 2 935 000 mk. 20912: Momentille myönnetään 79 600 000 mk. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands 20913: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain 20914: hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnitte- (902/85) mukaisten avustusten ja käyttösuunni- 20915: lu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin telmassa yksilöityjen muiden avustusten mak- 20916: liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri samiseen. 20917: hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien 20918: toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk 20919: Määrärahaa saa käyttää myös oppisopimus- Svenska Finlands folkting -toiminnan 20920: kouluttajien koulutukseen sekä neljää henkilö- valtionapu, mistä 411 000 mk utbild- 20921: ningsdelegationin sekä muihin toiminta- 20922: työvuotta vastaavan henkilöstön palkkausme- ja toimistomenoihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 870 000 20923: nojen maksamiseen. Paasikivi-Seura . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 000 20924: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoi- 20925: hitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- to . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 000 20926: teohjelmia toteuttavien hankkeiden, pilottihank- Luovutetun alueen hautausmaiden kun- 20927: nostaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 000 20928: keiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkei- Vih:ne sodiss!l _kaatuneiden etsintä ja 20929: den kansallisten rahoitusosuuksien maksami- mmston vaahmmen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 000 20930: seen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 20931: 64 300 000 mk kansallisia rahoitusosuuksia var- Yhteensä 2 935 000 20932: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 29 81 20933: 20934: 05. Kirkollisasiat 20935: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toiminta- nusavustuksiin edellyttäen, että evanke1is-1ute- 20936: menot (siirtomääräraha 2 v) rilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaa- 20937: Momentille myönnetään 9 232 000 mk. vat osuudet. 20938: 20939: 50. (29.02.50 ja 05.50) Eräät avustukset Käyttösuunnitelma: mk 20940: Momentille myönnetään 1 840 000 mk. Eräät avustukset ortodoksisen kirkko- 20941: Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- kunnan seurakunnille ja laitoksille ... . 440 000 20942: sa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suo- Avustus Suomen Merimieskirkolle ... . 1 400 000 20943: men Merimieskirkolle myönnettävästä avustuk- Yhteensä 1 840 000 20944: sesta saa käyttää enintään 900 000 mk Antwer- 20945: penin ja Hampurin merimieskirkkojen raken- 20946: 20947: 20948: 20949: 20950: 07. Opetushallitus 20951: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mk avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi 20952: Momentille myönnetään nettomäärärahaa saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista var- 20953: 100 129 000 mk. ten. 20954: Määrärahasta käytetään 11 800 000 mk op- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 20955: pimateriaalin kehittämiseen ja vähälevikkisen symien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- 20956: oppimateriaalin tuottamiseen, mistä 1 300 000 tusta varten. 20957: 20958: 20959: 20960: 20961: 08. Kansainvälinen yhteistyö 20962: 20963: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirto- 20964: Momentille myönnetään 6 320 000 mk. määräraha 2 v) 20965: Henkilöstön määrä saa olla enintään 47 Momentille myönnetään 44 200 000 mk. 20966: henkilötyövuotta. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka 20967: aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten jär- 20968: jestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuu- 20969: 21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen riyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaih- 20970: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) to-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta 20971: Momentille myönnetään nettomäärärahaa saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kult- 20972: 28 172 000 mk. tuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palk- 20973: Määrärahasta käytetään 13 650 000 mk opis- kaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avus- 20974: kelija-, harjoittelija-, tutkija- ja asiantuntijavaih- tuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, 20975: toon myönnettävien avustusten maksamiseen. jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaih- 20976: toa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi teke- 20977: Määrärahasta saa käyttää enintään 1 000 000 mistä ulkomailla. Määrärahaa saa lisäksi käyt- 20978: mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. tää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen 20979: enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavasti. 20980: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi- 20981: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50. Eräät avustukset 20982: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 28 500 000 mk. 20983: 3 735 000 mk. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- 20984: 20985: 11 260778 20986: 82 EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp 20987: 20988: sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvi- 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille 20989: en avustusten maksamiseen. (arviomääräraha) 20990: Momentille myönnetään 14 438 000 mk. 20991: Käyttösuunnitelma: mk 20992: Kulttuuri-instituutit................... 16 600 000 Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden 20993: Kansainväliseen levitykseen tarkoitettu- hallitustenvälisten monenkeskisen sivistykselli- 20994: jen julkaisujen tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1 500 000 sen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsen- 20995: Eräiden ulkomaanyhdistysten toimin- maksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. 20996: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 400 000 20997: Yhteensä 28 500 000 20998: 20999: 21000: 21001: 21002: 10. Yliopistot 21003: 21004: 21. (29.10.21, osa) Yliopistojen toimintamenot Käyttösuunnitelma: mk 21005: (siirtomääräraha 2 v) 1. Opiskelijoiden harjoittelu. . . . . . . . . . . 44 350 000 21006: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoi- 21007: 5 005 000 000 mk. minta.............................. 32 400 000 21008: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 3. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja 21009: tietoliikenneyhteydet................ 41 500 000 21010: symien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- 4. EU:n kansalliset rahoitusosuudet... 61 700 000 21011: tusta varten. 5. Työllistymispalvelu ja -selvitystoimin- 21012: Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perus- ta.................................. 33 000 000 21013: tuvat opetusministeriön päätöksiin korkeakou- 6. Korvaus Helsingin yliopistolle. . . . . . 9 000 000 21014: lujen eräistä suoritteista perittävistä maksuista Yhteensä 221 950 000 21015: (81/93), kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä 21016: maksuista (82/93) sekä avoimesta korkeakou- Määrärahaa saa käyttää enintään 565 hen- 21017: luopetuksesta korkeakouluissa perittävistä mak- kilötyövuotta vastaavasti 2 258 opiskelijan palk- 21018: suista (83/93). kaamiseen keskimäärin kolmeksi kuukaudeksi 21019: Määrärahasta saa käyttää 15 300 000 mk harj oittelijoiksi. 21020: maksullisen toiminnan koulutus- ja työllisyys- Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyt- 21021: poliittisin perustein järjestettävän täydennys- töön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoi- 21022: koulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen. minnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimin- 21023: Vuoden 1997 aikana saa tehdä sellaisia kor- taedellytysten turvaamiseksi tarvittavien meno- 21024: keakoulujen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, jen maksamiseen. 21025: joista aiheutuu menoja vasta vuoden 1997 Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- 21026: jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään hitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- 21027: 5 000 m 2 . teohjelmia toteuttavien hankkeiden, pilottihank- 21028: keiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkei- 21029: den kansallisten rahoitusosuuksien maksami- 21030: 22. (29.10.21, osa, 19.01, 21, 24, 26 ja 27) seen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 21031: Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (siir- 32 800 000 mk sosiaalirahaston ja 28 900 000 21032: tomääräraha 3 v) mk aluekehitysrahaston kansallista rahoitus- 21033: Momentille myönnetään 221 950 000 mk. osuutta varten. 21034: Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin 21035: tutkimus-, arviointi-, selvitys-, kokeilu- ja ke- yliopistolle 9 000 000 mk korvauksena suomen- 21036: hittämistoiminnan, siihen liittyvän kansainväli- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien 21037: sen yhteistyön sekä opiskelijoiden harjoittelun julkaisemisen yksinoikeuden poistamisen joh- 21038: menojen maksamiseen. dosta. 21039: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 29 83 21040: 21041: Määrärahaa saa käyttää 128 henkilötyövuot- 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 21042: ta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen mää- Momentille myönnetään 151 800 000 mk. 21043: räaikaisiin tehtäviin. 21044: 21045: Käyttösuunnitelma: 21046: Kustannusarvio 21047: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään 21048: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk 21049: 1. Helsingin yliopisto, Fabianinkatu 35, perus- 21050: korjaus .................................... 3 739 32 800 8 772 10700000 17 000 000 21051: 2. Jyväskylän yliopisto, luonnontieteen laitos- 21052: ten 3. rakennusvaihe (biologia) ............ 6200 66 000 10 645 3 200 000 20 000 000 21053: 3. Oulun yliopisto, päärakennus .............. 3 935 39 000 9 911 4 700000 14 000 000 21054: 4. Turun yliopisto, kasvihuoneet ............. 23 200 5 500 000 13700000 21055: - uudisrakennus .......................... 2 140 22 700 10 607 21056: - muutostyöt ............................ 110 500 4 545 21057: 5. Åbo Akademi, kemiallistekn. tiedekunta ... 45 800 28 750 000 17 050 000 21058: - lisärakennus ........................... 4 100 43 600 10 634 21059: - muutostyöt ............................ 1434 2200 1 534 21060: 6. Teknillinen korkeakoulu, tietotekniikan lai- 21061: tos ........................................ 8 030 78 500 9 776 15 600 000 39 000 000 21062: 7. Rakennushankkeiden suunnittelu, pienehköt 21063: hankkeet sekä liitännäistyöt ............... 31 050 000 21064: Yhteensä 151 800 000 21065: 21066: 21067: Käynnissä oleviin pienehköihin hankkeisiin 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 21068: liittyviä, valtion talousarviosta annetun lain 3 v) 21069: (423/88) 10 §:n tarkoittamia sitoumuksia saa Momentille myönnetään 23 600 000 mk. 21070: vuonna 1997 tehdä siten, että vuoden 1997 21071: jälkeen aiheutuvat menot ovat enintään 21072: 20 000 000 mk. 21073: 21074: Käyttösuunnitelma: 21075: Kokonais- 21076: kustannukset Myönnetty Myönnetään 21077: Hanke 1000 mk mk mk 21078: 1. Helsingin yliopisto, Kouvolan yksikkö ......... . 34000 21 700 000 5 500 000 21079: 2. Helsingin yliopisto, terveystieteiden keskuskirjasto. 13 200 6 600 000 6 600 000 21080: 3. Kuopion yliopisto, Bioteknia ................... . 35 600 5 000000 2 500 000 21081: 4. Tampereen yliopisto, Finn-Medi ............... . 34400 4 800 000 2400000 21082: 5. Tampereen teknillinen korkeakoulu, IV rakennus- 21083: vaihe .......................................... . 90 000 7 200000 5 000 000 21084: 6. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, IV ra- 21085: kennusvaihe .................................... . 25 300 6 650 000 1 600 000 21086: Yhteensä 23 600 000 21087: 21088: 21089: 11. Valtion harjoittelukoulut 21090: 21091: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää oppilashuollon me- 21092: Momentille myönnetään 246 268 000 mk. nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 21093: myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen 21094: sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta 21095: 22. Oppilashuolto (arviomääräraha) henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheu- 21096: Momentille myönnetään 14 850 000 mk. tuvien menojen maksamiseen. 21097: 84 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 21098: 21099: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 21100: Momentille myönnetään 30 314 000 mk. 21101: 21102: Käyttösuunnitelma: 21103: Kustannusarvio 21104: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään 21105: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk 21106: 1. Turun yliopisto, Rauman normaalikou- 21107: lu .................................... 43 300 38 000 000 15 614 000 21108: (peruuntunut 21109: 10 314 000) 21110: - peruskorjaus ....................... 785 6100 7 771 21111: - lisärakennus ....................... 3 974 35 500 8 933 21112: - aluetyöt ........................... 1 700 21113: 2. Helsingin yliopisto, II normaalikoulu . 22 500 2 620 000 13 100 000 21114: (peruuntunut 21115: 180 852) 21116: - lisärakennus ....................... 712 7 500 10 534 21117: - peruskorjaus ja muutos ............ 1 776 15 000 8 446 21118: 3. Pienehköt hankkeet ja suunnittelu ..... 1 600 000 21119: Yhteensä 30 314 000 21120: 21121: 21122: 20. Ammattikorkeakouluopetus 21123: 21124: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siir- seen sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk- 21125: tomääräraha 2 v) sesta annetun lain mukaiseen ammattikorkea- 21126: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. koulujen opettajankoulutuksen valtionavustuk- 21127: Määrärahaa saa käyttää vakinaisten ja väli- seen. 21128: aikaisten ammattikorkeakoulujen arvioinnista, Määrärahalla saa rahoittaa 8 200 aikuisten 21129: ammattikorkeakoulututkimuksesta, ammatti- ammattikorkeakoulututkintoon johtavan kou- 21130: korkeakoulujen kansainvälistäruisestä ja muista lutuksen ja ammatillisten erikoistumisopintojen 21131: uusista kehittämishankkeista aiheutuvien suun- vuotuista opiskelijapaikkaa, jotka opetusminis- 21132: nittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja teriö jakaa ammattikorkeakouluittain. 21133: avustusten maksamiseen. Määrärahasta saa Määrärahasta saa käyttää ammattikorkea- 21134: käyttää enintään 6 000 000 mk uusteollistamis- kouluopinnoista annetun lain 23 §:n mukaiseen 21135: ohjelman mukaisiin kehittämishankkeisiin. ylimääräiseen valtionavustukseen ammattikor- 21136: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- keakoulu-uudistuksen tukiohjelmaan ja muihin 21137: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- kehittämishankkeisiin, avoimen ammattikorkea- 21138: tusta varten. Määrärahaa saa käyttää enintään kouluopetuksen tukemiseen, ammattikorkea- 21139: 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön koulujen opettajien koulutustason nostamiseen 21140: palkkaamiseen. sekä tuloksellisuusrahoitukseen enintään 21141: 34 900 000 mk, mistä enintään 6 000 000 mk 21142: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja tietoverkkojen perustaruishankkeisiin ja muihin 21143: yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustan- tietotekniikan laitehankintoihin. 21144: nuksiin (arviomääräraha) Määrärahasta saa käyttää enintään 8 000 000 21145: Momentille myönnetään 964 355 000 mk. mk lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen tuke- 21146: Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakou- miseen. 21147: luopinnoista annetun lain (255/95) ja opetus- ja Määrärahasta saa käyttää enintään 21148: kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu- 18 500 000 mk ammattikorkeakouluopiskelijoi- 21149: kaisen valtionosuuden ja -avustuksen maksami- den palkkaamiseen harjoittelijoiksi. 21150: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 29 85 21151: 21152: 39. Opintotuki 21153: 21154: 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan netaan 7 markalla ateriaa kohti perustutkintoa 21155: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) suorittaville korkeakouluopiskelijoille, ammat- 21156: Momentille myönnetään 1 395 000 mk. tikorkeakouluopiskelijoille ja opintotukeen oi- 21157: keuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulu- 21158: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki tusohjelmiin taikka poikkeuskoulutukseen osal- 21159: (arviomääräraha) listuville opiskelijoille. Määrärahasta saa mak- 21160: Momentille myönnetään 220 000 000 mk. saa ylimääräistä ateriakohtaista avustusta enin- 21161: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain tään 3 000 000 mk muissa kuin korkeakoulujen 21162: (28/72) mukaiseen opintolainojen valtiontaka- tiloissa toimivien opiskelijaruokaJoiden ener- 21163: ukseen ja korkotukeen sekä opintotukilain gia-, siivous- ja muina ylläpitokorvauksina sekä 21164: (65/94) mukaisista valtiontakauksista aiheutu- perustamiskorvauksina. Avustukset voidaan 21165: viin menoihin. maksaa avustusjärjestelmän piirissä oleville ruo- 21166: kalanpitäjille ilman erillistä hakemusta. 21167: 55. Opintoraha (arviomääräraha) 21168: Momentille myönnetään 3 099 000 000 mk. 58. Avustus tilakustann:1sten korvaamiseen 21169: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain Momentille myönnetään 6 375 000 mk. 21170: (65/94) mukaisten opintorahojen ja opintotuen 21171: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- 21172: asumislisien maksamiseen. miseen korkeakouluopiskelijoiden terveyden- 21173: huollosta vastaavalle Ylioppilaiden terveyden- 21174: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) hoitosäätiölle tämän käyttöön luovutetuista kor- 21175: Momentille myönnetään 168 000 000 mk. keakoulujen tiloista sekä korkeakoulujen vuok- 21176: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain raamista tiloista aiheutuvien kustannusten kor- 21177: (65/94) mukaisen aikuisopintorahan maksami- vaamiseen. 21178: seen. 21179: 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (ar- 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 21180: viomääräraha) opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) 21181: Momentille myönnetään 70 000 000 mk. Momentille myönnetään 64 000 000 mk. 21182: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- Määrärahaa saa käyttää lukioiden ja amma- 21183: miseen opiskelijaruokaloille opiskelija-aterioi- tillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumat- 21184: den hinnan alentamiseksi. Avustuksen edelly- katuesta annettavan lain mukaisen tuen mak- 21185: tyksenä on, että opiskelija-aterian hintaa alen- samiseen 1. 7.1997 lukien. 21186: 21187: 21188: 21189: 40. (29.43 ja 60) Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus 21190: 21191: 21. (29.43.22 ja 60.21) Valtion oppilaitosten matkasta opiskelijalle aiheutuvien kustannusten 21192: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) korvaamiseen, työnantajille koulutussopimuk- 21193: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sen perusteella maksettaviin koulutuskorvauk- 21194: 215 875 000 mk. siin, sekä EU:n Eurooppakoulujen opettajien 21195: Määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistä- palkkausmenojen maksamiseen. 21196: vien ja ammatillisten oppilaitosten toimintame- 21197: nojen maksamiseen. 24. (29.60.24) Harjoittelutoiminta (siirtomää- 21198: Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön räraha 2 v) 21199: määräämin perustein valtion ammatillisten op- Momentille myönnetään 46 000 000 mk. 21200: pilaitosten kansainvälistämiseen ja atk-hankin- Määrärahaa saa käyttää ammatillisten oppi- 21201: toihin enintään 1 500 000 mk. laitosten, kansanopistojen ja liikunnan koulu- 21202: Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuut- tuskeskusten ammatillisessa koulutuksessa ole- 21203: tajien valmistavaan- ja tukiopetukseen, opiske- vien opiskelijoiden palkkaamiseen harjoitteli- 21204: lijan koulukuljetuksen järjestämiseen ja koulu- joiksi. 21205: 86 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 21206: 21207: 25. (29.43.25 ja 60.25) Yleissivistävän ja opiskelijoiden kustannusten kattamiseen sekä 21208: ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirto- enintään 36 000 000 mk avustuksina atk-han- 21209: määräraha 2 v) kintoihin. 21210: Momentille myönnetään 21 433 000 mk. Määrärahasta saa käyttää enintään 21211: Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän, am- 11 200 000 mk nuorisoasteen koulutuksen ja 21212: matillisen ja oppisopimuskoulutuksen kokeilu-, ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun 21213: tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheutuvien lain (391/91) 17 §:n mukaiseen tarkoitukseen 21214: suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ammattikorkeakoulukokeiluihin, enintään 21215: ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa 800 000 mk ammatillisen koulutuksen oppilai- 21216: käyttää myös uusteollistamisohjelman mukai- tosverkoston kehittämisen toimeenpanon siirty- 21217: siin kehittämishankkeisiin. Lisäksi määrärahaa mäkauden avustuksiin sekä enintään 810 000 21218: saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- mk musiikkioppilaitosten harkinnanvaraisiin 21219: ja koulutushankkeiden rahoitusta varten. valtionavustuksiin. 21220: Taiteen perusopetuksen valtionosuuden pe- 21221: Määrärahaa saa käyttää enintään 12 henki- 21222: rusteena käytettävä yksikköhinta on 7 mk 21223: lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- 21224: asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena 21225: seen. 21226: perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin 21227: perusopetuksessa enintään 1 450 000 ja musiikin 21228: ammattiopetuksessa enintään 200 000. 21229: 30. (29.43.30, 31, 52, 60.30, 50 ja 51) Val- 21230: tionosuus ja -avustus yleissivistävän ja ammatil- 21231: 31. (29.60.31) Valtionosuus oppisopimuskou- 21232: lisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomää- 21233: räraha) 21234: lutukseen (osa EU) (arviomääräraha) 21235: Momentille myönnetään 411 300 000 mk. 21236: Momentille myönnetään 7 613 035 000 mk. Määrärahaa saa käyttää oppisopimuskoulu- 21237: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- tuksesta annetun lain (1605/92) mukaisen val- 21238: ritoimen rahoituksesta annetun lain sekä am- tionosuuden maksamiseen. Oppisopimusten ko- 21239: matillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun konaismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa 21240: lain (494/83) 10 b §:n ja 10 e §:n mukaisten vuonna 1997 on 6 000. 21241: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n sosiaa- 21242: Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien val- lirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämi- 21243: tionosuuslain mukaisten verotuloihin perustu- en hankkeiden ja yhteisöaloitteiden kansallisten 21244: van valtionosuuksien tasauksen ja siirtymäta- rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. 21245: sauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta on varattu 66 431 000 mk näiden 21246: Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. 21247: määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen 21248: rahoituksesta annetun lain 37 ja 38 §:n mukai- 34. (29.43.34 ja 60.34) Valtionosuus yleissivis- 21249: sina avustuksina enintään 104 300 000 mk avus- tävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä am- 21250: tusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja mattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin 21251: kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansain- (siirtomääräraha 3 v) 21252: välistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yh- Momentille myönnetään 666 000 000 mk. 21253: distykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimin- Määrärahaa saa käyttää peruskoulujen, lu- 21254: taan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulun- kioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten 21255: käynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomail- oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- 21256: ta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen jär- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 21257: jestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saa- mukaisten perustamishankkeiden, peruskoulun, 21258: menkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja 21259: oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen -avustuksista annetun lain (1112/78) mukaisten 21260: ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden perustamiskustannusten, eräiden ammatillisten 21261: ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämi- oppilaitosten valtionosuuksista ja -avustuksista 21262: seen peruskoulussa ja lukiossa, ammatilliseen sekä korkotukilainoista annetun lain (1075175) 21263: opettajankoulutukseen, urheilijoiden ammatilli- mukaisten perustaruiskustannusten sekä amma- 21264: seen koulutukseen, musiikkipainotteis~~n am- tillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 21265: matillisten oppilaitosten toimintaan ja Orebron (494/83) mukaisten perustamiskustannusten val- 21266: kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten tionosuuden ja -avustuksen maksamiseen. 21267: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 29 87 21268: 21269: Määrärahaa saa käyttää myös luottolaitosten 37. (29.60.37) Valtionavustus kiinteistöjen han- 21270: varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai- kintaan (siirtomääräraha 3 v) 21271: noista annetun lain (1015/77) säännösten mu- Momentille myönnetään 4 340 000 mk. 21272: kaan suoritettavien vuonna 1990 ja sitä ennen Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen 21273: myönnettyjen rakennuslainojen korkohyvityk- maksamiseen Hyvinkään kaupungille ja Helsin- 21274: sen maksamiseen. Korkohyvityksen määrä on gin kaupungille aiemmin myönnettyjen valtuuk- 21275: ensimmäisen neljän lainavuoden aikana 4 pro- sien nojalla oppilaitosten kiinteistöistä aiheutu- 21276: senttiyksikköä sekä lainavuosien 5-8 aikana 2 viin pääomakustannuksiin. 21277: prosenttiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden 21278: jälkeen korkotukea ei makseta. 51. (29.43.51) Valtionapu yksityiseen yleissi- 21279: Vuonna 1997 saa myöntää valtionosuutta vistävään opetukseen (arviomääräraha) 21280: perustamishankkeille siten, että hankkeista ai- Momentille myönnetään 76 350 000 mk. 21281: heutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 1997 Määrärahaa saa käyttää Steiner-koulusta an- 21282: hintatasossa yhteensä enintään 585 000 000 mk. netun lain (417/77) 5 §:n mukaisen, ulkomailla 21283: Valtionosuuksista yhteensä enintään toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskou- 21284: 205 000 000 mk saa myöntää toteutusaikaisena. 21285: lusta annetun lain (379/81) 5 §:n mukaisen 21286: Vuonna 1997 saa edellisen lisäksi vahvistaa valtionosuuden maksamiseen, vieraskielisistä 21287: laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille yksityisistä kouluista annetun lain (373/63) 21288: valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 1998 3 a §:n mukaisen valtionosuuden ja enintään 21289: tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista 2 160 000 markan suuruisen ylimääräisen avus- 21290: aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 1997 tuksen maksamiseen Itä-Suomeen perustettaval- 21291: tammikuun hintatasossa on yhteensä enintään le suomalais-venäläiselle koululle sekä Suomen, 21292: 750 000 000 mk. Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulko- 21293: Momentilta saa lisäksi vuonna 1997 myöntää maanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mu- 21294: valtionavustusta jatkorahoituksena Anna Tapi- kaisten menojen maksamiseen. 21295: on koulun perustamishankkeeseen enintään Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään 21296: 3 000 000 mk. Englantilaisen koulun perusta- 21297: 3 100 000 mk avustusten maksamiseen kodin ja 21298: mishankkeeseen saa vuonna 1997 myöntää koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, 21299: valtionavustusta enintään 1 500 000 mk ja val- Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, koulun va- 21300: tionavustus saa olla yhteensä enintään 3 400 000 paan harrastustoiminnan tukemiseen, avustuk- 21301: markkaa, kuitenkin enintään 25 % hankkeen sen maksamiseen Kesälukioseura ry:lle ja eräi- 21302: arvioiduista kohtuullisista kustannuksista. den vaihto-oppilasjärjestöjen toiminnan tuke- 21303: miseen. 21304: 35. (29.43.35 ja 60.35) Yleissivistävän ja 21305: Määrärahasta saa lisäksi käyttää enintään 21306: ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien lop- 500 000 mk atk-laitehankintoihin. 21307: puerät (arviomääräraha) 21308: Momentille myönnetään 214 000 000 mk. 21309: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- 74. (29.43.74 ja 60.74) Talonrakennukset (siir- 21310: ritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) tomääräraha 3 v) 21311: 49 §:n mukaisten peruskoulujen, lukioiden, mu- Momentille myönnetään 29 095 000 mk. 21312: siikkioppilaitosten sekä kunnallisten ja yksityis- Määrärahaa saa käyttää myös valtion aloit- 21313: ten ammatillisten oppilaitosten maksamatta ole- tamien rakennushankkeiden loppuun saattami- 21314: vien valtionosuuksien loppuerien maksamiseen. seen kunnallistetuissa oppilaitoksissa. 21315: 88 EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp 21316: 21317: 21318: Käyttösuunnitelma: 21319: Kustannusarvio 21320: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään 21321: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk 21322: 1. Maatalousoppilaitokset 21323: 1.1. Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää 26 270 23 374 000 3 300 000 21324: (peruuntunut 21325: 356 099) 21326: - lisärakennus .......................... 1 642 15 520 9 452 21327: - peruskorjaus .......................... 2 415 10 750 4451 21328: Yhteensä 3 300 000 21329: 2. Metsä- ja puutalousoppilaitokset .. 21330: 2.1. Tuomamiemen metsäoppilaitos, Ahtäri 21331: - peruskorjaus- ja lisärakennus ......... 3 255 18 000 5 530 6 705 000 11 295 000 21332: Yhteensä 11 295 000 21333: 3. Terveydenhuolto-oppilaitokset 21334: 3.1. Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitos, 21335: Tampere ................................. 52 200 29 680 000 5 900 000 21336: - lisärakennus .......................... 1 889 18 600 9 846 21337: - peruskorjaus .......................... 5 059 33 600 6 642 21338: Yhteensä 5 900 000 21339: 4. Ammatilliset opettajakorkeakoulut 21340: 4.1. Hämeenlinnan ammatillisen opettajakor- 21341: keakoulun peruskorjaus .................. 38 800 31 600 000 1 000 000 21342: -vaihe 1 ................ ............... 6 027 25 800 4 281 21343: -vaihe II .............................. 3 023 13 000 4 300 21344: Yhteensä 1 000 000 21345: 5. Oppilaitosten suunnittelu ja pienehköt ra- 21346: kennushankkeet .......................... 7 600 000 21347: Yhteensä 7 600 000 21348: Yhteensä 29 095 000 21349: 21350: 21351: Oppilaitosten ja opetusmaatilojen pienehköi- 87. (29.60.87) Kiinteistöjen hankinta (siirto- 21352: hin rakennushankkeisiin liittyviä, valtion talo- määräraha 3 v) 21353: usarviosta annetun lain (423/88) 10 §:n tarkoit- Momentille myönnetään 133 900 000 mk. 21354: tamia sitoumuksia saa vuonna 1997 tehdä siten, Määrärahaa saa käyttää myös valtion teke- 21355: että vuoden 1997 jälkeen aiheutuvat menot ovat mien kauppasopimusten perusteella kauppahin- 21356: enintään 10 000 000 mk. nan ja koron maksamiseen kunnallistetuissa 21357: oppilaitoksissa. 21358: 21359: 21360: Käyttösuunnitelma: 21361: Kustannusarvio 21362: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään 21363: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk 21364: 1. Ammattikasvatushallinnon koulutuskes- 21365: kus, Tampere .......................... 3 920 34 700 8 852 18 380 000 19 800 000 21366: 2. ~_urun terveydenhuolto-oppilaitoksen Ii- 21367: sarakennus ............................. 5 920 51 970 8 779 82 400 000 21368: 3. Pohjois-Karjalan ammattioppilaitos, Jo- 21369: ensuu, lisärakennus ..................... 4 450 46 500 10 449 22 500 000 21370: 4. Vasa svenska hälsovårdsläroanstalt, pe- 21371: ruskorjaus ja lisärakennus .............. 4 328 30 700 7 093 16 000 000 9 200 000 21372: Yhteensä 133 900 000 21373: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 29 89 21374: 21375: 69. Aikuiskoulutus 21376: 21377: 21. Opetushallinnon koulutuskeskusten toimin- korvaavien omien tilojen hankkimiseen. Mää- 21378: tamenot (siirtomääräraha 2 v) rärahaa saa käyttää myös työllisyyskoulutuk- 21379: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sesta annetun lain (31/76) mukaisten edellisiin 21380: 2 000 000 mk. vuosiin kohdistuvien loppusuoritusten maksa- 21381: Määrärahaa saa käyttää Ammattikasvatus- miseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 21382: hallinnon koulutuskeskuksen ja Heinolan kurs- 4 000 000 mk ammatillisista aikuiskoulutuskes- 21383: sikeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen. kuksista annetun lain (760/90) 11 §:n mukaisten 21384: erityisavustusten maksamiseen ja enintään 21385: 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirto- 2 000 000 mk avustuksina tietoyhteiskunnan 21386: määräraha 2 v) kehittämishankkeisiin. 21387: Momentille myönnetään 44 550 000 mk. 21388: Määrärahaa saa käyttää opetushallinnon hen- 21389: kilöstön lisäkoulutuksesta aiheutuviin menoihin 33. Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomäärä- 21390: ja avustuksiin. raha 2 v) 21391: Momentille myönnetään 1 071 910 000 mk. 21392: 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirto- Määrärahaa saa käyttää ammatillisista oppi- 21393: määräraha 2 v) laitoksista annetun lain (487/87) 31 d §:n väli- 21394: Momentille myönnetään 17 221 000 mk. aikaisen muutoksen mukaisesti vuonna 1993 21395: Määrärahaa saa käyttää ammatillisen ja yleis- ostetun koulutuksen maksamiseen, ammatiili- 21396: sivistävän aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutki- sista aikuiskoulutuskeskuksista ja valtakunnal- 21397: mus- ja muista kehittämishankkeista aiheutuvi- lisista erikoisoppilaitoksista annetun lain 15 §:n 21398: en menojen ja avustusten maksamiseen. mukaan ostettavan ammatillisen peruskoulu- 21399: Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväk- tuksen sekä ammatillisen lisäkoulutuksen rahoi- 21400: symien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- tuksesta annetun lain mukaisesti hankittavan 21401: tusta varten. ammatillisen lisäkoulutuksen maksamiseen. 21402: Määrärahaa saa käyttää myös enintään yh- Määrärahaa saa käyttää myös väliaikaisen 21403: deksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön koulutuksen aikaisempiin vuosiin kohdistuvien 21404: palkkausmenojen maksamiseen. loppusuoritusten maksamiseen. Lisäksi määrä- 21405: rahaa saa käyttää ammattitutkintojen ja kieli- 21406: 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökus- tutkintojen toteuttamiseen. Määrärahasta saa 21407: tannuksiin (arviomääräraha) käyttää 5 500 000 mk ulkomaalaisten opiskeli- 21408: Momentille myönnetään 346 720 000 mk. joiden koulutukseen, mistä 3 500 000 mk lä- 21409: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- hialueyhteistyönä toteutettavaan yleissivistä- 21410: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen vään ja ammatilliseen koulutukseen ja siihen 21411: valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa liittyvään valmistelutyöhön ja 2 000 000 mk 21412: käyttää rahoituslain mukaisiin avustuksiin enin- Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetukseen. 21413: tään 4 000 000 mk sekä avustuksina tietoyhteis- Lisäksi määrärahaa saa käyttää yksityisopiske- 21414: kunnan kehittämishankkeisiin enintään lijoiden tukiopetuksesta aiheutuvien kustannus- 21415: 2 000 000 mk. Valtionosuuteen oikeuttavia las- ten maksamiseen sekä romanien aikuiskoulu- 21416: kennallisia tunteja on 2 000 000. tukseen. 21417: 21418: 32. Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille 21419: aikuiskoulutuskeskuksille (arviomääräraha) 35. Aikuiskoulutuksen valtionosuuksien ja 21420: Momentille myönnetään 217 043 000 mk. -avustusten loppuerät (arviomääräraha) 21421: Määrärahaa saa käyttää ammatillisista aikuis- Momentille myönnetään 49 400 000 mk. 21422: koulutuskeskuksista ja valtakunnallisista eri- Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- 21423: koisoppilaitoksista annetun lain mukaisen toi- ritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) 21424: minta-avustuksen maksamiseen, ammatiiiisten 49 §:n, valtionosuutta saavista kansanopistoista 21425: kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi annetun lain (1218/93) 28 §:n ja opintokeskus- 21426: aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/90) lain (1215/93) 23 §:n mukaisten maksamatta 21427: mukaiseen toimitiloista aiheutuvien vuokrien ja olevien valtionosuuksien ja -avustusten lop- 21428: vuokra-arvojen korvaamiseen sekä vuokratiloja puerien maksamiseen. 21429: 21430: 12 260778 21431: 90 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 21432: 21433: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökus- sekä 5-8 lainavuosien aikana 2 prosenttiyk- 21434: tannuksiin (arviomääräraha) sikköä. Kahdeksannen lainavuodenjälkeen kor- 21435: Momentille myönnetään 379 288 000 mk. kotukea ei makseta. 21436: Määrärahaa saa käyttää valtionosuutta saa- Vuonna 1997 saa myöntää kansalaisopistojen 21437: vista kansanopistoista annetun lain (1218/93) perustamishankkeisiin valtionosuutta siten, että 21438: mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Mää- niistä aiheutuvat valtionosuudet ovat tammi- 21439: rärahasta saa käyttää enintään 3 000 000 mk kuun 1997 hintatasossa enintään 5 000 000 mk 21440: lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin ja enintään sekä valtionavustusta ammatillisten aikuiskou- 21441: 2 000 000 mk avustuksina tietoyhteiskunnan lutuskeskusten, ammatillisten erikoisoppilaitos- 21442: kehittämishankkeisiin. Valtionosuuteen oikeut- ten ja kansanopistojen perustamishankkeisiin 21443: tavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on yhteensä enintään 33 000 000 mk. Vuonna 1997 21444: 325 800. saadaan edellisen lisäksi vahvistaa taajuuksia 21445: sellaisille kansalaisopistojen perustamishank- 21446: 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilai- keille ja valtionavustuksien enimmäismääriä 21447: tosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) muiden oppilaitosten perustamishankkeille, joil- 21448: Momentille myönnetään 69 430 000 mk. le valtionosuus tai -avustus tullaan myöntämään 21449: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- vuonna 1998 tai sen jälkeen siten, että arvio 21450: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista ja 21451: valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa -avustuksista on vuoden 1997 tammikuun hin- 21452: käyttää enintään 500 000 mk rahoituslain 38 §:n tatasossa yhteensä enintään 40 000 000 mk. 21453: mukaisten avustusten maksamiseen. Valtion- 21454: osuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on 53. Valtionavustus järjestöille 21455: 262 000. Momentille myönnetään 40 450 000 mk. 21456: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- 21457: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen miseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, 21458: perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto 21459: Momentille myönnetään 41 000 000 mk. ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai 21460: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- jäsenjärjestöilleen ja Finlands svenska Martha- 21461: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten förbund rf:lle, Sapmelas Duodjarat r.y:lle, Kar- 21462: perustamishankkeiden valtionosuuksien ja jalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen sivis- 21463: -avustusten maksamiseen, ammatillisista aikuis- tystyöhön sekä Naisjärjestöjen Keskusliitto 21464: koulutuskeskuksista annetun lain (760/90) 10 §:n ry:lle ja Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteenliit- 21465: mukaisten perustamiskustannusten valtionavus- tymälle. 21466: tusten maksamiseen, valtionosuutta saavista 21467: kansanopistoista annetun lain (1218/93) 15 §:n 21468: mukaisiin perustamishankkeiden valtionavus- 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökus- 21469: tuksiin ja 28 §:n 3 momentin mukaisten aikai- tannuksiin (arviomääräraha) 21470: semmasta rakentamisesta aiheutuneiden velko- Momentille myönnetään 58 610 000 mk. 21471: jen hoitamiseen tarkoitettuihin rakennusavus- Määrärahaa saa käyttää opintokeskuslain 21472: tuksiin, ammatillisten kurssikeskusten muuttu- (1215/93) mukaisen valtionosuuden maksami- 21473: misesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksik- seen. Määrärahasta saa käyttää enintään 21474: si annetun lain (761/90) 13 §:n nojalla luotto- 4 000 000 mk opintokeskuslain 14 ja 23 §:n 21475: laitoksille suoritettavien korkohyvitysten mukaisiin avustuksiin. Valtionosuuteen oikeut- 21476: maksamiseen sekä luottolaitosten varoista tavia laskennallisia opetustunteja on 135 500. 21477: myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain 21478: (1 0 15177) mukaisten kansanopistojen sekä kan- 56. Kesäyliopistojen valtionavustukset 21479: salais- ja työväenopistojen rakentamiseen vuon- Momentille myönnetään 7 600 000 mk. 21480: na 1991 ja sitä ennen myönnettyjen rakennus- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- 21481: lainojen korkohyvitysten maksamiseen. miseen kesäyliopistoille niiden toiminnasta sekä 21482: Korkohyvityksen määrä on ensimmäisen nel- yhteisestä tiedotus- ja tutkimustoiminnasta ai- 21483: jän lainavuoden aikana 4 prosenttiyksikköä heutuviin menoihin. 21484: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 29 91 21485: 21486: 80. Varastokirjasto 21487: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21488: Momentille myönnetään 6 705 000 mk. 21489: 21490: 21491: 21492: 82. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 21493: 21494: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21495: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21496: 11 970 000 mk. 21497: 21498: 21499: 21500: 83. Arkistolaitos 21501: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 21502: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 9 700 000 mk. 21503: 55 815 000 mk. 21504: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 21505: symien kehittämis-, tutkimus- ja koulutushank- 21506: keiden rahoitusta varten. 21507: 21508: Käyttösuunnitelma: 21509: Kustannusarvio 21510: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään 21511: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk 21512: 1. Mikkelin maakunta-arkisto ........... 19 500 12 300 000 8 400 000 21513: (peruuntunut 21514: 1 198 212) 21515: - lisärakennus ....................... 1 461 14 500 9 925 21516: - muutostyöt ........................ 1 498 5 000 3 338 21517: 2. Kansallisarkiston lisätilan suunnittelu . 1 300 000 21518: Yhteensä 9 700 000 21519: 21520: 21521: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen 21522: Suomen Akatemian momentilta 29.88.50 ja 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 21523: 53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuon- (siirtomääräraha 2 v) 21524: na 1997 hyväksyä sitoumuksia 400 000 000 Momentille myönnetään 1 490 000 mk. 21525: markan arvosta. Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen 21526: Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan ja elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen 21527: edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. Suomalai- sekä laadintamenoihin myönnettävien avustus- 21528: sen Tiedeakatemian Sodankylän observatoriolle ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 21529: voidaan luovuttaa tilat vastikkeetta 31.7.1997 enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan mää- 21530: saakka. räaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. 21531: 21532: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 21533: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirto- (arviomääräraha) 21534: määräraha 2 v) Momentille myönnetään 72 000 000 mk. 21535: Momentille myönnetään 128 500 000 mk. Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmien, 21536: 92 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 21537: 21538: tutkijankoulutusmenojen, varttuneen tieteenhar- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 21539: joittajan apurahojen, muiden tutkimushankkei- symien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- 21540: den ja tutkimuksen erityisrahoitusmenojen sekä tusta varten. 21541: kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke- 21542: aiheutuvien menojen, tieteen tukemiseen liitty- maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä akate- 21543: vän julkaisemisen ja selvitysten tukemiseen sekä mian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvi- 21544: muun tutkimuksen ja tutkimusedellytysten edis- en laitehankintojen menoihin. 21545: tämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta 21546: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimais- 21547: symien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- ten kielten tutkimuskeskukseen. 21548: tukseen. 54. Eräät avustukset 21549: Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke- Momentille myönnetään 4 900 000 mk. 21550: maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä akate- Määrärahaa saa käyttää Tiedekeskus Heure- 21551: mian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvi- kan, Snellman-korkeakoulun sekä eräiden ins- 21552: en laitehankintojen menoihin. tituuttien ja säätiöiden toiminnan tukemiseen 21553: myönnettävien avustusten maksamiseen. 21554: 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- 21555: rat tieteen tukemiseen (arviomääräraha) 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille 21556: Momentille myönnetään 381 900 000 mk. (arviomääräraha) 21557: Määrärahaa saa käyttää Suomen Akatemian Momentille myönnetään 49 500 000 mk. 21558: tutkimusohjelmien, tutkijankoulutusmenojen, Määrärahaa saa käyttää Suomen mak- 21559: varttuneen tieteenharjoittajan apurahojen, mui- suosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkas- 21560: den tutkimushankkeiden ja tutkimuksen erityis- fysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroo- 21561: rahoitusmenojen sekä kansainväliseen yhteis- pan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL) 21562: työhön osallistumisesta aiheutuvien menojen, ja Euroopan molekyylibiologian konferenssille 21563: Suomessa järjestettävien kansainvälisten tieteel- (EMBC) ja Yliopistolliselle Eurooppa-instituu- 21564: listen konferenssien tukemiseen, tieteen tukemi- tille sekä NORDUnet-yhtiön rahoituspääoman 21565: seen liittyvän julkaisemisen ja selvitysten tuke- lisäykseen. 21566: miseen sekä muun tutkimuksen ja tutkimus- 21567: edellytysten edistämisestä aiheutuvien menojen 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 21568: maksamiseen. Momentille myönnetään 2 620 000 mk. 21569: Määrärahaa saa käyttää myös tieteen tuke- Määrärahaa saa käyttää Tieteiden Taloksi 21570: miseksi myönnettävien valtionavustusten, -pal- korjattavan kiinteistön Kirkkokatu 6 (Helsinki) 21571: kintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuu- kaluste- ja varustehankintoihin. Hankintojen 21572: den kääntämismenojen ja painattamismenojen, kustannusarvio on 2 820 000 mk. 21573: yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta an- 21574: netun lain (998/74) mukaisten menojen, kan- 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 21575: sainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheu- Momentille myönnetään 500 000 mk. 21576: tuvien menojen, sekä tieteen tukemiseen liitty- Määrärahaa saa käyttää Suomen valtiolle 21577: vistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista lahjoitetun kiinteistön kunnostukseen Suomen 21578: aiheutuvien menojen maksamiseen. Ateenan -instituutin käyttöön. 21579: 21580: 21581: 21582: 90. Taiteen tukeminen 21583: 21584: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi- taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedo- 21585: kuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tustoiminnan menojen maksamiseen. 21586: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21587: 5 444 000 mk. 21588: Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijapro- 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siir- 21589: fessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoi- tomääräraha 2 v) 21590: hin, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpi- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21591: teiden rahoittamiseen ja avustamiseen sekä 27 035 000 mk. 21592: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 29 93 21593: 21594: Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelus- toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kult- 21595: miehistä aiheutuvien menojen maksamiseen. tuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan 21596: Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja menojen maksamiseen sekä taideteosten hank- 21597: muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen kimiseen valtion julkisiin rakennuksiin. Määrä- 21598: enintään 15 700 000 mk. rahalla saadaan palkata neljä määräaikaista 21599: projektitutkijaa. Läänin taidetoimikunnat saa- 21600: 23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot vat palkata 41 määräaikaista ohjaavaa taiteili- 21601: (siirtomääräraha 2 v) jaa. 21602: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21603: 12 792 000 mk. Määrärahasta saa käyttää 38 000 000 mk 21604: Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kan- 21605: muun maksullisen palvelutoiminnan hintatu- sallisteatterin Osakeyhtiölle. Määrärahasta saa 21606: keen enintään 500 000 mk. käyttää 2 000 000 mk eräistä kuvataiteen teki- 21607: jöille suoritettavista apurahoista annetun lain 21608: 3 1. Valtionosuus teattereiden ja orkestereiden mukaisiin apurahoihin. 21609: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä 21610: Momentille myönnetään 37 596 000 mk. rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyt- 21611: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- tää enintään 630 000 mk rahoituslain mukaisen 21612: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionavustuksen maksamiseen. Museoille 21613: teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien myönnettävästä rahoituslain mukaisesta mää- 21614: maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena rärahasta saa käyttää enintään 8 900 000 mk 21615: perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä erikoismuseoiden erityistehtäviin. Teattereille ja 21616: vuonna 1997 on teattereilla enintään 2 335 sekä orkestereille myönnettävästä rahoituslain mu- 21617: orkestereilla enintään 1 007. Valtionosuuden kaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 21618: perusteena käytettävä yksikköhinta on teatte- 6 500 000 mk teatteri- ja orkesterilain muutta- 21619: reilla 163 200 mk henkilötyövuotta kohden. misesta annetun lain (1277/94) 6 a §:n mukaisen 21620: valtionavustuksen maksamiseen. 21621: 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kään- 21622: täjille (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja 21623: Momentille myönnetään 4 000 000 mk. perinnealan tukemiseen. 21624: Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessorei- 21625: den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista 21626: annetun lain (734/69) mukaisten 112 yksivuo- 21627: tisen sekä vuosittainjaettavien 41 kolmivuotisen 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 21628: ja 32 viisivuotisen taiteilija-apurahan sekä koh- Momentille myönnetään 23 000 000 mk. 21629: deapurahojen maksamiseen. Vuonna 1997 saa- 21630: daan myöntää kohdeavustuksia 50 taiteilija- Määrärahaa saa käyttää Nykytaiteen museon 21631: apurahaa vastaava määrä. kaluste- ja varustehankintojen sekä niiden suun- 21632: Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjai- nittelumenojen maksamiseen. 21633: lijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista 21634: ja avustuksista annetun lain (1080/83) mukaisiin 21635: apurahoihin ja avustuksiin sekä 1 000 000 mk 21636: eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apu- 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartutta- 21637: rahoista annetun lain mukaisiin apurahoihin. minen (siirtomääräraha 3 v) 21638: Momentille myönnetään 3 500 000 mk. 21639: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- 21640: rat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon 21641: Momentille myönnetään 865 600 000 mk. taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksa- 21642: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- miseen. 21643: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten 21644: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 21645: kuntien kulttuuritoimintaan, museoille, teatte- 21646: reille ja orkestereille sekä kirjastoille. Määrära- 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 21647: haa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoittavien Momentille myönnetään 8 300 000 mk. 21648: 94 EK 36/1996 vp -HE 10311996 vp 21649: 21650: Käyttösuunnitelma: 21651: Kustannusarvio 21652: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään 21653: Hanke ala m 1000 mk mk/m2 mk mk 21654: 1. Taideteollisuusmuseo, Korkeavuoren- 21655: katu 23, peruskorjaus ................ . 2 600 28 330 10 896 24180 000 4150 000 21656: 2. Hvitträskin museon korjaustyöt ...... . 556 3 900 7 014 2 000 000 1 000 000 21657: 3. Peruskorjaukset ...................... . 3 000 000 21658: 4. Suunnittelu .......................... . 150 000 21659: Yhteensä 8 300 000 21660: 21661: 21662: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne 21663: 21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot entistämis- ja korjausavustuksiin. Määrärahaa 21664: (siirtomääräraha 2 v) saa käyttää perinteen tallentamistyöhön, avus- 21665: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tusten maksamiseen työväentalojen, nuorisoseu- 21666: 12 100 000 mk. rantalojen sekä muiden vastaavanlaisten yhdis- 21667: tysten ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin, 21668: 22. (29 .93.22 ja 28) Museoviraston toiminta- korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkas- 21669: menot (siirtomääräraha 2 v) tustyöhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan. 21670: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21671: 65 837 000 mk. 21672: Määrärahasta saa käyttää 9 600 000 mk mu- 75. Perusparannuksetja talonrakennukset (osa 21673: seoiden näyttelytoiminnan tukemiseen. EU) (siirtomääräraha 3 v) 21674: Momentille myönnetään 31 360 000 mk. 21675: 30. Valtionosuudet ja -avustukset museoille Määrärahaa saa käyttää myös EU:n maata- 21676: (arviomääräraha) louden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta 21677: Momentille myönnetään 17 442 000 mk. rahoitettavien ohjelmien sisältämien hankkei- 21678: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- den ja yhteisöaloitteiden kansallisten rahoitus- 21679: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrä- 21680: museoiden valtionosuuksien ja -avustusten mak- rahasta on varattu 7 360 000 mk näiden hank- 21681: samiseen. Valtionosuuden laskennallisena pe- keiden kansallista rahoitusta varten. 21682: rusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä Määrärahaa saa käyttää myös viittä henki- 21683: on enintään 1 020. Määrärahasta saa käyttää lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- 21684: enintään 1 500 000 mk avustuksen maksamiseen seen määräaikaisiin tehtäviin. 21685: Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmaan liittyviin 21686: hankkeisiin. Käyttösuunnitelma: mk 21687: 1. Museoviraston perusparannukset ja 21688: 40. Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy.·lle pienet rakennushankkeet .......... . 5 550 000 21689: (arviomääräraha) 2. Kansallismuseon peruskorjaus ..... . 7 000 000 21690: Momentille myönnetään 900 000 mk. 3. Suomenlinnan perusparannukset. .. . 11 450 000 21691: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- 4. EU:n maatalouden ohjaus- ja tuki- 21692: miseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle. rahaston ohjausosaston mukaisten 21693: hankkeiden kansallisiin rahoitus- 21694: osuuksiin .......................... . 7 360 000 21695: 50. (29.93.50 ja 52) Eräät avustukset (siirto- 21696: määräraha 3 v) Yhteensä 31 360 000 21697: Momentille myönnetään 7 350 000 mk. 21698: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain Käyttösuunnitelman kohtaan 4. sisältyvän 21699: (60/85) 19 §:n nojalla sekä suojeltujen että Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuk- 21700: muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ra- sen rakentamisen kustannusarvio on 21 200 000 21701: kennusten kunnossapitoa tai parantamista var- mk ja hyötyala 2 141 m 2 eli 9 902 mk/m 2 ja 21702: ten myönnettävien avustusten maksamiseen se- tilojen varustamisen kustannusarvio 3 500 000 21703: kä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten mk. 21704: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 29 95 21705: 21706: 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat (295/63) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja 21707: menot (arviomääräraha) lain nojalla suoritettavien korvausten maksami- 21708: Momentille myönnetään 100 000 mk. seen. 21709: Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain 21710: 21711: 21712: 21713: 21714: 94. Kirjastotoimi 21715: 21716: 21. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot 31. Valtionosuus yleisten kirjastojen perusta- 21717: (siirtomääräraha 2 v) miskustannuksiin (arviomääräraha) 21718: Momentille myönnetään 22 018 000 mk. Momentille myönnetään 38 500 000 mk. 21719: Määrärahaa saa käyttää myös näkövammais- 21720: ten kirjastosta annetun lain (638/96) edellyttä- Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- 21721: män oppimateriaalituotannon ja piste- ja ääni- ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten 21722: kirjahankintojen maksamiseen. perustamishankkeiden sekä peruskoulun, luki- 21723: on ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja 21724: 30. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen -avustuksista annetun lain (1112/78) mukaisten 21725: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) perustamiskustannusten valtionosuuksien mak- 21726: Momentille myönnetään 322 024 000 mk. samiseen. 21727: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- 21728: ritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) Vuonna 1997 saa myöntää opetus- ja kult- 21729: mukaisten kirjastojen valtionosuuksien maksa- tuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukais- 21730: miseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien ta valtionosuutta kirjastojen perustamishank- 21731: valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perus- keille tammikuun 1997 hintatasossa yhteensä 21732: tuvan valtionosuuksien tasauksen ja siirtymä- enintään 64 000 000 mk. Vuonna 1997 saa 21733: tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta edellisen lisäksi vahvistaa taajuuksia sellaisille 21734: saa käyttää 18 000 000 mk opetus- ja kulttuu- perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan 21735: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen myöntämään vuonna 1998 tai sen jälkeen siten, 21736: avustuksen maksamiseen, 500 000 mk avustuk- että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuk- 21737: sen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjas- sista vuoden 1997 tammikuun hintatasossa on 21738: totoimintaan ja 700 000 mk avustuksen mak- yhteensä enintään 65 000 000 mk. 21739: samiseen kirjastoalan järjestöille. 21740: 21741: 21742: 21743: 21744: 96. Kulttuurin muut menot 21745: 21746: 21. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot 35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät 21747: (siirtomääräraha 2 v) (arviomääräraha) 21748: Momentille myönnetään 2 678 000 mk. Momentille myönnetään 12 600 000 mk. 21749: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- 21750: 30. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuu- ritoimen rahoituksesta annetun lain 49 §:n 21751: ritoimintaan (arviomääräraha) mukaisten kirjastojen ja kuntien kulttuuritoi- 21752: Momentille myönnetään 334 000 mk. minnan maksamatta olevien valtionosuuksien 21753: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- loppuerien maksamiseen. 21754: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten 21755: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 21756: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 50. Eräät avustukset 21757: (728/92) mukaista toimintaa varten. Valtion- Momentille myönnetään 11 000 000 mk. 21758: osuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on Määrärahaa saa käyttää kulttuurin tukemi- 21759: 23 mk asukasta kohden. seen liittyvien avustusten, apurahojen ja palkin- 21760: 96 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 21761: 21762: tojen maksamiseen sekä projekteista aiheutuvi- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n kulttuu- 21763: en menojen maksamiseen. riohjelmia toteuttavien hankkeiden ja EU :n 21764: aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjel- 21765: 51. Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) (siir- mia toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden 21766: tomääräraha 2 v) ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kan- 21767: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val- 21768: Määrärahaa saa käyttää kulttuurin ja luo- tion osalta. Määrärahasta on varattu 1 000 000 21769: vuuden erityisprojektien suunnittelu- ja toimin- mk näiden kansallista rahoitusosuutta varten. 21770: tamenojen sekä avustusten maksamiseen. 21771: 21772: 21773: 21774: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen 21775: 21776: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- Määrärahasta saa käyttää liikunnan koulu- 21777: rat liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen tuskeskuksista annetun lain (801/92) 15 §:n 21778: (arviomääräraha) mukaisiin valtakunnallisten liikunnan koulutus- 21779: Momentille myönnetään 523 500 000 mk. keskusten harkinnanvaraisiin lisäavustuksiin 21780: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- enintään 1 270 000 mk ja 16 §:n mukaisiin 21781: ritoimen rahoituksesta annettuun lakiin, liikun- kokeilu- ja kehittämisavustuksiin enintään 21782: talakiin (984/79), nuorisotyölakiin (235/95) sekä 360 000 mk. Lisäksi määrärahasta saa käyttää 21783: valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskes- enintään 1 250 000 mk opetus- ja kulttuuritoi- 21784: kuksista annettuun lakiin (80 1/92) perustuvien men rahoituslain 37 §:n mukaisen avustuksen 21785: valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle. 21786: urheilun ja liikuntakasvatustyön sekä nuoriso- Määrärahaa saa käyttää enintään neljää 21787: työn ja -toiminnan tukemiseen tarkoitettujen henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk- 21788: avustusten ja apurahojen maksamiseen. Val- kaamiseen. 21789: tionosuuden laskennallisena perusteena käytet- 21790: tävä yksikköhinta kuntien liikuntatoiminnan 21791: osalta on 60 mk asukasta kohti ja kuntien 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen 21792: nuorisotyön osalta 69 mk alle 29--vuotiasta (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 21793: asukasta kohti. Määrärahaa saa käyttää myös Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 21794: liikuntapaikkarakentamisen tukemiseen, liikun- Määrärahaa saa käyttää EU:n sosiaalirahas- 21795: ta- ja vapaa-aikarakentamisen tutkimukseen, tosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien hank- 21796: valtakunnallisten nuorisokeskusten tukemiseen, keiden kansallisen rahoitusosuuden maksami- 21797: urheilijoiden ja valmentajien apurahoihin, val- seen valtion osalta sekä muuhun nuorten työ- 21798: tion liikuntaneuvoston ja nuorisoasiain neuvot- pajatoiminnan tukemiseen. Määrärahasta on 21799: telukunnan sekä niiden jaostojen, valtakunnal- varattu 8 700 000 mk näiden hankkeiden kan- 21800: listen nuorisojärjestöjen valtionapuesityksen te- sallista rahoitusosuutta varten. 21801: kevän toimikunnan, läänien liikunta- ja nuori- 21802: solautakuntien, kansainvälisen liikunta- ja nuo- 21803: risoalan yhteistyön, kokeilu- ja kehittämistoi- 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille 21804: minnan, tietohuollon, nuorisotutkimuksen sekä Momentille myönnetään 15 327 000 mk. 21805: liikuntatieteellisen suunnittelun ja tutkimustyön Määrärahaa saa käyttää valtionosuutta saa- 21806: menoihin sekä nuorison kulttuuritapahtumien vista liikunnan koulutuskeskuksista annetun 21807: järjestämiseen. lain mukaisten valtionosuuksien maksamiseen. 21808: EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 30 97 21809: 21810: 21811: 21812: 21813: Pääluokka 30 21814: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 21815: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n rakennetuki 21816: 21817: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toiminta- samiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää 21818: menot (siirtomääräraha 2 v) 1.9.1997 lukien perustettavien työvoima- ja 21819: Momentille myönnetään 124 860 000 mk. elinkeinokeskusten ja niiden maa- ja metsäta- 21820: Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suo- lousministeriön toimialan tehtävistä aiheutuvien 21821: men tekemien kalastusta koskevien sopimusten menojen maksamiseen. 21822: valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalas- 21823: tuslain (286/82) 14 §:n mukaisten korvausten 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 21824: maksamiseen. Momentille myönnetään 7 300 000 mk. 21825: Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastus- 21826: 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen tamisesta ja ennalta ehkäisemisestä, eläinsuoje- 21827: (siirtomääräraha 2 v) lusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, koulu- 21828: Momentille myönnetään 14 160 000 mk. tuksesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimus- 21829: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin apurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoi- 21830: jäsenyyteen liittyvistä asiantuntijapalveluista, man paikkaamisesta aiheutuvien menojen mak- 21831: hallinnonalan laite- ja ohjelmistohankinnoista samiseen. 21832: sekä tieto- ja tilastojärjestelmien muista erillis- 21833: Määrärahaa saa käyttää enintään 8 henkilö- 21834: kustannuksista aiheutuvien menojen maksami- työvuotta vastaavan henkilöstön paikkaamises- 21835: seen. ta aiheutuvien menojen maksamiseen. 21836: Momentin määrärahaa saa käyttää myös 21837: sellaisten laitteiden tai ohjelmistojen hankin- 21838: taan, joiden arvo on yli 50 000 mk tai joiden 61. EU·n osallistuminen elintarviketalouden ja 21839: taloudellinen pitoaika on yli kolme vuotta. maaseudun rakennetoimenpiteisiin ( EU) (siirto- 21840: määräraha 3 v) 21841: 23. Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot Momentille myönnetään 642 100 000 mk. 21842: (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää EU:n maatalouden 21843: Momentille myönnetään 97 400 000 mk. ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston rahoitus- 21844: Määrärahaa saa käyttää myös porotilalain, osuutena luonnonhaittakorvauksiin, elintarvi- 21845: Juontaiselinkeinolain, kohtalain ja maatilalakia keteollisuuden rakennetukeen sekä maaseudun 21846: edeltävän lainsäädännön nojalla valtion hallin- kehittämisohjelmien ja yhteisöaloitteiden tu- 21847: nassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen mak- keen. 21848: 21849: 21850: 21851: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 21852: 21853: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) perusteella maa- ja metsätalousministeriön ja 21854: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sen alaisten virastojen ja laitosten puolesta 21855: 37 760 000 mk. hoidetuista tehtävistä aiheutuvien menojen mak- 21856: Määrärahaa saa käyttää myös maa- ja met- samiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös 21857: sätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta an- EU:n hyväksymien kehittämishankkeiden ra- 21858: netun lain (1200/92) ja asetuksen (478/96) hoittamiseen. 21859: 21860: 13 260778 21861: 98 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 21862: 21863: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 21864: 21865: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21866: Momentille myönnetään 2 990 000 mk. 21867: 21868: 21869: 21870: 21871: 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) 21872: 21873: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki kokonaan rahoittamien menojen maksami- 21874: ( E U) (siirtomääräraha 2 v) seen. 21875: Momentille myönnetään 3 925 000 000 mk. 21876: Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarha- 21877: talouden kansallisista tuista annetun lain 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomäärä- 21878: (1059/94) mukaiseen tukeen. M~ärärahasta_saa raha 3 v) 21879: lisäksi maksaa maataloustuotteiden markkina- Momentille myönnetään 50 000 000 mk. 21880: järjestelmästä annetun lain (1518/93) mukaisia Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen kor- 21881: sekä ruokaperunantuotannon ja siemenhuollon vaamisesta annetun lain (530/75) mukaisten 21882: tukia. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Euroo- korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa 21883: pan yhteisöjen neuvoston asetuksen (ETY maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia 21884: 805/68) mukaisen kansallisen lisäpalkkion."?:~k korvauksia. 21885: samiseen emolehmistä, Euroopan yhteiSOJen 21886: neuvoston asetuksen (ETY 2078/92) perusteella 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) 21887: maksettavasta kansallisesta kasvinviljelyn tues- (siirtomääräraha 2 v) 21888: ta maa- ja puutarhataloustuotteiden tunnetuksi Momentille myönnetään 1 570 000 000 mk. 21889: tekemisestä, laatujärjestelmien kehittämisestä, Määrärahaa saa käyttää EU:n komission 21890: viljelijöiden opintorahasta: hunajan t_uotannon hyväksymän toimenpideohjelman mu~aisen 21891: tukemisesta sekä tilakohtatsten maa- Ja puutar- maatalouden ympäristötuen maksamiseen. 21892: hatalouden tukien hakemusjärjestelmistä valti- Määrärahaa saa käyttää myös useiden tilojen 21893: olle aiheutuviin erillismenoihin ja tilakohtaisten yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden han- 21894: tukien valvonnasta aiheutuvien ulkopuolisten kekohtaiseen suunnitteluun enintään 500 000 21895: palvelujen hankkimisesta ja ED-jäsenyyden vai- mk ja ympäristötuen toimeenpanosta ja seura~ 21896: kutuksia maa- ja puutarhatalouteen koskevas~a nasta valtiolle aiheutuvien menojen maksami- 21897: tutkimuksesta aiheutuviin menoihin maa- Ja seen enintään 3 000 000 mk. Määrärahasta saa 21898: metsätalousministeriön määräämällä tavalla. maksaa myös edelliseen vuoteen kohdistuvia 21899: Vuonna 1997 ja sitä aikaisemmin tehdyistä menoja. 21900: tukipäätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin ko~ Maatalouden ympäristöohjelman perusteella 21901: distuvia vuoden 1998 määrärahasta maksettavia vuonna 1997 tehtävistä sitoumuksista ja sopi- 21902: menoja enintään 500 000 000 mk. Lisäk_si vuon- muksista saa aiheutua menoja vuosina 1998- 21903: na 1997 tehtävistä tuotantosuunnan vaihdosso- 2016 yhteensä enintään 500 000 000 mk. 21904: pimuksista saa aiheutua menoja vuosina 1998- 21905: 2002 enintään 40 000 000 markkaa. 21906: 46. Luonnonhaittakorvaus ( EU) (arviomää- 21907: räraha) 21908: 43. EU-tulotuki ( EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 183 500 000 mk. 21909: Momentille myönnetään 1 580 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission 21910: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin hyväksymän toimenpideohjelman mukaisen 21911: rahoittamien maa- ja puutarhatalousyrittäjien luonnonhaittakorvauksen valtion osuuden mak- 21912: tulotukienja niihin verrattavien muiden unionin samiseen. 21913: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 30 99 21914: 21915: 32. Maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU) 21916: 41. Maataloustuotannon tasapainottamisme- huonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamis- 21917: not (siirtomääräraha 3 v) tuesta annetun lain (1297/94) sekä maatalous- 21918: Momentille myönnetään 36 000 000 mk. tuotannon lopettamistuesta annetun lain perus- 21919: Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1995 teella myönnettävien lopettamistukien ja hoito- 21920: päätetyistä maataloustuotannon tasapainotta- kustannusten sekä pellonmetsitystuen maksami- 21921: misesta annetun lain (1261/89) mukaisista so- seen. 21922: pimuksista, pellon metsityspalkkioista ja muista 21923: toimenpiteistä, maataloustuotannon ohjaami- 48. Hedelmä- ja vihannestuottajien markkina- 21924: sesta annetun lain (446/77) mukaisista sopimuk- organisaatioiden tuki ( EU) (siirtomääräraha 21925: sista, maataloustuotannon ohjaamisesta ja ta- 3 v) 21926: sapainottamisesta annetun lain (81/83) mukai- Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 21927: sista sopimuksista ja metsityspalkkioista aiheu- Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitusosuuk- 21928: tuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa sien maksamiseen kansallisten hedelmä- ja vi- 21929: käyttää maksuteknisistä syistä myös edellisiin hannestuottajien markkinaorganisaatioiden me- 21930: vuosiin kohdistuviin menoihin. noihin, jotka aiheutuvat hyväksyttyjen toimin- 21931: taohjelmien mukaisista hedelmä- ja vihannes- 21932: 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) tuotteiden markkinoiden tasapainottamistoi- 21933: Momentille myönnetään 473 800 000 mk. menpiteistä. 21934: Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain 21935: (16/74) ja luopumiskorvauslain (1330/92) mu- 60. Siirto interventiorahastoon ( EU) 21936: kaisten korvausten maksamiseen. Momentille myönnetään 25 000 000 mk. 21937: Määrärahaa saa käyttää interventiorahaston 21938: 47. (30.31.47) Maatalousyrittäjien luopumis- ottamien lainojen korkojen sekä niiden muiden 21939: tuki ja pellonmetsitystuki (osa EU) (siirtomää- maatalouden interventiorahastosta annetussa 21940: räraha 2 v) laissa (1206/94) ja asetuksessa (1587/94) tarkoi- 21941: Momentille myönnetään 377 900 000 mk. tettujen menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta 21942: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 21943: luopumistuesta annetun lain (1293/94), kasvi- tuki osastosta. 21944: 21945: 21946: 21947: 21948: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) 21949: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista korkotukilainasta perimä korko alenee tai nou- 21950: saa käyttää enintään 3 000 000 mk rahaston see, toteutetaan vastaava muutos lainansaajalta 21951: maksuliikenteen, kirjanpidon ja periruistehtävi- perittävässä korossa, kuitenkin siten, että lainan 21952: en hoitamisesta aiheutuviin menoihin. saajalta peritään aina vähintään viiden prosen- 21953: tin suuruinen korko. 21954: 21955: 41. Maataloustuotteiden varastotilojen raken- 21956: 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 21957: tamisen korkotuki (arviomääräraha) 21958: Momentille myönnetään 80 000 mk. 3 v) 21959: Momentille myönnetään 61 000 000 mk. 21960: Määrärahaa saa käyttää maataloustuoteva- 21961: Määrärahaa saa käyttää maaseudun kehittä- 21962: rastojen korkotukilainoista annetun lain (19/77) 21963: misestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 21964: mukaisista korkotukilainoista sekä aikaisem- Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun 21965: man lainsäädännön mukaisista vastaavista lai- 21966: noista luottolaitoksille suoritettavien korkohy- lain (1135/93) 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 21967: vitysten maksamiseen. Uusia lainoja ei enää 21968: myönnetä. 44. Aluekehitysohjelmien toteuttaminen ( EU) 21969: Mikäli korkokannassa tapahtuu sellaisia ylei- (siirtomääräraha 3 v) 21970: siä muutoksia, joiden johdosta luottolaitoksen Momentille myönnetään 268 400 000 mk. 21971: 100 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 21972: 21973: Määrärahaa saa käyttää Euroopan maata- nojalla. Lisäksi määrärahaa saa käyttää kor- 21974: louden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta koavustuksiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n 21975: (EMOTR-0) osaksi rahoitettavien maaseudun vastaaviin tarkoituksiin myöntämille lainoille. 21976: kehittämisohjelmien ja yhteisöaloitteiden ja pi- Korkohyvityksen määrä on lainan muuttami- 21977: lottihankkeiden valtion rahoitusosuuksien mak- sesta tai nostamisesta lukien viiden ensimmäisen 21978: samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Eu- lainavuoden aikana 4 %-yksikköä. Lainoja saa 21979: roopan sosiaali- (ESR) ja aluekehitysrahastosta hyväksyä vuonna 1997 korkotukilainoiksi nii- 21980: (EAKR) osaksi rahoitettavia tavoiteohjelmia den hakemusten perusteella, jotka on jätetty 21981: toteuttavien hankkeiden ja yhteisöaloitteita to- vuoden 1995 aikana, kuitenkin enintään 21982: teuttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuksi- 25 000 000 mk. 21983: en maksamiseen. Määrärahasta on varattu 21984: 212 540 000 mk maatalouden ohjaus- ja tuki- 21985: rahaston ohjausosaston, 40 120 000 mk alueke- 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (ar- 21986: hitysrahaston ja 15 740 000 mk sosiaalirahaston viomääräraha) 21987: hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. Momentille myönnetään 195 000 000 mk. 21988: Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalou- 21989: lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. den rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun 21990: lain (1303/94), maaseutuelinkeinolain (1295/90, 21991: 47. Maatalouden kohdennettujen vakauttamis- muut. 805/93, 1092/93, 1093/93, 25/94 ja 21992: lainojen korkoavustus (siirtomääräraha 3 v) 1304/94) ja maatilalain (188177) mukaisista 21993: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. korkotukilainoista, aikaisemman lainsäädännön 21994: Määrärahaa saa käyttää vuosina 1992-1993 mukaisista perusluotoista sekä eräiden maati- 21995: myönnettyjen vakauttaruislainojen korkoavus- latalouden luottojen vakauttamisesta annettujen 21996: tusten maksamiseen. lakien (398/81 ja 511/85) mukaisista lainoista 21997: sekä maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi- 21998: 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomää- minnan edistämisestä annetun lain (1031/86, 21999: räraha 2 v) muut. 1041189) mukaisista korkotukilainoista 22000: Momentille myönnetään 16 000 000 mk. luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten 22001: Määrärahaa saa käyttää puutarhayrityksille maksamiseen. 22002: myönnettävien korkoavustusten maksamiseen Vuonna 1997 korkotukilainoja saa hyväksyä 22003: olemassa oleville lainoille sekä uusille suhdan- enintään 800 000 000 mk. 22004: nelainoille luottolaitosten varoista myönnettä- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 22005: vistä eräistä korkotukilainoista annetun lain annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 22006: 22007: 22008: 22009: 34. Muut maatalouden menot 22010: 22011: 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehit- Maaseutuelinkeinojen rationalisoinnin 22012: tämiseen (siirtomääräraha 3 v) kehittäminen ......................... . 1 200 000 22013: Puutarhatalouden kehittäminen ...... . 4 250 000 22014: Momentille myönnetään 69 400 000 mk. Luonnonmukaisen tuotannon kehittä- 22015: Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvon- minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 900 000 22016: tajärjestöjen valtionavusta annetun valtioneu- Yhteensä 69 400 000 22017: voston päätöksen (VNp 1472/92) mukaisesti 22018: lähinnä neuvontaan ja tutkimukseen myönnet- 22019: tävien valtionapujen maksamiseen käyttösuun- 41. Kasvinsuojelun korvaukset (arviomäärära- 22020: nitelmassa eriteltyihin toimintoihin. ha) 22021: Momentille myönnetään 3 160 000 mk. 22022: Käyttösuunnitelma: mk Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain 22023: Maatilatalouden ja muiden maaseu- (1203/94) 9 §:ssä tarkoitettujen korvausten mak- 22024: tuelinkeinojen kehittäminen . . . . . . . . . . . 52 750 000 samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enin- 22025: Kotieläinjalostuksen ja -neuvonnan ke- tään 1 660 000 mk Siemenperunakeskuksen tuo- 22026: hittäminen............................ 6 300 000 tantoalueena noudatettavista perunanviljelyn 22027: EK 3611996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 30 101 22028: 22029: vaatimuksista annetun lain (356/95) 2 ja 3 §:stä hyvitysten ja hevostalousneuvottelukunnan se- 22030: johtuvien perunanviljelyn lisäkustannusten ja kä hevostalouslain (796/93) mukaisten menojen 22031: perunan vaalean rengasmädän tehostetun hä- maksamiseen. Vuonna 1997 ei hyväksytä luot- 22032: vittämisen aiheuttamien menojen maksamiseen. tolaitosten varoista myönnettävistä eräistä kor- 22033: kotukilainoista annetun lain mukaisia uusia 22034: 42. Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat me- korkotukilainoja. Aiemmin myönnettyjen kor- 22035: not kotukilainojen korkohyvitysten määrä on neljän 22036: Momentille myönnetään 200 000 mk. ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia ja 22037: Määrärahaa saa käyttää hukkakauran tor- lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttia. Kahdek- 22038: junnasta annetun lain (178/76 ) ja asetuksen sannen lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei 22039: (541/76) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahaa makseta. 22040: saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien 22041: hukkakauran torjuntakorvauksien maksami- 45. Valtionapu 4H-toimintaan 22042: seen. Momentille myönnetään 25 500 000 mk. 22043: Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tuke- 22044: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä miseen. 22045: hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla (arviomäärä- 22046: raha) 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (ar- 22047: Momentille myönnetään 22 000 000 mk. viomääräraha) 22048: Määrärahaa saa käyttää totopeliasetuksen Momentille myönnetään 4 500 000 mk. 22049: (236/95) 6 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- 22050: suoritettavien avustusten maksamiseen, valtion- miseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä 22051: avusta hevoskasvatuksen edistämiseen ja he- annetun lain (896/77) mukaisesti kasvinjalosta- 22052: vosurheilun tukemiseen annetun asetuksen jille jalostukseen, kotimaisen kasvinjalostustoi- 22053: (244/92) mukaisesti sekä luottolaitosten varoista minnan edistämiseen sekä siihen ja kasvi- 22054: myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an- geeniresurssien säilyttämiseen ja käyttöön liit- 22055: netun lain (1015/77) mukaisten lainojen korko- tyvään tutkimukseen. 22056: 22057: 22058: 22059: 22060: 36. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 22061: 22062: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomäärä- ta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/93) 22063: raha) 6 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. 22064: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. 22065: Määrärahaa saa käyttää vesioikeudellisten 22066: velvoitepäätösten lupaehtojen edellyttämistä ka- 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen kor- 22067: lakannan hoitotoimenpiteistä aiheutuvien me- vaaminen 22068: nojen maksamiseen. Momentille myönnetään 9 000 000 mk. 22069: Määrärahaa saa käyttää petoeläinten tappa- 22070: mien porojen ja petoeläinten aiheuttamien mui- 22071: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen den vahinkojen korvaamisesta, vahinkojen es- 22072: (siirtomääräraha 2 v) tämisestä ja petoeläinkantojen suojelemiseksi 22073: Momentille myönnetään 35 309 000 mk. tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien menojen 22074: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksus- maksamiseen. 22075: ta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/93) 22076: 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. 22077: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomäärära- 22078: ha 2 v) 22079: 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kor- Momentille myönnetään 9 500 000 mk. 22080: vaaminen (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää porotalouden edis- 22081: Momentille myönnetään 14 000 000 mk. tämiseen myönnettävien valtionapujen maksa- 22082: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksus- miseen. 22083: 102 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 22084: 22085: 44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja vieheka- tään viittä henkilötyövuotta vastaavan henki- 22086: lastusmaksut (arviomääräraha) löstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen 22087: Momentille myönnetään 2 200 000 mk. maksamiseen. 22088: Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastus- 22089: lupatuloista kalastuskunnille ja muille vesi- 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja 22090: alueen omistajille palauteHavan osuuden mak- rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirto- 22091: määräraha 3 v) 22092: samiseen sekä kalastuslain (286/82), 89 a §:n Momentille myönnetään 69 700 000 mk. 22093: mukaisesti vuonna 1997 kerättävien viehekalas- Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalou- 22094: tusmaksujen kannasta valtiolle aiheutuvien ku- den kansallisesti rahoitettavista edistämistoi- 22095: lujen maksamiseen. menpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalata- 22096: louden ohjausvälineen varoista, maatalouden 22097: 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomäärära- ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta ja muusta 22098: ha 2 v) ED-talousarviosta rahoitettavien kalataloutta 22099: Momentille myönnetään 43 257 000 mk. koskevien toimenpiteiden EU:n osuuden ja 22100: Määrärahasta saa käyttää kalastuslain valtion rahoitusosuuksien maksamiseen. Mää- 22101: (286/82) 91 §:n perusteella enintään 42 479 000 rärahasta on varattu 22 180 000 mk EU:n 22102: mk vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä osarahoittamien toimenpiteiden kansallista ra- 22103: maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoimin- hoitusosuutta varten. 22104: nasta, kalastusalan järjestöjen toiminnasta, ka- 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 22105: latalouden edistämisestä sekä valtiolle maksun tushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 22106: kannasta aiheutuvien menojen maksamiseen ja Momentille myönnetään 4 500 000 mk. 22107: enintään 778 000 mk kalastuslain 101 §:n pe- Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolam- 22108: rusteella kalavesien hoitoon, kalakantojen pa- mikoiden suunnittelu- ja rakentamishankkeiden 22109: rantamiseen, kalastusalan järjestöjen toiminnan sekä lähinnä vaelluskalakantojen turvaamiseen 22110: tukemiseen, kalavesien hoitoon liittyvään tut- ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten 22111: kimus- ja koetoimintaan sekä kalastuksenhoi- kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta 22112: tomaksun perimisestä aiheutuvien kustannusten edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja 22113: suorittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enin- toteuttamismenojen maksamiseen. 22114: 22115: 22116: 22117: 22118: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 22119: 22120: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää istutuspoikasten lu- 22121: Momentille myönnetään nettomäärärahaa nastamisesta aiheutuvien menojen ja arvokala- 22122: 75 227 000 mk. kantoja koskevista uusista sopimuksista aiheu- 22123: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki- tuvien palkkaus- ja muiden kulutusmenojen 22124: mushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 22125: saa käyttää uhanalaisten kalakantojen myynnin kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön 22126: hintojen alentamiseen enintään 500 000 mk. palkkausmenojen maksamiseen. 22127: 22128: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siir- 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siirto- 22129: tomääräraha 3 v) määräraha 3 v) 22130: Momentille myönnetään 7 200 000 mk. Momentille myönnetään 2 700 000 mk. 22131: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 30 103 22132: 22133: Käyttösuunnitelma: 22134: Kustannusarvio 22135: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään 22136: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk 22137: 1. Inarin kalanviljelylaitos, Inari .......... 13 835 000 1 700 000 22138: - muu rakentaminen .................. 2 IlO 10 635 5 040 22139: - maa- ja vesirakennustyöt ........... 4900 22140: 2. Kalanviljelylaitosten suunnittelu ja perus- 22141: korjaus ................................ 1 000 000 22142: 22143: Yhteensä 2 700 000 22144: 22145: 22146: 65. Geodeettinen laitos 22147: 22148: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 22149: Momentille myönnetään nettomäärärahaa symien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 22150: 15 000 000 mk. 22151: 22152: 22153: 22154: 70. Maatalouden tutkimuskeskus 22155: 22156: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) haa saa käyttää keskimäärin enintään 11 hen- 22157: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus- 22158: 142 000 000 mk. menojen maksamiseen. 22159: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki- 22160: mushankkeiden rahoittamiseen. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 22161: Momentille myönnetään 600 000 mk. 22162: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomäärära- 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 22163: ha) 3 v) 22164: Momentille myönnetään 2 050 000 mk. Momentille myönnetään 100 000 mk. 22165: Määrärahaa saa käyttää torjunta-aineasetuk- Määrärahaa saa käyttää Maatalouden tutki- 22166: sen (792/95) 18 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta muskeskuksen maa- ja vesirakennustöistä ai- 22167: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära- heutuvien menojen maksamiseen. 22168: 22169: 22170: 22171: 72. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 22172: 22173: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22174: Momentille myönnetään II 940 000 mk. 22175: 22176: 22177: 22178: 76. Metsäntutkimuslaitos 22179: 22180: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 77. Metsien perusparannukset (siirtomäärära- 22181: Momentille myönnetään nettomäärärahaa ha 3 v) 22182: 169 300 000 mk. Momentille myönnetään 650 000 mk. 22183: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki- Määrärahaa saa käyttää metsäteiden raken- 22184: mushankkeiden rahoittamiseen. tamisesta ja kunnossapidosta, soiden kuivatuk- 22185: sesta, perusmetsityksestä ja -lannoituksesta ai- 22186: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) heutuvien menojen maksamiseen. 22187: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. 22188: 104 EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp 22189: 22190: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 22191: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22192: Momentille myönnetään 44 611 000 mk. 22193: 22194: 22195: 22196: 22197: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 22198: 22199: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot 22200: Momentille myönnetään 64 837 000 mk. (siirtomääräraha 2 v) 22201: Määrärahasta saa käyttää hyötyeläinten sai- Momentille myönnetään 20 704 000 mk. 22202: rauksien ja kuolinsyyn tutkimuksen ja seuran- 22203: nan sekä maksullisten terveystarkkailuohjelmi- 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) 22204: en maksullista toimintaa koskevien hintojen Momentille myönnetään 19 500 000 mk. 22205: alentamiseen enintään 800 000 mk. Määrärahaa saa käyttää ulkomaisten rokot- 22206: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki- teiden ja seerumeiden hankinnasta ja testauk- 22207: mushankkeiden rahoittamiseen. sesta sekä rokotteiden ja seerumeiden valmis- 22208: tuksesta aiheutuviin menoihin. 22209: 22210: 22211: 22212: 22213: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito 22214: 22215: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siir- enintään luottolaitoksen perimän koron suurui- 22216: tomääräraha 2 v) nen. Korkohyvitys määräytyy mainitulla tavalla 22217: Momentille myönnetään 28 000 000 mk. myös ennen vuotta 1978 myönnettyjen vastaa- 22218: Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käyttöön vien korkotukilainojen osalta, mikäli se lain 22219: ja hoitoon liittyviin erillismenoihin sekä enin- säännöksen estämättä ja velkakirjaehtojen mu- 22220: tään 19 henkilötyövuotta vastaavan projekti- kaan on mahdollista. Suhdannepoliittisista syis- 22221: henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. tä vuonna 1982 myönnettyjen korkotukilaino- 22222: jen korkohyvityksen määrä on kahdeksan en- 22223: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korko- simmäisen lainavuoden aikana kuusi prosent- 22224: tuki (arviomääräraha) tiyksikköäja 9.-16.lainavuosien aikana kolme 22225: Momentille myönnetään 21 000 000 mk. prosenttiyksikköä sekä kiinnitysluottolaitosten 22226: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- obligaatiovaroista vuonna 1987 tai sitä ennen 22227: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvityk- 22228: annetun lain (1015/77) mukaisista lainoista sen määrä on sama kuin vuonna 1987. Kuu- 22229: luottolaitoksille sekä Postipankin varoista dennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitys- 22230: myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain tä ei makseta. 22231: (761/68) mukaisista lainoista Postipankille suo- 22232: ritettavien, vesihuoltolaitteiden rakentamiseen 22233: myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksa- 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimen- 22234: miseen. piteisiin (siirtomääräraha 3 v) 22235: Uusia korkotukilainoja saa vuonna 1997 Momentille myönnetään 17 000 000 mk. 22236: hyväksyä enintään 120 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesi- 22237: Korkohyvityksen määrä on kahdeksan en- huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun 22238: simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent- lain (56/80) mukaisten avustusten maksamiseen 22239: tiyksikköä ja 9.-16. lainavuosien aikana kaksi yhdyskuntien vedenhankintaa ja viemäröintiä 22240: prosenttiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkin edistäviin investointeihin. 22241: EK 3611996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 30 105 22242: 22243: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 22244: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 3 v) 22245: Momentille myönnetään 71 500 000 mk. 22246: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt Määrärahaa saa käyttää vesistötöiden suun- 22247: korvaukset (arviomääräraha) nittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista 22248: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. ja rakentamisvelvoitteista sekä valtion vesihuol- 22249: Määrärahaa saa käyttää tuomioistuinten ve- totöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen 22250: siasioista antamien päätösten ja lain tai valtio- maksamiseen. 22251: sopimusten perusteella valtion maksettavaksi Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 22252: määrättyjen korvausten maksamiseen. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 22253: 22254: 22255: 22256: 86. Metsätalous (osa EU) 22257: 22258: 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset pal- kä jo suunniteltujen metsäteiden ja ojitusten 22259: velut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomääräraha työnjohdon menoihin. Lisäksi määrärahaa saa 22260: 3 v) käyttää toimitilahankintojen rahoittamiseen 22261: Momentille myönnetään 35 000 000 mk. myönnettävien valtionapujen maksamiseen. 22262: Määrärahaa saa käyttää virkistyskäyttöön Määrärahaa saa käyttää myös liiketaloudellisin 22263: liittyvien maksuttomien palveluiden tuottami- perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien 22264: sesta ja viranomaistehtävien sekä yleisiin uitto- maksujen alentamiseen. 22265: väylätöihin ja yleisiin vesialueisiin liittyvien Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 22266: tehtävien suorittamisesta aiheutuvien menojen mk puutavaranmittauslain (364/91) 44 §:ssä mai- 22267: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös nittuihin menoihin myönnettävien valtionapu- 22268: edellä mainittuun toimintaan liittyvien inves- jen maksamiseen. 22269: tointien ja yhteiskunnallisia palveluja koskevien 22270: selvitysten rahoitukseen. 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 22271: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä Momentille myönnetään 1 600 000 mk. 22272: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja 22273: sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteel- 22274: 25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto la aiheutuvien korvausten ja muiden menojen 22275: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. sekä Iijoen ja Hassanjoen vesistön uittoväylä- 22276: Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden jalos- töistä aiheutuneiden vahinkojen korvausten se- 22277: tuksesta, siemenviljelysten perustamisesta ja kä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien meno- 22278: nuoruusvaiheen hoidosta sekä metsäpuiden sie- jen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyt- 22279: menten varmuusvarastoinnista aiheutuvien me- tää metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain 22280: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää (1113/90) mukaisista ja niihin verrattavista suo- 22281: myös palkkausmenoihin ja valtionapujen mak- rituksista aiheutuvien sellaisten menojen mak- 22282: samiseen edellä mainittuihin tarkoituksiin. Mää- samiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion 22283: rärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyö- varoista. 22284: vuotta vastaavan henkilöstön paikkaamisesta 22285: aiheutuvien menojen maksamiseen. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaa- 22286: miseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) 22287: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja Momentille myönnetään 228 780 000 mk. 22288: valvontaorganisaatioille Määrärahaa saa käyttää metsänparannuslain 22289: Momentille myönnetään 179 450 000 mk. kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun 22290: Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja lain ja Lapin vajaatuottoisten metsien kunnos- 22291: metsätalouden kehittämiskeskukselle säädösten tamisesta annetun lain (1 057/82) mukaisten 22292: perusteella aiheutuviin muihin kuin metsänpa- valtiontukien ja toimenpiteistä aiheutuvien me- 22293: rannuslain (140/87) ja kestävän metsätalouden nojen sekä vahingonkorvauslain (412/74) mu- 22294: rahoituksesta annetun lain mukaisten töiden kaisten työnantajan maksettavien vahingonkor- 22295: hankekohtaisen suunnittelun ja työnjohdon se- vausten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa 22296: 22297: 14 260778 22298: 106 EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp 22299: 22300: käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan viestin- koitetun ympäristötuen ja mainitun lain 20 §:ssä 22301: nän edistämishankkeista ja erillisistä tiedotus- tarkoitettujen metsäluonnon hoitohankkeiden 22302: projekteista sekä metsäviestintää tukevan ai- sekä maa- ja metsätalousministeriön määrää- 22303: neiston tuottamisesta aiheutuviin menoihin mien perusteiden mukaisesti metsien ympäris- 22304: myönnettävien valtionapujen maksamiseen. tönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säi- 22305: Määrärahasta on enintään 203 780 000 mk lyttämistä tukevien hankkeiden ja toimenpitei- 22306: valtiontukea metsänparannuslain mukaisiin töi- den rahoittamiseen. 22307: hin ja kestävän metsätalouden rahoituksesta 22308: annetun lain mukaisiin puuntuotannon kestä- 22309: vyyden turvaamistöihin sekä metsäviestintään. 50. Eräät metsätalouden valtionavut 22310: Valtiontuesta saa käyttää enintään 35 000 000 Momentille myönnetään 14 800 000 mk. 22311: mk Lapin vajaatuottoisten metsien kunnosta- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- 22312: misesta annetun lain mukaisiin menoihin myön- miseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdis- 22313: nettävän valtion tuen ja enintään 25 000 000 mk tyksille ja säätiöille. 22314: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 22315: tukiosaston rahoittamiin ohjelmiin sisältyvien Käyttösuunnitelma: mk 22316: hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien mak- Föreningen för Skogskultur rf ....... . 300 000 22317: samiseen valtion osalta. Valtion tuesta saa Työtehoseura ry ..................... . 3 100 000 22318: Rovalan Kannatusyhdistys ry ........ . 1 630 000 22319: käyttää enintään 4 000 000 mk metsäviestinnäs- Metsämuseosäätiö ................... . 2 000 000 22320: tä aiheutuviin menoihin. Vuonna 1997 saa Pohjois-Karjalan Metsätyömieskodin 22321: hyväksyä lakien mukaisten tukien piiriin kan- Kannatusyhdistys ry ................. . 520 000 22322: sallisesti kokonaan rahoitettavat hankkeet, joi- Mustilan Kotikunnas-säätiö .......... . 150 000 22323: den valtiontuki on enintään 206 000 000 mk. Kainuun metsätyömieskotiyhdistys ry . 100 000 22324: Määrärahasta on enintään 25 000 000 mk Suomen Metsäyhdistys ry ............ . 1 000 000 22325: Euroopan Metsäinstituutti ry ........ . 6 000 000 22326: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 22327: tukiosaston tuloja vastaavaa EU:n rahoitus- Yhteensä 14 800 000 22328: osuutta metsänparannustöihin ja puuntuotan- 22329: non kestävyyden turvaamistöihin. 22330: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaa- 22331: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. miseen (siirtomääräraha 3 v) 22332: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. 22333: 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirto- Määrärahaa saa käyttää metsänparannuslain 22334: määräraha 3 v) ja kestävän metsätalouden rahoituksesta anne- 22335: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. tun lain mukaisten lainojen maksamiseen. 22336: Määrärahaa saa käyttää kestävän metsäta- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 22337: louden rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tar- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 22338: 22339: 22340: 22341: 22342: 87. Maanmittauslaitos 22343: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppa- 22344: Momentille myönnetään nettomäärärahaa laissa annetun lain (218/62) mukaisten menojen 22345: 230 000 000 mk. sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuk- 22346: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki- sien lunastuksesta annetun lain (603177) 102 §:n 22347: mushankkeiden rahoitukseen. mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta 22348: ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain 22349: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutu- (31/80) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutu- 22350: vat menot (arviomääräraha) vien menojen maksamiseen sekä kiinteistönmuo- 22351: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. dostamislain (554/95) 207 §:n 2 momentissa 22352: Määrärahaa saa käyttää uusjakotoiminnan tarkoitettujen toimitusmenojen maksamiseen 22353: tukemisesta annetun lain (24/81 ) sekä vuokra- uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta. 22354: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 30 107 22355: 22356: 95. Metsähallitus 22357: 22358: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Metsähallitus voi avustaa Suomen Metsäsää- 22359: Metsähallitus hoitaa tehtäväänsä ekologisesti, tiötä vuonna 1997 enintään 1 100 000 markalla. 22360: taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsäta- Metsähallituksen hallinnassa olevien luon- 22361: louden periaatteiden mukaisesti ja siten kuin nonsuojelualueiden palvelu- ja muut toiminta- 22362: maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö- tavoitteet asetetaan luvussa 35.30. 22363: ministeriön tulosohjauksen kautta tarkemmin 2. Peruspääoman korotus 22364: määritellään. Peruspääomaa korotetaan 8 022 128 markal- 22365: Metsähallituksen keskeisten toimintojen tu- la, minkä jälkeen peruspääoman suuruus on 22366: Ioksellisuus paranee vuoden 1996 tasosta. 4 758 022 128 mk. 22367: Metsähallitus tuottaa yhteiskunnallisia virkis- 3. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim- 22368: mät kohteet 22369: tyspalveluita, uittotehtäviä ja metsänjalostus-ja 22370: Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua 22371: siemenhuoltotöitä sekä huolehtii eri säädöksissä menoja vuonna 1997 enintään 300 milj. mk. 22372: mainituista viranomaistehtävistä. Tämän lisäksi Metsähallitus saa suorittaa in- 22373: Metsähallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen vestointeja, jotka työministeriö, ympäristömi- 22374: työllisyyttä pitämällä puutavaran korjuutehtä- nisteriö tai maa- ja metsätalousministeriö ra- 22375: vissä henkilötyön osuuden mahdollisimman suu- hoittaa. Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna 22376: rena. 1997 investointeja koskevia sitoumuksia, joista 22377: Vuonna 1997 kiinteän omaisuuden Iuovutta- saa aiheutua menoja seuraavina varainhoito- 22378: misesta saatavista myyntituloista käytetään ym- vuosina enintään 200 milj. mk. Tärkeimmät 22379: päristöministeriön ohjauksessa arviolta 100 milj. investointikohteet ovat kiinteistörakenteen pa- 22380: markkaa luonnonsuojelualueiden hankintaan, rantamiseen ja luonnonsuojelualueiden hankin- 22381: josta osa voidaan käyttää maanvaihdon välira- taan liittyvät maa- ja vesialueiden hankinnat, 22382: hana sekä Metsähallitukselle myynneistä ja maa- ja vesirakenteet, koneet ja kalusto sekä 22383: hankinnoista syntyviin kuluihin ja omaisuuden rakennukset. 22384: luovuttamisesta johtuviin mahdollisiin myynti- 4. Lainanotto 22385: voittojen veroihin. Lisäksi Metsähallituksen hal- Metsähallitus oikeutetaan ottamaan valtion 22386: linnassa olevaa maa- ja vesiomaisuutta käyte- liikelaitoksista annetun lain (627/87) 8 §:n 2 22387: tään vaihtomaina suojelualueiden hankintaan momentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 22388: noin 110 milj. markan arvosta. milj. mk. 22389: 22390: 22391: 22392: 97. Kasvinjalostuslaitos 22393: 22394: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22395: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22396: 9 792 000 mk. 22397: 22398: 22399: 22400: 98. Siemenperunakeskus 22401: 22402: 23. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää korvaus- ja lisämai- 22403: Momentille myönnetään nettomäärärahaa den hankinnasta sekä kunnostuksen aloittami- 22404: 248 000 mk. sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 22405: 22406: 87. Siemenperunakeskuksen maanhankintame- 22407: not (siirtomääräraha 2 v) 22408: Momentille myönnetään 600 000 mk. 22409: 108 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 22410: 22411: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 22412: 22413: 25. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laite- 22414: 2 v) hankinnoista aiheutuvien menojen maksami- 22415: Momentille myönnetään 24 000 000 mk. seen maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin 22416: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten or- määräämällä tavalla. Määrärahaa saa käyttää 22417: ganisaatioiden jäsenyydestä, solmituista muista myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden ra- 22418: kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuk- hoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 22419: sista aiheutuvien muiden kuin jäsenmaksume- 85 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön 22420: nojen maksamiseen sekä Suomen lähialueyh- paikkaamisesta aiheutuvien menojen maksami- 22421: teistyöstä ja muusta alan kansainvälisestä yh- seen. 22422: teistyöstä aiheutuvien kulutusmenojen maksa- 22423: miseen. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 22424: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk- hinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 22425: kausmenojen maksamiseen. Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 22426: Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten 22427: 27. Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomää- tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta 22428: räraha 3 v) annetun lain (284/83, muut. 1310/90) 2 §:n 22429: Momentille myönnetään 26 200 000 mk. mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaa- 22430: Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virasto- miseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta 22431: jen, laitosten tai muiden yksiköiden yhteistyönä aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää 22432: suoritettavan hallinnonalan tehtäväalueen stra- myös edellisiin vuosiin kohdistuvien menojen 22433: tegista valmistelua ja maaseutuelinkeinojen, maksamiseen. 22434: metsätalouden, kala- ja riistatalouden, vesiva- 22435: rojen sekä muiden luonnonvarojen kestävän 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut 22436: käytön kehittämistä tukevasta tutkimustoimin- (arviomääräraha) 22437: nasta ja tämän tutkimustoiminnan ohjauksesta Momentille myönnetään 11 600 000 mk. 22438: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära- Määrärahaa saa käyttää Suomen jäsenmak- 22439: haa saa käyttää palkkaus- ja muista kulutus- sujen maksamiseen kansainvälisille organisaati- 22440: menoista, tutkimushankkeiden asiantuntija-ar- oille sekä muiden kansainvälisten sitoumusten 22441: vioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin edellyttämiin siirtoihin ulkomaille. 22442: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 31 109 22443: 22444: 22445: 22446: 22447: Pääluokka 31 22448: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 22449: 01. Liikenneministeriö 22450: 22451: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22452: Momentille myönnetään 61 356 000 mk. 22453: 22454: 22455: 22456: 24. Tielaitos 22457: 21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirto- 22458: (siirtomääräraha 2 v) määräraha 2 v) 22459: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 942 500 000 mk. 22460: 3 103 840 000 mk. Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioitaan 22461: Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden pe- merkittävien tieverkon kehittämishankkeiden 22462: rustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yk- toteuttamisesta sekä niitä vastaavien, myöhem- 22463: sityisteiden kuntoonpanosta sekä maa-ainesalu- min toteutettavien tie- ja siltahankkeiden suun- 22464: eiden hankinnoista sekä tielaitoksen hallintaan nittelusta ja muista valmistelevista töistä aiheu- 22465: kuuluvien rakennusten kunnostus- ja muutos- tuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös 22466: töistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Mää- EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoi- 22467: rärahaa saa lisäksi käyttää tileistä poistoibio ja teohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten 22468: alan museotoiminnan tukemiseen. Momentin rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta 22469: määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyh- sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteut- 22470: teistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk- 22471: palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perus- sien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta 22472: tein määräytyvien vuokrien alentamiseen. on varattu 10 000 000 mk EU:n aluekehitysra- 22473: Tielaitos saa tehdä sitoumuksia, joista aiheu- hastosta rahoitettavien tiehankkeiden kansallis- 22474: tuu valtiolle myöhempinä vuosina menoja vuo- ta rahoitusosuutta varten. 22475: den 1996 kustannustasossa 1 000 milj. mk. Tieverkon kehittämisen hankkeista sekä tie- 22476: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehi- ja siltasuunnitelmista saa tehdä sitoumuksia 22477: tysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia to- siten, että niistä aiheutuu valtiolle myöhempinä 22478: teuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus- vuosina menoja vuoden 1996 kustannustasossa 22479: osuuksien maksamiseen valtion osalta sekä enintään 1 000 milj. mk. 22480: pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien 22481: hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien mak- 78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arviomää- 22482: samiseen valtion osalta. Määrärahasta on va- räraha) 22483: rattu 30 000 000 mk EU:n aluekehitysrahastosta Momentille myönnetään 67 000 000 mk. 22484: rahoitettavien tiehankkeiden kansallista rahoi- Määrärahaa saa käyttää tielaitoksen ja ulko- 22485: tusosuutta varten. puolisten välisiin sitoumusosuuksiin perustuviin 22486: Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TEN- töihin. 22487: hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin. 22488: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 79. Järvenpää-Lahti moottoritien rakentami- 22489: annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista alueke- nen ja kunnossapito (siirtomääräraha 2 v) 22490: hitysrahaa. Momentille myönnetään 2 000 000 mk. 22491: 110 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 22492: 22493: Määrärahaa saa käyttää Järvenpää-Lahti- netun lain (243/54) ja asetuksen (487/57) mu- 22494: moottoritien rakentamisen valmistelusta ja kun- kaisten maa-alueiden ja korvausten sekä kiin- 22495: nossapidosta aiheutuvien menojen maksami- teistötoimitusmaksusta annetun lain (558/95) 22496: seen. Tielaitos valtuutetaan solmimaan hanketta mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksami- 22497: koskeva yksityisrahoitussopimus, josta valtiolle seen. 22498: saa aiheutua myöhempinä vuosina menoja enin- Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten 22499: tään 1 500 milj. mk. tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaa- 22500: miseen ennen tiesuunnitelman vahvistamista. 22501: 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja Määrärahaa saa käyttää myös tielain (243/54) 22502: korvaukset (arviomääräraha) mukaisten korkohyvitysten maksamiseen luot- 22503: Momentille myönnetään 150 000 000 mk. tolaitoksille. Korkohyvityksen piiriin ei hyväk- 22504: Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä an- sytä uusia lainoja. 22505: 22506: 22507: 22508: 22509: 30. Merenkulkulaitos 22510: 22511: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 22512: ha 2 v) Momentille myönnetään 298 000 000 mk. 22513: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Merenkulkulaitos saa tilata uuden monitoi- 22514: 512 000 000 mk. mijäänmurtajan, josta aiheutuu valtiolle menoja 22515: Määrärahaa saa käyttää myös prototyyppien enintään 280 000 000 mk. 22516: ja ns. nollasarjan tuote-erien hankintaa koske- 22517: vien sopimusten mukaisiin tuotekehitysmenoi- 77. Väylätyöt (siirtomääräraha 3 v) 22518: hin valtioneuvoston vahvistamien yleisten pe- Momentille myönnetään 75 000 000 mk. 22519: rusteiden mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää 22520: Määrärahaa saa käyttää turvalaitteiden, väy- 22521: myös EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja sel- 22522: lätöiden, kanavien ja muiden maa- ja vesira- 22523: vitysmenoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää kennustöiden suunnittelusta, tutkimuksesta, ra- 22524: Saimaan vesistöalueen jäänmurtotoiminnan ai- 22525: kentamisesta ja peruskorjauksista ja turvalait- 22526: heuttamiin menoihin Saimaan kanavan ollessa teiden vauriokorjauksista ja laitehankinnoista 22527: suljettuna. Määrärahaa saa käyttää myös pal- 22528: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä meren- 22529: velussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein 22530: kulkulaitoksen hallintaan kuuluvien talojen uu- 22531: määräytyvien vuokrien alentamiseen. 22532: disrakennus- ja perusparannusmenoihin. 22533: 22. Saimaan kanavan hoitokunta (arviomää- 22534: räraha) 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (siirtomää- 22535: Momentille myönnetään 1 200 000 mk. räraha 3 v) 22536: Määrärahaa saa käyttää Saimaan kanavan Momentille myönnetään 400 000 mk. 22537: hoitokunnan puheenjohtajan ja jäsenten palk- Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden 22538: kioiden, viiden viran palkkauksen, matkakor- maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista 22539: vausten, toimistokaluston hankinta- ja korjaus- varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden han- 22540: menojen sekä muiden kulutus- ja edustusmeno- kintamenojen sekä vesilain (264/61) mukaisten 22541: jen maksamiseen. korvausten maksamiseen. 22542: 22543: 22544: 22545: 22546: 31. Merentutkimuslaitos 22547: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 22548: Momentille myönnetään 35 350 000 mk. symien tutkimushankkeiden rahoitukseen. 22549: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 31 111 22550: 22551: 28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomäärä- Määrärahaa saa käyttää enintään seitsemää 22552: raha) henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk- 22553: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. kaamiseen. 22554: 22555: 22556: 22557: 22558: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 22559: 22560: 31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakentami- b) Määrärahaa saa käyttää korkohyvitysten 22561: sen korkotuki (arviomääräraha) maksamiseen luottolaitoksille liikenneministeri- 22562: Momentille myönnetään 866 000 mk. ön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti 22563: Määrärahaa saa käyttää merenkulkuhallituk- luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä 22564: sen päätöksen mukaisesti luottolaitosten varois- korkotukilainoista annetun lain 2 §:n 6 kohdan 22565: ta myönnettävistä eräistä korkotukilainoista perusteella suomalaisille varustamotoimintaa 22566: annetun lain (1015/77) 2 §:n nojalla kauppa- ja harjoittaville yrityksille annetuille lainoille, jot- 22567: teollisuussatamien rakentamiseen myönnetyistä ka on tarkoitettu kotimaisilta telakoilta tilattu- 22568: korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavi- jen lastialusten ja pääasiassa lastin kuljetukseen 22569: en korkohyvitysten maksamiseen. Uusia kor- tarkoitetun muun vesikuljetuskaluston hankin- 22570: kotukilainoja ei myönnetä. Aikaisemmin hy- toihin ja peruskorjauksiin sekä ulkomailta käy- 22571: väksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on tettyinä astettavien alle 1 600 bruttorekisteri- 22572: neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 pro- tonnin pienalusten hankintoihin. Vain erittäin 22573: senttiyksikköä ja lainavuosien 5-8 aikana 2 painavista syistä korkotukea voidaan myöntää 22574: prosenttiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden myös ulkomailta tapahtuvien uudishankintojen 22575: jälkeen korkotukea ei makseta. lainoihin. Määrärahaa saa käyttää myös vas- 22576: taavanlaisiin korkotukimenoihin Ahvenanmaan 22577: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar- maakuntalain (39/78) nojalla hyväksytyistä lai- 22578: viomääräraha) noista ahvenanmaalaisten alusten hankintaan. 22579: Momentille myönnetään 55 500 000 mk. Korkotukea voidaan myöntää kotimaisiin 22580: Määrärahaa saa käyttää seuraavasti: hankintoihin myös silloin, kun hankinta rahoi- 22581: a) Määrärahasta saa käyttää enintään tetaan käyttäen hyväksi alustoimitusten rahoi- 22582: 19 000 000 mk valtioneuvoston vahvistamien tukseen myönnettävästä korkotuesta annettua 22583: yleisten perusteiden mukaisesti avustusten mak- lakia (1173/90). Uusia korkotukilainoja ei myön- 22584: samiseen ulkomaankaupan merikuljetuksia var- netä. 22585: ten vuosina 1988-1989 tilattujen tai hankittu- Aikaisemmin myönnettyjen korkotukilaino- 22586: jen pienalusten hankintaa varten otettujen lai- jen korkohyvityksen määrä saa olla enintään 22587: nojen korkomenojen alentamiseen. Tuen myön- kunakin vuonna tehdyn päätöksen mukainen. 22588: tämisen edellytyksenä on, että laina on hyväk- Korkotuen myöntämisen edellytyksenä on, 22589: sytty mainittuina vuosina tämän tuen piiriin, ja että aluksen miehitys- ja muut käyttökustan- 22590: ettei samaan tarkoitukseen ole myönnetty muu- nukset eivät estä aluksen kannattavaa toimintaa 22591: ta valtion korkotukea tai avustusta. Avustusta pitkällä aikavälillä. 22592: saa myöntää enintään 90 prosenttia hyväksyt- 22593: tävän koron määrästä enintään kymmenen 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon 22594: ensimmäisen lainavuoden aikana. Avustuksen merkittyjen alusten kilpailuedellytysten turvaa- 22595: myöntämisen edellytyksenä on, että aluksen minen (arviomääräraha) 22596: miehitys- ja muut käyttökustannukset eivät estä Momentille myönnetään 115 000 000 mk. 22597: aluksen kannattavaa toimintaa pitkällä aikavä- Määrärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen 22598: lillä. Avustuksen saajan tulee sitoutua toimin- kauppa-alusluettelosta annetun lain (1707/91) 22599: nanjatkamiseen Suomen lipun alla määräajaksi. mukaisen tuen maksamiseen alusluetteloon mer- 22600: Määrärahaa saa käyttää myös vastaavanlai- kityille Iastialuksille. 22601: siin korkotukimenoihin Ahvenanmaan maakun- 22602: talain (39/78) nojalla hyväksytyistä lainoista 44. Saaristoliikenteen avustaminen 22603: ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten hankin- Momentille myönnetään 800 000 mk. 22604: taan. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- 22605: 112 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 22606: 22607: miseen saariston kulkuyhteyksiä haitaville lii- Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikai- 22608: kennöitsijöille valtioneuvoston päätöksen semmin myönnettyjen korkotukilainojen kor- 22609: (250/86) mukaisin perustein. kohyvityksen määrä on neljän ensimmäisen 22610: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- lainavuoden aikana 4 prosenttia ja 5-8 laina- 22611: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. vuosien aikana 2 prosenttia. 22612: 22613: 45. Saaristoliikenteen korkotuki (arviomäärä- 22614: raha) 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset 22615: Momentille myönnetään 25 000 mk. (arviomääräraha) 22616: Määrärahaa saa käyttää korkohyvityksen Momentille myönnetään 3 200 000 mk. 22617: maksamiseen luottolaitoksille eräistä korkotu- Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista an- 22618: kilainoista annetun lain 2 §:n 4 momentin netun lain (189/36) mukaisten avustusten mak- 22619: mukaisesti saaristoliikenteen alusten peruskor- samiseen ammatissaan toimivien merimiesten 22620: jauksiin ja uudishankintoihin annettaville lai- hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja me- 22621: noille. ripelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset 22622: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- myönnetään merenkulkuhallituksen määrittele- 22623: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. mistä toiminnoista aiheutuviin menoihin. 22624: 22625: 22626: 22627: 22628: 41. Ajoneuvohallintokeskus 22629: 22630: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22631: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22632: 2 000 000 mk. 22633: 22634: 22635: 22636: 22637: 50. Ilmatieteen laitos 22638: 22639: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) symien tutkimushankkeiden rahoitukseen. Mää- 22640: Momentille myönnetään nettomäärärahaa rärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasun- 22641: 133 000 000 mk. tojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien 22642: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- vuokrien alentamiseen. 22643: 22644: 22645: 22646: 22647: 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset 22648: 22649: 41. Sanomalehdistön tuki tukemiseen samojen jakoperusteiden mukaan 22650: Momentille myönnetään 75 000 000 mk. kuin puoluelain 9 §:ssä tarkoitettu avustus. 22651: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston erik- 22652: seen määräämin ehdoin avustusten maksami- 61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheu- 22653: seen sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja muiden tuvat menot (siirtomääräraha 3 v) 22654: kustannusten alentamiseksi. Tukea voidaan Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 22655: käyttää myös sanomalehdistön kehittämishank- Määrärahaa saa käyttää poikkeusolojen va- 22656: keisiin. raverkon sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien 22657: Määrärahasta saa käyttää 35 000 000 mk vara- ja erityisyhteyksien suunnitteluun, raken- 22658: puolueille niiden lehdistön ja sitä vastaavan tamiseen ja ylläpitoon sekä järjestelmien tehos- 22659: sähköisen julkaisutoiminnan tukemiseen sekä tetusta suojaamisesta, ylläpidosta ja kehittämi- 22660: Ahvenanmaan maakunnalle tiedotustoiminnan sestä aiheutuvien korvausten maksamiseen. 22661: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 31 113 22662: 22663: 57. Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen kehittäminen 22664: 22665: 34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojär- Määrärahaa saa käyttää kannattamattomien 22666: jestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen (siirto- junaliikennepalvelujen ja muiden joukkoliiken- 22667: määräraha 3 v) nepalveluiden ostoon. Määrärahaa saa käyttää 22668: Momentille myönnetään 29 000 000 mk. avustuksina myös julkisen liikenteen kehittämi- 22669: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- seen, kuten suunnitteluun, tutkimukseen, infor- 22670: miseen Helsingin kaupungille itämetron suun- maatio- ja maksuvälinetekniikan edistämiseen 22671: nitteluun ja rataosuuden rakentamiseen siten, sekä matkakeskusten ja linja-autoasemien pal- 22672: että valtion osuus on enintään 150 milj. mk velukyvyn parantamiseen. 22673: kuitenkin enintään 30 % kustannuksista. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 22674: symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra- 22675: 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit- hoitukseen. 22676: täminen (siirtomääräraha 3 v) Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 22677: Momentille myönnetään 467 600 000 mk. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 22678: 22679: 22680: 22681: 58. Radanpito 22682: 22683: 21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 22684: EU) (siirtomääräraha 2 v) 2 v) 22685: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 208 000 000 mk. 22686: 1 453 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää radanpidon kehit- 22687: Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi tämishankkeisiin sekä Ratahallintokeskuksen 22688: joukkoliikenteen tarkastusmaksutoiminnan ku- hallintaan kuuluvien talojen uudisrakennus- ja 22689: luihin, EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja perusparannusmenoihin. 22690: selvitysmenoihin sekä lähialueyhteistyöhankkei- 22691: siin. Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia 22692: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja 22693: hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia to- myöhempinä vuosina enintään 500 000 000 mk. 22694: teuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus- 22695: osuuksien maksamiseen valtion osalta sekä 22696: pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja 22697: hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien mak- korvaukset (arviomääräraha) 22698: samiseen valtion osalta. Määrärahasta on va- Momentille myönnetään 6 000 000 mk. 22699: rattu 1 000 000 mk näiden hankkeiden kansal- Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radan- 22700: lista rahoitusta varten. pidosta ja rataverkon käyttämisestä annetun 22701: Radanpidon hankkeiden toteutuksesta saa lain mukaista toimintaa varten hankittavien 22702: Ratahallintokeskus tehdä sitoumuksia siten, maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoi- 22703: että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhem- mitusmaksusta annetun lain (588/95) mukaisten 22704: pinä vuosina enintään 600 000 000 mk. kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. 22705: 22706: 22707: 22708: 92. Ilmailulaitos 22709: 22710: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Ilmailulaitoksen tulee huolehtia palvelujensa 22711: Ilmailulaitoksen tavoitteena on toimialansa ja tarjonnasta ja kehittämisestä kannattavan lii- 22712: tehtäviensä mukaisesti huolehtia siitä, että il- ketoiminnan edellytysten mukaisesti ottaen huo- 22713: mailutoiminta tapahtuu mahdollisimman tur- mioon asiakkaitten, mukaan lukien sotilasilmai- 22714: vallisesti, tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti lu, sekä yhteiskunnan tarpeet siten, että ensisi- 22715: ja taloudellisesti. jaisesti pyritään turvaamaan säännöllisen reit- 22716: 22717: 15 260778 22718: 114 EK 36/1996 vp -HE 103/1996 vp 22719: 22720: tiliikenteen edellyttämät palvelut ja että lento- Lisäksi valtioneuvosto saa oikeuttaa Ilmailu- 22721: asemia ja lennonvarmistusjärjestelmää kehite- laitoksen antamaan vastavakuutta vaatimatta 22722: tään niiden palvelujen kysyntää vastaavasti. omavelkaisia takauksia lentokenttä- ja lennon- 22723: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim- varmistuspalveluja tuottavien tytäryhtiöidensä 22724: mät kohteet tai Ilmailulaitoksen toimialaan liittyvien kiin- 22725: Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheutua teistöyhtiöidensä ottamien yhteensä enintään 22726: menoja vuonna 1997 enintään 450 milj. mk. 70 milj. markan lainojen vakuudeksi. 22727: Lisäksi Ilmailu1aitos saa tehdä vuonna 1997 22728: investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa 3. Lainanotto 22729: aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina 22730: enintään 600 milj. mk. Tärkeimmät investoin- Ilmailulaitos oikeutetaan ottamaan valtion 22731: tikohteet liittyvät Helsinki-Vantaan lentoase- liikelaitoksista annetun lain (627/87) 8 §:n 2 22732: man edelleen kehittämiseen sekä lennonvarmis- momentissa tarkoitettua lainaa enintään 250 22733: tusjärjestelmän uusinnan loppuunsaattamiseen. milj. mk. 22734: 22735: 22736: 22737: 22738: 93. Ilmaliikenteen valtionavut 22739: 22740: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen raken- Iäpidon avustamisen edellytyksenä on säännöl- 22741: tamiseen ja ylläpitoon lisen reitti- ja kevytreittiliikenteen harjoittami- 22742: Momentille myönnetään 11 000 000 mk. nen. Momentilta maksetaan lisäksi avustuksia 22743: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- pienempien lentopaikkojen rakennusinvestoin- 22744: miseen muiden kuin Ilmailulaitoksen ylläpitä- teihin. Määrärahaa saa käyttää myös lentopaik- 22745: mien, lähinnä reitti- ja kevytreittiliikenteen kojen suunnittelu- ja valvontakustannusten 22746: piirissä olevien lentopaikkojen rakenteiden ja avustamiseen. 22747: laitteiden parantamiseen sekä kenttien ylläpidon 22748: avustamiseen ja näiden lentopaikkojen raken- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 22749: tamiseen otettujen lainojen kustannuksiin. Yl- tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 22750: 22751: 22752: 22753: 22754: 96. Raskone 22755: 22756: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim- 22757: Raskoneen pääliiketoiminta on raskaan ajo- mät kohteet 22758: neuvo- ja työkonekaluston sekä niiden lisälait- Raskoneen investoinneista saa aiheutua me- 22759: teiden kunnossapito. Palveluja tarjotaan kaikille noja vuonna 1997 enintään 10 milj. mk. Lisäksi 22760: yhteisöille ja urakoitsijoille, jotka tarvitsevat Raskone saa tehdä vuonna 1997 investointeja 22761: omien päätoimintojensa tueksi ajoneuvo- ja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua me- 22762: noja seuraavina varainhoitovuosina enintään 10 22763: työkonekaluston kunnossapidon palveluja. Asi- milj. mk. 22764: antuntijuutta pääliiketoiminnassa kehitetään Tärkeimmät investointikohteet ovat toimin- 22765: määrätietoisesti päämääränä mahdollisimman takyvyn ylläpitoon ja toimintojen kehittämiseen 22766: suuren lisäarvon tuottaminen asiakkaalle liike- liittyvät investoinnit. 22767: taloudellisesti kannattavasti. 3. Lainanotto 22768: Toimintojen kannattavuutta parannetaan toi- Raskone oikeutetaan ottamaan valtion liike- 22769: mintoja ratinalisoimalla, keskittymällä pääliike- laitoksista annetun lain 8 §:n 2 momentissa 22770: toimintaan ja resurssien käyttöastetta paranta- tarkoitettua lainaa enintään 15 milj. mk. 22771: malla. Tilikaudella valmistaudutaan tulevaan 22772: organisaatiomuutokseen. 22773: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 31 115 22774: 22775: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 22776: 22777: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avus- 22778: 3 v) taminen (siirtomääräraha 3 v) 22779: Momentille myönnetään 33 000 000 mk. Momentille myönnetään 4 000 000 mk. 22780: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- Määrärahaa saa käyttää IVY-maiden ja Itä- 22781: symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra- ja Keski-Euroopan maiden liikennealan koulu- 22782: hoitukseen ja niihin liittyvien tarjousten teke- tukseen ja vastaavanlaisen toiminnan avustami- 22783: miseen sekä pieniin lähialueyhteistyöselvityksiin seen. 22784: ja -tutkimuksiin. 22785: 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapi- 22786: toon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 22787: 40. Eräät valtionavut Momentille myönnetään 30 000 000 mk. 22788: Momentille myönnetään 4 650 000 mk. Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä 22789: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- annetun lain ja asetuksen mukaisten valtion- 22790: miseen liikennealan yhteisöjen toiminnan tuke- apujen maksamiseen yksityisten teiden kunnos- 22791: miseen ja liikennealan museotoiminnan raken- sapitoon ja parantamiseen. Määrärahasta käy- 22792: nushankkeisiin. tetään 9 000 000 mk Pohjois-Suomen yksityisten 22793: teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. 22794: 22795: 42. Korvaus koulutuksesta 77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suun- 22796: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. nittelu (siirtomääräraha 3 v) 22797: Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa- Momentille myönnetään 12 500 000 mk. 22798: miseen rautatie- ja ilmaliikenteen ammattikou- Määrärahaa saa käyttää Vuosaaren sataman 22799: lutuksesta. liikenneväylien suunnitteluun. 22800: 116 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 22801: 22802: 22803: 22804: 22805: Pääluokka 32 22806: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 22807: Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräis- vavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 1997 22808: tä korkotukilainoista annetun lain (1015177) enintään 50 000 000 mk. 22809: 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korko- Turvavarastolain (970/82) 7 §:n mukaisia va- 22810: hyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia tur- rastointiavustuksia saa vuonna 1997 myöntää 22811: enintään 200 000 mk. 22812: 22813: 22814: 22815: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö 22816: 22817: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) jen maksamiseen ja tutkimusten ohjaamisesta 22818: Momentille myönnetään 113 600 000 mk. sekä johtamisesta aiheutuvien matka- ym. me- 22819: Määrärahaa saa käyttää myös valtion osa- nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 22820: kassähkön välittämisestä aiheutuneiden kustan- myös teollisuuspoliittisista tutkimuksista, kehit- 22821: nusten maksamiseen Kemijoki Oy:lle. Lisäksi tämishankkeista ja selvityksistä aiheutuviin 22822: määrärahaa saa käyttää enintään 100 000 mk palkkaus- ja palkkiomenoihin, koti- ja ulko- 22823: kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten. maan matkoihin, julkaisu- ja tiedotusmenoihin 22824: sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin. Mää- 22825: 22. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja rärahaa saa käyttää enintään 24 henkilötyö- 22826: selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) vuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaami- 22827: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. seen. 22828: Määrärahaa saa käyttää ulkopuolisilta tilat- 22829: tavien ministeriön strategista valmistelua tuke- 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja 22830: vien tutkimusten ja selvitysten tekemisestä ai- rahoitusosuudet (arviomääräraha) 22831: heutuvien menojen maksamiseen. Kohteena voi- Momentille myönnetään 55 315 000 mk. 22832: vat olla valtioiden väliseen taloudelliseen yh- Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- 22833: dentymiseen ja sen vaikutuksiin, ulko- ja koti- jestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien 22834: maankauppaan, yritysten ja niiden tuotteiden sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien 22835: kilpailukykyyn, kansainvälistymisen esteisiin ja kulutus- ja palkkausmenojen maksamiseen. 22836: seurauksiin, markkinointiin ja liikkeenjohdon 22837: ongelmiin liittyvät tutkimukset ja kehittämis- 22838: toimenpiteet. Määrärahaa saa käyttää myös 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle 22839: tulos-, seuranta- ja vaikuttavuusarviointien te- (arviomääräraha) 22840: kemiseen, matkailua sekä pienen ja keskisuuren Momentille myönnetään 67 500 000 mk. 22841: yritystoiminnan kehittämistä koskeviin tutki- Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain 22842: muksiin ja kilpailu- sekä kuluttajatutkimustoi- (990/87) 52 §:n mukaisen korvauksen maksami- 22843: mintaan, elintarvikeselvityksiin, julkaisumeno- seen valtion ydinjätehuoltorahastolle. 22844: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 32 117 22845: 22846: 02. KTM yrityspalvelun piiritoimistot 22847: 22848: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- sien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta 22849: ha 2 v) on varattu 2 700 000 mk EU:n aluekehitysra- 22850: Momentille myönnetään nettomäärärahaa haston ja 500 000 mk sosiaalirahaston hankkei- 22851: 31 200 000 mk. den kansallista rahoitusosuutta varten. 22852: Määrärahaa saa käyttää myös piiritoimisto- Määrärahaa saa myös käyttää yrityspalvelun 22853: jen järjestämästä alueellisten yrityspalveluyksi- piiritoimistojen euroneuvontakeskusten kansal- 22854: köiden pk -yrityksille tarkoitetusta yhteispalve- lisen rahoitusosuuden maksamiseen. 22855: lutoiminnasta aiheutuvien menojen maksami- Määrärahaa saa käyttää myös 1.9.1997 pe- 22856: seen. rustettavien työvoima- ja elinkeinokeskusten 22857: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- käynnistämisen valmistelusta aiheutuvien palk- 22858: hitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- kaus- ja muiden toimintamenojen sekä 1.3.1997 22859: teohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten lukien perustettavien johtajien viroista aiheutu- 22860: rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta vien palkkausmenojen maksamiseen. Työvoi- 22861: sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteut- ma- ja elinkeinokeskukset saavat käyttää mää- 22862: tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk- rärahaa toimintamenoihin 1.9.1997 lukien. 22863: 22864: 22865: 22866: 03. Työvoima- ja elinkeinokeskukset 22867: 22868: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää kotitalouksien työl- 22869: Momentille myönnetään 32 965 000 mk. listämismahdollisuuksien parantamiseksi myön- 22870: Keskuksiin voidaan perustaa 1.3.1997 lukien nettävään hyvitykseen, kokeilujärjestelmän hal- 22871: 15 johtajan virkaa (A 30). lintokustannuksiin sekä kokeilun seurannasta 22872: aiheutuviin menoihin. 22873: 61. Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksi- 22874: en tukeminen (arviomääräraha) 22875: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. 22876: 22877: 22878: 22879: 27. Kuluttajavirasto 22880: 22881: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille 22882: Momentille myönnetään 25 400 000 mk. Momentille myönnetään 4 000 000 mk. 22883: Määrärahasta saa käyttää kuluttajalehdestä Määrärahaa saa käyttää avustuksena kulut- 22884: aiheutuvan maksullisen toiminnan hintojen tajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalous- 22885: alentamiseen enintään 1 100 000 mk. osaston tukemiseen kuluttajaviraston määritte- 22886: lemistä toiminnoista aiheutuviin menoihin. 22887: 22888: 22889: 22890: 28. Kuluttajavalituslautakunta 22891: 22892: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22893: Momentille myönnetään 5 745 000 mk. 22894: 118 EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp 22895: 22896: 29. Kilpailuvirasto 22897: 22898: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22899: Momentille myönnetään 16 600 000 mk. 22900: 22901: 22902: 22903: 30. Elintarvikevirasto 22904: 22905: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22906: Momentille myönnetään 10 200 000 mk. 22907: 22908: 22909: 22910: 31. Kuluttaja-asiamiehen toimisto 22911: 22912: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22913: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. 22914: 22915: 22916: 22917: 32. Patentti- ja rekisterihallitus 22918: 22919: 22. Yhdistysrekisterin toimintamenot (siirto- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22920: määräraha 2 v) 6 200 000 mk. 22921: 22922: 22923: 22924: 22925: 33. Kuluttajatutkimuskeskus 22926: 22927: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22928: Momentille myönnetään 9 400 000 mk. 22929: 22930: 22931: 22932: 38. Mittatekniikan keskus 22933: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mittatekniikan edistämisestä sekä EU:n stan- 22934: Momentille myönnetään nettomäärärahaa dardeja, mittauksia ja testauksia koskevaan 22935: 8 800 000 mk. ohjelmaan liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä 22936: ja kehittämishankkeista aiheutuviin palkkaus- 22937: 23. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän ke- 22938: ja palkkiomenoihin, koti- ja ulkomaanmatkoi- 22939: hin, julkaisu-, koulutus- Ja tiedotusmenoihin, 22940: hittäminen ja EU:n standardit, mittaukset ja asiantuntijapalveluihin, laitehankintamenoihin 22941: testausohjelma (siirtomääräraha 3 v) sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutu- 22942: Momentille myönnetään 10 600 000 mk. viin toimintamenoihin. Määrärahaa saa käyttää 22943: Määrärahaa saa käyttää mittayksiköistä ja enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henki- 22944: mittanormaalijärjestelmästä annetun lain löstömäärän palkkaamiseen. Henkilötyövuosi2 22945: (1156/93) mukaisesti kansallisen mittanormaa- saa käyttää myös akkreditointipalvelujen tuot 22946: lijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansal- tamiseen, akkreditoinnin, teknisen infrastruk 22947: listen mittanormaalilaboratorioiden toiminnan tuurin ja niihin liittyvän toiminnan tiedotus- 22948: ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, opastus-, koulutus- ja kehittämistoimintaan. 22949: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 32 119 22950: 22951: 39. Teknillinen tarkastuskeskus 22952: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Teknillisen tarkastuskeskuksen investoinneis- 22953: Teknillisen tarkastuskeskuksen tehtävänä on ta saa aiheutua menoja vuonna 1997 enintään 22954: tuottaa tarkastus-, mittaus-, sertifiointi- ja tes- 3 milj. mk. Lisäksi Teknillinen tarkastuskeskus 22955: tauspalveluja, joiden avulla teollisuus ja kauppa saa tehdä vuonna 1997 investointeja koskevia 22956: voivat osoittaa tuotteidensa tai toimintansa sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seu- 22957: luotettavuuden ja vaatimustenmukaisuuden. raavina varainhoitovuosina yhteensä enintään 5 22958: Teknillinen tarkastuskeskus huolehtii tehtä- milj. mk. 22959: viinsä kuuluvien palvelujen tarkoituksenmukai- Tärkeimmät investointikohteet ovat atk-lait- 22960: sesta tarjonnasta ja niiden teknistä turvallisuut- teisto sekä tarkastus-, mittaus- ja testaustoimin- 22961: ta ja luotettavuutta edistävästä kehittämisestä nan laitteet. 22962: liiketoiminnan edellytysten mukaisesti ottaen 3. Lainanotto 22963: huomioon asiakkaiden ja koko yhteiskunnan Tekniiiinen tarkastuskeskus oikeutetaan ot- 22964: tarpeet. tamaan valtion liikelaitoksista annetun lain 22965: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim- (627/87) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa 22966: mät kohteet enintään 5 milj. mk. 22967: 22968: 22969: 22970: 22971: 40. Geologian tutkimuskeskus 22972: 22973: 21. (32.40.21 ja 28) Toimintamenot (siirto- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 22974: määräraha 2 v) symien tutkimushankkeiden rahoitusta varten. 22975: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22976: 202 200 000 mk. 22977: 22978: 22979: 22980: 22981: 41. Turvatekniikan keskus 22982: 22983: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22984: Momentille myönnetään 62 300 000 mk. 22985: 22986: 22987: 22988: 22989: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 22990: 22991: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 22992: Momentille myönnetään nettomäärärahaa symien tutkimushankkeiden rahoitusta varten. 22993: 323 000 000 mk. 22994: 22995: 22996: 22997: 22998: 44. Teknologian kehittämiskeskus 22999: 23000: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) 23001: Momentille myönnetään nettomäärärahaa (arviomääräraha) 23002: 100 900 000 mk. Momentiiie myönnetään 572 000 000 mk. 23003: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyt- 23004: symien tutkimushankkeiden rahoitukseen. tää sellaisten soveltavan teknisen tutkimuksen 23005: 120 EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp 23006: 23007: hankkeiden rahoitukseen, jotka kohottavat tai den tuotantorakenteen ja yritysten tuotevalikoi- 23008: ylläpitävät teknologian tasoa ja jotka palvelevat man kehittämistä kansainvälisen kilpailun ja 23009: teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn pa- markkinoiden edellyttämällä tavalla sekä tue- 23010: rantamista. taan yritysten uuden teknologian kehittämistä ja 23011: Rahoitusta saa käyttää: hyödyntämistä. Avustuksilla tuetaan myös ener- 23012: -korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja mui- giatalouden, ympäristötekniikan ja terveyden- 23013: den julkisten soveltavan tutkimuksen yksiköi- huollon kehittämiseen liittyvien teknologioiden 23014: den kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin kehitystä ja liiketaloudellista hyödyntämistä. 23015: -kansainvälisen yhteistyön ohjelmien ja Tuotekehitysavustuksella kannustetaan yrityk- 23016: hankkeiden osallistumismaksuihin siä yhteisiin teknologiahankkeisiin ja -ohjelmiin, 23017: -julkisten laitosten uutuustuotteiden han- joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä 23018: kinnan tukemiseen kauppa- ja teollisuusminis- ja tehostamaan resurssien käyttöä ja saamaan 23019: teriön vahvistamien perusteiden mukaisesti sekä suuret että pienet yritykset mukaan tek- 23020: -tilaustutkimusten, selvitysten, asiantun- nologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen. 23021: tija-, arviointi- ja tiedotuspalveluiden ostami- Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon 23022: seen erityisesti hankkeiden vaativuus, uuden tekno- 23023: -yritysten kehityshankkeiden esiselvitysten logian hyväksikäyttö hankkeiden alkuvaiheissa 23024: rahoitukseen sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden erityis- 23025: - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin tarpeet. Avustuksia myönnetään ensisijassa pit- 23026: -korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hank- käjänteiseen tutkimukseen ja kehitykseen hank- 23027: keisiin, joiden tavoitteena on erityisesti osaami- keen alkuvaiheessa. 23028: sen tukeminen työllistämällä vastavalmistuneita Avustuksia saa myöntää 23029: - EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahastoista -yritysten ja yhteisöjen teknologisiin tutki- 23030: rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hank- mus- ja kehityshankkeisiin ja niiden kaupallis- 23031: keiden kansalliseen rahoitusosuuteen valtion tamiseen 23032: osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita -yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjelmiin 23033: toteuttavien hankkeiden kansalliseen rahoitus- -pienille ja keskisuurille yrityksille teknolo- 23034: osuuteen valtion osalta. giahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimi- 23035: Määrärahasta on varattu 25 000 000 mk EU :n seen tutkimus- ja kehityshankkeen osana 23036: rakennerahastoista osarahoitettavien hankkei- - EU :n hyväksymiin tutkimushankkeisiin 23037: den kansallista rahoitusosuutta varten, josta - EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahastoista 23038: aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkei- rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hank- 23039: den osuus on 20 000 000 mk ja sosiaalirahas- keiden kansalliseen rahoitusosuuteen valtion 23040: tosta rahoitettavien hankkeiden osuus 5 000 000 osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita 23041: mk. toteuttavien hankkeiden kansalliseen rahoitus- 23042: Vuonna 1997 sitoumuksia saa hyväksyä enin- osuuteen valtion osalta. 23043: tään 630 000 000 mk, josta EU :n aluekehitys- Määrärahasta on varattu 25 000 000 mk EU :n 23044: rahastosta rahoitettavien hankkeiden kansalli- rakennerahastoista osarahoitettavien hankkei- 23045: seen rahoitukseen on varattu 25 000 000 mk. den kansallista rahoitusosuutta varten, josta 23046: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkei- 23047: annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista alueke- den osuus on 20 000 000 mk ja sosiaalirahas- 23048: hitysrahaa. tosta rahoitettavien hankkeiden osuus on 23049: 5 000 000 mk. 23050: 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (ar- Vuonna 1997 avustuksia saa myöntää 23051: viomääräraha) 650 000 000 mk, josta EU:n aluekehitysrahas- 23052: Momentille myönnetään 782 000 000 mk. tosta rahoitettavien hankkeiden kansalliseen 23053: Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyt- rahoitukseen on varattu 35 000 000 mk. 23054: tää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti avus- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 23055: tuksiin yrityksille ja yhteisöille teknologiseen annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista alueke- 23056: tutkimukseen ja kehitykseen, jonka tavoitteena hitysrahaa. 23057: on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten 23058: tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden 83. Tuotekehityslainat (osa EU) (arviomää- 23059: kehittämistä. räraha) 23060: Tuotekehitysavustuksilla edistetään teollisuu- Momentille myönnetään 203 000 000 mk. 23061: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 32 121 23062: 23063: Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyt- ehdollisina siten, että mikäli kehitystyö ei johda 23064: tää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti lai- taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, tek- 23065: noihin yrityksille ja yhteisöille teknologiseen nologian kehittämiskeskuksen johtokunnalla on 23066: kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää lainan saajan hakemuksesta oikeus jättää laina 23067: kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, kokonaan tai osittain takaisin perimättä. 23068: tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämis- Lainoja saa myöntää: 23069: tä ja parantamista. -yritysten ja yhteisöjen teknologisiin kehi- 23070: Tuotekehityslainoilla tuetaan korkeaan ja tyshankkeisiin ja niiden kaupallistamiseen 23071: kilpailukykyiseen teknologiseen tasoon tähtää- -yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjelmiin 23072: viä teollisia tuotekehityshankkeita, joiden to- 23073: teuttamiseen liittyy teknisiä riskejä. Erityistä - pienille ja keskisuurille yrityksille tekno- 23074: huomiota kiinnitetään uuden teknologian hyö- logiahankintoihin tutkimus- ja tuotekehitys- 23075: dyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötek- hankkeen osana 23076: niikan ja terveydenhoidon kehittämiseen liitty- -korkean teknologian tuotantotekniikoiden 23077: vien teknologioiden kehitykseen ja liiketalou- ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen 23078: delliseen hyödyntämiseen. Lainoja myönnetään pilottikoossa tai laitosmittakaavassa 23079: ensisijaisesti konkreettiseen tuotekehitykseen ja - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin. 23080: tuotteistamiseen. Lainat voidaan myöntää va- Vuonna 1997 uusia lainoja saa myöntää 23081: kuutta vaatimatta. Lainat voidaan myöntää enintään 250 000 000 mk. 23082: 23083: 23084: 23085: 49. Kera Oy 23086: 23087: 42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha) Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 23088: Momentille myönnetään 221 000 000 mk. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 23089: Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan Uusia korkotukilainoja Kera Oy saa myöntää 23090: rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen vuonna 1997 investointien ja käyttöpääoman 23091: Kera Oy:stä annetun lain nojalla annettujen rahoittamiseen yhteensä enintään 23092: sitoumusten mukaisesti. 1 200 000 000 mk. Lisäksi Kera Oy saa myöntää 23093: Määrärahaa saa myös käyttää Kera Oy:n uusia erityislainoja enintään 400 000 000 mk, 23094: vuosina 1972-1981 kunnille ja teollisuuskylille josta 50 000 000 mk naisyrittäjälainoja. 23095: myöntämiin lainoihin sisältyvän korkotuen kor- 23096: vaamiseen yhtiölle Kera Oy:stä annetun lain 43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen 23097: (65/71 mukaisesti. (arviomääräraha) 23098: Kera Oy:stä annetun lain puitteissa Kera Oy Momentille myönnetään 115 000 000 mk. 23099: voi suunnata määrärahaa Euroopan aluekehi- Määrärahaa saa käyttää yhtiön luotonanto- 23100: tysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta sekä ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden 23101: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston sekä ulkomaisten luottojen kurssitappioiden 23102: ohjausosastosta rahoitettaviin ohjelmiin sisälty- korvaamiseen yhtiölle. 23103: vien hankkeiden ja toimenpiteiden kotimaisten Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 23104: rahoitusosuuksien maksamiseen. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 23105: 23106: 23107: 23108: 50. Teollisuuden edistäminen 23109: 23110: 24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutki- laaritoimintaan, kansainvälistenjärjestöjen osal- 23111: mus- ja kehitystyö (siirtomääräraha 3 v) listumismaksuihin ja muuhun teollisuuden kan- 23112: Momentille myönnetään 32 110 000 mk. sainvälistymisen edistämiseen, standardisoinnin 23113: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- ja tarkastus-, testaus- ja turvallisuustekniikan 23114: suusministeriön tavoitteiden mukaisesti kansain- sekä näitä koskevien palvelujen kehittämiseen, 23115: väliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön, po- malminetsintään ja esiintymien hyödyntämiseen 23116: 16 260778 23117: 122 EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp 23118: 23119: sekä muuhun teollisuuden edistämiseen ja teol- Määrärahaa saa käyttää myös pelkästään 23120: lisuuspolitiikkaan liittyvistä tutkimuksista, ke- kansallisista varoista tuettaviin elintarviketeol- 23121: hittämishankkeista ja selvityksistä aiheutuviin lisuuden rakennesopeutusinvestointeihin ja ke- 23122: palkkaus- ja palkkiomenoihin, koti- ja ulko- hittämishankkeisiin valtioneuvoston tarkemmin 23123: maanmatkoihin, julkaisu-, koulutus- ja tiedo- päättämien ehtojen mukaisesti. 23124: tusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoi- 23125: hin sekä muihin mainituista toiminnoista aiheu- 23126: tuviin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa 46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedelly- 23127: käyttää myös kauppa- ja teollisuusministeriön tysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) 23128: tavoitteiden mukaisesti kansainvälisten järjestö- Momentille myönnetään 170 000 000 mk. 23129: jen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorga- Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- 23130: nisaatioiden kanssa kahden- ja monenkeskisesti suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- 23131: valmisteltavista ja toteutettavista hankkeista kaisesti avustusten maksamiseen suomalaisille 23132: aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää telakkayhtiöille vuosina 1996-1997 tehtävien 23133: myös kehityspankkien projekti- ja rahoitusneu- uusien aluksien rakentamiseen ja alusten perus- 23134: vonnan sekä EU-hankeneuvonnan palkkaus- ja korjauksiin liittyvien sopimusten johdosta. Uu- 23135: muiden menojen maksamiseen. Määrärahaa saa sia avustuksia saa myöntää siten, että sopimus- 23136: käyttää enintään 26 henkilötyövuotta vastaavan ten yhteenlaskettu arvo vuosina 1996-1997 on 23137: henkilöstömäärän palkkaamiseen. enintään 6 000 000 000 mk. Tuen myöntämisen 23138: edellytyksenä on, että sopimus on vuosina 1996 23139: 41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja ja 1997 hyväksytty tämän avustuksen piiriin. 23140: alan yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) Avustusta saa myöntää enintään Euroopan 23141: Momentille myönnetään 33 000 000 mk. unionin komission päättämän prosenttimäärän 23142: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- aluksen tai peruskorjauksen sopimushinnasta. 23143: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- 23144: kaisesti avustusten maksamiseen taitotiedon, 60. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientita- 23145: testaus-, tarkastus- ja turvallisuustoiminnan kuukorvaukset (arviomääräraha) 23146: edistämishankkeisiin, standardisointitoiminnan Momentille myönnetään 400 000 000 mk. 23147: tukemiseen sekä keksintötoiminnan tukemiseen Määrärahaa saa käyttää Valtiontakuukes- 23148: ja sen edistämisen hallintomenoihin. Määrära- kuksesta annetun lain (111/89) ja vientitakuu- 23149: haa saa käyttää myös avustusten maksamiseen lain (479/62) perusteella myönnettyjen takuiden 23150: kansainvälisten teknistaloudellisten yhteistyö- aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrärahaa saa 23151: hankkeiden suunnittelemiseksi ja toteuttamisek- käyttää myös valtiontakaustoimintaa koskevien 23152: si sekä yritysten ja yhteisöjen kansainvälisen lakien (375/63, 573/72 ja 609/73) nojalla valti- 23153: yhteistyön edellytyksiä parantaviin hankkeisiin ontakaustoiminnassa annettujen takaussi- 23154: kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien toumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaami- 23155: perusteiden mukaisesti. seksi annetun lain (651/85), riskipääomatakuu- 23156: lain (594/92) sekä valtion vakauttamistakauk- 23157: 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin sista annetun lain (529/93) perusteella myön- 23158: ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen ( EU) (siir- nettyjen takuiden ja takausten aiheuttamien 23159: tomääräraha 3 v) korvausmenojen maksamiseen. 23160: Momentille myönnetään 100 000 000 mk. 23161: Määrärahaa saa käyttää Euroopan maata- 23162: louden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta 95. Maanomistajien osuus puolustusmaksuista 23163: rahoitettaviin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden (arviomääräraha) 23164: kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen Momentille myönnetään 80 000 mk. 23165: valtion osalta. Määrärahasta on varattu Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/65) 23166: 46 500 000 mk kansallisen rahoitusosuuden perusteella maan omistajille suoritettavien puo- 23167: maksamiseen. lustusmaksujen osuuksien maksamiseen. 23168: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 32 123 23169: 23170: 51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 23171: 23172: 48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) osuuksien maksamiseen valtion osalta sekä 23173: Momentille myönnetään 24 000 000 mk. pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien 23174: Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueelli- hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien mak- 23175: sesta tukemisesta annetun lain (954/81) sekä samiseen valtion osalta. Määrärahasta on va- 23176: saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtio- rattu 200 000 000 mk näiden hankkeiden kan- 23177: neuvoston päätöksen (331/82) mukaisen kulje- sallista maksuosuutta varten. Lisäksi määrära- 23178: tustuen maksamiseen pk-yrityksille. Määrära- haa saa käyttää EU-rahoitustarkastuksen mah- 23179: hasta saa käyttää enintään 600 000 mk saariston dollisesti aiheuttaman takaisinperinnän maksa- 23180: kuljetustuen maksamiseen. miseen yrityshankkeessa, jossa ED-menettely 23181: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- poikkeaa kansallisesta ja se ei ollut tiedossa 23182: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. varsinaista maksupäätöstä tehtäessä. 23183: Kehitysalueen investointitukea, pienyritystu- 23184: 49. Yritysten investointi- ja kehittämishank- kea, pk-yritysten kehittämistukea ja yritysten 23185: keiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha) toimintaympäristötukea saa myöntää vuonna 23186: Momentille myönnetään 400 000 000 mk. 1997 300 000 000 mk, josta 250 000 000 mk on 23187: Määrärahaa saa käyttää yritystuesta annetun varattu kansallisena osuutena EU:n aluekehi- 23188: lain (1136/93) mukaisten tukien ja sitä edeltä- tysrahaston rahoittamiin hankkeisiin. 23189: neen yritystoiminnan aluetuesta annetun lain Valtioneuvosto päättää kunkin tukimuodon 23190: (1297/88) ja vastaavien aikaisempien lakien osuuksista. 23191: mukaisten investointi-, käynnistys- ja kehittä- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 23192: misavustuksien sekä valtioneuvoston pienyritys- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 23193: tuesta antaman päätöksen (177/88) ja yrityspal- 23194: veluyrityksien siirtymistuesta antaman päätök- 23195: sen (126/89) mukaisten tukien sekä kauppa- ja 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (ar- 23196: teollisuusministeriön pienyritysten perustamisen viomääräraha) 23197: edistämiseksi myönnettävästä tuesta antaman Momentille myönnetään 40 000 000 mk. 23198: päätöksen (145/89) mukaisten tukien maksami- Määrärahaa saa käyttää pienten ja keskisuur- 23199: seen. ten yritysten investointien korkotukilainoista 23200: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- annetun lain (538/92) nojalla hyväksyttävistä 23201: hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia to- korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen mak- 23202: teuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus- samiseen. 23203: 23204: 23205: 23206: 52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen 23207: 23208: 24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille jen järjestämän yrittäjäkoulutuksen sekä yrityk- 23209: yrityksille (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) sille tarkoitettujen yleisten ja toimialakohtaisten 23210: Momentille myönnetään 52 000 000 mk. neuvonta-, koulutus- ja konsultointipalvelujen 23211: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- kehittämisestä aiheutuvien menojen maksami- 23212: suusministeriön yrityspalvelun piiritoimistojen seen sekä yritysten henkilöstölle tarkoitettujen 23213: järjestämistä yrittäjäkoulutustilaisuuksista ai- koulutuspalvelujen ja yritysneuvontaa suoritta- 23214: heutuvien palkkojen, palkkioiden sekä oppima- ville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelui- 23215: teriaali-, matka- ja muiden menojen maksami- den ostamiseen. 23216: seen. Määrärahaa saa käyttää myös alueelliseen 23217: elinkeinojen kehittämiseen ja yrittäjyyden edis- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n sosiaa- 23218: tämiseen liittyvistä hankkeista, yritysyhteistyö- lirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämi- 23219: hankkeista, toimialakohtaisen neuvonnan ja en hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien 23220: tiedonvälityspalvelun järjestämisestä sekä yri- maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös 23221: tysneuvonnan asiantuntijapalveluiden ostami- julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen. 23222: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n yhteisö- 23223: Määrärahaa saa käyttää myös piiritoimisto- aloitteiden ja pilottihankkeiden kansallisen ra- 23224: 124 EK 36/1996 vp -HE 103/1996 vp 23225: 23226: hoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on noista aiheutuviin valtionavustuksen piiriin hy- 23227: varattu 32 000 000 mk EU:n osarahoittamien väksyttäviin menoihin. Määrärahaa saa myös 23228: hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. käyttää valtioneuvoston päätöksen (143/86) mu- 23229: Määrärahaa saa käyttää enintään 12 henki- kaisesti valtionavustuksen maksamiseen pk- 23230: lötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palk- yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämi- 23231: kaamiseen. seen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämis- 23232: Määrärahalla alennetaan neuvonta-, koulu- hankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös 23233: tus-, konsultointi- ja muista kehittämispalve- sellaisen kehittämiskoulutuksen hankintaan pk- 23234: luista perittäviä maksuja. yrityksille, johon osallistuu teknisen tai talou- 23235: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä dellisen koulutuksen saaneita työttömiä. 23236: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n sosi- 23237: aalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältä- 23238: 40. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispal- mien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksi- 23239: velutoimintaan ja alan yhteisöille (osa EU) en maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös 23240: (siirtomääräraha 3 v) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen. 23241: Momentille myönnetään 19 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n yhteisö- 23242: Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen aloitteiden ja pilottihankkeiden kansallisen ra- 23243: maksamiseen pienen ja keskisuuren yritystoi- hoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on 23244: minnan edistämisyhteisöille. Yhteisöille myön- varattu 11 000 000 mk näiden hankkeiden kan- 23245: nettävien avustusten edellytyksenä on, että sallista rahoitusosuutta varten. 23246: tulokset ovat käytettyyn rahamäärään nähden 23247: merkittävät. Avustukset myönnetään kauppa- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 23248: ja teollisuusministeriön määrittelemistä toimin- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 23249: 23250: 23251: 23252: 55. Energiatalous 23253: 23254: 21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnit- uuden säästöteknologian markkinoiden edistä- 23255: telu- ja valvontatoiminnan menot (siirtomäärä- misestä sekä muusta energia-alan tiedottamises- 23256: raha 3 v) ta ja tietohuollon järjestämisestä aiheutuvien 23257: Momentille myönnetään 24 000 000 mk. menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 23258: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- myös EU:n hyväksymien hankkeiden osarahoi- 23259: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- tukseen. 23260: kaisesti energiapolitiikan valmisteluun liittyvistä 23261: tutkimuksista ja selvityksistä aiheutuvien me- 40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha) 23262: nojen, ydinenergiaa koskevan tutkimus-, suun- Momentille myönnetään 145 000 000 mk. 23263: nittelu- ja valvontatoiminnan menojen sekä Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston 23264: kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin osal- energiatuen myöntämistä koskevan päätöksen 23265: listumisesta aiheutuvien menojen sekä niihin (45/96) mukaisesti energiansäästöä, energian 23266: liittyvien laitteistojen hankintamenojen maksa- käytön tehostamista ja uusiutuvan energian 23267: miseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n käyttöä edistävien sekä energian tuotannon ja 23268: hyväksymien tutkimusten osarahoitukseen. käytön ympäristöhaittoja vähentävien ja ener- 23269: giahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muu- 23270: 27. Energiansäästön ja energian tehokkaan toin edistävien investointi- ja kehittämishank- 23271: käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomää- keiden tukemiseen. Energiatukea annetaan yri- 23272: räraha 2 v) tyksille ja yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää 23273: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. myös Suomen lähialueilla toteutettavien hank- 23274: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- keiden tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää 23275: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- myös energia-avustuksia koskevan lain 23276: kaisesti energiansäästöön, energian tehokkaa- (1607/91) ja kotimaisten energialähteiden käy- 23277: seen käyttöön, uusiutuvan energian käyttöön ja tön, energiansäästön ja uuden energiantuotan- 23278: tuotantoon liittyvästä informaatiotoiminnasta, toteknologian käyttöönoton edistämisestä an- 23279: EK 3611996 vp - HE 10311996 vp - Pääluokka 32 125 23280: 23281: netun lain (1137/88) nojalla aiemmin myönnet- annetun lain 2 §:n mukaisten korkotukilainojen 23282: tyjen avustusten maksamiseen. korkotuen maksamiseen. Vuonna 1997 ei uusia 23283: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- korkotukilainoja hyväksytä. 23284: hitysrahastosta rahoitettavia ohjelmia toteutta- Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi- 23285: vien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien sen lainavuoden aikana 4 prosenttia korkotu- 23286: maksamiseen valtion osalta sekä pilottihank- kilainan määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana 23287: keita, yhteisöaloitteita ja muita ED-hankkeita 2 prosenttia korkotukilainan määrästä. Erityi- 23288: toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus- sistä syistä voi korkotukilainan korkohyvityk- 23289: osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrä- sen määrä olla neljän ensimmäisen lainavuoden 23290: rahasta on varattu 11 000 000 mk kansallista aikana enintään 6 prosenttia korkotukilainan 23291: rahoitusosuutta varten. määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana enintään 23292: Vuonna 1997 annettavien avustussitoumusten 4 prosenttia korkotukilainan määrästä. Kah- 23293: enimmäismäärä on yhteensä 60 000 000 mk, deksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei 23294: josta on varattu 12 000 000 mk kansallisena makseta. 23295: osuutena EU:n aluekehitysrahaston rahoitta- 23296: miin hankkeisiin. 23297: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siir- 23298: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. tomääräraha 3 v) 23299: Momentille myönnetään 200 000 mk. 23300: 45. Energiainvestointien korkotuki (arviomää- Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- 23301: räraha) suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- 23302: Momentille myönnetään 5 400 000 mk. kaisesti avustusten maksamiseen järjestöille ja 23303: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tukevaan 23304: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista toimintaan. 23305: 23306: 23307: 23308: 23309: 56. Sähkömarkkinakeskus 23310: 23311: 21. (32.01.23) Toimintamenot (siirtomäärära- Määrärahaa saa käyttää sellaisista Sähkö- 23312: ha 2 v) markkinakeskukselle määrätyistä tehtävistä ai- 23313: Momentille myönnetään nettomäärärahaa heutuviin menoihin, joita ei kateta valvonta- ja 23314: 200 000 mk. lupamaksuilla. 23315: 23316: 23317: 23318: 23319: 61. Kotimaankaupan edistäminen 23320: 23321: 40. Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäis- vähittäiskaupan rahoituksesta annetun lain 23322: kaupan investointeihin (arviomääräraha) (1086/74) mukaisesti hyväksytyistä korkotuki- 23323: Momentille myönnetään 100 000 mk. lainoista aiheutuvan korkotuen maksamiseen. 23324: Määrärahaa saa käyttää haja-asutusalueiden Uusia korkotukiluottoja ei enää hyväksytä. 23325: 23326: 23327: 23328: 80. Matkailun edistämiskeskus 23329: 23330: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 88. Muut finanssisijoitukset 23331: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 200 000 mk. 23332: 78 530 000 mk. Määrärahaa saa käyttää Matkailuviestintä 23333: Comma Finland Oy:n osakkeiden lunastami- 23334: seksi valtiolle. 23335: 126 EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp 23336: 23337: 85. Ulkomaankaupan edistäminen 23338: 23339: 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) Momentille myönnetään 173 700 000 mk. 23340: (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää ulkomaankauppaa 23341: Momentille myönnetään 173 000 000 mk. edistävien järjestöjen teollisille vientiyrityksille 23342: Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti pienten tarjoamien monipuolisten kansainvälistymistä 23343: ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen tukevien ja kehittävien palveluiden tuottami- 23344: edistämiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyt- seen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen 23345: tää ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen Ulkomaankauppaliiton valtionavun perusteista 23346: sekä muiden tahojen toteuttamiin toimia1akoh- annetun valtioneuvoston päätöksen (VNp 23347: taisiin kansainvä1istymishankkeisiin. Määrära- 1288/94) mukaisiin yleistoiminnan sekä neuvon- 23348: haa saa käyttää myös EU:n aluekehitys- ja ta- ja kansainvälistymispalveluiden menoihin. 23349: sosiaalirahastoista rahoitettavia ohjelmia toteut- Kauppa- ja teollisuusministeriö sopii erikseen 23350: tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk- kunkin järjestön kanssa käytävissä tulosneuvot- 23351: sien maksamiseen valtion osalta sekä pilotti- teluissa toiminnalle asetettavista tavoitteista 23352: hankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hank- sekä toiminnalla saavutettavista tuloksista. 23353: keiden kansallisten rahoitusosuuksien maksa- 23354: miseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 23355: 30 000 000 mk aluekehitysrahaston ja 5 000 000 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy.·lle 23356: mk sosiaalirahaston kansallisten rahoitusosuuk- (arviomääräraha) 23357: sien maksamiseen. Momentille myönnetään 40 000 000 mk. 23358: Määrärahaa saa käyttää myös maailmannäyt- Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten ra- 23359: telyiden, niin Lissabonin vuoden 1998 kuin hoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista 23360: Hannoverin vuoden 2000 näyttelyiden, järjes- annetun lain (1 093/85) ja alustoimitusten rahoi- 23361: tämisestä aiheutuviin kuluihin. tukseen myönnettävästä korkotuesta annetun 23362: Määrärahaa saa käyttää myös hankeviennin lain (1173/90) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n 23363: tarjoustoimintaa koskevien hankkeiden ehdol- korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaa- 23364: liseen rahoittamiseen sekä valtakunnallisesti misesta ja antolainauksen valtion takauksista 23365: merkittäviin matkailuhankkeisiin. Määrärahaa annetun lain (1364/89) mukaisen korkotuen, 23366: voidaan lisäksi käyttää elintarviketeollisuuden valuuttakurssitappioiden ja takauksista synty- 23367: sekä sitä lähellä olevien toimialojen sopeutta- neiden tappioiden korvaamisesta aiheutuvien 23368: miseen EU:n jäsenyyteen siirtymäkauden aika- menojen maksamiseen. 23369: na. 23370: Uusia avustuksia saa myöntää vuonna 1997 23371: 180 000 000 mk, josta 30 000 000 mk on varattu 48. Korkotuki OECD-ehtoisille vientiluotoille 23372: EU:n aluekehitysrahaston hankkeisiin ja (arviomääräraha) 23373: 6 000 000 mk EU:n sosiaalirahaston hankkei- Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 23374: siin. Määrärahaa saa käyttää OECD-ehtoisten 23375: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä vientiluottojen myöntämisestä säädettävän lain 23376: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. mukaisen korkotuen maksamiseen. Määrärahaa 23377: voidaan lisäksi käyttää OECD-ehtoisten vien- 23378: 41. (32.85.41 ja 45) Avustus ulkomaankauppaa tiluottojen korontasausjärjestelmän hallinnoin- 23379: edistäville järjestöille ja Suomen Ulkomaankaup- tia varten perustettavalle osakeyhtiölle makset- 23380: paliitto ry:lle tavan hallinointipalkkion suorittamiseen. 23381: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 33 127 23382: 23383: 23384: 23385: 23386: Pääluokka 33 23387: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 23388: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 23389: 23390: Sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteut- 23391: 1.4.1997 lukien työsuojeluosasto, johon siirre- tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk- 23392: tään työministeriön työsuojeluosastolle kuulu- sien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta 23393: neet tehtävät, niitä hoitanut vastaava henkilöstö on varattu 17 730 000 mk EU:n rakennerahas- 23394: ja määrärahat. toista osarahoitettavien hankkeiden kansallista 23395: rahoitusosuutta varten, josta aluekehitysrahas- 23396: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- tosta rahoitettavien hankkeiden osuus on 23397: ha 2 v) 2 900 000 mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavi- 23398: Momentille myönnetään nettomäärärahaa en hankkeiden osuus on 14 830 000 mk. 23399: 175 438 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 23400: Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra- 23401: veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen ja ve- hoittamiseen. 23402: teraanipäivän historiikin sekä lääkinnällisen Määrärahasta saa käyttää enintään 1 200 000 23403: pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta mk työterveydenhuollon koulutuksesta ja työ- 23404: sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden terveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien 23405: hankkimisesta aiheutuvien menojen maksami- hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien meno- 23406: seen. jen maksamiseen. 23407: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 23408: hitys-ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista alueke- 23409: teohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten hitysrahaa. 23410: rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta 23411: 23412: 23413: 23414: 23415: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 23416: 23417: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tuksen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää 23418: Momentille myönnetään nettomäärärahaa maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enin- 23419: 112 910 000 mk. tään 2 000 000 mk. 23420: Määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 23421: terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra- 23422: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä alko- hoittamiseen. 23423: holitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavus- 23424: 23425: 23426: 23427: 23428: 03. Työttömyysturvalautakunta 23429: 23430: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23431: Momentille myönnetään 8 699 000 mk. 23432: 128 EK 3611996 vp - HE 10311996 vp 23433: 23434: 04. Tarkastuslautakunta 23435: 23436: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23437: Momentille myönnetään 8 271 000 mk. 23438: 23439: 23440: 23441: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 23442: 23443: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23444: Momentille myönnetään 10 100 000 mk. 23445: 23446: 23447: 23448: 07. Työterveyslaitos 23449: 23450: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (159/78) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toi- 23451: (siirtomääräraha 2 v) minnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan 23452: Momentille myönnetään 176 500 000 mk. valtionavun maksamiseen. 23453: Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväk- 23454: toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain symien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 23455: 23456: 23457: 23458: 08. Kansanterveyslaitos 23459: 23460: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (583/86) 25 §:n perusteella maksutta toimitetta- 23461: Momentille myönnetään nettomäärärahaa vien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokottei- 23462: 144 700 000 mk. den hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta 23463: Ylijohtajan (A 31) virka muutetaan pääjoh- sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteutta- 23464: tajan (A 31) viraksi. misesta aiheutuvien menojen ja korvausten 23465: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- maksamiseen sekä Suomen lääkevahinkokor- 23466: symien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. vausosuuskunnan jäsenmaksun suorittamiseen. 23467: Määrärahaa saa käyttää myös rokotteiden 23468: 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta väli- 23469: Momentille myönnetään 27 078 000 mk. tystoimintaan aiheutuvien menojen maksami- 23470: Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain seen. 23471: 23472: 23473: 23474: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 23475: 23476: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23477: Momentille myönnetään 22 330 000 mk. 23478: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 33 129 23479: 23480: 10. Säteilyturvakeskus 23481: 23482: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Säteilyturvakeskus voi tehdä ydinenergia- 23483: Momentille myönnetään nettomäärärahaa alan yhteistyösopimuksia, joista aiheutuu val- 23484: 80 850 000 mk. tiolle menoja enintään 1 000 000 mk. 23485: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 23486: symistä tutkimus- ja kehittämishankkeista ai- 23487: heutuviin menoihin. 23488: 23489: 23490: 23491: 11. Lääkelaitos 23492: 23493: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23494: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23495: 8 217 000 mk. 23496: 23497: 23498: 23499: 12. Valtion koulukodit 23500: 23501: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää myös perhekotitoi- 23502: Momentille myönnetään nettomäärärahaa minnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden 23503: 8 373 000 mk. menojen maksamiseen. 23504: 23505: 23506: 23507: 13. Työsuojelun piirihallinto 23508: 23509: Työsuojelun piirihallinto tehtävineen siirre- Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla 23510: tään sosiaali- ja terveysministeriön hallin- olevien suomalaisten alusten tarkastustoimin- 23511: nonalalle 1.4.1997 lukien. nan ja työsuojelun valvonnasta annetun lain 23512: (131/73) 15 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheu- 23513: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tuvien menojen maksamiseen. 23514: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23515: 80 439 000 mk. 23516: 23517: 23518: 23519: 14. Valtion mielisairaalat 23520: 23521: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23522: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23523: 9 020 000 mk. 23524: 23525: 23526: 23527: 23528: 17 260778 23529: 130 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 23530: 23531: 15. Perhekustannusten tasaus 23532: 23533: 51. Aitiysavustus (arviomääräraha) 52. Lapsilisät (arviomääräraha) 23534: Momentille myönnetään 58 000 000 mk. Momentille myönnetään 8 337 000 000 mk. 23535: Määrärahaa saa käyttää äitiysavustuslain Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/92) 23536: (477/93) mukaisten äitiysavustusten maksami- mukaisten lapsilisien maksamiseen. 23537: seen. Määrärahasta maksetaan myös äitiyspak- 23538: kauksista menevä arvonlisävero ja yleiskulut. 23539: 23540: 23541: 23542: 16. Yleinen perhe-eläke 23543: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää perhe-eläkelain 23544: Momentille myönnetään 248 000 000 mk. (38/69) mukaisten eläkkeiden maksamiseen. 23545: 23546: 23547: 23548: 17. Työttömyysturva 23549: 23550: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (ar- Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain 23551: viomääräraha) (602/84) mukaisen perusturvan maksamiseen. 23552: Momentille myönnetään 4 710 000 000 mk. 23553: Määrärahaa saa käyttää työttömyyskassalain 23554: (603/84) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 52. Koulutusajan toimeentulon turvaaminen 23555: työttömyyskassoille. (siirtomääräraha 2 v) 23556: Momentille myönnetään 300 000 000 mk. 23557: 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvajär- 23558: (arviomääräraha) jestelmään liittyvän koulutusajan toimeentulon 23559: Momentille myönnetään 1 050 000 000 mk. turvaamiseen. 23560: 23561: 23562: 23563: 18. Sairausvakuutus 23564: 23565: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtu- toutusrahalain (611191) mukaisten valtion 23566: vista menoista (arviomääräraha) osuuksien maksamiseen. Kansaneläkelaitoksen 23567: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain mu- 23568: Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain kaisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustan- 23569: (364/63), Kansaneläkelaitoksen järjestämästä nuksiin saa käyttää sairausvakuutusrahaston 23570: kuntoutuksesta annetun lain (610/91) ja kun- varoista enintään 426 000 000 mk. 23571: 23572: 23573: 23574: 19. Eläkevakuutus 23575: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menois- 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläke- 23576: ta (arviomääräraha) laista johtuvista menoista (arviomääräraha) 23577: Momentille myönnetään 140 000 000 mk. Momentille myönnetään 2 050 000 000 mk. 23578: Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain 23579: (72/56) 4 §:n mukaisen valtion osuuden maksa- Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien 23580: miseen. eläkelain (467/69) 13 §:n ja sukupolvenvaih- 23581: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 33 131 23582: 23583: doseläkkeestä annetun lain (1317/90) 41 §:n 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista 23584: mukaisen valtion osuuden maksamiseen. menoista (arviomääräraha) 23585: Momentille myönnetään 6 599 000 000 mk. 23586: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtu- Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain 23587: vista menoista (arviomääräraha) (347/56) 59 §:n ja 62 §:n mukaisen valtion osuu- 23588: Momentille myönnetään 490 000 000 mk. den maksamiseen ja lapsen hoitotuesta annetun 23589: Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain lain (444/69), vammaistuesta annetun lain 23590: (468/69) 10 §:n mukaisen valtion osuuden mak- (124/88) sekä eläkkeensaajien asumistuesta an- 23591: samiseen. netun lain (591/78) mukaisten etuuksien mak- 23592: samiseen. 23593: 23594: 23595: 23596: 23597: 20. Tapaturmavakuutus 23598: 23599: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapatur- tapaturmavakuutuslain (1026/81) 15 §:n ja sai- 23600: mavakuutuksen kustannuksista (arviomäärära- rausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan kor- 23601: ha) vaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain 23602: Momentille myönnetään 87 000 000 mk. (118/91) 10 §:n mukaisen valtion osuuden mak- 23603: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien samiseen. 23604: 23605: 23606: 23607: 23608: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 23609: 23610: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (ar- 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (ar- 23611: viomääräraha) viomääräraha) 23612: Momentille myönnetään 900 000 000 mk. Momentille myönnetään 200 000 mk. 23613: Määrärahaa saa käyttää rintamasotilaseläke- Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien 23614: lain (119/77) nojalla suoritettavien eläkkeiden, varhaiseläkelain (13/82) nojalla suoritettavien 23615: eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) nojalla varhaiseläkkeiden maksamiseen. 23616: rintamasotilaseläkkeisiin suoritettavien asumis- 23617: tukien sekä ulkomaille maksettavasta rintama- 23618: lisästä annetun lain (988/88) mukaisen rintama- 23619: lisän maksamiseen. 23620: 23621: 23622: 23623: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot 23624: 23625: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- toutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin 23626: ha) suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. 23627: Momentille myönnetään 1 755 000 000 mk. 23628: Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain 23629: (404/48) ja muiden siihen liittyvien lakien nojalla 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kun- 23630: suoritettavien korvausten maksamiseen. toutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 23631: Momentille myönnetään 12 100 000 mk. 23632: 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien puo- 23633: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) lisoiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoi- 23634: Momentille myönnetään 170 000 000 mk. taneiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoi- 23635: Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien kun- mintamenojen maksamiseen sosiaali- ja terve- 23636: 132 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp 23637: 23638: ysministeriön vahvistamien perusteiden mu- tuksen maksamiseen eräille vaikeissa olosuh- 23639: kaan. teissa Virossa ja muualla entisen Neuvostoliiton 23640: alueella eläville, Suomen puolustusvoimissa vuo- 23641: Käyttösuunnitelma: mk sien 1939-1945 sotiin osallistuneille ulkomaa- 23642: Sotainvalidien puolisoiden ja vaikea- laisille vapaaehtoisille rintamasotilaille. 23643: vammaista sotainvalidia hoitaneiden les- Määrärahaa saa käyttää myös avustusten 23644: kien kuntoutustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . 10 700 000 maksamisesta aiheutuviin menoihin. 23645: Sotaleskien kuntoutustoiminta. . . . . . . . . 1 400 000 23646: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutus- 23647: Yhteensä 12 100 000 toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 23648: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 23649: 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien 23650: vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomäärära- kuntoutuksesta annetun lain (1184/88) nojalla 23651: ha 2 v) rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien 23652: Momentille myönnetään 1 500 000 mk. menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 23653: Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveys- myös rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimus- 23654: ministeriön määräämin perustein rintama-avus- menojen maksamiseen. 23655: 23656: 23657: 23658: 23. Muu sodista kärsineiden turva 23659: 23660: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huol- vauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa 23661: toon (arviomääräraha) käyttää Maikkulan vanhainkodista eri laitoksiin 23662: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. hoidettavaksi siirrettyjen huonettavien huolto- 23663: Määrärahaa saa käyttää sotasiirtolaisten yh- ja hoitokustannusten korvaamisesta aiheutuvien 23664: teiskunnallisesta huollosta annetun lain (423/40) menojen maksamiseen. 23665: 6 §:n nojalla kunnille suoritettavan valtion kor- 23666: 23667: 23668: 23669: 28. Muu toimeentuloturva 23670: 23671: Mikäli momentin 33.28.30 määrärahoja jää muuttavien henkilöiden toimeentulotuen kus- 23672: käyttämättä, saadaan säästynyt osa kyseisen tannusten sekä heille annetun sosiaali- ja ter- 23673: momentin määrärahasta käyttää momentin veydenhuollon erityiskustannusten korvaami- 23674: 34.07.30 vastaaviin menoihin. seen kunnille valtioneuvoston määräämin pe- 23675: rustein. 23676: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen 23677: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heil- 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) 23678: le annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityis- Momentille myönnetään 52 000 000 mk. 23679: kustannuksiin (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain 23680: Momentille myönnetään 2 000 000 mk. (781/93) mukaisten sotilasavustusten maksami- 23681: Määrärahaa saa käyttää eräiden Suomeen seen. 23682: 23683: 23684: 23685: 29. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 23686: 23687: Mikäli momentin 33.29.61 määrärahoja jää 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas- 23688: käyttämättä, saadaan säästynyt osa kyseisen taanotto (arviomääräraha) 23689: momentin määrärahasta käyttää momentin Momentille myönnetään 40 000 000 mk. 23690: 34.07.61 vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää pakolaisten ja tur- 23691: EK 3611996 vp - HE 10311996 vp - Pääluokka 33 133 23692: 23693: vapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuvien käyttää pakolaisten oman kulttuurin tukemi- 23694: menojen maksamiseen valtioneuvoston määrää- sesta sekä vastaanoton toteuttamiseksi erityis- 23695: min perustein. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimises- 23696: pakolaisten maahantulomatkojen järjestämises- ta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrä- 23697: tä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuk- rahasta saa käyttää enintään 1 000 000 mk 23698: sista sekä koulutuksesta aiheutuvien menojen turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeus- 23699: maksamiseen, pakolaisten ja turvapaikanhaki- apupalvelujen hankkimiseen. 23700: joiden vastaanottotoiminnassa työskentelevien Määrärahaa saa käyttää enintään 129 hen- 23701: henkilöiden palkkausmenojen ja muiden toi- kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- 23702: mintamenojen maksamiseen sekä vastaanotto- miseen. Vuoden 1997 pakolaiskiintiö on noin 23703: toimintaa edistävän koulutuksen ja tiedotustoi- 500 henkilöä. 23704: minnan järjestämiseen. Lisäksi määrärahaa saa 23705: 23706: 23707: 23708: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 23709: 23710: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja tervey- Momentille myönnetään 360 000 000 mk. 23711: denhuollon käyttökustannuksiin (arviomäärära- Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito- 23712: ha) lain (1 062/89) 47 §:n ja Helsingin yliopistollisesta 23713: Momentille myönnetään 13 548 000 000 mk. keskussairaalasta annetun lain (1 064/89) 7 §:n 23714: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauk- 23715: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja ter- sen maksamiseen. 23716: veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes- 23717: ta annetun lain (733/92) ja sen nojalla annetussa 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille 23718: valtakunnallisessa suunnitelmassa hyväksytty- lääkäreiden koulutuksesta aiheutuviin kustannuk- 23719: jen käyttökustannusten valtionosuuksien mak- siin (arviomääräraha) 23720: samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kun- Momentille myönnetään 389 800 000 mk. 23721: tien valtionosuuslain mukaisten tasausten mak- Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito- 23722: samiseen. lain 47 §:n, Helsingin yliopistollisesta keskussai- 23723: raalasta annetun lain 7 §:n ja kansanterveyslain 23724: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys- (66/72) 40 §:n mukaisen valtion korvauksen 23725: palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomäärä- maksamiseen lääkärikoulutukseen. 23726: raha) 23727: Momentille myönnetään 421 000 000 mk. 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutki- 23728: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja muspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin 23729: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja ter- kustannuksiin (arviomääräraha) 23730: veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes- Momentille myönnetään 17 000 000 mk. 23731: ta annetun lain ja sen nojalla annetun valta- Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain 23732: kunnallisen suunnitelman mukaisiin sosiaali- ja (1116/90) 32 §:n mukaisten valtion korvausten 23733: terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suori- maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös 23734: tettavan valtionosuuden maksamiseen. Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen 23735: Vuonna 1997 saadaan vahvistaa kokonais- mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayh- 23736: kustannuksiltaan vähintään 2 000 000 markan tymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kus- 23737: määräisiä perustamishankkeita sekä STVOL:n tannuksiin suoritettavan valtion korvauksen 23738: 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita maksamiseen. 23739: siten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat 23740: enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään 36. (33.32.36 ja 37) Valtionavustus eräiden 23741: 1 070 000 000 mk. sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden kustannuk- 23742: siin (arviomääräraha) 23743: 32. Valtion korvaus yliopistollista sairaalaa Momentille myönnetään 20 700 000 mk. 23744: ylläpitävälle sairaanhoitopiirille tutkimustoimin- Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja 23745: nan kustannuksiin (arviomääräraha) terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta 23746: 134 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 23747: 23748: annetun lain (1113/85) nojalla pääkaupunkiseu- den maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 23749: dun kunnille hankkeiden kustannuksiin suori- myös ympäristönsuojelun hallinnon käyttökus- 23750: tettavan valtionavustuksen ja koron maksami- tannuksiin vuotta 1990 aikaisemmilta vuosilta 23751: seen. Määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja suoritettavien valtionosuuksien loppuerien mak- 23752: terveysministeriön osuuden maksamiseen Hel- samiseen. 23753: singin yliopiston terveystieteiden keskuskirjas- 23754: ton toimitilojen rakentamisesta aiheutuviin kus- 23755: tannuksiin. 39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- 23756: ja terveyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuk- 23757: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- siin (arviomääräraha) 23758: ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin Momentille myönnetään 23 100 000 mk. 23759: (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja 23760: Momentille myönnetään 75 000 000 mk. terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristön- 23761: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja suojelun hallinnosta annetun lain sekä sosiaali- 23762: terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristön- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion- 23763: suojelun hallinnosta annetun lain (64/86) sekä osuudesta annetun lain nojalla kunnille ennen 23764: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja vuotta 1993 aloitetuista sosiaali- ja terveyspal- 23765: valtionosuudesta annetun lain (677/82) ja sosi- velujen sekä ympäristönsuojelun hallinnon pe- 23766: aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- rustamiskustannushankkeista aiheutuviin kus- 23767: tionosuudesta annetun lain nojalla kunnille tannuksiin suoritettavan valtionosuuden mak- 23768: ennen vuotta 1993 aiheutuneisiin toimeentulo- samiseen. 23769: turvan kustannuksiin, lasten kotona tapahtuvan Vuonna 1997 saadaan hyväksyä ennen vuotta 23770: hoidon tukemiseen sekä osittaisen lasten koti- 1990 hyväksyttyjen perustamiskustannushank- 23771: hoidon tuen maksamiseen ja sosiaali- ja terve- keiden toteuttamisohjelmien muutoksia siten, 23772: yspalvelujen sekä ympäristönsuojelun hallinnon että niiden kokonaiskustannusarviot ovat yh- 23773: käyttökustannuksiin suoritettavan valtionosuu- teensä enintään 30 000 000 mk. 23774: 23775: 23776: 23777: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 23778: 23779: 21. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja (763/94), elintarvikelain (361/95) ja geenitekniik- 23780: tupakoinnin vähentäminen (siirtomääräraha 2 v) kalain (377/95) edellyttämästä terveysvalvonnas- 23781: Momentille myönnetään 32 850 000 mk. ta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön 23782: Määrärahaa saa käyttää terveyskasvatukses- jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien 23783: ta, alkoholitiedotuksesta ja valistuksesta sekä menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 23784: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi an- lyhytaikaisiin tehtäviin tarvittavan henkilöstön 23785: netun lain (693/76) 27 §:ssä tarkoitetusta toi- palkkaamiseen. 23786: minnasta ja raittiustyölain (828/82) 10 §:n 1 koh- 23787: dan nojalla päihteiden käytöstä aiheutuvien 23788: haittojen ehkäisemistä tarkoittavasta toiminnas- 24. Tartuntatautien valvonta (arviomäärära- 23789: ta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrä- ha) 23790: rahaa saa käyttää lyhytaikaisiin tehtäviin tar- Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 23791: vittavan henkilökunnan palkkaamiseen. Määrärahaa saa käyttää tartuntatautien eh- 23792: käisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epide- 23793: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) mioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden 23794: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheut- 23795: Määrärahaa saa käyttää terveydensuojelulain tamien menojen maksamiseen. 23796: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 33 135 23797: 23798: 57. Lomatoiminta 23799: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomi- pienyrittäjien vuosilomatoiminnasta aiheutunei- 23800: tuspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) siin kustannuksiin suoritettavan valtion kor- 23801: Momentille myönnetään 676 000 000 mk. vauksen maksamiseen. 23802: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjän 23803: Iomituspalveluista annetun lain (2/85) 23 §:n 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien elä- 23804: nojalla kunnille maatalousyrittäjien vuosiloma-, kelaitokselle ja kunnille maatalousyrittäjien lo- 23805: sijaisapu- ja viikkovapaatoiminnan käyttökus- mituspalvelujen hallintomenoihin (arviomäärära- 23806: tannuksiin suoritettavan valtion korvauksen ha) 23807: maksamiseen. Momentille myönnetään 93 000 000 mk. 23808: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjän 23809: 42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosiloma- lomituspalveluista annetun lain (2/85) nojalla 23810: järjestelmän kustannuksiin (arviomääräraha) Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille 23811: Momentille myönnetään 100 000 mk. lomituspalvelujen hallinnon järjestämisestä ai- 23812: Määrärahaa saa käyttää pienyrittäjän vuosi- heutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion 23813: lomarahasta annetun lain (408/77) 12 §:n nojalla korvauksen maksamiseen. 23814: 23815: 23816: 23817: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 23818: 50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveys- 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan 23819: alan yhteisöjen kustannuksiin (arviomääräraha) menot 23820: Momentille myönnetään 1 465 000 000 mk. Momentille myönnetään 165 000 000 mk. 23821: Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiase- Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien 23822: tuksen (676/67) 29 §:n 1 momentissa mainittui- kuntoutuksesta annetun lain (1184/88) nojalla 23823: hin tarkoituksiin. rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien 23824: menojen maksamiseen. 23825: 23826: 23827: 23828: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot 23829: 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuu- jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja eri- 23830: det (arviomääräraha) tyisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen 23831: Momentille myönnetään 22 000 000 mk. maksamiseen. 23832: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- 23833: 136 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 23834: 23835: 23836: 23837: 23838: Pääluokka 34 23839: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 23840: 01. Työministeriö 23841: 23842: Työministeriöön perustetaan osasto, johon 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23843: 1.3.1997 lukien siirretään sosiaali- ja terveysmi- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23844: nisteriölle kuuluvat pakolaisasiat ja sen pako- 121 237 000 mk. 23845: laistoimistolle kuuluvat IVY- ja Baltian maiden Luvun perusteluihin viitaten työministeriöön 23846: alueiden paluumuuttoasiat näihin tehtäviin liit- perustetaan 1.3.1997 lukien osastopäällikön vir- 23847: tyvine määrärahoineen ja henkilötyövuosineen. ka (A 31). 23848: 23849: 20. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma 23850: ja tuottavuuden kehittäminen (siirtomääräraha 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa- 23851: 3 v) lipolitiikkaan ( EU) (siirtomääräraha 3 v) 23852: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. Momentille myönnetään 676 600 000 mk. 23853: Määrärahaa saa käyttää kansallisen työelä- Määrärahaa saa käyttää EU:n komission 23854: män kehittämisohjelman ja kansallisen tuotta- kanssa vuosille 1995-1999 hyväksyttyjen ta- 23855: vuusohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja tut- voitteiden 6, 2 (vuosille 1997-99), 3, 4 ja 5b 23856: kimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttami- koskevia ohjelmia sekä yhteisöaloitteita ja pi- 23857: sesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen mak- lottiprojekteja toteuttavien valtion omien ja 23858: samiseen. muiden hankkeiden rahoitukseen Euroopan 23859: Lisäksi määrärahaa saa käyttää molempien sosiaalirahastosta maksettavana vuoden 1997 23860: kehittämisohjelmien julkaisuista, erillisselvityk- rahoitusosuutena. Määrärahaa saa käyttää 23861: sistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien jär- myös teknisen avun ja Euroopan sosiaalirahas- 23862: jestämisestä, koti- ja ulkomaisten yhteistyöver- ton ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan, enin- 23863: kostojen luomisesta sekä enintään neljää hen- tään 90 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön 23864: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauk- palkkaus-, matkustus- yms. menojen maksami- 23865: sesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan seen yhdessä momentin 34.06.61 ja muiden 23866: väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutu- selvitysosassa mainittujen kansallisen osarahoi- 23867: vien menojen maksamiseen. tuksen momenttien kanssa. 23868: 23869: 23870: 23871: 03. Työsuojelun piirihallinto 23872: 23873: Mikäli momentin 34.03.21 määrärahoja jää Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla 23874: käyttämättä, saadaan säästynyt osa kyseisen olevien suomalaisten alusten tarkastustoimin- 23875: momentin määrärahoista käyttää momentin nan ja työsuojelun valvonnasta annetun lain 23876: 33.13.21 vastaaviin menoihin. (131/73) 15 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheu- 23877: tuvien menojen maksamiseen. 23878: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23879: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23880: 24 440 000 mk. 23881: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 34 137 23882: 23883: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 23884: 23885: Työllisyyslain (275/87) 19 §:n mukaisesti alu- lain (1542/93) sekä työvoimapalveluihin liitty- 23886: eellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei vistä etuuksista annetun asetuksen (1253/93) 23887: minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös työ- 23888: vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä voimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetus- 23889: tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa sa asetuksessa tarkoitettujen ryhmätapaturma- 23890: tämän työttömyyden tason ylittymisen estämi- ja vastuuvakuutusten maksamiseen. 23891: seksi työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäes- Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelujen 23892: sä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan kokeilu- ja kehittämishankkeiden koulutus-, 23893: keskimääräisen tason. materiaali- ja laitemenojen maksamiseen sekä 23894: Valtion omiin ja tukemiin investointihank- ulkopuolelta ostettujen palvelujen kustannuk- 23895: keisiin sijoitetaan pitkäaikaistyöttömiä 10 % siin. Määrärahaa saa käyttää myös työvoima- 23896: hankkeen työvoimasta. toimistojen asiakasryhmille järjestettäviin ryh- 23897: mäpalveluihin liittyvien asiantuntijapalvelujen, 23898: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtion- tutustumiskäyntien ja muiden kustannusten 23899: hallinnolle (arviomääräraha) maksamiseen. 23900: Momentiiie myönnetään 1 080 000 000 mk. 23901: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain mu- 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen os- 23902: kaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä ai- topalvelut (arviomääräraha) 23903: heutuvien muiden menojen maksamiseen val- Momentille myönnetään 1 107 700 000 mk. 23904: tion virastoissa ja laitoksissa. Määrärahaa saa Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises- 23905: käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90) 23906: palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa mukaisen koulutuksen hankkimiseen. Määrära- 23907: olevien vajaakuntoisten henkilöiden paikkaami- haa saa käyttää myös koulutuksen ja majoi- 23908: sesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa tuksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutus- 23909: käyttää myös vakuutusten maksamiseen. Mää- säätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutukses- 23910: rärahasta saa käyttää enintään 30 000 000 mk ta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintail- 23911: työllisyyslain aluevelvoitteiden ja valtion työl- moitteluun sekä työvoimapoliittisen aikuiskou- 23912: Iistämispalvelun sekä muun työllistämisen to- lutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tu- 23913: teuttamisesta aiheutuvien muiden kuin palkka- kevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä 23914: usmenojen maksamiseen. Määrärahasta mak- aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja 23915: settavat palkat saavat olla enintään A 17 palk- konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien 23916: kausluokan mukaisia. menojen maksamiseen sekä enintään yhtä hen- 23917: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- 23918: 21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon miseen. Vuonna 1997 saa tehdä työvoimapo- 23919: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 23920: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 §:n mukaisia koulutuksen hankintasopimuk- 23921: 589 677 000 mk. sia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle 23922: Määrärahaa saa käyttää myös 1.9.1997 lukien menoja vuoden 1997 jälkeen enintään 23923: perustettavien työvoima- ja elinkeinokeskusten 273 000 000 mk. 23924: ja niiden työvoimaosastojen sekä työvoimaosas- Momentin määrärahaa saa käyttää enintään 23925: tojen alaisten työvoimatoimistojen tehtävistä 2 600 000 mk työministeriön tarkemmin mää- 23926: aiheutuvien menojen maksamiseen. räämällä tavalla Venäjän lähialueiden ja Baltian 23927: maiden työvoiman kouluttamisesta aiheutuvien 23928: 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (ar- menojen maksamiseen. Vuonna 1997 saa tehdä 23929: viomääräraha) koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niis- 23930: Momentille myönnetään 55 330 000 mk. tä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 1997 23931: Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanoh- jälkeen enintään 700 000 mk. 23932: jaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaa- 23933: miseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoituksen 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille 23934: tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien ja kuntayhtymille (arviomääräraha) 23935: palveluun työvoimapalvelulain (1 005/93) ja -ase- Momentille myönnetään 1 350 000 000 mk. 23936: tuksen (1251/93), työmarkkinatuesta annetun Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 23937: 18 260778 23938: 138 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 23939: 23940: mukaisten valtionapujen, mukaan lukien työl- 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 23941: lisyyslain edellyttämät lisätuet, maksamiseen. (osa EU) (arviomääräraha) 23942: Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyys- Momentille myönnetään 750 000 000 mk. 23943: lain voimaantuloa palkattujen ja edelleen sa- Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien 23944: massa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten hen- maksamiseen työllisyysasetuksen (130/93) nojal- 23945: kilöiden paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. la työllisyyslaissa tarkoitettujen työllistämiseen. 23946: Määrärahasta saa käyttää 5 000 000 mk aika- 23947: vien starttiyritysten toiminta- ja kannatta- 23948: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen vuusedellytysten selvittämiseen. Lisäksi määrä- 23949: osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomäärä- rahasta saa käyttää 10 000 000 mk työttömien 23950: raha) aloitteellisuuden tukemiseen ja tässä toiminnas- 23951: Momentille myönnetään 1 267 100 000 mk. sa tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen lyhyt- 23952: Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises- aikaisiin tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää 23953: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisten myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkat- 23954: opintososiaalisten etuuksien maksamiseen sekä tujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien 23955: työttömyyskassojen hallintokulujen maksami- vajaakuntoisten henkilöiden paikkaamisesta ai- 23956: seen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää opiskeli- heutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää 23957: javalinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen, työllisyysasetuksessa tarkoitettujen vakuutusten 23958: ei kuitenkaan ilmoitus- ja tiedotustoiminnan maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös 23959: menoihin. rakennemuutoshäiriöiden lieventämiseen ja alu- 23960: eellisiin kehittämisohjelmiin sisältyvien hankkei- 23961: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) den osarahoitukseen siten, että muina rahoit- 23962: Momentille myönnetään 5 050 000 000 mk. tajina voivat yhteisrahoitusperiaatteen mukai- 23963: Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta sesti olla yritykset, kunnat ja valtionhallinnon 23964: annetun lain mukaisen työmarkkinatuen mak- muut hallinnonalat 23965: samiseen. Tukea käytetään tuen saajan toimeen- Määrärahaa saa käyttää työllisyyspoliittisen 23966: tulon turvaamisen ohella työmarkkinatuesta rakennetuen osalta myös EU:n aluekehitysra- 23967: annetun lain mukaisiin aktiivisiin työvoimapo- hastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteutta- 23968: liittisiin toimenpiteisiin, joiden avulla edistetään vien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien 23969: tuen saajan työmarkkinoille sijoittumista. Mää- maksamiseen valtion osalta sekä pilottihank- 23970: rärahaa saa käyttää myös työharjoittelusta keita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkei- 23971: aiheutuneiden tapaturmakorvausten ja työhar- den kansallisten rahoitusosuuksien maksami- 23972: joittelijoina olevien ryhmävakuutusten maksa- seen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 23973: miseen. 6 000 000 mk kansallista rahoitusosuutta var- 23974: ten. 23975: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 23976: 61. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kan- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 23977: sallinen osarahoitus valtion osalta ( EU) (siirto- 23978: määräraha 3 v) 63. Työllisyysperusteinen valtionapu investoin- 23979: Momentille myönnetään 655 800 000 mk. teihin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) 23980: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin Momentille myönnetään 250 000 000 mk. 23981: sosiaalirahastosta rahoitettaviin ohjelmiin sisäl- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- 23982: tyvien hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden ja miseen kuntien, kuntayhtymien ja muiden jul- 23983: pilottiprojektien kansallisen rahoitusosuuden kisten yhteisöjen työllisyysperusteisiin investoin- 23984: maksamiseen valtion osalta. Määrärahaa saa teihin, joilla edistetään uusien työpaikkojen 23985: käyttää myös teknisen avun ja Euroopan sosi- syntymistä tai lievitetään työttömyysasteeltaan 23986: aalirahaston ohjelmien toteuttamiseen tarvitta- keskimääräistä vaikeampien alueiden työttö- 23987: van, enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan myyttä. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina 23988: henkilöstön palkkaus-, matkustus-, yms. meno- vuosina tehtyjen päätösten maksamiseen. Mää- 23989: jen maksamiseen yhdessä momentin 34.01.61 rärahasta saa käyttää valtioneuvoston erikseen 23990: kanssa. päättämin perustein 50 000 000 mk julkisten 23991: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- rakennusten peruskorjaustoiminnan rahoitusoh- 23992: tun lain (1135/93) 6 §:n mukaista aluekehitys- jelman mukaisiin kuntien toimitilojen peruskor- 23993: rahaa. jausinvestointien rahoitukseen, jolloin avus- 23994: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 34 139 23995: 23996: tusosuus voi olla enintään 15 prosenttia inves- Momentille myönnetään 3 10 000 000 mk. 23997: tointihankkeen kokonaiskustannuksista. Mää- Määrärahaa saa käyttää työttömyyden tor- 23998: rärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysra- jumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 23999: hastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteutta- hankkeissa, joilla edistetään uusien työpaikko- 24000: vien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien jen syntymistä tai Iievitetään työttömyysasteel- 24001: maksamiseen valtion osalta sekä pilottihank- taan keskimääräistä vaikeampien alueiden työt- 24002: keita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkei- tömyyttä. 24003: den kansallisten rahoitusosuuksien maksami- 24004: seen valtion osalta. Määrärahasta on varattu Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 13 §:n 24005: 28 000 000 mk näiden hankkeiden kansallista mukaisiin valtion investointikohteisiin ja niiden 24006: rahoitusosuutta varten. suunnitteluun sekä valtion hankinnoista aiheu- 24007: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- tuvien menojen maksamiseen. Vuonna 1997 saa 24008: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. tehdä käynnissä oleviin töihin liittyviä valtion 24009: tulo- ja menoarviosta annetun lain (423/88) 24010: 64. Muuttoturva (arviomääräraha) 10 §:ssä tarkoitettuja sitoumuksia siten, että 24011: Momentille myönnetään 8 500 000 mk. niistä aiheutuu menoja myöhempinä vuosina 24012: Määrärahaa saa käyttää työttömien työnha- enintään 150 000 000 mk. Määrärahaa saa käyt- 24013: kijoiden matkakustannusten korvaamisesta ai- tää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitet- 24014: heutuvien menojen maksamiseen työvoimapal- tavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden 24015: velulain ja työvoimapalveluihin liittyvistä etuuk- kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen 24016: sista annetun asetuksen mukaisesti. Määrärahaa valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöa- 24017: saa käyttää enintään 1 500 000 mk paluumuut- loitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten 24018: toa koskevasta tiedotuksesta, Tukholman Finn- rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. 24019: jobb-tietopalvelusta sekä Pietarissa, Tallinnassa Määrärahasta on varattu 22 000 000 mk EU:n 24020: ja Petroskoissa järjestettävästä vastaavanlaises- aluekehitysrahaston osarahoittamien hankkei- 24021: ta toiminnasta aiheutuviin kuluihin. den kansallisen rahoitusosuuden maksatuksia 24022: varten. 24023: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 24024: (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 24025: 24026: 24027: 24028: 24029: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 24030: 24031: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen pakolaisten maahantulomatkojen järjestämises- 24032: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heil- tä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuk- 24033: le annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityis- sista sekä koulutuksesta aiheutuvien menojen 24034: kustannuksiin (arviomääräraha) maksamiseen, pakolaisten ja turvapaikanhaki- 24035: Momentille myönnetään 54 800 000 mk. joiden vastaanottotoiminnassa työskentelevien 24036: Määrärahaa saa käyttää eräiden Suomeen henkilöiden palkkaus- ja muiden toimintame- 24037: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä nojen maksamiseen sekä vastaanottotoimintaa 24038: heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan jär- 24039: erityiskustannusten korvaamiseen kunnille val- jestämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää 24040: tioneuvoston määräämin perustein. pakolaisten oman kulttuurin tukemisesta aiheu- 24041: tuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta 24042: 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas- saa käyttää enintään 1 000 000 mk turvapai- 24043: taanotto (arviomääräraha) kanhakijoiden oikeusapupalvelujen hankkimi- 24044: Momentille myönnetään 195 650 000 mk. seen. Määrärahaa saa käyttää enintään 129 24045: Määrärahaa saa käyttää pakolaisten ja tur- henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk- 24046: vapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuvien kaamiseen. Vuoden 1997 pakolaiskiintiö on 500 24047: menojen maksamiseen valtioneuvoston määrää- henkilöä. 24048: min perustein. Lisäksi määrärahaa saa käyttää 24049: 140 EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp 24050: 24051: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 24052: 21. Työvoimaopiston toimintamenot (siirto- 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 24053: määräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 553 000 mk. 24054: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahaa saa käyttää merimiesten palvelu- 24055: 3 680 000 mk. ja opintotoiminnasta annetun lain (452/72) 24056: nojalla merimiesten huoltotoimintaan suoritet- 24057: 22. Työneuvoston toimintamenot (siirtomäärä- tavan valtion osuuden maksamiseen, merimies- 24058: raha 2 v) lain (423178) ja merimiesten vuosilomalain 24059: Momentille myönnetään 308 000 mk. (433/84) nojalla merimiesten vuosi- ja vanhem- 24060: painlomamatkakustannuksiin sekä työsuhteen 24061: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matkakus- 24062: Momentille myönnetään 13 520 000 mk. tannuksiin suoritettavan valtionosuuden mak- 24063: Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja samiseen. 24064: täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviilipal- 24065: veluslain (1723/91) nojalla aiheutuviin kustan- Käyttösuunnitelma: mk 24066: nuksiin, myös työhallinnossa palvelevien sivii- Valtion osuus merimiespalvelutoimiston 24067: lipalvelusmiesten ylläpito- ja päivärahakustan- menoista.............................. 2 165 000 24068: nuksiin. Valtion osuus työnantajille eräisiin me- 24069: rimiesten matkakustannuksiin . . . . . . . . . 2 388 000 24070: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) Yhteensä 4 553 000 24071: Momentille myönnetään 230 000 000 mk. 24072: Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja 24073: (649173) ja merimiesten palkkaturvalain (927/79) maksuosuudet (arviomääräraha) 24074: mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahas- Momentille myönnetään 9 300 000 mk. 24075: ta saa käyttää enintään 4 000 000 mk palkka- Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- 24076: turvamenettelyyn liittyvien viranomaismaksu- jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja -vel- 24077: jen, oikeudenkäyntikulujen ja konkurssikustan- voitteiden suorittamisesta sekä erityisohjelmien 24078: nusten maksamiseen. tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 24079: EK 3611996 vp - HE 10311996 vp - Pääluokka 35 141 24080: 24081: 24082: 24083: 24084: Pääluokka 35 24085: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 24086: 01. Ympäristöministeriö 24087: 24088: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuhtees- 24089: Momentille myönnetään 91 555 000 mk. sa olevan henkilöstön palkkaamiseen kansain- 24090: välisten tehtävien hoitamiseksi ympäristöminis- 24091: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomäärä- teriössä. 24092: raha 2 v) 24093: Momentille myönnetään 41 500 000 mk. 24094: Määrärahaa saa käyttää kehittämis-, kokei- 26. Koulutus, tiedotus ja valistus (siirtomää- 24095: räraha 2 v) 24096: lu-, suunnittelu-, tutkimus-, valvonta- ja seu- 24097: Momentille myönnetään 4 500 000 mk. 24098: rantatoiminnasta sekä kansainvälisestä asian- 24099: tuntijayhteistyöstä ja eri hallinnonalojen yhteis- Määrärahaa saa käyttää henkilöstökoulutuk- 24100: sesta, hallinnon kehittämisestä, hallinnonalan 24101: hankkeista aiheutuvien muita kulutusmenoja 24102: vastaavien menojen maksamiseen. koulutuksen luento- ja asiantuntijapalkkioista, 24103: matkoista, ulkomailta hankittavaan jatko- ja 24104: Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä hen- 24105: täydennyskoulutukseen suoritettavista opinto- 24106: kilötyövuotta vastaavan työsopimussuhteessa 24107: apurahoista, koulutusaineistojen tuottamisesta 24108: olevan henkilöstön palkkaamiseen ympäristö- 24109: sekä koulutustoiminnasta ja sen kehittämisestä 24110: ministeriöön ja enintään 110 henkilötyövuotta 24111: aiheutuvien muiden menojen maksamiseen. 24112: vastaavan työsopimussuhteisen projektihenki- 24113: Määrärahaa saa käyttää myös tiedotustoimin- 24114: löstön palkkaamiseen valtion virastoihin ja 24115: taan ja siinä tarvittavien asiantuntijoiden palk- 24116: laitoksiin. kioiden maksamiseen sekä ympäristökasvatuk- 24117: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 24118: sen ja -koulutuksen edistämiseen. 24119: symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra- 24120: hoitusta varten. 24121: 61. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 24122: 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha Momentille myönnetään 6 600 000 mk. 24123: 2 v) Määrärahaa saa käyttää avustuksien maksa- 24124: Momentille myönnetään 21 565 000 mk. miseen valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ym- 24125: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- päristöjärjestöille niiden toimintaedellytysten 24126: jestöjen jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin sekä turvaamiseksi, valtakunnallisille asuntoalan jär- 24127: osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen ko- jestöille valistus- ja neuvontatoimintaan, saaris- 24128: kouksiin ja muista ulkomaanmatkoista, Suo- ton kehityksen edistämisestä annetun lain 24129: messa järjestettävistä kansainvälisistä kokouk- (494/81) 12 §:n mukaisten avustusten maksami- 24130: sista, vieraskielisen aineiston julkaisemisesta seen saariston ympäristönhoitoa edistäviin 24131: sekä muusta, myös kolmansiin maihin suuntau- hankkeisiin sekä avustusten maksamiseen Pidä 24132: tuvasta kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutu- Saaristo Siistinä ry:lle ja tunturialueiden jäte- 24133: viin menoihin. Määrärahaa saa lisäksi käyttää huoltoa edistävään toimintaan. Määrärahaa saa 24134: lähialueyhteistyön asiantuntijavaihdosta sekä käyttää myös kestävää kehitystä edistävien 24135: eräiden kansainvälisestä tutkimus- ja kehittä- projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen. 24136: misyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksami- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 24137: seen. annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista alueke- 24138: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea hitysrahaa. 24139: 142 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 24140: 24141: 62. EU:n LIFE-rahaston osallistuminen ym- Määrärahaa saa käyttää EU:n komission 24142: päristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin ( EU) (siir- hyväksymien EU:n ympäristörahastosta (LIFE) 24143: tomääräraha 3 v) osarahoitettavista hankkeista ja pilottihankkeis- 24144: Momentille myönnetään 18 000 000 mk. ta aiheutuvien menojen maksamiseen. 24145: 24146: 24147: 24148: 11. Ympäristön suojelu 24149: 24150: 62. (35.11.62 ja 26.31) Ympäristönsuojelun 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuol- 24151: edistäminen (siirtomääräraha 3 v) to (siirtomääräraha 3 v) 24152: Momentille myönnetään 32 750 000 mk. Momentille myönnetään 20 000 000 mk. 24153: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta 24154: määräämin perustein avustusten maksamiseen annetun lain (894/86) 7 §:n nojalla öljyjätteistä 24155: ympäristönsuojelua edistäviin kehittämis- ja ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnis- 24156: kokeiluhankkeisiin sekä avustusten maksami- ta ja käsittelystä aiheutuvien menojen maksa- 24157: seen saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen miseen sekä avustuksien maksamiseen ongel- 24158: kaatopaikkojen kunnostukseen, kierrätyksen ja majätteiden alueellisten vastaanottopaikkojen 24159: muun jätehuollon mallilaitosten rakentamiseen perustamiskustannuksiin. 24160: sekä muihin ympäristönsuojelua edistäviin in- 24161: vestointeihin. 24162: Määrärahaa saa käyttää myös yhdyskuntien 67. (35.13.40, 13.66, osa ja 13.67) Ympäris- 24163: vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta anne- töyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen mais- 24164: tun lain (56/80) mukaisten avustusten maksa- sa (siirtomääräraha 3 v) 24165: miseen yhdyskuntien vesiensuojelua edistäviin Momentille myönnetään 21 000 000 mk. 24166: investointeihin. Määrärahaa saa käyttää Suomen lähialueen 24167: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä maiden kanssa sopiman ympäristöalan yhteis- 24168: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. työn edistämiseen ja lainsäädännön ja hallinnon 24169: kehittämisestä, hankkeiden valmistelusta ja ar- 24170: 63. Ilmansuojelun ja jätehuollon investointien vioinnista, koulutuksesta, ympäristön tilan seu- 24171: korkotuki (arviomääräraha) rannasta, ympäristövaikutusten arviointimene- 24172: Momentille myönnetään 16 000 000 mk. telmien kehittämisestä sekä ympäristöteknolo- 24173: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- gian kehittämisestä ja kokeilusta aiheutuvien 24174: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista menojen maksamiseen. 24175: annetun lain (1015177) mukaisiin teollisuuden ja Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten 24176: energiahuollon ilmansuojeluinvestointeihin, jät- maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnit- 24177: teiden yleisten käsittelypaikkojen perustamis- ja telu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lä- 24178: kunnostamisinvestointeihin sekä jätteiden hyö- hialueiden pienehköissä ympäristöhankkeissa, 24179: dyntämistä edistäviin investointeihin ennen jotka perustuvat kahdenvälisiin sopimuksiin ja 24180: vuotta 1992 myönnettyjen lainojen korkotuen ovat tärkeitä myös Suomen oman ympäristön 24181: maksamiseen. suojelun kannalta ja joissa sovelletaan 24182: Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi- pääasiassa suomalaista ympäristöteknologiaa. 24183: sen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä Määrärahaa saa käyttää lisäksi Suomen avus- 24184: ja 5-8 lainavuosien aikana kaksi prosenttiyk- tusosuuden maksamiseen sellaisissa yhteistyö- 24185: sikköä. Korkohyvitys on kuitenkin enintään hankkeissa, joita rahoittavat myös muut valtiot 24186: luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Kah- sekä kansainväliset järjestöt ja rahoituslaitokset. 24187: deksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei Avustukset myönnetään valtioneuvoston vah- 24188: makseta. vistamien perusteiden mukaisesti. 24189: EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 35 143 24190: 24191: 26. Alueelliset ympäristökeskukset 24192: 24193: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) teita toteuttavien hankkeiden kansallisten ra- 24194: Momentille myönnetään nettomäärärahaa hoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. 24195: 282 425 000 mk. Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 24196: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 24197: 61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden 24198: kansallinen osarahoitus ( EU) (siirtomääräraha 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) 24199: Momentille myönnetään 61 000 000 mk. 24200: 3 v) Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden 24201: Momentille myönnetään 20 500 000 mk. suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauk- 24202: Määrärahaa saa käyttää EU:n aluekehitys- sista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien me- 24203: rahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteut- nojen maksamiseen. 24204: tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 24205: sien maksamiseen valtion osalta ja yhteisöaloit- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 24206: 24207: 24208: 24209: 24210: 27. Suomen ympäristökeskus 24211: 24212: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tannuksiin ja valtion edun valvonnan kannalta 24213: Momentille myönnetään nettomäärärahaa välttämättömistä selvityksistä aiheutuviin me- 24214: 119 827 000 mk. noihin. 24215: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 24216: symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra- 24217: hoitusta varten. 63. (35.27.30 ja 40) Vesiensuojeluinvestointien 24218: korkotuki (arviomääräraha) 24219: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomää- Momentille myönnetään 9 800 000 mk. 24220: räraha) Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- 24221: Momentille myönnetään 12 000 000 mk. roista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista 24222: Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden annetun lain (1 0 15/77) mukaisten yhdyskuntien 24223: ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, ennen vuotta 1995 ja teollisuuden vesiensuoje- 24224: torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoi- luinvestointien ennen vuotta 1992 myönnettyjen 24225: menpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan lainojen korkohyvityksen maksamiseen. 24226: välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuvi- Yhdyskuntien lainoille maksettavan korko- 24227: en menojen maksamiseen. Määrärahaa saa hyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen 24228: käyttää myös kansainvälisestä yhteistyöstä ja lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja 24229: koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeu- 9-16 lainavuosien aikana kaksi prosenttiyk- 24230: denkäynneistä aiheutuvien menojen ja sivutoi- sikköä. Korkohyvitys on kuitenkin enintään 24231: misten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osal- luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Kuu- 24232: listuvien palkkioiden maksamiseen. dennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitys- 24233: tä ei makseta. 24234: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset Teollisuuden lainoille maksettavan korkohy- 24235: (arviomääräraha) vityksen määrä on neljän ensimmäisen laina- 24236: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. vuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja 5-8 24237: Määrärahaa saa käyttää koskiensuojelulain lainavuosien aikana kaksi prosenttiyksikköä. 24238: (35/87) sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen erityis- Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkohyvi- 24239: suojelusta annettujen lakien (703/83 ja 1139/91) tystä ei makseta. 24240: mukaisten korvausten maksamiseen. Määrära- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 24241: haa saa käyttää myös korvaustoimitusten kus- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 24242: 144 EK 3611996 vp -HE 103/1996 vp 24243: 24244: 30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 24245: Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maan- 24246: palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 1997 käytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 24247: ovat: Momentille myönnetään 7 500 000 mk. 24248: Metsähallituksen tulee yhteistyössä eri taho- Määrärahaa saa käyttää kuntien ranta- 24249: jen kanssa täydentää EU:n luonnonsuojeludi- osayleiskaavoituksen tukemiseen sekä avustus- 24250: rektiivien edellyttämään Natura 2000 -verkos- ten maksamiseen luonnonsuojelun, maiseman ja 24251: toon liitettäviä alueita koskevia tietoja sekä rakennetun kulttuuriympäristön hoidon ja vir- 24252: edesauttaa verkoston toteuttamista. Suojelualu- kistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkit- 24253: eista, erityisesti kansallispuistoista on edusta- tävien alueiden sekä yhdyskuntakehityksen kan- 24254: vuutensa ja palveluidensa puolesta luotava nalta merkittävien kohteiden yleiskaavojen laa- 24255: sellaisia alueita, joihin kestävä ja ympäristöä timista varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää 24256: säästävä retkeily- ja virkistyskäyttö sekä mat- ympäristöministeriön määräämien perusteiden 24257: kailutoiminta voivat suojeluarvoja vaarantamat- mukaisesti avustusten maksamiseen kunnille ja 24258: ta pitkäjänteisesti tukeutua. Opastustoiminnas- kuntien virkistysalueiden hankintaa varten pe- 24259: sa lisätään yhteistyötä maakuntien liittojen ja rustamille yhteisöille usean kunnan yhteisten 24260: kuntien kanssa. Opastusrakentamisessa suosi- virkistysalueiden hankintaan sekä aluearkkiteh- 24261: taan ratkaisuja, jotka edistävät maiseman ja titoiminnan palkka- ja matkamenoihin. 24262: rakennusperinnön hoitoa. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 24263: Metsähallituksen vastuu luonnonsuojelusta annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 24264: tulee ottaa huomioon, kun Metsähallitus ryhtyy 24265: osaltaan soveltamaan uudistettua metsälainsää- 24266: 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset 24267: däntöä ja erityisesti silloin, kun se osallistuu 24268: (siirtomääräraha 3 v) 24269: alueellisten tavoiteohjelmien laadintaan. 24270: Momentille myönnetään 43 000 000 mk. 24271: Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain 24272: mukaisesti korvausten maksamiseen luonnon- 24273: 22. (35.30.21 ja 30.22) Luonnonsuojelualueiden 24274: suojelualueiden perustamisesta maanomistajille 24275: hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 24276: aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Mää- 24277: Momentille myönnetään 67 000 000 mk. rärahaa saa käyttää myös maa-aineslain (555/81) 24278: Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen, siirtymäsäännösten mukaisesti harjujensuojelus- 24279: muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa- ta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Mää- 24280: alueiden hoitomenojen, opastustoiminnan me- rärahaa saa käyttää myös alueellisten ympäris- 24281: nojen sekä rakennusten ja rakennelmien, teiden tökeskusten suorittamien korvausten maksami- 24282: ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapitomeno- seen rauhoitettujen harvinaisten eläinten aihe- 24283: jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös uttamista vahingoista. Lisäksi määrärahaa saa 24284: sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hank- käyttää koron maksamiseen jaksotetuille, mak- 24285: kimiseen, joiden hankintahinta on yli 50 000 mk samatta oleville korvauksille. Koron suuruus 24286: ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. vastaa lunastuslain 95 §:n 1 momentissa mää- 24287: Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismai- riteltyä korkoa. 24288: den luonnonsuojelualueiden merkintään ja hoi- Vaitioneuvoston vahvistamien luonnonsuoje- 24289: tomenoihin, uhanalaisten eliölajien ja maisema- luohjelmien toteuttamiseksi myönnetään valtuu- 24290: alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelusuunnit- det tehdä vuonna 1997 sopimuksia ja antaa 24291: telun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvän sitoumuksia enintään 80 000 000 mk. Valtuu- 24292: suunnittelun menoihin. Määrärahaa saa käyttää desta saa aiheutua menoja vuoden 1998loppuun 24293: myös ennen maa-aineslain voimaantuloa syn- mennessä enintään 20 000 000 mk, vuoden 1999 24294: tyneiden ainesten ottopaikkojen kunnostami- loppuun mennessä enintään 40 000 000 mk ja 24295: seen. vuoden 2006 loppuun mennessä yhteensä enin- 24296: Määrärahaa saa käyttää myös saimaannor- tään 80 000 000 mk. 24297: pan suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä 24298: norppien aiheuttamien vahinkojen korvaami- 24299: seen. 62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siir- 24300: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä tomääräraha 3 v) 24301: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 24302: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 35 145 24303: 24304: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt 24305: (60/85) 11 §:n ja 13 §:n nojalla suoritettavien (siirtomääräraha 3 v) 24306: korvausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 24307: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä raken- Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelualuei- 24308: nuslain (370/58) 135 §:n 3 momentin mukaisten den talonrakennustöiden lisäksi luonnonsuoje- 24309: avustusten maksamiseen kunnille. lualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien 24310: Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuojelu- 24311: maksamiseen yksityiselle omistajalle, rakennus- alueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis- ja 24312: perinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille perusparannusmenojen maksamiseen. 24313: ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvok- 24314: kaiden kohteiden ja niiden välittömän ympä- 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siir- 24315: ristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantami- tomääräraha 3 v) 24316: seen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityk- Momentille myönnetään 111 000 000 mk. 24317: siin. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksen Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden 24318: maksamiseen merkittäviin maisema-alueisiin sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen 24319: kuuluvan rakennetun ympäristön hoitoon ja luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa- 24320: kunnostukseen. alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. Mää- 24321: Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää rärahaa saa käyttää myös valtiolle luonnonsuo- 24322: avustusta myös kulttuurihistorialliSesti arvok- jelutarkoituksiin hankittavien alueiden arvioin- 24323: kaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus nista, maanmittaustoimituksista ja hankintateh- 24324: myönnetään ensisijassa niissä tapauksissa, jol- tävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Li- 24325: loin siitä aiheutuvat kustannukset muodostuvat säksi määrärahaa saa käyttää koron maksami- 24326: kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen ase- seen jaksotetuille, maksamatta oleville 24327: maan nähden kohtuuttomaksi. Lisäksi määrä- kauppahinnoille. Koron suuruus vastaa lunas- 24328: rahasta saa käyttää enintään 200 000 mk avus- tuslain 95 §:n 1 momentissa määriteltyä korkoa. 24329: tusten maksamiseen rakennusperinnön hoitoon Valtion omistukseen hankitaan luonnonsuo- 24330: liittyviin valtakunnallisiin tiedotus- tai muihin jelualueita vaihtamalla niitä laajasti virastojen ja 24331: projekteihin. laitosten hallinnassa oleviin valtion maa-aluei- 24332: Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa siin. 24333: myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustan- Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuoje- 24334: nuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustaval- luohjelmien toimeenpanoa varten myönnetään 24335: taan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, valtuudet tehdä vuonna 1997 sopimuksia ja 24336: johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavis- antaa sitoumuksia enintään 120 000 000 mk. 24337: sa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 1998 24338: voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, loppuun mennessä enintään 30 000 000 mk, 24339: kuitenkin enintään 80% kustannuksista. vuoden 1999 loppuun mennessä enintään 24340: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 60 000 000 mk sekä vuoden 2006 loppuun 24341: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. mennessä yhteensä enintään 120 000 000 mk. 24342: 24343: 24344: 24345: 41. Valtion asuntorahasto 24346: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24347: Momentille myönnetään 24 430 000 mk. 24348: 24349: 24350: 24351: 24352: 19 260778 24353: 146 EK 36/1996 vp -HE 103/1996 vp 24354: 24355: 45. Asunto- ja rakennustoimi 24356: 24357: 54. Asumistuki (arviomääräraha) kotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorva- 24358: Momentille myönnetään 2 070 000 000 mk. ukset sekä katetaan vuokra-asuntolainojen kor- 24359: Määrärahaa saa käyttää asumistukilain kotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoi- 24360: (408175) mukaisten tukien maksamiseen. keustalolainojen korkotuesta annetun lain 24361: 10 §:ssä sekä omistusasuntolainojen valtionta- 24362: 56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomää- kauksista annetussa laissa (204/96) tarkoitetut 24363: räraha 3 v) valtionvastuut. Asuntorahaston varoista mak- 24364: Momentille myönnetään 450 000 000 mk. setaan lisäksi asuntosäästöpalkkiolain (862/80) 24365: Määrärahaa saa käyttää asunto-osakeyhtiö- mukaiset asuntosäästöpalkkiot 24366: talojen korjausten avustamiseen. Määrärahaa Vuonna 1997 saadaan valtion asuntorahaston 24367: saa käyttää myös vanhusväestön ja vammaisten varoista myöntää aravalain (1189/93) mukaisia 24368: asuntojen korjaustoimintaan sosiaalisin perus- lainoja yhteensä enintään 4 725 000 000 mk sekä 24369: tein. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten sen lisäksi vuodelta 1996 peruuntuneita hank- 24370: maksamiseen vanhojen kerrostalojen hissien keita tai muuten käyttämättä jäänyttä myöntä- 24371: rakentamiseen ja liikuntaesteitten poistamiseen, misvaltuutta vastaava määrä. Vuonna 1997 ei 24372: tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseen palve- myönnetä uusia omistusaravalainoja omaksi- 24373: luasumisen toteuttamiseksi, kuntoarvioiden laa- lunastamislainoja lukuun ottamatta. 24374: timiseen ja asunnoissa ilmenevien terveyshait- Vuonna 1997 saadaan vuokra-asuntolainojen 24375: tojen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin, nuor- korkotuesta annetun lain, omistusasuntolaino- 24376: ten asuntojen omatoimiseen korjaustoimintaan jen korkotuesta annetun lain, asumisoikeusta- 24377: sekä kokeiluluonteisesti laitosrakennusten lolainojen korkotuesta annetun lain ja asunto- 24378: muuttamiseen asuinkäyttöön soveltuviksi. Val- osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain 24379: tioneuvosto määrää tarkemmin avustusten mukaisia lainoja hyväksyä korkotukilainoiksi 24380: myöntämisperusteista siten, että perusteita voi- yhteensä enintään 4 875 000 000 mk sekä sen 24381: daan soveltaa myös aiemmilta vuosilta käyttä- lisäksi vuodelta 1996 peruuntuneita hankkeita 24382: mättä jääneisiin määrärahoihin. tai muuten käyttämättä jäänyttä hyväksymis- 24383: valtuutta vastaava määrä. 24384: 60. Siirto valtion asuntorahastoon (arviomää- 24385: räraha) Lähiöiden projektiluonteisen suunnitelmalli- 24386: Momentille myönnetään 55 000 000 mk. sen perusparannuksen rahoituksen turvaamisek- 24387: Määrärahaa saa käyttää valtion asuntorahas- si voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä 24388: tosta annetussa laissa (1144/89) tarkoitetun vuokratalojen perusparannusta varten vuosina 24389: koron maksamiseen valtion asuntorahastolle 1998-2000 myönnettävistä aravalainoista. Eh- 24390: valtion keskuskirjanpidossa olevan rahastoyh- dollisten ennakkopäätösten mukaan myönnet- 24391: dystilin varoille. Koron suuruus vastaa yhdys- tävien lainojen määrä saa kutakin vuotta koh- 24392: tilin varojen väliaikaisesta sijoittamisesta valti- den olla enintään 100 000 000 mk. 24393: olle saatavaa tuottoa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista an- 24394: Valtion asuntorahaston varoista maksetaan netun lain mukaisten valtionvastuiden koko- 24395: vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain naismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainois- 24396: (867/80), omistusasuntolainojen korkotuesta an- sa olla yhteensä enintään 3 500 000 000 mk 24397: netun lain (1204/93), asumisoikeustalolainojen vuoden 1997 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolai- 24398: korkotuesta annetun lain (1205/93), asunto- nojen korkotuesta annetun lain, asumisoikeus- 24399: osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain talolainojen korkotuesta annetun lain ja omis- 24400: (205/96), oman asunnon hankintaan myönnet- tusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mu- 24401: tävien lainojen korkotuesta annetun lain kaisiin lainoihin tulee lain mukainen valtion- 24402: (639/82), taloudellisissa vaikeuksissa oleville vastuu. 24403: asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta Vuonna 1997 valtion asuntorahasto saa ar- 24404: annetun lain (408/92), maksuvaikeuksissa ole- vopaperistaa asunto- ja aravalainoja tai ottaa 24405: ville asuntovelallisille myönnettävästä korko- lainaa yhteensä enintään 2 700 000 000 markan 24406: tuesta annetun lain (621/93) ja eräisiin lämmi- nettomäärään asti. Asuntorahastolla on arvo- 24407: tyslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista ja paperistettujen lainojen maksamisen vakuudek- 24408: korkotuesta annetun lain (83/82) mukaiset kor- si enintään 135 000 000 markan suuruinen val- 24409: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 35 147 24410: 24411: tuus vuonna 1997 ostaa arvopapereita tai lain sekä maksuvaikeuksissa oleville asuntove- 24412: sitoutua lisävakuusjärjestelyyn. lallisille myönnettävästä korkotuesta annetun 24413: Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itses- lain mukaisen korkohyvityksen määrä on 5 % 24414: tään riippumattomista syistä aiheutuvien vaike- vuodessa korkotukilainan jäljellä olevasta pää- 24415: uksien lieventämiseksi voidaan vuonna 1997 omasta. 24416: aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen 28 §:n no- 24417: jalla myöntää enintään 30 000 000 mk lykkäystä 24418: 61. Avustukset vuokrataloille (siirtomääräraha 24419: lainan korkojen, lyhennysten tai molempien 3 v) 24420: maksamisesta. Momentille myönnetään 23 000 000 mk. 24421: Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyt- 24422: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston 24423: tyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuok- 24424: määräämin perustein avustusten maksamiseen 24425: ra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 24426: opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen ja 24427: momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainan- 24428: huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa ole- 24429: saajille 8 % lainavuosina 1-5 ja 6 % lainavuo- 24430: vien vuokratalojen talouden tervehdyttämiseen. 24431: sina 6-10. Muille lainansaajille vuonna 1993 24432: Valtiokonttori saa käyttää määrärahasta enin- 24433: uustuotantoa varten hyväksyttyjen lainojen kor- 24434: tään 1 000 000 mk taloudellisissa vaikeuksissa 24435: kohyvitys on 7 % lainavuosina 1-4 ja 5 % 24436: olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttä- 24437: lainavuosina 5-8. Muiden vuosina 1993 ja 1992 mistä ja asuntoyhteisöjen kunnossapidon suun- 24438: hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys 24439: nittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteis- 24440: on 6% lainavuosina 1-4 ja 4 1h% lainavuosina 24441: tä aiheutuvien menojen maksamiseen. Valtio- 24442: 5-8. Vuonna 1991 hyväksytyissä lainoissa 24443: neuvoston määräämiä perusteita voidaan sovel- 24444: lainan saajalta perittävä korko on neljänä taa myös aiemmilta vuosilta käyttämättä jää- 24445: ensimmäisenä vuonna lainanantajan perimän 24446: neisiin määrärahoihin. 24447: koron ja 7 prosentin korkohyvityksen erotus 24448: sekä 5-8 vuosina lainanantajan perimän koron 24449: ja 5 prosentin korkohyvityksen erotus. Ennen 64. Avustukset asunnottomille ja pakolaisille 24450: 1.1.1991 hyväksyttyjen lainojen lainan saajilta osoitettaviin asuntoihin (arviomääräraha) 24451: perittävä korko on 5 % ja korkohyvitys tämän Momentille myönnetään 8 000 000 mk. 24452: ja lainanantajan perimän koron erotus. Korko- Vuonna 1997 saa asunnottomille ja pakolai- 24453: hyvitys on kuitenkin enintään luottolaitoksen sille osoitettaviin asuntoihin myöntää omapää- 24454: perimän koron suuruinen. oma-avustuksia enintään 9 500 000 mk. 24455: Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen Omapääoma-avustukset myönnetään kunnil- 24456: korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1-5 le ja kuntien tosiasiallisesti omistamille yhtei- 24457: kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuotan- söille sekä yleishyödyllisille yhteisöille uusien 24458: toa varten enintään kymmeneltä ja muissa vuokratalojen oman pääoman kattamiseen sil- 24459: tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta en- loin, kun ne sitoutuvat osoittamaan omistami- 24460: nen vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväksyt- aan vuokra-asuntoja asunnottomille tai pako- 24461: tyjen lainojen osalta. laisille. 24462: Taloudellisissa vaikeuksissa oleville asunto- Valtioneuvosto määrää avustusten myöntä- 24463: veiailisille myönnettävästä korkotuesta annetun misperusteet. 24464: 148 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 24465: 24466: 24467: 24468: 24469: Pääluokka 36 24470: VALTIONVELKA 24471: 01. Markkamääräisen velan korko 24472: 24473: 90. Markkamääräisen velan korko (arviomää- velan korkojen, markkamääräisen velan van- 24474: räraha) hentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta 24475: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä 24476: 14 208 324 000 mk. emissioalennusten ja pääomatappioiden maksa- 24477: Määrärahaa saa käyttää markkamääräisen miseen. 24478: 24479: 24480: 24481: 24482: 03. Valuuttamääräisen velan korko 24483: 24484: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomää- Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen 24485: räraha) velan korkojen ja valuuttamääräisen velan van- 24486: Momentille myönnetään nettomäärärahaa hentuneiden korkojen sekä emissioalennusten ja 24487: 11 916 900 000 mk. pääomatappioiden maksamiseen. 24488: 24489: 24490: 24491: 24492: 09. Muut menot valtionvelasta 24493: 24494: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta palkkioiden sekä muiden menojen maksami- 24495: (arviomääräraha) seen. Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikai- 24496: Momentille myönnetään 652 200 000 mk. sen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutu- 24497: Määrärahaa saa käyttää valtion markka- ja vien varauspalkkioiden sekä Valtion asuntora- 24498: valuuttamääräisen lainanoton valmistelusta, lai- haston arvopaperistamalla suoritetusta varain- 24499: nojen ottamisesta, liikkeeseenlaskusta, lainojen hankinnasta valtiolle aiheutuvien kustannusten 24500: takaisinmaksusta, koron ja valuutan vaihtami- maksamiseen. 24501: sesta aiheutuvien menojen ja asiantuntija- ym. 24502: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 36 149 24503: 24504: Eduskunta on päättänyt, 24505: että nyt hyväksyttyä talousarviota vuo- 24506: delle 1997 sovelletaan 1 päivästä tammi- 24507: kuuta 1997 alkaen. 24508: 24509: 24510: 24511: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 24512: EK 37/1996 vp 24513: 24514: 24515: 24516: 24517: Eduskunnan kirjelmä valtiopäivien keskeyttämisestä ja päätty- 24518: misestä sekä eduskunnan kokoontumisesta vuoden 1997 valtiopäiville 24519: 24520: Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 19 §:n valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti vuoden 1997 24521: nojalla päättänyt, että vuoden 1996 valtiopäivät varsinaisille valtiopäiville 3 päivänä helmikuuta 24522: keskeytetään 20 päivänä joulukuuta 1996 täys- 1997, jolloin vuoden 1996 varsinaiset valtiopäi- 24523: istunnon päätyttyä ja että eduskunta kokoontuu vät päättyvät. 24524: 24525: 24526: 24527: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 24528: 24529: 24530: 24531: 24532: 270197 24533: PNE 1/1996 vp 24534: 24535: 24536: 24537: 24538: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muutta- 24539: misesta ja eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta 24540: sekä eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta 24541: 24542: 24543: YLEISPERUSTELUT 24544: 24545: Eduskunnan työjärjestykseen ehdotetaan teh- Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunnan 24546: täväksi Euroopan parlamentin vaalien järjestä- työjärjestykseen väliaikaisesti lisättyjen menette- 24547: miseen liittyvät niin sanotun kaksoismandaatin lytapasäännösten voimassaoloaikaa jatkettaisiin 24548: haittavaikutusten torjumiseksi tarpeelliset väliai- yli vuoden 1999 Euroopan parlamentin edusta- 24549: kaiset muutokset. Lisäksi työjärjestykseen ja jien vaalien. Koska kyseessä on väliaikainen ti- 24550: vaalisääntöön ehdotetaan tehtäväksi eräitä tek- lanne, työjärjestyksen pykäliin ehdotetaan nyt 24551: nisiä tarkistuksia. tehtäväksi vain välttämättämiksi katsottavat 24552: Perusoikeusuudistukseen liittynyt valtiopäi- muutokset ja tekniset tarkistukset. 24553: väjärjestyksen muutos (970/95) merkitsi sitä, et- Valtion vakuusrahastosta annettua lakia on 4 24554: tei aiemmin voimassa olleessa valtiopäiväjärjes- päivänä huhtikuuta 1996 annetulla lailla (245/96) 24555: tyksen 66 §:n 7 momentissa tarkoitettua ehdotus- muutettu siten, että valtion vakuusrahaston toi- 24556: ta laiksi, joka heikentää toimeentulon lakisää- mintaa ja pankkituen käyttöä valvoo valtuusto, 24557: teistä perusturvaa, voida enää jättää lepäämään. jonka jäsenet valitsee eduskunta. Eduskunnan 24558: Tästä uudistuksesta aiheutuva muutos ehdote- vaalisääntöön ehdotetaan tehtäväksi tästä uudis- 24559: taan tehtäväksi myös eduskunnan työjärjestyk- tuksesta aiheutuva muutos. 24560: seen. Eduskunnan työjärjestyksen ja vaalisäännön 24561: Valtiopäiväjärjestykseen lisättiin 16 päivänä muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan mah- 24562: joulukuuta 1994 annetulla lailla väliaikaisesti dollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväk- 24563: uusi 8 a §,jonka mukaan kansanedustajan edus- sytty. Väliaikaiset työjärjestyksen muutokset eh- 24564: tajantoimi ei lakkaa sen johdosta, että edustaja dotetaan tuleviksi voimaan 24 päivänä lokakuu- 24565: on valittu edustajaksi Euroopan parlamenttiin. ta 1996 ja ne ovat voimassa siihen asti, kunnes 24566: Edustajantoimen hoitaminen kuitenkin keskey- kolme päivää on kulunut siitä päivästä, jona 24567: tyy mainitun toimen hoitamisen ajaksi, eikä vuonna 1999 Suomessa toimitetuissa Euroopan 24568: edustaja saa tänä aikana osallistua valtiopäivä- parlamentin edustajien vaaleissa valittujen edus- 24569: toimiin, vaan hänen tilalleen edustajantointa tajien valtakirjat on hyväksytty Euroopan parla- 24570: hoitamaan tulee hänen varamiehensä. Valtiopäi- mentissa. Nyt annettavana eduskunnan päätök- 24571: väjärjestykseen väliaikaisesti lisätyn 8 a §:n voi- sellä ehdotetaan kumottavaksi työjärjestyksen 24572: massaoloaikaa on jatkettu 15 päivänä maalis- väliaikaisesta muuttamisesta 9 päivänä helmi- 24573: kuuta 1996 annetulla lailla (167/96) yli vuoden kuuta 1995 tehty aikaisempi eduskunnan päätös. 24574: 1999 Euroopan parlamentin edustajien vaalien. 24575: 24576: 24577: 24578: 24579: 269014 24580: 2 PNE 1/1996 vp 24581: 24582: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 24583: 24584: Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen toimiiko hän edustajana Euroopan parlamen- 24585: tissa. 24586: 41 ja 52 d §. Pykälissä on virheelliset säännös- Puhemiesneuvosto ehdottaa, että edellä mai- 24587: viittaukset siten, että 41 §:ssä pitäisi valtiopäivä- nittu ilmoitus on tehtävä eduskunnan puhemie- 24588: järjestyksen 36 §:n sijasta viitata valtiopäiväjär- helle viimeistään kolmantena päivänä kello 12, 24589: jestyksen 36 b §:ään ja 52 d §:ssä valtiopäiväjär- siitä kun edustajan valtakirja on tullut hyväksy- 24590: jestyksen 38 §:n sijasta työjärjestyksen 38 §:ään. tyksi Euroopan parlamentissa tai kun hänen 24591: Nämä viittaukset ehdotetaan tarkistettaviksi. kansanedustajan valtakirjansa on tullut tarkas- 24592: 53 a §. Valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 mo- tetuksi. 24593: mentti on kumottu valtiopäiväjärjestyksen 63 §. Työjärjestykseen on edelleen syytä sisäl- 24594: muuttamisesta 1 päivänä syyskuuta 1995 voi- tyä myös väliaikainen säännös niistä ilmoituksis- 24595: maan tulleella lailla (970/95). Sen vuoksi tämä ta, joita eduskunnan sihteerin tulee tehdä vaali- 24596: työjärjestyksen pykälä ehdotetaan tarpeettoma- piirin keskuslautakunnalle edustajantoimen hoi- 24597: na kumottavaksi, koska säännöksessä tarkoitet- tamisen keskeytymisestä. Koska eduskunnan 24598: tuja lakiehdotuksia ei valtiopäiväjärjestykseen tehtävänä ei enää nyt ehdotettujen säännösmuu- 24599: vahvistetun muutoksenjälkeen enää voida jättää tosten voimaantulon jälkeen olisi valita uutta 24600: lepäämään. kansanedustajaa Euroopan parlamentissa kes- 24601: Voimaantulosäännös. Työjärjestyksen muu- ken kauden täytettäväksi tulevalle edustajanpai- 24602: tokset ehdotetaan saatettavaksi voimaan mah- kalle, ehdotetaan sitä koskeva maininta jätettä- 24603: dollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväk- väksi pois 63 §:n 2 momentista. Momentin sana- 24604: sytty. muotoa ehdotetaan samalla tarkistettavaksi si- 24605: ten, että sana "jatkaa" korvataan sanalla "toi- 24606: mii". 24607: Eduskunnan työjärjestyksen väliaikainen muutta- Voimaantulosäännös. Työjärjestyksen väliai- 24608: minen kainen muutos liittyy kiinteästi mainittuun val- 24609: tiopäiväjärjestyksen muutokseen. Pykälien sisäl- 24610: 3 a §. Eduskunnan työjärjestykseen väliaikai- töön joudutaan kuitenkin tekemään muutoksia. 24611: sesti lisätyssä 3 a §:ssä säädettiin siitä menettelys- Varamies ei enää tule eduskuntaan eduskunnan 24612: tä, jota oli noudatettava Euroopan parlamentin valitseman, vaan vaaleissa Euroopan parlamen- 24613: edustajana toimivan henkilön tultua valituksi tin edustajaksi valitun henkilön sijaan. Toisaalta 24614: kansanedustajaksi keväällä 1995 pidettyjen edus- eduskunnan puhemiehelle tehtävän ilmoituksen 24615: kuntavaalien jälkeen. Tällöin ilmoitus siitä, jat- määräaika lasketaan nyt joko siitä, kun edusta- 24616: kaako hän edustajantoimen hoitamistaan vaijat- jan valtakirja on tullut hyväksytyksi Euroopan 24617: kaako hän edustajana Euroopan parlamentissa, parlamentissa, tai siitä, kun hänen kansanedus- 24618: tuli antaa viimeistään kolmantena päivänä kello tajan valtakirjansa on tullut tarkastetuksi. Tä- 24619: 12 eduskunnan kokoontumisesta. män vuoksi nyt voimassa oleva työjärjestyksen 24620: Kun valtiopäiväjärjestykseen väliaikaisesti li- väliaikainen muutos tulee korvata kokonaan uu- 24621: sätyn 8 a §:n voimassaoloaikaa on jatkettu yli della vastaavannimisellä työjärjestyksen muu- 24622: vuoden 1999 Euroopan parlamentin edustajien toksella. 24623: vaalien, on työjärjestyksen 3 a §:ssä nyt otettava Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyk- 24624: huomioon, että erilaisten valintatilanteiden mää- sen väliaikaisesta muuttamisesta ehdotetaan tu- 24625: rä on kasvanut. Euroopan parlamentinjäseneksi levaksi voimaan 24 päivänä lokakuuta 1996, jol- 24626: syksyllä 1996 tai kesällä 1999 valittu kansanedus- loin ensimmäisten suorien Euroopan parlamen- 24627: taja samoin kuin kansanedustajaksi keväällä tin edustajien vaalien tulos on vahvistettu, ja se 24628: 1999 valittu Euroopan parlamentin jäsen joutuu olisi voimassa siihen asti, kunnes kolme päivää 24629: ehdotuksen mukaan valitsemaan, hoitaako hän on kulunut siitä päivästä, jona vuonna 1999 Suo- 24630: edustajantointaan vai toimiiko hän edustajana messa toimitetuissa Euroopan parlamentin edus- 24631: Euroopan parlamentissa. Saman valinnan jou- tajien vaaleissa valittujen edustajien valtakirjat 24632: tuu tekemään edustaja, jonka joko Euroopan on hyväksytty Euroopan parlamentissa. Valtio- 24633: parlamentin jäsenen tai kansanedustajantoimen päiväjärjestyksen väliaikaisen muutoksen voi- 24634: hoitajan vaihduttua kesken vaalikauden on rat- massaoloaikaa kolme päivää pidempi voimassa- 24635: kaistava, hoitaako hän edustajantointaan vai oloaika on perusteltu siksi, että edustajalle halu- 24636: PNE 1/1996 vp 3 24637: 24638: taan vuoden 1999 Suomessa toimitettavien Eu- sillä valtiopäivillä. Jollei eduskunta voi sopia va- 24639: roopan parlamentin edustajien vaalien jälkeen- littavista, vaalin toimittavat eduskunnan valitsi- 24640: kin varata kolme päivää aikaa ilmoittaa edus- jamiehet. Koska vaaliin on syytä soveltaa edus- 24641: kunnan puhemiehelle, hoitaako hän edustajan- kunnan vaalisääntöä, ehdotetaan pykälän 2 koh- 24642: tointaan vai toimiiko hän edustajana Euroopan taan lisättäväksi valtion vakuusrahaston val- 24643: parlamentissa. tuuston jäsenten vaali. 24644: Voimaantulosäännös. Vaalisäännön muutos 24645: ehdotetaan saatettavaksi voimaan mahdollisim- 24646: Eduskunnan vaalisäännön muuttaminen man pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty. 24647: Edellä sanotun perusteella puhemiesneuvos- 24648: 1 §. Valtion vakuusrahastosta annetun lain 4 § to, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2 mo- 24649: on 1 päivänä toukokuuta 1996 voimaan tulleella mentin säännökseen, kunnioittaen ehdottaa: 24650: lailla (245/96) muutettu siten, että valtion va- 24651: kuusrahaston toimintaa ja pankkituen käyttöä että eduskunnan työjärjestykseen ja 24652: valvoo valtuusto, jossa on yhdeksän jäsentä. vaalisääntöön tehtäisiin seuraavat muu- 24653: Mainitun säännöksen mukaan valtuuston jä- tokset sekä työjärjestykseen seuraavat vä- 24654: senet valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäi- liaikaiset muutokset: 24655: 24656: 24657: 24658: 24659: 1. 24660: Eduskunnan päätös 24661: eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta 24662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24663: kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 53 a §, sellaisena 24664: kuin se on 10 päivänä marraskuuta 1987 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (1078/87), sekä 24665: muutetaan 41 §:n 3 momentti ja 52 d §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä kesäkuuta 24666: 1993 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (698/93), seuraavasti: 24667: 24668: 41 § tuksen johdosta tai 1 momentissa tarkoitetusta 24669: asiasta, edustajien tulee esittää puheenvuoronsa 24670: Pääministerin ilmoitusta ja valtiopäiväjärjes- paikaltaan sekä pääministerin ja muiden valtio- 24671: tyksen 36 b §:n mukaista asiaa ei voida panna neuvostonjäsenten puheenvuoronsa pääministe- 24672: pöydälle. rin ilmoitusta lukuun ottamatta heille istuntosa- 24673: lissa varatuilta paikoilta sen estämättä, mitä 24674: 52d§ 38 §:ssä säädetään. 24675: 24676: Keskustelussa, joka käydään valtiopäiväjär- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 24677: jestyksen 36 a §:ssä säädetyn pääministerin ilmoi- päivänä kuuta 199 . 24678: 4 PNE 1/1996 vp 24679: 24680: 24681: 2. 24682: Eduskunnan päätös 24683: eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta 24684: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24685: lisätään väliaikaisesti 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksyttyyn eduskunnan työjärjestykseen uusi 24686: 3 a §ja 63 §:ään, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1974 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, 24687: uusi 2 momentti seuraavasti: 24688: 24689: 3a§ 63 § 24690: Valtiopäiväjärjestyksen 8 a §:ssä tarkoitetun 24691: edustajan tulee viimeistään kolmantena päivänä Jos edustaja ilmoittaa tämän työjärjestyksen 24692: kello 12, siitä kun hänen valtakirjansa on tullut 3 a §:n mukaisesti, että hän toimii edustajana 24693: hyväksytyksi Euroopan parlamentissa tai kun Euroopan parlamentissa, tulee eduskunnan sih- 24694: hänen kansanedustajan valtakirjansa on tullut teerin viipymättä ilmoittaa tästä asianomaisen 24695: tarkastetuksi, ilmoittaa eduskunnan puhemie- vaalipiirin keskuslautakunnalle. 24696: helle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimii- 24697: ko hän edustajana Euroopan parlamentissa. Mi- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 24 24698: käli hän ilmoittaa toimivansa edustajana Euroo- päivänä lokakuuta 1996 ja se on voimassa siihen 24699: pan parlamentissa, hänen edustajantoimen hoi- asti, kunnes kolme päivää on kulunut siitä päi- 24700: tamisensa keskeytyy silloin, kun hänen sijaansa västä, jona vuonna 1999 Suomessa toimitetuissa 24701: varamiehenä tulleen edustajan valtakirja on tar- Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa valit- 24702: kastettu. Jos edustaja ei tee mainittua ilmoitusta, tujen edustajien valtakirjat on hyväksytty Euroo- 24703: hänen katsotaan jatkavan edustajantoimen hoi- pan parlamentissa. 24704: tamistaan. Tällä eduskunnan päätöksellä kumotaan 24705: eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muut- 24706: tamisesta 9 päivänä helmikuuta 1995 tehty edus- 24707: kunnan päätös (238/95). 24708: PNE 1/1996 vp 5 24709: 24710: 24711: 3. 24712: Eduskunnan päätös 24713: eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta 24714: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24715: muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 2 kohta, 24716: sellaisena kuin se on 10 päivänä helmikuuta 1995 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (343/95), seuraa- 24717: vasti: 24718: 24719: 1§ men Pankin tilintarkastajien, valtion vakuusra- 24720: Tätä vaalisääntöä sovelletaan: haston valtuuston jäsenten, kansaneläkelaitok- 24721: sen valtuutettujen, valtakunnanoikeuden jäsen- 24722: 2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta- ten, Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenten, 24723: missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenten ja 24724: Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston eduskunnan tilintarkastajien vaalissa. 24725: Suomen valtuuskunnan, eduskunnan työjärjes- 24726: tyksen 62 b §:ssä tarkoitettujen edustajien, val- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 24727: tiontilintarkastajien, pankkivaltuutettujen, Suo- päivänä kuuta 1996. 24728: 24729: 24730: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1996 24731: 6 PNE 1/1996 vp 24732: 24733: Liite 24734: 24735: 1. 24736: Eduskunnan päätös 24737: eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta 24738: 24739: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24740: kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 53 a §, sellaisena 24741: kuin se on 10 päivänä marraskuuta 1987 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (1078/87), sekä 24742: muutetaan 41 §:n 3 momentti ja 52 d §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä kesäkuuta 24743: 1993 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (698/93), seuraavasti: 24744: 24745: Voimassa oleva työjärjestys Ehdotus 24746: 24747: 41 § 41 § 24748: 24749: Pääministerin ilmoitusta ja valtiopäiväjärjes- Pääministerin ilmoitusta ja valtiopäiväjärjes- 24750: tyksen 36 §:n mukaista asiaa ei voida panna pöy- tyksen 36 b §:n mukaista asiaa ei voida panna 24751: dälle. pöydälle. 24752: 24753: 52d§ 52d§ 24754: 24755: Keskustelussa, joka käydään valtiopäiväjär- Keskustelussa, joka käydään valtiopäiväjär- 24756: jestyksen 36 a §:ssä säädetyn pääministerin ilmoi- jestyksen 36 a §:ssä säädetyn pääministerin ilmoi- 24757: tuksen johdosta tai 1 momentissa tarkoitetusta tuksen johdosta tai 1 momentissa tarkoitetusta 24758: asiasta, edustajien tulee esittää puheenvuoronsa asiasta, edustajien tulee esittää puheenvuoronsa 24759: paikaltaan sekä pääministerin ja muiden valtio- paikaltaan sekä pääministerin ja muiden valtio- 24760: neuvostonjäsenten puheenvuoronsa pääministe- neuvostonjäsenten puheenvuoronsa pääministe- 24761: rin ilmoitusta lukuun ottamatta heille istuntosa- rin ilmoitusta lukuun ottamatta heille istuntosa- 24762: lissa varatuilta paikoilta sen estämättä, mitä val- lissa varatuilta paikoilta sen estämättä, mitä 24763: tiopäiväjärjestyksen 38 §:ssä säädetään. ( poist.) 38 §:ssä säädetään. 24764: 24765: 53 a§ 53 a§ 24766: Niillä varsinaisilla valtiopäivillä, joihin edus- (kumotaan) 24767: kunta valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentin 24768: mukaisesti on jättänyt lepäämään lakiehdotuk- 24769: sia, puhemiesneuvoston tulee laatia eduskunnal- 24770: le esiteltäväksi luettelo eduskunnan niille valtio- 24771: päiville lepäämään jättämistä lakiehdotuksista ja 24772: samalla saattaa eduskunnan päätettäväksi, mit- 24773: kä niistä valtiopäiväjärjestyksen 74 §:n mukaan 24774: on katsottava rauenneiksi. 24775: Puhemiesneuvoston tulee myös ehdottaa, mi- 24776: hin valiokuntaan on mietinnön antamista varten 24777: lähetettävä ne lepäämäänjätetyt lakiehdotukset, 24778: joita eduskunta 1 momentissa säädetyllä tavalla 24779: ei ole päättänyt katsoa rauenneiksi. 24780: 24781: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 24782: päivänä kuuta 199 . 24783: PNE 1/1996 vp 7 24784: 24785: 24786: 2. 24787: Eduskunnan päätös 24788: eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta 24789: 24790: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24791: lisätään väliaikaisesti 19 päivänäjoulukuuta 1927 hyväksyttyyn eduskunnan työjärjestykseen uusi 24792: 3 a §ja 63 §:ään, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1974 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, 24793: uusi 2 momentti seuraavasti: 24794: 24795: Väliaikaisesti voimassa oleva työjärjestys Ehdotus 24796: 24797: 3a§ 3a§ 24798: Valtiopäiväjärjestyksen 8 a §:ssä tarkoitetun Valtiopäiväjärjestyksen 8 a §:ssä tarkoitetun 24799: edustajan tulee viimeistään kolmantena päivänä edustajan tulee viimeistään kolmantena päivänä 24800: kello 12 eduskunnan kokoontumisesta ilmoittaa kello 12, siitä kun hänen valtakirjansa on tullut 24801: eduskunnan puhemiehelle, jatkaako hän edusta- hyväksytyksi Euroopan parlamentissa tai kun hä- 24802: jantoimen hoitamistaan vaijatkaako hän edusta- nen kansanedustajan valtakirjansa on tullut tar- 24803: jana Euroopan parlamentissa. Mikäli hän ilmoit- kastetuksi, ilmoittaa eduskunnan puhemiehelle, 24804: taa jatkavansa edustajana Euroopan parlamen- hoitaako hän edustajantoiniaan vai toimiiko hän 24805: tissa, hänen edustajantoimen hoitamisensa kes- edustajana Euroopan parlamentissa. Mikäli hän 24806: keytyy silloin, kun hänen sijaansa varamiehenä ilmoittaa toimivansa edustajana Euroopan parla- 24807: tulleen edustajan valtakirja on tarkastettu. Jos mentissa, hänen edustajantoimen hoitamisensa 24808: edustaja ei tee mainittua ilmoitusta, hänen katso- keskeytyy silloin, kun hänen sijaansa varamiehe- 24809: taan jatkavan edustajantoimen hoitamistaan. nä tulleen edustajan valtakirja on tarkastettu. Jos 24810: edustaja ei tee mainittua ilmoitusta, hänen katso- 24811: taan jatkavan edustajantoimen hoitamistaan. 24812: 24813: 63 § 63 § 24814: 24815: Jos edustaja ilmoittaa tämän työjärjestyksen Jos edustaja ilmoittaa tämän työjärjestyksen 24816: 3 a §:n mukaisesti, että hän jatkaa edustajana 3 a §:n mukaisesti, että hän toimii edustajana Eu- 24817: Euroopan parlamentissa, tai jos edustajantoi- roopan parlamentissa (poist. ), tulee eduskunnan 24818: men hoitaminen keskeytyy Euroopan parla- sihteerin viipymättä ilmoittaa tästä asianomai- 24819: menttiin valittavia edustajia koskevan täyden- sen vaalipiirin keskuslautakunnalle. 24820: nysvaalin vuoksi, tulee eduskunnan sihteerin vii- 24821: pymättä ilmoittaa tästä asianomaisen vaalipiirin 24822: keskuslautakunnalle. 24823: 24824: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 24 päi- 24825: vänä lokakuuta 1996 ja se on voimassa siihen asti, 24826: kunnes kolme päivää on kulunut siitä päivästä, 24827: jona vuonna 1999 Suomessa toimitetuissa Euroo- 24828: pan parlamentin edustajien vaaleissa valittujen 24829: edustajien valtakirjat on hyväksytty Euroopan 24830: parlamentissa. 24831: Tällä eduskunnan päätöksellä kumotaan edus- 24832: kunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttami- 24833: sesta 9 päivänä helmikuuta 1995 tehty eduskunnan 24834: päätös (238/95 ). 24835: 8 PNE 1/1996 vp 24836: 24837: 3. 24838: Eduskunnan päätös 24839: eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta 24840: 24841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24842: muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 2 kohta, 24843: sellaisena kuin se on 10 päivänä helmikuuta 1995 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (343/95), seuraa- 24844: vasti: 24845: Voimassa oleva vaalisääntö Ehdotus 24846: 24847: 1§ 1§ 24848: Tätä vaalisääntöä sovelletaan: Tätä vaalisääntöä sovelletaan: 24849: 24850: 2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta- 2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta- 24851: missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston 24852: Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston 24853: Suomen valtuuskunnan, eduskunnan työjärjes- Suomen valtuuskunnan, eduskunnan työjärjes- 24854: tyksen 62 b §:ssä tarkoitettujen edustajien, val- tyksen 62 b §:ssä tarkoitettujen edustajien, val- 24855: tiontilintarkastajien, pankkivaltuutettujen, Suo- tiontilintarkastajien, pankkivaltuutettujen, Suo- 24856: men Pankin tilintarkastajien, kansaneläkelaitok- men Pankin tilintarkastajien, valtion vakuusra- 24857: sen valtuutettujen, valtakunnanoikeuden jäsen- haston valtuustonjäsenten, kansaneläkelaitoksen 24858: ten, Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenten, valtuutettujen, valtakunnanoikeuden jäsenten, 24859: Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenten ja Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenten, 24860: eduskunnan tilintarkastajien vaalissa. Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenten ja 24861: eduskunnan tilintarkastajien vaalissa. 24862: 24863: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 24864: päivänä kuuta 1996. 24865: PNE 2/1996 vp 24866: 24867: 24868: 24869: 24870: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan virkamiehistä annetun 24871: lain, eduskunnan työjärjestyksen, eduskunnan kanslian ohjesään- 24872: nön, eduskunnan tilisäännön ja Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 24873: eräiden säännösten muuttamisesta 24874: 24875: 24876: 24877: 24878: EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 24879: 24880: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskun- erillinen hallituksen esitys eduskunnan kansain- 24881: nan kansliassa kansainvälisten tehtävien hoita- välisten sihteeristöjen uudelleenjärjestämiseen 24882: minen organisoidaan uudelleen perustamalla liittyväksi lainsäädännöksi, jossa ehdotetaan 24883: kansliaan osastojaon ulkopuolella oleva edus- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun- 24884: kunnan kansainvälisten asiain yksikkö, jonka nasta annetun lain ja eräiden muiden lakien 24885: tehtävänä on hoitaa eräin rajoituksin nykyiset muuttamista siten, että valtuuskunnan sihtee- 24886: kansainvälisten asiain toimiston tehtävät ja ristötehtävät hoidetaan valtuuskunnan kanslian 24887: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun- sijasta eduskunnan kansliassa. Samalla valtuus- 24888: nan sihteeristön tehtävät. Lisäksi puhemiesneu- kunnan kanslian henkilöstö siirretään lain no- 24889: vosto ehdottaa ED-sihteeristön perustamista jalla eduskunnan kanslian henkilöstöksi. Halli- 24890: valiokuntasihteeristöön eduskunnan kansainvä- tuksen esityksessä ehdotettujen lakiehdotusten 24891: listen suhteiden hoitamista varten siltä osin tultua ensin hyväksytyksi voidaan hyväksyä 24892: kuin on kysymys kanssakäymisestä ja yhtey- puhemiesneuvoston ehdotus kansainvälisten 24893: denpidosta Euroopan unionin toimielinten asiain hoidon järjestämisestä eduskunnan kans- 24894: kanssa. lian sisällä. 24895: Asiakokonaisuuteen kuuluu yhdessä tämän Ehdotetut säädökset ovat tarkoitetut tule- 24896: ehdotuksen kanssa käsiteltäväksi tarkoitettu, maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. 24897: 24898: 24899: 24900: 24901: YLEISPERUSTELUT 24902: 24903: 1. Nykytila sainvälisten asmm toimiston henkilövahvuus 24904: on tällä hetkellä kahdeksan virkamiestä. 24905: 1.1. Lainsäädäntö Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- 24906: kunnasta annetun lain 3 ja 4 §:ään (1648/91) 24907: Eduskunnan kanslian ohjesäännön 4 §:n perustuvana eduskunnan kansliasta erillisenä 24908: (487/91) mukaan eduskunnan kansliassa on sen eduskunnan erillishallintoyksikkönä toimii 24909: osastojaon ulkopuolella kansainvälisten asiain Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun- 24910: toimisto, joka perustehtävässään on suoraan · nan kanslia, jonka kokonaishenkilövahvuus on 24911: puhemiehen ja pääsihteerin alainen. Ohjesään- kymmenen virkamiestä. Pohjoismaiden yhteis- 24912: nön 16 §:n mukaan kansainvälisten asiain toi- työsopimuksessa (SopS 28/62) ei enää neuvos- 24913: misto avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä ton organisaation ja työmenetelmien uudista- 24914: eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköi- miseen liittyneen vuoden 1996 alusta voimaan 24915: tä kansainvälisten asiain hoitamisessa. Kan- tulleen sopimuksen muutoksen jälkeen ole mai- 24916: 24917: 24918: 260409* 24919: 2 PNE 2/1996 vp 24920: 24921: nintaa kansallista valtuuskuntaa avustavasta kin eri maissa olevan yhtenäinen - kansain- 24922: sihteeristöhenkilökunnasta. välisten asioiden tehtäväkenttää tarkastellaan 24923: Edellä todettujen, nimenomaan kansainväli- kokonaisuutena ja voimavaroja pyritään käyt- 24924: siä asioita hoitavien yksiköiden lisäksi edus- tämään mahdollisimman tehokkaasti ja koor- 24925: kunnan kanslian osana toimivassa valiokun- dinoidusti kansainvälisten tehtävien hoitami- 24926: tasihteeristössä ovat omien tehtäviensä edellyt- seen. 24927: tämällä tavalla kansainvälisiin asioihin keskit- Myös Pohjoismaiden neuvostossa on kulu- 24928: tyvinä ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valio- van vuoden alusta uudistettu neuvoston orga- 24929: kunnan sihteeristöt. nisaatiota ja työtapoja pyrkimyksin kehittää, 24930: nykyaikaistaa ja järkeistää organisaatiota 24931: niin, että siitä tulee tehokkaampi ja tuloshakui- 24932: 1.2. Nykytila ja uudistushankkeet muissa poh- sempi. Tavoitteena on myös ollut kytkeä Poh- 24933: joismaissa joismaiden neuvoston työ paremmin kansallis- 24934: ten parlamenttien työhön, mistä tässä puhe- 24935: Islannin yleiskäräjillä kansainvälisiin tehtä- miesneuvoston ehdotuksessa osaltaan on kysy- 24936: viin liittyvät virkamiespalvelut on organisoitu mys. 24937: siten, että Pohjoismaiden neuvoston Islannin 24938: valtuuskunnan sihteeristö toimii itsenäisenä 24939: kansliana yleiskäräjien muusta hallinnosta eril- 1.3. Nykytilan arviointi 24940: lään. 24941: Norjassa Pohjoismaiden neuvoston työsken- 24942: telyyn liittyvät tehtävät hoidetaan suurkäräjien Kansainvälisten asmm toimiston tehtävät ja 24943: kanslian yhteydessä olevassa itsenäisessä yksi- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun- 24944: kössä. Pohjoismaiden neuvoston Norjan val- nan sihteeristöpalvelut 24945: tuuskunnalla on oma budjetti, josta se päättää. 24946: Ruotsissa eduskunnan kansainvälisten asiain Eduskunnan kansainvälisten asioiden ja teh- 24947: kanslia vastaa myös Pohjoismaiden neuvoston tävien määrän ja vaativuuden voimakas lisään- 24948: Ruotsin valtuuskunnan sihteeristöpalveluista. tyminen asettaa uusia vaatimuksia myös niille 24949: Osa kanslian henkilökunnasta on määrätty virkamiespalveluille, joita kansanedustajille on 24950: pohjoismaisiin tehtäviin. Valtuuskunnalla on eri kansainvälisissä tehtävissä tarjolla. Tyyty- 24951: oma budjetti ja siihen liittyvä päätösvalta. mättömyyttä on ilmennyt ainakin nykyisen 24952: Henkilökunnan nimittää valtuuskuntaa kuultu- hajanaisen virkamiesorganisaation puitteissa 24953: aan Suomen eduskunnan kansliatoimikuntaa kykyyn tarkastella kansainvälisessä tehtäväken- 24954: vastaava toimielin. tässä asioita riittävän yhtenäisesti päällekkäi- 24955: Pohjoismaiden neuvoston Tanskan valtuus- syyksiä välttäen sekä samanaikaisesti riittävän 24956: kunnan kanslia toimii kansankäräjien varsinai- asiantuntevasti ja myös laaja-alaisesti asioiden 24957: sesta hallinnosta erillään ja itsenäisenä. keskinäisiä yhteyksiä tunnistaen. Muun muassa 24958: Pohjoismaiden neuvoston työhön ja muuhun ulkoasiainvaliokunta on mietinnöissään eri 24959: kansainväliseen toimintaan liittyvien avusta- vuosilta useita kertoja kiinnittänyt huomiota 24960: vien virkamiespalvelujen organisoinoissa on ke- ilmenneisiin ongelmiin. 24961: hitys viime vuosina eri pohjoismaiden kansan- Jo vuonna 1992 ulkoasiainvaliokunta on 24962: edustuslaitoksissa johtanut ratkaisuihin, jotka mietinnöissään (UAVM 22 ja 25/1992 vp) 24963: ovat merkinneet käytännön yhteistyön lisään- käsitellessään Euroopan neuvoston Suomen 24964: tymistä eri kansainvälisiä tehtäviä hoitavien valtuuskunnan kertomusta Euroopan neuvos- 24965: yksiköiden välillä, ilman hallinnollisia muutok- ton parlamentaarisen yleiskokouksen toimin- 24966: sia. Nyttemmin kehitys on kulkenut Suomessa nasta 22.4.1991 - 7.2.1992 ja Pohjoismaiden 24967: vireillä olevan kaltaisen uudistuksen suuntaan. neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta 24968: Kansainvälisiä tehtäviä hoitavat yksiköt on jo Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 24969: yhdistetty Ruotsin eduskunnassa, ja vastaavat 1991 katsonut, että eduskunnan kansainvälis- 24970: hankkeet ovat vireillä myös Tanskan kansan- ten tehtävien uudelleen muotoutuessa ja lisään- 24971: käräjillä ja Norjan suurkäräjillä samoin kuin tyessä on niihin liittyvien sihteeristötehtävien 24972: Islannin yleiskäräjillä. Päätöksiä näistä asioista hoito otettava kokonaisuudessaan uuteen tar- 24973: ei ole vielä tehty muualla kuin Ruotsissa. kasteluun tavoitteena voimavarojen ja tehtä- 24974: Tavoitehava perusratkaisumalli näyttää kuiten- vien uudelleenjako. 24975: PNE 2/1996 vp 3 24976: 24977: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- kas ja järkevä käyttö, samalla kun kansainvä- 24978: kunnan kertomuksesta Pohjoismaiden neuvos- liset tehtäväkokonaisuudet on voitava hoitaa 24979: ton toiminnasta vuodelta 1992 antamassaan mahdollisimman suurella ammattitaidolla, yh- 24980: mietinnössä (UaVM 14/1993 vp) ulkoasiainva- tenäisesti ja päällekkäisyyksiä välttäen. Työteh- 24981: liokunta on pitänyt tärkeänä, että eduskunnan tävät on tämän vuoksi organisoitava nykypäi- 24982: kansainvälisiä tehtäviä varten olemassa olevien vän vaatimusten mukaisesti uudelleen noudat- 24983: sihteeristöjen, kuten kansainvälisten asiain toi- taen selkeätä ja hyvin jäsenneltyä työnjakoa, 24984: miston ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen kuitenkin joustavin vastuuaiuein. 24985: valtuuskunnan kanslian, henkilöstöresurssien 24986: käyttöä tarkoituksenmukaisesti yhdistetään. 24987: Ulkoasiainvaliokunta on lisäksi pitänyt tärkeä- Yhteydenpito Euroopan unionin toimielinten 24988: nä, että eduskunnan kansainvälisten sihteeris- kanssa 24989: töjen käytön rationalisoimisen ja tehostamisen 24990: yhteydessä kysymykseen sihteeristön ammatti- Suurelle valiokunnalle on vuoden 1995 alusta 24991: taidosta kiinnitettäisiin huomiota. Valiokunnan kuulunut myös valtiopäiväjärjestyksen 4 a lu- 24992: käsityksen mukaan kielitaidon ohella on koros- vussa tarkoitettujen unioniasioiden käsittelystä 24993: tettava sihteeristön jäsenten riittävää perehty- huolehtiminen. Valiokuntasihteeristön ja erityi- 24994: neisyyttä niiden alojen substanssikysymyksiin, sesti suuren valiokunnan sihteeristön hoidetta- 24995: joiden tehtäviin he esimerkiksi Pohjoismaiden vaksi on ohjautunut unioniasioiden lisäksi eräi- 24996: neuvoston toiminnassa osallistuvat. tä muitakin Euroopan unionin jäsenyydestä 24997: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on johtuvia tehtäviä, esimerkiksi yhteyksien hoita- 24998: edellä mainittuun mietintöön liittyvässä lausun- minen Euroopan parlamenttiin ja muihin EU :n 24999: nossaan (StVL 4/1993 vp) katsonut eduskun- toimielimiin. 25000: nan lisääntyvien kansainvälisten tehtävien edel- Jäsenmaan yhteydenpito Euroopan unionin 25001: lyttävän, että eri kansainvälisissä parlamenttien toimielimiin tapahtuu unionin luonteesta joh- 25002: välisissä elimissä tapahtuvaa toimintaa voidaan tuen lähes poikkeuksetta korostetusti sisäJlölli- 25003: yhteensovittaa ja ottaa huomioon toimintojen sestä ja hallinnonaJoittaisesta näkökulmasta. 25004: päällekkäisyydet. Pohjoismaiden neuvoston Tämän vuoksi varsinaiset unioniasiat ja muut 25005: Suomen valtuuskunnan kanslian ja kansainvä- unionijäsenyyteen liittyvät asiat, jotka ovat 25006: listen asiain toimiston yhdistämisellä voidaan eduskunnan uusi keskeinen tehtäväalue, on 25007: muun muassa sosiaaliturvan kysymyksissä lisä- syytä hoitaa omana kokonaisuutenaan. 25008: tä eduskunnan käytettävissä olevaa asiantunte- 25009: musta. 25010: Vuonna 1995 ulkoasiainvaliokunta on mie- 2. Ehdotuksen tavoitteet ja keskei- 25011: tinnössään (UaVM 9/1995 vp), koskien Euroo- set ehdotukset 25012: pan neuvoston Suomen valtuuskunnan kerto- 25013: musta Euroopan neuvoston parlamentaarisen 2.1. Eduskunnan kansainvälisten asiain yksikön 25014: yleiskokouksen toiminnasta 4.5.1992-31.12. perustaminen 25015: 1994, todettuaan ensin vuonna 1992 antamas- 25016: saan mietinnössä (UaVM 22/1992 vp) aiemmin Ehdotuksen tavoitteena on Juoda eduskun- 25017: lausumansa ja selostettuaan tämän jälkeen teh- nalle, sen puhemiehille sekä eduskunnan eri 25018: dyt riittämättömät toimenpiteet, katsonut, että toimielimille ja toimintayksiköille parhaat mah- 25019: on kiireellisesti tehtävä selvitys kansainvälisten doJiiset edellytykset hoitaa lisääntyneet ja 25020: asiain organisaatiosta ottaen huomioon erityi- muuttuneet kansainväliset tehtävänsä olemassa 25021: sesti ne lisääntyneet tehtävät ja sisäiset yhteen- olevilla voimavaroilla. 25022: sovittamistarpeet, jotka johtuvat Suomen jäse- Tämän vuoksi ehdotetaan, että eduskunnan 25023: nyydestä Euroopan unionissa (EU). kansainvälisten asioiden hoitaminen organisoi- 25024: Jotta kansanedustajille voitaisiin Juoda entis- daan uudelleen perustamalla eduskunnan kans- 25025: tä paremmat edellytykset suorittaa tehtävänsä liaan osastojaon ulkopuolella oleva kansainvä- 25026: kansainvälisissä asioissa, on välttämätöntä tar- listen asiain yksikkö, joka hoitaisi eräin rajoi- 25027: kastella eduskunnan käytössä kansainvälisten tuksin nykyiset eduskunnan kansainvälisten 25028: asioiden hoidossa olevia henkilöstövoimavaro- asiain toimiston tehtävät ja Pohjoismaiden 25029: ja yhtenä kokonaisuutena. Tällöin pyrkimykse- neuvoston Suomen valtuuskunnan sihteeristön 25030: nä tulee olla resurssien mahdollisimman teho- tehtävät. 25031: 4 PNE 2/1996 vp 25032: 25033: Kansainvälisten as1am yksikkö olisi perus- daan myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen 25034: tehtävässään suoraan puhemiehen ja pääsihtee- valtuuskunnan jäsenille ja heitä avustaville 25035: rin alainen. Yksikön päällikkönä toimisi kan- virkamiehille antaa oikeus tehtävien edellyttä- 25036: sainvälisten asiain yksikön johtaja. mällä tavalla matkustaa toimielinten kokouk- 25037: Yksikössä olisi erilaisia tehtäväkokonaisuuk- siin ja tilaisuuksiin ilman kansliatoimikunnan 25038: sia ja vastuualueita ilman säännöksin määrät- erillistä matkalupaa. 25039: tyjä yksikön sisäisiä organisatorisia rajoja. Esi- Nykyinen kansainvälisten asiain toimiston ja 25040: merkiksi Euroopan neuvoston ja Pohjoismai- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun- 25041: den neuvoston Suomen valtuuskuntia avustai- nan kanslian henkilöstö siirtyisi kokonaisuu- 25042: sivat tehtävissään sanottujen valtuuskuntien dessaan entiset edut säilyttäen uuteen yksik- 25043: sihteeristöt. Johtajan alaisuudessa olisi kullekin köön. Henkilöstö voisi myös pääsääntöisesti 25044: virkamiehelle osoitettuna selkeät mutta samalla säilyttää virkanimikkeensä. 25045: joustavat tehtävät, ja kullakin virkamiehellä Yhdistämällä Pohjoismaiden neuvoston Suo- 25046: olisi vastuu tehtävien hoitamisesta. Tehtävien men valtuuskunnan kanslian ja eduskunnan 25047: käytännön organisoinnissa keskeinen vastuu kansainvälisten asiain toimiston voimavarat 25048: tulee luonnollisesti olemaan yksikön johtajalla. muodostetaan eduskunnan kansliaan 18 henki- 25049: Virkamiesten tehtävät on kyettävä järjestä- lön kansainvälisten asiain yksikkö, jonka puit- 25050: mään siten, että kaikki tehtävät tulevat asian- teissa voidaan nykyistä paremmin sekä mää- 25051: mukaisesti hoidetuiksi. Samalla voidaan muo- rällisesti että laadullisesti tarjota kansanedusta- 25052: dostaa kansainvälisten tehtävien eri osa-alueilta jille palveluja koko uuden yksikön vastuu- 25053: eduskunnan tarpeiden kannalta sopivan laajoja alueella. 25054: ja mielekkäitä tehtäväkokonaisuuksia. Kanslia- 25055: toimikunta voi tarvittaessa eduskunnan kans- 25056: lian ohjesäännön 37 §:n nojalla antaa tarkem- 25057: pia määräyksiä tehtävien hoitamisesta. 2.2. EU-suhteiden hoidon selkeyttäminen 25058: Siltä osin kuin uudessa yksikössä hoidetaan 25059: Pohjoismaiden neuvostoon liittyviä tehtäviä, Koska valiokuntasihteeristössä on asiatietä- 25060: nämä tehtävät hoidetaan Pohjoismaiden neu- myksen ohella huomattava määrä EU:n orga- 25061: voston Suomen valtuuskunnan alaisuudessa. nisaatiorakenteen ja myös toiminnan tuntemus- 25062: Yksikön henkilöstön nimittäisi, kuten muun- ta, on tämä voimavara perusteltua hyödyntää 25063: kin eduskunnan kanslian henkilöstön, kanslia- koko eduskunnan hyväksi. Erityisesti suuren 25064: toimikunta. Tämän ehdotuksen kanssa samaan valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan EU-sih- 25065: asiakokonaisuuteen kuuluvassa hallituksen esi- teereinä toimivien valiokuntaneuvosten työ- 25066: tyksessä eduskunnan kansainvälisten sihteeris- panosta voitaisiin käyttää paitsi varsinaisten 25067: töjen hallinnon uudelleenjärjestämiseen liitty- valiokuntatehtävien myös eduskunnan muiden 25068: väksi lainsäädännöksi ehdotetaan, että Pohjois- yhteyksien hoitamisessa unioniin päin, kuten 25069: maiden neuvoston Suomen valtuuskunnan ja esimerkiksi eduskunnan EU-suhteiden yleisessä 25070: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan seurannassa, kanssakäymisessä Euroopan par- 25071: sihteerit kansliatoimikunta nimittäisi valtuus- lamentin ja EU:n muiden toimielinten kanssa 25072: kuntia kuultuaan. Henkilöstöä voitaisiin käyt- sekä viestinnän ja kirjeenvaihdon hoitamisessa. 25073: tää tarpeen mukaan ja voimavarojen salliessa EU-sihteeristö on käytännössä tosiasiallisesti 25074: myös yksikön muihin tehtäviin. toiminut jo vuoden 1995 keväästä lähtien. Kun 25075: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- siitä saadut kokemukset ovat yksinomaan 25076: kunnan taloudellisen itsenäisyyden säilyttämi- myönteisiä, on syytä vakiinnuttaa asianmukai- 25077: seksi on tarkoitus osoittaa valtuuskunnalle sin normein sen asema keskitetysti mainitusta 25078: käyttövaroja. Tällä tavalla voidaan huolehtia tehtäväalueesta huolehtivana virkamiesyksik- 25079: muun muassa niistä menoista, jotka johtuvat könä. 25080: esimerkiksi järjestettävistä kokouksista ja semi- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan ED- 25081: naareista. Valtuuskunta voisi siten, sille osoi- sihteeristön perustamista valiokuntasihteeris- 25082: tettujen määrärahojen puitteissa, osaltaan si- töön eduskunnan kansainvälisten suhteiden 25083: toutua myös neuvoston yhteisiin menoihin hoitamista varten siltä osin kuin on kysymys 25084: omilla päätöksillään, mutta samalla eduskun- kanssakäymisestä ja yhteydenpidosta Euroo- 25085: nan kansliaa sitovalla tavalla. pan unionin toimielinten kanssa. Kansainvälis- 25086: Muuttamalla eduskunnan matkaohjeita voi- ten asiain yksikkö käsittelisi näitä asioita vain, 25087: PNE 2/1996 vp 5 25088: 25089: mikäli erikseen niin määrätään. Kansainvälis- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun- 25090: ten asiain yksikkö avustaisi tarvittaessa ED- ta ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa. 25091: sihteeristöä tehtävien hoidossa. Kansliatoimikunta on käsitellyt asian. 25092: 25093: 25094: 2.3 Ehdotetut säädösmuutokset 5. Muita esitykseen vaikuttavia 25095: seikkoja 25096: Edellä selostettujen muutosten toteuttami- 25097: seksi ehdotetaan muutettavaksi eduskunnan 5.1. Riippuvuus muista esityksistä 25098: virkamiehistä annettua lakia (1373/94), edus- 25099: kunnan työjärjestystä, eduskunnan kanslian Eduskunnalle annetussa hallituksen esityk- 25100: ohjesääntöä, eduskunnan tilisääntöä (460/88) ja sessä eduskunnan kansainvälisten sihteeristöjen 25101: Eduskunnan kirjaston ohjesääntöä (450/85). hallinnon uudelleenjärjestämiseen liittyväksi 25102: lainsäädännöksi ehdotetaan Pohjoismaiden 25103: neuvoston Suomen valtuuskunnasta annettua 25104: 3. Puhemiesneuvoston ehdotuksen lakia ja viittä muuta lakia muutettavaksi edus- 25105: vaikutukset kunnan kansainvälisten asioiden hoitamiseen 25106: liittyvien virkamiestehtävien uudelleenorgani- 25107: Eduskunnan kansliaan voidaan käytettävissä soimiseksi siten, että valtuuskunnan sihteeris- 25108: olevien määrärahojen ja henkilötyövuosien tötehtävät hoidetaan eduskunnan erillisenä vi- 25109: puitteissa perustaa uusi kansainvälisten asiain rastona toimivan valtuuskunnan kanslian sijas- 25110: yksikön johtajan erittelyvirka. Ehdotuksella ei ta eduskunnan kansliassa. Hallituksen esitys on 25111: siten ole taloudellisia vaikutuksia. samaan asiakokonaisuuteen kuuluvana käsitel- 25112: tävä yhdessä tämän puhemiesneuvoston ehdo- 25113: tuksen kanssa. 25114: 4. Asian valmistelu 25115: 25116: Puhemiesneuvoston ehdotus on valmisteltu 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista ja 25117: virkatyönä (eduskunnan kansainvälisten asioi- velvoitteista 25118: den työryhmä 1995:n muistio). Työryhmä on 25119: työnsä aikana kuullut Pohjoismaiden neuvos- Pohjoismaiden yhteistyösopimuksessa ei 25120: ton Suomen valtuuskuntaa, valtuuskunnan enää vuoden 1996 alusta lukien ole mainintaa 25121: kanslian henkilökuntaa ja sitä osaa eduskun- kansallista valtuuskuntaa avustavasta henkilös- 25122: nan kanslian henkilökuntaa, jota asia koskee. töstä, minkä vuoksi ehdotuksen hyväksymiselle 25123: Suuri valiokunta, ulkoasiainvaliokunta ja ei ole yhteistyösopimuksesta johtuvaa estettä. 25124: 25125: 25126: 25127: 25128: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 25129: 25130: 1. Säädösehdotusten perustelut 4 §. Pykälän 2 momentissa on lueteltu virat, 25131: joita ei voida perustaa, lakkauttaa eikä muut- 25132: 1.1. Laki eduskunnan virkamiehistä taa niiden nimeä, ellei kutakin virkaa ole 25133: valtion talousarviossa eritelty. Momentista eh- 25134: 1 §. Pykälän 2 momentissa on lueteltu edus- dotetaan jätettäväksi pois nykyinen 4 kohta, 25135: kunnan virastot ja laitokset. Tästä luettelosta joka koskee Pohjoismaiden neuvoston Suomen 25136: ehdotetaan poistettavaksi Pohjoismaiden neu- valtuuskunnan kanslian pääsihteerin ja apulais- 25137: voston Suomen valtuuskunnan kanslia. pääsihteerin erittelyvirkoja. Vastaavasti 1 koh- 25138: 6 PNE 2/1996 vp 25139: 25140: taan, jossa on lueteltu eduskunnan kanslian sihteeriksi ja päätoimisiksi apulaissihteereiksi 25141: erittelyvirat, ehdotetaan lisättäväksi perustetta- . ED-asioissa määrätyt valiokuntaneuvokset, ul- 25142: van kansainvälisten asiain yksik5n päällikön koasiainvaliokunnan sihteeriksi ja apulaissih- 25143: virkanimike: kansainvälisten asiain yksikön teereiksi määrätyt valiokuntaneuvokset sekä 25144: johtaja. lisäksi eduskunnan erityisasiantuntija. Kanslia- 25145: 24 §. Pykälässä on lueteltu eduskunnan vir- toimikunta määräisi myös, kuka valiokunta- 25146: kamiehet, jotka voidaan irtisanoa, kun siihen neuvoksista toimii samalla yksikön esimiehenä. 25147: on syytä. Pykälän nykyinen 4 kohta, jossa 16 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi 25148: mainitaan Pohjoismaiden neuvoston Suomen uuden kansainvälisten asiain yksikön tehtävis- 25149: valtuuskunnan kanslian pääsihteeri, ehdotetaan tä. Yksikkö avustaisi puhemiestä, pääsihteeriä 25150: jätettäväksi pois laista. Vastaavasti pykälän 1 sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayk- 25151: kohtaan ehdotetaan lisättäväksi eduskunnan siköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa lu- 25152: kanslian uusi virkanimike: kansainvälisten asi- kuun ottamatta suhteita Euroopan unionin 25153: ain yksikön johtaja. toimielimiin. Tämä yksikkö hoitaisi siten ED- 25154: sihteeristön tehtäviä lukuun ottamatta lähtökoh 25155: taisesti eduskunnan kansainvälisten asiain toi- 25156: 1.2. Eduskunnan työjärjestys miston nykyiset tehtävät ja Pohjoismaiden 25157: neuvoston Suomen valtuuskunnan sihteeristö- 25158: 8 §. Pykälässä luetellaan eduskunnan kans- tehtävät. Riittävän joustavuuden aikaansaami- 25159: lian ylimmät virat. Tähän luetteloon ehdote- seksi eri kansainvälisiä tehtäviä haitavien sih- 25160: taan lisättäväksi perustettavan kansainvälisten teeristöjen kesken pykälässä ehdotetaan lisäksi, 25161: asiain yksikön päällikön virka: kansainvälisten että kansliatoimikunta voisi antaa tarvittaessa 25162: asiain yksikön johtaja. tarkempia määräyksiä kansainvälisten asiain 25163: yksikön ja muiden sihteeristöjen keskinäisestä 25164: tehtäväjaosta. Myös kaikki uudet kansainväli- 25165: 1.3. Eduskunnan kanslian ohjesääntö set tehtävät tulisivat yksikön hoidettaviksi, ellei 25166: niistä erikseen säädettäisi tai asianmukaisen 25167: 4 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- valtuutuksen nojalla muuta määrättäisi. 25168: tettavaksi siten, että eduskunnan kansliaan 26 §. Pykälän 1 momentissa, joka koskee 25169: perustetaan kansainvälisten asiain toimiston matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtä- 25170: sijaan kansainvälisten asiain yksikkö, jonka vää virkamatkaa varten ja vuosiloman ajan- 25171: tehtävät ovat nykyisen toimiston tehtäviä olen- kohdasta päättämistä, ehdotetaan, että nämä 25172: naisesti laajemmat. Yksikön tehtävistä sääde- päätökset tekee kansainvälisten asiain yksikön 25173: tään 16 §:ssä. osalta yksikön päällikkö. 25174: Lisäksi 2 momenttiin ehdotetaan muutosta, 32 §. Pykälän 1 momentti koskee eduskun- 25175: jossa mainitaan uuden kansainvälisten asiain nan kanslian korkeimpien virkojen kelpoisuus- 25176: yksikön päällikön virkanimike. ehtoja. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi 25177: JO, 12 ja 24 §. Pykälistä ehdotetaan poistet- kansainvälisten asiain yksikön johtajan kelpoi- 25178: tavaksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen val- suusvaatimukset virkaan soveltuva ylempi kor- 25179: tuuskunnan kansliaa koskeva maininta. keakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys kan- 25180: 14 §. Erityisesti suuren valiokunnan sihtee- sainvälisten asiain yksikön toimialaan kuulu- 25181: ristö on käytännössä jo hoitanut virkamiesteh- viin asioihin. 25182: täviä, jotka koskevat suhteiden hoitamista Eu- 25183: roopan unionin toimi elimiin. ED -sihteeristön 25184: aseman selventämiseksi ehdotetaan 14 §:ään li- 1.4. Eduskunnan tilisääntö 25185: sättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan 25186: Euroopan unionin kanssa tapahtuvaa eduskun- 2, 5 ja 12 §. Pykälistä ehdotetaan poistetta- 25187: nan suhteiden hoitamista varten on valiokun- vaksi maininta Pohjoismaiden neuvoston Suo- 25188: tasihteeristössä ED-sihteeristö, johon kuuluvat men valtuuskunnan kansliasta. 25189: kansliatoimikunnan määräämät virkamiehet. 25190: Kansliatoimikunta päättäisi tarkemmin ED- 25191: sihteeristön tehtävistä. 1.5. Eduskunnan kirjaston ohjesääntö 25192: Tarkoitus on, että valiokuntasihteeristön 25193: ED-sihteeristöön kuuluvat suuren valiokunnan 1 §. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi 25194: PNE 2/1996 vp 7 25195: 25196: maininta Pohjoismaiden neuvoston Suomen eduskuntaryhmiä ja eduskunnan kanslian 25197: valtuuskunnan kansliasta. muita yksikköjä Euroopan unionia koskevissa 25198: asioissa; 25199: 2.3. hoitaa keskitetysti yhteydenpito Euroo- 25200: 2. Tarkemmat säännökset ja pan unionin eri toimielimiin, erityisesti Euroo- 25201: määräykset pan parlamenttiin, ja Suomen ED:ssa olevaan 25202: pysyvään edustustoon sekä tässä tarkoituksessa 25203: 2.1. Kansainvälisten asiain yksikkö tarpeellisilta osiltaan koordinoida niiden kans- 25204: sa käytävää kirjeenvaihtoa ja viestiliikennettä; 25205: Tehtävien hoitaminen on tarkoitus järjestää 2.4. huolehtia eduskunnan ja suuren valio- 25206: kansainvälisten asiain yksikön sisällä ilman kunnan teknisestä yhteydenpidosta EU:n mui- 25207: erityisiä alemmanasteisia määräyksiä. Kanslia- den jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksiin ja 25208: toimikunta voisi tarvittaessa kanslian ohjesään- niiden niin sanottuihin Eurooppavaliokuntiin 25209: nön 37 §:n nojalla antaa tarkempia määräyksiä ja toimia sanottujen valiokuntien yhteyselimen 25210: tehtävien hoitamisesta. (COSAC) suomalaisena kirjeenvaihto- ja koor- 25211: Kansliatoimikunnan hyväksymän tiliohje- dinaatioelimenä; sekä 25212: säännön 17 §:ää on muutettava, jotta Pohjois- 2.5. avustaa hallintotoimistoa Euroopan 25213: maiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle unioniin perehdyttämistä koskevassa koulutus- 25214: voitaisiin osoittaa käyttövaroja. toiminnassa. 25215: Lisäksi eduskunnan matkaohjeiden 3 §:ää on Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa tässä 25216: muutettava, jotta myös Pohjoismaiden neuvos- päätöksessä tarkoitettujen asioiden hoitamises- 25217: ton Suomen valtuuskunnan jäsenille ja heitä sa, milloin erityisesti niin päätetään. Pääsihteeri 25218: avustaville virkamiehille voidaan antaa oikeus seuraa ja yhteensovittaa ED-sihteeristön ja 25219: matkustaa tehtävien edellyttämällä tavalla toi- kansainvälisten asiain yksikön välistä yhteis- 25220: mielinten kokouksiin ja tilaisuuksiin ilman työtä. 25221: kansliatoimikunnan erillistä matkalupaa. Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa kui- 25222: tenkin tarvittaessa ED-sihteeristöä erityisesti 25223: toimistotehtävien suorittamisessa. ED-sihteeris- 25224: 2.2. EU-sihteeristö tön mahdollisesta teknisluonteisesta lisäavusta 25225: toimintaansa varten päätetään kussakin ta- 25226: Eduskunnan kanslian ohjesäännön ehdote- pauksessa erikseen." 25227: tun uuden 14 §:n 2 momentin nojalla kanslia- 25228: toimikunnan on määrättävä ED-sihteeristöön 25229: kuuluvat virkamiehet sekä päätettävä tarkem- 25230: min yksikön tehtävistä. Kansliatoimikunnan 3. Voimaantulo 25231: päätös voitaisiin tehdä seuraavan sisältöisenä: 25232: "1. Valiokuntasihteeristön ED-sihteeristöön Säädökset ehdotetaan tuleviksi voimaan 25233: kuuluvat suuren valiokunnan sihteeriksi ja pää- päivänä tammikuuta 1997. 25234: toimisiksi apulaissihteereiksi ED-asioissa mää- 25235: rätyt valiokuntaneuvokset, ulkoasiainvaliokun- Edellä esitetyn perusteella puhemiesneuvos- 25236: nan sihteeriksi ja apulaissihteereiksi määrätyt to, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2 mo- 25237: valiokuntaneuvokset sekä lisäksi eduskunnan mentin ja valtion talousarviosta annetun lain 25238: erityisasiantuntija. Kansliatoimikunta määrää, (423/88) 25 §:n säännöksiin, kunnioittaen eh- 25239: kuka valiokuntaneuvoksista toimii samalla yk- dottaa, 25240: sikön esimiehenä. 25241: 2. ED-sihteeristön tehtävänä on: että eduskunnan virkamiehistä annet- 25242: 2.1. avustaa puhemiestä ja pääsihteeriä edus- tuun lakiin, eduskunnan työjärjestykseen, 25243: kunnan suhteiden hoitamisessa Euroopan unio- eduskunnan kanslian ohjesääntöön, edus- 25244: nin toimielimiin, erityisesti Euroopan parla- kunnan tilisääntöön ja Eduskunnan kir- 25245: menttiin; jaston ohjesääntöön tehtäisiin seuraavat 25246: 2.2. avustaa valiokuntia, kansanedustajia, muutokset: 25247: 8 PNE 2/1996 vp 25248: 25249: 1. 25250: Laki 25251: eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta 25252: 25253: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25254: muutetaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/94) 1 §:n 25255: 2 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 24 § seuraavasti: 25256: 25257: 1§ kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat; 25258: sekä 25259: Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat edus- 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan 25260: kunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kans- virka. 25261: lia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sekä 25262: Eduskunnan kirjasto (virasto). 25263: 24 § 25264: 4§ Sen lisäksi, mitä 23 §:n 2 momentissa sääde- 25265: tään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraa- 25266: Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemal- vat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on syytä: 25267: taan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perus- 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih- 25268: taa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei teeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskun- 25269: kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritel- nan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntö- 25270: ty: johtaja ja kansainvälisten asiain yksikön johta- 25271: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih- ja; 25272: teerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, edus- 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian 25273: kunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsää- esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; 25274: däntöjohtajan, kansainvälisten asiain yksikön 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: 25275: johtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, va- kansliapäällikkö; sekä 25276: liokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön virat; 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja. 25277: 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastus- 25278: neuvoksen virka: Tämä laki tulee voimaan päivänä 25279: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kuuta 199 . 25280: 25281: 25282: 25283: 25284: 2. 25285: Eduskunnan päätös 25286: eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n muuttamisesta 25287: 25288: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25289: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n 1 25290: momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyssä eduskunnan päätöksessä 25291: (1374/94), seuraavasti: 25292: 25293: 8§ tasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toimistopääl- 25294: Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: liköitä sekä muita virkoja. 25295: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apu- 25296: laispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, 25297: eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, kansainvälis- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 25298: ten asiain yksikön johtaja, vanhempi eduskun- päivänä kuuta 199 . 25299: PNE 2/1996 vp 9 25300: 25301: 3. 25302: Eduskunnan päätös 25303: eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta 25304: 25305: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25306: muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87) 25307: 4 §, 10 §:n 2 momentin 2 kohta, 12 ja 16 §, 24 §:n 3 kohta, 26 §:n 1 momentti ja 32 §:n 1 momentti, 25308: sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 16 §sekä 26 §:n 1 momentti 12 päivänä helmikuuta 1991 tehdyssä 25309: eduskunnan päätöksessä (487/91), 10 §:n 2 momentin 2 kohta ja 12 § 25 päivänä helmikuuta 1992 25310: tehdyssä eduskunnan päätöksessä (168/92) sekä 32 §:n 1 momentti osittain muutettuna 2 päivänä 25311: joulukuuta 1994 tehdyllä eduskunnan päätöksellä (1375/94), sekä 25312: lisätään 14 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 25313: 25314: 4 § räämät virkamiehet. Kansliatoimikunta antaa 25315: Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvä- tarkempia määräyksiä ED-sihteeristön tehtä- 25316: listen asiain yksikkö ja tiedotusyksikkö sekä vistä. 25317: turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään 25318: ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alai- 16 § 25319: sia. Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa pu- 25320: Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä hemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri 25321: on kansainvälisten asiain yksikön johtaja. Tie- toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälis- 25322: dotusyksikön päällikkönä on tiedotuspäällik- ten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suh- 25323: kö. teita Euroopan unionin toimielimiin. Kanslia- 25324: toimikunta antaa tarvittaessa tarkempia mää- 25325: 10 § räyksiä yksikön tehtävistä. 25326: 25327: Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka 24 § 25328: koskevat: Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, 25329: mitä 19 §:ssä on säädetty: 25330: 2) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian, 25331: valtiontilintarkastajain kanslian ja Eduskunnan 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon 25332: kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja mak- tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta 25333: suliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä 25334: toimielinten kanssa; eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilin- 25335: tarkastajain kanslian sekä Eduskunnan kirjas- 25336: ton kanssa; 25337: 12 § 25338: Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia edus- 26 § 25339: kunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasia- Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hal- 25340: miehen ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä linto-osaston, kansainvälisten asiain yksikön ja 25341: Eduskunnan kirjaston talousarvioon, kirjanpi- tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä 25342: toon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat 25343: siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja tiliohje- matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtä- 25344: säännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty. vää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjei- 25345: den mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman 25346: 14 § ajankohtaa. 25347: 25348: Euroopan unionin toimielinten kanssa ta- 25349: pahtuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista 32 § 25350: varten on valiokuntasihteeristössä ED-sihtee- Kelpoisuusehtona vaaditaan: 25351: ristö, johon kuuluvat kansliatoimikunnan mää- 1) pääsihteeriitä ja apulaispääsihteeriltä oi- 25352: 2 260409* 25353: 10 PNE 2/1996 vp 25354: 25355: keustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä pereh- päälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkea- 25356: tyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskunta- koulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston 25357: työn hyvä tuntemus; toimialaan kuuluvin asioihin; 25358: 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaa- 7) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja 25359: tin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva 25360: korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hal- ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehty- 25361: lintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta; neisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin 25362: 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta asioihin; 25363: eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kan- 25364: tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön 25365: didaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toi- 25366: sekä eduskuntatyön tuntemusta; mintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 25367: 4) kansainvälisten asiain yksikön johtajalta 25368: sekä 25369: virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto 25370: ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuu- 9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandi- 25371: luviin asioihin; daatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmis- 25372: 5) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kan- telutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta. 25373: didaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi 25374: korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainval- 25375: mistelutyöhön; Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 25376: 6) toimistopäälliköltä ja apulaistoimisto- päivänä kuuta 199 . 25377: 25378: 25379: 25380: 25381: 4. 25382: Eduskunnan päätös 25383: eduskunnan tilisäännön muuttamisesta 25384: 25385: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25386: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/88) 2, 5 ja 12 § 25387: seuraavasti: 25388: 25389: 2§ 12 § 25390: Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kans- 25391: ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkasta- liatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena 25392: jain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtion- 25393: kanslia ja Eduskunnan kirjasto. tilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamiehen 25394: ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä ja kir- 25395: 5§ janpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimisto. 25396: Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain 25397: kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 25398: ja Eduskunnan kirjasto antavat vuosittain päivänä kuuta 199 . 25399: omalta osaltaan perustellut ehdotuksensa tar- 25400: vittavista määrärahoista kansliatoimikunnalle. 25401: PNE 2/1996 vp 11 25402: 25403: 5. 25404: Eduskunnan päätös 25405: Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 1 §:n muuttamisesta 25406: 25407: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25408: muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/85) 25409: 1 §:n 5 kohta seuraavasti: 25410: 1§ käsikirjastoja ja kansanedustajien sanomaleh- 25411: Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: tisalia; 25412: 25413: 5) hoitaa eduskunnan, sen valiokuntien, 25414: eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja val- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 25415: tiontilintarkastajain kanslian sekä virkamiesten päivänä kuuta 199 . 25416: 12 PNE 2/1996 vp 25417: 25418: Liite 25419: 25420: 25421: 25422: 1. 25423: Laki 25424: eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta 25425: 25426: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25427: muutetaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/94) 1§:n 25428: 2 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 24 § seuraavasti: 25429: 25430: 25431: Voimassa oleva laki: Ehdotus: 25432: 25433: 1§ 1§ 25434: 25435: Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat edus- Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat edus- 25436: kunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kans- kunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kans- 25437: lia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Poh- lia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sekä 25438: joismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan Eduskunnan kirjasto (virasto). 25439: kanslia sekä Eduskunnan kirjasto (virasto). 25440: 25441: 25442: 4§ 4§ 25443: 25444: Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemal- Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemal- 25445: taan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perus- taan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perus- 25446: taa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei taa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei 25447: kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritel- kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritel- 25448: ty: ty: 25449: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih- 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih- 25450: teerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, edus- teerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, edus- 25451: kunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsää- kunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsää- 25452: däntöjohtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, däntöjohtajan, kansainvälisten asiain yksikön 25453: valiokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön vi- johtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, va- 25454: rat; liokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön virat; 25455: 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastus- 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastus- 25456: neuvoksen virka; neuvoksen virka: 25457: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: 25458: kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat; kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat; 25459: sekä 25460: 4) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan 25461: kunnan kanslia: valtuuskunnan pääsihteerin ja virka. 25462: valtuuskunnan apulaispääsihteerin virat; sekä 25463: 5) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan 25464: virka. 25465: 25466: 25467: 24 § 24 § 25468: Sen lisäksi, mitä 23 §:n 2 momentissa sääde- Sen lisäksi, mitä 23 §:n 2 momentissa sääde- 25469: tään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraa- tään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraa- 25470: PNE 2/1996 vp 13 25471: 25472: Voimassa oleva laki: Ehdotus: 25473: 25474: vat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on vat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on 25475: syytä: syytä: 25476: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih- 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih- 25477: teeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskun- teeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskun- 25478: nan hallintojohtaja ja eduskunnan lainsäädän- nan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntö- 25479: töjohtaja; johtaja ja kansainvälisten asiain yksikön johtaja; 25480: 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian 25481: esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; 25482: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: 25483: kansliapäällikkö; kansliapäällikkö; sekä 25484: 4) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja. 25485: kunnan kanslia: valtuuskunnan pääsihteeri; sekä 25486: 5) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja. 25487: 25488: Tämä laki tulee voimaan päivänä 25489: kuuta 199. 25490: 25491: 25492: 25493: 25494: 2. 25495: Eduskunnan päätös 25496: eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n muuttamisesta 25497: 25498: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25499: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n 1 25500: momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyssä eduskunnan päätöksessä 25501: (1374/94), seuraavasti: 25502: 25503: Voimassa oleva eduskunnan työjärjestys: Ehdotus: 25504: 25505: 8§ 8§ 25506: Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: 25507: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apu- eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apu- 25508: laispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, laispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, 25509: eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, vanhempi eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, kansainvälis- 25510: eduskuntasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toi- ten asiain yksikön johtaja, vanhempi eduskun- 25511: mistopäälliköitä sekä muita virkoja. tasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toimistopääl- 25512: liköitä sekä muita virkoja. 25513: 25514: 25515: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 25516: päivänä kuuta 199 . 25517: 14 PNE 2/1996 vp 25518: 25519: 3. 25520: Eduskunnan päätös 25521: eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta 25522: 25523: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25524: muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87) 25525: 4 §, 10 §:n 2 momentin 2 kohta, 12 ja 16 §, 24 §:n 3 kohta, 26 §:n 1 momentti ja 32 §:n 1 momentti, 25526: sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 16 §sekä 26 §:n 1 momentti 12 päivänä helmikuuta 1991 tehdyssä 25527: eduskunnan päätöksessä (487/91), 10 §:n 2 momentin 2 kohta ja 12 § 25 päivänä helmikuuta 1992 25528: tehdyssä eduskunnan päätöksessä (168/92), sekä 32 §:n 1 momentti osittain muutettuna 2 päivänä 25529: joulukuuta 1994 tehdyllä eduskunnan päätöksellä (1375/94) sekä 25530: lisätään 14 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 25531: 25532: 25533: Voimassa oleva eduskunnan kanslian ohjesääntö: Ehdotus: 25534: 25535: 4§ 4§ 25536: Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvä- Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvä- 25537: listen asiain toimisto ja tiedotusyksikkö sekä listen asiain yksikkö ja tiedotusyksikkö sekä 25538: turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään 25539: ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alai- ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alai- 25540: sia. sia. 25541: Kansainvälisten asiain toimiston päällikkönä Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä 25542: on toimistopäällikkö. Tiedotusyksikön päällik- on kansainvälisten asiain yksikön johtaja. Tie- 25543: könä on tiedotuspäällikkö. dotusyksikön päällikkönä on tiedotuspäällik- 25544: kö. 25545: 25546: 10 § 10 § 25547: 25548: Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka 25549: koskevat: koskevat: 25550: 25551: 2) Eduskunnan oikeusasiamiehen, valtionti- 2) Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian, 25552: lintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suo- valtiontilintarkastajain kanslian ja Eduskunnan 25553: men valtuuskunnan kanslian sekä Eduskunnan kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja mak- 25554: kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja mak- suliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen 25555: suliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa; 25556: toimielinten kanssa; 25557: 25558: 25559: 12 § 12 § 25560: Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia edus- Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia edus- 25561: kunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasia- kunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasia- 25562: miehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismai- miehen ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä 25563: den neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian Eduskunnan kirjaston talousarvioon, kirjanpi- 25564: sekä eduskunnan kirjaston talousarvioon, kir- toon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä 25565: janpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtä- siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja tiliohje- 25566: vistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja säännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty. 25567: tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja 25568: määrätty. 25569: PNE 2/1996 vp 15 25570: 25571: Voimassa oleva eduskunnan kanslian ohjesääntö: Ehdotus: 25572: 25573: 14 § 14 § 25574: 25575: Euroopan unionin toimielinten kanssa tapah- 25576: tuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista varten on 25577: valiokuntasihteeristössä EU-sihteeristö, johon 25578: kuuluvat kansliatoimikunnan määräämät virka- 25579: miehet. Kansliatoimikunta päättää tarkemmin 25580: E V-sihteeristön tehtävistä. 25581: 25582: 16 § 16 § 25583: Kansainvälisten asiain toimisto avustaa pu- Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa pu- 25584: hemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri hemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri 25585: toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälis- toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälis- 25586: ten asiain hoitamisessa. ten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suh- 25587: teita Euroopan unionin toimielimiin Kansliatoi- 25588: mikunta antaa tarvittaessa tarkempia määräyk- 25589: siä yksikön tehtävistä. 25590: 25591: 24§ 24§ 25592: Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, 25593: mitä 19 §:ssä on säädetty: mitä 19 §:ssä on säädetty: 25594: 25595: 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon 25596: tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta 25597: sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä 25598: eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintar- eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilin- 25599: kastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen tarkastajain kanslian sekä eduskunnan kirjas- 25600: valtuuskunnan kanslian sekä Eduskunnan kir- ton kanssa; 25601: jaston kanssa; 25602: 25603: 25604: 26 § 26 § 25605: Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hal- Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hal- 25606: linto-osaston, kansainvälisten asiain toimiston linto-osaston, kansainvälisten asiain yksikön ja 25607: ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksik- tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä 25608: könsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koske- henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat 25609: vat matkamääräyksen antamista kotimaassa matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtä- 25610: tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin vää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjei- 25611: ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosi- den mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman 25612: loman ajankohtaa. ajankohtaa. 25613: 25614: 25615: 32 § 32 § 25616: Kelpoisuusehtona vaaditaan: Kelpoisuusehtona vaaditaan: 25617: 1) pääsihteeriitä ja apulaispääsihteriltä oi- 1) pääsihteeriitä ja apulaispääsihteeriltä oi- 25618: keustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä pereh- keustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä pereh- 25619: tyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskunta- tyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskunta- 25620: työn hyvä tuntemus; työn hyvä tuntemus; 25621: 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaa- 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaa- 25622: tin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi tin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi 25623: korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hal- korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hal- 25624: lintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta; lintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta; 25625: 16 PNE 2/1996 vp 25626: 25627: Voimassa oleva eduskunnan kanslian ohjesääntö: Ehdotus: 25628: 25629: 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta 25630: eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin 25631: tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön 25632: sekä eduskuntatyön tuntemusta; sekä eduskuntatyön tuntemusta; 25633: 4) kansainvälisten asiain yksikön johtajalta 25634: virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja 25635: hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuulu- 25636: viin asioihin; 25637: 4) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kan- 5) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kan- 25638: didaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi didaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi 25639: korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainval- korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainval- 25640: mistelutyöhön; mistelutyöhön; 25641: 5) toimistopäälliköltä ja apulaistoimisto- 6) toimistopäälliköltä ja apulaistoimisto- 25642: päälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkea- päälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkea- 25643: koulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston koulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston 25644: toimialaan kuuluviin asioihin; toimialaan kuuluviin asioihin; 25645: 6) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja 7) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja 25646: apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva 25647: ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehty- ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehty- 25648: neisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin neisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin 25649: asioihin; asioihin; 25650: 7) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kan- 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kan- 25651: didaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toi- didaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toi- 25652: mintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; mintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 25653: sekä sekä 25654: 8) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandi- 9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandi- 25655: daatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmis- daatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmis- 25656: telutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta. telutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta. 25657: 25658: 25659: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 25660: päivänä kuuta 199 . 25661: PNE 2/1996 vp 17 25662: 25663: 4. 25664: Eduskunnan päätös 25665: eduskunnan tilisäännön muuttamisesta 25666: 25667: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25668: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/88) 2, 5 ja 12 § 25669: seuraavasti: 25670: Voimassa oleva eduskunnan tilisääntö: Ehdotus: 25671: 25672: 2§ 2§ 25673: Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia 25674: ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkasta- ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkasta- 25675: jain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen jain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen 25676: kanslia, Pohjoismaiden neuvoston Suomen val- kanslia ja Eduskunnan kirjasto. 25677: tuuskunnan kanslia sekä Eduskunnan kirjasto. 25678: 25679: 5§ 5§ 25680: Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain 25681: kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 25682: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan ja Eduskunnan kirjasto antavat vuosittain 25683: kanslia ja Eduskunnan kirjasto antavat vuosit- omalta osaltaan perustellut ehdotuksensa tar- 25684: tain omalta osaltaan perustellut ehdotuksensa vittavista määrärahoista kansliatoimikunnalle. 25685: tarvittavista määrärahoista kansliatoimikun- 25686: nalle. 25687: 25688: 12 § 12 § 25689: Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kans- Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kans- 25690: liatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena liatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena 25691: eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtion- eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtion- 25692: tilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamie- tilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamiehen 25693: hen, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä ja kir- 25694: kunnan ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä janpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimisto. 25695: ja kirjanpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimis- 25696: to. 25697: 25698: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 25699: päivänä kuuta 199 . 25700: 25701: 25702: 25703: 25704: 3 260409* 25705: 18 PNE 2/1996 vp 25706: 25707: 5. 25708: Eduskunnan päätös 25709: Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 1 §:n muuttamisesta 25710: 25711: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25712: muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/85) 25713: 1 §:n 5 kohta seuraavasti: 25714: Voimassa oleva Eduskunnan kirjaston ohje- Ehdotus: 25715: sääntö: 25716: 25717: 1§ 1§ 25718: Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: 25719: 25720: 5) hoitaa eduskunnan ja sen valiokuntien 5) hoitaa eduskunnan, sen valiokuntien, 25721: sekä eduskunnan oikeusasiamiehen, valtionti- eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilin- 25722: lintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suo- tarkastajain kanslioiden sekä virkamiesten kä- 25723: men valtuuskunnan kanslioiden ja virkamiesten sikirjastoja ja kansanedustajien sanomaleh- 25724: käsikirjastoja ja kansanedustajien sanomaleh- tisalia; 25725: tisalia; 25726: 25727: 25728: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 25729: päivänä kuuta 199 . 25730: 1996 vp 25731: 25732: 25733: 25734: 25735: Hallituksen kiijelmä Eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain 25736: muuttami.sesta annetun hallituksen esityksen peruuttamisesta 25737: 25738: 25739: Eduskunnalle 4 päivänä lokakuuta 1996 laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta pe- 25740: annettu hallituksen esitys n:o 166/1996 vp ruutetaan. 25741: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 25742: 25743: 25744: Tasavallan Presidentti 25745: 25746: 25747: 25748: MARTTI AHTISAARI 25749: 25750: 25751: 25752: 25753: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 25754: 25755: 25756: 25757: 25758: 360547U 25759: VNS 1/1996 vp 25760: 25761: 25762: 25763: 25764: Suomen lähtökohdat ja tavoitteet 25765: Euroopan unionin vuoden 1996 25766: hallitusten välisessä konferenssissa 25767: 25768: 25769: 25770: 25771: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 27.2.1996 25772: OY EOITA AB, HELSINKI1996 25773: SISÄLLYSLUETTELO 25774: 25775: 25776: JOHDANTO .......................................... . 5 Euroopan parlamentti........................ 15 25777: Komissio .... .. .... .... .... . .... ... .. .... ... .... .. ... 15 25778: SUOMEN LÄHTÖKOHDAT Eurooppa-neuvosto ............................ 16 25779: HALLITUSTENVÄLISESSÄ Neuvosto............................................ 17 25780: KONFERENSSISSA .............................. . 7 Euroopan yhteisöjen tuomioistuin .... ... 18 25781: Muut toimielimet ............................... 18 25782: SUOMEN KANNAT HVK:SSA ............. . 9 2.2. Kansalliset kansanedustuslaitokset ... 19 25783: 2.3. Säädökset, varat ja politiikat............. 20 25784: 1. Kansalainen ja unioni ........................ . 9 Säädökset .. ............ .. ......... ............ .. ... 20 25785: 1.1. Eurooppalaisten arvojen edistäminen 9 Varat................................................. 21 25786: Perusoikeudet ................................... . 9 Po!itiikat . ... .... .... .... . .. .... ... .. .... ... ... ... .. 21 25787: Syrjimättömyys ja tasa-arvo ............. . 9 25788: Unionin kansalaisuus ........................ . 10 3. Unionin ulkoinen toiminta .. .. .... .. .. ... .. . 23 25789: 1.2. Vapaa liikkuvuus ja sisäinen 3.1. Unionin ulkosuhteet: 25790: turvallisuus ....................................... . 10 kokonaisvaltainen lähestymistapa..... 23 25791: 1.3. Työllisyys ......................................... . 11 3.2. Yhteisen ulko- ja turvallisuus- 25792: 1.4. Sosiaalinen ulottuvuus ..................... . 11 politiikan kehittäminen ................. .. .. 23 25793: 1.5. Ympäristöasiat ................................. . 12 3.3. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.. 25 25794: 1.6. Avoimuus ......................................... . 12 25795: 1. 7. Läheisyysperiaate ............................. . 13 HVK:N KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT 25796: JA JATKOVALMISTELUT 25797: 2. Unionin tehokkuus ja demokraattisuus 15 SUOMESSA............................................ 26 25798: 2.1. EU :n toimi elimet.. ............................ . 15 25799: 25800: 25801: 25802: 25803: 360057M 25804: 5 25805: 25806: 25807: 25808: 25809: Johdanto 25810: Tässä selonteossa esitellään Suomen halli- sesta HVK:n käsittelyyn on sovittu jäsenvaltioi- 25811: tuksen lähtökohdat ja tavoitteet Torinossa den välillä eräissä Eurooppa-neuvoston kokouk- 25812: 29.3.1996 avattavassa Euroopan unionin jäsen- sissa. Nämä kysymykset ovat: 25813: valtioiden hallitusten välisessä konferenssissa, -unionin toimielinten toiminnan uudista- 25814: HVK:ssa. minen, mukaan lukien äänten painotus ja 25815: Maastrichtissa solmitun Euroopan unionia määräenemmistöön vaadittavien äänten luku- 25816: koskevan sopimuksen Gäljempänä unionisopi- määrä neuvostossa; 25817: mus tai SEU) N artiklan mukaan unionin perus- -komission jäsenten lukumäärä; 25818: sopimuksia voidaan muuttaa jäsenvaltioiden -muut tarvittavat toimenpiteet, jotka hel- 25819: yhteisellä sopimuksella. Sopimus neuvotellaan pottavat toimielinten työtä demokratian ja 25820: erikseen koolle kutsuttavassa hallitusten välises- avoimuuden hengessä ja takaavat niiden te- 25821: sä konferenssissa. Muutokset tulevat voimaan, hokkaan toiminnan tulevaa laajentumista aja- 25822: kun kaikki jäsenvaltiot ovat ne ratifioineet val- tellen. 25823: tiosääntönsä asettamien vaatimusten mukai- Toimielinten välisillä sopimuksilla tuodaan 25824: sesti. konferenssin käsiteltäväksi kysymykset unionin 25825: Unionisopimuksen N artiklan 2 kohdan mu- talousarviomenettelystä ja talousarvion kurin- 25826: kaan hallitusten välinen konferenssi kutsutaan alaisesta toteuttamisesta sekä yhteisön säädösten 25827: vuonna 1996 koolle tarkastelemaan eräiden sopi- täytäntöönpanosta komiteamenettelyllä. 25828: muksen määräysten toimintaa. Välittömästi Edellä mainittujen kysymysten lisäksi konfe- 25829: unionisopimuksen ja sen liitteiden nojalla konfe- renssin asialistaa voidaan täydentääjäsenvaltioi- 25830: renssin tarkasteltavaksi tulevat seuraavat kysy- den ehdotuksilla perussopimusten muuttamises- 25831: mykset: ta. 25832: - Missä määrin unionisopimuksella käyt- Konferenssia valmistellut jäsenvaltioiden ul- 25833: töön otettuja politiikkoja ja yhteistyön muo- koministerien, Euroopan parlamentin ja komis- 25834: toja on tarkistettava yhteisön toimintajärjes- sion edustajista koostunut mietintäryhmä, jossa 25835: telmien ja yhteisön toimielinten tehokkuuden suomalaisena jäsenenä oli Ingvar S. Melin, antoi 25836: turvaamiseksi (SEU, B artikla); raporttinsa Madridissa joulukuussa 1995 ko- 25837: -Onko yhteispäätösmenettelyä syytä laa- koontuneelle Eurooppa-neuvostolle. Eurooppa- 25838: jentaa muille aloille (SEU, 189 b artikla); neuvosto katsoi, että ryhmän analyysi perussopi- 25839: - Miten yhteistä ulko- ja turvallisuuspoli- musten muutostarpeista antaa hyvän pohjan 25840: tiikkaa koskevia määräyksiä voidaan tarkis- konferenssille. 25841: taa sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi ja Eurooppa-neuvosto Madridissa vahvisti 25842: ottaen huomioon Länsi-Euroopan unionia myös jo Cannes'in kokouksessa kesäkuussa 1995 25843: koskevassa sopimuksessa asetettu vuoden hyväksymänsä seuraavat painopistealueet kon- 25844: 1998 määräaika (SEU, J.4 ja J.IO artiklat); ferenssille: 25845: - Olisiko energiaa, matkailua ja pelastus- - unionin periaatteiden, tavoitteiden ja 25846: palvelua koskevat uudet osastot sisällytettävä välineiden analysointi Euroopan uusien haas- 25847: Euroopan yhteisön perustamissopimukseen teiden valossa; 25848: (SEU, julistus n:o 1); - yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan 25849: - Olisiko unionisopimukseen sisällytettä- vahvistaminen uusista kansainvälisistä haas- 25850: vä säädöshierarkia (SEU, julistus n:o 16). teista selviytymiseksi; 25851: Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittymisneuvot- - sisäistä turvallisuutta koskevien nyky- 25852: telujen yhteydessä nousi esiin erilaisia unionin ajan tarpeiden parempi tyydyttäminen ja oi- 25853: toimielimiin liittyviä kysymyksiä, joiden ottami- keus- ja sisäasiat yleisemminkin; 25854: 6 25855: 25856: - toimielinten toiminnan tehostaminen ja ED-ministerivaliokunnan asettama HVK- 25857: niiden demokraattisuuden ja avoimuuden li- johtoryhmä julkisti 1.9.1995 muistion (HVK 25858: sääminen siten, että toimielimet voivat sopeu- 1996- Suomen lähtökohtia) eräistä konferens- 25859: tua laajentuneen unionin tarpeisiin; sissa käsiteltävistä aiheista. Lisäksijohtoryhmän 25860: - Euroopan yhdentymisprosessin yleisen alaisena toiminut institutionaalinen työryhmä 25861: kannatuksen vahvistaminen vastaamalla työl- julkaisi erillisen muistion toimialaansa kuulu- 25862: lisyydestä ja ympäristö-asioista huolissaan neista kysymyksistä (Euroopan unionin kehittä- 25863: olevien Euroopan kansalaisten odotuksiin minen, Oikeusministeriö 1995). Näitä molempia 25864: heitä lähempänä olevasta demokratiasta; asiakirjoja on hyödynnetty laadittaessa käsillä 25865: - läheisyysperiaatteen tehokkaampi sovel- olevaa selontekoa. 25866: taminen käytännössä. Eduskunnan suuri valiokunta antoi 25867: Pääministeri antoi 31.5.1995 eduskunnan suu- 22.11.1995 valtioneuvostolle lausunnon (Su VL 25868: relle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle se- 2/1995 vp) valmistautumisesta Euroopan unio- 25869: lostuksen konferenssin valmisteluista. Selostaes- nin jäsenvaltioiden hallitusten väliseen vuoden 25870: saan eduskunnan suurelle valiokunnalle Suomen 1996 konferenssiin. Siinä käsitellään laajasti eräi- 25871: kannanottoja Eurooppa-neuvoston virallisissa tä konferenssissa käsiteltäviksi tulevia perusky- 25872: ja epävirallisissa kokouksissa, pääministeri on symyksiä. Lausunto on otettu huomioon valmis- 25873: myös esitellyt hallituksen kannanottoja teltaessa tätä selontekoa. 25874: HVK:hon liittyvissä asioissa. Konferenssia on 25875: käsitelty kaikissa Suomen ED-jäsenyyden aika- 25876: na kokoontuneissa Eurooppa-neuvostoissa. 25877: 7 25878: 25879: 25880: 25881: 25882: Suomen lähtökohdat hallitusten välisessä konferenssissa 25883: Ohjelmansa mukaisesti hallitus edellyttää, -joustavan yhdentymisen on oltava tila- 25884: että Euroopan unionia kehitetään itsenäisten päistä; 25885: valtioiden yhteenliittymänä. Suomi antaa tuken- - jäsenvaltiota,joka haluaa osallistua tiet- 25886: sa pyrkimyksille parantaa Euroopan unionin toi- tyyn toimintaan tai yhteiseen politiikkaan ja 25887: mintakykyä vakaan taloudellisen kehityksen, täyttää ennalta asetetut tietyt velvoitteet, ei 25888: työllisyyden ja ympäristönsuojelun edistäjänä saa estää osallistumasta siihen täysimääräises- 25889: sekä tukee unionin yhteisen ulko- ja turvallisuus- ti; 25890: politiikan kehittämistä niin, että se voi tehok- - jäsenvaltioille, jotka haluaisivat osallis- 25891: kaasti edistää tavoitteitaan ja vastata vakautta ja tua tiettyyn toimintaan tai politiikkaan, mutta 25892: turvallisuutta uhkaaviin kriiseihin. Suomi myös eivät siihen hetkellisesti kykene, on varattava 25893: edistää avoimuutta Euroopan unionin päätök- mahdollisuus osallistua tilapäisiin toimenpi- 25894: senteossa. teisiin; 25895: Nämä linjaukset ovat hallituksen kannanotto- - vaikka joustavuus sallittaisiinkin, on 25896: jen perustana myös HVK:ssa. On Suomen talou- huolehdittava, että yhteisön muu säädöstö 25897: dellisen ja turvallisuuspoliittisen edun mukaista, pysyy voimassa; 25898: että Euroopan unionia kehitetään vahvana val- -yhteinen toimielinjärjestelmä on säilytet- 25899: tioiden välisenä yhteenliittymänä, jonka jäsen- tävä huolimatta siitä, millainen sopimuksen 25900: valtiot ovat jakaneet toimivaltaa käyttääkseen rakenne on. 25901: sitä yhdessä yhteisesti hyväksyttyjen päämäärien Hallituksen mielestä mietintäryhmän ehdo- 25902: saavuttamiseksi. tukset tarjoavat hyvän pohjan mahdollisille jous- 25903: Hallituksen mielestä unionin kehittämisen ta- tavaa yhdentymistä säänteleville uusille sopi- 25904: voitteet ja niiden toteuttamisaikataulu on määri- musmäärä yksille. 25905: teltävä yhdessä ja kunnioittaen jäsenvaltioiden Kuten Eurooppa-neuvosto totesi Madridissa, 25906: tasavertaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämän Euroopan unionin keskeiset lähivuosien haasteet 25907: vuoksi on tärkeää, että nyt voimassa oleva yhtei- HVK:n lisäksi ovat siirtyminen yhteiseen rahaan 25908: sön säännöstö (acquis communautaire) pidetään säädetyssä aikataulussa ja säädetyillä edellytyk- 25909: voimassa kaikilta osin. sillä, uusien laajentumisneuvottelujen valmistelu 25910: Nykyisessä unionissa on sovittu poikkeuksel- ja aloittaminen, unionin seuraavan keskipitkän 25911: lisesta järjestelyistä, joiden mukaan eräät jäsen- aikavälin rahoituskehyksen vahvistaminen, 25912: valtiot eivät osallistu kaikkeen yhteistyöhön. myötävaikuttaminen Euroopan uuden turvalli- 25913: Näyttää myös siltä, että kaikki jäsenvaltiot eivät suusjärjestelmän laatimiseen sekä vuoropuhelun 25914: tule mukaan talous- ja rahaliiton kolmanteen jatkaminen unionin naapurimaiden, erityisesti 25915: vaiheeseen sen käynnistyessä. Unionin seuraa- Venäjän, Ukrainan, Turkin ja Välimeren alueen 25916: van laajentumisen yhteydessä kysymys jäsenval- maiden kanssa. 25917: tioiden joustavasta osallistumisesta noussee en- Kaikkia edellä mainittuja asioita joudutaan 25918: tistä enemmän esille. valmistelemaan samanaikaisesti HVK-neuvotte- 25919: Kysymystä joustavasta yhdentymisestä on lujen kanssa. Hallitus lähtee kuitenkin siitä, että 25920: syytä käsitellä alkavassa HVK:ssa. Konferenssia itse HVK:ssa ei tulisi käsitellä näitä lähivuosien 25921: valmistellut mietintäryhmä esitti, että tässä suh- haasteita. Konferenssissa olisi keskityttävä neu- 25922: teessa olisi noudatettava seuraavia periaatteita: vottelemaan sellaisista muutoksista unionin pe- 25923: -joustavuuteen turvaudutaan vain silloin, russopimuksiin, joilla parannetaan unionin toi- 25924: kun kaikki muut mahdollisuudet on käytetty mintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia selvitä 25925: ja silloinkin vain tapauskohtaisesti; näistä haasteista. 25926: 8 25927: 25928: Mietintäryhmän raportissa on kartoitettu laa- -unionin ulkoisen toimintakyvyn lisäämi- 25929: jalti unionin kehittämistarpeita. Hallitus pitää nen. 25930: ryhmän esille nostamia keskeisiä teemoja perus- Suomen kannanotot konferenssissa todennä- 25931: teltuna asialuettelon pohjana konferenssille. köisesti esille tuleviin asioihin käsitellään jäljem- 25932: Teemat ovat: pänä samassa järjestyksessä kuin niitä on käsitel- 25933: -kansalaisten ja unionin lähentäminen; ty mietintäryhmän raportissa. Selonteon viimei- 25934: -unionin toimintakyvyn parantaminen ja sessä luvussa selostetaan vielä konferenssin käy- 25935: tehostaminen sekä unionin valmistaminen tu- tännönjärjestelyjä ja asian jatkovalmistelua Suo- 25936: levaan laajenemiseen; messa. 25937: 9 25938: 25939: 25940: 25941: 25942: Suomen kannat HVK:ssa 25943: 25944: 1. Kansalainen ja unioni 25945: Unionin kehitys on riippuvainen kansalaisten sö liittyisi Euroopan neuvoston ihmisoi- 25946: sille antamasta tuesta. Tuen saamiseksi unionin keus-yleissopimukseen. Konferenssissa 25947: on entistä paremmin pystyttävä vastaamaan olisi sovittava mahdollisesti tarvittavista 25948: kansalaisia suoraan koskettaviin kysymyksiin, muutoksista perussopimuksiin. 25949: kuten kansalaisten perusoikeuksiin, sisäiseen 25950: turvallisuuteen, työllisyyteen, ympäristön suoje- Syrjimättömyys ja tasa-arvo 25951: luun, sekä avoimuuden, tasa-arvon ja läheisyys- 25952: periaatteen edistämiseen. EY :n perustamissopimuksessa kielletään 25953: kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä. EY :n 25954: tuomioistuin on kehittänyt syrjintäkiellon peri- 25955: 1.1. Eurooppalaisten arvojen edistäminen aatetta edelleen. Eri yhteyksissä on esitetty syr- 25956: jintäkieltoa laajennettavaksi siten, että se käsit- 25957: Perusoikeudet täisi myös sukupuoleen, sukupuoliseen suuntau- 25958: tumiseen, rotuun, uskontoon, vammaisuuteen 25959: Unionissa toteutuva perusoikeuksien suoja sekä ikään perustuvan syrjinnän. Erityisesti on 25960: perustuu oikeuskäytäntöön,jonka pohjana ovat nostettu esiin rasismin ja vierasvihan torjuminen 25961: jäsenvaltioiden perustuslait ja eräät kansainväli- sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämi- 25962: set sopimukset. Perusoikeuksien suojan varmis- nen. 25963: taminen ja täydentäminen myös unionin tasolla Sukupuolten välistä tasa-arvoa ei mainita 25964: sitoisi yhteisön toimielimet samantasoiseen pe- unionin perussopimuksissa yleisenä oikeusperi- 25965: rusoikeusnormistoon kuin mitäjäsenvaltiot nou- aatteena. EY:n perustaruissopimuksessa määrä- 25966: dattavat, selkeyttäisi perusoikeussuojan sisältöä tään ainoastaan sukupuolten välisestä sama- 25967: sekä lisäisi oikeusvarmuutta. Suojan täydentä- palkkaisuudesta. Määräystä on täydennetty 25968: minen vahvistaisi myös unionin yhteistä arvo- usein direktiivein. Cannes'in Eurooppa-neuvos- 25969: pohjaa, lähentäisi unionia sen alueella oleskele- to korosti kesäkuussa 1995 kansalaisten tasa- 25970: viin ihmisiin sekä korostaisi unionin yhteisvas- arvoisen kohtelun ja etenkin miesten ja naisten 25971: tuun merkitystä. tasa-arvoisten oikeuksien ja mahdollisuuksien 25972: Unionisopimuksen F artiklan 2 kohtaan on merkitystä. Unioni on korostanut tasa-arvoa 25973: kirjattu maininta perusoikeuksien kunnioittami- myös muissa yhteyksissä, kuten tasa-arvo-ohjel- 25974: sesta. Perusoikeuksien suojaa voidaan täydentää missaan. 25975: unionin tasolla esimerkiksi sisällyttämällä eräät Hallitus suhtautuu myönteisesti siihen, 25976: perusoikeudet unionin perussopimuksiin, laati- että yleinen syrjintäkielto, johon kuuluisi 25977: malla unionille erityinen perusoikeusluettelo tai myös rasismin ja vierasvihan torjuminen, 25978: siten, että Euroopan yhteisö liittyy Euroopan sisällytetään perussopimuksiin. Hallitus 25979: neuvoston ihmisoikeusyleissopimukseen. Vaih- pyrkii myös toimimaan aktiivisesti suku- 25980: toehdot eivät sulje toisiaan pois. puolten välisen tasa-arvon edistämiseksi ja 25981: Hallitus pitää unionin kansalaisten ja katsoo, että perussopimuksiin tulisi sisäl- 25982: unionin alueella oleskelevien henkilöiden lyttää sukupuoleen perustuvan syrjinnän 25983: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suo- kielto sekä nimenomainen sukupuolten vä- 25984: jaamista tärkeänä. Perusoikeussuojaa tu- lisen tasa-arvon edistämistä koskeva mää- 25985: lisi vahvistaa ensisijaisesti siten, että yhtei- räys. Määräyksellä tulisi velvoittaa unioni 25986: 25987: 2 360057M 25988: 10 25989: 25990: edistämään sukupuolten välisen tasa-arvon Unionisopimuksella perustettu hallitusten vä- 25991: toteutumista unionin toiminta-aloilla. Tä- linen yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa ei ole suju- 25992: män ei tulisi estääjäsenvaltioita antamasta nut odotetulla tavalla. On kuitenkin otettava 25993: pitemmälle meneviä säädöksiä. huomioon, että yhteistyötä on harjoitettu vasta 25994: muutaman vuoden ajan. Päätöksentekojärjestel- 25995: Unionin kansalaisuus mää pidetään joka tapauksessa yleisesti liian 25996: monimutkaisena ja sopimuksen perusmääräyk- 25997: Jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansa- siä tavoitteenasettelultaan liian vaatimattomina 25998: laisuus, on automaattisesti unionin kansalainen. ja yleisinä. Toisaalta muutamat oikeus- ja sisä- 25999: Unionin kansalaisuus ei korvaa jäsenvaltioiden asioihin liittyvät kysymykset ovat luonteeltaan 26000: kansalaisuutta, vaan täydentää sitä. Unionin valtion suvereniteetin ytimeen kuuluvia asioita. 26001: kansalaisuus on kytketty jäsenvaltion kansalai- Näihin kuuluu mm. poliisin toiminta valtion 26002: suuteen. alueella. 26003: Unionin kansalaisille on myönnetty seuraavat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella ei ole 26004: oikeudet: oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jä- toimivaltaa III pilariin kuuluvissa kysymyksissä 26005: senvaltioiden alueella, äänioikeus ja vaalikelpoi- lukuunottamatta niitä yleissopimuksia, joissa ni- 26006: suus asuinkunnan kunnallisvaaleissa ja Euroo- men omaan niin määrätään. Komissiolla ei 26007: pan parlamentin vaaleissa, oikeus saada suojelua myöskään ole aloiteoikeutta kaikissa III pilarin 26008: minkä tahansajäsenvaltion diplomaatti- tai kon- asioissa. 26009: suliviranomaisilta, oikeus vedota Euroopan par- Hallituksen mielestä oikeus- ja sisä- 26010: lamenttiin sekä oikeus kääntyä oikeusasiamie- asioiden yhteistyötä koskeviin määräyk- 26011: hen puoleen. siin olisi sisällytettävä selkeämmät tavoit- 26012: Unionin kansalaisilla ei ole erityisiä unionin teet. Perussopimuksiin tulisi sisällyttää 26013: kansalaisuudesta johtuvia sosiaalis-taloudellisia maininta unionin velvollisuudesta omalta 26014: oikeuksia. Eri yhteyksissä on esitetty, että EU:n osaltaan huolehtia siitä, että sisämarkki- 26015: perussopimuksiin tulisi kirjata eräitä sosiaalisia noiden toteuttaminen ei heikennä unionin 26016: oikeuksia, kuten oikeus terveelliseen työympä- alueella oleskelevien henkilöiden turvalli- 26017: ristöön, järjestäytymisoikeus sekä kollektiivinen suutta. Tavoitteeksi olisi myös kirjattava, 26018: neuvotteluoikeus. että luonnollisen henkilön oikeusaseman 26019: Hallitus on valmis harkitsemaan myön- tulee säilyä mahdollisimman täydellisenä 26020: teisesti unionin kansalaisuutta koskevien hänen siirtyessään oleskelemaan jäsenval- 26021: määräyksien täydentämistä uusilla unio- tiosta toiseen. 26022: nin kansalaisuuteen liittyvillä oikeuksilla. Hallituksen mielestä kysymystä oikeus- 26023: ja sisäasioiden siirtämistä yhteisön toimi- 26024: vallan piiriin on arvioitava sisällöllisistä ja 26025: 1.2. Vapaa liikkuvuus ja sisäinen turvallisuus tehokkuustavoitteista käsin. Olennaisem- 26026: paa kuin määräysten sijoittuminen unionin 26027: Sisämarkkinahankkeen toteuttaminen ja sen piiarirakenteessa on toimivallan asiallinen 26028: myötä lisääntynyt kansalaisten liikkuvuus jäsen- siirto jäsenvaltiolta yhteisölle. Konferens- 26029: valtioiden välillä on lisännyt yhteistyön tarvetta sissa olisikin tehtävä parannuksia oikeus- 26030: oikeus- ja sisäasioissa. Oikeus- ja sisäasioiden ja sisäasioiden yhteistyötä haittaaviin pää- 26031: yhteistyö (III pilari) käsittää seuraavat kysymyk- töksentekojärjestelmään liittyviin puuttei- 26032: set: turvapaikkapolitiikka, jäsenvaltioiden ulko- siin. Näitä ovat yksimielisyysvaatimus lä- 26033: rajojen ylitykseen liittyvät säännöt, maahan- hes kaikessa II/ pilarin päätöksenteossa, 26034: muuttopolitiikka ja kolmansien maiden kansa- komission rajoitettu aloiteoikeus sekä 26035: laisia koskeva politiikka, huumausaineiden vää- syntyvien päätösten epäselvä tai puutteelli- 26036: rinkäytön torjuminen, petollisten menettelyta- nen oikeusasema. Nämä puutteet tulisi 26037: pojen torjuminen, oikeudellinen yhteistyö yksi- korjata konferenssissa. 26038: tyisoikeuden ja rikosoikeuden alalla, tulliasiain Hallituksen mielestä oikeus- ja sisä- 26039: yhteistyö sekä poliisiasiain yhteistyö Euroopan asioissa olisi lisättävä määräenemmistö- 26040: poliisiviraston (Europol) avulla terrorismin, lait- päätöksiä ja komission aloiteoikeus olisi 26041: toman huumausainekaupan ja muiden vakavien laajennettava kaikkiin kysymyksiin. Halli- 26042: kansainvälisen rikollisuuden muotojen ehkäise- tus suhtautuu lähtökohtaisesti myönteises- 26043: miseksi ja torjumiseksi. ti siihen, että oikeus- ja sisäasioihin liitty- 26044: 11 26045: 26046: vissä kysymyksissä noudatetaan vakiintu- tiikassa tehtävillä päätöksillä on kuitenkin työlli- 26047: neita oikeusvaltioperiaatteita, mukaan lu- syysvaikutuksia. Tämän vuoksi työllisyyden pa- 26048: kien mahdollisuus saattaa unionin toimi- rantamispyrkimyksistä ei tule muodostaa muus- 26049: elinten päätösten lainmukaisuus yhteisöjen ta päätöksenteosta irrallista toimintalohkoa. 26050: tuomioistuimen arvioitavaksi. Hallitus pyrkii siihen, että unionin ta- 26051: voitteissa korostetaan aikaisempaa enem- 26052: män kilpailukyvyn ja mahdollisimman kor- 26053: 1.3. Työllisyys kean unionin laajuisen työllisyyden merki- 26054: tystä. Unionilie olisi asetettava velvollisuus 26055: Työttömyys Euroopan unionin alueella on vii- ottaa työllisyysnäkökohdat horisontaali- 26056: me vuosina kasvanut ja muuttunut entistä pitkä- sesti huomioon sen eri politiikkalohkoilla. 26057: aikaisemmaksi. Tämä on unionissa suurin ongel- Kasvaneiden riippuvaisuussuhteiden 26058: ma. vuoksi unionin tasolla tulee edistää aktiivi- 26059: Talous- ja rahaliiton III vaiheen käynnistymi- sesti yleiseurooppalaisen työllisyysstrate- 26060: nen tukee työllisyyden paranemista vakautta- gian kehittämistä rinnan EMUn toteutuk- 26061: maila talouskehitystä. Se edellyttää kuitenkin sen kanssa. Tämä tavoite tulisi sisällyttää 26062: yrityksiltä ja työmarkkinoilta aikaisempaa pa- unionin perussopimuksiin. 26063: rempaa sopeutumiskykyä. Perussopimuksiin tulisi sisällyttää mää- 26064: Myös unionin näköpiirissä olevajatkolaajen- räykset unionin työllisyystilanteen yhtei- 26065: tuminen muuttaa tilannetta. Laajentumisen yh- sestä seurannasta. 26066: teydessä joudutaan arvioimaan uudestaan erityi- 26067: sesti unionin nykyisen alue- ja rakennepolitiikan 26068: toimivuutta, kohdentumista ja kustannuksia. 1.4. Sosiaalinen ulottuvuus 26069: Hallitus pyrkii siihen, että rakennerahastoja ja 26070: unionin suhdannepoliittista toimintakykyä tar- Yhdentyminen ei voi edetä tasapainoisesti il- 26071: kastellaan yksityiskohtaisesti valmistauduttaes- man sosiaalista ulottuvuutta. Unionin tavoittee- 26072: sa EMUn 111 vaiheeseen ja valmisteltaessa seu- na tulee olla kestävään taloudelliseen ja sosiaali- 26073: raavaa keskipitkän aikavälin rahoituspakettia. seen kehitykseen perustuva politiikka, jolla pys- 26074: EMUn toteutuksen rinnalla tulee käynnistää sel- tytään ehkäisemään yhteiskuntien kahtiajakau- 26075: vitys- ja valmistelutyö korkeiden työttömyysas- tuminen ja sosiaalinen syrjäytyminen. Eri jäsen- 26076: teiden alentamiseen tähtäävien unionitasoisten valtioiden kansalaisten on voitava tuntea kuulu- 26077: erityistoimien kehittämiseksi. Esimerkiksi raken- vansa yhteisöön ja siten antaa tukensa unionin 26078: nerahastoja voitaisiin käyttää siten, että toimien tavoitteille ja toiminnalle. Sosiaalisen ulottuvuu- 26079: suuntaamisessa painotettaisiin erityisen korkean den vahvistumisen kautta kaikki kansalaiset voi- 26080: työttömyyden maita sekä ulkoisista häiriöistä vat hyötyä taloudellisen yhdentymisen tuloksis- 26081: kärsiviä maita. ta. Sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen lisää 26082: Hallituksen talouspolitiikka lähtee siitä, että myös unionin legitimiteettiä ihmisten keskuudes- 26083: työllisyyden pysyvän paranemisen edellytys on sa. 26084: terve ja kilpailukykyinen talous. Kilpailukyvyn Unionisopimuksessa ei päästy yksimielisyy- 26085: ja työllisyyden paranemisen välinen yhteys on teen yhteisön sosiaalipoliittisesta toimivallasta, 26086: selvä myös unionin tasolla. Jäsenvaltioiden ta- vaan päädyttiin 12jäsenvaltion pöytäkirjaan sii- 26087: loudet ovat jo nykyisin toisistaan suuresti riippu- tä, että 11 jäsenvaltiota, sittemmin 14, voivat 26088: vaisia ja tämä kehitys tulee voimistumaan enti- toimia sosiaalipoliittisen sopimuksen pohjalta. 26089: sestään EMUn III vaiheen tullessa voimaan. Sopimuksella luotiin myös menettely, jolla työ- 26090: Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa työllisyy- markkinaosapuolet pääsevät mukaan yhteisö- 26091: den hoito on ensisijassa kuitenkin kunkin jäsen- lainsäädännön valmisteluun. Jako kahteen eri 26092: valtion omalla vastuulla. Vaikka ensisijaisen vas- päätöksentekojärjestelmään on osoittautunut 26093: tuun työllisyyden hoidossa tulee kuulua kansalli- ratkaisuna epäonnistuneeksi. Sosiaalisen dialo- 26094: selle talouspolitiikalle, vaikeissa talouden häiriö- gin lisäämistä ja kolmikantaperiaatteen noudat- 26095: tiloissa maittaisia työllisyysongelmia tulisi ottaa tamista tulisi tukea yhteisötasolla mahdollisim- 26096: huomioon myös unionitasolla. man laajasti myös sosiaaliturvan valmistelussa. 26097: Varsin monilla unionin toiminta-aloilla, Myös yleiset kansanterveydelliset kysymykset on 26098: muun muassa kilpailu-, raha-, ympäristö, raken- otettava aiempaa selkeämmin esille yhteisötasol- 26099: ne-, koulutus- sekä tutkimus- ja kehittämispoli- la. 26100: 12 26101: 26102: Hallituksen mielestä taloudellisen ja so- jäsenmaiden mahdollisuutta harjoittaa 26103: siaalisen yhdentymisen tasapainoiseen ke- tarvittaessa yhteisötasoa pidemmälle me- 26104: hitykseen tulee kiinnittääsuurempi huomio nevää ympäristöpolitiikkaa tulee vahvis- 26105: sekä vahvistaa EU:n sosiaalista ulottu- taa. 26106: vuutta. Sosiaalipolitiikkaa koskeva pöytä- 26107: kirja ja liitesopimus tulee sisällyttää kaikki 26108: jäsenvaltiot kattavasti perussopimukseen. 1.6. Avoimuus 26109: Sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksente- 26110: on perusta tulee kuitenkin jatkossakin säi- Unionin avoimuus liittyy keskeisesti sen kan- 26111: lyttää kansallisella tasolla. sanvaltaisuuteen. Avoimuutta voidaan kehittää 26112: lisäämällä yhteisöjen toimielinten toiminnan 26113: avoimuutta, asiakirjojen julkisuutta sekä yksin- 26114: 1.5. Ympäristöasiat kertaistamaila sopimustekstejä. Esimerkiksi jä- 26115: senvaltioiden parlamenttien ja kansalaisten tarve 26116: Yhteisön ympäristöpolitiikalla pyritään suo- saada ajankohtaista tietoa Euroopan unionista 26117: jelun korkeaan tasoon yhteisön eri alueiden tilan- sekä sen säädösvalmistelusta ja päätöksenteosta 26118: teiden erilaisuus huomioonottaen. Ympäristö- on ollut toistuvasti esillä. 26119: politiikka perustuu ennalta varautumisen peri- Suomi on antanut liittymisensä yhteydessä 26120: aatteelle sekä periaatteelle,joiden mukaan ennal- avoimuutta koskevan julistuksen. Sen mukaan 26121: ta ehkäiseviin toimiin olisi ryhdyttävä, ympäris- Suomi suhtautuu myönteisesti unionissa nykyi- 26122: tövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden sin tapahtuvaan kehitykseen kohti suurempaa 26123: lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava. julkisuutta ja avoimuutta. Suomessa avoin hal- 26124: Yhteisön ympäristöpolitiikalla tavoitellaan linto, johon kuuluu virallisten asiakirjojen julki- 26125: muun muassa ympäristön laadun säilyttämistä, suus, on oikeudellisesti ja poliittisesti ensisijainen 26126: suojelua ja parantamista sekä luonnonvarojen periaate. Suomi ilmoittaajatkavansa tämän peri- 26127: järkevää ja harkittua käyttöä. Perussopimuksien aatteen soveltamista Euroopan unionin jäsenyy- 26128: tavoitteet eivät kuitenkaan ole toteutuneet. destä aiheutuvien oikeuksiensa ja velvoitteitten- 26129: Ympäristöongelmilla on valtioiden rajojen sa mukaisesti. Valtioneuvosto on tehnyt avoi- 26130: ylittäviä vaikutuksia. Unionin alueella tapahtu- muudesta periaatepäätöksen 28.12.1994. 26131: va taloudellinen kasvu ja tuleva laajentuminen 26132: asettavat merkittävän haasteen taloudellisen ke- Asiakirjojen julkisuus 26133: hityksen ja ympäristönsuojelun yhteensovittami- 26134: selle. Suomessa on tutkittu toimenpiteitä Euroopan 26135: Hallitus pyrkii siihen, että unionisopi- unionin julkisuuskäytännön kehittämiseksi 26136: muksen tavoiteartiklaan lisätään kestävän muun muassa niiden ehdotusten pohjalta, joita 26137: kehityksen periaate. Lisäksi unionisopi- oikeusministeriön työryhmä esitti kesäkuussa 26138: muksessa hyväksyttyä läpäisyperiaatetta 1995. Työryhmä teki kaksi ehdotusta. Ensinnä- 26139: tulisi edelleen vahvistaaja tarkistaa sekto- kin unionin perussopimuksia tulisi täydentää 26140: ripolitiikkojen tavoitteet yhteensopiviksi asiakirjojenjulkisuutta koskevalla artiklalla. Jo- 26141: kestävän kehityksen periaatteen kanssa, kaisella unionin kansalaisella tulisi olla oikeus 26142: kuitenkaan luopumatta tavaroiden vapaan saada haluamansa tiedot Euroopan unionin toi- 26143: liikkumisen periaatteesta. Unionilie olisi mielinten toiminnasta ja oikeus perehtyä niiden 26144: asetettava velvollisuus ottaa ympäristönä- asiakirjoihin. Julkisuuden tulisi kattaa paitsi 26145: kökohdat horisontaalisesti huomioon aina- lainsäädäntöön liittyvät myös muut lopulliset 26146: kin maatalous-, liikenne-, koulutus- ja tut- asiakirjat. Asiakirjojenjulkisuutta tulisi rajoittaa 26147: kimus-, teollisuus sekä rahasto- ja verkos- ainoastaan silloin kun se on välttämätöntä asian 26148: topolitiikkojen alueilla. valmisteluiden keskeneräisyyden tai muiden pe- 26149: Hallituksen mielestä yhteisön toimival- rustettujen seikkojen vuoksi. Toinen ehdotus oli, 26150: taa ympäristöasioissa tulee lisätä. Ympä- että mainittua primäärioikeuden normia tulisi 26151: ristöasioita koskevaa päätöksentekojär- täydentää neuvoston asetuksella, jossa julkisuu- 26152: jestelmää on yksinkertaistettava. Halli- desta määrättäisiin yksityiskohtaisemmin. Oi- 26153: tuksen mielestä määräenemmistöpäätök- keus tiedon saantiin olisi ainakin unionin kansa- 26154: siä on sovellettava laajemmin ympäristö- laisilla ja niillä oikeushenkilöillä, joilla on koti- 26155: asioita koskevissa päätöksissä. Kuitenkin paikka jäsenvaltiossa. Asetus koskisi muiden 26156: 13 26157: 26158: Euroopan unionin toimielinten kuin tuomiois- loksia. Tekstien kodifiointiyritys johtaisi helposti 26159: tuinten hallussa olevia asiakirjoja. Sen sijaan jä- uuteen neuvotteluun niiden asiasisällöstäkin. 26160: senvaltioiden hallussa olevien asiakirjojen julki- Yhtenäistämisen seurauksena huomattava osa 26161: suus jäisi edelleen kansallisen lainsäädännön va- tuomioistuimen perustamissopimuksia koske- 26162: raan. vasta tulkintakäytännöstä voisi menettää merki- 26163: Hallitus pyrkii siihen, että unionin pe- tyksensä tai sen merkitys hämärtyä. 26164: russopimuksiin sisällytetään asiakirjojen Hallituksen mielestä konferenssissa tu- 26165: julkisuutta koskeva artikla, joka mahdol- lee pyrkiä siihen, että perussopimukset 26166: listaa neuvoston asiaa koskevan asetuksen saatetaan ajan tasalle ja kansalaisille pa- 26167: antamisen myöhemmin. Hallitus on myös remmin ymmärrettävään muotoon. 26168: valmis hyväksymään perussopimuksiin 26169: määräyksen siitä, että neuvoston lainsää- 26170: däntöasioissa tapahtuva päätöksenteko 1.7. Läheisyysperiaate 26171: olisi uusien säädösten hyväksymisvaihees- 26172: sa julkista. Läheisyysperiaate määrittää, miten unioniso- 26173: pimuksessa määriteltyä yhteistä toimivaltaa tuli- 26174: si käyttää. Perustamissopimuksen 3 b artikla 26175: Sopimustekstien yksinkertaistaminen 26176: määrittelee läheisyysperiaatteen seuraavasti: 26177: Unionin primäärioikeus jakaantuu kuuteen- "Aloilla, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomai- 26178: toista sopimukseen ja asiakirjaan, mikä tekee seen toimivaltaan, yhteisö toissijaisuusperiaat- 26179: järjestelmästä vaikeasti avautuvan. Lisäksi mo- teen (läheisyysperiaatteen) mukaisesti toimii 26180: nia sopimusmääräyksistä on muutettu ja osa vain siinä tapauksessa ja siinä laajuudessa kuin 26181: niistä on jopa kumottu ilman että asiakirjoihin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa 26182: olisi puututtu kokonaisuutena. Lukuisat muu- suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka suunni- 26183: tossopimukset vaikeuttavat sopimusten ymmär- tellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia 26184: rettävyyttä ja tekevät sopimusartiklojen syste- voidaan tämän vuoksi paremmin toteuttaa yhtei- 26185: matiikan ja numeroinuin vaikeaselkoiseksi. sön tasolla". 26186: Primäärioikeus sisältää osin vanhentuneita Läheisyysperiaatteen peruslähtökohdat, 26187: määräyksiä. Esimerkiksi yhteisen tulliliiton pe- suuntaviivat ja menettelytavat ja käytännön so- 26188: rustamista koskevat yksityiskohtaiset määräyk- vellutukset hyväksyttiin Edinburghin Eurooppa- 26189: set sisältyvät edelleen perussopimukseen, vaikka neuvoston kokouksessa 1992. Tuolloin hyväk- 26190: siirtymämääräykset ovat menettäneet käytän- syttiin läheisyysperiaatteen jatkoksi myös toi- 26191: nön merkityksensä, kun niissä tarkoitetut vai- menpiteet läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisää- 26192: heet ovat päättyneet jo 1960- ja 1970-luvuilla. miseksi unionin päätöksenteossa. 26193: Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisso- Edinburghin Eurooppa-neuvoston päätelmis- 26194: pimuksen voimassaolo lakkaa heinäkuussa 2002. sä on kolme elementtiä, jotka asettavat rajoituk- 26195: EHTY:n institutionaalinen perusrakenne, sää- sia unionin toimivallalle. (1) Unionin toimivalta 26196: dökset ja päätöksentekomenettelyt ovat pääosin rajoittuu sille annettuihin tehtäviin. Kun kysees- 26197: identtiset EY:n perustamissopimuksen kanssa. sä on yksinomainen toimivalta, ei unionin toimi- 26198: EHTY:n neuvoa-antavan komitean kesäkuussa valta saa mennä perussopimuksia pidemmälle. 26199: 1995 hyväksymän muistion mukaan sopimuksen Yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat muun 26200: uudistaminen itsenäisenä sopimuksena ei ole tar- muassa ne alueet, joilla pyritään edistämään yh- 26201: peen: hiili- ja teräsalaa koskeva erityissääntely teisön välittömiä tavoitteita, kuten sisämarkki- 26202: voitaisiin toteuttaa vuoden 2002 jälkeen ilman noita ja tulli-, kilpailu-, maatalous-, kalastus- 26203: erillistä sopimusta. sekä kauppapolitiikkaa. (2) Läheisyysperiaatetta 26204: Unionin perussopimusten rakenteen selkeyt- voi soveltaa ainoastaan jos kyseessä on jaettu 26205: täminen ja niiden systematiikan parantaminen toimivalta, jossa sekä unioni että jäsenmaat ovat 26206: ovat tärkeitä keinoja lisätä unionin ymmärrettä- toimivaltaisia. Jaettuun toimivaltaan kuuluvat 26207: vyyttä sekä hyväksyttävyyttä kansalaisten kes- lähinnä sellaiset alueet, jotka täydentävät sisä- 26208: kuudessa. markkinoiden toimintaa. (3) Läheisyysperiaatet- 26209: Yhtenäistäminen on kuitenkin pitkä ja osin ta täydentävä elementti on suhteellisuusperiaate, 26210: ongelmallinen prosessi, johon olisi valmistaudut- joka tarkoittaa sitä, että unioni ei saa säännellä 26211: tava huolella. Sopimustekstit ovat pitkällisten toimintaa enemmän kuin on välttämätöntä yh- 26212: neuvottelujen ja poliittisten kompromissien tu- dessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 26213: 14 26214: 26215: Hallituksen mielestä läheisyysperiaat- minen tulisi varmistaa sisällyttämällä 26216: teen määrittelevää perustamissopimuksen Edinburghin julistuksen pohjalta laaditta- 26217: 3b artiklaa ei ole tarpeen muuttaa. Sen va pöytäkirja läheisyysperiaatteesta pe- 26218: selkeyttäminen ja asianmukainen sovelta- russopimuksiin. 26219: 15 26220: 26221: 26222: 26223: 26224: 2. Unionin tehokkuus ja demokraattisuus 26225: 2.1. EU:n toimielimet tin- riittävää mahdollisuutta osallistua unionin 26226: päätöksentekoon lainsäädäntöasioissa ja mah- 26227: Keskeisimpiä institutionaalisia kysymyksiä, dollisuutta valvoa toimeenpanovallan haltijan 26228: jotka ovat olleet esillä konferenssia koskevassa toimintaa, voidaan katsoa, että Euroopan unio- 26229: keskustelussa, ovat jäsenvaltioiden äänimäärien nin päätöksenteossa on tietynasteinen demokra- 26230: painottaminen neuvostossa, määräenemmistö- tiavaje. Ilmeisimmin se syntyy silloin, kun neu- 26231: päätöksiä koskeva äänikynnys, komission jäsen- vosto tekee lainsäädäntöpäätöksiä määräenem- 26232: ten lukumäärä ja Euroopan parlamentin asema. mistöllä ilman, että Euroopan parlamentti voi 26233: Näitä kysymyksiä on kuitenkin tarkasteltava tahtoessaan estää säädöksen syntymisen. 26234: myös kokonaisuutena, arvioiden toimielinten Hallitus suhtautuu myönteisesti Euroo- 26235: välistä tasapainoa. Tarkastelussa tulee ottaa pan parlamentin aseman vahvistamiseen 26236: huomioon kansanvaltaisuuden ja tehokkuuden lainsäädäntömenettelyssä. Toisaalta halli- 26237: asettamat vaatimukset sekä Suomen kannalta tuksen lähtökohtana on, että unionin pe- 26238: erityisesti myös pienten jäsenvaltioiden edut. rusluonne valtioiden välisenä yhteenliitty- 26239: Hallituksen mielestä toimielinten välis- mänä säilyy. Tämän vuoksi hallitus suh- 26240: tä tasapainoa ei pidä merkittävästi muut- tautuu torjuvasti ehdotuksiin, joista seurai- 26241: taa. si Euroopan parlamentin aseman vahvista- 26242: minen perustamissopimuksen muuttamista 26243: koskevassa päätöksentekomenettelyssä. 26244: Euroopan parlamentti 26245: Hallitus ei myöskään tue ehdotuksia omis- 26246: Euroopan parlamentin institutionaalinen ase- ta varoista päättämisen myöntämisestä 26247: ma tullee laajasti tarkasteltavaksi HVK:ssa. Par- Euroopan parlamentille. 26248: lamentin institutionaalista asemaa koskevassa 26249: keskustelussa sivutaan hyvin usein kysymystä Komissio 26250: unionin koko päätöksentekojärjestelmän kan- 26251: sanvaltaisesta luonteesta. Tehtävät ja toimivalta 26252: Euroopan parlamentti on ainoa kansalaisten 26253: välittömästi valitsema toimielin, joten sillä on Komissio toimii yhteisöpilarissa käyttämällä 26254: periaatteessa tärkeä merkitys kansanvallan väli- yksinomaista aloiteoikeuttaan sekä valvomalla 26255: neenä Euroopan unionissa. Parlamentin toimi- yhteisön oikeuden noudattamista. Komissio 26256: valtaa on yhteisöjen olemassaolon aikana laajen- käyttää myös neuvoston sille antamaa täytän- 26257: nettu asteittain. Nykyisin parlamentilla on muun töönpanovaltaa. Komissio on jäsenvaltioista 26258: muassa merkittäviä budjettivaltuuksia, rajoitet- riippumaton. 26259: tu oikeus estää uusien säädösten hyväksyminen Komissiolla on keskeinen rooli yhteisön oi- 26260: sekä oikeus antaa komissiolle epäluottamuslau- keuden valvonnassa. Se valvoo muun muassa, 26261: se. Parlamentilla on myös oikeus nostaa kanne että jäsenvaltiot huolehtivat yhteisön oikeuden 26262: yhteisön tuomioistuimessa silloin, kun kysymys edellyttämistä täytäntöönpanotoimistaja täyttä- 26263: on sen oman toimivallan loukkauksista. Euroo- vät muut niitä sitovat jäsen velvoitteet. Komissi- 26264: pan parlamentin oikeus estää uuden lainsäädän- olla on unionisopimuksen tultua voimaan muun 26265: nön säätäminen ei kuitenkaan koske monia mer- muassa oikeus vaatiajäsenvaltiota tuomittavaksi 26266: kittäviä yhteistyön aloja. Sillä ei myöskään ole sakkoihin, ellei se noudata EY:n tuomioistuimen 26267: oikeutta osallistua perustamissopimuksen muut- päätöstä komission käynnistämässä oikeuden- 26268: tamiseen eikä unionin tuloja koskevaan päätök- käynnissä. 26269: sentekoon eikä aloiteoikeutta uuden lainsäädän- Komissiolla on rinnakkainen aloiteoikeus jä- 26270: nön säätämiseksi. senvaltioiden kanssa yhteistä ulko- ja turvalli- 26271: Kun päätöksenteon demokraattisuudella tar- suuspolitiikkaa koskevassa II pilarissa. Sen eh- 26272: koitetaan kansanedustuslaitosten - joko kan- dotusta edellytetään yhteistä ulko- ja turvalli- 26273: sallisten parlamenttien tai Euroopan parlamen- suuspolitiikkaa koskevissa pakotepäätöksissä, 26274: 16 26275: 26276: jotka tehdään I pilarissa. Komissiolla ei ole ulko- senvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella. 26277: ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää valvontaval- Puheenjohtaja ja komission jäsenet nimitetään 26278: taa. lopullisestijäsenvaltioiden tekemien esitysten pe- 26279: Oikeus- ja sisäasiain yhteistyötä koskevassa rusteella jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella 26280: III pilarissa komissiolla on rajoitetusti rinnak- sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on hy- 26281: kainen aloiteoikeus jäsenvaltioiden kanssa, mut- väksynyt komission kokonaisuutena. Komission 26282: ta ei I pilariin verrattavissa olevaa valvontaval- jäsenet on ehdotettu valittaviksi siten, että ko- 26283: taa. mission puheenjohtaja suorittaisi valinnan kun- 26284: Hallitus katsoo, että komission itsenäi- kinjäsenvaltion nimeämistä esimerkiksi kymme- 26285: nen asema suhteessa jäsenvaltioihin ja sen nestä ehdokkaasta. Lisäksi nimitykset tulisi hy- 26286: keskeinen rooli yhteisöpilarissa tulisi säi- väksyä parlamentissa ja Eurooppa-neuvostossa. 26287: lyttää. Komissiolle tulee antaa riittävät Komissio on toiminnassaan riippuvainen 26288: edellytykset valvoa tehokkaasti yhteisön paitsi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jäl- 26289: oikeuden täytäntöönpanoa ja muiden jä- kikäteisestä laillisuusvalvonnasta myös siitä, 26290: senvelvoitteiden noudattamista. Valvon- nauttiiko se parlamentin poliittista luottamusta. 26291: nan tulisi tapahtua ensisijaisesti hyödyntä- Parlamentti voi antaa epäluottamuslauseen vain 26292: mällä tehokkaasti nykyisiä sanktiomah- komissiolle kokonaisuudessaan, jolloin komissi- 26293: dollisuuksia. Hallitus ei näe tarvetta muut- onjäsenten on yhdessäjätettävä tehtävänsä. Par- 26294: taa komission asemaa merkittävästi halli- lamentin asemaa suhteessa komissioon on ehdo- 26295: tusten välisessä ulko-ja turvallisuuspoli- tettu vahvistettavaksi siten, että epäluottamus- 26296: tiikkaa koskevassa yhteistyössä. Hallitus lause voitaisiin antaa myös yksittäiselle komissi- 26297: suhtautuu myönteisesti komission rinnak- on jäsenelle, jolloin komission puheenjohtaja 26298: kaisen aloiteoikeuden laajentamiseen oi- voisi erottaa hänet. 26299: keus- ja sisäasiain yhteistyössä. Komissionjäsenet ovat vastuussa tekemistään 26300: vakavista rikkomuksista ja siitä, että he täyttävät 26301: Kokoonpano, nimittäminen ja vastuunalaisuus tehtävänsä edellyttämät vaatimukset. Euroopan 26302: yhteisöjen tuomioistuin voi päättää komission 26303: Komissiossa on ollut vuoden 1995 alusta lu- jäsenen erottamisesta neuvoston tai komission 26304: kien 20 jäsentä: yksi kustakin jäsenvaltiosta, lu- pyynnöstä. 26305: kuun ottamatta Saksaa, Ranskaa, Yhdistynyttä Hallitus katsoo, että kaikista jäsenval- 26306: kuningaskuntaa, Italiaa ja Espanjaa, joilla on tioista tulee olla jäsen komissiossa. Halli- 26307: kaksi komission jäsentä. Komission jäsenmäärä tus suhtautuu kielteisesti asemaltaan eri 26308: on sovittu otettavaksi konferenssin asialistalle. tasoisten komission jäsenten nimittämi- 26309: Komission jäsenmäärää on esitetty pienennet- seen. Hallitus pitää komission jäsenten ja 26310: täväksi sen toimintakyvyn parantamiseksi. Niin puheenjohtajan nykyistä valintatapaa tar- 26311: ikään unionin tuleva laajentuminen aiheuttaa koituksenmukaisena. Hallitus ei pidä epä- 26312: paineita jäsenmäärän uudelleenarvioimiseen. luottamuslausetta eikä komission jäsenten 26313: Yhtenä vaihtoehtona on esitetty alueellisten erottamista koskevien määräysten muut- 26314: mandaattien käyttöönottamista, jolloin tietyillä tamista tarpeellisena. 26315: maaryhmillä olisi yksi yhteinen komission jäsen. 26316: Niin ikään on esitetty, että komissiossa voisi olla Eurooppa-neuvosto 26317: eritasoisia jäseniä, varsinaisia jäseniä sekä jäse- 26318: niä, joiden asemaa ei ole vielä mahdollista määri- Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehit- 26319: tellä tarkemmin. Kolmantena vaihtoehtona on tämiseksi tarvittavat poliittiset virikkeet ja mää- 26320: esitetty, että suuret jäsenvaltiot luopuisivat toi- rittelee kehittämisen yleiset poliittiset suuntavii- 26321: sesta jäsenestään komissiossa. vat. Lisäksi Eurooppa-neuvosto muun muassa 26322: Se, että jäsenvaltioista komissiossa on ainakin keskustelee jäsenvaltioiden ja yhteisen talouspo- 26323: yksi jäsen, lisää komission legitimiteettiä, aukto- litiikan yleislinjoista. Eurooppa-neuvosto mää- 26324: riteettia ja toimintamahdollisuuksia sekä kansa- rittelee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan 26325: laisten unioniinkuulumisen tunnetta. Lisäksijär- suuntaviivat. Vaikka Eurooppa-neuvostolle on 26326: jestely varmistaa sen, että kaikkien jäsenvaltioi- annettu EU:n perussopimuksissa tiettyjä yhtei- 26327: den tuntemus on edustettuna komissiossa. sötehtäviä, se ei ole varsinainen yhteisön toimi- 26328: Komission puheenjohtajaehdokas nimetään elin, mikä saattaa johtaa epäselvyyteen sen ase- 26329: Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen jä- masta. 26330: 17 26331: 26332: Eurooppa-neuvoston päätöksillä ei ole varsi- siin. Neuvoston tehdessä määräenemmistöpää- 26333: naista oikeudellista sitovuutta. Kokouksissa teh- töksiä jäsenvaltioiden äänet painotetaan perus- 26334: dyt päätökset kirjataan puheenjohtajamaan pää- taruissopimuksessa määrätyllä tavalla. 26335: telmiksi, jotka toimivat unionin toiminnan po- Neuvoston yksimielistä päätöstä edellytetään 26336: liittisina suuntaviivoina. 41 perustaruissopimuksessa mainitussa asiassa 26337: Eurooppa-neuvoston kokouksissa käsitellään tai asiakokonaisuudessa. Neuvosto antaa yksi- 26338: myös erityisen vaikeita poliittisia kysymyksiä, mielisesti säädöksiä muun muassa osittain seu- 26339: joita ei ole saatu ratkaistua neuvostossa. Ko- raavilla alueilla: vero-, teollisuus-, kulttuuri-, 26340: kouksissa tehtävät päätelmät eivät kuitenkaan ympäristö- ja sosiaalipolitiikka. Neuvosto päät- 26341: ole sitovia vaan asia menee uudelleen muodolli- tää yksinkertaisella ääntenenemmistöllä pää- 26342: sesti päätettäväksi neuvostossa. asiallisesti menettelytapakysymyksistä. 26343: Hallituksen mielestä Eurooppa-neuvos- Yksimielisesti tehtävien päätösten määrää on 26344: ton suhteen ei ole tarvetta perussopimusten esitetty supistettavaksi unionin toiminnan tehos- 26345: muutoksiin. tamiseksi ja laajentumisen ennakoimiseksi siirtä- 26346: mällä eräitä kysymyksiä määräenemmistöpää- 26347: töksenteon piiriin. On myös esitetty, että yksi- 26348: Neuvosto mielisyysvaatimuksesta tulisi luopua kokonai- 26349: suudessaan ja korvata se jäsenvaltioiden luku- 26350: Tehtävätja toimivalta määrään ja niiden väkilukuun perustuvalla kak- 26351: soisenemmistöllä. 26352: Jäsenvaltioiden hallituksia edustava neuvosto Hallituksen mielestä nykyisiin perustei- 26353: on unionin keskeisin päätöksentekoelin. Se käyt- siin pohjautuvaa ääntenpainotusjärjestel- 26354: tää yhteisöpilarissa päätöksentekovaltaansa mää ei ole tarpeen muuttaa, ainakaan en- 26355: muun muassa antamalla komission ehdotuksesta nen laajentumisen toteutumista. Hallitus 26356: asetuksia ja direktiivejä. Neuvosto siirtää hyväk- suhtautuu määräenemmistöpäätösten li- 26357: symissään säädöksissä komissiolle toimivaltaa säämiseen myönteisesti muun muassa so- 26358: panna säädökset täytäntöön. Täytäntöönpano- siaalipolitiikkaan ja ympäristöön liittyvis- 26359: vallan siirtäminen ei ole kuitenkaan ollut täydel- sä kysymyksissä. Myös II ja II! pilarin 26360: listä. Neuvosto on pidättänyt osan siitä itsellään osalta hallitus on valmis harkitusti lisää- 26361: niin sanotun komiteamenettelyn muodossa. Li- mään määräenemmistöllä tehtäviä pää- 26362: säksi neuvosto päättää yhteisön puolesta sopi- töksiä. 26363: musneuvotteluiden käynnistämisestä ja hyväk- 26364: syy lopulliset sopimustekstit. Neuvosto huolehtii Puheenjohtajuus ja neuvoston toiminta 26365: myösjäsenvaltioiden yleisen talouspolitiikan yh- 26366: teensovittamisesta. Neuvoston puheenjohtajuus kiertää puoli- 26367: Neuvosto koostuu jäsenvaltioiden ministe- vuotiskausittain jäsenvaltioiden välillä. Neuvos- 26368: reistä. Unionisopimuksen mukaan neuvosto ton puheenjohtajavaltion edustajat johtavat 26369: kuitenkin kokoontuu valtion- tai hallitusten paitsi koko neuvostoa myös neuvoston komi- 26370: päämiesten tasolla tekemään talous- ja rahalii- teoita ja työryhmiä. 26371: ton kolmannen vaiheen aloittamista ja mukaan Nykyisen menettelyn on pelätty heikentävän 26372: tulevien jäsenvaltioiden valintaa koskevia pää- neuvoston työskentelyn jatkuvuutta ja asettavan 26373: töksiä. unionin toiminnan tehokkuuden liian riippuvai- 26374: II ja 111 pilarissa neuvosto toimii hallitusten seksi siitä, mikä jäsenvaltio toimii kulloinkin pu- 26375: välisen yhteistyön foorumina. heenjohtajana. Järjestelmää on arvosteltu myös 26376: Hallitus katsoo, että neuvoston tulee unionin mahdollisen laajentumisen kannalta. 26377: säilyä keskeisimpänä päätöksentekoelime- Järjestelmä on kuitenkin toiminut varsin hyvin. 26378: nä, jossa jäsenvaltioiden asema perustuu Puheenjohtajuutta koskevissa muutosehdo- 26379: tasa-arvoisuuteen. tuksissa on esitetty muun muassa puheenjohtaja- 26380: kausien pidentämistä sekä ryhmäpuheenjohta- 26381: Päätöksenteko ja äänten painotus juuden käyttöönottamista, jolloin useampi jä- 26382: senvaltio voisi toimia samanaikaisesti puheen- 26383: Neuvoston päätöksentekotavat voidaan ryh- johtajana. 26384: mitellä yksinkertaisella enemmistöllä, määrä- Neuvosto kokoontuu eri ministerikokoonpa- 26385: enemmistöllä ja yksimielisesti tehtäviin päätök- noissa. Yleisten asiain neuvostoa lukuunotta- 26386: 26387: 3 360057M 26388: 18 26389: 26390: matta ministerikokoonpanolla ei ole erityistä EY:n tuomioistuimella ei ole nykyisellään var- 26391: koordinaatiovelvollisuutta. Tarpeeseen paran- sinaista toimivaltaa II pilarissa lukuunottamatta 26392: taa koordinaatiota on kiinnitetty useissa yhteyk- I pilarin puitteissa tehtäviä pakotepäätöksiä. Sen 26393: sissä huomiota. Niin ikään neuvoston työmene- sijaan III pilarissajäsenvaltiot voivat antaa EY:n 26394: telmiä on haluttu kehittää. tuomioistuimelle toimivaltaa yleissopimusten 26395: Hallitus pitää puheenjohtajuutta koske- tulkintaaja soveltamista koskevissa kysymyksis- 26396: via nykyisiä määräyksiä tarkoituksenmu- sä. Mikälijäsenvaltiot päättävät siirtää eräitä III 26397: kaisina ja katsoo, ettei puheenjohtajuuden pilariin kuuluvia asioita I pilariin, tuomioistui- 26398: toimivuuden parantaminen käytännön ta- men toimivallasta tulee automaattista ja täydel- 26399: solla edellytä sopimusmuutoksia. Neuvos- listä. 26400: ton toimintaa voidaan tehostaa nykyisten EY:n tuomioistuinten toimintavalmiuksia oli- 26401: perussopimusten puitteissa. si arvioitava erityisesti tuomioistuinasioiden 26402: määrän kasvamisen, unionin piiarirakenteen 26403: sekä unionin laajentumisen näkökulmasta. Tuo- 26404: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin mioistuinten toimintaa voidaan tehostaa muun 26405: muassa luomalla toimivammat ja joustavammat 26406: EY :n tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa, sisäiset järjestelyt. On muun muassa esitetty, että 26407: että yhteisöä koskevia perussopimuksia ja sekun- jaostojen tulisi erikoistua ja että eräitä vähempi- 26408: däärilainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan lain- merkityksellisiä asioita tulisi siirtää yhden tuo- 26409: mukaisesti. Tuomioistuimella on tärkeä rooli marin kokoonpanon ratkaistavaksi. 26410: paitsi yhteisön oikeuden kunnioittamisen myös EY:n tuomioistuimien tuomarit nimitetään 26411: yksilöiden oikeuksien toteutumisen sekä institu- jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella kuudeksi 26412: tionaalisen tasapainon säilymisen kannalta. vuodeksi kerrallaan. Tuomareiden nimittämistä 26413: EY:n tuomioistuin ei ole muodollisesti kansal- on ehdotettu alistettavaksi Euroopan parlamen- 26414: listen tuomioistuinten yläpuolella eikä se voi tille. 26415: muuttaa kansallisten tuomioistuinten ratkaisuja. Hallitus katsoo, että EY:n tuomioistui- 26416: Tuomioistuin voi kuitenkin antaa ennakkorat- men asema ja suhde kansallisiin tuomio- 26417: kaisumenettelyssä kansallisia tuomioistuimia si- istuimiin tulisi säilyttää nykyisellään. Hal- 26418: tovan ohjeen yhteisön oikeuden tulkinnasta ja litus katsoo, että EY:n tuomioistuimen 26419: soveltamisesta. toimivaltaa tulisi laajentaa oikeus- ja sisä- 26420: EY:n tuomioistuin toteuttaa oikeusvalvon- asiain yhteistyössä. Tuomioistuimen toi- 26421: taansa ratkaisemaHa jäsenvaltioita ja yhteisön mivallan ulottaminen ulko- ja turvallisuus- 26422: toimielimiä vastaan nostetut kanteet. Kanteiden politiikan alalle ei sen sijaan ole aiheellista. 26423: ohella tuomioistuin ratkaisee sitovasti kansallis- Hallitus pitää tuomioistuimen tuomarei- 26424: ten tuomioistuinten esittämät yhteisön säädösten den nykyistä nimittämismenettelyä asian- 26425: tulkintaa ja soveltamista koskevat ennakkorat- mukaisena. 26426: kaisupyynnöt sekä antaa lausuntoja suunniteltu- 26427: jen kansainvälisten sopimusten yhdenmukaisuu- Muut toimielimet 26428: desta yhteisön oikeuden kanssa. Ennakkoratkai- 26429: suvallan merkitys on erityisen suuri perustuslain- Tilintarkastustuomioistuin 26430: tyyppisissä sekä yhteisön oikeuden kehitystä 26431: suuntaavissa kysymyksissä. Yhteisön tilintarkastustuomioistuimen tehtä- 26432: EY:n tuomioistuimen yhteydessä toimii en- vänä on tarkastaa yhteisön sekä yhteisön perus- 26433: simmäisen oikeusasteen tuomioistuin, joka rat- tamien toimielinten kaikkia tuloja ja menoja kos- 26434: kaisee lähinnä riidat, joissa on yksityisiä asian- kevat tilit. Se ei nimestään huolimatta ole tuo- 26435: osaisia, kuten kilpailuoikeudelliset kanteet, EY :n mioistuin vaan sen toimenkuva muistuttaa pit- 26436: ja sen virkamiesten väliset erimielisyydet sekä kälti Suomen valtiontalouden tarkastusviraston 26437: valtiontukea, polkumyyntiä ja tavaramerkkejä tehtäviä. Tilintarkastustuomioistuin antaa Eu- 26438: koskevat riidat. Ensimmäisen oikeusasteen tuo- roopan parlamentille ja neuvostolle lausuman 26439: mioistuimen ratkaistavaksi voidaan periaattees- tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana ole- 26440: sa siirtää myös muita asioita. Ensimmäisen oi- vien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudes- 26441: keusasteen tuomioistuimen ratkaisusta voi valit- ta. Tilintarkastustuomioistuin laatii vuosikerto- 26442: taa oikeuskysymyksen osalta EY:n tuomioistui- muksen, joka toimitetaan muille yhteisön toimi- 26443: meen. elimille ja julkaistaan Euroopan yhteisöjen viral- 26444: 19 26445: 26446: Iisessa lehdessä. Tilintarkastustuomioistuimella Alueiden komitea on esittänyt laajan luettelon 26447: on keskeinen rooli yhteisön varojen asianmukai- komitean aseman kehittämisestä hallitusten väli- 26448: sen käytön valvonnassa sekä toiminnassa yhtei- sessä konferenssissa. 26449: söpetoksia vastaan. Hallitus katsoo, että alueiden komitean 26450: Tilintarkastustuomioistuin on laatinut halli- toimintaa neuvoa antavana elimenä tulee 26451: tusten välistä konferenssia varten kertomuksen, jatkaa nykyiseltä pohjalta. 26452: jossa ehdotetut muutokset tähtäävät muun 26453: muassa tilintarkastustuomioistuimen kuulemi- 26454: seen ehdotuksista lainsäädännöksi eräissä ta- 2.2 Kansalliset kansanedustuslaitokset 26455: pauksissa, toimivaltaan nostaa kanne tapauksis- 26456: sa, joissa sen asianmukainen toiminta estetään Kansallisilla kansanedustuslaitoksilla on kes- 26457: sekä sen toimivallan ulottamista automaattisesti keinen asema unionin kansanvaltaisuuden toteu- 26458: kaikkiin kolmeen pilariin. tumisessa. Kansallisten kansanedustuslaitosten 26459: Hallitus kannattaa tilintarkastustuo- mahdollisuudet vaikuttaa unionin toimintaan 26460: mioistuimen roolin selvää kehittämistä ja kanavoituvat pitkältijäsenvaltioiden perustusla- 26461: vahventamista yhteisön varainkäytön val- kienja sen myötä hallitusten kautta. Lisäksi eräi- 26462: vonnan tehostamiseksi. Hallitus kannattaa den yhteisön säädösten voimaantulo edellyttää 26463: tilintarkastustuomioistuimen kuulemisvel- kansallista ratifioimista. 26464: vollisuuden perustamista tietyissä lainsää- Kansallisten kansanedustuslaitosten vaiku- 26465: däntöasioissa, kannevallan antamista ta- tusmahdollisuudet riippuvat paljolti siitä, miten 26466: pauksissa, jossa tilintarkastustuomioistui- jäsenvaltiot ovat järjestäneet unioniasioiden 26467: men toiminta estyy sekä toimivallan ulot- kansallisen valmistelun sekä tiedonkulun val- 26468: tamista kaikkiin kolmeen pilariin. tionhallinnon ja parlamentin välillä. 26469: Kansallisten kansanedustuslaitosten vaiku- 26470: tusmahdollisuuksia voidaan edistää myös unio- 26471: Talous- ja sosiaalikomitea 26472: nin tasolla. Mahdollisuudet ovat sitä paremmat, 26473: EY:n perustamissopimuksen 4 artiklan 2 koh- mitä avoimemmin, tehokkaammin ja ennalta- 26474: dan mukaan neuvostoa ja komissiota avustaa arvattavammin unioni toimii. Komission ja neu- 26475: neuvoa-antava talous- ja yhteiskuntaelämän eri voston sekä muiden toimielinten tulisi toimittaa 26476: alojen edustajista koostuva talous- ja sosiaaliko- jäsenvaltioille riittävän ajoissa tarpeelliset asia- 26477: mitea. Komitea on itse ehdottanut, että se kytket- kirjat ja muu tarpeellinen tieto sekä huolehtia 26478: täisiin jonkin verran tiiviimmin yhteisön toimin- selkeiden ja oikea-aikaisten käännösten saata- 26479: taan. Komitea haluaisi tulla laajemmin kuulluksi vuudesta. 26480: eräisiin kysymyksiin liittyvissä lainsäädäntötoi- Unionisopimukseen on liitetty kaksi kansallis- 26481: missa. Lisäksi se haluaisi osallistua muun muassa ten kansanedustuslaitosten asemaa unionissa 26482: EY:n perustamissopimuksen 189 b artiklassa tar- koskevaa julistusta. Julistus n:o 13 koskee lain- 26483: koitetun sovittelukomitean työhön tarkkailijana. säädäntöehdotusten antamista tiedoksi kansalli- 26484: Hallituksen mielestä talous- ja sosiaali- sille kansanedustuslaitoksille sekä yhteistyötä 26485: komitean nykyinen asema on sopiva eikä kansallisten kansanedustuslaitosten ja Euroo- 26486: edellytä muutoksia perussopimuksiin. pan parlamentin välillä. Yhteistyötä on harjoi- 26487: tettu muun muassa jäsenvaltioiden kansanedus- 26488: tuslaitosten Eurooppa-asioiden valiokuntien ja 26489: Alueiden komitea 26490: Euroopan parlamentin valtuuskunnasta muo- 26491: Alueiden komitea perustettiin unionisopi- dostetussa yhteiselimessä COSACissa (Confe- 26492: muksella. Komitean tehtävänä on toimia neu- rence des organes specialises en affaires commu- 26493: voston ja komission neuvoa-antavana ja niitä nautaires). Julistuksessa n:o 14 kehotetaan Eu- 26494: avustavana elimenä. Neuvoston ja komission on roopan parlamenttiaja kansallisia parlamentteja 26495: annettava sille tieto lausuntopyynnöstä,jotka on kokoontumaan tarvittaessa kansanedustuslai- 26496: esitetty talous- ja sosiaalikomitealle 198 artiklan tosten konferenssiin. Julistus nro 14 ei ole osoit- 26497: mukaisessa kuulemismenettelyssä. Alueiden ko- tautunut kovin toimivaksi. 26498: mitea voi antaa lausunnon asiasta, jos se katsoo, Hallitus pitää tärkeänä, että kansallisil- 26499: että asiaan liittyy erityisiä alueellisia näkökohtia. la kansanedustulaitoksilla on tehokkaat 26500: Komitea voi antaa lausuntoja myös omasta mahdollisuudet vaikuttaa unionin toimin- 26501: aloitteestaan. taan ja siten vahvistaa unionin kansanval- 26502: 20 26503: 26504: taisuutta. Vaikutusmahdollisuudet kana- lista tarkistaa yhteisön säädösten luokittelua eri- 26505: voituvat pitkältijäsenvaltioiden hallitusten laisten säädösryhmien tarkoituksenmukaisen 26506: kautta. Hallituksen ja kansallisten kan- hierarkian aikaansaamiseksi. 26507: sanedustuslaitosten välisistä suhteista tu- Eräiden säädöshierarkiaa koskeneiden aloit- 26508: lee vastaisuudessakin päättää kansallises- teiden mukaan yhteisön normit voisivatjakautua 26509: ti. Unionin toimielinten tulisi toimia mah- kolmeen ryhmään: 1) perustamissopimukset,jot- 26510: dollisimman avoimestija tehokkaasti, nou- ka jäsenvaltiot hyväksyvät, 2) yhteisön vaikeute- 26511: dattaen menettelytapoja, jotka eivät vaa- tussa järjestyksessä säätämät yhteisölait sekä 3) 26512: ranna kansallisten kansanedustuslaitosten näiden täytäntöönpanoa koskevat yksityiskoh- 26513: mahdollisuuksia vaikuttaa jäsenvaltioiden taiset määräykset. Selkeän systematiikan luomi- 26514: kannanmuodostukseen vaan pikemminkin nen esimerkiksi siten, että perustaruissopimuk- 26515: helpottavat niitä. sissa säädettäisiin vain yhteisön toimivallan pe- 26516: Hallitus suhtautuu myönteisesti kansal- rusteista ja yksityisten perusoikeuksista, saattaisi 26517: listen kansanedustuslaitosten ja Euroopan edellyttää kansallisvaltion säädöshierarkiaa 26518: parlamentin harjoittamaan yhteistyöhön muistuttavan säädöshierarkian hyväksymistä 26519: ja sen kehittämiseen erityisesti julistuksen yhteisölle. 26520: n:o 13 puitteissa. Säädöshierarkian selkeyttäminen ja ennen 26521: kaikkea lainsäädäntö- ja täytäntöönpanenor- 26522: 2.3. Säädökset, varat ja politiikat mien selkeämpi erottelu edistäisi yhteisön toi- 26523: minnan avoimuutta ja tehokkuutta. Kuitenkin 26524: Säädökset säädöshierarkiaa koskevilla uudistamispyrki- 26525: myksillä on väistämättä toimielimiin ja niiden 26526: Yhteisöoikeuden lähteet voidaanjakaa viiteen suhteisiin liittyviä heijastusvaikutuksia, joista so- 26527: ryhmään. Tärkeimmän ryhmän muodostavat jä- piminen voi olla hankalaa. Eräät jäsenvaltiot 26528: sen valtioiden tekemät perussopimukset, joita saattavat nähdä tarkan normihierarkian määrit- 26529: kutsutaan myös primäärioikeudeksi. On esitetty telyn ja sitä kautta kirjautuvan toimivallanjaon 26530: ajatuksia, joiden mukaan perussopimusten merkkinä yhteisön kehityksestä liittovaltion 26531: muuttamista koskevaa ratifiointimenettelyä tuli- suuntaan. 26532: si muuttaa. Toisen, määrällisesti laajimman ryh- Hallitus ei pidä säädöshierarkian luo- 26533: män muodostaa neuvoston ja komission yhtei- mista tarpeellisena. 26534: sön tavoitteiden toteuttamiseksi antama lainsää- 26535: däntö. Neuvosto antaa säädökset komission Komiteamenettely 26536: aloitteesta. Kolmantena, oikeudellisesti vai- 26537: keammin määriteltävänä ryhmänä voidaan erot- Lainsäädäntömenettelyssä neuvosto siirtää 26538: taa yhteisössä hyväksytyt päätöslauselmat, julis- pääsääntöisesti komissiolle toimivallan antami- 26539: tukset ja muut poliittisluonteiset kannanotot. ensa sääntöjen täytäntöönpanoon. Jäsenvaltiot 26540: Neljännen ryhmän muodostavat yhteisön teke- ovat kuitenkin pidättäneet neuvostolle osan täy- 26541: mät kansainväliset sopimukset ja yhteisön toi- täntöönpanemääräysten antamisesta niin sano- 26542: mintaan liittyvätjäsenvaltioiden väliset kansain- tun komitologiamenettelyn muodossa. Komitea- 26543: väliset sopimukset. Euroopan yhteisöjen tuo- menettelyllä tarkoitetaan neuvoston komissiolle 26544: mioistuimen oikeuskäytäntö sekä yhteisön oi- siirtämän täytäntöönpanevallan seurantaa jä- 26545: keuden kirjoittamattomat oikeusperiaatteet senvaltioiden edustajista kokoonpannuissa ko- 26546: muodostavat yhteisön viidennen oikeuden läh- miteoissa. 26547: teen. Euroopan parlamentti on ehdottanut, että 26548: Hallituksen mielestä perussopimusten myös sen tulisi osallistua komissiolle annetun 26549: muuttamista koskevaa ratifiointimenette- täytäntöönpanevallan käyttämiseen. Parlamen- 26550: lyä ei ole tarvetta muuttaa. tilla ei ole toimeenpanovaltaa niissäkään päätök- 26551: sissä, jotka tehdään yhteispäätösmenettelyllä. 26552: Säädöshierarkia Parlamentti on suostunut joulukuussa 1994 ky- 26553: symystä koskevaan tilapäisratkaisuun (modus 26554: Kysymys säädöshierarkiasta on konferenssin vivendi). 26555: asialistalla unionisopimuksen päätösasiakirjaan Komiteamenettely lisää yhtäältä jäsenvaltioi- 26556: liitetyn julistuksen n:o 16 nojalla. Julistuksessa den vaikutusvaltaa yksityiskohtaisten täytän- 26557: todetaan, että konferenssi tutkii, onko mahdol- töönpanesääntöjen muokkaamisessa, mutta hi- 26558: 21 26559: 26560: dastaa päätösten toteuttamista, mikäli siihen tur- varoja koskevia kysymyksiä. Hallitus ei 26561: vaudutaan säännönmukaisesti eikä ainoastaan myöskään näe tarvetta rahoituskehyksiä 26562: poikkeuksellisissa tilanteissa. Toisaalta menette- koskevien säännösten sisällyttämiselle pe- 26563: ly lisää jäsenvaltioiden mahdollisuuksia valvoa rustamissopimukseen. Budjettimenettelyä 26564: komission täytäntöönpanotoimia. Tehokkuu- tulisi yksinkertaistaa siten, että käsittely- 26565: den kannalta olisi tärkeää, että neuvosto keskit- vaiheita olisi sekä neuvostossa että parla- 26566: tyisi asemaansa lainsäätäjänä ja komissio huo- mentissa vain yksi. Tämä olisi toteutettava 26567: lehtisi täytäntöönpanotoimista. muuttamatta neuvoston ja parlamentin toi- 26568: Hallitus suhtautuu komiteamenettelyn mivalta-suhteita. Tähän liittyvänä olisi 26569: käytön keventämiseen ja komission ase- mm. selkiinnytettävä budjetin menojen luo- 26570: man vahvistamiseen täytäntöönpanossa kittelua pakollisiin ja ei-pakollisiin menoi- 26571: myönteisesti. Hallitus ei pidä Euroopan hin. 26572: parlamentin tai muiden elinten osallistu- Hallitus kannattaa tilintarkastustuo- 26573: mista täytäntöönpaneviin komiteoihin tar- mioistuimen roolin korostamista petosten 26574: koituksenmukaisena. vastaisessa taistelussa sekä yleensä varain- 26575: käytön valvonnan tehostamista. 26576: Varat 26577: Politiikat 26578: Käsitteenä varat tarkoitetaan unionin omia 26579: varoja koskevia kysymyksiä, unionin budjetti- Oman kokonaisuuden konferenssissa muo- 26580: menettelyä ja unionin menojen valvontaa. dostavat yhteisön toimivaltaan liittyvät kysy- 26581: Eurooppa-neuvoston Edinburghin kokouk- mykset. Pohdittavaksi tulee yhtäältä, tulisiko 26582: sessa joulukuussa 1992 sovittiin niin sanotusta yhteisön toimivaltaa laajentaa joillakin yhteisö- 26583: Delors II-paketista, joka sisälsi EY:n budjetin politiikan aloilla ja toisaalta, tulisiko yhteisölle 26584: rahoituskehykset vuosille 1993-1999. Unionin antaa uutta toimivaltaajollakin sellaisella alueel- 26585: budjettivaltaa omaavat toimielimet, Euroopan la, jolla sitä ei vielä ole. 26586: parlamentti, neuvosto ja komissio sisällyttivät Unionisopimuksen pohjalta tulee konferens- 26587: rahoituskehykset solmimaansa toimielinten väli- sissa tarkasteltavaksi energian, matkailun ja pe- 26588: seen sopimukseen budjettikurista ja budjettiin lastus palvelun sisällyttäminen yhteisön toimialo- 26589: liittyvien menettelytapojen parantamisesta. jen piiriin. Näillä aloilla voidaan kuitenkin tehos- 26590: HVK-valmistelujen yhteydessä on muun muassa taa jäsenvaltioiden yhteistyötä perussopimuksia 26591: esitetty, että rahoituskehyksiä koskevia sään- muuttamatta. 26592: nöksiä sisällytettäisiin perustamissopimukseen. Lisäksi, jos jokin yhteisön toimi osoittautuu 26593: Budjetin rahoituskehysten jatkamisesta vuoden tarpeelliseksi yhteisön tavoitteen saavuttamisek- 26594: 1999 jälkeen tehdään päätöksiä vuonna 1999. si yhteismarkkinoiden osalla, voi neuvosto käyt- 26595: Unionin budjettimenettely on monimutkai- tää artiklaa 235. Artikla mahdollistaa uusien alo- 26596: nen. Komissio valmistelee budjettiehdotuksen ja jen ottamisen tarvittaessa mukaan yhteisön toi- 26597: ministerineuvosto päättää siitä määräenemmis- mintaan perustamissopimuksen asettamissa ra- 26598: töllä. Euroopan parlamentti voi muuttaa niin joissa. 26599: sanottuja ei-pakollisia menoja. Pakollisiin me- Konferenssissa esille tulevista jo unionin toi- 26600: noihin, joihin kuuluu muun muassa valtaosan mialan piiriin kuuluvista politiikoista on työlli- 26601: unionin budjetista vievä yhteinen maatalouspoli- syyttä, sosiaalista ulottuvuutta ja ympäristö- 26602: tiikka, parlamentti saa tehdä vain muutosehdo- asioita käsitelty edellä olevissa luvuissa. Muista 26603: tuksia. Menojen osalta on ehdotettu menettelyn vastaavista yhteisön toimialaan kuuluvista poli- 26604: yksinkertaistamista poistamalla pakollisten ja ei- tiikoista ansaitsevat erityishuomiota myös kulut- 26605: pakollisten menojen ero. Tämä kasvattaisi parla- taja-asiat. Konferenssissa voi nousta esiin myös 26606: mentin budjettivaltaa tavalla, joka muuttaisi toi- kysymys liikuntaa koskevasta toimivallasta. 26607: mielinten välistä tasapainoa. Suomen tulee varautua asian käsittelyyn. 26608: Menojen seurannan ja valvonnan tehostami- Kuluttaja-asiat koskettavat kuluttajien etujen 26609: seksi on esitetty muun muassa tilintarkastustuo- lisäksi oleellisesti myös yhteisön sisämarkkinoi- 26610: mioistuimen roolin korostamista petosten vas- ta. Hyvin toimiva yhteisön kuluttajapolitiikka 26611: taisessa taistelussa. on omiaan lisäämään sisämarkkinoiden kunnol- 26612: Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaise- lisen toiminnan edellyttämää kuluttajien luotta- 26613: na, että konferenssissa käsiteltäisiin omia musta. 26614: 22 26615: 26616: Hallituksen mielestä yhteisön tulee en- lun sisällyttämistä kolmanteen pilariin voi- 26617: sisijaisesti suorittaa nykyiset tehtävänsä taisiin sen sijaan harkita. 26618: paremmin. Energian, matkailun ja pelas- Hallituksen mielestä perussopimuksiin 26619: tuspalvelun sisällyttäminen yhteisön toimi- tulee tehdä muutoksia kuluttajien aseman 26620: alojen piiriin ei ole tarpeen. Pelastuspalve- turvaamiseksi nykyistä paremmin. 26621: 23 26622: 26623: 26624: 26625: 26626: 3. Unionin ulkoinen toiminta 26627: 3.1 Unionin ulkosuhteet: kokonaisvaltainen kien pitkällä aikavälillä määriteltävä yhteinen 26628: lähestymistapa puolustuspolitiikka, joka saattaa aikanaan joh- 26629: taa yhteiseen puolustukseen. 26630: Unionin ulkosuhteet käsittävät yhteisen ulko- Yhteisesti määriteltävää ulko- ja turvallisuus- 26631: ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) lisäksi yhteisön politiikkaa toteutetaan unionisopimuksen perus- 26632: toimivaltaan kuuluvat taloudelliset ulkosuhteet teella yhteisin kannoin ja yhteisin toimin. Komis- 26633: (ml. kauppapolitiikka) ja kehityspolitiikan sekä siolle annettiin jäsenvaltioiden ohella aloiteoi- 26634: oikeus- ja sisäasioiden alaan kuuluvat ulkosuh- keus. 26635: teet (mm. viisumi- ja maahanmuuttopolitiikka). Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on 26636: Mietintäryhmässä pohdittiin, tulisiko unio- harjoitettu vasta parin vuoden ajan. Jäsenvaltioi- 26637: nista tehdä oikeushenkilö. Oikeushenkilöllisyys den näkemysten yhteensovittaminen vaatii har- 26638: vahvistaisi unionin asemaa kansainvälisenä toi- jaantumista. Maastrichtin jälkeisiä saavutuksia 26639: mijana, selkeyttäisi unionin edustautumista ja on pidetty riittämättöminä. Eräissä keskeisissä 26640: tehostaisi unionin toimintaa II ja III pilareissa kansainvälisissä kiistakysymyksissä jäsenvaltioi- 26641: sekä lisäisi unionin rakenteen ymmärrettävyyttä. den intressien erilaisuus on estänyt yhtenäisen 26642: Hallituksen mielestä unionin ulkosuh- toiminnan. Esimerkkeinä voidaan mainita epä- 26643: teissa tulee noudattaa johdonmukaisuutta. onnistuneet pyrkimykset entisen Jugoslavian 26644: Yhteisöinstrumentteja ja yhteisen ulko- ja kriisin yhteydessä. 26645: turvallisuuspolitiikan keinoja tulee käyt- Unioni on kuitenkin ollutaktiivinen ja vastuu- 26646: tää yhdenmukaisesti, jotta unioni voi pa- ta ottava toimija monissa kansainvälisissä kysy- 26647: remmin vastata kansainvälisiin taloudelli- myksissä, esimerkiksi Lähi-Idän rauhanproses- 26648: siin ja poliittisiin haasteisiin. sissa. Unioni on sopinut useista yhteisistä toimis- 26649: Yhteistyötä ulkosuhteiden eri osa-aluei- ta. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa on käy- 26650: den kesken voidaan tiivistää olemassaole- tetty muun muassa suhteiden kehittämisessä Ve- 26651: van institutionaalisen rakenteen puitteissa. näjän kanssa. Perimmäinen edellytys yhteiselle 26652: Yli piiarirajojen ulottuvaa kokonaisval- ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on jäsenvaltioi- 26653: taista lähestymistapaa olisi vahvistettava. den poliittinen tahto sopia ja pitää kiinni yhtei- 26654: Menettelytapoja tulee jatkuvasti kehittää sestä toiminnasta yhdessä määriteltyjen päämää- 26655: sekä COREPERinja poliittisen komitean rien pohjalta. 26656: suhteita täsmentää. Tämä ei välttämättä Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehos- 26657: edellytä perussopimusten muutoksia. taminen on eräs konferenssin keskeisiä tavoittei- 26658: Hallitus on valmis selvittämään oikeus- ta. Mietintäryhmän valmisteluissa ja jäsenmaissa 26659: henkilöllisyyden antamista unionille. käydyssä keskustelussa on keskitytty lähinnä 26660: YUTP:n päätöksentekoon sekä suunnittelu- ja 26661: edustuskysymykseen. Lisäksi on käsitelty unio- 26662: nin roolia konfliktien hallinnassa ja erityisesti 26663: 3.2. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sotilaallisessa kriisinhallinnassa. 26664: kehittäminen Hallituksen mielestä unionin toimintaa 26665: tehostettaessa kaikkien jäsenvaltioiden 26666: Maastrichtissa allekirjoitettu sopimus Euroo- edut tulee ottaa tasavertaisesti huomioon. 26667: pan unionista loi todellisen perustan yhteiselle Hallitus pitää tärkeänä, että yhteinen 26668: ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Sitä ennenjäsen- ulko- ja turvallisuuspolitiikka säilyy halli- 26669: valtiot harjoittivat ulkopolitiikan koordinointia tusten välisenä yhteistyönä, joka perustuu 26670: Euroopan ulkopoliittisen yhteistyön (EPC) puit- jäsenmaiden keskinäiselle luottamukselle 26671: teissa. Unionisopimuksessa yhteistyölle annet- ja yhteisvastuulle. Yhteisen ulko-ja turval- 26672: tiin sitovampi pohja. Yhteinen ulko- ja turvalli- lisuuspolitiikan rakentaminen vahvistaa 26673: suuspolitiikka ulotettiin kattamaan kaikki EU:n unionia ulospäin ja lujittaa sen sisäistä yh- 26674: turvallisuuteen liittyvät kysymykset mukaan lu- tenäisyyttä. 26675: 24 26676: 26677: Päätöksenteko Hallitus katsoo, että yhteisen ulko- ja 26678: turvallisuuspolitiikan näkyvyyttä tulee pa- 26679: Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehos- rantaa. Toimeenpanossa on hallituksen 26680: tamisen edellytyksenä on, että unionilla on selkeä mielestä kuitenkin puheenjohtajamaalla 26681: käsitys yhteisistä turvallisuusintresseistään ja - ensisijainen rooli. Unioni/la on kokemuk- 26682: tarpeistaan. Poliittinen tahto on yhteisen ulko- ja sia erillisen edustajan käyttämisestä tie- 26683: turvallisuuspolitiikan toteuttamisen kannalta tyissä rajatuissa tehtävissä. Menettelyä 26684: olennaisempaa kuin organisaatioiden rakenne voidaan kehittää edelleen. Sen sijaan pysy- 26685: tai päätöksentekotavat vä YUTP-edushenkilö saattaisi pikemmin- 26686: Yhteisesti hyväksyttyjen päätösten toimeen- kin hämärtää vastuuta unionin toiminnasta 26687: panosta on mahdollista päättää määräenemmis- ulospäin kuin selkeyttää sitä. 26688: töllä unionisopimuksen pohjalta. Menettelyyn ei 26689: ole tähän mennessä turvauduttu kertaakaan. Suunnittelu- ja analyysikyky, Euroopan 26690: Olennaista on, että unionin politiikkaa kehite- parlamentti, rahoitus 26691: tään yhteisesti. Yhteisymmärryksen saavuttami- 26692: nen takaa sen, että sitoutuessaan sovittuihin pää- Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puut- 26693: töksiin jäsenvaltiot haluavat aktiivisesti vaikut- teena pidetään yleisesti riittämätöntä valmiste- 26694: taa myös niiden toimeenpanoon. lua. Yhteisen analyysi- ja suunnittelukyvyn tar- 26695: Useat jäsenvaltiot katsovat, että YUTP:n te- peesta vallitsee laaja yksimielisyys. Ottaen huo- 26696: hostaminen edellyttää määräenemmistöpäätös- mioon YUTP:n hallitustenvälisen luonteen täl- 26697: ten lisäämistä. Unionin tuleva laajentuminen lainen toiminta olisi luontevinta sijoittaa neuvos- 26698: asettaa suuria vaatimuksia myös yhteiselle ulko- ton sihteeristön yhteyteen. Tärkeintä on kuiten- 26699: ja turvallisuuspolitiikalle. Jäsenvaltioiden luku- kin hyödyntää kaikki olemassaolevat jäsenmai- 26700: määrän ja poliittis-maantieteellisten erityisint- den ja unionin, erityisesti komission resurssit yh- 26701: ressien kasvaminen saattaa vaikeuttaa yksimie- teisten etujen ja ta voitteiden määrittelemiseksi. 26702: lisyysperiaatteeseen nojaavan YUTP:n toimin- Euroopan parlamentti seuraa tiiviisti unionin 26703: taa. ulkosuhteita. Parlamentilla on perussopimusten 26704: Hallituksen mielestä määräenemmistö- määrittelemän toimivallan lisäksi vaikutusvaltaa 26705: päätöksenteon käyttöä yhteisen ulko- ja myös mielipidevaikuttajana. Parlamentin infor- 26706: turvallisuuspolitiikan toimeenpanoon liit- mointija näkemysten huomioonottaminen ei ole 26707: tyvissä kysymyksissä on syytä tukea. toiminut vielä tyydyttävällä tavalla. 26708: Määräenemmistöpäätöksenteon käyttö- Rahoitus on osoittautunut yhteisen ulko- ja 26709: mahdollisuuksia myös muissa kysymyksis- turvallisuuspolitiikan toimeenpanon kannalta 26710: sä tulee tutkia. Edellytyksenä on, että ongelmalliseksi. Erityisesti kriisitilanteissa unio- 26711: unionin tavoitteet ovat kulloisessakin ky- nilla tulee olla nopeasti tarvittavat resurssit käy- 26712: symyksessä selkeät ja että minkään jäsen- tössään. Neuvoston riippumattomuus operatii- 26713: valtion elintärkeät edut eivät ole kyseessä. visissa YUTP-päätöksissä on turvattava. Tätä 26714: varten olisi löydettävä menettely, joka parhaiten 26715: Ulkoinen edustus takaa riittävän joustavuuden ja nopeuden varo- 26716: jen irrottamiseksi. 26717: EU:n kiertävässä puheenjohtajuudessa on Hallitus pitää tärkeänä yhteisen suun- 26718: nähty toiminnan jatkuvuuden kannalta ongel- nittelu- ja analyysikyvyn luomista yhteisen 26719: mia. Unionille on kaivattu suurempaa näkyvyyt- ulko-ja turvallisuuspolitiikan alalla. Luon- 26720: tä maailmanpolitiikassa. Unionin dialogijärjes- tevin sijoituspaikka olisi neuvoston sihtee- 26721: telyt kolmansien maiden ja maaryhmittyminen ristö. Parlamentin roolia YUTP:ssa tulee 26722: kanssa vievät puheenjohtajamaiden ja troikan selkeyttää unionisopimuksen pohjalta. 26723: voimavaroja. Ratkaisuksi on ehdotettu Euroop- YUTP:n toimeenpanoon liittyvään rahoi- 26724: pa-neuvoston nimeämää UTP-edusmiestä tai - tukseen tulee löytääjoustava ja nopea me- 26725: naista. nettely. Hallitus katsoo, että YUTP:n te- 26726: Unionin toiminnan parempi näkyvyys ja jat- hostaminen ei näiltä osin välttämättä edel- 26727: kuvuus edistävät kansalaisten mahdollisuuksia lytä muutoksia perussopimuksiin. 26728: arvioida YUTP:n tuloksia. Unionin kansainvä- 26729: listä painoarvoa lujittaa, jos unioni puhuu yhdel- 26730: lä äänellä. 26731: 25 26732: 26733: 3.3. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka mahdollisena pitkän aikavälin tavoitteena. Ny- 26734: kyisissä oloissa puolustusulottuvuuden kehittä- 26735: Vaikkaunioniin tai senjäsenvaltioihin ei koh- minen on kriisinhallinta-ja rauhanturvakyvyn 26736: distu vallitsevissa oloissa sotilaallista uhkaa, Eu- vahvistamista. 26737: roopassa ja sen lähialueilla on unionin turvalli- Suomen kannalta on hyödyllistä, että 26738: suuteen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Ne sotilaallinen kriisinhallinta on osa yhteistä 26739: edellyttävät uudentyyppistä varautumista. Kyl- ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa, jossa kaik- 26740: män sodanjälkeisessä tilanteessa kansainvälisten ki unionin jäsenvaltiot ovat mukana tasa- 26741: humanitaaristen, rauhan turva- ja kriisinhallinta- vertaisina tekemässä päätöksiä. Kaikilla 26742: operaatioiden tarve on kasvanut. EU:n jäsenvaltioilla tulee olla tasavertai- 26743: Hallitusten välisessä konferenssissa Euroopan nen mahdollisuus osallistua myös 26744: unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa YUTP:ssä tehtyjen kriisinhallintaoperaa- 26745: pyritään kehittämään siten, että unioni voi har- tioita koskevien päätösten toimeenpanoon. 26746: joittaa sen puitteissa taloudellisten ja poliittisten Jäsenvaltion oikeutta itsenäiseen päätök- 26747: toimien ohella myös sotilaallista kriisinhallintaa. sentekoon sen turvallisuutta koskevissa 26748: Länsi-Euroopan unionilla (WEU) on tärkeä ase- kysymyksissä on silti kunnioitettava. Ta- 26749: ma unionin puolustusulottuvuuden kehittämi- voitteena on oltava unionin yhteisen toi- 26750: sessä. Länsi-Euroopan unionin lähentäminen minnan tehokkuus. Samalla on varmistet- 26751: Euroopan unioniin nähdään tarpeellisena. Halli- tava kunkinjäsenvaltion itsenäinen päätös 26752: tusten välisessä konferenssissa käsitellään vaih- operaatioon osallistumisesta. Unionin toi- 26753: toehtoja suhteiden järjestämiseksi. Vaihtoehtoi- mintakyky tehostuu ulko- ja turvallisuus- 26754: na ovat EU:n ja WEU:n säilyttäminen erillisinä politiikan kattavuuden lisääntyessä. Tämä 26755: järjestöinä, WEU:n kytkeminen EU:n alaisuu- vahvistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden 26756: teen tai WEU:n sulauttaminen EU:iin. Järjestö- turvallisuutta. 26757: jen kytkemisen nähdään luovan edellytyksiä EU:n ja WEU:n välisten suhteiden 26758: unionin tehokkaalle ja yhtenäiselle ulkoiselle toi- määrittelemisessä Suomen kannalta on 26759: minnalle. WEU:n sulauttaminen unioniin ei ole tärkeää, että unionin poliittinen johtorooli 26760: ajankohtaista. taataan. WEU:n tulisi olla unionin yhtei- 26761: Kriisinhallintatoiminta voidaan erottaa varsi- sen ulko- ja turvallisuuspolitiikan instru- 26762: naisen puolustuksen tehtävistä, jotka ovat edel- mentti, jonka avulla sotilaallista kriisin- 26763: leen NA TOon kuuluvien maiden osalta liitto- hallintaa koskevat päätökset toteutetaan. 26764: kunnan tehtävänä ja joista sotilaallisesti liittou- Suomen mielestä tämän tavoitteen toteutu- 26765: tumattomat jäsenvaltiot huolehtivat itse. Unio- minen on HVKn keskeisiä tehtäviä 26766: nisopimuksessa yhteinen puolustus mainitaan YUTP:n alalla. 26767: 26768: 26769: 26770: 26771: 4 360057M 26772: 26 26773: 26774: 26775: 26776: 26777: HVK:n käytännön järjestelyt ja jatkovalmistelut 26778: Suomessa 26779: HVK käynnistetään Torinossa ylimääräisenä renssin käynnistymistä. Suomi voi kannattaa rat- 26780: Eurooppa-neuvoston kokouksella. kaisua, jossa Euroopan parlamentin edustajilla 26781: Konferenssin aikana neuvottelut käydään ul- olisi oikeus olla läsnä konferenssin virallisissa 26782: koministeritasolla. istunnoissa ja esittää mielipiteensä käsiteltävinä 26783: Ministerikokouksia valmistellaan viikoittain olevista asioista. 26784: käytävissä virkamiestason neuvotteluissa, joihin Suomessa HVK-valmisteluja johtaa valtio- 26785: osallistuvat jäsenvaltioiden ulkoministerien ja neuvoston piirissä ED-ministerivaliokunta. 26786: komission puheenjohtajan edustajat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita 26787: Neuvottelut käydään puheenjohtajamaan laa- ja tarpeen mukaan muitakin konferenssissa esille 26788: timan työohjelman ja aikataulun mukaisesti. tulevia asioita käsitellään myös hallituksen ulko- 26789: Näiden pohjana tulee olemaan Torinon kokouk- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnas- 26790: sessa päätettävä konferenssin mandaatti. Man- sa. 26791: daattia laaditaan mietintäryhmän raportin poh- Hallitus pitää ensisijaisen tärkeänä avointa ja 26792: jalta, mikä mahdollistaa kaikkien Suomen tär- säännöllistä tiedottamista kansalaisille konfe- 26793: keinä pitämien kysymysten käsittelyn konferens- renssin valmisteluista ja kulusta. Valtioneuvos- 26794: sissa. ton päätöksellä 21.9.1995 asetettu HVK-neuvot- 26795: Tavoitteena on, että Eurooppa-neuvostolle telukunta jatkaa toimintaansa koko konferens- 26796: annetaan Firenzessä tämän vuoden kesäkuussa sin ajan. Tämän vuoden alusta valtioneuvoston 26797: väliraportti konferenssin ensimmäisen täyden kanslian yhteyteen asetettiin työryhmä,joka vas- 26798: neuvottelukierroksen tuloksista. taa tiedottamisesta HVK-asioissa sekä kansa- 26799: Eurooppa-sopimuksen tehneitä maita sekä laisjärjestöjen käyttöön tarkoitetun HVK-mää- 26800: Kyprosta ja Maltaa informoidaan HVK:n kulus- rärahan jakamisesta. 26801: ta säännöllisesti joka toinen kuukausi. Myös Hallitus tulee pitämään valtiopäiväjärjestyk- 26802: ETA-maat ja Sveitsi on otettu säännöllisen tie- sen mukaisesti eduskunnan säännöllisesti infor- 26803: dottamisen piiriin. moituna konferenssin kulusta ja siellä tehtävistä 26804: Euroopan parlamentin asema konferenssissa päätöksistä. 26805: ratkaistaan ulkoministeritasolla ennen konfe- 26806: VNS 2/1996 vp 26807: 26808: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 17.4.1996 26809: 26810: Julkinen aikaisintaan 25.4.1996 klo 11.00 26811: 26812: 26813: 26814: 26815: SUOMENRAUHANTURVA-JA HUMANITAARISTENVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN 26816: 26817: 26818: 1. PERUSTEET 26819: 26820: 1.1. Rauhanturvavalmiuksien kehittämistarve 26821: 26822: Viimeaikaiset monimuotoiset ja vaikeasti ratkaistavissa olleet konfliktit ovat 26823: osoittaneet, että sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitettuja joukkoja on kehitet- 26824: tävä koulutuksen, varustuksen, kansainvälisen yhteistoimintakyvyn ja toimin- 26825: taanpanon nopeuden osalta. Vaitioneuvoston turvallisuuspoliittisen selonteon 26826: mukaan myös Suomen on jatkossa luotava valmiudet osallistua aiempaa vaati- 26827: vampaan, mm humanitaarisia suojaustehtäviä sisältävään rauhanturvatoimin- 26828: taan. 26829: 26830: Tällaisista konflikteista kertyneiden kokemusten valossa YK:nja ETYJm piiris- 26831: sä koetaan kasvavaa tarvetta kehittää järjestöjen kriisinhallintakykyä etenkin 26832: operaatioiden toimeenpanon nopeuden osalta. Useissa perinteisissä rauhantur- 26833: vamaissa on tämän johdosta vireillä nopean toiminnan joukkojen kehittäminen. 26834: Tämä kehitys edellyttää myös meidän puolustusvoimiltamme kykyä reagoida 26835: nykyistä nopeammin ja tehokkaariunin YK:ntai ETYJ:n tai niiden valtuuttamien 26836: toimeenpano-organisaatioiden pyyntöihin. Vaikka puolustusvoimissa on luotu 26837: kriisiajan tarpeisiin valmiusjärjestelmä, ei varsinaista valtakunnallista valmius- 26838: joukkoa ole meillä organisoitu. Tällaisen joukon tarve on kuitenkin ilmeinen 26839: edellä todetun kehityksen valossa. 26840: 26841: Nykyisessä järjestelmässä tehtävään lähetettävä joukko kootaan sitoumuksen 26842: tehneistä reserviläisistä, jotka koulutetaan tehtäväänsä noin 4-5 viikon pituises- 26843: sa haijoituksessa. Toimintaanpanoajaksi on näin muodostunut noin 7-8 viikkoa. 26844: 26845: Nykyiset rauhanturvajoukon koulutusjärjestelyt ja joukon rekrytointi tapahtuvat 26846: erillään puolustusvoimien koulutusjärjestelmästä ja kriisiajan organisaatiosta. 26847: Siitä huolimatta, että rauhanturvatehtävissä toimiminen lisää yksilötasolla soti- 26848: laallista ammattitaitoa, on sen hyödyntäminen tehtävästä palaamisen jälkeen 26849: meillä hankalaa erityisesti joukkokokonaisuuksina. 26850: 26851: Tämä selonteko on laadittu Suomen rauhanturvavalmiuksien kehittämisen pe- 26852: rustaksi. Selonteon tavoitteena on kartoittaa mahdollisimman taloudellista ja 26853: tehokasta järjestelmää siten, että rauhanturvavalmiuksia kehitettäessä paranne- 26854: taan myös oman puolustusjärjestelmämme valmiutta. Tarkastelun lähtökohtana 26855: on, että Suomi ei osallistu rauhaan pakottamiseen. 26856: 2 26857: 26858: 1.2. Humanitaaristen valmiuksien kehittämistarve 26859: 26860: Rauhanturvajoukkojen kehittämisen rinnalla Suomella on hyvät mahdollisuudet 26861: lisätä siviilihenkilöstön osallistumista erityisesti humanitaarisissa operaatioissa. 26862: Lähes kaikissa nykyisissä humanitaarisissa ja rauhanturvaoperaatioissa toimii 26863: sotilasyksiköiden rinnalla siviilihenkilöstöä, joka tukee kriisialueen siviilihallin- 26864: non, poliisitoimen, terveydenhuollon tai awstustoiminnan jäijestämistä. 26865: 26866: Konfliktit ovat viime wosina muuttuneet entistä enemmän monialaisiksi ja 26867: niiden hallitsemisessa ja ratkaisemisessa on siirrytty laaja-alaisiin rauhanoperaa- 26868: tioihin, joissa rauhanturvatoiminta on vain osa myös erilaisia humanitaarisia ja 26869: muita siviilitoimia käsittävästä kokonaisuudesta. 26870: 26871: Humanitaarinen apu on osa laajempaa kokonaispanosta, jolla kansainvälinen 26872: yhteisö eri keinoin pyrkii vaikuttamaan kriisien ratkaisuihin, niiden ennakointiin 26873: ja ennaltaehkäisyyn. Poliittisten, sotilaallisten, humanitaaristen ja kehityspanos- 26874: ten tulisi olla yhteensovitettuja ja toisiaan tukevia. 26875: 26876: Suomen humanitaarista apua on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti Suomen 26877: omaksuman laajennetun turvallisuuskäsitteen valossa. Humanitaarinen apu on 26878: yksi niistä välineistä, jolla Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan. 26879: Akuutin hätäawn rinnalla sillä voidaan edistää olojen vakiintumista, pysyviä 26880: ratkaisuja ja konfliktien ennaltaehkäisyä. 26881: 26882: 26883: 26884: 1.3. Lainsäädännölliset perusteet 26885: 26886: Eduskunta liitti hallituksen esitykseen laiksi Suomen osallistumisesta Yhdisty- 26887: neiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin rau- 26888: hanturvaamistoimintaan annetun lain (rauhanturvaamislaki) muuttamisesta ja 26889: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 185/1995 vp) antamaansa vastaukseen (EV 26890: 174/1995 vp) seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyttää, että kysymys mah- 26891: dollisen valmiusjoukon perustamisesta on saatettava erikseen eduskunnan 26892: päätettäväksi." 26893: 26894: Eduskuntakäsittelyssä oli esillä kysymys henkilökohtaisen vapauden perustus- 26895: lainsuojasta (HM 6 §) suhteessa palvelu- ja työntekovelvoitteiden asettamiseen 26896: tavallisessa laissa. Katsottiin, että ristiriidan välttämiseksi HM 75 §:n kanssa 26897: asevelvollisena palvelevalle säädettävien palvelusvelvoitteiden tulee olla sellai- 26898: sia, että niiden voidaan katsoa kuuluvan isänmaan puolustukseen. Perustuslaki- 26899: valiokunta katsoi lausunnossaan (PeVL 18/1995 vp), että HM 75 §:n nojalla 26900: lailla säädetty velvollisuus osallistua Suomen puolustukseen ulottuu myös tätä 26901: puolustustarkoitusta palvelevaan harjoittautumiseen. Valiokunta piti lakiehdo- 26902: tusta ulkomaiseen rauhanturvakoulutukseen määräämisen osalta liian väljänä, 26903: "kun koulutus muun muassa voisi tapahtua ulkomailla ja sen kestoa ei olisi 26904: mitenkään rajattu". Perustuslain kannalta- "sääntelyn hyväksyttävyysja 26905: vapausrajoituksen vähäisyys huomioon ottaen" - valiokunta katsoi kuitenkin 26906: riittäväksi, että rauhanturvakoulutukseen määräämismahdollisuus muun kuin 26907: palkatun henkilöstön osalta rajoitetaan ajallisesti lyhyeen jaksoon. Lakiin lisät- 26908: tiinkin tätä tarkoittava sääntely. 26909: 3 26910: 26911: Valmiusjoukkokoulutuksen toteuttaminen tässä selonteossa tarkoitetulla tavalla 26912: on lainsäädännöllisiltä perusteiltaan jäijestyksessä. Rauhanturvaamislain mu- 26913: kaan rauhanturvaamiskoulutuksesta samoin kuin rauhanturvaamistoiminnan 26914: valmius- jajäijestelytehtävistä määrää puolustusministeriö. Puolustusvoimista 26915: annetun lain mukaan puolustusvoimien asiana puolestaan on em. tehtävien 26916: käytännön toimeenpano puolustusministeriön määräämällä tavalla. 26917: 26918: Valmiusjoukon koulutuksen kytkeminen varusmiespalveluksen yhteyteen edel- 26919: lyttää lisäksi perustuslakivaliokunnan rauhanturvaamiskoulutuksen ja 26920: hallitusmuotoon perustuvan yleisen asevelvollisuuden tarkoituksen suhteesta 26921: omaksuman tulkinnan huomioon ottamista myös valmiusjoukkokoulutuksen 26922: jäijestämisessä. 26923: 26924: Valmiusjoukkokoulutus onkin tarkoitus jäijestää siten, että koulutus mahdolli- 26925: sia lyhyehköjä ulkomaisia h8.ljoituksia lukuun ottamatta annetaan kotimaassa. 26926: Tämän vuoksi, ja kun perustellusti voidaan katsoa valmiusjoukkokoulutuksen 26927: h8.1jaannuttavan asevelvollisia pääasiassa isänmaan puolustuksen edellyttämiin 26928: valmiuksiin, ei ristiriitaa HM 75 §:n kanssa synny. Valmiusjoukon perustaminen 26929: ei edellytä Iainsäädäntötoimia. Eduskunnan alussa mainittuun lausumaan sisälty- 26930: vä velvoite on puolestaan katsottu voitavan soveliaimmin täyttää antamalla 26931: eduskunnalle valmiusjoukon perustamista koskeva valtioneuvoston selonteko. 26932: 26933: 26934: 26935: 2. RAUHANTURVAVALMIUKSIEN KEHITIÄMINEN 26936: 26937: 2.1. Nykyinen YK-joukkojärjestelmä 26938: 26939: Rauhanturvatehtäviin lähetettävä joukko on yleensä ollut noin pataljoonan - 26940: 400-600 rauhanturvaajan - vahvuinen. Kokoonpanojen ja henkilöstön sopimus- 26941: ten perusteella voidaan tehtävään nykyisin asettaa tarvittaessa mekanisoitu 26942: pataljoona, rakentajapataljoona, kuljetusyksikkö, vartioyksikkö tai näistä ko- 26943: koonpantu yhdistelmä. 26944: 26945: Henkilöstö on valittu pääosin reservistä erillisen hakeutumismenettelyn perus- 26946: teella. Lisäksi joukkoon kuuluu kantahenkilökuntaa keskimäärin 7 - 8 % koko- 26947: naisvahvuudesta. 26948: 26949: Joukko koulutetaan välittömästi ennen operaatioalueelle lähettämistä puolus- 26950: tusministeriön YK-Koulutuskeskuksessa Niinisalossa. Kouluttajahenkilöstönä 26951: käytetään tällöin myös puolustusvoimien henkilöstöä. Suuri osa joukon sotilas- 26952: varustuksesta on koottava joka kerta erikseen puolustusvoimien sodan ajan 26953: käyttöön suunnitelluilta joukoilta. 26954: 26955: 26956: 2.2. Toiminnalliset kebittämistarpeet 26957: 26958: Koska rauhanturvajoukon tulee jatkossa kyetä nykyistä vaativampiin tehtäviin, 26959: tulee siihen organisoida pataljoonan lisäksi riittävät esikunta-, viesti- ja huolto- 26960: osat. Joukon tulee olla pääpiirtein samassa kokoonpanossa 5 - 6 vuotta, jotta 26961: annettu koulutus tulisi hyödynnetyksi. Edellä mainittujen esikunta-, viesti- ja 26962: 4 26963: 26964: 26965: huolto-osien lisäksi joukolla on oltava riittävä varalisä, jotta tarvittaessa saa- 26966: daan tehtävään lähetetyksi toimintakykyinen kokonaisuus. Tehtävän jatkuessa 26967: pitkään on joukko korvattava vastaavalla joukolla, joka puolestaan koulutettai- 26968: siin ennen tehtävään lähettämistä. 26969: 26970: Mikälijoukon edellytetään pystyvän turvallisuuspoliittisessa selonteossa mainit- 26971: tuihin humanitaarisiin tehtäviin, on sen kokoonpanovaihtoehtoja tarkistettava 26972: myös tätä tarvetta vastaavasti. Humanitaarisissa tehtävissä sotilasyksiköitä 26973: käytetään avustusoperaatioiden suojaamiseen, avustusten jakeluun ja perusra- 26974: kenteen kuten tiestön ja siltojen parantamiseen sekä evakuointi- ja pelastustoi- 26975: miin. 26976: 26977: Joukon riittävän nopea toimeenpano edellyttää käyttövalmiin materiaalin varaa- 26978: mista ja varastointia. Varattavan materiaalin on oltava sellaista, että se takaa 26979: joukolle 26980: 26981: riittävän henkilökohtaisen suojan 26982: kyvyn toimia liikkuvissa kriisialueen olosuhteissa 26983: operatiivisen yhteensopivuuden kansainvälisen joukon osana 26984: johtamis- ja viestitoiminnan osalta 26985: tehokkaan itsepuolustuksen mahdollistavan ja päättäväisyyttä 26986: osoittavan tulivoiman sekä 26987: huoliollisen itsenäisyyden. 26988: 26989: 26990: 2.3. Valmiusjoukon muodostaminen 26991: 26992: Verrattaessa nykyistä YK-joukkojärjestelmää valmiusjoukkojärjestelmään 26993: voidaan todeta, että merkittävimmät erot ovat koulutuksen järjestelyissä ja 26994: rekrytoinnissa sekä joukkojen liittymisessä muuhun maanpuolustukseemme. 26995: 26996: Valmiusjoukon muodostaminen edellyttää edelleenkin henkilöstön osalta sivii- 26997: liammatin huomioonottavaa valintajärjesteltriää, tarkoituksenmukaista 26998: sitoumusjärjestelmää, riittävän monipuolista joukon kokoonpanon "rää.tälöinti- 26999: mahdollisuutta" sekä jatkuvuuden takaavaa rotaatiojärjestelmää. 27000: 27001: Rajalliset resurssimme huomioiden on taloudellisinta ja tarkoituksenmukaisinta 27002: kehittää valmiusjoukko puolustusvoimien koulutusjärjestelmään perustuvan 27003: sodan ajan jääkäriprikaatin pohjalle. Joukko koulutettaisiin pääosin varusmies- 27004: koulutuksessa ja sitä seuraavissa, toistuvissa kertaushaljoituksissa. Joukkoon 27005: voitaisiin sijoittaa myös rauhanturvatehtävissä aikaisemmin olleitaja muita sinne 27006: halukkaita reserviläisiä, jolloin toimintavalmius saavutetaan nopeammin ja jou- 27007: kon ikäjakauma muodostuu tarkoituksenmukaisemmaksi. Valmiusjoukko olisi 27008: yksi kotimaan puolustukseen tarkoitetuista joukoista - eräs maavoimien toimin- 27009: tavalmiudeltaan ja suorituskyvyltään tehokkaimmista yksiköistä. 27010: 27011: Suunnitellun vastuujaon mukaisesti puolustusvoimat vastaa uuden valmiusjou- 27012: kon joukkotuotannosta (henkilöstö, varustaminen ja koulutus). Puolustus- 27013: ministeriö vahvistaa tehtävään lähetettävän rauhanturvajoukon kokoonpanon 27014: sekä vastaa henkilösijoitusten täydentämisestä ja yhteistoiminnassa puolustus- 27015: voimien kanssa niiden ylläpidosta. 27016: 5 27017: 27018: Syksyyn 1998 mennessä on valmiusjoukon rauhanturvatehtäviin tarkoitetuista 27019: osista koulutettavissa ja varustettavissa ensimmäinen jääkäripataljoona. Seu- 27020: raavassa vaiheessa, woteen 2000 mennessä, luodaan puolustusvoimiin 2000- 27021: luwn alun vaatimukset täyttävä yhtymä, jolla on valmius ylläpitää kansainväli- 27022: sissä kriisinhallintatehtävissä kerrallaan yhtä jääkäripataljoonaaja/tai erillisyksi- 27023: köitä sekä kansainvälisen esikunnan osia. 27024: 27025: 27026: 27027: 2.4. Valmiusjoukon kouluttaminen 27028: 27029: Joukon koulutus kyetään aloittamaan keväällä 1997 varusmiehille, jotka ovat 27030: astuneet palvelukseen kesällä 1996. Prikaatin tietyt osat, esimerkiksi patal- 27031: joonat, esikunta, esikunta- ja viestiyksiköt, tiedusteluosat sekä tarvittavat huol- 27032: lon osat koulutetaan siten, että ne kykenevät toimimaan rauhanturvaoperaati- 27033: oissa joko YK:n tai muun kansainvälisen organisaation johtamana. 27034: 27035: Valmiusjoukkokoulutukseen vapaaehtoisesti hakeutuvat varusmiehet saavat 27036: normaalin sotilaskoulutuksen lisäksi varusmiesaikana peruskoulutuksen 27037: rauhanturvatehtäviin. Tässä yhteydessä varusmiehet eivät sitoudu valmiusjouk- 27038: koon, vaan sitoutuminen tapahtuu erikseen vapaaehtoisesti vasta varusmiespal- 27039: veluksen päätyttyä. Valmiusjoukkoon näin sitoutuvien koulutusta täydennetään 27040: wosittain kertaushaJjoituksin. 27041: 27042: Joukkoon koulutettavien varusmiesten palvelusaika on kaikilla 330 worokaut- 27043: ta. Tämän puitteissa pystytäänjoukolle antamaan vaativien kriisinhallintateh- 27044: tävien edellyttämä peruskoulutus. Lisäksi pääjoukolle on jäljestettävä välittö- 27045: mästi ennen tehtävään lähtöä noin kahden viikon tehtäväkohtainen koulutus. 27046: 27047: Suunniteltu valmiusjoukkokoulutus sisältää varusmieskoulutuksen osalta noin 27048: kaksi viikkoa sellaista koulutusta, joka vain välillisesti edistää valmiutta isän- 27049: maan puolustamiseen. Tällaisena voidaan pitää rauhanturva-asennekasvatusta, 27050: kielikoulutusta sekä kansainväliseen esikuntatyöskentelyyn ja viestiliikenteeseen 27051: liittyvää koulutusta. Muu koulutus on tai se tukee sodan ajan tehtäviin liittyvää 27052: koulutusta. KertaushaJjoituksissa noin 3/4 olisi sodan ajan tehtäviin liittyvää 27053: koulutusta ja noin 1/4 valmiusjoukkokoulutusta. 27054: 27055: Vapaaehtoisesti valmiusjoukkoon hakeutuneet asevelvolliset sitoutuisivat ole- 27056: maan valmiudessa vähintään kahden woden ajan. Joukkoon kuuluvat saisivat 27057: korvauksen haJjoituksista ja tehtävistä mutta eivät pelkästä valmiudessa ole- 27058: misesta. 27059: 27060: Valmiusjoukon koulutusjäljestelyt osana puolustusvoimien koulutusta eivät 27061: poista YK-Koulutuskeskuksen tarvetta rauhanturvajoukkojen operaatiokohtai- 27062: sena muodostajana, kouluttajana ja tukiorganisaationa sekä sotilastarkkailijoi- 27063: den ja erikoishenkilöstön kouluttajana. Puolustusministeriö säilyy edelleenkin 27064: toiminta-alueella olevien rauhanturvajoukkojen hallinnollisena johtoportaana. 27065: 6 27066: 27067: 2.5. Valmiusjoukon varustaminen ja rahoitus 27068: 27069: Tavoitteiden mukainen toimintavalmius edellyttää riittävää koulutettua ja sitou- 27070: tunutta henkilöstöä, jolla on käytössään tarkoituksenmukaisesti varastoituja 27071: määrävahwinen materiaali. 27072: 27073: Tällä hetkellä puolustusvoimien käytössä oleva sotavarustus mahdollistaa kou- 27074: lutuksen aloittamisen. Rauhanturvatehtävien edellyttämät lisähankintatarpeet 27075: muodostuvat ensisijaisesti kansainvälisen yhteensopiwuden luomisesta 27076: johtamis- ja viestijärjestelmiin, henkilökohtaisen suojan parantamisesta ja eri- 27077: koisolosuhteiden vaatimasta lisähuoltotarpeesta. Valmiusjoukon materiaalival- 27078: miutta nostetaan samanaikaisesti henkilöstön kouluttamisen kanssa. Materiaa- 27079: lisen valmiuden kohottaminen on mahdollista, kun se toteutetaan pitkällä aika- 27080: välillä ja sodan ajan joukon varustamiseen liittyvänä. 27081: 27082: Valmiusjoukon koulutustoiminnan aloituskustannukset wosina 1996-97 ovat 27083: noin 12 Mmk. Summa koostuu koulutettavien valinnasta, varusmiesten pidem- 27084: mästä palvelusajasta johtovasta ylläpidosta, koulutusedellytysten parantamisesta 27085: kouluttavassa joukko-osastossa sekä materiaalihankinnoista. 27086: 27087: Kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin ja rauhanturvatoimintaan soveltuvan 27088: valmiusjoukon muodostamisesta aiheutuvat kustannukset wosina 1998-2000 27089: ovat noin 220 Mmk. Materiaalihankintojen osuus tästä summasta olisi noin 140 27090: Mmk. Kustannukset jakautuisivat tasaisesti kolmelle wodelle. Tällä summalla 27091: luotaisiin edellytykset kriisinhallintatehtäviin pataljoonan suuruiselle rauhan- 27092: turvayksikölle, eräille erillisyksiköille sekä kansainvälisen esikunnan osille. 27093: Kyseessä ovat materiaalihankinnat, jotka muutoinkin olisi toteutettava puolus- 27094: tusvalmiutemme kehittämiseksi lähiwosina. 27095: 27096: Verrattaessa kustannuksia valmiusjoukon ja nykyisen YK-joukkojärjestelmän 27097: kesken voidaan todeta, että kustannukset joukon ylläpidon ja varustamisen sekä 27098: ulkomaisen toiminnan osalta ovat molemmissa pääpiirtein samaa suuruusluok- 27099: kaa. Materiaalihallinnossa syntyy valmiusjoukkoratkaisun myötä säästöä, kun 27100: hankinnat ja varastointi voidaan varsin pitkälti keskittää. 27101: 27102: YK-joukkojärjestelmään perustuvan joukon koulutusaika ennen tehtävään lä- 27103: hettämistä on 4 - 5 viikkoa, kun se valmiusjoukon pääosalla, jolle on annettu 27104: rauhanturvaajan peruskoulutus jo varusmiespalveluksen yhteydessä, on noin 27105: kaksi viikkoa. Asevelvollisten ylläpitokustannuksia lisäävä varusmiesten pidem- 27106: pi palvelusaika kompensoituo lyhytaikaisempana koulutustarpeena ennen tehtä- 27107: vään lähettämistä. 27108: 27109: Esitetyistä kustannuksista voidaan todeta, että ne ovat hallittavissa ja sovitetta- 27110: vissa hallinnonalan rahoituskehyksiin. Valmiusjoukon kehittäminen on nähty 27111: erityisesti taloudellisista syistä parhaaksi toteuttaa sodan ajan jääkäriprikaatin 27112: kehittämisen yhteydessä. Tällöin voidaan kehittää samalla maamme puolustus- 27113: valmiutta ja valmiuttamme osallistua tuleviin kriisinhallinta-ja rauhanturvateh- 27114: täviin. 27115: 27116: Asetettaessa valmiusjoukko rauhanturvatehtävään päätetään rahoituksesta 27117: tapauskohtaisesti erikseen jakamalla kustannukset nykyperiaatteen mukaisesti 27118: puolustushallinnon ja ulkoasiainhallinnon kesken. 27119: 7 27120: 27121: 27122: 3. HUMANITAARISTEN VALMIUKSIEN KEHITIÄMINEN 27123: 27124: Osallistuminen ja vaikuttaminen kansainväliseen humanitaariseen avustustoimin- 27125: taan edellyttää suomalaisten voimavarojen johdonmukaista kehittämistä. Lähtö- 27126: kohtana on, että apu pyritään antamaan tavara-avun muodossa, mutta pyrki- 27127: myksenä on myös suomalaisen osallistumisen lisääminen henkilöavun keinoin. 27128: Humanitaarisella henkilöavulla tarkoitetaan lyhytaikaisia, humanitaarisissa ope- 27129: raatioissa tarvittavia asiantuntijatehtäviä. Henkilöavun lisääminen edellyttää 27130: suomalaisten voimavarojen kartoittamista ja hallinnon kehittämistä niin, että 27131: Suomella on nykyistä parempi valmius myös omaan henkilöapuun. Humanitaa- 27132: risen avun henkilövalmiuksien kehittäminen on nähtävä osana suomalaisen 27133: kriisinhallinnan valmiuksien kehittämistä. 27134: 27135: Siviilivalmiuksia kansainvälissä kriisinhallinta-ja rauhanturvatoimissa on Suo- 27136: messa jo lisätty. Suomi on osallistunut aktiivisesti ETYJ:n puitteissa tapahtu- 27137: vaan ennaltaehkäisevään kriisinhallintatoimintaan sekä YK:n rauhanturvaope- 27138: raatioiden siviilikomponentteihin poliisein Mosambikissa ja entisen Jugoslavian 27139: alueella. Siviilipoliisien osalta Suomessa on jo järjestetty koulutusta ja toiminta 27140: on saanut vakiintuneet muodot. 27141: 27142: Sisäasiainministeriön alaisuudessa toimii Finnrescueforce-niminen henkilöval- 27143: miusryhmä, joka on käytettävissä kansainvälisiin pelastusoperaatioihin. Finnres- 27144: cueforcen jäseniä kuuluu myös kansainväliseen YK:n alaisuudessa toimivaan 27145: UNDAC-valmiusryhmään, joka on perustettu äkillisten luonnonkatastrofien 27146: varalle ja joka voidaan muutaman tunnin varoitusajalla mobilisoida kartoitta- 27147: maan onnettomuuksien ensi vaiheen avuntarvetta. 27148: 27149: Finnrescueforce on osallistunut pelastustoimiin myös Suomen rajojen ulkopuo- 27150: lella. Osallistumalla Naton rauhankumppanuuden puitteissa lwjoitettavaan 27151: siviiliyhteistyöhön pelastustoimen alalla Suomi on voinut olla parantamassa 27152: kansainvälisiä yhteistyövalmiuksiaan. 27153: 27154: Rahoitusjärjestelmää on selkeytetty luomalla valtion vuoden 1996 talousarvioon 27155: uusi momentti "Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan". Momentille 27156: myönnettiin 24 miljoonaa markkaa. Erilaisten siviilikriisinhallintatoimien merki- 27157: tys on pysyvissä rauhanratkaisuissa entisestään korostunut ja Suomen osallistu- 27158: minen niihin merkitsee myös rahoitustarpeen kasvua. 27159: 27160: 27161: 27162: 27163: 4. VALTIONEUVOSTON NÄKEMYS JATKOKEHITIÄMISLINJOISTA 27164: 27165: Rauhanturvavalmiuksia voidaan parhaiten kehittää liittämällä nykyjärjestelmä ja 27166: kriisiajan joukkojen koulutusjärjestelmä kiinteästi toisiinsa. Menettely on myös 27167: taloudellisesti tarkoituksenmukaisin. Järjestelyssä koulutus sekä materiaalin 27168: kehittäminen ja käyttö liittyvät puolustusjärjestelmäämme. Käytännön rauhan- 27169: turvatoiminnassa kehittyvä operatiivinen toimintakyky koituu nykyistä parem- 27170: min puolustusjärjestelmämme hyödyksi. Samalla voidaan hyödyntää rauhan- 27171: turvatehtävissä vuosien aikana hankittavaa kokemusta sekä tehtyjä investointe- 27172: ja. 27173: 8 27174: 27175: Rauhanturva- ja humanitaarisia valmiuksia esitetään kehitettäväksi seuraa- 27176: vasti: 27177: 27178: 1. Aloitetaan sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitetun valmiusjoukon 27179: kouluttaminen osana puolustusvoimien koulutusjärjestelmää. 27180: Puolustusvoimien yhden sodan ajan jääkäriprikaatin osia valmistaudutaan 27181: näin käyttämään tulevaisuudessa myös rauhanturvatehtäviin. 27182: 27183: 2. Vastuujaon mukaisesti puolustusvoimat vastaa uuden valmiusjoukon 27184: joukkotuotannosta (henkilöstö, varustaminen ja koulutus}. Puolustus- 27185: ministeriö vahvistaa rauhanturvatehtävään lähetettävän joukon kokoon- 27186: panon sekä vastaa henkilösijoitusten täydentämisestä ja yhteistoiminnassa 27187: puolustusvoimien kanssa niiden ylläpidosta. 27188: 27189: 3. Puolustusministeriö on edelleenkin toiminta-alueella olevien rauhan- 27190: turvajoukkojen hallinnollinen johtoporras. Uudet operaatiot käynnistetään 27191: ja käynnissä olevat operaatiot täydennetään puolustusministeriön johtama- 27192: na. YK-Koulutuskeskus toimii joukkojen koulutus- ja tukiorganisaationa 27193: sekä vastaa pohjoismaiseen työnjakoon perustuvasta tarkkailijakoulutuk- 27194: sesta sekä kansainvälisiin erityistehtäviin lähetettävien henkilöiden kou- 27195: lutuksesta ja valmiudesta. 27196: 27197: 4. Valmiusjoukkoon voidaan sijoittaa myös rauhanturvatehtävissä aikai- 27198: semmin olleita ja muita siihen halukkaita reserviläisiä. 27199: 27200: 5. Puolustusvoimat varustaa koulutettavan valmiusjoukon puolustusbudjet- 27201: tiin sisältyvin hankintamäärärahoin ja alkuvaiheessa nykyistä varustus- 27202: ta kohdentamalla. Asetettaessa valmiusjoukko rauhanturvatehtävään pää- 27203: tetään rahoituksesta tapauskohtaisesti erikseen jakamalla kustannukset 27204: nykyperiaatteiden mukaisesti puolustushallinnon ja ulkoasiainhallinnon 27205: kesken. 27206: 27207: 6. Humanitaarisia valmiuksia kehitetään henkilöstöä kouluttamalla ja 27208: kartoittamalla voimavarat, jotka ovat käytettävissä erilaisiin kriisinhal- 27209: linnan tehtäviin. Tavara-apuvalmiuden kehittämiseksi on perusteilla kokei- 27210: luluonteinen, pienimuotoinen hätäapuvarasto. Mikäli hanke osoittautuu 27211: tarkoituksenmukaiseksi, pyritään varaston toiminta vakiinnuttamaan. 27212: Suomi Ja 27213: ------- 27214: Euroopan tulevaisuus 27215: 27216: 27217: 27218: 27219: ( TULEVAISUUSSELONTEKO ) 27220: 27221: 27222: ( EDUSKUNNALLE J 27223: C:: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : <?.s~ i: : ] 27224: 27225: 27226: 27227: Valtioneuvoston kanslian 27228: julkaisusarja 1996 1 2 27229: 27230: 27231: 27232: 1996 vp-VNS 3 27233: Valtioneuvoston käsittelyyn tulevaisuusselonteon osa 1 "Suomi ja Euroopan tulevaisuus" on 27234: valmisteltu valtioneuvoston kanslian asettamassa 27235: 27236: 27237: JOHTORYHMÄSSÄ: ministeri Arja Alho (puheenjohtaja), valtiovarainministeriö ja valtioneu- 27238: voston kanslia, opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (varapuheenjohtaja), sisäasiainministeri 27239: Jan-Erik Enestam, kansanedustaja Satu Hassi, erityisavustaja Matti Hokkanen, opetusministeriö, 27240: erityisavustaja Jan Heino, maa- ja metsätalousministeriö, valtiosihteeri Rauno Saari, valtioneu- 27241: voston kanslia, alivaltiosihteeri Antti Hynninen, ulkoasiainministeriö, ylijohtaja Martti Hetemä- 27242: ki, valtiovarainministeriö, kansliapäällikkö Pertti Sorsa, työministeriö, kansliapäällikkö Markku 27243: Lehto, sosiaali- ja terveysministeriö, apulaisprofessori, dekaani Raija Sollamo, Helsingin yliopis- 27244: to, professori Pekka Sutela, Helsingin yliopisto, johtaja TapaniVaahtoranta, Ulkopoliittinen insti- 27245: tuutti, johtaja Paavo Okko, Eurooppa-instituutti ja ylijohtaja Seppo Leppänen,Valtion taloudel- 27246: linen tutkimuskeskus sekä 27247: 27248: 27249: TYÖRYHMASSÄ: projektipäällikkö Paavo Löppönen (puheenjohtaja), valtioneuvoston kans- 27250: lia, professori Risto Alapuro, Helsingin yliopisto, professori Esko Antola, Turun yliopisto, kan- 27251: sainvälinen asiamies, OTL Peter Ekholm, Elinkeinoelämän Valtuuskunta, yksikön johtaja Hannu 27252: Kyröläinen, ulkoasiainministeriö, apulaisosastopäällikkö (suurlähettiläs) Markus Lyra, ulko- 27253: asiainministeriö, tutkija Jouko Rautava, Suomen Pankki ja yliassistentti Teija Tiilikainen, Åbo 27254: Akademi; erikoistutkija Reijo Van ne, valtioneuvoston kanslia. 27255: Sisäl~ö 27256: 27257: 27258: ALUKSI 7 27259: 27260: SUOMENVALINNAT JA EUROOPANTULEVAISUUS 8 27261: 27262: 1. Suomen valinta 8 27263: 27264: 2. Millaista Eurooppaa Suomi tavoittelee? 8 27265: 27266: 3. Euroopan haasteita 10 27267: 27268: 4. Euroopan haasteet ja Suomen valinnat 13 27269: 4.1 Rauhan vahvistaminen 13 27270: 4.2 Hyvinvoinnin edistäminen 19 27271: 4.3 Kansalaisten aseman ja oikeuksien parantaminen 22 27272: 27273: II MUUTOSTEN MAAILMA JA EUROOPPA 25 27274: 27275: 1. Globaalit kehityslinjat ja Eurooppa 25 27276: 1. 1 Väestön kehitys 25 27277: 1.2 Globalisoitumisen ulottuvuuksia 28 27278: 1.3 Talouden kehitys 34 27279: 1.4 Ympäristön kehitys 43 27280: 1.5 Globaali muutos, turvallisuus ja hallinta 47 27281: 27282: 2. Euroopan kehityksen pitkät linjat 49 27283: 27284: 3. Euroopan unionin ja integraation tulevaisuus 54 27285: 3.1 Euroopan integraation lähtökohdat 54 27286: 3.2 Euroopan unionin kehitysvaihtoehdot 56 27287: • Euroopan unionin kolme vaihtoehtoista tietä 27288: 3.3 Yhteistyövaraiset turvallisuusrakenteet 65 27289: 3.4 Euroopan unionin itälaajentuminen 68 27290: 27291: 4. Venäjän tulevaisuudesta 72 27292: 27293: LIITETAULUKOT 27294: 27295: 27296: 27297: 360322A 27298: Alu si 27299: 27300: Tulevaisuusselonteossa käsitellään hallitusohjelman keskeisiä kysymyksiä. Se an- 27301: 27302: netaan eduskunnalle kahdessa osassa. Nyt käsillä oleva ensimmäinen osa käsitte- 27303: 27304: lee Suomen kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia ja erityisesti Euroopan 27305: 27306: kehityksen Suomelle asettamia haasteita. Selonteon toinen osa, joka annetaan 27307: 27308: vuoden 1997 maaliskuussa, keskittyy talouskasvun vahvistamiseen ja sen uhkiin, 27309: 27310: työllisyyden ja työyhteiskunnan tulevaisuuteen sekä hyvinvointiyhteiskunnan uu- 27311: 27312: distamisen perusvalintoihin. Hallitus esittää selonteon molemmissa osissa myös 27313: 27314: linjauksensa ja kantansa käsiteltävissä kysymyksissä (tässä osassa luku 1 "Suomen 27315: 27316: valinnat ja Euroopan tulevaisuus"). 27317: 27318: Eurooppa on vuosituhannen vaihteen lähestyessä monien vaativien haastei- 27319: 27320: den edessä. Maailmantalouden, väestön ja ympäristön muutokset koettelevat 27321: 27322: globaalin ja alueellisen hallinnan kuin myös kansallisvaltioiden toimintakykyä. Eu- 27323: 27324: roopan unioni valmistautuu yhä syvenevään yhteistyöhön, jotta se voisi tehok- 27325: 27326: kaammin ratkaista jäsenmaille yhteisiä ongelmia ja jotta se voisi laajentua ensi 27327: 27328: vuosikymmenellä. Venäjä käy läpi historiallista muutosta, jonka suunta tulee mo- 27329: 27330: nin tavoin vaikuttamaan Euroopan tulevaisuuteen. 27331: 27332: Hallitus valmistautuu vuoden 1999 heinäkuussa alkavaan Suomen EU-pu- 27333: 27334: heenjohtajuuteen. Tulevaisuusselontekonsa Eurooppa-osassa hallitus käsittelee 27335: 27336: kysymyksiä, jotka tulevat tuolloin olemaan tärkeitä unionin ohjelmassa. Samalla 27337: 27338: hallitus haluaa selonteollaan aktivoida poliittista ja kansalaiskeskustelua Suomen 27339: 27340: ensimmäisten Euroopan parlamenttivaalien kynnyksellä. 27341: Suomen valinnat ja 27342: Euroopan -tulevaisuus 27343: 27344: 1. SUOMEN VALINTA 27345: Suomen asema Euroopan kansakuntien ja valtioiden järjestelmässä on ollut sellai- 27346: nen, että maanosan suuret murrokset ovat vaikuttaneet ratkaisevasti kansainväli- 27347: seen asemaamme. Sopeutuminen uuteen asemaan on puolestaan edellyttänyt 27348: olennaisia muutoksia poliittisessa orientaatiossa, ja murros on näkynyt vahvana 27349: myös taloudessa, sosiaalisissa suhteissa ja kulttuurissa. 27350: Kansallisissa murroksissaan Suomi on usein ollut eurooppalaisten valtojen vä- 27351: listen konfliktien hallitsemassa toimintaympäristössä. Näin tapahtui w. 1808-1 809 27352: ja näin tapahtui w. 1917-1918 kuin myös w. 1939-1945. Tämä on rajoittanut 27353: Suomen mahdollisuuksia tehdä omaa tulevaisuuttaan koskevia valintoja. 27354: Euroopan kahtiajaon päättyessä w. 1989-1991 Suomi on kansakuntana voi- 27355: nut harkita, kuinka se sopeutuu kansainvälisen toimintaympäristönsä muutoksiin. 27356: Suomen kansa on valinnut jäsenyyden Euroopan unionissa vuoden 1995 alusta 27357: lukien.Tämä perusvalinta on lisännyt Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa kansain- 27358: välisen toimintaympäristönsä ja asemansa kehittymiseen myös globaalissa mitta- 27359: kaavassa. Sen pohjalta voimme uudella tavalla hyödyntää sijaintimme ja asemam- 27360: me erityispiirteitä ja vahvuuksia. Samalla se tarjoaa välineitä Suomelle - kuten 27361: kaikille jäsenmaille - edistää kansalaistensa etua aiempaa tehokkaammin maail- 27362: massa, jossa valtiot tavoittelevat hyvinvointia ja turvallisuutta käyttämällä suvere- 27363: niteettiaan yhteistyössä ja yhteisin päätöksin. 27364: 27365: 27366: 27367: 2. MILLAISTA EUROOPPAA SUOMI 27368: TAVOITTELEE? 27369: Keskeistä Euroopan tulevaisuudessa Suomen kannalta on, että kehitys koko Eu- 27370: roopan tasolla kulkee kohti yhteistyötä, ei vastakkainasettelua, ja kohti ennustet- 27371: tavuutta, ei epävakautta. 27372: Venäjän sisäinen vakaus, sen talouden suotuisa kehitys ja demokratian va- 27373: kiintuminen ovat tämän tavoitteen kannalta keskeisiä. 27374: jäsenyys Euroopan unionissa on Eurooppa-politiikkamme peruskulma- 27375: kivi. Euroopan unioni on Suomelle väline tärkeinä pitämiemme asioiden ja tavoit- 27376: teiden ajamisessa. Suomen taloudellisen ja turvallisuuspoliittisen edun mukaista 27377: on, että Euroopan unioni kehittyy vahvaksi ja yhtenäiseksi kaikkien jäsenvaltioi- 27378: den liitoksi. Myös monille Euroopan maille annetut lupaukset niiden integroimi- 27379: sesta unianiin edellyttävät riittävää sisäistä yhtenäisyyttä ja tarkoituksenmukaista 27380: jakoa yhteisön ja kansallisvaltioiden tasolla hoidettaviin asioihin. 27381: Suomen tavoitteena on edistää kehitystä, joka voimistaa ja edes- 27382: auttaa ylläpitämään Euroopan perusarvoja: demokratiaa, hyvinvoin- 27383: tia, suvaitsevaisuutta ja kansalaisten oikeuksia. Perusarvoja toteutetaan 27384: vahvistamalla monikansallista, monikulttuurista ja etnisesti moninaista Euroop- 27385: paa, jossa pienet ja suuret kansat voivat elää rinnakkain vakuuttuneena oikeuksis- 27386: taan ja niiden tehokkaasta suojelusta. Nämä pyrkimykset toteutuvat parhaiten 27387: Euroopan kansojen pitkälle viedyn yhteistyön avullaTässä yhteistyössä yhteisille 27388: arvoille, normeille ja kokemukselle perustuva pohjoismainen yhteistyö on edel- 27389: leen keskeisessä asemassa.Yhteisiin arvoihin ja kokemuksiin kuuluvat olennaisesti 27390: pohjoismainen kansanvalta ja hyvinvointiyhteiskunta, joilla on vahva paikallinen 27391: leima. 27392: Suomen näkemyksen mukaan Euroopan valtioiden ja kansojen turvallisuus 27393: on parhaiten toteutettavissa yhteistyövaraisilla turvallisuusjärjeste- 27394: lyillä. Suomi korostaa laaja-alaisen turvallisuuden merkitystä ja haluaa edistää 27395: sen voimistumista. Suomi arvioi turvallisuusinstituutioiden toimintaa ensi sijassa 27396: omista kansallisista lähtökohdistaan. Laaja-alaisen turvallisuuden perustavoitteina 27397: ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen turvallisuuskysymyksissä sekä yh- 27398: teistyön ulottaminen yhä laajemmin kansallisen turvallisuuden peruskysymyksiin. 27399: Kokemukset Euroopan unionin vaikutuksista jäsenvaltioidensa välisten suhteiden 27400: vakiinnuttamiseksi tarjoavat hyvän perustan maanosan tulevalle kehitykselle. Tur- 27401: vallisuuden edistäminen on perussyy siihen, että Suomi tukee laajentamista. 27402: Suomen politiikan painopisteinä eurooppalaisessa yhteistyössä 27403: ovat Venäjä, Baltia ja muut lähialueet. Hyvinvointiero Suomen ja lähialuei- 27404: den välillä on yksi suurimmista Euroopassa. Hyvinvointierojen kaventaminen ja 27405: kestävän, tasapainoisen kehityksen varmistaminen ovat Suomen keskeisiä tavoit- 27406: teita. 27407: On välttämätöntä, että Euroopan unionin hyväksyttävyys ja oikeutus 27408: kansalaisten keskuudessa vahvistuu. Pohjoismaisten kokemustenkin poh- 27409: jalta on tämän takia lisättävä läpinäkyvyyttä sekä tiedonkulun avoimuutta ja suju- 27410: vuutta asioiden valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Osana unio- 27411: nin kasvavaa oikeutusta on turvattava myös toimielinten vastuullisuus. Unionia 27412: tulee kehittää suuntaan, joka lisää kansalaisten ja heidän edustajiensa mahdolli- 27413: suuksia demokraattiseen valvontaan. 27414: Unionin toiminnallisen tehokkuuden varmistamiseksi Suomi katsoo, että 27415: unionin päätöksenteon on oltava yksinkertaisempaa ja nopeampaa. 27416: Unionin on kyettävä olemaan tehokas ja toimintakykyinen niillä aloilla, jotka kuu- 27417: luvat sen toimivaltaan. Osana tehokkuuden lisäämistä on harkittava, mitkä asiat 27418: ovat asettamiemme Euroopan tulevaisuutta koskevien tavoitteiden kannalta tar- 27419: peellisia saattaa unionin toimivaltaan. Unionin tehokkuus edellyttää, että sen toi- 27420: mielimiä ei tarpeettomasti rasiteta asioilla, joiden käsittely voisi tapahtua kansalli- 27421: sella tai alueellisella tasollaTehokkuus on edellytys myös unionin laajenemiselle. 27422: Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen toteuttamisen ja unionin 27423: laajentamisen takia saattaa olla tarpeellista hyväksyä joustavan yhdentymi- 27424: sen malli. Suomen lähtökohtana on, että unionin jäsenten yhtäläisiä oikeuksia ja 27425: velvollisuuksia tulee kunnioittaa.Tämä ei saa sulkea pois mahdollisuutta, että jot- 27426: kut jäsenvaltioista pitävät tietyissä yhdentymisen vaiheissa tarpeellisena edetä 27427: muita ripeämmin ja moniytimisin institutionaalisin järjestelyin. Nämä järjestelyt 27428: eivät voi kuitenkaan olla pysyviä. 27429: Suomi pitää myös tärkeänä, että unionin toimintakyvyn tehostaminen ei ta- 27430: pahdu pienten ja keskisuurten jäsenmaiden oikeuksien kustannuk- 27431: sella. 27432: 27433: 27434: 3. EUROOPAN HAASTEITA 27435: Euroopan integraation suuri linja on säilynyt vakaana koko sodanjälkeisen ajan. 27436: lntegraatiota ovat motivoineet 27437: 27438: 27439: 1111 rauhan vahvistaminen, 27440: 27441: 27442: 1111 hyvinvoinnin edistäminen ja 27443: 27444: 27445: 1111 kansalaisten aseman ja oikeuksien parantaminen. 27446: 27447: 27448: Tähän suureen linjaan ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ole odotetta- 27449: vissa muutoksia. Euroopan unionin onnistuminen historiallisessa tehtävässään mi- 27450: tataan näiden tavoitteiden saavuttamisella; integraatio ei ole kertaakaan palannut 27451: aiempiin vaiheisiinsa. 27452: Suuren linjan toteuttamisen keinot ja muodot ovat sen sijaan vaihdelleet mel- 27453: koisesti viidenkymmenen vuoden aikana. Niiden kehityksen syyt ovat osin Euroo- 27454: pan globaalin toimintaympäristön ja Euroopan suhteellisen aseman muutoksissa. 27455: Niin myös tulevaisuudessa: keskeinen kysymys on, kuinka muutokset EU:n välittö- 27456: mässä toimintaympäristössä etelässä ja idässä sekä Euroopan globaalissa asemassa 27457: pystytään kohtaamaan mahdollisuuksina ja kääntämään vahvuuksiksi. Osin keino- 27458: jen ja muotojen kehitys riippuu Euroopan talouksien ja yhteiskuntien sisäisistä 27459: ongelmista: keskeinen kysymys on, kuinka Euroopan maat pystyvät käyttämään 27460: yhdentymisen ja yhteistyön etuja välineinä näiden ongelmien ratkaisemisessa. 27461: Euroopan yhdentymisen asialista (agenda) on muotoutumassa suurella linjalla 27462: seuraavien suuntaviivojen mukaisesti. 27463: 27464: 27465: 27466: RAUHAN VAHVISTAMINEN 27467: 27468: llli Rooman sopimuksessa esitetty yhdentymisen perusajatus taloudellisen integ- 27469: raation ja yhteistyön sotia ehkäisevästä vaikutuksesta on säilyttänyt edelleen 27470: ajankohtaisuutensa. 27471: lllll Unionin laajentuminen-vuoteen 20 10 mennessä 10-15 maalla ja 100-120 mil- 27472: joonalla ihmisellä - merkitsisi sen muodostumista vieläkin merkittävämmäksi 27473: talousalueeksi,joka voisi toimia koko Euroopan rauhan ja vaurauden tukena. 27474: Tämä edellyttää unionin toimintatapojen vastaavaa uudistumista. 27475: 27476: 27477: lllll Unionin roolin vahvistaminen globaolino toimijano siten, että sen poliittinen 27478: toimintakyky vastaa sen taloudellista vahvuutta mm. kansainvälisen kauppa- 27479: järjestelmän keskeisenä neuvottelijana ja tärkeimpänä humanitaarisen avun 27480: antajana maailmassa sekä sen 'mallivaikutusta' kaikkialla maailmassa. 27481: 27482: 27483: lllll Unionin ulkoiset muutospaineet (laajeneminen, Venäjä, transatlanttiset suh- 27484: teet, Aasia) synnyttävät tarpeen kehittää jatkuvasti unionin ulko- jo turvalli- 27485: suuspoliittista toimintokykyä. Se edellyttää toimintatapojen ja päätöksenteon 27486: uudistamista kuin myös instituutioiden välisten suhteitten selkiyttämistä. 27487: 27488: 27489: 1111 Unionin kriisinhallintokyvyn parantaminen edellyttää sekä sotilaallisen toimin- 27490: takyvyn että siviilivalmiuksien kehittämistä konfliktien ehkäisemisessä ja ratkai- 27491: semisessa. 27492: 27493: 27494: 27495: 27496: HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 27497: 1111 Euroopan talouden kasvunäkymät ovat poliittisen epävarmuuden ja raken- 27498: teellisten ongelmien rasittamat. Unionin perushaaste on, kuinka se edistää 27499: unionin toimenpitein ja unionin instituutioita käyttäen vakaata ja kestävää 27500: taloudellista kehitystä Euroopassa. 27501: 27502: 27503: 1111 Työllisyyttä parantava politiikka on unionin ja sen jäsenmaiden keskeinen prio- 27504: riteetti. Ongelmallisinta on se, että rakenteellinen työttömyys on kasvanut 27505: 1970-luvulta lähtien. Eurooppalaisen yhteiskuntamallin vaikeudet kiteytyvät 27506: tässä. Se, onnistutaanko työttömyyden vähentämisessä, ratkaisee eurooppa- 27507: laisten yhteiskuntien tulevan luonteen. 27508: 27509: 27510: 1111 Euroopan yhteisvastuulle perustuvan sosiaalisen mallin uudistuminen on vält- 27511: tämätöntä, jotta se voidaan säilyttää, kun väestön ikärakenne ja työttömyys 27512: asettavat Euroopan maiden julkisen talouden paineeseen. 27513: 27514: 27515: 11111 Talous- jo rahaliiton (EMU) kolmannen vaiheen toteutuminen on yksi sisä- 27516: markkinoiden ja vakaan taloudellisen kehityksen ratkaisevista tekijöistä. Yhtei- 27517: nen raha, yhteinen rahapolitiikka ja talouspolitiikan koordinointi ovat sen kes- 27518: keisiä kysymyksiä. Se, miten ja millä kokoonpanolla EMU:n kolmas vaihe to- 27519: teutuu, ratkaisee pitkälti myös yhdentymisen ja unionin tulevaisuuden. 27520: 11111 Talouden kasvun ja kestävän kehityksen yhteensovittaminen on koko Euroopan 27521: keskeisiä haasteita. Unionin laajentuminen sekä liikenteen, energiatuotannon 27522: ja maatalouden näkymät edellyttävät merkittäviä taloudellisia panostuksia 27523: ympäristönsuojeluun. Unionin on tehostettava päätöksentekoaan, jotta Eu- 27524: roopan keskeinen rooli globaalien ympäristökysymysten ratkaisemisessa voi 27525: vahvistua.. 27526: 27527: 27528: 11111 Euroopan talouden kilpailukyvyn heikentyminen (mitattuna mm. osuudella 27529: korkean teknologian tuotteitten maailmankaupasta) on ollut pitkäaikainen 27530: prosessi ja myös sen vahvistaminen tulee olemaan hidasta. Keskeistä on jatku- 27531: vasti parantuva osaamisen taso, tehokkaat tutkimus- ja teknologiaohjelmat 27532: sekä paremmat valmiudet teknologisten innovaatioiden tuotteistamiseen ja 27533: uusien vientimarkkinoiden valloittamiseen. 27534: 27535: 27536: 11111 Alueellisesti tasapainoisen kehityksen turvaaminen -alueitten Euroopan raken- 27537: taminen- hyväksyttävällä ja yhdentymisen tulevaisuutta palvelevai Ia tavalla on 27538: entistä suurempi haaste, kun unioni laajenee tuotantotasoltaan ja -rakenteel- 27539: taan vähemmän kehittyneille alueille Euroopassa. 27540: 27541: 27542: 27543: 27544: KANSALAISEN ASEMAN JA OIKEUKSIEN PARANTAMINEN 27545: 1111 Integraation tulevaisuus on hyvin keskeisesti riippuvainen siitä, että kansalai- 27546: set hyväksyvät sen muodot ja antavat sille tukensa. Unionin demokraattisen 27547: oikeutuksen vahvistaminen on jatkuva tehtävä. 27548: 27549: Kansalaisten mahdollisuudet osallistua unionin päätöksentekoon sekä kansa- 27550: laisten tiedonsaantioikeuksien (avoimuus ja läpinäkyvyys) lisääminen ovat hy- 27551: väksyttävyyden edellytyksiä. 27552: 27553: 27554: 1111 Unionin kansalaisuutta kehitetään täydentämään niitä oikeuksia, joita jäsen- 27555: maiden kansalaisuus sisältää. Kansalaisuuden tarkka määrittely (ml. ihmisoi- 27556: keudet ja kansalaisten sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet) on ensiarvoisen 27557: tärkeä niin hyväksyttävyyden kuin laajentumisenkin kannalta. 27558: 27559: 27560: 1111 Eurooppa on moninaisuuden maanosa. Perustavat poliittiset ja sosiaaliset ar- 27561: vot muodostavat Euroopan kohtalonyhteyden. Euroopalla ei ole yhtenäistä 27562: kulttuuri-identiteettiä, vaan siinä on tilaa toisiaan rikastuttaville kulttuureille. 27563: Tulevaisuudessa Eurooppa on edelleen monien sivilisaatioiden kohtauspaikka 27564: muuttoliikkeiden ja pakolaisuuden takia; myös muutoin Euroopan suhteet 27565: muihin sivilisaatioihin ja niiden arvoihin tulevat korostumaan mm. kauppapoli- 27566: tiikassa. 27567: 1!111 Euroopan sisäisen turvallisuuden kehitys on kansalaisille hyvin tärkeä kysymys. 27568: Muuttoliikkeitten hallinnan ongelmat, unionin laajentumiseen liittyvät uhkat ja 27569: jä~estäytynyt rikollisuus ovat vakavia tulevaisuuden haasteita niin vapaalle liik- 27570: kuvuudelle, ihmisoikeuspolitiikalle kuin myös oikeus- ja sisäasioiden tehosta- 27571: miselle unionissa. 27572: 27573: 27574: 27575: 27576: Syksyllä 1996 Euroopan unioni on muutosvaiheessa,jossa nämä haasteet liittyvät 27577: monin tavoin toisiinsa. Seuraavan kymmenen- viidentoista vuoden aikana on pys- 27578: tyttävä liittämään myös niiden ratkaisut tavoilla, jotta voidaan taata yhdentymisen 27579: dynaaminen kehitys. Yhdentymisprosessin edetessä nousevat esiin monet sen 27580: suuntaan vaikuttavat olennaiset kysymykset: Miten EMU:n kolmannen vaiheen 27581: toteutuminen tai toteutumatta jääminen vaikuttaa muihin haasteisiin? Mikä mer- 27582: kitys mahdollisilla puolustuksellisilla ratkaisuilla on kaiken kaikkiaan rauhan vahvis- 27583: tamisen haasteille? Millaisiksi muodostuvat jäsenmaiden ehdot unionin laajentu- 27584: miselle itään? Miten työttömyys vaikuttaa integraation seuraavien vaiheiden hy- 27585: väksyttävyydelle kansalaisten keskuudessa? Millaiseen sopuun päästään unionin 27586: budjetin uudistamisneuvotteluissa? 27587: 27588: 27589: 27590: 27591: 4. EUROOPAN HAASTEET JA SUOMEN 27592: VALINNAT 27593: 27594: 4.1 Rauhan vahvistaminen 27595: 27596: SUOMEN JA EUROOPAN VAKAUDEN RAKENTAMINEN 27597: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita toteutetaan sekä kansallisin toi- 27598: menpitein että Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (UTP) 27599: kautta. Sotilaallinen puolustus ei sisälly UTP:aan, vaan siitä Suomi vastaa itse. 27600: Turvallisuuspolitiikan tulee palvella Suomea kansalaisyhteiskuntana, itsenäise- 27601: nä valtiona ja kansainvälisen yhteisön jäsenenä. Sen tulee tarjota mahdollisuuksia 27602: vaikuttaa Suomea koskeviin kansainvälisiin ratkaisuihin ja suojautua Suomen tur- 27603: vallisuuteen kohdistuvia riskejä ja uhkia vastaan. 27604: Turvallisuuspolitiikan tulee kattaa laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti ul- 27605: koiset tekijät, jotka vaikuttavat suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja tavoitteiden 27606: saavuttamiseen. 27607: Myös Euroopan unionin piirissä turvallisuus nähdään laajana käsitteenä. Unio- 27608: ni voi vahvana taloudellisena ja poliittisena toimijana edistää ulkosuhteitten kaut- 27609: ta demokratian, ihmisoikeuksien ja markkinatalouteen perustuvan hyvinvoinnin 27610: vakiintumista sekä taloudellista yhteistyötä ja keskinäistä solidaarisuutta ympäris- 27611: tön suojelemiseksi. 27612: Vakauden rakentaminen on Euroopan tulevien vuosien haasteista tärkein. 27613: ETYJ:ssä vahvistettujen arvojen ja periaatteiden mukaisena se sisältää sotilaalli- 27614: sen turvallisuuden ongelmien ratkaisun, kriisinhallintakyvyn parantamisen, inhi- 27615: millisen ulottuvuuden ja yhteistyösiteiden kehittämisen. Euroopan unionilla, muil- 27616: la instituutioilla ja niiden jäsenvaltioilla on omia lähestymistapojaan vakauspoli- 27617: tiikkaan. 27618: Keski- ja Itä-Euroopan siirtymävaiheen vieminen loppuun ilman valtioidenvä- 27619: lisiä tai -sisäisiä häiriöitä on olennaista vakaudelle.Venäjän demokratia- ja markki- 27620: natalouskehityksen edistäminen ja sen lähentäminen kansainvälisiin rakenteisiin 27621: on erityisen tärkeää. EU:n toimintalinja perustuu yhtäältä laajentumiseen, toi- 27622: saalta yhteistyön syventämiseen Venäjän ja muiden IV'f-maiden kanssa. 27623: Suomen kansallinen lähestymistapa keskittyy ensisijaisesti lähialueisiimme.Täl- 27624: löin Venäjän kehitys, Baltian maiden suvereniteetin ja turvallisuuden vahvistami- 27625: nen sekä alueelliset yhteistyöhankkeet Itämeren ja Barentsin alueella sekä Arkti- 27626: sella alueella ovat meille läheisimpiä. Pohjoismaat ovat Euroopan unionin ohella 27627: Suomelle tärkeitä yhteistyökumppaneita näissä hankkeissa. 27628: 27629: 27630: 27631: 27632: VENÄJÄ JA LÄHIALUEET 27633: Suomen Eurooppa-politiikan peruskysymys on Venäjän ja muiden lähialueiden 27634: vakaus ja sen edistäminen. 27635: Hallitus tavoittelee aktiivisella panoksellaan Suomelle asemaa Euroopan poh- 27636: joisen osan kehittämis- ja liiketoimintakeskuksena, joka voi nostaa tämän alueen 27637: painoarvoa unionin toiminnassa ja edistää koko Euroopan laajuista yhteistyötä ja 27638: turvallisuutta. Suomen ensisijainen toimintafoorumi on Euroopan unioni. Tässä 27639: yhteydessä EU:n ja Venäjän sekä EU:n ja Baltian maiden suhteiden kehittäminen 27640: on Suomen poliittinen prioriteetti unionissa. Suomi pyrkii eri maiden sekä kan- 27641: sainvälisten järjestöjen ja liikelaitosten varojen suuntaamiseen tälle tulevaisuuden 27642: alueelle. 27643: Näiden tavoitteiden edistäminen edellyttää laaja-alaisen Venäjä- ja Baltia- 27644: asiantuntemuksen kehittämistä mm. korkeatasoista tutkimusta tukemalla. 27645: Suomen Eurooppa-politiikan perustavoitteisiin kuuluu Venäjän ja Itämeren 27646: alueen vakauden ja hyvinvoinnin edistäminen. Erityinen paino on lähialueilla Suo- 27647: mesta itään ja etelään. Politiikan välineet ovat pääasiassa taloudellisia. 27648: Venäjän demokratia- ja markkinatalouskehityksen jatkuminen sekä oikeus- 27649: valtion ja kansalaisyhteiskunnan edistäminen ovat edellytyksiä kansalaisten hyvin- 27650: voinnin lisääntymiselle ja sitä kautta yhteiskunnalliselle vakaudelle ja ennustetta- 27651: vuudelle. Ulkoisesti turvallisuutta edistävät Venäjän integroituminen muuhun Eu- 27652: rooppaan, sen mukaantulo kansainvälisiin taloudellisiin yhteistyöjärjestelyihin ku- 27653: ten Maailman kauppajärjestöön WTO:on ja jatkuva sitoutuminen aseiden riisun- 27654: tasopimuksiin. Oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien toteutumiselle on erityisen tär- 27655: keä Venäjän jäsenyys Euroopan Neuvostossa. 27656: Suomi tukee näitä pyrkimyksiä ja prosesseja myös edistämällä poliittista vuo- 27657: ropuhelua ja enenevässä määrin yhteyksiä paikallis- ja aluehallinnon tasolla sekä 27658: kansalaisyhteiskuntien kesken. 27659: EU:n Venäjä-strategian pohjalta toteutetaan erityisesti ohjelmia, jotka vahvis- 27660: tavat kansalaisyhteiskunnan muodostumista, yhteiskunnan avoimuutta ja oikeus- 27661: valtioperiaatteen toteutumista. Suomi tukee - EU:n ja Venäjän ainoana rajapinta- 27662: na - voimakkaasti näitä pyrkimyksiä. Hallitus painottaa kansalaisjärjestöjen (kuten 27663: esimerkiksi ympäristöjärjestöt ja ammatilliset järjestöt) mahdollisuuksia osallistua 27664: Venäjän kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen mm. koulutuksen avulla. Oikeus- 27665: valtioperiaatteen toteutumisessa on erityisen tärkeä tekijä Venäjän jäsenyys Eu- 27666: roopan Neuvostossa. Suomi tukee myös unionin rahoituksen käyttöä järjestön 27667: jäsenyyskriteerien toteutumiseen Venäjällä. 27668: EU:n ja Venäjän välisen suhdeverkon luomisen tärkein kysymys seuraavan 27669: kymmenen vuoden aikana on kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kehittämi- 27670: nen vapaakauppasopimukseksi. Suomi tukee tätä kuten muitakin kauppaa va- 27671: pauttavia ja taloudellista yhteistyötä edistäviä toimia. 27672: Itämeren alueen yhteistyö tähtää vakauden ja hyvinvoinnin lisäämiseen 27673: Itämeren laitamilla. Poliittisten ja turvallisuuspoliittisten jännitteiden purkaminen 27674: vaatii määrätietoista yhteistyön rakentamista. 27675: Itämeren alueen yhteistyö tapahtuu poliittisen vuoropuhelun, taloudellisen 27676: yhteistyön sekä suorien avustusten kautta. Alueella on EU:n tukeman tiivistyvän 27677: yhteistyön vauhdittamana mahdollisuus tulla kasvualueeksi Euroopassa. Suomen 27678: ja Ruotsin jäsenyys ja toiminta EU:ssa, Baltian maiden ja Puolan vaativa EU-Iähen- 27679: tyminen sekä Venäjän kumppanuus- ja yhteistyösopimus korostavat edelleen Itä- 27680: meren alueellisen yhteistyön eurooppalaista ulottuvuutta. 27681: Venäjän poliittisen kehityksen ja taloudellisen potentiaalin pohjalta rakentuvat 27682: tulevaisuudenodotukset lisäävät kansainvälistä kiinnostusta alueeseen investointi- 27683: kohteena. Toisaalta väkirikas ja dynaamiseen kehitykseen päässyt Puola tulee ole- 27684: maan Suomelle yhä merkittävämpi yhteistyökumppani. 27685: Itämeren valtioiden alueellinen yhteistyö rakentuu vuonna /992 perustetun 27686: Itämeren maiden neuvoston varaan. Neuvoston jäsenenä toimivan EU:n komissi- 27687: on vahvistuva ja terävöityvä rooli ilmenee komission vuonna /996 esittämästä 27688: Itämeri-aloitteesta. 27689: Aloitteessa esitetyt päämäärät vastaavat Suomen käsityksiä Itämeren alueen 27690: kehittämisestä. Yhteistyöllä rohkaistaan tulevaisuudessa taloudellisia uudistuksia 27691: alueella, autetaan siirtymätalouden maita kehittämään markkinatalouksiaan, myö- 27692: tävaikutetaan Euroopan integraatioprosessiin ja edistetään alueen valtioiden vä- 27693: listä yhteistyötä.Yhteistyöllä rakennetaan alueen kestävää kehitystä erityisellä Itä- 27694: merta koskevalla ohjelmalla. Yhä keskeisempään asemaan tulevat ei-sotilaalliseen 27695: turvallisuuteen liittyvät kysymykset kuten rikollisuus, laiton maahanmuutto, huu- 27696: meet, rahanpesu ja rajava/vonta. 27697: Taloudellisessa yhteistyössä painopiste siirtyy suorista avustuksista entistä 27698: enemmän investointiedellytysten luomiseen. Itämeren reunavaltioiden liiketoi- 27699: mintaympäristöä kehitetään investointiystävällisemmäksi, mikä merkitsee yleisten 27700: kansainvälisten pelisääntöjen vakiinnuttamista ja instituutioiden kehityksen aikaan- 27701: saamaa poliittisten riskien vähentämistä. 27702: Suomi tukee Helsingin komission (HELCOM) kokonaisvaltaista ympäristöoh- 27703: jelmaa, assosioituneiden maiden ympäristölainsäädännön harmonisoimista ja IVY- 27704: maiden ympäristölainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädäntöön. Itämeren 27705: alueen kansalaisten yhteyksiä on edistettävä yhteisen kulttuuriperinnön ja sen 27706: pohjalle rakentuvien yhteisten tulevaisuudennäkymien vahvistamiseksi. 27707: EU:n yhteisöavustuksina alueelle annetaan w. \995-99 950 miljoonaa ecua. 27708: Kansainvälisten avustusten ja lainojen määräksi tänä aikana voidaan arvioida 6 655 27709: miljoona ecua. 27710: Baltian maiden itsenäisyyden vahvistuminen ja jäsenyys EU:ssa ovat tärkei- 27711: tä alueellisen vakaude\le ja koko Itämeren alueen hyvinvoinnil\e. Suomi pitää tär- 27712: keänä, että Baltian maita kohdellaan tasavertaisesti muiden EU:n jäsenyyttä hake- 27713: vien maiden kanssa. Näiden maiden - Baltian maat mukaanlukien - integraatio- 27714: prosessien katkeaminen tai olennainen hidastuminen muodostaisivat riskitekijän 27715: Suomen lähialueiden vakaude\\e. 27716: Hallitus on aloittanut Suomen lähialuepolitiikan uudistamisen ja te- 27717: hostamisen. Tässä tarkoituksessa hallitus on toukokuussa 1996 hyväksynyt lä- 27718: hia\ueyhteistyön toimintastrategian, joka sisältää nelivuotisen ohjelmoinnin, koh- 27719: demaiden kuulemisen ja varojen keskittämisen. 27720: Lähialuepolitiikan tavoitteena on siirtymämaiden poliittisen, taloudellisen ja 27721: sosiaalisen vakauden tukeminen. Lähialueyhteistyötä toteutetaan Suomen ulko- 27722: politiikan ja Euroopan unionin yhteisesti hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. 27723: Unionin jäsenyyden luomien uusien mahdollisuuksien hyväksikäyttö tulee koros- 27724: tumaan edelleen Suomen lähialuepolitiikassa. 27725: Tärkeimpinä yhteistyökohteina säilyvät jatkossakin Baltian maat ja Venäjä. Bal- 27726: tian maiden strategian mukaiset painopistealueet ovat maiden EU-jäsenyyden 27727: edistäminen, ympäristö, hallinnon kehittäminen sekä suvereenisuus- ja demokra- 27728: tiahankkeet Venäjän lähialueilla painopistealueita ovat ympäristö, saasteiden kul- 27729: keutumisen estäminen, ydinturva ja ydinjätteiden valvonta, infrastruktuurin pa- 27730: rantaminen sekä rajanylityksen ja kauttakulkuliikenteen kehittäminen. 27731: Yhteistyön yhteensovittaminen EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten oh- 27732: jelmien kanssa on keskeistä. Suomi vaikuttaa jatkossakin EU:n PHARE- ja TAC\S- 27733: ohjelmien suuntautumiseen Suomen lähialueille. Suomi tulee entistä paremmin 27734: hyödyntämään lähialuepolitiikassaan myös EU:n alueelliseen ja raja-alueyhteis- 27735: työhön tarkoitettuja ohjelmia. 27736: Hyödyntääkseen täysimääräisesti maantieteellisesti suotuisaa asemaansa 27737: Skandinavian, Baltian ja Venäjän välissä Suomi kehittää EU:n jäsenenä voimakkaas- 27738: ti Suomen ja lähialueiden välisiä liikenne-, tele- ja tietoverkkoyhteyksiä sekä nii- 27739: den perusrakenteita. Keskeisiä niistä ovat Pohjolan kolmio, Itämeren käytävä (me- 27740: riliikenne), Venäjän käytävä (Helsinki-Pietari-Moskova),Via Baltica sekä euro-ark- 27741: tinen käytävä (Barentsin väylä Murmanskiin, Arkangelin rautatieyhteys ja Koillis- 27742: väylän meriliikenne). Samalla Suomi toimii välittäjän roolissa, kun rajanylityspaik- 27743: koja kehitetään unionin varoin eurooppalaisiin liikenne- ja logistiikkaverkostoihin 27744: soveltuviksi. 27745: Kansainvälinen kiinnostus Barentsin alueeseen perustuu alueen valtaviin 27746: öljy- ja kaasuesiintymiin,jotka pitkällä aikavälillä voivat muodostaa oleellisen osan 27747: Euroopan energiavarantoa. Myös alueen muut luonnonvarat ovat houkutin laa- 27748: jaan yhteistyöhön. 27749: Barentsin yhteistyössä on painotettu erityisesti ympäristöä, alueen alkupe- 27750: räiskansojen elinoloja, taloudellisen yhteistyön kehittämistä ja alueen infrastruk- 27751: tuurin parantamista. Nämä Luoteis-Venäjän vakautta lisäävät toimet ovat arvo 27752: koko Pohjois-Euroopan vakauden kannalta. 27753: Kuolan niemimaan ja Arkangelin alueen suurten teollisuusyhdyskuntien ole- 27754: massaolo on riippuvainen siitä, kyetäänkö alueen talous rakentamaan uudelleen 27755: kestävämmälle ja ympäristöystävällisemmälle pohjalle. Alueella on edelleen tär- 27756: keä rooli Venäjän sotilasstrategiassa. Pohjoisen laivaston ydinkäyttöisten alusten 27757: purkamisesta aiheutuvat ympäristöongelmat ovat edelleen ratkaisematta. 27758: Suomella on osaamisensa, asemansa ja kokemustensa perustalta erinomaiset 27759: edellytykset hyödyntää yhteistyön luomat mahdollisuudet. Suomen arktisen tek- 27760: nologian ja ympäristöteknologian osaaminen on maailman huippua. Sijaintimme 27761: liikenneyhteyksien ja mahdollisten energiakuljetusten kannalta on keskeinen. Pit- 27762: kän aikavälin jatkuvuuden turvaamiseksi ja vahvistamiseksi Suomen tavoitteena 27763: on lisätä EU:n kiinnostusta yhteistyöhön. Välineenä voisi toimia se, että EU:IIe 27764: luodaan kattava arktinen strategia, jonka mukaisesti EU kehittäisi yhteistyötä Ve- 27765: näjän arktisilla alueilla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen sekä Venäjän eri toi- 27766: mintaohjelmien pohjaltaVain tätä kautta - unionin tahdittamana - voidaan löytää 27767: alueen rikkauksien hyödyntämiseen tarvittavia pääomia ja riskinottokykyä. 27768: 27769: 27770: 27771: 27772: UNIONIN LAAJENTUMINEN 27773: Tulevien vuosien tärkein ja kauaskantoisin eurooppalainen muutos on unionin 27774: laajentuminen. Kaksitoista jäsenehdokasta odottaa laajentumisneuvotteluja. 27775: Suomi tukee unionin laajentumista, koska se lisää Euroopan poliittista ja yh- 27776: teiskunnallista vakautta ja madaltaa elintasokuilujen uhkaavia rajalinjoja. Unionin 27777: on laajentumisprosessinsa rinnalla kehitettävä yhteistyötään niihin keskeisiin eu- 27778: rooppalaisiin valtioihin - ennen muuta Venäjään -joilla ei ennakoitavassa tulevai- 27779: suudessa ole jäsenyysnäkymiä. 27780: Laajentuminen edellyttää huomattavia muutoksia jäseniksi pyrkivissä Keski- ja 27781: Itä-Euroopan maissa. Suomi prt:ää tärkeänä, että sovituista jäsenyysvelvoitteista 27782: pidetään kiinni ja että jäsenyyttä ennakoiva strategia toimii tehokkaasti hakijamai- 27783: ta tukien. 27784: Suomen kanta on, että jäsenyysneuvottelut voidaan aloittaa kaikkien edelly- 27785: tykset täyttävien hakijoiden kanssa samanaikaisesti. Baltian maat on tällöin huo- 27786: mioitava tasavertaisina muiden kanssa. Neuvotteluja on vietävä eteenpäin niin 27787: nopeasti kuin kunkin hakijamaan tilanne ja valmius sekä unionin sisäisten reformi- 27788: en toteuttaminen sallivat. 27789: Suomi arvioi tarkoin laajentumisen vaikutukset unionin sisäisen politiikan eri 27790: alueille. Erityisesti ennakoidaan Suomelle tärkeiden alueiden - kuten alue- ja ra- 27791: kennepolitiikan ja maatalouspolitiikan - kehitystä, rahoitusta ja uudistamisen lin- 27792: jauksia. 27793: Alue- ja rakennepolitiik.ka: Nykyistä EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa ohjaavat 27794: säädökset ovat voimassa vuoden 1999 loppuun saakka, jota ennen alue- ja ra- 27795: kennepolitiikan jatkosta ja rakennerahastouudistuksesta tehdään ratkaisut. 27796: Hallituksen lähtökohtina EU:n rakennepolitiikkaa arvioitaessa ovat EU:n työl- 27797: lisyysstrategia ja työllisyyden kestävä parantaminen. Kun tulevan uudistuksen yh- 27798: teydessä rakennerahastojen rahoituksen merkittävä lisääminen ei ole mahdollis- 27799: ta, toimenpiteitä tulee keskittää, ohjelmamenettelyä voimakkaasti yksinkertaistaa 27800: ja byrokratia poistaa. 27801: Erityisesti Suomen pohjois- ja itäosien etäisyydet keskeisistä markkinoista ja 27802: harvasta asutuksesta johtuvat muut erityispiirteet otetaan huomioon myös jat- 27803: kossa. Kansainvälisen talouden muutokset heijastuvat myös kaupunkien kehityk- 27804: seen. EU:n alue- ja rakennepolitiikan teho on perusteltua pitää Suomessa ainakin 27805: nykytasossaan. 27806: Suomi varautuu ja vaikuttaa aktiivisesti alue- ja rakennepolitiikan uudistami- 27807: seen siten, että rakennerahastot tukevat työllisyysstrategian toteutumista. 27808: Maatalouspolitiikka: Lähtökohtana Suomen varautumisessa yhteisen maata- 27809: louspolitiikan uudistamiseen on, että maataloustuotannon harjoittaminen Suo- 27810: men poikkeuksellisissa olosuhteissa turvataan pitkällä aikavälillä. 27811: Tärkeänä tavoitteena on, että unionin maatalousmenoja ei kasvateta nykyta- 27812: sostaan. Suomi arvioi erityisen tarkasti laajenemisen ehtoja, kuten eri maiden 27813: kanssa neuvoteltavia maatalouden siirtymäjärjestelyjä, ja niiden taloudellisia vai- 27814: kutuksia. 27815: Uudistaminen limittyy vuosikymmenen lopulla alkavaan WTO:n kaupan estei- 27816: den alentamiskierrokseen, jossa yhteydessä on varauduttava siihen, että EU:n 27817: kauppakumppanit kyseenalaistavat yhteisen maatalouspolitiikan periaatteita, laa- 27818: juutta ja tukimuoto ja. 27819: 27820: 27821: SOTILAALLINEN TURVALLISUUS JA VAKAUS 27822: Euroopan haasteena on NATO:n uudistuminen ja laajentuminen niin, että 27823: vakaus ja turvallisuus Euroopassa lisääntyvät. Suomi ei ole Keski-Euroopan mai- 27824: den tavoin hakemassa NATO:n jäsenyyttä. Suomella on toimiva puolustusrat- 27825: kaisu eikä Suomi koe turvallisuusvajetta.jos Euroopan turvallisuusasetelma olen- 27826: naisesti muuttuu, Suomi arvioi turvallisuustilannettaan ja turvallisuusratkaisujaan 27827: tämän kehityksen valossa. 27828: NATO:n laajentumiseen liittyy olennaisesti Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo 27829: Euroopassa. NATO:n "eurooppalaista pilaria" on ryhdytty vahvistamaan osana 27830: järjestön mukautumista, mutta kaikki varsinaiset sotilaalliset operaatiot edellyttä- 27831: vät Yhdysvaltain panosta nyt tarkasteltavana ajanjaksona. Tästäkin näkökulmasta 27832: Yhdysvaltain läsnäolo Euroopassa on myös Suomen kannalta vakauttava tekijä. 27833: 27834: 27835: 27836: KRIISIEN ENNALTAEHKÄISYN JA KRIISINHALLINNAN 27837: KEHITTÄMINEN 27838: Suursodan uhan vähennyttyä ovat Euroopan valtiot kohdanneet kriisien en- 27839: naltaehkäisyn ja kriisinhallinnan kasvavat haasteet. Nk. demokraattinen turvalli- 27840: suus ja taloudellinen hyvinvointi ehkäisevät kriisejä ennakolta ja auttavat niiden 27841: käsittelyä poliittisin keinoinTarve vahvistaa unionin kykyä siviiliyhteiskunnan kriisi- 27842: enjälkeisessä jälleenrakentamisessa on kasvanut. 27843: Kriisinhallinta sotilaallisin keinoin on entisen Jugoslavian kokemusten pohjalta 27844: merkittävä haaste kaikille Euroopan turvallisuuteen vaikuttaville instituutioille. So- 27845: tilaallisesti liittoutumaton, Euroopan unioniin kuuluva Suomi katsoo, että unionin 27846: on otettava haaste vastaan ja kehitettävä itselleen myös sellaista sotilaallista rau- 27847: hanturvaamis- ja kriisinhallintakykyä, johon Suomikin voi antaa panoksensa. Tämä 27848: edellyttää EU:n ja WEU:n suhteen kehittämistä. 27849: 27850: 27851: 27852: 4.2. Hyvinvoinnin edistäminen 27853: 27854: KASVU, TYÖLLISYYS JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS 27855: Työttömyys ja julkisen talouden alijäämäisyys sekä väestön ikärakenteen epäsuo- 27856: tuisa kehitys ovat Euroopan talouksien vaikeimmat ongelmat. 27857: Talous- ja rahaliiton kolmas vaihe on osa sisämarkkinaohjelman jatkamista. 27858: Suomi tukee markkinoiden kilpailul/isuuden lisäämistä unionin sisällä ja myös unio- 27859: nin suhteissa muuhun maailmantalouteen. Kilpailullisuutta on lisättävä myös niillä 27860: markkinoilla (kuten energia- ja telemarkkinat), jotka ovat sääntelyn takia mono- 27861: polien hallitsemia tai joilla julkiset tuet vääristävät kilpailutilannetta. 27862: Suomi pitää tärkeänä kulutlujansuojan ja ympäristönsuojelun kehittämistä Eu- 27863: roopan unionissa mahdollisimman korkealle ilman että niitä käytetään lyhyen 27864: aikavälin paikallisten etujen puolustamisessa. 27865: Talous- ja rahaliiton EMU:n kolmanteen vaiheeseen osallistumiselle määritelty- 27866: jen lähentymiskriteerien täyttäminen on edennyt hyvin Suomen taloudessa. Kol- 27867: mas vaihe toteutuu tehtyjen päätösten mukaisesti vuonna 1999. Toteutumisen 27868: epävarmuus tai viivästyminen olisivat haitallisia rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden 27869: vakaudelle ja sisämarkkinoiden kehitykselle. 27870: EMU on kansallisten tavoitteiden kannalta niiden toteutumista edistävä yli- 27871: kansallinen järjestely. Kolmanteen vaiheeseen osallistuvien talouksien lähentymi- 27872: nen on edennyt niin pitkälle, että yhteinen raha ja rahapolitiikka ovat vapaiden 27873: pääomaliikkeiden oloissa järkevä hallintajärjestely. Suomi pitää tavoiteltavana sitä, 27874: että liitto on mahdollisimman laaja, kuitenkin niin, että lähentymiskriteerejä tulki- 27875: taan Maastrichtin sopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Epävarmuuden vähentämi- 27876: nen, talouden vakaus ja kestävä julkinen talous ovat tavoiteltavia riippumatta 27877: EMU:n kolmannen vaiheen toteutumisesta. 27878: Tehokas työllisyyspolitiikka edellyttää uusia ratkaisuja koulutuksen, teknologian 27879: kehittämisen ja työelämän yhteensovittamisessa.Teknologian ja työelämän nopea 27880: muutos sekä väestön ikääntyminen edellyttävät elinikäisen oppimisen peri- 27881: aatteen soveltamista koulutuksen järjestämisessä ja kunkin yksilön opiskelu- ja 27882: työuran muotoutumisessa. 27883: Tulevaisuuden kansainväliseen tietoyhteiskuntaan siirryttäessä koulutuksen tu- 27884: lee antaa kaikille oppilaille hyvät perusvalmiudet mm. kielissä, viestinnässä ja eri 27885: kulttuurien kohtaamisessa, samoin kuin matematiikassa, tietotekniikassa ja luon- 27886: nontieteissä sekä yleisvalmiudet tiedon hankkimiseen, luovuuteen ja yrittäjyy- 27887: teen. Suomessa, toisin kuin monessa muussa EU-maassa, koulutuksesta syrjäy- 27888: tyminen ei ole laajamittainen ongelma. Meillä pyritään ongelmien ennaltaehkäi- 27889: semiseen mm. oppilashuollon ja opinto-ohjauksen avulla sekä lisäämällä järjestel- 27890: män sisäistä valinnanvapautta. Suomen koulutusjärjestelmä on voimakkaan kehi- 27891: tyksen vaiheessa, ja meillä on hyvät edellytykset toimia tällä alalla EU:ssa suunnan- 27892: näyttäjänä. 27893: Korkean tuottavuuden kasvua tavoittelevan politiikan yksi tärkeä pilari on 27894: tutkimus ja tuotekehitys. EU:n komission innovaatiotoimintaa käsittelevässä vihre- 27895: ässä kirjassa esitetyn arvion mukaan EU:ssa on ongelmana tutkimustulosten heik- 27896: ko siirtyminen tuotantoon. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset jäävät usein 27897: T&K-toiminnan ulkopuolelle. Suomessa yritysten sekä yliopistojen ja tutkimuslai- 27898: tosten yhteistyö on edistynyt hyvin mm. teknologiakylissä sekä TEKES:in teknolo- 27899: giaohjelmissa. EU:n tutkimusohjelmat ta~oavat suomalaisille yrityksille tärkeän 27900: väylän kansainväliseen verkotlumiseenVaarana on, että EU:n omaksuma kilpailua 27901: korostava näkemys saattaa kaventaa mahdollisuuksia tutkimus- ja innovaatioyh- 27902: teistyöhön EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden tutki- 27903: mustoiminnan kehittämisessä tulee pyrkiä tarkoituksenmukaiseen työnjakoon 27904: EU:n tutkimusohjelmien, kansallisten tutkimusjärjestelmien sekä EU:n ulkopuolis- 27905: ten kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kesken. 27906: Suomi vahvistaa eurooppalaisessa yhteistyössä ydinosaamisensa keskeisiä alo- 27907: ja. Perinteisten puunjalostusteollisuuden, metalliteollisuuden ja arktisen teknolo- 27908: gian rinnalle ovat nousseet tai nousemassa informaatiotekniikka ja viestintäteolli- 27909: suus sekä biotekniikka ja ympäristöteknologia.Ympäristömyönteisyydestä on tul- 27910: lut tärkeä kilpailutekijä kaikilla teollisuusaloilla. Suomen vahvoilla aloilla on keskei- 27911: nen merkitys vakaalle, työpaikkoja luovalle ja ympäristöä säästävälle talouskasvul- 27912: le,ja Suomi voi toimia niillä Euroopan eturintamassa. 27913: Työllisyyttä parannetaan korkeaan tuottavuuteen perustuvaa talouskasvua vah- 27914: vistamalla ja luomalla uusia työpaikkoja myös työvaltaisille aloille. Tulonsiirto-, 27915: vero- ja tukijärjestelmiin tehdään muutoksia, jotka mahdollistavat työpaikkojen 27916: syntymisenTyöaikapolitiikan avulla voidaan, paitsi parantaa työllisyyttä, myös huo- 27917: lehtia työvoiman laadusta. Työelämän ulkopuolelle jääminen merkitsee useimmi- 27918: ten myös sosiaalista syrjäytymistä. Sen estämiseksi on etsittävä yhteiskuntaan kiin- 27919: nittymisen tapoja myös perinteisten työorganisaatioiden ja perinteisen palkka- 27920: työn ulkopuolelta. 27921: Korkean työttömyyden ja alijäämäisten julkisten talouksien paineessa näitä 27922: ratkaisuja on alettu etsiä ja toteuttaa eri Euroopan maissa. Ratkaisut tehdään 27923: kansallisesti, mutta kokemukset ovat hyödynnettävissä muissa jäsenmaissa. Yh- 27924: densuuntaiset pelisäännöt estävät keskinäisen järjestelmäkilpailun. 27925: Suurten ikäluokkien työkyvyn ylläpitäminen on väestön ikärakenteen muutok- 27926: sesta johtuva keskeinen työelämän ongelma koko Euroopassa. Vuosina 20 10- 27927: 2030 ongelma muuttuu julkisen talouden ja eläkejärjestelmien menopaineeksi. 27928: Työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävän politiikan keskeinen sisältö on elinikäisen oppi- 27929: misen strategia. Työkykyyn kuuluvat myös sosiaaliset ja fyysiset selviytymisvalmiu- 27930: det.Vanhimpien työvoimaikäluokkien tapauksessa paras ratkaisu ei ole perinteel- 27931: linen muodollinen uudelleenkoulutus, vaan uuden tiedon ja työnteon yhdistämi- 27932: nen. Elinikäisen oppimisen järjestämisessä vaikeimman ongelman muodostaa 27933: rahoitus. Terveydentila, työilmapiiri ja suhtautuminen ikääntyvään työvoimaan 27934: muodostavat kokonaisuus, jonka hyvällä hallinnalla on mahdollista saavuttaa stra- 27935: tegisia etuja. Vaikka ikääntyvän työvoiman ongelma on yhteinen Euroopalle ja 27936: muillekin kehittyneille talouksille ja se on ollut tiedossa jo kauan, hyviä ratkaisuja 27937: ei toistaiseksi ole. Suomi pitää tärkeänä, että ikääntyvän työvoiman oppimiseen, 27938: terveyteen ja työmotivaatioon liittyviä hankkeita toteutetaan Euroopan unionin 27939: jäsenmaiden yhteisinä. 27940: Kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin pitkän aikavälin ongelmat ovat 27941: keskeisiltä osiltaan yhteisiä unionin jäsenmaille.Vaikka työllisyyspolitiikan päätös- 27942: vallan tulee pysyä jäsenmailla, unionin tason yhteistyön tarve korostuu. Suomi 27943: katsoo, että työllisyyden parantaminen on sisällytettävä unionin perustamissopi- 27944: mukseen nykyistä vahvemmin. Suomi pitää tarpeellisena Euroopan työllisyysstrate- 27945: gian luomista. Strategia voisi toimia välineenä ja vuoropuhelun edistäjänä mm. 27946: kasvun työllisyysvaikutusten vahvistamisessa, työaikapolitiikassa sekä EMU:n vai- 27947: kutuksiin varautumisessa ja rakennerahastojen uudistamisessa. 27948: Suomi pitää tärkeänä pohjoismaista hyvinvointimal/iaan. Suomalainen vahvuus 27949: on myös pitkälle kehittynyt neuvottelumekanismi ja yhteistyö edustavien työ- 27950: markkinaosapuolten kesken sekä niiden ja valtiovallan välillä. Suomi korostaa 27951: sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista Euroopan unionin toiminnassa. 27952: 27953: 27954: YMPÄRISTÖ 27955: 27956: Suomi tavoittelee unionille vahvaa roolia globaaleja ympäristökysymyksiä koske- 27957: vassa yhteistyössä. Keskeisiä kohteita ovat YK:n kestävän kehityksen työn vahvis- 27958: taminen, metsien kestävää käyttöä koskevan sopimuksen ja globaalin metsäpoli- 27959: tiikan aikaansaaminen, kaupan vapauttamista ja ympäristönsuojelua koskevien 27960: näkökohtien yhteensovittaminen sekä sitovista kasvihuonekaasuja koskevista 27961: vähennystavoitteista sopiminen. 27962: Suomi tukee kansainvälistä sopimusta kasvihuonekaasuja koskevista vähen- 27963: nystavoitteista vuosille 2005, 20 10 ja 2020 sekä unionin aloitteellisuutta ja aktiivi- 27964: suutta sopimuksen toimeenpanossa ja kehittämisessä. Unionin ilmastopolitiikkaa 27965: on tehostettava niin, että hiilidioksidipäästöjen jäädyttämistä koskeva tavoite 27966: vuonna 2000 saavutetaan. Suomi pitää keskeisenä muutoksen aikaansaamisessa 27967: tehokkaan keinovalikoiman kehittämistä, jossa kiireeliisin tehtävä on hiilidioksidi- 27968: ja energiaverotuksen puitteista sopiminen. 27969: Suomi toimii kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun eturintamassa unio- 27970: nissa, koska yhteisesti päätetty politiikka on tehokas väline Suomen ja lähialueit- 27971: ten ongelmien ratkaisemisessa. Suomella on korkeatasoisten käytäntöjen ja huip- 27972: puteknologian takia paljon annettavaa Euroopan tason kestävän kehityksen poli- 27973: tiikalle mm. teollisuudessa, liikenteessä ja energianhuollossa. Suomi pyrkii päätök- 27974: senteon tehostamiseen EU:n ympäristöpolitiikassa. Unionin laajentumisen sekä 27975: maatalouspolitiikan ja rakennerahastojen uudistamisen vaikutuksia arvioituessa 27976: painotetaan ympäristöpolitiikan ja elintarviketalouden edellytyksiä. 27977: Suomi painottaa uusien tekniikoiden- kuten geenitekniikan -vaikutuksiin liit- 27978: tyvää arviointia ja tutkimusta sekä tähän perustuvan Euroopan tasoisen sääntelyn 27979: kehittämistä siten, että eurooppalainen teollisuus ja tutkimus voivat kilpailla kan- 27980: sainvälisesti tasavertaise\ta pohjalta. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että kulut- 27981: tajat saavat riittävät tiedot päätöstensä pohjaksi. 27982: 27983: 27984: 27985: 27986: 4.3 Kansalaisten aseman ja oikeuksien 27987: parantaminen 27988: 27989: DEMOKRATIA, AVOIMUUS JA PERUSOIKEUDET 27990: ETYJ-maiden päämiesten Pariisissa 1990 hyväksymässä "Uuden Euroopan pe- 27991: ruskirjassa" on määritelty Euroopalle perustavat arvot ihmisoikeudet ja demo- 27992: kratia, oikeusvaltion periaatteet ja plura\ismi, taloudellinen vapaus, yhteiskunnalli- 27993: nen oikeudenmukaisuus ja sitoutuminen rauhaan. Euroopan neuvosto edistää 27994: jäsenvaltioiden sitoutumista ihmisoikeuksien. demokratian ja oikeusvaltion kunni- 27995: oittamiseen. 27996: Euroopan unionin kansanvaltaisuuden ja kansalaisten oikeusaseman turvaa- 27997: minen ovat edellytyksiä yhdentymiskehityksen syventämiselle ja laajentamiselle. 27998: Tarvitaan kansalaisten tehokkaita osa\listumismahdol\isuuksia päätöksentekoon ja 27999: avointa tiedonsaantia unionin toiminnasta. 28000: Unionin demokraattisuuden perustana pysyy neuvoston päätöksentekoon 28001: osallistuvien hallitusten edustajien poliittinen vastuu kansallisille parlamenteilleen. 28002: Asioiden käsittelyn avoimuus on demokraattisen valvonnan perusteita. Kaikil- 28003: la kansalaisilla on oltava oikeus saada tietoja yhteisön toimielinten hallussa olevis- 28004: ta asiakirjoista. Kun kyse on lakien säätämisestä, on myös päätöksentekomenet- 28005: telyn julkisuutta lisättävä. 28006: Nykyinen perusoikeuksien suoja unionissa on puutteellinenVaikka jäsenmai- 28007: den perusoikeusjärjestelmät ovat hyvinkin erilaisia, EU:n jäsenmaiden yhteisyys 28008: rakentuu poliittisten ja sosiaalisten perusarvojen varaan. Niistä demokratian, ih- 28009: misoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteet on koottu Euroopan ihmisoikeussopi- 28010: mukseen. 28011: Perusoikeuksien suojaa tulisi vahvistaa ensisijaisesti yhteisön liittymisellä Eu- 28012: roopan ihmisoikeussopimukseen, jolloin sen velvoitteet sitoisivat kaikkien jäsen- 28013: valtioiden lisäksi yhteisön toimielimiäTätä ratkaisua tulisi täydentää yhteisön pe- 28014: russopimuksissa sellaisilla pohjoismaiseen perinteeseen kuuluvilla perusoikeuksil- 28015: la, jotka eivät saa riittävän vahvaa suojaa ihmisoikeussopimuksessa, kuten yleinen 28016: syrjintäkielto ja sukupuolten välinen tasa-arvo. 28017: Myös unionin kansalaisuus tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kansalaisten oi- 28018: keuksia. Sen ei voi korvata jäsenmaiden kansalaisuutta eikä se sovellu perustavaa 28019: laatua oleviin oikeuksiin, jotka on syytä ulottaa kaikkiin unionin alueella asuviin 28020: ihmisiin. Unionin kansalaisuudella voidaan vahvistaa lähinnä kansalaisten poliittisia 28021: oikeuksia ja liikkumisvapautta. 28022: 28023: 28024: 28025: 28026: KANSALAISTEN TURVALLISUUS 28027: Keskeiset tavoitteet ovat yhteisön alueella oleskelevien ihmisten turvallisuus ja 28028: vapaa liikkuvuus sekä sen ohella unioniin suuntautuvien muuttovirtojen hallinta. 28029: Sisämarkkinoiden edellyttämä liikkumisvapaus on voitava toteuttaa ilman, että 28030: sisäinen turvallisuus vaarantuu järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden, terro- 28031: rismin, huumekaupan, hallitsemattomien pakolais- ja maahanmuuttovirtojen tai 28032: muiden kielteisten kehityskulkujen takia. Vapaa liikkuminen edellyttää yhteisön 28033: ulkorajojen tehokasta valvontaa sekä tehokasta tietojenvaihtoa ja yhteistoimintaa 28034: eri maiden viranomaisten kanssa. 28035: Unionin kolmanteen pilariin kuuluvien asioiden yksimielisyyttä edellyttävä pää- 28036: töksenteko ei vastaa tulevaisuuden haasteita, ennen muuta unionin laajentuessa. 28037: Tämän takia enemmistöpäätösten teko on tehtävä mahdolliseksi muissa kuin 28038: kansallisen lainsäädännön ehdottornissa ydinkysymyksissä. Tämä edellyttää, että 28039: mm. viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka siirretään yhteisöasioina 28040: käsiteltäviksi. 28041: Tehokkuutta tulisi lisätä myös poliisi- ja rikosoikeudellisessa yhteistyössä luo- 28042: pumatta kuitenkaan sen hallitustenvälisestä luonteesta. Rikostorjunnan ydinaluei- 28043: ta ovat huumausaineiden kauppa, rahanpesu, yhteisöpetokset ja salakuljetusri- 28044: kollisuus. 28045: KULTTUURIN JA ARVOJEN MONINAISUUS 28046: Suomi pyrkii kohti sellaista Eurooppaa, jossa on tilaa kulttuurien ja arvojen moni- 28047: naisuudelle. Kun muuttoliikkeiden ihmisvirrat tekevät Euroopasta enenevässä 28048: määrin monien sivilisaatioiden kohtauspaikan, suvaitsevaisuutta on vahvistettava. 28049: Monien sivilisaatioiden kohtaaminen on nähtävä kulttuurisenaja inhimillisenä rik- 28050: kautena ja mahdollisuutena. Suomi tukee unionin pyrkimyksiä ehkäistä rasismia, 28051: muukalaisvihaa ja kaikenlaista syrjintää. 28052: Tiedollinen syrjäytyminen on Euroopassa osin vakava uhka, osin - taloudelli- 28053: seen syrjäytymiseen yhdistettynä - eurooppalaisten yhteiskuntien todellisuutta. 28054: Hallitus on asettanut tavoitteeksi tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen -tietokone- 28055: lukutaidon, medialukutaidon ja tiedonhakutaitojen - opettamisen kaikille suoma- 28056: laisille. Oikeudella tietoon ja tietoyhteiskunnan infrastruktuurin saattamisella kan- 28057: salaisten käyttöön tuetaan kansalaisyhteiskunnan kehittymistä ja inhimillisen pää- 28058: oman kasvua. Yhteisen tietopalveluverkon solmukohtina toimivat kirjastotYhdis- 28059: tämällä korkeatasoisen osaamisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoihin Suomi toimii 28060: eurooppalaisen tietoyhteiskunnan edelläkävijänä. 28061: Tieto- ja viihdeteollisuuden voimakkaan kasvun ja työllistävyyden takia Suo- 28062: men ja Euroopan on syytä kehittää voimakkaasti uusien viestimien sisältötuotan- 28063: toa. Eurooppalaisen kulttuurituotannon suurena haasteena on ylläpitää moninai- 28064: suutta tukemalla paikallista, kansallista ja alueellista luovuutta. Eurooppalaisen kult- 28065: tuuriperinnön hyvä tunteminen ja tästä huolehtiminen on tärkeä osa eurooppa- 28066: laista identiteettiä. Sen vuoksi Euroopan unionin tulisi panostaa entistä enemmän 28067: myös humanistis-yhteiskunnalliseen tutkimukseen ja luoviin taiteisiin. Suomi pyr- 28068: kii pienen kieli- ja kulttuurialueen lähtökohdista edistämään unionin toimintaa 28069: kulttuuriperintöä, käännöstyötä ja viestimien sisältötuotantoa koskevien uusien 28070: ohjelmien aikaansaamiseksi. 28071: uutosten rnaailn1a 28072: ja urooppa 28073: 28074: 1. GLOBAALIT KEHITYSLINJAT JA 28075: EUROOPPA 28076: 28077: 1. 1 Väestön kehitys 28078: 28079: Maailman väestömäärä vuoden 1996 puolivälissä oli 5.8 miljardia. Se kasvaa YK:n 28080: laskelmien mukaan vuosittain yli 86 miljoonalla seuraavien vuosikymmenien ajan. 28081: Hiemankin pitemmällä aikavälillä poliittisten valintojen vaikutukset voivat olla hy- 28082: vin merkittäviä: vuoden 2050 alin ennuste on 7.9 miljardia ja ylin 1 1.9 miljardia. 28083: 28084: 28085: 28086: 28087: Alue 28088: 28089: 28090: Maailma 28091: Afrikka 28092: Aasia 28093: -Kiina 28094: -Intia 28095: -Japani 28096: Eurooppa 28097: Lat.Amerikka 28098: Pohjois-Amerikka 28099: 28100: Tyynenmeren maat li4~it·•·••·········••• ••••••·4:r ) 28101: IVY 28102: -Venäjä 28103: -Ukraina 28104: Nopea väestönkasvu ja köyhyys kuuluvat edelleen yhteen. Paljolti juuri no- 28105: peasta väestönkasvusta johtuen maapallon rikkaimpi en (20 %) ja köyhimpien 28106: (20 %) välinen tuloero on kaksinkertaistunut 30 vuodessa: se on nyt 61: 1. 28107: Erityisesti tämä näkyy Afrikassa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa taloudelli- 28108: nen taantuminen on jatkunut 1970-luvun lopulta lähtien. Kahdessakymmenessä 28109: ~luee~ maassa henkeä kohden laskettu tulotaso on alhaisempi kuin 20 vuotta 28110: sitten. Toinen Euroopan tulevaisuudelle merkittävä muutos on tapahtunut IVY- 28111: maissa, joissa elintason nopeaan heikentymiseen liittyy erityisesti miesten elinai- 28112: kaodotteen poikkeuksellisen jyrkkä lasku. 28113: Kaupungistuminen on erityisesti maailman köyhimmillä alueilla Aasiassa ja Af- 28114: rikassa seurausta hallitsemattomista muutoksista ja väestönkasvusta. Sen talou- 28115: delliset, sosiaaliset ja poliittiset vaikutukset voivat olla arvaamattomat. 28116: Euroopassa asui vuonna 1995 eniten muuttoväestöä maailman suuralueista. 28117: 1990-luvun parina alkuvuotena Eurooppaan muutti vuosittain noin kaksi miljoo- 28118: naa ihmistä eli enemmän kuin Yhdysvaltoihin, mutta viime vuosina muutto on 28119: tasaantunut. Aiempi hyvin kontrolloitu siirtotyöläisten muutto on nyt korvautu- 28120: nut siirtolaisperheiden ja pakolaisten muutolla. 28121: Maailman suurimmat pakolaisvirrat ovat tähän saakka kulkeneet Afrikassa ja 28122: Aasiassa. Köyhyys yhdistettynä jo väliaikaiseenkin elintarvikepulaan voi jatkossa- 28123: kin johtaa ennustamattomiin pakolaisvirtoihin.Väestöliikkeitä aiheuttavia poliitti- 28124: sia ja yhteiskunnallisia ongelmia on viime vuosina muodostunut myös Euroop- 28125: paan.IVY-maissa on laskettu olevan meneillään 164 alueellista kiistaa, joiden seu- 28126: rauksena ihmiset pakenevat sekä alueen sisällä että rajojen yli. Niiden alueella on 28127: yhdeksän miljoonaa pakolaista, joista 700 000 ympäristöpakolaista. Pohjois-Afri- 28128: kan valtioiden väestömuutokset sekä poliittinen ja sosiaalinen epävakaus voivat 28129: synnyttää lähinnä Etelä-Eurooppaan suuntautuvia pakolaisvirtoja. 28130: Euroopan väestömuutoksen perustrendi seuraavien vuosikymmenten aika- 28131: na on väestön nopea ikääntyminen. Niin nuorten kuin työikäistenkin eurooppa- 28132: laisten osuus vähenee selvästi seuraavien 30 vuoden aikana kun taas yli 60-vuoti- 28133: aitten osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 19 %:sta yli 30 %:iin vuonna 2025.Vuo- 28134: teen 2025 saakka Pohjois-Afrikan maitten työikäisen väestön määrä kasvaa vuo- 28135: sittain keskimäärin 2-4% sekä Turkissa, Kaukasuksellaja Keski-Aasiassa keskimää- 28136: rin 1.5-3 %. Tämä kasvattaa Euroopan demograflsta etäisyyttä sen eteläisiin ja 28137: kaakkoisiin lähialueisiin. Kun tähän yhdistetään näiden alueiden valtavaksi muo- 28138: dostunut elintasokuilu, säilyvät väestön muuttopaineet Eurooppaan- myös Venä- 28139: jälle ja Itä-Eurooppaan - suurina. Kaikki keskeiset Euroopan unionin maat ovat 28140: kiristäneet maahanmuuttolainsäädäntöään tällä vuosikymmenellä kasvaneiden 28141: maahanmuuttopaineiden takia; kuvatut rakenteelliset tekijät pitävät asiaa jatkos- 28142: sakin korkealla unionin asialistalla. 28143: Eurooppa on perinteisesti etnisen moninaisuuden maanosa.Venäjän sekä Kes- 28144: ki- ja Itä-Euroopan maiden muutokset ovat sitä taas korostaneet. Kansalaisuuden 28145: määrittely Euroopan sisällä on tullut aiempaa ongelmallisemmaksi. Sotien, selkka- 28146: usten ja valtiollisten muutosten takia myös ihmisoikeusongelmat ovat kasvatta- 28147: neet merkitystään Euroopassa. 28148: 28149: 28150: 28151: 28152: 1.2 Globalisoitumisen ulottuvuuksia 28153: 28154: Eurooppa on osa maailmanlaajuisten riippuvuuksien ja vuorovaikutuksien ver- 28155: kostoa. 28156: Tällainen riippuvuuksien verkosto on toki ollut olemassa jo satoja vuosia, ja 28157: Euroopalla on ollut siinä aiemmin - maailmanlaajuisen jä~estelmän luojana - ny- 28158: kyistä keskeisempi asema. Kolonialistisia valloituksia, muuttoliikkeitä, mannerten- 28159: välisiä sijoituksia ja kauppaa seurasivat uskonnot, aatteet ja kulttuuriset uskomuk- 28160: set. 28161: Maailmanlaajuisten riippuvuuksien lisääntyminen ja tietoisuus niiden maail- 28162: maa yhdentävästä vaikutuksesta - globalisoituminen - on edennyt erityisesti 28163: toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Ihmiskunnan mahdollisuus tu- 28164: hota ydinaseella itsensä loi 1950-60-luvuilla maailmanlaajuisen tietoisuuden tu,.... 28165: vallisuuden globaalista luonteesta. Ympäristön tulevaisuutta koskeneet en- 28166: nakoinnit 1960-70-luvuilla lisäsivät uuden ulottuvuuden globalisoitumiseen. Ih- 28167: misoikeudet ovat 1990-luvulla nousemassa globalisoitumisen keskeisten ilmi- 28168: öiden joukkoon. 28169: Globalisoitumisessa on erityisesti kylmän sodan päättymisestä lähtien koros- 28170: tunut taloudellinen ulottuvuus, yksittäiset valtiot ylittävä ja ohittava maailman- 28171: laajuisen tuotannon, kaupan ja rahoituksen järjestelmä. Kun kaksinapaisen maail- 28172: man hierarkiat ja sen myötä monet poliittis-ideologiset itsestäänselvyydet ovat 28173: murtuneet, on kansainvälinen taloudellinen kilpailu saanut ainakin väliaikaisesti 28174: aiempaa vahvemman aseman myös kansainvälisessä politiikassa. Valtiot pyrkivät 28175: suuremmalla taloudellisella suorituskyvyllä hankkimaan lisää vaikutusvaltaa. Kärjis- 28176: tyneimmillään on arveltu, että kansainvälistyvät kulutus- ja kulttuurimallit täyden- 28177: tävät maailman yhdenmukaistumisen. 28178: 28179: 28180: 28181: 28182: TALOUDEN GLOBALISOITUMINEN 28183: Maailmantalouden toiminnassa onkin tapahtunut olennaisia kansainvälistäviä muu- 28184: toksia. Kansainvälinen kauppa on vapautunut ja kasvanut nopeasti. Ulkomaisten 28185: suorien investointien rooli teollisuuden globaalissa rakennemuutoksessa on ollut 28186: ratkaiseva erityisesti 1980-luvun puolivälistä lähtien. Viimeisten kymmenen vuo- 28187: den aikana ne ovat kasvaneet yli kaksi kertaa tuotantoa nopeammin. Kansainvä- 28188: listen rahamarkkinoiden vapautuminen on kasvattanut - poliittisen päätöksente- 28189: on ulottumattomissa- myös spekulatiivisten rahavirtojen vaikutuksia kansantalo- 28190: uksiin; valuuttamarkkinoiden päivittäinen vaihto ( 1 200 miljardia USD) on yhtä 28191: suuri kuin maailman keskuspankkien yhteenlasketut valuuttavarannot. 28192: Väestönkasvun ja uusien kasvukeskusten synnyn myötä (mm. Kiina) valtioi- 28193: den välinen elintarvikeriippuvuus on lisääntynyt olennaisesti. Globaalilla maata- 28194: louskaupalla on entistä suurempi taloudellinen ja poliittinen merkitys. 28195: Kuljetuskustannukset ovat teknologisen kehityksen myötä laskeneet olennai- 28196: sesti; tietotekniikka on muuttanut perinpohjin kansainvälisten informaatiovirto- 28197: jen nopeuden, määrän ja laadun. Nämä ovat yhdessä luoneet yrityksille mahdolli- 28198: suuden suunnitella eri toimintojensa sijoittumista strategisena taloudellisena 28199: aseena; investointipaikka, tuotannon sijoittuminen, henkilökunnan asuinpaikka ja 28200: verotuspaikka on valittavissa aiempaa vapaammin. Informaatioteknologian kehi- 28201: tys ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ovat tukeneet toi- 28202: siaan. 28203: Näiden muutosten pohjalta on ennakoitu uudentyyppisen, kaiken läpitunke- 28204: van ja yhtenäisen "maailmankapitalismin" syntymistä. Sille olisivat tyypillisiä mm. 28205: kansallisvaltioiden rajojen merkityksen häviäminen ("rajaton maailma" ja "kansal- 28206: lisvaltioiden kuolema"), kun aidosti ylikansalliset yritykset kasvavat ja sijoittavat 28207: toimintansa ja pääomansa sinne, missä globaalit markkinat määrittävät niille suu- 28208: rimmat tuotot. 28209: Nämä tulevaisuuden kuvat ovat kuitenkin osoittautuneet yksinkertaistuksiksi. 28210: Kansainväliset suorat sijoitukset edustavat vain muutamaa prosenttia maailman 28211: investoinneista. Aidosti ylikansallisten yritysten lukumäärä on pysynyt kovin pie- 28212: nenä; monikansalliset yritykset pitävät tärkeinä kansallisia siteitään. Erikoistumi- 28213: sen syveneminen lisää riippuvuutta toisista yrityksistä ja samalla toiminnan lähi- 28214: ympäristöstä.Tuotannosta on suuri osa aina paikallista, alueellista tai kansallista ja 28215: vain joku osa kansainvälistä. Pääomaliikkeet eivät ole aiheuttaneet investointien, 28216: työn ja taloudellisen toiminnan massiivista siirtymistä kolmannen maailman mai- 28217: hin - muutamia juuri teollistuneita Kauko-idän maita. eräitä Latinalaisen Amerikan 28218: maita ja muutamia aloja lukuunottamatta. Globaaliksi kuvatun taloudellisen toi- 28219: minnan ylivoimaisesti suurin osa (80-85 %) tapahtuu edelleen triadin, ts. EU:n. 28220: Japanin ja Kaukoidän "pikkutiikereiden" sekä NAFTA:n (Yhdysvaltain) sisäisenä ja 28221: välisenä jättäen valtaosan maapallosta ulkopuolelle. Loppu on paljolti näiden glo- 28222: baalin talouden ydinalueiden ja niiden lähiympäristön välisiä sijoituksia. 28223: Vaikka globalisoituminen näyttää nyt uudelta hallitsevalta kehityssuunnalta, se 28224: ei ole historiallisesti ainutkertainen.ltse asiassa ensimmäistä maailmansotaa edel- 28225: täneinä vuosikymmeninä kansainvälinen kauppa ja ulkomaiset investoinnit olivat 28226: suhteellisesti suurempia ja kansallisten rajojen alentuminen monin osin merkityk- 28227: sellisempää. 28228: 28229: 28230: 28231: 28232: YHDENTYMISEN EROT 28233: Globalisoituminen ei merkitse yksisuuntaisesti maailmaa yhdentävien piirtei- 28234: den lisääntymistä, vaan samanaikaisesti myös merkittävää erojen kasvua 28235: maapallon alueiden, valtioiden kuin myös sosiaalisten ryhmien välillä. Tulotaso- 28236: erot ovat supistuneet kehittyneiden ja toisiinsa integroitujen maiden ryhmän si- 28237: sällä. mutta näin ei ole tapahtunut globaalisti. Globaalit varallisuus- ja tuloerot 28238: ovat kasvaneet 1970-luvulta lähtien (UNDP 1996). Globalisoitumisen välineet - 28239: nopeampi liikkuminen ja tiedonvälitys - ovat samalla aiheuttamassa myös kan- 28240: sainvälisten riskien entistä nopeampaa leviämistä; ylikansallisten huumekartellien 28241: liikevaihto on selvästi suurempi kuin kansainvälisen elintarvikekaupan liikevaihto. 28242: Maa 28243: 28244: 28245: 28246: 28247: Yhdysvallat 28248: Kenia 28249: Sambia 28250: Intia 28251: Pakistan 28252: Korean Tasavalta 28253: Thaimaa 28254: Brasilia 28255: Uruguay 28256: Italia 28257: Puola 28258: 28259: 28260: 28261: 28262: Kansainvälisten kulttuurimallien tehokaskaan leviäminen ei ilmeisesti aiheuta 28263: kulttuurieroja poistavaa yhdenmukaistumista. Kansa\lisvaltio on erityisesti Euroo- 28264: passa ollut suuri kulttuurinen yhdenmukaistaja. Kun sen rooli muuttuu ja kun 28265: samalla valtioiden rajat ylittävät vaikutukset kasvavat, kulttuurinen moninaisuus 28266: pääsee taas lisääntymään. Samalla on nähtävissä erilaisten globaalisten alakulttuu- 28267: rien syntymistä. 28268: 28269: 28270: 28271: 28272: UUTEEN GLOBAALIIN HALLINTAAN 28273: Se globaali hallintajärjestelmä,joka syntyi toisen maailmansodan voittajien 28274: sopimuksesta ja kylmän sodan tuloksena, alkoi murentua vuosikymmenen vaih- 28275: teessaVanhat pelisäännöt eivät enää toimi ja uudet ovat vasta hahmottumassa. 28276: Vanhan hallintajärjestelmän keskeisen välineen, Yhdistyneiden Kansakuntien, 28277: perustoiminnot ovat menettäneet merkitystään olennaisesti. Pääpaino on nyt 28278: globaali\\a tasolla siirtynyt pyrkimyksiin hahmotella yhteisiä pelisääntöjä erityisky- 28279: symyksissä, kuten taloudessa G7, kaupassa Maailman kauppajärjestö (Wor\dTra- 28280: de Organization WTO), ympäristökysymyksissä Rion ympäristö- ja kehityskonfe- 28281: renssi, väestökysymyksissä Kairon konferenssi sekä naisten asemaa käsitellyt ko- 28282: kous Pekingissä. 28283: Keskeinen kehityspiirre talouden kansainvälisessä hallinnassa tässä uudessa 28284: tilanteessa on alueellisten taloudellisten ryhmittymien kehitys. Niiden merkitys 28285: kansainvälisen talouden hallinnassa tulee kasvamaan voimakkaasti. Niistä merkit- 28286: tävin on Euroopan unioni; se koskee maailman laajimpia yhteismarkkinoita ja sen 28287: pelisääntöjä luova merkitys on suurin. Se voi olla edelläkävijä prosessissa, joka 28288: saattaa tulevaisuudessa koskea myös muita maailmantalouden alueita. 28289: Kansallisvaltioiden ja niiden toimintakyvyn tulevaisuus on asetettu kyseen- 28290: alaiseksi. Talouden globalisoituessa hallitusten perinteiset kontrolli- ja ohjausväli- 28291: neet ovat menettäneet tehoaan. Myös kylmän sodan paineiden - välittömän so- 28292: dan uhkan - poistuminen on vähentänyt oikeutusta ja tukea valtioiden pyrkimyk- 28293: sille ohjata ja hallita kansalaisyhteiskuntien toimintaa. 28294: Kansallisvaltiot ovat kuitenkin säilyttäneet ja tulevat säilyttämään keskeisen 28295: roolinsa kansainvälisellä näyttämöllä, joskaan eivät yksinomaan perinteisillä kei- 28296: noillaan. Kehittymässä olevassa hallintajärjestelmässä globaali, alueellinen (kuten 28297: EU), kansallinen ja paikallinen taso yhdistyvät uudella tavalla. 28298: Tällaisessa järjestelmässä kansallisvaltiot eivät olisi enää valtakeskuksia, jotka 28299: suunnittelevat, hallinnoivat ja toimeenpanevat politiikan kaikki alueet ja takaavat 28300: vai Iaiiaan niiden yksiselitteiset tulokset. Ne ovat toki aina alueellisen ja kansainväli- 28301: sen hallinnan muotoja, koska vain ne edustavat territoriaalisesti rajatun väestön 28302: ääntä. Joka tapauksessa niiden valta muuttuu: joillakin aloilla se vähenee, joillakin 28303: se voi kasvaa. Niillä on käytössään resurssit. Ne tulevat edelleen tuottamaan 28304: sellaisia hyödykkeitä kuin yhteiskunnan vakautta, resurssien ja tulojen perusjakoa 28305: sekä legitimaatiota kansainvälisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijoille. Lisäk- 28306: si kansallisvaltiot ovat myös jatkossa perustana väestön identiteetille. Politiikka - 28307: teknologiasta ja taloudesta poiketen - pysyy luonteeltaan kansallisena. 28308: Kansallisvaltioiden rooli saattaa vahvistua myös niissä kehitysvaihtoehdoissa, 28309: joissa globaalit markkinat toimivat hallitsemattomasti, taloudellinen kehitys on 28310: heikkoa ja sen tulokset jakautuvat hyvin epätasaisesti. Perifeerisissä yhteiskunnissa 28311: ja taloudellisessa kilpailussa tappiolle jääville ryhmille vahva kansallisvaltio voi olla 28312: tärkeä turvallisuustekijä. Globalisaatio voi ruokkia myös pyrkimyksiä vahvistaa 28313: kansallisvaltion epädemokraattisia muotoja. Myös jyrkkiä ideologisia ja uskonnol- 28314: lisia tavoitteita epädemokraattisin keinoin ajavat fundamentalistiset liikkeet voivat 28315: lisääntyä reaktiona hallitsemattomaan, epätasaiseen kehitykseen. 28316: 28317: 28318: 28319: 28320: Globalisoituminen on monimutkainen ja epätasainen prosessi, jonka vaiku- 28321: tukset turvallisuudessa, ympäristössä, taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa eivät 28322: ole yhdensuuntaisia. Sen eri puolilla maapalloa elävien ihmisten elämää, toimia ja 28323: valintoja yhdistävä vaikutus kasvaa. Se suhteellistaa yksilöiden, ryhmien, yhteis- 28324: kuntien ja kulttuurien kokemuksia maailman muihin kokemuksiin, mutta ei tee 28325: 28326: 28327: 28328: 2 360322A 28329: niitä samankaltaisiksi. Myös Euroopan ja eurooppalaisten tulevaisuus on yhdessä 28330: yhteisessä maailmassa. 28331: 28332: 28333: 28334: 1.3 Talouden kehitys 28335: Maailmantalouden reaalinen bruttokansantuote kasvoi w. 1991-95 noin 2 pro- 28336: sentin vuosivauhtia. Kasvuvauhti on hidastunut viime vuosikymmeninä, mutta 28337: Maailmanpankki ennustaa maailmantalouden kasvavan 3.5 prosentin vuosivauh- 28338: tia seuraavan vuosikymmenen aikana. Kysynnän ja tuotantoteknologian muutos- 28339: ten takia luonnonvarojen käyttö ja ympäristökuormitus eivät kasva yhtä nopeasti 28340: kuin tuotanto. 28341: 28342: 28343: Kasvuhistoriaa ja kasvuarvioita vv. 1966-2005 28344: 28345: 14 28346: 28347: 13 28348: 28349: 12 28350: 28351: II 28352: 28353: 10 28354: 28355: 9 28356: 28357: 28358: 28359: 7 28360: 28361: 6 28362: 28363: 28364: 28365: 4 28366: 28367: 28368: 28369: 2 28370: 28371: 28372: 28373: 0 28374: c ~ '=>" "'c: 28375: ..t:"' ~ ~ 28376: ~<: 28377: <{ 28378: E 28379: ·n; CJ C/) 28380: =:> 28381: ~ 28382: "' 28383: Q_ 0 28384: :J 28385: 5 28386: => 28387: "iil 28388: c 28389: '2 ~ 28390: :="' C/) 28391: 28392: E "'E 1' vi 28393: ~ 28394: '" 28395: E 28396: s E'c" <{ 28397: 28398: 28399: 1;J 28400: s 28401: 1;J ',sc" 28402: "' 28403: ·~ 28404: <{ 28405: c 28406: '" 28407: c 28408: ·n; 28409: :JJ 28410: ~:J"' 28411: "iil 28412: "'E Qj c 28413: c w iil 28414: ~ i8"" 28415: _j 28416: 0 28417: "' 28418: 0 28419: E ~ <{ 28420: :~ 28421: ~ 28422: "=> 28423: := 28424: c 28425: 28426: ~"' 28427: -"' 28428: 28429: 28430: .Ii 28431: " 28432: => 28433: := 28434: • 1966--1973 • 1991-1995 28435: 28436: • 1974-1990 Arvio 1996--2005 28437: 28438: Lähde: World Bank 1996 28439: Kasvu on edelleen voimakkainta Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueella.Yhdysval- 28440: tain, Japanin ja Euroopan taloudellinen painoarvo on kuitenkin niin paljon suu- 28441: rempi kuin Kiinan ja muiden Itä-Aasian nopeasti kasvavien maiden painoarvo, 28442: että näistä ei kymmenen vuoden kuluessa tule nykyisten talousmahtien veroisia. 28443: Kahdenkymmenen vuoden kuluttua tilanne voi olla jo toinen. 28444: 28445: 28446: 28447: 28448: Yhdysvallat 7.6 28449: Japani 3.6 28450: EU-15 10.7 28451: -Saksa 2.3 28452: -Suomi 0.1 28453: Kiina 28454: Intia 28455: Brasilia 28456: Venäjä 28457: Indonesia 28458: YHTEENSÄ 28459: Lähteet: A.Romppanen/VATI; OECD/MEI, World Bank. The Economist 28460: Taulukkoa laadittaessa on - varsin varovaisesti - oletettu, että kansantuote kasvaa teollisuusmaissa 28461: (Yhdysvallat. Japani ja EU-15) 2 prosentin vuosivauhtia, mutta kehittyvissä maissa 5 prosentin nopeu- 28462: della vuoteen 2020. Ostovoimakorjattu (palkan ostovoima omassa maassa) tilanne olisi Kiinan osalta 28463: vuonna 2020 muuttunut olennaisesti, sillä se vastaisi kooltaan EU:ta ja Yhdysvaltoja; virallisten kurssien 28464: ja markkinahintojen (mitä tuloilla saa maailmanmarkkinoilla) mukainen tilanne ei muuttuisi läheskään 28465: yhtä paljon. 28466: 28467: 28468: 28469: Kiinan talouskehityksen kaikki seuraukset ovat edelleen arvoitus maailmanta- 28470: loudelle ja -kaupalle. Kiinan ennätysmäinen jo pitkään jatkunut 10 %:n kasvuvauh- 28471: ti on tehnyt siitä varteenotettavan kauppakumppanin ja markkina-alueen. 28472: OECD:n arvion mukaan kasvu voi suotuisassa tapauksessa (onnistuneet uudis- 28473: tukset + suotuisan avoin taloudellinen ja poliittinen toimintaympäristö) jatkua 28474: pitkällä aikavälillä 9 prosentin vuosivauhtia. Nykyisen kasvuvauhdin ylläpitäminen 28475: edellyttää myös energian ja ravinnon tuotannon ongelmien ratkaisemista; niiden 28476: kulutus lisääntyy kasvun myötä nopeasti, mikä nostaa voimakkaasti mm. öljyn ja 28477: viljan maailmanmarkkinahintoja. Kiinan tulo maailmanvallaksi riippuu myös sen 28478: kyvystä käsitellä väestöllisiä, yhteiskunnallisia ja ympäristöongelmiaan, jotka voivat 28479: haitata vakavasti ulkomaisten investointien saantia kuin myös demokraattisten 28480: instituutioiden ja talouden kehitystä. 28481: KOLME KEHITYKSEN TIETÄ- LÄNSI-EUROOPAN, 28482: YHDYSVALTAIN JA JAPANIN VERTAILUA 1> 28483: 28484: 28485: 28486: 28487: Länsi-Euroopan, Yhdysvaltojen ja Japanin elintasot (BKT/capita) ovat nykyisin 28488: melko lähellä toisiaan,vaikkakin Länsi-Euroopan maitten välillä on suuria eroja. 28489: Keskimäärin Euroopan ja Japanin elintaso on nyt noin 4/5 amerikkalaisesta, kun 28490: vuonna 1960 eurooppalainen elintaso oli vain 2/3 (Suomessa noin 50 prosenttia) 28491: ja japanilainen vain 1/3 silloisesta amerikkalaisesta elintasosta. Kummatkin ovat 28492: siis ottaneet Yhdysvaltoja kiinni,Japani erityisen nopeasti. 28493: Japanin elintaso on kasvanut nopeimmin myös elinaikaodotteen mukaanVuo- 28494: desta 1960 vuoteen 1992 kasvoi 40-vuotiaan japanilaisen miehen jäljellä olevan 28495: elinajan odote 22 ja naisen 24 prosenttia, kun vastaavat luvut esimerkiksi Saksas- 28496: sa (aik. Liittotasavallan alueella) olivat 12 ja 10 prosenttia. Suomessa naisten elin- 28497: aikaodote kasvoi 16 ja miesten 14 prosenttia. USA:ssa naisten elinaikaodote kas- 28498: voi 12 ja miesten 14 prosenttia. 28499: 28500: 11 Tässä osassa esitettävöän vertailuun liittyvää tilastoaineistoa on liitteessä 28501: Triadin osien taloushistoria tukee sitä käsitystä, että nopean kiinniottovaiheen 28502: jälkeen - mikäli nopea kasvu ylipäänsä saadaan käyntiin - talouksien kasvu hidas- 28503: tuu, kun lähestytään kehittyneimpien maiden elintasoa. Käsitystä vahvistavat kas- 28504: vun hidastuminen 1990-luvulla Japanissa alemmaksi kuin muissa triadin osissa ja 28505: toisaalta Kiinan ja monien muiden Aasian talouksien huikean nopea kasvu viime 28506: vuosina. Euroopan talouden sanottiin 1980-luvulla kärsivän eurosklerosiksesta, 28507: jonka pääoire oli juuri hidas talouskasvu verrattuna muuhun maailmantalouteen. 28508: Nopeasti kasvavien Aasian talouksien tulevaisuutta koskeva historian opetus näyt- 28509: täisi olevan, että ne kasvavat kehittyneitä maita nopeammin vielä 10-20 vuotta, 28510: minkä jälkeen nopean kasvun ylläpitäminen on jo vaikeaa. Aasian talouksien no- 28511: pea kasvu on tähän asti perustunut korkeaan säästämis- ja investointiasteeseen 28512: sekä työpanoksen lisäämiseen. 28513: Kasvuluvuista ei voi kuitenkaan päätellä sitä, onko Japanin kehitys vauhditta- 28514: nut vai hidastanut Euroopan ja Yhdysvaltain talouskasvua, vaikka uusiin voimiin on 28515: suhtauduttu haastajina ja uhkina.Tämän näkökulman mukaan uudet nousijat sa- 28516: malla vetävät vanhoja kehittyneitä talouksia alaspäin siitä, mihin ne muuten pystyi- 28517: sivät. Maailmankaupassa pätevät vaihdannan pelisäännöt.Vaihdanta on vapaaeh- 28518: toista ja ainakin pitkällä aikavälillä kaksi suuntaista: se ei voi loputtomiin olla epäta- 28519: sapainossa. Tasapainoinen kehitys on tämän takia myös uusien haastajien edun 28520: mukaista pitkällä aikavälillä. Pienten talouksien ei ole mahdollista ylläpitää nopeaa 28521: kasvua pelkästään kotimarkkinoiden avulla. 28522: Länsi-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa on taloudellista menestystä ta- 28523: voiteltu toisistaan poikkeavin keinoin. Eroja on sekä talouden voimavarojen käy- 28524: tössä että talouden ja yhteiskunnan järjestymisessä, instituutioissa ja arvostuksis- 28525: sa.Taloudellisen suorituskyvyn ja hyvinvoinnin voi perustaa moniin erilaisiin vah- 28526: vuuksiin, joiden tulisi parhaassa tapauksessa muodostaa tasapainoinen kokonai- 28527: suus. Epätasapainoisessa kokonaisuudessa vahvuuksista voi kehittyä heikkouksia, 28528: kun menestystekijän heikkojen kohtien pettäessä ei ole vaihtoehtoja. 28529: Euroopan talouden vahvuus on ollut koordinointi ja kollektiivinen vastuu (ris- 28530: kien jakaminen) sekä näitä korostava kulttuuri ja luottamuksen ilmapiiri. Pitkän 28531: aikavälin päätöksiä ja sopimuksia on ollut helppo tehdä.Vahvuutena piirre näyt- 28532: täytyy erityisesti siinä, että koulutuksen rahoitus ja uraan liittyvät riskit eivät ole 28533: ensisijaisesti yksilön vastattavia. Koulutus ja yhteiskunnan osaamispääoman kart- 28534: tuminen eivät kärsi lyhyen aikavälin tuottoajattelusta ja riskien karttamisesta. Pit- 28535: kät työsuhteet vaikuttavat työpaikkakoulutuksessa kannustaen työnantajia järjes- 28536: tämään ja rahoittamaan koulutuksen. Vastuun jakaminen on jo eräin osin saanut 28537: mittasuhteet. jotka tekevät siitä heikkouden. Kannustinongelmat ovat yksi eu- 28538: rooppalaisen järjestelmän heikkous, kun aktiivisuudesta ja henkilökohtaista riskin- 28539: otosta saatava hyöty jää vähäiseksi tai henkilökohtainen hyvinvointi suorastaan 28540: vähenee. 28541: Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa on korostettu kansalaisten tasavertaista 28542: kohtelua mukaan luettuna sukupuolten tasa-arvoinen asema. julkisen sektorin 28543: vastuu on ollut merkittävämpi kuin muualla Euroopassa, muun muassa peruspal- 28544: velujen tuotannossa ja työllisyyden ylläpitämisessä.Tämän takia veroasteet ovat 28545: pohjoismaissa korkeammat kuin muualla Euroopassa. Köyhyysrajat alittava toi- 28546: meentulo on ollut suhteellisen pienellä määrällä kansalaisiaTyömarkkinaosapuolia 28547: kattavasti edustavien työmarkkinajärjestöjen ja julkisen vallan yhteistyöllä on 28548: päästy laajoihin yhteiskuntaa ja taloutta koskeviin ratkaisuihin. 28549: Yhdysvalloissa keskeinen vahvuus on markkinoiden, kilpailun ja hintajärjes- 28550: telmän toimivuus, taloudelliset vapaudet ja yksilön vastuuta korostava kulttuuri. 28551: Tuottajat hakevat innovaatioita saavuttaakseen ainakin ohimenevän kilpailuedun 28552: ja monopoliaseman, joka toisaalta on kilpailijoiden hyökkäyksille alttiina patent- 28553: ti- ja mallisuojalainsäädännön suomin rajoituksin. Järjestelmän huonot puolet liit- 28554: tyvät yksilön harteille jäävien riskien hyvinvointia vähentävään vaikutukseen ja 28555: riskien välttämisestä aiheutuviin tehokkuustappioihin. Riskien välttäminen joh- 28556: taa taloudellisissa päätöksissä vain lyhyen aikavälin vaikutusten huomioon otta- 28557: miseen. Sopimukset ja taloudelliset suhteet ovat lyhytkestoisia. Pitkän aikavälin 28558: näkökulmasta talous ei toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi 28559: panostus koulutukseen jää pienemmäksi kuin olisi tehokasta, koska koko yhteis- 28560: kuntaan leviävät hyödyt eivät vaikuta yksilöiden tai työnantajien päätöksiin. Sääs- 28561: täminen ja investoinnit ovat Eurooppaan ja Japaniin verrattuna matalalla. Verot 28562: halutaan pitää alhaalla hintajärjestelmän toimivuutta häiritsevien vaikutusten ta- 28563: kia, ja julkinen talous on suhteellisen alhaisesta menotasosta huolimatta alijää- 28564: mäinen. 28565: Japanin talouden ominaispiirre ja vahvuus on ollut koordinaatiolla ja luotta- 28566: muksella aikaansaatu stabiili ja matalariskinen toimintaympäristö.Yhteisöllistä vas- 28567: tuuta korostava ja yksilön oman edun merkitystä toissijaisena pitänyt vanha kult- 28568: tuuri on tukenut kehitystä. Sopimukset on voitu solmia pitkiksi aikaväleiksi.Työso- 28569: pimukset ovat olleet asiallisesti elin ikäisiä. Asiakas- ja rahoitussuhteet ovat myös 28570: olleet pitkäaikaisia. Julkisella taloudella on ollut koordinaatiossa osuutensa, mutta 28571: ensisijaisia järjestelmän takaajia ovat olleet suuret työnantajat, työnantajajärjestöt 28572: sekä suurten yritysten taloudelliset yhteenliittymät. Luottamuksen oloissa on pää- 28573: tökset voitu tehdä pitkän aikavälin vaikutukset huomioon ottaen tarvitsematta 28574: keskittyä riskien välttämiseen ja sen varmistamiseen, että sopimuskumppanit py- 28575: syvät sopimuksissa.Työnantajilla on ollut intressi suuriin työpaikkakoulutuspanos- 28576: tuksiin, kun riski hyötyjen siirtymisestä kilpailijoille on ollut olematon. Julkisen 28577: talouden osuutena on ollut vastata tietyistä pitkävaikutteisista investoinneista, 28578: mutta ei niinkään esimerkiksi tulonsiirroistaVeroaste on pysynyt suhteellisen al- 28579: haalla. Euroopan oloihin verrattuna pienestä julkisesta sektorista huolimatta Japa- 28580: nin talouden heikkous on kuitenkin markkinoiden ja hintajärjestelmän puutteelli- 28581: nen toiminta.Talouden koordinaatio ja pitkän aikavälin korostaminen on merkin- 28582: nyt myös sääntelyä ja jäykkyyttä muutoksiin sopeutumisessa. Kansainvälisten pää- 28583: omamarkkinoiden vapautuminen ja kaupan esteiden vähentäminen ovat paljas- 28584: taneet Japanin järjestelmän heikot kohdat. Japanin talous on edistynyt niin pitkäl- 28585: le, että sen tulisi kasvaakseen kyetä innovatiivisuuteen perustutkimuksesta läh- 28586: tien.Aikaisempaa suurempien riskien ottaminen sekä tähän kannustava toiminta- 28587: ympäristö ovat myös tarpeen. 28588: TYÖLLISYYS, INVESTOINNIT JA TUOTTAVUUS 28589: Bruttokansantuotteen kasvun tekijöitä ovat työpanoksen muutos, investoinnit ja 28590: kokonaistuottavuuden kasvu. Hyvinvointi on sitä korkeampi, mitä vähemmillä pa- 28591: noksilla tietty tuotanto on saatu aikaan. Työpanos on pois vapaa-ajasta ja inves- 28592: toinnit kulutuksesta. Länsi-Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin taloudet ovat myös 28593: panosten määrissä ja käytön tehokkuudessa poikenneet toisistaan. 28594: OECD on laskenut potentiaalisen työpanoksen käyttöasteita jakamalla teh- 28595: dyt työtunnit koko työikäisen väestön kokoaikaisen työn tuntimäärällä.Vuosityö- 28596: tuntimääränä on laskelmassa käytetty 37,5 tuntia 50 viikoltaTulos on yhteismital- 28597: linen työllisyysaste, jossa kuvautuvat myös elinikäisen, vuotuisen, viikottaisen ja 28598: päivittäisen työajan vaihtelut ja erotTyypillinen länsieurooppalainen kehityskuva 28599: on ollut selvästi laskeva työllisyysaste. Vuonna 1980 tyypillinen eurooppalainen 28600: työllisyysaste oli luokkaa 80 prosenttia ja 1990-luvulla runsaat 50. Yhdysvalloissa 28601: työllisyysaste on kasvanut 65 prosentista 69 prosenttiin ja oli pienimmillään 60 28602: prosenttia vuonna 1975. Japanissa työllisyysaste on ollut erittäin vakaasti 78:n ja 28603: 80 prosentin välillä. 28604: Työllisyysasteen erojen ja kehityksen taustalla on luonnollisesti monia tekijöitä. 28605: Yleisesti kuvattuna eurooppalainen malli on poikennut Yhdysvaltain ja Japanin 28606: mallista siinä, että työpanoksen käyttöastetta on alennettu, vaikka talous onkin 28607: kasvanut nopeammin kuin Yhdysvalloissa. Työllisyysasteen alenemisessa on suuri 28608: osuus elinikäisen työajan lyhenemisellä koulutuksen ja eläkkeellä oloajan pitenemi- 28609: sen takiaTulonsiirtojen ja korkean veroasteen yhdistelmä on puolestaan tuottanut 28610: kannustinongelmia, kun työllisen ja ei-työllisen ajan tulojen erot ovat pienentyneet. 28611: Suuri osa Länsi-Euroopan käyttämättä jäävästä työpanoksesta on työttömyyt- 28612: tä. Japanissa työttömyysaste on vuosina 1965-1994 vaihdellut 1:n ja 3 prosentin 28613: välillä. Trendi on kuitenkin nouseva. Yhdysvalloissa vaihteluväli on ollut 4-8 pro- 28614: senttia ilman trendiä. Länsi-Euroopassa työttömyysasteet ovat kasvaneet suh- 28615: teellisen voimakkaasti pitkällä aikavälillä. Euroopan kasvanut työttömyys oli 1980- 28616: luvun eurosklerosiskuvien taustalla. Työttömyys on ollut korkea erityisesti vähän 28617: koulutettujen keskuudessa. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Euroo- 28618: passa huomattavasti korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Etelä-Euroopassa myös kou- 28619: lutetuilla nuorilla on vaikeuksia sijoittua työelämään. 28620: Yhdysvalloissa palkkaerot ovat suuremmat kuin Euroopan unionin jäsenmais- 28621: sa. Osavaltioiden väliset tulotasoerot ovat kuitenkin pienemmät kuin unionin 28622: jäsenmaiden väliset tuloerot koska työmarkkinat ovat vahvasti integroituneet ja 28623: muuttoliike on laajamittaista. Työpaikkoja on viime vuosina syntynyt sekä palkko- 28624: jen vaihteluvälin alapäähän että yläpäähän. Osa palkoista on niin matalia, että 28625: palkka ei anna riittävää toimeentuloa. Tilanteen korjaamiseksi käytössä on erään- 28626: lainen negatiivisen tuloveron järjestelmä. Yhdysvaltojenkaan matalapaikkaiset ei- 28627: vät kilpaile kehitysmaiden matalapaikkaisten kanssa, vaan matalapalkkatyöt ovat 28628: etupäässä kotimarkkinoiden palvelualoilla. 28629: lnvestointiasteet (kiinteän pääoman bruttomuodostuksen osuudet brutto- 28630: kansantuotteesta) ovat laskeneet aikavälillä 1960- 1994 kaikkialla kehittyneissä ta- 28631: louksissa, mutta erityisesti Euroopassa, jossa investointiaste 1960-luvulla oli suu- 28632: ruusluokkaa 25 prosenttia, kun se nyt on suuruusluokkaa 20 prosenttia.Yhdysval- 28633: loissa investointiaste on kaiken aikaa ollut triadin alhaisin, 1960-luvulla noin 20 28634: prosenttia ja nyt hieman alle. Japanissa sen sijaan investoinnit ovat olleet kunkin 28635: aikakauden huippuluokkaa: 1960-luvulla keskimäärin 32 prosenttia ja 1990-luvul- 28636: la edelleen vain prosenttiyksikön alempana. 28637: Yhdysvaltain taloudessa on investointeihin uhrattu suhteessa vähiten. Japanis- 28638: sa puolestaan korkea investointiaste on ollut yksi tärkeä nopean talouskasvun 28639: tekijä. Euroopassa investointiaste on keskimäärin alentunut lähes japanilaiselta 28640: tasolta lähes amerikkalaiselle tasolle. 28641: EU-maiden, samoin kuin Japanin ja Yhdysvaltain, suuret ikäluokat ovat lähesty- 28642: mässä elämänvaihetta, jossa säästäminen ja säästöpääomat ovat korkeimmillaan. 28643: Tämä tekijä lisää seuraavan 10 vuoden aikana pääomien tarjontaa ja alentaa korko- 28644: tasoa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.Triadin ikääntyvän väestön säästöpää- 28645: omista osa on ohjautunut ja tulevien kymmenen-kahdenkymmenen vuoden aika- 28646: na ohjautuu edelleen Aasian kehittyvien talouksien investointien rahoitukseen. 28647: Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit sekä korkeimman asteen koulutuksen kustan- 28648: nukset ovat investointeja, joilla kasvatetaan ensi sijassa inhimillistä pääomaa. In- 28649: vestointien tuotot kertyvät vasta vuosien tai vuosikymmenien päästä.Tutkimus- 28650: ja tuotekehitysmenojen osuus on keskimäärin korkeampi suurissa kuin pienissä 28651: talouksissa. Menojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut 1970-luvun ta- 28652: sosta kaikkialla. Japanissa menojen taso on kasvanut 1970-luvun "normaalista" 28653: tasosta erityisen korkeaksi 1990-luvulla. Suurten ja pienten eroa saattaa selittää 28654: se, että pienen maan kannalta panostus ei ole niin tehokasta kuin suuressa maas- 28655: sa, koska tuloksista suurempi osa "valuu" oman talouden ulkopuolelle.Tässä suh- 28656: teessa Euroopan unionin hyvin organisoitu tutkimus ja koulutus olisi eduksi pie- 28657: nille jäsenmaille. 28658: Kokonaistuottavuuden muutos kuvaa työ- ja pääomapanoksen käytön tehok- 28659: kuuden muutosta. OECD:n selvitysten mukaan yksityisen sektorin kokonaistuot- 28660: tavuuden kasvu on hidastunut kehittyneissä talouksissa 1960-luvun vauhdista. 28661: Viime vuosina erot kokonaistuottavuuden muutosvauhdeissa triadin osissa ovat 28662: tasoittuneet. Yhdysvalloissa muutosvauhti on laskenut jo selvästi alle yhden pro- 28663: sentin vuodessa.Tyypillinen eurooppalainen vauhti on prosentin luokkaa. Japanis- 28664: sa kasvu on runsas prosentti vuodessa. 28665: 28666: 28667: JULKINEN TALOUS 28668: Eurooppalaisessa mallissa suuri osa markkinatuloista jaetaan verotuksella ja tu- 28669: lonsiirroilla uudelleen. Tätä kuvaa tulonjaon voimakas tasoittuminen, kun siirry- 28670: tään markkinatulojen jakaumasta käytettävissä olevan tulon jakaumaan. Käytettä- 28671: vissä olevassa tulossa on otettu huomioon maksetut verot ja saadut tulonsiirrot. 28672: Markkinatulojen jakautuminen ei Euroopan maissa epätasaisuudessa olennai- 28673: sesti poikkea jakautumisesta muualla. Käytettävissä olevan tulon jakaumat ovat 28674: kuitenkin Euroopassa tasaisemmat Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta. Ruotsi on 28675: äärimmäisyysesimerkki, jossa lähes epätasaisimmasta markkinatulojen jakautu- 28676: masta siirrytään tasaisimpaan käytettävissä olevan tulon jakaumaan. 28677: Työpanoksen epätasainen jakautuminen ja siitä johtuva tulojen uudelleenjaon 28678: tarve ovat olleet tärkeitä tekijöitä, kun julkisen sektorin osuus taloudesta on 28679: kasvanut erityisesti Euroopassa. Tyypillinen eurooppalainen kehityskuva on ollut 28680: veroasteen (kaikki maksetut verot suhteessa bruttokansantuotteeseen) kasvu 28681: 1960-luvulta noin 30 prosentista nykyiseen yli 40:een, Pohjoismaissa lähelle 50 28682: prosenttiaTähän kehitykseen verrattuna veroaste on Yhdysvalloissa pysynyt mel- 28683: kein ennallaan vajaan 30 prosentin suuruusluokassa.Japanissa kasvu on ollut myös 28684: huomattava, mutta veroaste on eurooppalaiseen tasoon verrattuna edelleen al- 28685: hainen, noin 30 prosenttia. 28686: Vuonna 1965 julkiset taloudet olivat eri puolilla kehittynyttä maailmaa suurin 28687: piirtein tasapainossa. OECD-maista vain Italiassa oli merkittävä alijäämä, 4,4, pro- 28688: senttia bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä julkiset alijäämät ovat kaikkialla tria- 28689: dissa jonkinasteinen ongelma. Vuonna 1995 Euroopan unionin jäsenmaista vain 28690: lrlanti,Tanska ja Luxemburg alittivat EMUn lähentymiskriteerin viitearvon 3 pro- 28691: senttia bruttokansantuotteesta.Yhdysvalloissa alijäämä oli 1994 oli 2,0 ja Japanis- 28692: sa 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n jäsenmaiden tilanteen tekee vai- 28693: keaksi se, että veroasteet ovat jo nyt suhteellisen korkeat ja se, että työttömyys 28694: on korkealla. Julkisen velan nopea kasvu lisäisi epävarmuutta velan hallinnasta ja 28695: nostaisi ainakin ennen pitkää korkoja ja vähentäisi sitä kautta taloudellista aktivi- 28696: teettia. 28697: Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen toteutuminen siirtää raha- ja valuut- 28698: takurssipolitiikan toteuttamisen eurooppalaiselle tasolle. Ns. epäsymmetrisiin 28699: markkinashokkeihin (muutoksia, joiden merkitys on erilainen eri jäsenmaille) so- 28700: peutumisessa kansallisella finanssipolitiikalla on entistä tärkeämpi osuus. Unioni ei 28701: harjoita finanssipolitiikkaa. Julkisissa talouksissa tulisi olla liikkumavaraa lisätä me- 28702: noja epäsymmetristen shokkien takia, mikäli tuotantorakenne ja erityisesti työ- 28703: markkinat eivät kykene sopeutumaan riittävän nopeasti. 28704: Toinen syy tavoitella nykytilanteessa liikkumavaraa julkisiin talouksiin on EU- 28705: maiden ikärakenteen kehitys vuoteen 20 10 mennessä. Erityisen vaikeita budjetti- 28706: paineet ovat vuosina 20 10-2030. EU:n komission kokoaman aineiston mukaan 28707: eläkemenojen BKT-osuudet kasvavat nykyiseen nähden vuoteen 2030 mennessä 28708: maasta ja talouden kasvuvauhdista riippuen 1-5 prosenttiyksikköä suhteessa brut- 28709: tokansantuotteeseen. Tämän lisäksi terveysmenojen aiheuttama menojen nou- 28710: supaine on 1-3 prosenttiyksikköä BKT:sta. 28711: 28712: 28713: 28714: EUROOPPALAISEN MALLIN TULEVAISUUS 28715: Eurooppalaisen mallin luonteenomaiset piirteet ovat olleet tuotannossa olleiden 28716: taloudellisten panosten suhteellisen tehokas käyttö sekä julkisen vallan avulla to- 28717: teutettu koordinaatio. Hyvinvointikäsityksen luonteenomaisia piirteitä ovat ol- 28718: leet tuottavuuden kasvun käyttö sekä tuotannon kasvuun että vapaa-ajan lisäämi- 28719: seen ja riskien jakaminen eli tasainen tulon jako. Euroopan unionin jäsenmaissa on 28720: näissä suhteissa kuitenkin huomattavia eroja. julkisen vallan rooli on pohjoismais- 28721: sa merkittävämpi kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa. Etelä-Euroopassa perheellä, 28722: suvulla ja kansalaisyhteiskunnalla on enemmän merkitystä hyvinvoinnin uudel- 28723: leenjaossa. Toisaalta Isossa-Britanniassa markkinoilla ja hintajärjestelmällä on tär- 28724: keämpi osuus talouden ohjautumisessa kuin muualla Länsi-Euroopassa. 28725: Eurooppalaiseen malliin kuuluu myös osaamispääoman kartuttaminen ja ar- 28726: vostus. Tähän liittyy korkean teknologian ja tuottavuuden strategia, jossa työpa- 28727: noksen korkea laatu ja tuottavuus mahdollistavat suhteellisen korkean työn hin- 28728: nan. Koulutuspääoman keskimääräisessä tasossa on kuitenkin Euroopan maiden 28729: välillä eroja. Eroja on myös maiden sisällä, erityisesti varttuneiden ja nuorten 28730: ikäluokkien välillä. 28731: Eurooppalaisen mallin ongelma on vähäisen koulutuksen saaneiden ihmisten 28732: työttömyys. Eurooppalainen talous on viritetty työssäolijoiden korkean tuotta- 28733: vuuden varaan. Teknologinen kehitys ja kilpailu eurooppalaisen tuotannon toimi- 28734: aloilla vaatisi korkeampaa osaamistasaa kuin suurella osalla työttömistä on tarjo- 28735: ta. julkisen talouden alijäämäisyyden ja korkeiden veroasteiden aiheuttamien kan- 28736: nustinongelmien takia työttömyyttä ei voida poistaa tai toimeentulo-ongelmia 28737: ratkaista julkista rahoitusta vaativin toimenpitein. 28738: Euroopan unionin yhteismarkkinapolitiikalla on pyritty kilpailullisten markki- 28739: noiden ja hintajärjestelmän toiminnan parantamiseen. Samanaikaisesti rahoitus- 28740: markkinat vapautuivat. Näihin liittyvää vakauden menetystä korvataan unionin 28741: jäsenmaissa vakaalla rahanarvolla ja rahaliitolla sekä julkisen talouden kestävyy- 28742: den parantamisella. Molemmat ohjelmat ovat merkinneet ja merkitsevät vielä 28743: tulevaisuudessakin sopeutumista ja sopeutumiskustannuksia, joiden yksi muoto 28744: on työttömyys. Sääntelyn purku ja rahaliiton rakentaminen ovat investointi tule- 28745: vaisuuteen, jolla eurooppalaisiin talouksiin luodaan uutta vahvuustekijää, innova- 28746: tiivisuutta ja joustavuutta, menettämättä vakaudessa.Tämän investoinnin tuotot 28747: realisoituvat myöhemmin tuottavuuden kasvuna ja parempana muutosten sieto- 28748: kykynä. 28749: Euroopan talouden yksi vahvuustekijä lähivuosikymmeninä on jo tapahtunut 28750: panostus koulutukseen, erityisesti nykyisten nuorten ikäluokkien osaamiseen. Tä- 28751: män takia eurooppalaisen mallin suuntaa ei ole järkevää kääntää reaalisen kilpai- 28752: lukyvyn tavoittelusta pelkän hintakilpailukyvyn tavoitteluun. 28753: Työttömyys pysynee jossain mitassa ongelmana viitisentoista vuotta eli siihen 28754: asti, kun työvoima alkaa vähentyä suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen takia. 28755: Tällä aikavälillä joudutaan ratkomaan sekä eläkeikää lähestyvien että työmarkki- 28756: noille vähäisellä muodollisella koulutuksella tulevien työttömyysongelmaa. Erityi- 28757: sesti nuorten työttömien tapauksessa onnistuneella politiikalla on suuret tuotot, 28758: koska jäljellä oleva työura tai epäonnisessa tapauksessa työttömyysura on pitkä. 28759: Muodolliseen koulutukseen sopeutumattomien nuorten osaamisen kartuttami- 28760: seen tulisi etsiä eurooppalaisia mallejatyöpaikkakoulutus-ja oppisopimustyyppi- 28761: sillä ratkaisuilla. 28762: Eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluu yhteisvastuun lisäksi tietty muodollisen 28763: aseman ja hierarkian korostus organisaatioissa verrattuna amerikkalaiseen kult- 28764: tuuriin. Tuotantoelämässä tämä on nykyisellä teknologialla tuottavuutta ja jousta- 28765: vuutta alentava tekijä. Se saattaa olla myös esteenä kaiken osaamisen hyödyntä- 28766: miselle. Eurooppalaisen työelämän organisoinnissa olisi saatavissa hyötyjä ja lisää 28767: kannustimia työntekijöille kiinnittämällä huomiota tähän seikkaan. Ilmeisesti eu- 28768: rooppalainen koulutusjärjestelmä ei myöskään kehitä riittävästi sosiaalista osaa- 28769: mista tässä mielessä. 28770: Kilpailullisuuden lisääminen ja rahaolojen vakauttaminen lisäävät työelämän ja 28771: työmarkkinoiden sopeutumiskyvyn merkitystä. Tämän takia tulisi kiinnittää ny- 28772: kyistä enemmän huomiota työelämän ja työmarkkinoiden muuntumiskyvyn mo- 28773: nipuoliseen kehittämiseen. 28774: 28775: 28776: 28777: 28778: 1.4 Ympäristön kehitys 28779: 28780: Euroopan ympäristöongelmien luonne on muuttunut: paikallisia teollisen yhteis- 28781: kunnan päästöjä on pystytty vähentämään nopeastikin, kun taas alueelliset ja glo- 28782: baalit ongelmat ovat lisänneet painoarvo aan. Tämä muuttaa kansallisten, alueel- 28783: listen (Euroopan tason) ja globaalien hallintakeinojen suhteen. 28784: Ympäristökysymykset ovat malliesimerkki globaalista keskinäisriippuvuudes- 28785: ta. Kansalliset hallintayritykset eivät ongelman luonteesta johtuen onnistuTulok- 28786: siin voidaan päästä sellaisilla alueellisilla ja maailmanlaajuisilla pelisäännöillä, jotka 28787: rajoittavat kaikkien kansallista suvereniteettia kaikkien eduksi. 28788: Kyse ei ole enää tiedon puutteesta, teknologian kehittymättömyydestä eikä 28789: lopulta myöskään taloudellisten voimavarojen puutteesta globaalilla tasolla. Se, 28790: että ongelmien poliittisia ratkaisuja on erittäin vaikea saavuttaa tai että kestävää 28791: kehitystä suosivia instituutioita saadaan hitaasti aikaan, johtuu monesta tekijästä. 28792: Globaalit ympäristöongelmat ovat luonteeltaan asymmetrisiä: kehitysmaat- usein 28793: köyhimmät tai köyhyydestä juuri kasvuun irronneet- ja siirtymätaloudet aiheut- 28794: tavat nyt ja seuraavien vuosikymmenten aikana valtaosan ongelmista samalla kun 28795: niiden poliittinen kyky ja taloudelliset mahdollisuudet ongelmien ratkaisemiseen 28796: ovat heikoimmat. liman sitovia pelisääntöjä syntyy helposti vapaamatkustajati- 28797: lanteita: kun muut kärsivät vahingot, ongelmiin ei kannata sijoittaa. Liian löyhät 28798: alueellisen ja globaalin yhteistyön säännöt aiheuttavat epävarmuutta ja liian heik- 28799: koja kannustimia. 28800: Neljä ympäristöongelmaa erottuu globaalien vaikutusten, korkeitten 28801: riskien ja merkittävien taloudellisten seuraustensa takia: 28802: 28803: 28804: 11111 kasvihuoneilmiö (ilmastonmuutos); 28805: 28806: 28807: !II yläilmakehän otsonikerroksen oheneminen; 28808: 1111! biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja 28809: 28810: 28811: 1111! aavikoituminen ja vesivarojen riittävyys. 28812: 28813: 28814: Kasvihuoneilmiön vaikutuksesta keskilämpötilan arvioidaan nousevan - 28815: mikäli merkittäviin vähennyksiin ei pystytä- vuoteen 2100 mennessä 1.5-3 astet- 28816: ta.Arvioidut vahingot koko maailmassa nousisivat muutamaan prosenttiin maail- 28817: man BKT:sta.Tämänsuuruiset lämpötilan nousut aiheuttaisivat merkittäviä väes- 28818: tön muuttoliikkeitä ja ympäristöpako\aisuutta. Merenpinnan mahdollinen nousu 28819: puolella metrillä seuraavan sadan vuoden aikana tuhoaisi taloudellisesti, kulttuuri- 28820: sesti ja ekologisesti keskeisiä rannikkovyöhykkeitä. 28821: Ilmastonmuutosten torjuminen edellyttää erittäin pitkäjänteistä kansainvälistä 28822: yhteistyötä. Kehitysmaiden - kuten Kiinan -voidaan nykyisessä kehitysvaiheessaan 28823: odottaa lisäävän huomattavasti päästöjään. Kun maailman energiankulutuksen 28824: ennakoidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli 50 prosentilla (Maailman Ener- 28825: gianeuvoston perusskenaario), kasvusta yli 80 prosenttia toteutuu kehitysmaissa. 28826: Teollisuusmaiden tulisi pystyä suuriin, merkittäviä taloudellisia voimavaroja sito- 28827: viin päästävähennyksiin ja jatkaa uusien energiatekniikoiden kehittämistä. YK:n 28828: ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ( 1992) on ratifioinut 160 maata. 28829: Puitesopimuksen teollisuusmaita koskevien sitoumusten tiukentamisesta vuonna 28830: \997 päästiin tärkeään sopimukseen Genevessä heinäkuussa \996. 28831: Maailman pnmaarienergian kulutus exajouleina (EJ, 10 18 J) vuodessa 28832: vuosina 1985-2100 28833: 28834: (Alhaisen hiilidioksidin kasvun skenaario) 28835: 28836: 28837: 28838: 28839: Teollisuusmaat Kehitysmaat Maailma 28840: 28841: 28842: 28843: 28844: • 1985 • 2025 • 2050 • 2075 2100 28845: 28846: Kokona1skulutus Suomessa 1, 1 Ej v. 1985 28847: 28848: Lähde: Maailman energianeuvosto WEC 28849: 28850: 28851: 28852: 28853: Kansainvälisten sopimusten (Montrealin pöytäkirja 1987 ja sen myöhemmät 28854: tiukennukset) ansiosta pahimpien otsonikerrosta vahingoittavien aineiden 28855: käyttö on saatu teollisuusmaissa hyvin hallintaan; kehitysmaiden pitkät siirtymä- 28856: ajat ja siirtymätalouksien vaikeudet sopimusten täytäntöönpanossa luovat ongel- 28857: mia ja rahoituspaineita kehittyneille talouksille. 28858: Eurooppa (ml. KIE-maat) tuottaa noin 30% hiilidioksidipäästöistä ja kolman- 28859: neksen otsonikerrosta tuhoavista päästöistä. Siirtymätalouksien osuus on ratkai- 28860: seva. Sen sijaan EU:n jäsenmaissa Montrealin pöytäkirja on tuottanut tuloksia: 28861: otsonikerrosta tuhoavien yhdisteiden (halonit ja CFC:t) tuotanto ja kulutus on 28862: saatu käytännössä loppumaan. Kasvihuonekaasujen osalta EU:IIa on kansainvälistä 28863: puitesopimusta tiukemmat tavoitteet (yhteisön yhteiset hiilidioksidipäästöt vuo- 28864: teen 2000 mennessä vuoden 1990 tasolle), mutta niiden saavuttaminen näyttää 28865: epätodennäköiseltä. 28866: Biologisen monimuotoisuuden väheneminen on erityisen nopeaa 28867: trooppisissa sademetsissä, mutta myös pohjoiset havumetsät ovat yksipuolistu- 28868: neet,Välimerta ympäröivät alueet ovat muuttuneet lähes puuttomiksi ja vesistö- 28869: jen eliöiden monimuotoisuus on vähentynyt. YK:n ympäristö- ja kehityskonfe- 28870: renssissa Rio de Janeirossa 1992 allekirjoitettiin biologista monimuotoisuutta 28871: koskeva yleissopimus. Kehittyneiltä mailta edellytetään uusia rahoituslähteitä, 28872: mikäli sopimusten velvoitteet aiotaan myös kehitysmaissa täyttää. 28873: Uhanalaisten lajien osuus on Euroopassa suurempi kuin maailmassa yleensä. 28874: Rion sopimuksen pohjalta EU:n alueella (EU yksi sopimuksen allekirjoittajista) 28875: valmistellaan kansallisia ja unionin tason strategioita; Euroopan Neuvosto on val- 28876: mistellut yhteistyössä IUCN:n kanssa koko Eurooppaa koskevan luonnon moni- 28877: muotoisuutta koskevan strategian. 28878: Aavikoituminen uhkaa noin 25-30 prosenttia maapallon koko pinta-alasta. 28879: Kuivuudella ja köyhyydellä on suora yhteys: köyhyys pakottaa ihmisiä käyttämään 28880: ekologisesti herkkiä alueita elantonsa hankkimiseen. Monet maailman köyhim- 28881: mät maat - erityisesti Afrikassa - sijaitsevat aavikoitumisesta kärsivillä alueilla. 28882: Aavikoitumisen vaikutuspiirissä elävää väestöä (noin 1 miljardi ihmistä) uhkaa 28883: ympäristöpakolaisuuden kohtalo.YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de 28884: Janeirossa vuonna 1992 päätettiin aloittaa aavikoitumisen estämistä koskevan 28885: sopimuksen neuvottelut; sopimus allekirjoitettiin vuonna 1994. 28886: Euroopassa myös happamoittavat päästöt ovat merkittävä ympäristö- 28887: ongelma. Niiden lähteitä ovat lähinnä energiantuotanto (rikkioksidit), liikenne 28888: (typpioksidit) ja maatalous (NH3). Rikkiyhdisteiden kuormitus on alentunut EU:n 28889: alueella nopeasti 1980-luvun alusta lukien ympäristönsuojelutoimista johtuen. 28890: Typpiyhdisteiden päästätaso on vakiintunut: liikenteen kasvu aiheuttanee päästö- 28891: jen lievää kasvua. Euroopan maat ovat säädelleet sopimuksin rajat ylittäviä happa- 28892: moittavien aineiden kaukokulkeutumia. 28893: Eurooppa on aiheuttamassa monia merkittäviä ympäristöongelmia, mutta se 28894: on myös muiden aiheuttamien haittojen vastaanottaja. Euroopassa ympäristön 28895: tulevaisuutta arvioidaan myös turvallisuuskysymyksenä. EU onkin ottanut globaa- 28896: leja ympäristökysymyksiä koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä edelläkävijän 28897: roolin. Unionin luonne taloudellisen ja poliittisen yhteistyön uudentyyppisenä 28898: foorumina soveltuu erityisen hyvin keskeisten ympäristöongelmien ratkaisuun. 28899: Sen vaikutus on ollut keskeinen maailmanlaajuisten sopimusten syntymiseen ja se 28900: rahoittaa niiden toteutusta kehitysmaissa. 28901: KIE-maiden ja Venäjän ympäristöongelmat vaativat jatkossakin yhteistyön li- 28902: säksi mittavaa rahoitustukea. Ongelmien ratkaisu vaatii ainakin kolmentyyppisiä 28903: toimenpiteitä: 28904: 28905: 28906: i!i Alueiden puhdistaminen vuosikymmeniä jatkuneesta saastumisesta, 28907: 28908: i!i Puhtaiden ja kestävien ympäristöratkaisujen käyttöönotto niillä talouden sek- 28909: toreilla, joilla saastuttamisasteet ovat poikkeuksellisen korkeat ja 28910: 28911: 28912: i!i Ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön harmonisointi. 28913: PHARE:n arvion mukaan näiden toimenpiteiden kustannukset KIE-maissa 28914: nousevat kaiken kaikkiaan noin 300 miljardiin ECU:un. Tarvitaan laajapohjaista 28915: kansainvälistä yhteisrahoitusta, johon EU:n lisäksi osallistuvat kansainväliset rahoi- 28916: tuslaitokset ja ao. maat. 28917: 28918: 28919: 28920: 1.5 Globaali muutos, turvallisuus ja hallinta 28921: 28922: RISKIEN MAAILMA 28923: 28924: Globaalille muutokselle,joka edustaa pitkää jatkuvuutta yli institutionaalisten muu- 28925: tosten, on ominaista kansantalouksien, yhteiskuntien ja valtioiden syvenevä keski- 28926: näinen riippuvuus. Tällä riippuvuudella on muun muassa turvallisuus-, talous-, 28927: väestö- ja ympäristöulottuvuutensa. Sen myötä jako vain kansallisiin, 'sisäisiin' ky- 28928: symyksiin ja vain kansainvälisiin, 'ulkopoliittisiin' kysymyksiin on menettänyt mer- 28929: kitystään. Samaten on hämärtynyt rajalinja "poliittisen" ja "taloudellisen" välillä. 28930: Muutoksen nopeudesta ja riippuvuuksien syvyydestä johtuen yhteiskunnallisesti, 28931: taloudellisesti ja poliittisesti merkitsevät riskit yleistyvät. 28932: Sodanjälkeisen maailmanjärjestyksen valtarakenteiden hajoaminen on ollut 28933: keskeisenä syynä poliittisten rakenteiden rajuihinkin muutoksiin eri puolilla maail- 28934: maa. Kaksinapaisessa maailmanjärjestyksessä agendanmuodostusta, päätöksiä ja 28935: valintoja ohjasivat varsin vakaina säilyneet riskit ja uhkat. Niistä keskeisin oli täysi- 28936: mittainen sota. Muutosta kuvaa hyvin se, että aseidenriisunta ei ole ehkä koskaan 28937: historiassa ollut niin voimakasta kuin viime vuosina. Maailman varustelumenot 28938: ovat huippuvuodesta 1986 (varustelumenot 1 200 miljardia USD vuoden 1991 28939: rahassa) vähentyneet kolmanneksen (varustelumenot vuonna 1995 800 miljar- 28940: dia USD). Ainoa alue, jolla tapahtuu huomattavaa varustelua, on Kaakkois-Aasia 28941: ja Kauko-itä. Kehitys heijastelee muuttunutta turvallisuustilannetta: laajamittaisen 28942: valtioidenvälisen vastakkainasettelun todennäköisyys on vähentynyt ja konfliktit 28943: ovat yhä enemmän muuttuneet valtioiden sisäisiksi. 28944: Muutos vakiintuneiden rakenteiden maailmanjärjestyksestä siirtymäkauden 28945: avoimiin prosesseihin synnyttää epävarmuutta ja uusia riskejä. Tässä maailmassa 28946: taloudellisten riskien merkitys on kasvanut talouden globalisoitumiskehityksen 28947: myötä. Markkinaperustaisten rakenteiden voimistuminen ja niihin liittyvät riskit 28948: voivat ohjata kokonaisten kansantalouksien toimintaaToisaalta poliittisten riskien 28949: todennäköisyys kasvaa. Poliittinen riski lisää epävarmuutta yritystoiminnan poliit- 28950: tisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta ympäristöstä. Muuttuvat pelisäännöt ja po- 28951: liittisten järjestelmien epävakaa kehitys vaikeuttavat riskien hallintaa. 28952: Poliittisten riskien kasvu voi vaikuttaa merkittävästikin maailmantalouden ke- 28953: hitykseen. Yritykset eivät perusta investointejaan vain taloudellisten riskien hallin- 28954: taan, vaan ne arvioivat toimintaympäristöään alueellisten, valtiollisten ja jopa pai- 28955: kallisten poliittisten olojen kehityksellä.Tämä tekee poliittisesta ja yhteiskunnalli- 28956: sesta vakaudesta merkittävän kilpailutekijän taloudellisen vakauden rinnalle. 28957: Globaalin muutoksen ja riskien hallittavuus tulee olemaan kansainvälisen 28958: yhteisön keskeinen ongelma. Siirtymäkautena - ennenkuin uusi hallintajärjestel- 28959: mä saa hahmonsa-käytetään välineinä asiakohtaisia järjestelyjä (regiimejä) ja sopi- 28960: muksia. Riskien välisiä riippuvuuksia vastaavat turvallisuuden eri elementtien - 28961: taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristö! Iisen- väliset riippuvuudet.Turvallisuutta voi- 28962: daan lisätä luomalla poliittisin keinoin ennustettavuutta nopeiden muutosten ja 28963: riskien maailmassa. Niin globaalien riskien hallinta kuin kansallisten etujen ajami- 28964: nen toteutuu paremmin suvereenisuutta yhdessä käyttäen kuin valtioiden erillisin 28965: toimin.Yhteistyö ja sen pohjana olevat yhteiset pelisäännöt ovat tähän käyttökel- 28966: poinen menetelmä. 28967: 28968: 28969: HALLINNAN RISTIRIITOJA 28970: On syytä varautua siihen, että globaalissa hallinnassa ilmenee ristiriitoja, jotka 28971: syntyvät kansainvälisten instituutioiden yhteisten pelisääntöjen ja kulttuuris-ide- 28972: ologisen moninaisuuden välille. Muutos ja sen nopeus sinänsä synnyttävät muu- 28973: tosvastarintaa, joka pohjautuu vakauden ja jatkuvuuden arvoille. Sosiaalinen ja 28974: kulttuurinen turvallisuus voi järkkyä, kun muutos vaikuttaa perinteisin sosiaalisiin 28975: hierarkioihin ja kulttuurisiin arvoihin. Laajojen perinteisiin uskontoihin ja kulttuu- 28976: reihin pohjautuvien sivilisaatioiden merkityksen on juuri tästä syystä oletettu li- 28977: sääntyvän. 28978: Muutos synnyttää useimmiten myös häviäjiä ja ristiriitoja. Nationalismin ja 28979: etnisyyden nousu myös Euroopassa saattaa olla osa tätä kehitystä. Ne voivat 28980: pahimmillaan kehittyä poliittisiksi ääriliikkeiksi, joille yhteistyö ja yhteiset pelisään- 28981: nöt globaalin muutoksen hallinnassa ovat kulttuurisista syistä hylättäviä ja vastus- 28982: tettavia. Kasvavaksi kansainväliseksi ilmiöksi muodostuneen terrorismin kasvu- 28983: alustana on usein fundamentalismi. 28984: Nämä vastakkainasettelut ovat tulossa myös globaalin hallinnan keskeisille 28985: alueille, kuten kauppapolitiikkaan.Yieinen yhteisymmärrys kaupan vapauttamisen 28986: ja yhteisten pelisääntöjen eduista saattaa monin kohdin joutua ristiriitaan kulttuu- 28987: risten arvojen ja kansallisten perinteiden sekä niille rakentuvien standardien ja 28988: normien kanssa. Kun yhteisiä pelisääntöjä pyritään luomaan aloille, jotka ovat 28989: välittömässä yhteydessä kansalliseen kulttuuriin (audiovisuaalinen tuotanto, infor- 28990: maatioyhteiskunnan tuotanto ja palvelut), ristiriidat ovat todennäköisiä kuten EU:n 28991: ja NAFTA:n kiista osoittaa. Perustavat kysymykset poliittisista ja ihmisoikeuksista 28992: sekä demokratiasta nousevat kansainvälisen kauppapolitiikan agendalle, kuten 28993: EU:n ja ASEAN:in erimielisyydet osoittavat. On todennäköistä, että työelämän ja 28994: ympäristönsuojelun normit ovat yhä useammin myös kauppapoliittisten kiistojen 28995: perustana. 28996: Euroopan yhteistyö perustuu yhteiseen kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaali- 28997: seen perinteeseen ja sille ominaisiin arvoihin. Euroopan keskeisiä tulevaisuuden 28998: haasteita on, kuinka se pystyy merkittävimpänä globaalina toimijana yhdistämään 28999: näiden arvojen edistämisen toimivien globaalien pelisääntöjen kanssa. 29000: 2. EUROOPAN KEHITYKSEN PITKÄT LINJAT 29001: Eurooppa on ennen muuta moninaisuuden maanosa. Euroopassa poliittinen val- 29002: ta on vanhastaan ollut hajaantunutta, ja Eurooppa pirstoutui varhain monilukui- 29003: siin poliittisiin yksiköihin .Vuoden 1500 paikkeilla Euroopassa oli noin 500 poliittis- 29004: ta yksikköä; tällä hetkellä niitä on nelisenkymmentä (Keski- ja Itä-Euroopan maat 29005: mukaanlukien). 29006: Eurooppalainen nationalismi yhdisti 1800-luvulta lähtien näitä poliittisia yksi- 29007: köitä suuremmiksi: yhtenäisten etnisten ryhmien (sama kieli, sama kulttuuri) tuli 29008: kuulua samaan kansallisvaltioon. Sisäisen yhtenäisyyden vaatimus tuotti yhden- 29009: mukaisuutta, joka koski ensi kertaa kaikkia ihmisiä, ei yksinomaan kapeaa eliittiä. 29010: Nationalismi tuotti uusia identiteettejä, uusia jakoja, uusia rajoja- ja uusia sotia. 29011: Uskonnosta, joka oli Euroopan ensimmäinen yhdentäjä, tuli myös sen keskei- 29012: nen jakaja, ensin länteen (Rooma) ja itään (Konstantinopoli) ja myöhemmin ete- 29013: lään (katolilaisuus) ja pohjoiseen (protestanttisuus). Molemmilla jaoilla on ollut ja 29014: on huomattava poliittinen ja kulttuurinen merkitys. Edellinen jako on päällekkäi- 29015: nen lännen ja idän poliittisen jakolinjan kanssa. Toisaalta protestanttisuus on kan- 29016: sankirkkaina liittoutunut maallisen vallan kanssa mm. opetuksen järjestämisessä ja 29017: hyvinvointivaltioiden rakentamisessa, kun taas katolinen kirkko on kilpaillut ja kil- 29018: pailee maallisen vallan kanssa omilla rakenteillaan. Suhtautuminen yksilöön, kan- 29019: salaisyhteiskuntaan ja valtioon on erilainen. Etelän ja pohjoisen jännitteet- elinta- 29020: soerot, rakenteelliset erot ja hyvinvointimallien erot - saattavat muodostua mer- 29021: kittäviksi EU:n laajentumiseen ja syvenemiseen liittyen. 29022: Myös kielellisesti ja etnisesti Eurooppa on moninaisuuden maanosa. Euroo- 29023: passa puhuttavien kielten määrän arvio vaihtelee - kielen ja murteen määritel- 29024: mästä riippuen - seitsemästäkymmenestä yli kahteensataan. Euroopan valtioiden, 29025: etnisten ryhmien ja vähemmistöjen sekä kielten moninaisuus muodostaa mosaii- 29026: kin, joka edustaa yhtä aikaa kulttuurin rikkautta ja konfliktien lähdettä. 29027: Keskeinen osa Euroopan sisäistä moninaisuutta ja vastakkaisuutta on teollis- 29028: tumisen ja siihen liittyvän työnjaollisen vastakkaisuuden, yhteiskuntaluokan, olen- 29029: nainen merkitys sen historiassa. Teollinen luokkayhteiskunta syntyi Euroopassa. 29030: Kollektiiviset identiteetit ovat Euroopassa perustuneet paljolti taloudelliseen ase- 29031: maan ja siihen pohjautuviin jakoihin.Taloudellisesti ja poliittisesti luokka-ajattelu ja 29032: järjestöllinen luokkaan kiinnittyminen (kuten ay-liike, työnantajajärjestöt, työvä- 29033: enpuolueet ja maanviljelijäin puolueet) ovat olleet ainutlaatuisen keskeisiä juuri 29034: Euroopalle ja muovanneet eurooppalaisia yhteiskuntia perustuksia myöten. 29035: Nämä jakolinjat - valtiolliset, kansalliset, kulttuuriset, etniset, uskonnolliset, 29036: kielelliset, luokkapohjaiset -ja niihin liittyvät arvot ovat olleet Euroopassa poikke- 29037: uksellisen pysyviä ja johdonmukaisia. Siksi juuri Euroopassa kiteytyivät erilaiset 29038: aatteelliset ismit (kuten monarkismi, konservatismi, fasismi, liberalismi, sosialismi, 29039: nationalismi ja anarkismi) tulkitsemaan historiallista kehitystä ja määrittelemään 29040: maanosan poliittista suuntaa. 29041: MAAILMANSODASTA KYLMÄN SODAN LOPPUUN 29042: Euroopan keskeiset taloudet hallitsivat kansainvälistä taloutta vuosisatoja. Ne 29043: menettivät taloudellisen johtoasemansa Yhdysvalloille tämän vuosisadan alussa. 29044: Toisen maailmansodan- Euroopan suurimman "sisällissodan"- jälkeen Euroopan 29045: keskeiset taloudet olivat taas ensimmäisen maailmansotaa edeltävällä tuotannon 29046: tasolla.Taloudellinen ja teknologinen kuilu Yhdysvaltoihin laajeni valtavaksi. Lisäksi 29047: Euroopan väestöstä oli saanut surmansa lähes 40 miljoonaa ihmistä. 29048: Euroopan pitkässä linjassa on sodan jälkeisinä vuosikymmeninä nähtävissä tär- 29049: keitä tulevaisuutta muovaavia murroskohtia. 29050: Vuosien 1870 ja 1930 välillä Euroopasta oli muuttanut 50 miljoonaa siirtolais- 29051: ta. Eurooppa muuttui 1960-luvun kuluessa siirtolaisia lähettävästä siirtolaisia vas- 29052: taanottavaksi maanosaksi. Muutos johtui sodanjälkeisen kasvun tuottamasta työ- 29053: voimapulasta, kolonialistisen Euroopan "itseensä vetäytymisestä" ja globaalissa 29054: mittakaavassa humaanista maahanmuuttopolitiikasta. Euroopan unionin jäsen- 29055: maissa asuu toistakymmentä miljoonaa Euroopan ulkopuolisen alueen kansa- 29056: laista. 29057: Toinen tärkeä sodanjälkeinen murros tapahtui vuoden 1970 paikkeilla, kun 29058: historian pisimmän ja voimakkaimman nousukauden jälkeen teollisen yhteiskun- 29059: nan (industrialismin) nousu taittui: teollisuuden osuus tuotannosta ja työvoimasta 29060: alkoi vähentyä. 1970-luvulle ajoittuu myös toisen maailmansodan jälkeisen Eu- 29061: roopan keskeisen talouspoliittisen opin, keynesiläisyyden, toimintaedellytysten 29062: heikkeneminenTämä syvä rakennemuutos on tuonut työttömyyden takaisin Eu- 29063: rooppaan pitkän täystyöllisyyskauden jälkeen. Myöskään Keski- ja Itä-Euroopan 29064: muutosten painopiste ei ollut työhön liittyvissä oikeuksissa ja pelisäännöissä, vaan 29065: omistukseen liittyvissä instituutioissa. 29066: Eurooppalaisessa luokkapolitiikassa, jonka rakenteilla hyvinvointivaltiot on eri 29067: maihin rakennettu, perinteisellä nationalismilla oli hyvin vähän tilaa kehittyä. Kan- 29068: sallisvaltiot saivat "sosio-ekonomisen" järjestelmän sävyjä: tärkeitä olivat jälleen- 29069: rakentaminen, kasvu ja sosiaalinen integraatio.Väestöt hyväksyivät valtionsa sosi- 29070: aalisin hyvinvointiperustein, eivät nationalistisen voiman tai vastakkainasettelun 29071: takia. Länsi-Euroopasta onkin kehittynyt yksi maailman vähiten nationalistisista 29072: alueista, mikä on suuri muutos maanosan pitkässä nationalististen ristiriitojen vä- 29073: rittämässä historiassa. Mikäli hyvinvointiperuste häviää, on ennakoitavissa, että 29074: nationalismi voi palata legitimaation osaksi. 29075: Länsi-Euroopan valtiot ovat samanJaistuneet toisen maailmansodan jälkeen 29076: niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Samalla sen rajoilla olevien alueiden elinta- 29077: sokuilu suhteessa Eurooppaan on kasvanut. Myös 'väestökuilu' on kasvanut: kun 29078: venäläisten ja Länsi-Euroopan syntyvyys on laskenut ja väestöt ikääntyvät, on 29079: syntyvyys niiden rajoilla huippu korkeaa. Nämä rakenteelliset tekijät yhdessä aihe- 29080: uttavat jatkossakin voimakkaan muuttopaineen Eurooppaan. 29081: 1989-91 JÄLKEEN: PYSYVYYS JA MUUTOS? 29082: Berliinin muurin murtuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen merkitsivät toisen 29083: maailmansodan jälkeisen aikakauden ja kylmän sodan päättymistä; samalla katkesi 29084: vuodesta 1917 lähtenyt kehitys. Monet muutoksista, jotka on kirjattu vuosien 29085: 1989-9 1 tuloksiksi, olivat kylläkin alkaneet jo aiemmin. Monet muutoksista on 29086: tulkittavissa paluuksi vanhaan. 29087: Euroopan vanha jakolinja läntisen kristillisyyden ja ortodoksisuuden välillä on 29088: toisen maailmansodan jälkeisen kauden päätyttyä tullut selkeämmin näkyviin. 29089: Tämä rajalinja voi yhdessä muiden rajalinjojen kanssa olla edelleen merkitykselli- 29090: nen maanosan tulevaisuudelle. 29091: Euroopan tulevaisuuden kannalta on aivan olennaista, että viime vuosien ta- 29092: pahtumat eivät ole nostaneet valtioiden välistä jyrkkää nationalismia; valtiorajo- 29093: jen merkitys on vähentynyt ja valtioiden konfliktit eivät määrää läntisen Euroopan 29094: dynamiikkaa, kuten aiemmin satojen vuosien ajan. Sen sijaan muuttovirrat Länsi- 29095: Eurooppaan ja valtioiden hajoaminen idässä ovat nostaneet valtioiden sisäiset 29096: etniset konfliktit ja etnisen politiikan etualalle .Tämä voi epäsuotuisissa olosuhteis- 29097: sa johtaa 'uuteen nationalismiin', jonka muodostumiselle on myös Länsi-Euroo- 29098: passa sosiaalista perustaa. 29099: Köyhyys on vakavassa mielessä tullut takaisin Eurooppaan. Uudet ja myös 29100: vanhat epätasa-arvon muodot ovat nousseet esiin. Pitkään jatkunut taloudellinen 29101: ja sosiaalinen tasa-arvokehitys on erityisesti 1990-luvulla taittunut. Läntisessä Eu- 29102: roopassa sillä on perusta joukkotyöttömyydessä, mutta sillä on myös etninen 29103: leimansa. Itäisessä Euroopassa eriarvoisuuksien ja köyhyyden lisääntyminen on 29104: ollut hyvin nopeaa ja siinä on jo nyt nähtävissä hyvin pitkäaikaisia vaikutuksia mm. 29105: väestön terveyden ja koulutuksen tasoon sekä näiden yhteiskuntien sosiaaliseen 29106: kiinteyteen ja sitä kautta poliittiseen vakauteen. 29107: Globalisoituminen ja Euroopan yhdentyminen eivät suinkaan ole vähentä- 29108: neet maanosan kulttuurista vaihtelua, vaan kulttuurinen diversiteetti on päinvas- 29109: toin kasvanut. Kulttuurisen monimuotoisuuden kasvulle on luonut pohjaa myös 29110: se, että romanttinen ajanhenki korostaa eroja samanlaisuuksien ja yhtäläisyyksien 29111: kustannuksella. Heti vuosien 1989-91 jälkeen - kommunismin kukistuttua- esiin- 29112: tyi näkemyksiä, joiden mukaan liberalismi yhdenmukaistaisi eurooppalaiset yh- 29113: teiskunnat varsin nopeasti niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin poliittisestikin.Tällä 29114: hetkellä Euroopan sosiaalinen ja poliittinen maisema on ehkä monimuotoisempi 29115: kuin koskaan. Myös jatkossa hyvin pitkävaikutteiset rakenteelliset tekijät tulevat 29116: sekoittumaan Euroopan poliittisiin projekteihin ja muuttamaan niiden suuntaa. 29117: Vuoteen 1989 saakka EY:IIä oli selvät poliittiset rajat: se oli läntisen Euroopan 29118: yhteisö. Nyt Euroopan integroituminen merkitsee tulevaisuuden projektina mer- 29119: kittävästi mittavampia ja avoimempia haasteita. Integraation motiivina ei ole enää 29120: sisäinen tai ulkoinen järjestelmäuhka, mikä myös vähentää paineita poliittiseen 29121: yhdenmukaisuuteen. 29122: Vuosien 1989-91 keskeinen sisältö, siirtyminen markkinatalouden ja poliitti- 29123: sen demokratian kehittämiseen myös Keski- ja Itä-Euroopassa, on mahdollistanut 29124: koko Euroopan laajuisen integraation hahmottamisen realistiselta pohjalta. Eräis- 29125: sä maissa siirtymäkauden voi sanoa olevan jo tärkeissä suhteissa ohi, mitä todis- 29126: taa niiden jäsenyys OECD:ssä. Laajan integraation esteinä ovat vielä kuitenkin 29127: monet historialliset pysyvyydet näiden yhteiskuntien syvärakenteissa. 29128: 29129: 29130: 29131: 29132: ONKO EUROOPALLA IDENTITEETTIÄ? 29133: Euroopalla on käsitteenä olennaisesti kolme merkitystä. 29134: Eurooppa on ensinnäkin maantieteellinen kokonaisuus, joka ulottuu Atlantilta 29135: Uralille ja Gibraltarilta Nordkapiin. 29136: Toiseksi Euroopalla ymmärretään niitä kehittyneitä teollisuusmaita, jotka vuo- 29137: sikymmeniä ovat kehittyneet markkinatalouden ja demokratian oloissa ja joista 29138: lähes kaikki ovat EU:n jäseniä (Länsi-Eurooppa, OECD-Eurooppa). Tässä merki- 29139: tyksessä Keski- ja Itä-Euroopan maat haluavat "paluuta Eurooppaan". 29140: Kolmannessa merkityksessä Eurooppa on yhteisesti koettua historiaa ("yh- 29141: teistä muistia"), yhteisiä arvoja, yhteistä kulttuuria ja elämäntapaa. Tämä Euroop- 29142: pa on antiikin klassisen kulttuurin, juutalaisuuden, kristinuskon, renessanssin, mo- 29143: dernin tieteen ja taiteen ja valistuksen Eurooppa. Tässä merkityksessä Eurooppa 29144: on faustinen, pyrkimässä aina uuteen ja ennenkokemattomaan. 29145: Tämän Euroopan ehkä syvimpänä perusarvona on eettinen ja kulttuurinen 29146: universalismi: pyrkimys hakea kaikille hyväksyttäviä ratkaisuja. Tämä arvo on yh- 29147: teinen eurooppalaisen kulttuurin perustaa Iuoneii Ie kristillisyydelle, humanismi IIe 29148: ja valistukselle. 29149: Euroopalla ei ole valmista identiteettiä missään merkityksessä. Se rakentuu 29150: vuorovaikutuksessa ja siihen sisältyy aina myös pyrkimys vastata kysymykseen, 29151: millaiseksi sen halutaan muodostuvan. Identiteetti tulee tärkeäksi suurten muu- 29152: tosten aikana. Silloin tulee tärkeäksi korostaa sitä, mikä pysyy samana ja muuttu- 29153: mattomanaVuosien 1989-91 suuren muutoksen luoma identiteettihakuisuus on 29154: tähdännyt yhteisten kulttuuristen ja historiallisten kokemusten ja rajojen lisäksi 29155: myös yhteiseen tulevaisuuteen. Sen ensimmäisiä ilmenemismuotoja oli ETYJ-mai- 29156: den päämiesten Pariisissa 1990 hyväksymä uuden Euroopan peruskirja, jonka 29157: mukaan uusi Eurooppa ulottuu niin laajalle kuin ihmisoikeudet ja demokratia, 29158: oikeusvaltion periaatteet ja pluralismi, taloudellinen vapaus, yhteiskunnallinen oi- 29159: keudenmukaisuus ja sitoutuminen rauhaan ulottuvat Euroopan maaperällä. 29160: Kysymys Euroopan identiteetistä tänään merkitsee ensinnäkin kysymystä siitä, 29161: mitä Eurooppa merkitsee kansalaisille. On kysymys siitä, millaisen Euroopan ja 29162: millaisten instituutioiden kansalaiset uskovat palvelevan itseään. Toisaalta kysymys 29163: Euroopan identiteetistä merkitsee kysymystä Euroopan tulevasta poliittisesta 29164: identiteetistä. Mitkä ovat Euroopan yhteisiä asioita? Millaisena Eurooppa kykenee 29165: vastaamaan ulkoisiin haasteisiin, kuten globaaleihin ongelmiin, globaalin hallinnan 29166: vaikeuksiin tai suhteiden järjestämiseen muihin sivilisaatioihin? Millaisena Euroop- 29167: pa parhaiten ratkaisee sisäiset ongelmansa kuten eurooppalaisen yhteiskunta- 29168: mallin tulevaisuuden tai maanosan kattavan yhteistyön? Yhä tärkeämmäksi muo- 29169: dostuu kysymys: Kuinka Eurooppa pystyy tehokkaaseen poliittiseen toimintaan ja 29170: kantamaan yhteistä poliittista vastuuta? Kuinka muodostuu Euroopan laajuinen 29171: kansa\aisyhteiskunta ja julkisuus, joka voi yhdistää Euroopan kansalaisten toiveet 29172: ja Euroopan poliittisen identiteetin? 29173: 29174: 29175: 29176: 29177: Eurooppa ei ole enää modernin maailman keskus samassa mielessä kuin sato- 29178: ja vuosia. Sillä on kuitenkin kehitteillä historiallisesti ainutlaatuinen taloudellinen ja 29179: poliittinen yhteistyöorganisaatio, joka onnistuessaan tulee olemaan tärkeä edis- 29180: tysaskel globaalissa hallinnassa ja eurooppalaisten yhteiskuntien mittavien ongel- 29181: mien ratkaisemisessa. 29182: Samalla yhdentyminen ja EU ovat nyt ja tulevaisuudessa ennen muuta tapa 29183: organisoida Euroopan keskeistä sisältöä, sen moninaisuutta. 29184: 29185: 29186: 29187: 29188: 3. EUROOPAN UNIONIN JA 29189: INTEGRAATION TULEVAISUUS 29190: 29191: 3.1 Euroopan integraation lähtökohdat 29192: 29193: Eurooppalaiset integraatiopyrkimykset olivat vahvimmillaan heti toisen maailman- 29194: sodan päättymistä seuranneina vuosina. Tosin jo \920- ja \930-\uvui\\a ilmeni 29195: pyrkimyksiä Euroopan valtioiden yhteistyön kehittämiseen integraation pohjalta 29196: lähinnä federalistisessa hengessä. Toisen maailmansodan aikana puolestaan Sak- 29197: san val\oittamien maiden vastarintaliikkeiden piirissä kehittyi ajatuksia sodanjäl- 29198: keisen Euroopan olojen järjestämiseksi.Tavoitteena oli laajasti ymmärrettynä Eu- 29199: roopan Yhdysvaltojen luominen uuden sodan mahdollisuuden torjumiseksi. 29200: \940-\uvun loppuvuosina pyrittiin integraatiota edistämään federalististen 29201: mallien pohjalta. Haluttiin turvata rauhan säilyminen Euroopassa, vauhdittaa jäl- 29202: leenrakennusta sekä luoda toimiva kehys Saksan jäl\eenrakennukse\\e. Euroopan 29203: Yhdysvaltojen luomisella pyrittiin estämään sodan syttyminen rajoittamalla kan- 29204: sallisvaltioiden suvereeniutta ulkopolitiikan ja puolustuksen alueella. 29205: Vastarintaliikkeiden perintönä kehitystä vauhditettiin laajamittaisella kansalaistoi- 29206: minnalla. 29207: Federalistisen integraatiovaiheen perusrakenteeksi muodostui malli, jossa Eu- 29208: roopan Neuvosto luotiin kansalaisoikeuksien ja perusvapauksien määrittelemi- 29209: seksi ja suojelemiseksi, Euroopan puolustusyhteisö (EDC) yhteisen puolustuksen 29210: instituutioksi ja Euroopan poliittinen yhteisö (EPC) ulkopolitiikan toteuttamisen 29211: instrumentiksi. Federalistinen Euroopan Yhdysvallat -malli kaatui kuitenkin kan- 29212: sainvälisen tilanteen kärjistymiseen kylmäksi sodaksi, Yhdysvaltain nousuun Län- 29213: nen johtavaksi voimaksi sekä eurooppalaisten kansallisvaltioiden voimistumiseen. 29214: lntegraatiopyrinnöt saivat toisen suunnan, kun Ranskan aloitteen pohjalta sol- 29215: mittiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustanut sopimus. Integ- 29216: raation keskeiseksi motiiviksi nousi hyvinvoinnin edistäminen. Hiili- ja teräsyhtei- 29217: sön luomisen motiivina oli myös vahvasti turvallisuuspoliittinen näkökohta: saat- 29218: taa Saksan hiili- ja teräsvarat monenkeskiseen valvontaan. Ranskan ulkoministerin 29219: Robert Schumanin aloitteesta syntynyt hiili- ja teräsyhteisö on yhdistelmä federa- 29220: listisia ajatuksia ja sektorikohtaista integraatiota. Sillä luotiin hiilen ja teräksen yh- 29221: teismarkkinat ja saatettiin ne ylikansalliseen valvontaan. Perustajavaitiaina olivat 29222: Ranska, Saksa, Italia ja Benelux-maat. 29223: Hiili- ja teräsyhteisön perustaminen heijastaa 1940-luvun integraatiopyrki- 29224: myksiin kiinteästi kuulunutta ajatusta Saksan ja Ranskan yhteistyön keskeisestä 29225: merkityksestä. Schumanin suunnitelmaa onkin pidetty osoituksena Ranskan muut- 29226: tuneesta politiikasta. Ranskan on esityksen myötä katsottu luopuneen ajatukses- 29227: ta, että Saksa tulisi eristämällä ja heikentämällä estää saavuttamasta keskeistä 29228: asemaa Euroopassa. Ranskan politiikan uudeksi suunnaksi tuli ajatus ottaa Saksa 29229: mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön ja sitoa se yhteisiin instituutioihin. Tälle 29230: politiikalleen Ranska sai tukea ja hyväksyntää Yhdysvalloilta, joista oli tullut Euroo- 29231: pan turvallisuuden ylläpitäjä Naton perustamisen (v. 1949) jälkeen. Saksa, jolla ei 29232: tuolloin ollut suvereenin valtion asemaa, näki yhteismarkkinat keinoksi saavuttaa 29233: täysi itsenäisyys osana ylikansallista järjestöä. Se oli keino tulla hyväksytyksi tasa- 29234: vertaiseksi sopijapuoleksi ja täysivaltainen jäsenyys oli sille suuri poliittinen voitto. 29235: Saksalais-ranskalainen yhteistyö on Euroopan unionin tulevankin kehityksen kes- 29236: keinen elementti eikä siihen ole näkyvissä muutoksia. 29237: EEC:n perustaminen vuonna 1957 solmitulla Rooman sopimuksella jatkaa 29238: hiili- ja teräsyhteisön luomaa yhteismarkkinoiden integraatiomallia. Sen perusta- 29239: mista edelsivät suunnitelmat luoda "Pikku-Eurooppa", jossa hiili- ja teräsyhteisö 29240: sekä Länsi-Euroopan Unioni WEU olisivat toimineet yhteismarkkina-alueen ydin- 29241: organisaatioina. WEU perustettiin vuonna 1954 korvaamaan epäonnistunutta 29242: puolustusyhteistyötä EDC:n puitteissa. Siinä oli mukana myös Saksan Liittotasa- 29243: valta. Hanke ei kuitenkaan saanut kannatusta. Sen sijaan Jean M onnet ryhtyi aja- 29244: maan uutta integraatiohanketta,joka toteuttaisi teollisten tuotteiden yhteismark- 29245: kinat. 29246: Vaikka hiili- ja teräsunionin ja EEC:n välillä onkin paljon yhtäläisyyksiä, on nii- 29247: den välillä myös huomattavia eroja. Jäsenvaltioilla on EEC:n pohjalta kehittynees- 29248: sä EU:ssa ministerineuvoston aseman takia keskeinen rooli. Komissio ja neuvosto 29249: käyttävät yhdessä ylikansallista valtaa, joka viime kädessä on jäsenvaltioiden halli- 29250: tusten tahdon varassa. Näin nykyisen EU:n pohjana olevaa integraatiomallia voi 29251: luonnehtia lähinnä hallitustenväliseksi integraatioksi ylikansallisuuden sijasta. 29252: 29253: 29254: 29255: 29256: 3.2 Euroopan unionin kehitysvaihtoehdot 29257: 29258: Euroopan unionin perustana on yhteismarkkinaintegraatio. Sen etenemisen dy- 29259: namiikkaa on totuttu tarkastelemaan syvenemisen ja leviämisen välisenä jännit- 29260: teenä. Jännitteen pohjana on ajatus, että integraation eteenpäinmenon edellytyk- 29261: senä on sen syventäminen, joka puolestaan edellyttää integraation ulottamista 29262: uusille sektoreille. Syvenemisen ja leviämisen jännite nähtiin automaattisena in- 29263: tegraation etenemisen mallina 1970-luvulle talouskriisiin asti. 1980-luvulla jännite 29264: ei enää taannut integraation etenemistä, vaan sen edistämiseen tarvittiin jäsen- 29265: maiden hallitusten aktiivista poliittista sitoutumista ja vaikuttamista. Integraation 29266: edistämisen instrumentiksi omaksuttiin hallitustenvälisten neuvotteluiden strate- 29267: gia. 29268: Yhtenäisasiakirjan hyväksyminen vuonna 1986 oli ensimmäinen hallitustenvä- 29269: listen neuvotteluiden kautta tapahtunut Euroopan yhteisön perustamisasiakirjo- 29270: jen laajamittainen uudistus.Yhtenäisasiakirjassa päätöksenteossa siirryttiin mark- 29271: kinaintegraatiota koskevien päätösten osalta pääsääntöisesti määräenemmistö- 29272: päätöksentekoon. Samalla integraation piiriin tuotiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan 29273: asioita, joskin hallitustenvälisen yhteistyön muodossa. Sama menettely toistettiin 29274: 1990-luvun alussa, jolloin hallitusten välisten neuvotteluiden seurauksena hyväk- 29275: syttiin Maastrichtin sopimus. Siinä ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi myös yh- 29276: teistyö sisä- ja oikeusasioiden alalla tuotiin unionin toimivaltaan. Maastrichtin 29277: sopimukseen sisältyy myös sitoutuminen talous- ja rahaliiton asteittaiseen luomi- 29278: seen sekä siirtyminen yhteisvaluuttaan. 29279: Kolmannen kerran samaa menettelyä noudatetaan hallitustenvälisessä konfe- 29280: renssissa (HVK), joka käynnistyi maaliskuussa 1996. Sen tavoitteena on uudistaa 29281: Euroopan unionin toimintasääntöjä, tehostaa unionin päätöksentekoa ja päättää 29282: uusien toimialojen liittämisestä unionin toimivaltaan.Tavoitteena on myös tehos- 29283: taa unionin ulkoista toimintaa ja luoda edellytyksiä sen laajenemiselle lähimpien 29284: kymmenen vuoden aikanaVuoden 1996 hallitustenvälisessä konferenssissa nou- 29285: sevat aikaisempaa voimakkaammin esille kansalaisten ja unionin väliset suhteet. 29286: Syveneminen ja leviäminen ovat muokanneet alkuperäistä Euroopan talous- 29287: yhteisöä vapaakauppa-alueesta yhteismarkkinoiksi ja edelleen kohti tiiviimpää po- 29288: liittista yhteisöä. Mitä pidemmälle integraatio on edennyt ja mitä useammalle 29289: yhteiskuntapolitiikan Iohkoiie se on levinnyt, sitä herkemmäksi sen luonne on 29290: muuttunut jäsenvaltioiden kannalta. Yhtenäisasiakirjasta lähtien integraatio on 29291: ulottunut kansallisvaltioiden Suvereenisuuden kannalta herkille aloille. Hallitus- 29292: tenväliset neuvottelut ovat muokanneet unionin perusluonnetta puhtaasti halli- 29293: tustenvälisestä järjestöstä kohti jäsenvaltioiden muodostamaa valtioyhteisöä. 29294: Syvenemisen ja leviämisen lisäksi EU:n luonteeseen on vaikuttanut vaiheittain 29295: tapahtunut laajeneminen. Laajeneminen käynnistyi 1970-luvun alkuvuosina, jol- 29296: loin mukaan tulleet uudet jäsenvaltiot (Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska) luontevasti 29297: laajensivat syntynyttä yhteismarkkina-aluetta.Toinen laajenemisen vaihe (Kreikka 29298: 1979, Espanja ja Portugal 1986) puolestaan tapahtui korostetun poliittisista syis- 29299: tä. Euroopan unionin jäsenmaat halusivat laajenemisen avulla turvata demokraat- 29300: tisen kehityksen vakiintumisen Välimeren alueella. Laajeneminen levitti integraati- 29301: on kattamaan koheesiopolitiikan ja rakennepolitiikan kysymyksiä. Kolmas laajene- 29302: minen vuoden 1995 alusta lähtien (Suomi, Ruotsi ja Itävalta) merkitsi ennen 29303: muuta sisämarkkinoiden alan laajenemista ilman sektoripolitiikkojen ja institutio- 29304: naalisten ratkaisujen välitöntä uudistamistarvetta. 29305: Euroopan unionin tulevan kehityksen pohjan muodostavat sekä Euroopan 29306: poliittisen ja taloudellisen rakenteen murros että yhtenäisasiakirjan hyväksymisen 29307: jälkeen tapahtunut integraation nopea syveneminen ja leviäminen. Syveneminen 29308: ja leviäminen ovat 1980-luvun puolivälistä lähtien olleet niin laaja ja nopea pro- 29309: sessi, että unionin perusluonnetta koskevat arvioinnit ovat jääneet niiden var- 29310: joon. Unionin kehitys on tapahtunut paljolti toimintaympäristön, niin maailman- 29311: laajuisen kuin lähiympäristön, luomien yllätyksellisten ja mittasuhteiltaan laajojen 29312: haasteiden kautta. Muutoksiin liittyvät peruskysymykset kuten unionin toiminnan 29313: legitiimisyys (hyväksyttävyys), unionin ja sen kansalaisten suhde, demokraattisen 29314: kontrollin kysymykset sekä myös unionin ja sen jäsenmaiden väliset suhteet ovat 29315: jääneet lian vähälle huomiolle. Ne luovat kasaantuneita muutosten paineita. 29316: Ulkoisten muutospaineiden merkitys tulevaisuudessa on edelleenkin koros- 29317: tunut. Euroopan unioni ja sen jäsenmaat kohtaavat maailmanlaajuisen kilpailuky- 29318: vyn haasteen, joka vaatii niiltä taloudellisten rakenteiden sopeuttamista. Lähiym- 29319: päristössä unionin mittavimmat haasteet tulevat samanaikaisesti sekä Itä- ja Kes- 29320: ki-Euroopan suurista muutoksista että Välimeren alueen yhteiskunnallisesta kehi- 29321: tyksestä. Lähialueilla kyse on samanaikaisesti sekä turvallisuuspoliittisista uhkate- 29322: kijöistä että taloudellisen ja sosiaalisen epäjärjestyksen luomasta epävarmuudes- 29323: ta. Molemmat ulottuvuudet painottavat unionin tarvetta kyetä reagoimaan no- 29324: peasti ja tehokkaasti ympäristön muutoksiin. 29325: Ulkoisten paineiden lisäksi unionin tulevaan kehitykseen vaikuttavat aikaisem- 29326: paa voimakkaammin sisäiset paineet. Uusien paineiden ja haasteiden ratkaisemi- 29327: seksi muotoutunut hallitusten välisten neuvotteluiden inkrementaalinen (kasvu- 29328: dynaaminen) menetelmä näyttää vakiintuneelta tavalta syvenemisen, leviämisen 29329: ja laajenemisen hallitsemiseksi. Siinä painottuu kuitenkin tulevaisuudessa entistä 29330: korostuneemmin tarve huomioida unionin kansalaisten näkemykset ja toiveet, 29331: jotka joka tapauksessa heijastuvat integraatioprosessin tulevaisuuteen kansallisen 29332: voimaansaattamisprosessin kautta. 29333: Unionin sisäisen uudistamisen kasaantuneet paineet nostavat esille jäsenvalti- 29334: oiden erilaiset käsitykset unionin luonteesta. Osa jäsenvaltioista katsoo yhte- 29335: näisasiakirjasta alkaneen kehityksen johtavan entistä tiukempaan liittoon ja vähit- 29336: täiseen siirtymiseen valtioiden liitosta liittovaltiota kohti. Tämä kehitys edellyttää 29337: toimivaltasuhteiden ja työnjaon nykyistä tarkempaa määrittelyä jäsenvaltioiden ja 29338: unionin instituutioiden kesken. Se edellyttää myös yhteisöinstituutioiden toimi- 29339: vallan ulottamista nykyisille hallitustenvälisessä toimivallassa oleville aloille, ulko- 29340: ja turvallisuuspolitiikkaan sekä yhteistyöhön sisä- ja oikeusasioissa. 29341: Liittovaltiomallin kannattajat katsovat, että perustuslain luominen Euroopan 29342: unioni IIe olisi ensimmäinen askel heidän toivomaansa suuntaan. Perustuslailla rat- 29343: kaistaisiin esimerkiksi toimivaltaa koskevat ristiriidat unionin instituutioiden ja jä- 29344: senmaiden välillä. Sen avulla katsotaan myös voitavan ratkaista kansalaisten ja 29345: unionin välisissä suhteita ja kasvattaa legitiimisyyttä.Toinen keskeinen liittovaltion 29346: kannattajien vaatimus on enemmistöperiaatteen laajentaminen kaikkeen päätök- 29347: sentekoon. Liittovaltiomallissa enemmistöpäätöksenteko on vallitseva päätök- 29348: senteon muoto. Yksimielisyysvaatimus voitaisiin näiden näkemysten mukaan hy- 29349: väksyä vain poikkeuksellisen merkittävissä asioissa kuten puolustuspolitiikan 29350: alueella. 29351: Liittovaltioajatuksen tukijat lähtevät myös siitä, että nykyisenkaltainen kolmen 29352: pilarin järjestelmä on korvattava yhdellä päätöksentekorakenteella. Tämä vaati- 29353: mus merkitsee, että sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan että yhteistyön sisä- ja 29354: oikeusasioissa tulee yhteisöllistyä.Toisin sanoen yhteisöinstituutioiden, lähinnä ko- 29355: mission ja tuomioistuimen, toimivalta on ulotettava myös näihin kysymyksiin sa- 29356: malla kun enemmistöpäätöksenteko on ulotettava niiden alueelle. 29357: Unionin jäsenvaltioiden keskuudessa on myös voimakasta kannatusta unionin 29358: säilyttämiseksi nykyistä selkeämmin hallitustenvälisenä järjestönä. Hallitustenväli- 29359: syyden kannattajat katsovat, että jäsenvaltioilla ja niiden poliittisilla instituutioilla 29360: tulisi olla keskeinen rooli päätöksenteossa myös unionin toimivaltaan kuuluvissa 29361: asioissa. Ns. löysän liiton kannattajat olisivat valmiita supistamaan unionin toimi- 29362: valtaa vain aloille, jotka ovat yhteismarkkinoiden kannalta tarpeellisia. Suvereeni- 29363: suutensa säilyttäneistä kansallisvaltioista koostuva Euroopan unioni takaa tämän 29364: käsityksen mukaan parhaiten myös kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden. 29365: Hallitustenvälisen yhteistyön kannattajat katsovat niin ikään, että kansalaisten unio- 29366: ni IIe osoittama tuki ja legitiimisyys voivat toteutua vain kansallisvaltioiden kautta. 29367: Talous- ja rahaliiton kohtalo muokkaa EU:n tulevaa kehitystä. Sen toteutumi- 29368: nen on integraation syvenemisen kannalta ratkaiseva askel. Se merkitsee unionin 29369: jäsenvaltioiden jakaantumista ainakin kahteen ryhmään. Sisärengas siirtyy talous- 29370: ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen ja yhtenäisvaluuttaan.jakautumista on eräiltä 29371: osin (Schengenin sopimus) jo tapahtunutkin.Jakautumisen seurauksena institutio- 29372: nalisoituu eritahtisen integraation malli. Pidemmällä aikavälillä tämä johtaa koko- 29373: naan uudenlaiseen Euroopan unioniin, jossa jäsenvaltiot etenevät eri tahtia ja 29374: omaksuvat eri asteisia sitoumuksia. EMU:n toteutumatta jääminen puolestaan 29375: merkitsisi suurta poliittista tappiota ja luopumista Maastrichtin sopimuksen ta- 29376: voitteista. 29377: Talous- ja rahaliiton toteutumisen vaihtoehtoina ovat sen käynnistymisen siir- 29378: täminen tai koko hankkeesta luopuminen. Kumpikin vaihtoehto on poliittisesti 29379: arkaluonteinen ja unionin tulevaisuuteen hyvin syvällisesti vaikuttava. Maastrich- 29380: tin sopimuksessa jäsenmaat ovat yksituumaisesti sitoutuneet talous- ja rahaliit- 29381: toon. Se nähdään unionin tulevaisuuden ydinasiana. Siitä luopuminen vähentäisi 29382: unionin uskottavuutta niin jäsenvaltioiden kuin kansalaisten silmissä. Se voisi joh- 29383: taa kriisiin, jonka ratkaisemiseen nykymuotoinen EU ei pystyisi vaan se ajautuisi 29384: hajoamiseen tai taantuisi vapaakauppa-alueeksi. 29385: EMU:n toteutumatta jääminen ei sinänsä estäisi poliittisen unionin toteutta- 29386: mista. Se ei pysäyttäisi väistämättä integraation tiivistämistä esimerkiksi ulko- ja 29387: turvallisuuspolitiikan tai sisäisen turvallisuuden asioissa. Myös institutionaaliset 29388: uudistukset olisivat mahdollisia ilman talous- ja rahaliittoa. EMU:n toteuttamatta 29389: jääminen heikentäisi EU:n mahdollisuuksia raha- ja talouspolitiikan harmonisoin- 29390: tiin. Unionin toimintakyky talouden vakaan ja tasapainoisen kehityksen turvaami- 29391: sessa olisi olennaisesti heikompi. Se heikentäisi unionin mahdollisuuksia aktiivi- 29392: seen työllisyyspolitiikkaan ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen. 29393: Unionin tulevaisuuden kannalta legitimiteetin ansaitseminen on ydinkysymys. 29394: Osallistuminen, vaikutusvalta ja tiedonsaanti ovat asioita, joihin unionin on löy- 29395: dettävä vastaus, jotta se voi ansaita kansalaisilta hyväksyttävyyden. Se on sekä 29396: syvenemisen että leviämisen ehto. Hyväksyttävyyden perusvaatimus on, että 29397: kansalaisella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa suoraan päätöksentekoon. Euroo- 29398: pan unionissa tämä mahdollisuus on olemassa Euroopan parlamentin vaalien 29399: kautta. Ongelmana kuitenkin on, että parlamentilla ei kansallisen poliittisen pää- 29400: töksentekojärjestelmän tapaan ole autonomista lainsäädäntövaltaa, vaan ainoas- 29401: taan oikeus myötävaikuttaa lainsäädäntöön. Legitiimisyysvaatimusten ensisijaise- 29402: na kohteena onkin ollut Euroopan parlamentin aseman vahvistaminen 29403: lainsäädäntöprosessissa. Tähän suuntaan aikaisemmat hallitustenväliset kokouk- 29404: set ovatkin ottaneet askeleita. 29405: Legitiimiin poliittiseen järjestelmään kuuluu myös mahdollisuus saattaa pää- 29406: töksentekijät poliittiseen vastuuseen. Tämäkin mahdollisuus toteutuu Euroopan 29407: unionissa riittämättömällä tavalla. Kansalaisuuden sisällön kehittäminen ja kansa- 29408: laisten tiedonsaannin mahdollisuuksien laajentaminen ovat hyväksyttävyyden kan- 29409: nalta tulevaisuuden kysymyksiä. Yhteisöllisten elementtien kasvusta huolimatta 29410: kansalaisten ja unionin instituutioiden väliset suhteet ovat pysyneet lähes muuttu- 29411: mattomina. Kasautuneet muutospaineet ovat niin ollen suuret. Tulevaisuudessa 29412: legitimiteettikysymysten ratkaiseminen tulee olemaan vaikeata ellei sen 29413: perusluonteessa hallitustenvälisenä järjestönä tapahdu muutoksia. 29414: 29415: 29416: EUROOPAN UNIONIN KOLME VAIHTOEHTOISTA TIETÄ 29417: Euroopan unionin tulevalle kehitykselle on nähtävissä kolme mahdollista vaihto- 29418: ehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa unioni kehittyy edelleen syvenemisen ja le- 29419: viämisen logiikan mukaisesti siirtymällä pääsääntöisesti määräenemmistöpäätök- 29420: sentekoon ja tuomalla integraation piiriin uusia yhteiskuntapolitiikan sektoreita 29421: sekä siirtämällä yhteisöpäätöksenteon piiriin nykyisin hallitustenvälisenä yhteis- 29422: työnä käsiteltäviä asioita. Toinen perusvaihtoehto on riisuttu Euroopan unioni. 29423: Tässä mallissa supistetaan unionin toimivallassa olevien yhteiskuntapolitiikan loh- 29424: kojen määrää samalla kun päätöksenteossa siirrytään yhä selvemmin hallitusten- 29425: väliseen yhteistyöhönVälimuodon vaihtoehtona on, että Euroopan unioni kote- 29426: loituu muotoonsa, jonka se sai Maastrichtin sopimuksessa, siihen asti kunnes riit- 29427: tävän voimakkaat ulkoiset tai sisäiset muutospaineet johtavat sen hajoamiseen ja 29428: dramaattisiin rakenteellisiin muutoksiin. 29429: 29430: 29431: 29432: 29433: VAIHTOEHTO 1: MONIYTIMINEN EUROOPAN UNIONI 29434: Moniytimisen Euroopan unionin muotoutuminen on seurausta syvenemisen ja 29435: leviämisen kehitysmallista. Se kasvattaa unionin sisällä olevia jäsenmaiden välisiä 29436: jännitteitä ja ruokkii eriäviä käsityksiä unionin perusluonteesta. Ratkaisemattomat 29437: jännitteet purkautuvat toimintamalliin, jossa halukkaat ja kyvykkäät jäsenvaltiot 29438: voivat muodostaa ytimiä, jotka etenevät nopeammin ja pidemmälle kuin halutto- 29439: mammat jäsenvaltiot. Nykyistenkin jäsenmaiden joukossa on valtioita, jotka eivät 29440: joko kykene tai halua olla mukana nykyistä sitovammassa ja syvemmässä unionis- 29441: sa.jäsenvaltioiden talouksien rakenteelliset erot ovat suuret eivätkä toteutetuista 29442: tai suunnitelluista toimista huolimatta ole vähenemässä. 29443: Tämä käy erityisen selvästi esille talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen 29444: siirryttäessä. Kaikki jäsenvaltiot eivät asetetussa aikataulussa kykene saavuttamaan 29445: sovittuja lähentymiskriteereitä. jotkut jäsenvaltioista puolestaan eivät halua tulla 29446: jäseniksi talous- ja rahaliittoon. Talous- ja rahaliiton viimeisen vaiheen käynnisty- 29447: minen vuoden 1999 alusta tulee institutionalisoimaan moniytimisen Euroopan 29448: unionin. Moniytiminen malli merkitsee paitsi eritahtisen yhdentymisen institutio- 29449: nalisoitumista myös eri asteisia sitoumuksia jäsenmailta. 29450: Syvenemisen ja leviämisen mallin toteuttaminen tulevaisuudessa nostaa esille 29451: kysymyksen ytimien lukumäärästä. Merkitseekö talous- ja rahaliiton ytimen 29452: syntyminen samanlaisen järjestelyn vakiintumista myös joillekin muille keskeisille 29453: yhteiskuntapolitiikan lohkoille? Elementtejä tästä kehityksestä on olemassa sosi- 29454: aalipolitiikkaa ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevissa asioissa. Oletettavaa 29455: on, että vastaavanlainen järjestely syntyy myös yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitii- 29456: kan kysymyksissä. 29457: Kysymys ytimien lukumäärästä korostuu entisestään unionin laajentuessa. 29458: Tapana on ollut, että laajenemisen aiheuttamia sopeutumisvaikeuksia säädellään 29459: siirtymäkausilla.Tulevassa laajenemisessa saattaa kuitenkin nousta tarve hyväksyä 29460: pysyviä tai ainakin pitkäaikaisia poikkeusjä~estelyitä uusille jäsenille. Tämä on pe- 29461: rusteltavissa myös vakiintuneella periaatteella, että uudet jäsenmaat eivät saa 29462: liudentaa olemassaolevaa unionin säädöstasoa. Moniytiminen Euroopan unioni 29463: toteuttaisi laajenemisen valikoivan strategian kautta. 29464: Tärkeä ongelma moniytimisen Euroopan unionin toteutumisessa on, miten 29465: suhteet ytimien ja niiden ulkopuolella olevien jäsenvaltioiden välillä 29466: järjestetään. Keskeisiä pulmia ovat esimerkiksi, tulisiko ytimen ja sen ulkopuo- 29467: Ieiia olevien jäsenvaltioiden välille luoda kiinteitä institutionaalisia järjestelyitä. Esi- 29468: merkiksi talous- ja rahaliiton kohdalta on esitetty kysymys, tulisiko ytimen tukea 29469: ulkopuolella olevien pyrkimyksiä päästä ytimeen ja vastaavasti, tulisiko ulkopuo- 29470: lella olevien jäsenvaltioiden sitoutua ytimen tavoitteisiin? Ulko- ja turvallisuuspoli- 29471: tiikan osalta ongelmallinen kysymys on esimerkiksi, minkälaisia poliittisia ja talou- 29472: dellisia sitoumuksia ytimen ulkopuolella ja siis eri syistä yhteisten toimien ulko- 29473: puolelle jäävien jäsenvaltioiden tulee ottaa kannettavakseen. 29474: Moniytimisen Euroopan unionin perusongelma on myös, voiko jäsenvalti- 29475: oilla olla vaihteleva määrä jäsenyyksiä ytimissä. Peruskysymys on, voiko 29476: jäsenvaltio valikoida useista mahdollisuuksista itselleen sopivat ytimet vai muo- 29477: dostavatko eri ytimet toisiaan täydentävät ja tukevat järjestelyt. Mallin eräänä 29478: pulmana on, miten sovitetaan yhteen kaikille jäsenille yhteiset velvoitteet ja eri 29479: ytimistä seuraavat erityisvelvoitteet.Ytimien sisällä ratkaisua legitimiteetin ja kan- 29480: salaisten osallistumisen kysymyksiin etsitään federalististen ratkaisujen kautta. 29481: Tärkeä ulottuvuus moniytimisessä Euroopan unionissa on määräenem- 29482: mistöpäätöksiin siirtyminen. Tämän tekee mahdolliseksi ytimissä olevien 29483: jäsenvaltioiden kiinnittyminen yhteisiin tavoitteisiin, jotka ovat ytimen syntymisen 29484: motiivina.Yhteiset tavoitteet ja niihin kiinnittyminen vähentää oleellisesti jäsenval- 29485: tioiden pelkoa jäädä yksin mahdollisissa äänestystilanteissa.Ytimissä voisi samasta 29486: syystä olettaa vallitsevan myös laajalle ulottuvan solidaarisuuden jäsenvaltioiden 29487: kesken. Tällä olisi vaikutuksensa esimerkiksi pienten ja suurten jäsenvaltioiden 29488: suhteisiin. On oletettavaa, että päätöksentekosäännöissä ytimien osalta siirryttäi- 29489: siin väkirikkaita jäsenvaltioita suosiviin menettelyihin. Määräenemmistöpäätök- 29490: senteon alan laajentaminen tapahtuu korostamalla yhteispäätösmenettelyä, joka 29491: lisää demokraattisen hyväksyttävyyden nimissä Euroopan parlamentin roolia. 29492: Määräenemmistöpäätöksenteko tulisi sovellettavaksi kaikissa integraation syve- 29493: nemiseen pyrkivissä ytimissä, mukaanlukien mahdollinen ulko- ja turvallisuuspoli- 29494: tiikan ydinryhmä. 29495: Moniytimisen Euroopan unionin lähtökohtana on, että sen eräänlaisen "pe- 29496: rusytimen" tulisivat muodostamaan talous- ja rahaliiton kolman- 29497: teen vaiheeseen osallistuvat jäsenvaltiot. Tämä merkitsee, että ytimien 29498: syntymistä tulisivat seuraamaan poliittiset rakenteet vasta myöhemmin. Syvene- 29499: minen ytimien kautta tarkoittaa, että halulliset valtiot kokevat välittömän tarpeen 29500: tehokkaammin toimivaan unianiin ja luovat sitä koskevat poliittiset pelisäännöt ja 29501: instituutiot vasta myöhemmin. Moniytiminen Eurooppa on enemmänkin siirty- 29502: mävaihe edetessä kohti tehokkaampaa ja tiiviimpää Euroopan unionia. Se ei vält- 29503: tämättä tulisi merkitsemään unionin toimivallan laajenemista uusille aloille vaan 29504: enemmänkin toimivallan tehostumista ydinalueilla. 29505: Toimivallan tehostaminen nostaa esille väistämättä myös kysymyksen unionin 29506: omien varojen kasvattamisesta. Jotta unionin instituutiot olisivat riittävän tehok- 29507: kaat valituilla ydinalueilla olisi niillä oltava nykyistä tehokkaammat omat voimava- 29508: rat. 29509: VAIHTOEHTO 2: RIISUTTU EUROOPAN UNIONI 29510: Riisutun Euroopan unionin vaihtoehdossa sekä syveneminen että leviäminen 29511: hylätään strategiavaihtoehtoinaNiiden sijasta keskeiseksi nousee kysymys, mitä 29512: asioita yleensä on tarpeen pitää Euroopan unionin toimivallassa ja minkälaisilla 29513: valtuuksilla unionin instituutiot tulisi varustaa jäljelle jäävän yhteisen politiikan ja 29514: yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Riisuttu Euroopan unioni heijastaisi ns. mi- 29515: nimalistien tavoitteita unionin luonnetta koskevissa näkemyksissä. Riisutun mallin 29516: ytimessä säilyvät sisämarkkinoiden neljä vapautta. Sisämarkkinat toteutetaan käyt- 29517: tämällä hyväksi olemassaolevia lainsäädännöllisiä instrumentteja.Talous- ja raha- 29518: liitto ei toteutuisi suunnitellussa muodossa riisutussa Euroopan unionissa. 29519: Toinen keskeinen elementti riisutussa Euroopan unionissa on unionin toimi- 29520: vallassa nyt olevien politiikkalohkojen täydellinen tai ainakin osittainen palautta- 29521: minen kansalliseen toimivaltaan.Tällaisia avainsektoreita ovat maatalouspolitiikka 29522: (yhteinen politiikka vuodesta 1963 lähtien) ja rakennepolitiikka (yhteinen politiik- 29523: ka vuodesta 1986 lähtien). Ne palautetaan merkittäviltä osiltaan kansalliseen pää- 29524: tösvaltaan, mutta niitä ohjataan yhtenäisil\ä säädöksillä. Riisutun Euroopan unio- 29525: nin malli tulisi merkitsemään hallitustenvälisen päätöksenteon lisääntymistä. Rii- 29526: suttu unioni on selkeästi suvereenien kansallisvaltioiden välinen liitto. Ulko- ja 29527: turvallisuuspolitiikan yhteistyön pohjana on yhteistoiminta ja kansallisella veto- 29528: oikeudella on päätöksenteossa keskeinen asema. 29529: Legitimiteetin, demokratian sekä kansalaisten ja EU:n välisiin suhteisiin liittyvät 29530: haasteet toteutetaan kansallisen tason ratkaisuilla. jäsenvaltioilla on oikeus luoda 29531: kansallisen tason menettelytavat, joilla nämä asiat ratkaistaan. Unionin tasoisia 29532: ratkaisuja ei ole tarpeen luoda. Euroopan unionin toimielinten välisissä suhteissa 29533: tapahtuu muutos neuvoston vaikutusvallan kasvun suuntaan. Vastaavasti Euroo- 29534: pan parlamentin asema heikkenee ja kansallisten kansanedustuslaitosten rooli 29535: korostuu. Myös komission ja Euroopan tuomioistuimen paino heikkenee neu- 29536: voston ja kansallisten instituutioiden kustannuksella. Hallitustenvälisyys ilmentää 29537: unionin perusluonnetta. 29538: Riisuttu Euroopan unioni merkitsee myös monitahtista integraatiota. Kovien 29539: a 29540: ytimien sijasta sitä toteutetaan ns. Ia Carte -mallin eli voileipäpöytämallin kautta. 29541: Tässä vaihtoehdossa jäsenvaltioilla on oikeus poimia unionin säädöskokonaisuu- 29542: desta ne osat, jotka niille sopivat kansallisista lähtökohdista arvioituna.A Ia Carte 29543: -mallia sovelletaan myös laajenemisessa. Laajeneminen vesittää riisuttua Euroo- 29544: pan unionia entisestään, sillä myös uusilla jäsenvaltioilla on oikeus valita ne osallis- 29545: tumisen muodot ja lohkot, jotka ne katsovat itselleen soveltuviksi. 29546: 29547: 29548: 29549: VAIHTOEHTO 3: KOTELOITU EUROOPAN UNIONI 29550: Koteloidussa mallissa vuoden 1996 hallitustenvälisen kokouksen lopputuloksena 29551: ovat vain välttämättömät institutionaaliset tarkennukset, jotka lisäävät nykymuo- 29552: toisen Euroopan unionin toimivuutta. Ne liittyvät esimerkiksi jäsenmaiden voi- 29553: masuhteiden painotuksiin neuvoston päätöksenteossa tai päätösmenettelyiden 29554: yksinkertaistumiseen. Nykymuotoisen unionin legitimiteetin parantamiseksi ta- 29555: voitteena on siirtyä entistä useammilla aloilla yhteispäätösmenettelyn hyväksi- 29556: käyttöön. Tämä ilmentää 1980-luvulta lähtien pyrkimyksenä ollutta unionin hy- 29557: väksyttävyyden lisäämistä parlamentin lainsäädännöllistä asemaa vahvistamalla. 29558: Yhteispäätösmenettely ei kuitenkaan merkitse koteloituneessa mallissa toimielin- 29559: ten valtasuhteiden muutosta vaan unioni säilyy perusluonteeltaan hallitustenväli- 29560: senä organisaationa, jossa yhteisöllisten elementtien kasvattaminen on tapahtu- 29561: nut vähittäin. Koteloituneessa mallissa etenkin kolmannen pilarin osalta on yhtei- 29562: söllistyminen mahdollista siten, että yhteisötoimivallan piiriin siirtyy joitakin nykyi- 29563: sin hallitustenvälisessä toimivallassa olevia asioita. 29564: Koteloidussa mallissa Euroopan unioni jatkaa toimintaansa nykyisessä muo- 29565: dossaan eikä kykene löytämään vastausta luonnettaan koskeviin suuriin haastei- 29566: siin. Unionin kehitys pysähtyy; koska ratkaisua legitiimisyyteen, demokratiaan tai 29567: kansalaisten ja unionin välisiin suhteisiin ei kyetä löytämään. Koteloituneessa 29568: EU:ssa tapahtuu myös painopisteen siirtymä väkimäärältään suurten jäsenvaltioi- 29569: den suuntaan. Kaksoisenemmistöjen (äänten enemmistöä täydennetään väestön 29570: enemmistöllä äänestystapauksissa) hyväksikäyttö muuttaa voimasuhteita nykyi- 29571: sestä pieniä jäsenvaltioita suosivista enemmistöistä kohden suurten jäsenten vai- 29572: kutusvallan kasvuaTämä tapahtuu unionin toimivuuden parantamisen nimissä. 29573: Talous- ja rahaliiton toteutuminen koteloidussa ratkaisussa on epätodennä- 29574: köistä. Sitä ei tavoitteena välttämättä hylätä, mutta sen käynnistämistä joko lykä- 29575: tään tai sen sisältöä vesitetään.Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka toisi mahdolli- 29576: simman monet jäsenvaltiot talous- ja rahaliiton sisälle. Laajeneminen lykkääntyy. 29577: Sen sijaan syntyy EU:n ja Eurooppa-sopimukset solmineiden maiden välille institu- 29578: tionalisoitunut ylimenokauden järjestely, jonka kesto on vaikeasti ennakoitavissa. 29579: Koteloidussa EU:ssa nykyisten jäsenvaltioiden keskinäinen tasapaino on niin herk- 29580: kä,että laajenemisen mukanaan tuomat muutokset nähdään liian destabiloiviksi. 29581: 29582: 29583: 29584: 29585: 3.3 Yhteistyövaraiset turvallisuusrakenteet 29586: 29587: Kaksinapaisen itä-länsi -vastakkainasetteluun perustuvan turvallisuuspoliittisen jär- 29588: jestelmän romahdettua Euroopan turvallisuuden uhaksi ovat muodostuneet pai- 29589: kalliset ja alueelliset konfliktit. Ne ovat usein suoraa seurausta Neuvostoliiton ja 29590: Jugoslavian hajoamisesta. Niihin liittyy sekä uusien valtioiden syntymiseen kytkey- 29591: tyviä konflikteja että kansallisuuskysymyksistä aiheutuvia ongelmia. Euroopan po- 29592: liittisen kahtiajaon tilalle on nousemassa vaara Euroopan jakaantumisesta talou- 29593: dellisesti. Poliittisen kuilun tilalle on muodostunut elintasokuilu, jolla on myös 29594: turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Perinteisen sotilaallisen turvallisuuden rinnalle 29595: on noussut laajan turvallisuuden käsite. Se korostaa turvallisuuden ei-sotilaallisia 29596: elementtejä. 29597: 29598: 29599: 29600: 3 360322A 29601: Laaja turvallisuuskäsitys lähtee ajatuksesta, että jos ihmisillä on asuinsijoillaan 29602: mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, poliittiseen vaikuttamiseen ja hyvinvointiin 29603: elinkelpoisessa ja turvallisessa ympäristössä, myös valtioidenväliset turvallisuus- 29604: ongelmat ovat helpommin poliittisesti säänneltävissä. 29605: Euroopan turvallisuuspoliittista tulevaisuutta ei voida hahmottaa ilman Venä- 29606: jän ja NATO:n suhteiden arviointia.Tähän suhteeseen sisältyy paljon kylmän so- 29607: dan ajalta periytyviä mahdollisuuksia ristiriitoihin. Perinteellinen sotilaallinen tur- 29608: vallisuuspolitiikka, joka korostaa valta- ja voimasuhteita, ei myöskään ole menet- 29609: tänyt merkitystään. 29610: Kylmän sodan jälkeisen Euroopan turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat muo- 29611: toutumisvaiheessa. Peruslinjana on ollut vahvistaa yhteistyövaraista turvallisuus- 29612: politiikkaa toisiaan tukevien instituutioiden (NATO, WEU, ETYJ) kautta. Kukin 29613: instituutio on arvioinut rooliaan ja pyrkinyt omista lähtökohdistaan solmimaan 29614: siteitä kaikkiin alueen valtioihin.ETYJ on ottanut osanottajikseen entisen Neuvos- 29615: toliiton ja Jugoslavian alueille syntyneet valtiot. NATO loi rauhankumppanuusoh- 29616: jelman kaikille eurooppalaisille ei-jäsenille. WEU perusti liitännäiskumppanuuden 29617: Keski-Euroopan maille. 29618: Myös Euroopan unionin turvallisuuspoliittinen rooli on arviointien kohteena 29619: sekä sisäisenä kysymyksenä hallitustenvälisessä konferenssissa että ulkoisena vai- 29620: kuttamisena osana unionin laajentumista. 29621: Uusien turvallisuusrakenteiden muovaaminen eri instituutioiden piirissä on 29622: alkuvaiheissaan merkinnyt sekä olemassaolevan uudelleen arviointia että uusien 29623: ratkaisujen etsintää. Seuraava vaihe turvallisuuden institutionaalisissa malleissa on 29624: konkretisoida pian kylmän sodan päättymisen jälkeen tehtyjä sitoumuksia-mm. 29625: lupausta laajentaa NATO:a. Instituutioiden tehtäviä ja jäsenkuntaa koskevat rat- 29626: kaisut ovat ajankohtaisia seuraavien 2-4 vuoden kuluessa. 29627: Eri instituutioiden hankkeissa heijastuu myös turvallisuusuhkien muutos insti- 29628: tuution toiminnan pohjalta tulkittuna. Laajaa turvallisuuskäsitystä heijastaen Eu- 29629: roopan unioni haluaa toisaalta vahvistaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan 29630: toimintaa mm. sotilaallisen kriisinhallinnan avulla, toisaalta kehittää toimintakyky- 29631: ään sisäisen turvallisuuden ja poliisiyhteistyön alalla. Näillä sektoreilla unioni on 29632: kuitenkin luonteeltaan selvästi hallitustenvälinen järjestö. 29633: Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintakyvyn tehostaminen osana 29634: unionin ulkoista toimintaa on unionin kehittämisessä avainsektoreita.Toimintaky- 29635: vyn tehostamista pidetään edellytyksenä laajentamiselle, joka puolestaan on kes- 29636: keistä unionin rauhaa ja vakautta Eurooppaan luovassa tehtävässä. 29637: Euroopan unioni on aikaisemmissa laajenemisvaiheissa (Kreikka 1979, Espan- 29638: ja ja Portugali 1985) korostanut hyvinvoinnin ja demokraattisen vakauden kes- 29639: keistä merkitystä laajenemisen motiivina. Sama motiivi nähdään nykyisessä laajen- 29640: tumishankkeessa. Hyvinvoinnin ja demokraattisen vakauden lisääminen nähdään 29641: keskeisenä elementtinä myös laajassa turvallisuuskäsitteessä. 29642: Laaja-alaisen turvallisuuden käsitteeseen kuuluu myös kriisien estäminen ja 29643: niiden hallinta. Unionin jäsenmaiden laaja enemmistö katsoo, että EU:n tulisi te- 29644: hostaa toimintaansa kriisien hallinnassa tiivistämätiä yhteistyötä Länsi-Euroopan 29645: unionin (WEU) kanssa ns. Petersbergin tehtävissä. Petersbergin julistuksessa 29646: vuonna 1993WEU asetti itselleen tavoitteeksi kehittää instrumentteja, jotka lisäi- 29647: sivät järjestön mahdollisuuksia aktiivisesti osallistua kriisien hallintaan. Maastrich- 29648: tin sopimuksessa toisaalta luotiin EU:IIe mahdollisuus pyytää WEU:ta, "joka on 29649: Euroopan unionin kehityksen erottamaton osa, valmistelemaan ja toteuttamaan 29650: ne unionin päätökset ja toimet, joilla on merkitystä puolustuksen alalla". 29651: Unionin ja WEU:n suhteen tuleva kehitys on avoin. Suurin osa EU:n jäsen- 29652: maista haluaa järjestöjen tulevaisuudessa sulautuvan siten, että Euroopan unionin 29653: toimivalta kattaisi myös WEU:n toimivallan. Osa jäsenvaltioista katsoo, että krii- 29654: sinhallintatehtävät tulisi siirtää EU:IIe, mutta perinteinen alueellinen puolustus tu- 29655: lisi tulevaisuudessakin pitää EU:n ulkopuolella, joko NATO:n, WEU:n tai kunkin 29656: valtion itsenäisellä vastuulla. WEU:n ja EU:n toiminnan koordinointi on joka ta- 29657: pauksessa vahvistumassa kummankin instituution päätöksin, riippumatta hallitus- 29658: tenvälisen konferenssin Petersbergin tehtäviä koskevista päätöksistä. 29659: Euroopan turvallisuuskehityksen toinen päähanke on NATO:n uudistuminen 29660: ja mahdollinen laajenemisprosessi. Se perustuu selkeämmin perinteiselle sotilaal- 29661: lisen turvallisuuden varaan rakentuvatie ajattelulle. 29662: NATO-pohjaisen turvallisuusrakenteen peruskysymyksenä on perinteisen at- 29663: lanttisen yhteistyön tulevaisuus Varsovan liiton purkauduttua ja sen pienten jä- 29664: senmaiden halutessa NATO:n jäseniksi.NATO:n ensimmäinen vastaus yhteistyö- 29665: tarpeeseen ei-jäsenmaiden kanssa on rauhankumppanuus -ohjelma. Sen paino- 29666: pisteet ovat selvästi sotilaallisen yhteistyön ja toimintatapojen kehittämisessä ai- 29667: kaisemman sotilaallisen vastakkainasettelun ylitse. NATO on periaatteellisella ta- 29668: solla käynnistänyt laajentumisvalmistelut. Laajenemisen aikataulu ja toteuttamis- 29669: muodot ovat kuitenkin avoinna. 29670: Laajenemisen rinnalla pohditaan NATO:n uudistumisen yhteydessä euroop- 29671: palaisen sotilaallisen yhteistyön roolia, eurooppalaisten jäsenten toimintaa ilman 29672: Yhdysvaltoja. Käytännössä NATO toimii kriisinhallinnassa jo nyt yhteistyössä myös 29673: ei-jäsenten, mukaan lukien Suomi, kanssa. 29674: Kun Euroopan unionin puolustusulottuvuutta alueellisen puolustuksen mer- 29675: kityksessä ei liene rakennettavissa 10-15 vuodessa, kysymys Euroopan turvalli- 29676: suus- ja puolustusidentiteetistä (European Security and Defense ldentity-ESDI) 29677: tapahtuu ensisijassa NATO:n ja WEU:n sisällä. Ranskan paluuNATO:ntoimintaan 29678: on jo korostanut NATO:n eurooppalaisen elementin näkyvyyttä. Sotilaallisten 29679: voimavarojen hyväksikäyttö, sotilaallisista toimista päättäminen sekä NATO.n 29680: WEU.n ja EU:n jäsenkuntien erilaisuus ovat Euroopan turvallisuus- ja puolustus- 29681: identiteetin tiivistymisen kysymyksiä. 29682: Eurooppalaista sotilaallista toimintakykyä koskevien institutionaalisten ratkai- 29683: sujen tarve ajankohtaistuu sitä mukaa kun NATO:n sisäinen mukautuminen ete- 29684: nee, EU tekee hallitustenvälisessä konferenssissa puolustuspolitiikkaa koskevia 29685: päätöksiä sekä EU yhtäältä ja NATO toisaalta laajentuvat. 29686: 3.4 Euroopan unionin itälaajentuminen 29687: 29688: ITÄLAAJENTUMISEN TAVOITTEET 29689: Keskisen Itä-Euroopan ja Baltian siirtymämaiden selkeänä tavoitteena on demo- 29690: kratiaan ja markkinatalouteen pohjautuvan yhteiskuntajärjestelmän vakiinnutta- 29691: minen. Päävastuun ja taakan meneillään olevasta prosessista luonnollisesti kanta- 29692: vat kyseiset maat ja niiden kansalaiset, mutta muutosten suuruus ja aikaisemmat 29693: kokemukset osoittavat, että tilanteen vakaannuttaminen edellyttää myös merkit- 29694: tävää ulkoista apua. Humanitaarinen ja tekninen apu sekä budjettirahoitukseen ja 29695: investointeihin liittyvä rahoitus ovat vielä pitkään tärkeitä avustusmuotoja. Kestä- 29696: vän muutoksen kannalta tärkeintä on kuitenkin siirtymämaiden avautuminen Eu- 29697: rooppaan ja maailmantalouteen. 29698: EU on selvästi sitoutunut siirtymämaiden demokratiaan ja markkinatalouteen 29699: tähtääviin tavoitteisiin, joiden katsotaan parhaiten edistävän hyvinvointia ja tur- 29700: vallisuutta Euroopassa. Euroopan sisäisen kehityksen ja sen maailmanpoliittisen 29701: aseman turvaamiseen liittyen tärkeäksi kysymykseksi on noussut EU laajenemi- 29702: nen itään käsittämään nykyiset keskisen Itä-Euroopan ja Baltian siirtymämaat. 1l 29703: Keskisen Itä-Euroopan ja Baltian-maiden kanssa vuosina 1992-95 allekirjoite- 29704: tuissa Eurooppa-sopimuksissa viitataan suoraan kyseisten maiden mahdolliseen 29705: EU-jäsenyyteen ja myöhemmin EU on vahvistanut tämän tavoitteen eri poliittisil- 29706: la foorumeilla (Kööpenhamina 1993, Madrid 1995). Maat ovat jo hakeneet unio- 29707: nin jäsenyyttä. EU:n ja jäsenehdokkaiden välisen kanssakäymisen seurauksena nii- 29708: den välille on jo rakentunut hyvin monitasoinen yhteistyöverkosto.Taloudellises- 29709: sa kanssakäymisessä erilaisten avustusjärjestelyjen lisäksi myös normaalit kaupalli- 29710: set yhteydet ovat laajentuneet nopeasti. Kaupan osalta on jo nyt sovittu hyvin 29711: pitkälle menevästä kaupan vapauttamisesta, sillä EU on valtaosin vapauttanut 29712: ulkomaankaupan ehdokasmaiden kanssa ja loputkin rajoitukset on määrä poistaa 29713: vuosituhannen vaihteeseen mennessäVahva poliittinen sitoutuminen sekä EU:n 29714: että jäsenehdokkaiden puolelta ja nopeasti kasvanut yhteistyö ovat johtaneet 29715: siihen, että keskustelun painopiste on siirtynyt EU:n itälaajenemisen mahdollisuu- 29716: desta itälaajenemisen edellyttämiin toimenpiteisiin niin jäsenehdokkaiksi ilmoit- 29717: tautuneissa keskisen Itä-Euroopan ja Baltian maissa kuin myös EU:n sisällä. Itälaa- 29718: jentumisen edellytysten perusteellisemman pohdinnan myötä asiaan liittyvien po- 29719: liittisten, taloudellisten ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien monimutkaisuus on 29720: vähitellen kirkastumassa. 29721: Ehdokasmaiden kannalta EU-jäsenyydessä on kysymys selkeän ja kestävän 29722: eron tekemisessä entiseen järjestelmään, vaikkakin eri kysymyksissä löytyy maa- 29723: kohtaisia painotuseroja. Mahdollisten EU:iin liittyvien positiivisten poliittisten ja 29724: kulttuuristen vaikutusten ja mielikuvien lisäksi EU-jäsenyys vahvistaisi ehdokas- 29725: 29726: Potentiaaliset jäsenehdokkaat ovat keskisen Itä-Euroopan maista Bulgaria, Puola, Romania, Slova- 29727: kia, Slovenia, Tshekki ja Unkari sekä Baltian maat Latvia, Liettua ja Viro. Näiden lisäksi 29728: jäsenyysneuvottelut on määrä aloittaa Kyproksen ja Maltan kanssa. 29729: maiden yhteyksiä Euroopan päämarkkinoille. Samalla toimintaympäristö ehdo- 29730: kasmaissa selkiintyisi muiden muassa yhteisen kauppa- ja kilpailupolitiikan myötä, 29731: mikä parantaisi esimerkiksi ulkomaisten sijoitusten ja rahoituksen saamista. Alhai- 29732: sen tulotason maina siirtymätaloudet voivat myös odottaa saavansa EU:n budje- 29733: tista ja rahastoista huomattavia tulonsiirtoja. Erittäin merkittävänä tekijänä on 29734: pidettävä sitä, että siirtymämaissa EU-jäsenyyden uskotaan tarjoavan myös jon- 29735: kinlaisen turvatakuun kolmansia maita vastaan, vaikka NATO:n merkitys tässä 29736: yhteydessä onkin luonnollisesti noussut selvemmin esille. 29737: 29738: 29739: ITÄLAAJENTUMISEN ONGELMIA 29740: EU:n kannalta itälaajeneminen on huomattavasti vaikeampi kysymys kuin yksit- 29741: täisten siirtymätalouksien näkökulmasta. Perusongelma EU:n itälaajenemisessa 29742: on EU:n ja siirtymätalouksien sekä siirtymätalouksien keskinäiset kehityserot 29743: Oheinen taulukko antaa kuvan sekä siirtymämaiden kokoeroista että niiden kehi- 29744: tyseroista suhteessa EU:in ja toisiinsa. 29745: 29746: 29747: 29748: 29749: Puola 29750: Unkari 29751: Tshekki 29752: Slovakia 29753: Slovenia 29754: CEFTA+ 29755: Romania 29756: Bulgaria 29757: BALKAN 29758: Liettua 29759: Latvia 29760: Viro 29761: BALTIA 29762: CEEC-10 29763: EU-15 29764: 29765: * BKT/asukas on laskettu ostovoimapariteettien mukaan 29766: Elintasoa koskevat tilastolliset vertailut ovat aina ongelmallisia, mutta eri ver- 29767: tailujen lopputulema näyttää olevan se, että ainoastaan Slovenian ja mahdollisesti 29768: T shekin bruttokansantuote asukasta kohden on suunnilleen edes EU:n köyhim- 29769: män jäsenvaltion Kreikan tasolla. Vaikka useimmat siirtymätaloudet ovat jo saa- 29770: vuttaneet pysyvältä näyttävän suhteellisen nopean kasvuvauhdin, eivät elintaso- 29771: erot tasoitu kovin nopeasti. Esimerkiksi Puolan talouden vuosittaisen kasvuvauh- 29772: din pitäisi jatkossa olla noin 3 %-yksikköä Kreikan kasvua nopeampaa, jotta se 29773: voisi saavuttaa jälkimmäisen tulotason vuoteen 2010 mennessä. jäsenyyden kan- 29774: nalta itse elintasoerojen suuruutta tärkeämmäksi tekijäksi saattaakin nousta eh- 29775: dokasmaan kyky kuroa elintasoero kiinni jollakin mielekkäällä aikavälillä, jolloin 29776: päähuomio kohdistuu ehdokasmaiden talouspolitiikan uskottavuuteen sekä ta- 29777: louden dynamiikkaan. 29778: Tulotasoihin liittyvien erojen lisäksi myös ehdokasmaiden talouksien rakenne 29779: on EU:n kannalta ongelmallinen. Maataloudessa työskentelevien osuus on siirty- 29780: mätalouksissa keskimäärin noin 20% koko työvoimasta, kun se EU:ssa on alle 29781: 6 %.Tässäkin suhteessa maakohtaiset erot ovat suuret, sillä esimerkiksi Romani- 29782: assa maataloudessa työskentelevien osuus on 36% ja Puo\assakin 22 %, mutta 29783: Tshekissä vain 7 %. Baltian maissa maataloudessa työskentelevien osuus on noin 29784: 10-15 %. On kuitenkin huomattava, että viime vuosina EU:n ja ehdokasmaiden 29785: välinen maataloustuotteiden kauppa on kehittynyt vilkkaaksi, mikä on hyödyttä- 29786: nyt erityisesti EU-maita.Tähän sekä jo sovittuun kaupan vapauttamiseen ja ehdo- 29787: kasmaissa meneillään olevaan maatalouden rakennemuutokseen liittyen siirty- 29788: mämaiden aiheuttama uhka nykyisten EU-maiden maataloustuotannolle on saat- 29789: tanut tulla ylikorostuneesti esille. Esillä on ollut laskelmia, joiden mukaan myös 29790: itälaajenemisen kustannusvaikutukset EU:n budjetin osalta saattaisivat olla aikai- 29791: semmin pelättyä pienemmät. 29792: Useimpien ehdokasmaiden sosiaa\iturvajä~este\mät ovat kehittymättömät ja 29793: järjestelmien rahoitus ei ole kestävällä pohja\\a.Tämä aiheuttaa merkittäviä ongel- 29794: mia näiden maiden lähentymisprosesssiin. 29795: Laajentumiseen liittyviä teemoja ovat myös ehdokasmaiden lainsäädäntö- ja 29796: toimeenpanojärjestelmän sekä instituutioiden yhteensovittaminen EU:n järjestel- 29797: mien kanssa. Tärkeä osa-alue on ympäristöpolitiikkaa, sillä siirtymämaiden ympä- 29798: ristöinvestointeihin tarvittavan rahoituksen määrä on niin valtava, että näköpiiris- 29799: sä olevin resurssein tilannetta ei voida nopeasti korjata. 29800: Laajan ongelma-alueen muodostaa myös kysymys kansalaisyhteiskunnan ke- 29801: hittymisestä siirtymätalouksissa ja miten sitä mitataan. Tähän liittyvät muiden 29802: muassa ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu sekä erilaisten kansalaisjärjestö- 29803: jen toimintavapaudet ja -mahdollisuudet, mitkä ovat oleellinen osa avoimia de- 29804: mokratioita. Tähän ryhmään voidaan lukea myös yleinen hallinnon toimivuus ja 29805: avoimuus, mikä edesauttaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia heitä kosketta- 29806: viin asioihin. Hyvä hallinto on edellytys myös sille, että jäsenehdokkaat voivat 29807: tehokkaasti ajaa asioitaan EU:ssa. Edellä oleviin liittyvä kysymys järjestelmän legiti- 29808: miteetistä koskettaa jäsenehdokkaiden lisäksi läheisesti myös EU:a itseään. 29809: Monen jäsenyyttä hakeneen maan ongelmaksi muodostuvat suhteet naapuri- 29810: maihin ja kansallisiin vähemmistöihin. EU:n piirissä on selvä käsitys siitä, että unia- 29811: niin ei oteta maita, joiden suhteet naapurimaihin eivät ole vakaalla pohjalla. 29812: Yhteenvetona elintaso- ja rakenneongelmista ja itälaajenemisen kustannuk- 29813: sista voidaan todeta, että kaikkien potentiaalisten siirtymätalouksien samanaikai- 29814: nen liittyminen EU:in lisäisi unionin kansalaisten määrää lähes 30 prosentilla, mut- 29815: ta jaettava tulo lisääntyisi nykytasolla alle 5 prosentilla. EU:n nykyisillä rakenteilla 29816: itälaajeneminen lisäisi budjettipaineita erityisesti maataloudessa ja rakennerahas- 29817: toissa, jotka jo nykyisellään kattavat EU:n budjetista noin kolme neljäsosaaToistai- 29818: seksi tehdyt laskelmat itälaajentumisen kustannuksista perustuvat kuitenkin suu- 29819: relta osin olemassa oleviin rakenteisiin ja käytäntöihin EU:ssa ja ehdokasmaissa 29820: eikä niiden pohjalta voi luotettavasti arvioida itälaajenemisen edellytyksiä ensi 29821: vuosituhannen alkupuolella. 29822: 29823: 29824: ITÄLAAJENTUMINEN JA EUROOPAN UNIONIN KEHITYS 29825: Suuri yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä, että itälaajeneminen ei ole mahdollista 29826: ilman radikaaleja uudistuksia myös EU:n omissa rakenteissa ja toimintatavoissa. 29827: Edellä olevan perusteella on ilmeistä, että itälaajeneminen on otettava huomioon 29828: erityisesti EU:n maatalous- ja rakennepolitiikan uudistamisessa ja niiden rahoitus- 29829: ta suunniteltaessa sekä EU:n päätöksentekojärjestelmien kehittämisessä. EU:n itä- 29830: laajentumiseen liittyvät kysymykset kulkevat rinnan EU:n sisäiseen kehitykseen 29831: liittyvien asioiden kanssa eikä näitä kehityskulkuja voida tiukasti erotella toisistaan. 29832: Itälaajeneminen ede/lyttääkin EU:Ita huomattavasti nykyistä enemmän joustavuut- 29833: ta, joten se on mahdollista vain moniytimisen tai riisutun kehitysmallin kautta. 29834: Pienillä EU:n toimintaa parantavilla korjauksilla (koteloitu EU) unionia ei voida 29835: muuttaa niin, että itälaajentuminen olisi mahdollista. 29836: Itälaajeneminen nostaa esille myös monia murt:a kiinnostavia kysymyksiä. jäse- 29837: nyyden ehtojen selvittyä joudutaan ottamaan kantaa muiden muassa siihen, aloi- 29838: tetaanko jäsenyysneuvottelut kaikkien ehdokkaiden kanssa samaan aikaan ja pyri- 29839: täänkö jäsenet ottamaan ryhmissä vai yksitellen. Ratkaisut saattavat olla hyvinkin 29840: mutkikkaita, sillä esimerkiksi Baltian maiden kohdalla tässä yhteydessä nousevat 29841: esille maiden kehityserot maantieteellinen asema ja suhteet Venäjään sekä lisäksi 29842: maiden keskinäiset suhteet ja erilaisten jäsenyysvaihtoehtojen mahdolliset vaiku- 29843: tukset niihin. Jäsenyyskäsittelyn yhteydessä saattaa nousta esille myös EU:n sisäi- 29844: nen pohjoisen ja etelän välinen kilpailu sekä erilaisten strategisten liittoutumien 29845: syntyminen tai vahvistuminen EU:n sisällä. Kiinnostava kysymys koskee erityisesti 29846: Itämeren alueen maiden välistä yhteistyötä ja intressejä itälaajenemisen suhteen. 29847: Maantieteellisiin painotuksiin liittyen on samalla kuitenkin huomattava, että itälaa- 29848: jeneminen riippuu läheisesti jäsenyysneuvottelujen etenemisestä Kyproksen ja 29849: Maltan kanssa. Tärkeä EU:n itälaajenemiseen liittyvä kysymys on myös NATO:n 29850: mahdollinen itälaajeneminen ennen unionin laajenemista ja sen seurausvaikutuk- 29851: set ennen kaikkea Venäjän reaktioiden kautta. 29852: Verrattuna 1990-luvun alkupuoleen tilanne useimmissa siirtymämaissa on va- 29853: kiintunut Poliittisten ja taloudellisten järjestelmien muutokset näyttävät peruut- 29854: tamattomilta ja lähes kaikissa maissa talous on kääntynyt kasvuun. Samalla vuosi- 29855: kymmenen vaihteen eurooppalaiseen murrokseen liittynyt uudistushuuma on 29856: tasaantunut niin idässä kuin lännessä. Kun enää ei ole aikaisemman kaltaista tar- 29857: vetta korostaa EU:n roolia itäisen Euroopan poliittisen ja taloudellisen vakauden 29858: varmistajana, on keskustelu tullut konkreettisemmaksi ja painopiste siirtynyt jäse- 29859: nyyden ennakkoehtojen pohdiskeluun. Vaikka EU on poliittisella tasolla voimak- 29860: kaasti sitoutunut itälaajenemisen toteuttamiseen, niin nykynäkymillä itälaajenemi- 29861: nen voi ensimmäistenkin jäsenten kohdalta toteutua vasta joskus vuosien 2002- 29862: 2003 paikkeilla. Tämä ei kuitenkaan merkitse integraatiokehityksen pysähtymistä 29863: itäisen ja läntisen Euroopan välillä tai ehdokasmaiden aseman huononemista ny- 29864: kyisestä. jäsenehdokkaat ovat toistaiseksi tulleet suhteellisen hyvin toimeen ja 29865: niiden suhteet EU:n kanssa ovat kehittyneet ripeästi EU:n ulkopuolellakin. Ensim- 29866: mäiset jäsenehdokkaista on jo hyväksytty teollisuusmaiden yhteistyöjärjestöön 29867: OECD:hen. Myönteisen kehityksen myötä myös EU:n itälaajenemisen toteutu- 29868: misedellytykset paranevatjäsenyyden lykkääntymisen myötä siirtymämaissa saat- 29869: taa syntyä poliittista turhautumista nykyistäkin enemmän etenkin, jos samaan ai- 29870: kaan myös esimerkiksi NATO:n laajentuminen polkee paikallaan. 29871: 29872: 29873: 29874: 4. VENÄJÄN TULEVAISUUDESTA 29875: Euroopan pitkän aikavälin kehitystä- mennyttä ja tulevaa- voi ymmärtää vain kun 29876: muistetaan, että Venäjä on osa Eurooppaa. Sen kulttuuriperintö (ml. uskonto) on 29877: pääosin yhteistä eurooppalaista perintöä, mutta sillä on omat kansalliset piirteen- 29878: sä. Sen modernisaatio on rinnakkainen, mutta luonteeltaan omaleimainen Länsi- 29879: Euroopan yhteiskuntien modernisaation verrattuna. Eniten se poikkeaa Länsi- 29880: Euroopasta poliittiselta perinteiltään.Venäjä tulee olemaan tärkeä osa maanosan 29881: tulevaisuutta. 29882: 29883: 29884: VANHAN PERINTÖ JA MURROKSEN JÄNNITTEET 29885: Neuvostoliiton hajottua lopullisesti joulukuussa 1991 Venäjä aloitti oman järjes- 29886: telmäuudistuksena selvästi keskisen Itä-Euroopan maita vaikeammassa tilantees- 29887: sa. Venäjältä puuttui täysin markkinatalouteen ja parlamentaariseen hallintoon 29888: liittyvä kokemus. Muutoksen teki vaikeammaksi myös se, että kun useimmat kom- 29889: munismin jättävät maat kokivat voittavansa takaisin vapauden,Venäjällä neuvos- 29890: tojä~estelmän hajoaminen merkitsi muuttumista supervallasta suurvallaksi. jos 29891: muissa maissa neuvostososialismi katsotaan ulkoa tuoduksi,Venäjällä on oma his- 29892: toria vielä paljolti kohtaamatta. Kommunistisen ideologian ja talouden romahta- 29893: misen seurauksena se menetti vanhan asemansa keskeisenä globaalina toimijana. 29894: Maalla on imperiaalisen perinteen ohella edelleen massiivinen ydinasearsenaali, 29895: eikä Venäjän asemaa euraasialaisena suurvaltana ole syytä kyseenalaistaa. 29896: Venäjä on pinta-alaltaan ylivoimaisesti maailman suurin valtio, sillä se on lähes 29897: kaksi kertaa Kanadan, Kiinan tai Yhdysvaltojen kokoinen. Väkiluvultaankin se on 29898: maailman kuudenneksi suurin valtio. Sen asema taloudellisena toimijana maail- 29899: manmarkkinoilla on vielä kuitenkin vaatimaton. Venäjän ulkomaankauppa on 29900: suunnilleen Ruotsin ulkomaankaupan suuruusluokkaa. 29901: Venäjällä on ollut suuria ongelmia uudistuslinjansa valinnassa ja asetettujen 29902: tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä on näkynyt sekä poliittisen järjestelmän että 29903: talouden uudistamisessaVasta vuoden 1993 joulukuussa pidetyt parlamenttivaa- 29904: lit ja niiden yhteydessä kansanäänestyksellä hyväksytty uusi perustuslaki loivat 29905: pohjan lainsäädäntötyön ja järjestelmämuutoksen edistämiselle ja toimintaympä- 29906: ristön vakaantumiselle. Selkeän kansallisen kehitysstrategian puuttuminen on hei- 29907: jastunut kaikille yhteiskuntaelämän ja politiikan alueille. Se on korostanut presi- 29908: dentin ja hänen hallintonsa asemaa vallankäyttäjänä, mutta myös Venäjän hallin- 29909: nolliset alueet ovat kasvattaneet valtaansa suhteessa hallitukseen ja parlament- 29910: tiin. Tämä on tapahtunut ilman selkeitä sääntöjä. Myös valtiovallan ja vahvan, 29911: mutta heikosti järjestäytyneen elinkeinoelämän suhde on ladattu jännitteillä.Tuo- 29912: tannon kääntyminen kasvuun on viivästynyt suhteessa määrätietoisempaa uudis- 29913: tuspolitiikkaa ha~oittaneisiin maihin. 29914: Keskitetyn neuvostoyhteiskunnan elementit on oleellisilta osin romutettu. 29915: Monista epäilyksistä huolimatta joulukuun 1995 parlamenttivaalit sekä kesän 1996 29916: presidentinvaalit järjestettiin perustuslain ja aiemmin tehtyjen sopimusten mukai- 29917: sesti. Myös talouden rakenteet ja toimintatavat ovat merkittävällä tavalla muuttu- 29918: neet. Niin omalaatuisensa kuin Venäjän markkinatalous onkin, sen merkitys re- 29919: surssien allokaation kannalta on hallitseva. Palvelusektorin osuus Venäjän brutto- 29920: kansantuotteesta näyttää julkaistujen tilastojen mukaan nousseen 1990-luvun alun 29921: kolmanneksesta yli puoleen. Suomessa vastaava muutos kesti noin 30 vuotta. 29922: Osin rajut muutokset ovat seurausta siitä, että johdonmukaisen uudistuspolitii- 29923: kan puuttuessa talouden toimijat ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä ja muut- 29924: taneet myös yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja tavalla, joka on osin saa- 29925: nut äärimmäisiä muotoja. Mm .Venäjän pankkijärjestelmä ja sen 2500 liikepankkia 29926: syntyivät parin vuoden sisällä lähestulkoon ilman minkäänlaisia sääntöjä tai val- 29927: vontaa. 29928: 29929: 29930: 29931: 4 360322A 29932: DEMOKRATIAN VAKIINTUMISEN HAASTEITA 29933: 29934: Venäjällä ei ole juurikaan modernin valtion ja avoimen yhteiskunnan perinteitä. 29935: Teknisluonteisten institutionaalisten muutosten lisäksi myös ihmisten tottumuk- 29936: siin, arvoihin ja odotuksiin liittyvät kysymykset ovat siksi keskeisiä. Neuvostojär- 29937: jestelmä ei oleellisilta osin rakentunut sille, että ihmiset kokivat järjestelmän 'omak- 29938: seen' ja olivat sitä kautta valmiit tukemaan sen toimintaa. Nykyiseen muutospro- 29939: sessiin liittyvät kielteiset ilmiöt kuten taloudellisen ja fyysisen turvattomuuden 29940: kasvu ovat entisestään vähentäneet ihmisten uskoa ja arvostusta valtiolaitosta 29941: kohtaan. Tämä heijastuu rikollisuuden kasvuna, veronkannon vaikeutena ja kut- 29942: suntoihin osallistuvien asevelvollisten vähäisyytenä. Perimmiltään kuitenkin valta- 29943: osa venäläisistä kokee valtion vahvistamisen keskeiseksi kansalliseksi tavoitteeksi. 29944: Valtio nähdään olennaisena itse venäläisyyden kannalta. 29945: Demokratiaa ja markkinataloutta korostavan perussuuntauksen pysyvyyden 29946: kannalta ehkä suurin haaste on, miten yhteiskunnallisen vieraantumisen kasvu 29947: voidaan pysäyttää ja kansalaiset saadaan kokemaan yhteiskunnalliset instituutiot 29948: itsensä kannalta mielekkäinä.Tämä tulee olemaan edelleen vaikeaa, mikäli valtio 29949: ei kykene määrittelemään yhteiskunnan pelisääntöjä. Seurauksena on arvojen 29950: epäjärjestys ja tulevaisuutta koskevien odotusten hämmennys. 29951: Venäjällä on jo luotu demokratian pelisääntöjä noudattavat perusinstituutiot. 29952: Silti niin kansalaisyhteiskunnan vajavaisuus kuin taloudellisen ja poliittisen vallan 29953: keskittyminen erilaisille eliiteille aiheuttavat sen, että Venäjän poliittisen järjestel- 29954: män toiminta poikkeaa merkittävästi läntisen Euroopan demokratioista. Regiimi 29955: saa oikeutuksensa poliittisten ja taloudellisten instituutioiden, erityisesti omistus- 29956: oikeuden, hallinnasta. Venäjän poliittisella näyttämöllä ovat näkyvimmin esiinty- 29957: neet perustaltaan korporatiiviset valtaryhmittymät kuten sotateollisuus ja armei- 29958: ja, energiakompleksi, maatalouskompleksi, finanssiteolliset ryhmittymät ja Mos- 29959: kovan kaupunkiValtioelimiin vaikuttamalla ja muiden eliittien kanssa liittoutumal- 29960: la ne ovat ajaneet omaa etuaan ilman selkeitä koko yhteiskuntaa koskevia tavoit- 29961: teitaVarsinaista puoluejärjestelmää ei ole. Poliittinen prosessi on pienen toimija- 29962: joukon välisiä sopimuksia, ilman että se ammentaisi voimaa yhteiskunnan eri ta- 29963: sojen vuoropuhelusta. 29964: Venäjän poliittisen järjestelmän toimintatapa on tulevaisuuden kannalta on- 29965: gelmallinen. Poliittisen elämän keskittyminen ylätasolle lisää kansalaisten vieraan- 29966: tumista ja vähentää järjestelmän hyväksyttävyyttä. Se voi epäsuotuisissa olosuh- 29967: teissa ruokkia epävakauden kasvuaValtaryhmittymien välinen poliittinen kaupan- 29968: käynti saattaa johtaa nopeasti muuttuviin poliittisiin liittoutumiin, mikä vähentää 29969: järjestelmän ennustettavuutta. Sosiaalisiin eturyhmiin ja aktiiviseen kansalaisyh- 29970: teiskuntaan perustuvan demokratian kehittyminen saattaa pahimmillaan estyä. 29971: Puoluejärjestelmän kehittyminen on tärkeää. Yhteiskunnan eri tasojen välille 29972: tarvitaan vuorovaikutusta ja vuoropuhelua. Yhteiskunnassa olevat virtaukset on 29973: voitava kanavoida niin, että pienet ääriryhmät eivät saisi suhteetonta valta-ase- 29974: maa käyttämällä hyväkseen poliittisen järjestelmän heikkoutta. Venäjän tulevai- 29975: suutta monin tavoin muovaavan nationalismin suuntaaminen myönteiseksi yh- 29976: teiskunnalliseksi voimaksi tarvitsisi poliittisen järjestelmän tukea. Jos poliittinen 29977: järjestelmä ei tarjoa sille rakentavaa purkautumistietä, kansallistunne voi muuttaa 29978: muotoaan ja kärjistyä yhteiskuntakehityksen kannalta epätoivottavaan suuntaan. 29979: Joulukuun 1995 parlamenttivaaleihin osallistui 43 erilaista puoluetta tai ryhmitty- 29980: mää, ja Venäjän puoluejärjestelmän kehittyminen on vasta alullaan. Myös erilais- 29981: ten kansalaisjärjestöjen syntyminen ja toiminta olisivat tärkeitä avoimen yhteis- 29982: kuntakehityksen ja demokratian kannalta. 29983: Venäjälle näyttää olevan vakiintumassa vahvaan presidenttivaltaan ja demo- 29984: kraattisten menettelytapojen käyttöön nojaava sekä markkinatalouteen perustu- 29985: va järjestelmä. Silti edessä on myös jännitteitä ja epävakautta.Venäjän nykyiseen 29986: yhteiskuntakehitykseen liittyy monia ongelmia. Tuloerojen kasvu, kuolleisuuden 29987: äkillinen nousu, rikollisuus, keskuksen ja alueiden välisten suhteiden selkiintymät- 29988: tömyys, puoluejärjestelmän kehittymättömyys ja mittaamattomat ympäristöon- 29989: gelmat ovat tekijöitä, jotka saattavat horjuttaa suotuisaa kehitystä. 29990: 29991: 29992: 29993: 29994: TALOUDEN KEHITYSEDELLYTYKSIÄ 29995: Venäjän talouden ratkaiseva institutionaalinen muutos on jo tapahtunutVenäläi- 29996: sen kapitalismin tulevaisuuden keskeiset piirteet näkyvät jo nykyisyydessä. 29997: Sen kansallisista piirteistä ehkä keskeisin on neuvostovallan romahdettua ta- 29998: pahtunut sisäpiiriyksityistäminen. Suurimmassa osassa ensivaiheessa yksityistetyis- 29999: tä tuotantolaitoksista enemmistö osakekannasta jäi toimivan johdon ja työnteki- 30000: jöiden omistukseen .Tämän keskeinen seuraus on ollut vanhojen alue- ja paikallis- 30001: tasen valtasuhteiden laillistaminen. Samanaikaisesti valtiovalta ja pääoma ovat 30002: monin sidoksin toisistaan riippuvaisia. Poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon 30003: yhteenkietoutuminen heikentävät Venäjän mahdollisuuksia kansainvälisenä inves- 30004: tointikohteena ja luovat myös paineita protektionismiin. 30005: Venäjän nopeasti kehittyneeseen finanssijärjestelmään keskittyneet varat ei- 30006: vät ole muuntuneet vielä tuotantokapasiteettia tai infrastruktuuria uudistaviksi ja 30007: laajentaviksi investoinneiksi.Venäjän tulevaisuuden ydinkysymyksiä on, kuinka ul- 30008: komaiset ja kotimaiset investoinnit saadaan käyntiin. 30009: Valtion heikkouden ja julkisen vallan tehtävien selkiintymättömyyden tärkeä 30010: seuraus ovat talouden tavoitteellisen uudistusstrategian puuttuminenVoimakkai- 30011: den korporatiivisten eturyhmien paineessa julkisen vallan on vaikeaa hoitaa sel- 30012: laisia perustoimintoja kuin oikeus- ja hyvinvointijärjestelmän uudistamista, koulu- 30013: tuksen ja terveyden tason ylläpitämistä ja infrastruktuurin kehittämistä. Selkeän 30014: strategian puute ei ole mahdollistanut yhteisymmärryksen saavuttamista myös- 30015: kään Venäjän kilpailuedusta. Vahvan - tällä hetkellä vaikutusvaltaisen - ryhmitty- 30016: män mukaan Venäjän kehityksen on perustuttava valtavien energia- ja raaka-aine- 30017: varantojen hyödyntämiseen.Toisen näkemyksen mukaan maan ainoa todella run- 30018: sas voimavara on aivot: tutkimus- ja tuotekehitys sekä sitä kautta erityisesti sota- 30019: teollisuus olisivat tulevan kehityksen kulmakivi. Kolmannen näkemyksen mukaan 30020: Venäjän on valittava kotimarkkinoihin perustuva protektionistinen kehitysmalli, 30021: koska valtaosa sen tuotannosta ei - nykyisten vientialojen ulkopuolella - pysty 30022: pitkään aikaan kilpailemaan maailmanmarkkinoilla. Epävarmuus talouden kehittä- 30023: misen painopisteistä pitkällä aikavälillä heikentää osaltaan suotuisan investointi- 30024: ilmaston luomista. 30025: Venäjän hallitus ja keskuspankki ovat sitoutuneet Kansainvälisen valuuttara- 30026: haston kanssa tekemässään sopimuksessa kansantalouden tasapainottamiseen ja 30027: talouselämän rakenteellisiin uudistuksiin. Näitä tavoitteita on saavutettu siten, 30028: että budjettialijäämä on jäänyt 3-4 %:iin bruttokansantuotteesta, inflaatio supistu- 30029: nee tänä vuonna 25 %:iin vuositasolla, yksityisen sektorin osuus on runsaat 60% 30030: kansantaloudesta ja keskuspankki noudattaa tiukkaa rahapolitiikkaa pitämällä yllä 30031: korkeaa reaalikorkoa. Tuotanto on kuluvan vuoden aikana jo pääsemässä reaali- 30032: seen kasvuun. On kuitenkin monia syitä ennakoida, että Venäjän kasvunopeus ei 30033: tule yltämään monien kehitysmaiden ja vastikään teollistuneiden maiden - kuten 30034: Kaakkois-Aasian "pikkutiikereiden"- tasolle. Yleisesti realistisina pidetyillä oletuk- 30035: silla voidaan arvioida, että Venäjä on vuoden 2020 vaiheilla Brasilian suuruusluo- 30036: kan kansantalous, jonka kansalaisten elintaso (BKT/capita) on noin 2/3 nyky-EU:n 30037: köyhimpien jäsenmaiden elintasosta. Johtuen talousalueen suuruudesta ja sijain- 30038: nista Venäjällä tulee joka tapauksessa olemaan merkittävä vetovoima Euroopan 30039: talouteen. 30040: 30041: 30042: 30043: 30044: VENÄJÄN ULKOPOLIITTINEN SUUNTAUTUMINEN 30045: Suurvalta-asema on tärkeä Venäjän identiteetille.Venäjä pyrkii vahvistamaan vai- 30046: kutusvaltaansa IVY-maiden jaAasian suunnalla, mikä on omiaan vahvistamaan sen 30047: asemaa myös suhteessa länteen. IVY-alueella Venäjän intressit ovat erityisesti ta- 30048: loussuhteiden elvyttämisessä, 25 miljoonan IVY-maissa asuvan venäläisen aseman 30049: turvaamisessa sekä rajavalvonnassa ja muussa sotilaallisessa yhteistyössä. Vaikka 30050: Venäjä on asettanut IVY:n kehittämisen yhdeksi ulkopolitiikkansa painopistealu- 30051: eeksi, niin käytännön tasolla taloudelliseksi, poliittiseksi ja sotilaalliseksi yhteistyö- 30052: järjestöksi pyrkivässä IVY:ssä ei ole saavutettu merkittävää edistymistä.Tämä on 30053: pitkälle johtunut siitä, että monet järjestön jäsenet kaihtavat yhteistyötä peläten 30054: Venäjän ylivaltaa. Erityisesti alueeltaan Ranskaa suuremman ja yli 50 miljoonan 30055: asukkaan Ukrainan ja Venäjän on ollut vaikea sopia erimielisyyksiään. Ukrainan 30056: kansainvälisen aseman kehitys on keskeinen sekä Venäjän tavoitteleman johto- 30057: roolin että Keski- ja Itä-Euroopan vakauden kannalta. IVY-alueella yhteistyötä ra- 30058: sittavat vielä pitkään myös IVY-maiden suuret erot uudistuspolitiikassa sekä pitkä- 30059: aikaiset kriisit Tadzikistanissa ja Kaukasuksella. Toistaiseksi IVY-maiden yhteistyö 30060: onkin perustunut enemmän jäsenmaiden kahdenväliseen yhteistyöhön sekä eräi- 30061: siin muihin sopimusjärjestelyihin kuten Venäjän,Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Kir- 30062: gisian tulliliittoon. Venäjän ja Valko-Venäjän välille on kaavailtu pitkälle menevää 30063: valtioliittoa, mutta käytännössä liiton toteutumisen tiellä on vielä suuria esteitä. 30064: NATO:n laajenemissuunnitelmat itään aiheuttavat Venäjällä suurta 30065: huolestumista.Venäjä pyrkii estämään tai hidastamaan prosessin etenemistä mui- 30066: den muassa hakemalla vaihtoehtoisia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja Euroopalle. 30067: Käytännössä sen todelliset ulkopoliittiset ongelmat nähtävillä olevalla aikavälillä 30068: ovat kuitenkin lähinnä etelässä ja idässäVaikka Euroopan ja Aasian maantieteelli- 30069: nen raja kulkee Venäjällä, silti Venäjä on oleellisesti eurooppalainen ja länteen 30070: suuntautunut maa. 30071: Euroopan unioni on Venäjälle tärkeä yhteistyökumppani ja Venäjä suhtautuu 30072: unionin laajentumiseen myönteisesti. Tulevaisuudessa kauppaa koskevat erimieli- 30073: syydet ovat mahdollinen kitkatekijä Venäjän ja Euroopan suhteissa. Sellaisina voi- 30074: vat säilyä pitkään myös oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutumisen 30075: vaikeudet Venäjällä. 30076: Venäjä ei voi kansallisia etujaan vaarantamatta eristäytyä kansanvälisen tie- 30077: teellis-teknologisen sivistyksen ulkopuolelle. Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa 30078: Venäjän kehityksen normalisoitumista. 30079: Venäjällä ei ole paluuta menneeseen. Se, millainen markkinatalous ja poliitti- 30080: nen järjestelmä maahan muodostuu, on vielä yksityiskohdiltaan selkiintymättä. 30081: LIITE 30082: 30083: 30084: 30085: ansainvälisiä 30086: t loust:ilast:oja 30087: 30088: 30089: 30090: Taulukko 1. Elintasoindikaattoreita 1960-1993 30091: 30092: 40-vuotiaan elinaikaodote BKT per capita 30093: v. 1990 hinnoin 30094: naiset miehet USD/vuosi 30095: 30096: 1960 1992 1960 1992 1960 1993 30097: 30098: Yhdysvallat 36,5 40,9 31,2 35,5 12259 22481 30099: Japani 34,9 43,3 31,0 37,7 3711 18342 30100: Iso-Britannia 36,9 40,3 31,9 35,4 8348 15694 30101: Italia 37,0 41,9 33,1 36,4 5858 16386 30102: Ranska 37,2 42,9 31,7 35,9 7292 17202 30103: Saksa 36,1 40,6 31,9 35,0 8963 20285 30104: Suomi 35,0 40,7 29,7 34,0 5980 14057 30105: Belgia 36,1 41,2 31 ,4 35,4 6627 16650 30106: Espanja 36,8 42,0 33,1 36,3 3855 11912 30107: Hollanti 37,8 41,0 34,8 35,5 7783 16196 30108: Irlanti 35,4 39,3 32,8 34,7 4024 12386 30109: Itävalta 36,2 40,7 31,2 35,2 6496 16826 30110: Kreikka 36,4 40,3 34,0 35,8 2353 7577 30111: Portugali 36,2 40,0 31,9 34,5 2714 9569 30112: Ruotsi 37,2 41,8 34,5 37,0 8356 15869 30113: Tanska 36,7 39,1 34,2 34,6 7862 17000 30114: Bruttokansantuoteluvut on muunnettu dollareiksi ostovoimapariteetti- 30115: hinnoin. 30116: 30117: Lähde: OECD Economies at a Glance, Structurallndicators 30118: Taulukko 2. Työllisyysaste 1960-1994: tehdyt työtunnit /potentiaaliset 30119: työtunnit, % 30120: 30121: 30122: 1960 1975 1985 1990 1993 1994 30123: 30124: Yhdysvallat 64.7 60,4 64,5 68,1 67,2 68,8 30125: 30126: Japani .. 77,8 78,8 78,6 77,8 .. 30127: Iso-Britannia .. .. .. .. 61.7 .. 30128: Italia 68,7 54,1 49,1 .. .. .. 30129: Ranska .. 64.7 53,6 54,0 51,3 51,3 30130: Saksa 79,3 63,1 56,3 56,0 54,0 52,7 30131: Suomi 83,6 70,9 70,4 69,2 55,8 .. 30132: Espanja .. .. 46,1 50,0 45,3 44,9 30133: Portugali .. .. .. .. 68,3 68,2 30134: Ruotsi 70.7 62,5 62,0 64,5 57,2 57,9 30135: Lähde: OECD Economies at a Glance. Structurallndicators 30136: .. =ei tietoa 30137: 30138: 30139: 30140: 30141: Taulukko 3. Työttömyysaste (työttomät työnhakijat/työvoima) 30142: 1965-1995,% 30143: 30144: 30145: 1965 1975 1985 1990 1994 1995 30146: 30147: Yhdysvallat 4,4 8,3 7,1 5,4 6,0 5,6 30148: 30149: Japani 1,2 1,9 2,6 2,1 2,9 3,1 30150: Iso-Britannia 2,0 4,3 11,2 6,8 9,6 8,2 30151: Italia 5,3 5,8 9,6 10,3 II ,3 12,0 30152: Ranska 1,5 4,0 10,2 8,9 12,3 11,6 30153: Saksa 0,3 3,6 7,1 4,8 8,4 8,2 30154: Suomi 1,4 2,2 5,0 3,4 18,2 17,2 30155: Belgia 1,8 5,0 1 1,3 7,2 9,7 9,4 30156: Espanja .. 3,6 21,1 15,9 23,8 22,7 30157: Hollanti 0,5 5,2 10,6 7,5 6,8 6,5 30158: Irlanti .. .. 17,0 13,4 14,7 12,9 30159: Portugali .. 8,5 4,6 6,8 7,1 30160: Ruotsi 1,2 1,6 2,8 1,5 9,8 9,2 30161: Lähteet OECD Economies at a Glance, Structural lndicators, 30162: IMFWorld Economic Outlook 1996, OECD Employment Out look 30163: Taulukko 4.1nvestointiaste (bruttopääomanmuodostus/bkt) 30164: 1960-1994,% 30165: 30166: 30167: 1960-69 1970-79 1980-89 1990-94 30168: 30169: Yhdysvallat 18,3 19,1 19,0 16,3 30170: 30171: Japani 31,6 33,1 29,1 30,6 30172: Iso-Britannia 18,0 19,2 17,5 16,5 30173: Italia 24,7 24,0 21,3 18,5 30174: Ranska 23,4 24,1 20,6 19,9 30175: Saksa 24,8 22,6 20,3 20,1 30176: Suomi 25,9 27,4 25,0 19,4 30177: Belgia 21,5 21,9 17,3 18,8 30178: Espanja 23,6 24,8 21,1 22,0 30179: Hollanti 25,8 22,9 20,1 20,0 30180: Irlanti 18,8 24,3 21,1 16,2 30181: Itävalta 26,2 27,1 23,5 24,8 30182: Kreikka 20,9 24,2 19,6 18,4 30183: Portugali 25,9 28,7 28,9 26,3 30184: Ruotsi 23,8 21,1 19,4 17,2 30185: Tanska 23,5 23,1 17,9 15,8 30186: Lähde: OECD Economies at a Glance, Structurallndicators 30187: Taulukko 5. Tutkimus- ~ tuotekehitysinvestoinnit (yksityinen sektori 30188: sekä korkeakoulutus) 1970-1994, prosenttia bruttokansantuotteesta 30189: 30190: 30191: 1970-79 1980-89 1990-94 30192: 30193: Yhdysvallat 2,36 2,70 2,76 30194: 30195: Japani 1,97 2,63 3,02 30196: Iso-Britannia 2,15 2,25 2,19 30197: Italia 0,80 1,04 1.29 30198: Ranska 1,79 2,15 2,41 30199: Saksa 2,18 2,67 2,59 30200: Suomi 0,95 1,59 2,10 30201: Belgia 1,38 1,66 1,66 30202: Espanja 0,31 0,56 0,87 30203: Hollanti 1,93 2,04 1,93 30204: Irlanti 0,73 0,78 0,98 30205: Itävalta 0,77 1,28 1,53 30206: Kreikka 0,18 0,31 0.46 30207: Portugali 0,34 0,41 0,66 30208: Ruotsi 1,74 2,73 2,99 30209: Tanska 0,98 1,27 1,67 30210: Lähde: OECD Economies at a Glance. Structural lndicators 30211: Taulukko 6. Yksityisen sektorin kokonaistuottavuuden muutos 30212: 1960-1993, prosenttia vuodessa 30213: 30214: 30215: 1960-73 1973-79 1979-93 30216: 30217: Yhdysvallat 1,6 -0,4 0,4 30218: 30219: Japani 5,6 1,3 1,4 30220: Iso-Britannia 2,6 0,6 1,4 30221: Italia 4,4 2,0 1,0 30222: Ranska 3,7 1,6 1,2 30223: Saksa 2,6 1,8 1,0 30224: Suomi 4,0 1,9 2,1 30225: Belgia 3,8 1,4 1,4 30226: Espanja 3,2 0,9 1,6 30227: Hollanti 3,5 1,8 0,8 30228: Irlanti 3,6 3,0 3,3 30229: Itävalta 3,3 1,2 0,7 30230: Kreikka 3,1 0,9 -0,2 30231: Portugali 5,4 -0,2 1,6 30232: Ruotsi 2,0 0,0 0,8 30233: Tanska 2,3 0,9 1,3 30234: Lähde: OECD Economies at a Glance, Structural lndicators 30235: Taulukko 7. Markkinavuositulojen ja käytettävissä olevan vuositulon 30236: jakautuminen gini-kertoimen mukaan (M =gini-kertoimen arvo mark- 30237: kinatuloista laskettuna, K = ginikertoimen arvo käytettävissä olevista 30238: tuloista laskettuna; Gini-kertoimen ääriarvot ovat 0 ja 100; mitä epäta- 30239: saisempi jakauma, sitä suurempi kertoimen arvo). 30240: 30241: 30242: Maa Vuosi Gini-kerroin 30243: Markki natu 1o Käyt. oleva tulo 30244: 30245: Suomi 1987 37,9 20,7 30246: 1990 21,5 30247: Ruotsi 1987 43,9 /9,9 30248: 1990 22,0 30249: Norja 1986 23.4 30250: Belgia 1988 27,3 23,5 30251: Hollanti 1987 34,8 26,8 30252: Iso-Britannia 1986 42,8 30,4 30253: Australia 1985 39,1 29,5 30254: Kanada 1987 37,4 28,9 30255: Yhdysvallat 1986 41,/ 34,/ 30256: Lähteet: Atkinson. Tuoma Ia 30257: Taulukko 8. Veroaste 1960-1994, ver;pt prosentteina bruttokansan- 30258: tuotteesta 30259: 30260: 30261: 1960 1970 1980 1990 1994 30262: (*= 1993) 30263: 30264: Yhdysvallat 26,5 29,2 29,3 29,4 29,7* 30265: 30266: Japani 18,2 19,7 25,4 31 ,3 29,1* 30267: Iso-Britannia 28,5 36,9 35,3 36,4 34,1 30268: Italia 34,4 26,1 30,2 39,1 42,3 30269: Ranska .. 35,1 41,7 43,7 44,2 30270: Saksa 31,3 32,9 38,2 36,7 39,2 30271: Suomi 27,7 32,5 36,9 45,4 47,2 30272: Belgia 26,5 35,7 44,4 45,1 46,5 30273: Espanja 14,0 16,9 24,1 34,4 35,0 30274: Hollanti 30,1 37,0 45,0 44,6 47,0 30275: Irlanti 21,9 29,7 32,4 35,3 37,1 30276: Itävalta 30,6 35,7 41,2 41,3 43,2 30277: Kreikka .. 25,3 29,4 37,5 .. 30278: Portugali 16,3 23,1 28,7 31,0 32,6 30279: Ruotsi 27,2 39,8 48,8 55,6 50,3 30280: Tanska 25,4 40,4 45,5 48,7 51 ,3 30281: Lähde: OECD Economies at a Glance, Structurallndicators 30282: Taulukko 9. Julkisen talouden tasapaino 1960-1995, yli- ja alijäämä (-) 30283: prosentteina bruttokansantuotteesta. 30284: 30285: 30286: 1960 1970 1980 1990 1995 30287: 30288: Yhdysvallat 0,7 -1' 1 -1 ,3 -2,5 -2,0 30289: 30290: Japani 1,7 1,6 -4,4 2,9 -3,1 30291: 30292: Iso-Britannia .. 3,0 -3,4 -1,2 -5,1 30293: Italia -1' 1 -4,0 -8,6 -10,9 -7,2 30294: Ranska .. 0,9 0,0 -1,6 -5,0 30295: Saksa 3,0 0,2 -2,9 -2,1 -3,5 30296: 30297: Suomi 4,5 4,9 2,9 5,4 -5,6 30298: Belgia .. -2,6 -9,3 -5,8 -4,5 30299: Espanja .. 0,2 -2,2 -4,1 -5,9 30300: Hollanti .. -0,8 -4,3 -5,1 -3,8 30301: Irlanti .. .. -12,1 -2,3 -2,1 30302: Itävalta -0,5 1,2 -1,7 -2,2 -6, 1 30303: Kreikka .. .. -2,6 -14,1 -9,0 30304: Portugali 0,6 2,7 5,6 -5,5 -5,2 30305: Ruotsi 2,0 4,4 -4,0 4,2 -6,8 30306: Tanska 0,0 0,0 -3,3 -1,5 -1,7 30307: Lähteet: OECD Economies at a Glance, Structurallndicators, IMF Economic Outlook 1996 30308: VNS 4/1996 vp 30309: 30310: Ei julkisuuteen ennen 30311: 5.11. klo 14.00 30312: 30313: 30314: 30315: 30316: Valtioneuvoston selonteko 30317: sosiaaliturvasta 30318: 30319: 30320: 30321: 30322: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 5.11.1996 30323: ISBN 952-00-0218-9 30324: 30325: OY EDITA AB. HELSINK11996 30326: SISÄLLYSLUETTELO 30327: 30328: 30329: 1 SOSIAALITURVAN SELONTEKO ... .................... .................... .. ....... .... 5 30330: 30331: 1. Sosiaaliturvan lähtökohdat .................... .............................................. ....... 5 30332: 2. Sosiaaliturvajärjestelmän nykytilan vahvuudet ........................................... 6 30333: 3. S?.si~alit~rvajärjest~lmän nykytilan heikkoudet.......................................... 7 30334: 4. Lahtvuosten haastetta ................................................................................. 8 30335: 5. Sosiaaliturvan näkymät/mahdollisuudet..................................................... 10 30336: 6 Sosiaaliturvan lähivuosien linjauksia .. .. .... .. .. .. .. .. .... .. .... .. .. .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. ll 30337: 30338: 30339: 30340: 30341: 360470L 30342: 5 30343: 30344: 30345: 30346: 30347: SOSIAALITURVAN SELONTEKO 30348: Hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja 30349: valtionosuudesta annetun lain väliaikaiseksi muuttamiseksi (188/94) käsittelyn yhtey- 30350: dessä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti, että hallitus antaa sosiaali- 30351: turvaa koskevan selonteon vuoden 1995 syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi valio- 30352: kunta edellytti, että selonteon tulee käsitellä tulonsiirtojen ja palvelujen kokonaisuus, 30353: kehittäminen ja tulevaisuudennäkymät mukaan lukien rahoitus (sosiaali- ja terveys- 30354: valiokunnan mietintö n:o 36/1994). Myöhemmin sovittiin, että sopivin ajankohta 30355: selonteon antamiselle on vuoden 1996 syksy. 30356: 30357: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.4.1995 sosiaaliturvan selontekoa valmis- 30358: televan työryhmän, joka jätti muistionsa 30.8.1996. Tässä yhteenveto-osassa on 30359: käytetty hyväksi selontekotyöryhmän kokoamaa aineistoa. Tämän sosiaaliturvan 30360: selonteon liitemateriaalina on sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu Sosiaalitur- 30361: van suunta -julkaisu, jossa on arvioitu väestön sosiaalisenja taloudellisen hyvinvoin- 30362: nin kehitystä sekä lähivuosien näkymiä. Kansanterveyden tilaa ja kehitystä koskeviita 30363: osilta hallitus viittaa eduskunnalle 9.5.1996 annettuun kansanterveyskertomukseen, 30364: joka sisältää laajan arvion väestön terveydentilan kehityksestä ja terveyspolitiikan 30365: linjauksista. 30366: 30367: 30368: 1. Sosiaaliturvan lähtökohdat 30369: 30370: 1) Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme on vuosikymmeniä kestäneen kehittä- 30371: mistyön tulos. Sen rakenne on määräytynyt poliittisen päätöksenteon ja eri instituu- 30372: tioiden toiminnan tuloksena. Toisen maailmansodan jälkeiset taloudellisen kasvun 30373: vuosikymmenet loivat jakovaran, jonka turvin Suomeen on voitu rakentaa poh- 30374: joismainen, universaali ja pääosin verorahoitteinen hyvinvointivaltio. 30375: 30376: 2) Suomalaisen hyvinvointivaltion tunnuspiirteitä ovat hyvä kattavuus, etuuksien 30377: kohtuullinen taso sekä toimeentuloerojen kaventaminen. Sosiaaliturvan ytimenä on 30378: toimeentulon turvaaminen kattavan perusturvan avulla; ansiosidonnaiset etuudet, 30379: joilla on mahdollista säilyttää kohtuullinen kulutustaso erilaisissa riskitilanteissa sekä 30380: koko väestölle tasavertaisesti saatavissa olevat kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut 30381: 30382: 3) Lama ja joukkotyöttömyys ovat kasvattaneet sosiaaliturvan käyttäjien luku- 30383: määrää sadoilla tuhansilla. Työttömiä oli vuonna 1990 vajaat 90 000, mutta 1994 noin 30384: 360 000 enemmän. Työttömyysturvan ohella myös tarveharkintaisten etuuksien sekä 30385: asumis- ja toimeentulotuen saajien määrä kasvoi nopeasti. Eläkkeensaajien luku 30386: jatkaa tasaista kasvuaan. Vero- ja vakuutusmaksutulojen väheneminen on heikentä- 30387: nyt sosiaaliturvan rahoitusperustaa. Ihmisistä huolehtimisen sekä tulonjaon ta- 30388: sauksen hintana on ollut sosiaalimenojen kasvu ja korkea veroaste. 30389: 30390: 4) Ennen 1990-luvun alun kansantalouden vaikeuksia, bruttokansantuotteen las- 30391: kua ja joukkotyöttömyyttä, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän kansantaloudelli- 30392: nen rasitus oli eurooppalaista keskitasoa, 25-27% BKT:sta. Laman myötä osuus 30393: 30394: Sosiaaliturvan selonteko 30395: 6 30396: 30397: nousi kansainvälisesti suureksi, vuonna 1993 ennätykselliseen 38 prosenttiin (EU- 30398: tilastointikäytännön mukaan 36,3 %). Nyttemmin osuus on laskenut. Vuonna 1996 30399: osuuden ennakoidaan edelleen laskevan ja olevan noin 34 %. ED-maiden keskiarvo 30400: oli vuonna 1993 27,8 prosenttia. 30401: 30402: 5) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala käyttää selvästi suurimman yksit- 30403: täisen osuuden valtion talousarvion menoista.Osana valtiontalouden tasapainotta- 30404: mista sosiaalimenoja on leikattu. Vuonna 1997 kaikista sosiaalimenoista (200 mrd 30405: mk) valtion talousarvion kautta kanavoituu vajaa neljännes (noin 46 mrd mk). Sekä 30406: valtion budjetin kautta rahoitettava osuus sosiaalimenoista että STM:n hallinnonalan 30407: osuus talousarvion loppusummasta on tällä hetkellä selvästi pienempi kuin laman 30408: ollessa syvimmillään. 30409: 30410: 6) Varsin suuri osa valtion talousarviossa toteutetuista sosiaalimenojen leikkauk- 30411: sista on kohdistunut kuntien valtionosuuksiin. Kunnallistalouden tilanne on tällä 30412: hetkellä selvästi valtiontaloutta parempi. Kunnallistalous on ollut viime vuodet sel- 30413: västi ylijäämäinen ja kunnat ovat pystyneet vähentämään velkaansa ja kasvattamaan 30414: rahoitusvarauksia. Kuntien tulot ja menot suhteessa bruttokansantuotteeseen alene- 30415: vat lähivuosina. Verotulojen osuus tulorahoituksessa kasvaa ja valtionosuuksien 30416: merkitys vastaavasti pienenee. Muun muassa tästä syystä kuntakohtaiset erot rahoi- 30417: tustilanteen kehityksessä voivat olla suuret. 30418: 30419: 7) Säästöpäätöksistä huolimatta sosiaaliturvan rakenteet on voitu pääosin säilyt- 30420: tää. Leikkaukset on kohdistettu suhteellisen tasaisesti eri väestöryhmille. Vuosina 30421: 1992-95 toteutettujen yksivuotisten säästölakien mukaiset leikkaukset ja rahoitus- 30422: järjestelyt kohdistuivat sosiaalimenoihin noin 10 mrd markalla. Yksivuotisia lakeja on 30423: jatkettu vuosittain. Paavo Lipposen hallituksen päättämistä kaikkiaan 21,8 mrd 30424: markan säästöistä vuosina 1996-99 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan 30425: osuus on noin 9 mrd markkaa. Koko sosiaalimenojen tasolla 1990-luvulla tehdyt 30426: säästöt ovat olleet noin 10 prosenttia eli noin 20 mrd markkaa. 30427: 30428: 8) 1.8.1995 voimaan tulleen perusoikeusuudistuksen mukaisesti (taloudelliset-, 30429: sosiaaliset- ja sivistykselliset oikeudet eli ns. TSS-oikeudet) jokaisen kansalaisen 30430: perusoikeutena on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (HM 30431: 15 a §). 30432: 30433: 9) Sosiaaliturvan strategisiin linjauksiin pohjaavan rakenteellisen uudistustyön, 30434: 1990-luvun alun leikkausten, nykyisen hallituksen säästöpaketin sekä etenkin eläke- 30435: järjestelmiä koskeneiden uudistusten ansiosta sosiaalimenojen pitkän aikavälin 30436: menokehitys sekä rahoitus on nyt selvästi kestävämmällä pohjalla kuin ennen näitä 30437: ratkaisuja. 30438: 30439: 30440: 30441: 2. Sosiaaliturvajärjestelmän nykytilan vahvuudet 30442: 30443: 10) Laadukas sosiaaliturvajärjestelmä on nykyaikaisen yhteiskunnan peruspilari. 30444: Sosiaaliturva takaa osaltaan yhteiskunnan kiinteyden, oikeudenmukaisuuden sekä 30445: kansalaisten tasa-arvon. Sitä voi verrata tulevaisuuteen kohdistetuksi investoinniksi, 30446: jolla samalla varmistetaan talouden vakaa kasvu. Lähes kaikki kotitaloudet saavat 30447: vuoden mittaan jotain tulonsiirtoa tai käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaa- 30448: liturvan turvaverkko-luonne on korostunut laman ja joukkotyöttömyyden aikana. 30449: Pitkälti tulonsiirtojen ja palvelujen ansiota on, että laajamittaisen köyhyyden tulo 30450: suomalaiseen yhteiskuntaan on voitu ehkäistä. 30451: 30452: Sosiaaliturvan selonteko 30453: 7 30454: 30455: 11) Suomi on ollut perinteisesti tasaisen tulonjaon maa, kun mittarina ovat 30456: käytettävissä olevat tulot. Tulonsiirtojärjestelmä-maksetut ja saadut tulonsiirrot- 30457: tasaa tehokkaasti palkka- ja yrittäjätulojen suuriakin eroja. Laman myötä tuloeroissa 30458: ei ole tapahtunut niin suurta kasvua kuin joukkotyöttömyys olisi antanut aiheen 30459: olettaa. Tuloerot säilyivät suhteellisen muuttumattomana vuoteen 1993 saakka, mut- 30460: ta on viitteitä, että ne ovat alkaneet kasvaa sen jälkeen. 30461: 30462: 12) Tuloilla mitattu köyhyys, tuloköyhyys, poistui lähes kokonaan Suomesta 1980- 30463: luvun taloudellisen kasvun vuosina. Väestön toimeentulo ei ole ratkaisevasti hei- 30464: kentynyt suurtyöttömyydestä ja sosiaaliturvan leikkauksista huolimatta. Kotita- 30465: louksien tulot laskivat lamavuosina kaikissa tuloluokissa. Suhteellisella tulotasolla 30466: määriteltyjen köyhien talouksien määrä ei ole sanottavasti noussut, koska tulonsiirrot 30467: ovat taanneet kohtuullisen toimeentulon. Merkittävin köyhyyttä aiheuttava tekijä on 30468: työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys. Asunto- ja sosiaalitoimen yhteistyönä 30469: asunnottomien määrä on puolitettu viimeisten kymmenen vuoden aikana. 30470: 30471: 13) Suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään sisältyy vahva tasa -arvon periaate. 30472: Pienten lasten hoitojärjestelmän voimakas kehittäminen on tehnyt mahdolliseksi 30473: naisten laajan työhön osallistumisen. Suomessa noin 70 prosenttia pienten lasten 30474: äideistä on työelämässä. Monissa maissa päivähoitojärjestelmän kehittäminen on 30475: vasta edessä ja naisten työhön osallistuminen on selvästi mm. Suomea ja Ruotsia 30476: vähäisempää . 30477: 30478: 14) Palvelujen saatavuus ja laatu on pääsääntöisesti kyetty turvaamaan, vaikka 30479: valtiontalouden tasapainottaminen on edellyttänyt kuntien valtionosuuksien pienen- 30480: tämistä. Kunnat ovat vähentäneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä muuta- 30481: milla prosenteilla. Palvelutuotannon taloudellisuudessa ja tehokkuudessa on edistyt- 30482: ty. Palvelurakennetta on kehitetty avopalvelujen suuntaan. Väestövastuinen toimin- 30483: tamalli on osoittautunut onnistuneeksi sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujenjärjestä- 30484: mistavaksi. Merkittävimpiä sosiaalipalvelujen uudistuksia on ollut kaikkien alle kou- 30485: luikäisten lasten oikeus päivähoitoon. 30486: 30487: 15) Väestön terveydentilan yleinen kehitys on ollut myönteinen. Miesten elinajan 30488: odote lähenee Euroopan unionin keskiarvoa ja naisten odote on sen jo ylittänyt. 30489: Suomalaisten syöpäkuolleisuus on Euroopan pienimpiä. Myös sydän- ja verisuoni- 30490: tautisairastavuus ja kuolleisuus on pienentynyt. Väestön elintavat ovat muuttuneet 30491: terveempään suuntaan: mm. työikäisten tupakointi on kansainvälisesti alhainen. 30492: Elintapojen parantuminen on jo heijastunut tärkeimpien kansantautien ilmaantumi- 30493: seen. Alkoholijuomien kulutus ja haitat ovat pysyneet eurooppalaisittain kohtuullisi- 30494: na. Myös huumausaineongelma on onnistuttu pitämään hallinnassa, joskin se on 30495: vaikeutunut. Kokonaisuutena ehkäisevän sosiaalipolitiikan toimintamallit ovat eden- 30496: neet. 30497: 30498: 16) Sosiaaliturva on säilyttänyt laman aikana eri väestöryhmien laajan tuen. Tämä 30499: on käynyt ilmi erilaisista kansalaisten asenteita kartoittaneista tutkimuksista. Säästö- 30500: kohteiden priorisoinnissa sosiaaliturvan aluetta on pidetty säästökohdelistan vii- 30501: meisenä. 30502: 30503: 30504: 3. Sosiaaliturvajärjestelmän nykytilan heikkoudet 30505: 30506: 17) Muihin EU-maihin verrattuna Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kansanta- 30507: loudellinen rasitus on suuri. Kustannusten kasvun hillintä tulee olemaan keskeinen 30508: kysymys, varsinkin kun väestörakenteemme ikääntyy. Lama osoitti lisäksi, että 30509: 30510: Sosiaaliturvan selonteko 30511: 8 30512: 30513: sosiaaliturvan rahoitus ei ole kaikilta osin riittävän kestävällä pohjalla. Suomessa 30514: korkea työhön kohdistuva verotus nostaa työvoimakustannuksia heikentäen osaltaan 30515: yritysten työllistämismahdollisuuksia ja sitä kautta sosiaaliturvan rahoituspohjaa. 30516: 30517: 18) Sosiaaliturvajärjestelmäämme, erityisesti työttömyysturvaamme ei ole raken- 30518: nettu nykyisenkaltaiseen työttömyystilanteeseen. Se on luotu huomattavasti lyhyt- 30519: aikaisempien suhdannevaihteluiden ylittämiseen. Etuusjärjestelmä ei myöskään kan- 30520: nusta riittävästi työn vastaanottamiseen. Eri etuuksien yhteisvaikutuksesta syntyvä 30521: ns. kannustinloukkuilmiö on aiheuttanut tilanteita, joissa työssäkäynti ei ole kaikissa 30522: tapauksissa kannattavaa, koska tulonsiirrot voivat tarjota lähes samat tai jopa kor- 30523: keammat nettotulot kuin työssäkäynti. 30524: 30525: 19) Työttömyys, sosiaaliturvan leikkaukset ja kotitalouksien velkaantuminen ovat 30526: vaikeuttaneet erityisesti nuorten, työttömyyttä kohdanneiden lapsiperheiden ja hei- 30527: kosti koulutettujen nuorten toimeentuloa. Eläkkeensaajat ovat selvinneet kohtuulli- 30528: sesti lamavuosista, koska heillä ei ole työttömyysuhkaa eikä eläkeläisillä ole samassa 30529: määrin velkaa kuin muilla kotitalouksilla. Varallisuusarvojen heilahtelut eivät ole 30530: eläkeläisväestölle samanlainen ongelma kuin muille. Toimeentulon kannalta kaikkein 30531: vaikeimmassa asemassa ovat pitkäaikaistyöttömät sekä ylivelkaantuneet. Monilapsi- 30532: suus sekä yksihuoltajuus ovat myös edelleen riskitekijöitä pienituloisuuden kannalta. 30533: 30534: 20) Palvelujen saatavuudessa, rakenteessa ja kustannuksissa on edelleen suuria 30535: kunnittaisia eroja. Ongelmia on avopalvelujen riittävyydessä, perus- ja erityispal- 30536: ve1ujen linkittymisessä sekä myös erityisryhmienja moniongelmaisten, kuten päihde- 30537: ja mielenterveysongelmaisten ja lastensuojelun palvelujen saannin turvaamisessa. 30538: 30539: 21) Vaikka kansanterveys on yleisesti ottaen parantunut, väestöryhmien välillä on 30540: suuria terveyseroja. Ne ovat sidoksissa ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn, asuma- 30541: alueeseen, koulutukseen, tuloihin ja työttömyyteen. Alueelliset erot eivät ole vähenty- 30542: neet. Ainakin joidenkin mittareiden mukaan sosioekonomiset ryhmien väliset terveys- 30543: erot ovat kasvaneet viime vuosina. Väestöryhmien välillä on suuria eroja terveyskäyt- 30544: täytymisessä; mm. alkoholin käyttö, tupakointi ja ravitsemus eroavat väestöryhmit- 30545: täin ja alueellisesti. Nuorten tupakointi on runsasta sekä alkoholin käyttö ja huumei- 30546: den kokeilut ovat yleistyneet. 30547: 30548: 22) Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on pitkän historiallisen kehittämisen 30549: tulos. Sen eri osia - rahoitusta ja etuuksia - on kehitetty suhteellisen itsenäisesti, 30550: pala palalta. Lähtökohtaisesti eri etuuslajeilla on erilaiset tavoitteet, määräytymis- 30551: perusteet ja tasot. Monien etuuslajien alkuperäisten tavoitteiden kannalta yhteis- 30552: kunnallinen toimintaympäristö on muuttunut vuosikymmenien myötä. Lopputulok- 30553: sena on kansalaisen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamisen kannalta osin 30554: vaikeaselkoinen järjestelmä, jonka eri osien välinen toimivuus ei aina ole paras 30555: mahdollinen. 30556: 30557: 30558: 30559: 4. Lähivuosien haasteita 30560: 30561: 23) Sosiaaliturvan näkökulmasta tämän hetken keskeisin kysymys on työttömyys 30562: ja sen ohella talouskasvun taso ja kesto. Kasvu on sidoksissa kansainvälisen talouden 30563: kehitykseen. Sosiaalimenojen BKT-osuuden painaminen nykyistä alemmaksi edel- 30564: lyttää riittävää talouskasvua lähivuosina. Mikäli valtiontalouden tasapainotus vaatii 30565: lisäsäästöjä, saattaa sosiaaliturvaan kohdistua jälleen säästötarpeita. 30566: 30567: 30568: Sosiaaliturvan selonteko 30569: 9 30570: 30571: 24) Euroopan talous- ja rahaunionin, EMU:n, kolmannen vaiheen toteuttamisella 30572: tähdätään talouden vakauttamiseen,joka vahvistaa sosiaaliturvan rahoituksen perus- 30573: teita. Mikäli taloudellinen kehitys ei ole ollut ennakoidun myönteistä tai maata kohtaa 30574: ulkoinen shokki, maan sisäisten tekijöiden on joustettava. Entisen kaltaisiin rahapo- 30575: liittisiin keinoihin ei enää voi turvautua. ED-mailla on edessään tiukan finanssi- ja 30576: rahapolitiikan aika. Se saattaa merkitä lisäpaineita sosiaaliturvan rahoitukselle. 30577: Suomella on kuitenkin etua siitä, että maassa on vahvat perinteet kolmikanta- 30578: yhteistyöstä, jolloin on olemassa puitteet mekanismeista, joilla mm. kilpailukykyä, 30579: taloudellista kehitystä ja tuotannontekijäkorvauksia voidaan sopeuttaa vallitsevaan 30580: tilanteeseen. 30581: 30582: 25) Työttömyyden taso on toinen sosiaaliturvan lähivuosien avainkysymys. Työt- 30583: tömyyden pienentyminen keventäisi sosiaaliturvan rahoituspaineita kahdella tapaa: 30584: työttömyysturvan menot pienentyisivät ja sosiaaliturvan rahoituspohja vahvistuisi 30585: verotulojen kasvun myötä. Korkea työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, 30586: uhkaa kuitenkinjäädä pysyväksi ilmiöksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Osa nykyisistä 30587: noin 130 000 pitkäaikaistyöttömästä - erityisesti yli 50-vuotiaista - on hyvin vai- 30588: keasti työllistettävissä normaalien työmarkkinoiden kautta. Ikääntyneiden 30589: pitkäaikaistyöttömien vuonna 1996 alkava seulontatutkimuskokeilu tarjonnee 30590: käyttökelpoisen toimintamallin. Pitkäaikaistyöttömyys lisää sosiaalista syrjäytymistä 30591: ja turvattomuutta. Kaupunkien sosiaalinen eriytyminen ja sosiaaliset ongelmat ovat 30592: vaarassa kasvaa. Jo nyt joidenkin alueiden työttömyysaste on huomattavan korkea. 30593: 30594: 26) Sosiaalimenokehityksen kannalta merkittävä haasteemme on heikko elatussuh- 30595: de eli ei-työllisten lukumäärän suhde työllisiin. Eniten elatussuhdetta heikentää tällä 30596: hetkellä työttömyys. Suurten ikäluokkien ikääntyminen ja 10-15 vuoden kuluttua 30597: alkava eläkkeelle siirtyminen muuttavat väestörakenteemme huomattavasti nykyistä 30598: epäedullisemmaksi. Vuonna 2020 joka kolmas suomalainen on yli 60-vuotias. Palve- 30599: lujen tarve kasvaa nykyisestä tilanteesta selvästi. Olemme siirtymässä kohti eräänlais- 30600: ta vanhusyhteiskunnan mallia. Väestön ikääntymisvauhti on Suomessa tällä hetkellä 30601: ED-maiden nopeimpia. 30602: 30603: 27) Väestön toimeentuloerot saattavat kasvaa, mikäli tulonsiirtojajoudutaan vielä 30604: leikkaamaan ja käyttäjien osuutta palvelujen rahoituksessa lisätään. Uhkana on 30605: väestön jakaantuminen työssäkäyvään enemmistöön ja pienituloiseen vähem- 30606: mistöön, jonka toimeentulo on epätyypillisten työsuhteiden ja tällaisiin työsuhteisiin 30607: heikosti soveltuvan sosiaaliturvan varassa. Yhteiskunnallinen polarisoituminen saat- 30608: taa vahvistua myös muiden ryhmien sisällä. 30609: 30610: 28) Sosiaali- ja terveyspalveluissa voimavarat ovat 1990-luvun lopussa samalla 30611: tasolla kuin vuosikymmenen alussa. Kovin merkittävää kasvua tuskin tapahtuu 30612: senkään jälkeen. Kehitys luo tarpeen hakea uusia avauksia ja strategioita myös 30613: palvelusektorilla. 30614: 30615: 29) Palvelujen erilaistuminen, priorisointija käyttäjämaksut vaikuttavat kansalais- 30616: ten mahdollisuuksiin saada tarpeitaan vastaavia palveluja. Haavoittuvimmassa ase- 30617: massa ovat erityisryhmät, kuten mielenterveys-ja päihdeongelmaiset ja harvinaisia 30618: sairauksia sairastavat. 30619: 30620: 30) Väestön terveyden suotuisa kehitys voi vaarantua,jos terveyserot eri väestöryh- 30621: mien välillä edelleen kasvavat ja terveyttä kuluttavat elintavat yleistyvät. Tämä lisää 30622: sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Alkoholin saatavuuden paraneminen saattaa 30623: johtaa alkoholihaittojen kasvuun. Alkoholipolitiikkaa koskevat päätökset linjaavat 30624: lähivuosien alkoholiolojen kehityksen. 30625: 30626: Sosiaaliturvan selonteko 30627: 10 30628: 30629: 5. Sosiaaliturvan näkymät/mahdollisuudet 30630: 30631: 31) Kansallisella tasolla on jo tehty merkittäviä päätöksiä, jotta sosiaalimenojen 30632: kehitys olisi pitkällä aikavälillä paremmin hallinnassa. Sosiaaliturvajärjestelmän 30633: sisäisiä kustannuspaineita on purettu merkittävästi. Säästöpäätösten sekä sosiaalitur- 30634: van rakenteellisten uudistusten sosiaalimenojen BKT -osuutta pienentävä vaikutus on 30635: esimerkiksi vuonna 2020 noin viisi prosenttiyksikköä. Paavo Lipposen hallituksen 30636: sosiaali- ja terveyspoliittinen osa korostaa sosiaaliturvan rakenteellista uudistamista, 30637: jotta sosiaaliturva tukisi osaltaan työllisyyttä sekä vastaisi tulevien vuosikymmenien 30638: haasteisiin. 30639: 30640: 32) Sosiaaliturvan kannustavuutta on lisätty siten, että se tukee paremmin työnte- 30641: koaja työllistymistä, koulutusta sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoaja kuntoutusta. 30642: Työttömyysturvan muutokset tekevät työn vastaanottamisen kannattavammaksi 30643: kuin etuuden varaan jäämisen. Työmarkkinatuen muutokset merkitsevät, että koulu- 30644: tus- ja työharjoittelu ovat nuorille passiivista toimeentulotukea parempi vaihtoehto. 30645: Vuonna 1997 pienten lasten hoidon tukijärjestelmää yhtenäistetään kunnan järjestä- 30646: mästä päivähoidosta perittävien maksujen, lasten vanhempien tuetun hoidon sekä 30647: yksityisen päivähoidon tukemisen osalta. Kunnanjärjestämän päivähoidon ja yksityi- 30648: sen tuetun päivähoidon valintaoikeus laajenee koskemaan perheitä, joissa on alle 30649: kouluikäinen lapsi. Päivähoitomaksujen tulosidonnaisuuden lieventäminenja maksu- 30650: porrastuksen poistaminen pienentävät lapsiperheiden tuloloukkuongelmaa. 30651: 30652: 33) !kääntymisen vaikutukset näkyvät merkittävimpinä eläkekustannusten kas- 30653: vussa. Sen sijaan esimerkiksiOECD:nlaatimien selvitysten perusteella näyttää siltä, 30654: että terveydenhuollossa ikääntymisen kustannusvaikutuksia on liioiteltu. Sosiaali- 30655: menokehityksen pitkän aikavälin hallinnan kannalta ikääntyvien työntekijöiden työ- 30656: ja toimintakyvyn ylläpito sekä riittävän varhainen kuntoutus on tärkeä alue. Suomes- 30657: sa tosiasiallinen eläkkeellesiirtymisikä on kansainvälisesti poikkeuksellisen alhainen. 30658: 30659: 34) Työelämässä eletään suurta murrosta. Automaatio ja tietoteknologia ovat 30660: toden teolla murtautumassa tuotannolliseen järjestelmään. Yritysten toimintaympä- 30661: ristö muuttuu kansainvälisen talouden rakenteen muuttuessa. Yritykset hakevat 30662: toiminnalleen uusia malleja. Tällöin myös erilaiset epätyypilliset työn muodot 30663: joutuvat uudelleen arvioitaviksi. Työmarkkinakeskustelun yhtenä keskeisenä alueena 30664: ovat 1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen olleet ns. epätyypilliset työsuhteet. Ne on· 30665: nähty joustavuuden, mutta samaan aikaan myös epävarmuuden ja riskialttiuden 30666: lähteinä. Epätyypillisten työsuhteiden suorittajat saattavat jäädä vaille riittävää 30667: työsuhde- ja sosiaaliturvaa. Työelämän muutoksen, sosiaaliturvan ja hyvinvointipal- 30668: velujen välinen yhteys tulee olemaan yksi suuria kysymyksiä siirryttäessä kohti 2000- 30669: lukua. 30670: 30671: 35) Palvelutuotantoa ja -rakennetta on mahdollista edelleen tehostaa ja palvelujen 30672: kohdentamista parantaa. Laitospalvelujen tilalle järjestettävät avo- ja välimuotoiset 30673: palvelut avaavat rohkaisevia näkymiä. Rahoitusjärjestelyjä kehittämällä sekä uutta 30674: teknologiaa hyväksikäyttämällä on mahdollista luoda palveluketjuja, joissa erityis- 30675: palvelut tukevat joustavasti lähipalveluja. Toimiva asuin- ja elinympäristö tukee 30676: omatoimista selviytymistä. Tämä edellyttää eri väestöryhmien riittävää huomioon 30677: ottamista jo yhdyskuntapolitiikassa. 30678: 30679: 36) EU-toimintaympäristöön vaikuttavat lähivuosina keskeisesti talous- ja 30680: rahaunionin kolmannen vaiheen alkaminen vuonna 1999 ja siirtyminen yhteiseen 30681: valuuttaan. Vuoden 1997 kansallisten budjettien hallitsevana kysymyksenä ovat 30682: EMU-ehdot, joiden pohjalta vuoden 1998 alkupuolella päätetään mitkä jäsenvaltiot 30683: 30684: Sosiaaliturvan selonteko 30685: II 30686: 30687: osallistuvat EMD:un alusta lähtien. ED:n jäsenvaltioiden hallitusten välisen HVK- 30688: kokouksen tulosten arvioidaan olevan valmiina kesällä 1997. Tämän jälkeen on 30689: tarkoitus aloittaa varsinaiset jäsenneuvottelut uusien maiden kanssa niiden ED- 30690: jäsenyydestä. 30691: 30692: 37) Kaikki nämä prosessit vaikuttavat suoraan tai välillisesti sosiaaliturvan ase- 30693: maan yhteisötasolla ja kansallisesti. Tältä osin on tärkeää, että niin ED kuin jäsen- 30694: valtiot kiinnittävät kasvavaa huomiota sosiaaliseen ulottuvuuteen. Keskeisimmän 30695: haasteen sosiaaliturvan ja sen rahoituksen kannalta muodostaa työttömyys. Siihen on 30696: kiinnitetty yhteisötasolla kasvavaa huomiota sillä työttömien lukumäärä ED :n alueel- 30697: Ia on noin 18 miljoonaa. Eräissä jäsenvaltioissa on pystytty viime aikoina lisäämään 30698: työpaikkoja, kun samaan aikaan eräissä maissa ennustetaan heikentyvää työl- 30699: lisyyskehitystä. 30700: 30701: 30702: 30703: 30704: 6. Sosiaaliturvan lähivuosien linjauksia 30705: 30706: 38) Hallitus asettaa seuraavat sosiaaliturvan perusperiaatteet lähivuosien sosiaali- 30707: ja terveyspolitiikan kehittämisen lähtökohdiksi: sosiaaliturvan kattavuus säilytetään 30708: hyvänä ja sen taso kohtuullisena; järjestelmän on kannustettava omalta osaltaan 30709: ihmisiä työllistymään sekä tuettava omatoimisuutta; järjestämisen ja rahoituksen 30710: vastuutasojen on oltava selkeät ja toimivat; sekä neljäntenä periaatteena että rahoitus 30711: on kestävällä perustalla. 30712: Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspolitiikan lähtökohtina on, että hyvinvoin- 30713: tiyhteiskunnan ytimen muodostavan sosiaaliturvan takaamiseksi tarvitaan merkittä- 30714: viä rakenteellisten muutoksia sekä menojen karsintaa. 30715: 30716: 39) Eri ED-maissa on tekeillä merkittäviä sosiaaliturvajärjestelmää koskevia 30717: muutoksia. Tavoitteena on saada järjestelmät vastamaan tehokkaammin nykyisiin 30718: haasteisiin sekä tasapainottaa ne taloudellisiin voimavaroihin. EMD:n budjettivajeen 30719: ja julkisen velan tasoa koskevat Iähentymisehdot ovat vauhdittaneet uudelleenar- 30720: viointia. 30721: Taloudellisen yhdentymisen syvetessä ja markkinavoimien merkityksen lisään- 30722: tyessä on tärkeää säilyttää sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksenteko kansallisena. 30723: Myös yhteisötasolla tarvitaan enemmän sosiaalipoliittista toimintaa, jolla voidaan 30724: estää yksittäisiä maita käyttämästä kilpailukeinona muita maita selvästi alempaa 30725: sosiaaliturvan tasoa. 30726: 30727: Taloudellisen ja sosiaalisen yhdentymisen tulisi edetä rinnakkain. Sosiaalisen 30728: ulottuvuuden kannalta lähivuosien merkittävimpiä painotuksia ovat sosiaaliturvan 30729: rahoitusnäkymät, työllisyyden edistäminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen estäminen. 30730: 30731: 40) Suomen kansalliset lähtökohdat on Iinjattu valtioneuvoston selonteossa 30732: eduskunnalle 14.2. 1995, Suomen ED-politiikan suuntaviivat. Lähtökohtana on, että 30733: kansalaiset voivat hyväksyä unionin vain jos sen toiminnan koetaan vastaavan kan- 30734: sanvallan periaatteita, joihin jäsenmaiden valtiolliset järjestelmät perustuvat. Suomi 30735: toimii aktiivisesti yhteisön sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi ja korostaa erityi- 30736: sesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä unionissa. Sosiaali- ja terveyspolitii- 30737: kan tulisi ehkäistä ennalta sosiaalisten ongelmien syntyä ja turvata siten unionin 30738: kilpailukyvyn säilymistä. Suomi ottaa osaa sosiaali- ja terveyspoliittisiin toimintaoh- 30739: 30740: Sosiaaliturvan selonteko 30741: 12 30742: 30743: jelmiin sekä alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sosiaaliturvan kehittäminen on 30744: mahdollista muun muassa vähimmäistasomääritysten avulla. Yhteistyötä työmark- 30745: kinaosapuolten kanssa myös yleiseurooppalaisella tasolla halutaan tiivistää. 30746: 30747: Suomi on HVK-neuvottelujen alkuvaiheessa tukenut sosiaalipoliittisen lisäpöytä- 30748: kirjan liittämistä unionisopimuksiin sekä ehdotusta työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaaja 30749: ammatillista koulutusta koskevien säädösten uudistamisesta. Vastaisuudessa EU:n 30750: toiminnassa tulisi kiinnittää kasvavaa huomiota päätösten sosiaalisiin ja työllisyysvai- 30751: kutuksiin. 30752: 30753: 41) Sosiaaliturvajärjestelmän rahoitusta tulisi kehittää siten, että vahvistetaan 30754: suhdannevaihteluiden sieto kykyä. Myös rahoituksen selkeyttäminen ja yksinkertais- 30755: taminen vaatiijatkuvaa huomiota. Parhaillaan selvitetään työnantajamaksujen mää- 30756: räytymisperusteiden uudistamista siten, että järjestelmä tukisi työllisyyttä. Samoin 30757: selvitetään, miten pääomatulojen ja omaisuuden tulisi vaikuttaa sosiaaliturvaan. 30758: 30759: 42) Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta ja sen vaiheittaisen kehittämi- 30760: sen mukanaan tuomia erityispiirteitä tulisi arvioida siten, että selvitetään järjestelmän 30761: yksinkertaistamis- ja selkeyttämismahdollisuuksia. Tällöin olisi erityisesti kiinnitet- 30762: tävä huomiota lainsäädännölliseen epäyhtenäisyyteen, erilaisiin käsitteisiin ja 30763: menettelytapasäädöksiin sekä kansalaisten oikeusturvaan. Järjestelmän tulisi olla 30764: mahdollisimman läpinäkyvä ja kansalaisille helposti ymmärrettävä. Yksinkertais- 30765: taminen ja selkeyttäminen parantaisi myös sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamista. 30766: 30767: 43) Työvoiman koulutus on nostettava avaintekijäksi. Työelämän monimuotoistu- 30768: minen ja työuran monipolkuistuminen vaativat tulevaisuudessa yhä kiinteämpää työn 30769: ja koulutuksen rytmittämistä. Pitkälle koulutettu ammattitaitoinen henkilöstö on 30770: avaintekijä myös työvoimavaltaisessa sosiaali- ja terveyshuollossa. Koulutusjärjes- 30771: telmän on reagoitava yhä joustavammin ja nopeammin palvelutarpeen muutoksiin. 30772: Myös ehkäisevän politiikan näkökulmasta koulutus korostuu. Pitemmän aikavälin 30773: työvoimatarpeiden vuoksi koulutuksen aloituspaikkamääriä ei ole perusteltua oleelli- 30774: sesti muuttaa, vaikka työvoiman kysyntä lyhyellä aikavälillä alittaa tarjonnan. Uuden 30775: henkilöstön työllistyminen turvataan lisäämällä työelämään osallistumista sekä 30776: ammattitaitoa ylläpitävillä toimilla. 30777: 30778: 44) Työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen korostuu väestön ikääntyessä. Tavoittee- 30779: na on hillitä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä koulutuksen, työkykyä ylläpitävän 30780: toiminnan, kuntoutuksen, terveellisten elämäntapojen vahvistamisen sekä työttö- 30781: myyden alentamisen avulla. Tavoitteena on tukea ennen kaikkea ikääntyneitä työn- 30782: tekijöitä sekä työntekijöitä, jotka työskentelevät aloilla, joihin liittyy terveysriskejä. 30783: 30784: 45) Palvelurakenteen muutoksenjatkaminen merkitsee sitä, että selvitetään keinoja 30785: palvelujen järjestämiseksi entistä paremmin ja taloudellisemmin, puretaan päällek- 30786: käisiä toimintoja, muutetaan rakenteita, hoitokäytäntöjä sekä toimintatapoja. 30787: Kyseessä on pitkän tähtäimen sisällöllinen uudistaminen. Yhtenä osana on toiminta- 30788: ja hoitokäytäntöjen alueellisten ja kunnallisten vaihtelujen kaventaminen. Erityisryh- 30789: mien asemasta, kuten vammaisten, on pidettävä huolta sosiaaliturvaa uudistettaessa. 30790: Kunnallisen palvelujärjestelmän vahvoista puolista pidetään kiinni. Terveyden- 30791: huollon asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan. Kuntien kykyä vaikuttaa erikoissairaan- 30792: hoidon toteutukseen ja kustannuksiin on parannettava. Palvelujärjestelmä säilytetään 30793: myös tulevaisuudessa pääosin verorahoitteisena, sillä se turvaa kokonaiskustannus- 30794: ten hallinnan sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paremmin kuin muut rahoitus- 30795: mallit. 30796: 30797: 30798: Sosiaaliturvan selonteko 30799: 13 30800: 30801: 46) Merkittävä tulevaisuuden haaste on palvelutuotannon uusien mallien 30802: toteuttaminen. Ns. kolmannen sektorin voimistaminen (vapaaehtoistoiminta, voittoa 30803: tuottamaton ja osuustoiminta yms.) on ollut Euroopassa yksi harvoja dynaamisesti 30804: kasvavia alueita viime vuosina. Myös Suomessa tällä alueella on käynnistetty lukuisia 30805: kokeiluja. Työttömien aloitteellisuutta on pystytty elvyttämään tukemalla uusia va~ 30806: paaehtoistyön muotoja. Toimintaa on syytä edelleen tehostaa. 30807: 47) Väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen on sekä terveys- että 30808: sosiaalipoliittinen tavoite. Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan keinoin voidaan 30809: vaikuttaa yhteiskuntaan, yhteisöihin, ryhmiin sekä yksilöihin. Eri toimijat on saatava 30810: sitoutumaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Suunnittelun ja 30811: päätöksenteon tasolla on myös arvioitava päätösten terveydellisiä ja sosiaalisia vaiku- 30812: tuksia. 30813: 48) Työttömyysturvan kehittämisessä on tehtävä valintoja turvan tasosta, kestosta 30814: ja saamisedellytyksistä sekä turvan järjestämisperiaatteista. Aktiiviset työvoimapo- 30815: liittiset toimet ovat osa työttömyysturvaa. Lähivuosien keskeinen haaste on nuorten 30816: työllistäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen. !kääntyneitä pitkäaikais~ 30817: työttömiä voidaan tukea parhaiten seulontatutkimustyyppisellä toiminnalla, johon 30818: tulisi yhdistää enemmän toiminnallisia vaihtoehtoja työllistymisen, koulutuksen ja 30819: itsensäkehittämisen keinoin. Peruslinjauksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota 30820: työmarkkinoiden ja työelämän laajempaan muutokseen. Työttömyysturvan kehit- 30821: tämisen rinnalla tarvitaan päätöksiä, jotka lisäävät työvoiman kysyntää, jous- 30822: tavoittavat työelämää ja tukevat kansalaisten omaa aktiivisuutta työvoiman tar- 30823: jonnassa. 30824: 49) Tietoyhteiskuntaa kehitettäessä sosiaali- ja terveysala on tietojen käyttäjänä ja 30825: tuottajana tulevaisuudessa yhä merkittävämpi kehittämiskohde. Alalle laaditaan 30826: oman tiedon käyttöä ja tuottamista tukeva toimintastrategia. Tavoitteena on lisätä 30827: palvelujenjoustavuutta ja saatavuutta sekä sosiaali- ja terveysalan toimivuutta. Palve~ 30828: lupisteiden ja tietorekistereiden välinen kitkaton ja rcaaliaikainen tietojen vaihto on 30829: tässä avaintekijä. Se tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia toimintojen taloudellisem- 30830: paan toteutukseen. Korkea tietoteknologinen osaaminen parantaa osaltaan kansallis- 30831: ta kilpailukykyä. Nopeat yhteiskunnalliset muutokset ja niiden hallinta edellyttää j 30832: tulevaisuudessa yhä joustavampaa ja asiakaslähtöisempää tietohallintoa ja seuranta- j 30833: menettelyjä. j 30834: j 30835: 50) Hallitus katsoo, että huolimatta kansantalouden merkittävistä vaikeuksista, j 30836: jotka kasvattivat sosiaaliturvan käyttäjien määrää voimakkaasti, kansalaisten j 30837: sosiaaliturvan taso sekä palvelut on voitu turvata kohtuullisesti. Sosiaaliturvan j 30838: merkittävä ansio on ollut taata yhteiskunnallinen vakaus ja huolehtia kansalaisten j 30839: toimeentulosta. Mikäli kansantaloudelliset edellytykset ja työllisyyskehitys jatkuvat j 30840: suotuisina, sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta tulee vuosikymmenen j 30841: vaihteessa olemaan samalla tasolla kuin EU-maiden keskitaso. j 30842: j 30843: Tässä selonteossa esille tuoduilla painotuksilla sekä hallitusohjelman sosiaali- ja j 30844: terveyspoliittisen osan linjauksilla kansalaisten tarvitsema toimeentulon ja sosiaali- ja j 30845: terveyspalvelujen tarve voidaan hoitaa myös tulevina vuosina. j 30846: j 30847: j 30848: j 30849: j 30850: j 30851: j 30852: j 30853: j 30854: Sosiaaliturvan selonteko j 30855: j 30856: j 30857: j 30858: j 30859: j 30860: j 30861: j 30862: j 30863: j 30864: VNS 5/1996 vp 30865: 30866: 30867: Kauppa- ja teollisuusministeriön 30868: julkaisuja 7/1996 30869: 30870: 30871: 30872: 30873: Valtioneuvoston 30874: elinkeinopoliittinen selonteko 30875: 30876: 30877: 30878: 30879: Kauppa- ja teollisuusministeriö 30880: ISSN 1236-1623 30881: ISBN 951-739-202-8 30882: 30883: Oy EditaAb. Helsinki 1996 30884: VALTIONEUVOSTON 30885: ELINKEINOPOLIITTINEN SELONTEKO 30886: Sivu 30887: Esipuhe............................................ 5 30888: 30889: I ELINKEINOPOLITIIKAN SUUNTA 30890: 30891: 1 Valtion tehtävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 30892: 2 Euroopan talous- ja rahaliitto ........................... 13 30893: 3 Venäjä ja Itämeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 30894: 30895: II ELINKEINOPOLITIIKAN VÄLINEET 30896: 30897: 1 Kilpailupolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 30898: 1.1 Kilpailusäännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 30899: 1.2 Valtiontukipolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 30900: 2 Valtio omistajana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 30901: 3 Veropolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 30902: 4 Rahoitusmarkkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 30903: 5 Teknologia ja koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 30904: 6 Energiapolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 30905: 7 Ympäristöpolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 30906: 8 Aluepolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 30907: 9 Elinkeinohallinnon kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 30908: 30909: III PALVELUT,PK-YRITYKSET JA 30910: MAA- JA METSÄ TALOUS 30911: 30912: 1 Palvelusektorin kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 30913: 1.1 Osaamisintensiiviset palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 30914: 1.2 Hinta- ja kustannusherkät palvelualat . . . . . . . . . . . . . . . . 58 30915: 2 Pk-yritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 30916: 3 Maa- ja metsätalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 30917: 5 30918: 30919: 30920: 30921: Esipuhe 30922: 30923: Koetun laman ja työn tuottavuuden kasvun seurauksena teollisuuden työvoima 30924: vähentyi tällä vuosikymmenellä yli sadalla tuhannella hengelläja palvelualojen noin 30925: kahdellasadalla tuhannella. Rakennemuutos on ollut nopeaa. Erityisesti osaamisin- 30926: tensiivinen vientiteollisuus on lisännyt työllisyyttään voimakkaasti, kun taas 30927: työllisyys muussa vientiteollisuudessa on kehittynyt vaihtelevasti. Kotimarkkinoille 30928: suuntautuvan teollisuuden tuotannon ja työllisyyden kehitys on ollut epäyhtenäistä 30929: ja osa teollisuudesta on edelleen lamassa. 30930: 30931: Elinkeinoelämän tarpeisiin liittyvät palvelut ovat kasvattaneet työllisyysosuuttaan 30932: tasaisesti jo pidemmän aikaa. Nämä palvelut, erityisesti tekninen suunnittelu, 30933: vastaavat merkittäviltä osin myös viime vuoden aikana tapahtuneesta työllisyyden 30934: kasvusta. Yksityishenkilöihin kohdistuvista palveluista ovat työllisyyttään kasvatta- 30935: neet lähinnä julkisen sektorin sosiaali-, terveys- ja opetuspalvelut sekä viime vuo- 30936: desta alkaen myös kauppa ja majoitus. Yksityiset henkilöpalvelut työllistävät Suo- 30937: messa kansainvälisesti verrattuna erittäin vähän ihmisiä. 30938: 30939: Elinkeinorakenteen muutoksilla on ollut toimiala- ja ammattiryhmätasolla kaksija- 30940: koinen vaikutus työllisyyteen. Erityisesti korkeatasoista ammattitaitoa vaativat ja 30941: uutta teknologiaa tehokkaasti hyödyntävät sektorit ovat lisänneet työvoimaansa. 30942: Näillä sektoreilla myös työn tuottavuus ja palkkataso ovat kehittyneet keskimää- 30943: räistä paremmin. Toisaalta uudet tuotantoteknologiat ovat vähentäneet heikoimmin 30944: koulutetun työvoiman kysyntää samalla kun maailmantalouden yhdentyminen on 30945: lisännyt työvoimavaltaisten tuotteiden tarjontaa. Seurauksena on ollut työttömyys- 30946: ongelman kärjistyminen erityisesti heikoimmin koulutetun työvoiman osalta. 30947: 30948: Jotta työllisyyskehitys voidaan kääntää pysyvästi paranevaan suuntaan, on elin- 30949: keino- ja tuotantorakenteen muututtava vastaamaan toimintaympäristössämme 30950: tapahtuneita muutoksia. Varsinkin palvelualan toimintaedellytyksiä tulee eri tavoin 30951: kehittää. Jos tässä onnistutaan, pysyy Suomi johtavien ja samalla työllistämisky- 30952: kyisten teollisuusmaiden ryhmässä myös ensi vuosituhannella. Välttämättömän 30953: muutoksen hidastaminen tai sen pysähtyminen voi puolestaan johtaa heikentyvän 30954: 6 30955: 30956: talous- ja työllisyyskehityksen noidankehään. Rakennepolitiikalla onkin keskeinen 30957: asema harjoitettavassa elinkeinopolitiikassa. 30958: 30959: Ohjelmansa mukaisesti hallitus edistää markkinoiden toimivuutta ja kilpailua pyrki- 30960: en kansainvälisen talouden ja Euroopan unionin jäsenyyden tarjoamien mahdol- 30961: lisuuksien hyödyntämiseen. Hallitus on sitoutunut siihen, että yritysten yleiset 30962: toimintaedellytykset ovat Suomessa tasolla, jolla Suomi voi kilpailla menestykselli- 30963: sesti suorista investoinneista. Tämä edellyttää myös sitä, että aktiivisella koulutus- 30964: politiikalla turvataan yritysten ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja vähiten 30965: koulutettujen työntekijöiden uudelleenkouluttautumisen vaatimat voimavarat. Tämä 30966: on työllisyyspoliittisesti tärkeää. 30967: 30968: Tämä selonteko sisältää katsauksen hallituksen kuluvalla vaalikaudella harjoitta- 30969: maan elinkeinopolitiikkaan. Samalla se on tarkoitettu alustukseksi pidemmän aika- 30970: välin elinkeinopoliittisia linjauksia koskevaan keskusteluun. 30971: 30972: Selonteon ensimmäisessä osassa (Elinkeinopolitiikan suunta) tarkastellaan valtion 30973: muuttuvaa elinkeinopoliittista roolia ja lähivuosina harjoitettavan elinkeinopolitii- 30974: kan merkittävimpiä haasteita, jotka johtuvat osaksi myös Euroopan talous- ja 30975: rahaliiton kolmannen vaiheen alkamisesta. Lisäksi tarkastellaan odotettavissa olevaa 30976: kehitystä Suomen lähialueilla ja siihen liittyviä elinkeinopolitiikan muutos tarpeita. 30977: Lähialueiden ja EU:n ohella erityisesti Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kaakkois- 30978: Aasiassa tapahtuva taloudellinen ja teknologinen kehitys ovat ratkaisevan merkit- 30979: täviä suomalaisille vientielinkeinoille, mikä on pidettävä mielessä etsittäessä 30980: Suomen tulevia menestystekijöitä. Tässä selonteossa tämä globaalinen näkökulma 30981: sisältyy elinkeinopolitiikan eri osa-alueita koskeviin esityksiin. 30982: 30983: Toisessa osassa (Elinkeinopolitiikan välineet) tarkastellaan yksityiskohtaisesti elin- 30984: keinopolitiikan eri osa-alueita. Katsaukseen sisältyy jaksot elinkeinopolitiikan 30985: yleistavoitteiden huomioon ottamisesta kilpailupolitiikassa, veropolitiikassa, 30986: valtionyhtiöpolitiikassa, teknologia- ja koulutuspolitiikassa, energiapolitiikassa, 30987: ympäristöpolitiikassa ja aluepolitiikassa. Tässä osassa tarkastellaan myös rahoitus- 30988: markkinoiden kehityksen merkitystä liiketoiminnan kannalta Suomessa sekä hallin- 30989: non kehittämistarpeita. 30990: 7 30991: 30992: Selonteon kolmannessa osassa tarkastellaan kolmea uusien työpaikkojen syntymi- 30993: sen, työllisyyden kestävän kasvun sekä rakennemuutoksen kannalta keskeistä 30994: aluetta. Nämä ovat palveluelinkeinojen kehittäminen, pienten ja keskisuurten yri- 30995: tysten toimintaedellytysten parantaminen sekä maa- ja metsätalous. 30996: 30997: Valitun lähestymistavaa vuoksi yritystoiminnan sektorikohtaisia ongelmia käsitel- 30998: lään selonteossa varsin vähän. Käsittelemättä jäävät suurelta osin mm. teollisuuden 30999: eri tuotannonalojen erityisongelmat sekä yksittäisiin palveluelinkeinoihin, kuten 31000: esimerkiksi kauppaan, rakentamiseen ja pankki- ja vakuutustoimintaan tai matkai- 31001: luun liittyvät kysymykset. 31002: 31003: Selonteossa on hyödynnetty aikaisemmin tällä vaalikaudella julkaistuja elinkeino- 31004: ja teollisuuspoliittisia selvityksiä. Näitä ovat erityisesti kauppa- ja teollisuusministe- 31005: riössä laadittu Teollisuuspoliittinen visio (KTM:n julkaisuja 2/1996), jonka 31006: linjaukset on hyväksytty teollisuusneuvostossa, kauppa- ja teollisuusministeriön Pk- 31007: yrityspoliittinen ohjelma (KTM:n neuvottelukuntaraportteja 111996), jonka linjauk- 31008: set on hyväksytty pienen ja keskisuuren yritystoiminnan neuvottelukunnassa, valtio- 31009: neuvoston pk-poliittinen periaatepäätös toukokuulta 1996, palvelusektorin 31010: kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämismahdollisuuksia tutkineen selvitysmiesryh- 31011: män raportti Toimivaan palveluyhteiskuntaan (KTM:n julkaisuja 5/1996), val- 31012: tionomaisuuden myynnistä saatavien tulojen käytöstä 30.6.1995, 8.5.1996 ja 31013: 6.9.1996 tehdyt talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotot sekä hallituksen 31014: energiapoliittinen kannanotto (Vnp 21.12.1995 energiapolitiikasta). Myös hallituk- 31015: sen keväällä 1996 antama tiedonanto rahoitusjärjestelmän tervehdyttämissuun- 31016: nitelmista, tervehdyttämiseen käytettävistä keinoista ja julkisen tuen palauttamisesta 31017: valtiolle sekä tiedonannon tausta-aineistona julkaistu valtiovarainministeriön 31018: muistio liittyvät kiinteästi tässä selonteossa käsiteltäviin kysymyksiin. 31019: 8 31020: 31021: 31022: I ELINKEINOPOLITIIKAN SUUNTA 31023: 31024: 1 Valtion tehtävät 31025: 31026: Valtiontalouden tasapaino-ongelmien ja korkean työttömyyden taustalla ovat suu- 31027: ressa määrin viime vuosikymmeninä maailmantaloudessa tapahtuneet muutokset, 31028: jotka sinänsä ovat Suomen talouden kehityksen kannalta pidemmällä aikavälillä 31029: myönteisiä. Teknologia ja tuotantomenetelmät ovat kehittyneet voimakkaasti ja 31030: maailmankaupan esteitä on purettu. Koko teollisuus ja valtaosa palvelualoista toimii 31031: yhä avoimemmassa kansainvälisessä toimintaympäristössä, jolle on tunnusmerkil- 31032: listä kiristyvä taloudellinen kilpailu niin valtioiden välillä kuin yritystenkin kesken. 31033: Valtiot ja eri alueet kilpailevat ensi sijassa siitä, miten ne onnistuvat omien toimen- 31034: piteidensä avulla kehittämään ja ylläpitämään sellaisen toimintaympäristön, joka 31035: houkuttelee yritykset sijoittumaan alueelle. Yritykset kilpailevat asiakkaista yhä 31036: laajemmilla ja ankarammin kilpailluilla markkinoilla. Suomi on menestynyt hyvin 31037: tässä kilpailussa ja onnistunut myös hyödyntämään avautuneita uusia mahdollisuuk- 31038: sia. 31039: 31040: Toimiakseen tehokkaasti nykyaikainen osaamis- ja teknologiaintensiivinen, pitkälle 31041: erikoistunut, kansainvälistynyt ja rakennemuutoksen keskellä toimiva kansantalous 31042: edellyttää myös julkisen sektorin aktiivista myötävaikutusta. Laajimmassa merki- 31043: tyksessään elinkeinopolitiikka muodostuu niiden toimenpiteiden kokonaisuudesta, 31044: joilla julkinen sektori muokkaa elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja -edellytyksiä 31045: ja siten kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin perustaa. Suomen kansantalouden kehi- 31046: tyssuunta määräytyykin keskeisesti hallituksen ja eduskunnan lähivuosien elinkei- 31047: nopoliittisista ratkaisuista. 31048: 31049: Valtion elinkeinopoliittinen rooli on kuitenkin muuttunut huomattavasti ajoista, 31050: jolloin valtio saattoi omilla laajakantoisilla teollisilla hankkeillaan luoda välittö- 31051: mästi ja runsaasti uusia valtion yritystoimintaan perustuvia työpaikkoja tai tukea 31052: kansainvälisesti arvioiden kilpailukyvytöntä teollisuutta. Kansainvälisen kilpailun 31053: ja markkinoiden vapautumisen vuoksi teollisuuteen ja muihin kansantalouden avoi- 31054: 9 31055: 31056: miin sektoreihin syntyy pysyviä uusia työpaikkoja vain, mikäli yritykset kykenevät 31057: aidosti kilpailemaan muiden maiden yritysten kanssa. 31058: 31059: Julkinen sektori edistää kansantalouden toimintaa tehokkaimmin suuntaamaila 31060: voimavaroja markkinoiden toimintaongelmien vähentämiseen. Nämä ongelmat 31061: liittyvät erityisesti kilpailun puutteisiin, perusrakenne-, koulutus- ja t&k-investoin- 31062: tien riittämättömyyteen, ympäristökysymyksiin, pääomamarkkinoiden toimivuuteen 31063: sekä tuotannon ns. mittakaava- ja oppimisetujen puutteelliseen hyödyntämiseen. 31064: 31065: Valtion tehtävänä on myös harjoittaa talouspolitiikkaa, joka osaltaan turvaa yritys- 31066: ten toimintaedellytykset. Kansantalouden tasapaino ja vakaa kehittyminen, alhainen 31067: korkotaso, vakaat valuuttaolot ja verotusjärjestelmän kilpailukykyisyys suhteessa 31068: muihin valtioihin ovat elinkeinojen kasvun ja työllisyyden paranemisen perusedelly- 31069: tyksiä. 31070: 31071: Talouden rakenteen kehittymistä voidaan seurata toimialojen ja yritysten muodos- 31072: tamien nk. klustereiden pohjalta. Teolliset ja palveluyritykset muodostavat verkos- 31073: toja ja osaamiskeskittymiä, joiden kansainvälinen kilpailukyky ja toimintaedelly- 31074: tykset samalla vahvistuvat. Useiden klustereiden hyvä menestys osoittaa elinkei- 31075: noelämän rakenteen monipuolistuvan. 31076: 31077: Valtion ei tule suosia tiettyjä klustereita. Horisontaalisten elinkeinopoliittisten toi- 31078: menpiteiden tuloksellisuutta on kuitenkin hyödyllistä tarkastella klusterikohtaisesti. 31079: Julkiset palvelut ja hallinnon panokset voidaan sisällyttää osaamisen kehittä- 31080: mishankkeisiin. Tästä hyvänä esimerkkinä on hyvinvointipalvelujen klusterin 31081: puitteissa käynnistynyt yhteistyö. Hallinnon tulee tukea verkottumista. Teollisuuden 31082: ja palveluelinkeinojen toimialajärjestöt voivat myös osallistua tällaisten strategioi- 31083: den kehittämiseen pitäen kuitenkin lähtökohtana kilpailun varmistamista mark- 31084: kinoilla. 31085: 31086: Elinkeinopolitiikkaa ei voida käsitellä itsenäisenä, hallituksen muista tavoitteista 31087: erillisenä alueena. Yritysten toimintaedellytykset ovat yhteydessä hyvin moniin - 31088: politiikan lohkoihin. Välittömin tämä yhteys on elinkeinopolitiikan ja yleisen 31089: talouspolitiikan välillä. Merkittävimmätkin yrityssektorin kehittämiseksi tehdyt 31090: 10 31091: 31092: toimenpiteet saattavat osoittautua hyödyttömiksi, ellei niitä soviteta yhdenmukai- 31093: siksi harjoitettavan talouspolitiikan tavoitteiden kanssa. Toinen selvä yhteys 31094: elinkeinopolitiikalla on niihin tavoitteisiin, joiden tarkoituksena on huolehtia maan 31095: eri alueiden tasapainoisesta kehittämisestä. Kilpailukykyinen yritystoiminta maan 31096: eri osissa tukee työllisyyttä ja turvaa eri alueiden voimavarojen tehokkaan käytön. 31097: 31098: Useissa maissa on tehty kilpailukykyä mittaaviakansainvälisiä vertailuja. Niissä 31099: arvioidaan harjoitetun politiikan tehokkuutta tarkastelemalla yritysten toimintaym- 31100: päristöä sektori kerrallaan. Myös EU:ssa on komission johdolla käynnistymässä 31101: yhteistyö, jossa jäsenvaltioita verrataan tarkastelemalla esimerkiksi infrastruktuurin 31102: toimivuutta, koulutus- ja innovaatiojärjestelmän tehokkuutta tai työmarkkinoiden 31103: toimintaa. Pyrkimyksenä on kilpailukyvyn pitkäjänteinen mittaaminen ja kehittä- 31104: minen siten, että kaikkien eri alojen vaikutukset kilpailukykyyn tulevat katetuiksi. 31105: Hallitus pyrkii hyödyntämään tällaisia vertailuja osana omaa elinkeinopolitiik- 31106: kaansa. 31107: 31108: Yrittäminen on keskeinen osa kansantalouden perustaa. Myös työllisyyden paranta- 31109: misessa yrittäjyyden edistäminen on avainasemassa. Elinkeinopolitiikan tehtävänä 31110: on huolehtia siitä, että yhteiskunnan kokonaiskehitystä tukevat yrittämisen edelly- 31111: tykset ovat kaikilla sektoreilla mahdollisimman suotuisat. Lainsäädäntöä, koulutusta 31112: ja verotusta kehitettäessä on entistä järjestelmällisemmin kiinnitettävä huomiota 31113: siihen, että suunnitellut muutokset edistävät yrittämistä. Yrittäjyyden edistämistä on 31114: siten toteutettava ns. läpäisyperiaatteella yhteiskunnan kaikissa muutosprosesseissa. 31115: Erityisen tärkeä tämä lähestymistapa on elinkeinopolitiikan painopisteen kohden- 31116: tuessa teollisuuden lisäksi palveluelinkeinojen kehittämiseen. 31117: 31118: Tuottavuuden voimakkaan kasvun vuoksi perinteiseen teollisuuteen syntyy uusia 31119: työpaikkoja varsin hitaasti. Alkutuotannossa työpaikat vähenevät edelleen erityisesti 31120: maataloudessajatkuvan rakennemuutoksen vuoksi. Palvelusektori muodostaa Suo- 31121: messa noin kaksi kolmannesta sekä bruttokansantuotteesta että työllisyydestä. Se on 31122: pitkällä aikavälillä ollut kansantalouden ainoa tuotanto-osuuttaan ja työllisyyttään 31123: kasvattanut sektori. Osaaruisintensiiviset teollisuuden ja palvelujen klusterit ovat 31124: avainasemassa valuuttatuloja tuovien työpaikkojen luomisessa. 31125: 11 31126: 31127: Palvelut ovat myös nopeasti kansainvälistymässä ja niiden kansainvälinen kauppa 31128: kasvaa tavarakauppaa nopeammin. Suomen palvelusektori on suurelta osin vasta 31129: avautumassa kilpailulle. Kilpailukyvyn kehittäminen tällä sektorilla vaatiikin 31130: uudentyyppisiä ponnisteluja. Kotitalouksien käyttämien palvelujen osuus on jäänyt 31131: alhaiseksi itsepalvelumallia suosivien rakenteiden johdosta. Elinkeinopolitiikan 31132: kannalta keskeiset hallinnonjärjestelmät eivät kaikin osin otakaan huomioon palve- 31133: lualojen olosuhteita. 31134: 31135: Hallituksen käsityksen mukaan Suomen työttömyysongelmaa voidaan lievittää 31136: merkittävästi panostamalla elinkeinopolitiikassa palvelusektorin kehittämiseen. 31137: Käytettävissä on toimenpiteitä, jotka vaikuttavat nopeasti tavanomaisten pitkäjän- 31138: teisten kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden rinnalla. 31139: 31140: 31141: ••• 31142: Elinkeinopolitiikan on tuettava talouspolitiikan keskeisten 31143: tavoitteiden saavuttamista. Näitä tavoitteita ovat kestävään 31144: kehitykseen perustuva taloudellinen kasvu, työllisyys ja val- 31145: tiontalouden tervehdyttäminen. 31146: 31147: 31148: Yritysten kyky luoda uusia työpaikkoja riippuu keskeisesti 31149: niiden kansainvälisestä kilpailukyvystä. Julkisen vallan elinkei- 31150: nopoliittiseen vastuuseen sisältyy myötävaikuttaminen siihen, 31151: että Suomessa toimivilla yrityksillä on edellytykset ylläpitää ja 31152: parantaa kansainvälistä kilpailukykyään. Tämä edellyttää pitkä- 31153: iänteistä politiikkaa, jolla vaikutetaan kaikkeen julkisen vallan 31154: päätöksentekoon eri aloilla. Elinkeinopolitiikassa on keski- 31155: tyttävä ensi sijassa markkinoiden toimintaongelmien vähentä- 31156: miseen. 31157: 31158: 31159: Elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoitteena on aidon, valtion 31160: tukitoimenpiteistä riippumattoman yrittäjyyden edistäminen. 31161: 12 31162: 31163: Elinkeinopolitiikassa kiinnitetään tasaveroisesti huomiota teol- 31164: lisuuden ja palveluelinkeinojen sekä alkutuotannon toiminta- 31165: mahdollisuuksiin. 31166: 31167: 31168: Hallitus käynnistää järjestelmällisen eri toiminta-alueiden kilpai- 31169: lukyvyn mittaamisen EU:n komission suunnitteleman järjestel- 31170: män yhteydessä. 31171: 31172: 31173: ••• 31174: 13 31175: 31176: 2 Euroopan talous- ja rahaliitto 31177: 31178: Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset aiheuttavat jatkossakin suuria sopeu- 31179: tumispaineita Suomen kansantaloudelle. Eräs suurimpia lähivuosien muutostekijöitä 31180: on Euroopan yhdentymiskehitys ja Suomen osallistuminen siihen. Jo ETA-sopimus 31181: ja EU-jäsenyyden toteutuminen avasivat kotimarkkinoita huomattavasti kansainväli- 31182: selle kilpailulle. ED-jäsenyyden aikana hallituksen talouspolitiikan keskeiseksi ta- 31183: voitteeksi on asetettu talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen lähentymiskriteerien 31184: täyttäminen. Tämä selonteko on laadittu olettaen, että Suomi osallistuu ensimmäis- 31185: ten valtioiden joukossa talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen sen käynnisty- 31186: essä vuonna 1999. Selonteossa esitetyt linjaukset ovat kuitenkin toteuttamiskelpoi- 31187: sia ja tarpeellisia, vaikka eduskunta päättäisikin, ettei Suomi liity EMUn kolman- 31188: teen vaiheeseen ensimmäisten valtioiden joukossa. 31189: 31190: EMUn toteutuminen edellyttää talous- ja rahapoliittisen yhteistyön tiivistämisen 31191: ohella myös aikaisempaa laajempaa EU-tason elinkeinopoliittista yhteistyötä. Yhä 31192: useammat markkinatalouden toimintaongelmat laajentuvat markkinoiden mukana 31193: Euroopan laajuisiksi, eikä erillisillä kansallisilla elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä 31194: EMUn oloissa välttämättä ole samanlaista vaikuttavuutta kuin sen ulkopuolella. 31195: Tämän vuoksi Suomi onkin EU:ssa kannattanut eri yhteyksissä jäsenvaltioiden 31196: yleisen talouspoliittisen yhteistyön tiivistämistä. Toistaiseksi kuitenkin on paljolti 31197: kunkin jäsenvaltion oman harkinnan varassa, millaista elinkeinopolitiikkaa se har- 31198: joittaa valmistautuessaan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. 31199: 31200: Rahaliittoa koskeva julkinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt erityisesti 31201: EMUn muodollisten lähentymiskriteerien, ja etenkin julkisen talouden tasapainoa 31202: koskevien kriteerien ympärille. Tarkasteltaessa EMUn vaikutuksia elinkeinopoli- 31203: tiikkaan huomio kiinnittyy kuitenkin pääasiassa muihin seikkoihin. Jotta talous- ja 31204: rahaliitto osaltaan edistäisi siihen osallistuvien valtioiden talouksien kasvua ja 31205: työllisyyden suotuisaa kehitystä, olisi kaikkien liittoon osallistuvien valtioiden 31206: täytettävä suhteellisen hyvin eräitä tunnusmerkkejä. Näitä ovat suuri ulkomaan- 31207: kaupan osuus kansantaloudessa, monipuolinen talousrakenne, hyvä reaalinen kilpai- 31208: lukyky, pääoman ja työvoiman riittävä maantieteellinen liikkuvuus, inflaatiovauh- 31209: tien samanlaisuus sekä talouspolitiikan samankaltaisuus eri jäsenvaltioissa. 31210: 14 31211: 31212: Suuri ulkomaankaupan osuus lisää yritysten rahaliitosta saamia hyötyjä ja vähentää 31213: makrotaloudellisen itsenäisyyden rajoittumisesta aiheutuvia kustannuksia. Moni- 31214: puolinen talousrakenne ja hyvä reaalinen kilpailukyky vähentävät yllättävien 31215: taloudellisten shokkien vaikutusta kansantaloudessa. 31216: 31217: Ulkomaankaupan osuus on Suomessa melko alhainen verrattuna muihin pieniin ED- 31218: maihin, vaikkakin teollisuuden vientiosuus on kasvanut viime vuosina voimakkaas- 31219: ti. Erityisen tärkeää olisi kasvattaa vientiä muihin ED-maihin, nimenomaan EMU- 31220: alueelle. 31221: 31222: Suomen kansantalous on tapahtuneista muutoksista huolimatta elinkeinorakenteel- 31223: taan suhteellisen yksipuolinen ja monen keskeisen sektorin menestys riippuu hyvin 31224: pitkälti hintakilpailukyvyn kestävyydestä. Kansantalouden rakenteen monipuolista- 31225: minen ja sen reaalisen kilpailukyvyn vahvistaminen ovatkin Suomen EMU-jäsenyy- 31226: den kannalta elinkeinopolitiikan tärkeimmät haasteet. 31227: 31228: 31229: Työmarkkinoiden sopeutumiskyvyn merkitys korostuu, kun rahaliitossa kansanta- 31230: louden häiriöitä ei voida aiempaan tapaan korjata Suomen markan ulkoista arvoa 31231: muuttamalla. Vaikka tässä selonteossa ei käsitellä yksityiskohtaisesti työmark- 31232: kinajärjestelmän kehittämistä, on se kansantalouden kilpailukyvyn kehittymisen 31233: kannalta eräs merkittävimmistä kysymyksistä, johon on pyrittävä löytämään kaikkia 31234: osapuolia tyydyttävät ratkaisut. 31235: 31236: 31237: ••• 31238: Kansainvälistymiskehitys jatkuu ja EU:n sisämarkkinat täydel- 31239: listyvät Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen 31240: alkaessa. Tästä seuraa kilpailun kiristyminen sekä vienti- että 31241: kotimarkkinoilla. Tähän kehitykseen on varauduttava. Elinkei- 31242: nopoliittiset toimenpiteet on kohdistettava siten, että koko 31243: kansantalouden reaalinen kilpailukyky vahvistuu ja elinkei- 31244: noelämän rakenne monipuolistuu. 31245: 31246: 31247: Talous- ja rahaliittoon valmistauduttaessa elinkeinopolitiikan 31248: painopistealueita ovat yritysten kansainvälistymisen edistämi- 31249: 15 31250: 31251: nen, kilpailun edistäminen, teknologia- ja koulutuspanostusten 31252: kasvattaminen ja koulutuksen laadun nostaminen, verojärjes- 31253: telmän kehittäminen työllisyyttä edistävään suuntaan, rahoi- 31254: tusmarkkinoiden kehittäminen sekä energian saannin tur- 31255: vaaminen kansainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan. Samalla 31256: on huolehdittava alueellisen elinkeinorakenteen tasapainoisesta 31257: kehityksestä. 31258: 31259: 31260: ••• 31261: 16 31262: 31263: 3 Venäjä ja Itämeri 31264: 31265: Neuvostoliiton kaupan romahduksen yhteydessä menetetyt vientitulot on onnistuttu 31266: korvaamaan viennillä muille alueille, varsinkin Kaukoitään ja Länsi-Eurooppaan. 31267: Menestyksen taustalla ovat olleet erityisesti teollisuuden määrätietoiset mark- 31268: kinointiponnistelut kaukaisemmilla markkinoilla sekä kansainväliset kaupan 31269: vapauttamiseen tähdänneet sopimukset, joihin Suomikin on osallistunut. Vaikka 31270: päämarkkinamme sijaitsevatkin Länsi-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa 31271: on Venäjän ja Itämeren alueen talouden kehitys Suomen kannalta kenties tär- 31272: keämpää kuin millekään muulle unionin nykyiselle jäsenvaltiolle. 31273: 31274: Viime vuosina myös Venäjän kauppa on elpynyt, joskin kauppaa harjoitetaan 31275: nykyisin paljolti erilaisin muodoin ja tuottein kuin aikaisemmin. Markkinatalous on 31276: Venäjällä vielä osin vakiintumaton, minkä vuoksi sekä yritykset että valtiovalta ovat 31277: luottotappioita välttääkseen olleet riskinotossaan hyvin varovaisia. Vaikka olot 31278: Venäjällä ovat vähitellen vakiintumassa, on oletettavaa, että tämä varovaisuus 31279: jatkuu ja ettei Venäjän kaupassa tulla kokemaan erityisen nopeaa kasvua lähi- 31280: vuosina. Hallitus on kuitenkin valmis kotimaiseen riskinoton hallittuun kasvatta- 31281: miseen Venäjän, Baltian ja IVY-alueen viennin erityisrahoituksessa. 31282: 31283: Venäjän muuttuneet yhteiskunnalliset olot ovat antaneet mahdollisuuksia myös 31284: perinteisestä kaupasta poikkeavaan liiketoimintaan, jossa on voitu hyödyntää 31285: Suomen suotuisaa maantieteellistä asemaa Venäjän naapurina. Suomen kehittymi- 31286: nen pohjoiseurooppalaisena liiketoimintakeskuksena on kasvattanut erityisesti 31287: huolinta-, kuljetus-, välivarastointi- ym. palvelujen kysyntää, joka on johtanut 31288: uusien työpaikkojen syntyyn erityisesti Itä-Suomessa. Venäjän ja Baltian alueen 31289: markkinapotentiaali lisää mahdollisuuksiamme houkutella ulkomaisia yrityksiä 31290: sijoittamaan liiketoimintojaan Suomeen. Jotta Suomi onnistuu kilpailemaan tällä 31291: alueella myös jatkossa, on kuljetussektorin infrastruktuurin (satamat, tieverkosto, 31292: rautatiet) kehittäminen hyvin tärkeää. 31293: 31294: Suomella on tarjota muulle Euroopan unionille oma arktinen osaamisensa mm. 31295: rakentamisen, laivanrakennuksen ja off-shore -teknologian aloilla. Hallituksen 31296: pyrkii huolehtimaan siitä, että unioni ottaa arktisen ulottuvuuden keskeiseksi osaksi 31297: 17 31298: 31299: omaa Venäjä-strategiaansa ja että suomalaisten yritysten arktinen osaaminen 31300: voidaan täysimääräisesti hyödyntää Luoteis-Venäjän raakaöljy- ja maakaasuvaran- 31301: tojen käyttöönotossa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Näissä hankeissa 31302: voidaan hyödyntää kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten mahdollisuuksia. 31303: 31304: Baltian maissa ja Puolassa markkinatalous ja demokratia ovat vakiintumassa 31305: Venäjääkin nopeammin. Tämä kehitys on avannut uusia mahdollisuuksia koko 31306: Itämeren alueen kattavaan liiketoimintaan. Monet suomalaisyritykset pitävätkin 31307: strategioissaan koko Itämeren aluetta kotimarkkina-alueenaan. Vaikka Itämeren- 31308: maiden kysyntä ei voikaan korvata Suomen viennin nykyisiä päämarkkina-alueita, 31309: tulee Itämeren alueen kehitykseen vaikuttaminen ja suomalaisen elinkeinoelämän 31310: kilpailukyvystä huolehtiminen olemaan eräs keskeisistä lähivuosien haasteista 31311: kansalliselle elinkeinopolitiikalle. 31312: 31313: EU:n toiminta ja linjaukset vaikuttavat keskeisesti Itämeren ympäristön valtioiden 31314: ja yritysten yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksien kehitykseen. Tässä suhtees- 31315: sa Suomen kannalta tärkeimpiä kysymyksiä ovat Baltian maiden ja Puolan ED- 31316: jäsenyyden toteutumisen aikataulu ja EU:n ja Venäjän välisten taloussuhteiden 31317: kehittyminen. 31318: 31319: Kaikkien Itämeren valtioiden osallistuessa vapaakauppaan korostuu myös niiden 31320: välisen kahden- ja monenkeskisen yhteistyön tarve. Esimerkiksi sähkömarkkinoilla 31321: ollaan jo nyt tilanteessa, jossa Pohjoismaat muodostavat yhtenäisen markkina- 31322: alueen, jolla energiaa myydään valtiosta toiseen ilman erityisiä rajoituksia. Aiem- 31323: min lähes yksinomaan kansallisilla markkinoilla toimineet yritykset laajentavat 31324: liiketoimintaansa asteittain käsittämään oman kotivaltionsa lisäksi myös muiden 31325: Pohjoismaiden kansalliset ja alueelliset markkinat. Tulevaisuuden energiatarpeisiin 31326: etsitäänkin aikaisempaa tarmokkaammin yhteispohjoismaisiakin ratkaisuja. Tässä 31327: valtiovallalla on keskeinen asema. 31328: 31329: Suomi sijaitsee suhteellisen kaukana päämarkkina-alueiltaan. Osa teollisuudestam- 31330: me kärsii eurooppalaisessa kilpailussa pysyvästi mm. pitkien kuljetusmatkojen 31331: aiheuttamista kilpailuhaitoista. Suomi on myös sisäisesti pitkien etäisyyksien maa, 31332: joten toimiva infrastruktuuri on keskeisen tärkeässä asemassa. Nämä seikat korosta- 31333: 18 31334: 31335: vat julkisen vallan vastuuta toimivan kuljetusinfrastruktuurin kehittämisessä ja 31336: ylläpitämisessä. 31337: 31338: 31339: ••• 31340: Itämeren alueen ja Venäjän taloudellinen merkitys suomalaisel- 31341: le elinkeinotoiminnalle kasvaa. Taloudellisen kasvun keskeinen 31342: edellytys on alueen kaikkien valtioiden mahdollisimman nopea 31343: täydellinen integroituminen kansainväliseen kauppajärjestel- 31344: mään sekä EU:n ja Itämeren valtioiden tiivis yhteistyö. 31345: 31346: 31347: Valtion tehtävänä on osaltaan parantaa yritysten mahdolli- 31348: suuksia hyödyntää Itämeren alueen poliittista kehitystä liiketoi- 31349: minnassaan. Tämä koskee erityisesti toimivan infrastruktuurin 31350: kehittämistä ja ylläpitämistä sekä omin toimin että yhteistyös- 31351: sä muiden alueen valtioiden ja EU:n kanssa. Kaupan kasvu 31352: Itämeren alueella ei kuitenkaan voi korvata Suomen viennin 31353: nykyisiä päämarkkina-alueita. 31354: 31355: 31356: 31357: 31358: ••• 31359: 19 31360: 31361: II ELINKEINOPOLITIIKAN VÄLINEET 31362: 31363: 1 Kilpailupolitiikka 31364: 31365: 1.1 Kilpailusäännöt 31366: 31367: Ohjelmansa mukaan hallitus edistää markkinoiden toimivuutta ja kilpailua pyrkien 31368: kansainvälisen talouden ja Euroopan unionin jäsenyyden tarjoamien mahdolli- 31369: suuksien hyödyntämiseen sekä tehostaa kilpailulainsäädäntöä monopolisoitumisen 31370: estämiseksi. 31371: 31372: Taloudellinen kilpailu on ehkä tärkein yksittäinen kansantalouden tehokkuuteen 31373: vaikuttava tekijä. Suomen omaa kilpailulainsäädäntöä on uudistettu merkittävästi 31374: viimeisen vuosikymmenen aikana. Nykyisen lainsäädännön tavoitteena on terveen 31375: ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen. Kiellettyjen kilpailunrajoitusten 31376: määrää on asteittain kasvatettu ja nykyisin myös kartellit ja määräävän markkina- 31377: aseman väärinkäyttö ovat kiellettyjä. Lainsäädännön uudistuksilla on myös laajen- 31378: nettu kilpailuviranomaisten toimivaltaa ja tiukennettu seuraamusjärjestelmää. 31379: 31380: Kansallisen kilpailulainsäädännön kehittämisen lisäksi tällä vuosikymmenellä on 31381: ETA-sopimuksen ja ED-jäsenyyden myötä otettu käyttöön Euroopan yhteisön 31382: kilpailusäännöt Niillä pyritään estämään kilpailun vääristyminen yhteismark- 31383: kinoilla, erityisesti jäsenvaltioiden välisessä kaupassa. 31384: 31385: Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen myötä siihen osallistuvien valtioiden 31386: väliset sisämarkkinat täydellistyvät. Tämä kasvattaa yritysten tasolla painetta uusiin, 31387: koko Euroopan laajuisiin yritys- ja toimialajärjestelyihin. Yrityssektori tullee 31388: etsimään kilpailukykyä ja tehokkuutta erikoistumalla ja kasvattamalla yrityskokoa. 31389: Tämä kehitys korostaa toimivan kilpailupolitiikan merkitystä sekä EU:n tasolla että 31390: kotimarkkinoilla. 31391: 31392: Euroopan unionissa on voimassa asetus yrityskeskittymien valvonnasta. Asetus 31393: koskee erittäin suuria yrityskauppoja, joilla on vaikutusta useamman kuin yhden 31394: 20 31395: 31396: jäsenvaltion alueella. Suomen mielestä EU:n yrityskauppavalvonta voitaisiin laajen- 31397: taa koskemaan nykyistä alhaisempia liikevaihtorajoja. 31398: 31399: Suomen kilpailulainsäädäntöön ei sen sijaan sisälly määräyksiä yrityskauppavalvon- 31400: nasta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut työryhmän, joka arvioi mm. 31401: kansallisen yrityskauppalainsäädännön tarpeellisuutta. 31402: 31403: 31404: Jos Suomi osallistuu EMUn kolmanteen vaiheeseen, tämä avaa kotimaiset 31405: palvelumarkkinat uudella tavalla kilpailulle. Tämä on kuluttajien ja koko kansan- 31406: talouden kannalta lähtökohtaisesti myönteinen asia. Yhteiseen rahaan siirtyminen 31407: muuttanee erityisesti rahoituspalvelujen kilpailutilannetta merkittävästi. Palveluita 31408: ostavien yritysten kannalta potentiaaliset rahoituslähteet laajenevat huomattavasti, 31409: mutta rahoituspalveluja tarjoavat suomalaisyritykset joutuvat kohtaamaan koti- 31410: markkinoillaan nykyistä merkittävästi ankarampaa kilpailua asiakkaista. EMUn 31411: kolmannen vaiheen alettua ulkomaiset pankit tullevat lisäämään markkinaosuuttaan 31412: useilla pankkitoiminnan osa-alueilla. Tässä tilanteessa on tasapuolisten kilpailumah- 31413: dollisuuksien varmistamiseksi tärkeää kiinnittää erityistä kilpailupoliittista huomiota 31414: palvelumarkkinoiden kilpailuolosuhteisiin sekä EU:ssa että kotimarkkinoilla. 31415: 31416: Yritysten välistä kilpailua koskevien sääntöjen lisäksi julkisia hankintoja koskevat 31417: määräykset vaikuttavat merkittävästi kilpailuolosuhteisiin. Tältäkin osin lainsäädän- 31418: tö on vastikään kokonaan uusittu integraatiokehityksen johdosta. Uusista säännöistä 31419: saadut kokemukset ovat osin ristiriitaisia. Yhtäältä kilpailu on tehostunut ja hankin- 31420: tayksiköt ovat saaneet aikaisempaa laajemmalla kilpailuttamisella aikaan merkittä- 31421: viäkin säästöjä. Toisaalta lainsäädännössä on soveltamisen myötä havaittu puutteita, 31422: jotka ovat omiaan vaikeuttamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä 31423: julkisen sektorin markkinoille. 31424: 31425: Kolmas merkittävä viime vuosina kilpailuolosuhteita muuttanut tekijä on ollut valti- 31426: onlaitosten muuttaminen liikelaitoksiksi tai itsenäisiksi yhtiöiksi. Osakeyhtiöiksi 31427: muutettuja valtionlaitoksia koskevat kaikki muitakin yhtiöitä koskevat säännöt sekä 31428: voimassaolevat valtion omistajapolitiikkaa koskevat linjaukset, joilla nimenomaan 31429: pyritään kilpailuneutraliteettiin markkinoilla. Liikelaitosten toimintaa markkinoilla 31430: koskevat säännöt eivät sen sijaan ole yhtä selkeitä. Yhtäältä liikelaitoksen on 31431: 21 31432: 31433: toimittava liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti toteuttaessaan tehtäviään, 31434: mutta toisaalta valtio vastaa viime kädessä liikelaitoksen lainanotosta. Liikelaitosten 31435: toimiala on usein määritelty siten, että ne voivat toimia paitsi niille asetettujen 31436: yleisten palvelutavoitteiden mukaisesti ja osittain avoimelta kilpailulta suojatussa 31437: ympäristössä, myös kilpaillen kokonaan avoimella sektorilla toimivien yritysten 31438: kanssa oman perustoimialansa ulkopuolella. Liikelaitosten toiminnan vaikutusta 31439: kilpailuolosuhteisiin ei ole selvitetty systemaattisesti. 31440: 31441: 31442: ••• 31443: Hallitus antaa syksyllä 1997 eduskunnalle esityksen 31444: kilpailulainsäädännön uudistamisesta. Samalla otetaan kantaa 31445: kysymykseen kansallisen yrityskauppalainsäädännön tarpeelli- 31446: suudesta. 31447: 31448: 31449: Hallitus antaa keväällä 1997 eduskunnalle esityksen julkisia 31450: hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Esityksen 31451: tavoitteena on parantaa entisestään yritysten kilpailumahdol- 31452: lisuuksia ja oikeusturvakeinoja sekä lisätä julkisten hankinto- 31453: jen kilpailuttamisvelvoitetta. 31454: 31455: 31456: Hallitus selvittää vuoden 1997 loppuun mennessä, onko 31457: tarpeellista uudistaa liikelaitoksista annettua lainsäädäntöä tai 31458: antaa muita määräyksiä kilpailun edellytyksien paremmaksi 31459: huomioon liikelaitosten toiminnassa. 31460: 31461: 31462: Kilpailuvirasto tehostaa palvelumarkkinoiden kilpailuvalvontaa 31463: ja jatkaa julkisen sektorin tuottamien palvelujen kilpailuvaiku- 31464: tusten arviointia. 31465: 31466: 31467: ••• 31468: 22 31469: 31470: 1.2 Valtiontukipolitiikka 31471: 31472: Hallitusohjelman mukaan yritystukijärjestelmää selkeytetään, tuen vastikkeelli- 31473: suutta lisätään ja kilpailua vääristävät ja päällekkäiset tuet poistetaan. Hallitusoh- 31474: jelman linjaus on oleellinen osa pyrkimystä siirtyä elinkeinopolitiikassa yritysten 31475: välittömästä tukemisesta niiden yleisten toimintaedellytysten luomiseen. Tämä 31476: merkitsee yritystukien leikkauksia ja painopisteiden muutoksia valtiontalouden 31477: tilanteesta riippumatta. Ohjelman mukaan yritystukien yhteensovittaminen järjeste- 31478: tään kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. 31479: 31480: Hallituksen toiminnan alkutaipaletta onkin leimannut yritystukien voimakas karsi- 31481: minen. Yritystukia on tähän mennessä leikattu KTM:n hallinnonalalla vuoden 1995 31482: varsinaisesta talousarviosta lähtien 1,2 mrd. markkaa, kun otetaan huomioon vuoden 31483: 1997 talousarvioesityksessä tehdyt leikkaukset. Ottaen huomioon hallituskaudelle 31484: asetettu 1,9 mrd. markan kokonaisvähennystavoite leikataan vuosien 1998 ja 1999 31485: talousarvioissa yritystukia vielä noin 700 milj. markkaa. Tehdyt leikkaukset ovat 31486: kohdistuneet erityisesti aluetukeen (lähinnä alueellinen kuljetustuki), energiatukeen, 31487: yritysten kansainvälistymisavustuksiinja viennin korkotukiin. Leikkausten tekemis- 31488: tä on helpottanut merkittävästi laman päättyminen. 31489: 31490: Tekniseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettävien määrärahojen osuus 31491: KTM:n hallinnonalan yritystukiluonteisista menoista on kasvanut vuoden 1995 noin 31492: 28 prosentista noin 43 prosenttiin vuoden 1997 varsinaisessa talousarvioesitykses- 31493: sä. Myös muita kuin varsinaisia tuotekehitystukia, esimerkiksi aluetukea, on pyritty 31494: aiempaa enemmän suuntaamaan aineettomien investointien tukemiseen. 31495: 31496: Pk-yritysten käyttöön tarkoitetut kansainvälistymiseen liittyvät kehitystuet ovat 31497: perusteltuja nimenomaan markkinoiden kansainvälistyessä. Suomen talousrakenteen 31498: kehittymistä siten, että vientikynnyksen ylittäviä uusia teollisuus- ja palveluyrityk- 31499: siä syntyy runsaasti lisää, on syytä tukea. 31500: 31501: Kilpailupolitiikan näkökulmasta kaikki yritystuet vinouttavat kilpailua. Niiden 31502: perimmäisenä tavoitteena on jopa usein nimenomaisesti heikommassa kilpai- 31503: luasemassa olevien yritysten auttaminen menestymään markkinoilla. Tukien selkeä 31504: 23 31505: 31506: kohdistaminen markkinoiden huonoa toimivuutta korjaaviin kohteisiin on tärkeää. 31507: Tukijärjestelmien tavoitteena on kannustaa yrityksiä sellaisiin kehittämishankkei- 31508: siin, jotka jäisivät toteuttamatta ilman tukea. Tehtyjen selvitysten mukaan tukia 31509: myönnetään myös sellaisiin hankkeisiin, jotka toteutuisivat ilman tukeakin. Tukien 31510: tarkempi rajaaminen, tukijärjestelmien määräaikaistaminen ja tuloksellisuuden 31511: arvioiminen parantaa tehokuutta ja vähentää tukien tarvetta ja niiden aiheuttamia 31512: ongelmia. Tähän mennessä tehtyjen karsintojen jälkeenkin Suomessa käytössä 31513: olevat yritystuet ovat varsin monimuotoisia ja osin päällekkäisiäkin. 31514: 31515: Euroopan unioninjäsenyyden myötä EU:n komissio valvoo periaatteessa varsin tar- 31516: kasti yritystukien käyttöä pyrkien estämään niiden jäsenvaltioiden välistä kauppaa 31517: vääristävät vaikutukset. Komission tehokas toiminta onkin Suomen oman valtion- 31518: tukipolitiikan kannalta keskeistä, sillä yritystuet ovat perinteinen jäsenvaltioiden 31519: välinen ase kilpailussa yritysten sijoittumisesta ja uusista työpaikoista. Kilpailu 31520: yritysten sijoittumisesta laajenee jatkuvasti myös EU:n ulkopuolella. Suomen on 31521: syytä tukea voimakkaasti EU:n pyrkimyksiä aikaansaada kansainvälisiä ja kahden- 31522: välisiä sopimuksia, joilla luodaan tukipolitiikan yhteisiä pelisääntöjä ja tehostetaan 31523: valvontaa. Kurinalaisen valtiontukipolitiikan puuttuminen johtaa pahimmassa ta- 31524: pauksessa siihen, että myös ne jäsenvaltiot, jotka tahtoisivat karsia yritystukia, 31525: joutuvat epäterveen kansainvälisen kilpailun vuoksi ylläpitämään kansantalouden 31526: kannalta tehottomia yritystukia. Viimeisin esimerkki tästä on EU:ssa tehty päätös 31527: sallia laivanrakennusteollisuuden suora tuki jatkossakin. 31528: 31529: Yritystukea koskevien yleisten periaatteiden puuttuminen ja yritystukiohjelmien 31530: riittämätön yhteensovittaminen ovat kuitenkin keskeisiä ongelmia myös Suomen 31531: omassa yritystukijärjestelmässä. Yritystukiohjelmia suunnitellaan ja valmistellaan 31532: varsin itsenäisesti eri hallinnonaloilla eivätkä ne tästä syystä välttämättä muodosta 31533: elinkeinopoliittisten tavoitteiden kannalta johdonmukaista ja selkeää kokonaisuutta. 31534: Kansantalouden kokonaisetu, ohjelmien tuloksellisuus, yritystoiminnan tehokkuus 31535: ja vääristymätön kilpailu ovat yleisesti hyväksyttyjä tavoitteita, joita ei kuitenkaan 31536: aina riittävästi huomioida tukiohjelmien valmistelussa. Toimivaltaisilla viranomai- 31537: silla ei myöskään ole yksittäisten tukipäätösten valmistelua eikä annettujen tukien 31538: seurantaa ja valvontaa silmällä pitäen yhtenäisiä säännöksiä. Erityisen vaikeuden 31539: tukijärjestelmän rationaaliseen kehittämiseen tuovat monet EU:n säännöt sekä 31540: 24 31541: 31542: sinänsä tarpeelliset, mutta monimutkaisuutensa ja byrokraattisuutensa vuoksi 31543: vaikeasti ohjattavat tuet. 31544: 31545: ••• 31546: Hallitusohjelmassa määriteltyä yritystukipolitiikan linjaa jatke- 31547: taan ja sen edellyttämiä toimenpiteitä tehostetaan. 31548: 31549: 31550: Yritystuella on edistettävä kansantalouden kasvuedellytyksiä 31551: sekä lisättävä yritystoiminnan tehokkuutta ja uusiutumista. 31552: Yritystuet on kohdennettava ensi sijassa sellaisiin tarkoituk- 31553: siin, joilla poistetaan puutteita markkinoiden toiminnassa. 31554: Yritystukiohjelmien tavoitteiksi on asetettava, että ne kohdis- 31555: tuvat juuri tukea tarvitseviin hankkeisiin ja että yritystuen kil- 31556: pailua vääristävät vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. 31557: Vastikkeettomia tukia korvataan vastikkeellisilla tuilla. 31558: 31559: 31560: Yritystuet suunnataan ensisijassa tutkimukseen, tuotekehityk- 31561: seen, koulutukseen, pk-yritysten kansainvälistymiseen ja 31562: muuhun yrityksen aineettomaan kehittämistoimintaan, yritys- 31563: ten toimintaympäristön vah-vistamiseen sekä pienten ja kes- 31564: kisuurten yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantami- 31565: seen. Aluepoliittisin perustein myönnettävällä yritystuella 31566: edistetään osaltaan maan eri osien tasapuolista kehittämistä. 31567: 31568: 31569: Hallitus pyrkii siihen, että EU:n komissio tiukentaa valtiontukia 31570: koskevaa kilpailupoliittista linjaansa sekä siihen, että EU:n 31571: omaa yritystukijärjestelmää tiukennetaan, selkeytetään ja 31572: yksinkertaistetaan. 31573: 31574: 31575: Hallitus antaa eduskunnalle syksyn 1996 kuluessa esityksen 31576: yritystukia koskevaksi puitelaiksi. Siinä asetetaan yritystuille 31577: yhtenäiset periaatteet, muutetaan tukisäännökset pääsääntöi- 31578: sesti määräaikaisiksi ja veivoitetaan suorittamaan järjestelmi- 31579: en vaikutusanalyysit. 31580: 31581: ••• 31582: 25 31583: 31584: 2 Valtio omistajana 31585: Hallitusohjelman mukaan hallitus harjoittaa aktiivista teollisuuspolitiikkaa huolehti- 31586: malla valtionyhtiöiden pääomantarpeesta, kehittämällä niiden toimintaa ja 31587: omistajarakennetta yrityskohtaisesti sekä edistämällä yhtiöiden kansainvälisen 31588: kilpailukyvyn paranemista. Omistusjärjestelystä saatavia varoja ohjataan teollisen 31589: tuotannon edellytysten vahvistamiseen ja rakenteen uusimiseen. 31590: 31591: Valtionyhtiöillä on sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ollut merkittävä asema 31592: Suomen kansantaloudessa. Julkisen sektorin laaja yritystoiminta oli talouden 31593: tehokkuuden ja kasvun kannalta hyvin perusteltua teollistumisprosessin alkuvai- 31594: heessa, kun markkinoiden toimintaongelmat olivat nykyistä yleisempiä. Julkisen 31595: sektorin panosta tarvittiin mm. teollisen infrastruktuurin rakentamiseen sekä suurten 31596: teollisten investointien rahoittamiseen ja niiden riskien kantamiseen. Tilanne on 31597: tämän jälkeen muuttunut. Nykyään useimmat valtionyhtiöt toimivat kilpailluilla 31598: markkinoilla ilman valtion asettamia erityistehtäviä. 31599: 31600: Jos yksityinen kilpailu toimii yhteiskunnan kannalta tehokkaasti, ei julkisen sektorin 31601: yritystoimintaa voida perustella markkinoiden toimintaongelmien korjaamisella. 31602: Julkisen sektorin varoja voidaan näissä tapauksissa käyttää yhteiskunnan kannalta 31603: tehokkaammin ja hyödyllisemmin muualla. Valtionyhtiöihin sijoitetuille varoille 31604: pitääkin saada yhteiskunnan kannalta kilpailukykyinen tuotto valtion muihin 31605: sijoitus- tai käyttökohteisiin verrattuna. 31606: 31607: Tällä vaalikaudella on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla toteutettu 31608: seuraavat valtionyhtiöiden omistusjärjestelyt 31609: 31610: Neste Oy:n osakemyynti ja -anti sekä Valmet Oy:n osakemyynti, 31611: joiden tuloksena valtio on saanut tuloja yhteensä noin 2,73 mrd. mark- 31612: kaa ja yhtiöt riskipääomaa 0,67 mrd. markkaa. 31613: Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n fuusio, jonka tuloksena syntyi 31614: Enso Oy, Euroopan neljänneksi suurin metsäteollisuusyhtiö. 31615: Kemira Oy:n osakemyynti ja -anti, jonka tuloksena valtio sai tuloja n. 31616: 0,86 mrd. markkaa ja yhtiö riskipääomaa n. 0,25 mrd. markkaa. 31617: 26 31618: 31619: Myös muilla hallinnonaloilla on toteutettu valtionyhtiöiden omistusjärjestelyjä.- 31620: Valtion suorassa enemmistöomistuksessa ja määräysvallassa on tällä hetkellä 32 31621: merkittävää yhtiötä, joista 13 harjoittaa pääasiassa teollista toimintaa tai energian- 31622: tuotantoa. Valtionyhtiöillä on yli tuhat liiketoimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä. 31623: Lisäksi valtiolla on merkittävät vähemmistöosakkuudet Outokumpu Oy:ssä (40 31624: %:n omistus) ja Valmet Oy:ssä (20,3 %:n omistus). 31625: 31626: Vuonna 1995 valtionyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 155 mrd. markkaa 31627: ja henkilöstön määrä noin 140 000. Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden liikevaih- 31628: to oli 117,4 mrd. markkaa ja henkilöstön määrä 73 700. Teollisuuden jalostusarvos- 31629: ta valtionyhtiöt tuottivat viime vuonna 20 prosenttia ja niiden osuus maamme 31630: kokonaisviennistä oli 23 prosenttia. Teollisuuden työvoimasta valtionyhtiöiden 31631: osuus oli 12,5 prosenttiaja teollisuuden käyttöomaisuusinvestoinneista 10 prosent- 31632: tia. 31633: 31634: Edellytykset valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamiseksi arvioidaan jatkossa 31635: hyviksi. Tällöin erittäin merkittäväksi kysymykseksi muodostuu, miten omistusjär- 31636: jestelyistä saatavat varat käytetään. Kansantalouden kestävän kilpailukyvyn kannal- 31637: ta valtion on panostettava tulevaisuudessa merkittäviä summia kohteisiin, joilla 31638: osaltaan varmistetaan teollisuuden ja muun elinkeinoelämän mahdollisuudet 31639: menestyä koti- ja ulkomaanmarkkinoilla. Mikäli omistusjärjestelyistä tuloutuu val- 31640: tiolle merkittäviä summia, on perusteltua käyttää niitä myös valtiontalouden 31641: vakauttamiseen. Tämä parantaa osaltaan myös yritysten toimintaedellytyksiä ja 31642: työllisyyttä. Erityisesti on lisäresursseja kohdennettava uusia kestäviä työpaikkoja 31643: synnyttäville osaamispainotteisille kasvualoille. 31644: 31645: Valtion on myös omistajana varauduttava Euroopan talous- ja rahaliiton tuomiin 31646: muutoksiin. Suurin osa valtionyhtiöistä toimii avoimessa kilpailutilanteessa ja on 31647: oletettavaa, että eräät niistä tulevat olemaan osallisina yritysrakenteen kehittä- 31648: mishankkeissa. Omistajan velvollisuus on huolehtia siitä, että yhtiöillä on käytet- 31649: tävissään tarpeellinen määrä omaa pääomaa joko valtion tai muiden sijoittajien 31650: pääoma- tai muina sijoituksina. 31651: 27 31652: 31653: ••• 31654: Valtionyhtiöiden hallinnon kehittämistä ja omistajaohjauksen 31655: tehostamista jatketaan. Valtionyhtiöiden omistajapolitiikassa 31656: noudatetaan seuraavia periaatteita: 31657: 31658: 31659: Valtionyhtiöiden tulee olla kannattavia ainakin toiminnan 31660: vakiintuneessa vaiheessa eikä niissä tule ylläpitää tuotanto- 31661: yksiköitä eikä tuotelinjoja, jotka eivät muodostu kannattaviksi 31662: pitkällä tähtäyksellä. 31663: 31664: 31665: Valtionyhtiöiden tulee pyrkiä ylläpitämään riittävää vakava- 31666: raisuutta. 31667: 31668: 31669: Valtionyhtiöiden tulee maksaa yleistä käytäntöä vastaava 31670: osinko. 31671: 31672: 31673: Valtionyhtiöillä tulee olla samat toimintaedellytykset kuin 31674: muillakin vastaavilla yhtiöillä, eivätkä ne saa käyttää väärin 31675: mahdollista erityisasemaansa kilpailussa. Jos yhtiöille asete- 31676: taan yhteiskunnallisista syistä erityisrasitteita, tulee näistä 31677: rasitteista aiheutuvat kustannukset korvata. 31678: 31679: 31680: Valtion tukitoimista päätettäessä valtionyhtiöitä kohdellaan 31681: samalla tavalla kuin muitakin vastaavan kokoisia yhtiöitä. 31682: 31683: 31684: Valtionyhtiöiden hallintoelinten kokoonpanossa otetaan huomi- 31685: oon niiden omistajarakenne ja liiketoiminnan luonne. Yhtiöiden 31686: hallinnon toimivuuden turvaamiseksi hallintoneuvostojen kokoa 31687: pienennetään. Niitä valittaessa kiinnitetään entistä suurempaa 31688: huomiota yhtiön toimialaan liittyvään asiantuntemukseen. Val- 31689: tionyhtiöiden hallitusten kokoa ja kokoonpanoa harkitaan 31690: yhtiökohtaisesti. Yhtiöiden hallituksissa tulee olla toimivan 31691: johdon ohella yhtiön ulkopuolista asiantuntemusta. Hallinnossa 31692: varmistetaan henkilöstön riittävä edustus. Yhtiöissä, joissa 31693: 28 31694: 31695: valtiolla on vain sijoittajaintressi, voidaan hallintoneuvostoja 31696: kehittää neuvottelukuntatyyppisiksi toimielimiksi. 31697: 31698: 31699: Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamista jatketaan 31700: yhtiökohtaisesti. Eduskunnalta haetaan tarvittaessa lisäval- 31701: tuuksia yhtiökohtaisesti, jolloin sillä on tilaisuus ottaa kantaa 31702: hallituksen suunnitelmiin ja toimenpiteisiin ja näin määritellä 31703: osaltaan valtionyhtiöpolitiikan suuntaviivoja. 31704: 31705: 31706: Valtionyhtiöiden omistusjärjestelyistä saatavista tuloista 31707: budjetoidaan vuosina 1997-1999 yksi miljardi markkaa vuo- 31708: sittain varsinaisessa talousarviossa yleiskatteisesti valtion 31709: velkaantumisen hidastamiseen ja myyntitulot tuloutetaan valti- 31710: on budjettiin normaalin budjetti- ja lisäbudjettimenettelyn 31711: mukaisesti. 31712: 31713: 31714: Valtionyhtiöistä saatavilla varoilla rahoitetaan hallituksen päät- 31715: tämä valtion tutkimusrahoituksen voimakas ja pysyvä tasoko- 31716: rotus kuluvan vaalikauden aikana. Lisäksi myyntituloja koh- 31717: dennetaan erikseen tehtävillä päätöksillä elinkeinoelämän 31718: toimintaedellytysten vahvistamiseen ja rakenteen uusimiseen. 31719: Tällaisia kohteita ovat lähinnä yritysten pääomarakenteen vah- 31720: vistaminen, yritysten väliset toimialajärjestelyt, pk-yritysten 31721: riskirahoituksen laajentaminen, koulutusjärjestelmän vahvista- 31722: minen sekä yritysten kansainvälistyminen ja markkinointitoi- 31723: menpiteiden kehittäminen. 31724: 31725: 31726: ••• 31727: 29 31728: 31729: 3 Veropolitiikka 31730: 31731: Hallituksen veropolitiikan lähtökohtina ovat valtiontalouden tasapainottaminen 31732: kokonaisveroastetta nostamatta sekä työllisyyden vahvistaminen työntekoa ja 31733: yritteliäisyyttä kannustamalla. Ansiotulojen verotuksen vaiheittainen ja tuntuva 31734: keventäminen on veropolitiikan keskeinen tavoite. Ansiotuloverotuksen kevennyk- 31735: set nousevat vaalikauden kahtena ensimmäisenä vuonna yli 8 miljardiin markkaan, 31736: ja pyrkimyksenä on jatkaa kevennyksiä seuraavina vuosina taloudellisen tilanteen 31737: mahdollistamaHa tavalla. 31738: 31739: Ansiotuloihin kohdistuvat veronalennukset vahvistavat elinkeinoelämän toiminta- 31740: edellytyksiä ja kykyä luoda uusia työpaikkoja kolmella eri tavalla. Ensinnäkin 31741: yrittäjien verotuksen keveneminen vahvistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia. 31742: Toiseksi työntekijöiden verotuksen keveneminen vähentää palkkakustannuspainetta. 31743: Kolmanneksi kuluttajien ansiotulojen verotuksen keveneminen lisää kotimaista 31744: kysyntää. Yleisten veronkevennysten lisäksi yrittäjien tuloverotusta ollaan alenta- 31745: massa myös yritystulon pääomatulo-osuuksia kasvattamalla. 31746: 31747: Kun otetaan huomioon Suomen verojärjestelmän kokonaisrakenne, ansiotulojen 31748: verotuksen alentamista on pidettävä veropolitiikan keskeisenä tavoitteena myös 31749: elinkeinoelämän kannalta. Tuloverotuksessa on samanaikaisesti huolehdittava 31750: yhteisöverotuksen tason säilymisestä kilpailukykyisenä. Tämä turvataan pitämällä 31751: yhteisöverokanta koko vaalikauden ajan 28 prosenttina, jota alempaa yleistä 31752: yhteisöverokantaa ei tätä nykyä ole missään Euroopan unionin jäsenvaltiossa. 31753: 31754: Arvonlisävero on osa verokiilaongelmaa. Hallitus pitää tärkeänä pienyritysten 31755: aseman kehittämistä siten, että työpaikkoja voitaisiin tällä sektorilla lisätä. Mah- 31756: dollisuudet tukea pienyrityksiä ja alentaa työllisyyskynnystä arvonlisäverotusta 31757: koskeviin kansallisin ratkaisuin ovat rajoitetut. Mainitut tuloverotuksen kehittä- 31758: mistoimenpiteet ovat senkin vuoksi tärkeitä myös palvelusektorin kannalta. 31759: 31760: EU:ssa ei myöskään ole sovittu yritysverotuksen tasosta, mikä on osaltaan johtanut 31761: jäsenvaltioiden väliseen verokilpailuun. Yritysveron harmonisointi ei kuitenkaan 31762: kuulu EU:n toimivaltaan. 31763: 30 31764: 31765: Yritysverojärjestelmä ei riittävästi ota huomioon erityisesti pienten palveluyritysten 31766: liiketoiminnan luonnetta. Yritykset joutuvat noudattamaan useita erilaisia verokan- 31767: toja, jolloin muutoinkin raskaasta kirjanpito- ja maksatusjärjestelmästä tulee 31768: vaikeasti hallittava ja epätarkoituksenmukainen. 31769: 31770: 31771: ••• 31772: Hallitus alentaa ansiotulon verotuksen korkeaa tasoa valtionta- 31773: louden sallimissa puitteissa. 31774: 31775: 31776: Yritysverotuksen kilpailukykyisyys turvataan mm. pitämällä 31777: yhteisöverokanta 28 prosenttina. 31778: 31779: 31780: Hallitus jatkaa valmisteluja erityisesti pk-yrityksiä koskevien 31781: menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja joustavoittamiseksi 31782: verotuksessa. 31783: 31784: 31785: Hallitus pyrkii siihen, että EU:n säädöksiä arvonlisäverotuk- 31786: sesta muutetaan siten, että työvoimavaltaisten palvelujen 31787: arvonlisäverokantaa voidaan alentaa osana kansallista työlli- 31788: syyspolitiikkaa. 31789: 31790: 31791: ••• 31792: 31 31793: 31794: 4 Rahoitusmarkkinat 31795: Kansainvälistyminen ja erityisesti EMUn kolmas vaihe merkitsevät Suomen 31796: rahoitusmarkkinoiden rakennemuutoksen jatkumista. Pankit ja vakuutuslaitokset 31797: toimivat integraation myötä kansainvälistyneillä ja kilpailluilla markkinoilla. 31798: Euroopan unionin alueella valtiosta toiseen ilman kiinteää toimipaikkaa tapahtuva 31799: rahoituspalvelujen tarjonta kiristää edelleen rahoitussektorin kilpailua. Rahoitus- 31800: markkinoiden kansainvälistyminen on johtanut myös EU:n ulkopuolisten sijoittajien 31801: ja rahoittajien laajaan toimintaan Suomessa. Tämän toiminnan häiriötön jatkuminen 31802: on tärkeää EU:n rahoitusmarkkinoiden edelleen yhdentyessä. 31803: 31804: Yhteiseen valuuttaan siirtyminen aiheuttaa siirtymävaiheessa pankeille kustannuk- 31805: sia. Valuuttakaupasta ja siihen liittyvästä johdannaiskaupasta hankitut tuotot tulee 31806: paljolti korvata muulla toiminnalla. Talletussuojan rajaaminen lisää myös pankki- 31807: talletusten kanssa kilpailevien sijoitusmuotojen suosiota. Toisaalta pankeilla on 31808: verrattain hyvät mahdollisuudet toimitusmaksutuottojen kasvattamiseen, sillä 31809: maksujenvälitys hoidetaan lähes kokonaan pankkien kautta ja kotitalouksien 31810: talletuksista valtaosa on pankeissa. Lisäksi suomalaisen pankkijärjestelmän teknolo- 31811: ginen kehittyneisyys antaa mahdollisuuksia toimintojen laajentamiseen ja uusien 31812: tuottojen keräämiseen perinteisen pankkitoiminnan ulkopuolelta. Nämä vaikutukset 31813: näkyvät kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä. 31814: 31815: Rakennetut kiinteistöt muodostavat kaksi kolmasosaa kansallisvarallisuudestamme. 31816: Niillä on varsinaisen käyttötarkoituksensa asumisen tai liiketoiminnan lisäksi 31817: merkitystä sijoituskohteina ja luottojen vakuuksina. Kiinteistöinvestoinnit ovat 31818: luonteeltaan pitkäaikaisia ja varsin epälikvidejä. Kiinteistömarkkinoiden jähmetty- 31819: nyt tilanne vaikuttaa rakentamisen ja koko talouden dynamiikkaan. Kiinteistöt on 31820: palautettava tehokkaan vaihdannan piiriin. 31821: 31822: Rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä on keskeisenä tavoitteena huolehtia siitä, että 31823: rahoituksen välitys tapahtuu tehokkaasti, edullisesti ja turvallisesti. Tähän pyritään 31824: kehittämällä rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuria, kilpailukykyä ja riskien 31825: hallintaa sekä monipuolistamaila rahoitusjärjestelmää. Ulkomaisten sijoittajien 31826: pysyminen Suomen rahoitusmarkkinoilla myös Euroopan unionin kilpailluissa 31827: 32 31828: 31829: olosuhteissa on varmistettava keskitettyjen ja tehokkaasti toimivien markkinoiden 31830: avulla. 31831: 31832: Rahoitusjärjestelmän monipuolistamiseen liittyy tärkeänä osana pääomamarkkinoi- 31833: den toiminnan tehostaminen. Tavoitteena on, että yritykset ja sijoittajat voivat 31834: kohdata toisensa kehittyneillä pääomamarkkinoilla yrityksen elinkaaren jokaisessa 31835: vaiheessa. 31836: 31837: Oman pääoman ehtoiset rahoitusmuodot ovat osakeyhtiölain uudistuksen ansiosta 31838: monipuolistumassa, mikä helpottaa merkittävästi yritysten rahoitushuoltoa. Lisäksi 31839: arvopaperimarkkinalakiin on esitetty uudistuksia, jotka helpottavat yritysten 31840: rahoituksen saatavuutta. 31841: 31842: Sijoituspalveluyrityksiä koskeva, kesällä 1996 voimaan tullut lainsäädäntö tarjoaa 31843: sijoittajille uusia valvonnan piirissä olevia palveluja, kuten esimerkiksi omaisuuden- 31844: hoito- ja sijoituspalveluja. Myös 24 ja 36 kuukauden määräaikaistalletusten veron- 31845: huojennusten päättyminen parantaa rahoitusmarkkinoiden monipuolistamisen 31846: edellytyksiä. 31847: 31848: Sijoitusrahastoilla on Euroopan unionin alueella pankkien ohella hyvin merkittävä 31849: rooli sijoitustoiminnassa ja rahoituksen välityksessä. Sijoitusrahastolainsäädännön 31850: kehittäminen on myös Suomessa merkittävä keino monipuolistaa rahoitusmark- 31851: kinoita ja kanavoida pääomaa yritysten käyttöön. Eduskunnan kesällä 1996 hyväk- 31852: symä sijoitusrahastolain muutos parantaa sijoitusrahastojen toimintaedellytyksiä. 31853: Lakiuudistus edistää sijoitusrahaston käyttöä arvopaperimarkkinoilla ja antaa 31854: mahdollisuuden erityisrahastojen perustamiseen muun muassa pienten ja keskisuur- 31855: ten yritysten rahoitushuollon parantamiseksi. 31856: 31857: Suomalaisten yritysten ja erityisesti pk-yritysten taseiden oma pääoma on yleensä 31858: heikko. Vieras pääoma oli pitkään edullista eikä tulorahoitusta ole lamavuosina 31859: syntynyt riittävästi. Yritykset ovat kuitenkin viime vuosina vahvistaneet taseitaan. 31860: Tämä parantaa mahdollisuuksia kilpailla yhdentyneillä markkinoilla. Osasyynä 31861: omavaraisuuden kasvattamiselle lienevät myös yritysten lamakokemukset, 31862: 33 31863: 31864: rahoitussektorin äkilliset muutokset ja kireähkön vakuuspolitiikan asettamatrajoitukset 31865: 31866: Osa yrityksistä suhtautuu pidättyvästi uusiin ja laajennusinvestointeihin sekä uusien 31867: työntekijöiden palkkaamiseen. Hallituksen onnistuneet talouspoliittiset toimet 31868: korkotason alentamiseksi ja pitämiseksi vakaana näyttävät kuitenkin lisäävän 31869: yrittäjien luottamusta rahoitusympäristön kehittymiseen suotuisammaksi. Tasapai- 31870: noinen ja kurinalainen talouspolitiikka on siten luomassa perustaa yritystoiminnan 31871: vahvistamiselle ja paranevalle työllisyydelle. 31872: 31873: Yritystukiin liittyvien ongelmien vuoksi valtion on perusteltua toimia rahoituksen 31874: tarjoajana vain silloin, kun rahoitusmarkkinat toimivat kansantalouden kokonaise- 31875: dun kannalta heikosti. Valtion tehtävänä onkin luoda edellytykset rahoitusmark- 31876: kinoiden tehokkaalle toiminnalle. Jos julkinen sektori rahoittaa yritystoimintaa 31877: muista kuin näistä tehokkuussyistä,esim. pyrkiessään alueellisten erojen tasaami- 31878: seen, tulee tämä tehdä läpinäkyvästi ja taloudelliseen kannattavuuteen pyrkien. 31879: 31880: Lainsäädännöllisten uudistusten lisäksi pääomasijoitusmarkkinoiden toimintaa sekä 31881: pk-yritysten rahoituksen saatavuutta on edistetty useilla muilla toimenpiteillä. Pk- 31882: yritysten oman pääoman ehtoista rahoitusta helpottamaan on perustettu Suomen 31883: Teollisuussijoitus Oy. Yritysten vakuusongelmien helpottamiseksi Valtiontakuukes- 31884: kus on yhteistyössä pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa kehittänyt riskinjakota- 31885: kauksen. Kera Oy on laajentanut toimintaansa palvelusektorin takauksiin ja ottanut 31886: käyttöön nk. pienlainan käynnistyville yrityksille sekä erillisen naisyrittäjälainan. 31887: 31888: Ns. Puron työryhmässä on selvitetty TEL-varojen sijoittamisedellytysten kehittä- 31889: mistä. TEL-lainojen osuus eläkeyhtiöiden sijoituksista on laskenut noin 30 prosent- 31890: tiin aikaisemmasta 70-80 prosentin tasosta ja vastaavasti sijoitukset valtion obligaa- 31891: tioihin ovat voimakkaasti kasvaneet. Tavoitteena on yhtäältä lisätä TEL-lainojen 31892: kysyntää muokkaamalla ne nykyistä markkinalähtöisemmiksi esimerkiksi koron ja 31893: laina-ajan osalta ja toisaalta mahdollistaa eläkevarojen sijoittaminen nykyistä 31894: suuremmassa määrin osakkeisiin. Osakesijoittamisen lisäämisessä ongelmana on 31895: ollut eläkeyhtiöiden heikko riskinkantokyky. Yhtiöiden vakavaraisuuden kas- 31896: vattamisen tulisikin olla eräänä keskeisenä tavoitteena. Korkeampi vakavaraisuus 31897: 34 31898: 31899: parantaisi eläkeyhtiöiden mahdollisuuksia tehdä sijoituksia pörssissä, OTC- ja 31900: meklarilistoilla noteerattuihin yrityksiin ja pääomasijoitusrahastoihin. 31901: 31902: Aloittavat yritykset ovat muita yrityksiä heikommassa asemassa, koska niillä ei ole 31903: vielä omasta toiminnasta syntynyttä tulorahoitusta ja ne joutuvat turvautumaan 31904: ulkoiseen rahoitukseen useimmiten vieraan pääoman ehdoin. Aloittavien yritysten 31905: rahoitusongelmat liittyvät usein innovaatioiden kaupallistamisvaiheeseen, jolloin 31906: yritys jo toimii markkinoilla, mutta ei pysty osoittamaan rahoittajille varmuutta 31907: tulevista kassavirroista. Aloiltavilla innovaatioyrityksillä ei myöskään yleensä ole 31908: luottojen vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta. Julkisesti tuetun tutkimus- ja kehitys- 31909: toiminnan ja markkinoilta rahoitettavan vakiintuneen liiketoiminnan väliin jää 31910: rahoituskuilu, joka vaikeuttaa monien lupaavien innovaatioiden kaupallistamista. 31911: 31912: Julkinen sektori voi auttaa uusia yrityksiä selviytymään alkuvaiheen yli vähentä- 31913: mällä niille erilaisista hallinnollisista velvoitteista aiheutuvia kustannuksia. Julkinen 31914: sektori voi myös tukea aloittavien yritysten ja niiden rahoittajien välisen informaati- 31915: on parantamiseen tähtääviä hankkeita. 31916: 31917: Valtiolla on lukuisia erityisrahoituslaitoksia, joiden tehtävänä on täydentää 31918: markkinaehtoista rahoitusta ja korjata markkinoiden toiminnassa esiintyviä puuttei- 31919: ta. Erityisrahoituslaitokset myöntävät rahoitusta ja takuita mm. pk-yritysten, viennin 31920: ja alueellisen kehityksen tarpeisiin. Markkinoiden nopean kehityksen takia valtion 31921: rahoituslaitosten keskinäinen työnjako, koordinaatio ja toimialue suhteessa yksityi- 31922: siin rahoituslaitoksiin vaativat kokonaistarkastelua. 31923: 31924: Kansantalouden ulkoinen tasapaino on laman jälkeen pitkälle saavutettu määrätie- 31925: toisenja uusille markkinoille suuntautuneen viennin ansiota. Valtion tulee huolehtia 31926: siitä, että Suomessa toimivien yritysten saatavissa on viennin erityisrahoitusta 31927: kilpailijamaiden tasoisin ehdoin ja että kansainvälisten kehityspankkien rahoitusjär- 31928: jestelmät ovat suomalaisten viejien saatavilla. Hillitäkseen rahoitusehdoilla käytä- 31929: vää kilpailua OECD-maat ovat sopineet julkisin varoin tuettujen, vähintään kahden 31930: vuoden pituisten luottojen luottoehdoista. OECD-ehtoiseen rahoitukseen liittyy 31931: myös valtion vientitakuiden myöntäminen pitkällä tähtäimellä siten, että takuutoi- 31932: 35 31933: 31934: minta on itsekannattavaa. EU:njäsenyys edellyttää, että kilpailua ei rajoiteta myös- 31935: kään julkisesti tuetussa rahoituksessa. 31936: 31937: 31938: ••• 31939: Valtio vauhdittaa yksityisen sijoituspääoman kanavoitumista 31940: pk-yrityksiin julkisten pääomasijoittajien toimenpitein. Julkisten 31941: pääomasijoittajien toimintaa suunnataan alkuvaiheen innovatii- 31942: visten yritysten rahoittamiseen, joiden osalta rahoitusmark- 31943: kinat eivät toimi riittävästi. Myös institutionaalisten sijoittajien, 31944: mm. eläkeyhtiöiden, sijoituksia listaamattomiin pk-yrityksiin 31945: edistetään. Julkisten pääomasijoitusten kautta tulee myös 31946: edistää teollisten rakenteiden vahvistumista. 31947: 31948: 31949: Eläkevakuutusyhtiöiden osakesijoitusmahdollisuuksia laajenne- 31950: taan parantamalla niiden riskinkantokykyä. Listaamattomiin 31951: yrityksiin kohdistuviin sijoituksiin tarkoitettua Valtiontakuukes- 31952: kuksen riskipääomatakuujärjestelmää jatkamisen tarpeellisuut- 31953: ta selvitetään. 31954: 31955: 31956: Eläkevarojen takaisinlainausjärjestelmää jatketaan. Takaisin- 31957: lainausjärjestelmää kehitetään markkinaehtoisempaan suun- 31958: taan. 31959: 31960: 31961: Valtion erityisrahoituslaitosten toiminnassa pyritään itse- 31962: kannattavuuteen. Hallitus selvittää ohjelmansa mukaisesti 31963: niiden työnjaon, koordinaation ja tehtävänjaon muutostarpeet. 31964: 31965: 31966: Viennin rahoituskanavia kehitetään ja kilpailua tehostetaan 31967: avaamalla julkisesti tuettu viennin rahoitus Suomen Vientiluot- 31968: to Oy:n ohella myös liikepankeille. 31969: 31970: 31971: Pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksessa esiintyvää 31972: informaatio-ongelmaa pyritään vähentämään. Viranomaisten 31973: keräämät yritysten tilinpäätöstiedot saatetaan julkisiksi ny- 31974: 36 31975: 31976: kyistä tehokkaammin. KTM jatkaa teknologiayritysten 31977: reittausjärjestelmän kehittämistä yhdessä rahoitusmarkkinoi- 31978: den osapuolten kanssa. Pk-yritysten vakuusongelmaa helpote- 31979: taan edistämällä sopimusvakuuksien laajempaa käyttöönottoa 31980: pankkien lainanannossa. Epävirallisten markkinapaikkojen 31981: syntymistä tuetaan ja edistetään sijoittajien ja pk-yrittäjien 31982: kohtaamista. 31983: 31984: 31985: Rahoitusmarkkinoiden toimivuutta kehitetään karsimalla toi- 31986: mialarajoituksia siten, että esimerkiksi palveluyritysten 31987: aineettomien investointien vakuusongelmia voidaan helpottaa. 31988: 31989: 31990: ••• 31991: 37 31992: 31993: 5 Teknologia ja koulutus 31994: 31995: OECD:n selvitysten mukaan kansantalouksien keskeisin menestystekijä on kyky 31996: tuottaa uutta tietoa ja kehittää siihen perustuvaa tieto- ja osaamisintensiivistä tuotan- 31997: toa. Tutkimuksen ja teknologian kehittäminen ja osaamistason parantaminen 31998: muodostavat vakaan perustan rakennemuutokselle, uuden liiketoiminnan kehittä- 31999: miselle ja edelleen työllistämiselle. Niiden avulla luodaan uusia työpaikkoja niin 32000: teolliseen tuotantoon kuin kotimaiselle palvelusektorille sekä kansainväliseen 32001: liiketoimintaan. Kokonaistyöllisyyden paranemisen ohella myös työvoiman kysyn- 32002: nän rakenne muuttuu voimakkaasti. Uudet työpaikat syntyvät yhä useamman tiedon 32003: tuottamiseen, jalostamiseen, siirtämiseen ja hyödyntämiseen liittyvissä tehtävissä. 32004: 32005: Hallituksen politiikka on noudattanut tätä linjausta. Hallitusohjelma painottaa tutki- 32006: mus- ja kehitystoimintaan suunnattavien investointien lisäämistä sekä panostamista 32007: koulutuksen kehittämiseen ja tehostamiseen siten, että koulutus entistä paremmin 32008: vastaa työelämän tarpeita. 32009: 32010: Suomen Akatemian tutkimusresurssit ovat viime vuosina säilyneet jokseenkin 32011: entisellä tasollaan. Sen sijaan korkeakoulujen budjettirahoitteisia tutkimusresursseja 32012: on leikattu. Teknologia-alan tutkimuslaitosten resurssit ovat säilyneet entisellä 32013: tasollaan. Uutena rahoitusmuotona on TEKESille tulossa käyttöön oman pääoman 32014: ehtoinen lainajärjestelmä. 32015: 32016: Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan 6.9.1996 kannanotto tutkimus- ja 32017: kehittämisresurssien lisäämisestä onkin erityisen merkittävä linjaratkaisu tiedon ja 32018: osaamisen yhteiskunnan suuntaan. Päätöksen mukaan tutkimus- ja kehittämisrahoi- 32019: tusta lisätään siten, että kokonaistutkimusmenot voivat kasvaa nykyisestä lähes 2,5 32020: %:sta noin 2,9 %:iin BKT:sta vuonna 1999. Päätös vahvistaa paitsi tutkimuksen ja 32021: teknologian, myös teollisuuden ja muiden elinkeinojen kehittämisen ja sitä kautta 32022: myös työllisyyden paranemisen edellytyksiä. Hallituksen päätös mahdollistaa 32023: pitkäjänteisen panostuksen sille tavoitetasolle, jota t&k-toiminnan luonne edellyttää. 32024: 32025: Lisäpanostusten tuloksellisuus riippuu olennaisesti siitä, miten hyvin koko innovaa- 32026: tiojärjestelmää pystytään kehittämään. Perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen, 32027: 38 32028: 32029: tuotekehityksen, teknologian kehittämisen ja koulutuksen kehittämisen välillä on 32030: löydettävä tasapaino. Innovaatiojärjestelmän kehittämisen keskeisiksi tavoitteiksi 32031: asetetaan jatkuva laadun, tehokkuuden ja relevanssin parantaminen sekä yhteistyön 32032: ja vuorovaikutuksen kehittäminen ja syventäminen innovaatiojärjestelmän ja 32033: muiden politiikkalohkojen välillä. 32034: 32035: Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään siten, että opetuksen ja tutkimuksen 32036: sisältö vastaa paremmin työelämän muuttuvia tarpeita. Ammattikorkeakoulut 32037: erikoistuvat korkeatasoisten ammattiasaajien kouluttamiseen. Jotta korkeakou- 32038: luopetus pystyisi paremmin vastaamaan työelämän nopeisiin muutoksiin, yliopis- 32039: totutkintojen rakennetta uudistetaan ja tutkintokoulutusta täydennetään työelämän 32040: vaatimilla erityisohjelmilla. Tuloksia mitataan seuraamalla koulutuksen laatua ja 32041: loppututkinnon suorittaneiden työllistymistä. 32042: 32043: Tutkimustoiminnassa painotetaan tutkijakoulutusta, tutkimuksen korkeaa laatua ja 32044: luodaan edellytyksiä huippuyksiköiden kehittymiselle. Tavoitteena on tutkimuksen 32045: kansainvälisyyden lisääminen, panostaminen tietoyhteiskuntakehitystä tukevaan 32046: tutkimukseen ja matemaattis-luonnontieteelliseen tutkimukseen sekä voimavarojen 32047: suuntaaminen erityisesti aloille, jotka luovat perustaa elinkeinoelämän tietointen- 32048: siivisille kasvualueille. 32049: 32050: Teknisen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen osalta huolehditaan siitä, että ne 32051: perustuvat entistä paremmin teollisuuden ja muiden elinkeinojen tuleviin tarpeisiin. 32052: Tässä mielessä tehostetaan teknologian kehityksen ja eri alojen teknologiatarpeiden 32053: ennakointiaja niitä tukevaa teknologiatutkimusta. Samoin huolehditaan siitä, että 32054: niin teknologian rahoittajien kuin tutkimuslaitosten työssä elinkeinotoiminnan ja 32055: yhteiskunnan tarpeet ovat keskeisellä sijalla toimintaa suunnattaessa. Tämä puoles- 32056: taan edellyttää toimintaalaajana verkostona, jonka elementtejä ovat tiedon tuottajat, 32057: niiden hyödyntäjät, tiedon siirto- ja välittäjäorganisaatiot sekä rahoittajat. Tässä 32058: työssä sovelletaan laajasti klusteritarkastelua ja hyödynnetään siihen perustuvan toi- 32059: minnan etuja. 32060: 32061: Teknologiapanostusten vaikuttavuutta mitataan viime kädessä sillä, miten teolli- 32062: suuden kilpailukyky kehittyy talouden ja elinkeinoelämän yleisindikaattoreiden 32063: 39 32064: 32065: valossa. Jatkossa onkin kiinnitettävä huomiota teknologian nostamiseen laadullisesti 32066: uudelle tasolle kehittämällä innovaatiojärjestelmän eri vaiheiden evaluointitoimin- 32067: taa. 32068: 32069: Toiminnan perustuminen tietoon ja osaamiseen koskee tulevaisuudessa teollisuu- 32070: den lisäksi entistä suuremmassa määrin palveluja. Kunkin palvelusektorin on huo- 32071: lehdittava oman alansa tietotarpeiden ja teknologian ennakoiunista ja alansa 32072: tutkimuksesta sekä tulosten tehokkaasta hyödyntämisestä käytäntöön. Erityisesti 32073: mittavien julkisten palvelualojen, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaali- 32074: huollon aloilla voidaan tiedon ja osaamisen yhteiskunnan mahdollisuuksien 32075: hyväksikäytöllä päästä suuriin toiminnan tehokkuuden lisäyksiin ja uusiin toiminta- 32076: malleihin. 32077: 32078: Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen, erityisesti Suomen liittyminen EU:n 32079: jäseneksi, on tuonut mukanaan uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Suomi 32080: lähtee toiminnassaan mahdollisimman avoimesta kansainvälisen toiminnan mallista 32081: ja hakee yhteistyökumppaneita aktiivisesti myös Euroopan ulkopuolelta. EU:n tutki- 32082: mukseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen liittyviin toimenpiteisiin pyritään vai- 32083: kuttamaan siten, että ne suuntautuvat Suomen elinkeinojen ja yhteiskunnan kehittä- 32084: mistä hyödyttävällä tavalla. 32085: 32086: Monien elinkeinotoiminnan merkittävien alojen edistyneintä teknologiaa kehitetään 32087: Aasiassa ja Yhdysvalloissa, joten näiden markkinoiden seuranta ja aktiivinen 32088: osallistuminen siihen ovat keskeinen osa yritysten ja tutkimuslaitosten toimintaa. 32089: 32090: Vuonna 1997 toimintansa aloittavat työvoima- ja elinkeinokeskukset toimivat 32091: kanavana myös t&k-toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Tämä vahvistaa t&k- 32092: toiminnan merkitystä elinkeinopolitiikan painopistealueena. EU:n rakennerahasto- 32093: jen tarjoamia mahdollisuuksia tulisi entistä paremmin käyttää innovaatioita suosi- 32094: vaan suuntaan ja ottaa myös alueellisessa toiminnassa huomioon sekä kansainväliset 32095: kehityssuuntaukset että kansallinen politiikka ja alueelliset intressit, voimavarat ja 32096: mahdollisuudet. 32097: 40 32098: 32099: Koulutuksen kehittämisessä on viime vuosina toteutettu lukuisia hankkeita kansa- 32100: laisten tiedon ja osaamisen sekä työelämän vaatimaan suuntaan. Keskeinen toimen- 32101: pidealue on viime vuosina ollut ammattikorkeakoulujen luominen ja kehittäminen. 32102: Samoin ammatillisten tutkintojen sisällön, oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppi- 32103: misen mallien kehittäminen ja vastaavat toimenpiteet ovat lähentäneet koulutusta ja 32104: työelämää toisiinsa. Tärkeänä teemana on Suomi tietoyhteiskunnaksi-ohjelman 32105: jatkotoimenpiteiden toteuttaminen kaikilla koulutusaloilla ja -asteilla. Matemaattis- 32106: luonnontieteellisen osaamisen lisäämiseksi on käynnistetty usean vuoden kestävä 32107: kehittämisohjelma. 32108: 32109: Tätä uudistamistyötä on tarkoitus jatkaa. Samalla kehitetään mm. uusimuotoisia 32110: yhdistettyjä koulumuotoisen ja työssäoppimisen tutkintomalleja. Koulutusta ja 32111: työelämää on tarkoitus entisestään lähentää myös kehittämällä mm. oppilaitosten ja 32112: pk-yritysten välisiä palveluverkkoja. 32113: 32114: Laatu liittyy läheisesti teknologia- ja koulutuspolitiikkaan. Tavaroiden, palvelujen 32115: ja toimintaprosessien kokonaisvaltainen laatu on noussut yhä tärkeämmäksi 32116: kestävän kilpailukyvyn osatekijäksi. Myös julkinen sektori useissa teollisuusmaissa 32117: on alkanut harjoittaa aktiivista laatupolitiikkaa. Lähivuosien kansallisen laatupolitii- 32118: kan painopisteinä ovat laatuun liittyvän teknisen ja koulutuksellisen infrastruktuurin 32119: kehittäminen kansainvälisesti huipputasolle, yrityssektorin omien laadunedistä- 32120: ruishankkeiden tukeminen sekä julkisen sektorin toimintojen laadullinen kehit- 32121: täminen. Kansalliset strategiset linjaukset laaditaan tiiviissä vuorovaikutuksessa 32122: yrityssektorin kanssa. 32123: 32124: 32125: ••• 32126: Valtion tutkimusrahoitusta kasvatetaan vuoteen 1999 men- 32127: nessä siten, että kokonaistutkimusmenot voivat kasvaa nykyi- 32128: sestä noin 2,5 o/o:sta noin 2,9 o/o:iin BKT:sta. Kyseessä on 32129: pysyväksi tarkoitettu vähimmäiskorotus. Hallitus tekee helmi- 32130: kuussa 1997 tarvittavat muutokset valtion menokehyksiin 32131: syksyn 1996 aikana valmisteltavan kasvu- ja rahoitusohjelman 32132: pohjalta. Ohjelman sisältämä valtion menojen kasvu rahoite- 32133: 41 32134: 32135: taan tämän vaalikauden osalta valtionyhtiöiden osakkeiden 32136: myynnistä saatavilla varoilla. 32137: 32138: 32139: Koulutusjärjestelmää kehitetään edelleen vastaamaan parem- 32140: min työ- ja elinkeinoelämän vaatimuksia. Koulutuksen ja tutki- 32141: muksen laatu ja vaikuttavuus ovat kehittämistyön keskeiset 32142: kriteerit. Valmistuvien työllistymistä pidetään edelleen yhtenä 32143: oppilaitosten tuloksellisuustekijänä. Koulutuksen ja tutkimuk- 32144: sen voimavarojen suuntaamisessa otetaan huomioon 32145: uusteollistamisen ja työllistämisen kannalta tärkeät alat. Tutki- 32146: jakoulutusta kehitetään niin, että turvataan pätevän ja ammat- 32147: timaisen tutkimushenkilökunnan saatavuus myös elinkeinoelä- 32148: män tarpeet huomioon ottaen. 32149: 32150: 32151: Teknologiapolitiikan tuloksellisuuden parantamiseksi hallitus 32152: korostaa teknologiarahoituksessa ja julkisen sektorin oman tut- 32153: kimuksen osalta valikoivaa hanke- ja ohjelmatoimintaa, tekno- 32154: logian siirtoa ja levittämistä sekä yritysten välistä yhteistyötä 32155: ja verkottumista erityisesti suurten ja pk-yritysten sekä yritys- 32156: ten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kesken. Teknolo- 32157: giapanostuksia palveluelinkeinoihin lisätään. 32158: 32159: 32160: Kansallisen innovaatiojärjestelmän tehokkuuden parantamisek- 32161: si lisätään teknologian kehityksen ja eri alojen teknologiatarpei- 32162: den ennakointia ja vahvistetaan niitä tukevaa teknologiap- 32163: oliittista tutkimusta. Samoin huolehditaan siitä, että niin 32164: teknologiarahoittajien kuin tutkimuslaitosten työssä yritysten 32165: tarpeet ovat keskeisellä sijalla toimintaa suunnattaessa. Tutki- 32166: musrahoituksen lisäämisen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan 32167: säännöllisesti. 32168: 32169: 32170: Suomi pyrkii vahvistamaan tutkimuksen osuutta Euroopan 32171: unionin toiminnassa ja rahoituksessa sekä suuntaamaan EU:n 32172: tutkimusohjelmien painopistettä edelleen elinkeinoelämän 32173: teknologisen kilpailukyvyn kehittämiseen ja työllisyyden edis- 32174: tämiseen. Samanaikaisesti varmistetaan, että suomalaiset 32175: 42 32176: 32177: yritykset ja tutkimuslaitokset osallistuvat huipputekniikkaa 32178: kehittävään yhteistyöhön muissa maissa, erityisesti Aasiassa 32179: ja Yhdysvalloissa. 32180: 32181: 32182: ••• 32183: 43 32184: 32185: 6 Energiapolitiikka 32186: Ohjelmassaan hallitus on sitoutunut turvaamaan riittävän energian saannin ja edis- 32187: tämään energiansäästöä ensisijaisesti markkinatalouden keinoja käyttäen. Hallitus 32188: edistää hinnaltaan kilpailukykyisten vaihtoehtoisten energiantuotantotekniikoiden 32189: tutkimusta ja käyttöä. Energian hinnoittelun ja verotuksen tulee hallitusohjelman 32190: mukaan tukea osaltaan ympäristötavoitteita ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. 32191: 32192: Energia on edelleenkin Suomen teollisuudelle keskeinen tuotantopanos. Kehitty- 32193: neiden teollisuusmaiden joukossa Suomen teollisuus erottuu selvästi suuren 32194: energiavaltaisuutensajohdosta. Parin viime vuosikymmenen aikana energiavaltaiset 32195: toimialat ovat säilyttäneet teollisuudessamme noin 30 prosentin osuuden. 32196: 32197: Edullinen energian hinta on ollut tärkeä kilpailutekijä suomalaiselle teollisuudelle. 32198: Energiapolitiikan tehtävä on jatkossakin varmistaa kansainvälisesti kilpailukykyinen 32199: energian hintataso Suomessa. Tähän tavoitteeseen pyritään välttämättämistä 32200: ympäristötavoitteista tinkimättä. Energian hinta saattaa kuitenkin pitkällä tähtäi- 32201: mellä olla nousussa, koska sen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja energian tuotannosta 32202: yhä suurempi osa tehdään aiempaa kalliimmilla tavoilla. Suomessa on osa 32203: energiantuotantovaihtoehdoista rajattu pois kotimaisin päätöksin. Suomen teolli- 32204: suuden edulliseen energiaan perustuva kustannusetu saattaakin tulevaisuudessa 32205: pienentyä, vaikka energiahinnan nousupaineita on myös kilpailijamaissa. 32206: 32207: Sähkön kysyntä kasvaa rinnan talouden kasvun kanssa. Toisaalta OECD-maiden 32208: kokemukset osoittavat, että menestyvillä kansantalouksilla energiankulutus sekä 32209: henkeä että bruttokansantuoteyksikköä kohden voi vaihdella suuresti. Energiansääs- 32210: tötoiminta vaatii aktiivisia toimia ja taloudellisia kannustimia. Bioenergian ja muun 32211: uusiutuvan energian käytön merkittävä lisääminen edellyttää puolestaan uuden 32212: tekniikan sovellusten käyttöön saamista. Uuden energiateknologian käyttöönotossa 32213: edistysaskeleet ovat viime aikoina olleet valitettavan lyhyitä ja uusien ottaminen 32214: vaatii yhä suurempia panostuksia. Tästä huolimatta alan tutkimus- ja kehittämistyö- 32215: tä on syytä jatkaa. 32216: 44 32217: 32218: Vuotta 1997 koskevat energiaverotuksen muutokset ovat valmisteilla osana talous- 32219: arviota. Energiaverotuksen noin miljardin markan lisätuotto kerätään pääosin 32220: sähköstä ja pohtoöljystä teollisuuden kilpailukykyä heikentämättä. Kotimaisen 32221: sähköntuotannon aseman turvaamiseksi siirretään sähkön verotus tuotannosta 32222: sähkön kulutukseen. Energiaverotuksen ympäristöohjaavuutta lisätään ja bioener- 32223: gian asemaa vahvistetaan korottamalla fossiilisten polttoaineiden veroja lämmön- 32224: tuotannossa. 32225: 32226: Valtioneuvoston 21.12.1995 tekemän periaatepäätöksen mukaan valmistellaan 32227: menettely teollisuuden energiaverorasituksen alentarniseksi lähemmäksi kansainvä- 32228: listä tasoa. Menettely otetaan käyttöön, jos teollisuuden kilpailuasema sitä vaatii. 32229: Hallitus pyrkii välttämään energiaverojen äkillisiä muutoksia, koska energian 32230: hinnan ennakoituvuus helpottaa kansantalouden sopeutumista. 32231: 32232: Energiamarkkinoiden tehokkuutta lisätään kilpailua lisäämällä ja monopolitoimien 32233: valvontaa tehostamalla. Tämän tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että Suomen 32234: energiajärjestelmä on jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyinen. 32235: 32236: Hallitus on aloittanut kansallisen energiastrategian valmistelun, jonka tavoitteena on 32237: linjata energiapoliittista päätöksentekoa pitkällä aikavälillä ensi vuosituhannen 32238: puolelle. Energiastrategiatyön valmistelun yhteydessä tarkastellaan lähemmin mm. 32239: energiasektorin ympäristötavoitteiden toteuttamiskeinoja. On tarpeen etsiä ratkaisut 32240: päästöjen vähentärnistavoitteille. Erityisesti YK:n ilmastonmuutossopimuksen (alle- 32241: kirjoitettiin Rio de Janeirossa, 1992) toimeenpano ja siihen lähitulevaisuudessa 32242: neuvoteltavat sitovat pöytäkirjat asettavat reunaehdot, joihin energiaratkaisut on 32243: sovitettava ja joihin alan toimijat voivat päätöksensä perustaa. 32244: 32245: 32246: 32247: 32248: ••• 32249: Energiaverotuksessa toteutetaan avoimien sähkömarkkinoiden 32250: ja EU-sääntöjen edellyttämät muutokset vuoden 1997 talous- 32251: arvioesityksen mukaisesti. 32252: 45 32253: 32254: Kotimaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta kehitetään edel- 32255: leen ja ne integroidaan pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. 32256: Myös pienkuluttajille avataan mahdollisuudet kilpailuttaa 32257: sähköntoimittajaansa. 32258: 32259: 32260: Energian saatavuus Suomen elinkeinoelämälle turvataan 32261: kilpailukykyiseen hintaan. Hallitus valmistelee kansallisen 32262: energiastrategian ja antaa sen vuoden 1997 kuluessa edus- 32263: kunnan käsiteltäväksi. 32264: 32265: 32266: Hallitus pyrkii siihen, että EU:n energiasisämarkkinoiden kilpai- 32267: lun vapautumista jatketaan. 32268: 32269: 32270: ••• 32271: 46 32272: 32273: 7 Ympäristöpolitiikka 32274: 32275: Hallitusohjelman mukaan taloudellisen kasvun on oltava nopeaa ja ympäristön 32276: kannalta kestävää. Ympäristöverojen tulee ohjelman mukaan olla mm. sellaisia, että 32277: ne tukevat työvaltaisten ja uuden teknologian alojen kehittymistä eivätkä vaikeuta 32278: Suomen vientiä. Euroopan unionin piirissä tulee energia- ja haittaveroja yhden- 32279: mukaistaaja niiden tasoa nostaa. Hallitus edistää mm. korkeatasoiseen ympäristön- 32280: suojeluun perustuvaa kilpailukykyä. 32281: 32282: Hallitusohjelman mukaan edistetään ympäristöteknologiaan perustuvaa vientiä. 32283: Viime vuonna valmistuneiden ekavientitoimikunnan selvitysten mukaan ympäris- 32284: tömyötäisten tuotteiden vienti voi moninkertaistua ja siten tulla merkittäväksi osaksi 32285: Suomen vientiä ja tuotantorakennetta. Erityisesti Suomen lähialueilla on runsaasti 32286: kysyntää uudelle ympäristöteknologialle. Viennin kasvua rajoittaa kuitenkin vientiin 32287: liittyvät taloudelliset riskit ja rahoitusongelmat 32288: 32289: Maailmanlaajuinen ympäristöongelmien kärjistyminen ja ympäristötietoisuuden 32290: kasvu ovat osa yhteiskunnallista murrosta. Runsaasti energiaa ja uusiutumattomia 32291: luonnonvaroja käyttävä teollinen yhteiskunta on vähitellen muuttumassa tietoyhteis- 32292: kunnaksi,jossa uusi ympäristöteknologia, etätyön yleistyminen sekä tietointensiivis- 32293: ten sektorien kasvu parantavat globaalien ympäristöongelmien ratkaisuedellytyksiä. 32294: Ympäristönsuojeluun liittyvän teknologian nopeasti kasvava kysyntä avaa suoma- 32295: laisyrityksille suuria mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla. 32296: 32297: 32298: Tuotteiden ja tuotantoprosessien ympäristövaikutukset on otettava elinkeinopolitii- 32299: kassa täysimääräisesti huomioon. Ympäristönsuojelutavoitteita asetettaessa ja 32300: päätöksiä tehtäessä on perusteellisesti harkittava toimenpiteiden yhteiskunnallisia 32301: hyötyjä ja kustannuksia. Ympäristönsuojelutavoitteisiin pyrittäessä on tärkeää, että 32302: ympäristöpolitiikan välineet ovat pitkäjänteisiä, paitsi ympäristönsuojelullisesti 32303: myös taloudellisesti tehokkaita ja johtavat kilpailukykyiseen talouden rakenteeseen. 32304: Ympäristön kannalta kestävä kehitys ei toteudu ilman talouden tervettä kehitystä, 32305: eikä toisaalta talous voi pitkällä aikavälillä kehittyä terveesti, jos kestävän kehityk- 32306: sen vaatimuksia ei täytetä. 32307: 47 32308: 32309: Julkinen valta voi kannustaa ympäristönsuojeluun taloudellisten kannustimien, 32310: hallinnollisten määräysten sekä kuluttajien valintoihin ja sitä kautta tuotantoon 32311: vaikuttavan markkinainformaation avulla.Ympäristöverot ja muut taloudelliset 32312: ohjauskeinot vaikuttavat sekä tuotantoratkaisuihin että kulutuksen rakenteeseen. 32313: Parhaimmillaan ne voivat ohjata myös kustannustehokkaiden teknisten ratkaisujen 32314: kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Yksipuolisesti toteutettuna ympäristöverot ja - 32315: maksut voivat kuitenkin heikentää suomalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä. 32316: Ympäristöverotuksen tehokkuutta voidaankin ratkaisevasti parantaa vain kansainvä- 32317: lisellä yhteistyöllä. Hallinnolliset määräykset ovat tehokkaita lähinnä alueellisesti 32318: rajatuissa tai vain muutamia tuottajia koskevissa ympäristöongelmissa. 32319: 32320: Kansainväliset sopimukset ja erityisesti EU:n säännökset asettavat pääosan ympä- 32321: ristöpolitiikan vaatimuksista myös Suomessa. Ympäristöpolitiikan valmistelu tapah- 32322: tuu pitkälti näitä sopimuksia ja säädöksiä neuvoteltaessa. Myös tästä syystä johtuen 32323: kansainvälisellä yhteistyöllä on ympäristöpolitiikassa keskeinen merkitys. Suomen 32324: on tärkeää vaikuttaa kansainvälisten ympäristösäädösten valmisteluun siten, että 32325: vaatimukset tukevat maamme ekokilpailukykyä. 32326: 32327: Laajin ja pitkäaikaisilta vaikutuksiltaan merkittävin ympäristöongelma on ilmaston- 32328: muutos. Sen rajoittamiseksi allekirjoitetun kansainvälisen ilmastosopimuksen 32329: tavoitteet sekä neuvoteltavana olevat sitovat päästävähennykset vaikuttavat voimak- 32330: kaasti Suomen energiapolitiikkaan. Päästävähennystavoitteiden saavuttaminen 32331: edellyttää hiilidioksidittomien ja niukkahiilisten energiantuotantomuotojen sekä 32332: energiansäästötoimenpiteiden lisäämistä. Myös suomalaisyritysten kansainvälisen 32333: kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää jatkuvaa energiankäytön tehostamista. 32334: 32335: Tärkein luonnonvaramme, metsät, saa yhä enemmän myös ympäristöpoliittista huo- 32336: miota. Perinteiset ilma- ja vesipäästöt on saatu pitkäjänteisellä työllä vähenemään 32337: merkittävästi. Viime aikoina metsiensuojelu ja kierrätysnäkökohdat ovat saaneet 32338: uutta painoa. Tieto suomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden korkeasta ympä- 32339: ristötietoisuudesta ja -osaamisesta on vakiinnutettava myös kansainvälisesti niin 32340: viranomaisten, yritysten kuin kuluttajienkin keskuuteen. 32341: 48 32342: 32343: Muiden luonnonvarojen osalta malmikaivokset ovat pitkälle jo ehtyneet, mutta 32344: uusista, ehkä huomattavistakin malmivaroista, on saatu merkkejä. Niiden hyödyn- 32345: tämisessä etsitään ratkaisuja, joissa voidaan ottaa huomioon sekä elinkeinopoliittiset 32346: ja työllisyystavoitteet että myös ympäristösuojelulliset näkökohdat. 32347: 32348: 32349: ••• 32350: Suomen kansantalouden tehokkuus ja kilpailukyky sekä ympä- 32351: ristöpolitiikka ja kestävä kehitys ovat toisiinsa vahvasti sidok- 32352: sissa. Suomi noudattaa elinkeino-, luonnonvara ja ympäristö- 32353: politiikkaa, joka tukee teollisuutemme ja samalla kansantalou- 32354: den ekokilpailukykyä. Hallitus sisällyttää tämän kannanoton 32355: valmisteilla olevaan kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 32356: sekä tuotanto- ja kulutustapojen kehittämisperiaatteisiin. 32357: 32358: 32359: Suomi pyrkii myös EU:n puitteissa edistämään kansantalouden 32360: tehokkuutta ja kilpailukykyä parantavaa ympäristöpolitiikkaa 32361: sekä ympäristönsuojelun korkeaa tasoa. Suomi kannattaa 32362: ympäristövelvoitteiden tason ja noudattamisen yhtenäistä- 32363: mistä. 32364: 32365: 32366: Ympäristöpolitiikassa pyritään käyttämään kansantalouden 32367: tehokkuuden kannalta parhaita mahdollisia ja kansainvälisesti 32368: yhteensovitettuja instrumentteja. 32369: 32370: 32371: Ympäristönsuojeluun liittyvän teknologian ja ympäristöystäväl- 32372: listen tuotteiden nopeasti kasvava kysyntä avaa suoma- 32373: laisyrityksille suuria mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla. 32374: Hallitus pyrkii aktiivisesti edistämään näiden mahdollisuuksien 32375: hyödyntämistä elinkeinopoliittisin toimenpitein. 32376: 32377: 32378: ••• 32379: 49 32380: 32381: 8 Aluepolitiikka 32382: Yrityksillä on kasvavassa määrin eri vaihtoehtoja useassa eri maassa toimintansa 32383: sijaintipaikkoja valitessaan. Tämä on nopeasti lisännyt eri maiden ja alueiden välistä 32384: kilpailua yritysten sijoittumisesta, investoinneista ja tuotantolaitoksista. Alueet 32385: ovatkin viime vuosina ryhtyneet aktiivisesti kehittämään elinkeinopoliittisia 32386: strategioitaan ja markkinointiaan houkutellakseen uutta yritystoimintaa. 32387: 32388: Alueiden kilpailukyvystä ja aluepolitiikasta on tullut kansantalouden kilpailukyvyn, 32389: kasvun ja työllisyyskehityksen kannalta keskeinen tekijä. Viime vuosina nopea 32390: teknologinen murros ja tuotantoprosessien erikoistuminen ovat lisänneet yritystoi- 32391: minnan maantieteelliseen keskittymiseen liittyviä etuja. Tämä on tehnyt kaupun- 32392: kiseuduista aiempaa houkuttelevampia sijaintipaikkoja korkean teknologian yritys- 32393: toiminnalle. Kansainvälisen kilpailun kiristyminen ja valtiontalouden kireä tilanne 32394: vaativat kaupunkiseutujen ja alueellisten kasvukeskusten kansantaloudellisen 32395: merkityksen huomioimista osana maan tasapainoista alueellista kehitystä. Tämä 32396: huomioidaan myös aluepoliittisia toimenpiteitä suunnattaessa rakennekehityksen 32397: kannalta ongelmallisempien alueiden, kuten Pohjois- ja Itä-Suomen keskeisten 32398: seutukuntien kehitykseen. 32399: 32400: Myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan kehittäminen on välttämätöntä. Euroopan ta- 32401: loudellisen kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden edistäminen vaatii talouden luon- 32402: nollisten kasvukeskusten kehitysedellytysten turvaamista. Tämä edellyttää EU:n 32403: alue- ja rakennepolitiikan tiukempaa koordinointia sen työllisyys- ja elinkeinopoliit- 32404: tisten tavoitteiden kanssa. Suomi pyrkii aktiivisesti EU:n alue- ja rakennepolitiikan 32405: päämäärien uudistamiseen näiden tavoitteiden mukaisiksi. 32406: 32407: Vuonna 1997 EU:n rakennerahastot maksavat Suomelle lähes 2 mrd. markkaa ja 32408: näiden hankkeiden kansallinen rahoituson tämän lisäksi yli 3 mrd. markkaa. Tuet 32409: käytetään teollisuuden ja maatalouden rakennemuutoksiin ja työllistämis-, koulutus- 32410: ja aluepoliittisiin hankkeisiin. Ohjelmien vaikutuksia arvioidaan vaikuttavuustutki- 32411: muksilla. Ohjelmat ovat komission hyväksymiä. Yritystukien osuuden kattava 32412: arvioiminen näistä tuista on erittäin vaikeaa. KTM:n maksamia aluekehitys- ja 32413: sosiaali- ja maatalousrahastojen yritystukia on budjettiin kirjattu noin 500 miljoo- 32414: 50 32415: 32416: naa. Myös työministeriön hallinnoiman sosiaalirahaston tavoite 4:n tuet suuntautu- 32417: vat osittain yrityksille, tosin selkeästi työllisyyspainotteisesti. Tämän lisäksi 32418: kaikkiin muihin tavoitteisiin sekä yhteisöaloitteisiin sisältyy merkittäviäkin yri- 32419: tystukia. 32420: 32421: Rakennerahastoihin liittyvien yritystukien suuntautuminen tässä selonteossa linjatun 32422: yritystukipolitiikan tavoitteiden mukaisesti on epävarmaa. Kansallisten yritystukien 32423: leikkausten rinnalla maksut rakennerahastoista ovat todennäköisesti kasvattaneet 32424: yritystukien kokonaismäärää ja muuttaneet niiden rakennetta. 32425: 32426: Tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaamiseksi ja alueellisen kilpailukyvyn 32427: paranemiseksi on laadittu valtakunnallinen maaseutuohjelma, jonka tavoitteena on 32428: maaseudun elinvoimaistaminen parantamalla asukkaiden toimeentuloa, palvelujen 32429: ja yhdyskuntien toimivuutta sekä vahvistamalla erityisesti maaseudun kilpailukykyä 32430: ja vetovoimaisuutta asumisen ja yritystoiminnan sijoituspaikkana. 32431: 32432: 32433: ••• 32434: Tasapainoinen alueellinen kehitys, kansantalouden tehokkuus, 32435: kilpailukyky ja työpaikkojen lisääntyminen edellyttävät alueel- 32436: listen kasvukeskusten kasvuedellytysten parantamista. Alue- 32437: poliittista lainsäädäntöä ja rakennuslakia kehitetään siten, että 32438: ne ottavat tehokkaasti huomioon kaupunkiseutujen keskeisen 32439: merkityksen kansantalouden kilpailukyvyn ja kasvun perusta- 32440: na. Hallitus on esittänyt eduskunnalle, että työvoima- ja elin- 32441: keinokeskukset koordinoivat alueellisen tason elinkeinopo- 32442: liittisia toimenpiteitä. 32443: 32444: 32445: Kansallisten aluetukien ja EU:n rakennerahastojen yritystukien 32446: kohdentamisessa panostetaan erityisesti aineettorniin 32447: investointeihin ja uuden infrastruktuurin kehittämiseen. Rahas- 32448: toja koskevia sääntöjä kehitettäessä on myös työllisyysnäkö- 32449: kulma otettava huomioon. Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa 32450: rakennerahastojen käyttöä koskevien sääntöjen kehittämiseksi 32451: tähän suuntaan. 32452: 51 32453: 32454: Rakennerahastohankkeiden yhteiskunnallisten tuottojen on 32455: oltava vertailukelpoisia muihin julkisen sektorin hankkeisiin. 32456: Hallitus asettaa työryhmän kehittämään kotimaisten 32457: elinkeinotukien ja EU:n rakennerahastohankkeiden yhteiskun- 32458: nallisten tuottojen mittaamismenetelmiä. 32459: 32460: 32461: ••• 32462: 52 32463: 32464: 9 Elinkeinohallinnon kehittäminen 32465: Tehokas hallinto on valtion elinkeinopolitiikan tärkeimpiä välineitä. Hallitusohjel- 32466: man mukaan hallituskauden aikana ministeriöiden, keskusvirastojen, väliportaan 32467: hallinnon ja kunnallishallinnon välinen työnjako ja rahoitusjärjestelmä selkeytetään. 32468: Erikseen on sovittu, että teollisuus- ja palvelualojen tukien yhteensovittaminen 32469: järjestetään kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Hallitus ryhtyy seuraa- 32470: maan EU :n komission tuottaman aineiston pohjalta yritysten kilpailukykyyn vaikut- 32471: tavien tekijöiden tehokkuuden kehitystä. Vertailutuloksia käytetään hyväksi elinkei- 32472: nopolitiikan tulevia painotuksia asetettaessa. Useat viranomaiset myöntävät 32473: yrityksille suunnattavia tukia. Niillä kaikilla on elinkeinopoliittisia vaikutuksia. 32474: Koko hallinnon tulee pyrkiä yhteisiin päämääriin, joita ovat työllisyyden pysyvä 32475: paraneminen, elinkeinojen tasavertainen kehittyminen ja uudistuminen, markkinoi- 32476: den toimivuus ja kilpailukyvyn pitkäjänteinen paraneminen. 32477: 32478: Euroopan unioninjäsenyydestä on myös elinkeinopolitiikasta vastaavalle hallinnolle 32479: seurannut suuria ja pysyvältä vaikuttavia muutoksia. Monet aikaisemmin yksin- 32480: omaan kansallisessa päätösvallassa olleet politiikan lohkot ovat siirtyneet kokonaan 32481: tai osittain Euroopan yhteisöjen päätösvallan piiriin. Tämä on näkynyt erityisesti 32482: valtion keskushallinnon elinkeinopolitiikkaa valmistelevien ja toteutta-vien viran- 32483: omaisten tehtävien muuttumisena. Yhä useammalla alueella elinkeinopoliittisten 32484: uudistusten ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen on tosiasiassa riippuvainen ensi 32485: sijassa Euroopan unionin toimielimissä tehtävistä päätöksistä. Siellä Suomi voi 32486: vaikuttaa politiikan sisältöön vain rajallisesti. 32487: 32488: Toisaalta unionijäsenyydestä on yhdessä uuden aluekehityslainsäädännön mukanaan 32489: tuomien muutosten kanssa seurannut alueellisten ja paikallisten elinkeinopoliit- 32490: tisten mahdollisuuksien huomattava lisääntyminen. Alue- ja rakennepolitiikalla on 32491: Euroopan unionin toiminnassa hyvin merkittävä osuus ja sen hallinnossa painote- 32492: taan säädöstenkin mukaan alueiden aktiivista osallistumista elinkeinopolitiikan 32493: suunnitteluun ja toteutukseen. Eri alueille ohjattavien resurssien määrästä tehdään 32494: tosin nykyisinkin päätöksetjoko valtion keskushallinnossa tai valtion ja EU:n toi- 32495: mielinten välisenä yhteistyönä, mutta resurssien käytöstä päättävät enenevässä mää- 32496: rin alueelliset viranomaiset. 32497: 53 32498: 32499: Valmisteilla oleva EU:n rakennerahoastouudistus saattaa muuttaa olennaisesti 32500: rakennerahastojen toimintaa. Suomen kannat uudistukseen määritellään vuonna 32501: 1997. Tässä yhteydessä joudutaan tarkastelemaan myös kansallisten ja EU:n 32502: ohjelmien sekä alueellisten organisaatioiden työnjakoa. 32503: 32504: Valtion elinkeinohallinnon on mukauduttava tähän muutokseen. Tämä on keskeinen 32505: syy myös sille, että hallitus esittää vuoden 1997 talousarviossa, että valtion työ- 32506: voima- ja elinkeinohallinnon piiriorganisaatiot yhdistetään kolmeksitoista 32507: alueelliseksi työvoima- ja elinkeinokeskukseksi. Uudistuksen avulla saavutetaan 32508: merkittäviä synergiaetuja valtion eri viranomaisten toimenpiteiden yhteensovitta- 32509: miseksi sekä helpotetaan yritysten, maakuntaliittojen ja kuntien viranomaisten 32510: mahdollisuuksia toimia yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa. 32511: 32512: Keskushallinnossa Euroopan unionin jäsenyyden johdosta ei toistaiseksi ole tehty 32513: merkittäviä hallinnollisia uudistuksia. Ennen ED-jäsenyyttä tehdyn periaatepäätök- 32514: sen mukaisesti kukin ministeriö vastaa Euroopan unionissa samoista tehtävistä kuin 32515: se vastasi sisäisessä hallinnossa ennen jäsenyyttä. Eurooppa-politiikkaa koordinoi- 32516: daan myös elinkeinopolitiikkaa koskeviita osin hallituksen EU-ministerivaliokun- 32517: nassa. 32518: 32519: Elinkeinopolitiikan harjoittamisen näkökulmasta nykyinen ministeriöiden välinen 32520: työnjako on osin ongelmallinen, koska EU:n ministerineuvostojen toiminta ei aina 32521: noudata Suomen sisäistä hallinnollista työnjakoa. 32522: 32523: 32524: 32525: ••• 32526: Elinkeinopolitiikan hallintojärjestelmät keskushallinnon tasolla 32527: ovat EU-jäsenyyden johdosta osittain uudistamisen tarpeessa. 32528: Hallitus selvittää muutostarpeet siten, että ne voidaan tarvitta- 32529: essa ottaa huomioon vuoden 1 998 talousarvion laatimisen 32530: yhteydessä. 32531: 32532: 32533: Elinkeinopolitiikan toteutuksessa aluetason merkitys korostuu. 32534: Erityisesti EU-jäsenyyden mukanaan tuomat uudet tehtävät 32535: 54 32536: 32537: sekä tarve tehostaa pk-yritysten palveluja edellyttävät alueel- 32538: listen elinkeino-organisaatioiden kokoamista työvoima- ja 32539: elinkeinokeskuksiksi. Tavoitteena on kehittää työvoima- ja 32540: elinkeinokeskuksista valtion elinkeino- ja työvoimapoliittisia 32541: tehtäviä tehokkaasti ja palvelukykyisesti koordinoiva organi- 32542: saatio. 32543: 32544: 32545: 32546: 32547: ••• 32548: 55 32549: 32550: 111 PALVELUT, PK-YRITYKSET 32551: JA MAA- JA METSÄTALOUS 32552: 32553: Tässä luvussa tarkastellaan työllisyyden ja elinkeinopolitiikan kehittämisen kannalta 32554: erityishuomiota ansaitsevia aloja. Sinänsä näillä aloilla ei tarvita yleisen 32555: elinkeinopolitiikan näkökulmasta suunnattuja erityistoimenpiteitä. Pikemminkin 32556: kysymys on alojen merkityksen tunnistamisesta ja sen varmistamisesta, että 32557: elinkeinopolitiikan toimenpiteet kohdistuvat täysipainoisesti myös niihin. 32558: 32559: 32560: 32561: 32562: 1 Palvelusektorin kehittäminen 32563: 32564: Palvelusektori muodostaa Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä teollisuusmais- 32565: sa ylivoimaisesti suurimman osan kansantuotteesta ja työllisyydestä. Palvelut ovat 32566: myös olleet pitkällä aikavälillä ainoa tuotanto-osuuttaan ja työllisyyttään kasvattanut 32567: sektori. Palvelut ovat nopeasti kansainvälistymässä ja niiden kansainvälinen kauppa 32568: kasvaa tavarakauppaa nopeammin. 32569: 32570: 32571: Palvelusektori muodostaa Suomessa nykyään noin kaksi kolmannesta sekä BKT:- 32572: sta että työllisyydestä. Joka toinen suomalainen työskentelee hallintoon, kauppaan, 32573: viestintään, kuljetuksiin ja tuotantoon liittyvissä palveluammateissa. Tämän lisäksi 32574: vajaa viidennes suomalaisista työskentelee ns. henkilöpalveluammateissa. 32575: 32576: Palvelusektorin kasvuun ovat vaikuttaneet tulotason ja vapaa-ajan kasvu, julkisten 32577: hyvinvointipalvelujen kasvu, naisten kasvanut työssäkäynti sekä tuotantorakenteen 32578: ja julkishallinnon yhä pidemmälle mennyt erikoistuminen. Teollistumisen alkuvai- 32579: heessa palvelusektori koostui pääosin henkilökohtaisista kulutuspalveluista sekä 32580: majoitus- ja ravitsemistoiminnasta. Nykyään se on hyvin monipuolinen sektori, 32581: johon kuuluu em. henkilöpalvelujen lisäksi erilaisia tuotantopalveluja, hallintopal- 32582: veluja sekä transaktioihin, viestintään ja kuljetuksiin liittyviä palveluja. 32583: 56 32584: 32585: Palvelujen tuotantoon osallistuvat sekä yksityiset yritykset että julkinen sektori. 32586: Tämä asettaa palveluelinkeinon kehittämiselle erityisiä haasteita erityisesti kilpailun 32587: toimivuuden kannalta. Yksityisen palvelusektorin palveluksessa on noin 3/4 32588: palvelualan työvoimasta. 32589: 32590: Palvelusektorin yritysten pääoman tarve vaihtelee tuntuvasti riippuen niiden koosta 32591: ja toimialasta. Palveluyrityksissä keskeisten aineettomien investointien kasvua ja 32592: aikavien yritysten toimintaa rajoittavat usein markkinainformaation puutteellisuus 32593: ja reaalivakuuksien puuttuminen. Nämä tekijät saattavat antaa perusteen yritystuille. 32594: 32595: Kasvavan huomion kiinnittäminen palveluelinkeinojen kehittämiseen ei kuitenkaan 32596: voi tapahtua teollisuuden toimintaedellytysten kustannuksella. Teollisuuden 32597: keskeinen merkitys viennin selkärankana tulee säilymään myös EMUn oloissa. 32598: Merkittävä osa palveluista on välittömästi tai välillisesti sidoksissa teollisuuden 32599: kehitykseen. 32600: 32601: Palvelusektori voidaan karkeasti jakaa kahteen pääosaan: osaamisintensiivisiin 32602: palveluihin sekä kustannus- ja hintaherkkiin palveluihin. Ensimmäiseen ryhmään 32603: kuuluvat ym. palveluista pääasiassa tuotanto-, hallinto-, vaihdantapalvelut sekä 32604: eräät viestintäpalvelut Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat lähinnä kuljetus- ja henki- 32605: löpalvelut Palvelusektorin kehittämisessä on otettava huomioon tämä kaksija- 32606: koisuus. Osaamisintensiivisten palvelujen kehittäminen vaatii erilaisia toimenpiteitä 32607: kuin kustannus- ja hintaherkkien palvelujen kehittäminen. Molempia palveluja 32608: tuotetaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. 32609: 32610: 32611: 32612: 1.1 Osaamisintensiiviset palvelut 32613: 32614: Elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä on erityisen suuri vaikutus osaamisintensiivisten 32615: palvelujen kehitysmahdollisuuksiin. Näiden palvelujen kehittämisessä on keskeistä 32616: tarjonnan tehokkuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen. Elinkeinopolitiikan avainalu- 32617: eista erityisesti koulutus- ja teknologiapolitiikka sekä rahoitustuet tulisi suunnata 32618: paremmin palvelemaan palvelusektorin erikoistarpeita. 32619: 57 32620: 32621: Osaamisintensiiviset palvelut suuntautuvat yleensä yrityksille ja niiden vientimark- 32622: kinat ovat maailmanlaajuiset. Ne vaikuttavat kansantalouden tehokkuuteen ja 32623: tuottavuuteen edistämällä tuotanto- ja hallintoprosessien erikoistumismahdollisuuk- 32624: sia sekä tuottavuutta. Osaamisintensiivisiin palveluihin kohdistuvan elinkeinopo- 32625: litiikan työllisyysvaikutukset tulevat esiin keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä 32626: uusina, kestävinä ja hyväpalkkaisina työpaikkoina. 32627: 32628: Niin julkisista kuin yksityisistä tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista noin 15 % 32629: suuntautuu palvelualoille, näistä 80 % yksityiselle sektorille. Palvelualoille suunna- 32630: tut tutkimuspanostukset tuottavat keskimääräistä merkittävämpiä koko yhteiskuntaa 32631: hyödyntäviä vaikutuksia, joten lisäpanostus on perusteltua. Myös t&k-toiminnan 32632: suuntautuminen korkea teknologian aloille voi tarjota osaamisintensiivisille palvelu- 32633: aloille tuntuvia kehitysmahdollisuuksia. 32634: 32635: Kauppa- ja teollisuusministeriön tekemässä selvitysmiesraportissa katsottiin 32636: osaamisintensiivisiksi, ainakin osittain kansainvälisesti kilpailukykyisiksi toi- 32637: mialoiksi tekninen suunnittelu, tietotekniikkapalvelut ja hyvinvointipalvelut sekä 32638: matkailu. 32639: 32640: Tekninen suunnittelu on merkittävä teollisen kilpailukyvyn tekijä ja viennissä yli 32641: 2 miljardin markan valuuttatulot tuova ala. Sen menestystekijöitä on selvitetty 32642: useissa KTM:n rahoittamissa hankkeissa. Seuraavaksi tulisi harkita toimialan 32643: kansallisen vientistrategian laatimista. 32644: 32645: Tietotekniikkapalvelut kehittyvät nopeasti ja muodostavat Suomessa nopeasti 32646: kasvaneen teleklusterin merkittävän osan. Informaatioyhteiskunnan kehittyminen 32647: ulottaa alan vaikutukset kaikkialle yhteiskuntaan ja luo merkittävät uudet markkinat. 32648: Informaatioyhteiskuntaan liittyvä strategia sisältyy Suomi tietoyhteiskunnak- 32649: si-julkaisuun (VM 1995). Kansainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen EU:ssa ovat 32650: tärkeitä toimenpidealueita toimialan kehityksen kannalta. TEKESin kokonais- 32651: budjetista 24 % kohdistetaan informaatioteknologian kehittämiseen. Palvelut ja 32652: sisältöteollisuus lisäävät osuuttaan näistä markkinoista merkittävästi. 32653: 58 32654: 32655: Hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi on KTM:n aloitteesta asetettu vuonna 1995 32656: hyvinvointiklusterin neuvottelukunta. Sen tavoitteena on saada sosiaali- ja ter- 32657: veydenhuollon viranomaiset, oppilaitokset ja tutkimusyhteisöt sekä alan teolliset ja 32658: palveluyritykset tiiviiseen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on kehittää uusia 32659: palvelumalleja ja tehokkaita tuotteita ja palveluja kotimaan markkinoille ja vientiin. 32660: TEKES tukee tietotekniikan hyödyntämiseen tähtäävien hyvinvointituotteiden ja 32661: palvelujen kehittämistä. Myös Suomen Ulkomaankauppaliitto on mukana klusterin 32662: vientistrategioiden kehittämisessä. 32663: 32664: 32665: Matkailun osuus Suomen valuuttatuloista on lähes 5 %. Matkailun tuoreen kansalli- 32666: sen kehittämisstrategian tavoitteena on kehittää alan kilpailukykyä ja lisätä Suomen 32667: markkinaosuutta Euroopan matkailussa ja muualta maailmasta Eurooppaan suuntau- 32668: tuvassa matkailussa. 32669: 32670: 32671: 32672: 1.2 Hinta- ja kustannusherkät palvelualat 32673: 32674: Tehtyjen selvitysten mukaan hinta- ja kustannusherkkien palvelujen päämarkkinat 32675: ovat kotimaassa ja tärkein asiakasryhmä ovat kotitaloudet ja yksityishenkilöt. 32676: Erityisesti yksityisten henkilöpalvelujen osalta Suomi on itsepalveluyhteiskunta, 32677: joka hukkaa kymmenien tuhansien ihmisten työpanoksen ja hyödyntää tehottomasti 32678: kalliisti koulutetun työvoiman erikoisosaamista. Palvelualoja koskeneen selvitys- 32679: miesraportin mukaan palvelujen alhainen työllisyys johtuu Suomen korkeasta vero- 32680: tuksesta ja välillisistä työvoimakustannuksista, jotka eivät luo yrityksille ja kotita- 32681: louksille riittäviä kannustimia työllistämiseen tai työttömille työn vastaanottami- 32682: seen. 32683: 32684: 32685: Yksityisten henkilöpalvelujen kehittäminen on kansantalouden kannalta tärkeää 32686: kahdesta syystä. Ensinnäkin Suomesta puuttuu henkilöpalvelusektorilta kansainväli- 32687: seen tasoon verrattuna useita kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Henkilöpalvelujen 32688: vähäisyys laskee myös kansantalouden tuottavuutta, kun kalliin erikoiskoulutuksen 32689: saaneet työntekijät käyttävät useita tunteja viikossa henkilökohtaisten palvelujen 32690: tuottamiseen itselleen. Henkilökohtaisten tuottavuuserojen ollessa kasvussa kehitty- 32691: 59 32692: 32693: mätön henkilöpalvelusektori muodostaa kansainvälisessä kilpailussa kasvavan kil- 32694: pailuhaitan. 32695: 32696: Korkea tulo-ja arvonlisäverotus muodostavat esteen erityisesti henkilökohtaisten 32697: palvelujen kysynnän kasvulle. Myös muu elinkeinohallinto asettaa pienille 32698: palveluyrityksille liikaa hallinnollisia rasitteita ja velvollisuuksia. 32699: 32700: Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen vaatii erikoistumista ja kansallisten 32701: painopisteiden valintaa myös palvelualoilla. Elinkeinopolitiikan tuleekin ottaa 32702: kantaa niihin palvelusektorin avainaloihin, joilla suomalaisista lähtökohdista ja 32703: suomalaisen osaamisen pohjalta olisi parhaat edellytykset menestyä kansainväli- 32704: sessä kilpailussa. Suomen nykyiset avainalat kansainvälisessä palvelukilpailussa 32705: ovat tekninen suunnittelu, matkailu sekä telekommunikaatio- ja tietotekniikkapalve- 32706: lut. Tulevaisuudessa mahdollisesti myös hyvinvointipalveluista voidaan kehittää 32707: merkittäviä vientialoja. 32708: 32709: 32710: ••• 32711: Elinkeinopolitiikassa kiinnitetään tasaveroisesti huomiota 32712: teollisuuden ja palveluelinkeinojen toimintamahdollisuuksiin. 32713: 32714: 32715: T&K -panostusta suunnataan yhtäläisesti palvelusektorille. 32716: Lähinnä kotitalouspalveluja koskevat tuki- ja rahoitusinstru- 32717: menttien rajoitukset poistetaan. 32718: 32719: 32720: Osaamisintensiivisille palvelualoille laaditaan kehittämisstrate- 32721: giat ja toimenpideohjelmat, jotka tähtäävät myös vientikilpailu- 32722: kyvyn parantamiseen. 32723: 32724: 32725: Kilpailun toimivuuteen palvelualoilla kiinnitetään erityistä huo- 32726: miota. Lakiin julkisista hankinnoista tehdään tarjoajien oikeus- 32727: turvaa parantavia muutoksia ja julkisten rakennusurakeiden 32728: kilpailuttamista laajennetaan. 32729: 60 32730: 32731: Kilpailuvirasto tehostaa palvelumarkkinoiden kilpailuvalvontaa 32732: ja jatkaa julkisen sektorin tuottamien palvelujen kilpailuvaiku- 32733: tusten arviointia. 32734: 32735: 32736: Hinta- ja kustannusherkkien palvelujen kilpailukyvyn ja työlli- 32737: syyden kehittämiseksi hallitus jatkaa työhön liittyvän verokiilan 32738: pienentämistä. Hallitus pyrkii siihen, että EU:n säädöksiä 32739: arvonlisäverotuksesta muutetaan siten, että työvoimavaltais- 32740: ten palvelujen arvonlisäverokantaa voidaan alentaa osana 32741: kansallista työllisyyspolitiikka ja selvittää erikseen mahdollisuu- 32742: det arvonlisäverotuksen alarajan porrastamiseen yritysten 32743: liikevaihdon mukaan. 32744: 32745: 32746: Yritysverotuksen ja muun elinkeinohallinnon järjestelmiä kehi- 32747: tetään tarkoituksenmukaisemmiksi siten, että erityisesti 32748: pienten palveluyritysten liiketoiminnan luonne tulee paremmin 32749: huomioiduksi. 32750: 32751: 32752: ••• 32753: 61 32754: 32755: 2 Pk-yritykset 32756: 32757: Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeinen osa Suomen kansantaloutta. Näiden 32758: alle 250 henkilöä työllistävien yritysten osuus bruttokansantuotteesta on noin 42 % 32759: ylittäenjo suurten yritysten osuuden. Pk-yritysten tuotannon kasvu on siten erittäin 32760: tärkeä edellytys kansantaloutemme myönteiselle kehitykselle. 32761: 32762: Pk-yritysten merkitys työllistäjinä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. 32763: Koko yritystoiminnan henkilöstöstä pk-yritysten osuus on lähes 60 %, kun se vielä 32764: 10 vuotta sitten oli hieman alle 50%. Pk-yritykset työllistävät noin 780 000 henki- 32765: löä, mikä on noin 40 % Suomen kaikista työpaikoista. Noin 60 % pk-yritysten 32766: työpaikoista on kaupan ja muiden palvelualojen yrityksissä. Erityisesti pienyritysten 32767: (alle 10 henkilöä) asema työllistäjinä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Pien- 32768: yritykset työllistävät arviolta 340 000 henkilöä. Yli puolet kaikista pk-yrityksistä on 32769: yhden hengen yrityksiä. 32770: 32771: Pk-yritysten menestymisen edellytyksenä on yleensä erikoistuminen kapeasti rajat- 32772: tuun markkinaan. Tällä markkinalla niiden toiminta voi olla paikallista, alueellista, 32773: valtakunnallista tai kansainvälistä. Monet pk-yritykset ovat erikoistuneet toimimaan 32774: muiden yritysten alihankkijoina. Pk-yritykset ovat usein uusien innovaatioiden ke- 32775: hittäjiä ja nopeimpia hyödyntäjiä. Tähän liittyen pk-yritykset suuntaavat toimin- 32776: taansa myös uusille markkinoille. 32777: 32778: Käsityövaltaiset pienyritykset ovat merkittävä työllistäjä. Pk-yrityksistä runsas 32779: puolet katsoo toimintansa perustuvan enemmän käden taitoihin kuin koneiden 32780: käyttöön. Yrityksiä, joiden henkilöstöstä yli puolet on käsityövaltaisissa tehtävissä, 32781: on yli 60 000. 32782: 32783: Käsityövaltaiset yritykset ovat valtaosaltaan pienyrityksiä. Nämä yritykset jakau- 32784: tuvat varsin tasaisesti kuudelle toimialalle, teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan, 32785: kuljetuksiin, liike-elämän palveluihin ja muille palvelualoille. Erityisen vahva käden 32786: taitoihin perustuvan yritystoiminnan osuus on TEV ANAKE-, majoitus- ja 32787: ravitsemus- sekä yrityspalvelutoiminnassa. Työvaltaisuutensa vuoksi näille yrityk- 32788: sille ovat työvoimakustannukset ja niissä tapahtuvat muutokset erityisen keskeises- 32789: 62 32790: 32791: sä asemassa. Arvonlisäveron vaikutus korostuu työvoimavaltaisen kuluttajapalvelun 32792: kysynnässä. Verojärjestelmän kehittäminen on käsityövaltaisille yrityksille tämän 32793: johdosta erityisen tärkeää. 32794: 32795: 32796: Pienyritykset ovat tärkeitä myös alueellisen kehittämisen näkökulmasta. Pk-yri- 32797: tykset voivat perustaa toimintansa paikalliseen tai alueelliseen markkinaan, minkä 32798: lisäksi niiden sijoittuessa eri puolille maata yritykset tarjoavat työtilaisuuksia ja 32799: toimeentuloa myös heikoimmin kehittyneillä alueilla. Maaseudun työllisyyden 32800: parantamisedellytykset ovat keskeisesti sidoksissa pienyritystoiminnan kehittymi- 32801: seen .. 32802: 32803: Pk-yritysten keskeiset ongelmat liittyvät niiden riittämättömiin henkisiin ja aineelli- 32804: siin voimavaroihin. Näiden yritysten näkökulmasta toimintaympäristö on usein liian 32805: monimutkainen ja edellyttää yrityksiltä erityisasiantuntemusta. Toimintaympäristön 32806: hallinta mukaan lukien hallinnon vaatimukset aiheuttavat pk-yrityksille muita yri- 32807: tyksiä suhteellisesti suurempia kustannuksia. 32808: 32809: lnnovatiivisuudesta huolimatta pk-yrityksillä on ongelmia tutkimus- ja tuotekehitys- 32810: toiminnan toteuttamisessa ja tulosten hyödyntämisessä. Pk-yritykset eivät tunne 32811: riittävästi käytettävissä olevia palveluja ja yritysten osaaminen uusien markkinoiden 32812: hyödyntämisessä on riittämätön. Usein rahoittajat pitävät pienyritykseen liittyvää 32813: riskiä liian suurena, minkä johdosta yrityksiltä edellytetään turvaaviavakuuksia ja 32814: myönnettävän rahoituksen kustannuksissa hinnoitellaan yritykseen liittyvä riski 32815: suurempia yrityksiä kalliimmaksi. Siksi pk-yrityksillä on erityisiä ongelmia myös 32816: rahoituksen saannissa ja rahoituskustannuksissa. 32817: 32818: Useimmat pk-yritykset toimivat pääosin kotimaassa, mutta kansainvälisten mark- 32819: kinoiden merkitys on kasvamassa. Tämän vuosikymmenen alusta lähtien pk-yritys- 32820: ten vienti on kasvanut selvästi muita yrityksiä nopeammin. Erityisen voimakasta 32821: viennin kasvu on ollut pienissä alle 10 työntekijän yrityksissä. 32822: 32823: EU:n sisämarkkinat parantavat pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia 32824: helpottamalla markkinoille pääsyä ja alentamalla vientikustannuksia. Myös Suomen 32825: lähialueiden kehitys avaa pk-yrityksille uuden kansainvälistymismahdollisuuden. 32826: 63 32827: 32828: Pk-yritysten kansainvälistyminen edellyttää aineettornia panostuksia ja yhteistoi- 32829: mintaverkostojen kehittämistä. 32830: 32831: Pk-yritysten keskeisestä elinkeinopoliittisesta merkityksestä sekä näiden yritysten 32832: toimintaan liittyvistä ongelmista johtuen kauppa- ja teollisuusministeriön yh- 32833: teydessä toimiva pienen ja keskisuuren yritystoiminnan neuvottelukunta valmisteli 32834: keväällä 1996 pk-yrityspoliittisen ohjelman. Tämän ohjelman sekä siitä saatujen 32835: lausuntojen perusteella valtioneuvosto teki 2.5.1996 periaatepäätöksen pk-yritys- 32836: toiminnan edistämisestä. 32837: 32838: 32839: ••• 32840: Valtioneuvoston periaatepäätös pk-yritystoiminnan edistämi- 32841: sestä sisältää pk-politiikan keskeiset tavoitteet. Pk-yritysten 32842: toimintaympäristön kehittämisessä tavoitteena on saavuttaa 32843: sellainen yritysten toimintaympäristö, joka mahdollistaa pk- 32844: yrityksille hyvät aloitus-, kasvu- ja toimintaedellytykset sekä 32845: tasavertaiset kilpailuedellytykset EU:n sisämarkkinoilla. Tällöin 32846: keskeisiä toimenpidealoja ovat hallintomenettelyjen keventämi- 32847: nen, verotusjärjestelmän tarkistaminen, työvoimakustannusten 32848: alentaminen ja pk-yritysten rahoitusmarkkinoiden vahvistami- 32849: nen. 32850: 32851: 32852: ••• 32853: 64 32854: 32855: 3 Maa- ja metsätalous 32856: Jäsenyyden myötä Suomen elintarvikeketjun hallinnollisen ohjauksen tilalle on 32857: tullut suurempi markkinaohjautuvuus. Maataloustuotteiden markkinahintojen tasoa 32858: ei enää aikaisemmasta poiketen säädellä kansallisella rajasuojana ja vientituella. 32859: Yhteismarkkinat takaavat tuotteiden vapaan liikkuvuuden, joten maataloustuottei- 32860: den markkinahinnat eri jäsenmaiden välillä voivat poiketa lähinnä vain kulje- 32861: tuskustannusten, laatuerojen, kulutustottumusten ja markkinoiden erilaisen kehi- 32862: tysasteen vuoksi. Maataloustuotteiden tuottajahinnat laskivatkin noin 40 % ennen 32863: jäsenyyttä vallinneelta tasolta, mutta tuotantopanosten hinnat huomattavasti vä- 32864: hemmän. Osa tulonmenetyksestä kompensoitiin tuottajille suorien tulotukien muo- 32865: dossa. 32866: 32867: Suomen pohjoisesta sijainnista johtuen korkeampien kuljetuskustannusten lisäksi 32868: Suomen satotasot ovat alempia ja mm. rakentamiskustannukset korkeampia kuin 32869: useimmissa muissa ED-maissa. Tästä aiheutuu maataloudelle pysyvä kilpailuhaitta, 32870: jonka kompensoiminen on maatalouden sopeutumisen ehdottomia edellytyksiä. 32871: 32872: Yhteiseen markkinapolitiikkaan sitoutumisen myötä Suomen itsenäinen maatalous- 32873: poliittinen päätäntävalta kaventui merkittävästi. Suurin kansallinen liikkumavara on 32874: kysymyksissä, jotka eivät suoranaisesti kuulu komission toimivallan piiriin, kuten 32875: veropolitiikka. Liittymissopimus määrittelee suurelta osin kansallisen liikkumava- 32876: ran myös maatalouden rakenteen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. 32877: 32878: EU:n maatalouspolitiikkaan sopeutuminen jatkuu. EU:n komissio on antanut Suo- 32879: melle luvan maksaa kansallisista varoista liittymissopimuksen artiklan 141 mukaista 32880: vakavien vaikeuksien tukea Etelä-Suomen maatalouden kilpailukyvyn 32881: parantamiseksi. Tuki on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 1997 alusta. Koska myös 32882: maatalouden investointien rahoitus on viivästynyt ja päässyt käyntiin vasta vuoden 32883: 1996 puolivälin tienoilla, on liittymissopimuksen jälkeistä sopeutumistuesta tässä 32884: vaiheessa vaikea saada täysin hahmottunutta kuvaa. 32885: 65 32886: 32887: ••• 32888: Suomen pohjoisesta sijainnista johtuen valtion keskeisenä 32889: maatalouden kehittämiseen liittyvänä tehtävänä on huolehtia 32890: siitä, että suomalaisen maatalouden pysyvä, olosuhteista 32891: aiheutuva kilpailuhaitta kompensoidaan. Suorien tulotukien 32892: ohella kilpailuhaittaa helpotetaan monipuolistamaila myös 32893: maaseudun ja maatilojen tuotanto- ja palveluperustaa. 32894: 32895: 32896: Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä tekee 32897: vuoden loppuun mennessä ehdotukset siitä, mitä tavoitteita 32898: Suomen tulee asettaa käynnistyvälle Euroopan unionin yhtei- 32899: sen maatalouspolitiikan uudistamiselle. Työryhmän on myös 32900: tehtävä esityksensä toimenpiteiksi, joilla suomalaisten maatilo- 32901: jen ja maataloustuotteiden kestävää kilpailukykyä yhteis- 32902: markkinoilla voidaan tehokkaimmin parantaa. Erityistä huo- 32903: miota kiinnitetään siihen, miten tuotantoresurssien ja -oikeuk- 32904: sien siirtymistä jatkaville tiloille voidaan soveltaa tuotannon 32905: lisäarvon kasvattamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi 32906: maatalouden eri tuotannonaloilla. 32907: 32908: 32909: ••• 32910: Metsäsektorin merkitys maamme talouden vähittäiseen elpymiseen on ollut keskei- 32911: nen. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistää yhteensä noin 100 000 henkilöä ja 32912: sektorin välillinen työllisyysvaikutus on lisäksi noin 140 000 henkilöä. Metsätalou- 32913: den noin 11-12 miljardin markan työ- ja pääomatuloilla on huomattava 32914: aluetaloudellinen merkitys. 32915: 32916: 32917: Suomen metsäpolitiikkaa on 1990-luvulla voimakkaasti uudistettu pitäen tavoittee- 32918: na mm. metsien kestävän hoidon ja käytön periaatteiden vahvistamista sekä metsä- 32919: varojen käytön edistämistä ja monipuolistamista. Metsätalouden organisaatioita kos- 32920: keva lainsäädäntö on jo pääosin uudistettu ja metsien hoitoa ja käyttöä sekä 32921: 66 32922: 32923: metsätalouden rahoitusta koskevat lakiuudistukset tulevat voimaan vuonna 1997. 32924: Myös metsänhoitoyhdistyksiä ja yhteismetsiä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. 32925: 32926: 32927: ••• 32928: Hallitus antaa eduskunnalle metsäpoliittisen selonteon vuoden 32929: 1998 alussa, jonka jälkeen on tarkoitus laatia Suomen kansalli- 32930: nen metsä suunnitelma lähivuosien metsäpolitiikan tueksi. 32931: 32932: 32933: ••• 32934: Kala-, riista- ja porotalouden keskeisenä lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyn- 32935: täminen kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Kalastus ja metsästys mitoitetaan 32936: luonnon tuotantokyvyn ja kala- ja riistakantojen hoidon sallimiin rajoihin. Poro- 32937: kannan suuruus määräytyy talvilaidunten mukaan. 32938: 32939: 32940: Vaikka kala-, riista- ja porotalouden osuus bruttokansantuotteesta on vain noin 0,2 32941: %, niillä on kuitenkin suuri paikallinen merkitys. Kalatalous on merkitykseltään 32942: näistä kolmesta huomattavin ja se koskettaa eri tavoin huomattavaa kansalaisjouk- 32943: koa. Suomen tultua EU:n jäsenmaaksi kalatalouselinkeinoa on hoidettava EU:n 32944: yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Virkistys- ja kotitarvekalastus on kansal- 32945: listen toimenpiteiden varassa ja näiden kalastusmuotojen laajentamiseen on hyvät 32946: mahdollisuudet. 32947: 67 32948: 32949: Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja: 32950: 32951: 32952: 32953: 111996 Julkisen takaustoiminnan uudistaminen 32954: Selvitysmiesraportti 32955: ISBN 951-739-119-6 32956: 32957: 32958: 211996 Teollisuuspoliittinen visio 32959: ISBN 951-739-146-3 32960: 32961: 32962: 3/1996 Suomen matkailustrategia vuoteen 2000 32963: Selvitysmiesraportti 32964: ISBN 951-739-154-4 32965: 32966: 32967: 411996 A New Outlook on Industrial Policies 32968: ISBN 951-739-160-9 32969: 32970: 32971: 511996 Toimivaan palveluyhteiskuntaan 32972: Selvitysmiesraportti palvelusektorin kilpailukyvyn 32973: ja työlisyyden kehittämisestä 32974: ISBN 951-739-172-2 32975: 32976: 32977: 6/1996 New challenges for geosience in society 32978: Intemational evaluation of the Geologian tutkimuskeskus (GTK) 32979: VNS 6/1996 vp 32980: 32981: Ei-julkinen 16.12.1996 klo 12:00 asti 32982: 32983: 32984: 32985: 32986: Suomen osallistuminen Bosnia- 32987: Hertsegovinan rauhansopimuksen 32988: sotilaallisen toimeenpanon 32989: jatko-operaatioon 32990: 32991: 32992: 32993: 32994: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 12.12.1996 32995: OY EDITAAB. HELSINKI1996 32996: Suomen osallistuminen Bosnia-Hertsegovinan rauhan- 32997: sopimuksen sotilaallisen toimeenpanon jatko-operaatioon 32998: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 12.12.1996 32999: 33000: 33001: Tässä selonteossa esitetään suunnitelma ja pe- Päätöslauselmallaan YK:n turvallisuusneu- 33002: rusteet Suomen osallistumiselle Bosnia-Hertse- vosto tullee valtuuttamaan jäsenvaltiot ryhty- 33003: govinan rauhansopimuksen toimeenpanoa val- mään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin rau- 33004: vomaan perustetun rauhanturvaoperaation jat- hansopimuksen sotilaallisten määräysten toi- 33005: ko-operaatioon. meenpanemiseksija painottaa, että osapuolia pi- 33006: Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneu- detään edelleen yhtäläisesti vastuussa rauhanso- 33007: vosto valtuutti päätöslauselmallaan 1031 (1995) pimuksen sotilaallisten määräysten noudattami- 33008: monikansallisen toimeenpanojoukon (Imple- sesta ja että SFOR voi käyttää yhtäläisesti voi- 33009: mentation Force, IFOR) toteuttamaan Bosnia- maa osapuolia vastaan, mikäli se on välttämä- 33010: Hertsegovinan rauhansopimuksen sotilaallisen töntä rauhansopimuksen sotilaallisten määräys- 33011: toimeenpano-operaation. Turvallisuusneuvos- ten toimeenpanemiseksija SFORin suojaamisek- 33012: ton valtuutus operaatiolle päättyy 20.12.1996. si. Turvallisuusneuvosto todennee osapuolten 33013: Rauhansuunnitelman sotilaallisen osan toi- antaneen suostumuksensa SFORin toimille. 33014: meenpano oli syksyyn 1996 mennessä saatu lähes Turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukai- 33015: loppuun suoritetuksi. Liikkumavapaus ei ole sesti SFORilla olisi näin ollen osapuolten hyväk- 33016: kuitenkaan vieläkään täysin toteutunut, ja sekä symä valtuutus tavanomaista itsepuolustusta 33017: paikalliset ihmiset että kansainväliset järjestöt laajempaan voimankäyttöön rauhansopimuksen 33018: tarvitsevat edelleen sotilaallisen läsnäolon tuo- sotilaallisten määräysten toimeenpanemiseksi. 33019: maa turvallisuutta. Lontoossa4.-5.12.1996jär- Kysymys olisi, samoin kuin IFORin osalta, laa- 33020: jestetyssä Bosnian rauhan täytäntöönpanokon- jennetusta rauhan turvaamisesta, jossa saatetaan 33021: ferenssissa Bosnia-Hertsegovina toivotti IFORin tarvita reaktiivista ja rajoitettua voimankäyttöä 33022: jatko-operaation tervetulleeksi ja pyysi YK:n tehtävän turvaamiseksi. 33023: turvallisuusneuvostoa antamaan jatko-operaa- Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO on 33024: tiolle samanlaiset valtuudet kuin IFORille. Myös valmistautunut toteuttamaan IFORin jatko- 33025: Länsi-Euroopan unionin ministerikokouksessa operaation. Operaation tärkeimpänä tavoitteena 33026: Ostendessa 19.11.1996 painotettiin Bosnian va- on estää uusien vihollisuuksien puhkeaminen, 33027: kauttamisen merkitystä. Vakauttaruisvaihe kes- mikä vaatii sotilaallista läsnäoloa alueella. Ope- 33028: tää arvioiden mukaan vielä parisen vuotta ja raatiolla pyritään tilanteen vakauttamiseen ja 33029: ainakin sen alkuvaihe vaatii rauhanturvajoukko- SFOR antaa valikoitua tukea siviilitehtävien 33030: jen läsnäoloa. suorittamiseksi. Joukkojen vetäytyminen on 33031: Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneu- suunniteltu tapahtuvaksi asteittain. 33032: voston odotetaan 13.12.1996 mennessä hyväksy- Jatko-operaatiota toteuttavan joukon koko- 33033: vän peruskirjan VII luvun nojalla päätöslausel- naisvahvuudeksi on kaavailtu noin 30 000 henki- 33034: man, jolla valtuutetaan perustamaan monikan- löä eli noin puolta IFORin vahvuudesta. Kaikki 33035: sallinen vakauttaruisjoukko (Stabilisation Force, IFORiin osallistuvat maat ovat ilmoittaneet 33036: SFOR) IFORin laillisena seuraajana toteutta- alustavasti valmiutensa osallistua myös SFO- 33037: maan IFORille Bosnia-Hertsegovinan rauhan- Riin. Lisäksi uusina maina kiinnostuksensa osal- 33038: sopimuksen liitteissä annettu rooli. listua ovat ilmaisseet Bulgaria ja Slovenia. 33039: 360556E 33040: 4 33041: 33042: Pohjoismaat ja Puola ovat suunnitelleet osal- tyneet myönteiselle kannalle. Suomen alustava 33043: listumista SFORiin nykyisen pohjoismais-puola- myönteinen kanta on ilmoitettu NATOlle. Tar- 33044: laisen prikaatin muodossa supistetuin vahvuuk- koituksena on, että senjälkeen kun eduskunta on 33045: sin. Prikaatin kokonaisvahvuus pienenisi nykyi- vastannut tähän selontekoon, Tasavallan Presi- 33046: sestä 3 500 henkilöstä noin 2 200 henkilöön. Pri- dentti tekee valtioneuvoston esityksestä päätök- 33047: kaati kuuluisi edelleen monikansalliseen yhty- sen Suomen osallistumisesta Bosnia-Hertsego- 33048: mään, josta käytettäisiin nimeä Multinational vinan rauhanturvaamisen jatko-operaatioon. 33049: Force. Suomen osallistumiseen IFO R -operaatioon 33050: Suomen IFORiin osallistuvan rakentajapatal- myönnetyt määrärahat kattavat osallistumiskus- 33051: joonan rakennustyöt päättyivät syksyllä 1996. tannukset 15.2.1997 asti. Suomen osallistuessa 33052: SFORista on tarkoitus tehdä IFORia kevyempi SFOR-operaatioon tarvitaan lisärahoitus l 0,5 33053: ja liikkuvampi joukko. Tällöin myös suomalai- kuukauden toiminnalle vuotta 1997 varten. Ku- 33054: sen pataljoonan tehtävät muuttuisivat nykyistä ten IFOR-operaatiossa, myös SFOR-operaati- 33055: enemmän valvontaluonteisiksi voimankäyttö- ossa kaikki joukkoja luovuttavat maat joutuvat 33056: sääntöjen pysyessä entisinä. Suomalainen patal- vastaamaan kaikista kustannuksistaan. Suoma- 33057: joona tulisi huolehtimaan prikaatin esikunta- laisen jääkäripataljoonan kustannuksiksi vuosi- 33058: alueen vartioinnista sekä tiestön partioinnista tasolla on arvioitu tällä hetkellä 160-170 33059: prikaatin vastuualueella ja tiestön korjaamisesta milj.markkaa. 33060: ja kunnossapidosta. Suomi osallistuu merkittävällä panoksella 33061: Bosniassa tällä hetkellä toimivan suomalaisen myös koko entisen Jugoslavian alueen siviiliyh- 33062: rakentajapataljoonan nimi muutettaisiin jääkä- teiskunnan rakentamiseen. Suomi on luvannut 33063: ripataljoonaksi,joka vastaisi paremmin sen tule- jälleenrakennukseen apua yhteensä 98 milj. 33064: via tehtäviä. Pataljoonaan kuuluisi esikunta, esi- markkaa. Suurimpana eränä on 30 milj. markan 33065: kunta- ja huoltokomppania, jääkärikomppania suuruinen Sarajevon kaukolämpöhanke. Suomi 33066: sekä tiestön korjaukseen ja rakennusten ylläpi- on vuosien 1991-95 aikana antanut 104 milj. 33067: toon kykenevä pioneerikomppania. Pataljoonan markkaa ja vuonna 1996 n. 20 milj. markkaa 33068: henkilöstövahvuus olisi 290. Esikunta- ja huolto- humanitaarista apua entisen Jugoslavian alueel- 33069: tehtäviin sekä monikansallisiin yksiköihin ja yh- le. Siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhal- 33070: teysupseereiksi eri esikuntiin sijoitettaisiin lisäksi lintaan vuoden 1997 valtion talousarvioon esite- 33071: 55 henkilöä. Suomen osallistumisen kokonais- tyistä 36,4 milj. markasta suurin osa kohdistuu 33072: vahvuudeksi tulisi 345 henkilöä. entisen Jugoslavian alueella tapahtuvaan toimin- 33073: NATOn neuvoston tekemän päätöksen mu- taan. 33074: kaisesti NATOn pääsihteeri on lähettänyt Valtioneuvosto pitää Suomen osallistumista 33075: 28.11.1996 Suomelle ja muille Bosnia-Hertsego- IFORin jatko-operaatioon tärkeänä. Kestävän 33076: vinan jatko-operaatioon joukkoja luvanneille rauhan ja vakauden aikaansaaminen entisen Ju- 33077: maille kirjeen, jossa pyydetään virallisesti vahvis- goslavian alueella on myös Suomen turvallisuus- 33078: tamaan osallistuminen NA TO-johtoiseen jatko- etujen mukaista. IFOR on ollut menestyksekäs 33079: operaatioon Bosnia-Hertsegovinassa. Suomen operaatio, joka on osoittautunut erinomaiseksi 33080: osallistumisesta SFORiin sovittaisiin saattamal- esimerkiksi uudesta rauhanturvajärjestelmästä 33081: la ajan tasalle Suomen IFORiin osallistumista ja yhteistyöhön nojaavasta eurooppalaisesta tur- 33082: koskevat sopimukset. vallisuusjärjestelystä sekä antanut Suomelle ar- 33083: Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen vokkaita kokemuksia. Suomen osallistuminen 33084: sekä talouspoliittinen ministerivaliokunta ovat SFORiin olisijohdonmukaistajatkoa pyrkimyk- 33085: käsitelleet Suomen mahdollista osallistumista sillemme kehittää aktiivisesti eurooppalaista tur- 33086: Bosnia-Hertsegovinan jatko-operaatioon ja pää- vallisuusrakennetta. 33087: VNT 1/1996 vp 33088: 33089: 33090: 33091: 33092: VALTIONEUVOSTON 33093: TIEDONANTO EDUSKUNNALLE 33094: SUUNNITELMASTA RAHOITUSJÄRJESTELMÄN TERVEHDYTTÄMISEKSI, 33095: TERVEHDYTTÄMISEEN KÄYTETTÄVISTÄ KEINOISTA JA 33096: JULKISEN TUEN PALAUTTAMISESTA VALTIOLLE 33097: 33098: 33099: 33100: 33101: Helsinki 1996 33102: OY EOITAAB, HELSINK11996 33103: 3 33104: 33105: 33106: 33107: 33108: 1. JOHDANTO JA YHTEENVETO 33109: Eduskunta edellytti vastauksessaan valtion tyy kiinnittää erityistä huomiota rahoitusmark- 33110: vuoden 1995 talousarvioesitykseen, että hallitus kinoiden kehittämiseen kansainvälisten suun- 33111: antaa vuoden 1995 syksyllä eduskunnalle uuden tausten mukaisesti ja rahoituksen välitykseen 33112: tiedonannon suunnitelmastaan rahoitusjärjestel- liittyvien riskien hallintaan. Suomen kansallisten 33113: män tervehdyttämiseksi, tervehdyttämiseen käy- ja kansainvälisten etujen kannalta on tärkeää, 33114: tettävistä keinoista ja julkisen tuen palauttami- että rahoitusmarkkinoiden toiminta on vakaata, 33115: sesta valtiolle. Tiedonautoa kuitenkin siirrettiin luotettavaa ja tehokasta. 33116: kevääksi 1996, koska pankkitukijärjestelmän 33117: purkamiseen liittyvä Valtion vakuusrahaston 33118: tehtävien päättyminen ja tiettyjen jäljelle jäänei- Viranomaisvalvonnan koordinaatiota lisätään 33119: den tehtävien uudelleenjärjestely tapahtuivat ke- 33120: väällä 1996. Myös ehdotukset talletusten suojan Hallitusohjelmassa edellytetään, että pankki- 33121: uudistamiseksi ja uudistuksen toteuttamisajan- ja vakuutusvalvontaa tehostetaan. Hallitus kat- 33122: kohdaksi valmistuvat vuoden 1996 kesäkuun soo, että tulevaisuudessa rahoitusmarkkinoiden 33123: loppuun mennessä. vakaudenja luotettavuuden varmistaminen edel- 33124: Tiedonannon valmistelu kuuluu valtioneu- lyttää viranomaisvalvonnan yhä tehokkaampaa 33125: voston ohjesäännön perusteella valtiovarainmi- koordinaatiota. Tähän vaikuttaa yhtäältä rahoi- 33126: nisteriölle. Valtiovarainministeriössä on valmis- tusmarkkinoiden vapautuminen ja siihen liittyvä 33127: teltu tiedonannon tausta-aineistoksi erillinen markkinaehtoisuuden lisääntyminen, joka on li- 33128: muistio, joka käsittelee yksityiskohtaisesti rahoi- sännyt pankki-, vakuutus-,ja arvopaperimarkki- 33129: tusjärjestelmän muutospaineita, pankkitukitoi- natoimintaan liittyviä riskejä. Toisaalta valvon- 33130: menpiteitä, pankkisektorin kehitystä, suojajär- nan koordinaation tarvetta lisää Euroopan yh- 33131: jestelmien kehittämistä ja rahoitusjärjestelmän dentymiskehitys, sillä se johtaa kiihtyvään val- 33132: monipuolistamista sekä rahoitusmarkkinoiden tiosta toiseen ulottuvaan rahoituspalvelutarjon- 33133: valvonnan ja riskien hallinnan kehittämistä. taan ja sitä kautta yhä yksityiskohtaisempaan 33134: Muistio sisältää myös selvityksen pankkituelle rahoituspalvelujen harmonisoinnin tarpeeseen. 33135: asetettujen ehtojen täyttymisestä sekä pankki- Myös pankkeja ja vakuutusyhtiöitä sekä arvopa- 33136: tuen valvonnasta. perinvälitysliikkeitä ja muita sijoituspalveluyri- 33137: Tässä tiedonannossa esitetään hallituksen kä- tyksiä koskeva lainsäädäntö yhdenmukaistuu 33138: sitys siitä, kuinka rahoitusjärjestelmän tervehty- sekä Euroopan unionin tasolla että laajemmalti 33139: mistä ja sen vakautta voidaan edistää. kansainvälisesti. 33140: 33141: 33142: Riskien hallinnan parantaminen on tärkeää 33143: 1.1. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN 33144: TERVEHDYTTÄMINEN Pankkikriisi osoitti, että rahoitusjärjestel- 33145: mään sisältyvien riskien toteutumisella on koko 33146: Keskeinen tavoite rahoitusmarkkinoiden ke- yhteiskuntaan ja kansantalouteen suuret ja sy- 33147: hittämisessä on huolehtia siitä, että rahoituksen välliset heijastusvaikutukset. Myös rahoitusjär- 33148: välitys tapahtuu tehokkaasti, edullisesti ja tur- jestelmän tervehdyttämisessä on kysymys hyvin 33149: vallisesti. Rahoitusjärjestelmän riskien hallintaa laaja-alaisesta ja kansainväliselle kehitykselle 33150: kehittämällä ja rahoitusmarkkinoita monipuo- muutosalttiista toimenpidekokonaisuudesta. 33151: listamaila vähennetään mahdollisuutta siihen, Hallitus katsookin, ettei mikään yksittäinen toi- 33152: että pankkikriisin kaltaiset järjestelmäkriisit voi- menpide ratkaise rahoitusmarkkinoiden pitkä- 33153: vat tulevaisuudessa toistua. Tämän vuoksi täy- jänteiseen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. 33154: 360200S 33155: 4 33156: 33157: Keskeisiä rahoitusjärjestelmän tervehdyttämi- tia yleisötalletusten markkamäärästä. Talletus- 33158: seen liittyviä tekijöitä ovat yleiset taloudelliset ten lukumäärästä kuuluisi täyden suojan piiriin 33159: olosuhteet ja kilpailuedellytysten tasapainotta- 96,5 prosenttia, joten järjestelmä turvaa hyvin 33160: minen sekä suojajärjestelmien, rahoitusmarkki- pientallettajien talletukset. Talletussuojaan liit- 33161: noiden valvonnan ja riskien hallinnan kehittämi- tyviä kysymyksiä valmistellaan valtiovarainmi- 33162: nen. nisteriön asettamassa työryhmässä. 33163: Tervehdyttäminen edellyttää ennen kaikkea Kattavuuden asettaminen eurooppalaiselle 33164: uusien toimintatapojen ja pelisääntöjen omaksu- keskitasolle niin korvattavan enimmäistason 33165: mista rahoitusmarkkinoilla. Rahoitusmarkki- kuin suojan laajuuden suhteen selkeyttää järjes- 33166: noilla toimivien pankkien, sijoituspalveluyritys- telmää. Tällöin jäsenvaltioissa toimiviita ulko- 33167: ten ja vakuutuslaitosten terveen kehityksen tur- maisilta sivukonttoreilta poistuu tarve vapaaeh- 33168: vaaminen nopeasti muuttuvassa toimintaympä- toisen lisäsuojan hakemiseen. Jotta siirtyminen 33169: ristössä on viime kädessä riippuvainen niiden voitaisiin toteuttaa ilman häiriöitä, tulee pankki- 33170: omasta riskien hallintakyvystä. Niiden tulee kiin- tukiponsi kumota vasta talletussuojan rajaami- 33171: nittää aikaisempaa suurempaa huomiota siihen, sen jälkeen. 33172: että riskinotto on suhteessa riskinkantokykyyn 33173: ja että riskienhallintajärjestelmiä kehitetään toi- 33174: mintaympäristön muutosten asettamien vaati- Pankkitukiponnen purkaminen 33175: musten mukaisesti. Hallitus katsoo, että markki- 33176: noiden oman riskiarvioinnin parantamisella eli Pankkikriisin kärjistyessä helmikuussa 1993 33177: markkinakurilla ja riskitietoisuuden lisäämisellä eduskunta hyväksyi valtion vakuusrahastosta 33178: on olennainen merkitys markkinoiden toimivuu- annetun lain muutoksen yhteydessä yksimielises- 33179: teen. ti lausuman, jonka mukaan Suomen valtio takaa 33180: sen, että suomalaiset pankit hoitavat sitoumuk- 33181: sensa kaikissa olosuhteissa. Tämän niin sanotun 33182: Talletussuoja rajataan 150 000 markkaan pankkitukiponnen mukaan eduskunta tulee tar- 33183: vuonna 1997 peen vaatiessa myöntämään riittävät määrära- 33184: hat ja valtuudet hallituksen käyttöön sitoumus- 33185: Suomessa talletussuojan korvattavaa enim- ten täyttämiseksi. 33186: mäissummaa ei ole rajattu kuten muissa Euroo- Aika ponnen kumoamiselle on sopiva silloin, 33187: pan unionin jäsenmaissa. Rajoitettuun suojaan kun pankkikriisi on ohitse. Tämä tarkoittaa, että 33188: siirtyminen lisää riskitietoisuutta ja markkinaku- pankkien kannattavuuden on oltava selvästi pa- 33189: ria. Tavoitteena on, että valtion vastuu minimoi- rantunut, niiden vakavaraisuuden on oltava riit- 33190: daan tulevaisuudessa ja pankit voisivat itse vas- tävän vahva ja pankkikriisin aikaisia saamisiin 33191: tata uskottavasti talletussuojajärjestelmän ra- liittyviä merkittäviä ongelmia ei enää ole. 33192: hoituksesta. Pankkisektorin yltäessä kokonaisuutena posi- 33193: Kuluttajansuojan näkökulman huomioon ot- tiiviseen tulokseen, ja kun pankkien ulkomaisen 33194: taminen on Euroopan unionin talletussuojaa rahoituksen saatavuus ei ponnen purkamisen 33195: koskevan direktiivin keskeinen periaate. Piental- vuoksi vaarannu, voidaan tilannetta pitää riittä- 33196: lettajalla ei ole mahdollisuuksia arvioida luotto- vän hyvänä ponnen kumoamiseen. Tämän vuok- 33197: laitoksen todennäköisyyttä joutua selvitystilaan. si hallitus katsoo, että eduskunnan ponsi pankki- 33198: Tällöin talletussuoja poistaa pientallettajien ris- järjestelmän tukemisesta voidaan purkaa sen jäl- 33199: kit ja ehkäisee hätiköidyt nostopäätökset tilan- keen, kun on siirrytty rajoitettuun talletussuo- 33200: teessa, jossa syntyy pelko rahoituslaitosten vaka- jaan ja pankkisektori riittävästi tervehtyy. 33201: varaisuuden horjumisesta. Uskottava talletus- Pankkikeskeisyyttä tukeneiden elementtien, 33202: suojajärjestelmä lisää siten pankkijärjestelmän kuten talletusten verohuojennusten, rajattoman 33203: vakautta. talletussuojan ja pankkitukiponnen purkaminen 33204: Hallitus katsoo, että rajoitettuun talletussuo- ovat merkittäviä rakenteellisia muutoksia rahoi- 33205: jajärjestelmään voidaan siirtyä vuoden 1997 ai- tusmarkkinoilla. Niiden poistaminen tasapai- 33206: kana. Korvauksen enimmäisrajan asettaminen nottaa kilpailuedellytyksiä rahoitusmarkkinoil- 33207: 150 000 markkaan olisi hieman direktiivin mini- la. Tämän vuoksi pankkien on edelleen tehostet- 33208: mirajan yläpuolella ja suunnilleen jäsenvaltioi- tava toimintojaosa ja kiinnitettävä erityistä huo- 33209: den keskitasolla. Tällöin suojan piiriin kuuluvien miota riskienhallintajärjestelmien kehittämi- 33210: talletusten kokonaismäärä olisi noin 59 prosent- seen. 33211: 5 33212: 33213: 1.2. JULKISEN TUEN PALAUTTAMINEN maksut ovat muutamia satoja miljoonia mark- 33214: koja vuodessa. 33215: Myönnettyä pankkitukea on vuoden 1996 Arvioiden mukaan Omaisuudenhoitoyhtiö 33216: toukokuun 15 päivään mennessä maksettu Arsenal Oy:n tase laskisi vuoteen 2000 mennessä 33217: 50 876 miljoonaa markkaa. Tähän sisältyy Suo- vajaaseen 8 mrd markkaan. Arsenalin tulokseen 33218: men Pankin, Valtion vakuusrahaston sekä val- ja siten Arsenalille myönnetyn 22,8 mrd markan 33219: tioneuvoston valtion talousarvion kautta myön- pääomatuen palautuksiin vaikuttavat keskeisesti 33220: tämä tuki. kansantalouden sekä etenkin korkotason ja kiin- 33221: Maksetun pankkituen lisäksi takauksia on teistömarkkinoiden kehitys. Suurin osa myönne- 33222: annettu Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n ra- tystä tuesta joudutaan kuitenkin kirjaamaan lo- 33223: hoitukselle ja Säästöpankkien Keskus-Osake- pullisesti menetetyksi. 33224: Pankille 28 098 miljoonan markan edestä. Peri- Toukokuuhun 1996 mennessä myönnetystä 33225: aatepäätöksiä mahdollisesti myöhemmin myön- pankkituesta on palautunut vuoteen 2000 men- 33226: nettävistä takauksista ja takuista on tehty 3 700 nessä arvioiden mukaan nettomääräisesti 15-20 33227: miljoonan markan edestä. Pankkituen rahoituk- mrd markkaa. Valtaosa palautuksista olisi va- 33228: sesta on aiheutunut korkokuluja yhteensä 10 600 pautuvia omaisuudenhoitoyhtiöiden rahoituk- 33229: miljoonaa markkaa. seen myönnettyjä valtion omavelkaisia takauk- 33230: Jos talouden suotuisa kehitys jatkuu, on to- sia. Myönnettyä tukea olisi sijoituksina ja taka- 33231: dennäköistä, että pankit voivat maksaa valtion uksina jäljellä noin 15-20 mrd markkaa. Lopul- 33232: vuonna 1992 tekemiä pääomasijoituksia takaisin lisia menetyksiä sekä epävarmoja saatavia olisi 33233: vuosina 1998-2000. Alkuvaiheessa takaisin- arviolta noin 45-50 mrd markkaa. 33234: 6 33235: 33236: 33237: 33238: 33239: 2. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN MUUTOSPAINEET 33240: Luottomarkkinoilla on ylikapasiteettia teutuu, niin ryhmää tarkastellaan tietyiltä osin 33241: kokonaisuutena. Unitas-konsernin ja Kansallis- 33242: Valuutta- ja pääomamarkkinoiden vapautu- konsernin liiketoimintojen yhdistäminen ja Kan- 33243: minen sekä Euroopan yhdentymiskehitys ovat sallis-Osake-Pankin sulautuminen Unitakseen 33244: liittäneet kotimaisen pankki- ja vakuutussekto- on keskittänyt rahoitussektoria merkittävästi. 33245: rin tiiviisti kansainväliseen kehitykseen. Säänte- 33246: lyn aikaisilta eriytyneiltä ja kilpailulta suojautu- 33247: neilta markkinoilta, jossa pankit ja vakuutuslai- Osakemarkkinoiden kehittäminen entistä 33248: tokset toimivat tiukan toimialasääntelyn alaisi- tärkeämpää 33249: na, on siirrytty kansainvälistyneille, kilpailluille 33250: ja ylikapasiteetista kärsiville markkinoille. Pank- Suomessa joukkovelkakirjamarkkinat ovat 33251: ki tai vakuutusyhtiö voi yhä useammin olla osa kehittyneet nopeasti valtion velanottotarpeen 33252: kansainvälistä tai kansallista finanssiyhteenliit- vuoksi. Tämä on myös parantanut yritysten 33253: tymää (konglomeraattia). Euroopan unionin mahdollisuuksia hakea pitkäaikaista kiinteäkor- 33254: alueella valtiosta toiseen ilman kiinteää toimi- koista rahoitusta näiltä markkinoilta, joskin se 33255: paikkaa tapahtuva palvelujen tarjonta kiristää on ollut vielä vaatimatonta. Osakemarkkinoiden 33256: edelleen kilpailua. Myös Yhdysvalloissa ja Japa- asema on pieni sekä suhteellisesti että verrattuna 33257: nissa tapahtuva kehitys vaikuttaa kilpailuolo- Pohjoismaihin. Arvopaperipörssissä on vähän 33258: suhteisiin. listattuja yhtiöitä ja osakkeiden kotimainen 33259: Suomalaisten pankkien toimintaympäristön omistuspohja on kapea. 33260: muutos seuraa rahoitusmarkkinoiden eurooppa- Suomalaiset yritykset ovat nopeassa tahdissa 33261: laista kehitystä, jossa markkinoille on tyypillistä lyhentäneet velkojaan noin l 00 mrd mk. Seu- 33262: yhtäältä erilaisten rahoituspalveluja tarjoavien rauksena ei kuitenkaan ole ollut kokonaisuudes- 33263: yritysten kansainvälistyminen ja toisaalta erilais- saan tervehtynyt yrityskenttä, vaan yritysten ja- 33264: ten finanssiyhteenliittymien syntyminen. Perin- kaantuminen yhtäältä hyvin menestyviin vienti- 33265: teinen pankkitoiminta on muuttumassa vaikeasti yrityksiin ja toisaalta heikon rahoitusrakenteen 33266: rajattavaksi, erilaisia rahoituspalveluja tuotta- omaaviin kotimarkkinayrityksiin. 33267: vaksi toiminnaksi. Lisäksi vakuutusyhtiöiden Euroopan unionin tiivistyvä yhdentymiskehi- 33268: kilpailu talletustyyppisillä tuotteilla pankkien tys ja kiristyvä kilpailu edellyttävät yrityksiltä 33269: asiakkaista kiristyy. vahvaa rahoitusrakennetta. Edistämällä koti- 33270: Myös pankkikriisi on vaikuttanut pankkijär- maisten osakemarkkinoiden ja pääomasijoitus- 33271: jestelmän rakenteeseen voimakkaasti. Säästö- markkinoiden, joilla toimivat listaamattomat 33272: pankkien lukumäärä ja merkitys pankkimarkki- yritykset, toimintaedellytyksiä, voidaan vaikut- 33273: noilla on vähentynyt terveimpien säästöpankki- taa yritysten pääomahuoltoon ja näin kansanta- 33274: en jäädessä markkinoille. Kun osuuspankkien louden kasvuun ja työllisyyteen. 33275: yhteisvastuuta koskeva lainsäädäntöhanke to- 33276: 7 33277: 33278: 33279: 33280: 33281: 3. PANKKISEKTORIN KEHITYS 33282: Rahoitusjärjestelmän vakautta järkyttänyt Suomalaisella pankkijärjestelmällä on myös 33283: pankkikriisi on väistymässä kokonaistaloudelli- merkittäviä kilpailuetuja 33284: sen ja yritysten tilanteen paranemisen myötä. 33285: Kriisin kustannusrasitus ja kansantalouden ra- Lähivuosien rakenneratkaisut asettavat pan- 33286: kenteisiin kohdistuneet vaikutukset säilyvät kui- keille uusia haasteita. Tärkeimpiä ovat mahdolli- 33287: tenkin pitkään. nen siirtyminen Euroopan talous- ja rahaliiton 33288: Myönteinen taloudellinen kehitys on kohen- kolmanteen vaiheeseen ja talletussuojan osittai- 33289: tanut pankkien tilaa vuodesta 1993 lähtien. nen purku. Myönteisten vaikutustensa lisäksi 33290: Useimmat pankit pystyivät vähintään puolitta- yhteiseen valuuttaan siirtyminen aiheuttaa siirty- 33291: maan luottotappionsa vuonna 1994. Tervehty- mävaiheessa pankeille kustannuksia. Valuutta- 33292: misessä on kuitenkin edelleen suuria pankkien kaupasta ja siihen liittyvästä johdannaiskaupas- 33293: välisiä eroja. Ongelmia pankeille ovat aiheutta- ta syntyneet tuotot tulee sen jälkeen hankkia 33294: neet korkeat reaalikorot, laimea luottojen kysyn- muusta toiminnasta. Talletussuojan rajaaminen 33295: tä ja kotimarkkinayritysten edelleen heikohko lisää myös pankkitalletuksille vaihtoehtoisten si- 33296: kannattavuus. joitusmuotojen kilpailukykyä ja suosiota. 33297: Pankkien tulos ennen luotto- ja takaustappi- Pankeilla on verrattain hyvät mahdollisuudet 33298: oita jäi vuonna 1995 alhaisemmaksi kuin kahte- toimitusmaksutuottojen kasvattamiseen, sillä 33299: na edellisvuonna. Pankkien tuloskehitys riippuu pankkikeskeisyyden vuoksi maksujenvälitys hoi- 33300: lähivuosina ratkaisevasti siitä, kuinka suuri osa detaan lähes kokonaan pankkien kautta ja koti- 33301: ongelmaluotoista joudutaan kirjaamaan luotto- talouksien talletuksista valtaosa on pankeissa. 33302: tappioiksi. Vuonna 1995 luottotappioita syntyi Lisäksi suomalaisen pankkijärjestelmän tekno- 33303: noin kaksi kertaa enemmän kuin normaaleissa loginen kehittyneisyys ja asiakasläheisyys, joka 33304: oloissa olisi syytä odottaa. ilmenee laajassa konttori-, automaatti- ja mak- 33305: Huonosta peruskannattavuudesta huolimatta supääteverkostossa, antaa mahdollisuuksia toi- 33306: pankit voivat kokonaisuutena yltää positiiviseen mintojen laajentamiseen ja uusien tuottojen ke- 33307: tulokseen vuonna 1996. Kansainvälisessä vertai- räämiseen perinteisen pankkitoiminnan ulko- 33308: lussa suomalaisten pankkien heikkoutena ovat puolelta. Vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta 33309: pikemminkin raskaat kustannukset kuin tuotto- pidemmällä aikavälillä. 33310: jen vähäisyys. Huomattavat saneeraustoimenpi- 33311: teet suurissa pankeissa eivät näy tuloksissa vielä 33312: vuonna 1996, vaan aikaisintaan vuosina 1997- 33313: 98. 33314: 8 33315: 33316: 33317: 33318: 33319: 4. SUOJAJÄRJESTELMIEN KEIDTT ÄMINEN 33320: Euroopan unioninjäsenmaissa ollaan parhail- Talouden ja pankkien tervehtyessä liian kattavat 33321: laan uudistamassa piensijoittajien suojajärjestel- suojajärjestelmät ovat ongelmallisia 33322: miä. Uudistaminenjohtuu asiaa koskevista talle- 33323: tussuoja- ja sijoittajansuojadirektiiveistä, jotka Pankkikriisin jälkeen pankkisektori on Suo- 33324: edellyttävät jäsenmailta suojien minimiharmoni- messa 1990-luvulla keskittynyt ja sen merkitys 33325: sointia. Direktiivien mukaan tallettajalle tai si- rahoituksen välityksessä on säilynyt suurena. 33326: joittajalle korvattavan enimmäissumman on ol- Suomen kansantalouden vakaus riippuu keskei- 33327: tava vähintään 20 OOOECUaelinoin 120 OOOmk. sesti siitä, että rahoitus- ja pankkijärjestelmäm- 33328: Direktiivit painottavat pienasiakkaan suojaa, me on luotettava ja vakaa. Tämä seikka on erityi- 33329: jolloin suojajärjestelmien tehtävänä on ensisijai- sen tärkeä sen vuoksi, että kansantaloutemme on 33330: sesti pientalletusten ja -sijoitusten korvaaminen. edelleen suurena pysyvän ulkomaisen velan 33331: Lisäksi talletussuojajärjestelmän keskeisenä teh- vuoksi riippuvainen ulkomaisten sijoittajien 33332: tävänä on estää talletuspaotja sitä kautta edistää luottamuksesta. Viranomaiset pyrkivätkin luo- 33333: pankkijärjestelmän vakautta. maan yhä paremmat edellytykset sille, että rahoi- 33334: tuksen välitys tapahtuu tehokkaasti, edullisesti ja 33335: turvallisesti. 33336: Sijoittajansuojajärjestelmä lisää piensijoittajien Talouden ja pankkien tervehtyessä ei liian kat- 33337: turvallisuutta tavia suojajärjestelmiä ole enää syytä ylläpitää, 33338: koska ne saattavat aiheuttaa piittaamatonta ris- 33339: Sijoittajansuojajärjestelmän on tarjottava kikäyttäytymistä eli niin sanotun moral hazard - 33340: suoja sijoittajalle silloin, kun sijoituspalveluyri- ongelman. Tämä ilmenee siten, että tallettajillaja 33341: tys ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Sen sijaan sijoittajilla ei ole tarvetta seurata pankkien toi- 33342: korvauksia ei suoriteta menetyksistä, jotka ai- mintaa. Itse asiassa mahdollisimman korkea tal- 33343: heutuvat sijoitustoiminnan riskien toteutumises- letuskorko koituu riskittömästi tallettajan eduk- 33344: ta. Korvauksen enimmäisraja tullee eri jäsen- si, vaikka sen pitäisi heijastaa pankin toiminnas- 33345: maissa asettumaan varsin lähelle direktiivin edel- saan ottamia riskejä. Ilman tallettajienja sijoitta- 33346: lyttämää minimiä, sillä korkeat kannatusmaksut jien kontrollia myös pankinjohdolla on suurem- 33347: lisäisivät arvopaperimarkkinoiden rakenteellisia pi kannustin omistajien ja omien tulojensa lisää- 33348: kustannuksia sekä sijoittajan kustannuksia osal- miseen riskinottoa kasvattamalla. 33349: listua arvopaperimarkkinoille. Sijoittajansuojan 33350: piiriin kuuluvien sitoumusten määrä on huomat- 33351: tavasti alhaisempi kuin talletussuojassa, eikä 33352: enimmäisrajan valinnalla ole talletusten erityis- Riskitietoisuutta ja markkinakuria lisätään 33353: piirteisiin liittyvää yhteyttä rahoitusmarkkinoi- 33354: den vakauteen. Rajoitettu talletussuojajärjestelmä johtaa 33355: Direktiivi tulee voimaanjäsenmaissa aikaisin- Suomessa tilanteeseen, jossa osa tallettajista on 33356: taan vuonna 1998. Uudistuksen johdosta arvo- suojan ulkopuolella olevia suurtallettajia, joilla 33357: paperisijoittamisesta poistuu piensijoittajan kan- tulisi olla mahdollisuus ja kyky toimia markkina- 33358: nalta keskeinen epävarmuustekijä. Piensijoitta- kurin lähteenä. Suurtallettajalla pitäisi olla mah- 33359: jan kannalta tämä merkitsee turvallisten sijoitus- dollisuus riittävän tiedon hankkimiseen sijoituk- 33360: vaihtoehtojen lisääntymistä, mikä kiristää kil- sensa riskipitoisuudesta. Useassa OECD-maassa 33361: pailua piensijoittajien säästöistä. rahoitusmarkkinat ovat kehittyneet ja tehokkaat 33362: 9 33363: 33364: ja sijoittajilla on monipuoliset mahdollisuudet Tavoitteena on luoda riskitietoisuutta ja 33365: arvioida eri sijoituskohteita, niiden tuottoja ja markkinakuria lisäävät olosuhteet, jotta pank- 33366: niihin liittyviä riskejä. kien ajautuminen vaikeuksiin estetään jo enna- 33367: Suomessa rahoitusmarkkinoiden kehittämi- kolta. Tämä edellyttää suojajärjestelmien kehit- 33368: nen kansainvälisesti kilpailluissa olosuhteissa tämisen lisäksi vertailukelpoisen ja pelkistetyn 33369: toimimiseen on vasta alkuvaiheissaan, minkä informaation lisäämistä pankkien toiminnasta 33370: vuoksi suojajärjestelmien purkaminen edellyt- tilinpäätöskäytäntöä ja osavuosikatsauksia ke- 33371: tää, että tallettajien ja sijoittajien mahdollisuuk- hittämällä, tilintarkastajien ja sisäisen tarkastuk- 33372: sia riskien arviointiin olennaisesti parannetaan. sen tehtävien ja raportointivelvollisuuden selke- 33373: Sijoittajilla tulee olla luotettavaa ja vertailukel- yttämistä, pankkien, vakuutusyhtiöiden ja sijoi- 33374: poista tietoa sijoituskohteista ja välineitä hallita tuspalveluyritysten riskien hallinnan kehittämis- 33375: riskejä. Viranomaisilla tulee olla puolestaan edel- tä sekä valvontaviranomaisten yhteistyön lisää- 33376: lytykset arvioida riskienhallintajärjestelmiä ja mistä. Myös pankin omistajien ja johdon vas- 33377: vaihtaa tietoja olennaisista riskikeskittymistä ja tuun korostaminen pankin toiminnasta on tär- 33378: niihin liittyvistä sidonnaisuuksista viranomais- keää. 33379: ten kesken myös Euroopan unionin alueella. Tä- Edellä mainittuja tavoitteita saadaan toteutet- 33380: män vuoksi on tehtävä myös muita rahoitusjär- tua muun muassa valvonnan tehostamisdirektii- 33381: jestelmän vakautta edistäviä toimenpiteitä. Huo- vin (BCCI-direktiivin) täytäntöönpanolla sekä 33382: mio tuleekin kiinnittää laajempaan markkinoi- arvopaperimarkkina-ja osakeyhtiölakiin ja luot- 33383: den rakennetta ja toimivuutta koskevien tekijöi- tolaitostoiminnasta annettuun lakiin tehtävillä 33384: den tarkasteluun. muutoksilla. 33385: 33386: 33387: 33388: 33389: 2 360200S 33390: 10 33391: 33392: 33393: 33394: 33395: 5. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN MONIPUOLISTAMINEN 33396: Sekä kansainvälinen että kansallinen kilpailu joittajille uusia valvonnan piirissä olevia palvelu- 33397: arvopaperimarkkinoista on kiristynyt. Markki- ja, kuten esimerkiksi omaisuudenhoito-ja sijoi- 33398: noilla toimii entistä laajempijoukko erilaisia osa- tuspalveluja. Myös 24 ja 36 kuukauden määräai- 33399: puolia, joiden tarpeisiin kehitetään jatkuvasti kaistalletusten veronhuojennuksen lopettaminen 33400: uusia sijoitustuotteita. Lisääntynyt kansainväli- parantaa rahoitusmarkkinoiden monipuolista- 33401: nen yhteistyö ja varsinkin Länsi-Euroopan ta- misen edellytyksiä. 33402: loudellinen yhdentyminen ovat johtaneet arvo- 33403: paperimarkkinoita sääntelevien normien yhden- 33404: mukaistamiseen eri maissa. Markkinahäiriöt ja Sijoitusrahastojen toimintaedellytyksiä 33405: kurssinotkahdukset ovat lisänneet markkinoi- parannetaan 33406: den osapuolten tietoisuutta riskeistä. Tämä puo- 33407: lestaan on kasvattanut vaatimuksia, joita osa- Sijoitusrahastoilla on Euroopan unionin 33408: puolet asettavat markkinoiden toiminnan luotet- alueella pankkien ohella hyvin merkittävä rooli 33409: tavuudelle ja tehokkuudelle. sijoitustoiminnassa ja rahoituksen välityksessä. 33410: Sijoitusrahastolainsäädännön kehittäminen on 33411: myös Suomessa yksi merkittävimmistä keinoista 33412: Yritysten rahoituksen saatavuutta parannetaan monipuolistaa rahoitusmarkkinoita ja kanavoi- 33413: da pääomaa yritysten käyttöön. 33414: Rahoitusjärjestelmän monipuolistamisessa Hallituksen esitys sijoitusrahastolain muutta- 33415: nousee tärkeäksi kysymykseksi pääomamarkki- misesta parantaa sijoitusrahastojen toiminta- 33416: noiden toiminnan tehostaminen. Pääomamark- edellytyksiä. Muutosesitys edistää sijoitusrahas- 33417: kinoiden kehittämisessä on tavoitteena, että yri- tojen käyttöä arvopaperimarkkinoilla ja antaa 33418: tykset ja sijoittajat voivat kohdata toisensa kehit- mahdollisuuden erityisrahastojen perustamiseen 33419: tyneillä pääomamarkkinoilla yrityksen elinkaa- muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten 33420: ren jokaisessa vaiheessa. Erityisesti listaamatto- rahoitushuollon parantamiseksi. Merkittävää on 33421: mien yritysten rahoitushuoltoon on kiinnitettävä se, että sijoitusrahastojen avulla on mahdollista 33422: huomiota. kanavoida varoja pääomamarkkinoille ilman, 33423: Pk-yritysten investointeja rajoittaa nykytilan- että syntyy merkittäviä omistus- ja valtakeskitty- 33424: teessa vakuuksien riittävyys. Vakuusjärjestelmi- miä. 33425: en kehittämisessä on meneillään useita hankkei- Suomessa eläkerahastot ovat suuria, mutta 33426: ta, joiden päämääränä on helpottaa pk-yritysten niiden sijoitukset osakemarkkinoilla ovat toistai- 33427: rahoituksen saatavuutta. Valtioneuvoston vuo- seksi vähäisiä. Eläkerahastoihin liittyvän lain- 33428: den 1996 toukokuussa tekemä periaatepäätös säädännön kehittämisessä tulisi pyrkiä siihen, 33429: pk-yrityspoliittiseksi ohjelmaksi sisältää toimen- että esteitä osakesijoittamiselle puretaan. Rahoi- 33430: pidesuosituksia yritystoiminnan edistämiseksi. tusmarkkinoiden monipuolistamisen kannalta 33431: Oman pääoman ehtoiset rahoitusmuodot olisi hyödyllistä, jos eläkevaroja voidaan sijoit- 33432: ovat osakeyhtiölain uudistuksen vuoksi moni- taa myös sijoitusrahastojen kautta. 33433: puolistumassa, mikä helpottaa merkittävästi yri- 33434: tysten rahoitushuoltoa. Pääomatuloverotuksen 33435: uudistaminen vuonna 1993 asetti oman ja vie- Pörssien ja muiden arvopaperimarkkinapaikko- 33436: raan pääoman ehtoisen rahoituksen verotukselli- jen toimintaa tehostetaan 33437: sesti samanarvoiseksi. Lisäksi arvopaperimark- 33438: kinalakiin on esitetty uudistuksia, jotka helpot- Rahoitusmarkkinoiden monipuolistamiseen 33439: tavat yritysten rahoituksen saatavuutta. ja sijoituspalvelujen vapaaseen tarjoamiseen liit- 33440: Sijoituspalveluyrityksiä koskevan lainsäädän- tyy kiinteästi myös rahoitusmarkkinoiden infra- 33441: nön tuleminen voimaan kesällä 1996 tarjoaa si- struktuurin ja kansainvälisen kilpailukyvyn ke- 33442: 11 33443: 33444: hittäminen. Ulkomaisten sijoittajien pysyttäyty- tuksia yritysten investointikysyntään ja työlli- 33445: minen Suomen rahoitusmarkkinoilla myös Eu- syyteen. 33446: roopan unionin kilpailluissa olosuhteissa on var- 33447: mistettava keskitettyjen ja tehokkaasti toimivien 33448: markkinoiden avulla. Tavoitteena on keskitetty arvopaperien selvitys 33449: Pörssien ja muiden arvopaperimarkkinapaik- 33450: kojen toiminnan tehostamiseen tähtääviä toi- Muita arvopaperimarkkinoihin liittyviä ke- 33451: menpiteitä on tehty ja valmisteilla. Hallituksen hittämistoimenpiteitä ovat valmisteilla oleva la- 33452: esityksessä arvopaperimarkkinalain muuttami- kiesitys arvopaperikaupan selvitystoiminnasta 33453: sesta (HE 7/96vp.) uudistetaan julkisen kaupan- sekä kansallinen arvopaperikeskus, jonka perus- 33454: käynnin määritelmää ja tehdään mahdolliseksi tamisesta hallitus päätti vuoden 1995 lopussa. 33455: myös muun kuin pörssilistan ylläpito arvopape- Tehokkaalla ja keskitetyllä arvopaperien selvi- 33456: ripörssissä. Uudistuksen avulla erilaiset kaupan- tyksellä vähennetään ja hajautetaan arvopaperi- 33457: käyntimenettelyt saadaan säännösten piiriin ja kauppaan liittyviä riskejä merkittävästi. Myös 33458: edistetään markkinainformaation saantia. Näil- kaupankäyntikustannukset pienenevät ja selvi- 33459: lä sekä muilla hallituksen esitykseen sisältyvillä tystoiminta nopeutuu. 33460: toimenpiteillä edistetään sijoittajapohjan laaje- Toimenpiteet lisäävät järjestelmän turvalli- 33461: nemista. suuttaja luotettavuutta ja varmistavat, että kan- 33462: Arvopaperipörssin toimintaedellytysten ke- sainväliset sijoittajat säilyttävät kiinnostuksensa 33463: hittämistä koskevat ehdotukset merkitsevät sitä, Suomen markkinoihin. Uudistuksesta on hyötyä 33464: että arvopaperipörssi voi järjestää arvopaperien yrityksille, koska ne voisivat laskea liikkeeseen 33465: julkista kaupankäyntiä myös nykyisiä pörssiyh- arvo-osuuksina oman ja vieraan pääoman ehtoi- 33466: tiöitä selvästi pienempien yritysten arvopapereil- sen rahoituksen välimuotoja, kuten optio- ja 33467: la. Tämä lisää keskisuurten yritysten mahdolli- vaihtovelkakirjalainoja. Näin purettaisiin rahoi- 33468: suuksia yleisöltä tapahtuvaan varainhankin- tusjärjestelmän pankkikeskeisyyttä. 33469: taan, millä odotetaan olevan myönteisiä vaiku- 33470: 12 33471: 33472: 33473: 33474: 33475: 6. RISKIEN HALLINNAN KEIDTTÄMINEN 33476: Riskienhallintajärjestelmien rooli korostuu Osuuspankkien yhteenliittymä 33477: 33478: Rahoitusmarkkinoilla toimivien pankkien, si- Hallitus antoi toukokuussa 1996 eduskunnal- 33479: joituspalveluyritysten ja vakuutuslaitosten ter- le esityksen laiksi osuuspankkien yhteenliitty- 33480: veen kehityksen turvaaminen nopeasti muuttu- mästä (HE 47/96vp.). Esitys tekee mahdolliseksi 33481: vassa toimintaympäristössä on viime kädessä osuuspankkiryhmän sopeuttamisen muuttuneen 33482: riippuvainen niiden omasta riskien hallintaky- ympäristön vaatimuksiin. Koska esityksen avul- 33483: vystä. Niiden tulee kiinnittää aikaisempaa suu- la pyritään vakauttamaan osuuspankkiryhmän 33484: rempaa huomiota siihen, että riskinotto on suh- toimintaa ja vähentämään toiminnan riskialt- 33485: teessa riskinkantokykyyn ja että riskienhallinta- tiutta, pienenee todennäköisyys sille, että valtio 33486: järjestelmiä kehitetään toimintaympäristön joutuu maksamaan tukea osuuspankkiryhmälle. 33487: muutosten asettamien vaatimusten mukaisesti. 33488: Yksittäisten toimijoiden liiallinen riskinotto 33489: tai puutteet riskienhallintajärjestelmissä ja niistä Johdannaismarkkinoiden kehittäminen edistää 33490: aiheutuvat tappiot saattavat toteutuessaan ai- riskien hallintaa 33491: heuttaa häiriöitä rahoitusmarkkinoilla tai äärim- 33492: mäisessä tapauksessa jopa vaarantaa koko ra- Riskien hallinnan kehittäminen johdannais- 33493: hoitusjärjestelmän vakauden. Tämän vuoksi on markkinoiden avulla on tärkeä osa rahoitus- 33494: erityisen tärkeää, että valvontaviranomaisten markkinoiden monipuolistamista. Johdannais- 33495: toimivaltuudet ja edellytykset arvioida riskien- sopimusten ammattitaitoisella käytöllä rahoitus- 33496: hallintajärjestelmiä ovat riittävät. markkinoiden osapuolet voivat tehokkaasti suo- 33497: jata sijoituksensa tai velkansa epäedullisilta 33498: kurssimuutoksilta, vaihtaa keskenään riskejä tai 33499: Pankkien ja sijoituspalveluyritysten tulee rajata hajauttaa niitä. Johdannaissopimusten käytöstä 33500: riskinottoaan aiheutuva sijoituksen alentunut tuotto tai velan 33501: kasvanut korkokustannus korvautuu johdan- 33502: Pankeilla ja sijoituspalveluyrityksillä on ylei- naissopimuksen osapuolen vakaamman ja en- 33503: nen velvollisuus suojautua riskeiltä. Vaikka sijoi- nustettavamman toiminnan sekä rahoitusmark- 33504: tustoiminnan olennainen osa on riskien ottami- kinoiden lisääntyneen tehokkuuden kautta. 33505: nen, tulee riskinottoa rajoittaa siten, että esimer- Johdannaismarkkinat ovat kehittyneet no- 33506: kiksi suuretkaan koron tai valuuttakurssin muu- peasti. Esimerkiksi vuodesta 1990 vuoden 1995 33507: tokset eivät aiheuta olennaista vaaraa pankin tai syyskuuhun pankkien taseen ulkopuolisten erien, 33508: sijoituspalveluyrityksen kannattavuudelle ja va- jotka ovat pääasiassa johdannaissopimuksia, ni- 33509: kavaraisuudelle. Sisäisiä rajoituksia määrättäes- mellisarvo yli kaksinkertaistui noin 1 300 miljar- 33510: sä on kiinnitettävä huomiota siihen, että rajoi- dista markasta noin 2 800 miljardiin markkaan. 33511: tukset asetetaan rahoituslaitosten koko toimin- Vakioituihin johdannaismarkkinoihin liitty- 33512: nasta aiheutuvalle riskille eikä ainoastaan yksit- vien etujen ja Suomen kokonaismarkkinoiden 33513: täisten sijoituskohteiden aiheuttamalle riskille. pienen koon vuoksi on edullista pyrkiä ohjaa- 33514: On tärkeää, että rahoitustarkastuksen toimival- maan markkinoiden kehitystä kohti yhtenäisiä 33515: tuuksia lisätään myös markkinariskien alueella. säänneltyjä johdannaismarkkinoita. Rahoitus- 33516: laitosten viimeaikaiset suuret johdannaistappiot 33517: huomioonottaen myös säänneltyjen johdannais- 33518: markkinoiden helpompi ja tehokkaampi valvon- 33519: ta puoltaa niiden edistämistä. 33520: 13 33521: 33522: 33523: 33524: 33525: 7. RAHOITUSMARKKINOIDEN VALVONNAN TEHOSTAMINEN 33526: Valvonnan tehostaminen parantaa sijoitta- lyttää pankkienjulkisen tilinpäätös- ja osavuosi- 33527: jien, rahoittajien ja tallettajien saamisten suojaa. informaation parantamista. Yksityiskohtaisem- 33528: Tältä osin tilanne Suomessa on parantunut luot- mat tiedot pankkien varainhankinnasta, saami- 33529: tolaitostoiminta-ja rahoitustarkastuslain myötä sista ja niihin liittyvistä riskeistä tekevät sijoitta- 33530: valvonnan piirin laajennuttua ja resurssien li- jalle mahdolliseksi muodostaa luotettavan ar- 33531: säännyttyä. Kuitenkin viranomaisvalvonta on vion pankin tilanteesta. Tiedonantovelvollisuus 33532: lähes aina jälkikäteisvalvontaa ja aikaisemmin tulisi eräiltä osin ulottaa kaikkiin talletuspank- 33533: tehtyjen päätösten vaikutusten korjaamista. keihin. 33534: 33535: 33536: Viranomaisvalvontaa tukee markkinoiden oma Pankki- ja vakuutussektori lähentyvät toisiaan 33537: valvonta 33538: Pankki- ja vakuutussektorin toimintaympä- 33539: Lainsäädännössä on 1990-luvulla pyritty vah- ristö on 1980-luvulla nopeasti muuttunut. Tyy- 33540: vistamaan itsenäisen valvontaviranomaisen ase- pillistä on ollut ristiinomistuksien lisääntyminen, 33541: maa. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että fuusiot ja finanssiryhmittymien syntyminen, jol- 33542: markkinakuriin, riskitietoisuuteen ja markkinoi- loin ongelmaksi saattaa muodostua omistajan- 33543: den sisäisiin, automaattisiin mekanismeihin pe- vallan väheneminen. Suomenjäsenyys Euroopan 33544: rustuvan valvonnan tulee olla keskeinen osa vi- unionissa lisää kilpailuaja kansainvälistää omis- 33545: ranomaisvalvontaa ja tällaisia valvontamenetel- tusrakenteita. Vakuutusyhtiöiden rajoitukset 33546: miä on syytäjatkuvasti kehittää. Samalla on kui- omistaa pankkeja ovat poistuneet unionisopi- 33547: tenkin tärkeää määritellä viranomaisten vastuu- muksen johdosta. Tämä lisää rahoitussektorilla 33548: alueet etukäteen selvästi. Viranomaisvalvonnan mahdollisuuksia kehittyä yhä suurempiin ja mo- 33549: tarkoitus ei silti voi olla kaikkien tallettajien ja nimutkaisempiin yksiköihin. 33550: sijoittajien aseman turvaaminen. Sijoitustoimin- Omistajien suorittama valvonta muodostuu 33551: nalle on luonteenomaista, että mahdolliset sijoi- eri sektoreilla ja myös sektoreiden sisällä hyvin 33552: tustoiminnan riskit tulee suhteuttaa odotettavis- erilaiseksi, koska omistajan suorittamasta val- 33553: sa oleviin tuottoihin. Terveellä tavalla toteutettu vonnasta ei ole harmonisoituja säädöksiä. Kun 33554: riskinotto on edellytys kansantalouden tehok- samalla otetaan huomioon, että viranomaisval- 33555: kaalle toiminnalle. vontaan sovelletaan Euroopan unionissa koti- 33556: Viranomaisten apuna tulee olla myös muut valtion valvonnan periaatetta, tulee tehokkaan ja 33557: rahoitusmarkkinoita valvovat tahot. Pankinjoh- uskottavan kansallisen valvontaviranomaisen 33558: don apuna on sisäinen tarkastus ja omistajien merkitys huomattavasti korostumaan. 33559: etuja valvovat tilintarkastajat. Tilintarkastajilla 33560: on velvollisuus valvonnan tehostamisdirektiivin 33561: (BCCI-direktiivi) mukaisesti kertoa viranomai- Säännöstelyn purkaminen on lisännyt riskejä ja 33562: sille havainnoistaan tai tietoonsa saamistaan valvonnan tarvetta 33563: epäselvyyksistä, mikä tehostaa osaltaan valvon- 33564: taa. Tilintarkastajien tulisi antaa tietoja viran- Pankkien ja vakuutusyhtiöiden sijoitustoi- 33565: omaisten ohella myös pankin vastuullisille hal- minta on riskien käsittelyssä ja hallinnassa sa- 33566: lintoelimille. mankaltaista. Kansainväliset ja kotimaiset esi- 33567: Avoin tiedonsaanti talletuspankkien talou- merkit osoittavat, että pankkien ja vakuutusyhti- 33568: dellisesta asemasta palvelee riskitietoisuuden li- öiden kannattavuuskriisit ovat yleensäjohtuneet 33569: säämispyrkimyksiä ja sijoitusmuotojen asetta- epäonnistuneesta sijoitustoiminnasta ja siihen 33570: mista veivoitteiltaan tasaveroisiksi. Tämä edel- liittyvästä puutteellisesta valvonnasta. 33571: 14 33572: 33573: Riskien lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla Valvonta EMU:n III vaiheessa 33574: ja työeläkevarojen karttuminen aiheuttavat, että 33575: työeläkeyhtiöiden sijoituspolitiikka tulee jatkos- Jos Suomi liittyy Euroopan talous- rahaliiton 33576: sa vaatimaan aivan erityistä huomiota valvonta- UI vaiheeseen, niin Suomen Pankki on osa Eu- 33577: viranomaisilta. Myös palvelut ovat alkaneet yhä roopan keskuspankkijärjestelmää. Euroopan 33578: enemmän muistuttaa toisiaan. Tämä kehitys keskuspankkijärjestelmän ensisijaisena tehtävä- 33579: kiihtyy, sillä pankkien ja vakuutusyhtiöiden kil- nä on huolehtia hintatason vakaudesta. Rahoi- 33580: pailu samankaltaisten palvelujen tarjoamisessa tusmarkkinoiden valvonnassa Euroopan kes- 33581: on vasta alkamassa. Markkinoilla on runsaasti kuspankkijärjestelmän tehtävänä on myötävai- 33582: tarjontaa ja kuluttajien on vaikea verrata tuottei- kuttaa luottolaitosten toiminnan vakauden val- 33583: den ominaisuuksia toisiinsa. vontaan. Vakuutusyritysten toiminnan vakau- 33584: den valvonta ei kuulu sen tehtäviin. 33585: Yhteinen raha yhtenäistäisi merkittävästi Eu- 33586: Finanssiyhteenliittymien vaivonnalle luodaan roopan talous- ja rahaliittoon osallistuvien mai- 33587: kansainvälisesti yhteiset pelisäännöt den rahoitusmarkkinoita ja lisäisi entisestään kil- 33588: pailua. Käyttäessään yhteistä rahaa luottolai- 33589: Euroopan unionin komissio on aloittanut tokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutusyhtiöt 33590: työn finanssiyhteenliittymien (konglomeraat- tarjoaisivat palveluitaan ilman valuuttariskiä ja 33591: tien) valvonnan pelisääntöjen ja vähimmäisvaa- valuutanvaihtokustannuksia rahaliiton laajui- 33592: timusten luomiseksi. Työn tavoitteena on paran- sena alueella. 33593: taa jäsenmaiden valvontaviranomaisten koordi- Ennen mahdollista siirtymistä Euroopan ta- 33594: naatiota ja toimintavaltuuksia. Euroopan unio- lous- ja rahaliiton III vaiheeseen tulee huolellises- 33595: nin lainsäädäntö asettaa kansallisille valvontavi- ti harkita, minkälainen järjestely vastaa parhai- 33596: ranomaisille vaatimuksia, jotka edellyttävät niil- ten rahoitusmarkkinoiden vaivonnalle asetetta- 33597: tä tiivistä yhteistyötä. Valvontaviranomaiset jou- via vaatimuksia. Lähtökohtana on, että valvon- 33598: tuvat välittämään toisilleen tietoja esimerkiksi nan on vastattava kansainvälistä tasoa. Valvon- 33599: pankkien ja vakuutusyhtiöiden ja niiden asiak- taviranomaisten on tunnettava pankki-, arvopa- 33600: kaiden välisistä poikkeuksellisista omistus- ja ra- peri- sekä vakuutusalan erityiskysymykset ja 33601: hoitussuhteista. pystyttävä toimimaan kiinteässä yhteistyössä 33602: muiden maiden viranomaisten kanssa. 33603:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025