154 Käyttäjää paikalla!
0.0067169666290283
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1996
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: 02
10: Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät ym.
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-988X
18:
19: OY EDITA AB. HELSINKI1997
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Eduskunnan vastaukset
26:
27: 221 hallituksen esitykseen 20511996 vp: Laeiksi yhteis- 233 hallituksen esitykseen 89/1996 vp: Laiksi osakeyh-
28: metsä1ain muuttamisesta ja yhteismetsäosuuksien tiölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muutta-
29: lunastamisesta annetun lain kumoamisesta misesta
30:
31: 222 hallituksen esitykseen 195/1996 vp: Laiksi kiin- 234 hallituksen esitykseen 226/1996 vp: Laeiksi liiken-
32: teistönmuodostamislain muuttamisesta nevakuutuslain, potilasvahinkolain, tapaturma-
33: vakuutuslain, vakuutusyhtiölain ja ulkomaisista
34: 223 hallituksen esitykseen 208/1996 vp: Pienten lasten vakuutusyhtiöistä annetun lain 33 ja 49 §:n muut-
35: hoidon tukemista koskevan lainsäädännön uudis- tamisesta
36: tamiseksi
37: 235 hallituksen esitykseen 22711996 vp: Laiksi tapa-
38: 224 hallituksen esitykseen 218/1996 vp: Laiksi luvan- turmavakuutuslain muuttamisesta sekä eräiksi
39: varaisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain siihen Iiittyviksi laeiksi
40: muuttamisesta
41: 236 hallituksen esitykseen 180/1996 vp: Laiksi yksi-
42: 225 hallituksen esitykseen 210/1996 vp: Laiksi työlli- tyishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muut-
43: syyslain muuttamisesta tamisesta
44:
45: 226 hallituksen esitykseen 149/1996 vp: Kuntien val- 237 hallituksen esitykseen 131/1996 vp: Suomen Halli-
46: tionosuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi tusmuodon ylintä syyttäjää koskevien säännösten
47: muuttamisesta sekä laiksi yleisistä syyttäjistä ja
48: 227 hallituksen esitykseen 21711996 vp: Laiksi valtion eräiksi niihin liittyviksi laeiksi
49: eläkelain 5 ja 8 §:n muuttamisesta
50: 238 hallituksen esitykseen 22111996 vp: Maatalouden
51: 228 hallituksen esitykseen 159/1996 vp: Laeiksi perus- kansallista erityistukea koskevaksi lainsäädän-
52: koululain ja kehitysvammaisten erityishuollosta nöksi
53: annetun lain muuttamisesta
54: 239 hallituksen esitykseen 220/1996 vp: Laiksi sosiaa-
55: 229 hallituksen esitykseen 222/1996 vp: Moldovan lihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun
56: kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaa- lain muuttamisesta
57: mista koskevan sopimuksen eräiden määräysten
58: hyväksymisestä
59: 240 hallituksen esitykseen 223/1996 vp: Laeiksi Pää-
60: kaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta ja ul-
61: 230 hallituksen esitykseen 230/1996 vp: Laiksi kan-
62: koilulain 2 §:n muuttamisesta
63: santerveyslain 4 §:n muuttamisesta
64:
65: 231 hallituksen esitykseen 204/1996 vp: Laiksi siemen- 241 hallituksen esitykseen 22911996 vp: Laeiksi Lapin
66: kauppalain 3 ja 4 §:n muuttamisesta vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta anne-
67: tun lain ja eräiden muiden ehdotettuun metsäla-
68: 232 hallituksen esitykseen 240/1996 vp: Laiksi Suo- kiin ja kestävän metsätalouden rahoituksesta eh-
69: men Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuutta- dotettuun lakiin liittyvien lakien muuttamisesta
70: kurssitappioiden korvaamisesta ja antolainauk- sekä laiksi kiinteistön yhteisomistajien osallistu-
71: sen valtion takauksista annetun lain 1 §:n muutta- misesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä
72: misesta tarkoitettuun toimenpiteeseen
73:
74: 270382*
75: 4 Sisällysluettelo
76:
77: 242 hallituksen esitykseen 148/1996 vp: Valtion alue- 249 hallituksen esitykseen 23411996 vp: Slovenian
78: hallintoa koskevan lainsäädännön uudistami- kanssa tehdyn Eurooppa-sopimuksen eräiden
79: seksi määräysten hyväksymisestä
80:
81: 243 hallituksen esitykseen 225/1996 vp: Energiavero-
82: tusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi 250 hallituksen esitykseen 235/1996 vp: Euroopan yh-
83: teisöjen ja niidenjäsenvaltioiden sekä Israelin val-
84: 244 hallituksen esitykseen 215/1996 vp: Lakisääteisiä tion välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro-Väli-
85: panttioikeuksia koskevan lainsäädännön tarkis- meri-sopimuksen eräiden määräysten hyväksymi-
86: tamisesta sestä
87:
88: 245 hallituksen esitykseen 78/1996 vp: Eräistä epätyy- 251 hallituksen esitykseen 51/1996 vp: Laiksi vähit-
89: pillistä työtä koskevista lainmuutoksista täiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta
90:
91: 246 hallituksen esitykseen 18411996 vp: Laiksi Ahve-
92: nanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista 252 hallituksen esitykseen 23911996 vp: Laeiksi va-
93: arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön rainsiirtoverolain 64 §:nja verohallintolain 14 §:n
94: sekä siihen liittyviksi laeiksi muuttamisesta
95:
96: 247 hallituksen esitykseen 232/1996 vp: Laiksi työnte- 253 hallituksen esitykseen 238/1996 vp: Laeiksi elin-
97: kijäin eläkelain muuttamisesta sekä eräiksi siihen keinotulon verottamisesta annetun lain muutta-
98: liittyviksi laeiksi misesta ja 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
99: sekä arvonlisäverolain 15 ja 29 §:n ja merenkulun
100: 248 hallituksen esitykseen 241/1996 vp: Eläketaitosten veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n
101: vakavaraisuussäännösten uudistamisesta muuttamisesta
102:
103:
104:
105:
106: Eduskunnan kirjelmät
107:
108: asetuksesta 311995 vp: Yhdistyneiden Kansakun- 6 valtioneuvoston selonteosta 111996 vp: Suomen
109: tien turvallisuusneuvoston Ruandaa koskevaan lähtökohdista ja tavoitteista Euroopan unionin
110: päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä vuoden 1996 hallitusten välisessä konferenssissa
111: annetun asetuksen muuttamisesta
112: 7 valtion vakuusrahaston valtuuston täydennysvaa-
113: 2 asetuksesta 4/1995 vp: Eräistä väliaikaisista poik- lista
114: keuksista Yhdistyneiden Kansakuntien turvalli-
115: suusneuvoston Jugoslavian liittotasavaltaa (Ser- 8 a kertomuksesta 13/1995 vp: Pohjoismaiden neu-
116: bia ja Montenegro) ja eräitä Kroatian tasavallan ja voston Suomen valtuuskunnan Pohjoismaiden
117: Bosnianja Herzegovinan tasavallan alueita koske- neuvoston toiminnasta vuodelta 1995 antaman
118: viin päätöksiin perustuvien velvoitusten täyttämi- kertomuksen johdosta (Pohjoismaiden neuvos-
119: sestä annetun asetuksen soveltamiseen ton Suomen valtuuskunnalle)
120:
121: 8 b kertomuksesta 13/1995 vp: Pohjoismaiden neu-
122: 3 valtioneuvoston selonteosta 2/1995 vp: Lastensuo- voston Suomen valtuuskunnan Pohjoismaiden
123: jelusta kohti lapsipolitiikkaa neuvoston toiminnasta vuodelta 1995 antaman
124: kertomuksen johdosta
125: 4 hallituksen esityksestä 3/1996 vp: Vuoden 1996
126: lisätalousarvioksi (Ensimmäinen lisätalousarvio) 9 kertomuksesta 1/1996 vp: Suomen itsenäisyyden
127: juhlarahaston SITRAn toimintakertomus vuodel-
128: 5 valtion vakuusrahaston valtuuston vaalista ta 1995
129: Sisällysluettelo 5
130:
131: 10 kertomuksesta 3/1996 vp: Eduskunnan tilintarkas- 22 asetuksesta 3/1996 vp: Yhdistyneiden Kansakun-
132: tajien kertomus vuodelta 1995 tien turvallisuusneuvoston Jugoslaviaa koskevaan
133: päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä
134: 11 kertomuksesta 11/1995 vp: Valtiontilintarkasta- annetun asetuksen kumoamisesta
135: jain kertomus vuodelta 1994 ja
136: kertomuksesta 12/1995 vp: Hallituksen kertomus 23 asetuksesta 4/1996 vp: Yhdistyneiden Kansakun-
137: valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1994 tien turvallisuusneuvoston Ruandaa koskevaan
138: päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä
139: 12 kertomuksesta 811995 vp: Valtioneuvoston oikeus- annetun asetuksen muuttamisesta
140: kanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista
141: ja lain noudattamista koskevista havainnoista 24 kertomuksesta 7/1996 vp: Kertomus niistä toimen-
142: vuodelta 1994 piteistä,joihin Eduskunnan tekemät muistutukset
143: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1993
144: 13 asetuksesta 1/1996 vp: Eräistä väliaikaisista poik- ovat antaneet aihetta
145: keuksista Yhdistyneiden Kansakuntien turvalli-
146: suusneuvoston Jugoslavian liittotasavaltaa (Ser- 25 kertomuksesta 2/1996 vp: Eduskunnan pankkival-
147: biaja Montenegro)jaeräitä Kroatian tasavallanja tuuston kertomus 1995
148: Bosnianja Herzegovinan tasavallan alueita koske-
149: viin päätöksiin perustuvien velvoitusten täyttämi- 26 kertomuksesta 6/1996 vp: Valtioneuvoston kerto-
150: sestä annetun asetuksen soveltamiseen mus kansanterveyden tilasta ja kehityksestä vuon-
151: na 1996
152: 14 asetuksesta 2/1996 vp: Yhdistyneiden Kansakun-
153: tien turvallisuusneuvoston Jugoslaviaa koskevaan 27 hallituksen esityksestä 13211996 vp: Vuoden 1996
154: päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä toiseksi lisätalousarvioksi
155: annetun asetuksen muuttamisesta
156: 28 a kertomuksesta 7/1995 vp: Eduskunnan oikeus-
157: 15 valtioneuvoston selonteosta 2/1996 vp: Suomen asiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna
158: rauhanturva-ja humanitaaristen valmiuksien ke- 1994 (Eduskunnan oikeusasiamiehelle)
159: hittämisestä
160: 28 b kertomuksesta 7/1995 vp: Eduskunnan oikeus-
161: 16 kertomuksesta 6/1995 vp: Kertomus hallituksen asiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna
162: toimenpiteistä vuonna 1994 1994
163:
164: 17 kertomuksesta 411996 vp: Kansaneläkelaitoksen 29 valtion vakuusrahaston valtuuston täydennysvaa-
165: valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 1995 lista
166:
167: 18 puhemiesneuvoston ehdotuksesta 1/1996 vp: Eh- 30 Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täydennysvaa-
168: dotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta lista
169: ja eduskunnan työjäijestyksen väliaikaisesta
170: muuttamisesta sekä eduskunnan vaalisäännön 31 hallituksen esityksestä 228/1996 vp: Vuoden 1996
171: 1 §:n muuttamisesta kolmanneksi lisätalousarvioksi
172:
173: 19 kertomuksesta 14/1995 vp: Hallituksen kehitysyh- 32 kertomuksesta 10/1996 vp: Eduskunnan kirjaston
174: teistyökertomus vuodelta 1994 kertomus vuodelta 1995
175:
176: 20 lakialoitteesta 4/1995 vp: Laiksi kalastuslain 33 asetuksesta 5/1996 vp: Yhdistyneiden Kansakun-
177: muuttamisesta tien turvallisuusneuvoston Jugoslavian liittotasa-
178: valtaa (Serbia ja Montenegro) ja eräitä Kroatian
179: 21 a puhemiesneuvoston ehdotuksesta 2/1996 vp: tasavallan ja Bosnianja Hertsegovinan tasavallan
180: Ehdotus eduskunnan virkamiehistä annetun alueita koskeviin päätöksiin perustuvien velvoitus-
181: lain muuttamisesta ten täyttämisestä annetun asetuksen muuttami-
182: sesta
183: 21 b puhemiesneuvoston ehdotuksesta 2/1996 vp:
184: Ehdotus eduskunnan työjärjestyksen, eduskun- 34 valtioneuvoston tiedonannosta 1/1996 vp: Suunni-
185: nan kanslian ohjesäännön, eduskunnan tilisään- telmasta rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi,
186: nön ja Eduskunnan kirjaston ohjesäännön eräi- tervehdyttämiseen käytettävistä keinoista ja julki-
187: den säännösten muuttamisesta sen tuen palauttamisesta valtiolle
188: 6 Sisällysluettelo
189:
190: 35 valtioneuvoston selonteosta 6/1996 vp: Suomen 37 valtiopäivien keskeyttämisestä ja päättymisestä
191: osallistuminen Bosnia-Hertsegovinan rauhansopi- sekä eduskunnan kokoontumisesta vuoden 1997
192: muksen sotilaallisen toimeenpanon jatko-operaa- valtiopäiville
193: tioon
194:
195: 36 hallituksen esityksestä 103/1996 vp: Valtion ta-
196: lousarvioksi vuodelle 1997
197:
198:
199:
200:
201: Puhemiesneuvoston ehdotus 1/1996 vp: Ehdotus edus- Puhemiesneuvoston ehdotus 2/1996 vp: Ehdotus edus-
202: kunnan työjärjestyksen muuttamisesta ja eduskun- kunnan virkamiehistä annetun lain, eduskunnan
203: nan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta työjärjestyksen, eduskunnan kanslian ohjesään-
204: sekä eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttami- nön, eduskunnan tilisäännön ja Eduskunnan kir-
205: sesta jaston ohjesäännön eräiden säännösten muuttami-
206: sesta
207:
208:
209: Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle laiksi sosiaalihuol-
210: tolain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen
211: peruuttamisesta (HE 166/1996 vp)
212:
213:
214: Valtioneuvoston selonteko 1/1996 vp: Suomen lähtö- Valtioneuvoston selonteko 5/1996 vp: Elinkeinopoli-
215: kohdat ja tavoitteet Euroopan unionin vuoden tiikasta
216: 1996 hallitusten välisessä konferenssissa
217:
218: Valtioneuvoston selonteko 2/1996 vp: Suomen rau- Valtioneuvoston selonteko 6/1996 vp: Suomen osallis-
219: hanturva-ja humanitaaristen valmiuksien kehittä- tuminen Bosnia-Hertsegovinan rauhansopimuksen
220: sotilaallisen toimeenpanon jatko-operaatioon
221: misestä
222:
223: Valtioneuvoston selonteko 3/1996 vp: Suomi ja Eu- Valtioneuvoston tiedonanto 1/1996 vp: Suunnitelmas-
224: roopan tulevaisuus (Tulevaisuusselonteon osa 1) ta rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi, terveh-
225: dyttämiseen käytettävistä keinoista ja julkisen tuen
226: Valtioneuvoston selonteko 4/1996 vp: Sosiaaliturvasta palauttamisesta valtiolle
227: EV 221/1996 vp- HE 205/1996 vp
228:
229:
230:
231:
232: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi yhteismet-
233: sälain muuttamisesta ja yhteismetsäosuuksien lunastamisesta an-
234: netun lain kumoamisesta
235:
236:
237:
238: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta, jolle maa- ja metsätalousva-
239: n:o 205/1996 vp laeiksi yhteismetsälain liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
240: muuttamisesta ja yhteismetsäosuuksien lu- 21/1996 vp, on hyväksynyt seuraavat lait:
241: nastamisesta annetun lain kumoamisesta.
242:
243:
244:
245:
246: Laki
247: yhteismetsälain muuttamisesta
248:
249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
250: kumotaan 11 päivänä tammikuuta 1991 annetun yhteismetsälain (3711991) 6, 8, 12, 35, 40,
251: 42, 44, 50 ja 51 §, sekä 53-55 §,
252: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §, 4 §:n 1 momentti, 5, 7 ja 9 §, 10 §:n 1 momentin 2, 3 ja
253: 5 kohta, 11 §, 13 §:n johdantokappale, 33 ja 34 §, 38 § ja sen edellä oleva väliotsikko, 39,
254: 41, 43 ja 45-49 §,52§ ja 56 §:n 1 momentti sekä
255: lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti, 10 §:n 1 momenttiin uusi 1 a kohta ja 13 §:ään uusi 2
256: momentti seuraavasti:
257:
258:
259: 1§ kuitenkaan ole tarpeen, jos luovutettavan
260: Kiinteistöihin kuuluvan yhteismetsän hal- alueen merkitys yhteismetsän harjoittamalle
261: linnosta ja käytöstä säädetään tässä laissa. metsätaloudelle on vähäinen.
262:
263: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske
264: 2§ yhteismetsää, joka on muodostettu kiinteis-
265: Yhteismetsän osakas on se, jonka omista- tönmuodostamislain (55411995) 96 §:n mu-
266: maan kiinteistöön kuuluu osuus yhteismet- kaisesti.
267: sään. Osakkaat muodostavat yhteismetsän
268: osakaskunnan. 5§
269: Osakkaista pidetään osakasluetteloa, johon Asianomainen ministeriö voi, milloin olo-
270: merkitään osakkaat ja heidän kiinteistöjensä suhteiden olennainen muuttuminen tai muu
271: yhteismetsäosuudet. erityinen syy niin vaatii, osakaskunnan ha-
272: kemuksesta myöntää luvan yhteismetsän ja-
273: 4 § kamiseen niiden kiinteistöjen kesken, joihin
274: Yhteismetsän alue on pysytettävä vähenty- kuuluu osuus yhteismetsään. Jos yhteismet-
275: mättömänä. Alue, joka soveltuu paremmin sästä ei jakamalla voitaisi muodostaa osakas-
276: muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden kiinteistöille soveliaita metsäpalstoja tai jos
277: harjoittamiseen, saadaan kuitenkin asian- jakaminen muuten ei ole tarkoituksenmu-
278: omaisen ministeriön luvalla ja sen määrää- kaista, lupa voidaan myöntää yhteismetsän
279: millä ehdoilla täyttä vastiketta vastaan luo- myymiseen osakkaiden hyväksi.
280: vuttaa yhteismetsästä erotettavaksi. Lupa ei Yhteismetsä, jonka hallinto ja käyttö yhte-
281:
282:
283: 270058
284: 2 EV 221/1996 vp - HE 205/1996 vp
285:
286: nä kokonaisuutena on ilmeisen epätarkoituk- 13§
287: senmukaista, voidaan osakaskunnan hake- Osakaskunnan on laadittava toimintaansa
288: muksesta asianomaisen ministeriön luvalla varten ohjesääntö. Ohjesäännössä on mai-
289: jakaa kahdeksi tai useammaksi yhteismet- nittava:
290: säksi.
291: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu lupa Ohjesääntö on lähetettävä asianomaiselle
292: ei ole tarpeen, kun kysymys on yhteismet- metsäkeskukselle tiedoksi.
293: sästä, joka on muodostettu kiinteistönmuo-
294: dostamislain 96 § :n mukaisesti. 33 §
295: Osakaskunnalla on oltava vähintään kaksi
296: 7§ tilintarkastajaa. Yhden tilintarkastajista valit-
297: Kiinteistön tai kiinteistöön kuuluvan see metsäkeskus.
298: alueen liittämisestä yhteismetsään kiinteis-
299: tölle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan 34 §
300: säädetään kiinteistönmuodostamislain 10 lu- Yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä
301: vussa. metsäsuunnitelman mukaan, jollei siitä poik-
302: keamiseen ole erityistä syytä. Ennen kuin
303: 9 § osakaskunta on hyväksynyt metsäsuunnitel-
304: Kiinteistön osuutta yhteismetsään (yhteis- man, yhteismetsää saadaan hoitaa ja käyttää
305: metsäosuus) ei saa erikseen luovuttaa tai ottaen huomioon metsäsuunnitelman laadin-
306: siirtää eikä pidättää, ellei jäljempänä toisin nalle 2 momentissa säädetyt vaatimukset.
307: säädetä. Metsäsuunnitelmaa laadittaessa on otettava
308: huomioon kestävän metsätalouden harjoit-
309: 10 § tamisen asettamat vaatimukset.
310: Yhteismetsäosuus saadaan erikseen luovut- Metsäsuunnitelma on lähetettävä asian-
311: taa, siirtää tai pidättää: omaiselle metsäkeskukselle tiedoksi. Jos
312: osakaskunta ei huolehdi metsäsuunnitelman
313: 1 a) kun kysymys on osuudesta sellaiseen laatimisesta, on metsäkeskuksen huolehdit-
314: yhteismetsään, joka on muodostettu kiinteis- tava suunnitelman laatimisesta osakaskunnan
315: tönmuodostamislain 96 §:n mukaisesti tai kustannuksella.
316: osuudesta, joka on syntynyt mainitun lain
317: 99 §:n mukaisesti;
318: 2) kun kiinteistö tai kiinteistön koko alue Kiinteistötoimitusta koskevat
319: lunastetaan taikka pyydetään liitettäväksi erity issäännökset
320: valtion metsämaahan tai kun kiinteistö pyy-
321: detään liitettäväksi pakkolunastusyksikköön 38 §
322: sen mukaan kuin erikseen säädetään; Yhteismetsästä 4 §:n 1 momentin mukaan
323: 3) kun yhteismetsäosuus luovutetaan kiin- luovutettu alue sekä 5 §:n 1 momentin mu-
324: teistölle, joka täyttää maaseutuelinkeinolain kaan myyty yhteismetsä muodostetaan kiin-
325: mukaisen tuensaannin yleiset edellytykset, teistöksi tai siirretään kiinteistöön noudat-
326: taikka tilalle, jonka omistaja voi päästä osal- taen, mitä kiinteistönmuodostamislaissa sää-
327: liseksi porotalouslain (161/1990), luon- detään lohkomisesta. Muodostettava kiinteis-
328: taiselinkeinolain (610/1984) tai kolttalain tö vapautuu yhteismetsän osakaskiinteistöi-
329: (253/1995) mukaisista tukitoimenpiteistä; hin vahvistetuista kiinnityksistä.
330: Jos yhteismetsästä luovutetun alueen tai
331: 5) kun yhteismetsäosuus pidätetään luovu- yhteismetsän myymisen vuoksi yhden tai
332: tettaessa kiinteistö tai kiinteistön koko alue useamman osakaskiinteistön arvo merkittä-
333: valtiolle tai kunnalle. västi alenee, on osakaskunnan talletettava
334: näille kiinteistöille kuuluva osuus kauppa-
335: hinnasta korkoineen lääninhallitukseen, jos
336: 11§ näihin kiinteistöihin kohdistuu panttisaami-
337: Kun kiinteistö, johon kuuluu yhteismetsä- sia. Lohkomistoimituksessa on toimitusmies-
338: osuus, halotaan tai lohkotaan, sovelletaan ten annettava lausunto, minkä kiinteistöjen
339: yhteismetsäosuuteen, mitä kiinteistönmuo- osalta kauppahinta on talletettava. Kauppa-
340: dostamislain 13 luvussa säädetään osuudesta hintaa ei saa jakaa ennen lausunnon anta-
341: yhteiseen alueeseen. mista.
342: EV 221/1996 vp - HE 205/1996 vp 3
343:
344: Talletettuun kauppahintaan on panttioikeu- tetussa yhdistämisessä kiinteistö yhdistetään
345: den haltijalla sama oikeus kuin hänellä on siihen rekisteriyksikköön, joka sijaitsee sa-
346: osakaskiinteistöön. Jollei osakaskiinteistön massa kunnassa kuin yhdistettävä kiinteistö.
347: omistaja voi näyttää kaikkien panttioikeuden Jollei yhteismetsä sijaitse miltään osin sa-
348: haltijain antaneen lupaa talletetun kauppa- massa kunnassa kuin liitettävä alue tai yh-
349: hinnan nostamiseen, on lääninhallituksen distettävä kiinteistö, alueesta tai kiinteistöstä
350: jaettava varat niin kuin kiinteän omaisuuden muodostetaan liittämisessä tai yhdistämisessä
351: kauppahinnan jakamisesta säädetään ulosot- erillinen rekisteriyksikkö, joka kuuluu osana
352: tolaissa (37/1895). yhteismetsään.
353:
354: 39 §
355: Kun yhteismetsän jakamiseen osakaskiin- 43 §
356: teistöjen kesken on myönnetty 5 §:n 1 mo- Jos kiinteistörekisterin pitäjä 41 §:n 2 mo-
357: mentissa tarkoitettu lupa, osakaskunnan on mentissa tarkoitettua yhdistämistä käsitelles-
358: haettava asianomaiselta maanmittaus- sään havaitsee, että yhteismetsään yhdistettä-
359: toimistolta jaon suorittamista. Jakamisesta vään kiinteistöön kuuluu yksityinen erityinen
360: on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteis- etuus, osuus yhteiseen erityiseen etuuteen tai
361: tönmuodostamislain 139 §:n 1 momentissa osuus muuhun yhteiseen alueeseen kuin osa-
362: ja 142-147 §:ssä säädetään. kaskunnan hallinnossa olevaan yhteismet-
363: Kun yhteismetsän jakamiseen kahdeksi tai sään, sen on, ennen kuin se tekee päätöksen
364: useammaksi yhteismetsäksi on myönnetty yhdistämisestä, varattava osakaskunnalle
365: 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa, osakas- tilaisuus panna kahden kuukauden kuluessa
366: kunnan on haettava jaon suorittamista asian- vireille kiinteistötoimitus, jossa etuudet taik-
367: omaiselta maanmittaustoimistolta. J akami- ka osuudet etuuksiin tai yhteisiin alueisiin
368: sesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kiin- asianosaisten sopimuksesta siirretään luovut-
369: teistönmuodostamislaissa säädetään halkomi- tajan omistamaan muuhun kiinteistöön tai
370: sesta. lohkotaan luovuttajalle eri kiinteistöksi. Jol-
371: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään yhteis- lei sopimusta luovuttajan kanssa aikaansaa-
372: metsän jakamisessa noudatettavasta menette- da, osakaskunnalla on oikeus luovuttaa sano-
373: lystä, koskee vastaavasti yhteismetsää, joka tut osuudet tai etuudet muullekin henkilölle.
374: on muodostettu kiinteistönmuodostamislain Toimituksessa noudatetaan, mitä kiinteistön-
375: 96 §:n mukaisesti. muodostamislaissa säädetään yhteiseen
376: alueeseen olevan osuuden ja erityisen etuu-
377: 41 § den siirrosta tai erottamisesta.
378: Alue, jonka osakaskunta on saanut luovu-
379: tuksen kautta, liitetään yhteismetsään nou- 45 §
380: dattaen, mitä kiinteistönmuodostamislain 13 Yhteismetsän osakaskunnan hankkima yh-
381: luvussa säädetään alueen liittämisestä yhtei- teismetsäosuus erotetaan luovuttavasta kiin-
382: seen alueeseen. teistöstä ja siirretään yhteismetsän osakkai-
383: Kiinteistö, johon osakaskunnalla on lain- den kiinteistöihin niiden aikaisempien
384: huuto, voidaan yhdistää yhteismetsään, jos osuuksien mukaisessa suhteessa toimituk-
385: kiinteistöön ei kohdistu kiinnityksiä eikä sessa, johon sovelletaan, mitä kiinteistön-
386: sillä ole oikeutta erityiseen etuuteen tai muodostamislaissa säädetään lohkomisesta.
387: osuutta muuhun yhteiseen alueeseen kuin Jos yhteismetsäosuus on seurannut osakas-
388: siihen yhteismetsään, johon se yhdistetään. kunnan hankkimaa määräalaa, osuus siirre-
389: Muutoin yhdistämisestä on soveltuvin osin tään osakkaiden kiinteistöihin kuitenkin siinä
390: voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislain toimituksessa, jossa määräala erotetaan emä-
391: 17 luvussa säädetään kiinteistöjen yhdis- kiinteistöstä.
392: tämisestä. Yhteismetsän ja siihen liitettävän Yhteismetsäosuuden yhteismetsään liit-
393: alueen tai siihen yhdistettävän kiinteistön ei tämisen edellytyksenä on, että osakaskunta
394: kuitenkaan tarvitse sijaita samassa kunnassa. on saanut osuuteen lainhuudon ja että kiin-
395: Jos yhteismetsä muodostuu eri kuntiin teistöön, josta osuus otetaan, ei kohdistu
396: kuuluvista rekisteriyksiköistä, 1 momentissa kiinnityksiä tai liitettävä osuus vapautetaan
397: tarkoitettu alue liitetään siihen rekisteriyk- vastaamasta sanotun kiinteistön kiinnityksis-
398: sikköön, joka sijaitsee samassa kunnassa tä. Edellytyksenä vapauttamiselle on, että
399: kuin liitettävä alue, ja 2 momentissa tarkoi- panttioikeuden haltija antaa siihen suostu-
400: 4 EV 221/1996 vp- HE 205/1996 vp
401:
402: muksensa. Vapauttaminen voi tapahtua pant- dosta aiheutuu yhteismetsän osakaskiinteis-
403: tioikeuden haltijan suostumuksetta, jos kiin- töjä tai niiden osuuksia koskevia muutoksia,
404: teistö, josta osuus otetaan, riittää liittämisen on kiinteistörekisterin pitäjän ilmoitettava
405: jälkeen selvästi vastaamaan siihen kohdistu- siitä osakaskunnalle osakasluetteloon tehtä-
406: vista panttisaamisista. Vapauttamista koske- vää merkintää varten. Yhteismetsän pinta-
407: vasta päätöksestä on viipymättä ilmoitettava alaa ja rajoja koskevista muutoksista on il-
408: kirjaamisviranomaiselle. moitettava asianomaiselle metsäkeskukselle.
409: Jos 41 §:n 2 momentin mukaan yhteismet-
410: sään yhdistettävään kiinteistöön kuuluu
411: osuus yhteismetsään, siirtyy tämä osuus sa- 49 §
412: malla, kun kiinteistö yhdistetään yhteis- Tämän lain noudattamista valvovat metsä-
413: metsään, osakkaiden kiinteistöihin niiden keskukset. Toimivaltainen on se metsäkes-
414: yhteismetsäosuuksien mukaisessa suhteessa. kus, jonka toimialueella yhteismetsä tai suu-
415: Yhdistämispäätöksessä on tällöin päätettävä rin osa siitä sijaitsee.
416: osakaskiinteistöjen yhteismetsäosuuksien
417: suuruudesta. 52§
418: Osakaskunnan velasta voidaan yhteismet-
419: sästä metsäkeskuksen osoituksen mukaan
420: 46 § ulosmitata ja myydä puita noudattaen, mitä
421: Jollei tässä laissa toisin säädetä, yh- ulosottolaissa säädetään irtaimen omaisuuden
422: teismetsäosuuteen sovelletaan, mitä kiin- ulosmittauksesta ja myymisestä.
423: teistönmuodostamislain 13 luvussa säädetään
424: osuudesta yhteiseen alueeseen. 56§
425: Metsäkeskuksen on pidettävä yhteismet-
426: sien osakaskunnista rekisteriä.
427: 47 §
428: Mitä tässä laissa säädetään kiinnityksestä,
429: sovelletaan myös muihin lainhuuto- ja kiin-
430: nitysrekisteriin merkittyihin panttioikeuksiin. Tämä laki tulee voimaan päivänä
431: kuuta 199.
432: Ennen tämän lain voimaantulemista vireil-
433: 48 § le tulleet maanmittaustoimitukset käsitellään
434: Jos kiinteistötoimituksen tai muun kiinteis- loppuun muutettavan lain säännösten mukai-
435: tönmuodostusta koskevan toimenpiteen joh- sesti.
436: EV 221/1996 vp- HE 205/1996 vp 5
437:
438: Laki
439: yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annetun lain kumoamisesta
440:
441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
442:
443:
444: 1§ 2§
445: Tällä lailla kumotaan yhteismetsäosuuksien Tämä laki tulee voimaan päivänä
446: lunastamisesta 11 päivänä kesäkuuta 1971 kuuta 199 .
447: annettu laki (455/1971) siihen myöhemmin Ne lunastusasiat, joita koskeva lupahake-
448: tehtyine muutoksineen. mus on tullut Metsähallituksessa vireille en-
449: nen tämän lain voimaantuloa, käsitellään
450: loppuun kumottavan lain säännösten mukai-
451: sesti.
452:
453:
454: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
455: EV 222/1996 vp - HE 195/1996 vp
456:
457:
458:
459:
460: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kiinteistön-
461: muodostamislain muuttamisesta
462:
463: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys asiasta mietintönsä n:o 2211996 vp, on val-
464: n:o 195/1996 vp laiksi kiinteistönmuodos- tiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa
465: tamislain muuttamisesta. Eduskunta, jolle säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt seu-
466: maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut raavan lain:
467:
468:
469:
470: Laki
471: kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
472:
473: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
474: tavalla,
475: kumotaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain (55411995)
476: 103 §:n 3 momentti,
477: muutetaan 5 §:n 1-3 momentti, 24 §:n 1 momentin 4 kohta, 36 §:n johdantokappale, 64
478: ja 107 §, 150 §:n 2 momentti, 156 §:n 3 momentti, 203 §:n 3 momentti, 212 §:n 2 moment-
479: ti, 213 §:n 2 momentti, 215 §:n 2 momentti, 226 §:n 1 momentti, 230 §:n 1 momentti,
480: 232 §:n 1 momentin 13 kohta ja 2 momentti, 243 §:n 2 momentin 1 kohta, 251 §:n 2 mo-
481: mentti ja 265 §:n 1 momentti sekä
482: lisätään 25 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 61 a §, 95 §:ään uusi 3 momentti, lakiin
483: uusi 97 a §, 265 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 282 a §, 290 §:ään uusi 2 momentti ja
484: lakiin uusi 293 a § seuraavasti:
485:
486: 5 § tarpeen suorittaa muuta kuin kiinteistön-
487: Toimitusinsinöörinä voi olla maanmittaus- määritystä tai rasitetta koskeva taikka
488: laitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu toimenpi-
489: maanmittauksen koulutusohjelman mukaisen, de, on toimitusinsinöörinä oltava diplo-
490: tehtävään soveltuvan tutkinnon suorittanut mi-insinööri.
491: diplomi-insinööri ja teknillisten oppilaitosten Kunnan kiinteistöinsinööristä annetussa
492: tru ammattikorkeakoulujen maanmittaustek- laissa (557/1995) tarkoitettu kiinteistöin-
493: niikan opintosuunnalla tutkinnon suorittanut sinööri toimii toimitusinsinöörinä tontinmit-
494: insinöön tai teknikko. tauksessa, yleisen alueen mittauksessa, tont-
495: Edellä 1 momentissa mainittu insinööri tai tia tai yleistä aluetta koskevassa kiinteistön-
496: teknikko voi olla toimitusinsinöörinä loh- määrityksessä, tilusvaihdossa ja rasitetoimi-
497: komisessa, vapaaehtoisessa tilusvaihdossa, tuksessa sekä asemakaava-alueella kuntaa
498: erillisen alueen tilaksi muodostamisessa, yh- varten perostettavaa tai perustettua rasitetta
499: teisalueosuuden siirrossa ja tilaksi muodosta- koskevassa rasitetoimituksessa. Edellä 1 mo-
500: misessa, yhteisen alueen muodostamisessa, mentissa tarkoitettu kunnan palveluksessa
501: yksityisistä teistä annetun lain (35811962) virkasuhteessa oleva insinööri tai teknikko,
502: mukaisessa tietoimituksessa, rasitetoimituk- jonka kunta on määrännyt suorittamaan kiin-
503: sessa sekä rajankäynnissä. Jos lohkomisen, teistötoimituksia, voi myös olla toimitusin-
504: erillisen alueen tilaksi muodostamisen tai sinöörinä tontinmittauksessa, yleisen alueen
505: vapaaehtoisen tilusvaihdon yhteydessä on mittauksessa sekä tonttia ja yleistä aluetta
506:
507:
508: 270055
509: 2 EV 222/1996 vp - HE 195/1996 vp
510:
511: koskevassa rajankäynnissä, vapaaehtoisessa 64 §
512: tilusvaihdossa ja rasitetoimituksessa. Jos tilussijoitus voidaan korjata tai kaa-
513: vaan soveltuva rakennuspaikka muodostaa
514: tilusvaihdolla, on 60-62 §:ssä tarkoitetun
515: 24 § alueen lunastamisen sijasta suoritettava tilus-
516: Yhteislohkominen saadaan suorittaa, jos: vaihto. Tällainen tilusvaihto saadaan suorit-
517: taa omistajien suostumuksetta, vaikka 58 §:n
518: 4) määräalojen muodostaminen yhdeksi 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä ei olisi
519: kiinteistöksi ei aiheuta epäselvyyttä kiinteis- olemassa. Lunastamisen edellytyksenä on
520: töjärjestelmään eikä kirjaamisjärjestelmään; lisäksi, ettei se aiheuta haittaa kiinteistöjär-
521: jestelmän selvyydelle, vaikeuta asema-, ra-
522: kennus- tai rantakaavaan sopeutuvien kiin-
523: 25 § teistöjen muodostamista tai 60 ja 61 §:ssä
524: tarkoitetussa tapauksessa aiheuta kenellekään
525: Yhteismetsälain (37/1991) 4 §:n 1 momen- asianosaiselle huomattavaa haittaa.
526: tin mukaan yhteismetsästä luovutettua aluet-
527: ta ja sanotun lain 5 §:n 1 momentin mukaan
528: myytyä yhteismetsää koskeva lohkominen 95 §
529: saadaan suorittaa sen estämättä, mitä 1 ja 2
530: momentissa säädetään. Sen lisäksi, mitä yhteishalkomisesta sääde-
531: tään, uusjaon yhteydessä suoritettavassa hal-
532: 36 § komisessa tilasta erotettava osuus voidaan
533: Alueella, jolle rantakaavan laatiminen on yhdistää jako-osakkaan omistamaan uusja-
534: rakennuslain 123 a §:n mukaan tarpeen, ei koon kuuluvaan kiinteistöön. Tällaisen yh-
535: rakennuspaikaksi tarkoitettua määräalaa saa distämisen edellytyksistä on voimassa, mitä
536: lohkoa ennen rantakaavan vahvistamista. Jos kiinteistöjen yhdistämisen edellytyksistä sää-
537: lohkomisessa syntyy epätietoisuutta siitä, detään. Uusjaossa voidaan myös yhdistää
538: onko alueelle laadittava rantakaava, tai jos siinä mukana olevia kiinteistöjä, jos yhdis-
539: toimitusinsinööri pitää rantakaavan laatimista tämiselle säädetyt edellytykset ovat olemas-
540: tarpeellisena, on toimitusinsinöörin siirrettä- sa.
541: vä asia asianomaisen ministeriön tai alueelli-
542: sen ympäristökeskuksen ratkaistavaksi siinä 97 a §
543: järjestyksessä kuin rakennuslain 123 b §:n 3 Sen estämättä, mitä 97 §:ssä säädetään,
544: momentissa säädetään. Rakennuspaikaksi voidaan yhteismetsä muodostaa asianomais-
545: tarkoitettu määräala saadaan kuitenkin loh- ten kiinteistönomistajien sopimuksesta siten,
546: koa, jos: että kullekin Osakaskiinteistölie tuleva yh-
547: teismetsäosuus vastaa kiinteistön luovutta-
548: man alueen arvoa verrattuna koko yhteismet-
549: sän arvoon.
550: 61 a §
551: Jos kiinteistöllä on toisen kylän raJoJen 107 §
552: sisäpuolella arvoltaan vähäinen tai muodol- Käytäessä sellaista rajaa, jot(}. ei ole osoi-
553: taan ja sijainniltaan sellainen pääasiassa tettu rajamerkeillä tai koordinaateilla, saa-
554: maatiluksia käsittävä ulkopalsta, jota kiin- daan rajaa oikoa siten, että pinta-alaltaan ja
555: teistön omistaja ei voi tarkoituksenmukaises- arvoltaan vähäisiä alueita vaihdetaan rekiste-
556: ti käyttää ja joka vaikeuttaa siihen rajoittu- riyksikköjen kesken tai, jollei sopivaa vasti-
557: vien tilusten käyttöä, saadaan palsta lunastaa kealuetta ole, siirretään rekisteriyksiköstä
558: sellaiseen palstaan rajoittuvaan kiinteistöön, toiseen. Vaihdettavien alueiden arvojen ero-
559: jonka omistaja lunastamista vaatii ja jonka tuksesta tai siirrettävästä alueesta suoritetaan
560: yhteydessä sitä on tarkoituksenmukaista korvaus.
561: käyttää. Jos tällainen palsta rajoittuu useaan 150 §
562: kiinteistöön, se voidaan lunastaa myös osina
563: näistä kiinteistöistä niihin, joiden omistajat Emäkiinteistöön kuuluvasta osuudesta yh-
564: lunastamista vaativat ja joiden yhteydessä teiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen
565: palstan osaa on tarkoituksenmukaista käyt- etuuteen taikka emäkiinteistön yksityisestä
566: tää. erityisestä etuudesta saa lohkokiinteistö tai
567: EV 222/1996 vp - HE 195/1996 vp 3
568:
569: saajakiinteistön ja siihen siirretyn määräalan tusmiehet. Jos edellä tarkoitettu toimitus
570: muodostama kiinteistö osuuden, jos asian- koskee tonttia tai yleistä aluetta, kunnan
571: osaiset ovat niin sopineet. Jolleivät asian- kiinteistörekisterin pitäjä voi päättää, että
572: osaiset ole toisin sopineet, määrätään lohko- toimituskustannukset maksetaan kunnan va-
573: kiinteistön tai saajakiinteistön ja siihen siir- roista. Kuitenkin sellaisesta toimituksesta,
574: retyn määräalan muodostaman kiinteistön jota tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutuvat toimi-
575: osuus lohkokiinteistön tai siirretyn määrä- tuskustannukset maksetaan kokonaan valtion
576: alan ja kantakiinteistön maapinta-alojen suh- tai kunnan varoista.
577: teessa tai erityisestä syystä muun kohtuulli-
578: sen perusteen mukaan.
579: 213 §
580: 156 §
581: Toimituksessa, jonka osalta ei peritä lain-
582: Kiinteistötoimituksessa on kullekin kiin- kaan kiinteistötoimitusmaksua, maksetaan
583: teistölle ja palstalle järjestettävä tarpeellinen toimitusmenot lopullisesti valtion tai, jos toi-
584: kulkuyhteys perustamalla 154 §:n 1 momen- mitusinsinöörinä on kiinteistöinsinööri, kun-
585: tin 9 kohdassa tarkoitettu rasite taikka perus- nan varoista. Jos kiinteistötoimitusmaksu pe-
586: tamalla yksityisistä teistä annetussa laissa ritään alennettuna muussa kuin kiinteistötoi-
587: tarkoitettu pysyvä tai määräaikainen tie- mitusmaksusta annetun lain (558/1995)
588: oikeus tai muu kulkuyhteyttä varten tarpeel- 5 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa, valtion ja
589: linen oikeus. Tällaisen oikeuden perustami- kunnan varoista maksetut toimitusmenot jä-
590: sen edellytyksiin sovelletaan, mitä yksityisis- tetään perimättä asianosaisilta samassa suh-
591: tä teistä annetussa laissa säädetään. teessa.
592: 215 §
593: 203 §
594: Yleiseen alueeseen, lunastus- tai pakko-
595: Jos korvauksen maksuaika on määrätty lunastusyksikköön, valtion metsämaahan
596: kolmea kuukautta pitemmäksi toimituksen tai suojelualueeseen voidaan yhdistää muun
597: lopettamispäivästä tai 2 momentin perusteel- laatuinen kiinteistö, jos siihen ei kohdistu
598: la määrätystä maksuajan alkamispäivästä, on kiinnityksiä eikä sillä ole osuutta yhteismet-
599: korvaukselle suoritettava kuuden prosentin sään. Yleiseen alueeseen yhdistettävällä kiin-
600: vuotuinen korko, joka lasketaan siitä päiväs- teistöllä ei saa olla osuutta muuhunkaan yh-
601: tä, kun kolme kuukautta on kulunut maksu- teiseen alueeseen eikä oikeutta erityiseen
602: ajan alkamisesta. Jollei korvausta makseta etuuteen.
603: määräajassa, on maksamatta olevalle kor-
604: vaukselle suoritettava korkolain 4 §:n 3 mo-
605: mentissa tarkoitetun korkokannan mukainen 226 §
606: vuotuinen korko. Tontin rekisteröimisen yhteydessä kiinteis-
607: törekisteriin on merkittävä, mikä kiinteistöis-
608: tä on kantakiinteistö ja minkä määräalan
609: alueesta tontti on muodostettu. Kantakiin-
610: 212 § teistöksi merkitään se kiinteistö, joka on jää-
611: nyt tai muodostettu lainhuuto- ja kiinnnitys-
612: Toimituskustannukset kiinteistönmäärityk- rekisterin mukaiselle tontin muodostajakiin-
613: sestä ja muusta sellaisesta toimituksesta, jon- teistön omistajalle. Jos edellä tarkoitetulle
614: ka suorittamisella voidaan poistaa kiinteistö- kiinteistön omistajalle on muodostettu useita
615: rekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa oleva kiinteistöjä, kantakiinteistöksi merkitään hä-
616: puutteellisuus t<;ti korjata kiin~eistöjärjest~l nen ilmoittamansa kiinteistö.
617: mässä oleva vuheelhsyys trukka muutom
618: edistää kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta
619: ja selvyyttä, maksetaan, sen mukaan kuin
620: asetuksella tarkemmin säädetään, valtion 230 §
621: varoista osaksi tai kokonaan siltä osin kuin Edellä 229 §:ssä tarkoitetun merkitsemisen
622: toimituksen suorittaminen on ollut yleisen suorittaa kiinteistörekisterin pitäjä kiinteistön
623: edun vaatima. Tästä asiasta päättävät toimi- tai alueen omistajan hakemuksesta taikka,
624: 4 EV 222/1996 vp - HE 195/1996 vp
625:
626: jos omistaja antaa siihen suostumuksensa, 265 §
627: hakemuksetta. Jos maaoikeus havaitsee, että toimitus, jota
628: valitus koskee, on keskeytettävä tai että kes-
629: keytetty toimitus saa valituksen käsittelystä
630: 232 § riippumatta jatkua, on tuomioistuimen tehtä-
631: Toimituksen kestäessä haetaan muutosta vä asiasta päätös ja annettava siitä tieto toi-
632: ratkaisuun, joka koskee: mitusinsinöörille.
633: 13) päätöstä, suoritetaanko halkominen Kun maaoikeuteen on valitettu ratkaisusta,
634: 50 §:n 1 vai 2 momentin mukaisesti, jollei joka koskee korvauksen perusteena olevaa
635: päätös perustu asianosaisten sopimukseen. toimenpidettä tai muuta seikkaa, korvauksen
636: Toimituksen kestäessä saa hakea erikseen määrää taikka korvauksen suorittamista
637: muutosta myös ratkaisuun, joka koskee hal- muutoin, maaoikeus voi kieltää korvauksen
638: komisen, yhteisen alueen jaon, uusjaon tai suorittamista koskevan päätöksen täytän-
639: rakennusmaan järjestelyn yhteydessä suori- töönpanon taikka määrätä sen keskeytettä-
640: tettua rajankäyntiä tai tilusvaihtoa taikka väksi siksi, kunnes valitus on ratkaistu.
641: niiden suorittamista koskevan vaatimuksen
642: hylkäämistä, jos toimitusinsinööri katsoo
643: muutoksenhaun sallimisen kesken toimituk-
644: sen tarkoituksenmukaiseksi. Sama koskee 282 a §
645: halkomisen jakosuunnitelmaa koskevaa pää- Rakennuslain 123 g §:ssä tarkoitettuun
646: töstä, milloin halkominen suoritetaan 50 §:n rantakaavatoimitukseen sovelletaan tämän
647: 2 momentin mukaisesti. lain säännöksiä, jollei rakennuslain säännök-
648: sistä muuta johdu. Jos rantakaavassa ei ole
649: määrätty yhteiskäyttöoikeuden sisältöä eikä
650: 243 § sitä, millä tavoin maanomistaja saa käyttää
651: yhteiskäyttöaluetta niin yksityiskohtaisesti
652: Maaoikeus on päätösvaltainen myös, kun kuin alueen tulevan käytön kannalta ja kor-
653: siinä on vain maaoikeustuomari: vausten määräämiseksi on tarpeen, on tämä
654: 1) silloin kun kysymys on 232 §:n 3 mo- tehtävä rantakaavatoimituksessa.
655: mentissa, 235, 254, 255, 256, 257 tai
656: 258 §:ssä tai 266 §:n 2 momentissa tarkoi-
657: tetusta tai muusta niihin finnastettavasta kä-
658: sittelyn valmisteleroista tarkoittavasta toi-
659: menpiteestä taikka 7 §:n 2 momentissa, 290 §
660: 240 §:ssä, 252 §:n 1 momentissa, 264 §:ssä,
661: 265 §:n 1 tai 3 momentissa taikka 275 §:n 2 Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöön
662: momentissa tarkoitetusta asiasta; sekä vahvistetusta kiinnityksestä ja kiinteistöön
663: kohdistuvan panttioikeuden haltijasta, koskee
664: soveltuvin osin myös kiinteistön määräosaan
665: ja määräalaan vahvistettua kiinnitystä ja sel-
666: 251 § laiseen kohdistuvan panttioikeuden haltijaa.
667: Maaoikeuden puheenjohtaja kutsuu maa-
668: oikeuden jäseniksi lautamiehet yhdestä tai 293 a §
669: useammasta kunnasta, jossa valituksenalai- Jos ennen tämän lain voimaantuloa muo-
670: sen toimituksen kohteena oleva alue on. Eri- dostetun kiinteistön kohdalla on sellaista
671: tyisestä syystä maaoikeuden jäseneksi voi- toisen kiinteistön yksityistä vesijättöä, joka
672: daan kutsua myös muun kunnan lautamies. on muodostunut yksityisestä vesialueesta
673: ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan
674: EV 222/1996 vp- HE 195/1996 vp 5
675:
676: tällaisen vesijätän lunastamiseen, mitä Tämä laki tulee voimaan päivänä
677: 60 §:ssä säädetään vesijätän lunastamisesta kuuta 199 .
678: siinäkin tapauksessa, että vesijätän kohdalla
679: oleva kiinteistö on muodostettu vesijätän
680: syntymisen jälkeen.
681:
682:
683:
684: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
685: 1
686: 1
687: 1
688: 1
689: 1
690: 1
691: 1
692: 1
693: 1
694: 1
695: 1
696: 1
697: 1
698: 1
699: 1
700: 1
701: 1
702: 1
703: 1
704: 1
705: 1
706: 1
707: 1
708: 1
709: 1
710: 1
711: 1
712: 1
713: 1
714: 1
715: EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp
716:
717:
718:
719:
720: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen pienten lasten
721: hoidon tukemista koskevan lainsäädännön uudistamiseksi
722:
723:
724: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys kehitystä ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpi-
725: n:o 208/1996 vp pienten lasten hoidon tu- teisiin. Toimenpiteissä on otettava huomioon
726: kemista koskevan lainsäädännön uudistami- paitsi itse järjestelmien mahdolliset ongelmat
727: seksi. Eduskunnalle on sosiaali- ja terveys- myös muut niihin vaikuttavat muutokset ku-
728: valiokunta antanut asiasta mietintönsä n:o ten työllisyyden muutoksen vaikutukset eri
729: 35/1996 vp. hoitomuotojen kysyntään, kuntien erillisrat-
730: Eduskunta edellyttää hallituksen seuraa- kaisut ja perheiden ennakoimattomien valin-
731: van lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoi- tojen aiheuttama kustannuskehitys.
732: don tuen uudistuksen sekä päivähoidon mak- Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
733: sujärjestelmän toimivuutta ja taloudellista
734:
735:
736: Laki
737: lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta
738:
739:
740: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
741:
742:
743: 1§ keen oikeutetun vanhemman tai muun huol-
744: tajan kanssa lasten päivähoidosta työsopi-
745: Lain soveltamisala muksen tehnyttä henkilöä, ei kuitenkaan sa-
746: man kotitalouden jäsentä
747: Tässä laissa säädetään oikeudesta lasten 3) lasten kotihoidon tuella lapsen hoidon
748: päivähoidosta annetun lain (36/73) 1 §:n 2 järjestämiseksi vanhemmalle tai muulle
749: tai 3 momentissa tarkoitetulle päivähoitopai- huoltajalle suoritettavaa tukea, johon voi
750: kalle vaihtoehtoiseen lapsen hoidon järjestä- kuulua hoitoraha ja hoitolisä
751: miseksi suoritettavaan taloudelliseen tukeen. 4) lasten yksityisen hoidon tuella lapsen
752: hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun
753: huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle suo-
754: 2 § ritettavaa tukea, johon voi kuulua hoitoraha
755: ja hoitolisä.
756: Määritelmät
757: Tässä laissa tarkoitetaan:
758: 1) perheellä yhteistaloudessa eläviä van- 3 §
759: hempia tai muita huoltajia sekä vanhemman
760: tai muun huoltajan kanssa yhteistaloudessa Hoitomuodon valinta
761: avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuh-
762: teissa elävää henkilöä alaikäisine lapsineen Tässä laissa tarkoitetun tuen saamisen
763: 2) hoidon tuottajalla lasten päivähoidosta edellytyksenä on, että lapsen vanhemmat tai
764: annetun lain 28 §:n 1 momentissa tarkoi- muut huoltajat eivät valitse lasten päivähoi-
765: tetun ilmoituksen tehnyttä yksityistä henki- dosta annetun lain 11 a §:n 1 momentin mu-
766: löä tai yhteisöä, joka korvausta vastaan har- kaista päivähoitopaikkaa ja että lapsi tosi-
767: joittaa lasten päivähoitotoimintaa, taikka tu- asiallisesti asuu Suomessa.
768:
769:
770: 270068
771: 2 EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp
772:
773: Oikeus kotihoidon tukeen on kuitenkin rahaan oikeuttavista lapsista maksettavien
774: vain, jos lapsi on alle kolmivuotias tai jos kotihoidon tuen hoitorahojen ja sairausva-
775: lapsi kuuluu samaan perheeseen alle kolmi- kuutuslain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun
776: vuotiaan hoitorahaan oikeuttavan ja samalla vähimmäismäärän erotus.
777: tavalla hoidettavan lapsen kanssa. Sairausvakuutuslaissa tarkoitetun erityisäi-
778: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kun- tiys- tai äitiysrahakauden alkamisesta lukien,
779: nan järjestämän päivähoitopaikan valintana päätettäessä perheen muun kuin sairausva-
780: ei pidetä sitä, että lapsi osallistuu yhden toi- kuutuslain mukaiseen etuuteen oikeuttavan
781: mintavuoden ajan välittömästi ennen oppi- lapsen kotihoidon tuen hoitorahasta, perhees-
782: velvollisella peruskouluun tai sitä vastaavaan sä katsotaan vanhempainrahakauden päätty-
783: kouluun siirtymistään kunnan järjestämänä miseen saakka olevan kotihoidon tukeen
784: päivähoitona toteutettavaan osapäiväiseen oikeuttava alle kolmivuotias lapsi.
785: esiopetukseen.
786: 4 §
787: 5 §
788: Hoitoraha
789: Hoitolisä
790: Hoitorahaa maksetaan perheen kustakin
791: 3 §:n mukaan tukeen oikeuttavasta lapsesta. Kotihoidon tuen hoitolisää maksetaan per-
792: Kotihoidon tuen hoitoraha on perheen yh- heen yhdestä kotihoidon tuen hoitorahaan
793: destä alle kolmivuotiaasta lapsesta 1 500 oikeuttavasta lapsesta. Hoitolisän täysi määrä
794: markkaa ja kustakin seuraavasta alle kolmi- on 1 000 markkaa kalenterikuukaudessa.
795: vuotiaasta 500 markkaa sekä kustakin muus- Yksityisen hoidon tuen hoitolisää makse-
796: ta lapsesta 300 markkaa kalenterikuukaudes- taan perheen jokaisesta lapsesta. Hoitolisän
797: sa. saaminen edellyttää, että vanhemmat tai
798: Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on per- muut huoltajat eivät käytä oikeutta kotihoi-
799: heen kustakin lapsesta 700 markkaa kalente- don tukeen. Hoitolisän täysi määrä on lasta
800: rikuukaudessa. Sen saaminen edellyttää, että kohti 800 markkaa kalenterikuukaudessa.
801: vanhemmat tai muut huoltajat eivät perheen Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos
802: kenenkään lapsen osalta käytä oikeutta koti- perheen kuukausitulot eivät ylitä perheen
803: hoidon tukeen. koon mukaan määräytyvää tulorajaa. Tulora-
804: Sen estämättä, mitä 3 momentissa sääde- jan ylittävä tulo vähentää hoitolisän täyttä
805: tään, yksityisen hoidon tuen hoitoraha on määrää perheen koon mukaan määräytyvällä
806: kuitenkin 350 markkaa kalenterikuukaudes- prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulos-
807: sa, jos lapsi osallistuu 3 §:n 3 momentissa ta. Tulorajaa määrättäessä perheen koossa
808: tarkoitettuna aikana kunnan järjestämänä otetaan huomioon perheen lapsista enintään
809: päivähoitona toteutettavaan tai peruskoulussa kaksi, joiden tulee lisäksi olla lasten päivä-
810: järjestettävään osapäiväiseen esiopetukseen hoidosta annetun lain 11 a §:n mukaisen
811: taikka jos lapsi peruskoululain 36 §:n 1 mo- valintaoikeuden piirissä.
812: mentin tarkoittamassa tapauksessa aloittaa
813: koulunkäynnin säädettyä aikaisemmin.
814: Kotihoidon tuen hoitorahana maksetaan Perheen koko Tulorajat Vähennys-
815: ajalta, jolta perheellä on oikeus saada sai- henkilöitä mklkk prosentti
816: rausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äi-
817: tiys- tai vanhempainrahaa, kuitenkin vain 2 6 890 11,5
818: perheen hoitorahaan oikeuttavista lapsista 3 8 480 9,4
819: kulloinkin maksettavien kotihoidon tuen hoi- 4 10 070 7,9
820: torahojen yhteismäärän ja sairausvakuutus-
821: lain (364/63) 22 §:n 1 momentin mukaisen
822: vanhempainrahan erotus. Jos perheellä ei ole
823: oikeutta äitiys- eikä vanhempainrahaan, Edellä 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulta
824: maksetaan kotihoidon tuen hoitorahana sai- ajalta yksityisen hoidon tuen hoitolisä kui-
825: rausvakuutuslain mukaisen edellä tarkoitetun tenkin on puolet siitä, mikä hoitolisän määrä
826: ajan päättymiseen saakka perheen hoito- muuten olisi.
827: EV 223/1996 vp - HE 20811996 vp 3
828:
829: 6 § 9 §
830: Hoitolisän määräytyminen Rahoitus
831: Hoitolisää määrättäessä perheen tuloina Kunta korvaa tämän lain nojalla maksetus-
832: otetaan huomioon, mitä sosiaali- ja tervey- ta tuesta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat
833: denhuollon asiakasmaksuista annetun lain kustannukset.
834: (734/92) 10 a §:ssä säädetään. Kunnan maksettavaksi tuleva kustannusten
835: Jos kotihoidon tuen hoitolisää maksetaan korvaus määrätään kunakin kuukautena käyt-
836: sairausvakuutuslain mukaisen erityisäitiys-, täen perusteena niiden tukeen oikeutettujen
837: äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana, vanhempien tai muiden huoltajien oikeuden
838: otetaan vanhempainrahasta tulona huomioon perusteella maksettavia tukia, joiden koti-
839: vain se osa, joka ylittää niiden kotihoidon kuntalaissa (201194) tarkoitettu kotikunta
840: tuen hoitorahojen yhteismäärän, joihin perhe tämä kunta on kuukauden 1 päivänä. Jos tu-
841: kunakin aikana on oikeutettu. keen oikeutettu opiskelun, työn tai vastaa-
842: Päätettäessä perheen muun kuin sairausva- vien syiden vuoksi oleskelee muussa kuin
843: kuutuslain mukaiseen etuuteen oikeuttavan kotikunnassaan eikä hänen kotikuntansa ko-
844: lapsen kotihoidon tuen hoitolisästä, noudate- tikuntalain 3 §:n mukaan sen vuoksi muutu,
845: taan mitä 4 §:n 6 momentissa säädetään. on hänelle maksettava tuki kuitenkin sen
846: Hoitolisän määrää on tarkistettava, jos hoi- kunnan maksettavaksi tulevan kustannusten
847: toiisään vaikuttavat tulot ovat olennaisesti korvauksen perusteena, jossa hän oleskelee
848: muuttuneet tai jos tarkistamiseen muutoin on kuukauden 1 päivänä.
849: aihetta. Kansaneläkelaitos määrää, mitä olen- Kustannusten korvauksesta vähennetään
850: naisella muutoksella tarkoitetaan. asianomaisen kunnan aikaisemmin korvaa-
851: mien kustannusten ja maksetun tuen erotus
852: sekä takaisinperitty tuki.
853:
854: 7 §
855: 10§
856: Lasten yksityisen hoidon tuki
857: eräissä tapauksissa Ennakoiden maksaminen
858: Sen estämättä, mitä yksityisen hoidon tuen Kansaneläkelaitoksen on viimeistään kun-
859: määrästä edellä säädetään, on tuki aina kui- kin kuukauden 15 päivänä ilmoitettava kun-
860: tenkin enintään hoidon korvaukseksi lapsen nalle sinä kuukautena tukea saavien henki-
861: vanhemman tai muun huoltajan ja hoidon löiden tukien yhteismäärä.
862: tuottajan välillä sovitun markkamäärän suu- Kunnan on 1 momentissa tarkoitetun il-
863: ruinen. moituksen perusteella viimeistään saman
864: kuukauden 20 päivänä maksettava kansan-
865: eläkelaitokselle sen määräämällä tavalla en-
866: 8§ nakkoon 1 momentissa tarkoitettu markka-
867: määrä.
868: Toimeenpano
869: 11 §
870: Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kan-
871: saneläkelaitos. Jollei tässä laissa toisin sää- Toimintamenot
872: detä tätä lakia toimeenpantaessa noudatetaan
873: soveltuvin osin, mitä sairausvakuutuslaissa Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toi-
874: on äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan toi- mintamenot luetaan kansaneläkelaitoksen
875: meenpanosta säädetty. toimintamenoiksi.
876: 4 EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp
877:
878: 12 § 15 §
879: Suhde muihin lakeihin Tuen saaja
880: Kunnalle tästä laista aiheutuviin menoihin Kotihoidon tuki maksetaan sille vanhem-
881: sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon malle tai muulle huoltajalle, joka lasta pää-
882: suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua asiallisesti hoitaa. Jos lasta hoitaa muu hen-
883: lakia (733/92), jollei lailla toisin säädetä. kilö kuin vanhempi tai muu huoltaja, tuki
884: Edellä 1 momentissa mainittua lakia ei maksetaan hakemuksessa tuen saajaksi il-
885: kuitenkaan sovelleta 20 §:ssä tarkoitetusta moitetulle vanhemmalle tai muulle huoltajal-
886: kunnallisesta lisästä aiheutuviin menoihin. le.
887: Yksityisen hoidon tuki maksetaan hoidon
888: 13§ tuottajalle. Tuki voidaan kuitenkin hoidon
889: odottamattomasta muutoksesta johtuvasta
890: Osittainen hoitoraha syystä, jos tuen maksaminen hoidon tuotta-
891: jalle tilapäisesti estyy, maksaa vanhemmalle
892: Virka- tai työsuhteessa olevalla Suomessa tai muulle huoltajalle. Tästä syystä tuen suu-
893: tosiasiallisesti asuvalla alle kolmivuotiaan ruus ei muutu.
894: lapsen vanbernmaHa tai muulla huoltajana, Jos lapsen hoidosta ja kasvatuksesta huo-
895: jonka keskimääräinen viikoittainen työaika lehtii muu kuin vanhempi tai muu huoltaja
896: on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia, itse, voidaan tuki, milloin siihen on erityistä
897: on oikeus saada osittaista hoitorahaa. syytä, maksaa tälle henkilölle.
898: Osittaista hoitorahaa ei makseta, kun lap-
899: sen vanhempi tai muu huoltaja itse hoitaa 16 §
900: lasta saaden kotihoidon tukea.
901: Osittaista hoitorahaa ei makseta ajalta, jol- Tuen maksaminen hoidon tuottajalle
902: ta perheellä on oikeus saada äitiys-, isyys- ja
903: vanhempainrahaa. Jos perheellä ei ole oi- Lasten yksityisen hoidon tuen maksaminen
904: keutta äitiys-, isyys- eikä vanhempainrahaan, tässä laissa tarkoitetulle hoidon tuottajalle
905: ei tukea kuitenkaan makseta ennen kuin sai- edellyttää, että
906: rausvakuutuslain mukainen edellä tarkoitettu 1) hoidon tuottaja on ennakkoperintälaissa
907: aika on päättynyt. Tukea ei myöskään mak- (418/59) tarkoitettuun ennakkoperintärekiste-
908: seta erityisäitiysrahan maksamisajalta. riin merkitty lasten päivähoitotoimintaa har-
909: Osittainen hoitoraha on kalenterikuukau- joittava henkilö, yhteisö tai yhtymä,
910: dessa 375 markkaa. Tukeen on oikeutettu 2) hoidon tuottaja on lasten päivähoitotoi-
911: ainoastaan toinen lapsen vanhemmista tai mintaa harjoittava henkilö, yhteisö tai yh-
912: yksi lapsen muu huoltaja. tymä, jota ei ole merkitty ennakkoperintä-
913: laissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin,
914: tai
915: 14 § 3) tukeen oikeutetun vanhemman tai muun
916: huoltajan ja hoidon tuottajan välillä on tehty
917: Hakeminen. Myöntäminen työsopimus kirjallisena vähintään yhden
918: kuukauden ajaksi.
919: Tukea haetaan kansaneläkelaitoksen pai- Tuen hakijan tai hakijan osoittaman tuen
920: kallistoimistosta. saajan tulee myös esittää kansaneläkelaitok-
921: Tukea ei myönnetä ilman erityistä syytä selle selvitys hoidosta sovitun korvauksen tai
922: takautuvasti pitemmältä kuin kuuden kuu- palkan määrästä. Lisäksi tulee esittää selvi-
923: kauden ajalta ennen sen hakemista. tys siitä, että 1 momentin 1 ja 2 kohdassa
924: Tukea ei myönnetä kuukautta lyhyemmältä tarkoitettu hoidon tuottaja on tehnyt 2 §:n
925: ajalta. 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen taikka
926: EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp 5
927:
928: että sosiaalihuoltolain (710/82) 6 §:n 1 mo- Maksettavan tuen osien määrät pyöriste-
929: mentissa tarkoitettu kunnan toimielin on hy- tään kukin erikseen täysiksi markoiksi siten,
930: väksynyt, että tuki voidaan maksaa 1 mo- että jos täyden markkaluvun ylittävä osa on
931: mentin 3 kohdassa tarkoitetulle hoidon tuot- 50 penniä tai pienempi, määrä alennetaan
932: tajalle. lähimpään täyteen markkalukuun, ja jos se
933: Kansaneläkelaitoksella ja kunnalla ei ole on suurempi kuin 50 penniä, määrä korote-
934: tämän lain perusteella työsuhteesta johtuvia taan lähimpään täyteen markkalukuun. Jos
935: työnantajan velvollisuuksia. Kansaneläkelai- maksettava erä olisi pienempi kuin 100
936: tos suorittaa maksamastaan tuesta ennakon- markkaa, ei tukea makseta.
937: pidätyksen siten kuin muualla säädetään. Tukierä menetetään, jos sitä ei ole nostettu
938: Kuitenkin 1 momentin 2 kohdan tarkoitta- kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on
939: massa tapauksessa, sen estämättä mitä muu- ollut nostettavissa, jollei erityisestä syystä
940: alla säädetään, kansaneläkelaitos suorittaa katsota kohtuulliseksi toisin päättää.
941: luonnolliselle henkilölle maksamastaan tues-
942: ta ennakonpidätyksen palkan ennakonpidä- 19 §
943: tystä koskevien säännösten mukaisesti.
944: Maksaminen laitos- ja perhehoidon aikana
945: 17 §
946: Tukea ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa
947: Maksaminen tai siihen verrattavassa hoidossa olevasta
948: lapsesta siltä ajalta, jonka hoito kestää yli
949: Tukea maksetaan 4 §:n 5 momentissa tar- kolme kuukautta. Laitoshoidolla tai siihen
950: koitetun ajan päättymistä seuraavasta arki- verrattavalla hoidolla tarkoitetaan elatuksen
951: päivästä lukien tai muiden tuen saamisen sisältävää kunnan tai kuntayhtymän järjestä-
952: edellytysten alkaessa. mää sairaala-, laitos- tai perhehoitoa. Lasten-
953: Tuen maksaminen lakkaa, kun lain 3 §:ssä suojelulain (683/83) perusteella huostaanote-
954: määritelty oikeus tukeen tai tuen saamisen tun lapsen osalta tuen maksaminen lakkaa,
955: muut edellytykset lakkaavat. kun lapsen hoito ja kasvatus on järjestetty
956: Tuen maksaminen lakkaa kuitenkin vii- kodin ulkopuolella.
957: meistään peruskoululain 22 §:ssä tarkoitetun
958: peruskoulun lukuvuoden alkamista edeltävän 20 §
959: heinäkuun 31 päivänä sinä vuonna, jona lap-
960: si siirtyy oppivelvollisena peruskouluun. Kunnallinen lisä
961: Jos tukea ei makseta 4 §:n 5 momentissa
962: säädetyn ajan päättymisen tai alkamisen joh- Sen estämättä, mitä hoitorahasta ja hoito-
963: dosta koko kalenterikuukaudelta, maksetaan Iisästä tässä laissa säädetään, voidaan hoito-
964: tukena 1/25 sen määrästä jokaiselta sellaisel- rahaa tai hoitolisää maksaa kunnan päätök-
965: ta arkipäivältä, jolta perhe on oikeutettu tu- sen mukaisella markkamäärällä korotettuna
966: keen. (kunnallinen lisä).
967: Kansaneläkelaitos ja kunta voivat sopia,
968: että kansaneläkelaitos hoitaa kunnan päättä-
969: 18 § min perustein määräytyvän kunnallisen lisän
970: toimeenpanoon kuuluvat tehtävät myös
971: Maksutapa muissa kuin 1 momentin tarkoittamissa ta-
972: Tukierän menettäminen pauksissa.
973: Kunnan päätös voidaan tehdä määräajaksi
974: Tuki maksetaan hakijan, tai tuen saajan ol- tai toistaiseksi. Kunnan on ilmoitettava pää-
975: lessa muu kuin hakija, saajan ilmoittamalle töksestään sekä päätöksen voimassaolon jat-
976: tilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen kamisesta tai lakkaamisesta taikka päätöksen
977: jälkikäteen kuu~ausittain. M_~ks~päivä o.n muuttamisesta kansaneläkelaitokselle vii-
978: kunkin kalentenkuukauden vumemen arki- meistään kaksi kuukautta ennen päätöksen
979: päivä. Tuki voidaan kuitenkin maksaa muul- voimaantuloa.
980: lakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole Sen estämättä, mitä 8 §:ssä on säädetty,
981: mahdollista tai jos tuen hakija tai saaja esit- kunta hoitaa muun kuin 1 ja 2 momentissa
982: tää kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityi- tarkoitetun kunnallisen lisän toimeenpanoon
983: sen syyn. kuuluvat tehtävät.
984: 6 EV 223/1996 vp- HE 208/1996 vp
985:
986: 21 § 23 §
987: Takaisinperintä Tietojenantovelvollisuus
988: Jos tukea on maksettu aiheetta tai määräl- Tuen hakijan ja hakijan osoittaman tuen
989: tään liian suurena, aiheettomasti maksettu saajan tulee ilmoittaa kansaneläkelaitoksen
990: tuki on perittävä takaisin tukeen oikeutetulta paikallistoimistolle kansaneläkelaitoksen
991: vanhemmalta tai muulta huoltajalta. Takaisin määräämällä tavalla tuen myöntämiseksi tar-
992: ei kuitenkaan voida periä tukea, joka on vittavat tiedot. Tuen hakijan ja saajan tulee
993: maksettu aikaisemmin kuin viisi vuotta en- myös ilmoittaa kaikista tukeen vaikuttavis-
994: nen sitä, kun tuen aiheettoman maksamisen ta muutoksista.
995: aiheuttanut syy on tullut ilmi. Kunnan on ilmoitettava kansaneläkelaitok-
996: Takaisinperinnästä voidaan luopua joko selle, jos tukeen oikeutettu lapsi saa lasten
997: kokonaan tai osittain, jos tuen aiheeton mak- päivähoidosta annetun lain 1 §:n 2 tai 3 mo-
998: saminen ei ole johtunut tukeen oikeutetun tai mentissa tarkoitetun päivähoitopaikan, jos
999: hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tällainen hoito lakkaa tai jos kunnan tiedossa
1000: tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vä- on, että lapsi on tämän lain 19 §:ssä tarkoi-
1001: häinen. tetussa laitos- tai perhehoidossa tai on muut-
1002: Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata tanut toiseen kuntaan, sekä muista mahdolli-
1003: tukeen oikeutetulta myöhemmin maksettavis- sista tiedossaan olevista tuen maksamiseen
1004: ta tuen maksueristä. tai määrään vaikuttavista seikoista.
1005: Takaisinperintää koskeva lainvoimainen Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudelli-
1006: päätös saadaan panna täytäntöön kuten lain- sen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja elä-
1007: voimainen tuomio. kelaitos, eläkesäätiö, työttömyyskassa, työn-
1008: antaja sekä sairaala tai muu hoitolaitos ovat
1009: 22 § velvollisia antamaan kansaneläkelaitokselle
1010: ja tämän lain mukaiselle muutoksenhakuvi-
1011: Muutoksenhaku ranomaiselle maksutta hallussaan olevat tu-
1012: kea koskevan asian ratkaisemista varten tar-
1013: Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymä- peelliset tiedot.
1014: tön saa hakea siihen muutosta sosiaaliva- Lain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun työsuh-
1015: kuutuslautakunnalta ja sosiaalivakuutuslauta- teisen hoidon tuottajan on annettava 16 §:n
1016: kunnan päätökseen tyytymätön tarkastus- 2 momentin tarkoittamalle kunnan toimieli-
1017: lautakunnalta. Sosiaali vakuutuslautakunnasta mene siinä tarkoitettua hyväksyntää varten
1018: ja tarkastuslautakunnasta säädetään sairaus- tarvittavat tiedot.
1019: vakuutuslaissa.
1020: Valituskirjelmä on toimitettava kansanelä- 24 §
1021: kelaitoksen paikallistoimistoon tai muutok-
1022: senhakuviranomaiselle 30 päivän kuluessa Tietojen lähettäminen ja käyttäminen
1023: siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tie- eräissä tapauksissa
1024: don.
1025: Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutok- Tuen maksamisen yhteydessä kansanelä-
1026: senhausta huolimatta noudatettava, kunnes kelaitos lähettää kunnalle maksutta tiedot
1027: asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. sinä kuukautena tuen piirissä olevista lapsis-
1028: Tuen myöntämistä koskevaan kansaneläke- ta sekä tukeen oikeutetuista ja tukea saavista
1029: laitoksen päätökseen ei saa hakea muutosta henkilöistä, yhteisöistä ja yhtymistä ja näille
1030: valittamalla siltä osin kuin päätös koskee maksettavien tukien määristä.
1031: 20 §:ssä tarkoitetun kunnallisen lisän mää- Kansaneläkelaitoksella on oikeus käyttää
1032: räytymisperusteita. tämän lain mukaisia asioita ratkaistessaan
1033: EV 223/1996 vp- HE 208/1996 vp 7
1034:
1035: myös muiden hoitamiensa etuuksien ratkai- 29 §
1036: semista varten saamiaan tietoja.
1037: Tarkemmat säännökset
1038: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
1039: 25 § töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
1040: Ulosmittaus-ja siirtokielto
1041: Lasten kotihoidon tukea ei saa ulosmitata 30 §
1042: tukeen oikeutetulta henkilöltä.
1043: Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin pe- Voimaantulo
1044: rustuvan oikeuden siirtämistä toiselle, on
1045: mitätön. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
1046: kuuta 1997.
1047: Tällä lailla kumotaan lasten kotihoidon
1048: 26 § tuesta 21 päivänä elokuuta 1992 annettu laki
1049: (797/92) siihen myöhemmin tehtyine muu-
1050: Salassapitovelvollisuus toksineen.
1051: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1052: Tämän lain mukaisia tehtäviä hoitavat hen- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
1053: kilöt eivät saa ilman asianomaisen henkilön toimenpiteisiin.
1054: suostumusta ilmaista sivulliselle yksityistä,
1055: perheen tai hoidon tuottajan salaisuutta, josta 31 §
1056: he asemansa tai tehtävänsä perusteella ovat
1057: saaneet tietää. Eräiden säännösten soveltaminen
1058: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä
1059: asian ilmaisemista sille, jolla lain nojalla on Jos ennen tämän lain voimaantuloa anne-
1060: oikeus saada asiasta tieto. tussa muussa laissa taikka asetuksessa tai
1061: päätöksessä on viitattu 30 §:n 2 momentissa
1062: kumottuun lasten kotihoidon tuesta annet-
1063: tuun lakiin, viittauksen katsotaan soveltuvin
1064: 27 § osin kohdistuvan tämän lain vastaavaan
1065: säännökseen.
1066: Salassapitovelvollisuuden rikkominen
1067: Rangaistus 26 §:ssä säädetyn salassapito- 32 §
1068: velvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikos-
1069: lain 38 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, Siirtymäsäännökset
1070: jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun
1071: 5 §:n mukaan tai siitä muualla kuin rikoslain Lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun kun-
1072: 38 luvun 1 §:ssä säädetä ankarampaa ran- nan toimielimen tulee käsitellä sille lain voi-
1073: gaistusta. maantuloon mennessä saapuneet hakemukset
1074: tuen maksamisesta 2 §:n 2 kohdassa tarkoi-
1075: 28 § tetulle työsuhteessa olevalle hoidon tuotta-
1076: jalle viimeistään kahden kuukauden kuluessa
1077: Hallintoriitojen oikeuspaikka lain voimaantulosta.
1078: Kansaneläkelaitoksen tulee käsitellä sille
1079: Jos 9 §:ssä tarkoitetussa asiassa muutoin lain voimaantuloon mennessä saapuneet tu-
1080: kuin valitustietä haetaan ratkaisua kuntien kea koskevat hakemukset viimeistään kol-
1081: välistä korvausvelvollisuutta koskevaan rii- men kuukauden kuluessa lain voimaantulos-
1082: taan, ratkaisee tällaisen riita-asian se lää- ta.
1083: ninoikeus, jonka alueella hakijakunta sijait-
1084: see.
1085: 8 EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp
1086:
1087:
1088:
1089: Laki
1090: lasten päivähoidosta annetun lain 11 a § :n muuttamisesta
1091:
1092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1093: muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36173) 11 a §:n
1094: 2 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (798/92), seu-
1095: raavasti:
1096:
1097: 11 a § annetun lain ( 1 ) mukaiseen tukeen sano-
1098: tussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla.
1099: Edellä 1 momentissa tarkoitetun lapsen
1100: vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka
1101: eivät lapsen hoidon järjestämiseksi valitse Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
1102: kunnan järjestämää 1 momentin mukaista kuuta 1997.
1103: päivähoitopaikkaa, on lapsen muulla tavalla Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1104: tapahtuvan hoidon järjestämiseksi oikeus las- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
1105: ten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta toimenpiteisiin.
1106:
1107:
1108:
1109:
1110: Laki
1111: lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n väliaikaisesta
1112: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
1113:
1114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1115: muutetaan lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta 18 päi-
1116: vänä joulukuuta 1995 annetun lain (1527/95) voimaantulosäännös seuraavasti:
1117:
1118: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
1119: kuuta 1996 ja on voimassa 31 päivään hei- kuuta 1997.
1120: näkuuta 1997. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1121: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
1122: toimenpiteisiin.
1123: EV 223/1996 vp- HE 208/1996 vp 9
1124:
1125: Laki
1126: työttömyysturvalain muuttamisesta
1127:
1128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1129: kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 §:n 1 momen-
1130: tin 7 a kohta,
1131: sellaisena kuin se on 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (226/87), sekä
1132: muutetaan 27 a §:n otsikko ja 2 momentti,
1133: sellaisena kuin näistä on 27 a §:n 2 momentti 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa lais-
1134: sa (357/95), seuraavasti:
1135:
1136: 27 a § työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatuesta
1137: annetun lain mukaiseen työmarkkinatukeen.
1138: Lisäeläkkeen ja lasten kotihoidon tuen Mikäli molemmat puolisot ovat työttömänä
1139: vaikutus työttömyyspäivärahaan saaden työttömyyspäivärahaa tai työmarkki-
1140: natukea, vähennys tehdään sen puolison
1141: etuuden määrästä, jolle kotihoidon tuki on
1142: Jos työttömyyspäivärahaan oikeutettu hen- myönnetty.
1143: kilö tai hänen puolisonsa saa lasten koti-
1144: hoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun
1145: lain ( 1 ) mukaista lasten kotihoidon tu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
1146: kea, hänen täysimääräisen peruspäivärahansa kuuta 1997.
1147: määrää tai hänelle maksettavaa ansioon suh- Lakia sovelletaan päivärahoihin, jotka koh-
1148: teutettua päivärahaa vähennetään etuuden distuvat aikaan lain voimaantulosta lukien.
1149: määrällä. Puolison saamaa kotihoidon tukea Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1150: ei vähennetä, jos puoliso itse hoitaa lasta ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
1151: eikä hänellä tämän johdosta ole oikeutta toimenpiteisiin.
1152:
1153:
1154:
1155: Laki
1156: työmarlddnatuesta annet~ lain 24 § :n muuttan:lisesta
1157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1158: muutetaan työmarkkinatuesta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1542/93) 24 §:n
1159: 1 momentin 2 kohta seuraavasti:
1160: 24 § pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina. Tu-
1161: loina ei kuitenkaan oteta huomioon:
1162: Työmarkkinatuen tarveharkinta
1163: 2) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon
1164: Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa tuesta ( 1 ) annetun lain mukaista koti-
1165: otetaan huomioon henkilön omat tulot ko- hoidon tukea;
1166: konaan ja hänen puolisonsa tulot 300 mark-
1167: kaa ylittävältä osalta kuukaudessa. Puolisoon
1168: rinnastetaan myös sellainen henkilö, jonka Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
1169: kanssa hakija avioliittoa solmimatta jatku- kuuta 1997.
1170: vasti elää yhteisessä taloudessa aviolii- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1171: tonomaisissa olosuhteissa. A viopuolisoita, ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
1172: jotka välien rikkoutumisen vuoksi asuvat toimenpiteisiin.
1173:
1174:
1175:
1176:
1177: 270068
1178: 10 EV 223/1996 vp - HE 208/1996 vp
1179:
1180:
1181: Laki
1182: opintotuesta annetun lain 6 § :n 8 kohdan ja
1183: 17 §:n 2 momentin kumoamisesta
1184:
1185: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1186: 1§ 2 §
1187: Tällä lailla kumotaan 21 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
1188: kuuta 1994 annetun opintotukilain (65/94) kuuta 1997.
1189: 6 §:n 8 kohta ja 17 §:n 2 momentti. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1190: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
1191: toimenpiteisiin.
1192:
1193:
1194:
1195:
1196: Laki
1197: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
1198: annetun lain muuttamisesta
1199:
1200: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1201: lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annettuun
1202: lakiin (734/92) uusi 7 aja 10 a §, seuraavasti:
1203: 7a§ Maksuprosentit ja tulorajat ovat seuraavat:
1204: Lasten päivähoidon maksu Perheen koko Tuloraja Korkein
1205: henkilöä markkaa maksu-
1206: Lasten päivähoidosta annetussa laissa kuukaudessa prosentti
1207: (36173) tarkoitetusta lapsen päiväkoti- ja per-
1208: hepäivähoidosta voidaan määrätä kuu- 1-2 5 150 11,5
1209: kausimaksu. Maksu voidaan periä enintään 3 6 350 9,4
1210: yhdeltätoista kalenterikuukaudelta toiminta- 4 7 540 7,9
1211: vuoden aikana.
1212: Kokopäivähoidon kuukausimaksu saa olla
1213: enintään perheen koon mukaan määräytyvän Jos perheessä on muitakin kuin 2 momen-
1214: maksuprosentin osoittama markkamäärä vä- tissa tarkoitetut lapset, maksun määräämisen
1215: himmäistulorajan ylittävästä kuukausitulosta. perusteena olevasta tulosta vähennetään 500
1216: Kunta voi kuitenkin määrätä enimmäismak- markkaa kustakin muusta lapsesta.
1217: sun, jos hakija ei ilmoita perheen tuloja. Per- Milloin samasta perheestä on useampi kuin
1218: heen kokona otetaan huomioon enintään yksi lapsi kunnan Järjestämässä päivähoidos-
1219: kaksi lasten päivähoidosta annetun lain sa, voidaan toisesta kokopäivähoidossa ole-
1220: 11 a §:n mukaisen valintaoikeuden piirissä vasta lapsesta määrätä saman suuruinen
1221: olevaa lasta. maksu kuin ensimmäisestä lapsesta. Kusta-
1222: EV 22311996 vp - HE 208/1996 vp 11
1223:
1224: kin seuraavasta lapsesta määrättävä maksu senttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain
1225: on 20 prosenttia ensimmäisen lapsen mak- antamissaan päätöksissä ennakkoperinnän
1226: susta. laskemisperusteista määrää.
1227: Jos lapsi on osapäivähoidossa tai lapsen Metsätulona otetaan huomioon varallisuus-
1228: hoitoaika muutoin jatkuvasti päivittäin, vii- verotusta varten määritelty metsän puhdas
1229: koittain tai kuukausittain on säännönmukais- tuotto, josta vähennetään metsätalouden ko-
1230: ta kokopäivähoidon hoitoaikaa merkittävästi rot ja 10 prosenttia puhtaan tuoton arvosta.
1231: lyhyempi, kunnan tulee päättäminsä perus- Metsätuloa on alennettava palvelun käyttäjän
1232: tein periä hoitoaikaan suhteutettu 2-4 mo- vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen
1233: mentissa säädettyä kokopäivähoidon maksua hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on
1234: alempi maksu. metsänhoitoyhdistyksen tai metsälautakun-
1235: Jos lapsen päivähoito alkaa tai loppuu kes- nan antaman lausunnon perusteella vähintään
1236: ken kalenterikuukauden, maksu määrätään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alen-
1237: hoitopäivien lukumäärän mukaan kuu- nus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden
1238: kausimaksua alhaisempana. nettoraha-arvon erotuksen suuruinen.
1239: Maksu voi kokopäivähoidossa olla lasta Tulona ei oteta huomioon lapsilisää, lap-
1240: kohti enintään 1 000 markkaa. Lasta koske- sen hoitotukea, asumistukea, vammaistukea,
1241: vaa sataa markkaa pienempää maksua ei tapaturmavakuutuksen perusteella suoritetta-
1242: via sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, soti-
1243: pe.R\!päisesti annettavasta päivähoidosta voi- lasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, ai-
1244: daan määrätä kunnan päättämä maksu. kuisopintorahaa, opintotuen asumislisää,
1245: opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja
1246: muita vastaavia avustuksia, perhehoidon
1247: 10 a § kustannusten korvauksia eikä lasten kotihoi-
1248: don tukea.
1249: Päivähoitomaksun määräämisen perusteena Tulojen vähennyksenä otetaan huomioon
1250: olevat tulot suoritetut elatusavut ja tosiasiallisista per-
1251: hesuhteista johtuvat muut vastaavat kustan-
1252: Päätettäessä lasten päivähoidosta määrättä- nukset sekä kiinteistön luovutuksen yh-
1253: västä maksusta otetaan perheen tuloina huo- teydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidä-
1254: mioon palvelun käyttäjän sekä hänen kans- tetty rahana suoritettava etuus (syytinki).
1255: saan yhteistaloudessa avioliitossa tai aviolii- Päivähoitomaksu määrätään sen maksa-
1256: tonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön misajankohdan tilannetta vastaavaksi joko
1257: veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä ve- todettavissa olevien tai arvioitujen tulojen
1258: rosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot perusteella.
1259: vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huo-
1260: mioon viimeksi kuluneen vuoden keskimää- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
1261: räinen kuukausitulo. Veronalaisena tulona kuuta 1997.
1262: voidaan ottaa huomioon myös viimeksi toi- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1263: mitetussa verotuksessa vahvistetut vastaa- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
1264: vat veronalaiset tulot korotettuna niillä pro- toimenpiteisiin.
1265:
1266:
1267: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
1268: EV 224/1996 vp - HE 218/1996 vp
1269:
1270:
1271:
1272:
1273: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi luvanvarai-
1274: sesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta
1275:
1276: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys käytössä,
1277: n:o 218/1996 vp laiksi luvanvaraisesta hen- - että rajoitettujen taksilupien liittäminen
1278: kilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttami- yleiseen taksilupajärjestelmään toteutetaan
1279: sesta. Eduskunnalle on liikennevaliokunta hallitusti ilman markkinahäiriöitä, ja
1280: antanut asiasta mietintönsä n:o 1011996 vp. - että rajoitettuja taksilupia ei enää myön-
1281: Eduskunta edellyttää, että kaikkien taksilu- netä 1.1.1997 lähtien ohi virallisen taksilu-
1282: vanhaltijoiden kuljetusluvat ja ajovuorolisto- pajärjestelmän.
1283: jen mukaiset kuljetusvelvollisuudet ovat kes- Eduskunta edellyttää, että sen estämättä
1284: kenään samanlaajuiset. mitä luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä
1285: Eduskunta edellyttää, että siirtyminen yh- annetun lain (343/91) 6 a §:n 6 momentissa
1286: teen lupajärjestelmään toteutetaan siten, säädetään, sairasautolla voidaan suorittaa
1287: - että rajoitetuista taksiluvista peruutetaan hoitoyksiköstä potilaspaluukuljetus sairaan-
1288: ne, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisessa kuljetusluvan asemapaikkakunnan alueelle.
1289: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
1290:
1291:
1292:
1293:
1294: Laki
1295: luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta
1296:
1297: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1298: muutetaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun
1299: lain (343/91) 9 §:n 3 momentti ja 20 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15 päivänä hei-
1300: näkuuta 1994 annetussa laissa (662/94), sekä
1301: lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetussa
1302: laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
1303:
1304: 4 § 9 §
1305:
1306: Joukkoliikennepalveluiden tuottaminen ja Joukkoliikenneluvan myöntämisen
1307: hankkiminen edellytykset
1308:
1309: Lisäksi kunnat voivat tehdä sopimuksia Hakijan tai liikenteestä vastaavan henkilön
1310: sellaisten joukkoliikennepalvelujen hankki- ei ole katsottava täyttävän 1 momentissa
1311: miseksi, joiden tarkoituksena on alentaa säädettyä hyvämaineisuuden vaatimusta, jos:
1312: matkustajien maksamaa matkan hintaa. 1) hänet on viimeksi kuluneiden viiden
1313: vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistuk-
1314:
1315:
1316: 270071
1317: 2 EV 224/1996 vp - HE 218/1996 vp
1318:
1319: seen rikoksesta; tai raankuljetuslupa, jos yritys myydään tai
1320: 2) hänet on vähintään kolmesti viimeksi muutoin vastikkeellisesti luovutetaan ja lupa-
1321: kuluneen vuoden aikana tuomittu sakkoran- viranomaisen hyväksymä liikenteestä vastaa-
1322: gaistukseen työ- tai palkkasuhdetta, liiken- va henkilö tällaisen luovutuksen yhteydessä
1323: teen harjoittamista, ajo- ja lepoaikojen nou- tai sitä ennen on lakannut taikka sen jälkeen
1324: dattamista taikka liikenne- tai ajoneuvotur- lakkaa tosiasiallisesti hoitamasta hänelle tä-
1325: vallisuutta koskevien säännösten ja määräys- män lain mukaan kuuluvia tehtäviä. Yritys
1326: ten rikkomisesta ja katsotaan myydyksi tai vastikkeellisesti luo-
1327: rikokset osoittavat hänen olevan ilmeisen vutetuksi, jos yrityksen osakkuuteen tai
1328: sopimaton harjoittamaan luvanvaraista hen- osakkeiden omistukseen perustuva määrää-
1329: kilöliikennettä. misvalta siirtyy tai on siirtynyt. Lupaa ei
1330: kuitenkaan peruuteta, jos ostaja tai muu siir-
1331: ronsaaja täyttää 9 b §:n 1-3 momentin
1332: taksiluvan ja sairaankuljetusluvan saamisen
1333: 20 § edellytykset ja jos siirron kohteena oleva
1334: lupa on myönnetty ennen 1 päivää maalis-
1335: Liikenneluvan peruuttaminen kuuta 1991.
1336:
1337: Lupaviranomaisen on peruutettava oi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
1338: keushenkilölle myönnetty taksilupa tai sai- kuuta 1997.
1339:
1340:
1341: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
1342: EV 22511996 vp- HE 210/1996 vp
1343:
1344:
1345:
1346:
1347: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työllisyys-
1348: lain muuttamisesta
1349:
1350:
1351: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys mälle selvitetään myös kirjallisesti eri vaih-
1352: n:o 210/1996 vp laiksi työllisyyslain muut- toehdot ja niiden vaikutukset.
1353: tamisesta. Eduskunnalle on työasiainva- Eduskunta edellyttää, että lisätuen maksu-
1354: liokunta antanut asiasta mietintönsä n:o perusteiden muutoksesta säästyneet rahat
1355: 17/1996 vp. käytetään työllisyyden hoitoon ja että hal-
1356: Eduskunta edellyttää, että koulutukseen lituksen esityksen vaikutuksia seurataan ja
1357: tai kuntoutukseen osallistuvan henkilön tule- mahdolliset epäkohdat poistetaan.
1358: van ajan eläkeoikeuden turvaamiseksi työttö- Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
1359:
1360:
1361:
1362:
1363: Laki
1364: työllisyyslain muuttamisesta
1365:
1366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1367: muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain (275/87) 21 §:n 3 moment-
1368: ti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1696/92), sekä
1369: lisätään lakiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla kumotun 18 ja
1370: 18 a §:n tilalle uusi 18 ja 18 a § sekä 21 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa
1371: laissa uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 momentti ja nykyinen 4 momentti siirtyvät 4 ja 5
1372: momentiksi, seuraavasti:
1373: 18 § lutuksessa työttömällä on koulutusaikana
1374: oikeus työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuk-
1375: K untoutus-, koulutus- ja sesta annetussa laissa (763/90) tarkoitettuihin
1376: työntekomahdollisuuden järjestäminen opintososiaalisiin etuuksiin sanotussa laissa
1377: säädetyin edellytyksin.
1378: Vuonna 1942 tai sen jälkeen syntyneelle Jos 1 momentissa tarkoitettua työtöntä ei
1379: 55 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhaki- voida työllistää avoimille työmarkkinoille
1380: jalle, jolle on maksettu työttömyyspäivä- eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa kou-
1381: rahaa työttömyysturvalaissa säädetty enim- lutusta tai kuntoutusta, on sen kunnan, joka
1382: mäisaika, mutta jolla ennen 1 päivää tammi- kotikuntalain (201/94) 2 §:n mukaan on hen-
1383: kuuta 1997 voimassa olleiden työttömyystur- kilön kotikunta, työvoimaviranomaisten
1384: valain säännösten mukaan on ollut oikeus osoituksesta järjestettävä hänelle työnteko-
1385: saada työttömyyspäivärahaa päivärahakauden mahdollisuus 10 kuukauden ajaksi (työllistä-
1386: keston enimmäisajasta huolimatta 60 ikä- misvelvollisuus). Kunnan on järjestettävä
1387: vuoteen saakka, turvataan mahdollisuus työl- työntekomahdollisuus siten, että työllistettä-
1388: listymistä edistävään kuntoutukseen tai kou- vä voi aloittaa työn työttömyysturvalaissa
1389: lutukseen. Tällä perusteella järjestetyssä kou- säädetyn päivärahakauden enimmäisajan
1390:
1391: 270069
1392: 2 EV 225/1996 vp - HE 210/1996 vp
1393:
1394: täyttyessä. Järjestettävän työn tulee olla alan 21 §
1395: säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä.
1396: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei so- Työllistämistuki kunnalle
1397: velleta, jos henkilö on jättämällä hakematta
1398: päivärahaa tai muutoin saanut aikaan sen,
1399: ettei päivärahakauden enimmäisaika ole täyt- Jos työvoimatoimisto osoittaa kunnan työl-
1400: tynyt ennen kuin hän on täyttänyt 55 vuotta. listettäväksi 18 §:n nojalla työttömän henki-
1401: Työttömyysturvalaissa säädetyn tarkastelu- lön, kunnalla on oikeus saada normaali työl-
1402: jakson kuluessa tehty työ tai koulutus, joka listämistuki 80 prosentilla korotettuna.
1403: luetaan työssäoloehtoon, vähentää 10 kuu- Kunnalle maksetaan lisätukea sen perus-
1404: kauden työllistämisvelvollisuutta. teella, kuinka suuren osuuden alueensa työ-
1405: Työntekomahdollisuuden järjestämisen toi- voimasta kunta on keskimäärin kuukauden
1406: meenpanosta säädetään tarkemmin asetuk- aikana työllistänyt työllisyysmäärärahoilla.
1407: sella. Lisätukea maksetaan vain nhstä työllistetyis-
1408: tä, joiden määrä ylittää työllistettyjen osuu-
1409: den kunnan työvoimasta. Lisätuen suuruus
1410: 18 a § määräytyy seuraavasti:
1411: Työllistämisvelvollisuuden lakkaaminen
1412: Työllistettyjen osuus Lisätuen osuus
1413: Kunnan velvollisuus järjestää 18 §:n nojal- kunnan työvoimasta
1414: la työntekomahdollisuus siihen oikeutetulle
1415: lakkaa, jos vähintään 1 % 10 %
1416: 1) työnhakija ilman työttömyysturvalain II
1417: 1,5 % 20 %
1418: 7 a §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäy- II
1419: 2 % 30 %
1420: tyy hänelle osoitetusta työkykyyn nähden
1421: sopivasta työllistämisvelvollisuuden nojalla
1422: järjestetystä työstä; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1423: 2) työ, johon työnhakija on osoitettu, kes- kuuta 1997.
1424: keytyy työnhakijasta johtuvasta syystä; tai Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
1425: 3) työnhakijalle ei voida työttömänä työn- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
1426: hakijana olemisen päättymisen vuoksi järjes- teisiin.
1427: tää työtä kolmen kuukauden kuluessa siitä,
1428: kun työllistämisvelvollisuus on tullut voi-
1429: maan.
1430:
1431:
1432: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
1433: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
1434:
1435:
1436:
1437:
1438: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen kuntien valtion-
1439: osuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi
1440:
1441:
1442: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys ten aiheuttamat pysyväisluonteiset haitat se-
1443: n:o 149/1996 vp kuntien valtionosuuslaiksi kä ryhtyy selvitysten edellyttämiin korjaus-
1444: ja siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunnalle on toimenpiteisiin.
1445: hallintovaliokunta antanut asiasta mietintön- Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa
1446: sä n:o 24/1996 vp. vuoden 1997 aikana esityksen lastensuoje-
1447: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lusta sekä ulkomaalaisten ja erityisen vai-
1448: tarkoin valtionosuusuudistuksen vaikutuksia keavammaisten hoidosta aiheutuvien poik-
1449: ja kohdentomista sekä antaa tarvittaessa pi- keuksellisen suurten kustannusten tasausjär-
1450: kaisesti eduskunnalle näitä koskevat muu- jestelmästä.
1451: tosehdotukset Eduskunta edellyttää, että kuntayhtymän ja
1452: Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa yksityisen ylläpitäjän rahoituksen myöntämi-
1453: eduskunnalle kahden vuoden kuluttua val- seen ja maksamiseen liittyvän uuden järjes-
1454: tionosuusuudistuksen voimaantulosta selvi- telmän toimivuutta ja myös sen tarkoituksen-
1455: tyksen sen toimivuudesta ja tarkoituksenmu- mukaisuutta seurataan ja että tarpeelliseksi
1456: kaisuudesta. havaittaviin lainsäädäntötoimiin ryhdytään
1457: Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää välittömästi.
1458: pikaisesti yhteisöveron nykyistä oikeuden- Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait,
1459: mukaisemmat jakoperusteet ja selvittää sa- joista toisen valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2
1460: malla voimalaitoskuntien osalta voimalaitos- momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen:
1461:
1462:
1463: Kuntien valtionosuuslaki
1464:
1465: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1466:
1467: 1luku 2 §
1468:
1469: Yleisiä säännöksiä
1470: Määritelmiä
1471: 1§ Tässä laissa tarkoitetaan:
1472: 1) valtionosuudella yleistä valtionosuutta
1473: Soveltamisala ja tehtäväkohtaista valtionosuutta;
1474: 2) yleisellä valtionosuudella yleisen val-
1475: Tässä laissa säädetään kuntien yleisestä tionosuuden perusasaa olosuhdelisineen;
1476: valtionosuudesta, tehtäväkohtaisista valtion- 3) tehtäväkohtaisella valtionosuudella käyt-
1477: osuuksista ja rahoitusavustuksista, joita tökustannusten valtionosuutta, joka myönne-
1478: myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle tään sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai ope-
1479: taikka opetus- ja kulttuuritoimen osalta myös tus- ja kulttuuritoimeen;
1480: muulle toiminnan ylläpitäjälle. 4) valtionosuustehtävillä tehtäviä, joihin
1481: Tehtäväkohtaisiin valtionosuoksiin tämän lain nojalla myönnetään yleistä valtionosuut-
1482: lain säännöksiä sovelletaan siltä osin kuin ta tai tehtäväkohtaisia valtionosuuksia;
1483: tässä laissa tai muualla laissa erikseen sää- 5) rahoitusavustuksella harkinnanvaraista
1484: detään. avustusta;
1485:
1486:
1487: 270073
1488: 2 EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp
1489:
1490: 6) valtionapuviranomaisella ministeriötä, maksujen muutoksesta ja yksi kolmasosa
1491: joka vastaa yleistä valtionosuutta, verotuloi- yleisen hintatason muutoksesta siten kuin
1492: hin perustuvaa valtionosuuden tasausta, siir- asetuksella tarkemmin säädetään.
1493: tymätasausta ja rahoitusavustusta koskevista
1494: asioista; sekä
1495: 7) valtionavun saajalla kuntaa tai kuntayh- 5§
1496: tymää taikka opetus- ja kulttuuritoimen osal-
1497: ta myös muuta toiminnan ylläpitäjää.
1498: Toteutuneiden muutosten huomioon
1499: ottaminen
1500: 2luku
1501: V ahvistettaessa varainhoitovuoden valtion-
1502: Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako osuuksien tai niiden määräämisen perusteena
1503: olevia keskimääräisiä markkamääriä tai las-
1504: 3§ kennallisia kustannuksia, otetaan huomioon
1505: vahvistamisvuotta edeltäneen varainhoito-
1506: Valtionosuuksien vahvistamisperusteet vuoden toteutuneet, 4 §:n nojalla tehdyistä
1507: arvioista poikkeavat valtionosuustehtävien
1508: Valtionosuuksien tai niiden määräämisen laajuuden ja laadun sekä kustannustason
1509: perusteena olevat keskimääräiset markka- muutokset.
1510: määrät tai laskennalliset kustannukset vah-
1511: vistetaan vuosittain seuraavaa varainhoito-
1512: vuotta varten. Tällöin otetaan huomioon: 6 §
1513: 1) valtionosuustehtävien laajuuden ja laa-
1514: dun arvioidut muutokset 4 §:n 1 momentissa Kustannustenjaon säilyttäminen
1515: säädetyllä tavalla;
1516: 2) kustannustason arvioidut muutokset
1517: 4 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kui- Valtio osallistuu kunnille tehtäväkohtaisten
1518: tenkin enintään täyteen ja vähintään puoleen valtionosuuksien piiriin kuuluvista tehtävistä
1519: määrään kustannustason arvioidusta muutok- aiheutuviin kustannuksiin samassa suhteessa
1520: sesta; kuin se on osallistunut niihin tämän lain tul-
1521: 3) vahvistamisvuotta edeltäneenä varain- lessa voimaan. Tämä ei kuitenkaan koske
1522: hoitovuonna toteutuneiden ja 1 kohdan pe- perustamishankkeista eikä muusta kulttuuri-
1523: rusteella arvioitujen kustannusten välinen toimesta kuin kirjastotoimesta aiheutuvia
1524: erotus 5 §:ssä säädetyllä tavalla; sekä kustannuksia eikä laskennallisia korkoja,
1525: 4) ne tarkistukset, jotka tehdään valtion ja lainanhoitokustannuksia tai poistoja taikka
1526: kuntien välisen kustannustenjaon säilyttämi- muita vastaavia eriä.
1527: seksi 6 §:ssä säädetyin perustein. Kustannustenjaon kehitys selvitetään koko
1528: maan tasolla ja kokonaisuudessaan valtion ja
1529: kuntien välillä. Tehtäväkohtaisten valtion-
1530: 4 § osuuksien tai niiden määräytymisen perus-
1531: teena olevia keskimääräisiä markkamääriä
1532: Valtionosuustehtävien ja kustannustason tai laskennallisia kustannuksia tarkistetaan
1533: muutos selvitysten edellyttämällä tavalla joka neljäs
1534: vuosi (tarkistusvuosi) siten kuin sosiaali- ja
1535: Valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
1536: muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu osuudesta annetussa laissa (733/92) sekä
1537: asianomaista valtionosuustehtävää koskevas- opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-
1538: ta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen netussa laissa (705/92) säädetään.
1539: perustuvasta valtion viranomaisen määräyk- Jos vuotuinen kustannustason muutos on
1540: sestä tai valtakunnallisesta suunnitelmasta 3 §:n 2 kohdan perusteella päätetty joinakin
1541: taikka valtion talousarviosta. vuosina ottaa huomioon vähemmästä kuin
1542: Kustannustason muutos lasketaan siten, täydestä määrästä, otetaan muutokset kustan-
1543: että kaksi kolmasosaa siitä aiheutuu kunnan nustenjaon tarkistuksessa huomioon enintään
1544: ansiotason ja kuntien palkkasidonnaisten päätetyn suuruisina.
1545: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 3
1546:
1547: 3 luku kaan määräytyvät markkamäärät Saaristo-
1548: tai syrjäisyyslisää maksetaan kuitenkin kun-
1549: Valtionosuuksien tasaus nalle vaihtoehtoisena sen mukaan, kumpi
1550: niistä on kunnalle edullisempi.
1551: 7§
1552: 9 §
1553: V erotuloihin perustuva valtionosuuksien
1554: tasaus Saaristolisä
1555: Kunnalle myönnetään verotuloihin perustu- Saariston kehityksen edistämisestä anne-
1556: vaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos tussa laissa (494/81) tarkoitetut kunnat, joi-
1557: sen laskennallinen verotulo asukasta kohden den väestöstä vähintään puolet asuu ilman
1558: on pienempi kuin 90 prosenttia markkamää- kiinteätä tieyhteyttä mantereeseen, saavat
1559: rästä, joka saadaan jakamalla kaikkien kun- saaristolisänä markkamäärän, joka on yleisen
1560: tien yhteenlasketut verotulot kuntien yhteen- valtionosuuden perusosa kolminkertaisena,
1561: lasketulla asukasluvulla (tasausraja). Tasaus- muut saaristokunnat markkamäärän, joka on
1562: lisä lasketaan siten, että sen ja kunnan las- yleisen valtionosuuden perusosa puoli-
1563: kennallisen verotulon summa on tasausrajan toistakertaisena ja saaristo-osakunnat mark-
1564: mukainen markkamäärä. kamäärän, joka on saaristossa asuvien henki-
1565: Jos kunnan laskennallinen verotulo asukas- löiden määrä kerrottuna 75 prosentilla ylei-
1566: ta kohden ylittää tasausrajan, vähennetään sen valtionosuuden vahvistetusta keskimää-
1567: kunnan valtionosuuksista markkamäärä, joka räisestä markkamäärästä.
1568: on 40 prosenttia kunnan asukasta kohden
1569: laskettujen laskennallisten verotulojen ja ta-
1570: sausrajan erotuksesta, kuitenkin enintään 15 10§
1571: prosenttia kunnan laskennallisesta verotulos-
1572: ta (tasausvähennys). Syrjäisyyslisä
1573: Kunnan laskennallista verotuloa laskettaes-
1574: sa otetaan huomioon kunnallisvero, kunnan Kunnat, joiden paikallisen ja seudullisen
1575: osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero- väestöpohjan perusteella määräytyvä syrjäi-
1576: osuus) ja kiinteistövero samalta verovuodelta syysluku on 1,50 tai suurempi, saavat syrjäi-
1577: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. syyslisänä markkamäärän, joka on yleisen
1578: valtionosuuden perusosa kolminkertaisena,
1579: kunnat, joiden syrjäisyysluku on 1,00-1,49,
1580: markkamäärän, joka on yleisen valtionosuu-
1581: 4luku den perusosa kaksinkertaisenaja kunnat, joi-
1582: den syrjäisyysluku on 0,50-0,99, markka-
1583: Yleinen valtionosuus ja rahoitusavustus määrän, joka on yleisen valtionosuuden pe-
1584: rusosa puolitoistakertaisena. Syrjäisyysluvun
1585: 8 § määräytymisperusteet säädetään asetuksella.
1586: Yleisen valtionosuuden määräytyminen
1587: 11 §
1588: Kunta saa yleisenä valtionosuutena mark-
1589: kamäärän, joka muodostuu perusosasta ja Liikenteen taajamalisä
1590: olosuhdelisistä.
1591: Yleisen valtionosuuden perusosan markka- Kunnat, joiden taajamaväestön määrä ylit-
1592: määrä saadaan kertomalla varainhoitovuotta tää 40 000, saavat liikenteen taajamalisänä
1593: edeltävän vuoden alkaessa ollut väestötieto- markkamäärän, joka on taajamassa asuvien
1594: lain (507/93) 18 §:n mukainen kunnan asu- henkilöiden määrä kerrottuna 45 prosentilla
1595: kasluku vahvistetulla yleisen valtionosuuden yleisen valtionosuuden vahvistetusta keski-
1596: keskimääräisellä markkamäärällä. määräisestä markkamäärästä. Taajamaväes-
1597: Näin saatuun markkamäärään lisätään tön määräytymisperusteet säädetään asetuk-
1598: 9-12 §:ssä määriteltyjen olosuhdelisien mu- sella.
1599: 4 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
1600:
1601: 12 § ten kustannusten vahvistamisesta kunkin
1602: vuoden syyskuun loppuun mennessä.
1603: Kielilisä
1604: 16 §
1605: Kielilain (148/22) mukaiset kaksikieliset
1606: kunnat ja saamelaisten kotiseutualueen kun- Valtionosuuden ja rahoitusavustuksen
1607: nat saavat kielilisänä markkamäärän, joka on myöntäminen sekä verotuloihin perustuvan
1608: 10 prosenttia yleisen valtionosuuden perus- valtionosuuksien tasauksen vahvistaminen
1609: osasta.
1610: Valtionapuviranomainen myöntää yleisen
1611: 13 § valtionosuuden sekä vahvistaa verotuloihin
1612: perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Val-
1613: Rahoitusavustus tioneuvosto myöntää rahoitusavustuksen.
1614: Tehtäväkohtaiset valtionosuudet myöntää
1615: Harkinnanvaraista rahoitusavustusta voi- asianomainen ministeriö.
1616: daan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti Yleinen valtionosuus ja tehtäväkohtaiset
1617: poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallista- valtionosuudet myönnetään ja verotuloihin
1618: loudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn perustuva valtionosuuksien tasaus vahviste-
1619: taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen taan hakemuksetta vuosittain viimeistään
1620: tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina ote- tammikuun 11 päivänä.
1621: taan huomioon myös paikalliset eri- Rahoitusavustusta on haettava valtion-
1622: tyisolosuhteet. apuviranomaiselta. Ennen varainhoitovuotta
1623: Valtionapuviranomainen voi asettaa avus- myönnettävää ja kesäkuun loppuun men-
1624: tuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan nessä maksettavaa rahoitusavustusta on haet-
1625: talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja. tava varainhoitovuotta edeltävän lokakuun
1626: loppuun mennessä sekä joulukuun loppuun
1627: 5 luku mennessä maksettavaa rahoitusavustusta va-
1628: rainhoitovuoden elokuun loppuun mennessä.
1629: Maksaminen ja muu menettely
1630: 17 §
1631: 14 §
1632: Maksaminen
1633: Neuvottelumenettely
1634: Valtionosuudet, joissa on otettu huomioon
1635: Ennen kuin valtionapuviranomainen tai 7 §:ssä tarkoitettu verotuloihin perustuva
1636: muu ministeriö tekee ehdotuksen seuraavan valtionosuuksien tasaus, maksetaan ministe-
1637: varainhoitovuoden valtionosuuksien perus- riöittäin valtionavun saajalle varainhoitovuo-
1638: teista valtion talousarvioon, sen on neuvotel- den alusta lukien kuukausittain yhtä suurina
1639: tava asianomaisten muiden ministeriöiden erinä kunakin kuukautena, viimeistään sen
1640: sekä kuntien keskusjärjestön kanssa siitä, 11 päivänä. Rahoitusavustus maksetaan kun-
1641: miten valtionosuuksien piiriin kuuluvista nalle hakemusajankohdan perusteella joko
1642: tehtävistä aiheutuneet kustannukset kehitty- varainhoitovuoden kesäkuun tai joulukuun
1643: vät. loppuun mennessä.
1644: Valtion ja kuntien välistä kustannustenja- Verotuloihin perustuvat valtionosuuksien
1645: koa koskevista tarkistuksista on neuvoteltava tasaukset kohdistetaan tämän lain, sosiaali-
1646: kuntien keskusjärjestön kanssa siten kuin ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
1647: asetuksella tarkemmin säädetään. osuudesta annetun lain sekä opetus- ja kult-
1648: tuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu-
1649: 15 § kaisiin valtionosuoksiin siinä suhteessa kuin
1650: niiden valtionosuusmäärärahat ovat valtion
1651: Valtionosuuden vahvistaminen ja talousarviossa.
1652: tarkistaminen Jos myönnettävä yleinen valtionosuus, so-
1653: siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
1654: Valtioneuvosto päättää valtionosuuksien tai valtionosuudesta annetun lain mukainen val-
1655: niiden määräämisen perusteena olevien kes- tionosuus tai opetus- ja kulttuuritoimen ra-
1656: kimääräisten markkamäärien tai laskennallis- hoituksesta annetun lain mukainen valtion-
1657: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 5
1658:
1659: osuus on pienempi kuin siihen 2 momentin tava etuus vähennetään myöhemmin seuraa-
1660: mukaan kohdistuvat vähennykset, perii val- vien valtionosuuksien yhteydessä.
1661: tionosuusviranomainen tai asianomainen
1662: muu ministeriö erotuksen kunnalta. 20 §
1663: Valtionapuviranomainen toimittaa asian-
1664: omaisille ministeriöille kuntakohtaisen pää- Suoritusvelvollisuuden raukeaminen
1665: töksensä 2 momentissa tarkoitetuista sosiaa-
1666: li- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt
1667: tionosuudesta annetun lain sekä opetus- ja etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus
1668: kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain raukeaa viiden vuoden kuluessa sen kalente-
1669: mukaisia valtionosuuksia maksettaessa huo- rivuoden päättymisestä, jona etuus olisi tul-
1670: mioon otettavista markkamääristä. lut suorittaa tai on suoritettu.
1671: 18 §
1672: 6luku
1673: Saamatta jääneen etuuden suorittaminen
1674: Muutoksenhaku
1675: Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle
1676: 21 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilme- 21 §
1677: nee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisem-
1678: min valtionavun saajan käytettävissä ja siltä Oikaisumenettely
1679: on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtion-
1680: osuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sil- Milloin kunta on tyytymätön päätökseen,
1681: le, on saamatta jäänyt määrä suoritettava joka koskee valtionosuuden myöntämistä tai
1682: valtionavun saajalle. Suoritettavalie määrälle verotuloihin perustuvan valtionosuuksien
1683: on maksettava korkolain 3 §:n 2 momentin tasauksen vahvistamista, on sillä oikeus kol-
1684: mukainen vuotuinen korko sen kuukauden men kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon
1685: alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa. saatuaan tehdä valtionapuviranomaiselle tai
1686: Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on muulle asianomaiselle ministeriölle kirjalli-
1687: vähäinen ja sen maksatuksesta aiheutuvat nen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Pää-
1688: menot olisivat epäsuhteessa asian taloudelli- tökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
1689: seen merkitykseen, ei etuutta kuitenkaan
1690: suoriteta. 22 §
1691: Valtionapuviranomainen tai muu asian-
1692: omainen ministeriö voi päättää, että saamatta Muutoksenhaku
1693: jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraa-
1694: vien valtionosuuksien yhteydessä. Oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta
1695: samoin kuin 18, 19 ja 24 §:ssä tarkoitetusta
1696: 19 § päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallin-
1697: to-oikeuteen niin kuin hallintolain-
1698: Perusteettoman edun palauttaminen käyttölaissa (586/96) säädetään.
1699: Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun
1700: Jos valtionavun saaja on saanut perusteet- tämän lain nojalla annettuun päätökseen ei
1701: tomasti valtionosuutta, on valtionapuvi- saa hakea muutosta valittamalla.
1702: ranomaisen tai asianomaisen muun ministe-
1703: riön määrättävä liikaa saatu määrä palautet- 7 luku
1704: tavaksi. Palautettavasta määrästä peritään
1705: korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuo- Erinäisiä säännöksiä
1706: tuinen korko sen kuukauden alusta, jona val-
1707: tionosuus on maksettu. 23 §
1708: Jos palautettava etuus on vähäinen taikka
1709: jos palauttamista tai koron perimistä on pi- Tietojen toimittaminen
1710: dettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää
1711: määräämättä palautettavaksi. Valtionavun saajan on toimitettava ne val-
1712: Valtionapuviranomainen tai muu asian- tionosuuden määrittämisen kannalta oleelli-
1713: omainen ministeriö voi päättää, että palautet- set tiedot, joita valtionapuviranomainen,
1714: 6 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
1715:
1716: asianomaiset muut ministeriöt tai niiden 28 §
1717: määräämät viranomaiset edellyttävät.
1718: Kustannustason muutokset vuosina
1719: 24 § 1996--1998
1720: Uhkasakko Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, ote-
1721: taan kustannustason arvioitu muutos täysi-
1722: Jos kunta, kuntayhtymä tai muu toiminnan määräisenä huomioon määrättäessä val-
1723: ylläpitäjä on valtionosuustehtäviä järjestäes- tionosuuksia ja laskennallisia kustannuksia
1724: sään jättänyt noudattamatta laissa tai lain vuosille 1997-1999.
1725: nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen,
1726: voi lääninhallitus, asianomaista ministeriötä 29 §
1727: kuultuaan, sakon uhalla määrätä valtionavun
1728: saajan noudattamaan velvoitetta. Valtionosuudet vuodesta 1998 lukien
1729: 25 § Sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään, vä-
1730: hennetään kuntien valtionosuuksia vuoden
1731: Tarkemmat säännökset 1997 tasosta vuonna 1998 yhteensä 1 300
1732: miljoonaa markkaa siten, että vähennyksistä
1733: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- kohdistetaan 6 prosenttia tämän lain, 57 pro-
1734: töönpanosta annetaan asetuksella. senttia sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
1735: nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
1736: sekä 37 prosenttia opetus- ja kulttuuritoi-
1737: 8 luku men rahoituksesta annetun lain perusteella
1738: maksettaviin valtionosuuksiin.
1739: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Yleisen valtionosuuden 1 momentissa tar-
1740: koitettu vähennys toteutetaan vähentämällä
1741: 26 § 8 § :n perusteella laskettavasta markka-
1742: määrästä vuodesta 1998 lukien kunnan asu-
1743: Voimaantulo kasta kohden 15,30 markkaa.
1744:
1745: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 30 §
1746: kuuta 1997.
1747: Tällä lailla kumotaan 3 päivänä elokuuta Rahoitusavustus vuosina 1997-1999
1748: 1992 annettu kuntien valtionosuuslaki
1749: (688/92) siihen myöhemmin tehtyine muu- Sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään, ote-
1750: toksineen. taan myös tämän lain täytäntöönpanosta
1751: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan kunnille johtuvat erityiset taloudelliset vai-
1752: ryhtyä sen toimeenpanon edellyttämiin toi- keudet huomioon rahoitusavustusta vuosille
1753: menpiteisiin valtionosuuksien vahvistamisek- 1997-1999 myönnettäessä.
1754: si vuodelle 1997.
1755: 31 §
1756:
1757: 27 § Siirtymätasaus
1758: Yleisen valtionosuuden perusteena oleva Tämän lain mukaisten valtionosuusperus-
1759: markkamäärä teiden aiheuttamaa kunnan valtionosuuk-
1760: sien muutosta tasataan siirtymätasauksella.
1761: Yleisen valtionosuuden keskimääräinen Valtionapuviranomainen vahvistaa siirtymä-
1762: markkamäärä asukasta kohden on vuonna tasauksen niille kunnille, joiden 2 momentin
1763: 1997 206 markkaa. mukainen valtionosuuksien muutos ylittää
1764: Kunnalle 8 §:n ja tämän pykälän 1 mo- kullekin vuodelle 3 momentissa säädetyn
1765: mentin perusteella määräytyvästä yleisestä määrän asukasta kohti.
1766: valtionosuudesta vähennetään vuodesta 1997 Siirtymätasaus lasketaan vähentämällä
1767: lukien kunnan asukasta kohden 29,50 mark- kunnalle tämän lain, sosiaali- ja terveyden-
1768: kaa. huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
1769: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 7
1770:
1771: annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen vaihteen 1995-1996 asukaslukua sekä vuo-
1772: rahoituksesta annetun lain mukaisin vuoden den 1996 oppilas-, opetustunti- ja henkilö-
1773: 1997 valtionosuuksien määräytymisperustein työvuosimääriä.
1774: laskettavien valtionosuuksien yhteismäärästä Kunnan valtionosuuksien 2 momentin mu-
1775: valtionosuudet, jotka kunnalle on myönnetty kaisesti laskettu muutos asukasta kohti raja-
1776: kahden ensiksi mainitun lain mukaisiin toi- taan kuitenkin valtionosuuksiin lisättävällä
1777: mintoihin vuonna 1996, sekä markkamäärät, tai niistä vähennettävällä siirtymätasauksella
1778: jotka kunnalle on vuonna 1996 maksettu enintään 200 markkaan vuonna 1997, 400
1779: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- markkaan vuonna 1998, 700 markkaan
1780: netun lain tämän lain voimaan tullessa voi- vuonna 1999, 1 050 markkaan vuonna 2000
1781: massa olleen 40 §:n 2 momentin mukaisesti. ja 1 400 markkaan vuonna 2001.
1782: Valtionosuuden muutosta laskettaessa ei ote- Siirtymätasauksen maksamisesta ja koh-
1783: ta huomioon vuonna 1997 toteutettavia val- dentumisesta on voimassa, mitä 17 §:ssä
1784: tionosuuksien vähennyksiä, valtionosuusteh- säädetään verotuloihin perustuvasta valtion-
1785: tävien laadun ja laajuuden muutoksia, kus- osuuksien tasauksesta.
1786: tannustason muutoksia eikä kuntien kansan- Siirtymätasauksen vahvistamista koskevaan
1787: eläkkeiden asumislisien poistamista vastaa- päätökseen voi kunta hakea muutosta siten
1788: vaa valtionosuuksien vähennystä. Laskemi- kuin 6 luvussa säädetään.
1789: sen perusteena käytetään kuntien vuoden-
1790:
1791:
1792:
1793:
1794: Laki
1795: kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain 19 §:n muuttamisesta
1796:
1797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
1798: tavalla,
1799: muutetaan kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä 15 päivänä heinäkuuta
1800: 1994 annetun lain (658/94) 19 § seuraavasti:
1801: 19 § lain säännöksiä joulukuun 31 päivän 1997
1802: jälkeenkin, kunnes kunta on maksanut ta-
1803: Voimaantulo ja soveltaminen kaisin 5 ja 7 §:n mukaan määräytyvät val-
1804: tion korkotuki- ja vakautuslainasaatavat tai
1805: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- kuntaselvitys on päättynyt.
1806: kuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään jou- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
1807: lukuuta 1997. sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1808: Kuntaan, jolle on myönnetty korkotukea
1809: tai vakautuslainaa taikka jossa on päätetty Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1810: käynnistää kuntaselvitys, sovelletaan tämän kuuta 1997.
1811: 8 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
1812:
1813:
1814: Laki
1815: kuntien yhdistymisavustuksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
1816:
1817: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1818: muutetaan kuntien yhdistymisavustuksista 31 päivänä tammikuuta 1994 annetun lain
1819: (89/94) 5 § seuraavasti:
1820: 5§ siin, jotka tulevat voimaan aikaisintaan vuo-
1821: Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä hel- den 1995 ja viimeistään vuoden 1998 alusta.
1822: mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään
1823: joulukuuta 2000. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1824: Tätä lakia sovelletaan kuntajaon muutok- kuuta 1997.
1825:
1826:
1827:
1828:
1829: Laki
1830: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
1831: annetun lain muuttamisesta
1832:
1833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1834: kumotaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elo-
1835: kuuta 1992 annetun lain (733/92) 6 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3 momentti sekä 19 §,
1836: muutetaan 2 §, 6 §:n 1 momentin 3 ja 6 kohta, 7, 8 ja 10-12 §, 13 §:n otsikko ja 1 mo-
1837: mentti, 14-16 ja 18 §, 29 §:n 1 momentti, 30 §:n 1 ja 3 momentti, 31 §:n 1 ja 2 momentti,
1838: 32 ja 33 §, 34 §:n 1 momentti sekä 37 ja 42 §,
1839: sellaisena kuin niistä ovat 12 § osittain muutettuna 18 päivänä joulukuuta 1995 annetulla
1840: lailla (1446/95), 33 § viimeksi mainitussa laissa ja 34 §:n 1 momentti 17 päivänä joulukuuta
1841: 1993 annetussa laissa (1207/93), sekä
1842: lisätään lakiin uusi 16 a § ja siitä mainitulla 18 päivänä joulukuuta 1995 annetulla lailla
1843: kumotun 17 §:n tilalle uusi 17 § sekä 29 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
1844:
1845: 2§ arvion, kunnan valtionosuuden laskennassa
1846: käytettävät laskennalliset kustannukset asu-
1847: Suhde kuntien valtionosuuslakiin kasta ja työtöntä kohden sekä kunnan oma-
1848: rahoitusosuuden asukasta kohden;
1849: Valtionosuuteen sovelletaan tämän lain
1850: ohella kuntien valtionosuuslakia ( 1 ) siltä 6) voimavarojen jakamisen perusteet.
1851: osin kuin tässä laissa niin säädetään.
1852: 6 § 7§
1853: V altakunnallisen suunnitelman sisältö V altakunnallisen suunnitelman valmistelu
1854: Valtakunnallinen suunnitelma sisältää: Valtakunnallisen suunnitelman valmistelus-
1855: ta huolehtii asianomainen ministeriö. Val-
1856: 3) sosiaali- ja terveydenhuollon valtion- mistelun yhteydessä on kuultava kuntien
1857: osuuden laskennan perusteena olevien käyt- keskusjärjestöä sekä tarvittaessa muita viran-
1858: tökustannusten kokonaismäärää koskevan omaisia ja yhteisöjä.
1859: EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp 9
1860:
1861: 8§ Lisäksi sosiaalihuollossa laskennalliset
1862: kustannukset hyväksytään työttömyyden pe-
1863: Voimavarojen alueellinen jakaminen rusteella määräytyvien kustannusten laskemi-
1864: seksi erikseen asukasta ja työtöntä kohden
1865: Asianomainen ministeriö jakaa valtakun- sekä terveydenhuollossa sairastavuuden pe-
1866: nallisessa suunnitelmassa hyväksytyn hank- rusteella määräytyvien kustannusten laskemi-
1867: keiden kustannusten enimmäismäärän läänin- seksi asukasta kohden.
1868: hallituksille.
1869: Lääninhallitukset jakavat asianomaisen 12 §
1870: ministeriön niille kohdentaman hankkeiden
1871: kustannusten enimmäismäärän edelleen lää- Kunnan valtionosuus
1872: ninsä alueen kunnille ja kuntayhtymille.
1873: Jakaessaan hankkeiden kustannusten enim- Käyttökustannusten valtionosuus on kun-
1874: mäismäärät asianomaisen ministeriön sekä nalle määriteltyjen laskennallisten kustannus-
1875: lääninhallitusten on noudatettava valtakun- ten ja omarahoitusosuuden erotus. Lasken-
1876: nallisessa suunnitelmassa hyväksyttyjä pe- nalliset kustannukset määritellään erikseen
1877: rusteita. sosiaalihuollon ja terveydenhuollon määräy-
1878: tymistekijöiden sekä kunnan syrjäisyyden
1879: 10 § perusteella. Määräytymistekijöitä ovat asu-
1880: kasluku, ikärakenne, palvelu- ja jalos-
1881: Valtionosuuden hyväksyminen ja tusaloilla toimivien osuus työllisestä työvoi-
1882: tarkistaminen masta, työttömyys ja sairastavuus sekä syr-
1883: jäisyys siten kuin jäljempänä tässä laissa
1884: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuu- säädetään.
1885: den laskennan perusteena olevien käyttökus- Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset
1886: tannusten kokonaismäärää koskeva arvio, saadaan kertomalla ikäryhmittäiset lasken-
1887: kunnan valtionosuuden laskennan perusteena nalliset kustannukset asianomaiseen ikäryh-
1888: olevat laskennalliset kustannukset asukasta mään kuuluvien lukumäärällä sekä kertomal-
1889: ja työtöntä kohden sekä kunnan omarahoi- la 0-6-vuotiaiden laskennalliset kustannuk-
1890: tusosuus asukasta kohden hyväksytään vuo- set lisäksi työssäkäyntikertoimella ja laske-
1891: sittain valtakunnallisessa suunnitelmassa. malla saadut ikäryhmittäiset markkamäärät
1892: Valtionosuuden laskennan perusteena ole- yhteen. Työttömyyden vaikutus kustannuk-
1893: via kustannuksia hyväksyttäessä otetaan huo- siin lasketaan kertomalla asukasta kohden
1894: mioon valtionosuustehtävien laajuuden ja määritelty laskennallinen kustannus kunnan
1895: laadun sekä kustannustason muutos siten asukasluvulla ja työttömyyskertoimella sekä
1896: kuin kuntien valtionosuuslain 3 §:ssä sääde- kertomalla erikseen kunnan työttömien luku-
1897: tään. Tehtävien laajuuden ja laadun muutos määrällä työtöntä kohden määritelty lasken-
1898: kohdeunetaan niihin iän mukaan asukasta nallinen kustannus. Sosiaalihuollon lasken-
1899: kohden määräytyviin laskennallisiin kustan- nallisten kustannusten kokonaismäärä saa-
1900: nuksiin, joita vastaaviin ikäryhmiin tehtävien daan ikärakenteen ja työttömyyden perus-
1901: muutos kohdistuu. teella määriteltyjen markkamäärien summa-
1902: na.
1903: 11§ Terveydenhuollon laskennalliset kustan-
1904: nukset saadaan kertomalla ikäryhmittäiset
1905: Laskennalliset kustannukset laskennalliset kustannukset asianomaiseen
1906: ikäryhmään kuuluvien lukumäärällä. Sairas-
1907: Laskennalliset kustannukset kunnan asu- tavuuden perusteella määräytyvät kustannuk-
1908: kasta kohti hyväksytään erikseen sosiaali- set lasketaan kertomalla erikseen asukasta
1909: huoltoon ja terveydenhuoltoon iän mukaan kohden määritelty markkamäärä kunnan asu-
1910: ryhmiteltynä seuraavasti: kasluvulla ja sairastavuuskertoimella. Ter-
1911: veydenhuollon laskennalliset kustannukset
1912: 0- 6-vuotiaat saadaan ikäryhmittäisten ja sairastavuuden
1913: 7-64-vuotiaat perusteella määriteltyjen kustannusten sum-
1914: 65-74-vuotiaat mana.
1915: 75-84-vuotiaat Valtionosuuden perusteena olevat kunnan
1916: 85 vuotta täyttäneet. sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset
1917:
1918:
1919: 270073
1920: 10 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
1921:
1922: kustannukset saadaan laskemalla yhteen 2 ja 16 §
1923: 3 momentin mukaisesti lasketut sosiaalihuol-
1924: lon ja terveydenhuollon laskennalliset kus- Syljäisyyskerroin
1925: tannukset. Jos kunnalle on vahvistettu syrjäi-
1926: syyskerroin, kerrotaan summa lisäksi syrjäi- Syrjäisyyskerroin on 1,05 tai 1,15. Valtio-
1927: syyskertoimella. neuvosto määrää ne kunnat, joilla on syrjäi-
1928: syyskerroin, ja kunkin kunnan kertoimen
1929: 13§ suuruuden. Kerroin voidaan määrätä kunnal-
1930: le, jonka vuonna 1994 maksamat syrjäseutu-
1931: Työttömyyskerroin lisät olivat vähintään 3 prosenttia kunnan so-
1932: siaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuk-
1933: Kunnan työttömyyskerroin lasketaan ja- sista ja kunnallisen virkaehtosopimuksen
1934: kamalla kunnan työttömyysprosentti koko mukaiset kunnan syrjäseutupisteet olivat vä-
1935: maan työttömyysprosentilla. hintään 2. Korkeampi kerroin voidaan mää-
1936: rätä kunnalle, jonka syrjäseutupisteet olivat
1937: vähintään 5. Syrjäisyyskerrointa määrättäes-
1938: 14 § sä otetaan huomioon myös kansanterveyslain
1939: 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuntayhty-
1940: Sairastavuuskerroin män maksamat syrjäseutulisät, jos kunta oli
1941: mainittuna vuonna jäsenenä tällaisessa kun-
1942: Sairastavuuskerroin lasketaan työkyvyttö- tayhtymässä.
1943: myyseläkkeellä olevien alle 55-vuotiaiden Jos saariston kehityksen edistämisestä an-
1944: ikä- ja sukupuolivakioidun lukumäärän pe- netun lain (494/81) 9 §:n 1 momentissa tar-
1945: rusteella. Jos kunnan alle 55-vuotiaiden ikä- koitetun saaristokunnan asukkaista vähintään
1946: ja sukupuolivakioitu työkyvyttömyyseläke- puolet asui toimintavuotta edeltävän vuoden
1947: läisten määrä suhteessa 16-54-vuotiaisiin alussa ilman kiinteää tieyhteyttä manteree-
1948: asukkaisiin on sama kuin koko maassa, on seen, on tällaisen kunnan syrjäisyyskerroin
1949: kerroin yksi. Jos mainittu kunnan työkyvyt- 1 momentista poiketen 1,10.
1950: tömyyseläkkeellä olevien ja 16-54-vuotiai-
1951: den lukumäärän suhde ylittää koko maan 16 a §
1952: keskiarvon, korotetaan kerrointa ja jos suhde
1953: alittaa koko maan keskiarvon, alennetaan Kertaimien laskenta eräissä tapauksissa
1954: kerrointa siten, että kerroin vastaa kunnan ja
1955: koko maan eroa. Jos 13-16 §:ssä tarkoitettuja kertoimia
1956: Kerrointa määriteltäessä käytetään neljä laskettaessa ei ole käytettävissä mainituissa
1957: vuotta ennen toimintavuotta alkavan kolmi- pykälissä tarkoitetun ajankohdan mukaisia
1958: vuotisjakson työkyvyttömyystietoja. tietoja, käytetään kertaimien laskennassa
1959: tämän sijasta viimeisimpiä asianomaisessa
1960: pykälässä tarkoitettua ajankohtaa edeltäviä
1961: tietoja.
1962: 15 §
1963: 17 §
1964: Työssäkäyntikerroin
1965: Kunnan omarahoitusosuus
1966: Työssäkäyntikerroin lasketaan jakamalla
1967: palvelu- ja jalostusaloilla toimivien kunnan Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kerto-
1968: asukkaiden ja kunnan työllisen työvoiman malla asukasta kohden määritelty omarahoi-
1969: osamäärä koko maan vastaavalla osamääräl- tusosuus kunnan asukasluvulla.
1970: lä. Asukasta kohden määritelty omarahoi-
1971: Kerrointa määriteltäessä käytetään kolme tusosuus saadaan laskemalla kaikkien kun-
1972: vuotta ennen toimintavuoden alkua alkavan tien sosiaali- ja terveydenhuollon laskennal-
1973: vuoden työssäkäyntitietoja. liset kustannukset yhteen ja vähentämällä
1974: EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp 11
1975:
1976: tästä 18 §:ssä säädetyn prosenttiluvun mu- 29 §
1977: kaan määräytyvä valtionosuus.
1978: Jos valtion kunnalle suorittaman valtion- Valtionosuusselvitys ja -päätös
1979: osuuden suuruudesta on erikseen säädetty
1980: tästä laista poikkeavana tavalla, otetaan tämä Perustamishankkeeseen suoritettavan lopul-
1981: huomioon omarahoitusosuuden lisäyksenä lisen valtionosuuden määrittämiseksi kunnan
1982: tai vähennyksenä. ja kuntayhtymän on tehtävä lääninhallituk-
1983: selle selvitys suuren hankkeen toteuttamises-
1984: ta aiheutuneista kustannuksista sekä toteute-
1985: tuista pienistä hankkeista ja niiden kustan-
1986: nusten yhteismäärästä. Selvitys toteutuneista
1987: 18 § kustannuksista on toimitettava lääninhalli-
1988: tukselle viimeistään perustamishankkeen val-
1989: Kustannustenjaon säilyttäminen mistumista seuraavan vuoden toukokuun 31
1990: päivänä. Selvitys on kuitenkin aina toimitet-
1991: Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tava viimeistään kolmen vuoden kuluessa
1992: kustannukset jakautuvat kuntien ja valtion hankkeen aloittamisesta. Jos hanke on tällöin
1993: kesken siten, että kuntien osuus tämän lain edelleen keskeneräinen, voi lääninhallitus
1994: mukaan määräytyvistä kustannuksista on hakemuksen perusteella erityisestä syystä an-
1995: 75,8 prosenttia ja valtion osuus 24,2 pro- taa enintään kaksi vuotta lisäaikaa selvityk-
1996: senttia. Jos vuotuinen kustannustason muu- sen antamiseksi.
1997: tos on kuntien valtionosuuslain 3 §:n 2 koh-
1998: dan perusteella päätetty joinakin vuosina Jos lopullinen valtionosuus sovellettavien
1999: ottaa huomioon vähemmästä kuin täydestä laskentaperusteiden mukaan poikkeaa vä-
2000: määrästä, otetaan tämä huomioon valtion ja hemmän kuin 1 000 markkaa 28 §:n mukai-
2001: kuntien välisessä kustannustenjaossa siten, sesti maksetun valtionosuuden määrästä, ei
2002: että valtion osuus pienenee asianomaisten erotusta makseta eikä peritä takaisin.
2003: vuosien alennettua kustannustason tarkistusta
2004: vastaavasti.
2005: Kustannustenjaossa otetaan huomioon eri- 30 §
2006: tyislakien mukaisten toimintojen järjestämi-
2007: sestä aiheutuvat käyttökustannukset ja käyt- Pernstamishankkeeseen saadun
2008: tökustannusten valtionosuus. Käyttökustan- valtionosuuden palautus
2009: nuksiin ei sisälly perustamishankkeiden kus-
2010: tannuksia, laskennallisia korkoja ja poistoa, Perustamishankkeeseen saatua valtion-
2011: lainanhoitokustannuksia eikä muita vastaavia osuutta vastaava suhteellinen osa hankitun
2012: eriä. omaisuuden käyvästä arvosta voidaan koko-
2013: Kustannustenjako selvitetään joka toinen naan tai osaksi määrätä palautettavaksi val-
2014: vuosi (tarkistusvuosi). Jos toteutunut kustan- tiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toi-
2015: nustenjako koko maan tasolla laskettuna tar- selle taikka jos toiminta lopetetaan tai omai-
2016: kistusvuotta edeltävänä vuonna poikkeaa suuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi
2017: 1 momentin mukaisesta tilanteesta, on val- eikä omaisuutta käytetä muuhun valtion-
2018: tionosuuksien määriä tarkistettava siten, että osuuteen oikeuttavaan toimintaan. Valtion-
2019: kustannustenjako palautuu 1 momentin mu- osuutta ei kuitenkaan voida periä takaisin
2020: kaiselle tasolle tarkistusvuotta seuraavan sellaisella perusteella, joka on syntynyt myö-
2021: vuoden alusta. Jos tarkistusvuotta edeltävän hemmin kuin 30 vuoden kuluttua hankkeen
2022: vuoden tiedot eivät tällöin ole käytettävissä, valtionosuusselvityksen antamisesta.
2023: käytetään tätä edeltävän vuoden tietoja. Kus-
2024: tannustenjaon selvityksen yhteydessä voi- Palautusvelvollisuudesta ja korvauksen
2025: daan muuttaa valtionosuuden määräytymis- vähentämisestä päättää asianomainen minis-
2026: perusteiden keskinäistä painotusta vastaa- teriö. Palautettava valtionosuus on suoritetta-
2027: maan palvelujen tarpeessa tapahtuneita muu- va viimeistään päätöksessä määrättävänä erä-
2028: toksia. päivänä. Palautuksen viivästyessä on sille
2029: 12 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
2030:
2031: suoritettava viivästyskorkoa eräpäivästä lu- 33 §
2032: kien korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoi-
2033: tetun korkokannan mukaan. Valtionosuuden Oikaisumenettely
2034: saajan on ilmoitettava ministeriölle kuuden
2035: kuukauden kuluessa 1 ja 2 momentissa tar- Milloin kunta tai kuntayhtymä on tyyty-
2036: koitetusta olosuhteiden muuttumisesta. Jos mätön kuntien valtionosuuslain 16 §:ssä tar-
2037: myöhemmin käy ilmi, ettei ilmoitusta ole koitettuun päätökseen valtionosuuden myön-
2038: tehty määräajassa, on valtionosuutta vastaa- tämisestä tai päätökseen perustamishankkee-
2039: va suhteellinen osa omaisuuden arvosta pa- seen suoritettavasta lopullisesta valtionosuu-
2040: lautettava valtiolle edellä säädetyn korkokan- desta, kunnalla ja kuntayhtymällä on oikeus
2041: nan mukaisine korkoineen olosuhteiden kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tie-
2042: muuttumisesta lukien, jollei ministeriö erityi- don saatuaan tehdä päätöksen tehneelle val-
2043: sestä syystä toisin päätä. tionapuviranomaiselle kirjallinen vaatimus
2044: päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on
2045: 31 § liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
2046: Voimavarojen vahvistaminen 34 §
2047: Lääninhallitus vahvistaa kunnan ja kun- Muutoksenhaku
2048: tayhtymän toimintavuonna aloitettavat suuret
2049: hankkeet sekä pienten hankkeiden kustan- Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun
2050: nusten enimmäismäärän. päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
2051: Lääninhallituksen on annettava kunnalle ja siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96)
2052: kuntayhtymälle perustamishankkeiden vah- säädetään.
2053: vistamisen yhteydessä ennakkoratkaisu toi-
2054: mintavuotta seuraavana vuonna aloitettavista
2055: suurista hankkeista ja pienten hankkeiden 37 §
2056: kustannusten enimmäismäärästä. Ennakko-
2057: ratkaisu sitoo lääninhallitusta sen vahvistaes- Kunnan asukas
2058: sa seuraavana vuonna aloitettavat hankkeet,
2059: jollei valtion talousarviosta tai valtakunnalli- Kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä,
2060: sesta suunnitelmasta muuta johdu. jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu
2061: kotikunta kyseinen kunta on.
2062: Laskettaessa 12 §:ssä tarkoitettua kunnan
2063: 32 § valtionosuutta käytetään kunnan asukasluku-
2064: na toimintavuotta edeltävän vuoden alussa
2065: Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten ollutta väestötietolain (507/93) 18 §:n mu-
2066: soveltaminen kaista asukaslukua.
2067: Voimavarojen vahvistamiseen ja valtion- 42 §
2068: osuuden suorittamiseen sovelletaan lisäksi
2069: seuraavia kuntien valtionosuuslain säännök- Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten
2070: siä: soveltaminen
2071: 1) 14 §:n säännöstä neuvottelumenettelys-
2072: tä; Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään,
2073: 2) 16 §:n säännöstä valtionosuuden ja ra- sovelletaan tämän lain mukaiseen toimintaan
2074: hoitusavustuksen myöntämisestä sekä vero- kuntien valtionosuuslain 23 §:n säännöstä
2075: tuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauk- tietojen toimittamisesta ja 24 §:n säännöstä
2076: sen vahvistamisesta; uhkasakosta.
2077: 3) 17 §:n säännöstä maksamisesta;
2078: 4) 18 §:n säännöstä saamatta jääneen etuu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
2079: den suorittamisesta; mikuuta 1997.
2080: 5) 19 §:n säännöstä perusteettoman edun Määriteltäessä tämän lain voimaantulon
2081: palauttamisesta; sekä jälkeisiä valtionosuuksia, ovat vuoden 1996
2082: 6) 20 §:n säännöstä suoritusvelvollisuuden tasoon määritellyt laskennalliset kustannuk-
2083: raukeamisesta. set 53 568 miljoonaa markkaa ja 11 §:ssä
2084: EV 22611996 vp - HE 149/1996 vp 13
2085:
2086: kunnan asukasta ja työtöntä kohden määri- den ovat 1 920 markkaa ja työttömyysasteen
2087: tellyt laskennalliset kustannukset: mukaan määräytyvät laskennalliset kustan-
2088: nukset kunnan asukasta kohden 175 mark-
2089: sosiaalihuolto terveydenhuolto kaa. Sairastavuuden mukaan määräytyvät
2090: markkaa/asukas markkaa/asukas
2091: 0- 6-vuotiaat 22 638 2 751 laskennalliset kustannukset kunnan asukasta
2092: 7-64-vuotiaat 1 517 3 065 kohden ovat 1 300 markkaa.
2093: 65-74-vuotiaat 2 759 7 379 Siitä poiketen, mitä 17 §:ssä säädetään,
2094: 75-84-vuotiaat 15 372 13 889
2095: 85 vuotta täyttäneet 42 835 23 376 kunnan omarahoitusosuutta laskettaessa käy-
2096: tettävä kerroin on vuoden 1997 valtion-
2097: osuuksia määriteltäessä 0,7447.
2098: Työttömien lukumäärän mukaan määräyty- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
2099: vät laskennalliset kustannukset työtöntä koh- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
2100:
2101:
2102:
2103:
2104: Laki
2105: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
2106:
2107: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2108: kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain
2109: (705/92) 11, 18, 20 ja 21 §,
2110: sellaisina kuin niistä ovat 18 § osittain muutettuna 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetulla
2111: lailla (718/93) ja 21 § 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1448/95),
2112: muutetaan 1 ja 2 §, 3 §:n johdantokappale sekä 1 ja 4 kohta, 2 luvun otsikko, 6, 7, 7 a,
2113: 8-10, 12 ja 13 §, 14 §:n 1 momentti, 14 a §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 1
2114: momentti, 19 §:n johdantokappale, 3 luvun otsikko, 23-25 §, 28 §:n 1 momentti, 39 §,
2115: 40 §:n 1- 4 momentti, 40 a, 41 ja 43 §, 44 §:n 1 momentti sekä 45 §,
2116: sellaisina kuin niistä ovat 6 § osittain muutettuna 22 päivänä joulukuuta 1993 ja 3 päivänä
2117: maaliskuuta 1995 annetuilla laeilla (1454/93 ja 261195), 7 § osittain muutettuna mainituilla
2118: 26 päivänä heinäkuuta 1993 ja 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetuilla laeilla, 7 a §, 14 §:n 1
2119: momentti ja 40 §:n 2 momentti mainitussa 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa, 8 §
2120: muutettuna mainituilla 22 päivänä joulukuuta 1993, 3 päivänä maaliskuuta 1995 ja 18 päi-
2121: vänä joulukuuta 1995 annetuilla laeilla, 9 § muutettuna mainituilla 26 päivänä heinäkuuta
2122: 1993, 3 päivänä maaliskuuta 1995 ja 18 päivänä joulukuuta 1995 annetuilla laeilla, 12 § 17
2123: päivänä heinäkuuta 1995 annetussa laissa (958/95), 14 a §:n 1 momentti ja 19 §:n johdanto-
2124: kappale mainitussa 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa, 24 ja 40 a § mainitussa 22
2125: päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa, 28 §:n 1 momentti sekä 40 §:n 1, 3 ja 4 momentti
2126: mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa, 39 § osittain muutettuna mainituilla
2127: 26 päivänä heinäkuuta 1993, 3 päivänä maaliskuuta 1995 ja 18 päivänä joulukuuta 1995 an-
2128: netuilla laeilla sekä 29 päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla (1456/94) sekä 45 § osittain
2129: muutettuna viimeksi mainitulla lailla,
2130: lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 3 päivänä maaliskuuta
2131: 1995 annetulla lailla, uusi 2 momentti, lakiin uusi 9 a-9 f §, lakiin uusi 2 a luku, johon sa-
2132: malla siirretään 10, 12-14, 14 a, 15, 16, 16 a, 17 ja 19 §, 14 §:ään, sellaisena kuin se on
2133: mainitussa 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa, uusi 4 momentti, 14 a §:ään, sel-
2134: laisena kuin se on mainitussa 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa, uusi 3 ja 4 mo-
2135: mentti, 15 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 26 päivänä heinäkuuta
2136: 1993 annetulla lailla, uusi 3 momentti, 16 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna
2137: viimeksi mainitulla lailla, uusi 3 momentti, 19 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettu-
2138: na mainitulla 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetulla lailla, uusi 1 a kohta sekä lakiin uusi
2139: 24 a § seuraavasti:
2140: 14 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
2141:
2142: 1§ ten perusteiden mukaisesti. Valtionosuus
2143: määräytyy:
2144: Soveltamisala 1) peruskoulussa, peruskoulua korvaavassa
2145: koulussa, lukiossa, aikuislukiossa, ammatil-
2146: Tätä lakia sovelletaan valtionosuuteen ja lisen oppilaitoksen ja ammatillisen eri-
2147: -avustukseen sekä muuhun rahoitukseen, tyisoppilaitoksen ammatillisessa peruskoulu-
2148: joka myönnetään kunnalle tai kuntayhtymäl- tuksessa sekä ammattikorkeakoulussa oppi-
2149: le taikka yksityiselle yhteisölle tai säätiölle lasta tai opiskelijaa kohden;
2150: 3 §:ssä mainituissa laeissa tarkoitetun toi- 2) ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa
2151: minnan järjestämisestä aiheutuviin opetus- ja opetustuntia tai opintoviikkoa kohden;
2152: kulttuuritoimen käyttökustannuksiin ja pe- 3) kansalaisopistossa ja musiikkioppilai-
2153: rustamishankkeisiin. toksessa opetustuntia kohden;
2154: Tässä laissa säädetään myös kunnan las- 4) taiteen perusopetuksessa kunnan asukas-
2155: kennallisesta osuudesta opetus- ja kulttuuri- ta kohden;
2156: toimen kustannuksiin (kunnan rahoitus- 5) kunnan yleisessä kirjastossa, kulttuuri-
2157: osuus). toiminnassa, liikuntatoiminnassa ja nuoriso-
2158: 2 § työssä kunnan asukasta kohden; sekä
2159: 6) museossa, teatterissa ja orkesterissa las-
2160: Suhde kuntien valtionosuuslakiin kennallista henkilötyövuotta kohden.
2161:
2162: Tässä laissa tarkoitettuun valtionosuuteen
2163: ja -avustukseen sovelletaan kuntien valtion-
2164: osuuslakia ( 1 ) siltä osin kuin tässä laissa 7§
2165: niin säädetään.
2166: Kunnan valtionosuus
2167: 3§
2168: Kunnalle myönnetään valtionosuutta
2169: Rahoitettavan toiminnan määrittelevät lait 8 §:ssä tarkoitettujen toimintojen järjestämi-
2170: sestä aiheutuviin kustannuksiin markkamää-
2171: Tämä laki koskee valtionosuutta ja -avus- rä, joka saadaan, kun 8 §:ssä säädetyllä ta-
2172: tusta sekä kunnan rahoitusosuutta opetus- ja valla lasketusta valtionosuuden perusteesta
2173: kulttuuritoimen kustannuksiin, jos toiminnas- vähennetään 9 ja 9 a §:n mukaan lasketut
2174: ta säädetään: kunnan rahoitusosuudet
2175: 1) peruskoululaissa (476/83), lukiolaissa
2176: (477/83) ja aikuislukiolaissa (439/94);
2177: 4) musiikkioppilaitoksista annetussa laissa
2178: (516/95); 7 a §
2179:
2180: Edellä 1 momentin 2 ja 4 kohdassa maini- Kuntayhtymän ja yksityisen ylläpitämän
2181: tun lain nojalla järjestetyn ammatillisen lisä- oppilaitoksen rahoitus
2182: koulutuksen rahoituksesta on, sen lisäksi
2183: mitä 9 b §:ssä säädetään, voimassa mitä siitä Kuntayhtymälle ja yksityisen oppilaitoksen
2184: erikseen säädetään. ylläpitäjälle myönnetään 8 §:n 1-6 koh-
2185: dassa tarkoitettuja toimintoja varten rahoitus-
2186: 2luku ta mainituissa kohdissa säädetyllä tavalla
2187: ylläpitäjän oppilas-, opiskelija- tai opetustun-
2188: Käyttökustannusten rahoitus timäärien sekä yksikköhintojen mukaisesti
2189: laskettu valtionosuuden perustetta vastaava
2190: markkamäärä. Mitä edellä tässä momentissa
2191: 6 § säädetään, ei koske peruskoulua korvaavia
2192: kouluja.
2193: Y leissäännös Peruskoululain 83 §:ssä tarkoitetun perus-
2194: koulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen
2195: Valtionosuus opetus- ja kulttuuritoimen koulun rahoituksesta on voimassa, mitä
2196: käyttökustannuksiin määräytyy laskennallis- 1 momentissa säädetään.
2197: EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp 15
2198:
2199: 8 § ja näin saatu markkamäärä kerrotaan kunnan
2200: asukas määrällä.
2201: Kunnan valtionosuuden peruste Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaikki
2202: 8 §:n 1-6 ja 8 kohdassa tarkoitetut kuntien
2203: Kunnan valtionosuuden peruste saadaan, valtionosuuden perusteet lasketaan yhteen ja
2204: kun lasketaan yhteen: näin saatuun markkamäärään lisätään:
2205: 1) kunnan peruskoulua ja kunnan kanssa 1) yksityisten peruskouluopetusta vastaa-
2206: peruskoululain 77 §:n 1 momentissa tar- vaa opetusta antavien oppilaitosten ylläpitä-
2207: koitetun sopimuksen tehnyttä peruskoulua jille myönnettävän rahoituksen perusteena
2208: korvaavaa koulua käyvien oppilaiden määrän olevat markkamäärät siten kuin niistä erik-
2209: ja kunnalle peruskoulun oppilasta kohden seen säädetään;
2210: määrätyn yksikköhinnan tulo; 2) yksityisten ja kuntayhtymien ylläpitä-
2211: 2) kunnan lukioiden oppilasmäärän ja kun- mien lukioiden, aikuislukioiden, ammatillis-
2212: nalle lukion oppilasta kohden määrätyn yk- ten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppi-
2213: sikköhinnan tulo; laitosten, musiikkioppilaitosten ja ammatti-
2214: 3) kunnan aikuislukioiden ja lukion aikuis- korkeakoulujen ylläpitäjille lukiokoulutusta,
2215: linjojen oppilasmäärän ja kunnalle aikuislu- ammatillista peruskoulutusta, ammattikor-
2216: kion ja lukion aikuislinjan oppilasta kohden keakoulututkintoon johtavaa koulutusta sekä
2217: määrätyn yksikköhinnan tulo; ammattikorkeakoulussa järjestettäviä amma-
2218: 4) kunnan ylläpitämissä ammatillisissa op- tillisia erikoistumisopintoja varten myönnet-
2219: pilaitoksissa ja ammatillisissa erityisoppilai- tävän rahoituksen perusteena olevat markka-
2220: toksissa ammatillisessa peruskoulutuksessa määrät;
2221: opiskelevien oppilaiden määrien)a. am~at~l 3) valtion ylläpitämiä ammatillisia oppilai-
2222: liselle peruskoulutukselle oppllmtokstttam toksia, ammatillisia erityisoppilaitoksia ja
2223: oppilasta kohden määrättyjen yksikköhinto- ammattikorkeakouluja varten lasketut val-
2224: jen tulot; tionosuuden perusteita vastaavat markkamää-
2225: 5) kunnan ammattikorkeakoulujen opiske- rät;
2226: lijoiden määrien ja ammattikorkeakouluille 4) harjoittelukoululaissa (143/85), Suoma-
2227: opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhin- lais-venäläisestä koulusta annetussa laissa
2228: tojen tulot; (412/76) ja Helsingin ranskalais-suomalai-
2229: 6) kunnalle musiikin ammatillisen perus- sesta koulusta annetussa laissa (33/77) tar-
2230: koulutuksen valtionosuuden laskentaperus- koitettuja kouluja varten 10 §:ssä tarkoitettu-
2231: teeksi vahvistetun opetustuntimäärän ja mai- jen peruskoulun ja lukion yksikköhintojen
2232: nittua koulutusta varten opetustuntia kohden keskimääräisten markkamäärien perusteella
2233: määrätyn yksikköhinnan tulo; lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat
2234: 7) kunnan asukasmäärän ja taiteen perus- markkamäärät;
2235: apetosta varten asukasta kohden määrätyn 5) kuulovammaisten ja näkövammaisten
2236: yksikköhinnan tulo; sekä liikuntavammaisten kouluista annetussa
2237: 8) kunnan asukasmäärän ja kunnan kirjas- laissa (481/83) tarkoitettuja kouluja varten
2238: tolle asukasta kohden määrätyn yksikköhin- 10 §:ssä tarkoitetun peruskoulun yksikkö-
2239: nan tulo; sekä hintojen keskimääräisen markkamäärän ja
2240: 9) kunnan asukasmäärän ja kulttuuritoi- peruskoululain 32 §:n 3 momentissa tarkoi-
2241: mintaa varten asukasta kohden määrätyn tettua opetusta saavien oppilaiden osalta sää-
2242: yksikköhinnan tulo. dettyjen yksikköhintojen korotusperusteiden
2243: perusteella lasketut valtionosuuden perusteita
2244: vastaavat markkamäärät;
2245: 9§ 6) valtionosuutta saavista kansanopistoista
2246: annetun lain (1218/93) mukaisesti ammatil-
2247: Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja lista peruskoulutusta sekä peruskouluopetus-
2248: kirjaston käyttökustannuksiin ta ja lukiokoulutusta varten lasketut valtion-
2249: osuuden perusteet;
2250: Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kir- 7) valtionosuutta saavista liikunnan koulu-
2251: jaston käyttökustannuksiin on 43 prosenttia tuskeskuksista annetun lain (801192) mukai-
2252: markkamäärästä, joka lasketaan siten, että 2 sesti ammatillista peruskoulutusta varten las-
2253: ja 3 momentissa säädetyllä tavalla laskettu ketut valtionosuuden perusteet;
2254: markkamäärä jaetaan maan asukasmäärällä 8) ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista
2255: 16 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
2256:
2257: annetussa laissa (760/90) tarkoitetuissa ai- perusteella vuonna 1997 531 ja vuodesta
2258: kuiskoulutuskeskuksissa ja saamelaisalueen 1998 alkaen 637 markkaa kunnan asukasta
2259: koulutuskeskuksessa järjestettävää ammatil- kohden.
2260: lista peruskoulutusta varten 10 §:ssä tarkoi-
2261: tetun ammatillisten oppilaitosten ja amma- 9a§
2262: tillisten erityisoppilaitosten yksikköhintojen
2263: keskimääräisen markkamäärän perusteella Kunnan rahoitusosuus kulttuuritoiminnan ja
2264: lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin
2265: markkamäärät; sekä
2266: 9) perustamishankkeista aiheutuvien kus- Kunnan rahoitusosuus kulttuuritoiminnan
2267: tannusten vuoksi kymmenen prosenttia am- ja taiteen perusopetuksen käyttökustannuk-
2268: matillisia oppilaitoksia, ammatillisia eri- siin on 63 prosenttia markkamäärästä, joka
2269: tyisoppilaitoksia, ammattikorkeakouluja, mu- lasketaan siten, että kaikkien kuntien yhteen-
2270: siikkioppilaitosten, kansanopistojen ja valta- lasketut 8 §:n 7 ja 9 kohdassa tarkoitetut
2271: kunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteet jaetaan maan asu-
2272: ammatillista peruskoulutusta sekä kansan- kasmäärällä ja näin saatu markkamäärä ker-
2273: opistojen peruskouluopetusta ja lukiokoulu- rotaan kunnan asukasmäärällä.
2274: tusta varten oppilaitosten ylläpitäjille oppi-
2275: lasmäärien ja 10 §:n nojalla vahvistettujen 9b§
2276: yksikköhintojen keskimääräisten markka-
2277: määrien perusteella lasketuista markkamää- Valtionosuus ammatillisen
2278: ristä, jollei oppilaitoksen ylläpitäjän yksikkö- erikoisoppilaitoksen käyttökustannuksiin
2279: hintaa ole 14 §:n 2 momentin, 14 a §:n 2
2280: momentin tai 16 §:n 2 momentin nojalla ko- Ammatillisen erikoisoppilaitoksen ylläpitä-
2281: rotettu vuokrista aiheutuvien kustannusten jälle myönnetään valtionosuutta markkamää-
2282: perusteella. rä, joka saadaan, kun asianomaisen minis-
2283: Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa ei ote- teriön ammatilliselle erikoisoppilaitokselle
2284: ta huomioon peruskoululain 4 §:n 4 momen- valtionosuuden laskemisen perusteeksi vah-
2285: tissa tarkoitettua peruskouluopetukseen val- vistama opetustunti- tai opintoviikkomäärä
2286: mistavaa opetusta saavia oppilaita eikä pe- kerrotaan opetustuntia tai opintoviikkoa koh-
2287: ruskoulua lukuun ottamatta oppilaita ja opis- den määrätyllä yksikköhinnalla.
2288: kelijoita, joilla ei ole kotikuntalaissa
2289: (201/94) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa 9c §
2290: tai joilla on kotikunta Ahvenanmaalla.
2291: Kunnan rahoitusosuuteen lisätään vuosit- Valtionosuus kansalaisopiston ja
2292: tain: musiikkioppilaitoksen käyttökustannuksiin
2293: 1) markkamäärä, joka saadaan, kun vuo-
2294: delta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet op- Kansalaisopiston ylläpitäjälle myönnetään
2295: pilaiden kotikuntien maksuosuudet lukion, valtionosuutta kansalaisopiston käyttökustan-
2296: ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten nuksiin 57 prosenttia markkamäärästä, joka
2297: erityisoppilaitosten ja ammatillisten aikuis- saadaan, kun ylläpitäjälle kansalaisopistoa
2298: koulutuskeskusten oppilaiden kuljettamisesta varten vahvistettu laskennallinen opetustunti-
2299: aiheutuneisiin kustannuksiin jaetaan maan määrä kerrotaan opetustuntia kohden määrä-
2300: asukasmäärällä; tyllä yksikköhinnalla.
2301: 2) markkamäärä, joka saadaan, kun vuo- Musiikkioppilaitoksen ylläpitäjälle myön-
2302: delta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet yh- netään valtionosuutta musiikkioppilaitoksen
2303: teenlasketut kotikuntien maksuosuudet jatko- muun kuin ammatillisen koulutuksen käyt-
2304: Iinjoina järjestetyn ammatillisen lisäkoulu- tökustannuksiin 57 prosenttia markkamää-
2305: tuksen kustannuksiin jaetaan maan asukas- rästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle mainit-
2306: määrällä; sekä tua opetusta varten vahvistettu laskennalli-
2307: 3) julkisen talouden tasapainottamiseksi nen opetustuntimäärä kerrotaan opetustuntia
2308: toteutettujen valtionosuuksien vähennysten kohden määrätyllä yksikköhinnalla.
2309: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 17
2310:
2311: 9d§ 2 a luku
2312: Valtionosuus liikuntatoiminnan ja Opetustoimen yksikköhinnat
2313: nuorisotyön käyttökustannuksiin
2314: 10 §
2315: Kunnalle myönnetään valtionosuutta lii-
2316: kuntatoiminnan käyttökustannuksiin 37 pro- Yksikköhintojen keskimääräiset
2317: senttia markkarnäärästä, joka saadaan, kun markkamäärät
2318: kunnan asukasmäärä kerrotaan liikuntatoi-
2319: mintaa varten asukasta kohden määrätyllä Vaitioneuvosto vahvistaa vuosittain val-
2320: yksikköhinnalla. tionosuuden perusteina käytettävien yksik-
2321: Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuo- köhintojen keskimääräiset markkamäärät
2322: risotyön käyttökustannuksiin 37 prosenttia siten kuin kuntien valtionosuuslain
2323: markkamäärästä, joka saadaan, kun kunnan 3 §:n 1-3 kohdassa sekä 4, 5 ja 15 §:ssä
2324: alle 29-vuotiaiden asukkaiden määrä kerro- säädetään. Yksikköhintojen keskimääräisten
2325: taan nuorisotyötä varten asukasta kohden markkamäärien vahvistamisesta kuntien val-
2326: määrätyllä yksikköhinnalla. tionosuuslain 6 §:ssä tarkoitettuna vuonna
2327: on lisäksi voimassa, mitä kuntien valtion-
2328: osuuslain 6 §:n 3 momentissa säädetään.
2329: 9e§ Yksikköhinnat määrää asianomainen mi-
2330: nisteriö.
2331: Valtionosuus museon, teatterin ja orkesterin
2332: käyttökustannuksiin
2333: 12 §
2334: Museon, teatterin ja orkesterin ylläpitäjälle
2335: myönnetään valtionosuutta mainituista toi- Peruskoulun yksikköhinnan laskeminen
2336: minnoista aiheutuviin käyttökustannuksiin
2337: 37 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan, Kuntien peruskoulujen yksikköhinnat oppi-
2338: kun ylläpitäjälle _museota, teatteri_a ja orke~ lasta kohden lasketaan joka toinen vuosi pe-
2339: teria varten vahvistettu laskennallinen henki- ruskouluista ja peruskoulua korvaavista kou-
2340: lötyövuosien määrä kerrotaan henkilötyö- luista yksikköhinnan määräämistä edeltänee-
2341: vuotta kohden asianomaista toimintaa varten nä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten
2342: määrätyllä yksikköhinnalla. kokonaiskustannusten perusteella. Kuntakoh-
2343: taisia yksikköhintoja porrastetaan, sen mu-
2344: kaan kuin asetuksella säädetään, kunnan
2345: 9f§ kouluverkon rakenteen, peruskoululain
2346: 36 a §:ssä tarkoitettua erityisopetusta saavien
2347: Oppilas- ja opiskelijamäärien laskeminen oppilaiden määrän ja kunnan asukastihey-
2348: den perusteella. Ruotsinkielisissä ja kaksi-
2349: Varainhoitovuoden valtionosuus lasketaan kielisissä kunnissa yksikköhintoja korotetaan
2350: varainhoitovuotta edeltävän vuoden keski- kymmenellä prosentilla ruotsinkieliseen
2351: määräisen oppilas- ja opiskelijamäärän mu- opetukseen ja saamelaisten kotiseutualueen
2352: kaan. Lisäksi voidaan ottaa huomioon sellai- kunnissa vastaavalla prosenttimäärällä saa-
2353: set arvioidut oppilas- ja opiskelijamäärien menkieliseen opetukseen osallistuvien oppi-
2354: muutokset, jotka aiheutuvat laista, asetukses- laiden osalta. Saaristokunnissa, joissa yli
2355: ta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion puolella asukkaista ei ole kiinteää kulkuyh-
2356: viranomaisen määräyksestä tai päätöksestä teyttä mantereeseen, yksikköhintaa korote-
2357: taikka valtion talousarviosta. Toiminnan taan kahdellakymmenellä prosentilla. Muissa
2358: käynnistyessä valtionosuus lasketaan arvioi- saaristokunnissa yksikköhintaa korotetaan
2359: dun oppilas- ja opiskelijamäärän mukaan. kymmenellä prosentilla. Asianomainen mi-
2360: Valtionosuuden määräämisessä käytettä- nisteriö voi lisäksi erityisestä syystä hake-
2361: vien oppilas- ja opiskel~jamäärien laskemi- muksesta korottaa tässä momentissa sääde-
2362: sesta säädetään tarkemmm asetuksella. tyllä tavalla laskettua yksikköhintaa.
2363:
2364:
2365:
2366: 270073
2367: 18 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
2368:
2369: Yksikköhinnat lasketaan siten, että ne 14 §
2370: markkamäärät, jotka saadaan kertomalla
2371: kuntakohtaiset yksikköhinnat kuntien perus- Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen
2372: koulujen ja kuntien kanssa peruskoululain erityisoppilaitoksen yksikköhinnan
2373: 77 §:n 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen laskeminen
2374: tehneitä peruskoulua korvaavia kouluja käy-
2375: vien oppilaiden määrillä, yhteenlaskettuina Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen
2376: vastaavat 1 momentissa tarkoitettuja valta- erityisoppilaitoksen yksikköhinta oppilasta
2377: kunnallisia kokonaiskustannuksia. kohden lasketaan joka toinen vuosi oppilai-
2378: Muina kuin 1 momentissa mainittuina tosmuodoittain jakamalla yksikköhinnan
2379: vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin määräämistä edeltäneenä vuonna kunnallisis-
2380: tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo- ta, yksityisistä ja valtion oppilaitoksista ai-
2381: mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja heutuneet valtakunnalliset kokonaiskustan-
2382: laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus- nukset oppilaitosten oppilaiden yhteismääräl-
2383: ten perusteella. lä mainittuna vuonna. Näin laskettua mark-
2384: Yksikköhintojen laskemisesta säädetään kamäärää korotetaan asetuksella säädetyssä
2385: tarkemmin asetuksella. koulutuksessa tämän koulutuksen keskimää-
2386: räistä korkeampien kustannusten perusteella.
2387: 13 § Yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saa-
2388: neiden oppilaiden osalta markkamäärällä, jo-
2389: Lukion ja aikuislukion yksikköhinnan ka saadaan, kun muille kuin ammatillisten
2390: laskeminen erityisoppilaitosten ylläpitäjille majoituksesta
2391: tässä momentissa tarkoitettuna vuonna ai-
2392: Lukion yksikköhinnat oppilasta kohden heutuneet kustannukset jaetaan majoitusedun
2393: lasketaan joka toinen vuosi kaikille lukioi- saaneiden oppilaiden määrällä. Ammatillisis-
2394: den ylläpitäjille lukioista yksikköhinnan sa erityisoppilaitoksissa yksikköhintaa koro-
2395: määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutunei- tetaan majoitusedun saaneiden oppilaiden
2396: den valtakunnallisten kokonaiskustannusten osalta vastaavasti ammatillisten erityisoppi-
2397: perusteella. Ylläpitäjittäin laskettavia yksik- laitosten ylläpitäjille majoituksesta aiheutu-
2398: köhintoja porrastetaan ylläpitäjän lukioiden neiden kustannusten perusteella. Asianomai-
2399: oppilasmäärän perusteella sen mukaan kuin nen ministeriö voi lisäksi erityisestä syystä
2400: asetuksella säädetään. Yksikköhintoja lasket- korottaa yksikköhintaa. Yksikköhinnat laske-
2401: taessa lukion aikuislinjan oppilasmäärästä taan siten, että yksikköhinnat kerrottuina op-
2402: otetaan huomioon 60 prosenttia. Asianomai- pilasmäärillä yhteenlaskettuina vastaavat
2403: nen ministeriö voi lukiolain 57 §:n nojalla mainittuja kokonaiskustannuksia. Yksikkö-
2404: lukiolle määrätyn erityisen tehtävän takia tai hintoja laskettaessa ammatilliset erityisop-
2405: muusta erityisestä syystä korottaa yksikkö- pilaitokset luetaan yhdeksi oppilaitosmuo-
2406: hintaa. doksi.
2407: Yksikköhinnat lasketaan siten, että ne
2408: markkamäärät, jotka saadaan kertomalla yl- Muina kuin 1 momentissa mainittuina
2409: läpitäjittäin lasketut yksikköhinnat ylläpitä- vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin
2410: jien lukioiden oppilaiden määrillä, yhteenlas- tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo-
2411: kettuina vastaavat 1 momentissa tarkoitettuja mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja
2412: valtakunnallisia kokonaiskustannuksia. laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus-
2413: Muina kuin 1 momentissa mainittuina ten perusteella.
2414: vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin
2415: tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo-
2416: mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja 14 a §
2417: laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus-
2418: ten perusteella. Ammattikorkeakoulun yksikköhinnan
2419: Aikuislukion yksikköhinta on 60 prosenttia laskeminen
2420: sijaintikunnan lukion ja lukion aikuislinjan
2421: yksikköhinta 60 prosenttia lukion yksikkö- Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat
2422: hinnasta. opiskelijaa kohden lasketaan joka toinen
2423: Yksikköhintojen laskemisesta säädetään vuosi ammattikorkeakoulututkinnoittain si-
2424: tarkemmin asetuksella. ten, että kuhunkin tutkintoon johtavasta kou-
2425: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 19
2426:
2427: lutuksesta kunnallisissa, yksityisissä ja valti- Muina kuin 1 momentissa matmttuina
2428: on ammattikorkeakouluissa yksikköhintojen vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin
2429: määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneet tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo-
2430: valtakunnalliset kokonaiskustannukset jae- mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja
2431: taan tutkintoa suorittavien opiskelijoiden laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus-
2432: yhteismäärällä mainittuna vuonna. Yksikkö- ten perusteella.
2433: hintoja voidaan porrastaa, sen mukaan kuin
2434: asetuksella säädetään, ottamalla huomioon 16 §
2435: tutkintoon johtavien koulutusohjelmien ja
2436: muiden opetusjärjestelyjen kustannuksissa Musiikkioppilaitoksen yksikköhinnan
2437: olevat olennaiset erot. Jos tutkintoon johta- laskeminen
2438: vasta koulutuksesta aiheutuneita kus-
2439: tannuksia ei ole mahdollista selvittää, laske- Musiikkioppilaitoksen yksikköhinnat las-
2440: taan yksikköhinta asianomaisen koulutusalan ketaan joka toinen vuosi jakamalla yksikkö-
2441: tutkinnoista aiheutuneiden kokonaiskustan- hinnan määräämistä edeltäneenä vuonna mu-
2442: nusten perusteella. Ammatillisten erikoistu- siikkioppilaitosten ylläpitämisestä aiheutu-
2443: misopintojen yksikköhintana opiskelijaa neet valtakunnalliset kokonaiskustannukset
2444: kohden käytetään ammattikorkeakouluja var- sinä vuonna pidettyjen opetustuntien yhteis-
2445: ten 10 §:n nojalla vahvistettua yksikköhinto- määrällä. Yksikköhinta lasketaan erikseen
2446: jen keskimääräistä markkamäärää. Yksikkö- ammatillista peruskoulutusta ja musiikkiop-
2447: hinnat lasketaan siten, että yksikköhinnat pilaitoksessa järjestettävää muuta kuin am-
2448: kerrottuina opiskelijamäärillä yhteenlasket- matillista koulutusta varten.
2449: tuina vastaavat mainittuja kokonaiskustan-
2450: nuksia. Muina kuin 1 momentissa mainittuina
2451: vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin
2452: Muina kuin 1 momentissa mainittuina tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo-
2453: vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja
2454: tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 mo- laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus-
2455: mentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja ten perusteella.
2456: laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannus-
2457: ten perusteella. 19 §
2458: Kun ammattikorkeakoulussa järjestetään
2459: kahteen tai useampaan 1 momentissa tarkoi- Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta
2460: tettuun tutkintoon johtavaa koulutusta tai jätettävä! kustannukset
2461: mainitun koulutuksen lisäksi ammatillisia
2462: erikoistumisopintoja, ammattikorkeakoulun Peruskoulun, lukion, aikuislukion, amma-
2463: yksikköhinnaksi määrätään eri tutkintoja ja tillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisop-
2464: opintoja suorittavien opiskelijoiden määrien pilaitoksen, ammattikorkeakoulun, musiik-
2465: ja 1 momentissa tarkoitettuje~ yks.i!dcö.~~~to.: kioppilaitoksen ja kansalaisopiston käyttö-
2466: jen perusteella laskettu optskehJamaanlla kustannuksina ei pidetä:
2467: painotettu keskiarvo.
2468: 1 a) peruskoulua lukuun ottamatta oppilai-
2469: 15 § den ja opiskelijoiden kuljetuksen järjestämi-
2470: sestä aiheutuneita kustannuksia;
2471: Kansalaisopiston yksikköhinnan laskeminen
2472: Kansalaisopistojen yksikköhinnat lasketaan 3 luku
2473: asutusrakenteeltaan erilaisia kuntia varten
2474: joka toinen vuosi jakamalla asutusrakenteel- Kulttuuritoimen yksikköhinnat
2475: taan samankaltaisille kunnille ja näissä kun-
2476: nissa sijaitsevien opistojen muille ylläpitäjil- 23 §
2477: le yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä
2478: vuonna opistojen ylläpitämisestä aiheutuneet Kiljaston yksikköhinta
2479: kustannukset sinä vuonna pidettyjen opetus-
2480: tuntien määrällä. Kirjaston yksikköhinnan määräämisestä on
2481: voimassa, mitä 10 §:ssä säädetään.
2482: 20 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
2483:
2484: Kirjaston yksikköhinnat lasketaan asutusra- 28 §
2485: kenteeltaan erilaisia kuntia varten joka toi-
2486: nen vuosi jakamalla asutusrakenteeltaan sa- Perustamishankkeen valtionosuusasteikko
2487: mankaltaisille kunnille kirjaston ylläpidosta
2488: yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä Perustamishankkeeseen myönnetään val-
2489: vuonna aiheutuneet kustannukset näiden tionosuutta 25-50 prosenttia 27 §:ssä tar-
2490: kuntien asukasmäärällä. Yksikköhintoja las- koitetusta valtionosuuden laskennallisesta
2491: kettaessa jätetään huomiotta 19 §:ssä tarkoi- perusteesta. Valtionosuus määräytyy kuntien
2492: tetut kustannukset. valtionosuuslain 7 §:n mukaisesti kunnan
2493: asukasta kohden lasketun tasatun laskennal-
2494: lisen verotulon (tasattu verotulo) perusteella.
2495: Kunta saa valtionosuutta 50 prosenttia, jos
2496: 24 § sen tasattu verotulo on tasausrajalla. Jos ta-
2497: sattu verotulo ylittää tasausrajan, valtion-
2498: Kulttuuritoiminnan yksikköhinta osuus määräytyy siten, että kukin tasausra-
2499: jasta laskettu vähintään yhden prosentin suu-
2500: Asianomainen ministeriö vahvistaa kult- ruinen tasatun verotulon kasvu vähentää val-
2501: tuuritoiminnan yksikköhinnan kunnan asu- tionosuutta yhdellä prosenttiyksiköllä siihen
2502: kasta kohden vuosittain valtion talousarvion saakka, kunnes valtionosuus on 25 prosent-
2503: rajoissa. tia. Perustamishankkeen valtionosuusprosent-
2504: ti määräytyy valtionosuuden myöntämisvuo-
2505: delle määritellyn tasatun verotulon perusteel-
2506: 24 a § la.
2507: Liikuntatoiminnan ja nuorisotyön
2508: yksikköhinnat 39 §
2509:
2510: Asianomainen ministeriö vahvistaa liikun- Valtionosuuden myöntäminen ja
2511: tatoiminnan yksikköhinnan kunnan asukasta tarkistaminen
2512: kohden vuosittain valtion talousarvion ra-
2513: joissa. Valtionapuviranomainen myöntää 7 ja
2514: Asianomainen ministeriö vahvistaa nuo- 9 b-9 e §:ssä tarkoitetun valtionosuuden ja
2515: risotyön yksikköhinnan kunnan alle 29-vuo- 7 a §:ssä tarkoitetun rahoituksen käyttökus-
2516: tiasta asukasta kohden vuosittain valtion ta- tannuksiin hakemuksetta kunnalle tai muulle
2517: lousarvion rajoissa. laitoksen ylläpitäjälle siten kuin kuntien val-
2518: tionosuuslain 16 §:n 2 momentissa sääde-
2519: tään.
2520: Valtionapuviranomainen tarkistaa 1 mo-
2521: 25 § mentin mukaan myönnetyn rahoituksen va-
2522: rainhoitovuoden keskimääräisen oppilas- ja
2523: Museoiden, orkestereiden ja teattereiden opiskelijamäärien mukaiseksi varainhoito-
2524: yksikköhinnat vuoden loppuun mennessä.
2525: Valtionapuviranomainen myöntää valtion-
2526: Asianomainen ministeriö vahvistaa mu- osuuden perustamishankkeeseen, jollei erik-
2527: seoiden ja orkestereiden yksikköhinnoiksi seen toisin säädetä, hakemuksesta laitoksen
2528: museoiden ja orkestereiden laskennallista ylläpitäjälle.
2529: henkilötyövuotta kohden edelliselle vuodelle
2530: vahvistetut yksikköhinnat tarkistettuna ar- 40 §
2531: vioitujen kustannustason ja valtion toimenpi-
2532: teistä aiheutuvien toiminnan muutosten mu- Valtionosuuden maksaminen
2533: kaisesti.
2534: Asianomainen ministeriö vahvistaa teatte- Valtionapuviranomainen maksaa 39 §:n
2535: reiden yksikköhinnan laskennallista henkilö- 1 momentissa tarkoitetun rahoituksen käyttö-
2536: työvuotta kohden vuosittain valtion talousar- kustannuksiin kunnalle tai muulle laitoksen
2537: vion rajoissa. ylläpitäjälle siten kuin kuntien valtionosuus-
2538: EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp 21
2539:
2540: lain 17 § :n 1 momentissa säädetään. Edellä 40 a §
2541: 39 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tar-
2542: kistusten mukaiset markkamäärät maksetaan Sairaalaopetusta saavan peruskoulun
2543: ylläpitäjille tai peritään valtiolle varainhoito- oppilaan kotikunnan maksuosuus
2544: vuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun
2545: mennessä. Ammatillisten oppilaitosten, am- Kunta, joka on peruskoululain 11 §:ssä
2546: matillisten erityisoppilaitosten ja ammatil- tarkoitettua sairaalaopetusta saavan oppilaan
2547: lista koulutusta järjestävän musiikkioppilai- kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon
2548: toksen ylläpitäjälle maksettavaan rahoituk- aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta
2549: seen lisätään perustamishankkeista aiheutu- sairaalan sijaintikunnalle maksuosuuden,
2550: neiden kustannusten perusteella markkamää- joka lasketaan kertomalla hoitopäivien määrä
2551: rä, joka on 4,3 prosenttia ylläpitäjän oppilas- sairaalan sijaintikunnalle opetuksesta hoito-
2552: määrän sekä ammatillisille oppilaitoksille ja päivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä
2553: ammatillisille erityisoppilaitoksille 10 §:n todellisilla vuosikustannuksilla. Mainituista
2554: nojalla vahvistetun yksikköhintojen keski- kustannuksista vähennetään sairaalaopetusta
2555: määräisen markkamäärän tulosta. Ammat- saavista oppilaista sairaalan sijaintikunnalle
2556: tikorkeakoulun ylläpitäjälle maksettavaan laskettujen valtionosuuden perusteiden mu-
2557: rahoitukseen lisättävä markkamäärä laske- kainen markkamäärä. Oppilaan kotikunta ja
2558: taan vastaavasti opiskelijamäärän ja ammat- sairaalan sijaintikunta voivat sopia mak-
2559: tikorkeakouluille 10 §:n nojalla vahvistetun suosuudesta myös toisin kuin edellä tässä
2560: yksikköhintojen keskimääräisen markkamää- pykälässä säädetään.
2561: rän perusteella.
2562: Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa 41 §
2563: otetaan huomioon kuntien valtionosuuslain
2564: 17 § :n 2 momentissa ja 31 §:n 4 momentis- Valtionapuviranomainen
2565: sa säädetyt kunnalle maksettavat tai kunnan
2566: maksettavaksi tulevat markkamäärät Valtionapuviranomaisena tässä laissa tar-
2567: Jos kunnan 8 §:ssä säädetty valtionosuu- koitettuja käyttökustannuksia ja perusta-
2568: den peruste, johon on lisätty 1 momentissa mishankkeita koskevissa asioissa on asian-
2569: tarkoitettu perustamishankkeista aiheutunei- omainen ministeriö.
2570: den kustannusten perusteella laskettu mark- Asetuksella voidaan säätää, että valtion-
2571: kamäärä, kunnalle 9 c-9 e §:n nojalla apuviranomaisena valtionavustuksia koske-
2572: myönnettävä valtionosuus ja kunnalle 2 mo- vissa asioissa on myös muu kuin 1 momen-
2573: mentin nojalla maksettavat markkamäärät, tissa tarkoitettu viranomainen.
2574: on pienempi kuin 9 ja 9 a §:n mukaan las-
2575: ketut kunnan rahoitusosuudet, kunnan tulee 43 §
2576: maksaa erotus valtiolle kahdessa erässä, en-
2577: simmäinen erä varainhoitovuoden heinäkuun Neuvottelumenettely
2578: ja toinen erä varainhoitovuotta seuraavan
2579: vuoden tammikuun loppuun mennessä. Ennen kuin asianomainen ministeriö tekee
2580: Jos kunnalle käyttökustannuksiin tämän ehdotuksen seuraavan varainhoitovuoden
2581: lain mukaan myönnetty valtionosuus, jo- talousarvioon käyttökustannusten valtion-
2582: hon on lisätty 1 momentissa tarkoitettu pe- osuutta varten otettavasta määrärahasta, sen
2583: rustamishankkeista aiheutuneiden kustannus- on neuvoteltava yksikköhinnoista siten kuin
2584: ten perusteella laskettu markkamäärä, on kuntien valtionosuuslain 14 §:n 1 momentis-
2585: pienempi kuin siitä kuntien valtionosuuslain sa säädetään.
2586: 17 §:n 2 momentin ja 31 §:n 4 momentin Asianomaisen ministeriön on niin ikään
2587: mukaisesti vähennettävät markkamäärät, neuvoteltava kuntien keskusjärjestön kanssa
2588: kunnan tulee maksaa erotus valtiolle 3 mo- siitä, mitä tietoja on pidettävä tarpeellisina
2589: mentissa säädettyinä ajankohtina. yksikköhintojen määräämistä ja vahvistamis-
2590: ta sekä valtionosuuden määräämistä varten
2591: 22 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
2592:
2593: sekä siitä, miten nämä tiedot toimitetaan val- sekä 12-14, 14 a, 15, 16 ja 23 §:ssä tarkoi-
2594: tionapuviranomaiselle. tetut yksikköhinnat vuodelle 1997 lasketaan
2595: vuonna 1995 toteutuneiden kokonaiskustan-
2596: 44 § nusten perusteella siten, että vuodelle 1997
2597: määrättävien yksikköhintojen perusteella
2598: Perustamishankkeeseen suoritetun vuoden 1995 oppilas-, opiskelija-, opetustun-
2599: valtionosuuden palautus ti- ja asukasmäärillä laskettavat valtion-
2600: osuuden perusteet yhteenlaskettuina vas-
2601: Perustamishankkeeseen saatua valtion- taavat vuodelle 1996 mainituissa pykälissä
2602: osuutta vastaava suhteellinen osa hankitun tarkoitettuja toimintoja varten laskettuja ja
2603: omaisuuden käyvästä arvosta voidaan koko- kustannustason muutoksella tarkistettuja yh-
2604: naan tai osaksi määrätä palautettavaksi val- teenlaskettuja valtionosuuden laskennallisia
2605: tiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toi- perusteita. Viimeksi mainittuja vuoden 1996
2606: selle taikka jos toiminta lopetetaan tai omai- valtionosuuden perusteita laskettaessa ote-
2607: suuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi taan lisäksi huomioon opetus- ja kulttuuritoi-
2608: eikä omaisuutta käytetä muuhun valtion- men rahoituksesta annetun lain (705/92) tällä
2609: osuuteen oikeuttavaan toimintaan. Palautusta lailla kumotun 18 §:n mukaisten peruskou-
2610: ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuu- lun kuljetuksen ja majoituksen sekä amma-
2611: den myöntämisestä on kulunut yli 30 vuotta. tillisten oppilaitosten ja ammatillisten eri-
2612: tyisoppilaitosten majoituksen yksikköhinto-
2613: jen sekä mainitut edut saaneiden oppilaiden
2614: 45 § määrien perusteella lasketut valtionosuuden
2615: perusteet.
2616: Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten Vuoden 1997 valtionosuuksia määrättäessä
2617: soveltaminen tämän lain 8 §:ssä tarkoitettua valtionosuu-
2618: den perustetta ja 7 a §:ssä tarkoitettua val-
2619: Tässä laissa tarkoitettuun valtionosuuteen tionosuuden perustetta vastaavaa markka-
2620: ja -avustukseen sovelletaan lisäksi seuraavia määrää korotetaan kesäkuun loppuun saakka
2621: kuntien valtionosuuslain säännöksiä: markkamäärällä, joka saadaan, kun lukion,
2622: 1) 18 §:n säännöksiä saamatta jääneen ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten
2623: etuuden suorittamisesta; erityisoppilaitosten kuljetettujen oppilaiden
2624: 2) 19 §:n säännöksiä perusteettoman edun määrä syksyllä 1996 kerrotaan mainittuja
2625: palauttamisesta; oppilaitosmuotoja varten vuodelle 1996
2626: 3) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu- määrätyillä ja kustannustason muutoksella
2627: den raukeamisesta; sekä korjatuilla kuljetuksen yksikköhinnoilla.
2628: 4) 24 §:n säännöksiä uhkasakosta. Näin korotettua valtionosuutta maksetaan
2629: Päätökseen, joka on annettu tämän lain tammikuusta kesäkuuhun.
2630: nojalla tai kuntien valtionosuuslain sellaisen Sen estämättä, mitä 9 §:n 4 momentin 1
2631: säännöksen nojalla, johon tässä laissa viita- kohdassa säädetään, lisätään kunnan osuu-
2632: taan, saa vaatia oikaisua ja hakea muutosta teen vuonna 1997 puolet mainitussa lainkoh-
2633: siten kuin kuntien valtionosuuslain 21 ja dassa tarkoitetulla tavalla lasketusta markka-
2634: 22 §:ssä säädetään oikaisumenettelystä ja määrästä.
2635: muutoksenhausta. Päätökseen ei kuitenkaan Asianomainen ministeriö korottaa tämän
2636: saa vaatia oikaisua ja hakea muutosta siltä lain voimaan tullessa hakemuksetta sellaisen
2637: osin kuin se koskee 9 f §:n 1 momentissa opetussuunnitelmaan perustuvan erityisen
2638: tarkoitettuja oppilas- ja opiskelijamääriä. tehtävän saaneen lukion ylläpitäjän yksikkö-
2639: Mitä 1 ja 2 momentissa mainituissa lain- hintaa, jolle on tämän lain voimaan tullessa
2640: kohdissa säädetään kunnasta ja kuntayhty- voimassa olleen lukiolain 57 §:n nojalla
2641: mästä, koskee soveltuvin osin tässä laissa myönnetty korotus lukion laskennalliseen
2642: säädettyä rahoitusta saavan yksityisen oppi- tuntimäärään.
2643: laitoksen tai muun laitoksen ylläpitäjää. Musiikkioppilaitoksen ammatillisen lisä-
2644: koulutuksen rahoitukseen sovelletaan vuonna
2645: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 1997 tämän lain voimaan tullessa voimassa
2646: kuuta 1997. olleita säännöksiä.
2647: Tämän lain 10 §:ssä tarkoitetut yk- Jos osa ammatillisen oppilaitoksen ja am-
2648: sikköhintojen keskimääräiset markkamäärät matillisen erityisoppilaitoksen sellaisista ti-
2649: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 23
2650:
2651: loista, joiden perusteella oppilaitoksen yksik- luissa suoritettaviin ammattikorkeakoulutut-
2652: köhintaa on tämän lain voimaan tullessa ko- kintoihin sekä vastaaviin opistoasteen ja
2653: rotettu vuokra-arvojen pääomakorvausten pe- ammatillisen korkea-asteen tutkintoihin joh-
2654: rusteella, siirtyy toiselle oppilaitoksen yllä- tavan koulutuksen kustannuksia ammatillis-
2655: pitäjälle, osoitetaan mainitun korotuksen pe- ten oppilaitosten oppilaiden opintososiaali-
2656: rusteena olevasta markkamäärästä kummalle- sista eduista annetussa laissa (498/83) tarkoi-
2657: kin oppilaitoksen ylläpitäjälle niiden yksik- tetuista eduista aiheutuvilla kustannuksilla
2658: köhintoja korotettaessa ylläpitäjien keske- vähennettynä.
2659: nään sopima osuus. Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo-
2660: Ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel-
2661: vuodelle 1997 määrättäessä käytetään tämän letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
2662: lain 14 a §:n 1 momentissa säädetystä poike- olleita säännöksiä.
2663: ten yksikköhinnan laskentapohjana nuoriso- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2664: asteen koulutuksen ja amm{lttikorkeakoulu- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
2665: jen kokeiluista annetussa laissa (391/91) tar- toimenpiteisiin.
2666: koitetuissa väliaikaisissa ammattikorkeakou-
2667:
2668:
2669:
2670:
2671: Laki
2672: peruskoululain eräiden säännösten kumoamisesta
2673:
2674: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2675: 1§ 2 §
2676: Tällä lailla kumotaan 27 päivänä touko- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2677: kuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) kuuta 1997.
2678: 83 a, 84 c ja 84 d §, sellaisina kuin ne ovat, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2679: 83 a § 22 päivänä joulukuuta 1993 annetus- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
2680: sa laissa (1455/93), 84 c §muutettuna 3 päi- toimenpiteisiin.
2681: vänä elokuuta 1992 ja 29 päivänä joulukuuta
2682: 1994 annetuilla laeilla (707/92 ja 1448/94)
2683: ja 84 d § 17 päivänä heinäkuuta 1995 anne-
2684: tussa laissa (957/95).
2685:
2686:
2687:
2688:
2689: Laki
2690: lukiolain muuttamisesta
2691:
2692: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2693: kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 21 ja 54 b §,
2694: sellaisina kuin ne ovat, 21 § muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 1993 ja 30 päivänä joulu-
2695: kuuta 1993 annetuilla laeilla (683/93 ja 1594/93) sekä 54 b § muutettuna 3 päivänä elokuuta
2696: 1992 ja 29 päivänä joulukuuta 1994 annetuilla laeilla (708/92 ja 1449/94), sekä
2697: muutetaan 52 §:n 2 momentti ja 57 §, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 12 päivänä heinä-
2698: kuuta 1993 annetussa laissa, seuraavasti:
2699: 24 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
2700:
2701: 52§ tyisen tehtävän. Ministeriö voi samalla
2702: myöntää lukiolle oikeuden poiketa opetus-
2703: Mitä 2, 3, 8, 9, 11-20, 22-25, 26 a, suunnitelmaa ja oppilaaksiottoa koskevista
2704: 26 b, 26 d, 26 e, 55, 57, 58 ja 69 §:ssä sekä säännöksistä ja määräyksistä.
2705: kunnan opetustoimen hallinnosta annetun
2706: lain 6 ja 7 §:ssä säädetään, on soveltuvin
2707: osin voimassa yksityisestä lukiosta ja sen
2708: oppilaista. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2709: kuuta 1997.
2710: 57§ Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2711: Asianomainen ministeriö voi määrätä lu- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
2712: kiolle opetussuunnitelmaan perustuvan eri- toimenpiteisiin.
2713:
2714:
2715:
2716:
2717: Laki
2718: Steiner-koulusta annetun lain muuttamisesta
2719:
2720:
2721: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2722: kumotaan Steiner-koulusta 27 päivänä toukokuuta 1977 annetun lain (417177) 5 a §, sel-
2723: laisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetussa laissa (489/96), sekä
2724: muutetaan 5 § ja 5 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 28 päivänä kesä-
2725: kuuta 1996 annetussa laissa, seuraavasti:
2726:
2727: 5 § niistä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukses-
2728: Asianomainen ministeriö myöntää Steiner- ta annetussa laissa (705/92) ja sen nojalla
2729: koululle käyttökustannuksiin valtionapua asetuksella peruskoulun osalta säädetään.
2730: markkamäärän, joka saadaan kertomalla
2731: koulun oppilasmäärä koulun sijaintikunnan
2732: peruskoulun oppilasta kohden määrätyllä yk-
2733: sikköhinnalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2734: kuuta 1997.
2735: 5b § Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo-
2736: Valtionavun myöntämisestä ja maksami- sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel-
2737: sesta, oppilasmäärien laskemisesta, oppilas- letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
2738: määrien laskentapäivän soveltamisesta, oppi- olleita säännöksiä.
2739: lasmäärien ilmoittamisesta, tietojen toimitta- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2740: misesta sekä oikaisumenettelystä ja muutok- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
2741: senhausta on soveltuvin osin voimassa, mitä toimenpiteisiin.
2742:
2743:
2744:
2745:
2746: Laki
2747: steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain muuttamisesta
2748:
2749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2750: kumotaan steinerpedagogisista erityiskouluista 12 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain
2751: (932/86) 4 §, sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1455/95),
2752: sekä
2753: EV 22611996 vp- HE 149/1996 vp 25
2754:
2755: muutetaan 3 §:n 2 ja 3 momentti sekä 4 a §:n 1 momentti,
2756: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa
2757: laissa sekä 3 §:n 3 momentti ja 4 a §:n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa
2758: laissa (1457 /93), seuraavasti:
2759: 3 § lasmäärien laskentapäivän soveltamisesta,
2760: oppilasmäärien ilmoittamisesta, tietojen toi-
2761: Asianomainen ministeriö myöntää koulun mittamisesta sekä oikaisumenettelystä ja
2762: ylläpitäjälle käyttökustannuksiin valtion- muutoksenhausta on soveltuvin osin voimas-
2763: osuutta markkamäärän, joka saadaan kerto- sa, mitä niistä opetus- ja kulttuuritoimen
2764: malla koulun oppilasmäärä asianomaisen rahoituksesta annetussa laissa ja sen nojalla
2765: ministeriön oppilasta kohden ennalta seuraa- asetuksella peruskoulun osalta säädetään.
2766: vaa vuotta varten määräämällä yksikköhin-
2767: nalla.
2768: Edellä 2 momentissa tarkoitettu yksikkö-
2769: hinta lasketaan siten, että opetus- ja kulttuu-
2770: ritoimen rahoituksesta annetun lain 10 §:n
2771: nojalla vahvistettu peruskoulun valtionosuu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2772: den perusteena käytettävien yksikköhintojen kuuta 1997.
2773: keskimääräinen markkamäärä kerrotaan lu- Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo-
2774: vulla 4.8. sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel-
2775: letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
2776: olleita säännöksiä.
2777: 4a§ Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2778: Valtionosuuden myöntämisestä ja maksa- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
2779: misesta, oppilasmäärien laskemisesta, oppi- toimenpiteisiin.
2780:
2781:
2782:
2783:
2784: Laki
2785: vieraskielisistä yksityisistä kouluista annetun lain muuttamisesta
2786:
2787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2788: kumotaan vieraskielisistä yksityisistä kouluista 28 päivänä kesäkuuta 1963 annetun lain
2789: (373/63) 3 b §, sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1450/95),
2790: sekä
2791: muutetaan 3 a §:n 1 momentti ja 3 c §:n 1 momentti,
2792: sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 1 momentti mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1995 anne-
2793: tussa laissa ja 3 c §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1451194),
2794: seuraavasti:
2795: 3a § jalla vahvistetulla peruskoulun valtionosuu-
2796: Asianomainen ministeriö myöntää koulun den perusteena käytettävien yksikköhintojen
2797: ylläpitäjälle käyttökustannuksiin vuosittain keskimääräisellä markkamäärällä vähennet-
2798: valtionosuutta markkamäärän, joka saadaan tynä 4 prosentilla. Muiden kuin edellä tässä
2799: kertomalla koulun niiden oppilaiden määrä, momentissa tarkoitettujen oppilaiden osalta
2800: joilla on kotikuntalaissa (201194) tarkoitettu ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57
2801: kotikunta Suomessa, opetus- ja kulttuuritoi- prosenttia oppilasmäärän ja mainitun yksik-
2802: men rahoituksesta annetun lain 10 §:n no- köhintojen keskimääräisen markkamäärän tu-
2803:
2804:
2805: 270073
2806: 26 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
2807:
2808: lasta vähennettynä 4 prosentilla. Valtion- rahoituksesta annetussa laissa ja sen nojalla
2809: osuus myönnetään hakemuksetta. asetuksella säädetään.
2810:
2811: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2812: 3c § kuuta 1997.
2813: Valtionosuuden myöntämisestä ja maksa- Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo-
2814: misesta, oppilasmäärien laskemisesta, oppi- sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel-
2815: lasmäärien laskentapäivän soveltamisesta, letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
2816: oppilasmäärien ilmoittamisesta, tietojen toi- olleita säännöksiä.
2817: mittamisesta sekä oikaisumenettelystä ja Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2818: muutoksenhausta on soveltuvin osin voimas- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
2819: sa, mitä niistä opetus- ja kulttuuritoimen toimenpiteisiin.
2820:
2821:
2822:
2823:
2824: Laki
2825: ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain muuttamisesta
2826:
2827:
2828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2829: kumotaan ammattikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain
2830: (255/95) 22 §:n 2 momentti sekä
2831: muutetaan 22 §:n otsikko sekä 23 ja 24 § seuraavasti:
2832: 22 § lahjoituksia. Valtion ammattikorkeakoulun
2833: avustusten ja lahjoitusten vastaanottamisesta,
2834: Käyttökustannusten valtionosuus hoitamisesta ja käyttämisestä säädetään ase-
2835: tuksella. Avustuksia ja lahjoituksia ei oteta
2836: vähennyksenä huomioon valtionosuutta mää-
2837: rättäessä.
2838: 23 §
2839: Ylimääräinen valtionavustus
2840: Asianomainen ministeriö voi myöntää am-
2841: mattikorkeakoululle valtion talousarviossa
2842: tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa
2843: ylimääräistä valtionavustusta. Sitä ei oteta
2844: huomioon ammattikorkeakoulujen käyttökus- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2845: tannusten valtionosuutta määrättäessä. kuuta 1997.
2846: Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo-
2847: 24 § sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel-
2848: letaan tämän lain voimaan tullessa voi-
2849: Ulkopuolinen rahoitus massa olleita säännöksiä.
2850: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2851: Ammattikorkeakoulu voi vastaanottaa toi- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
2852: mintansa järjestämistä varten avustuksia ja toimenpiteisiin.
2853: EV 226/1996 vp - HE 14911996 vp 27
2854:
2855: Laki
2856: nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain 18 ja 19 §:n
2857: muuttamisesta
2858:
2859: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2860: muutetaan nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista 22 päivänä hel-
2861: mikuuta 1991 annetun lain (391191) 18 §:n 1 momentti ja 19 §,
2862: näistä 18 § :n 1 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1992 annetussa lais-
2863: sa (1518/92), seuraavasti:
2864: 18 § varten myös avustuksia ja lahjoituksia. Nii-
2865: den vastaanottamisesta, hoitamisesta ja käyt-
2866: Rahoituksen perusteet tämisestä säädetään asetuksella. Avustuksia
2867: ja lahjoituksia ei oteta vähennyksenä huo-
2868: Kokeilukoulutuksen valtionosuudet ja mioon valtionosuutta ja -avustusta määrät-
2869: -avustukset määräytyvät opiskelijan ensisijai- täessä.
2870: sen oppilaitoksen perusteella.
2871: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2872: kuuta 1997.
2873: 19 § Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo-
2874: sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel-
2875: Avustukset ja lahjoitukset letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
2876: olleita säännöksiä.
2877: Kokeiluun osallistuvan oppilaitoksen yllä- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2878: pitäjä voi vastaanottaa kokeiluyksikön toi- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
2879: mintaa ja kokeilukoulutuksen järjestämistä toimenpiteisiin.
2880:
2881:
2882:
2883:
2884: Laki
2885: valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain muuttamisesta
2886:
2887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2888: kumotaan valtionosuutta saavistakansanopistoista 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain
2889: (1218/93) 18 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1994 anne-
2890: tulla lailla (1454/94), sekä
2891: muutetaan 8 §:n 1 momentti, 10 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 momentti sekä 19, 20 ja 22 §
2892: seuraavasti:
2893: 8§ täänja määrätään. Velvollisuudesta työpäivi-
2894: nä järjestää maksuttoman kouluaterian lisäk-
2895: Opintososiaaliset edut si muuta ruokailoa säädetään asetuksella.
2896: Kansanopistossa järjestettävään peruskou-
2897: lu- ja lukio-opetukseen sekä ammatilliseen 10 §
2898: peruskoulutukseen osallistuville opiskelijoille
2899: annetaan maksuUoman majoituksen lisäksi Valtionosuuden määrä
2900: opintososiaalisia etuja samojen perusteiden
2901: mukaan kuin ammatillisten oppilaitosten - - - - - - - - - - - - - -
2902: oppilaiden opintososiaalisista eduista sääde- Kansanopistossa järjestettävään ammatilli-
2903: 28 EV 226/1996 vp- HE 149/1996 vp
2904:
2905: seen peruskoulutukseen sekä peruskoulu- ja den laskettavana vuotuisena opiskelijaviik-
2906: lukio-opetukseen myönnetään valtionosuutta kojen määränä pidetään 34 viikkoa.
2907: mainittua koulutusta varten 9 §:n mukaisesti
2908: laskettu valtionosuuden laskennallista perus- 20 §
2909: tetta vastaava markkamäärä. Peruskouluope-
2910: tuksessa valtionosuuden peruste lasketaan Maksaminen
2911: edellä mainitulla tavalla vain 8 §:n 2 mo-
2912: mentissa tarkoitetuista opiskelijoista. Amma- Käyttökustannuksiin myönnettävän val-
2913: tillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta sääde- tionosuuden maksamisesta on soveltuvin
2914: tään erikseen. osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoi-
2915: men rahoituksesta annetun lain 40 §:n 1 mo-
2916: 12 § mentissa säädetään. Perustamishankkeista
2917: aiheutuneiden kustannusten perusteella am-
2918: Yksikköhinta matillista peruskoulutusta varten maksetta-
2919: vasta markkamäärästä on voimassa, mitä
2920: siitä mainitussa lainkohdassa ammatillisten
2921: Opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan oppilaitosten osalta säädetään.
2922: joka toinen vuosi jakamalla yksikköhinnan
2923: määräämistä edeltäneenä kalenterivuonna 22 §
2924: kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet
2925: käyttökustannukset opistojen saman kalente- Saamatta jääneen etuuden suorittaminen ja
2926: rivuoden aikana toteutuneiden opiskelijaviik- perusteetloman edun palauttaminen
2927: kojen määrällä ja tarkistamalla näin saatu
2928: markkamäärä kuluvan ja seuraavan vuoden Saamatta jääneen etuuden suorittamisesta,
2929: arvioidulla kustannustason sekä toiminnan perusteettoman edun palauttamisesta ja niitä
2930: laadun ja laajuuden muutoksilla. Yksikkö- koskevan suoritusvelvollisuuden raukeami-
2931: hintaa korotetaan vammaisille tarkoitetun sesta on voimassa, mitä niistä kuntien val-
2932: koulutuksen, opiston kulttuurisen erityisteh- tionosuuslain ( 1 ) 18-20 §:ssä säädetään.
2933: tävän, kurssimuotoisen opetuksen ja kirje-
2934: opetuksen perusteella siten kuin asetuksella
2935: tarkemmin säädetään. Yksikköhinnat on
2936: määrättävä siten, että yksikköhinnat kerrot- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2937: tuina toteutuneiden opiskelijaviikkojen mää- kuuta 1997.
2938: rällä yhteenlaskettuina vastaavat edellä mai- Sen estämättä, mitä valtionosuutta saavista
2939: nittuja kokonaiskustannuksia yksikköhinnan kansanopistoista annetun lain (1218/93) tällä
2940: soveltamisvuoden tasossa. lailla osittain muutetussa 12 §:ssä säädetään,
2941: vuoden 1997 yksikköhinnaksi määrätään
2942: vuodelle 1996 määrätty yksikköhinta. Am-
2943: 19 § matillisen peruskoulutuksen sekä peruskou-
2944: lu- ja lukio-opetuksen osalta yksikköhintaa
2945: Opiskelijamäärien ja opiskelijaviikkojen tarkistetaan lisäksi arvioitua kustannustason
2946: laskeminen muutosta vastaavasti.
2947: Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo-
2948: Ammatillisen peruskoulutuksen sekä pe- sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel-
2949: ruskoulu- ja lukio-opetuksen valtionosuuden letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
2950: laskemisessa käytettävän opiskelijamäärän olleita säännöksiä.
2951: laskemisesta säädetään asetuksella. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2952: Laskettaessa valtionosuutta 1 momentissa ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
2953: tarkoitettuun koulutukseen opiskelijaa koh- toimenpiteisiin.
2954: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 29
2955:
2956:
2957: Laki
2958: valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain muuttamisesta
2959:
2960:
2961: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2962: kumotaan valtionosuutta saavistaliikunnan koulutuskeskuksista 21 päivänä elokuuta 1992
2963: annetun lain (801192) 21 §,
2964: sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä joulukuuta 1993 sekä 22 ja 29 päivänä joulu-
2965: kuuta 1994 annetuilla laeilla (1090/93, 1360/94 ja 1455/94), sekä
2966: muutetaan 8 §, 9 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 momentti sekä 19 ja 20 §,
2967: sellaisina kuin niistä ovat 8 ja 19 § mainitussa 3 päivänä joulukuuta 1993 annetussa lais-
2968: sa sekä 9 §:n 2 momentti mainitussa 22 päivänäjoulukuuta 1994 annetussa laissa, seuraavas-
2969: ti:
2970: 8§ teella. Yksikköhinnat määrätään erikseen
2971: ammatillista peruskoulutusta sekä erikseen
2972: Ammatillinen koulutus muuta kuin ammatillista koulutusta varten
2973: ottaen huomioon, sen mukaan kuin asetuk-
2974: Ammatillisesta perus- ja lisäkoulutuksesta sella säädetään, ammatillisen ja muun kou-
2975: on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, lutuksen kustannuksissa olevat erot sekä ku-
2976: soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisis- luvan ja seuraavan vuoden arvioitu kustan-
2977: ta oppilaitoksista annetussa laissa (487/87) nustason muutos ja arvioidut toiminnan laa-
2978: ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta dun ja laajuuden muutokset. Yksikköhinnat
2979: annetussa laissa ( 1 ) ja niiden nojalla sää- on määrättävä siten, että yksikköhinnat ker-
2980: detään tai määrätään koulutuksen järjestämi- rottuna toteutuneiden opiskelijavuorokansien
2981: sestä, rakenteesta ja koulutuspituudesta, tut- määrällä yhteenlaskettuina vastaavat edellä
2982: kintojen tuottamasta kelpoisuudesta, opiske- mainittuja kokonaiskustannuksia. Milloin
2983: lijan oikeuksista ja velvollisuuksista, kurin- oppilaitosten kustannuksissa on olennaisia
2984: pidosta sekä muutoksenhausta. eroja, voidaan ammatillisen koulutuksen
2985: opiskelijavuorokauden yksikköhinta tarvit-
2986: 9 § taessa määrätä oppilaitoksittain.
2987:
2988: Valtionosuuden määrä
2989: 19 §
2990:
2991: Liikunnan koulutuskeskus saa 1 § :n 2 mo- Maksaminen
2992: mentissa tarkoitettuun ammatilliseen perus-
2993: koulutukseen valtionosuutta mainittua kou- Valtionosuuden maksamisesta on soveltu-
2994: lutusta varten 11 §:n 1 momentin mukaisesti vin osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuuri-
2995: lasketun valtionosuuden laskennallista pe- toimen rahoituksesta annetun lain 40 §:n 1
2996: rustetta vastaavan markkamäärän. Ammatil- momentissa säädetään. Perustamishankkeista
2997: lisen lisäkoulutuksen rahoituksesta säädetään aiheutuneiden kustannusten perusteella am-
2998: erikseen. matillista peruskoulutusta varten maksetta-
2999: vasta markkamäärästä on voimassa mitä siitä
3000: 12 § mainitussa lainkohdassa ammatillisten oppi-
3001: laitosten osalta säädetään.
3002: Yksikköhintojen määrääminen
3003: 20 §
3004:
3005: Opiskelijavuorokauden yksikköhinnat mää- Opintososiaaliset etuudet
3006: rätään joka toinen vuosi yksikköhinnan mää-
3007: räämistä edeltäneenä vuonna kaikista valta- Valtakunnallisessa liikunnan koulutuskes-
3008: kunnallisista liikunnan koulutuskeskuksista kuksessa järjestettävään ammatilliseen perus-
3009: aiheutuneiden kokonaiskustannusten perus- koulutukseen osallistuville opiskelijoille an-
3010: 30 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
3011:
3012: netaan maksuuoman majoituksen lisäksi Sen estämättä, mitä valtionosuutta saavista
3013: opintososiaalisia etuja samojen perusteiden liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain
3014: mukaan kuin ammatillisten oppilaitosten (801/92) tällä lailla osittain muutetussa
3015: opintososiaalisista eduista annetussa laissa 12 §:ssä säädetään, vuoden 1997 yksikkö-
3016: (498/83) säädetään sekä sen nojalla sääde- hinnaksi määrätään vuodelle 1996 määrätty
3017: tään ja määrätään. Opetushallitukselle sää- yksikköhinta. Ammatillisen peruskoulutuk-
3018: detyt tehtävät hoitaa kuitenkin asianomainen sen yksikköhintaa tarkistetaan lisäksi arvioi-
3019: ministeriö. Liikunnan koulutuskeskuksen tua kustannustason muutosta vastaavasti.
3020: velvollisuudesta työpäivinä annettavan Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo-
3021: muun ruokailon kuin mainitun lain 5 §:ssä sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel-
3022: säädetyn maksuUoman kouluaterian järjestä- letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
3023: miseen säädetään asetuksella. olleita säännöksiä.
3024: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
3025: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
3026: kuuta 1997. teisiin.
3027:
3028:
3029:
3030:
3031: Laki
3032: Anna Tapion koulusta annetun lain muuttamisesta
3033:
3034:
3035: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3036: kumotaan Anna Tapion koulusta 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1197/88) 5 §,
3037: sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1457/95), sekä
3038: muutetaan 4 §:n 1 ja 2 momentti sekä 5 a §:n 1 momentti,
3039: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 1 momentti mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1995 annetus-
3040: sa laissa sekä 4 §:n 2 momentti ja 5 a §:n 1 momentti 22 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa
3041: laissa (1459/93), seuraavasti:
3042:
3043: 4 § lasmäärien laskentapäivän soveltamisesta,
3044: Asianomainen ministeriö myöntää koulun oppilasmäärien ilmoittamisesta, tietojen toi-
3045: ylläpitäjälle valtionosuutta markkamäärän, mittamisesta sekä oikaisumenettelystä ja
3046: Joka saadaan kertomalla koulun oppilasmää- muutoksenhausta on soveltuvin osin voimas-
3047: rä asianomaisen ministeriön oppilasta koh- sa, mitä niistä opetus- ja kulttuuritoimen
3048: den ennalta seuraavaa vuotta varten määrää- rahoituksesta annetussa laissa ja sen nojalla
3049: mällä yksikköhinnalla. asetuksella ammatillisten oppilaitosten osalta
3050: Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi yksikkö- säädetään.
3051: hinnaksi määrätään ammatillisista oppilaitok-
3052: sista annetussa laissa (487/87) tarkoitettujen
3053: koti- ja laitostalousoppilaitosten oppilaskoh- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3054: taisten yksikköhintojen valtakunnallinen op- kuuta 1997.
3055: pilasmäärillä painotettu keskiarvo korotettu- Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo-
3056: na 45 prosentilla. sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel-
3057: letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
3058: olleita säännöksiä.
3059: 5a § Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3060: Valtionosuuden myöntämisestä ja maksa- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
3061: misesta, oppilasmäärien laskemisesta, oppi- toimenpiteisiin.
3062: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 31
3063:
3064: Laki
3065: opintokeskuslain muuttamisesta
3066:
3067: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3068: muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun opintokeskuslain (1215/93) 8 §, 11 §:n 2
3069: momentti ja 18 § seuraavasti:
3070: 8 § 18 §
3071: Opintokeskuksen vuotuinen valtionosuus Saamatta jääneen etuuden suorittamiseen,
3072: muuhun kuin opintokerhotoimintaan laske- perusteettoman edun palauttamiseen sekä
3073: taan markkamäärästä, joka saadaan kerto- niitä koskevaan suoritusvelvollisuuden rau-
3074: malla opintokeskukselle vahvistettujen ope- keamiseen noudatetaan, mitä niistä kuntien
3075: tustuntien lukumäärällä opetustunnille mää- valtionosuuslain ( 1 ) 18-20 §:ssä sää-
3076: rätty yksikköhinta. Ammatillisen lisäkoulu- detään.
3077: tuksen rahoituksesta säädetään erikseen.
3078: 11§
3079: Opetustunnin yksikköhinta lasketaan joka Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3080: toinen vuosi jakamalla yksikköhinnan mää- kuuta 1997.
3081: räämistä edeltäneenä vuonna opintokeskus- Sen estämättä, mitä opintokeskuslain
3082: ten toiminnasta aiheutuneet muut kuin opin- (1215/93) tällä lailla osittain muutetussa
3083: tokerhojen käyttökustannukset opintokeskus- 11 §:ssä säädetään opetustunnin yksikköhin-
3084: ten saman vuoden toteutuneilla opetustuntien nan määräämisestä, määrätään vuoden 1997
3085: määrällä ja tarkistamaila näin saatu markka- yksikköhinnaksi vuodelle 1996 määrätty yk-
3086: määrä kuluvan ja seuraavan vuoden arvioi- sikköhinta.
3087: dulla kustannustason sekä toiminnan laadun Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3088: ja laajuuden muutoksella. ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
3089: toimenpiteisiin.
3090:
3091:
3092:
3093:
3094: Laki
3095: eräisiin opetustointa koskeviin lakeihin sisältyvien oppilaan kotikunnan maksuosuutta kos-
3096: kevien säännösten kumoamisesta
3097:
3098: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3099: 1§ 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa
3100: Tällä lailla kumotaan: (1449/95);
3101: 1) 3 päivänä kesäkuuta 1994 annetun ai- 3) 31 päivänä tammikuuta 1985 annetun
3102: kuislukiolain (439/94) 28 §, sellaisena kuin harjoittelukoululain (143/85) 18 §,sellaisena
3103: se on osittain muutettuna 29 päivänä joulu- kuin se on muutettuna 26 päivänä heinäkuu-
3104: kuuta 1994 annetulla lailla (1450/94); ta 1993 annetulla lailla (719/93) ja 18 päi-
3105: 2) kuulovammaisten ja näkövammaisten vänä joulukuuta 1995 annetulla lailla
3106: sekä liikuntavammaisten kouluista 27 päivä- (1451/95);
3107: nä toukokuuta 1983 annetun lain (481/83) 4) Suomalais-venäläisestä koulusta 21 päi-
3108: 17 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on vänä toukokuuta 1976 annetun lain (412/76)
3109: 32 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
3110:
3111: 10 §, sellaisena kuin se on muutettuna 26 tuna 26 päivänä heinäkuuta 1993 ja 30 päi-
3112: päivänä heinäkuuta 1993 ja 18 päivänä jou- vänä kesäkuuta 1995 annetuilla laeilla
3113: lukuuta 1995 annetuilla laeilla (720/93 ja (723/93 ja 942/95);
3114: 1452/95); 8) musiikkioppilaitoksista 7 päivänä huhti-
3115: 5) Helsingin ranskalais-suomalaisesta kou- kuuta 1995 annetun lain (516/95) 14 §; sekä
3116: lusta 7 päivänä tammikuuta 1977 annetun 9) saamelaisalueen koulutuskeskuksesta 18
3117: lain (33177) 10 §, sellaisena kuin se on muu- päivänä kesäkuuta 1993 annetun lain
3118: tettuna 26 päivänä heinäkuuta 1993 ja 18 (545/93) 7 §:n 1 momentti.
3119: päivänä joulukuuta 1995 annetuilla laeilla
3120: (721/93 ja 1453/95); 2§
3121: 6) ammatillisista oppilaitoksista 10 päivä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3122: nä huhtikuuta 1987 annetun lain (487/87) kuuta 1997.
3123: 31 c §, sellaisena kuin se on muutettuna 30 Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuo-
3124: päivänä joulukuuta 1992 ja 29 päivänä jou- sien käyttökustannusten rahoitukseen sovel-
3125: lukuuta 1994 annetuilla laeilla (1686/92 ja letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
3126: 1452/94); olleita säännöksiä.
3127: 7) ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3128: 31 päivänä elokuuta 1990 annetun lain ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
3129: (760/90) 16 §, sellaisena kuin se on muutet- toimenpiteisiin.
3130:
3131:
3132:
3133:
3134: Laki
3135: liikuntalain muuttamisesta
3136:
3137:
3138: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3139: kumotaan 21 päivänä joulukuuta 1979 annetun liikuntalain (984179) 25 §, sellaisena kuin
3140: se on osittain muutettuna 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (306/87),
3141: muutetaan 8 §, sellaisena kuin se on 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (727/92),
3142: sekä
3143: lisätään lakiin siitä mainitulla 3 päivänä elokuuta 1992 annetulla lailla kumotun 5 §:n ti-
3144: lalle uusi 5 §, joka samalla siirretään 1 lukuun, seuraavasti:
3145: 5 § annetussa laissa (705/92) säädetään. Valtion-
3146: Kunnan tulee luoda edellytyksiä liikunnal- osuus tulee käyttää 5 §:n mukaiseen toimin-
3147: le edistämällä liikunta-alan paikallista ja taan.
3148: alueellista yhteistyötä, tukemalla liikunnan Valtionapuviranomaisella on tarvittaessa
3149: kansalaistoimintaa ja tarjoamalla liikunta- oikeus saada kunnalta selvitys valtionosuu-
3150: paikkoja sekä tarvittaessa itse järjestää lii- den käytöstä.
3151: kuntatoimintaa ottaen huomioon myös lii-
3152: kunnan erityisryhmien tarpeet.
3153: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3154: 8 § kuuta 1997.
3155: Kunnalle myönnetään valtionosuutta lii- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3156: kuntatoiminnan käyttökustannuksiin siten ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
3157: kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta toimenpiteisiin.
3158: EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp 33
3159:
3160: Laki
3161: nuorisotyölain 7 §:n muuttamisesta
3162:
3163:
3164: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3165: muutetaan 24 päivänä helmikuuta 1995 annetun nuorisotyölain (235/95) 7 § seuraavasti:
3166: 7§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
3167: Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuo- mikuuta 1997.
3168: risotyön käyttökustannuksiin siten kuin ope- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3169: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetus- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
3170: sa laissa (705/92) säädetään. Valtionosuus toimenpiteisiin.
3171: tulee käyttää 2 §:n mukaiseen toimintaan.
3172: Valtionapuviranomaisella on tarvittaessa
3173: oikeus saada kunnalta selvitys valtionosuu-
3174: den käytöstä.
3175:
3176:
3177:
3178:
3179: 270073
3180: 34 EV 226/1996 vp - HE 149/1996 vp
3181:
3182:
3183: Laki
3184: museolain muuttamisesta
3185:
3186: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3187: muutetaan 3 päivänä elokuuta 1992 annetun museolain (729/92) 1 luvun otsikko, 1 § ja
3188: 2 §:n 4 kohta, sekä
3189: lisätään lakiin uusi 1 a § seuraavasti:
3190:
3191: 1luku netussa laissa (705/92) ja tässä laissa sääde-
3192: tään.
3193: Tehtävät ja valtionosuus
3194: 2 §
3195: 1§ Valtionosuuden saamisen edellytyksenä
3196: Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja on, että:
3197: lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan,
3198: historiastaan ja ympäristöstään. 4) museota varten on perustettu vähintään
3199: Museoiden tulee harjoittaa ja edistää alan yksi päätoiminen virka tai toimi, jonka halti-
3200: tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä tallen- jalta edellytetään ammatillista perehtynei-
3201: tamalla, tutktmalla, säilyttämällä ja asetta- syyttä museon toimialaan.
3202: malla näytteille esineitä ja muuta aineistoa
3203: ihmisestä ja hänen ympäristöstään.
3204: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3205: 1a§ kuuta 1997.
3206: Museotoimintaa varten myönnetään val- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3207: tionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
3208: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- toimenpiteisiin.
3209:
3210:
3211: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
3212: EV 227/1996 vp- HE 217/1996 vp
3213:
3214:
3215:
3216:
3217: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtion elä-
3218: kelain 5 ja 8 § :n muuttamisesta
3219:
3220:
3221: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Ii- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta
3222: n:o 217/1996 vp laiksi valtion eläkelain 5 ja mietintönsä n:o 3611996 vp, on hyväksynyt
3223: 8 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle sosiaa- seuraavan lain:
3224:
3225:
3226: Laki
3227: valtion eläkelain 5 ja 8 §:n muuttamisesta
3228:
3229: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3230: muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 5 §:n 6 mo-
3231: mentti ja 8 §:n 4 momentin 1 kohdan b alakohta sekä 2 ja 3 kohta,
3232: sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 6 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa
3233: (1600/92) ja 8 §:n 4 momentin 1 kohdan b alakohta sekä 2 ja 3 kohta 15 päivänä heinäkuuta
3234: 1994 annetussa laissa (638/94), seuraavasti:
3235: 5§ ikään, kun hän erosi palveluksesta, ja tästä
3236: eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välit-
3237: Puolustusvoimien upseerin tai opistoupsee- tömästi ennen palveluksen päättymistä ja
3238: rin viran haltijalla, joka vähintään viisi vuot- vähintään kolme vuotta palveluksen päätty-
3239: ta on palvellut virassa, johon pääsyä varten mistä välittömästi edeltäneiden viiden vuo-
3240: vaaditaan lentäjän tutkinto, on oikeus siir- den ajalta;
3241: tyessään eläkkeelle tällaisesta virasta lukea 2) jos puolustusvoimien erikoisupseerin,
3242: eläkeajaksi siinä palvelemansa aika puoli- sotilaspapin tai sotilasammattihenkilön taik-
3243: toistakertaisena. ka rajavartiolaitoksen rajavartijan virassa
3244: palveleva virkamies on palveluksen päät-
3245: tyessä täyttänyt 55 vuotta ja hänellä on täl-
3246: 8§ laisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa
3247: puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen soti-
3248: Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole lasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja meri-
3249: edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi: vartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään 30
3250: 1) jos, milloin kysymyksessä on 1 § :n 3 vuotta ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi
3251: momentissa tarkoitettu uusi edunsaaja: kuukautta välittömästi ennen palveluksen
3252: päättymistä ja vähintään kolme vuotta palve-
3253: b) edellä a alakohdassa tarkoitetulla virka- luksen päättymistä välittömästi edeltäneiden
3254: miehellä on sotilasarvo sekä a alakohdassa viiden vuoden ajalta;
3255: tarkoitetussa virassa tai yhteensä siinä ja 3) jos, milloin kysymyksessä on 1 §:n 3
3256: muussa puolustusvoimien tai rajavartiolai- momentissa tarkoitettu vanha edunsaaja, sel-
3257: toksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan laisessa upseerin tai opistoupseerin virassa,
3258: ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähin- johon ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena
3259: tään 30 vuotta vähennettynä muun kuin len- on upseerin tai opistoupseerin tutkinto, pal-
3260: täjän tutkintoa edellyttävässä virassa palvele- velevalla virkamiehellä on sotilasarvo ja täl-
3261: van virkamiehen osalta niillä täysillä kuu- laisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa
3262: kausilla, jotka hänellä oli jäljellä 55 vuoden puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen soti-
3263:
3264:
3265: 270070
3266: 2 EV 227/1996 vp- HE 217/1996 vp
3267:
3268: lasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja meri- Tätä lakia ei sovelleta valtion eläkelain
3269: vartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään seu- muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1994
3270: raavan taulukon mukainen määrä ja tästä annetun lain (638/94) voimaantulosäännök-
3271: eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välit- sen 2 momentissa tarkoitettuihin edunsaajiin.
3272: tömästi ennen palveluksen päättymistä ja Heihin sovellettavassa ennen 1 päivää tam-
3273: vähintään kolme vuotta palveluksen päätty- mikuuta 1995 voimassa olleessa valtion elä-
3274: mistä välittömästi edeltäneiden viiden vuo- kelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetuksi elä-
3275: den ajalta: keajaksi luetaan kuitenkin myös muussa
3276: puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen so-
3277: Eläkeaikaa vuoden Eläkkeeseen vaadittava tilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja meri-
3278: 1994 loppuun eläkeaika vartijan tehtävissä palveltu aika. Muita mai-
3279: mennessä nitun valtion eläkelain muuttamisesta anne-
3280: tun lain voimaantulosäännöksiä sovelletaan
3281: vähintään 16 vuotta 25 vuotta tämän lain estämättä sellaisenaan.
3282: vähintään 13 vuotta 26 vuotta Puolustusvoimista annetun asetuksen
3283: vähintään 10 vuotta 27 vuotta (667/92) 35 §:n 2 ja 3 kohdassa mainituissa
3284: vähintään 7 vuotta 28 vuotta viroissa palveleviin, joihin sovelletaan 1 päi-
3285: vähintään 3 vuotta 29 vuotta västä tammikuuta 1997 tämän lain 8 §:n 4
3286: alle 3 vuotta 30 vuotta momentin 2 kohtaa, sovelletaan 1 päivästä
3287: tammikuuta 1995 lukien palvellun ajan osal-
3288: ta valtion eläkelain 10 §:n 3 momentin sään-
3289: nöksiä eläkkeen määrästä, jos momentin 1 ja
3290: 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
3291: Ennen 1 päivää tammikuuta 1940 syntynei-
3292: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- siin virkamiehiin sovelletaan kuitenkin en-
3293: kuuta 1997. Lakia sovelletaan eläkkeeseen, nen 1 päivää tammikuuta 1993 voimassa
3294: jonka perusteena oleva eläketapahtuma on olleita säännöksiä eläkkeen määrästä sekä
3295: sattunut lain tultua voimaan. valtion eläkelain 10 §:n 4 momenttia.
3296:
3297:
3298: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
3299: EV 228/1996 vp - HE 159/1996 vp
3300:
3301:
3302:
3303:
3304: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi peruskou-
3305: lulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muutta-
3306: misesta
3307:
3308:
3309:
3310: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys tettujen koulunkäyntiavustajien paikkaami-
3311: n:o 159/1996 vp laeiksi peruskoululain ja sesta vaikeimmin kehitysvammaisten kou-
3312: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lunkäynnin tukemiseksi.
3313: lain muuttamisesta. Eduskunnalle on sivis- Eduskunta edellyttää, että vaikeimmin
3314: tysvaliokunta antanut asiasta mietintönsä n:o kehitysvammaisten opetuksesta vastaa leh-
3315: 20/1996 vp. torin, luokanopettajan tai erityisluokanopet-
3316: Eduskunta edellyttää, että koulutuksen tajan tai erityisopettajan pätevyysvaatimukset
3317: lainsäädännön kokonaisuudistuksen yh- täyttävä henkilö ellei oppilaan tarpeesta joh-
3318: teydessä selvitetään vaikeasti kehitysvam- tuvasta erityisestä syystä ole perusteltua, että
3319: maisten koulunkäyntiin ja erityisopetukseen opetusta antaa muu viranhaltija.
3320: liittyvät avustajakysymykset ja että samassa Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
3321: yhteydessä annetaan esitys tehtävään koulu-
3322:
3323:
3324:
3325:
3326: Laki
3327: peruskoululain muuttamisesta
3328:
3329:
3330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3331: kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 6 §:n 3 momentti,
3332: muutetaan 10 a §:n 2 momentti, 33 §, 35 §:n 1 momentti ja 52 §:n 1 momentti,
3333: sellaisina kuin niistä ovat 10 a §:n 2 momentti 28 päivänä kesäkuuta 1991 annetussa laissa
3334: (1010/91) ja 52 §:n 1 momentti 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (171191), sekä
3335: lisätään lakiin uusi 82 a § seuraavasti:
3336:
3337:
3338: 10 a § 33 §
3339: Oppivelvollisen on käytävä peruskoulua tai
3340: Oppivelvollisuusikäiselle, jota ei vamman, saatava vastaavaa opetusta muussa oppilai-
3341: tunne-elämän häiriön tai näihin rinnastetta- toksessa tai kotona.
3342: van muun erityisen syyn vuoksi voida opet-
3343: taa peruskoulun opetusryhmässä, voi kunta
3344: järjestää peruskouluopetusta oppilaan kotona 35 §
3345: tai muussa sopivassa paikassa. Oppivelvollisella lapsella on oikeus käydä
3346: peruskoulua tai saada muulla tavoin perus-
3347:
3348:
3349:
3350: 270066
3351: 2 EV 22811996 vp - HE 15911996 vp
3352:
3353: kouluopetusta vastaavaa opetusta sen mu- Asianomainen ministeriö voi siirtää kehi-
3354: kaan kuin tässä luvussa säädetään. tysvammaisten erityishuollosta annetun lain
3355: (519177) 9 §:ssä tarkoitetun kuntayhtymän
3356: ylläpitämän opetusyksikön tämän lain
3357: 52§ 82 a §:ssä tarkoitetuksi peruskoulua vastaa-
3358: Peruskoulussa voi olla rehtorin virka sekä vaa opetusta antavaksi kouluksi.
3359: opettajan ja oppilaskodinhoitajan virkoja. Tämän lain voimaan tullessa vaikeimmin
3360: Opettajan virkoja ovat lehtorin, luokanopet- kehitysvammaisille oppivelvollisuusikäisille
3361: tajan, erityisluokanopettajan ja erityisopetta- lapsille opetusta antaneiden opettajien virat
3362: jan virat. Vaikeimmin kehitysvammaisten voidaan kunnan tai kuntayhtymän päätöksel-
3363: lasten opetusta varten voi olla lisäksi muita lä muuttaa 52 §:ssä tarkoitetuiksi viroiksi.
3364: opettajan virkoja. Mainittuja virkoja hoitaneet viranhaltijat siir-
3365: tyvät vastaaviin peruskoulun virkoihin. Ti-
3366: lapäisenä viranhaltijana toimivat opettajat
3367: 10 luku voidaan siirtää tuntiopettajiksi. Tässä mo-
3368: mentissa tarkoitetuilla viranhaltijoilla ja tun-
3369: Eräät peruskouluopetusta vastaavaa opetusta tiopettajilla ei ole oikeutta 71 ja 73 §:n mu-
3370: antavat oppilaitokset kaiseen valtion varoista suoritettavaan eläk-
3371: keeseen.
3372: 82 a § Asianomainen ministeriö voi myöntää tä-
3373: V aitioneuvosto voi erityisestä syystä män lain voimaan tullessa kehitysvammais-
3374: myöntää kuntayhtymälle luvan peruskoulua ten erityishuollosta annetun lain voimaan-
3375: vastaavaa opetusta antavan koulun perusta- panosta annetun lain (520177) 7 §:ssä tarkoi-
3376: miseen. tetun yksityisen erityishuollon toimin-
3377: Kuntayhtymän ylläpitämään kouluun so- tayksikön ylläpitäjänä toimivalle Rinnekoti-
3378: velletaan, mitä tässä laissa säädetään perus- säätiölle luvan yksityisen erityiskoulun pe-
3379: koulusta. Koulua ylläpitävästä kuntayhty- rustamiseen. Kouluun ja siinä järjestettävään
3380: mästä on soveltuvin osin voimassa, mitä opetukseen sovelletaan, mitä peruskoululain
3381: tässä laissa säädetään kunnasta. Erityisope- 1-5, 10, 10 a, 15, 18-30, 36 a, 40-42,
3382: tukseen siirtämistä koskevan päätöksen tekee 44, 45, 47, 48, 50, 75, 76, 78 b, 85, 86, 89,
3383: kuitenkin oppilaan asuinkunta. 92 ja 95 §:ssä sekä kunnan opetustoimen
3384: Kuntayhtymälle myönnetään valtionosuutta hallinnosta annetun lain 6 ja 7 §:ssä sääde-
3385: perustamishankkeeseen ja käyttökustannuk- tään. Erityisopetukseen siirtämistä koskevan
3386: sia varten siten kuin opetus- ja kulttuuritoi- päätöksen tekee kuitenkin oppilaan asuin-
3387: men rahoituksesta annetussa laissa sääde- kunta. Koulua ylläpitävään säätiöön sovelle-
3388: tään. taan lisäksi, mitä peruskoululain 78 §:n 1
3389: momentissa säädetään, sekä koulun opetta-
3390: jiin, mitä peruskoululain 78 a §:ssä sääde-
3391: tään. Koulun ylläpitäjälle myönnetään val-
3392: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- tionosuutta perustamishankkeeseen ja käyttö-
3393: kuuta 1997. kustannuksia varten siten kuin opetus- ja
3394: Kehitysvammaisten erityishuoltona annet- kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa lais-
3395: tavaa opetusta varten hyväksyttyä opetus- sa säädetään.
3396: suunnitelmaa noudatetaan, kunnes opetusta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3397: varten hyväksytään 30 §:ssä tarkoitettu ope- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
3398: tussuunnitelma. toimenpiteisiin.
3399: EV 228/1996 vp - HE 159/1996 vp 3
3400:
3401:
3402: Laki
3403: kehitysvammaisten erityishnollosta annetun lain muuttamisesta
3404:
3405: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3406: kumotaan kehitysvammaisten erityishuollosta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetun lain
3407: (519/77) 3 §:n 2 momentti sekä 28 ja 30 §,
3408: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti 27 päivänä marraskuuta 1992 annetussa laissa
3409: (1099/92) sekä 28 ja 30 § 27 päivänä toukokuuta 1983 annetussa laissa (484/83), ja
3410: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 3 kohta ja 9 §,
3411: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 kohta ja 9 § mainitussa 27 päivänä toukokuuta 1983 an-
3412: netussa laissa, seuraavasti:
3413:
3414: 1§ 3) tarpeellinen ohjaus, kuntootus sekä toi-
3415: minnallinen valmennus;
3416: Erityishuollon tarkoituksena on edistää
3417: 1 momentissa tarkoitetun henkilön suoriutu-
3418: mista päivittäisistä toiminnoista, hänen 9§
3419: omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumis- Erityishuollon järjestämistä varten erityis-
3420: taan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvit- huoltopiirin kuntayhtymällä tulee olla toi-
3421: semansa hoito ja muu huolenpito. minnan kannalta tarpeellisia toimintayksiköi-
3422: tä.
3423: 2§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
3424: Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, kuuta 1997.
3425: sen mukaan kuin asetuksella tai tämän lain Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3426: nojalla muutoin säädetään tai määrätään: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
3427: toimiin.
3428: 4 EV 228/1996 vp- HE 159/1996 vp
3429:
3430:
3431: Laki
3432: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 7 a § :n muuttamisesta
3433:
3434:
3435: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3436: muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain
3437: (705/92) 7 a §:n 2 momentti sellaisena kuin se on päivänä joulukuuta 1996 annetussa
3438: laissa ( /96).
3439:
3440:
3441: 7a§ 5 momentissa tarkoitetun yksityisen erityis-
3442: koulun rahoituksesta on voimassa mitä 1
3443: Peruskoululain 83 §:ssä tarkoitetun perus- momentissa säädetään.
3444: koulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen
3445: koulun ja peruskoululain muuttamisesta an- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3446: netun lain ( 1 ) voimaantulosäännöksen kuuta 1997.
3447:
3448:
3449:
3450: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
3451: EV 229/1996 vp - HE 222/1996 vp
3452:
3453:
3454:
3455:
3456: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Moldovan kanssa
3457: tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuk-
3458: sen eräiden määräysten hyväksymisestä
3459:
3460:
3461: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys hyväksyä ne Helsingissä 25 päivä-
3462: n:o 222/1996 vp Moldovan kanssa tehdyn nä elokuuta 1995 tehdyn Suomen
3463: sijoitusten edistämistä ja suojaamista koske- tasavallan hallituksen ja Moldovan
3464: van sopimuksen eräiden määräysten hyväk- tasavallan hallituksen välisen sijoi-
3465: symisestä. Eduskunta, jolle ulkoasiainva- tusten edistämistä ja suojaamista
3466: liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o koskevan sopimuksen määräykset,
3467: 23/1996 vp, on päättänyt jotka vaativat eduskunnan suostu-
3468: muksen.
3469: Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraa-
3470: van lain:
3471:
3472:
3473:
3474:
3475: Laki
3476: Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen
3477: eräiden määräysten hyväksymisestä
3478:
3479: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3480: 1§ ten edistämistä ja suojaamista koskevan so-
3481: Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1995 teh- pimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuulu-
3482: dyn Suomen tasavallan hallituksen ja Mol- vat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin
3483: dovan tasavallan hallituksen välisen sijoitus- niistä on sovittu.
3484:
3485:
3486: 270072
3487: 2 EV 229/1996 vp - HE 222/1996 vp
3488:
3489: 2 § 3 §
3490: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- Tämä laki tulee voimaan asetuksella sää-
3491: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. dettävänä ajankohtana.
3492:
3493:
3494:
3495: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
3496: EV 230/1996 vp - HE 230/1996 vp
3497:
3498:
3499:
3500:
3501: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kansanter-
3502: veyslain 4 §:n muuttamisesta
3503:
3504: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Ii- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta
3505: n:o 230/1996 vp laiksi kansanterveyslain mietintönsä n:o 37/1996 vp, on hyväksynyt
3506: 4 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle sosiaa- seuraavan lain:
3507:
3508:
3509: Laki
3510: kansanterveyslain 4 § :n muuttamisesta
3511:
3512: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3513: lisätään 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (6611972) 4 §:ään, sellai-
3514: sena kuin se on laissa 1091/1992, uusi 2 momentti seuraavasti:
3515: 4 § Neuvottelukunnan kokoonpanosta, asettami-
3516: - - - - - - - - - - - - - - sesta ja tehtävistä säädetään asetuksella.
3517: Kansanterveyden laaja-alaista kehittämistä
3518: varten toimii asianomaisen ministeriön yh- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3519: teydessä kansanterveyden neuvottelukunta. kuuta 19
3520:
3521:
3522: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
3523:
3524:
3525:
3526:
3527: 270085
3528: EV 231/1996 vp- HE 204/1996 vp
3529:
3530:
3531:
3532:
3533: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen siemenkauppalain
3534: 3 ja 4 §:n muuttamisesta
3535:
3536:
3537: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys liokunnan tässä asiassa antamassa mietinnös-
3538: n:o 204/1996 vp siemenkauppalain 3 ja sä ja mietinnössään n:o 28/1992 vp esittämät
3539: 4 §:n muuttamisesta. Eduskunnalle on maa- tavoitteet ja näkökohdat.
3540: ja metsätalousvaliokunta antanut asiasta mie- Eduskunta edellyttää, että hallitus saattaa
3541: tintönsä n:o 23/1996 vp. seuraavien varsinaisten valtiopäivien ko-
3542: Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy koontumiseen mennessä eduskunnan käsi-
3543: kiireellisiin toimenpiteisiin maamme siemen- teltäväksi esityksen kylvösiemenen mark-
3544: huollon toimivuuden ja Suomen oloissa kinointia koskevien vahingonkorvaussään-
3545: käyttökelpoisen siemenen perinnöllisen mo- nösten uudistamisesta.
3546: nimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
3547: ottaen huomioon maa- ja metsätalousva-
3548:
3549:
3550:
3551:
3552: Laki
3553: siemenkauppalain 3 ja 4 § :n väliaikaisesta muuttamisesta
3554:
3555: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3556: muutetaan väliaikaisesti 26 päivänä helmikuuta 1993 annetun siemenkauppalain (23311993)
3557: 3 §:n otsikko ja 1 momentti sekä 4 §:n 2 momentti, seuraavasti:
3558:
3559: 3 § markkinointia koskevat Euroopan yhteisön
3560: säännökset edellyttävät, että tiettyjen kasvi-
3561: Senifioitu siemen lajikkeiden kylvösiementä saadaan mark-
3562: kinoida ainoastaan kylvösiemenerinä, joiden
3563: Maa- ja metsätalousministeriö määrää sen polveutuminen, lajikeaitous ja tekninen laatu
3564: mukaan kuin kylvösiementen tuotantoa ja on Suomen tai muun Euroopan talousalueen
3565:
3566:
3567: 270081
3568: 2 EV 231/1996 vp- HE 204/1996 vp
3569:
3570: valtion viranomaisen varmentama (sertifioitu vösiementä ja sen tuottamista, käsittelyä ja
3571: siemen). varastointia koskevista vaatimuksista. Niitä
3572: annettaessa on otettava huomioon kyl-
3573: vösiementen tuottamista ja markkinointia
3574: 4 § koskevat Euroopan yhteisön säännökset.
3575: Muu kylvösiemen
3576: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3577: Maa- ja metsätalousministeriö antaa mää- kuuta 1997 ja on voimassa 31 päivään jou-
3578: räyksiä tässä pykälässä tarkoitettua kyl- lukuuta 1997.
3579:
3580:
3581:
3582: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
3583: EV 23211996 vp - HE 240/1996 vp
3584:
3585:
3586:
3587:
3588: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Suomen
3589: Vientiluotto Oy:n korlwtuesta, valuuttakurssitappioiden korvaami-
3590: sesta ja antolainauksen valtion takaoksista annetun lain 1 §:n
3591: muuttamisesta
3592:
3593: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys kauksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
3594: n:o 240/1996 vp laiksi Suomen Vientiluotto Eduskunta, jolle talousvaliokunta on antanut
3595: Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden asiasta mietintönsä n:o 25/1996 vp, on hy-
3596: korvaamisesta ja antolainauksen valtion ta- väksynyt seuraavan lain:
3597:
3598:
3599: Laki
3600: Suomen Vientiluotto Oy:n korlwtuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamisesta ja
3601: antolainauksen valtion takaoksista annetun lain 1 § :n muuttamisesta
3602:
3603: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3604: muutetaan Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamisesta
3605: ja antolainauksen valtion takaoksista 29 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain (1364/89) 1 §,
3606: sellaisena kuin se on 8 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1408/95), seuraavasti:
3607: 1§ varainhankintakustannusten ja yhtiön myön-
3608: V altioneuvostolla on oikeus määräämillään tämien lainojen koron erotuksen lisättynä
3609: ehdoilla antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle 0,25 prosenttiyksiköllä.
3610: sitoumuksia siitä, että valtio maksaa yhtiön
3611: vuosina 1990-1996 myöntämien yhteensä Tämä laki tulee voimaan päivänä
3612: enintään 7 500 miljoonan markan lainojen kuuta 199 .
3613:
3614:
3615: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
3616:
3617:
3618:
3619:
3620: 270086
3621: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
3622:
3623:
3624:
3625:
3626: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi osa-
3627: keyhtiölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
3628:
3629:
3630: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys hylännyt hallituksen esitykseen sisältyvän
3631: n:o 89/1996 vp laiksi osakeyhtiölain ja eräi- lakiehdotuksen arvopaperinvälitysliikkeistä
3632: den siihen liittyvien lakien muuttamisesta. annetun lain 3 §:n muuttamisesta ja hyväk-
3633: Eduskunta, jolle talousvaliokunta on anta- synyt seuraavat lait:
3634: nut asiasta mietintönsä n:o 24/1996 vp, on
3635:
3636:
3637:
3638:
3639: Laki
3640: osakeyhtiölain muuttamisesta
3641:
3642: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3643: kumotaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiölain (734/78) 2 luvun 13 §, 4 lu-
3644: vun 11 § sekä 11 luvun 5 § ja 9 §:n 3 momentti,
3645: sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 13 § osittain muutettuna 5 päivänä elokuuta 1983 anne- •
3646: tulla lailla (687/83) ja 11 luvun 5 § osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 1992 annetul-
3647: la lailla (1573/92),
3648: muutetaan 1 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentti ja 2 §, 2 luvun 2 §:n 2 momentti, 4 §, 6 §:n 1
3649: momentti, 9 ja 12 §, 3 luvun 1-3 §, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 8 §, 10 §:n 1 momentti ja
3650: 11 §:n 1 momentti, 3 a luvun 11, 12 ja 15 §, 4 luvun 1 ja 2 §, 3 §:n 2 momentti, 4-10 ja
3651: 12 §, 13 §:n 1 ja 3 momentti ja 14 §, 5-7 luku, 8 luvun 1-3 ja 7 §, 8 §:n 1 momentti, 11
3652: ja 15 §, 9 luvun 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 2 momentti, 3 §, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 12 §:n 1
3653: momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentin 3 kohta ja 3 momentti, 10 luvun 1 §:n 1
3654: ja 4 momentti, 4 §ja 14 §:n 1 momentti, 11 luvun 4 §:n 2 momentti, 6 §:n 3 momentti, 7 ja
3655: 8 §, 9 §:n 2, 4 ja 7 momentti, 10-12 ja 14 §, 12luvun 1 §:n 1 momentti, 2 ja 3 §, 4 §:n 2
3656: momentti, 5 ja 7 §, 13 luvun 1 ja 2 §, 2 a §:n 2 momentti, 3 §:n 3 momentti, 4 §:n 1 mo-
3657: mentti, 7 ja 8 §, 11 §:n 1 momentti ja 15 §, 14 luku, 15 luvun 6 §:n 1 ja 3 momentti sekä
3658: 16 luvun 1 §, 2 §:n 1 momentti, 5 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 ja 9 §,
3659: sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 9 ja 12 §, 3 luvun 3 §, 4 luvun 8, 9 ja 12 §, 6 ja 7 luku,
3660: 8 luvun 2 § sekä 9 luvun 3 § osittain muutettuina mainitulla 5 päivänä elokuuta 1983 anne-
3661: tulla lailla, 3 luvun 2 § ja 10 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa
3662: (1618/92), 11 §:n 1 momentti, 9 luvun 15 §:n 3 momentti, 12 luvun 3 §, 13 luvun 2 ja 15 §
3663: sekä 16 luvun 1 § mainitussa 5 päivänä elokuuta 1983 annetussa laissa, 3 a luvun 11 ja 12 §
3664: 17 päivänä toukokuuta 1991 annetussa laissa (832/91) ja 15 § 20 päivänäjoulukuuta 1996
3665: annetussa laissa (1075/96), 4 luvun 2 ja 4 § osittain muutettuina 12 päivänä kesäkuuta 1992
3666: annetulla lailla (504/92) ja 10 § sekä 11 luvun 9 §:n 4 momentti viimeksi mainitussa laissa,
3667: 5 luku osittain muutettuna mainitulla 12 päivänä kesäkuuta 1992 annetulla lailla ja 9 päivänä
3668: elokuuta 1993 annetulla lailla (745/93), 10 luvun 1 §:n 1 ja 4 momentti ja 4 § 28 päivänä
3669: lokakuuta 1994 annetussa laissa (937/94), 11 luvun 7 ja 8 § osittain muutettuina mainituilla
3670: 5 päivänä elokuuta 1983 ja 23 päivänä joulukuuta 1992 annetuilla laeilla, 9 §:n 7 momentti
3671: ja 10-12 § mainitussa 23 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa sekä 14 § osittain muu-
3672: tettuna 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla (501/88) ja mainitulla 23 päivänä joulu-
3673: kuuta 1992 annetulla lailla, 12 luvun 2 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 7 §
3674:
3675:
3676: 260760
3677: 2 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
3678:
3679: muutettuna 3 päivänä huhtikuuta 1981 ja 15 päivänä syyskuuta 1989 annetuilla laeilla
3680: (248/81 ja 815/89), 13 luvun 2 a §:n 2 momentti 25 päivänä tammikuuta 1993 annetussa
3681: laissa (48/93), 14 luku osittain muutettuna mainitulla 5 päivänä elokuuta 1983 annetulla lail-
3682: la sekä 22 päivänä tammikuuta 1988 ja 8 päivänä helmikuuta 1991 annetuilla laeilla (51/88
3683: ja 243/91), 16 luvun 2 §:n 1 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (516/93),
3684: 5 §:n 4 momentti 23 päivänä lokakuuta 1992 annetussa laissa (969/92), 7 §:n 1 momentti
3685: mainitussa 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa, 8 § osittain muutettuna mainituilla 5
3686: päivänä elokuuta 1983 ja 28 päivänä lokakuuta 1994 annetuilla laeilla sekä 9 § osittain muu-
3687: tettuna 24 päivänä elokuuta 1990 annetulla lailla (807/90), sekä
3688: lisätään 1 lukuun uusi 3 ja 4 §, 2 luvun 3 §:ään uusi 3 momentti sekä lukuun uusi 4 aja
3689: 15 §, 3 lukuun uusi 1 a-1 c §ja 11 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna maini-
3690: tulla 5 päivänä elokuuta 1983 annetulla lailla, uusi 3 momentti, 3 a lukuun uusi 3 a, 16 ja
3691: 17 §, 4lukuun uusi 2 a, 4 a, 4 b, 5 a, 5 b, 8 a sekä 12 a-12 c §ja 12 a §:n edelle uusi vä-
3692: liotsikko, 8 luvun 6 §:ään uusi 3 momentti ja lukuun uusi 11 a §, 9 lukuun uusi 2 a-2 c §,
3693: luvun 12 §:ään uusi 3 ja 4 momentti sekä 15 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta, 10 luvun
3694: 1 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 28 päivänä lokakuuta 1994 annetussa laissa, uusi 5
3695: momentti, 11 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä
3696: joulukuuta 1992 annetulla lailla, uusi 4 momentti, lukuun uusi 6 aja 9 a §, 11 luvun muute-
3697: tun 12 §:n edelle uusi väliotsikko, 12 luvun 1 §:ään uusi 3 momentti ja lukuun uusi 3 aja
3698: 8 §, lakiin uusi 14 a luku, 16 luvun 5 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna maini-
3699: tulla 23 päivänä lokakuuta 1992 annetulla lailla, uusi 4 momentti, jolloin muutettu 4 mo-
3700: mentti siirtyy 5 momentiksi, sekä lukuun uusi 7 a § ja sen edelle uusi väliotsikko sekä lakiin
3701: uusi 17 luku seuraavasti:
3702:
3703: 1luku toimintaa; sekä
3704: 2) yhtiön liiketoiminnan kohteena ovat
3705: Yleisiä säännöksiä pääasiassa edellä tarkoitettujen arvopaperien
3706: omistajat.
3707: 1§ Tarjottaessa yleisölle muita kuin 2 mo-
3708: Tätä lakia sovelletaan kaikkiin osakeyh- mentissa tarkoitettuja yksityisen osakeyhtiön
3709: tiöihin, jollei erikseen toisin säädetä. Osa- arvopapereita on ilmoitettava, että arvopape-
3710: keyhtiö voi olla yksityinen (yksityinen osa- reita ei voida ottaa arvopaperimarkkinalaissa
3711: keyhtiö) tai julkinen (julkinen osakeyhtiö). tarkoitetun julkisen kaupankäynnin eikä sitä
3712: vastaavan menettelyn kohteeksi. Tarjoukses-
3713: Yksityisen osakeyhtiön osakepääoman on sa ei saa antaa ymmärtää, että tarkoituksena
3714: oltava vähintään 50 000 markkaa ja julkisen on myöhemmin muuttaa yhtiö julkiseksi
3715: osakeyhtiön vähintään 500 000 markkaa. osakeyhtiöksi tai saattaa sen arvopaperit jul-
3716: Osakkeiden on oltava samanmääräisiä, jos kisen kaupankäynnin kohteeksi.
3717: osakepääoma on jaettu useaan osakkeeseen.
3718:
3719: 2 §
3720: Yksityisen osakeyhtiön arvopaperimark- 3 §
3721: kinalain (495/89) 1 luvun 2 §:n 1 momentin Jos osakeyhtiöllä on määräysvalta toisessa
3722: 1-3 kohdassa tarkoitettuja arvopapereita ei kotimaisessa tai ulkomaisessa yhteisössä, on
3723: saa ottaa arvopaperimarkkinalaissa tarkoite- edellinen emoyhtiö ja jälkimmäinen tytäryh-
3724: tun julkisen kaupankäynnin tai sitä vastaa- teisö. Emoyhtiö tytäryhteisöineen muodostaa
3725: van menettelyn kohteeksi. konsernin.
3726: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske Osakeyhtiöllä katsotaan olevan määräys-
3727: yksityisen osakeyhtiön arvopapereita, jotka valta toisessa yhteisössä, kun sillä on:
3728: yksin tai yhdessä muiden arvopaperien kans- 1) enemmän kuin puolet kaikkien osakkei-
3729: sa tuottavat oikeuden käyttää tai saada yh- den, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuot-
3730: tiön tarjoamia kuluttajansuojalaissa (38178) tamasta äänimäärästä ja tämä ääntenenem-
3731: tarkoitettuja kulutushyödykkeitä, jos mistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen,
3732: 1) yhtiö ei harjoita muuta liiketoimintaa yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai nii-
3733: kuin kulutushyödykkeiden myyntiä, tarjon- hin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun
3734: taa, muuta markkinointia ja siihen liittyvää sopimukseen; taikka
3735: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 3
3736:
3737: 2) oikeus nimittää enemmistö jäsenistä lön ja hänen aviopuolisoosa tai häneen avio-
3738: toisen yhteisön hallitukseen tai siihen verrat- liitonomaisessa suhteessa olevan henkilön
3739: tavaan toimielimeen taikka toimielimeen, etenevässä tai takenevassa polvessa oleva
3740: jolla on tämä oikeus, ja nimitysoikeus perus- sukulainen sekä mainittujen henkilöiden
3741: tuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa aviopuolisot tai heihin avioliitonomaisessa
3742: tarkoitettu ääntenenemmistö. suhteessa olevat henkilöt; sekä
3743: Edellä 2 mom~ntissa tarkoitettua osake- 5) yhteisö ja säätiö, jossa 2-4 kohdassa
3744: yhtiön ääniosuutta laskettaessa ei oteta huo- tarkoitetulla henkilöllä yksin tai toisen kans-
3745: mioon lakiin, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopi- sa on 3 §:n 2-4 momentissa tarkoitettu
3746: mukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin määräysvalta.
3747: sisältyvää äänestysrajoitusta. Y~teisön koko- Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua
3748: naisäänimäärää laskettaessa et oteta huo- omistusta ja äänivaltaa laskettaessa sovelle-
3749: mioon niitä ääniä, jotka liittyvät yhteisölle taan, mitä 3 §:n 3 momentissa säädetään, ja
3750: itselleen tai sen tytäryhteisölle taikka yh- yhteisön osakkaana ja jäsenellä olevaan
3751: teisön tai sen tytäryhteisön määräysvallassa osuuteen luetaan häneen 1 momentin 4 koh-
3752: tässä pykälässä säädetyllä tavalla olevalle dassa tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön
3753: säätiölle kuuluviin osakkeisiin, jäsenosuuk- ja 5 kohdassa tarkoitetussa suhteessa olevan
3754: siin tai yhtiöosuuksiin. yhteisön ja säätiön omistus ja äänivalta.
3755: Osakeyhtiöllä on määräysvalta toisessa
3756: yhteisössä myös silloin, kun osakeyhtiöllä
3757: yhdessä yhden tai useamman tytäryhteisönsä
3758: kanssa taikka tytäryhteisöllä yksin tai yhdes- 2luku
3759: sä muiden tytäryhteisöjen kanssa on 2 mo-
3760: mentissa tarkoitettu määräysvalta. Osakeyhtiön perustaminen
3761: Jos osakeyhtiöön rinnastettavana ulkomai-
3762: sella yhtiöllä on edellä tarkoitettu määräys- 2§
3763: valta suomalaisessa osakeyhtiössä, ulkomais-
3764: ta yhtiötä pidetään emoyhtiönä ja suomalais- Perustamiskirjan tulee sisältää ehdotus yh-
3765: ta yhtiötä tytäryhteisönä sovellettaessa, mitä tiöjärjestykseksi, minkä lisäksi siinä on mai-
3766: 11 luvun 7 §:ssä ja 11 §:n 3 momentissa nittava:
3767: sekä 12 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentissa sää- 1) perustajan täydellinen nimi ja osoite,
3768: detään. luonnollisesta henkilöstä asuinpaikka ja suo-
3769: malainen henkilötunnus tai tämän puuttuessa
3770: 4 § syntymäaika sekä oikeushenkilöstä kotipaik-
3771: Yhtiön lähipiiriin kuuluvat: ka, rekisterinumero ja rekisteri, johon oi-
3772: 1) se, jolla on yhtiössä 3 §:n 2-4 mo- keushenkilö on merkitty;
3773: mentissa tarkoitettu määräysvalta tai joka on 2) kustakin osakkeesta yhtiölle maksettava
3774: yhtiössä määräysvaltaa käyttävän määräys- määrä;
3775: vallassa taikka joka kuuluu yhtiön kanssa 3) aika, jonka kuluessa osakkeet on mer-
3776: samaan konserniin; kittävä, ja osakkeiden maksuaika;
3777: 2) se, jolla omistuksen, optio-oikeuden tai 4) milloin ja miten perustaruiskokous kut-
3778: vaihtovelkakirjan nojalla on tai voi olla vä- sutaan koolle, jollei sitä 7 §:n 2 momentin
3779: hintään yksi prosentti yhtiön osakkeista tai mukaisesti pidetä ilman kutsua; sekä
3780: osakkeiden tuottamasta äänimäärästä taikka 5) yhtiön perustamisesta yhtiön maksetta-
3781: vastaava omistus tai äänivalta yhtiön konser- viksi tulevat kulut tai näiden kulujen arvioi-
3782: niin kuuluvassa yhteisössä taikka yhtiössä tu enimmäismäärä.
3783: määräysvaltaa käyttävässä yhteisössä tai sää-
3784: tiössä; 3 §
3785: 3) yhtiön toimitusjohtaja, hallituksen jäsen,
3786: hallintoneuvoston jäsen ja tilintarkastaja sekä Yksityisen osakeyhtiön perusyhtiöjärjes-
3787: 1 kohdassa tarkoitetussa yhteisössä tai sää- tyksestä voidaan määrätä oikeusministeriön
3788: tiössä vastaavassa asemassa oleva henkilö; päätöksellä.
3789: 4) 1-3 kohdassa tarkoitetun henkilön
3790: aviopuoliso tai häneen avioliitonomaisessa 4 §
3791: suhteessa oleva henkilö, sisarus, sisar- ja Perustamiskirjaan on otettava asiaa koske-
3792: velipuoli, 1-3 kohdassa tarkoitetun henki- va määräys, jos:
3793: 4 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
3794:
3795: 1) osake voidaan merkitä oikeuksin tai 4a§
3796: velvollisuuksin panna yhtiöön osaketta vas- Yhden tai useamman riippumattomana
3797: taan muuta omaisuutta kuin rahaa (apport- asiantuntijana toimivan hyväksytyn tilintar-
3798: tiomaisuus) tai se muuten voidaan merkitä kastajan on arvioitava yhtiölle 4 §:n 1 mo-
3799: tietyin ehdoin; mentin 1 tai 2 kohdan mukaan tuleva omai-
3800: 2) yhtiölle tulee omaisuutta muutoin kuin suus ja annettava omaisuudesta lausunto,
3801: osakkeita vastaan; joka on päivättävä ja allekirjoitettava. Lau-
3802: 3) yhtiön on korvattava muita yhtiön pe- sunto on liitettävä perustamiskirjaan, ja siinä
3803: rustamiseen liittyviä kuluja kuin julkiset on oltava:
3804: maksut ja tavanomaiset palkkiot perusta- 1) selvitys yhtiölle tulevasta omaisuudesta;
3805: misasiakirjojen laatimisesta ja siihen finnas- 2) selvitys omaisuuden arvioinnissa käyte-
3806: tettavasta työstä; taikka tyistä arvostusmenetelmistä ja niitä käyttä-
3807: 4) joku muutoin saa yhtiöltä erityisen oi- mällä saatavista tuloksista;
3808: keuden tai edun. 3) selvitys omaisuudesta annettavasta vas-
3809: Perustamiskirjassa on oltava selvitys niistä tikkeesta; sekä
3810: seikoista, joilla voi olla merkitystä arvioi- 4) arvio siitä, vastaako omaisuuden arvo
3811: taessa 1 momentissa tarkoitettua määräystä. vähintään omaisuudesta annettavaa vastiketta
3812: Selvitys on annettava erityisesti niistä sei- ja, jos vastike on yhtiön osakkeita, osakkeis-
3813: koista, joilla voi olla merkitystä yhtiölle tu- ta maksettavaa määrää.
3814: levan omaisuuden arvioinnissa. Selvityksessä Omaisuus on arvioitava välittömästi ennen
3815: on mainittava 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa perustavaa yhtiökokousta.
3816: tarkoitetut tiedot siitä, jota määräys koskee, Jos yhtiössä on oltava yhtiökokouksen va-
3817: ja arvo, joka yhtiöön tulevalle omaisuudelle litsema Keskuskauppakamarin hyväksymä
3818: ehdotetaan taseeseen merkittäväksi, sekä tilintarkastaja, myös riippumattomana asian-
3819: omaisuutta vastaan annettavien osakkeiden tuntijana toimivan tilintarkastajan on oltava
3820: lukumäärä tai muu vastike. Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintar-
3821: Jos 1 momentissa mainitussa määräyksessä kastaja. Riippumattomana asiantuntijana toi-
3822: tarkoitetusta asiasta tehdään kirjallinen sopi- mivalla tilintarkastajalla on oikeus saada
3823: mus tai annetaan kirjallinen sitoumus, perus- yhtiöltä palkkio.
3824: tamiskirjaan on liitettävä tämä asiakirja tai
3825: sen jäljennös taikka viittaus siihen ja ilmoi- 6 §
3826: tus paikasta, jossa asiakirja pidetään merkit- Merkinnän hyväksymisestä ja merkitsijälle
3827: sijäiden nähtävänä. Jos liike pannaan yh- annettavien osakkeiden lukumäärästä päättä-
3828: tiöön osakkeita vastaan tai muutoin hanki- vät perustajat. Jos perustaja on perustamis-
3829: taan yhtiölle, perustamiskirjaan on liitettävä kirjassa ilmoittanut merkitsevänsä tietyn
3830: myös liikkeen tilinpäätösasiakirjat kahdelta määrän osakkeita, on hänelle annettava vä-
3831: viimeksi päättyneeitä tilikaudelta sekä vii- hintään tämä määrä. Perustamiskirjaan on
3832: meisen tilinpäätöksen jälkeen laaditut osa- liitettävä päätös sellaisten osakemerkintöjen
3833: vuosikatsaukset. Perustamiskirjassa on lisäk- hyväksymisestä, joita ei ole tehty perusta-
3834: si annettava selvitys liikkeen tuloksesta ja miskirjaan.
3835: taloudellisesta asemasta viimeisen tilinpää-
3836: töksen tai osavuosikatsauksen laatimisen
3837: jälkeiseltä ajalta. Jollei tilinpäätösasiakirjoja
3838: ole, on perustamiskirjassa annettava selvitys
3839: liikkeen tuloksesta ja taloudellisesta asemas-
3840: ta kahdelta viimeksi päättyneeitä tilikaudelta. 9§
3841: Apporttiomaisuutta voi olla vain omaisuus, Osakeyhtiö on kuuden kuukauden kuluessa
3842: jolla on yhtiölle taloudellista arvoa. Työ- perustamiskirjan allekirjoittamisesta ilmoitet-
3843: suoritusta tai palvelun suorittamista koskeva tava rekisteröitäväksi niin kuin siitä erikseen
3844: sitoumus ei voi olla apporttiomaisuutta. säädetään.
3845: Sopimus tai sitoumus on yhtiötä kohtaan Osakepääomana rekisteröidään merkitty-
3846: tehoton, jos tämän pykälän tai 4 a §:n sään- jen ja merkitsijöille annettujen osakkeiden
3847: nöksiä ei ole noudatettu. yhteenlaskettu nimellisarvo vähennettynä
3848: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 5
3849:
3850: 12 §:n mukaan mitätöityjen osakkeiden yh- määräysvalta, perustajan tai osakkeenomista-
3851: teenlasketulla nimellisarvolla. Rekisteröitä- jan 1 luvun 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa
3852: vän osakepääoman on oltava vähintään yh- tarkoitetulta lähiomaiselta taikka jonkun
3853: tiön vähimmäispääoman suuruinen. edellä mainitun määräysvallassa 1 luvun
3854: Osakkeista maksettavan määrän on oltava 3 §:n 2-4 momentissa tarkoitetulla tavalla
3855: yhtiön omistuksessa ja hallinnassa ennen olevalta;
3856: kuin yhtiö ilmoitetaan rekisteröitäväksi. Ra- 2) yhtiön rekisteröinnistä on kulunut enin-
3857: hassa maksettava määrä on maksettava yh- tään kaksi vuotta;
3858: tiön Suomessa olevalle talletuspankin tai 3) hankinnasta suoritettava vastike on vä-
3859: talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ul- hintään kymmenesosa hankintahetkellä rekis-
3860: komaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille. teröidystä osakepääomasta tai, jos yhtiötä ei
3861: Osakkeista maksettua määrää ei saa käyttää ole rekisteröity, vähintään kymmenesosa
3862: ennen kuin hallitus on valittu. merkittyjä osakkeita vastaavasta osakepää-
3863: Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä: omasta, josta on vähennetty mitätöidyt osak-
3864: 1) yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitus- keet;
3865: johtajan vakuutus siitä, että yhtiön perusta- 4) hankinta ei kuulu yhtiön tavanomaiseen
3866: misessa on noudatettu tämän lain säännöksiä liiketoimintaan; ja
3867: ja että osakkeista maksettu määrä on yhtiön 5) omaisuutta ei hankita arvopaperimark-
3868: omistuksessa ja hallinnassa; sekä kinalain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa julki-
3869: 2) tilintarkastajien todistus siitä, että tämän sessa kaupankäynnissä.
3870: lain säännöksiä osakepääoman maksusta on Hankintahetkenä pidetään ajankohtaa, jona
3871: noudatettu. sopimus hankinnasta on tehty.
3872: Hallituksen on esitettävä yhtiökokoukselle
3873: 12 § hankinnasta 4 §:n 2 momentin mukainen
3874: Hallituksen on viipymättä perittävä viiväs- kirjallinen selvitys ja 4 a §:ssä tarkoitettu
3875: tynyttä määrää, jos osaketta ei makseta tilintarkastajan lausunto. Selvitys ja lausunto
3876: ajoissa. Hallitus voi todeta oikeuden osak- on pidettävä osakkeenomistajien nähtävänä
3877: keeseen menetetyksi, jos viivästynyttä mää- yhtiön pääkonttorissa vähintään viikon ajan
3878: rää korkoineen ei makseta kuukauden ku- ennen yhtiökokousta ja viipymättä lähetettä-
3879: luessa 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoi- vä osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää,
3880: tetun maksuajan päättymisestä. sekä asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa.
3881: Jos oikeus osakkeeseen on menetetty, hal- Yhtiökokouksen päätös on ilmoitettava
3882: litus voi antaa osakkeen uudelle merkitsijäl- rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa. Ilmoi-
3883: le, jonka on viipymättä suoritettava osak- tukseen on liitettävä 3 momentissa tarkoitet-
3884: keesta maksettavaksi erääntynyt määrä. Hal- tu selvitys ja lausunto.
3885: lituksen on ennen yhtiön ilmoittamista rekis-
3886: teröitäväksi mitätöitävä osakkeet, joita ei ole
3887: täysin maksettu. Hallituksen päätös osakkei-
3888: den mitätöimisestä on liitettävä perustamis-
3889: kirjaan. 3 luku
3890: Jos osake mitätöidään 2 momentissa tar-
3891: koitetusta syystä, kukin osakkeen merkinnyt Osake, osakekitja ja osakeluettelo
3892: on velvollinen suorittamaan yhtiölle kor-
3893: vaukseksi kolmasosan osakkeesta maksetta- 1§
3894: vasta määrästä. Osakeyhtiön kaikki osakkeet tuottavat yh-
3895: tiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestykses-
3896: 15 § sä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä
3897: Perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen on tai voi olla oikeuksiltaan toisistaan poik-
3898: tehtyyn sopimukseen, joka tarkoittaa muun keavia osakkeita. Tällöin on mainittava
3899: omaisuuden kuin rahan hankkimista yhtiölle osakkeiden väliset erot sekä lukumäärät tai
3900: ja josta ei ole otettu perustamiskirjaan vähimmäis- ja enimmäismäärät.
3901: 4 §:ssä tarkoitettua määräystä, on saatava Tässä laissa erilajisilla osakkeilla tarkoite-
3902: yhtiökokouksen hyväksyminen, jos: taan osakkeita, jotka yhtiöjärjestykseen ote-
3903: 1) omaisuutta hankitaan perostajalta tai tun määräyksen mukaan poikkeavat toisis-
3904: osakkeenomistajalta, siltä, jolla on näissä 1 taan jommankumman seuraavan oikeuden
3905: luvun 3 §:n 2-4 momentissa tarkoitettu suhteen:
3906: 6 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
3907:
3908: 1) osakkeen tuottama äänimäärä; tai asioissa, joissa se tuottaa äänioikeuden. So-
3909: 2) osakkeen tuottama oikeus jaettaessa vellettaessa etuosakkeen omistajaan 9 luvun
3910: yhtiön varoja. 16 §:ää, sovelletaan aina myös, mitä maini-
3911: Jos osakkeet poikkeavat toisistaan muulla tun luvun 17 §:ssä säädetään.
3912: kuin 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, yh- Etuosaketta, joka ei tuota äänioikeutta, ei
3913: tiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että oteta lukuun, jos yhtiökokouksen pätevän
3914: nämä osakkeet muodostavat osakelajin, jo- päätöksen syntymiseen tai tietyn oikeuden
3915: hon sovelletaan tämän lain säännöksiä erila- käyttämiseen vaaditaan kaikkien osakkeen-
3916: jisista osakkeista. omistajien suostumus tai suostumus osak-
3917: Osake voidaan yhtiöjärjestyksessä määrä- keenomistajilta, joilla on määräosa yhtiön
3918: tyillä edellytyksillä ja siinä määrätyssä jär- osakkeista.
3919: jestyksessä muuntaa toisenlajiseksi. Muunta-
3920: minen on viivytyksettä ilmoitettava rekiste- 1c §
3921: röitäväksi. Osake on muunnettu, kun ilmoi- Yhtiöjärjestyksessä on määrättävä, minkä
3922: tus on rekisteröity. oikeuden etuosake tuottaa 1 a §:n 2 momen-
3923: Yhtiöjärjestyksessä voidaan asettaa osak- tissa tarkoitetun erityisen taloudellisen etuu-
3924: keenomistajalle velvollisuus suorittaa erityi- den lisäksi jaettaessa yhtiön varoja.
3925: siä maksuja yhtiölle. Jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä,
3926: oikeus etuosakkeen tuottamaan jako-osatto-
3927: 1a§ maan hyvitykseen syntyy tilikausittain ja
3928: Osake tuottaa yhden äänen kaikissa yh- hyvitys on maksettava viipymättä voitonja-
3929: tiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yh- kokelpoisia varoja osoittavan tilinpäätöksen
3930: tiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, vahvistamisen jälkeen.
3931: että osakkeilla on erisuuruinen äänimäärä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että
3932: Osakkeen äänimäärä ei saa olla suurempi etuosakkeella, joka ei tuota oikeutta jako-
3933: kuin kaksikymmentä kertaa toisen osakkeen osaan yhtiön varoja jaettaessa, ei ole 4 luvun
3934: äänimäärä. 2 §:ssä tarkoitettua merkintäetuoikeutta.
3935: Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että Yhtiöjärjestyksessä on määrättävä, mitkä
3936: yhtiössä on tai voi olla 1 momentissa tarkoi- oikeudet etuosake tuottaa silloin, kun osake-
3937: tettujen osakkeiden lisäksi osakkeita, jotka pääomaa korotetaan, annetaan optio-oikeuk-
3938: tuottavat äänioikeuden vain tietyissä yh- sia tai otetaan vaihtovelkakirjalaina, osake-
3939: tiökokouksessa käsiteltävissä asioissa (etu- pääomaa alennetaan, hankitaan omia osak-
3940: osake). Etuosakkeisiin on liityttävä yhtiöjär- keita, yhtiö asetetaan selvitystilaan, yhtiö
3941: jestyksessä määrätty erityinen taloudellinen sulautuu toiseen yhtiöön tai jakautuu taikka
3942: etuus jaettaessa yhtiön varoja verrattuna 1 kun syntyy 14 luvun 19 §:ssä tarkoitettu
3943: momentissa tarkoitettuihin osakkeisiin. lunastusoikeus tai julkinen osakeyhtiö muut-
3944: Yhtiössä on oltava 1 momentissa tarkoitet- tuu yksityiseksi osakeyhtiöksi.
3945: tuja osakkeita vähimmäisosakepääomaa vas-
3946: taava määrä. 2 §
3947: Osake voidaan rajoituksitta luovuttaa ja
3948: 1b § hankkia, jollei laista tai yhtiöjärjestyksestä
3949: Etuosake tuottaa äänioikeuden vain yh- muuta johdu. Yhtiöjärjestyksessä näitä oi-
3950: tiöjärjestyksessä määrätyissä asioissa sekä keuksia voidaan rajoittaa vain 3 ja 4 §:n mu-
3951: yhtiökokouksen päättäessä yhtiöjärjestyksen kaisesti.
3952: muuttamisesta siten, että muutos koskee etu-
3953: osakkeen omistajan oikeutta.
3954: Jos etuosakkeen tuottamaa jako-osatonta 3 §
3955: hyvitystä ei ole maksettu kahdeksan kuukau- Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että
3956: den kuluessa tilikauden päättymisestä, etu- osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai jollakulla
3957: osake tuottaa äänioikeuden kaikissa yhtiöko- muulla on oikeus lunastaa uudelle omistajal-
3958: kouksessa käsiteltävissä asioissa, kunnes le muulta kuin yhtiöltä siirtyvä osake. Kun
3959: hyvitys on kokonaan maksettu. Yhtiöjärjes- yhtiöjärjestykseen otetaan lunastuslauseke,
3960: tyksessä määräajan alkamista voidaan lykätä on samalla määrättävä:
3961: enintään kahdella tilikaudella. 1) keillä on lunastusoikeus sekä, jos lunas-
3962: Etuosake tuottaa yhtiökokouksessa myös tusoikeus ei koske määrätynlaisia saantoja,
3963: muut osakkeenomistajan oikeudet niissä nämä saannot;
3964: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 7
3965:
3966: 2) miten lunastamiseen oikeutettujen kes- hallituksen tai hallituksen siihen valtuutta-
3967: kinäinen etuoikeus määräytyy; man henkilön allekirjoittama. Allekirjoitus
3968: 3) lunastushinta tai sen laskemisessa käy- saadaan suorittaa painamalla tai muulla sii-
3969: tettävät perusteet; hen verrattavalla tavalla.
3970: 4) yhtiölle esitettävän lunastusvaatimuksen Jos yhtiössä voi osakekirjaa annettaessa
3971: aika, enintään kaksi kuukautta siitä, kun olla erilajisia osakkeita, on osakkeen laji
3972: osakkeen siirtymisestä on hallitukselle ilmoi- mainittava osakekirjassa. Milloin yhtiöjärjes-
3973: tettu; tys sisältää 1 §:n 4 tai 5 momentin, 3 tai
3974: 5) lunastushinnan suorittamisen aika, enin- 4 §:n taikka 6 luvun 9 §:n mukaisen mää-
3975: tään kuukausi 4 kohdassa mainitun määrä- räyksen, on siitä mainittava osakekirjassa.
3976: ajan päättymisestä tai, milloin lunastushintaa
3977: ei ole kiinteästi määrätty, enintään kuukausi 8§
3978: lunastushinnan vahvistamisesta; sekä Ennen osakekirjan antamista yhtiö voi an-
3979: 6) milloin ja miten hallituksen tulee antaa taa nimetylle henkilölle asetetun todistuksen,
3980: lunastamiseen oikeutetuille tieto osakkeen joka koskee oikeutta yhteen tai useampaan
3981: siirtymisestä uudelle omistajalle ja tieto siitä, osakkeeseen ja joka sisältää ehdon osakekir-
3982: käyttääkö yhtiö lunastusoikeuttaan. jan antamisesta ainoastaan todistuksen pa-
3983: Jos samalla saannolla on hankittu useita lauttamista vastaan (väliaikaistodistus). To-
3984: osakkeita, on ne kaikki lunastettava, jollei distukseen on merkittävä, onko osake koko-
3985: yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Jos lunas- naan maksettu, ja pyynnöstä tehtävä merkin-
3986: tushintaa koskevan yhtiöjärjestyksen mää- tä suoritetuista maksuista. Todistuksen alle-
3987: räyksen soveltaminen tuottaisi jollekulle kirjoittamisesta ja siihen otettavista tiedoista
3988: kohtuutonta etua, voidaan määräystä sovitel- on voimassa, mitä 5 §:n 2 ja 3 momentissa
3989: la. säädetään osakekirjasta.
3990: Lunastusoikeutta sekä lunastushintaa kos-
3991: kevat erimielisyydet on käsiteltävä tuomiois- 10§
3992: tuimessa, jollei yhtiöjärjestyksessä ole mää- Kun yhtiö on perustettu, hallituksen on
3993: räystä, jonka mukaan tällaiset riidat on siir- viivytyksettä laadittava luettelo yhtiön kai-
3994: rettävä välimiesten ratkaistavaksi välimies- kista osakkeista (osakeluettelo). Luetteloon
3995: menettelystä annetun lain (967/92) mukai- merkitään osakkeet tai osakekirjat numero-
3996: sessa järjestyksessä. järjestyksessä, niiden antamispäivä sekä
3997: Ennen kuin on käynyt selville, käytetäänkö osakkeenomistajan nimi ja osoite.
3998: lunastusoikeutta, ei sillä, jolle osake on siir-
3999: tynyt, ole yhtiössä muuta osakkeeseen perus-
4000: tuvaa oikeutta kuin oikeus voittoon ja mer-
4001: kintäetuoikeus. Sellaisesta merkinnästä joh- 11§
4002: tuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sil- Osakkeen saajan yhtiölle ilmoittama saanto
4003: le, joka käyttää lunastusoikeuttaan. sekä muu osakeluetteloon merkittyä seikkaa
4004: Yhtiö voi lunastaa osakkeen vain varoilla, koskeva yhtiölle ilmoitettu muutos on viivy-
4005: jotka voidaan käyttää voitonjakoof.l. Lu!las- tyksettä merkittävä osakeluetteloon ja osa-
4006: tuspäätökseen sovelletaan soveltuvm osm 6 kasluetteloon. Ennen merkintää saannosta ja
4007: luvun 3 ja 9 §:n säännöksiä. Julkisen osa- säädetyn leimaveron suorittamisesta on esi-
4008: keyhtiön lunastusta koskevaan yhtiöjärjes- tettävä luotettava selvitys. Merkintä on päi-
4009: tyksen määräykseen sovelletaan 6 luvun vättävä. Jos osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai
4010: 10 §:n 1 momenttia. Lunastettu osake on jollakin muulla on 3 §:n mukainen lunastus-
4011: mitätöitävä noudattaen soveltuvin osin 6 oikeus tai jos vaaditaan 4 §:ssä tarkoitettu
4012: luvun säännöksiä tai luovutettava edelleen osakkeen hankkimista koskeva suostumus, ei
4013: noudattaen soveltuvin osin 7 luvun 7 ja merkintää kuitenkaan saa tehdä ennen kuin
4014: 8 §:n säännöksiä. on selvinnyt, ettei lunastusoikeutta käytetä
4015: tai että suostumus on annettu.
4016: 5§
4017: Jos yhtiössä on vain yksi osakkeenomis-
4018: Osakekirjassa on mainittava yhtiön toi- taja, osakkeenomistus on viipymättä ja vii-
4019: minimi ja rekisterinumero, osakkeen tai osa- meistään kahden kuukauden kuluessa saan-
4020: kekirjan järjestysnumero sekä osakkeen ni- nosta ilmoitettava merkittäväksi osakeluette-
4021: mellisarvo. Osakekirjan tulee olla päivätty ja loon ja osakasluetteloon.
4022: 8 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
4023:
4024: 3 a luku Jäljempänä 9 luvun 9 §:n 1 momentissa
4025: tarkoitettu yhtiökokouskutsu on toimitettava
4026: Arvo-osuusjäJ:jestelmään kuuluvat osakkeet viimeistään viikkoa ennen 1 momentissa
4027: tarkoitettua määräpäivää.
4028: 3a §
4029: Yhtiökokous voi viiden vuoden kuluttua 12 §
4030: ilmoittautumispäivästä päättää myydä 3 §:n Osakepääomaa korotettaessa tai annettaes-
4031: 1 momentissa tarkoitetulla yhteisellä arvo- sa optio-oikeuksia tai vaihtovelkakirjoja
4032: osuustilillä olevat tietyn osakelajin osakkeet merkintäoikeudet on merkinnän alkaessa
4033: niiden omistajien lukuun, jos ne vastaavat kirjattava 10 §:ssä tarkoitettujen oikeuden-
4034: enintään yhtä prosenttia osakelajin kaikkien haltijoiden arvo-osuustileille.
4035: osakkeiden lukumäärästä. Yhtiökokouksen Sillä, jolle merkintäoikeus on siirretty mer-
4036: päätös on annettava tiedoksi päätöksessä kinnän alkamisen jälkeen, on oikeus osallis-
4037: tarkoitettujen osakkeiden omistajille ja 2 §:n tua merkintäehtojen mukaisesti merkintään,
4038: 2 momentissa tarkoitetuille henkilöille kuten jos:
4039: 4 luvun 14 §:ssä säädetään. 1) merkintäoikeus on kirjattu hänen arvo-
4040: Jollei yhteisellä arvo-osuustilillä olevan osuustililleen; ja
4041: osakkeen omistaja tai 2 §:n 2 momentissa 2) merkintäoikeuden on siirtänyt hänelle 1
4042: tarkoitettu henkilö ole vuoden kuluessa pää- momentissa tarkoitettu oikeudenhaltija tai
4043: töksen nojalla 4 luvun 14 §:ssä tarkoitetulla henkilö, joka johtaa oikeutensa 1 momentis-
4044: tavalla annetusta kehotuksesta vaatinut oi- sa tarkoitetusta oikeudenhaltijasta.
4045: keutensa kirjaamista siten kuin 2 §:ssä sää-
4046: detään, hän on menettänyt oikeutensa osak-
4047: keeseen. Yhtiön on viipymättä tämän jälkeen 15 §
4048: myytävä osakkeet. Osakkeita myytäessä yh- Yhtiön hallitus voi päättää, että optio-oi-
4049: tiön on kuitenkin otettava huomioon osak- keuksia tai vaihtovelkakirjalaina lasketaan
4050: keenomistajan etu. Osakkeet on myytävä liikkeeseen arvo-osuusjärjestelmässä. Tuol-
4051: arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 §:ssä tar- loin arvo-osuusrekisterin kirjaukset korvaa-
4052: koitetussa julkisessa kaupankäynnissä tai, vat 4 luvussa säädetyt optio-oikeutta ja vaih-
4053: jollei tämä ole mahdollista, julkisella huuto- tovelkakirjaa koskevat toimet. Arvopa-
4054: kaupalla. perikeskuksessa pidetään optio-oikeuksien ja
4055: Yhtiön on rahan, arvo-osuuksien, arvopa- vaihtovelkakirjojen haitijoista luetteloa, jo-
4056: perien tai asiakirjain tallettamisesta velan hon sovelletaan soveltuvin osin, mitä 6 ja
4057: maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritus- 7 §:ssä säädetään.
4058: velvollisuudesta annetun lain (281131) mu-
4059: kaisesti viipymättä talletettava varat, joista
4060: on vähennetty ilmoittamisesta ja myymisestä 16 §
4061: aiheutuneet kulut, yhtiön kotipaikan läänin- Päätettäessä laskea arvo-osuusjärjestelmäs-
4062: hallituksen huostaan pidättämättä itselleen sä liikkeeseen osakkeita, optio-oikeuksia tai
4063: oikeutta saada talletettua takaisin. Osakkeen- vaihtovelkakirjoja voidaan lisäksi päättää,
4064: omistaja tai 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu että merkintäoikeuksia kirjataan merkintään
4065: henkilö voi osakekirjaa vastaan nostaa osak- oikeutetun arvo-osuustilille se enimmäismää-
4066: keita vastaavan osuuden varoista. rä, joka on jaollinen merkintään tarvittavalla
4067: määrällä, ja että yhtiö myy loput merkintäoi-
4068: keudet merkintään oikeutettujen lukuun
4069: 11§ 3 a §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
4070: Oikeus osallistua yhtiökokoukseen yhtiös- Merkintäoikeuksista saatu rahavastike on
4071: sä, jonka osakkeet on liitetty arvo-osuusjär- maksettava merkintään oikeutetuille heidän
4072: jestelmään, on vain osakkeenomistajalla, lukuunsa myytyjen merkintäoikeuksien suh-
4073: joka on viimeistään viisi päivää ennen yh- teessa viimeistään merkintäajan päättymistä
4074: tiökokousta merkitty osakkeenomistajaksi seuraavan varojen jaon yhteydessä.
4075: osakasluetteloon, jollei 4 §:n 2 momentista Yhtiökokous voi rahastoantia koskevassa
4076: muuta johdu. Osakkeenomistajan äänimäärää päätöksessä määrätä, että merkintäajan pää-
4077: laskettaessa ei oteta huomioon hänelle edellä tyttyä uusia osakkeita kirjataan arvo-osuusti-
4078: mainitun päivän jälkeen osakasluetteloon lille määrä, johon merkintäoikeudet oikeutta-
4079: merkittyjä osakkeita. vat.
4080: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 9
4081:
4082: 17 § omistajilla on omistamiensa osakkeiden suh-
4083: Päätettäessä laskea arvo-osuusjärjestelmäs- teessa ensisijainen oikeus näiden kanssa sa-
4084: sä liikkeeseen osakkeita, optio-oikeuksia tai manlajisiin osakkeisiin ja toissijainen oikeus
4085: vaihtovelkakirjoja voidaan lisäksi päättää, osakkeisiin, joita ei ole merkitty ensisijaisen
4086: että ne tai osa niistä voidaan merkitä maksa- oikeuden nojalla.
4087: malla merkintähinta päätöksessä mainitulla Uusmerkinnässä sekä annettaessa optio-oi-
4088: tavalla ja että hallitus hyväksyy kaikki mer- keuksia ja otettaessa vaihtovelkakirjalaina
4089: kintäehtojen mukaiset, maksamalla tehdyt yhtiökokous voi päättää poiketa merkintäetu-
4090: merkinnät. Maksamalla tehdyt merkinnät on oikeudesta, jos poikkeamiseen on yhtiön
4091: voitava hyväksyä yhtiöjärjestystä muuttamat- kannalta painava taloudellinen syy. Päätös
4092: ta. Jäljennökset korotuspäätöksestä, yhtiöjär- on pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet
4093: jestyksestä ja yhtiökokouksen valtuutuspää- osakkeenomistajat, joilla on vähintään kaksi
4094: töksestä sekä 4 luvun 4 a §:n 1 momentissa kolmasosaa annetuista äänistä ja kokoukses-
4095: ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuista asiakir- sa edustetuista osakkeista.
4096: joista on pidettävä nähtävänä yhtiön pää- Merkintäetuoikeuden käyttämiselle varatun
4097: konttorissa ja arvopaperikeskuksessa sekä määräajan on oltava vähintään kaksi viikkoa
4098: lähetettävä osakkeenomistajalle, joka sitä merkintäajan alkamisesta. Julkisessa osa-
4099: pyytää. keyhtiössä määräaika saa päättyä aikaisin-
4100: taan kahden viikon kuluttua siitä, kun rekis-
4101: 4luku teriviranomainen on kouluttanut uusmerkin-
4102: tää koskevan päätöksen.
4103: Osakepääoman korottaminen
4104: 2a§
4105: 1§ Yhtiökokous voi määräajaksi, enintään yh-
4106: Osakepääomaa voidaan korottaa antamalla deksi vuodeksi yhtiökokouksen päätöksestä,
4107: merkittäväksi maksullisia osakkeita tai ko- valtuuttaa hallituksen päättämään uusmerkin-
4108: rottamalla osakkeiden nimellisarvoa maksua nästä, antamaan optio-oikeuksia ja ottamaan
4109: vastaan (uusmerkintå) taikka antamalla osak- vaihtovelkakirjalainan. Valtuutus ei voi kos-
4110: keita tai korottamalla osakkeiden nimellisar- kea 12 §:n 2 momentissa tarkoitettua uus-
4111: voa maksutta (rahastoanti). Yhtiö voi antaa merkintää. Yhtiökokouksen päätökseen, jolla
4112: uusmerkintään oikeuttavia erityisiä merkintä- hallitus vaituotetaan poikkeamaan merkintä-
4113: oikeuksia (optio-oikeus). Yhtiö voi myös etuoikeudesta, sovelletaan, mitä 2 §:n 2 mo-
4114: ottaa lainan ehdoin, että lainanantajana on mentissa säädetään.
4115: oikeus uusmerkinnässä vaihtaa velkakirjansa Valtuutuksella hallitus voidaan oikeuttaa
4116: (vaihtovelkakilja) kokonaan tai osittain yh- poikkeamaan merkintäetuoikeudesta siten,
4117: tiön osakkeisiin. että voimassa olevat käyttämättömät valtuu-
4118: Osakepääoman korottamisesta sekä optio- tukset voivat korotusten yhteismääräitä ja
4119: oikeuksien antamisesta ja vaihtovelkakirja- annettavien osakkeiden yhteenlasketulta ää-
4120: lainan ottamisesta päättää yhtiökokous, jollei nimäärältä vastata enintään viidesosaa yh-
4121: tässä laissa toisin säädetä. Päätöstä osake- tiökokouksen valtuutuspäätöksen ja hallituk-
4122: pääoman korottamisesta taikka optio-oikeuk- sen korotuspäätöksen ajankohtana rekiste-
4123: sien antamisesta tai vaihtovelkakirjalainan röidystä osakepääomasta ja osakkeiden yh-
4124: ottamisesta ei saa tehdä ennen yhtiön rekis- teenlasketusta äänimäärästä.
4125: teröimistä. Hallitus saa päättää merkintäetuoikeudesta
4126: poikkeamisesta vain, jos poikkeamiseen on
4127: 2 § yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
4128: Osakepääomaa korotettaessa sekä annet- Päätöstä ei saa tehdä yhtiön lähipiiriin kuu-
4129: taessa optio-oikeuksia ja otettaessa vaihto- luvan hyväksi.
4130: velkakirjalaina yhtiön osakkeenomistajilla on
4131: etuoikeus kaikkiin uusiin osakkeisiin sekä
4132: optio-oikeuksiin ja vaihtovelkakirjoihin sa- 3 §
4133: massa suhteessa kuin he ennestään omistavat
4134: yhtiön osakkeita (merkintäetuoikeus). Mer- Kun osakeantitodistus annetaan tai kun
4135: kintäetuoikeudesta poikkeamisena ei pidetä osake merkitään taikka osakekirja rahastoan-
4136: sitä, että erilajisia osakkeita annetaan osake- nin yhteydessä annetaan osakeantitodistusta
4137: lajien keskinäisessä suhteessa, jos osakkeen- tai -lippua käyttämättä, on osakekirja esitet-
4138:
4139:
4140: 260760
4141: 10 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
4142:
4143: tävä ja varustettava merkinnällä siitä, että mainittava, miten osakkeenomistajan on me-
4144: oikeutta on käytetty. neteltävä käyttääkseen oikeuttaan.
4145: Ehdotus liitteineen on pidettävä osakkeen-
4146: omistajien nähtävänä yhtiön pääkonttorissa
4147: 4 § vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta
4148: Hallituksen ehdotuksessa uusmerkintää ja viivytyksettä lähetettävä osakkeenomista-
4149: koskevaksi päätökseksi on oltava päätökses- jalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtä-
4150: sä 5 §:n 1 momentin mukaan mainittavien väksi yhtiökokouksessa.
4151: tietojen lisäksi ne perusteet, joiden mukaan
4152: merkintähinta määritetään. Jos ehdotetaan 5§
4153: poikkeamista merkintäetuoikeudesta, on li- Uusmerkintää koskevassa päätöksessä on
4154: säksi esitettävä selvitys sen syistä. Jos poik- mainittava:
4155: keamista ehdotetaan yhtiön lähipiiriin kuulu- 1) määrä, jolla osakepääomaa korotetaan,
4156: van hyväksi, ehdotuksessa on myös selostet- tai korotuksen vähimmäis- ja enimmäismää-
4157: tava, kuinka suuren osan lähipiiriin kuuluva rä;
4158: omistaa yhtiön osakepääomasta ja kuinka 2) minkä lajisia uudet osakkeet ovat;
4159: suuri osa hänellä on yhtiön kaikkien osak- 3) kenellä on oikeus merkitä osakkeita;
4160: keiden tuottamasta äänimäärästä ennen uus- 4) osakemerkinnän aika sekä aika, jonka
4161: merkintää ja sen jälkeen, jos hän merkitsee kuluessa merkintäetuoikeutta voidaan käyt-
4162: kaikki hänelle tarjotut osakkeet ja uusmer- tää;
4163: kintä muutoinkin merkitään kokonaan. 5) osakkeen nimellisarvo ja osakkeesta
4164: Hallituksen valtuuttamista koskevassa pää- maksettava määrä;
4165: tösehdotuksessa on oltava päätöksessä 6) osakkeen maksuaika;
4166: 5 a §:n mukaan mainittavat tiedot. 7) peruste, jonka mukaan tarjotaan merkit-
4167: täväksi ne osakkeet, joiden osalta oikeutta
4168: 4a§ merkintään ei ole määräajassa käytetty, ja
4169: Jollei kokouksessa käsitellä tilinpäätöstä, peruste, jonka mukaan ylimerkinnän tapah-
4170: 4 §:ssä tarkoitettuun ehdotukseen on liitettä- tuessa annetaan ne osakkeet, joita ei ole
4171: vä: merkitty merkintäetuoikeuden nojalla, jollei
4172: 1) jäljennökset viimeistä tilinpäätöstä kos- hallitukselle anneta oikeutta päättää perus-
4173: kevista asiakirjoista ja viimeksi päättyneen teista; sekä
4174: tilikauden voittoa tai tappiota koskevasta 8) annettavia osakkeita koskeva 3 luvun
4175: yhtiökokouksen päätöksestä; 1 §:n 4 tai 5 momentin, 3 tai 4 §:n taikka 6
4176: 2) jäljennökset viimeksi päättyneen tilikau- luvun 9 §:n mukainen määräys.
4177: den jälkeen laadituista osavuosikatsauksista; Jos uusmerkintää koskeva päätös sisällöl-
4178: 3) hallituksen selostus tilinpäätöksen tai tään poikkeaa siitä, mitä kokouskutsussa on
4179: osavuosikatsauksen laatimisen jälkeisistä mainittu, on osakkeenomistajalle, jolla pää-
4180: yhtiön asemaan olennaisesti vaikuttavista töksen mukaan on oikeus osakkeiden merkit-
4181: tapahtumista; sekä semiseen, viivytyksettä ilmoitettava päätök-
4182: 4) tilintarkastajien ja hallintoneuvoston sestä samalla tavalla kuin kutsu yhtiöko-
4183: lausunto 2 kohdassa tarkoitetuista osa- koukseen toimitetaan. Samalla on ilmoitetta-
4184: vuosikatsauksista ja 3 kohdassa tarkoitetusta va, kuinka osakkeenomistajan on meneteltä-
4185: selostuksesta. vä, jos hän haluaa käyttää oikeuttaan. Mer-
4186: Jos ehdotetaan poikkeamista merkintäetu- kintäaika ei ala kulua, ennen kuin ilmoitus
4187: oikeudesta, ehdotukseen on liitettävä tilintar- on tehty.
4188: kastajan lausunto perusteista, joiden mukaan Jos hallitus päättää uusmerkinnästä valtuu-
4189: merkintähinta määritetään, ja merkintäetuoi- tuksen nojalla, osakkeenomistajalle on aina
4190: keudesta poikkeamisen syistä. Vastaava lau- ilmoitettava oikeudesta osakkeiden merkin-
4191: sunto on liitettävä ehdotukseen, joka koskee tään kuten 2 momentissa säädetään.
4192: hallituksen valtuuttamista päättämään uus-
4193: merkinnästä siten, että merkintäetuoikeudes- 5a§
4194: ta voidaan poiketa. Päätöksessä, jolla hallitus valtuutetaan
4195: päättämään uusmerkinnästä, on mainittava:
4196: 4b § 1) korotuksen enimmäismäärä osakelajeit-
4197: Kokouskutsussa on esitettävä 4 §:ssä tar- tain;
4198: koitetun ehdotuksen pääasiallinen sisältö ja 2) kenellä on oikeus merkitä osakkeita,
4199: EV 23311996 vp - HE 89/1996 vp 11
4200:
4201: jollei hallitukselle anneta oikeutta päättää tävänä listassa mainitussa paikassa.
4202: siitä; Merkintä voidaan tehdä uusmerkinnästä
4203: 3) mihin tarkoitukseen valtuutusta saadaan päättävän yhtiökokouksen pöytäkirjaan, jos
4204: käyttää, jos hallitus saa poiketa merkintäetu- kaikki osakkeet merkitään kokouksessa.
4205: oikeudesta; Jos osaketta merkittäessä ei ole noudatettu
4206: 4) perusteet, joiden mukaan merkintähinta tämän pykälän säännöksiä tai osake on mer-
4207: määritetään, jollei hallitukselle anneta oi- kitty tietyin ehdoin, sovelletaan vastaavasti,
4208: keutta päättää niistä; sekä mitä 2 luvun 5 §:ssä säädetään.
4209: 5) valtuutuksen voimassaoloaika.
4210: 8 §
4211: 5 b § Jollei uusmerkintää koskevan päätöksen
4212: Julkisen osakeyhtiön on ilmoitettava uus- mukaista vähimmäiskorotusta vastaavaa
4213: merkintää koskeva päätös rekisteröitäväksi määrää osakkeita ole merkitty merkintäajan
4214: kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. kuluessa, päätös on rauennut. Niin ikään
4215: Yhtiökokouksen päätös, jolla hallitus val- raukeaa sellainen yhtiöjärjestyksen muutosta
4216: tuutetaan päättämään uusmerkinnästä, on koskeva päätös, joka on tehty edellytyksin,
4217: viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi. että osakepääomaa korotetaan. Merkityistä
4218: Julkisen osakeyhtiön on tehtävä ilmoitus osakkeista maksettu määrä on tällöin heti
4219: kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. palautettava.
4220: Hallitus ei saa tehdä valtuutuksessa tarkoitet-
4221: tua päätöstä ennen yhtiökokouksen päätök- 8a§
4222: sen rekisteröimistä. Osakepääoman korotuksena rekisteröidään
4223: merkitsijöille annettujen uusien osakkeiden
4224: 6 § yhteenlaskettu nimellisarvo vähennettynä
4225: Jos uusi osake voidaan merkitä apport- mitätöityjen osakkeiden yhteenlasketulla ni-
4226: tiomaisuutta vastaan tai muuten tietyin eh- mellisarvolla. Osakepääoman korotus voi-
4227: doin taikka käyttämällä kuittausoikeutta, sii- daan ilmoittaa rekisteröitäväksi, vaikka
4228: tä on otettava määräys uusmerkintää koske- aiemmin tehtyyn päätökseen perustuvaa osa-
4229: vaan päätökseen ja päätökseen, jolla valtuu- kepääoman korotusta ei ole vielä rekisteröi-
4230: tetaan hallitus päättämään uusmerkinnästä. ty.
4231: Mitä 2 luvun 4 ja 4 a §:ssä säädetään, on Korotuksena rekisteröitävistä osakkeista
4232: vastaavasti noudatettava. Selvitys ja lausun- maksettavan määrän on oltava yhtiön omis-
4233: to, joita tarkoitetaan 2 luvun 4 §:n 2 mo- tuksessa ja hallinnassa ennen korotuserän
4234: mentissa ja 4 a §:ssä, sekä muut määräystä ilmoittamista rekisteröitäväksi. Rahassa mak-
4235: koskevat asiakirjat on liitettävä päätösehdo- settava määrä on maksettava yhtiön Suomes-
4236: tukseen. sa olevalle talletuspankin tai talletusten vas-
4237: Jos yhtiökokous valtuuttaa hallituksen taanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luotto-
4238: päättämään uusmerkinnästä siten, että osak- laitoksen sivukonttorin tilille.
4239: keita voidaan merkitä apporttiomaisuutta Uusmerkintää koskevan päätöksen mukai-
4240: vastaan tai muuten tietyin ehdoin, päätös on nen vähimmäiskorotus on ilmoitettava rekis-
4241: pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet osak- teröitäväksi viipymättä merkintäehtojen täy-
4242: keenomistajat, joilla on vähintään kaksi kol- tyttyä ja viimeistään vuoden kuluessa pää-
4243: masosaa annetuista äänistä ja kokouksessa töksen tekemisestä. Loppuosa on ilmoitetta-
4244: edustetuista osakkeista. va rekisteröitäväksi yhdessä tai useammassa
4245: erässä. Ilmoitus on tehtävä viipymättä, ot-
4246: 7§ taen huomioon osakkeenomistajien oikeudet
4247: Uusien osakkeiden merkintä on tehtävä ja yhtiölle ilmoittamisesta aiheutuvat kustan-
4248: merkintälistaan. Merkintälistassa on mainit- nukset, ja viimeistään vuoden kuluessa vä-
4249: tava, mihin päätökseen merkintä perustuu, himmäismäärää vastaavan korotuserän rekis-
4250: sekä merkittävien osakkeiden laji, niistä teröimisestä. Jos rekisteriviranomaiselle on
4251: maksettava määrä ja maksuaika. Jäljennökset viimeksi mainitun määräajan kuluessa ilmoi-
4252: korotuspäätöksestä, yhtiöjärjestyksestä, yh- tettu, että merkintään perustuvaa saatavaa on
4253: tiökokouksen valtuutuspäätöksestä sekä haettu laillisesti merkitsijältä, korotuserä voi-
4254: 4 a §:n 1 momentissa ja 6 §:n 1 momentissa daan kuitenkin ilmoittaa rekisteröitäväksi
4255: tarkoitetuista asiakirjoista on liitettävä mer- viiden vuoden kuluessa vähimmäismäärää
4256: kintälistaan tai pidettävä merkitsijäiden näh- vastaavan korotuserän rekisteröimisestä.
4257: 12 EV 233/1996 vp - HE 8911996 vp
4258:
4259: 9§ tehdä yhtiöjärjestystä muuttamatta. Optio-oi-
4260: Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä: keuksien nojalla tapahtuva uusmerkintä on
4261: 1) 2 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu tehtävä vähintään osakkeen nimellisarvosta
4262: selvitys ja 2 luvun 4 a §:ssä tarkoitettu lau- ja maksettava rahassa. Vaihtovelkakirjalai-
4263: sunto; nan ehdot eivät saa olla sellaiset, että velka-
4264: 2) yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitus- kirjasta maksettava määrä on pienempi kuin
4265: johtajan vakuutus siitä, että osakepääoman niiden osakkeiden yhteenlaskettu nimellisar-
4266: korotuksessa on noudatettu tämän lain sään- vo, joihin velkakirja voidaan uusmerkinnässä
4267: nöksiä ja että rekisteröitävästä korotuksesta vaihtaa, jollei erotusta makseta rahassa mer-
4268: maksettu määrä on yhtiön omistuksessa ja kinnän yhteydessä.
4269: hallinnassa; sekä Optio-oikeuden omistajana on oikeus saa-
4270: 3) tilintarkastajien todistus siitä, että tämän da yhtiöltä todistus, josta käyvät ilmi oikeus
4271: lain säännöksiä osakepääoman maksusta on osallistua uusmerkintään ja uusmerkinnän
4272: noudatettu. ehdot. Optio-oikeuksien antamista koskevas-
4273: sa päätöksessä voidaan määrätä, että optio-
4274: 10§ oikeuden omistajalle annetaan 3 luvun 5 §:n
4275: Osakepääoma on korotettu korotuserän 2 momentissa säädetyllä tavalla allekirjoitet-
4276: määrällä, kun korotuserä on rekisteröity. Jos tu ja 3 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu
4277: ilmoitusta ei ole tehty tai rekisteröiminen on erityinen todistus, joka sisältää uusmerkin-
4278: evätty, korotuksen tai korotuserän osalta nän ehdot sekä määräyksen siitä, että todis-
4279: noudatetaan soveltuvin osin, mitä 8 §:ssä tus on luovutettava yhtiölle osakkeita mer-
4280: säädetään. kittäessä (optiotodistus).
4281: Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomista-
4282: jan oikeudet korotuksen rekisteröimisestä
4283: alkaen, jollei uusmerkintää koskevassa pää- 12 b §
4284: töksessä määrätä tätä myöhäisemmästä ajan- Kutsusta yhtiökokoukseen, jossa päätetään
4285: kohdasta. Osakkeet tuottavat osakkeenomis- optio-oikeuksien antamisesta tai vaihtovelka-
4286: tajan oikeudet kuitenkin viimeistään vuoden kirjalainan ottamisesta taikka hallituksen
4287: kuluttua rekisteröimisestä. valtuuttamisesta siihen, hallituksen ehdotuk-
4288: sesta ja sen esittämisestä, yhtiökokouksen ja
4289: 12 § hallituksen päätöksestä, osakkeenomistajalle
4290: Mitä 2 luvun 11 ja 12 §:ssä säädetään, annettavasta ilmoituksesta, päätöksen rekis-
4291: sovelletaan vastaavasti uusmerkinnässä. teröimisestä sekä optio-oikeuden ja vaihto-
4292: Osakkeen merkintään perustuvan velan kuit- velkakirjan merkinnästä on soveltuvin osin
4293: taamisesta yhtiöltä olevalla saamisella on voimassa, mitä 4-7 §:ssä säädetään.
4294: lisäksi voimassa, mitä tämän luvun 6 §:ssä Optio-oikeuden ja vaihtovelkakirjan nojalla
4295: säädetään. tapahtuvan uusmerkinnän ehdot on mainitta-
4296: Uusmerkinnässä uudet osakkeet saadaan va optio-oikeuksien antamista ja vaihtovel-
4297: merkitä nimellisarvoa alempaan hintaan, jos kakirjalainan ottamista koskevassa päätök-
4298: osakepääomaan siirretään muusta omasta sessä. Päätöksessä on myös mainittava, mit-
4299: pääomasta uusien osakkeiden yhteenlasketun kä oikeudet optio-oikeus ja vaihtovelkakirja
4300: nimellisarvon ja osakkeista maksettavan tuottavat, jos ennen osakkeen merkintää teh-
4301: määrän erotus. Milloin erotus on enemmän dään muu kuin jakautumista tai sulautumista
4302: kuin neljäsosa osakkeen nimellisarvosta, on koskeva 3 luvun 1 c §:n 4 momentissa tar-
4303: päätös pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet koitettu päätös tai syntyy siinä tarkoitettu
4304: osakkeenomistajat, joilla on enemmän kuin tilanne.
4305: yhdeksän kymmenesosaa annetuista äänistä Optio-oikeuden ja vaihtovelkakirjan mak-
4306: ja kokouksessa edustetuista osakkeista. samisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä
4307: 2 luvun 11 §:n 2 ja 3 momentissa sekä
4308: 12 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Op-
4309: Optio-oikeudet ja vaihtovelkakiljalaina tiotodistusta tai juoksevaa vaihtovelkakirjaa
4310: ei saa antaa, ennen kuin optio-oikeuden tai
4311: 12 a § vaihtovelkakirjan merkintä on rekisteröity.
4312: Optio-oikeuksien ja vaihtovelkakirjalainan Rekisteröimätön optio-oikeus tai vaihtovel-
4313: nojalla tapahtuvan uusmerkinnän ehtojen on kakirja ei tuota oikeutta osakkeeseen uus-
4314: oltava sellaiset, että osakemerkinnät voidaan merkinnässä.
4315: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 13
4316:
4317: 12 c § kuluessa kehotuksesta, osake voidaan myydä
4318: Yhtiön on viipymättä ja viimeistään kah- julkisella huutokaupalla tai arvopaperimark-
4319: den vuoden kuluessa optio-oikeuksien anta- kinalain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa julki-
4320: mista tai vaihtovelkakirjalainan ottamista sessa kaupankäynnissä kehotuksen saajan
4321: koskevasta päätöksestä ilmoitettava rekiste- lukuun. Kehotuksen saajalla on oikeus vain
4322: röitäväksi osakelajeittain määrä, jolla osake- myynnistä kertyneisiin varoihin, joista on
4323: pääomaa voidaan uusmerkinnällä korottaa, ja vähennetty kehotuksesta ja myymisestä ai-
4324: aika, jonka kuluessa osakemerkintä voi ta- heutuneet kulut. V arat, joita ei ole nostettu
4325: pahtua. Rekisteröimisestä on muutoin sovel- neljän vuoden kuluessa myynnistä, laukeavat
4326: tuvin osin voimassa, mitä 8 a §:n 1 ja 2 mo- yhtiölle.
4327: mentissa, 9 §:ssä ja 10 §:n 1 momentissa
4328: säädetään. 5 luku
4329: Osakemerkinnälle määrätyn ajan päätyttyä
4330: on optio-oikeuksien tai vaihtovelkakirjalai- Pääomalaina
4331: nan nojalla merkittyjen osakkeiden määrä
4332: viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi. 1§
4333: Milloin osakkeiden merkintäaika on pitempi Yhtiö voi ottaa lainan (pääomalaina), jon-
4334: kuin yksi vuosi, ilmoitus on lisäksi tehtävä ka:
4335: viipymättä sellaisen tilikauden päättymisen 1) pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan
4336: jälkeen, jonka aikana osakkeita on merkitty. maksaa yhtiön purkautuessa ja konkurssissa
4337: Rekisteröimisestä on muutoin soveltuvin vain kaikkia muita velkoja huonommalla
4338: osin voimassa, mitä 8 a §:n 1 ja 2 momen- etu oikeudella;
4339: tissa, 9 ja 10 §:ssä säädetään. Osake tuottaa 2) pääoma saadaan muutoin palauttaa vain,
4340: oikeuden voittoon ja muihin varoihin rekis- jos yhtiön ja, jos yhtiö on emoyhtiö, sen
4341: teröinnistä riippumatta viimeistään vuoden konsernin viimeksi päättyneeitä tilikaudelta
4342: kuluttua vaihdosta tai siitä, kun osake on vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle
4343: täysin maksettu. omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille
4344: erille jää täysi kate;
4345: 3) korkoa tai muuta hyvitystä saadaan
4346: Rahastoanti maksaa vain, jos maksettava määrä voidaan
4347: käyttää voitonjakoon yhtiön ja, jos yhtiö on
4348: 13§ emoyhtiö, sen konsernin viimeksi päätty-
4349: Rahastoannissa annettavien osakkeiden neeitä tilikaudelta vahvistettavan taseen mu-
4350: yhteenlaskettua nimellisarvoa vastaava mää- kaan; sekä
4351: rä siirretään osakepääomaan muusta omasta 4) pääoma merkitään taseeseen omaan
4352: pääomasta. pääomaan erillisenä eränä.
4353: Yhtiö tai sen kanssa samaan konserniin
4354: Rahastoantia koskeva päätös on viipymättä kuuluva yhteisö ei saa antaa vakuutta lainan
4355: ilmoitettava rekisteröitäväksi. Osakepääoma pääoman taikka koron tai muun hyvityksen
4356: on korotettu, kun korotus on rekisteröity. maksamisesta. Pääomalainalle maksettava
4357: Mitä 10 §:n 2 momentissa säädetään, sovel- korko tai muu hyvitys vähentää viimeksi
4358: letaan vastaavasti. päättyneeitä tilikaudelta määrää, joka voi-
4359: daan käyttää voitonjakoon.
4360: 14 § Sopimus pääomalainasta on tehtävä kirjal-
4361: Jos rahastoanoissa annettavaa osaketta ei lisesti. Edellä 1 momentin 1, 2 tai 3 kohdan
4362: ole vaadittu viiden vuoden kuluessa rahasto- vastainen lainaehtojen muutos ja 2 momen-
4363: antia koskevan päätöksen rekisteröimisestä, tissa tarkoitettu vakuus on pätemätön. Pää-
4364: yhtiö voi kehottaa sitä, jolla on oikeus osak- omalainan 1 momentin vastaiseen pääoman
4365: keeseen, ottamaan osakkeen vastaan uhalla, palauttamiseen, koron ja muun hyvityksen
4366: että tämä muuten menettää sen. Kehotus on maksuun sekä 2 momentissa tarkoitettuun
4367: julkaistava virallisessa lehdessä ja lähetettä- vakuuden antamiseen sovelletaan soveltuvin
4368: vä sille, jolla on oikeus osakkeeseen ja jon- osin, mitä 12 luvun 5 §:ssä säädetään.
4369: ka nimi ja osoite ovat yhtiön tiedossa. Keho- Pääomalainoilla on keskenään yhtäläinen
4370: tuksesta on lisäksi ilmoitettava samalla ta- oikeus yhtiön varoihin, jollei muuta ole yh-
4371: valla kuin kutsu yhtiökokoukseen toimite- tiön ja pääomalainojen velkojien kesken
4372: taan. Jos osaketta ei ole vaadittu vuoden sovittu.
4373: 14 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
4374:
4375: Tämän pykälän säännöksiä ei sovelleta 6 jollei 9 §:n 2 momentista muuta johdu. Pää-
4376: luvun 5 §:ssä, 14 luvun 13 §:ssä ja 14 a lu- töstä ei saa tehdä ennen yhtiön rekisteröi-
4377: vun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa lupa- mistä.
4378: menettelyssä. Pääomalainan velkojalle tule- Päätös osakepääoman alentamisesta osak-
4379: van määrän saa kuitenkin maksaa vasta, kun keenomistajien omistusten suhteessa voidaan
4380: osakepääoman alentaminen, sulautuminen tai yksityisessä osakeyhtiössä tehdä 9 luvun
4381: jakautuminen on rekisteröity. 13 §:n mukaisesti, jos pääomaa alennetaan
4382: mitätöimällä osakkeita tai jos yhtiössä on
4383: vain yksi äänioikeuden tuottava osakelaji ja
4384: 6luku osakepääomaa alennetaan lunastamalla näitä
4385: osakkeita samasta hinnasta. Julkisessa osa-
4386: Osakepääoman alentaminen ja keyhtiössä vastaava päätös on pätevä, jos se
4387: lunastusehtoiset osakkeet on tehty 9 luvun 14 §:n mukaisesti.
4388: Jos yhtiössä on erilajisia äänioikeuden
4389: Yleisiä säännöksiä tuottavia osakkeita ja osakepääomaa alenne-
4390: taan lunastamalla näitä tai yhtiön kaikkia
4391: 1§ osakkeita osakkeenomistajien omistusten
4392: Osakepääoman alentamisen tarkoituksena suhteessa ja osakelajeittain samasta hinnasta,
4393: voi olla: päätökseen vaaditaan 9 luvun 14 §:n mukai-
4394: 1) sellaisen vahvistetun taseen mukaisen sen päätöksen lisäksi niiden osakkeenomista-
4395: tappion välitön kattaminen, johon vapaa oma jien kannatus, joilla on vähintään kaksi kol-
4396: pääoma ei riitä; masosaa kunkin osakelajin kokouksessa
4397: 2) varojen jakaminen osakkeenomistajille; edustetuista osakkeista.
4398: 3) osakkeenomistajien maksuvelvollisuu- Muissa kuin 2 ja 3 momentissa tarkoite-
4399: den vähentäminen; tuissa tapauksissa tarvitaan päätökseen 9
4400: 4) yhtiöllä tai sen tytäryhteisöllä olevien luvun 14 §:n mukaisen päätöksen lisäksi
4401: yhtiön osakkeiden mitätöiminen; tai niiden osakkeenomistajien suostumus, joiden
4402: 5) varojen siirtäminen yhtiökokouksen osakkeita muutos koskee.
4403: päätöksen mukaisesti käytettävään rahastoon. Vain hallituksen suostumuksella voidaan
4404: Osakepääomaa voidaan alentaa lunastamal- tehdä päätös, jonka mukaan osakepääoman
4405: la osakkeita maksua vastaan tai mitätöimällä alentamismäärä on käytettävä 1 §:n 1 mo-
4406: osakkeita maksutta taikka alentamalla osak- mentin 2 tai 5 kohdassa mainittuun tarkoi-
4407: keiden nimellisarvoa joko maksua vastaan tukseen.
4408: tai maksutta. Nimellisarvon alentamiseen
4409: maksua vastaan sovelletaan, mitä tässä lu- 3§
4410: vussa säädetään osakkeen lunastamisesta, ja Osakepääoman alentamista koskevassa
4411: alentamiseen maksutta, mitä tässä luvussa päätöksessä on mainittava:
4412: säädetään osakkeen mitätöimisestä. 1) osakepääoman alentamisen tarkoitus;
4413: Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin, 2) osakelajeittain osakepääoman alentamis-
4414: osakepääomaa ei kuitenkaan voida alentaa määrä tai alentamisen vähimmäis- ja enim-
4415: sellaisen muulla kuin yhtiöllä tai sen tytär- mäismäärä;
4416: yhteisöllä olevan etuosakkeen määrällä, joka 3) tapahtuuko alentaminen lunastamalla
4417: ei tuota oikeutta jako-osaan yhtiön varoista. vai mitätöimällä osakkeita;
4418: Osakepääoman alentamismäärää vastaavat 4) alentamisen vaikutus yhtiön omaan pää-
4419: osakkeet on poistettava osakeluettelosta ja omaan;
4420: osakekirjat tehtävä kelpaamattomiksi. 5) missä järjestyksessä osakkeita lunaste-
4421: Yhtiö on asetettava selvitystilaan, jos sen taan tai mitätöidään; sekä
4422: osakepääomaa on lain mukaan alennettava ja 6) lunastushinta ja maksuaika.
4423: jos osakepääomaa ei alenneta tai sen alenta- Päätösehdotuksessa on oltava 1 momentin
4424: minen johtaa osakepääoman vähenemiseen mukaan mainittavat tiedot. Jos osakepää-
4425: alle 1 luvun 1 §:n 3 momentissa säädetyn omaa ehdotetaan alennettavaksi muulla ta-
4426: vähimmäisosakepääoman. voin kuin osakkeenomistajien omistusten
4427: suhteessa, päätösehdotuksessa on esitettävä
4428: 2 § syyt siihen, annettava selvitys alentamisen
4429: Osakepääoman alentamisesta päättää yh- vaikutuksesta osakkeenomistuksen ja ääni-
4430: tiökokous tässä pykälässä säädetyllä tavalla, vallan jakautumiseen yhtiössä sekä selostet-
4431: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 15
4432:
4433: tava, kuinka suuren osan lähipiiriin kuuluva 4 a §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen tai, jos
4434: omistaa yhtiön osakepääomasta ja kuinka viimeksi päättyneen tilikauden päättymisestä
4435: suuri osa hänellä on osakkeiden tuottamasta on kulunut yli kuusi kuukautta, tämän luvun
4436: äänimäärästä ennen osakepääoman alenta- 3 §:ssä tarkoitetun välitilinpäätöksen nojalla.
4437: mista ja sen jälkeen. Jos osakepääoman alen- Osakkeita lunastettaessa voitonjakoon käy-
4438: taminen tapahtuu Junastamalla osakkeita, tettävissä olevana määränä pidetään tilinpää-
4439: päätösehdotuksessa on oltava ne perusteet, töksen ja välitilinpäätöksen osoittamista
4440: joiden mukaan lunastushinta määritetään. määristä pienempää.
4441: Päätösehdotuksen liitteisiin sovelletaan so- Jos osakepääomaa alennetaan 1 §:n 1 mo-
4442: veltuvin osin, mitä 4 luvun 4 a §:n 1 mo- mentin 1 kohdassa mainitussa tarkoituksessa,
4443: mentissa säädetään. Jos osakepääoman alen- alentamisen rekisteröimistä seuraavan kol-
4444: taminen tapahtuu Junastamalla osakkeita ja men vuoden aikana saadaan päättää voiton-
4445: alentamista käsittelevään yhtiökokoukseen jaosta vain rekisteriviranomaisen luvalla,
4446: mennessä viimeksi päättyneen tilikauden jollei osakepääomaa ole korotettu vähintään
4447: päättymisestä on kulunut kuusi kuukautta, osakepääoman alentamismäärällä. Rekisteri-
4448: ehdotukseen on liitettävä väli tilinpäätös, joka viranomaisen luvasta on soveltuvin osin voi-
4449: ei ole kolmea kuukautta vanhempi ja joka massa, mitä 5-7 §:ssä säädetään.
4450: on laadittu ja tarkastettu noudattaen soveltu-
4451: vin osin tilinpäätöstä koskevia säännöksiä ja
4452: määräyksiä. Muissa kuin 2 §:n 2 momentis- Rekisteriviranomaisen lupa
4453: sa tarkoitetuissa tapauksissa ehdotukseen on
4454: liitettävä tilintarkastajien lausunto perusteis- 5§
4455: ta, joiden mukaan lunastushinta määritetään. Osakepääoman alentamista koskevan pää-
4456: Jos osakepääomaa alennetaan muutoin kuin töksen täytäntöönpanoon tarvitaan rekisteri-
4457: osakkeenomistajien omistusten suhteessa, viranomaisen lupa, jos osakepääoman alenta-
4458: päätösehdotukseen on liitettäv~ t~li~tarkasta ruismäärää käytetään muuhun kuin 1 § :n 1
4459: jien lausunto ehdotuksessa mmmtmsta alen- momentin 1 kohdassa mainittuun tarkoituk-
4460: tamisen syistä. seen ja täytäntöönpano johtaa siihen, että
4461: Jos osakkeiden lunastuksessa vastike on yhtiön sidottu oma pääoma vähenee. Lupaa
4462: muuta kuin rahaa, on soveltuvin osin nouda- ei kuitenkaan tarvita, jos osakepääomaa sa-
4463: tettava, mitä 4 luvun 6 §:n 1 momentissa manaikaisesti korotetaan uusmerkinnällä osa-
4464: säädetään. kepääoman alentamismäärää vastaavalla
4465: Päätösehdotuksen nähtävänäpitoon, ko- määrällä.
4466: kouskutsuun ja osakkeenomistajalle tehtä- Lupaa on haettava kuukauden kuluessa
4467: vään ilmoitukseen sovelletaan soveltuvin osakepääoman alentamista koskevan päätök-
4468: osin, mitä 4 luvun 4 b §:ssä ja 5 §:n 2 mo- sen tekemisestä tai päätös raukeaa. Hake-
4469: mentissa säädetään. Jos alentaminen ehdote- mukseen on liitettävä päätös liitteineen.
4470: taan tehtäväksi Junastamalla osakkeita 2 §:n Rekisteriviranomaisen on myönnettävä
4471: 3 momentissa tarkoitetuin tavoin, kokouskut- lupa, jos yhtiön velkojat eivät vastusta hake-
4472: su on toimitettava kuitenkin viimeistään musta 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ta-
4473: kuukautta ennen yhtiökokousta tai 9 luvun valla tai ovat peruneet vastustuksensa taikka
4474: 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua viimeistä ovat tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion
4475: ilmoittautumispäivää,jollei yhtiöjärjestykses- mukaan saaneet maksun tai turvaavan va-
4476: sä ole määrätty pitempää aikaa. kuuden saatavastaan.
4477: Rekisteriviranomaisen päätös on viran
4478: 4 § puolesta rekisteröitävä. Osakepääoma on
4479: Alennetulle osakepääomalle, muulle sido- alennettu, kun hakemuksen hyväksymistä
4480: tulle omalle pääomalle ja 12 luvun 2 §:n 1 koskeva päätös on rekisteröity.
4481: momentissa tarkoitetuille muille jakokelvot-
4482: tomille erille on osakepääoman alentamisen 6 §
4483: jälkeen jäätävä täysi kate. Jos yhtiö on kon- Rekisteriviranomaisen on annettava yhtiön
4484: sernin emoyhtiö, täysi kate on vastaavasti kaikille velkojille kuulutus, jossa on mainit-
4485: jäätävä konsernin sidotulle omalle pääomalle tava velkojan oikeudesta vastustaa hakemus-
4486: ja muille jakokelvottomille erille. Kate las- ta ilmoittamalla siitä rekisteriviranomaiselle
4487: ketaan tilinpäätöksen tai, jos tilinpäätöstä ei kirjallisesti kuukautta ennen koulutuksessa
4488: vahvisteta samassa kokouksessa, 4 luvun mainittua määräpäivää. Rekisteriviranomai-
4489: 16 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
4490:
4491: sen on rekisteröitävä kuulutus ja ilmoitettava lunastaa osakkeet;
4492: siitä yhtiölle viimeistään neljä kuukautta en- 3) mitä varoja käytetään lunastushinnan
4493: nen määräpäivää sekä julkaistava se viral- maksuun;
4494: lisessa lehdessä kaksi kertaa, ensimmäisen 4) lunastusjärjestys ja -menettely; sekä
4495: kerran viimeistään kolme kuukautta ja toisen 5) lunastushinta tai sen laskemisessa käy-
4496: kerran viimeistään kaksi kuukautta ennen tettävät perusteet.
4497: määräpäivää. Yhtiökokouksen päätös osakkeiden lunas-
4498: Yhtiön on viimeistään kolme kuukautta tamisesta on tehtävä 9 luvun 13 §:n mukai-
4499: ennen määräpäivää lähetettävä koulutuksesta sesti. Yhtiökokous voi lunastuksesta päät-
4500: kirjallinen ilmoitus tunnetuille velkojilleen. täessään valtuuttaa hallituksen määräajaksi,
4501: Yhtiön hallituksen jäsenen tai toimitusjohta- enintään yhdeksi vuodeksi yhtiökokouksesta,
4502: jan todistus ilmoitusten lähettämisestä on päättämään lunastuksen ajankohdasta. Lu-
4503: toimitettava rekisteriviranomaiselle viimeis- nastuspäätöksessä on tällöin mainittava val-
4504: tään kuukautta ennen määräpäivää. tuutuksen kesto. Jos yhtiöllä on velvollisuus
4505: Jos velkoja vastustaa hakemusta, rekisteri- lunastaa osakkeet, hallitus päättää osakepää-
4506: viranomaisen on ilmoitettava siitä yhtiölle oman alentamisesta ja lunastukseen liittyvis-
4507: viipymättä vastustamiselle varatun ajan pää- tä toimenpiteistä.
4508: tyttyä. Yhtiön on ilmoitettava hallitukselle annettu
4509: valtuutus rekisteröitäväksi kuukauden ku-
4510: 7 § luessa päätöksen tekemisestä. Hallitus ei saa
4511: Rekisteriviranomaisen on lykättävä hake- tehdä valtuutuksessa tarkoitettua päätöstä
4512: muksen käsittelyä, jos määräpäivään men- ennen yhtiökokouksen päätöksen rekisteröi-
4513: nessä velkoja ja yhtiö sitä yhdessä pyytävät mistä.
4514: tai yhtiö osoittaa, että se on pannut vireille
4515: kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on 10 §
4516: saanut maksun tai turvaavan vakuuden saata- Lunastusmääräys, joka otetaan julkisen
4517: vastaan. osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen sitä muutta-
4518: Tuomioistuimen on käsiteltävä 1 momen- malla, saa koskea vain päätöksen jälkeen
4519: tissa tarkoitettu asia viivytyksettä. merkittäviä uusia osakkeita.
4520: Lunastusta koskevaa yhtiöjärjestyksen
4521: määräystä lunastushinnasta ja sen maksami-
4522: Muu osakepääoman alentamisen sesta voidaan sovitella, jos sen soveltaminen
4523: rekisteröinti tuottaisi jollekulle kohtuutonta etua. Yh-
4524: tiöjärjestyksen määräykseen perustuvaa lu-
4525: 8§ nastusoikeutta ja lunastushintaa koskevat
4526: Osakepääoman alentamista koskeva päätös, erimielisyydet on käsiteltävä siten kuin 3
4527: jonka täytäntöönpanoon ei 5 §:n mukaan luvun 3 §:ssä säädetään.
4528: tarvita rekisteriviranomaisen lupaa, on ilmoi-
4529: tettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa 7 luku
4530: tai se raukeaa. Osakepääoma on alennettu,
4531: kun päätös on rekisteröity. Omat osakkeet
4532: Osakepääoman alentaminen ja 5 §:n 1 mo-
4533: mentissa tarkoitettu uusmerkintä on ilmoitet-
4534: tava rekisteröitäväksi yhtäaikaa. Yleisiä säännöksiä
4535: 1§
4536: Lunastusehtoiset osakkeet Osakeyhtiö saa vastiketta vastaan hankkia
4537: omia osakkeitaan vain siten kuin tässä lu-
4538: 9 § vussa säädetään. Yhtiö saa ottaa omia osak-
4539: Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että keitaan pantiksi ja tytäryhteisö hankkia tai
4540: osakepääomaa voidaan yhtiön osakkeita lu- ottaa pantiksi emoyhtiön osakkeita vain 2
4541: nastamalla alentaa enintään vähimmäispää- momentissa säädetyllä tavalla.
4542: omaan asti. Yhtiöjärjestyksessä on tällöin Vastaanottaessaan liikkeen yhtiöiden su-
4543: määrättävä: lautuessa tai muulla tavoin yhtiö tai sen ty-
4544: 1) mitä osakkeita lunastusmääräys koskee; täryhteisö saa hankkia tai ottaa pantiksi liik-
4545: 2) onko yhtiöllä oikeus tai velvollisuus keeseen kuuluvan yhtiön osakkeen. Yhtiöllä
4546: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 17
4547:
4548: tai sen tytäryhteisöllä on oikeus tai velvolli- mispäivää, jollei yhtiöjärjestyksessä ole mää-
4549: suus lunastaa osake 3 luvun 3 §:ssä, 13 lu- rätty pitempää aikaa.
4550: vun 3 §:n 2 momentissa, 14 luvun 12 §:ssä Yhtiökokouksen päätöksessä, jolla hallitus
4551: ja 17 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa valtuutetaan päättämään omien osakkeiden
4552: ja se saa huutokaupassa ostaa yhtiön saami- hankkimisesta, on mainittava:
4553: sesta ulosmitatun täysin maksetun osakkeen. 1) hankittavien osakkeiden enimmäismäärä
4554: osakelajeittain;
4555: 2) osakkeiden hankkimisjärjestys, jollei
4556: 2 § hallitukselle anneta oikeutta päättää siitä;
4557: Yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa merkitä 3) mihin tarkoitukseen valtuutusta saadaan
4558: yhtiön osakkeita. Jos yhtiö on merkinnyt käyttää, jos hallitus saa päättää hankkia
4559: yhtiön osakkeita sen perustamisen yhteydes- osakkeita muutoin kuin osakkeenomistajien
4560: sä, perustajien katsotaan merkinneen osak- omistusten suhteessa;
4561: keet. Jos yhtiö on merkinnyt yhtiön osakkei- 4) perusteet, joiden mukaan hankintahinta
4562: ta uusmerkinnässä, sen hallituksen jäsenten määritetään, jollei hallitukselle anneta oi-
4563: ja toimitusjohtajan katsotaan merkinneen keutta päättää niistä; ja
4564: osakkeet. Jos tytäryhteisö on merkinnyt 5) valtuutuksen voimassaoloaika.
4565: emoyhtiön osakkeita, emoyhtiön hallituksen Jos omia osakkeita hankittaessa vastike on
4566: jäsenten ja toimitusjohtajan sekä tytäryh- muuta kuin rahaa, on soveltuvin osin nouda-
4567: teisössä vastaavassa asemassa olevien katso- tettava, mitä 4 luvun 6 §:n 1 momentissa
4568: taan merkinneen osakkeet. Merkitsijät ovat säädetään.
4569: yhteisvastuussa merkintähinnan maksusta.
4570: Merkitsijänä ei kuitenkaan pidetä sitä, joka
4571: osoittaa, että hän vastusti merkintää tai ettei 4 §
4572: hän tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tie- Yksityisessä osakeyhtiössä yhtiökokouksen
4573: tää merkinnästä. päätös omien osakkeiden hankkimisesta tai
4574: Sen, joka on merkinnyt yhtiön osakkeita hallituksen valtuuttamisesta siihen voidaan
4575: omissa nimissään yhtiön tai sen tytäryh- tehdä 9 luvun 13 §:n mukaisesti, jos yhtiös-
4576: teisön lukuun, katsotaan merkinneen osak- sä on vain yksi äänioikeuden tuottava osake-
4577: keet omaan lukuunsa. laji ja näitä osakkeita hankitaan osakkeen-
4578: omistajien omistusten suhteessa ja samasta
4579: hinnasta. Julkisessa yhtiössä vastaava päätös
4580: Omien osakkeiden hankkiminen on pätevä, jos se on tehty 9 luvun 14 §:n
4581: voitonjakokelpoisilla varoilla mukaisesti.
4582: Jos yhtiössä on erilajisia äänioikeuden
4583: 3§ tuottavia osakkeita, päätökseen osakkeiden
4584: Yhtiö voi hankkia omia osakkeitaan muis- hankkimisesta tai hallituksen valtuuttamises-
4585: sa kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa ta siihen vaaditaan 9 luvun 14 §:n mukaisen
4586: tapauksissa vain varoilla, jotka voidaan käyt- päätöksen lisäksi niiden osakkeenomistajien
4587: tää voitonjakoon. Yhtiökokous päättää han- kannatus, joilla on vähintään kaksi kol-
4588: kinnasta siten kuin tässä pykälässä ja masosaa kunkin osakelajin kokouksessa
4589: 4-6 §:ssä säädetään. Yhtiökokous voi myös edustetuista osakkeista silloin, kun päätetään
4590: määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi yh- hankkia näitä tai kaikkia osakkeita:
4591: tiökokouksen päätöksestä, valtuuttaa halli- 1) osakkeenomistajien omistusten suhtees-
4592: tuksen päättämään hankinnasta. sa ja osakelajeittain samasta hinnasta; tai
4593: Omien osakkeiden hankkimista koskevaan 2) osakelajien suhteessa siten, että arvopa-
4594: päätökseen, päätösehdotukseen, sen nähtä- perimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kau-
4595: vänäpitoon, kokouskutsuun ja osakkeenomis- pankäynnin kohteena olevia osakkeita hanki-
4596: tajalle tehtävään ilmoitukseen sovelletaan taan julkisessa kaupankäynnissä ja muita
4597: soveltuvin osin 6 luvun 3 §:ää ja 4 luvun osakkeita osakeomistusten suhteessa osakela-
4598: 5 §:n 3 momenttia. Jos osakkeiden hankki- jeittain samasta hinnasta.
4599: minen ehdotetaan tehtäväksi 4 §:n 2 momen- Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoite-
4600: tissa tarkoitetuin tavoin, kokouskutsu on toi- tuissa · tapauksissa vaaditaan päätökseen
4601: mitettava kuitenkin viimeistään kuukautta omien osakkeiden hankkimisesta tai hallituk-
4602: ennen yhtiökokousta tai 9 luvun 1 §:n 2 mo- sen valtuuttamisesta siihen 9 luvun 14 §:n
4603: mentissa tarkoitettua viimeistä ilmoittautu- mukaisen päätöksen lisäksi niiden osakkeen-
4604:
4605:
4606: 260760
4607: 18 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
4608:
4609: omistajien suostumus, joiden osakkeita muu- Osakekirjaa ei saa luovuttaa ennen kuin
4610: tos koskee. siitä on maksettu päätöksen mukainen luovu-
4611: tushinta.
4612: 5§
4613: Yhtiö voi toteuttaa julkisen kaupankäynnin 8 §
4614: kohteena olevia osakkeita koskevan hankin- Jos julkiselle osakeyhtiölle ja sen tytäryh-
4615: tapäätöksen ostamalla osakkeita sellaisessa teisöille kuuluvien yhtiön osakkeiden yh-
4616: julkisessa kaupankäynnissä, jonka sääntöjen teenlaskettu nimellisarvo tai niiden tuottama
4617: mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla äänimäärä on yli viisi prosenttia yhtiön osa-
4618: osakkeillaan. Yhtiö ei kuitenkaan saa hank- kepääomasta tai sen kaikkien osakkeiden
4619: kia omia osakkeitaan tällaisessa kaupankäyn- äänimäärästä sen vuoksi, että osakkeita on
4620: nissä ennen kuin viikko on kulunut siitä, hankittu 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla
4621: kun se on arvopaperimarkkinalain 2 luvun tavalla tai saatu vastikkeetta, mainitun mää-
4622: 7 §:n nojalla julkistanut hankkimista koske- räosan ylittävältä osin osakkeet on luovutet-
4623: van päätöksensä. tava kolmen vuoden kuluessa saannosta.
4624: Yksityisen osakeyhtiön tai sen tytäryh-
4625: 6§ teisön hankkima yhtiön osake on luovutetta-
4626: Yksityinen osakeyhtiö ei saa hankkia kaik- va kolmen vuoden kuluessa saannosta.
4627: kia omia osakkeitaan. Julkisessa osakeyh- Osakkeet, jotka on hankittu vastoin tämän
4628: tiössä 3 §:ssä tarkoitettua päätöstä omien luvun säännöksiä, on luovutettava viipymättä
4629: osakkeiden hankkimisesta ei saada tehdä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua
4630: siten, että yhtiölle ja sen tytäryhteisöille saannosta.
4631: kuuluvien yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu Jos osakkeita ei ole luovutettu 1-3 mo-
4632: nimellisarvo tai niiden tuottama äänimäärä mentin mukaisessa määräajassa, osakepää-
4633: hankinnan jälkeen on yli viisi prosenttia yh- omaa on heti alennettava osakkeiden yhteen-
4634: tiön osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden laskettua nimellisarvoa vastaavalla määrällä
4635: äänimäärästä. mitätöimällä osakkeet.
4636:
4637: Omien osakkeiden luovuttaminen 8 luku
4638:
4639: Yhtiön johto
4640: 7§
4641: Yhtiökokous päättää yhtiölle kuuluvien
4642: omien osakkeiden luovutuksesta. Yhtiöko- 1§
4643: kous voi myös määräajaksi, enintään yhdek- Yhtiöllä on oltava hallitus, johon kuuluu
4644: si vuodeksi yhtiökokouksen päätöksestä, val- vähintään kolme jäsentä. Jos yhtiön osake-
4645: tuuttaa hallituksen päättämään luovutuksesta. pääoma on pienempi kuin 500 000 markkaa,
4646: Yhtiökokouksen päätökseen ja hallitukselle hallitukseen voi kuitenkin kuulua vähemmän
4647: annettavaan valtuutukseen, päätösehdotuksen kuin kolme jäsentä. Tällöin hallituksessa on
4648: esittämiseen, kokouskutsuun, osakkeenomis- lisäksi oltava vähintään yksi varajäsen.
4649: tajan etuoikeuteen hankkia osakkeita, osak- Hallituksen valitsee yhtiökokous. Yhtiöjär-
4650: keenomistajille annettavaan ilmoitukseen jestyksessä voidaan määrätä, että vähemmän
4651: sekä yhtiökokouksen päätöksen ja hallituk- kuin puolet hallituksen jäsenistä asetetaan
4652: selle annettavan valtuutuksen rekisteröimi- muussa järjestyksessä. Hallintoneuvoston
4653: seen sovelletaan soveltuvin osin, mitä osake- suorittamasta hallituksen valinnasta sääde-
4654: pääoman korotuksesta 4 luvun 2, 2 a ja tään 11 a §:n 2 momentissa. Hallituksen jä-
4655: 4-7 §:ssä säädetään. Jos osakkeen maksuk- seneltä ja varajäsenettä on ennen valintaa
4656: si ehdotetaan muuta omaisuutta kuin rahaa, saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus
4657: siihen ei kuitenkaan sovelleta, mitä 2 luvun tehtävään.
4658: 4 a §:ssä säädetään. Hallituksen jäsenen toimikausi on määrät-
4659: Yhtiö voi toteuttaa julkisen kaupankäynnin tävä yhtiöjärjestyksessä. Toimikauden tulee
4660: kohteena olevien osakkeiden luovutusta kos- päättyä viimeistään neljäntenä valinnan jäl-
4661: kevan päätöksen noudattaen soveltuvin osin keisenä tilikautena, joko uuden valinnan toi-
4662: mitä 5 §:ssä säädetään. Tällöin ei sovelleta 4 mittavan yhtiökokouksen tai tilikauden päät-
4663: luvun 7 §:ää. tyessä.
4664: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 19
4665:
4666: Mitä tässä laissa säädetään hallituksen jä- 6 §
4667: senestä, sovelletaan vastaavasti varajäseneen.
4668: Sellaiset yhtiön ja sen ainoan osakkeen-
4669: omistajan väliset sopimukset ja sitoumukset,
4670: 2 § jotka eivät kuulu yhtiön tavanomaiseen liike-
4671: Hallituksen jäsen voi erota tehtävästä en- toimintaan, on merkittävä tai liitettävä halli-
4672: nen toimikauden päättymistä. Ennenaikaises- tuksen kokouksen pöytäkirjaan.
4673: ta eroamisesta on ilmoitettava hallitukselle
4674: ja, jos eroavaa jäsentä ei ole valittu yhtiöko- 7§
4675: kouksessa, myös sille, joka hänet on asetta- Jos osakeyhtiöstä on tullut emoyhtiö, halli-
4676: nut. Eroilmoitus on päivättävä ja allekirjoi- tuksen on viivytyksettä ilmoitettava siitä
4677: tettava. Hallituksen jäsenen voi erottaa tehtä- tytäryhteisön hallitukselle tai vastaavalle toi-
4678: västä se, joka on hänet valinnut. mielimelle. Tytäryhteisön hallitus tai sitä
4679: Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee kes- vastaava toimielin on velvollinen antamaan
4680: ken toimikautta avoimeksi tai jos hallituksen emoyhtiön hallitukselle konsernin aseman
4681: jäsen menettää 4 §:ssä tarkoitetun kelpoisuu- arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen las-
4682: tensa tehtävään, eikä varajäsentä ole, halli- kemiseen tarvittavat tiedot.
4683: tuksen muiden jäsenten on huolehdittava
4684: siitä, että uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi 8§
4685: toimikaudeksi. Jos valinta kuuluu yhtiöko- Hallituksessa, johon kuuluu useita jäseniä,
4686: koukselle ja hallitus jäljellä olevine jäseni- on oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan va-
4687: neen ja varajäsenineen on päätösvaltainen, litsee hallitus, jollei yhtiöjärjestyksessä ole
4688: valinta voidaan siirtää siihen seuraavaan yh- toisin määrätty Jai hallitusta valittaessa ole
4689: tiökokoukseen, jossa hallituksen jäsenet toisin päätetty. Aänten mennessä hallitukses-
4690: muutenkin on valittava. sa tasan puheenjohtaja valitaan arvalla. Sel-
4691: Jos hallituksen jäsenellä on erotessaan syy- laisen yhtiön toimitusjohtaja, jonka osake-
4692: tä olettaa, että yhtiöllä ei enää ole muita hal- pääoma on vähintään 500 000 markkaa, saa
4693: lituksen jäseniä, hän on velvollinen kutsu- olla hallituksen puheenjohtajana vain, jos
4694: maan yhtiökokouksen koolle 9 luvun 8 §:n 2 yhtiöllä on hallintoneuvosto.
4695: momentin mukaisesti valitsemaan uutta hal-
4696: litusta.
4697: Jollei hallituksen jäsentä, joka yhtiöjärjes- 11§
4698: tyksen mukaan on asetettava muussa järjes- Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että
4699: tyksessä kuin yhtiökokouksen tai hallinto- yhtiöllä on oltava hallintoneuvosto. Yhtiöön,
4700: neuvoston päätöksellä, ole asetettu, tulee jonka osakepääoma on pienempi kuin
4701: tuomioistuimen hakemuksesta määrätä sijai- 500 000 markkaa, ei voida perustaa hallinto-
4702: nen. Hakemuksen tuomioistuimelle saa tehdä neuvostoa.
4703: hallituksen jäsen, osakkeenomistaja, velkoja Hallintoneuvostossa on oltava vähintään
4704: tai muu, jonka oikeus saattaa riippua siitä, viisi jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen
4705: että yhtiöllä on toimikelpoinen hallitus. jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsen.
4706: Hallintoneuvoston jäsenten ja mahdollisten
4707: 3 § varajäsenten lukumäärä tai vähimmäis- ja
4708: Yhtiöllä voi olla toimitusjohtaja, jos yh- enimmäismäärä sekä toimikausi on mainitta-
4709: tiöjärjestyksessä niin määrätään tai hallitus va yhtiöjärjestyksessä.
4710: niin päättää. Yhtiöllä, jonka osakepääoma on Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston.
4711: vähintään 500 000 markkaa, on oltava toimi- Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että
4712: tusjohtaja. vähemmän kuin puolet hallintoneuvoston
4713: Toimitusjohtajan nimittää hallitus tm, JOS jäsenistä asetetaan muussa järjestyksessä.
4714: yhtiöjärjestyksessä on niin määrätty, hallin- Hallintoneuvoston jäseneltä ja varajäseneltä
4715: toneuvosto. Toimitusjohtajalta ja hänen sijai- on ennen valintaa saatava päivätty ja allekir-
4716: seltaan on ennen nimitystä saatava päivätty joitettu suostumus tehtävään. Mitä 1 §:n 3 ja
4717: ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. 4 momentissa sekä 2 ja 4 §:ssä säädetään
4718: Mitä tässä laissa säädetään toimitusjohta- hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä, sovelle-
4719: jasta, sovelletaan vastaavasti hänen sijaiseen- taan vastaavasti hallintoneuvoston jäseniin ja
4720: sa. varajäseniin.
4721: 20 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
4722:
4723: 11 a § 9luku
4724: Hallintoneuvoston on valvottava hallituk-
4725: sen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hal- Yhtiökokous
4726: lintoa ja annettava varsinaiselle yhtiöko-
4727: koukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja ti- 1§
4728: lintarkastuskertomuksesta. Hallituksen ja
4729: toimitusjohtajan on annettava hallintoneu- Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle kuuluvan
4730: vostolle ja sen jäsenelle ne tiedot, joita nämä osakkeen nojalla ei saa osallistua yhtiöko-
4731: pitävät tarpeellisina tehtävänsä hoitamiseksi. koukseen. Sellaista osaketta ei oteta lukuun,
4732: Hallintoneuvoston jäsenen on pyydettävä milloin pätevän päätöksen syntymiseen tai
4733: tiedot hallintoneuvoston kokouksessa. Yh- tietyn oikeuden käyttämiseen vaaditaan kaik-
4734: tiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallin- kien osakkeenomistajien suostumus tai suos-
4735: toneuvosto päättää asioista, jotka koskevat tumus osakkeenomistajilta, joilla on määrä-
4736: toiminnan huomattavaa supistamista tai laa- osa yhtiön osakkeista. Mitä tässä momentis-
4737: jentamista taikka yhtiön organisaation olen- sa säädetään, sovelletaan vastaavasti yhtiön
4738: naista muuttamista. Hallintoneuvosto voi tai sen tytäryhteisön määräysvallassa 1 luvun
4739: antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla olevalle säätiölle
4740: laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. kuuluvaan osakkeeseen.
4741: Hallintoneuvoston on valittava hallitus ja
4742: määrättävä hallituksen jäsenten palkkio, jol- 2 §
4743: lei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty.
4744: Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, Osakkeenomistajalla ja asiamiehellä saa
4745: että hallintoneuvosto ottaa toimitusjohtajan yhtiökokouksessa olla avustaja.
4746: ja muut ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt
4747: sekä päättää heidän palkkaeduistaan. Hallin- 2a§
4748: toneuvoston oikeudesta vaatia ylimääräisen Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että
4749: yhtiökokouksen koollekutsumista sekä kut- osakkeenomistaja voi tässä, 2 b ja 2 c §:ssä
4750: sua koolle yhtiökokous säädetään 9 luvun 6 säädetyllä tavalla ja yhtiöjärjestyksessä mää-
4751: ja 8 §:ssä. Hallintoneuvostolle ei saa antaa rätyissä asioissa valtuuttaa yhtiön hallituksen
4752: muita kuin tässä laissa mainittuja tehtäviä. toimimaan hänen asiamiehenään yhtiöko-
4753: Hallintoneuvostosta ja sen jäsenistä on kouksessa. Osakkeenomistaja voi vastaavasti
4754: soveltuvin osin voimassa, mitä hallituksesta valtuuttaa myös muun asiamiehen.
4755: ja hallituksen jäsenistä 8-10 §:ssä ja 16 Valtuuttaminen tapahtuu valtakirjalomak-
4756: luvun 4 §:ssä säädetään. keella, jossa on yhdenmukaisella tavalla esi-
4757: tettävä hallituksen ja osakkeenomistajien
4758: 15 § 2 b §:n ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti teke-
4759: Yhtiön 12 tai 13 §:ssä tarkoitetun edusta- mät päätösehdotukset perusteluineen. V alta-
4760: jan yhtiön puolesta tekemä oikeustoimi ei kirjalomakkeessa on annettava mahdollisuus
4761: sido yhtiötä, jos: valtuuttaa asiamies äänestämään päätösehdo-
4762: 1) edustaja on toiminut vastoin tässä laissa tuksen puolesta tai sitä vastaan taikka äänes-
4763: säädettyä kelpoisuuden rajoitusta; tämään tyhjää. Valtakirjalomakkeessa on
4764: 2) edustaja on toiminut vastoin 12 §:n 3 mainittava, kuinka asiamies äänestää, jos
4765: momenttiin perustuvaa rajoitusta; taikka osakkeenomistaja toimittaa yhtiölle allekir-
4766: 3) edustaja on ylittänyt toimivaltansa ja se, joitetun ja päivätyn valtakirjan, josta ei käy
4767: johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen ilmi valtuutuksen sisältö.
4768: olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä. Yhtiöjärjestyksessä on määrättävä pää-
4769: Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetus- tösehdotusten perustelujen pituudesta, nou-
4770: sa tapauksessa riittävänä osoituksena siitä, datettavasta äänestysmenettelystä, valtakirjan
4771: että oikeustoimen kohteena ollut henkilö yhtiölle palauttamisen ajankohdasta, jota ei
4772: tiesi tai että hänen olisi pitänyt tietää toimi- saa määrätä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua
4773: vallan ylityksestä, ei voida pitää pelkästään viimeistä ilmoittautumispäivää myöhemmäk-
4774: sitä, että toimivaltaa koskevat rajoitukset on si, sekä yhtiölle palautettuihin valtakirjoihin
4775: rekisteröity ja kuulutettu. sisältyvien valtuutusten julkistamisesta.
4776: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 21
4777:
4778: 2b§ asiasta, joka koskee kannetta muuta henkilöä
4779: Hallituksen on ilmoitettava 2 a §:ssä tar- vastaan tai tämän vapauttamista velvoittees-
4780: koitetusta valtuutusmenettelystä yhtiöko- ta, jos hänellä on asiassa odotettavana olen-
4781: kouskutsussa, joka on 9 §:stä poiketen toi- naista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yh-
4782: mitettava aikaisintaan kaksi kuukautta ja tiön edun kanssa. Mitä tässä on sanottu
4783: viimeistään kuukautta ennen yhtiökokousta osakkeenomistajasta on voimassa myös
4784: tai 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua viimeistä osakkeenomistajan asiamiehestä.
4785: ilmoittautumispäivää. Kutsussa on sen lisäk-
4786: si, mitä muualla tässä laissa säädetään, mai- 9 §
4787: nittava: Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava
4788: 1) hallituksen päätösehdotukset; aikaisintaan kaksi kuukautta ja, jollei yh-
4789: 2) asiat, joissa valtuutusmenettelyä nouda- tiöjärjestyksessä ole määrätty pitempää ai-
4790: tetaan; kaa, viimeistään viikkoa ennen kokousta tai
4791: 3) miten ja missä ajassa osakkeenomistajat 1 §:n 2 momentin mukaista viimeistä ilmoit-
4792: voivat 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa teh- tautumispäivää. Jos päätöksen tekeminen
4793: dä päätösehdotuksia ja perustella niitä; yhtiökokouksessa käsiteltävässä asiassa siir-
4794: 4) miten ja milloin osakkeenomistajat voi- retään jatkokokoukseen, on siihen toimitetta-
4795: vat saada valtakirjalomakkeen; sekä va eri kutsu, jos kokous pidetään myöhem-
4796: 5) miten ja milloin valtakirja on palautetta- min kuin neljän viikon kuluttua. Sen estä-
4797: va yhtiöön. mättä, mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään
4798: Yhtiön tilinpäätösasiakirjojen, tilikauden kutsuajasta, kutsu jatkokokoukseen voidaan
4799: aikana laadittujen osavuosikatsausten ja 1 aina toimittaa viimeistään neljä viikkoa en-
4800: momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin asioihin nen kokousta. Jos yhtiöjärjestyksen mukaan
4801: liittyvien, tämän lain mukaan nähtävänä pi- päätöksen pätevyyden edellytyksenä on, että
4802: dettävien asiakirjojen on kutsun toimittami- päätös tehdään kahdessa yhtiökokouksessa,
4803: sesta lukien oltava nähtävänä yhtiön pää- ei kutsua jälkimmäiseen kokoukseen saa toi-
4804: konttorissa, ja ne on toimitettava osakkeen- mittaa ennen kuin edellinen kokous on pi-
4805: omistajalle, joka sitä pyytää. detty. Kutsussa on mainittava edellisessä
4806: Osakkeenomistajalla on oltava kutsun toi- kokouksessa tehty päätös.
4807: mittamisesta vähintään kymmenen päivää Kutsu on toimitettava yhtiöjärjestyksen
4808: aikaa tehdä ehdotuksia yhtiökokouksen pää- mukaisesti. Jos kokouksessa käsitellään yh-
4809: töksiksi. tiöjärjestyksen muuttamista 15 §:ssä maini-
4810: tuin tavoin, osakepääoman alentamista lu-
4811: 2c§ nastamalla osakkeita, omien osakkeiden
4812: Valtakirjalomake on viipymättä ja viimeis- hankkimista, yhtiön asettamista selvitystilaan
4813: tään kymmenen päivää ennen lomakkeeseen tai selvitystilan lopettamista, yhtiön sulautu-
4814: merkittävää palauttamispäivää pidettävä mista tai jakautumista taikka julkisen osa-
4815: osakkeenomistajan saatavana ja lähetettävä keyhtiön muuttamista yksityiseksi osakeyh-
4816: osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää. tiöksi, on lisäksi lähetettävä kirjallinen kutsu .
4817: jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka osoite
4818: 3§ on yhtiön tiedossa.
4819: Jokainen saa yhtiökokouksessa äänestää
4820: edustamiensa osakkeiden koko äänimäärällä,
4821: jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty.
4822: Osakkeenomistajan osakkeiden tuottama 12 §
4823: äänimäärä ei kuitenkaan voi olla suurempi Hallituksen ja toimitusjohtajan tulee yh-
4824: kuin kaksikymmentä kertaa äänimäärä, jonka tiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnös-
4825: toisen osakkeenomistajan sama osakemäärä tä, mikäli hallitus katsoo sen käyvän päinsä
4826: tuottaa. yhtiölle olennaista haittaa tuottamatta, antaa
4827: Osakkeenomistaja ei saa itse tai asiamie- tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka
4828: hen välityksellä äänestää yhtiökokouksessa saattavat vaikuttaa yhtiön tilinpäätöksen ja
4829: asiasta, joka koskee vastuuvapauden myön- taloudellisen aseman tai muun kokouksessa
4830: tämistä hänelle, kannetta häntä vastaan tai käsiteltävän asian arviointiin. Velvollisuus
4831: hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvel- antaa tietoja koskee myös yhtiön suhdetta
4832: vollisuudesta tai muusta velvoitteesta yhtiötä samaan konserniin kuuluvaan toiseen yh-
4833: kohtaan. Hän ei myöskään saa äänestää teisöön sekä emoyhtiössä lisäksi konserniti-
4834: 22 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
4835:
4836: Iinpäätöstä ja tytäryhteisöä koskevia edellä 3) oikeutta yhtiön osakkeiden hankkimi-
4837: tarkoitettuja tietoja. seen rajoitetaan 3 luvun 3 tai 4 §:n mukai-
4838: sesti;
4839: Jos hallitus katsoo, ettei pyydettyä tietoa 3 a) yksityisen osakeyhtiön yhtiöjärjestyk-
4840: voida antaa osakkeenomistajalle aiheuttamat- seen otetaan 6 luvun 9 §:ssä tarkoitettu mää-
4841: ta tiedon antamisella olennaista haittaa yh- räys; taikka
4842: tiölle, hallituksen on kahden viikon kuluessa
4843: yhtiökokouksesta annettava pyydetty tieto vaatii kaikkien osakkeenomistajien suostu-
4844: yhtiön tilintarkastajille. Tilintarkastajien on muksen taikka 14 §:n mukaisen päätöksen
4845: kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta annet- lisäksi niiden osakkeenomistajien suostu-
4846: tava hallitukselle kirjallinen lausunto tiedon muksen, joiden osakkeita muutos koskee.
4847: vaikutuksesta tilintarkastuskertomukseen tai
4848: muuhun tilintarkastajien yhtiökokoukselle Jos yhtiössä on erilajisia osakkeita ja yh-
4849: antamaan lausuntoon. Lausunnon nähtävänä tiöjärjestyksen muutoksen vuoksi koko osa-
4850: pitämiseen ja antamiseen sovelletaan sovel- kelajin oikeudet vähenevät, vaaditaan 14 §:n
4851: tuvin osin, mitä 11 luvun 14 §:n 2 momen- mukaisen päätöksen lisäksi niiden osakkeen-
4852: tissa säädetään. Lausunto on viipymättä lä- omistajien suostumus, joilla on vähintään
4853: hetettävä kysymyksen esittäneelle osakkeen- puolet kaikista tämän lajisista osakkeista,
4854: omistajalle. sekä niiden osakkeenomistajien kannatus,
4855: Osakkeenomistajalla on oikeus yhtiössä, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa ko-
4856: jossa on enintään kymmenen osakkeenomis- kouksessa edustetuista tämän lajisista osak-
4857: tajaa, tutustua yhtiön kirjanpitoon ja muihin keista.
4858: yhtiön toimintaan liittyviin asiakirjoihin sii-
4859: nä laajuudessa kuin se 1 momentissa tarkoi-
4860: tettujen seikkojen arvioimiseksi on tarpeen. 10 luku
4861: Hallitus voi evätä oikeuden siltä osin kuin se
4862: katsoo, että tutustumisesta aiheutuu olennais- Tilintmkastus ja erityinen ta:mastus
4863: ta haittaa yhtiölle. Hallituksen velvollisuu-
4864: teen antaa tietoja tilintarkastajille sovelle- 1§
4865: taan, mitä 3 momentissa säädetään. Määräai- Osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimas-
4866: ka tiedon antamiselle ja tilintarkastajien lau- sa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa
4867: sunnolle lasketaan kuitenkin oikeuden pyytä- (936/94) säädetään. Tässä laissa hyväksytyl-
4868: misestä. Osakkeenomistajalla on oikeus lä tilintarkastajalla tarkoitetaan tilintarkastus-
4869: käyttää avustajaa sekä korvattuaan yhtiön lain 2 §:ssä tarkoitettua henkilöä ja yhteisöä.
4870: kulut oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta
4871: ja asiakirjoista. Hallitus voi kieltää muun Osakkeenomistaja voi vaatia yhden tilin-
4872: kuin hyväksytyn tilintarkastajan käyttämisen tarkastajan asettamista osallistumaan tilintar-
4873: avustajana. Osakkeenomistaja tai avustaja ei kastukseen muiden tilintarkastajien ohella.
4874: saa ilmaista eikä käyttää tietoa, jonka hän Tätä koskeva ehdotus on tehtävä siinä yh-
4875: saa tässä momentissa säädetyllä tavalla, jos tiökokouksessa, jossa tilintarkastajat on va-
4876: tiedon ilmaisemisesta tai käyttämisestä saat- littava tai jossa asia kokouskutsun mukaises-
4877: taa aiheutua olennaista haittaa yhtiölle. ti on käsiteltävä. Jos ehdotusta ovat kokouk-
4878: sessa kannattaneet osakkeenomistajat, joilla
4879: 14 § on vähintään yksi kymmenesosa kaikista
4880: Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa
4881: yhtiökokous. Päätös on pätevä vain, jos sitä edustetuista osakkeista, osakkeenomistaja
4882: ovat kannattaneet osakkeenomistajat, joilla voi kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta
4883: on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista hakea lääninhallitukselta hyväksytyn tilintar-
4884: äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeis- kastajan määräämistä. Lääninhallituksen tu-
4885: ta. lee yhtiön hallitusta kuultuaan määrätä tilin-
4886: tarkastaja ajaksi, joka kestää seuraavana tili-
4887: kautena pidettävän varsinaisen yhtiökokouk-
4888: 15 § sen loppuun.
4889: Päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta on
4890: siten, että jo annettujen osakkeiden osalta: ennen valintaa saatava päivätty ja allekirjoi-
4891: tettu suostumus tehtävään.
4892: EV 233/1996 vp- HE 89/1996 vp 23
4893:
4894: 4 § 6 §
4895: Julkisessa osakeyhtiössä vähintään yhden
4896: yhtiökokouksen valitseman tilintarkastajan Osakeyhtiön oma pääoma on taseessa jao-
4897: on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä teltava sidottuun omaan pääomaan, vapaa-
4898: tilintarkastaja. seen omaan pääomaan ja erityiseksi eräksi
4899: Muussa kuin tilintarkastuslain 11 ja merkittävään pääomalainaan.
4900: 12 §:ssä tarkoitetussa yksityisessä osakeyh- Sidottua omaa pääomaa ovat osakepää-
4901: tiössä on tilintarkastajaksi valittava hyväk- oma, ylikurssirahasto, vararahasto ja arvon-
4902: sytty tilintarkastaja, jos osakkeenomistajat, korotusrahasto. Muut rahastot ovat vapaata
4903: joilla on vähintään yksi kymmenesosa kai- omaa pääomaa. Tilikauden voitto ja voitto
4904: kista osakkeista, vaativat sitä yhtiökokouk- edellisiltä tilikausilta ilmoitetaan erikseen
4905: sessa, jossa tilintarkastajat on valittava. Lää- vapaan oman pääoman lisäyksenä, tilikauden
4906: ninhallituksen on määrättävä hyväksytty ti- tappio ja tappio edellisiltä tilikausilta sen
4907: lintarkastaja tilintarkastuslain 27 §:n 1 ja 3 vähennyksenä.
4908: momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos
4909: osakkeenomistaja hakee tällaisen tilintarkas- 6a §
4910: tajan määräämistä kuukauden kuluessa yh- Taseessa tai sen liitteenä on ilmoitettava
4911: tiökokouksesta. yhtiön hallussa olevista omista ja emoyhtiön
4912: osakkeista osakelajeittain lukumäärä, yhteen-
4913: 14 § laskettu nimellisarvo ja hankintameno. Osak-
4914: Osakkeenomistaja voi vaatia erityisen tar- keet saadaan merkitä taseeseen, jos ne ovat
4915: kastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 §:ssä tar-
4916: kirjanpidosta tietyltä päättyneeitä ajanjaksol- koitetun julkisen kaupankäynnin kohteena ja
4917: ta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. hankintamenoa vastaava määrä merkitään
4918: Tätä koskeva ehdotus on tehtävä varsinaises- taseeseen jakokelvottomaksi eräksi vapaa-
4919: sa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouk- seen omaan pääomaan.
4920: sessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti on
4921: käsiteltävä. Jos osakkeenomistajat, joilla on 7 §
4922: vähintään yksi kymmenesosa kaikista osak- Taseessa tai sen liitteenä on erikseen il-
4923: keista tai yksi kolmasosa kokouksessa edus- moitettava:
4924: tetuista osakkeista, ovat ehdotusta kannatta- 1) 1 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa
4925: neet, osakkeenomistaja voi kuukauden ku- tarkoitetulle ja tähän mainitun momentin 4
4926: luessa yhtiökokouksesta hakea lääninhalli- tai 5 kohdassa tarkoitetussa suhteessa oleval-
4927: tukselta tarkastajan määräämistä. Julkisessa le annettujen lainojen yhteismäärät sekä
4928: osakeyhtiössä, jossa on erilajisia osakkeita, olennaiset tiedot lainojen ehdoista ja ta-
4929: sama oikeus on osakkeenomistajilla, joilla kaisinmaksusta;
4930: on vähintään yksi kymmenesosa jonkin osa- 2) 1 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa
4931: kelajin kaikista osakkeista tai yksi kol- tarkoitetulle ja tähän mainitun momentin 4
4932: masosa kokouksessa edustetuista osakelajin tai 5 kohdassa tarkoitetussa suhteessa oleval-
4933: osakkeista. le annetut rahalainat, jos niiden yhteismäärä
4934: on suurempi kuin 100 000 markkaa tai viisi
4935: prosenttia yhtiön taseen tai konsernitaseen
4936: 11 luku omasta pääomasta; sekä
4937: 3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun henkilön
4938: Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sekä samaan konserniin kuuluvan yhteisön
4939: hyväksi annetut kirjanpitolain 21 §:n 10
4940: 4 § kohdassa tarkoitetut vastuut ja vas-
4941: tuusitoumukset
4942: Jos 1 momentissa tarkoitetun korotuksen
4943: kohteena on emoyhtiön omistamia tytäryh-
4944: teisön osakkeita tai jäsen- tai yhtiöosuuksia, 8§
4945: tytäryhteisön omistamia emoyhtiön osakkeita Tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden
4946: on korotusta tehtäessä pidettävä arvottomina. liitteenä on annettava seuraavat tiedot:
4947: 24 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
4948:
4949: 1) yhtiön omistamista toisten yhteisöjen muustakaan yhteisöstä kuin tytäryhteisöstä ja
4950: osakkeista ja jäsen- ja yhtiöosuuksista kun- kirjanpitolaissa tarkoitetusta osakkuusyrityk-
4951: kin yhteisön nimi, osakkeiden tai osuuksien sestä, jos yhteisön osakkeiden tai osuuksien
4952: lukumäärä, omistusosuus kaikista osakkeista yhteenlaskettu nimellisarvo ja kirjanpitoarvo
4953: tai osuuksista sekä yhteenlaskettu nimellisar- ovat vähemmän kuin 100 000 markkaa ja
4954: vo ja kirjanpitoarvo, jollei 2 momentista viisi prosenttia osakkeet tai osuudet omista-
4955: muuta johdu; van yhtiön taseen tai konsernitaseen mukai-
4956: 2) yhtiön osakepääoma jaoteltuna osakela- sesta omasta pääomasta. Kirjanpitolautakun-
4957: jeittain ja osakelajia koskevat yhtiöjärjestyk- ta voi erityisistä syistä muissakin tapauksissa
4958: sen pääasialliset määräykset; määräajaksi sallia, että 1 momentin 1 koh-
4959: 3) pääomalainasta velkoja tai lainansaaja, dassa tarkoitetut osakkeet ja osuudet kirja-
4960: pääasialliset lainaehdot ja lainalle maksetta- taan antamatta niistä mainitussa kohdassa
4961: vaksi sovittu kuluksi kirjaamaton korko tai tarkoitettuja tietoja.
4962: muu hyvitys;
4963: 4) käyttöomaisuuteen kuuluvan kiinteän 9§
4964: omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien
4965: verotusarvo tase-erien mukaan eriteltynä; Toimintakertomuksessa on annettava selos-
4966: 5) yhtiön antamiin optio-oikeuksiin ja tus, jos yhtiöstä on tullut emoyhtiö tai se on
4967: vaihtovelkakirjoihin perustuvan uusmerkin- ollut vastaanottavana yhtiönä sulautumisessa
4968: nän aika ja ehdot sekä niiden nojalla merkit- tai yhtiö on jakautunut. Toimintakertomuk-
4969: tävistä osakkeista osakelaji, lukumäärä ja sessa on ilmoitettava yhtiön ulkomaiset sivu-
4970: yhteenlaskettu nimellisarvo; liikkeet.
4971: 6) hallituksen voimassa olevat uusmerkin-
4972: tää, optio-oikeuksien antamista ja vaihtovel- Jos yhtiö on tilikauden aikana korottanut
4973: kakirjalainan ottamista koskevat valtuutuk- osakepääomaa merkintäetuoikeudesta poike-
4974: set; ten, toimintakertomuksessa on selostettava,
4975: 7) perusteltu selostus, jos vaihto-omaisuu- miten ja millä ehdoilla osakepääoman korot-
4976: den hankintamenoa määritettäessä on poiket- taminen toteutui sekä miten merkintäetuoi-
4977: tu aikaisemmin noudatetuista periaatteista keudesta poikkeaminen vaikutti omistuksen
4978: siten, että mahdollisuus vertailla tulosta ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Jos
4979: edellisen tilikauden tulokseen vaikeutuu, tai päätöksen osakepääoman korottamisesta
4980: jos tilikauden poistot määriltään ja perusteil- merkintäetuoikeudesta poiketen on tehnyt
4981: taan olennaisesti eroavat edellisen tilinpää- hallitus yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla,
4982: töksen poistoista; toimintakertomuksessa on lisäksi esitettävä
4983: 8) selostus sellaisista tilikauden tulokseen selvitys merkintäetuoikeudesta poikkeamisen
4984: sisältyvistä tuotto- ja kulueristä, jotka olen- syistä sekä merkintähinnasta ja perusteista,
4985: naisesti vaikuttavat mahdollisuuteen vertailla joiden mukaan merkintähinta on määritetty.
4986: tulosta edellisen tilikauden tulokseen tai ovat Sama koskee merkintäetuoikeudesta poiketen
4987: muuten olennaisia; annettuja optio-oikeuksia ja otettua vaihto-
4988: 9) yhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen velkakirj alainaa.
4989: jäsenen sekä toimitusjohtajan hyväksi anne-
4990: tut eläkesitoumukset; Julkisen osakeyhtiön ja sellaisen yksityisen
4991: 10) yhtiön palveluksessa tilikauden aikana osakeyhtiön, joka ylittää kaksi kolmesta kir-
4992: olleiden henkilöiden keskimääräinen luku- janpitolain 22 a §:n 4 momentissa mainitusta
4993: määrä; sekä rajasta, toimintakertomukseen on liitettävä
4994: 11) kirjanpitolain 21 §:n 2 kohdan perus- rahoituslaskelma. Siinä on annettava selvitys
4995: teella ilmoitettavista henkilöstökuluista halli- varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tili-
4996: tukselle, hallintoneuvostolle ja toimitusjohta- kauden aikana.
4997: jalle suoritettava määrä sekä lisäksi hallituk-
4998: selle ja toimitusjohtajalle suoritettavat osa-
4999: palkkiot erikseen. 9a§
5000: Jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut Toimintakertomuksessa on ilmoitettava
5001: osakkeet tai osuudet kuuluvat vaihto-omai- osakelajeittain yhtiön ja sen tytäryhteisöjen
5002: suuteen, niistä ei tarvitse antaa mainitussa hallussa olevien yhtiön ja emoyhtiön osak-
5003: kohdassa tarkoitettuja tietoja. Mainitussa keiden kokonaismäärät, yhteenlasketut ni-
5004: kohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse antaa mellisarvot sekä suhteelliset osuudet osake-
5005: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 25
5006:
5007: pääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlas- luvien yhtiöiden on yhtiöjärjestyksen mu-
5008: ketuista äänimääristä. kaan siirrettävä sidottuun omaan pääomaan.
5009: Jos yhtiölle on tilikauden aikana tullut tai Jos emoyhtiö on julkinen osakeyhtiö tai
5010: se on tilikauden aikana luovuttanut omia tai sellainen yksityinen osakeyhtiö, joka on kir-
5011: emoyhtiön osakkeita, siitä on mainittava toi- janpitolain 22 a §:n mukaan velvollinen laa-
5012: mintakertomuksessa. Toimintakertomuksessa timaan konsernitilinpäätöksen, konsernitilin-
5013: tai sen liitteenä osakkeista on ilmoitettava päätökseen on liitettävä myös konsernin ra-
5014: seuraavat tiedot: hoituslaskelma.
5015: 1) päivä, jona osakkeet ovat tulleet tai ne Tytäryhtiön toimintakertomuksessa on il-
5016: on luovutettu; moitettava emoyhtiön nimi.
5017: 2) syyt, joiden vuoksi osakkeita on tullut
5018: tai niitä on luovutettu;
5019: 3) miten osakkeet ovat tulleet tai ne on Osavuosikatsaus ja vuosikatsaus
5020: luovutettu;
5021: 4) lukumäärä; 12 §
5022: 5) yhteenlaskettu nimellisarvo; Myös sellaisen julkisen osakeyhtiön, johon
5023: 6) suhteellinen osuus osakepääomasta ja ei sovelleta arvopaperimarkkinalain 2 luvun
5024: kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta ääni- 5 §:ää, on laadittava siinä tarkoitettu osa-
5025: määrästä; vuosikatsaus ja vuosikatsaus noudattaen so-
5026: 7) osakkeista suoritettu vastike; sekä veltuvin osin, mitä sen 1-6 momentissa
5027: 8) vaikutus omistuksen ja äänivallan ja- säädetään. Katsaus on julkistettava kolmen
5028: kautumiseen yhtiössä. kuukauden kuluessa katsauskauden päättymi-
5029: Edellä 2 momentin 3-7 kohdassa tarkoi- sestä noudattaen soveltuvin osin tämän lu-
5030: tetut tiedot on ilmoitettava osakelajeittain. vun 14 §:ää. Arvopaperimarkkinalain 2 lu-
5031: Jos osakkeita on tullut yhtiön lähipiiriin vussa tarkoitetut katsauksen julkistamista
5032: kuuluvalta tai niitä on luovutettu tälle, lähi- koskevat määräykset antaa sekä poikkeukset
5033: piiriin kuuluva on mainittava nimeltä. Myös myöntää kirjanpitolautakunta.
5034: perusteet, joiden mukaan vastike on määri-
5035: tetty, on ilmoitettava, jos osakkeita on han-
5036: kittu tai luovutettu yhtiökokouksen valtuu- 14 §
5037: tuksen nojalla. Yhtiön on ilmoitettava tilinpäätösasiakirjat
5038: rekisteröitäviksi kahden kuukauden kuluessa
5039: tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta.
5040: Ilmoitukseen on liitettävä jäljennös tilinpää-
5041: K onsemitilinpäätös töksestä liitteineen ja tilintarkastuskertomuk-
5042: sesta sekä hallituksen jäsenen tai toimitus-
5043: 10 § johtajan kirjallinen ilmoitus tilinpäätöksen
5044: Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on sen vahvistamisen päivämäärästä ja yhtiön voit-
5045: lisäksi, mitä kirjanpitolaissa säädetään, so- toa tai tappiota koskevasta yhtiökokouksen
5046: veltuvin osin noudatettava 2 ja 6-8 §:n päätöksestä. Emoyhtiön on ilmoitettava re-
5047: säännöksiä. kisteröitäväksi myös konsernitilinpäätös ja
5048: Konsernitilinpäätös on aina laadittava, jos konsernitilintarkastuskertomus.
5049: emoyhtiö on julkinen osakeyhtiö taikka sel- Yhtiön on pidettävä jäljennökset 1 mo-
5050: lainen yksityinen osakeyhtiö, joka jakaa va- mentissa tarkoitetuista asiakirjoista jokaisen
5051: roja osakkeenomistajille, antaa 12 luvun nähtävänä yhtiön pääkonttorissa, kun kaksi
5052: 7 §:n 1 tai 5 momentissa tarkoitetun rahalai- viikkoa on kulunut tuloslaskelman ja taseen
5053: nan tai vakuuden, palauttaa pääomalainan vahvistamisesta, kunnes asiakirjat on rekiste-
5054: pääomaa tai maksaa sen korkoa tai muuta röity 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen
5055: hyvitystä. perusteella. Nähtävänä pidettävistä asiakir-
5056: joista on annettava jäljennös jokaiselle sitä
5057: 11§ pyytävälle kahden viikon kuluessa pyynnös-
5058: Emoyhtiön toimintakertomuksessa on kon- tä. Yhtiöllä on oikeus saada muulta kuin
5059: sernista annettava 9 §:n 1 ja 2 momentissa viranomaiselta maksu antamastaan jäljennök-
5060: sekä 9 a §:ssä tarkoitetut selvitykset. Lisäksi sestä saman perusteen mukaan kuin rekiste-
5061: on ilmoitettava se määrä, joka konsernin riviranomainen perii maksua vastaavasta jäl-
5062: vapaasta omasta pääomasta konserniin kuu- jennöksestä.
5063:
5064:
5065: 260760
5066: 26 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
5067:
5068: 12 luku 3§
5069: Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä tai
5070: Voitonjako ja yhtiön varojen muu käyttö yhtiökokous voi päättää, että vararahastoon
5071: siirretään tietty määrä taseen osoittamasta
5072: 1§ vapaasta omasta pääomasta.
5073: Yhtiön varoja saadaan jakaa osakkeen- Vararahastoa saadaan alentaa yhtiökokouk-
5074: omistajille vain sen mukaisesti kuin tässä sen päätöksellä:
5075: laissa säädetään: 1) vahvistetun taseen osoittaman tappion
5076: 1) voitonjaosta; kattamiseksi, jollei tappiota voida kattaa va-
5077: 2) varojen jaosta osakepääoman, ylikurssi- paalla omalla pääomalla;
5078: rahaston tai vararahaston alentamisen yh- 2) osakepääoman korottamiseksi rahasto-
5079: teydessä; annilla tai 4 luvun 12 §:n 2 momentissa tar-
5080: 3) omien tai emoyhtiön osakkeiden hank- koitetulla uusmerkinnällä; taikka
5081: kimisesta ja pantiksi ottamisesta; sekä 3) 6 luvun 1 §:n 1 momentissa säädettyyn
5082: 4) varojen jaosta yhtiön purkautuessa, su- tarkoitukseen noudattaen soveltuvin osin,
5083: lautuessa tai jakautuessa. mitä 6 luvun 1-7 §:ssä säädetään.
5084:
5085: Varoja ei saa jakaa, eikä 7 §:ssä tarkoitet- 3a §
5086: tua lainaa, vakuutta tai varoja antaa ennen Ylikurssirahastoon on siirrettävä:
5087: yhtiön rekisteröimistä. 1) optio-oikeuteen ja vaihtovelkakirjaan
5088: perustuvasta merkintäoikeudesta maksettu
5089: 2§ määrä;
5090: Voitonjako ei saa ylittää viimeksi päätty- 2) uusmerkinnässä osakkeista maksettu
5091: neeitä tilikaudelta vahvistetun taseen mukai- nimellisarvon ylittävä määrä;
5092: sen voiton ja yhtiön muun vapaan oman 3) määrä, joka 2 luvun 12 §:n 3 momen-
5093: pääoman yhteismäärää vähennettynä taseen tin, 3 a luvun 3 a §:n tai 4 luvun 14 §:n no-
5094: osoittamalla tappiolla sekä muilla jakokel- jalla on tullut yhtiölle;
5095: vottomilla erillä, jotka ovat: 4) se osakepääoman alentamismäärä, jota
5096: 1) taseeseen aktivoituja perustamismenoja ei käytetä vahvistetun tappion kattamiseen,
5097: vastaava määrä; siirretä yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti
5098: 2) 11 luvun 6 a §:ssä tarkoitettu omien ja käytettävään rahastoon tai jaeta osakkeen-
5099: emoyhtiön osakkeiden hankintameno; sekä omistajille; sekä
5100: 3) määrä, joka yhtiöjärjestyksen mukaan 5) omien ja emoyhtiön osakkeiden myyn-
5101: on siirrettävä vararahastoon tai muutoin jä- nistä saatu myyntivoitto.
5102: tettävä jakamatta. Ylikurssirahaston alentamisesta on voimas-
5103: Osakepääoman alentamiseen perustuvasta sa, mitä 3 §:n 2 momentissa säädetään vara-
5104: voitonjakoa koskevasta kiellosta säädetään 6 rahaston alentamisesta.
5105: luvun 4 §:n 3 momentissa. Pääomalainalle
5106: maksettavasta korosta tai muusta hyvitykses- 4 §
5107: tä johtuvasta voitonjaon rajoituksesta sääde-
5108: tään 5 luvun 1 §:ssä. Jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään
5109: Emoyhtiön voittona ei saa jakaa määrää, yksi kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä
5110: joka ylittää viimeksi kuluneelta tilikaudelta määrätty pienempi osa kaikista osakkeista,
5111: vahvistetun konsernitaseen mukaisen voiton varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton
5112: ja konsernin muun vapaan oman pääoman käyttämistä koskevan päätöksen tekoa sitä
5113: vähennettynä konsernitaseen osoittamalla vaativat, voittona on jaettava vähintään puo-
5114: tappiolla, 1 momentissa tarkoitetuilla muilla let siitä, mitä tilikauden voitosta jää jäljelle
5115: jakokelvottomilla erillä, 2 momentissa tar- sen jälkeen, kun siitä on vähennetty määrä,
5116: koitetuilla erillä sekä määrällä, jolla konser- joka yhtiöjärjestyksen mukaan on siirrettävä
5117: niin kuuluvien yhteisöjen tilinpäätöksissä vararahastoon tai muutoin jätettävä jakamat-
5118: tehdyt, kirjanpitolain 17 §:ssä tarkoitetut ta, sekä muut 2 §:ssä tarkoitetut määrät siltä
5119: varaukset sekä tehtyjen ja suunnitelman mu- osin kuin nämä ylittävät vapaat rahastot,
5120: kaisten poistojen erotus on konsernitilinpää- ylikurssirahaston ja vararahaston. Voitonjako
5121: töksessä merkitty vapaaseen omaan pää- ei kuitenkaan saa ylittää 2 §:ssä säädettyä
5122: omaan. voitonjakokelpoisten varojen määrää, eikä
5123: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 27
5124:
5125: osakkeenomistaja voi vaatia voittona jaetta- kinnästä on käytävä ilmi velallisen nimi,
5126: vaksi enempää kuin kahdeksan prosenttia lainan ehdot ja annetut vakuudet.
5127: yhtiön omasta pääomasta. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelle-
5128: ta sellaisen rahalainan antamiseen, josta sää-
5129: detään henkilöstörahastolain (814/89)
5130: 23 §:ssä. Tällaisen rahalainan saa kuitenkin
5131: 5§ antaa vain 2 §:ssä tarkoitettujen voitonjako-
5132: Osakkeenomistajan on palautettava vastoin kelpoisten varojen rajoissa.
5133: tämän lain säännöksiä yhtiöstä saamansa Mitä tässä pykälässä säädetään rahalainan
5134: varat korkolain (633/82) 3 §:n 2 momentissa antamisesta, koskee vastaavasti vakuuden
5135: säädettyine vuotuisine korkoineen, jollei hä- antamista pykälässä tarkoitetun henkilön vel-
5136: nellä ollut perusteltua aihetta olettaa varojen voitteesta.
5137: jakamisen tapahtuneen tämän lain mukaises-
5138: ti. 8§
5139: Varojen jakamista koskevan päätöksen Jos yhtiö on antanut rahalainan tai varoja
5140: tekemiseen tai täytäntöönpanaan taikka pää- käytettäväksi vastoin 7 §:n säännöksiä, nou-
5141: töksen perusteena olevan virheellisen taseen datetaan soveltuvin osin, mitä 5 §:ssä sääde-
5142: laatimiseen tai vahvistamiseen osallistuneet tään.
5143: ovat yhteisvastuussa varojen palauttamisen Sellaisen henkilön, jonka velvoitteesta yh-
5144: jälkeisen vajauksen täyttämisestä 15 luvun 1, tiö on antanut vakuuden vastoin 7 §:n sään-
5145: 3 ja 4 §:n sekä tilintarkastuslain 44 §:n mu- nöksiä, on huolehdittava siitä, että vakuus
5146: kaisesti. heti vapautetaan, tai korvattava yhtiölle va-
5147: kuuden arvo. Korvattavalle määrälle on
5148: 7§ maksettava 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu
5149: Yhtiö saa antaa rahalainan yhtiön lähipii- korko. Vajauksen täyttämiseen sovelletaan,
5150: riin kuuluvalle vain 2 §:ssä tarkoitettujen mitä 5 §:n 2 momentissa säädetään.
5151: voitonjakokelpoisten varojen rajoissa ja tur- Jos yhtiön 2 §:ssä tarkoitetut voitonjako-
5152: vaavaa vakuutta vastaan. kelpoiset varat ovat vähentyneet siten, että
5153: Rahalainan saa kuitenkin 1 momentin estä- yhtiö ei saisi 7 §:n mukaan antaa rahalainaa
5154: mättä antaa lähipiiriin kuuluvalle, jos: tai vakuutta, yhtiön on perittävä rahalainoja
5155: 1) velallinen on valtio, kunta tai kuntain- tai vakuuksia takaisin siltä osin kuin niiden
5156: liitto; yhteenlaskettu määrä ylittää yhtiön voitonja-
5157: 2) velallinen on yhtiön kanssa samaan kokelpoisten varojen määrän.
5158: konserniin kuuluva osakeyhtiö tai siihen rin-
5159: nastettava ulkomainen yhtiö; taikka
5160: 3) velallinen on elinkeinoa harjoittava yh- 13 luku
5161: teisö tai säätiö, joka ei kuulu yhtiön kanssa
5162: samaan konserniin, ei ole 1 luvun 4 §:n 1 Selvitystila, saneeraus ja purlcaminen
5163: momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun hen-
5164: kilön määräysvallassa mainitun momentin 5 1§
5165: kohdassa tarkoitetulla tavalla eikä ole maini- Osakeyhtiön asettamisesta selvitystilaan
5166: tun momentin 3 kohdassa tarkoitettu tilintar- päättää yhtiökokous, jollei tässä laissa toisin
5167: kastaja, ja laina perustuu liiketaloudellisiin säädetä.
5168: syihin, laina on tarkoitettu yksinomaan ve- Jos yhtiö on purettava tämän lain tai yh-
5169: lallisen elinkeinotoimintaa varten eikä laina- tiöjärjestyksen määräyksen nojalla, päätös
5170: aika ole tavanomaista pitempi. purkamisesta on tehtävä 9 luvun 13 §:n mu-
5171: Yhtiö ei saa antaa rahalainaa tai muita yh- kaisesti. Muussa tapauksessa päätös on teh-
5172: tiön varoja käytettäväksi siihen tarkoituk- tävä 9 luvun 14 §:n mukaisesti ja jos yhtiös-
5173: seen, että varojen saaja tai tämän lähipiiriin sä on erilajisia äänioikeuden tuottavia osak-
5174: kuuluva hankkisi varoilla yhtiön tai samaan keita, päätökseen vaaditaan lisäksi niiden
5175: konserniin kuuluvan toisen yhteisön osakkei- osakkeenomistajien kannatus, joilla on vä-
5176: ta, jäsenosuuksia tai yhtiöosuuksia. hintään kaksi kolmasosaa kunkin osakelajin
5177: Hallituksen pöytäkirjaan tai tase-erittelyi- kokouksessa edustetuista osakkeista.
5178: hin sisällytettävään luetteloon on erikseen Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva päätös
5179: merkittävä jokainen 1 momentissa sekä 2 on tehty. Yhtiökokous voi kuitenkin 2 mo-
5180: momentin 3 kohdassa tarkoitettu laina. Mer- mentin toisessa virkkeessä tarkoitetussa ta-
5181: 28 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
5182:
5183: pauksessa määrätä selvitystilan alka- ta johtuvat erilliskulut vähennettyinä. Käyt-
5184: misajankohdaksi myöhemmänkin päivän. töomaisuus, jonka arvo jatkuvasti vähenee,
5185: Kutsussa selvitystilaan asettamista käsitte- on kuitenkin merkittävä tarpeellisin poistoin
5186: levään yhtiökokoukseen on mainittava pää- vähennettyyn hankintamenon mukaiseen
5187: tösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Ehdotus määrään, jos tämä olisi luovutushintaa kor-
5188: liitteineen on pidettävä yhtiön pääkonttorissa keampi.
5189: osakkeenomistajien nähtävänä vähintään vii- Hallituksen päätösehdotukseen on liitettävä
5190: kon ajan ennen yhtiökokousta ja viipymättä tässä pykälässä tarkoitettu tase ja sitä koske-
5191: lähetettävä osakkeenomistajalle, joka sitä va tilintarkastajan lausunto.
5192: pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhtiöko-
5193: kouksessa. Jos ehdotetaan yhtiön purkamista 2a§
5194: muussa kuin 2 momentin esimmäisen virk-
5195: keen tarkoittamassa tapauksessa, kokouskut- Yhtiö on asetettava selvitystilaan, jollei
5196: su on toimitettava kuitenkin viimeistään saneerausmenettelyn lakkaamisen ajankohta-
5197: kuukautta ennen yhtiökokousta tai 9 luvun na vallinnutta tilannetta koskeva, 2 §:n 3
5198: 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua viimeistä il- momentin mukainen ja yhtiön tilintarkasta-
5199: moittautumispäivää, jollei yhtiöjärjestyksessä jien tarkastama tase osmta, että yhtiön oma
5200: ole määrätty pitempää aikaa. pääoma on vähintään puolet osakepääomas-
5201: ta. Hallituksen on tällöin kutsuttava yhtiöko-
5202: 2§ kous koolle viimeistään kahden kuukauden
5203: Jos hallitus tilinpäätöstä laadittaessa ha- kuluessa saneerausmenettelyn lakkaamisesta
5204: vaitsee tai sillä muutoin on syytä olettaa, päättämään selvitystilaan asettamisesta. Jollei
5205: että yhtiön oma pääoma on alle puolet osa- yhtiökokous tee tällaista päätöstä, sovelle-
5206: kepääomasta, hallituksen on viipymättä laa- taan vastaavasti, mitä 2 §:n 2 momentissa
5207: dittava tase yhtiön taloudellisen tilan selvit- säädetään.
5208: tämiseksi. Jos yhtiön oma pääoma on taseen
5209: mukaan alle puolet osakepääomasta, halli-
5210: tuksen on viipymättä annettava tase tilintar- 3§
5211: kastajien tarkastettavaksi ja kutsuttava yh-
5212: tiökokous koolle käsittelemään yhtiön asetta- Harkittaessa sitä, määrätäänkö yhtiö selvi-
5213: mista selvitystilaan. Yhtiökokous on pidettä- tystilaan vai velvoitetaanko yhtiö Innasta-
5214: vä kahden kuukauden kuluessa taseen laati- maan kantajan osakkeet, on otettava huo-
5215: misesta. Taseen laatimiseen ja tarkastami- mioon yhtiön palveluksessa olevien henki-
5216: seen sovelletaan soveltuvin osin tilinpäätöstä löiden ja velkojien edut. Lunastamiseen voi-
5217: ja sen tarkastamista koskevia säännöksiä. daan velvoittaa vain, jos yhtiön oma pääoma
5218: Yhtiö on asetettava selvitystilaan, jollei lunastamisen jälkeen on 2 §:n 3 momentin
5219: viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa mukaisesti vähintään puolet osakepääomasta.
5220: 1 momentissa tarkoitetusta yhtiökokouksesta
5221: pidettävässä yhtiökokouksessa hyväksytä
5222: kokouskutsun toimittamisaikana vallitsevaa
5223: tilannetta osoittavaa, yhtiön tilintarkastajien 4§
5224: tarkastamaa tasetta, jonka mukaan yhtiön Tuomioistuin määrää osakeyhtiön selvitys-
5225: oma pääoma on vähintään puolet osakepää- tilaan, jos:
5226: omasta. Jos yhtiökokous ei tee päätöstä yh- 1) yhtiö on 6 luvun 1 §:n 5 momentin tai
5227: tiön asettamisesta selvitystilaan, hallituksen yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla asetet-
5228: on haettava selvitystilaan asettamista tuo- tava selvitystilaan, eikä yhtiökokous ole teh-
5229: mioistuimelta. Hakemuksen voi tehdä myös nyt sitä koskevaa päätöstä;
5230: tilintarkastaja tai sen voivat tehdä osakkeen- 2) yhtiöllä ei ole kaupparekisteriin merkit-
5231: omistajat, joilla on vähintään kymmenesosa tyä toimikelpoista hallitusta, tässä laissa tai
5232: kaikista osakkeista. yhtiöjärjestyksessä edellytettyä toimitusjohta-
5233: Oman pääoman ja osakepääoman suhdetta jaa tai elinkeinon harjoittamisen oikeudesta
5234: edellä laskettaessa lisätään omaan pääomaan annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua edustajaa;
5235: taseen liitteessä tarkemmin selvitettävä erä, taikka
5236: joka osoittaa omaisuuserien yhteenlasketun 3) yhtiön tilinpäätösasiakirjoja ei rekisteri-
5237: arvon nousun, jos näitä eriä arvostettaisiin viranomaisen kehotuksesta huolimatta ole 11
5238: todennäköiseen luovutushintaan luovutukses- luvun 14 §:n mukaisesti ilmoitettu rekiste-
5239: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 29
5240:
5241: röitäviksi vuoden kuluessa tilikauden päätty- tuimen tulee toimittaa päätöksestään tieto
5242: misestä. rekisteröimistä varten.
5243: 14 luku
5244: 7§ Sulautuminen ja vähemmistöosakkeiden
5245: Selvitystilassa olevan yhtiön yhtiökokouk- lunastaminen
5246: seen sovelletaan tämän lain yhtiökokousta
5247: koskevia säännöksiä, jollei tämän luvun Sulautumisen määritelmä ja edellytykset
5248: säännöksistä muuta johdu. Jos se on tarpeen
5249: selvitystilan lopettamiseksi ja toiminnan jat- 1§
5250: kamiseksi, yhtiökokous voi päättää myös Osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) voi sulautua
5251: yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, osakepää- toiseen osakeyhtiöön (vastaanottava yhtiö)
5252: oman korottamisesta, optio-oikeuksien anta- siten, että sulautuvan yhtiön varat ja velat
5253: misesta sekä vaihtovelkakirjalainan ja pää- siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle
5254: omalainan ottamisesta. yhtiölle ja sulautuvan yhtiön osakkeenomis-
5255: tajat saavat vastikkeena vastaanottavan yh-
5256: 8§ tiön osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa,
5257: Kun yhtiö on asetettu selvitystilaan, halli- muuta omaisuutta ja sitoumuksia. Jos äänioi-
5258: tuksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä keuden tuottavan osakkeen omistajalle tarjo-
5259: laadittava tilinpäätös ja konsernitilinpäätös taan vastikkeeksi muuta kuin vastaanottavan
5260: siltä selvitystilaa edeltäneeltä ajalta, jolta yhtiön vastaavia osakkeita, hänellä on kui-
5261: tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yhtiöko- tenkin oikeus saada tällaisen vastikkeen si-
5262: kouksessa. Tilinpäätös on mahdollisimman jasta rahakorvaus, jollei yhtiöjärjestyksessä
5263: pian esitettävä yhtiökokouksessa. Soveltuvin ole muuta määrätty.
5264: osin on noudatettava, mitä edellä säädetään Sulautuminen voi tapahtua siten, että:
5265: tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta. 1) vastaanottava yhtiö ja yksi tai useampi
5266: Jos 1 momentissa tarkoitettu aika käsittää sulautuva yhtiö sulautuvat (absorptiosulautu-
5267: myös edellisen tilikauden, on tältä tilikaudel- minen); taikka
5268: ta annettava erillinen tilinpäätös ja konserni- 2) vähintään kaksi sulautuvaa yhtiötä su-
5269: tilinpäätös. lautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan
5270: yhtiön (kombinaatiosulautuminen).
5271: 11 § Tytäryhtiösulautumisella tarkoitetaan ab-
5272: Selvitysmiesten on laadittava kultakin tili- sorptiosulautumista, jossa vastaanottava yh-
5273: kaudelta tilinpäätös ja konsernitilinpäätös, tiö omistaa kaikki sulautuvan yhtiön osak-
5274: joka on esitettävä varsinaisen yhtiökokouk- keet.
5275: sen hyväksyttäväksi. Mitä tässä laissa sääde-
5276: tään hallituksen esityksestä voittoa tai tap- 2 §
5277: piota koskeviksi toimenpiteiksi, ei sovelleta Sulautuminen voidaan toteuttaa, vaikka
5278: näihin tilinpäätöksiin. sulautuva yhtiö on asetettu selvitystilaan,
5279: jollei yhtiön omaisuutta ole ryhdytty jaka-
5280: maan osakkeenomistajille.
5281: 15 §
5282: Jos selvitystilassa olevan yhtiön varat eivät 3§
5283: riitä selvityskulujen suorittamiseen, tuomio- Sulautuvan yhtiön antama optio-oikeus,
5284: istuimen tulee selvitysmiesten ilmoituksesta vaihtovelkakirja tai muu osakkeenomistajan
5285: määrätä selvitystila lopetettavaksi ja julistaa oikeuteen rinnastettava oikeus on lunastetta-
5286: yhtiö puretuksi. Tällöin ei noudateta 7-11 va käyvästä hinnasta, jollei toisin ole sovittu.
5287: eikä 12-14 §:n säännöksiä lukuun ottamatta
5288: 9 §:n säännöstä ilmoituksen tekemisestä sel-
5289: vitystilaa koskevasta päätöksestä. Tuomiois-
5290: tuimelle tehtävään ilmoitukseen on liitettävä Sulautumissuunnitelma ja sen rekisteröinti
5291: hyväksytyn tilintarkastajan antama todistus
5292: siitä, että kaikki tiedossa olevat velat on 4§
5293: maksettu. Tuomioistuimen on määrättävä, Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hal-
5294: että yhtiön varat tulevat valtiolle. Tuomiois- litusten on laadittava kirjallinen sulautumis-
5295: 30 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
5296:
5297: suunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoi- kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden
5298: tettava. osakkeenomistajat suostuvat siihen, että sel-
5299: Sulautumissuunnitelmassa on oltava: vitystä ei laadita.
5300: 1) sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden Tytäryhtiösulautumiseen ei sovelleta 2 mo-
5301: toiminimet, rekisterinumerot, osoitteet ja mentin 3, 6 ja 7 kohdan säännöksiä eikä 9
5302: koti paikat; kohdan säännöksiä vastikkeen määrittämistä
5303: 2) absorptiosulautumisessa ehdotus vas- ja arvostusongelmia koskevasta selvitykses-
5304: taanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen muutok- tä.
5305: sesta sekä kombinaatiosulautumisessa ehdo-
5306: tus perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyksestä 5 §
5307: ja siltä, miten perustettavan yhtiön hallituk- Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden on
5308: sen ja hallintoneuvoston jäsenet ja tilintar- ilmoitettava sulautumissuunnitelma rekiste-
5309: kastajat valitaan; röitäväksi kuukauden kuluessa suunnitelman
5310: 3) ehdotus vastikkeesta sulantuvan yhtiön allekirjoittamisesta. Tytäryhtiösulautumisessa
5311: osakkeenomistajalle ja 3 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tekee emoyhtiö. Sulautuminen
5312: oikeuden haltijalle; raukeaa, jos ilmoitusta ei tehdä määräajassa
5313: 4) selvitys pääomalainoista, joiden velkojat tai rekisteröiminen evätään.
5314: voivat vastustaa 13 §:ssä tarkoitetun luvan
5315: myöntämistä;
5316: 5) sulantuvan yhtiön ja sen tytäryhteisön
5317: omistamista vastaanottavan yhtiön ja sen S ulautum issuunnitelman liitteet
5318: emoyhtiön osakkeista osakkeiden lukumäärä,
5319: yhteenlaskettu nimellisarvo ja taseeseen mer- 6§
5320: kitty hankintameno osakelajeittain; Yhden tai useamman riippumattomana
5321: 6) absorptiosulautumisessa ehdotus vastik- asiantuntijana toimivan hyväksytyn tilintar-
5322: keen suorittamiseksi tarvittavasta uusmerkin- kastajan on annettava sulautumissuunnitel-
5323: nästä, optio-oikeuksien antamisesta, vaihto- masta lausunto kullekin sulautumiseen osal-
5324: velkaki'Fjalainan ottamisesta ja omien osak- Iistuvalle yhtiölle. Lausunnossa on arvioita-
5325: keiden luovuttamisesta sekä kombinaa- va, annetaanko sulautumissuunnitelmassa
5326: tiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan oikeat ja riittävät tiedot seikoista, jotka ovat
5327: yhtiön osakepääomasta; omiaan olennaisesti vaikuttamaan sulautumi-
5328: 7) ehdotus vastikkeen jaon ajankohdasta ja sen syyn, vastaanottavalle yhtiölle siirtyvän
5329: muista ehdoista; omaisuuden sekä vastikkeen arvon ja jaon
5330: 8) selvitys sulautumiseen osallistuvan yh- arviointiin. Vastaanottavalie yhtiölle annetta-
5331: tiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenel- vassa lausunnossa on erikseen mainittava,
5332: le, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja riip- onko sulautuminen omiaan vaaraotamaan
5333: pumattomana asiantuntijana toimivalle hy- yhtiön velkojen maksun. Asiantuntijaan ja
5334: väksytylle tilintarkastajalle annettavista eri- lausuntoon sovelletaan muutoin soveltuvin
5335: tyisistä eduista ja oikeuksista; osin, mitä 2 luvun 4 a §:ssä säädetään.
5336: 9) selvitys sulautumisen syystä sekä perus- Jos kaikki sulautumiseen osallistuvien yh-
5337: teista, joiden mukaan vastike määritetään, ja tiöiden osakkeenomistajat suostuvat, riittää,
5338: niihin liittyvistä olennaisista arvostusongel- että lausunto annetaan vastaanottavalle yh-
5339: mista; sekä tiölle uusmerkinnän maksuksi siirtyvästä
5340: 10) ehdotus sulautumisen täytäntöönpanon omaisuudesta ja siitä, onko sulautuminen
5341: suunnitellusta rekisteröintiajankohdasta. omiaan vaaraotamaan vastaanottavan yhtiön
5342: Jollei tässä luvussa muuta säädetä, 2 mo- velkojen maksun.
5343: mentin 6 kohdassa tarkoitettuihin ehdotuk- Jos tytäryhtiösulautumisesta päättävät yh-
5344: siin sovelletaan soveltuvin osin 4 luvun tiöiden hallitukset, riittää, että lausunto anne-
5345: säännöksiä uusmerkinnästä, optio-oikeuksien taan siitä, onko sulautuminen omiaan vaa-
5346: antamisesta ja vaihtovelkakirjalainan ottami- raotamaan vastaanottavan yhtiön velkojen
5347: sesta sekä 7 luvun säännöksiä omien osak- maksun. Jos vastaanottavan yhtiön yhtiöko-
5348: keiden luovuttamisesta. kous päättää tytäryhtiösulautumisesta, lau-
5349: Sulautumissuunnitelmassa ei tarvita 2 mo- sunnon tulee koskea myös sulautumisen syy-
5350: mentin 9 kohdassa tarkoitettua selvitystä, jos tä ja yhtiölle siirtyvää omaisuutta.
5351: EV 233/1996 vp- HE 8911996 vp 31
5352:
5353: 7§ Sulautumissuunnitelma liitteineen on pidet-
5354: Sulautumissuunnitelmaan on kunkin sulau- tävä osakkeenomistajien nähtävänä kunkin
5355: tumiseen osallistuvan yhtiön osalta liitettävä: sulautumiseen osallistuvan yhtiön pääkontto-
5356: 1) jäljennökset kolmea viimeistä tilinpää- rissa vähintään kuukauden ajan ennen sulau-
5357: töstä koskevista asiakirjoista ja viimeksi tumisesta päättävää yhtiökokousta ja viivy-
5358: päättyneen tilikauden voittoa tai tappiota tyksettä lähetettävä osakkeenomistajalle, jo-
5359: koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä; ka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi
5360: 2) jos viimeisen tilinpäätöksen tarkoitta- yhtiökokouksessa.
5361: man tilikauden päättymisestä on kulunut Vastaanottavassa yhtiössä on sulautumis-
5362: sulautumisesta päättävään yhtiökokoukseen suunnitelman kuuluttamisen jälkeen joko
5363: tai vastaanottavan yhtiön osakkeenomistajal- kutsuttava koolle 1 momentissa tarkoitettu
5364: le 9 §:n 3 momentissa asetetun määräajan yhtiökokous tai ilmoitettava suunnitelmasta
5365: päättymiseen mennessä yli kuusi kuukautta, osakkeenomistajille samalla tavalla kuin kut-
5366: jäljennös välitilinpäätöksestä, joka ei saa olla su yhtiökokoukseen toimitetaan. Osakkeen-
5367: kolmea kuukautta vanhempi ja joka on laa- omistaja voi kuukauden kuluessa ilmoituk-
5368: dittu ja tarkastettu noudattaen soveltuvin sesta kirjallisesti vaatia, että sulautumisesta
5369: osin tilinpäätöstä koskevia säännöksiä ja on päätettävä yhtiökokouksessa. Yhtiön il-
5370: määräyksiä; moituksen sisältöön ja osakkeenomistajien
5371: 3) jäljennös viimeisen tilinpäätöksen jäl- nähtävänä pidettäviin asiakirjoihin sovelle-
5372: keen laaditusta osavuosikatsauksesta, jos taan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.
5373: katsauskausi ei sisälly välitilinpäätökseen; Asiakirjat on kuitenkin pidettävä nähtävänä
5374: 4) hallituksen selostus viimeisen tilinpää- ilmoituksen toimittamisesta lähtien. Vastaan-
5375: töksen, välitilinpäätöksen tai osavuosikat- ottavassa yhtiössä kokouskutsun toimittami-
5376: sauksen jälkeisistä yhtiön asemaan olennai- sessa noudatettavaan määräaikaan sovelle-
5377: sesti vaikuttavista tapahtumista; taan 9 luvun 9 §:n 1 momenttia, jos sulautu-
5378: 5) tilintarkastajien ja hallintoneuvoston misesta päätetään yhtiökokouksessa osak-
5379: lausunto välitilinpäätöksestä, osavuosikat- keenomistajan vaatimuksesta ja yhtiön ilmoi-
5380: sauksesta ja hallituksen selostuksesta; sekä tuksen ja yhtiökokouksen välinen aika on
5381: 6) 6 §:ssä tarkoitettu lausunto sulautumis- vähintään kuukausi.
5382: suunnitelmasta.
5383: 10 §
5384: Yhtiökokouksen päätös sulautumisesta on
5385: Sulautumissuunnitelman hyväksyminen tehtävä 9 luvun 14 §:n mukaisesti. Jos su-
5386: lautuvassa yhtiössä on erilajisia äänioikeu-
5387: 8§ den tuottavia osakkeita, päätökseen vaadi-
5388: Sulautuvassa yhtiössä sulautumisesta päät- taan sulautuvassa yhtiössä lisäksi niiden
5389: tää yhtiökokous. Tytäryhtiösulautumisessa osakkeenomistajien kannatus, joilla on vä-
5390: sulautumisesta voi kuitenkin päättää sulautu- hintään kaksi kolmasosaa kunkin osakelajin
5391: van yhtiön hallitus. kokouksessa edustetuista osakkeista.
5392: Vastaanottavassa yhtiössä sulautumisesta Jos sulautumissuunnitelmaa ei hyväksytä
5393: on päätettävä yhtiökokouksessa, jos sitä vaa- muutoksitta kaikissa sulautumiseen osallistu-
5394: tivat osakkeenomistajat, joilla on vähintään vissa yhtiöissä, sulautuminen raukeaa. Sulau-
5395: viisi prosenttia yhtiön osakkeista. tuvan yhtiön yhtiökokous voi kuitenkin
5396: muuttaa sulautumissuunnitelman määräystä
5397: vastikkeen jakamisesta yhtiön osakkeenomis-
5398: 9 § tajien kesken. Muutoksesta on viipymättä
5399: Kutsu sulautumisesta päättävään yhtiöko- ilmoitettava muiden sulautumiseen osallistu-
5400: koukseen voidaan toimittaa sulautumissuun- vien yhtiöiden hallituksille sekä yhtiön osak-
5401: nitelman kuuluttamisen jälkeen. Kutsu on keenomistajille samalla tavalla kuin kutsu
5402: toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja, yhtiökokoukseen toimitetaan.
5403: jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty pitem- Yhtiökokouksen päätös sulautumissuunni-
5404: pää aikaa, viimeistään kuukautta ennen yh- telman hylkäämisestä on viipymättä ilmoitet-
5405: tiökokousta tai 9 luvun 1 §:n 2 momentissa tava rekisteröitäväksi. Sulautuvan yhtiön on
5406: tarkoitettua viimeistä ilmoittautumispäivää. ilmoitettava sulautumissuunnitelman muutos
5407: Kokouskutsuun on otettava sulautumissuun- rekisteröitäväksi viimeistään haettaessa
5408: nitelman pääasiallinen sisältö. 13 §:ssä tarkoitettua täytäntöönpanolupaa.
5409: 32 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
5410:
5411: 11 § miesmenettelyn aloittamisesta on annettava
5412: Kombinaatiosulautumisessa sulauturuis- tiedoksi sanottuun määräpäivään mennessä.
5413: suunnitelma korvaa perustettavan yhtiön pe-
5414: rustamiskirjan. Sulautumisesta päättävän yh-
5415: tiökokouksen on myös valittava vastaanot- Lupa sulautumisen täytäntöönpanoon
5416: tavan yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston
5417: jäsenet ja tilintarkastajat, jollei sulauturuis- 13§
5418: suunnitelmassa muuta määrätä. Sulautumisen täytäntöönpanoon tarvitaan
5419: rekisteriviranomaisen lupa. Yhtiöiden on
5420: haettava lupaa neljän kuukauden kuluessa
5421: Oikeus vaatia lunastusta sulautumissuunnitelman hyväksymisestä.
5422: Tytäryhtiösulautumisessa lupaa hakee emo-
5423: 12 § yhtiö. Jos lupahakemusta ei tehdä määräajas-
5424: Sulautumispäätöstä vastaan äänestäneellä sa tai lupaa ei myönnetä, sulautuminen rau-
5425: sulautuvan yhtiön osakkeenomistajalla on keaa. Luvan myöntämisen edellytyksiin so-
5426: oikeus vaatia, että yhtiö lunastaa häneltä velletaan, mitä 6 luvun 5 §:n 3 momentissa
5427: käyvästä hinnasta osakkeet, jotka on yh- säädetään.
5428: tiökokoukseen mennessä ilmoitettu merkittä- Lupahakemukseen on liitettävä sulauturuis-
5429: viksi osakeluetteloon. Osakkeenomistajan on suunnitelman liitteet sekä sulautumispäätök-
5430: yhtiökokouksessa varattava oikeus vaatia set. Sulautuvan yhtiön sulautumispäätöstä
5431: lunastusta, kun asiaa tiedusteliaan osakkeen- koskevassa pöytäkirjassa tai sen otteessa on
5432: omistajilta ennen sulautumista koskevaa ää- mainittava osakelajeittain, kuinka monen
5433: nestystä. Kirjallinen lunastusvaatimus on osakkeen osalta on tehty 12 §:n 1 momentis-
5434: toimitettava sulautuvalle yhtiölle kuukauden sa tarkoitettu varaus.
5435: kuluessa sulautumisesta päättäneestä yh-
5436: tiökokouksesta. 14 §
5437: Jos lunastusoikeudesta tai lunastuksen eh- Rekisteriviranomaisen on annettava kuulu-
5438: doista ei sovita, asia on annettava välimies- tus sulautuvan yhtiön velkojille. Kuulutus on
5439: ten ratkaistavaksi 16 luvun 5 §:ssä säädetys- annettava myös vastaanottavan yhtiön velko-
5440: sä järjestyksessä, jollei muuta sovita. Lunas- jille, jos sulautuminen on 6 §:ssä tarkoitetun
5441: tushintaa määrättäessä ei oteta huomioon lausunnon mukaan omiaan vaarantaruaan
5442: sulautumisesta päättäneen yhtiökokouksen yhtiön velkojen maksun. Kuulutukseen ja
5443: jälkeen syntyneitä seikkoja. Lunastushinnalle lupamenettelyyn sovelletaan muutoin, mitä 6
5444: on määrättävä käypä korko välimiesmenette- luvun 6 ja 7 §:ssä säädetään.
5445: lyn aloittamista koskevan vaatimuksen tie- Jos 3 §:ssä tarkoitetun oikeuden haltijalla
5446: doksiantamisen ja lunastushinnan vahvista- on oikeus vaatia lunastusta, kuulutuksessa
5447: misen väliseltä ajalta. Osakkeenomistajan on on mainittava myös siitä ja, miten oikeus
5448: annettava vaatimus välimiesmenettelyn aloit- lunastukseen on varattava. Yhtiön on lähe-
5449: tamisesta tiedoksi Keskuskauppakamarilie ja tettävä myös oikeuden haltijalle ilmoitus
5450: yhtiölle kolmen kuukauden kuluessa yh- kuulutuksesta siten kuin 6 luvun 6 §:n 2
5451: tiökokouksesta. Vaatimuksen tiedoksiantami- momentissa säädetään.
5452: sen jälkeen osakkeenomistajalla on oikeus
5453: vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelys-
5454: sä myöhemmin todetaan, ettei osak- 15 §
5455: keenomistajalla ole oikeutta lunastukseen, Yrityksen saneerauksesta annetussa laissa
5456: hänellä on kuitenkin oikeus vastikkeeseen. tarkoitettu saneerausmenettely korvaa
5457: Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan 14 §:ssä tarkoitetun kuulutuksen, eikä velko-
5458: myös, jos 3 §:ssä tarkoitetun oikeuden halti- jalla ole oikeutta vastustaa sulautumista tä-
5459: jalla on oikeus vaatia lunastusta. Lunastus- män lain nojalla, jos kaikki sulautumiseen
5460: vaatimus on kuitenkin toimitettava yhtiölle osallistuvat yhtiöt kuuluvat samaan konser-
5461: kuukautta ennen 6 luvun 6 §:n 1 momentis- niin ja niitä koskeva saneerausohjelma vah-
5462: sa tarkoitettua määräpäivää. Vaatimus väli- vistetaan samanaikaisesti.
5463: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 33
5464:
5465: Sulautumissuunnitelma ja 13 §:n 2 mo- kastuslain 44 §:ään perustuvaa vaatimusta,
5466: mentissa tarkoitetut asiakirjat on liitettävä siirtyvät selvitysmenettelyttä Vastaanottavalie
5467: ehdotukseen saneerausohjelmaksi. yhtiölle, kun sulautumisen täytäntöönpano
5468: on rekisteröity. Samanaikaisesti sulautuva
5469: yhtiö purkautuu.
5470: Sulautuvan yhtiön purkautuessa sen osak-
5471: keenomistajille syntyy oikeus vastikkeeseen
5472: Sulautumisen täytäntöönpanoja ja heistä tulee vastaanottavan yhtiön osak-
5473: oikeusvaikutukset keenomistajia sulautumissuunnitelman mu-
5474: kaisesti. Samalla syntyy oikeus 12 §:n mu-
5475: 16 § kaiseen lunastushintaan. Vastaanottavan tai
5476: Yhtiöiden on tehtävä rekisteriviranomaisel- sulautuvan yhtiön omistamat sulautuvan yh-
5477: le ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta tiön osakkeet eivät kuitenkaan tuota oikeutta
5478: neljän kuukauden kuluessa sitä koskevan vastikkeeseen.
5479: luvan myöntämisestä tai sulautuminen rau- Sulautuvan yhtiön hallituksen ja toimitus-
5480: keaa. Tytäryhtiösulautumisessa ilmoituksen johtajan on annettava sulautuvan yhtiön
5481: tekee emoyhtiö. osakkeenomistajien kokouksessa lopputilitys.
5482: Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta Lopputilityksessä on oltava tilinpäätös ja
5483: korvaa abso~tiosulautumisessa 4 luvussa konsernitilinpäätös ajalta, jolta tilinpäätöstä
5484: tarkoitetut rekisteri-ilmoitukset ja kombinaa- ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa, sekä
5485: tiosulautumisessa 2 luvussa tarkoitetun rekis- selvitys vastikkeen jaosta. Lopputilityksen
5486: teri-ilmoituksen. Muilta osin vastikkeen suo- tarkastamiseen sovelletaan, mitä tilintarkas-
5487: rittamiseksi tarvittavan uusmerkinnän, optio- tuksesta säädetään. Osakkeenomistajien ko-
5488: oikeuksien antamisen ja vaihtovelkakirjalai- koukseen sovelletaan, mitä yhtiökokouksesta
5489: nan ottamisen rekisteröintiin sovelletaan so- säädetään. Vastikkeen jaon ja lopputilityksen
5490: veltuvin osin 4 luvun säännöksiä ja vastaan- moittimiseen, jako-osuuden nostamiseen se-
5491: ottavan yhtiön rekisteröintiin 2 luvun sään- kä selvityksen jatkamiseen sulautuvan yhtiön
5492: nöksiä. purkauduttua sovelletaan, mitä 13 luvun
5493: Ilmoitukseen on liitettävä kunkin sulautu- 12 §:n 3 ja 4 momentissa sekä, milloin ky-
5494: miseen osallistuvan yhtiön hallituksen jäsen- symys on 15 luvun 5 §:n mukaisesta kan-
5495: ten ja toimitusjohtajan vakuutus sekä tilintar- teesta, mitä 13 luvun 14 §:n 2 momentissa
5496: kastajien todistus siitä, että sulautumisen ja 16 §:ssä säädetään. Lopputilitys on ilmoi-
5497: rekisteröinnillä vastaanottava yhtiö saa täy- tettava rekisteröitäväksi siten kuin 11 luvun
5498: den maksun määrästä, joka merkitään yhtiön 14 §:ssä säädetään.
5499: omaan pääomaan vastikkeeksi annettavista
5500: osakkeista, optio-oikeuksista ja vaihtovelka-
5501: kirjoista. 18 §
5502: Jos sulautumiseen osallistuvista yhtiöistä Tämän lain 9 luvun 17 §:n 2 ja 3 momen-
5503: useamman kuin yhden omaisuuteen on voi- tista poiketen sulautumispäätöstä koskeva
5504: massa yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoi- kanne on pantava vireille kuuden kuukauden
5505: tettu yrityskiinnitys, sulautumista ei saa re- kuluessa yhtiökokouksen päätöksestä. Tuo-
5506: kisteröidä, jollei samalla rekisteröidä hake- mioistuimen on viipymättä ilmoitettava kan-
5507: muksen perusteella yhtiöiden ja kiinnityk- teen vireilletulosta ja asiassa annetusta lain-
5508: senhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoi- voimaisesta tuomiosta rekisteriviranomaisel-
5509: keuden järjestämisestä. le.
5510: Rekisteröinnissä on otettava huomioon Vaikka sulautuminen on rekisteröity, se
5511: sulautumisen täytäntöönpanon suunniteltu peruuntuu, jos sulautumispäätös tuomioistui-
5512: rekisteröintiajankohta, jollei siihen ole estet- men lainvoimaisen tuomion mukaan on pä-
5513: tä eikä ajankohta ole myöhemmin kuin nel- temätön. Sulautuva yhtiö ja vastaanottava
5514: jän kuukauden kuluttua ilmoituksesta. yhtiö ovat yhteisvastuussa sellaisesta vas-
5515: taanottavan yhtiön velvoitteesta, joka on
5516: syntynyt sulautumisen rekisteröinnin jälkeen
5517: 17 § mutta ennen kuin rekisteriviranomainen on
5518: Sulautuvan yhtiön varat ja velat, lukuun kuuluttanut tuomioistuimen lainvoimaisesta
5519: ottamatta 15 luvun 1 ja 3 §:ään ja tilintar- tuomiosta.
5520:
5521:
5522:
5523: 260760
5524: 34 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
5525:
5526: Vähemmistöosakkeiden lunastus tun miehen asettamisesta rekisteröitäväksi.
5527: Lunastaja saa holhouslain 69 §:n estämättä
5528: 19 § aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua yh-
5529: Osakkeenomistajalla, jolla on enemmän tiön ilmoituksesta sopia uskotun miehen
5530: kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön osak- kanssa lunastuksen ehdoista, jos osakkeen-
5531: keista ja kaikkien osakkeiden tuottamasta omistaja ei ole ilmoittanut yhtiölle tai usko-
5532: äänimäärästä (lunastaja), on oikeus käyvästä tulle miehelle vastustavansa sopimista eikä
5533: hinnasta lunastaa muiden osakkeenomistajien lunastusoikeudesta tai lunastushinnasta ole
5534: osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osake erimielisyyttä lunastajan ja muun osakkeen-
5535: voidaan lunastaa, on oikeus vaatia osakkeen- omistajan kesken. Uskottu mies valvoo
5536: sa lunastamista. 19 §:n 5 momentissa tarkoitetussa välimies-
5537: Edellä 1 momentissa tarkoitetun omistus- menettelyssä kaikkien poissa olevien osak-
5538: ja ääniosuuden laskemiseen sovelletaan, mitä keenomistajien etua. Sen lisäksi, mitä hol-
5539: 1 luvun 3 §:n 3 momentissa säädetään. houslaissa säädetään, uskotun miehen on
5540: Lunastajan osake- ja äänimäärään luetaan: viipymättä ilmoitettava holhouslain 5 luvus-
5541: 1) lunastajan ja sen määräysvallassa 1 lu- sa tarkoitettu lopputilitys rekisteröitäväksi.
5542: vun 3 §:n 2-4 momentissa tarkoitetulla Poissa olleiden osakkeenomistajien katsotaan
5543: tavalla olevan yhteisön ja säätiön omistamat saaneen tiedon tilityksestä, kun rekisterivi-
5544: osakkeet; sekä ranomainen on kuuluttanut tilityksen.
5545: 2) lunastajan tai muun 1 kohdassa tarkoite-
5546: tun yhteisön tai säätiön toisen kanssa omis-
5547: tamat osakkeet. 21 §
5548: Lunastajan on viipymättä ilmoitettava yh- Lunastettavan osakkeen omistajan on luo-
5549: tiölle lunastusoikeuden syntymisestä tai lak- vutettava osakekirja lunastushintaa vastaan
5550: kaamisesta. Kun yhtiö on saanut lunastajalta lunastajalle kuukauden kuluessa siitä, kun
5551: tai muulta tiedon lunastusoikeuden syntymi- lunastushinnasta on sovittu tai kun sitä kos-
5552: sestä tai lakkaamisesta, yhtiön on viipymättä keva päätös on saanut lainvoiman. Jos tämä
5553: ilmoitettava lunastusoikeuden syntyminen tai laiminlyödään, lunastajan tulee rahan, arvo-
5554: lakkaaminen rekisteröitäväksi. osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallet-
5555: Lunastusoikeutta sekä lunastushinnan mää- tamisesta velan maksuna tai vapauttamiseksi
5556: rää koskevat erimielisyydet on annettava muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain
5557: välimiesten ratkaistaviksi 16 luvun 5 §:ssä mukaisesti viivytyksettä tallettaa lunastushin-
5558: säädetyssä järjestyksessä. ta yhtiön kotipaikan lääninhallituksen huos-
5559: taan pidättämättä itselleen oikeutta saada
5560: talletettua takaisin. Jos lunastusoikeus ei ole
5561: 20 § riitainen tai jos sitä koskeva päätös on saa-
5562: Lunastajan on ilmoitettava lunastusoikeu- nut lainvoiman, eikä lunastushinnasta kuiten-
5563: teen perustuva vaatimuksensa yhtiölle, jos kaan ole sovittu tai määrätty, lunastajalla on
5564: lunastuksesta ei sovita. oikeus saada osakekirja asettamalla lunas-
5565: Yhtiön on ilmoitettava vaatimuksesta osak- tushinnan maksamisesta vakuus, jonka väli-
5566: keenomistajille samalla tavalla kuin kutsu miehet ovat hyväksyneet. Osakkeenomista-
5567: yhtiökokoukseen toimitetaan sekä lähetettävä jalla on tällöin oikeus saada lunastushinnalle
5568: kirjallinen ilmoitus jokaiselle osakkeenomis- käypä korko vakuuden asettamisesta siihen
5569: tajalle, jonka nimi ja osoite ovat yhtiön tie- asti, kun lunastushinta on lopullisesti vahvis-
5570: dossa. Yhtiön on lisäksi julkaistava ilmoitus tettu.
5571: virallisessa lehdessä. Ilmoituksessa on myös Lunastaja katsotaan osakkeen omistajaksi,
5572: mainittava 3 momentissa tarkoitetusta usko- kun 1 momentissa tarkoitettu tallettaminen
5573: tusta miehestä sekä hänen oikeudestaan so- tai vakuuden asettaminen on tapahtunut.
5574: pia lunastuksesta ja valvoa välimiesmenette- Osakekirjan haltijalla on vain oikeus lunas-
5575: lyssä poissa olevan osakkeenomistajan etua. tushintaan korkoineen luovuttaessaan osake-
5576: Ilmoituskuluista vastaa lunastaja. kirjan asianmukaisella siirtomerkinnällä va-
5577: Yhtiön on haettava kotipaikkansa tuomio- rustettuna.
5578: istuimelta uskotun miehen määräämistä val- Jollei osakekirjaa ole luovutettu vuoden
5579: vomaan poissa olevien osakkeenomistajien kuluessa siitä, kun lunastajasta 2 momentin
5580: etua lunastusmenettelyn aikana. Yhtiön on mukaan on tullut osakkeen omistaja, saadaan
5581: ilmoitettava tuomioistuimen määräys usko- lunastajalle antaa osakkeesta uusi osakekirja.
5582: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 35
5583:
5584: Osakekirjaan on tehtävä merkintä siitä, että Jakautumissuunnitelma, sen rekisteröinti ja
5585: se on annettu aikaisemman osakekirjan si- liitteet
5586: jaan. Jos aikaisemmin annettu osakekirja
5587: tämän jälkeen luovutetaan lunastajalle, se on 2 §
5588: mitätöitävä. Jakautuvan yhtiön hallituksen on laadittava
5589: jakautumissuunnitelma, johon sovelletaan
5590: 14 a luku soveltuvin osin, mitä 14 luvun 4-7 §:ssä
5591: säädetään kombinaatiosulautumisesta. Jakau-
5592: Jakautuminen tumissuunnitelmassa on lisäksi oltava:
5593: 1) ehdotus jakautuvan yhtiön varojen ja
5594: Jakautumisen määritelmä ja edellytykset velkojen jakamisesta kullekin jakautumiseen
5595: osallistuvalle yhtiölle;
5596: 1§ 2) selvitys seikoista, joilla voi olla merki-
5597: Osakeyhtiö (jakautuva yhtiö) voi jakautua tystä vastaanottavalle yhtiölle tulevan ja ja-
5598: siten, että jakautuvan yhtiön varat ja velat kautuvalle yhtiölle jäävän omaisuuden ar-
5599: osittain tai kokonaan siirtyvät selvitysmenet- vioinnissa; sekä
5600: telyttä yhdelle tai useammalle perustettavalle 3) ehdotus siitä, miten varojen siirto vas-
5601: osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja jakau- taanottavan yhtiön osakepääomaan vaikuttaa
5602: tuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vas- jakautuvan yhtiön omaan pääomaan.
5603: tikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeet.
5604: Vastike saa olla myös rahaa, muuta omai-
5605: suutta ja sitoumuksia. Jos äänioikeuden tuot- Jakautumissuunnitelman hyväksyminen ja
5606: tavan osakkeen omistajalle tarjotaan vastik- oikeus vaatia lunastusta
5607: keeksi muuta kuin vastaanottavan yhtiön
5608: vastaavia osakkeita, hänellä on kuitenkin 3§
5609: aina oikeus saada tällaisen vastikkeen sijasta Jakautumisesta päättää jakautuvan yhtiön
5610: rahakorvaus, jollei yhtiöjärjestyksessä ole yhtiökokous.
5611: muuta määrätty. Yhtiökokouksen päätös jakautumisesta on
5612: Jakautuminen voi tapahtua siten, että: tehtävä 9 luvun 14 §:n mukaisesti. Jos ja-
5613: 1) jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat kautuvassa yhtiössä on erilajisia äänioikeu-
5614: siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanot- den tuottavia osakkeita ja yhtiön osakkeen-
5615: tavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu; omistajille jaetaan omistusten suhteessa osa-
5616: taikka kelajeittain sama vastike, päätökseen vaadi-
5617: 2) osa jakautuvan yhtiön varoista ja velois- taan lisäksi niiden osakkeenomistajien kan-
5618: ta siirtyy yhdelle tai useammalle Vastaanotta- natus, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa
5619: valie yhtiölle. kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista
5620: Jakautuvaan yhtiöön sovelletaan, mitä 14 osakkeista.
5621: luvun 2 §:ssä säädetään sulautuvasta yhtiös- Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa
5622: tä. Jakautuvan yhtiön antaman optio-oikeu- tapauksissa päätökseen tarvitaan kaikkien
5623: den, vaihtovelkakirjan tai muun osakkeen- osakkeenomistajien suostumus.
5624: omistajan oikeuteen rinnastettavan oikeuden Muilta osin jakautumista koskevaan pää-
5625: haltijaan sovelletaan vastaavasti, mitä 14 tökseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä 14
5626: luvun 3 §:ssä säädetään. Jakautuvan yhtiön luvun 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 10 §:n 2 ja 3
5627: sidotun oman pääoman alentamiseen sovelle- momentissa sekä 11 ja 18 §:ssä säädetään.
5628: taan 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa Edellä 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun oi-
5629: jakautumisessa soveltuvin osin, mitä 6 luvun keuden haltijan oikeuteen vaatia lunastusta
5630: 1 §:ssä, 2 §:n 5 momentissa, 3 ja 4 §:ssä sovelletaan, mitä 14 luvun 12 §:n 3 momen-
5631: säädetään osakepääoman alentamisesta sekä tissa säädetään. Jos jakautuva yhtiö on julki-
5632: mitä 12 luvun 3 ja 3 a §:ssä säädetään muun nen osakeyhtiö ja vastaanottava yhtiö on
5633: sidotun oman pääoman alentamisesta. yksityinen osakeyhtiö, jakautuvan yhtiön
5634: 36 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
5635:
5636: osakkeenomistajan oikeuteen vaatia lunastus- ei ole jaettu jakautumissuunnitelmassa, ne
5637: ta sovelletaan, mitä 17 luvun 3 §:ssä sääde- kuuluvat jakautuvan yhtiön osakkeenomista-
5638: tään. jille ja vastaanottaville yhtiöille samassa
5639: suhteessa kuin jakautuvan yhtiön netto-omai-
5640: suus jaetaan jakautumissuunnitelman mu-
5641: kaan.
5642: Lupa jakautumisen täytäntöönpanoon, Jakautuva yhtiö ja vastaanottavat yhtiöt
5643: jakautumisen täytäntöönpanoja vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yh-
5644: oikeusvaikutukset tiön velasta, joka on syntynyt ennen kuin
5645: jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity.
5646: 4 § Sellaisista jakautuvan yhtiön veloista, joista
5647: Jakautuvan yhtiön on haettava jakautumi- toinen yhtiö vastaa jakautumissuunnitelman
5648: sen täytäntöönpanaan rekisteri viranomaisen mukaan, yhtiön vastuun kokonaismäärä on
5649: lupa, johon sovelletaan, mitä 14 luvun 13 ja kuitenkin enintään sille jäävän tai siirtyvän
5650: 14 §:ssä säädetään. Jakautuvan yhtiön on netto-omaisuuden arvo. Jakautumissuunnitel-
5651: tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus ja- massa mainitusta velasta velkoja voi vaatia
5652: kautumisen täytäntöönpanosta. Ilmoituksesta suoritusta yhteisvastuun perusteella vasta,
5653: on voimassa, mitä 14 luvun 16 §:n 1-3 kun on todettu, ettei hän saa suoritusta velal-
5654: momentissa säädetään kombinaatiosulautu- liselta tai vakuudesta.
5655: misesta.
5656: Jos jakautuvan yhtiön omaisuuteen on voi- 15 luku
5657: massa yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yritys-
5658: kiinnitys, jakautumista ei saa rekisteröidä, Vahingonkorvausvelvollisuus
5659: jollei samalla rekisteröidä yhtiön ja kiinni-
5660: tyksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten ja- 6§
5661: kamisesta jakautuvan ja vastaanottavien yh- Osakkeenomistajien vaatimuksesta kannet-
5662: tiöiden kesken ja kiinnitysten etuoikeuden ta voidaan ajaa yhtiön lukuun 5 §:n 1 ja 2
5663: järjestämisestä. momentin estämättä, jos:
5664: 1) yhtiökokouksessa on myönnetty vastuu-
5665: 5§ vapaus tai muutoin päätetty olla nostamatta
5666: Jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät korvauskannetta, mutta päätöstä vastaan ovat
5667: jakautumissuunnitelmassa määrätyllä tavalla äänestäneet osakkeenomistajat, joilla on vä-
5668: vastaanottavalle yhtiölle, kun jakautumisen hintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeis-
5669: täytäntöönpano on rekisteröity. Samanaikai- ta tai yksi kolmasosa kokouksessa eduste-
5670: sesti jakautuva yhtiö purkautuu 1 §:n 2 mo- tuista osakkeista;
5671: mentin 1 kohdassa tarkoitetussa jakautumi- 2) päätöstä vastuuvapauden myöntämistä
5672: sessa. koskevassa asiassa ei ole tehty kahdeksan
5673: Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille syn- kuukauden kuluessa tilikauden päättymises-
5674: tyy jakautumisen rekisteröinnillä oikeus vas- tä; taikka
5675: tikkeeseen ja heistä tulee vastaanottavan yh- 3) päätöstä korvauskanteen nostamista kos-
5676: tiön osakkeenomistajia jakautumissuunnitel- kevassa asiassa ei muutoin ole tehty kahden
5677: man mukaisesti. Jakautuvalle yhtiölle kuulu- kuukauden kuluessa siitä, kun asiaa olisi
5678: vat omat osakkeet eivät kuitenkaan tuota pitänyt käsitellä yhtiökokouksessa.
5679: oikeutta vastikkeeseen.
5680: Jos jakautuva yhtiö purkautuu, sen halli- Kanne on pantava vireille kolmen kuukau-
5681: tuksen ja toimitusjohtajan on annettava lop- den kuluessa 1 momentissa tarkoitetusta yh-
5682: putilitys, johon sovelletaan, mitä 14 luvun tiökokouksen päätöksestä tai 1 momentissa
5683: 17 §:n 3 momentissa säädetään. mainitun määräajan päättymisestä tai, mil-
5684: loin on vaadittu 10 luvun 14 §:ssä tarkoite-
5685: tun tarkastuksen toimittamista, siitä kun tar-
5686: kastuksesta annettu lausunto on esitetty yh-
5687: 6§ tiökokouksessa, taikka tarkastajan määrää-
5688: Jos 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoite- mistä tarkoittava hakemus on hylätty.
5689: tussa jakautumisessa ilmaantuu varoja, joita
5690: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 37
5691:
5692: 16 luku syistä katso kohtuulliseksi velvoittaa lunas-
5693: tettavien osakkeiden omistajaa kokonaan tai
5694: Erinäisiä säännöksiä osittain vastaamaan niistä.
5695: Välimiesten on ilmoitettava välitystuomio
5696: Oikeudenkäynti ja välimiesmenettely rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa sen
5697: antamisesta.
5698: 1§ Välitystuomioon tyytymätön asianosainen
5699: Sen estämättä, mitä riita-asiain oikeuspai- voi nostamalla kanteen vastapuoltaan vas-
5700: kasta säädetään, saa 15 luvun 5 ja 6 §:ssä taan saattaa asian tuomioistuimen tutkitta-
5701: tarkoitettua korvauskannetta ajaa yhtiön koti- vaksi. Kanne on nostettava kahden kuukau-
5702: paikan tuomioistuimessa. Sama tuomioistuin den kuluessa siitä, kun asianosainen sai kap-
5703: voi käsitellä myös rikokseen perustuvan kor- paleen välitystuomiota tai, jos välimies-
5704: vausvaatimuksen sekä 3 luvun 3 §:n 3 mo- menettelystä annetun lain 38 tai 39 §:ssä
5705: mentissa, 6 luvun 10 §:ssä ja tämän luvun tarkoitettu pyyntö on tehty, sen jälkeen kun
5706: 5 §:n 5 momentissa tarkoitetun osakkeiden hän sai kappaleen välimiesten tällaisen
5707: lunastusta koskevan riidan sekä 6 luvun pyynnön johdosta antamasta päätöksestä.
5708: 5 §:n 3 momentissa, 14 luvun 13 §:n 1 mo- Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava
5709: mentissa, 14 a luvun 4 §:ssä ja 17 luvun lainvoimaisesta päätöksestä rekisterivi-
5710: 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun kanteen siitä, ranomaiselle. Jollei välitystuomioon haeta
5711: onko velkoja saanut maksun tai turvaavan muutosta, on sen täytäntöönpanossa nouda-
5712: vakuuden saatavastaan. tettava, mitä ulosottolain 3 luvun 16 §:ssä
5713: säädetään. Välimiesmenettelystä on muutoin
5714: voimassa, mitä välimiesmenettelystä anne-
5715: 2§ tussa laissa säädetään.
5716: Haaste ja muu tiedoksianto katsotaan yh-
5717: tiölle toimitetuksi, kun se on annettu tiedok- 7 §
5718: si hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai Jos 11 luvun 12 ja 14 §:ssä säädetty vel-
5719: muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä vollisuus ilmoittaa rekisteröitäväksi tai pyyn-
5720: toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Jollei yh- nöstä antaa asiakirjoja rekisteriviranomaisel-
5721: tiöllä ole kaupparekisteriin merkittyä halli- le laiminlyödään, voi rekisteriviranomainen
5722: tuksen jäsentä, toimitusjohtajaa tai muuta, velvoittaa toimitusjohtajan tai hallituksen
5723: jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen jäsenen sakon uhalla ilmoittamaan tai anta-
5724: kanssa kirjoittaa yhtiön toiminimi, tiedok- maan ne sille määräämässään ajassa.
5725: siantamisessa yhtiölle noudatetaan soveltuvin
5726: osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun
5727: 7 §:ssä säädetään.
5728: Yhtiön kiljeet ja lomakkeet
5729: 5 § 7 a §
5730: Keskuskauppakamari valitsee kutakin 14 Yhtiön kirjeissä ja lomakkeissa on mainit-
5731: luvun 3, 12 ja 19 §:ssä, 14 a luvun 3 §:ssä tava yhtiön rekisteriin merkitty toiminimi,
5732: sekä 17 luvun 3 §:ssä tarkoitettua lunastus- kotipaikka, osoite ja rekisterinumero sekä
5733: riitaa varten lunastusta vaativan osapuolen mahdollinen selvitystila.
5734: hakemuksesta tarpeellisen määrän välimiehiä
5735: ja määrää välimiesten puheenjohtajan. Väli-
5736: miehillä on oltava tehtävään tarvittava asian- Rangaistussäännöksiä
5737: tuntemus.
5738: 8 §
5739: Yhtiö vastaa 14 luvun 3 ja 12 §:ssä, 14 a Joka tahallaan
5740: luvun 3 §:ssä sekä 17 luvun 3 §:ssä tarkoite- 1) 2 luvun 9 §:ssä, 4 luvun 9 tai
5741: tun välimiesmenettelyn kuluista. Välimiehet 12 c §:ssä, 13 luvun 15 §:ssä, 14 luvun
5742: voivat kuitenkin erityisistä syistä velvoittaa 16 §:ssä tai 14 a luvun 4 §:ssä tarkoitetussa
5743: osakkeenomistajan kokonaan tai osittain kor- tapauksessa antaa rekisteriviranomaiselle tai
5744: vaamaan yhtiölle sen kulut. Lunastaja vastaa tuomioistuimelle väärän ilmoituksen, vakuu-
5745: 14 luvun 19 §:ssä tarkoitetun välimiesmenet- tuksen tai todistuksen osakepääoman tai ve-
5746: telyn kuluista, jos välimiehet eivät erityisistä lan maksamisesta,
5747: 38 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
5748:
5749: 2) toimii toisen välikätenä tässä laissa tai 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun taseen laati-
5750: yhtiöjärjestyksessä olevan äänioikeuden ra- misesta taikka osakeyhtiön sulautumista,
5751: joittamista koskevan säännöksen tai mää- jakautumista tai selvitystilaa koskevan lop-
5752: räyksen kiertämiseksi, putilityksen antamisesta,
5753: 3) rikkoo säännöksiä riippumattomana on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
5754: asiantuntijana toimivan hyväksytyn tilintar- siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
5755: kastajan lausunnon laatimisesta, rangaistusta, osakeyhtiörikkomuksesta sak-
5756: 4) rikkoo säännöksiä pääomalainan pää- koon.
5757: oman palauttamisesta, koron tai muun hyvi- Osakeyhtiörikkomuksesta tuomitaan myös
5758: tyksen maksamisesta tai vakuuden antami- se, joka törkeästä huolimattomuudesta me-
5759: sesta, nettelee 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetulla
5760: 5) jakaa yhtiön varoja tämän lain säännös- tavalla.
5761: ten vastaisesti,
5762: 6) antaa rahalainan tai vakuuden 12 luvun
5763: 7 §:n säännösten vastaisesti taikka
5764: 7) rikkoo 1 luvun 2 §:n 1 momentin kiel- 17 luku
5765: toa yksityisen osakeyhtiön arvopaperien otta-
5766: misesta arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua Osakeyhtiömuodon muuttaminen
5767: julkista kaupankäyntiä vastaavan menettelyn
5768: kohteeksi, Yksityisen osakeyhtiön muuttaminen
5769: on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai julkiseksi osakeyhtiöksi
5770: siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
5771: rangaistusta, osakeyhtiörikoksesta sakko on
5772: tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 1§
5773: Yksityisen osakeyhtiön muuttamisesta jul-
5774: 9§ kiseksi osakeyhtiöksi päättää yhtiökokous.
5775: Joka tahallaan Päätös yhtiömuodon muuttamisesta on päte-
5776: 1) 3 luvun 5 §:n 1 momentin vastaisesti vä, jos se on tehty 9 luvun 14 §:n mukaises-
5777: antaa osakekirjan taikka väliaikaistodistusta, ti.
5778: osakeantitodistusta, optiotodistusta tai juok- Yksityinen osakeyhtiö voidaan muuttaa
5779: sevaa vaihtovelkakirjaa antaessaan menette- julkiseksi osakeyhtiöksi vain, jos sen yh-
5780: lee tämän lain säännösten vastaisesti, tiöjärjestys täyttää julkisen osakeyhtiön yh-
5781: 2) rikkoo yhtiökokouksen pöytäkirjan näh- tiöjärjestykselle tässä laissa säädetyt vaati-
5782: tävillä pitämistä koskevaa säännöstä, mukset, sen toiminimi muutetaan samalla
5783: 3) laiminlyö osake- tai osakasluettelon pi- toiminimilaissa (128179) säädettyjen vaati-
5784: tämisen tai niiden nähtävänä pitämisen, musten mukaiseksi ja riippumattomana
5785: 4) rikkoo 7 a §:n säännöksiä yhtiön kir- asiantuntijana toimivan hyväksytyn tilintar-
5786: jeissä ja lomakkeissa mainittavista tiedoista, kastajan antaman lausunnon mukaan yhtiön
5787: 5) rikkoo 8 luvun 6 §:n 3 momentin sään- osakepääomalle ja muulle sidotulle omalle
5788: nöstä yhtiön ja sen ainoan osakkeenomista- pääomalle on täysi kate. Asiantuntijaan ja
5789: jan välisten sopimusten ja sitoumusten kir- lausuntoon sovelletaan soveltuvin osin, mitä
5790: jaamisesta, 2 luvun 4 a §:ssä säädetään. Lausunnon näh-
5791: 6) rikkoo 3 luvun 11 §:n 3 momentin tävänäpitoon sovelletaan soveltuvin osin,
5792: säännöstä osakeomistuksensa ilmoittamisesta mitä 4 luvun 4 b §:n 2 momentissa sääde-
5793: merkittäväksi osake- ja osakasluetteloon, tään. Lausunto on liitettävä yhtiömuodon
5794: 7) rikkoo 1 luvun 2 §:n 3 momentin sään- muuttamisesta tehtävään rekisteri-ilmoituk-
5795: nöstä yksityisen osakeyhtiön arvopaperien seen.
5796: tarjoamiseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuu- Yksityinen osakeyhtiö muuttuu julkiseksi
5797: desta, osakeyhtiöksi, kun sitä koskeva yhtiöjärjes-
5798: 8) rikkoo 14 luvun 19 §:n 4 momentin tyksen muutos on rekisteröity.
5799: säännöstä lunastusoikeuden ilmoittamisesta Sopimukseen, jolla julkiseksi osakeyhtiök-
5800: yhtiölle taikka si muuttuneelle yhtiölle hankitaan omaisuut-
5801: 9) rikkoo tämän lain säännöksiä osa- ta kahden vuoden kuluessa muutoksen rekis-
5802: vuosikatsauksen, välitilinpäätöksen, tilinpää- teröinnistä, sovelletaan 2 luvun 15 §:n sään-
5803: töksen, konsernitilinpäätöksen tai 13 luvun nöksiä soveltuvin osin.
5804: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 39
5805:
5806: Julkisen osakeyhtiön muuttaminen Voimaantulo
5807: yksityiseksi osakeyhtiöksi
5808: 1. Tämä laki tulee voimaan päivänä
5809: 2 § kuuta 199.
5810: Julkisen osakeyhtiön muuttamisesta yksi-
5811: tyiseksi osakeyhtiöksi päättää yhtiökokous 9 Yleiset siirtymäsäännökset
5812: luvun 14 § :n mukaisesti.
5813: Jos yhtiössä on erilajisia äänioikeuden 2. Ennen tämän lain voimaantuloa rekiste-
5814: tuottavia osakkeita, päätökseen vaaditaan 9 röity osakeyhtiö sekä yhtiö, joka rekisteröi-
5815: luvun 14 §:n mukaisen päätöksen lisäksi dään ennen lain voimaantuloa allekirjoitetun
5816: niiden osakkeenomistajien kannatus, joilla perustamiskirjan nojalla, on yksityinen osa-
5817: on vähintään kaksi kolmasosaa kunkin osa- keyhtiö. Osakeyhtiöön, jonka osake, velka-
5818: kelajin kokouksessa edustetuista osakkeista. kirja tai muu arvopaperi on lain tullessa voi-
5819: Sama koskee päätöstä julkisen osakeyhtiön maan arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun
5820: sulautumisesta yksityiseen osakeyhtiöön ja julkisen kaupankäynnin kohteena, sovelle-
5821: jakautumisesta yksityiseksi osakeyhtiöksi. taan kuitenkin, mitä julkisista osakeyhtiöistä
5822: Jos ehdotetaan julkisen osakeyhtiön muutta- säädetään. Tällaisen yhtiön on päätettävä
5823: mista yksityiseksi osakeyhtiöksi, kokouskut- yhtiön muuttamisesta julkiseksi osakeyhtiök-
5824: su on toimitettava kuitenkin viimeistään si ja ilmoitettava päätös yhtiömuodon muut-
5825: kuukautta ennen yhtiökokousta tai 9 luvun tamisesta rekisteröitäväksi vuoden kuluessa
5826: 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua viimeistä il- lain voimaantulosta, jollei julkista kaupan-
5827: moittautumispäivää, jollei yhtiöjärjestyksessä käyntiä yhtiön arvopapereilla ole sitä ennen
5828: ole määrätty pitempää aikaa. lopetettu. Päätös voidaan tehdä 9 luvun
5829: Julkinen osakeyhtiö voidaan muuttaa yksi- 13 §:n mukaisesti noudattaen kuitenkin, mitä
5830: tyiseksi osakeyhtiöksi tai se voi sulautua 17 luvun 1 §:n 2-4 momentissa säädetään
5831: yksityiseen osakeyhtiöön tai jakautua yksi- lukuun ottamatta 17 luvun 1 §:n 2 momen-
5832: tyiseksi osakeyhtiöksi vain, jos sen arvopa- tissa tarkoitettua vaatimusta sidotun oman
5833: peri ei ole arvopaperimarkkinalaissa tarkoite- pääoman katteesta ja hyväksytyn tilintarkas-
5834: tun julkisen kaupankäynnin kohteena. Yksi- tajan lausunnosta. Rekisteriviranomainen voi
5835: tyiseksi osakeyhtiöksi muutettavan julkisen asettaa yhtiölle uhkasakon tässä kohdassa
5836: osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen on täytettävä tarkoitetun velvoitteen täyttämisen tehosteek-
5837: yksityisen osakeyhtiön yhtiöjärjestykselle si.
5838: tässä laissa säädetyt vaatimukset ja sen toi- 3. Yhtiöön, jonka perustamiskirja on alle-
5839: minimi on samalla muutettava toiminimilais- kirjoitettu ennen tämän lain voimaantuloa ja
5840: sa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. jonka osakepääoma lain tullessa voimaan on
5841: Jos yhtiö on antanut muun sellaisen velka- alle 50 000 markkaa, sovelletaan 1 luvun
5842: kirjan kuin vaihtovelkakirjan, joka voi olla 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua vähim-
5843: arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen mäisosakepääomaakoskevaa vaatimusta seit-
5844: kaupankäynnin kohteena, julkisen osakeyh- semän vuoden kuluttua lain voimaantulosta.
5845: tiön muuttamiseen yksityiseksi osakeyhtiöksi Tällainen yhtiö ei saa lain voimaantulon jäl-
5846: on saatava näiden velkojien osalta rekisteri- keen päättää alentaa osakepääomaansa, jos
5847: viranomaisen lupa. Lupaan sovelletaan so- se alentamisen jälkeen olisi alle 50 000
5848: veltuvin osin, mitä 6 luvun 5-7 §:ssä sää- markkaa, ellei näistä siirtymäsäännöksistä
5849: detään. muuta johdu.
5850: Julkinen osakeyhtiö muuttuu yksityiseksi 4. Yhtiö, jonka osakepääoma seitsemän
5851: osakeyhtiöksi, kun sitä koskeva yhtiöjärjes- vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta
5852: tyksen muutos on rekisteröity. on alle 50 000 markkaa, on asetettava selvi-
5853: tystilaan. Päätöksen selvitystilaan asettami-
5854: sesta tekee tuomioistuin rekisteriviranomai-
5855: 3§ sen ilmoituksesta tai sen hakemuksesta, jon-
5856: Julkisen osakeyhtiön osakkeenomistajalla, ka oikeus saattaa riippua yhtiön asettamises-
5857: joka on äänestänyt 2 §:ssä tarkoitettua pää- ta selvitystilaan. Päätöstä selvitystilaan aset-
5858: töstä vastaan, on oikeus vaatia yhtiötä Junas- tamisesta ei kuitenkaan saa tehdä, jos yhtiö
5859: tamaan hänen osakkeensa. Lunastukseen on ilmoittanut rekisteröitäväksi osakepää-
5860: sovelletaan soveltuvin osin, mitä 6 luvun oman korotuksen vähintään 50 000 mark-
5861: 5-8 §:ssä ja 14 luvun 12 §:ssä säädetään. kaan, yhtiön muuttamisen avoimeksi yhtiök-
5862: 40 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
5863:
5864: si tai kommandiittiyhtiöksi taikka yhtiön kirja on allekirjoitettu ennen lain voimaantu-
5865: toiminnan jatkamisen yksityisenä elinkeinon- loa eikä näistä siirtymäsäännöksistä muuta
5866: harjoittajana eikä rekisteröintiä evätä. johdu.
5867: 5. Edellä 4 kohdassa tarkoitetusta selvitys- 11. Jos yhtiön perustamiskirja on allekir-
5868: tilaan asettamisesta, sitä koskevista määrä- joitettu ennen tämän lain voimaantuloa, osa-
5869: ajoista ja siihen liittyvistä hallituksen ja toi- kepääoman rekisteröimiseen sovelletaan,
5870: mitusjohtajan velvollisuuksista sekä 4 koh- mitä lain voimaan tullessa voimassa olleessa
5871: dassa tarkoitetusta yhtiömuodon muuttami- 2 luvun 13 §:ssä säädetään. Yhtiön täysin
5872: sesta, siihen tarvittavista viranomaisluvista ja maksettu osakepääoma on kuitenkin ilmoi-
5873: yhtiömuodon muutoksen voimaantulosta sää- tettava rekisteröitäväksi vuoden kuluessa lain
5874: detään erikseen lailla. voimaantulosta.
5875: 6. Yhtiöjärjestykseen sisältyvän tämän lain 12. Mitä 2 luvun 15 §:ssä säädetään, ei
5876: vastaisen määräyksen sijasta noudatetaan sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa
5877: tämän lain säännöksiä, jollei näistä siirty- tehtyyn sopimukseen.
5878: mäsäännöksistä muuta johdu. Lain vastaisen
5879: yhtiöjärjestyksen määräyksen muutos lain
5880: mukaiseksi on ilmoitettava rekisteröitäväksi Osakekirjaa ja osakeluetteloa koskevat
5881: samalla, kun muu yhtiöjärjestyksen muutos siirtymäsäännökset
5882: ilmoitetaan rekisteröitäväksi, ja kuitenkin
5883: viimeistään viiden vuoden kuluttua lain voi- 13. Yhtiön rekisterinumero on merkittävä
5884: maantulosta. Edellä 3 kohdassa tarkoitetun osakekirjaan, joka esitetään yhtiölle tai jonka
5885: yhtiön vähimmäisosakepääomaa koskeva yhtiö luovuttaa lain voimaantulon jälkeen.
5886: yhtiöjärjestyksen muutos on kuitenkin ilmoi- 14. Ilmoitus, jota tarkoitetaan 3 luvun
5887: tettava rekisteröitäväksi viimeistään seitse- 11 §:n 3 momentissa, on tehtävä kahden
5888: män vuoden kuluttua. Rekisteriviranomainen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantu-
5889: voi asettaa yhtiölle uhkasakon tässä tarkoite- losta.
5890: tun velvoitteen täyttämisen tehosteeksi.
5891: 7. Tämän lain voimaantulon jälkeen rekis- A rvo-osuusjäJjestelmään kuuluvia osakkeita
5892: teröitäväksi ilmoitettua tämän lain vastaista koskevat siirtymäsäännökset
5893: yhtiöjärjestystä ei voida rekisteröidä, ellei
5894: näistä siirtymäsäännöksistä muuta johdu. 15. Yhtiökokouksen päätös, jota tarkoite-
5895: 8. Yhtiö voi tämän lain vahvistamisen jäl- taan 3 a luvun 3 a §:ssä, voidaan tehdä ai-
5896: keen mutta ennen sen voimaantuloa päättää kaisintaan kahden vuoden kuluttua tämän
5897: yhtiöjärjestyksensä muuttamisesta tämän lain lain voimaantulosta.
5898: säännösten mukaiseksi lain voimaan tullessa 16. Jos arvo-osuusjärjestelmään osakkeen-
5899: voimassa olleiden säännösten mukaisesti. sa liittänyt yhtiö pitää yhtiökokouksen tämän
5900: Päätös voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi lain voimaantulon jälkeen, noudatetaan 3 a
5901: ennen lain voimaantuloa ja rekisteröidä si- luvun 11 §:n säännöksiä yhtiökokoukseen
5902: ten, että yhtiöjärjestyksen muutos tulee voi- osallistumisen ratkaisevasta määräpäivästä.
5903: maan samana päivänä kuin tämä laki. Jos
5904: yhtiöjärjestyksen muutos koskee yksityisen
5905: osakeyhtiön muuttamista julkiseksi osakeyh- Osakepääoman korottamista koskevat
5906: tiöksi, sitä ei voida rekisteröidä, ellei ole siirtymäsäännökset
5907: noudatettu, mitä 17 luvun 1 §:ssä säädetään.
5908: 9. Tämän lain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitet- 17. Ennen tämän lain voimaantuloa teh-
5909: tuun tytäryhteisöön on soveltuvin osin sovel- tyyn hallituksen päätökseen osakepääoman
5910: lettava, mitä muualla säädetään tai määrä- korottamisesta ja sen rekisteröimiseen sovel-
5911: tään osakeyhtiön tytäryhtiöstä. letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
5912: olleita säännöksiä, jollei näistä siirtymäsään-
5913: nöksistä muuta johdu.
5914: Yhtiön perustamista koskevat 18. Yhtiöjärjestys on muutettava 4 luvun
5915: siirtymäsäännökset 2 §:n säännösten mukaiseksi kolmen vuoden
5916: kuluessa tämän lain voimaantulosta. Kunnes
5917: 10. Yhtiön perustamiseen ja rekisteröimi- yhtiöjärjestys on muutettu, sovelletaan lain
5918: seen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimaan tullessa voimassa olleita säännök-
5919: voimassa olleita säännöksiä, jos perustamis- siä. Tämän lain säännöksiä sovelletaan kui-
5920: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 41
5921:
5922: tenkin, ellei yhtiöjärjestystä ole muutettu mukaiseksi. Tämän lain 6 luvun säännöksiä
5923: kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulos- sovelletaan kuitenkin lain voimaantulon jäl-
5924: ta. keen päätöksentekoon ja lunastusmenette-
5925: 19. Jos osakepääoman korottamisesta on lyyn, joka koskee osakkeen lunastamista
5926: päätetty ennen tämän lain voimaantuloa, tällaisen määräyksen perusteella.
5927: osakepääoman rekisteröimiseen sovelletaan
5928: lain voimaan tullessa voimassa olleita 4 lu-
5929: vun 12 §:n 3 momentin säännöksiä. Yhtiön Omia osakkeita koskevat siirtymäsäännökset
5930: täysin maksettu osakepääoma on kuitenkin
5931: ilmoitettava rekisteröitäväksi vuoden kulues- 25. Tämän lain voimaan tullessa voimassa
5932: sa lain voimaantulosta. olleen 7 luvun 2 §:n toisen virkkeen mukais-
5933: 20. Optiolainaan ja vaihtovelkakirjalai- ta yhtiöjärjestyksen määräystä tai sitä vastaa-
5934: naan, jonka merkintäaika alkaa ennen tämän vaa yhtiöjärjestyksen määräystä, jota ei en-
5935: lain voimaantuloa, sovelletaan lain voimaan nen tämän lain voimaantuloa annetun lain
5936: tullessa voimassa olleita lainan rekisteröintiä nojalla ole tarvinnut muuttaa, ei tarvitse
5937: koskevia säännöksiä. Tällaisen lainan otta- muuttaa tämän lain mukaiseksi. Tämän lain
5938: mista koskeva päätös on kuitenkin ilmoitet- 3 luvun 3 §:n 5 momentin säännöksiä sovel-
5939: tava rekisteröitäväksi kahden vuoden kulues- letaan kuitenkin osakkeen lunastamiseen täl-
5940: sa lain voimaantulosta, jollei lainaa ole sitä laisen määräyksen perusteella lain voimantu-
5941: ennen ilmoitettu rekisteröitäväksi. Jos päätös lon jälkeen.
5942: optiolainan tai vaihtovelkakirjalainan ottami- 26. Yhtiö voi 7 luvun 3-6 §:n nojalla
5943: sesta on tehty ennen lain voimaantuloa, mut- hankkia vain täysin maksettuja osakkeita.
5944: ta lainan merkintäaika alkaa lain voimaantu- 27. Tämän lain 1 luvun 1 §:n 3 momentin
5945: lon jälkeen, lainaan sovelletaan tämän lain estämättä yhtiön on kolmen vuoden kuluessa
5946: säännöksiä rekisteröinnistä kuitenkin siten, tämän lain voimaantulosta alennettava osa-
5947: että lain 4 luvun 12 c §:n 1 momentissa tar- kepääomaa niiden osakkeiden nimellisarvoa
5948: koitettu määräaika lasketaan lain voimaantu- vastaavalla määrällä, jotka yhtiö lain voi-
5949: losta. maan tullessa voimassa olleiden säännösten
5950: 21. Optiolainan tai vaihtovelkakirjalainan mukaisesti on lunastanut ja poistanut osake-
5951: nojalla osakkeen merkinnyt saa osakkeen- luettelosta osakepääomaa alentamatta. Pää-
5952: omistajan oikeudet tämän lain voimaan tul- töksen osakepääoman alentamisesta voi täl-
5953: lessa voimassa olleiden säännösten mukaan, löin tehdä hallitus, jos osakepääoma ei alen-
5954: jos optiolainan tai vaihtovelkakirjalainan tamisen jälkeen jää alle vähimmäisosakepää-
5955: merkintäaika on alkanut ennen lain voimaan- oman. Jos yhtiön osakepääoma alentamisen
5956: tuloa. jälkeen on alle mainitussa lainkohdassa tar-
5957: 22. Lain 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun op- koitetun vähimmäisosakepääoman, sovelle-
5958: tio-oikeuteen on soveltuvin osin sovellettava, taan siirtymäsäännösten 3 ja 4 kohtaa.
5959: mitä muualla säädetään tai määrätään osa- 28. Tämän lain voimaan tullessa voimassa
5960: keyhtiön ottamasta optiolainasta. olleiden säännösten vastaisesti ennen lain
5961: voimaantuloa yhtiölle tulleet osakkeet on
5962: luovutettava kuuden kuukauden kuluessa
5963: Osakepääoman alentamista ja lain voimaantulosta.
5964: lunastusehtoisia osakkeita koskevat 29. Ennen lain voimaantuloa yhtiölle tai
5965: siirtymäsäännökset sen tytäryhteisölle tulleisiin osakkeisiin, joi-
5966: hin ei lain voimaan tullessa voimassa ollei-
5967: 23. Jos tuomioistuimen lupaa osakepää- den säännösten mukaan liittynyt luovutus-
5968: oman alentamiseen on haettu ennen tämän velvollisuutta, sovelletaan 7 luvun 8 §:n
5969: lain voimaantuloa, menettelyyn sovelletaan säännöksiä kolmen vuoden kuluttua lain voi-
5970: lain voimaan tullessa voimassa olleen 6 lu- maantulosta.
5971: vun 3 §:n säännöksiä.
5972: 24. Tämän lain voimaan tullessa voimassa
5973: olleen 6 luvun 4 §:n mukaista yhtiöjärjestyk- Yhtiön johtoa koskevat siirtymäsäännökset
5974: sen määräystä tai sitä vastaavaa yhtiöjärjes-
5975: tyksen määräystä, jota ei ennen tämän lain 30. Ennen lain voimaantuloa perustettujen
5976: voimaantuloa annetun lain nojalla ole tarvin- yksityisten osakeyhtiöiden, joiden osakepää-
5977: nut muuttaa, ei tarvitse muuttaa tämän lain oma on vähintään 500 000 ja enintään
5978:
5979:
5980: 260760
5981: 42 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
5982:
5983: 1 000 000 markkaa, on saatettava yhtiön töksen lisäksi niiden osakkeenomistajien
5984: hallinto tämän lain mukaiseksi kolmen vuo- suostumus, joilla on vähintään yksi kol-
5985: den kuluessa lain voimaantulosta. masosa tämänlajisista osakkeista, ja niiden
5986: 31. Yhtiöllä, joka on ennen lain voimaan- osakkeenomistajien kannatus, joilla on vä-
5987: tuloa ilmoittanut rekisteröitäväksi hallinto- hintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edus-
5988: neuvostoa koskevan yhtiöjärjestyksen mää- tetuista tämänlajisista osakkeista.
5989: räyksen lain voimaan tullessa voimassa ol-
5990: leiden säännösten mukaisesti, voi lain 8 lu-
5991: vun 11 §:n 1 momentin estämättä olla hal-
5992: lintoneuvosto.
5993: 32. Lain 8 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun toi- Tilintarkastusta koskevat siirtymäsäännökset
5994: mitusjohtajan sijaiseen on sovellettava, mitä
5995: muualla säädetään tai määrätään osakeyhtiön 38. Jos yhtiön arvopaperi on julkisen kau-
5996: varatoimitusjohtajasta. pankäynnin kohteena lain tullessa voimaan,
5997: yhtiökokouksen on valittava Keskuskauppa-
5998: kamarin hyväksymä tilintarkastaja tarkasta-
5999: maan tilinpäätöstä tilikaudelta, joka alkaa
6000: Yhtiökokousta koskevat siirtymäsäännökset lain tultua voimaan.
6001: 39. Tämän lain voimaan tullessa voimassa
6002: 33. Ennen tämän lain voimaantuloa teh- olleita säännöksiä sovelletaan 10 luvun 1 §:n
6003: tyyn yhtiökokouksen päätökseen ja sen re- 4 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan kel-
6004: kisteröintiin sovelletaan lain voimaan tulles- poisuuteen, jos lääninhallituksen määräystä
6005: sa voimassa olleita säännöksiä, jollei näistä on haettu ennen lain voimaantuloa.
6006: siirtymäsäännöksistä muuta johdu.
6007: 34. Yhtiökokouskutsuun, joka on toimitet-
6008: tu ennen tämän lain voimaantuloa, ja osak-
6009: keenomistajien nähtävänä ennen lain voi-
6010: maantuloa pidettäviin asiakirjoihin sovelle- Tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä
6011: taan lain voimaan tullessa voimassa olleita koskevat siirtymäsäännökset
6012: säännöksiä.
6013: 35. Tämän lain 9 luvun 1 §:n 3 momentin 40. Tilinpäätöstä koskevia tämän lain
6014: rajoitusta yhtiökokoukseen osallistumisesta säännöksiä sovelletaan viimeistään siltä tili-
6015: sovelletaan sellaiseen osakkeeseen, johon ei kaudelta, joka alkaa lain tultua voimaan. Jos
6016: lain voimaan tullessa vallinneiden seikkojen emoyhtiö jakaa varoja osakkeenomistajille,
6017: perusteella liittynyt lain voimaan tullessa antaa 12 luvun 7 §:n 1 tai 5 momentissa
6018: voimassa olleen 9 luvun 1 §:n 3 momentin tarkoitetun rahalainan tai vakuuden taikka
6019: mukaan vastaavaa rajoitusta, kolmen vuoden palauttaa pääomalainan pääomaa tai maksaa
6020: kuluttua lain voimaantulosta. sen korkoa tai muuta hyvitystä, sen velvolli-
6021: 36. Yhtiöjärjestys on muutettava 9 luvun suus laatia konsernitilinpäätös alkaa lain voi-
6022: 3 §:n 1 momentin mukaiseksi kolmen vuo- maantulosta.
6023: den kuluessa tämän lain voimaantulosta. 41. Lain 11 luvun 14 §:n mukainen vel-
6024: Kunnes yhtiöjärjestys on muutettu, sovelle- vollisuus ilmoittaa tilinpäätösasiakirjat rekis-
6025: taan lain voimaan tullessa voimassa olleita teröitäviksi syntyy lain voimaan tullessa voi-
6026: säännöksiä. Tämän lain säännöksiä sovelle- massa olleen 11 luvun 14 §:n 2 momentin
6027: taan kuitenkin, ellei yhtiöjärjestystä ole tarkoittamassa yhtiössä ensimmäisen kerran
6028: muutettu kolmen vuoden kuluessa lain voi- tilikaudelta, joka alkaa lain tultua voimaan.
6029: maantulosta. Ennen 1 päivää maaliskuuta Jos yhtiö on laiminlyönyt ennen lain voi-
6030: 1979 rekisteröitäväksi ilmoitettu 9 luvun maantuloa syntyneen velvollisuuden toimit-
6031: 3 §:n 1 momentin säännöksen vastainen yh- taa tilinpäätöksensä rekisteriviranomaiselle,
6032: tiöjärjestyksen äänestysmääräys jää kuitenkin laiminlyöntiin sovelletaan lain voimaan tul-
6033: edelleen voimaan. lessa voimassa olleen 13 luvun 4 §:n 1 mo-
6034: 37. Jos kolmen vuoden kuluessa lain voi- mentin 3 kohdan säännöstä vuoden ajan lain
6035: maantulosta päätetään yhtiöjärjestyksen voimaantulosta.
6036: muuttamisesta osakelajien yhdistämiseksi 42. Osavuosikatsaus ja vuosikatsaus on
6037: siten, että koko osakelajin oikeudet vähene- laadittava viimeistään siltä katsauskaudelta,
6038: vät, vaaditaan 9 luvun 14 §:n mukaisen pää- joka alkaa lain tultua voimaan.
6039: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 43
6040:
6041: Voitonjakoa ja yhtiön varojen muuta siä, jos sulautumissopimus on hyväksytty
6042: käyttöä koskevat siirtymäsäännökset jossakin sulautumiseen osallistuvassa yhtiös-
6043: sä ennen lain voimaantuloa. Optiolainaan,
6044: 43. Lain voimaan tullessa voimassa olleen vaihtovelkakirjalainaan tai muuhun osak-
6045: 12luvun 7 §:n mukaisesti annettuun lainaan, keenomistajan oikeuteen finnastettavaan oi-
6046: varoihin tai vakuuteen ei sovelleta 12 luvun keuteen ei sovelleta 14 luvun 3 §:ää, jos
6047: 8 §:n säännöksiä, jos laina, varat tai vakuus oikeuden merkintäaika on alkanut ennen lain
6048: on annettu ennen tämän lain voimaantuloa voimaantuloa ja oikeuden antamista koske-
6049: eikä niihin liittyviä ehtoja muuteta lain voi- vassa päätöksessä on määrätty oikeuden hal-
6050: maantulon jälkeen. tijan oikeuksista sulautumisessa.
6051: 46. Jos osakkeenomistajalla ei ennen tä-
6052: män lain voimaantuloa ole ollut lain voi-
6053: Selvitystilaa koskevat siirtymäsäännökset maan tullessa voimassa olleen 14 luvun
6054: 8 §:n perusteella siinä tarkoitettua lunastus-
6055: 44. Jos yhtiön jäljellä oleva oma pääoma oikeutta ja -velvollisuutta, sitä ei synny
6056: on lain tullessa voimaan alle puolet osake- myöskään tämän lain säännösten nojalla en-
6057: pääomasta, 13 luvun 2 §:n 1 momentin en- nen lain voimaantuloa vallinneiden seikkojen
6058: simmäisen virkkeen säännöstä jäljellä olevan perusteella. Ennen lain voimaantuloa synty-
6059: oman pääoman määrästä sovelletaan julki- nyt lunastusoikeus ja -velvollisuus on kui-
6060: seen osakeyhtiöön vuoden kuluttua lain voi- tenkin ilmoitettava yhtiölle kahden kuukau-
6061: maantulosta ja yksityiseen osakeyhtiöön kah- den kuluessa lain voimaantulosta. Lunastus-
6062: den vuoden kuluttua lain voimaantulosta. menettelyyn sovelletaan lain voimaan tulles-
6063: Säännöstä sovelletaan kuitenkin siitä lähtien, sa voimassa olleita säännöksiä, jos lunastus-
6064: kun oman pääoman määrä lain voimaantulon vaatimus on tehty ennen lain voimaantuloa.
6065: jälkeen ylittää puolet osakepääomasta. Jos Lunastushinnan tallettamiseen ja sille lasket-
6066: 13 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu ko- tavaan korkoon sovelletaan kuitenkin tämän
6067: kous on pidetty ennen lain voimaantuloa, lain säännöksiä, jos talletus tehdään lain tul-
6068: sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa tua voimaan.
6069: olleen 13 luvun 2 §:n 1 momentin toista
6070: virkettä kuitenkin siten, että mainitussa lain-
6071: kohdassa tarkoitettu kokous on pidettävä
6072: vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
6073: Yhtiön kirjeitä ja lomakkeita koskevat
6074: Sulautumista ja vähemmistöosakkeiden siirtymäsäännökset
6075: lunastamista koskevat siirtymäsäännökset
6076: 47. Lain 16 luvun 7 a §:n säännöksiä yh-
6077: 45. Sulautumiseen sovelletaan tämän lain tiön kirjeistä ja lomakkeista sovelletaan vuo-
6078: voimaan tullessa voimassa olleita säännök- den kuluttua lain voimaantulosta.
6079: 44 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
6080:
6081:
6082: Laki
6083: arvopaperimarkkinalain muuttamisesta
6084:
6085: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6086: muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun arvopaperimarkkinalain (495/89) 1 luvun
6087: 2 §:n 2 momentti, 3 luvun 4 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta, 13 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta
6088: sekä 8 luvun 2 §:n 3 kohta,
6089: näistä 3 luvun 4 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta sekä 13 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta sellai-
6090: sina kuin ne ovat 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa laissa (581/96), sekä
6091: lisätään 2 lukuun uusi 10 a §ja 3 luvun 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on maini-
6092: tussa 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa laissa, uusi 6 kohta ja 13 §:n 1 momenttiin, sel-
6093: laisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 7 kohta, seuraavasti:
6094:
6095: 1luku 3 luku
6096: Yleisiä säännöksiä Julkinen kaupankäynti arvopapereilla
6097: 2§ A 1Vopaperipörssin säännöt
6098:
6099: Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta yksityi- 4 §
6100: sen osakeyhtiön arvopaperiin. Arvopaperipörssillä on oltava säännöt, jot-
6101: ka sisältävät tätä lakia täydentävät määräyk-
6102: set ainakin siitä
6103:
6104: 4) miten ja millä perusteilla pörssivälittä-
6105: 2luku jän, muun arvopaperipörssissä toimivan ja
6106: pörssimeklarin oikeudet myönnetään ja pe-
6107: Arvopaperien markkinointi, liikkeeseenlasku ruutetaan,
6108: ja 5) millaisia vaatimuksia, oikeuksia ja vel-
6109: tiedonantovelvollisuus vollisuuksia pörssiyhtiöille, pörssiarvopape-
6110: rien muille liikkeeseenlaskijoille, pörssivälit-
6111: täjille, muille arvopaperipörssissä toimiville
6112: 10 a § ja pörssimeklareille muutoin asetetaan, sekä
6113: Osakeyhtiön on ilmoitettava asianomaiselle 6) miten osakkeenomistajien yhdenvertai-
6114: julkisen kaupankäynnin järjestäjälle omilla suus turvataan, jos osakeyhtiö saa pörssin
6115: osakkeillaan tekemänsä kaupat. sääntöjen mukaan käydä arvopaperipörssissä
6116: Ilmoitus on tehtävä viipymättä ja viimeis- kauppaa omilla osakkeillaan.
6117: tään ennen seuraavan kaupankäyntipäivän
6118: alkua. Ilmoituksesta on käytävä ilmi osake-
6119: määrät ja hinnat osakelajeittain eriteltyinä.
6120: Julkisen kaupankäynnin järjestäjän on ra-
6121: hoitustarkastuksen määräyksiä noudattaen 13 §
6122: julkistettava tämän pykälän nojalla ilmoitetut Asianomainen ministeriö vahvistaa hake-
6123: seikat. muksesta arvopaperien muun julkisen kau-
6124: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 45
6125:
6126: pankäynnin säännöt, jotka sisältävät tätä la- muudesta
6127: kia täydentävät määräykset ainakin siitä
6128: 3) harjoittaa julkista kaupankäyntiä arvo-
6129: 5) millaisia vaatimuksia, oikeuksia ja vel- papereilla vastoin 3 luvun 1 §:ää, 5 §:n 1
6130: vollisuuksia arvopaperien liikkeeseenlaski- momenttia, 10 §:n 1-3 momenttia tai
6131: joille, arvopaperinvälittäjille ja meklareille 13 §:ää,
6132: muutoin asetetaan,
6133: 6) kuka vastaa tai ketkä vastaavat kaupan- on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
6134: käynnin järjestämisestä, sekä siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
6135: 7) miten osakkeenomistajien yhdenvertai- rangaistusta, aJVopaperimarkkinarikoksesta
6136: suus turvataan, jos osakeyhtiö saa muussa sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi
6137: julkisessa kaupankäynnissä käydä kauppaa vuodeksi.
6138: omilla osakkeillaan.
6139:
6140: 8 luku
6141: Rangaistussäännökset
6142:
6143: 2 §
6144: A JVopaperimarkkinarikos
6145: Tämä laki tulee voimaan päivänä
6146: Joka tahallaan tai törkeästä huolimatto- kuuta 199 .
6147:
6148:
6149:
6150:
6151: Laki
6152: kaupparekisterilain muuttamisesta
6153:
6154:
6155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6156: kumotaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kaupparekisterilain (129/79) 9 §:n 1 mo-
6157: mentin 7 kohta,
6158: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 3 a §:n 2 momentti, 9 §:n 1 momentin 2, 5, 8 ja 11-13 koh-
6159: ta sekä 3 momentti, 18 §:n 2 momentti, 19 aja 26 § sekä 27 §:n 2 momentti,
6160: sellaisina kuin niistä ovat 3 a §:n 2 momentti ja 9 §:n 1 momentin 11-13 kohta sekä 3
6161: momentti 10 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1122/93), 18 §:n 2 momentti 22 päi-
6162: vänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1301194), 19 a § muutettuna 9 päivänä maaliskuuta
6163: 1990 annetulla lailla (232/90) ja mainitulla 10 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla sekä
6164: 27 §:n 2 momentti mainitussa 9 päivänä maaliskuuta 1990 annetussa laissa, sekä
6165: 46 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
6166:
6167: lisätään 9 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuu-
6168: ta 1992 annetulla lailla (1616/92) ja mainitulla 10 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla,
6169: uusi 12 aja 14 kohta, sekä lakiin uusi 18 aja 26 a § seuraavasti:
6170:
6171: 1§ ja pohjarahastoon sekä takuupääoman osuuk-
6172: Kaupparekisteriin merkitään elinkeinonhar- siin. Keskinäisen vakuutusyhtiön perusilmoi-
6173: joittajia koskevat ilmoitukset ja tiedonannot tuksessa on lisäksi mainittava takuupääomas-
6174: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään sekä ta, pohjarahastosta ja takuupääoman osuuk-
6175: patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä sista maksettu määrä.
6176: tarkemmin määrätään.
6177:
6178: 18 §
6179: 3a§
6180: Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön,
6181: Jos rekisteriin merkittävä elinkeinonhar- osuuskunnan, säästöpankin, vakuutusyhdis-
6182: joittajan toimielin tai sen jäsen on oi- tyksen ja eurooppalaisen taloudellisen etuyh-
6183: keushenkilö, rekisteriin merkitään oi- tymän selvitys- ja suoritustilan, asumisoi-
6184: keushenkilön toiminimi, rekisterinumero ja keusyhdistyksen purkautumisen samoin kuin
6185: rekisteri, johon oikeushenkilö on merkitty. avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja
6186: osuuskunnan sulautumisen johdosta rekisteri-
6187: 9§ viranomaisille toimitettavista tiedonannoista
6188: Osakeyhtiön perusilmoituksessa on mainit- ja ilmoituksista säädetään erikseen.
6189: tava:
6190: 2) perustamiskirjan allekirjoituspäivä ja 18 a §
6191: päivä, jona yhtiöjärjestys on perustamisko- Rekisteriviranomainen käsittelee osakeyh-
6192: kouksessa hyväksytty; tiön osakkeiden arvo-osuusjärjestelmään liit-
6193: tämistä, osakepääoman alentamista, osakeyh-
6194: 5) yhtiön osoite; tiöiden sulautumista, osakeyhtiön jakautu-
6195: mista, osakeyhtiön selvitystilaa ja julkisen
6196: 8) yhtiöjärjestyksen määräys, jonka mu- osakeyhtiön muuttamista yksityiseksi osa-
6197: kaan yhtiössä voi olla erilajisia osakkeita, keyhtiöksi koskevat asiat siten kuin osakeyh-
6198: sekä tällaisten osakkeiden lukumäärä lajeit- tiölaissa (734178) säädetään.
6199: tain;
6200: 19 a §
6201: 11) jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, toimi- Asunto-osakeyhtiön kaupparekisteriin teh-
6202: tusjohtajan sijainen tai isännöitsijä, kunkin tävän perus- ja muutosilmoituksen käsittelee
6203: henkilötiedot; ja sen rekisteriin merkitsemisestä päättää sen
6204: 12) jos yhtiöllä on hallintoneuvosto, sen kihlakunnan rekisteritoimisto, jonka virka-
6205: puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja va- alueella yhtiön kotipaikka on. Asunto-
6206: rajäsenen henkilötiedot; osakeyhtiön osakepääoman alentamista ja
6207: 12 a) tilintarkastajan, päävastuullisen tilin- sulautumista koskevat asiat käsittelee kuiten-
6208: tarkastajan ja varatilintarkastajan henkilötie- kin rekisteri viranomainen.
6209: dot;
6210: 13) yhtiöjärjestyksen määräys yhtiön toi-
6211: minimen kirjoittamisesta sekä, jos jollekulle 26 §
6212: on annettu oikeus toiminimen kirjoittami- Mitä tämän lain mukaan on merkitty kaup-
6213: seen yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa, parekisteriin ja asianmukaisesti kuulutettu,
6214: hänen henkilötietonsa; sekä on katsottava tulleen kolmannen henkilön
6215: 14) yhtiön tilikausi. tietoon. Jos kuuluttamisesta on kulunut vä-
6216: hemmän kuin 16 päivää, kuulutettuun seik-
6217: Mitä 1 momentin 6 kohdassa on sanottu kaan ei kuitenkaan voida vedota sellaista
6218: osakepääomasta, on vastaavasti sovellettava kolmatta henkilöä vastaan, joka osoittaa,
6219: keskinäisen vakuutusyhtiön takuupääomaan ettei hän ole voinut tietää siitä.
6220: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 47
6221:
6222: Ennen kouluttamista ei seikkaan, joka on 27 §
6223: tai jonka olisi pitänyt olla kaupparekisteriin
6224: merkitty, voida vedota muuta kuin sitä vas- Asunto-osakeyhtiötä koskeva kaupparekis-
6225: taan, jolla näytetään olleen siitä tieto. teriin tehtävä muu kuin osakepääoman alen-
6226: Jos koulutettu seikka poikkeaa rekisteriin tamista tai sulautumista koskeva ilmoitus tai
6227: merkitystä tai rekisteriin merkittyä elinkei- hakemus voidaan kuitenkin antaa vain yh-
6228: nonharjoittajaa koskevasta asiakirjavihkosta tiön kotipaikan rekisteritoimistolle.
6229: ilmenevästä seikasta, kuulutettuun seikkaan
6230: ei voida vedota kolmatta henkilöä vastaan.
6231: Kolmas henkilö voi kuitenkin vedota kuulu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6232: tettuun seikkaan, jollei hänen näytetä tien- kuuta 199 .
6233: neen rekisteriin merkitystä tai asiakirjavih- Jos yhtiön perustamiskirja on allekirjoitettu
6234: kosta ilmenevästä seikasta. ennen tämän lain voimaantuloa, yhtiön pe-
6235: Mitä tässä pykälässä säädetään rekisteriin rusilmoitukseen sovelletaan kuitenkin edel-
6236: tehdystä merkinnästä, koskee vastaavasti leen 9 §:n 1 momentin 7 kohtaa.
6237: rekisterimerkinnän poistamista rekisteristä. Osakeyhtiön tilikausi ja tilintarkastaja on
6238: ilmoitettava kaupparekisteriin viimeistään,
6239: kun yhtiölle on lain voimaantulon jälkeen
6240: syntynyt muu kuin yhtiön johtoon kuuluvan
6241: henkilön eroamista tai tehtävän lakkaamista
6242: koskeva ilmoitusvelvollisuus. Jos osakeyhtiö
6243: 26 a § laiminlyö tämän ilmoitusvelvollisuuden, re-
6244: Rekisteriin merkityn elinkeinonharjoittajan kisteriviranomainen voi asettaa määräajan,
6245: edustamiseen kelpoisen henkilön asettami- jonka kuluessa yhtiön tulee täyttää ilmoitus-
6246: sessa tapahtuneeseen virheellisyyteen voi- velvollisuus. Jollei yhtiö täytä ilmoitusvel-
6247: daan kouluttamisen jälkeen vedota kolmatta vollisuutta asetetussa määräajassa, ilmoitus,
6248: henkilöä vastaan vain, jos tämän voidaan jonka yhteydessä tilikausi ja tilintarkastaja
6249: näyttää tienneen virheestä. olisi tullut ilmoittaa, raukeaa.
6250:
6251:
6252:
6253:
6254: Laki
6255: toiminimilain 7 ja 12 §:n muuttamisesta
6256:
6257: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6258: muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun toiminimilain (128/79) 7 §:n 1 momentin 4
6259: kohta ja 2 momentti,
6260: näistä 7 §:n 1 momentin 4 kohta sellaisena kuin se on 9 päivänä maaliskuuta 1990 anne-
6261: tussa laissa (233/90), sekä
6262: lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 momentti seuraa-
6263: vasti:
6264: 7 § niitä vastaava lyhennys "oyj" ja, jos kysy-
6265: Sen lisäksi, mitä muualla laissa on säädet- myksessä on asunto-osakeyhtiö, tulee tämän
6266: ty, on toiminimen muodosta voimassa seu- seikan ja yhtiön kotipaikan selvästi ilmetä
6267: raavaa: toiminimestä;
6268:
6269: 4) yksityisen osakeyhtiön toiminimessä Yksityisen osakeyhtiön aputoiminimeen ei
6270: tulee olla sana "osakeyhtiö" tai sitä vastaava saa sisällyttää sanaa "osakeyhtiö" tai sitä
6271: lyhennys "oy" ja julkisen osakeyhtiön toi- vastaavaa lyhennystä "oy", julkisen osakeyh-
6272: minimessä sanat "julkinen osakeyhtiö" tai tiön aputoiminimeen sanoja "julkinen osa-
6273: 48 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
6274:
6275: keyhtiö" tai niitä vastaavaa lyhennystä "oyj" telma on saapunut rekisteriviranomaiselle
6276: eikä osuuskunnan aputoiminimeen sanaa rekisteröintiä varten.
6277: "osuuskunta" tai yhdysosaa "osuus-".
6278: Tämä laki tulee voimaan päivänä
6279: kuuta 199.
6280: Ennen tämän lain voimaantuloa perustetun
6281: 12 § osakeyhtiön, jonka liikkeeseen laskema ar-
6282: vopaperi on arvopaperimarkkinalain
6283: Edellä 1 momentista poiketen osakeyh- (495/89) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisen
6284: tiölain (734178) 14luvussa tarkoitetun sulau- kaupankäynnin kohteena, on vuoden kulues-
6285: tumisen ja 14 a luvussa tarkoitetun jakautu- sa lain voimaantulosta muutettava toi-
6286: misen yhteydessä rekisteröintiin perustuva minimensä vastaamaan julkisen osakeyhtiön
6287: yksinoikeus toiminimeen on voimassa päi- toiminimelle 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa
6288: västä, jona sulautumis- tai jakautumissuunni- asetettuja vaatimuksia.
6289:
6290:
6291:
6292:
6293: Laki
6294: yrityskiinnityslain muuttamisesta
6295:
6296:
6297: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6298: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun yrityskiinnityslain (634/84) 11 §:n 2 mo-
6299: mentti, 18 §:n 2 momentti, 25 §:n 1 momentin 3 kohta ja 34 §,
6300: sellaisina kuin niistä ovat 11 §:n 2 momentti ja 34 § 8 päivänä helmikuuta 1991 annetussa
6301: laissa (240/91), sekä
6302: lisätään lakiin uusi 21 a § seuraavasti:
6303:
6304: 11§ jentamista sekä yrityskiinnitysten yhdistä-
6305: mistä ja jakamista.
6306: Elinkeinonharjoittajaa koskevat muutokset
6307:
6308: Yrityskiinnityksen voimassaalasta ja kiin-
6309: nityksen tuottamasta etuoikeudesta yhteisön 21 a §
6310: sulautuessa tai osakeyhtiön jakautuessa on
6311: voimassa, mitä asianomaista yhteisöä koske- Kiinnityksen jakaminen
6312: vassa laissa säädetään.
6313: Yrityskiinnitykset, jotka koskevat osakeyh-
6314: tiölain (734178) 14 a luvun 1 §:ssä tarkoite-
6315: 18 § tun jakautuvan osakeyhtiön kaikkea elinkei-
6316: notoimintaan kuuluvaa irtainta omaisuutta tai
6317: Yrityskiinnitysasian ratkaiseminen on vahvistettu yhtiön määrättyyn osaan tai
6318: määrätyllä alueella harjoitettavaan elinkeino-
6319: toimintaan kuuluvaan irtaimeen omaisuu-
6320: Mitä 1 momentissa säädetään, koskee teen, voidaan jakautuvan yhtiön hakemuk-
6321: myös yrityskiinnityksen kuolettamista ja laa- sesta jakaa yhtiön ja kiinnityksenhaltijoiden
6322: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 49
6323:
6324: sopimaila tavalla kokonaan tai osittain vas- viipymättä ilmoittamaan kiinnityksenhaltijal-
6325: taanottaville osakeyhtiöille. le yrityksen tai sen kiinnitetyn osan toimin-
6326: Kiinnitystä ei saa jakaa siten, että se on nan lopettamisesta, yrityksen tai sen osan tai
6327: voimassa kahden tai useamman yhtiön omai- yrityksen 9 §:n 3 momentissa tarkoitetun
6328: suuteen saman sitoumuksen vakuudeksi. omaisuuden luovuttamisesta, yrityksen su-
6329: lautumisesta tai osakeyhtiön jakautumisesta,
6330: 25 § elinkeinonharjoittajaa koskevista 11 §:ssä
6331: tarkoitetuista muutoksista, kiinnitettyä omai-
6332: Yrityskiinnitysrekisteriin tehtävät merkinnät suutta kohdanneesta 15 §:n 1 momentin 2
6333: kohdassa tarkoitetusta tapahtumasta sekä
6334: Yrityskiinnitysrekisteriin merkitään: muista kiinnityksenhaltijan oikeuteen olen-
6335: naisesti vaikuttavista tapahtumista yritykses-
6336: 3) kiinnityksen vahvistaminen, laajentami- sä. Hänen on annettava kiinnityksenhaltijalle
6337: nen, yhdistäminen, jakaminen ja kuolettami- tämän pyynnöstä myös muut kiinnitettyä
6338: nen sekä etuoikeusjärjestyksen muuttaminen; omaisuutta koskevat vakuuden arvon totea-
6339: miseksi tarpeelliset tiedot.
6340: 34 §
6341: Kiinnityksenhaltijan oikeuden twvaaminen
6342: Elinkeinonharjoittaja, jonka omaisuuteen Tämä laki tulee voimaan päivänä
6343: on vahvistettu yrityskiinnitys, on velvollinen kuuta 199 .
6344:
6345:
6346:
6347:
6348: Laki
6349: asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta
6350:
6351: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6352: muutetaan 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun asunto-osakeyhtiölain (809/91) 3 §:n 1
6353: momentin 1, 3 ja 6-8 kohta sekä 2 momentti, 24 §:n 2 momentti, 25 §:n 2 momentti,
6354: 76 §:n 1 momentti sekä 88 ja 89 §,
6355: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti ja 76 §:n 1 momentti 28 päivänä lokakuuta
6356: 1994 annetussa laissa (938/94) ja 88 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, sekä
6357: lisätään 3 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 28 päivä-
6358: nä lokakuuta 1994 annetulla lailla, uusi 3 a kohta seuraavasti:
6359: 3 § 3) 4 luvun säännöksiä osakepääoman ko-
6360: rottamisesta, optio-oikeuksien antamista ja
6361: Osakeyhtiölain soveltaminen vaihtovelkakirjalainan ottamista koskevia
6362: säännöksiä lukuun ottamatta;
6363: Asunto-osakeyhtiöön sovelletaan myös 3 a) 5 luvun säännöksiä pääomalainasta;
6364: osakeyhtiölain (734/78):
6365: 1) 1 luvun 3 §:n säännöksiä konsernista ja 6) 12 luvun 1 §:n 1 ja 3 momenttia, 2 §:n
6366: 4 §:n säännöksiä lähipiiristä, viimeksi mai- 1 ja 2 momenttia, 4 §:n 1 momenttia sekä 5
6367: nittuja kuitenkin siten että myös isännöitsi- ja 6 §:ää;
6368: jään sovelletaan mitä 1 momentin 3 kohdas- 7) 13 luvun säännöksiä selvitystilasta ja
6369: sa säädetään; purkamisesta lukuun ottamatta 2, 2 aja 3 §:ää;
6370: 8) 14 luvun säännöksiä sulautumisesta lu-
6371:
6372:
6373: 260760
6374: 50 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
6375:
6376: kuun ottamatta 19-21 §:ää; kisteriviranomaiselle tai tuomioistuimelle
6377: väärän ilmoituksen, vakuutuksen tai todis-
6378: Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tuksen osakepääoman taikka velan maksami-
6379: yhtiöön sovelletaan lisäksi tilintarkastuslain sesta,
6380: säännöksiä tilintarkastuksesta konsernissa ja 2) rikkoo säännöksiä riippumattomana
6381: osakeyhtiölain 11 luvun säännöksiä konser- asiantuntijana toimivan tilintarkastajan lau-
6382: nitilinpäätöksestä sekä 12 luvun 1 §:n 2 mo- sunnon antamisesta,
6383: menttia, 2 §:n 3 momenttia ja 4 §:n 2 ja 3 3) rikkoo tämän lain nojalla sovellettavia
6384: momenttia. osakeyhtiölain säännöksiä pääomalainan pää-
6385: oman palauttamisesta, koron tai muun hyvi-
6386: 24 § tyksen maksamisesta taikka vakuuden anta-
6387: misesta,
6388: Osallistuminen yhtiökokoukseen 4) jakaa yhtiön varoja tämän lain nojalla
6389: sovellettavien osakeyhtiölain säännösten vas-
6390: taisesti, tai
6391: Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle tai näiden 5) antaa rahalainan tai vakuuden 76 §:n
6392: määräysvallassa osakeyhtiölain 1 luvun vastaisesti,
6393: 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla olevalle säätiölle on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
6394: kuuluvan osakkeen nojalla ei saa osallistua siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
6395: yhtiökokoukseen. Sellaista osaketta ei oteta rangaistusta, asunto-osakeyhtiörikoksesta
6396: lukuun, kun pätevän päätöksen syntymiseen sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi
6397: tai tietyn oikeuden käyttämiseen vaaditaan vuodeksi.
6398: kaikkien osakkeenomistajien suostumus tai 89 §
6399: suostumus osakkeenomistajilta, joilla on
6400: määräosa yhtiön osakkeista. Asunto-osakeyhtiörikkomus
6401: Joka tahallaan
6402: 25 § 1) tämän lain 15 §:n vastaisesti antaa osa-
6403: kekirjan taikka osakekirjaa tai väliaikaisto-
6404: Asiamies ja avustaja distusta antaessaan menettelee tämän lain
6405: vastaisesti,
6406: 2) rikkoo yhtiökokouksen pöytäkirjan näh-
6407: Osakkeenomistajalla ja tämän asiamiehellä tävänä pitämistä koskevaa säännöstä,
6408: saa yhtiökokouksessa olla avustaja. 3) laiminlyö osakeluettelon pitämisen tai
6409: sen pitämisen nähtävänä tai
6410: 76 § 4) rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpää-
6411: töksen laatimisesta, osakeyhtiölain 6 luvun
6412: Lainan- ja vakuudenantokielto 3 § :n 2 momentin säännöksiä välitilinpää-
6413: töksen laatimisesta, osakeyhtiölain 11 luvun
6414: Yhtiö ei saa antaa rahalainaa osakeyh- säännöksiä konsernitilinpäätöksestä taikka
6415: tiölain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettuun yhtiön osakeyhtiölain säännöksiä yhtiön sulautumis-
6416: lähipiiriin kuuluvalle. Sama koskee vakuu- ta tai selvitystilaa koskevan lopputilityksen
6417: den antamista velasta. antamisesta,
6418: on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
6419: siitä ole muualla säädetty ankarampaa ran-
6420: 88 § gaistusta, asunto-osakeyhtiörikkomuksesta
6421: sakkoon.
6422: Asunto-osakeyhtiörikos Asunto-osakeyhtiörikkomuksesta tuomitaan
6423: myös se, joka törkeästä huolimattomuudesta
6424: Joka tahallaan menettelee 1 momentin 4 kohdassa tarkoite-
6425: 1) osakeyhtiölain 2 luvun 9 §:ssä, 4 luvun tulla tavalla.
6426: 9 §:ssä, 13 luvun 15 §:ssä tai 14 luvun
6427: 16 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa antaa re- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6428: kuuta 199.
6429: EV 233/1996 vp- HE 89/1996 vp 51
6430:
6431:
6432: Laki
6433: avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 8 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta
6434:
6435:
6436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6437: muutetaan avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 29 päivänä huhtikuuta 1988 annetun
6438: lain (389/88) 8 luvun 3 §:n 3 momentti ja 4 §:n 2 momentti, sekä
6439: lisätään 8 luvun 3 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
6440:
6441: 8 luku yhtiö tai kommandiittiyhtiö muutetaan jul-
6442: kiseksi osakeyhtiöksi, sovelletaan lisäksi,
6443: Yhtiömuodon muuttaminen ja yhtiöiden mitä osakeyhtiölain 17 luvun 1 §:n 2 mo-
6444: sulautuminen mentissa säädetään.
6445:
6446: 4 §
6447: 3§
6448: Osakeyhtiöksi muuttamista koskevan
6449: Osakeyhtiöksi muuttaminen päätöksen täytäntöönpano
6450:
6451: Yhtiömuodon muuttamista koskevasta pää- Avoimessa yhtiössä yhtiömiesten ja kom-
6452: töksestä on laadittava asiakirja, joka sisältää mandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömies-
6453: yhtiöjärjestyksen ja jossa on mainittava kun- ten tulee yhdessä osakeyhtiölle valitun halli-
6454: kin osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä tuksen kanssa tehdä kaupparekisteriin ilmoi-
6455: hänelle tulevien osakkeiden määrä. A voi- tus yhtiömuodon muuttamisesta, jolloin on
6456: messa yhtiössä yhtiömiesten ja kommandiit- soveltuvin osin noudatettava, mitä osakeyh-
6457: tiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten on tiön kaupparekisteriin ilmoittamisesta sääde-
6458: allekirjoitettava asiakirja. tään.
6459: Osakeyhtiön osakepääomaan sekä siitä
6460: asiakirjassa annettavaan selvitykseen ja lau-
6461: suntoon sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 2 Tämä laki tulee voimaan päivänä
6462: luvun 4 ja 4 a §:ssä säädetään. Jos avoin kuuta 199.
6463:
6464:
6465:
6466:
6467: Laki
6468: osuuskuntalain muuttamisesta
6469:
6470:
6471: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6472: kumotaan 28 päivänä toukokuuta 1954 annetun osuuskuntalain (247/54) 156 b ja 156 c §,
6473: sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1240/89),
6474: muutetaan 156 a §, 158 a §:n 3 momentti, 158 c §ja 196 §:n 1 momentti,
6475: sellaisina kuin niistä ovat 156 a § 29 päivänä toukokuuta 1981 annetussa laissa (371/81)
6476: sekä 158 a §:n 3 momentti, 158 c §ja 196 §:n 1 momentti mainitussa 22 päivänä joulukuu-
6477: ta 1989 annetussa laissa, sekä
6478: lisätään 158 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä joulukuuta 1989 annetus-
6479: sa laissa, uusi 4 momentti seuraavasti:
6480:
6481: 156 a § osakkeet, voivat hallitukset sopia osakeyh-
6482: Jos osuuskunta omistaa osakeyhtiön kaikki tiön sulautumisesta osuuskuntaan. Sulautu-
6483: 52 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
6484:
6485: miseen sovelletaan soveltuvin osin osakeyh- 2 luvun 4 ja 4 a §:ssä säädetään. Jos osuus-
6486: tiölain (734178) 14 luvun säännöksiä tytär- kunta muutetaan julkiseksi osakeyhtiöksi,
6487: yhtiösulautumisesta. Sulautumiseen ei kui- sovelletaan lisäksi, mitä osakeyhtiölain 17
6488: tenkaan sovelleta mainitun luvun luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään.
6489: 8-11 §:ää, 12 §:n säännöksiä sulantuvan
6490: yhtiön osakkeiden lunastamisesta, 14 §:n 1 158 c §
6491: momentin toista virkettä ja 18 §:ää. Osakeyhtiölle valitun hallituksen on tehtä-
6492: vä kaupparekisteriin ilmoitus osuuskunnan
6493: muuttamisesta osakeyhtiöksi, jolloin on so-
6494: veltuvin osin noudatettava, mitä osakeyhtiön
6495: 158 a § perustamisesta kaupparekisteriin tehtävästä
6496: ilmoituksesta säädetään.
6497: Päätöksestä laadittava pöytäkirja vastaa
6498: osakeyhtiön perustamiskirjaa. Pöytäkirjaan
6499: on liitettävä yhtiöjärjestys, minkä lisäksi sii- 196 §
6500: nä on mainittava kunkin osakkeenomistajan Keskuskauppakamari valitsee kutakin 189
6501: nimi ja osoite sekä hänelle tulevien osakkei- ja 195 §:ssä tarkoitettua tapausta varten osa-
6502: den määrä. puolen hakemuksesta tarpeellisen määrän
6503: Osakeyhtiön osakepääomaan sekä siitä välimiehiä, joilla tulee olla tarvittava asian-
6504: pöytäkirjassa annettavaan selvitykseen ja tuntemus. Keskuskauppakamari määrää
6505: lausuntoon sovelletaan, mitä osakeyhtiölain myös välimiesten puheenjohtajan.
6506:
6507:
6508: Tämä laki tulee voimaan päivänä
6509: kuuta 199 .
6510:
6511:
6512:
6513:
6514: Laki
6515: arvo-osuustileistä annetun lain 26 § :n muuttamisesta
6516:
6517: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6518: muutetaan arvo-osuustileistä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (827/91) 26 §:n 2
6519: momentin 1 kohta seuraavasti:
6520: 26 § seen, jakautumiseen, oikeushenkilön purkau-
6521: tumiseen tai yhteisen omaisuuden jakoon;
6522: Aiemmin syntynyt saanto tai oikeus saa 1 taikka
6523: momentin estämättä etusijan myöhempään
6524: nähden, jos:
6525: 1) myöhempi saanto tai oikeus perustuu Tämä laki tulee voimaan päivänä
6526: ositukseen tai perintöön taikka sulautumi- kuuta 199.
6527: EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp 53
6528:
6529:
6530:
6531: Laki
6532: kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 2 luvun 5 §:n
6533: muuttamisesta
6534:
6535: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6536: muutetaan kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 26 päivänä elokuuta 1988
6537: annetun lain (772/88) 2 luvun 5 §:n 2 momentti seuraavasti:
6538: 2luku vähennetään 1 momentissa tarkoitettua suh-
6539: detta laskettaessa sellaisten optioyhteisöiden
6540: Optioyhteisö ja markkinaosapuolet osakkeet ja osuudet, joiden osakkeista tai
6541: osuuksista optioyhteisö omistaa yli yhden
6542: 5§ viidenneksen, sekä sellaiset näiltä olevat saa-
6543: miset, joilla on huonompi etuoikeus kuin
6544: muilla sitoumuksilla. Optioyhteisöön luetaan
6545: Optioyhteisön vakavaraisuus tässä momentissa tarkoitettua omistusosuutta
6546: laskettaessa sen kanssa samaan konserniin
6547: kuuluva yhtiö sekä optioyhteisön tai sen
6548: Optioyhteisön omaan pääomaan luetaan 1 kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön
6549: momentissa tarkoitettua suhdetta laskettaessa eläkesäätiö ja eläkekassa.
6550: osake- tai osuuspääoma, vararahasto, yli-
6551: kurssirahasto ja arvonkorotusrahasto, voit-
6552: toerä vähennettynä tappiolla sekä muut vas- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6553: taavat erät. Optioyhteisön omasta pääomasta kuuta 199.
6554:
6555:
6556:
6557:
6558: Laki
6559: valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarlmstuksesta annetun lain 2 § :n
6560: muuttamisesta
6561:
6562: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6563: muutetaan valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta 23 päivänä jou-
6564: lukuuta 1947 annetun lain (968/47) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä tou-
6565: kokuuta 1980 annetussa laissa (386/80), seuraavasti:
6566: 2§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
6567: kuuta 199 .
6568: Valtiontalouden tarkastusvirastolle tämän
6569: lain mukaan kuuluva tarkastustehtävä ei estä
6570: tarkastusviraston virkamiestä toimimasta val-
6571: tionenemmistöisen yhtiön tilintarkastajana.
6572: 54 EV 233/1996 vp - HE 89/1996 vp
6573:
6574:
6575: Laki
6576: sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
6577:
6578: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6579: muutetaan sijoituspalveluyrityksistä 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain (579/96)
6580: 3 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohta seuraavasti:
6581:
6582: 3 § mista (arvopaperinvälitys);
6583: Sijoituspalvelut 5) sijoituskohteiden tai yksityisen osakeyh-
6584: tiön arvopaperien hoitamista sellaisen asia-
6585: Sijoituspalvelulla tarkoitetaan kaskohtaisen sopimuksen nojalla, jossa toi-
6586: 1) omissa nimissä toisen lukuun harjoitet- meksisaajalle on annettu päätösvalta (omai-
6587: tavaa sijoituskohteiden tai yksityisen osa- suudenhoito);
6588: keyhtiön arvopaperien ostoa, myyntiä, vaih-
6589: toa ja merkintää sekä sijoituskohteita tai yk-
6590: sityisen osakeyhtiön arvopapereita koskevien Tämä laki tulee voimaan päivänä
6591: toimeksiantojen välittämistä tai toteutta- kuuta 199.
6592:
6593:
6594: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
6595: EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp
6596:
6597:
6598:
6599:
6600: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liikenneva-
6601: kuutuslain, potilasvahinkolain, tapatunnavakuutuslain, vakuu-
6602: tusyhtiölain ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 33 ja
6603: 49 §:n muuttamisesta
6604:
6605:
6606: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys järjestelmän toimivuutta ja sitä, että kotimai-
6607: n:o 226/1996 vp laeiksi liikennevakuutus- set ja ulkomaiset yhtiöt ovat mahdollisim-
6608: lain, potilasvahinkolain, tapaturmavakuutus- man samanlaisessa asemassa, ja ryhtyvän
6609: lain, vakuutusyhtiölain ja ulkomaisista va- tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön
6610: kuutusyhtiöistä annetun lain 33 ja 49 §:n muuttamiseksi. Tapaturmavakuutuksen pe-
6611: muuttamisesta. Eduskunnalle on sosiaali- ja rusteella kartutetut yhteistakuuerät tulee eri-
6612: terveysvaliokunta antanut asiasta mietintönsä tellä tapaturmavakuutuslain mukaista vakuu-
6613: n:o 38/1996 vp. tusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden tase-
6614: Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan luettelossa.
6615: ja valvovan kiinteästi yhteistakuuta koskevan Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
6616:
6617:
6618:
6619:
6620: Laki
6621: liikennevakuutuslain muuttamisesta
6622:
6623: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6624: muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liikennevakuutuslain (279/59) 17 §:n 3 mo-
6625: mentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1993 annetussa laissa (361193), ja
6626: lisätään lakiin uusi 19 b-19 e § seuraavasti:
6627:
6628: 17 § konkurssin osalta, jonka kotivaltio kuuluu
6629: Euroopan talousalueeseen, keskuksen velvol-
6630: Liikennevakuutuskeskus on ensisijaisessa lisuus maksaa korvaukset alkaa kuitenkin
6631: vastuussa vakuuttamattoman, tuntemattoman ministeriön määräämästä ajankohdasta. Kun
6632: sekä sellaisen moottoriajoneuvon Suomessa keskus on maksanut vahinkoa kärsineelle
6633: aiheuttamasta liikennevahingosta, jonka py- korvausta, hänen oikeutensa korvaukseen
6634: syvä kotipaikka on muualla kuin Suomessa. selvitys- tai konkurssipesästä siirtyy keskuk-
6635: Jos vakuutuksenantaja lopulta todetaan kor- selle siihen määrään saakka kuin tämä on
6636: vausvelvolliseksi, keskuksella on oikeus saa- korvausta maksanut.
6637: da tältä takaisin suorittamansa määrä. Lisäk-
6638: si keskus huolehtii suomalaisen vakuutusyh-
6639: tiön selvitystilan ja konkurssin yhteydessä
6640: korvausten maksamisesta sen jälkeen, kun 4luku
6641: vakuutuskanta ja sitä vastaava omaisuus on
6642: siirretty keskukselle, sekä muista vakuu- Liikennevakuutus
6643: tusyhtiölain 15 luvun 14 §:ssäja ulkomaisis-
6644: ta vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/95) 19 b §
6645: 49 §:ssä säädetyistä tehtävistä. Sellaisen ul- Tämän lain mukaiset vakuutukset lakkaa-
6646: komaisen vakuutusyhtiön selvitystilan tai vat olemasta voimassa kuukauden kuluttua
6647:
6648:
6649: 270075
6650: 2 EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp
6651:
6652: siitä, kun vakuutuksenottaja sai tiedon va- kennevakuutuksenottajille, jotka ovat saaneet
6653: kuutusyhtiön selvitystilan tai konkurssin al- olennaista taloudellista hyötyä liian alhaisista
6654: kamisesta ja hänen velvollisuudestaan ottaa vakuutusmaksuista. Tämän momentin nojalla
6655: uusi vakuutus tässä määräajassa. Jollei va- määrättävä lisävakuutusmaksu saa kunkin
6656: kuutuksenottaja ole tätä ennen ottanut va- vakuutuksenottajan osalta olla enintään yhtä
6657: kuutusta toisesta vakuutusyhtiöstä, hänen suuri kuin se taloudellinen hyöty, jonka hän
6658: katsotaan laiminlyöneen tämän lain mukai- on liian alhaisten vakuutusmaksujen johdosta
6659: sen vakuuttamisvelvollisuutensa. Erityisen saanut kolmen vuoden aikana ennen vakuu-
6660: selvityspesän hallinto ja ulkomaisen vakuu- tusyhtiön joutumista selvitystilaan tai kon-
6661: tusyhtiön osalta liikennevakuutuskeskus on kurssiin.
6662: velvollinen viipymättä ilmoittamaan kirjalli- Päätöksen lisävakuutusmaksusta, sen suu-
6663: sesti vakuutuksenottajille edellä mainitusta ruudesta ja tilittämisestä tekee liikenneva-
6664: velvollisuudesta ottaa vakuutus toisesta va- kuutuskeskus. Ministeriö antaa tarvittaessa
6665: kuutusyhtiöstä. tarkempia määräyksiä tämän momentin so-
6666: veltamisesta. Maksuunpannulle ja maksetta-
6667: 19 c § vaksi erääntyneelle lisävakuutusmaksulle,
6668: Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon- jota ei ole suoritettu viimeistään eräpäivänä,
6669: kurssin johdosta tämän lain mukainen kor- peritään viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3
6670: vaus jää joko osittain tai kokonaan turvaa- momentissa tarkoitetun korkokannan mu-
6671: matta vakuutusyhtiölain 10 luvun 7 §:n mu- kaan. Lisävakuutusmaksu vii västyskorkoi-
6672: kaisen vakuutuksenottajalle mahdollisesti neen saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai
6673: määrätyn lisämaksuvelvollisuuden toteutta- päätöstä siten kuin verojen ja maksujen pe-
6674: misen jälkeen, voidaan vakuutuksenottaja rimisestä ulosottotoimin annetussa laissa
6675: velvoittaa maksamaan liikennevakuutuksen (367/61) säädetään.
6676: lisävakuutusmaksu siten kuin tässä pykälässä
6677: säädetään. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei 19 d §
6678: koske kuluttajaa eikä sellaista elinkeinonhar- Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon-
6679: joittajaa, joka huomioon ottaen hänen elin- kurssin johdosta tämän lain mukainen kor-
6680: keinotoimintansa laatu ja laajuus sekä olo- vaus jää joko osittain tai kokonaan turvaa-
6681: suhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopi- matta vakuutuksenottajien lisämaksuvelvolli-
6682: japuolena rinnastettavissa kuluttajaan. suuden toteuttamisen jälkeen, vastaavat siitä
6683: Lisävakuutusmaksu voidaan määrätä sel- tai sen osasta liikennevakuutusta harjoittavat
6684: laiselle vakuutuksenottajalle, joka on omis- vakuutusyhtiöt yhdessä. Turvaamatta jäävä
6685: tuksen perusteella tai muutoin käyttänyt osuus rahoitetaan perimällä vuosittain yh-
6686: merkittävää vaikutusvaltaa vakuutusyhtiön teistakuumaksu niiltä vakuutusyhtiöiltä, jotka
6687: hallinnossa, jos liikennevakuutusta harjoitet- harjoittavat liikennevakuutusta maksuun-
6688: taessa on olennaisesti jätetty noudattamatta panovuonna. Vakuutusyhtiö voi sisällyttää
6689: vakuutusliikkeen harjoittamista koskevia yhteistakuumaksusta aiheutuvan menojen
6690: säännöksiä tai määräyksiä tai jos liiketoimin- lisäyksen liikennevakuutuksen erääntyviin
6691: nassa on syyllistytty rikolliseen menettelyyn, vakuutusmaksuihin.
6692: jota ei voida pitää vähäisenä. Tämän mo- Maksun suuruus määräytyy vakuutusyh-
6693: mentin nojalla määrättävän lisävakuutusmak- tiön liikennevakuutuksesta saaman taikka
6694: sun suuruus on kunkin vakuutuksenottajan tällä vakuutuksella katettavien riskien perus-
6695: osalta hänen saamansa taloudellisen hyödyn teella arvioidun vakuutusmaksutulon mukai-
6696: suuruinen. sessa suhteessa. Maksun suuruus voi olla
6697: Jos 2 momentin mukainen lisävakuutus- vuodessa enintään kaksi prosenttia edellä
6698: maksu ei riitä turvaamatta jääneen osuuden tarkoitetusta vakuutusmaksutulosta. Ministe-
6699: kattamiseen ja jos tämän lain mukaisen va- riö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset
6700: kuutuksen vakuutusmaksut ovat keskimäärin tämän momentin soveltamisesta.
6701: olleet kohtuuttoman alhaiset vakuutuksista Maksuunpannulle ja maksettavaksi erään-
6702: aiheutuneisiin kustannuksiin verrattuina ja tyneelle maksulle ja sen ennakolle, jota ei
6703: tämän voidaan arvioida olennaisesti vaikut- ole suoritettu viimeistään eräpäivänä, peri-
6704: taneen vakuutusyhtiön joutumiseen selvitys- tään viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 mo-
6705: tilaan tai konkurssiin, voidaan 2 momentin mentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
6706: mukaisen maksun lisäksi määrätä lisävakuu- Maksu ja sen ennakko sekä viivästyskorko
6707: tusmaksu vakuutusyhtiön niille muille lii- saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätös-
6708: EV 234/1996 vp- HE 226/1996 vp 3
6709:
6710: tä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä tai konkurssipesästä tässä laissa säädettyjen
6711: ulosottotoimin annetussa laissa säädetään. tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot.
6712:
6713: 19 e § Tämä laki tulee voimaan päivänä
6714: Liikennevakuutuskeskuksella on sen jäl- kuuta 199.
6715: keen, kun vakuutusyhtiö on asetettu selvitys- Lakia sovelletaan sen voimantulon jälkeen
6716: tilaan tai konkurssiin, oikeus saada selvitys- alkavaan selvitystilaan tai konkurssiin.
6717:
6718:
6719:
6720:
6721: Laki
6722: potilasvahinkolain muuttamisesta
6723:
6724: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6725: muutetaan 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetun potilasvahinkolain (585/86) 5 §:n 3 mo-
6726: mentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (363/95), ja
6727: lisätään lakiin uusi 5 a-5 d § seuraavasti:
6728: 5§ 5a§
6729: V akuutuksenantqja Vakuutuksen ottaminen toisesta
6730: vakuutusyhtiöstä
6731:
6732: Kaikkien potilasvakuutustoimintaa Suo- Tämän lain mukaiset vakuutukset lakkaa-
6733: messa harjoittavien vakuutusyhtiöiden on vat olemasta voimassa kuukauden kuluttua
6734: kuuluttava potilasvakuutusyhdistykseen. Yh- siitä, kun vakuutuksenottaja sai tiedon va-
6735: distys hoitaa tämän lain mukaisen korvaus- kuutusyhtiön selvitystilan tai konkurssin al-
6736: toiminnan ja voi myöntää vakuutuksia jä- kamisesta ja hänen velvollisuudestaan ottaa
6737: senyhtiöidensä lukuun. Yhdistys vastaa va- uusi vakuutus tässä määräajassa. Jollei va-
6738: hingosta silloin, kun vakuutuksen ottaminen kuutuksenottaja ole tätä ennen ottanut va-
6739: on laiminlyöty, sekä määrää ja perii 4 §:n 2 kuutusta toisesta vakuutusyhtiöstä, hänen
6740: momentissa tarkoitetun korotetun vakuutus- katsotaan laiminlyöneen tämän lain mukai-
6741: maksun. Lisäksi yhdistys huolehtii suomalai- sen vakuuttamisvelvollisuutensa. Erityisen
6742: sen vakuutusyhtiön selvitystilan ja konkurs- selvityspesän hallinto ja ulkomaisen vakuu-
6743: sin yhteydessä korvausten maksamisesta sen tusyhtiön osalta potilasvakuutusyhdistys on
6744: jälkeen, kun vakuutuskanta ja sitä vastaava velvollinen viipymättä ilmoittamaan kirjal-
6745: omaisuus on siirretty yhdistykselle, sekä lisesti vakuutuksenottajille edellä mainitusta
6746: muista vakuutusyhtiölain 15 luvun 14 §:ssä velvollisuudesta ottaa vakuutus toisesta va-
6747: ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun kuutusyhtiöstä.
6748: lain (398/95) 49 §:ssä säädetyistä tehtävistä.
6749: Sellaisen ulkomaisen vakuutusyhtiön selvi- 5b §
6750: tystilan tai konkurssin osalta, jonka kotival-
6751: tio kuuluu Euroopan talousalueeseen, yhdis- Lisävakuutusmaksu
6752: tyksen velvollisuus maksaa korvaukset alkaa
6753: kuitenkin ministeriön määräämästä ajankoh- Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon-
6754: dasta. Kun yhdistys on maksanut vahinkoa kurssin johdosta tämän lain mukainen kor-
6755: kärsineelle korvausta, hänen oikeutensa kor- vaus jää joko osittain tai kokonaan turvaa-
6756: vaukseen selvitys- tai konkurssipesästä siir- matta, vakuutusyhtiölain 10 luvun 7 §:n mu-
6757: tyy yhdistykselle siihen määrään saakka kuin kaisen vakuutuksenottajalle mahdollisesti
6758: tämä on korvausta maksanut. määrätyn lisämaksuvelvollisuuden toteutta-
6759: misen jälkeen, voidaan vakuutuksenottaja
6760: 4 EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp
6761:
6762: velvoittaa maksamaan potilasvakuutuksen Lisävakuutusmaksu viivästyskorkoineen saa-
6763: lisävakuutusmaksu siten kuin tässä pykälässä daan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä
6764: säädetään. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei siten kuin verojen ja maksujen perimisestä
6765: koske kuluttajaa eikä sellaista elinkeinonhar- ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) sää-
6766: joittajaa, joka huomioon ottaen hänen elin- detään.
6767: keinotoimintansa laatu ja laajuus sekä olo- 5c §
6768: suhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopi-
6769: japuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Y hteistakuumaksu
6770: Lisävakuutusmaksu voidaan määrätä sel-
6771: laiselle vakuutuksenottajalle, joka on omis- Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon-
6772: tuksen perusteella tai muutoin käyttänyt kurssin johdosta tämän lain mukainen kor-
6773: merkittävää vaikutusvaltaa vakuutusyhtiön vaus jää joko osittain tai kokonaan turvaa-
6774: hallinnossa, jos potilasvakuutusta harjoitet- matta vakuutuksenottajien lisämaksuvelvolli-
6775: taessa on olennaisesti jätetty noudattamatta suuden toteuttamisen jälkeen, vastaavat siitä
6776: vakuutusliikkeen harjoittamista koskevia tai sen osasta potilasvakuutusta harjoittavat
6777: säännöksiä tai määräyksiä tai jos liiketoimin- vakuutusyhtiöt yhdessä. Turvaamatta jäävä
6778: nassa on syyllistytty rikolliseen menettelyyn, osuus rahoitetaan perimällä vuosittain yh-
6779: jota ei voida pitää vähäisenä. Tämän mo- teistakuumaksu niiltä vakuutusyhtiöiltä, jotka
6780: mentin nojalla määrätyn lisävakuutusmaksun harjoittavat potilasvakuutusta maksuun-
6781: suuruus on kunkin vakuutuksenottajan osalta panovuonna. Vakuutusyhtiö voi sisällyttää
6782: hänen saamansa taloudellisen hyödyn suurui- yhteistakuumaksusta aiheutuvan menojen
6783: nen. lisäyksen potilasvakuutuksen erääntyviin
6784: Jos 2 momentin mukainen lisävakuutus- vakuutusmaksuihin.
6785: maksu ei riitä turvaamatta jääneen osuuden Maksun suuruus määräytyy vakuutusyh-
6786: kattamiseen ja jos tämän lain mukaisen va- tiön potilasvakuutuksesta saaman taikka tällä
6787: kuutuksen vakuutusmaksut ovat keskimäärin vakuutuksella katettavien riskien perusteella
6788: olleet kohtuuttoman alhaiset vakuutuksista arvioidun vakuutusmaksutulon mukaisessa
6789: aiheutuneisiin kustannuksiin verrattuina ja suhteessa. Maksun suuruus voi olla vuodessa
6790: tämän voidaan arvioida olennaisesti vaikut- enintään kaksi prosenttia edellä tarkoitetusta
6791: taneen vakuutusyhtiön joutumiseen selvitys- vakuutusmaksutulosta. Ministeriö antaa tar-
6792: tilaan tai konkurssiin, voidaan 2 momentin vittaessa tarkemmat määräykset tämän mo-
6793: mukaisen maksun lisäksi määrätä lisävakuu- mentin soveltamisesta.
6794: tusmaksu vakuutusyhtiön niille muille poti- Maksuunpannulie ja maksettavaksi erään-
6795: lasvakuutuksenottajille, jotka ovat saaneet tyneelle maksulle ja sen ennakolle, jota ei
6796: olennaista taloudellista hyötyä liian alhaisista ole suoritettu viimeistään eräpäivänä, peri-
6797: vakuutusmaksuista. Tämän momentin nojalla tään viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 mo-
6798: määrättävä lisävakuutusmaksu saa kunkin mentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
6799: vakuutuksenottajan osalta olla enintään yhtä Maksu ja sen ennakko sekä viivästyskorko
6800: suuri kuin se taloudellinen hyöty, jonka hän saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätös-
6801: on liian alhaisten vakuutusmaksujen johdosta tä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä
6802: saanut kolmen vuoden aikana ennen vakuu- ulosottotoimin annetussa laissa säädetään.
6803: tusyhtiön joutumista selvitystilaan tai kon-
6804: kurssiin. 5d§
6805: Päätöksen lisävakuutusmaksusta, sen suu-
6806: ruudesta ja tilittämisestä tekee potilasvakuu- Oikeus saada tietoja
6807: tusyhdistys. Ministeriö antaa tarvittaessa tar-
6808: kempia määräyksiä tämän momentin sovelta- Potilasvakuutusyhdistyksellä on sen jäl-
6809: misesta. Maksuunpannulie ja maksettavaksi keen, kun vakuutusyhtiö on asetettu selvitys-
6810: erääntyneelle lisävakuutusmaksulle, jota ei tilaan tai konkurssiin, oikeus saada selvitys-
6811: ole suoritettu viimeistään eräpäivänä, peri- tai konkurssipesästä tässä laissa säädettyjen
6812: tään viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 mo- tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot.
6813: mentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
6814: EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp 5
6815:
6816: Tämä laki tulee voimaan päivänä Lakia sovelletaan sen voimaantulon jäl-
6817: kuuta 199. keen alkavaan selvitystilaan tai konkurssiin.
6818:
6819:
6820:
6821:
6822: Laki
6823: tapatunnavakuutuslain muuttamisesta
6824:
6825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6826: lisätään 20 päivänä elokuuta 1948 annettuun tapaturmavakuutuslakiin (608/48) uusi
6827: 38 a-38 d § seuraavasti:
6828:
6829: 3 luku suhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopi-
6830: japuolena rinnastettavissa kuluttajaan.
6831: V akuotuslaitokset sekä niiden ja Lisävakuutusmaksu voidaan määrätä sel-
6832: vakuutuksenottajain väliset oikeudelliset laiselle vakuutuksenottajalle, joka on omis-
6833: suhteet tuksen perusteella tai muutoin käyttänyt
6834: merkittävää vaikutusvaltaa vakuutusyhtiön
6835: 38 a § hallinnossa, jos tämän lain mukaista pakol-
6836: Tämän lain mukaiset pakolliset vakuutuk- lista tapaturmavakuutusta harjoitettaessa on
6837: set lakkaavat olemasta voimassa kuukauden olennaisesti jätetty noudattamatta vakuutus-
6838: kuluttua siitä, kun vakuutuksenottaja sai tie- liikkeen harjoittamista koskevia säännöksiä
6839: don vakuutusyhtiön selvitystilan tai konkurs- tai määräyksiä tai jos liiketoiminnassa on
6840: sin alkamisesta ja hänen velvollisuudestaan syyllistytty rikolliseen menettelyyn, jota ei
6841: ottaa uusi vakuutus tässä määräajassa. Jollei voida pitää vähäisenä. Tämän momentin no-
6842: vakuutuksenottaja ole tätä ennen ottanut va- jalla määrätyn lisävakuutusmaksun suuruus
6843: kuutusta toisesta vakuutusyhtiöstä, hänen on kunkin vakuutuksenottajan osalta hänen
6844: katsotaan laiminlyöneen tämän lain mukai- saamansa taloudellisen hyödyn suuruinen.
6845: sen vakuuttamisvelvollisuutensa. Erityisen Jos 2 momentin mukainen lisävakuutus-
6846: selvityspesän hallinto ja ulkomaisen vakuu- maksu ei riitä turvaamatta jääneen osuuden
6847: tusyhtiön osalta Tapaturmavakuutuslaitosten kattamiseksi ja jos tämän lain mukaisen pa-
6848: liitto on velvollinen viipymättä ilmoittamaan kollisen vakuutuksen vakuutusmaksut ovat
6849: kirjallisesti vakuutuksenottajille edellä mai- keskimäärin olleet kohtuuttoman alhaiset
6850: nitusta velvollisuudesta ottaa vakuutus toi- vakuutuksista aiheutuneisiin kustannuksiin
6851: sesta vakuutusyhtiöstä. verrattuina ja tämän voidaan arvioida olen-
6852: naisesti vaikuttaneen vakuutusyhtiön joutu-
6853: 38 b § miseen selvitystilaan tai konkurssiin, voi-
6854: Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon- daan 2 momentin mukaisen maksun lisäksi
6855: kurssin johdosta tämän lain mukaiseen pa- määrätä lisävakuutusmaksu vakuutusyhtiön
6856: kolliseen vakuutukseen perustuva korvaus niille muille vakuutuksenottajille, jotka ovat
6857: jää joko osittain tai kokonaan turvaamatta saaneet olennaista taloudellista hyötyä liian
6858: vakuutusyhtiölain 10 luvun 7 §:n mukaisen alhaisista vakuutusmaksuista. Tämän mo-
6859: vakuutuksenottajalle mahdollisesti määrätyn mentin nojalla määrättävä lisävakuutusmaksu
6860: lisämaksuvelvollisuuden toteuttamisen jäl- saa kunkin vakuutuksenottajan osalta olla
6861: keen, voidaan vakuutuksenottaja velvoittaa enintään yhtä suuri kuin se taloudellinen
6862: maksamaan tapaturmavakuutuksen lisäva- hyöty, jonka hän on liian alhaisten vakuu-
6863: kuutusmaksu siten kuin tässä pykälässä sää- tusmaksujen johdosta saanut kolmen vuoden
6864: detään. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei aikana ennen vakuutusyhtiön joutumista sel-
6865: koske kuluttajaa eikä sellaista elinkeinonhar- vitystilaan tai konkurssiin.
6866: joittajaa, joka huomioon ottaen hänen elin- Päätöksen lisävakuutusmaksusta, sen suu-
6867: keinotoimintansa laatu ja laajuus sekä olo- ruudesta ja tilittämisestä tekee Tapaturmava-
6868: 6 EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp
6869:
6870: kuutuslaitosten liitto. Ministeriö antaa tarvit- ole suoritettu viimeistään eräpäivään men-
6871: taessa tarkempia määräyksiä tämän momen- nessä, peritään viivästyskorkoa korkolain
6872: tin soveltamisesta. Maksuunpannulie ja mak- 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan
6873: settavaksi erääntyneelle lisävakuutusmaksul- mukaan. Maksu ja sen ennakko sekä viiväs-
6874: le, jota ei ole suoritettu viimeistään eräpäi- tyskorko saadaan ulosottaa ilman tuomiota
6875: vänä, peritään viivästyskorkoa korkolain tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen
6876: 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa
6877: mukaan. Lisävakuutusmaksu viivästyskor- säädetään.
6878: koineen saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai Tapaturmavakuutuslaitosten liitto huolehtii
6879: päätöstä siten kuin verojen ja maksujen pe- suomalaisen vakuutusyhtiön selvitystilan ja
6880: rimisestä ulosottotoimin annetussa laissa konkurssin yhteydessä korvausten maksami-
6881: (367/61) säädetään. sesta sen jälkeen, kun vakuutuskanta ja sitä
6882: vastaava omaisuus on siirretty liitolle, sekä
6883: 38 c § muista vakuutusyhtiölain 15 luvun 14 §:ssä
6884: Jos vakuutusyhtiön selvitystilan tai kon- ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun
6885: kurssin johdosta tässä laissa tarkoitettuun lain (398/95) 49 §:ssä säädetyistä tehtävistä.
6886: pakolliseen vakuutukseen perustuva korvaus Sellaisen ulkomaisen vakuutusyhtiön selvi-
6887: jää joko osittain tai kokonaan turvaamatta tystilan tai konkurssin osalta, jonka kotival-
6888: vakuutuksenottajien lisämaksuvelvollisuuden tio kuuluu Euroopan talousalueeseen, liiton
6889: toteuttamisen jälkeen, vastaavat siitä tai sen velvollisuus maksaa korvaukset alkaa kui-
6890: osasta mainittua vakuutusta harjoittavat va- tenkin ministeriön määräämästä ajankohdas-
6891: kuutusyhtiöt yhdessä. Turvaamatta jäävä ta. Kun liitto on maksanut vahinkoa kärsi-
6892: osuus rahoitetaan perimällä vuosittain yhteis- neelle korvausta, hänen oikeutensa korvauk-
6893: takuumaksu niiltä vakuutusyhtiöiltä, jotka seen selvitys- tai konkurssipesästä siirtyy
6894: harjoittavat tämän lain mukaista pakollista liitolle siihen määrään saakka kuin tämä on
6895: vakuutusta maksuunpanovuonna. V akuu- korvausta maksanut.
6896: tusyhtiö voi sisällyttää yhteistakuumaksusta
6897: aiheutuvan menojen lisäyksen tapaturmava- 38 d §
6898: kuutuksen erääntyviin vakuutusmaksuihin. Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla on sen
6899: Maksun suuruus määräytyy vakuutusyh- jälkeen, kun vakuutusyhtiö on asetettu selvi-
6900: tiön tämän lain mukaisista pakollisista va- tystilaan tai konkurssiin, oikeus saada selvi-
6901: kuutuksista saaman taikka näilla vakuutuk- tys- tai konkurssipesästä tässä laissa säädet-
6902: silla katettavien riskien perusteella arvioidun tyjen tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat
6903: vakuutusmaksutulon mukaisessa suhteessa. tiedot.
6904: Maksun suuruus voi olla vuodessa enintään
6905: kaksi prosenttia edellä tarkoitetusta vakuu-
6906: tusmaksutulosta. Ministeriö antaa tarvittaessa
6907: tarkemmat määräykset tämän momentin so- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6908: veltamisesta. kuuta 199.
6909: Maksuunpannulie ja maksettavaksi erään- Lakia sovelletaan sen voimaantulon jäl-
6910: tyneelle maksulle ja sen ennakolle, jota ei keen alkavaan selvitystilaan tai konkurssiin.
6911: EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp 7
6912:
6913:
6914: Laki
6915: vakuutusyhtiölain muuttamisesta
6916:
6917: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6918: muutetaan 28 päivänäjoulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062179) 10 luvun 2 §:n
6919: 3 momentti sekä 15 luvun 10 §:n 3 momentti ja 14 §:n 1 momentti,
6920: sellaisena kuin niistä on 15 luvun 14 §:n 1 momentti 17 päivänä maaliskuuta 1995 anne-
6921: tussa laissa (389/95), sekä
6922: lisätään 10 luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 17 päivänä
6923: maaliskuuta 1995 annetulla lailla, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirty-
6924: vät 5 ja 6 momentiksi, seuraavasti:
6925:
6926: 10 luku 14 §
6927: Jos sopimusta vakuutuskannan luovuttami-
6928: Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sesta ei ole saatu aikaan eikä uutta yhtiötä-
6929: kään ole perustettu yhden vuoden kuluessa
6930: 2§ selvitystilan alkamisesta, ministeriö voi mää-
6931: rätä ajankohdan, jolloin muut kuin liikenne-
6932: Korvausvastuu vastaa sattuneiden vakuu- vakuutuslain, potilasvahinkolain ja tapatur-
6933: tustapahtumien johdosta suoritettavia, mak- mavakuutuslain mukaiset vakuutukset lak-
6934: samatta olevia korvaus- ja muita määriä sekä kaavat olemasta voimassa, sekä ajankohdan,
6935: liikennevakuutuslain (279/59) ja tapaturma- jolloin mainittujen lakien mukaisten vakuu-
6936: vakuutuslain (608/48) mukaisten vakuutus- tusten vakuutuskanta ja sitä vastaava omai-
6937: ten yhteistakuuerää ja runsasvahinkoisten suus siirretään erityisestä selvityspesästä lii-
6938: vuosien varalta vastuuopillisesti laskettavaa kennevakuutuskeskuksen, potilasvakuutusyh-
6939: tasoitusmäärää. distyksen ja Tapaturmavakuutuslaitosten lii-
6940: V akuotusyhtiön on kartutettava yhteista- ton hallinnoitavaksi. Vakuutuskannan ja sitä
6941: kuuerää liikennevakuutuslain 19 d §:ssä ja vastaavan omaisuuden siirtämisestä on so-
6942: tapaturmavakuutuslain 38 c §:ssä tarkoitetun veltuvin osin voimassa, mitä 16 luvun 3 §:n
6943: maksuvelvollisuuden varalta siten kuin mi- 1-3 momentissa säädetään vakuutuskannan
6944: nisteriö tarkemmin määrää. Yhteistakuuerää luovuttamisesta. Sen estämättä, mitä 15 lu-
6945: voidaan käyttää ainoastaan edellä mainitun vun 10 §:ssä säädetään, 10 luvun 2 §:ssä
6946: maksuvelvollisuuden täyttämiseksi. mainittua yhteistakuuerää vastaava suhteel-
6947: linen osuus vastuuvelan katteena olevasta
6948: omaisuudesta on kuitenkin käytettävä ensisi-
6949: 15 luku jaisesti kyseisten lakien perusteella korvauk-
6950: seen oikeutettujen hyväksi. Tämän jälkeen
6951: Selvitystila ja pU1Kaminen on erityisen selvityspesän muu kuin edellä
6952: mainittu omaisuus, jollei toisin sovita, muu-
6953: 10 § tettava rahaksi ja jaettava niille, joilla va-
6954: kuutussopimuksen perusteella on siihen oi-
6955: Ennen erityisen selvityspesän lopullista keus, heidän vastuuvelkaosuuksiensa mukai-
6956: selvittämistä saadaan siitä suorittaa maksuja sessa suhteessa. Jos kuitenkin on kysymys
6957: ainoastaan ministeriön luvalla. Liikenneva- lakisääteistä eläkevakuutusliikettä harjoitta-
6958: kuutuslakiin, potilasvahinkolakiin ja tapatur- vasta vakuutusyhtiöstä, erityisen selvitys-
6959: mavakuutuslakiin perustuvat korvaukset tu- pesän omaisuus on käytettävä ministeriön
6960: lee kuitenkin maksaa näiden lakien mukai- määräämällä tavalla niihin kustannuksiin,
6961: sesti. Tätä varten erityisen selvityspesän hal- jotka aiheutuvat siitä, että samanlainen elä-
6962: linnolla on oikeus ottaa lainaa korvausten keturva järjestetään toisessa vakuutusyhtiös-
6963: maksamisen turvaamiseksi. sä. Tällöin on ensisijaisesti pyrittävä pienen-
6964: 8 EV 234/1996 vp - HE 226/1996 vp
6965:
6966: tämään työntekijäin eläkelain 12 §:n 4 mo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6967: mentin soveltamisesta aiheutuvia kustannuk- kuuta 199.
6968: sia. Lakia sovelletaan sen voimaantulon jäl-
6969: keen alkavaan selvitystilaan tai konkurssiin.
6970:
6971:
6972:
6973:
6974: Laki
6975: ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 33 ja 49 §:n muuttamisesta
6976:
6977:
6978: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6979: muutetaan ulkomaisista vakuutusyhtiöistä 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain
6980: (398/95) 33 §ja 49 §:n 3 momentti seuraavasti:
6981: 33 § jolloin muut kuin liikennevakuutuslain
6982: (279/59), potilasvahinkolain (585/86) ja ta-
6983: V astuuvelka paturmavakuutuslain (608/48) mukaiset va-
6984: kuutukset päättyvät, sekä ajankohdan, jolloin
6985: Kolmannen maan vakuutusyhtiön on Suo- mainittujen lakien mukaisten vakuutusten
6986: messa harjoittamansa ensivakuutusliikkeen vakuutuskanta ja sitä vastaava omaisuus siir-
6987: osalta laskettava vastuuvelka. Se muodostuu retään erityisestä selvityspesästä liikenneva-
6988: vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta kuutuskeskuksen, potilasvakuutusyhdistyk-
6989: siten kuin vakuutusyhtiölain 10 luvun 2 §:n sen ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hal-
6990: 2-6 momentissa säädetään. linnoitavaksi. Vakuotuskannan ja sitä vastaa-
6991: van omaisuuden siirtämisestä on soveltuvin
6992: 49 § osin voimassa, mitä vakuutusyhtiölain 16
6993: luvun 3 §:n 1-3 momentissa ja tämän lain
6994: Selvitysmiesten asettaminen 68 §:n 2 momentissa säädetään vakuutuskan-
6995: nan luovuttamisesta. Muutoin noudatetaan
6996: soveltuvin osin, mitä vakuutusyhtiölain 15
6997: Jos selvitysmiehet eivät ole yhden vuoden luvun 14 §:ssä säädetään.
6998: kuluessa toimiluvan lakkaamisesta aikaan-
6999: saaneet sopimusta vakuutuskannan luovutta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7000: misesta 66 §:n mukaisesti tai jollei vakuu- kuuta 199 .
7001: tusliikettä muutoin ole sanotussa ajassa sel- Lakia sovelletaan sen voimaantulon jäl-
7002: vitetty, ministeriö voi määrätä ajankohdan, keen alkavaan selvitystilaan tai konkurssiin.
7003:
7004:
7005: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
7006: EV 23511996 vp- HE 22711996 vp
7007:
7008:
7009:
7010:
7011: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tapatunna-
7012: vakuutuslain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
7013:
7014:
7015: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys terveysvaliokunta on antanut asiasta mietin-
7016: n:o 227/1996 vp laiksi tapaturmavakuutus- tönsä n:o 39/1996 vp, on hyväksynyt seuraa-
7017: lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liitty- vat lait:
7018: viksi laeiksi. Eduskunta, jolle sosiaali- ja
7019:
7020:
7021:
7022:
7023: Laki
7024: tapatunnavakuutuslain muuttamisesta
7025:
7026: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7027: kumotaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/48) 45 §, sellai-
7028: sena kuin se on 23 päivänä lokakuuta 1992 annetussa laissa (948/92),
7029: muutetaan 10 §:n 2 momentti, 11 §, 12 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 15 §:n 4 momentti, 22 ja
7030: 29 §, 30 §:n 1 momentti, 30 a, 31-33 ja 35-38 §, 41 §:n 5 momentti, 46 §:n 2 momentti,
7031: 58 §, 60 §:n 1 ja 6 momentti sekä 64, 64 a, 64 b, 65, 65 aja 65 b §,
7032: sellaisina kuin niistä ovat 10 §:n 2 momentti, 11 §ja 12 §:n 1 momentti 23 päivänä joulu-
7033: kuuta 1971 annetussa laissa (956/71), 22 § osittain muutettuna 27 päivänä maaliskuuta 1991
7034: annetulla lailla (627/91), 29 § 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (396/95), 30 a §
7035: muutettuna 22 päivänä tammikuuta 1988 ja 14 päivänä lokakuuta 1994 annetuilla laeilla
7036: (39/88 ja 893/94), 35 § 6 päivänä huhtikuuta 1979 annetussa laissa (408/79), 38 § osittain
7037: muutettuna 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetulla lailla (526/81), 41 §:n 5 momentti ja
7038: 46 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, 58 § muutettuna 9 päivänä maaliskuuta 1962
7039: ja 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetuilla laeilla (205/62 ja 603/90), 60 §:n 1 momentti 30
7040: päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1642/92) ja 6 momentti 20 päivänä helmikuuta
7041: 1987 annetussa laissa (192/87), 64 § muutettuna mainituilla 22 päivänä tammikuuta 1988 ja
7042: 14 päivänä lokakuuta 1994 annetuilla laeilla sekä 8 päivänä tammikuuta 1993 annetulla lailla
7043: (21193), 64 aja 65 b § mainitussa 22 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa, 64 b § 29
7044: päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1306/89) ja 65 a § mainitussa 10 päivänä heinä-
7045: kuuta 1981 annetussa laissa, sekä
7046: lisätään lakiin uusi 11 a, 30 b, 32 a, 35 a, 41 b-41 e ja 53 h § seuraavasti:
7047:
7048: 10§ 11§
7049: Jos työtapaturma sattuu sellaisen työnanta-
7050: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto vastaa jan työssä olevalle työntekijälle, joka on lai-
7051: 1 momentissa tarkoitetun työnantajan työnte- minlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, Ta-
7052: kijälle sattuneen työtapaturman korvaamises- paturmavakuutuslaitosten liitto vastaa tämän
7053: ta tämän lain mukaisesti ottaen huomioon lain mukaisen korvauksen suorittamisesta.
7054: 12 §:n 2 ja 5 momentin säännökset. Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla on oi-
7055:
7056:
7057:
7058: 270076
7059: 2 EV 235/1996 vp - HE 227/1996 vp
7060:
7061: keus 36 §:ssä tarkoitetun maksun lisäksi pe- annettavaa hoitoa. Sama koskee kuntoutusta
7062: riä työnantajalta, mitä näin määrätään kor- sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
7063: vauksena suoritettavaksi, kuitenkin enintään Jos työntekijä ilman hyväksyttävää syytä
7064: 1 000 markkaa tapaturmaa kohden. kieltäytyy mainitusta hoidosta tai kuntoutuk-
7065: sesta, voidaan hänelle maksettavan päivära-
7066: 11 a § han, tapaturmaeläkkeen ja haittarahan suorit-
7067: Jos muun kuin korvausasian yhteydessä taminen keskeyttää.
7068: syntyy epäselvyyttä siitä, onko työhön sovel- Jos vamma on pahentunut tai sairaus pit-
7069: lettava tätä lakia ja asialla on periaatteellista kittynyt vahingoittuneesta nippuvasta syystä,
7070: merkitystä, asian ratkaisee asianomaisen joka ei ole korvattavan vamman tai sairau-
7071: työntekijän, työnantajan tai vakuutuslaitok- den seurausta, voidaan häneltä määräajaksi
7072: sen hakemuksesta Tapaturmavakuutuslaitos- pidättää korvaus joko kokonaan tai osaksi.
7073: ten liitto. Vakuutuslaitoksen on annettava 1 ja 2 mo-
7074: mentissa tarkoitetusta korvauksen keskeyttä-
7075: 12 § misestä tai pidättämisestä päätös.
7076: V akuuttamisvelvollisen työnantajan on itse
7077: 100 markan määrään asti suoritettava kor-
7078: vausta kustakin työtapaturmasta, jollei va- 29 §
7079: kuutusta ole vapaaehtoisesti ulotettu käsittä- Tämän lain mukaista vakuutusta saa har-
7080: mään myös tätä korvausvelvollisuutta. Va- joittaa Suomessa 8 §:ssä tarkoitettuna vakuu-
7081: kuutuskirjaan on aina merkittävä, onko työn- tuslaitoksena sellainen vakuutusyhtiölaissa
7082: antajana omavastuu vai ei. (1062179) tarkoitettu vakuutusyhtiö, jolla on
7083: oikeus toimilupansa perusteella harjoittaa
7084: Jos työnantaja jättää suorittamatta 1 mo- suomalaisten vakuutusyhtiöiden ja vakuu-
7085: mentissa maimtun korvauksen tai jos syntyy tusyhdistysten sekä Suomessa toimivien ul-
7086: erimielisyyttä sellaisen korvauksen suuruu- komaisten vakuutusyhtiöiden vakuutus-
7087: desta, on vakuutuslaitos, jossa työntekijä on luokista annetun sosiaali- ja terveysministe-
7088: vakuutettu työtapaturman varalta, velvollinen riön päätöksen (858/95) 1 §:n 1 kohdassa
7089: lain mukaisesti suorittamaan sanotun kor- mainitun vahinkovakuutusluokan 1 mukaista
7090: vauksen. Vastaava velvollisuus on Tapatur- vakuutusta ja joka on tehnyt toiminnan aloit-
7091: mavakuutuslaitosten liitolla, jos 2 momentis- tamisesta 2 momentissa säädetyn ilmoituk-
7092: sa mainittu työnantaja laiminlyö korvausvel- sen. Sama koskee ulkomaisista vakuutusyh-
7093: vollisuutensa. tiöistä annetussa laissa (398/95) tarkoitettua
7094: Vakuutuslaitoksella ja Tapaturmavakuutus- ulkomaista vakuutusyhtiötä, jolla on oikeus
7095: laitosten liitolla on oikeus periä työnantajalta harjoittaa edellä mainitun vahinkovakuutus-
7096: 3 momentin mukaisesti suoritettu korvaus. luokan mukaista vakuutusta Suomessa.
7097: Vakuutusyhtiön, joka aikoo harjoittaa tä-
7098: män lain mukaista vakuutusta Suomessa, on
7099: 15 § viimeistään kahta kuukautta ennen toiminnan
7100: aloittamista ilmoitettava siitä ministeriölle ja
7101: Sairaanhoitoa on annettava tarpeettomia Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle tällaiselle
7102: kustannuksia välttäen vahingoittuneen ter- vakuutuslaitokselle säädettyjen velvoitteiden
7103: veydentilaa kuitenkaan vaarantamatta. Va- täyttämistä varten.
7104: hingoittunut ei ole velvollinen ottamaan vas- Tämän lain mukaista vakuutusta harjoitta-
7105: taan työtapaturman vuoksi tarpeellista hoitoa vaan suomalaiseen vakuutusyhtiöön sovelle-
7106: Suomen ulkopuolella, jollei erityisestä syystä taan vakuutusyhtiölain ja ulkomaiseen va-
7107: muuta johdu. kuutusyhtiöön ulkomaisista vakuutusyhtiöis-
7108: tä annetun lain säännöksiä, jollei tästä laista
7109: muuta johdu.
7110: 22 §
7111: Työntekijä on velvollinen ottamaan vas- 30 §
7112: taan lääkärin määräämää hoitoa, joka tar- Niissä tapauksissa, joissa valtio on kor-
7113: koittaa hänen työ- tai toimintakykynsä pa- vausvelvollinen työtapaturman tai ammatti-
7114: rantamista. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan taudin johdosta, korvauksen suorittaa val-
7115: koske hengenvaarallista toimenpidettä eikä tiokonttori. Valtionkonttorista on tällöin so-
7116: ilman erityistä syytä Suomen ulkopuolella veltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa sää-
7117: EV 235/1996 vp- HE 227/1996 vp 3
7118:
7119: detään vakuutuslaitoksesta. Valtionkonttoriin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hoitaes-
7120: ei sovelleta 41 b §:n 2 ja 4-6 momenttia. sa 1 momentin mukaisia tehtäviä siitä on
7121: soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa
7122: tarkoitetuista vakuutuslaitoksista laissa tai
7123: 30 a § asetuksessa säädetään.
7124: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto hoitaa
7125: tämän lain mukaista vakuutusta harjoittavien 30 b §
7126: vakuutuslaitosten yhteistoimintaa edell yttäviä Tapaturmavakuutuslaitosten liitossa on
7127: tehtäviä sekä muita tehtäviä siten kuin tässä korvaustoimen yhtenäisyyden edistämiseksi
7128: laissa tai muualla laissa tai asetuksessa sää- tapaturma-asiain korvauslautakunta. Lauta-
7129: detään. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto kunnassa on puheenjohtaja, kolme lakimies-
7130: huolehtii myös Suomea sitovasta kansainvä- jäsentä, neljä työmarkkinajäsentä, viisi lää-
7131: lisestä sopimuksesta asuin- ja oleskelupaikan käriasiantuntijaa ja tarpeellinen määrä vara-
7132: vakuutuslaitokselle johtuvista tehtävistä. miehiä, jotka ministeriö määrää enintään
7133: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toimieli- kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten tulee
7134: miä ovat yleiskokous ja hallitus. Liitossa toi- olla perehtyneitä lakisääteiseen tapaturmava-
7135: mii lisäksi tapaturma-asiain korvauslautakun- kuutukseen. Puheenjohtajan ja lakimiesjäsen-
7136: ta. ten tulee olla oikeustieteen kandidaatin tut-
7137: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hallituk- kinnon suorittaneita. Lääkäriasiantuntijoiden
7138: seen kuuluu enintään 13 varsinaista jäsentä tulee olla Suomessa laillistettuja, vakuutus-
7139: siten, että heistä enintään seitsemän edustaa lääketieteeseen perehtyneitä lääkäreitä.
7140: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton jäsenlai- Tapaturma-asiain korvauslautakunnan pu-
7141: toksia sekä kolme työnantajien ja kolme heenjohtajaksi määrätään ministeriön edus-
7142: työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskei- taja. Lakimiesjäsenet ja kaksi lääkäriasian-
7143: simpiä keskusjärjestöjä. Hallitus valitsee kes- tuntijaa määrätään Tapaturmavakuutuslaitos-
7144: kuudestaan puheenjohtajan ja valinnan vah- ten liiton ehdotuksesta. Työmarkkinajäsenis-
7145: vistaa ministeriö. Lisäksi hallitukseen kuuluu tä kaksi määrätään työnantajien ja kaksi
7146: enintään viisi varajäsentä, joista yksi edustaa työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskei-
7147: työnantajien ja yksi työntekijöiden ja toimi- simpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Työ-
7148: henkilöiden keskeisimpiä keskusjärjestöjä markkinajäsenten varamiehistä määrätään
7149: sekä yksi maatalousyrittäjien taloudellisia yksi työnantajien ja yksi työntekijöiden ja
7150: etuja valvovaa edustavinta järjestöä. toimihenkilöiden keskeisimpien keskusjärjes-
7151: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tehtävis- töjen ehdotuksesta. Lääkäriasiantuntijoista
7152: tä ja sen hallinnosta määrätään tarkemmin yksi määrätään työnantajien ja yksi työnte-
7153: sen säännöissä. Ne annetaan asetuksella sen kijöiden ja toimihenkilöiden keskeisimpien
7154: jälkeen, kun Tapaturmavakuutuslaitosten keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Ehdotusten
7155: liitto on tehnyt niistä ehdotuksen ministeriöl- lakimiesjäseniksi ja muiksi kuin työmark-
7156: le. kinajärjestöjen ehdotuksesta määrättäviksi
7157: Kaikkien tämän lain mukaista vakuutusta lääkäriasiantuntijoiksi tulee sisältää kaksi
7158: harjoittavien vakuutuslaitosten on kuuluttava kertaa niin monta ehdokasta kuin tarvitaan.
7159: Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon ja osal- Lautakunta, joka voi toimia myös jakaan-
7160: listuttava sen tehtävistä aiheutuviin kustan- tuneena jaostoihin, valitsee lakimiesjäsenis-
7161: nuksiin siten kuin tässä laissa säädetään. tään tarvittavat varapuheenjohtajat.
7162: Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon kuuluvat Jos tapaturma-asiain korvauslautakunnan
7163: lisäksi valtiokonttori ja maatalousyrittäjien puheenjohtaja, jäsen, lääkäriasiantuntija tai
7164: tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu maata- varamies tulee pysyvästi estyneeksi tehtä-
7165: lousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos. Val- väänsä, ministeriö määrää hänen tilalleen jäl-
7166: tiokonttori osallistuu Tapaturmavakuutuslai- jellä olevaksi toimikaudeksi uuden puheen-
7167: tosten liiton toimintaan ja kustannuksiin vain johtajan, jäsenen, lääkäriasiantuntijan tai va-
7168: siltä osin kuin ne liittyvät valtiokonttorin ramiehen ottaen huomioon 2 momentin
7169: tästä laista johtovien tehtävien toimeen- säännökset.
7170: panoon. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- Tapaturma-asiain korvauslautakunnan
7171: tuslaitoksen osallistumisesta Tapaturmava- säännöistä säädetään asetuksella. Ministeriö
7172: kuutuslaitosten liiton toimintaan ja sen kus- vahvistaa lautakunnan hakemuksesta asiat,
7173: tannuksiin säädetään erikseen.
7174: 4 EV 235/1996 vp- HE 227/1996 vp
7175:
7176: joista vakuutuslaitoksen on pyydettävä lauta- tinsä johdosta aiheutuneista kustannuksista.
7177: kunnan lausunto. Jos vakuutusmaksua ulosmittauksella perit-
7178: täessä vakuutuksenottaja havaitaan varatto-
7179: 31 § maksi tai jos hänen oleskelupaikkansa on
7180: Vakuutuslaitos ei voi kieltäytyä antamasta myös täytäntöönpanoviranomaisille tuntema-
7181: ja pitämästä voimassa siltä haettua tämän ton, vakuutussopimus katsotaan mainitusta
7182: lain mukaista vakuutusta. toteamishetkestä alkaen rauenneeksi.
7183: Vakuutuslaitoksen on vakuutusta myön- Jos työnantaja, joka on ottanut tämän lain
7184: täessään annettava vakuuttamisvelvolliselle mukaisen vakuutuksen, asetetaan konkurs-
7185: vakuutuksenottajalle kirjallinen todistus siitä, siin, työnantajan tähän tapaturmavakuutuk-
7186: että kysymyksessä on tämän lain mukainen seen perustuvat velvollisuudet siirtyvät kon-
7187: pakollinen vakuutus. Todistus on merkittävä kurssin alkamisesta lukien konkurssipesälle.
7188: vakuutuskirjaan ja 65 §:ssä tarkoitettuun Vakuutusmaksut konkurssin ajalta maksaa
7189: tiedonantoon. Jos vakuutuksen sisältöä rajoi- konkurssipesä.
7190: tetaan tämän lain vastaisesti, vakuutus ei
7191: täytä tämän lain mukaista vakuuttamisvel- 32 a §
7192: vollisuutta. Vakuutuslaitoksen on annettava tämän lain
7193: mukaisen pakollisen vakuutuksen vakuu-
7194: 32 § tusehdot kirjallisesti kahta kuukautta ennen
7195: Vakuutussopimus tehdään vakuutuskau- niiden käyttöönottoa tiedoksi ministeriölle.
7196: deksi. Vakuutuskautena on kalenteri vuosi, Ministeriö voi tarvittaessa vaatia, että vakuu-
7197: paitsi milloin kysymyksessä on kesken vuot- tusyhtiö toimittaa ministeriölle selvityksen
7198: ta voimaan tuleva vakuutus, jolloin ensim- niistä vakuutusmaksujen perusteista, lomak-
7199: mäinen vakuutuskausi päättyy vakuutuksen keista sekä muista asiakirjoista, joita se käyt-
7200: alkamista seuraavan kalenterivuoden lopus- tää tämän lain mukaisessa toiminnassaan.
7201: sa. Vakuutus jatkuu sen jälkeen vakuutus-
7202: kauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja 33 §
7203: ole sitä irtisanonut kirjallisesti viimeistään Vakuutuksenautajan vastuun katsotaan al-
7204: kolme kuukautta ennen vakuutuskauden lop- kavan siitä ajankohdasta, jolloin vakuutuslai-
7205: pumista. tos tai sen asiamies todistettavasti vastaanotti
7206: Tämän lain mukaisen pakollisen vakuutuk- vakuutushakemuksen, jollei myöhemmästä
7207: sen irtisanominen on pätevä vain, jos samal- vastuun alkamisajasta ole erityisestä syystä
7208: la näytetään, että uusi vakuutus tulee voi- sovittu. Vastuun alkamisaika on merkittävä
7209: maan toisessa vakuutuslaitoksessa silloin, vakuutuskirjaan.
7210: kun irtisanotun vakuutuksen voimassaolo
7211: päättyy. 35 §
7212: Vakuutussopimus voidaan tehdä myös Tämän lain mukaista vakuutusta harjoitta-
7213: määrättyä, kestoltaan ajallisesti rajoitettua valla vakuutuslaitoksella on oltava laskupe-
7214: työtä tai työkohdetta varten. Tällainen va- rusteet, joissa määrätään, miten vakuutus-
7215: kuutus päättyy ilman irtisanomista ja vakuu- maksut lasketaan.
7216: tuskautena on vakuutuksen voimassaoloaika. Vakuutusmaksun laskuperusteet on laadit-
7217: Jos työ kuitenkin kestää yli vakuutuskirjaan tava siten, että vakuutusmaksut ovat koh-
7218: merkityn ajankohdan, vakuutuksen katsotaan tuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutu-
7219: olevan voimassa, kunnes työ on päättynyt. viin kustannuksiin ottaen huomioon vakuute-
7220: V akuutuksenottajan on ilmoitettava vakuu- tun työn tapaturma- ja ammattitautiriski. Jos
7221: tuslaitokselle työn jatkumisesta ennen va- vakuutusmaksu tai vakuutuksen perusteella
7222: kuutuskirjaan merkityn ajan päättymistä. maksettavien korvausten määrä on siihen
7223: Jos muu kuin 3 momentissa tarkoitettu työ riittävän suuri, tulee myös vakuutuksenotta-
7224: päättyy tai yritys lopettaa toimintansa taikka jan oma vahinkotilasto ottaa huomioon va-
7225: jos vakuuttamisvelvollisuus muutoin lakkaa, kuutusmaksua määrättäessä ( erikoistariffoita-
7226: vakuutuksenottajan on ilmoitettava tästä kir- va vakuutus). Ministeriö antaa määräyksiä
7227: jallisesti vakuutuslaitokselle vähintään kuu- riskien luokittelusta ja vakuutusmaksun mää-
7228: kautta ennen vakuutuskauden päättymistä. räytymisestä ammatin tai työn vaarallisuuden
7229: Jos vakuutuksenottaja laiminlyö ilmoituksen, mukaan sekä vakuutuksenottajan oman va-
7230: hän on velvollinen suorittamaan vakuutuslai- hinkotilaston huomioon ottamisesta vakuu-
7231: tokselle kohtuullisen korvauksen laiminlyön- tusmaksun määräytymisessä. V akuutusmak-
7232: EV 235/1996 vp- HE 227/1996 vp 5
7233:
7234: sun perustana olevaan palkkasummaan luet- 37 §
7235: tavista työansioista säädetään asetuksella. Jos vakuutuslaitos siitä syystä, että työnan-
7236: Erikoistariffoidun vakuutuksen siirtyessä taja on antanut vääriä tietoja tai laiminlyönyt
7237: vakuutuslaitoksesta toiseen on vastaanotta- vakuutusmaksun määräämistä varten tarpeel-
7238: valla vakuutuslaitoksella oikeus saada va- listen tietojen antamisen, ei ole voinut panna
7239: kuutuksen vahinko- ja palkkasummatiedot tämän maksettavaksi vastuun mukaista va-
7240: viideltä viimeksi kuluneelta kalenterivuodel- kuutusmaksua, vakuutuslaitoksella on oikeus
7241: ta. arvioida vastuun laajuus kuluneena vakuu-
7242: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun vakuu- tuskautena ja periä työnantajalta vakuutus-
7243: tusmaksuun sisällytetään määrä, jonka suu- maksu enintään nelinkertaisena siltä osalta,
7244: ruus on kaksi prosenttia työnantajan vakuu- jota väärä ilmoitus tai laiminlyönti koskee.
7245: tusmaksusta lukuun ottamatta 57 §:ssä tar-
7246: koitettuja vakuutuksia, käytettäväksi työ- 38 §
7247: suojelun edistämiseen niin kuin siitä työ- Työnantajan maksettava vakuutusmaksu
7248: suojelurahastolaissa (407/79) erikseen sääde- saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätös-
7249: tään. Vakuutuslaitos suorittaa tämän määrän tä siten kuin verojen ja maksujen periruisestä
7250: Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle, joka ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) sää-
7251: tilittää sen työsuojelurahastolle siten kuin detään.
7252: asetuksella säädetään. Samalla tavalla täytäntöönpanokelpoisia
7253: ovat vakuutusoikeuden, tapaturmalautakun-
7254: 35 a § nan, vakuutuslaitoksen ja Tapaturmavakuu-
7255: Vakuutuskauden vakuutusmaksun muodos- tuslaitosten liiton lainvoimaiset päätökset
7256: tavat ennakkovakuutusmaksu ja tasoitusva- työnantajan suoritettaviksi määrätyistä mak-
7257: kuutusmaksu. Vakuutuskauden ennakkova- suista ja korvauksista.
7258: kuutusmaksu on suoritettava vakuutuslaitok- Jos vakuutusmaksua ei suoriteta 35 a §:ssä
7259: sen määräämänä aikana. Jos vakuutuskauden säädettävänä aikana, viivästymisajalta on
7260: lopullinen vakuutusmaksu ylittää tai alittaa suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korko-
7261: perityn ennakkovakuutusmaksun määrän, lain (633/82) 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun
7262: vakuutuksenottajalta peritään tai hänelle pa- korkokannan mukaan.
7263: lautetaan tasoitusvakuutusmaksuna lopullisen Ulosottotoimin perittävää vakuutusmaksua
7264: maksun ja ennakkomaksujen erotus vakuu- korotetaan kertakaikkisesti 10 prosenttia.
7265: tuslaitoksen määräämänä aikana, kuitenkin Vakuutuslaitos voi kuitenkin korotuksen si-
7266: viimeistään vuoden kuluessa vakuutuskauden jasta jättäessään vakuutusmaksun ulosmitat-
7267: päättymisestä, jollei 37 §:stä muuta johdu. tavaksi periä saatavalleen 3 momentissa mai-
7268: Sanottu määräaika ei koske päättyneitä eri- nittua viivästyskorkoa. Vakuutusmaksu ja
7269: koistariffoituja vakuutuksia, jos tästä on korotus tai sen sijaan tuleva korko ovat ulos-
7270: sovittu vakuutuksenottajan kanssa. Vakuu- ottokelpoisia ilman tuomiota tai päätöstä
7271: tuslaitos voi vakuutusehdoissa määritellä siten kuin 1 momentissa säädetään.
7272: määrän, jota pienempiä tasoitusvakuutus-
7273: maksuja ei peritä eikä palauteta. Tämä mää- 41 §
7274: rä saa olla enintään 50 markkaa.
7275: Vakuutuslaitokselle on toimitettava kor-
7276: vauksen saamista varten lääkärin antama sel-
7277: 36 § vitys vammasta tai sairaudesta. Työntekijä
7278: Työnantaja, jonka työssä olevat työntekijät on lisäksi velvollinen vakuutuslaitoksen
7279: on vakuutettava mutta jonka on todettu lai- määräyksestä menemään vammansa tai sai-
7280: minlyöneen vakuuttamisvelvollisuutensa, on rautensa selvittämistä varten tutkittavaksi va-
7281: velvollinen suorittamaan Tapaturmavakuu- kuutuslaitoksen nimeämälle lääkärille tai sen
7282: tuslaitosten liitolle maksun, joka vastaa koh- osoittamaan sairaalaan, ei kuitenkaan Suo-
7283: tuulliseksi katsottavaa vakuutusmaksua enin- men ulkopuolelle, jollei erityisestä syystä
7284: tään nelinkertaisena siltä ajalta, jota laimin- muuta johdu. Tällaisen selvityksen kustan-
7285: lyönti koskee, ei kuitenkaan pitemmältä ajal- nukset maksaa vakuutuslaitos. Työntekijä on
7286: ta kuin kulumassa olevalta ja kolmelta vii- myös velvollinen pyynnöstä toimittamaan
7287: meksi kuluneelta kalenterivuodelta. vakuutuslaitokselle selvityksen korvaukseen
7288: 6 EV 235/1996 vp - HE 227/1996 vp
7289:
7290: vaikuttavista muista seikoista. Jos työntekijä kaisin tämän pykälän perusteella suoritta-
7291: ei toimita selvitystä kohtuullisessa ajassa mansa korvaus ja kohtuulliset käsittelykus-
7292: eikä esitä laiminlyönnille hyväksyttävää syy- tannukset sekä laiminlyöntimaksu, jonka
7293: tä, asian käsittely voidaan keskeyttää siksi suuruuden ministeriö vahvistaa. Ministeriö
7294: ajaksi, kunnes selvitys esitetään. Vakuutus- vahvistaa myös käsittelykustannusten perus-
7295: laitoksen on annettava keskeytyksestä pää- teet Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hake-
7296: tös. muksesta. Siltä osin kuin takaisinperityt kor-
7297: vaus- ja käsittelykustannukset ja laiminlyön-
7298: 41 b § timaksut eivät vastaa tämän pykälän perus-
7299: Vakuutuslaitoksen on annettava kor- teella Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle
7300: vausasiassa päätös viipymättä ja viimeistään aiheutuneita kustannuksia, vakuutuslaitosten
7301: kolmen kuukauden kuluessa saatuaan 39, 41, on osallistuttava niiden kattamiseen siten
7302: 41 a, 44 ja 46 §:ssä tarkoitetut selvitykset. kuin 58 §:ssä säädetään.
7303: Päätös leskeneläkkeeseen oikeutetun työ- tai
7304: eläketulojen vaikutuksesta leskeneläkkeeseen 41 c §
7305: on kuitenkin annettava vuoden kuluessa sii- Vakuutuslaitos on velvollinen antamaan
7306: tä, kun vakuutuslaitokselta on haettu kor- työntekijälle korvausasiassa tämän lain edel-
7307: vausta kuoleman tai katoamisen johdosta. lyttämän neuvonnan ja palvelun hänen omal-
7308: Jos vakuutuslaitos ei ole antanut päätöstä la kielellään joko suomeksi tai ruotsiksi.
7309: 1 momentissa tarkoitetun ajan kuluessa eikä Työntekijällä on myös oikeus käyttää tätä
7310: viivästyminen johdu asian käsittelystä muu- kieltä vakuutuslaitoksen kanssa asioidessaan.
7311: toksenhakuelimessä tai tapaturma-asiain kor- Jos vakuutuslaitos ei noudata, mitä 1 mo-
7312: vauslautakunnassa, siirtyy korvausasian kä- mentissa säädetään, Tapaturmavakuutuslai-
7313: sittely tältä osin Tapaturmavakuutuslaitosten tosten liiton on annettava työntekijälle mai-
7314: liitolle. Sen on huolehdittava korvausasian nitussa momentissa tarkoitettua neuvontaa ja
7315: asianmukaisesta käsittelystä ja suoritettava palvelua.
7316: lain edellyttämä korvaus.
7317: Jollei 47 §:stä muuta johdu, vakuutuslai- 41 d §
7318: toksen on maksettava päätökseensä perustu- Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä kor-
7319: va korvaus 14 päivän kuluessa päätöksensä vausasia koskee lääketieteellisen seikan ar-
7320: antamisesta ja muutoksenhakuelimen päätök- viointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava
7321: seen perustuva korvaus 30 päivän kuluessa asian käsittelyyn ja merkittävä kannanotton-
7322: siitä, kun vakuutuslaitos sai 1 momentissa sa asiakirjoihin.
7323: tarkoitetun selvityksen ja päätös tuli lainvoi-
7324: maiseksi.
7325: Jos vakuutuslaitos ei suorita korvausta si- 41 e §
7326: ten kuin 3 momentissa säädetään, Tapatur- Vakuutuslaitoksen on viipymättä toimitet-
7327: mavakuutuslaitosten liitto maksaa korvauk- tava korvausta koskeva päätöksensä asian-
7328: sen. osaiselle tai hänen omaiselleen näiden il-
7329: Asia tulee vireille Tapaturmavakuutuslai- moittamalla osoitteella. Päätös on kirjoitetta-
7330: tosten liitossa 2 ja 4 momentin mukaista va suomeksi tai ruotsiksi sen mukaan, mikä
7331: menettelyä varten asianosaisen hakemukses- on työntekijän tai, jos asia koskee hänen
7332: ta. Vakuutuslaitoksen on viipymättä toimitet- omaistaan, tämän kieli.
7333: tava Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle sen Vakuutuslaitoksen on merkittävä sille saa-
7334: asian ratkaisemista varten pyytämä selvitys puneeseen valitukseen, tapaturmailmoituk-
7335: sekä hallussaan olevat asiakitjat. Jos selvi- seen, lääkärinlausuntoon tai muuhun asiakir-
7336: tystä ja asiakirjoja ei ole toimitettu Tapatur- jaan ja selvitykseen luotettavasti päivämäärä,
7337: mavakuutuslaitosten liiton asettamassa koh- jona se on saapunut vakuutuslaitokseen.
7338: tuullisesssa määräajassa, voidaan päätöksen Vakuutuslaitoksen on säilytettävä tämän
7339: antaminen tai korvauksen maksaminen myös lain mukaiseen vakuutukseen ja korvaus-
7340: tällä perusteella katsoa laiminlyödyksi. Ta- asiaan liittyvät asiakirjat ja tiedot siten kuin
7341: paturmavakuutuslaitosten liiton on annettava Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ministeriön
7342: hakemuksen johdosta viipymättä päätös. antamien yleisohjeiden mukaan tarkemmin
7343: Kun asia on siirtynyt Tapaturmavakuutus- määrää. Tässä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot
7344: laitosten liiton käsiteltäväksi, sillä on oikeus voidaan kuitenkin yleisohjeissa määrätyn
7345: periä asianomaiselta vakuutuslaitokselta ta- ajan kuluttua säilyttää alkuperäisten asemes-
7346: EV 235/1996 vp - HE 227/1996 vp 7
7347:
7348: ta tallennettuina sellaisella ministeriön hy- 60 §
7349: väksymällä menetelmällä, jolla luotettavasti Tämän lain 11 ja 12 §:ssä, 16 §:n 3 mo-
7350: säilytetään alkuperäisten asiakirjojen ja tieto- mentissa, 20 §:n 1 ja 2 momentissa, 28 §:n
7351: jen asiasisältö. Tällä tavoin tallennettuina 6 momentissa, 35 a §:ssä ja 53 §:n 5 mo-
7352: niiden katsotaan vastaavan alkuperäisiä, jol- mentissa säädettyjä markkamääriä tarkiste-
7353: lei muuta näytetä. taan kalenterivuosittain maan yleisessä palk-
7354: katasossa tapahtuneiden muutosten johdosta
7355: 46 § sen palkkaindeksin mukaan, joka vuosittain
7356: vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n so-
7357: Korvauksensaaja on velvollinen vakuutus- veltamista varten. Tarkistetut markkamäärät
7358: laitoksen määräyksestä ja sen kustannuksella pyöristetään siten, että 20 §:n 2 momentissa
7359: käymään korvaukseen vaikuttavan vamman- säädetty markkamäärä pyöristetään lähim-
7360: sa tai sairautensa selvittämistä varten tutkit- mäksi täydeksi kymmeneksi penniksi ja 1
7361: tavana vakuutuslaitoksen nimeämän lääkärin momentissa säädetty markkamäärä lähim-
7362: luona tai sen osoittamassa sairaalassa, ei kui- mäksi täydeksi markaksi, 12 ja 35 a §:ssä
7363: tenkaan Suomen ulkopuolella, jollei erityi- säädetyt markkamäärät lähimmäksi täydeksi
7364: sestä syystä muuta johdu. Niin ikään kor- kymmeneksi markaksi sekä 11 §:ssä, 16 §:n
7365: vauksensaaja on velvollinen vakuutuslaitok- 3 momentissa, 28 §:n 6 momentissa ja
7366: sen pyynnöstä kohtuullisessa ajassa toimitta- 53 §:n 5 momentissa säädetyt markkamäärät
7367: maan sille selvityksen korvaukseen vaikutta- lähimmäksi täydeksi sadaksi markaksi.
7368: vista muista seikoista. Jos korvauksensaaja
7369: ilman hyväksyttävää syytä jättää tutkimus- Vakuutuslaitokset osallistuvat 2, 3 ja 5
7370: määräyksen tai selvityspyynnön noudatta- momentin mukaisiin korotuksiin ja sellaisiin
7371: matta, vakuutuslaitos voi keskeyttää kysees- 15 §:ssä mainittuihin korvauksiin, jotka
7372: sä olevan korvauksen maksamisen siksi, maksetaan, kun tapaturman sattumispäivää
7373: kunnes määräystä tai pyyntöä on noudatettu. seuraavan vuoden alusta on kulunut yli yh-
7374: Vakuutuslaitoksen on annettava keskeytyk- deksän vuotta, siten kuin ministeriö määrää.
7375: sestä päätös. Vakuutuslaitokset tilittävät korotusten ja kor-
7376: vausten jaon mukaisen tasauksen Tapaturma-
7377: vakuutuslaitosten liittoon siten kuin asetuk-
7378: 53 h § sella säädetään.
7379: Mitä tässä luvussa säädetään vakuutuslai-
7380: toksen päätöksestä, koskee soveltuvin osin
7381: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tämän lain
7382: nojalla antamaa päätöstä. Vakuutuslaitos ei 64 §
7383: kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla Tapaturmavakuutuslaitosten liitto pitää
7384: 41 b §:n 1-4 momentin nojalla annettuun tilastoa tässä laissa, ammattitautilaissa
7385: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tai muu- (1343/88) ja valtion virkamiesten tapaturma-
7386: toksenhakuelimen päätökseen. korvauksesta annetussa laissa (449/90) tar-
7387: koitetuista työtapaturmista ja ammatti-
7388: taudeista sekä niistä maksetuista korvauksis-
7389: 58§ ta. Sama koskee valtion työssä sattuneita ta-
7390: Vakuutuslaitos on velvollinen suorittamaan paturmia ja ammatti tauteja, joista maksetaan
7391: vuosittain Tapaturmavakuutuslaitosten liitol- korvaus valtion varoista.
7392: le erityisen maksun käytettäväksi sille va- Tämän lain mukaista vakuutusta harjoitta-
7393: kuuttamattomassa työssä sattuvista työtapa- van vakuutuslaitoksen ja valtiokonttorin on
7394: turmista, Suomea sitovasta kansainvälisestä annettava Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle
7395: sopimuksesta johtuvista asuin- ja oleskelu- 1 momentissa mainittua tilastoa varten tar-
7396: paikan vakuutuslaitoksen tehtävistä sekä vittavat tiedot. Näiden tulee sisältää tiedot
7397: muista tämän lain mukaisista tehtävistä ai- työtapaturmista ja ammattitaudeista, niiden
7398: heutuvien kustannusten kattamista varten. aiheuttamista vammoista ja sairauksista, kul-
7399: Maksun perusteet vahvistaa ministeriö liiton lekin korvauksensaajalle maksettavista kor-
7400: hakemuksesta enintään kolmeksi vuodeksi vauksista ja korvauksen suuruuteen vaikutta-
7401: kerrallaan. Vakuutuslaitos tilittää maksut vista tekijöistä samoin kuin vakuutuksenotta-
7402: Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle siten jasta, tämän toimialasta, maksetuista palkois-
7403: kuin asetuksella säädetään. ta ja vakuutusmaksuista.
7404: 8 EV 235/1996 vp - HE 227/1996 vp
7405:
7406: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto antaa vausasiaa koskevia tietoja edellyttäen, ettei
7407: tilastokeskukselle sen toimialaan kuuluvien, kysymyksessä ole 56 a §:n 1 momentissa
7408: yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaa- tarkoitettu salassa pidettävä tieto. Ministeriö
7409: vien tilastojen laadintaa varten 39 §:n mu- voi kuitenkin antaa luvan 56 a §:n 1 mo-
7410: kaiseen tapaturmailmoitukseen perustuvat, mentissa tarkoitettujen tietojen antamiseen
7411: tarpeelliset tiedot. tieteellistä tutkimusta varten, jos tietojen
7412: Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat luovutus ja käyttö ei vaaranna niitä etuja,
7413: määräykset tietojen antamisesta. joiden turvaamiseksi salassapidosta on sää-
7414: detty. Jollei luvasta muuta johdu, luvan saa-
7415: 64 a § jan salassapitovelvollisuudesta on voimassa,
7416: Vakuutuslaitos tai Tapaturmavakuutuslai- mitä 56 a §:n 1 momentissa säädetään.
7417: tosten liitto voi antaa työterveyslaitokselle
7418: tiedot työperäisten sairauksien rekisteriä var- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7419: ten. kuuta 1997. Lain 29, 31, 32, 32 a, 35, 35 a
7420: 64 b § ja 37 §, 38 §:n 3 ja 4 momentti sekä 60 §:n
7421: Vakuutuslaitoksen ja Tapaturmavakuutus- 1 ja 6 momentti tulevat kuitenkin voimaan
7422: laitosten liiton on ulosottoa varten asian- vasta 1 päivänä tammikuuta 1999.
7423: omaisten viranomaisten pyynnöstä ilmoitet- Ennen tämän lain voimaantuloa lakisäätei-
7424: tava korvauksensaajalle maksamansa päivä- sen tapaturmavakuutuksen harjoittamista var-
7425: rahan, elinkoron, huoltoeläkkeen, tapaturma- ten myönnetyn toimiluvan voimassaolo lak-
7426: eläkkeen ja perhe-eläkkeen määrä sekä tie- kaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1998.
7427: dossaan olevat muut laitokset, jotka maksa- Tämän lain 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu
7428: vat työntekijälle toimeentuloetuuksia. ilmoitus voidaan tehdä jo ennen mainitun
7429: pykälän voimaantuloa.
7430: 65 § Tätä lakia sovellettaessa pidetään 11 §:ssä,
7431: Työnantajan toimesta on sopivassa paikas- 12 §:n 1 momentissa ja 35 a §:ssä tarkoitet-
7432: sa pidettävä nähtävänä tämä laki ja tiedon- tuja markkamääriä vuoden 1971 yleistä palk-
7433: anto siitä, keneltä työtapaturman sattuessa katasoa vastaavina.
7434: on haettava korvausta. Valtiokonttorissa tämän lain voimaan tul-
7435: lessa vireillä olevat, vakuuttamattomasta
7436: 65 a § työstä johtuvat asiat siirtyvät TaJ?aturmava-
7437: Valtion, kunnan tai muun julkisoikeudelli- kuutuslaitosten liiton käsiteltäviksi ja ratkais-
7438: sen yhteisön viranomainen tai laitos, julki- taviksi 1 päivänä huhtikuuta 1997. Sama
7439: sessa virassa oleva lääkäri, sairaala, eläketur- koskee valtiokonttorin ennen tämän lain voi-
7440: vakeskus sekä lakisääteistä vakuutusta har- maantuloa myöntämien korvausten maksa-
7441: joittava vakuutus- tai eläkelaitos on velvolli- mista, tarkistamista ja muita niihin liittyviä
7442: nen pyynnöstä antamaan tässä laissa tarkoi- tehtäviä. Näistä tehtävistä valtiokanttorille
7443: tetulle vakuutuslaitokselle, Tapaturmavakuu- vuonna 1997 aiheutuvat kustannukset ote-
7444: tuslaitosten liitolle ja muutoksenhakuvi- taan huomioon määrättäessä tämän lain
7445: ranomaiselle maksutta kaikki hallussaan ole- 58 §:n mukaista maksua vuodelle 1997. Ta-
7446: vat käsiteltävänä olevan vakuutus- ja kor- paturmavakuutuslaitosten liitto suorittaa niitä
7447: vausasian ratkaisuun vaikuttavat tiedot. Sa- vastaavan osuuden valtiokanttorille viimeis-
7448: ma koskee työnantajaa ja työpaikkater- tään 31 päivänä elokuuta 1997.
7449: veydenhuollosta vastaavaa lääkäriä, jolla on Jos tämän lain voimaan tullessa voimassa
7450: tämän toimensa perusteella hallussaan vahin- olleiden säännösten perusteella vakuutuslai-
7451: goittuneen terveydentilaa koskevaa aineistoa. toksilta vuodelta 1996 peritty maksu ei kata
7452: Vakuutuslaitos ja Tapaturmavakuutuslaitos- sanottuna vuonna yksityisten työnantajien
7453: ten liitto ovat velvollisia maksamaan koh- työssä sattuvista tapaturmista valtiolle aiheu-
7454: tuullisen palkkion tässä pykälässä säädetyn tuvia kustannuksia, kattamatta jäänyt osuus
7455: velvoituksen perusteella annetusta lääkärin- otetaan huomioon määrättäessä tämän lain
7456: lausunnosta. 58 §:n mukaista maksua vuodelle 1997. Ta-
7457: paturmavakuutuslaitosten liitto suorittaa sitä
7458: 65 b § vastaavan osuuden valtiokanttorille viimeis-
7459: Tieteellistä tutkimusta varten vakuutuslai- tään 31 päivänä elokuuta 1997. Jos vuodelta
7460: tos tai Tapaturmavakuutuslaitosten liitto voi 1996 peritty maksu ylittää mainitusta toi-
7461: antaa hallussaan olevia vakuutus- ja kor- minnasta valtiolle kyseisenä vuonna aiheutu-
7462: EV 235/1996 vp- HE 227/1996 vp 9
7463:
7464: neet kustannukset, valtiokonttori suorittaa Tämän lain 30 a §:n voimaan tullessa Ta-
7465: viimeistään mainittuna päivänä ylimenevän paturmavakuutuslaitosten Liitto ry:stä tulee
7466: osuuden Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle Tapaturmavakuutuslaitosten liitto.
7467: käytettäväksi vakuuttamattomassa työssä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
7468: sattuneista tapatunnista vuonna 1997 aiheu- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
7469: tuvien kustannusten kattamiseen. toimenpiteisiin.
7470:
7471:
7472:
7473:
7474: Laki
7475: tapatunnavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 4 §:n muut-
7476: tamisesta
7477:
7478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7479: muutetaan tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27 päivänä maa-
7480: liskuuta 1991 annetun lain (625/91) 4 § seuraavasti:
7481:
7482: 4 § pänä säädetään. Kuntoutuja ei ole velvolli-
7483: nen ottamaan vastaan tämän lain mukaista
7484: Ko1Vattava kuntoutus kuntoutusta Suomen ulkopuolella, jollei eri-
7485: tyisestä syystä muuta johdu.
7486: Kuntoutujane korvataan kuntoutuksesta
7487: aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sekä
7488: suoritetaan korvausta kuntootusajalta synty- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7489: neestä ansionmenetyksestä siten kuin jäljem- kuuta 1997.
7490:
7491:
7492:
7493:
7494: Laki
7495: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 9 ja 22 § :n muuttamisesta
7496:
7497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7498: muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
7499: (1026/81) 9 §:n 1 momentti ja 22 §:n 1 ja 3 momentti,
7500: sellaisina kuin niistä ovat 9 §:n 1 momentti 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetussa laissa
7501: (628/91), 22 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1307/89) ja
7502: 22 §:n 3 momentti 22 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa (40/88), seuraavasti:
7503: 9§ panoon, tapaturmavakuutuslaitoksen ta-
7504: Jollei tästä laista muuta seuraa, korvauksen kaisinsaantioikeudesta sekä tiedoksiantovel-
7505: hakemisesta, korvausvelvollisuudesta, kor- vollisuudesta on soveltuvin osin voimassa,
7506: vauksesta, korvausasian käsittelystä, kor- mitä tapaturmavakuutuslaissa, ammattitauti-
7507: vauksensaajan puhevallan käyttämisestä, ta- laissa ja tapaturmavakuutuslain perusteella
7508: paturmavakuutuslaitoksen päätöksen alista- korvattavasta kuntoutuksesta annetussa laissa
7509: misesta, osallistumisesta tapaturmalautakun- (625/91) säädetään. Mitä näissä laeissa sää-
7510: nan toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin, detään työntekijästä ja vakuutuslaitoksesta,
7511: muutoksenhausta tapaturmavakuutuslaitoksen sovelletaan vastaavasti maatalousyrittäjään ja
7512: päätökseen ja vakuutusmaksun maksuun- maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitok-
7513:
7514:
7515: 270076
7516: 10 EV 235/1996 vp - HE 227/1996 vp
7517:
7518: seen. Tämän lain mukaisiin asioihin ei kui- nisteriö vahvistaa ne perusteet, joiden mu-
7519: tenkaan sovelleta, mitä tapaturmavakuutus- kaan edellä tarkoitetut kustannukset laske-
7520: lain 30 b §:ssä ja 41 b §:n 2 ja 4-6 mo- taan.
7521: mentissa säädetään.
7522: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslai-
7523: tos pitää ja julkaisee tilastoa tässä laissa tar-
7524: 22 § koitetuista työvahingoista ja niiden perus-
7525: Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu- teella maksetuista korvauksista. Se antaa
7526: vin osin lisäksi voimassa, mitä työntekijäin tarpeelliset tiedot Tapaturmavakuutuslaitos-
7527: eläkelain 16 §:ssä, 18 §:n 1 momentissa ja ten liitolle tapaturmavakuutuslain 64 §:n 1
7528: 19 §:ssä, maatalousyrittäjien eläkelain 16 ja momentissa tarkoitetun tilaston sekä tilasto-
7529: 17 §:ssä sekä tapaturmavakuutuslain 30 a, keskukselle mainitun lain 64 §:n 3 momen-
7530: 37, 56 a, 61 a, 63, 64, 64 a, 64 b, 65 aja tissa tarkoitettujen tilastojen pitämistä var-
7531: 65 b §:ssä säädetään. Maatalousyrittäjien ta- ten. Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat
7532: paturmavakuutuslaitos on velvollinen osallis- määräykset tämän momentin säännösten so-
7533: tumaan tapaturmavakuutuslain 30 a §:ssä veltamisesta.
7534: tarkoitetun Tapaturmavakuutuslaitosten liiton
7535: toimintaan ja kustannuksiin siltä osin kuin Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7536: ne liittyvät tämän lain toimeenpanoon. Mi- kuuta 1997.
7537: EV 235/1996 vp- HE 227/1996 vp 11
7538:
7539:
7540: Laki
7541: vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 §:n muuttamisesta
7542:
7543:
7544: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7545: muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062/79) 2 luvun 5 §:n
7546: 4 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (389/95),
7547: seuraavasti:
7548: 2luku tekijäin eläkelaissa (395/61). Oikeudesta har-
7549: joittaa lakisääteistä tapaturmavakuutusta on
7550: V akuotusyhtiön perustaminen voimassa, mitä siitä tapaturmavakuutuslaissa
7551: (608/48) säädetään.
7552: 5§
7553: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7554: vakuutusyhtiön toimUuvasta säädetään työn- kuuta 1999.
7555:
7556:
7557: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
7558: EV 236/1996 vp- HE 180/1996 vp
7559:
7560:
7561:
7562:
7563: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yksityishen-
7564: kilön velkajäijestelystä annetun lain muuttamisesta
7565:
7566:
7567: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa
7568: n:o 180/1996 vp laiksi yksityishenkilön vel- eduskunnalle helmikuun loppuun 1997 men-
7569: kajärjestelystä annetun lain muuttamisesta. nessä esityksen ulosottolain muuttamiseksi
7570: Eduskunnalle on lakivaliokunta antanut ainakin niin, että asuinirtaimisto suojataan ja
7571: asiasta mietintönsä n:o 19/1996 vp. vapaakuukausimalli otetaan käyttöön.
7572: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
7573:
7574:
7575:
7576:
7577: Laki
7578: yksityishenkilön velk~äijestelystä annetun lain muuttamisesta
7579:
7580:
7581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7582: muutetaan yksityishenkilön velkajärjestelystä 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain
7583: (57/93) 7 §:n 2 momentti, 10 §:n 1-4 kohta, 14 §, 24 §:n 2 ja 3 momentti, 29 §:n 1 mo-
7584: mentti, 30 §:n 2 ja 4 momentti, 31 §:n 4 momentti, 36 §:n 12 kohta, 40 §:n 1 ja 3 momentti,
7585: 41 ja 42 §, 44 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 49 §:n 3 ja 4 momentti, 53 §:n
7586: 1 momentti, 54 §:n 4 momentti, 58 §:n 1 momentti, 61 §:n otsikko sekä 1 ja 3 momentti,
7587: 62 §:n 1 momentti, 62 a §:n 1 momentti, 70 §:n 1 momentti, 84 §ja 85 §:n 2 momentti,
7588: sellaisina kuin niistä ovat 31 §:n 4 momentti, 54 §:n 4 momentti, 58 §:n 1 momentti ja
7589: 62 a §:n 1 momentti 31 päivänä tammikuuta 1995 annetussa laissa (113/95) sekä
7590: Iisätäiin lakiin uusi 9 a, 11 aja 28 a §, 30 §:ään uusi 5 momentti, lakiin uusi 31 a, 40 aja
7591: 43 a §, 48 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
7592: 50 §:ään uusi 3 momentti ja 63 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
7593: 7§ 3 luku
7594:
7595: Velallisen myötävaikutusvelvollisuus V elk~äijestelyn aloittaminen
7596: 9a §
7597: Velallinen on velvollinen myötävaikutta-
7598: maan siihen, että velkajärjestely voidaan V elkajiiljestelyn estyminen väliaikaisesta
7599: asianmukaisesti toteuttaa ja että selvittäjä voi syystä
7600: asianmukaisesti hoitaa tehtävänsä. Velkajär-
7601: jestelyä haettuaan velallisen tulee pyrkiä yl- Jos velallisella ei väliaikaisena pidettävästä
7602: läpitämään maksukykyään ja ryhtyä sellai- syystä ole maksuvaraa tai velallinen ei sel-
7603: siin toimenpiteisiin maksukykynsä paranta- laisen syyn vuoksi kykene maksuvaranaan
7604: miseksi, jotta häneltä kohtuudella voidaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä
7605: edellyttää. pidettävää määrää enempää, velkajärjestelyä
7606: ei voida myöntää. Syyn väliaikaisuutta ja
7607:
7608:
7609:
7610: 270080
7611: 2 EV 236/1996 vp - HE 180/1996 vp
7612:
7613: maksuvaran määrää arvioitaessa on otettava perimästä velkaa takaajalta taikka kolman-
7614: huomioon erityisesti velallisen ansaintamah- nen henkilön asettaman vakuuden arvosta ei-
7615: dollisuudet. kä irtisanomasta tai muuten eräännyttämästä
7616: velkaa takaajan tai edellä tarkoitetun vakuu-
7617: den asettajan osalta. Suorituksen vaatiminen
7618: 10§ takaajalta ei edellytä velalliseen kohdistettua
7619: eräännyttämistointa.
7620: V elkajäljestelyn yleiset esteet
7621: 24 §
7622: Jollei erityisiä vastasyitä ole, velkajärjeste-
7623: lyä ei voida myöntää, jos: Kanssavelallisten maksuohjelma
7624: 1) velalliselle on määrätty rikoksen perus-
7625: teella maksuvelvollisuus eikä velkajärjeste-
7626: lyn myöntämistä voida pitää perusteltuna Milloin kanssavelalliset, jotka ovat yhteis-
7627: velan määrä, rikoksen laatu, vahingon kärsi- vastuullisessa velkasuhteessa muusta kuin
7628: neen asema ja muut seikat huomioon ottaen; vakuusvelasta, ovat hakeneet velkajärjestelyä
7629: 2) velallinen on epäiltynä esitutkinnassa tai yhdessä, kunkin maksuohjelmassa otetaan
7630: syytteessä rikoksesta taikka hänen syykseen huomioon se osa velasta, joka hänen osal-
7631: on luettu rikos, ja velkajärjestely voitaisiin leen tulee, kun velka jaetaan velallisten ta-
7632: 1 kohdan nojalla evätä, jos velalliselle mää- loudellisen aseman mukaisessa suhteessa.
7633: rätään rikoksen perusteella maksuvelvolli- Velallisen taloudellisella asemalla tarkoite-
7634: suus; taan velallisen varojen ja viiden vuoden
7635: 3) merkittävänä pidettävää velkaa on syn- maksuohjelmalla saatavan kertymän suhdetta
7636: tynyt elinkeinotoiminnassa, jossa on mene- velallisen velkoihin. Mitä edellä säädetään,
7637: telty törkeän sopimattomasti velkojia koh- sovelletaan vastaavasti, kun velallinen ja
7638: taan tai laiminlyöty olennaisesti lakisääteisiä takaaja ovat yhdessä hakeneet velkajärjeste-
7639: velvollisuuksia tai joka on ollut pääasialli- lyä.
7640: sesti keinottelunluonteista; Kanssavelallisten ja takaajan takautumisoi-
7641: 4) velallinen on olemassa olevien tai odo- keuteen perustuva velka on 2 momentissa
7642: tettavien taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi tarkoitetuissa tapauksissa velkajärjestelyssä
7643: sopimattomasti heikentänyt taloudellista ase- samanlaisessa viimesijaisessa asemassa kuin
7644: maansa tai suosinut jotakuta velkajaa taikka 31 §:n 3 momentissa tarkoitetut velat.
7645: muutoin järjestellyt taloudellista asemaansa
7646: velkojien vahingoittamiseksi, tai on toden-
7647: näköisiä syitä epäillä velallisen menetelleen 28 a §
7648: näin;
7649: Tavoittamattomien velkojien asema
7650: 11 a § Jos velkajärjestelyn piiriin kuuluu asetuk-
7651: sella säädettävän markkamäärän alittava vel-
7652: Velkaantumiseen liittyvä selvitys ka elinkeinonharjoittajalle, jota ei ole voitu
7653: tavoittaa, velka voidaan jättää maksuohjel-
7654: Velkajärjestelyä hakiessaan velallisen on massa huomioon ottamatta. Edellä sanottu ei
7655: esitettävä selvitys velan ottamisen syistä se- estä tällaisen velan velkajaa hakemasta mak-
7656: kä tuloista ja varoista, joilla velat oli tarkoi- suohjelman muuttamista.
7657: tus maksaa takaisin, sekä seikoista, jotka
7658: ovat aiheuttaneet hänen maksukyvyttömyy-
7659: tensä.
7660: 29 §
7661:
7662: 14 § Maksuohjelman sisältö ja kesto
7663: vakuusvelkojen osalta
7664: V elkojan oikeus periä saatava kolmannen
7665: asettamasta vakuudesta Jos velallisella on velkaa, josta hänen pe-
7666: rusturvaansa kuuluva omaisuus on vakuute-
7667: Velkajärjestelyn alkaminen ei estä velkajaa na, tulee velallisen maksuvarasta ensin osoit-
7668: EV 236/1996 vp - HE 180/1996 vp 3
7669:
7670: taa tarpeellinen osuus tällaista velkaa varten ilman suoritusta velkoja, jolle kertyisi vähäi-
7671: (vakuusvelkaosuus). Tämä vakuusvelkaosuus nen, asetuksella säädettävää markkamäärää
7672: on määrättävä niin suureksi, että vähintään pienempi jako-osuus.
7673: vakuusvelan nykyarvo tulee maksetuksi koh-
7674: tuullisen ajan kuluessa. Ilman erityistä syytä
7675: tämä aika ei saa olla olennaisesti pitempi 31 a §
7676: kuin jäljellä oleva alkuperäinen luottoaika.
7677: Maksuohjelman keston jatkaminen
7678: yksityisvelkojan hyväksi
7679: 30 § Jos velkajana on yksityishenkilö (yksityis-
7680: velkoja), maksuohjelman kesto voidaan hä-
7681: Y leissäännös maksuohjelmasta tavallisten nen vaatimuksestaan määrätä jatkumaan
7682: velkojen osalta enintään kaksi vuotta sen jälkeen, kun mak-
7683: suohjelma on muiden tavallisten velkojen
7684: osalta päättynyt. Jos velallinen säilyttää
7685: Tavallisten velkojen osalta velkajärjestelyn omistusasuntonsa, tämä kahden vuoden aika
7686: ja maksuohjelman sisältö on määrättävä niin, voidaan määrätä alkamaan myöhemmästäkin
7687: että maksuohjelman kesto on viisi vuotta. ajankohdasta kuin siitä, kun maksuohjelma
7688: Maksuohjelman kesto voi kuitenkin olla ly- on tavallisten velkojen osalta päättynyt.
7689: hyempi kuin viisi vuotta, jos se on kohtuul- Edellytyksenä ohjelman jatkamiselle on, että
7690: lista ottaen huomioon velallisen olosuhteet siihen on erityisen painavia syitä ottaen huo-
7691: sekä se, miten ja missä määrin velallinen on mioon yksityisvelkojan saatavan määrä ja
7692: suorittanut velkojaan ennen maksuohjelman hänen taloudellinen asemansa sekä velallisen
7693: vahvistamista tai suorittaa niitä omaisuuden olosuhteet.
7694: rahaksimuutosta saatavilla varoilla. Päätös maksuohjelman jatkamisesta voi-
7695: daan tehdä maksuohjelman keston aikana,
7696: Jos velallisen maksuvelvollisuus on mak- jos asiaa ei ole voitu päättää maksuohjelmaa
7697: suohjelmassa kokonaan poistettu, maksuoh- vahvistettaessa yksityisvelkojan saatavan
7698: jelman kesto on viisi vuotta, jollei 31 a §:stä määrän epäselvyyden tai muun erityisen
7699: johdu muuta. syyn vuoksi.
7700: Jos velallisen on 70 §:n 1 momentin nojal-
7701: la suoritettava selvittäjän saatava, maksuoh- 36 §
7702: jelman kesto pitenee neljä kuukautta tai sitä
7703: lyhyemmän ajan, jolta velallisen osuus sel- Maksuohjelmaan sisällytettävät tiedot
7704: vittäjän saatavasta kertyisi hänen maksuva-
7705: rastaan maksuohjelman vahvistamisen jäl- Maksuohjelmasta tulee käydä ilmi riittä-
7706: keen. västi eriteltyinä seuraavat seikat:
7707: 12) toimenpiteet, joihin velallisen on ryh-
7708: 31 § dyttävä, mikäli hänen maksukykynsä olen-
7709: naisesti paranee;
7710: Tavallisten velkojien keskinäinen asema
7711: 40 §
7712: Maksuohjelma voidaan laatia niin, että
7713: velkojille tulevat määrältään vähäiset jako- Maksuohjelman oikeusvaikutukset
7714: osuudet määrätään maksettavaksi ensin, ja
7715: myös niin, että velalliselle määräajoin kerty- Kun maksuohjelma on vahvistettu, velka-
7716: vä maksuvara käytetään vuorotellen eri vel- järjestelyn piiriin kuuluvien velkojen ja mui-
7717: kojille tuleviin suorituksiin, mikäli se on den maksuohjelmassa säänneltyjen oikeus-
7718: maksuohjelman toteuttamisen kannalta tar- suhteiden ehdot määräytyvät ohjelman mu-
7719: koituksenmukaista eivätkä muiden velkojien kaisesti. Ohjelman keston päättymisestä huo-
7720: mahdollisuudet maksun saantiin sen vuoksi limatta velallisen maksuohjelmassa määrätty
7721: ilmeisesti vaarannu. Jos velkojia on useampi maksuvelvollisuus säilyy siltä osin kuin sitä
7722: kuin yksi, maksuohjelmassa voidaan jättää ei ole täytetty. Velallisen omaisuuteen koh-
7723: 4 EV 236/1996 vp - HE 18011996 vp
7724:
7725: distuva, velkajärjestelyn piiriin kuuluvaan 42 §
7726: velkaan perustuva ulosmittaus raukeaa, kun
7727: maksuohjelma on lainvoimaisesti vahvistet- Maksuohjelman laiminlyönnin seuraamukset
7728: tu. Sama koskee muuta sellaiseen velkaan ja maksuohjelman raukeaminen
7729: perustuvaa täytäntöönpanoa. Sakon muunta-
7730: rangaistuksen täytäntöönpanoon ei saa ryh- Jos velallinen laiminlyö maksuohjelman
7731: tyä maksuohjelman keston aikana. mukaisen suorituksen velkojalle, jolla on
7732: esinevakuusoikeus velallisen omaisuuteen,
7733: Sitoumus tai sopimus, jonka mukaan velal- velkoja saa käyttää 13 §:n 1 momentin 1
7734: lisen on tehtävä velkajärjestelyn piiriin kuu- kohdassa tarkoitettuja oikeuksiaan, kun suo-
7735: luvaan velkaan perustuva tai siihen liittyvä rituksen laiminlyönnistä on kulunut enem-
7736: suoritus, on mitätön, jollei suoritusvelvolli- män kuin kolme kuukautta ja suoritus on
7737: suus perustu vahvistettuun maksuohjelmaan edelleen maksamatta. Rahaksimuutossa so-
7738: tai tämän lain säännöksiin. Maksuohjelman velletaan lisäksi, mitä 34 §:ssä säädetään.
7739: päätyttyä velallinen voi kuitenkin vapaaeh- Jos velallinen laiminlyö maksuohjelman
7740: toisesti suorittaa velkajärjestelyn piiriin kuu- mukaisen suorituksen muulle kuin 1 mo-
7741: luvia velkoja. mentissa tarkoitetulle velkojalle, velkoja voi
7742: maksuohjelman nojalla vaatia täytäntöön-
7743: panoa niin kuin ulosottolaissa säädetään, kun
7744: 40 a § suorituksen laiminlyönnistä on kulunut
7745: enemmän kuin kolme kuukautta ja suoritus
7746: Tuntemattomien velkojien asema on edelleen maksamatta. Velkoja voi tällöin
7747: vaatia koko ohjelmalla tulevan kertymän
7748: Jos vasta maksuohjelman päätyttyä ilme- perimistä. Maksuohjelmassa määrätyille suo-
7749: nee velkajärjestelyn piiriin kuuluva velka, rituksille ei viivästyksen vuoksi kerry kor-
7750: jonka perusteella maksuohjelmaa olisi voitu koa. Täytäntöönpano jatkuu, kunnes velkoja
7751: muuttaa, velallisen on suoritettava velasta pyytää ulosmittauksen peruuttamista tai ve-
7752: määrä, jonka velkoja olisi saanut, jos velka lallinen on suorittanut maksuohjelman mu-
7753: olisi sisältynyt maksuohjelmaan. kaan erääntyneet suoritukset velkojalle ja
7754: saattaa uskottavaksi, että hän vastaisuudessa
7755: noudattaa maksuohjelmaa. Jos velalliselta
7756: ulosmitatun omaisuuden myynnistä on kuu-
7757: 41 § lutettu, omaisuus voidaan myydä, jollei vel-
7758: koja pyydä ulosmittauksen peruuttamista.
7759: Maksuohjelman noudattaminen Ulosottomiehen on säilytettävä 1 tai 2 mo-
7760: mentin nojalla ulosmitatun omaisuuden
7761: Velallisen on suoritettava maksuohjelman myynnistä saadut varat, jos on syytä olettaa,
7762: mukaiset maksut kullekin velkojalle ohjel- että varat voidaan käyttää velallisen muun
7763: massa määrättyä maksuaikataulua noudat- kuin täytäntöönpanoa hakeneen velkojan
7764: taen. Tuomioistuin voi, milloin harkitaan velan suoritukseksi.
7765: tarkoituksenmukaiseksi, määrätä, että velalli- Tuomioistuin voi määrätä maksuohjelman
7766: sen on suoritettava maksut osaksi tai koko- raukeamaan, jos:
7767: naan ulosottomiehelle velkojille tilitettäväk- 1) velallinen on olennaisesti laiminlyönyt
7768: si. Ulosottomies voi antaa ulosottolaissa tar- maksuohjelman noudattamisen ilman hyväk-
7769: koitetun maksukiellon maksuohjelman mu- syttävää syytä;
7770: kaisten suoritusten pidättämiseksi velallisen 2) maksuohjelman vahvistamisen jälkeen
7771: palkasta, eläkkeestä, elinkeinotulosta tai ilmenee seikkoja, jotka olisivat estäneet vel-
7772: muusta toistuvaissuorituksesta noudattaen kajärjestelyn, jos ne olisivat olleet tiedossa
7773: soveltuvin osin mitä maksukiellosta sääde- velkajärjestelystä päätettäessä; tai
7774: tään ulosottolaissa. Määräys raukeaa, jos 3) velallinen on vaarantanut maksuohjel-
7775: ulosottomies katsoo, että edellytyksiä mak- man toteutumisen velkaantumalla ilman vält-
7776: suohjelman toteuttamiselle ei ole. Ulosotto- tämättömään toimeentuloansa liittyvää tai
7777: miehen on ilmoitettava raukeamisesta velal- siihen rinnastettavaa perustetta taikka laimin-
7778: liselle.
7779: EV 236/1996 vp - HE 180/1996 vp 5
7780:
7781: lyömällä muulla tavoin myötävaikutusvel- 44 §
7782: vollisuutensa.
7783: Jos maksuohjelma on määrätty rau- Maksuohjelman muuttaminen
7784: keamaan, velkojilla on oikeus vaatia maksua
7785: saatavastaan velalliselta niiden ehtojen mu- Maksuohjelmaa voidaan velallisen tai vel-
7786: kaan, joita olisi ollut noudatettava ilman vel- kojan hakemuksesta muuttaa, jos:
7787: kajärjestelyä. Velallisen ei kuitenkaan ole
7788: suoritettava veialle viivästyskorkoa mak- 3) ohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee
7789: suohjelman keston ajalta, jollei tuomioistuin velkajärjestelyn piiriin kuuluva velka, joka
7790: maksuohjelman raukeamisen syyn vuoksi ei ollut tiedossa maksuohjelmaa vahvistet-
7791: toisin määrää. taessa tai joka on 28 a §:n nojalla jätetty
7792: Päätöstä, jolla maksuohjelma on määrätty maksuohjelmassa huomioon ottamatta; tai
7793: raukeamaan, on noudatettava muutoksen-
7794: hausta huolimatta, jollei tuomioistuin erityi- Velallisen maksukyvyn muuttumista voi-
7795: sistä syistä määrää, että päätöstä on nouda- daan pitää olennaisena vain, jos:
7796: tettava vasta, kun se on lainvoimainen tai 1) velallisen maksukyky on pitkäaikaisesti
7797: asiassa toisin määrätään. heikentynyt niin, että häneltä ei voida koh-
7798: tuudella edellyttää maksuohjelmassa mää-
7799: rätyn maksuvelvollisuuden täyttämistä;
7800: 2) velallisen maksukyky on parantunut sen
7801: 43 a § vuoksi, että velallisen tulot ovat kasvaneet
7802: tai välttämättömät menot velallisen asu-
7803: Velallisen kuolema maksuohjelman aikana misoloissa ja -kustannuksissa tapahtuneen
7804: muutoksen vuoksi alentuneet kalenterivuo-
7805: Jos velallinen maksuohjelman aikana kuo- den aikana vähintään asetuksella säädettävän
7806: lee, maksuohjelma raukeaa ja velat on vai- markkamäärän; tai
7807: najan jälkeen otettava huomioon niiden eh- 3) velallinen saa perinnön, lahjan tai muun
7808: tojen mukaan, joita olisi ollut noudatettava kertaluonteisen suorituksen, jonka määrä
7809: ilman velkajärjestelyä. Maksuohjelman kes- yksin tai yhdessä muiden suoritusten kanssa
7810: ton ajalta veloille ei kuitenkaan kerry viiväs- ylittää asetuksella säädettävän markkamää-
7811: tyskorko1a.11. lk ... . .. .. . rän.
7812: Jos ve a men on ve aJarJeste1yssa sru1yt- Muutos, joka maksuohjelmaan tehdään
7813: tänyt omistusasuntonsa, tuomioistuin voi velkojien hyväksi, koskee kaikkia velkojia.
7814: kuolinpesän osakkaiden hakemuksesta kui- Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa
7815: tenkin määrätä, että maksuohjelma ei ve- tapauksissa velallisen on suoritettava velko-
7816: lallisen kuoleman vuoksi raukea. Edelly- jilleen kolme neljäsosaa lisääntyneistä va-
7817: tyksenä tälle on, että velallisen leski tai lapsi roistaan. Velkoja, jolle kertyisi vähäinen ase-
7818: asuu edelleen vakituisesti tässä asunnossa, tuksella säädettävää markkamäärää pienempi
7819: joka on heille tarpeen, ja osakkaat saattavat osuus, voidaan kuitenkin jättää ilman suori-
7820: todennäköiseksi, että maksuohjelman laimin- tusta. Muutos velkojien vahingoksi koskee
7821: lyöntiä ei tapahdu. Hakemus on tehtävä kuu- niitä velkojia, joille ohjelman mukaan vielä
7822: kauden kuluessa perunkirjoituksesta 49 §:n 4 tulisi suoritus. Jos ohjelmaa muutetaan 1
7823: momentissa tarkoitetulle tuomioistuimelle. momentin 3 kohdan nojalla, muutoksen on
7824: Hakemuksesta on varattava niille velkojille, oltava sisällöltään sellainen, että velallisen
7825: joiden velat on otettu maksuohjelmassa huo- on maksuohjelman kestoa koskevien sään-
7826: mioon, tilaisuus tulla kuulluksi. Jollei hake- nösten estämättä suoritettava velkojalle yhtä
7827: musta tehdä määräajassa tai se hylätään, suuri osuus velasta kuin muille samassa ase-
7828: maksuohjelma raukeaa 1 momentissa sääde- massa oleville velkojille, jollei se ole koh-
7829: tyin vaikutuksin. tuutonta ottaen huomioon velan määrä ja
7830: 6 EV 236/1996 vp - HE 180/1996 vp
7831:
7832: peruste sekä suorituksen taloudellinen mer- velkojan esittämästä vaatimuksesta hankitta-
7833: kitys velallisen olosuhteissa. Jos maksuohjel- va tarpeellinen selvitys siitä, onko olemassa
7834: maa muutetaan velkojien hyväksi, ohjelman sellaisia seikkoja, jotka voivat aiheuttaa ha-
7835: kestoa voidaan pidentää sitä aikaa vastaaval- kemuksen hylkäämisen 10 §:ssä mainituilla
7836: la ajalla, jona velallisen maksukyky oli pa- perusteilla. Tuomioistuin voi hankkia selvi-
7837: rantunut. Ohjelman kestoa voidaan pidentää tystä myös omasta aloitteestaan.
7838: myös selvittäjän saatavan maksamista var-
7839: ten.
7840: 54§
7841: 48 § Päätös velkajärjestelyn aloittamisesta
7842: Osakkeenomistajaa koskeva erity issäännös
7843: Tuomioistuimen on, jollei 66 §:stä muuta
7844: johdu, viipymättä lähetettävä velkojille sekä
7845: Edellä 1 momentissa tarkoitetut velat kuu- takaajille, vakuuden asettajille ja kanssave-
7846: luvat kuitenkin velkajärjestelyn piiriin, jos lallisille jäljennös päätöksestä, hakemuksesta
7847: yhtiön osalta on aloitettu yrityksen sanee- ja velallisen ehdotuksesta maksuohjelmaksi
7848: rauksesta annetussa laissa tarkoitettu menet- sekä selvitys 31 a §:ssä tarkoitetusta mah-
7849: tely tai yhtiölle on vahvistettu saneerausoh- dollisuudesta vaatia maksuohjelman keston
7850: jelma. jatkamista.
7851: 58 §
7852: 49 §
7853: Asian lykkääminen ja raukeaminen eräissä
7854: Käsittelyjärjestys ja toimivaltainen tapauksissa
7855: tuomioistuin
7856: Jos ehdotusta maksuohjelmaksi ei voida
7857: 38 §:n mukaan vahvistaa, tuomioistuin voi
7858: Velkajärjestelystä päättää se tuomioistuin, varata velalliselle tai selvittäjälle tilaisuuden
7859: joka on velallisen yleinen oikeuspaikka tai, määräpäivään mennessä laatia uuden ehdo-
7860: jos velalliset hakevat velkajärjestelyä yhdes- tuksen. Asiaan osallisilta on pyydettävä
7861: sä, se tuomioistuin, joka on heistä jonkun määräpäivään mennessä lausuma uudesta
7862: yleinen oikeuspaikka. Edellä 45 §:n 2 mo- ehdotuksesta siltä osin kuin tuomioistuin
7863: mentin 2 kohdassa ja 48 §:n 2 momentissa pitää sitä tarpeellisena aikaisempaan ehdo-
7864: tarkoitetussa tapauksessa velkajärjestelystä tukseen tehtävien muutosten merkitys ja an-
7865: voi päättää se tuomioistuin, jossa saneeraus- nettujen lausumien sisältö huomioon ottaen.
7866: menettely on vireillä.
7867: Maksuohjelman raukeamisesta ja muutta-
7868: misesta päättää 3 momentissa tarkoitettu tuo- 61 §
7869: mioistuin tai se tuomioistuin, joka on rat-
7870: kaissut velkajärjestelyä koskevan asian. Maksuohjelman raukeamista ja muuttamista
7871: koskeva hakemus
7872: 50§
7873: Maksuohjelman raukeamista tai muutta-
7874: Velkajärjestelyn hakeminen mista koskeva hakemus on tehtävä tuomiois-
7875: tuimelle kirjallisesti. Hakemus on tehtävä
7876: ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun
7877: Konkurssissa olevan velallisen hakemusta peruste siihen on tullut velallisen tai velko-
7878: ei voida ottaa tutkittavaksi. jan tietoon. Hakemusta maksuohjelman
7879: muuttamiseksi ei voida tehdä sen jälkeen,
7880: 53§ kun maksuohjelman kesto on päättynyt. Ha-
7881: kemus maksuohjelman raukeamisesta on
7882: Selvityksen hankkiminen tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa
7883: siitä, kun maksuohjelmassa määrätty suori-
7884: Tuomioistuimen on, milloin aihetta on, tusvelvollisuus on täytetty. Jos hakemuksen
7885: EV 236/1996 vp- HE 180/1996 vp 7
7886:
7887: perusteena on rikoslain 39 luvun 2 tai voi antaa ilmoittamisen käräjäoikeuden teh-
7888: 3 §:ssä tarkoitettu velallisen menettely, ha- täväksi.
7889: kemus voidaan kuitenkin tehdä ennen kuin
7890: syyteoikeus rikoksesta on vanhentunut.
7891: 63 §
7892: Velkojan hakemuksesta on varattava velal-
7893: liselle ja niille velkojille, joiden kuulemista Muutoksenhaku
7894: tuomioistuin pitää tarpeellisena, tilaisuus
7895: tulla kuulluksi. Jos tuomioistuin katsoo, että Jos päätökseen, jolla velkajärjestelyä kos-
7896: maksuohjelman muuttamiseen on aihetta, se keva hakemus on hylätty, on haettu muutos-
7897: voi asettaa määräpäivän, johon mennessä ta ja velallinen on asetettu konkurssiin ennen
7898: velallisen on toimitettava tuomioistuimelle asian ratkaisemista muutoksenhakutuomiois-
7899: ehdotus maksuohjelmaksi. Ehdotuksen käsit- tuimessa, konkurssi raukeaa, jos velkajärjes-
7900: telystä on voimassa mitä edellä säädetään. tely aloitetaan.
7901: 70 §
7902: 62 §
7903: Selvittäjän palkkio ja kustannusten
7904: Oikeudenkäyntikulut ja kunnalle suoritettava korvaaminen
7905: korvaus
7906: Selvittäjällä on oikeus saada tehtävästään
7907: Asiaan osalliset vastaavat itse menettelyyn kohtuullinen palkkio sekä korvaus hänelle
7908: osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista. aiheutuneista, tehtävän kannalta tarpeellisista
7909: Edellä 57 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kustannuksista. Velallisen on maksettava
7910: väitteiden ja, jos erityistä syytä on, mak- selvittäjän saatavasta määrä, joka vastaa ve-
7911: suohjelman raukeamista koskevan hakemuk- lallisen maksuvaraa enintään maksuohjelman
7912: sen käsittelyssä sovelletaan kuitenkin vastaa- vahvistamisen tai muuttamisen jälkeen seu-
7913: vasti, mitä oikeudenkäyntikuluista riita-asias- raavien neljän kuukauden ajalta. Tämä velal-
7914: sa säädetään. Velallisen velvollisuudesta kor- lisen maksuosuus voidaan ottaa myös velal-
7915: vata selvittäjän palkkio ja korvaus kustan- liselle velkajärjestelyn alkamisen jälkeen
7916: nuksista säädetään 70 §:n 1 momentissa. kertyneistä varoista. Velallisen maksuosuu-
7917: den ylittävä määrä selvittäjän saatavasta
7918: määrätään maksettavaksi valtion varoista.
7919: 62 a § Jos hakemus hylätään, saatava määrätään
7920: kokonaisuudessaan maksettavaksi valtion
7921: Ilmoitukset ja tiedoksiantotapa varoista. Velallisen on tällöin korvattava
7922: valtiolle sen varoista maksettu saatava, jos
7923: Maksuohjelmaa koskevan päätöksen anta- hakemuksen hylkääminen on perustunut sii-
7924: mispäivä on ilmoitettava velalliselle, kaikille hen, että velallinen on laiminlyönyt menette-
7925: velkojille, velallisen kotipaikan ulosottovi- lyyn liittyviä velvollisuuksiaan. Jos selvittäjä
7926: ranomaiselle ja selvittäjälle, jos sellainen on on määrätty huolehtimaan maksuohjelmassa
7927: määrätty. Ilmoituksessa on mainittava, onko vahvistetusta rahaksimuutosta, palkkio ja
7928: maksuohjelmaehdotusta muutettu sen jäl- kustannukset tästä tehtävästä otetaan kuiten-
7929: keen, kun ehdotus on toimitettu asiaan osal- kin omaisuuden myyntihinnasta. Jos selvittä-
7930: lisille. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä jänä on toiminut yleinen oikeusavustaja,
7931: velkojalle, jonka saatava velalliselta on vä- palkkio ja korvaus suoritetaan kunnalle. Oi-
7932: häinen ja joka ei ole toimittanut lausumaa keusministeriö vahvistaa palkkion ja kor-
7933: maksuohjelmaehdotuksesta. Maksuohjelman vausten perusteet.
7934: muuttamista koskevan päätöksen antamis-
7935: päivä on ilmoitettava velalliselle ja niille
7936: velkojille, joille asiassa on varattu tilaisuus 84 §
7937: tulla kuulluksi. Maksuohjelman raukeami-
7938: sesta on ilmoitettava velalliselle, velallisen V elkojan oikeus eräiden tietojen saamiseen
7939: koti-paikan ulosottoviranomaiselle sekä vel-
7940: kojille siltä osin kuin tuomioistuin pitää sitä Maksuohjelman nojalla veikajalla on oi-
7941: tarpeellisena. Muutoksenhakutuomioistuin keus salassapitosäännösten estämättä saada
7942: 8 EV 236/1996 vp - HE 18011996 vp
7943:
7944: veroviranomaiselta velkajärjestelyn kannalta kin yksityishenkilön velkajärjestelystä anne-
7945: tarpeelliset velallisen verotusta koskevat tie- tun lain tämän lain voimaan tullessa voimas-
7946: dot sekä tiedot työvoimaviranomaiselta siitä, sa ollutta 30 §:n 2 momenttia. Tämän lain
7947: onko velallinen ilmoittautunut työvoimatoi- 70 §:n 1 momenttia ei sovelleta, jos mak-
7948: mistoon, onko hänelle tarjottu työtä ja onko suohjelmaehdotus on toimitettu asiaan osal-
7949: hän kieltäytynyt työstä. lisille ennen lain voimaantuloa.
7950: Ulosottomies voi, jos siihen on erityistä Tämän lain säännöksiä maksuohjelman
7951: syytä, velkojan vaatimuksesta maksuohjel- muuttamisesta ja raukeamisesta sovelletaan,
7952: man aikana selvittää velallisen taloudellista jos maksuohjelman muuttamista tai rau-
7953: asemaa noudattaen soveltuvin osin, mitä keamista koskeva asia on vireillä käräjäoi-
7954: ulosottolain 3 luvussa säädetään. keudessa tämän lain voimaan tullessa eikä
7955: päätöksen antamispäivää ole ilmoitettu tai
7956: jos asia tulee vireille tämän lain tultua voi-
7957: 85 § maan. Muutoksenhakutuomioistuimessa so-
7958: velletaan tämän lain voimaan tullessa voi-
7959: Sopimukseen perustuvan velkajärjestelyn massa olleita säännöksiä maksuohjelman
7960: laiminlyönti ja muuttaminen muuttamista ja raukeamista koskevassa
7961: asiassa, joka on ennen tämän lain voimaan-
7962: tuloa ratkaistu alemmassa tuomioistuimessa
7963: Jos tässä laissa tarkoitetun velallisen ja ja sellaisessa asiassa myös käräjäoikeudessa,
7964: velkojan kesken on sovittu velkajärjestelystä jos asia on muutoksenhakutuomioistuimesta
7965: eikä sopimuksessa ole muuta määrätty, so- palautettu käräjäoikeuteen.
7966: pimusta voidaan velallisen tai velkojan vaa- Jos maksuohjelma on vahvistettu ennen
7967: timuksesta muuttaa vastaavin perustein kuin tämän lain voimaantuloa, on velallisen mak-
7968: maksuohjelmaa voidaan 44 §:n 1-3 mo- suvelvollisuudesta voimassa mitä tämän lain
7969: mentin mukaan muuttaa. Jolleivät osapuolet 40 §:n 1 momentissa säädetään ja maksuoh-
7970: pääse muutoksesta sopimukseen kahden kuu- jelman täytäntöönpanokelpoisuudesta ja täy-
7971: kauden kuluessa siitä, kun muutosvaatimus täntöönpanosta mitä 42 §:n 1-3 momentis-
7972: on saatettu toisen osapuolen tietoon, sopi- sa säädetään.
7973: muksen muuttamista vaatinut osapuoli saa Tämän lain 31 a §:ää ei sovelleta, jos pää-
7974: kanteella vaatia tuomioistuimelta päätöstä tös velkajärjestelyn aloittamisesta on tehty
7975: sopimuksen muuttamisesta. ennen lain voimaantuloa.
7976: Tämän lain 61 §:n 1 momentin säännöstä
7977: Tämä laki tulee voimaan päivänä määräajasta maksuohjelman raukeamista
7978: kuuta 19. koskevan hakemuksen tekemiseksi ei sovel-
7979: Tämän lain 9 a §:ääja 10 §:n 1-4 kohtaa leta, jos maksuohjelma on päättynyt ennen
7980: ei kuitenkaan sovelleta, jos hakemus on tul- lain voimaantuloa.
7981: lut vireille 11 päivänä lokakuuta 1996 tai Tämän lain 43 a §:ää ei sovelleta, jos ve-
7982: sitä aikaisemmin. Tällöin sovelletaan kuiten- lallinen on kuollut ennen lain voimaantuloa.
7983:
7984:
7985: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
7986: EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp
7987:
7988:
7989:
7990:
7991: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Suomen Hallitus-
7992: muodon ylintä syyttäjää koskevien säännösten muuttamisesta sekä
7993: laiksi yleisistä syyttäjistä ja eräiksi niihin Iiittyviksi laeiksi
7994:
7995: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys jolle lakivaliokunta on antanut asiasta mie-
7996: n:o 131/1996 vp Suomen Hallitusmuodon tintönsä n:o 20/1996 vp, on hyväksynyt seu-
7997: ylintä syyttäjää koskevien säännösten muut- raavat lait, joista ensimmäisen valtiopäivä-
7998: tamisesta sekä laiksi yleisistä syyttäjistä ja järjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn
7999: eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Eduskunta, käsittelyn jälkeen:
8000:
8001:
8002:
8003: Laki
8004: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
8005:
8006: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
8007: tavalla,
8008: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 46 §:n 2 momentti ja
8009: Iisätäiin lakiin uusi 60 a § seuraavasti:
8010:
8011: V. Tuomioistuimet
8012: 46 §
8013: 60 a §
8014: Oikeuskansleri voi laillisuusvalvontaansa Syyttäjälaitosta johtaa ylimpänä syyttäjänä
8015: kuuluvassa asiassa ajaa syytettä tai määrätä valtakunnansyyttäjä. Syyttäjälaitoksesta sää-
8016: syytteen nostettavaksi virkarikoksesta. detään lailla.
8017:
8018: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8019: kuuta 199 .
8020:
8021:
8022:
8023: Laki
8024: yleisistä syyttäjistä
8025:
8026:
8027: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8028:
8029: 1§ denkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja
8030: yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään
8031: Syyttäjän asema ja tehtävät tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut
8032: toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasa-
8033: Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoi- puolisuutta, joutuisuotta ja taloudellisuutta.
8034: keudellisen vastuun toteuttamisesta rikos- Syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta
8035: asian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeu- käsiteltävänään olevassa asiassa.
8036:
8037:
8038: 270078
8039: 2 EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp
8040:
8041: Syyttäjän tehtävänä on myös rangaistus-
8042: määräysten antaminen siten kuin siitä erik- 6§
8043: seen säädetään.
8044: A pulaisvaltakunnansyyttäjä
8045: 2§ Valtakunnansyyttäjän sijaisena toimii apu-
8046: laisvaltakunnansyyttäjä.
8047: Yleiset syyttäjät Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakun-
8048: nansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta mää-
8049: Yleisiä syyttäjiä ovat: rätään valtakunnansyyttäjänviraston työjär-
8050: 1) valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakun- jestyksessä.
8051: nansyyttäjä; Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee sa-
8052: 2) valtionsyyttäjä; sekä moin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä
8053: 3) kihlakunnansyyttäjä ja Ahvenanmaan hänen käsiteltäväkseen kuuluvat asiat.
8054: maakunnansyyttäjä.
8055: 3§ 7 §
8056: V altakunnansyyttäjä Valtionsyyttäjät
8057: Ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirastossa on valtion-
8058: käyttää itsenäistä ja riippumatonta syytehar- syyttäjiä, joilla on toimivalta syyttäjäntehtä-
8059: kintavaltaa, jollei muualla laissa toisin sää- vissä koko maassa.
8060: detä. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huoleh-
8061: Valtakunnansyyttäjä voi antaa syyttäjäntoi- dittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kan-
8062: mintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjei- nalta merkittävimmissä rikosasioissa. Val-
8063: ta. tionsyyttäjän tehtävänä on myös ajaa syytet-
8064: tä, jonka nostamisesta eduskunta, oikeusmi-
8065: 4 § nisteriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oi-
8066: keusasiamies on päättänyt. Valtionsyyttäjä
8067: V altakunnansyyttäjän tehtävät toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus
8068: käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei
8069: V altakunnansyyttäjän tehtävänä on: toisin säädetä tai määrätä.
8070: 1) syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen Valtionsyyttäjien muista tehtävistä sääde-
8071: ja kehittäminen sekä syyttäjien valvonta; tään erikseen. Tehtävien jakamisesta valtion-
8072: 2) syyttäjäntehtävät niissä asioissa, jotka syyttäjien kesken päättää valtakunnansyyttä-
8073: hänelle lain mukaan kuuluvat tai jotka hän jä.
8074: ottaa käsiteltävikseen;
8075: 3) rikoslain 1 luvussa tai muussa laissa 8§
8076: tarkoitettujen syytemääräysten antaminen;
8077: sekä Paikallissyyttäjät
8078: 4) syyttäjien edustaminen korkeimmassa
8079: oikeudessa. Kihlakunnansyyttäjistä ja Ahvenanmaan
8080: maakunnansyyttäjästä sekä apulaissyyttäjistä
8081: 5§ (paikallissyyttäjät) säädetään erikseen.
8082: Valtakunnansyyttäjänvirasto
8083: 9§
8084: Yleisten syyttäjien keskushallintoviran-
8085: omaisena on valtakunnansyyttäjän johtama Erityissyyttäjät
8086: valtakunnansyyttäjänvirasto.
8087: Valtakunnansyyttäjänvirastossa on yksi- Syyttäjästä sotilasoikeudenkäyntiasiassa ja
8088: köitä, joista säädetään tarkemmin asetuksel- mmsta erityissyyttäjistä säädetään erikseen.
8089: la. Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan
8090: Valtakunnansyyttäjänvirasto kuuluu oi- virkarikoksesta päättää valtioneuvoston oi-
8091: keusministeriön hallinnonalaan. keuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.
8092: EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp 3
8093:
8094: 10§ mentissa tarkoitettuja henkilöitä.
8095: Syyttäjä saa esteellisenäkin ryhtyä toi-
8096: Toimivaltasuhteet meen, joka ei siedä viivytystä. Syyttäjän on
8097: ilmoitettava esteellisyydestään sille, joka
8098: Valtakunnansyyttäjä on kaikkien yleisten määrää hänelle sijaisen.
8099: syyttäjien esimies.
8100: Valtakunnansyyttäjä voi ottaa itse ratkais-
8101: tavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan 13§
8102: asian tai määrätä alaisensa syyttäjän aja-
8103: maan syytettä, jonka nostamisesta hän on Kelpoisuusvaatimukset
8104: päättänyt. Valtakunnansyyttäjä voi myös
8105: määrätä asian alaisensa syyttäjän syytehar- Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakun-
8106: kintaan. nansyyttäjän on oltava oikeustieteen kandi-
8107: daatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on
8108: 11 § hyvin perehtynyt syyttäjän- tai tuomarintoi-
8109: meen ja hallintotehtäviin.
8110: Tiedonsaantioikeus Valtionsyyttäjän on oltava oikeustieteen
8111: kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö,
8112: V altakunnansyyttäjällä on oikeus tehtävän- jolla on tehtävän hoitamiseen tarvittava taito.
8113: sä hoitamista varten saada salassapitosään-
8114: nösten estämättä tarpeellisia tietoja ja selvi-
8115: tyksiä sekä alaisiltaan syyttäjiltä että esitut- 14 §
8116: kintaa suorittavilta viranomaisilta.
8117: Nimittäminen
8118: 12 §
8119: Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakun-
8120: Esteellisyys nansyyttäjän nimittää tasavallan presidentti
8121: valtioneuvoston esityksestä.
8122: Syyttäjä on esteellinen, jos: Valtionsyyttäjän nimittää valtioneuvosto
8123: 1) hän tai hänen lähisukulaisensa on asian- valtakunnansyyttäjän esityksestä. Valtakun-
8124: osainen; nansyyttäjänviraston muiden virkamiesten
8125: 2) asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä nimittämisestä säädetään asetuksella.
8126: tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulai-
8127: selleen;
8128: 3) hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa 15 §
8129: tai edustaa asianosaista taikka sitä, jolle
8130: asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai Virkasyytteen oikeuspaikka
8131: vahinkoa;
8132: 4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltä- Valtakunnansyyttäjää ja apulaisvaltakun-
8133: vään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa nansyyttäjää syytetään virkarikoksesta kor-
8134: asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on keimmassa oikeudessa. Syyttäjänä on joko
8135: odotettavissa hyötyä tai vahinkoa; oikeuskansleri tai eduskunnan oikeus-
8136: 5) hän on hallituksen tai siihen rinnastet- asiamies.
8137: tavan toimielimen tai hallintoneuvoston jä- Valtionsyyttäjää syytetään virkarikoksesta
8138: senenä tai toimitusjohtajana tai sitä vastaa- hovioikeudessa.
8139: vassa asemassa sellaisessa yhteisössä, sää-
8140: tiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa, 16 §
8141: joka on asianosainen tai jolle asiassa on
8142: odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; Tarkemmat säännökset
8143: tai
8144: 6) muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
8145: seikka on omiaan antamaan perustellun ai- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
8146: heen epäillä hänen puolueettomuuttaan asias- tuksella.
8147: sa. Työskentelyn järjestämisestä valtakunnan-
8148: Syyttäjän lähisukulaisella tarkoitetaan hal- syyttäjänvirastossa määrätään viraston työ-
8149: lintomenettelylain (598/82) 10 §:n 2 mo- järjestyksessä, jonka valtakunnansyyttäjä eri
8150: 4 EV 237/1996 vp - HE 131/1996 vp
8151:
8152: henkilöstöryhmiä kuultuaan vahvistaa. 1) Korkeimmasta oikeudesta 22 patvana
8153: heinäkuuta 1918 annetun lain 9 ja 12 §;ja
8154: 2) Korkeimmasta hallinto-oikeudesta sa-
8155: 17 § mana päivänä annetun lain 10 §.
8156: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
8157: Voimaantulo ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
8158: toimenpiteisiin.
8159: Tämä laki tulee voimaan päivänä Oikeuskanslerinvirastossa ja lääninhallituk-
8160: kuuta 199. sissa syyttäjälaitosta koskevia tehtäviä hoita-
8161: Tällä lailla kumotaan: vat henkilöt voidaan tämän lain voimaan tul-
8162: lessa siirtää virkaa haettavaksi julistamatta
8163: valtakunnansyyttäjänvirastoon vastaaviin teh-
8164: täviin. Siirtojen toteuttamisesta päättää oi-
8165: keusministeriö.
8166:
8167:
8168:
8169:
8170: Laki
8171: kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta
8172:
8173:
8174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8175: muutetaan kihlakunnansyyttäjästä 22 päivänä maaliskuuta 1996 annetun lain (195/96) 1 §:n
8176: 2 momentti ja 4 § seuraavasti:
8177:
8178:
8179: 1§ 4 §
8180:
8181: Paikallinen syyttäjäviranomainen Nimittäminen
8182: Johtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakun-
8183: Kihlakunnansyyttäjä on syyttäjäntehtävis- nansyyttäjän nimittää valtakunnansyyttäjä.
8184: sään valtakunnansyyttäjän määräysvallan
8185: alainen siten kuin yleisistä syyttäjistä anne-
8186: tussa laissa ( 1 ) säädetään. Tämä laki tulee voimaan päivänä
8187: kuuta 199 .
8188: EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp 5
8189:
8190:
8191: Laki
8192: Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirastosta annetun lain muuttamisesta
8193:
8194:
8195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8196: muutetaan Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirastosta 2 päivänä joulukuuta
8197: 1977 annetun lain (872177) 2, 3 ja 5 § seuraavasti:
8198:
8199:
8200: 2§ syyttäjä on valtakunnansyyttäjän välittömän
8201: Maakunnansyyttäjänvirastossa on maakun- määräysvallan alainen.
8202: nansyyttäjän virka. Lisäksi maakunnansyyt- Maakunnansyyttäjää syytetään virkavir-
8203: täjänvirastossa voi olla apulaissyyttäjiä sekä heestä Turun hovioikeudessa.
8204: muuta virkasuhteista tai työsopimussuhteessa
8205: olevaa henkilöstöä.
8206: Maakunnansyyttäjänviraston päällikkönä 5§
8207: on maakunnansyyttäjä, jonka nimittää vir- Maakunnansyyttäjästä ja apulaissyyttäjästä
8208: kaansa valtakunnansyyttäjä. on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä
8209: Maakunnansyyttäjän on oltava oikeustie- kihlakunnansyyttäjästä annetussa laissa
8210: teen kandidaatin tutkinnon suorittanut henki- (195/96) säädetään.
8211: lö, jolla on tehtävänsä hoitamiseen tarvittava
8212: taito ja kokemus.
8213: 3 §
8214: Maakunnansyyttäjä on yleinen syyttäjä Tämä laki tulee voimaan päivänä
8215: Ahvenanmaan maakunnassa. Maakunnan kuuta 199 .
8216:
8217:
8218:
8219:
8220: Laki
8221: sotilasoikeudenkäyntilain 4 ja 23 §:n muuttamisesta
8222:
8223:
8224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8225: muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilasoikeudenkäyntilain (326/83) 4 §:n 1
8226: momentti ja 23 §:n 1 momentti seuraavasti:
8227:
8228:
8229: 4 § 23 §
8230: Käsiteltäessä sotilasoikeudenkäyntiasiaa Sotaoikeuden virallisen syyttäjän ja hänen
8231: käräjäoikeudessa, jossa on sotilasjäsenet, varamiehensä määrää pääesikunta. Sotaoi-
8232: syyttäjänä on sotilaslakimies. Syyttäjänä so- keuden syyttäjä on valtakunnansyyttäjän vä-
8233: tilaslakimies on valtakunnansyyttäjän välittö- littömän määräysvallan alainen.
8234: män määräysvallan alainen.
8235:
8236: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8237: kuuta 199 .
8238: 6 EV 237/1996 vp- HE 13111996 vp
8239:
8240:
8241: Laki
8242: esitutkintalain 14 ja 44 §:n muuttamisesta
8243:
8244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8245: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun esitutkintalain (449/87) 44 §:n 2 momentti
8246: ja
8247: lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 7 päivänä huhtikuuta 1995 an-
8248: netulla lailla (498/95), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
8249: seuraavasti:
8250: 14 § ta ole tutkinnanjohtajaa. Kuulustelukerto-
8251: mukseen merkitään vain kuulusteltavan lau-
8252: Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen suman pääsisältö, joka voidaan kirjata kuu-
8253: esitutkintaa johtaa kuitenkin aina virallinen lustelupöytäkirjan sijasta muuhun asiakir-
8254: syyttäjä lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja jaan.
8255: rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä
8256: asioita.
8257:
8258: 44 §
8259: Suppeassa esitutkinnassa ei 14 §:n 2 mo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8260: mentissa tarkoitettuja asioita lukuun ottamat- kuuta 199.
8261:
8262:
8263:
8264:
8265: Laki
8266: eräiden asiakiljain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain 1 § :n muuttamisesta
8267:
8268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8269: muutetaan eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille 7 päivänä toukokuuta 1965
8270: annetun lain (248/65) 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä helmikuuta 1979
8271: annetussa laissa (112179), seuraavasti:
8272:
8273: 1§ hovioikeudelle valtakunnansyyttäjän välityk-
8274: sellä ja muut asiakirjat korkeimman oikeu-
8275: Hovioikeudelle osoitetut 1 momentissa den määräämällä tavalla.
8276: mainitut asiakirjat virallinen syyttäjä saa lä-
8277: hettää postitse tai lähetin välityksellä. Kor-
8278: keimmalle oikeudelle osoitetut muutoksenha- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8279: kemukset virallisen syyttäjän on toimitettava kuuta 199.
8280: EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp 7
8281:
8282:
8283: Laki
8284: rikoslain 1 luvun 12 ja 13 §:n muuttamisesta
8285:
8286: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8287: muutetaan rikoslain 1 luvun 12 §ja 13 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 16 päivänä
8288: elokuuta 1996 annetussa laissa (626/96), seuraavasti:
8289:
8290: 1luku sen ollessa aavalla merellä tai millekään val-
8291: tiolle kuulumattomaila alueella taikka suo-
8292: Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta malaisessa ilma-aluksessa sen ollessa tällai-
8293: sella alueella tai sen yläpuolella;
8294: 12 § 4) rikos on tehty aluksessa tai ilma-aluk-
8295: sessa sen ollessa säännöllisessä liikenteessä
8296: V altakunnansyyttiijän syytemääräys Suomessa olevien paikkakuntien tai Suomes-
8297: sa olevan ja Islannissa, Norjassa, Ruotsissa
8298: Rikosasiaa ei saa tutkia Suomessa ilman tai Tanskassa olevan paikkakunnan välillä;
8299: valtakunnansyyttäjän syytemääräystä, kun: 5) rikos on käsiteltävä sotilasoikeu-
8300: 1) rikos on tehty ulkomailla; tai denkäyntilain (326/83) mukaisena ri-
8301: 2) ulkomaalainen on tehnyt rikoksen ulko- kosasiana; tai
8302: maisessa aluksessa sen ollessa Suomen alue- 6) syytteen nostamisesta lain mukaan mää-
8303: vesillä tai ulkomaisessa ilma-aluksessa sen rää tasavallan presidentti tai eduskunta.
8304: ollessa Suomen ilmatilassa eikä rikos ole
8305: kohdistunut Suomeen, Suomen kansalaiseen, 13§
8306: Suomessa pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen
8307: tai suomalaiseen yhteisöön, säätiöön, tai Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-
8308: muuhun oikeushenkilöön. tään, valtakunnansyyttäjä saa määrätä syyt-
8309: Valtakunnansyyttäjän määräys ei kuiten- teen nostettavaksi Suomessa, jos ulkomailla
8310: kaan ole tarpeen, jos: annettu tuomio ei perustu Suomen viran-
8311: 1) rikoksen on tehnyt Suomen kansalainen omaisen esittämään pyyntöön ja
8312: tai henkilö, joka 6 §:n mukaan rinnastetaan 1) rikoksen 3 §:n mukaan katsotaan koh-
8313: Suomen kansalaiseen, ja se on kohdistunut distuneen Suomeen,
8314: Suomeen, Suomen kansalaiseen, Suomessa 2) rikos on 4 §:ssä tarkoitettu virkarikos
8315: pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen tai suoma- tai sotilasrikos,
8316: laiseen yhteisöön, säätiöön tai muuhun oi- 3) rikos on 7 §:ssä tarkoitettu kansainväli-
8317: keushenkilöön; nen rikos tai
8318: 2) rikos on tehty Islannissa, Norjassa, 4) rikos 10 §:n mukaan katsotaan tehdyksi
8319: Ruotsissa tai Tanskassa ja tekopaikan asian- myös Suomessa.
8320: omainen virallinen syyttäjä on esittänyt
8321: pyynnön rikoksen käsittelemisestä suoma-
8322: laisessa tuomioistuimessa; Tämä laki tulee voimaan päivänä
8323: 3) rikos on tehty suomalaisessa aluksessa kuuta 199 .
8324: 8 EV 23711996 vp - HE 131/1996 vp
8325:
8326:
8327: Laki
8328: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen
8329: tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain 25 § :n muuttamisesta
8330:
8331: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8332: muutetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa an-
8333: nettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetun lain (326/63)
8334: 25 §:n 1 momentti seuraavasti:
8335:
8336: 25 § syyttäjä on määrännyt syytteen nostettavaksi,
8337: Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskas- ei saa panna Suomessa täytäntöön.
8338: sa sellaisesta rikoksesta annettua tuomiota,
8339: jota koskeva syyte on Suomen tuomioistui-
8340: messa vireillä tai lainvoimaisella tuomiolla Tämä laki tulee voimaan päivänä
8341: ratkaistu taikka josta rikoksesta valtakunnan kuuta 199.
8342:
8343:
8344:
8345:
8346: Laki
8347: kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamosten täytäntöön-
8348: panossa annetun lain 3 § :n muuttamisesta
8349:
8350: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8351: muutetaan kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamosten täy-
8352: täntöönpanossa 16 päivänä tammikuuta 1987 annetun lain (21187) 3 §:n 3 momentti, sellaise-
8353: na kuin se on 5 päivänä tammikuuta 1994 annetussa laissa (9/94), seuraavasti:
8354:
8355: 3§ lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu taikka jos
8356: valtakunnansyyttäjä on määrännyt syytteen
8357: Vieraassa valtiossa määrättyä seuraamusta nostettavaksi tuosta rikoksesta.
8358: ei saa panna Suomessa täytäntöön, jos syyte
8359: siitä rikoksesta, josta seuraamus on määrätty,
8360: tai menettämisseuraamuksen osalta erikseen Tämä laki tulee voimaan päivänä
8361: ajettu kanne on täällä vireillä tai asia on kuuta 199 .
8362: EV 237/1996 vp- HE 131/1996 vp 9
8363:
8364:
8365: Laki
8366: aavalta mereltä tapahtuvan väkijuomien salakuljetuksen ehkäisemisestä annetun lain 3 § :n
8367: muuttamisesta
8368:
8369: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8370: muutetaan aavalta mereltä tapahtuvan väkijuomien salakuljetuksen ehkäisemisestä 9 päivä-
8371: nä toukokuuta 1932 annetun lain (135/32) 3 §, sellaisena kuin se on 20 päivänä kesäkuuta
8372: 1963 annetussa laissa (321/63), seuraavasti:
8373:
8374: 3 § siihen olevan olemassa, niin määrää.
8375: Ulkomaalaisen aluksen ja sen lastin tar- V altakunnansyyttäjän asiana on myös mää-
8376: kastus Suomen aluevesien ulkopuolella rätä, milloin syyte ja muu vaatimus tämän
8377: 1 §:ssä mainitun rikoksen selville saamiseksi lain nojalla on ulkomaalaista vastaan tehtä-
8378: sekä niiden takavarikoiminen sanotun rikok- vä.
8379: sen johdosta tulee toimittaa, milloin valta-
8380: kunnansyyttäjä, harkittuaan kansainvälisoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8381: keudellisten ja muiden laillisten edellytysten kuuta 199 .
8382:
8383:
8384:
8385: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
8386:
8387:
8388:
8389:
8390: 270078
8391: EV 23811996 vp - HE 221/1996 vp
8392:
8393:
8394:
8395:
8396: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen maatalouden
8397: kansallista erityistukea koskevaksi lainsäädännöksi
8398:
8399:
8400: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys rojen mahdollisimman tarkoituksenmukaises-
8401: n:o 221/1996 vp maatalouden kansallista ta käytöstä. Korkotukilainojen osuutta voi-
8402: erityistukea koskevaksi lainsäädännöksi. daan lisätä rahoituksessa. Korkotukea ei kui-
8403: Eduskunnalle on maa- ja metsätalousva- tenkaan saa myöntää, jos korkotukilainan
8404: liokunta antanut asiasta mietintönsä n:o kokonaiskorko ylittää vastaavaan tarkoituk-
8405: 2411996 vp. seen myönnetyn normaaliehtoisen lainan
8406: Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsäta- kokonaiskoron. Maa- ja metsätalousminis-
8407: lousministeriö toimittaa maa- ja metsätalous- teriön tulee toimittaa maa- ja metsätalous-
8408: valiokunnalle vuoden 1997 tammikuun lop- valiokunnalle vuoden 1998 alussa selvitys
8409: puun menness~ s~lvityksen. maatalouden si- siitä, miten investointitukea on myönnetty ja
8410: säisistä rahavm01sta vuosilta 1995-1996 investointituen vaikutuksista soveltamis-
8411: sekä arvion kyseisistä rahavirroista vuoden alueen maatilojen toimeentuloedellytyksiin.
8412: 1997 osalta. Eduskunta edellyttää, että hyvissä ajoin
8413: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ennen vuotta 1999 aloitetaan neuvottelut
8414: maataloustuotantomme kustannus- ja tulos- Euroopan yhteisöjen komission kanssa koro-
8415: kehitystä samoin kuin siinä mahdollisesti tetun siirtymäkauden tuen saattamisesta py-
8416: ilmeneviä tuotekohtaisia ja alueellisia eroa- syväksi kotieläintalouden sekä kasvi-
8417: vaisuuksia sekä toimittaa seurannan havain- huonetuotannon ja puutarhatuotteiden varas-
8418: noista vuosittain selvityksen eduskunnan tointituen osalta.
8419: maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Eduskunta edellyttää, ettei aktiivitilojen
8420: Eduskunta edellyttää, että investointitukea meijerimaidon tilakohtaisten viitemäärien
8421: myönnettäessä valtioneuvosto varmistaa tu- korvauksettomaan leikkaamiseen ryhdytä.
8422: kivarojen riittävyyden huolehtimalla tukiva- Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
8423:
8424:
8425:
8426:
8427: Laki
8428: maataloustuotannon lopettamistuesta
8429:
8430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8431:
8432: 1§ roista maatalouden rakenteen parantamiseksi
8433: lopettamistukea siten kuin tässä laissa sääde-
8434: Soveltamisala tään.
8435: Tämän lain mukaisen lopettamistuen
8436: Maatalousyrittäjille, jotka vuosina 1997- myöntämisen edellytyksenä on, että maata-
8437: 1999 lopettavat maatalouden harjoittamisen lousyrittäjän omistaman maatilan talouskes-
8438: pysyvästi, voidaan myöntää kansallisista va- kus sijaitsee muulla kuin maa- ja puutarhata-
8439:
8440:
8441: 270082
8442: 2 EV 238/1996 vp - HE 221/1996 vp
8443:
8444: louden kansallisista tuista annetun lain 1) joka on luopumisen tapahtuessa täyttä-
8445: (1059/1994) 6 §:ssä tarkoitetulla alueella. nyt 50 vuotta;
8446: 2) joka luopumista välittömästi edeltävän
8447: kymmenen vuoden ajan on harjoittanut maa-
8448: taloutta omaan tai yhteiseen lukuun;
8449: 2 § 3) jolle ei ole myönnetty valtion varoista
8450: nuorten viljelijöiden käynnistystukea tai vas-
8451: Määritelmät taavaa aikaisempaa tukea taikka maaseudun
8452: pienyritystoiminnan käynnistysavustusta eri-
8453: Tässä laissa tarkoitetaan: koismaatalouden aloittamiseen tai laajenta-
8454: 1) maatilalla yhden tai useamman peltoa miseen luopumista välittömästi edeltävän
8455: käsittävän tilan tai tilanosan muodostamaa kymmenen vuoden aikana; ja
8456: maatalouden harjoittamiseen tarkoitettua yk- 4) joka ei luopumisen tapahtuessa saa
8457: sikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena; maatalousyrittäjien eläkelain mukaista tois-
8458: 2) maatalouden harjoittamisella peltovil- taiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttö-
8459: jelyä, karjataloutta ja muuta eläintenpitoa myyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä,
8460: sekä vihannesviljelyä, marjan- ja hedelmän- työttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä.
8461: viljelyä ja muuta puutarhaviljelyä, ei kui- Oikeutta lopettamistukeen ei ole luovutta-
8462: tenkaan omenanviljelyä eikä kasvihuonetuo- jalla, jos hänelle tai hänen aviopuolisolleen
8463: tantoa; tai yhteisesti omistetun maatilan osalta jolle-
8464: 3) eläkelaitoksella maatalousyrittäjien elä- kin muulle yhteisomistajista on myönnetty
8465: kelaissa (467/1969) tarkoitettua maata- tai myönnetään maatalousyrittäjien luopu-
8466: lousyrittäjien eläkelaitosta; ja mistuesta annetun lain (1293/1994) mukai-
8467: 4) kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisel- nen luopumistuki saman maatilan luovutuk-
8468: la maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa sen perusteella.
8469: annetun lain (155811991) 3 §:ssä tarkoitettua
8470: toimielintä, viranhaltijaa tai luottamushenki-
8471: löä. 5§
8472: 3 § Maataloustuotannon lopettaminen
8473: Tuen saaja Maatalouden harjoittaminen katsotaan lo-
8474: petetuksi tässä laissa tarkoitetulla tavalla, jos
8475: Lopettamistukea voidaan myöntää: maatilaan kuuluvat pellot tai vähintään kaksi
8476: 1) maatilan tai sen osan omistavalle maa- kolmasosaa luovutuksen kohteena olevan
8477: talousyrittäjälle ja hänen aviopuolisolleen, maatilan peltopinta-alasta on myyty, lahjoi-
8478: vaikka aviopuolisolla ei ole omistusoikeutta tettu tai muulla vastaavalla tavalla pysyvästi
8479: maatilaan; ja luovutettu henkilölle, joka täyttää 8 ja
8480: 2) 1 kohdassa tarkoitetun maatalousyrittä- 9 §:ssä säädetyt edellytykset.
8481: jän leskelle, jos luopumisen kohteena oleva Lopettamistuen saaminen voi perustua yh-
8482: maatila kuuluu omaisuuteen, johon leskellä teen tai useampaan 1 momentissa tarkoitet-
8483: on avio-oikeus. tuun luovutukseen. Yhdessä luovutuksessa
8484: Tässä laissa aviopuolisoon rinnastetaan voi olla kuitenkin enintään kaksi luovutuk-
8485: henkilö, jonka kanssa maatalousyrittäjä elää sensaajaa, joista kummankin tulee täyttää
8486: avioliittoa solmimatta yhteisessä taloudessa luovutuksensaajalle asetetut edellytykset.
8487: avioliitonomaisissa olosuhteissa. A viapuolisoita pidetään yhtenä luovutuksen-
8488: Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoi- saajana ja tällöin riittää, että toinen aviopuo-
8489: tettua henkilöä kutsutaan jäljempänä luovut- lisoista täyttää luovutuksensaajalle asetetut
8490: tajaksi. edellytykset.
8491: Omistajan katsotaan lopettaneen tässä lais-
8492: 4 § sa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoitta-
8493: misen myös silloin, kun hän on luovuttanut
8494: Tuen saamisen edellytykset maataan tämän lain mukaisesti, mutta luovu-
8495: tus estyy sen vuoksi, että kunta käyttää etu-
8496: Lopettamistuki voidaan myöntää vain sel- ostolain (608/1977) mukaista oikeuttaan lu-
8497: laiselle luovuttajalle: nastaa kiinteistö.
8498: EV 238/1996 vp- HE 221/1996 vp 3
8499:
8500: 6 § 1) jolla on ennen luovutusta hallinnassaan
8501: vähintään 15 peltohehtaaria käsittävä viljel-
8502: Luovutus mä, jota hän myös omatoimisesti viljelee; ja
8503: 2) jolla on voimassa maatalousyrittäjien
8504: Tässä laissa tarkoitetun maatalouden lopet- eläkelain 1 §:ssä säädettyä vähimmäiseläke-
8505: tamisen piiriin katsotaan kuuluviksi kaikki turvaa koskeva vakuutus tai vireillä hakemus
8506: tämän lain mukaiset luovutukset lain voi- sen saamiseksi.
8507: maantulosta alkaen luovuttajan ilmoittamaan Erityisestä syystä voidaan 1 momentin
8508: luopumisen päättymisajankohtaan saakka. 1 kohdassa tarkoitetusta pinta-alavaatimuk-
8509: Lopettamisen katsotaan tapahtuneen silloin, sesta poiketa valtioneuvoston määräämällä
8510: kun viimeinen luovutuskirja on allekirjoitet- tavalla.
8511: tu.
8512: 7§ 9§
8513: Luovuttajan sitoumus Luovutuksensaajan sitoumus
8514: Maatilan luovuttajan on annettava sitou- Luovutuksensaajan on annettava sitoumus,
8515: mus siitä, että: jossa hän velvoittautuu harjoittamaan maa-
8516: 1) hän lopettaa pysyvästi maatalouden har- taloutta 8 §:ssä tarkoitetussa laajuudessa se-
8517: joittamisen omaan tai yhteiseen lukuun; ja kä lisäksi luovuttajalta saamaliaan tai hank-
8518: 2) hän ei käytä maatilalle mahdollisesti kimallaan alueella vähintään viiden vuoden
8519: jäävää peltoaluetta maataloustuotantoon eikä ajan saannosta.
8520: luovuta sitä toiselle henkilölle maatalous-
8521: tuotantoon käytettäväksi.
8522: Myös luovuttajan aviopuolison on annet- 10§
8523: tava 1 momentissa tarkoitettu sitoumus,
8524: vaikka hän itse ei ole lopettamistuen hakija Lopettam istuen määrä
8525: eikä maatilan omistaja.
8526: Sitoumuksen estämättä lopettamistuen ha- Lopettamistuki sisältää luovutetun pelto-
8527: kijalla ja hänen aviopuolisonaan on oikeus: pinta-alan perusteella määräytyvän hehtaari-
8528: 1) harjoittaa maataloutta omassa taloudessa korvauksen, kotieläinten määrän perusteella
8529: tarvittavien perunoiden sekä puutarha- ja myönnettävän kotieläinkorvauksen ja kor-
8530: kasvitarhatuotteiden viljelemistä varten; vauksen maidon viitemäärän luovuttamisesta
8531: 2) sallia maatilan tuotantorakennusten silloin, kun se tapahtuu pellon luovutuksen
8532: käyttäminen muiden maatilojen tarpeisiin; ja yhteydessä.
8533: 3) vuokrata tai muulla tavoin antaa maati- Lopettamistuen määrä lasketaan maatila-
8534: lalle mahdollisesti jäänyt peltoalue viljeltä- kohtaisesti ja se maksetaan kertakorvaukse-
8535: väksi henkilölle, joka täyttää 8 ja 9 §:ssä na. Lopettamistuen suuruus saa yhtä maati-
8536: säädetyt edellytykset. laa kohden olla enintään 200 000 markkaa.
8537: Sitoumus on voimassa siihen asti, kunnes Lopettamistukea ei suoriteta, jos sen koko-
8538: kaikki maatilalta lopettamistukeen oikeutetut naismäärä on enintään 20 000 markkaa.
8539: henkilöt ovat täyttäneet 65 vuotta, kuitenkin Valtioneuvosto päättää tämän lain nojalla
8540: vähintään 10 vuoden ajan luopumisesta. Jos myönnettävien hehtaari-, kotieläin- ja mai-
8541: hakijalle ei myönnetä lopettamistukea, sitou- don viitemääräkorvausten yksikkökohtaiset
8542: mus raukeaa kielteisen päätöksen antamises- markkamäärät
8543: ta lukien.
8544: 11§
8545: 8§
8546: Hehtaarikorvaus
8547: Luovutuksensaaja
8548: Hehtaarikorvauksen määrää laskettaessa
8549: Lopettamistuen saamisen edellytyksenä on, otetaan huomioon peltoalue:
8550: että maatilan tai sen osan luovutus tapahtuu 1) jolla luovuttaja tai hänen aviopuolisonsa
8551: henkilölle: on harjoittanut maataloutta luopumiseen
8552: 4 EV 23811996 vp - HE 221/1996 vp
8553:
8554: saakka tai joka on ollut heillä viljelykiertoon Valtioneuvosto antaa tarkemmat määräyk-
8555: kuuluvana kesantona vuonna 1996; set korvauksen määräytymisen perusteista.
8556: 2) joka on viimeistään 15 päivänä tou-
8557: kokuuta 1996 ollut ja tukea haettaessa edel-
8558: leen on luovuttajan tai hänen aviopuolisonsa 14 §
8559: omistuksessa;
8560: 3) joka sijaitsee muulla kuin maa- ja puu- Tuen saajien tukiosuudet
8561: tarhatalouden kansallisista toista annetun lain
8562: 6 §:ssä tarkoitetulla alueella; ja Lopettamistuki jaetaan saman maatilan
8563: 4) joka on luovutettu 8 §:ssä tarkoitetulle luovutuksen perusteella lopettamistukea ha-
8564: luovutuksensaajalle tämän lain säännösten keneiden ja siihen oikeutettujen henkilöiden
8565: mukaisesti. kesken tasan tai hakijoiden yhteisestä vaati-
8566: Muun kuin luovuttajan tai hänen aviopuo- muksesta heidän maatilan omistusosuuksien-
8567: lisonsa omistamia osuuksia ei oteta huo- sa mukaisessa suhteessa.
8568: mioon hehtaarikorvauksen suuruutta lasket- Lopettamistukeen oikeutetulle henkilölle
8569: taessa. Jos luopumisen kohteena olevan pel- myönnettävä lopettamistuki saa olla enintään
8570: toalueen omistavat kuolinpesän osakkaat, 90 prosenttia sen luopuroistuen pääomitetus-
8571: luetaan hehtaarikorvaukseen oikeuttavaksi ta määrästä, joka luovuttajalle olisi myönnet-
8572: alueeksi kuitenkin myös lesken aviopuolison ty, jos hänelle luovutuksen tapahtuessa olisi
8573: lasten omistamat osuudet peliosta silloin, myönnetty luopumistuki maatalousyrittäjien
8574: kun lopettamistuen hakijana on 3 §:n 1 mo- luopumistuesta annetun lain nojalla. Luopu-
8575: mentin 2 kohdassa tarkoitetun maatalousyrit- roistuen pääoma-arvon määräämisessä nou-
8576: täjän leski. datetaan soveltuvin osin asianomaisen minis-
8577: Hehtaarikorvausta määrättäessä pellon pin- teriön vahvistamia perusteita.
8578: ta-ala lasketaan puolen hehtaarin tarkkuudel- Edellä 2 momentissa säädettyä ei sovelleta
8579: la siten, että mainitun rajan ylittävää osaa ei sellaiseen lopettamistuen saajaan, joka maa-
8580: oteta korvausta määrättäessä huomioon. tilan luovutuksen tai luovutusten päättyessä
8581: on alle 55-vuotias.
8582: 12 §
8583: 15 §
8584: Kotieläinperusteinen korvaus
8585: Tuen hakeminen ja maksaminen
8586: KotieläinperusteiDen korvaus määräytyy
8587: tuotannosta poistuvien kotieläinyksiköiden Lopettamistukea haetaan eläkelaitokselta.
8588: perusteella. Korvausta voidaan kuitenkin Hakemukseen on liitettävä 7 ja 9 §:ssä tar-
8589: maksaa enintään maatilan vakiintunutta ko- koitetut sitoumukset. Tuen hakemisesta sää-
8590: tieläinmäärää vastaavista yksiköistä. detään tarkemmin asetuksella.
8591: Valtioneuvosto antaa tarkemmat määräyk- Eläkelaitos maksaa lopettamistuen sen jäl-
8592: set korvauksen määräytymisen perusteista. keen, kun tukeen oikeutettu on lopettanut
8593: maatalouden harjoittamisen 7 §:ssä tarkoite-
8594: tulla tavalla.
8595: 13§ Lopettamistuen maksaminen voidaan haki-
8596: jan pyynnöstä jaksottaa enintään viidelle
8597: Korvaus maidon viitemäärästä vuodelle. Lisäksi asianomainen ministeriö
8598: voi määrätä, että lopettamistuen maksaminen
8599: Maidon viitemäärästä maksettavan kor- on jaksotettava myös muissa tapauksissa.
8600: vauksen perusteena käytetään luovuttajan
8601: maatilalle myönnettyä meijerimaidon viite-
8602: määrää siltä osin kuin se on luovutettu yh- 16 §
8603: delle tai useammalle luovutuksensaajalle
8604: peltoalueen luovutuksen yhteydessä. Maidon Tuen takaisinperiminen
8605: viitemäärän osalta korvausta voidaan kuiten-
8606: kin maksaa enintään maatilan vakiintunutta Jos luovuttaja tai hänen aviopuolisonsa ei
8607: maidontuotantoa vastaavan määrän perus- noudata 7 §:ssä tarkoitettua sitoumusta, peri-
8608: teella. tään maksettu lopettamistuki takaisin.
8609: EV 238/1996 vp - HE 221/1996 vp 5
8610:
8611: Jos luovutuksensaaja ei noudata 9 §:ssä johdosta lausunnon myös maaseutuelinkei-
8612: tarkoitettua sitoumusta, on hänet velvoitetta- nopiiriltä.
8613: va korvaamaan eläkelaitokselle se osuus lo- Eläkelaitos ratkaisee asian saatuaan 2 mo-
8614: pettamistuesta, joka luovuttajalle on makset- mentissa tarkoitetut lausunnot.
8615: tu hänelle tapahtuneiden luovutusten perus- Tämän lain mukaan maaseutuelinkeinopii-
8616: teella. rille kuuluvien tehtävien hoitamisesta Ahve-
8617: Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettua si- nanmaan maakunnassa huolehtivat maakun-
8618: toumuksen laiminlyöntiä on pidettävä vä- tahallituksen määräämät viranomaiset.
8619: häisenä taikka painavat kohtuusnäkökohdat
8620: sitä muutoin puoltavat, voidaan 1 momentis- 19 §
8621: sa tarkoitettu lopettamistuki tai 2 momentis-
8622: sa tarkoitettu korvaus periä takaisin vain Muutoksenhaku
8623: osittain. Erityisestä syystä voidaan päättää,
8624: että lopettamistuki tai korvaus jätetään peri- Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan
8625: mättä kokonaan takaisin. päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin
8626: Takaisinperittävästä lopettamistuesta ja eläkelain (39511961) 20 §:ssä tarkoitetulta
8627: eläkelaitokselle maksettavasta korvauksesta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin
8628: on maksettava kymmenen prosentin vuotui- eläkelaissa säädetään. Asianomaisen ministe-
8629: nen korko eläkelaitoksen päätöksen antami- riön maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n 1
8630: sesta lukien. momentin nojalla määräämät eläkelautakun-
8631: nan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien elä-
8632: kelain mukaan vakuutettujen edustajina
8633: 17 § myös tätä lakia sovellettaessa.
8634: Muutosta tämän lain nojalla annettuun elä-
8635: Ennakkotieto kelautakunnan päätökseen sekä eläkelaitok-
8636: sen ja eläkelautakunnan päätöksen poista-
8637: Maatalousyrittäjällä on oikeus saada elä- mista saa hakea vakuutusoikeudelta siten
8638: kelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, täyt- kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Nii-
8639: tääkö hän tässä laissa säädetyn lopettamis- den asioiden käsittelyä varten, joihin tätä
8640: tuen saamisen edellytykset. lakia on sovellettava, toimivat vakuutusoi-
8641: Lopettamistuen saajalla ja luovutuksensaa- keudessa siitä annetussa laissa tarkoitettuina
8642: jalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova maallikkojäseninä valtioneuvoston maata-
8643: ennakkopäätös siitä, onko hänen suunnitte- lousyrittäjien eläkelain 18 §:n 2 momentin
8644: lemansa toimenpide sellainen, että se katso- nojalla määräämät edustajat.
8645: taan 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen
8646: rikkomiseksi, sekä siitä, mitä seuraamuksia
8647: menettelystä aiheutuu. 20 §
8648: Ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta niin
8649: kauan kuin päätöksen perusteena olevat olo- Valvonta
8650: suhteet säilyvät ennallaan.
8651: Ennakkopäätökseen saa hakea muutosta Maa- ja metsätalousministeriön, maaseu-
8652: siten kuin 19 §:ssä säädetään. tuelinkeinopiirien ja kuntien maaseutuelin-
8653: keinoviranomaisten asiana on eläkelaitoksen
8654: ohella valvoa, että lopettamistuen saaja ei
8655: 18 § harjoita maataloutta omaan tai yhteiseen lu-
8656: kuun ja että maatalouden harjoittamisen lo-
8657: Lain täytäntöönpano pettanut luovuttaja ja luovutuksensaaja nou-
8658: dattavat tässä laissa tarkoitettuja sitoumuk-
8659: Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat sia.
8660: asianomainen ministeriö, maaseutuelinkeino- Valvontaa varten 1 momentissa tarkoite-
8661: piirit, kuntien maaseutuelinkeinoviranomai- tuilla toimielimillä on oikeus suorittaa kat-
8662: set ja eläkelaitos. selmus lopettamistuen kohteena olevalla
8663: Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on maatilalla ja tarvittaessa myös luovutuksen-
8664: annettava eläkelaitokselle lausunto siitä, saajan maatilalla lukuun ottamatta koti-
8665: täyttyvätkö lopettamistuen saamisen edelly- rauhan piiriin kuuluvia asuintiloja. Valvon-
8666: tykset. Eläkelaitos voi pyytää hakemuksen nan suorittajilla on oikeus saada sekä lopet-
8667: 6 EV 238/1996 vp- HE 22111996 vp
8668:
8669: tamistuen saajalta että luovutuksensaajalta työntekijäin eläkelain 10 c §:ssä, 16 §:ssä,
8670: selvitykset tässä laissa säädettyjen edellytys- 17 §:n 2 ja 3 momentissa, 17 a §:ssä, 18 §:n
8671: ten täyttymisestä. 2 ja 3 momentissa, 19 b §:n 1 ja 2 momen-
8672: tissa sekä 19 d, 20, 21 ja 21 a-21 e §:ssä
8673: 21 § sekä maatalousyrittäjien eläkelain 16, 17 ja
8674: 18 sekä 19 §:n 5 momentissa säädetään.
8675: Eräitä kustannuksia koskevat säännökset
8676: Tästä laista aiheutuvat lopettamistuki- ja
8677: hoitokustannukset maksetaan valtion varois- 23 §
8678: ta.
8679: Asianomainen ministeriö vahvistaa eläke- Tarkemmat säännökset
8680: laitoksen esityksestä ne perusteet, joiden
8681: mukaan 1 momentissa tarkoitetut hoitokulut Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
8682: lasketaan. töönpanosta annetaan asetuksella.
8683: Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuksella
8684: tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin vuo-
8685: tena ennakkona määrä, joka vastaa 1 mo-
8686: mentin mukaisesti valtion suoritettavaksi 24 §
8687: arvioitua määrää.
8688: Voimaantulo
8689: 22 §
8690: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8691: Muun lainsäädännön soveltaminen kuuta 19 .
8692: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
8693: Jollei tästä laista muuta johdu, on lopetta- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
8694: mistuesta soveltuvin osin voimassa, mitä toimenpiteisiin.
8695:
8696:
8697:
8698:
8699: Laki
8700: maatalousyrittäjien eläkelain 16 §:n muuttamisesta
8701:
8702: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8703: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (46711969)
8704: 16 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1994 annetussa lais-
8705: sa (129811994), seuraavasti:
8706:
8707: 16 § tuotannon lopettamistuesta annetussa laissa
8708: Maatalousyrittäjien eläkelaitos huolehtii: ( 1 ) säädetään; sekä
8709: 6) lopettamistuista siten kuin kasvihuone-
8710: tuotannonja omenanviljelyn lopettamistuesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
8711: annetussa laissa (129711994) ja maatalous- kuuta 19 .
8712: EV 238/1996 vp - HE 221/1996 vp 7
8713:
8714: Laki
8715: maaseutuelinkeinolain muuttamisesta
8716:
8717:
8718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8719: muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun maaseutuelinkeinolain (1295/1990) 12 §:n
8720: 1 momentti, 15 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 kohta, 16 §:n 1 momentti ja 52 §:n 1
8721: momentin 4 kohta,
8722: sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 kohta, 16 §:n 1 mo-
8723: mentti sekä 52 §:n 1 momentin 4 kohta 22 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa
8724: (1304/1994), ja
8725: lisätään lakiin uusi 15 a § ja siitä mainitulla 22 päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla
8726: kumotun 22 §:n tilalle uusi 22 § seuraavasti:
8727:
8728: 12 § 1) tukea maatilan tuotannollisiin investoin-
8729: teihin avustuksena, valtionlainaan sisältyvä-
8730: Pirstominen nä korkoetuutena, korkotukilainan korkotu-
8731: kena taikka niiden yhdistelmänä vuosina
8732: Tämän lain mukaisia toimenpiteitä ei saa 1997-2001 siten, että avustuksen tai avus-
8733: kohdistaa maatilataloudelliseen kokonaisuu- tukseksi muunnetun korkoetuuden tai kor-
8734: teen, joka on viimeisten kymmenen vuoden kotuen taikka niiden yhdistelmän määrä on
8735: aikana hakijan tai hänen vanhempiensa toi- enintään 50 prosenttia sika- tai siipikarjata-
8736: mesta haitallisesti pirstottu. Pirstominen ei louteen tai muuantuotantoon liittyvien inves-
8737: kuitenkaan ole esteenä tässä laissa tarkoite- tointien hyväksyttävistä kokonaiskustannuk-
8738: tun rahoitustuen myöntämiselle. sista ja enintään 75 prosenttia hevostalou-
8739: den, kasvihuonetuotannon, avomaan puutar-
8740: hatuotannon ja muun varsinaiseen maata-
8741: 15 § louteen kuuluvan tuotannon investointien
8742: hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista; ja
8743: Maatilojen investointien tukeminen 2) nuorten viljelijöiden lisätukea neuvoston
8744: asetuksen (ETY) N:o 2328/91 10 artiklassa
8745: Maatilatalouden tuotannollisiin investoin- tarkoitetun nuorten viljelijöiden käynnistys-
8746: teihin, tuotantotoiminnan edellyttämiin ym- tuen lisäksi avustuksena enintään 30 000
8747: päristön- ja työ~';Ioj.t?~~llisiin inve~tointeihi.n markkaa, kuitenkin enintään 35 prosenttia
8748: sekä nuorten vtljehJOiden tukemiseen voi- hyväksyttävien aloittamiskustannusten mää-
8749: daan myöntää avustusta, korkotukilainaa, rästä.
8750: valtionlainaa tai niiden yhdistelmää seuraa- Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tukia ei
8751: vasti: myönnetä henkilölle, jonka omistama maati-
8752: la sijaitsee maa- ja puutarhatalouden kansal-
8753: 2) lisätukena siten kuin maatalouden ra- lisista tuista annetun lain (1059/1994)
8754: kenteiden tehokkuuden parantamisesta anne- 6 §:ssä tarkoitetulla pohjoisella alueella.
8755: tun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91 Muutoin tukia voidaan myöntää vain, jos ra-
8756: 12 artiklassa säädetään tai komission pää- hoitettavat investoinnit eivät lisää asian-
8757: töksessä määrätään; sekä omaisen alan kokonaistuotantokapasiteettia.
8758: Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua haki-
8759: jan taloudellista asemaa arvioitaessa ei maa-
8760: 15 a § talouden ulkopuolisia tuloja oteta huomioon.
8761:
8762: Korotetut rahoitustuet 16 §
8763:
8764: Maatilatalouteen ja nuorten viljelijöiden M aanostolainoitus
8765: tukemiseen voidaan myöntää asetuksella tar-
8766: kemmin säädettävin perustein korotettua tu- Maanostolainaa voidaan myöntää asetuk-
8767: kea seuraavasti: sella tarkemmin säädettävin perustein lisä-
8768: 8 EV 238/1996 vp- HE 221/1996 vp
8769:
8770: maan tai tuotantorakennuksen hankkimiseen enimmäismäärä hakijalle tuen myöntämistä
8771: maapohjineen enintään 40 prosenttia hyväk- edeltäneen kolmen vuoden aikana muuhun
8772: syttävästä hankintahinnasta. Vuosina 1997- kuin maatalouteen myönnetyn tuen kanssa
8773: 2001 peltolisäalueen ja tuotantorakennuksen saa olla maatilaa kohti yhteensä enintään
8774: hankkimiseen maapohjineen myönnettävien 570 000 markkaa.
8775: lainojen enimmäismäärä on kuitenkin enin- Tuotannon monipuolistamisen edellyttä-
8776: tään 80 prosenttia hyväksyttävästä hankinta- mään koulutukseen voidaan asetuksella tar-
8777: hinnasta. Maanostolainaa voidaan myöntää kemmin säädettävin perustein myöntää 1
8778: enintään 70 prosenttia osituksessa viljelijän momentissa säädetyn lisäksi koulutusavus-
8779: yksinomaiseen omistukseen jäävästä maati- tusta enintään 5 700 markkaa hakijaa kohti.
8780: lasta johtuvan tasingon tai lunastusosuuden
8781: suorittamista varten sekä enintään 40 pro- 52§
8782: senttia viljelijän yksinomaiseen omistukseen
8783: siirtynyttä maatilaa koskevan lakiosan täy- Kehittämisrahaston varojen käyttökohteet
8784: dennyksen suorittamista varten. Lainaan liit-
8785: tyvästä tuesta, sen enimmäismäärästä ja Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja
8786: muuntamisesta avustukseksi säädetään ase- voidaan, sen lisäksi mitä niiden käyttämises-
8787: tuksella. tä on edellä säädetty, käyttää:
8788: 4) 15, 15 a, 19-22 ja 22 a §:n mukaisiin
8789: 22 § avustuksiin ja valtionlainoihin;
8790: Muu pienyritystoiminnan tuki
8791: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8792: Maaseudun pienyritystoiminnan kehittä- kuuta 19 .
8793: miseen voidaan myöntää maatilalla aloitet- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
8794: tavaa maatalouden ulkopuolista toimintaa ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
8795: varten tuotannon monipuolistamistukea sen toimenpiteisiin.
8796: mukaan kuin asetuksella tarkemmin sääde- Tämän lain 15 aja 16 §:n mukaisia tukia
8797: tään. Tuki myönnetään avustuksena, valtion- voidaan myöntää myös niihin hankkeisiin,
8798: lainaan sisältyvänä korkoetuutena tai korko- jotka on aloitettu vuonna 1995 tai sen jäl-
8799: tukilainaan liittyvänä korkotukena taikka nii- keen. Näihin hankkeisiin myönnettävän tuen
8800: den yhdistelmänä. Avustuksen ja avustuk- kokonaismäärä ei kuitenkaan saa ylittää ase-
8801: seksi muunnetun korkoetuuden tai korkotuen tuksella säädettävää tukien enimmäismäärää.
8802:
8803:
8804:
8805: Laki
8806: maa- ja puutarllatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta
8807:
8808: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8809: muutetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 an-
8810: netun lain (1059/1994) 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti ja 8 §,
8811: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti ja 3 §:n 1 momentti 17 päivänä heinäkuuta
8812: 1995 annetussa laissa (988/1995), sekä
8813: lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 7 a § seuraavasti:
8814:
8815: 2 § men liittymisestä Euroopan unianiin tehdyn
8816: sopimuksen mukaista siirtymäkauden tukea,
8817: Soveltamisala pohjoista tukea, kansallista erityistukea ja
8818: muuta tukea valtion talousarviossa osoite-
8819: Tämän lain nojalla voidaan myöntää maa- toista määrärahoista.
8820: ja puutarhataloudelle valtion varoista Suo-
8821: EV 238/1996 vp- HE 221/1996 vp 9
8822:
8823: 3§ 7a§
8824: Tukimuodoista päättäminen Muu kansallinen tuki
8825: V aitioneuvosto päättää tämän lain nojalla Tämän lain nojalla voidaan maa- ja puu-
8826: maksettavista tukimuodoista sekä tukien tarhataloudelle myöntää myös muita kuin
8827: määristä, jakoperusteista, maksamisen perus- 5-7 §:ssä tarkoitettuja tukia.
8828: teista ja kestoajoista, jollei tuki en kestoajois-
8829: ta säädetä erikseen tässä laissa. Valtioneu-
8830: vosto päättää myös sopimukseen perustuvien 8§
8831: tukien ehdoista ja sopimusten purkamispe-
8832: rusteista. Tuen käyttöönottaminen edellyttää Muiden säännösten soveltaminen
8833: lisäksi komission lupaa.
8834: Tuen myöntämisessä, maksamisessa, ta-
8835: kaisinperinnässä, oikaisussa ja valvonnassa
8836: 7§ noudatetaan maaseutuelinkeinojen tukitehtä-
8837: viä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä
8838: Kansallinen erityistuki annettua lakia (1336/1992). Asianomainen
8839: ministeriö antaa tarkempia määräyksiä
8840: valvonnassa noudatettavasta menettelystä.
8841: Tuotantosuunnan muuttamiseksi voidaan
8842: maa- ja puutarhataloustuottajien sekä valtion
8843: kesken tehdä vuosina 1997-2001 enintään Tämä laki tulee voimaan päivänä
8844: viisivuotisia sopimuksia valtion talousar- kuuta 19 .
8845: vioon vuosittain maa- ja puutarhatalouden Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
8846: kansalliseen tukeen varatun määrärahan ra- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
8847: joissa. toimenpiteisiin.
8848:
8849:
8850: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
8851:
8852:
8853:
8854:
8855: 270082
8856: EV 239/1996 vp - HE 220/1996 vp
8857:
8858:
8859:
8860:
8861: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sosiaali-
8862: huoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamises-
8863: ta
8864:
8865:
8866: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys terveysvaliokunta on antanut asiasta mietin-
8867: n:o 220/1996 vp laiksi sosiaalihuoltolain tönsä n:o 4011996 vp, on hyväksynyt seuraa-
8868: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain van lain:
8869: muuttamisesta. Eduskunta, jolle sosiaali- ja
8870:
8871:
8872: Laki
8873: sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
8874: muuttamisesta
8875:
8876: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8877: muutetaan sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1992 an-
8878: netun lain (165711992) voimaantulosääiinös, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta
8879: 1994 annetussa laissa (1333/1994), seuraavasti:
8880:
8881:
8882: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
8883: mikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään mikuuta 1997.
8884: joulukuuta 1997.
8885:
8886:
8887:
8888: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1996
8889:
8890:
8891:
8892:
8893: 270074
8894: EV 240/1996 vp - HE 223/1996 vp
8895:
8896:
8897:
8898:
8899: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi Pää-
8900: kaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta ja ulkoilulain 2 §:n
8901: muuttamisesta
8902:
8903: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys muuttamisesta. Eduskunta, jolle hallintova-
8904: n:o 223/1996 vp laeiksi Pääkaupunkiseudun liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
8905: yhteistyövaltuuskunnasta ja ulkoilulain 2 §:n 2611996 vp, on hyväksynyt seuraavat lait:
8906:
8907:
8908:
8909:
8910: Laki
8911: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta
8912:
8913: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8914: 1§ tettava joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjes-
8915: telmä ja seudullisen liikenteen taksat;
8916: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta 5) huolehtia jäsenkuntien ilmansuojelun
8917: seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä
8918: Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan koulutus- ja valistustehtävistä; sekä
8919: kaupunkien yhteisten asioiden käsittelyä ja 6) huolehtia pääkaupunkiseudun aluetta ja
8920: hoitamista varten on Pääkaupunkiseudun jäsenkuntien yhteisten asioiden hoitamista
8921: yhteistyövaltuuskunta (YTV). Mainittuja palvelevasta selvitys-, tutkimus-, suunnittelu-
8922: kuntia kutsutaan tässä laissa jäsenkunniksi ja ja valmistelutyöstä sekä antaa lausuntoja yh-
8923: niiden muodostamaa aluetta pääkaupunkiseu- teistyötä koskevista asioista.
8924: duksi.
8925: Yhteistyövaltuuskunnan kotipaikka on Hel-
8926: sinki. 3 §
8927: Tehtävien siirtäminen
8928: 2§ yhteistyövaltuuskunnalle
8929: Tehtävät Jäsenkunnat voivat yhdessä antaa yhteis-
8930: työvaltuuskunnan hoidettavaksi muunkin,
8931: Yhteistyövaltuuskunnan tehtävänä on: 2 §:ssä mainittuihin rinnastettavan tehtävän.
8932: 1) hoitaa jäsenkuntien jätehuolto ja siihen Yhteistyövaltuuskunta voi sopimuksen pe-
8933: liittyvä toiminta; rusteella ottaa hoitaakseen yhdelle tai
8934: 2) järjestää seudullinen joukkoliikenne ja useammalle jäsenkunnalle kuuluvan 2 §:ssä
8935: hankkia seudulliset liikennepalvelut sekä tarkoitetun ja niihin rinnastettavan tehtävän.
8936: hoitaa muutoinkin joukkoliikennettä koskeva Yhteistyövaltuuskunta voi 1 §:n estämättä
8937: jäsenkuntien yhteistyö; sopimuksen perusteella ottaa hoidettavakseen
8938: 3) laatia pääkaupunkiseudun liikennejärjes- muulle kunnalle tai kuntayhtymälle kuulu-
8939: telmää ja joukkoliikennettä koskevia suunni- van 2 §:n mukaiseen toimialaansa liittyvän
8940: telmia Ja edistää niiden täytäntöönpanoa; tehtävän. Kunnalle tai sen viranomaiselle
8941: 4) hyväksyä pääkaupunkiseudulla nouda- laissa säädetyn tehtävän siirtämisestä yhteis-
8942:
8943:
8944: 270083
8945: 2 EV 240/1996 vp - HE 223/1996 vp
8946:
8947: työvaltuuskunnalle on soveltuvin osin voi- Yhteistyövaltuuskunnassa on yhteistyöjoh-
8948: massa, mitä kuntalain (365/95) 76 §:n 3 mo- taja, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä
8949: mentissa säädetään. kuntalaissa säädetään kunnanjohtajasta. Yh-
8950: teistyövaltuuskunnan muusta henkilöstöstä
8951: 4§ on voimassa, mitä kuntien viranhaitijoista ja
8952: työntekijöistä säädetään.
8953: Oikeustoimikelpoisuus
8954: Yhteistyövaltuuskunta voi hankkia oikeuk- 7 §
8955: sia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhe-
8956: valtaa tuomioistuimessa ja muussa viran- Kulujen jakaminen jäsenkuntien kesken
8957: omaisessa.
8958: Jäsenkunnat maksavat yhteistyövaltuuskun-
8959: nan eri tehtävistä aiheutuvat kulut, siltä osin
8960: 5§ kuin tehtävän hoidosta perittävät maksut ja
8961: muut tuotot eivät riitä kattamaan kuluja, pal-
8962: Seutukokous velujen käytön mukaisesti.
8963: Niistä kuluista, joihin 1 momentissa olevaa
8964: Päätösvaltaa yhteistyövaltuuskunnan perustetta ei voida soveltaa, Helsingin kau-
8965: asioissa käyttää seutukokous. Seutukokouk- punki suorittaa puolet ja muut jäsenkunnat
8966: sessa on Helsingillä 11, Espoolla ja Vantaal- yhteensä toisen puolen asianomaisen vuoden
8967: la kummallakin viisi sekä Kauniaisilla yksi tammikuun 1 päivän mukaisen kuntien asuk-
8968: kunnan valitsema edustaja. Seutuko- kaiden lukumäärän suhteessa, kukin kuiten-
8969: kousedustajan esteellisyydestä ja seutuko- kin vähintään kolme prosenttia.
8970: kouksen julkisuudesta on voimassa, mitä
8971: valtuutetun esteellisyydestä ja kunnanval-
8972: tuuston kokouksen julkisuudesta säädetään 8§
8973: kuntalain 52 §:n 1 momentissa ja 57 §:n 1
8974: momentissa. Sopimukseen perustuvien kulujen
8975: Seutukokouksen tehtävänä on: jakaminen ja ennakot maksuosuuksista
8976: 1) hyväksyä talousarvio ja taloussuunnitel-
8977: ma· Yhteistyövaltuuskunnan tehtävistä aiheutu-
8978: 2) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuu- vien kulujen jakamisesta jäsenkunnat voivat
8979: vapaudesta; yhdessä päättää toisin kuin 7 §:ssä sääde-
8980: 3) valita jäsenet yhteistyövaltuuskunnan tään.
8981: toimielimiin, ja ellei laissa toisin säädetä; Jäsenkunnilta voidaan periä enoakkoja nii-
8982: 4) valita tilintarkastaja; den osuuksista 7 §:ssä mainittuihin kuluihin
8983: 5) hyväksyä johtosäännöt; sekä seutukokouksen päättämien perusteiden mu-
8984: 6) päättää muista tämän lain mukaan seu- kaan.
8985: tukokoukselle kuuluvista tehtävistä. Korvaus niistä tehtävistä, jotka yhteistyö-
8986: valtuuskunta hoitaa sopimuksen perusteella,
8987: määritellään sopimuksessa, jonka perusteet
8988: 6 § yhteistyövaltuuskunnan hallitus hyväksyy.
8989: Muu hallinto
8990: Yhteistyövaltuuskunnan hallinnon järjestä-
8991: misestä, hallituksesta ja muista toimielimistä 9§
8992: sekä luottamushenkilöistä on soveltuvin osin
8993: voimassa, mitä kuntalain 14 §:ssä, 16 §:n 1 Osuudet varoihin ja velkoihin
8994: momentissa, 17 §:ssä, 18 §:n 2-5 momen-
8995: tissa, 19 §:n 1 momentissa, 20-25, 32, 33 Jäsenkuntien osuudet yhteistyövaltuuskun-
8996: ja 37-43 §:ssä, 57 §:ssä, 81 §:n 4 mo- nan varoihin ja velkoihin määräytyvät 7 §:n
8997: mentissa, 82 §:n 1 ja 2 momentissa ja 2 momentissa tarkoitettujen viideltä edelli-
8998: 85 §:ssä säädetään. seltä vuodelta laskettujen suhteiden mukaan.
8999: EV 240/1996 vp - HE 223/1996 vp 3
9000:
9001: 10 § Tällä lailla kumotaan Pääkaupunkiseudun
9002: yhteistyövaltuuskunnasta 15 päivänä maalis-
9003: V iittaussäännös kuuta 1985 annettu laki (253/85) siihen
9004: myöhemmin tehtyine muutoksineen.
9005: Yhteistyövaltuuskunnasta on muutoin so- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
9006: veltuvin osin voimassa, mitä kuntalain ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
9007: 27--29, 44--52, 58--62, 64--65 ja toimiin.
9008: 67--75 §:ssä ja 11 luvussa sekä muussa
9009: laissa kuntayhtymästä säädetään.
9010: 13§
9011: 11§
9012: S iirtymäsäännös
9013: Tilapäinen toimikunta
9014: Yhteistyövaltuuskunnassa tämän lain voi-
9015: Kuntalain 22 §:ssä tarkoitetun tilapäisen maan tullessa voimassa olevaa johtosääntöä
9016: valiokunnan asemesta seutukokous asettaa ja muita sääntöjä noudatetaan, kunnes tämän
9017: tilapäisen toimikunnan. Kelpoisuudesta toi- lain nojalla toisin päätetään. Jos joh-
9018: mikunnan jäseneksi on soveltuvin osin voi- tosäännön tai muun säännön määräys on
9019: massa, mitä kuntalain 72 §:n 3 momentissa ristiriidassa tämän lain kanssa, noudatetaan
9020: säädetään. tätä lakia.
9021: 12 § Ennen tämän lain voimaantuloa valitun
9022: luottamushenkilön kelpoisuudesta ja ennen
9023: Voimaantulo tämän lain voimaantuloa asetetuista toimieli-
9024: mistä on voimassa, mitä Pääkaupunkiseudun
9025: Tämä laki tulee voimaan päivänä yhteistyövaltuuskunnasta annetussa laissa
9026: kuuta 1997. säädetään tai sen nojalla määrätään.
9027: 4 EV 240/1996 vp- HE 223/1996 vp
9028:
9029:
9030: Laki
9031: ulkoilulain 2 §:n muuttamisesta
9032:
9033:
9034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9035: muutetaan 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetun ulkoilulain (606/73) 2 §:n 2 momentti,
9036: sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1985 annetussa laissa (255/85), seuraavasti:
9037: 2 § katsotulle yhteisölle.
9038: Ulkoilureitin pitäminen, johon kuuluu rei-
9039: tin tekeminen ja kunnossapito, on kunnan Tämä laki tulee voimaan päivänä
9040: asiana. Kunta voi uskoa tehtävän sopivaksi kuuta 199.
9041:
9042:
9043:
9044:
9045: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1996
9046: EV 241/1996 vp - HE 229/1996 vp
9047:
9048:
9049:
9050:
9051: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi Lapin va-
9052: jaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain ja eräiden
9053: muiden ehdotettuun metsälakiin ja kestävän metsätalouden rahoi-
9054: tuksesta ehdotettuun lakiin liittyvien lakien muuUamisesta sekä
9055: laiksi kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden
9056: rahoituslainsäädännössä t:a.Ikoitettuun toimenpiteeseen
9057:
9058: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys sekä laiksi kiinteistön yhteisomistajien osal-
9059: n:o 229/1996 vp laeiksi Lapin vajaatuottois- listumisesta metsätalouden rahoituslainsää-
9060: ten metsien kunnostamisesta annetun lain ja dännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen.
9061: eräiden muiden ehdotettuun metsälakiin ja Eduskunta, jolle maa- ja metsätalousva-
9062: kestävän metsätalouden rahoituksesta ehdo- liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
9063: tettuun lakiin liittyvien lakien muuttamisesta 25/1996 vp, on hyväksynyt seuraavat lait:
9064:
9065:
9066:
9067:
9068: Laki
9069: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain muuUamisesta
9070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9071: muutetaan Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta 30 päivänä joulukuuta 1982 an-
9072: netun lain (1057/82) 1, 2 ja 2 a §, 3 §:n 1 momentti sekä 4, 4 a, 4 b, 5 ja 6 §,
9073: sellaisina kuin ne ovat 8 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1125/94), sekä
9074: lisätään lakiin uusi 1 a ja 4 c § seuraavasti:
9075: 1§ suunnitelmaa. Kunnostamistäitä ei saa suo-
9076: Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa vuo- rittaa alueilla, joiden omistaja on yhtiö, yh-
9077: sina 1982-1998 toteutetaan metsätalouden teisö tai säätiö. Mitä tässä momentissa sää-
9078: alueellista suunnittelua ja edistetään vajaa- detään, ei kuitenkaan koske yhteismetsän
9079: tuottoisten alueiden kunnostamista, joka kä- osakaskuntaa tai yhteisaluelaissa (758/89)
9080: sittää luontaisen uudistumisen edistämisen, tarkoitetun yhteisen alueen osakaskuntaa
9081: metsänviljelyn ja uuden kasvun turvaamisen eikä pääasiallisena tarkoituksenaan maatila-
9082: (kunnostamistyöt), sen mukaan kuin tässä tai metsätaloutta harjoittavaa luonnollisten
9083: laissa säädetään. henkilöiden muodostamaa yhtiötä, osuuskun-
9084: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toimen- taa tai muuta yhteisöä. Kunnostamistöistä
9085: piteitä rahoitetaan valtion talousarvioon vuo- tehdään suunnitelma siten kuin asetuksella
9086: sittain kestävän metsätalouden rahoituksesta tarkemmin säädetään.
9087: annetun lain ( 1 ) mukaisesti otettavilla va- Tässä laissa tarkoitetut kunnostamistyöt
9088: roilla. Töiden suunnittelun ja toteuttamisen on ohjattava ensi sijassa puuntuotannon kan-
9089: rahoittamisesta ja myönnettävän tuen nalta edullisimpiin kohteisiin ottaen samalla
9090: enimmäismäärästä säädetään asetuksella. huomioon alueen eri osien olosuhteet sekä
9091: Tässä laissa tarkoitettu alueellinen suunni- ympäristönsuojelu- ja työllisyysnäkökohdat
9092: telma voidaan laatia muille kuin valtion Kunnostamistöiden on oltava taloudellisesti
9093: maille, jos niillä ennestään ei ole alueellista sekä luonnon- ja ympäristönhoidon samoin
9094:
9095:
9096: 270102
9097: 2 EV 241/1996 vp- HE 229/1996 vp
9098:
9099: kuin metsien biologisen monimuotoisuuden muuttaa sitä koskevaa päätöstään siltä osin
9100: säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaisia kuin työtä ei ole tehty, jos on ilmeistä, että
9101: ja ne on keskitettävä, mikäli mahdollista si- työn kohteena olevaa aluetta aletaan käyttää
9102: ten, että ne voidaan toteuttaa taloudellisesti siten, että työn tavoite jää olennaiselta osin
9103: edullisimmalla tavalla. Metsätalousasioissa saavuttamatta.
9104: toimivaltainen ministeriö voi antaa tarkem-
9105: pia yleisiä määräyksiä töiden yleisistä vaati- 3§
9106: muksista. Maanomistaja on velvollinen huolehtimaan
9107: 15 vuoden ajan hankkeelle myönnetyn ra-
9108: 1a§ hoituksen loppuunmaksamisesta sellaisen
9109: Rahoitusta ei saa käyttää työhön, joka on alueen hoidosta, jolla on suoritettu tämän
9110: aiheutunut yksityismetsälain (412/67) edel- lain mukainen luontaisen uudistumisen edis-
9111: lyttämällä tavalla todetusta metsän hävittä- tämis- tai metsänviljelytyö. Jos tällainen alue
9112: misestä. Rahoitusta ei myöskään saa käyttää siirtyy toiselle, siirtyvät tälle myös velvolli-
9113: työhön tai toimenpiteeseen, joka on säädetty suudet alueen hoitoon.
9114: maanomistajan velvollisuudeksi metsänpa-
9115: rannuslaissa (140/87) tai vastaavassa aiem-
9116: massa laissa taikka kestävän metsätalouden 4§
9117: rahoituksesta annetussa laissa. Jos luontaisen uudistumisen edistämis- tai
9118: Tässä laissa tarkoitettua rahoitusta saa, metsänviljelyalueen hoito, joka käsittää tai-
9119: vain sen mukaan kuin tässä laissa ja sen no- mikon perkauksen ja heinäämisen, on jäänyt
9120: jalla annetussa asetuksessa säädetään, käyt- suorittamatta ennen kuin 15 vuotta on kulu-
9121: tää työhön, joka metsälaissa ( 1 ) säädetään nut rahoituksen loppuunmaksamisesta ja lai-
9122: maanomistajan velvollisuudeksi. minlyönnin johdosta toimenpide on vaarassa
9123: Lisäksi rahoitusta ei saa käyttää työhön tai menettää huomattavalta osalta merkityksensä
9124: toimenpiteeseen, joka on aiheutunut metsä- eikä laiminlyöntiä ole metsäkeskuksen aset-
9125: lain vastaiseksi todetusta toiminnasta tai joka taman riittävän määräajan kuluessa korjattu,
9126: ei ole sen mukainen, mitä metsälaissa tai voi metsäkeskus päättää, että toimenpitee-
9127: muualla säädetään. Metsäkeskuksen on päät- seen myönnetty tuki on osaksi tai kokonaan
9128: täessään toimenpiteiden rahoittamisesta otet- suoritettava takaisin ja että 3 §:n 1 momen-
9129: tava huomioon luonnonsuojelulain ( 1 ) 9, tin mukainen hoitovelvollisuus lakkaa. Tuki
9130: 29-35, 47-49, 55 ja 56 §:stä sekä 10 lu- peritään takaisin siltä, joka omistusaikanaan
9131: vusta johtuvat rajoitukset. Päätöksentekoon on laiminlyönyt hoitovelvollisuutensa. Ra-
9132: liittyvästä lausuntomenettelystä säädetään hoituksen saajalle voidaan määrätä 4 c §:ssä
9133: asetuksella. tarkoitettu tuen takaisinperimisen seuraamus
9134: silloin, kun saaja on laiminlyönyt mainitun
9135: velvollisuutensa.
9136: 2 §
9137: Metsäkeskus päättää käyttöönsä asetettujen
9138: määrärahojen puitteissa tässä laissa tarkoitet- 4a§
9139: tuihin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Varojen Jos kunnostamistyön kohteena ollutta
9140: myöntäminen kunnostamistyöhön edellyttää aluetta on alettu käyttää siten, että alueen
9141: maanomistajan hakemusta. käyttö metsätaloudelliseen tarkoitukseen
9142: Mitä tässä laissa säädetään maanomistajas- olennaisilta osin estyy eikä rahoituksen lop-
9143: ta, voidaan soveltaa myös maanomistajalta puunmaksamisesta ole kulunut 15 vuotta,
9144: saadun maanvuokraoikeuden, testamenttiin metsäkeskus voi asiasta tiedon saatuaan
9145: perustuvan käyttöoikeuden, lesken hallintaoi- päättää, että alueen osalle myönnetty tuki on
9146: keuden, eläkeoikeuden tai muun vastaavan osaksi tai kokonaan suoritettava takaisin.
9147: oikeuden haltijaan. Metsäkeskuksen tehtyä tässä momentissa
9148: Töiden rahoittamisesta Euroopan unionin tarkoitetun päätöksen lakkaa alueen 3 §:n 1
9149: osaksi rahoittamien ohjelmien puitteissa on momentin mukainen hoitovelvollisuus. Tuki
9150: voimassa, mitä kestävän metsätalouden ra- peritään takaisin siltä, jonka omistusaikana
9151: hoituksesta annetun lain 25 §:ssä säädetään. alueen käyttö on muutettu.
9152: 2a§ 4b§
9153: Metsäkeskus voi peruuttaa rahoituksen tai Jos kunnostamistyö on olennaisilta osiltaan
9154: EV 241/1996 vp- HE 229/1996 vp 3
9155:
9156: menettänyt merkityksensä luonnontuhon, Jos muutoksenhakuviranomainen tai met-
9157: maanomistajasta riippumattomasta syystä säkeskus katsoo tarpeelliseksi taikka maan-
9158: aiheutuneen kulon tai muun syyn taikka va- omistaja vaatii, on 2 a, 3, 4, 4 aja 4 b §:ssä
9159: hingon välttämiseksi tarpeellisista toimista tarkoitetuissa asioissa suoritettava katselmus.
9160: aiheutuneiden vahinkojen johdosta eikä kun- Katselmuksen suorittaa metsäkeskuksista ja
9161: nostamistyön uusiminen tämän lain mu- metsätalouden kehittämiskeskuksesta anne-
9162: kaisena työnä ole tarkoituksenmukaista, met- tun lain (1474/95) 15 §:ssä tarkoitettu katsel-
9163: säkeskus voi hakemuksesta päättää, että tu- mustoimikunta.
9164: hon tai toimenpiteen kohteeksi joutuneen
9165: alueen 3 §:n 1 momentin mukainen hoito- 6 §
9166: velvollisuus lakkaa. Valtiolle tämän lain nojalla takaisin perit-
9167: Milloin kunnostamistyön taloudellinen tävä rahoitus tai maksettaviksi määrättävät
9168: hyöty menetetään kestävän metsätalouden muut suoritukset saadaan ulosottaa mah-
9169: rahoituksesta annetun lain 1 §:n 2 momentin dollisen muutoksenhaun estämättä siten
9170: 2 ja 3 kohdassa tar~oite~tujen ~oimenpitt?iden kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosot-
9171: taikka alueeseen en lakien noJalla kohdistet- totoimin annetussa laissa (367 /61) säädetään.
9172: tavien käyttörajoitusten tai toimenpidekielto- Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin
9173: jen johdosta, metsäkeskus voi hakemuksesta kieltää ulosottamisen tai määrätä sen kes-
9174: päättää, että tällaisen alueen hoitovelvolli- keytettäväksi.
9175: suus lakkaa.
9176: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9177: 4c§ kuuta 199 .
9178: Tässä laissa tarkoitetun tuen peruuttami- Silloin, kun kunnostamistyötä koskevan
9179: sessa ja takaisinperimisessä noudatetaan, mi- suunnitelman maastotyöt on tehty vuoden
9180: tä kestävän metsätalouden rahoituksesta an- 1996 loppuun mennessä tai rahoituspäätös
9181: netun lain 28 §:ssä säädetään tuen peruutta- on annettu ennen tämän lain voimaantuloa,
9182: misesta ja takaisinperimisestä sekä 29 §:ssä sovelletaan muita kuin toimielimiä ja menet-
9183: tuen peruuttamisen ja takaisinperimisen seu- telyä koskevia tämän lain voimaan tullessa
9184: raamuksista. voimassa olleita säännöksiä. Mitä tämän lain
9185: 1 §:n 2 momentissa, 2 §:n 3 momentissa, 4
9186: 5§ ja 4 a §:ssä, 4 b §:n 2 momentissa ja 4 c
9187: Tämän lain mukaiseen metsäkeskuksen §:ssä säädetään, sovelletaan kuitenkin niihin-
9188: päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kin tapauksiin, joihin muutoin sovelletaan
9189: lääninoikeudelta. Toimivaltainen lääninoi- tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita
9190: keus määräytyy sen mukaan, minkä läänin- säännöksiä. Edellä mainittua 4 c §:ää ei kui-
9191: oikeuden tuomiopiirissä pääosa kyseessä tenkaan sovelleta sellaisiin tapauksiin, joissa
9192: olevasta metsätalousmaasta sijaitsee. Muu- rahoituspäätös on annettu ennen tämän lain
9193: toksen hakemiseen sovelletaan, mitä hallin- vahvistamista ja julkaisemista.
9194: tolainkäyttölaissa (586/96) säädetään muu- Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa
9195: toksenhausta hallintoviranomaisen päätök- tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin
9196: seen. valituksiin sovelletaan tämän lain voimaan-
9197: tullessa voimassa olleita säännöksiä.
9198: 4 EV 241/1996 vp - HE 229/1996 vp
9199:
9200:
9201:
9202:
9203: Laki
9204: kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä
9205: tarlmitettuun toimenpiteeseen
9206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9207: 1§ tusosuuksia lainan tai tuen myöntämisajan-
9208: Sen estämättä, mitä muualla laissa sääde- kohtana.
9209: tään, on yhteisomistuksessa olevan kiinteis-
9210: tön sellaisilla yhteisomistajilla yhteisesti, jot- 2 §
9211: ka omistavat kiinteistöstä vähintään puolet ja Edellä 1 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
9212: joihin kuuluvat kiinteistöä hoitavat yhteis- vastaa jokainen kiinteistön yhteisomistajista
9213: omistajat, oikeus koko kiinteistön osalta ryh- 1 §:n 2 momentissa säädetyin poikkeuksin
9214: tyä kestävän metsätalouden rahoituksesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tar-
9215: annetussa laissa ( 1 ) ja Lapin vajaa- koitettujen velvollisuuksien täyttämisestä
9216: tuottoisten metsien kunnostamisesta koko kiinteistön osalta. Kestävän metsäta-
9217: annetussa laissa (1057/82), jäljempänä met- louden rahoituksesta annetun lain 28 §:ssä
9218: sätalouden rahoituslainsäädäntö tarkoitettuun tarkoitetuilla perusteilla tukea tai irtisanottua
9219: toimenpiteeseen ja ottaa vastaan lainsää- lainaa ei kuitenkaan voida periä takaisin sel-
9220: dännössä tarkoitettua tukea ja lainaa. Tällöin laiselta yhteisomistajalta, joka ei ole ottanut
9221: kiinteistö on panttina lainan takaisin maksa- vastaan rahoitusta, ellei tällainen yhteisomis-
9222: misesta niin kuin maakaaren (540/95) 20 taja ole itse osallistunut tuen takaisinperimi-
9223: luvussa säädetään. Toimenpidettä ei kui- sen taikka lainan irtisanomisen perusteena
9224: tenkaan saa aloittaa ilman metsätalous- olleeseen toimintaan. Kestävän metsätalou-
9225: asioissa toimivaltaisen ministeriön lupaa, jos den rahoituksesta annetun lain 29 §:ssä tar-
9226: joku muista yhteisomistajista vastustaa koitettua takaisinperimisen seuraamusta ei
9227: toimenpidettä. Harkitessaan luvan myöntä- voida määrätä sellaiselle yhteisomistajalle,
9228: mistä ministeriön on kiinnitettävä huomiota joka ei ole ottanut vastaan rahoitusta.
9229: siihen, aiheuttaako toimenpide huomattavaa
9230: haittaa tai vahinkoa sellaiselle yhteisomista- 3 §
9231: jalle, joka on vastustanut toimenpidettä. Kiinteistön määräosaan, jota hallitaan so-
9232: Jos metsätalouden rahoituslainsäädännössä vintojaolla, sovelletaan, mitä tässä laissa sää-
9233: tarkoitettua toimenpidettä varten kiinteistölle detään kiinteistöstä.
9234: haetaan vain tukea, on poiketen siitä, mitä 1 Yhteishankkeena toimeenpantava ojitus ja
9235: momentissa säädetään omistusosuuden suu- metsätie voidaan toteuttaa yhteisomistukses-
9236: ruudesta, sellaisilla yhteisomistajilla yhtei- sa olevan kiinteistön osalta sen estämättä,
9237: sesti, jotka omistavat kiinteistöstä vähintään mitä 1 §:ssä säädetään, niiden säännösten
9238: neljänneksen ja joihin kuuluvat kiinteistöä mukaisesti, jotka muutoin ovat voimassa
9239: hoitavat yhteisomistajat, oikeus ryhtyä toi- sellaisesta hyödynsaajasta, joka ei ole vaati-
9240: menpiteeseen, jos he luopuvat vaatimasta nut ojitusta tai tien tekemistä taikka yhtynyt
9241: muilta kuin toimenpiteeseen yhtyneiltä yh- tällaiseen vaatimukseen.
9242: teisomistajilta toimenpiteen toteuttamiskus-
9243: tannuksia. 4 §
9244: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee Metsäkeskus päättää tässä laissa tarkoite-
9245: myös yhtä yhteisomistajaa, joka täyttää tun tuen ja lainan myöntämisestä ja takaisin-
9246: useammalle yhteisomistajalle edellä säädetyt perimisestä.
9247: vaatimukset. Tämän lain mukaiseen metsäkeskuksen
9248: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovel- päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
9249: letaan myös sellaisiin jakamaUoman kuolin- lääninoikeudelta. Toimivaltainen lääninoi-
9250: pesän osakkaisiin, joiden arvioitu osuus vas- keus määräytyy sen mukaan, minkä läänin-
9251: taa näissä momenteissa tarkoitettuja omis- oikeuden tuomiopiirissä pääosa kyseessä
9252: EV 241/1996 vp- HE 229/1996 vp 5
9253:
9254: olevasta metsätalousmaasta sijaitsee. Muu- 8 §
9255: toksen hakemiseen sovelletaan, mitä hallin- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9256: tolainkäyttölaissa (586/96) säädetään muu- kuuta 199 .
9257: toksenhausta hallintoviranomaisen päätök- Tällä lailla kumotaan tilan yhteisomistajien
9258: seen. osallistumisesta metsänparannushankkeeseen
9259: 23 päivänä joulukuuta 1971 annettu laki
9260: (954171) siihen myöhemmin tehtyine muu-
9261: 5§ toksineen.
9262: Kiinteistöä haitavilla yhteisomistajilla on Jos metsätalouden rahoituslainsäädännössä
9263: oikeus kantaa ja vastata kaikkien yhteisomis- tarkoitettua toimenpidettä koskevan suunni-
9264: tajien puolesta sekä edustaa heitä metsäta- telman maastotyöt on tehty vuoden 1996
9265: louden rahoituslainsäädännössä tarkoitettua loppuun mennessä tai rahoituspäätös on an-
9266: toimenpidettä ja siitä johtuvia oikeuksia ja nettu ennen tämän lain voimaantuloa, sovel-
9267: velvollisuuksia koskevissa asioissa. letaan muita kuin toimielimiä ja menettelyä
9268: koskevia tämän lain voimaan tullessa voi-
9269: massa olleita säännöksiä. Silloin, kun rahoi-
9270: tuspäätös annetaan vasta tämän lain vahvis-
9271: 6 § tamisen ja julkaisemisen jälkeen kestävän
9272: Viranomaisen tai metsäkeskuksen päätök- metsätalouden rahoituksesta annetun lain 28
9273: sen ja muuta asiaa koskevan tiedoksiannan ja 29 §:ää sovelletaan kuitenkin tämän lain
9274: katsotaan tulleen yhteisomistajien tietoon, 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla niihinkin tapauk-
9275: kun se on annettu tiedoksi yhdelle kiinteis- siin, joihin muutoin sovelletaan tämän lain
9276: töä hoitavista yhteisomistajista siten kuin voimaan tullessa voimassa olleita säännök-
9277: tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa siä. Myös silloin, kun maa- ja metsätalouden
9278: laissa (232/66) säädetään. Jos asia koskee rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun
9279: lainan myöntämistä, tiedoksianto on kuiten- lain muuttamista koskevan lain ( 1 ) voi-
9280: kin toimitettava kaikille niille yhteisomista- maantulo- ja siirtymäsäännnöksen mukaan
9281: jille, joiden oma tai Suomessa olevan asia- sovelletaan kestävän metsätalouden rahoituk-
9282: miehen osoite on tiedossa. sesta annetun lain säännösten sijasta metsän-
9283: parannuslain (140/87) ja -asetuksen (437 /87)
9284: säännöksiä tuen määräytymisperusteista, so-
9285: velletaan kiinteistön yhteisomistajien osal-
9286: 7 § listumisesta metsätalouden rahoituslainsää-
9287: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- dännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen anne-
9288: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. tun lain säännöksiä.
9289: 6 EV 241/1996 vp - HE 229/1996 vp
9290:
9291:
9292:
9293: Laki
9294: maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta
9295: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9296: kumotaan maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta
9297: 1994 annetun lain (1303/94) 41 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä kesäkuuta
9298: 1996 annetussa laissa (443/96),
9299: muutetaan 2 §:n 3 momentin 6 kohta, 15 §:n otsikko ja 2 momentti, 27 §:n 2 momentti,
9300: 28 §:n 4 momentti, 32 §:n 2 momentti, 34 §:n 1 momentti, 40 §:n 2 momentti, 41 §:n ot-
9301: sikko ja 48 §:n 2 momentti,
9302: sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 2 momentti, 27 §:n 2 momentti, 28 §:n 4 momentti,
9303: 40 §:n 2 momentti ja 48 §:n 2 momentti mainitussa 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetussa
9304: laissa, sekä
9305: lisätään lakiin uusi 40 a § seuraavasti:
9306: 2§ neuvosto. Maa- ja metsätalousministeriö an-
9307: taa tarvittaessa tarkemmat ohjeet tukijärjes-
9308: Soveltamisala telmän täytäntöönpanosta kuultuaan ympä-
9309: ristöministeriötä.
9310: Tämä laki koskee lisäksi rakennerahastojen 27 §
9311: päämääristä ja tehokkuudesta ja niiden toi-
9312: minnan yhteensovittamisesta keskenään sekä Tuen saajat
9313: Euroopan investointipankin toiminnan ja
9314: muiden rahoitusvälineiden kanssa annetun
9315: neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2052/88 ja Metsätaloustoimenpiteitä, uusjakoja sekä
9316: sitä täydentävän Euroopan yhteisön lainsää- vesihuoltohankkeita tuettaessa on tuen saa-
9317: dännön täytäntöönpanoa siltä osin, kuin se jista kuitenkin voimassa, mitä kestävän met-
9318: koskee: sätalouden rahoituksesta annetussa laissa,
9319: kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta
9320: 6) pellon metsitystä ja muita metsätalous- metsätalouden rahoituslainsäädännössä tar-
9321: toimenpiteitä; koitettuun toimenpiteeseen annetussa laissa,
9322: uusjakojen tukemisesta annetussa laissa ja
9323: yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avus-
9324: 15 § tamisesta annetussa laissa säädetään.
9325: Pellon metsityksen ja muiden
9326: metsätaloustoimenpiteiden tuki 28 §
9327: Tuet ja niiden kohteet
9328: Pellon metsityksen ja muiden metsätalous-
9329: toimenpiteiden osalta on voimassa, mitä kes-
9330: tävän metsätalouden rahoituksesta annetussa Uusjakojen, yhdyskuntien vesihuoltotoi-
9331: laissa ( 1 ), Lapin vajaatuottoisten met- menpiteiden ja metsätaloustoimenpiteiden
9332: sien kunnostamisesta annetussa laissa osalta on voimassa, mitä uusjakojen tukemi-
9333: ( 1057 /82) ja kiinteistön yhteisomistajien sesta annetussa laissa, yhdyskuntien vesi-
9334: osallistumisesta metsätalouden rahoituslain- huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetus-
9335: säädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen sa laissa, kestävän metsätalouden rahoituk-
9336: annetussa laissa ( 1 ) säädetään, jollei sesta annetussa laissa ja kiinteistön yhteis-
9337: tästä laista muuta johdu. Pellon metsitykseen omistajien osallistumisesta metsätalouden
9338: liittyvän metsityksenhoitopalkkion ja tulon- rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toi-
9339: menetyskorvauksen enimmäismäärästä sekä menpiteeseen annetussa laissa säädetään, jol-
9340: yleisistä ehdoista päättää kuitenkin valtio- lei tästä laista muuta johdu. Tuettavan hank-
9341: EV 241/1996 vp- HE 229/1996 vp 7
9342:
9343: keen tulee kuitenkin täyttää myös tässä lais- tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyk-
9344: sa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset. senä olevat olosuhteet. Valvonta voi koskea
9345: sekä varsinaista tuen saajaa että tuen välittä-
9346: jää.
9347: 32 §
9348: T äytäntöönpanovastuu 40 §
9349: Muun pelto-, metsä- tai
9350: Valtioneuvosto voi päättää, kauppa- ja kotieläinperusteisen tuen lakkauttaminen ja
9351: teollisuusministeriön hallinnonalaan kuulu- takaisinperiminen
9352: vien asioiden osalta kyseisen ministeriön esi-
9353: tyksestä, että tämän lain mukaisissa tehtävis-
9354: sä käytetään apuna lääninhallituksia, alueel- Maatalouden ympäristötuki voidaan lak-
9355: lisia ympäristökeskuksia, työvoimapiirien kauttaa ja maksettu tuki periä takaisin myös
9356: toimistoja, kauppa- ja teollisuusministeriön maaseutuelinkeinojen tukitehtäviähoidettaes-
9357: yrityspalvelun piiritoimistoja, metsäkeskuk- sa noudatettavasta menettelystä annetun lain
9358: sia sekä muitakin kunnan viranomaisia kuin 7 §:n mukaisesti. Mainittua lainkohtaa sovel-
9359: maatalousviranomaisia samoin kuin Kera letaan lisäksi 16 §:ssä tarkoitettuun tukeen,
9360: Oy:tä ja alan neuvontajärjestöjä. Maa- ja jollei kyseistä tukea koskevassa lainsäädän-
9361: metsätalousministeriö päättää, milloin vas- nössä muuta säädetä, sekä pellonmetsityk-
9362: taavissa tehtävissä voidaan käyttää apuna seen liittyvään metsityksenhoitopalkkioon ja
9363: kasvintuotannon tarkastuskeskusta, eläinlää- tulonmenetyskorvaukseen.
9364: kintä- ja elintarvikelaitosta ja muita maa- ja
9365: metsätalousministeriön alaisia laitoksia. Hen-
9366: kilö, joka suorittaa tässä laissa tarkoitettuja 40 a §
9367: tehtäviä, toimii virkavastuulla.
9368: Metsätaloustoimenpiteitä koskevan tuen pe-
9369: ruuttaminen ja takaisinperiminen
9370: 34 § Tämän lain 41-43 §:n sijasta metsäta-
9371: loustoimenpiteitä koskevan tuen peruuttami-
9372: Kaikkia tukia koskeva valvonta sessa ja takaisinperimisessä sekä ta-
9373: kaisinperittävän tuen pakkoperinnässä nou-
9374: Edellä 33 §:ssä säädetyn lisäksi maa- ja datetaan, mitä kestävän metsätalouden rahoi-
9375: metsätalousministeriöllä ja maaseutuelinkei- tuksesta annetussa laissa ja Lapin vajaatuot-
9376: nopiireillä sekä pellon metsitykseen ja mui- toisten metsien kunnostamisesta annetussa
9377: hin metsätaloustoimenpiteisiin liittyvän tuen laissa säädetään rahoituksen peruuttamisesta
9378: osalta metsäkeskuksilla samoin kuin 14 §:ssä ja takaisinperimisestä, rahoituksen peruutta-
9379: tarkoitetun tuen osalta asetuksella säädettä- misen ja takaisinperimisen seuraamuksista ja
9380: vissä tapauksissa myös alueellisilla ympäris- pakkoperinnästä. Lisäksi noudatetaan, mitä
9381: tökeskuksilla on oikeus suorituttaa valtuutta- kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta
9382: millaan henkilöillä ilman ennakolta ilmoitta- metsätalouden rahoituslainsäädännössä tar-
9383: mista kysymyksessä olevan tuen myöntämi- koitettuun toimenpiteeseen annetussa laissa
9384: seen, maksamiseen ja käyttöön liittyviä tar- säädetään.
9385: kastuksia. Tuen saaja on velvollinen kor-
9386: vauksetta esittämään heille kaikki tarvittavat
9387: tiliasiakirjat ja muun aineiston sekä muu- 41 §
9388: toinkin avustamaan tarkastuksessa. Edellä
9389: mainituilla henkilöillä on oikeus tarkastaa Muun kuin 39, 40 ja 40 a §:ssä tarkoitetun
9390: myös tuen saajan. k~tieläinr~ennukset, vil- tuen lakkauttaminen ja takaisinperiminen
9391: jelmät, tuotanto- Ja Jalostuslru.tokset, varas-
9392: tot, myynti- ja markkinointitilat sekä muut
9393: 8 EV 24111996 vp- HE 229/1996 vp
9394:
9395: 48 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
9396: kuuta 199 .
9397: M uutoksenhoku Euroopan yhteisöjen komission ennen tä-
9398: män lain voimaantuloa hyväksymään, maa-
9399: talousmaan metsitystä ja metsätaloustoi-
9400: Oikeuteen hakea muutosta ratkaisuihin, menpiteitä koskevasta yhteisön tukijärjes-
9401: jotka koskevat 15, 16 ja 26 §:ssä tarkoitet- telmästä annetussa neuvoston asetuksessa
9402: tuja tukia, sovelletaan, mitä metsätaloustoi- (ETY) N:o 2080/92 tarkoitettuun Suomea
9403: menpiteiden osalta kestävän metsätalouden koskevaan ohjelma-asiakirjaan, rakennera-
9404: rahoituksesta annetussa laissa, Lapin vajaa- hastojen päämääristä ja tehokkuudesta ja
9405: tuottoisten metsien kunnostamisesta annetus- niiden toiminnan yhteensovittamisesta kes-
9406: sa laissa ja kiinteistön yhteisomistajien osal- kenään sekä Euroopan investointipankin toi-
9407: listumisesta metsätalouden rahoituslainsää- minnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa
9408: dännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen an- annetussa neuvoston asetuksen (ETY) N:o
9409: netussa laissa, varhaiseläkkeiden osalta maa- 2052/88 1 artiklassa säädettyä 5 b tavoitetta
9410: talousyrittäjien luopumistuesta annetussa koskevaan ohjelma-asiakirjaan ja Suomen
9411: laissa (1293/94), uusjakojen osalta uusjako- liittymisestä Euroopan unianiin tehtyyn sopi-
9412: jen tukemisesta annetussa laissa ja vesihuol- mukseen liittyvän pöytäkirjan N:o 6 artiklas-
9413: totoimenpiteiden osalta yhdyskuntien vesi- sa 1 ja 4 tarkoitettua tavoitetta 6 koskevaan
9414: huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetus- ohjelma-asiakirjaan perustuviin metsänparan-
9415: sa laissa tai niitä vastaavassa uudessa laissa nuslaissa ( 140/87) tarkoitettuihin metsäta-
9416: säädetään. Muutoin tämän lain nojalla annet- loustoimenpiteisiin sovelletaan kestävän met-
9417: tuihin ratkaisuihin haetaan muutosta siten sätalouden rahoituksesta annetun lain
9418: kuin maaseutuelinkeinolain mukaisiin pää- säännösten sijasta tämän lain voimaan tulles-
9419: töksiin haetaan muutosta. Muutosta ei kui- sa voimassa olleita metsänparannuslain ja
9420: tenkaan saa hakea sellaiseen tuen myöntä- -asetuksen (437/87) säännöksiä tuen määräy-
9421: mistä koskevaan ratkaisuun, jossa tuen mää- tymisperusteista. Silloin, kun sovelletaan
9422: rän ja ehdot ratkaisee Euroopan yhteisöjen Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostami-
9423: toimielin yksittäistä tuensaajaa sitovasti sesta annettua lakia, sovelletaan tämän lain
9424: hankkeen tai ohjelman hyväksymisen yh- voimaan tullessa voimassa olleita mainitun
9425: teydessä. Kauppa- ja teollisuusministeriön lain ja sen nojalla annetun asetuksen
9426: hallinnonalan päätökseen, joka koskee (211195) säännöksiä tuen määräytymisperus-
9427: 19 §:ssä tarkoitettua tukea, saa hakea muu- teista.
9428: tosta siten kuin muutoksenhausta yritystuesta
9429: annetussa laissa (1136/93) säädetään.
9430:
9431:
9432:
9433:
9434: Laki
9435: metsän hyönteis- ja sienituhojen t01junnasta annetun lain 9 ja 11 §:n muuttamisesta
9436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9437: muutetaan metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta 8 päivänä helmikuuta 1991 annetun
9438: lain (263/91) 9 ja 11 § seuraavasti:
9439:
9440: 9 § perustuvan velvollisuutensa, metsäkeskus voi
9441: päätöksellään velvoittaa hänet suorittamaan
9442: Uhkasakko ja teettämisuhka tarvittavat toimenpiteet. Metsäkeskus voi
9443: asettaa päätöksensä tehosteeksi uhkasakon
9444: Jos joku laiminlyö tähän lakiin tai sen no- tai uhan, että toimenpiteet tehdään laimin-
9445: jalla annettuun säännökseen tai määräykseen lyöjän kustannuksella.
9446: EV 241/1996 vp - HE 229/1996 vp 9
9447:
9448: Tässä pykälässä tarkoitetusta asiasta on hausta hallintoviranomaisen päätökseen.
9449: muutoin voimassa mitä uhkasakkolaissa Milloin metsäkeskuksen määräämien toimen-
9450: (1113/90) säädetään. Metsäkeskuksesta on piteiden suorittamista ei voida lykätä, voi
9451: tällöin voimassa, mitä uhkasakkolaissa sää- metsäkeskus määrätä, että valituksenalaista
9452: detään viranomaisesta. päätöstä on noudatettava muutoksenhausta
9453: huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin
9454: määrää.
9455: 11§ Metsätalousasioissa toimivaltaisen ministe-
9456: riön 6 §:n 1 momentin nojalla tekemässä
9457: Muutoksenhaku päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä
9458: on noudatettava muutoksenhausta huolimat-
9459: Metsäkeskuksen 9 §:n 1 momentin nojalla ta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
9460: antamaan päätökseen saa hakea muutosta
9461: valittamalla lääninoikeudelta. Toimivaltainen Tämä laki tulee voimaan päivänä
9462: lääninoikeus määräytyy sen mukaan, minkä kuuta 199 .
9463: lääninoikeuden tuomiopiirissä pääosa ky- Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa
9464: seessä olevasta alueesta sijaitsee. Muutoksen tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin
9465: hakemiseen sovelletaan, mitä hallintolain- valituksiin sovelletaan tämän lain voimaan
9466: käyttölaissa (586/96) säädetään muutoksen- tullessa voimassa olleita säännöksiä.
9467:
9468:
9469:
9470:
9471: Laki
9472: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta
9473:
9474:
9475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9476: muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marraskuuta 1950 annetun lain (558/50)
9477: 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 8 päivänä helmikuuta 1991 annetussa laissa
9478: (271/91), seuraavasti:
9479: 9 § mitä hallintolainkäyttölaissa (586/96) sääde-
9480: tään muutoksenhausta hallintoviranomaisen
9481: Metsäkeskuksen päätökseen, joka on an- päätökseen.
9482: nettu 1 momentissa mainitun hakemuksen
9483: johdosta tai jolla suostumus neljännesmak-
9484: sun suorittamiseen on peruutettu, saa hakea Tämä laki tulee voimaan päivänä
9485: muutosta valittamalla lääninoikeudelta. Toi- kuuta 199.
9486: mivaltainen lääninoikeus määräytyy sen Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa
9487: mukaan, minkä lääninoikeuden tuomiopii- tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin
9488: rissä pääosa kyseessä olevasta metsämaasta valituksiin sovelletaan tämän lain voimaan
9489: sijaitsee. Muutoksen hakemiseen sovelletaan, tullessa voimassa olleita säännöksiä.
9490:
9491:
9492:
9493:
9494: 270102
9495: 10 EV 241/1996 vp- HE 229/1996 vp
9496:
9497:
9498: Laki
9499: poronhoitolain muuttamisesta
9500:
9501:
9502: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9503: kumotaan 14 päivänä syyskuuta 1990 annetun poronhoitolain (848/90) 1 §:n 2 momentti
9504: sekä
9505: lisätään lakiin uusi 3 a § seuraavasti:
9506: 3a§ Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö
9507: voi antaa metsärajan alenemisen estämiseksi
9508: Porojen laiduntaminen suojametsäalueella välttämättömiä rajoittavia säännöksiä porojen
9509: laiduntamisesta suojametsäalueella,,
9510: Poroja laidunnetaan metsälain ( 1 )
9511: 12 §:ssä tarkoitetulla suojametsäalueelia eri-
9512: tyistä varovaisuutta noudattaen ja siten, ettei Tämä laki tulee voimaan päivänä
9513: laiduntaminen aiheuta metsärajan alenemista. kuuta 199.
9514:
9515:
9516: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
9517: EV 242/1996 vp - HE 148/1996 vp
9518:
9519:
9520:
9521:
9522: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen valtion aluehallin-
9523: toa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi
9524:
9525:
9526: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys rusteluihin pohjautuvan aluehallinnon uudis-
9527: n:o 148/1996 vp valtion aluehallintoa koske- tamisen toimeenpanoa ohjataan ja seurataan
9528: van lainsäädännön uudistamiseksi. Eduskun- tarkkaan kiinnittäen muun muassa erityistä
9529: nalle on hallintovaliokunta antanut asiasta huomiota työvoima- ja elinkeinokeskusten
9530: mietintönsä n:o 2511996 vp ja suuri va- tehokkaaseen poikkihallinnolliseen yhteistyö-
9531: liokunta mietintönsä n:o 2/1996 vp. hön ja koordinaatioon sekä keskusten yhteis-
9532: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehti- työhön maakunnan liittojen ja muiden yh-
9533: van siitä, ettei uudistuksen toimeenpanossa teistyötahojen kanssa ja että hallitus antaa
9534: lisätä hallinnon portaita eikä muutoinkaan eduskunnalle selonteon uudistuksen toimeen-
9535: byrokratiaa sekä että unioniasioissa noudate- panosta vuoden 2000 loppuun mennessä.
9536: taan normaalia ED-asioiden päätöksenteko- Eduskunta on hylännyt hallituksen esityk-
9537: menettelyä. seen sisältyvät työsuojeluhallinnosta anne-
9538: Eduskunta edellyttää, että keskuksia perus- tun lain 3 §:n muuttamista, työsuojelun val-
9539: tetaan viisitoista ja että ne ovat seuraavilla vonnasta ja muutoksenhausta työsuojelu-
9540: toimialueilla: Uusimaa, Varsinais-Suomi, asioissa annetun lain muuttamista, vuosilo-
9541: Satakunta, Etelä-Häme, Pirkanmaa, Kymi, malain 2 §:n muuttamista, työturvallisuuslain
9542: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, 11 §:n muuttamista sekä työneuvostosta ja
9543: Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, työsuojelun poikkeusluvista annetun lain
9544: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. 10 a ja 10 b §:n muuttamista koskevat la-
9545: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehti- kiehdotukset ja hyväksynyt seuraavat lait:
9546: van siitä, että lakiehdotuksiin ja niiden pe-
9547:
9548:
9549: Lääninhallituslaki
9550:
9551: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
9552:
9553: 1§ Lääninhallitus hoitaa, sen mukaan kuin
9554: erikseen säädetään, oikeushallintoon, pelas-
9555: Läänijako tus- ja poliisihallintoon, opetus- ja kulttuuri-
9556: hallintoon sekä liikunta- ja nuorisotoimeen,
9557: Suomessa ovat seuraavat läänit: Etelä-Suo- maa- ja metsätaloushallintoon, liikennehal-
9558: men lääni, Ahvenanmaan lääni, Länsi-Suo- lintoon, kuluttaja-, kilpailu- ja elintarvike-
9559: men lääni, Itä-Suomen lääni, Oulun lääni ja hallintoon sekä sosiaali- ja terveyshallintoon
9560: Lapin lääni. liittyviä tehtäviä.
9561: Valtioneuvosto päättää lääninhallitusten
9562: 2 § toimipaikat ja nimet sekä läänien alueet.
9563: Lääninhallituksen tehtävät 3 §
9564:
9565: Läänissä on yleisenä hallintoviranomaisena Ohjaus ja valvonta
9566: ja erik_seen sääde~~~v~en n:tuiden tehtävien
9567: hoitamista varten laanmhalhtus. Lääninhallituksen yleishallinnollinen johto
9568:
9569:
9570: 270079
9571: 2 EV 242/1996 vp - HE 14811996 vp
9572:
9573: ja valvonta kuuluvat valtioneuvoston oh- säädetty tai se on muutoin lääninhallituksen
9574: jesäännössä (1522/95) säädettävälle ministe- asiana yleisenä hallintoviranomaisena.
9575: riölle. Lääninhallituksella on vastaavasti oikeus
9576: Lääninhallitus toimii eri hallinnonalojen saada virka-apua muilta viranomaisilta.
9577: tehtäviä hoitaessaan asianomaisen ministe-
9578: riön ohjauksessa ja valvonnassa. Lääninhalli-
9579: tus on erikseen säädetyissä asioissa myös 8 §
9580: sen keskushallinnon viraston tai laitoksen
9581: ohjauksessa, jonka toimialaan kuuluvia teh- Pakkokeinot
9582: täviä se hoitaa.
9583: Asianomainen ministeriö voi määrätä lää- Lääninhallitus voi sakon uhalla, teettä-
9584: ninhallituksen hoitamaan tehtäviä myös toi- misuhalla tai keskeyttämisuhalla velvoittaa
9585: sessa läänissä tai koko maassa lukuun otta- asianomaisen noudattamaan käskyä tai kiel-
9586: matta Ahvenanmaan maakuntaa. toa, jonka lääninhallitus tai virka-apua pyy-
9587: tävä muu viranomainen on toimivaltansa
9588: 4§ mukaisesti antanut. Lääninhallituksen muus-
9589: ta pakkokeinoja koskevasta toimivallasta
9590: Johtaminen säädetään erikseen.
9591: Lääninhallitusta johtaa maaherra. 9 §
9592: Muutoksenhaku
9593: 5§
9594: Lääninhallituksen päätökseen haetaan
9595: Organisaatio muutosta, jollei erikseen toisin säädetä, siinä
9596: järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa
9597: Lääninhallituksessa on yksiköitä sen mu- (586/96) säädetään.
9598: kaan kuin asetuksella säädetään tai läänin-
9599: hallituksen työjärjestyksellä määrätään. Lää- 10 §
9600: ninhallituksella voi olla lisäksi alueellisia
9601: palveluyksiköitä. Ahvenanmaan lääninhallitus
9602: Ahvenanmaan lääninhallituksesta ovat so-
9603: 6 § veltuvin osin voimassa tämän lain säännök-
9604: set sekä mitä siitä on erikseen säädetty.
9605: Alaiset virastot ja laitokset
9606: Kihlakunnanviraston yleishallinnollinen
9607: johto ja valvonta kuuluvat lääninhallituksel- 11 §
9608: le.
9609: Kihlakunnanviraston osastona tai kihlakun- Tarkemmat säännökset
9610: nan erillisenä virastona toimivat poliisilaitos
9611: ja maistraatti ovat toiminnallisesti lääninhal- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
9612: lituksen alaisia sen mukaan kuin erikseen töönpanosta annetaan asetuksella.
9613: säädetään.
9614: Lääninhallituksen kihlakunnanviraston
9615: ulosottotointa koskevista tehtävistä säädetään 12 §
9616: erikseen.
9617: Voimaantulo
9618: 7 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
9619: kuuta 1997.
9620: Virka-apu Tällä lailla kumotaan 31 päivänä joulukuu-
9621: ta 1987 annettu lääninhallituslaki (1233/87)
9622: Lääninhallituksen tulee antaa muille viran- ja läänijaosta 22 päivänä elokuuta 1986 an-
9623: omaisille virka-apua, jos sen antamisesta on nettu laki (633/86).
9624: EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 3
9625:
9626: 13§ valtainen viranomainen on asianomainen
9627: lääninhallitus.
9628: Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset
9629: Tämän lain tullessa voimaan ne nykyisissä 14 §
9630: lääninhallituksissa, läänien nuorisolautakun-
9631: nissa ja läänien liikuntalautakunnissa vireillä Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset
9632: olevat asiat, jotka tämän lain tai muun lain
9633: mukaan kuuluvat lääninhallitukselle, siirty- Tämän lain tullessa voimaan nykyisten
9634: vät edellä 1 §:ssä tarkoitetun asianomaisen lääninhallitusten henkilöstö siirtyy ja virat
9635: läänin lääninhallituksen käsiteltäviksi. V as- siirretään edellä 1 §:ssä tarkoitetun asian-
9636: taavasti siirtyvät mainittujen viranomaisten omaisen läänin lääninhallitukseen tai sen
9637: sopimukset ja muut sitoumukset samoin alueelliseen palveluyksikköön. Maaherran
9638: kuin muut oikeudet ja velvoitteet asianomai- virat ja virkasuhteet kuitenkin lakkaavat lu-
9639: selle lääninhallitukselle. kuun ottamatta Ahvenanmaan maaherraa
9640: Mitä lääninhallituksista, läänien nuo- tämän lain tullessa voimaan. Viran siirtämi-
9641: risolautakunnista ja läänien liikuntalautakun- seen ei tarvita virkamiehen suostumusta,
9642: nista on aikaisemmin säädetty, koskee tämän paitsi milloin se siirretään paikkakunnalta
9643: lain voimaan tultua vastaavasti edellä 1 §:ssä toiselle.
9644: tarkoitettua läänin lääninhallitusta, jollei toi- Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu mi-
9645: sin säädetä tai määrätä. nisteriö päättää virkojen siirtämisestä ja hen-
9646: Jos jokin asia aikaisemmin on säädetty yk- kilöstön sijoittamisesta lääninhallituksiin
9647: sinomaan Uudenmaan lääninhallituksen käsi- ennen lain voimaan tuloa muita asianomaisia
9648: teltäväksi tai ratkaistavaksi, käsittelee tai ministeriöitä kuultuaan. Asianomainen mi-
9649: ratkaisee asian tämän lain voimaan tultua nisteriö päättää niiden virkojen muuttamises-
9650: Etelä-Suomen lääninhallitus. ta ja sijoittamisesta lääninhallituksessa, joi-
9651: Jos asia aikaisemmin on säädetty maaher- hin se asetuksen nojalla nimittää virkamie-
9652: ran käsiteltäväksi tai ratkaistavaksi, toimi- hen.
9653:
9654:
9655:
9656:
9657: Laki
9658: työvoima- ja elinkeinokeskuksista
9659:
9660: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9661:
9662: 1§ tehtävistä ja organisaatiosta säädetään erik-
9663: seen asetuksella. Työvoimatoimistot perustaa
9664: Yleiset tehtävät ja organisaatio ja lakkauttaa sekä niiden toimialueet ja toi-
9665: mipaikat määrää keskus.
9666: Elinkeinojen ja työvoima-asioiden edistä-
9667: mistä varten on työvoima- ja elinkeinokes-
9668: kuksia (keskus), joiden lukumäärän, toimi- 2§
9669: alueet, toimipaikat ja nimet määrää valtio-
9670: neuvosto. Ohjaus ja valvonta
9671: Keskus jakaantuu yksiköihin sen mukaan
9672: kuin asetuksella säädetään. Keskuksen yleishallinnollinen ohjaus ja
9673: Keskuksen alaisina paikallishallinnon toi- valvonta kuuluvat valtioneuvoston ohjesään-
9674: mieliminä ovat työvoimatoimistot, joiden nössä (1522/95) säädetylle ministeriölle.
9675: 4 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp
9676:
9677: Keskus toimii eri hallinnonalojen tehtäviä laissa (586/96) säädetään, jollei toisin erik-
9678: hoitaessaan asianomaisen ministeriön oh- seen säädetä.
9679: jauksessa ja valvonnassa. Keskus on myös
9680: sen keskushallinnon viraston tai laitoksen 7 §
9681: ohjauksessa ja valvonnassa, jonka toimialaan
9682: kuuluvia tehtäviä se on säädetty tai määrätty Vaitiolovelvollisuus
9683: hoitamaan.
9684: Asianomainen ministeriö voi määrätä kes- Keskuksessa työskentelevä ei saa luvatto-
9685: kuksen hoitamaan tehtäviä myös toimi- masti ilmaista sivulliselle eikä oikeudetto-
9686: alueensa ulkopuolella. masti käyttää hyödykseen, mitä hän virkaan-
9687: sa tai tehtäväänsä hoitaessaan on saanut tie-
9688: tää toisen liike- tai ammattisalaisuudesta
9689: 3 § taikka muutoin salassa pidettävästä seikasta.
9690: Sama vaitiolovelvollisuus koskee myös sitä,
9691: Tehtävät joka hoitaa tehtävää keskuksen kanssa teh-
9692: dyn toimeksiantosopimuksen nojalla.
9693: Keskuksen tehtävänä on, sen mukaan kuin Rangaistus 1 momentissa säädetyn salassa-
9694: erikseen säädetään, rahoitus-, koulutus-, ke- pitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan
9695: hittämis- ja muita palveluja tarjoamalla: rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei
9696: 1) edistää erityisesti pienten ja keskisuur- teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n
9697: ten yritysten toimintaa ja toimintaedellytyk- mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä
9698: siä sekä yritysten teknologista kehitystä ja ankarampaa rangaistusta.
9699: kansainvälistymistä;
9700: 2) edistää maatilataloutta, kalataloutta ja 8 §
9701: niihin liittyviä maaseutuelinkeinoja sekä val-
9702: voa niitä koskevien säädösten noudattamista; Tarkemmat säännökset
9703: 3) edistää työmarkkinoiden toimivuutta,
9704: työllisyyttä, työvoimapoliittista aikuiskoulu- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
9705: tusta ja muutoin huolehtia työvoima-asioiden töönpanosta annetaan asetuksella.
9706: hoitamisesta; sekä
9707: 4) huolehtia niistä muista tehtävistä, jotka 9§
9708: keskukselle on säädetty tai määrätty.
9709: Voimaantulo
9710: 4 §
9711: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9712: Alueeilinen kehittämistyö kuuta 1997.
9713: Tällä lailla kumotaan työvoima-asiain pii-
9714: Keskus osallistuu alueelliseen kehittämis- ri- ja paikallishallinnosta 2 päivänä helmi-
9715: työhön alueiden kehittämisestä annetun lain kuuta 1973 annettu laki (77173) siihen myö-
9716: (1135/93) mukaisesti. hemmin tehtyine muutoksineen ja maaseu-
9717: tuelinkeinohallinnosta 4 päivänä joulukuuta
9718: 5 § 1992 annettu laki (1199/92).
9719: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
9720: Suoritteiden maksullisuus ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
9721: toimenpiteisiin.
9722: Keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja
9723: maksujen määräytymisestä on voimassa, mi-
9724: tä valtion maksuperustelaissa (150/92) sää-
9725: detään, jollei toisin lailla erikseen säädetä. 10 §
9726:
9727: 6 § Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset
9728: Muutoksenhaku Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät ne
9729: maaseutuelinkeinopiireissä, kauppa- ja teol-
9730: Keskuksen päätökseen haetaan muutosta lisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimis-
9731: siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttö- toissa, teknologian kehittämiskeskuksen ko-
9732: EV 242/1996 vp- HE 14811996 vp 5
9733:
9734: timaan yksiköissä, Valtiontakuukeskuksen 11§
9735: aluetoimistoissa ja työvoimapiirien toimis-
9736: toissa vireillä olevat asiat, jotka tämän tai Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset
9737: muun lain mukaan kuuluvat keskuksen teh-
9738: täviin, asianomaisen keskuksen käsiteltävik- Maaseutuelinkeinopiirien, kauppa- ja teol-
9739: si. Vastaavasti siirtyvät mainittujen alueyksi- lisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimis-
9740: köiden sopimukset ja muut sitoumukset sa- tojen, teknologian kehittämiskeskuksen ko-
9741: moin kuin muut oikeudet ja velvoitteet timaan yksiköiden, Valtiontakuukeskuksen
9742: asianomaiselle keskukselle. aluetoimistojen ja työvoimapiirin toimistojen
9743: Mitä maaseutuelinkeinopiireistä, kauppa- henkilöstö siirtyy ja virat siirretään tämän
9744: ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiri- lain voimaan tullessa asianomaisiin keskuk-
9745: toimistoista ja työvoimapiirien toimistoista siin. Virkojen siirtämiseen ei tarvita virka-
9746: muualla säädetään, koskee tämän lain voi- miehen suostumusta, paitsi milloin ne siirre-
9747: maan tultua vastaavasti keskusta, jollei tästä tään paikkakunnalta toiselle.
9748: laista muuta johdu taikka toisin säädetä tai Asianomaiset ministeriöt päättävät henki-
9749: määrätä. löstön sijoittamisesta keskuksiin.
9750:
9751:
9752:
9753:
9754: Laki
9755: kansanedustajain vaaleista annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta
9756:
9757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9758: muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391169)
9759: 1 §:n 1 momentti ja 4 §,
9760: näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on osittain muutettuna 9 päivänä marraskuuta
9761: 1973, 3 päivänä toukokuuta 1985 ja 18 päivänä toukokuuta 1990 annetuilla laeilla (808/73,
9762: 370/85 ja 437/90), seuraavasti:
9763: 1§ Kuusjoen, Laitilan, Lemun, Liedon, Loi-
9764: Eduskunnan valitsemista varten val- maan, Loimaan kunnan, Marttilan, Maskun,
9765: tiopäiville maa on jaettu seuraaviin vaalipii- Mellilän, Merimaskun, Mietoisten, Muurlan,
9766: reihin: Mynämäen, Naantalin, Nauvon, Nousiaisten,
9767: 1. Helsingin vaalipiiri, johon kuuluu Hel- Oripään, Paimion, Paraisten, Perniön, Pertte-
9768: singin kaupunki; lin, Piikkiön, Pyhärannan, Pöytyän, Raision,
9769: 2. Uudenmaan vaalipiiri, johon kuuluvat Ruskon, Rymättylän, Salon, Sauvan, Some-
9770: Artjärven, Askolan, Espoon, Hangon, Hyvin- ron, Suomusjärven, Särkisalon, Taivassalon,
9771: kään, Inkoon, Järvenpään, Karjaan, Karja- Tarvasjoen, Turun, Uudenkaupungin, V ah-
9772: lohjan, Karkkilan, Kauniaisten, Keravan, don, Vehmaan, Velkuan, Västanfjärdin sekä
9773: Kirkkonummen, Lapinjärven, Liljendalin, Yläneen kunnat;
9774: Lohjan, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän, 4. Satakunnan vaalipiiri, johon kuuluvat
9775: Nummi-Pusulan, Nurmijärven, Orimattilan, Euran, Eurajoen, Harjavallan, Honkajoen,
9776: Pernajan, Pohjan, Pornaisten, Porvoon, Puk- Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvi-
9777: kilan, Ruotsinpyhtään, Sammatin, Sipoon, an, Kiikoisten, Kiukaisten, Kokemäen, Kul-
9778: Siuntion, Tammisaaren, Tuusulan, Vantaan laan, Köyliön, Lapin, Lavian, Luvian, Meri-
9779: sekä Vihdin kunnat; karvian, Nakkilan, Noormarkun, Pomarkun,
9780: 3. Varsinais-Suomen vaalipiiri, johon kuu- Porin, Punkalaitumen, Rauman, Siikaisten,
9781: luvat Alastaron, Askaisten, Auran, Dragsfjär- Suodenniemen, SäkY.Jän, Ulvilan, Vamma-
9782: din, Halikon, Houtskarin, Iniön, Kaarinan, lan, Vampulan sekä Aetsän kunnat;
9783: Karinaisten, Kemiön, Kiikalan, Kiskon, Ko- 5. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri,
9784: disjoen, Korppoon, Koski Tl:n, Kustavin, johon kuuluvat Brändön, Eckerön, Finströ-
9785: 6 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp
9786:
9787: min, Föglön, Getan, Hammarlandin, Joma- sekä Värtsilän kunnat;
9788: lan, Kumlingen, Kökarin, Lemlandin, Lum- 12. Vaasan vaalipiiri, johon kuuluvat Ala-
9789: parlandin, Maarianhaminan, Saltvikin, Sot- härmän, Alajärven, Alavuden, Evijärven,
9790: tungan, Sundin sekä V årdön kunnat; Halsuan, Himangan, Ilmajoen, Isojoen, Iso-
9791: 6. Hämeen vaalipiiri, johon kuuluvat Asik- kyrön, Jalasjärven, Jurvan, Kannuksen, Kari-
9792: kalan, Forssan, Hattulan, Hauhon, Hausjär- joen, Kaskisten, Kauhajoen, Kauhavan,
9793: ven, Hollolan, Humppilan, Hämeenkosken, Kaustisten, Kokkolan, Korsnäsin, Kortesjär-
9794: Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Kai- ven, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn,
9795: valan, Kärkölän, Lahden, Lammin, Lopen, Kuortaneen, Kurikan, Kälviän, Laihian, Lap-
9796: Nastolan, Padasjoen, Rengon, Riihimäen, pajärven, Lapuan, Lehtimäen, Lestijärven,
9797: Tammelan, Tuuloksen, Urjalan sekä Ypäjän Lohtajan, Luodon, Maalahden, Maksamaan,
9798: kunnat; Mustasaaren, Nurmon, Närpiön, Oravaisten,
9799: 7. Pirkanmaan vaalipiiri, johon kuuluvat Pedersören kunnan, Perhon, Peräseinäjoen,
9800: Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kan- Pietarsaaren, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, To-
9801: gasalan, Kihniön, Kuhmalahden, Kuoreve- holammin, Töysän, Ullavan, Uusikaarlepyyn,
9802: den, Kurun, Kylmäkosken, Lempäälän, Luo- Vaasan, Vetelin, Vimpelin, Väh~J<..yrön, V öy-
9803: pioisten, Längelmäen, Mouhijärven, Mäntän, rin, Ylihärmän, Ylistaron sekä Ahtärin kun-
9804: Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Päl- nat;
9805: käneen, Ruoveden, Sahalahden, Tampereen, 13. Keski-Suomen vaalipiiri, johon kuulu-
9806: Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan, vat Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jy-
9807: Viljakkalan, Vilppulan, Virtain sekä Yläjär- väskylän maalaiskunnan, Jämsän, Jämsän-
9808: ven kunnat; kosken, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun,
9809: 8. Kymen vaalipiiri, johon kuuluvat An- Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Korpi-
9810: jalankosken, Elimäen, Haminan, Iitin, Imat- lahden, Kuhmoisten, Kyyjärven, Laukaan,
9811: ran, Jaalan, Joutsenon, Kotkan, Kouvolan, Leivonmäen, Luhangan, Multian, Muura-
9812: Kuusankosken, Lappeenrannan, Lemin, Luu- men, Petäjäveden, Pihtiputaan, Pylkönmäen,
9813: mäen, Miehikkälän, Parikkalan, Pyhtään, Saarijärven, Sumiaisten, Suolahgen, Toiva-
9814: Rautjärven, Ruokolahden, Saaren, Savitaipa- kan, Uuraisten, Viitasaaren sekä Aänekosken
9815: leen, Suomenniemen, Taipalsaaren, Uu- kunnat;
9816: kuniemen, Valkealan, Vehkalahden, Virolah- 14. Oulun vaalipiiri, johon kuuluvat Ala-
9817: den sekä Ylämaan kunnat; vieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hai-
9818: 9. Mikkelin vaalipiiri, johon kuuluvat Ant- luodon, Haukiputaan, Hyrynsalmen, Iin, Ka-
9819: tolan, Enonkosken, Hartolan, Haukivuoren, jaanin, Kalajoen, Kempeleen, Kestilän, Kii-
9820: Heinolan, Heinäveden, Hirvensalmen, Jo- mingin, Kuhmon, Kuivaniemen, Kuusamon,
9821: roisten, Juvan, Jäppilän, Kangaslammen, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Meri-
9822: Kangasniemen, Kerimäen, Mikkelin, Mikke- järven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Ou-
9823: lin maalaiskunnan, Mäntyharjun, Pertun- lun, Oulunsalon, Paltamon, Pattijoen, Piip-
9824: maan, Pieksämäen, Pieksämäen maalais- polan, Pudasjärven, Pulkkilan, Puolangan,
9825: kunnan, Punkaharjun, Puumalan, Rantasal- Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen,
9826: men, Ristiinan, Savonlinnan, Savonrannan, Rantsilan, Reisjärven, Ristijärven, Ruukin,
9827: Sulkavan, Sysmän sekä Virtasalmen kunnat; Sievin, Siikajoen, Sotkamon, Suomussalmen,
9828: 10. Kuopion vaalipiiri, johon kuuluvat Ii- Taivalkosken, Temmeksen, Tyrnävän, Uta-
9829: salmen, Juankosken, Kaavin, Karttulan, Kei- järven, Vaalan, Vihannin, Vuolijoen, Yli-Iin,
9830: teleen, Kiuruveden, Kuopion, Lapinlahden, Ylikiimingin ja Ylivieskan kunnat; sekä
9831: Leppävirran, Maaningan, Nilsiän, Pielave- 15. Lapin vaalipiiri, johon kuuluvat Enon-
9832: den, Rautalammen, Rautavaaran, Siilinjär- tekiön, Inarin, Kemin, Kemijärven, Kemin-
9833: ven, Sonkajärven, Suonenjoen, Tervon, maan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosen-
9834: Tuusniemen, Varkauden, Varpaisjärven, niemen, Pellon, Posion, Rannan, Rovanie-
9835: Vehmersalmen, Vesannon sekä Vieremän men, Rovaniemen maalaiskunnan, Sallan,
9836: kunnat; Savukosken, Simon, Sodankylän, Tervolan,
9837: 11. Pohjois-Karjalan vaalipiiri, johon kuu- Tornion, Utsjoen sekä Ylitornion kunnat.
9838: luvat Enon, Ilomantsin, Joensuun, Junan,
9839: Kesälahden, Kiihtelysvaaran, Kiteen, Kon-
9840: tiolahden, Lieksan, Liperin, Nurmeksen, Ou- 4 §
9841: tokummun, Polvijärven, Pyhäselän, Rääkky- Vaalipiirien keskuslautakunnat pitävät ko-
9842: län, Tohmajärven, Tuupovaaran, Valtimon kouksensa seuraavasti:
9843: EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 7
9844:
9845: Helsingin vaalipiirin keskuslautakunta ja sa, Pohjois-Karjalan vaalipiirin keskuslauta-
9846: Uudenmaan vaalipiirin keskuslautakunta kunta Joensuun kaupungissa, Vaasan vaali-
9847: Helsingin kaupungissa, Varsinais-Suomen piirin keskuslautakunta Vaasan kaupungissa,
9848: vaalipiirin keskuslautakunta Turun kaupun- Keski -Suomen vaalipiirin keskuslautakunta
9849: gissa, Satakunnan vaalipiirin keskuslauta- Jyväskylän kaupungissa, Oulun vaalipiirin
9850: kunta Porin kaupungissa, Ahvenanmaan keskuslautakunta Oulun kaupungissa ja La-
9851: maakunnan vaalipiirin keskuslautakunta pin vaalipiirin keskuslautakunta Rovaniemen
9852: Maarianhaminan kaupungissa, Hämeen vaa- kaupungissa.
9853: lipiirin keskuslautakunta Hämeenlinnan kau-
9854: pungissa, Pirkanmaan vaalipiirin keskus-
9855: lautakunta Tampereen kaupungissa, Kymen Tämä laki tulee voimaan päivänä
9856: vaalipiirin keskuslautakunta Kouvolan kau- kuuta 1997.
9857: pungissa, Mikkelin vaalipiirin keskuslauta- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
9858: kunta Mikkelin kaupungissa, Kuopion vaali- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
9859: piirin keskuslautakunta Kuopion kaupungis- toimenpiteisiin.
9860:
9861:
9862:
9863:
9864: Laki
9865: Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista annetun lain 4 §:n
9866: muuttamisesta
9867:
9868: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9869: muutetaan Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista 3 päivänä
9870: maaliskuuta 1995 annetun lain (272/95) 4 § seuraavasti:
9871:
9872: 4 § 3) itäinen vaalialue, johon kuuluvat Ky-
9873: Euroopan parlamentin edustajien vaaleja men, Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan ja
9874: varten maa on jaettu kansanedustajain vaa- Keski-Suomen vaalipiirit; sekä
9875: leista annetun lain (391/69) mukaisten vaali- 4) pohjoinen vaalialue, johon kuuluvat
9876: piirien perusteella seuraaviin vaalialueisiin: Vaasan, Oulun ja Lapin vaalipiirit.
9877: 1) eteläinen vaalialue, johon kuuluvat Hel-
9878: singin ja Uudenmaan vaalipiirit; Tämä laki tulee voimaan päivänä
9879: 2) läntinen vaalialue, johon kuuluvat Var- kuuta 1997.
9880: sinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiirit, Ah- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
9881: venanmaan maakunnan vaalipiiri sekä Hä- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
9882: meen ja Pirkanmaan vaalipiirit; toimenpiteisiin.
9883: 8 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp
9884:
9885:
9886: Laki
9887: liikuntalain muuttamisesta
9888:
9889: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9890: muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1979 annetun liikuntalain (984179) 4 §:n 3 momentti ja
9891: 24 §:n 3 momentti,
9892: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 3 momentti 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa
9893: (306/87) ja 24 §:n 3 momentti 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (727/92), seuraavas-
9894: ti:
9895: 4 § dettävä siitä lääninhallituksen ja valtion lii-
9896: kuntaneuvoston lausunto.
9897: Läänin alueella liikunnan edistäminen kuu-
9898: luu lääninhallitukselle. Tämä laki tulee voimaan päivänä
9899: kuuta 1997.
9900: 24 § Tällä lailla kumotaan läänin liikuntalauta-
9901: kunnasta 26 päivänä kesäkuuta 1987 annettu
9902: Opetusministeriön on myöntäessään tämän asetus (611/87) siihen myöhemmin tehtyine
9903: lain 4 luvussa tarkoitetun avustuksen pyy- muutoksineen.
9904:
9905:
9906:
9907:
9908: Laki
9909: nuorisotyölain 3 §:n muuttamisesta
9910:
9911: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9912: muutetaan 24 päivänä helmikuuta 1995 annetun nuorisotyölain (235/95) 3 § seuraavasti:
9913:
9914: 3§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
9915: kuuta 1997.
9916: Ohjaus ja kehittäminen Tällä lailla kumotaan läänin nuorisolauta-
9917: kunnasta 18 päivänä joulukuuta 1987 annet-
9918: Nuorisotyön yleinen johto ja kehittäminen tu asetus (11 04/87) siihen myöhemmin teh-
9919: kuuluvat opetusministeriölle. tyine muutoksineen.
9920: Läänin alueella nuorisotyön ja nuorisotoi-
9921: minnan edistäminen sekä nuorten elinolo-
9922: jen kehittäminen kuuluvat lääninhallituksel-
9923: le.
9924: EV 242/1996 vp - HE 148/1996 vp 9
9925:
9926:
9927: Laki
9928: palkkaturvalain muuttamisesta
9929:
9930:
9931: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9932: lisätään 10 päivänä elokuuta 1973 annettuun palkkaturvalakiin (649/73) uusi 18 a § seuraa-
9933: vasti:
9934:
9935: 18 a § keinokeskusta ja sen toimialuetta.
9936: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään
9937: tai määrätään työvoimapiirin toimistosta ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
9938: sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin- kuuta 1997.
9939:
9940:
9941:
9942:
9943: Laki
9944: maaseutuelinkeinolain muuttamisesta
9945:
9946:
9947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9948: lisätään 28 päivänä joulukuuta 1990 annettuun maaseutuelinkeinolakiin (1295/90) uusi
9949: 54 a § seuraavasti:
9950:
9951: 10 luku Tämä laki tulee voimaan päivänä
9952: kuuta 1997.
9953: Erinäiset säännökset
9954:
9955: 54 a §
9956:
9957: Säännösten soveltaminen työvoima- ja
9958: elinkeinokeskukseen
9959: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään
9960: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos-
9961: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta.
9962:
9963:
9964:
9965:
9966: 270079
9967: 10 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp
9968:
9969:
9970: Laki
9971: porotalouslain muuttamisesta
9972:
9973: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9974: lisätään 9 päivänä helmikuuta 1990 annettuun porotalouslakiin (161/90) uusi 36 a § seuraa-
9975: vasti:
9976:
9977: 6luku Tämä laki tulee voimaan päivänä
9978: kuuta 1997.
9979: Erinäiset säännökset
9980:
9981: 36 a §
9982: Säännösten soveltaminen työvoima- ja
9983: elinkeinokeskukseen
9984: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään
9985: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos-
9986: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta.
9987:
9988:
9989:
9990:
9991: Laki
9992: luontaiselinkeinolain muuttamisesta
9993:
9994: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9995: lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annettuun luontaiselinkeinolakiin (610/84) uusi 44 a §
9996: seuraavasti:
9997:
9998: 44 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä
9999: kuuta 1997.
10000: Säännösten soveltaminen työvoima- ja
10001: elinkeinokeskukseen
10002: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään
10003: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos-
10004: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta.
10005: EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 11
10006:
10007: Laki
10008: kolttalain muuttamisesta
10009:
10010:
10011: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10012: lisätään 24 päivänä helmikuuta 1995 annettuun kohtalakiin (253/95) uusi 65 a § seuraavas-
10013: ti:
10014: sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin-
10015: 9luku keinokeskusta ja sen toimialuetta.
10016: Erinäiset säännökset
10017:
10018: 65 a §
10019: Säännösten soveltaminen työvoima- ja
10020: elinkeinokeskukseen
10021: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään Tämä laki tulee voimaan päivänä
10022: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä ja kuuta 1997.
10023:
10024:
10025:
10026:
10027: Laki
10028: maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
10029:
10030:
10031: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10032: muutetaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta 4 päivänä joulukuuta 1992 annetun
10033: lain (1203/92) 1 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on 13 päivänä tammikuuta 1995
10034: annetussa laissa (36/95), seuraavasti:
10035:
10036: 1§ jotka työvoima- ja elinkeinokeskuksista an-
10037: netun lain ( 1 ) tai muun lain nojalla siir-
10038: Käsiteltävät asiat tyvät maaseutuelinkeinopiireistä työvoima-
10039: ja elinkeinokeskusten käsiteltäviksi taikka
10040: Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta joiden osalta muutoksenhausta muutoin lais-
10041: toimii itsenäisenä valitus viranomaisena, jolta sa niin säädetään;
10042: haetaan valittamalla muutosta seuraavien
10043: viranomaisten ja yhteisöjen antamiin päätök-
10044: siin: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10045: 1) työvoima- ja elinkeinokeskus asioissa, kuuta 1997.
10046: 12 EV 242/1996 vp - HE 148/1996 vp
10047:
10048:
10049: Laki
10050: siemenkauppalain muuttamisesta
10051:
10052: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10053: lisätään 26 päivänä helmikuuta 1993 annettuun siemenkauppalakiin (233/93) uusi 22 a §
10054: seuraavasti:
10055: 4luku Tämä laki tulee voimaan päivänä
10056: kuuta 1997.
10057: Erinäiset säännökset
10058: 22 a §
10059: Säännösten soveltam,inen työvoima- ja
10060: elinkeinokeskukseen
10061: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään
10062: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos-
10063: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta.
10064:
10065:
10066:
10067:
10068: Laki
10069: kasvinsuojelulain muuttamisesta
10070:
10071: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10072: lisätään 16 päivänä joulukuuta 1994 annettuun kasvinsuojelulakiin (1203/94) uusi 23 a §
10073: seuraavasti:
10074: 23 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä
10075: kuuta 1997.
10076: Säännösten soveltam,inen työvoima- ja
10077: elinkeinokeskukseen
10078: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään
10079: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos-
10080: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta.
10081: EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 13
10082:
10083:
10084: Laki
10085: maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta
10086:
10087:
10088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10089: lisätään maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta
10090: 1994 annettuun lakiin (1303/94) uusi 52 a § seuraavasti:
10091: 52 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä
10092: kuuta 1997.
10093: Säännösten soveltaminen työvoima- ja
10094: elinkeinokeskukseen
10095: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään
10096: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos-
10097: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta.
10098:
10099:
10100:
10101:
10102: Laki
10103: emolehmä- ja uuhipalkkioiden kiintiöistä annetun lain muuttamisesta
10104:
10105:
10106: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10107: lisätään emolehmä- ja uuhipalkkioiden kiintiöistä 3 päivänä maaliskuuta 1995 annettuun
10108: lakiin (274/95) uusi 23 a § seuraavasti:
10109:
10110: 23 a § sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin-
10111: keinokeskusta ja sen toimialuetta.
10112: Säännösten soveltaminen työvoima- ja
10113: elinkeinokeskukseen
10114: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään Tämä laki tulee voimaan päivänä
10115: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä ja kuuta 1997.
10116: 14 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp
10117:
10118:
10119:
10120: Laki
10121: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjäijestelmän täytäntöönpanosta annetun
10122: lain muuttamisesta
10123:
10124: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10125: lisätään Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta
10126: 17 päivänä maaliskuuta 1995 annettuun lakiin (355/95) uusi 13 a § seuraavasti:
10127:
10128: 3 luku sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin-
10129: keinokeskusta ja sen toimialuetta.
10130: Erinäiset säännökset
10131: 13 a §
10132: Säännösten soveltaminen työvoima- ja
10133: elinkeinokeskukseen
10134: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään Tämä laki tulee voimaan päivänä
10135: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä ja kuuta 1997.
10136:
10137:
10138:
10139:
10140: Laki
10141: maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain
10142: muuttamisesta
10143:
10144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10145: lisätään maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päi-
10146: vänä joulukuuta 1992 annettuun lakiin (1336/92) uusi 13 a § seuraavasti:
10147:
10148: 13 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä
10149: kuuta 1997.
10150: Säännösten soveltaminen työvoima- ja
10151: elinkeinokeskukseen
10152: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään
10153: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos-
10154: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta.
10155: EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp 15
10156:
10157:
10158: Laki
10159: kalastuslain muuttamisesta
10160:
10161: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10162: lisätään 16 päivänä huhtikuuta 1982 annettuun kalastuslakiin (286/82) uusi 127 a § seuraa-
10163: vasti:
10164:
10165: 15 luku sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin-
10166: keinokeskusta ja sen toimialuetta.
10167: Erinäiset säännökset
10168: 127 a §
10169: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään Tämä laki tulee voimaan päivänä
10170: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä ja kuuta 1997.
10171:
10172:
10173:
10174:
10175: Laki
10176: satovahinkojen korvaamisesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
10177:
10178: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10179: muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain (530/75)
10180: 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa
10181: (1309/90), seuraavasti:
10182: 5§ rusteista päättää maa- ja metsätalousministe-
10183: Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat riö. Mikäli tässä laissa tai sen nojalla anne-
10184: maa- ja metsätalousministeriö, työvoima- ja tuissa säännöksissä ei ole toisin säädetty,
10185: elinkeinokeskukset sekä kunnan maatalous- noudatetaan lisäksi soveltuvin osin, mitä
10186: viranomaiset. Vahinkojen arvioinnissa kun- maaseutuelinkeinojen tuki tehtäviä hoidettaes-
10187: nan maatalousviranomaiset voivat tarvittaes- sa noudatettavasta menettelystä annetussa
10188: sa käyttää asiantuntijana puutarhaneuvontaa laissa (1336/92) säädetään.
10189: antavia järjestöjä. Neuvontajärjestöille voi-
10190: daan maksaa niiden antamasta avusta kor-
10191: vausta lain 3 §:n 1 momentissa mainitusta Tämä laki tulee voimaan päivänä
10192: määrärahasta. Korvauksen maksamisen pe- kuuta 1997.
10193: 16 EV 242/1996 vp - HE 148/1996 vp
10194:
10195:
10196: Laki
10197: maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta
10198:
10199:
10200: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10201: lisätään maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta 18 päivänä joulukuuta 1992 annettuun
10202: lakiin (1330/92) uusi 38 a § seuraavasti:
10203: Erinäiset säännökset Tämä laki tulee voimaan päivänä
10204: kuuta 1997.
10205: 38 a §
10206: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään
10207: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä, kos-
10208: kee työvoima- ja elinkeinokeskusta.
10209:
10210:
10211:
10212:
10213: Laki
10214: oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain muuttamisesta
10215:
10216:
10217: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10218: lisätään oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 26 päivänä toukokuuta 1978 annet-
10219: tuun lakiin (391178) uusi 17 a § seuraavasti:
10220: 17 a § sen toimialueesta, koskee työvoima- ja elin-
10221: keinokeskusta ja sen toimialuetta.
10222: Säännösten soveltaminen työvoima- ja
10223: elinkeinokeskukseen
10224: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään Tämä laki tulee voimaan päivänä
10225: tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä ja kuuta 1997.
10226: EV 242/1996 vp - HE 148/1996 vp 17
10227:
10228:
10229: Laki
10230: pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain
10231: muuttamisesta
10232:
10233:
10234: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10235: lisätään pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle 14 päivänä
10236: tammikuuta 1938 annettuun lakiin (23/38) uusi 11 a § seuraavasti:
10237:
10238: 11 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä
10239: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään kuuta 1997.
10240: tai määrätään maatalouspiiristä ja maaseutu-
10241: piiristä, koskee työvoima- ja elinkeinokes-
10242: kusta.
10243:
10244:
10245:
10246:
10247: Laki
10248: yritystuesta annetun lain muuttamisesta
10249:
10250:
10251: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10252: lisätään yritystuesta 10 päivänä joulukuuta 1993 annettuun lakiin (1136/93) uusi 35 a §
10253: seuraavasti:
10254:
10255: 6luku tai määrätään kauppa- ja teollisuusministeri-
10256: ön yrityspalvelun piiritoimistosta, koskee
10257: Erinäiset säännökset työvoima- ja elinkeinokeskusta.
10258:
10259: 35 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä
10260: Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään kuuta 1997.
10261:
10262:
10263:
10264:
10265: Laki
10266: Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 12 §:n muuttamisesta
10267:
10268:
10269: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10270: muutetaan Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä 22 päivänä tammikuuta 1971 annetun lain
10271: (65/71) 12 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa lais-
10272: sa (1278/93), seuraavasti:
10273: 12 § yhtiön palveluksessa oleva voi, sen estämät-
10274: tä mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain
10275: Yhtiön toimielimen jäsen ja varajäsen sekä (1607/93) 94 §:ssä säädetään salassapitovel-
10276:
10277:
10278: 270079
10279: 18 EV 242/1996 vp- HE 148/1996 vp
10280:
10281: vollisuudesta, antaa kauppa- ja teollisuusmi- julkisen rahoituksen yhteensovittamisen taik-
10282: nisteriölle, työvoima- ja elinkeinokeskukselle ka yritystukiasioiden tai takuuasioiden viran-
10283: ja Valtiontakuukeskukselle tietoja, joita omaiskäsittelyn kannalta tarpeellista.
10284: hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun
10285: henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10286: sestä olosuhteesta, jos tietojen antaminen on kuuta 1997.
10287:
10288:
10289:
10290:
10291: Laki
10292: kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
10293:
10294: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10295: muutetaan kuljetusten alueellisesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain
10296: (954/81) 13 §,sellaisena kuin se on 10 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa laissa (1137/93),
10297: seuraavasti:
10298: 13§ viranomaista kutsutaan jäljempänä myöntä-
10299: Kuljetustukea koskevat asiat käsittelee väksi viranomaiseksi.
10300: kauppa- ja teollisuusministeriö tai työvoima-
10301: ja elinkeinokeskus siten kuin siitä asetuksel- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10302: la säädetään. Tässä pykälässä tarkoitettua kuuta 1997.
10303:
10304:
10305: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
10306: EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp
10307:
10308:
10309:
10310:
10311: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen energiaverotusta
10312: koskevan lainsäädännön uudistamiseksi
10313:
10314:
10315: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys tuksia, jatkaa energiaverotuksen kehittämistä
10316: n:o 225/1996 vp energiaverotusta koskevan edelleen ja pyrkii selvitysten avulla uudis-
10317: lainsäädännön uudistamiseksi. Eduskunnalle tuksiin, jotka lisäävät energiaverotuksen ym-
10318: on valtiovarainvaliokunta antanut asiasta päristöohjaavuutta ja työllisyyden edistämis-
10319: mietintönsä n:o 44/1996 vp. tä.
10320: Eduskunta edellyttää, että hallitus välittö- Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii
10321: mästi ottaa käsiteltäväkseen linjauksensa toimenpideohjelmaa energiapuun korjuun
10322: EU:n ympäristöverotuksen kehittämisessä ja sekä puun energiakäytön kannattavuuden
10323: asettaa tavoitteekseen sellaisen yhdenmukai- kehittämiseksi mm. verotuksellisin ja työlli-
10324: sen ympäristöverojärjestelmän aikaansaami- syyspoliittisin keinoin. Toimenpideohjelman
10325: sen, jonka ensisijainen tavoite on päästöil- ehdotusten on sisällyttävä viimeistään val-
10326: tään edullisimpien polttoaineiden suosiminen tion vuoden 1998 talousarvioon ja siihen
10327: ja että hallitus pikaisesti selvittää, onko Poh- liittyviin lakiehdotuksiin.
10328: joismaiden kesken mahdollista ennen EU:a Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää
10329: luoda edellä mainitut tavoitteet täyttävä yh- ennen vuoden 1998 budjettiesityksen valmis-
10330: denmukainen pohjoismainen ympäristövero- tumista, onko tarkoituksenmukaista jatkaa
10331: järjestelmä. maakaasun verohelpotusta ja luopua siitä
10332: Eduskunta edellyttää, että mikäli turpeen asteittain.
10333: käyttö vähenee energiaverouudistuksen joh- Eduskunta edellyttää, että hallitus kotimai-
10334: dosta enemmän kuin 5 prosenttia nykytasos- sin toimin sekä vaikuttamalla ED-tasolla
10335: ta, hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turpeen toimii tehokkaasti bioenergian käytön lisää-
10336: kilpailukyvyn parantamiseksi. miseksi ja sen teknologian edelleen kehittä-
10337: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa miseksi.
10338: uudistuksen ympäristö- ja työllisyysvaiku- Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
10339:
10340:
10341:
10342:
10343: Laki
10344: nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
10345:
10346: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10347: muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta 29 päivänäjoulukuuta 1994 annetun
10348: lain (1472/1994) 2 §:n 2 momentti, 9 §:n 3 ja 4 kohta, 10 §:n 1 momentin 1 kohta ja lain
10349: liitteenä oleva verotaulukko,
10350: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti 30 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa laissa
10351: (901/1995) ja verotaulukko osittain muutettuna 1 päivänä joulukuuta 1995 annetulla lailla
10352: (1342/1995), sekä
10353: lisätään 9 §:ään uusi 5 kohta ja lakiin uusi 10 a §ja sen edelle uusi väliotsikko seuraavas-
10354: ti:
10355:
10356:
10357:
10358: 270084
10359: 2 EV 243/1996 vp- HE 225/1996 vp
10360:
10361: 2 § 1) edellä 9 §:n 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tar-
10362: koitetut polttoaineet;
10363: Tätä lakia ei sovelleta kivihiileen, rusko-
10364: hiileen, turpeeseen, ligniittiin eikä muuhun
10365: vastaavaan kiinteään hiilivetyyn eikä maa- Veron palauttaminen ammattimaisille
10366: kaasuun. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kasvihuoneviljelijöille
10367: veronalaisena polttoaineena ei pidetä lento-
10368: tarkoituksiin käytettävää lentobensiiniä ja 10 a §
10369: lentopetrolia eikä metaania, nestekaasua ja Sillä, joka harjoittaa ammattimaisesti kas-
10370: venetlyssä käytettäväksi tarkoitettua tämän vihuoneviljelyä, on oikeus hakemuksesta
10371: lain mukaan tunnistettavaksi tehtyä mootto- saada takaisin ammattimaiseen kasvi-
10372: ripetrolia. Veronalaisena polttoaineena ei huoneviljelyyn käyttämästään kevyestä polt-
10373: pidetä myöskään jäteöljyä, joka käytetään toöljystä suoritettua polttoaineveroa 11 pen-
10374: uudelleen polttoaineena joko välittömästi niä litralta.
10375: talteenottamisen jälkeen tai jäteöljyjen kier- Hakemus on tehtävä kasvihuoneviljelmän
10376: rätysprosessin jälkeen. sijaintipaikan piiritullikamarille. Palautusta
10377: voi hakea kalenterivuoden tai erikseen tam-
10378: mi-kesäkuun ja erikseen heinä-joulukuun
10379: 9§ aikana käytetystä polttoöljystä. Palautusta on
10380: Valmisteverottornia ovat, sen lisäksi mitä haettava viimeistään kuuden kuukauden ku-
10381: valmisteverotuslaissa säädetään: luessa edellä mainitun ajanjakson päättymi-
10382: sestä. Jos kevyttä polttoöljyä on hakemuk-
10383: 3) polttoaineet, jotka käytetään teollisessa sessa tarkoitettuna ajanjaksona käytetty vä-
10384: tuotannossa raaka- tai apuaineena taikka vä- hemmän kuin 10 000 litraa, ei palautusta
10385: littömästi ensikäytössä tavaran valmistukses- kuitenkaan suoriteta.
10386: sa; Jollei tässä laissa toisin säädetä, veron pa-
10387: 4) tullihallituksen määräämillä ehdoilla lauttamisesta on soveltuvin osin voimassa,
10388: polttoaineet, jotka luovutetaan Suomen alue- mitä valmisteverotuslaissa tai sen nojalla
10389: vesien ulkopuolella pyyntiä harjoittavan ka- veronoikaisusta, jälkiverotuksesta, veronko-
10390: lastusaluksen polttoaineeksi; sekä rotuksesta, kirjanpitovelvollisuudesta, tieto-
10391: 5) polttoaineet, jotka käytetään sähkön- jen tarkastamisesta ja tietojenautovelvolli-
10392: tuotannossa, lukuun ottamatta polttoaineita, suudesta sekä valmisteverosta muutoinkin
10393: jotka käytetään sähkön ja eräiden polttoai- säädetään tai määrätään.
10394: neiden valmisteverosta annetun lain ( 1 )
10395: 5 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoituk-
10396: seen.
10397: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10398: 10 § kuuta 1997.
10399: Huoltovarmuusmaksuttomia ovat, sen li- Tämän lain 10 a §:ää sovelletaan kevyeen
10400: säksi mitä valmisteverotuslaissa verottomiksi polttoöljyyn, joka on hankittu ja käytetty tä-
10401: säädetään: män lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
10402: EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 3
10403:
10404:
10405:
10406:
10407: Liite
10408:
10409: VEROTAULUKKO
10410:
10411:
10412: Tuote Tuote- Perusvero Lisävero Huoltovarmuusmaksu
10413: ryhmä
10414:
10415:
10416:
10417: Lyijytön moottoribensiini p/1
10418: - peruslaatu . . . . . . . . . . . . . . 1 296,9 16,4 4,0
10419: - reformuloitu •• 0. 0 ••• 0 •••• 2 291,9 16,4 4,0
10420:
10421: Lyijyllinen moottoribensiini p/1
10422: - peruslaatu . . . . . . . . . . . . . . 3 341,9 16,4 4,0
10423: - reformuloitu •• 0 •••••• 4 336,9 16,4 4,0
10424:
10425: Moottoribensiinin sekoitus pii
10426: - peruslaatu •• 0 ••• 0 ••••••• 5 319,4 16,4 4,0
10427: - reformuloitu ••••• 0 ••••••• 6 314,4 16,4 4,0
10428:
10429: Dieselöljy p/1
10430: - peruslaatu •• 0 ••••• 0 ••••• 7 159,9 18,6 2,1
10431: - rikitön laatu 0 • • • • • • • • • • 0. 8 144,9 18,6 2,1
10432:
10433: Kevyt polttoöljy p/l 0 • • • • • • • • • • 9 10,4 18,6 2,1
10434:
10435: Raskas p olttoöl'JY p/kg ......... 10 - 22,1 17
10436: 4 EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp
10437:
10438:
10439: Laki
10440: sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta
10441:
10442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10443:
10444: Yleiset säännökset 3§
10445: Tässä laissa tarkoitettujen tuotteiden val-
10446: 1§ misteverotuksen toimittamisesta ja huolto-
10447: Sähköstä, kivihiilestä, polttoturpeesta, varmuusmaksun kantamisesta sekä verojen
10448: maakaasusta ja mäntyöljystä on suoritettava ja maksujen valvonnasta huolehtii tullilaitos.
10449: valtiolle valmisteverona perusveroa ja lisä-
10450: veroa sen mukaan kuin tässä laissa sääde-
10451: tään. 4§
10452: Varmuusvarastoinnista ja muusta huolto- Valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua on
10453: varmuuden turvaamisesta valtiolle aiheutu- suoritettava tämän lain liitteenä olevan vero-
10454: vien menojen rahoittamiseksi on sähköstä, taulukon mukaan. Sähkön vero on porrastet-
10455: kivihiilestä sekä maakaasusta lisäksi suori- tu veroluokkaan 1 ja veroluokkaan II.
10456: tettava huoltovarmuusmaksua huoltovarmuu- V eroluokan II veroa suoritetaan sähköstä,
10457: den turvaamisesta annetussa laissa joka käytetään teollisuudessa ja joka voidaan
10458: (1390/1992) tarkoitettuun huoltovarmuusra- sinne toimitettaessa erikseen mitata. Muusta
10459: hastoon sen mukaan kuin tässä laissa sääde- sähköstä veroa on suoritettava veroluokan 1
10460: tään. mukaisesti.
10461:
10462: 2§ Sähköverovelvollisuus
10463: Tässä laissa tarkoitetaan:
10464: 1) sähköllä tullitariffin nimikkeeseen 2716 5§
10465: kuuluvaa sähköenergiaa; Sähkön valmisteveroa ja huoltovarmuus-
10466: 2) kivihiilellä tullitariffin nimikkeisiin maksua on velvollinen suorittamaan:
10467: 2701 ja 2702 kuuluvaa kivihiiltä, kivihiili- 1) verkonhaltija;
10468: brikettejä ja niiden kaltaisia kivihiilestä val- 2) se, joka ansiotoiminnassaan tuottaa säh-
10469: mistettuja kiinteitä polttoaineita ja ruskohiil- köä ( sähköntuottaja);
10470: tä· 3) se, joka on hankkinut tai itse tuottanut
10471: 3) polttoturpeella tullitariffin nimikkeeseen sähköä veroluokan II verolla, jos sähkö on
10472: 2703 kuuluvaa palaturvetta ja jyrsinpoltto- käytetty tai luovutettu veroluokan 1 edellyt-
10473: turvetta; tämään tarkoitukseen;
10474: 4) maakaasulla tullitariffin nimikkeeseen 4) muu kuin verkonhaltija, joka ansiotoi-
10475: 2711 21 00 kuuluvaa kaasumaista maa- minnassaan vastaanottaa sähköä toisesta jä-
10476: kaasua; senvaltiosta tai tuo maahan sähköä yhteisön
10477: 5) mäntyöljyllä tullitariffin nimikkeeseen ulkopuolelta, jos sähkö ei kulje sähköverkon
10478: 3803 00 10 kuuluvaa raakamäntyöljyä; kautta Suomessa.
10479: 6) sähköverkolla sähkömarkkinalain Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdas-
10480: (38611995) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua sa säädetään, sähköveroa ja huoltovar-
10481: sähköverkkoa; muusmaksua ei kuitenkaan ole suoritettava
10482: 7) verkonhaltijalla sähkömarkkinalain sähköstä, joka tuotetaan alle kahden mega-
10483: 3 §:n 8 ja 9 kohdassa tarkoitettua verkonhal- volttiampeerin tehoisessa generaattorissa ja
10484: tijaa; jota ei siirretä sähköverkkoon. Veroa ja
10485: 8) teollisuudella mineraalien kaivuuta sekä maksua ei ole suoritettava aluksessa, junas-
10486: tavaran valmistusta ja jalostusta teollisesti. sa, autossa tai muussa kuljetusvälineessä
10487: Teollisuuteen rinnastetaan myös ammatti- tuotetusta, sen omaan käyttöön tulevasta
10488: mainen kasvihuoneviljely.
10489: EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 5
10490:
10491: sähköstä eikä myöskään sähköstä, joka käy- Sähkön verottomuus
10492: tetään tämän lain 8 §:ssä tarkoitetussa voi-
10493: malaitoksessa. 7§
10494: Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksu-
10495: Sähkön valmisteveron määräämisen tonta on sähkö:
10496: perusteet 1) jonka verkonhaltija siirtää toiselle ver-
10497: konhaltijalle;
10498: 6 § 2) jonka 5 §:n 1 momentin 2 tai 4 kohdas-
10499: Sähkön valmistevero ja huoltovarmuus- sa tarkoitettu verovelvollinen luovuttaa säh-
10500: maksu määrätään kultakin verokaudelta ve- köverkkoon;
10501: rotaulukon mukaisena siitä sähkön määrästä, 3) joka luovutetaan yhteisön ulkopuolelle
10502: jonka: tai toimitetaan muualle yhteisön alueelle
10503: 1) verkonhaltija luovuttaa kulutukseen; kuin Suomessa kulutettavaksi.
10504: 2) edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa
10505: tarkoitettu sähköntuottaja tuottaa;
10506: 3) edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa Pienvoimaloiden tuki
10507: tarkoitettu verovelvollinen käyttää verokau-
10508: den aikana; vero määrätään tällöin sähkön 8 §
10509: veroluokan I ja II veron erotuksen suuruise- Sillä, joka tuottaa sähköä
10510: na; 1) tuulivoimalla; tai
10511: 4) edellä 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa 2) vesivoimalaitoksessa, jonka nimellisteho
10512: tarkoitettu verovelvollinen ottaa vastaan tai on enintään yksi megavolttiampeeri; taikka
10513: tuo maahan. 3) nimellisteholtaan enintään 40 megavolt-
10514: Sen estämättä, mitä 1 momentin 1 ja 3 tiampeerin lämmitysvoimalaitoksessa, joka
10515: kohdassa säädetään, kulutukseen luovutettu- tuottaa sähköä puulla tai polttoturpeella,
10516: na tai käytetyn sähkön määränä voidaan pi- on oikeus hakemuksesta saada sähköverk-
10517: tää sitä määrää, josta verkonhaltija suoraan koon toimitetusta sähköstä tukea. Tuen mää-
10518: tai myyntiyhtiön kautta veiaittaa sähkön rä on 1,6 penniä kilowattitunnilta.
10519: käyttäjää siirron yhteydessä. Yhdelle tai Hakemus on tehtävä voimalaitoksen sijain-
10520: useammalle verokaudelle kuuluva verotetta- tipaikan piiritullikamarille. Tukea voi hakea
10521: van sähkön määrä voidaan tällöin kohdistaa koko kalenterivuoden tai erikseen tam-
10522: sille verokaudelle, jonka aikana sähkön käyt- mi-kesäkuun ja erikseen heinä-joulukuun
10523: täjää veloitetaan toimitetusta tai toimitetta- aikana tuotetun sähkön osalta. Tukea on
10524: vasta sähköstä. Jos sähkön veroa on tällöin haettava viimeistään kuuden kuukauden ku-
10525: muutettu, vero on suoritettava toimi- luessa edellä mainitun ajanjakson päättymi-
10526: tusajankohtana voimassa olevan veron mu- sestä. Jos hakemuksessa tarkoitettu sähkön
10527: kaisena. määrä on alle 100 megawattituntia, ei tukea
10528: Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu kuitenkaan makseta.
10529: sähkön määrä saadaan vähentämällä laitok- Jos tukea haettaessa on annettu vääriä tai
10530: sen mitatusta sähkön kokonaistuotannosta erehdyttäviä tietoja tai hakijalle on muusta
10531: sähkön tuotannossa ja tuotantovalmiuden syystä suoritettu liikaa tukea, piiritullikama-
10532: ylläpitämisessä tarvittava sähkö eli omakäyt- rin tulee periä liikaa maksettu tuki takaisin.
10533: tölaitteiden kuluttama sähkö sekä vähentä- Takaisin maksettavalle tuelle peritään tuen
10534: mällä mitattu, verkkoon toimitettu sähkö. maksamispäivästä sen takaisinmaksupäivään
10535: Omakäyttölaitteilla tarkoitetaan niitä laitteita vuotuista korkoa yhdeksän prosenttia. Tuen
10536: ja koneistoja, jotka laitoksessa tarvitaan säh- takaisinperinnässä noudatetaan soveltuvin
10537: kön tai sähkön ja lämmön tuottamiseen ja osin, mitä valmisteverotuslaissa liikaa pa-
10538: tuotantovalmiuden ylläpitämiseen sekä jotka lautetun veron takaisinperimisestä säädetään.
10539: tarvitaan laitoksen aiheuttamien ympäristö- Piiritullikamarin tämän pykälän nojalla
10540: haittojen poistamiseen tai pienentämiseen. antamaan päätökseen saa hakea muutosta
10541: Asianomainen ministeriö antaa tarkemmat valittamalla Uudenmaan lääninoikeuteen si-
10542: määräykset niistä laitteista ja koneistoista, ten kuin valmisteveron tai veronpalautuksen
10543: jotka luetaan omakäyttölaitteiksi. määräämistä koskevassa asiassa valmisteve-
10544: V erokautena pidetään kalenterikuukautta. rotuslain 45 §:ssä säädetään.
10545: 6 EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp
10546:
10547: Lääninoikeuden päätökseen saa hakea 12 §
10548: muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmak-
10549: jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitus- sutonta on:
10550: luvan. Muutoksenhaussa noudatetaan tällöin, 1) kivihiili, joka käytetään teollisessa tuo-
10551: mitä valmisteverotuslain 48 §:ssä säädetään. tannossa raaka-aineena tai apuaineena taikka
10552: välittömästi ensikäytössä tavaran valmistuk-
10553: sessa;
10554: Sähköverovelvollisen rekisteröityminen 2) kivihiili, jonka valtuutettu varastonpitäjä
10555: toimittaa muualle yhteisön alueelle kuin
10556: 9§ Suomessa kulutukseen luovutettavaksi;
10557: Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tar- 3) kivihiili, joka käytetään sähköntuotan-
10558: koitetun verkonhaltijan on tehtävä kauppare- nossa.
10559: kisterin mukaisen kotipaikan piiritullikama- Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu
10560: rille kirjallinen ilmoitus verovelvolliseksi verottomuus ja maksuttomuus ei kuitenkaan
10561: rekisteröitymistä varten. Niin ikään 5 §:n 1 koske 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua säh-
10562: momentin 2 kohdassa tarkoitetun sähkön- köntuotantoa.
10563: tuottajan on tehtävä vastaavanlainen ilmoitus Jos valtuutettu varastonpitäjä ei voi jälki-
10564: laitoksen sijaintipaikan piiritullikamarille. käteen tehtävässä tarkastuksessa esittää 1
10565: Rekisteriä pitää tullihallitus. momentin 2 kohdassa tarkoitetusta verotto-
10566: Edellä 1 momentissa mainittuun verkon- masta toimituksesta luotettavaa selvitystä,
10567: haltijaan ja sähköntuottajaan sekä 5 §:n 1 tuotteista on suoritettava valmistevero sen
10568: momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun ve- mukaan kuin tässä laissa säädetään.
10569: rovelvolliseen sovelletaan muutoin soveltu- Kivihiilen valmisteverottomuudesta ja
10570: vin osin valmisteverotuslain rekisteröityä huoltovarmuusmaksuttomuudesta on lisäksi
10571: elinkeinonharjoittajaa koskevia säännöksiä, voimassa, mitä valmisteverotuslain 16 §:n 1
10572: lukuun ottamatta mainitun lain 8 ja 9 §:ää, ja 3-5 kohdassa säädetään.
10573: ellei tässä laissa toisin säädetä.
10574: 13§
10575: Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto Milloin valtuutetulla varastonpitäjällä on
10576: varastossaan kivihiiltä, josta aikaisemmin on
10577: 10 § suoritettu veroa ja jonka varastonpitäjä itse
10578: Milloin sähköä tuotetaan yhdistetyssä säh- käyttää tai luovuttaa verolliseen tai verotto-
10579: kön ja lämmön tuotantolaitoksessa, lämmön maan käyttöön, varastonpitäjällä on oikeus
10580: tuotannon pohtoaineista suoritetaan vero tehdä veroilmoituksessaan aikaisemmin mak-
10581: verotaulukon mukaisesti siten kuin lämpö settua veroa vastaava vähennys. Vähennys
10582: olisi tuotettu 95 prosentin hyötysuhteella. on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden
10583: Y hdistetyllä sähkön ja lämmön tuotantolai- kuluessa kivihiilen käyttöä tai luovutusta
10584: toksella tarkoitetaan tässä laissa sellaista lai- seuraavan kalenterivuoden alusta.
10585: tosta, joka voi tuottaa sähköä ja lämpöä hyö-
10586: tykäyttöön joko samalla kertaa tai kum-
10587: paakin erikseen. 14 §
10588: Jos valtuutettu varastonpitäjä ei voi tehdä
10589: 13 §:ssä tarkoitettua vähennystä veroil-
10590: Kivihiili moituksessaan, hänellä on oikeus hakemuk-
10591: sesta saada takaisin kivihiilestä liikaa suori-
10592: 11§ tettu valmistevero palautuksena.
10593: Kivihiilen valmistevero ja huoltovarmuus- Jos kivihiilestä on maksettu veroa enem-
10594: maksu määrätään: män kuin mitä tässä laissa säädetään, käyttä-
10595: 1) valtuutetulle varastonpitäjälle niiden jällä, joka ei ole valtuutettu varastonpitäjä,
10596: määrien perusteella, jotka varastonpitäjän on oikeus hakemuksesta saada liikaa suori-
10597: kirjanpidon mukaan on verokauden aikana tettu vero palautuksena.
10598: luovutettu verolliseen kulutukseen; Palautusta on 1 momentissa tarkoitetussa
10599: 2) valtuutetun varastonpitäjän omaan kulu- tapauksessa haettava valtuutetun varaston-
10600: tukseen verokauden aikana otetusta kivihii- pitäjän kotipaikan piiritullikamarilta ja 2
10601: lestä käyttöön otettujen määrien perusteella. momentissa tarkoitetussa tapauksessa kivi-
10602: EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 7
10603:
10604: hiilen käyttöpaikan piiritullikamarilta kol- Maakaasu
10605: men kuukauden kuluessa sen kalenterivuo-
10606: den päättymisestä, jonka aikana kivihiili on 20 §
10607: luovutettu tai käytetty. Maakaasun valmisteveroa ja huoltovar-
10608: muusmaksua on velvollinen suorittamaan:
10609: PolttotuJVe ja mäntyöljy 1) se, joka yhteisön ulkopuolelta tuo maa-
10610: han maakaasua;
10611: 15 § 2) se, jolle maakaasua on siirretty verotta
10612: Se, joka käyttää polttoturvetta lämmön tämän lain nojalla, jos maakaasu on käytetty
10613: tuottamiseen enemmän kuin 15 000 mega- muuhun kuin verottomaan tarkoitukseen.
10614: wattituntia kalenterivuodessa, on velvollinen
10615: suorittamaan koko käyttämästään polttotur- 21 §
10616: vemäärästä valmisteveroa verotaulukon mu- Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmak-
10617: kaisesti. sutonta on maakaasu, joka käytetään:
10618: Mäntyöljyn valmisteveroa on velvollinen 1) teollisessa tuotannossa raaka-aineena tai
10619: suorittamaan teollisen tuotantotoiminnan apuaineena taikka välittömästi ensikäytössä
10620: harjoittaja lämmitystarkoituksiin käyttämäs- tavaran valmistuksessa;
10621: tään mäntyöljystä. 2) energialähteenä öljynjalostusprosessissa;
10622: 3) sähköntuotannossa.
10623: 16 § Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu
10624: Vero määrätään polttoturpeesta ja män- verottomuus ja maksuttomuus ei kuitenkaan
10625: työljystä kultakin verokaudelta sinä päivänä koske 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua säh-
10626: voimassa olevien säännösten mukaan, jona köntuotantoa.
10627: polttoturve tai mäntyöljy on käytetty
10628: 15 §:ssä mainittuun tarkoitukseen. Verokau- 22 §
10629: tena pidetään kalenterikuukautta. Jos maakaasusta on suoritettu enemmän
10630: valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua kuin
10631: 17 § mitä tässä laissa säädetään, käyttäjällä on oi-
10632: Edellä 15 §:ssä tarkoitetun käyttäjän on keus saada hakemuksesta liikaa suoritettu
10633: tehtävä käyttöpaikan piiritullikamarille kir- vero ja maksu takaisin.
10634: jallinen ilmoitus verovelvolliseksi rekisteröi- Edellä 1 momentissa tarkoitettu hakemus
10635: tymistä varten. on tehtävä käyttöpaikan piiritullikamarille
10636: Rekisteriä pitää tullihallitus. kolmen kuukauden kuluessa sen kalenteri-
10637: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun verovel- vuoden päättymisestä, jona maakaasua on
10638: volliseen sovelletaan muutoin soveltuvin käytetty.
10639: osin, mitä valmisteverotuslaissa rekiste-
10640: röidystä elinkeinonharjoittajasta säädetään Erinäiset säännökset
10641: lukuun ottamatta mainitun lain 8 ja 9 §:n
10642: säännöksiä, ellei tässä laissa toisin säädetä. 23 §
10643: Siltä osin kuin tässä laissa ei toisin sääde-
10644: tä, sähkön, kivihiilen, polttoturpeen ja män-
10645: työljyn valmisteveron verovelvollisuudesta
10646: 18 § samoin kuin verovelvollisia koskevista luvis-
10647: Verotuksen toimittaa se piiritullikamari, ta ja vakuuksista, tuotteiden veronalaisuu-
10648: jonka alueella 15 §:ssä tarkoitetun polttoai- desta, yhteisön ulkopuolelta tuotavien tuot-
10649: neen käyttö tapahtuu. teiden verottamisesta, veron määräämisen
10650: ajankohdasta, verotettavista määristä, verot-
10651: tomaan varastoon palautetoista tuotteista,
10652: veroilmoituksen antamisesta, veron määrää-
10653: 19 § misestä, suorittamisesta ja maksuunpanosta,
10654: Verovelvollisen on pidettävä valmistevero- muutoksenhausta, veron palauttamisesta, ve-
10655: tosta varten sellaista kirjanpitoa, josta käy rovelvollisen kirjanpitovelvollisuudesta, tar-
10656: selville 15 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden kastuksesta ja tietojenantovelvollisuudesta
10657: käyttö ja varaston määrä sekä muut valmis- sekä muutoinkin on soveltuvin osin voimas-
10658: teveron määräämistä ja verotuksen valvontaa sa, mitä valmisteverotuslaissa tai sen nojalla
10659: varten tarvittavat tiedot. säädetään tai määrätään.
10660: 8 EV 243/1996 vp- HE 225/1996 vp
10661:
10662: V almisteverotuslain säännöksiä veronalais- Voimaantulo
10663: ten tuotteiden siirtämisestä sovelletaan tässä
10664: laissa tarkoitettuihin tuotteisiin siltä osin 27 §
10665: kuin säännökset koskevat yhteisön ulkopuo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10666: lelta tuotavien tuotteiden siirtämistä valtuu- kuuta 199 .
10667: tetun varastonpitäjän verottomaan varastoon Tällä lailla kumotaan eräiden energialäh-
10668: tai tuotteiden siirtämistä verottomien varas- teiden valmisteverosta 29 päivänäjoulukuuta
10669: tojen välillä Suomessa. 1994 annettu laki (1473/1994).
10670: Mitä 1 momentissa säädetään sähkön ja ki- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
10671: vihiilen sekä 24 §:ssä maakaasun valmiste- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
10672: verotuksesta, koskee vastaavasti myös säh- toimenpiteisiin.
10673: köstä ja edellä mainituista polttoaineista kan-
10674: nettavaa huoltovarmuusmaksua.
10675: S iirtymäsäiinnökset
10676: 24 § 28 §
10677: Jollei tässä laissa toisin säädetä, maa- Niiden, joilla kumotun lain nojalla on ollut
10678: kaasusta kannettavan valmisteveron suoritta- oikeus toimia valtuutettuna varastonpitäjänä,
10679: misesta, verotuksesta ja sen valvonnasta sekä rekisteröitynä elinkeinonharjoittajana tai jot-
10680: muutoinkin on soveltuvin osin voimassa, ka ovat tehneet tullilaitokselle polttoturpeen
10681: mitä tullista säädetään tai määrätään. tai mäntyöljyn käyttöä koskevan rekisteri-
10682: Milloin 20 §:n 2 kohdassa tarkoitettu ve- ilmoituksen, ei tämän lain nojalla tarvitse
10683: rovelvollinen on velvollinen suorittamaan hakea uudelleen sanottua lupaa tai rekiste-
10684: veroa maakaasusta, tai milloin on kysymys röityä uudelleen.
10685: 22 §:ssä tarkoitetusta tai muusta veron pa- Tätä lakia sovelletaan myös sellaiseen ve-
10686: lauttamisesta, maakaasun valmisteverotuk- rotaulukon tuoteryhmään 3 kuuluvaan tuot-
10687: seen ja veronpalautukseen sovelletaan, mitä teeseen, joka 15 päivänä marraskuuta 1996
10688: valmisteverotuslaissa tai sen nojalla sääde- tai sen jälkeen, mutta ennen tämän lain voi-
10689: tään tai määrätään. maantuloa, on otettu vastaan Suomessa tai
10690: luovutettu vapaaseen liikkeeseen Suomessa
10691: ja joka tämän lain voimaantulon jälkeen ote-
10692: 25 § taan käytettäväksi lämmön tuotannossa, jos
10693: Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän tuotteesta tämän lain nojalla ei ole suoritettu
10694: lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oi- valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua. Ve-
10695: keus määrätä, että sähköstä ja eräistä pohto- rovelvollinen on tällöin tuotteen käyttäjä,
10696: aineista kannetaan esityksen mukainen vero. jolle vero määrätään kultakin verokautena
10697: Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on pidettäväitä kalenterikuukaudelta niistä tuot-
10698: suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero, teista, jotka verokauden aikana on käytetty
10699: on verotuksen toimittaneen piiritullikamarin lämmön tuottamiseen. Verovelvollisen on
10700: palautettava erotusta vastaava määrä hake- tehtävä veroilmoitus käyttöpaikan piiritulli-
10701: muksesta verovelvolliselle. kamarille siten kuin valmisteverotuslain
10702: 22 §:n 1 momentissa säädetään. Vero on
10703: suoritettava valmisteverotuslain 35 §:n 1
10704: momentissa säädetyssä ajassa. Verovelvolli-
10705: 26 § sella on oikeus vähentää tuotteesta verotau-
10706: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- lukon mukaan suoritettavasta valmisteverosta
10707: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. tuotteesta jo suoritettu valmistevero.
10708: EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp 9
10709:
10710: Tämän lain 8 §:ssä tarkoitettua tukea mak- toimii 5 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa
10711: setaan sähköstä, joka tuotetaan tämän lain tarkoitettuna verovelvollisena, on annettava
10712: voimaantulon jälkeen, kuitenkin ennen vuo- 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu rekisteri-il-
10713: den 2001 loppua. moitus viimeistään kuukauden kuluttua tä-
10714: Sen, joka tämän lain voimaantulohetkellä män lain voimaantulosta.
10715:
10716:
10717: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
10718:
10719:
10720:
10721:
10722: 270084
10723: 10 EV 243/1996 vp - HE 225/1996 vp
10724:
10725: Liite
10726: VEROTAULUKKO
10727:
10728: Tuote Tuote- Perusvero Lisävero Huoltovarmuusmaksu
10729: ryhmä
10730:
10731:
10732: Sähkö p/kWh
10733: veroluokka 1 •••• 0 ••••••• 0 0 ••• 0 1 3 1*) 0,075
10734: veroluokka II ••••• 0. 0 ••••• 0 ••• 2 1:675*) 0,075
10735:
10736: Kivihiili, kivihiilibriketit, kivihiilestä
10737: valmistetut kiinteät polttoaineet;
10738: ruskohiili mk/t .................. 3 169 7
10739: Pohtoturve mk!MWh •••••• 0. 0 •••• 4 4,2
10740:
10741: Maakaasu, kaasumainen p/nm3 • • • . • • • 5 14,2**) 0,5
10742:
10743: Mäntyöljy p/kg ••• 0 0 •••• 0 0 •••• 0. 6 22,1
10744:
10745:
10746:
10747: *l Sähkön veroluokan 1 ja veroluokan II vero on 1.1.1997-31.3.1997 välisenä aikana 2,4
10748: penniä kilowattitunnilta. Veroluokan 1 vero on 3,3 penniä kilowattitunnilta ja veroluokan II
10749: vero 1,45 penniä kilowattitunnilta 1.4.1997-31.12.1997 välisenä aikana.
10750: **l Maakaasusta 1.1.1997-31.12.1997 välisenä aikana suoritettavaa veroa alennetaan 50
10751: prosentilla.
10752: EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp
10753:
10754:
10755:
10756:
10757: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen lakisääteisiä pant-
10758: tioikeuksia koskevan lainsäädännön tarldstamisesta
10759:
10760:
10761: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta, jolle lakivaliokunta on antanut
10762: n:o 215/1996 vp lakisääteisiä panttioikeuksia asiasta mietintönsä n:o 21/1996 vp, on hy-
10763: koskevan lainsäädännön tarkistamisesta. väksynyt seuraavat lait:
10764:
10765:
10766:
10767:
10768: Laki
10769: vesilain muuttamisesta
10770:
10771: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10772: kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 12 luvun 9 §,
10773: muutetaan 10 luvun 16 §:n 1 momentti sekä 12 luvun 5 §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 ja
10774: 3 momentti sekä
10775: lisätään 6 lukuun uusi 31 a §, 7 luvun 8 §:ään uusi 3-5 momentti ja 12 §:ään uusi 3 mo-
10776: mentti sekä 12 luvun 8 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
10777: 6luku Yhtiön toimitsijoiden on viipymättä kus-
10778: tannusosuuksien vahvistamisen jälkeen il-
10779: Ojitus moitettava kirjaamisviranomaiselle yhtiöko-
10780: kouksen päätöksen mukainen kustan-
10781: 31 a § nusosuus korkoineen sekä kunnossapitokus-
10782: Hyödynsaajan kiinteistö on panttina tannusosuus tai muu ojitussuunnitelman vah-
10783: 19 §:ään perustuvasta ojitustoimituksessa vistamista koskevan ojitustoimituksen päät-
10784: vahvistetun ojitussuunnitelman tai yh- tymisen jälkeen syntyvä ojituksesta johtuva
10785: tiökokouksen päätöksen mukaisesta kustan- kustannusosuus korkoineen. Yhtiön toimitsi-
10786: nusosuudesta, 30 §:n nojalla ojitustoimituk- joiden on lisäksi ilmoitettava kustan-
10787: sessa määrättävästä kustannusosuudesta sekä nusosuuksia koskevat muutokset, jos kustan-
10788: kunnossapitokustannusosuuksista ja muista nusten jakoa on tarkistettu tai oikaistu
10789: ojitustoimituksen päättymisen jälkeen syn- 29 §:n 2 momentin nojalla yhtiön kokouk-
10790: tyvistä ojituksesta johtuvista kustan- sessa taikka jos vahvistettua kustannusten
10791: nusosuuksista sekä niiden koroista niin kuin jakoa on muutettu 29 §:n 3 momentin nojal-
10792: maakaaren 20 luvussa säädetään. la tehdyn moitteen johdosta pidetyssä ojitus-
10793: Toimitusinsinöörin on viipymättä ojitustoi- toimituksessa.
10794: mituksen päättymisen jälkeen ilmoitettava Jos 1 tai 3 momentissa tarkoitetussa oji-
10795: ojitustoimituksessa vahvistetun ojitussuunni- tustoimituksessa tehtyyn päätökseen haetaan
10796: telman mukainen sekä 30 §:n nojalla ojitus- muutosta, asianomaisen alueellisen ympäris-
10797: toimituksessa määrätty kustannusosuus kor- tökeskuksen on viipymättä ilmoitettava tästä
10798: koineen merkittäviksi lainhuuto-ja kiinnitys- kirjaamisviranomaiselle. Alueellisen ympä-
10799: rekisteriin. ristökeskuksen on ilmoitettava kirjaamisvi-
10800:
10801:
10802: 270088
10803: 2 EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp
10804:
10805: ranomaiselle myös muutoksenhakutuomiois- 21-29, 31 ja 31 a §:ssä säädetään. Viemä-
10806: tuimen asiassa antama ratkaisu, kun se on rin muodostamista yhteiseksi, yhteisen vie-
10807: tullut lainvoimaiseksi. märin osakkaiden keskinäisiä suhteita sekä
10808: viemäriyhtiötä koskevat asiat käsitellään kui-
10809: 7 luku tenkin vesioikeudessa.
10810:
10811: Vesistön jfujestely
10812: 8§
10813: 12 luku
10814: Hyödynsaajan kiinteistö on panttina sen
10815: osalle tulevasta vesioikeuden lupapäätökseen Erinäisiä säännöksiä
10816: sisältyvästä tai järjestely-yhtiön vahvistamas-
10817: ta kustannusosuudesta korkoineen niin kuin 5§
10818: maakaaren 20 luvussa säädetään. Jos kiinteistö, jonka hyväksi on annettu
10819: Jos järjestely toteutetaan vesioikeuden lu- tässä laissa tarkoitettu lupa tai oikeus taikka
10820: valla, vesioikeuden on viipymättä lupapää- jonka puolesta on osallistuttu sille hyötyä
10821: töksen antamisen jälkeen ilmoitettava lupa- tuottavaan toimenpiteeseen, siirtyy toiselle,
10822: päätöksestä ilmenevät kustannusosuudet kor- siirtyvät tälle myös luvan- tai oikeuden-
10823: koineen merkittäviksi lainhuuto- ja kiinni- saajalle taikka toimenpiteeseen osallistuneel-
10824: tysrekisteriin. Vesioikeuden on niin ikään le kuuluneet oikeudet ja velvollisuudet.
10825: viipymättä ilmoitettava kirjaamisviranomai-
10826: selle lupapäätöstä koskevasta muutoksen-
10827: hausta sekä muutoksenhakutuomioistuimen
10828: asiassa antaman lainvoimaisen ratkaisun si- 8§
10829: sällöstä.
10830: Jos vesioikeuden lupa ei ole järjestelyn Edellä 1 momentissa tarkoitettuja kustan-
10831: toteuttamiseksi tarpeen, järjestely-yhtiön toi- nuksia on, jollei asianomainen niitä kehotuk-
10832: mitsijoiden on ilmoitettava vahvistetut kus- sen saatuaan suorita, vaadittava kanteella
10833: tannusosuudet korkoineen merkittäviksi lain- vesioikeudessa.
10834: huuto- ja kirjaamisrekisteriin. Järjestely-yh- Jos osansa tekemättä jättäneen kiinteistölle
10835: tiön toimitsijoiden on niin ikään ilmoitettava on tullut työstä hyötyä, vesioikeuden on sa-
10836: kirjaamisviranomaiselle muusta kuin muu- malla määrättävä, että kiinteistö on panttina
10837: toksenhakutuomioistuimen antamasta ratkai- työstä aiheutuneista kohtuullisista kustannuk-
10838: susta, jolla vesioikeuden lupapäätökseen si- sista korkoineen niin kuin maakaaren 20 lu-
10839: sältyviä tai järjestely-yhtiön vahvistamia vussa säädetään.
10840: kustannusosuuksia muutetaan. Vesioikeuden on viipymättä päätöksen an-
10841: tamisen jälkeen ilmoitettava 3 momentissa
10842: 12 § tarkoitettu saaminen korkoineen merkittäväk-
10843: si lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Mitä
10844: Kustannusten panttioikeudesta on soveltu- 6 luvun 31 a §:n 4 momentissa säädetään
10845: vin osin voimassa, mitä 8 §:n 3 momentissa alueellisesta ympäristökeskuksesta koskee
10846: säädetään. vastaavasti vesioikeutta.
10847: 10 luku
10848: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10849: Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet kuuta 199 .
10850: Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees-
10851: 16 § tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi-
10852: Yhteisen viemärin osalta on soveltuvin massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an-
10853: osin noudatettava, mitä 6 luvun 17, 18, 20, netun lain (541/95) 14 §:ssä säädetään.
10854: EV 244/1996 vp- HE 215/1996 vp 3
10855:
10856:
10857: Laki
10858: eräistä naapuruussuhteista annetun lain 14 §:n muuttamisesta
10859:
10860:
10861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10862: muutetaan eräistä naapuruussuhteista 13 päivänä helmikuuta 1920 annetun lain (26/20)
10863: 14 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä elokuuta 1958 annetussa laissa
10864: (371158), seuraavasti:
10865: 14 § Tuomioistuimen, joka on tuominnut kor-
10866: vauksen, on viipymättä ilmoitettava korvaus
10867: Naapurilla on oikeus vuotuiseen korvauk- merkittäväksi lainhuuto- ja kiinteistörekiste-
10868: seen siitä haitasta, joka aiheutuu hänelle riin.
10869: 1 momentissa tarkoitetusta rakennuksen si-
10870: jainnista. Korvauksen suuruuden vahvistaa
10871: tuomioistuin kuultuaan harkintansa mukaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
10872: velkojia, joilla on panttioikeus korvausvel- kuuta 199 .
10873: vollisen kiinteistöön. Korvausvelvollisen Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees-
10874: kiinteistö on panttina korvauksen ja sille tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi-
10875: laskettavan koron suorittamisesta niin massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an-
10876: kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. netun lain (541/95) 14 §:ssä säädetään.
10877:
10878:
10879:
10880:
10881: Laki
10882: jätevesimaksusta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
10883:
10884:
10885: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10886: muutetaan jätevesimaksusta 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetun lain (610/73) 13 §:n
10887: 1 momentti seuraavasti:
10888: 13 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
10889: Kiinteistön omistajan tai haltijan vaihtues- kuuta 199 .
10890: sa 10 §:ssä tarkoitetun laskentakauden aika- Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees-
10891: na vastaa myös uusi omistaja tai haltija tältä tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi-
10892: laskentakaudelta maksamatta jätetystä jäte- massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an-
10893: vesimaksusta ja sen korosta. netun lain (541195) 14 §:ssä säädetään.
10894: 4 EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp
10895:
10896:
10897: Laki
10898: eräistä vesitilusjfujestelyistä annetun lain 20 § :n muuttamisesta
10899:
10900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10901: kumotaan eräistä vesitilusjärjestelyistä 11 päivänä tammikuuta 1980 annetun lain (31180)
10902: 20 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetussa laissa
10903: (568/95), sekä
10904: muutetaan 20 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä marraskuuta 1993 anne-
10905: tussa laissa (931/93), seuraavasti:
10906: 20 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
10907: Kiinteistö, jonka puolesta valtio on suorit- kuuta 199.
10908: tanut lunastushinnan, on panttina lunas- Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees-
10909: tushinnan ja sille laskettavan koron maksa- tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi-
10910: misesta valtiolle niin kuin maakaaren 20 massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an-
10911: luvussa säädetään. Jos valtio on suorittanut netun lain (541195) 14 §:ssä säädetään.
10912: lunastushinnan yhteisen alueen osakaskun-
10913: nan puolesta, sovelletaan, mitä yhteisaluelain
10914: 27 §:ssä säädetään.
10915:
10916:
10917:
10918:
10919: Laki
10920: rajakuntien tilusjfujestelylain 43 §:n muuttamisesta
10921:
10922: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10923: muutetaan 9 päivänä kesäkuuta 1960 annetun rajakuntien tilusjärjestelylain (282/60) 43 §:n
10924: 2 momentti seuraavasti:
10925: 43 § rekisteriin.
10926: Kiinteistö, johon liitetystä alueesta tai
10927: osuudesta peritään 1 momentin mukaan kor- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10928: vaus, on panttina korvauksen ja sille lasket- kuuta 199.
10929: tavan koron suorittamisesta niin kuin maa- Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees-
10930: kaaren 20 luvussa säädetään. Toimi- tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi-
10931: tusinsinöörin on viipymättä ilmoitettava kor- massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an-
10932: vaus merkittäväksi lainhuuto- ja kiinnitys- netun lain (541195) 14 §:ssä säädetään.
10933: EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp 5
10934:
10935:
10936: Laki
10937: rakennuslain muuttamisesta
10938:
10939: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10940: muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 75 ja 77 §,
10941: näistä 77 § sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (604/77),
10942: seuraavasti:
10943: 75 § korvauksesta tehdään sopimus, se sitoo kiin-
10944: Jos maanomistaja 47 ja 71 §:n mukaan ei teistön myöhempää omistajaa.
10945: joudu korvauksetta luovuttamaan maata tai Jos 1 momentissa tarkoitetusta korvaukses-
10946: joutuu siten luovuttamaan maata huomatta- ta ei sovita, se on määrättävä noudattaen,
10947: vasti vähemmän kuin hän 71 §:n 3 momen- mitä 137 c §:ssä säädetään.
10948: tin mukaan enintään olisi voinut olla velvol-
10949: linen luovuttamaan ilman korvausta, ja sitä Tämä laki tulee voimaan päivänä
10950: olosuhteisiin katsoen on pidettävä ilmeisesti kuuta 199 .
10951: kohtuuttomana, omistaja on velvollinen suo- Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees-
10952: rittamaan kaupungille kohtuullisen korvauk- tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi-
10953: sen. Korvauksen suorittamisesta vastaa se, massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an-
10954: joka omistaa kiinteistön silloin, kun asema- netun lain (541/95) 14 §:ssä säädetään.
10955: kaava tulee voimaan. Jos 75 §:n 1 momentissa tarkoitettu ase-
10956: Jos 1 momentissa tarkoitetusta korvaukses- makaava on tullut voimaan ennen tämän lain
10957: ta ei sovita, asian ratkaisee kiinteistön sijain- voimaantuloa, maksuvelvollinen on 75 §:n
10958: tipaikan tuomioistuin. Kanne on pantava 1 momentista poiketen se, joka lain voi-
10959: vireille kolmen vuoden kuluessa asemakaa- maantullessa omistaa kiinteistön. Kanne kor-
10960: van voimaantulosta. vauksen suorittamiseksi voidaan 75 §:n
10961: 2 momentin estämättä näillä asemakaava-
10962: 77 § alueilla panna vireille kolmen vuoden ku-
10963: Jos 70, 72, 74 ja 76 §:ssä tarkoitetusta luessa tämän lain voimaantulosta.
10964:
10965:
10966:
10967:
10968: Laki
10969: yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta
10970:
10971: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10972: muutetaan yksityisistä teistä 15 päivänä kesäkuuta 1962 annetun lain (358/62) 74 ja 78 §
10973: sekä 89 a §:n 4 momentti, näistä 89 a §:n 4 momentti sellaisena kuin se on 4 päivänä heinä-
10974: kuuta 1975 annetussa laissa (521/75), seuraavasti:
10975: 74 § 78 §
10976: Kiinteistön siirryttyä toiselle on myös uusi Kiinteistö on panttina siihen kohdistuvasta
10977: omistaja vastuussa tämän lain voimassa ol- tie- ja kuljetusmaksusta sekä niiden koroista
10978: lessa edelliselle omistajalle syntyneistä, tien- niin kuin maakaaren 20 luvussa säädetään.
10979: pidosta johtuneista velvoituksista, ei kuiten- Korvausvelvollisen kiinteistö on panttina
10980: kaan edellisen omistajan laiminlyömistä ra- 31 §:ssä, 89 §:n 1 ja 2 momentissa sekä
10981: hana suoritettavista maksuista. 89 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista
10982: 6 EV 244/1996 vp- HE 215/1996 vp
10983:
10984: kustannuksista niin kuin maakaaren 20 lu- 3 momentissa tarkoitettuja kustannuksia vas-
10985: vussa säädetään. taavat maksut saadaan periä päätöksen
10986: otteen perusteella.
10987: 89 a §
10988: Tielautakunnan 1 momentissa tarkoitettuun
10989: päätökseen, jolla tietyön toteuttaminen tie- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10990: osakasten kustannuksella on myönnetty, sa- kuuta 199 .
10991: moin kuin 2 momentissa mainittuun päätök- Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees-
10992: seen, jolla tarvittavien kustannusten määrä tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi-
10993: on vahvistettu, ei saa hakea muutosta. Tie- massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an-
10994: lautakunnan päätöksellä vahvistetut 2 ja netun lain (541/95) 14 §:ssä säädetään.
10995:
10996:
10997:
10998: Laki
10999: uusjakojen tukemisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
11000:
11001:
11002: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11003: muutetaan uusjakojen tukemisesta 16 päivänä tammikuuta 1981 annetun lain (24/81) 10 §,
11004: sellaisena kuin se on 18 päivänä toukokuuta 1990 annetussa laissa (450/90), seuraavasti:
11005: 10 § tuomiota.
11006: Jaonalainen kiinteistö on panttina takaisin
11007: perittävien kustannusten ja koron suoritta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11008: misesta niin kuin maakaaren 20 luvussa sää- kuuta 199.
11009: detään. Ennen tämän lain voimaantuloa syntynees-
11010: Takaisin perittävät kustannukset ja korko tä lakisääteisestä panttioikeudesta on voi-
11011: saadaan siltä osin kuin ne ovat erääntyneet massa, mitä maakaaren voimaanpanosta an-
11012: maksettaviksi ulosottaa ilman eri päätöstä tai netun lain (541195) 14 §:ssä säädetään.
11013:
11014:
11015:
11016: Laki
11017: maaseutuelinkeinolain eräiden lainkohtien kumoamisesta
11018:
11019:
11020: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11021:
11022: 1§ kuuta 199.
11023: Täten kumotaan 28 päivänä joulukuuta Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen
11024: 1990 annetun maaseutuelinkeinolain valtion myyntihintasaamisen ja sen koron
11025: (1295/90) 37 ja 46 § sekä 50 §:n 2 moment- panttioikeudesta on voimassa, mitä maakaa-
11026: ti, sellaisina kuin niistä ovat 46 § osittain ren voimaanpanosta annetun lain (541/95)
11027: muutettuna 10 päivänä syyskuuta 1993 an- 14 §:ssä säädetään.
11028: netulla lailla (805/93) ja 50 §:n 2 momentti Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen
11029: 22 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa valtion myyntihintasaamisen, sen koron ja
11030: (1304/94). ulosottokulujen perimiseen sovelletaan 31
11031: 2 § päivään joulukuuta 2006 tämän lain voimaan
11032: Tämä laki tulee voimaan päivänä tullessa voimassa olleita lain säännöksiä.
11033: EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp 7
11034:
11035:
11036:
11037: Laki
11038: luontaiselinkeinolain muuttamisesta
11039:
11040:
11041: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11042: kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun luontaiselinkeinolain (610/84) 9 §:n 2 mo-
11043: mentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1296/90), sekä
11044: muutetaan 24 §, 33 §:n 2 momentti ja 34 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitus-
11045: sa 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa, seuraavasti:
11046: 24 § 34 §
11047: Myyminen Tienteko ja vesihuoltotyöt
11048: Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-
11049: misesta, hinnan uudelleen määräämisestä Kiinteistö on panttina 2 momentin nojalla
11050: erehdyksen tai omaisuuden arvon olennaises- takaisin perittävän kustannuksen ja sen ko-
11051: ti muuttumisen johdosta, luovutuskirjan oi- ron sekä ulosottokulujen suorittamisesta niin
11052: keaksi todistamisesta sekä lainhuudon hake- kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. Ta-
11053: misesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kaisinperintään ja lykkäysten myöntämiseen,
11054: maaseutuelinkeinolain 44 §:ssä säädetään. irtisanomiseen ja muihinkin seikkoihin
11055: nähden, jotka liittyvät kysymyksessä ole-
11056: 33 § vaan osuuteen, on tässä laissa säädetyin
11057: poikkeuksin soveltuvin osin voimassa,
11058: Avustukset mitä maaseutuelinkeinolaissa on osuuksien
11059: osalta säädetty.
11060: Jos työtä, johon on myönnetty 26 §:ssä Tämä laki tulee voimaan päivänä
11061: tarkoitettua avustusta, ei ole suoritettu ase- kuuta 199 .
11062: tuksella säädettävän määräajan kuluessa, voi Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen
11063: maaseutuelinkeinopiiri velvoittaa avustuksen valtion myyntihintasaamisen ja sen koron
11064: saajan tai hänen oikeudenomistajansa suorit- panttioikeudesta on voimassa, mitä maakaa-
11065: tamaan avustuksen kokonaan tai osittain ta- ren voimaanpanosta annetun lain (541195)
11066: kaisin valtiolle. Periminen saadaan toimittaa 14 §:ssä säädetään.
11067: verojen ulosotosta säädetyssä järjestyksessä. Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen
11068: valtion myyntihintasaamisen, sen koron ja
11069: ulosottokulujen perimiseen sovelletaan 31
11070: päivään joulukuuta 2006 tämän lain voimaan
11071: tullessa voimassa olleita lain säännöksiä.
11072:
11073:
11074:
11075: Laki
11076: porotalouslain muuttamisesta
11077:
11078:
11079: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11080: kumotaan 9 päivänä helmikuuta 1990 annetun porotalouslain (161190) 9 §:n 2 momentti,
11081: sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1298/90), sekä
11082: muutetaan 17 §ja 26 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 28 päivänä joulu-
11083: kuuta 1990 annetussa laissa, seuraavasti:
11084: 8 EV 244/1996 vp- HE 215/1996 vp
11085:
11086: 17 § maaseutuelinkeinopiiri velvoittaa avustuksen
11087: saajantai hänen oikeudenomistajansa suorit-
11088: Myyminen tamaan avustuksen kokonaan tai osittain ta-
11089: kaisin valtiolle. Periminen saadaan toimittaa
11090: Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta- verojen ulosotosta säädetyssä järjestyksessä.
11091: misesta, hinnan uudelleen määräämisestä
11092: erehdyksen tai omaisuuden arvon olennaises-
11093: ti muuttumisen johdosta, luovutuskirjan oi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11094: keaksi todistamisesta sekä lainhuudon hake- kuuta 199.
11095: misesta on soveltuvin osin voimassa, mitä Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen
11096: maaseutuelinkeinolain 44 §:ssä säädetään. valtion myyntihintasaamisen ja sen koron-
11097: panttioikeudesta on voimassa, mitä maakaa-
11098: 26 § ren voimaanpanosta annetun lain (541195)
11099: 14 §:ssä säädetään.
11100: Avustukset Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen
11101: valtion myyntihintasaamisen, sen koron ja
11102: ulosottokulujen perimiseen sovelletaan
11103: Jos työtä, johon on myönnetty tässä laissa 31 päivään joulukuuta 2006 tämän lain
11104: tarkoitettua avustusta, ei ole suoritettu ase- voimaan tullessa voimassa olleita lain sään-
11105: tuksella säädettävän määräajan kuluessa, voi nöksiä.
11106:
11107:
11108:
11109:
11110: Laki
11111: kolttalain muuttamisesta
11112:
11113:
11114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11115: kumotaan 24 päivänä helmikuuta 1995 annetun kolttalain (253/95) 23, 33 ja 34 § sekä
11116: muutetaan 38 §:n otsikko ja 2 momentti sekä 39 §:n 3 momentti seuraavasti:
11117:
11118: 38 § 39 §
11119: Lainojen inisanominen Avustusten takaisinperiminen
11120:
11121: Takaisin perittävät 1 momentissa tarkoite- Avustusta ei saa määrätä takaisinperit-
11122: tut valtionlainat saadaan periä maaseutuelin- täväksi enää sen jälkeen, kun avustuksen
11123: keinopiirin lainvoimaisen päätöksen nojalla myöntämisestä on kulunut 10 vuotta. Perimi-
11124: ulosottotoimin siinä järjestyksessä kuin vero- nen saadaan toimittaa verojen ulosotosta sää-
11125: jen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin detyssä järjestyksessä.
11126: annetussa laissa (367/61) säädetään. Tässä
11127: laissa tarkoitettujen valtionlainojen eräänty-
11128: neet maksut saadaan periä sanotussa järjes- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11129: tyksessä ilman eri päätöstä. kuuta 199.
11130: Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen
11131: EV 244/1996 vp - HE 215/1996 vp 9
11132:
11133: valtion myyntihintasaamisen ja sen koron valtion myyntihintasa!l~isen, sen koron ja
11134: panttioikeudesta on voimassa, mitä maakaa- ulosottokulujen penmtseen sovelletaan
11135: ren voimaanpanosta annetun lain (541/95) 31 päivään joulukuuta 2006 tämän lain voi-
11136: 14 §:ssä säädetään. maan tullessa voimassa olleita lain säännök-
11137: Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen siä.
11138:
11139:
11140:
11141: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
11142:
11143:
11144:
11145:
11146: 270088
11147: EV 245/1996 vp - HE 78/1996 vp
11148:
11149:
11150:
11151:
11152: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräistä epätyypii-
11153: Iistä työtä koskevista lainmuutoksista
11154:
11155:
11156: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta edellyttää, että vuokratyövoi-
11157: n:o 78/1996 vp eräistä epätyypillistä työtä man välitykseen ja käyttöön liittyvät epäkoh-
11158: koskevista lainmuutoksista. Eduskunnalle on dat poistetaan.
11159: työasiainvaliokunta antanut asiasta mietin- Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
11160: tönsä n:o 18/1996 vp.
11161:
11162:
11163:
11164:
11165: Laki
11166: työsopimuslain 2 § :n väliaikaisesta muuttamisesta
11167:
11168: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11169: muutetaan väliaikaisesti 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320170)
11170: 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
11171: (125/84), seuraavasti:
11172:
11173: 2§ sopimus on tehty muussa kuin edellä maini-
11174: tuissa tapauksissa, pidetään sopimusta tois-
11175: Kestoaika taiseksi voimassa olevana työsopimuksena.
11176:
11177: Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä,
11178: jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai
11179: muu näihin rinnastettava määräaikaista sopi- Tämä laki tulee voimaan pmvana
11180: musta edellyttävä seikka on siihen syynä tai kuuta 199 . Tämä laki on voimassa 31 päi-
11181: jos työnantajana on muu yrityksen toimin- vään joulukuuta 1999.
11182: taan tai palvelujen kysynnän vakiintumatto- Tämän lain estämättä sovelletaan edelleen
11183: muuteen taikka suoritettavaan työhön liitty- väliaikaisista poikkeuksista työsopimuslain
11184: vä, perusteltu syy määräaikaisen työsopi- 2 §:n 2 momenttiin 8 päivänä joulukuuta
11185: muksen tekemiseen. Jos määräaikainen työ- 1994 annettua lakia (1158/94).
11186:
11187:
11188:
11189:
11190: 270101
11191: 2 EV 245/1996 vp - HE 78/1996 vp
11192:
11193:
11194:
11195:
11196: Laki
11197: työturvallisuuslain 3 § :n muuttamisesta
11198:
11199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11200: lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 3 §:ään, sellaisena
11201: kuin se on 29 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (144/93), uusi 2 momentti seuraa-
11202: vasti:
11203: 3§ Työvoimaa luovuttavan työnantajan velvoit-
11204: teista on tällöinkin voimassa, mitä tässä lais-
11205: Tätä lakia sovellettaessa pidetään työnanta- sa säädetään työnantajasta.
11206: jana myös työn teettäjää, joka oman johton-
11207: sa ja valvontansa alaisena käyttää toisen Tämä laki tulee voimaan päivänä
11208: työnantajan palveluksessa olevaa työvoimaa. kuuta 199.
11209:
11210:
11211:
11212:
11213: Laki
11214: opintovapaalain 4 §:n muuttamisesta
11215:
11216: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11217: muutetaan 9 päivänä maaliskuuta 1979 annetun opintovapaalain (273179) 4 §, sellaisena
11218: kuin se on 5 päivänä syyskuuta 1986 annetussa laissa (663/86), seuraavasti:
11219:
11220: 4§ Samoin työntekijällä on oikeus yhteensä
11221: Työntekijällä, jonka päätoiminen palvelus- enintään viisi päivää kestävään opintovapaa-
11222: suhde samaan työnantajaan yhdessä tai seen, jos päätoiminen palvelussuhde samaan
11223: useammassa jaksossa on kestänyt yhteensä työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksos-
11224: vähintään vuoden, on jäljempänä säädetyin sa on kestänyt vähintään kolme kuukautta.
11225: rajoituksin oikeus saada opintovapaata
11226: saman työnantajan palveluksessa viiden vuo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11227: den aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. kuuta 199.
11228:
11229:
11230: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
11231: EV 246/1996 vp - HE 184/1996 vp
11232:
11233:
11234:
11235:
11236: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Ah-
11237: venanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero-
11238: ja valmisteverolainsäädäntöön sekä siihen liittyviksi laeiksi
11239:
11240:
11241:
11242: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta
11243: n:o 184/1996 vp laiksi Ahvenanmaan maa- mietintönsä n:o 4511996 vp ja suuri va-
11244: kuntaa koskevista poikkeuksista arvon- liokunta mietintönsä n:o 311996 vp, on hy-
11245: lisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön sekä väksynyt seuraavat lait:
11246: siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunta, jolle
11247:
11248:
11249:
11250:
11251: Laki
11252: arvonlisäverolain muuttamisesta
11253:
11254:
11255: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11256: kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 95 §:n 4 mo-
11257: mentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1767/95),
11258: muutetaan 1 a §, 46 §:n edellä oleva väliotsikko, 63 a §:n 5 momentin 3 kohta, 63 b §:n 7
11259: momentin 3 kohta, 67 a §:n 1 momentti, 67 b §, 70 a §:n 1 momentin 1 kohta, 72 h §:n 3
11260: momentti, 85 §:n 1 momentin johdantokappale, 95 §:n 3 momentti ja 179 §:n 1 momentti,
11261: sellaisina kuin ne ovat, 1 a §, 63 a §:n 5 momentin 3 kohta, 63 b §:n 7 momentin 3 kohta
11262: ja 85 §:n 1 momentin johdantokappale 29 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa
11263: (1486/94) sekä 67 a §:n 1 momentti, 67 b §, 70 a §:n 1 momentin 1 kohta, 72 h §:n 3 mo-
11264: mentti ja 95 §:n 3 momentti mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa, seuraa-
11265: vasti:
11266:
11267: 1a§ Taide-esineet
11268: Suomella tarkoitetaan tässä laissa Euroo-
11269: pan yhteisöjen lainsäädännön mukaista Suo- 46 §
11270: men arvonlisäveroaluetta ja Ahvenanmaan
11271: maakuntaa sekä ulkomailla kaikkia muita
11272: alueita.
11273: Jäsenvaltiolla ja Y hteisöllä tarkoitetaan
11274: Euroopan yhteisöjen lainsäädännön mukaista 63 a §
11275: jäsenvaltion ja yhteisön arvonlisäveroaluetta.
11276: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poik- Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei
11277: keuksista tämän lain säännöksiin säädetään sovelleta:
11278: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poik-
11279: keuksista arvonlisävero- ja valmisteverolain- 3) sellaiseen tavaran myyntiin, johon on
11280: säädäntöön annetussa laissa ( 1 ). kuljetuksen alkamisvaltiossa sovellettu
11281:
11282:
11283:
11284: 270087
11285: 2 EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp
11286:
11287: 79 a §:ssä tarkoitettua menettelyä vastaavaa pykälässä tarkoitetusta menettelystä, vapaa-
11288: menettelyä. alueelta tai vapaavarastosta. Tätä ei kuiten-
11289: kaan sovelleta, jos tavaran siirto muodostaa
11290: maahantuonnin.
11291: 63 b §
11292: Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei 85 §
11293: sovelleta: Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seu-
11294: raavien tavaroiden myynnistä, yhteisöhan-
11295: 3) tavaran myyntiin, johon on sovellettu kinnasta, siirrosta, varastointimenettelystä ja
11296: 79 a §:ssä tarkoitettua menettelyä. maahantuonnista suoritettava vero on 12
11297: prosenttia veron perusteesta:
11298: 67 a §
11299: Jos tavaran yhteisökuljetukseen liittyvän 95 §
11300: Yhteisön alueella suoritetun lastaus- ja pur-
11301: kupalvelun sekä muun vastaavan palvelun Suomen ja Yhteisön ulkopuolisen maan
11302: ostaja käyttää ostossa jossakin jäsenvaltiossa välisessä ammattimaisessa liikenteessä ole-
11303: annettua arvonlisäverotunnistetta, palvelu on van kulkuneuvon henkilökuntaan kuuluvalla
11304: myyty Suomessa, jos kyseinen tunniste on henkilöllä on oikeus tuoda maahan verotta
11305: annettu Suomessa. tullilain 12 §:n mukaan tullittomat tavarat.
11306: 179 §
11307: 67 b § Edellä 178 §:ssä säädetyn määräajan jäl-
11308: Jos Yhteisön alueella suoritetun irtaimen keen voidaan toimittaa jälkiverotus. Jälkive-
11309: esineen arvonmäärityksen tai irtaimeen esi- rotuksin verovelvollisen maksettavaksi on
11310: neeseen kohdistuvan työsuorituksen ostaja määrättävä se vero, joka on jäänyt maksa-
11311: käyttää ostossa jossakin jäsenvaltiossa annet- matta tai on palautettu liikaa sen johdosta,
11312: tua arvonlisäverotunnistetta, palvelu on myy- että hän on jättänyt antamatta ilmoituksen
11313: ty Suomessa, jos kyseinen tunniste on annet- taikka antanut puutteellisen, erehdyttävän tai
11314: tu Suomessa. Tätä sovelletaan kuitenkin väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakir-
11315: vain, jos esine kuljetetaan pois siitä jäsen- jan. Jälkiverotus voidaan toimittaa kolmen
11316: valtiosta, jossa palvelu suoritetaan. vuoden kuluessa sen tilikauden .Päättymises-
11317: tä, johon kuuluvalta kalentenkuukaudelta
11318: vero olisi tullut maksaa, tai jos verokausi on
11319: 70 a § kalenterivuosi, kolmen vuoden kuluessa sen
11320: V eroa ei suoriteta matkatavaroissa mukaan kalenterivuoden päättymisestä, jolta vero
11321: otettavien tavaroiden 2 ja 3 momentissa tar- olisi tullut maksaa.
11322: koitetusta myynnistä matkustajalle, jolla on
11323: toiseen jäsenvaltioon tapahtuvaa vesi- tai
11324: ilmakuljetusta koskeva matkalippu tai vas- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11325: taava asiakirja, jos myynti tapahtuu: kuuta 199 .
11326: 1) lentokentällä sijaitsevassa, tullikoodek- Lakia sovelletaan, kun myyty tavara on
11327: sin 99 artiklassa tarkoitetussa tullivarastossa toimitettu tai palvelu suoritettu, maahantuo-
11328: tai 72 j §:ssä tarkoitetussa varastossa; tai dusta tavarasta veron suorittamisvelvollisuus
11329: on 87 §:ssä tarkoitetulla tavalla syntynyt, ta-
11330: vara tai palvelu on otettu omaan käyttöön tai
11331: tavara on siirretty varastointimenettelystä
11332: 72 h § lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
11333: Tällä lailla kumotaan arvonlisäverolain
11334: Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoi- muuttamisesta 29 päivänä joulukuuta 1995
11335: tetun myynnin verottomuuden edellytyksenä annetun lain (1767/95) voimaantulosäännök-
11336: on, ettei tavaraa myyntiin liittyen siirretä sen 8 momentti.
11337: EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp 3
11338:
11339: Laki
11340: valmisteverotuslain muuttamisesta
11341:
11342:
11343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11344: muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain (1469/94) 3 §:n 2 mo-
11345: mentti, 6 §, 11 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 13 §:n 2 momentti, 20 §:n 3 momentti, 54 §:n 3 mo-
11346: mentti sekä 62 §:n 3 ja 4 momentti,
11347: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti, 11 §:n 1 ja 4 momentti, 13 §:n 2 momentti ja
11348: 20 §:n 3 momentti 30 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa laissa (900/95), sekä
11349: lisätään 16 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 30 päivänä kesäkuuta
11350: 1995 annetulla lailla, uusi 7 a kohta seuraavasti:
11351:
11352: 3§ 3) tuotteen muu kuin 16 § :n 5 kohdassa
11353: tarkoitettu hävikki on todettu Suomessa ja
11354: Väliaikaisesti valmisteverottornia ovat yh- määräjäsenvaltioksi tarkoitetun jäsenvaltion
11355: teisön ulkopuolelta tuotavat tuotteet, jotka asianomainen veroviranomainen on vahvis-
11356: on asetettu johonkin yhteisön tullikoodeksis- tanut verotettavan hävikin määrän.
11357: ta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o Verovelvollinen 1 momentissa tarkoitetusta
11358: 2913/92, jäljempänä tullikoodeksi, 84 artik- tuotteesta on tällöin se, joka on velvollinen
11359: lan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun asettamaan tuotteiden siirtämistä koskevan
11360: suspensiomenettelyyn tai 163 artiklassa tar- vakuuden.
11361: koitettuun sisäisen passituksen menettelyyn
11362: taikka jotka ovat vapaa-alueella tai vapaava- Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee
11363: rastossa. soveltuvin osin tuotteita, jotka tuodaan yh-
11364: teisön ulkopuolelta. Verovelvollinen tuotteis-
11365: 6 § ta on tällöin se, joka tullia koskevien sään-
11366: Suomella tarkoitetaan tässä laissa Euroo- nösten nojalla vastaa suoritettavasta tullive-
11367: pan yhteisöjen lainsäädännön mukaista Suo- lasta tai vastaisi siitä, jos yhteisön tullikoo-
11368: men valmisteveroaluetta ja Ahvenanmaan deksin 3 artiklassa tarkoitetulta tullialueelta,
11369: maakuntaa. mutta veroalueen ulkopuolelta tuotavat tuot-
11370: Jäsenvaltiolla ja yhteisöllä tarkoitetaan täs- teet tuotaisiin tullialueen ulkopuolelta.
11371: sä laissa Euroopan yhteisöjen lainsäädännön
11372: mukaista jäsenvaltion ja yhteisön valmiste- 13§
11373: veroaluetta.
11374: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poik- Muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista
11375: keuksista tämän lain säännöksiin säädetään tuotteista valmistevero määrätään sinä päi-
11376: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poik- vänä voimassa olevien säännösten mukaan,
11377: keuksista arvonlisävero- ja valmisteverolain- jona:
11378: säädäntöön annetussa laissa ( 1 ). 1) tuote on vastaanotettu Suomessa, jos
11379: kysymys on toisesta jäsenvaltiosta siirrettä-
11380: västä tuotteesta; tai
11381: 2) tulliviranomainen on hyväksynyt tuot-
11382: 11§ teen vapaaseen liikkeeseen luovuttamista
11383: Milloin Suomen ja toisen jäsenvaltion vä- koskevan ilmoituksen vastaanotetuksi tulli-
11384: lillä siirrettävä tuote, johon on sovellettava koodeksin 67 artiklassa tarkoitetulla tavalla,
11385: väliaikaisesti valmisteverottomana siirrettä- jos kysymys on yhteisön ulkopuolelta tuota-
11386: vää tuotetta koskevia säännöksiä, ei saavu vasta tuotteesta.
11387: vastaanottajalle, tuotteesta on suoritettava
11388: tämän lain mukaisesti valmistevero, jos:
11389: 1) tuote on Suomessa tai voidaan olettaa, 16 §
11390: että se on täällä kulutettu; Verottomia ovat:
11391: 2) tuotteen on Suomesta lähettänyt valtuu-
11392: tettu varastonpitäjä eikä voida selvittää, mis- 7 a) sen mukaan kuin asetuksella sääde-
11393: sä tuote on tai missä se on kulutettu; tai tään, tuotteet, jotka luovutetaan Euroopan
11394: 4 EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp
11395:
11396: yhteisöjen Suomessa sijaitsevalle toimieli- toimipaikalla tarkoitetaan yhteisön tullikoo-
11397: mene viralliseen käyttöön, jos tuotteiden deksista annetun neuvoston asetuksen (ETY)
11398: verollinen hankintahinta on yhteensä vähin- N:o 2913/92 soveltamista koskevista sään-
11399: tään 500 markkaa, sekä tuotteet, jotka toimi- nöksistä annetun komission asetuksen
11400: tetaan Euroopan yhteisöjen toisessa jäsenval- (ETY) N:o 2454/93 793 artiklan 2 kohdan
11401: tiossa sijaitsevalle toimielimene vastaavin mukaista toimipaikkaa soveltuvin osin.
11402: edellytyksin kuin verottomuus myönnetään
11403: sijaintijäsenvaltiossa;
11404: 62 §
11405: 20 § Jokaisen on pyynnöstä annettava tullivi-
11406: ranomaiselle tietoja valmisteveron alaisten
11407: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään matka- tuotteiden ostoista, hallussapidosta, siirroista
11408: tavarana mukaan otettavista tuotteista, sovel- ja myynneistä.
11409: letaan vastaavasti mainitunlaisten tuotteiden Tulliviranomaisella on oikeus päästä va-
11410: myyntiin lentokentällä sijaitsevassa verotto- rastoihin ja muihin tiloihin, joissa pidetään
11411: mien tavaroiden myymälässä mainituissa hallussa tai kaupallisessa tarkoituksessa käsi-
11412: momenteissa tarkoitetulle matkustajalle. tellään valmisteveron alaisia tuotteita, ja
11413: suorittaa tarpeellinen tarkastus. Niin ikään
11414: 54§ tulliviranomaisella on oikeus pysäyttää kul-
11415: kuneuvo ja tarkastaa se.
11416: Vietäessä valmisteveron alaisia tuotteita
11417: yhteisön ulkopuolelle sen tullitoimipaikan,
11418: joka on käsitellyt tuotteiden poistumisen yh-
11419: teisön alueelta, on palautettava tuotteiden
11420: lähettäjälle tälle tarkoitettu kappale saa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11421: teasiakirjasta varmennettuna. Poistumistulli- kuuta 199 .
11422:
11423:
11424:
11425:
11426: Laki
11427: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista ruvonlisävero- ja
11428: valmisteverolainsäädäntöön
11429:
11430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11431: 1 luku 2luku
11432: Yleiset säännökset Arvonlisäverotus
11433: Yleinen soveltamisala
11434: 1§
11435: Ahvenanmaan maakuntaa koskeviin vero- 2 §
11436: tuksen piiriin kuuluviin toimiin sovelletaan Sovellettaessa arvonlisäverolain 1 §:n 1
11437: arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöä, momentin 3 kohtaa Ahvenanmaan maakun-
11438: jollei tässä laissa toisin säädetä. nan ei katsota kuuluvan Suomen alueeseen.
11439: EV 246/1996 vp - HE 184/1996 vp 5
11440:
11441: V erollinen myynti lua ei katsota kulutetun Yhteisön ulkopuolel-
11442: la silloin, kun se kulutetaan Ahvenanmaan
11443: 3 § maakunnassa.
11444: Sovellettaessa arvonlisäverolain 18 a ja
11445: 18 b §:ää Ahvenanmaan maakunnan ei kat- Kansainväliseen kauppaan liittyvät
11446: sota kuuluvan Suomen alueeseen. verottomuudet
11447: Tavaran yhteisöhankinta 8 §
11448: Mitä arvonlisäverolain 70 §:n 1-4 koh-
11449: 4 § dassa sekä 71 §:n 1 ja 5 kohdassa säädetään,
11450: Sovellettaessa arvonlisäverolain 26 a ja sovelletaan myös silloin, kun tavara kuljete-
11451: 26 b §:ää Ahvenanmaan maakunnan ei kat- taan muualta Suomesta Ahvenanmaan maa-
11452: sota kuuluvan Suomen alueeseen. kuntaan tai Ahvenanmaan maakunnasta
11453: muualle Suomeen. Tällöin mainitun lain
11454: Myynti ja yhteisöhankinta Suomessa 70 §:n 3 ja 4 kohdassa sekä 71 §:n 5 koh-
11455: dassa tarkoitetun verottomuuden edellytykse-
11456: 5§ nä ei ole se, että ostajana on ulkomaalainen,
11457: Sovellettaessa arvonlisäverolain 63, 63 a, joka ei ole Suomessa verovelvollinen.
11458: 63 b, 63 d ja 63 f §:ää, 64 §:n 2 momenttia Mitä arvonlisäverolain 70 §:n 1-4 koh-
11459: sekä 68 §:n 1 momentin kolmatta virkettä dassa sekä 71 §:n 1 ja 5 kohdassa säädetään,
11460: Ahvenanmaan maakunnan ei katsota kuulu- sovelletaan myös silloin, kun tavara kuljete-
11461: van Suomen alueeseen. taan Ahvenanmaan maakunnasta toiseen jä-
11462: senvaltioon.
11463: 6§
11464: Tavara on myyty Ahvenanmaan maakun- 9§
11465: nassa, jos tavara on maakunnassa, kun se Mitä arvonlisäverolain 71 §:n 9 kohdassa
11466: luovutetaan ostajalle. säädetään matkatoimistopalvelujen myynnis-
11467: Ostajalle kuljetettava tavara on myyty Ah- tä, ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa
11468: venanmaan maakunnassa, jos tavara on maa- välittömästi matkustajan hyväksi luovutet-
11469: kunnassa kuljetuksen alkaessa. Tavara on tuihin palveluihin ja tavaroihin.
11470: myyty Ahvenanmaan maakunnassa silloin-
11471: kin, kun tavara on maakunnan ulkopuolella 10 §
11472: kuljetuksen alkaessa, jos myyjä tuo sen maa- Mitä arvonlisäverolain 71 §:n 10 kohdassa
11473: kuntaan myyntiä varten. säädetään, sovelletaan myös tämän lain 8 ja
11474: Tavara on myyty Suomessa myös silloin, 12-14 §:n perusteella verotta myytävien ta-
11475: kun se on 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla varoiden ja palvelujen välitykseen.
11476: tavalla myyty Ahvenanmaan maakunnassa.
11477: 11§
11478: 7§ Tavaroiden luovutuksesta Ahvenanmaan
11479: Kuljetuskaluston vuokrauspalvelu katso- maakunnan ja Ruotsin, Norjan tai Tanskan
11480: taan arvonlisäverolain 64 §:n 1 momentin välillä liikennöivään vesialukseen sekä sel-
11481: estämättä myydyn Suomessa, jos se tosi- laiseen muun Suomen ja Ruotsin, Norjan tai
11482: asiallisesti kulutetaan yksinomaan Ahvenan- Tanskan välillä liikennöivään vesialukseen,
11483: maan maakunnassa ja jos se mainittua sään- joka pysähtyy Ahvenanmaan maakunnassa,
11484: nöstä soveltaen olisi myyty toisessa jäsen- siinä matkustajalle myytäväksi on suoritetta-
11485: valtiossa tai Yhteisön ulkopuolella. va veroa sen mukaan, mitä ulkomaanliiken-
11486: Jos kuljetuskaluston vuokrauspalvelu tosi- teessä olevissa matkustaja-aluksissa myytä-
11487: asiallisesti kulutetaan yksinomaan toisessa vien tavaroiden verottamisesta eräissä ta-
11488: jäsenvaltiossa tai muualla Yhteisön ulkopuo- pauksissa annetussa laissa (397/69) sääde-
11489: lella kuin Ahvenanmaan maakunnassa ja jos tään.
11490: se arvonlisäverolain 64 §:n 1 momentin mu-
11491: kaista sääntöä soveltaen olisi myyty maa- 12 §
11492: kunnassa, se katsotaan mainitun säännöksen Sovellettaessa arvonlisäverolain 70 §:n 7
11493: estämättä myydyn ulkomailla. kohtaa ja 71 §:n 3 kohtaa tavara ja palvelu
11494: Sovellettaessa arvonlisäverolain 64 §:n 2 katsotaan myydyn ammattimaisessa kansain-
11495: momenttia kuljetuskaluston vuokrauspalve- välisessä liikenteessä olevalla vesi- tai ilma-
11496: 6 EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp
11497:
11498: aluksella ulkomaille matkustavalle myös sil- 14 §
11499: loin, kun se on myyty ammattimaisessa kan- Mitä arvonlisäverolain 70 b §:n 1 momen-
11500: sainvälisessä liikenteessä olevalla ve- tissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun
11501: sialuksella tai ammattimaisessa liikenteessä tavara myydään Ahvenanmaan maakunnassa
11502: olevalla ilma-aluksella Ahvenanmaan maa- matkustajalle, jonka kotipaikka on toisessa
11503: kunnasta muualle Suomeen tai muualta Suo- valtiossa, ja tavara viedään Ahvenanmaan
11504: mesta maakuntaan matkustavalle, jolla on maakunnasta.
11505: tätä kuljetusta koskeva matkalippu tai vas- Mitä arvonlisäverolain 70 b §:n 1 momen-
11506: taava asiakirja. tissa säädetään, ei sovelleta silloin, kun osta-
11507: Edellä 1 momantissa tarkoitettu tavaroiden jan kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnas-
11508: myynti on verotonta vain siltä osin kuin se sa.
11509: koskee: Mitä arvonlisäverolain 70 b § :n 2 momen-
11510: 1) arvonlisäverolain 70 a §:n 2 momentis- tissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun
11511: sa tarkoitettuja tuotteita ja enintään maini- tavara tai tavararyhmä myydään:
11512: tussa lainkohdassa säädettyjä määriä; 1) Ahvenanmaan maakunnassa henkilölle,
11513: 2) alkoholi- ja alkoholijuomaverosta anne- jonka kotipaikka on muualla Suomessa,
11514: tussa laissa (1471/94) tarkoitettua olutta, Ruotsissa tai Tanskassa ja tavarat viedään
11515: kuitenkin enintään kaksi litraa kutakin mat- muualle Suomeen, Ruotsiin tai Tanskaan; tai
11516: kustajaa kohden ja muita tupakka- ja kosme- 2) muualla Suomessa henkilölle, jonka
11517: tiikkatuotteita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa ja
11518: sekä suklaa- ja makeistuotteita; sekä tavarat viedään maakuntaan.
11519: 3) aluksella kulutettaviksi tarkoitettuja ta-
11520: varoita. 15 §
11521: Sen estämättä, mitä 2 momentissa sääde- Sovellettaessa arvonlisäverolain 72 b ja
11522: tään, veroa ei suoriteta muiden kuin 2 mo- 72 g §:ää Ahvenanmaan maakunnan ei kat-
11523: mentissa mainittujen tuotteiden myynnistä sota kuuluvan Suomen alueeseen.
11524: sellaisella Suomen ja toisen valtion välillä
11525: liikennöiväHä vesialuksella, joka pysähtyy
11526: Ahvenanmaan maakunnassa. 16 §
11527: Arvonlisäverolain 70 a §:n 1 momentin 2 Mitä arvonlisäverolain 72 i §:n 2 momen-
11528: kohtaa ei sovelleta myyntiin, jos kuljetuksen tissa säädetään, sovelletaan myös tavaroihin,
11529: lähtöpaikka on Ahvenanmaan maakunta tai jotka on tarkoitettu tämän lain 12 ja 13 §:ssä
11530: jos kuljetukseen sisältyy pysähtyminen Ah- tarkoitettuja myyntejä varten.
11531: venanmaan maakunnassa. Mitä arvonlisäverolain 72 1 §:n 2 momen-
11532: tin 4 kohdassa säädetään, sovelletaan myös
11533: silloin, kun tavara siirretään Ahvenanmaan
11534: 13§ maakunnasta muualle Suomeen tai toiseen
11535: Sovellettaessa arvonlisäverolain 70 b §:n 3 jäsenvaltioon taikka muualta Suomesta Ah-
11536: momenttia tavara katsotaan myydyn Yh- venanmaan maakuntaan.
11537: teisön ulkopuolelle matkustavalle myös sil-
11538: loin, kun se on myyty Ahvenanmaan maa-
11539: kunnasta muualle Suomeen tai toiseen jäsen- V eron peruste
11540: valtioon matkustavalle taikka muualta Suo-
11541: mesta maakuntaan matkustavalle. 17 §
11542: Edellä 1 momentissa tarkoitettu tavaroiden Sen estämättä, mitä arvonlisäverolain
11543: myynti Ahvenanmaan maakunnasta muualle 79 f §:ssä säädetään, mmmtun lain
11544: Suomeen tai muualta Suomesta maakuntaan 79 a §:ssä tarkoitettua menettelyä ei sovelle-
11545: matkustavalle on verotonta vain siltä osin ta sellaisten tavaroiden myyntiin, jotka ve-
11546: kuin se koskee 12 §:n 2 momentissa tarkoi- rovelvollinen jälleenmyyjä on:
11547: tettuja myyntejä. 1) ostanut Ahvenanmaan maakunnassa ja
11548: Arvonlisäverolain 70 a §:n 1 momentin 1 maahantuonut muualle Suomeen; tai
11549: kohtaa ei sovelleta Ahvenanmaan maakun- 2) ostanut muualla Suomessa tai toisessa
11550: nassa sijaitsevalla lentokentällä tapahtuvaan jäsenvaltiossa ja maahantuonut Ahvenan-
11551: tavaran myyntiin. maan maakuntaan.
11552: EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp 7
11553:
11554: Tavaran maahantuonti 22 §
11555: Kun maahantuojana on oikeus ilmoittaa
11556: 18 § Ahvenanmaan maakunnasta muualle Suo-
11557: Mitä arvonlisäverolain 9 luvussa säädetään meen taikka muualta Suomesta tai toisesta
11558: tavaran maahantuonnista Yhteisöön, sovel- jäsenvaltiosta maakuntaan kalenterikuukau-
11559: letaan myös: den aikana maahan tuodut tavarat tullivi-
11560: 1) tavaran tuontiin Ahvenanmaan maakun- ranomaiselle yhdellä kertaa, ilmoitus on an-
11561: taan muualta Suomesta, toisesta jäsenvaltios- nettava ja arvonlisävero maksettava viimeis-
11562: ta tai yhteisön ulkopuolelta; sekä tään kalenterikuukautta seuraavan toisen
11563: 2) tavaran tuontiin Ahvenanmaan maakun- kuukauden 15 päivänä.
11564: nasta muualle Suomeen.
11565: Vähennettävä vero
11566: 19 § 23 §
11567: Mitä arvonlisäverolain 90 §:ssä säädetään Mitä arvonlisäverolain 114 §:n 1 momen-
11568: Yhteisön ulkopuolella käsiteltävänä olleesta tin 4 kohdassa säädetään, sovelletaan myös
11569: tavarasta, sovelletaan myös: silloin, kun kuljetuspalvelun myynnistä ei
11570: 1) Ahvenanmaan maakuntaan tuotavaan suoriteta veroa tämän lain 8 §:n mukaan.
11571: tavaraan, joka on ollut käsiteltävänä muu-
11572: alla Suomessa tai toisessa jäsenvaltiossa; V eron palauttaminen muille kuin
11573: sekä verovelvollisille
11574: 2) muualle Suomeen tuotavaan tavaraan,
11575: joka on ollut käsiteltävänä Ahvenanmaan 24 §
11576: maakunnassa. Mitä arvonlisäverolain 131 §:n 1 momen-
11577: tin 1 kohdassa säädetään, sovelletaan myös
11578: 20 § toimintaan, josta ei suoriteta veroa tämän
11579: Mitä arvonlisäverolain 94 §:n 1 momentin lain 8, 10, 12-14 ja 16 §:n mukaan.
11580: 18 kohdassa säädetään, sovelletaan myös Mitä arvonlisäverolain 131 §:n 1 momen-
11581: Ahvenanmaan maakunnassa tapahtuvaan tin 2 kohdassa säädetään, sovelletaan myös,
11582: tuontiin toisista jäsenvaltioista ja muualta kun hankintaan liittyvä myynti tapahtuu:
11583: Suomesta edellyttäen, että tavaroita ei ole 1) Ahvenanmaan maakunnassa ja ostajana
11584: myyty verotta maakunnan ulkopuolelle tai on elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole koti-
11585: maakunnassa vähennykseen oikeuttavassa paikkaa tai kiinteää toimipaikkaa Ahvenan-
11586: käytössä olleita tavaroita maakunnan ulko- maan maakunnassa tai muualla Suomessa;
11587: puolella. 2) Ahvenanmaan maakunnassa ja liittyy
11588: välittömästi muualle Suomeen tai toiseen
11589: 21 § jäsenvaltioon vietäväksi tarkoitettuihin tava-
11590: Mitä arvonlisäverolain 95 §:n 3 mo- roihin; tai
11591: mentissa säädetään, sovelletaan ammattimai- 3) muualla Suomessa ja liittyy välittömästi
11592: sessa liikenteessä olevan kulkuneuvon hen- Ahvenanmaan maakuntaan vietäväksi tarkoi-
11593: kilökuntaan kuuluvaan henkilöön myös sil- tettuihin tavaroihin.
11594: loin, kun kysymyksessä on: Mitä arvonlisäverolain 131 §:n 1 momen-
11595: 1) Ahvenanmaan maakunnan ja muun tin 2 kohdassa säädetään, ei sovelleta, kun
11596: Suomen välisessä liikenteessä oleva 12 §:n 1 ostajana on elinkeinonharjoittaja, jolla on
11597: momentissa tarkoitettu kulkuneuvo tai maan- kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Ahvenan-
11598: tieliikenteessä oleva kulkuneuvo, joka saa- maan maakunnassa, jollei myynti liity välit-
11599: puu 12 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ve- tömästi Yhteisön ulkopuolelle vietäviin tava-
11600: sialuksella; roihin taikka kysymys ole 2 momentin 2 tai
11601: 2) Ahvenanmaan maakunnan ja muun jä- 3 kohdassa tarkoitetusta myynnistä.
11602: senvaltion kuin Suomen välisessä liiken- Rahoitus- tai vakuutuspalvelu on myyty
11603: teessä oleva kulkuneuvo; tai Ahvenanmaan maakunnassa silloin, kun se
11604: 3) Suomen ja muun jäsenvaltion välisessä arvonlisäverolain 68 §:n ja tämän lain 5 §:n
11605: liikenteessä oleva kulkuneuvo, joka pysähtyy mukaista sääntöä soveltaen olisi myyty maa-
11606: Ahvenanmaan maakunnassa. kunnassa.
11607: 8 EV 246/1996 vp- HE 184/1996 vp
11608:
11609: 25 § 29 §
11610: Sovellettaessa arvonlisäverolain 133 a §:ää Sen estämättä, mitä 28 §:ssä säädetään,
11611: Ahvenanmaan maakunnan ei katsota kuuluva aluksella matkustavalle matkatavarana mu-
11612: Suomen alueeseen. kaan otettavaksi myytävät tupakkatuotteet ja
11613: alkoholijuomat ovat verottomia kutakin mat-
11614: 26 § kustajaa ja matkaa kohti enintään val-
11615: Mitä arvonlisäverolain 217 a §:ssä sääde- misteverotuslain 19 §:ssä mainittuihin mää-
11616: tään, sovelletaan myös Ahvenanmaan maa- riin saakka silloin, kun kysymyksessä on:
11617: kunnasta muualle Suomeen tai toiseen jäsen- 1) vesialus, joka liikennöi ammattimaisesti
11618: valtioon tapahtuvaan vientiin. Ahvenanmaan maakunnan ja Ruotsin, Nor-
11619: jan tai Tanskan välillä; tai
11620: 2) vesialus, joka liikennöi ammattimaisesti
11621: 3 luku Suomen ja Ruotsin, Norjan tai Tanskan vä-
11622: lillä siten, että kuljetukseen sisältyy pysähty-
11623: V almisteverotus minen Ahvenanmaan maakunnassa.
11624: 27 § 30 §
11625: Mitä valmisteverotusta koskevassa lainsää- Sen estämättä, mitä 28 §:ssä säädetään, tu-
11626: dännössä säädetään yhteisön ulkopuolelta pakkatuotteiden ja alkoholijuomien myynti
11627: tuotavista tuotteista, sovelletaan myös siir- 28 §:ssä tarkoitetuilla aluksilla Ahvenan-
11628: rettäessä valmisteveron alaisia tuotteita: maan maakunnasta muualle Suomeen tai
11629: 1) Ahvenanmaan maakuntaan muualta muualta Suomesta maakuntaan matkustavalle
11630: Suomesta tai toisesta jäsenvaltiosta; sekä on verotonta vain sellaiselle matkustajalle,
11631: 2) muualle Suomeen Ahvenanmaan maa- jolla on tällaiseen kuljetukseen oikeuttava
11632: kunnasta. matkalippu tai vastaava asiakirja ja enintään
11633: Mitä valmisteverotusta koskevassa lainsää- valmisteverotuslain 19 §:ssä mainittuihin
11634: dännössä säädetään yhteisön ulkopuolelle määriin saakka. Oluen myynti on verotonta
11635: vietävistä tuotteista, sovelletaan myös siirret- enintään kaksi litraa matkustajaa kohti.
11636: täessä valmisteveron alaisia tuotteita:
11637: 1) Ahvenanmaan maakunnasta muualle 31 §
11638: Suomeen tai toiseen jäsenvaltioon; sekä Mitä valmisteverotuslain 10 §:n 3 momen-
11639: 2) muualta Suomesta Ahvenanmaan maa- tissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun
11640: kuntaan. valmisteveron alaisia tuotteita on hankittu
11641: Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske verotta tämän lain nojalla.
11642: valmisteverotuslain 16 §:n 6 kohtaa eikä 20
11643: ja 21 §:ää.
11644: 28 § 32 §
11645: Mitä valmisteverotuslain 16 §:n 6 kohdas- Mitä valmisteverotuslain 21 §: ssä sääde-
11646: sa ja 20 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään tään, sovelletaan ammattimaisessa liikentees-
11647: ammattimaisessa kansainvälisessä liikentees- sä olevan kulkuneuvon henkilökuntaan kuu-
11648: sä olevasta aluksesta, sovelletaan myös sil- luvaan henkilöön myös silloin, kun kysy-
11649: loin kun kysymyksessä on: myksessä on:
11650: 1) ilma- tai vesialus, joka liikennöi am- 1) Ahvenanmaan maakunnan ja muun
11651: mattimaisesti Ahvenanmaan maakunnan ja Suomen välisessä liikenteessä oleva 28 §:n 1
11652: yhteisön ulkopuolisen maan tai muun jäsen- momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu kul-
11653: valtion kuin Suomen välillä; kuneuvo tai maantieliikenteessä oleva kulku-
11654: 2) ilma-alus, joka liikennöi ammattimai- neuvo, joka saapuu 28 §:n 1 momentin 3
11655: sesti Ahvenanmaan maakunnan ja muun kohdassa tarkoitetulla vesialuksella;
11656: Suomen välillä; tai 2) Ahvenanmaan maakunnan ja yhteisön
11657: 3) ilma- tai vesialus, joka liikennöi am- ulkopuolisen maan tai muun jäsenvaltion
11658: mattimaisesti Suomen ja yhteisön ulkopuoli- kuin Suomen välisessä liikenteessä oleva
11659: sen maan tai muun jäsenvaltion välillä siten, kulkuneuvo; tai
11660: että kuljetukseen sisältyy pysähtyminen Ah- 3) Suomen ja yhteisön ulkopuolisen maan
11661: venanmaan maakunnassa. tai muun jäsenvaltion välisessä liikenteessä
11662: EV 24611996 vp - HE 184/1996 vp 9
11663:
11664: oleva kulkuneuvo, joka pysähtyy Ahvenan- sellaiseen tuotteiden siirtoon Ahvenanmaan
11665: maan maakunnassa. maakunnan ja muun Suomen välillä, johon
11666: ei voida soveltaa vientiä koskevia muodolli-
11667: suuksia.
11668: 4luku Tätä lakia sovelletaan arvonlisäverotukses-
11669: sa, kun myyty tavara on toimitettu tai palve-
11670: Erinäiset säännökset lu suoritettu, maahantuodusta tavarasta veron
11671: suorittamisvelvollisuus on syntynyt, tavara
11672: 33 § tai palvelu on otettu omaan käyttöön tai ta-
11673: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- vara on siirretty varastointimenettelystä tä-
11674: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. män lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
11675: Lakia ei kuitenkaan sovelleta sellaisen tava-
11676: 34 § ran maahantuontiin Ahvenanmaan maakun-
11677: Tämä laki tulee voimaan päivänä nan ja muun Suomen välillä, joka on aikai-
11678: kuuta 199. semmin voimassa olleiden säännösten mu-
11679: Tällä lailla kumotaan arvonlisä- ja valmis- kaan myyty maahantuojalle arvon-
11680: teverotuksen toimittamisesta Ahvenanmaan lisäverollisena, jos vastaava myynti olisi tä-
11681: maakunnan ja muun Suomen välisissä suh- män lain kansainväliseen kauppaan liittyviä
11682: teissa 29 päivänä joulukuuta 1994 annettu verottomuuksia koskevien säännösten mu-
11683: laki (1485/94) siihen myöhemmin tehtyine kaan ollut veroton.
11684: muutoksineen. Kumottavaa lakia sovelletaan Sen estämättä, mitä arvonlisä- ja valmiste-
11685: kuitenkin arvonlisäverotuksessa, kun myyty verotuksen toimittamisesta Ahvenanmaan
11686: tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu, maakunnan ja muun Suomen välisissä suh-
11687: maahantuodusta tavarasta veron suorittamis- teissa annetun lain muuttamisesta 14 päivänä
11688: velvollisuus on syntynyt, tavara tai palvelu kesäkuuta 1996 annetun lain (41411996) voi-
11689: on otettu omaan käyttöön tai tavara on siir- maantulosäännöksen 2 momentissa sääde-
11690: retty varastointimenettelystä ennen tämän tään, mainitun lain 2 a §:ää sovelletaan 1
11691: lain voimaantuloa. Samoin kumottavaa lakia päivästä toukokuuta 1996 lukien tämän lain
11692: sovelletaan kuitenkin valmisteverotuksessa voimaantulopäivään saakka.
11693:
11694:
11695:
11696:
11697: Laki
11698: ulkomaanliikenteessä olevissa matkustaja-aluksissa myytävien tavaroiden verottamisesta
11699: eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta
11700:
11701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11702: muutetaan ulkomaanliikenteessä olevissa matkustaja-aluksissa myytävien tavaroiden verot-
11703: tamisesta eräissä tapauksissa 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (397/69) 1 §:n 1 mo-
11704: mentti, 2 ja 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 ja 7 §,
11705: sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa
11706: (494177) ja 5 § 31 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (433/85) ja
11707: lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
11708:
11709: 1§ sella matkustajille myytäväksi, on suoritetta-
11710: Tavarasta, joka Suomessa luovutetaan sel- va veroja ja maksuja sen mukaan kuin tässä
11711: laiseen Suomen ja Ruotsin tai Tanskan välil- laissa säädetään. Lakia sovelletaan myös
11712: lä liikennöivään matkustaja-alukseen, joka Suomen ja Norjan välillä liikennöiviin mat-
11713: mainitulla välillä pysähtyy tai jonka lähtö- kustaja-aluksiin.
11714: paikka on Ahvenanmaan maakunnassa, aluk-
11715:
11716:
11717: 270087
11718: 10 EV 246/1996 vp - HE 184/1996 vp
11719:
11720: 2§ tarvetta vastaavasta määrästä alkoholijuomia,
11721: Edellä 1 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa ta- olutta, tupakkavalmisteita, suklaata ja muita
11722: varasta on suoritettava arvonlisävero ja va1- makeisia, hajusteita, kosmeettisia tuotteita ja
11723: mistevero. Muusta kuin yhteisötavarasta on toalettivalmisteita eikä aluksen matkustajien
11724: lisäksi suoritettava tulli ja muut maahan- tarvetta vastaavasta määrästä muita tavaroita,
11725: tuonnin yhteydessä kannettavat verot ja joiden yksikköhinta alukselle toimitettaessa
11726: maksut. ei ylitä 385 markkaa.
11727: Valmisteveroa ei myöskään kanneta mat-
11728: 3 § kustajien tarvetta vastaavasta määrästä vir-
11729: Velvollinen suorittamaan tämän lain nojal- voitusjuomia.
11730: la kannettavat verot ja maksut on se, joka Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tava-
11731: ottaa tavaran alukseen siinä matkustajille ramäärät vahvistaa asianomainen tullivi-
11732: myytäväksi 1 §:n mukaisesti. ranomainen aluksen koon, liikennöimis-
11733: Edellä 1 momentissa tarkoitetun verovel- alueen ja muiden olosuhteiden mukaan.
11734: vollisen on annettava tavaroita alukseen luo-
11735: vutettaessa tulliviranomaiselle ilmoitus, josta 6 §
11736: ilmenee tavaroiden laatu, määrä ja muut tul-
11737: lihallituksen määräämät verotusta varten tar- Tämän lain nojalla suoritettu arvonlisävero
11738: vittavat tiedot ja asiakirjat. ei ole arvonlisäverotuksessa vähennys- tai
11739: palautuskelpoinen.
11740: 4 §
11741: Tätä lakia sovellettaessa tavarasta on suo- 7§
11742: ritettava arvonlisäveroa arvonlisäverolain Tämän lain nojalla suoritettavat verot ja
11743: (1501/93) 8 luvussa säädetyn prosenttiluvun maksut kantaa tullilaitos.
11744: mukaan laskettuna tavaran arvonlisäverotto- Verojen ja maksujen suorittamisesta sekä
11745: masta myyntihinnasta tai sitä vastaavasta muutoksenhausta ja muutoinkin on soveltu-
11746: luovutushinnasta alukselle, sekä valmisteve- vin osin voimassa, mitä tullista säädetään tai
11747: roa kotimaassa toimitettavasta verotuksesta määrätään.
11748: säädettyjen perusteiden mukaan.
11749: Tämä laki tulee voimaan päivänä
11750: kuuta 199.
11751: 5§ Lakia sovelletaan tavaraan, joka luovute-
11752: Tämän lain nojalla suoritettavia veroja ja taan alukseen lain voimaantulopäivänä tai
11753: maksuja ei kanneta aluksen matkustajien sen jälkeen.
11754:
11755:
11756: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
11757: EV 24711996 vp - HE 232/1996 vp
11758:
11759:
11760:
11761:
11762: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työntekijäin
11763: eläkelain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
11764:
11765: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys laeiksi. Eduskunta, jolle sosiaali- ja terveys-
11766: n:o 23211996 vp laiksi työntekijäin eläkelain valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
11767: muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi 4111996 vp, on hyväksynyt seuraavat lait:
11768:
11769:
11770:
11771:
11772: Laki
11773: työntekijäin eläkelain muuttamisesta
11774:
11775:
11776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11777: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 1 §:n 1
11778: momentin 3 kohta, 7 f §:n 3 momentti, 10 a §:n 1 momentti, 12 c §:n 1 momentti, 14 §:n 1
11779: momentti ja 19 a §,
11780: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 171111991, 7 f §:n 3 momentti
11781: laissa 1482/1995, 10 a §:n 1 momentti laissa 1068/1990, 12 c §:n 1 momentti laissa
11782: 1747/1995, 14 §:n 1 momentti laissa 97911993 ja 19 a § laeissa 59811986, 94011988 ja
11783: 835/1996, sekä
11784: lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 130411989 ja mainitussa laissa
11785: 1482/1995, uusi 4 momentti seuraavasti:
11786:
11787: 1§ 7f §
11788: Työnantaja on velvollinen järjestämään ja
11789: kustantamaan tämän lain mukaiset vähim- Työeläkelisä lasketaan kertomalla 80 pro-
11790: mäisehdot täyttävän eläketurvan jokaiselle senttia eläkkeen määrästä niiden kuukausien
11791: työntekijälleen, jonka työsuhde on sen vuo- lukumäärällä, joilta 1 momentissa mainittua
11792: den jälkeen, jona työntekijä on täyttänyt 13 etuutta on maksettu (etuuskuukaudet), ja ja-
11793: vuotta, jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentä-
11794: kuukauden. Työntekijä on velvollinen osal- mällä etuuskuukausien lukumäärä niiden
11795: listumaan tämän lain vähimmäisehdot täyttä- täysien kuukausien lukumäärästä, jotka sisäl-
11796: vän eläketurvan kustantamiseen siten kuin tyvät aikaan työntekijän 23 vuoden iän täyt-
11797: 12 b §:ssä säädetään. Laki ei kuitenkaan tämisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivästä
11798: koske työsuhdetta: heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän saavuttami-
11799: seen. Etuuskookaudet määrätään etuuslajeit-
11800: 3) jonka perusteella työntekijällä muun tain täysinä kuukausina niiden päivien yh-
11801: lain tai asetuksen nojalla on oikeus eläkkee- teen lasketun lukumäärän perusteella, joilta
11802: seen tai jossa työntekijään sovelletaan meri- työntekijä on saanut 1 momentin mukaan
11803: mieseläkelain (7211956) 1 §:n 4 momentin työeläkelisään oikeuttavaa etuutta. Etuuskoo-
11804: 3 kohdan säännöstä; tai kausia määrättäessä päivien jakajana käyte-
11805: tään kunkin etuuslajin osalta niiden päivien
11806:
11807:
11808:
11809: 270077
11810: 2 EV 247/1996 vp - HE 232/1996 vp
11811:
11812: lukumäärää, joilta etuutta voidaan keskimää- asianomainen ministeriö voi määrätä suori-
11813: rin kuukaudessa enintään maksaa. tettavaksi edellä sanotun vakuutusmaksun
11814: ennakkoa.
11815: 10 a §
11816: Eläkelaitoksen on työntekijän vaatimukses- 14 §
11817: ta selvitettävä hänen eläkeoikeuteensa vai- Eläketurvakeskus selvittää 12 §:n 1 mo-
11818: kuttavien työsuhdetietojen oikeellisuus ja mentin 3-5 kohdassa ja 2 momentissa tar-
11819: annettava päätös eläkkeeseen oikeuttavasta koitetut kulut sekä suorittaa muita sellaisia
11820: palvelusajasta ja eläkkeen perusteena olevas- tehtäviä, jotka sille erikseen säädetään ja
11821: ta palkasta. Työntekijän on tarvittaessa esi- jotka edellyttävät eläkelaitosten yhteistoimin-
11822: tettävä vaatimuksensa perusteista sellainen taa. Eläketurvakeskus hoitaa kansainvälisistä
11823: selvitys kuin häneltä kohtuudella voidaan sosiaaliturvasopimuksista ja Euroopan yhtei-
11824: edellyttää, kun otetaan huomioon myös elä- söjen sosiaaliturvaa koskevista säädöksistä
11825: kelaitoksen mahdollisuudet hankkia selvitys. johtuvia tehtäviä asianomaisen ministeriön
11826: Jos vaatimus koskee sellaista työsuhdetta, määräämässä laajuudessa. Eläketurvakeskus
11827: jonka päättymisestä on kulunut yli viisi hoitaa myös eläkelaitosten valvontaan liitty-
11828: vuotta, työntekijän tulee esittää vaatimuksen- viä tämän lain mukaisia toimeenpanotehtäviä
11829: sa tueksi riittävä selvitys. siten kuin asianomainen ministeriö määrää.
11830:
11831: 12 c § 17 §
11832: Tämän lain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa
11833: olevien työntekijäin eläkelain mukaista toi- Jos on aihetta epäillä, että työnantaja ei ole
11834: mintaa harjoittaville eläkelaitoksille, meri- täyttänyt ennakonpidätysvelvollisuuttaan,
11835: mieseläkelaissa tarkoitetulle merimieseläke- eläketurvakeskuksella ja tässä laissa tarkoite-
11836: kassalle sekä kunnallisten viranhaltijain ja tulla eläkelaitoksella on oikeus salassapi-
11837: työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulle kunnal- tosäännösten estämättä luovuttaa verohalli-
11838: liselle eläkelaitokselle ja evankelis-luterilai- tukselle ja Iääninverovirastolie sellaisia teh-
11839: sen kirkon eläkelain mukaista toimintaa har- tävässään haltuunsa saamia tietoja, jotka
11840: joittavalle kirkon keskusrahastolle työttö- ovat tarpeellisia verohallitukselle ja läänin-
11841: myys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta verovirastolle ennakkoperintälaissa (418/
11842: aiheutuvan vastuun ja kulujen peittämiseksi 1959) säädettyyn tehtävään liittyvän valvon-
11843: tulee työttömyyskassalaissa (603/1984) tar- tavelvollisuuden täyttämiseksi.
11844: koitetun työttömyyskassojen keskuskassan
11845: suorittaa vuosittain asianomaisen ministeriön
11846: asettamassa määräajassa eläketurvakeskuk-
11847: selle vakuutusmaksu, joka lasketaan asian- 19 a §
11848: omaisen ministeriön vahvistamana prosentti- Tämän lain mukaista eläkettä ei saa siirtää
11849: määränä keskuskassan tukimaksuista. Määrä- toiselle ilman eläkelaitoksen suostumusta.
11850: osa on vahvistettava siten, että vakuutus- Sopimus, joka tarkoittaa eläkkeen panttaa-
11851: maksuna arvion mukaan kertyy 80 prosenttia mista, on mitätön. Tämän lain nojalla suori-
11852: siitä määrästä, joka saataisiin, jos 7 f §:n 1 tettavaa hautausavustusta tai muuta kustan-
11853: momentin 1-3 kohdassa tarkoitettua etuutta nusten korvausta ei saa ulosmitata.
11854: vastaaviita päiviltä suoritettaisiin tämän lain Eläke tai osa siitä voidaan maksaa sosiaa-
11855: mukaista keskimääräistä vakuutusmaksua lihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa
11856: vastaava maksu. Keskimääräisessä vakuutus- tarkoitetun toimielimen hakemuksesta sille
11857: maksussa ei tällöin oteta huomioon eläketur- käytettäväksi eläkkeensaajan tai sellaisen
11858: vakeskuksen luottovakuutusta varten perittä- henkilön huoltoon, jonka elatukseen eläk-
11859: vää vakuutusmaksun osaa. Vakuutusmaksun keensaaja sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan
11860: perusteena olevana palkkana käytetään sitä on velvollinen osallistumaan. Eläkkeen mak-
11861: työansiota, jonka arvioidaan vastaavan samisesta toimielimene voidaan päättää
11862: 7 f §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun myös siltä osin kuin sitä on suoritettava ta-
11863: etuuden perusteena olevaa keskimääräistä kautuvasti, mutta toimielin saa käyttää elä-
11864: palkkaa. Eläketurvakeskuksen ja työttömyys- kettä jo annetun toimeentulotuen korvaami-
11865: kassojen keskuskassan yhteisestä esityksestä seen vain siinä tapauksessa, että kysymys on
11866: EV 247/1996 vp- HE 232/1996 vp 3
11867:
11868: sosiaalihuoltolain 38 §:ssä tarkoitetusta en- Eläke maksetaan 2-5 momentissa tarkoi-
11869: nakosta. tetuissa tapauksissa 2 momentissa tarkoite-
11870: Jos kunta on järjestänyt eläkkeeseen oikeu- tulle toimielimene tai kunnalle, työttömyys-
11871: tetulle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhe- kassalle taikka kansaneläkelaitokselle kuiten-
11872: hoitoa, eläkelaitoksen on kunnan vaatimuk- kin vain sillä edellytyksellä, että eläkkeen
11873: sesta maksettava hänelle tuleva eläke laitos- maksamista koskeva ilmoitus on tehty eläke-
11874: hoidon tai -huollon taikka perhehoidon ajalta laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen
11875: kunnalle käytettäväksi sosiaali- ja terveyden- eläkkeen maksupäivää.
11876: huollon asiakasmaksuista annetun lain
11877: (734/1992) 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
11878: Jos työntekijä on saanut työttömyysturva-
11879: lain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työ-
11880: markkinatuesta annetun lain mukaista työ- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
11881: markkinatukea samalta ajalta, jolta hänelle mikuuta 1997.
11882: myönnetään eläkettä takautuvasti, eläkelai- Lain 7 f §:n 3 momenttia sovelletaan 1
11883: toksen on työttömyyskassan tai kansaneläke- päivänä tammikuuta 1997 ja sen jälkeen
11884: laitoksen vaatimuksesta suoritettava takautu- maksettuihin etuuspäiviin.
11885: vasti maksettava eläke työttömyyskassalle tai Lain 10 a §:n 1 momentin määräaikaa ei
11886: kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vas- sovelleta sellaisten työsuhdetietojen selvittä-
11887: taa samalta ajalta maksettua työttömyyspäi- misvaatimukseen, joka on tullut vireille en-
11888: värahan tai työmarkkinatuen määrää. nen kuin kuusi kuukautta on kulunut siitä,
11889: Jos työntekijä on väliaikaisesti saanut kan- kun työntekijä on lain voimaantulon jälkeen
11890: saneläkelaitoksen maksamaa eläkettä kansan- ensimmäisen kerran saanut otteen eläketur-
11891: eläkelain 45 § :n 2 momentin mukaan samal- vakeskuksen työsuhderekisteristä. Mainittua
11892: ta ajalta, jolta hänelle myönnetään 21 §:n 1 määräaikaa voidaan kuitenkin aina soveltaa,
11893: tai 2 momentissa tarkoitetun valituksen joh- jos vaatimus työsuhdetietojen selvittämisestä
11894: dosta eläkettä takautuvasti, eläkelaitoksen on tulee vireille viiden vuoden kuluttua lain
11895: suoritettava takautuvasti maksettava eläke voimaantulosta.
11896: kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vas- Lain 12 c §:n 1 momenttia sovelletaan
11897: taa kansaneläkelaitoksen samalta ajalta liikaa ensimmäisen kerran vuodelta 1998 maksetta-
11898: maksaman eläkkeen määrää. vaan vakuutusmaksuun.
11899:
11900:
11901:
11902:
11903: Laki
11904: työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
11905:
11906: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11907: muutetaan työntekijäin eläkelain muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain
11908: (1482/1995) voimaantulosäännöksen 7 momentti seuraavasti:
11909:
11910: työntekijäin eläkelain 7 §:n 1 momenttia,
11911: Siltä osin kuin tämän lain 7 §:n 1 momen- sellaisena kuin se on voimassa tämän lain
11912: tin mukaan määriteltäviin valintavuosiin lue- voimaan tullessa. Tämän lain 7 §:n 2 mo-
11913: taan kalenterivuosia ajalta ennen tämän lain menttia ei sovelleta lain voimaantuloa edel-
11914: voimaantuloa, nämä kalenterivuodet ja niitä täviin valintavuosiin. Ajalta ennen tämän
11915: vastaavat työansiot määrätään soveltaen lain voimaantuloa 1 virkkeen mukaisesti
11916: 4 EV 247/1996 vp- HE 232/1996 vp
11917:
11918: määrätyt kalenterivuodet ja niitä vastaavat via työansioita.
11919: työansiot otetaan kuitenkin huomioon rat-
11920: kaistaessa, täyttyvätkö tämän lain 7 §:n 2
11921: momentissa tarkoitetut edellytykset jättää
11922: eläkepalkkaa laskettaessa pois lain voimaan- Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä joulu-
11923: tulon jälkeisiä valintavuosia ja niitä vastaa- kuuta 1996.
11924:
11925:
11926:
11927:
11928: Laki
11929: merimieseläkelain muuttamisesta
11930:
11931: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11932: muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/1956) 1 §:n 4 mo-
11933: mentin 2 ja 3 kohta, 16 e §:n 3 momentti, 17 a §:n 1 momentti ja 28 b §,
11934: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 4 momentin 2 ja 3 kohta laissa 77611996, 16 e §:n 3 mo-
11935: mentti laissa 1745/1995, 17 a §:n 1 momentti laissa 1346/1990 ja 28 b § laeissa 599/1986 ja
11936: 836/1996, sekä
11937: lisätään 1 §:n 4 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 280/1980 ja mainitussa laissa
11938: 776/1996, uusi 4 kohta ja 64 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 111981, 130511989
11939: ja 159511993, uusi 5 momentti seuraavasti:
11940:
11941: 1§ tyvät aikaan työntekijäin 23 vuoden iän täyt-
11942: tämisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivästä
11943: Tätä lakia ei sovelleta: heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän saavuttami-
11944: seen. Etuuskuukaudet määrätään etuuslajeit-
11945: 2) työntekijään, joka on tullut 1-3 mo- tain täysinä kuukausina niiden päivien yh-
11946: mentissa tarkoitettuun työsuhteeseen ensim- teen lasketun lukumäärän perusteella, joilta
11947: mäisen kerran täytettyään 65 vuotta; työntekijä on saanut 1 momentin mukaan
11948: 3) työntekijään, joka on työssä ulkomaan- työeläkelisään oikeuttavaa etuutta. Etuuskuu-
11949: liikenteen kauppa-alusluettelosta annetun kausia määrättäessä päivien jakajana käyte-
11950: lain (1707/1991) mukaiseen kauppa-alusluet- tään kunkin etuuslajin osalta niiden päivien
11951: teloon merkityssä suomalaisessa aluksessa, lukumäärää, joilta etuutta voidaan keskimää-
11952: jollei hän ole Suomen kansalainen tai vaki- rin kuukaudessa enintään maksaa.
11953: tuisesti Suomessa asuva eikä Suomea sito-
11954: vista kansainvälisistä sopimuksista muuta
11955: seuraa; eikä 17 a §
11956: 4) työntekijään, jonka työsuhde kuuluu Eläkekassan on työntekijän vaatimuksesta
11957: eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja selvitettävä hänen eläkeoikeuteensa vaikutta-
11958: toimittajien eläkelain (662/1985) sovelta- vien työsuhdetietojen oikeellisuus ja annetta-
11959: misalaan. va päätös eläkkeeseen oikeuttavasta palve-
11960: lusajasta ja eläkkeen perusteena olevasta
11961: palkasta. Työntekijän on tarvittaessa esitettä-
11962: 16 e § vä vaatimuksensa perusteista sellainen selvi-
11963: tys kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyt-
11964: Työeläkelisä lasketaan kertomalla 80 pro- tää, kun otetaan huomioon myös meri-
11965: senttia eläkkeen määrästä niiden kuukausien mieseläkekassan mahdollisuudet hankkia
11966: lukumäärällä, joilta 1 momentissa mainittua selvitys. Jos vaatimus koskee sellaista työ-
11967: etuutta on maksettu (etuuskuukaudet), ja ja- suhdetta, jonka päättymisestä on kulunut yli
11968: kamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentä- viisi vuotta, työntekijän tulee esittää vaati-
11969: mällä etuuskuukausien lukumäärä niiden muksensa tueksi riittävä selvitys.
11970: täysien kuukausien lukumäärästä, jotka sisäl-
11971: EV 247/1996 vp- HE 232/1996 vp 5
11972:
11973:
11974: 28 b § 64 §
11975: Jos työntekijä on saanut työttömyysturva-
11976: lain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työ- Jos on aihetta epäillä, että työnantaja ei ole
11977: markkinatuesta annetun lain mukaista työ- täyttänyt ennakonpidätysvelvollisuuttaan,
11978: markkinatukea samalta ajalta, jolta hänelle eläkekassalla on oikeus salassapitosäännös-
11979: myönnetään eläkettä takautuvasti, eläkekas- ten estämättä luovuttaa verohallitukselle ja
11980: san on työttömyyskassan tai kansaneläkelai- lääninverovirastolle sellaisia tehtävässään
11981: toksen vaatimuksesta suoritettava takautu- haltuunsa saamia tietoja, jotka ovat tarpeelli-
11982: vasti maksettava eläke työttömyyskassalle tai sia verohallitukselle ja Iääninverovirastolie
11983: kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vas- ennakkoperintälaissa (41811959) säädettyyn
11984: taa samalta ajalta maksetun työttömyyspäi- tehtävään liittyvän valvontavelvollisuuden
11985: värahan tai työmarkkinatuen määrää. täyttämiseksi.
11986: Jos työntekijä on väliaikaisesti saanut kan-
11987: saneläkelaitoksen maksamaa eläkettä kansan-
11988: eläkelain 45 §:n 2 momentin mukaan samal- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
11989: ta ajalta, jolta hänelle myönnetään 59 §:ssä mikuuta 1997.
11990: tarkoitetun valituksen johdosta eläkettä ta- Lain 1 §:n 4 momentin 4 kohta koskee
11991: kautuvasti, eläkekassan on suoritettava ta- työsuhteita, jotka alkavat 1 päivänä tammi-
11992: kautuvasti maksettava eläke kansaneläkelai- kuuta 1997 tai sen jälkeen.
11993: tokselle siltä osin kuin se vastaa kansanelä- Lain 16 e § :n 3 momenttia sovelletaan 1
11994: kelaitoksen samalta ajalta liikaa maksaman päivänä tammikuuta 1997 ja sen jälkeen
11995: eläkkeen määrää. maksettuihin etuuspäiviin.
11996: Jos kunta on järjestänyt eläkkeeseen oikeu- Lain 17 a § :n 1 momentin määräaikaa ei
11997: tetulle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhe- sovelleta sellaisten työsuhdetietojen selvittä-
11998: hoitoa, eläkekassan on kunnan vaatimuksesta misvaatimukseen, joka on tullut vireille en-
11999: maksettava hänelle tuleva eläke laitoshoidon nen kuin kuusi kuukautta on kulunut siitä,
12000: tai -huollon taikka perhehoidon ajalta kun- kun työntekijä on lain voimaantulon jälkeen
12001: nalle käytettäväksi sosiaali- ja terveyden- ensimmäisen kerran saanut otteen eläketur-
12002: huollon asiakasmaksuista annetun lain vakeskuksen tai merimieseläkekassan työ-
12003: (734/1992) 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. suhderekisteristä. Mainittua määräaikaa voi-
12004: Eläke maksetaan 1-3 momentissa tarkoi- daan kuitenkin aina soveltaa, jos vaatimus
12005: tetuissa tapauksissa työttömyyskassalle, kan- työsuhdetietojen selvittämisestä tulee vireille
12006: eläkelaitokselle tai kunnalle kuitenkin vain yli viiden vuoden kuluttua lain voimaantu-
12007: sillä edellytyksellä, että eläkkeen maksamista losta.
12008: koskeva ilmoitus on tehty eläkekassalle vä-
12009: hintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen mak-
12010: supäivää.
12011:
12012:
12013:
12014:
12015: Laki
12016: merimieseläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
12017:
12018: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12019: muutetaan merimieseläkelain muuttamisesta 29 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain
12020: (174511995) voimaantulosäännöksen 7 momentti seuraavasti:
12021: vuosia ajalta ennen tämän lain voimaantuloa,
12022: Siltä osin kuin lain tämän 16 a §:n 1 mo- nämä kalenterivuodet ja niitä vastaavat työ-
12023: mentin ja 20 §:n 1 momentin mukaan määri- ansiot määrätään soveltaen merimieseläke-
12024: teltäviin valintavuosiin luetaan kalenteri- lain 16 §:n 2 momenttia ja 20 §:n 1 mo-
12025: 6 EV 247/1996 vp - HE 232/1996 vp
12026:
12027: menttia sellaisina kuin ne ovat voimassa tä- 16 a §:n 2 momentissa tarkoitetut edellytyk-
12028: män lain voimaan tullessa. Tämän lain set jättää eläkepalkkaa laskettaessa pois lain
12029: 16 a §:n 2 momenttia ei sovelleta lain voi- voimaantulon jälkeisiä valintavuosia ja niitä
12030: maantuloa edeltäviin valintavuosiin. Ajalta vastaavia työansioita.
12031: ennen tämän lain voimaantuloa 1 virkkeen
12032: mukaisesti määrätyt kalenterivuodet ja niitä
12033: vastaavat työansiot otetaan kuitenkin huo- Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä joulu-
12034: mioon ratkaistaessa, täyttyvätkö tämän lain kuuta 1996.
12035:
12036:
12037:
12038:
12039: Laki
12040: eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain 1 §:n muuttamisesta
12041:
12042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12043: muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden
12044: ja toimittajien eläkelain (662/1985) 1 §:n 3 momentti seuraavasti:
12045: 1§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
12046: mikuuta 1997.
12047: Tämä laki ei koske yrittäjien eläkelain Laki koskee työsuhteita, jotka alkavat
12048: (468/1969) piiriin kuuluvaa toimintaa. 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen.
12049:
12050:
12051:
12052:
12053: Laki
12054: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta
12055:
12056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12057: muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte-
12058: kijäin eläkelain (134/1962) 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1483/1995, seuraa-
12059: vasti:
12060: 7§ rajamääränä 200 markkaa. Työttömyyseläk-
12061: Jos työntekijä on työkyvyttömyyden pää- keen suuruutta määrättäessä edellä mainittu
12062: asiallisena syynä olevan sairauden, vian tai 540 päivän aika lasketaan työntekijäin eläke-
12063: vamman saamista lähinnä edeltäneen 540 lain 4 c §:n 3 momentissa tarkoitetusta työt-
12064: päivän aikana tässä laissa tarkoitetussa työs- tömyyden alkamispäivästä. Sen lisäksi edel-
12065: sä ansainnut vähintään 800 markkaa, luetaan lytetään tulevan ajan palkan lukemiseksi
12066: eläkkeeseen oikeuttavaksi myös se palkka, eläkkeeseen oikeuttavaksi, että työntekijä on
12067: jonka hän työkyvyttömyyden alkamisesta ollut työkyvyttömyyden alkamisvuoden ja
12068: lukien olisi ansainnut eläkeikään mennessä sitä välittömästi edeltäneiden kymmenen
12069: (tulevan ajan palkka). Jos työntekijällä sa- kalenterivuoden aikana vähintään 12 kuu-
12070: man eläketapahtuman johdosta on myös kautta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momen-
12071: maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) mu- tissa tarkoitettuun peruseläkkeeseen oikeutta-
12072: kaan oikeus saada täysitehoista työkyvyttö- vassa Suomessa vakuutettavassa ansiotyössä.
12073: myyseläkettä, pidetään edellä mainittuna Edellä tarkoitettua 12 kuukauden aikaa las-
12074: EV 247/1996 vp- HE 232/1996 vp 7
12075:
12076: kettaessa on sovellettava, mitä työntekijäin Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
12077: eläkelain 6 a §:n 1 momentin 3 ja 4 virk- mikuuta 1997.
12078: keessä säädetään. Laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
12079: vuodelle 1962 vahvistettua indeksilukua.
12080:
12081:
12082:
12083:
12084: Laki
12085: maatalousyrittäjien eläkelain 8 k § :n muuttamisesta
12086:
12087:
12088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12089: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (46711969)
12090: 8 k §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 56311993, seuraavasti:
12091:
12092: 8k § teella, joilta maatalousyrittäjä on saanut 1
12093: momentin mukaan työeläkelisään oikeutta-
12094: Työeläkelisä lasketaan kertomalla 80 pro- vaa etuutta. Etuuskuukausia määrättäessä
12095: senttia eläkkeen määrästä niiden kuukausien päivien jakajana käytetään kunkin etuuslajin
12096: lukumäärällä, joilta 1 momentissa mainittua osalta niiden päivien lukumäärää, joilta
12097: etuutta on maksettu (etuuskuukaudet), ja ja- etuutta voidaan keskimäärin kuukaudessa
12098: kamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentä- enintään maksaa.
12099: mällä etuuskuukausien lukumäärä niiden
12100: täysien kuukausien lukumäärästä, jotka sisäl-
12101: tyvät aikaan maatalousyrittäjän 23 vuoden
12102: iän täyttämisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12103: päivästä heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän kuuta 1997.
12104: saavuttamiseen. Etuuskuukaudet määrätään Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta
12105: etuuslajeittain täysinä kuukausina niiden 1997 ja sen jälkeen maksettuihin etuus-
12106: päivien yhteen lasketun lukumäärän perus- päiviin.
12107:
12108:
12109:
12110:
12111: Laki
12112: yrittäjien eläkelain 7 a §:n muuttamisesta
12113:
12114:
12115: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12116: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/1969) 7 a §:n 3
12117: momentti, sellaisena kuin se on laissa 56211993, seuraavasti:
12118: 7a § tyvät aikaan yrittäjän 23 vuoden iän täyttä-
12119: misestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivästä
12120: Työeläkelisä lasketaan kertomalla 80 pro- heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän saavuttami-
12121: senttia eläkkeen määrästä niiden kuukausien seen. Etuuskuukaudet määrätään etuuslajeit-
12122: lukumäärällä, joilta 1 momentissa mainittua tain täysinä kuukausina niiden päivien yh-
12123: etuutta on maksettu (etuuskuukaudet), ja ja- teen lasketun lukumäärän perusteella, joilta
12124: kamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentä- yrittäjä on saanut 1 momentin mukaan työ-
12125: mällä etuuskuukausien lukumäärä niiden eläkelisään oikeuttavaa etuutta. Etuuskuu-
12126: täysien kuukausien lukumäärästä, jotka sisäl- kausia määrättäessä päivien jakajana käyte-
12127: 8 EV 247/1996 vp - HE 232/1996 vp
12128:
12129: tään kunkin etuuslajin osalta niiden päivien Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12130: lukumäärää, joilta etuutta voidaan keskimää- kuuta 1997.
12131: rin kuukaudessa enintään maksaa. Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta
12132: 1997 ja sen jälkeen maksettuihin etuus-
12133: päiviin.
12134:
12135:
12136:
12137:
12138: Laki
12139: valtion eläkelain 10 a §:n muuttamisesta
12140:
12141: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12142: muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/1966) 10 a §:n 3
12143: momentti, sellaisena kuin se on laissa 152811993, seuraavasti:
12144: 10 a § yhteen lasketun lukumäärän perusteella,
12145: joilta edunsaaja on saanut 1 momentin mu-
12146: Työeläkelisä lasketaan kertomalla 80 pro- kaan työeläkelisään oikeuttavaa etuutta.
12147: senttia eläkkeen määrästä niiden kuukausien Etuuskuukausia määrättäessä päivien jakaja-
12148: lukumäärällä, joilta 1 momentissa tarkoitet- na käytetään kunkin etuuslajin osalta niiden
12149: tua etuutta on maksettu (etuuskuukaudet), ja päivien lukumäärää, joilta etuutta voidaan
12150: jakamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentä- keskimäärin kuukaudessa enintään maksaa.
12151: mällä etuuskuukausien lukumäärä niiden
12152: täysien kuukausien lukumäärästä, jotka sisäl-
12153: tyvät aikaan edunsaajan 23 vuoden iän täyt- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12154: tämisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivästä kuuta 1997.
12155: heinäkuuta 1962, 65 vuoden iän saavuttami- Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta
12156: seen. Etuuskuukaudet määrätään etuuslajeit- 1997 ja sen jälkeen maksettuihin etuus-
12157: tain täysinä kuukausina niiden päivien päiviin.
12158:
12159:
12160:
12161:
12162: Laki
12163: valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
12164:
12165: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12166: muutetaan valtion eläkelain muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain
12167: (167111995) voimaantulosäännöksen 5 momentti seuraavasti:
12168: voimaantuloa, nämä kalenterivuodet ja niitä
12169: Siltä osin kuin tämän lain 7 §:n 1 momen- vastaavat työansiot määrätään soveltaen val-
12170: tin mukaan määriteltäviin valintavuosiin lue- tion eläkelain 7 §:n 1 momenttia, sellaisena
12171: taan kalenterivuosia ajalta ennen tämän lain kuin se on voimassa tämän lain voimaan
12172: EV 247/1996 vp- HE 232/1996 vp 9
12173:
12174: tullessa. Tämän lain 7 §:n 2 momenttia ei rajavartijan tai merivartijan tehtävissä palve-
12175: sovelleta lain voimaantuloa edeltäviin valin- levan edunsaajan eläkepalkka lasketaan tä-
12176: tavuosiin. Ajalta ennen tämän lain voimaan- män lain 7 §:stä poiketen enintään seitsemän
12177: tuloa 1 virkkeen mukaisesti määrätyt kalen- valintavuoden työansioista, jos palvelus
12178: terivuodet ja niitä vastaavat työansiot otetaan päättyy ennen vuotta 2008, enintään kahdek-
12179: kuitenkin huomioon ratkaistaessa, täyttyvät- san vuoden työansioista, jos palvelus päättyy
12180: kö tämän lain 7 § :n 2 momentissa tarkoite- vuonna 2008 ja enintään yhdeksän valinta-
12181: tut edellytykset jättää eläkepalkkaa lasket- vuoden työansioista, jos palvelus päättyy
12182: taessa pois lain voimaantulon jälkeisiä valin- vuonna 2009.
12183: tavuosia ja niitä vastaavia työansioita. Sellai-
12184: sessa upseerin tai opistoupseerin virassa,
12185: johon ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena
12186: on upseerin tai opistoupseerin virkatutkinto, Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä joulu-
12187: taikka värvätyn, sotilasammattihenkilön, kuuta 1996.
12188:
12189:
12190:
12191: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
12192:
12193:
12194:
12195:
12196: 270077
12197: EV 248/1996 vp- HE 241/1996 vp
12198:
12199:
12200:
12201:
12202: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eläkelaitosten va-
12203: kavaraisuussäännösten uudistamisesta
12204:
12205: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys kiinnitettävä mahdollisuuksiin luoda pienyri-
12206: n:o 241/1996 vp eläkelaitosten vakavarai- tyksiä varten tehokas takausjärjestelmä.
12207: suussäännösten uudistamisesta. Eduskunnalle Eduskunta edellyttää hallituksen huolehti-
12208: on sosiaali - ja terveysvaliokunta antanut van siitä, että vakuutustarkastuksella ja jär-
12209: asiasta mietintönsä n:o 4211996 vp. jestelmän valvonnassa ja seurannassa on
12210: Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaises- käytettävissä riittävät voimavarat ja asiantun-
12211: ti selvittää yhteistoiminnassa työmarkkinajär- temus. Eduskunnalle on annettava selvitys
12212: jestöjen ja yrittäjäjärjestöjen kanssa pienyri- uudistetusta lainsäädännöstä saaduista koke-
12213: tysten työeläkelaitosten kautta tapahtuvan muksista.
12214: pääomahuollon kehittämisen. Huomiota on Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
12215:
12216:
12217:
12218: Laki
12219: vakuutusyhtiölain muuttamisesta
12220:
12221: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12222: kumotaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (106211979) 11 luvun
12223: 4 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 38911995,
12224: muutetaan 1 luvun 3 a §:n 2 momentti, 10 luvun 2 §:n 2 momentti ja 7 §:n 1 momentti, 11
12225: luvun 1 §:n 1 momentti, 12luvun 2 §:n 1 momentti ja 4 §:n 2 momentti, 14 luvun 5 a §:n 1
12226: momentin 5 kohta ja 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta sekä 15 luvun 1 §:n 2 momentti, 2 §:n
12227: 1 momentti ja 20 §:n 2 momentti,
12228: sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3 a §:n 2 momentti, 10 luvun 2 §:n 2 momentti, 11 lu-
12229: vun 1 §:n 1 momentti, 12 luvun 2 §:n 1 momentti, 14 luvun 5 a §:n 1 momentin 5 kohta ja
12230: 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta sekä 15 luvun 1 §:n 2 momentti mainitussa laissa 389/1995
12231: ja 10 luvun 7 §:n 1 momentti, 12luvun 4 §:n 2 momentti sekä 15 luvun 2 §:n 1 momentti ja
12232: 20 §:n 2 momentti laissa 75211993, sekä
12233: lisätään 7 lukuun uusi 8 §, 11 lukuun uusi 6 aja 6 b §, 12 lukuun uusi 1 a §, 12 luvun
12234: 2 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 389/1995, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen
12235: 2 momentti siirtyy 3 momentiksi sekä 14 lukuun uusi 5 c § seuraavasti:
12236: 1 luku momenttiaja 5 b §:ää eikä 16 luvun 3 §:n 4
12237: ja 5 momenttia sekä 5 a-5 c §:ää.
12238: Yleisiä säännöksiä
12239: 3a §
12240: ?luku
12241: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavaan
12242: vakuutusyhtiöön ei kuitenkaan sovelleta 2 Yhtiön johto
12243: luvun 2 §:n 1-3 ja 5 momenttia, 4 §:n 1
12244: momentin 3 kohtaa, 5 §:n 1, 2 ja 5 moment- 8§
12245: tia, 2 a lukua, 11 luvun 4-6 §:ää, 13 lukua, Sen estämättä, mitä muualla tässä laissa
12246: 14 luvun 1 §:n 2 momenttia, 4 §:n 2 ja 3 säädetään, lakisääteistä eläkevakuutusta har-
12247:
12248:
12249: 270107
12250: 2 EV 248/1996 vp- HE 24111996 vp
12251:
12252: joittavalla vakuutusyhtiöllä on oltava hallin- kijäin eläkelain 12 a §:n 2 momentissa tar-
12253: toneuvosto, jonka valitsee yhtiökokous. Hal- koitettuihin lisäetuihin. Osittamatonta lisä-
12254: lintoneuvosto nimittää hallituksen, johon vakuutusvastuuta voidaan käyttää vastuuve-
12255: kuuluu vähintään kolme jäsentä. lan laskuperusteiden muuttamisesta synty-
12256: Hallintoneuvostossa ja hallituksessa on neen tapp10n sekä myös muun tappion peit-
12257: oltava vakuutuksenottajien ja vakuutettujen tämiseen siten kuin sosiaali- ja terveysminis-
12258: edustajia. Vakuutuksenottajien ja vakuutet- teriö tarkemmin määrää.
12259: tujen edustajat on valittava keskeisten työn-
12260: antajia ja palkansaajia edustavien keskusjär-
12261: jestöjen ehdottamista henkilöistä. V akuutuk- 7 §
12262: senottajien ja vakuutettujen edustajia on ol- Sellaisen keskinäisen vakuutusyhtiön osak-
12263: tava yhtä monta ja heidän yhteismääränsä on kailta, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan ovat
12264: oltava vähintään puolet hallintoneuvoston ja vastuussa yhtiön sitoumuksista, on viipymät-
12265: vastaavasti hallituksen koko jäsenmäärästä. tä taksoitettava lisämaksu, jos syntyneen
12266: Hallintoneuvoston ja hallituksen kokoonpa- tappion tai muun syyn takia vahinkovakuu-
12267: nosta ja valinnasta määrätään tarkemmin tusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin
12268: yhtiöjärjestyksessä. 11 luvun 3 §:n mukainen takuumäärä, jos
12269: henkivakuutusyhtiön toimintapääoma on pie-
12270: 10 luku nempi kuin 11 luvun 5 §:n tai 6 a §:n 2 mo-
12271: mentin mukainen takuumäärä, jos vakuutus-
12272: Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös yhtiön oma pääoma ei täytä 11 luvun 6 § :n
12273: tai 6 a §:n 3 momentin mukaista vähimmäis-
12274: 2 § määrävaatimusta tai, jos selvitys- tai kon-
12275: kurssitilassa olevan yhtiön omaisuus ei riitä
12276: Vakuutusmaksuvastuu vastaa voimassa velkojen maksamiseen, ja tällöin vähintään
12277: olevissa vakuutussopimuksissa tarkoitetuista niin suuri määrä kuin näiden tarkoitusten
12278: tulevista vakuutustapahtumista johtuvien saavuttamiseksi tarvitaan. Jos osakkaiden
12279: suoritusten ja näistä vakuutuksista aiheu- vastuu yhtiöjärjestyksessä on rajoitettu, tak-
12280: tuvien muiden menojen pääoma-arvoa vä- soitus on kuitenkin sovitettava sen mukaan.
12281: hennettyinä tulevien vakuutusmaksujen pää-
12282: oma-arvolla ja lisättynä kesken sovitun va-
12283: kuutusajan rauenneista vakuutuksista ehkä 11 luku
12284: aiheutuvan vastuun pääoma-arvolla. V akuu-
12285: tussopimuksen luonteen niin edellyttäessä Toimintapääoma
12286: vakuutusmaksuvastuu voidaan määrätä mak-
12287: settujen vakuutusmaksujen ja vakuutukselle 1§
12288: hyvitettyjen muiden tuottojen yhteismääränä Vakuutusyhtiön toimintapääomalla tarkoi-
12289: vähennettynä vakuutusturvan ylläpitämisestä tetaan sitä määrää, jolla vakuutusyhtiön va-
12290: ja vakuutuksen hoitamisesta vakuutussopi- rojen on katsottava ylittävän yhtiön velat ja
12291: muksen mukaan perityillä kuluilla. Vakuu- muut niihin rinnastettavat sitoumukset. La-
12292: tusmaksuvastuuna pidetään myös sellaista 13 kisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan va-
12293: luvun 3 §:n mukaisista lisäeduista aiheu- kuutusyhtiön vastuuvelasta vähennetään täl-
12294: tunutta vastuuta, jota perusteiden mukaan ei löin 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu
12295: saa käyttää muun kuin sellaisen tappion peit- osittamaton lisävakuutusvastuu. Varat, velat
12296: tämiseen, joka on syntynyt vastuuvelan las- ja sitoumukset määritellään ja arvioidaan nii-
12297: kuperusteiden muuttamisesta. Lakisääteistä den luonne huomioon ottaen sosiaali- ja ter-
12298: eläkevakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön veysministeriön määräämien perusteiden mu-
12299: osalta vakuutusmaksuvastuuna pidetään kaisesti.
12300: myös työntekijäin eläkelain 12 a §:n 2 mo-
12301: mentin mukaisista lisäeduista aiheutunutta
12302: vastuuta, joka jakautuu vakuutuksenottajille 6a§
12303: ositettuun osaan (ositettu lisävakuutusvastuu) Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan
12304: ja vakuutuksenottajille osittamattomaan vakuutusyhtiön toimintapääoman vähim-
12305: osaan (osittamaton lisävakuutusvastuu). Osi- mäismäärä on kaksi kolmasosaa vakavarai-
12306: tettua lisävakuutusvastuuta saadaan käyttää suusrajasta, kuitenkin vähintään kaksi pro-
12307: vain vakuutuksenottajille annettaviin työnte- senttia vakuutusyhtiön työntekijäin eläkelain
12308: EV 248/1996 vp - HE 241/1996 vp 3
12309:
12310: mukaisen vakuutuksen vastuuvelasta. V aka- 12 luku
12311: varaisuusraja määritellään riskiteoreettisesti
12312: vastaamaan yhden vuoden toimintapääoman Voitonjako ja yhtiön varojen muu käyttö
12313: tarvetta ottaen huomioon sijoitusten jakau-
12314: tuminen eri omaisuuslajeihin. Vakavarai- 1a §
12315: suusrajan laskemisesta säädetään tarkemmin Sen estämättä, mitä muualla tässä laissa
12316: asetuksella. tai osakeyhtiölaissa säädetään, yhtiön selvi-
12317: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan tystilan, purkamisen, vakuutuskannan luo-
12318: vakuutusyhtiön takuumäärä on puolet 1 mo- vuttamisen tai muun varojen jakamista kos-
12319: mentin mukaisesta toimintapääoman vähim- kevan järjestelyn yhteydessä lakisääteistä
12320: mäismäärästä. Toimintapääomasta takuumää- eläkevakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön
12321: rää vastaavan määrän on muodostuttava ase- velat ylittävistä varoista kuuluu osakkeen-
12322: tuksella säädettävistä eristä. omistajille tai takuuosuuksien omistajille
12323: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan osakkeita tai takuuosuuksia vastaava osuus
12324: vakuutusyhtiön oman pääoman on oltava vä- yhtiön omaan pääomaan tehdyistä sijoituk-
12325: hintään kaksi prosenttia 2 momentin mukai- sista ja niille lasketusta kohtuullisesta tuo-
12326: sesta takuumäärästä. Sosiaali- ja terveysmi- tosta. Muu osa velat ylittävistä varoista ar-
12327: nisteriön määräämin ehdoin omaan pää- vonkorotusrahasto mukaan lukien kuuluu
12328: omaan rinnastetaan tätä pykälää sovellet- vakuutuksenottajille osana vakuutuskantaa.
12329: taessa vakuutusyhtiön ottama laina, jolla on Yhtiöjärjestykseen on otettava tätä pykälää
12330: huonompi etuoikeus kuin vakuutusyhtiön koskevat määräykset.
12331: muilla sitoumuksilla. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvit-
12332: taessa määräyksiä 1 momentin täytäntöön-
12333: panosta.
12334: 6b § 2§
12335: Jos lakisääteistä eläkevakuutusta harjoit- Osakeyhtiölain 12 luvun 2 §:n 1 momen-
12336: tavan vakuutusyhtiön toimintapääoma on tissa ja 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu voi-
12337: suurempi kuin 6 a §:n 1 momentissa tarkoi- tonjako on kielletty, jos vakuutusyhtiön oma
12338: tetun vakavaraisuusrajan nelinkertainen mää- pääoma alittaa 11 luvun 6 §:n 1 momentissa
12339: rä, siirto 10 luvun 2 §:n 2 momentin mukai- tai 6 a §:n 3 momentissa säädetyn vähim-
12340: seen osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen mäismäärän. Omaan pääomaan ei tällöin
12341: on kielletty. Jos ylityksen voidaan katsoa rinnasteta 11 luvun 6 §:n 1 momentissa ja
12342: olevan luonteeltaan pysyvä, yhtiön on järjes- 6 a §:n 3 momentissa tarkoitettua vakuu-
12343: tettävä toimintansa siten, että yhtiön toimin- tusyhtiön ottamaa lainaa.
12344: tapääoma palautuu ensimmäisessä virkkeessä Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan
12345: tarkoitetun rajan alapuolelle. vakuutusyhtiön voitonjako on kielletty myös,
12346: Jos lakisääteistä eläkevakuutusta harjoit- jos sen toimintapääoma on pienempi kuin 11
12347: tavan vakuutusyhtiön toimintapääoma on luvun 6 a §:n 1 momentin mukainen vaka-
12348: suurempi kuin 6 a §:n 1 momentissa tarkoi- varaisuusraja. Jos lakisääteistä eläkevakuu-
12349: tettu vakavaraisuusraja mutta pienempi kuin tusta harjoittavan vakuutusyhtiön toiminta-
12350: vakavaraisuusrajan kaksinkertainen määrä, pääoma on suurempi kuin edellä tarkoitettu
12351: yhtiön on kartutettava toimintapääomaansa vakavaraisuusraja mutta pienempi kuin sen
12352: rajoittamalla siirtoa 10 luvun 2 §:n 2 mo- kaksinkertainen määrä, voitonjakoa on rajoi-
12353: mentin mukaiseen ositettuun lisävakuutus- tettava siten kuin sosiaali- ja terveysministe-
12354: vastuuseen. riö tarkemmin määrää.
12355: Jos lakisääteistä eläkevakuutusta harjoit-
12356: tavan vakuutusyhtiön toimintapääoma on
12357: pienempi kuin 6 a §:n 1 momentissa tarkoi-
12358: tettu vakavaraisuusraja, siirto 10 luvun 2 §:n
12359: 2 momentin mukaiseen ositettuun lisävakuu- 4§
12360: tusvastuuseen on kielletty.
12361: Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkem- Yhtiökokous voi kuitenkin päätöksellä,
12362: mat määräykset tämän pykälän soveltamises- jota ovat kannattaneet osakkaat, joilla on
12363: ta. vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa
12364: 4 EV 248/1996 vp- HE 241/1996 vp
12365:
12366: edustetuista äänimääristä, antaa voitosta käy- kovakuutussopimuksen kattama riski 2 a
12367: tettäväksi yleishyödylliseen tai siihen verrat- luvun 10 §:n mukaan sijaitsee tai jossa hen-
12368: tavaan tarkoitukseen määriä, joilla 11 luvun kivakuutuksen ottaja asuu vakinaisesti tai,
12369: 6 §:ssä tai 6 a §:n 3 momentissa tarkoitet- jos henkivakuutuksen ottaja on oikeushenki-
12370: tuun omaan pääomaan verrattuna ei ole sa- lö, se oikeushenkilön toimipaikka, johon
12371: nottavaa merkitystä. sopimus liittyy, sijaitsee, jos:
12372: 14 luku 3) vakuutusyhtiö ei täytä tämän luvun
12373: 5 b §:n 2 momentissa tai 5 c §:n 2 momen-
12374: V akuotusyhtiöiden valvonta tissa mainittuja 11 luvussa yhtiön toiminta-
12375: pääomalle ja omalle pääomalle asetettuja
12376: 5 a§ vaatimuksia; sekä
12377: Sosiaali- ja terveysministeriö voi rajoittaa 4) vakuutusyhtiö ei enää täytä tämän luvun
12378: vakuutusyhtiön toimilupaa tai peruuttaa sen, 5 b §:n 1 momentissa tai 5 c §:n 1 momen-
12379: jos: tissa mainittuja 11 luvussa yhtiön toiminta-
12380: pääomalle asetettuja vaatimuksia ja minis-
12381: 5) yhtiö ei ole kyennyt sille asetetussa teriöllä on aihetta olettaa yhtiön taloudellisen
12382: määräajassa suorittamaan 5 b tai 5 c §:ssä tilan edelleen heikkenevän tai jos ministeriö
12383: tarkoitetussa taloudellisen aseman tervehdyt- katsoo yhtiön olevan joutumassa tällaiseen
12384: tämissuunnitelmassa tai lyhyen aikavälin tilaan.
12385: rahoitussuunnitelmassa esitettyjä toimenpi-
12386: teitä; tai
12387: 15 luku
12388: 5c § Selvitystila ja purl<aminen
12389: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan
12390: vakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma on 1§
12391: pienempi kuin 11 luvun 6 a §:n 1 momentin
12392: mukainen toimintapääoman vähimmäismää- V ahinkovakuutusyhtiö, jonka toimintapää-
12393: rä, on viipymättä toimitettava sosiaali- ja oma on pienempi kuin 11 luvun 3 §:n mu-
12394: terveysministeriön hyväksyttäväksi yhtiön ta- kainen takuumäärä, tai henkivakuutusyhtiö,
12395: loudellisen aseman tervehdyttämissuunnitel- jonka toimintapääoma on pienempi kuin 11
12396: ma. Samoin on meneteltävä, jos yhtiön toi- luvun 5 §:n mukainen takuumäärä, tai la-
12397: mintapääoma lisättynä sillä määrällä, jolla kisääteistä eläkevakuutusta harjoittava va-
12398: 10 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu ta- kuutusyhtiö, jonka toimintapääoma on pie-
12399: soitusmäärä ylittää laskuperusteiden mukai- nempi kuin 11 luvun 6 a §:n 2 momentin
12400: sen vähimmäismäärän, on pienempi kuin 11 mukainen takuumäärä, taikka vakuutusyhtiö,
12401: luvun 6 a §:n 1 momentissa tarkoitettu vaka- jonka oma pääoma ei täytä 11 luvun 6 §:n
12402: varaisuusraja. tai 6 a §:n 3 momentin vähimmäisvaatimus-
12403: Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan ta, on asetettava selvitystilaan ja purettava,
12404: vakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma on jollei edellä mainittuja 11 luvussa asetettuja
12405: pienempi kuin llluvun 6 a §:n 2 momentin vaatimuksia ole täytetty kolmen kuukauden
12406: mukainen takuumäärä taikka jonka oma pää- kuluessa siitä, kun asia ilmoitettiin yhtiöko-
12407: oma ei täytä 11 luvun 6 a §:n 3 momentin koukselle. Sosiaali- ja terveysministeriöllä
12408: vähimmäisvaatimusta, on viipymättä toimi- on kuitenkin oikeus pidentää määräaikaa
12409: tettava ministeriön hyväksyttäväksi lyhyen enintään vuodeksi, jollei vakuutettuja etuja
12410: aikavälin rahoitussuunnitelma. näin vaaranneta.
12411: 6 §
12412: Sosiaali- ja terveysministeriö voi ottaa hal- 2§
12413: tuunsa yhtiön hallinnassa olevaa omaisuutta Jos on syytä otaksua, että vahinkovakuu-
12414: taikka kieltää yhtiötä luovuttamasta tai pant- tusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin
12415: taamasta tällaista omaisuutta ilmoitettuaan 11 luvun 3 §:n mukainen takuumäärä tai että
12416: asiasta niiden Euroopan talousalueeseen kuu- henkivakuutusyhtiön toimintapääoma on pie-
12417: luvien muiden valtioiden vakuutustarkastuk- nempi kuin 11 luvun 5 §:n tai 6 a §:n 2 mo-
12418: sesta vastaaville viranomaisille, joissa vahin- mentin mukainen takuumäärä taikka että va-
12419: EV 248/1996 vp- HE 24111996 vp 5
12420:
12421: kuutusyhtiön oma pääoma ei täytä 11 luvun töksestä. Hallintoneuvoston ja hallituksen
12422: 6 §:n 3 momentin mukaista vähimmäisvaa- kokoonpanon on täytettävä tämän lain 7 lu-
12423: timusta, hallituksen ja toimitusjohtajan on vun 8 §:n 2 momentin vaatimukset vuoden
12424: viivytyksettä laadittava tilinpäätös siltä ajal- kuluessa siitä, kun yhtiöjärjestyksen muutos
12425: ta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yh- on merkitty kaupparekisteriin.
12426: tiökokouksessa, sekä annettava se tilintarkas- Jollei vakuutusyhtiö ole noudattanut 2 mo-
12427: tajille tarkastettavaksi. Tällöin on soveltuvin mentin säännöksiä, sosiaali- ja terveysminis-
12428: osin noudatettava, mitä edellä säädetään ti- teriö voi määrätä, ettei yhtiö saa myöntää
12429: linpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. uusia vakuutuksia.
12430: Jos tilinpäätöksen aika käsittää myös edelli- Sen estämättä, mitä tämän lain 11 luvun
12431: sen tilikauden, on tältä tilikaudelta annettava 6 a §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, la-
12432: erillinen tilinpäätös. kisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan va-
12433: kuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäis-
12434: määrä on vuonna 1997 yksi kolmasosa ja
12435: 20 § vuonna 1998 kaksi kolmasosaa tämän lain
12436: 11 luvun 6 a §:n 1 momentin mukaisesta
12437: Mitä 1 momentissa säädetään, noudatetaan toimintapääoman vähimmäismäärästä. V as-
12438: vastaavasti, jos yhtiö, joka on asetettu selvi- taavasti tämän lain 11 luvun 6 a §:n 2 mo-
12439: tystilaan sen johdosta, ettei se täytä 11 luvun mentissa tarkoitettu takuumäärä on vuosina
12440: 3, 5, 6 tai 6 a §:n mukaisia vaatimuksia, jäl- 1997 ja 1998 puolet edellä tarkoitetusta toi-
12441: leen täyttää sanotut vaatimukset. mintapääoman vähimmäismäärästä.
12442: Tämän lain voimaan tullessa katsotaan tä-
12443: män lain 12 luvun 1 a §:ää sovellettaessa
12444: lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan
12445: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- vakuutusyhtiön osakkaille kuuluvan yhtiön
12446: mikuuta 1997. Lain 10 luvun 2 § ja 11 lu- viimeisen tilinpäätöksen mukainen sidottu ja
12447: vun 1 § tulevat kuitenkin voimaan 31 päi- vapaa oma pääoma. Keskinäisessä vakuu-
12448: vänä joulukuuta 1996. tusyhtiössä takuuosuuksien omistajille kuu-
12449: Sellaisen lakisääteistä eläkevakuutusta har- luu takuupääoma. Jos vakuutusyhtiö on ai-
12450: joittavan vakuutusyhtiön, joka on toimin- kaisemmin merkittävässä määrin harjoittanut
12451: nassa tämän lain tullessa voimaan, on kuu- myös muuta vakuutusliikettä kuin lakisää-
12452: den kuukauden kuluessa tämän lain voi- teistä eläkevakuutusliikettä, otetaan tämä
12453: maantulosta haettava sosiaali- ja terveysmi- lisäksi ministeriön luvalla ja sen vahvista-
12454: nisteriön vahvistus tämän lain vaatimille yh- malla tavalla huomioon osakkaiden osuudes-
12455: tiöjärjestyksen muutoksille ja ilmoitettava sa yhtiön varoista määrättäessä. Yhtiön on
12456: muutos rekisteröintiä varten kahden kuukau- tehtävä tätä koskeva hakemus ministeriölle
12457: den kuluessa ministeriön antamasta pää- vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
12458:
12459:
12460:
12461:
12462: Laki
12463: työntekijäin eläkelain muuttamisesta
12464:
12465:
12466: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12467: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 §:n 1
12468: momentti ja 12 a §:n 4 momentti,
12469: sellaisina kuin ne ovat, 12 §:n 1 momentti, laeissa 639/1966, 559/1993, 1077/1993,
12470: 1482/1995 ja 839/1996 sekä 12 a §:n 4 momentti laissa 39011995, sekä
12471: lisätään 12 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 39011995, uusi 5 momentti seu-
12472: raavasti:
12473: 6 EV 248/1996 vp- HE 24111996 vp
12474:
12475: 12 § 3) edellä 11 §:ssä tarkoitetuista lisäeduista
12476: Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeis- on vastuussa se eläkelaitos, joka on ne
12477: tä ja kuntoutusrahasta määräytyy sekä eläk- myöntänyt, siltä osin kuin etu vastaa minis-
12478: keistä ja kuntoutusrahasta eläkelaitoksille teriön vahvistamien tai antamien perusteiden
12479: aiheutuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kes- mukaisesti laitokselle suoritettavia vakuutus-
12480: ken, mikäli eläkelaitokset eivät ole toisin so- maksuja tahi laskettavaa eläkevastuuta;
12481: pineet, seuraavasti: 4) muista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja
12482: 1) vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se pe- työttömyyseläkkeistä, lukuun ottamatta ly-
12483: rustuu palvelusaikaan ennen sitä kalenteri- hytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
12484: vuotta, jona työntekijä täyttää 55 vuotta, on jäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan ja
12485: kukin eläkelaitos vastuussa määrästä, joka merimieseläkelain 3 a §:n 2 momentin 2
12486: vastaa kolmasosaa kyseisen vuoden osalta kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, sa-
12487: karttuvasta eläkkeestä laskettuna 12 a §:n 1 moin kuin eläkkeiden ja kuntoutusrahan
12488: momentissa tarkoitettujen sosiaali- ja ter- niistä osista, jotka ylittävät 1-3 kohdan
12489: veysministeriön vahvistamien tai antamien mukaiset määrät, perhe-eläkkeestä, osa-aika-
12490: perusteiden mukaisesti; lisäksi eläkelaitos on eläkkeestä sekä maksujen tai rahastojen las-
12491: vastuussa siitä eläkkeen määrästä, joka mi- kuperusteiden yleisestä muutoksesta samoin
12492: nisteriön vahvistamien tai antamien perus- kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista siirroista
12493: teiden mukaan on erikseen siirretty eläkelai- johtuvista kustannuksista ja lyhytaikaisissa
12494: toksen vastuulla olevaan eläkkeen osaan tä- työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain
12495: män osan arvon säilyvyyden tukemiseksi tai 9 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä meri-
12496: eläkelaitoksen vastuun ulottamiseksi eläk- mieseläkelain 3 a §:n 2 momentin 3 kohdas-
12497: keeseen, myös siltä osin kuin se perustuu sa tarkoitetuista sanottuihin lakeihin perustu-
12498: palvelusaikaan sen kalenterivuoden jälkeen, van eläketurvan aiheuttamien kulujen osuu-
12499: jona työntekijä täyttää 54 vuotta, taikka työ- desta vastaavat eläkelaitokset yhteisesti mi-
12500: kyvyttömyys- tai työttömyyseläkeaikaan nisteriön eri kululajeja varten antamien pe-
12501: taikka 12 a §:n 5 momentin mukaisesti; rusteiden mukaisesti; sekä
12502: 2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on 5) eläketurvakeskuksen kustannuksista niil-
12503: myönnetty 6 a §:ää soveltaen ja sellaisen tä osin kuin ne eivät aiheudu eläkelaitoksille
12504: työttömyyseläkkeen puolesta määrästä, joka erityistä korvausta vastaan suoritettavista
12505: on myönnetty soveltaen 6 a §:ää vähintään töistä vastaavat eläkelaitokset yhteisesti tä-
12506: viisi vuotta jatkuneeseen työsuhteeseen, näi- män lain alaisen toimintansa laajuuden mu-
12507: hin eläkkeisiin luettuna myös lyhytaikaisissa kaisessa suhteessa; näistä kustannuksista on
12508: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain kuitenkin ensin vähennettävä, mitä eläketur-
12509: perusteella ehkä saatava eläkkeen osa ja me- vakeskus on tuottoina saanut.
12510: rimieseläkelain 3 a §:n 4 momentissa tarkoi-
12511: tettu, sanotun lain perusteella ehkä saatava
12512: eläkkeen osa, mutta ei tämän lain 4 j §:n ei-
12513: kä 7 g §:n mukaista korotusta eikä 9 §:n 12 a §
12514: perusteella eläkkeen alkamisen, työttömyys-
12515: eläkkeen osalta kuitenkin 4 c §:ssä tarkoite- Jos vastuuvelan perusteita muutetaan siten,
12516: tun työttömäksi joutumispäivän jälkeen an- että vastuun määrä pienenee, käytetään va-
12517: nettuja korotuksia, sekä siitä kuntoutusrahan pautuvat varat 12 §:n 1 momentin 4 kohdas-
12518: osasta, joka vastaa 6 a §:ää soveltaen myön- sa tarkoitettuihin kustannuksiin sosiaali- ja
12519: netystä työkyvyttömyyseläkkeestä edellä terveysministeriön vahvistamien perusteiden
12520: mainitulla tavalla määräytyvää eläkkeen mukaisesti. Jos kuitenkin on kysymys 11 §:n
12521: osaa, vastaa yksin se eläkelaitos, jonka toi- mukaisista lisäeduista, erotus on siirrettävä
12522: mintapiiriin työntekijä kuului sanotussa py- vakuutusyhtiölain 10 luvun 2 §:n 2 momen-
12523: kälässä tarkoitetun työsuhteen perusteella; tissa tarkoitettuun ositettuun lisävakuutusvas-
12524: lisäksi eläkelaitos on vastuussa siitä eläk- tuuseen, jollei erityisestä syystä ole katsotta-
12525: keen tai kuntoutusrahan määrästä, joka mi- va, että vapautuvat varat on käytettävä en-
12526: nisteriön vahvistamien tai antamien perus- simmäisessä virkkeessä tarkoitetulla tavalla.
12527: teiden mukaan on erikseen siirretty eläkelai- Vastuuvelan tai eläkevastuun perusteissa
12528: toksen vastuulla olevaan eläkkeen osaan käytettävä laskuperustekorko on määriteltävä
12529: 12 a §:n 5 momentin mukaisesti; ottaen huomioon eläkkeiden turvaamisesta
12530: EV 248/1996 vp- HE 241/1996 vp 7
12531:
12532: johtuvat vaatimukset sekä lisäksi vastuuve- lan tai eläkevastuun perusteiden muuttami-
12533: lan tai eläkevastuun katteena oleville varoille sen johdosta tämän lain voimaan tullessa,
12534: saatavissa oleva tuotto. Edellä tarkoitetun 12 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen
12535: laskuperustekoron ja vastuuvelan tai eläke- lisäetujen osalta kuitenkin 31 päivänä joulu-
12536: vastuun laskennassa käytettävän koron ero- kuuta 1997, siten, että niiden pääoma-arvo
12537: tusta vastaava tuotto on tämän lain vähim- säilyy.
12538: mäiseläketurvan mukaisen vakuutuksen osal- Sen estämättä, mitä tämän lain 12 a §:n 5
12539: ta käytettävä 12 §:n 1 momentin 1 ja 2 koh- momentissa säädetään, laskuperustekoron ja
12540: dassa tarkoitettuihin siirtoihin eläkelaitoksen vastuuvelan tai eläkevastuun laskemisessa
12541: vastuulle. käytettävän koron erotusta vastaava sijoitus-
12542: ten tuotto tai osa siitä voidaan käyttää vuo-
12543: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- sina 1997-1999 siirtoihin vakuutusyhtiölain
12544: mikuuta 1997. 10 luvun 2 §:n 2 momentin mukaiseen osit-
12545: Tämän lain 12 §:n 1 momentin 1 kohtaa tamattomaan lisävakuutusvastuuseen tai va-
12546: sovelletaan määrättäessä eläkelaitosten vas- kuutuskassalain 79 §:n 2 momentin mukai-
12547: tuuta vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se seen lisävakuutusvastuuseen taikka elä-
12548: perustuu tämän lain voimaantulon jälkeiseen kesäätiölain 43 §:n 2 momentin 3 kohdan
12549: palvelusaikaan. mukaiseen eläkevastuun osaan. Siirtoa vas-
12550: Sen estämättä, mitä tämän lain 12 §:n 1 taavalta osalta ei vakuutusyhtiö vuosina
12551: momentin 1-4 kohdassa ja työntekijäin 1997-1999 saa tehdä siirtoa osittamatto-
12552: eläkelain 12 a §:n 3 momentissa säädetään, masta lisävakuutusvastuusta ositettuun lisä-
12553: eläkelaitoksen vastuulla olevia eläkkeen ja vakuutusvastuuseen eikä vakuutuskassa tai
12554: kuntoutusrahan osia pienennetään vastuuve- eläkesäätiö pienentää sanottua vastuun osaa.
12555:
12556:
12557:
12558:
12559: Laki
12560: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 ja 13 a §:n muuttamisesta
12561:
12562: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12563: muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte-
12564: kijäin eläkelain (134/1962) 9 §:n 1 momentti ja 13 a §,
12565: sellaisina kuin ne ovat, 9 §:n 1 momentti laeissa 750/1974, 560/1993, 107811993 ja
12566: 1483/1995 sekä 13 a § mainitussa laissa 1483/1995 seuraavasti:
12567: 9§ arvon säilyvyyden tukemiseksi taikka eläke-
12568: Tässä laissa säädetystä eläketurvasta vas- laitoskohtaisen vastuun ulottamiseksi eläk-
12569: taavat 2 §:ssä tarkoitetut eläkelaitokset, sikä- keeseen, myös siltä osin kuin se perustuu
12570: li kuin ne eivät ole toisin sopineet, seuraa- sen kalenterivuoden jälkeen ansaittuihin
12571: vasti: palkkoihin, jona työntekijä täyttää 54 vuotta,
12572: 1) vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se pe- tai 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuun palk-
12573: rustuu ennen sitä kalenterivuotta ansaittuihin kaan taikka työntekijäin eläkelain 12 a §:n 5
12574: palkkoihin, jona työntekijä täyttää 55 vuotta, momentin mukaisesti;
12575: on kukin eläkelaitos vastuussa määrästä, jo- 2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on
12576: ka vastaa kolmasosaa kyseisen vuoden osalta myönnetty 7 §:n 1 momenttia soveltaen sekä
12577: karttuvasta elilieestä laskettuna ministeriön sellaisen työttömyyseläkkeen määrän
12578: antamien perusteiden mukaan; lisäksi eläke- 30/lOO:sta, joka on myönnetty 7 §:n 1 mo-
12579: laitos on vastuussa siitä eläkkeen määrästä, menttia soveltaen, näihin eläkkeisiin luettuna
12580: joka ministeriön antamien perusteiden mu- myös työntekijäin eläkelain perusteella ehkä
12581: kaan on erikseen siirretty eläkelaitoksen vas- saatava eläkkeen osa ja merimieseläkelain
12582: tuulla olevaan eläkkeen osaan tämän osan 3 a §:n 4 momentissa tarkoitettu, sanotun
12583: 8 EV 248/1996 vp- HE 241/1996 vp
12584:
12585: lain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa, sista vastaavat eläkelaitokset yhdessä työnte-
12586: mutta ei työntekijäin eläkelain 4 j eikä kijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoitta-
12587: 7 g §:n mukaista korotusta eikä sanotun lain vien eläkelaitosten ja merimieseläkekassan
12588: 9 §:n perusteella eläkkeen alkamisen, työttö- kanssa, siten kuin työntekijäin eläkelain
12589: myyseläkkeen osalta kuitenkin työntekijäin 12 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa sääde-
12590: eläkelain 4 c §:ssä tarkoitetun työttömäksi tään; sekä
12591: joutumispäivän jälkeen annettuja korotuksia, 4) jos työntekijäin eläkelain 8 §:n 1 mo-
12592: sekä siitä kuntootusrahan osasta, joka vastaa mentin mukaisesti on vähennettävä tähän
12593: 7 §:n 1 momenttia soveltaen myönnetystä lakiin perustuvaa eläkettä, josta vastaavat
12594: työkyvyttömyyseläkkeestä edellä mainitulla kaksi tai useampi eläkelaitos, jaetaan vähen-
12595: tavalla määräytyvää eläkkeen osaa, vastaa nys näiden kesken niiden vastuulla olevien
12596: yksin se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin eläkkeen osien suhteessa.
12597: työntekijä kuului saadessaan 7 §:n 1 mo-
12598: mentissa tarkoitetun sairauden, vian tai vam- 13 a §
12599: man taikka joutuessaan työttömäksi tai, jos Jollei tästä laista muuta johdu, on soveltu-
12600: hän ei silloin enää ollut tämän lain piiriin vin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä
12601: kuuluvassa työsuhteessa, se eläkelaitos, jon- työntekijäin eläkelain 1 §:n 6 momentissa,
12602: ka piiriin hän viimeksi on kuulunut; lisäksi 3 §:n 2 momentissa, 3 a §:ssä, 4 §:n 1 ja 5
12603: eläkelaitos on vastuussa siitä eläkkeen tai momentissa, 4 a §:n 2-6 momentissa,
12604: kuntootusrahan määrästä, joka ministeriön 4 b-4 d, 4 f-4 h ja 4 j-4 n §:ssä, 5 §:n
12605: antamien perusteiden mukaan on erikseen 6 momentissa, 5 c, 7 f-7 h, 8, 8 a-8 g, 9,
12606: siirretty eläkelaitoksen vastuulla olevaan 9 a, 10, 10 a, 10 c ja 12 §:ssä, 12 a §:n 4 ja
12607: eläkkeen osaan työntekijäin eläkelain 5 momentissa, 13 a, 13 b ja 14 §:ssä, 15 §:n
12608: 12 a §:n 5 momentin mukaisesti; 2 momentissa sekä 15 a, 15 b, 16, 17, 17 a,
12609: 3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja 17 b, 18, 19 a-19 d, 20, 21, 21 a-21 f, 22
12610: työttömyyseläkkeistä, lukuun ottamatta työn- ja 23 §:ssä säädetään.
12611: tekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2 koh- ---
12612: dan ja merimieseläkelain 3 a §:n 2 momen- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
12613: tin 2 kohdan mukaisesti maksettavaa mää- mikuuta 1997.
12614: rää, eläkkeiden ja kuntootusrahan niistä osis- Tämän lain 9 §:n 1 momentin 1 kohtaa so-
12615: ta, jotka ylittävät 1 ja 2 kohdan mukaiset velletaan määrättäessä eläkelaitosten vastuu-
12616: määrät, perhe-eläkkeestä, osa-aikaeläkkeestä ta vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se pe-
12617: samoin kuin työntekijäin eläkelain perusteel- rustuu tämän lain voimaantulon jälkeen an-
12618: la maksettavista vastaavista vähimmäiseläke- saittuihin palkkoihin.
12619: turvan mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen Sen estämättä, mitä tämän lain 9 §:n 1
12620: osista ja vastaavista merimieseläkelain pe- momentin 1-3 kohdassa ja 10 §:n 2 ja 3
12621: rusteella maksettavista, sanotun lain 3 a §:n momentissa säädetään, eläkelaitoksen vas-
12622: 4 momentissa tarkoitetuista eläkkeen osista tuulla olevia eläkkeen ja kuntootusrahan osia
12623: sekä eläkevastuun laskuperusteiden yleisestä pienennetään eläkevastuun laskuperusteiden
12624: muutoksesta sekä 1 ja 2 kohdassa tarkoite- muuttamisen johdosta tämän lain voimaan
12625: tuista siirroista johtuvista kustannuksista sa- tullessa siten, että niiden pääoma-arvo säi-
12626: moin kuin eläketurvakeskuksen kustannuk- lyy.
12627:
12628:
12629:
12630:
12631: Laki
12632: merimieseläkelain 3 a § :n muuttamisesta
12633:
12634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12635: muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/1956) 3 a §:n 2 ja
12636: 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 momentti laeissa 1346/1990, 1595/1993 ja 1745/1995
12637: sekä 3 momentti mainitussa laissa 1346/1990 seuraavasti:
12638: EV 248/1996 vp - HE 241/1996 vp 9
12639:
12640: 3 a § 3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja
12641: työttömyyseläkkeistä, lukuun ottamatta työn-
12642: Tämän lain mukaisen eläkkeen työnteki- tekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2 koh-
12643: jäin eläkelain vähimmäiseläketurvaa vastaa- dan ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
12644: vasta osasta ja kuntoutusrahasta eläkekassa työntekijäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 2
12645: on vastuussa seuraavasti: kohdan mukaisesti maksettavaa määrää,
12646: 1) vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se pe- eläkkeiden ja kuntoutusrahan niistä osista,
12647: rustuu palvelusaikaan ennen sitä kalenteri- jotka ylittävät 1 ja 2 kohdan mukaiset mää-
12648: vuotta, jona työntekijä täyttää 55 vuotta, rät, perhe-eläkkeestä, osa-aikaeläkkeestä se-
12649: eläkekassa on vastuussa määrästä, joka vas- kä eläkevastuun laskuperusteiden yleisestä
12650: taa kolmasosaa kyseisen vuoden osalta kart- muutoksesta sekä 1 ja 2 kohdassa tarkoite-
12651: tuvasta eläkkeestä laskettuna sosiaali- ja ter- tuista siirroista johtuvista kustannuksista vas-
12652: veysministeriön antamien perusteiden mukai- taa eläkekassa yhdessä työntekijäin eläkelain
12653: sesti; lisäksi eläkekassa on vastuussa siitä ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-
12654: eläkkeen määrästä, joka ministeriön anta- tekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoit-
12655: mien perusteiden mukaan on erikseen siir- tavien eläkelaitosten kanssa siten kuin työn-
12656: retty eläkekassan vastuulla olevaan eläkkeen tekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 koh-
12657: osaan tämän osan arvon säilyvyyden tukemi- dassa säädetään.
12658: seksi tai eläkekassan vastuun ulottamiseksi Sen lisäksi, mitä edellä säädetään, eläke-
12659: eläkkeeseen, myös siltä osin kuin se perus- kassa vastaa yhdessä 2 momentin 3 kohdas-
12660: tuu palvelusaikaan sen kalenterivuoden jäl- sa tarkoitettujen eläkelaitosten kanssa työn-
12661: keen, jona työntekijä täyttää 54 vuotta, tai tekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 ja 5
12662: työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkeaikaan, kohdan mukaisesti työntekijäin eläkelain
12663: taikka työntekijäin eläkelain 12 a §:n 5 mo- perusteella maksettavista, 2 momentin 3
12664: mentin mukaisesti; kohtaa vastaavista vähimmäiseläketurvan
12665: 2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista ja
12666: myönnetty 12 a §:ää soveltaen, sellaisen vastaavista lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
12667: työttömyyseläkkeen 30/lOO:sta, joka on vien työntekijäin eläkelain perusteella mak-
12668: myönnetty 12 a §:ää soveltaen näihin eläk- settavista eläkkeistä ja eläkkeen osista sekä
12669: keisiin luettuna myös työntekijäin eläkelain eläketurvakeskuksen kustannuksista. Lisäksi
12670: ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- on soveltuvin osin voimassa, mitä työteki-
12671: tekijäin eläkelain (134/1962) perusteella saa- jäin eläkelain 12 a §:n 4 ja 5 momentissa
12672: tavat eläkkeen osat, mutta ei 25 a §:n eikä säädetään.
12673: 15 d § :n mukaista korotusta eikä 18 § :n pe-
12674: rusteella eläkkeen alkamisen, työttömyys-
12675: eläkkeen osalta kuitenkin 15 e §:ssä tarkoi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12676: tetun työttömäksi joutumispäivän, jälkeen kuuta 1997.
12677: annettuja korotuksia, sekä siitä kuntoutusra- Tämän lain 3 a §:n 2 momentin 1 kohtaa
12678: han osasta, joka vastaa 12 a §:ää soveltaen sovelletaan määrättäessä eläkekassan vastuu-
12679: myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä edel- ta vanhuuseläkkeestä siltä osin kuin se pe-
12680: lä mainitulla tavalla määräytyvää työnteki- rustuu tämän lain voimaantulon jälkeiseen
12681: jäin eläkelain vähimmäiseläketurvaa vastaa- palvelusaikaan.
12682: vaa eläkkeen osaa, vastaa yksin eläkekassa; Sen estämättä, mitä tämän lain 3 a §:n 2 ja
12683: lisäksi eläkekassa on vastuussa siitä eläk- 3 momentissa säädetään, 3 a §:n 2 momen-
12684: keen tai kuntoutusrahan määrästä, joka mi- tin mukaisia eläkekassan vastuulla olevia
12685: nisteriön antamien perusteiden mukaan on eläkkeen ja kuntoutusrahan osia pienenne-
12686: erikseen siirretty eläkekassan vastuulla ole- tään eläkevastuun laskuperusteiden muutta-
12687: vaan osaan työntekijäin eläkelain 12 a §:n 5 misen johdosta tämän lain voimaan tullessa
12688: momentin mukaisesti; sekä siten, että niiden pääoma-arvo säilyy.
12689:
12690:
12691:
12692:
12693: 270107
12694: 10 EV 248/1996 vp- HE 24111996 vp
12695:
12696:
12697: Laki
12698: vakuutuskassalain 79 §:n muuttamisesta
12699:
12700:
12701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12702: muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun vakuutuskassalain (1164/1992) 79 §:n 2
12703: momentti seuraavasti:
12704: 79 § kuutusvastuuta, joka vastaa työntekijäin elä-
12705: kelain muuttamisesta annetun lain ( 1 )
12706: Vakuutusmaksuvastuu vastaa voimassa voimaantulosäännöksen 4 momentin mukai-
12707: olevissa sitoumuksissa tarkoitetuista tulevista sesta siirrosta eläkekassalle aiheutuvaa vas-
12708: vakuutustapahtumista johtovien suoritusten tuuta.
12709: ja näistä sitoumuksista aiheutuvien muiden
12710: menojen pääoma-arvoa vähennettynä tule-
12711: vien vakuutusmaksujen pääoma-arvolla. Va- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
12712: kuutusmaksuvastuuna pidetään myös lisäva- mikuuta 1997.
12713:
12714:
12715:
12716:
12717: Laki
12718: eläkesäätiölain 43 §:n muuttamisesta
12719:
12720:
12721: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12722: muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1995 annetun eläkesäätiölain (1774/1996) 43 §:n 2 mo-
12723: mentti seuraavasti:
12724: 43 § etuoksista siltä osin kuin eläkkeen tai muun
12725: etuuden on katsottava karttuneen tilinpää-
12726: Eläkevastuu lasketaan sosiaali- ja terveys- töshetkeen mennessä sekä eläkesäätiön
12727: ministeriön määräysten mukaisesti: toimintapiiriin kuuluneiden henkilöiden vas-
12728: 1) ennen tilinpäätöshetkeä alkaneista eläk- taisistä eläkkeistä ja muista etuuksista; sekä
12729: keistä ja muista etuuksista; 3) siitä määrästä, joka työntekijäin eläke-
12730: 2) eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien lain muuttamisesta annetun lain ( /1996)
12731: henkilöiden vastaisista eläkkeistä ja muista voimaantulosäännöksen 4 momentin mukai-
12732: EV 248/1996 vp- HE 241/1996 vp 11
12733:
12734: sesti on siirretty eläkesäätiön vastuulle. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
12735: mikuuta 1997.
12736:
12737:
12738:
12739:
12740: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
12741: EV 249/1996 vp - HE 234/1996 vp
12742:
12743:
12744:
12745:
12746: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Slovenian
12747: kanssa tehdyn Eurooppa-sopimuksen eräiden määräysten
12748: hyväksymisestä
12749: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta on päättänyt hyväksyä
12750: n:o 23411996 vp Slovenian kanssa tehdyn
12751: Eurooppa-sopimuksen eräiden määräysten Luxemburgissa 10 päivänä kesäkuu-
12752: hyväksymisestä. ta 1996 Euroopan yhteisöjen ja niiden
12753: Eduskunnalle on ulkoasiainvaliokunta an-
12754: tanut asiasta mietintönsä n:o 25/1996 vp. Euroopan unionina toimivien jäsen-
12755: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valtioiden sekä Slovenian tasavallan
12756: jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvissa lainsää- välisestä assosioinnista tehdyn Eu-
12757: däntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvos- rooppa-sopimuksen määräykset, jotka
12758: tossa siitä, ettei assosiointineuvostossa pää- vaativat eduskunnan suostumuksen.
12759: tetä tällaisista asioista ennen kuin niiden
12760: järjestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraa-
12761: on ollut kohtuullisesti aikaa. van lain:
12762:
12763:
12764: Laki
12765: Slovenian kanssa tehdyn Eurooppa-sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
12766: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12767: 1§ 2 §
12768: Luxemburgissa 10 päivänä kesäkuuta 1996 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
12769: Euroopan yhteisöjen ja niiden Euroopan töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
12770: unionina toimivien jäsenvaltioiden sekä Slo-
12771: venian tasavallan välisestä assosioinnista teh-
12772: dyn Eurooppa-sopimuksen määräykset ovat, 3 §
12773: mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voi- Tämä laki tulee voimaan asetuksella sää-
12774: massa niin kuin siitä on sovittu. dettävänä ajankohtana.
12775:
12776: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
12777:
12778:
12779:
12780:
12781: 260776
12782: EV 250/1996 vp - HE 235/1996 vp
12783:
12784:
12785:
12786:
12787: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Euroopan yh-
12788: teisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä
12789: assosiaatiosta tehdyn Euro-Välimeri-sopimuksen eräiden mää-
12790: räysten hyväksymisestä
12791:
12792:
12793: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Eduskunta on päättänyt
12794: n:o 23511996 vp Euroopan yhteisöjen ja nii-
12795: den jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion vä- hyväksyä Brysselissä 20 päivänä
12796: lisestä assosiaatiosta tehdyn Euro-Välimeri- marraskuuta 1995 Euroopan yh-
12797: sopimuksen eräiden määräysten hyväksymi- teisöjen ja niiden jäsenvaltioiden
12798: sestä. sekä Israelin valtion välisestä as-
12799: Eduskunnalle on ulkoasiainvaliokunta an- sosiaatiosta tehdyn Euro- V älimeri-
12800: tanut asiasta mietintönsä n:o 26/1996 vp. sopimuksen määräykset, jotka vaati-
12801: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto vat eduskunnan suostumuksen.
12802: jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvissa lainsää-
12803: däntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvos- Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraa-
12804: tossa siitä, ettei assosiointineuvostossa pää- van lain:
12805: tetä tällaisista asioista ennen kuin niiden jär-
12806: jestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin
12807: on ollut kohtuullisesti aikaa.
12808:
12809:
12810:
12811: Laki
12812: Israelin kanssa tehdyn Euro-Välimeri-assosiaatiosopimuksen eräiden määräysten
12813: hyväksymisestä
12814:
12815: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12816: 1§ 2 §
12817: Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 1995 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
12818: Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioi- töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
12819: den sekä Israelin valtion välisestä assosiaa-
12820: tiosta tehdyn Euro-Välimeri -sopimuksen 3 §
12821: määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsää- Tämä laki tulee voimaan asetuksella sää-
12822: dännön alaan, voimassa niin kuin siitä on dettävänä ajankohtana.
12823: sovittu.
12824:
12825: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
12826:
12827:
12828:
12829:
12830: 270103
12831: EV 251/1996 vp - HE 51/1996 vp
12832:
12833:
12834:
12835:
12836: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vähittäis-
12837: kaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta
12838:
12839:
12840:
12841: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys jolle talousvaliokunta on antanut asiasta mie-
12842: n:o 51/1996 vp laiksi vähittäiskaupan ja tintönsä n:o 27/1996 vp, on hylännyt la-
12843: eräiden työliikkeiden liikeajasta. Eduskunta, kiehdotuksen.
12844:
12845:
12846:
12847: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
12848:
12849:
12850:
12851:
12852: 270104
12853: 1
12854:
12855:
12856: 1
12857: EV 25211996 vp - HE 239/1996 vp
12858:
12859:
12860:
12861:
12862: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi varainsiir-
12863: toverolain 64 §:n ja verohallintolain 14 §:n muuttamisesta
12864:
12865:
12866:
12867: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys sesta. Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta
12868: n:o 239/1996 vp laeiksi varainsiirtoverolain on antanut asiasta mietintönsä n:o 4711996
12869: 64 §:n ja verohallintolain 14 §:n muuttami- vp, on hyväksynyt seuraavat lait:
12870:
12871:
12872:
12873:
12874: Laki
12875: varainsiirtoverolain 64 §:n muuttamisesta
12876:
12877:
12878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12879: lisätään 29 päivänä marraskuuta 1996 annetun varainsiirtoverolain (93111996) 64 §:ään
12880: uusi 4 momentti seuraavasti:
12881: 64 § sovelletaan vuoden 1997 loppuun leima-
12882: verolain 100 c, 100 d, 101 a ja 101 b §:n
12883: V eron maksaminen ja menettely säännöksiä.
12884:
12885:
12886: V arainsiirtoveroa koskevien tietojen ja
12887: asiakirjojen salassapitoon ja luovuttamiseen Tämä laki tulee voimaan päivänä
12888: sekä salassapitovelvollisuuden rikkomiseen kuuta 199 .
12889:
12890:
12891:
12892:
12893: 270106
12894: 2 EV 252/1996 vp - HE 239/1996 vp
12895:
12896:
12897: Laki
12898: verohallintolain 14 §:n muuttamisesta
12899:
12900:
12901: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12902: muutetaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun verohallintolain (1557/1995) 14 §:n 4 mo-
12903: mentti seuraavasti:
12904: 14 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
12905: kuuta 199.
12906: Voimaantulo
12907:
12908: Tällä lailla kumotun verohallintolain
12909: 5 a §:n säännöksiä oikeudesta tietojen oma-
12910: aloitteiseen luovuttamiseen sovelletaan kui-
12911: tenkin vuoden 1997 loppuun.
12912:
12913:
12914:
12915:
12916: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
12917: EV 253/1996 vp - HE 238/1996 vp
12918:
12919:
12920:
12921:
12922: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi elinkeino-
12923: tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja 19 §:n väliai-
12924: kaisesta muuttamisesta sekä arvonlisäverolain 15 ja 29 §:n ja me-
12925: renkulun veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n muuttami-
12926: sesta
12927:
12928:
12929: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n
12930: n:o 238/1996 vp laeiksi elinkeinotulon ve- muuttamisesta. Eduskunta, jolle valtiovarain-
12931: rottamisesta annetun lain muuttamisesta ja valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
12932: 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä ar- 4811996 vp, on hyväksynyt seuraavat lait:
12933: vonlisäverolain 15 ja 29 §:n ja merenkulun
12934:
12935:
12936: Laki
12937: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja 19 §:n väliaikaisesta
12938: muuttamisesta
12939:
12940:
12941: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12942: muutetaan väliaikaisesti elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun
12943: lain (36011968) 19 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1981 anne-
12944: tussa laissa (859/1981), sekä
12945: lisätään lakiin uusi 19 a ja 27 c § seuraavasti:
12946: 1 luku palvelulla tarkoitetaan vähintään 10 vuoden
12947: sopimukseen perustuvaa tien tai rautatien
12948: Yleiset jaksottamissäännökset suunnittelu-, rakentamis-, rahoitus- ja kun-
12949: nossapito_J?alvelua, josta saatava vastike mää-
12950: 19 § räytyy liikennemäärän tai muun vastaavan
12951: tien tai rautatien käyttöä kuvaavan suonte-
12952: Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- määrän (liikennesuoritteen) perusteella. Ko-
12953: tään, luottolaitostoiminnasta annetussa laissa konaishoitopalvelua katsotaan luovutetuksi
12954: ( 1607/1993) tarkoitetun luottolaitoksen ve- kunakin verovuonna määrä, joka vastaa ve-
12955: ronalaiseksi tuloksi ei lueta verovuosilta rovuonna toteutuneiden liikennesuoritteiden
12956: 1992-1999 toimitettavissa verotoksissa määrää.
12957: maksamatta olevia korkoja saamisista, joiden
12958: pääoma on merkittävä rahoitustarkastuksen 27 c §
12959: antaman määräyksen mukaan järjestämättö- Edellä 19 a §:ssä tarkoitetun kokonaishoi-
12960: miksi ja joita korkoja luottolaitos ei saa ra- topalvelun tuottamisesta johtuvat menot ja
12961: hoitustarkastuksen määräyksen mukaan kir- tien tai rautatien rakentamisen ra-
12962: jata tilinpäätöksessä tuotoksi. hoittamisesta johtuneet rakennusaikaiset ko-
12963: rot vähennetään yhtä suurina vuotuisina
12964: 19 a § poistoina jäijellä olevana sopimuskautena
12965: Valtion suorittama korvaus yleisen tien tai siitä verovuodesta alkaen, jonka aikana tie
12966: rautatien kokonaishoitopalvelusta on sen tai rautatie on otettu käyttöön.
12967: verovuoden tuottoa, jonka aikana kokonais- Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan
12968: hoitopalvelu on luovutettu. Kokonaishoito- tien tai rautatien kunnossapitomenoihin
12969:
12970:
12971: 270105
12972: 2 EV 253/1996 vp - HE 238/1996 vp
12973:
12974: ainoastaan siltä osin kuin menon todennäköi- Lain 19 §:n 3 momentti on kuitenkin voi-
12975: nen vaikutusaika on vähintään kolme vuotta. massa vuoden 1999 loppuun ja sitä sovel-
12976: letaan jo vuodelta 1996 toimitettavassa vero-
12977: tuksessa.
12978: Lain 27 c §:ää sovelletaan verovelvollisen
12979: Tämä laki tulee voimaan päivänä vaatimuksesta myös ennen lain voimaantuloa
12980: kuuta 199 . Lakia sovelletaan ensi kerran syntyneisiin kokonaishoitopalvelun tuottami-
12981: vuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa. sesta johtuviin menoihin.
12982:
12983:
12984:
12985:
12986: Laki
12987: arvonlisäverolain 15 ja 29 §:n muuttamisesta
12988:
12989:
12990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12991: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 29 §:n 8
12992: kohta sekä
12993: lisätään 15 §:ään uusi 2 momentti ja 29 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 16
12994: päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla (1218/1994), uusi 9 kohta ja uusi 2 momentti seu-
12995: raavasti:
12996: 15 § sen laitteen taikka pelin vaatiman tilan luo-
12997: vuttamisesta kiinteistöltä;
12998: Jäljempänä 29 §:n 1 momentin 9 kohdassa 9) yleisen tien tai rautatien kokonaishoito-
12999: tarkoitettu yleisen tien tai rautatien koko- palvelun luovuttamisesta valtiolle.
13000: naishoitopalvelu katsotaan 1 momentin 1 Edellä 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetul-
13001: kohdassa tarkoitetulla tavalla suoritetuksi la kokonaishoitopalvelulla tarkoitetaan ylei-
13002: liikennesuoritteen laskentajakson päättyessä. sen tien tai rautatien rakentamis- ja kunnos-
13003: sapitopalvelua, josta saatava vastike määräy-
13004: 29 § tyy liikennemäärän tai muun vastaavan tien
13005: Sen estämättä, mitä 27 §:ssä säädetään, tai rautatien käyttöä kuvaavan suoritemäärän
13006: veroa suoritetaan: (liikennesuoritteen) perusteella.
13007: 8) ilmoitus- tai mainostilan, ajanviete- tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
13008: virvoitusjuoma-automaatin tai muun sellai- kuuta 199.
13009:
13010:
13011:
13012:
13013: Laki
13014: merenkulun veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n muuttamisesta
13015:
13016:
13017: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13018: muutetaan merenkulun veronhuojennuksista 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetun lain
13019: (433/1981) 6 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä joulu-
13020: kuuta 1993 annetussa laissa (1265/1993), seuraavasti:
13021: EV 253/1996 vp - HE 238/1996 vp 3
13022:
13023: 6 § 14 §
13024: Verovelvollisella, joka vuosina 1981- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
13025: 1993 tilaa Suomesta I A tai sitä korkeam- kuuta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta
13026: paan jäämaksuluokkaan rakennettavan, net- 1981-1995 toimitettavissa verotuksissa.
13027: tovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteriton- Lain 6 §:ää sovelletaan kuitenkin myös vuo-
13028: nin aluksen, on oikeus siltä verovuodelta, silta 1996-2002 toimitettavissa verotuksissa
13029: jona alus on otettu käyttöön ja kolmelta sitä ja 7-11 §:n alushankintavarausta koskevia
13030: seuraavalta verovuodelta toimitettavissa ve- säännöksiä vuosilta 1996-1998 toimitetta-
13031: rotuksissa vähentää laivanvarustustoiminnan vissa verotuksissa.
13032: tulosta muiden sallittujen vähennysten lisäksi
13033: kunakin vuonna määrä, joka on 3 prosenttia
13034: aluksen hankintamenosta (jäämaksuluokka-
13035: vähennys). Verovelvollisella, joka vuosina Tämä laki tulee voimaan pä~vän~.
13036: 1994-1998 tilaa Suomesta tai ulkomailta kuuta 199 . Lakia sovelletaan enstmmmsen
13037: edellä tarkoitetun aluksen, on oikeus vähen- kerran vuodelta 1997 toimitettavassa vero-
13038: tää laivanvarustustoiminnan tulosta siltä ve- tuksessa.
13039: rovuodelta, jona alus on otettu käyttöön, ja
13040: sitä seuraavalta verovuodelta toimitettavassa
13041: verotuksessa molempina vuosina määrä, joka
13042: on 3 prosenttia aluksen hankintamenosta.
13043:
13044:
13045:
13046:
13047: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
13048: EK 1/1996 vp- Taloudellisten suhteiden rajoittaminen Ruandaan (A 3/1995 vp)
13049:
13050:
13051:
13052:
13053: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
13054: saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston
13055: Ruandaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi-
13056: sestä annetun asetuksen muuttamisesta
13057:
13058: Eduskunnan tietoon on vuoden 1995 valtio- kaisesti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhe-
13059: päivillä saatettu 1 päivänä syyskuuta 1995 annet- miehelle. Nyt koolla oleva eduskunta, jolle ulko-
13060: tu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvalli- asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
13061: suusneuvoston Ruandaa koskevaan päätökseen n:o 411996 vp, on pitänyt asetusta tarpeellisena ja
13062: perustuvien velvoitusten täyttämisestä annetun päättänyt,
13063: asetuksen muuttamisesta (1 093/95). Eräiden
13064: Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntienjäsenenä ettei puheena olevaa asetusta ole kumot-
13065: kuuluvien velvoitusten täyttämisestä 29 päivänä tava.
13066: joulukuuta 1967 annetun lain (659/67) 2 §:n mu-
13067:
13068: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996
13069:
13070:
13071:
13072:
13073: 260059
13074: EK 2/1996 vp- Taloudellisten suhteiden rajoittaminen Jugoslavian Iiittotasavaltaan (A 4/1995 vp)
13075:
13076:
13077:
13078:
13079: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
13080: saatettu asetus eräistä väliaikaisista poikkeuksista Yhdistyneiden
13081: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Jugoslavian liittotasavaltaa
13082: (Serbia ja Montenegro) ja eräitä Kroatian tasavallan ja Bosnian ja
13083: Herzegovinan tasavallan alueita koskeviin päätöksiin perustuvien
13084: velvoitusten täyttämisestä annetun asetuksen soveltamiseen
13085:
13086: Eduskunnan tietoon on vuoden 1995 valtio- Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten
13087: päivillä saatettu 1 päivänä joulukuuta 1995 an- täyttämisestä 29 päivänä joulukuuta 1967 anne-
13088: nettu asetus eräistä väliaikaisista poikkeuksista tun lain (659/67) 2 §:n mukaisesti asetus on ilmoi-
13089: Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneu- tettu eduskunnan puhemiehelle. Nyt koolla oleva
13090: voston Jugoslavian liittotasavaltaa (Serbia ja eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta on anta-
13091: Montenegro) ja eräitä Kroatian tasavallan ja nut asiasta mietintönsä n:o 5/1996 vp, on pitänyt
13092: Bosnian ja Herzegovinan tasavallan alueita kos- asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
13093: keviin päätöksiin perustuvien velvoitusten täyt-
13094: tämisestä annetun asetuksen soveltamiseen ettei puheena olevaa asetusta ole kumot-
13095: (1338/95). Eräiden Suomelle Yhdistyneiden tava.
13096:
13097: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996
13098:
13099:
13100:
13101:
13102: 260060
13103: EK 3/1996 vp - VNS 2/1995 vp
13104:
13105:
13106:
13107:
13108: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta Lastensuoje-
13109: lusta kohti lapsipolitiikkaa
13110:
13111: Eduskunta on, saatuaan vuoden 1995 valtio- veydenhuollon erityisosaaminen on voitava säi-
13112: päivillä valtioneuvoston selonteon Lastensuoje- lyttää väestövastuista palvelurakennetta kehitet-
13113: lusta kohti lapsipolitiikkaa, lähettänyt sen lau- täessä. Näin taataan perheille, lapsille ja nuoriiie
13114: suntoa varten sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, palvelut, jotka ehkäisevät erityisen tehokkaasti
13115: joka on antanut siitä nyt koolla olevalle eduskun- ongelmia ja ohjaavat varhaisessa vaiheessa hoi-
13116: nalle mietintönsä n:o 3/1996 vp. toon. Ne ovat siksi kokonaistaloudellisesti perus-
13117: Eduskunta edellyttää sosiaali- ja terveysvalio- teltuja.
13118: kunnan mietintöön sisältyvään perustelulausu- Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa
13119: maan yhtyen hallituksen talousarvion ja lainsää- asianmukaisesti huomioon, mitä sosiaali- ja ter-
13120: dännön valmistelussa huolehtivan lasten, nuor- veysvaliokunnan mietinnön liitteenä olevassa si-
13121: ten ja lapsiperheiden aseman oikeudenmukai- vistysvaliokunnan lausunnossa on sanottu.
13122: sesta kehittämisestä. Lasten ja nuorten tulevai- Eduskunta on hyväksynyt selonteon johdosta
13123: suudelle ovat koulu ja maksuton esiopetus kes- sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mu-
13124: keisiä palveluja ja tärkeä väylä elämänhallin- kaisen lausunnon ja päättänyt lähettää sen tie-
13125: nan saavuttamiseen. Neuvoloiden ja kouluter- doksi valtioneuvostolle.
13126:
13127: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
13128:
13129:
13130:
13131:
13132: 260094
13133: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
13134:
13135:
13136:
13137:
13138: Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1996 lisätalousarvioksi
13139: antaman esityksen johdosta
13140: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys lisätalousarvioesityksessä tai että se muilla toi-
13141: n:o 3 vuoden 1996 lisätalousarvioksi. Valtiova- menpiteillä huolehtii eduskunnan lausumassa
13142: rainvaliokunta on antanut asiasta eduskunnalle tarkoitetun korvauksen suorittamisesta.
13143: mietintönsä n:o 5/1996 vp. Pääluokka 32
13144: Momentti 27.10.16 Eduskunta edellyttää, että hallituksen on
13145: Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkoval- saatettava eduskunnan käsiteltäväksi valtionyh-
13146: mistelussa ottaa huomioon puuttuvan tilausval- tiöiden yksityistämisessä noudatettavat periaat-
13147: tuuden puolustustarviketeollisuudelle aiheutta- teet. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että
13148: mat ongelmat. nykyistä olennaisesti merkittävämpi osuus yk-
13149: Luku 31.24 sityistämisestä saatavista tuloista käytetään vä-
13150: Eduskunta toteaa, että menettelyä, jossa jo littömästi taloudellista toimeliaisuutta palvele-
13151: aloitettujen hankkeiden loppuunsaattamisesta ei viin hankkeisiin, erityisesti teollisen toiminnan
13152: huolehdita, ei voida pitää hyväksyttävänä. edellytysten kehittämiseen ja rakenteen uusimi-
13153: Eduskunta viittaa vuoden 1996 talousarvioesi- seen.
13154: tystä koskevaan mietintöönsä ja kiinnittää eri- Luku 32.44
13155: tyistä huomiota pitkäjänteisen suunnittelun mer- Eduskunta edellyttää, että hallitus kiinnittää
13156: kitykseen hankkeita ja niiden rahoitusta suun- edelleen riittävää huomiota Teknologian kehit-
13157: niteltaessa. Mitä tulee edellä mainittuihin kes- tämiskeskuksen resurssien riittävyyteen. Edus-
13158: keneräisiin hankkeisiin, eduskunta edellyttää, kunta katsoo, että huipputeknologian kuten
13159: että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lisärahoituk- sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kasvu edel-
13160: sen osoittamiseksi sekä määrärahojen kohden- lyttää lisäinvestointeja alan tutkimukseen, tuo-
13161: tamiseksi ns. perustienpidon elvytyshankkeiden tekehitykseen ja korkeakoulutukseen.
13162: loppuunsaattamiseen. Momentti 34.06.21
13163: Luku 31.32 Eduskunta edellyttää, että jokaiselle ikäänty-
13164: Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa Sai- neelle pitkäaikaistyöttömälle on laadittava hen-
13165: maan sisäisen liikenteen edellyttämän jäänmur- kilökohtainen työllistämis-, koulutus- tai kun-
13166: ron määrärahatarpeen huomioon seuraavassa toutussuunnitelma.
13167:
13168:
13169:
13170:
13171: 260112
13172: 2 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
13173:
13174:
13175:
13176:
13177: Vuoden 1996 lisätalousarvio
13178: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 1996 lisätalousarvion:
13179:
13180:
13181:
13182:
13183: TULOT
13184:
13185:
13186: Osasto 12 mk
13187:
13188:
13189: 12. SEKALAISET TULOT ............................................. . 712 036 000
13190: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ..................................... . 84 000 000
13191: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä ..... . 84 000 000
13192:
13193: 29. Opetusministeriön hallinnonala ........................................... . 40 000 000
13194: 91. -y~~tio~ osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista,
13195: hsaysta ................................................................ . 40 000 000
13196:
13197: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................... . 8455 000
13198: 04. EU:lta saatavat muut tulot, lisäystä ............................. .. 2 020 000
13199: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot, lisäystä ............. . 6 435 000
13200:
13201: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ............................. . 73 581000
13202: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto, lisäystä ..................... . 73 581 000
13203: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 3
13204:
13205: 39. Muut sekalaiset tulot ..................................................... . 506 000 000
13206: 10. Muut sekalaiset tulot, lisäystä .................................... .. 76 000 000
13207: 50. Tulot osakemyynnistä ............................................... . 430 000 000
13208:
13209:
13210:
13211:
13212: Osasto 13
13213:
13214: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET ......... . 165 000 000
13215: 03. Osinkotulot ................................................................ . 120 000 000
13216: 01. Osinkotulot valtionyhtiöistä, lisäystä .............................. . 120 000 000
13217:
13218: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset ................................. . 45 000 000
13219: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset, lisäystä ................ . 45 000 000
13220:
13221: Tulojen kokonaismäärä:
13222: 877 036 000
13223: 4 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
13224:
13225:
13226:
13227:
13228: MENOT
13229:
13230:
13231: Pääluokka 24 mk
13232:
13233:
13234: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 87 207 000
13235: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ . 87 207 000
13236: 22. Suom.a~~ist:n valvontajoukkojen ylläpitomenot (arviomäärära-
13237: ha), hsaysta .......................................................... . 87 307 000
13238: 25. Siviili~~nki~.östön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomäärära-
13239: ha), hsaysta .......................................................... . 4 500 000
13240: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha), vähen-
13241: nystä .................................................................. . --4 600 000
13242:
13243:
13244:
13245:
13246: Pääluokka 25
13247:
13248: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ............... . 5 775 000
13249: 01. Oikeusministeriö (070) ................................ : .................... . 500 000
13250: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 500 000
13251:
13252: 47. Ulosottovirastot (090) ..................................................... . 1750 000
13253: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 1 750 000
13254:
13255: 50. Vankeinhoitolaitos (100) .................................................. . 3 000 000
13256: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v), lisä-
13257: ystä ................................................................... . 3 000 000
13258:
13259: 60. Eräät virastot (070) ....................................................... . 525 000
13260: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 525 000
13261: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 5
13262:
13263: Pääluokka 26
13264:
13265: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ . 14 255 000
13266: 75. Poliisitoimi (080) .......................................................... . 13 255 000
13267: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 13 255 000
13268:
13269: 90. Rajavartiolaitos (120) ..................................................... . 1000 000
13270: 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .................... . 1 000 000
13271:
13272:
13273:
13274: Pääluokka 27
13275:
13276: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 269 700 000
13277: 10. Puolustusvoimat (160) ..................................................... . 165 700 000
13278: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ... . 128 700 000
13279: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v), lisä-
13280: ystä ................................................................... . 37 000 000
13281:
13282: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ......................... . 104 000 000
13283: 21. YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimintamenot
13284: (arviomääräraha), lisäystä .......................................... . 104 000 000
13285:
13286:
13287:
13288: Pääluokka 28
13289:
13290: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ... 456 200 000
13291: 07. Eläkkeet (950) ............................................................. . -81300 000
13292: 05. Vakinaiset eläkkeet ja perhe-eläkkeet (arviomääräraha), vähen-
13293: nystä .................................................................. . -81300 000
13294:
13295: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960) ......................... . 17 000 000
13296: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä ........ . 17 000 000
13297:
13298: 64. Valtion kiinteistölaitos (050) ............................................. . 100 000 000
13299: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................. . 100 000 000
13300:
13301: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät hallinnon tukitoimenpiteet (990) ..... 10 500 000
13302: 22. Integraatiovalmennus ja tietojärjestelmien kehittäminen (siirto-
13303: määräraha 3 v), lisäystä ............................................ . 5 000 000
13304: 24. VEL-J?~:ust~inen ja varhaiskuntoutustoiminta (siirtomääräraha
13305: 2 v), hsaysta .......................................................... . 5 500 000
13306: 6 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
13307:
13308: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt (040) ..................................... . 10 000 000
13309: 89. Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyöhön Baltian maiden
13310: kanssa (arviomääräraha) ............................................ . 10 000 000
13311:
13312: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaiDineo (840) ............................ . 400 000 000
13313: 88. Sponda Oy:n omaisuuden hankinta (arviomääräraha) .......... . 400 000 000
13314:
13315:
13316:
13317:
13318: Pääluokka 29
13319:
13320: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. . 126 800 000
13321: 01. Opetusministeriö (210) .................................................... . 500000
13322: 10. ~!äiden valti?~. kii~teistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomää-
13323: raraha 3 v), hsaysta ................................................. . 500 000
13324:
13325: 43. Yleissivistävä koulutus (220) ............................................. . 80 000 000
13326: 34. Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten perustamiskustannuk-
13327: siin (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................................. . 80 000 000
13328:
13329: 60. Ammattiopetus ja ammattikorkeakoulut (230) .......................... . -12 200000
13330: 21. Valtion ammatillisten oppilaitosten toimintamenot (siirtomäärä-
13331: raha 2 v), vähennystä ............................................... . -60 000 000
13332: 25. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopetuksen ke-
13333: hittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ......................... . 3 400 000
13334: 30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitosten ja ammat-
13335: t~~orkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäys-
13336: ta ...................................................................... . 10 100 000
13337: 34. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammatillisten
13338: oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuk-
13339: siin (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................................. . 30 000 000
13340: 50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitosten ja ammat-
13341: t~~orkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäys-
13342: ta ...................................................................... . 4 300 000
13343:
13344: 69. Aikuiskoulutus (250) ...................................................... . 5 000 000
13345: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustan-
13346: nuksiin (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............................ . 5 000 000
13347:
13348: 90. Taiteen tukeminen (290) .................................................. . 19 000 000
13349: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen
13350: (arviomääräraha), lisäystä .......................................... . 19 000 000
13351:
13352: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne (280) .................................. . 8 500 000
13353: 75. Perusl?~!an~uksetja talonrakennukset (osa EU) (siirtomääräraha
13354: 3 v), hsaysta .......................................................... . 8 500 000
13355: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 7
13356:
13357: 94. Kirjastotoimi (280) ........................................................ . 5 000 000
13358: 31. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (ar-
13359: viomääräraha), lisäystä ............................................. . 5 000 000
13360:
13361: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) ................... . 21000 000
13362: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuori-
13363: sonkasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha), lisäystä ......... . 21 000 000
13364:
13365:
13366:
13367:
13368: Pääluokka 30
13369:
13370: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
13371: NONALA ............................................................... . -15985000
13372: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n raken-
13373: netuki (670) ................................................................ . 1180 000
13374: 22. ~i:to- )a tilastojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v),
13375: hsaysta ................................................................ . 1 180 000
13376:
13377: 32. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa
13378: EU) (670) .................................................................. . -26000000
13379: 41. Maata~.oustuot~?non tasapainottamismenot (siirtomääräraha
13380: 3 v), vahennysta ..................................................... . -26 000 000
13381:
13382: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) (670). -25000000
13383: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (osa EU) (arviomäärä-
13384: raha), vähennystä .................................................... . -25 000 000
13385:
13386: 36. Kala-, riista- ja porotalous (690) ........................................ . 7 500 000
13387: 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edis-
13388: täminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................ . 7 500 000
13389:
13390: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (670) ................................. . 5 335 000
13391: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 435 000
13392: 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha), lisäystä ................ . 4 900 000
13393:
13394: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (osa EU) (560) ............................ . 10 000 000
13395: 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (osa EU)
13396: (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ...................................... . 10 000 000
13397:
13398: 86. Metsätalous (osa EU) (680) .............................................. . 10 000 000
13399: 44. Metsänparannustuki (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .. . 10 000 000
13400: 8 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
13401:
13402: 97. Kasvinjalostuslaitos (660) ................................................. . 1000 000
13403: 21. I_<.~svi~)alostuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
13404: hsaysta ................................................................ . 1 000 000
13405:
13406:
13407: Pääluokka 31
13408:
13409: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ........... . 115161 000
13410: 24. Tielaitos (720) ............................................................. . 14 654 000
13411: 21. ~l~ist~~ teiden perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v),
13412: hsaysta ................................................................ . 29 365 000
13413: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ..... . -19 711000
13414: 79. Jä!~e~pää-Lahti-moottoritien rakentamisen valmistelu (siirto-
13415: maararaha 2 v) ....................................................... . 5 000 000
13416:
13417: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................... . 12100 000
13418: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............... . 12 100 000
13419:
13420: 58. Radanpito (750) ........................................................... . 86 515 000
13421: 21. Ratah.a~~int?.keskus ja perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha
13422: 2 v), hsaysta .......................................................... . 8 000 000
13423: 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ........ . 78 515 000
13424:
13425: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) ................... . 1892 000
13426: 22. ~~~kiJ:~us ja kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v),
13427: hsaysta ................................................................ . 1 892 000
13428:
13429:
13430: Pääluokka 32
13431:
13432: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
13433: NONALA ............................................................... . 195 000 000
13434: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ..................................... . 95 000 000
13435: 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä ... . 25 000 000
13436: 85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (siirtomääräraha 2 v) ........ . 70 000 000
13437:
13438: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen (850) ........ . 80 000 000
13439: 46. A~ustus...~~~akkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi
13440: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ . 50 000 000
13441: 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (siirtomääräraha 2 v) 30 000 000
13442:
13443: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ....... : ............................. . 20 000 000
13444: 40. Yr~!ysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha), lisä-
13445: ysta ................................................................... . 20 000 000
13446: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 9
13447:
13448: Pääluokka 33
13449:
13450: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
13451: NONALA ............................................................... . -16419000
13452: 18. Sairausvakuutus (410) ..................................................... . -40000000
13453: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (ar-
13454: viomääräraha), vähennystä ......................................... . -40 000000
13455:
13456: 19. Eläkevakuutus (410) ...................................................... . -40000000
13457: 60. ~.altion os.~us kan~~neläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
13458: raraha), vahennysta ................................................. . -40 000 000
13459:
13460: 21. Rintamaveteraanieläkkeet (410) .......................................... . -10 000 000
13461: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha), vähen-
13462: nystä .................................................................. . -10 000 000
13463:
13464: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) ... . -60000000
13465: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha), vähennystä ........ . -60 000 000
13466:
13467: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) .................. . 60 000 000
13468: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamis-
13469: kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ......................... . 60 000 000
13470:
13471: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö (420) ....................... . 73 581000
13472: 50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen kustan-
13473: nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................. . 73 581 000
13474:
13475:
13476:
13477:
13478: Pääluokka 34
13479:
13480: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA .................... . 5 000 000
13481: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano (620) .................................. . 5 000 000
13482: 21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimintamenot (siir-
13483: tomääräraha 2 v), lisäystä ............................................ 5 000 000
13484: 29. 'I)'övoim~P.?liit~isen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomää-
13485: raraha), lisaysta ....................................................... . 43 000 000
13486: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososi-
13487: aaliset edut (arviomääräraha), vähennystä ........................ . -43 000 000
13488:
13489: 2 260112
13490: 10 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
13491:
13492: Pääluokka 35
13493:
13494: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA . . . . . . . . -368 500 000
13495: 11. Ympäristön suojelu (520) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 000 000
13496: 62. y~pä~istönsuojelun edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v),
13497: hsaysta................................................................. 15 000 000
13498:
13499: 26. Alueelliset ympäristökeskukset (560) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 000 000
13500: 77. Ympäristötyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.......... 35 000 000
13501:
13502: 27. Suomen ympäristökeskus (560).. .. .. ... . .. .. ..... .. . ... . . ... .. ........ ... 7 000 000
13503: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha), lisäystä . . . . . . . 7 000 000
13504:
13505: 41. Valtion asuntorahasto (540)............................................... 1 000 000
13506: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.................... 1 000 000
13507:
13508: 45. Asunto- ja rakennustoimi (540)........................................... -426 500 000
13509: 53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki (arviomäärä-
13510: raha), vähennystä..................................................... -250 000 000
13511: 55. ~}ivelkaa~.tuneiden.. asunnonhankkijoiden korkotuki (arviomää-
13512: raraha), vahennysta..... .. . ... .. . ... . .. ........ .. .. .. .. . ..... .. . .. . .. -25 000 000
13513: 56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v), lisäystä . . . 350 000 000
13514: 62. Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (arviomääräraha), vähen-
13515: nystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -11 500 000
13516: 63. Asuntolainojen korkotuki (arviomääräraha), vähennystä........ --490 000 000
13517:
13518: Menojen kokonaismäärä:
13519:
13520: 874194000
13521: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 11
13522:
13523:
13524:
13525:
13526: Yksityiskohtaiset perustelut
13527:
13528: TULOT
13529:
13530: Osasto 12
13531: SEKALAISET TULOT
13532: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
13533: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
13534: tulot 84 009 000 mk.
13535:
13536:
13537:
13538:
13539: 29. Opetusministeriön hallinnonala
13540: 91. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpa- Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
13541: jaisten voittovaroista 40 000 000 mk.
13542:
13543:
13544:
13545:
13546: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
13547: 04. EU:lta saatavat muut tulot 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot
13548: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
13549: 2 020 000 mk. 6 435 000 mk.
13550:
13551:
13552:
13553:
13554: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
13555:
13556: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
13557: 73 581 000 mk.
13558: 12 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
13559:
13560: 39. Muut sekalaiset tulot
13561:
13562: 10. Muut sekalaiset tulot 50. Tulot osakemyynnistä
13563: . Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän 430 000 000
13564: 76 000 000 mk. mk.
13565:
13566:
13567:
13568:
13569: Osasto 13
13570: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
13571: 03. Osinkotulot
13572:
13573: 01. Osinkotulot valtionyhtiöistä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
13574: 120 000 000 mk.
13575:
13576:
13577:
13578: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset
13579:
13580: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
13581: 45 000 000 mk.
13582: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 13
13583:
13584:
13585:
13586:
13587: MENOT
13588:
13589:
13590: Pääluokka 24
13591: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
13592: Pääluokan perusteluja muutetaan kokonais- nonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla
13593: henkilöstömäärän osalta siten, että hallin- vuonna 1996 enintään 1 523 henkilötyövuotta.
13594:
13595:
13596:
13597:
13598: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa
13599:
13600: 69. Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoitus- siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja
13601: järjestelyt (siirtomääräraha 3 v) vuonna 1997 enintään 10 000 000 mk, vuonna
13602: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 1998 enintään 10 000 000 mk ja vuonna 1999
13603: vuoden 1996 aikana saa tehdä monenkeskisiä enintään 10 000 000 mk.
13604: rahoitusjärjestelyjä koskevia sopimuksia ja an- Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
13605: taa sitoumuksia vuoden 1996 jälkeisille vuosille netä lisämäärärahaa.
13606: yhteensä enintään 30 000 000 markan arvosta
13607:
13608:
13609:
13610: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
13611:
13612: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- palvelevan rauhanturvaamishenkilöstön palve-
13613: menot (arviomääräraha) lusajalleen ottamansa henkilövakuutuksen kus-
13614: Momentille myönnetään lisäystä 87 307 000 tannusten korvaamiseen.
13615: mk.
13616: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
13617: ten, että määrärahaa saa käyttää Suomen
13618: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhal-
13619: osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja lintaan (arviomääräraha)
13620: Euroopan turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestön
13621: Momentille myönnetään lisäystä 4 500 000
13622: rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa mk.
13623: (1465/95) tarkoitetun rauhanturvaamishenkilös-
13624: tön palkkaus-, päiväraha-, erityispäiväraha-,
13625: muonanparannusraha- ja koulutusmenojen ja
13626: valtion eläkemaksun sekä tilapäistyövoiman 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar-
13627: palkkausten maksamiseen. viomääräraha)
13628: Lisäksi määrärahaa saa käyttää IFOR:ssa Momentilta vähennetään 4 600 000 mk.
13629: 14 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
13630:
13631: Pääluokka 25
13632: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
13633: Pääluokan perusteluja täydennetään siten, 1.6.1996 lukien enintään 13 henkilötyövuotta
13634: että hallinnonalalla saa lisäksi olla talousrikol- vastaava henkilöstömäärä.
13635: lisuuden ja harmaan talouden torjuntaa varten
13636:
13637:
13638:
13639: 01. Oikeusministeriö
13640:
13641: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin nettomäärärahaan myönnetään li-
13642: säystä 500 000 mk.
13643:
13644:
13645:
13646: 47. Ulosottovirastot
13647:
13648: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 750 000
13649: mk.
13650:
13651:
13652:
13653: 50. V ankeinhoitolaitos
13654:
13655: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siir- mk käyttösuunnitelman kohtaan 2. Pienehköt
13656: tomääräraha 3 v) uudisrakennus- ja peruskorjaustyöt.
13657: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000
13658:
13659:
13660:
13661: 60. Eräät virastot
13662:
13663: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin nettomäärärahaan myönnetään li-
13664: säystä 525 000 mk.
13665:
13666:
13667:
13668:
13669: Pääluokka 26
13670: - " f
13671: SISAASIAINMINISTERION HALLINNONALA
13672: 05. Lääninhallitukset
13673:
13674: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tusyhteistyötä edistävän säätiön peruspääoman
13675: Momentin perusteluja täydennetään siten, maksamiseen.
13676: että määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 Momentille ei tämän johdosta myönnetä
13677: mk perustettavan suomalais-venäläistä koulu- lisämäärärahaa.
13678: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 15
13679:
13680: 75. Poliisitoimi
13681:
13682: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) siten, että määrärahaa saa käyttää myös viran-
13683: Momentille myönnetään lisäystä nettomää- omaisverkon suunnittelusta aiheutuvien meno-
13684: rärahaan 13 255 000 mk. jen maksamiseen.
13685: Lisäksi momentin perusteluja täydennetään
13686:
13687:
13688:
13689:
13690: 90. Rajavartiolaitos
13691: 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) mk käyttösuunnitelman kohtaan 2. Muut hank-
13692: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 keet.
13693:
13694:
13695:
13696:
13697: Pääluokka 27
13698: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
13699: 10. Puolustusvoimat
13700: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomää- Momentilta vähennetään 24 000 000 mk tul-
13701: räraha 3 v) liverojen maksamiseen myönnettyjä käyttämät-
13702: Momentille myönnetään lisäystä 128 700 000 tä jääviä määrärahoja.
13703: mk. Määrärahasta saa käyttää 42 700 000 mk
13704: Momentin perusteluja täydennetään siten, puolustusvoimien IFOR-operaatioon luovute-
13705: että vuonna 1996 saa tehdä kotimaisten tela- tun ampumatarvike-, ase-, pioneeri-, suojelu-,
13706: koiden työllisyystilanteen parantamiseksi meri- elektroniikka- ja kuljetusmateriaalin korvaaviin
13707: voimien alusten peruskorjaus- ja rakentamisti- hankintoihin.
13708: lauksia siten, että tilausvaltuudesta saa aiheutua
13709: valtiolle menoja vuosina 1996-1997 enintään
13710: 245 000 000 mk. Valtuuden käytöstä saa aiheu- 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siir-
13711: tua valtiolle menoja vuoden 1996 loppuun tomääräraha 3 v)
13712: mennessä enintään II 0 000 000 mk ja vuoden Momentille myönnetään lisäystä 37 000 000
13713: 1997 loppuun mennessä enintään 245 000 000 mk käyttösuunnitelman kohtaan 10. Peruspa-
13714: mk. rannukset.
13715:
13716:
13717:
13718:
13719: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
13720: '
13721: 21. YKn ja ETYJ:n rauhanturvaamistoimin- tio- ja rakentajaosaston Bosnia-Herzegovinassa
13722: nan toimintamenot (arviomääräraha) toimeenpantavaan, NATO:njohtamaan IFOR-
13723: Momentille myönnetään lisäystä 104 000 000 operaatioon osallistumisesta aiheutuviin matka-
13724: mk. kustannus-, terveydenhoito-, kuljetus-, varusta-
13725: Lisämäärärahaa saa käyttää suomalaisen var- mis-, edustus- ja hallintomenoihin.
13726: 16 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
13727:
13728: Pääluokka 28
13729: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
13730: 07. Eläkkeet
13731:
13732: 05. Vakinaiset eläkkeet ja perhe-eläkkeet (ar- Kunnan, seurakunnan ja yksityisen
13733: viomääräraha) palveluksen perusteella myönnetyt
13734: eläkkeet ja kuntoutustuet, perhe-eläk-
13735: Momentilta vähennetään 81 300 000 mk. keet sekä valtionapulaitosten eläk-
13736: keet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -10 400 000
13737: Vähennykset käyttösuunnitel- Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-
13738: eläkkeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 000 000
13739: maan: mk Liikelaitokset ja liiketoimintaa har-
13740: Valtion palveluksen perusteella myön- joittavat valtion virastot ja laitokset -28 300 000
13741: netyt eläkkeet ja kuntoutustuet sekä
13742: perhe-eläkkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -41 600 000 Yhteensä -81 300 000
13743:
13744:
13745:
13746:
13747: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
13748: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomäärä- Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000
13749: raha) mk.
13750:
13751:
13752:
13753: 64. Valtion kiinteistölaitos
13754:
13755: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) vuonna 1996 saa tehdä käynnissä oleviin töihin
13756: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 liittyviä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu
13757: mk. valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään
13758: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 180 000 000 mk.
13759:
13760:
13761:
13762:
13763: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät hallinnon tukitoimenpiteet
13764:
13765: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomää- melle vuonna 1999 tulevan Euroopan unionin
13766: räraha 3 v) puheenjohtajuuden aiheuttamasta henkilöstön
13767: Momentin perusteluja täydennetään siten, lisävalmennuksesta johtuviin menoihin.
13768: että määrärahaa saa käyttää 10 henkilötyövuot-
13769: ta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi-
13770: määräaikaisiin tehtäviin. minta (siirtomääräraha 2 v)
13771: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000
13772: netä lisämäärärahaa. mk.
13773: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
13774: 22. Integraatiovalmennus ja tietojärjestelmien ten, että määrärahaa saa käyttää valtion elä-
13775: kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) kelain (280/66) mukaisten kuntoutuksesta ai-
13776: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 heutuvien muiden etuuksien kuin kuntoutustu-
13777: mk. en maksamiseen sekä Valtiokonttorin varhais-
13778: Lisäksi momentin perusteluja täydennetään kuntoutuksesta antamien ohjeiden mukaiseen
13779: siten, että määrärahaa saa käyttää myös Suo- toimintaan sekä kuntoutustoiminnan tutkimuk-
13780: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 17
13781:
13782: sesta, kehittämisestä ja koulutuksesta aiheutu- löstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin teh-
13783: viin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enin- täviin.
13784: tään kahta henkilötyövuotta vastaavan henki-
13785:
13786:
13787:
13788: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt
13789: 89. Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyö- Määrärahaa saa käyttää menojen maksami-
13790: hön Baltian maiden kanssa (arviomääräraha) seen, jotka aiheutuvat Suomen osallistumisesta
13791: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. rahoitusyhteistyöhön Baltian maiden kanssa.
13792:
13793:
13794:
13795: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen
13796: 88. Sponda Oy:n omaisuuden hankinta (ar- muksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
13797: viomääräraha) Näitä sopimuksia saa tehdä siten, että niistä
13798: Momentille myönnetään 400 000 000 mk. aiheutuu valtiolle tai valtion vakuusrahastosta
13799: Määrärahaa saa käyttää Suomen Pankin annetun lain 1 §:n 5 momentissa tarkoitetulle
13800: kanssa Sponda Oy:n osakkeiden tai Sponda omaisuudenhoitoyhtiölle menoja enintään
13801: Oy:n omistamien yhtiöiden taikka näiden omai- 5 800 000 000 mk.
13802: suuden hankkimisesta valtiolle tehtävistä sopi-
13803:
13804:
13805:
13806:
13807: Pääluokka 29
13808: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
13809: Pääluokan perusteluja muutetaan Euroopan saa lisäksi olla 15 henkilötyövuoden sijasta 19
13810: unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien osalta henkilötyövuotta.
13811: siten, että ko. tehtävien johdosta hallinnonalalla
13812:
13813:
13814:
13815: 01. Opetusministeriö
13816: 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja mk perustettavan suomalais-venäläistä koulu-
13817: kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) tusyhteistyötä edistävän säätiön peruspääoman
13818: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 mk. maksamiseen ja enintään 200 000 mk avustuk-
13819: sena kyseiselle säätiölle. Lisäksi määrärahaa saa
13820: 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomää- käyttää neljää henkilötyövuotta vastaavan hen-
13821: räraha 2 v) kilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
13822: Momentin perusteluja täydennetään siten, Momentille ei tämän johdosta myönnetä
13823: että määrärahasta saa käyttää enintään 200 000 lisämäärärahaa.
13824: 3 260112
13825: 18 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
13826:
13827: 43. Yleissivistävä koulutus
13828: 34. Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten saa edellisen lisäksi vahvistaa taajuuksia sellai-
13829: perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) sille perustamishankkeille, joille valtionosuus
13830: Momentille myönnetään lisäystä 80 000 000 tullaan myöntämään vuonna 1997 tai sen
13831: mk. jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista
13832: Momentin perusteluja muutetaan siten, että valtionosuuksista vuoden 1996 tammikuun hin-
13833: vuonna 1996 saa myöntää valtionosuutta pe- tatasossa on yhteensä enintään 500 000 000 mk.
13834: rustamishankkeille siten, että hankkeista aiheu- Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään
13835: tuvat valtionosuudet vuoden 1996 tammikuun 2 000 000 mk avustusten myöntämiseen perus-
13836: hintatasossa ovat yhteensä enintään 282 000 000 korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja kehit-
13837: mk. Valtionosuuksista enintään 192 000 000 mk tämistoimintaan.
13838: saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 1996
13839:
13840:
13841:
13842:
13843: 60. Ammattiopetus ja ammattikorkeakoulut
13844: 21. Valtion ammatillisten oppilaitosten toimin- 34. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja
13845: tamenot (siirtomääräraha 2 v) yksityisten ammatillisten oppilaitosten sekä am-
13846: Momentin nettomäärärahasta vähennetään mattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin
13847: 60 000 000 mk. (siirtomääräraha 3 v)
13848: Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000
13849: mk.
13850: 25. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikor- Momentin perusteluja muutetaan siten, että
13851: keakouluopetuksen kehittäminen (siirtomäärära- vuonna 1996 saa myöntää valtionosuutta pe-
13852: ha 2 v) rustamishankkeille siten, että hankkeista aiheu-
13853: Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 tuvat valtionosuudet ovat tammikuun 1996
13854: mk. hintatasossa yhteensä enintään 175 000 000 mk.
13855: Valtionosuuksista enintään 120 000 000 mk saa
13856: myöntää toteutusaikaisena.
13857: 30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten
13858: oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen käyttö- 50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten op-
13859: kustannuksiin (arviomääräraha) pilaitosten ja ammattikorkeakoulujen käyttökus-
13860: Momentille myönnetään lisäystä 10 100 000 tannuksiin (arviomääräraha)
13861: mk. Momentille myönnetään lisäystä 4 300 000
13862: Momentin perusteluja muutetaan siten, että mk.
13863: määrärahasta saa käyttää enintään 57 100 000 Momentin perusteluja muutetaan siten, että
13864: mk opetusministeriön määräämin perustein ope- määrärahasta saa käyttää enintään 20 600 000
13865: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun mk opetusministeriön määräämin perustein ope-
13866: lain 38 §:n ja ammattikorkeakouluopinnoista tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
13867: annetun lain (255/95) 23 §:n mukaisina avus- lain 37 ja 38 §:n ja ammattikorkeakouluopin-
13868: tuksina talousarviossa yksilöityihin tarkoituk- noista annetun lain (255/95) 23 §:n mukaisina
13869: siin. avustuksina talousarviossa yksilöityihin tarkoi-
13870: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- tuksiin sekä siten, että nuorisoasteen koulutuk-
13871: ten, että määrärahalla saa rahoittaa 3 700 sen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista an-
13872: ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen netun lain (391191) 17 §:n mukaiseen tarkoituk-
13873: opiskelijapaikkaa, jotka opetusministeriö jakaa seen ammattikorkeakoulukokeiluihin myönnet-
13874: ammattikorkeakouluittain. tävä määräraha muutetaan 2 200 000 markaksi.
13875: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 19
13876:
13877: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- lijapaikkaa, jotka opetusministeriö jakaa am-
13878: ten, että määrärahalla saa rahoittaa 800 am- mattikorkeakouluittain.
13879: mattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen opiske-
13880:
13881:
13882:
13883: 69. Aikuiskoulutus
13884:
13885: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen ten, että vuonna 1996 saa myöntää valtionavus-
13886: perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) tusta ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten,
13887: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 ammatillisten erikoisoppilaitosten ja kansan-
13888: mk. opistojen perustamishankkeille yhteensä enin-
13889: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- tään 61 000 000 mk.
13890:
13891:
13892:
13893: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen
13894:
13895: Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suo- saa vuonna 1996 olla hyväksyttynä 725 800 000
13896: men Akatemian momenteilta 29.88.50 ja 53 markan arvosta.
13897: rahoitettavien tutkimushankkeiden sitoumuksia
13898:
13899:
13900:
13901:
13902: 90. Taiteen tukeminen
13903:
13904: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään
13905: rat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) 5 500 000 mk teatteri- ja orkesterilain muutta-
13906: Momentille myönnetään lisäystä 19 000 000 misesta annetun lain (1277/94) 6 a §:n mukaisen
13907: mk. valtionavustuksen maksamiseen. Lisäksi mää-
13908: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- rärahasta saa käyttää 1 150 000 mk kulttuuri-
13909: ten, että kuntien kulttuuritoimintaan myönnet- historiallisten museoiden valtionavustuksiin se-
13910: tävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta kä 2 550 000 mk museo- ja perinnealan järjes-
13911: saa käyttää 630 000 mk rahoituslain 38 §:n töille myönnettävään avustukseen. Määrärahaa
13912: mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Mu- saa käyttää myös muuhun museo- ja perin-
13913: seoille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta nealan tukemiseen. Määrärahasta saa käyttää
13914: määrärahasta saa käyttää enintään 8 900 000 enintään 22 310 000 mk opetus- ja kulttuuritoi-
13915: mk erikoismuseoiden erityistehtäviin. Teattereil- men rahoituslain mukaisten kulttuuritoimen
13916: le ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain perustamiskustannusten vai tionavustuksiin.
13917:
13918:
13919:
13920:
13921: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne
13922:
13923: 75. Perusparannuksetja talonrakennukset (osa ten, että määrärahaa saa käyttää EU:n alueke-
13924: EU) (siirtomääräraha 3 v) hitysrahaston asemesta maatalouden ohjaus- ja
13925: Momentille myönnetään lisäystä 8 500 000 tukirahaston ohjausosastosta rahoitettavien oh-
13926: mk. jelmien sisältämien hankkeiden kansallisten ra-
13927: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- hoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta.
13928: 20 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
13929:
13930: Määrärahasta on varattu 6 000 000 mk näiden 4. EU:n maatalouden ohjaus- ja tuki-
13931: hankkeiden kansallista rahoitusta varten. rahaston ohjausosaston mukaisten
13932: hankkeiden kansallisiin rahoitus-
13933: osuuksiin ......................... . 3 000 000
13934: Lisäykset käyttösuunnitelmaan: mk
13935: Yhteensä 8 500 000
13936: 2. Kansallismuseon peruskorjaus . . . . . . 1 000 000
13937: 3. Suomenlinnan perusparannukset. . . . 4 500 000
13938:
13939:
13940:
13941:
13942: 94. Kirjastotoimi
13943: 31. Valtionosuus yleisten kirjastojen perusta- tammikuun 1996 hintatasossa yhteensä enin-
13944: miskustannuksiin (arviomääräraha) tään 63 000 000 mk. Vuonna 1996 saa edellisen
13945: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perusta-
13946: mk. mishankkeille, joille valtionosuus tullaan myön-
13947: Momentin perusteluja muutetaan siten, että tämään vuonna 1997 tai sen jälkeen siten, että
13948: vuonna 1996 saa myöntää opetus- ja kulttuu- arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista
13949: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaista vuoden 1996 tammikuun hintatasossa on yh-
13950: valtionosuutta kirjastojen perustamishankkeille teensä enintään 59 000 000 mk.
13951:
13952:
13953:
13954:
13955: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen
13956: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- Momentille myönnetään lisäystä 21 000 000
13957: rat liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen mk.
13958: (arviomääräraha)
13959:
13960:
13961:
13962:
13963: Pääluokka 30
13964: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
13965: Pääluokan perusteluja täydennetään siten, kokonaan valtion osakeomistuksesta Karttakes-
13966: että valtioneuvosto saa hyväksyä osakejärjeste- kus Oy:ssä.
13967: lyjä, joiden se).lrauksena voi olla luopuminen
13968:
13969:
13970:
13971:
13972: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n rakennetuki
13973: 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen Momentille myönnetään lisäystä 1 180 000
13974: (siirtomääräraha 2 v) mk.
13975: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 21
13976:
13977: 32. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU)
13978:
13979: 41. Maataloustuotannon tasapainottamisme- Momentilta vähennetään 26 000 000 mk.
13980: not (siirtomääräraha 3 v)
13981:
13982:
13983:
13984: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU)
13985:
13986: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki Momentilta vähennetään 25 000 000 mk.
13987: (osa EU) (arviomääräraha)
13988:
13989:
13990:
13991: 36. Kala-, riista- ja porotalous
13992: 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja Lisämäärärahasta saa käyttää enintään
13993: rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirto- 4 000 000 mk valtioneuvoston määräämin pe-
13994: määräraha 3 v) rustein ammattikalastajille maksettaviin korva-
13995: Momentille myönnetään lisäystä 7 500 000 uksiin lohenkalastuksen rajoittamisen johdosta.
13996: mk.
13997:
13998:
13999:
14000: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
14001:
14002: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha)
14003: Momentille myönnetään lisäystä 435 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 4 900 000
14004: mk.
14005:
14006:
14007:
14008:
14009: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (osa EU)
14010:
14011: 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimen- Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
14012: piteisiin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) mk.
14013:
14014:
14015:
14016:
14017: 86. Metsätalous (osa EU)
14018:
14019: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja oikeuden mahdollisesti vahvistaman yrityssanee-
14020: valvontaorganisaatioille (osa E U) rausohjelman mukaisesti sijoittaa yhtiöön oman
14021: Momentin perusteluja täydennetään siten, pääoman ehtoisen vaihtovelkakirjalainan, suos-
14022: että Taimi-Tapio Oy:n osakkaina oleviiie Met- tua vuokranalennuksiin ja vakuudettomien vel-
14023: kojen pääoman leikkauksiin ja mahdollisiin
14024: sätalouden kehittämiskeskus Tapiolle ja alueei- muihin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ottaen
14025: Iisille metsäkeskuksille annetaan metsäkeskuk- huomioon osakkaiden tällä hetkellä olevat si-
14026: sista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta toumukset yhtiöön sekä saatavat yhtiöltä ovat
14027: annetun lain (1474/95) 6 §:n 2 momentin mu- niiden talouden kannalta tarkoituksenmukaisia.
14028: kainen valtuus maa- ja metsätalousministeriön Toimenpiteiden kokonaisarvo saa olla enintään
14029: erikseen antamalla luvalla ja Helsingin käräjä- 15 milj. mk. Toimenpiteiden rahoittamiseen ei
14030: 22 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
14031:
14032: saa käyttää valtionapua eikä valtionavulla han- määrärahasta enintään 177 500 000 mk on val-
14033: kittua omaisuutta. tiontukea metsänparannustöihin, ja että valti-
14034: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- ontuesta saa käyttää enintään 32 000 000 mk
14035: netä lisämäärärahaa. Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta
14036: annetun lain mukaisiin menoihin myönnettävän
14037: 44. Metsänparannustuki (osa EU) (siirtomää- valtiontuen maksamiseen, ja että vuonna 1996
14038: räraha 3 v) saa hyväksyä lakien mukaisten tukien piiriin
14039: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 hankkeet, joiden valtiontuki on enintään
14040: mk. 177 500 000 mk.
14041: Momentin perusteluja muutetaan siten, että
14042:
14043:
14044:
14045:
14046: 95. Metsähallitus
14047:
14048: Luvun perustelujen kohtaa 1. Palvelu- ja suuden luovuttamiseen ei lueta turvesoiden
14049: muut toimintatavoitteet muutetaan siten, että luovuttamista. Lisäksi Metsähallituksen hallin-
14050: vuonna 1996 maaomaisuuden luovuttamisesta nassa olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta
14051: saatavista myyntituloista noin puolet käytetään käytetään vaihtomaina suojelualueiden hankin-
14052: luonnonsuojelualueiden hankintaan. Maaomai- taan noin 60 milj. markan arvosta.
14053:
14054:
14055:
14056:
14057: 97. Kasvinjalostuslaitos
14058:
14059: 21. Kasvinjalostuslaitoksen toimintamenot (siir- Momentille myönnetään nettomäärärahaan
14060: tomääräraha 2 v) lisäystä 1 000 000 mk.
14061:
14062:
14063:
14064:
14065: Pääluokka 31
14066: LIIKENNEMINISTERIÖN. HALLINNONALA
14067: 24. Tielaitos
14068:
14069: 21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha
14070: (siirtomääräraha 2 v) 2 v)
14071: Momentille myönnetään lisäystä nettomää- Momentilta vähennetään 19 711 000 mk.
14072: rärahaan 29 365 000 mk.
14073: Lisäksi momentin perusteluja täydennetään 79. Järvenpää-Lahti-moottoritien rakenta-
14074: siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n misen valmistelu (siirtomääräraha 2 v)
14075: TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenojen Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
14076: rahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää hankkeen suunnit-
14077: telusta ja tarjouskilpailun järjestämisestä aiheu-
14078: tuvien menojen maksamiseen.
14079: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 23
14080:
14081: 30. Merenkulkulaitos
14082: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- 77. Väylätyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)
14083: ha 2 v) Momentin vuoden 1995 talousarvion perus-
14084: Momentin perusteluja täydennetään siten, teluja siihen vuoden 1995 toisessa lisätalousar-
14085: että määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN- viossa tehtyine muutoksineen muutetaan siten,
14086: hankkeiden tutkimus- ja kehittämismenojen ra- että momentilta poistetaan valtuus EU:n alue-
14087: hoitukseen. kehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisäl-
14088: Momentille ei tämän johdosta myönnetä tämien valtion hankkeiden kansallisten rahoi-
14089: lisämäärärahaa. tusosuuksien maksamiseen.
14090: Momentilta ei tämän johdosta vähennetä
14091: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) määrärahaa.
14092: Momentille myönnetään lisäystä 12 100 000
14093: mk.
14094:
14095:
14096:
14097:
14098: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
14099:
14100: 30. Piensatamien rakentamisen valtionapu (siir- kehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisäl-
14101: tomääräraha 3 v) tämien valtion avustamien hankkeiden kansal-
14102: Momentin vuoden 1995 talousarvion perus- listen rahoitusosuuksien maksamisesta.
14103: teluja siihen vuoden 1995 toisessa lisätalousar- Momentilta ei tämän johdosta vähennetä
14104: viossa tehtyine muutoksineen muutetaan siten, määrärahaa.
14105: että momentilta poistetaan valtuus EU:n alue-
14106:
14107:
14108:
14109:
14110: 58. Radanpito
14111: 21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha
14112: EU) (siirtomääräraha 2 v) 2 v)
14113: Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 78 515 000
14114: mk perusradanpidon nettomäärärahaan. mk.
14115: Momentin perusteluja täydennetään siten,
14116: että määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-
14117: hankkeiden tutkimus- ja suunnittelumenojen
14118: rahoitukseen.
14119:
14120:
14121:
14122:
14123: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot
14124: 22. Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) (siir- Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
14125: tomääräraha 3 v) ten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n
14126: Momentille myönnetään lisäystä 1 892 000 TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenojen
14127: mk. rahoitukseen.
14128: 24 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
14129:
14130: Pääluokka 32
14131: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
14132: 44. Teknologian kehittämiskeskus
14133:
14134: 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) Myöntämisvaltuuksista 65 515 437 mk käy-
14135: (arviomääräraha) tetään EU:n alueellisten ohjelmien rahoittami-
14136: Myöntämisvaltuuksia lisätään 23 199 700 mk seen siten, että kansallisen rahoituksen osuus on
14137: EU:n rakennerahastoista saatavana rahoitus- 33 959 737 mk, aluekehitysrahaston osuus
14138: osuutena. Myöntämisvaltuus vuonna 1996 on 21 012 700 mk ja sosiaalirahaston osuus
14139: 433 199 700 mk. 10 543 000 mk.
14140: Myöntämisvaltuuksista 50 356 288 mk käy-
14141: tetään EU :n alueellisten ohjelmien rahoittami- 85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (siirto-
14142: seen siten, että kansallisen rahoituksen osuus on määräraha 2 v)
14143: 27 236 588 mk, aluekehitysrahaston osuus Momentille myönnetään 70 000 000 mk.
14144: 13 649 700 mk ja sosiaalirahaston osuus Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston pää-
14145: 9 470 000 mk. töksen mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille
14146: Tämän johdosta momentille ei myönnetä myönnettävien pääomalainaehtoisten lainojen
14147: lisämäärärahaa. maksamiseen. Pääomalainoja myönnetään kan-
14148: sainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuo-
14149: 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (ar- tantomenetelmien kehittämiseen ja parantami-
14150: viomääräraha) seen. Laina myönnetään ehdoin, että lainan
14151: Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 pääoma ja pääomalle maksettava korko voi-
14152: mk. daan maksaa takaisin vain edellyttäen, että
14153: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- sidotulle omalle pääomalle jää täysi kate. Lai-
14154: ten, että vuonna 1996 uusia avustuksia saa nalla olisi myös huonompi etuoikeus velallisyri-
14155: hyväksyä enintään 576 555 700 mk. tyksen mahdollisessa konkurssissa. Lainat voi-
14156: Myöntämisvaltuuden ja maksatuksen lisäyk- daan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainat
14157: sestä 25 000 000 mk käytetään Transtech Ltd voidaan myöntää ehdollisina siten, että mikäli
14158: Oy:n Taivalkosken ja Otamäen junavaunuteh- kehitystyö ei johda taloudellisesti hyödynnettä-
14159: taiden tuotekehitystoimintaan. Myöntämisval- vään tulokseen, Teknologian kehittämiskeskuk-
14160: tuuden lisäyksestä 31 555 700 mk käytetään sella on lainan saajan hakemuksesta oikeus
14161: EU:n rakennerahastoista saatavana rahoitus- jättää laina kokonaan tai osittain takaisin
14162: osuutena. perimättä.
14163:
14164:
14165:
14166:
14167: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen
14168:
14169: 46. Avustus telakkateollisu~Jden kilpailuedelly- mushinnasta kuitenkin enintään 500 000 000
14170: tysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) markan sopimushinnan osalle.
14171: Momentille myönnetään 50 000 000 mk.
14172: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-
14173: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön
14174: kaisesti avustusten maksamiseen suomalaisille (siirtomääräraha 2 v)
14175: telakkayhtiöille uusien aluksien rakentamiseen Momentille myönnetään 30 000 000 mk.
14176: ja alusten peruskorjauksiin liittyvien sopimusten Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuus-
14177: johdosta. Vuonna 1996 avustuksia saa myöntää sijoitus Oy:n osakepääoman maksamiseen ja
14178: alusten rakentamis- ja peruskorjaussopimuksiin muuhun oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen
14179: enintään 2 000 000 000 markan arvosta. A vus- yhtiössä sekä mahdollisten vaihtovelkakirjalai-
14180: tusta saa myöntää enintään 9 % aluksen sopi- nojen merkintähinnan maksamiseen.
14181: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 25
14182:
14183: 85. Ulkomaankaupan edistäminen
14184:
14185: 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) 1996 200 000 000 mk, josta 30 000 000 mk EU:n
14186: (arviomääräraha) . aluekehitysrahaston hankkeisiin, 6 000 000 mk
14187: Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 sosiaalirahaston hankkeisiin ja 50 000 000 mk
14188: mk. elintarviketeollisuuden ja sitä tukevien toimi-
14189: Lisämäärärahaa saa käyttää vuonna 1996 alojen sopeuttamiseksi ED-jäsenyyteen.
14190: alkaviin ja toteutuviin kansainvälistymisen kan-
14191: nalta tärkeisiin uusiin ja laajoihin valtakunnal- 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville jär-
14192: lisiin erillishankkeisiin. jestöille
14193: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentin perusteluja muutetaan siten, että
14194: määrärahaa saa käyttää elintarviketeollisuuden määrärahaa saa käyttää myös avustuksen mak-
14195: siirtymäkauden tukena myös elintarviketeolli- samiseen Ulkomaisten Investointien Edistämis-
14196: suutta läheisesti sivuavien toimialojen yrityksille toimiston toimintaa jatkamaan perustettavan
14197: vuonna 1996 aloitettaviin hankkeisiin. säätiön kuluihin.
14198: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
14199: ten, että uusia avustuksia saa myöntää vuonna netä lisämäärärahaa.
14200:
14201:
14202:
14203:
14204: Pääluokka 33
14205: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
14206: 18. Sairausvakuutus
14207:
14208: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtu- kuntoutuksesta annetun lain mukaisen harkin-
14209: vista menoista (arviomääräraha) nanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin saa
14210: Momentilta vähennetään 40 000 000 mk. käyttää sairausvakuutusrahaston varoista enin-
14211: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- tään 398 000 000 mk.
14212: ten, että Kansaneläkelaitoksen järjestämästä
14213:
14214:
14215:
14216:
14217: 19. Eläkevakuutus
14218:
14219: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista Momentilta vähennetään 40 000 000 mk.
14220: menoista (arviomääräraha)
14221:
14222:
14223:
14224:
14225: 21. Rintamaveteraanieläkkeet
14226:
14227: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (ar- Momentilta vähennetään 10 000 000 mk.
14228: viomääräraha)
14229:
14230: 4 260112
14231: 26 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
14232:
14233: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot
14234: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- Momentilta vähennetään 60 000 000 mk.
14235: ha)
14236:
14237:
14238:
14239:
14240: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
14241:
14242: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys- konaiskustannuksiltaan vähintään 2 000 000
14243: palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomäärä- markan määräisiä perustamishankkeita sekä
14244: raha) STVOL:n 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja
14245: Momentille myönnetään lisäystä 60 000 000 hankkeita siten, että niiden valtionosuuteen
14246: mk. oikeuttavat enimmäiskustannukset ovat yhteen-
14247: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- sä enintään 700 000 000 mk.
14248: ten, että vuonna 1996 saadaan vahvistaa ko-
14249:
14250:
14251:
14252:
14253: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö
14254: 50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveys- Momentille myönnetään lisäystä 73 581 000
14255: alan yhteisöjen kustannuksiin (arviomääräraha) mk.
14256:
14257:
14258:
14259:
14260: Pääluokka 34
14261: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
14262: Pääluokan perusteluja muutetaan kokonais- nonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla
14263: henkilöstömäärän osalta siten, että hallin- 1.5.1996 lukien 3 740 henkilötyövuotta.
14264:
14265:
14266:
14267: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
14268: 21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen
14269: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomäärä-
14270: Momentin nettomäärärahaan myönnetään li- raha)
14271: säystä 5 000 000 mk. Momentilta vähennetään 43 000 000 mk.
14272:
14273: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen os-
14274: topalvelut (arviomääräraha)
14275: Momentille myönnetään lisäystä 43 000 000
14276: mk.
14277: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 27
14278:
14279: Pääluokka 35
14280: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
14281: Pääluokan perusteluja muutetaan kokonais- nonalan kokonaishenkilöstömäärä saa vuonna
14282: henkilöstömäärän osalta siten, että hallin- 1996 olla enintään 2 374 henkilötyövuotta.
14283:
14284:
14285:
14286: 01. Ympäristöministeriö
14287: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
14288: Perustetaan ylijohtajan virka (A 31) 1.5.1996 netä lisämäärärahaa.
14289: lukien.
14290:
14291:
14292:
14293: 11. Ympäristön suojelu
14294: 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (osa EU) määräämin perustein myös avustusten maksa-
14295: (siirtomääräraha 3 v) miseen saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen
14296: Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 kaatopaikkojen kunnostukseen, kierrätyksen ja
14297: mk. muun jätehuollon mallilaitosten rakentamiseen
14298: Momentin perusteluja täydennetään siten, sekä muihin ympäristönsuojelua edistäviin in-
14299: että määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston vestointeihin.
14300:
14301:
14302:
14303: 26. Alueelliset ympäristökeskukset
14304: 77. Ympäristötyöt (osa EU) (siirtomääräraha Momentin perusteluja täydennetään siten,
14305: 3 v) että määrärahaa saa käyttää erityisesti myös
14306: Momentille myönnetään lisäystä 35 000 000 saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen kaato-
14307: mk. paikkojen kunnostukseen.
14308:
14309:
14310:
14311: 27. Suomen ympäristökeskus
14312: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomää- että määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka
14313: räraha) aiheutuvat öljyn poistamisesta rnls Estonian
14314: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 hylystä sekä poiston aikana tarvittavasta öljyn-
14315: mk. torjuntavarmistuksesta.
14316: Momentin perusteluja täydennetään siten,
14317:
14318:
14319:
14320: 41. Valtion asuntorahasto
14321: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000
14322: mk.
14323: 28 EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp
14324:
14325: 45. Asunto- ja rakennustoimi
14326:
14327: 53. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja kohyvitykset ja luottovarauskorvaukset sekä
14328: korkotuki (arviomääräraha) kattaa vuokra-asuntolainojen korkotuesta an-
14329: Momentilta vähennetään 250 000 000 mk. netun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolai-
14330: nojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä sekä
14331: 55. Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden omistusasuntolainojen valtiontakauksesta anne-
14332: korkotuki (arviomääräraha) tussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asunto-
14333: Momentilta vähennetään 25 000 000 mk. rahaston varoista saadaan lisäksi maksaa asun-
14334: tosäästöpalkkiolain (862/80) mukaiset asun-
14335: 56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomää- tosäästöpalkkiot.
14336: räraha 3 v) Asuntorahaston valtion keskuskirjanpidossa
14337: Momentille myönnetään lisäystä 350 000 000 olevan yhdystilin varoille aletaan 1.4.1996 lu-
14338: mk. kien maksaa korkoa, joka vastaa yhdystilin
14339: varojen väliaikaisesta sijoittamisesta valtiolle
14340: 60. Siirto valtion asuntorahastoon saatavaa tuottoa.
14341: Momentille ei myönnetä määrärahaa. Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyt-
14342: Momentin perusteluja täydennetään siten, tyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuok-
14343: että vuonna 1996 saa vuokra-asuntolainojen ra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1
14344: korkotuesta annetun lain (867/80), omistusasun- momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainan-
14345: tolainojen korkotuesta annetun lain (1204/93), saajille 8% lainavuosina 1-5 ja 6% lainavuo-
14346: asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun sina 6-10. Muille lainansaajille vuonna 1993
14347: lain (1205/93) ja asunto-osakeyhtiötalolainojen uustuotantoa varten hyväksyttyjen lainojen kor-
14348: korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja hy- kohyvitys on 7% lainavuosina 1-4 ja 5%
14349: väksyä korkotukilainoiksi yhteensä enintään lainavuosina 5-8. Muiden vuosina 1993 ja 1992
14350: 3 570 000 000 mk sekä sen lisäksi vuodelta 1995 hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys
14351: peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämät- on 6% lainavuosina 1-4 ja 4 112% lainavuosina
14352: tä jäänyttä hyväksymisvaltuutta vastaavan mää- 5-8. Vuonna 1991 hyväksytyissä tainoissa
14353: rän. Lisäksi perusteluja täydennetään siten, että lainan saajalta perittävä korko on neljänä
14354: omistusasuntolainojen valtiontakauksesta anne- ensimmäisenä vuonna lainanantajan perimän
14355: tussa laissa tarkoitettujen valtionvastuiden mää- koron ja 7 prosentin korkohyvityksen erotus
14356: rä saa vuonna 1996 myönnettävissä asuntolai- sekä 5-8 vuosina lainanantajan perimän koron
14357: noissa olla yhteensä enintään 1 500 000 000 mk. ja 5 prosentin korkohyvityksen erotus. Ennen
14358: Lisäksi vuokra-asuntojen korkotuesta annetun 1.1.1991 hyväksyttyjen lainojen lainansaajilta
14359: lain, asumisoikeustalojen korkotuesta annetun perittävä korko on 5% ja korkohyvitys tämän
14360: lain ja omistusasuntolainojen korkotuesta an- ja lainanantajan perimän koron erotus.
14361: netun lain mukaisiin lainoihin tulee lain mu- Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen
14362: kainen valtionvastuu. korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1-5
14363: Momentin perusteluja muutetaan siten, että kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuotan-
14364: valtion asuntorahaston varoista saadaan mak- toa varten enintään kymmeneltä ja muissa
14365: saa vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta en-
14366: lain (867/80), omistusasuntolainojen korkotues- nen vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväksyt-
14367: ta annetun lain (1204/93), asumisoikeustalolai- tyjen lainojen osalta.
14368: nojen korkotuesta annetun lain (1205/93), asun- Taloudellisissa vaikeuksissa oleville asunto-
14369: to-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun velallisille myönnettävästä korkotuesta annetun
14370: lain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lain sekä maksuvaikeuksissa oleville asuntove-
14371: lainojen korkotuesta annetun lain (639/82), lallisille myönnettävästä korkotuesta annetun
14372: taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelal- lain mukaisen korkohyvityksen määrä on 5 %
14373: 1isille myönnettävästä korkotuesta annetun lain vuodessa korkotukilainan jäljellä olevasta pää-
14374: (408/92), maksuvaikeuksissa oleville asuntove- omasta.
14375: lallisille myönnettävästä korkotuesta annetun
14376: lain (621/93) ja eräisiin lämmityslaitoshankkei- 62. Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (ar-
14377: siin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta viomääräraha)
14378: annetun lain (83/82) mukaiset korkotuet, kor- Momentilta vähennetään 11 500 000 mk.
14379: EK 4/1996 vp - HE 3/1996 vp 29
14380:
14381: 63. Asuntolainojen korkotuki (arviomäärära- Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
14382: ha) ten, että momentilta poistetaan korkotukilaino-
14383: Momentilta vähennetään 490 000 000 mk. jen hyväksymisvaltuus.
14384:
14385:
14386:
14387:
14388: Pääluokka 36
14389: VALTIONVELKA
14390: 09. Muut menot valtionvelasta
14391:
14392: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta vaihtosopimuksista, jotka liittyvät Valtion asun-
14393: (arviomääräraha) torahaston arvopaperistamaila suoritettuun va-
14394: Momentin perusteluja täsmennetään siten, rainhankintaan.
14395: että määrärahaa saa käyttää myös kurssitappi- Momentille ei tämän johdosta myönnetä
14396: oihin, joita saattaa aiheutua valtion tekemistä lisämäärärahaa.
14397:
14398:
14399: Eduskunta on päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 1996 kos-
14400: kevaa lisätalousarviota sovelletaan 1 päi-
14401: västä huhtikuuta 1996 alkaen.
14402:
14403:
14404: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996
14405: EK 5/1996 vp
14406:
14407:
14408:
14409:
14410: Eduskunnan kirjelmä valtion vakuusrahaston valtuuston vaalista
14411:
14412:
14413: Valtiovarainministeriölle
14414:
14415: Eduskunta on toimittanut valtion vakuusra- edustaja Kimmo Sasi, kansanedustaja Markus
14416: haston valtuuston vaalin. Valituiksi ovat tulleet Aaltonen, kansanedustaja Erkki Tuomioja, kan-
14417: kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki, kansan- sanedustaja Kerttu Törnqvist ja kansanedustaja
14418: edustaja Mauri Salo, kansanedustaja Kyösti Asko Apukka.
14419: Karjula, kansanedustaja Ilkka Kanerva, kansan-
14420:
14421: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996
14422:
14423:
14424:
14425:
14426: 260156
14427: EK 6/1996 vp- VNS 1/1996 vp
14428:
14429:
14430:
14431:
14432: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta Suomen lähtö-
14433: kohdista ja tavoitteista Euroopan unionin vuoden 1996 hallitusten
14434: välisessä konferenssissa
14435:
14436: Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston se- Eduskunta on hyväksynyt selonteonjohdosta
14437: lonteon Suomen lähtökohdista ja tavoitteista ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisen lau-
14438: Euroopan unionin vuoden 1996 hallitusten väli- sunnon ja päättänyt lähettää sen tiedoksi halli-
14439: sessä konferenssissa, lähettänyt sen lausuntoa tukselle.
14440: varten ulkoasiainvaliokuntaan, joka on antanut
14441: siitä mietintönsä n:o 7/1996 vp.
14442: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
14443:
14444:
14445:
14446:
14447: 260284
14448: EK 7/1996 vp
14449:
14450:
14451:
14452:
14453: Eduskunnan kirjelmä valtion vakuusrahaston valtuuston täyden-
14454: nysvaalista
14455:
14456: Eduskunta ilmoittaa, että eduskunta on toi- edustaja Matti Vähänäkki vapautuksen saaneen
14457: mittanut valtion vakuusrahaston valtuuston kansanedustaja Kerttu Törnqvistin sijaan.
14458: täydennysvaalin. Valituksi on tullut kansan-
14459:
14460:
14461:
14462: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1996
14463:
14464:
14465:
14466:
14467: 270180
14468: EK 8 a/1996 vp- K 13/1995 vp
14469:
14470:
14471:
14472:
14473: Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
14474: kunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1995 anta-
14475: man kertomuksen johdosta
14476:
14477:
14478: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle
14479:
14480: Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu- Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio-
14481: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen kunnan mietinnön ja lähettää sen täten Pohjois-
14482: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta maiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle.
14483: 1995, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti kä-
14484: siteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka on an-
14485: tanut siitä mietintönsä n:o 9/1996 vp.
14486:
14487:
14488: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996
14489:
14490:
14491:
14492:
14493: 270182/A
14494: EK 8 b/1996 vp- K 13/1995 vp
14495:
14496:
14497:
14498:
14499: Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
14500: kunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1995 anta-
14501: man kertomuksen johdosta
14502:
14503: Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu- Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio-
14504: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen kunnan mietinnön ja lähettää sen tämän ohessa
14505: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta tiedoksi hallitukselle.
14506: 1995, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti kä-
14507: siteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka on an-
14508: tanut siitä mietintönsä n:o 9/1996 vp.
14509:
14510:
14511: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996
14512:
14513:
14514:
14515:
14516: 270182/B
14517: EK 9/1996 vp- K 1/1996 vp
14518:
14519:
14520:
14521:
14522: Eduskunnan kirjelmä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston
14523: SITRAn vuodelta 1995 antaman toimintakertomuksen johdosta
14524:
14525: Eduskunnalle on annettu Suomen itsenäisyy- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
14526: den juhlarahaston SITRAn toimintakertomus tää sen tämän ohella tiedoksi Suomen itsenäisyy-
14527: vuodelta 1995. Talousvaliokunta on antanut den juhlarahaston hallintoneuvostolle.
14528: asiasta mietintönsä n:o 7/1996 vp.
14529:
14530: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
14531:
14532:
14533:
14534:
14535: 260313
14536: EK 10/1996 vp- K 3/1996 vp
14537:
14538:
14539:
14540:
14541: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan tilintarkastajien kertomukses-
14542: ta vuodelta 1995
14543:
14544:
14545: Eduskunnan kansliatoimikunnalle
14546:
14547: Eduskunnalle on eduskunnan tilisäännön lähettää sen sekä eduskunnan tilintar-
14548: 19 §:n säännösten mukaisesti toimitettu edus- kastajien kertomuksen eduskunnan kans-
14549: kunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta liatoimikunnalle tiedoksi ja niihin toimen-
14550: 1995. Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on piteisiin ryhtymistä varten, joihin ne anta-
14551: antanut asiasta mietintönsä n:o 16/1996 vp, on vat aihetta.
14552: hyväksynyt mietinnön ja
14553: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
14554:
14555:
14556:
14557:
14558: 260300
14559: EK 11/1996 vp- K 11, 12/1995 vp
14560:
14561:
14562:
14563:
14564: Eduskunnan kirjelmä valtiovarain hoidosta ja tilasta sekä val-
14565: tiontilintarkastajain kertomuksesta vuodelta 1994
14566:
14567: Sitten kun eduskunnalle oli valtiopäiväjärjes- lähettää valtiovarainvaliokunnan mie-
14568: tyksen 30 §:n säännösten mukaisesti toimitettu tinnön siihen liittyvine muistutuksineen ja
14569: kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna ehdotuksineen hallitukselle niihin toimen-
14570: 1994 ja valtiontilintarkastajat olivat antaneet piteisiin ryhtymistä varten, joihin valio-
14571: kertomuksensa samalta vuodelta, on molemmat kunnan mietinnössään esille ottamat asiat
14572: kertomukset lähetetty valmistelevasti käsiteltä- antavat aihetta, sekä
14573: väksi valtiovarainvaliokuntaan, joka on antanut kehottaa hallitusta antamaan kuluvan
14574: asiasta mietintönsä n:o 15/1996 vp. Eduskunta vuoden loppuun mennessä eduskunnalle
14575: ::m hyväksynyt mietinnön ja samalla päättänyt kertomuksen näistä toimenpiteistä.
14576:
14577:
14578: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
14579:
14580:
14581:
14582:
14583: 60383*
14584: EK 12/1996 vp- K 8/1995 vp
14585:
14586:
14587:
14588:
14589: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston oikeuskanslerin vuodelta
14590: 1994 antaman kertomuksen johdosta
14591:
14592: Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston oi- tuslakivaliokuntaan, joka on antanut siitä mie-
14593: keuskanslerin vuodelta 1994 antaman kertomuk- tintönsä n:o 3/1996 vp.
14594: sen oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudat- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
14595: tamista koskevista havainnoista, lähettänyt ker- tää sen tämän ohella hallitukselle saatettavaksi
14596: tomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi perus- myös oikeuskanslerin tietoon.
14597:
14598:
14599:
14600: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
14601:
14602:
14603:
14604:
14605: 260469
14606: EK 13/1996 vp- A 1/1996 vp
14607:
14608:
14609:
14610:
14611: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
14612: saatettu asetus eräistä väliaikaisista poikkeuksista Yhdistyneiden
14613: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Jugoslavian liittotasavaltaa
14614: (Serbia ja Montenegro) ja eräitä Kroatian tasavallan ja Bosnian ja
14615: Herzegovinan tasavallan alueita koskeviin päätöksiin perustuvien
14616: velvoitusten täyttämisestä annetun asetuksen soveltamiseen
14617:
14618: Eduskunnan tietoon on saatettu 15 päivänä tuksen soveltamiseen. Eduskunta, jolle ulko-
14619: naaliskuuta 1996 annettu asetus eräistä väliai- asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
14620: caisista poikkeuksista Yhdistyneiden Kansa- n:o 1311996 vp, on pitänyt asetusta tarpeellisena
14621: cuntien turvallisuusneuvoston Jugoslavian liit- ja päättänyt,
14622: :otasavaltaa (Serbia ja Montenegro) ja eräitä
14623: [(roatian tasavallan ja Bosnian ja Herzegovinan ettei puheena olevaa asetusta ole kumot-
14624: :asavallan alueita koskeviin päätöksiin perustu- tava.
14625: tien velvoitusten täyttämisestä annetun ase-
14626:
14627:
14628: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
14629:
14630:
14631:
14632:
14633: 60470
14634: EK 14/1996 vp- A 2/1996 vp
14635:
14636:
14637:
14638:
14639: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
14640: saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston
14641: Jugoslaviaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttä-
14642: misestä annetun asetuksen muuttamisesta
14643:
14644: Eduskunnan tietoon on saatettu 15 päivänä Eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta on an-
14645: maaliskuuta 1996 annettu asetus Yhdistyneiden tanut asiasta mietintönsä n:o 14/1996 vp, on pitä-
14646: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Jugosla- nyt asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
14647: viaa koskevaan päätökseen perustuvien vel-
14648: voitusten täyttämisestä annetun asetuksen ettei puheena olevaa asetusta ole kumot-
14649: muuttamisesta. tava.
14650:
14651:
14652:
14653: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
14654:
14655:
14656:
14657:
14658: 260471
14659: 1
14660:
14661: 1
14662:
14663: 1
14664:
14665: 1
14666:
14667: 1
14668:
14669: 1
14670:
14671: 1
14672:
14673: 1
14674:
14675: 1
14676:
14677: 1
14678:
14679: 1
14680:
14681: 1
14682:
14683: 1
14684:
14685: 1
14686:
14687: 1
14688:
14689: 1
14690:
14691: 1
14692:
14693: 1
14694: EK 15/1996 vp- VNS 2/1996 vp
14695:
14696:
14697:
14698:
14699: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta Suomen rau-
14700: hanturva- ja humanitaaristen valmiuksien kehittämisestä
14701:
14702: Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston se- humanitaaristen ja siviilivalmiuksien kokonais-
14703: lonteon Suomen rauhanturva-ja humanitaaris- valtaisesta kehittämisestä ja organisoimisesta.
14704: ten valmiuksien kehittämisestä, lähettänyt sen Eduskunta on hyväksynyt selonteon johdosta
14705: lausuntoa varten ulkoasiainvaliokuntaan, joka ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisen lau-
14706: on antanut siitä mietintönsä n:o 10/1996 vp. sunnon ja päättänyt lähettää sen tiedoksi halli-
14707: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto an- tukselle.
14708: taa sille pikaisesti erillisen selvityksen Suomen
14709:
14710:
14711: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
14712:
14713:
14714:
14715:
14716: 260466
14717: EK 16/1996 vp- K 6/1995 vp
14718:
14719:
14720:
14721:
14722: Eduskunnan kirjelmä hallituksen toimenpiteistään vuonna 1994
14723: antaman kertomuksen johdosta
14724: Eduskunta on hallituksen annettua kerto- Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa
14725: muksen toimenpiteistään vuonna 1994 lähettä- asianmukaisesti huomioon perustuslakivalio-
14726: nyt kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi kunnan mietinnön n:o 411996 vp liitteinä oleviin
14727: perustuslakivaliokuntaan ja suhteita ulkovaltoi- lausuntoihin sisältyvät sellaiset huomautukset ja
14728: hin koskevalta osalta ulkoasiainvaliokuntaan. lausumat, jotka edellyttävät hallituksen toimen-
14729: Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta mie- piteitä.
14730: tintönsä n:o 4/1996 vp ja ulkoasiainvaliokunta Eduskunta on hyväksynyt sanotut mietinnöt,
14731: mietintönsä n:o 8/1996 vp. jotka täten saatetaan hallituksen tietoon.
14732:
14733:
14734: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996
14735:
14736:
14737:
14738:
14739: 260472
14740: EK 17/1996 vp- K 4/1996 vp
14741:
14742:
14743:
14744:
14745: Eduskunnan kirjelmä kansaneläkelaitoksen valtuutettujen vuo-
14746: delta 1995 antaman toimintakertomuksen johdosta
14747:
14748: Eduskunta on, saatuaan kansaneläkelaitok- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön, joka tä-
14749: sen valtuutettujen toimintakertomuksen vuodel- ten saatetaan kansaneläkelaitoksen valtuutetuil-
14750: ta 1995, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti le tiedoksi.
14751: käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan,
14752: joka on antanut siitä mietintönsä n:o 14/1996 vp.
14753:
14754:
14755: Helsingissä 4 päivänä syyskuta 1996
14756:
14757:
14758:
14759:
14760: 260474
14761: EK 18/1996 vp- PNE 1/1996 vp
14762:
14763:
14764:
14765:
14766: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen johdosta
14767: eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta ja eduskunnan työjärjes-
14768: tyksen väliaikaisesta muuttamisesta sekä eduskunnan vaalisäännön
14769: 1 §:n muuttamisesta
14770:
14771: Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta ja
14772: ehdotuksen n:o 1/1996 vp. Eduskunta, jolle pe- eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muut-
14773: rustuslakivaliokunta on antanut asiasta mietin- tamisesta sekä eduskunnan vaalisäännön 1 §:n
14774: tönsä n:o 511996 vp, on hyväksynyt puhemies- muuttamisesta näin kuuluvina:
14775: neuvoston ehdotukseen sisältyvät ehdotukset
14776:
14777:
14778:
14779:
14780: Eduskunnan päätös
14781: eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
14782:
14783: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14784: kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 53 a §, sellaisena
14785: kuin se on 10 päivänä marraskuuta 1987 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (1 078/87), sekä
14786: muutetaan 41 §:n 3 momentti ja 52 d §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä kesäkuuta
14787: 1993 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (698/93), seuraavasti:
14788:
14789: 41 § tuksen johdosta tai 1 momentissa tarkoitetusta
14790: asiasta, edustajien tulee esittää puheenvuoronsa
14791: Pääministerin ilmoitusta ja valtiopäiväjärjes- paikaltaan sekä pääministerin ja muiden valtio-
14792: tyksen 36 b §:n mukaista asiaa ei voida panna neuvostonjäsenten puheenvuoronsa pääministe-
14793: pöydälle. rin ilmoitusta lukuun ottamatta heille istuntosa-
14794: lissa varatuilta paikoilta sen estämättä, mitä
14795: 52 d § 38 §:ssä säädetään.
14796:
14797: Keskustelussa, joka käydään valtiopäiväjär- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
14798: jestyksen 36 a §:ssä säädetyn pääministerin ilmoi- päivänä lokakuuta 1996.
14799:
14800:
14801:
14802:
14803: 260436
14804: 2 EK 18/1996 vp- PNE 1/1996 vp
14805:
14806:
14807: Eduskunnan päätös
14808: eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta
14809:
14810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14811: lisätään väliaikaisesti 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksyttyyn eduskunnan työjärjestykseen uusi
14812: 3 a §ja 63 §:ään, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1974 tehdyssä eduskunnan päätöksessä,
14813: uusi 2 momentti seuraavasti:
14814:
14815: 3a§ 63 §
14816: Valtiopäiväjärjestyksen 8 a §:ssä tarkoitetun
14817: edustajan tulee viimeistään kolmantena päivänä Jos edustaja ilmoittaa tämän työjärjestyksen
14818: kello 12, siitä kun hänen valtakirjansa on tullut 3 a §:n mukaisesti, että hän toimii edustajana
14819: hyväksytyksi Euroopan parlamentissa tai kun Euroopan parlamentissa, tulee eduskunnan sih-
14820: hänen kansanedustajan valtakirjansa on tullut teerin viipymättä ilmoittaa tästä asianomaisen
14821: tarkastetuksi, ilmoittaa eduskunnan puhemie- vaalipiirin keskuslautakunnalle.
14822: helle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimii-
14823: ko hän edustajana Euroopan parlamentissa. Mi- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 24
14824: käli hän ilmoittaa toimivansa edustajana Euroo- päivänä lokakuuta 1996 ja se on voimassa siihen
14825: pan parlamentissa, hänen edustajantoimen hoi- asti, kunnes kolme päivää on kulunut siitä päi-
14826: tamisensa keskeytyy silloin, kun hänen sijaansa västä, jona vuonna 1999 Suomessa toimitetuissa
14827: varamiehenä tulleen edustajan valtakirja on tar- Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa valit-
14828: kastettu. Jos edustaja ei tee mainittua ilmoitusta, tujen edustajien valtakirjat on hyväksytty Euroo-
14829: hänen katsotaan jatkavan edustajantoimen hoi- pan parlamentissa.
14830: tamistaan. Tällä eduskunnan päätöksellä kumotaan
14831: eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muut-
14832: tamisesta 9 päivänä helmikuuta 1995 tehty edus-
14833: kunnan päätös (238/95).
14834: EK 18/1996 vp- PNE 1/1996 vp 3
14835:
14836:
14837: Eduskunnan päätös
14838: eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta
14839:
14840: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14841: muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 2 kohta,
14842: sellaisena kuin se on 10 päivänä helmikuuta 1995 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (343/95), seuraa-
14843: vasti:
14844: 1§ men Pankin tilintarkastajien, valtion vakuusra-
14845: Tätä vaalisääntöä sovelletaan: haston valtuuston jäsenten, kansaneläkelaitok-
14846: sen valtuutettujen, valtakunnanoikeuden jäsen-
14847: 2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta- ten, Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenten,
14848: missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenten ja
14849: Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston eduskunnan tilintarkastajien vaalissa.
14850: Suomen valtuuskunnan, eduskunnan työjärjes-
14851: tyksen 62 b §:ssä tarkoitettujen edustajien, val- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1
14852: tiontilintarkastajien, pankkivaltuutettujen, Suo- päivänä lokakuuta 1996.
14853:
14854:
14855: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
14856: EK 19/1996 vp- K 14/1995 vp
14857:
14858:
14859:
14860:
14861: Eduskunnan kirjelmä haJJituksen vuodelta 1994 antaman kehi-
14862: tysyhteistyökertomuksen johdosta
14863:
14864: Eduskunta on, hallituksen annettua edus- Eduskunta on hyväksynyt sanotun mietinnön,
14865: kunnalle kehitysyhteistyökertomuksen vuodelta joka täten saatetaan hallituksen tietoon.
14866: 1994, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti
14867: käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka on
14868: antanut asiasta mietintönsä n:o 15/1996 vp.
14869:
14870:
14871: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
14872:
14873:
14874:
14875:
14876: 270183
14877: EK 20/1996 vp- LA 4/1995 vp
14878:
14879:
14880:
14881:
14882: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunta on lakialoit-
14883: teen pohjalta hyväksynyt lain kalastuslain muuttamisesta
14884:
14885: Eduskunnassa on tehty lakialoite n:o 4/1995 kalastuksen ohjausta varten tarkoituksenmukai-
14886: vp, joka sisältää ehdotuksen laiksi kalastuslain sella tavalla.
14887: muuttamisesta. Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsäta-
14888: on antanut asiasta mietintönsä n:o 9/1996 vp ja lousministeriön toimesta selvitetään viehekalas-
14889: suuri valiokunta mietintönsä n:o 1/1996 vp. tusuudistuksen muille kalanpyyntimuodoille ai-
14890: Eduskunta edellyttää, että maaseutuelinkei- heuttamien kielteisten vaikutusten laajuus ja ta-
14891: nopiirit ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- loudellinen merkitys.
14892: toksen kalantutkimus luovat yhdessä seuranta- Kalastuksenhoitomaksun kertymän voidaan
14893: järjestelmän, jolla seurataan koko maassa lääni- arvioida vähentyvän kaikkien onkijoiden, pilkki-
14894: kohtaisen viehekorttijärjestelmän käytännön jöiden sekä 65 vuotta täyttäneiden kalastuksen
14895: toimivuutta ja vaikutusta petokalakantoihin. harjoittajien vapautuessa kalastuksenhoitomak-
14896: Vuosiraportit tulee toimittaa maa- ja metsäta- sun suorittamisesta. Tämän vuoksi eduskunta
14897: lousvaliokunnalle tiedoksi. edellyttää, että kalastuslakia tarkistetaan siten,
14898: Eduskunta edellyttää, että maaseutuelinkei- etteivät kalastuksenhoitomaksuista kalatalou-
14899: nopiirit kalatalousyksiköidensä asiantuntemuk- den edistämiseen valtion talousarviossa osoitetut
14900: seen nojautuen määrittävät lohi- ja siikapitoisten varat vähene.
14901: vesistöjen kosket ja virtapaikat ja merkitsevät ne Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
14902:
14903:
14904:
14905:
14906: Laki
14907: kalastuslain muuttamisesta
14908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14909: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/82) 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 2
14910: momentti, 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12, 39, 88 ja 89 §sekä 107 §:n 7 kohta,
14911: sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §:n 1 momentti sekä 88 ja 89 § 22 päivänä
14912: joulukuuta 1993 annetussa laissa (1355/93), sekä
14913: lisätään 11 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa laissa, uusi
14914: 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä lakiin uusi 89 a § seuraavasti:
14915:
14916: 7§ vesialueella, on jokaisella oikeus muullakin vesi-
14917: Yleisellävesialueella järvessä on jokaisella jär- alueella harjoittaa onkimista ja piikkimistä sekä
14918: veen ulottuvassa kunnassa muutoin kuin tilapäi- yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä viehekalastus-
14919: sesti asuvalla oikeus harjoittaa koukkukalastus- ta, kuitenkin vetouistelua lisäksi yhdellä paino-
14920: ta. vieheellä tai syvääjällä, lukuun ottamatta lohi- ja
14921: siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkoja
14922: sekä niitä vesialueita, joilla kalastaminen on
14923: muun säännöksen nojalla kielletty. Onginta-, pil-
14924: 8§ kintä- ja viehekalastuskilpailuja sekä muita vas-
14925: Sen lisäksi, mitä 6 §:n 1 momentissa ja 7 §:n 1 taavia järjestettyjä tilaisuuksia varten on saatava
14926: momentissa säädetään kalastamisesta yleisellä myös kalastusoikeuden haltijan lupa.
14927:
14928: 270184
14929: 2 EK 20/1996 vp- LA 4/1995 vp
14930:
14931: Kunnassa muutoin kuin tilapäisesti asuva lastajien ja paikallisen väestön etu on ensi sijassa
14932: henkilö saa harjoittaa muikun, kuoreen, silakan otettava huomioon. Mitä tämän lain 8 §:n 1 mo-
14933: ja kilohailin pyyntiä verkolla meressä myös ylei- mentissa on säädetty, sovelletaan kuitenkin
14934: seen vesialueeseen kuulumattomalla, kunnassa myös valtion omistamilla vesialueilla.
14935: olevalla vesialueella, joka sijaitsee ulkosaaristos-
14936: sa tai aavaa selkää vastassa. Milloin tällainen 39 §
14937: vesialue on kylänrajan sisäpuolella, kylässä muu- Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaik-
14938: toin kuin tilapäisesti asuva henkilö saa harjoittaa kea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omista-
14939: siellä myös koukkukalastusta, ei kuitenkaan pit- jalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häi-
14940: källä siimalla. riötä. Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua on-
14941: kimista, piikkimistä ja viehekalastusta ei saa il-
14942: man erityistä oikeutta harjoittaa viittäkymmentä
14943: 10§ metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua,
14944: Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kalas- pyynnissä olevaa kiinteää tai verkkopyydystä
14945: tusta ei saa harjoittaa eikä 9 §:n 1 momentissa eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria,
14946: tarkoitettuja lupia myöntää siten, että vesialueen uimarantaa,jäätietä tai muuta niihin verrattavaa
14947: omistajan, vuokramiehen tai sanotulla alueella aluetta, että siitä aiheutuisi edellä tarkoitettu seu-
14948: kalastusta ammattimaisesti harjoittavan mah- raus. Tässä laissa tarkoitettua onkimista, piikki-
14949: dollisuus kalastusoikeutensa hyväksikäyttämi- mistä ja viehekalastusta harjoitettaessa on vältet-
14950: seen kohtuuttomasti vaikeutuu. tävä aiheuttamasta haittaa tai häiriötä vesi-
14951: alueella harjoitettavalle muulle kalastukselle.
14952:
14953: 11 § 88 §
14954: Jos 1 §:ssä mainitut tavoitteet tai erityiset syyt Jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan
14955: vaativat, on maaseutuelinkeinopiirillä vesialueen henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksenhoi-
14956: omistajan tai kalastusalueen pyynnöstä taikka tomaksu. Kalastuksenhoitomaksu on 80 mark-
14957: omasta aloitteestaan oikeus määrätyllä alueella kaa kalenterivuodelta tai 20 markkaa kultakin
14958: rajoittaa 8 §:ssä tarkoitettua onkimista ja piikki- enintään seitsemän vuorokauden kalastusjaksol-
14959: mistä tai 9 §:ssä tarkoitettujen lupien myöntämis- ta. Kalastuksenhoitomaksua ei kuitenkaan peri-
14960: tä taikka kieltää ne määräajaksi. tä alle 18-vuotiaalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä
14961: Vesialueella, jolla tavanomaista tehokkaam- eikä henkilöltä, joka harjoittaa onkimista tai
14962: man kalakannan hoidon tulosten turvaaminen, pilkkimistä. Onkimisena pidetään sellaista kalas-
14963: petokalojen tärkeiden kutualueiden suojelemi- tusta, jota harjoitetaan vavalla ilman heittoka-
14964: nen tai liiallisen häirinnän estäminen taikka me- lastukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai sii-
14965: rilintujen pesimisen turvaaminen pesimäaikana ma on onkijankädessä tai käden ulottuvilla eikä
14966: sitä edellyttää, maaseutuelinkeinopiirin on kiel- vieheenä ole piikki, uistin, perho tai muu keinote-
14967: lettävä 8 §:ssä tarkoitettu viehekalastus. Kielto koinen laite. Pilkkimisenä pidetään kalastusta
14968: annetaan vesialueen omistajan tai kalastusalueen siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikutelta-
14969: tai vuokramiehen, ammattikalastajan, alueelli- valla pilkillä, siimaa kädessä pitäen tai lyhyehköä
14970: sen ympäristökeskuksen tai sen, jonka etua asia heittokalastukseen soveltumatonta vapaa käyt-
14971: koskee, hakemuksesta taikka maaseutuelinkei- täen.
14972: nopiirin omasta aloitteesta, ja kielletty alue voi Jokaisen 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua vie-
14973: olla kokonaisuudessaan enintään 25 prosenttia hekalastusta harjoittavan henkilön on suoritetta-
14974: kalastusalueen vesipinta-alasta. va valtiolle vuosittain viehekalastusmaksu. Vie-
14975: hekalastusmaksu on 150 markkaa kalenterivuo-
14976: delta tai 35 markkaa seitsemän vuorokauden ka-
14977: 12 § lastusjaksolta kunkin sellaisen läänin osalta, jon-
14978: Valtion yksityiset kalastukset pysytetään val- ka alueella henkilö harjoittaa sanottua vieheka-
14979: tiolla siellä, missä ne vanhastaan ovat olleet ja lastusta. Viehekalastusmaksua ei kuitenkaan pe-
14980: edelleen ovat sen hallinnassa. Tarkempia sään- ritä alle 18-vuotiaalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä
14981: nöksiä niiden käytöstä samoin kuin valtiolle kuu- henkilöltä eikä myöskään viehekalastuksesta,
14982: luvan kalastusoikeuden käyttämisestä ja kalas- jota harjoitetaan yleisellä vesialueella.
14983: tuksen harjoittamisesta valtion omistamilla vesi- Maa- ja metsätalousministeriö perii tässä py-
14984: alueilla annetaan asetuksella, jolloin ammattika- kälässä tarkoitetut maksut elinkustannusindek-
14985: EK 20/1996 vp- LA 4/1995 vp 3
14986:
14987: sin nousua vastaavasti tarkistettuina. Tarkistus Varojen jaossa on otettava huomioon vesi-
14988: tehdään täysin kymmenin markoin. alueeseen kohdistuva viehekalastusrasitus.
14989:
14990: 89 § 107 §
14991: Todistus kalastuksenhoitomaksun ja vieheka- Joka
14992: lastusmaksun maksamisesta on pidettävä muka-
14993: na kalastusta harjoitettaessa sekä vaadittaessa 7) harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä, vaikka
14994: näytettävä vesialueen omistajalle tai kalastusoi- hän ei ole suorittanut valtiolle säädettyä kalas-
14995: keuden haltijalle tai sille, jonka tehtävänä on tuksenhoitomaksua tai viehekalastusmaksua
14996: valvoa kysymyksessä olevalla alueella kalastuk- taikka hänellä ei ole mukana tositetta suoritta-
14997: sesta annettujen säännösten ja määräysten nou- mastaan kalastuksenhoitomaksusta tai vieheka-
14998: dattamista. lastusmaksusta eikä hän voi sitä esittää seitse-
14999: män vuorokauden kuluessa; taikka
15000: 89 a §
15001: Viehekalastusmaksuina kertyneet varat jae- on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa
15002: taan, valtiolle maksun kannasta ja varojen jaka- säädetty ankarampaa rangaistusta, kalastusrik-
15003: misesta aiheutuneilla kuluilla vähennettynä, ka- komuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään
15004: lenterivuosittain jälkikäteen kalavesien omista- kuudeksi kuukaudeksi.
15005: jille korvauksena heidän omistamiensa kalave-
15006: sien käyttämisestä viehekalastukseen. Tämä laki tulee voimaan päivänä
15007: Jos vesialueen omistajalle 1 momentin mu- kuuta 19
15008: kaan tuleva määrä olisi enintään 200 markkaa, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
15009: varoja ei jaeta omistajalle, vaan asianomaiselle tyä lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toi-
15010: kalastusalueelle. menpiteisiin.
15011: Edellä 1 momentissa tarkoitetut korvaukset Lain voimaan tullessa voimassa olevat kalas-
15012: myöntää maa- ja metsätalousministeriön mää- tuslain II §:n nojalla määrätyt onginta- ja pilkin-
15013: räämissä rajoissa asianomainen maaseutuelin- täkiellot koskevat myös tämän lain 8 §:n 1 mo-
15014: keinopiiri. Kalastusalueita voidaan käyttää apu- mentissa tarkoitettua viehekalastusta.
15015: na jaettaessa varoja vesialueen omistajalle.
15016:
15017:
15018: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1996
15019: EK 21a/1996 vp - PNE 2/1996 vp
15020:
15021:
15022:
15023:
15024: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
15025: johdosta eduskunnan virkamiehistä annetun lain muutta-
15026: misesta
15027: Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt mietintönsä n:o 13/1996 vp, on hyväksynyt
15028: ehdotuksen n:o 2/1996 vp, joka sisältää muun puhemiesneuvoston ehdotukseen sisältyvän
15029: muassa ehdotuksen eduskunnan virkamiehis- ehdotuksen laiksi eduskunnan virkamiehis-
15030: tä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta, tä annetun lain muuttamisesta näin kuuluva-
15031: jolle hallintovaliokunta on antanut asiasta na:
15032:
15033:
15034:
15035:
15036: Laki
15037: eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta
15038: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15039: muutetaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/94)
15040: 1 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 24 § seuraavasti:
15041: 1§ 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkas-
15042: tusneuvoksen virka;
15043: Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia:
15044: eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat;
15045: kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kans- sekä
15046: lia sekä Eduskunnan kirjasto (virasto). 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoita-
15047: jan virka.
15048:
15049: 4 § 24 §
15050: Sen lisäksi, mitä 23 §:n 2 momentissa
15051: Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemal- säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan
15052: taan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa seuraavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen
15053: perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muut- on syytä:
15054: taa, ellei kutakin virkaa ole valtion talous- 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pää-
15055: arviossa eritelty: sihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, edus-
15056: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pää- kunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsää-
15057: sihteerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, däntöjohtaja ja kansainvälisten asiain yksikön
15058: eduskunnan hallintojohtajan, eduskunnan johtaja;
15059: lainsäädäntöjohtajan, kansainvälisten asiain 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian
15060: yksikön johtajan, vanhemman eduskuntasih- esimiehenä toimiva tarkastusneuvos;
15061: teerin, valiokuntaneuvoksen ja toimistopääl- 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia:
15062: likön virat; kansliapäällikkö; sekä
15063: 260498
15064: 2 EK 21a/1996 vp - PNE 2/1996 vp
15065:
15066: 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoita- Tämä laki tulee voimaan päivänä
15067: ja. kuuta 199 .
15068:
15069:
15070: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
15071: EK 21b/1996 vp - PNE 2/1996 vp
15072:
15073:
15074:
15075:
15076: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
15077: johdosta eduskunnan työjärjestyksen, eduskunnan kans-
15078: lian ohjesäännön, eduskunnan tilisäännön ja Eduskunnan
15079: kirjaston ohjesäännön eräiden säännösten muuttamisesta
15080: Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt on hyväksynyt puhemiesneuvoston ehdotuk-
15081: ehdotuksen n:o 2/1996 vp, joka sisältää muun seen sisältyvät ehdotukset eduskunnan pää-
15082: muassa ehdotukset eduskunnan työjätjestyk- töksiksi eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n,
15083: sen, eduskunnan kanslian ohjesäännön, edus- eduskunnan kanslian ohjesäännön, eduskun-
15084: kunnan tilisäännön ja Eduskunnan kirjaston nan tilisäännön ja Eduskunnan kirjaston oh-
15085: ohjesäännön eräiden säännösten muuttamises- jesäännön 1 §:n muuttamisesta näin kuulu-
15086: ta. Eduskunta, jolle hallintovaliokunta on vina:
15087: antanut asiasta mietintönsä n:o 13/1996 vp,
15088:
15089:
15090:
15091:
15092: Eduskunnan päätös
15093: eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n muuttamisesta
15094: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15095: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n 1
15096: momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyssä eduskunnan päätöksessä
15097: (1374/94), seuraavasti:
15098: 8§ kuntasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toimis-
15099: Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: topäälliköitä sekä muita virkoja.
15100: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apu-
15101: laispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja,
15102: eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, kansainvä- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1
15103: listen asiain yksikön johtaja, vanhempi edus- päivänä tammikuuta 1997.
15104:
15105:
15106:
15107:
15108: 260499
15109: 2 EK 2lb/1996 vp - PNE 2/1996 vp
15110:
15111: Eduskunnan päätös
15112: eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
15113: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15114: muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön
15115: (320/87) 4 §, 10 §:n 2 momentin 2 kohta, 12 ja 16 §, 24 §:n 3 kohta, 26 §:n 1 momentti ja
15116: 32 §:n 1 momentti,
15117: sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 16 § sekä 26 §:n 1 momentti 12 päivänä helmikuuta 1991
15118: tehdyssä eduskunnan päätöksessä (487/91), 10 §:n 2 momentin 2 kohta ja 12 § 25 päivänä
15119: helmikuuta 1992 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (168/92) sekä 32 §:n 1 momentti osittain
15120: muutettuna 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä eduskunnan päätöksellä (1375/94), sekä
15121: lisätään 14 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
15122: 4 § 16 §
15123: Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansain- Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa pu-
15124: välisten asiain yksikkö ja tiedotusyksikkö hemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri
15125: sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtä- toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälis-
15126: vissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsih- ten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suh-
15127: teerin alaisia. teita Euroopan unionin toimielimiin. Kans-
15128: Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä liatoimikunta antaa tarvittaessa tarkempia
15129: on kansainvälisten asiain yksikön johtaja. määräyksiä yksikön tehtävistä.
15130: Tiedotusyksikön päällikkönä on tiedotuspääl-
15131: likkö. 24§
15132: Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi,
15133: 10 § mitä 19 §:ssä on säädetty:
15134: Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jot- 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon
15135: ka koskevat: tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta
15136: sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä
15137: 2) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilin-
15138: valtiontilintarkastajain kanslian ja Eduskun- tarkastajain kanslian sekä Eduskunnan kir-
15139: nan kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja jaston kanssa;
15140: maksuliikettä samoin kuin yhteistyötä mai-
15141: nittujen toimielinten kanssa;
15142: 26 §
15143: 12 § V aliokuntasihteeristön, keskuskanslian,
15144: Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia edus- hallinto-osaston, kansainvälisten asiain yksi-
15145: kunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasia- kön ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee
15146: miehen ja valtiontilintarkastajain kanslian se- yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka
15147: kä Eduskunnan kirjaston talousarvioon, kir- koskevat matkamääräyksen antamista koti-
15148: janpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä teh- maassa tehtävää virkamatkaa varten, ja pää-
15149: tävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja sihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka kos-
15150: tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja kevat vuosiloman ajankohtaa.
15151: määrätty.
15152:
15153: 14 § 32 §
15154: Kelpoisuusehtona vaaditaan:
15155: Euroopan unionin toimielinten kanssa ta- 1) pääsihteeriitä ja apulaispääsihteeriltä oi-
15156: pahtuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista keustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä pereh-
15157: varten on valiokuntasihteeristössä ED-sihtee- tyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskun-
15158: ristö, johon kuuluvat kansliatoimikunnan tatyön hyvä tuntemus;
15159: määräämät virkamiehet. Kansliatoimikunta 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandi-
15160: antaa tarkempia määräyksiä ED-sihteeristön daatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu
15161: tehtävistä. ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtynei-
15162: EK 21b/1996 vp - PNE 2/1996 vp 3
15163:
15164: syys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tun- 7) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä
15165: temusta; ja apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltu-
15166: 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta va ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä pe-
15167: eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin rehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuu-
15168: tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön luviin asioihin;
15169: sekä eduskuntatyön tuntemusta; 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen
15170: 4) kansainvälisten asiain yksikön johtajal- kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys
15171: ta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulutut- toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioi-
15172: kinto ja hyvä perehtY.neisyys yksikön toimi- hin; sekä
15173: alaan kuuluviin asiOihin;
15174: 5) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen 9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kan-
15175: kandidaatin tutkinto tai soveltuva muu ylem- didaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainval-
15176: pi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys mistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta.
15177: lainvalmistelutyöhön;
15178: 6) toimistopäälliköltä ja apulaistoimisto-
15179: päälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkea- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1
15180: koulututkinto ja hyvä v.erehtyneisyys toimis- päivänä tammikuuta 1997.
15181: ton toimialaan kuuluviin asioihin;
15182:
15183:
15184:
15185:
15186: Eduskunnan päätös
15187: eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
15188: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15189: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/88) 2, 5
15190: ja 12 § seuraavasti:
15191: 2§ 12 §
15192: Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kans-
15193: ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkasta- liatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena
15194: jain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtion-
15195: kanslia ja Eduskunnan kirjasto. tilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamie-
15196: hen ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä ja
15197: 5 § kirjanpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimis-
15198: Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkasta- to.
15199: jain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen
15200: kanslia ja Eduskunnan kirjasto antavat vuo- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1
15201: sittain omalta osaltaan perustellut ehdotuk-
15202: sensa tarvittavista määrärahoista kansliatoi- päivänä tammikuuta 1997.
15203: mikunnalle.
15204: 4 EK 21b/1996 vp - PNE 2/1996 vp
15205:
15206: Eduskunnan päätös
15207: Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 1 §:n muuttamisesta
15208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15209: muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön
15210: (450/85) 1 § :n 5 kohta seuraavasti:
15211: 1§ miesten käsikirjastoja ja kansanedustajien sa-
15212: Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: nomalehtisalia;
15213: 5) hoitaa eduskunnan, sen valiokuntien,
15214: eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1
15215: valtiontilintarkastajain kanslian sekä virka- päivänä tammikuuta 1997.
15216:
15217: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
15218: EK 22/1996 vp - A 3/1996 vp
15219:
15220:
15221:
15222:
15223: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
15224: saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston
15225: Jugoslaviaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttä-
15226: misestä annetun asetuksen kumoamisesta
15227:
15228: Eduskunnan tietoon on saatettu 28 päivänä on antanut asiasta mietintönsä n:o 16/1996 vp,
15229: kesäkuuta 1996 annettu asetus Yhdistyneiden on pitänyt asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
15230: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Jugos-
15231: laviaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoi- ettei puheena olevaa asetusta ole kumot-
15232: tusten täyttämisestä annetun asetuksen kumoa- tava.
15233: misesta. Eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta
15234:
15235:
15236: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
15237:
15238:
15239:
15240:
15241: 270185
15242: EK 23/1996 vp- A 4/1996 vp
15243:
15244:
15245:
15246:
15247: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
15248: saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston
15249: Ruandaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi-
15250: sestä annetun asetuksen muuttamisesta
15251:
15252: Eduskunnan tietoon on saatettu 13 päivänä nut asiasta mietintönsä n:o 1711996 vp, on pitä-
15253: >yyskuuta 1996 annettu asetus Yhdistyneiden nyt asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
15254: Kansakuntien turvallisuusneuvoston R uandaa
15255: koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten ettei puheena olevaa asetusta ole kumot-
15256: täyttämisestä annetun asetuksen muuttamisesta. tava.
15257: Eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta on anta-
15258:
15259:
15260:
15261: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
15262:
15263:
15264:
15265:
15266: .70186
15267: EK 24/1996 vp- K 7/1996 vp
15268:
15269:
15270:
15271:
15272: Eduskunnan kirjelmä hallituksen kertomuksen johdosta niistä
15273: toimenpiteistä, joihin eduskunnan tekemät muistutukset valtiovarain
15274: hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1993 ovat antaneet aihetta
15275:
15276: Eduskunnalle on annettu hallituksen kerto- Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mie-
15277: mus niistä toimenpiteistä, joihin eduskunnan te- tintönsä n:o 2411996 vp.
15278: kemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja ti- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja se
15279: linpidosta vuonna 1993 ovat antaneet aihetta. saatetaan täten hallituksen tietoon.
15280:
15281:
15282: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: 270187
15288: EK 25/1996 vp - K 2/1996 vp
15289:
15290:
15291:
15292:
15293: Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuodelta
15294: 1995 koskevan tarkastuksen johdosta
15295:
15296: Eduskunnan talousvaliokunta on valtio- sekä sitä valaiseviin asiakirjoihin ja antanut edus-
15297: päiväjärjestyksen 50 §:n mukaisesti tutkinut Suo- kunnalle asiasta mietintönsä n:o 15/1996 vp.
15298: men Pankin hallintoaja tilaa vuonna 1995 ja sitä Eduskunta on hyväksynyt talousvaliokunnan
15299: varten tutustunut eduskunnan pankkivaltuuston mietinnön, joka täten saatetaan hallituksen tie-
15300: mainitulta vuodelta antamaan kertomukseen toon.
15301:
15302:
15303: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
15304:
15305:
15306:
15307:
15308: 270188
15309: 1
15310:
15311: 1
15312:
15313: 1
15314:
15315: 1
15316:
15317: 1
15318:
15319: 1
15320:
15321: 1
15322:
15323: 1
15324:
15325: 1
15326:
15327: 1
15328:
15329: 1
15330:
15331: 1
15332:
15333: 1
15334:
15335: 1
15336:
15337: 1
15338: EK 26/1996 vp- K 6/1996 vp
15339:
15340:
15341:
15342:
15343: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston kansanterveyden tilasta ja
15344: kehityksestä antaman kertomuksen johdosta
15345:
15346: Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston Eduskunta on hyväksynyt mietinnön, joka tä-
15347: kertomuksen kansanterveyden tilasta ja kehi- ten saatetaan valtioneuvostolle tiedoksi.
15348: tyksestä, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti
15349: käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan,
15350: joka on antanut siitä mietintönsä n:o 2l/1996 vp.
15351:
15352:
15353: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996
15354:
15355:
15356:
15357:
15358: 270189
15359: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp
15360:
15361:
15362:
15363:
15364: Eduskunnan kirjelmä vuoden 1996 toiseksi lisätalousarvioksi
15365: antaman esityksen johdosta
15366:
15367: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Luku 27.99
15368: n:o 132/1996 vp vuoden 1996 toiseksi lisätalous- Eduskunta edellyttää, että puolustusväline-
15369: arvioksi. Valtiovarainvaliokunta on antanut teollisuuden toimintaedellytykset turvataan
15370: asiasta eduskunnalle mietintönsä n:o 35/1996 osoittamalla vuosittaisissa talousarvioissa riit-
15371: vp. tävät määrärahat hankintoihin kotimaiselta
15372: puolustustarviketeollisuudelta.
15373:
15374:
15375:
15376:
15377: 260598
15378: 2 EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp
15379:
15380:
15381:
15382:
15383: Vuoden 1996 II lisätalousarvio
15384: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 1996 toisen lisätalousarvion
15385:
15386:
15387:
15388:
15389: TULOT
15390:
15391:
15392:
15393: Osasto 11
15394: mk
15395:
15396:
15397: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT ............... -1 465 000 000
15398: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ................... . 1250 000 000
15399: 01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä ................................... . 1600 000 000
15400: 02. Korkotulojen lähdevero, vähennystä .............................. . -350 000 000
15401:
15402: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ................. . -1700 000 000
15403: 01. Arvonlisävero, vähennystä .......................................... . -1 700 000 000
15404:
15405: 08. Valmisteverot .............................................................. . -1 065 000 000
15406: 01. Tupakkavero, vähennystä .......................................... . -135 000 000
15407: 04. Alkoholijuomavero, vähennystä .................................... . -370 000 000
15408: 07. Polttoainevero, vähennystä ......................................... . -560 000 000
15409: EK 27/1996 vp- HE 13211996 vp 3
15410:
15411: 10. Muut verot ................................................................. . -20000000
15412: 01. Leimavero, vähennystä .............................................. . -400 000 000
15413: 04. Moottoriajoneuvovero, lisäystä .................................... . 200 000 000
15414: 06. Arpajaisvero, lisäystä ............................................... . 40 000 000
15415: 07. Ajoneuvovero, lisäystä .............................................. . 70 000 000
15416: 08. Jätevero ............................................................... . 70 000 000
15417:
15418: 19. Muut veronluonteiset tulot ................................................ . 70 000 000
15419: 09. Muut verotulot, lisäystä ............................................ . 70 000 000
15420:
15421:
15422:
15423:
15424: Osasto 12
15425:
15426: 12. SEKALAISET TULOT ............................................. . 4121142 000
15427: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala . ...................................... . 1002 000
15428: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot, lisäystä .............. . 1 002 000
15429:
15430: 25. Oikeusministeriön hallinnonala ........................................... . -60000000
15431: 01. Tuomioistuintulot, vähennystä ..................................... . -35 000 000
15432: 47. Ulosottomaksut, vähennystä ....................................... . -25 000 000
15433:
15434: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala . ....................................... . -215000 000
15435: 97. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU), vähennystä -215 000 000
15436:
15437: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ..................................... . 1945 000 000
15438: 64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot, lisäystä ......................... . 45 000 000
15439: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä ..... . 1900 000 000
15440:
15441: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................... . 1105 000
15442: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat
15443: tulot (EU), vähennystä ............................................. . -5 430 000
15444: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta
15445: saatavat tulot (EU), lisäystä ....................................... . 3 900 000
15446: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot, vähennystä ........ . -6 742000
15447: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäys-
15448: tä ...................................................................... . 9 377 000
15449:
15450: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ......................................... . 2 600 000
15451: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä ......... . 2 600 000
15452:
15453: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........................... . 24 466 000
15454: 32. Patentti.~ ja re~~sterihallituksen maksullisen palvelutoiminnan
15455: tulot, vahennysta .................................................... . -624 000
15456: 80. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta, lisäystä .................. . 8 190 000
15457: 4 EK 27/1996 vp- HE 132/1996 vp
15458:
15459: 99. 1_<-~up~_a- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot,
15460: lisaysta ................................................................ . 16 900 000
15461:
15462: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ....................................... . 8 929 000
15463: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot (osa EU), lisäys-
15464: tä ...................................................................... . 8 929 000
15465:
15466: 39. Muut sekalaiset tulot ..................................................... . 2413 040 000
15467: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset, lisäystä 323 840 000
15468: 05. y~~tio~ maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myynti,
15469: hsaysta ................................................................ . 41200 000
15470: 50. Tulot osakemyynneistä .............................................. . 2 048 000 000
15471:
15472:
15473:
15474:
15475: Osasto 13
15476:
15477: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET ......... . 560 000 000
15478: 01. Korkotulot ................................................................. . 400 000 000
15479: 08. Korot obligaatioista, lisäystä ....................................... . 400 000 000
15480:
15481: 03. Osinkotulot ................................................................ . 110 000 000
15482: 02. Muut osinkotulot, lisäystä .......................................... . 110 000 000
15483:
15484: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset ................................. . 50 000 000
15485: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset, lisäystä ................ . 50 000 000
15486:
15487:
15488:
15489:
15490: Osasto 15
15491:
15492: 15. LAINAT . . .. . .. . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 655 000 000
15493: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 000 000
15494: 04. Muiden lainojen lyhennykset, lisäystä.............................. 75 000 000
15495:
15496: 02. Valtion nettolainanotto..................................................... 3 580 000 000
15497: 01. Nettolainanotto, lisäystä............................................. 3 580 000 000
15498:
15499: Tulojen kokonaismäärä:
15500: 6 871142 000
15501: EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 5
15502:
15503:
15504:
15505:
15506: MENOT
15507:
15508:
15509: Pääluokka 24 mk
15510:
15511:
15512: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... . 41698 000
15513: 01. Ulkoasiainhallinto (030) .................................................. . 15 000 000
15514: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 11 500 000
15515: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................ . 3 500 000
15516:
15517: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö (040) ................................... . 16 698 000
15518: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .... . 16 698 000
15519:
15520: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ . 10 000 000
15521: 25. Siviili~:nk~.östön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomäärära-
15522: ha), hsaysta .......................................................... . 10 000 000
15523: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 5 300 000
15524: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha), vähen-
15525: nystä .................................................................. . -5 300 000
15526:
15527:
15528:
15529:
15530: Pääluokka 25
15531:
15532: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. . 50153 000
15533: 45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset (090) .......................... . 44 000 000
15534: 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot
15535: (arviomääräraha), lisäystä .......................................... . 40 000 000
15536: 51. Eräät v!l~~ion.. maksamat korvaukset ja avustukset (arviomäärä-
15537: raha), hsaysta ........................................................ . 4 000 000
15538:
15539: 46. Syyttäjänvirastot (090) .................................................... . 1000 000
15540: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 1 000 000
15541:
15542: 47. Ulosottovirastot (090) ..................................................... . -1000 000
15543: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... . -1 000 000
15544: 6 EK 2711996 vp- HE 13211996 vp
15545:
15546: 50. Vankeinhoitolaitos (100) .................................................. . 3153 000
15547: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 1 700 000
15548: 50. Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsäädäntöön perus-
15549: tuviin tehtäviin (arviomääräraha), lisäystä ........................ . 1 553 000
15550: 51. Valt~.onapu muun kriminaalihuoltotyön suorittamiseen, vähen-
15551: nysta .................................................................. . -600000
15552: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v), li-
15553: säystä ................................................................. . 500 000
15554:
15555: 60. Eräät virastot (070) ................................. ...................... . 3 000 000
15556: 22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (arviomääräraha), lisäystä 3 000 000
15557:
15558:
15559:
15560:
15561: Pääluokka 26
15562:
15563: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ . 60 220 000
15564: 01. Sisäasiainministeriö (050) ................................................. . 3 000 000
15565: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ........ . 3 000 000
15566:
15567: 02. Ulkomaalaisvirasto (050) ................................................. . 1000 000
15568: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 1 000 000
15569:
15570: 75. Poliisitoimi (080) .......................................................... . 46 500 000
15571: 23. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 46 500 000
15572:
15573: 97. Avustukset kunnille (960) ................................................. . 19 600 000
15574: 31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuva valtion-
15575: osuuksien tasauslisä (arviomääräraha), lisäystä .................. . 19 600 000
15576:
15577: 98. Alueiden kehittäminen (960) . ............................................. . -9880000
15578: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yh-
15579: teisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä ......... . -9 880 000
15580:
15581:
15582:
15583:
15584: Pääluokka 27
15585:
15586: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 121840 000
15587: 10. Puolustusvoimat (160) ..................................................... . 121840 000
15588: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ... . 103 840 000
15589: 87. ~iinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v), lisäys-
15590: ta ...................................................................... . 18 000 000
15591: EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp 7
15592:
15593: Pääluokka 28
15594:
15595: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA... 2911951549
15596: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960).......................... 94 951 549
15597: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä......... 53 800 000
15598: 31. Verohyvitys (arviomääräraha)....................................... 41 151 549
15599:
15600: 64. Valtion kiinteistölaitos (050) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160 000 000
15601: 87. ~iinteistöjen )~. hll:?neisto-osakkeiden hankkiminen (siirtomää-
15602: raraha 3 v), hsaysta.................................................. 160 000 000
15603:
15604: 70. Hallinnon kehittämiskeskus (050). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000
15605: 82. Laina Hallinnon kehittämiskeskukselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000
15606:
15607: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen (840) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 752 000 000
15608: 63. Korkotappioiden korvaaminen Suomen Pankille................. 1 760 000 000
15609: 88. Sponda Oy:n omaisuuden hankinta (arviomääräraha)........... 992 000 000
15610:
15611: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) (060).. .. . . . . . . . .. . . . . . -700 000 000
15612: 66. Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroopan unionille
15613: (EU) (arviomääräraha), lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 000 000
15614: 67. Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan unionille (EU)
15615: (arviomääräraha), vähennystä....................................... -850 000 000
15616:
15617: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot (020)................ 600 000 000
15618: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha), lisäystä................... 600 000 000
15619:
15620:
15621:
15622: Pääluokka 29
15623:
15624: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. . 239147 000
15625: 10. Korkeakoulut (240) ....................................................... . 69 750 000
15626: 21. ~?.rke~koulujen toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v),
15627: hsaysta ................................................................ . 35 000 000
15628: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ........... . 33 500 000
15629: 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) .................. . 1 250 000
15630:
15631: 19. Muut korkeakoulumenot (240) ........................................... . -1250000
15632: 27. ~orkeako~lujen yhteinen atk-toiminta (siirtomääräraha 2 v),
15633: vahennysta ........................................................... . -1250 000
15634:
15635: 39. Opintotuki (260) .......................................................... . 110 000 000
15636: 52. <?I?.int?,lainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha),
15637: hsaysta ................................................................ . 30 000 000
15638: 8 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp
15639:
15640: 55. Opintoraha (arviomääräraha), lisäystä ............................ . 80 000 000
15641:
15642: 43. Yleissivistävä koulutus (220) ............................................. . 37 900 000
15643: 25. "Yl~issi_yistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v),
15644: hsaysta ................................................................ . 10 000 000
15645: 31. v~~~i?.nosuus p~rus~ouluopetuksen käyttökustannuksiin (arvio-
15646: maararaha), hsaysta ................................................. . 25 000 000
15647: 51. Valtion~J.?.U y~sityiseen yleissivistävään opetukseen (arviomäärä-
15648: raha), hsaysta ........................................................ . 2 900 000
15649:
15650: 60. Ammattiopetus ja ammattikorkeakoulut (230) ........................ .. . 20 547 000
15651: 21. Valtion ammatillisten oppilaitosten toimintamenot (siirtomäärä-
15652: raha 2 v), vähennystä ............................................... . -10 753 000
15653: 25. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopetuksen ke-
15654: hittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ......................... . 20 000 000
15655: 30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitosten ja ammat-
15656: tikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäys-
15657: tä .................................................... ··········· ....... . 8 300 000
15658: 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomäärä-
15659: raha), vähennystä .................................................... . -10 000 000
15660: 35. Ammattiopetuksen valtionosuuksien ja -avustusten loppuerät
15661: (arviomääräraha), vähennystä ...................................... . -20 000 000
15662: 50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitosten ja ammat-
15663: tikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäys-
15664: tä ...................................................................... . 18 000 000
15665: 51. Valtionosuus ammatillisten erityisoppilaitosten käyttökustannuk-
15666: siin (arviomääräraha), lisäystä ..................................... . 15 000 000
15667:
15668: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen (270) .......................... . 1200 000
15669: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäys-
15670: tä ...................................................................... . 1 200 000
15671:
15672: 90. Taiteen tukeminen (290) . ................................................. . 1000 000
15673: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................... . 1 000 000
15674:
15675:
15676:
15677:
15678: Pääluokka 30
15679:
15680: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
15681: NONALA ............................................................... . -92333000
15682: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n raken-
15683: netuki (670) ................................................................ . 14 290 000
15684: 21. Maa- J<i:. me~sätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha
15685: 2 v), hsaysta .......................................................... . 4 700 000
15686: 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakenne-
15687: toimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............. . 9 590 000
15688: EK 27/1996 vp - HE 13211996 vp 9
15689:
15690: 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) (670) .................... . -80 000 000
15691: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) (siirtomäärä-
15692: raha 2 v), vähennystä .............................................. .. -78 500 000
15693: 45. ~~atll:~ouden ympäristötuki (osa EU) (siirtomääräraha 2 v),
15694: hsaysta ................................................................ . 37 000 000
15695: 47. Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitystuki (EU)
15696: (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ................................. . -38 500 000
15697:
15698: 32. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa
15699: EU) (670) .................................................................. . -75000000
15700: 60. Siirto interventiorahastoon (EU), vähennystä .................... . -75 000 000
15701:
15702: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus (670) .................................. . 4 000 000
15703: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .................. .. 4 000 000
15704:
15705: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (osa EU) (560) ............................ . 10 000 000
15706: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 10 000 000
15707:
15708: 86. Metsätalous (osa EU) (680) .............................................. . 34377000
15709: 25. ~~tsäpuiden jalostus ja siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v),
15710: hsaysta ................................................................ . 15 000 000
15711: 42. Valtionapu .~ets~.talouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille
15712: (osa EU), hsaysta ................................................... . 19 377 000
15713:
15714:
15715:
15716:
15717: Pääluokka 31
15718:
15719: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ........... . 267 400 000
15720: 24. Tielaitos (720) ............................................................. . 44 500 000
15721: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ......... . 30 000 000
15722: 87. Ti~~a~~ muka~s~.t ~~a-alueiden hankinnat ja korvaukset (arvio-
15723: maararaha), hsaysta ................................................. . 14 500 000
15724:
15725: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................... . 20 300 000
15726: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ........ . 20 300 000
15727:
15728: 58. Radanpito (750) ........................................................... . 200 000 000
15729: 21. Ratah.a~~int?.keskus ja perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha
15730: 2 v), hsaysta .......................................................... . 200 000 000
15731:
15732: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) ................... . 2 600 000
15733: 22. ~~~ki~us ja kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v),
15734: hsaysta ................................................................ . 2 600 000
15735:
15736: 2 260598
15737: 10 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp
15738:
15739: Pääluokka 32
15740:
15741: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
15742: NONALA ............................................................... . 496 452 000
15743: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) .................................... . -24198 000
15744: 60. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon (arviomääräraha), vähen-
15745: nystä .................................................................. . -22 208 000
15746: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha), vä-
15747: hennystä .............................................................. . -1990 000
15748:
15749: 32. Patentti- ja rekisterihallitus (820) . ....................................... . 1900 000
15750: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 1 900 000
15751:
15752: 41. Turvatekniikan keskus (820) ............................................. . -11100 000
15753: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... . -11100 000
15754:
15755: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) . ............................... . 1000 000
15756: 89. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............................ . 1 000 000
15757:
15758: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ..................................... . 5 000 000
15759: 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä 5 000 000
15760:
15761: 49. Kera Oy (840) ...................................................... ....... . 45 000 000
15762: 43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (arviomääräraha),
15763: vähennystä ........................................................... . -30 000 000
15764: 88. Kera Oy:n osakepääoman korottaminen ......................... . 75 000 000
15765:
15766: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen (850) ........ . 440 000 000
15767: 46. A~ustus...~e.~akkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi
15768: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ . 40 000 000
15769: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............................ . 350 000 000
15770: 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (siirtomääräraha 2 v) 50 000 000
15771:
15772: 55. Energiatalous (860) ....................................................... . 8 650 000
15773: 40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä ................ . 5 000 000
15774: 41. Avustukset maaseudun sähköistämiseen .......................... . 3 650 000
15775:
15776: 80. Matkailun edistämiskeskus (870) ........................................ . 200 000
15777: 89. Muut finanssisijoitukset (siirtomääräraha 2 v) ................... . 200 000
15778:
15779: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ..................................... . 30 000 000
15780: 40. ~rity.~ten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha), li-
15781: saysta ................................................................. . 7 000 000
15782: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille, lisäystä ...... . 3 000 000
15783: 88. Sij.oituk~~t J.ulkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiöön
15784: (snrtomaararaha 2 v) ................................................ . 20 000 000
15785: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 11
15786:
15787: Pääluokka 33
15788:
15789: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
15790: NONALA ............................................................... . 1105100 000
15791: 08. Kansanterveyslaitos (450) ................................................. . 3 700 000
15792: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... . 3 700 000
15793:
15794: 15. Perhekustannusten tasaus (410) .......................................... . 40 000 000
15795: 52. Lapsilisät (arviomääräraha), lisäystä .............................. . 40 000 000
15796:
15797: 17. Työttömyysturva (410) .................................................... . 750 000 000
15798: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), lisäystä ... . 1 000 000 000
15799: 51. 1)'öttömy:ysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha),
15800: vahennysta ........................................................... . -250 000 000
15801:
15802: 19. Eläkevakuutus (410) ...................................................... . 94 000 000
15803: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista
15804: (arviomääräraha), lisäystä .......................................... . 40 000 000
15805: 52. V~_!i?.n osuu~ Y.ritt.~jien eläkelaista johtuvista menoista (arvio-
15806: maararaha), hsaysta ................................................. . 54 000 000
15807:
15808: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) ... .
15809: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha), vähennystä ........ . -15 000 000
15810: 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin
15811: (arviomääräraha), lisäystä .......................................... . 15 000 000
15812:
15813: 28. Muu toimeentuloturva (410) .............................................. . 5 400 000
15814: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöi-
15815: den toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveyden-
15816: huollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ......... . 5 400 000
15817:
15818: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) .................. . 50 000 000
15819: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus-
15820: tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. . 10 000 000
15821: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamis-
15822: kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ......................... . 50 000 000
15823: 33. Valtion korvaus kunnille lääkäreiden perusterveydenhuollon
15824: lisäkoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha),
15825: vähennystä ........................................................... . -10 000 000
15826:
15827: 57. Lomatoiminta (420) ....................................................... . 162 000 000
15828: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustan-
15829: nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................. . 162 000 000
15830: 12 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp
15831:
15832: Pääluokka 34
15833:
15834: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA..................... 1 492 895 000
15835: 01. Työministeriö (610) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 584 000
15836: 20. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden kehit-
15837: täminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä............................. 5 000 000
15838: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU)
15839: (siirtomääräraha 3 v), lisäystä....................................... 57 584 000
15840:
15841: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano (620) .................................. . 1430 000 000
15842: 02. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 85 000 000
15843: 29. 'I)'övoimapoliittise~ aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomää-
15844: raraha), vahennysta ................................................. . -10 000 000
15845: 30. Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille työttömyyden lieventämi-
15846: seen (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 145 000 000
15847: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintoso-
15848: siaaliset edut (arviomääräraha), vähennystä ...................... . -70 000 000
15849: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha), lisäystä ..................... . 1220 000 000
15850: 62. Valtion~J.?.U t~öttömyyden lieventämiseen (osa EU) (arviomäärä-
15851: raha), hsaysta ........................................................ . 10 000 000
15852: 63. Työllisyyspoliittinen valtionapu investointeihin (osa EU) (siirto-
15853: määräraha 3 v), lisäystä ............................................ . 20 000 000
15854: 77. Sijoitusmen.o!. ty~llisyyden turvaamiseksi (osa EU) (siirtomäärä-
15855: raha 3 v), hsaysta .................................................... . 30 000 000
15856:
15857: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ........................ . 311000
15858: 67. K~~s~invälist~~)är~~stöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arvio-
15859: maararaha), hsaysta ................................................. . 311 000
15860:
15861:
15862:
15863:
15864: Pääluokka 35
15865:
15866: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 49 694000
15867: 01. Ympäristöministeriö (510) ................................................ . 8 929 000
15868: 62. EU :n osallistuminen ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä aluei-
15869: den käytön eräisiin hankkeisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ..... 8 929 000
15870:
15871: 11. Ympäristön suojelu (520) ................................................. . 10 000 000
15872: 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 10 000 000
15873:
15874: 26. Alueelliset ympäristökeskukset (560) .................................... . 20 765 000
15875: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .................. .. 465 000
15876: 77. Ympäristötyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ........ .. 20 300 000
15877: EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 13
15878:
15879: 30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu (530) .................. . 10 000 000
15880: 62. ~~ust~kset rakennussuojeluun (osa EU) (siirtomääräraha 3 v),
15881: hsaysta ................................................................ . 10 000 000
15882:
15883:
15884:
15885:
15886: Pääluokka 36
15887:
15888: 36. VALTIONVELKA ................................................... . 129 800 000
15889: 03. Valuuttamääräisen velan korko (910) .................................. .. 129 800 000
15890: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha), lisäystä ..... . 129 800 000
15891:
15892: Menojen kokonaismäärä:
15893:
15894: 6874017 549
15895: 14 EK 27/1996 vp- HE 132/1996 vp
15896:
15897:
15898:
15899:
15900: Yksityiskohtaiset perustelut
15901:
15902: TULOT
15903:
15904:
15905:
15906: Osasto 11
15907: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
15908: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
15909:
15910: 01. Tulo- ja varallisuusvero 02. Korkotulojen lähdevero
15911: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentin tuloarviota vähennetään
15912: 1 600 000 000 mk. 350 000 000 mk.
15913:
15914:
15915:
15916:
15917: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
15918:
15919: 01. Arvonlisävero
15920: Momentin tuloarviota vähennetään
15921: 1 700 000 000 mk.
15922:
15923:
15924:
15925:
15926: 08. Valmisteverot
15927: 01. Tupakkavero 07. Polttoainevero
15928: Momentin tuloarviota vähennetään Momentin tuloarviota vähennetään
15929: 135 000 000 mk. 560 000 000 mk.
15930:
15931: 04. Alkoholijuomavero
15932: Momentin tuloarviota vähennetään
15933: 370 000 000 mk.
15934: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 15
15935:
15936: 10. Muut verot
15937:
15938: 01. Leimavero 07. Ajoneuvovero
15939: Momentin tuloarviota vähennetään Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15940: 400 000 000 mk. 70 000 000 mk.
15941:
15942: 04. Moottoriajoneuvovero
15943: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 08. Jätevero
15944: 200 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000
15945: mk.
15946: 06. Arpajaisvero
15947: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15948: 40 000 000 mk.
15949:
15950:
15951:
15952: 19. Muut veronluonteiset tulot
15953: 09. Muut verotulot
15954: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15955: 70 000 000 mk.
15956:
15957:
15958:
15959:
15960: Osasto 12
15961: SEKALAISET TULOT
15962: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
15963:
15964: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot
15965: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15966: 1002 000 mk.
15967:
15968:
15969:
15970:
15971: 25. Oikeusministeriön hallinnonala
15972:
15973: 01. Tuomioistuintulot 47. Ulosottomaksut
15974: Momentin tuloarviota vähennetään Momentin tuloarviota vähennetään
15975: 35 000 000 mk. 25 000 000 mk.
15976:
15977:
15978:
15979: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
15980:
15981: 97. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat Momentin tuloarviota vähennetään
15982: tulot (EU) 215 000 000 mk.
15983: 16 EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp
15984:
15985: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
15986: 64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut
15987: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä tulot
15988: 45 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15989: 1 900 000 000 mk.
15990:
15991:
15992:
15993: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
15994: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot
15995: tukiosastosta saatavat tulot ( EU) Momentin tuloarviota vähennetään 6 742 000
15996: Momentin tuloarviota vähennetään 5 430 000 mk.
15997: mk.
15998:
15999: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
16000: ohjausosastosta saatavat tulot ( EU) nonalan muut tulot
16001: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16002: 3 900 000 mk. 9 377 000 mk.
16003:
16004:
16005:
16006: 31. Liikenneministeriön hallinnonala
16007: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16008: tulot 2 600 000 mk.
16009:
16010:
16011:
16012: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
16013:
16014: 32. Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
16015: palvelutoiminnan tulot nonalan muut tulot
16016: Momentin nettotuloarviota vähennetään Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16017: 624000 mk. 16 900 000 mk.
16018: 80. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta
16019: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16020: 8 190 000 mk.
16021:
16022:
16023:
16024:
16025: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala
16026:
16027: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16028: tulot (osa EU) 8 929 000 mk.
16029: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 17
16030:
16031: 39. Muut sekalaiset tulot
16032:
16033: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen 50. Tulot osakemyynneistä
16034: peruutukset Momentille arvioidaan kertyvän
16035: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 2 048 000 000 mk.
16036: 323 840 000 mk.
16037:
16038: 05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien
16039: oikeuksien myynti
16040: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16041: 41 200 000 mk.
16042:
16043:
16044:
16045:
16046: Osasto 13
16047: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
16048: 01. Korkotulot
16049:
16050: 08. Korot obligaatioista
16051: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16052: 400 000 000 mk.
16053:
16054:
16055:
16056: 03. Osinkotulot
16057:
16058: 02. Muut osinkotulot
16059: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16060: 110 000 000 mk.
16061:
16062:
16063:
16064: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset
16065:
16066: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
16067: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16068: 50 000 000 mk.
16069:
16070:
16071:
16072:
16073: 3 260598
16074: 18 EK 27/1996 vp- HE 13211996 vp
16075:
16076: Osasto 15
16077: LAINAT
16078: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat
16079: 04. Muiden lainojen lyhennykset
16080: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16081: 75 000 000 mk.
16082:
16083:
16084:
16085: 02. Valtion nettolainanotto
16086: 01. Nettolainanotto
16087: Momentille merkitään lisäystä tulona
16088: 3 580 000 000 mk.
16089: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 19
16090:
16091:
16092:
16093:
16094: MENOT
16095:
16096:
16097: Pääluokka 23
16098: VALTIONEUVOSTO
16099: 99. Valtioneuvoston muut menot
16100: 28. Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuosi yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
16101: (siirtomääräraha 2 v) palkkaamiseen.
16102: Momentin perusteluja täydennetään siten, Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
16103: että määrärahaa saa käyttää myös enintään netä lisämäärärahaa.
16104:
16105:
16106:
16107:
16108: Pääluokka 24
16109: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
16110: 01. Ulkoasiainhallinto
16111:
16112: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
16113: Momentille myönnetään lisäystä 11 500 000 Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000
16114: mk. mk käyttösuunnitelman kohtaan 2. Peruskor-
16115: jaushankkeet.
16116:
16117:
16118:
16119:
16120: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
16121:
16122: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärä- Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö, 696 000
16123: raha 3 v) mk käyttösuunnitelman kohtaan 3. Maittain
16124: Momentille myönnetään lisäystä 16 698 000 kohdeotamaton kehitysyhteistyö ja 128 000 mk
16125: mk, josta 874 000 mk käyttösuunnitelman koh- käyttösuunnitelman kohtaan 6. Humanitaari-
16126: taan 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö, nen apu.
16127: 15 000 000 mk käyttösuunnitelman kohtaan 2.
16128: 20 EK 27/1996 vp - HE 13211996 vp
16129:
16130: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
16131:
16132: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhal- Momentille myönnetään lisäystä 5 300 000
16133: lintaan (arviomääräraha) mk.
16134: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
16135: mk.
16136: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar-
16137: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto- viomääräraha)
16138: määräraha 2 v) Momentilta vähennetään 5 300 000 mk.
16139:
16140:
16141:
16142:
16143: Pääluokka 25
16144: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
16145: 45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset
16146:
16147: 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja
16148: oikeudenhoitomenot (arviomääräraha) avustukset (arviomääräraha)
16149: Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000
16150: mk, mistä 15 000 000 mk käyttösuunnitelman mk käyttösuunnitelman kohtaan Rikosvahin-
16151: kohtaan Maksuton oikeudenkäynti ja kokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja
16152: 25 000 000 mk kohtaan Yksityishenkilön velka- tuomituille maksettavat korvaukset.
16153: järjestely.
16154:
16155:
16156:
16157: 46. Syyttäjänvirastot
16158:
16159: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16160: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000
16161: mk.
16162:
16163:
16164:
16165: 47. Ulosottovirastot
16166:
16167: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16168: Momentilta vähennetään 1 000 000 mk.
16169:
16170:
16171:
16172: 50. Vankeinhoitolaitos
16173:
16174: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50. Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle
16175: Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 lainsäädäntöön perustuviin tehtäviin (arviomää-
16176: mk. räraha)
16177: Momentille myönnetään lisäystä 1 553 000
16178: mk.
16179: EK 2711996 vp- HE 132/1996 vp 21
16180:
16181: 51. Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suo- 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siir-
16182: rittamiseen tomääräraha 3 v)
16183: Momentilta vähennetään 600 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 500 000 mk
16184: käyttösuunnitelman kohtaan 2. Pienehköt uu-
16185: disrakennus- ja peruskorjaustyöt
16186:
16187:
16188:
16189:
16190: 60. Eräät virastot
16191:
16192: 22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (ar-
16193: viomääräraha)
16194: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000
16195: mk.
16196:
16197:
16198:
16199:
16200: Pääluokka 26
16201: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
16202: 01. Sisäasiainministeriö
16203:
16204: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- Momentille myönnetään lisäystä nettomää-
16205: ha 2 v) rärahaan 3 000 000 mk.
16206:
16207:
16208:
16209:
16210: 02. Ulkomaalaisvirasto
16211:
16212: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16213: Momentille myönnetään lisäystä nettomää-
16214: rärahaan 1 000 000 mk.
16215:
16216:
16217:
16218:
16219: 75. Poliisitoimi
16220:
16221: 23. Erityismenot (arviomääräraha) 1996 tekemään viranomaisradioverkon ensim-
16222: Momentille myönnetään lisäystä 46 500 000 mäisen osaverkon toteuttamista koskevia sopi-
16223: mk. muksia 87 000 000 markan edestä. Valtuuden
16224: käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuonna
16225: 1998 enintään 87 000 000 mk.
16226: 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen (siir- Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
16227: tomääräraha 3 v) netä lisämäärärahaa.
16228: Sisäasiainministeriö valtuutetaan vuonna
16229: 22 EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp
16230:
16231: 97. Avustukset kunnille
16232: 31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin Momentille myönnetään lisäystä 19 600 000
16233: perustuva valtionosuuksien tasauslisä (arviomää- mk.
16234: räraha)
16235:
16236:
16237:
16238:
16239: 98. Alueiden kehittäminen
16240: 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) Momentilta vähennetään 9 880 000 mk.
16241: (siirtomääräraha 3 v)
16242: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Lisäksi momentin perusteluja täydennetään
16243: määrärahaa saa käyttää myös kaupunkipoliit- siten, että määrärahaa saa käyttää myös Eu-
16244: tisten ohjelmien toimeenpanoon. roopan aluekehitysrahaston ohjelmien toteutta-
16245: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- miseen tarvittavan enintään 50 henkilötyövuot-
16246: netä lisämäärärahaa. ta vastaavan henkilöstön palkkaus-, matkustus-
16247: yms. menojen maksamiseen yhdessä muiden
16248: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehi- hallinnonalojen momenttien kanssa.
16249: tysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin ( EU) (siir-
16250: tomääräraha 3 v)
16251:
16252:
16253:
16254:
16255: Pääluokka 27
16256: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
16257: 10. Puolustusvoimat
16258: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomää- johtamis- ja viestiyhteysjärjestelmän hankintoi-
16259: räraha 3 v) hin.
16260: Momentille myönnetään lisäystä 103 840 000
16261: mk.
16262: Lisämäärärahasta 80 000 000 markalla saa 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siir-
16263: tehdä puolustusvoimien toiminnan kannalta tomääräraha 2 v)
16264: välttämättömiä tilauksia kotimaisen puolustus- Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000
16265: tarviketeollisuuden työllisyyden ja tuotantoval- mk.
16266: miuden ylläpitämiseksi. Lisäksi lisämäärärahas- Lisämäärärahaa saa käyttää varastotilan ja
16267: ta saa käyttää 23 840 000 mk jääkäriprikaatien -alueen hankkimiseen.
16268:
16269:
16270:
16271:
16272: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot
16273: Valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjeste- omistuksesta kokonaan Lapua Oy:ssä ja Vam-
16274: lyjä, joiden seurauksena voidaan luopua valtion mas Oy:ssä.
16275: EK 27/1996 vp- HE 132/1996 vp 23
16276:
16277: Pääluokka 28
16278: V ALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
16279: 05. Valtiokonttori
16280:
16281: 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha misen, jonka seurauksena on luopuminen val-
16282: 3 v) tion määräysvallasta, määräenemmistövallasta
16283: Momentin perusteluja täydennetään siten, tai määrävähemmistön hallinnasta ko. yhtiössä.
16284: että valtioneuvosto saa hyväksyä Suomen Ar- Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
16285: vopaperikeskus Oy:n osakepääoman korotta- netä lisämäärärahaa.
16286:
16287:
16288:
16289: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
16290:
16291: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomäärä- 31. Verohyvitys (arviomääräraha)
16292: raha) Momentille myönnetään 41 151 549 mk.
16293: Momentille myönnetään lisäystä 53 800 000 Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itse-
16294: mk. hallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen
16295: maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle.
16296:
16297:
16298:
16299: 64. Valtion kiinteistölaitos
16300:
16301: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) Rovaniemen kaupungin kanssa saadaan teh-
16302: Momentin perusteluja muutetaan siten, että dä sopimus, jolla kaupunki myy valtiolle noin
16303: momentin määrärahaa saa käyttää myös eläin- 1 700 hyöty-m 2:n suuruisten suojatilojen hallin-
16304: lääkinnällisten rajatarkastusasemien rakentami- taan oikeuttavat osakkeet enintään 20 000 000
16305: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. markan kauppahinnasta siten, että hinnasta
16306: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- 10 000 000 mk maksetaan luovuttamalla kau-
16307: netä lisämäärärahaa. pungille kiinteistöjä.
16308:
16309: 87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank-
16310: kiminen (siirtomääräraha 3 v)
16311: Momentille myönnetään lisäystä 160 000 000
16312: mk.
16313:
16314:
16315:
16316: 70. Hallinnon kehittämiskeskus
16317:
16318: 82. Laina Hallinnon kehittämiskeskukselle Laina-aika on 12 vuotta, joista kolme ensim-
16319: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. mäistä vuotta ovat korosta ja lyhennyksistä
16320: Määrärahaa saa käyttää lainan myöntämi- vapaita, jonka jälkeen valtioneuvosto päättää
16321: seen Hallinnon kehittämiskeskuksen taloudel- lainan takaisinmaksusta kunakin vuonna vah-
16322: listen toimintaedellytysten vahvistamista ja lai- vistaessaan Hallinnon kehittämiskeskuksen ti-
16323: toksen kehittämistoimien toteuttamista varten. linpäätöksen. Lainan korko on 6 %.
16324: 24 EK 27/1996 vp- HE 132/1996 vp
16325:
16326: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt
16327: 89. Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyö- maksuosuus ohjelman vuosina 1996-98 toteu-
16328: hön Baltian maiden kanssa (arviomääräraha) tettavasta toisesta vaiheesta on enintään 4,814
16329: Momentin perusteluja muutetaan siten, että milj. ecua.
16330: pohjoismaisen rahoitusyhteistyön jatkamiseen Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
16331: Baltian maiden kanssa saa sitoutua. Suomen netä lisämäärärahaa.
16332:
16333:
16334:
16335: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen
16336: 63. Korkotappioiden korvaaminen Suomen tytäryhtiön Solidium Oy:n osakkeiden hankki-
16337: Pankille miseen valtion välittömään omistukseen. Soli-
16338: Momentille myönnetään 1 760 000 000 mk. dium Oy:n osakkeiden hankintaan ja yhtiön
16339: Määrärahaa saa käyttää Säästöpankkien- osakepääoman korottamiseen saa käyttää mää-
16340: Keskus-Osake-Pankin haltuunotosta Suomen rärahasta enintään 160 000 000 mk.
16341: Pankille aiheutuneiden korkokustannusten kor-
16342: vaamiseen. 89. Pankkitoiminnan tukeminen (siirtomäärä-
16343: raha 3 v)
16344: 88. Sponda Oy:n omaisuuden hankinta (ar- Vuoden 1994 talousarvion momentin 28.87.89
16345: viomääräraha) Pankkitoiminnan tukeminen (siirtomääräraha 3
16346: Momentille myönnetään lisäystä 992 000 000 v) perusteluja täydennetään siten, että määrä-
16347: mk. rahaa saa käyttää myös Omaisuudenhoitoyhtiö
16348: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Arsenal Oy:n tulevien vuosien tappioiden kat-
16349: valtioneuvosto saa hyväksyä Sponda Oy:n osak- tamiseksi tarpeelliseen osakepääoman korotuk-
16350: keiden luovuttamisen tai muita omistusjärjeste- seen perustuvasta osakkeiden merkinnästä ai-
16351: lyjä, joiden seurauksena valtio luopuu Sponda heutuvien menojen maksamiseen.
16352: Oy:n omistuksesta osaksi tai kokonaan sekä Momentille ei tämän johdosta myönnetä
16353: siten, että määrärahaa saa käyttää Sponda Oy:n lisämäärärahaa.
16354:
16355:
16356:
16357: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU)
16358: 66. Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut 67. Bruttokansantuloon perustuvat maksut Eu-
16359: Euroopan unioni/le ( EU) (arviomääräraha) roopan unionille ( EU) (arviomääräraha)
16360: Momentille myönnetään lisäystä 150 000 000 Momentilta vähennetään 850 000 000 mk.
16361: mk.
16362:
16363:
16364:
16365: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot
16366: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
16367: Momentille myönnetään lisäystä 600 000 000
16368: mk.
16369: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 25
16370:
16371: Pääluokka 29
16372: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
16373: 10. Korkeakoulut
16374:
16375: 21. Korkeakoulujen toimintamenot (osa EU) alueelle toteutettavan paaastassa kirjastotiloja
16376: (siirtomääräraha 2 v) sisältävän Info-talon tilojen lunastamiseen Hel-
16377: Momentin nettomäärärahaan myönnetään li- singin yliopiston käyttöön. Valtion kiinteistö-
16378: säystä 35 000 000 mk. laitos oikeutetaan tekemään sopimus, jonka
16379: Momentin perusteluja täydennetään siten, mukaan valtio lunastaa huoneistoalaltaan yh-
16380: että Teknillinen korkeakoulu oikeutetaan siir- teensä enintään 6 700 m 2 :n suuruiset tilat, joiden
16381: tämään 1 200 000 mk Aleksander ja Lucie hankintahinta arvonlisäveroineen on yhteensä
16382: Lampenin rahastolle. enintään 70 000 000 mk.
16383:
16384: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha
16385: 3 v) 3 v)
16386: Momentille myönnetään lisäystä 33 500 000 Momentille myönnetään 1 250 000 mk.
16387: mk. Määrärahaa saa käyttää CSC-Tieteellinen
16388: Lisämäärärahaa saa käyttää Helsinkiin Viikin laskenta Oy:n osakkeiden lunastamiseen.
16389:
16390:
16391:
16392:
16393: 19. Muut korkeakoulumenot
16394:
16395: 27. Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (siir-
16396: tomääräraha 2 v)
16397: Momentilta vähennetään 1 250 000 mk.
16398:
16399:
16400:
16401: 39. Opintotuki
16402:
16403: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki 55. Opintoraha (arviomääräraha)
16404: (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 80 000 000
16405: Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000 mk.
16406: mk.
16407:
16408:
16409:
16410:
16411: 43. Yleissivistävä koulutus
16412:
16413: 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen 51. Valtionapu yksityiseen yleissivistävään ope-
16414: (siirtomääräraha 2 v) tukseen (arviomääräraha)
16415: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 2 900 000
16416: mk. mk.
16417:
16418: 31. Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttö-
16419: kustannuksiin (arviomääräraha)
16420: Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000
16421: mk.
16422: 4 260598
16423: 26 EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp
16424:
16425: 60. Ammattiopetus ja ammattikorkeakoulut
16426:
16427: 21. Valtion ammatillisten oppilaitosten toimin- noista annetun lain (255/95) 23 §:n mukaisina
16428: tamenot (siirtomääräraha 2 v) avustuksina talousarviossa yksilöityihin tarkoi-
16429: Momentin nettomäärärahasta vähennetään tuksiin.
16430: 10 753 000 mk.
16431: 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen
16432: 25. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikor- (osa EU) (arviomääräraha)
16433: keakouluopetuksen kehittäminen (siirtomäärära- Momentilta vähennetään 10 000 000 mk.
16434: ha 2 v)
16435: Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 35. Ammattiopetuksen valtionosuuksien ja
16436: mk. -avustusten loppuerät (arviomääräraha)
16437: Momentilta vähennetään 20 000 000 mk.
16438: 30. Valtionosuus kunnallisten ammatillisten
16439: 50. Valtionosuus yksityisten ammatillisten op-
16440: oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen käyttö- pilaitosten ja ammattikorkeakoulujen käyttökus-
16441: kustannuksiin (arviomääräraha) tannuksiin (arviomääräraha)
16442: Momentille myönnetään lisäystä 8 300 000 Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000
16443: mk. mk.
16444: Momentin perusteluja muutetaan siten, että
16445: määrärahasta saa käyttää enintään 65 400 000 51. Valtionosuus ammatillisten erityisoppilai-
16446: mk opetusministeriön määräämin perustein ope- tosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
16447: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000
16448: lain (705/92) 38 §:n ja ammattikorkeakouluopin- mk.
16449:
16450:
16451:
16452: 83. Arkistolaitos
16453:
16454: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) väksymien kehittämis-, tutkimus- ja koulutus-
16455: Momentin perusteluja täydennetään siten, hankkeiden rahoitusta varten.
16456: että määrärahaa saa käyttää myös EU :n hy- Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
16457: netä lisämäärärahaa.
16458:
16459:
16460:
16461: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen
16462:
16463: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirto- Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000
16464: määräraha 2 v) mk.
16465:
16466:
16467:
16468:
16469: 90. Taiteen tukeminen
16470:
16471: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha Määrärahaa saa käyttää varastotilan hankin-
16472: 3 v) taan Valtion taidemuseon käyttöön.
16473: Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
16474: EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 27
16475:
16476: Pääluokka 30
16477: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
16478: Pääluokan perusteluja täydennetään siten, tehtävien johdosta hallinnonalalla saa olla li-
16479: että Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien säksi 1.12.1996 lukien 99 henkilötyövuotta.
16480:
16481:
16482:
16483: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n rakennetuki
16484:
16485: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toiminta- 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja
16486: menot (siirtomääräraha 2 v) maaseudun rakennetoimenpiteisiin ( EU) (siirto-
16487: Momentille myönnetään lisäystä 4 700 000 määräraha 3 v)
16488: mk. Momentille myönnetään lisäystä 9 590 000
16489: mk.
16490:
16491:
16492:
16493: 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU)
16494:
16495: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 47. Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pel-
16496: ( EU) (siirtomääräraha 2 v) lonmetsitystuki ( EU) (siirtomääräraha 2 v)
16497: Momentilta vähennetään 78 500 000 mk. Momentilta vähennetään 38 500 000 mk.
16498: 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU)
16499: (siirtomääräraha 2 v)
16500: Momentille myönnetään lisäystä 37 000 000
16501: mk.
16502:
16503:
16504:
16505: 32. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU)
16506:
16507: 60. Siirto interventiorahastoon ( EU)
16508: Momentilta vähennetään 75 000 000 mk.
16509:
16510:
16511:
16512: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU)
16513:
16514: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki vuonna 1996 korkotukilainoja saa hyväksyä
16515: (osa EU) (arviomääräraha) enintään 400 000 000 mk.
16516: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentin määräraha ei tämän johdosta
16517: muutu.
16518: 28 EK 27/1996 vp - HE 13211996 vp
16519:
16520: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus
16521: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16522: Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000
16523: mk.
16524:
16525:
16526:
16527: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (osa EU)
16528:
16529: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) (siir- Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
16530: tomääräraha 3 v) mk.
16531:
16532:
16533:
16534: 86. Metsätalous (osa EU)
16535:
16536: 25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto (siir- mittauslain (364/91) 44 §:ssä mainittuihin me-
16537: tomääräraha 2 v) noihin myönnettävien valtionapujen ja enintään
16538: Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 12 100 000 mk EU:n maatalouden ohjaus- ja
16539: mk. tukirahastosta rahoitettavien hankkeiden kan-
16540: Momentin perusteluja täydennetään siten, sallisen osuuden maksamiseen.
16541: että määrärahaa saa käyttää myös Pohjois-
16542: Suomen metsäpuiden siemenhankinnasta aiheu- 44. Metsänparannustuki (osa EU) (siirtomää-
16543: tuvien menojen maksamiseen maa- ja metsäta- räraha 3 v)
16544: lousministeriön tarkemmin määräämin perus- Momentin perusteluja muutetaan siten, että
16545: tein. määrärahasta enintään 177 500 000 mk on val-
16546: tiontukea metsänparannustöihin ja että valtion-
16547: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja tuesta saa käyttää enintään 35 000 000 mk
16548: valvontaorganisaatioille (osa EU) Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta
16549: Momentille myönnetään lisäystä 19 377 000 annetun lain mukaisiin menoihin myönnettävän
16550: mk. valtion tuen maksamiseen ja että vuonna 1996
16551: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- saa hyväksyä lakien mukaisten tukien piiriin
16552: ten, että määrärahasta enintään 226 627 000 mk hankkeet, joiden valtiontuki on enintään
16553: on valtionapua metsätalouden edistämis- ja 205 000 000 mk.
16554: valvontaorganisaatioille, ja että valtionavusta Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
16555: saa käyttää enintään 100 000 mk puutavaran- netä lisämäärärahaa.
16556:
16557:
16558:
16559: 95. Metsähallitus
16560: Luvun perustelujen kohtaa 1. Palvelu- ja arvosta. Lisäksi luvun perusteluja täydennetään
16561: muut toimintatavoitteet muutetaan siten, että siten, että Metsähallituksen peruspääomaa ko-
16562: vuonna 1996 maaomaisuuden luovuttamisesta rotetaan 16,2 milj. markalla.
16563: saatavat myyntitulot käytetään luonnonsuoje- Luvun perustelujen kohtaa 2. Investointien
16564: lualueiden hankintaan ja siten, että Metsähal- enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet muute-
16565: lituksen hallinnassa olevaa valtion maa- ja taan siten, että Metsähallituksen investoinneista
16566: vesiomaisuutta käytetään vaihtomaina suojelu- saa aiheutua menoja vuonna 1996 enintään 230
16567: alueiden hankintaan noin 180 milj. markan milj. mk.
16568: EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 29
16569:
16570: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
16571:
16572: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut sujen lisäksi myös muiden kansainvälisten si-
16573: (arviomääräraha) toumusten edellyttämiin siirtoihin ulkomaille.
16574: Momentin perusteluja täydennetään siten, Momentille ei tämän johdosta myönnetä
16575: että määrärahaa saa käyttää Suomen kansain- lisämäärärahaa.
16576: välisille organisaatioille maksettavien jäsenmak-
16577:
16578:
16579:
16580:
16581: Pääluokka 31
16582: LllKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
16583: 24. Tielaitos
16584:
16585: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja
16586: 2 v) korvaukset (arviomääräraha)
16587: Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 14 500 000
16588: mk. mk.
16589:
16590:
16591:
16592:
16593: 30. Merenkulkulaitos
16594:
16595: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- 77. Väylätyöt (siirtomääräraha 3 v)
16596: ha 2 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että
16597: Momentille myönnetään lisäystä nettomää- EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettaviin oh-
16598: rärahaan 20 300 000 mk. jelmiin sisältyvien hankkeiden rahoittamiseen
16599: Lisämäärärahan tarve aiheutuu ennakoitua varattua 3 425 000 markan määrärahaa saa
16600: ankaramman talven jäänmurtotoiminnalle ai- käyttää kokonaan kansallisesti rahoitettavien
16601: heuttamista lisämenoista. Lisäksi määrärahaa hankkeiden rahoittamiseen.
16602: saa käyttää Saimaan vesistöalueen jäänmurto-
16603: toiminnan aiheuttamiin menoihin Saimaan ka- Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
16604: navan ollessa suljettuna. netä lisämäärärahaa.
16605:
16606:
16607:
16608:
16609: 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset
16610:
16611: 41. Sanomalehdistön tuki tukemiseen samojen jakoperusteiden mukaan
16612: Momentin perusteluja täydennetään siten, kuin puoluelain 9 §:ssä tarkoitettua avustusta.
16613: että puolueille niiden lehdistön tukemiseen Momentille ei tämän johdosta myönnetä
16614: myönnettyä määrärahaa saa käyttää myös leh- lisämäärärahaa.
16615: distöä vastaavan sähköisen julkaisutoiminnan
16616: 30 EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp
16617:
16618: 58. Radanpito
16619:
16620: 21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien oh-
16621: EU) (siirtomääräraha 2 v) jelmien sisältämien valtion hankkeiden kansal-
16622: Momentille myönnetään lisäystä nettomää- listen rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrä-
16623: rärahaan 200 000 000 mk. rahasta on varattu 187 000 mk kansallista
16624: Lisäksi momentin perusteluja täydennetään rahoitusta varten.
16625: siten, että momentin määrärahaa saa käyttää
16626:
16627:
16628:
16629: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot
16630: 22. Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) (siir- Momentille myönnetään lisäystä 2 600 000
16631: tomääräraha 3 v) mk.
16632:
16633:
16634:
16635: Pääluokka 32
16636: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
16637: Pääluokan perusteluja muutetaan kokonais- nonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla
16638: henkilöstömäärän osalta siten, että hallin- vuonna 1996 enintään 2 986 henkilötyövuotta.
16639:
16640:
16641:
16642: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö
16643:
16644: 60. Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon (ar- 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle
16645: viomääräraha) (arviomääräraha)
16646: Momentilta vähennetään 22 208 000 mk. Momentilta vähennetään 1 990 000 mk.
16647:
16648:
16649:
16650: 32. Patentti- ja rekisterihallitus
16651:
16652: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) taloudellisen kehityksen edistämiseen tarkoitet-
16653: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin
16654: 1 900 000 mk. projekteihin.
16655: Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälis- Momentilta patkattava henkilöstö ei sisälly
16656: ten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja pääluokan henkilöstön enimmäismäärään.
16657:
16658:
16659:
16660: 40. Geologian tutkimuskeskus
16661:
16662: 28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomäärä- työvuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaa-
16663: raha) miseen.
16664: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
16665: määrärahaa saa käyttää enintään 57 henkilö- netä lisämäärärahaa.
16666: EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp 31
16667:
16668: 41. Turvatekniikan keskus
16669: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16670: Momentilta vähennetään 11 100 000 mk.
16671:
16672:
16673:
16674: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
16675: 89. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää perustettavan osa-
16676: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. keyhtiön osakkeiden merkitsemiseen.
16677:
16678:
16679:
16680:
16681: 44. Teknologian kehittämiskeskus
16682: 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (ar-
16683: (arviomääräraha) viomääräraha)
16684: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 Momentin perusteluja muutetaan siten, että
16685: mk. vuonna 1996 uusia avustuksia saa hyväksyä
16686: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- enintään 646 555 700 mk.
16687: ten, että myöntämisvaltuus vuonna 1996 on Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
16688: 533 199 700 mk. netä Iisämäärärahaa.
16689:
16690:
16691:
16692:
16693: 49. Kera Oy
16694: 42. Korkotuki Kera Oy.·l/e (arviomääräraha) 88. Kera Oy:n osakepääoman korottaminen
16695: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentille myönnetään 75 000 000 mk.
16696: Kera Oy saa myöntää vuonna 1996 pienten ja
16697: keskisuurten yritysten investointien ja käyttö- Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston
16698: pääoman rahoittamiseen yhteensä enintään määräämin perustein niiden Kera Oy:n osak-
16699: 1 400 000 000 mk. keiden merkintään ja maksamiseen, jotka valtio
16700: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- merkitsee yhtiön osakepääoman korotuksen
16701: netä Iisämäärärahaa. yhteydessä.
16702:
16703: 43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen
16704: (arviomääräraha)
16705: Momentilta vähennetään 30 000 000 mk.
16706:
16707:
16708:
16709: 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen
16710: 46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedelly- enintään 6 000 000 000 markan arvoisiin alusten
16711: tysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) rakentamis- ja peruskorjaussopimuksiin eli li-
16712: Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 säystä 4 000 000 000 mk. Avustusta saa myön-
16713: mk. tää enintään Euroopan unionin komission päät-
16714: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- tämän prosenttimäärän aluksen sopimushinnas-
16715: ten, että avustuksia saa myöntää yhteensä ta, joka on 31.12.1996 saakka enintään 9%.
16716: 32 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp
16717:
16718: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) den kolmanneksen määräenemmistöasemasta
16719: Momentille myönnetään 350 000 000 mk. Imatran Voima Oy:ssä kuitenkin määräysvalta
16720: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tässä yhtiössä säilyttäen ja joiden seurauksena
16721: määräämin perustein niiden osakkeiden mer- voidaan luopua valtion omistuksesta kokonaan
16722: kintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee Finavitec Oy:ssä ja vuoden 1997 alusta lähtien
16723: valtionyhtiöiden osakeanneissa. Määrärahaa saa Vihtavuori Oy:ssä sekä valtion omistukseen
16724: käyttää myös muista tarpeellisista osakejärjes- siirtyvässä Sisu Defence Oy:ssä.
16725: telyistä aiheutuvien osakehankintamenojen
16726: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
16727: valtionyhtiöiden yksityistämiseen liittyvien me- 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön
16728: nojen maksamiseen. (siirtomääräraha 2 v)
16729: Valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjeste- Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000
16730: lyjä, joiden seurauksena luovutaan valtion kah- mk.
16731:
16732:
16733:
16734: 51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämistuet
16735:
16736: 49. Yritysten investointi- ja kehittämishank- sisältämien hankkeiden kansallisten rahoitus-
16737: keiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha) osuuksien maksamiseen valtion osalta.
16738: Momentin perusteluja muutetaan siten, että
16739: määrärahasta on varattu 125 000 000 mk EU :n Momentille ei tämän johdosta myönnetä
16740: aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien lisämäärärahaa.
16741:
16742:
16743:
16744:
16745: 55. Energiatalous
16746:
16747: 40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 650 000 mk.
16748: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 Määrärahaa saa käyttää Enontekiön ja Muo-
16749: mk. nion Suomen kantaverkkoon liittämiseksi tar-
16750: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- vittujen investointien avustamiseen sekä saaris-
16751: ten, että vuonna 1996 annettavien avustussi- tokohteiden uudissähköistykseen.
16752: toumusten enimma1smaara on yhteensä
16753: 90 000 000 mk, mistä 12 000 000 mk EU:n Määrärahaa saa käyttää myös EU:n raken-
16754: aluekehitysrahaston rahoittamiin hankkeisiin. nerahastoista rahoitettavia ohjelmia toteutetta-
16755: vien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien
16756: 41. Avustukset maaseudun sähköistämiseen maksamiseen.
16757:
16758:
16759:
16760: 80. Matkailun edistämiskeskus
16761:
16762: 89. Muut finanssisijoitukset (siirtomääräraha Määrärahaa saa käyttää Suomen Matkailun
16763: 2 v) Kehitys Oy:n osakkeiden lunastamiseksi val-
16764: Momentille myönnetään 200 000 mk. tiolle.
16765: EK 2711996 vp - HE 13211996 vp 33
16766:
16767: 85. Ulkomaankaupan edistäminen
16768:
16769: 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) elintarviketeollisuuden ja sitä tukevien toimi-
16770: (arviomääräraha) alojen sopeuttamiseksi EU:n jäsenyyteen.
16771: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000
16772: mk. 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville jär-
16773: Lisämäärärahaa saa käyttää yrityskohtaisiin jestöille
16774: kansainvälistymishankkeisiin erityisesti EU:n ta- Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000
16775: voitealueiden ulkopuolisilla ns. nolla-alueilla. mk.
16776: Lisämäärärahaa saa käyttää myös yleiseen Suo-
16777: mi-kuva tiedottamiseen liittyviin hankkeisiin ja 88. Sijoitukset julkisesti tuettujen vientiluotto-
16778: Hannoverin maailmannäyttelyn Suomen osal- jen korontasausyhtiöön (siirtomääräraha 2 v)
16779: Iistumisen esivalmisteluihin sekä suomalaisten Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
16780: vaikuttajien ja korkean tason valtuuskuntien Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen
16781: vierailuihin liittyviin imagokampanjoihin. vientiluottojen korontasausjärjestelmän hallin-
16782: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- nointia varten perustettavan uuden valtionyh-
16783: ten, että uusia avustuksia saa myöntää vuonna tiön osakepääoman maksamiseen ja muuhun
16784: 1996 210 000 000 mk, josta 30 000 000 mk EU:n oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen yhtiössä
16785: aluekehitysrahaston hankkeisiin, 6 000 000 mk sekä mahdollisten vaihtovelkakirjalainojen mer-
16786: sosiaalirahaston hankkeisiin ja 50 000 000 mk kintähinnan maksamiseen.
16787:
16788:
16789:
16790:
16791: Pääluokka 33
16792: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
16793: 08. Kansanterveyslaitos
16794:
16795: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
16796: Momentille myönnetään lisäystä 3 700 000
16797: mk.
16798:
16799:
16800:
16801: 15. Perhekustannusten tasaus
16802:
16803: 52. Lapsilisät (arviomääräraha)
16804: Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000
16805: mk.
16806:
16807:
16808:
16809: 17. Työttömyysturva
16810:
16811: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (ar- 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva
16812: viomääräraha) (arviomääräraha)
16813: Momentille myönnetään lisäystä Momentilta vähennetään 250 000 000 mk.
16814: 1 000 000 000 mk.
16815:
16816:
16817: 5 260598
16818: 34 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp
16819:
16820: 19. Eläkevakuutus
16821:
16822: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläke- 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtu-
16823: laista johtuvista menoista (arviomääräraha) vista menoista (arviomääräraha)
16824: Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 54 000 000
16825: mk. mk.
16826:
16827:
16828:
16829: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot
16830:
16831: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten
16832: ha) käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
16833: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000
16834: mk.
16835:
16836:
16837:
16838: 28. Muu toimeentuloturva
16839:
16840: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen Momentille myönnetään lisäystä 5 400 000
16841: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heil- mk.
16842: le annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityis-
16843: kustannuksiin (arviomääräraha)
16844:
16845:
16846:
16847: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
16848:
16849: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja tervey- 33. Valtion korvaus kunnille lääkäreiden pe-
16850: denhuollon käyttökustannuksiin (arviomäärära- rusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta aiheutuviin
16851: ha) kustannuksiin (arviomääräraha)
16852: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 Momentilta vähennetään 10 000 000 mk.
16853: mk.
16854:
16855: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys-
16856: palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomäärä- 37. Valtionavustus terveystieteiden keskuskir-
16857: raha) jaston rakentamiseen (siirtomääräraha 2 v)
16858: Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000 Momentille ei myönnetä lisämäärärahaa.
16859: mk.
16860:
16861:
16862:
16863: 57. Lomatoiminta
16864:
16865: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomi- Momentille myönnetään lisäystä 162 000 000
16866: tuspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) mk.
16867: EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp 35
16868:
16869: Pääluokka 34
16870: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
16871: 01. Työministeriö
16872:
16873: 20. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma 61. EU·n osallistuminen työvoima- ja sosiaa-
16874: ja tuottavuuden kehittäminen (siirtomääräraha lipolitiikkaan ( EU) (siirtomääräraha 3 v)
16875: 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 57 584 000
16876: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 mk.
16877: mk.
16878:
16879:
16880:
16881: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
16882:
16883: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Momentin perusteluja muutetaan siten, että
16884: Momentille myönnetään lisäystä 85 000 000 määrärahaa saa käyttää myös yhteisöaloitteiden
16885: mk. ja pilottiprojektien kansallisen rahoitusosuuden
16886: maksamiseen.
16887: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen os- Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
16888: topalvelut (arviomääräraha) netä Iisämäärärahaa.
16889: Momentilta vähennetään 10 000 000 mk.
16890:
16891: 30. Valtionapu kunnille ja kuntayhtymil/e 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen
16892: työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha) (osa EU) (arviomääräraha)
16893: Momentille myönnetään lisäystä 145 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
16894: mk. mk.
16895:
16896: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen 63. Työllisyyspoliittinen valtionapu investoin-
16897: osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomäärä- teihin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)
16898: raha) Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000
16899: Momentilta vähennetään 70 000 000 mk. mk.
16900: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)
16901: Momentille myönnetään lisäystä 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
16902: 1 220 000 000 mk. (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)
16903: Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000
16904: 61. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kan- mk.
16905: sallinen osarahoitus valtion osalta ( EU) (siirto-
16906: määräraha 3 v)
16907:
16908:
16909:
16910: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot
16911:
16912: 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja
16913: maksuosuudet (arviomääräraha)
16914: Momentille myönnetään lisäystä 311 000 mk.
16915: 36 EK 27/1996 vp - HE 132/1996 vp
16916:
16917: Pääluokka 35
16918: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
16919: 01. Ympäristöministeriö
16920:
16921: 62. EU:n osallistuminen ympäristön- ja luon- Määrärahaa saa käyttää EU :n komission
16922: nonsuojelun sekä alueiden käytön eräisiin hank- hyväksymien ympäristörahastosta (LIFE) osa-
16923: keisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) rahoitettavien hankkeiden sekä pilottihankkei-
16924: Momentille myönnetään 8 929 000 mk. den menojen maksamiseen.
16925:
16926:
16927:
16928: 11. Ympäristön suojelu
16929:
16930: 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirto- EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettaviin oh-
16931: määräraha 3 v) jelmiin sisältyvien hankkeiden rahoittamiseen
16932: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 varattua 2 000 000 markan määrärahaa saa
16933: mk. käyttää kokonaan kansallisesti rahoitettavien
16934: Momentin perusteluja muutetaan siten, että hankkeiden rahoittamiseen.
16935:
16936:
16937:
16938: 13. Ympäristöyhteistyö Suomen lähialueen maiden kanssa
16939: 66. Avustukset ympäristöinvestointeihin Suo- toteutettavien ympäristönsuojeluinvestointien
16940: men lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) edistämiseksi pohjoismaisten ympäristöministe-
16941: Momentin perusteluja täydennetään siten, rien päätöksen mukaisesti.
16942: että määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen Momentille ei tämän johdosta myönnetä
16943: ympäristörahoitusyhtiö NEFCOn lainaehtojen lisämäärärahaa.
16944: lievennysjärjestelyyn Keski- ja Itä-Euroopassa
16945:
16946:
16947:
16948: 26. Alueelliset ympäristökeskukset
16949: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ei tämän johdosta myönnetä
16950: Momentille myönnetään lisäystä 465 000 mk. lisämäärärahaa.
16951:
16952: 31. Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi-
16953: menpiteisiin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) 77. Ympäristötyöt (osa EU) (siirtomääräraha
16954: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 3 v)
16955: määrärahasta on varattu 1 000 000 mk EU:n Momentille myönnetään lisäystä 20 300 000
16956: aluekehitysrahaston kansallisen rahoitusosuu- mk.
16957: den maksamista varten.
16958: EK 2711996 vp - HE 132/1996 vp 37
16959:
16960: 30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
16961:
16962: 21. Luonnonsuojelun yleismenot (osa EU) 2006 loppuun mennessä yhteensä enintään
16963: (siirtomääräraha 2 v) 50 000 000 mk.
16964: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
16965: määrärahasta on varattu 570 000 mk EU:n ten, että määrärahaa saadaan käyttää myös
16966: aluekehitysrahaston kansallisen rahoitusosuu- jaksotetuille, maksamatta oleville korvauksille
16967: den maksamista varten. suoritettavan koron maksamiseen, jonka suu-
16968: Momentille ei tämän johdosta myönnetä ruus määräytyy lunastuslain 95 §:n 1 momentin
16969: lisämäärärahaa. mukaisesti.
16970: Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
16971: 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos- netä lisämäärärahaa.
16972: sapito (siirtomääräraha 3 v)
16973: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 62. Avustukset rakennussuojeluun (osa EU)
16974: EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettaviin oh- (siirtomääräraha 3 v)
16975: jelmiin sisältyvien hankkeiden rahoittamiseen Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
16976: varattua 1 500 000 markan määrärahaa saa mk.
16977: käyttää kokonaan kansallisesti rahoitettavien
16978: hankkeiden rahoittamiseen. 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (osa
16979: Momentille ei tämän johdosta myönnetä EU) (siirtomääräraha 3 v)
16980: lisämäärärahaa. Momentin perusteluja muutetaan siten, että
16981: valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuoje-
16982: 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maan- luohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuonna
16983: käytön ohjaukseen (osa EU) (siirtomääräraha 1996 sopimuksia ja antaa sitoumuksia enintään
16984: 2 v) 100 000 000 mk. Valtuudesta saa aiheutua me-
16985: Momentin perusteluja muutetaan siten, että noja vuoden 1997 loppuun mennessä enintään
16986: määrärahasta on varattu 2 300 000 mk EU :n 40 000 000 mk, vuoden 1998 loppuun mennessä
16987: aluekehitysrahaston kansallisen rahoitusosuu- enintään 70 000 000 mk, vuoden 1999 loppuun
16988: den maksamista varten. mennessä enintään 90 000 000 mk ja vuoden
16989: Momentille ei tämän johdosta myönnetä 2006 loppuun mennessä enintään 100 000 000
16990: lisämäärärahaa. mk.
16991: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
16992: 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset ten, että määrärahaa saa käyttää myös jakso-
16993: (siirtomääräraha 3 v) tetuille, maksamatta oleville kauppahinnoille
16994: Momentin perusteluja muutetaan siten, että suoritettavan koron maksamiseen, jonka suu-
16995: valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuoje- ruus määräytyy lunastuslain 95 §:n 1 momentin
16996: luohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuonna mukaisesti.
16997: 1996 sopimuksia ja antaa sitoumuksia enintään Momentin perusteluja muutetaan siten, että
16998: 50 000 000 mk. Valtuudesta saa aiheutua me- määrärahasta on varattu 1 400 000 mk EU:n
16999: noja vuoden 1997 loppuun mennessä enintään aluekehitysrahaston kansallisen rahoitusosuu-
17000: 10 000 000 mk, vuoden 1998 loppuun mennessä den maksamista varten.
17001: enintään 25 000 000 mk, vuoden 1999 loppuun Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
17002: mennessä enintään 35 000 000 mk ja vuoden netä lisämäärärahaa.
17003: 38 EK 2711996 vp - HE 13211996 vp
17004:
17005: Pääluokka 36
17006: VALTIONVELKA
17007: 03. Valuuttamääräisen velan korko
17008:
17009: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomää- Momentille myönnetään lisäystä 129 800 000
17010: räraha) mk.
17011:
17012:
17013:
17014: Eduskunta on päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 1996 kos-
17015: kevaa toista lisätalousarviota sovelletaan
17016: 20 päivästä marraskuuta 1996 alkaen.
17017:
17018:
17019: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
17020: EK 28 a/1996 vp - K 7/1995 vp
17021:
17022:
17023:
17024:
17025: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnas-
17026: taan vuonna 1994 antaman kertomuksen johdosta
17027:
17028: Eduskunnan oikeusasiamiehelle
17029:
17030: Eduskunta on, saatuaan eduskunnan oikeus- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
17031: asiamiehen toimintakertomuksen vuodelta 1994, tää sen tämän ohella eduskunnan oikeusasiamie-
17032: lähettänyt kertomuksen valmistelevasti käsitel- helle.
17033: täväksi perustuslakivaliokuntaan, joka on anta-
17034: nut siitä mietintönsä n:o 6/1996 vp.
17035:
17036:
17037: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
17038:
17039:
17040:
17041:
17042: 270190
17043: EK 28 b/1996 vp- K 7/1995 vp
17044:
17045:
17046:
17047:
17048: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnas-
17049: taan vuonna 1994 antaman kertomuksen johdosta
17050:
17051: Eduskunta on, saatuaan eduskunnan oikeus- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
17052: asiamiehen toimintakertomuksen vuodelta 1994, tää sen tämän ohella hallitukselle myös oikeus-
17053: lähettänyt kertomuksen valmistelevasti käsitel- kanslerin tietoon saatettavaksi.
17054: täväksi perustuslakivaliokuntaan, joka on anta-
17055: nut siitä mietintönsä n:o 6/1996 vp.
17056:
17057:
17058: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
17059:
17060:
17061:
17062:
17063: 270190
17064: EK 29/1996 vp
17065:
17066:
17067:
17068:
17069: Eduskunnan kirjelmä valtion vakuusrahaston valtuuston täyden-
17070: nysvaalista
17071:
17072: Eduskunta on toimittanut valtion vakuus- eron valtuuston jäsenyydestä. Valituksi on tullut
17073: rahaston valtuuston täydennysvaalin myön- kansanedustaja Arto Bryggare.
17074: nettyään kansanedustaja Erkki Tuomiojalie
17075:
17076:
17077:
17078: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
17079:
17080:
17081:
17082:
17083: 270191
17084: EK 30/1996 vp
17085:
17086:
17087:
17088:
17089: Eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täyden-
17090: nysvaalista
17091:
17092: Eduskunta on, myönnettyään kansanedustaja nut hallintoneuvoston täydennysvaalin. Vali-
17093: Kirsi Pihalle, kansanedustaja Esko Seppäselle ja tuiksi ovat toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi
17094: kansanedustaja Tarja Kautolle eron Yleisradio tulleet kansanedustajat Kirsti Ala-Harja, Asko
17095: Oy:n hallintoneuvoston jäsenyydestä, suoritta- Apukka ja Arja Ojala.
17096:
17097:
17098:
17099: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1996
17100:
17101:
17102:
17103:
17104: 270193
17105: EK 3111996 vp - HE 228/1996 vp
17106:
17107:
17108:
17109:
17110: Eduskunnan kirjelmä vuoden 1996 kolmanneksi lisätalousar-
17111: vioksi antaman esityksen johdosta
17112:
17113: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys antanut asiasta eduskunnalle mietintönsä n:o
17114: n:o 228/1996 vp vuoden 1996 kolmanneksi 43/1996 vp.
17115: lisätalousarvioksi. Valtiovarainvaliokunta on
17116:
17117:
17118:
17119:
17120: Vuoden 1996 III lisätalousarvio
17121: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 1996 kolmannen lisätalousarvion:
17122:
17123:
17124:
17125:
17126: Yksityiskohtaiset perustelut
17127:
17128: TULOT
17129:
17130: Osasto 12
17131: SEKALAISET TULOT
17132: 39. Muut sekalaiset tulot
17133:
17134: 50. Tulot osakemyynneistä
17135: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
17136: 1 460 000 000 mk.
17137:
17138:
17139:
17140: Osasto 15
17141: LAINAT
17142: 02. Valtion nettolainanotto
17143:
17144: 01. Nettolainanotto
17145: Momentin tuloarviota vähennetään
17146: 1 460 000 000 mk.
17147:
17148:
17149: 260726
17150: 2 EK 31/1996 vp- HE 2811996 vp
17151:
17152: Eduskunta on päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 1996 kos-
17153: kevaa kolmatta lisätalousarviota sovelle-
17154: taan 20 päivästä joulukuuta 1996 alkaen.
17155:
17156:
17157: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
17158: EK 32/1996 vp- K 10/1996 vp
17159:
17160:
17161:
17162:
17163: Eduskunnan kirjelmä Eduskunnan kirjaston vuodelta 1995 anta-
17164: man kertomuksen johdosta
17165:
17166:
17167: Eduskunnan kirjaston hallitukselle
17168:
17169: Eduskunta on, saatuaan Eduskunnan kirjas- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
17170: ton kertomuksen vuodelta 1995, lähettänyt ker- tää sen tämän ohella Eduskunnan kirjaston halli-
17171: tomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi sivistys- tukselle.
17172: valiokuntaan, joka on antanut siitä mietintönsä
17173: n:o 19/1996 vp.
17174: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
17175:
17176:
17177:
17178:
17179: no JOS*
17180: EK 33/1996 vp- A 5/1996 vp
17181:
17182:
17183:
17184:
17185: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
17186: saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvanisuusneuvoston
17187: Jugoslavian liittotasavaltaa (Serbia ja Montenegro) ja eräitä Kroa-
17188: tian tasavaUan ja Bosnian ja Hertsegovinan tasavaUan alueita koske-
17189: viin päätöksiin perustuvien velvoitusten täyttämisestä annetun ase-
17190: tuksen muuttamisesta
17191:
17192: Eduskunnan tietoon on saatettu 18 päivänä asetuksen muuttamisesta (724/1996). Eduskun-
17193: lokakuuta 1996 annettu asetus Yhdistyneiden ta, jolle ulkoasiainvaliokunta on antanut asiasta
17194: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Jugosla- mietintönsä n:o 24/1996 vp, on pitänyt asetusta
17195: vian liittotasavaltaa (Serbia ja Montenegro) ja tarpeellisena ja päättänyt,
17196: eräitä Kroatian tasavallan ja Bosnian ja Hertse-
17197: govinan tasavallan alueita koskeviin päätöksiin ettei puheena olevaa asetusta ole kumot-
17198: perustuvien velvoitusten täyttämisestä annetun tava.
17199:
17200:
17201:
17202: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
17203:
17204:
17205:
17206:
17207: 270194
17208: EK 34/1996 vp- VNT 1/1996 vp
17209:
17210:
17211:
17212:
17213: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston suunnitelmasta rahoi-
17214: tusjärjestelmän tervehdyttämiseksi, tervehdyttämiseen käytettävistä
17215: keinoista ja julkisen tuen palauttamisesta valtiolle koskevan tiedon-
17216: annon johdosta
17217:
17218: Valtioneuvosto on antanut 14 päivänä touko- tänyt sen valmistelevasti käsiteltäväksi talous-
17219: kuuta 1996 eduskunnalle tiedonannon suunnitel- valiokuntaan, joka on antanut siitä mietintönsä
17220: masta rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi, n:o 26/1996 vp. Eduskunta on hyväksynyt valio-
17221: tervehdyttämiseen käytettävistä keinoista ja jul- kunnan ehdotuksen siirtymisestä päiväjärjestyk-
17222: kisen tuen palauttamisesta valtiolle. seen.
17223: Saatuaan tiedonannon eduskunta on lähet-
17224:
17225:
17226:
17227: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
17228:
17229:
17230:
17231:
17232: 270195
17233: EK 35/1996 vp- VNS 6/1996 vp
17234:
17235:
17236:
17237:
17238: Eduskunnan kirjelmä Suomen osaJJistumista Bosnia-Hertse-
17239: govinan rauhansopimuksen sotiJaaJJisen toimeenpanon jatko-operaa-
17240: tioon koskevan valtioneuvoston selonteon johdosta
17241:
17242: Valtioneuvosto on antanut 13 päivänä jou- Saatuaan selonteon eduskunta on siirtynyt
17243: lukuuta 1996 eduskunnalle selonteon Suomen päiväjärjestykseen.
17244: osallistumisesta Bosnia-Hertsegovinan rauhan-
17245: sopimuksen sotilaallisen toimeenpanon jatko-
17246: operaatioon.
17247:
17248:
17249: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
17250:
17251:
17252:
17253:
17254: 270196
17255: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
17256:
17257:
17258:
17259:
17260: Eduskunnan kirjelmä hallituksen valtion talousarvioksi vuo-
17261: delle 1997 antaman esityksen johdosta
17262:
17263: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Momentti 30.34.40
17264: n:o 10311996 vp valtion talousarvioksi vuodelle Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii
17265: 1997. Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden ja eri-
17266: mietintönsä n:o 46/1996 vp. koistuotteiden tuotannon, jalostuksen ja mark-
17267: Momentti 25.45.51 kinoinnin kehittämisestä ja rahoituksesta koko
17268: Eduskunta edellyttää, että vuoden 1997 ai- maassa.
17269: kana saamelaiskäräjille turvataan riittävä mää- Momentti 31.24. 79
17270: räraha saamen kielen huoltoa koskevaan poh- Eduskunta edellyttää, että valtion omaisuu-
17271: joismaiseen yhteistyöhön osallistumista varten. den myyntituottoja suunnataan myös tien- ja
17272: Momentti 26.75.21 radanpidon hankkeiden lisärahoitukseen.
17273: Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää Momentti 31.30.21
17274: mahdollisuudet lisätä poliisitoimeen ehdotettua Eduskunta edellyttää, että luotsausmaksuihin
17275: toimintamäärärahaa jo vuoden 1997 aikana vuodelle 1997 suunniteltua korotusta ei kohdis-
17276: siten, että poliisin virat voitaisiin mahdollisim- teta Saimaan kanavassa tai Saimaan vesistöalu-
17277: man suurelta osin pitää täytettyinä läpi vuoden. eella kulkeviin aluksiin.
17278: Luku 28.18 Luku 31.55
17279: Eduskunta edellyttää, että verohallintoa tulee Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää
17280: kehittää sen palvelukykyä parantaen. Tässä mahdollisuudet tehostaa postin kaltaisten lai-
17281: yhteydessä tulee erityistä huomiota kiinnittää tosten työllisyyttä ja palvelujen laatua koskevaa
17282: verotuksen yhdenmukaisuuteen sekä muutok- ohjausjärjestelmää.
17283: senhakujärjestelmän toiminnan nopeuttamiseen. Momentti 31.99. 77
17284: Erityiseksi kehittämisen kohteeksi tulee ottaa Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii vuo-
17285: verotarkastuksen toiminta, josta tulee poistaa den 1997 aikana satamien toimintakapasiteettia,
17286: virheelliset menettelyt. tavaravirtojen jakaantumista ja satamien kehit-
17287: Lukuryhmä 29. 88, 90 ja 98 tämistarpeita koskevan kokonaisselvityksen.
17288: Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii Pääluokka 33
17289: ajanmukaistetun arpajaislainsäädännön valmis- Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii
17290: telua ja antaa esityksen eduskunnalle niin, että lapsipoliittisen selonteon jatkotyöstä eduskun-
17291: uusi lainsäädäntö voidaan saattaa voimaan nan antamien suuntaviivojen mukaisesti.
17292: viimeistään vuoden 1998 alusta. Tässä yhtey- Momentti 33.18.60
17293: dessä tulee ratkaista pysyvästi myös veikkaus- ja Eduskunta edellyttää, että ikääntyville pitkä-
17294: raha-arpapelien tuoton käyttäminen. aikaistyöttömille tehtävään kuntoutustarvesel-
17295: Momentti 29.98.52 vitykseen varatusta 40 milj. markan määrära-
17296: Eduskunta edellyttää, että liikunnan amma- hasta mahdollisesti säästyvä osa voidaan käyt-
17297: tillinen koulutus jatkossa rahoitetaan yleisistä tää tarpeelliseksi todettuon ammatilliseen ja
17298: budjettivaroista kuten muukin ammatillinen työkykyä tukevaan Jääkinnälliseen kuntoutuk-
17299: koulutus. seen.
17300: Luku 30.31 Luku 35.30
17301: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa Eduskunta edellyttää, että Pohjois-Suomen
17302: kansallisen tukipaketin ja investointitukien so- vanhojen metsien kompensaatiotoimenpiteistä
17303: veltamisen vaikutuksia maatilojen toimeentu- vastaavat ministeriöt esittävät mahdollisimman
17304: loon maan eri osissa ja eri tuotantosuuntien pikaisesti suunnitelmansa, mihin määrärahat
17305: välillä. kohdennetaan.
17306:
17307: 260778
17308: 3
17309:
17310:
17311:
17312:
17313: Valtion talousarvio vuodelle 1997
17314: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan valtion talousarvion vuodelle 1997:
17315:
17316:
17317:
17318:
17319: TULOT
17320:
17321: Osasto 11
17322: mk
17323:
17324:
17325: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT ............... 131 648 500 000
17326: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ................... . 49 495 000 000
17327: 01. Tulo- ja varallisuusvero ............................................. . 46 495 000 000
17328: 02. Korkotulojen lähdevero ............................................. . 1 650 000 000
17329: 03. Perintö- ja lahjavero ............................................... .. 1 350 000 000
17330:
17331: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ................. . 48 525 000 000
17332: 01. Arvonlisävero ........................................................ . 46 300 000 000
17333: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ..................... . 1 830 000 000
17334: 03. Apteekkimaksut ..................................................... . 395 000 000
17335:
17336: 06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut. ...................... . 10 000 000
17337: 01. Tuontitulli ............................................................ . 10 000 000
17338: 4 Osastot 11 ja 12
17339:
17340: 08. Valmisteverot .............................................................. . 24 685 000 000
17341: 01. Tupakkavero ......................................................... . 3160 000 000
17342: 02. Makeisvero ........................................................... . 150 000 000
17343: 04. Alkoholijuomavero .................................................. . 7100 000 000
17344: 05. Virvoitusjuomavero .................................................. . 175 000 000
17345: 07. Polttoainevero ........................................................ . 14 100 000 000
17346:
17347: 10. Muut verot. ................................................................ . 8 900 000 000
17348: 01. Leimavero ............................................................ . 1000 000 000
17349: 03. Autovero ............................................................. . 3 800 000 000
17350: 04. Moottoriajoneuvovero .............................................. . 870 000 000
17351: 05. Varainsiirtovero ...................................................... . 1 500 000 000
17352: 06. Arpajaisvero .......................................................... . 360 000 000
17353: 07. Ajoneuvovero ........................................................ . 1070 000 000
17354: 08. Jätevero ............................................................... . 300 000 000
17355:
17356: 19. Muut veronluonteiset tulot ................................................ . 33 500 000
17357: 02. Lästimaksut .......................................................... . 3 500 000
17358: 08. 01jyjätemaksu ........................................................ . 20 000 000
17359: 09. Muut verotulot ...................................................... . 10 000 000
17360:
17361:
17362:
17363: Osasto 12
17364:
17365: 12. SEKALAISET TULOT.............................................. 26 638 864 000
17366: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ....................................... . 9 500 000
17367: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot ........................ . 9 500 000
17368:
17369: 25. Oikeusministeriön hallinnonala ........................................... . 462 500 000
17370: 01. Tuomioistuintulot ................................................... . 150 000 000
17371: 47. Ulosottomaksut ...................................................... . 225 000 000
17372: 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot ........................................ . 80 000 000
17373: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot ..................... . 7 500 000
17374:
17375: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala ........................................ . 703 273 000
17376: 05. Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista kertyvät tulot. 33 000 000
17377: 75. Tulot poliisin lupapalveluista ...................................... . 185 000 000
17378: 80. Pelastushallinnon tulot .............................................. . 4 362 000
17379: 90. Rajavartiolaitoksen tulot ........................................... . 16 000 000
17380: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU) ............ . 461 411 000
17381: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot .................. . 3 500 000
17382:
17383: 27. Puolustusministeriön hallinnonala ........................................ . 63 750 000
17384: 20. Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden myynnistä ja
17385: vuokrauksesta sekä royalty-maksuista ............................ . 100 000
17386: Osasto 12 5
17387:
17388: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden tulot ........ . 6 000 000
17389: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot ................. . 57 650 000
17390:
17391: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala . ............................ 0 ••• 14 362 264 000
17392: 07. Siirto valtion eläkerahastosta ...................................... . 6 000 000 000
17393: 23. Valtiokonttorin tulot ................................................ . 24 754 000
17394: 24. Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöiden vakuutus-
17395: maksuosuus .......................................................... . 10 000 000
17396: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista .................... . 105 000 000
17397: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista ........................... . 491 000 000
17398: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista .............. . 133 000 000
17399: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksis-
17400: ta ...................................................................... . 75 000 000
17401: 49. Tullilaitoksen tulot .................................................. . 39 000 000
17402: 51. Metallirahatulot ..................................................... . 13 420 000
17403: 52. Tilastokeskuksen tulot .............................................. . 1 875 000
17404: 64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot. ....... 0•..•. 0. 0•••••••..••.••••.•.• 1 072 000 000
17405: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta 0 ••••••••• 0 •••••••••• 400 215 000
17406: 90. Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalkkiot (EU). 100 000 000
17407: 97. Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) .... 0 ••••••••••••••••••• 377 000 000
17408: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset ............. 0. 0 ••••••• 3 700 000 000
17409: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot ............... . 1 820 000 000
17410:
17411: 29. Opetusministeriön hallinnonala 0•. 0•.••.•.•••••. 0•.••••••.•••.••••••.•••••• 1929147 000
17412: 01. Opetusministeriön tulot .......... 0•..•. 0••.. 0•• 0••••.••..••••• 0•• 0•.• 6 600 000
17413: 39. Opintotukitoiminnan tulot. ......................................... . 151 000 000
17414: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot. .... 0 •••••••••••••••••••••••••• 30 000
17415: 91. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista ... 1 771 000 000
17416: 96. Valtion elokuvatarkastamon tulot ....... 0 •••••••••••••••••••••••••• 517 000
17417:
17418: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................... . 3 522 626 000
17419: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat
17420: tulot (EU) ..................... 0 •••••••••••••••••••••••••• 0 •••••••••••• 2 572 625 000
17421: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta
17422: saatavat tulot (EU) ................................................. . 637 000 000
17423: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot
17424: (EU) ··············0·····0····0················0·0·········0············ 33 750 000
17425: 04. EU:lta saatavat muut tulot .. 0•..•.•..•• 0••.•.•• 0•.••.•• 0.•..••••• 0•. 5 781 000
17426: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta. 26 000 000
17427: 32. Kasvinjalostusmaksut ..... 0•• 0•. 0. 0•• 0•••.•..••• 0..•• 0•• 0•••••.•••.• 0 5 050 000
17428: 35. Hirvieläinten metsästysmaksut ...... 0 ••••••••••••••••• 0 ••••••••••••• 14 000 000
17429: 36. Viehekalastusmaksut ....................... 0 ••••••••••••••••••••••••• 16 750 000
17430: 37. Kalastuksenhoitomaksut ...... 0•• 0•.••..••..•••.••••••••••••..•• 0.•.• 43 180 000
17431: 39. Riistanhoitomaksut. .................... 0•.•.••• 0•.••.••••.••..••. 0•. 0 35 400 000
17432: 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut ........ 0•. 0•.•.•••••.•.•• 0•..•.• 6 000 000
17433: 41. Tenojoen kalastuslupamaksut ....... 0 •••••••• 0 •••••••••••••••••••••• 1 700 000
17434: 65. Geodeettisen laitoksen tulot ........................................ . 600 000
17435: 70. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot ............................ . 4 220 000
17436: 6 Osasto 12
17437:
17438: 72. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tulot .............. . 40000
17439: 76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot ..................................... . 16 300 000
17440: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot ....................... . 32 430 000
17441: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot ....................... . 53 300 000
17442: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot. ..... . 18 500 000
17443:
17444: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ......................................... . 479 892 000
17445: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot ........................................ . 4 000 000
17446: 25. Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kustannuksista ..... . 67 000 000
17447: 30. Merenkulkulaitoksen tulot. ......................................... . 402 627 000
17448: 31. Merentutkimuslaitoksen tulot ...................................... . 3 300 000
17449: 52. Telehallintokeskuksen tulot. ........................................ . 1 665 000
17450: 58. Radanpidon tulot ................................................... . 1 000 000
17451: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot ................... . 300 000
17452:
17453: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........................... . 150 671000
17454: 02. Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta palvelutoimin-
17455: nasta .................................................................. . 9 200 000
17456: 32. Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palvelutoiminnan
17457: tulot. .................................................................. . 4 156 000
17458: 41. Turvatekniikan keskuksen tulot ................................... . 7 000 000
17459: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot .... . 130 315 000
17460:
17461: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ............................. . 1750 941000
17462: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot ................... . 1 750 000
17463: 08. Kansanterveyslaitoksen tulot ....................................... . 1 920 000
17464: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulot .... . 12 263 000
17465: 10. Säteilyturvakeskuksen tulot ........................................ . 33 708 000
17466: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ............................... . 1 630 000 000
17467: 98. Valtionapujen palautukset .......................................... . 70 000 000
17468: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot ........ . 1 300 000
17469:
17470: 34. Työministeriön hallinnonala .............................................. . 913 700 000
17471: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) ................ . 670 700 000
17472: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset ................................. . 226 000 000
17473: 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot. ........................ . 17 000 000
17474:
17475: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ....................................... . 30 500 000
17476: 26. Alueellisten ympäristökeskusten tulot ............................. . 2 500 000
17477: 27. Suomen ympäristökeskuksen tulot ................................ . 1 500 000
17478: 40. Asuntotoimen tulot ................................................. . 100 000
17479: 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista ............... . 7 000 000
17480: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ................. . 19 400 000
17481:
17482: 39. Muut sekalaiset tulot ..................................................... . 2 260100 000
17483: 01. Sakkorahat ........................................................... . 330 000 000
17484: 02. Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja veronlisäyk-
17485: set veronmaksun laiminlyömisestä määräaikana ................. . 500 000 000
17486: Osastot 12, 13 ja 15 7
17487:
17488: 03. Oikaisurahat ......................................................... . 100 000
17489: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset .......... . 300 000 000
17490: 05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myynti. 40 000 000
17491: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tuloutettavat kor-
17492: vaukset ............................................................... . 65 000 000
17493: 09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosiaaliturvamak-
17494: sut. .................................................................... . 10 000 000
17495: 10. Muut sekalaiset tulot ............................................... . 15 000 000
17496: 50. Tulot osakemyynnistä ............................................... . 1 000 000 000
17497:
17498:
17499:
17500:
17501: Osasto 13
17502:
17503: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET ......... . 3 036173 000
17504: 01. Korkotulot ................................................................. . 1656173 000
17505: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille ............................. . 11112 000
17506: 05. Korot muista lainoista .............................................. . 125 061 000
17507: 07. Korot talletuksista ................................................... . 1 520 000 000
17508:
17509: 03. Osinkotulot ................................................................ . 1200 000 000
17510: 01. Osinkotulot. .......................................................... . 1 200 000 000
17511:
17512: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset ................................. . 180 000 000
17513: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset. ......................... . 180 000 000
17514:
17515:
17516:
17517:
17518: Osasto 15
17519:
17520: 15. LAINAT.................................................................. 28 997 219 000
17521: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat .................................... . 707 219 000
17522: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille .................. . 28 168 000
17523: 04. Muiden lainojen lyhennykset ....................................... . 679 051 000
17524:
17525: 02. Valtion nettolainanotto .................................................... . 28 290 000 000
17526: 01. Nettolainanotto ...................................................... . 28 290 000 000
17527:
17528: Tulojen kokonaismäärä:
17529: 190 320 756 000
17530: 8
17531:
17532:
17533:
17534:
17535: MENOT
17536:
17537:
17538: Pääluokka 21
17539: mk
17540:
17541:
17542: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI ................................ . 30143 000
17543: 01. Tasavallan Presidentti (010) .............................................. . 1583 000
17544: 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat ............................... . 1458 000
17545: 21. Presidentin käyttövarat ............................................. . 125 000
17546:
17547: 02. Tasavallan Presidentin kanslia (010) .................................... . 28 560 000
17548: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 24 680 000
17549: 27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (arviomääräraha) ......... . 580 000
17550: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ........................... . 3 300 000
17551:
17552:
17553:
17554:
17555: Pääluokka 22
17556:
17557: 22. EDUSKUNTA ......................................................... . 282846000
17558: 01. Kansanedustajat (010) .................................................... . 83 600 000
17559: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 83 600 000
17560:
17561: 02. Eduskunnan kanslia (010) ................................................ . 144 730 000
17562: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 144 730 000
17563:
17564: 09. Valtiontilintarkastajat (010) .............................................. . 7 728 000
17565: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 7 728 000
17566:
17567: 14. Eduskunnan oikeusasiamies (010) ........................................ . 11550 000
17568: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 11 550 000
17569:
17570: 30. Eduskunnan kirjasto (280) ................................................ . 16714 000
17571: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .................................. . 16 714 000
17572: Pääluokat 22, 23 ja 24 9
17573:
17574: 99. Eduskunnan muut menot (010) ..................................... ...... . 18 524 000
17575: 21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita varten ......... . 17 424 000
17576: 22. Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytettäväksi. ..... . 1100 000
17577:
17578:
17579:
17580: Pääluokka 23
17581:
17582: 23. VALTIONEUVOSTO .............................................. . 192124 000
17583: 01. Valtioneuvosto (010) ...................................................... . 21640 000
17584: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... . 18 840 000
17585: 20. Matkat (arviomääräraha) ........................................... . 2 800 000
17586:
17587: 02. Valtioneuvoston kanslia (050) ............................................ . 81848 000
17588: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 81 848 000
17589:
17590: 03. Oikeuskanslerinvirasto (010) ............................................. . 13 615 000
17591: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 13 615 000
17592:
17593: 25. Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot (050) ...................... . 2 971000
17594: 26. Kalastajatorpan vierastalo (arviomääräraha) ..................... . 1 971 000
17595: 74. Valtioneuvoston väestönsuoja (siirtomääräraha 3 v) ............. . 1 000 000
17596:
17597: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen (010) ................................. . 66 200 000
17598: 50. Puoluetoiminnan tukeminen ........................................ . 64 200 000
17599: 52. Euroopan unioniin liittyvän kansalaiskeskustelun kannustami-
17600: nen .................................................................... . 2 000 000
17601:
17602: 99. Valtioneuvoston muut menot (050) .................................... ... . 5 850 000
17603: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) ................................... . 2 200 000
17604: 25. J. V. Snellmanin kootut teokset (siirtomääräraha 3 v) .......... . 1 400 000
17605: 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki (siirtomäärä-
17606: raha 3 v) .............................................................. . 750 000
17607: 28. Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuosi (siirtomääräraha 2 v). 1 500 000
17608:
17609:
17610:
17611: Pääluokka 24
17612:
17613: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... . 3 081876 000
17614: 01. Ulkoasiainhallinto (030) .................................................. . 846 200 000
17615: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 761 200 000
17616: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 50 000 000
17617: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v). 35 000 000
17618:
17619: 2 260778
17620: 10 Pääluokat 24 ja 25
17621:
17622: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö (040) ................................... . 1456 300 000
17623: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) .............. . 1456 300 000
17624:
17625: 40. Kaupallis-teollinen yhteistyö (040) ....................................... . 19 500 000
17626: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (arviomääräraha). 11 500 000
17627: 66. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö kehitysmaiden
17628: kanssa (arviomääräraha) ............................................ . 8 000 000
17629:
17630: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa (040) ............... . 155 000 000
17631: 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa (siirtomäärä-
17632: raha 3 v) .............................................................. . 155 000 000
17633: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ . 604 876 000
17634: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) (arviomäärä-
17635: raha) .................................................................. . 5 000 000
17636: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... . 27 650 000
17637: 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arviomäärä-
17638: raha) .................................................................. . 32 040 000
17639: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot (arviomäärära-
17640: ha) .................................................................... . 181 639 000
17641: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomäärära-
17642: ha) .................................................................... . 36 400 000
17643: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) .......... . 12 125 000
17644: 50. Eräät valtionavut .................................................... . 6 355 000
17645: 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen (arviomäärä-
17646: raha) .................................................................. . 250 000
17647: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) ........ . 303 317 000
17648: 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) .................................. . 100 000
17649:
17650:
17651:
17652:
17653: Pääluokka 25
17654:
17655: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. . 2 690 869 000
17656: 01. Oikeusministeriö (070) .................................................... . 127 020 000
17657: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 127 020 000
17658:
17659: 10. Tuomioistuinlaitos (090) .................................................. . 959 664 000
17660: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ... . 32 100 000
17661: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha
17662: 2v) .................................................................... . 37 100 000
17663: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. 890 464 000
17664:
17665: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos (090) ........................................ .. 510 600 000
17666: 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha
17667: 2v) .................................................................... . 509 000 000
17668: Pääluokat 25 ja 26 11
17669:
17670: 22. Valtakunnansyyttäjänviraston toimintamenot (siirtomääräraha
17671: 2 v) .................................................................... . 1 600 000
17672:
17673: 45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset (090) .......................... . 227785 000
17674: 22. Erityismenot (arviomääräraha) ..................................... . 28 600 000
17675: 50. Ma~sut~~ .?ikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot
17676: (arvtomaararaha) .................................................... . 160 000 000
17677: 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomäärä-
17678: raha) .................................................................. . 39 185 000
17679:
17680: 50. Vankeinhoitolaitos (100) .................................................. . 825 300 000
17681: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 666 800 000
17682: 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) .. 59 500 000
17683: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) .... . 54 800 000
17684: 75. Työsiirtoloille järjestettävät työt (siirtomääräraha 3 v) .......... . 44 200 000
17685:
17686: 60. Eräät virastot (070) ....................................................... . 37 500 000
17687: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 36 500 000
17688: 22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (arviomääräraha) .......... . 1 000 000
17689:
17690: 70. Vaalit (010) ................................................................ . 3 000 000
17691: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) ...................................... . 3 000 000
17692:
17693:
17694:
17695:
17696: Pääluokka 26
17697:
17698: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA . . . . . . . . . 6 162 669 000
17699: 01. Sisäasiainministeriö (050).................................................. 104 115 000
17700: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v)................... 103 415 000
17701: 51. Eräät valtionavustukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700 000
17702:
17703: 02. Ulkomaalaisvirasto (050) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 105 000
17704: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 105 000
17705:
17706: 05. Lääninhallitukset (050) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321682 000
17707: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v)................... 321 682 000
17708:
17709: 06. Rekisterihallinto (050) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 295 000
17710: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 295 000
17711:
17712: 07. Kihlakunnat (080).......................................................... 173 136 000
17713: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha
17714: 2 v).. ........... ....... .... .... ....... ........... ....................... 173 136 000
17715: 12 Pääluokat 26 ja 27
17716:
17717: 75. Poliisitoimi (080) .......................................................... . 2398 200 000
17718: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. . 2 398 200 000
17719: 80. Pelastushallinto (110) ..................................................... . 121484 000
17720: 21. Pelastushallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... . 89 184 000
17721: 22. Erityismenot (arviomääräraha) ..................................... . 7 200 000
17722: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) .............................. . 25 100 000
17723:
17724: 90. Rajavartiolaitos (120) ..................................................... . 937 849000
17725: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 904 409 000
17726: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) ........... . 23 000 000
17727: 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) .............................. . 10 440 000
17728:
17729: 97. Avustukset kunnille (960) . ................................................ . 1356 800 000
17730: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset
17731: ja siirtymätasaukset (arviomääräraha) ............................ . 1 212 000 000
17732: 32. Kuntien yhdistymisavustukset (arviomääräraha) ................. . 27 300 000
17733: 34. Kuntien harkinnanvarainen avustus ............................... . 100 000 000
17734: 80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha). 17 500 000
17735:
17736: 98. Alueiden kehittäminen (960) . ............................................. . 614 003 000
17737: 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ... . 104 500 000
17738: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yh-
17739: teisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ....................... . 509 503 000
17740:
17741:
17742:
17743:
17744: Pääluokka 27
17745:
17746: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ 9 652 600 000
17747: 01. Puolustusministeriö (150) ................................................. . 310 200 000
17748: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 54 200 000
17749: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) .... . 244 000 000
17750: 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v) ...... . 12 000 000
17751:
17752: 10. Puolustusvoimat (160) ........ ............................................. . 9 262 700 000
17753: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............. . 4189 000 000
17754: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... . 5 073 700 000
17755:
17756: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ......................... . 73 700 000
17757: 21. YK:_n j.~.. ~TYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimintamenot
17758: (arvtomaararaha) .................................................... . 66 700 000
17759: 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön menot (arviomää-
17760: räraha) ................................................................ . 7 000 000
17761: Pääluokat 27 ja 28 13
17762:
17763: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot (150) .................. . 6 000 000
17764: 40. Lap~an .. P.a!ruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset
17765: (arvtomaararaha) .................................................... . 330 000
17766: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen ................. . 5 500 000
17767: 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) .................................. . 170 000
17768:
17769:
17770:
17771: Pääluokka 28
17772:
17773: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA... 27 878 330 000
17774: 01. Valtiovarainministeriö (020) .............................................. . 113 000 000
17775: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 113 000 000
17776:
17777: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (050) ............................. . 17 620 000
17778: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 17 620 000
17779:
17780: 05. Valtiokonttori (020) . ...................................................... . 190 300 000
17781: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 185 000 000
17782: 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) .................. . 5 000 000
17783: 95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) ................ . 300 000
17784:
17785: 06. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (020) .............. . 200 500 000
17786: 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomää-
17787: räraha) ................................................................ . 200 500 000
17788:
17789: 07. Eläkkeet (950) ............................................................. . 13 025 750 000
17790: 05. V:aki~~~j~~t eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (ar-
17791: vtomaararaha) ....................................................... . 12 692 800 000
17792: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) ........................... . 121 850 000
17793: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) ............................... . 171 100 000
17794: 61. Korko valtion eläkerahastolle (arviomääräraha) ................. . 40 000 000
17795:
17796: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto (020) .................................. . 38 200 000
17797: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 38 200 000
17798:
17799: 18. Verohallinto (020) ......................................................... . 1530 000 000
17800: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 1 530 000 000
17801:
17802: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960) ............. ............ . 732 000 000
17803: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) .................. . 729 000 000
17804: 40. Arp~jai~::~~~:m tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
17805: (arvwmaararaha) .................................................... . 3 000 000
17806:
17807: 40. Tullilaitos (020) ............................................................ . 490 020 000
17808: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. . 462 300 000
17809: 14 Pääluokka 28
17810:
17811: 66. Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehitysapu sekä
17812: koulutusyhteistyö Venäjän ja Baltian maiden kanssa (siirtomää-
17813: räraha 3 v) ........................................................... . 220 000
17814: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 27 500 000
17815:
17816: 52. Tilastokeskus (050) ....................................................... . 170 300 000
17817: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 170 300 000
17818:
17819: 64. Valtion kiinteistölaitos (050) ............................................. . 715 000 000
17820: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 155 000 000
17821: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ........................... . 350 000 000
17822: 87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen (siirtomää-
17823: räraha 3 v) ........................................................... . 210 000 000
17824:
17825: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät hallinnon tukitoimenpiteet (990) ..... 111040 000
17826: 02. Erä~t ~~u! palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat päätökset
17827: (arvtomaararaha) .................................................... . 1 000 000
17828: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 3 v) .......... . 13 000 000
17829: 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) ... . 3 000 000
17830: 22. Integraatiovalmennus ja ED-puheenjohtajuuteen valmistautumi-
17831: nen (siirtomääräraha 3 v) ........................................... . 25 000 000
17832: 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. . 5 000 000
17833: 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (siirtomääräraha
17834: 2 v) .................................................................... . 25 500 000
17835: 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) ............... . 34 240 000
17836: 60. Valt~on?.~_u~s koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista
17837: (arvtomaararaha) .................................................... . 4 300 000
17838:
17839: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot (990) .................... . 16100 000
17840: 01. Eur?op~~ ..unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset
17841: (arvtomaararaha) .................................................... . 7 000 000
17842: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen (siirtomää-
17843: räraha 3 v) ........................................................... . 8 000 000
17844: 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousar-
17845: vioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa (arviomääräraha) .. . 100 000
17846: 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet ..................................... . 1 000 000
17847:
17848: 82. Postipankki Oy (840) ..................................................... . 8 000 000
17849: 43. Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (arviomääräraha) ..... . 8 000 000
17850:
17851: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt (040) ..................................... . 6 500 000
17852: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön
17853: pääomasta (arviomääräraha) ....................................... . 6 500 000
17854:
17855: 85. Sitoumusten lunastaminen (040) .......................................... . 6 000 000
17856: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunas-
17857: taminen (arviomääräraha) .......................................... . 6 000 000
17858: Pääluokat 28 ja 29 15
17859:
17860: 86. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (830) ................................ . 10 000 000
17861: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen .. 10 000 000
17862:
17863: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen (840) ............................ . 800 000 000
17864: 61. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoito-
17865: menoihin (siirtomääräraha 3 v) .................................... . 800 000 000
17866:
17867: 89. Euroopan investointipankki (EU) (060) ................................. . 268 550 000
17868: 68. Suomen maksuosuus Euroopan investointipankin pääomasta
17869: (EU) (arviomääräraha) ............................................. . 268 550 000
17870:
17871: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) (060) .... ............. . 5 801000 000
17872: 66. Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroopan unionille
17873: (EU) (arviomääräraha) ............................................. . 2 924 000 000
17874: 67. Bru~tok~~s~ntuloon perustuvat maksut Euroopan unionille (EU)
17875: (arvtomaararaha) .................................................... . 2 877 000 000
17876:
17877: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot (020) ............... . 3628450000
17878: 21. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 2 050 000
17879: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ............................ . 3 500 000 000
17880: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat arvon-
17881: lisäveromenot (arviomääräraha) ................................... . 100 000 000
17882: 61. Verosta vapautuksenjohdosta takaisin maksetut verot (arviomää-
17883: räraha) ................................................................ . 22 000 000
17884: 95. H~llinn?.~ ~ehittämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaaminen
17885: (snrtomaararaha 2 v) ................................................ . 4400 000
17886:
17887:
17888:
17889:
17890: Pääluokka 29
17891:
17892: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. . 25 354 617 000
17893: 01. Opetusministeriö (210) .... ................................................ . 211657 000
17894: 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomää-
17895: räraha 3 v) ........................................................... . 19 500 000
17896: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 88 922 000
17897: 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ............. . 79 600 000
17898: 26. Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset. ......................... . 20 700 000
17899: 50. Eräät avustukset. .................................................... . 2 935 000
17900:
17901: 05. Kirkaliisasiat (310) ........................................................ . 11072 000
17902: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomäärära-
17903: ha 2 v) ................................................................ . 9 232 000
17904: 50. Eräät avustukset ..................................................... . 1 840 000
17905: 16 Pääluokka 29
17906:
17907: 07. Opetushallitus (210) ....................................................... . 100129 000
17908: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 100 129 000
17909:
17910: 08. Kansainvälinen yhteistyö (030) ........................................... . 125 365 000
17911: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................... . 6 320 000
17912: 21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siir-
17913: tomaararaha 2 v) .................................................... . 28 172 000
17914: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomää-
17915: räraha 2 v) ........................................................... . 3 735 000
17916: 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ........ . 44 200 000
17917: 50. Eräät avustukset ..................................................... . 28 500 000
17918: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) .. 14 438 000
17919:
17920: 10. Yliopistot (240) ................ ............................................ . 5402 350 000
17921: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............... . 5 005 000 000
17922: 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (siirtomääräraha 3 v). 221 950 000
17923: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 151 800 000
17924: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................... . 23 600 000
17925:
17926: 11. Valtion harjoittelukoulut (220) ........................................... . 291432 000
17927: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 246 268 000
17928: 22. Oppilashuolto (arviomääräraha) ................................... . 14 850 000
17929: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 30 314 000
17930:
17931: 20. Ammattikorkeakouluopetus (240) ........................................ . 987 355 000
17932: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ... . 23 000 000
17933: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikor-
17934: keakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ............. . 964 355 000
17935:
17936: 39. Opintotuki (260) .......................................................... . 3628770 000
17937: 22. Op~!l~?tuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirto-
17938: maararaha 2 v) ....................................................... . 1 395 000
17939: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) .. . 220 000 000
17940: 55. Opintoraha (arviomääräraha) ...................................... . 3 099 000 000
17941: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) ............................... . 168 000 000
17942: 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) ......... . 70 000 000
17943: 58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen ........................... . 6 375 000
17944: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulu-
17945: matkatuki (arviomääräraha) ........................................ . 64 000 000
17946:
17947: 40. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus (220) ........................... . 9431328 000
17948: 21. Valtion oppilaitosten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ..... . 215 875 000
17949: 24. Harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v) ......................... . 46 000 000
17950: 25. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siir-
17951: tomaararaha 2 v) .................................................... . 21 433 000
17952: 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän ja ammatillisen koulu-
17953: tuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) .................... . 7 613 035 000
17954: Pääluokka 29 17
17955:
17956: 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomäärä-
17957: raha) .................................................................. . 411 300 000
17958: 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä
17959: ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomäärära-
17960: ha 3 v) ................................................................ . 666 000 000
17961: 35. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien
17962: loppuerät (arviomääräraha) ........................................ . 214 000 000
17963: 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (siirtomääräraha 3 v) .. 4 340 000
17964: 51. Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetukseen (arviomäärä-
17965: raha) .................................................................. . 76 350 000
17966: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 29 095 000
17967: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................... . 133 900 000
17968:
17969: 69. Aikuiskoulutus (250) ...................................................... . 2345 222000
17970: 21. Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintamenot (siirtomäärä-
17971: raha 2 v) .............................................................. . 2 000 000
17972: 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v) ........ . 44 550 000
17973: 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .......... . 17 221 000
17974: 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomää-
17975: räraha) ................................................................ . 346 720 000
17976: 32. Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuiskoulutuskeskuk-
17977: sille (arviomääräraha) ............................................... . 217 043 000
17978: 33. Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomääräraha 2 v) .............. . 1 071 910 000
17979: 35. Aik1;1isk?~l~tuksen valtionosuuksien ja -avustusten loppuerät
17980: (arvtomaararaha) .................................................... . 49 400 000
17981: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomäärä-
17982: raha) .................................................................. . 379 288 000
17983: 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuk-
17984: siin (arviomääräraha) ............................................... . 69 430 000
17985: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustan-
17986: nuksiin (siirtomääräraha 3 v) ....................................... . 41 000 000
17987: 53. Valtionavustus järjestöille ........................................... . 40 450 000
17988: 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomäärä-
17989: raha) .................................................................. . 58 610 000
17990: 56. Kesäyliopistojen valtionavustukset. ................................ . 7 600 000
17991:
17992: 80. Varastokirjasto (280) ..................................................... . 6 705 000
17993: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 6 705 000
17994:
17995: 82. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (270) ............................... . 11970 000
17996: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 11 970 000
17997:
17998: 83. Arkistolaitos (280) ........................................................ . 65 515 000
17999: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 55 815 000
18000: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 9 700 000
18001:
18002: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen (270) .......................... . 641410 000
18003: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ...... . 128 500 000
18004: 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v). 1 490 000
18005:
18006: 3 260778
18007: 18 Pääluokka 29
18008:
18009: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) ..... 72 000 000
18010: 53. Vei~ka~~-s~~ ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemiseen
18011: (arvtomaararaha) .................................................... . 381 900 000
18012: 54. Eräät avustukset ..................................................... . 4 900 000
18013: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) .. 49 500 000
18014: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 2 620 000
18015: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 500 000
18016:
18017: 90. Taiteen tukeminen (290) .................................................. . 987 267 000
18018: 21. T~iteen .~.e~~ustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot
18019: (snrtomaararaha 2 v) ................................................ . 5 444 000
18020: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ..... . 27 035 000
18021: 23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 12 792 000
18022: 31. Valt~on<?.~_u~s teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin
18023: (arvtomaararaha) .................................................... . 37 596 000
18024: 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomäärära-
18025: ha) .................................................................... . 4 000 000
18026: 52. Vei~ka~~~~~ ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen
18027: (arv1omaararaha) .................................................... . 865 600 000
18028: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 23 000 000
18029: 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha
18030: 3 v) .................................................................... . 3 500 000
18031: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 8 300 000
18032:
18033: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne (280) .................................. . 135 089 000
18034: 21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 12 100 000
18035: 22. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............ . 65 837 000
18036: 30. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) ..... . 17 442 000
18037: 40. Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) ...... . 900 000
18038: 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 7 350 000
18039: 7 5. Perusparannukset ja talonrakennukset (osa EU) (siirtomääräraha
18040: 3 v) .................................................................... . 31 360 000
18041: 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomäärä-
18042: raha) .................................................................. . 100 000
18043:
18044: 94. Kirjastotoimi (280) ........................................................ . 382542000
18045: 21. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). 22 018 000
18046: 30. Valt~on<?.~_u~s ja -avustus yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin
18047: (arv1omaararaha) .................................................... . 322 024 000
18048: 31. ~alti~~~~uus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (ar-
18049: vtomaararaha) ....................................................... . 38 500 000
18050:
18051: 96. Kulttuurin muut menot (290) . ............................................ . 35 612 000
18052: 21. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha
18053: 2v) .................................................................... . 2 678 000
18054: 30. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomää-
18055: räraha) ................................................................ . 334 000
18056: 35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät (arviomääräraha) .. 12 600 000
18057: 50. Eräät avustukset. .................................................... . 11 000 000
18058: Pääluokat 29 ja 30 19
18059:
18060: 51. Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ...... 9 000 000
18061:
18062: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) ................... . 553 827 000
18063: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuori-
18064: sonkasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) ................... . 523 500 000
18065: 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) (siirtomäärä-
18066: raha 2 v) .............................................................. . 15 000 000
18067: 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ...................... . 15 327 000
18068:
18069:
18070:
18071:
18072: Pääluokka 30
18073:
18074: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
18075: NONALA ............................................................... . 12 600 465 000
18076: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n raken-
18077: netuki (670) ................................................................ . 885 820 000
18078: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha
18079: 2 v) .................................................................... . 124 860 000
18080: 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v). 14 160 000
18081: 23. Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . 97 400 000
18082: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) ............................. . 7 300 000
18083: 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakenne-
18084: toimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ....................... . 642 100 000
18085:
18086: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (650) .............. . 37 760 000
18087: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 37 760 000
18088:
18089: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta (650) ........................... . 2 990 000
18090: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 2 990 000
18091:
18092: 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) (670) .................... . 8 308 500 000
18093: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) (siirtomäärä-
18094: raha 2 v) ............................................................. . 3 925 000 000
18095: 43. EU-tulotuki (EU) (arviomääräraha) ............................... . 1 580 000 000
18096: 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) ............. . 50 000 000
18097: 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ... . 1 570 000 000
18098: 46. Luonnonhaittakorvaus (EU) (arviomääräraha) .................. . 1 183 500 000
18099:
18100: 32. Maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapai-
18101: nottaminen (osa EU (670) ................................................ . 927 700 000
18102: 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha
18103: 3 v) .................................................................... . 36 000 000
18104: 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) ........................... . 473 800 000
18105: 47. ~~atal~.~s~rittäjien luopumistuki ja pellonmetsitystuki (osa EU)
18106: (snrtomaararaha 2 v) ................................................ . 377 900 000
18107: 20 Pääluokka 30
18108:
18109: 48. Hedelmä- ja vihannestuottajien markkinaorganisaatioiden tuki
18110: (EU) (siirtomääräraha 3 v) ......................................... . 15 000 000
18111: 60. Siirto interventiorahastoon (EU) .................................. . 25 000 000
18112: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) (670). 563 480 000
18113: 41. l\;Iaa~~~o~stuotteiden varastotilojen rakentamisen korkotuki (ar-
18114: Vlomaararaha) ....................................................... . 80 000
18115: 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. . 61 000 000
18116: 44. Aluekehitysohjelmien toteuttaminen (EU) (siirtomääräraha 3 v). 268 400 000
18117: 47. ~~atal~~d~n kohdennettujen vakauttamislainojen korkoavustus
18118: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ . 23 000 000
18119: 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomääräraha 2 v) .......... . 16 000 000
18120: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) ...... . 195 000 000
18121:
18122: 34. Muut maatalouden menot (670) ... ....................................... . 124760 000
18123: 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomäärä-
18124: raha 3 v) .............................................................. . 69 400 000
18125: 41. Kasvinsuojelun korvaukset (arviomääräraha) .................... . 3 160 000
18126: 42. Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat menot ..................... . 200 000
18127: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa ker-
18128: tyvillä varoilla (arviomääräraha) ................................... . 22 000 000
18129: 45. Valtionapu 4H-toimintaan .......................................... . 25 500 000
18130: 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) ......... . 4 500 000
18131:
18132: 36. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) (690) ............................. . 193 466 000
18133: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomääräraha) ................... . 6 000 000
18134: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v). 35 309 000
18135: 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomää-
18136: räraha) ................................................................ . 14 000 000
18137: 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen ............. . 9 000 000
18138: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ................. . 9 500 000
18139: 44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomää-
18140: räraha) ................................................................ . 2 200 000
18141: 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ................. . 43 257 000
18142: 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edis-
18143: täminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 69 700 000
18144: 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomää-
18145: räraha 3 v) ........................................................... . 4 500 000
18146:
18147: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (660) ............................ . 85127 000
18148: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 75 227 000
18149: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siirtomääräraha 3 v) ... . 7 200 000
18150: 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ........ . 2 700 000.
18151:
18152: 65. Geodeettinen laitos (550) ................................................. . 15 000 000
18153: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 15 000 000
18154: Pääluokka 30 21
18155:
18156: 70. Maatalouden tutkimuskeskus (660) ...................................... . 144750 000
18157: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 142 000 000
18158: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) ...................... . 2 050 000
18159: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 600 000
18160: 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ................. . 100 000
18161:
18162: 72. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (660) ........................ . 11940 000
18163: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 11 940 000
18164:
18165: 76. Metsäntutkimuslaitos (660) ............................................... . 172450 000
18166: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 169 300 000
18167: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 2 500 000
18168: 77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ................. . 650 000
18169:
18170: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus (670) .................................. . 44 611000
18171: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 44 611 000
18172:
18173: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (670) ................................. . 105 041000
18174: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 64 837 000
18175: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. 20 704 000
18176: 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) .......................... . 19 500 000
18177:
18178: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (560) ........................................ . 140 000 000
18179: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) .... . 28 000 000
18180: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) . 21 000 000
18181: 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomäärä-
18182: raha 3 v) .............................................................. . 17 000 000
18183: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomäärä-
18184: raha) .................................................................. . 2 500 000
18185: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) .................. . 71 500 000
18186:
18187: 86. Metsätalous (osa EU) (680) .............................................. . 514 630 000
18188: 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uitto-
18189: väylätuki (siirtomääräraha 3 v) .................................... . 35 000 000
18190: 25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto ............................. . 20 000 000
18191: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille. 179 450 000
18192: 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ............................... . 1 600 000
18193: 44. Tuk~. _p~untuotannon kestävyyden turvaamiseen (osa EU) (siir-
18194: tomaararaha 3 v) .................................................... . 228 780 000
18195: 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ....... . 15 000 000
18196: 50. Eräät metsätalouden valtionavut .................................. . 14 800 000
18197: 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomäärä-
18198: raha 3 v) .............................................................. . 20 000 000
18199:
18200: 87. Maanmittauslaitos (550) .................................................. . 245 000 000
18201: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 230 000 000
18202: 22 Pääluokat 30 ja 31
18203:
18204: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomää-
18205: räraha) ................................................................ . 15 000 000
18206:
18207: 97. Kasvinjalostuslaitos (660) ................................................. . 9 792 000
18208: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 9 792 000
18209:
18210: 98. Siemenperunakeskus (660) ................................................ . 848000
18211: 23. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 248 000
18212: 87. Siemenperunakeskuksen maanhankintamenot (siirtomääräraha
18213: 2v) .................................................................... . 600 000
18214:
18215: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) ..... . 66 800 000
18216: 25. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) .................. . 24 000 000
18217: 27. Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .............. . 26 200 000
18218: 48. P?.ikkell:~~~~listen tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
18219: (snrtomaararaha 2 v) ............................................... .. 5 000 000
18220: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (arviomääräraha) ...... . 11 600 000
18221:
18222:
18223:
18224:
18225: Pääluokka 31
18226:
18227: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA .......... .. 7 923 787 000
18228: 01. Liikenneministeriö (710) .................................................. . 61356 000
18229: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 61 356 000
18230:
18231: 24. Tielaitos (720) ............................................................. . 4265340000
18232: 21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .. . 3 103 840 000
18233: 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ........ . 942 500 000
18234: 78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arviomääräraha) ................. . 67 000 000
18235: 79. Järvenpää-Lahti moottoritien rakentaminen ja kunnossapito
18236: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ . 2 000 000
18237: 87. ~iela~~. ~ukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (ar-
18238: vtomaararaha) ...................................................... .. 150 000 000
18239:
18240: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................... . 886 600 000
18241: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. . 512 000 000
18242: 22. Saimaan kanavan hoitokunta (arviomääräraha) ................. . 1 200 000
18243: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 298 000 000
18244: 77. Väylätyöt (siirtomääräraha 3 v) .................................... . 75 000 000
18245: 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) ............ . 400 000
18246:
18247: 31. Merentutkimuslaitos (830) ................................................ . 38 350 000
18248: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 35 350 000
18249: 28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) .................. . 3 000 000
18250: Pääluokka 31 23
18251:
18252: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (730) ................. . 175 391000
18253: 31. ~au~pa:. ja teollisuussatamien rakentamisen korkotuki (ar-
18254: vlomaararaha) ....................................................... . 866 000
18255: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) .......... . 55 500 000
18256: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten
18257: kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) .............. . 115 000 000
18258: 44. Saaristoliikenteen avustaminen ..................................... . 800 000
18259: 45. Saaristoliikenteen korkotuki (arviomääräraha) ................... . 25 000
18260: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) ...... . 3 200 000
18261:
18262: 41. Ajoneuvohallintokeskus (720) ............................................. . 2 000 000
18263: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 2 000 000
18264:
18265: 50. llmatieteen laitos (830) ................................................... . 133 000 000
18266: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 133 000 000
18267:
18268: 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset (760) .............................. . 80 000 000
18269: 41. Sanomalehdistön tuki ............................................... . 75 000 000
18270: 61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat menot (siirto-
18271: maararaha 3 v) ....................................................... . 5 000 000
18272:
18273: 57. Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen kehittäminen (750). 496 600 000
18274: 34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän suunnitteluun
18275: ja rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) ........................... . 29 000 000
18276: 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomäärä-
18277: raha 3 v) .............................................................. . 467 600 000
18278:
18279: 58. Radanpito (750) ........................................................... . 1667 000 000
18280: 21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha
18281: 2v) .................................................................... . 1453 000 000
18282: 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .................. . 208 000 000
18283: 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomää-
18284: räraha) ................................................................ . 6 000 000
18285:
18286: 93. llmaliikenteen valtionavut (740) .......................................... . 11000 000
18287: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. 11 000 000
18288:
18289: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) ................... . 107150 000
18290: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ................. . 33 000 000
18291: 40. Eräät valtionavut. .................................................. .. 4 650 000
18292: 42. Korvaus koulutuksesta .............................................. . 23 000 000
18293: 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen (siirtomäärä-
18294: raha 3 v) .............................................................. . 4 000 000
18295: 50. V~ltion~I?.u.. yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
18296: (snrtomaararaha 3 v) ............................................... .. 30 000 000
18297: 77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu (siirtomääräraha
18298: 3v) .................................................................... . 12 500 000
18299: 24
18300:
18301: Pääluokka 32
18302:
18303: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
18304: NONALA ............................................................... . 4 955 445 000
18305: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) .................................... . 256415 000
18306: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 113 600 000
18307: 22. Elin~~i~opolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta (siir-
18308: tomaararaha 3 v) .................................................... . 20 000 000
18309: 66. ~ans.~.~n~älisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar-
18310: vtomaararaha) ...................................................... .. 55 315 000
18311: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) .... . 67 500 000
18312:
18313: 02. KTM yrityspalvelun pöritoimistot (810) ................................ .. 31200 000
18314: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. . 31200 000
18315:
18316: 03. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (810) .................................. . 57 965 000
18317: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 32 965 000
18318: 61. ~otit.~~o~ksien työllistämismahdollisuuksien tukeminen (ar-
18319: vtomaararaha) ....................................................... . 25 000 000
18320:
18321: 27. Kuluttajavirasto (820) ..................................................... . 29400 000
18322: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 25 400 000
18323: 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille ................................ . 4 000 000
18324:
18325: 28. Kuluttajavalituslautakunta (820) ......................................... . 5 745 000
18326: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 5 745 000
18327:
18328: 29. Kilpailuvirasto (820) ...................................................... . 16 600 000
18329: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 16 600 000
18330:
18331: 30. Elintarvikevirasto (820) ................................................... . 10 200 000
18332: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 10 200 000
18333:
18334: 31. Kuluttaja-asiamiehen toimisto (820) ..................................... . 7 000 000
18335: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 7 000 000
18336:
18337: 32. Patentti- ja rekisterihallitus (820) ........................................ . 6 200 000
18338: 22. Yhdistysrekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... . 6 200 000
18339:
18340: 33. Kuluttajatutkimuskeskus (820) ........................................... . 9 400 000
18341: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 9 400 000
18342:
18343: 38. Mittatekniikan keskus (820) ............................................. . 19400 000
18344: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 8 800 000
18345: Pääluokka 32 25
18346:
18347: 23. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittäminen ja EU:n
18348: standardit, mittaukset ja testausohjelma (siirtomääräraha 3 v) .. 10 600 000
18349: 40. Geologian tutkimuskeskus (830) ......................................... . 202 200 000
18350: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 202 200 000
18351:
18352: 41. Turvatekniikan keskus (820) ............................................. . 62 300 000
18353: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 62 300 000
18354:
18355: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) . ............................... . 323 000 000
18356: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 323 000 000
18357:
18358: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ..................................... . 1657 900 000
18359: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 100 900 000
18360: 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (arviomääräraha) ....... . 572 000 000
18361: 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (arviomääräraha) ............. . 782 000 000
18362: 83. Tuotekehityslainat (osa EU) (arviomääräraha) ................... . 203 000 000
18363:
18364: 49. Kera Oy (840) ............................................................. . 336 000 000
18365: 42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha) ......................... . 221 000 000
18366: 43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (arviomääräraha) .... . 115 000 000
18367:
18368: 50. Teollisuuden edistäminen (850) ............... ............................ . 735190 000
18369: 24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja kehitystyö (siir-
18370: tomaararaha 3 v) .................................................... . 32 110 000
18371: 41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille (siirto-
18372: maararaha 3 v) ....................................................... . 33 000 000
18373: 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantorakenteen
18374: sopeuttamiseen (EU) (siirtomääräraha 3 v) ....................... . 100 000 000
18375: 46. A ~ustus...~e.~akkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi
18376: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ . 170 000 000
18377: 60. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset (ar-
18378: viomääräraha) ....................................................... . 400 000 000
18379: 95. Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (arviomääräraha) .. . 80 000
18380:
18381: 51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (850). 464 000 000
18382: 48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) ........................ . 24 000 000
18383: 49. Yritysten. in':~.~t?inti- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa
18384: EU) (arvwmaararaha) .............................................. . 400 000 000
18385: 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha) ....... . 40 000 000
18386:
18387: 52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen (850) ............ . 71000 000
18388: 24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille (osa EU)
18389: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ . 52 000 000
18390: 40. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoimintaan ja alan
18391: yhteisöille (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ........................ . 19 000 000
18392:
18393:
18394:
18395: 4 260778
18396: 26 Pääluokat 32 ja 33
18397:
18398: 55. Energiatalous (860) ....................................................... . 183 600 00~
18399: 21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatoimin-
18400: nan menot (siirtomääräraha 3 v) .................................. . 24 000 ooc
18401: 27. Energiansäästön ja energian tehokkaan käytön edistäminen ja
18402: energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v) .............................. . 9 000 ooc
18403: 40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha) .......................... . 145 000 ooc
18404: 45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha) ................ . 5 400 ooc
18405: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) ..... . 200 ooc
18406:
18407: 56. Sähkömarkkinakeskus (820) .............................................. . 200 00~
18408: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 200 ooc
18409:
18410: 61. Kotimaankaupan edistäminen (870) ...................................... . 100 00~
18411: 40. Kor~ot~~i __haja-asutusalueiden vähittäiskaupan investointeihin
18412: (arvtomaararaha) .................................................... . 100 ooc
18413:
18414: 80. Matkailun edistämiskeskus (870) ........................................ . 78 730 00~
18415: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 78 530 ooc
18416: 88. Muut finanssisijoitukset ............................................. . 200 00(
18417:
18418: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ..................................... . 391700 00(
18419: 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha) ..... . 173 000 00(
18420: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Suomen
18421: Ulkomaankauppaliitto ry:lle ........................................ . 173 700 00(
18422: 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (arviomääräraha) ....... . 40 000 ooc
18423: 48. Korkotuki OECD-ehtoisille vientiluotoille (arviomääräraha) ... . 5 000 ooc
18424:
18425:
18426:
18427:
18428: Pääluokka 33
18429:
18430: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
18431: NONALA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 231 275 00(
18432: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö (400) ...................................... . 175 438 00(
18433: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. . 175 438 00(
18434:
18435: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (400) .......... . 112 910 00(
18436: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 112 910 00(
18437:
18438: 03. Työttömyysturvalautakunta (400) ........................................ . 8 699 00(
18439: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 8 699 00(
18440:
18441: 04. Tarkastuslautakunta (090) ................................................ . 8 271 001
18442: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 8 271 00(
18443: Pääluokka 33 27
18444:
18445: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (400) .............................. . 10100 000
18446: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 10 100 000
18447:
18448: 07. Työterveyslaitos (450) ..................................................... . 176 500 000
18449: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v). 176 500 000
18450:
18451: 08. Kansanterveyslaitos (450) ................................................. . 171778 000
18452: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 144 700 000
18453: 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) .......................... . 27 078 000
18454:
18455: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (450) ............... . 22 330 000
18456: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 22 330 000
18457:
18458: 10. Säteilyturvakeskus (450) .................................................. . 80 850 000
18459: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 80 850 000
18460:
18461: 11. Lääkelaitos (450) .......................................................... . 8 217 000
18462: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 8 217 000
18463:
18464: 12. Valtion koulukodit (420) .................................................. . 8373 000
18465: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 8 373 000
18466:
18467: 13. Työsuojelun piirihallinto (400) ........................................... . 80 439 000
18468: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 80 439 000
18469:
18470: 14. Valtion mielisairaalat (480) .............................................. . 9 020 000
18471: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 9 020 000
18472:
18473: 15. Perhekustannusten tasaus (410) .......................................... . 8 395 000 000
18474: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha) .................................... . 58 000 000
18475: 52. Lapsilisät (arviomääräraha) ........................................ . 8 337 000 000
18476:
18477: 16. Yleinen perhe-eläke (410) ................................................. . 248 000 000
18478: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) ............................. . 248 000 000
18479:
18480: 17. Työttömyysturva (410) .................................................... . 6060000000
18481: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) ............. . 4 710 000 000
18482: 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) .. . 1 050 000 000
18483: 52. Koulutusajan toimeentulon turvaaminen (siirtomääräraha 2 v) . 300 000 000
18484:
18485: 18. Sairausvakuutus (410) ..................................................... . 10 000 000
18486: 60. ~alti?.~ ..osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (ar-
18487: Vlomaararaha) ....................................................... . 10 000 000
18488:
18489: 19. Eläkevakuutus (410) ...................................................... . 9 279 000 000
18490: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha). 140 000 000
18491: 28 Pääluokka 33
18492:
18493: 51. Valt!on ?.~~?s maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista
18494: (arvtomaararaha) .................................................... . 2 050 000 000
18495: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
18496: räraha) ................................................................ . 490 000 000
18497: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
18498: räraha) ................................................................ . 6 599 000 000
18499:
18500: 20. Tapaturmavakuutus (410) ................................................. . 87 000 000
18501: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kus-
18502: tannuksista (arviomääräraha) ...................................... . 87 000 000
18503:
18504: 21. Rintamaveteraanieläkkeet (410) .......................................... . 900 200 000
18505: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha) ......... . 900 000 000
18506: 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arviomääräraha) ............. . 200 000
18507:
18508: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) ... . 1943 600 000
18509: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) ....................... . 1 755 000 000
18510: 55. Valt!on .. ~~!vaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin
18511: (arvtomaararaha) .................................................... . 170 000 000
18512: 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siir-
18513: tomaararaha 2 v) .................................................... . 12 100 000
18514: 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rinta-
18515: masotilaille (siirtomääräraha 2 v) .................................. . 1 500 000
18516: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomää-
18517: räraha 2 v) ........................................................... . 5 000 000
18518:
18519: 23. Muu sodista kärsineiden turva (410) .................................... . 23 000 000
18520: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha). 23 000 000
18521:
18522: 28. Muu toimeentuloturva (410) .............................................. . 54 000 000
18523: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöi-
18524: den toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveyden-
18525: huollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) ................... . 2 000 000
18526: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) ................................... . 52 000 000
18527:
18528: 29. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (410) ............... . 40 000 000
18529: 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomäärä-
18530: raha) .................................................................. . 40 000 000
18531:
18532: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) .................. . 14 854 600 000
18533: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus-
18534: tannuksiin (arviomääräraha) ....................................... . 13 548 000 000
18535: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamis-
18536: kustannuksiin (arviomääräraha) ................................... . 421 000 000
18537: 32. Valtion korvaus yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle sairaanhoi-
18538: topiirille tutkimustoiminnan kustannuksiin (arviomääräraha) ... 360 000 000
18539: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäreiden koulu-
18540: tuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) ........... . 389 800 000
18541: Pääluokat 33 ja 34 29
18542:
18543: 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä poti-
18544: lassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) ........ . 17 000 000
18545: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden
18546: kustannuksiin (arviomääräraha) ................................... . 20 700 000
18547: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen
18548: eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ................... . 75 000 000
18549: 39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen
18550: eräisiin perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) .............. . 23 100 000
18551:
18552: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta (470) ...................................... . 42850000
18553: 21. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vähen-
18554: täminen (siirtomääräraha 2 v) ...................................... . 32 850 000
18555: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) ............................ . 5 000 000
18556: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) ...................... . 5 000 000
18557:
18558: 57. Lomatoiminta (420) ....................................................... . 769100 000
18559: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustan-
18560: nuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 676 000 000
18561: 42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
18562: siin (arviomääräraha) ............................................... . 100 000
18563: 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille
18564: maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (ar-
18565: . a·· a··r a··raha) ....................................................... .
18566: VIOm 93 000 000
18567:
18568: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö (420) ....................... . 1630 000 000
18569: 50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen kustan-
18570: nuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 1465 000 000
18571: 59. Rintamaveteraanien kuntootustoiminnan menot ................. . 165 000 000
18572:
18573: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot (400) ....... . 22 000 000
18574: 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha). 22 000 000
18575:
18576:
18577:
18578:
18579: Pääluokka 34
18580:
18581: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA..................... 13 828 195 000
18582: 01. Työministeriö (610) ....................................................... . 817 837 000
18583: 20. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden kehit-
18584: täminen (siirtomääräraha 3 v) ...................................... . 20 000 000
18585: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 121 237 000
18586: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU)
18587: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ . 676 600 000
18588:
18589: 03. Työsuojelun piirihallinto (400) ........................................... . 24440 000
18590: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 24 440 000
18591: 30 Pääluokat 34 ja 35
18592:
18593: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano (620) .................................. . 12 474 107 000
18594: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomää-
18595: räraha) ................................................................ . 1080 000 000
18596: 21. Työ~~~a-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimintamenot (siir-
18597: tomaararaha 2 v) .................................................... . 589 677 000
18598: 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) ............. . 55 330 000
18599: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomää-
18600: räraha) ................................................................ . 1107 700 000
18601: 30. Pal~kap.~~u.~teinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille
18602: (arv1omaararaha) .................................................... . 1350 000 000
18603: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososi-
18604: aaliset edut (arviomääräraha) ...................................... . 1 267 100 000
18605: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) ............................... . 5 050 000 000
18606: 61. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus
18607: valtion osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v) ........................ . 655 800 000
18608: 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) (arviomäärä-
18609: raha) .................................................................. . 750 000 000
18610: 63. Työ~~~S~_Ysperusteinen valtionapu investointeihin (osa EU) (siir-
18611: tomaararaha 3 v) .................................................... . 250 000 000
18612: 64. Muuttoturva (arviomääräraha) ..................................... . 8 500 000
18613: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) (siirtomäärä-
18614: raha 3 v) .............................................................. . 310 000 000
18615:
18616: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat (410) ................................ . 250 450 000
18617: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien
18618: henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja
18619: terveydenhuollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) .... 54 800 000
18620: 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomää-
18621: räraha) .......................................................... . 195 650 000
18622:
18623: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ................... . 261361000
18624: 21. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .... . 3 680 000
18625: 22. Työneuvoston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........ . 308 000
18626: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) .............................. . 13 520 000
18627: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) ................................ . 230 000 000
18628: 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) .................... . 4 553 000
18629: 67. Ka~sai~~~l~sten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet
18630: (arvwmaararaha) ............................................... . 9 300 000
18631:
18632:
18633:
18634:
18635: Pääluokka 35
18636:
18637: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 3 670 952 000
18638: 01. Ympäristöministeriö (510) ....................................... -~ ....... . 183 720 000
18639: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......................... -.•... 91 555 000
18640: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v) ............. ··:. 41 500 000
18641: Pääluokka 35 31
18642:
18643: 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) .................. . 21 565 000
18644: 26. Koulutus, tiedotus ja valistus (siirtomääräraha 2 v) ............. . 4 500 000
18645: 61. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ............................ . 6 600 000
18646: 62. EU:n LIFE -rahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuo-
18647: jeluhankkeisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ....................... . 18 000 000
18648:
18649: 11. Ympäristön suojelu (520) ................................................. . 89 750 000
18650: 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ......... . 32 750 000
18651: 63. Ilmansuojelun ja jätehuollon investointien korkotuki (arviomää-
18652: räraha) ................................................................ . 16 000 000
18653: 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha
18654: 3 v) .................................................................... . 20 000 000
18655: 67. Y~päri~.t.?~hteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa
18656: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ . 21 000 000
18657:
18658: 26. Alueelliset ympäristökeskukset (560) .................................... . 363 925 000
18659: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 282 425 000
18660: 61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen osarahoi-
18661: tus (EU) (siirtomääräraha 3 v) ..................................... . 20 500 000
18662: 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) .............................. . 61 000 000
18663:
18664: 27. Suomen ympäristökeskus (560) .......................................... . 166 627 000
18665: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 119 827 000
18666: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) ................ . 12 000 000
18667: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) ..... . 25 000 000
18668: 63. Vesiensuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha) ......... . 9 800 000
18669:
18670: 30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu (530) ................ .. . 236 500 000
18671: 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha
18672: 3 v) .................................................................... . 67 000 000
18673: 37. A :':'ustu~-~~t.. kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen
18674: (surtomaararaha 3 v) ................................................ . 7 500 000
18675: 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha
18676: 3 v) .................................................................... . 43 000 000
18677: 62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) ... . 5 000 000
18678: 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v). 3 000 000
18679: 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) .... 111000000
18680:
18681: 41. Valtion asuntorahasto (540) .............................................. . 24430 000
18682: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 24 430 000
18683:
18684: 45. Asunto- ja rakennustoimi (540) .......................................... . 2 606 000 000
18685: 54. Asumistuki (arviomääräraha) ...................................... . 2 070 000 000
18686: 56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) ............ . 450 000 000
18687: 60. Siirto valtion asuntorahastoon (arviomääräraha) ................ . 55 000 000
18688: 61. Avustukset vuokrataloille (siirtomääräraha 3 v) ................. . 23 000 000
18689: 64. Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitettaviin asuntoihin
18690: (arviomääräraha) .................................................... . 8 000 000
18691: 32
18692:
18693: Pääluokka 36
18694:
18695: 36. VALTIONVELKA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 777 424 000
18696: 01. Markkamääräisen velan korko (910) .................................... . 14 208 324 000
18697: 90. Markkamääräisen velan korko (arviomääräraha) ................ . 14 208 324 000
18698:
18699: 03. Valuuttamääräisen velan korko (910) ................................... . 11 916 900 000
18700: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) ............... . 11 916 900 000
18701:
18702: 09. Muut menot valtionvelasta (910) ......................................... . 652 200 000
18703: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) ....... . 652 200 000
18704:
18705: Menojen kokonaismäärä:
18706: 190 313 617 000
18707: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp 33
18708:
18709:
18710:
18711:
18712: Yksityiskohtaiset perustelut
18713:
18714: YLEISTÄ
18715:
18716:
18717: Brutto- ja nettobudjetointi
18718: Valtion talousarviossa noudatetaan pääsään- mus- tms. yhteishankkeesta tuloina saatavat
18719: tönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on muiden hankeosapuolten maksuosuudet ja
18720: talousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitet- hankkeesta aiheutuvat menot.
18721: tu poikkeus pääsäännöstä. Tapauksissa 2)-4) on ao. toimintamenomää-
18722: Talousarviossa voidaan nettobudjetoida rärahan perustelujen päätösosassa nettobudje-
18723: 1) uudet valtionlainat ja valtionvelan kuole- tointia koskeva maininta.
18724: tukset; Nettoutettavia tuloja eivät ole verot, veron-
18725: 2) valtionlainoista saatavat korkotulot, emis- luonteiset maksut tai sakkomaksut. Nettoutuk-
18726: siovoitot ja pääomavoitot sekä valtionlainoista sen kohteena eivät myöskään ole siirtomenot tai
18727: aiheutuvat korkomenot, emissioalennukset ja niiden palautukset eivätkä sijoitusmenot tai
18728: pääomatappiot; sekä omaisuuden myyntitulot lukuun ottamatta vi-
18729: 3) viraston ja laitoksen toiminnasta kertyvät raston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun
18730: tulot ja siitä aiheutuvat menot. irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen
18731: Viraston toiminnasta kertyvien tulojen ja siitä omaisuuden myyntiä.
18732: aiheutuvien menojen nettobudjetoinnissa on Nettobudjetoidun momentin menojen vakio-
18733: erotettu seuraavat tapaukset: sisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät toimin-
18734: 1) toimintamenomomentin vakiosisällön ku- tamenomomenttien vakiosisällön mukaiset me-
18735: vauksessa mainitut virastolle työnantajana mak- not.
18736: settavat tulot ja irtaimen omaisuuden myynti- Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa
18737: tulot sekä viraston toimitilojen satunnaisesta käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin
18738: luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilai- ilman, että siitä on mainintaa luku- tai mo-
18739: suuksia varten saadut tulot, jotka voidaan menttiperusteluissa, jollei valtiontalouden rahoi-
18740: vähentää toimintamenoista, vaikka tästä ei olisi tussuunnittelusta muuta johdu.
18741: mainintaa momentin perusteluissa, Toimintamenomäärärahan kanssa saa net-
18742: 2) liiketoimintaa harjoittavan viraston tai touttaa myyntituotot sellaisesta irtaimesta käyt-
18743: laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä töomaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan
18744: aiheutuvat menot, toimintamenomäärärahasta. Kiinteän omaisuu-
18745: 3) maksullista toimintaa harjoittavan viraston den, finanssisijoitusten (esim. osakkeet ym.
18746: toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät tulot arvopaperit) ja erillismomenteilta rahoitettavan
18747: ja siitä aiheutuvat menot, sekä irtaimen käyttöomaisuuden myyntituottoja ei
18748: 4) viraston vastuulla toteutettavasta tutki- saa nettouttaa.
18749:
18750: 5 260778
18751: 34 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
18752:
18753: Menomomenttien luokittelu ja asiasisältö
18754:
18755: Menomomentteja koskevat yleiset määräykset luonteisten tehtävien menot. Tehtävän mukaan
18756: budjetoitua määrärahaa saa käyttää kaikkiin
18757: Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi kyseisestä tehtävästä säännönmukaisesti aiheu-
18758: tehtävän tai menojen laadun mukaan. Pääjaot- tuviin menoihin, ellei talousarviosta muuta
18759: teluna on seuraava menojen laadun mukainen johdu.
18760: pääryhmitys (suluissa vastaavat momenttien Tulosbudjetoidun viraston toiminnasta aiheu-
18761: numerotunnukset): tuvat menot on budjetoitu pääsääntöisesti yh-
18762: 1) kulutusmenot (01-29): menot, joiden tenä määrärahana menomomenteille 21-23.
18763: välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoi- Erillisinä menojen laadun mukaisina määrära-
18764: tovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten hoina on budjetoitu siirtomenot, talonrakennus-
18765: työpanosta, tavaroita ja palveluksia, ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot ja
18766: 2) siirtomenot (30-69): menot, joista valtio finanssisijoitusmenot sekä eräät poikkeukselli-
18767: ei saa välitöntä vastiketta, sen suuret kalustoinvestoinnit.
18768: 3) sijoitusmenot (70-89): menot, joiden vä- Toimintamenomomentin vakiosisältöön kuu-
18769: littömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikuttei- luvat ne käyttötarkoitukset, jotka on määritelty
18770: sia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, jois- menomomenttien 01, 29 ja 70 kohdalla meno-
18771: ta valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana momenttien asiasisällön kuvauksessa.
18772: varainhoitovuonna, ja Toimintamenomomentille on budjetoitu vä-
18773: 4) muut menot (90-99): edellä mainittuihin hennyksenä virastolle työnantajana maksettavat
18774: pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten val- sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiys-
18775: tionvelan hoitomenot päivärahat silloin, kun virasto maksaa työnte-
18776: Momentin määrärahaa saa käyttää ainoas- kijän palkan sairaus- tai äitiysloman ajalta sekä
18777: taan momentin numerotunnuksen osoittaman saadut korvaukset työterveydenhuollon kustan-
18778: menoryhmän menoihin, ellei momentin perus- nuksiin. Lisäksi toimintamenomomentille on
18779: teluissa ole erityisestä syystä määrätty toisin. budjetoitu vähennyksenä viraston irtaimen
18780: Siten kulutusmenoihin tarkoitettua määrärahaa omaisuuden myyntitulot sekä viraston toimiti-
18781: ei saa käyttää siirtomenoihin eikä siirtomenoi- lojen satunnaisesta luovuttamisesta ulkopuoli-
18782: hin tarkoitettua määrärahaa kulutusmenoihin. sille yksittäisiä tilaisuuksia varten saadut tulot.
18783: Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa
18784: ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin,
18785: yleisempää määrärahaa (esim. toiminta- mikäli viraston tai laitoksen maksullista toimin-
18786: menomomentin määrärahaa), vaikka kyseisen taa ei ole budjetoitu omaksi momentikseen.
18787: yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua Poikkeuksellisesti momenteille 10-27 on
18788: yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu pois. budjetoitu tehtävän mukaan sellaisia tarvikkei-
18789: Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos mo- den ja palvelusten ostoon tarkoitettuja, selvästi
18790: mentin perusteluissa on asiaa koskeva maininta. toiminnallisesti rajattavan kokonaisuuden muo-
18791: Milloin määrärahasta saa maksaa palkkoja dostavia määrärahoja, jotka erityisen syyn pe-
18792: tai palkkioita, siitä maksetaan myös näihin rusteella on tarkoituksenmukaista merkitä
18793: liittyvät sosiaaliturva- ja eläkemaksut ja muut omalle momentilleen. Tällaisia mahdollisesti
18794: henkilösivumenot. omille momenteilleen merkittyjä menokokonai-
18795: Mikäli määrärahaa saa käyttää momentin suuksia ovat mm. ao. hallintoyksiköille tyypil-
18796: perustelujen mukaan EU:n hyväksymien tutki- liset ja erityisen suuret toiminnan erityismenot
18797: mushankkeiden rahoittamiseen, sisältää se myös sekä selvästi määräaikaiset erillisprojektit.
18798: ao. tutkimustarjouksiin osallistumisen edellyt-
18799: tämän rahoituksen.
18800:
18801: Vakiosisältöiset menomomentit
18802: Tehtävän mukainen budjetointi
18803: Momenteille 01, 28, 29, 70 ja 74-79 on
18804: Tehtävän mukaisesti budjetoituja ovat tulos- määritelty sellaisia vakiosisältöisiä käyttötarkoi-
18805: budjetoitujen virastojen toimintamenomomentit tuksia, joihin ao. momenteille ja toiminta-
18806: sekä eräät kulutusmenoihin luettavat projekti- menomomenteille budjetoituja määrärahoja saa
18807: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp 35
18808:
18809: käyttää ilman, että siitä on maininta ao. menomomentilta vain, mikäli momentin vakio-
18810: momentin perusteluissa. käyttötarkoituksessa tai päätösosassa on niin
18811: Vakiomenomomentit 01, 29 ja 70 on yleensä määrätty.
18812: yhdistetty virastojen toimintamenomomenteik-
18813: si, joiden vakiosisältö vastaa em. kolmen va-
18814: kiomenomomentin yhdistettyä vakiosisältöä.
18815: Määrärahoja käytettäessä momenttien perus- 01--02. Palkkaukset
18816: telut ovat vakiosisältömääritykseen nähden en-
18817: sisijaisessa asemassa. Siten momentin peruste- Palkkausmomentilta saadaan henkilöstön
18818: luissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko enimmäismäärien puitteissa maksaa viraston
18819: sulkemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois oman virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön
18820: tai täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituk- palkkaukset, jotka perustuvat virka- ja työeh-
18821: silla. Jälkimmäisessä tilanteessa käyttötarkoi- tosopimuksiin ja muihin laillisiin maksuperus-
18822: tusten täydentäminen ilmaistaan em. momen- teisiin.
18823: teilla "myös" -sanalla esim. seuraavasti: "Mo- Palkkausmomentilta saa maksaa myös
18824: mentin määrärahaa saa käyttää myös kansain-
18825: a) ulkomaanedustuksen ja sotilasasiamiesten
18826: välisestä yhteistyöstä aiheutuvien matka- ja paikalliskorotukset sekä eräät muut vastaavat
18827: edustusmenojen maksamiseen." palkkausmenot;
18828: b) luento-, tunti- ja dosenttiopetuspalkkiot
18829: sekä näihin verrattavissa olevat palkkiot;
18830: Menojen laadun mukaiset määräykset c) eräät pysyväisluonteisesta asiantuntijatoi-
18831: minnasta aiheutuvat palkkiot, joista on mak-
18832: Kulutusmenot (01-29) settava sosiaaliturva- ja eläkemaksut;
18833: d) virkamiehen irtisanomisajan palkkaus vi-
18834: Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittö- ran lakkaamisen jälkeiseltäkin ajalta;
18835: mänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna
18836: käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusmenoi- e) valtion virkamieslain mukaan valtioneu-
18837: hin luetaan valtion palveluksessa olevan henki- voston käytettäväksi asetetun virkamiehen palk-
18838: löstön palkkaukset, muut palkkiot, sosiaalitur- kaus kyseessä olevan hallinnonalan ministeriön
18839: vamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelus- palkkausmomentilta; sekä
18840: ten ostomenot, puolustusmateriaalin sekä sel- f) vahvistettujen perusteiden mukaista uudel-
18841: laisten koneiden, laitteiden ja kaluston, jotka leensijoitusrahaa kuntoutuksen kokeilutoimin-
18842: ovat arvoltaan vähäisiä tai joiden taloudellinen nan piiriin kuuluvissa virastoissa ja laitoksissa.
18843: pitoaika on lyhyt, hankintamenot sekä muut
18844: sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai toi-
18845: mintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole
18846: luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. Kulutus- 05--07. Eläkkeet
18847: menoihin luetaan myös ED-ohjelmien vaatima
18848: tekninen apu. Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen
18849: Valtion henkilöstön palkkauksia saadaan tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai
18850: maksaa kulutusmenomomentilta seuraavasti: perusteluissa erikseen määritellyt vakinaiset
18851: a) toimintameno-ja palkkausmomenteilta se- eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläkkeet
18852: kä sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustuk-
18853: b) muilta kulutusmenomomenteilta työsopi- set.
18854: mussuhteisen henkilöstön ja valtion virkamies-
18855: lain (750/94) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen
18856: määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettyjen vir-
18857: kamiesten palkkauksia, mikäli ao. momentin 16-18. Puolustusvoimien kaluston hankkimi-
18858: päätösosassa on niin määrätty. nen
18859: Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauk-
18860: sia ei saa maksaa muilta kuintoimintameno-ja Momenteille on merkitty puolustusmateriaa-
18861: palkkausmomenteilta. Valtion henkilöstön palk- lin sekä muun puolustusvoimien kaluston ja
18862: kauksia voidaan maksaa muulta kuin kulutus- välineiden hankkimisesta aiheutuvat menot.
18863: 36 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
18864:
18865: 28. Maksullisen palvelutoiminnan kulutusme- hallinnassa olevasta käyttöomaisuudesta aiheu-
18866: not tuvat verot ja maksut (ml. rangaistusluonteiset
18867: lisät ja korotukset)
18868: Momentille on merkitty ja momentin mää- - valtion varoista maksettavat, viraston tai
18869: rärahaa saa käyttää sellaisten muutoin toimin- laitoksen toiminnasta aiheutuvat vahingonkor-
18870: tamenomomentilta tai momentilta 29 makset- vaukset ja muut vastaavat korvaukset, liiken-
18871: tavien menojen maksamiseen, jotka selvästi ovat nevahinkomaksut sekä tileistäpoistot, ellei nii-
18872: kohdistettavissa maksullisen palvelutoiminnan hin ole osoitettavissa muuta määrärahaa
18873: kulutusmenoiksi. Maksullisen palvelutoiminnan - viraston tai laitoksen määräytymisperus-
18874: menojen perustelut liittyvät kiinteästi ao. tulo- teiltaan säännöksissä tarkoin määrättyjen tulo-
18875: momenttiin, jonka perusteluissa on otettu huo- jen tai muiden erien liikaa perityn osan palau-
18876: mioon myös muut kuin erillismomentille mer- tukset, ellei palautusta voida suorittaa ao.
18877: kittävät maksullisen palvelutoiminnan kustan- tulomomentilta.
18878: nukset.
18879: Maksullisen palvelutoiminnan momentin
18880: määrärahaa saa käyttää palkkauksiin vain, jos
18881: tätä koskeva valtuus mahdollisine henkilömää- Siirtomenot ( 30---69)
18882: rärajoituksineen on esitetty momentin peruste-
18883: luissa. Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille julki-
18884: sille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksil-
18885: le ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat
18886: 29. Muut kulutusmenot valtionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat
18887: varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat va-
18888: Momentin määrärahaa saa käyttää viraston rainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin val-
18889: tai laitoksen tai nimetyn hallinnonalan laissa tai tion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ul-
18890: asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidon edel- komaille. Valtio ei saa siirtomenoista välitöntä
18891: lyttämien tavaroiden ja palvelusten ostomeno- tai suoranaista aineellista vastiketta, kuten ra-
18892: jen maksamiseen, lukuun ottamatta palkkaus- haa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta.
18893: ja palkkauksenluonteisia menoja sekä muita Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtä-
18894: kuin jäljempänä mainittuja sijoitusmenoja (vrt. vien toteuttamista.
18895: momenttien 70-89 asiasisällön määrittelyt). Siirtomenot on luokiteltu saajan mukaan.
18896: Määrärahaa saa käyttää myös sellaisen vi- Valtionavut rakennustoimintaan sekä koneiden
18897: raston tai laitoksen toiminnan edellyttämien ja kaluston hankintaan on pyritty merkitsemään
18898: koneiden, laitteiden ja kaluston, joiden arvo on eri momenteille kuin kulutukseen tai muihin
18899: enintään 50 000 mk tai joiden taloudellinen käyttötarkoituksiin menevät valtionavut. Mikä-
18900: pitoaika on enintään kolme vuotta, hankinta- li määräraha koskee useaa siirron saajaryhmää,
18901: menojen maksamiseen. on esitetty jaottelu saajaryhmittäin tarvittaessa
18902: Momentin määrärahaa saa käyttää edellä edelleen jaoteltuna käyttötalouteen ja pääoma-
18903: mainittujen menojen lisäksi myös seuraavien talouteen tarkoitettuihin siirtoihin.
18904: menojen maksamiseen: Momenteille 30-69 on budjetoitu korvauk-
18905: - viraston tai laitoksen toimialaan liittyvien set liiketoimintaa harjoittaville yksiköille niiden
18906: kotimaisten ja ulkomaisten yhteisöjen jäsenmak- yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävistä,
18907: sut (avustusluonteiset menot on merkitty mo- milloin etu koituu muille kuin valtiolle.
18908: menteille 66---69) Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanva-
18909: - aineettoman käyttöomaisuuden hankinta- raiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri
18910: menot (patentit, tietokoneohjelmistojen käyttö- momenteille.
18911: oikeudet ja muut sellaiset käyttö- ja omistus-
18912: oikeudet), elleivät ne sisälly momenteilta 70-79
18913: suoritettaviin hankintoihin
18914: - puhelinosuustodistusten tai vastaavien pu- 30-39. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille
18915: helimen käyttöön oikeuttavien todistusten han- ym.
18916: kintamenot, elleivät ne liity momenteille 70-89
18917: budjetoituun kokonaisuuteen Momenteille on merkitty kunnille ja kuntayh-
18918: - viraston tai laitoksen toiminnasta tai sen tymille suoritettavat valtionavut.
18919: EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp 37
18920:
18921: 40-49. Valtionavut elinkeinoelämälle tus1uonteiset jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt
18922: käyttävät toimintansa rahoitukseen tai välittä-
18923: Momenteille on merkitty elinkeinoelämän vät edelleen avustuksina kolmansille tahoille.
18924: edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yksityisille Momenteille on budjetoitu myös varainsiirrot
18925: yrityksille, elinkeinonharjoittajille sekä yrittäji- Euroopan unionille suoritettaviin arvonlisäve-
18926: en ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edistä- ropohjaan ja bruttokansantuloon perustuviin
18927: ville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym. Suomen maksuosuuksiin samoin kuin Suomen
18928: maksuosuuksiin Euroopan investointipankin ja
18929: Euroopan ydinenergiayhteisön hankintakeskuk-
18930: 50-59. Valtionavut kotitalouksille ja yleis- sen pääomista sekä Euroopan hiili- ja teräsyh-
18931: hyödyllisille yhteisöille teisön rahastoon.
18932:
18933: Momenteille on merkitty siirrot yksityisille
18934: kuluttajille sekä valtionavut yleishyödyllisille
18935: järjestöille, laitoksille, yhdistyksille, seuroille Sijoitusmenot (70-89)
18936: jne. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilujärjestöt,
18937: yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolus-
18938: sellaiset yksityiset tutkimuslaitokset, jotka eivät tusmateriaalin ja sellaisten koneiden, laitteiden
18939: välittömästi palvele liike- tai elinkeinoelämää. ja kaluston, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai
18940: joiden taloudellinen pitoaika on lyhyt, hankin-
18941: tamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesi-
18942: 60. Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion rahas- rakenteiden rakentamismenot, arvopapereiden,
18943: toille ja kansaneläkelaitokselle maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot
18944: sekä lainananto.
18945: Momentille on merkitty siirrot talousarvion
18946: ulkopuolisiin rahastoihin sekä siirrot kansan-
18947: eläkelaitokselle. Reaalisijoitukset (70-79)
18948:
18949: Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion ai-
18950: 61-65. Muut siirrot kotimaahan neellisen käyttöomaisuuden hankinnat, jotka
18951: täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien
18952: Momenteille on merkitty sellaiset erittelemät- kohdalla esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, lait-
18953: tömät siirrot, joiden jakamista kuntien, elinkei- teiden ja kaluston hankintamenot on merkitty
18954: noelämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole momenteille 70-73. Talonrakennukset on mer-
18955: voitu edeltäkäsin suorittaa. kitty momenteille 74--76 ja muut rakennustyöt
18956: Momenteille on budjetoitu myös varainsiirrot momenteille 77-79.
18957: Euroopan unionin komission kanssa hyväksyt-
18958: tävien EU:n rakennerahastojen toimenpide- ja
18959: yhteisöaloitteita koskevien toimenpideohjelmien
18960: ja rahoituspäätösten mukaisten valtion omien ja 70-73. Kaluston hankinta
18961: muiden hankkeiden EU:n rahoituksen suorit-
18962: tamiseen. EU:lta tuleva rahoitus on merkitty Momenteille on puolustusmateriaalin hankin-
18963: vastaavasti ryhmiteltynä ao. tulomomenteille. tamenoja lukuun ottamatta merkitty arvoltaan
18964: yli 50 000 markan ja samalla taloudelliselta
18965: pitoajaltaan yli kolmivuotisten koneiden, lait-
18966: 66-69. Siirrot ulkomaille teiden ja kaluston hankintamenot Mikäli vi-
18967: raston tai laitoksen toimintamenot on budje-
18968: Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille toitu toimintamenomomentille (21-23), on täl-
18969: siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä le yleensä sisällytetty myös määrärahat kaluston
18970: vastiketta tai joiden vastike on vähäinen suh- hankintaan. Momentin 70 (Kaluston hankinta)
18971: teessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. määrärahaa saa käyttää mainitunlaisten, viras-
18972: kehitysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnet- ton tai laitoksen tai nimetyn hallinnonalan
18973: tävät avustukset sekä kansainvälisten rahoitus- toiminnan edellyttämien koneiden, laitteiden ja
18974: yhteisöjen jäsenmaksut sekä muut sellaiset avus- kaluston hankintamenojen maksamiseen.
18975: 38 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
18976:
18977: 74-76. Talonrakennukset miseen, lukuun ottamatta sitä suunnittelutyötä,
18978: jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toi-
18979: Momenteille on merkitty ja niiden määrära- mintamenomomentille.
18980: hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukai- Lainat ja muut finanssisijoitukset (80-89)
18981: sista valtion uudisrakennustöistä ja rakennusten
18982: perusparannustöistä aiheutuvien tarpeellisten 80-86. Valtion varoista myönnettävät lainat
18983: rakentamismenojen, mukaan lukien palkkaus-
18984: menot, maksamiseen. Perusparannuksiksi kat- Momenteille on merkitty valtion varoista
18985: sotaan sellaiset muutos- tai korjaustyöt, joiden myönnettävät lainat.
18986: johdosta rakennuksen arvo lisääntyy oleellisesti.
18987: Määrärahoja saa käyttää myös rakennusten
18988: turva- ja muista teknisistä järjestelmistä aiheu- 87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
18989: tuvien menojen maksamiseen. Momenttien mää-
18990: rärahoja saa käyttää myös uudisrakennustöiden Momentille on merkitty maa-alueiden, raken-
18991: ja perusparannustöiden suunnittelusta ja sen nusten ja kiinteistöjen ostomenot.
18992: edellyttämien konsulttipalvelusten ostoista ai-
18993: heutuvien menojen maksamiseen, lukuun otta-
18994: matta sitä suunnittelutyötä, jota vastaavat palk- 88-89. Muut finanssisijoitukset
18995: kausmenot on merkitty toimintamenomomen-
18996: tille. Momenteille on merkitty osakkeiden ja ar-
18997: Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kustan- vopapereiden ostomenot, sijoitukset valtion-
18998: nusarviot vastaavat rakennuskustannusindeksi» enemmistöisiin osakeyhtiöihin ym. finanssisijoi-
18999: (1990 =100) pistelukua 103. Jos hankkeesta on tukset
19000: tehty urakkasopimus, kustannusarvio perustuu
19001: sopimukseen. Kustannusarviot eivät sisällä ar-
19002: vonlisäveroa. Muut menot (90-99)
19003:
19004: Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot,
19005: 77-79. Maa- ja vesirakennukset indeksikorotukset sekä muut edellä mainittuihin
19006: kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumat-
19007: Momenteille on merkitty ja niiden määrära- tomat menot.
19008: hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukaisten
19009: muista valtion rakennustöistä kuin talonraken-
19010: nuksista aiheutuvien menojen, mukaan lukien 90-92. Valtionvelan korot ja indeksikorotukset
19011: palkkausmenot, maksamiseen. Tällaisia töitä
19012: voivat olla esim. yleisten teiden, rautateiden, Momenteille on merkitty kotimaisen ja ulko-
19013: satamien, kanavien ja siltojen rakentamis- ja maisen velan korot ja indeksikorotukset
19014: peruskorjaustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja
19015: viemärijohtotyöt, koskien ja vesiväylien perkaa-
19016: mis-, uittoväylien rakentamis- sekä pengerrys- ja 93-99. Muut ja erittelemättömät menot
19017: patoamistyöt. Momenttien määrärahoja saa
19018: käyttää myös mainitunlaisten rakennustöiden Momenteille on merkitty edellä luokittelemat-
19019: suunnittelusta ja sen edellyttämien konsulttipal- tomat menot, kuten eräät muut laskennalliset
19020: velusten ostoista aiheutuvien menojen maksa- erät sekä eräät korvausmenot
19021: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Osasto 11 39
19022:
19023:
19024:
19025:
19026: TULOT
19027:
19028:
19029: Osasto 11
19030: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
19031: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
19032:
19033: 01. Tulo- ja varallisuusvero 03. Perintö- ja lahjavero
19034: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän
19035: 46 495 000 000 mk. 1 350 000 000 mk.
19036: 02. Korkotulojen lähdevero
19037: Momentille arvioidaan kertyvän
19038: 1 650 000 000 mk.
19039:
19040:
19041:
19042:
19043: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
19044:
19045: 01. Arvonlisävero 03. Apteekkimaksut
19046: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän 395 000 000
19047: 46 300 000 000 mk. mk.
19048: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava
19049: vero
19050: Momentille arvioidaan kertyvän
19051: 1 830 000 000 mk.
19052:
19053:
19054:
19055:
19056: 06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut
19057:
19058: 01. Tuontitulli
19059: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000
19060: mk.
19061: 40 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
19062:
19063: 08. Valmisteverot
19064:
19065: 01. Tupakkavero 05. Virvoitusjuomavero
19066: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän 175 000 000
19067: 3 160 000 000 mk. mk.
19068:
19069: 02. Makeisvero 07. Polttoainevero
19070: Momentille arvioidaan kertyvän 150 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän
19071: mk. 14 100 000 000 mk.
19072:
19073: 04. Alkoholijuomavero
19074: Momentille arvioidaan kertyvän
19075: 7 100 000 000 mk.
19076:
19077:
19078:
19079:
19080: 10. Muut verot
19081: 01. Leimavero 06. Arpajaisvero
19082: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän 360 000 000
19083: 1 000 000 000 mk. mk.
19084:
19085: 03. Autovero 07. Ajoneuvovero
19086: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän
19087: 3 800 000 000 mk. 1 070 000 000 mk.
19088:
19089: 04. Moottoriajoneuvovero 08. Jätevero
19090: Momentille arvioidaan kertyvän 870 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 000
19091: mk. mk.
19092:
19093: 05. Varainsiirtovero
19094: Momentille arvioidaan kertyvän
19095: 1 500 000 000 mk.
19096:
19097:
19098:
19099:
19100: 19. Muut veronluonteiset tulot
19101:
19102: 02. Lästimaksut 09. Muut verotulot
19103: Momentille arvioidaan kertyvän 3 500 000 Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000
19104: mk. mk.
19105: 08. Öljyjätemaksu
19106: Momentille arvioidaan kertyvän 20 000 000
19107: mk.
19108: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Osasto 12 41
19109:
19110:
19111:
19112:
19113: Osasto 12
19114: SEKALAISET TULOT
19115: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
19116:
19117: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot
19118: Momentille arvioidaan kertyvän 9 500 000
19119: mk.
19120:
19121:
19122:
19123:
19124: 25. Oikeusministeriön hallinnonala
19125:
19126: 01. Tuomioistuintulot 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot
19127: Momentille arvioidaan kertyvän 150 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 80 000 000
19128: mk. mk.
19129:
19130: 47. Ulosottomaksut 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot
19131: Momentille arvioidaan kertyvän 225 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 7 500 000
19132: mk. mk.
19133:
19134:
19135:
19136: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
19137:
19138: 05. Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suo- 90. Rajavartiolaitoksen tulot
19139: ritteista kertyvät tulot Momentille arvioidaan kertyvän 16 000 000
19140: Momentille arvioidaan kertyvän 33 000 000 mk.
19141: mk.
19142: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat
19143: 75. Tulot poliisin lupapalveluista tulot (EU)
19144: Momentille arvioidaan kertyvän 461 411 000
19145: Momentille arvioidaan kertyvän 185 000 000 mk.
19146: mk.
19147: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut
19148: 80. Pelastushallinnon tulot tulot
19149: Momentille arvioidaan kertyvän 4 362 000 Momentille arvioidaan kertyvän 3 500 000
19150: mk. mk.
19151:
19152:
19153:
19154:
19155: 6 260778
19156: 42 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
19157:
19158: 27. Puolustusministeriön hallinnonala
19159:
19160: 20. Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuu- 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot
19161: den myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty- Momentille ei arvioida kertyvän nettotuloa.
19162: maksuista
19163: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut
19164: 100 000 mk. tulot
19165: Momentille arvioidaan kertyvän 57 650 000
19166: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsä- mk.
19167: talouden tulot
19168: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
19169: 6000000 mk.
19170:
19171:
19172:
19173:
19174: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
19175:
19176: 07. Siirto valtion eläkerahastosta 51. Metallirahatulot
19177: Momentille siirretään 6 000 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
19178: 13 420 000 mk.
19179: 23. Valtiokonttorin tulot
19180: Momentille arvioidaan kertyvän 24 754 000 52. Tilastokeskuksen tulot
19181: mk. Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
19182: 1 875 000 mk.
19183: 24. Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien
19184: yhtiöiden vakuutusmaksuosuus 64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot
19185: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
19186: mk. 1 072 000 000 mk.
19187:
19188: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauk- 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttami-
19189: sesta
19190: sista
19191: Momentille arvioidaan kertyvän 105 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 400 215 000
19192: mk. mk.
19193:
19194: 90. Euroopan unionin traditionaalisten varojen
19195: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista kantopalkkiot ( EU)
19196: Momentille arvioidaan kertyvän 491 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 000
19197: mk. mk.
19198: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustan- 97. Siirtymäkorvaus Euroopan unionista ( EU)
19199: nuksista Momentille arvioidaan kertyvän 377 000 000
19200: Momentille arvioidaan kertyvän 133 000 000 mk.
19201: mk.
19202: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautuk-
19203: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet set
19204: verotuskustannuksista Momentille arvioidaan kertyvän
19205: Momentille arvioidaan kertyvän 75 000 000 3 700 000 000 mk.
19206: mk.
19207: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut
19208: 49. Tullilaitoksen tulot tulot
19209: Momentille arvioidaan kertyvän 39 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän
19210: mk. 1 820 000 000 mk.
19211: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Osasto 12 43
19212:
19213: 29. Opetusministeriön hallinnonala
19214:
19215: 01. (12.29.01 ja 42) Opetusministeriön tulot 91. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpa-
19216: Momentille arvioidaan kertyvän 6 600 000 jaisten voittovaroista
19217: mk. Momentille arvioidaan kertyvän
19218: 1 771 000 000 mk.
19219: 39. Opintotukitoiminnan tulot
19220: Momentille arvioidaan kertyvän 151 000 000 96. Valtion elokuvatarkastamon tulot
19221: mk. Momentille arvioidaan kertyvän 517 000 mk.
19222:
19223: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot
19224: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
19225: 30000 mk.
19226:
19227:
19228:
19229: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
19230:
19231: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 37. Kalastuksenhoitomaksut
19232: tukiosastosta saatavat tulot ( EU) Momentille arvioidaan kertyvän 43 180 000
19233: Momentille arvioidaan kertyvän mk.
19234: 2 572 625 000 mk.
19235: 39. Riistanhoitomaksut
19236: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston Momentille arvioidaan kertyvän 35 400 000
19237: ohjausosastosta saatavat tulot ( EU) mk.
19238: Momentille arvioidaan kertyvän 637 000 000
19239: mk. 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
19240: Momentille arvioidaan kertyvän 6 000 000
19241: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvä- mk.
19242: lineeltä saatavat tulot ( EU)
19243: Momentille arvioidaan kertyvän 33 750 000
19244: mk. 41. Tenojoen kalastuslupamaksut
19245: Momentille arvioidaan kertyvän 1 700 000
19246: 04. EU:lta saatavat muut tulot mk.
19247: Momentille arvioidaan kertyvän 5 781 000
19248: mk. 65. Geodeettisen laitoksen tulot
19249: Momentille arvioidaan kertyvän 600 000 mk.
19250: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpai-
19251: luissa saadusta tulosta 70. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot
19252: Momentille arvioidaan kertyvän 26 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
19253: mk. 4 220 000 mk.
19254: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös
19255: 32. Kasvinjalostusmaksut sijoitusmenoiksi luettavien koneiden ja laittei-
19256: Momentille arvioidaan kertyvän 5 050 000 den hankinnasta aiheutuvien menojen maksa-
19257: mk. miseen sekä maksujen palauttamiseen. Tuloja
19258: saa käyttää keskimäärin enintään 85 henkilö-
19259: 35. Hirvieläinten metsästysmaksut työvuotta vastaavan henkilöstön palkkausme-
19260: Momentille arvioidaan kertyvän 14 000 000 nojen maksamiseen. Tuloista saa käyttää mak-
19261: mk. sullisen toiminnan hintojen alentamiseen hevos-
19262: sairaalan osalta 30 000 mk, valiotaimituotannon
19263: 36. Viehekalastusmaksut osalta 60 000 mk ja maatalouden sääpalvelun
19264: Momentille arvioidaan kertyvän 16 750 000 osalta 480 000 mk eli yhteensä enintään 570 000
19265: mk. mk.
19266: 44 EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp
19267:
19268: 72. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitok- 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot
19269: sen tulot Momentille arvioidaan kertyvän 53 300 000
19270: Momentille arvioidaan kertyvän 40 000 mk. mk.
19271:
19272: 76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot
19273: Momentille arvioidaan kertyvän 16 300 000 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
19274: mk. nonalan muut tulot
19275: Momentille arvioidaan kertyvän 18 500 000
19276: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot mk.
19277: Momentille arvioidaan kertyvän 32 430 000
19278: mk.
19279:
19280:
19281:
19282:
19283: 31. Liikenneministeriön hallinnonala
19284:
19285: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot 52. Telehallintokeskuksen tulot
19286: Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
19287: mk. 1 665 000 mk.
19288: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös
19289: 25. Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien meno-
19290: kustannuksista jen maksamiseen.
19291: Momentille arvioidaan kertyvän 67 000 000
19292: mk. 58. Radanpidon tulot
19293: Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000
19294: 30. Merenkulkulaitoksen tulot
19295: mk.
19296: Momentille arvioidaan kertyvän 402 627 000
19297: mk.
19298: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut
19299: 31. Merentutkimuslaitoksen tulot tulot
19300: Momentille arvioidaan kertyvän 3 300 000 Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 mk.
19301: mk.
19302:
19303:
19304:
19305:
19306: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
19307:
19308: 02. Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen mak- seen tarkoitettuihin ja kansainväliseen toimin-
19309: sullisesta palvelutoiminnasta taan liittyviin projekteihin.
19310: Momentille arvioidaan kertyvän 9 200 000
19311: mk.
19312: 41. Turvatekniikan keskuksen tulot
19313: Momentille arvioidaan kertyvän 7 000 000
19314: 32. Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen mk.
19315: palvelutoiminnan tulot
19316: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
19317: 4 156 000 mk. 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
19318: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös nonalan muut tulot
19319: kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja Momentille arvioidaan kertyvän 130 315 000
19320: teknisen ja taloudellisen kehityksen edistämi- mk.
19321: EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp - Osasto 12 45
19322:
19323: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
19324:
19325: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tu- 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto
19326: lot Momentille arvioidaan kertyvän
19327: Momentille arvioidaan kertyvän 1 750 000 1 630 000 000 mk.
19328: mk.
19329:
19330: 08. Kansanterveyslaitoksen tulot 98. Valtionapujen palautukset
19331: Momentille arvioidaan kertyvän 1 920 000 Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000
19332: mk. mk.
19333:
19334: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvon-
19335: takeskuksen tulot 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
19336: Momentille arvioidaan kertyvän 12 263 000 nonalan muut tulot
19337: mk. Momentille arvioidaan kertyvän 1 300 000
19338: mk.
19339: 10. Säteilyturvakeskuksen tulot
19340: Momentille arvioidaan kertyvän 33 708 000
19341: mk.
19342:
19343:
19344:
19345: 34. Työministeriön hallinnonala
19346:
19347: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot
19348: (EU) Momentille arvioidaan kertyvän 17 000 000
19349: Momentille arvioidaan kertyvän 670 700 000 mk.
19350: mk.
19351:
19352: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset
19353: Momentille arvioidaan kertyvän 226 000 000
19354: mk.
19355:
19356:
19357:
19358: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala
19359:
19360: 26. Alueellisten ympäristökeskusten tulot 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjunta-
19361: Momentille arvioidaan kertyvän 2 500 000 toimista
19362: mk. Momentille arvioidaan kertyvän 7 000 000
19363: mk.
19364: 27. Suomen ympäristökeskuksen tulot
19365: Momentille arvioidaan kertyvän 1 500 000 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut
19366: mk. tulot
19367: Momentille arvioidaan kertyvän 19 400 000
19368: 40. Asuntotoimen tulot mk.
19369: Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 mk.
19370: 46 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
19371:
19372: 39. Muut sekalaiset tulot
19373: 01. Sakkorahat Momentille arvioidaan kertyvän 40 000 000
19374: Momentille arvioidaan kertyvän 330 000 000 mk.
19375: mk.
19376: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella
19377: 02. Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämä- tuloutettavat korvaukset
19378: maksut ja veronlisäykset veronmaksun laiminlyö- Momentille arvioidaan kertyvän 65 000 000
19379: misestä määräaikana mk.
19380: Momentille arvioidaan kertyvän 500 000 000
19381: mk. 09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat
19382: sekä sosiaaliturvamaksut
19383: 03. Oikaisurahat Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000
19384: Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 mk. mk.
19385:
19386: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen 10. Muut sekalaiset tulot
19387: peruutukset Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000
19388: Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 000 mk.
19389: mk.
19390: 50. Tulot osakemyynnistä
19391: Momentille arvioidaan kertyvän
19392: 05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien 1 000 000 000 mk.
19393: oikeuksien myynti
19394: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Osasto 13 47
19395:
19396:
19397:
19398:
19399: Osasto 13
19400: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
19401: 01. Korkotulot
19402:
19403: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille 07. Korot talletuksista
19404: Momentille arvioidaan kertyvän 11 112 000 Momentille arvioidaan kertyvän
19405: mk. 1 520 000 000 mk.
19406: 05. Korot muista lainoista
19407: Momentille arvioidaan kertyvän 125 061 000
19408: mk.
19409:
19410:
19411:
19412: 03. Osinkotulot
19413:
19414: 01. (13.03.01 ja 02) Osinkotulot
19415: Momentille arvioidaan kertyvän
19416: 1 200 000 000 mk.
19417:
19418:
19419:
19420:
19421: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset
19422:
19423: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
19424: Momentille arvioidaan kertyvän 180 000 000
19425: mk.
19426: 48 EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp
19427:
19428:
19429:
19430:
19431: Osasto 15
19432: LAINAT
19433: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat
19434:
19435: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelai- 04. Muiden lainojen lyhennykset
19436: toksille Momentille arvioidaan kertyvän 679 051 000
19437: Momentille arvioidaan kertyvän 28 168 000 mk.
19438: mk.
19439:
19440:
19441:
19442: 02. Valtion nettolainanotto
19443:
19444: 01. Nettolainanotto
19445: Momentille merkitään 28 290 000 000 mk.
19446: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 21 49
19447:
19448:
19449:
19450:
19451: MENOT
19452:
19453:
19454: Pääluokka 21
19455: TASAVALLAN PRESIDENTTI
19456: 01. Tasavallan Presidentti
19457: 0 1. Presidentin palkkio ja edustusrahat 21. Presidentin käyttövarat
19458: Momentille myönnetään 1 458 000 mk. Momentille myönnetään 125 000 mk.
19459: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden-
19460: tin pa1kkiosta annetun lain (39/94) mukaisten tin käyttömenojen maksamiseen.
19461: menojen maksamiseen.
19462:
19463:
19464:
19465: 02. Tasavallan Presidentin kanslia
19466: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) olevan presidentin Mauno Koiviston käytettä-
19467: Momentille myönnetään 24 680 000 mk. väksi osoitetusta henkilökunnasta, työhuonees-
19468: ta sekä toimisto- ym. palveluista aiheutuvien
19469: 27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (ar- menojen maksamiseen.
19470: viomääräraha)
19471: Momentille myönnetään 580 000 mk. 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
19472: Määrärahaa saa käyttää tasavallan eläkkeellä Momentille myönnetään 3 300 000 mk.
19473:
19474:
19475:
19476:
19477: 7 260778
19478: 50 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
19479:
19480:
19481:
19482:
19483: Pääluokka 22
19484: EDUSKUNTA
19485: 01. Kansanedustajat
19486: 21. Toimintamenot (arviomääräraha)
19487: Momentille myönnetään 83 600 000 mk.
19488:
19489:
19490:
19491: 02. Eduskunnan kanslia
19492: 21. (22.02.21 ja 25.21) Toimintamenot (ar- kilökohtaisten avustajien palkkaamiseen kan-
19493: viomääräraha) sanedustajien käyttöön ja siitä aiheutuvien la-
19494: Momentille myönnetään 144 730 000 mk. kimääräisten sivukulujen maksamiseen. Määrä-
19495: Eduskunnan kansliaan voidaan perustaa kan- rahaa saa käyttää myös vastaavista ostetuista
19496: sainvälisten asiain yksikönjohtajan virka (A 31). palveluksista aiheutuneiden menojen maksami-
19497: Määrärahasta 9 000 000 mk saa käyttää hen- seen.
19498:
19499:
19500:
19501: 09. Valtiontilintarkastajat
19502: 21. Toimintamenot (arviomääräraha)
19503: Momentille myönnetään 7 728 000 mk.
19504:
19505:
19506:
19507: 14. Eduskunnan oikeusasiamies
19508: 21. Toimintamenot (arviomääräraha)
19509: Momentille myönnetään 11 550 000 mk.
19510:
19511:
19512:
19513: 30. Eduskunnan kirjasto
19514:
19515: 21. Toimintamenot (arviomääräraha)
19516: Momentille myönnetään 16 714 000 mk.
19517: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 22 51
19518:
19519: 99. Eduskunnan muut menot
19520:
19521: 21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkans- 22. Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryh-
19522: lioita varten män käytettäväksi
19523: Momentille myönnetään 17 424 000 mk. Momentille myönnetään 1 100 000 mk.
19524: Määrärahaa saa käyttää ryhmien toiminnalle Määrärahaa saa käyttää Suomen ryhmän
19525: välttämättömien sihteerien ja muun toimisto- toimistomenoista, Parlamenttienvälisen liiton
19526: henkilökunnan palkkaamiseen sekä ryhmien jäsenmaksuista, kokouksista ja vierailuista sekä
19527: toiminnasta aiheutuvien muiden menojen mak- Suomen ryhmän puitteissa tapahtuvasta muusta
19528: samiseen. kansanedustajien harjoittamasta kansainvälises-
19529: tä yhteistyöstä aiheutuvien kustannusten mak-
19530: samiseen.
19531: 52 EK 3611996 vp - HE 10311996 vp
19532:
19533:
19534:
19535:
19536: Pääluokka 23
19537: VALTIONEUVOSTO
19538: 01. Valtioneuvosto
19539:
19540: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) häntä välittömästi avustavien henkilöiden mat-
19541: Momentille myönnetään 18 840 000 mk. kustusmenojen korvaamiseen. Lisäksi määrära-
19542: Henkilöstön määrä on enintään 45, joista 18 haa saa käyttää muiden ministerien ja heidän
19543: valtioneuvoston jäsentä ja 27 erityisavustajaa. erityisavustajiensa muiden kuin EU :n toimin-
19544: taan osallistumisesta aiheutuvien matkustusme-
19545: 20. Matkat (arviomääräraha) nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
19546: Momentille myönnetään 2 800 000 mk. myös ministerien turvamiesten matkustusmeno-
19547: Määrärahaa saa käyttää pääministerin ja jen korvaamiseen vastaavalla tavalla.
19548:
19549:
19550:
19551:
19552: 02. V aitioneuvoston kanslia
19553:
19554: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) valtiosihteerin virka (A 32), alivaltiosihteerin
19555: Momentille myönnetään 81 848 000 mk. virka (A 31) ja talousneuvoston pääsihteerin
19556: Valtioneuvoston kansliaan voidaan perustaa virka (A 29).
19557:
19558:
19559:
19560:
19561: 03. Oikeuskanslerinvirasto
19562:
19563: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19564: Momentille myönnetään 13 615 000 mk.
19565:
19566:
19567:
19568: 25. Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot
19569:
19570: 26. Kalastajatorpan vierastalo (arviomäärära- 74. Valtioneuvoston väestönsuoja (siirtomää-
19571: ha) räraha 3 v)
19572: Momentille myönnetään 1 971 000 mk. Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
19573: Määrärahaa saa käyttää teknisen tunnelin
19574: Määrärahaa saa käyttää valtion ja Arctia rakentamisen loppuunsaattamiseen ja jatkami-
19575: Oy:n kesken 8.6.1995 tehdyn valtion vierastaloa sen suunnitteluun. Hankkeen kokonaiskustan-
19576: koskevan hoitosopimuksen mukaan vierastalon nusarvio on 146 500 000 mk, johon ei sisälly
19577: lainoista, hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvien teknisen tunnelin jatkorakentaminen.
19578: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
19579: myös kaluston hankkimisesta ja kunnostami-
19580: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä
19581: turvallisuusjärjestelmien uusimiseen.
19582: EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 23 53
19583:
19584: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen
19585:
19586: 50. Puoluetoiminnan tukeminen sesti kuin edellä mainitut avustukset. Lisäksi
19587: Momentille myönnetään 64 200 000 mk. määrärahasta saa käyttää 302 000 mk avustuk-
19588: Määrärahaa saa käyttää puoluelain (10/69) sen suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahal-
19589: 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen litukselle poliittisen toiminnan tukemiseen Ah-
19590: myönnettävistä avustuksista annetun asetuksen venanmaan maakunnassa.
19591: (27/73) 1 §:n mukaisesti avustuksiin eduskun-
19592: nassa edustettuina oleville puolueille niiden
19593: säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julki- 52. Euroopan unioniin liittyvän kansa/aiskes-
19594: sen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta on kustelun kannustaminen
19595: tarkoitettu käytettäväksi puolueiden kansainvä- Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
19596: listä toimintaa varten 3 800 000 mk ja puolu- Määrärahaa saa käyttää Euroopan unioniin
19597: eiden muuhun toimintaan 60 098 000 mk, mistä liittyvään, yhdistysrekisterissä rekisteröityjen
19598: kahdeksan prosenttia on tarkoitettu puolueille kansansivistysjärjestöjen ja Euroopan unionin
19599: naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin jäsenyyden johdosta perustettujen rekisteröity-
19600: kahdeksan prosenttia puolueille niiden piirijär- jen yhdistysten tiedotus-, julkaisu- ja koulutus-
19601: jestöjen toimintaan samojen perusteiden mukai- toiminnan tukemiseen.
19602:
19603:
19604:
19605: 99. Valtioneuvoston muut menot
19606: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää muistomerkin val-
19607: Momentille myönnetään 2 200 000 mk. mistamisesta ja pystyttämisestä aiheutuvien me-
19608: Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille nojen maksamiseen. Valtioneuvoston kanslia saa
19609: ja muille Junastuksetta annettavien kunniamerk- tehdä muistomerkin hankkimisesta sopimuksen
19610: kien kustannusten korvaamiseen. siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja
19611: enintään 2 250 000 mk. Valtuuden käytöstä saa
19612: 25. J. V. Snellmanin kootut teokset (siirto- aiheutua menoja vuoden 1997 loppuun men-
19613: määräraha 3 v) nessä 750 000 mk, vuoden 1998 loppuun men-
19614: Momentille myönnetään 1 400 000 mk. nessä 1 500 000 mk ja vuoden 1999 loppuun
19615: Määrärahaa saa käyttää J. V. Snellmanin mennessä 2 250 000 mk.
19616: koottujen teosten julkaisuhankkeen jatkamises-
19617: ta aiheutuvien menojen ja teosten toimituskun-
19618: nan menojen maksamiseen sekä pienehköihin 28. Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuh/avuosi
19619: 1aitehankintoihin. Määrärahaa saa käyttää enin- (siirtomääräraha 2 v)
19620: tään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan Momentille myönnetään 1 500 000 mk.
19621: henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suomen itsenäisyy-
19622: den 80-vuotisjuhlallisuuksien järjestämiseen.
19623: 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muis- Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henki-
19624: tomerkki (siirtomääräraha 3 v) lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami-
19625: Momentille myönnetään 750 000 mk. seen.
19626: 54 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
19627:
19628:
19629:
19630:
19631: Pääluokka 24
19632: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
19633: 01. Ulkoasiainhallinto
19634:
19635: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) taan yksi kehitysyhteistyöneuvoksen virka
19636: Momentille myönnetään nettomäärärahaa (A 28).
19637: 761 200 000 mk.
19638: Määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsu- 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
19639: lien menojen maksamiseen. Momentille myönnetään 50 000 000 mk.
19640: Ulkoasiainhallintoon voidaan perustaa yksi Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuok-
19641: yhtenäisvirkajärjestelmän yleisuran ulkoasiain- rattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus-
19642: neuvoksen virka (A 28). Vastaavasti Jakkaute- ja muutostöiden maksamiseen.
19643:
19644: Käyttösuunnitelma:
19645: Kustannusarvio
19646: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään
19647: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk
19648: 1. Uudisrakennushankkeet
19649: Berliini. ................................. . 46 500 7 800000 15 000 000
19650: - Suomen kansliarakennus ............. . 1200 19 300 16083
19651: - yhteiset tilat ja rakenteet, Suomen osuus 27 200
19652: Tukholma
19653: - kanslia ja asuinrak ................... . 2900 33 000 11 379 20 000 000 13 000000
19654: - pysäköintilaitos, Suomen osuus ...... . 3 500 5 550 1 586 5 550 000
19655: Canberra ............................... . 800 11 300 14125 5 500000
19656: 2. Peruskorjaushankkeet ................... . 10 500 000
19657: 3. Nimetyille hankkeille jakamaton ........ . 450 000
19658: Yhteensä 50 000 000
19659:
19660:
19661: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen Vuonna 1997 saadaan tehdä kiinteistöjen ja
19662: (siirtomääräraha 3 v) huoneistojen hankkimista koskevia sopimuksia
19663: Momentille myönnetään 35 000 000 mk. enintään 20 000 000 markan arvosta siten, että
19664: Määrärahaa saa käyttää rakennusten, huo- niistä saa aiheutua valtiolle menoja aikaisintaan
19665: neistojen ja tonttien ostohinnan sekä kiinteis- vuonna 1998.
19666: tölainojen korkojen ja kuoletusten maksami-
19667: seen.
19668:
19669:
19670:
19671: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
19672:
19673: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärä- Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-
19674: raha 3 v) sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu-
19675: Momentille myönnetään 1 456 300 000 mk. vien menojen maksamiseen.
19676: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 24 55
19677:
19678: Määrärahaa saa käyttää aikaisemmin myön- Vuoden 1997 aikana saa tehdä uusia kehi-
19679: nettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin mak- tysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia,
19680: satuksiin ja vuoden 1997 kuluessa soimittavien joista aiheutuu menoja vuoden 1997 jälkeisille
19681: maksujärjestelyjen aiheuttamiin menoihin. vuosille yhteensä enintään 1 112 000 000 mar-
19682: Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteis- kan arvosta.
19683: työhallinnon menojen maksamiseen, kun ne Näitä myöntö- ja sopimusvaltuuksia saa
19684: aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta sekä käyttää seuraavasti:
19685: kohdemaihin ja kohdemaissa tehtävistä kehi- Valtuus Milj. mk
19686: tysyhteistyöhallinnon virkamatkoista sekä toi-
19687: mistoautomatiikan hankinnasta. 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö ...... . 200
19688: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö. 450
19689: Humanitaariseen apuun tarkoitettuja määrä- 3. Bosnian jälleenrakentaminen .......... . 30
19690: rahoja saa käyttää myös muiden kuin kehitys- 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteis-
19691: maiden avustamiseen. työ ................................... . 90
19692: 5. Humanitaarinen apu ................. .
19693: Käyttösuunnitelma: mk 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoi-
19694: minnot sekä kehitysyhteistyöosaston tie-
19695: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö. 460 000 000 dotus ................................. . 20
19696: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyh- 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen
19697: teistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 000 000 tarkastus ............................. . 2
19698: 3. Bosnian jälleenrakentaminen . . . . 15 000 000 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-
19699: 4. Maittain kohdentamaton kehitys- työlle, kehitysjoukoille ja kehitysyhteis-
19700: yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 000 000 työtiedotukselle ....................... . 200
19701: 5. Humanitaarinen apu............ 158 000 000 9. Korkotuki. ........................... . 120
19702: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja
19703: tukitOiminnot sekä kehitysyhteis- Yhteensä 1 112
19704: työosaston tiedotus . . . . . . . . . . . . . 23 800 000
19705: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja Näistä valtuuksista yhdessä aiempien myön-
19706: sisäinen tarkastus . . . . . . . . . . . . . . . 3 500 000 töpäätösten, sopimusten ja sitoumusten aiheut-
19707: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitys- tamien menojen kanssa saa aiheutua valtiolle
19708: yhteistyölle, kehitysjoukoille ja
19709: kehitysyhteistyötiedotukselle. . . . . 142 000 000 menoja vuonna 1998 enintään 1 072 000 000
19710: 9. Korkotuki...................... 140 000 000 mk, vuonna 1999 enintään 847 000 000 mk,
19711: vuonna 2000 enintään 778 000 000 mk ja sen
19712: Yhteensä 1 456 300 000 jälkeen yhteensä enintään 1 375 000 000 mk.
19713:
19714:
19715:
19716:
19717: 40. Kaupallis-teollinen yhteistyö
19718:
19719: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa
19720: Oy.·lle (arviomääräraha) mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja
19721: Momentille myönnetään II 500 000 mk. osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia
19722: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- ja että valtio maksaa yhtiön ottamasta ulko-
19723: miseen Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle yri- maisesta Iuotosta mahdollisesti aiheutuvan kurs-
19724: tysten kehittämiseen sekä korkotuen maksami- sitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että
19725: seen rahaston ottamille luotoille. niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen,
19726: osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen
19727: Korkotukea saa maksaa yhtiön vuosina
19728: pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään
19729: 1991-1997 ottamien, vuotuiselta määrältään
19730: 1 000 000 000 mk ja nostettujen ulkomaisten
19731: enintään 150 000 000 markan suuruisten laino-
19732: luottojen yhteinen pääoma enintään 500 000 000
19733: jen osalta. Korkotuen määrä saa vastata enin-
19734: mk.
19735: tään näistä lainoista perittävien korkokustan-
19736: nusten ja 2 prosentin koron erotusta.
19737: Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön ra- 66. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
19738: hasto Oy:stä annetun lain (291/79) 3 §:n 4 yhteistyö kehitysmaiden kanssa (arviomäärära-
19739: momentin nojalla antaa määräämillään ehdoilla ha)
19740: yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa Momentille myönnetään 8 000 000 mk.
19741: 56 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
19742:
19743: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- Vuonna 1997 saa tehdä TTT-yhteistyötä kos-
19744: miseen soveltuvuustutkimuksia, koulutusta ja kevia sopimuksia enintään 12 000 000 markan
19745: asiantuntijapalveluiden hankkimista varten. arvosta.
19746:
19747:
19748:
19749:
19750: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa
19751: 66. (24.50.66, 67 ja 69) Yhteistyö Keski- ja varsinaisiin painopistealueisiin. Venäjän fede-
19752: Itä-Euroopan maiden kanssa (siirtomääräraha raatiossa yhteistyö keskittyy Suomen lähialueil-
19753: 3 v) le (Murmanskin alue, Karjalan tasavalta, Le-
19754: Momentille myönnetään 155 000 000 mk. ningradin alue ja Pietarin kaupunki). Määrä-
19755: Määrärahaa saa käyttää kotimaisten ja kan- rahaa saa käyttää myös kansainvälisissä järjes-
19756: sainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yh- töissä ja rahoituslaitoksissa toimivien asiantun-
19757: teydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan mai- tijoiden rahoittamiseen sekä Helsingissä toimi-
19758: den kehitystä tukevien investointi-, teknisen vien Baltian maiden edustustojen avustamiseen.
19759: avun ja muiden rahastojen tukemiseen ja näiden Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainit-
19760: rahastojen toteuttamien hankkeiden rahoitta- tuun toimintaan liittyvien valtion kulutusmeno-
19761: miseen sekä kahdenvälisten hankkeiden suun- jen maksamiseen.
19762: nittelun ja toteutuksen rahoitukseen Venäjän Vuoden 1997 aikana saa tehdä Keski- ja
19763: federaatiossa ja Baltian maissa. Määrärahaa saa Itä-Euroopan maiden avustamista koskevia so-
19764: käyttää Suomelle ulko- ja kauppapoliittisesti pimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu
19765: tärkeisiin monenkeskisiin ja kahdenvälisiin menoja vuoden 1997 jälkeisille vuosille yhteensä
19766: hankkeisiin myös niissä KIE- ja IVY-maissa, enintään 150 000 000 markan arvosta.
19767: jotka eivät kuulu Suomen kahdenvälisen avun
19768:
19769:
19770:
19771:
19772: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
19773:
19774: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkauk- 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvot-
19775: set ( EU) (arviomääräraha) teluissa (arviomääräraha)
19776: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Momentille myönnetään 32 040 000 mk.
19777: Määrärahaa saa käyttää Euroopan parla- Määrärahaa saa käyttää valtio- ja ministeri-
19778: menttiin valittujen Suomen edustajien palk- vierailuista ulkomaille sekä osallistumisesta kan-
19779: kausmenojen maksamiseen. sainvälisiin ja kansainvälisten järjestöjen Suo-
19780: messa pitämiin kokouksiin ja seminaareihin
19781: aiheutuvien menojen maksamiseen.
19782: 02. Palkkaukset (arviomääräraha)
19783: Momentille myönnetään 27 650 000 mk.
19784: Määrärahaa saa käyttää ulkomaille lähetet- 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-
19785: tyjen määräaikaisten työsopimus- ja virkasuh- menot (arviomääräraha)
19786: teisten eri ministeriöiden toimialoille kuuluvia Momentille myönnetään 181 639 000 mk.
19787: asioita hoitavien erityisasiantuntijoiden ja hei- Määrärahaa saa käyttää Suomen osallistu-
19788: dän käyttöönsä asetettujen apulaisten sekä misesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroo-
19789: ED-komissioon lähetettyjen asiantuntijoiden pan turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestön rauhan-
19790: palkkausmenojen ja eläkemaksun maksamiseen. turvaamistoimintaan annetussa laissa (1465/95)
19791: Määrärahaa saa käyttää enintään 44 henkilö- tarkoitetun rauhanturvaamishenkilöstön palk-
19792: työvuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- kaus-, päiväraha-, erityispäiväraha-, muonan-
19793: seen. Lukumäärään ei sisälly ED-komissioon parannusraha- ja koulutusmenojen ja valtion
19794: patkattava henkilöstö. eläkemaksun sekä tilapäistyövoiman palkkaus-
19795: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 24 57
19796:
19797: ten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyt- maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille
19798: tää IFOR:ssa palvelevan rauhanturvaamishen- ja muille vastaaville yhteisöille ministeriön hy-
19799: kilöstön palvelusajalleen ottamaosa henkilöva- väksymin perustein.
19800: kuutuksen kustannusten korvaamiseen.
19801: Käyttösuunnitelma: mk
19802: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhal- Kouluasuntolasäätiö rs ............... . 1 400 000
19803: lintaan (arviomääräraha) Suomen YK-liitto ry ................. . 1 000 000
19804: Momentille myönnetään 36 400 000 mk. Suomen Pakolaisapu ry .............. . 900 000
19805: Määrärahaa saa käyttää kriisinhallintatoi- Suomen toimikunta Euroopan turvalli-
19806: suuden edistämiseksi ................. . 650 000
19807: mintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry. 250 000
19808: siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen
19809: maksamiseen sekä Suomen johdolla toimivien Yhdistys ry .......................... . 160 000
19810: rauhan turva- ja kriisinhallintaoperaatioiden me- Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökon-
19811: nojen maksamiseen, joihin rahoitus saadaan ferenssin toimintaa tukevat jätjestöt ... 150 000
19812: SPR:n kansainvälisen humanitaarisen
19813: kansainvälisiltä järjestöiltä tai yhteenliittymiltä. oikeuden ja Geneven sopimusten tun-
19814: Mikäli Suomen hallitukselle esitetään pyyntö netuksi tekeminen Suomessa ......... . 245 000
19815: lähettää siviilihenkilöstöä uusiin operaatioihin
19816: ja Suomen hallitus päättää osallistua operaati- Yhteensä 4 755 000
19817: oon, siitä aiheutuvat menot maksetaan tästä
19818: määrärahasta. 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avus-
19819: taminen (arviomääräraha)
19820: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto- Momentille myönnetään 250 000 mk.
19821: Määrärahaa saa käyttää Suomen kansalais-
19822: määräraha 2 v) ten kotiinlähettämisestä ja avustamisesta aiheu-
19823: Momentille myönnetään 12 125 000 mk. tuvien menojen maksamiseen, tileistä poistoihin
19824: Määrärahaa saa käyttää Kemiallisen aseen sekä avustuksien maksamiseen ulkomailla asu-
19825: kieltosopimuksen valvontalaitokselta astettavi- ville Suomen kansalaisille.
19826: en tutkimuspalvelujen maksamiseen, valvon-
19827: taseismologian projektin kulutusmenojen ja sel- 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar-
19828: laisen tutkimustoiminnan menojen, mukaan viomääräraha)
19829: lukien tutkimusapurahojen, maksamiseen, joka Momentille myönnetään 303 317 000 mk.
19830: päämääriltään palvelee Suomen harjoittamaa Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri-
19831: aseidenriisuntapolitiikkaa ja ihmisoikeuskysy- ön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksu-
19832: myksiä ja suoritetaan ulkoasiainministeriön vä- jen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten mak-
19833: littömässä valvonnassa, sekä osallistumisesta samiseen.
19834: ydinsulkuvalvonnan tukiohjelmiin ja kansain-
19835: väliseen yhteistyöhön joukkotuhoaseteollisuu- 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
19836: den alasajoon ja ylivarustautumisen purkami- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
19837: seen aiheutuvien menojen maksamiseen. 100 000 mk.
19838: Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri-
19839: 50. Eräät valtionavut ön vahvistamien tilikurssien ja pankkien viral-
19840: Momentille myönnetään 6 355 000 mk. listen päivänkurssien välisten laskennallisten
19841: Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten kurssierojen kattamiseen.
19842:
19843:
19844:
19845:
19846: 8 260778
19847: 58 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
19848:
19849:
19850:
19851:
19852: Pääluokka 25
19853: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
19854: 01. Oikeusministeriö
19855:
19856: 21. (25.01.21 ja 45.27, osa) Toimintamenot Momentille myönnetään nettomäärärahaa
19857: (siirtomääräraha 2 v) 127 020 000 mk.
19858:
19859:
19860:
19861:
19862: 10. Tuomioistuinlaitos
19863:
19864: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siir- 23. (25.10.23 ja 45.27, osa) Muiden tuomio-
19865: tomääräraha 2 v) istuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19866: Momentille myönnetään 32 100 000 mk. Momentille myönnetään 890 464 000 mk.
19867: Saarijärven ja Äänekosken käräjäoikeuksien
19868: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- yhdistämisen johdosta voidaan 1.3.1997 lukien
19869: menot (siirtomääräraha 2 v) lakkauttaa laamannin virka (A 28).
19870: Momentille myönnetään 37 100 000 mk. Vakuutusoikeuteen voidaan 1.3.1997 lukien
19871: Korkeimmasta hallinto-oikeudesta voidaan perustaa ylimääräinen vanhemman vakuutus-
19872: 1.3.1997 lukien lakkauttaa kolme ylimääräisen tuomarin virka (A 28) ja ylimääräinen nuorem-
19873: hallintoneuvoksen virkaa. man vakuutustuomarin virka (A 25).
19874:
19875:
19876:
19877:
19878: 40. (25.46 ja 47) Syyttäjä- ja ulosottolaitos
19879:
19880: 21. (25.45.27, osa, 46.21 ja 47.21) Syyttäjä- ja Lappeenrannan, Oulun, Porin, Tampereen, Tu-
19881: ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomäärära- run ja Vaasan kihlakunnan syyttäjän- ja ulos-
19882: ha 2 v) ottovirastojen toimintamenojen maksamiseen.
19883: Momentille myönnetään 509 000 000 mk.
19884: Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanvirasto-
19885: jen syyttäjä- ja ulosotto-osastojen henkilöstön 22. Valtakunnansyyttäjänviraston toimintame-
19886: palkkausmenojen, matka- ja koulutusmenojen, not (siirtomääräraha 2 v)
19887: syyttäjän- ja ulosottolaitoksen keskitettyjen atk- Momentille myönnetään 1 600 000 mk.
19888: järjestelmien käytöstä, ylläpidosta ja kehittämi- Valtakunnansyyttäjänvirastoon voidaan
19889: sestä aiheutuvien menojen sekä ulosoton posti-, 1.10.1997 lukien perustaa valtakunnansyyttäjän
19890: pankkipalvelu- ja lomakemenojen maksami- virka (A 32).
19891: seen. Määrärahaa saa käyttää 1.10.1997 lukier
19892: Määrärahaa saa käyttää myös erillisvirastoi- myös valtakunnansyyttäjänviraston toiminnar
19893: na toimivien Helsingin, Hämeenlinnan, Joen- aloittamisen valmistelua varten henkilökunnar
19894: suun, Jyväskylän, Kotkan, Kuopion, Lahden, palkkaus- ja toimintamenoihin.
19895: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 25 59
19896:
19897: 45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset
19898: 22. Erityismenot (arviomääräraha) 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja
19899: Momentille myönnetään 28 600 000 mk. avustukset (arviomääräraha)
19900: Määrärahaa saa käyttää viranomaistoimin- Momentille myönnetään 39 185 000 mk.
19901: nasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien
19902: oikeudenkäyntikulujen, hallinnonalan talous- Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen kor-
19903: hallinnon järjestelmistä aiheutuvien menojen, vaamisesta valtion varoista annetun lain
19904: pakkohuutokauppakulujen ennakoiden, palau- (935/73) nojalla maksettaviin rikosvahinkokor-
19905: tettavien sakkojen korkojen, rikosvahinkokor- vauksiin sekä syyttömästi vangitulle tai tuomi-
19906: vauksia sekä syyttömästi tuomituille ja vangi- tulle valtion varoista vapauden menetyksen
19907: tuille maksettavia korvauksia koskevien hake- johdosta maksettavista korvauksista annetun
19908: musten käsittelystä aiheutuvien menojen ja lain (422/74) nojalla maksettaviin korvauksiin,
19909: valtion maksettavaksi vanhingonkorvauslain avustuksiin rikosuhripäivystyksestä huolehtivil-
19910: nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen. le yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-
19911: itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julki-
19912: 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut sen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa jul-
19913: oikeudenhoitomenot (arviomääräraha) kaiseville yhteisöille, avustuksiin maakuntien
19914: Momentille myönnetään 160 000 000 mk. liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopilli-
19915: Määrärahaa saa käyttää maksuttomasta oi- sen asiantuntija-avun hankkimisesta kalata-
19916: keudenkäynnistä annetun lain (87/73) ja yksi- lousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liit-
19917: tyishenkilön velkajärjestelystä annetun lain tyvissä kysymyksissä, sekä avustuksiin Suomen
19918: (57/93) sekä oikeudenkäynnistä rikosasioissa oikeusjärjestyksen tunnetuksi tekemiseen.
19919: annetun lain soveltamisesta aiheutuvien meno-
19920: jen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk
19921: Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttö-
19922: Käyttösuunnitelma: mk
19923: mästi vangituille ja tuomituille makset-
19924: tavat korvaukset. . .. . . . . . . . . . . .. . .. . .. 34 000 000
19925: Maksuton oikeudenkäynti ............. 105 000 000 Avustukset saamelaisten kulttuuri-itse-
19926: Asianomistajan avustaminen . . . . . . . . . . 1 000 000 hallinnon ylläpitämiseen. . . . . . . . . . . . . . . 3 900 000
19927: Yksityishenkilön velkajärjestely........ 54 000 000 Muut avustukset...................... 1 285 000
19928: Yhteensä 160 000 000 Yhteensä 39 185 000
19929:
19930:
19931:
19932:
19933: 50. Vankeinhoitolaitos
19934: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tun lain nojalla korvausten ja avustusten mak-
19935: Momentille myönnetään 666 800 000 mk. samiseen Kriminaalihuoltoyhdistykselle ja eräil-
19936: Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolai- le muille yhteisöille.
19937: toksen työtoiminnan liiketaloudellisten suorit-
19938: teiden hintojen alentamiseen enintään Käyttösuunnitelma: mk
19939: 37 800 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös Korvaus yhdyskuntaseuraamusten toi-
19940: palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perus- meenpanosta.......................... 55 500 000
19941: tein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Avustus kriminaalihuoltoon . . . . . . . . . . . 3 300 000
19942: Avustus kriminaalihuollon perustaruis-
19943: hankkeisiin .. .. .. .. . . . .. .. .. . .. .. .. .. . 700 000
19944: 50. (25.50.50, 51 ja 52) Kriminaalihuollon
19945: korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Yhteensä 59 500 000
19946: Momentille myönnetään 59 500 000 mk.
19947: Määrärahaa saa käyttää kriminaalihuollon 74. (25.50.74, 75, osa ja 79) Uudisrakennukset
19948: järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v)
19949: sekä nuorisorangaistuksen kokeilemisesta anne- Momentille myönnetään 54 800 000 mk.
19950: 60 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
19951:
19952: Määrärahaa saa käyttää myös maarakennus- hankemäärärahalla palkatun henkilökunnan
19953: hankkeisiin, rakennustuotannon tehostamiseen koulutukseen.
19954: tarvittaviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä
19955:
19956: Käyttösuunnitelma:
19957: Kustannusarvio
19958: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään
19959: Hanke ala m 1000 mk mk/m2 mk mk
19960: 1. Talonrakennusten suunnittelu ......... . 4 000000
19961: 2. Pienehköt uudisrakennus- ja peruskorja-
19962: ustyöt. ................................ . 12 750 000
19963: 3. Helsingin keskusvankilan perusparannus. II 260 55 000 4 885 9 100 000 4 000 000
19964: 4. Oulun lääninvankilan lisärakennus .... . 1 180 8 550 7 245 3 000 000 5 050 000
19965: 5. Vantaan lääninvankila ................ . 8 409 110 000 13 081 11 000 000
19966: 6. Vaasan lääninvankilan peruskorjaus ja
19967: lisärakentaminen ...................... . 3 452 26000 7 532 8 000000
19968: 7. Mikkelin lääninvankilan peruskorjaus ja
19969: lisärakentaminen ...................... . 4111 31000 7 540 5 000000
19970: 8. Ylitornion avovankilan peruskorjaus .. . 2000 2000000
19971: 9. Sukevan keskusvankilan peruskorjaus .. 1622 15 800 9 730 3 000 000 3 000 000
19972: Yhteensä 54 800 000
19973:
19974:
19975: 75. (25.50.75, osa ja 77) Työsiirtoloille järjes- jestämiseen puolustusministeriön, opetusminis-
19976: tettävät työt (siirtomääräraha 3 v) teriön ja liikenneministeriön hallinnonalojen
19977: Momentille myönnetään 44 200 000 mk. työkohteissa.
19978: Määrärahaa saa käyttää työtilaisuuksien jär-
19979:
19980: Käyttösuunnitelma:
19981: Myönnetään
19982: Rakennustyö mk
19983: 1. Suomenlinnan entistämis- ja muut rakennustyöt ......................................... . 10 500 000
19984: 2. Parolan ja Hämeenlinnan varuskuntien rakennustyöt .................................... . 3 600 000
19985: 3. Kastelholman linnan entistämis- ja muut rakennustyöt .................................. . 3 300 000
19986: 4. Haminan linnoituksen kunnostustyöt ja varuskunnan rakennusten korjaustyöt ........... . 3 300 000
19987: 5. Tuusulan ja Riihimäen varuskuntien rakennustyöt. ...................................... . 2 000 000
19988: 6. Kirkkonummen varuskunnan rakennustyöt .............................................. . 3 500 000
19989: 7. Vankilamuseon peruskorjaus ............................................................ . 3 000 000
19990: 8. Helsinki-Vantaan lentokenttätyöt. ....................................................... . 15 000 000
19991: Yhteensä 44 200 000
19992:
19993:
19994:
19995:
19996: 60. Eräät virastot
19997: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (ar-
19998: Momentille myönnetään nettomäärärahaa viomääräraha)
19999: 36 500 000 mk. Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
20000: Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksier
20001: raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurssi- tutkinnasta annetun lain (373/85) mukaan on·
20002: valvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toimen- nettomuustutkintaa varten asetetuista tutkinta·
20003: piteistä aiheutuviin menoihin sekä apurahojen lautakunnista aiheutuvien palkkioiden ja mui
20004: maksamiseen. den kulutusmenojen maksamiseen.
20005: EK 3611996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 25 61
20006:
20007: 70. Vaalit
20008:
20009: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyk-
20010: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. sissä (571/87) ja saamelaiskäräjistä (974/95)
20011: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- annettujen lakien mukaisesti vaaleista ja vaalien
20012: tin vaalista (1 076/91 ), kansanedustajain vaaleis- tulosten kokoamisesta sekä tietojenkäsittelystä
20013: ta (391/69), kunnallisvaaleista (361/72), Euroo- aiheutuvien menojen maksamiseen.
20014: pan parlamentin edustajien vaaleista (272/95),
20015: 62 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
20016:
20017:
20018:
20019:
20020: Pääluokka 26
20021: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
20022: 01. Sisäasiainministeriö
20023:
20024: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- Iisen koulutus- ja julkaisutoiminnan sekä kan-
20025: ha 2 v) sainvälisen koulutustoiminnan tukemiseen, lip-
20026: Momentille myönnetään nettomäärärahaa puvalistus-, nimivalistus-ja nimenmuutosasiois-
20027: 103 415 000 mk. ta aiheutuviin menoihin Suomalaisuuden Lii-
20028: tolle, koulutus- ja valistustoimintaan Suomen
20029: 51. Eräät valtionavustukset Meripelastusseuralle ja meripelastusalan järjes-
20030: Momentille myönnetään 700 000 mk. töille sekä kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön
20031: Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen (IOM) toiminnan tukemiseen.
20032: maksamiseen Suomen kuntaliitolle ruotsinkie-
20033:
20034:
20035:
20036:
20037: 02. Ulkomaalaisvirasto
20038:
20039: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20040: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
20041: 27 105 000 mk.
20042:
20043:
20044:
20045:
20046: 05. Lääninhallitukset
20047:
20048: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha ran virkaa (A 34) 1.9.1997 lukien. Samalla
20049: 2 v) perustetaan viisi maaherran virkaa (A 33).
20050: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin,
20051: 321 682 000 mk. joihin saadaan EU-rahoitusta.
20052: Lääninhallituksista lakkautetaan 11 maaher-
20053:
20054:
20055:
20056:
20057: 06. Rekisterihallinto
20058:
20059: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20060: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
20061: 108 295 000 mk.
20062: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 26 63
20063:
20064: 07. Kihlakunnat
20065:
20066: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta- yhteisen henkilöstön palkkauksiin sekä yhteisiin
20067: menot (siirtomääräraha 2 v) toimitila-, tietoliikenne- ja eräisiin muihin me-
20068: Momentille myönnetään 173 136 000 mk. noihin.
20069: Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston
20070:
20071:
20072:
20073:
20074: 75. Poliisitoimi
20075:
20076: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 70. Viranomaisverkon rakentaminen (siirto-
20077: 2 v) määräraha 3 v)
20078: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille ei myönnetä määrärahaa.
20079: 2 398 200 000 mk. Sisäasiainministeriö va1tuutetaan vuonna
20080: Määrärahaa saa käyttää myös poliisille YK:n 1997 käyttämään vuodelta 1996 käyttämättä
20081: rauhanturvaamistoimintaan osallistumisesta ai- jäänyttä valtuutta vastaava määrä viranomais-
20082: heutuvien menojen maksamiseen. verkon ensimmäisen osaverkon toteuttamista
20083: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, koskevia sopimuksia varten.
20084: joihin saadaan ED-rahoitusta.
20085:
20086:
20087:
20088:
20089: 80. Pelastushallinto
20090:
20091: 21. Pelastushallinnon toimintamenot (siirto- tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätä-
20092: määräraha 2 v) avun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä
20093: Momentille myönnetään nettomäärärahaa siihen varautumisesta. Määrärahaa saa käyttää
20094: 89 184 000 mk. myös kansainvälisen hätäavun antamiseksi ul-
20095: Määrärahasta saa käyttää maksullisen kou- komaille komennettujen henkilöiden palkkaa-
20096: lutustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden miseen.
20097: hintojen alentamiseen enintään 2 320 000 mk.
20098: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v)
20099: 22. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 25 100 000 mk.
20100: Momentille myönnetään 7 200 000 mk. Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja
20101: Määrärahaa saa käyttää palo- ja pelastustoi- pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista
20102: mesta annetun lain (559/75) nojalla suoritetta- valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain
20103: vien korvausten maksamiseen sekä kulutusme- (560/75) mukaisten valtionosuuksien maksami-
20104: noihin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä seen sekä väestönsuojelulain (438/58) 22 ja
20105: pelastuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja 25 §:n mukaisten korvausten ja avustusten mak-
20106: johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten samiseen kunnille, muille yhteisöille ja yksityi-
20107: korvaamisesta ilmailulaitokselle, metsäpalojen sille.
20108:
20109:
20110:
20111:
20112: 90. Rajavartiolaitos
20113:
20114: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) teiden ja kaluston hankintamenojen maksami-
20115: Momentille myönnetään 904 409 000 mk. seen sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteis-
20116: Määrärahaa saa käyttää myös arvoltaan töjen perusparannuksesta ja uudisrakentamises-
20117: enintään 5 000 000 mk olevien koneiden, lait- ta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin,
20118: 64 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
20119:
20120: kun hankkeen kustannusarvio on alle 1 000 000 na 1997 vartiolaiva varusteineen, jonka hankin-
20121: mk. Määrärahaa saa käyttää myös keskiraskai- tahinta rajavartiolaitoksen osalta on enintään
20122: den he1ikoptereiden valvontajärjestelmien ajan- 40 000 000 mk. Valtuuden käytöstä saa aiheutua
20123: mukaistamiseen ja vaihteistojen peruskorjauk- rajavartiolaitokselle menoja vuonna 1997
20124: seen. Määrärahaa saa käyttää myös palvelus- 23 000 000 mk.
20125: suhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein mää-
20126: räytyvien vuokrien alentamiseen. 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)
20127: Momentille myönnetään 10 440 000 mk.
20128: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomää- Määrärahaa saa käyttää sekä talonrakennus-
20129: räraha 3 v) että muista rakennushankkeista, joiden kustan-
20130: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. nusarvio on yli 1 000 000 mk, aiheutuvien
20131: Rajavartiolaitos oikeutetaan tilaamaan vuon- menojen maksamiseen.
20132:
20133:
20134:
20135: 97. Avustukset kunnille
20136: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin 34. Kuntien harkinnanvarainen avustus
20137: perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (ar- Momentille myönnetään 100 000 000 mk.
20138: viomääräraha) Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion-
20139: Momentille myönnetään 1 212 000 000 mk. osuuslain 18 §:n mukaisen harkinnanvaraisen
20140: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion- avustuksen maksamiseen kunnille.
20141: osuuslain mukaisen kuntien yleisen valtionosuu-
20142: den, kuntien verotuloihin perustuvien tasauksi-
20143: en ja siirtymätasauksien maksamiseen kunnille.
20144: 80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kun-
20145: 32. Kuntien yhdistymisavustukset (arviomää- nille (arviomääräraha)
20146: räraha) Momentille myönnetään 17 500 000 mk.
20147: Momentille myönnetään 27 300 000 mk. Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden
20148: Määrärahaa saa käyttää kuntien yhdisty- vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun
20149: misavustuksista annetun lain (89/94) 3 §:n lain mukaisten korkotukien ja lainojen maksa-
20150: mukaisten avustusten maksamiseen. miseen.
20151:
20152:
20153:
20154: 98. Alueiden kehittäminen
20155: 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien hank-
20156: (siirtomääräraha 3 v) keiden osuus on 53 800 000 mk ja sosiaalira-
20157: Momentille myönnetään 104 500 000 mk. hastosta rahoitettavien hankkeiden osuus
20158: 16 200 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös
20159: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- kaupunkipoliittisten ohjelmien toimeenpanoon.
20160: tun lain (1135/93) 6 §:n mukainen aluekehitys-
20161: raha. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n
20162: aluekehitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehi-
20163: tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kan- tysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin ( EU) (siir-
20164: sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val- tomääräraha 3 v)
20165: tion osalta sekä yhteisöaloitteita ja pilottihank- Momentille myönnetään 509 503 000 mk.
20166: keita toteuttavien hankkeiden kansallisten ra- Määrärahaa saa käyttää EU:n komission
20167: hoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. kanssa vuosille 1995-1999 hyväksyttyjä tavoit·
20168: Määrärahasta on varattu 70 000 000 mk EU :n teiden 6, 2 ja 5b koskevia ohjelmia sekä
20169: rakennerahastoista osarahoitettavien tavoiteoh- yhteisöaloitteita toteuttavien valtion omien ta·
20170: jelmien kansallista osarahoitusosuutta varten, muiden hankkeiden sekä ohjelmien toteuttami·
20171: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 26 65
20172:
20173: seen liittyvään tekniseen apuun EU:n aluekehi- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
20174: tysrahastosta maksettavana vuoden 1997 rahoi- nonalalla voidaan tehdä momenttiin kohdistu-
20175: tusosuutena. via yritystuen myöntämispäätöksiä siten, että
20176: Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan niistä aiheutuvat maksut vastaavat enintään v.
20177: aluekehitysrahaston ohjelmien toteuttamiseen 1997 sisäasiainministeriön niiden maksatuksiin
20178: tarvittavan enintään 50 henkilön palkkaamiseen osoittamaa siirtomäärärahaa.
20179: sekä matka- yms. menojen maksamiseen yhdes-
20180: sä muiden hallinnonalojen momenttien kanssa.
20181:
20182:
20183:
20184:
20185: 9 260778
20186: 66 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
20187:
20188:
20189:
20190:
20191: Pääluokka 27
20192: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
20193: 01. Puolustusministeriö
20194:
20195: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 74. (27.10.74) Uudisrakennukset ja peruskor-
20196: Momentille myönnetään 54 200 000 mk. jaukset (siirtomääräraha 3 v)
20197: Momentille myönnetään 244 000 000 mk.
20198:
20199: Käyttösuunnitelma:
20200: Kustannusarvio
20201: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään
20202: Rakennustyö ala m 1000 mk mk/m2 mk mk
20203: 1. Varastoalue, Hartola ..................... 7 880 20200 2 563 4400 000 8 000000
20204: 2. Korjaamo, Hattula ....................... 4 584 33 300 7 264 14 250 000 12 250 000
20205: 3. Kadettikoulun ruokalarakennuksen perus-
20206: korjaus, Helsinki. ........................ 2 521 17 200 6 823 5 000 000 9 000 000
20207: 4. Vanhan asuinrakennuksen (nro 5) perus-
20208: korjaus toimistotiloiksi, Kaarti, Helsinki .. 1 800 16 000 8 889 4000000
20209: 5. Lentokonehallin laajennus ja peruskorjaus,
20210: Jyväskylän mlk .......................... 3 494 13 000 3 721 5 000000 8 000 000
20211: 6. Kiitoradan korjaus, Kauhava ............ 11 500 9 500000 2000 000
20212: 7. Ruokala, Riihimäki ...................... 1 785 15 500 8 683 5 000 000 6 800000
20213: 8. Entisen teollisuusrakennuksen (nro 175)
20214: peruskorjaus, 1-vaihe, Riihimäki .......... 2000 14000 7 000 2000 000
20215: 9. Lentokonehalli, Siilinjärvi ................ 3 828 18 000 4702 8 500 000 9 500 000
20216: 10. Pienehköt työt ........................... 16 650 000
20217: 11. Alue- ja verkostorakentaminen ........... 41 050 000
20218: 12. Muut peruskorjaukset. ................... 77 600 000
20219: 13. Sotilasalueiden ja -laitteiden rakentaminen. 40 150 000
20220: 14. Suunnittelu ja tutkimus .................. 7 000000
20221: Yhteensä 244 000 000
20222:
20223:
20224: 87. (27.10.87) Kiinteistöjen osto ja pakkolunas- ta, kiinteistöjen ja rakennusten hankkimisesta
20225: tus (siirtomääräraha 2 v) sekä osakkeiden hankkimisesta asunto- ja kiin-
20226: Momentille myönnetään 12 000 000 mk. teistöosakeyhtiöistä aiheutuvien menojen mak-
20227: Määrärahaa saa käyttää hankintavaltuuksis- samiseen.
20228:
20229:
20230:
20231: 10. Puolustusvoimat
20232:
20233: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomää- lineistön ja laitesuojien hankkimisesta aiheutu-
20234: räraha 3 v) vien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa
20235: Momentille myönnetään 4 189 000 000 mk. käyttää 3 477 000 000 mk aikaisemmin myön-
20236: Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaa- netyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen
20237: lin sekä puolustusvoimien muun kaluston, vä- maksamiseen, 497 000 000 mk aikaisemmin
20238: EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 27 67
20239:
20240: myönnettyjen tilausvaltuuksien nojalla tehtyihin 548 000 000 mk), vuoden 2000 loppuun men-
20241: hankintasopimuksiin liittyvistä indeksien ja va- nessä enintään 1 778 000 000 mk (vuoden 2000
20242: luuttakurssien muutoksista aiheutuviin menoi- maksuosuus on 950 000 000 mk) ja vuoden 2001
20243: hin, 150 000 000 mk puolustushaarojen ja ase- loppuun mennessä enintään 2 700 000 000 mk
20244: lajien uusinta- ja täydennyshankintoihin sekä (vuoden 2001 maksuosuus on 922 000 000 mk).
20245: 15 000 000 mk ammuslaboratorion tuotanto- ja
20246: ylläpitomenoihin. Määrärahaa saa käyttää enin- 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto-
20247: tään 20 henkilötyövuotta vastaavan projekti- määräraha 2 v)
20248: henkilöstön palkkaamiseen. Momentille myönnetään nettomäärärahaa
20249: Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvi- 5 073 700 000 mk.
20250: oissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien
20251: ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä tehtävien edellyttämään toimintaan, ulkomaa-
20252: sopimuksia, saa vuoden 1997 aikana tehdä laisille oppilaille annettavan sotilaskoulutuksen
20253: sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sito- menojen maksamiseen sekä kevytrakenteisten
20254: matta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, suojien ja varastojen rakentamisesta aiheutuvien
20255: että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen
20256: maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien kustannusarvio on alle 1 000 000 mk. Määrä-
20257: rahoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamää- rahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen
20258: riä. liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuok-
20259: Vuonna 1997 saa tehdä kotimaisen teollisuu- rien alentamiseen. Vuonna 1997 saa tehdä
20260: den tuotekehittelyn, tuotannon monipuolista- varustuksen käyttöä ja kunnossapitoa koskevia
20261: misen ja turvaamisen, tutkimustoiminnan ke- pitkäaikaisia sopimuksia määrärahan puitteissa
20262: hittämisen sekä vuosikymmenen lopulla aika- siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja
20263: vien hankintojen aloittamisen edellytysten luo- vuoden 1998 loppuun mennessä enintään
20264: mista varten (tutkimustoiminnan ja hankinta- 305 000 000 mk ja vuoden 1999 loppuun men-
20265: edellytysten luomisen tilausvaltuus) sopimuksia nessä enintään 365 000 000 mk.
20266: siten, että tilausvaltuudesta saa aiheutua valti- Sen johdosta, että vuoden 1996 talousarviossa
20267: olle menoja vuosina 1997-2001 enintään hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei
20268: 2 700 000 000 mk. Valtuuden käytöstä saa ai- kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopi-
20269: heutua valtiolle menoja vuoden 1997 loppuun muksia, saa vuoden 1997 aikana tehdä sopi-
20270: mennessä enintään 50 000 000 mk, vuoden 1998 muksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta
20271: loppuun mennessä enintään 280 000 000 mk olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että
20272: (vuoden 1998 maksuosuus on 230 000 000 mk), näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset mak-
20273: vuoden 1999 loppuun mennessä enintään sut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoi-
20274: 828 000 000 mk (vuoden 1999 maksuosuus on tussuunnitelmissa esitettyjä markkamääriä.
20275:
20276:
20277:
20278:
20279: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
20280:
20281: 21. YK·n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoimin- hoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus-
20282: nan toimintamenot (arviomääräraha) ja hallintomenojen maksamiseen.
20283: Momentille myönnetään 66 700 000 mk. Määrärahalla pysyväisluonteisiin tehtäviin
20284: palkatun henkilöstön määrä saa olla enintään
20285: Määrärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoi-
20286: 19 henkilötyövuotta. Lukuun ei sisälly YK:n ja
20287: den palkkojen ja kansallisen päivärahan mak- ETYJ:n rauhanturvaamisoperaatioihin palkat-
20288: samiseen, valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, tava henkilöstö.
20289: ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden ku- Siinä tapauksessa, että Suomen hallitukselle
20290: lutusmenojen ja pohjoismaisten YK-kurssien esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lä-
20291: menojen maksamiseen sekä Libanonissa ja Ma- hettämisestä YK:n tai ETYJ:n rauhanturvaa-
20292: kedoniassa olevan suomalaisen rauhanturvajou- mistehtäviin ja Suomi päättää valvontajoukon
20293: kon, Bosnia-Hertsegovinassa olevan suomalai- asettamisesta, uuden valvontajoukon aiheutta-
20294: sen rakentajapataljoonan ja Kyproksella olevan miin menoihin saa käyttää tälle momentille
20295: Suomen osaston matkakustannusten, terveyden- myönnettyjä määrärahoja.
20296: 68 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
20297:
20298: 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteis- tilaisuuksista ja harjoituksista sekä ETY-järjes-
20299: työn menot (arviomääräraha) tön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toi-
20300: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. mien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista
20301: Määrärahaa saa käyttää kansainväliseen puo- hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen
20302: lustuspoliittiseen yhteistyöhön liittyvistä koko- maksamiseen.
20303: uksista, neuvotteluista, seminaareista, koulutus-
20304:
20305:
20306:
20307:
20308: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot
20309:
20310: 40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden Määrärahaa saa käyttää maanpuolustusjär-
20311: tapaturmakorvaukset (arviomääräraha) jestöjen toiminnan tukemiseen.
20312: Momentille myönnetään 330 000 mk.
20313: Määrärahaa saa käyttää Lapuan pat-
20314: ruunatehtaalla vuonna 1976 sattuneesta onnet- 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
20315: tomuudesta aiheutuneiden tapaturmavakuutus- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
20316: lain mukaisten korvausten maksamiseen. 170 000 mk.
20317: Määrärahaa saa käyttää suomalaisista val-
20318: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tuke- vontajoukoista aiheutuvien menojen laskutuk-
20319: minen sessa ja sotilasasiamiestoiminnan tilinpidossa
20320: Momentille myönnetään 5 500 000 mk. syntyviin kurssieroihin.
20321: EK 36/1996 vp - HE 10311996 vp - Pääluokka 28 69
20322:
20323:
20324:
20325:
20326: Pääluokka 28
20327: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
20328: 01. Valtiovarainministeriö
20329:
20330: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20331: Momentille myönnetään 113 000 000 mk.
20332:
20333:
20334:
20335: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
20336:
20337: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20338: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
20339: 17 620 000 mk.
20340:
20341:
20342:
20343:
20344: 05. Valtiokonttori
20345:
20346: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomää-
20347: Momentille myönnetään 185 000 000 mk. räraha)
20348: Momentille myönnetään 300 000 mk.
20349: 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha Määrärahaa saa käyttää valtion laina- ja
20350: takaussaatavien sekä perintöomaisuuden tur-
20351: 3 v) vaamisesta ja hoidosta sekä aiheettomasti mak-
20352: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. settujen etuuksien takaisin periruisestä ja valtion
20353: Määrärahaa saa käyttää kansallisen arvopa- takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien
20354: perikeskuksen osakkeiden merkitsemiseen. menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
20355: Valtiovarainministeriö tai valtiokonttori voi myös kiinteistön tai muun omaisuuden ostami-
20356: päättämillään ehdoilla antaa valtion puolesta seen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa, mil-
20357: . Suomen Arvopaperikeskus Oy:lle enintään 20 loin se on valtion laina-, takaus-, tms. saatavien
20358: milj. markan sitoumuksen sen vastuunkantoky- turvaamiseksi tarpeen, sekä valtiolle näin tulleen
20359: vyn turvaamiseksi. omaisuuden hoidosta aiheutuvien menojen mak-
20360: samiseen.
20361:
20362:
20363:
20364:
20365: 06. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset
20366:
20367: 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingon- Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-
20368: korvaukset (arviomääräraha) sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvi-
20369: Momentille myönnetään 200 500 000 mk. en menojen maksamiseen.
20370: 70 EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp
20371:
20372: Käyttösuunnitelma: mk Valtion virkamieslain (750/94) ja erora-
20373: ha-asetuksen (999/94, muut. 1350/94)
20374: Tapaturmavakuutuslain (608/48), am- nojalla maksettavat virkamiesten erora-
20375: mattitautilain (1343/88), valtion virka- hat, aikuiskoulutuslisät, toistuvat kor-
20376: miesten ta_P.aturmakorvauksesta anne- vaukset ja ammattikoulutusrahat...... 13 400 000
20377: tun lain ~449/90), työmarkkinatuesta Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun
20378: annetun lam (1542/93), sotilastapatur- järjestämisestä aiheutuvat menot virka-
20379: malain (1211/90) sekä tapaturmakor- ja työehtosopimusten nojalla sekä kan-
20380: vausjärjestelmään liittyvän muun lain- sanedustajana toimineen henkilön, edus-
20381: säädännön nojalla maksettavat tapatur- kunnan virkamiesten ja rauhanturvaa-
20382: makorvaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 500 000 mishenkilöstön vastaavaa etua koske-
20383: Liikennevakuutuslain (279/59) ja liiken- van lainsäädännön nojalla sekä asevel-
20384: nevakuutuslain perusteella korvattavas- vollisen kuoltua suoritettava taloudelli-
20385: ta kuntoutuksesta annetun lain (626/91) nen tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 000 000
20386: nojalla maksettavat liikennevakuutus- Valtion liikelaitoksille valtion liikelai-
20387: korvaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 100 000 tosten vahinkoturvajärjestelmästä anne-
20388: Eräistä oikeudenkäynneistä valtion pal- tun valtioneuvoston päätöksen (1422/91)
20389: veluksessa oleville aiheutuvien kustan- nojalla maksettavat korvaukset. . . . . . . . 3 000 000
20390: nusten korvaamisesta annetun lain
20391: (269/74) ja valtion virantoimituksesta Yhteensä 200 500 000
20392: tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden
20393: vahinkojen korvaamisesta annetun lain
20394: (794/80) nojalla maksettavat valtion
20395: henkilöstölle aiheutuvien eräiden kus-
20396: tannusten ja vahinkojen korvaukset . . . 500 000
20397:
20398:
20399:
20400:
20401: 07. Eläkkeet
20402:
20403: 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä keiden myöntämiseen voimassa olevien valtio-
20404: kuntoutustuet (arviomääräraha) neuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin
20405: Momentille myönnetään 12 692 800 000 mk. myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksa-
20406: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain miseen.
20407: (280/66) ja siihen liittyvän lainsäädännön mu- Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää yli-
20408: kaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden sekä kun- määräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotain-
20409: toutustukien ja niiden lisien maksamiseen. validien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtä-
20410: vissä toimiville toimihenkilöille sekä Kriminaa-
20411: Käyttösuunnitelma: mk lihuoltoyhdistyksen palveluksessa oleville niille
20412: Valtion palveluksen perusteella toimihenkilöille, joiden palkkaukseen myönne-
20413: myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet tään valtionapua noudattaen soveltuvin osin
20414: ja perhe-eläkkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 278 200 000 valtion eläkelain, valtion perhe-eläkelain ja
20415: Kunnan, seurakunnan ja yksityisen rintamaveteraanien varhaiseläkelain säännök-
20416: palveluksen perusteella myönnetyt
20417: eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläk- siä. Eläkkeestä vähennetään samasta palveluk-
20418: keet sekä valtionapulaitosten vastaa- sesta työntekijäin eläkelain nojalla myönnettävä
20419: vat eläkkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 129 400 000 eläke.
20420: Kansanedustajain eläkkeet ja perhe- Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion
20421: eläkkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 700 000
20422: Toisen korvauslain 7 §:n 2 momen- palveluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen
20423: tissa tarkoitetut eläkkeet........... 200 000 saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten
20424: Liikelaitosten ja liiketoimintaa har- eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä
20425: joittavien valtion virastojen ja laitos- myönnettävien perhe-eläkkeiden maksamiseen.
20426: ten eläkkeet, kuntoutustuet Ja perhe-
20427: eläkkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 300 000 Määrärahaa saa käyttää enintään 3 600 000
20428: mk ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun
20429: Yhteensä 12 692 800 000 valtioneuvoston päätöksen (75174) mukaisten
20430: taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sanomaleh-
20431: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) timieseläkkeistä annetun valtioneuvoston pää-
20432: Momentille myönnetään 121 850 000 mk. töksen (37/77) mukaisten sanomalehtimieseläk-
20433: Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk- keiden myöntämiseen kuitenkin siten, että enin-
20434: EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 28 71
20435:
20436: tään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaa- miseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien
20437: vina 35 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen
20438: ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. Lisäksi yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja
20439: määrärahasta saadaan käyttää enintään 50 000 Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäykses-
20440: mk eduskunnan kansliatoimikunnan myöntä- tä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun
20441: mien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myön-
20442: Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk- tämässä eläkkeessä.
20443: keiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen Maa- Edelleen määrärahaa saa käyttää korvausten
20444: talousseurojen Keskusliiton, sittemmin Maata- maksamiseen Nokia Telecommunications
20445: louskeskusten liiton, ja niiden jäsenjärjestöinä Oy:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua
20446: toimineiden maanviljelys- ja talousseurojen pää- Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketur-
20447: toimisesta palveluksesta asutuslainsäädännössä van säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta,
20448: annetun toimivallan käyttämistä varten muo- joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan,
20449: dostetuissa toimielimissä. Edellytyksenä on li- 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen,
20450: säksi, että henkilöllä on tai olisi ollut oikeus 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan
20451: eläkkeeseen valtion varoista tai kunnallisesta Patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilös-
20452: eläkejärjestelmästä ns. lisäeläketurvan mukai- tön siirrosta näiden yhtiöiden palvelukseen.
20453: sesti ja että eläketurva muuten jäisi olennaisesti Korvausta maksetaan myös yrityskauppojen tai
20454: pienemmäksi siitä, mitä se olisi ollut, jos vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleen-
20455: asutustehtävissä palveltu aika olisi luettu elä- järjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä
20456: keajaksi mainittuja eläkkeitä varten. yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen
20457: Eläke myönnetään sen määräisenä, että se 1.1.1994 siirretyn henkilön työnantajalle. Val-
20458: yhdessä Valtiokonttorin tai Kuntien eläkeva- tiokonttori saa sopia vakuutusmatemaattisin
20459: kuutuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän perustein lasketusta eläkevastuiden kertasuori-
20460: eläkkeen kanssa on yhtä suuri kuin Valtiokont- tuksesta.
20461: torin tai Kuntien eläkevakuutuksen myöntämä
20462: eläke olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu Käyttösuunnitelma: mk
20463: aika olisi kokonaan luettu eläkeajaksi näitä Korvaus Kuntien eläkevakuutukselle .. 157 800 000
20464: eläkkeitä varten. Korvaus Nokia Telecommunications
20465: Oy:lle ................................ . 3 600 000
20466: Käyttösuunnitelma: mk Korvaus Vapo Oy:lle ................ . 5 300 000
20467: Korvaus Vammas Oy:lle ............. . 1 500 000
20468: Ennen myönnetyt ylimääräiset eläkkeet. 116 700 000 Korvaus Lapua Oy:lle ............... . 2 200 000
20469: Vuoden kuluessa myönnettävät taiteili- Muut korvaukset .................... . 700 000
20470: {~än~a. -~~~~~~~~~~i~~~~~l~~~~~~. ~~~~~~ 3 600 000 Yhteensä 171 100 000
20471: Vuoden kuluessa myönnettävät muut
20472: ylimääräiset eläkkeet ................. . 1 500 000
20473: Eduskunnan kansliatoimikunnan yli-
20474: määräiset eläkkeet (enintään) ........ . 50000 61. Korko valtion eläkerahastolle (arviomää-
20475: räraha)
20476: Yhteensä 121 850 000 Momentille myönnetään 40 000 000 mk.
20477: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkerahas-
20478: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) tosta annetussa laissa (1372/89, muut. 942/93 ja
20479: Momentille myönnetään 171 100 000 mk. 1234/95) säädetyn koron maksamiseen valtion
20480: Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa- keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoille.
20481:
20482:
20483:
20484: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto
20485:
20486: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20487: Momentille myönnetään 38 200 000 mk.
20488: 72 EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp
20489:
20490: 18. Verohallinto
20491: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Untokeskukselle maksettavien eräiden tieliiken-
20492: Momentille myönnetään nettomäärärahaa teen veroasioiden hoitoon liittyvien korvausten
20493: 1 530 000 000 mk. maksamiseen.
20494: Määrärahaa saa käyttää myös ajoneuvohal-
20495:
20496:
20497:
20498:
20499: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
20500: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomäärä- määrärahaa saa käyttää ennen lopullisen tasoi-
20501: raha) tuksen vahvistamista myös lisäennakon myön-
20502: Momentille myönnetään 729 000 000 mk. tämiseen varainhoitovuotta edeltäneiden vuo-
20503: Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskun- sien menoihin.
20504: nan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenan-
20505: maan itsehallintolain (1144/91) mukaista tasoi- 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahve-
20506: tustaja tasoitusmäärää koskevien ennakkomak- nanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
20507: sujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain mukaan Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
20508: suoritetaan jälkikäteen, saattavat tällöin vielä Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton
20509: vahvistamattomien tasoitusten määrät nousta palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle.
20510: ennakkomaksuja suuremmiksi. Tämänjohdosta
20511:
20512:
20513:
20514:
20515: 40. Tullilaitos
20516: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- limiesten koulutukseen tarkoitettuun rahastoon
20517: ha 2 v) sekä koulutusyhteistyöhön ja siitä aiheutuviin
20518: Momentille myönnetään nettomäärärahaa menoihin Venäjän ja Baltian maiden kanssa.
20519: 462 300 000 mk.
20520: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
20521: 66. Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- Momentille myönnetään 27 500 000 mk.
20522: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö Venäjän Määrärahaa saa käyttää suurten lastiyksiköi-
20523: ja Baltian maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v) den läpivalaisulaitteen hankintaan sekä siihen
20524: Momentille myönnetään 220 000 mk. liittyvään talonrakentamiseen. Hankkeen kus-
20525: Määrärahaa saa käyttää Brysselissä sijaitse- tannusarvio on 90 000 000 mk ja rakennuksen
20526: van tulliyhteistyöneuvoston kehitysmaiden tul- hyötyala l 200 m 2 .
20527:
20528:
20529:
20530:
20531: 52. Tilastokeskus
20532: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20533: Momentille myönnetään 170 300 000 mk.
20534: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 28 73
20535:
20536: 64. Valtion kiinteistölaitos
20537: Valtion kiinteistövarallisuuden käytön ja tuo- %
20538: ton turvaamista ja tehostamista varten valtio- - hallintokiinteistöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
20539: varainministeriön hallinnonalalla on valtion - opetus- ja korkeakoulukiinteistöt . . 35
20540: kiinteistölaitos. Kiinteistölaitoksen tehtävänä - tutkimuskiinteistöt................. 15
20541: - muu käyttöomaisuus . . . . . . . . . . . . . . 5
20542: on huolehtia hallinnassaan olevan kiinteistöva- - vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
20543: rallisuuden käytöstä, ylläpidosta ja kehittämi-
20544: sestä sekä kiinteistövarallisuuden hankkimisesta
20545: ja luovuttamisesta sekä alan asiantuntijatehtä- Vuonna 1997 vuokrattava kiinteistökanta
20546: vistä. Kiinteistölaitoksen toiminta-ajatuksena vähenee oppilaitosten kunnallistamisen vuoksi
20547: on vuokrata toimitilaa ensisijaisesti valtion noin 7 prosentilla ja on keskimäärin 4 430 000
20548: toimintayksiköille ja muutoinkin hallita kiin- huoneistoneliömetriä.
20549: teistöomaisuutta siten, että toiminta on kannat- Kiinteistölaitoksen keräämistä vuokrista noin
20550: tavaa ja antaa tuottoa kiinteistöomaisuuteen 94 prosenttia tulee budjettitalouden piirissä
20551: sitoutuneelle pääomalle. olevilta valtion virastoilta ja laitoksilta. Yliopis-
20552: Kiinteistölaitoksen hallinnassa oli vuonna tot ja korkeakoulut ovat suurin asiakasryhmä.
20553: 1996 vuokrattavaa kiinteistökantaa yhteensä Niiden maksamat vuokrat muodostivat noin 35
20554: 4 760 000 huoneistoneliömetriä. Toimitilat ja- prosenttia budjettitalouden sisäisistä toimitila-
20555: kautuivat tasearvon mukaan laskettuna eri vuokrista.
20556: käyttötarkoituksiin seuraavasti:
20557:
20558: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
20559: Momentille myönnetään 155 000 000 mk.
20560:
20561: Käyttösuunnitelma:
20562: Kustannusarvio
20563: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään
20564: Hanke ala m 1000 mk mklm2 mk mk
20565: 1. Valtiontalo Fredrikinkatu 21, Merimie-
20566: henkatu 11-13, Helsinki
20567: - virastotilat ....................... . 6 500 60000 9 23I 33 962 000 26 038 000
20568: 2. Turun oikeustalo .................... . 10490 73 000 6 959 37 700 000 35 300 000
20569: 3. Virastotalo, Kirkkokatu 4, Helsinki .. . 8100 83 000 10247 22 500000 10 000 000
20570: 4. VTT:n sähkötalo 2, Espoo ........... . 3 700 87 000 23 514 73 000000 14 000 000
20571: 5. VTT:n bio- ja elintarviketekniikan la-
20572: boratorion laajennus, Espoo ......... . I 825 I8 200 9 973 8 000 000
20573: 6. Keski-Suomen ympäristökeskuksen la-
20574: boratorio, Jyväskylä ................. . 900 10 500 II 667 4000000
20575: 7. Jämsän virastotalon laajennus ........ . I 500 13 000 8 667 4000000
20576: 8. Pelkolan/Imatran tulli- ja raja-asema .. I 320 13 500 10227 7 840000 5 660000
20577: 9. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, labo-
20578: ratoriorakennus, Helsinki ............ . I600 22000 13 750 4 253 000 17 747 000
20579: 10. Maatalouden tutkimuskeskus, rationaa-
20580: lisen hoidon navetta, laajennus ja pe-
20581: rusparannus, Jokioinen .............. . 3 100 14000 4516 7000000 7 000 000
20582: 11. Lääkelaitos, Helsinki ................. . 1600 15 000 9 375 10 000 000 5 000 000
20583: 12. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan Jokinie-
20584: men keskusyksikön toimitilat
20585: - vaihe 2 ........................... . I248 I8 300 I4 663 I2 086 000 6 214 000
20586: - vaiheen 2B suunnittelu ........... . 300 000
20587: 13. Sisäasiainministeriön väestönsuojan
20588: suunnittelu, Helsinki ................. . I 000 000 3 000000
20589: 14. Vaasan poliisitalon suunnittelu ....... . 2000000
20590: 15. Suunnittelu ja muut hankemenot ..... . 6 741 000
20591: Yhteensä I55 000 000
20592:
20593:
20594: 10 260778
20595: 74 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
20596:
20597: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) Vuonna 1997 saa tehdä käynnissä oleviin
20598: Momentille myönnetään 350 000 000 mk. töihin liittyviä sitoumuksia siten, että niistä
20599: Määrärahaa saa käyttää valtion kiinteistölai- aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina
20600: toksen hallinnassa olevien kiinteistöjen, raken- enintään 220 000 000 mk.
20601: nusten ja huonetilojen investointiluonteisista
20602: korjauksista, pienistä lisärakennustöistä sekä
20603: valtiovarainministeriön erikseen määräämistä 87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank-
20604: korjaustöistä aiheutuvien menojen maksami- kiminen (siirtomääräraha 3 v)
20605: seen. Määrärahaa saa käyttää myös maankäyt- Momentille myönnetään 210 000 000 mk.
20606: tösuunnitelmista, muusta suunnittelusta ja näi- Määrärahaa saa käyttää valtion omistukseen
20607: hin liittyvästä tutkimuksesta aiheutuvien meno- hankiitavien kiinteistöjen ja huoneisto-osakkei-
20608: jen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyt- den hankintamenojen ja hankintoihin liittyvien
20609: tää myös eläinlääkinnällisten rajatarkas- lisä- ja muutostyömenojen sekä rakennustöiden
20610: tusasemien rakentamisesta ja laitehankinnoista valvonta- ja muiden liitännäismenojen maksa-
20611: aiheutuvien menojen maksamiseen. miseen.
20612:
20613:
20614:
20615: 70. Hallinnon kehittämiskeskus
20616: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
20617: Hallinnon kehittämiskeskus tuottaa julkisen mät kohteet
20618: hallinnon erityisasiantuntemukseen perustuvaa Hallinnon kehittämiskeskuksen investoinneis-
20619: koulutusta, konsultointi- ja muita kehittämis- ta saa aiheutua menoja vuonna 1997 enintään
20620: palveluja. Kehittämiskeskus tukee toiminnal- 2 000 000 mk. Lisäksi Hallinnon kehittämiskes-
20621: laan julkisen hallinnon keskeisten uudistus- ja kus saa tehdä vuonna 1997 investointeja kos-
20622: kehittämistavoitteiden toteuttamista. Palvelutoi- kevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja seu-
20623: minnan painopistealueita ovat erityisesti valtio- raavina vuosina enintään 2 000 000 mk.
20624: yhteisön johtamisen sekä strategisen talous- ja 3. Lainanotto
20625: henkilöstöjohtamisen kehittäminen. Painopis- Hallinnon kehittämiskeskus oikeutetaan ot-
20626: teenä on myös tuottaa palveluja, joiden avulla tamaan valtion liikelaitoksista annetun lain
20627: voidaan lisätä Suomen vaikuttamista ja toimin- (627/87) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa
20628: takykyä EU :ssa. enintään 5 000 000 mk.
20629:
20630:
20631:
20632: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät hallinnon tukitoimenpiteet
20633: .02. Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon
20634: koskevat päätökset (arviomääräraha) kehittämisen edellyttämien tutkimusten, selvi-
20635: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. tysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen
20636: Määrärahaa saa käyttää välttämättömän li- tuottamis- ja hankintamenojen sekä kehittämis-
20637: sähenkilökunnan palkkausten maksamiseen sel- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien ulkomaan-
20638: laisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätarve matkamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa
20639: ei ole ollut tiedossa varsinaista talousarvioesi- käyttää myös hallinnon kehittämishankkeisiin
20640: tystä laadittaessa, sekä valtiovarainministeriön lähialueille, OECD:nlähialueiden hallinnon ke-
20641: tekemistä virkasuhteen ehtoja koskevista pää- hittämishankkeisiin sekä ED-yhteistyöhön hal-
20642: töksistä aiheutuvien menojen maksamiseen. linnon kehittämisessä.
20643: Määrärahaa saa käyttää noin 10 henkilötyö-
20644: vuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaami-
20645: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomää- seen määräaikaisiin tehtäviin.
20646: räraha 3 v)
20647: Momentille myönnetään 13 000 000 mk.
20648: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 28 75
20649:
20650: 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siir- välisten työelämän suhteiden edistämistä tar-
20651: tomääräraha 3 v) koittavaan tutkimukseen, koulutukseen ja tie-
20652: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. dotukseen. Määrärahaa saa käyttää enintään
20653: Määrärahaa saa käyttää hallinnon rationali- viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
20654: soinnin yhteydessä tarvittavista henkilöstön uu- palkkaamiseen määräaikaisiin työsopimussuh-
20655: delleensijoittamisen tukitoimista aiheutuviin me- teisiin tällä määrärahalla rahoitettavia tutki-
20656: noihin. musprojekteja varten.
20657:
20658: 22. Integraatiovalmennus ja EU-puheenjohta- 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi-
20659: juuteen valmistautuminen (siirtomääräraha 3 v) minta (siirtomääräraha 2 v)
20660: Momentille myönnetään 25 500 000 mk.
20661: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain
20662: Määrärahaa saa käyttää henkilöstön integ- (280/66) mukaisten kuntoutuksesta aiheutuvien
20663: raatiovalmennukseen mm. ulkomailla tapahtu- muiden etuuksien kuin kuntoutustukien mak-
20664: vaan harjoitteluun ja koulutukseen. Määrära- samiseen sekä Valtiokonttorin varhaiskuntou-
20665: haa saa käyttää integraatiovalmennuksen ke- tuksesta antamien ohjeiden mukaiseen toimin-
20666: hittämiseen, palvelujen hankkimiseen, kehittä- taan sekä kuntoutustoiminnan tutkimuksesta,
20667: mis- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien ulko- kehittämisestä ja koulutuksesta aiheutuviin me-
20668: maanmatkamenojen maksamiseen sekä valmen- noihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta
20669: nuksen seurantaan. Määrärahaa saa käyttää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän
20670: European Institute of Publie Administrationin palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
20671: kanssa tehdystä yhteistyösopimuksesta aiheutu-
20672: vien velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomäärä-
20673: saa käyttää Suomelle vuonna 1999 tulevan raha 2 v)
20674: Euroopan unionin puheenjohtajuuden aiheut- Momentille myönnetään 34 240 000 mk.
20675: tamasta henkilöstön lisävalmennustarpeesta se- Määrärahaa saa käyttää lakkautuspalkkalain
20676: kä muusta ED-yhteistyöstä henkilöstön kehit- (182/31, muut. 904/48) mukaisten lakkautus-
20677: tämisessä aiheutuvien menojen maksamiseen. palkkojen maksamiseen.
20678: Määrärahaa saa käyttää myös euroharjoitteli- Määrärahaa saa käyttää myös ennen vuotta
20679: joiden palkkausmenojen maksamiseen, enintään 1992 päätetyn viraston toiselle paikkakunnalle
20680: kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henki- siirron johdosta työpaikan järjestämiseen hen-
20681: löstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin teh- kilölle, joka ei ole voinut siirtyä viraston uudelle
20682: täviin ED-puheenjohtajuuteen valmistautumi- sijaintipaikkakunnalle.
20683: sen ja valmennustoiminnan johdosta sekä tästä
20684: aiheutuvien ulkomaanmatkamenojen maksami- Käyttösuunnitelma: mk
20685: seen.
20686: Lakkautuspalkat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 000 000
20687: Henkilöstöjätjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 000
20688: 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha
20689: 3 v) Yhteensä 34 240 000
20690: Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
20691: Määrärahaa saa käyttää työsuojelurahastoa 60. Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta
20692: vastaavan järjestelyn (laki työsuojelurahastosta johtuvista menoista (arviomääräraha)
20693: 407/79) toteuttamiseksi valtionhallinnossa työ- Momentille myönnetään 4 300 000 mk.
20694: suojelututkimukseen, työsuojelukoulutukseen, Määrärahaa saa käyttää koulutus- ja erora-
20695: työsuojelutietojen keräämiseen ja työsuojelua hastosta annetun lain (537/90) 4 §:n 2 momentin
20696: koskevaan tiedottamiseen sekä valtiotyönanta- mukaisen valtion maksun maksamiseen koulu-
20697: jan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön tus- ja erorahastolle.
20698: 76 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
20699:
20700: 81. Eräät hallinnonaJoittain jakamattomat menot
20701:
20702: 01. Euroopan unionin kansallisten asiantunti- 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot,
20703: joiden palkkaukset (arviomääräraha) joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty
20704: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. määrärahaa (arviomääräraha)
20705: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin Momentille myönnetään 100 000 mk.
20706: toimielimissä toimivien suomalaisten kansallis-
20707: Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai
20708: ten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturva-
20709: asetukseen perustuvien menojen maksamiseen,
20710: kustannusten maksamiseen. Määrärahalla saa
20711: joita varten talousarvioon ei ole erikseen myön-
20712: palkata enintään 25 henkilötyövuotta vastaava
20713: netty määrärahaa.
20714: määrä henkilöstöä määräaikaisiin kansallisten
20715: asiantuntijoiden tehtäviin.
20716:
20717: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan
20718: 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet
20719: kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
20720: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
20721: Määrärahaa saa käyttää vuoden 1995 talo- Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä
20722: usarvion tulomomenteille nettobudjetoitujen vi- arvaamattomista tarpeista aiheutuvien välttä-
20723: rastojen maksullisen toiminnan kehittämiseen mättömien menojen maksamiseen, joita varten
20724: sekä kone- ja laitehankintoihin. talousarviossa ei ole määrärahaa.
20725:
20726:
20727:
20728: 82. Postipankki Oy
20729:
20730: 43. Luottotappiokorvaus Postipankki Oy.·lle Määrärahaa saa käyttää myös Postipankki
20731: (arviomääräraha) Oy:n investointirahastosta annetun lain 13 §:n
20732: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. mukaisten valtion investointirahastosta rahas-
20733: Määrärahaa saa käyttää Postipankki Oy:n ton vastuulla myönnetyistä lainoista aiheutu-
20734: investointirahastosta ilman turvaavaa vakuutta neiden luottotappioiden korvaamiseen ja tällai-
20735: myönnettyjen lainojen luottotappioiden korvaa- sia luottotappioita koskevien ennakkokorvaus-
20736: miseen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. ten maksamiseen.
20737:
20738:
20739:
20740:
20741: 84. Pohjoismaiset rahoitusyhteisöt
20742:
20743: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ym- Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ym-
20744: päristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomäärära- päristörahoitusyhtiön peruspääoman korotuk-
20745: ha) sen vuonna 1997 suoritettavan toisen osuuden
20746: Momentille myönnetään 6 500 000 mk. maksamiseen.
20747:
20748:
20749:
20750:
20751: 85. Sitoumusten lunastaminen
20752:
20753: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annet- 1982-1986 annettujen sitoumusten lunastami-
20754: tujen sitoumusten lunastaminen (arviomäärära- seen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustan-
20755: ha) nusten maksamiseen. Määrärahaa saa myös
20756: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. käyttää vuoden 1986 jälkeen annettujen si-
20757: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisille ra- toumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien
20758: hoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina valuuttakurssitappioiden maksamiseen.
20759: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 28 77
20760:
20761: 86. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
20762:
20763: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toi- Määrärahaa saa käyttää Suomen itsenäisyy-
20764: minnan rahoittaminen den juhlarahaston tutkimus- ja koulutustoimin-
20765: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. nan rahoittamiseen.
20766:
20767:
20768:
20769:
20770: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen
20771:
20772: 61. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen muksia. Kunkin muun kuin Suomen rahan
20773: ja takausten hoitomenoihin (siirtomääräraha 3 v) määräisen lainan ja pääomasijoituksen arvo
20774: Momentille myönnetään 800 000 000 mk. lasketaan takausta annettaessa sovellettavan
20775: Määrärahaa saa käyttää valtion vakuusra- Suomen Pankin keskikurssin mukaan. Takauk-
20776: hastosta annetun lain (379/92) 15 §:n 2 momen- sia, takuita ja muita tässä ja edellisessä kappa-
20777: tin mukaisesti valtion vakuusrahaston ottamien leessa tarkoitettuja sitoumuksia saa antaa siten,
20778: lainojen ja niiden korkojen ja lainoista makset- että niiden yhteenlaskettu pääomamäärä yhdes-
20779: tavien muiden menojen suorittamiseen sekä sä vuosina 1993-96 annettujen sitoumusten
20780: rahaston takausvelvoitteiden täyttämiseen. kanssa on enintään 35 000 000 000 mk tai
20781: yhdessä vuosien 1993-96 momentilta 28.87.89
20782: ja vuoden 1993 ensimmäisen lisätalousarvion
20783: 89. Pankkitoiminnan tukeminen (siirtomäärä-
20784: momentilta 28.87.51 myönnetyn muun tuen
20785: raha 3 v)
20786: kanssa pääomamäärältään enintään
20787: Momentille ei myönnetä määrärahaa.
20788: 60 000 000 000 mk.
20789: Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan ta-
20790: Tukitoimiin asetetaan sekä tukea saavaa
20791: lousarvioissa pankkitoiminnan tukemiseen osoi-
20792: tetun momentin määrärahalla hankittuja talle- vakuusrahastoa että tuettavan pankin toimintaa
20793: ja hallintoa koskevia ehtoja. Tukitoimista päät-
20794: tuspankin osakkeita.
20795: tää valtioneuvosto. Valtioneuvosto voi määrää-
20796: Valtioneuvosto oikeutetaan määräämillään
20797: missään rajoissa antaa yksittäisten tukipäätös-
20798: ehdoilla antamaan vuonna 1997 vastavakuuksia
20799: ten tekemisen ja päätösten tarkemmista ehdois-
20800: vaatimatta:
20801: 1) valtion omavelkaisia takauksia liikepank- ta päättämisen valtiovarainministeriön tehtä-
20802: kien ja Postipankki Oy:n vakuusrahaston, sääs- väksi.
20803: töpankkien vakuusrahaston ja osuuspankkien Edellä tarkoitetuilla ehdoilla on niistä päät-
20804: vakuusrahaston ottamien koti- ja ulkomaisten tävän valtioneuvoston tai valtiovarainministe-
20805: lainojen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämi- riön pyrittävä siihen, että
20806: sen vakuudeksi; 1) pääomatuki on vastikkeellista valtioneu-
20807: 2) valtion omavelkaisia takauksia ja takuita voston määräämällä tavalla;
20808: talletuspankkien oman pääoman ehtoisen va- 2) valtiontaloudelle aiheutuva rasitus muo-
20809: rainhankinnan ja muiden sovittujen ehtojen dostuu niin vähäiseksi kuin se tehtävän toteut-
20810: täyttämisen vakuudeksi; sekä tamisen kannalta on mahdollista;
20811: 3) valtion omavelkaisia takauksia ja takuita 3) tuki haittaa mahdollisimman vähän kil-
20812: valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/92) pailua yritysten välillä ja rahoitustoiminnassa
20813: 1 §:n 4 momentissa tarkoitettujen yhtiöiden eikä vääristä kiinteistö- ja pääomamarkkinoi-
20814: koti- ja ulkomaisten lainojen, muiden sitoumus- den toimintaa;
20815: ten ja sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudek- 4) osinkoa pankin osakepääomalle, voitto-
20816: si. osuutta kantarahasto-osuuksille tai korkoa li-
20817: Samalla valtioneuvosto oikeutetaan luopu- säosuusmaksuille, muille osuusmaksuille ja si-
20818: maan vuonna 1997 takauksiin ja takuisiin joitusosuuksille saa jakaa vain, jos pankin
20819: liittyvistä takautumisoikeuksista. Lisäksi valtio- voitonjakokelpoiset varat siihen riittävät valtion
20820: neuvosto oikeutetaan määräämillään ehdoilla ja valtion vakuusrahaston pääomatodistuksille
20821: antamaan vuonna 1997 talletuspankkien liik- sekä muille valtion takaamille oman pääoman
20822: keeseen laskemia pääomatodistuksia ja vastuu- ehtoisille varoille suoritettavan täyden koron-
20823: debentuurilainoja koskevia takaisinostositou- maksun jälkeen; ja että
20824: 78 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
20825:
20826: 5) velkaantuneiden kotitalouksien ja yritysten Tuki voidaan antaa vain ehdolla, että tuen
20827: asemaa helpotetaan niiden niin toivoessa nou- vastaanottaja ja asianomainen pankki sitoutu-
20828: dattaen yrityssaneerauksesta ja yksityisten hen- vat hyväksymään tuen saavaan pankkiin koh-
20829: kilöiden velkajärjestelyistä annettujen lakien distuvan tuen myöntäjän, Rahoitustarkastuksen
20830: (47/93 ja 57/93) periaatteita vakuuksien myyn- tai valtiovarainministeriön vaatiman ja tarkem-
20831: tikielloista ja velkapääoman rajoittamisesta se- min määrittelemän erityistarkastuksen, josta
20832: kä muista velallisen asemaa vahvistavista jär- laadittava kertomus on toimitettava valtiova-
20833: jestelyistä. rainministeriölle ja Rahoitustarkastukselle.
20834:
20835:
20836:
20837: 89. Euroopan investointipankki (EU)
20838: 68. Suomen maksuosuus Euroopan investoin- suoritettavien viidennen ja kuudennen osuuksi-
20839: tipankin pääomasta ( EU) (arviomääräraha) en maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
20840: Momentille myönnetään 268 550 000 mk. vararahaston ja muiden liittymissopimuksen
20841: Määrärahaa saa käyttää Euroopan investoin- pöytäkirjan 7 artiklassa tarkoitettujen lisärahas-
20842: tipankin pääoman Suomen vuonna 1997 suo- tojen ja rahastoihin verrattavien varausten jär-
20843: ritettavan viidennen osuuden maksamiseen sekä jestelyjen Suomen vuonna 1997 suoritettavan
20844: pääoman korotuksen Suomen vuonna 1997 viidennen osuuden maksamiseen.
20845:
20846:
20847:
20848: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU)
20849: 66. Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut 67. Bruttokansantuloon perustuvat maksut Eu-
20850: Euroopan unionille ( EU) (arviomääräraha) roopan unionille ( EU) (arviomääräraha)
20851: Momentille myönnetään 2 924 000 000 mk. Momentille myönnetään 2 877 000 000 mk.
20852: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille
20853: suoritettavan arvonlisäveropohjaan perustuvan suoritettavien bruttokansantuloon perustuvien
20854: Suomen maksuosuuden maksamiseen. Suomen maksuosuuksien maksamiseen.
20855:
20856:
20857:
20858: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot
20859: Valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjeste- seen arvonlisäverovelvollisten valtion virastojen
20860: lyjä, joiden toteuttamisen edellytyksenä on luo- ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin
20861: puminen valtion määräysvallasta, määräenem- sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
20862: mistövallasta tai määrävähemmistön hallinnas-
20863: ta Medivire Työterveyspalvelut Oy:ssä. Valtio- 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä
20864: neuvosto voi myös hyväksyä omistusjärjestelyjä, aiheutuvat arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
20865: jotka edellyttävät määräenemmistövallasta luo- Momentille myönnetään 100 000 000 mk.
20866: pumista Oy Edita Ab:ssä. Määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhön
20867: ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustamiseen
20868: 21. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen
20869: (siirtomääräraha 2 v) ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen mak-
20870: Momentille myönnetään 2 050 000 mk. samiseen.
20871:
20872: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 61. Verosta vapautuksen johdosta takaisin
20873: Momentille myönnetään 3 500 000 000 mk. maksetut verot (arviomääräraha)
20874: Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erik- Momentille myönnetään 22 000 000 mk.
20875: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 28 79
20876:
20877: Määrärahaa saa käyttää veron takaisin mak- 95. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistö-
20878: samiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen menojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
20879: on sosiaalisista tai muista veronhuojennussään- Momentille myönnetään 4 400 000 mk.
20880: nöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittä-
20881: syistä valtiovarainministeriön, verohallituksen miskeskuksen käytössä olevien Munkkiniemen
20882: tai tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu ja Keilaniemen kiinteistöjen vuokramenojen
20883: saamaan takaisin jo maksetun veron. korvaamiseen.
20884: 80 EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp
20885:
20886:
20887:
20888:
20889: Pääluokka 29
20890: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
20891: 01. Opetusministeriö
20892:
20893: 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja ten, josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien
20894: kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) ~ankkeiden osuus. on 2 ~ 570 000 mk ja sosiaa-
20895: Momentille myönnetään 19 500 000 mk. lirahastosta rahottettavten hankkeiden osuus
20896: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön 42 730 000 mk.
20897: hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kun- L~säksi m~ärärll:haa saa käyttää EU:n hyväk-
20898: nossapidosta ja vuokrista aiheutuvien menojen symten tutkimus- Ja koulutushankkeiden rahoi-
20899: maksamiseen. tusta varten.
20900:
20901: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26. Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset
20902: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 20 700 000 mk.
20903: 88 922 000 mk. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslain
20904: Opetusministeriön neljän osastopäällikön vir- (404/61) ja oikeudesta valokuvaan annetun lain
20905: kojen nimet muutetaan ylijohtajaksi sekä neljän (405/61) mukaisten menojen, valokopiointitut-
20906: apulaisosastopäällikön ja kolmen korkeakoulu- kimusmenojen ja kopiointia ja nauhoitusta
20907: neuvos, apulaisosastopäällikkönä -nimisten vir- koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan meno-
20908: kojen nimet muutetaan johtajaksi. jen maksamiseen.
20909:
20910: 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomää- 50. Eräät avustukset
20911: räraha 3 v) Momentille myönnetään 2 935 000 mk.
20912: Momentille myönnetään 79 600 000 mk. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands
20913: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain
20914: hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnitte- (902/85) mukaisten avustusten ja käyttösuunni-
20915: lu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin telmassa yksilöityjen muiden avustusten mak-
20916: liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri samiseen.
20917: hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien
20918: toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk
20919: Määrärahaa saa käyttää myös oppisopimus- Svenska Finlands folkting -toiminnan
20920: kouluttajien koulutukseen sekä neljää henkilö- valtionapu, mistä 411 000 mk utbild-
20921: ningsdelegationin sekä muihin toiminta-
20922: työvuotta vastaavan henkilöstön palkkausme- ja toimistomenoihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 870 000
20923: nojen maksamiseen. Paasikivi-Seura . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 000
20924: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoi-
20925: hitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- to . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 000
20926: teohjelmia toteuttavien hankkeiden, pilottihank- Luovutetun alueen hautausmaiden kun-
20927: nostaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 000
20928: keiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkei- Vih:ne sodiss!l _kaatuneiden etsintä ja
20929: den kansallisten rahoitusosuuksien maksami- mmston vaahmmen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 000
20930: seen valtion osalta. Määrärahasta on varattu
20931: 64 300 000 mk kansallisia rahoitusosuuksia var- Yhteensä 2 935 000
20932: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 29 81
20933:
20934: 05. Kirkollisasiat
20935: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toiminta- nusavustuksiin edellyttäen, että evanke1is-1ute-
20936: menot (siirtomääräraha 2 v) rilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaa-
20937: Momentille myönnetään 9 232 000 mk. vat osuudet.
20938:
20939: 50. (29.02.50 ja 05.50) Eräät avustukset Käyttösuunnitelma: mk
20940: Momentille myönnetään 1 840 000 mk. Eräät avustukset ortodoksisen kirkko-
20941: Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- kunnan seurakunnille ja laitoksille ... . 440 000
20942: sa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suo- Avustus Suomen Merimieskirkolle ... . 1 400 000
20943: men Merimieskirkolle myönnettävästä avustuk- Yhteensä 1 840 000
20944: sesta saa käyttää enintään 900 000 mk Antwer-
20945: penin ja Hampurin merimieskirkkojen raken-
20946:
20947:
20948:
20949:
20950: 07. Opetushallitus
20951: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mk avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi
20952: Momentille myönnetään nettomäärärahaa saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista var-
20953: 100 129 000 mk. ten.
20954: Määrärahasta käytetään 11 800 000 mk op- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
20955: pimateriaalin kehittämiseen ja vähälevikkisen symien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi-
20956: oppimateriaalin tuottamiseen, mistä 1 300 000 tusta varten.
20957:
20958:
20959:
20960:
20961: 08. Kansainvälinen yhteistyö
20962:
20963: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirto-
20964: Momentille myönnetään 6 320 000 mk. määräraha 2 v)
20965: Henkilöstön määrä saa olla enintään 47 Momentille myönnetään 44 200 000 mk.
20966: henkilötyövuotta. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka
20967: aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten jär-
20968: jestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuu-
20969: 21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen riyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaih-
20970: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) to-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta
20971: Momentille myönnetään nettomäärärahaa saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kult-
20972: 28 172 000 mk. tuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palk-
20973: Määrärahasta käytetään 13 650 000 mk opis- kaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avus-
20974: kelija-, harjoittelija-, tutkija- ja asiantuntijavaih- tuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille,
20975: toon myönnettävien avustusten maksamiseen. jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaih-
20976: toa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi teke-
20977: Määrärahasta saa käyttää enintään 1 000 000 mistä ulkomailla. Määrärahaa saa lisäksi käyt-
20978: mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. tää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
20979: enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavasti.
20980: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi-
20981: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50. Eräät avustukset
20982: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 28 500 000 mk.
20983: 3 735 000 mk. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-
20984:
20985: 11 260778
20986: 82 EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp
20987:
20988: sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvi- 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
20989: en avustusten maksamiseen. (arviomääräraha)
20990: Momentille myönnetään 14 438 000 mk.
20991: Käyttösuunnitelma: mk
20992: Kulttuuri-instituutit................... 16 600 000 Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden
20993: Kansainväliseen levitykseen tarkoitettu- hallitustenvälisten monenkeskisen sivistykselli-
20994: jen julkaisujen tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1 500 000 sen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsen-
20995: Eräiden ulkomaanyhdistysten toimin- maksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
20996: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 400 000
20997: Yhteensä 28 500 000
20998:
20999:
21000:
21001:
21002: 10. Yliopistot
21003:
21004: 21. (29.10.21, osa) Yliopistojen toimintamenot Käyttösuunnitelma: mk
21005: (siirtomääräraha 2 v) 1. Opiskelijoiden harjoittelu. . . . . . . . . . . 44 350 000
21006: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoi-
21007: 5 005 000 000 mk. minta.............................. 32 400 000
21008: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- 3. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja
21009: tietoliikenneyhteydet................ 41 500 000
21010: symien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- 4. EU:n kansalliset rahoitusosuudet... 61 700 000
21011: tusta varten. 5. Työllistymispalvelu ja -selvitystoimin-
21012: Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perus- ta.................................. 33 000 000
21013: tuvat opetusministeriön päätöksiin korkeakou- 6. Korvaus Helsingin yliopistolle. . . . . . 9 000 000
21014: lujen eräistä suoritteista perittävistä maksuista Yhteensä 221 950 000
21015: (81/93), kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä
21016: maksuista (82/93) sekä avoimesta korkeakou- Määrärahaa saa käyttää enintään 565 hen-
21017: luopetuksesta korkeakouluissa perittävistä mak- kilötyövuotta vastaavasti 2 258 opiskelijan palk-
21018: suista (83/93). kaamiseen keskimäärin kolmeksi kuukaudeksi
21019: Määrärahasta saa käyttää 15 300 000 mk harj oittelijoiksi.
21020: maksullisen toiminnan koulutus- ja työllisyys- Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyt-
21021: poliittisin perustein järjestettävän täydennys- töön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoi-
21022: koulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen. minnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimin-
21023: Vuoden 1997 aikana saa tehdä sellaisia kor- taedellytysten turvaamiseksi tarvittavien meno-
21024: keakoulujen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, jen maksamiseen.
21025: joista aiheutuu menoja vasta vuoden 1997 Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke-
21026: jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään hitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi-
21027: 5 000 m 2 . teohjelmia toteuttavien hankkeiden, pilottihank-
21028: keiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkei-
21029: den kansallisten rahoitusosuuksien maksami-
21030: 22. (29.10.21, osa, 19.01, 21, 24, 26 ja 27) seen valtion osalta. Määrärahasta on varattu
21031: Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (siir- 32 800 000 mk sosiaalirahaston ja 28 900 000
21032: tomääräraha 3 v) mk aluekehitysrahaston kansallista rahoitus-
21033: Momentille myönnetään 221 950 000 mk. osuutta varten.
21034: Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin
21035: tutkimus-, arviointi-, selvitys-, kokeilu- ja ke- yliopistolle 9 000 000 mk korvauksena suomen-
21036: hittämistoiminnan, siihen liittyvän kansainväli- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien
21037: sen yhteistyön sekä opiskelijoiden harjoittelun julkaisemisen yksinoikeuden poistamisen joh-
21038: menojen maksamiseen. dosta.
21039: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 29 83
21040:
21041: Määrärahaa saa käyttää 128 henkilötyövuot- 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
21042: ta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen mää- Momentille myönnetään 151 800 000 mk.
21043: räaikaisiin tehtäviin.
21044:
21045: Käyttösuunnitelma:
21046: Kustannusarvio
21047: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään
21048: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk
21049: 1. Helsingin yliopisto, Fabianinkatu 35, perus-
21050: korjaus .................................... 3 739 32 800 8 772 10700000 17 000 000
21051: 2. Jyväskylän yliopisto, luonnontieteen laitos-
21052: ten 3. rakennusvaihe (biologia) ............ 6200 66 000 10 645 3 200 000 20 000 000
21053: 3. Oulun yliopisto, päärakennus .............. 3 935 39 000 9 911 4 700000 14 000 000
21054: 4. Turun yliopisto, kasvihuoneet ............. 23 200 5 500 000 13700000
21055: - uudisrakennus .......................... 2 140 22 700 10 607
21056: - muutostyöt ............................ 110 500 4 545
21057: 5. Åbo Akademi, kemiallistekn. tiedekunta ... 45 800 28 750 000 17 050 000
21058: - lisärakennus ........................... 4 100 43 600 10 634
21059: - muutostyöt ............................ 1434 2200 1 534
21060: 6. Teknillinen korkeakoulu, tietotekniikan lai-
21061: tos ........................................ 8 030 78 500 9 776 15 600 000 39 000 000
21062: 7. Rakennushankkeiden suunnittelu, pienehköt
21063: hankkeet sekä liitännäistyöt ............... 31 050 000
21064: Yhteensä 151 800 000
21065:
21066:
21067: Käynnissä oleviin pienehköihin hankkeisiin 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha
21068: liittyviä, valtion talousarviosta annetun lain 3 v)
21069: (423/88) 10 §:n tarkoittamia sitoumuksia saa Momentille myönnetään 23 600 000 mk.
21070: vuonna 1997 tehdä siten, että vuoden 1997
21071: jälkeen aiheutuvat menot ovat enintään
21072: 20 000 000 mk.
21073:
21074: Käyttösuunnitelma:
21075: Kokonais-
21076: kustannukset Myönnetty Myönnetään
21077: Hanke 1000 mk mk mk
21078: 1. Helsingin yliopisto, Kouvolan yksikkö ......... . 34000 21 700 000 5 500 000
21079: 2. Helsingin yliopisto, terveystieteiden keskuskirjasto. 13 200 6 600 000 6 600 000
21080: 3. Kuopion yliopisto, Bioteknia ................... . 35 600 5 000000 2 500 000
21081: 4. Tampereen yliopisto, Finn-Medi ............... . 34400 4 800 000 2400000
21082: 5. Tampereen teknillinen korkeakoulu, IV rakennus-
21083: vaihe .......................................... . 90 000 7 200000 5 000 000
21084: 6. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, IV ra-
21085: kennusvaihe .................................... . 25 300 6 650 000 1 600 000
21086: Yhteensä 23 600 000
21087:
21088:
21089: 11. Valtion harjoittelukoulut
21090:
21091: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää oppilashuollon me-
21092: Momentille myönnetään 246 268 000 mk. nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
21093: myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen
21094: sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta
21095: 22. Oppilashuolto (arviomääräraha) henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheu-
21096: Momentille myönnetään 14 850 000 mk. tuvien menojen maksamiseen.
21097: 84 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
21098:
21099: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
21100: Momentille myönnetään 30 314 000 mk.
21101:
21102: Käyttösuunnitelma:
21103: Kustannusarvio
21104: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään
21105: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk
21106: 1. Turun yliopisto, Rauman normaalikou-
21107: lu .................................... 43 300 38 000 000 15 614 000
21108: (peruuntunut
21109: 10 314 000)
21110: - peruskorjaus ....................... 785 6100 7 771
21111: - lisärakennus ....................... 3 974 35 500 8 933
21112: - aluetyöt ........................... 1 700
21113: 2. Helsingin yliopisto, II normaalikoulu . 22 500 2 620 000 13 100 000
21114: (peruuntunut
21115: 180 852)
21116: - lisärakennus ....................... 712 7 500 10 534
21117: - peruskorjaus ja muutos ............ 1 776 15 000 8 446
21118: 3. Pienehköt hankkeet ja suunnittelu ..... 1 600 000
21119: Yhteensä 30 314 000
21120:
21121:
21122: 20. Ammattikorkeakouluopetus
21123:
21124: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siir- seen sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-
21125: tomääräraha 2 v) sesta annetun lain mukaiseen ammattikorkea-
21126: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. koulujen opettajankoulutuksen valtionavustuk-
21127: Määrärahaa saa käyttää vakinaisten ja väli- seen.
21128: aikaisten ammattikorkeakoulujen arvioinnista, Määrärahalla saa rahoittaa 8 200 aikuisten
21129: ammattikorkeakoulututkimuksesta, ammatti- ammattikorkeakoulututkintoon johtavan kou-
21130: korkeakoulujen kansainvälistäruisestä ja muista lutuksen ja ammatillisten erikoistumisopintojen
21131: uusista kehittämishankkeista aiheutuvien suun- vuotuista opiskelijapaikkaa, jotka opetusminis-
21132: nittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja teriö jakaa ammattikorkeakouluittain.
21133: avustusten maksamiseen. Määrärahasta saa Määrärahasta saa käyttää ammattikorkea-
21134: käyttää enintään 6 000 000 mk uusteollistamis- kouluopinnoista annetun lain 23 §:n mukaiseen
21135: ohjelman mukaisiin kehittämishankkeisiin. ylimääräiseen valtionavustukseen ammattikor-
21136: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- keakoulu-uudistuksen tukiohjelmaan ja muihin
21137: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- kehittämishankkeisiin, avoimen ammattikorkea-
21138: tusta varten. Määrärahaa saa käyttää enintään kouluopetuksen tukemiseen, ammattikorkea-
21139: 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön koulujen opettajien koulutustason nostamiseen
21140: palkkaamiseen. sekä tuloksellisuusrahoitukseen enintään
21141: 34 900 000 mk, mistä enintään 6 000 000 mk
21142: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja tietoverkkojen perustaruishankkeisiin ja muihin
21143: yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustan- tietotekniikan laitehankintoihin.
21144: nuksiin (arviomääräraha) Määrärahasta saa käyttää enintään 8 000 000
21145: Momentille myönnetään 964 355 000 mk. mk lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen tuke-
21146: Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakou- miseen.
21147: luopinnoista annetun lain (255/95) ja opetus- ja Määrärahasta saa käyttää enintään
21148: kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu- 18 500 000 mk ammattikorkeakouluopiskelijoi-
21149: kaisen valtionosuuden ja -avustuksen maksami- den palkkaamiseen harjoittelijoiksi.
21150: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 29 85
21151:
21152: 39. Opintotuki
21153:
21154: 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan netaan 7 markalla ateriaa kohti perustutkintoa
21155: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) suorittaville korkeakouluopiskelijoille, ammat-
21156: Momentille myönnetään 1 395 000 mk. tikorkeakouluopiskelijoille ja opintotukeen oi-
21157: keuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulu-
21158: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki tusohjelmiin taikka poikkeuskoulutukseen osal-
21159: (arviomääräraha) listuville opiskelijoille. Määrärahasta saa mak-
21160: Momentille myönnetään 220 000 000 mk. saa ylimääräistä ateriakohtaista avustusta enin-
21161: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain tään 3 000 000 mk muissa kuin korkeakoulujen
21162: (28/72) mukaiseen opintolainojen valtiontaka- tiloissa toimivien opiskelijaruokaJoiden ener-
21163: ukseen ja korkotukeen sekä opintotukilain gia-, siivous- ja muina ylläpitokorvauksina sekä
21164: (65/94) mukaisista valtiontakauksista aiheutu- perustamiskorvauksina. Avustukset voidaan
21165: viin menoihin. maksaa avustusjärjestelmän piirissä oleville ruo-
21166: kalanpitäjille ilman erillistä hakemusta.
21167: 55. Opintoraha (arviomääräraha)
21168: Momentille myönnetään 3 099 000 000 mk. 58. Avustus tilakustann:1sten korvaamiseen
21169: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain Momentille myönnetään 6 375 000 mk.
21170: (65/94) mukaisten opintorahojen ja opintotuen
21171: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa-
21172: asumislisien maksamiseen. miseen korkeakouluopiskelijoiden terveyden-
21173: huollosta vastaavalle Ylioppilaiden terveyden-
21174: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) hoitosäätiölle tämän käyttöön luovutetuista kor-
21175: Momentille myönnetään 168 000 000 mk. keakoulujen tiloista sekä korkeakoulujen vuok-
21176: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain raamista tiloista aiheutuvien kustannusten kor-
21177: (65/94) mukaisen aikuisopintorahan maksami- vaamiseen.
21178: seen.
21179: 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (ar- 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten
21180: viomääräraha) opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha)
21181: Momentille myönnetään 70 000 000 mk. Momentille myönnetään 64 000 000 mk.
21182: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- Määrärahaa saa käyttää lukioiden ja amma-
21183: miseen opiskelijaruokaloille opiskelija-aterioi- tillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumat-
21184: den hinnan alentamiseksi. Avustuksen edelly- katuesta annettavan lain mukaisen tuen mak-
21185: tyksenä on, että opiskelija-aterian hintaa alen- samiseen 1. 7.1997 lukien.
21186:
21187:
21188:
21189: 40. (29.43 ja 60) Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus
21190:
21191: 21. (29.43.22 ja 60.21) Valtion oppilaitosten matkasta opiskelijalle aiheutuvien kustannusten
21192: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) korvaamiseen, työnantajille koulutussopimuk-
21193: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sen perusteella maksettaviin koulutuskorvauk-
21194: 215 875 000 mk. siin, sekä EU:n Eurooppakoulujen opettajien
21195: Määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistä- palkkausmenojen maksamiseen.
21196: vien ja ammatillisten oppilaitosten toimintame-
21197: nojen maksamiseen. 24. (29.60.24) Harjoittelutoiminta (siirtomää-
21198: Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön räraha 2 v)
21199: määräämin perustein valtion ammatillisten op- Momentille myönnetään 46 000 000 mk.
21200: pilaitosten kansainvälistämiseen ja atk-hankin- Määrärahaa saa käyttää ammatillisten oppi-
21201: toihin enintään 1 500 000 mk. laitosten, kansanopistojen ja liikunnan koulu-
21202: Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuut- tuskeskusten ammatillisessa koulutuksessa ole-
21203: tajien valmistavaan- ja tukiopetukseen, opiske- vien opiskelijoiden palkkaamiseen harjoitteli-
21204: lijan koulukuljetuksen järjestämiseen ja koulu- joiksi.
21205: 86 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
21206:
21207: 25. (29.43.25 ja 60.25) Yleissivistävän ja opiskelijoiden kustannusten kattamiseen sekä
21208: ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirto- enintään 36 000 000 mk avustuksina atk-han-
21209: määräraha 2 v) kintoihin.
21210: Momentille myönnetään 21 433 000 mk. Määrärahasta saa käyttää enintään
21211: Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän, am- 11 200 000 mk nuorisoasteen koulutuksen ja
21212: matillisen ja oppisopimuskoulutuksen kokeilu-, ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun
21213: tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheutuvien lain (391/91) 17 §:n mukaiseen tarkoitukseen
21214: suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ammattikorkeakoulukokeiluihin, enintään
21215: ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa 800 000 mk ammatillisen koulutuksen oppilai-
21216: käyttää myös uusteollistamisohjelman mukai- tosverkoston kehittämisen toimeenpanon siirty-
21217: siin kehittämishankkeisiin. Lisäksi määrärahaa mäkauden avustuksiin sekä enintään 810 000
21218: saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- mk musiikkioppilaitosten harkinnanvaraisiin
21219: ja koulutushankkeiden rahoitusta varten. valtionavustuksiin.
21220: Taiteen perusopetuksen valtionosuuden pe-
21221: Määrärahaa saa käyttää enintään 12 henki-
21222: rusteena käytettävä yksikköhinta on 7 mk
21223: lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami-
21224: asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena
21225: seen.
21226: perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin
21227: perusopetuksessa enintään 1 450 000 ja musiikin
21228: ammattiopetuksessa enintään 200 000.
21229: 30. (29.43.30, 31, 52, 60.30, 50 ja 51) Val-
21230: tionosuus ja -avustus yleissivistävän ja ammatil-
21231: 31. (29.60.31) Valtionosuus oppisopimuskou-
21232: lisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomää-
21233: räraha)
21234: lutukseen (osa EU) (arviomääräraha)
21235: Momentille myönnetään 411 300 000 mk.
21236: Momentille myönnetään 7 613 035 000 mk. Määrärahaa saa käyttää oppisopimuskoulu-
21237: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- tuksesta annetun lain (1605/92) mukaisen val-
21238: ritoimen rahoituksesta annetun lain sekä am- tionosuuden maksamiseen. Oppisopimusten ko-
21239: matillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun konaismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa
21240: lain (494/83) 10 b §:n ja 10 e §:n mukaisten vuonna 1997 on 6 000.
21241: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n sosiaa-
21242: Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien val- lirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämi-
21243: tionosuuslain mukaisten verotuloihin perustu- en hankkeiden ja yhteisöaloitteiden kansallisten
21244: van valtionosuuksien tasauksen ja siirtymäta- rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta.
21245: sauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta on varattu 66 431 000 mk näiden
21246: Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten.
21247: määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen
21248: rahoituksesta annetun lain 37 ja 38 §:n mukai- 34. (29.43.34 ja 60.34) Valtionosuus yleissivis-
21249: sina avustuksina enintään 104 300 000 mk avus- tävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä am-
21250: tusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja mattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin
21251: kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansain- (siirtomääräraha 3 v)
21252: välistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yh- Momentille myönnetään 666 000 000 mk.
21253: distykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimin- Määrärahaa saa käyttää peruskoulujen, lu-
21254: taan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulun- kioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten
21255: käynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomail- oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus-
21256: ta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen jär- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
21257: jestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saa- mukaisten perustamishankkeiden, peruskoulun,
21258: menkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
21259: oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen -avustuksista annetun lain (1112/78) mukaisten
21260: ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden perustamiskustannusten, eräiden ammatillisten
21261: ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämi- oppilaitosten valtionosuuksista ja -avustuksista
21262: seen peruskoulussa ja lukiossa, ammatilliseen sekä korkotukilainoista annetun lain (1075175)
21263: opettajankoulutukseen, urheilijoiden ammatilli- mukaisten perustaruiskustannusten sekä amma-
21264: seen koulutukseen, musiikkipainotteis~~n am- tillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain
21265: matillisten oppilaitosten toimintaan ja Orebron (494/83) mukaisten perustamiskustannusten val-
21266: kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten tionosuuden ja -avustuksen maksamiseen.
21267: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 29 87
21268:
21269: Määrärahaa saa käyttää myös luottolaitosten 37. (29.60.37) Valtionavustus kiinteistöjen han-
21270: varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai- kintaan (siirtomääräraha 3 v)
21271: noista annetun lain (1015/77) säännösten mu- Momentille myönnetään 4 340 000 mk.
21272: kaan suoritettavien vuonna 1990 ja sitä ennen Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen
21273: myönnettyjen rakennuslainojen korkohyvityk- maksamiseen Hyvinkään kaupungille ja Helsin-
21274: sen maksamiseen. Korkohyvityksen määrä on gin kaupungille aiemmin myönnettyjen valtuuk-
21275: ensimmäisen neljän lainavuoden aikana 4 pro- sien nojalla oppilaitosten kiinteistöistä aiheutu-
21276: senttiyksikköä sekä lainavuosien 5-8 aikana 2 viin pääomakustannuksiin.
21277: prosenttiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden
21278: jälkeen korkotukea ei makseta. 51. (29.43.51) Valtionapu yksityiseen yleissi-
21279: Vuonna 1997 saa myöntää valtionosuutta vistävään opetukseen (arviomääräraha)
21280: perustamishankkeille siten, että hankkeista ai- Momentille myönnetään 76 350 000 mk.
21281: heutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 1997 Määrärahaa saa käyttää Steiner-koulusta an-
21282: hintatasossa yhteensä enintään 585 000 000 mk. netun lain (417/77) 5 §:n mukaisen, ulkomailla
21283: Valtionosuuksista yhteensä enintään toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskou-
21284: 205 000 000 mk saa myöntää toteutusaikaisena.
21285: lusta annetun lain (379/81) 5 §:n mukaisen
21286: Vuonna 1997 saa edellisen lisäksi vahvistaa valtionosuuden maksamiseen, vieraskielisistä
21287: laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille yksityisistä kouluista annetun lain (373/63)
21288: valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 1998 3 a §:n mukaisen valtionosuuden ja enintään
21289: tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista 2 160 000 markan suuruisen ylimääräisen avus-
21290: aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 1997 tuksen maksamiseen Itä-Suomeen perustettaval-
21291: tammikuun hintatasossa on yhteensä enintään le suomalais-venäläiselle koululle sekä Suomen,
21292: 750 000 000 mk. Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulko-
21293: Momentilta saa lisäksi vuonna 1997 myöntää maanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mu-
21294: valtionavustusta jatkorahoituksena Anna Tapi- kaisten menojen maksamiseen.
21295: on koulun perustamishankkeeseen enintään Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään
21296: 3 000 000 mk. Englantilaisen koulun perusta-
21297: 3 100 000 mk avustusten maksamiseen kodin ja
21298: mishankkeeseen saa vuonna 1997 myöntää koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille,
21299: valtionavustusta enintään 1 500 000 mk ja val- Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, koulun va-
21300: tionavustus saa olla yhteensä enintään 3 400 000 paan harrastustoiminnan tukemiseen, avustuk-
21301: markkaa, kuitenkin enintään 25 % hankkeen sen maksamiseen Kesälukioseura ry:lle ja eräi-
21302: arvioiduista kohtuullisista kustannuksista. den vaihto-oppilasjärjestöjen toiminnan tuke-
21303: miseen.
21304: 35. (29.43.35 ja 60.35) Yleissivistävän ja
21305: Määrärahasta saa lisäksi käyttää enintään
21306: ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien lop- 500 000 mk atk-laitehankintoihin.
21307: puerät (arviomääräraha)
21308: Momentille myönnetään 214 000 000 mk.
21309: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- 74. (29.43.74 ja 60.74) Talonrakennukset (siir-
21310: ritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) tomääräraha 3 v)
21311: 49 §:n mukaisten peruskoulujen, lukioiden, mu- Momentille myönnetään 29 095 000 mk.
21312: siikkioppilaitosten sekä kunnallisten ja yksityis- Määrärahaa saa käyttää myös valtion aloit-
21313: ten ammatillisten oppilaitosten maksamatta ole- tamien rakennushankkeiden loppuun saattami-
21314: vien valtionosuuksien loppuerien maksamiseen. seen kunnallistetuissa oppilaitoksissa.
21315: 88 EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp
21316:
21317:
21318: Käyttösuunnitelma:
21319: Kustannusarvio
21320: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään
21321: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk
21322: 1. Maatalousoppilaitokset
21323: 1.1. Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää 26 270 23 374 000 3 300 000
21324: (peruuntunut
21325: 356 099)
21326: - lisärakennus .......................... 1 642 15 520 9 452
21327: - peruskorjaus .......................... 2 415 10 750 4451
21328: Yhteensä 3 300 000
21329: 2. Metsä- ja puutalousoppilaitokset ..
21330: 2.1. Tuomamiemen metsäoppilaitos, Ahtäri
21331: - peruskorjaus- ja lisärakennus ......... 3 255 18 000 5 530 6 705 000 11 295 000
21332: Yhteensä 11 295 000
21333: 3. Terveydenhuolto-oppilaitokset
21334: 3.1. Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitos,
21335: Tampere ................................. 52 200 29 680 000 5 900 000
21336: - lisärakennus .......................... 1 889 18 600 9 846
21337: - peruskorjaus .......................... 5 059 33 600 6 642
21338: Yhteensä 5 900 000
21339: 4. Ammatilliset opettajakorkeakoulut
21340: 4.1. Hämeenlinnan ammatillisen opettajakor-
21341: keakoulun peruskorjaus .................. 38 800 31 600 000 1 000 000
21342: -vaihe 1 ................ ............... 6 027 25 800 4 281
21343: -vaihe II .............................. 3 023 13 000 4 300
21344: Yhteensä 1 000 000
21345: 5. Oppilaitosten suunnittelu ja pienehköt ra-
21346: kennushankkeet .......................... 7 600 000
21347: Yhteensä 7 600 000
21348: Yhteensä 29 095 000
21349:
21350:
21351: Oppilaitosten ja opetusmaatilojen pienehköi- 87. (29.60.87) Kiinteistöjen hankinta (siirto-
21352: hin rakennushankkeisiin liittyviä, valtion talo- määräraha 3 v)
21353: usarviosta annetun lain (423/88) 10 §:n tarkoit- Momentille myönnetään 133 900 000 mk.
21354: tamia sitoumuksia saa vuonna 1997 tehdä siten, Määrärahaa saa käyttää myös valtion teke-
21355: että vuoden 1997 jälkeen aiheutuvat menot ovat mien kauppasopimusten perusteella kauppahin-
21356: enintään 10 000 000 mk. nan ja koron maksamiseen kunnallistetuissa
21357: oppilaitoksissa.
21358:
21359:
21360: Käyttösuunnitelma:
21361: Kustannusarvio
21362: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään
21363: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk
21364: 1. Ammattikasvatushallinnon koulutuskes-
21365: kus, Tampere .......................... 3 920 34 700 8 852 18 380 000 19 800 000
21366: 2. ~_urun terveydenhuolto-oppilaitoksen Ii-
21367: sarakennus ............................. 5 920 51 970 8 779 82 400 000
21368: 3. Pohjois-Karjalan ammattioppilaitos, Jo-
21369: ensuu, lisärakennus ..................... 4 450 46 500 10 449 22 500 000
21370: 4. Vasa svenska hälsovårdsläroanstalt, pe-
21371: ruskorjaus ja lisärakennus .............. 4 328 30 700 7 093 16 000 000 9 200 000
21372: Yhteensä 133 900 000
21373: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 29 89
21374:
21375: 69. Aikuiskoulutus
21376:
21377: 21. Opetushallinnon koulutuskeskusten toimin- korvaavien omien tilojen hankkimiseen. Mää-
21378: tamenot (siirtomääräraha 2 v) rärahaa saa käyttää myös työllisyyskoulutuk-
21379: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sesta annetun lain (31/76) mukaisten edellisiin
21380: 2 000 000 mk. vuosiin kohdistuvien loppusuoritusten maksa-
21381: Määrärahaa saa käyttää Ammattikasvatus- miseen. Määrärahasta saa käyttää enintään
21382: hallinnon koulutuskeskuksen ja Heinolan kurs- 4 000 000 mk ammatillisista aikuiskoulutuskes-
21383: sikeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen. kuksista annetun lain (760/90) 11 §:n mukaisten
21384: erityisavustusten maksamiseen ja enintään
21385: 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirto- 2 000 000 mk avustuksina tietoyhteiskunnan
21386: määräraha 2 v) kehittämishankkeisiin.
21387: Momentille myönnetään 44 550 000 mk.
21388: Määrärahaa saa käyttää opetushallinnon hen-
21389: kilöstön lisäkoulutuksesta aiheutuviin menoihin 33. Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomäärä-
21390: ja avustuksiin. raha 2 v)
21391: Momentille myönnetään 1 071 910 000 mk.
21392: 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirto- Määrärahaa saa käyttää ammatillisista oppi-
21393: määräraha 2 v) laitoksista annetun lain (487/87) 31 d §:n väli-
21394: Momentille myönnetään 17 221 000 mk. aikaisen muutoksen mukaisesti vuonna 1993
21395: Määrärahaa saa käyttää ammatillisen ja yleis- ostetun koulutuksen maksamiseen, ammatiili-
21396: sivistävän aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutki- sista aikuiskoulutuskeskuksista ja valtakunnal-
21397: mus- ja muista kehittämishankkeista aiheutuvi- lisista erikoisoppilaitoksista annetun lain 15 §:n
21398: en menojen ja avustusten maksamiseen. mukaan ostettavan ammatillisen peruskoulu-
21399: Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväk- tuksen sekä ammatillisen lisäkoulutuksen rahoi-
21400: symien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- tuksesta annetun lain mukaisesti hankittavan
21401: tusta varten. ammatillisen lisäkoulutuksen maksamiseen.
21402: Määrärahaa saa käyttää myös enintään yh- Määrärahaa saa käyttää myös väliaikaisen
21403: deksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön koulutuksen aikaisempiin vuosiin kohdistuvien
21404: palkkausmenojen maksamiseen. loppusuoritusten maksamiseen. Lisäksi määrä-
21405: rahaa saa käyttää ammattitutkintojen ja kieli-
21406: 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökus- tutkintojen toteuttamiseen. Määrärahasta saa
21407: tannuksiin (arviomääräraha) käyttää 5 500 000 mk ulkomaalaisten opiskeli-
21408: Momentille myönnetään 346 720 000 mk. joiden koulutukseen, mistä 3 500 000 mk lä-
21409: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- hialueyhteistyönä toteutettavaan yleissivistä-
21410: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen vään ja ammatilliseen koulutukseen ja siihen
21411: valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa liittyvään valmistelutyöhön ja 2 000 000 mk
21412: käyttää rahoituslain mukaisiin avustuksiin enin- Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetukseen.
21413: tään 4 000 000 mk sekä avustuksina tietoyhteis- Lisäksi määrärahaa saa käyttää yksityisopiske-
21414: kunnan kehittämishankkeisiin enintään lijoiden tukiopetuksesta aiheutuvien kustannus-
21415: 2 000 000 mk. Valtionosuuteen oikeuttavia las- ten maksamiseen sekä romanien aikuiskoulu-
21416: kennallisia tunteja on 2 000 000. tukseen.
21417:
21418: 32. Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille
21419: aikuiskoulutuskeskuksille (arviomääräraha) 35. Aikuiskoulutuksen valtionosuuksien ja
21420: Momentille myönnetään 217 043 000 mk. -avustusten loppuerät (arviomääräraha)
21421: Määrärahaa saa käyttää ammatillisista aikuis- Momentille myönnetään 49 400 000 mk.
21422: koulutuskeskuksista ja valtakunnallisista eri- Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-
21423: koisoppilaitoksista annetun lain mukaisen toi- ritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92)
21424: minta-avustuksen maksamiseen, ammatiiiisten 49 §:n, valtionosuutta saavista kansanopistoista
21425: kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi annetun lain (1218/93) 28 §:n ja opintokeskus-
21426: aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/90) lain (1215/93) 23 §:n mukaisten maksamatta
21427: mukaiseen toimitiloista aiheutuvien vuokrien ja olevien valtionosuuksien ja -avustusten lop-
21428: vuokra-arvojen korvaamiseen sekä vuokratiloja puerien maksamiseen.
21429:
21430: 12 260778
21431: 90 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
21432:
21433: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökus- sekä 5-8 lainavuosien aikana 2 prosenttiyk-
21434: tannuksiin (arviomääräraha) sikköä. Kahdeksannen lainavuodenjälkeen kor-
21435: Momentille myönnetään 379 288 000 mk. kotukea ei makseta.
21436: Määrärahaa saa käyttää valtionosuutta saa- Vuonna 1997 saa myöntää kansalaisopistojen
21437: vista kansanopistoista annetun lain (1218/93) perustamishankkeisiin valtionosuutta siten, että
21438: mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Mää- niistä aiheutuvat valtionosuudet ovat tammi-
21439: rärahasta saa käyttää enintään 3 000 000 mk kuun 1997 hintatasossa enintään 5 000 000 mk
21440: lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin ja enintään sekä valtionavustusta ammatillisten aikuiskou-
21441: 2 000 000 mk avustuksina tietoyhteiskunnan lutuskeskusten, ammatillisten erikoisoppilaitos-
21442: kehittämishankkeisiin. Valtionosuuteen oikeut- ten ja kansanopistojen perustamishankkeisiin
21443: tavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on yhteensä enintään 33 000 000 mk. Vuonna 1997
21444: 325 800. saadaan edellisen lisäksi vahvistaa taajuuksia
21445: sellaisille kansalaisopistojen perustamishank-
21446: 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilai- keille ja valtionavustuksien enimmäismääriä
21447: tosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) muiden oppilaitosten perustamishankkeille, joil-
21448: Momentille myönnetään 69 430 000 mk. le valtionosuus tai -avustus tullaan myöntämään
21449: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- vuonna 1998 tai sen jälkeen siten, että arvio
21450: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista ja
21451: valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa -avustuksista on vuoden 1997 tammikuun hin-
21452: käyttää enintään 500 000 mk rahoituslain 38 §:n tatasossa yhteensä enintään 40 000 000 mk.
21453: mukaisten avustusten maksamiseen. Valtion-
21454: osuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on 53. Valtionavustus järjestöille
21455: 262 000. Momentille myönnetään 40 450 000 mk.
21456: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-
21457: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen miseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle,
21458: perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto
21459: Momentille myönnetään 41 000 000 mk. ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai
21460: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- jäsenjärjestöilleen ja Finlands svenska Martha-
21461: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten förbund rf:lle, Sapmelas Duodjarat r.y:lle, Kar-
21462: perustamishankkeiden valtionosuuksien ja jalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen sivis-
21463: -avustusten maksamiseen, ammatillisista aikuis- tystyöhön sekä Naisjärjestöjen Keskusliitto
21464: koulutuskeskuksista annetun lain (760/90) 10 §:n ry:lle ja Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteenliit-
21465: mukaisten perustamiskustannusten valtionavus- tymälle.
21466: tusten maksamiseen, valtionosuutta saavista
21467: kansanopistoista annetun lain (1218/93) 15 §:n
21468: mukaisiin perustamishankkeiden valtionavus- 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökus-
21469: tuksiin ja 28 §:n 3 momentin mukaisten aikai- tannuksiin (arviomääräraha)
21470: semmasta rakentamisesta aiheutuneiden velko- Momentille myönnetään 58 610 000 mk.
21471: jen hoitamiseen tarkoitettuihin rakennusavus- Määrärahaa saa käyttää opintokeskuslain
21472: tuksiin, ammatillisten kurssikeskusten muuttu- (1215/93) mukaisen valtionosuuden maksami-
21473: misesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksik- seen. Määrärahasta saa käyttää enintään
21474: si annetun lain (761/90) 13 §:n nojalla luotto- 4 000 000 mk opintokeskuslain 14 ja 23 §:n
21475: laitoksille suoritettavien korkohyvitysten mukaisiin avustuksiin. Valtionosuuteen oikeut-
21476: maksamiseen sekä luottolaitosten varoista tavia laskennallisia opetustunteja on 135 500.
21477: myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain
21478: (1 0 15177) mukaisten kansanopistojen sekä kan- 56. Kesäyliopistojen valtionavustukset
21479: salais- ja työväenopistojen rakentamiseen vuon- Momentille myönnetään 7 600 000 mk.
21480: na 1991 ja sitä ennen myönnettyjen rakennus- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-
21481: lainojen korkohyvitysten maksamiseen. miseen kesäyliopistoille niiden toiminnasta sekä
21482: Korkohyvityksen määrä on ensimmäisen nel- yhteisestä tiedotus- ja tutkimustoiminnasta ai-
21483: jän lainavuoden aikana 4 prosenttiyksikköä heutuviin menoihin.
21484: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 29 91
21485:
21486: 80. Varastokirjasto
21487: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
21488: Momentille myönnetään 6 705 000 mk.
21489:
21490:
21491:
21492: 82. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
21493:
21494: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
21495: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
21496: 11 970 000 mk.
21497:
21498:
21499:
21500: 83. Arkistolaitos
21501: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
21502: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 9 700 000 mk.
21503: 55 815 000 mk.
21504: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
21505: symien kehittämis-, tutkimus- ja koulutushank-
21506: keiden rahoitusta varten.
21507:
21508: Käyttösuunnitelma:
21509: Kustannusarvio
21510: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään
21511: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk
21512: 1. Mikkelin maakunta-arkisto ........... 19 500 12 300 000 8 400 000
21513: (peruuntunut
21514: 1 198 212)
21515: - lisärakennus ....................... 1 461 14 500 9 925
21516: - muutostyöt ........................ 1 498 5 000 3 338
21517: 2. Kansallisarkiston lisätilan suunnittelu . 1 300 000
21518: Yhteensä 9 700 000
21519:
21520:
21521: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen
21522: Suomen Akatemian momentilta 29.88.50 ja 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen
21523: 53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuon- (siirtomääräraha 2 v)
21524: na 1997 hyväksyä sitoumuksia 400 000 000 Momentille myönnetään 1 490 000 mk.
21525: markan arvosta. Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen
21526: Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan ja elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen
21527: edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. Suomalai- sekä laadintamenoihin myönnettävien avustus-
21528: sen Tiedeakatemian Sodankylän observatoriolle ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
21529: voidaan luovuttaa tilat vastikkeetta 31.7.1997 enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan mää-
21530: saakka. räaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.
21531:
21532: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
21533: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirto- (arviomääräraha)
21534: määräraha 2 v) Momentille myönnetään 72 000 000 mk.
21535: Momentille myönnetään 128 500 000 mk. Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmien,
21536: 92 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
21537:
21538: tutkijankoulutusmenojen, varttuneen tieteenhar- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
21539: joittajan apurahojen, muiden tutkimushankkei- symien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi-
21540: den ja tutkimuksen erityisrahoitusmenojen sekä tusta varten.
21541: kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke-
21542: aiheutuvien menojen, tieteen tukemiseen liitty- maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä akate-
21543: vän julkaisemisen ja selvitysten tukemiseen sekä mian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvi-
21544: muun tutkimuksen ja tutkimusedellytysten edis- en laitehankintojen menoihin.
21545: tämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta
21546: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimais-
21547: symien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- ten kielten tutkimuskeskukseen.
21548: tukseen. 54. Eräät avustukset
21549: Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke- Momentille myönnetään 4 900 000 mk.
21550: maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä akate- Määrärahaa saa käyttää Tiedekeskus Heure-
21551: mian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvi- kan, Snellman-korkeakoulun sekä eräiden ins-
21552: en laitehankintojen menoihin. tituuttien ja säätiöiden toiminnan tukemiseen
21553: myönnettävien avustusten maksamiseen.
21554: 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-
21555: rat tieteen tukemiseen (arviomääräraha) 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
21556: Momentille myönnetään 381 900 000 mk. (arviomääräraha)
21557: Määrärahaa saa käyttää Suomen Akatemian Momentille myönnetään 49 500 000 mk.
21558: tutkimusohjelmien, tutkijankoulutusmenojen, Määrärahaa saa käyttää Suomen mak-
21559: varttuneen tieteenharjoittajan apurahojen, mui- suosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkas-
21560: den tutkimushankkeiden ja tutkimuksen erityis- fysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroo-
21561: rahoitusmenojen sekä kansainväliseen yhteis- pan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL)
21562: työhön osallistumisesta aiheutuvien menojen, ja Euroopan molekyylibiologian konferenssille
21563: Suomessa järjestettävien kansainvälisten tieteel- (EMBC) ja Yliopistolliselle Eurooppa-instituu-
21564: listen konferenssien tukemiseen, tieteen tukemi- tille sekä NORDUnet-yhtiön rahoituspääoman
21565: seen liittyvän julkaisemisen ja selvitysten tuke- lisäykseen.
21566: miseen sekä muun tutkimuksen ja tutkimus-
21567: edellytysten edistämisestä aiheutuvien menojen 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
21568: maksamiseen. Momentille myönnetään 2 620 000 mk.
21569: Määrärahaa saa käyttää myös tieteen tuke- Määrärahaa saa käyttää Tieteiden Taloksi
21570: miseksi myönnettävien valtionavustusten, -pal- korjattavan kiinteistön Kirkkokatu 6 (Helsinki)
21571: kintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuu- kaluste- ja varustehankintoihin. Hankintojen
21572: den kääntämismenojen ja painattamismenojen, kustannusarvio on 2 820 000 mk.
21573: yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta an-
21574: netun lain (998/74) mukaisten menojen, kan- 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
21575: sainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheu- Momentille myönnetään 500 000 mk.
21576: tuvien menojen, sekä tieteen tukemiseen liitty- Määrärahaa saa käyttää Suomen valtiolle
21577: vistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista lahjoitetun kiinteistön kunnostukseen Suomen
21578: aiheutuvien menojen maksamiseen. Ateenan -instituutin käyttöön.
21579:
21580:
21581:
21582: 90. Taiteen tukeminen
21583:
21584: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi- taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedo-
21585: kuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tustoiminnan menojen maksamiseen.
21586: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
21587: 5 444 000 mk.
21588: Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijapro- 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siir-
21589: fessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoi- tomääräraha 2 v)
21590: hin, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpi- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
21591: teiden rahoittamiseen ja avustamiseen sekä 27 035 000 mk.
21592: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 29 93
21593:
21594: Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelus- toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kult-
21595: miehistä aiheutuvien menojen maksamiseen. tuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan
21596: Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja menojen maksamiseen sekä taideteosten hank-
21597: muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen kimiseen valtion julkisiin rakennuksiin. Määrä-
21598: enintään 15 700 000 mk. rahalla saadaan palkata neljä määräaikaista
21599: projektitutkijaa. Läänin taidetoimikunnat saa-
21600: 23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot vat palkata 41 määräaikaista ohjaavaa taiteili-
21601: (siirtomääräraha 2 v) jaa.
21602: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
21603: 12 792 000 mk. Määrärahasta saa käyttää 38 000 000 mk
21604: Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kan-
21605: muun maksullisen palvelutoiminnan hintatu- sallisteatterin Osakeyhtiölle. Määrärahasta saa
21606: keen enintään 500 000 mk. käyttää 2 000 000 mk eräistä kuvataiteen teki-
21607: jöille suoritettavista apurahoista annetun lain
21608: 3 1. Valtionosuus teattereiden ja orkestereiden mukaisiin apurahoihin.
21609: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä
21610: Momentille myönnetään 37 596 000 mk. rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyt-
21611: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- tää enintään 630 000 mk rahoituslain mukaisen
21612: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionavustuksen maksamiseen. Museoille
21613: teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien myönnettävästä rahoituslain mukaisesta mää-
21614: maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena rärahasta saa käyttää enintään 8 900 000 mk
21615: perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä erikoismuseoiden erityistehtäviin. Teattereille ja
21616: vuonna 1997 on teattereilla enintään 2 335 sekä orkestereille myönnettävästä rahoituslain mu-
21617: orkestereilla enintään 1 007. Valtionosuuden kaisesta määrärahasta saa käyttää enintään
21618: perusteena käytettävä yksikköhinta on teatte- 6 500 000 mk teatteri- ja orkesterilain muutta-
21619: reilla 163 200 mk henkilötyövuotta kohden. misesta annetun lain (1277/94) 6 a §:n mukaisen
21620: valtionavustuksen maksamiseen.
21621: 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kään-
21622: täjille (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja
21623: Momentille myönnetään 4 000 000 mk. perinnealan tukemiseen.
21624: Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessorei-
21625: den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista
21626: annetun lain (734/69) mukaisten 112 yksivuo-
21627: tisen sekä vuosittainjaettavien 41 kolmivuotisen 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
21628: ja 32 viisivuotisen taiteilija-apurahan sekä koh- Momentille myönnetään 23 000 000 mk.
21629: deapurahojen maksamiseen. Vuonna 1997 saa-
21630: daan myöntää kohdeavustuksia 50 taiteilija- Määrärahaa saa käyttää Nykytaiteen museon
21631: apurahaa vastaava määrä. kaluste- ja varustehankintojen sekä niiden suun-
21632: Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjai- nittelumenojen maksamiseen.
21633: lijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista
21634: ja avustuksista annetun lain (1080/83) mukaisiin
21635: apurahoihin ja avustuksiin sekä 1 000 000 mk
21636: eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apu- 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartutta-
21637: rahoista annetun lain mukaisiin apurahoihin. minen (siirtomääräraha 3 v)
21638: Momentille myönnetään 3 500 000 mk.
21639: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-
21640: rat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon
21641: Momentille myönnetään 865 600 000 mk. taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksa-
21642: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- miseen.
21643: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten
21644: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
21645: kuntien kulttuuritoimintaan, museoille, teatte-
21646: reille ja orkestereille sekä kirjastoille. Määrära- 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
21647: haa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoittavien Momentille myönnetään 8 300 000 mk.
21648: 94 EK 36/1996 vp -HE 10311996 vp
21649:
21650: Käyttösuunnitelma:
21651: Kustannusarvio
21652: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään
21653: Hanke ala m 1000 mk mk/m2 mk mk
21654: 1. Taideteollisuusmuseo, Korkeavuoren-
21655: katu 23, peruskorjaus ................ . 2 600 28 330 10 896 24180 000 4150 000
21656: 2. Hvitträskin museon korjaustyöt ...... . 556 3 900 7 014 2 000 000 1 000 000
21657: 3. Peruskorjaukset ...................... . 3 000 000
21658: 4. Suunnittelu .......................... . 150 000
21659: Yhteensä 8 300 000
21660:
21661:
21662: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne
21663: 21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot entistämis- ja korjausavustuksiin. Määrärahaa
21664: (siirtomääräraha 2 v) saa käyttää perinteen tallentamistyöhön, avus-
21665: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tusten maksamiseen työväentalojen, nuorisoseu-
21666: 12 100 000 mk. rantalojen sekä muiden vastaavanlaisten yhdis-
21667: tysten ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin,
21668: 22. (29 .93.22 ja 28) Museoviraston toiminta- korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkas-
21669: menot (siirtomääräraha 2 v) tustyöhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan.
21670: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
21671: 65 837 000 mk.
21672: Määrärahasta saa käyttää 9 600 000 mk mu- 75. Perusparannuksetja talonrakennukset (osa
21673: seoiden näyttelytoiminnan tukemiseen. EU) (siirtomääräraha 3 v)
21674: Momentille myönnetään 31 360 000 mk.
21675: 30. Valtionosuudet ja -avustukset museoille Määrärahaa saa käyttää myös EU:n maata-
21676: (arviomääräraha) louden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta
21677: Momentille myönnetään 17 442 000 mk. rahoitettavien ohjelmien sisältämien hankkei-
21678: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- den ja yhteisöaloitteiden kansallisten rahoitus-
21679: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrä-
21680: museoiden valtionosuuksien ja -avustusten mak- rahasta on varattu 7 360 000 mk näiden hank-
21681: samiseen. Valtionosuuden laskennallisena pe- keiden kansallista rahoitusta varten.
21682: rusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä Määrärahaa saa käyttää myös viittä henki-
21683: on enintään 1 020. Määrärahasta saa käyttää lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami-
21684: enintään 1 500 000 mk avustuksen maksamiseen seen määräaikaisiin tehtäviin.
21685: Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmaan liittyviin
21686: hankkeisiin. Käyttösuunnitelma: mk
21687: 1. Museoviraston perusparannukset ja
21688: 40. Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy.·lle pienet rakennushankkeet .......... . 5 550 000
21689: (arviomääräraha) 2. Kansallismuseon peruskorjaus ..... . 7 000 000
21690: Momentille myönnetään 900 000 mk. 3. Suomenlinnan perusparannukset. .. . 11 450 000
21691: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- 4. EU:n maatalouden ohjaus- ja tuki-
21692: miseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle. rahaston ohjausosaston mukaisten
21693: hankkeiden kansallisiin rahoitus-
21694: osuuksiin .......................... . 7 360 000
21695: 50. (29.93.50 ja 52) Eräät avustukset (siirto-
21696: määräraha 3 v) Yhteensä 31 360 000
21697: Momentille myönnetään 7 350 000 mk.
21698: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain Käyttösuunnitelman kohtaan 4. sisältyvän
21699: (60/85) 19 §:n nojalla sekä suojeltujen että Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuk-
21700: muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ra- sen rakentamisen kustannusarvio on 21 200 000
21701: kennusten kunnossapitoa tai parantamista var- mk ja hyötyala 2 141 m 2 eli 9 902 mk/m 2 ja
21702: ten myönnettävien avustusten maksamiseen se- tilojen varustamisen kustannusarvio 3 500 000
21703: kä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten mk.
21704: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 29 95
21705:
21706: 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat (295/63) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja
21707: menot (arviomääräraha) lain nojalla suoritettavien korvausten maksami-
21708: Momentille myönnetään 100 000 mk. seen.
21709: Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain
21710:
21711:
21712:
21713:
21714: 94. Kirjastotoimi
21715:
21716: 21. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot 31. Valtionosuus yleisten kirjastojen perusta-
21717: (siirtomääräraha 2 v) miskustannuksiin (arviomääräraha)
21718: Momentille myönnetään 22 018 000 mk. Momentille myönnetään 38 500 000 mk.
21719: Määrärahaa saa käyttää myös näkövammais-
21720: ten kirjastosta annetun lain (638/96) edellyttä- Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-
21721: män oppimateriaalituotannon ja piste- ja ääni- ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten
21722: kirjahankintojen maksamiseen. perustamishankkeiden sekä peruskoulun, luki-
21723: on ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
21724: 30. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen -avustuksista annetun lain (1112/78) mukaisten
21725: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) perustamiskustannusten valtionosuuksien mak-
21726: Momentille myönnetään 322 024 000 mk. samiseen.
21727: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-
21728: ritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) Vuonna 1997 saa myöntää opetus- ja kult-
21729: mukaisten kirjastojen valtionosuuksien maksa- tuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukais-
21730: miseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien ta valtionosuutta kirjastojen perustamishank-
21731: valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perus- keille tammikuun 1997 hintatasossa yhteensä
21732: tuvan valtionosuuksien tasauksen ja siirtymä- enintään 64 000 000 mk. Vuonna 1997 saa
21733: tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta edellisen lisäksi vahvistaa taajuuksia sellaisille
21734: saa käyttää 18 000 000 mk opetus- ja kulttuu- perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan
21735: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen myöntämään vuonna 1998 tai sen jälkeen siten,
21736: avustuksen maksamiseen, 500 000 mk avustuk- että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuk-
21737: sen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjas- sista vuoden 1997 tammikuun hintatasossa on
21738: totoimintaan ja 700 000 mk avustuksen mak- yhteensä enintään 65 000 000 mk.
21739: samiseen kirjastoalan järjestöille.
21740:
21741:
21742:
21743:
21744: 96. Kulttuurin muut menot
21745:
21746: 21. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot 35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät
21747: (siirtomääräraha 2 v) (arviomääräraha)
21748: Momentille myönnetään 2 678 000 mk. Momentille myönnetään 12 600 000 mk.
21749: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-
21750: 30. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuu- ritoimen rahoituksesta annetun lain 49 §:n
21751: ritoimintaan (arviomääräraha) mukaisten kirjastojen ja kuntien kulttuuritoi-
21752: Momentille myönnetään 334 000 mk. minnan maksamatta olevien valtionosuuksien
21753: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- loppuerien maksamiseen.
21754: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten
21755: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
21756: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 50. Eräät avustukset
21757: (728/92) mukaista toimintaa varten. Valtion- Momentille myönnetään 11 000 000 mk.
21758: osuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on Määrärahaa saa käyttää kulttuurin tukemi-
21759: 23 mk asukasta kohden. seen liittyvien avustusten, apurahojen ja palkin-
21760: 96 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
21761:
21762: tojen maksamiseen sekä projekteista aiheutuvi- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n kulttuu-
21763: en menojen maksamiseen. riohjelmia toteuttavien hankkeiden ja EU :n
21764: aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjel-
21765: 51. Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) (siir- mia toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden
21766: tomääräraha 2 v) ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kan-
21767: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val-
21768: Määrärahaa saa käyttää kulttuurin ja luo- tion osalta. Määrärahasta on varattu 1 000 000
21769: vuuden erityisprojektien suunnittelu- ja toimin- mk näiden kansallista rahoitusosuutta varten.
21770: tamenojen sekä avustusten maksamiseen.
21771:
21772:
21773:
21774: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen
21775:
21776: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- Määrärahasta saa käyttää liikunnan koulu-
21777: rat liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen tuskeskuksista annetun lain (801/92) 15 §:n
21778: (arviomääräraha) mukaisiin valtakunnallisten liikunnan koulutus-
21779: Momentille myönnetään 523 500 000 mk. keskusten harkinnanvaraisiin lisäavustuksiin
21780: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu- enintään 1 270 000 mk ja 16 §:n mukaisiin
21781: ritoimen rahoituksesta annettuun lakiin, liikun- kokeilu- ja kehittämisavustuksiin enintään
21782: talakiin (984/79), nuorisotyölakiin (235/95) sekä 360 000 mk. Lisäksi määrärahasta saa käyttää
21783: valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskes- enintään 1 250 000 mk opetus- ja kulttuuritoi-
21784: kuksista annettuun lakiin (80 1/92) perustuvien men rahoituslain 37 §:n mukaisen avustuksen
21785: valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle.
21786: urheilun ja liikuntakasvatustyön sekä nuoriso- Määrärahaa saa käyttää enintään neljää
21787: työn ja -toiminnan tukemiseen tarkoitettujen henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
21788: avustusten ja apurahojen maksamiseen. Val- kaamiseen.
21789: tionosuuden laskennallisena perusteena käytet-
21790: tävä yksikköhinta kuntien liikuntatoiminnan
21791: osalta on 60 mk asukasta kohti ja kuntien 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen
21792: nuorisotyön osalta 69 mk alle 29--vuotiasta (osa EU) (siirtomääräraha 2 v)
21793: asukasta kohti. Määrärahaa saa käyttää myös Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
21794: liikuntapaikkarakentamisen tukemiseen, liikun- Määrärahaa saa käyttää EU:n sosiaalirahas-
21795: ta- ja vapaa-aikarakentamisen tutkimukseen, tosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien hank-
21796: valtakunnallisten nuorisokeskusten tukemiseen, keiden kansallisen rahoitusosuuden maksami-
21797: urheilijoiden ja valmentajien apurahoihin, val- seen valtion osalta sekä muuhun nuorten työ-
21798: tion liikuntaneuvoston ja nuorisoasiain neuvot- pajatoiminnan tukemiseen. Määrärahasta on
21799: telukunnan sekä niiden jaostojen, valtakunnal- varattu 8 700 000 mk näiden hankkeiden kan-
21800: listen nuorisojärjestöjen valtionapuesityksen te- sallista rahoitusosuutta varten.
21801: kevän toimikunnan, läänien liikunta- ja nuori-
21802: solautakuntien, kansainvälisen liikunta- ja nuo-
21803: risoalan yhteistyön, kokeilu- ja kehittämistoi- 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille
21804: minnan, tietohuollon, nuorisotutkimuksen sekä Momentille myönnetään 15 327 000 mk.
21805: liikuntatieteellisen suunnittelun ja tutkimustyön Määrärahaa saa käyttää valtionosuutta saa-
21806: menoihin sekä nuorison kulttuuritapahtumien vista liikunnan koulutuskeskuksista annetun
21807: järjestämiseen. lain mukaisten valtionosuuksien maksamiseen.
21808: EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 30 97
21809:
21810:
21811:
21812:
21813: Pääluokka 30
21814: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
21815: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n rakennetuki
21816:
21817: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toiminta- samiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
21818: menot (siirtomääräraha 2 v) 1.9.1997 lukien perustettavien työvoima- ja
21819: Momentille myönnetään 124 860 000 mk. elinkeinokeskusten ja niiden maa- ja metsäta-
21820: Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suo- lousministeriön toimialan tehtävistä aiheutuvien
21821: men tekemien kalastusta koskevien sopimusten menojen maksamiseen.
21822: valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalas-
21823: tuslain (286/82) 14 §:n mukaisten korvausten 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)
21824: maksamiseen. Momentille myönnetään 7 300 000 mk.
21825: Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastus-
21826: 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen tamisesta ja ennalta ehkäisemisestä, eläinsuoje-
21827: (siirtomääräraha 2 v) lusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, koulu-
21828: Momentille myönnetään 14 160 000 mk. tuksesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimus-
21829: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin apurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoi-
21830: jäsenyyteen liittyvistä asiantuntijapalveluista, man paikkaamisesta aiheutuvien menojen mak-
21831: hallinnonalan laite- ja ohjelmistohankinnoista samiseen.
21832: sekä tieto- ja tilastojärjestelmien muista erillis-
21833: Määrärahaa saa käyttää enintään 8 henkilö-
21834: kustannuksista aiheutuvien menojen maksami- työvuotta vastaavan henkilöstön paikkaamises-
21835: seen. ta aiheutuvien menojen maksamiseen.
21836: Momentin määrärahaa saa käyttää myös
21837: sellaisten laitteiden tai ohjelmistojen hankin-
21838: taan, joiden arvo on yli 50 000 mk tai joiden 61. EU·n osallistuminen elintarviketalouden ja
21839: taloudellinen pitoaika on yli kolme vuotta. maaseudun rakennetoimenpiteisiin ( EU) (siirto-
21840: määräraha 3 v)
21841: 23. Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot Momentille myönnetään 642 100 000 mk.
21842: (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää EU:n maatalouden
21843: Momentille myönnetään 97 400 000 mk. ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston rahoitus-
21844: Määrärahaa saa käyttää myös porotilalain, osuutena luonnonhaittakorvauksiin, elintarvi-
21845: Juontaiselinkeinolain, kohtalain ja maatilalakia keteollisuuden rakennetukeen sekä maaseudun
21846: edeltävän lainsäädännön nojalla valtion hallin- kehittämisohjelmien ja yhteisöaloitteiden tu-
21847: nassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen mak- keen.
21848:
21849:
21850:
21851: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
21852:
21853: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) perusteella maa- ja metsätalousministeriön ja
21854: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sen alaisten virastojen ja laitosten puolesta
21855: 37 760 000 mk. hoidetuista tehtävistä aiheutuvien menojen mak-
21856: Määrärahaa saa käyttää myös maa- ja met- samiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös
21857: sätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta an- EU:n hyväksymien kehittämishankkeiden ra-
21858: netun lain (1200/92) ja asetuksen (478/96) hoittamiseen.
21859:
21860: 13 260778
21861: 98 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
21862:
21863: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta
21864:
21865: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
21866: Momentille myönnetään 2 990 000 mk.
21867:
21868:
21869:
21870:
21871: 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU)
21872:
21873: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki kokonaan rahoittamien menojen maksami-
21874: ( E U) (siirtomääräraha 2 v) seen.
21875: Momentille myönnetään 3 925 000 000 mk.
21876: Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarha-
21877: talouden kansallisista tuista annetun lain 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomäärä-
21878: (1059/94) mukaiseen tukeen. M~ärärahasta_saa raha 3 v)
21879: lisäksi maksaa maataloustuotteiden markkina- Momentille myönnetään 50 000 000 mk.
21880: järjestelmästä annetun lain (1518/93) mukaisia Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen kor-
21881: sekä ruokaperunantuotannon ja siemenhuollon vaamisesta annetun lain (530/75) mukaisten
21882: tukia. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Euroo- korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa
21883: pan yhteisöjen neuvoston asetuksen (ETY maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia
21884: 805/68) mukaisen kansallisen lisäpalkkion."?:~k korvauksia.
21885: samiseen emolehmistä, Euroopan yhteiSOJen
21886: neuvoston asetuksen (ETY 2078/92) perusteella 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU)
21887: maksettavasta kansallisesta kasvinviljelyn tues- (siirtomääräraha 2 v)
21888: ta maa- ja puutarhataloustuotteiden tunnetuksi Momentille myönnetään 1 570 000 000 mk.
21889: tekemisestä, laatujärjestelmien kehittämisestä, Määrärahaa saa käyttää EU:n komission
21890: viljelijöiden opintorahasta: hunajan t_uotannon hyväksymän toimenpideohjelman mu~aisen
21891: tukemisesta sekä tilakohtatsten maa- Ja puutar- maatalouden ympäristötuen maksamiseen.
21892: hatalouden tukien hakemusjärjestelmistä valti- Määrärahaa saa käyttää myös useiden tilojen
21893: olle aiheutuviin erillismenoihin ja tilakohtaisten yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden han-
21894: tukien valvonnasta aiheutuvien ulkopuolisten kekohtaiseen suunnitteluun enintään 500 000
21895: palvelujen hankkimisesta ja ED-jäsenyyden vai- mk ja ympäristötuen toimeenpanosta ja seura~
21896: kutuksia maa- ja puutarhatalouteen koskevas~a nasta valtiolle aiheutuvien menojen maksami-
21897: tutkimuksesta aiheutuviin menoihin maa- Ja seen enintään 3 000 000 mk. Määrärahasta saa
21898: metsätalousministeriön määräämällä tavalla. maksaa myös edelliseen vuoteen kohdistuvia
21899: Vuonna 1997 ja sitä aikaisemmin tehdyistä menoja.
21900: tukipäätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin ko~ Maatalouden ympäristöohjelman perusteella
21901: distuvia vuoden 1998 määrärahasta maksettavia vuonna 1997 tehtävistä sitoumuksista ja sopi-
21902: menoja enintään 500 000 000 mk. Lisäk_si vuon- muksista saa aiheutua menoja vuosina 1998-
21903: na 1997 tehtävistä tuotantosuunnan vaihdosso- 2016 yhteensä enintään 500 000 000 mk.
21904: pimuksista saa aiheutua menoja vuosina 1998-
21905: 2002 enintään 40 000 000 markkaa.
21906: 46. Luonnonhaittakorvaus ( EU) (arviomää-
21907: räraha)
21908: 43. EU-tulotuki ( EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 183 500 000 mk.
21909: Momentille myönnetään 1 580 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission
21910: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin hyväksymän toimenpideohjelman mukaisen
21911: rahoittamien maa- ja puutarhatalousyrittäjien luonnonhaittakorvauksen valtion osuuden mak-
21912: tulotukienja niihin verrattavien muiden unionin samiseen.
21913: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 30 99
21914:
21915: 32. Maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU)
21916: 41. Maataloustuotannon tasapainottamisme- huonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamis-
21917: not (siirtomääräraha 3 v) tuesta annetun lain (1297/94) sekä maatalous-
21918: Momentille myönnetään 36 000 000 mk. tuotannon lopettamistuesta annetun lain perus-
21919: Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1995 teella myönnettävien lopettamistukien ja hoito-
21920: päätetyistä maataloustuotannon tasapainotta- kustannusten sekä pellonmetsitystuen maksami-
21921: misesta annetun lain (1261/89) mukaisista so- seen.
21922: pimuksista, pellon metsityspalkkioista ja muista
21923: toimenpiteistä, maataloustuotannon ohjaami- 48. Hedelmä- ja vihannestuottajien markkina-
21924: sesta annetun lain (446/77) mukaisista sopimuk- organisaatioiden tuki ( EU) (siirtomääräraha
21925: sista, maataloustuotannon ohjaamisesta ja ta- 3 v)
21926: sapainottamisesta annetun lain (81/83) mukai- Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
21927: sista sopimuksista ja metsityspalkkioista aiheu- Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitusosuuk-
21928: tuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa sien maksamiseen kansallisten hedelmä- ja vi-
21929: käyttää maksuteknisistä syistä myös edellisiin hannestuottajien markkinaorganisaatioiden me-
21930: vuosiin kohdistuviin menoihin. noihin, jotka aiheutuvat hyväksyttyjen toimin-
21931: taohjelmien mukaisista hedelmä- ja vihannes-
21932: 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) tuotteiden markkinoiden tasapainottamistoi-
21933: Momentille myönnetään 473 800 000 mk. menpiteistä.
21934: Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain
21935: (16/74) ja luopumiskorvauslain (1330/92) mu- 60. Siirto interventiorahastoon ( EU)
21936: kaisten korvausten maksamiseen. Momentille myönnetään 25 000 000 mk.
21937: Määrärahaa saa käyttää interventiorahaston
21938: 47. (30.31.47) Maatalousyrittäjien luopumis- ottamien lainojen korkojen sekä niiden muiden
21939: tuki ja pellonmetsitystuki (osa EU) (siirtomää- maatalouden interventiorahastosta annetussa
21940: räraha 2 v) laissa (1206/94) ja asetuksessa (1587/94) tarkoi-
21941: Momentille myönnetään 377 900 000 mk. tettujen menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta
21942: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
21943: luopumistuesta annetun lain (1293/94), kasvi- tuki osastosta.
21944:
21945:
21946:
21947:
21948: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU)
21949: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista korkotukilainasta perimä korko alenee tai nou-
21950: saa käyttää enintään 3 000 000 mk rahaston see, toteutetaan vastaava muutos lainansaajalta
21951: maksuliikenteen, kirjanpidon ja periruistehtävi- perittävässä korossa, kuitenkin siten, että lainan
21952: en hoitamisesta aiheutuviin menoihin. saajalta peritään aina vähintään viiden prosen-
21953: tin suuruinen korko.
21954:
21955: 41. Maataloustuotteiden varastotilojen raken-
21956: 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha
21957: tamisen korkotuki (arviomääräraha)
21958: Momentille myönnetään 80 000 mk. 3 v)
21959: Momentille myönnetään 61 000 000 mk.
21960: Määrärahaa saa käyttää maataloustuoteva-
21961: Määrärahaa saa käyttää maaseudun kehittä-
21962: rastojen korkotukilainoista annetun lain (19/77)
21963: misestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
21964: mukaisista korkotukilainoista sekä aikaisem- Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun
21965: man lainsäädännön mukaisista vastaavista lai-
21966: noista luottolaitoksille suoritettavien korkohy- lain (1135/93) 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
21967: vitysten maksamiseen. Uusia lainoja ei enää
21968: myönnetä. 44. Aluekehitysohjelmien toteuttaminen ( EU)
21969: Mikäli korkokannassa tapahtuu sellaisia ylei- (siirtomääräraha 3 v)
21970: siä muutoksia, joiden johdosta luottolaitoksen Momentille myönnetään 268 400 000 mk.
21971: 100 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
21972:
21973: Määrärahaa saa käyttää Euroopan maata- nojalla. Lisäksi määrärahaa saa käyttää kor-
21974: louden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta koavustuksiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n
21975: (EMOTR-0) osaksi rahoitettavien maaseudun vastaaviin tarkoituksiin myöntämille lainoille.
21976: kehittämisohjelmien ja yhteisöaloitteiden ja pi- Korkohyvityksen määrä on lainan muuttami-
21977: lottihankkeiden valtion rahoitusosuuksien mak- sesta tai nostamisesta lukien viiden ensimmäisen
21978: samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Eu- lainavuoden aikana 4 %-yksikköä. Lainoja saa
21979: roopan sosiaali- (ESR) ja aluekehitysrahastosta hyväksyä vuonna 1997 korkotukilainoiksi nii-
21980: (EAKR) osaksi rahoitettavia tavoiteohjelmia den hakemusten perusteella, jotka on jätetty
21981: toteuttavien hankkeiden ja yhteisöaloitteita to- vuoden 1995 aikana, kuitenkin enintään
21982: teuttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuksi- 25 000 000 mk.
21983: en maksamiseen. Määrärahasta on varattu
21984: 212 540 000 mk maatalouden ohjaus- ja tuki-
21985: rahaston ohjausosaston, 40 120 000 mk alueke- 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (ar-
21986: hitysrahaston ja 15 740 000 mk sosiaalirahaston viomääräraha)
21987: hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. Momentille myönnetään 195 000 000 mk.
21988: Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalou-
21989: lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. den rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun
21990: lain (1303/94), maaseutuelinkeinolain (1295/90,
21991: 47. Maatalouden kohdennettujen vakauttamis- muut. 805/93, 1092/93, 1093/93, 25/94 ja
21992: lainojen korkoavustus (siirtomääräraha 3 v) 1304/94) ja maatilalain (188177) mukaisista
21993: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. korkotukilainoista, aikaisemman lainsäädännön
21994: Määrärahaa saa käyttää vuosina 1992-1993 mukaisista perusluotoista sekä eräiden maati-
21995: myönnettyjen vakauttaruislainojen korkoavus- latalouden luottojen vakauttamisesta annettujen
21996: tusten maksamiseen. lakien (398/81 ja 511/85) mukaisista lainoista
21997: sekä maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-
21998: 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomää- minnan edistämisestä annetun lain (1031/86,
21999: räraha 2 v) muut. 1041189) mukaisista korkotukilainoista
22000: Momentille myönnetään 16 000 000 mk. luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten
22001: Määrärahaa saa käyttää puutarhayrityksille maksamiseen.
22002: myönnettävien korkoavustusten maksamiseen Vuonna 1997 korkotukilainoja saa hyväksyä
22003: olemassa oleville lainoille sekä uusille suhdan- enintään 800 000 000 mk.
22004: nelainoille luottolaitosten varoista myönnettä- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
22005: vistä eräistä korkotukilainoista annetun lain annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
22006:
22007:
22008:
22009: 34. Muut maatalouden menot
22010:
22011: 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehit- Maaseutuelinkeinojen rationalisoinnin
22012: tämiseen (siirtomääräraha 3 v) kehittäminen ......................... . 1 200 000
22013: Puutarhatalouden kehittäminen ...... . 4 250 000
22014: Momentille myönnetään 69 400 000 mk. Luonnonmukaisen tuotannon kehittä-
22015: Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvon- minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 900 000
22016: tajärjestöjen valtionavusta annetun valtioneu- Yhteensä 69 400 000
22017: voston päätöksen (VNp 1472/92) mukaisesti
22018: lähinnä neuvontaan ja tutkimukseen myönnet-
22019: tävien valtionapujen maksamiseen käyttösuun- 41. Kasvinsuojelun korvaukset (arviomäärära-
22020: nitelmassa eriteltyihin toimintoihin. ha)
22021: Momentille myönnetään 3 160 000 mk.
22022: Käyttösuunnitelma: mk Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain
22023: Maatilatalouden ja muiden maaseu- (1203/94) 9 §:ssä tarkoitettujen korvausten mak-
22024: tuelinkeinojen kehittäminen . . . . . . . . . . . 52 750 000 samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enin-
22025: Kotieläinjalostuksen ja -neuvonnan ke- tään 1 660 000 mk Siemenperunakeskuksen tuo-
22026: hittäminen............................ 6 300 000 tantoalueena noudatettavista perunanviljelyn
22027: EK 3611996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 30 101
22028:
22029: vaatimuksista annetun lain (356/95) 2 ja 3 §:stä hyvitysten ja hevostalousneuvottelukunnan se-
22030: johtuvien perunanviljelyn lisäkustannusten ja kä hevostalouslain (796/93) mukaisten menojen
22031: perunan vaalean rengasmädän tehostetun hä- maksamiseen. Vuonna 1997 ei hyväksytä luot-
22032: vittämisen aiheuttamien menojen maksamiseen. tolaitosten varoista myönnettävistä eräistä kor-
22033: kotukilainoista annetun lain mukaisia uusia
22034: 42. Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat me- korkotukilainoja. Aiemmin myönnettyjen kor-
22035: not kotukilainojen korkohyvitysten määrä on neljän
22036: Momentille myönnetään 200 000 mk. ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia ja
22037: Määrärahaa saa käyttää hukkakauran tor- lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttia. Kahdek-
22038: junnasta annetun lain (178/76 ) ja asetuksen sannen lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei
22039: (541/76) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahaa makseta.
22040: saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien
22041: hukkakauran torjuntakorvauksien maksami- 45. Valtionapu 4H-toimintaan
22042: seen. Momentille myönnetään 25 500 000 mk.
22043: Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tuke-
22044: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä miseen.
22045: hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla (arviomäärä-
22046: raha) 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (ar-
22047: Momentille myönnetään 22 000 000 mk. viomääräraha)
22048: Määrärahaa saa käyttää totopeliasetuksen Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
22049: (236/95) 6 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-
22050: suoritettavien avustusten maksamiseen, valtion- miseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä
22051: avusta hevoskasvatuksen edistämiseen ja he- annetun lain (896/77) mukaisesti kasvinjalosta-
22052: vosurheilun tukemiseen annetun asetuksen jille jalostukseen, kotimaisen kasvinjalostustoi-
22053: (244/92) mukaisesti sekä luottolaitosten varoista minnan edistämiseen sekä siihen ja kasvi-
22054: myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an- geeniresurssien säilyttämiseen ja käyttöön liit-
22055: netun lain (1015/77) mukaisten lainojen korko- tyvään tutkimukseen.
22056:
22057:
22058:
22059:
22060: 36. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU)
22061:
22062: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomäärä- ta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/93)
22063: raha) 6 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.
22064: Momentille myönnetään 6 000 000 mk.
22065: Määrärahaa saa käyttää vesioikeudellisten
22066: velvoitepäätösten lupaehtojen edellyttämistä ka- 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen kor-
22067: lakannan hoitotoimenpiteistä aiheutuvien me- vaaminen
22068: nojen maksamiseen. Momentille myönnetään 9 000 000 mk.
22069: Määrärahaa saa käyttää petoeläinten tappa-
22070: mien porojen ja petoeläinten aiheuttamien mui-
22071: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen den vahinkojen korvaamisesta, vahinkojen es-
22072: (siirtomääräraha 2 v) tämisestä ja petoeläinkantojen suojelemiseksi
22073: Momentille myönnetään 35 309 000 mk. tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien menojen
22074: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksus- maksamiseen.
22075: ta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/93)
22076: 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.
22077: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomäärära-
22078: ha 2 v)
22079: 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kor- Momentille myönnetään 9 500 000 mk.
22080: vaaminen (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää porotalouden edis-
22081: Momentille myönnetään 14 000 000 mk. tämiseen myönnettävien valtionapujen maksa-
22082: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksus- miseen.
22083: 102 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
22084:
22085: 44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja vieheka- tään viittä henkilötyövuotta vastaavan henki-
22086: lastusmaksut (arviomääräraha) löstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen
22087: Momentille myönnetään 2 200 000 mk. maksamiseen.
22088: Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastus-
22089: lupatuloista kalastuskunnille ja muille vesi- 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja
22090: alueen omistajille palauteHavan osuuden mak- rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirto-
22091: määräraha 3 v)
22092: samiseen sekä kalastuslain (286/82), 89 a §:n Momentille myönnetään 69 700 000 mk.
22093: mukaisesti vuonna 1997 kerättävien viehekalas- Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalou-
22094: tusmaksujen kannasta valtiolle aiheutuvien ku- den kansallisesti rahoitettavista edistämistoi-
22095: lujen maksamiseen. menpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalata-
22096: louden ohjausvälineen varoista, maatalouden
22097: 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomäärära- ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta ja muusta
22098: ha 2 v) ED-talousarviosta rahoitettavien kalataloutta
22099: Momentille myönnetään 43 257 000 mk. koskevien toimenpiteiden EU:n osuuden ja
22100: Määrärahasta saa käyttää kalastuslain valtion rahoitusosuuksien maksamiseen. Mää-
22101: (286/82) 91 §:n perusteella enintään 42 479 000 rärahasta on varattu 22 180 000 mk EU:n
22102: mk vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä osarahoittamien toimenpiteiden kansallista ra-
22103: maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoimin- hoitusosuutta varten.
22104: nasta, kalastusalan järjestöjen toiminnasta, ka- 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
22105: latalouden edistämisestä sekä valtiolle maksun tushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
22106: kannasta aiheutuvien menojen maksamiseen ja Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
22107: enintään 778 000 mk kalastuslain 101 §:n pe- Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolam-
22108: rusteella kalavesien hoitoon, kalakantojen pa- mikoiden suunnittelu- ja rakentamishankkeiden
22109: rantamiseen, kalastusalan järjestöjen toiminnan sekä lähinnä vaelluskalakantojen turvaamiseen
22110: tukemiseen, kalavesien hoitoon liittyvään tut- ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten
22111: kimus- ja koetoimintaan sekä kalastuksenhoi- kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta
22112: tomaksun perimisestä aiheutuvien kustannusten edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja
22113: suorittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enin- toteuttamismenojen maksamiseen.
22114:
22115:
22116:
22117:
22118: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
22119:
22120: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää istutuspoikasten lu-
22121: Momentille myönnetään nettomäärärahaa nastamisesta aiheutuvien menojen ja arvokala-
22122: 75 227 000 mk. kantoja koskevista uusista sopimuksista aiheu-
22123: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki- tuvien palkkaus- ja muiden kulutusmenojen
22124: mushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään
22125: saa käyttää uhanalaisten kalakantojen myynnin kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
22126: hintojen alentamiseen enintään 500 000 mk. palkkausmenojen maksamiseen.
22127:
22128: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siir- 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siirto-
22129: tomääräraha 3 v) määräraha 3 v)
22130: Momentille myönnetään 7 200 000 mk. Momentille myönnetään 2 700 000 mk.
22131: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 30 103
22132:
22133: Käyttösuunnitelma:
22134: Kustannusarvio
22135: Hyöty-2 Myönnetty Myönnetään
22136: Hanke ala m 1000 mk mk/m 2 mk mk
22137: 1. Inarin kalanviljelylaitos, Inari .......... 13 835 000 1 700 000
22138: - muu rakentaminen .................. 2 IlO 10 635 5 040
22139: - maa- ja vesirakennustyöt ........... 4900
22140: 2. Kalanviljelylaitosten suunnittelu ja perus-
22141: korjaus ................................ 1 000 000
22142:
22143: Yhteensä 2 700 000
22144:
22145:
22146: 65. Geodeettinen laitos
22147:
22148: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
22149: Momentille myönnetään nettomäärärahaa symien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
22150: 15 000 000 mk.
22151:
22152:
22153:
22154: 70. Maatalouden tutkimuskeskus
22155:
22156: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) haa saa käyttää keskimäärin enintään 11 hen-
22157: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus-
22158: 142 000 000 mk. menojen maksamiseen.
22159: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki-
22160: mushankkeiden rahoittamiseen. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
22161: Momentille myönnetään 600 000 mk.
22162: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomäärära- 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha
22163: ha) 3 v)
22164: Momentille myönnetään 2 050 000 mk. Momentille myönnetään 100 000 mk.
22165: Määrärahaa saa käyttää torjunta-aineasetuk- Määrärahaa saa käyttää Maatalouden tutki-
22166: sen (792/95) 18 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta muskeskuksen maa- ja vesirakennustöistä ai-
22167: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära- heutuvien menojen maksamiseen.
22168:
22169:
22170:
22171: 72. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
22172:
22173: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22174: Momentille myönnetään II 940 000 mk.
22175:
22176:
22177:
22178: 76. Metsäntutkimuslaitos
22179:
22180: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 77. Metsien perusparannukset (siirtomäärära-
22181: Momentille myönnetään nettomäärärahaa ha 3 v)
22182: 169 300 000 mk. Momentille myönnetään 650 000 mk.
22183: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki- Määrärahaa saa käyttää metsäteiden raken-
22184: mushankkeiden rahoittamiseen. tamisesta ja kunnossapidosta, soiden kuivatuk-
22185: sesta, perusmetsityksestä ja -lannoituksesta ai-
22186: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) heutuvien menojen maksamiseen.
22187: Momentille myönnetään 2 500 000 mk.
22188: 104 EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp
22189:
22190: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus
22191: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22192: Momentille myönnetään 44 611 000 mk.
22193:
22194:
22195:
22196:
22197: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
22198:
22199: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot
22200: Momentille myönnetään 64 837 000 mk. (siirtomääräraha 2 v)
22201: Määrärahasta saa käyttää hyötyeläinten sai- Momentille myönnetään 20 704 000 mk.
22202: rauksien ja kuolinsyyn tutkimuksen ja seuran-
22203: nan sekä maksullisten terveystarkkailuohjelmi- 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha)
22204: en maksullista toimintaa koskevien hintojen Momentille myönnetään 19 500 000 mk.
22205: alentamiseen enintään 800 000 mk. Määrärahaa saa käyttää ulkomaisten rokot-
22206: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki- teiden ja seerumeiden hankinnasta ja testauk-
22207: mushankkeiden rahoittamiseen. sesta sekä rokotteiden ja seerumeiden valmis-
22208: tuksesta aiheutuviin menoihin.
22209:
22210:
22211:
22212:
22213: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito
22214:
22215: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siir- enintään luottolaitoksen perimän koron suurui-
22216: tomääräraha 2 v) nen. Korkohyvitys määräytyy mainitulla tavalla
22217: Momentille myönnetään 28 000 000 mk. myös ennen vuotta 1978 myönnettyjen vastaa-
22218: Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käyttöön vien korkotukilainojen osalta, mikäli se lain
22219: ja hoitoon liittyviin erillismenoihin sekä enin- säännöksen estämättä ja velkakirjaehtojen mu-
22220: tään 19 henkilötyövuotta vastaavan projekti- kaan on mahdollista. Suhdannepoliittisista syis-
22221: henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. tä vuonna 1982 myönnettyjen korkotukilaino-
22222: jen korkohyvityksen määrä on kahdeksan en-
22223: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korko- simmäisen lainavuoden aikana kuusi prosent-
22224: tuki (arviomääräraha) tiyksikköäja 9.-16.lainavuosien aikana kolme
22225: Momentille myönnetään 21 000 000 mk. prosenttiyksikköä sekä kiinnitysluottolaitosten
22226: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- obligaatiovaroista vuonna 1987 tai sitä ennen
22227: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvityk-
22228: annetun lain (1015/77) mukaisista lainoista sen määrä on sama kuin vuonna 1987. Kuu-
22229: luottolaitoksille sekä Postipankin varoista dennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitys-
22230: myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain tä ei makseta.
22231: (761/68) mukaisista lainoista Postipankille suo-
22232: ritettavien, vesihuoltolaitteiden rakentamiseen
22233: myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksa- 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimen-
22234: miseen. piteisiin (siirtomääräraha 3 v)
22235: Uusia korkotukilainoja saa vuonna 1997 Momentille myönnetään 17 000 000 mk.
22236: hyväksyä enintään 120 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesi-
22237: Korkohyvityksen määrä on kahdeksan en- huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun
22238: simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent- lain (56/80) mukaisten avustusten maksamiseen
22239: tiyksikköä ja 9.-16. lainavuosien aikana kaksi yhdyskuntien vedenhankintaa ja viemäröintiä
22240: prosenttiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkin edistäviin investointeihin.
22241: EK 3611996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 30 105
22242:
22243: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha
22244: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 3 v)
22245: Momentille myönnetään 71 500 000 mk.
22246: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt Määrärahaa saa käyttää vesistötöiden suun-
22247: korvaukset (arviomääräraha) nittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista
22248: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. ja rakentamisvelvoitteista sekä valtion vesihuol-
22249: Määrärahaa saa käyttää tuomioistuinten ve- totöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen
22250: siasioista antamien päätösten ja lain tai valtio- maksamiseen.
22251: sopimusten perusteella valtion maksettavaksi Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
22252: määrättyjen korvausten maksamiseen. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
22253:
22254:
22255:
22256: 86. Metsätalous (osa EU)
22257:
22258: 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset pal- kä jo suunniteltujen metsäteiden ja ojitusten
22259: velut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomääräraha työnjohdon menoihin. Lisäksi määrärahaa saa
22260: 3 v) käyttää toimitilahankintojen rahoittamiseen
22261: Momentille myönnetään 35 000 000 mk. myönnettävien valtionapujen maksamiseen.
22262: Määrärahaa saa käyttää virkistyskäyttöön Määrärahaa saa käyttää myös liiketaloudellisin
22263: liittyvien maksuttomien palveluiden tuottami- perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien
22264: sesta ja viranomaistehtävien sekä yleisiin uitto- maksujen alentamiseen.
22265: väylätöihin ja yleisiin vesialueisiin liittyvien Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000
22266: tehtävien suorittamisesta aiheutuvien menojen mk puutavaranmittauslain (364/91) 44 §:ssä mai-
22267: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös nittuihin menoihin myönnettävien valtionapu-
22268: edellä mainittuun toimintaan liittyvien inves- jen maksamiseen.
22269: tointien ja yhteiskunnallisia palveluja koskevien
22270: selvitysten rahoitukseen. 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)
22271: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä Momentille myönnetään 1 600 000 mk.
22272: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja
22273: sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteel-
22274: 25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto la aiheutuvien korvausten ja muiden menojen
22275: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. sekä Iijoen ja Hassanjoen vesistön uittoväylä-
22276: Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden jalos- töistä aiheutuneiden vahinkojen korvausten se-
22277: tuksesta, siemenviljelysten perustamisesta ja kä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien meno-
22278: nuoruusvaiheen hoidosta sekä metsäpuiden sie- jen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyt-
22279: menten varmuusvarastoinnista aiheutuvien me- tää metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain
22280: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää (1113/90) mukaisista ja niihin verrattavista suo-
22281: myös palkkausmenoihin ja valtionapujen mak- rituksista aiheutuvien sellaisten menojen mak-
22282: samiseen edellä mainittuihin tarkoituksiin. Mää- samiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion
22283: rärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyö- varoista.
22284: vuotta vastaavan henkilöstön paikkaamisesta
22285: aiheutuvien menojen maksamiseen. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaa-
22286: miseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)
22287: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja Momentille myönnetään 228 780 000 mk.
22288: valvontaorganisaatioille Määrärahaa saa käyttää metsänparannuslain
22289: Momentille myönnetään 179 450 000 mk. kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun
22290: Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja lain ja Lapin vajaatuottoisten metsien kunnos-
22291: metsätalouden kehittämiskeskukselle säädösten tamisesta annetun lain (1 057/82) mukaisten
22292: perusteella aiheutuviin muihin kuin metsänpa- valtiontukien ja toimenpiteistä aiheutuvien me-
22293: rannuslain (140/87) ja kestävän metsätalouden nojen sekä vahingonkorvauslain (412/74) mu-
22294: rahoituksesta annetun lain mukaisten töiden kaisten työnantajan maksettavien vahingonkor-
22295: hankekohtaisen suunnittelun ja työnjohdon se- vausten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa
22296:
22297: 14 260778
22298: 106 EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp
22299:
22300: käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan viestin- koitetun ympäristötuen ja mainitun lain 20 §:ssä
22301: nän edistämishankkeista ja erillisistä tiedotus- tarkoitettujen metsäluonnon hoitohankkeiden
22302: projekteista sekä metsäviestintää tukevan ai- sekä maa- ja metsätalousministeriön määrää-
22303: neiston tuottamisesta aiheutuviin menoihin mien perusteiden mukaisesti metsien ympäris-
22304: myönnettävien valtionapujen maksamiseen. tönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säi-
22305: Määrärahasta on enintään 203 780 000 mk lyttämistä tukevien hankkeiden ja toimenpitei-
22306: valtiontukea metsänparannuslain mukaisiin töi- den rahoittamiseen.
22307: hin ja kestävän metsätalouden rahoituksesta
22308: annetun lain mukaisiin puuntuotannon kestä-
22309: vyyden turvaamistöihin sekä metsäviestintään. 50. Eräät metsätalouden valtionavut
22310: Valtiontuesta saa käyttää enintään 35 000 000 Momentille myönnetään 14 800 000 mk.
22311: mk Lapin vajaatuottoisten metsien kunnosta- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-
22312: misesta annetun lain mukaisiin menoihin myön- miseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdis-
22313: nettävän valtion tuen ja enintään 25 000 000 mk tyksille ja säätiöille.
22314: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
22315: tukiosaston rahoittamiin ohjelmiin sisältyvien Käyttösuunnitelma: mk
22316: hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien mak- Föreningen för Skogskultur rf ....... . 300 000
22317: samiseen valtion osalta. Valtion tuesta saa Työtehoseura ry ..................... . 3 100 000
22318: Rovalan Kannatusyhdistys ry ........ . 1 630 000
22319: käyttää enintään 4 000 000 mk metsäviestinnäs- Metsämuseosäätiö ................... . 2 000 000
22320: tä aiheutuviin menoihin. Vuonna 1997 saa Pohjois-Karjalan Metsätyömieskodin
22321: hyväksyä lakien mukaisten tukien piiriin kan- Kannatusyhdistys ry ................. . 520 000
22322: sallisesti kokonaan rahoitettavat hankkeet, joi- Mustilan Kotikunnas-säätiö .......... . 150 000
22323: den valtiontuki on enintään 206 000 000 mk. Kainuun metsätyömieskotiyhdistys ry . 100 000
22324: Määrärahasta on enintään 25 000 000 mk Suomen Metsäyhdistys ry ............ . 1 000 000
22325: Euroopan Metsäinstituutti ry ........ . 6 000 000
22326: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
22327: tukiosaston tuloja vastaavaa EU:n rahoitus- Yhteensä 14 800 000
22328: osuutta metsänparannustöihin ja puuntuotan-
22329: non kestävyyden turvaamistöihin.
22330: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaa-
22331: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. miseen (siirtomääräraha 3 v)
22332: Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
22333: 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirto- Määrärahaa saa käyttää metsänparannuslain
22334: määräraha 3 v) ja kestävän metsätalouden rahoituksesta anne-
22335: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. tun lain mukaisten lainojen maksamiseen.
22336: Määrärahaa saa käyttää kestävän metsäta- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
22337: louden rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tar- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
22338:
22339:
22340:
22341:
22342: 87. Maanmittauslaitos
22343: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppa-
22344: Momentille myönnetään nettomäärärahaa laissa annetun lain (218/62) mukaisten menojen
22345: 230 000 000 mk. sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuk-
22346: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki- sien lunastuksesta annetun lain (603177) 102 §:n
22347: mushankkeiden rahoitukseen. mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta
22348: ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain
22349: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutu- (31/80) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutu-
22350: vat menot (arviomääräraha) vien menojen maksamiseen sekä kiinteistönmuo-
22351: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. dostamislain (554/95) 207 §:n 2 momentissa
22352: Määrärahaa saa käyttää uusjakotoiminnan tarkoitettujen toimitusmenojen maksamiseen
22353: tukemisesta annetun lain (24/81 ) sekä vuokra- uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.
22354: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 30 107
22355:
22356: 95. Metsähallitus
22357:
22358: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Metsähallitus voi avustaa Suomen Metsäsää-
22359: Metsähallitus hoitaa tehtäväänsä ekologisesti, tiötä vuonna 1997 enintään 1 100 000 markalla.
22360: taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsäta- Metsähallituksen hallinnassa olevien luon-
22361: louden periaatteiden mukaisesti ja siten kuin nonsuojelualueiden palvelu- ja muut toiminta-
22362: maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö- tavoitteet asetetaan luvussa 35.30.
22363: ministeriön tulosohjauksen kautta tarkemmin 2. Peruspääoman korotus
22364: määritellään. Peruspääomaa korotetaan 8 022 128 markal-
22365: Metsähallituksen keskeisten toimintojen tu- la, minkä jälkeen peruspääoman suuruus on
22366: Ioksellisuus paranee vuoden 1996 tasosta. 4 758 022 128 mk.
22367: Metsähallitus tuottaa yhteiskunnallisia virkis- 3. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
22368: mät kohteet
22369: tyspalveluita, uittotehtäviä ja metsänjalostus-ja
22370: Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua
22371: siemenhuoltotöitä sekä huolehtii eri säädöksissä menoja vuonna 1997 enintään 300 milj. mk.
22372: mainituista viranomaistehtävistä. Tämän lisäksi Metsähallitus saa suorittaa in-
22373: Metsähallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen vestointeja, jotka työministeriö, ympäristömi-
22374: työllisyyttä pitämällä puutavaran korjuutehtä- nisteriö tai maa- ja metsätalousministeriö ra-
22375: vissä henkilötyön osuuden mahdollisimman suu- hoittaa. Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna
22376: rena. 1997 investointeja koskevia sitoumuksia, joista
22377: Vuonna 1997 kiinteän omaisuuden Iuovutta- saa aiheutua menoja seuraavina varainhoito-
22378: misesta saatavista myyntituloista käytetään ym- vuosina enintään 200 milj. mk. Tärkeimmät
22379: päristöministeriön ohjauksessa arviolta 100 milj. investointikohteet ovat kiinteistörakenteen pa-
22380: markkaa luonnonsuojelualueiden hankintaan, rantamiseen ja luonnonsuojelualueiden hankin-
22381: josta osa voidaan käyttää maanvaihdon välira- taan liittyvät maa- ja vesialueiden hankinnat,
22382: hana sekä Metsähallitukselle myynneistä ja maa- ja vesirakenteet, koneet ja kalusto sekä
22383: hankinnoista syntyviin kuluihin ja omaisuuden rakennukset.
22384: luovuttamisesta johtuviin mahdollisiin myynti- 4. Lainanotto
22385: voittojen veroihin. Lisäksi Metsähallituksen hal- Metsähallitus oikeutetaan ottamaan valtion
22386: linnassa olevaa maa- ja vesiomaisuutta käyte- liikelaitoksista annetun lain (627/87) 8 §:n 2
22387: tään vaihtomaina suojelualueiden hankintaan momentissa tarkoitettua lainaa enintään 200
22388: noin 110 milj. markan arvosta. milj. mk.
22389:
22390:
22391:
22392: 97. Kasvinjalostuslaitos
22393:
22394: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22395: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
22396: 9 792 000 mk.
22397:
22398:
22399:
22400: 98. Siemenperunakeskus
22401:
22402: 23. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää korvaus- ja lisämai-
22403: Momentille myönnetään nettomäärärahaa den hankinnasta sekä kunnostuksen aloittami-
22404: 248 000 mk. sesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
22405:
22406: 87. Siemenperunakeskuksen maanhankintame-
22407: not (siirtomääräraha 2 v)
22408: Momentille myönnetään 600 000 mk.
22409: 108 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
22410:
22411: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
22412:
22413: 25. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laite-
22414: 2 v) hankinnoista aiheutuvien menojen maksami-
22415: Momentille myönnetään 24 000 000 mk. seen maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin
22416: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten or- määräämällä tavalla. Määrärahaa saa käyttää
22417: ganisaatioiden jäsenyydestä, solmituista muista myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden ra-
22418: kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuk- hoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään
22419: sista aiheutuvien muiden kuin jäsenmaksume- 85 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
22420: nojen maksamiseen sekä Suomen lähialueyh- paikkaamisesta aiheutuvien menojen maksami-
22421: teistyöstä ja muusta alan kansainvälisestä yh- seen.
22422: teistyöstä aiheutuvien kulutusmenojen maksa-
22423: miseen. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va-
22424: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk- hinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
22425: kausmenojen maksamiseen. Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
22426: Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten
22427: 27. Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomää- tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
22428: räraha 3 v) annetun lain (284/83, muut. 1310/90) 2 §:n
22429: Momentille myönnetään 26 200 000 mk. mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaa-
22430: Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virasto- miseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta
22431: jen, laitosten tai muiden yksiköiden yhteistyönä aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää
22432: suoritettavan hallinnonalan tehtäväalueen stra- myös edellisiin vuosiin kohdistuvien menojen
22433: tegista valmistelua ja maaseutuelinkeinojen, maksamiseen.
22434: metsätalouden, kala- ja riistatalouden, vesiva-
22435: rojen sekä muiden luonnonvarojen kestävän 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut
22436: käytön kehittämistä tukevasta tutkimustoimin- (arviomääräraha)
22437: nasta ja tämän tutkimustoiminnan ohjauksesta Momentille myönnetään 11 600 000 mk.
22438: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära- Määrärahaa saa käyttää Suomen jäsenmak-
22439: haa saa käyttää palkkaus- ja muista kulutus- sujen maksamiseen kansainvälisille organisaati-
22440: menoista, tutkimushankkeiden asiantuntija-ar- oille sekä muiden kansainvälisten sitoumusten
22441: vioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin edellyttämiin siirtoihin ulkomaille.
22442: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 31 109
22443:
22444:
22445:
22446:
22447: Pääluokka 31
22448: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
22449: 01. Liikenneministeriö
22450:
22451: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22452: Momentille myönnetään 61 356 000 mk.
22453:
22454:
22455:
22456: 24. Tielaitos
22457: 21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirto-
22458: (siirtomääräraha 2 v) määräraha 2 v)
22459: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 942 500 000 mk.
22460: 3 103 840 000 mk. Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioitaan
22461: Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden pe- merkittävien tieverkon kehittämishankkeiden
22462: rustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yk- toteuttamisesta sekä niitä vastaavien, myöhem-
22463: sityisteiden kuntoonpanosta sekä maa-ainesalu- min toteutettavien tie- ja siltahankkeiden suun-
22464: eiden hankinnoista sekä tielaitoksen hallintaan nittelusta ja muista valmistelevista töistä aiheu-
22465: kuuluvien rakennusten kunnostus- ja muutos- tuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös
22466: töistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Mää- EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoi-
22467: rärahaa saa lisäksi käyttää tileistä poistoibio ja teohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten
22468: alan museotoiminnan tukemiseen. Momentin rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta
22469: määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyh- sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteut-
22470: teistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk-
22471: palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perus- sien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta
22472: tein määräytyvien vuokrien alentamiseen. on varattu 10 000 000 mk EU:n aluekehitysra-
22473: Tielaitos saa tehdä sitoumuksia, joista aiheu- hastosta rahoitettavien tiehankkeiden kansallis-
22474: tuu valtiolle myöhempinä vuosina menoja vuo- ta rahoitusosuutta varten.
22475: den 1996 kustannustasossa 1 000 milj. mk. Tieverkon kehittämisen hankkeista sekä tie-
22476: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehi- ja siltasuunnitelmista saa tehdä sitoumuksia
22477: tysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia to- siten, että niistä aiheutuu valtiolle myöhempinä
22478: teuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus- vuosina menoja vuoden 1996 kustannustasossa
22479: osuuksien maksamiseen valtion osalta sekä enintään 1 000 milj. mk.
22480: pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien
22481: hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien mak- 78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arviomää-
22482: samiseen valtion osalta. Määrärahasta on va- räraha)
22483: rattu 30 000 000 mk EU:n aluekehitysrahastosta Momentille myönnetään 67 000 000 mk.
22484: rahoitettavien tiehankkeiden kansallista rahoi- Määrärahaa saa käyttää tielaitoksen ja ulko-
22485: tusosuutta varten. puolisten välisiin sitoumusosuuksiin perustuviin
22486: Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TEN- töihin.
22487: hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin.
22488: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 79. Järvenpää-Lahti moottoritien rakentami-
22489: annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista alueke- nen ja kunnossapito (siirtomääräraha 2 v)
22490: hitysrahaa. Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
22491: 110 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
22492:
22493: Määrärahaa saa käyttää Järvenpää-Lahti- netun lain (243/54) ja asetuksen (487/57) mu-
22494: moottoritien rakentamisen valmistelusta ja kun- kaisten maa-alueiden ja korvausten sekä kiin-
22495: nossapidosta aiheutuvien menojen maksami- teistötoimitusmaksusta annetun lain (558/95)
22496: seen. Tielaitos valtuutetaan solmimaan hanketta mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksami-
22497: koskeva yksityisrahoitussopimus, josta valtiolle seen.
22498: saa aiheutua myöhempinä vuosina menoja enin- Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten
22499: tään 1 500 milj. mk. tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaa-
22500: miseen ennen tiesuunnitelman vahvistamista.
22501: 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja Määrärahaa saa käyttää myös tielain (243/54)
22502: korvaukset (arviomääräraha) mukaisten korkohyvitysten maksamiseen luot-
22503: Momentille myönnetään 150 000 000 mk. tolaitoksille. Korkohyvityksen piiriin ei hyväk-
22504: Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä an- sytä uusia lainoja.
22505:
22506:
22507:
22508:
22509: 30. Merenkulkulaitos
22510:
22511: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
22512: ha 2 v) Momentille myönnetään 298 000 000 mk.
22513: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Merenkulkulaitos saa tilata uuden monitoi-
22514: 512 000 000 mk. mijäänmurtajan, josta aiheutuu valtiolle menoja
22515: Määrärahaa saa käyttää myös prototyyppien enintään 280 000 000 mk.
22516: ja ns. nollasarjan tuote-erien hankintaa koske-
22517: vien sopimusten mukaisiin tuotekehitysmenoi- 77. Väylätyöt (siirtomääräraha 3 v)
22518: hin valtioneuvoston vahvistamien yleisten pe- Momentille myönnetään 75 000 000 mk.
22519: rusteiden mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää
22520: Määrärahaa saa käyttää turvalaitteiden, väy-
22521: myös EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja sel-
22522: lätöiden, kanavien ja muiden maa- ja vesira-
22523: vitysmenoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää kennustöiden suunnittelusta, tutkimuksesta, ra-
22524: Saimaan vesistöalueen jäänmurtotoiminnan ai-
22525: kentamisesta ja peruskorjauksista ja turvalait-
22526: heuttamiin menoihin Saimaan kanavan ollessa teiden vauriokorjauksista ja laitehankinnoista
22527: suljettuna. Määrärahaa saa käyttää myös pal-
22528: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä meren-
22529: velussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein
22530: kulkulaitoksen hallintaan kuuluvien talojen uu-
22531: määräytyvien vuokrien alentamiseen.
22532: disrakennus- ja perusparannusmenoihin.
22533: 22. Saimaan kanavan hoitokunta (arviomää-
22534: räraha) 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (siirtomää-
22535: Momentille myönnetään 1 200 000 mk. räraha 3 v)
22536: Määrärahaa saa käyttää Saimaan kanavan Momentille myönnetään 400 000 mk.
22537: hoitokunnan puheenjohtajan ja jäsenten palk- Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden
22538: kioiden, viiden viran palkkauksen, matkakor- maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista
22539: vausten, toimistokaluston hankinta- ja korjaus- varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden han-
22540: menojen sekä muiden kulutus- ja edustusmeno- kintamenojen sekä vesilain (264/61) mukaisten
22541: jen maksamiseen. korvausten maksamiseen.
22542:
22543:
22544:
22545:
22546: 31. Merentutkimuslaitos
22547: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
22548: Momentille myönnetään 35 350 000 mk. symien tutkimushankkeiden rahoitukseen.
22549: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 31 111
22550:
22551: 28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomäärä- Määrärahaa saa käyttää enintään seitsemää
22552: raha) henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
22553: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. kaamiseen.
22554:
22555:
22556:
22557:
22558: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
22559:
22560: 31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakentami- b) Määrärahaa saa käyttää korkohyvitysten
22561: sen korkotuki (arviomääräraha) maksamiseen luottolaitoksille liikenneministeri-
22562: Momentille myönnetään 866 000 mk. ön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti
22563: Määrärahaa saa käyttää merenkulkuhallituk- luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä
22564: sen päätöksen mukaisesti luottolaitosten varois- korkotukilainoista annetun lain 2 §:n 6 kohdan
22565: ta myönnettävistä eräistä korkotukilainoista perusteella suomalaisille varustamotoimintaa
22566: annetun lain (1015/77) 2 §:n nojalla kauppa- ja harjoittaville yrityksille annetuille lainoille, jot-
22567: teollisuussatamien rakentamiseen myönnetyistä ka on tarkoitettu kotimaisilta telakoilta tilattu-
22568: korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavi- jen lastialusten ja pääasiassa lastin kuljetukseen
22569: en korkohyvitysten maksamiseen. Uusia kor- tarkoitetun muun vesikuljetuskaluston hankin-
22570: kotukilainoja ei myönnetä. Aikaisemmin hy- toihin ja peruskorjauksiin sekä ulkomailta käy-
22571: väksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on tettyinä astettavien alle 1 600 bruttorekisteri-
22572: neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 pro- tonnin pienalusten hankintoihin. Vain erittäin
22573: senttiyksikköä ja lainavuosien 5-8 aikana 2 painavista syistä korkotukea voidaan myöntää
22574: prosenttiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden myös ulkomailta tapahtuvien uudishankintojen
22575: jälkeen korkotukea ei makseta. lainoihin. Määrärahaa saa käyttää myös vas-
22576: taavanlaisiin korkotukimenoihin Ahvenanmaan
22577: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar- maakuntalain (39/78) nojalla hyväksytyistä lai-
22578: viomääräraha) noista ahvenanmaalaisten alusten hankintaan.
22579: Momentille myönnetään 55 500 000 mk. Korkotukea voidaan myöntää kotimaisiin
22580: Määrärahaa saa käyttää seuraavasti: hankintoihin myös silloin, kun hankinta rahoi-
22581: a) Määrärahasta saa käyttää enintään tetaan käyttäen hyväksi alustoimitusten rahoi-
22582: 19 000 000 mk valtioneuvoston vahvistamien tukseen myönnettävästä korkotuesta annettua
22583: yleisten perusteiden mukaisesti avustusten mak- lakia (1173/90). Uusia korkotukilainoja ei myön-
22584: samiseen ulkomaankaupan merikuljetuksia var- netä.
22585: ten vuosina 1988-1989 tilattujen tai hankittu- Aikaisemmin myönnettyjen korkotukilaino-
22586: jen pienalusten hankintaa varten otettujen lai- jen korkohyvityksen määrä saa olla enintään
22587: nojen korkomenojen alentamiseen. Tuen myön- kunakin vuonna tehdyn päätöksen mukainen.
22588: tämisen edellytyksenä on, että laina on hyväk- Korkotuen myöntämisen edellytyksenä on,
22589: sytty mainittuina vuosina tämän tuen piiriin, ja että aluksen miehitys- ja muut käyttökustan-
22590: ettei samaan tarkoitukseen ole myönnetty muu- nukset eivät estä aluksen kannattavaa toimintaa
22591: ta valtion korkotukea tai avustusta. Avustusta pitkällä aikavälillä.
22592: saa myöntää enintään 90 prosenttia hyväksyt-
22593: tävän koron määrästä enintään kymmenen 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon
22594: ensimmäisen lainavuoden aikana. Avustuksen merkittyjen alusten kilpailuedellytysten turvaa-
22595: myöntämisen edellytyksenä on, että aluksen minen (arviomääräraha)
22596: miehitys- ja muut käyttökustannukset eivät estä Momentille myönnetään 115 000 000 mk.
22597: aluksen kannattavaa toimintaa pitkällä aikavä- Määrärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen
22598: lillä. Avustuksen saajan tulee sitoutua toimin- kauppa-alusluettelosta annetun lain (1707/91)
22599: nanjatkamiseen Suomen lipun alla määräajaksi. mukaisen tuen maksamiseen alusluetteloon mer-
22600: Määrärahaa saa käyttää myös vastaavanlai- kityille Iastialuksille.
22601: siin korkotukimenoihin Ahvenanmaan maakun-
22602: talain (39/78) nojalla hyväksytyistä lainoista 44. Saaristoliikenteen avustaminen
22603: ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten hankin- Momentille myönnetään 800 000 mk.
22604: taan. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-
22605: 112 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
22606:
22607: miseen saariston kulkuyhteyksiä haitaville lii- Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikai-
22608: kennöitsijöille valtioneuvoston päätöksen semmin myönnettyjen korkotukilainojen kor-
22609: (250/86) mukaisin perustein. kohyvityksen määrä on neljän ensimmäisen
22610: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- lainavuoden aikana 4 prosenttia ja 5-8 laina-
22611: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. vuosien aikana 2 prosenttia.
22612:
22613: 45. Saaristoliikenteen korkotuki (arviomäärä-
22614: raha) 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset
22615: Momentille myönnetään 25 000 mk. (arviomääräraha)
22616: Määrärahaa saa käyttää korkohyvityksen Momentille myönnetään 3 200 000 mk.
22617: maksamiseen luottolaitoksille eräistä korkotu- Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista an-
22618: kilainoista annetun lain 2 §:n 4 momentin netun lain (189/36) mukaisten avustusten mak-
22619: mukaisesti saaristoliikenteen alusten peruskor- samiseen ammatissaan toimivien merimiesten
22620: jauksiin ja uudishankintoihin annettaville lai- hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja me-
22621: noille. ripelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset
22622: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- myönnetään merenkulkuhallituksen määrittele-
22623: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. mistä toiminnoista aiheutuviin menoihin.
22624:
22625:
22626:
22627:
22628: 41. Ajoneuvohallintokeskus
22629:
22630: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22631: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
22632: 2 000 000 mk.
22633:
22634:
22635:
22636:
22637: 50. Ilmatieteen laitos
22638:
22639: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) symien tutkimushankkeiden rahoitukseen. Mää-
22640: Momentille myönnetään nettomäärärahaa rärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasun-
22641: 133 000 000 mk. tojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien
22642: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- vuokrien alentamiseen.
22643:
22644:
22645:
22646:
22647: 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset
22648:
22649: 41. Sanomalehdistön tuki tukemiseen samojen jakoperusteiden mukaan
22650: Momentille myönnetään 75 000 000 mk. kuin puoluelain 9 §:ssä tarkoitettu avustus.
22651: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston erik-
22652: seen määräämin ehdoin avustusten maksami- 61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheu-
22653: seen sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja muiden tuvat menot (siirtomääräraha 3 v)
22654: kustannusten alentamiseksi. Tukea voidaan Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
22655: käyttää myös sanomalehdistön kehittämishank- Määrärahaa saa käyttää poikkeusolojen va-
22656: keisiin. raverkon sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien
22657: Määrärahasta saa käyttää 35 000 000 mk vara- ja erityisyhteyksien suunnitteluun, raken-
22658: puolueille niiden lehdistön ja sitä vastaavan tamiseen ja ylläpitoon sekä järjestelmien tehos-
22659: sähköisen julkaisutoiminnan tukemiseen sekä tetusta suojaamisesta, ylläpidosta ja kehittämi-
22660: Ahvenanmaan maakunnalle tiedotustoiminnan sestä aiheutuvien korvausten maksamiseen.
22661: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 31 113
22662:
22663: 57. Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen kehittäminen
22664:
22665: 34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojär- Määrärahaa saa käyttää kannattamattomien
22666: jestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen (siirto- junaliikennepalvelujen ja muiden joukkoliiken-
22667: määräraha 3 v) nepalveluiden ostoon. Määrärahaa saa käyttää
22668: Momentille myönnetään 29 000 000 mk. avustuksina myös julkisen liikenteen kehittämi-
22669: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- seen, kuten suunnitteluun, tutkimukseen, infor-
22670: miseen Helsingin kaupungille itämetron suun- maatio- ja maksuvälinetekniikan edistämiseen
22671: nitteluun ja rataosuuden rakentamiseen siten, sekä matkakeskusten ja linja-autoasemien pal-
22672: että valtion osuus on enintään 150 milj. mk velukyvyn parantamiseen.
22673: kuitenkin enintään 30 % kustannuksista. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
22674: symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra-
22675: 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit- hoitukseen.
22676: täminen (siirtomääräraha 3 v) Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
22677: Momentille myönnetään 467 600 000 mk. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
22678:
22679:
22680:
22681: 58. Radanpito
22682:
22683: 21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha
22684: EU) (siirtomääräraha 2 v) 2 v)
22685: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 208 000 000 mk.
22686: 1 453 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää radanpidon kehit-
22687: Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi tämishankkeisiin sekä Ratahallintokeskuksen
22688: joukkoliikenteen tarkastusmaksutoiminnan ku- hallintaan kuuluvien talojen uudisrakennus- ja
22689: luihin, EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja perusparannusmenoihin.
22690: selvitysmenoihin sekä lähialueyhteistyöhankkei-
22691: siin. Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia
22692: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja
22693: hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia to- myöhempinä vuosina enintään 500 000 000 mk.
22694: teuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus-
22695: osuuksien maksamiseen valtion osalta sekä
22696: pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja
22697: hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien mak- korvaukset (arviomääräraha)
22698: samiseen valtion osalta. Määrärahasta on va- Momentille myönnetään 6 000 000 mk.
22699: rattu 1 000 000 mk näiden hankkeiden kansal- Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radan-
22700: lista rahoitusta varten. pidosta ja rataverkon käyttämisestä annetun
22701: Radanpidon hankkeiden toteutuksesta saa lain mukaista toimintaa varten hankittavien
22702: Ratahallintokeskus tehdä sitoumuksia siten, maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoi-
22703: että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhem- mitusmaksusta annetun lain (588/95) mukaisten
22704: pinä vuosina enintään 600 000 000 mk. kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen.
22705:
22706:
22707:
22708: 92. Ilmailulaitos
22709:
22710: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Ilmailulaitoksen tulee huolehtia palvelujensa
22711: Ilmailulaitoksen tavoitteena on toimialansa ja tarjonnasta ja kehittämisestä kannattavan lii-
22712: tehtäviensä mukaisesti huolehtia siitä, että il- ketoiminnan edellytysten mukaisesti ottaen huo-
22713: mailutoiminta tapahtuu mahdollisimman tur- mioon asiakkaitten, mukaan lukien sotilasilmai-
22714: vallisesti, tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti lu, sekä yhteiskunnan tarpeet siten, että ensisi-
22715: ja taloudellisesti. jaisesti pyritään turvaamaan säännöllisen reit-
22716:
22717: 15 260778
22718: 114 EK 36/1996 vp -HE 103/1996 vp
22719:
22720: tiliikenteen edellyttämät palvelut ja että lento- Lisäksi valtioneuvosto saa oikeuttaa Ilmailu-
22721: asemia ja lennonvarmistusjärjestelmää kehite- laitoksen antamaan vastavakuutta vaatimatta
22722: tään niiden palvelujen kysyntää vastaavasti. omavelkaisia takauksia lentokenttä- ja lennon-
22723: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim- varmistuspalveluja tuottavien tytäryhtiöidensä
22724: mät kohteet tai Ilmailulaitoksen toimialaan liittyvien kiin-
22725: Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheutua teistöyhtiöidensä ottamien yhteensä enintään
22726: menoja vuonna 1997 enintään 450 milj. mk. 70 milj. markan lainojen vakuudeksi.
22727: Lisäksi Ilmailu1aitos saa tehdä vuonna 1997
22728: investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa 3. Lainanotto
22729: aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina
22730: enintään 600 milj. mk. Tärkeimmät investoin- Ilmailulaitos oikeutetaan ottamaan valtion
22731: tikohteet liittyvät Helsinki-Vantaan lentoase- liikelaitoksista annetun lain (627/87) 8 §:n 2
22732: man edelleen kehittämiseen sekä lennonvarmis- momentissa tarkoitettua lainaa enintään 250
22733: tusjärjestelmän uusinnan loppuunsaattamiseen. milj. mk.
22734:
22735:
22736:
22737:
22738: 93. Ilmaliikenteen valtionavut
22739:
22740: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen raken- Iäpidon avustamisen edellytyksenä on säännöl-
22741: tamiseen ja ylläpitoon lisen reitti- ja kevytreittiliikenteen harjoittami-
22742: Momentille myönnetään 11 000 000 mk. nen. Momentilta maksetaan lisäksi avustuksia
22743: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- pienempien lentopaikkojen rakennusinvestoin-
22744: miseen muiden kuin Ilmailulaitoksen ylläpitä- teihin. Määrärahaa saa käyttää myös lentopaik-
22745: mien, lähinnä reitti- ja kevytreittiliikenteen kojen suunnittelu- ja valvontakustannusten
22746: piirissä olevien lentopaikkojen rakenteiden ja avustamiseen.
22747: laitteiden parantamiseen sekä kenttien ylläpidon
22748: avustamiseen ja näiden lentopaikkojen raken- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
22749: tamiseen otettujen lainojen kustannuksiin. Yl- tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
22750:
22751:
22752:
22753:
22754: 96. Raskone
22755:
22756: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
22757: Raskoneen pääliiketoiminta on raskaan ajo- mät kohteet
22758: neuvo- ja työkonekaluston sekä niiden lisälait- Raskoneen investoinneista saa aiheutua me-
22759: teiden kunnossapito. Palveluja tarjotaan kaikille noja vuonna 1997 enintään 10 milj. mk. Lisäksi
22760: yhteisöille ja urakoitsijoille, jotka tarvitsevat Raskone saa tehdä vuonna 1997 investointeja
22761: omien päätoimintojensa tueksi ajoneuvo- ja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua me-
22762: noja seuraavina varainhoitovuosina enintään 10
22763: työkonekaluston kunnossapidon palveluja. Asi- milj. mk.
22764: antuntijuutta pääliiketoiminnassa kehitetään Tärkeimmät investointikohteet ovat toimin-
22765: määrätietoisesti päämääränä mahdollisimman takyvyn ylläpitoon ja toimintojen kehittämiseen
22766: suuren lisäarvon tuottaminen asiakkaalle liike- liittyvät investoinnit.
22767: taloudellisesti kannattavasti. 3. Lainanotto
22768: Toimintojen kannattavuutta parannetaan toi- Raskone oikeutetaan ottamaan valtion liike-
22769: mintoja ratinalisoimalla, keskittymällä pääliike- laitoksista annetun lain 8 §:n 2 momentissa
22770: toimintaan ja resurssien käyttöastetta paranta- tarkoitettua lainaa enintään 15 milj. mk.
22771: malla. Tilikaudella valmistaudutaan tulevaan
22772: organisaatiomuutokseen.
22773: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 31 115
22774:
22775: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot
22776:
22777: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avus-
22778: 3 v) taminen (siirtomääräraha 3 v)
22779: Momentille myönnetään 33 000 000 mk. Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
22780: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- Määrärahaa saa käyttää IVY-maiden ja Itä-
22781: symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra- ja Keski-Euroopan maiden liikennealan koulu-
22782: hoitukseen ja niihin liittyvien tarjousten teke- tukseen ja vastaavanlaisen toiminnan avustami-
22783: miseen sekä pieniin lähialueyhteistyöselvityksiin seen.
22784: ja -tutkimuksiin.
22785: 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapi-
22786: toon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
22787: 40. Eräät valtionavut Momentille myönnetään 30 000 000 mk.
22788: Momentille myönnetään 4 650 000 mk. Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä
22789: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- annetun lain ja asetuksen mukaisten valtion-
22790: miseen liikennealan yhteisöjen toiminnan tuke- apujen maksamiseen yksityisten teiden kunnos-
22791: miseen ja liikennealan museotoiminnan raken- sapitoon ja parantamiseen. Määrärahasta käy-
22792: nushankkeisiin. tetään 9 000 000 mk Pohjois-Suomen yksityisten
22793: teiden kunnossapitoon ja parantamiseen.
22794:
22795: 42. Korvaus koulutuksesta 77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suun-
22796: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. nittelu (siirtomääräraha 3 v)
22797: Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa- Momentille myönnetään 12 500 000 mk.
22798: miseen rautatie- ja ilmaliikenteen ammattikou- Määrärahaa saa käyttää Vuosaaren sataman
22799: lutuksesta. liikenneväylien suunnitteluun.
22800: 116 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
22801:
22802:
22803:
22804:
22805: Pääluokka 32
22806: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
22807: Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräis- vavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 1997
22808: tä korkotukilainoista annetun lain (1015177) enintään 50 000 000 mk.
22809: 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korko- Turvavarastolain (970/82) 7 §:n mukaisia va-
22810: hyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia tur- rastointiavustuksia saa vuonna 1997 myöntää
22811: enintään 200 000 mk.
22812:
22813:
22814:
22815: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö
22816:
22817: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) jen maksamiseen ja tutkimusten ohjaamisesta
22818: Momentille myönnetään 113 600 000 mk. sekä johtamisesta aiheutuvien matka- ym. me-
22819: Määrärahaa saa käyttää myös valtion osa- nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
22820: kassähkön välittämisestä aiheutuneiden kustan- myös teollisuuspoliittisista tutkimuksista, kehit-
22821: nusten maksamiseen Kemijoki Oy:lle. Lisäksi tämishankkeista ja selvityksistä aiheutuviin
22822: määrärahaa saa käyttää enintään 100 000 mk palkkaus- ja palkkiomenoihin, koti- ja ulko-
22823: kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten. maan matkoihin, julkaisu- ja tiedotusmenoihin
22824: sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin. Mää-
22825: 22. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja rärahaa saa käyttää enintään 24 henkilötyö-
22826: selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) vuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaami-
22827: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. seen.
22828: Määrärahaa saa käyttää ulkopuolisilta tilat-
22829: tavien ministeriön strategista valmistelua tuke- 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja
22830: vien tutkimusten ja selvitysten tekemisestä ai- rahoitusosuudet (arviomääräraha)
22831: heutuvien menojen maksamiseen. Kohteena voi- Momentille myönnetään 55 315 000 mk.
22832: vat olla valtioiden väliseen taloudelliseen yh- Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
22833: dentymiseen ja sen vaikutuksiin, ulko- ja koti- jestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien
22834: maankauppaan, yritysten ja niiden tuotteiden sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien
22835: kilpailukykyyn, kansainvälistymisen esteisiin ja kulutus- ja palkkausmenojen maksamiseen.
22836: seurauksiin, markkinointiin ja liikkeenjohdon
22837: ongelmiin liittyvät tutkimukset ja kehittämis-
22838: toimenpiteet. Määrärahaa saa käyttää myös 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle
22839: tulos-, seuranta- ja vaikuttavuusarviointien te- (arviomääräraha)
22840: kemiseen, matkailua sekä pienen ja keskisuuren Momentille myönnetään 67 500 000 mk.
22841: yritystoiminnan kehittämistä koskeviin tutki- Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain
22842: muksiin ja kilpailu- sekä kuluttajatutkimustoi- (990/87) 52 §:n mukaisen korvauksen maksami-
22843: mintaan, elintarvikeselvityksiin, julkaisumeno- seen valtion ydinjätehuoltorahastolle.
22844: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 32 117
22845:
22846: 02. KTM yrityspalvelun piiritoimistot
22847:
22848: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- sien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta
22849: ha 2 v) on varattu 2 700 000 mk EU:n aluekehitysra-
22850: Momentille myönnetään nettomäärärahaa haston ja 500 000 mk sosiaalirahaston hankkei-
22851: 31 200 000 mk. den kansallista rahoitusosuutta varten.
22852: Määrärahaa saa käyttää myös piiritoimisto- Määrärahaa saa myös käyttää yrityspalvelun
22853: jen järjestämästä alueellisten yrityspalveluyksi- piiritoimistojen euroneuvontakeskusten kansal-
22854: köiden pk -yrityksille tarkoitetusta yhteispalve- lisen rahoitusosuuden maksamiseen.
22855: lutoiminnasta aiheutuvien menojen maksami- Määrärahaa saa käyttää myös 1.9.1997 pe-
22856: seen. rustettavien työvoima- ja elinkeinokeskusten
22857: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- käynnistämisen valmistelusta aiheutuvien palk-
22858: hitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- kaus- ja muiden toimintamenojen sekä 1.3.1997
22859: teohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten lukien perustettavien johtajien viroista aiheutu-
22860: rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta vien palkkausmenojen maksamiseen. Työvoi-
22861: sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteut- ma- ja elinkeinokeskukset saavat käyttää mää-
22862: tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk- rärahaa toimintamenoihin 1.9.1997 lukien.
22863:
22864:
22865:
22866: 03. Työvoima- ja elinkeinokeskukset
22867:
22868: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää kotitalouksien työl-
22869: Momentille myönnetään 32 965 000 mk. listämismahdollisuuksien parantamiseksi myön-
22870: Keskuksiin voidaan perustaa 1.3.1997 lukien nettävään hyvitykseen, kokeilujärjestelmän hal-
22871: 15 johtajan virkaa (A 30). lintokustannuksiin sekä kokeilun seurannasta
22872: aiheutuviin menoihin.
22873: 61. Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksi-
22874: en tukeminen (arviomääräraha)
22875: Momentille myönnetään 25 000 000 mk.
22876:
22877:
22878:
22879: 27. Kuluttajavirasto
22880:
22881: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille
22882: Momentille myönnetään 25 400 000 mk. Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
22883: Määrärahasta saa käyttää kuluttajalehdestä Määrärahaa saa käyttää avustuksena kulut-
22884: aiheutuvan maksullisen toiminnan hintojen tajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalous-
22885: alentamiseen enintään 1 100 000 mk. osaston tukemiseen kuluttajaviraston määritte-
22886: lemistä toiminnoista aiheutuviin menoihin.
22887:
22888:
22889:
22890: 28. Kuluttajavalituslautakunta
22891:
22892: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22893: Momentille myönnetään 5 745 000 mk.
22894: 118 EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp
22895:
22896: 29. Kilpailuvirasto
22897:
22898: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22899: Momentille myönnetään 16 600 000 mk.
22900:
22901:
22902:
22903: 30. Elintarvikevirasto
22904:
22905: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22906: Momentille myönnetään 10 200 000 mk.
22907:
22908:
22909:
22910: 31. Kuluttaja-asiamiehen toimisto
22911:
22912: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22913: Momentille myönnetään 7 000 000 mk.
22914:
22915:
22916:
22917: 32. Patentti- ja rekisterihallitus
22918:
22919: 22. Yhdistysrekisterin toimintamenot (siirto- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
22920: määräraha 2 v) 6 200 000 mk.
22921:
22922:
22923:
22924:
22925: 33. Kuluttajatutkimuskeskus
22926:
22927: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22928: Momentille myönnetään 9 400 000 mk.
22929:
22930:
22931:
22932: 38. Mittatekniikan keskus
22933: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mittatekniikan edistämisestä sekä EU:n stan-
22934: Momentille myönnetään nettomäärärahaa dardeja, mittauksia ja testauksia koskevaan
22935: 8 800 000 mk. ohjelmaan liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä
22936: ja kehittämishankkeista aiheutuviin palkkaus-
22937: 23. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän ke-
22938: ja palkkiomenoihin, koti- ja ulkomaanmatkoi-
22939: hin, julkaisu-, koulutus- Ja tiedotusmenoihin,
22940: hittäminen ja EU:n standardit, mittaukset ja asiantuntijapalveluihin, laitehankintamenoihin
22941: testausohjelma (siirtomääräraha 3 v) sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutu-
22942: Momentille myönnetään 10 600 000 mk. viin toimintamenoihin. Määrärahaa saa käyttää
22943: Määrärahaa saa käyttää mittayksiköistä ja enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henki-
22944: mittanormaalijärjestelmästä annetun lain löstömäärän palkkaamiseen. Henkilötyövuosi2
22945: (1156/93) mukaisesti kansallisen mittanormaa- saa käyttää myös akkreditointipalvelujen tuot
22946: lijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansal- tamiseen, akkreditoinnin, teknisen infrastruk
22947: listen mittanormaalilaboratorioiden toiminnan tuurin ja niihin liittyvän toiminnan tiedotus-
22948: ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, opastus-, koulutus- ja kehittämistoimintaan.
22949: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 32 119
22950:
22951: 39. Teknillinen tarkastuskeskus
22952: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Teknillisen tarkastuskeskuksen investoinneis-
22953: Teknillisen tarkastuskeskuksen tehtävänä on ta saa aiheutua menoja vuonna 1997 enintään
22954: tuottaa tarkastus-, mittaus-, sertifiointi- ja tes- 3 milj. mk. Lisäksi Teknillinen tarkastuskeskus
22955: tauspalveluja, joiden avulla teollisuus ja kauppa saa tehdä vuonna 1997 investointeja koskevia
22956: voivat osoittaa tuotteidensa tai toimintansa sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seu-
22957: luotettavuuden ja vaatimustenmukaisuuden. raavina varainhoitovuosina yhteensä enintään 5
22958: Teknillinen tarkastuskeskus huolehtii tehtä- milj. mk.
22959: viinsä kuuluvien palvelujen tarkoituksenmukai- Tärkeimmät investointikohteet ovat atk-lait-
22960: sesta tarjonnasta ja niiden teknistä turvallisuut- teisto sekä tarkastus-, mittaus- ja testaustoimin-
22961: ta ja luotettavuutta edistävästä kehittämisestä nan laitteet.
22962: liiketoiminnan edellytysten mukaisesti ottaen 3. Lainanotto
22963: huomioon asiakkaiden ja koko yhteiskunnan Tekniiiinen tarkastuskeskus oikeutetaan ot-
22964: tarpeet. tamaan valtion liikelaitoksista annetun lain
22965: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim- (627/87) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa
22966: mät kohteet enintään 5 milj. mk.
22967:
22968:
22969:
22970:
22971: 40. Geologian tutkimuskeskus
22972:
22973: 21. (32.40.21 ja 28) Toimintamenot (siirto- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
22974: määräraha 2 v) symien tutkimushankkeiden rahoitusta varten.
22975: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
22976: 202 200 000 mk.
22977:
22978:
22979:
22980:
22981: 41. Turvatekniikan keskus
22982:
22983: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22984: Momentille myönnetään 62 300 000 mk.
22985:
22986:
22987:
22988:
22989: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
22990:
22991: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
22992: Momentille myönnetään nettomäärärahaa symien tutkimushankkeiden rahoitusta varten.
22993: 323 000 000 mk.
22994:
22995:
22996:
22997:
22998: 44. Teknologian kehittämiskeskus
22999:
23000: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU)
23001: Momentille myönnetään nettomäärärahaa (arviomääräraha)
23002: 100 900 000 mk. Momentiiie myönnetään 572 000 000 mk.
23003: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyt-
23004: symien tutkimushankkeiden rahoitukseen. tää sellaisten soveltavan teknisen tutkimuksen
23005: 120 EK 3611996 vp - HE 103/1996 vp
23006:
23007: hankkeiden rahoitukseen, jotka kohottavat tai den tuotantorakenteen ja yritysten tuotevalikoi-
23008: ylläpitävät teknologian tasoa ja jotka palvelevat man kehittämistä kansainvälisen kilpailun ja
23009: teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn pa- markkinoiden edellyttämällä tavalla sekä tue-
23010: rantamista. taan yritysten uuden teknologian kehittämistä ja
23011: Rahoitusta saa käyttää: hyödyntämistä. Avustuksilla tuetaan myös ener-
23012: -korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja mui- giatalouden, ympäristötekniikan ja terveyden-
23013: den julkisten soveltavan tutkimuksen yksiköi- huollon kehittämiseen liittyvien teknologioiden
23014: den kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin kehitystä ja liiketaloudellista hyödyntämistä.
23015: -kansainvälisen yhteistyön ohjelmien ja Tuotekehitysavustuksella kannustetaan yrityk-
23016: hankkeiden osallistumismaksuihin siä yhteisiin teknologiahankkeisiin ja -ohjelmiin,
23017: -julkisten laitosten uutuustuotteiden han- joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä
23018: kinnan tukemiseen kauppa- ja teollisuusminis- ja tehostamaan resurssien käyttöä ja saamaan
23019: teriön vahvistamien perusteiden mukaisesti sekä suuret että pienet yritykset mukaan tek-
23020: -tilaustutkimusten, selvitysten, asiantun- nologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
23021: tija-, arviointi- ja tiedotuspalveluiden ostami- Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon
23022: seen erityisesti hankkeiden vaativuus, uuden tekno-
23023: -yritysten kehityshankkeiden esiselvitysten logian hyväksikäyttö hankkeiden alkuvaiheissa
23024: rahoitukseen sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden erityis-
23025: - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin tarpeet. Avustuksia myönnetään ensisijassa pit-
23026: -korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hank- käjänteiseen tutkimukseen ja kehitykseen hank-
23027: keisiin, joiden tavoitteena on erityisesti osaami- keen alkuvaiheessa.
23028: sen tukeminen työllistämällä vastavalmistuneita Avustuksia saa myöntää
23029: - EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahastoista -yritysten ja yhteisöjen teknologisiin tutki-
23030: rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hank- mus- ja kehityshankkeisiin ja niiden kaupallis-
23031: keiden kansalliseen rahoitusosuuteen valtion tamiseen
23032: osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita -yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjelmiin
23033: toteuttavien hankkeiden kansalliseen rahoitus- -pienille ja keskisuurille yrityksille teknolo-
23034: osuuteen valtion osalta. giahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimi-
23035: Määrärahasta on varattu 25 000 000 mk EU :n seen tutkimus- ja kehityshankkeen osana
23036: rakennerahastoista osarahoitettavien hankkei- - EU :n hyväksymiin tutkimushankkeisiin
23037: den kansallista rahoitusosuutta varten, josta - EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahastoista
23038: aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkei- rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hank-
23039: den osuus on 20 000 000 mk ja sosiaalirahas- keiden kansalliseen rahoitusosuuteen valtion
23040: tosta rahoitettavien hankkeiden osuus 5 000 000 osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita
23041: mk. toteuttavien hankkeiden kansalliseen rahoitus-
23042: Vuonna 1997 sitoumuksia saa hyväksyä enin- osuuteen valtion osalta.
23043: tään 630 000 000 mk, josta EU :n aluekehitys- Määrärahasta on varattu 25 000 000 mk EU :n
23044: rahastosta rahoitettavien hankkeiden kansalli- rakennerahastoista osarahoitettavien hankkei-
23045: seen rahoitukseen on varattu 25 000 000 mk. den kansallista rahoitusosuutta varten, josta
23046: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkei-
23047: annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista alueke- den osuus on 20 000 000 mk ja sosiaalirahas-
23048: hitysrahaa. tosta rahoitettavien hankkeiden osuus on
23049: 5 000 000 mk.
23050: 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (ar- Vuonna 1997 avustuksia saa myöntää
23051: viomääräraha) 650 000 000 mk, josta EU:n aluekehitysrahas-
23052: Momentille myönnetään 782 000 000 mk. tosta rahoitettavien hankkeiden kansalliseen
23053: Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyt- rahoitukseen on varattu 35 000 000 mk.
23054: tää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti avus- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
23055: tuksiin yrityksille ja yhteisöille teknologiseen annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista alueke-
23056: tutkimukseen ja kehitykseen, jonka tavoitteena hitysrahaa.
23057: on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten
23058: tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden 83. Tuotekehityslainat (osa EU) (arviomää-
23059: kehittämistä. räraha)
23060: Tuotekehitysavustuksilla edistetään teollisuu- Momentille myönnetään 203 000 000 mk.
23061: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 32 121
23062:
23063: Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyt- ehdollisina siten, että mikäli kehitystyö ei johda
23064: tää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti lai- taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, tek-
23065: noihin yrityksille ja yhteisöille teknologiseen nologian kehittämiskeskuksen johtokunnalla on
23066: kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää lainan saajan hakemuksesta oikeus jättää laina
23067: kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, kokonaan tai osittain takaisin perimättä.
23068: tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämis- Lainoja saa myöntää:
23069: tä ja parantamista. -yritysten ja yhteisöjen teknologisiin kehi-
23070: Tuotekehityslainoilla tuetaan korkeaan ja tyshankkeisiin ja niiden kaupallistamiseen
23071: kilpailukykyiseen teknologiseen tasoon tähtää- -yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjelmiin
23072: viä teollisia tuotekehityshankkeita, joiden to-
23073: teuttamiseen liittyy teknisiä riskejä. Erityistä - pienille ja keskisuurille yrityksille tekno-
23074: huomiota kiinnitetään uuden teknologian hyö- logiahankintoihin tutkimus- ja tuotekehitys-
23075: dyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötek- hankkeen osana
23076: niikan ja terveydenhoidon kehittämiseen liitty- -korkean teknologian tuotantotekniikoiden
23077: vien teknologioiden kehitykseen ja liiketalou- ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen
23078: delliseen hyödyntämiseen. Lainoja myönnetään pilottikoossa tai laitosmittakaavassa
23079: ensisijaisesti konkreettiseen tuotekehitykseen ja - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin.
23080: tuotteistamiseen. Lainat voidaan myöntää va- Vuonna 1997 uusia lainoja saa myöntää
23081: kuutta vaatimatta. Lainat voidaan myöntää enintään 250 000 000 mk.
23082:
23083:
23084:
23085: 49. Kera Oy
23086:
23087: 42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha) Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
23088: Momentille myönnetään 221 000 000 mk. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
23089: Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan Uusia korkotukilainoja Kera Oy saa myöntää
23090: rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen vuonna 1997 investointien ja käyttöpääoman
23091: Kera Oy:stä annetun lain nojalla annettujen rahoittamiseen yhteensä enintään
23092: sitoumusten mukaisesti. 1 200 000 000 mk. Lisäksi Kera Oy saa myöntää
23093: Määrärahaa saa myös käyttää Kera Oy:n uusia erityislainoja enintään 400 000 000 mk,
23094: vuosina 1972-1981 kunnille ja teollisuuskylille josta 50 000 000 mk naisyrittäjälainoja.
23095: myöntämiin lainoihin sisältyvän korkotuen kor-
23096: vaamiseen yhtiölle Kera Oy:stä annetun lain 43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen
23097: (65/71 mukaisesti. (arviomääräraha)
23098: Kera Oy:stä annetun lain puitteissa Kera Oy Momentille myönnetään 115 000 000 mk.
23099: voi suunnata määrärahaa Euroopan aluekehi- Määrärahaa saa käyttää yhtiön luotonanto-
23100: tysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta sekä ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden
23101: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston sekä ulkomaisten luottojen kurssitappioiden
23102: ohjausosastosta rahoitettaviin ohjelmiin sisälty- korvaamiseen yhtiölle.
23103: vien hankkeiden ja toimenpiteiden kotimaisten Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
23104: rahoitusosuuksien maksamiseen. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
23105:
23106:
23107:
23108: 50. Teollisuuden edistäminen
23109:
23110: 24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutki- laaritoimintaan, kansainvälistenjärjestöjen osal-
23111: mus- ja kehitystyö (siirtomääräraha 3 v) listumismaksuihin ja muuhun teollisuuden kan-
23112: Momentille myönnetään 32 110 000 mk. sainvälistymisen edistämiseen, standardisoinnin
23113: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- ja tarkastus-, testaus- ja turvallisuustekniikan
23114: suusministeriön tavoitteiden mukaisesti kansain- sekä näitä koskevien palvelujen kehittämiseen,
23115: väliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön, po- malminetsintään ja esiintymien hyödyntämiseen
23116: 16 260778
23117: 122 EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp
23118:
23119: sekä muuhun teollisuuden edistämiseen ja teol- Määrärahaa saa käyttää myös pelkästään
23120: lisuuspolitiikkaan liittyvistä tutkimuksista, ke- kansallisista varoista tuettaviin elintarviketeol-
23121: hittämishankkeista ja selvityksistä aiheutuviin lisuuden rakennesopeutusinvestointeihin ja ke-
23122: palkkaus- ja palkkiomenoihin, koti- ja ulko- hittämishankkeisiin valtioneuvoston tarkemmin
23123: maanmatkoihin, julkaisu-, koulutus- ja tiedo- päättämien ehtojen mukaisesti.
23124: tusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoi-
23125: hin sekä muihin mainituista toiminnoista aiheu-
23126: tuviin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa 46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedelly-
23127: käyttää myös kauppa- ja teollisuusministeriön tysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v)
23128: tavoitteiden mukaisesti kansainvälisten järjestö- Momentille myönnetään 170 000 000 mk.
23129: jen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorga- Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-
23130: nisaatioiden kanssa kahden- ja monenkeskisesti suusministeriön vahvistamien perusteiden mu-
23131: valmisteltavista ja toteutettavista hankkeista kaisesti avustusten maksamiseen suomalaisille
23132: aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää telakkayhtiöille vuosina 1996-1997 tehtävien
23133: myös kehityspankkien projekti- ja rahoitusneu- uusien aluksien rakentamiseen ja alusten perus-
23134: vonnan sekä EU-hankeneuvonnan palkkaus- ja korjauksiin liittyvien sopimusten johdosta. Uu-
23135: muiden menojen maksamiseen. Määrärahaa saa sia avustuksia saa myöntää siten, että sopimus-
23136: käyttää enintään 26 henkilötyövuotta vastaavan ten yhteenlaskettu arvo vuosina 1996-1997 on
23137: henkilöstömäärän palkkaamiseen. enintään 6 000 000 000 mk. Tuen myöntämisen
23138: edellytyksenä on, että sopimus on vuosina 1996
23139: 41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja ja 1997 hyväksytty tämän avustuksen piiriin.
23140: alan yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) Avustusta saa myöntää enintään Euroopan
23141: Momentille myönnetään 33 000 000 mk. unionin komission päättämän prosenttimäärän
23142: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- aluksen tai peruskorjauksen sopimushinnasta.
23143: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu-
23144: kaisesti avustusten maksamiseen taitotiedon, 60. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientita-
23145: testaus-, tarkastus- ja turvallisuustoiminnan kuukorvaukset (arviomääräraha)
23146: edistämishankkeisiin, standardisointitoiminnan Momentille myönnetään 400 000 000 mk.
23147: tukemiseen sekä keksintötoiminnan tukemiseen Määrärahaa saa käyttää Valtiontakuukes-
23148: ja sen edistämisen hallintomenoihin. Määrära- kuksesta annetun lain (111/89) ja vientitakuu-
23149: haa saa käyttää myös avustusten maksamiseen lain (479/62) perusteella myönnettyjen takuiden
23150: kansainvälisten teknistaloudellisten yhteistyö- aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrärahaa saa
23151: hankkeiden suunnittelemiseksi ja toteuttamisek- käyttää myös valtiontakaustoimintaa koskevien
23152: si sekä yritysten ja yhteisöjen kansainvälisen lakien (375/63, 573/72 ja 609/73) nojalla valti-
23153: yhteistyön edellytyksiä parantaviin hankkeisiin ontakaustoiminnassa annettujen takaussi-
23154: kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien toumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaami-
23155: perusteiden mukaisesti. seksi annetun lain (651/85), riskipääomatakuu-
23156: lain (594/92) sekä valtion vakauttamistakauk-
23157: 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin sista annetun lain (529/93) perusteella myön-
23158: ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen ( EU) (siir- nettyjen takuiden ja takausten aiheuttamien
23159: tomääräraha 3 v) korvausmenojen maksamiseen.
23160: Momentille myönnetään 100 000 000 mk.
23161: Määrärahaa saa käyttää Euroopan maata-
23162: louden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta 95. Maanomistajien osuus puolustusmaksuista
23163: rahoitettaviin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden (arviomääräraha)
23164: kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen Momentille myönnetään 80 000 mk.
23165: valtion osalta. Määrärahasta on varattu Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/65)
23166: 46 500 000 mk kansallisen rahoitusosuuden perusteella maan omistajille suoritettavien puo-
23167: maksamiseen. lustusmaksujen osuuksien maksamiseen.
23168: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 32 123
23169:
23170: 51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
23171:
23172: 48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) osuuksien maksamiseen valtion osalta sekä
23173: Momentille myönnetään 24 000 000 mk. pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien
23174: Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueelli- hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien mak-
23175: sesta tukemisesta annetun lain (954/81) sekä samiseen valtion osalta. Määrärahasta on va-
23176: saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtio- rattu 200 000 000 mk näiden hankkeiden kan-
23177: neuvoston päätöksen (331/82) mukaisen kulje- sallista maksuosuutta varten. Lisäksi määrära-
23178: tustuen maksamiseen pk-yrityksille. Määrära- haa saa käyttää EU-rahoitustarkastuksen mah-
23179: hasta saa käyttää enintään 600 000 mk saariston dollisesti aiheuttaman takaisinperinnän maksa-
23180: kuljetustuen maksamiseen. miseen yrityshankkeessa, jossa ED-menettely
23181: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- poikkeaa kansallisesta ja se ei ollut tiedossa
23182: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. varsinaista maksupäätöstä tehtäessä.
23183: Kehitysalueen investointitukea, pienyritystu-
23184: 49. Yritysten investointi- ja kehittämishank- kea, pk-yritysten kehittämistukea ja yritysten
23185: keiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha) toimintaympäristötukea saa myöntää vuonna
23186: Momentille myönnetään 400 000 000 mk. 1997 300 000 000 mk, josta 250 000 000 mk on
23187: Määrärahaa saa käyttää yritystuesta annetun varattu kansallisena osuutena EU:n aluekehi-
23188: lain (1136/93) mukaisten tukien ja sitä edeltä- tysrahaston rahoittamiin hankkeisiin.
23189: neen yritystoiminnan aluetuesta annetun lain Valtioneuvosto päättää kunkin tukimuodon
23190: (1297/88) ja vastaavien aikaisempien lakien osuuksista.
23191: mukaisten investointi-, käynnistys- ja kehittä- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
23192: misavustuksien sekä valtioneuvoston pienyritys- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
23193: tuesta antaman päätöksen (177/88) ja yrityspal-
23194: veluyrityksien siirtymistuesta antaman päätök-
23195: sen (126/89) mukaisten tukien sekä kauppa- ja 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (ar-
23196: teollisuusministeriön pienyritysten perustamisen viomääräraha)
23197: edistämiseksi myönnettävästä tuesta antaman Momentille myönnetään 40 000 000 mk.
23198: päätöksen (145/89) mukaisten tukien maksami- Määrärahaa saa käyttää pienten ja keskisuur-
23199: seen. ten yritysten investointien korkotukilainoista
23200: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- annetun lain (538/92) nojalla hyväksyttävistä
23201: hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia to- korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen mak-
23202: teuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus- samiseen.
23203:
23204:
23205:
23206: 52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen
23207:
23208: 24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille jen järjestämän yrittäjäkoulutuksen sekä yrityk-
23209: yrityksille (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) sille tarkoitettujen yleisten ja toimialakohtaisten
23210: Momentille myönnetään 52 000 000 mk. neuvonta-, koulutus- ja konsultointipalvelujen
23211: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- kehittämisestä aiheutuvien menojen maksami-
23212: suusministeriön yrityspalvelun piiritoimistojen seen sekä yritysten henkilöstölle tarkoitettujen
23213: järjestämistä yrittäjäkoulutustilaisuuksista ai- koulutuspalvelujen ja yritysneuvontaa suoritta-
23214: heutuvien palkkojen, palkkioiden sekä oppima- ville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelui-
23215: teriaali-, matka- ja muiden menojen maksami- den ostamiseen.
23216: seen. Määrärahaa saa käyttää myös alueelliseen
23217: elinkeinojen kehittämiseen ja yrittäjyyden edis- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n sosiaa-
23218: tämiseen liittyvistä hankkeista, yritysyhteistyö- lirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämi-
23219: hankkeista, toimialakohtaisen neuvonnan ja en hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien
23220: tiedonvälityspalvelun järjestämisestä sekä yri- maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
23221: tysneuvonnan asiantuntijapalveluiden ostami- julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen.
23222: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n yhteisö-
23223: Määrärahaa saa käyttää myös piiritoimisto- aloitteiden ja pilottihankkeiden kansallisen ra-
23224: 124 EK 36/1996 vp -HE 103/1996 vp
23225:
23226: hoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on noista aiheutuviin valtionavustuksen piiriin hy-
23227: varattu 32 000 000 mk EU:n osarahoittamien väksyttäviin menoihin. Määrärahaa saa myös
23228: hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. käyttää valtioneuvoston päätöksen (143/86) mu-
23229: Määrärahaa saa käyttää enintään 12 henki- kaisesti valtionavustuksen maksamiseen pk-
23230: lötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palk- yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämi-
23231: kaamiseen. seen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämis-
23232: Määrärahalla alennetaan neuvonta-, koulu- hankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös
23233: tus-, konsultointi- ja muista kehittämispalve- sellaisen kehittämiskoulutuksen hankintaan pk-
23234: luista perittäviä maksuja. yrityksille, johon osallistuu teknisen tai talou-
23235: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä dellisen koulutuksen saaneita työttömiä.
23236: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n sosi-
23237: aalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältä-
23238: 40. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispal- mien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksi-
23239: velutoimintaan ja alan yhteisöille (osa EU) en maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
23240: (siirtomääräraha 3 v) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen.
23241: Momentille myönnetään 19 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n yhteisö-
23242: Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen aloitteiden ja pilottihankkeiden kansallisen ra-
23243: maksamiseen pienen ja keskisuuren yritystoi- hoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on
23244: minnan edistämisyhteisöille. Yhteisöille myön- varattu 11 000 000 mk näiden hankkeiden kan-
23245: nettävien avustusten edellytyksenä on, että sallista rahoitusosuutta varten.
23246: tulokset ovat käytettyyn rahamäärään nähden
23247: merkittävät. Avustukset myönnetään kauppa- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
23248: ja teollisuusministeriön määrittelemistä toimin- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
23249:
23250:
23251:
23252: 55. Energiatalous
23253:
23254: 21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnit- uuden säästöteknologian markkinoiden edistä-
23255: telu- ja valvontatoiminnan menot (siirtomäärä- misestä sekä muusta energia-alan tiedottamises-
23256: raha 3 v) ta ja tietohuollon järjestämisestä aiheutuvien
23257: Momentille myönnetään 24 000 000 mk. menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
23258: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- myös EU:n hyväksymien hankkeiden osarahoi-
23259: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- tukseen.
23260: kaisesti energiapolitiikan valmisteluun liittyvistä
23261: tutkimuksista ja selvityksistä aiheutuvien me- 40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha)
23262: nojen, ydinenergiaa koskevan tutkimus-, suun- Momentille myönnetään 145 000 000 mk.
23263: nittelu- ja valvontatoiminnan menojen sekä Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston
23264: kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin osal- energiatuen myöntämistä koskevan päätöksen
23265: listumisesta aiheutuvien menojen sekä niihin (45/96) mukaisesti energiansäästöä, energian
23266: liittyvien laitteistojen hankintamenojen maksa- käytön tehostamista ja uusiutuvan energian
23267: miseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n käyttöä edistävien sekä energian tuotannon ja
23268: hyväksymien tutkimusten osarahoitukseen. käytön ympäristöhaittoja vähentävien ja ener-
23269: giahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muu-
23270: 27. Energiansäästön ja energian tehokkaan toin edistävien investointi- ja kehittämishank-
23271: käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomää- keiden tukemiseen. Energiatukea annetaan yri-
23272: räraha 2 v) tyksille ja yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää
23273: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. myös Suomen lähialueilla toteutettavien hank-
23274: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- keiden tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää
23275: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- myös energia-avustuksia koskevan lain
23276: kaisesti energiansäästöön, energian tehokkaa- (1607/91) ja kotimaisten energialähteiden käy-
23277: seen käyttöön, uusiutuvan energian käyttöön ja tön, energiansäästön ja uuden energiantuotan-
23278: tuotantoon liittyvästä informaatiotoiminnasta, toteknologian käyttöönoton edistämisestä an-
23279: EK 3611996 vp - HE 10311996 vp - Pääluokka 32 125
23280:
23281: netun lain (1137/88) nojalla aiemmin myönnet- annetun lain 2 §:n mukaisten korkotukilainojen
23282: tyjen avustusten maksamiseen. korkotuen maksamiseen. Vuonna 1997 ei uusia
23283: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- korkotukilainoja hyväksytä.
23284: hitysrahastosta rahoitettavia ohjelmia toteutta- Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi-
23285: vien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien sen lainavuoden aikana 4 prosenttia korkotu-
23286: maksamiseen valtion osalta sekä pilottihank- kilainan määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana
23287: keita, yhteisöaloitteita ja muita ED-hankkeita 2 prosenttia korkotukilainan määrästä. Erityi-
23288: toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus- sistä syistä voi korkotukilainan korkohyvityk-
23289: osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrä- sen määrä olla neljän ensimmäisen lainavuoden
23290: rahasta on varattu 11 000 000 mk kansallista aikana enintään 6 prosenttia korkotukilainan
23291: rahoitusosuutta varten. määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana enintään
23292: Vuonna 1997 annettavien avustussitoumusten 4 prosenttia korkotukilainan määrästä. Kah-
23293: enimmäismäärä on yhteensä 60 000 000 mk, deksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei
23294: josta on varattu 12 000 000 mk kansallisena makseta.
23295: osuutena EU:n aluekehitysrahaston rahoitta-
23296: miin hankkeisiin.
23297: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siir-
23298: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. tomääräraha 3 v)
23299: Momentille myönnetään 200 000 mk.
23300: 45. Energiainvestointien korkotuki (arviomää- Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-
23301: räraha) suusministeriön vahvistamien perusteiden mu-
23302: Momentille myönnetään 5 400 000 mk. kaisesti avustusten maksamiseen järjestöille ja
23303: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tukevaan
23304: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista toimintaan.
23305:
23306:
23307:
23308:
23309: 56. Sähkömarkkinakeskus
23310:
23311: 21. (32.01.23) Toimintamenot (siirtomäärära- Määrärahaa saa käyttää sellaisista Sähkö-
23312: ha 2 v) markkinakeskukselle määrätyistä tehtävistä ai-
23313: Momentille myönnetään nettomäärärahaa heutuviin menoihin, joita ei kateta valvonta- ja
23314: 200 000 mk. lupamaksuilla.
23315:
23316:
23317:
23318:
23319: 61. Kotimaankaupan edistäminen
23320:
23321: 40. Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäis- vähittäiskaupan rahoituksesta annetun lain
23322: kaupan investointeihin (arviomääräraha) (1086/74) mukaisesti hyväksytyistä korkotuki-
23323: Momentille myönnetään 100 000 mk. lainoista aiheutuvan korkotuen maksamiseen.
23324: Määrärahaa saa käyttää haja-asutusalueiden Uusia korkotukiluottoja ei enää hyväksytä.
23325:
23326:
23327:
23328: 80. Matkailun edistämiskeskus
23329:
23330: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 88. Muut finanssisijoitukset
23331: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 200 000 mk.
23332: 78 530 000 mk. Määrärahaa saa käyttää Matkailuviestintä
23333: Comma Finland Oy:n osakkeiden lunastami-
23334: seksi valtiolle.
23335: 126 EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp
23336:
23337: 85. Ulkomaankaupan edistäminen
23338:
23339: 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) Momentille myönnetään 173 700 000 mk.
23340: (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää ulkomaankauppaa
23341: Momentille myönnetään 173 000 000 mk. edistävien järjestöjen teollisille vientiyrityksille
23342: Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti pienten tarjoamien monipuolisten kansainvälistymistä
23343: ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen tukevien ja kehittävien palveluiden tuottami-
23344: edistämiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyt- seen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen
23345: tää ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen Ulkomaankauppaliiton valtionavun perusteista
23346: sekä muiden tahojen toteuttamiin toimia1akoh- annetun valtioneuvoston päätöksen (VNp
23347: taisiin kansainvä1istymishankkeisiin. Määrära- 1288/94) mukaisiin yleistoiminnan sekä neuvon-
23348: haa saa käyttää myös EU:n aluekehitys- ja ta- ja kansainvälistymispalveluiden menoihin.
23349: sosiaalirahastoista rahoitettavia ohjelmia toteut- Kauppa- ja teollisuusministeriö sopii erikseen
23350: tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk- kunkin järjestön kanssa käytävissä tulosneuvot-
23351: sien maksamiseen valtion osalta sekä pilotti- teluissa toiminnalle asetettavista tavoitteista
23352: hankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hank- sekä toiminnalla saavutettavista tuloksista.
23353: keiden kansallisten rahoitusosuuksien maksa-
23354: miseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu
23355: 30 000 000 mk aluekehitysrahaston ja 5 000 000 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy.·lle
23356: mk sosiaalirahaston kansallisten rahoitusosuuk- (arviomääräraha)
23357: sien maksamiseen. Momentille myönnetään 40 000 000 mk.
23358: Määrärahaa saa käyttää myös maailmannäyt- Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten ra-
23359: telyiden, niin Lissabonin vuoden 1998 kuin hoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista
23360: Hannoverin vuoden 2000 näyttelyiden, järjes- annetun lain (1 093/85) ja alustoimitusten rahoi-
23361: tämisestä aiheutuviin kuluihin. tukseen myönnettävästä korkotuesta annetun
23362: Määrärahaa saa käyttää myös hankeviennin lain (1173/90) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n
23363: tarjoustoimintaa koskevien hankkeiden ehdol- korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaa-
23364: liseen rahoittamiseen sekä valtakunnallisesti misesta ja antolainauksen valtion takauksista
23365: merkittäviin matkailuhankkeisiin. Määrärahaa annetun lain (1364/89) mukaisen korkotuen,
23366: voidaan lisäksi käyttää elintarviketeollisuuden valuuttakurssitappioiden ja takauksista synty-
23367: sekä sitä lähellä olevien toimialojen sopeutta- neiden tappioiden korvaamisesta aiheutuvien
23368: miseen EU:n jäsenyyteen siirtymäkauden aika- menojen maksamiseen.
23369: na.
23370: Uusia avustuksia saa myöntää vuonna 1997
23371: 180 000 000 mk, josta 30 000 000 mk on varattu 48. Korkotuki OECD-ehtoisille vientiluotoille
23372: EU:n aluekehitysrahaston hankkeisiin ja (arviomääräraha)
23373: 6 000 000 mk EU:n sosiaalirahaston hankkei- Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
23374: siin. Määrärahaa saa käyttää OECD-ehtoisten
23375: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä vientiluottojen myöntämisestä säädettävän lain
23376: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. mukaisen korkotuen maksamiseen. Määrärahaa
23377: voidaan lisäksi käyttää OECD-ehtoisten vien-
23378: 41. (32.85.41 ja 45) Avustus ulkomaankauppaa tiluottojen korontasausjärjestelmän hallinnoin-
23379: edistäville järjestöille ja Suomen Ulkomaankaup- tia varten perustettavalle osakeyhtiölle makset-
23380: paliitto ry:lle tavan hallinointipalkkion suorittamiseen.
23381: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 33 127
23382:
23383:
23384:
23385:
23386: Pääluokka 33
23387: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
23388: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö
23389:
23390: Sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteut-
23391: 1.4.1997 lukien työsuojeluosasto, johon siirre- tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk-
23392: tään työministeriön työsuojeluosastolle kuulu- sien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta
23393: neet tehtävät, niitä hoitanut vastaava henkilöstö on varattu 17 730 000 mk EU:n rakennerahas-
23394: ja määrärahat. toista osarahoitettavien hankkeiden kansallista
23395: rahoitusosuutta varten, josta aluekehitysrahas-
23396: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- tosta rahoitettavien hankkeiden osuus on
23397: ha 2 v) 2 900 000 mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavi-
23398: Momentille myönnetään nettomäärärahaa en hankkeiden osuus on 14 830 000 mk.
23399: 175 438 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
23400: Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra-
23401: veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen ja ve- hoittamiseen.
23402: teraanipäivän historiikin sekä lääkinnällisen Määrärahasta saa käyttää enintään 1 200 000
23403: pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta mk työterveydenhuollon koulutuksesta ja työ-
23404: sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden terveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien
23405: hankkimisesta aiheutuvien menojen maksami- hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien meno-
23406: seen. jen maksamiseen.
23407: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
23408: hitys-ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista alueke-
23409: teohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten hitysrahaa.
23410: rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta
23411:
23412:
23413:
23414:
23415: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
23416:
23417: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tuksen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää
23418: Momentille myönnetään nettomäärärahaa maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enin-
23419: 112 910 000 mk. tään 2 000 000 mk.
23420: Määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
23421: terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra-
23422: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä alko- hoittamiseen.
23423: holitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavus-
23424:
23425:
23426:
23427:
23428: 03. Työttömyysturvalautakunta
23429:
23430: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23431: Momentille myönnetään 8 699 000 mk.
23432: 128 EK 3611996 vp - HE 10311996 vp
23433:
23434: 04. Tarkastuslautakunta
23435:
23436: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23437: Momentille myönnetään 8 271 000 mk.
23438:
23439:
23440:
23441: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
23442:
23443: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23444: Momentille myönnetään 10 100 000 mk.
23445:
23446:
23447:
23448: 07. Työterveyslaitos
23449:
23450: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (159/78) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toi-
23451: (siirtomääräraha 2 v) minnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan
23452: Momentille myönnetään 176 500 000 mk. valtionavun maksamiseen.
23453: Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväk-
23454: toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain symien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
23455:
23456:
23457:
23458: 08. Kansanterveyslaitos
23459:
23460: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (583/86) 25 §:n perusteella maksutta toimitetta-
23461: Momentille myönnetään nettomäärärahaa vien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokottei-
23462: 144 700 000 mk. den hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta
23463: Ylijohtajan (A 31) virka muutetaan pääjoh- sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteutta-
23464: tajan (A 31) viraksi. misesta aiheutuvien menojen ja korvausten
23465: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk- maksamiseen sekä Suomen lääkevahinkokor-
23466: symien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. vausosuuskunnan jäsenmaksun suorittamiseen.
23467: Määrärahaa saa käyttää myös rokotteiden
23468: 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta väli-
23469: Momentille myönnetään 27 078 000 mk. tystoimintaan aiheutuvien menojen maksami-
23470: Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain seen.
23471:
23472:
23473:
23474: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus
23475:
23476: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23477: Momentille myönnetään 22 330 000 mk.
23478: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 33 129
23479:
23480: 10. Säteilyturvakeskus
23481:
23482: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Säteilyturvakeskus voi tehdä ydinenergia-
23483: Momentille myönnetään nettomäärärahaa alan yhteistyösopimuksia, joista aiheutuu val-
23484: 80 850 000 mk. tiolle menoja enintään 1 000 000 mk.
23485: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
23486: symistä tutkimus- ja kehittämishankkeista ai-
23487: heutuviin menoihin.
23488:
23489:
23490:
23491: 11. Lääkelaitos
23492:
23493: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23494: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
23495: 8 217 000 mk.
23496:
23497:
23498:
23499: 12. Valtion koulukodit
23500:
23501: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää myös perhekotitoi-
23502: Momentille myönnetään nettomäärärahaa minnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden
23503: 8 373 000 mk. menojen maksamiseen.
23504:
23505:
23506:
23507: 13. Työsuojelun piirihallinto
23508:
23509: Työsuojelun piirihallinto tehtävineen siirre- Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla
23510: tään sosiaali- ja terveysministeriön hallin- olevien suomalaisten alusten tarkastustoimin-
23511: nonalalle 1.4.1997 lukien. nan ja työsuojelun valvonnasta annetun lain
23512: (131/73) 15 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheu-
23513: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tuvien menojen maksamiseen.
23514: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
23515: 80 439 000 mk.
23516:
23517:
23518:
23519: 14. Valtion mielisairaalat
23520:
23521: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23522: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
23523: 9 020 000 mk.
23524:
23525:
23526:
23527:
23528: 17 260778
23529: 130 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
23530:
23531: 15. Perhekustannusten tasaus
23532:
23533: 51. Aitiysavustus (arviomääräraha) 52. Lapsilisät (arviomääräraha)
23534: Momentille myönnetään 58 000 000 mk. Momentille myönnetään 8 337 000 000 mk.
23535: Määrärahaa saa käyttää äitiysavustuslain Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/92)
23536: (477/93) mukaisten äitiysavustusten maksami- mukaisten lapsilisien maksamiseen.
23537: seen. Määrärahasta maksetaan myös äitiyspak-
23538: kauksista menevä arvonlisävero ja yleiskulut.
23539:
23540:
23541:
23542: 16. Yleinen perhe-eläke
23543: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää perhe-eläkelain
23544: Momentille myönnetään 248 000 000 mk. (38/69) mukaisten eläkkeiden maksamiseen.
23545:
23546:
23547:
23548: 17. Työttömyysturva
23549:
23550: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (ar- Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain
23551: viomääräraha) (602/84) mukaisen perusturvan maksamiseen.
23552: Momentille myönnetään 4 710 000 000 mk.
23553: Määrärahaa saa käyttää työttömyyskassalain
23554: (603/84) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 52. Koulutusajan toimeentulon turvaaminen
23555: työttömyyskassoille. (siirtomääräraha 2 v)
23556: Momentille myönnetään 300 000 000 mk.
23557: 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvajär-
23558: (arviomääräraha) jestelmään liittyvän koulutusajan toimeentulon
23559: Momentille myönnetään 1 050 000 000 mk. turvaamiseen.
23560:
23561:
23562:
23563: 18. Sairausvakuutus
23564:
23565: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtu- toutusrahalain (611191) mukaisten valtion
23566: vista menoista (arviomääräraha) osuuksien maksamiseen. Kansaneläkelaitoksen
23567: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain mu-
23568: Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain kaisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustan-
23569: (364/63), Kansaneläkelaitoksen järjestämästä nuksiin saa käyttää sairausvakuutusrahaston
23570: kuntoutuksesta annetun lain (610/91) ja kun- varoista enintään 426 000 000 mk.
23571:
23572:
23573:
23574: 19. Eläkevakuutus
23575: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menois- 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläke-
23576: ta (arviomääräraha) laista johtuvista menoista (arviomääräraha)
23577: Momentille myönnetään 140 000 000 mk. Momentille myönnetään 2 050 000 000 mk.
23578: Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain
23579: (72/56) 4 §:n mukaisen valtion osuuden maksa- Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien
23580: miseen. eläkelain (467/69) 13 §:n ja sukupolvenvaih-
23581: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 33 131
23582:
23583: doseläkkeestä annetun lain (1317/90) 41 §:n 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista
23584: mukaisen valtion osuuden maksamiseen. menoista (arviomääräraha)
23585: Momentille myönnetään 6 599 000 000 mk.
23586: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtu- Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain
23587: vista menoista (arviomääräraha) (347/56) 59 §:n ja 62 §:n mukaisen valtion osuu-
23588: Momentille myönnetään 490 000 000 mk. den maksamiseen ja lapsen hoitotuesta annetun
23589: Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain lain (444/69), vammaistuesta annetun lain
23590: (468/69) 10 §:n mukaisen valtion osuuden mak- (124/88) sekä eläkkeensaajien asumistuesta an-
23591: samiseen. netun lain (591/78) mukaisten etuuksien mak-
23592: samiseen.
23593:
23594:
23595:
23596:
23597: 20. Tapaturmavakuutus
23598:
23599: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapatur- tapaturmavakuutuslain (1026/81) 15 §:n ja sai-
23600: mavakuutuksen kustannuksista (arviomäärära- rausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan kor-
23601: ha) vaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain
23602: Momentille myönnetään 87 000 000 mk. (118/91) 10 §:n mukaisen valtion osuuden mak-
23603: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien samiseen.
23604:
23605:
23606:
23607:
23608: 21. Rintamaveteraanieläkkeet
23609:
23610: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (ar- 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (ar-
23611: viomääräraha) viomääräraha)
23612: Momentille myönnetään 900 000 000 mk. Momentille myönnetään 200 000 mk.
23613: Määrärahaa saa käyttää rintamasotilaseläke- Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
23614: lain (119/77) nojalla suoritettavien eläkkeiden, varhaiseläkelain (13/82) nojalla suoritettavien
23615: eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) nojalla varhaiseläkkeiden maksamiseen.
23616: rintamasotilaseläkkeisiin suoritettavien asumis-
23617: tukien sekä ulkomaille maksettavasta rintama-
23618: lisästä annetun lain (988/88) mukaisen rintama-
23619: lisän maksamiseen.
23620:
23621:
23622:
23623: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot
23624:
23625: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- toutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin
23626: ha) suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.
23627: Momentille myönnetään 1 755 000 000 mk.
23628: Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain
23629: (404/48) ja muiden siihen liittyvien lakien nojalla 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kun-
23630: suoritettavien korvausten maksamiseen. toutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
23631: Momentille myönnetään 12 100 000 mk.
23632: 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien puo-
23633: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) lisoiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoi-
23634: Momentille myönnetään 170 000 000 mk. taneiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoi-
23635: Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien kun- mintamenojen maksamiseen sosiaali- ja terve-
23636: 132 EK 3611996 vp- HE 10311996 vp
23637:
23638: ysministeriön vahvistamien perusteiden mu- tuksen maksamiseen eräille vaikeissa olosuh-
23639: kaan. teissa Virossa ja muualla entisen Neuvostoliiton
23640: alueella eläville, Suomen puolustusvoimissa vuo-
23641: Käyttösuunnitelma: mk sien 1939-1945 sotiin osallistuneille ulkomaa-
23642: Sotainvalidien puolisoiden ja vaikea- laisille vapaaehtoisille rintamasotilaille.
23643: vammaista sotainvalidia hoitaneiden les- Määrärahaa saa käyttää myös avustusten
23644: kien kuntoutustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . 10 700 000 maksamisesta aiheutuviin menoihin.
23645: Sotaleskien kuntoutustoiminta. . . . . . . . . 1 400 000
23646: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutus-
23647: Yhteensä 12 100 000 toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
23648: Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
23649: 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
23650: vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomäärära- kuntoutuksesta annetun lain (1184/88) nojalla
23651: ha 2 v) rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien
23652: Momentille myönnetään 1 500 000 mk. menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
23653: Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveys- myös rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimus-
23654: ministeriön määräämin perustein rintama-avus- menojen maksamiseen.
23655:
23656:
23657:
23658: 23. Muu sodista kärsineiden turva
23659:
23660: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huol- vauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa
23661: toon (arviomääräraha) käyttää Maikkulan vanhainkodista eri laitoksiin
23662: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. hoidettavaksi siirrettyjen huonettavien huolto-
23663: Määrärahaa saa käyttää sotasiirtolaisten yh- ja hoitokustannusten korvaamisesta aiheutuvien
23664: teiskunnallisesta huollosta annetun lain (423/40) menojen maksamiseen.
23665: 6 §:n nojalla kunnille suoritettavan valtion kor-
23666:
23667:
23668:
23669: 28. Muu toimeentuloturva
23670:
23671: Mikäli momentin 33.28.30 määrärahoja jää muuttavien henkilöiden toimeentulotuen kus-
23672: käyttämättä, saadaan säästynyt osa kyseisen tannusten sekä heille annetun sosiaali- ja ter-
23673: momentin määrärahasta käyttää momentin veydenhuollon erityiskustannusten korvaami-
23674: 34.07.30 vastaaviin menoihin. seen kunnille valtioneuvoston määräämin pe-
23675: rustein.
23676: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen
23677: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heil- 50. Sotilasavustus (arviomääräraha)
23678: le annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityis- Momentille myönnetään 52 000 000 mk.
23679: kustannuksiin (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain
23680: Momentille myönnetään 2 000 000 mk. (781/93) mukaisten sotilasavustusten maksami-
23681: Määrärahaa saa käyttää eräiden Suomeen seen.
23682:
23683:
23684:
23685: 29. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
23686:
23687: Mikäli momentin 33.29.61 määrärahoja jää 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas-
23688: käyttämättä, saadaan säästynyt osa kyseisen taanotto (arviomääräraha)
23689: momentin määrärahasta käyttää momentin Momentille myönnetään 40 000 000 mk.
23690: 34.07.61 vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää pakolaisten ja tur-
23691: EK 3611996 vp - HE 10311996 vp - Pääluokka 33 133
23692:
23693: vapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuvien käyttää pakolaisten oman kulttuurin tukemi-
23694: menojen maksamiseen valtioneuvoston määrää- sesta sekä vastaanoton toteuttamiseksi erityis-
23695: min perustein. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimises-
23696: pakolaisten maahantulomatkojen järjestämises- ta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrä-
23697: tä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuk- rahasta saa käyttää enintään 1 000 000 mk
23698: sista sekä koulutuksesta aiheutuvien menojen turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeus-
23699: maksamiseen, pakolaisten ja turvapaikanhaki- apupalvelujen hankkimiseen.
23700: joiden vastaanottotoiminnassa työskentelevien Määrärahaa saa käyttää enintään 129 hen-
23701: henkilöiden palkkausmenojen ja muiden toi- kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa-
23702: mintamenojen maksamiseen sekä vastaanotto- miseen. Vuoden 1997 pakolaiskiintiö on noin
23703: toimintaa edistävän koulutuksen ja tiedotustoi- 500 henkilöä.
23704: minnan järjestämiseen. Lisäksi määrärahaa saa
23705:
23706:
23707:
23708: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
23709:
23710: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja tervey- Momentille myönnetään 360 000 000 mk.
23711: denhuollon käyttökustannuksiin (arviomäärära- Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito-
23712: ha) lain (1 062/89) 47 §:n ja Helsingin yliopistollisesta
23713: Momentille myönnetään 13 548 000 000 mk. keskussairaalasta annetun lain (1 064/89) 7 §:n
23714: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauk-
23715: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja ter- sen maksamiseen.
23716: veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes-
23717: ta annetun lain (733/92) ja sen nojalla annetussa 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille
23718: valtakunnallisessa suunnitelmassa hyväksytty- lääkäreiden koulutuksesta aiheutuviin kustannuk-
23719: jen käyttökustannusten valtionosuuksien mak- siin (arviomääräraha)
23720: samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kun- Momentille myönnetään 389 800 000 mk.
23721: tien valtionosuuslain mukaisten tasausten mak- Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito-
23722: samiseen. lain 47 §:n, Helsingin yliopistollisesta keskussai-
23723: raalasta annetun lain 7 §:n ja kansanterveyslain
23724: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys- (66/72) 40 §:n mukaisen valtion korvauksen
23725: palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomäärä- maksamiseen lääkärikoulutukseen.
23726: raha)
23727: Momentille myönnetään 421 000 000 mk. 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutki-
23728: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja muspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin
23729: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja ter- kustannuksiin (arviomääräraha)
23730: veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes- Momentille myönnetään 17 000 000 mk.
23731: ta annetun lain ja sen nojalla annetun valta- Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain
23732: kunnallisen suunnitelman mukaisiin sosiaali- ja (1116/90) 32 §:n mukaisten valtion korvausten
23733: terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suori- maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
23734: tettavan valtionosuuden maksamiseen. Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen
23735: Vuonna 1997 saadaan vahvistaa kokonais- mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayh-
23736: kustannuksiltaan vähintään 2 000 000 markan tymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kus-
23737: määräisiä perustamishankkeita sekä STVOL:n tannuksiin suoritettavan valtion korvauksen
23738: 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita maksamiseen.
23739: siten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat
23740: enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään 36. (33.32.36 ja 37) Valtionavustus eräiden
23741: 1 070 000 000 mk. sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden kustannuk-
23742: siin (arviomääräraha)
23743: 32. Valtion korvaus yliopistollista sairaalaa Momentille myönnetään 20 700 000 mk.
23744: ylläpitävälle sairaanhoitopiirille tutkimustoimin- Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja
23745: nan kustannuksiin (arviomääräraha) terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta
23746: 134 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
23747:
23748: annetun lain (1113/85) nojalla pääkaupunkiseu- den maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
23749: dun kunnille hankkeiden kustannuksiin suori- myös ympäristönsuojelun hallinnon käyttökus-
23750: tettavan valtionavustuksen ja koron maksami- tannuksiin vuotta 1990 aikaisemmilta vuosilta
23751: seen. Määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja suoritettavien valtionosuuksien loppuerien mak-
23752: terveysministeriön osuuden maksamiseen Hel- samiseen.
23753: singin yliopiston terveystieteiden keskuskirjas-
23754: ton toimitilojen rakentamisesta aiheutuviin kus-
23755: tannuksiin. 39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali-
23756: ja terveyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuk-
23757: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- siin (arviomääräraha)
23758: ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin Momentille myönnetään 23 100 000 mk.
23759: (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja
23760: Momentille myönnetään 75 000 000 mk. terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristön-
23761: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja suojelun hallinnosta annetun lain sekä sosiaali-
23762: terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristön- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
23763: suojelun hallinnosta annetun lain (64/86) sekä osuudesta annetun lain nojalla kunnille ennen
23764: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja vuotta 1993 aloitetuista sosiaali- ja terveyspal-
23765: valtionosuudesta annetun lain (677/82) ja sosi- velujen sekä ympäristönsuojelun hallinnon pe-
23766: aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- rustamiskustannushankkeista aiheutuviin kus-
23767: tionosuudesta annetun lain nojalla kunnille tannuksiin suoritettavan valtionosuuden mak-
23768: ennen vuotta 1993 aiheutuneisiin toimeentulo- samiseen.
23769: turvan kustannuksiin, lasten kotona tapahtuvan Vuonna 1997 saadaan hyväksyä ennen vuotta
23770: hoidon tukemiseen sekä osittaisen lasten koti- 1990 hyväksyttyjen perustamiskustannushank-
23771: hoidon tuen maksamiseen ja sosiaali- ja terve- keiden toteuttamisohjelmien muutoksia siten,
23772: yspalvelujen sekä ympäristönsuojelun hallinnon että niiden kokonaiskustannusarviot ovat yh-
23773: käyttökustannuksiin suoritettavan valtionosuu- teensä enintään 30 000 000 mk.
23774:
23775:
23776:
23777: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta
23778:
23779: 21. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja (763/94), elintarvikelain (361/95) ja geenitekniik-
23780: tupakoinnin vähentäminen (siirtomääräraha 2 v) kalain (377/95) edellyttämästä terveysvalvonnas-
23781: Momentille myönnetään 32 850 000 mk. ta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön
23782: Määrärahaa saa käyttää terveyskasvatukses- jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien
23783: ta, alkoholitiedotuksesta ja valistuksesta sekä menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
23784: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi an- lyhytaikaisiin tehtäviin tarvittavan henkilöstön
23785: netun lain (693/76) 27 §:ssä tarkoitetusta toi- palkkaamiseen.
23786: minnasta ja raittiustyölain (828/82) 10 §:n 1 koh-
23787: dan nojalla päihteiden käytöstä aiheutuvien
23788: haittojen ehkäisemistä tarkoittavasta toiminnas- 24. Tartuntatautien valvonta (arviomäärära-
23789: ta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrä- ha)
23790: rahaa saa käyttää lyhytaikaisiin tehtäviin tar- Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
23791: vittavan henkilökunnan palkkaamiseen. Määrärahaa saa käyttää tartuntatautien eh-
23792: käisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epide-
23793: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) mioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden
23794: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheut-
23795: Määrärahaa saa käyttää terveydensuojelulain tamien menojen maksamiseen.
23796: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 33 135
23797:
23798: 57. Lomatoiminta
23799: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomi- pienyrittäjien vuosilomatoiminnasta aiheutunei-
23800: tuspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) siin kustannuksiin suoritettavan valtion kor-
23801: Momentille myönnetään 676 000 000 mk. vauksen maksamiseen.
23802: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjän
23803: Iomituspalveluista annetun lain (2/85) 23 §:n 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien elä-
23804: nojalla kunnille maatalousyrittäjien vuosiloma-, kelaitokselle ja kunnille maatalousyrittäjien lo-
23805: sijaisapu- ja viikkovapaatoiminnan käyttökus- mituspalvelujen hallintomenoihin (arviomäärära-
23806: tannuksiin suoritettavan valtion korvauksen ha)
23807: maksamiseen. Momentille myönnetään 93 000 000 mk.
23808: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjän
23809: 42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosiloma- lomituspalveluista annetun lain (2/85) nojalla
23810: järjestelmän kustannuksiin (arviomääräraha) Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille
23811: Momentille myönnetään 100 000 mk. lomituspalvelujen hallinnon järjestämisestä ai-
23812: Määrärahaa saa käyttää pienyrittäjän vuosi- heutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion
23813: lomarahasta annetun lain (408/77) 12 §:n nojalla korvauksen maksamiseen.
23814:
23815:
23816:
23817: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö
23818: 50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveys- 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan
23819: alan yhteisöjen kustannuksiin (arviomääräraha) menot
23820: Momentille myönnetään 1 465 000 000 mk. Momentille myönnetään 165 000 000 mk.
23821: Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiase- Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
23822: tuksen (676/67) 29 §:n 1 momentissa mainittui- kuntoutuksesta annetun lain (1184/88) nojalla
23823: hin tarkoituksiin. rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien
23824: menojen maksamiseen.
23825:
23826:
23827:
23828: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot
23829: 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuu- jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja eri-
23830: det (arviomääräraha) tyisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen
23831: Momentille myönnetään 22 000 000 mk. maksamiseen.
23832: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
23833: 136 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
23834:
23835:
23836:
23837:
23838: Pääluokka 34
23839: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
23840: 01. Työministeriö
23841:
23842: Työministeriöön perustetaan osasto, johon 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23843: 1.3.1997 lukien siirretään sosiaali- ja terveysmi- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
23844: nisteriölle kuuluvat pakolaisasiat ja sen pako- 121 237 000 mk.
23845: laistoimistolle kuuluvat IVY- ja Baltian maiden Luvun perusteluihin viitaten työministeriöön
23846: alueiden paluumuuttoasiat näihin tehtäviin liit- perustetaan 1.3.1997 lukien osastopäällikön vir-
23847: tyvine määrärahoineen ja henkilötyövuosineen. ka (A 31).
23848:
23849: 20. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma
23850: ja tuottavuuden kehittäminen (siirtomääräraha 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa-
23851: 3 v) lipolitiikkaan ( EU) (siirtomääräraha 3 v)
23852: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. Momentille myönnetään 676 600 000 mk.
23853: Määrärahaa saa käyttää kansallisen työelä- Määrärahaa saa käyttää EU:n komission
23854: män kehittämisohjelman ja kansallisen tuotta- kanssa vuosille 1995-1999 hyväksyttyjen ta-
23855: vuusohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja tut- voitteiden 6, 2 (vuosille 1997-99), 3, 4 ja 5b
23856: kimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttami- koskevia ohjelmia sekä yhteisöaloitteita ja pi-
23857: sesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen mak- lottiprojekteja toteuttavien valtion omien ja
23858: samiseen. muiden hankkeiden rahoitukseen Euroopan
23859: Lisäksi määrärahaa saa käyttää molempien sosiaalirahastosta maksettavana vuoden 1997
23860: kehittämisohjelmien julkaisuista, erillisselvityk- rahoitusosuutena. Määrärahaa saa käyttää
23861: sistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien jär- myös teknisen avun ja Euroopan sosiaalirahas-
23862: jestämisestä, koti- ja ulkomaisten yhteistyöver- ton ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan, enin-
23863: kostojen luomisesta sekä enintään neljää hen- tään 90 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
23864: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauk- palkkaus-, matkustus- yms. menojen maksami-
23865: sesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan seen yhdessä momentin 34.06.61 ja muiden
23866: väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutu- selvitysosassa mainittujen kansallisen osarahoi-
23867: vien menojen maksamiseen. tuksen momenttien kanssa.
23868:
23869:
23870:
23871: 03. Työsuojelun piirihallinto
23872:
23873: Mikäli momentin 34.03.21 määrärahoja jää Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla
23874: käyttämättä, saadaan säästynyt osa kyseisen olevien suomalaisten alusten tarkastustoimin-
23875: momentin määrärahoista käyttää momentin nan ja työsuojelun valvonnasta annetun lain
23876: 33.13.21 vastaaviin menoihin. (131/73) 15 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheu-
23877: tuvien menojen maksamiseen.
23878: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23879: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
23880: 24 440 000 mk.
23881: EK 3611996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 34 137
23882:
23883: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
23884:
23885: Työllisyyslain (275/87) 19 §:n mukaisesti alu- lain (1542/93) sekä työvoimapalveluihin liitty-
23886: eellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei vistä etuuksista annetun asetuksen (1253/93)
23887: minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös työ-
23888: vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä voimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetus-
23889: tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa sa asetuksessa tarkoitettujen ryhmätapaturma-
23890: tämän työttömyyden tason ylittymisen estämi- ja vastuuvakuutusten maksamiseen.
23891: seksi työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäes- Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelujen
23892: sä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan kokeilu- ja kehittämishankkeiden koulutus-,
23893: keskimääräisen tason. materiaali- ja laitemenojen maksamiseen sekä
23894: Valtion omiin ja tukemiin investointihank- ulkopuolelta ostettujen palvelujen kustannuk-
23895: keisiin sijoitetaan pitkäaikaistyöttömiä 10 % siin. Määrärahaa saa käyttää myös työvoima-
23896: hankkeen työvoimasta. toimistojen asiakasryhmille järjestettäviin ryh-
23897: mäpalveluihin liittyvien asiantuntijapalvelujen,
23898: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtion- tutustumiskäyntien ja muiden kustannusten
23899: hallinnolle (arviomääräraha) maksamiseen.
23900: Momentiiie myönnetään 1 080 000 000 mk.
23901: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain mu- 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen os-
23902: kaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä ai- topalvelut (arviomääräraha)
23903: heutuvien muiden menojen maksamiseen val- Momentille myönnetään 1 107 700 000 mk.
23904: tion virastoissa ja laitoksissa. Määrärahaa saa Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises-
23905: käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90)
23906: palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa mukaisen koulutuksen hankkimiseen. Määrära-
23907: olevien vajaakuntoisten henkilöiden paikkaami- haa saa käyttää myös koulutuksen ja majoi-
23908: sesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa tuksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutus-
23909: käyttää myös vakuutusten maksamiseen. Mää- säätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutukses-
23910: rärahasta saa käyttää enintään 30 000 000 mk ta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintail-
23911: työllisyyslain aluevelvoitteiden ja valtion työl- moitteluun sekä työvoimapoliittisen aikuiskou-
23912: Iistämispalvelun sekä muun työllistämisen to- lutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tu-
23913: teuttamisesta aiheutuvien muiden kuin palkka- kevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä
23914: usmenojen maksamiseen. Määrärahasta mak- aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja
23915: settavat palkat saavat olla enintään A 17 palk- konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien
23916: kausluokan mukaisia. menojen maksamiseen sekä enintään yhtä hen-
23917: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa-
23918: 21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon miseen. Vuonna 1997 saa tehdä työvoimapo-
23919: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
23920: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 §:n mukaisia koulutuksen hankintasopimuk-
23921: 589 677 000 mk. sia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle
23922: Määrärahaa saa käyttää myös 1.9.1997 lukien menoja vuoden 1997 jälkeen enintään
23923: perustettavien työvoima- ja elinkeinokeskusten 273 000 000 mk.
23924: ja niiden työvoimaosastojen sekä työvoimaosas- Momentin määrärahaa saa käyttää enintään
23925: tojen alaisten työvoimatoimistojen tehtävistä 2 600 000 mk työministeriön tarkemmin mää-
23926: aiheutuvien menojen maksamiseen. räämällä tavalla Venäjän lähialueiden ja Baltian
23927: maiden työvoiman kouluttamisesta aiheutuvien
23928: 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (ar- menojen maksamiseen. Vuonna 1997 saa tehdä
23929: viomääräraha) koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niis-
23930: Momentille myönnetään 55 330 000 mk. tä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 1997
23931: Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanoh- jälkeen enintään 700 000 mk.
23932: jaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaa-
23933: miseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoituksen 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille
23934: tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien ja kuntayhtymille (arviomääräraha)
23935: palveluun työvoimapalvelulain (1 005/93) ja -ase- Momentille myönnetään 1 350 000 000 mk.
23936: tuksen (1251/93), työmarkkinatuesta annetun Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain
23937: 18 260778
23938: 138 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
23939:
23940: mukaisten valtionapujen, mukaan lukien työl- 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen
23941: lisyyslain edellyttämät lisätuet, maksamiseen. (osa EU) (arviomääräraha)
23942: Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyys- Momentille myönnetään 750 000 000 mk.
23943: lain voimaantuloa palkattujen ja edelleen sa- Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien
23944: massa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten hen- maksamiseen työllisyysasetuksen (130/93) nojal-
23945: kilöiden paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. la työllisyyslaissa tarkoitettujen työllistämiseen.
23946: Määrärahasta saa käyttää 5 000 000 mk aika-
23947: vien starttiyritysten toiminta- ja kannatta-
23948: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen vuusedellytysten selvittämiseen. Lisäksi määrä-
23949: osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomäärä- rahasta saa käyttää 10 000 000 mk työttömien
23950: raha) aloitteellisuuden tukemiseen ja tässä toiminnas-
23951: Momentille myönnetään 1 267 100 000 mk. sa tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen lyhyt-
23952: Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises- aikaisiin tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää
23953: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisten myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkat-
23954: opintososiaalisten etuuksien maksamiseen sekä tujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien
23955: työttömyyskassojen hallintokulujen maksami- vajaakuntoisten henkilöiden paikkaamisesta ai-
23956: seen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää opiskeli- heutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää
23957: javalinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen, työllisyysasetuksessa tarkoitettujen vakuutusten
23958: ei kuitenkaan ilmoitus- ja tiedotustoiminnan maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
23959: menoihin. rakennemuutoshäiriöiden lieventämiseen ja alu-
23960: eellisiin kehittämisohjelmiin sisältyvien hankkei-
23961: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) den osarahoitukseen siten, että muina rahoit-
23962: Momentille myönnetään 5 050 000 000 mk. tajina voivat yhteisrahoitusperiaatteen mukai-
23963: Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta sesti olla yritykset, kunnat ja valtionhallinnon
23964: annetun lain mukaisen työmarkkinatuen mak- muut hallinnonalat
23965: samiseen. Tukea käytetään tuen saajan toimeen- Määrärahaa saa käyttää työllisyyspoliittisen
23966: tulon turvaamisen ohella työmarkkinatuesta rakennetuen osalta myös EU:n aluekehitysra-
23967: annetun lain mukaisiin aktiivisiin työvoimapo- hastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteutta-
23968: liittisiin toimenpiteisiin, joiden avulla edistetään vien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien
23969: tuen saajan työmarkkinoille sijoittumista. Mää- maksamiseen valtion osalta sekä pilottihank-
23970: rärahaa saa käyttää myös työharjoittelusta keita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkei-
23971: aiheutuneiden tapaturmakorvausten ja työhar- den kansallisten rahoitusosuuksien maksami-
23972: joittelijoina olevien ryhmävakuutusten maksa- seen valtion osalta. Määrärahasta on varattu
23973: miseen. 6 000 000 mk kansallista rahoitusosuutta var-
23974: ten.
23975: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
23976: 61. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kan- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
23977: sallinen osarahoitus valtion osalta ( EU) (siirto-
23978: määräraha 3 v) 63. Työllisyysperusteinen valtionapu investoin-
23979: Momentille myönnetään 655 800 000 mk. teihin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)
23980: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin Momentille myönnetään 250 000 000 mk.
23981: sosiaalirahastosta rahoitettaviin ohjelmiin sisäl- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-
23982: tyvien hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden ja miseen kuntien, kuntayhtymien ja muiden jul-
23983: pilottiprojektien kansallisen rahoitusosuuden kisten yhteisöjen työllisyysperusteisiin investoin-
23984: maksamiseen valtion osalta. Määrärahaa saa teihin, joilla edistetään uusien työpaikkojen
23985: käyttää myös teknisen avun ja Euroopan sosi- syntymistä tai lievitetään työttömyysasteeltaan
23986: aalirahaston ohjelmien toteuttamiseen tarvitta- keskimääräistä vaikeampien alueiden työttö-
23987: van, enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan myyttä. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina
23988: henkilöstön palkkaus-, matkustus-, yms. meno- vuosina tehtyjen päätösten maksamiseen. Mää-
23989: jen maksamiseen yhdessä momentin 34.01.61 rärahasta saa käyttää valtioneuvoston erikseen
23990: kanssa. päättämin perustein 50 000 000 mk julkisten
23991: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- rakennusten peruskorjaustoiminnan rahoitusoh-
23992: tun lain (1135/93) 6 §:n mukaista aluekehitys- jelman mukaisiin kuntien toimitilojen peruskor-
23993: rahaa. jausinvestointien rahoitukseen, jolloin avus-
23994: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 34 139
23995:
23996: tusosuus voi olla enintään 15 prosenttia inves- Momentille myönnetään 3 10 000 000 mk.
23997: tointihankkeen kokonaiskustannuksista. Mää- Määrärahaa saa käyttää työttömyyden tor-
23998: rärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysra- jumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
23999: hastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteutta- hankkeissa, joilla edistetään uusien työpaikko-
24000: vien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien jen syntymistä tai Iievitetään työttömyysasteel-
24001: maksamiseen valtion osalta sekä pilottihank- taan keskimääräistä vaikeampien alueiden työt-
24002: keita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkei- tömyyttä.
24003: den kansallisten rahoitusosuuksien maksami-
24004: seen valtion osalta. Määrärahasta on varattu Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 13 §:n
24005: 28 000 000 mk näiden hankkeiden kansallista mukaisiin valtion investointikohteisiin ja niiden
24006: rahoitusosuutta varten. suunnitteluun sekä valtion hankinnoista aiheu-
24007: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- tuvien menojen maksamiseen. Vuonna 1997 saa
24008: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. tehdä käynnissä oleviin töihin liittyviä valtion
24009: tulo- ja menoarviosta annetun lain (423/88)
24010: 64. Muuttoturva (arviomääräraha) 10 §:ssä tarkoitettuja sitoumuksia siten, että
24011: Momentille myönnetään 8 500 000 mk. niistä aiheutuu menoja myöhempinä vuosina
24012: Määrärahaa saa käyttää työttömien työnha- enintään 150 000 000 mk. Määrärahaa saa käyt-
24013: kijoiden matkakustannusten korvaamisesta ai- tää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitet-
24014: heutuvien menojen maksamiseen työvoimapal- tavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden
24015: velulain ja työvoimapalveluihin liittyvistä etuuk- kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen
24016: sista annetun asetuksen mukaisesti. Määrärahaa valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöa-
24017: saa käyttää enintään 1 500 000 mk paluumuut- loitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten
24018: toa koskevasta tiedotuksesta, Tukholman Finn- rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta.
24019: jobb-tietopalvelusta sekä Pietarissa, Tallinnassa Määrärahasta on varattu 22 000 000 mk EU:n
24020: ja Petroskoissa järjestettävästä vastaavanlaises- aluekehitysrahaston osarahoittamien hankkei-
24021: ta toiminnasta aiheutuviin kuluihin. den kansallisen rahoitusosuuden maksatuksia
24022: varten.
24023: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
24024: (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
24025:
24026:
24027:
24028:
24029: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
24030:
24031: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen pakolaisten maahantulomatkojen järjestämises-
24032: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heil- tä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuk-
24033: le annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityis- sista sekä koulutuksesta aiheutuvien menojen
24034: kustannuksiin (arviomääräraha) maksamiseen, pakolaisten ja turvapaikanhaki-
24035: Momentille myönnetään 54 800 000 mk. joiden vastaanottotoiminnassa työskentelevien
24036: Määrärahaa saa käyttää eräiden Suomeen henkilöiden palkkaus- ja muiden toimintame-
24037: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä nojen maksamiseen sekä vastaanottotoimintaa
24038: heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan jär-
24039: erityiskustannusten korvaamiseen kunnille val- jestämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
24040: tioneuvoston määräämin perustein. pakolaisten oman kulttuurin tukemisesta aiheu-
24041: tuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta
24042: 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas- saa käyttää enintään 1 000 000 mk turvapai-
24043: taanotto (arviomääräraha) kanhakijoiden oikeusapupalvelujen hankkimi-
24044: Momentille myönnetään 195 650 000 mk. seen. Määrärahaa saa käyttää enintään 129
24045: Määrärahaa saa käyttää pakolaisten ja tur- henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
24046: vapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuvien kaamiseen. Vuoden 1997 pakolaiskiintiö on 500
24047: menojen maksamiseen valtioneuvoston määrää- henkilöä.
24048: min perustein. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
24049: 140 EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp
24050:
24051: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot
24052: 21. Työvoimaopiston toimintamenot (siirto- 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)
24053: määräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 553 000 mk.
24054: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahaa saa käyttää merimiesten palvelu-
24055: 3 680 000 mk. ja opintotoiminnasta annetun lain (452/72)
24056: nojalla merimiesten huoltotoimintaan suoritet-
24057: 22. Työneuvoston toimintamenot (siirtomäärä- tavan valtion osuuden maksamiseen, merimies-
24058: raha 2 v) lain (423178) ja merimiesten vuosilomalain
24059: Momentille myönnetään 308 000 mk. (433/84) nojalla merimiesten vuosi- ja vanhem-
24060: painlomamatkakustannuksiin sekä työsuhteen
24061: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matkakus-
24062: Momentille myönnetään 13 520 000 mk. tannuksiin suoritettavan valtionosuuden mak-
24063: Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja samiseen.
24064: täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviilipal-
24065: veluslain (1723/91) nojalla aiheutuviin kustan- Käyttösuunnitelma: mk
24066: nuksiin, myös työhallinnossa palvelevien sivii- Valtion osuus merimiespalvelutoimiston
24067: lipalvelusmiesten ylläpito- ja päivärahakustan- menoista.............................. 2 165 000
24068: nuksiin. Valtion osuus työnantajille eräisiin me-
24069: rimiesten matkakustannuksiin . . . . . . . . . 2 388 000
24070: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) Yhteensä 4 553 000
24071: Momentille myönnetään 230 000 000 mk.
24072: Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja
24073: (649173) ja merimiesten palkkaturvalain (927/79) maksuosuudet (arviomääräraha)
24074: mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahas- Momentille myönnetään 9 300 000 mk.
24075: ta saa käyttää enintään 4 000 000 mk palkka- Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
24076: turvamenettelyyn liittyvien viranomaismaksu- jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja -vel-
24077: jen, oikeudenkäyntikulujen ja konkurssikustan- voitteiden suorittamisesta sekä erityisohjelmien
24078: nusten maksamiseen. tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
24079: EK 3611996 vp - HE 10311996 vp - Pääluokka 35 141
24080:
24081:
24082:
24083:
24084: Pääluokka 35
24085: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
24086: 01. Ympäristöministeriö
24087:
24088: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuhtees-
24089: Momentille myönnetään 91 555 000 mk. sa olevan henkilöstön palkkaamiseen kansain-
24090: välisten tehtävien hoitamiseksi ympäristöminis-
24091: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomäärä- teriössä.
24092: raha 2 v)
24093: Momentille myönnetään 41 500 000 mk.
24094: Määrärahaa saa käyttää kehittämis-, kokei- 26. Koulutus, tiedotus ja valistus (siirtomää-
24095: räraha 2 v)
24096: lu-, suunnittelu-, tutkimus-, valvonta- ja seu-
24097: Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
24098: rantatoiminnasta sekä kansainvälisestä asian-
24099: tuntijayhteistyöstä ja eri hallinnonalojen yhteis- Määrärahaa saa käyttää henkilöstökoulutuk-
24100: sesta, hallinnon kehittämisestä, hallinnonalan
24101: hankkeista aiheutuvien muita kulutusmenoja
24102: vastaavien menojen maksamiseen. koulutuksen luento- ja asiantuntijapalkkioista,
24103: matkoista, ulkomailta hankittavaan jatko- ja
24104: Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä hen-
24105: täydennyskoulutukseen suoritettavista opinto-
24106: kilötyövuotta vastaavan työsopimussuhteessa
24107: apurahoista, koulutusaineistojen tuottamisesta
24108: olevan henkilöstön palkkaamiseen ympäristö-
24109: sekä koulutustoiminnasta ja sen kehittämisestä
24110: ministeriöön ja enintään 110 henkilötyövuotta
24111: aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
24112: vastaavan työsopimussuhteisen projektihenki-
24113: Määrärahaa saa käyttää myös tiedotustoimin-
24114: löstön palkkaamiseen valtion virastoihin ja
24115: taan ja siinä tarvittavien asiantuntijoiden palk-
24116: laitoksiin. kioiden maksamiseen sekä ympäristökasvatuk-
24117: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
24118: sen ja -koulutuksen edistämiseen.
24119: symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra-
24120: hoitusta varten.
24121: 61. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
24122: 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha Momentille myönnetään 6 600 000 mk.
24123: 2 v) Määrärahaa saa käyttää avustuksien maksa-
24124: Momentille myönnetään 21 565 000 mk. miseen valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ym-
24125: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- päristöjärjestöille niiden toimintaedellytysten
24126: jestöjen jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin sekä turvaamiseksi, valtakunnallisille asuntoalan jär-
24127: osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen ko- jestöille valistus- ja neuvontatoimintaan, saaris-
24128: kouksiin ja muista ulkomaanmatkoista, Suo- ton kehityksen edistämisestä annetun lain
24129: messa järjestettävistä kansainvälisistä kokouk- (494/81) 12 §:n mukaisten avustusten maksami-
24130: sista, vieraskielisen aineiston julkaisemisesta seen saariston ympäristönhoitoa edistäviin
24131: sekä muusta, myös kolmansiin maihin suuntau- hankkeisiin sekä avustusten maksamiseen Pidä
24132: tuvasta kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutu- Saaristo Siistinä ry:lle ja tunturialueiden jäte-
24133: viin menoihin. Määrärahaa saa lisäksi käyttää huoltoa edistävään toimintaan. Määrärahaa saa
24134: lähialueyhteistyön asiantuntijavaihdosta sekä käyttää myös kestävää kehitystä edistävien
24135: eräiden kansainvälisestä tutkimus- ja kehittä- projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.
24136: misyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksami- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
24137: seen. annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista alueke-
24138: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea hitysrahaa.
24139: 142 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
24140:
24141: 62. EU:n LIFE-rahaston osallistuminen ym- Määrärahaa saa käyttää EU:n komission
24142: päristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin ( EU) (siir- hyväksymien EU:n ympäristörahastosta (LIFE)
24143: tomääräraha 3 v) osarahoitettavista hankkeista ja pilottihankkeis-
24144: Momentille myönnetään 18 000 000 mk. ta aiheutuvien menojen maksamiseen.
24145:
24146:
24147:
24148: 11. Ympäristön suojelu
24149:
24150: 62. (35.11.62 ja 26.31) Ympäristönsuojelun 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuol-
24151: edistäminen (siirtomääräraha 3 v) to (siirtomääräraha 3 v)
24152: Momentille myönnetään 32 750 000 mk. Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
24153: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta
24154: määräämin perustein avustusten maksamiseen annetun lain (894/86) 7 §:n nojalla öljyjätteistä
24155: ympäristönsuojelua edistäviin kehittämis- ja ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnis-
24156: kokeiluhankkeisiin sekä avustusten maksami- ta ja käsittelystä aiheutuvien menojen maksa-
24157: seen saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen miseen sekä avustuksien maksamiseen ongel-
24158: kaatopaikkojen kunnostukseen, kierrätyksen ja majätteiden alueellisten vastaanottopaikkojen
24159: muun jätehuollon mallilaitosten rakentamiseen perustamiskustannuksiin.
24160: sekä muihin ympäristönsuojelua edistäviin in-
24161: vestointeihin.
24162: Määrärahaa saa käyttää myös yhdyskuntien 67. (35.13.40, 13.66, osa ja 13.67) Ympäris-
24163: vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta anne- töyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen mais-
24164: tun lain (56/80) mukaisten avustusten maksa- sa (siirtomääräraha 3 v)
24165: miseen yhdyskuntien vesiensuojelua edistäviin Momentille myönnetään 21 000 000 mk.
24166: investointeihin. Määrärahaa saa käyttää Suomen lähialueen
24167: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä maiden kanssa sopiman ympäristöalan yhteis-
24168: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. työn edistämiseen ja lainsäädännön ja hallinnon
24169: kehittämisestä, hankkeiden valmistelusta ja ar-
24170: 63. Ilmansuojelun ja jätehuollon investointien vioinnista, koulutuksesta, ympäristön tilan seu-
24171: korkotuki (arviomääräraha) rannasta, ympäristövaikutusten arviointimene-
24172: Momentille myönnetään 16 000 000 mk. telmien kehittämisestä sekä ympäristöteknolo-
24173: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- gian kehittämisestä ja kokeilusta aiheutuvien
24174: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista menojen maksamiseen.
24175: annetun lain (1015177) mukaisiin teollisuuden ja Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten
24176: energiahuollon ilmansuojeluinvestointeihin, jät- maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnit-
24177: teiden yleisten käsittelypaikkojen perustamis- ja telu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lä-
24178: kunnostamisinvestointeihin sekä jätteiden hyö- hialueiden pienehköissä ympäristöhankkeissa,
24179: dyntämistä edistäviin investointeihin ennen jotka perustuvat kahdenvälisiin sopimuksiin ja
24180: vuotta 1992 myönnettyjen lainojen korkotuen ovat tärkeitä myös Suomen oman ympäristön
24181: maksamiseen. suojelun kannalta ja joissa sovelletaan
24182: Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi- pääasiassa suomalaista ympäristöteknologiaa.
24183: sen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä Määrärahaa saa käyttää lisäksi Suomen avus-
24184: ja 5-8 lainavuosien aikana kaksi prosenttiyk- tusosuuden maksamiseen sellaisissa yhteistyö-
24185: sikköä. Korkohyvitys on kuitenkin enintään hankkeissa, joita rahoittavat myös muut valtiot
24186: luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Kah- sekä kansainväliset järjestöt ja rahoituslaitokset.
24187: deksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei Avustukset myönnetään valtioneuvoston vah-
24188: makseta. vistamien perusteiden mukaisesti.
24189: EK 36/1996 vp- HE 10311996 vp- Pääluokka 35 143
24190:
24191: 26. Alueelliset ympäristökeskukset
24192:
24193: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) teita toteuttavien hankkeiden kansallisten ra-
24194: Momentille myönnetään nettomäärärahaa hoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta.
24195: 282 425 000 mk. Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
24196: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
24197: 61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden
24198: kansallinen osarahoitus ( EU) (siirtomääräraha 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)
24199: Momentille myönnetään 61 000 000 mk.
24200: 3 v) Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden
24201: Momentille myönnetään 20 500 000 mk. suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauk-
24202: Määrärahaa saa käyttää EU:n aluekehitys- sista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien me-
24203: rahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteut- nojen maksamiseen.
24204: tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
24205: sien maksamiseen valtion osalta ja yhteisöaloit- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
24206:
24207:
24208:
24209:
24210: 27. Suomen ympäristökeskus
24211:
24212: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tannuksiin ja valtion edun valvonnan kannalta
24213: Momentille myönnetään nettomäärärahaa välttämättömistä selvityksistä aiheutuviin me-
24214: 119 827 000 mk. noihin.
24215: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
24216: symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra-
24217: hoitusta varten. 63. (35.27.30 ja 40) Vesiensuojeluinvestointien
24218: korkotuki (arviomääräraha)
24219: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomää- Momentille myönnetään 9 800 000 mk.
24220: räraha) Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va-
24221: Momentille myönnetään 12 000 000 mk. roista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista
24222: Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden annetun lain (1 0 15/77) mukaisten yhdyskuntien
24223: ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, ennen vuotta 1995 ja teollisuuden vesiensuoje-
24224: torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoi- luinvestointien ennen vuotta 1992 myönnettyjen
24225: menpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan lainojen korkohyvityksen maksamiseen.
24226: välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuvi- Yhdyskuntien lainoille maksettavan korko-
24227: en menojen maksamiseen. Määrärahaa saa hyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen
24228: käyttää myös kansainvälisestä yhteistyöstä ja lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja
24229: koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeu- 9-16 lainavuosien aikana kaksi prosenttiyk-
24230: denkäynneistä aiheutuvien menojen ja sivutoi- sikköä. Korkohyvitys on kuitenkin enintään
24231: misten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osal- luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Kuu-
24232: listuvien palkkioiden maksamiseen. dennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitys-
24233: tä ei makseta.
24234: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset Teollisuuden lainoille maksettavan korkohy-
24235: (arviomääräraha) vityksen määrä on neljän ensimmäisen laina-
24236: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. vuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja 5-8
24237: Määrärahaa saa käyttää koskiensuojelulain lainavuosien aikana kaksi prosenttiyksikköä.
24238: (35/87) sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen erityis- Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkohyvi-
24239: suojelusta annettujen lakien (703/83 ja 1139/91) tystä ei makseta.
24240: mukaisten korvausten maksamiseen. Määrära- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
24241: haa saa käyttää myös korvaustoimitusten kus- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
24242: 144 EK 3611996 vp -HE 103/1996 vp
24243:
24244: 30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
24245: Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maan-
24246: palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 1997 käytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)
24247: ovat: Momentille myönnetään 7 500 000 mk.
24248: Metsähallituksen tulee yhteistyössä eri taho- Määrärahaa saa käyttää kuntien ranta-
24249: jen kanssa täydentää EU:n luonnonsuojeludi- osayleiskaavoituksen tukemiseen sekä avustus-
24250: rektiivien edellyttämään Natura 2000 -verkos- ten maksamiseen luonnonsuojelun, maiseman ja
24251: toon liitettäviä alueita koskevia tietoja sekä rakennetun kulttuuriympäristön hoidon ja vir-
24252: edesauttaa verkoston toteuttamista. Suojelualu- kistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkit-
24253: eista, erityisesti kansallispuistoista on edusta- tävien alueiden sekä yhdyskuntakehityksen kan-
24254: vuutensa ja palveluidensa puolesta luotava nalta merkittävien kohteiden yleiskaavojen laa-
24255: sellaisia alueita, joihin kestävä ja ympäristöä timista varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
24256: säästävä retkeily- ja virkistyskäyttö sekä mat- ympäristöministeriön määräämien perusteiden
24257: kailutoiminta voivat suojeluarvoja vaarantamat- mukaisesti avustusten maksamiseen kunnille ja
24258: ta pitkäjänteisesti tukeutua. Opastustoiminnas- kuntien virkistysalueiden hankintaa varten pe-
24259: sa lisätään yhteistyötä maakuntien liittojen ja rustamille yhteisöille usean kunnan yhteisten
24260: kuntien kanssa. Opastusrakentamisessa suosi- virkistysalueiden hankintaan sekä aluearkkiteh-
24261: taan ratkaisuja, jotka edistävät maiseman ja titoiminnan palkka- ja matkamenoihin.
24262: rakennusperinnön hoitoa. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
24263: Metsähallituksen vastuu luonnonsuojelusta annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
24264: tulee ottaa huomioon, kun Metsähallitus ryhtyy
24265: osaltaan soveltamaan uudistettua metsälainsää-
24266: 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset
24267: däntöä ja erityisesti silloin, kun se osallistuu
24268: (siirtomääräraha 3 v)
24269: alueellisten tavoiteohjelmien laadintaan.
24270: Momentille myönnetään 43 000 000 mk.
24271: Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain
24272: mukaisesti korvausten maksamiseen luonnon-
24273: 22. (35.30.21 ja 30.22) Luonnonsuojelualueiden
24274: suojelualueiden perustamisesta maanomistajille
24275: hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
24276: aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Mää-
24277: Momentille myönnetään 67 000 000 mk. rärahaa saa käyttää myös maa-aineslain (555/81)
24278: Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen, siirtymäsäännösten mukaisesti harjujensuojelus-
24279: muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa- ta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Mää-
24280: alueiden hoitomenojen, opastustoiminnan me- rärahaa saa käyttää myös alueellisten ympäris-
24281: nojen sekä rakennusten ja rakennelmien, teiden tökeskusten suorittamien korvausten maksami-
24282: ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapitomeno- seen rauhoitettujen harvinaisten eläinten aihe-
24283: jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös uttamista vahingoista. Lisäksi määrärahaa saa
24284: sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hank- käyttää koron maksamiseen jaksotetuille, mak-
24285: kimiseen, joiden hankintahinta on yli 50 000 mk samatta oleville korvauksille. Koron suuruus
24286: ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. vastaa lunastuslain 95 §:n 1 momentissa mää-
24287: Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismai- riteltyä korkoa.
24288: den luonnonsuojelualueiden merkintään ja hoi- Vaitioneuvoston vahvistamien luonnonsuoje-
24289: tomenoihin, uhanalaisten eliölajien ja maisema- luohjelmien toteuttamiseksi myönnetään valtuu-
24290: alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelusuunnit- det tehdä vuonna 1997 sopimuksia ja antaa
24291: telun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvän sitoumuksia enintään 80 000 000 mk. Valtuu-
24292: suunnittelun menoihin. Määrärahaa saa käyttää desta saa aiheutua menoja vuoden 1998loppuun
24293: myös ennen maa-aineslain voimaantuloa syn- mennessä enintään 20 000 000 mk, vuoden 1999
24294: tyneiden ainesten ottopaikkojen kunnostami- loppuun mennessä enintään 40 000 000 mk ja
24295: seen. vuoden 2006 loppuun mennessä yhteensä enin-
24296: Määrärahaa saa käyttää myös saimaannor- tään 80 000 000 mk.
24297: pan suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä
24298: norppien aiheuttamien vahinkojen korvaami-
24299: seen. 62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siir-
24300: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä tomääräraha 3 v)
24301: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
24302: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 35 145
24303:
24304: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt
24305: (60/85) 11 §:n ja 13 §:n nojalla suoritettavien (siirtomääräraha 3 v)
24306: korvausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
24307: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä raken- Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelualuei-
24308: nuslain (370/58) 135 §:n 3 momentin mukaisten den talonrakennustöiden lisäksi luonnonsuoje-
24309: avustusten maksamiseen kunnille. lualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien
24310: Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuojelu-
24311: maksamiseen yksityiselle omistajalle, rakennus- alueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis- ja
24312: perinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille perusparannusmenojen maksamiseen.
24313: ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvok-
24314: kaiden kohteiden ja niiden välittömän ympä- 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siir-
24315: ristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantami- tomääräraha 3 v)
24316: seen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityk- Momentille myönnetään 111 000 000 mk.
24317: siin. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksen Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden
24318: maksamiseen merkittäviin maisema-alueisiin sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen
24319: kuuluvan rakennetun ympäristön hoitoon ja luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-
24320: kunnostukseen. alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. Mää-
24321: Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää rärahaa saa käyttää myös valtiolle luonnonsuo-
24322: avustusta myös kulttuurihistorialliSesti arvok- jelutarkoituksiin hankittavien alueiden arvioin-
24323: kaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus nista, maanmittaustoimituksista ja hankintateh-
24324: myönnetään ensisijassa niissä tapauksissa, jol- tävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Li-
24325: loin siitä aiheutuvat kustannukset muodostuvat säksi määrärahaa saa käyttää koron maksami-
24326: kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen ase- seen jaksotetuille, maksamatta oleville
24327: maan nähden kohtuuttomaksi. Lisäksi määrä- kauppahinnoille. Koron suuruus vastaa lunas-
24328: rahasta saa käyttää enintään 200 000 mk avus- tuslain 95 §:n 1 momentissa määriteltyä korkoa.
24329: tusten maksamiseen rakennusperinnön hoitoon Valtion omistukseen hankitaan luonnonsuo-
24330: liittyviin valtakunnallisiin tiedotus- tai muihin jelualueita vaihtamalla niitä laajasti virastojen ja
24331: projekteihin. laitosten hallinnassa oleviin valtion maa-aluei-
24332: Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa siin.
24333: myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustan- Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuoje-
24334: nuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustaval- luohjelmien toimeenpanoa varten myönnetään
24335: taan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, valtuudet tehdä vuonna 1997 sopimuksia ja
24336: johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavis- antaa sitoumuksia enintään 120 000 000 mk.
24337: sa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 1998
24338: voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, loppuun mennessä enintään 30 000 000 mk,
24339: kuitenkin enintään 80% kustannuksista. vuoden 1999 loppuun mennessä enintään
24340: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 60 000 000 mk sekä vuoden 2006 loppuun
24341: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. mennessä yhteensä enintään 120 000 000 mk.
24342:
24343:
24344:
24345: 41. Valtion asuntorahasto
24346: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
24347: Momentille myönnetään 24 430 000 mk.
24348:
24349:
24350:
24351:
24352: 19 260778
24353: 146 EK 36/1996 vp -HE 103/1996 vp
24354:
24355: 45. Asunto- ja rakennustoimi
24356:
24357: 54. Asumistuki (arviomääräraha) kotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorva-
24358: Momentille myönnetään 2 070 000 000 mk. ukset sekä katetaan vuokra-asuntolainojen kor-
24359: Määrärahaa saa käyttää asumistukilain kotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoi-
24360: (408175) mukaisten tukien maksamiseen. keustalolainojen korkotuesta annetun lain
24361: 10 §:ssä sekä omistusasuntolainojen valtionta-
24362: 56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomää- kauksista annetussa laissa (204/96) tarkoitetut
24363: räraha 3 v) valtionvastuut. Asuntorahaston varoista mak-
24364: Momentille myönnetään 450 000 000 mk. setaan lisäksi asuntosäästöpalkkiolain (862/80)
24365: Määrärahaa saa käyttää asunto-osakeyhtiö- mukaiset asuntosäästöpalkkiot
24366: talojen korjausten avustamiseen. Määrärahaa Vuonna 1997 saadaan valtion asuntorahaston
24367: saa käyttää myös vanhusväestön ja vammaisten varoista myöntää aravalain (1189/93) mukaisia
24368: asuntojen korjaustoimintaan sosiaalisin perus- lainoja yhteensä enintään 4 725 000 000 mk sekä
24369: tein. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten sen lisäksi vuodelta 1996 peruuntuneita hank-
24370: maksamiseen vanhojen kerrostalojen hissien keita tai muuten käyttämättä jäänyttä myöntä-
24371: rakentamiseen ja liikuntaesteitten poistamiseen, misvaltuutta vastaava määrä. Vuonna 1997 ei
24372: tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseen palve- myönnetä uusia omistusaravalainoja omaksi-
24373: luasumisen toteuttamiseksi, kuntoarvioiden laa- lunastamislainoja lukuun ottamatta.
24374: timiseen ja asunnoissa ilmenevien terveyshait- Vuonna 1997 saadaan vuokra-asuntolainojen
24375: tojen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin, nuor- korkotuesta annetun lain, omistusasuntolaino-
24376: ten asuntojen omatoimiseen korjaustoimintaan jen korkotuesta annetun lain, asumisoikeusta-
24377: sekä kokeiluluonteisesti laitosrakennusten lolainojen korkotuesta annetun lain ja asunto-
24378: muuttamiseen asuinkäyttöön soveltuviksi. Val- osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain
24379: tioneuvosto määrää tarkemmin avustusten mukaisia lainoja hyväksyä korkotukilainoiksi
24380: myöntämisperusteista siten, että perusteita voi- yhteensä enintään 4 875 000 000 mk sekä sen
24381: daan soveltaa myös aiemmilta vuosilta käyttä- lisäksi vuodelta 1996 peruuntuneita hankkeita
24382: mättä jääneisiin määrärahoihin. tai muuten käyttämättä jäänyttä hyväksymis-
24383: valtuutta vastaava määrä.
24384: 60. Siirto valtion asuntorahastoon (arviomää-
24385: räraha) Lähiöiden projektiluonteisen suunnitelmalli-
24386: Momentille myönnetään 55 000 000 mk. sen perusparannuksen rahoituksen turvaamisek-
24387: Määrärahaa saa käyttää valtion asuntorahas- si voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä
24388: tosta annetussa laissa (1144/89) tarkoitetun vuokratalojen perusparannusta varten vuosina
24389: koron maksamiseen valtion asuntorahastolle 1998-2000 myönnettävistä aravalainoista. Eh-
24390: valtion keskuskirjanpidossa olevan rahastoyh- dollisten ennakkopäätösten mukaan myönnet-
24391: dystilin varoille. Koron suuruus vastaa yhdys- tävien lainojen määrä saa kutakin vuotta koh-
24392: tilin varojen väliaikaisesta sijoittamisesta valti- den olla enintään 100 000 000 mk.
24393: olle saatavaa tuottoa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista an-
24394: Valtion asuntorahaston varoista maksetaan netun lain mukaisten valtionvastuiden koko-
24395: vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain naismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainois-
24396: (867/80), omistusasuntolainojen korkotuesta an- sa olla yhteensä enintään 3 500 000 000 mk
24397: netun lain (1204/93), asumisoikeustalolainojen vuoden 1997 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolai-
24398: korkotuesta annetun lain (1205/93), asunto- nojen korkotuesta annetun lain, asumisoikeus-
24399: osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain talolainojen korkotuesta annetun lain ja omis-
24400: (205/96), oman asunnon hankintaan myönnet- tusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mu-
24401: tävien lainojen korkotuesta annetun lain kaisiin lainoihin tulee lain mukainen valtion-
24402: (639/82), taloudellisissa vaikeuksissa oleville vastuu.
24403: asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta Vuonna 1997 valtion asuntorahasto saa ar-
24404: annetun lain (408/92), maksuvaikeuksissa ole- vopaperistaa asunto- ja aravalainoja tai ottaa
24405: ville asuntovelallisille myönnettävästä korko- lainaa yhteensä enintään 2 700 000 000 markan
24406: tuesta annetun lain (621/93) ja eräisiin lämmi- nettomäärään asti. Asuntorahastolla on arvo-
24407: tyslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista ja paperistettujen lainojen maksamisen vakuudek-
24408: korkotuesta annetun lain (83/82) mukaiset kor- si enintään 135 000 000 markan suuruinen val-
24409: EK 36/1996 vp - HE 103/1996 vp - Pääluokka 35 147
24410:
24411: tuus vuonna 1997 ostaa arvopapereita tai lain sekä maksuvaikeuksissa oleville asuntove-
24412: sitoutua lisävakuusjärjestelyyn. lallisille myönnettävästä korkotuesta annetun
24413: Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itses- lain mukaisen korkohyvityksen määrä on 5 %
24414: tään riippumattomista syistä aiheutuvien vaike- vuodessa korkotukilainan jäljellä olevasta pää-
24415: uksien lieventämiseksi voidaan vuonna 1997 omasta.
24416: aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen 28 §:n no-
24417: jalla myöntää enintään 30 000 000 mk lykkäystä
24418: 61. Avustukset vuokrataloille (siirtomääräraha
24419: lainan korkojen, lyhennysten tai molempien 3 v)
24420: maksamisesta. Momentille myönnetään 23 000 000 mk.
24421: Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyt-
24422: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston
24423: tyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuok-
24424: määräämin perustein avustusten maksamiseen
24425: ra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1
24426: opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen ja
24427: momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainan-
24428: huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa ole-
24429: saajille 8 % lainavuosina 1-5 ja 6 % lainavuo-
24430: vien vuokratalojen talouden tervehdyttämiseen.
24431: sina 6-10. Muille lainansaajille vuonna 1993
24432: Valtiokonttori saa käyttää määrärahasta enin-
24433: uustuotantoa varten hyväksyttyjen lainojen kor-
24434: tään 1 000 000 mk taloudellisissa vaikeuksissa
24435: kohyvitys on 7 % lainavuosina 1-4 ja 5 %
24436: olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttä-
24437: lainavuosina 5-8. Muiden vuosina 1993 ja 1992 mistä ja asuntoyhteisöjen kunnossapidon suun-
24438: hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys
24439: nittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteis-
24440: on 6% lainavuosina 1-4 ja 4 1h% lainavuosina
24441: tä aiheutuvien menojen maksamiseen. Valtio-
24442: 5-8. Vuonna 1991 hyväksytyissä lainoissa
24443: neuvoston määräämiä perusteita voidaan sovel-
24444: lainan saajalta perittävä korko on neljänä taa myös aiemmilta vuosilta käyttämättä jää-
24445: ensimmäisenä vuonna lainanantajan perimän
24446: neisiin määrärahoihin.
24447: koron ja 7 prosentin korkohyvityksen erotus
24448: sekä 5-8 vuosina lainanantajan perimän koron
24449: ja 5 prosentin korkohyvityksen erotus. Ennen 64. Avustukset asunnottomille ja pakolaisille
24450: 1.1.1991 hyväksyttyjen lainojen lainan saajilta osoitettaviin asuntoihin (arviomääräraha)
24451: perittävä korko on 5 % ja korkohyvitys tämän Momentille myönnetään 8 000 000 mk.
24452: ja lainanantajan perimän koron erotus. Korko- Vuonna 1997 saa asunnottomille ja pakolai-
24453: hyvitys on kuitenkin enintään luottolaitoksen sille osoitettaviin asuntoihin myöntää omapää-
24454: perimän koron suuruinen. oma-avustuksia enintään 9 500 000 mk.
24455: Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen Omapääoma-avustukset myönnetään kunnil-
24456: korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1-5 le ja kuntien tosiasiallisesti omistamille yhtei-
24457: kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuotan- söille sekä yleishyödyllisille yhteisöille uusien
24458: toa varten enintään kymmeneltä ja muissa vuokratalojen oman pääoman kattamiseen sil-
24459: tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta en- loin, kun ne sitoutuvat osoittamaan omistami-
24460: nen vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväksyt- aan vuokra-asuntoja asunnottomille tai pako-
24461: tyjen lainojen osalta. laisille.
24462: Taloudellisissa vaikeuksissa oleville asunto- Valtioneuvosto määrää avustusten myöntä-
24463: veiailisille myönnettävästä korkotuesta annetun misperusteet.
24464: 148 EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp
24465:
24466:
24467:
24468:
24469: Pääluokka 36
24470: VALTIONVELKA
24471: 01. Markkamääräisen velan korko
24472:
24473: 90. Markkamääräisen velan korko (arviomää- velan korkojen, markkamääräisen velan van-
24474: räraha) hentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta
24475: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä
24476: 14 208 324 000 mk. emissioalennusten ja pääomatappioiden maksa-
24477: Määrärahaa saa käyttää markkamääräisen miseen.
24478:
24479:
24480:
24481:
24482: 03. Valuuttamääräisen velan korko
24483:
24484: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomää- Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen
24485: räraha) velan korkojen ja valuuttamääräisen velan van-
24486: Momentille myönnetään nettomäärärahaa hentuneiden korkojen sekä emissioalennusten ja
24487: 11 916 900 000 mk. pääomatappioiden maksamiseen.
24488:
24489:
24490:
24491:
24492: 09. Muut menot valtionvelasta
24493:
24494: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta palkkioiden sekä muiden menojen maksami-
24495: (arviomääräraha) seen. Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikai-
24496: Momentille myönnetään 652 200 000 mk. sen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutu-
24497: Määrärahaa saa käyttää valtion markka- ja vien varauspalkkioiden sekä Valtion asuntora-
24498: valuuttamääräisen lainanoton valmistelusta, lai- haston arvopaperistamalla suoritetusta varain-
24499: nojen ottamisesta, liikkeeseenlaskusta, lainojen hankinnasta valtiolle aiheutuvien kustannusten
24500: takaisinmaksusta, koron ja valuutan vaihtami- maksamiseen.
24501: sesta aiheutuvien menojen ja asiantuntija- ym.
24502: EK 36/1996 vp- HE 103/1996 vp- Pääluokka 36 149
24503:
24504: Eduskunta on päättänyt,
24505: että nyt hyväksyttyä talousarviota vuo-
24506: delle 1997 sovelletaan 1 päivästä tammi-
24507: kuuta 1997 alkaen.
24508:
24509:
24510:
24511: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
24512: EK 37/1996 vp
24513:
24514:
24515:
24516:
24517: Eduskunnan kirjelmä valtiopäivien keskeyttämisestä ja päätty-
24518: misestä sekä eduskunnan kokoontumisesta vuoden 1997 valtiopäiville
24519:
24520: Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 19 §:n valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti vuoden 1997
24521: nojalla päättänyt, että vuoden 1996 valtiopäivät varsinaisille valtiopäiville 3 päivänä helmikuuta
24522: keskeytetään 20 päivänä joulukuuta 1996 täys- 1997, jolloin vuoden 1996 varsinaiset valtiopäi-
24523: istunnon päätyttyä ja että eduskunta kokoontuu vät päättyvät.
24524:
24525:
24526:
24527: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
24528:
24529:
24530:
24531:
24532: 270197
24533: PNE 1/1996 vp
24534:
24535:
24536:
24537:
24538: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muutta-
24539: misesta ja eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta
24540: sekä eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta
24541:
24542:
24543: YLEISPERUSTELUT
24544:
24545: Eduskunnan työjärjestykseen ehdotetaan teh- Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunnan
24546: täväksi Euroopan parlamentin vaalien järjestä- työjärjestykseen väliaikaisesti lisättyjen menette-
24547: miseen liittyvät niin sanotun kaksoismandaatin lytapasäännösten voimassaoloaikaa jatkettaisiin
24548: haittavaikutusten torjumiseksi tarpeelliset väliai- yli vuoden 1999 Euroopan parlamentin edusta-
24549: kaiset muutokset. Lisäksi työjärjestykseen ja jien vaalien. Koska kyseessä on väliaikainen ti-
24550: vaalisääntöön ehdotetaan tehtäväksi eräitä tek- lanne, työjärjestyksen pykäliin ehdotetaan nyt
24551: nisiä tarkistuksia. tehtäväksi vain välttämättämiksi katsottavat
24552: Perusoikeusuudistukseen liittynyt valtiopäi- muutokset ja tekniset tarkistukset.
24553: väjärjestyksen muutos (970/95) merkitsi sitä, et- Valtion vakuusrahastosta annettua lakia on 4
24554: tei aiemmin voimassa olleessa valtiopäiväjärjes- päivänä huhtikuuta 1996 annetulla lailla (245/96)
24555: tyksen 66 §:n 7 momentissa tarkoitettua ehdotus- muutettu siten, että valtion vakuusrahaston toi-
24556: ta laiksi, joka heikentää toimeentulon lakisää- mintaa ja pankkituen käyttöä valvoo valtuusto,
24557: teistä perusturvaa, voida enää jättää lepäämään. jonka jäsenet valitsee eduskunta. Eduskunnan
24558: Tästä uudistuksesta aiheutuva muutos ehdote- vaalisääntöön ehdotetaan tehtäväksi tästä uudis-
24559: taan tehtäväksi myös eduskunnan työjärjestyk- tuksesta aiheutuva muutos.
24560: seen. Eduskunnan työjärjestyksen ja vaalisäännön
24561: Valtiopäiväjärjestykseen lisättiin 16 päivänä muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan mah-
24562: joulukuuta 1994 annetulla lailla väliaikaisesti dollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväk-
24563: uusi 8 a §,jonka mukaan kansanedustajan edus- sytty. Väliaikaiset työjärjestyksen muutokset eh-
24564: tajantoimi ei lakkaa sen johdosta, että edustaja dotetaan tuleviksi voimaan 24 päivänä lokakuu-
24565: on valittu edustajaksi Euroopan parlamenttiin. ta 1996 ja ne ovat voimassa siihen asti, kunnes
24566: Edustajantoimen hoitaminen kuitenkin keskey- kolme päivää on kulunut siitä päivästä, jona
24567: tyy mainitun toimen hoitamisen ajaksi, eikä vuonna 1999 Suomessa toimitetuissa Euroopan
24568: edustaja saa tänä aikana osallistua valtiopäivä- parlamentin edustajien vaaleissa valittujen edus-
24569: toimiin, vaan hänen tilalleen edustajantointa tajien valtakirjat on hyväksytty Euroopan parla-
24570: hoitamaan tulee hänen varamiehensä. Valtiopäi- mentissa. Nyt annettavana eduskunnan päätök-
24571: väjärjestykseen väliaikaisesti lisätyn 8 a §:n voi- sellä ehdotetaan kumottavaksi työjärjestyksen
24572: massaoloaikaa on jatkettu 15 päivänä maalis- väliaikaisesta muuttamisesta 9 päivänä helmi-
24573: kuuta 1996 annetulla lailla (167/96) yli vuoden kuuta 1995 tehty aikaisempi eduskunnan päätös.
24574: 1999 Euroopan parlamentin edustajien vaalien.
24575:
24576:
24577:
24578:
24579: 269014
24580: 2 PNE 1/1996 vp
24581:
24582: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
24583:
24584: Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen toimiiko hän edustajana Euroopan parlamen-
24585: tissa.
24586: 41 ja 52 d §. Pykälissä on virheelliset säännös- Puhemiesneuvosto ehdottaa, että edellä mai-
24587: viittaukset siten, että 41 §:ssä pitäisi valtiopäivä- nittu ilmoitus on tehtävä eduskunnan puhemie-
24588: järjestyksen 36 §:n sijasta viitata valtiopäiväjär- helle viimeistään kolmantena päivänä kello 12,
24589: jestyksen 36 b §:ään ja 52 d §:ssä valtiopäiväjär- siitä kun edustajan valtakirja on tullut hyväksy-
24590: jestyksen 38 §:n sijasta työjärjestyksen 38 §:ään. tyksi Euroopan parlamentissa tai kun hänen
24591: Nämä viittaukset ehdotetaan tarkistettaviksi. kansanedustajan valtakirjansa on tullut tarkas-
24592: 53 a §. Valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 mo- tetuksi.
24593: mentti on kumottu valtiopäiväjärjestyksen 63 §. Työjärjestykseen on edelleen syytä sisäl-
24594: muuttamisesta 1 päivänä syyskuuta 1995 voi- tyä myös väliaikainen säännös niistä ilmoituksis-
24595: maan tulleella lailla (970/95). Sen vuoksi tämä ta, joita eduskunnan sihteerin tulee tehdä vaali-
24596: työjärjestyksen pykälä ehdotetaan tarpeettoma- piirin keskuslautakunnalle edustajantoimen hoi-
24597: na kumottavaksi, koska säännöksessä tarkoitet- tamisen keskeytymisestä. Koska eduskunnan
24598: tuja lakiehdotuksia ei valtiopäiväjärjestykseen tehtävänä ei enää nyt ehdotettujen säännösmuu-
24599: vahvistetun muutoksenjälkeen enää voida jättää tosten voimaantulon jälkeen olisi valita uutta
24600: lepäämään. kansanedustajaa Euroopan parlamentissa kes-
24601: Voimaantulosäännös. Työjärjestyksen muu- ken kauden täytettäväksi tulevalle edustajanpai-
24602: tokset ehdotetaan saatettavaksi voimaan mah- kalle, ehdotetaan sitä koskeva maininta jätettä-
24603: dollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväk- väksi pois 63 §:n 2 momentista. Momentin sana-
24604: sytty. muotoa ehdotetaan samalla tarkistettavaksi si-
24605: ten, että sana "jatkaa" korvataan sanalla "toi-
24606: mii".
24607: Eduskunnan työjärjestyksen väliaikainen muutta- Voimaantulosäännös. Työjärjestyksen väliai-
24608: minen kainen muutos liittyy kiinteästi mainittuun val-
24609: tiopäiväjärjestyksen muutokseen. Pykälien sisäl-
24610: 3 a §. Eduskunnan työjärjestykseen väliaikai- töön joudutaan kuitenkin tekemään muutoksia.
24611: sesti lisätyssä 3 a §:ssä säädettiin siitä menettelys- Varamies ei enää tule eduskuntaan eduskunnan
24612: tä, jota oli noudatettava Euroopan parlamentin valitseman, vaan vaaleissa Euroopan parlamen-
24613: edustajana toimivan henkilön tultua valituksi tin edustajaksi valitun henkilön sijaan. Toisaalta
24614: kansanedustajaksi keväällä 1995 pidettyjen edus- eduskunnan puhemiehelle tehtävän ilmoituksen
24615: kuntavaalien jälkeen. Tällöin ilmoitus siitä, jat- määräaika lasketaan nyt joko siitä, kun edusta-
24616: kaako hän edustajantoimen hoitamistaan vaijat- jan valtakirja on tullut hyväksytyksi Euroopan
24617: kaako hän edustajana Euroopan parlamentissa, parlamentissa, tai siitä, kun hänen kansanedus-
24618: tuli antaa viimeistään kolmantena päivänä kello tajan valtakirjansa on tullut tarkastetuksi. Tä-
24619: 12 eduskunnan kokoontumisesta. män vuoksi nyt voimassa oleva työjärjestyksen
24620: Kun valtiopäiväjärjestykseen väliaikaisesti li- väliaikainen muutos tulee korvata kokonaan uu-
24621: sätyn 8 a §:n voimassaoloaikaa on jatkettu yli della vastaavannimisellä työjärjestyksen muu-
24622: vuoden 1999 Euroopan parlamentin edustajien toksella.
24623: vaalien, on työjärjestyksen 3 a §:ssä nyt otettava Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyk-
24624: huomioon, että erilaisten valintatilanteiden mää- sen väliaikaisesta muuttamisesta ehdotetaan tu-
24625: rä on kasvanut. Euroopan parlamentinjäseneksi levaksi voimaan 24 päivänä lokakuuta 1996, jol-
24626: syksyllä 1996 tai kesällä 1999 valittu kansanedus- loin ensimmäisten suorien Euroopan parlamen-
24627: taja samoin kuin kansanedustajaksi keväällä tin edustajien vaalien tulos on vahvistettu, ja se
24628: 1999 valittu Euroopan parlamentin jäsen joutuu olisi voimassa siihen asti, kunnes kolme päivää
24629: ehdotuksen mukaan valitsemaan, hoitaako hän on kulunut siitä päivästä, jona vuonna 1999 Suo-
24630: edustajantointaan vai toimiiko hän edustajana messa toimitetuissa Euroopan parlamentin edus-
24631: Euroopan parlamentissa. Saman valinnan jou- tajien vaaleissa valittujen edustajien valtakirjat
24632: tuu tekemään edustaja, jonka joko Euroopan on hyväksytty Euroopan parlamentissa. Valtio-
24633: parlamentin jäsenen tai kansanedustajantoimen päiväjärjestyksen väliaikaisen muutoksen voi-
24634: hoitajan vaihduttua kesken vaalikauden on rat- massaoloaikaa kolme päivää pidempi voimassa-
24635: kaistava, hoitaako hän edustajantointaan vai oloaika on perusteltu siksi, että edustajalle halu-
24636: PNE 1/1996 vp 3
24637:
24638: taan vuoden 1999 Suomessa toimitettavien Eu- sillä valtiopäivillä. Jollei eduskunta voi sopia va-
24639: roopan parlamentin edustajien vaalien jälkeen- littavista, vaalin toimittavat eduskunnan valitsi-
24640: kin varata kolme päivää aikaa ilmoittaa edus- jamiehet. Koska vaaliin on syytä soveltaa edus-
24641: kunnan puhemiehelle, hoitaako hän edustajan- kunnan vaalisääntöä, ehdotetaan pykälän 2 koh-
24642: tointaan vai toimiiko hän edustajana Euroopan taan lisättäväksi valtion vakuusrahaston val-
24643: parlamentissa. tuuston jäsenten vaali.
24644: Voimaantulosäännös. Vaalisäännön muutos
24645: ehdotetaan saatettavaksi voimaan mahdollisim-
24646: Eduskunnan vaalisäännön muuttaminen man pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty.
24647: Edellä sanotun perusteella puhemiesneuvos-
24648: 1 §. Valtion vakuusrahastosta annetun lain 4 § to, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2 mo-
24649: on 1 päivänä toukokuuta 1996 voimaan tulleella mentin säännökseen, kunnioittaen ehdottaa:
24650: lailla (245/96) muutettu siten, että valtion va-
24651: kuusrahaston toimintaa ja pankkituen käyttöä että eduskunnan työjärjestykseen ja
24652: valvoo valtuusto, jossa on yhdeksän jäsentä. vaalisääntöön tehtäisiin seuraavat muu-
24653: Mainitun säännöksen mukaan valtuuston jä- tokset sekä työjärjestykseen seuraavat vä-
24654: senet valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäi- liaikaiset muutokset:
24655:
24656:
24657:
24658:
24659: 1.
24660: Eduskunnan päätös
24661: eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
24662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24663: kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 53 a §, sellaisena
24664: kuin se on 10 päivänä marraskuuta 1987 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (1078/87), sekä
24665: muutetaan 41 §:n 3 momentti ja 52 d §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä kesäkuuta
24666: 1993 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (698/93), seuraavasti:
24667:
24668: 41 § tuksen johdosta tai 1 momentissa tarkoitetusta
24669: asiasta, edustajien tulee esittää puheenvuoronsa
24670: Pääministerin ilmoitusta ja valtiopäiväjärjes- paikaltaan sekä pääministerin ja muiden valtio-
24671: tyksen 36 b §:n mukaista asiaa ei voida panna neuvostonjäsenten puheenvuoronsa pääministe-
24672: pöydälle. rin ilmoitusta lukuun ottamatta heille istuntosa-
24673: lissa varatuilta paikoilta sen estämättä, mitä
24674: 52d§ 38 §:ssä säädetään.
24675:
24676: Keskustelussa, joka käydään valtiopäiväjär- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
24677: jestyksen 36 a §:ssä säädetyn pääministerin ilmoi- päivänä kuuta 199 .
24678: 4 PNE 1/1996 vp
24679:
24680:
24681: 2.
24682: Eduskunnan päätös
24683: eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta
24684: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24685: lisätään väliaikaisesti 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksyttyyn eduskunnan työjärjestykseen uusi
24686: 3 a §ja 63 §:ään, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1974 tehdyssä eduskunnan päätöksessä,
24687: uusi 2 momentti seuraavasti:
24688:
24689: 3a§ 63 §
24690: Valtiopäiväjärjestyksen 8 a §:ssä tarkoitetun
24691: edustajan tulee viimeistään kolmantena päivänä Jos edustaja ilmoittaa tämän työjärjestyksen
24692: kello 12, siitä kun hänen valtakirjansa on tullut 3 a §:n mukaisesti, että hän toimii edustajana
24693: hyväksytyksi Euroopan parlamentissa tai kun Euroopan parlamentissa, tulee eduskunnan sih-
24694: hänen kansanedustajan valtakirjansa on tullut teerin viipymättä ilmoittaa tästä asianomaisen
24695: tarkastetuksi, ilmoittaa eduskunnan puhemie- vaalipiirin keskuslautakunnalle.
24696: helle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimii-
24697: ko hän edustajana Euroopan parlamentissa. Mi- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 24
24698: käli hän ilmoittaa toimivansa edustajana Euroo- päivänä lokakuuta 1996 ja se on voimassa siihen
24699: pan parlamentissa, hänen edustajantoimen hoi- asti, kunnes kolme päivää on kulunut siitä päi-
24700: tamisensa keskeytyy silloin, kun hänen sijaansa västä, jona vuonna 1999 Suomessa toimitetuissa
24701: varamiehenä tulleen edustajan valtakirja on tar- Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa valit-
24702: kastettu. Jos edustaja ei tee mainittua ilmoitusta, tujen edustajien valtakirjat on hyväksytty Euroo-
24703: hänen katsotaan jatkavan edustajantoimen hoi- pan parlamentissa.
24704: tamistaan. Tällä eduskunnan päätöksellä kumotaan
24705: eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muut-
24706: tamisesta 9 päivänä helmikuuta 1995 tehty edus-
24707: kunnan päätös (238/95).
24708: PNE 1/1996 vp 5
24709:
24710:
24711: 3.
24712: Eduskunnan päätös
24713: eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta
24714: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24715: muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 2 kohta,
24716: sellaisena kuin se on 10 päivänä helmikuuta 1995 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (343/95), seuraa-
24717: vasti:
24718:
24719: 1§ men Pankin tilintarkastajien, valtion vakuusra-
24720: Tätä vaalisääntöä sovelletaan: haston valtuuston jäsenten, kansaneläkelaitok-
24721: sen valtuutettujen, valtakunnanoikeuden jäsen-
24722: 2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta- ten, Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenten,
24723: missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenten ja
24724: Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston eduskunnan tilintarkastajien vaalissa.
24725: Suomen valtuuskunnan, eduskunnan työjärjes-
24726: tyksen 62 b §:ssä tarkoitettujen edustajien, val- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
24727: tiontilintarkastajien, pankkivaltuutettujen, Suo- päivänä kuuta 1996.
24728:
24729:
24730: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1996
24731: 6 PNE 1/1996 vp
24732:
24733: Liite
24734:
24735: 1.
24736: Eduskunnan päätös
24737: eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
24738:
24739: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24740: kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 53 a §, sellaisena
24741: kuin se on 10 päivänä marraskuuta 1987 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (1078/87), sekä
24742: muutetaan 41 §:n 3 momentti ja 52 d §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä kesäkuuta
24743: 1993 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (698/93), seuraavasti:
24744:
24745: Voimassa oleva työjärjestys Ehdotus
24746:
24747: 41 § 41 §
24748:
24749: Pääministerin ilmoitusta ja valtiopäiväjärjes- Pääministerin ilmoitusta ja valtiopäiväjärjes-
24750: tyksen 36 §:n mukaista asiaa ei voida panna pöy- tyksen 36 b §:n mukaista asiaa ei voida panna
24751: dälle. pöydälle.
24752:
24753: 52d§ 52d§
24754:
24755: Keskustelussa, joka käydään valtiopäiväjär- Keskustelussa, joka käydään valtiopäiväjär-
24756: jestyksen 36 a §:ssä säädetyn pääministerin ilmoi- jestyksen 36 a §:ssä säädetyn pääministerin ilmoi-
24757: tuksen johdosta tai 1 momentissa tarkoitetusta tuksen johdosta tai 1 momentissa tarkoitetusta
24758: asiasta, edustajien tulee esittää puheenvuoronsa asiasta, edustajien tulee esittää puheenvuoronsa
24759: paikaltaan sekä pääministerin ja muiden valtio- paikaltaan sekä pääministerin ja muiden valtio-
24760: neuvostonjäsenten puheenvuoronsa pääministe- neuvostonjäsenten puheenvuoronsa pääministe-
24761: rin ilmoitusta lukuun ottamatta heille istuntosa- rin ilmoitusta lukuun ottamatta heille istuntosa-
24762: lissa varatuilta paikoilta sen estämättä, mitä val- lissa varatuilta paikoilta sen estämättä, mitä
24763: tiopäiväjärjestyksen 38 §:ssä säädetään. ( poist.) 38 §:ssä säädetään.
24764:
24765: 53 a§ 53 a§
24766: Niillä varsinaisilla valtiopäivillä, joihin edus- (kumotaan)
24767: kunta valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentin
24768: mukaisesti on jättänyt lepäämään lakiehdotuk-
24769: sia, puhemiesneuvoston tulee laatia eduskunnal-
24770: le esiteltäväksi luettelo eduskunnan niille valtio-
24771: päiville lepäämään jättämistä lakiehdotuksista ja
24772: samalla saattaa eduskunnan päätettäväksi, mit-
24773: kä niistä valtiopäiväjärjestyksen 74 §:n mukaan
24774: on katsottava rauenneiksi.
24775: Puhemiesneuvoston tulee myös ehdottaa, mi-
24776: hin valiokuntaan on mietinnön antamista varten
24777: lähetettävä ne lepäämäänjätetyt lakiehdotukset,
24778: joita eduskunta 1 momentissa säädetyllä tavalla
24779: ei ole päättänyt katsoa rauenneiksi.
24780:
24781: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
24782: päivänä kuuta 199 .
24783: PNE 1/1996 vp 7
24784:
24785:
24786: 2.
24787: Eduskunnan päätös
24788: eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta
24789:
24790: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24791: lisätään väliaikaisesti 19 päivänäjoulukuuta 1927 hyväksyttyyn eduskunnan työjärjestykseen uusi
24792: 3 a §ja 63 §:ään, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1974 tehdyssä eduskunnan päätöksessä,
24793: uusi 2 momentti seuraavasti:
24794:
24795: Väliaikaisesti voimassa oleva työjärjestys Ehdotus
24796:
24797: 3a§ 3a§
24798: Valtiopäiväjärjestyksen 8 a §:ssä tarkoitetun Valtiopäiväjärjestyksen 8 a §:ssä tarkoitetun
24799: edustajan tulee viimeistään kolmantena päivänä edustajan tulee viimeistään kolmantena päivänä
24800: kello 12 eduskunnan kokoontumisesta ilmoittaa kello 12, siitä kun hänen valtakirjansa on tullut
24801: eduskunnan puhemiehelle, jatkaako hän edusta- hyväksytyksi Euroopan parlamentissa tai kun hä-
24802: jantoimen hoitamistaan vaijatkaako hän edusta- nen kansanedustajan valtakirjansa on tullut tar-
24803: jana Euroopan parlamentissa. Mikäli hän ilmoit- kastetuksi, ilmoittaa eduskunnan puhemiehelle,
24804: taa jatkavansa edustajana Euroopan parlamen- hoitaako hän edustajantoiniaan vai toimiiko hän
24805: tissa, hänen edustajantoimen hoitamisensa kes- edustajana Euroopan parlamentissa. Mikäli hän
24806: keytyy silloin, kun hänen sijaansa varamiehenä ilmoittaa toimivansa edustajana Euroopan parla-
24807: tulleen edustajan valtakirja on tarkastettu. Jos mentissa, hänen edustajantoimen hoitamisensa
24808: edustaja ei tee mainittua ilmoitusta, hänen katso- keskeytyy silloin, kun hänen sijaansa varamiehe-
24809: taan jatkavan edustajantoimen hoitamistaan. nä tulleen edustajan valtakirja on tarkastettu. Jos
24810: edustaja ei tee mainittua ilmoitusta, hänen katso-
24811: taan jatkavan edustajantoimen hoitamistaan.
24812:
24813: 63 § 63 §
24814:
24815: Jos edustaja ilmoittaa tämän työjärjestyksen Jos edustaja ilmoittaa tämän työjärjestyksen
24816: 3 a §:n mukaisesti, että hän jatkaa edustajana 3 a §:n mukaisesti, että hän toimii edustajana Eu-
24817: Euroopan parlamentissa, tai jos edustajantoi- roopan parlamentissa (poist. ), tulee eduskunnan
24818: men hoitaminen keskeytyy Euroopan parla- sihteerin viipymättä ilmoittaa tästä asianomai-
24819: menttiin valittavia edustajia koskevan täyden- sen vaalipiirin keskuslautakunnalle.
24820: nysvaalin vuoksi, tulee eduskunnan sihteerin vii-
24821: pymättä ilmoittaa tästä asianomaisen vaalipiirin
24822: keskuslautakunnalle.
24823:
24824: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 24 päi-
24825: vänä lokakuuta 1996 ja se on voimassa siihen asti,
24826: kunnes kolme päivää on kulunut siitä päivästä,
24827: jona vuonna 1999 Suomessa toimitetuissa Euroo-
24828: pan parlamentin edustajien vaaleissa valittujen
24829: edustajien valtakirjat on hyväksytty Euroopan
24830: parlamentissa.
24831: Tällä eduskunnan päätöksellä kumotaan edus-
24832: kunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttami-
24833: sesta 9 päivänä helmikuuta 1995 tehty eduskunnan
24834: päätös (238/95 ).
24835: 8 PNE 1/1996 vp
24836:
24837: 3.
24838: Eduskunnan päätös
24839: eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta
24840:
24841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24842: muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 2 kohta,
24843: sellaisena kuin se on 10 päivänä helmikuuta 1995 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (343/95), seuraa-
24844: vasti:
24845: Voimassa oleva vaalisääntö Ehdotus
24846:
24847: 1§ 1§
24848: Tätä vaalisääntöä sovelletaan: Tätä vaalisääntöä sovelletaan:
24849:
24850: 2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta- 2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta-
24851: missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston
24852: Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston
24853: Suomen valtuuskunnan, eduskunnan työjärjes- Suomen valtuuskunnan, eduskunnan työjärjes-
24854: tyksen 62 b §:ssä tarkoitettujen edustajien, val- tyksen 62 b §:ssä tarkoitettujen edustajien, val-
24855: tiontilintarkastajien, pankkivaltuutettujen, Suo- tiontilintarkastajien, pankkivaltuutettujen, Suo-
24856: men Pankin tilintarkastajien, kansaneläkelaitok- men Pankin tilintarkastajien, valtion vakuusra-
24857: sen valtuutettujen, valtakunnanoikeuden jäsen- haston valtuustonjäsenten, kansaneläkelaitoksen
24858: ten, Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenten, valtuutettujen, valtakunnanoikeuden jäsenten,
24859: Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenten ja Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenten,
24860: eduskunnan tilintarkastajien vaalissa. Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenten ja
24861: eduskunnan tilintarkastajien vaalissa.
24862:
24863: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
24864: päivänä kuuta 1996.
24865: PNE 2/1996 vp
24866:
24867:
24868:
24869:
24870: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan virkamiehistä annetun
24871: lain, eduskunnan työjärjestyksen, eduskunnan kanslian ohjesään-
24872: nön, eduskunnan tilisäännön ja Eduskunnan kirjaston ohjesäännön
24873: eräiden säännösten muuttamisesta
24874:
24875:
24876:
24877:
24878: EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
24879:
24880: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskun- erillinen hallituksen esitys eduskunnan kansain-
24881: nan kansliassa kansainvälisten tehtävien hoita- välisten sihteeristöjen uudelleenjärjestämiseen
24882: minen organisoidaan uudelleen perustamalla liittyväksi lainsäädännöksi, jossa ehdotetaan
24883: kansliaan osastojaon ulkopuolella oleva edus- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
24884: kunnan kansainvälisten asiain yksikkö, jonka nasta annetun lain ja eräiden muiden lakien
24885: tehtävänä on hoitaa eräin rajoituksin nykyiset muuttamista siten, että valtuuskunnan sihtee-
24886: kansainvälisten asiain toimiston tehtävät ja ristötehtävät hoidetaan valtuuskunnan kanslian
24887: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun- sijasta eduskunnan kansliassa. Samalla valtuus-
24888: nan sihteeristön tehtävät. Lisäksi puhemiesneu- kunnan kanslian henkilöstö siirretään lain no-
24889: vosto ehdottaa ED-sihteeristön perustamista jalla eduskunnan kanslian henkilöstöksi. Halli-
24890: valiokuntasihteeristöön eduskunnan kansainvä- tuksen esityksessä ehdotettujen lakiehdotusten
24891: listen suhteiden hoitamista varten siltä osin tultua ensin hyväksytyksi voidaan hyväksyä
24892: kuin on kysymys kanssakäymisestä ja yhtey- puhemiesneuvoston ehdotus kansainvälisten
24893: denpidosta Euroopan unionin toimielinten asiain hoidon järjestämisestä eduskunnan kans-
24894: kanssa. lian sisällä.
24895: Asiakokonaisuuteen kuuluu yhdessä tämän Ehdotetut säädökset ovat tarkoitetut tule-
24896: ehdotuksen kanssa käsiteltäväksi tarkoitettu, maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
24897:
24898:
24899:
24900:
24901: YLEISPERUSTELUT
24902:
24903: 1. Nykytila sainvälisten asmm toimiston henkilövahvuus
24904: on tällä hetkellä kahdeksan virkamiestä.
24905: 1.1. Lainsäädäntö Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
24906: kunnasta annetun lain 3 ja 4 §:ään (1648/91)
24907: Eduskunnan kanslian ohjesäännön 4 §:n perustuvana eduskunnan kansliasta erillisenä
24908: (487/91) mukaan eduskunnan kansliassa on sen eduskunnan erillishallintoyksikkönä toimii
24909: osastojaon ulkopuolella kansainvälisten asiain Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
24910: toimisto, joka perustehtävässään on suoraan · nan kanslia, jonka kokonaishenkilövahvuus on
24911: puhemiehen ja pääsihteerin alainen. Ohjesään- kymmenen virkamiestä. Pohjoismaiden yhteis-
24912: nön 16 §:n mukaan kansainvälisten asiain toi- työsopimuksessa (SopS 28/62) ei enää neuvos-
24913: misto avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä ton organisaation ja työmenetelmien uudista-
24914: eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköi- miseen liittyneen vuoden 1996 alusta voimaan
24915: tä kansainvälisten asiain hoitamisessa. Kan- tulleen sopimuksen muutoksen jälkeen ole mai-
24916:
24917:
24918: 260409*
24919: 2 PNE 2/1996 vp
24920:
24921: nintaa kansallista valtuuskuntaa avustavasta kin eri maissa olevan yhtenäinen - kansain-
24922: sihteeristöhenkilökunnasta. välisten asioiden tehtäväkenttää tarkastellaan
24923: Edellä todettujen, nimenomaan kansainväli- kokonaisuutena ja voimavaroja pyritään käyt-
24924: siä asioita hoitavien yksiköiden lisäksi edus- tämään mahdollisimman tehokkaasti ja koor-
24925: kunnan kanslian osana toimivassa valiokun- dinoidusti kansainvälisten tehtävien hoitami-
24926: tasihteeristössä ovat omien tehtäviensä edellyt- seen.
24927: tämällä tavalla kansainvälisiin asioihin keskit- Myös Pohjoismaiden neuvostossa on kulu-
24928: tyvinä ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valio- van vuoden alusta uudistettu neuvoston orga-
24929: kunnan sihteeristöt. nisaatiota ja työtapoja pyrkimyksin kehittää,
24930: nykyaikaistaa ja järkeistää organisaatiota
24931: niin, että siitä tulee tehokkaampi ja tuloshakui-
24932: 1.2. Nykytila ja uudistushankkeet muissa poh- sempi. Tavoitteena on myös ollut kytkeä Poh-
24933: joismaissa joismaiden neuvoston työ paremmin kansallis-
24934: ten parlamenttien työhön, mistä tässä puhe-
24935: Islannin yleiskäräjillä kansainvälisiin tehtä- miesneuvoston ehdotuksessa osaltaan on kysy-
24936: viin liittyvät virkamiespalvelut on organisoitu mys.
24937: siten, että Pohjoismaiden neuvoston Islannin
24938: valtuuskunnan sihteeristö toimii itsenäisenä
24939: kansliana yleiskäräjien muusta hallinnosta eril- 1.3. Nykytilan arviointi
24940: lään.
24941: Norjassa Pohjoismaiden neuvoston työsken-
24942: telyyn liittyvät tehtävät hoidetaan suurkäräjien Kansainvälisten asmm toimiston tehtävät ja
24943: kanslian yhteydessä olevassa itsenäisessä yksi- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
24944: kössä. Pohjoismaiden neuvoston Norjan val- nan sihteeristöpalvelut
24945: tuuskunnalla on oma budjetti, josta se päättää.
24946: Ruotsissa eduskunnan kansainvälisten asiain Eduskunnan kansainvälisten asioiden ja teh-
24947: kanslia vastaa myös Pohjoismaiden neuvoston tävien määrän ja vaativuuden voimakas lisään-
24948: Ruotsin valtuuskunnan sihteeristöpalveluista. tyminen asettaa uusia vaatimuksia myös niille
24949: Osa kanslian henkilökunnasta on määrätty virkamiespalveluille, joita kansanedustajille on
24950: pohjoismaisiin tehtäviin. Valtuuskunnalla on eri kansainvälisissä tehtävissä tarjolla. Tyyty-
24951: oma budjetti ja siihen liittyvä päätösvalta. mättömyyttä on ilmennyt ainakin nykyisen
24952: Henkilökunnan nimittää valtuuskuntaa kuultu- hajanaisen virkamiesorganisaation puitteissa
24953: aan Suomen eduskunnan kansliatoimikuntaa kykyyn tarkastella kansainvälisessä tehtäväken-
24954: vastaava toimielin. tässä asioita riittävän yhtenäisesti päällekkäi-
24955: Pohjoismaiden neuvoston Tanskan valtuus- syyksiä välttäen sekä samanaikaisesti riittävän
24956: kunnan kanslia toimii kansankäräjien varsinai- asiantuntevasti ja myös laaja-alaisesti asioiden
24957: sesta hallinnosta erillään ja itsenäisenä. keskinäisiä yhteyksiä tunnistaen. Muun muassa
24958: Pohjoismaiden neuvoston työhön ja muuhun ulkoasiainvaliokunta on mietinnöissään eri
24959: kansainväliseen toimintaan liittyvien avusta- vuosilta useita kertoja kiinnittänyt huomiota
24960: vien virkamiespalvelujen organisoinoissa on ke- ilmenneisiin ongelmiin.
24961: hitys viime vuosina eri pohjoismaiden kansan- Jo vuonna 1992 ulkoasiainvaliokunta on
24962: edustuslaitoksissa johtanut ratkaisuihin, jotka mietinnöissään (UAVM 22 ja 25/1992 vp)
24963: ovat merkinneet käytännön yhteistyön lisään- käsitellessään Euroopan neuvoston Suomen
24964: tymistä eri kansainvälisiä tehtäviä hoitavien valtuuskunnan kertomusta Euroopan neuvos-
24965: yksiköiden välillä, ilman hallinnollisia muutok- ton parlamentaarisen yleiskokouksen toimin-
24966: sia. Nyttemmin kehitys on kulkenut Suomessa nasta 22.4.1991 - 7.2.1992 ja Pohjoismaiden
24967: vireillä olevan kaltaisen uudistuksen suuntaan. neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta
24968: Kansainvälisiä tehtäviä hoitavat yksiköt on jo Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta
24969: yhdistetty Ruotsin eduskunnassa, ja vastaavat 1991 katsonut, että eduskunnan kansainvälis-
24970: hankkeet ovat vireillä myös Tanskan kansan- ten tehtävien uudelleen muotoutuessa ja lisään-
24971: käräjillä ja Norjan suurkäräjillä samoin kuin tyessä on niihin liittyvien sihteeristötehtävien
24972: Islannin yleiskäräjillä. Päätöksiä näistä asioista hoito otettava kokonaisuudessaan uuteen tar-
24973: ei ole vielä tehty muualla kuin Ruotsissa. kasteluun tavoitteena voimavarojen ja tehtä-
24974: Tavoitehava perusratkaisumalli näyttää kuiten- vien uudelleenjako.
24975: PNE 2/1996 vp 3
24976:
24977: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- kas ja järkevä käyttö, samalla kun kansainvä-
24978: kunnan kertomuksesta Pohjoismaiden neuvos- liset tehtäväkokonaisuudet on voitava hoitaa
24979: ton toiminnasta vuodelta 1992 antamassaan mahdollisimman suurella ammattitaidolla, yh-
24980: mietinnössä (UaVM 14/1993 vp) ulkoasiainva- tenäisesti ja päällekkäisyyksiä välttäen. Työteh-
24981: liokunta on pitänyt tärkeänä, että eduskunnan tävät on tämän vuoksi organisoitava nykypäi-
24982: kansainvälisiä tehtäviä varten olemassa olevien vän vaatimusten mukaisesti uudelleen noudat-
24983: sihteeristöjen, kuten kansainvälisten asiain toi- taen selkeätä ja hyvin jäsenneltyä työnjakoa,
24984: miston ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen kuitenkin joustavin vastuuaiuein.
24985: valtuuskunnan kanslian, henkilöstöresurssien
24986: käyttöä tarkoituksenmukaisesti yhdistetään.
24987: Ulkoasiainvaliokunta on lisäksi pitänyt tärkeä- Yhteydenpito Euroopan unionin toimielinten
24988: nä, että eduskunnan kansainvälisten sihteeris- kanssa
24989: töjen käytön rationalisoimisen ja tehostamisen
24990: yhteydessä kysymykseen sihteeristön ammatti- Suurelle valiokunnalle on vuoden 1995 alusta
24991: taidosta kiinnitettäisiin huomiota. Valiokunnan kuulunut myös valtiopäiväjärjestyksen 4 a lu-
24992: käsityksen mukaan kielitaidon ohella on koros- vussa tarkoitettujen unioniasioiden käsittelystä
24993: tettava sihteeristön jäsenten riittävää perehty- huolehtiminen. Valiokuntasihteeristön ja erityi-
24994: neisyyttä niiden alojen substanssikysymyksiin, sesti suuren valiokunnan sihteeristön hoidetta-
24995: joiden tehtäviin he esimerkiksi Pohjoismaiden vaksi on ohjautunut unioniasioiden lisäksi eräi-
24996: neuvoston toiminnassa osallistuvat. tä muitakin Euroopan unionin jäsenyydestä
24997: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on johtuvia tehtäviä, esimerkiksi yhteyksien hoita-
24998: edellä mainittuun mietintöön liittyvässä lausun- minen Euroopan parlamenttiin ja muihin EU :n
24999: nossaan (StVL 4/1993 vp) katsonut eduskun- toimielimiin.
25000: nan lisääntyvien kansainvälisten tehtävien edel- Jäsenmaan yhteydenpito Euroopan unionin
25001: lyttävän, että eri kansainvälisissä parlamenttien toimielimiin tapahtuu unionin luonteesta joh-
25002: välisissä elimissä tapahtuvaa toimintaa voidaan tuen lähes poikkeuksetta korostetusti sisäJlölli-
25003: yhteensovittaa ja ottaa huomioon toimintojen sestä ja hallinnonaJoittaisesta näkökulmasta.
25004: päällekkäisyydet. Pohjoismaiden neuvoston Tämän vuoksi varsinaiset unioniasiat ja muut
25005: Suomen valtuuskunnan kanslian ja kansainvä- unionijäsenyyteen liittyvät asiat, jotka ovat
25006: listen asiain toimiston yhdistämisellä voidaan eduskunnan uusi keskeinen tehtäväalue, on
25007: muun muassa sosiaaliturvan kysymyksissä lisä- syytä hoitaa omana kokonaisuutenaan.
25008: tä eduskunnan käytettävissä olevaa asiantunte-
25009: musta.
25010: Vuonna 1995 ulkoasiainvaliokunta on mie- 2. Ehdotuksen tavoitteet ja keskei-
25011: tinnössään (UaVM 9/1995 vp), koskien Euroo- set ehdotukset
25012: pan neuvoston Suomen valtuuskunnan kerto-
25013: musta Euroopan neuvoston parlamentaarisen 2.1. Eduskunnan kansainvälisten asiain yksikön
25014: yleiskokouksen toiminnasta 4.5.1992-31.12. perustaminen
25015: 1994, todettuaan ensin vuonna 1992 antamas-
25016: saan mietinnössä (UaVM 22/1992 vp) aiemmin Ehdotuksen tavoitteena on Juoda eduskun-
25017: lausumansa ja selostettuaan tämän jälkeen teh- nalle, sen puhemiehille sekä eduskunnan eri
25018: dyt riittämättömät toimenpiteet, katsonut, että toimielimille ja toimintayksiköille parhaat mah-
25019: on kiireellisesti tehtävä selvitys kansainvälisten doJiiset edellytykset hoitaa lisääntyneet ja
25020: asiain organisaatiosta ottaen huomioon erityi- muuttuneet kansainväliset tehtävänsä olemassa
25021: sesti ne lisääntyneet tehtävät ja sisäiset yhteen- olevilla voimavaroilla.
25022: sovittamistarpeet, jotka johtuvat Suomen jäse- Tämän vuoksi ehdotetaan, että eduskunnan
25023: nyydestä Euroopan unionissa (EU). kansainvälisten asioiden hoitaminen organisoi-
25024: Jotta kansanedustajille voitaisiin Juoda entis- daan uudelleen perustamalla eduskunnan kans-
25025: tä paremmat edellytykset suorittaa tehtävänsä liaan osastojaon ulkopuolella oleva kansainvä-
25026: kansainvälisissä asioissa, on välttämätöntä tar- listen asiain yksikkö, joka hoitaisi eräin rajoi-
25027: kastella eduskunnan käytössä kansainvälisten tuksin nykyiset eduskunnan kansainvälisten
25028: asioiden hoidossa olevia henkilöstövoimavaro- asiain toimiston tehtävät ja Pohjoismaiden
25029: ja yhtenä kokonaisuutena. Tällöin pyrkimykse- neuvoston Suomen valtuuskunnan sihteeristön
25030: nä tulee olla resurssien mahdollisimman teho- tehtävät.
25031: 4 PNE 2/1996 vp
25032:
25033: Kansainvälisten as1am yksikkö olisi perus- daan myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen
25034: tehtävässään suoraan puhemiehen ja pääsihtee- valtuuskunnan jäsenille ja heitä avustaville
25035: rin alainen. Yksikön päällikkönä toimisi kan- virkamiehille antaa oikeus tehtävien edellyttä-
25036: sainvälisten asiain yksikön johtaja. mällä tavalla matkustaa toimielinten kokouk-
25037: Yksikössä olisi erilaisia tehtäväkokonaisuuk- siin ja tilaisuuksiin ilman kansliatoimikunnan
25038: sia ja vastuualueita ilman säännöksin määrät- erillistä matkalupaa.
25039: tyjä yksikön sisäisiä organisatorisia rajoja. Esi- Nykyinen kansainvälisten asiain toimiston ja
25040: merkiksi Euroopan neuvoston ja Pohjoismai- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
25041: den neuvoston Suomen valtuuskuntia avustai- nan kanslian henkilöstö siirtyisi kokonaisuu-
25042: sivat tehtävissään sanottujen valtuuskuntien dessaan entiset edut säilyttäen uuteen yksik-
25043: sihteeristöt. Johtajan alaisuudessa olisi kullekin köön. Henkilöstö voisi myös pääsääntöisesti
25044: virkamiehelle osoitettuna selkeät mutta samalla säilyttää virkanimikkeensä.
25045: joustavat tehtävät, ja kullakin virkamiehellä Yhdistämällä Pohjoismaiden neuvoston Suo-
25046: olisi vastuu tehtävien hoitamisesta. Tehtävien men valtuuskunnan kanslian ja eduskunnan
25047: käytännön organisoinnissa keskeinen vastuu kansainvälisten asiain toimiston voimavarat
25048: tulee luonnollisesti olemaan yksikön johtajalla. muodostetaan eduskunnan kansliaan 18 henki-
25049: Virkamiesten tehtävät on kyettävä järjestä- lön kansainvälisten asiain yksikkö, jonka puit-
25050: mään siten, että kaikki tehtävät tulevat asian- teissa voidaan nykyistä paremmin sekä mää-
25051: mukaisesti hoidetuiksi. Samalla voidaan muo- rällisesti että laadullisesti tarjota kansanedusta-
25052: dostaa kansainvälisten tehtävien eri osa-alueilta jille palveluja koko uuden yksikön vastuu-
25053: eduskunnan tarpeiden kannalta sopivan laajoja alueella.
25054: ja mielekkäitä tehtäväkokonaisuuksia. Kanslia-
25055: toimikunta voi tarvittaessa eduskunnan kans-
25056: lian ohjesäännön 37 §:n nojalla antaa tarkem-
25057: pia määräyksiä tehtävien hoitamisesta. 2.2. EU-suhteiden hoidon selkeyttäminen
25058: Siltä osin kuin uudessa yksikössä hoidetaan
25059: Pohjoismaiden neuvostoon liittyviä tehtäviä, Koska valiokuntasihteeristössä on asiatietä-
25060: nämä tehtävät hoidetaan Pohjoismaiden neu- myksen ohella huomattava määrä EU:n orga-
25061: voston Suomen valtuuskunnan alaisuudessa. nisaatiorakenteen ja myös toiminnan tuntemus-
25062: Yksikön henkilöstön nimittäisi, kuten muun- ta, on tämä voimavara perusteltua hyödyntää
25063: kin eduskunnan kanslian henkilöstön, kanslia- koko eduskunnan hyväksi. Erityisesti suuren
25064: toimikunta. Tämän ehdotuksen kanssa samaan valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan EU-sih-
25065: asiakokonaisuuteen kuuluvassa hallituksen esi- teereinä toimivien valiokuntaneuvosten työ-
25066: tyksessä eduskunnan kansainvälisten sihteeris- panosta voitaisiin käyttää paitsi varsinaisten
25067: töjen hallinnon uudelleenjärjestämiseen liitty- valiokuntatehtävien myös eduskunnan muiden
25068: väksi lainsäädännöksi ehdotetaan, että Pohjois- yhteyksien hoitamisessa unioniin päin, kuten
25069: maiden neuvoston Suomen valtuuskunnan ja esimerkiksi eduskunnan EU-suhteiden yleisessä
25070: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan seurannassa, kanssakäymisessä Euroopan par-
25071: sihteerit kansliatoimikunta nimittäisi valtuus- lamentin ja EU:n muiden toimielinten kanssa
25072: kuntia kuultuaan. Henkilöstöä voitaisiin käyt- sekä viestinnän ja kirjeenvaihdon hoitamisessa.
25073: tää tarpeen mukaan ja voimavarojen salliessa EU-sihteeristö on käytännössä tosiasiallisesti
25074: myös yksikön muihin tehtäviin. toiminut jo vuoden 1995 keväästä lähtien. Kun
25075: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- siitä saadut kokemukset ovat yksinomaan
25076: kunnan taloudellisen itsenäisyyden säilyttämi- myönteisiä, on syytä vakiinnuttaa asianmukai-
25077: seksi on tarkoitus osoittaa valtuuskunnalle sin normein sen asema keskitetysti mainitusta
25078: käyttövaroja. Tällä tavalla voidaan huolehtia tehtäväalueesta huolehtivana virkamiesyksik-
25079: muun muassa niistä menoista, jotka johtuvat könä.
25080: esimerkiksi järjestettävistä kokouksista ja semi- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan ED-
25081: naareista. Valtuuskunta voisi siten, sille osoi- sihteeristön perustamista valiokuntasihteeris-
25082: tettujen määrärahojen puitteissa, osaltaan si- töön eduskunnan kansainvälisten suhteiden
25083: toutua myös neuvoston yhteisiin menoihin hoitamista varten siltä osin kuin on kysymys
25084: omilla päätöksillään, mutta samalla eduskun- kanssakäymisestä ja yhteydenpidosta Euroo-
25085: nan kansliaa sitovalla tavalla. pan unionin toimielinten kanssa. Kansainvälis-
25086: Muuttamalla eduskunnan matkaohjeita voi- ten asiain yksikkö käsittelisi näitä asioita vain,
25087: PNE 2/1996 vp 5
25088:
25089: mikäli erikseen niin määrätään. Kansainvälis- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
25090: ten asiain yksikkö avustaisi tarvittaessa ED- ta ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa.
25091: sihteeristöä tehtävien hoidossa. Kansliatoimikunta on käsitellyt asian.
25092:
25093:
25094: 2.3 Ehdotetut säädösmuutokset 5. Muita esitykseen vaikuttavia
25095: seikkoja
25096: Edellä selostettujen muutosten toteuttami-
25097: seksi ehdotetaan muutettavaksi eduskunnan 5.1. Riippuvuus muista esityksistä
25098: virkamiehistä annettua lakia (1373/94), edus-
25099: kunnan työjärjestystä, eduskunnan kanslian Eduskunnalle annetussa hallituksen esityk-
25100: ohjesääntöä, eduskunnan tilisääntöä (460/88) ja sessä eduskunnan kansainvälisten sihteeristöjen
25101: Eduskunnan kirjaston ohjesääntöä (450/85). hallinnon uudelleenjärjestämiseen liittyväksi
25102: lainsäädännöksi ehdotetaan Pohjoismaiden
25103: neuvoston Suomen valtuuskunnasta annettua
25104: 3. Puhemiesneuvoston ehdotuksen lakia ja viittä muuta lakia muutettavaksi edus-
25105: vaikutukset kunnan kansainvälisten asioiden hoitamiseen
25106: liittyvien virkamiestehtävien uudelleenorgani-
25107: Eduskunnan kansliaan voidaan käytettävissä soimiseksi siten, että valtuuskunnan sihteeris-
25108: olevien määrärahojen ja henkilötyövuosien tötehtävät hoidetaan eduskunnan erillisenä vi-
25109: puitteissa perustaa uusi kansainvälisten asiain rastona toimivan valtuuskunnan kanslian sijas-
25110: yksikön johtajan erittelyvirka. Ehdotuksella ei ta eduskunnan kansliassa. Hallituksen esitys on
25111: siten ole taloudellisia vaikutuksia. samaan asiakokonaisuuteen kuuluvana käsitel-
25112: tävä yhdessä tämän puhemiesneuvoston ehdo-
25113: tuksen kanssa.
25114: 4. Asian valmistelu
25115:
25116: Puhemiesneuvoston ehdotus on valmisteltu 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista ja
25117: virkatyönä (eduskunnan kansainvälisten asioi- velvoitteista
25118: den työryhmä 1995:n muistio). Työryhmä on
25119: työnsä aikana kuullut Pohjoismaiden neuvos- Pohjoismaiden yhteistyösopimuksessa ei
25120: ton Suomen valtuuskuntaa, valtuuskunnan enää vuoden 1996 alusta lukien ole mainintaa
25121: kanslian henkilökuntaa ja sitä osaa eduskun- kansallista valtuuskuntaa avustavasta henkilös-
25122: nan kanslian henkilökuntaa, jota asia koskee. töstä, minkä vuoksi ehdotuksen hyväksymiselle
25123: Suuri valiokunta, ulkoasiainvaliokunta ja ei ole yhteistyösopimuksesta johtuvaa estettä.
25124:
25125:
25126:
25127:
25128: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
25129:
25130: 1. Säädösehdotusten perustelut 4 §. Pykälän 2 momentissa on lueteltu virat,
25131: joita ei voida perustaa, lakkauttaa eikä muut-
25132: 1.1. Laki eduskunnan virkamiehistä taa niiden nimeä, ellei kutakin virkaa ole
25133: valtion talousarviossa eritelty. Momentista eh-
25134: 1 §. Pykälän 2 momentissa on lueteltu edus- dotetaan jätettäväksi pois nykyinen 4 kohta,
25135: kunnan virastot ja laitokset. Tästä luettelosta joka koskee Pohjoismaiden neuvoston Suomen
25136: ehdotetaan poistettavaksi Pohjoismaiden neu- valtuuskunnan kanslian pääsihteerin ja apulais-
25137: voston Suomen valtuuskunnan kanslia. pääsihteerin erittelyvirkoja. Vastaavasti 1 koh-
25138: 6 PNE 2/1996 vp
25139:
25140: taan, jossa on lueteltu eduskunnan kanslian sihteeriksi ja päätoimisiksi apulaissihteereiksi
25141: erittelyvirat, ehdotetaan lisättäväksi perustetta- . ED-asioissa määrätyt valiokuntaneuvokset, ul-
25142: van kansainvälisten asiain yksik5n päällikön koasiainvaliokunnan sihteeriksi ja apulaissih-
25143: virkanimike: kansainvälisten asiain yksikön teereiksi määrätyt valiokuntaneuvokset sekä
25144: johtaja. lisäksi eduskunnan erityisasiantuntija. Kanslia-
25145: 24 §. Pykälässä on lueteltu eduskunnan vir- toimikunta määräisi myös, kuka valiokunta-
25146: kamiehet, jotka voidaan irtisanoa, kun siihen neuvoksista toimii samalla yksikön esimiehenä.
25147: on syytä. Pykälän nykyinen 4 kohta, jossa 16 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
25148: mainitaan Pohjoismaiden neuvoston Suomen uuden kansainvälisten asiain yksikön tehtävis-
25149: valtuuskunnan kanslian pääsihteeri, ehdotetaan tä. Yksikkö avustaisi puhemiestä, pääsihteeriä
25150: jätettäväksi pois laista. Vastaavasti pykälän 1 sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayk-
25151: kohtaan ehdotetaan lisättäväksi eduskunnan siköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa lu-
25152: kanslian uusi virkanimike: kansainvälisten asi- kuun ottamatta suhteita Euroopan unionin
25153: ain yksikön johtaja. toimielimiin. Tämä yksikkö hoitaisi siten ED-
25154: sihteeristön tehtäviä lukuun ottamatta lähtökoh
25155: taisesti eduskunnan kansainvälisten asiain toi-
25156: 1.2. Eduskunnan työjärjestys miston nykyiset tehtävät ja Pohjoismaiden
25157: neuvoston Suomen valtuuskunnan sihteeristö-
25158: 8 §. Pykälässä luetellaan eduskunnan kans- tehtävät. Riittävän joustavuuden aikaansaami-
25159: lian ylimmät virat. Tähän luetteloon ehdote- seksi eri kansainvälisiä tehtäviä haitavien sih-
25160: taan lisättäväksi perustettavan kansainvälisten teeristöjen kesken pykälässä ehdotetaan lisäksi,
25161: asiain yksikön päällikön virka: kansainvälisten että kansliatoimikunta voisi antaa tarvittaessa
25162: asiain yksikön johtaja. tarkempia määräyksiä kansainvälisten asiain
25163: yksikön ja muiden sihteeristöjen keskinäisestä
25164: tehtäväjaosta. Myös kaikki uudet kansainväli-
25165: 1.3. Eduskunnan kanslian ohjesääntö set tehtävät tulisivat yksikön hoidettaviksi, ellei
25166: niistä erikseen säädettäisi tai asianmukaisen
25167: 4 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- valtuutuksen nojalla muuta määrättäisi.
25168: tettavaksi siten, että eduskunnan kansliaan 26 §. Pykälän 1 momentissa, joka koskee
25169: perustetaan kansainvälisten asiain toimiston matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtä-
25170: sijaan kansainvälisten asiain yksikkö, jonka vää virkamatkaa varten ja vuosiloman ajan-
25171: tehtävät ovat nykyisen toimiston tehtäviä olen- kohdasta päättämistä, ehdotetaan, että nämä
25172: naisesti laajemmat. Yksikön tehtävistä sääde- päätökset tekee kansainvälisten asiain yksikön
25173: tään 16 §:ssä. osalta yksikön päällikkö.
25174: Lisäksi 2 momenttiin ehdotetaan muutosta, 32 §. Pykälän 1 momentti koskee eduskun-
25175: jossa mainitaan uuden kansainvälisten asiain nan kanslian korkeimpien virkojen kelpoisuus-
25176: yksikön päällikön virkanimike. ehtoja. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi
25177: JO, 12 ja 24 §. Pykälistä ehdotetaan poistet- kansainvälisten asiain yksikön johtajan kelpoi-
25178: tavaksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen val- suusvaatimukset virkaan soveltuva ylempi kor-
25179: tuuskunnan kansliaa koskeva maininta. keakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys kan-
25180: 14 §. Erityisesti suuren valiokunnan sihtee- sainvälisten asiain yksikön toimialaan kuulu-
25181: ristö on käytännössä jo hoitanut virkamiesteh- viin asioihin.
25182: täviä, jotka koskevat suhteiden hoitamista Eu-
25183: roopan unionin toimi elimiin. ED -sihteeristön
25184: aseman selventämiseksi ehdotetaan 14 §:ään li- 1.4. Eduskunnan tilisääntö
25185: sättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan
25186: Euroopan unionin kanssa tapahtuvaa eduskun- 2, 5 ja 12 §. Pykälistä ehdotetaan poistetta-
25187: nan suhteiden hoitamista varten on valiokun- vaksi maininta Pohjoismaiden neuvoston Suo-
25188: tasihteeristössä ED-sihteeristö, johon kuuluvat men valtuuskunnan kansliasta.
25189: kansliatoimikunnan määräämät virkamiehet.
25190: Kansliatoimikunta päättäisi tarkemmin ED-
25191: sihteeristön tehtävistä. 1.5. Eduskunnan kirjaston ohjesääntö
25192: Tarkoitus on, että valiokuntasihteeristön
25193: ED-sihteeristöön kuuluvat suuren valiokunnan 1 §. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi
25194: PNE 2/1996 vp 7
25195:
25196: maininta Pohjoismaiden neuvoston Suomen eduskuntaryhmiä ja eduskunnan kanslian
25197: valtuuskunnan kansliasta. muita yksikköjä Euroopan unionia koskevissa
25198: asioissa;
25199: 2.3. hoitaa keskitetysti yhteydenpito Euroo-
25200: 2. Tarkemmat säännökset ja pan unionin eri toimielimiin, erityisesti Euroo-
25201: määräykset pan parlamenttiin, ja Suomen ED:ssa olevaan
25202: pysyvään edustustoon sekä tässä tarkoituksessa
25203: 2.1. Kansainvälisten asiain yksikkö tarpeellisilta osiltaan koordinoida niiden kans-
25204: sa käytävää kirjeenvaihtoa ja viestiliikennettä;
25205: Tehtävien hoitaminen on tarkoitus järjestää 2.4. huolehtia eduskunnan ja suuren valio-
25206: kansainvälisten asiain yksikön sisällä ilman kunnan teknisestä yhteydenpidosta EU:n mui-
25207: erityisiä alemmanasteisia määräyksiä. Kanslia- den jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksiin ja
25208: toimikunta voisi tarvittaessa kanslian ohjesään- niiden niin sanottuihin Eurooppavaliokuntiin
25209: nön 37 §:n nojalla antaa tarkempia määräyksiä ja toimia sanottujen valiokuntien yhteyselimen
25210: tehtävien hoitamisesta. (COSAC) suomalaisena kirjeenvaihto- ja koor-
25211: Kansliatoimikunnan hyväksymän tiliohje- dinaatioelimenä; sekä
25212: säännön 17 §:ää on muutettava, jotta Pohjois- 2.5. avustaa hallintotoimistoa Euroopan
25213: maiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle unioniin perehdyttämistä koskevassa koulutus-
25214: voitaisiin osoittaa käyttövaroja. toiminnassa.
25215: Lisäksi eduskunnan matkaohjeiden 3 §:ää on Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa tässä
25216: muutettava, jotta myös Pohjoismaiden neuvos- päätöksessä tarkoitettujen asioiden hoitamises-
25217: ton Suomen valtuuskunnan jäsenille ja heitä sa, milloin erityisesti niin päätetään. Pääsihteeri
25218: avustaville virkamiehille voidaan antaa oikeus seuraa ja yhteensovittaa ED-sihteeristön ja
25219: matkustaa tehtävien edellyttämällä tavalla toi- kansainvälisten asiain yksikön välistä yhteis-
25220: mielinten kokouksiin ja tilaisuuksiin ilman työtä.
25221: kansliatoimikunnan erillistä matkalupaa. Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa kui-
25222: tenkin tarvittaessa ED-sihteeristöä erityisesti
25223: toimistotehtävien suorittamisessa. ED-sihteeris-
25224: 2.2. EU-sihteeristö tön mahdollisesta teknisluonteisesta lisäavusta
25225: toimintaansa varten päätetään kussakin ta-
25226: Eduskunnan kanslian ohjesäännön ehdote- pauksessa erikseen."
25227: tun uuden 14 §:n 2 momentin nojalla kanslia-
25228: toimikunnan on määrättävä ED-sihteeristöön
25229: kuuluvat virkamiehet sekä päätettävä tarkem-
25230: min yksikön tehtävistä. Kansliatoimikunnan 3. Voimaantulo
25231: päätös voitaisiin tehdä seuraavan sisältöisenä:
25232: "1. Valiokuntasihteeristön ED-sihteeristöön Säädökset ehdotetaan tuleviksi voimaan
25233: kuuluvat suuren valiokunnan sihteeriksi ja pää- päivänä tammikuuta 1997.
25234: toimisiksi apulaissihteereiksi ED-asioissa mää-
25235: rätyt valiokuntaneuvokset, ulkoasiainvaliokun- Edellä esitetyn perusteella puhemiesneuvos-
25236: nan sihteeriksi ja apulaissihteereiksi määrätyt to, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2 mo-
25237: valiokuntaneuvokset sekä lisäksi eduskunnan mentin ja valtion talousarviosta annetun lain
25238: erityisasiantuntija. Kansliatoimikunta määrää, (423/88) 25 §:n säännöksiin, kunnioittaen eh-
25239: kuka valiokuntaneuvoksista toimii samalla yk- dottaa,
25240: sikön esimiehenä.
25241: 2. ED-sihteeristön tehtävänä on: että eduskunnan virkamiehistä annet-
25242: 2.1. avustaa puhemiestä ja pääsihteeriä edus- tuun lakiin, eduskunnan työjärjestykseen,
25243: kunnan suhteiden hoitamisessa Euroopan unio- eduskunnan kanslian ohjesääntöön, edus-
25244: nin toimielimiin, erityisesti Euroopan parla- kunnan tilisääntöön ja Eduskunnan kir-
25245: menttiin; jaston ohjesääntöön tehtäisiin seuraavat
25246: 2.2. avustaa valiokuntia, kansanedustajia, muutokset:
25247: 8 PNE 2/1996 vp
25248:
25249: 1.
25250: Laki
25251: eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta
25252:
25253: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25254: muutetaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/94) 1 §:n
25255: 2 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 24 § seuraavasti:
25256:
25257: 1§ kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat;
25258: sekä
25259: Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat edus- 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan
25260: kunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kans- virka.
25261: lia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sekä
25262: Eduskunnan kirjasto (virasto).
25263: 24 §
25264: 4§ Sen lisäksi, mitä 23 §:n 2 momentissa sääde-
25265: tään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraa-
25266: Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemal- vat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on syytä:
25267: taan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perus- 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih-
25268: taa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei teeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskun-
25269: kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritel- nan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntö-
25270: ty: johtaja ja kansainvälisten asiain yksikön johta-
25271: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih- ja;
25272: teerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, edus- 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian
25273: kunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsää- esimiehenä toimiva tarkastusneuvos;
25274: däntöjohtajan, kansainvälisten asiain yksikön 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia:
25275: johtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, va- kansliapäällikkö; sekä
25276: liokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön virat; 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja.
25277: 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastus-
25278: neuvoksen virka: Tämä laki tulee voimaan päivänä
25279: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kuuta 199 .
25280:
25281:
25282:
25283:
25284: 2.
25285: Eduskunnan päätös
25286: eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n muuttamisesta
25287:
25288: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25289: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n 1
25290: momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyssä eduskunnan päätöksessä
25291: (1374/94), seuraavasti:
25292:
25293: 8§ tasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toimistopääl-
25294: Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: liköitä sekä muita virkoja.
25295: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apu-
25296: laispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja,
25297: eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, kansainvälis- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
25298: ten asiain yksikön johtaja, vanhempi eduskun- päivänä kuuta 199 .
25299: PNE 2/1996 vp 9
25300:
25301: 3.
25302: Eduskunnan päätös
25303: eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
25304:
25305: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25306: muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87)
25307: 4 §, 10 §:n 2 momentin 2 kohta, 12 ja 16 §, 24 §:n 3 kohta, 26 §:n 1 momentti ja 32 §:n 1 momentti,
25308: sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 16 §sekä 26 §:n 1 momentti 12 päivänä helmikuuta 1991 tehdyssä
25309: eduskunnan päätöksessä (487/91), 10 §:n 2 momentin 2 kohta ja 12 § 25 päivänä helmikuuta 1992
25310: tehdyssä eduskunnan päätöksessä (168/92) sekä 32 §:n 1 momentti osittain muutettuna 2 päivänä
25311: joulukuuta 1994 tehdyllä eduskunnan päätöksellä (1375/94), sekä
25312: lisätään 14 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
25313:
25314: 4 § räämät virkamiehet. Kansliatoimikunta antaa
25315: Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvä- tarkempia määräyksiä ED-sihteeristön tehtä-
25316: listen asiain yksikkö ja tiedotusyksikkö sekä vistä.
25317: turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään
25318: ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alai- 16 §
25319: sia. Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa pu-
25320: Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä hemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri
25321: on kansainvälisten asiain yksikön johtaja. Tie- toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälis-
25322: dotusyksikön päällikkönä on tiedotuspäällik- ten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suh-
25323: kö. teita Euroopan unionin toimielimiin. Kanslia-
25324: toimikunta antaa tarvittaessa tarkempia mää-
25325: 10 § räyksiä yksikön tehtävistä.
25326:
25327: Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka 24 §
25328: koskevat: Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi,
25329: mitä 19 §:ssä on säädetty:
25330: 2) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian,
25331: valtiontilintarkastajain kanslian ja Eduskunnan 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon
25332: kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja mak- tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta
25333: suliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä
25334: toimielinten kanssa; eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilin-
25335: tarkastajain kanslian sekä Eduskunnan kirjas-
25336: ton kanssa;
25337: 12 §
25338: Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia edus- 26 §
25339: kunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasia- Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hal-
25340: miehen ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä linto-osaston, kansainvälisten asiain yksikön ja
25341: Eduskunnan kirjaston talousarvioon, kirjanpi- tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä
25342: toon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat
25343: siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja tiliohje- matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtä-
25344: säännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty. vää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjei-
25345: den mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman
25346: 14 § ajankohtaa.
25347:
25348: Euroopan unionin toimielinten kanssa ta-
25349: pahtuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista 32 §
25350: varten on valiokuntasihteeristössä ED-sihtee- Kelpoisuusehtona vaaditaan:
25351: ristö, johon kuuluvat kansliatoimikunnan mää- 1) pääsihteeriitä ja apulaispääsihteeriltä oi-
25352: 2 260409*
25353: 10 PNE 2/1996 vp
25354:
25355: keustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä pereh- päälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkea-
25356: tyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskunta- koulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston
25357: työn hyvä tuntemus; toimialaan kuuluvin asioihin;
25358: 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaa- 7) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja
25359: tin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva
25360: korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hal- ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehty-
25361: lintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta; neisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin
25362: 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta asioihin;
25363: eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kan-
25364: tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön
25365: didaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toi-
25366: sekä eduskuntatyön tuntemusta; mintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
25367: 4) kansainvälisten asiain yksikön johtajalta
25368: sekä
25369: virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto
25370: ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuu- 9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandi-
25371: luviin asioihin; daatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmis-
25372: 5) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kan- telutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta.
25373: didaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi
25374: korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainval-
25375: mistelutyöhön; Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
25376: 6) toimistopäälliköltä ja apulaistoimisto- päivänä kuuta 199 .
25377:
25378:
25379:
25380:
25381: 4.
25382: Eduskunnan päätös
25383: eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
25384:
25385: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25386: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/88) 2, 5 ja 12 §
25387: seuraavasti:
25388:
25389: 2§ 12 §
25390: Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kans-
25391: ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkasta- liatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena
25392: jain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtion-
25393: kanslia ja Eduskunnan kirjasto. tilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamiehen
25394: ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä ja kir-
25395: 5§ janpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimisto.
25396: Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain
25397: kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
25398: ja Eduskunnan kirjasto antavat vuosittain päivänä kuuta 199 .
25399: omalta osaltaan perustellut ehdotuksensa tar-
25400: vittavista määrärahoista kansliatoimikunnalle.
25401: PNE 2/1996 vp 11
25402:
25403: 5.
25404: Eduskunnan päätös
25405: Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 1 §:n muuttamisesta
25406:
25407: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25408: muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/85)
25409: 1 §:n 5 kohta seuraavasti:
25410: 1§ käsikirjastoja ja kansanedustajien sanomaleh-
25411: Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: tisalia;
25412:
25413: 5) hoitaa eduskunnan, sen valiokuntien,
25414: eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja val- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
25415: tiontilintarkastajain kanslian sekä virkamiesten päivänä kuuta 199 .
25416: 12 PNE 2/1996 vp
25417:
25418: Liite
25419:
25420:
25421:
25422: 1.
25423: Laki
25424: eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta
25425:
25426: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25427: muutetaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/94) 1§:n
25428: 2 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 24 § seuraavasti:
25429:
25430:
25431: Voimassa oleva laki: Ehdotus:
25432:
25433: 1§ 1§
25434:
25435: Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat edus- Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat edus-
25436: kunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kans- kunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kans-
25437: lia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Poh- lia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sekä
25438: joismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan Eduskunnan kirjasto (virasto).
25439: kanslia sekä Eduskunnan kirjasto (virasto).
25440:
25441:
25442: 4§ 4§
25443:
25444: Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemal- Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemal-
25445: taan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perus- taan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perus-
25446: taa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei taa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei
25447: kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritel- kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritel-
25448: ty: ty:
25449: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih- 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih-
25450: teerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, edus- teerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, edus-
25451: kunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsää- kunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsää-
25452: däntöjohtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, däntöjohtajan, kansainvälisten asiain yksikön
25453: valiokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön vi- johtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, va-
25454: rat; liokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön virat;
25455: 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastus- 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastus-
25456: neuvoksen virka; neuvoksen virka:
25457: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia:
25458: kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat; kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat;
25459: sekä
25460: 4) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan
25461: kunnan kanslia: valtuuskunnan pääsihteerin ja virka.
25462: valtuuskunnan apulaispääsihteerin virat; sekä
25463: 5) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan
25464: virka.
25465:
25466:
25467: 24 § 24 §
25468: Sen lisäksi, mitä 23 §:n 2 momentissa sääde- Sen lisäksi, mitä 23 §:n 2 momentissa sääde-
25469: tään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraa- tään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraa-
25470: PNE 2/1996 vp 13
25471:
25472: Voimassa oleva laki: Ehdotus:
25473:
25474: vat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on vat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on
25475: syytä: syytä:
25476: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih- 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih-
25477: teeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskun- teeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskun-
25478: nan hallintojohtaja ja eduskunnan lainsäädän- nan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntö-
25479: töjohtaja; johtaja ja kansainvälisten asiain yksikön johtaja;
25480: 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian
25481: esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; esimiehenä toimiva tarkastusneuvos;
25482: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia:
25483: kansliapäällikkö; kansliapäällikkö; sekä
25484: 4) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja.
25485: kunnan kanslia: valtuuskunnan pääsihteeri; sekä
25486: 5) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja.
25487:
25488: Tämä laki tulee voimaan päivänä
25489: kuuta 199.
25490:
25491:
25492:
25493:
25494: 2.
25495: Eduskunnan päätös
25496: eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n muuttamisesta
25497:
25498: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25499: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n 1
25500: momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyssä eduskunnan päätöksessä
25501: (1374/94), seuraavasti:
25502:
25503: Voimassa oleva eduskunnan työjärjestys: Ehdotus:
25504:
25505: 8§ 8§
25506: Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat:
25507: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apu- eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apu-
25508: laispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, laispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja,
25509: eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, vanhempi eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, kansainvälis-
25510: eduskuntasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toi- ten asiain yksikön johtaja, vanhempi eduskun-
25511: mistopäälliköitä sekä muita virkoja. tasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toimistopääl-
25512: liköitä sekä muita virkoja.
25513:
25514:
25515: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
25516: päivänä kuuta 199 .
25517: 14 PNE 2/1996 vp
25518:
25519: 3.
25520: Eduskunnan päätös
25521: eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
25522:
25523: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25524: muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87)
25525: 4 §, 10 §:n 2 momentin 2 kohta, 12 ja 16 §, 24 §:n 3 kohta, 26 §:n 1 momentti ja 32 §:n 1 momentti,
25526: sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 16 §sekä 26 §:n 1 momentti 12 päivänä helmikuuta 1991 tehdyssä
25527: eduskunnan päätöksessä (487/91), 10 §:n 2 momentin 2 kohta ja 12 § 25 päivänä helmikuuta 1992
25528: tehdyssä eduskunnan päätöksessä (168/92), sekä 32 §:n 1 momentti osittain muutettuna 2 päivänä
25529: joulukuuta 1994 tehdyllä eduskunnan päätöksellä (1375/94) sekä
25530: lisätään 14 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
25531:
25532:
25533: Voimassa oleva eduskunnan kanslian ohjesääntö: Ehdotus:
25534:
25535: 4§ 4§
25536: Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvä- Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvä-
25537: listen asiain toimisto ja tiedotusyksikkö sekä listen asiain yksikkö ja tiedotusyksikkö sekä
25538: turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään
25539: ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alai- ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alai-
25540: sia. sia.
25541: Kansainvälisten asiain toimiston päällikkönä Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä
25542: on toimistopäällikkö. Tiedotusyksikön päällik- on kansainvälisten asiain yksikön johtaja. Tie-
25543: könä on tiedotuspäällikkö. dotusyksikön päällikkönä on tiedotuspäällik-
25544: kö.
25545:
25546: 10 § 10 §
25547:
25548: Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka
25549: koskevat: koskevat:
25550:
25551: 2) Eduskunnan oikeusasiamiehen, valtionti- 2) Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian,
25552: lintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suo- valtiontilintarkastajain kanslian ja Eduskunnan
25553: men valtuuskunnan kanslian sekä Eduskunnan kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja mak-
25554: kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja mak- suliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen
25555: suliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa;
25556: toimielinten kanssa;
25557:
25558:
25559: 12 § 12 §
25560: Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia edus- Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia edus-
25561: kunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasia- kunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasia-
25562: miehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismai- miehen ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä
25563: den neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian Eduskunnan kirjaston talousarvioon, kirjanpi-
25564: sekä eduskunnan kirjaston talousarvioon, kir- toon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä
25565: janpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtä- siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja tiliohje-
25566: vistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja säännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty.
25567: tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja
25568: määrätty.
25569: PNE 2/1996 vp 15
25570:
25571: Voimassa oleva eduskunnan kanslian ohjesääntö: Ehdotus:
25572:
25573: 14 § 14 §
25574:
25575: Euroopan unionin toimielinten kanssa tapah-
25576: tuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista varten on
25577: valiokuntasihteeristössä EU-sihteeristö, johon
25578: kuuluvat kansliatoimikunnan määräämät virka-
25579: miehet. Kansliatoimikunta päättää tarkemmin
25580: E V-sihteeristön tehtävistä.
25581:
25582: 16 § 16 §
25583: Kansainvälisten asiain toimisto avustaa pu- Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa pu-
25584: hemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri hemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri
25585: toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälis- toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälis-
25586: ten asiain hoitamisessa. ten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suh-
25587: teita Euroopan unionin toimielimiin Kansliatoi-
25588: mikunta antaa tarvittaessa tarkempia määräyk-
25589: siä yksikön tehtävistä.
25590:
25591: 24§ 24§
25592: Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi,
25593: mitä 19 §:ssä on säädetty: mitä 19 §:ssä on säädetty:
25594:
25595: 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon
25596: tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta
25597: sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä
25598: eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintar- eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilin-
25599: kastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen tarkastajain kanslian sekä eduskunnan kirjas-
25600: valtuuskunnan kanslian sekä Eduskunnan kir- ton kanssa;
25601: jaston kanssa;
25602:
25603:
25604: 26 § 26 §
25605: Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hal- Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hal-
25606: linto-osaston, kansainvälisten asiain toimiston linto-osaston, kansainvälisten asiain yksikön ja
25607: ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksik- tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä
25608: könsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koske- henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat
25609: vat matkamääräyksen antamista kotimaassa matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtä-
25610: tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin vää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjei-
25611: ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosi- den mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman
25612: loman ajankohtaa. ajankohtaa.
25613:
25614:
25615: 32 § 32 §
25616: Kelpoisuusehtona vaaditaan: Kelpoisuusehtona vaaditaan:
25617: 1) pääsihteeriitä ja apulaispääsihteriltä oi- 1) pääsihteeriitä ja apulaispääsihteeriltä oi-
25618: keustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä pereh- keustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä pereh-
25619: tyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskunta- tyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskunta-
25620: työn hyvä tuntemus; työn hyvä tuntemus;
25621: 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaa- 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaa-
25622: tin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi tin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi
25623: korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hal- korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hal-
25624: lintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta; lintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta;
25625: 16 PNE 2/1996 vp
25626:
25627: Voimassa oleva eduskunnan kanslian ohjesääntö: Ehdotus:
25628:
25629: 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta
25630: eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin
25631: tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön
25632: sekä eduskuntatyön tuntemusta; sekä eduskuntatyön tuntemusta;
25633: 4) kansainvälisten asiain yksikön johtajalta
25634: virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja
25635: hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuulu-
25636: viin asioihin;
25637: 4) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kan- 5) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kan-
25638: didaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi didaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi
25639: korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainval- korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainval-
25640: mistelutyöhön; mistelutyöhön;
25641: 5) toimistopäälliköltä ja apulaistoimisto- 6) toimistopäälliköltä ja apulaistoimisto-
25642: päälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkea- päälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkea-
25643: koulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston koulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston
25644: toimialaan kuuluviin asioihin; toimialaan kuuluviin asioihin;
25645: 6) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja 7) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja
25646: apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva
25647: ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehty- ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehty-
25648: neisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin neisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin
25649: asioihin; asioihin;
25650: 7) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kan- 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kan-
25651: didaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toi- didaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toi-
25652: mintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; mintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
25653: sekä sekä
25654: 8) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandi- 9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandi-
25655: daatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmis- daatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmis-
25656: telutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta. telutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta.
25657:
25658:
25659: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
25660: päivänä kuuta 199 .
25661: PNE 2/1996 vp 17
25662:
25663: 4.
25664: Eduskunnan päätös
25665: eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
25666:
25667: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25668: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/88) 2, 5 ja 12 §
25669: seuraavasti:
25670: Voimassa oleva eduskunnan tilisääntö: Ehdotus:
25671:
25672: 2§ 2§
25673: Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia
25674: ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkasta- ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkasta-
25675: jain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen jain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen
25676: kanslia, Pohjoismaiden neuvoston Suomen val- kanslia ja Eduskunnan kirjasto.
25677: tuuskunnan kanslia sekä Eduskunnan kirjasto.
25678:
25679: 5§ 5§
25680: Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain
25681: kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
25682: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan ja Eduskunnan kirjasto antavat vuosittain
25683: kanslia ja Eduskunnan kirjasto antavat vuosit- omalta osaltaan perustellut ehdotuksensa tar-
25684: tain omalta osaltaan perustellut ehdotuksensa vittavista määrärahoista kansliatoimikunnalle.
25685: tarvittavista määrärahoista kansliatoimikun-
25686: nalle.
25687:
25688: 12 § 12 §
25689: Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kans- Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kans-
25690: liatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena liatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena
25691: eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtion- eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtion-
25692: tilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamie- tilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamiehen
25693: hen, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä ja kir-
25694: kunnan ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä janpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimisto.
25695: ja kirjanpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimis-
25696: to.
25697:
25698: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
25699: päivänä kuuta 199 .
25700:
25701:
25702:
25703:
25704: 3 260409*
25705: 18 PNE 2/1996 vp
25706:
25707: 5.
25708: Eduskunnan päätös
25709: Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 1 §:n muuttamisesta
25710:
25711: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25712: muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/85)
25713: 1 §:n 5 kohta seuraavasti:
25714: Voimassa oleva Eduskunnan kirjaston ohje- Ehdotus:
25715: sääntö:
25716:
25717: 1§ 1§
25718: Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: Eduskunnan kirjaston tehtävänä on:
25719:
25720: 5) hoitaa eduskunnan ja sen valiokuntien 5) hoitaa eduskunnan, sen valiokuntien,
25721: sekä eduskunnan oikeusasiamiehen, valtionti- eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilin-
25722: lintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suo- tarkastajain kanslioiden sekä virkamiesten kä-
25723: men valtuuskunnan kanslioiden ja virkamiesten sikirjastoja ja kansanedustajien sanomaleh-
25724: käsikirjastoja ja kansanedustajien sanomaleh- tisalia;
25725: tisalia;
25726:
25727:
25728: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
25729: päivänä kuuta 199 .
25730: 1996 vp
25731:
25732:
25733:
25734:
25735: Hallituksen kiijelmä Eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain
25736: muuttami.sesta annetun hallituksen esityksen peruuttamisesta
25737:
25738:
25739: Eduskunnalle 4 päivänä lokakuuta 1996 laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta pe-
25740: annettu hallituksen esitys n:o 166/1996 vp ruutetaan.
25741: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
25742:
25743:
25744: Tasavallan Presidentti
25745:
25746:
25747:
25748: MARTTI AHTISAARI
25749:
25750:
25751:
25752:
25753: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25754:
25755:
25756:
25757:
25758: 360547U
25759: VNS 1/1996 vp
25760:
25761:
25762:
25763:
25764: Suomen lähtökohdat ja tavoitteet
25765: Euroopan unionin vuoden 1996
25766: hallitusten välisessä konferenssissa
25767:
25768:
25769:
25770:
25771: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 27.2.1996
25772: OY EOITA AB, HELSINKI1996
25773: SISÄLLYSLUETTELO
25774:
25775:
25776: JOHDANTO .......................................... . 5 Euroopan parlamentti........................ 15
25777: Komissio .... .. .... .... .... . .... ... .. .... ... .... .. ... 15
25778: SUOMEN LÄHTÖKOHDAT Eurooppa-neuvosto ............................ 16
25779: HALLITUSTENVÄLISESSÄ Neuvosto............................................ 17
25780: KONFERENSSISSA .............................. . 7 Euroopan yhteisöjen tuomioistuin .... ... 18
25781: Muut toimielimet ............................... 18
25782: SUOMEN KANNAT HVK:SSA ............. . 9 2.2. Kansalliset kansanedustuslaitokset ... 19
25783: 2.3. Säädökset, varat ja politiikat............. 20
25784: 1. Kansalainen ja unioni ........................ . 9 Säädökset .. ............ .. ......... ............ .. ... 20
25785: 1.1. Eurooppalaisten arvojen edistäminen 9 Varat................................................. 21
25786: Perusoikeudet ................................... . 9 Po!itiikat . ... .... .... .... . .. .... ... .. .... ... ... ... .. 21
25787: Syrjimättömyys ja tasa-arvo ............. . 9
25788: Unionin kansalaisuus ........................ . 10 3. Unionin ulkoinen toiminta .. .. .... .. .. ... .. . 23
25789: 1.2. Vapaa liikkuvuus ja sisäinen 3.1. Unionin ulkosuhteet:
25790: turvallisuus ....................................... . 10 kokonaisvaltainen lähestymistapa..... 23
25791: 1.3. Työllisyys ......................................... . 11 3.2. Yhteisen ulko- ja turvallisuus-
25792: 1.4. Sosiaalinen ulottuvuus ..................... . 11 politiikan kehittäminen ................. .. .. 23
25793: 1.5. Ympäristöasiat ................................. . 12 3.3. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.. 25
25794: 1.6. Avoimuus ......................................... . 12
25795: 1. 7. Läheisyysperiaate ............................. . 13 HVK:N KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT
25796: JA JATKOVALMISTELUT
25797: 2. Unionin tehokkuus ja demokraattisuus 15 SUOMESSA............................................ 26
25798: 2.1. EU :n toimi elimet.. ............................ . 15
25799:
25800:
25801:
25802:
25803: 360057M
25804: 5
25805:
25806:
25807:
25808:
25809: Johdanto
25810: Tässä selonteossa esitellään Suomen halli- sesta HVK:n käsittelyyn on sovittu jäsenvaltioi-
25811: tuksen lähtökohdat ja tavoitteet Torinossa den välillä eräissä Eurooppa-neuvoston kokouk-
25812: 29.3.1996 avattavassa Euroopan unionin jäsen- sissa. Nämä kysymykset ovat:
25813: valtioiden hallitusten välisessä konferenssissa, -unionin toimielinten toiminnan uudista-
25814: HVK:ssa. minen, mukaan lukien äänten painotus ja
25815: Maastrichtissa solmitun Euroopan unionia määräenemmistöön vaadittavien äänten luku-
25816: koskevan sopimuksen Gäljempänä unionisopi- määrä neuvostossa;
25817: mus tai SEU) N artiklan mukaan unionin perus- -komission jäsenten lukumäärä;
25818: sopimuksia voidaan muuttaa jäsenvaltioiden -muut tarvittavat toimenpiteet, jotka hel-
25819: yhteisellä sopimuksella. Sopimus neuvotellaan pottavat toimielinten työtä demokratian ja
25820: erikseen koolle kutsuttavassa hallitusten välises- avoimuuden hengessä ja takaavat niiden te-
25821: sä konferenssissa. Muutokset tulevat voimaan, hokkaan toiminnan tulevaa laajentumista aja-
25822: kun kaikki jäsenvaltiot ovat ne ratifioineet val- tellen.
25823: tiosääntönsä asettamien vaatimusten mukai- Toimielinten välisillä sopimuksilla tuodaan
25824: sesti. konferenssin käsiteltäväksi kysymykset unionin
25825: Unionisopimuksen N artiklan 2 kohdan mu- talousarviomenettelystä ja talousarvion kurin-
25826: kaan hallitusten välinen konferenssi kutsutaan alaisesta toteuttamisesta sekä yhteisön säädösten
25827: vuonna 1996 koolle tarkastelemaan eräiden sopi- täytäntöönpanosta komiteamenettelyllä.
25828: muksen määräysten toimintaa. Välittömästi Edellä mainittujen kysymysten lisäksi konfe-
25829: unionisopimuksen ja sen liitteiden nojalla konfe- renssin asialistaa voidaan täydentääjäsenvaltioi-
25830: renssin tarkasteltavaksi tulevat seuraavat kysy- den ehdotuksilla perussopimusten muuttamises-
25831: mykset: ta.
25832: - Missä määrin unionisopimuksella käyt- Konferenssia valmistellut jäsenvaltioiden ul-
25833: töön otettuja politiikkoja ja yhteistyön muo- koministerien, Euroopan parlamentin ja komis-
25834: toja on tarkistettava yhteisön toimintajärjes- sion edustajista koostunut mietintäryhmä, jossa
25835: telmien ja yhteisön toimielinten tehokkuuden suomalaisena jäsenenä oli Ingvar S. Melin, antoi
25836: turvaamiseksi (SEU, B artikla); raporttinsa Madridissa joulukuussa 1995 ko-
25837: -Onko yhteispäätösmenettelyä syytä laa- koontuneelle Eurooppa-neuvostolle. Eurooppa-
25838: jentaa muille aloille (SEU, 189 b artikla); neuvosto katsoi, että ryhmän analyysi perussopi-
25839: - Miten yhteistä ulko- ja turvallisuuspoli- musten muutostarpeista antaa hyvän pohjan
25840: tiikkaa koskevia määräyksiä voidaan tarkis- konferenssille.
25841: taa sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi ja Eurooppa-neuvosto Madridissa vahvisti
25842: ottaen huomioon Länsi-Euroopan unionia myös jo Cannes'in kokouksessa kesäkuussa 1995
25843: koskevassa sopimuksessa asetettu vuoden hyväksymänsä seuraavat painopistealueet kon-
25844: 1998 määräaika (SEU, J.4 ja J.IO artiklat); ferenssille:
25845: - Olisiko energiaa, matkailua ja pelastus- - unionin periaatteiden, tavoitteiden ja
25846: palvelua koskevat uudet osastot sisällytettävä välineiden analysointi Euroopan uusien haas-
25847: Euroopan yhteisön perustamissopimukseen teiden valossa;
25848: (SEU, julistus n:o 1); - yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
25849: - Olisiko unionisopimukseen sisällytettä- vahvistaminen uusista kansainvälisistä haas-
25850: vä säädöshierarkia (SEU, julistus n:o 16). teista selviytymiseksi;
25851: Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittymisneuvot- - sisäistä turvallisuutta koskevien nyky-
25852: telujen yhteydessä nousi esiin erilaisia unionin ajan tarpeiden parempi tyydyttäminen ja oi-
25853: toimielimiin liittyviä kysymyksiä, joiden ottami- keus- ja sisäasiat yleisemminkin;
25854: 6
25855:
25856: - toimielinten toiminnan tehostaminen ja ED-ministerivaliokunnan asettama HVK-
25857: niiden demokraattisuuden ja avoimuuden li- johtoryhmä julkisti 1.9.1995 muistion (HVK
25858: sääminen siten, että toimielimet voivat sopeu- 1996- Suomen lähtökohtia) eräistä konferens-
25859: tua laajentuneen unionin tarpeisiin; sissa käsiteltävistä aiheista. Lisäksijohtoryhmän
25860: - Euroopan yhdentymisprosessin yleisen alaisena toiminut institutionaalinen työryhmä
25861: kannatuksen vahvistaminen vastaamalla työl- julkaisi erillisen muistion toimialaansa kuulu-
25862: lisyydestä ja ympäristö-asioista huolissaan neista kysymyksistä (Euroopan unionin kehittä-
25863: olevien Euroopan kansalaisten odotuksiin minen, Oikeusministeriö 1995). Näitä molempia
25864: heitä lähempänä olevasta demokratiasta; asiakirjoja on hyödynnetty laadittaessa käsillä
25865: - läheisyysperiaatteen tehokkaampi sovel- olevaa selontekoa.
25866: taminen käytännössä. Eduskunnan suuri valiokunta antoi
25867: Pääministeri antoi 31.5.1995 eduskunnan suu- 22.11.1995 valtioneuvostolle lausunnon (Su VL
25868: relle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle se- 2/1995 vp) valmistautumisesta Euroopan unio-
25869: lostuksen konferenssin valmisteluista. Selostaes- nin jäsenvaltioiden hallitusten väliseen vuoden
25870: saan eduskunnan suurelle valiokunnalle Suomen 1996 konferenssiin. Siinä käsitellään laajasti eräi-
25871: kannanottoja Eurooppa-neuvoston virallisissa tä konferenssissa käsiteltäviksi tulevia perusky-
25872: ja epävirallisissa kokouksissa, pääministeri on symyksiä. Lausunto on otettu huomioon valmis-
25873: myös esitellyt hallituksen kannanottoja teltaessa tätä selontekoa.
25874: HVK:hon liittyvissä asioissa. Konferenssia on
25875: käsitelty kaikissa Suomen ED-jäsenyyden aika-
25876: na kokoontuneissa Eurooppa-neuvostoissa.
25877: 7
25878:
25879:
25880:
25881:
25882: Suomen lähtökohdat hallitusten välisessä konferenssissa
25883: Ohjelmansa mukaisesti hallitus edellyttää, -joustavan yhdentymisen on oltava tila-
25884: että Euroopan unionia kehitetään itsenäisten päistä;
25885: valtioiden yhteenliittymänä. Suomi antaa tuken- - jäsenvaltiota,joka haluaa osallistua tiet-
25886: sa pyrkimyksille parantaa Euroopan unionin toi- tyyn toimintaan tai yhteiseen politiikkaan ja
25887: mintakykyä vakaan taloudellisen kehityksen, täyttää ennalta asetetut tietyt velvoitteet, ei
25888: työllisyyden ja ympäristönsuojelun edistäjänä saa estää osallistumasta siihen täysimääräises-
25889: sekä tukee unionin yhteisen ulko- ja turvallisuus- ti;
25890: politiikan kehittämistä niin, että se voi tehok- - jäsenvaltioille, jotka haluaisivat osallis-
25891: kaasti edistää tavoitteitaan ja vastata vakautta ja tua tiettyyn toimintaan tai politiikkaan, mutta
25892: turvallisuutta uhkaaviin kriiseihin. Suomi myös eivät siihen hetkellisesti kykene, on varattava
25893: edistää avoimuutta Euroopan unionin päätök- mahdollisuus osallistua tilapäisiin toimenpi-
25894: senteossa. teisiin;
25895: Nämä linjaukset ovat hallituksen kannanotto- - vaikka joustavuus sallittaisiinkin, on
25896: jen perustana myös HVK:ssa. On Suomen talou- huolehdittava, että yhteisön muu säädöstö
25897: dellisen ja turvallisuuspoliittisen edun mukaista, pysyy voimassa;
25898: että Euroopan unionia kehitetään vahvana val- -yhteinen toimielinjärjestelmä on säilytet-
25899: tioiden välisenä yhteenliittymänä, jonka jäsen- tävä huolimatta siitä, millainen sopimuksen
25900: valtiot ovat jakaneet toimivaltaa käyttääkseen rakenne on.
25901: sitä yhdessä yhteisesti hyväksyttyjen päämäärien Hallituksen mielestä mietintäryhmän ehdo-
25902: saavuttamiseksi. tukset tarjoavat hyvän pohjan mahdollisille jous-
25903: Hallituksen mielestä unionin kehittämisen ta- tavaa yhdentymistä säänteleville uusille sopi-
25904: voitteet ja niiden toteuttamisaikataulu on määri- musmäärä yksille.
25905: teltävä yhdessä ja kunnioittaen jäsenvaltioiden Kuten Eurooppa-neuvosto totesi Madridissa,
25906: tasavertaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämän Euroopan unionin keskeiset lähivuosien haasteet
25907: vuoksi on tärkeää, että nyt voimassa oleva yhtei- HVK:n lisäksi ovat siirtyminen yhteiseen rahaan
25908: sön säännöstö (acquis communautaire) pidetään säädetyssä aikataulussa ja säädetyillä edellytyk-
25909: voimassa kaikilta osin. sillä, uusien laajentumisneuvottelujen valmistelu
25910: Nykyisessä unionissa on sovittu poikkeuksel- ja aloittaminen, unionin seuraavan keskipitkän
25911: lisesta järjestelyistä, joiden mukaan eräät jäsen- aikavälin rahoituskehyksen vahvistaminen,
25912: valtiot eivät osallistu kaikkeen yhteistyöhön. myötävaikuttaminen Euroopan uuden turvalli-
25913: Näyttää myös siltä, että kaikki jäsenvaltiot eivät suusjärjestelmän laatimiseen sekä vuoropuhelun
25914: tule mukaan talous- ja rahaliiton kolmanteen jatkaminen unionin naapurimaiden, erityisesti
25915: vaiheeseen sen käynnistyessä. Unionin seuraa- Venäjän, Ukrainan, Turkin ja Välimeren alueen
25916: van laajentumisen yhteydessä kysymys jäsenval- maiden kanssa.
25917: tioiden joustavasta osallistumisesta noussee en- Kaikkia edellä mainittuja asioita joudutaan
25918: tistä enemmän esille. valmistelemaan samanaikaisesti HVK-neuvotte-
25919: Kysymystä joustavasta yhdentymisestä on lujen kanssa. Hallitus lähtee kuitenkin siitä, että
25920: syytä käsitellä alkavassa HVK:ssa. Konferenssia itse HVK:ssa ei tulisi käsitellä näitä lähivuosien
25921: valmistellut mietintäryhmä esitti, että tässä suh- haasteita. Konferenssissa olisi keskityttävä neu-
25922: teessa olisi noudatettava seuraavia periaatteita: vottelemaan sellaisista muutoksista unionin pe-
25923: -joustavuuteen turvaudutaan vain silloin, russopimuksiin, joilla parannetaan unionin toi-
25924: kun kaikki muut mahdollisuudet on käytetty mintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia selvitä
25925: ja silloinkin vain tapauskohtaisesti; näistä haasteista.
25926: 8
25927:
25928: Mietintäryhmän raportissa on kartoitettu laa- -unionin ulkoisen toimintakyvyn lisäämi-
25929: jalti unionin kehittämistarpeita. Hallitus pitää nen.
25930: ryhmän esille nostamia keskeisiä teemoja perus- Suomen kannanotot konferenssissa todennä-
25931: teltuna asialuettelon pohjana konferenssille. köisesti esille tuleviin asioihin käsitellään jäljem-
25932: Teemat ovat: pänä samassa järjestyksessä kuin niitä on käsitel-
25933: -kansalaisten ja unionin lähentäminen; ty mietintäryhmän raportissa. Selonteon viimei-
25934: -unionin toimintakyvyn parantaminen ja sessä luvussa selostetaan vielä konferenssin käy-
25935: tehostaminen sekä unionin valmistaminen tu- tännönjärjestelyjä ja asian jatkovalmistelua Suo-
25936: levaan laajenemiseen; messa.
25937: 9
25938:
25939:
25940:
25941:
25942: Suomen kannat HVK:ssa
25943:
25944: 1. Kansalainen ja unioni
25945: Unionin kehitys on riippuvainen kansalaisten sö liittyisi Euroopan neuvoston ihmisoi-
25946: sille antamasta tuesta. Tuen saamiseksi unionin keus-yleissopimukseen. Konferenssissa
25947: on entistä paremmin pystyttävä vastaamaan olisi sovittava mahdollisesti tarvittavista
25948: kansalaisia suoraan koskettaviin kysymyksiin, muutoksista perussopimuksiin.
25949: kuten kansalaisten perusoikeuksiin, sisäiseen
25950: turvallisuuteen, työllisyyteen, ympäristön suoje- Syrjimättömyys ja tasa-arvo
25951: luun, sekä avoimuuden, tasa-arvon ja läheisyys-
25952: periaatteen edistämiseen. EY :n perustamissopimuksessa kielletään
25953: kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä. EY :n
25954: tuomioistuin on kehittänyt syrjintäkiellon peri-
25955: 1.1. Eurooppalaisten arvojen edistäminen aatetta edelleen. Eri yhteyksissä on esitetty syr-
25956: jintäkieltoa laajennettavaksi siten, että se käsit-
25957: Perusoikeudet täisi myös sukupuoleen, sukupuoliseen suuntau-
25958: tumiseen, rotuun, uskontoon, vammaisuuteen
25959: Unionissa toteutuva perusoikeuksien suoja sekä ikään perustuvan syrjinnän. Erityisesti on
25960: perustuu oikeuskäytäntöön,jonka pohjana ovat nostettu esiin rasismin ja vierasvihan torjuminen
25961: jäsenvaltioiden perustuslait ja eräät kansainväli- sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämi-
25962: set sopimukset. Perusoikeuksien suojan varmis- nen.
25963: taminen ja täydentäminen myös unionin tasolla Sukupuolten välistä tasa-arvoa ei mainita
25964: sitoisi yhteisön toimielimet samantasoiseen pe- unionin perussopimuksissa yleisenä oikeusperi-
25965: rusoikeusnormistoon kuin mitäjäsenvaltiot nou- aatteena. EY:n perustaruissopimuksessa määrä-
25966: dattavat, selkeyttäisi perusoikeussuojan sisältöä tään ainoastaan sukupuolten välisestä sama-
25967: sekä lisäisi oikeusvarmuutta. Suojan täydentä- palkkaisuudesta. Määräystä on täydennetty
25968: minen vahvistaisi myös unionin yhteistä arvo- usein direktiivein. Cannes'in Eurooppa-neuvos-
25969: pohjaa, lähentäisi unionia sen alueella oleskele- to korosti kesäkuussa 1995 kansalaisten tasa-
25970: viin ihmisiin sekä korostaisi unionin yhteisvas- arvoisen kohtelun ja etenkin miesten ja naisten
25971: tuun merkitystä. tasa-arvoisten oikeuksien ja mahdollisuuksien
25972: Unionisopimuksen F artiklan 2 kohtaan on merkitystä. Unioni on korostanut tasa-arvoa
25973: kirjattu maininta perusoikeuksien kunnioittami- myös muissa yhteyksissä, kuten tasa-arvo-ohjel-
25974: sesta. Perusoikeuksien suojaa voidaan täydentää missaan.
25975: unionin tasolla esimerkiksi sisällyttämällä eräät Hallitus suhtautuu myönteisesti siihen,
25976: perusoikeudet unionin perussopimuksiin, laati- että yleinen syrjintäkielto, johon kuuluisi
25977: malla unionille erityinen perusoikeusluettelo tai myös rasismin ja vierasvihan torjuminen,
25978: siten, että Euroopan yhteisö liittyy Euroopan sisällytetään perussopimuksiin. Hallitus
25979: neuvoston ihmisoikeusyleissopimukseen. Vaih- pyrkii myös toimimaan aktiivisesti suku-
25980: toehdot eivät sulje toisiaan pois. puolten välisen tasa-arvon edistämiseksi ja
25981: Hallitus pitää unionin kansalaisten ja katsoo, että perussopimuksiin tulisi sisäl-
25982: unionin alueella oleskelevien henkilöiden lyttää sukupuoleen perustuvan syrjinnän
25983: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suo- kielto sekä nimenomainen sukupuolten vä-
25984: jaamista tärkeänä. Perusoikeussuojaa tu- lisen tasa-arvon edistämistä koskeva mää-
25985: lisi vahvistaa ensisijaisesti siten, että yhtei- räys. Määräyksellä tulisi velvoittaa unioni
25986:
25987: 2 360057M
25988: 10
25989:
25990: edistämään sukupuolten välisen tasa-arvon Unionisopimuksella perustettu hallitusten vä-
25991: toteutumista unionin toiminta-aloilla. Tä- linen yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa ei ole suju-
25992: män ei tulisi estääjäsenvaltioita antamasta nut odotetulla tavalla. On kuitenkin otettava
25993: pitemmälle meneviä säädöksiä. huomioon, että yhteistyötä on harjoitettu vasta
25994: muutaman vuoden ajan. Päätöksentekojärjestel-
25995: Unionin kansalaisuus mää pidetään joka tapauksessa yleisesti liian
25996: monimutkaisena ja sopimuksen perusmääräyk-
25997: Jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansa- siä tavoitteenasettelultaan liian vaatimattomina
25998: laisuus, on automaattisesti unionin kansalainen. ja yleisinä. Toisaalta muutamat oikeus- ja sisä-
25999: Unionin kansalaisuus ei korvaa jäsenvaltioiden asioihin liittyvät kysymykset ovat luonteeltaan
26000: kansalaisuutta, vaan täydentää sitä. Unionin valtion suvereniteetin ytimeen kuuluvia asioita.
26001: kansalaisuus on kytketty jäsenvaltion kansalai- Näihin kuuluu mm. poliisin toiminta valtion
26002: suuteen. alueella.
26003: Unionin kansalaisille on myönnetty seuraavat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella ei ole
26004: oikeudet: oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jä- toimivaltaa III pilariin kuuluvissa kysymyksissä
26005: senvaltioiden alueella, äänioikeus ja vaalikelpoi- lukuunottamatta niitä yleissopimuksia, joissa ni-
26006: suus asuinkunnan kunnallisvaaleissa ja Euroo- men omaan niin määrätään. Komissiolla ei
26007: pan parlamentin vaaleissa, oikeus saada suojelua myöskään ole aloiteoikeutta kaikissa III pilarin
26008: minkä tahansajäsenvaltion diplomaatti- tai kon- asioissa.
26009: suliviranomaisilta, oikeus vedota Euroopan par- Hallituksen mielestä oikeus- ja sisä-
26010: lamenttiin sekä oikeus kääntyä oikeusasiamie- asioiden yhteistyötä koskeviin määräyk-
26011: hen puoleen. siin olisi sisällytettävä selkeämmät tavoit-
26012: Unionin kansalaisilla ei ole erityisiä unionin teet. Perussopimuksiin tulisi sisällyttää
26013: kansalaisuudesta johtuvia sosiaalis-taloudellisia maininta unionin velvollisuudesta omalta
26014: oikeuksia. Eri yhteyksissä on esitetty, että EU:n osaltaan huolehtia siitä, että sisämarkki-
26015: perussopimuksiin tulisi kirjata eräitä sosiaalisia noiden toteuttaminen ei heikennä unionin
26016: oikeuksia, kuten oikeus terveelliseen työympä- alueella oleskelevien henkilöiden turvalli-
26017: ristöön, järjestäytymisoikeus sekä kollektiivinen suutta. Tavoitteeksi olisi myös kirjattava,
26018: neuvotteluoikeus. että luonnollisen henkilön oikeusaseman
26019: Hallitus on valmis harkitsemaan myön- tulee säilyä mahdollisimman täydellisenä
26020: teisesti unionin kansalaisuutta koskevien hänen siirtyessään oleskelemaan jäsenval-
26021: määräyksien täydentämistä uusilla unio- tiosta toiseen.
26022: nin kansalaisuuteen liittyvillä oikeuksilla. Hallituksen mielestä kysymystä oikeus-
26023: ja sisäasioiden siirtämistä yhteisön toimi-
26024: vallan piiriin on arvioitava sisällöllisistä ja
26025: 1.2. Vapaa liikkuvuus ja sisäinen turvallisuus tehokkuustavoitteista käsin. Olennaisem-
26026: paa kuin määräysten sijoittuminen unionin
26027: Sisämarkkinahankkeen toteuttaminen ja sen piiarirakenteessa on toimivallan asiallinen
26028: myötä lisääntynyt kansalaisten liikkuvuus jäsen- siirto jäsenvaltiolta yhteisölle. Konferens-
26029: valtioiden välillä on lisännyt yhteistyön tarvetta sissa olisikin tehtävä parannuksia oikeus-
26030: oikeus- ja sisäasioissa. Oikeus- ja sisäasioiden ja sisäasioiden yhteistyötä haittaaviin pää-
26031: yhteistyö (III pilari) käsittää seuraavat kysymyk- töksentekojärjestelmään liittyviin puuttei-
26032: set: turvapaikkapolitiikka, jäsenvaltioiden ulko- siin. Näitä ovat yksimielisyysvaatimus lä-
26033: rajojen ylitykseen liittyvät säännöt, maahan- hes kaikessa II/ pilarin päätöksenteossa,
26034: muuttopolitiikka ja kolmansien maiden kansa- komission rajoitettu aloiteoikeus sekä
26035: laisia koskeva politiikka, huumausaineiden vää- syntyvien päätösten epäselvä tai puutteelli-
26036: rinkäytön torjuminen, petollisten menettelyta- nen oikeusasema. Nämä puutteet tulisi
26037: pojen torjuminen, oikeudellinen yhteistyö yksi- korjata konferenssissa.
26038: tyisoikeuden ja rikosoikeuden alalla, tulliasiain Hallituksen mielestä oikeus- ja sisä-
26039: yhteistyö sekä poliisiasiain yhteistyö Euroopan asioissa olisi lisättävä määräenemmistö-
26040: poliisiviraston (Europol) avulla terrorismin, lait- päätöksiä ja komission aloiteoikeus olisi
26041: toman huumausainekaupan ja muiden vakavien laajennettava kaikkiin kysymyksiin. Halli-
26042: kansainvälisen rikollisuuden muotojen ehkäise- tus suhtautuu lähtökohtaisesti myönteises-
26043: miseksi ja torjumiseksi. ti siihen, että oikeus- ja sisäasioihin liitty-
26044: 11
26045:
26046: vissä kysymyksissä noudatetaan vakiintu- tiikassa tehtävillä päätöksillä on kuitenkin työlli-
26047: neita oikeusvaltioperiaatteita, mukaan lu- syysvaikutuksia. Tämän vuoksi työllisyyden pa-
26048: kien mahdollisuus saattaa unionin toimi- rantamispyrkimyksistä ei tule muodostaa muus-
26049: elinten päätösten lainmukaisuus yhteisöjen ta päätöksenteosta irrallista toimintalohkoa.
26050: tuomioistuimen arvioitavaksi. Hallitus pyrkii siihen, että unionin ta-
26051: voitteissa korostetaan aikaisempaa enem-
26052: män kilpailukyvyn ja mahdollisimman kor-
26053: 1.3. Työllisyys kean unionin laajuisen työllisyyden merki-
26054: tystä. Unionilie olisi asetettava velvollisuus
26055: Työttömyys Euroopan unionin alueella on vii- ottaa työllisyysnäkökohdat horisontaali-
26056: me vuosina kasvanut ja muuttunut entistä pitkä- sesti huomioon sen eri politiikkalohkoilla.
26057: aikaisemmaksi. Tämä on unionissa suurin ongel- Kasvaneiden riippuvaisuussuhteiden
26058: ma. vuoksi unionin tasolla tulee edistää aktiivi-
26059: Talous- ja rahaliiton III vaiheen käynnistymi- sesti yleiseurooppalaisen työllisyysstrate-
26060: nen tukee työllisyyden paranemista vakautta- gian kehittämistä rinnan EMUn toteutuk-
26061: maila talouskehitystä. Se edellyttää kuitenkin sen kanssa. Tämä tavoite tulisi sisällyttää
26062: yrityksiltä ja työmarkkinoilta aikaisempaa pa- unionin perussopimuksiin.
26063: rempaa sopeutumiskykyä. Perussopimuksiin tulisi sisällyttää mää-
26064: Myös unionin näköpiirissä olevajatkolaajen- räykset unionin työllisyystilanteen yhtei-
26065: tuminen muuttaa tilannetta. Laajentumisen yh- sestä seurannasta.
26066: teydessä joudutaan arvioimaan uudestaan erityi-
26067: sesti unionin nykyisen alue- ja rakennepolitiikan
26068: toimivuutta, kohdentumista ja kustannuksia. 1.4. Sosiaalinen ulottuvuus
26069: Hallitus pyrkii siihen, että rakennerahastoja ja
26070: unionin suhdannepoliittista toimintakykyä tar- Yhdentyminen ei voi edetä tasapainoisesti il-
26071: kastellaan yksityiskohtaisesti valmistauduttaes- man sosiaalista ulottuvuutta. Unionin tavoittee-
26072: sa EMUn 111 vaiheeseen ja valmisteltaessa seu- na tulee olla kestävään taloudelliseen ja sosiaali-
26073: raavaa keskipitkän aikavälin rahoituspakettia. seen kehitykseen perustuva politiikka, jolla pys-
26074: EMUn toteutuksen rinnalla tulee käynnistää sel- tytään ehkäisemään yhteiskuntien kahtiajakau-
26075: vitys- ja valmistelutyö korkeiden työttömyysas- tuminen ja sosiaalinen syrjäytyminen. Eri jäsen-
26076: teiden alentamiseen tähtäävien unionitasoisten valtioiden kansalaisten on voitava tuntea kuulu-
26077: erityistoimien kehittämiseksi. Esimerkiksi raken- vansa yhteisöön ja siten antaa tukensa unionin
26078: nerahastoja voitaisiin käyttää siten, että toimien tavoitteille ja toiminnalle. Sosiaalisen ulottuvuu-
26079: suuntaamisessa painotettaisiin erityisen korkean den vahvistumisen kautta kaikki kansalaiset voi-
26080: työttömyyden maita sekä ulkoisista häiriöistä vat hyötyä taloudellisen yhdentymisen tuloksis-
26081: kärsiviä maita. ta. Sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen lisää
26082: Hallituksen talouspolitiikka lähtee siitä, että myös unionin legitimiteettiä ihmisten keskuudes-
26083: työllisyyden pysyvän paranemisen edellytys on sa.
26084: terve ja kilpailukykyinen talous. Kilpailukyvyn Unionisopimuksessa ei päästy yksimielisyy-
26085: ja työllisyyden paranemisen välinen yhteys on teen yhteisön sosiaalipoliittisesta toimivallasta,
26086: selvä myös unionin tasolla. Jäsenvaltioiden ta- vaan päädyttiin 12jäsenvaltion pöytäkirjaan sii-
26087: loudet ovat jo nykyisin toisistaan suuresti riippu- tä, että 11 jäsenvaltiota, sittemmin 14, voivat
26088: vaisia ja tämä kehitys tulee voimistumaan enti- toimia sosiaalipoliittisen sopimuksen pohjalta.
26089: sestään EMUn III vaiheen tullessa voimaan. Sopimuksella luotiin myös menettely, jolla työ-
26090: Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa työllisyy- markkinaosapuolet pääsevät mukaan yhteisö-
26091: den hoito on ensisijassa kuitenkin kunkin jäsen- lainsäädännön valmisteluun. Jako kahteen eri
26092: valtion omalla vastuulla. Vaikka ensisijaisen vas- päätöksentekojärjestelmään on osoittautunut
26093: tuun työllisyyden hoidossa tulee kuulua kansalli- ratkaisuna epäonnistuneeksi. Sosiaalisen dialo-
26094: selle talouspolitiikalle, vaikeissa talouden häiriö- gin lisäämistä ja kolmikantaperiaatteen noudat-
26095: tiloissa maittaisia työllisyysongelmia tulisi ottaa tamista tulisi tukea yhteisötasolla mahdollisim-
26096: huomioon myös unionitasolla. man laajasti myös sosiaaliturvan valmistelussa.
26097: Varsin monilla unionin toiminta-aloilla, Myös yleiset kansanterveydelliset kysymykset on
26098: muun muassa kilpailu-, raha-, ympäristö, raken- otettava aiempaa selkeämmin esille yhteisötasol-
26099: ne-, koulutus- sekä tutkimus- ja kehittämispoli- la.
26100: 12
26101:
26102: Hallituksen mielestä taloudellisen ja so- jäsenmaiden mahdollisuutta harjoittaa
26103: siaalisen yhdentymisen tasapainoiseen ke- tarvittaessa yhteisötasoa pidemmälle me-
26104: hitykseen tulee kiinnittääsuurempi huomio nevää ympäristöpolitiikkaa tulee vahvis-
26105: sekä vahvistaa EU:n sosiaalista ulottu- taa.
26106: vuutta. Sosiaalipolitiikkaa koskeva pöytä-
26107: kirja ja liitesopimus tulee sisällyttää kaikki
26108: jäsenvaltiot kattavasti perussopimukseen. 1.6. Avoimuus
26109: Sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksente-
26110: on perusta tulee kuitenkin jatkossakin säi- Unionin avoimuus liittyy keskeisesti sen kan-
26111: lyttää kansallisella tasolla. sanvaltaisuuteen. Avoimuutta voidaan kehittää
26112: lisäämällä yhteisöjen toimielinten toiminnan
26113: avoimuutta, asiakirjojen julkisuutta sekä yksin-
26114: 1.5. Ympäristöasiat kertaistamaila sopimustekstejä. Esimerkiksi jä-
26115: senvaltioiden parlamenttien ja kansalaisten tarve
26116: Yhteisön ympäristöpolitiikalla pyritään suo- saada ajankohtaista tietoa Euroopan unionista
26117: jelun korkeaan tasoon yhteisön eri alueiden tilan- sekä sen säädösvalmistelusta ja päätöksenteosta
26118: teiden erilaisuus huomioonottaen. Ympäristö- on ollut toistuvasti esillä.
26119: politiikka perustuu ennalta varautumisen peri- Suomi on antanut liittymisensä yhteydessä
26120: aatteelle sekä periaatteelle,joiden mukaan ennal- avoimuutta koskevan julistuksen. Sen mukaan
26121: ta ehkäiseviin toimiin olisi ryhdyttävä, ympäris- Suomi suhtautuu myönteisesti unionissa nykyi-
26122: tövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden sin tapahtuvaan kehitykseen kohti suurempaa
26123: lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava. julkisuutta ja avoimuutta. Suomessa avoin hal-
26124: Yhteisön ympäristöpolitiikalla tavoitellaan linto, johon kuuluu virallisten asiakirjojen julki-
26125: muun muassa ympäristön laadun säilyttämistä, suus, on oikeudellisesti ja poliittisesti ensisijainen
26126: suojelua ja parantamista sekä luonnonvarojen periaate. Suomi ilmoittaajatkavansa tämän peri-
26127: järkevää ja harkittua käyttöä. Perussopimuksien aatteen soveltamista Euroopan unionin jäsenyy-
26128: tavoitteet eivät kuitenkaan ole toteutuneet. destä aiheutuvien oikeuksiensa ja velvoitteitten-
26129: Ympäristöongelmilla on valtioiden rajojen sa mukaisesti. Valtioneuvosto on tehnyt avoi-
26130: ylittäviä vaikutuksia. Unionin alueella tapahtu- muudesta periaatepäätöksen 28.12.1994.
26131: va taloudellinen kasvu ja tuleva laajentuminen
26132: asettavat merkittävän haasteen taloudellisen ke- Asiakirjojen julkisuus
26133: hityksen ja ympäristönsuojelun yhteensovittami-
26134: selle. Suomessa on tutkittu toimenpiteitä Euroopan
26135: Hallitus pyrkii siihen, että unionisopi- unionin julkisuuskäytännön kehittämiseksi
26136: muksen tavoiteartiklaan lisätään kestävän muun muassa niiden ehdotusten pohjalta, joita
26137: kehityksen periaate. Lisäksi unionisopi- oikeusministeriön työryhmä esitti kesäkuussa
26138: muksessa hyväksyttyä läpäisyperiaatetta 1995. Työryhmä teki kaksi ehdotusta. Ensinnä-
26139: tulisi edelleen vahvistaaja tarkistaa sekto- kin unionin perussopimuksia tulisi täydentää
26140: ripolitiikkojen tavoitteet yhteensopiviksi asiakirjojenjulkisuutta koskevalla artiklalla. Jo-
26141: kestävän kehityksen periaatteen kanssa, kaisella unionin kansalaisella tulisi olla oikeus
26142: kuitenkaan luopumatta tavaroiden vapaan saada haluamansa tiedot Euroopan unionin toi-
26143: liikkumisen periaatteesta. Unionilie olisi mielinten toiminnasta ja oikeus perehtyä niiden
26144: asetettava velvollisuus ottaa ympäristönä- asiakirjoihin. Julkisuuden tulisi kattaa paitsi
26145: kökohdat horisontaalisesti huomioon aina- lainsäädäntöön liittyvät myös muut lopulliset
26146: kin maatalous-, liikenne-, koulutus- ja tut- asiakirjat. Asiakirjojenjulkisuutta tulisi rajoittaa
26147: kimus-, teollisuus sekä rahasto- ja verkos- ainoastaan silloin kun se on välttämätöntä asian
26148: topolitiikkojen alueilla. valmisteluiden keskeneräisyyden tai muiden pe-
26149: Hallituksen mielestä yhteisön toimival- rustettujen seikkojen vuoksi. Toinen ehdotus oli,
26150: taa ympäristöasioissa tulee lisätä. Ympä- että mainittua primäärioikeuden normia tulisi
26151: ristöasioita koskevaa päätöksentekojär- täydentää neuvoston asetuksella, jossa julkisuu-
26152: jestelmää on yksinkertaistettava. Halli- desta määrättäisiin yksityiskohtaisemmin. Oi-
26153: tuksen mielestä määräenemmistöpäätök- keus tiedon saantiin olisi ainakin unionin kansa-
26154: siä on sovellettava laajemmin ympäristö- laisilla ja niillä oikeushenkilöillä, joilla on koti-
26155: asioita koskevissa päätöksissä. Kuitenkin paikka jäsenvaltiossa. Asetus koskisi muiden
26156: 13
26157:
26158: Euroopan unionin toimielinten kuin tuomiois- loksia. Tekstien kodifiointiyritys johtaisi helposti
26159: tuinten hallussa olevia asiakirjoja. Sen sijaan jä- uuteen neuvotteluun niiden asiasisällöstäkin.
26160: senvaltioiden hallussa olevien asiakirjojen julki- Yhtenäistämisen seurauksena huomattava osa
26161: suus jäisi edelleen kansallisen lainsäädännön va- tuomioistuimen perustamissopimuksia koske-
26162: raan. vasta tulkintakäytännöstä voisi menettää merki-
26163: Hallitus pyrkii siihen, että unionin pe- tyksensä tai sen merkitys hämärtyä.
26164: russopimuksiin sisällytetään asiakirjojen Hallituksen mielestä konferenssissa tu-
26165: julkisuutta koskeva artikla, joka mahdol- lee pyrkiä siihen, että perussopimukset
26166: listaa neuvoston asiaa koskevan asetuksen saatetaan ajan tasalle ja kansalaisille pa-
26167: antamisen myöhemmin. Hallitus on myös remmin ymmärrettävään muotoon.
26168: valmis hyväksymään perussopimuksiin
26169: määräyksen siitä, että neuvoston lainsää-
26170: däntöasioissa tapahtuva päätöksenteko 1.7. Läheisyysperiaate
26171: olisi uusien säädösten hyväksymisvaihees-
26172: sa julkista. Läheisyysperiaate määrittää, miten unioniso-
26173: pimuksessa määriteltyä yhteistä toimivaltaa tuli-
26174: si käyttää. Perustamissopimuksen 3 b artikla
26175: Sopimustekstien yksinkertaistaminen
26176: määrittelee läheisyysperiaatteen seuraavasti:
26177: Unionin primäärioikeus jakaantuu kuuteen- "Aloilla, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomai-
26178: toista sopimukseen ja asiakirjaan, mikä tekee seen toimivaltaan, yhteisö toissijaisuusperiaat-
26179: järjestelmästä vaikeasti avautuvan. Lisäksi mo- teen (läheisyysperiaatteen) mukaisesti toimii
26180: nia sopimusmääräyksistä on muutettu ja osa vain siinä tapauksessa ja siinä laajuudessa kuin
26181: niistä on jopa kumottu ilman että asiakirjoihin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa
26182: olisi puututtu kokonaisuutena. Lukuisat muu- suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka suunni-
26183: tossopimukset vaikeuttavat sopimusten ymmär- tellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia
26184: rettävyyttä ja tekevät sopimusartiklojen syste- voidaan tämän vuoksi paremmin toteuttaa yhtei-
26185: matiikan ja numeroinuin vaikeaselkoiseksi. sön tasolla".
26186: Primäärioikeus sisältää osin vanhentuneita Läheisyysperiaatteen peruslähtökohdat,
26187: määräyksiä. Esimerkiksi yhteisen tulliliiton pe- suuntaviivat ja menettelytavat ja käytännön so-
26188: rustamista koskevat yksityiskohtaiset määräyk- vellutukset hyväksyttiin Edinburghin Eurooppa-
26189: set sisältyvät edelleen perussopimukseen, vaikka neuvoston kokouksessa 1992. Tuolloin hyväk-
26190: siirtymämääräykset ovat menettäneet käytän- syttiin läheisyysperiaatteen jatkoksi myös toi-
26191: nön merkityksensä, kun niissä tarkoitetut vai- menpiteet läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisää-
26192: heet ovat päättyneet jo 1960- ja 1970-luvuilla. miseksi unionin päätöksenteossa.
26193: Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisso- Edinburghin Eurooppa-neuvoston päätelmis-
26194: pimuksen voimassaolo lakkaa heinäkuussa 2002. sä on kolme elementtiä, jotka asettavat rajoituk-
26195: EHTY:n institutionaalinen perusrakenne, sää- sia unionin toimivallalle. (1) Unionin toimivalta
26196: dökset ja päätöksentekomenettelyt ovat pääosin rajoittuu sille annettuihin tehtäviin. Kun kysees-
26197: identtiset EY:n perustamissopimuksen kanssa. sä on yksinomainen toimivalta, ei unionin toimi-
26198: EHTY:n neuvoa-antavan komitean kesäkuussa valta saa mennä perussopimuksia pidemmälle.
26199: 1995 hyväksymän muistion mukaan sopimuksen Yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat muun
26200: uudistaminen itsenäisenä sopimuksena ei ole tar- muassa ne alueet, joilla pyritään edistämään yh-
26201: peen: hiili- ja teräsalaa koskeva erityissääntely teisön välittömiä tavoitteita, kuten sisämarkki-
26202: voitaisiin toteuttaa vuoden 2002 jälkeen ilman noita ja tulli-, kilpailu-, maatalous-, kalastus-
26203: erillistä sopimusta. sekä kauppapolitiikkaa. (2) Läheisyysperiaatetta
26204: Unionin perussopimusten rakenteen selkeyt- voi soveltaa ainoastaan jos kyseessä on jaettu
26205: täminen ja niiden systematiikan parantaminen toimivalta, jossa sekä unioni että jäsenmaat ovat
26206: ovat tärkeitä keinoja lisätä unionin ymmärrettä- toimivaltaisia. Jaettuun toimivaltaan kuuluvat
26207: vyyttä sekä hyväksyttävyyttä kansalaisten kes- lähinnä sellaiset alueet, jotka täydentävät sisä-
26208: kuudessa. markkinoiden toimintaa. (3) Läheisyysperiaatet-
26209: Yhtenäistäminen on kuitenkin pitkä ja osin ta täydentävä elementti on suhteellisuusperiaate,
26210: ongelmallinen prosessi, johon olisi valmistaudut- joka tarkoittaa sitä, että unioni ei saa säännellä
26211: tava huolella. Sopimustekstit ovat pitkällisten toimintaa enemmän kuin on välttämätöntä yh-
26212: neuvottelujen ja poliittisten kompromissien tu- dessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
26213: 14
26214:
26215: Hallituksen mielestä läheisyysperiaat- minen tulisi varmistaa sisällyttämällä
26216: teen määrittelevää perustamissopimuksen Edinburghin julistuksen pohjalta laaditta-
26217: 3b artiklaa ei ole tarpeen muuttaa. Sen va pöytäkirja läheisyysperiaatteesta pe-
26218: selkeyttäminen ja asianmukainen sovelta- russopimuksiin.
26219: 15
26220:
26221:
26222:
26223:
26224: 2. Unionin tehokkuus ja demokraattisuus
26225: 2.1. EU:n toimielimet tin- riittävää mahdollisuutta osallistua unionin
26226: päätöksentekoon lainsäädäntöasioissa ja mah-
26227: Keskeisimpiä institutionaalisia kysymyksiä, dollisuutta valvoa toimeenpanovallan haltijan
26228: jotka ovat olleet esillä konferenssia koskevassa toimintaa, voidaan katsoa, että Euroopan unio-
26229: keskustelussa, ovat jäsenvaltioiden äänimäärien nin päätöksenteossa on tietynasteinen demokra-
26230: painottaminen neuvostossa, määräenemmistö- tiavaje. Ilmeisimmin se syntyy silloin, kun neu-
26231: päätöksiä koskeva äänikynnys, komission jäsen- vosto tekee lainsäädäntöpäätöksiä määräenem-
26232: ten lukumäärä ja Euroopan parlamentin asema. mistöllä ilman, että Euroopan parlamentti voi
26233: Näitä kysymyksiä on kuitenkin tarkasteltava tahtoessaan estää säädöksen syntymisen.
26234: myös kokonaisuutena, arvioiden toimielinten Hallitus suhtautuu myönteisesti Euroo-
26235: välistä tasapainoa. Tarkastelussa tulee ottaa pan parlamentin aseman vahvistamiseen
26236: huomioon kansanvaltaisuuden ja tehokkuuden lainsäädäntömenettelyssä. Toisaalta halli-
26237: asettamat vaatimukset sekä Suomen kannalta tuksen lähtökohtana on, että unionin pe-
26238: erityisesti myös pienten jäsenvaltioiden edut. rusluonne valtioiden välisenä yhteenliitty-
26239: Hallituksen mielestä toimielinten välis- mänä säilyy. Tämän vuoksi hallitus suh-
26240: tä tasapainoa ei pidä merkittävästi muut- tautuu torjuvasti ehdotuksiin, joista seurai-
26241: taa. si Euroopan parlamentin aseman vahvista-
26242: minen perustamissopimuksen muuttamista
26243: koskevassa päätöksentekomenettelyssä.
26244: Euroopan parlamentti
26245: Hallitus ei myöskään tue ehdotuksia omis-
26246: Euroopan parlamentin institutionaalinen ase- ta varoista päättämisen myöntämisestä
26247: ma tullee laajasti tarkasteltavaksi HVK:ssa. Par- Euroopan parlamentille.
26248: lamentin institutionaalista asemaa koskevassa
26249: keskustelussa sivutaan hyvin usein kysymystä Komissio
26250: unionin koko päätöksentekojärjestelmän kan-
26251: sanvaltaisesta luonteesta. Tehtävät ja toimivalta
26252: Euroopan parlamentti on ainoa kansalaisten
26253: välittömästi valitsema toimielin, joten sillä on Komissio toimii yhteisöpilarissa käyttämällä
26254: periaatteessa tärkeä merkitys kansanvallan väli- yksinomaista aloiteoikeuttaan sekä valvomalla
26255: neenä Euroopan unionissa. Parlamentin toimi- yhteisön oikeuden noudattamista. Komissio
26256: valtaa on yhteisöjen olemassaolon aikana laajen- käyttää myös neuvoston sille antamaa täytän-
26257: nettu asteittain. Nykyisin parlamentilla on muun töönpanovaltaa. Komissio on jäsenvaltioista
26258: muassa merkittäviä budjettivaltuuksia, rajoitet- riippumaton.
26259: tu oikeus estää uusien säädösten hyväksyminen Komissiolla on keskeinen rooli yhteisön oi-
26260: sekä oikeus antaa komissiolle epäluottamuslau- keuden valvonnassa. Se valvoo muun muassa,
26261: se. Parlamentilla on myös oikeus nostaa kanne että jäsenvaltiot huolehtivat yhteisön oikeuden
26262: yhteisön tuomioistuimessa silloin, kun kysymys edellyttämistä täytäntöönpanotoimistaja täyttä-
26263: on sen oman toimivallan loukkauksista. Euroo- vät muut niitä sitovat jäsen velvoitteet. Komissi-
26264: pan parlamentin oikeus estää uuden lainsäädän- olla on unionisopimuksen tultua voimaan muun
26265: nön säätäminen ei kuitenkaan koske monia mer- muassa oikeus vaatiajäsenvaltiota tuomittavaksi
26266: kittäviä yhteistyön aloja. Sillä ei myöskään ole sakkoihin, ellei se noudata EY:n tuomioistuimen
26267: oikeutta osallistua perustamissopimuksen muut- päätöstä komission käynnistämässä oikeuden-
26268: tamiseen eikä unionin tuloja koskevaan päätök- käynnissä.
26269: sentekoon eikä aloiteoikeutta uuden lainsäädän- Komissiolla on rinnakkainen aloiteoikeus jä-
26270: nön säätämiseksi. senvaltioiden kanssa yhteistä ulko- ja turvalli-
26271: Kun päätöksenteon demokraattisuudella tar- suuspolitiikkaa koskevassa II pilarissa. Sen eh-
26272: koitetaan kansanedustuslaitosten - joko kan- dotusta edellytetään yhteistä ulko- ja turvalli-
26273: sallisten parlamenttien tai Euroopan parlamen- suuspolitiikkaa koskevissa pakotepäätöksissä,
26274: 16
26275:
26276: jotka tehdään I pilarissa. Komissiolla ei ole ulko- senvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella.
26277: ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää valvontaval- Puheenjohtaja ja komission jäsenet nimitetään
26278: taa. lopullisestijäsenvaltioiden tekemien esitysten pe-
26279: Oikeus- ja sisäasiain yhteistyötä koskevassa rusteella jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella
26280: III pilarissa komissiolla on rajoitetusti rinnak- sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on hy-
26281: kainen aloiteoikeus jäsenvaltioiden kanssa, mut- väksynyt komission kokonaisuutena. Komission
26282: ta ei I pilariin verrattavissa olevaa valvontaval- jäsenet on ehdotettu valittaviksi siten, että ko-
26283: taa. mission puheenjohtaja suorittaisi valinnan kun-
26284: Hallitus katsoo, että komission itsenäi- kinjäsenvaltion nimeämistä esimerkiksi kymme-
26285: nen asema suhteessa jäsenvaltioihin ja sen nestä ehdokkaasta. Lisäksi nimitykset tulisi hy-
26286: keskeinen rooli yhteisöpilarissa tulisi säi- väksyä parlamentissa ja Eurooppa-neuvostossa.
26287: lyttää. Komissiolle tulee antaa riittävät Komissio on toiminnassaan riippuvainen
26288: edellytykset valvoa tehokkaasti yhteisön paitsi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jäl-
26289: oikeuden täytäntöönpanoa ja muiden jä- kikäteisestä laillisuusvalvonnasta myös siitä,
26290: senvelvoitteiden noudattamista. Valvon- nauttiiko se parlamentin poliittista luottamusta.
26291: nan tulisi tapahtua ensisijaisesti hyödyntä- Parlamentti voi antaa epäluottamuslauseen vain
26292: mällä tehokkaasti nykyisiä sanktiomah- komissiolle kokonaisuudessaan, jolloin komissi-
26293: dollisuuksia. Hallitus ei näe tarvetta muut- onjäsenten on yhdessäjätettävä tehtävänsä. Par-
26294: taa komission asemaa merkittävästi halli- lamentin asemaa suhteessa komissioon on ehdo-
26295: tusten välisessä ulko-ja turvallisuuspoli- tettu vahvistettavaksi siten, että epäluottamus-
26296: tiikkaa koskevassa yhteistyössä. Hallitus lause voitaisiin antaa myös yksittäiselle komissi-
26297: suhtautuu myönteisesti komission rinnak- on jäsenelle, jolloin komission puheenjohtaja
26298: kaisen aloiteoikeuden laajentamiseen oi- voisi erottaa hänet.
26299: keus- ja sisäasiain yhteistyössä. Komissionjäsenet ovat vastuussa tekemistään
26300: vakavista rikkomuksista ja siitä, että he täyttävät
26301: Kokoonpano, nimittäminen ja vastuunalaisuus tehtävänsä edellyttämät vaatimukset. Euroopan
26302: yhteisöjen tuomioistuin voi päättää komission
26303: Komissiossa on ollut vuoden 1995 alusta lu- jäsenen erottamisesta neuvoston tai komission
26304: kien 20 jäsentä: yksi kustakin jäsenvaltiosta, lu- pyynnöstä.
26305: kuun ottamatta Saksaa, Ranskaa, Yhdistynyttä Hallitus katsoo, että kaikista jäsenval-
26306: kuningaskuntaa, Italiaa ja Espanjaa, joilla on tioista tulee olla jäsen komissiossa. Halli-
26307: kaksi komission jäsentä. Komission jäsenmäärä tus suhtautuu kielteisesti asemaltaan eri
26308: on sovittu otettavaksi konferenssin asialistalle. tasoisten komission jäsenten nimittämi-
26309: Komission jäsenmäärää on esitetty pienennet- seen. Hallitus pitää komission jäsenten ja
26310: täväksi sen toimintakyvyn parantamiseksi. Niin puheenjohtajan nykyistä valintatapaa tar-
26311: ikään unionin tuleva laajentuminen aiheuttaa koituksenmukaisena. Hallitus ei pidä epä-
26312: paineita jäsenmäärän uudelleenarvioimiseen. luottamuslausetta eikä komission jäsenten
26313: Yhtenä vaihtoehtona on esitetty alueellisten erottamista koskevien määräysten muut-
26314: mandaattien käyttöönottamista, jolloin tietyillä tamista tarpeellisena.
26315: maaryhmillä olisi yksi yhteinen komission jäsen.
26316: Niin ikään on esitetty, että komissiossa voisi olla Eurooppa-neuvosto
26317: eritasoisia jäseniä, varsinaisia jäseniä sekä jäse-
26318: niä, joiden asemaa ei ole vielä mahdollista määri- Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehit-
26319: tellä tarkemmin. Kolmantena vaihtoehtona on tämiseksi tarvittavat poliittiset virikkeet ja mää-
26320: esitetty, että suuret jäsenvaltiot luopuisivat toi- rittelee kehittämisen yleiset poliittiset suuntavii-
26321: sesta jäsenestään komissiossa. vat. Lisäksi Eurooppa-neuvosto muun muassa
26322: Se, että jäsenvaltioista komissiossa on ainakin keskustelee jäsenvaltioiden ja yhteisen talouspo-
26323: yksi jäsen, lisää komission legitimiteettiä, aukto- litiikan yleislinjoista. Eurooppa-neuvosto mää-
26324: riteettia ja toimintamahdollisuuksia sekä kansa- rittelee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
26325: laisten unioniinkuulumisen tunnetta. Lisäksijär- suuntaviivat. Vaikka Eurooppa-neuvostolle on
26326: jestely varmistaa sen, että kaikkien jäsenvaltioi- annettu EU:n perussopimuksissa tiettyjä yhtei-
26327: den tuntemus on edustettuna komissiossa. sötehtäviä, se ei ole varsinainen yhteisön toimi-
26328: Komission puheenjohtajaehdokas nimetään elin, mikä saattaa johtaa epäselvyyteen sen ase-
26329: Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen jä- masta.
26330: 17
26331:
26332: Eurooppa-neuvoston päätöksillä ei ole varsi- siin. Neuvoston tehdessä määräenemmistöpää-
26333: naista oikeudellista sitovuutta. Kokouksissa teh- töksiä jäsenvaltioiden äänet painotetaan perus-
26334: dyt päätökset kirjataan puheenjohtajamaan pää- taruissopimuksessa määrätyllä tavalla.
26335: telmiksi, jotka toimivat unionin toiminnan po- Neuvoston yksimielistä päätöstä edellytetään
26336: liittisina suuntaviivoina. 41 perustaruissopimuksessa mainitussa asiassa
26337: Eurooppa-neuvoston kokouksissa käsitellään tai asiakokonaisuudessa. Neuvosto antaa yksi-
26338: myös erityisen vaikeita poliittisia kysymyksiä, mielisesti säädöksiä muun muassa osittain seu-
26339: joita ei ole saatu ratkaistua neuvostossa. Ko- raavilla alueilla: vero-, teollisuus-, kulttuuri-,
26340: kouksissa tehtävät päätelmät eivät kuitenkaan ympäristö- ja sosiaalipolitiikka. Neuvosto päät-
26341: ole sitovia vaan asia menee uudelleen muodolli- tää yksinkertaisella ääntenenemmistöllä pää-
26342: sesti päätettäväksi neuvostossa. asiallisesti menettelytapakysymyksistä.
26343: Hallituksen mielestä Eurooppa-neuvos- Yksimielisesti tehtävien päätösten määrää on
26344: ton suhteen ei ole tarvetta perussopimusten esitetty supistettavaksi unionin toiminnan tehos-
26345: muutoksiin. tamiseksi ja laajentumisen ennakoimiseksi siirtä-
26346: mällä eräitä kysymyksiä määräenemmistöpää-
26347: töksenteon piiriin. On myös esitetty, että yksi-
26348: Neuvosto mielisyysvaatimuksesta tulisi luopua kokonai-
26349: suudessaan ja korvata se jäsenvaltioiden luku-
26350: Tehtävätja toimivalta määrään ja niiden väkilukuun perustuvalla kak-
26351: soisenemmistöllä.
26352: Jäsenvaltioiden hallituksia edustava neuvosto Hallituksen mielestä nykyisiin perustei-
26353: on unionin keskeisin päätöksentekoelin. Se käyt- siin pohjautuvaa ääntenpainotusjärjestel-
26354: tää yhteisöpilarissa päätöksentekovaltaansa mää ei ole tarpeen muuttaa, ainakaan en-
26355: muun muassa antamalla komission ehdotuksesta nen laajentumisen toteutumista. Hallitus
26356: asetuksia ja direktiivejä. Neuvosto siirtää hyväk- suhtautuu määräenemmistöpäätösten li-
26357: symissään säädöksissä komissiolle toimivaltaa säämiseen myönteisesti muun muassa so-
26358: panna säädökset täytäntöön. Täytäntöönpano- siaalipolitiikkaan ja ympäristöön liittyvis-
26359: vallan siirtäminen ei ole kuitenkaan ollut täydel- sä kysymyksissä. Myös II ja II! pilarin
26360: listä. Neuvosto on pidättänyt osan siitä itsellään osalta hallitus on valmis harkitusti lisää-
26361: niin sanotun komiteamenettelyn muodossa. Li- mään määräenemmistöllä tehtäviä pää-
26362: säksi neuvosto päättää yhteisön puolesta sopi- töksiä.
26363: musneuvotteluiden käynnistämisestä ja hyväk-
26364: syy lopulliset sopimustekstit. Neuvosto huolehtii Puheenjohtajuus ja neuvoston toiminta
26365: myösjäsenvaltioiden yleisen talouspolitiikan yh-
26366: teensovittamisesta. Neuvoston puheenjohtajuus kiertää puoli-
26367: Neuvosto koostuu jäsenvaltioiden ministe- vuotiskausittain jäsenvaltioiden välillä. Neuvos-
26368: reistä. Unionisopimuksen mukaan neuvosto ton puheenjohtajavaltion edustajat johtavat
26369: kuitenkin kokoontuu valtion- tai hallitusten paitsi koko neuvostoa myös neuvoston komi-
26370: päämiesten tasolla tekemään talous- ja rahalii- teoita ja työryhmiä.
26371: ton kolmannen vaiheen aloittamista ja mukaan Nykyisen menettelyn on pelätty heikentävän
26372: tulevien jäsenvaltioiden valintaa koskevia pää- neuvoston työskentelyn jatkuvuutta ja asettavan
26373: töksiä. unionin toiminnan tehokkuuden liian riippuvai-
26374: II ja 111 pilarissa neuvosto toimii hallitusten seksi siitä, mikä jäsenvaltio toimii kulloinkin pu-
26375: välisen yhteistyön foorumina. heenjohtajana. Järjestelmää on arvosteltu myös
26376: Hallitus katsoo, että neuvoston tulee unionin mahdollisen laajentumisen kannalta.
26377: säilyä keskeisimpänä päätöksentekoelime- Järjestelmä on kuitenkin toiminut varsin hyvin.
26378: nä, jossa jäsenvaltioiden asema perustuu Puheenjohtajuutta koskevissa muutosehdo-
26379: tasa-arvoisuuteen. tuksissa on esitetty muun muassa puheenjohtaja-
26380: kausien pidentämistä sekä ryhmäpuheenjohta-
26381: Päätöksenteko ja äänten painotus juuden käyttöönottamista, jolloin useampi jä-
26382: senvaltio voisi toimia samanaikaisesti puheen-
26383: Neuvoston päätöksentekotavat voidaan ryh- johtajana.
26384: mitellä yksinkertaisella enemmistöllä, määrä- Neuvosto kokoontuu eri ministerikokoonpa-
26385: enemmistöllä ja yksimielisesti tehtäviin päätök- noissa. Yleisten asiain neuvostoa lukuunotta-
26386:
26387: 3 360057M
26388: 18
26389:
26390: matta ministerikokoonpanolla ei ole erityistä EY:n tuomioistuimella ei ole nykyisellään var-
26391: koordinaatiovelvollisuutta. Tarpeeseen paran- sinaista toimivaltaa II pilarissa lukuunottamatta
26392: taa koordinaatiota on kiinnitetty useissa yhteyk- I pilarin puitteissa tehtäviä pakotepäätöksiä. Sen
26393: sissä huomiota. Niin ikään neuvoston työmene- sijaan III pilarissajäsenvaltiot voivat antaa EY:n
26394: telmiä on haluttu kehittää. tuomioistuimelle toimivaltaa yleissopimusten
26395: Hallitus pitää puheenjohtajuutta koske- tulkintaaja soveltamista koskevissa kysymyksis-
26396: via nykyisiä määräyksiä tarkoituksenmu- sä. Mikälijäsenvaltiot päättävät siirtää eräitä III
26397: kaisina ja katsoo, ettei puheenjohtajuuden pilariin kuuluvia asioita I pilariin, tuomioistui-
26398: toimivuuden parantaminen käytännön ta- men toimivallasta tulee automaattista ja täydel-
26399: solla edellytä sopimusmuutoksia. Neuvos- listä.
26400: ton toimintaa voidaan tehostaa nykyisten EY:n tuomioistuinten toimintavalmiuksia oli-
26401: perussopimusten puitteissa. si arvioitava erityisesti tuomioistuinasioiden
26402: määrän kasvamisen, unionin piiarirakenteen
26403: sekä unionin laajentumisen näkökulmasta. Tuo-
26404: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin mioistuinten toimintaa voidaan tehostaa muun
26405: muassa luomalla toimivammat ja joustavammat
26406: EY :n tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa, sisäiset järjestelyt. On muun muassa esitetty, että
26407: että yhteisöä koskevia perussopimuksia ja sekun- jaostojen tulisi erikoistua ja että eräitä vähempi-
26408: däärilainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan lain- merkityksellisiä asioita tulisi siirtää yhden tuo-
26409: mukaisesti. Tuomioistuimella on tärkeä rooli marin kokoonpanon ratkaistavaksi.
26410: paitsi yhteisön oikeuden kunnioittamisen myös EY:n tuomioistuimien tuomarit nimitetään
26411: yksilöiden oikeuksien toteutumisen sekä institu- jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella kuudeksi
26412: tionaalisen tasapainon säilymisen kannalta. vuodeksi kerrallaan. Tuomareiden nimittämistä
26413: EY:n tuomioistuin ei ole muodollisesti kansal- on ehdotettu alistettavaksi Euroopan parlamen-
26414: listen tuomioistuinten yläpuolella eikä se voi tille.
26415: muuttaa kansallisten tuomioistuinten ratkaisuja. Hallitus katsoo, että EY:n tuomioistui-
26416: Tuomioistuin voi kuitenkin antaa ennakkorat- men asema ja suhde kansallisiin tuomio-
26417: kaisumenettelyssä kansallisia tuomioistuimia si- istuimiin tulisi säilyttää nykyisellään. Hal-
26418: tovan ohjeen yhteisön oikeuden tulkinnasta ja litus katsoo, että EY:n tuomioistuimen
26419: soveltamisesta. toimivaltaa tulisi laajentaa oikeus- ja sisä-
26420: EY:n tuomioistuin toteuttaa oikeusvalvon- asiain yhteistyössä. Tuomioistuimen toi-
26421: taansa ratkaisemaHa jäsenvaltioita ja yhteisön mivallan ulottaminen ulko- ja turvallisuus-
26422: toimielimiä vastaan nostetut kanteet. Kanteiden politiikan alalle ei sen sijaan ole aiheellista.
26423: ohella tuomioistuin ratkaisee sitovasti kansallis- Hallitus pitää tuomioistuimen tuomarei-
26424: ten tuomioistuinten esittämät yhteisön säädösten den nykyistä nimittämismenettelyä asian-
26425: tulkintaa ja soveltamista koskevat ennakkorat- mukaisena.
26426: kaisupyynnöt sekä antaa lausuntoja suunniteltu-
26427: jen kansainvälisten sopimusten yhdenmukaisuu- Muut toimielimet
26428: desta yhteisön oikeuden kanssa. Ennakkoratkai-
26429: suvallan merkitys on erityisen suuri perustuslain- Tilintarkastustuomioistuin
26430: tyyppisissä sekä yhteisön oikeuden kehitystä
26431: suuntaavissa kysymyksissä. Yhteisön tilintarkastustuomioistuimen tehtä-
26432: EY:n tuomioistuimen yhteydessä toimii en- vänä on tarkastaa yhteisön sekä yhteisön perus-
26433: simmäisen oikeusasteen tuomioistuin, joka rat- tamien toimielinten kaikkia tuloja ja menoja kos-
26434: kaisee lähinnä riidat, joissa on yksityisiä asian- kevat tilit. Se ei nimestään huolimatta ole tuo-
26435: osaisia, kuten kilpailuoikeudelliset kanteet, EY :n mioistuin vaan sen toimenkuva muistuttaa pit-
26436: ja sen virkamiesten väliset erimielisyydet sekä kälti Suomen valtiontalouden tarkastusviraston
26437: valtiontukea, polkumyyntiä ja tavaramerkkejä tehtäviä. Tilintarkastustuomioistuin antaa Eu-
26438: koskevat riidat. Ensimmäisen oikeusasteen tuo- roopan parlamentille ja neuvostolle lausuman
26439: mioistuimen ratkaistavaksi voidaan periaattees- tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana ole-
26440: sa siirtää myös muita asioita. Ensimmäisen oi- vien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudes-
26441: keusasteen tuomioistuimen ratkaisusta voi valit- ta. Tilintarkastustuomioistuin laatii vuosikerto-
26442: taa oikeuskysymyksen osalta EY:n tuomioistui- muksen, joka toimitetaan muille yhteisön toimi-
26443: meen. elimille ja julkaistaan Euroopan yhteisöjen viral-
26444: 19
26445:
26446: Iisessa lehdessä. Tilintarkastustuomioistuimella Alueiden komitea on esittänyt laajan luettelon
26447: on keskeinen rooli yhteisön varojen asianmukai- komitean aseman kehittämisestä hallitusten väli-
26448: sen käytön valvonnassa sekä toiminnassa yhtei- sessä konferenssissa.
26449: söpetoksia vastaan. Hallitus katsoo, että alueiden komitean
26450: Tilintarkastustuomioistuin on laatinut halli- toimintaa neuvoa antavana elimenä tulee
26451: tusten välistä konferenssia varten kertomuksen, jatkaa nykyiseltä pohjalta.
26452: jossa ehdotetut muutokset tähtäävät muun
26453: muassa tilintarkastustuomioistuimen kuulemi-
26454: seen ehdotuksista lainsäädännöksi eräissä ta- 2.2 Kansalliset kansanedustuslaitokset
26455: pauksissa, toimivaltaan nostaa kanne tapauksis-
26456: sa, joissa sen asianmukainen toiminta estetään Kansallisilla kansanedustuslaitoksilla on kes-
26457: sekä sen toimivallan ulottamista automaattisesti keinen asema unionin kansanvaltaisuuden toteu-
26458: kaikkiin kolmeen pilariin. tumisessa. Kansallisten kansanedustuslaitosten
26459: Hallitus kannattaa tilintarkastustuo- mahdollisuudet vaikuttaa unionin toimintaan
26460: mioistuimen roolin selvää kehittämistä ja kanavoituvat pitkältijäsenvaltioiden perustusla-
26461: vahventamista yhteisön varainkäytön val- kienja sen myötä hallitusten kautta. Lisäksi eräi-
26462: vonnan tehostamiseksi. Hallitus kannattaa den yhteisön säädösten voimaantulo edellyttää
26463: tilintarkastustuomioistuimen kuulemisvel- kansallista ratifioimista.
26464: vollisuuden perustamista tietyissä lainsää- Kansallisten kansanedustuslaitosten vaiku-
26465: däntöasioissa, kannevallan antamista ta- tusmahdollisuudet riippuvat paljolti siitä, miten
26466: pauksissa, jossa tilintarkastustuomioistui- jäsenvaltiot ovat järjestäneet unioniasioiden
26467: men toiminta estyy sekä toimivallan ulot- kansallisen valmistelun sekä tiedonkulun val-
26468: tamista kaikkiin kolmeen pilariin. tionhallinnon ja parlamentin välillä.
26469: Kansallisten kansanedustuslaitosten vaiku-
26470: tusmahdollisuuksia voidaan edistää myös unio-
26471: Talous- ja sosiaalikomitea
26472: nin tasolla. Mahdollisuudet ovat sitä paremmat,
26473: EY:n perustamissopimuksen 4 artiklan 2 koh- mitä avoimemmin, tehokkaammin ja ennalta-
26474: dan mukaan neuvostoa ja komissiota avustaa arvattavammin unioni toimii. Komission ja neu-
26475: neuvoa-antava talous- ja yhteiskuntaelämän eri voston sekä muiden toimielinten tulisi toimittaa
26476: alojen edustajista koostuva talous- ja sosiaaliko- jäsenvaltioille riittävän ajoissa tarpeelliset asia-
26477: mitea. Komitea on itse ehdottanut, että se kytket- kirjat ja muu tarpeellinen tieto sekä huolehtia
26478: täisiin jonkin verran tiiviimmin yhteisön toimin- selkeiden ja oikea-aikaisten käännösten saata-
26479: taan. Komitea haluaisi tulla laajemmin kuulluksi vuudesta.
26480: eräisiin kysymyksiin liittyvissä lainsäädäntötoi- Unionisopimukseen on liitetty kaksi kansallis-
26481: missa. Lisäksi se haluaisi osallistua muun muassa ten kansanedustuslaitosten asemaa unionissa
26482: EY:n perustamissopimuksen 189 b artiklassa tar- koskevaa julistusta. Julistus n:o 13 koskee lain-
26483: koitetun sovittelukomitean työhön tarkkailijana. säädäntöehdotusten antamista tiedoksi kansalli-
26484: Hallituksen mielestä talous- ja sosiaali- sille kansanedustuslaitoksille sekä yhteistyötä
26485: komitean nykyinen asema on sopiva eikä kansallisten kansanedustuslaitosten ja Euroo-
26486: edellytä muutoksia perussopimuksiin. pan parlamentin välillä. Yhteistyötä on harjoi-
26487: tettu muun muassa jäsenvaltioiden kansanedus-
26488: tuslaitosten Eurooppa-asioiden valiokuntien ja
26489: Alueiden komitea
26490: Euroopan parlamentin valtuuskunnasta muo-
26491: Alueiden komitea perustettiin unionisopi- dostetussa yhteiselimessä COSACissa (Confe-
26492: muksella. Komitean tehtävänä on toimia neu- rence des organes specialises en affaires commu-
26493: voston ja komission neuvoa-antavana ja niitä nautaires). Julistuksessa n:o 14 kehotetaan Eu-
26494: avustavana elimenä. Neuvoston ja komission on roopan parlamenttiaja kansallisia parlamentteja
26495: annettava sille tieto lausuntopyynnöstä,jotka on kokoontumaan tarvittaessa kansanedustuslai-
26496: esitetty talous- ja sosiaalikomitealle 198 artiklan tosten konferenssiin. Julistus nro 14 ei ole osoit-
26497: mukaisessa kuulemismenettelyssä. Alueiden ko- tautunut kovin toimivaksi.
26498: mitea voi antaa lausunnon asiasta, jos se katsoo, Hallitus pitää tärkeänä, että kansallisil-
26499: että asiaan liittyy erityisiä alueellisia näkökohtia. la kansanedustulaitoksilla on tehokkaat
26500: Komitea voi antaa lausuntoja myös omasta mahdollisuudet vaikuttaa unionin toimin-
26501: aloitteestaan. taan ja siten vahvistaa unionin kansanval-
26502: 20
26503:
26504: taisuutta. Vaikutusmahdollisuudet kana- lista tarkistaa yhteisön säädösten luokittelua eri-
26505: voituvat pitkältijäsenvaltioiden hallitusten laisten säädösryhmien tarkoituksenmukaisen
26506: kautta. Hallituksen ja kansallisten kan- hierarkian aikaansaamiseksi.
26507: sanedustuslaitosten välisistä suhteista tu- Eräiden säädöshierarkiaa koskeneiden aloit-
26508: lee vastaisuudessakin päättää kansallises- teiden mukaan yhteisön normit voisivatjakautua
26509: ti. Unionin toimielinten tulisi toimia mah- kolmeen ryhmään: 1) perustamissopimukset,jot-
26510: dollisimman avoimestija tehokkaasti, nou- ka jäsenvaltiot hyväksyvät, 2) yhteisön vaikeute-
26511: dattaen menettelytapoja, jotka eivät vaa- tussa järjestyksessä säätämät yhteisölait sekä 3)
26512: ranna kansallisten kansanedustuslaitosten näiden täytäntöönpanoa koskevat yksityiskoh-
26513: mahdollisuuksia vaikuttaa jäsenvaltioiden taiset määräykset. Selkeän systematiikan luomi-
26514: kannanmuodostukseen vaan pikemminkin nen esimerkiksi siten, että perustaruissopimuk-
26515: helpottavat niitä. sissa säädettäisiin vain yhteisön toimivallan pe-
26516: Hallitus suhtautuu myönteisesti kansal- rusteista ja yksityisten perusoikeuksista, saattaisi
26517: listen kansanedustuslaitosten ja Euroopan edellyttää kansallisvaltion säädöshierarkiaa
26518: parlamentin harjoittamaan yhteistyöhön muistuttavan säädöshierarkian hyväksymistä
26519: ja sen kehittämiseen erityisesti julistuksen yhteisölle.
26520: n:o 13 puitteissa. Säädöshierarkian selkeyttäminen ja ennen
26521: kaikkea lainsäädäntö- ja täytäntöönpanenor-
26522: 2.3. Säädökset, varat ja politiikat mien selkeämpi erottelu edistäisi yhteisön toi-
26523: minnan avoimuutta ja tehokkuutta. Kuitenkin
26524: Säädökset säädöshierarkiaa koskevilla uudistamispyrki-
26525: myksillä on väistämättä toimielimiin ja niiden
26526: Yhteisöoikeuden lähteet voidaanjakaa viiteen suhteisiin liittyviä heijastusvaikutuksia, joista so-
26527: ryhmään. Tärkeimmän ryhmän muodostavat jä- piminen voi olla hankalaa. Eräät jäsenvaltiot
26528: sen valtioiden tekemät perussopimukset, joita saattavat nähdä tarkan normihierarkian määrit-
26529: kutsutaan myös primäärioikeudeksi. On esitetty telyn ja sitä kautta kirjautuvan toimivallanjaon
26530: ajatuksia, joiden mukaan perussopimusten merkkinä yhteisön kehityksestä liittovaltion
26531: muuttamista koskevaa ratifiointimenettelyä tuli- suuntaan.
26532: si muuttaa. Toisen, määrällisesti laajimman ryh- Hallitus ei pidä säädöshierarkian luo-
26533: män muodostaa neuvoston ja komission yhtei- mista tarpeellisena.
26534: sön tavoitteiden toteuttamiseksi antama lainsää-
26535: däntö. Neuvosto antaa säädökset komission Komiteamenettely
26536: aloitteesta. Kolmantena, oikeudellisesti vai-
26537: keammin määriteltävänä ryhmänä voidaan erot- Lainsäädäntömenettelyssä neuvosto siirtää
26538: taa yhteisössä hyväksytyt päätöslauselmat, julis- pääsääntöisesti komissiolle toimivallan antami-
26539: tukset ja muut poliittisluonteiset kannanotot. ensa sääntöjen täytäntöönpanoon. Jäsenvaltiot
26540: Neljännen ryhmän muodostavat yhteisön teke- ovat kuitenkin pidättäneet neuvostolle osan täy-
26541: mät kansainväliset sopimukset ja yhteisön toi- täntöönpanemääräysten antamisesta niin sano-
26542: mintaan liittyvätjäsenvaltioiden väliset kansain- tun komitologiamenettelyn muodossa. Komitea-
26543: väliset sopimukset. Euroopan yhteisöjen tuo- menettelyllä tarkoitetaan neuvoston komissiolle
26544: mioistuimen oikeuskäytäntö sekä yhteisön oi- siirtämän täytäntöönpanevallan seurantaa jä-
26545: keuden kirjoittamattomat oikeusperiaatteet senvaltioiden edustajista kokoonpannuissa ko-
26546: muodostavat yhteisön viidennen oikeuden läh- miteoissa.
26547: teen. Euroopan parlamentti on ehdottanut, että
26548: Hallituksen mielestä perussopimusten myös sen tulisi osallistua komissiolle annetun
26549: muuttamista koskevaa ratifiointimenette- täytäntöönpanevallan käyttämiseen. Parlamen-
26550: lyä ei ole tarvetta muuttaa. tilla ei ole toimeenpanovaltaa niissäkään päätök-
26551: sissä, jotka tehdään yhteispäätösmenettelyllä.
26552: Säädöshierarkia Parlamentti on suostunut joulukuussa 1994 ky-
26553: symystä koskevaan tilapäisratkaisuun (modus
26554: Kysymys säädöshierarkiasta on konferenssin vivendi).
26555: asialistalla unionisopimuksen päätösasiakirjaan Komiteamenettely lisää yhtäältä jäsenvaltioi-
26556: liitetyn julistuksen n:o 16 nojalla. Julistuksessa den vaikutusvaltaa yksityiskohtaisten täytän-
26557: todetaan, että konferenssi tutkii, onko mahdol- töönpanesääntöjen muokkaamisessa, mutta hi-
26558: 21
26559:
26560: dastaa päätösten toteuttamista, mikäli siihen tur- varoja koskevia kysymyksiä. Hallitus ei
26561: vaudutaan säännönmukaisesti eikä ainoastaan myöskään näe tarvetta rahoituskehyksiä
26562: poikkeuksellisissa tilanteissa. Toisaalta menette- koskevien säännösten sisällyttämiselle pe-
26563: ly lisää jäsenvaltioiden mahdollisuuksia valvoa rustamissopimukseen. Budjettimenettelyä
26564: komission täytäntöönpanotoimia. Tehokkuu- tulisi yksinkertaistaa siten, että käsittely-
26565: den kannalta olisi tärkeää, että neuvosto keskit- vaiheita olisi sekä neuvostossa että parla-
26566: tyisi asemaansa lainsäätäjänä ja komissio huo- mentissa vain yksi. Tämä olisi toteutettava
26567: lehtisi täytäntöönpanotoimista. muuttamatta neuvoston ja parlamentin toi-
26568: Hallitus suhtautuu komiteamenettelyn mivalta-suhteita. Tähän liittyvänä olisi
26569: käytön keventämiseen ja komission ase- mm. selkiinnytettävä budjetin menojen luo-
26570: man vahvistamiseen täytäntöönpanossa kittelua pakollisiin ja ei-pakollisiin menoi-
26571: myönteisesti. Hallitus ei pidä Euroopan hin.
26572: parlamentin tai muiden elinten osallistu- Hallitus kannattaa tilintarkastustuo-
26573: mista täytäntöönpaneviin komiteoihin tar- mioistuimen roolin korostamista petosten
26574: koituksenmukaisena. vastaisessa taistelussa sekä yleensä varain-
26575: käytön valvonnan tehostamista.
26576: Varat
26577: Politiikat
26578: Käsitteenä varat tarkoitetaan unionin omia
26579: varoja koskevia kysymyksiä, unionin budjetti- Oman kokonaisuuden konferenssissa muo-
26580: menettelyä ja unionin menojen valvontaa. dostavat yhteisön toimivaltaan liittyvät kysy-
26581: Eurooppa-neuvoston Edinburghin kokouk- mykset. Pohdittavaksi tulee yhtäältä, tulisiko
26582: sessa joulukuussa 1992 sovittiin niin sanotusta yhteisön toimivaltaa laajentaa joillakin yhteisö-
26583: Delors II-paketista, joka sisälsi EY:n budjetin politiikan aloilla ja toisaalta, tulisiko yhteisölle
26584: rahoituskehykset vuosille 1993-1999. Unionin antaa uutta toimivaltaajollakin sellaisella alueel-
26585: budjettivaltaa omaavat toimielimet, Euroopan la, jolla sitä ei vielä ole.
26586: parlamentti, neuvosto ja komissio sisällyttivät Unionisopimuksen pohjalta tulee konferens-
26587: rahoituskehykset solmimaansa toimielinten väli- sissa tarkasteltavaksi energian, matkailun ja pe-
26588: seen sopimukseen budjettikurista ja budjettiin lastus palvelun sisällyttäminen yhteisön toimialo-
26589: liittyvien menettelytapojen parantamisesta. jen piiriin. Näillä aloilla voidaan kuitenkin tehos-
26590: HVK-valmistelujen yhteydessä on muun muassa taa jäsenvaltioiden yhteistyötä perussopimuksia
26591: esitetty, että rahoituskehyksiä koskevia sään- muuttamatta.
26592: nöksiä sisällytettäisiin perustamissopimukseen. Lisäksi, jos jokin yhteisön toimi osoittautuu
26593: Budjetin rahoituskehysten jatkamisesta vuoden tarpeelliseksi yhteisön tavoitteen saavuttamisek-
26594: 1999 jälkeen tehdään päätöksiä vuonna 1999. si yhteismarkkinoiden osalla, voi neuvosto käyt-
26595: Unionin budjettimenettely on monimutkai- tää artiklaa 235. Artikla mahdollistaa uusien alo-
26596: nen. Komissio valmistelee budjettiehdotuksen ja jen ottamisen tarvittaessa mukaan yhteisön toi-
26597: ministerineuvosto päättää siitä määräenemmis- mintaan perustamissopimuksen asettamissa ra-
26598: töllä. Euroopan parlamentti voi muuttaa niin joissa.
26599: sanottuja ei-pakollisia menoja. Pakollisiin me- Konferenssissa esille tulevista jo unionin toi-
26600: noihin, joihin kuuluu muun muassa valtaosan mialan piiriin kuuluvista politiikoista on työlli-
26601: unionin budjetista vievä yhteinen maatalouspoli- syyttä, sosiaalista ulottuvuutta ja ympäristö-
26602: tiikka, parlamentti saa tehdä vain muutosehdo- asioita käsitelty edellä olevissa luvuissa. Muista
26603: tuksia. Menojen osalta on ehdotettu menettelyn vastaavista yhteisön toimialaan kuuluvista poli-
26604: yksinkertaistamista poistamalla pakollisten ja ei- tiikoista ansaitsevat erityishuomiota myös kulut-
26605: pakollisten menojen ero. Tämä kasvattaisi parla- taja-asiat. Konferenssissa voi nousta esiin myös
26606: mentin budjettivaltaa tavalla, joka muuttaisi toi- kysymys liikuntaa koskevasta toimivallasta.
26607: mielinten välistä tasapainoa. Suomen tulee varautua asian käsittelyyn.
26608: Menojen seurannan ja valvonnan tehostami- Kuluttaja-asiat koskettavat kuluttajien etujen
26609: seksi on esitetty muun muassa tilintarkastustuo- lisäksi oleellisesti myös yhteisön sisämarkkinoi-
26610: mioistuimen roolin korostamista petosten vas- ta. Hyvin toimiva yhteisön kuluttajapolitiikka
26611: taisessa taistelussa. on omiaan lisäämään sisämarkkinoiden kunnol-
26612: Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaise- lisen toiminnan edellyttämää kuluttajien luotta-
26613: na, että konferenssissa käsiteltäisiin omia musta.
26614: 22
26615:
26616: Hallituksen mielestä yhteisön tulee en- lun sisällyttämistä kolmanteen pilariin voi-
26617: sisijaisesti suorittaa nykyiset tehtävänsä taisiin sen sijaan harkita.
26618: paremmin. Energian, matkailun ja pelas- Hallituksen mielestä perussopimuksiin
26619: tuspalvelun sisällyttäminen yhteisön toimi- tulee tehdä muutoksia kuluttajien aseman
26620: alojen piiriin ei ole tarpeen. Pelastuspalve- turvaamiseksi nykyistä paremmin.
26621: 23
26622:
26623:
26624:
26625:
26626: 3. Unionin ulkoinen toiminta
26627: 3.1 Unionin ulkosuhteet: kokonaisvaltainen kien pitkällä aikavälillä määriteltävä yhteinen
26628: lähestymistapa puolustuspolitiikka, joka saattaa aikanaan joh-
26629: taa yhteiseen puolustukseen.
26630: Unionin ulkosuhteet käsittävät yhteisen ulko- Yhteisesti määriteltävää ulko- ja turvallisuus-
26631: ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) lisäksi yhteisön politiikkaa toteutetaan unionisopimuksen perus-
26632: toimivaltaan kuuluvat taloudelliset ulkosuhteet teella yhteisin kannoin ja yhteisin toimin. Komis-
26633: (ml. kauppapolitiikka) ja kehityspolitiikan sekä siolle annettiin jäsenvaltioiden ohella aloiteoi-
26634: oikeus- ja sisäasioiden alaan kuuluvat ulkosuh- keus.
26635: teet (mm. viisumi- ja maahanmuuttopolitiikka). Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on
26636: Mietintäryhmässä pohdittiin, tulisiko unio- harjoitettu vasta parin vuoden ajan. Jäsenvaltioi-
26637: nista tehdä oikeushenkilö. Oikeushenkilöllisyys den näkemysten yhteensovittaminen vaatii har-
26638: vahvistaisi unionin asemaa kansainvälisenä toi- jaantumista. Maastrichtin jälkeisiä saavutuksia
26639: mijana, selkeyttäisi unionin edustautumista ja on pidetty riittämättöminä. Eräissä keskeisissä
26640: tehostaisi unionin toimintaa II ja III pilareissa kansainvälisissä kiistakysymyksissä jäsenvaltioi-
26641: sekä lisäisi unionin rakenteen ymmärrettävyyttä. den intressien erilaisuus on estänyt yhtenäisen
26642: Hallituksen mielestä unionin ulkosuh- toiminnan. Esimerkkeinä voidaan mainita epä-
26643: teissa tulee noudattaa johdonmukaisuutta. onnistuneet pyrkimykset entisen Jugoslavian
26644: Yhteisöinstrumentteja ja yhteisen ulko- ja kriisin yhteydessä.
26645: turvallisuuspolitiikan keinoja tulee käyt- Unioni on kuitenkin ollutaktiivinen ja vastuu-
26646: tää yhdenmukaisesti, jotta unioni voi pa- ta ottava toimija monissa kansainvälisissä kysy-
26647: remmin vastata kansainvälisiin taloudelli- myksissä, esimerkiksi Lähi-Idän rauhanproses-
26648: siin ja poliittisiin haasteisiin. sissa. Unioni on sopinut useista yhteisistä toimis-
26649: Yhteistyötä ulkosuhteiden eri osa-aluei- ta. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa on käy-
26650: den kesken voidaan tiivistää olemassaole- tetty muun muassa suhteiden kehittämisessä Ve-
26651: van institutionaalisen rakenteen puitteissa. näjän kanssa. Perimmäinen edellytys yhteiselle
26652: Yli piiarirajojen ulottuvaa kokonaisval- ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on jäsenvaltioi-
26653: taista lähestymistapaa olisi vahvistettava. den poliittinen tahto sopia ja pitää kiinni yhtei-
26654: Menettelytapoja tulee jatkuvasti kehittää sestä toiminnasta yhdessä määriteltyjen päämää-
26655: sekä COREPERinja poliittisen komitean rien pohjalta.
26656: suhteita täsmentää. Tämä ei välttämättä Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehos-
26657: edellytä perussopimusten muutoksia. taminen on eräs konferenssin keskeisiä tavoittei-
26658: Hallitus on valmis selvittämään oikeus- ta. Mietintäryhmän valmisteluissa ja jäsenmaissa
26659: henkilöllisyyden antamista unionille. käydyssä keskustelussa on keskitytty lähinnä
26660: YUTP:n päätöksentekoon sekä suunnittelu- ja
26661: edustuskysymykseen. Lisäksi on käsitelty unio-
26662: nin roolia konfliktien hallinnassa ja erityisesti
26663: 3.2. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sotilaallisessa kriisinhallinnassa.
26664: kehittäminen Hallituksen mielestä unionin toimintaa
26665: tehostettaessa kaikkien jäsenvaltioiden
26666: Maastrichtissa allekirjoitettu sopimus Euroo- edut tulee ottaa tasavertaisesti huomioon.
26667: pan unionista loi todellisen perustan yhteiselle Hallitus pitää tärkeänä, että yhteinen
26668: ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Sitä ennenjäsen- ulko- ja turvallisuuspolitiikka säilyy halli-
26669: valtiot harjoittivat ulkopolitiikan koordinointia tusten välisenä yhteistyönä, joka perustuu
26670: Euroopan ulkopoliittisen yhteistyön (EPC) puit- jäsenmaiden keskinäiselle luottamukselle
26671: teissa. Unionisopimuksessa yhteistyölle annet- ja yhteisvastuulle. Yhteisen ulko-ja turval-
26672: tiin sitovampi pohja. Yhteinen ulko- ja turvalli- lisuuspolitiikan rakentaminen vahvistaa
26673: suuspolitiikka ulotettiin kattamaan kaikki EU:n unionia ulospäin ja lujittaa sen sisäistä yh-
26674: turvallisuuteen liittyvät kysymykset mukaan lu- tenäisyyttä.
26675: 24
26676:
26677: Päätöksenteko Hallitus katsoo, että yhteisen ulko- ja
26678: turvallisuuspolitiikan näkyvyyttä tulee pa-
26679: Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehos- rantaa. Toimeenpanossa on hallituksen
26680: tamisen edellytyksenä on, että unionilla on selkeä mielestä kuitenkin puheenjohtajamaalla
26681: käsitys yhteisistä turvallisuusintresseistään ja - ensisijainen rooli. Unioni/la on kokemuk-
26682: tarpeistaan. Poliittinen tahto on yhteisen ulko- ja sia erillisen edustajan käyttämisestä tie-
26683: turvallisuuspolitiikan toteuttamisen kannalta tyissä rajatuissa tehtävissä. Menettelyä
26684: olennaisempaa kuin organisaatioiden rakenne voidaan kehittää edelleen. Sen sijaan pysy-
26685: tai päätöksentekotavat vä YUTP-edushenkilö saattaisi pikemmin-
26686: Yhteisesti hyväksyttyjen päätösten toimeen- kin hämärtää vastuuta unionin toiminnasta
26687: panosta on mahdollista päättää määräenemmis- ulospäin kuin selkeyttää sitä.
26688: töllä unionisopimuksen pohjalta. Menettelyyn ei
26689: ole tähän mennessä turvauduttu kertaakaan. Suunnittelu- ja analyysikyky, Euroopan
26690: Olennaista on, että unionin politiikkaa kehite- parlamentti, rahoitus
26691: tään yhteisesti. Yhteisymmärryksen saavuttami-
26692: nen takaa sen, että sitoutuessaan sovittuihin pää- Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puut-
26693: töksiin jäsenvaltiot haluavat aktiivisesti vaikut- teena pidetään yleisesti riittämätöntä valmiste-
26694: taa myös niiden toimeenpanoon. lua. Yhteisen analyysi- ja suunnittelukyvyn tar-
26695: Useat jäsenvaltiot katsovat, että YUTP:n te- peesta vallitsee laaja yksimielisyys. Ottaen huo-
26696: hostaminen edellyttää määräenemmistöpäätös- mioon YUTP:n hallitustenvälisen luonteen täl-
26697: ten lisäämistä. Unionin tuleva laajentuminen lainen toiminta olisi luontevinta sijoittaa neuvos-
26698: asettaa suuria vaatimuksia myös yhteiselle ulko- ton sihteeristön yhteyteen. Tärkeintä on kuiten-
26699: ja turvallisuuspolitiikalle. Jäsenvaltioiden luku- kin hyödyntää kaikki olemassaolevat jäsenmai-
26700: määrän ja poliittis-maantieteellisten erityisint- den ja unionin, erityisesti komission resurssit yh-
26701: ressien kasvaminen saattaa vaikeuttaa yksimie- teisten etujen ja ta voitteiden määrittelemiseksi.
26702: lisyysperiaatteeseen nojaavan YUTP:n toimin- Euroopan parlamentti seuraa tiiviisti unionin
26703: taa. ulkosuhteita. Parlamentilla on perussopimusten
26704: Hallituksen mielestä määräenemmistö- määrittelemän toimivallan lisäksi vaikutusvaltaa
26705: päätöksenteon käyttöä yhteisen ulko- ja myös mielipidevaikuttajana. Parlamentin infor-
26706: turvallisuuspolitiikan toimeenpanoon liit- mointija näkemysten huomioonottaminen ei ole
26707: tyvissä kysymyksissä on syytä tukea. toiminut vielä tyydyttävällä tavalla.
26708: Määräenemmistöpäätöksenteon käyttö- Rahoitus on osoittautunut yhteisen ulko- ja
26709: mahdollisuuksia myös muissa kysymyksis- turvallisuuspolitiikan toimeenpanon kannalta
26710: sä tulee tutkia. Edellytyksenä on, että ongelmalliseksi. Erityisesti kriisitilanteissa unio-
26711: unionin tavoitteet ovat kulloisessakin ky- nilla tulee olla nopeasti tarvittavat resurssit käy-
26712: symyksessä selkeät ja että minkään jäsen- tössään. Neuvoston riippumattomuus operatii-
26713: valtion elintärkeät edut eivät ole kyseessä. visissa YUTP-päätöksissä on turvattava. Tätä
26714: varten olisi löydettävä menettely, joka parhaiten
26715: Ulkoinen edustus takaa riittävän joustavuuden ja nopeuden varo-
26716: jen irrottamiseksi.
26717: EU:n kiertävässä puheenjohtajuudessa on Hallitus pitää tärkeänä yhteisen suun-
26718: nähty toiminnan jatkuvuuden kannalta ongel- nittelu- ja analyysikyvyn luomista yhteisen
26719: mia. Unionille on kaivattu suurempaa näkyvyyt- ulko-ja turvallisuuspolitiikan alalla. Luon-
26720: tä maailmanpolitiikassa. Unionin dialogijärjes- tevin sijoituspaikka olisi neuvoston sihtee-
26721: telyt kolmansien maiden ja maaryhmittyminen ristö. Parlamentin roolia YUTP:ssa tulee
26722: kanssa vievät puheenjohtajamaiden ja troikan selkeyttää unionisopimuksen pohjalta.
26723: voimavaroja. Ratkaisuksi on ehdotettu Euroop- YUTP:n toimeenpanoon liittyvään rahoi-
26724: pa-neuvoston nimeämää UTP-edusmiestä tai - tukseen tulee löytääjoustava ja nopea me-
26725: naista. nettely. Hallitus katsoo, että YUTP:n te-
26726: Unionin toiminnan parempi näkyvyys ja jat- hostaminen ei näiltä osin välttämättä edel-
26727: kuvuus edistävät kansalaisten mahdollisuuksia lytä muutoksia perussopimuksiin.
26728: arvioida YUTP:n tuloksia. Unionin kansainvä-
26729: listä painoarvoa lujittaa, jos unioni puhuu yhdel-
26730: lä äänellä.
26731: 25
26732:
26733: 3.3. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka mahdollisena pitkän aikavälin tavoitteena. Ny-
26734: kyisissä oloissa puolustusulottuvuuden kehittä-
26735: Vaikkaunioniin tai senjäsenvaltioihin ei koh- minen on kriisinhallinta-ja rauhanturvakyvyn
26736: distu vallitsevissa oloissa sotilaallista uhkaa, Eu- vahvistamista.
26737: roopassa ja sen lähialueilla on unionin turvalli- Suomen kannalta on hyödyllistä, että
26738: suuteen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Ne sotilaallinen kriisinhallinta on osa yhteistä
26739: edellyttävät uudentyyppistä varautumista. Kyl- ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa, jossa kaik-
26740: män sodanjälkeisessä tilanteessa kansainvälisten ki unionin jäsenvaltiot ovat mukana tasa-
26741: humanitaaristen, rauhan turva- ja kriisinhallinta- vertaisina tekemässä päätöksiä. Kaikilla
26742: operaatioiden tarve on kasvanut. EU:n jäsenvaltioilla tulee olla tasavertai-
26743: Hallitusten välisessä konferenssissa Euroopan nen mahdollisuus osallistua myös
26744: unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa YUTP:ssä tehtyjen kriisinhallintaoperaa-
26745: pyritään kehittämään siten, että unioni voi har- tioita koskevien päätösten toimeenpanoon.
26746: joittaa sen puitteissa taloudellisten ja poliittisten Jäsenvaltion oikeutta itsenäiseen päätök-
26747: toimien ohella myös sotilaallista kriisinhallintaa. sentekoon sen turvallisuutta koskevissa
26748: Länsi-Euroopan unionilla (WEU) on tärkeä ase- kysymyksissä on silti kunnioitettava. Ta-
26749: ma unionin puolustusulottuvuuden kehittämi- voitteena on oltava unionin yhteisen toi-
26750: sessä. Länsi-Euroopan unionin lähentäminen minnan tehokkuus. Samalla on varmistet-
26751: Euroopan unioniin nähdään tarpeellisena. Halli- tava kunkinjäsenvaltion itsenäinen päätös
26752: tusten välisessä konferenssissa käsitellään vaih- operaatioon osallistumisesta. Unionin toi-
26753: toehtoja suhteiden järjestämiseksi. Vaihtoehtoi- mintakyky tehostuu ulko- ja turvallisuus-
26754: na ovat EU:n ja WEU:n säilyttäminen erillisinä politiikan kattavuuden lisääntyessä. Tämä
26755: järjestöinä, WEU:n kytkeminen EU:n alaisuu- vahvistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden
26756: teen tai WEU:n sulauttaminen EU:iin. Järjestö- turvallisuutta.
26757: jen kytkemisen nähdään luovan edellytyksiä EU:n ja WEU:n välisten suhteiden
26758: unionin tehokkaalle ja yhtenäiselle ulkoiselle toi- määrittelemisessä Suomen kannalta on
26759: minnalle. WEU:n sulauttaminen unioniin ei ole tärkeää, että unionin poliittinen johtorooli
26760: ajankohtaista. taataan. WEU:n tulisi olla unionin yhtei-
26761: Kriisinhallintatoiminta voidaan erottaa varsi- sen ulko- ja turvallisuuspolitiikan instru-
26762: naisen puolustuksen tehtävistä, jotka ovat edel- mentti, jonka avulla sotilaallista kriisin-
26763: leen NA TOon kuuluvien maiden osalta liitto- hallintaa koskevat päätökset toteutetaan.
26764: kunnan tehtävänä ja joista sotilaallisesti liittou- Suomen mielestä tämän tavoitteen toteutu-
26765: tumattomat jäsenvaltiot huolehtivat itse. Unio- minen on HVKn keskeisiä tehtäviä
26766: nisopimuksessa yhteinen puolustus mainitaan YUTP:n alalla.
26767:
26768:
26769:
26770:
26771: 4 360057M
26772: 26
26773:
26774:
26775:
26776:
26777: HVK:n käytännön järjestelyt ja jatkovalmistelut
26778: Suomessa
26779: HVK käynnistetään Torinossa ylimääräisenä renssin käynnistymistä. Suomi voi kannattaa rat-
26780: Eurooppa-neuvoston kokouksella. kaisua, jossa Euroopan parlamentin edustajilla
26781: Konferenssin aikana neuvottelut käydään ul- olisi oikeus olla läsnä konferenssin virallisissa
26782: koministeritasolla. istunnoissa ja esittää mielipiteensä käsiteltävinä
26783: Ministerikokouksia valmistellaan viikoittain olevista asioista.
26784: käytävissä virkamiestason neuvotteluissa, joihin Suomessa HVK-valmisteluja johtaa valtio-
26785: osallistuvat jäsenvaltioiden ulkoministerien ja neuvoston piirissä ED-ministerivaliokunta.
26786: komission puheenjohtajan edustajat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita
26787: Neuvottelut käydään puheenjohtajamaan laa- ja tarpeen mukaan muitakin konferenssissa esille
26788: timan työohjelman ja aikataulun mukaisesti. tulevia asioita käsitellään myös hallituksen ulko-
26789: Näiden pohjana tulee olemaan Torinon kokouk- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnas-
26790: sessa päätettävä konferenssin mandaatti. Man- sa.
26791: daattia laaditaan mietintäryhmän raportin poh- Hallitus pitää ensisijaisen tärkeänä avointa ja
26792: jalta, mikä mahdollistaa kaikkien Suomen tär- säännöllistä tiedottamista kansalaisille konfe-
26793: keinä pitämien kysymysten käsittelyn konferens- renssin valmisteluista ja kulusta. Valtioneuvos-
26794: sissa. ton päätöksellä 21.9.1995 asetettu HVK-neuvot-
26795: Tavoitteena on, että Eurooppa-neuvostolle telukunta jatkaa toimintaansa koko konferens-
26796: annetaan Firenzessä tämän vuoden kesäkuussa sin ajan. Tämän vuoden alusta valtioneuvoston
26797: väliraportti konferenssin ensimmäisen täyden kanslian yhteyteen asetettiin työryhmä,joka vas-
26798: neuvottelukierroksen tuloksista. taa tiedottamisesta HVK-asioissa sekä kansa-
26799: Eurooppa-sopimuksen tehneitä maita sekä laisjärjestöjen käyttöön tarkoitetun HVK-mää-
26800: Kyprosta ja Maltaa informoidaan HVK:n kulus- rärahan jakamisesta.
26801: ta säännöllisesti joka toinen kuukausi. Myös Hallitus tulee pitämään valtiopäiväjärjestyk-
26802: ETA-maat ja Sveitsi on otettu säännöllisen tie- sen mukaisesti eduskunnan säännöllisesti infor-
26803: dottamisen piiriin. moituna konferenssin kulusta ja siellä tehtävistä
26804: Euroopan parlamentin asema konferenssissa päätöksistä.
26805: ratkaistaan ulkoministeritasolla ennen konfe-
26806: VNS 2/1996 vp
26807:
26808: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 17.4.1996
26809:
26810: Julkinen aikaisintaan 25.4.1996 klo 11.00
26811:
26812:
26813:
26814:
26815: SUOMENRAUHANTURVA-JA HUMANITAARISTENVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN
26816:
26817:
26818: 1. PERUSTEET
26819:
26820: 1.1. Rauhanturvavalmiuksien kehittämistarve
26821:
26822: Viimeaikaiset monimuotoiset ja vaikeasti ratkaistavissa olleet konfliktit ovat
26823: osoittaneet, että sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitettuja joukkoja on kehitet-
26824: tävä koulutuksen, varustuksen, kansainvälisen yhteistoimintakyvyn ja toimin-
26825: taanpanon nopeuden osalta. Vaitioneuvoston turvallisuuspoliittisen selonteon
26826: mukaan myös Suomen on jatkossa luotava valmiudet osallistua aiempaa vaati-
26827: vampaan, mm humanitaarisia suojaustehtäviä sisältävään rauhanturvatoimin-
26828: taan.
26829:
26830: Tällaisista konflikteista kertyneiden kokemusten valossa YK:nja ETYJm piiris-
26831: sä koetaan kasvavaa tarvetta kehittää järjestöjen kriisinhallintakykyä etenkin
26832: operaatioiden toimeenpanon nopeuden osalta. Useissa perinteisissä rauhantur-
26833: vamaissa on tämän johdosta vireillä nopean toiminnan joukkojen kehittäminen.
26834: Tämä kehitys edellyttää myös meidän puolustusvoimiltamme kykyä reagoida
26835: nykyistä nopeammin ja tehokkaariunin YK:ntai ETYJ:n tai niiden valtuuttamien
26836: toimeenpano-organisaatioiden pyyntöihin. Vaikka puolustusvoimissa on luotu
26837: kriisiajan tarpeisiin valmiusjärjestelmä, ei varsinaista valtakunnallista valmius-
26838: joukkoa ole meillä organisoitu. Tällaisen joukon tarve on kuitenkin ilmeinen
26839: edellä todetun kehityksen valossa.
26840:
26841: Nykyisessä järjestelmässä tehtävään lähetettävä joukko kootaan sitoumuksen
26842: tehneistä reserviläisistä, jotka koulutetaan tehtäväänsä noin 4-5 viikon pituises-
26843: sa haijoituksessa. Toimintaanpanoajaksi on näin muodostunut noin 7-8 viikkoa.
26844:
26845: Nykyiset rauhanturvajoukon koulutusjärjestelyt ja joukon rekrytointi tapahtuvat
26846: erillään puolustusvoimien koulutusjärjestelmästä ja kriisiajan organisaatiosta.
26847: Siitä huolimatta, että rauhanturvatehtävissä toimiminen lisää yksilötasolla soti-
26848: laallista ammattitaitoa, on sen hyödyntäminen tehtävästä palaamisen jälkeen
26849: meillä hankalaa erityisesti joukkokokonaisuuksina.
26850:
26851: Tämä selonteko on laadittu Suomen rauhanturvavalmiuksien kehittämisen pe-
26852: rustaksi. Selonteon tavoitteena on kartoittaa mahdollisimman taloudellista ja
26853: tehokasta järjestelmää siten, että rauhanturvavalmiuksia kehitettäessä paranne-
26854: taan myös oman puolustusjärjestelmämme valmiutta. Tarkastelun lähtökohtana
26855: on, että Suomi ei osallistu rauhaan pakottamiseen.
26856: 2
26857:
26858: 1.2. Humanitaaristen valmiuksien kehittämistarve
26859:
26860: Rauhanturvajoukkojen kehittämisen rinnalla Suomella on hyvät mahdollisuudet
26861: lisätä siviilihenkilöstön osallistumista erityisesti humanitaarisissa operaatioissa.
26862: Lähes kaikissa nykyisissä humanitaarisissa ja rauhanturvaoperaatioissa toimii
26863: sotilasyksiköiden rinnalla siviilihenkilöstöä, joka tukee kriisialueen siviilihallin-
26864: non, poliisitoimen, terveydenhuollon tai awstustoiminnan jäijestämistä.
26865:
26866: Konfliktit ovat viime wosina muuttuneet entistä enemmän monialaisiksi ja
26867: niiden hallitsemisessa ja ratkaisemisessa on siirrytty laaja-alaisiin rauhanoperaa-
26868: tioihin, joissa rauhanturvatoiminta on vain osa myös erilaisia humanitaarisia ja
26869: muita siviilitoimia käsittävästä kokonaisuudesta.
26870:
26871: Humanitaarinen apu on osa laajempaa kokonaispanosta, jolla kansainvälinen
26872: yhteisö eri keinoin pyrkii vaikuttamaan kriisien ratkaisuihin, niiden ennakointiin
26873: ja ennaltaehkäisyyn. Poliittisten, sotilaallisten, humanitaaristen ja kehityspanos-
26874: ten tulisi olla yhteensovitettuja ja toisiaan tukevia.
26875:
26876: Suomen humanitaarista apua on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti Suomen
26877: omaksuman laajennetun turvallisuuskäsitteen valossa. Humanitaarinen apu on
26878: yksi niistä välineistä, jolla Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan.
26879: Akuutin hätäawn rinnalla sillä voidaan edistää olojen vakiintumista, pysyviä
26880: ratkaisuja ja konfliktien ennaltaehkäisyä.
26881:
26882:
26883:
26884: 1.3. Lainsäädännölliset perusteet
26885:
26886: Eduskunta liitti hallituksen esitykseen laiksi Suomen osallistumisesta Yhdisty-
26887: neiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin rau-
26888: hanturvaamistoimintaan annetun lain (rauhanturvaamislaki) muuttamisesta ja
26889: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 185/1995 vp) antamaansa vastaukseen (EV
26890: 174/1995 vp) seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyttää, että kysymys mah-
26891: dollisen valmiusjoukon perustamisesta on saatettava erikseen eduskunnan
26892: päätettäväksi."
26893:
26894: Eduskuntakäsittelyssä oli esillä kysymys henkilökohtaisen vapauden perustus-
26895: lainsuojasta (HM 6 §) suhteessa palvelu- ja työntekovelvoitteiden asettamiseen
26896: tavallisessa laissa. Katsottiin, että ristiriidan välttämiseksi HM 75 §:n kanssa
26897: asevelvollisena palvelevalle säädettävien palvelusvelvoitteiden tulee olla sellai-
26898: sia, että niiden voidaan katsoa kuuluvan isänmaan puolustukseen. Perustuslaki-
26899: valiokunta katsoi lausunnossaan (PeVL 18/1995 vp), että HM 75 §:n nojalla
26900: lailla säädetty velvollisuus osallistua Suomen puolustukseen ulottuu myös tätä
26901: puolustustarkoitusta palvelevaan harjoittautumiseen. Valiokunta piti lakiehdo-
26902: tusta ulkomaiseen rauhanturvakoulutukseen määräämisen osalta liian väljänä,
26903: "kun koulutus muun muassa voisi tapahtua ulkomailla ja sen kestoa ei olisi
26904: mitenkään rajattu". Perustuslain kannalta- "sääntelyn hyväksyttävyysja
26905: vapausrajoituksen vähäisyys huomioon ottaen" - valiokunta katsoi kuitenkin
26906: riittäväksi, että rauhanturvakoulutukseen määräämismahdollisuus muun kuin
26907: palkatun henkilöstön osalta rajoitetaan ajallisesti lyhyeen jaksoon. Lakiin lisät-
26908: tiinkin tätä tarkoittava sääntely.
26909: 3
26910:
26911: Valmiusjoukkokoulutuksen toteuttaminen tässä selonteossa tarkoitetulla tavalla
26912: on lainsäädännöllisiltä perusteiltaan jäijestyksessä. Rauhanturvaamislain mu-
26913: kaan rauhanturvaamiskoulutuksesta samoin kuin rauhanturvaamistoiminnan
26914: valmius- jajäijestelytehtävistä määrää puolustusministeriö. Puolustusvoimista
26915: annetun lain mukaan puolustusvoimien asiana puolestaan on em. tehtävien
26916: käytännön toimeenpano puolustusministeriön määräämällä tavalla.
26917:
26918: Valmiusjoukon koulutuksen kytkeminen varusmiespalveluksen yhteyteen edel-
26919: lyttää lisäksi perustuslakivaliokunnan rauhanturvaamiskoulutuksen ja
26920: hallitusmuotoon perustuvan yleisen asevelvollisuuden tarkoituksen suhteesta
26921: omaksuman tulkinnan huomioon ottamista myös valmiusjoukkokoulutuksen
26922: jäijestämisessä.
26923:
26924: Valmiusjoukkokoulutus onkin tarkoitus jäijestää siten, että koulutus mahdolli-
26925: sia lyhyehköjä ulkomaisia h8.ljoituksia lukuun ottamatta annetaan kotimaassa.
26926: Tämän vuoksi, ja kun perustellusti voidaan katsoa valmiusjoukkokoulutuksen
26927: h8.1jaannuttavan asevelvollisia pääasiassa isänmaan puolustuksen edellyttämiin
26928: valmiuksiin, ei ristiriitaa HM 75 §:n kanssa synny. Valmiusjoukon perustaminen
26929: ei edellytä Iainsäädäntötoimia. Eduskunnan alussa mainittuun lausumaan sisälty-
26930: vä velvoite on puolestaan katsottu voitavan soveliaimmin täyttää antamalla
26931: eduskunnalle valmiusjoukon perustamista koskeva valtioneuvoston selonteko.
26932:
26933:
26934:
26935: 2. RAUHANTURVAVALMIUKSIEN KEHITIÄMINEN
26936:
26937: 2.1. Nykyinen YK-joukkojärjestelmä
26938:
26939: Rauhanturvatehtäviin lähetettävä joukko on yleensä ollut noin pataljoonan -
26940: 400-600 rauhanturvaajan - vahvuinen. Kokoonpanojen ja henkilöstön sopimus-
26941: ten perusteella voidaan tehtävään nykyisin asettaa tarvittaessa mekanisoitu
26942: pataljoona, rakentajapataljoona, kuljetusyksikkö, vartioyksikkö tai näistä ko-
26943: koonpantu yhdistelmä.
26944:
26945: Henkilöstö on valittu pääosin reservistä erillisen hakeutumismenettelyn perus-
26946: teella. Lisäksi joukkoon kuuluu kantahenkilökuntaa keskimäärin 7 - 8 % koko-
26947: naisvahvuudesta.
26948:
26949: Joukko koulutetaan välittömästi ennen operaatioalueelle lähettämistä puolus-
26950: tusministeriön YK-Koulutuskeskuksessa Niinisalossa. Kouluttajahenkilöstönä
26951: käytetään tällöin myös puolustusvoimien henkilöstöä. Suuri osa joukon sotilas-
26952: varustuksesta on koottava joka kerta erikseen puolustusvoimien sodan ajan
26953: käyttöön suunnitelluilta joukoilta.
26954:
26955:
26956: 2.2. Toiminnalliset kebittämistarpeet
26957:
26958: Koska rauhanturvajoukon tulee jatkossa kyetä nykyistä vaativampiin tehtäviin,
26959: tulee siihen organisoida pataljoonan lisäksi riittävät esikunta-, viesti- ja huolto-
26960: osat. Joukon tulee olla pääpiirtein samassa kokoonpanossa 5 - 6 vuotta, jotta
26961: annettu koulutus tulisi hyödynnetyksi. Edellä mainittujen esikunta-, viesti- ja
26962: 4
26963:
26964:
26965: huolto-osien lisäksi joukolla on oltava riittävä varalisä, jotta tarvittaessa saa-
26966: daan tehtävään lähetetyksi toimintakykyinen kokonaisuus. Tehtävän jatkuessa
26967: pitkään on joukko korvattava vastaavalla joukolla, joka puolestaan koulutettai-
26968: siin ennen tehtävään lähettämistä.
26969:
26970: Mikälijoukon edellytetään pystyvän turvallisuuspoliittisessa selonteossa mainit-
26971: tuihin humanitaarisiin tehtäviin, on sen kokoonpanovaihtoehtoja tarkistettava
26972: myös tätä tarvetta vastaavasti. Humanitaarisissa tehtävissä sotilasyksiköitä
26973: käytetään avustusoperaatioiden suojaamiseen, avustusten jakeluun ja perusra-
26974: kenteen kuten tiestön ja siltojen parantamiseen sekä evakuointi- ja pelastustoi-
26975: miin.
26976:
26977: Joukon riittävän nopea toimeenpano edellyttää käyttövalmiin materiaalin varaa-
26978: mista ja varastointia. Varattavan materiaalin on oltava sellaista, että se takaa
26979: joukolle
26980:
26981: riittävän henkilökohtaisen suojan
26982: kyvyn toimia liikkuvissa kriisialueen olosuhteissa
26983: operatiivisen yhteensopivuuden kansainvälisen joukon osana
26984: johtamis- ja viestitoiminnan osalta
26985: tehokkaan itsepuolustuksen mahdollistavan ja päättäväisyyttä
26986: osoittavan tulivoiman sekä
26987: huoliollisen itsenäisyyden.
26988:
26989:
26990: 2.3. Valmiusjoukon muodostaminen
26991:
26992: Verrattaessa nykyistä YK-joukkojärjestelmää valmiusjoukkojärjestelmään
26993: voidaan todeta, että merkittävimmät erot ovat koulutuksen järjestelyissä ja
26994: rekrytoinnissa sekä joukkojen liittymisessä muuhun maanpuolustukseemme.
26995:
26996: Valmiusjoukon muodostaminen edellyttää edelleenkin henkilöstön osalta sivii-
26997: liammatin huomioonottavaa valintajärjesteltriää, tarkoituksenmukaista
26998: sitoumusjärjestelmää, riittävän monipuolista joukon kokoonpanon "rää.tälöinti-
26999: mahdollisuutta" sekä jatkuvuuden takaavaa rotaatiojärjestelmää.
27000:
27001: Rajalliset resurssimme huomioiden on taloudellisinta ja tarkoituksenmukaisinta
27002: kehittää valmiusjoukko puolustusvoimien koulutusjärjestelmään perustuvan
27003: sodan ajan jääkäriprikaatin pohjalle. Joukko koulutettaisiin pääosin varusmies-
27004: koulutuksessa ja sitä seuraavissa, toistuvissa kertaushaljoituksissa. Joukkoon
27005: voitaisiin sijoittaa myös rauhanturvatehtävissä aikaisemmin olleitaja muita sinne
27006: halukkaita reserviläisiä, jolloin toimintavalmius saavutetaan nopeammin ja jou-
27007: kon ikäjakauma muodostuu tarkoituksenmukaisemmaksi. Valmiusjoukko olisi
27008: yksi kotimaan puolustukseen tarkoitetuista joukoista - eräs maavoimien toimin-
27009: tavalmiudeltaan ja suorituskyvyltään tehokkaimmista yksiköistä.
27010:
27011: Suunnitellun vastuujaon mukaisesti puolustusvoimat vastaa uuden valmiusjou-
27012: kon joukkotuotannosta (henkilöstö, varustaminen ja koulutus). Puolustus-
27013: ministeriö vahvistaa tehtävään lähetettävän rauhanturvajoukon kokoonpanon
27014: sekä vastaa henkilösijoitusten täydentämisestä ja yhteistoiminnassa puolustus-
27015: voimien kanssa niiden ylläpidosta.
27016: 5
27017:
27018: Syksyyn 1998 mennessä on valmiusjoukon rauhanturvatehtäviin tarkoitetuista
27019: osista koulutettavissa ja varustettavissa ensimmäinen jääkäripataljoona. Seu-
27020: raavassa vaiheessa, woteen 2000 mennessä, luodaan puolustusvoimiin 2000-
27021: luwn alun vaatimukset täyttävä yhtymä, jolla on valmius ylläpitää kansainväli-
27022: sissä kriisinhallintatehtävissä kerrallaan yhtä jääkäripataljoonaaja/tai erillisyksi-
27023: köitä sekä kansainvälisen esikunnan osia.
27024:
27025:
27026:
27027: 2.4. Valmiusjoukon kouluttaminen
27028:
27029: Joukon koulutus kyetään aloittamaan keväällä 1997 varusmiehille, jotka ovat
27030: astuneet palvelukseen kesällä 1996. Prikaatin tietyt osat, esimerkiksi patal-
27031: joonat, esikunta, esikunta- ja viestiyksiköt, tiedusteluosat sekä tarvittavat huol-
27032: lon osat koulutetaan siten, että ne kykenevät toimimaan rauhanturvaoperaati-
27033: oissa joko YK:n tai muun kansainvälisen organisaation johtamana.
27034:
27035: Valmiusjoukkokoulutukseen vapaaehtoisesti hakeutuvat varusmiehet saavat
27036: normaalin sotilaskoulutuksen lisäksi varusmiesaikana peruskoulutuksen
27037: rauhanturvatehtäviin. Tässä yhteydessä varusmiehet eivät sitoudu valmiusjouk-
27038: koon, vaan sitoutuminen tapahtuu erikseen vapaaehtoisesti vasta varusmiespal-
27039: veluksen päätyttyä. Valmiusjoukkoon näin sitoutuvien koulutusta täydennetään
27040: wosittain kertaushaJjoituksin.
27041:
27042: Joukkoon koulutettavien varusmiesten palvelusaika on kaikilla 330 worokaut-
27043: ta. Tämän puitteissa pystytäänjoukolle antamaan vaativien kriisinhallintateh-
27044: tävien edellyttämä peruskoulutus. Lisäksi pääjoukolle on jäljestettävä välittö-
27045: mästi ennen tehtävään lähtöä noin kahden viikon tehtäväkohtainen koulutus.
27046:
27047: Suunniteltu valmiusjoukkokoulutus sisältää varusmieskoulutuksen osalta noin
27048: kaksi viikkoa sellaista koulutusta, joka vain välillisesti edistää valmiutta isän-
27049: maan puolustamiseen. Tällaisena voidaan pitää rauhanturva-asennekasvatusta,
27050: kielikoulutusta sekä kansainväliseen esikuntatyöskentelyyn ja viestiliikenteeseen
27051: liittyvää koulutusta. Muu koulutus on tai se tukee sodan ajan tehtäviin liittyvää
27052: koulutusta. KertaushaJjoituksissa noin 3/4 olisi sodan ajan tehtäviin liittyvää
27053: koulutusta ja noin 1/4 valmiusjoukkokoulutusta.
27054:
27055: Vapaaehtoisesti valmiusjoukkoon hakeutuneet asevelvolliset sitoutuisivat ole-
27056: maan valmiudessa vähintään kahden woden ajan. Joukkoon kuuluvat saisivat
27057: korvauksen haJjoituksista ja tehtävistä mutta eivät pelkästä valmiudessa ole-
27058: misesta.
27059:
27060: Valmiusjoukon koulutusjäljestelyt osana puolustusvoimien koulutusta eivät
27061: poista YK-Koulutuskeskuksen tarvetta rauhanturvajoukkojen operaatiokohtai-
27062: sena muodostajana, kouluttajana ja tukiorganisaationa sekä sotilastarkkailijoi-
27063: den ja erikoishenkilöstön kouluttajana. Puolustusministeriö säilyy edelleenkin
27064: toiminta-alueella olevien rauhanturvajoukkojen hallinnollisena johtoportaana.
27065: 6
27066:
27067: 2.5. Valmiusjoukon varustaminen ja rahoitus
27068:
27069: Tavoitteiden mukainen toimintavalmius edellyttää riittävää koulutettua ja sitou-
27070: tunutta henkilöstöä, jolla on käytössään tarkoituksenmukaisesti varastoituja
27071: määrävahwinen materiaali.
27072:
27073: Tällä hetkellä puolustusvoimien käytössä oleva sotavarustus mahdollistaa kou-
27074: lutuksen aloittamisen. Rauhanturvatehtävien edellyttämät lisähankintatarpeet
27075: muodostuvat ensisijaisesti kansainvälisen yhteensopiwuden luomisesta
27076: johtamis- ja viestijärjestelmiin, henkilökohtaisen suojan parantamisesta ja eri-
27077: koisolosuhteiden vaatimasta lisähuoltotarpeesta. Valmiusjoukon materiaalival-
27078: miutta nostetaan samanaikaisesti henkilöstön kouluttamisen kanssa. Materiaa-
27079: lisen valmiuden kohottaminen on mahdollista, kun se toteutetaan pitkällä aika-
27080: välillä ja sodan ajan joukon varustamiseen liittyvänä.
27081:
27082: Valmiusjoukon koulutustoiminnan aloituskustannukset wosina 1996-97 ovat
27083: noin 12 Mmk. Summa koostuu koulutettavien valinnasta, varusmiesten pidem-
27084: mästä palvelusajasta johtovasta ylläpidosta, koulutusedellytysten parantamisesta
27085: kouluttavassa joukko-osastossa sekä materiaalihankinnoista.
27086:
27087: Kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin ja rauhanturvatoimintaan soveltuvan
27088: valmiusjoukon muodostamisesta aiheutuvat kustannukset wosina 1998-2000
27089: ovat noin 220 Mmk. Materiaalihankintojen osuus tästä summasta olisi noin 140
27090: Mmk. Kustannukset jakautuisivat tasaisesti kolmelle wodelle. Tällä summalla
27091: luotaisiin edellytykset kriisinhallintatehtäviin pataljoonan suuruiselle rauhan-
27092: turvayksikölle, eräille erillisyksiköille sekä kansainvälisen esikunnan osille.
27093: Kyseessä ovat materiaalihankinnat, jotka muutoinkin olisi toteutettava puolus-
27094: tusvalmiutemme kehittämiseksi lähiwosina.
27095:
27096: Verrattaessa kustannuksia valmiusjoukon ja nykyisen YK-joukkojärjestelmän
27097: kesken voidaan todeta, että kustannukset joukon ylläpidon ja varustamisen sekä
27098: ulkomaisen toiminnan osalta ovat molemmissa pääpiirtein samaa suuruusluok-
27099: kaa. Materiaalihallinnossa syntyy valmiusjoukkoratkaisun myötä säästöä, kun
27100: hankinnat ja varastointi voidaan varsin pitkälti keskittää.
27101:
27102: YK-joukkojärjestelmään perustuvan joukon koulutusaika ennen tehtävään lä-
27103: hettämistä on 4 - 5 viikkoa, kun se valmiusjoukon pääosalla, jolle on annettu
27104: rauhanturvaajan peruskoulutus jo varusmiespalveluksen yhteydessä, on noin
27105: kaksi viikkoa. Asevelvollisten ylläpitokustannuksia lisäävä varusmiesten pidem-
27106: pi palvelusaika kompensoituo lyhytaikaisempana koulutustarpeena ennen tehtä-
27107: vään lähettämistä.
27108:
27109: Esitetyistä kustannuksista voidaan todeta, että ne ovat hallittavissa ja sovitetta-
27110: vissa hallinnonalan rahoituskehyksiin. Valmiusjoukon kehittäminen on nähty
27111: erityisesti taloudellisista syistä parhaaksi toteuttaa sodan ajan jääkäriprikaatin
27112: kehittämisen yhteydessä. Tällöin voidaan kehittää samalla maamme puolustus-
27113: valmiutta ja valmiuttamme osallistua tuleviin kriisinhallinta-ja rauhanturvateh-
27114: täviin.
27115:
27116: Asetettaessa valmiusjoukko rauhanturvatehtävään päätetään rahoituksesta
27117: tapauskohtaisesti erikseen jakamalla kustannukset nykyperiaatteen mukaisesti
27118: puolustushallinnon ja ulkoasiainhallinnon kesken.
27119: 7
27120:
27121:
27122: 3. HUMANITAARISTEN VALMIUKSIEN KEHITIÄMINEN
27123:
27124: Osallistuminen ja vaikuttaminen kansainväliseen humanitaariseen avustustoimin-
27125: taan edellyttää suomalaisten voimavarojen johdonmukaista kehittämistä. Lähtö-
27126: kohtana on, että apu pyritään antamaan tavara-avun muodossa, mutta pyrki-
27127: myksenä on myös suomalaisen osallistumisen lisääminen henkilöavun keinoin.
27128: Humanitaarisella henkilöavulla tarkoitetaan lyhytaikaisia, humanitaarisissa ope-
27129: raatioissa tarvittavia asiantuntijatehtäviä. Henkilöavun lisääminen edellyttää
27130: suomalaisten voimavarojen kartoittamista ja hallinnon kehittämistä niin, että
27131: Suomella on nykyistä parempi valmius myös omaan henkilöapuun. Humanitaa-
27132: risen avun henkilövalmiuksien kehittäminen on nähtävä osana suomalaisen
27133: kriisinhallinnan valmiuksien kehittämistä.
27134:
27135: Siviilivalmiuksia kansainvälissä kriisinhallinta-ja rauhanturvatoimissa on Suo-
27136: messa jo lisätty. Suomi on osallistunut aktiivisesti ETYJ:n puitteissa tapahtu-
27137: vaan ennaltaehkäisevään kriisinhallintatoimintaan sekä YK:n rauhanturvaope-
27138: raatioiden siviilikomponentteihin poliisein Mosambikissa ja entisen Jugoslavian
27139: alueella. Siviilipoliisien osalta Suomessa on jo järjestetty koulutusta ja toiminta
27140: on saanut vakiintuneet muodot.
27141:
27142: Sisäasiainministeriön alaisuudessa toimii Finnrescueforce-niminen henkilöval-
27143: miusryhmä, joka on käytettävissä kansainvälisiin pelastusoperaatioihin. Finnres-
27144: cueforcen jäseniä kuuluu myös kansainväliseen YK:n alaisuudessa toimivaan
27145: UNDAC-valmiusryhmään, joka on perustettu äkillisten luonnonkatastrofien
27146: varalle ja joka voidaan muutaman tunnin varoitusajalla mobilisoida kartoitta-
27147: maan onnettomuuksien ensi vaiheen avuntarvetta.
27148:
27149: Finnrescueforce on osallistunut pelastustoimiin myös Suomen rajojen ulkopuo-
27150: lella. Osallistumalla Naton rauhankumppanuuden puitteissa lwjoitettavaan
27151: siviiliyhteistyöhön pelastustoimen alalla Suomi on voinut olla parantamassa
27152: kansainvälisiä yhteistyövalmiuksiaan.
27153:
27154: Rahoitusjärjestelmää on selkeytetty luomalla valtion vuoden 1996 talousarvioon
27155: uusi momentti "Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan". Momentille
27156: myönnettiin 24 miljoonaa markkaa. Erilaisten siviilikriisinhallintatoimien merki-
27157: tys on pysyvissä rauhanratkaisuissa entisestään korostunut ja Suomen osallistu-
27158: minen niihin merkitsee myös rahoitustarpeen kasvua.
27159:
27160:
27161:
27162:
27163: 4. VALTIONEUVOSTON NÄKEMYS JATKOKEHITIÄMISLINJOISTA
27164:
27165: Rauhanturvavalmiuksia voidaan parhaiten kehittää liittämällä nykyjärjestelmä ja
27166: kriisiajan joukkojen koulutusjärjestelmä kiinteästi toisiinsa. Menettely on myös
27167: taloudellisesti tarkoituksenmukaisin. Järjestelyssä koulutus sekä materiaalin
27168: kehittäminen ja käyttö liittyvät puolustusjärjestelmäämme. Käytännön rauhan-
27169: turvatoiminnassa kehittyvä operatiivinen toimintakyky koituu nykyistä parem-
27170: min puolustusjärjestelmämme hyödyksi. Samalla voidaan hyödyntää rauhan-
27171: turvatehtävissä vuosien aikana hankittavaa kokemusta sekä tehtyjä investointe-
27172: ja.
27173: 8
27174:
27175: Rauhanturva- ja humanitaarisia valmiuksia esitetään kehitettäväksi seuraa-
27176: vasti:
27177:
27178: 1. Aloitetaan sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitetun valmiusjoukon
27179: kouluttaminen osana puolustusvoimien koulutusjärjestelmää.
27180: Puolustusvoimien yhden sodan ajan jääkäriprikaatin osia valmistaudutaan
27181: näin käyttämään tulevaisuudessa myös rauhanturvatehtäviin.
27182:
27183: 2. Vastuujaon mukaisesti puolustusvoimat vastaa uuden valmiusjoukon
27184: joukkotuotannosta (henkilöstö, varustaminen ja koulutus}. Puolustus-
27185: ministeriö vahvistaa rauhanturvatehtävään lähetettävän joukon kokoon-
27186: panon sekä vastaa henkilösijoitusten täydentämisestä ja yhteistoiminnassa
27187: puolustusvoimien kanssa niiden ylläpidosta.
27188:
27189: 3. Puolustusministeriö on edelleenkin toiminta-alueella olevien rauhan-
27190: turvajoukkojen hallinnollinen johtoporras. Uudet operaatiot käynnistetään
27191: ja käynnissä olevat operaatiot täydennetään puolustusministeriön johtama-
27192: na. YK-Koulutuskeskus toimii joukkojen koulutus- ja tukiorganisaationa
27193: sekä vastaa pohjoismaiseen työnjakoon perustuvasta tarkkailijakoulutuk-
27194: sesta sekä kansainvälisiin erityistehtäviin lähetettävien henkilöiden kou-
27195: lutuksesta ja valmiudesta.
27196:
27197: 4. Valmiusjoukkoon voidaan sijoittaa myös rauhanturvatehtävissä aikai-
27198: semmin olleita ja muita siihen halukkaita reserviläisiä.
27199:
27200: 5. Puolustusvoimat varustaa koulutettavan valmiusjoukon puolustusbudjet-
27201: tiin sisältyvin hankintamäärärahoin ja alkuvaiheessa nykyistä varustus-
27202: ta kohdentamalla. Asetettaessa valmiusjoukko rauhanturvatehtävään pää-
27203: tetään rahoituksesta tapauskohtaisesti erikseen jakamalla kustannukset
27204: nykyperiaatteiden mukaisesti puolustushallinnon ja ulkoasiainhallinnon
27205: kesken.
27206:
27207: 6. Humanitaarisia valmiuksia kehitetään henkilöstöä kouluttamalla ja
27208: kartoittamalla voimavarat, jotka ovat käytettävissä erilaisiin kriisinhal-
27209: linnan tehtäviin. Tavara-apuvalmiuden kehittämiseksi on perusteilla kokei-
27210: luluonteinen, pienimuotoinen hätäapuvarasto. Mikäli hanke osoittautuu
27211: tarkoituksenmukaiseksi, pyritään varaston toiminta vakiinnuttamaan.
27212: Suomi Ja
27213: -------
27214: Euroopan tulevaisuus
27215:
27216:
27217:
27218:
27219: ( TULEVAISUUSSELONTEKO )
27220:
27221:
27222: ( EDUSKUNNALLE J
27223: C:: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : <?.s~ i: : ]
27224:
27225:
27226:
27227: Valtioneuvoston kanslian
27228: julkaisusarja 1996 1 2
27229:
27230:
27231:
27232: 1996 vp-VNS 3
27233: Valtioneuvoston käsittelyyn tulevaisuusselonteon osa 1 "Suomi ja Euroopan tulevaisuus" on
27234: valmisteltu valtioneuvoston kanslian asettamassa
27235:
27236:
27237: JOHTORYHMÄSSÄ: ministeri Arja Alho (puheenjohtaja), valtiovarainministeriö ja valtioneu-
27238: voston kanslia, opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (varapuheenjohtaja), sisäasiainministeri
27239: Jan-Erik Enestam, kansanedustaja Satu Hassi, erityisavustaja Matti Hokkanen, opetusministeriö,
27240: erityisavustaja Jan Heino, maa- ja metsätalousministeriö, valtiosihteeri Rauno Saari, valtioneu-
27241: voston kanslia, alivaltiosihteeri Antti Hynninen, ulkoasiainministeriö, ylijohtaja Martti Hetemä-
27242: ki, valtiovarainministeriö, kansliapäällikkö Pertti Sorsa, työministeriö, kansliapäällikkö Markku
27243: Lehto, sosiaali- ja terveysministeriö, apulaisprofessori, dekaani Raija Sollamo, Helsingin yliopis-
27244: to, professori Pekka Sutela, Helsingin yliopisto, johtaja TapaniVaahtoranta, Ulkopoliittinen insti-
27245: tuutti, johtaja Paavo Okko, Eurooppa-instituutti ja ylijohtaja Seppo Leppänen,Valtion taloudel-
27246: linen tutkimuskeskus sekä
27247:
27248:
27249: TYÖRYHMASSÄ: projektipäällikkö Paavo Löppönen (puheenjohtaja), valtioneuvoston kans-
27250: lia, professori Risto Alapuro, Helsingin yliopisto, professori Esko Antola, Turun yliopisto, kan-
27251: sainvälinen asiamies, OTL Peter Ekholm, Elinkeinoelämän Valtuuskunta, yksikön johtaja Hannu
27252: Kyröläinen, ulkoasiainministeriö, apulaisosastopäällikkö (suurlähettiläs) Markus Lyra, ulko-
27253: asiainministeriö, tutkija Jouko Rautava, Suomen Pankki ja yliassistentti Teija Tiilikainen, Åbo
27254: Akademi; erikoistutkija Reijo Van ne, valtioneuvoston kanslia.
27255: Sisäl~ö
27256:
27257:
27258: ALUKSI 7
27259:
27260: SUOMENVALINNAT JA EUROOPANTULEVAISUUS 8
27261:
27262: 1. Suomen valinta 8
27263:
27264: 2. Millaista Eurooppaa Suomi tavoittelee? 8
27265:
27266: 3. Euroopan haasteita 10
27267:
27268: 4. Euroopan haasteet ja Suomen valinnat 13
27269: 4.1 Rauhan vahvistaminen 13
27270: 4.2 Hyvinvoinnin edistäminen 19
27271: 4.3 Kansalaisten aseman ja oikeuksien parantaminen 22
27272:
27273: II MUUTOSTEN MAAILMA JA EUROOPPA 25
27274:
27275: 1. Globaalit kehityslinjat ja Eurooppa 25
27276: 1. 1 Väestön kehitys 25
27277: 1.2 Globalisoitumisen ulottuvuuksia 28
27278: 1.3 Talouden kehitys 34
27279: 1.4 Ympäristön kehitys 43
27280: 1.5 Globaali muutos, turvallisuus ja hallinta 47
27281:
27282: 2. Euroopan kehityksen pitkät linjat 49
27283:
27284: 3. Euroopan unionin ja integraation tulevaisuus 54
27285: 3.1 Euroopan integraation lähtökohdat 54
27286: 3.2 Euroopan unionin kehitysvaihtoehdot 56
27287: • Euroopan unionin kolme vaihtoehtoista tietä
27288: 3.3 Yhteistyövaraiset turvallisuusrakenteet 65
27289: 3.4 Euroopan unionin itälaajentuminen 68
27290:
27291: 4. Venäjän tulevaisuudesta 72
27292:
27293: LIITETAULUKOT
27294:
27295:
27296:
27297: 360322A
27298: Alu si
27299:
27300: Tulevaisuusselonteossa käsitellään hallitusohjelman keskeisiä kysymyksiä. Se an-
27301:
27302: netaan eduskunnalle kahdessa osassa. Nyt käsillä oleva ensimmäinen osa käsitte-
27303:
27304: lee Suomen kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia ja erityisesti Euroopan
27305:
27306: kehityksen Suomelle asettamia haasteita. Selonteon toinen osa, joka annetaan
27307:
27308: vuoden 1997 maaliskuussa, keskittyy talouskasvun vahvistamiseen ja sen uhkiin,
27309:
27310: työllisyyden ja työyhteiskunnan tulevaisuuteen sekä hyvinvointiyhteiskunnan uu-
27311:
27312: distamisen perusvalintoihin. Hallitus esittää selonteon molemmissa osissa myös
27313:
27314: linjauksensa ja kantansa käsiteltävissä kysymyksissä (tässä osassa luku 1 "Suomen
27315:
27316: valinnat ja Euroopan tulevaisuus").
27317:
27318: Eurooppa on vuosituhannen vaihteen lähestyessä monien vaativien haastei-
27319:
27320: den edessä. Maailmantalouden, väestön ja ympäristön muutokset koettelevat
27321:
27322: globaalin ja alueellisen hallinnan kuin myös kansallisvaltioiden toimintakykyä. Eu-
27323:
27324: roopan unioni valmistautuu yhä syvenevään yhteistyöhön, jotta se voisi tehok-
27325:
27326: kaammin ratkaista jäsenmaille yhteisiä ongelmia ja jotta se voisi laajentua ensi
27327:
27328: vuosikymmenellä. Venäjä käy läpi historiallista muutosta, jonka suunta tulee mo-
27329:
27330: nin tavoin vaikuttamaan Euroopan tulevaisuuteen.
27331:
27332: Hallitus valmistautuu vuoden 1999 heinäkuussa alkavaan Suomen EU-pu-
27333:
27334: heenjohtajuuteen. Tulevaisuusselontekonsa Eurooppa-osassa hallitus käsittelee
27335:
27336: kysymyksiä, jotka tulevat tuolloin olemaan tärkeitä unionin ohjelmassa. Samalla
27337:
27338: hallitus haluaa selonteollaan aktivoida poliittista ja kansalaiskeskustelua Suomen
27339:
27340: ensimmäisten Euroopan parlamenttivaalien kynnyksellä.
27341: Suomen valinnat ja
27342: Euroopan -tulevaisuus
27343:
27344: 1. SUOMEN VALINTA
27345: Suomen asema Euroopan kansakuntien ja valtioiden järjestelmässä on ollut sellai-
27346: nen, että maanosan suuret murrokset ovat vaikuttaneet ratkaisevasti kansainväli-
27347: seen asemaamme. Sopeutuminen uuteen asemaan on puolestaan edellyttänyt
27348: olennaisia muutoksia poliittisessa orientaatiossa, ja murros on näkynyt vahvana
27349: myös taloudessa, sosiaalisissa suhteissa ja kulttuurissa.
27350: Kansallisissa murroksissaan Suomi on usein ollut eurooppalaisten valtojen vä-
27351: listen konfliktien hallitsemassa toimintaympäristössä. Näin tapahtui w. 1808-1 809
27352: ja näin tapahtui w. 1917-1918 kuin myös w. 1939-1945. Tämä on rajoittanut
27353: Suomen mahdollisuuksia tehdä omaa tulevaisuuttaan koskevia valintoja.
27354: Euroopan kahtiajaon päättyessä w. 1989-1991 Suomi on kansakuntana voi-
27355: nut harkita, kuinka se sopeutuu kansainvälisen toimintaympäristönsä muutoksiin.
27356: Suomen kansa on valinnut jäsenyyden Euroopan unionissa vuoden 1995 alusta
27357: lukien.Tämä perusvalinta on lisännyt Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa kansain-
27358: välisen toimintaympäristönsä ja asemansa kehittymiseen myös globaalissa mitta-
27359: kaavassa. Sen pohjalta voimme uudella tavalla hyödyntää sijaintimme ja asemam-
27360: me erityispiirteitä ja vahvuuksia. Samalla se tarjoaa välineitä Suomelle - kuten
27361: kaikille jäsenmaille - edistää kansalaistensa etua aiempaa tehokkaammin maail-
27362: massa, jossa valtiot tavoittelevat hyvinvointia ja turvallisuutta käyttämällä suvere-
27363: niteettiaan yhteistyössä ja yhteisin päätöksin.
27364:
27365:
27366:
27367: 2. MILLAISTA EUROOPPAA SUOMI
27368: TAVOITTELEE?
27369: Keskeistä Euroopan tulevaisuudessa Suomen kannalta on, että kehitys koko Eu-
27370: roopan tasolla kulkee kohti yhteistyötä, ei vastakkainasettelua, ja kohti ennustet-
27371: tavuutta, ei epävakautta.
27372: Venäjän sisäinen vakaus, sen talouden suotuisa kehitys ja demokratian va-
27373: kiintuminen ovat tämän tavoitteen kannalta keskeisiä.
27374: jäsenyys Euroopan unionissa on Eurooppa-politiikkamme peruskulma-
27375: kivi. Euroopan unioni on Suomelle väline tärkeinä pitämiemme asioiden ja tavoit-
27376: teiden ajamisessa. Suomen taloudellisen ja turvallisuuspoliittisen edun mukaista
27377: on, että Euroopan unioni kehittyy vahvaksi ja yhtenäiseksi kaikkien jäsenvaltioi-
27378: den liitoksi. Myös monille Euroopan maille annetut lupaukset niiden integroimi-
27379: sesta unianiin edellyttävät riittävää sisäistä yhtenäisyyttä ja tarkoituksenmukaista
27380: jakoa yhteisön ja kansallisvaltioiden tasolla hoidettaviin asioihin.
27381: Suomen tavoitteena on edistää kehitystä, joka voimistaa ja edes-
27382: auttaa ylläpitämään Euroopan perusarvoja: demokratiaa, hyvinvoin-
27383: tia, suvaitsevaisuutta ja kansalaisten oikeuksia. Perusarvoja toteutetaan
27384: vahvistamalla monikansallista, monikulttuurista ja etnisesti moninaista Euroop-
27385: paa, jossa pienet ja suuret kansat voivat elää rinnakkain vakuuttuneena oikeuksis-
27386: taan ja niiden tehokkaasta suojelusta. Nämä pyrkimykset toteutuvat parhaiten
27387: Euroopan kansojen pitkälle viedyn yhteistyön avullaTässä yhteistyössä yhteisille
27388: arvoille, normeille ja kokemukselle perustuva pohjoismainen yhteistyö on edel-
27389: leen keskeisessä asemassa.Yhteisiin arvoihin ja kokemuksiin kuuluvat olennaisesti
27390: pohjoismainen kansanvalta ja hyvinvointiyhteiskunta, joilla on vahva paikallinen
27391: leima.
27392: Suomen näkemyksen mukaan Euroopan valtioiden ja kansojen turvallisuus
27393: on parhaiten toteutettavissa yhteistyövaraisilla turvallisuusjärjeste-
27394: lyillä. Suomi korostaa laaja-alaisen turvallisuuden merkitystä ja haluaa edistää
27395: sen voimistumista. Suomi arvioi turvallisuusinstituutioiden toimintaa ensi sijassa
27396: omista kansallisista lähtökohdistaan. Laaja-alaisen turvallisuuden perustavoitteina
27397: ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen turvallisuuskysymyksissä sekä yh-
27398: teistyön ulottaminen yhä laajemmin kansallisen turvallisuuden peruskysymyksiin.
27399: Kokemukset Euroopan unionin vaikutuksista jäsenvaltioidensa välisten suhteiden
27400: vakiinnuttamiseksi tarjoavat hyvän perustan maanosan tulevalle kehitykselle. Tur-
27401: vallisuuden edistäminen on perussyy siihen, että Suomi tukee laajentamista.
27402: Suomen politiikan painopisteinä eurooppalaisessa yhteistyössä
27403: ovat Venäjä, Baltia ja muut lähialueet. Hyvinvointiero Suomen ja lähialuei-
27404: den välillä on yksi suurimmista Euroopassa. Hyvinvointierojen kaventaminen ja
27405: kestävän, tasapainoisen kehityksen varmistaminen ovat Suomen keskeisiä tavoit-
27406: teita.
27407: On välttämätöntä, että Euroopan unionin hyväksyttävyys ja oikeutus
27408: kansalaisten keskuudessa vahvistuu. Pohjoismaisten kokemustenkin poh-
27409: jalta on tämän takia lisättävä läpinäkyvyyttä sekä tiedonkulun avoimuutta ja suju-
27410: vuutta asioiden valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Osana unio-
27411: nin kasvavaa oikeutusta on turvattava myös toimielinten vastuullisuus. Unionia
27412: tulee kehittää suuntaan, joka lisää kansalaisten ja heidän edustajiensa mahdolli-
27413: suuksia demokraattiseen valvontaan.
27414: Unionin toiminnallisen tehokkuuden varmistamiseksi Suomi katsoo, että
27415: unionin päätöksenteon on oltava yksinkertaisempaa ja nopeampaa.
27416: Unionin on kyettävä olemaan tehokas ja toimintakykyinen niillä aloilla, jotka kuu-
27417: luvat sen toimivaltaan. Osana tehokkuuden lisäämistä on harkittava, mitkä asiat
27418: ovat asettamiemme Euroopan tulevaisuutta koskevien tavoitteiden kannalta tar-
27419: peellisia saattaa unionin toimivaltaan. Unionin tehokkuus edellyttää, että sen toi-
27420: mielimiä ei tarpeettomasti rasiteta asioilla, joiden käsittely voisi tapahtua kansalli-
27421: sella tai alueellisella tasollaTehokkuus on edellytys myös unionin laajenemiselle.
27422: Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen toteuttamisen ja unionin
27423: laajentamisen takia saattaa olla tarpeellista hyväksyä joustavan yhdentymi-
27424: sen malli. Suomen lähtökohtana on, että unionin jäsenten yhtäläisiä oikeuksia ja
27425: velvollisuuksia tulee kunnioittaa.Tämä ei saa sulkea pois mahdollisuutta, että jot-
27426: kut jäsenvaltioista pitävät tietyissä yhdentymisen vaiheissa tarpeellisena edetä
27427: muita ripeämmin ja moniytimisin institutionaalisin järjestelyin. Nämä järjestelyt
27428: eivät voi kuitenkaan olla pysyviä.
27429: Suomi pitää myös tärkeänä, että unionin toimintakyvyn tehostaminen ei ta-
27430: pahdu pienten ja keskisuurten jäsenmaiden oikeuksien kustannuk-
27431: sella.
27432:
27433:
27434: 3. EUROOPAN HAASTEITA
27435: Euroopan integraation suuri linja on säilynyt vakaana koko sodanjälkeisen ajan.
27436: lntegraatiota ovat motivoineet
27437:
27438:
27439: 1111 rauhan vahvistaminen,
27440:
27441:
27442: 1111 hyvinvoinnin edistäminen ja
27443:
27444:
27445: 1111 kansalaisten aseman ja oikeuksien parantaminen.
27446:
27447:
27448: Tähän suureen linjaan ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ole odotetta-
27449: vissa muutoksia. Euroopan unionin onnistuminen historiallisessa tehtävässään mi-
27450: tataan näiden tavoitteiden saavuttamisella; integraatio ei ole kertaakaan palannut
27451: aiempiin vaiheisiinsa.
27452: Suuren linjan toteuttamisen keinot ja muodot ovat sen sijaan vaihdelleet mel-
27453: koisesti viidenkymmenen vuoden aikana. Niiden kehityksen syyt ovat osin Euroo-
27454: pan globaalin toimintaympäristön ja Euroopan suhteellisen aseman muutoksissa.
27455: Niin myös tulevaisuudessa: keskeinen kysymys on, kuinka muutokset EU:n välittö-
27456: mässä toimintaympäristössä etelässä ja idässä sekä Euroopan globaalissa asemassa
27457: pystytään kohtaamaan mahdollisuuksina ja kääntämään vahvuuksiksi. Osin keino-
27458: jen ja muotojen kehitys riippuu Euroopan talouksien ja yhteiskuntien sisäisistä
27459: ongelmista: keskeinen kysymys on, kuinka Euroopan maat pystyvät käyttämään
27460: yhdentymisen ja yhteistyön etuja välineinä näiden ongelmien ratkaisemisessa.
27461: Euroopan yhdentymisen asialista (agenda) on muotoutumassa suurella linjalla
27462: seuraavien suuntaviivojen mukaisesti.
27463:
27464:
27465:
27466: RAUHAN VAHVISTAMINEN
27467:
27468: llli Rooman sopimuksessa esitetty yhdentymisen perusajatus taloudellisen integ-
27469: raation ja yhteistyön sotia ehkäisevästä vaikutuksesta on säilyttänyt edelleen
27470: ajankohtaisuutensa.
27471: lllll Unionin laajentuminen-vuoteen 20 10 mennessä 10-15 maalla ja 100-120 mil-
27472: joonalla ihmisellä - merkitsisi sen muodostumista vieläkin merkittävämmäksi
27473: talousalueeksi,joka voisi toimia koko Euroopan rauhan ja vaurauden tukena.
27474: Tämä edellyttää unionin toimintatapojen vastaavaa uudistumista.
27475:
27476:
27477: lllll Unionin roolin vahvistaminen globaolino toimijano siten, että sen poliittinen
27478: toimintakyky vastaa sen taloudellista vahvuutta mm. kansainvälisen kauppa-
27479: järjestelmän keskeisenä neuvottelijana ja tärkeimpänä humanitaarisen avun
27480: antajana maailmassa sekä sen 'mallivaikutusta' kaikkialla maailmassa.
27481:
27482:
27483: lllll Unionin ulkoiset muutospaineet (laajeneminen, Venäjä, transatlanttiset suh-
27484: teet, Aasia) synnyttävät tarpeen kehittää jatkuvasti unionin ulko- jo turvalli-
27485: suuspoliittista toimintokykyä. Se edellyttää toimintatapojen ja päätöksenteon
27486: uudistamista kuin myös instituutioiden välisten suhteitten selkiyttämistä.
27487:
27488:
27489: 1111 Unionin kriisinhallintokyvyn parantaminen edellyttää sekä sotilaallisen toimin-
27490: takyvyn että siviilivalmiuksien kehittämistä konfliktien ehkäisemisessä ja ratkai-
27491: semisessa.
27492:
27493:
27494:
27495:
27496: HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
27497: 1111 Euroopan talouden kasvunäkymät ovat poliittisen epävarmuuden ja raken-
27498: teellisten ongelmien rasittamat. Unionin perushaaste on, kuinka se edistää
27499: unionin toimenpitein ja unionin instituutioita käyttäen vakaata ja kestävää
27500: taloudellista kehitystä Euroopassa.
27501:
27502:
27503: 1111 Työllisyyttä parantava politiikka on unionin ja sen jäsenmaiden keskeinen prio-
27504: riteetti. Ongelmallisinta on se, että rakenteellinen työttömyys on kasvanut
27505: 1970-luvulta lähtien. Eurooppalaisen yhteiskuntamallin vaikeudet kiteytyvät
27506: tässä. Se, onnistutaanko työttömyyden vähentämisessä, ratkaisee eurooppa-
27507: laisten yhteiskuntien tulevan luonteen.
27508:
27509:
27510: 1111 Euroopan yhteisvastuulle perustuvan sosiaalisen mallin uudistuminen on vält-
27511: tämätöntä, jotta se voidaan säilyttää, kun väestön ikärakenne ja työttömyys
27512: asettavat Euroopan maiden julkisen talouden paineeseen.
27513:
27514:
27515: 11111 Talous- jo rahaliiton (EMU) kolmannen vaiheen toteutuminen on yksi sisä-
27516: markkinoiden ja vakaan taloudellisen kehityksen ratkaisevista tekijöistä. Yhtei-
27517: nen raha, yhteinen rahapolitiikka ja talouspolitiikan koordinointi ovat sen kes-
27518: keisiä kysymyksiä. Se, miten ja millä kokoonpanolla EMU:n kolmas vaihe to-
27519: teutuu, ratkaisee pitkälti myös yhdentymisen ja unionin tulevaisuuden.
27520: 11111 Talouden kasvun ja kestävän kehityksen yhteensovittaminen on koko Euroopan
27521: keskeisiä haasteita. Unionin laajentuminen sekä liikenteen, energiatuotannon
27522: ja maatalouden näkymät edellyttävät merkittäviä taloudellisia panostuksia
27523: ympäristönsuojeluun. Unionin on tehostettava päätöksentekoaan, jotta Eu-
27524: roopan keskeinen rooli globaalien ympäristökysymysten ratkaisemisessa voi
27525: vahvistua..
27526:
27527:
27528: 11111 Euroopan talouden kilpailukyvyn heikentyminen (mitattuna mm. osuudella
27529: korkean teknologian tuotteitten maailmankaupasta) on ollut pitkäaikainen
27530: prosessi ja myös sen vahvistaminen tulee olemaan hidasta. Keskeistä on jatku-
27531: vasti parantuva osaamisen taso, tehokkaat tutkimus- ja teknologiaohjelmat
27532: sekä paremmat valmiudet teknologisten innovaatioiden tuotteistamiseen ja
27533: uusien vientimarkkinoiden valloittamiseen.
27534:
27535:
27536: 11111 Alueellisesti tasapainoisen kehityksen turvaaminen -alueitten Euroopan raken-
27537: taminen- hyväksyttävällä ja yhdentymisen tulevaisuutta palvelevai Ia tavalla on
27538: entistä suurempi haaste, kun unioni laajenee tuotantotasoltaan ja -rakenteel-
27539: taan vähemmän kehittyneille alueille Euroopassa.
27540:
27541:
27542:
27543:
27544: KANSALAISEN ASEMAN JA OIKEUKSIEN PARANTAMINEN
27545: 1111 Integraation tulevaisuus on hyvin keskeisesti riippuvainen siitä, että kansalai-
27546: set hyväksyvät sen muodot ja antavat sille tukensa. Unionin demokraattisen
27547: oikeutuksen vahvistaminen on jatkuva tehtävä.
27548:
27549: Kansalaisten mahdollisuudet osallistua unionin päätöksentekoon sekä kansa-
27550: laisten tiedonsaantioikeuksien (avoimuus ja läpinäkyvyys) lisääminen ovat hy-
27551: väksyttävyyden edellytyksiä.
27552:
27553:
27554: 1111 Unionin kansalaisuutta kehitetään täydentämään niitä oikeuksia, joita jäsen-
27555: maiden kansalaisuus sisältää. Kansalaisuuden tarkka määrittely (ml. ihmisoi-
27556: keudet ja kansalaisten sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet) on ensiarvoisen
27557: tärkeä niin hyväksyttävyyden kuin laajentumisenkin kannalta.
27558:
27559:
27560: 1111 Eurooppa on moninaisuuden maanosa. Perustavat poliittiset ja sosiaaliset ar-
27561: vot muodostavat Euroopan kohtalonyhteyden. Euroopalla ei ole yhtenäistä
27562: kulttuuri-identiteettiä, vaan siinä on tilaa toisiaan rikastuttaville kulttuureille.
27563: Tulevaisuudessa Eurooppa on edelleen monien sivilisaatioiden kohtauspaikka
27564: muuttoliikkeiden ja pakolaisuuden takia; myös muutoin Euroopan suhteet
27565: muihin sivilisaatioihin ja niiden arvoihin tulevat korostumaan mm. kauppapoli-
27566: tiikassa.
27567: 1!111 Euroopan sisäisen turvallisuuden kehitys on kansalaisille hyvin tärkeä kysymys.
27568: Muuttoliikkeitten hallinnan ongelmat, unionin laajentumiseen liittyvät uhkat ja
27569: jä~estäytynyt rikollisuus ovat vakavia tulevaisuuden haasteita niin vapaalle liik-
27570: kuvuudelle, ihmisoikeuspolitiikalle kuin myös oikeus- ja sisäasioiden tehosta-
27571: miselle unionissa.
27572:
27573:
27574:
27575:
27576: Syksyllä 1996 Euroopan unioni on muutosvaiheessa,jossa nämä haasteet liittyvät
27577: monin tavoin toisiinsa. Seuraavan kymmenen- viidentoista vuoden aikana on pys-
27578: tyttävä liittämään myös niiden ratkaisut tavoilla, jotta voidaan taata yhdentymisen
27579: dynaaminen kehitys. Yhdentymisprosessin edetessä nousevat esiin monet sen
27580: suuntaan vaikuttavat olennaiset kysymykset: Miten EMU:n kolmannen vaiheen
27581: toteutuminen tai toteutumatta jääminen vaikuttaa muihin haasteisiin? Mikä mer-
27582: kitys mahdollisilla puolustuksellisilla ratkaisuilla on kaiken kaikkiaan rauhan vahvis-
27583: tamisen haasteille? Millaisiksi muodostuvat jäsenmaiden ehdot unionin laajentu-
27584: miselle itään? Miten työttömyys vaikuttaa integraation seuraavien vaiheiden hy-
27585: väksyttävyydelle kansalaisten keskuudessa? Millaiseen sopuun päästään unionin
27586: budjetin uudistamisneuvotteluissa?
27587:
27588:
27589:
27590:
27591: 4. EUROOPAN HAASTEET JA SUOMEN
27592: VALINNAT
27593:
27594: 4.1 Rauhan vahvistaminen
27595:
27596: SUOMEN JA EUROOPAN VAKAUDEN RAKENTAMINEN
27597: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita toteutetaan sekä kansallisin toi-
27598: menpitein että Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (UTP)
27599: kautta. Sotilaallinen puolustus ei sisälly UTP:aan, vaan siitä Suomi vastaa itse.
27600: Turvallisuuspolitiikan tulee palvella Suomea kansalaisyhteiskuntana, itsenäise-
27601: nä valtiona ja kansainvälisen yhteisön jäsenenä. Sen tulee tarjota mahdollisuuksia
27602: vaikuttaa Suomea koskeviin kansainvälisiin ratkaisuihin ja suojautua Suomen tur-
27603: vallisuuteen kohdistuvia riskejä ja uhkia vastaan.
27604: Turvallisuuspolitiikan tulee kattaa laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti ul-
27605: koiset tekijät, jotka vaikuttavat suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja tavoitteiden
27606: saavuttamiseen.
27607: Myös Euroopan unionin piirissä turvallisuus nähdään laajana käsitteenä. Unio-
27608: ni voi vahvana taloudellisena ja poliittisena toimijana edistää ulkosuhteitten kaut-
27609: ta demokratian, ihmisoikeuksien ja markkinatalouteen perustuvan hyvinvoinnin
27610: vakiintumista sekä taloudellista yhteistyötä ja keskinäistä solidaarisuutta ympäris-
27611: tön suojelemiseksi.
27612: Vakauden rakentaminen on Euroopan tulevien vuosien haasteista tärkein.
27613: ETYJ:ssä vahvistettujen arvojen ja periaatteiden mukaisena se sisältää sotilaalli-
27614: sen turvallisuuden ongelmien ratkaisun, kriisinhallintakyvyn parantamisen, inhi-
27615: millisen ulottuvuuden ja yhteistyösiteiden kehittämisen. Euroopan unionilla, muil-
27616: la instituutioilla ja niiden jäsenvaltioilla on omia lähestymistapojaan vakauspoli-
27617: tiikkaan.
27618: Keski- ja Itä-Euroopan siirtymävaiheen vieminen loppuun ilman valtioidenvä-
27619: lisiä tai -sisäisiä häiriöitä on olennaista vakaudelle.Venäjän demokratia- ja markki-
27620: natalouskehityksen edistäminen ja sen lähentäminen kansainvälisiin rakenteisiin
27621: on erityisen tärkeää. EU:n toimintalinja perustuu yhtäältä laajentumiseen, toi-
27622: saalta yhteistyön syventämiseen Venäjän ja muiden IV'f-maiden kanssa.
27623: Suomen kansallinen lähestymistapa keskittyy ensisijaisesti lähialueisiimme.Täl-
27624: löin Venäjän kehitys, Baltian maiden suvereniteetin ja turvallisuuden vahvistami-
27625: nen sekä alueelliset yhteistyöhankkeet Itämeren ja Barentsin alueella sekä Arkti-
27626: sella alueella ovat meille läheisimpiä. Pohjoismaat ovat Euroopan unionin ohella
27627: Suomelle tärkeitä yhteistyökumppaneita näissä hankkeissa.
27628:
27629:
27630:
27631:
27632: VENÄJÄ JA LÄHIALUEET
27633: Suomen Eurooppa-politiikan peruskysymys on Venäjän ja muiden lähialueiden
27634: vakaus ja sen edistäminen.
27635: Hallitus tavoittelee aktiivisella panoksellaan Suomelle asemaa Euroopan poh-
27636: joisen osan kehittämis- ja liiketoimintakeskuksena, joka voi nostaa tämän alueen
27637: painoarvoa unionin toiminnassa ja edistää koko Euroopan laajuista yhteistyötä ja
27638: turvallisuutta. Suomen ensisijainen toimintafoorumi on Euroopan unioni. Tässä
27639: yhteydessä EU:n ja Venäjän sekä EU:n ja Baltian maiden suhteiden kehittäminen
27640: on Suomen poliittinen prioriteetti unionissa. Suomi pyrkii eri maiden sekä kan-
27641: sainvälisten järjestöjen ja liikelaitosten varojen suuntaamiseen tälle tulevaisuuden
27642: alueelle.
27643: Näiden tavoitteiden edistäminen edellyttää laaja-alaisen Venäjä- ja Baltia-
27644: asiantuntemuksen kehittämistä mm. korkeatasoista tutkimusta tukemalla.
27645: Suomen Eurooppa-politiikan perustavoitteisiin kuuluu Venäjän ja Itämeren
27646: alueen vakauden ja hyvinvoinnin edistäminen. Erityinen paino on lähialueilla Suo-
27647: mesta itään ja etelään. Politiikan välineet ovat pääasiassa taloudellisia.
27648: Venäjän demokratia- ja markkinatalouskehityksen jatkuminen sekä oikeus-
27649: valtion ja kansalaisyhteiskunnan edistäminen ovat edellytyksiä kansalaisten hyvin-
27650: voinnin lisääntymiselle ja sitä kautta yhteiskunnalliselle vakaudelle ja ennustetta-
27651: vuudelle. Ulkoisesti turvallisuutta edistävät Venäjän integroituminen muuhun Eu-
27652: rooppaan, sen mukaantulo kansainvälisiin taloudellisiin yhteistyöjärjestelyihin ku-
27653: ten Maailman kauppajärjestöön WTO:on ja jatkuva sitoutuminen aseiden riisun-
27654: tasopimuksiin. Oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien toteutumiselle on erityisen tär-
27655: keä Venäjän jäsenyys Euroopan Neuvostossa.
27656: Suomi tukee näitä pyrkimyksiä ja prosesseja myös edistämällä poliittista vuo-
27657: ropuhelua ja enenevässä määrin yhteyksiä paikallis- ja aluehallinnon tasolla sekä
27658: kansalaisyhteiskuntien kesken.
27659: EU:n Venäjä-strategian pohjalta toteutetaan erityisesti ohjelmia, jotka vahvis-
27660: tavat kansalaisyhteiskunnan muodostumista, yhteiskunnan avoimuutta ja oikeus-
27661: valtioperiaatteen toteutumista. Suomi tukee - EU:n ja Venäjän ainoana rajapinta-
27662: na - voimakkaasti näitä pyrkimyksiä. Hallitus painottaa kansalaisjärjestöjen (kuten
27663: esimerkiksi ympäristöjärjestöt ja ammatilliset järjestöt) mahdollisuuksia osallistua
27664: Venäjän kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen mm. koulutuksen avulla. Oikeus-
27665: valtioperiaatteen toteutumisessa on erityisen tärkeä tekijä Venäjän jäsenyys Eu-
27666: roopan Neuvostossa. Suomi tukee myös unionin rahoituksen käyttöä järjestön
27667: jäsenyyskriteerien toteutumiseen Venäjällä.
27668: EU:n ja Venäjän välisen suhdeverkon luomisen tärkein kysymys seuraavan
27669: kymmenen vuoden aikana on kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kehittämi-
27670: nen vapaakauppasopimukseksi. Suomi tukee tätä kuten muitakin kauppaa va-
27671: pauttavia ja taloudellista yhteistyötä edistäviä toimia.
27672: Itämeren alueen yhteistyö tähtää vakauden ja hyvinvoinnin lisäämiseen
27673: Itämeren laitamilla. Poliittisten ja turvallisuuspoliittisten jännitteiden purkaminen
27674: vaatii määrätietoista yhteistyön rakentamista.
27675: Itämeren alueen yhteistyö tapahtuu poliittisen vuoropuhelun, taloudellisen
27676: yhteistyön sekä suorien avustusten kautta. Alueella on EU:n tukeman tiivistyvän
27677: yhteistyön vauhdittamana mahdollisuus tulla kasvualueeksi Euroopassa. Suomen
27678: ja Ruotsin jäsenyys ja toiminta EU:ssa, Baltian maiden ja Puolan vaativa EU-Iähen-
27679: tyminen sekä Venäjän kumppanuus- ja yhteistyösopimus korostavat edelleen Itä-
27680: meren alueellisen yhteistyön eurooppalaista ulottuvuutta.
27681: Venäjän poliittisen kehityksen ja taloudellisen potentiaalin pohjalta rakentuvat
27682: tulevaisuudenodotukset lisäävät kansainvälistä kiinnostusta alueeseen investointi-
27683: kohteena. Toisaalta väkirikas ja dynaamiseen kehitykseen päässyt Puola tulee ole-
27684: maan Suomelle yhä merkittävämpi yhteistyökumppani.
27685: Itämeren valtioiden alueellinen yhteistyö rakentuu vuonna /992 perustetun
27686: Itämeren maiden neuvoston varaan. Neuvoston jäsenenä toimivan EU:n komissi-
27687: on vahvistuva ja terävöityvä rooli ilmenee komission vuonna /996 esittämästä
27688: Itämeri-aloitteesta.
27689: Aloitteessa esitetyt päämäärät vastaavat Suomen käsityksiä Itämeren alueen
27690: kehittämisestä. Yhteistyöllä rohkaistaan tulevaisuudessa taloudellisia uudistuksia
27691: alueella, autetaan siirtymätalouden maita kehittämään markkinatalouksiaan, myö-
27692: tävaikutetaan Euroopan integraatioprosessiin ja edistetään alueen valtioiden vä-
27693: listä yhteistyötä.Yhteistyöllä rakennetaan alueen kestävää kehitystä erityisellä Itä-
27694: merta koskevalla ohjelmalla. Yhä keskeisempään asemaan tulevat ei-sotilaalliseen
27695: turvallisuuteen liittyvät kysymykset kuten rikollisuus, laiton maahanmuutto, huu-
27696: meet, rahanpesu ja rajava/vonta.
27697: Taloudellisessa yhteistyössä painopiste siirtyy suorista avustuksista entistä
27698: enemmän investointiedellytysten luomiseen. Itämeren reunavaltioiden liiketoi-
27699: mintaympäristöä kehitetään investointiystävällisemmäksi, mikä merkitsee yleisten
27700: kansainvälisten pelisääntöjen vakiinnuttamista ja instituutioiden kehityksen aikaan-
27701: saamaa poliittisten riskien vähentämistä.
27702: Suomi tukee Helsingin komission (HELCOM) kokonaisvaltaista ympäristöoh-
27703: jelmaa, assosioituneiden maiden ympäristölainsäädännön harmonisoimista ja IVY-
27704: maiden ympäristölainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädäntöön. Itämeren
27705: alueen kansalaisten yhteyksiä on edistettävä yhteisen kulttuuriperinnön ja sen
27706: pohjalle rakentuvien yhteisten tulevaisuudennäkymien vahvistamiseksi.
27707: EU:n yhteisöavustuksina alueelle annetaan w. \995-99 950 miljoonaa ecua.
27708: Kansainvälisten avustusten ja lainojen määräksi tänä aikana voidaan arvioida 6 655
27709: miljoona ecua.
27710: Baltian maiden itsenäisyyden vahvistuminen ja jäsenyys EU:ssa ovat tärkei-
27711: tä alueellisen vakaude\le ja koko Itämeren alueen hyvinvoinnil\e. Suomi pitää tär-
27712: keänä, että Baltian maita kohdellaan tasavertaisesti muiden EU:n jäsenyyttä hake-
27713: vien maiden kanssa. Näiden maiden - Baltian maat mukaanlukien - integraatio-
27714: prosessien katkeaminen tai olennainen hidastuminen muodostaisivat riskitekijän
27715: Suomen lähialueiden vakaude\\e.
27716: Hallitus on aloittanut Suomen lähialuepolitiikan uudistamisen ja te-
27717: hostamisen. Tässä tarkoituksessa hallitus on toukokuussa 1996 hyväksynyt lä-
27718: hia\ueyhteistyön toimintastrategian, joka sisältää nelivuotisen ohjelmoinnin, koh-
27719: demaiden kuulemisen ja varojen keskittämisen.
27720: Lähialuepolitiikan tavoitteena on siirtymämaiden poliittisen, taloudellisen ja
27721: sosiaalisen vakauden tukeminen. Lähialueyhteistyötä toteutetaan Suomen ulko-
27722: politiikan ja Euroopan unionin yhteisesti hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.
27723: Unionin jäsenyyden luomien uusien mahdollisuuksien hyväksikäyttö tulee koros-
27724: tumaan edelleen Suomen lähialuepolitiikassa.
27725: Tärkeimpinä yhteistyökohteina säilyvät jatkossakin Baltian maat ja Venäjä. Bal-
27726: tian maiden strategian mukaiset painopistealueet ovat maiden EU-jäsenyyden
27727: edistäminen, ympäristö, hallinnon kehittäminen sekä suvereenisuus- ja demokra-
27728: tiahankkeet Venäjän lähialueilla painopistealueita ovat ympäristö, saasteiden kul-
27729: keutumisen estäminen, ydinturva ja ydinjätteiden valvonta, infrastruktuurin pa-
27730: rantaminen sekä rajanylityksen ja kauttakulkuliikenteen kehittäminen.
27731: Yhteistyön yhteensovittaminen EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten oh-
27732: jelmien kanssa on keskeistä. Suomi vaikuttaa jatkossakin EU:n PHARE- ja TAC\S-
27733: ohjelmien suuntautumiseen Suomen lähialueille. Suomi tulee entistä paremmin
27734: hyödyntämään lähialuepolitiikassaan myös EU:n alueelliseen ja raja-alueyhteis-
27735: työhön tarkoitettuja ohjelmia.
27736: Hyödyntääkseen täysimääräisesti maantieteellisesti suotuisaa asemaansa
27737: Skandinavian, Baltian ja Venäjän välissä Suomi kehittää EU:n jäsenenä voimakkaas-
27738: ti Suomen ja lähialueiden välisiä liikenne-, tele- ja tietoverkkoyhteyksiä sekä nii-
27739: den perusrakenteita. Keskeisiä niistä ovat Pohjolan kolmio, Itämeren käytävä (me-
27740: riliikenne), Venäjän käytävä (Helsinki-Pietari-Moskova),Via Baltica sekä euro-ark-
27741: tinen käytävä (Barentsin väylä Murmanskiin, Arkangelin rautatieyhteys ja Koillis-
27742: väylän meriliikenne). Samalla Suomi toimii välittäjän roolissa, kun rajanylityspaik-
27743: koja kehitetään unionin varoin eurooppalaisiin liikenne- ja logistiikkaverkostoihin
27744: soveltuviksi.
27745: Kansainvälinen kiinnostus Barentsin alueeseen perustuu alueen valtaviin
27746: öljy- ja kaasuesiintymiin,jotka pitkällä aikavälillä voivat muodostaa oleellisen osan
27747: Euroopan energiavarantoa. Myös alueen muut luonnonvarat ovat houkutin laa-
27748: jaan yhteistyöhön.
27749: Barentsin yhteistyössä on painotettu erityisesti ympäristöä, alueen alkupe-
27750: räiskansojen elinoloja, taloudellisen yhteistyön kehittämistä ja alueen infrastruk-
27751: tuurin parantamista. Nämä Luoteis-Venäjän vakautta lisäävät toimet ovat arvo
27752: koko Pohjois-Euroopan vakauden kannalta.
27753: Kuolan niemimaan ja Arkangelin alueen suurten teollisuusyhdyskuntien ole-
27754: massaolo on riippuvainen siitä, kyetäänkö alueen talous rakentamaan uudelleen
27755: kestävämmälle ja ympäristöystävällisemmälle pohjalle. Alueella on edelleen tär-
27756: keä rooli Venäjän sotilasstrategiassa. Pohjoisen laivaston ydinkäyttöisten alusten
27757: purkamisesta aiheutuvat ympäristöongelmat ovat edelleen ratkaisematta.
27758: Suomella on osaamisensa, asemansa ja kokemustensa perustalta erinomaiset
27759: edellytykset hyödyntää yhteistyön luomat mahdollisuudet. Suomen arktisen tek-
27760: nologian ja ympäristöteknologian osaaminen on maailman huippua. Sijaintimme
27761: liikenneyhteyksien ja mahdollisten energiakuljetusten kannalta on keskeinen. Pit-
27762: kän aikavälin jatkuvuuden turvaamiseksi ja vahvistamiseksi Suomen tavoitteena
27763: on lisätä EU:n kiinnostusta yhteistyöhön. Välineenä voisi toimia se, että EU:IIe
27764: luodaan kattava arktinen strategia, jonka mukaisesti EU kehittäisi yhteistyötä Ve-
27765: näjän arktisilla alueilla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen sekä Venäjän eri toi-
27766: mintaohjelmien pohjaltaVain tätä kautta - unionin tahdittamana - voidaan löytää
27767: alueen rikkauksien hyödyntämiseen tarvittavia pääomia ja riskinottokykyä.
27768:
27769:
27770:
27771:
27772: UNIONIN LAAJENTUMINEN
27773: Tulevien vuosien tärkein ja kauaskantoisin eurooppalainen muutos on unionin
27774: laajentuminen. Kaksitoista jäsenehdokasta odottaa laajentumisneuvotteluja.
27775: Suomi tukee unionin laajentumista, koska se lisää Euroopan poliittista ja yh-
27776: teiskunnallista vakautta ja madaltaa elintasokuilujen uhkaavia rajalinjoja. Unionin
27777: on laajentumisprosessinsa rinnalla kehitettävä yhteistyötään niihin keskeisiin eu-
27778: rooppalaisiin valtioihin - ennen muuta Venäjään -joilla ei ennakoitavassa tulevai-
27779: suudessa ole jäsenyysnäkymiä.
27780: Laajentuminen edellyttää huomattavia muutoksia jäseniksi pyrkivissä Keski- ja
27781: Itä-Euroopan maissa. Suomi prt:ää tärkeänä, että sovituista jäsenyysvelvoitteista
27782: pidetään kiinni ja että jäsenyyttä ennakoiva strategia toimii tehokkaasti hakijamai-
27783: ta tukien.
27784: Suomen kanta on, että jäsenyysneuvottelut voidaan aloittaa kaikkien edelly-
27785: tykset täyttävien hakijoiden kanssa samanaikaisesti. Baltian maat on tällöin huo-
27786: mioitava tasavertaisina muiden kanssa. Neuvotteluja on vietävä eteenpäin niin
27787: nopeasti kuin kunkin hakijamaan tilanne ja valmius sekä unionin sisäisten reformi-
27788: en toteuttaminen sallivat.
27789: Suomi arvioi tarkoin laajentumisen vaikutukset unionin sisäisen politiikan eri
27790: alueille. Erityisesti ennakoidaan Suomelle tärkeiden alueiden - kuten alue- ja ra-
27791: kennepolitiikan ja maatalouspolitiikan - kehitystä, rahoitusta ja uudistamisen lin-
27792: jauksia.
27793: Alue- ja rakennepolitiik.ka: Nykyistä EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa ohjaavat
27794: säädökset ovat voimassa vuoden 1999 loppuun saakka, jota ennen alue- ja ra-
27795: kennepolitiikan jatkosta ja rakennerahastouudistuksesta tehdään ratkaisut.
27796: Hallituksen lähtökohtina EU:n rakennepolitiikkaa arvioitaessa ovat EU:n työl-
27797: lisyysstrategia ja työllisyyden kestävä parantaminen. Kun tulevan uudistuksen yh-
27798: teydessä rakennerahastojen rahoituksen merkittävä lisääminen ei ole mahdollis-
27799: ta, toimenpiteitä tulee keskittää, ohjelmamenettelyä voimakkaasti yksinkertaistaa
27800: ja byrokratia poistaa.
27801: Erityisesti Suomen pohjois- ja itäosien etäisyydet keskeisistä markkinoista ja
27802: harvasta asutuksesta johtuvat muut erityispiirteet otetaan huomioon myös jat-
27803: kossa. Kansainvälisen talouden muutokset heijastuvat myös kaupunkien kehityk-
27804: seen. EU:n alue- ja rakennepolitiikan teho on perusteltua pitää Suomessa ainakin
27805: nykytasossaan.
27806: Suomi varautuu ja vaikuttaa aktiivisesti alue- ja rakennepolitiikan uudistami-
27807: seen siten, että rakennerahastot tukevat työllisyysstrategian toteutumista.
27808: Maatalouspolitiikka: Lähtökohtana Suomen varautumisessa yhteisen maata-
27809: louspolitiikan uudistamiseen on, että maataloustuotannon harjoittaminen Suo-
27810: men poikkeuksellisissa olosuhteissa turvataan pitkällä aikavälillä.
27811: Tärkeänä tavoitteena on, että unionin maatalousmenoja ei kasvateta nykyta-
27812: sostaan. Suomi arvioi erityisen tarkasti laajenemisen ehtoja, kuten eri maiden
27813: kanssa neuvoteltavia maatalouden siirtymäjärjestelyjä, ja niiden taloudellisia vai-
27814: kutuksia.
27815: Uudistaminen limittyy vuosikymmenen lopulla alkavaan WTO:n kaupan estei-
27816: den alentamiskierrokseen, jossa yhteydessä on varauduttava siihen, että EU:n
27817: kauppakumppanit kyseenalaistavat yhteisen maatalouspolitiikan periaatteita, laa-
27818: juutta ja tukimuoto ja.
27819:
27820:
27821: SOTILAALLINEN TURVALLISUUS JA VAKAUS
27822: Euroopan haasteena on NATO:n uudistuminen ja laajentuminen niin, että
27823: vakaus ja turvallisuus Euroopassa lisääntyvät. Suomi ei ole Keski-Euroopan mai-
27824: den tavoin hakemassa NATO:n jäsenyyttä. Suomella on toimiva puolustusrat-
27825: kaisu eikä Suomi koe turvallisuusvajetta.jos Euroopan turvallisuusasetelma olen-
27826: naisesti muuttuu, Suomi arvioi turvallisuustilannettaan ja turvallisuusratkaisujaan
27827: tämän kehityksen valossa.
27828: NATO:n laajentumiseen liittyy olennaisesti Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo
27829: Euroopassa. NATO:n "eurooppalaista pilaria" on ryhdytty vahvistamaan osana
27830: järjestön mukautumista, mutta kaikki varsinaiset sotilaalliset operaatiot edellyttä-
27831: vät Yhdysvaltain panosta nyt tarkasteltavana ajanjaksona. Tästäkin näkökulmasta
27832: Yhdysvaltain läsnäolo Euroopassa on myös Suomen kannalta vakauttava tekijä.
27833:
27834:
27835:
27836: KRIISIEN ENNALTAEHKÄISYN JA KRIISINHALLINNAN
27837: KEHITTÄMINEN
27838: Suursodan uhan vähennyttyä ovat Euroopan valtiot kohdanneet kriisien en-
27839: naltaehkäisyn ja kriisinhallinnan kasvavat haasteet. Nk. demokraattinen turvalli-
27840: suus ja taloudellinen hyvinvointi ehkäisevät kriisejä ennakolta ja auttavat niiden
27841: käsittelyä poliittisin keinoinTarve vahvistaa unionin kykyä siviiliyhteiskunnan kriisi-
27842: enjälkeisessä jälleenrakentamisessa on kasvanut.
27843: Kriisinhallinta sotilaallisin keinoin on entisen Jugoslavian kokemusten pohjalta
27844: merkittävä haaste kaikille Euroopan turvallisuuteen vaikuttaville instituutioille. So-
27845: tilaallisesti liittoutumaton, Euroopan unioniin kuuluva Suomi katsoo, että unionin
27846: on otettava haaste vastaan ja kehitettävä itselleen myös sellaista sotilaallista rau-
27847: hanturvaamis- ja kriisinhallintakykyä, johon Suomikin voi antaa panoksensa. Tämä
27848: edellyttää EU:n ja WEU:n suhteen kehittämistä.
27849:
27850:
27851:
27852: 4.2. Hyvinvoinnin edistäminen
27853:
27854: KASVU, TYÖLLISYYS JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS
27855: Työttömyys ja julkisen talouden alijäämäisyys sekä väestön ikärakenteen epäsuo-
27856: tuisa kehitys ovat Euroopan talouksien vaikeimmat ongelmat.
27857: Talous- ja rahaliiton kolmas vaihe on osa sisämarkkinaohjelman jatkamista.
27858: Suomi tukee markkinoiden kilpailul/isuuden lisäämistä unionin sisällä ja myös unio-
27859: nin suhteissa muuhun maailmantalouteen. Kilpailullisuutta on lisättävä myös niillä
27860: markkinoilla (kuten energia- ja telemarkkinat), jotka ovat sääntelyn takia mono-
27861: polien hallitsemia tai joilla julkiset tuet vääristävät kilpailutilannetta.
27862: Suomi pitää tärkeänä kulutlujansuojan ja ympäristönsuojelun kehittämistä Eu-
27863: roopan unionissa mahdollisimman korkealle ilman että niitä käytetään lyhyen
27864: aikavälin paikallisten etujen puolustamisessa.
27865: Talous- ja rahaliiton EMU:n kolmanteen vaiheeseen osallistumiselle määritelty-
27866: jen lähentymiskriteerien täyttäminen on edennyt hyvin Suomen taloudessa. Kol-
27867: mas vaihe toteutuu tehtyjen päätösten mukaisesti vuonna 1999. Toteutumisen
27868: epävarmuus tai viivästyminen olisivat haitallisia rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden
27869: vakaudelle ja sisämarkkinoiden kehitykselle.
27870: EMU on kansallisten tavoitteiden kannalta niiden toteutumista edistävä yli-
27871: kansallinen järjestely. Kolmanteen vaiheeseen osallistuvien talouksien lähentymi-
27872: nen on edennyt niin pitkälle, että yhteinen raha ja rahapolitiikka ovat vapaiden
27873: pääomaliikkeiden oloissa järkevä hallintajärjestely. Suomi pitää tavoiteltavana sitä,
27874: että liitto on mahdollisimman laaja, kuitenkin niin, että lähentymiskriteerejä tulki-
27875: taan Maastrichtin sopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Epävarmuuden vähentämi-
27876: nen, talouden vakaus ja kestävä julkinen talous ovat tavoiteltavia riippumatta
27877: EMU:n kolmannen vaiheen toteutumisesta.
27878: Tehokas työllisyyspolitiikka edellyttää uusia ratkaisuja koulutuksen, teknologian
27879: kehittämisen ja työelämän yhteensovittamisessa.Teknologian ja työelämän nopea
27880: muutos sekä väestön ikääntyminen edellyttävät elinikäisen oppimisen peri-
27881: aatteen soveltamista koulutuksen järjestämisessä ja kunkin yksilön opiskelu- ja
27882: työuran muotoutumisessa.
27883: Tulevaisuuden kansainväliseen tietoyhteiskuntaan siirryttäessä koulutuksen tu-
27884: lee antaa kaikille oppilaille hyvät perusvalmiudet mm. kielissä, viestinnässä ja eri
27885: kulttuurien kohtaamisessa, samoin kuin matematiikassa, tietotekniikassa ja luon-
27886: nontieteissä sekä yleisvalmiudet tiedon hankkimiseen, luovuuteen ja yrittäjyy-
27887: teen. Suomessa, toisin kuin monessa muussa EU-maassa, koulutuksesta syrjäy-
27888: tyminen ei ole laajamittainen ongelma. Meillä pyritään ongelmien ennaltaehkäi-
27889: semiseen mm. oppilashuollon ja opinto-ohjauksen avulla sekä lisäämällä järjestel-
27890: män sisäistä valinnanvapautta. Suomen koulutusjärjestelmä on voimakkaan kehi-
27891: tyksen vaiheessa, ja meillä on hyvät edellytykset toimia tällä alalla EU:ssa suunnan-
27892: näyttäjänä.
27893: Korkean tuottavuuden kasvua tavoittelevan politiikan yksi tärkeä pilari on
27894: tutkimus ja tuotekehitys. EU:n komission innovaatiotoimintaa käsittelevässä vihre-
27895: ässä kirjassa esitetyn arvion mukaan EU:ssa on ongelmana tutkimustulosten heik-
27896: ko siirtyminen tuotantoon. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset jäävät usein
27897: T&K-toiminnan ulkopuolelle. Suomessa yritysten sekä yliopistojen ja tutkimuslai-
27898: tosten yhteistyö on edistynyt hyvin mm. teknologiakylissä sekä TEKES:in teknolo-
27899: giaohjelmissa. EU:n tutkimusohjelmat ta~oavat suomalaisille yrityksille tärkeän
27900: väylän kansainväliseen verkotlumiseenVaarana on, että EU:n omaksuma kilpailua
27901: korostava näkemys saattaa kaventaa mahdollisuuksia tutkimus- ja innovaatioyh-
27902: teistyöhön EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden tutki-
27903: mustoiminnan kehittämisessä tulee pyrkiä tarkoituksenmukaiseen työnjakoon
27904: EU:n tutkimusohjelmien, kansallisten tutkimusjärjestelmien sekä EU:n ulkopuolis-
27905: ten kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kesken.
27906: Suomi vahvistaa eurooppalaisessa yhteistyössä ydinosaamisensa keskeisiä alo-
27907: ja. Perinteisten puunjalostusteollisuuden, metalliteollisuuden ja arktisen teknolo-
27908: gian rinnalle ovat nousseet tai nousemassa informaatiotekniikka ja viestintäteolli-
27909: suus sekä biotekniikka ja ympäristöteknologia.Ympäristömyönteisyydestä on tul-
27910: lut tärkeä kilpailutekijä kaikilla teollisuusaloilla. Suomen vahvoilla aloilla on keskei-
27911: nen merkitys vakaalle, työpaikkoja luovalle ja ympäristöä säästävälle talouskasvul-
27912: le,ja Suomi voi toimia niillä Euroopan eturintamassa.
27913: Työllisyyttä parannetaan korkeaan tuottavuuteen perustuvaa talouskasvua vah-
27914: vistamalla ja luomalla uusia työpaikkoja myös työvaltaisille aloille. Tulonsiirto-,
27915: vero- ja tukijärjestelmiin tehdään muutoksia, jotka mahdollistavat työpaikkojen
27916: syntymisenTyöaikapolitiikan avulla voidaan, paitsi parantaa työllisyyttä, myös huo-
27917: lehtia työvoiman laadusta. Työelämän ulkopuolelle jääminen merkitsee useimmi-
27918: ten myös sosiaalista syrjäytymistä. Sen estämiseksi on etsittävä yhteiskuntaan kiin-
27919: nittymisen tapoja myös perinteisten työorganisaatioiden ja perinteisen palkka-
27920: työn ulkopuolelta.
27921: Korkean työttömyyden ja alijäämäisten julkisten talouksien paineessa näitä
27922: ratkaisuja on alettu etsiä ja toteuttaa eri Euroopan maissa. Ratkaisut tehdään
27923: kansallisesti, mutta kokemukset ovat hyödynnettävissä muissa jäsenmaissa. Yh-
27924: densuuntaiset pelisäännöt estävät keskinäisen järjestelmäkilpailun.
27925: Suurten ikäluokkien työkyvyn ylläpitäminen on väestön ikärakenteen muutok-
27926: sesta johtuva keskeinen työelämän ongelma koko Euroopassa. Vuosina 20 10-
27927: 2030 ongelma muuttuu julkisen talouden ja eläkejärjestelmien menopaineeksi.
27928: Työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävän politiikan keskeinen sisältö on elinikäisen oppi-
27929: misen strategia. Työkykyyn kuuluvat myös sosiaaliset ja fyysiset selviytymisvalmiu-
27930: det.Vanhimpien työvoimaikäluokkien tapauksessa paras ratkaisu ei ole perinteel-
27931: linen muodollinen uudelleenkoulutus, vaan uuden tiedon ja työnteon yhdistämi-
27932: nen. Elinikäisen oppimisen järjestämisessä vaikeimman ongelman muodostaa
27933: rahoitus. Terveydentila, työilmapiiri ja suhtautuminen ikääntyvään työvoimaan
27934: muodostavat kokonaisuus, jonka hyvällä hallinnalla on mahdollista saavuttaa stra-
27935: tegisia etuja. Vaikka ikääntyvän työvoiman ongelma on yhteinen Euroopalle ja
27936: muillekin kehittyneille talouksille ja se on ollut tiedossa jo kauan, hyviä ratkaisuja
27937: ei toistaiseksi ole. Suomi pitää tärkeänä, että ikääntyvän työvoiman oppimiseen,
27938: terveyteen ja työmotivaatioon liittyviä hankkeita toteutetaan Euroopan unionin
27939: jäsenmaiden yhteisinä.
27940: Kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin pitkän aikavälin ongelmat ovat
27941: keskeisiltä osiltaan yhteisiä unionin jäsenmaille.Vaikka työllisyyspolitiikan päätös-
27942: vallan tulee pysyä jäsenmailla, unionin tason yhteistyön tarve korostuu. Suomi
27943: katsoo, että työllisyyden parantaminen on sisällytettävä unionin perustamissopi-
27944: mukseen nykyistä vahvemmin. Suomi pitää tarpeellisena Euroopan työllisyysstrate-
27945: gian luomista. Strategia voisi toimia välineenä ja vuoropuhelun edistäjänä mm.
27946: kasvun työllisyysvaikutusten vahvistamisessa, työaikapolitiikassa sekä EMU:n vai-
27947: kutuksiin varautumisessa ja rakennerahastojen uudistamisessa.
27948: Suomi pitää tärkeänä pohjoismaista hyvinvointimal/iaan. Suomalainen vahvuus
27949: on myös pitkälle kehittynyt neuvottelumekanismi ja yhteistyö edustavien työ-
27950: markkinaosapuolten kesken sekä niiden ja valtiovallan välillä. Suomi korostaa
27951: sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista Euroopan unionin toiminnassa.
27952:
27953:
27954: YMPÄRISTÖ
27955:
27956: Suomi tavoittelee unionille vahvaa roolia globaaleja ympäristökysymyksiä koske-
27957: vassa yhteistyössä. Keskeisiä kohteita ovat YK:n kestävän kehityksen työn vahvis-
27958: taminen, metsien kestävää käyttöä koskevan sopimuksen ja globaalin metsäpoli-
27959: tiikan aikaansaaminen, kaupan vapauttamista ja ympäristönsuojelua koskevien
27960: näkökohtien yhteensovittaminen sekä sitovista kasvihuonekaasuja koskevista
27961: vähennystavoitteista sopiminen.
27962: Suomi tukee kansainvälistä sopimusta kasvihuonekaasuja koskevista vähen-
27963: nystavoitteista vuosille 2005, 20 10 ja 2020 sekä unionin aloitteellisuutta ja aktiivi-
27964: suutta sopimuksen toimeenpanossa ja kehittämisessä. Unionin ilmastopolitiikkaa
27965: on tehostettava niin, että hiilidioksidipäästöjen jäädyttämistä koskeva tavoite
27966: vuonna 2000 saavutetaan. Suomi pitää keskeisenä muutoksen aikaansaamisessa
27967: tehokkaan keinovalikoiman kehittämistä, jossa kiireeliisin tehtävä on hiilidioksidi-
27968: ja energiaverotuksen puitteista sopiminen.
27969: Suomi toimii kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun eturintamassa unio-
27970: nissa, koska yhteisesti päätetty politiikka on tehokas väline Suomen ja lähialueit-
27971: ten ongelmien ratkaisemisessa. Suomella on korkeatasoisten käytäntöjen ja huip-
27972: puteknologian takia paljon annettavaa Euroopan tason kestävän kehityksen poli-
27973: tiikalle mm. teollisuudessa, liikenteessä ja energianhuollossa. Suomi pyrkii päätök-
27974: senteon tehostamiseen EU:n ympäristöpolitiikassa. Unionin laajentumisen sekä
27975: maatalouspolitiikan ja rakennerahastojen uudistamisen vaikutuksia arvioituessa
27976: painotetaan ympäristöpolitiikan ja elintarviketalouden edellytyksiä.
27977: Suomi painottaa uusien tekniikoiden- kuten geenitekniikan -vaikutuksiin liit-
27978: tyvää arviointia ja tutkimusta sekä tähän perustuvan Euroopan tasoisen sääntelyn
27979: kehittämistä siten, että eurooppalainen teollisuus ja tutkimus voivat kilpailla kan-
27980: sainvälisesti tasavertaise\ta pohjalta. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että kulut-
27981: tajat saavat riittävät tiedot päätöstensä pohjaksi.
27982:
27983:
27984:
27985:
27986: 4.3 Kansalaisten aseman ja oikeuksien
27987: parantaminen
27988:
27989: DEMOKRATIA, AVOIMUUS JA PERUSOIKEUDET
27990: ETYJ-maiden päämiesten Pariisissa 1990 hyväksymässä "Uuden Euroopan pe-
27991: ruskirjassa" on määritelty Euroopalle perustavat arvot ihmisoikeudet ja demo-
27992: kratia, oikeusvaltion periaatteet ja plura\ismi, taloudellinen vapaus, yhteiskunnalli-
27993: nen oikeudenmukaisuus ja sitoutuminen rauhaan. Euroopan neuvosto edistää
27994: jäsenvaltioiden sitoutumista ihmisoikeuksien. demokratian ja oikeusvaltion kunni-
27995: oittamiseen.
27996: Euroopan unionin kansanvaltaisuuden ja kansalaisten oikeusaseman turvaa-
27997: minen ovat edellytyksiä yhdentymiskehityksen syventämiselle ja laajentamiselle.
27998: Tarvitaan kansalaisten tehokkaita osa\listumismahdol\isuuksia päätöksentekoon ja
27999: avointa tiedonsaantia unionin toiminnasta.
28000: Unionin demokraattisuuden perustana pysyy neuvoston päätöksentekoon
28001: osallistuvien hallitusten edustajien poliittinen vastuu kansallisille parlamenteilleen.
28002: Asioiden käsittelyn avoimuus on demokraattisen valvonnan perusteita. Kaikil-
28003: la kansalaisilla on oltava oikeus saada tietoja yhteisön toimielinten hallussa olevis-
28004: ta asiakirjoista. Kun kyse on lakien säätämisestä, on myös päätöksentekomenet-
28005: telyn julkisuutta lisättävä.
28006: Nykyinen perusoikeuksien suoja unionissa on puutteellinenVaikka jäsenmai-
28007: den perusoikeusjärjestelmät ovat hyvinkin erilaisia, EU:n jäsenmaiden yhteisyys
28008: rakentuu poliittisten ja sosiaalisten perusarvojen varaan. Niistä demokratian, ih-
28009: misoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteet on koottu Euroopan ihmisoikeussopi-
28010: mukseen.
28011: Perusoikeuksien suojaa tulisi vahvistaa ensisijaisesti yhteisön liittymisellä Eu-
28012: roopan ihmisoikeussopimukseen, jolloin sen velvoitteet sitoisivat kaikkien jäsen-
28013: valtioiden lisäksi yhteisön toimielimiäTätä ratkaisua tulisi täydentää yhteisön pe-
28014: russopimuksissa sellaisilla pohjoismaiseen perinteeseen kuuluvilla perusoikeuksil-
28015: la, jotka eivät saa riittävän vahvaa suojaa ihmisoikeussopimuksessa, kuten yleinen
28016: syrjintäkielto ja sukupuolten välinen tasa-arvo.
28017: Myös unionin kansalaisuus tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kansalaisten oi-
28018: keuksia. Sen ei voi korvata jäsenmaiden kansalaisuutta eikä se sovellu perustavaa
28019: laatua oleviin oikeuksiin, jotka on syytä ulottaa kaikkiin unionin alueella asuviin
28020: ihmisiin. Unionin kansalaisuudella voidaan vahvistaa lähinnä kansalaisten poliittisia
28021: oikeuksia ja liikkumisvapautta.
28022:
28023:
28024:
28025:
28026: KANSALAISTEN TURVALLISUUS
28027: Keskeiset tavoitteet ovat yhteisön alueella oleskelevien ihmisten turvallisuus ja
28028: vapaa liikkuvuus sekä sen ohella unioniin suuntautuvien muuttovirtojen hallinta.
28029: Sisämarkkinoiden edellyttämä liikkumisvapaus on voitava toteuttaa ilman, että
28030: sisäinen turvallisuus vaarantuu järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden, terro-
28031: rismin, huumekaupan, hallitsemattomien pakolais- ja maahanmuuttovirtojen tai
28032: muiden kielteisten kehityskulkujen takia. Vapaa liikkuminen edellyttää yhteisön
28033: ulkorajojen tehokasta valvontaa sekä tehokasta tietojenvaihtoa ja yhteistoimintaa
28034: eri maiden viranomaisten kanssa.
28035: Unionin kolmanteen pilariin kuuluvien asioiden yksimielisyyttä edellyttävä pää-
28036: töksenteko ei vastaa tulevaisuuden haasteita, ennen muuta unionin laajentuessa.
28037: Tämän takia enemmistöpäätösten teko on tehtävä mahdolliseksi muissa kuin
28038: kansallisen lainsäädännön ehdottornissa ydinkysymyksissä. Tämä edellyttää, että
28039: mm. viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka siirretään yhteisöasioina
28040: käsiteltäviksi.
28041: Tehokkuutta tulisi lisätä myös poliisi- ja rikosoikeudellisessa yhteistyössä luo-
28042: pumatta kuitenkaan sen hallitustenvälisestä luonteesta. Rikostorjunnan ydinaluei-
28043: ta ovat huumausaineiden kauppa, rahanpesu, yhteisöpetokset ja salakuljetusri-
28044: kollisuus.
28045: KULTTUURIN JA ARVOJEN MONINAISUUS
28046: Suomi pyrkii kohti sellaista Eurooppaa, jossa on tilaa kulttuurien ja arvojen moni-
28047: naisuudelle. Kun muuttoliikkeiden ihmisvirrat tekevät Euroopasta enenevässä
28048: määrin monien sivilisaatioiden kohtauspaikan, suvaitsevaisuutta on vahvistettava.
28049: Monien sivilisaatioiden kohtaaminen on nähtävä kulttuurisenaja inhimillisenä rik-
28050: kautena ja mahdollisuutena. Suomi tukee unionin pyrkimyksiä ehkäistä rasismia,
28051: muukalaisvihaa ja kaikenlaista syrjintää.
28052: Tiedollinen syrjäytyminen on Euroopassa osin vakava uhka, osin - taloudelli-
28053: seen syrjäytymiseen yhdistettynä - eurooppalaisten yhteiskuntien todellisuutta.
28054: Hallitus on asettanut tavoitteeksi tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen -tietokone-
28055: lukutaidon, medialukutaidon ja tiedonhakutaitojen - opettamisen kaikille suoma-
28056: laisille. Oikeudella tietoon ja tietoyhteiskunnan infrastruktuurin saattamisella kan-
28057: salaisten käyttöön tuetaan kansalaisyhteiskunnan kehittymistä ja inhimillisen pää-
28058: oman kasvua. Yhteisen tietopalveluverkon solmukohtina toimivat kirjastotYhdis-
28059: tämällä korkeatasoisen osaamisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoihin Suomi toimii
28060: eurooppalaisen tietoyhteiskunnan edelläkävijänä.
28061: Tieto- ja viihdeteollisuuden voimakkaan kasvun ja työllistävyyden takia Suo-
28062: men ja Euroopan on syytä kehittää voimakkaasti uusien viestimien sisältötuotan-
28063: toa. Eurooppalaisen kulttuurituotannon suurena haasteena on ylläpitää moninai-
28064: suutta tukemalla paikallista, kansallista ja alueellista luovuutta. Eurooppalaisen kult-
28065: tuuriperinnön hyvä tunteminen ja tästä huolehtiminen on tärkeä osa eurooppa-
28066: laista identiteettiä. Sen vuoksi Euroopan unionin tulisi panostaa entistä enemmän
28067: myös humanistis-yhteiskunnalliseen tutkimukseen ja luoviin taiteisiin. Suomi pyr-
28068: kii pienen kieli- ja kulttuurialueen lähtökohdista edistämään unionin toimintaa
28069: kulttuuriperintöä, käännöstyötä ja viestimien sisältötuotantoa koskevien uusien
28070: ohjelmien aikaansaamiseksi.
28071: uutosten rnaailn1a
28072: ja urooppa
28073:
28074: 1. GLOBAALIT KEHITYSLINJAT JA
28075: EUROOPPA
28076:
28077: 1. 1 Väestön kehitys
28078:
28079: Maailman väestömäärä vuoden 1996 puolivälissä oli 5.8 miljardia. Se kasvaa YK:n
28080: laskelmien mukaan vuosittain yli 86 miljoonalla seuraavien vuosikymmenien ajan.
28081: Hiemankin pitemmällä aikavälillä poliittisten valintojen vaikutukset voivat olla hy-
28082: vin merkittäviä: vuoden 2050 alin ennuste on 7.9 miljardia ja ylin 1 1.9 miljardia.
28083:
28084:
28085:
28086:
28087: Alue
28088:
28089:
28090: Maailma
28091: Afrikka
28092: Aasia
28093: -Kiina
28094: -Intia
28095: -Japani
28096: Eurooppa
28097: Lat.Amerikka
28098: Pohjois-Amerikka
28099:
28100: Tyynenmeren maat li4~it·•·••·········••• ••••••·4:r )
28101: IVY
28102: -Venäjä
28103: -Ukraina
28104: Nopea väestönkasvu ja köyhyys kuuluvat edelleen yhteen. Paljolti juuri no-
28105: peasta väestönkasvusta johtuen maapallon rikkaimpi en (20 %) ja köyhimpien
28106: (20 %) välinen tuloero on kaksinkertaistunut 30 vuodessa: se on nyt 61: 1.
28107: Erityisesti tämä näkyy Afrikassa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa taloudelli-
28108: nen taantuminen on jatkunut 1970-luvun lopulta lähtien. Kahdessakymmenessä
28109: ~luee~ maassa henkeä kohden laskettu tulotaso on alhaisempi kuin 20 vuotta
28110: sitten. Toinen Euroopan tulevaisuudelle merkittävä muutos on tapahtunut IVY-
28111: maissa, joissa elintason nopeaan heikentymiseen liittyy erityisesti miesten elinai-
28112: kaodotteen poikkeuksellisen jyrkkä lasku.
28113: Kaupungistuminen on erityisesti maailman köyhimmillä alueilla Aasiassa ja Af-
28114: rikassa seurausta hallitsemattomista muutoksista ja väestönkasvusta. Sen talou-
28115: delliset, sosiaaliset ja poliittiset vaikutukset voivat olla arvaamattomat.
28116: Euroopassa asui vuonna 1995 eniten muuttoväestöä maailman suuralueista.
28117: 1990-luvun parina alkuvuotena Eurooppaan muutti vuosittain noin kaksi miljoo-
28118: naa ihmistä eli enemmän kuin Yhdysvaltoihin, mutta viime vuosina muutto on
28119: tasaantunut. Aiempi hyvin kontrolloitu siirtotyöläisten muutto on nyt korvautu-
28120: nut siirtolaisperheiden ja pakolaisten muutolla.
28121: Maailman suurimmat pakolaisvirrat ovat tähän saakka kulkeneet Afrikassa ja
28122: Aasiassa. Köyhyys yhdistettynä jo väliaikaiseenkin elintarvikepulaan voi jatkossa-
28123: kin johtaa ennustamattomiin pakolaisvirtoihin.Väestöliikkeitä aiheuttavia poliitti-
28124: sia ja yhteiskunnallisia ongelmia on viime vuosina muodostunut myös Euroop-
28125: paan.IVY-maissa on laskettu olevan meneillään 164 alueellista kiistaa, joiden seu-
28126: rauksena ihmiset pakenevat sekä alueen sisällä että rajojen yli. Niiden alueella on
28127: yhdeksän miljoonaa pakolaista, joista 700 000 ympäristöpakolaista. Pohjois-Afri-
28128: kan valtioiden väestömuutokset sekä poliittinen ja sosiaalinen epävakaus voivat
28129: synnyttää lähinnä Etelä-Eurooppaan suuntautuvia pakolaisvirtoja.
28130: Euroopan väestömuutoksen perustrendi seuraavien vuosikymmenten aika-
28131: na on väestön nopea ikääntyminen. Niin nuorten kuin työikäistenkin eurooppa-
28132: laisten osuus vähenee selvästi seuraavien 30 vuoden aikana kun taas yli 60-vuoti-
28133: aitten osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 19 %:sta yli 30 %:iin vuonna 2025.Vuo-
28134: teen 2025 saakka Pohjois-Afrikan maitten työikäisen väestön määrä kasvaa vuo-
28135: sittain keskimäärin 2-4% sekä Turkissa, Kaukasuksellaja Keski-Aasiassa keskimää-
28136: rin 1.5-3 %. Tämä kasvattaa Euroopan demograflsta etäisyyttä sen eteläisiin ja
28137: kaakkoisiin lähialueisiin. Kun tähän yhdistetään näiden alueiden valtavaksi muo-
28138: dostunut elintasokuilu, säilyvät väestön muuttopaineet Eurooppaan- myös Venä-
28139: jälle ja Itä-Eurooppaan - suurina. Kaikki keskeiset Euroopan unionin maat ovat
28140: kiristäneet maahanmuuttolainsäädäntöään tällä vuosikymmenellä kasvaneiden
28141: maahanmuuttopaineiden takia; kuvatut rakenteelliset tekijät pitävät asiaa jatkos-
28142: sakin korkealla unionin asialistalla.
28143: Eurooppa on perinteisesti etnisen moninaisuuden maanosa.Venäjän sekä Kes-
28144: ki- ja Itä-Euroopan maiden muutokset ovat sitä taas korostaneet. Kansalaisuuden
28145: määrittely Euroopan sisällä on tullut aiempaa ongelmallisemmaksi. Sotien, selkka-
28146: usten ja valtiollisten muutosten takia myös ihmisoikeusongelmat ovat kasvatta-
28147: neet merkitystään Euroopassa.
28148:
28149:
28150:
28151:
28152: 1.2 Globalisoitumisen ulottuvuuksia
28153:
28154: Eurooppa on osa maailmanlaajuisten riippuvuuksien ja vuorovaikutuksien ver-
28155: kostoa.
28156: Tällainen riippuvuuksien verkosto on toki ollut olemassa jo satoja vuosia, ja
28157: Euroopalla on ollut siinä aiemmin - maailmanlaajuisen jä~estelmän luojana - ny-
28158: kyistä keskeisempi asema. Kolonialistisia valloituksia, muuttoliikkeitä, mannerten-
28159: välisiä sijoituksia ja kauppaa seurasivat uskonnot, aatteet ja kulttuuriset uskomuk-
28160: set.
28161: Maailmanlaajuisten riippuvuuksien lisääntyminen ja tietoisuus niiden maail-
28162: maa yhdentävästä vaikutuksesta - globalisoituminen - on edennyt erityisesti
28163: toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Ihmiskunnan mahdollisuus tu-
28164: hota ydinaseella itsensä loi 1950-60-luvuilla maailmanlaajuisen tietoisuuden tu,....
28165: vallisuuden globaalista luonteesta. Ympäristön tulevaisuutta koskeneet en-
28166: nakoinnit 1960-70-luvuilla lisäsivät uuden ulottuvuuden globalisoitumiseen. Ih-
28167: misoikeudet ovat 1990-luvulla nousemassa globalisoitumisen keskeisten ilmi-
28168: öiden joukkoon.
28169: Globalisoitumisessa on erityisesti kylmän sodan päättymisestä lähtien koros-
28170: tunut taloudellinen ulottuvuus, yksittäiset valtiot ylittävä ja ohittava maailman-
28171: laajuisen tuotannon, kaupan ja rahoituksen järjestelmä. Kun kaksinapaisen maail-
28172: man hierarkiat ja sen myötä monet poliittis-ideologiset itsestäänselvyydet ovat
28173: murtuneet, on kansainvälinen taloudellinen kilpailu saanut ainakin väliaikaisesti
28174: aiempaa vahvemman aseman myös kansainvälisessä politiikassa. Valtiot pyrkivät
28175: suuremmalla taloudellisella suorituskyvyllä hankkimaan lisää vaikutusvaltaa. Kärjis-
28176: tyneimmillään on arveltu, että kansainvälistyvät kulutus- ja kulttuurimallit täyden-
28177: tävät maailman yhdenmukaistumisen.
28178:
28179:
28180:
28181:
28182: TALOUDEN GLOBALISOITUMINEN
28183: Maailmantalouden toiminnassa onkin tapahtunut olennaisia kansainvälistäviä muu-
28184: toksia. Kansainvälinen kauppa on vapautunut ja kasvanut nopeasti. Ulkomaisten
28185: suorien investointien rooli teollisuuden globaalissa rakennemuutoksessa on ollut
28186: ratkaiseva erityisesti 1980-luvun puolivälistä lähtien. Viimeisten kymmenen vuo-
28187: den aikana ne ovat kasvaneet yli kaksi kertaa tuotantoa nopeammin. Kansainvä-
28188: listen rahamarkkinoiden vapautuminen on kasvattanut - poliittisen päätöksente-
28189: on ulottumattomissa- myös spekulatiivisten rahavirtojen vaikutuksia kansantalo-
28190: uksiin; valuuttamarkkinoiden päivittäinen vaihto ( 1 200 miljardia USD) on yhtä
28191: suuri kuin maailman keskuspankkien yhteenlasketut valuuttavarannot.
28192: Väestönkasvun ja uusien kasvukeskusten synnyn myötä (mm. Kiina) valtioi-
28193: den välinen elintarvikeriippuvuus on lisääntynyt olennaisesti. Globaalilla maata-
28194: louskaupalla on entistä suurempi taloudellinen ja poliittinen merkitys.
28195: Kuljetuskustannukset ovat teknologisen kehityksen myötä laskeneet olennai-
28196: sesti; tietotekniikka on muuttanut perinpohjin kansainvälisten informaatiovirto-
28197: jen nopeuden, määrän ja laadun. Nämä ovat yhdessä luoneet yrityksille mahdolli-
28198: suuden suunnitella eri toimintojensa sijoittumista strategisena taloudellisena
28199: aseena; investointipaikka, tuotannon sijoittuminen, henkilökunnan asuinpaikka ja
28200: verotuspaikka on valittavissa aiempaa vapaammin. Informaatioteknologian kehi-
28201: tys ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ovat tukeneet toi-
28202: siaan.
28203: Näiden muutosten pohjalta on ennakoitu uudentyyppisen, kaiken läpitunke-
28204: van ja yhtenäisen "maailmankapitalismin" syntymistä. Sille olisivat tyypillisiä mm.
28205: kansallisvaltioiden rajojen merkityksen häviäminen ("rajaton maailma" ja "kansal-
28206: lisvaltioiden kuolema"), kun aidosti ylikansalliset yritykset kasvavat ja sijoittavat
28207: toimintansa ja pääomansa sinne, missä globaalit markkinat määrittävät niille suu-
28208: rimmat tuotot.
28209: Nämä tulevaisuuden kuvat ovat kuitenkin osoittautuneet yksinkertaistuksiksi.
28210: Kansainväliset suorat sijoitukset edustavat vain muutamaa prosenttia maailman
28211: investoinneista. Aidosti ylikansallisten yritysten lukumäärä on pysynyt kovin pie-
28212: nenä; monikansalliset yritykset pitävät tärkeinä kansallisia siteitään. Erikoistumi-
28213: sen syveneminen lisää riippuvuutta toisista yrityksistä ja samalla toiminnan lähi-
28214: ympäristöstä.Tuotannosta on suuri osa aina paikallista, alueellista tai kansallista ja
28215: vain joku osa kansainvälistä. Pääomaliikkeet eivät ole aiheuttaneet investointien,
28216: työn ja taloudellisen toiminnan massiivista siirtymistä kolmannen maailman mai-
28217: hin - muutamia juuri teollistuneita Kauko-idän maita. eräitä Latinalaisen Amerikan
28218: maita ja muutamia aloja lukuunottamatta. Globaaliksi kuvatun taloudellisen toi-
28219: minnan ylivoimaisesti suurin osa (80-85 %) tapahtuu edelleen triadin, ts. EU:n.
28220: Japanin ja Kaukoidän "pikkutiikereiden" sekä NAFTA:n (Yhdysvaltain) sisäisenä ja
28221: välisenä jättäen valtaosan maapallosta ulkopuolelle. Loppu on paljolti näiden glo-
28222: baalin talouden ydinalueiden ja niiden lähiympäristön välisiä sijoituksia.
28223: Vaikka globalisoituminen näyttää nyt uudelta hallitsevalta kehityssuunnalta, se
28224: ei ole historiallisesti ainutkertainen.ltse asiassa ensimmäistä maailmansotaa edel-
28225: täneinä vuosikymmeninä kansainvälinen kauppa ja ulkomaiset investoinnit olivat
28226: suhteellisesti suurempia ja kansallisten rajojen alentuminen monin osin merkityk-
28227: sellisempää.
28228:
28229:
28230:
28231:
28232: YHDENTYMISEN EROT
28233: Globalisoituminen ei merkitse yksisuuntaisesti maailmaa yhdentävien piirtei-
28234: den lisääntymistä, vaan samanaikaisesti myös merkittävää erojen kasvua
28235: maapallon alueiden, valtioiden kuin myös sosiaalisten ryhmien välillä. Tulotaso-
28236: erot ovat supistuneet kehittyneiden ja toisiinsa integroitujen maiden ryhmän si-
28237: sällä. mutta näin ei ole tapahtunut globaalisti. Globaalit varallisuus- ja tuloerot
28238: ovat kasvaneet 1970-luvulta lähtien (UNDP 1996). Globalisoitumisen välineet -
28239: nopeampi liikkuminen ja tiedonvälitys - ovat samalla aiheuttamassa myös kan-
28240: sainvälisten riskien entistä nopeampaa leviämistä; ylikansallisten huumekartellien
28241: liikevaihto on selvästi suurempi kuin kansainvälisen elintarvikekaupan liikevaihto.
28242: Maa
28243:
28244:
28245:
28246:
28247: Yhdysvallat
28248: Kenia
28249: Sambia
28250: Intia
28251: Pakistan
28252: Korean Tasavalta
28253: Thaimaa
28254: Brasilia
28255: Uruguay
28256: Italia
28257: Puola
28258:
28259:
28260:
28261:
28262: Kansainvälisten kulttuurimallien tehokaskaan leviäminen ei ilmeisesti aiheuta
28263: kulttuurieroja poistavaa yhdenmukaistumista. Kansa\lisvaltio on erityisesti Euroo-
28264: passa ollut suuri kulttuurinen yhdenmukaistaja. Kun sen rooli muuttuu ja kun
28265: samalla valtioiden rajat ylittävät vaikutukset kasvavat, kulttuurinen moninaisuus
28266: pääsee taas lisääntymään. Samalla on nähtävissä erilaisten globaalisten alakulttuu-
28267: rien syntymistä.
28268:
28269:
28270:
28271:
28272: UUTEEN GLOBAALIIN HALLINTAAN
28273: Se globaali hallintajärjestelmä,joka syntyi toisen maailmansodan voittajien
28274: sopimuksesta ja kylmän sodan tuloksena, alkoi murentua vuosikymmenen vaih-
28275: teessaVanhat pelisäännöt eivät enää toimi ja uudet ovat vasta hahmottumassa.
28276: Vanhan hallintajärjestelmän keskeisen välineen, Yhdistyneiden Kansakuntien,
28277: perustoiminnot ovat menettäneet merkitystään olennaisesti. Pääpaino on nyt
28278: globaali\\a tasolla siirtynyt pyrkimyksiin hahmotella yhteisiä pelisääntöjä erityisky-
28279: symyksissä, kuten taloudessa G7, kaupassa Maailman kauppajärjestö (Wor\dTra-
28280: de Organization WTO), ympäristökysymyksissä Rion ympäristö- ja kehityskonfe-
28281: renssi, väestökysymyksissä Kairon konferenssi sekä naisten asemaa käsitellyt ko-
28282: kous Pekingissä.
28283: Keskeinen kehityspiirre talouden kansainvälisessä hallinnassa tässä uudessa
28284: tilanteessa on alueellisten taloudellisten ryhmittymien kehitys. Niiden merkitys
28285: kansainvälisen talouden hallinnassa tulee kasvamaan voimakkaasti. Niistä merkit-
28286: tävin on Euroopan unioni; se koskee maailman laajimpia yhteismarkkinoita ja sen
28287: pelisääntöjä luova merkitys on suurin. Se voi olla edelläkävijä prosessissa, joka
28288: saattaa tulevaisuudessa koskea myös muita maailmantalouden alueita.
28289: Kansallisvaltioiden ja niiden toimintakyvyn tulevaisuus on asetettu kyseen-
28290: alaiseksi. Talouden globalisoituessa hallitusten perinteiset kontrolli- ja ohjausväli-
28291: neet ovat menettäneet tehoaan. Myös kylmän sodan paineiden - välittömän so-
28292: dan uhkan - poistuminen on vähentänyt oikeutusta ja tukea valtioiden pyrkimyk-
28293: sille ohjata ja hallita kansalaisyhteiskuntien toimintaa.
28294: Kansallisvaltiot ovat kuitenkin säilyttäneet ja tulevat säilyttämään keskeisen
28295: roolinsa kansainvälisellä näyttämöllä, joskaan eivät yksinomaan perinteisillä kei-
28296: noillaan. Kehittymässä olevassa hallintajärjestelmässä globaali, alueellinen (kuten
28297: EU), kansallinen ja paikallinen taso yhdistyvät uudella tavalla.
28298: Tällaisessa järjestelmässä kansallisvaltiot eivät olisi enää valtakeskuksia, jotka
28299: suunnittelevat, hallinnoivat ja toimeenpanevat politiikan kaikki alueet ja takaavat
28300: vai Iaiiaan niiden yksiselitteiset tulokset. Ne ovat toki aina alueellisen ja kansainväli-
28301: sen hallinnan muotoja, koska vain ne edustavat territoriaalisesti rajatun väestön
28302: ääntä. Joka tapauksessa niiden valta muuttuu: joillakin aloilla se vähenee, joillakin
28303: se voi kasvaa. Niillä on käytössään resurssit. Ne tulevat edelleen tuottamaan
28304: sellaisia hyödykkeitä kuin yhteiskunnan vakautta, resurssien ja tulojen perusjakoa
28305: sekä legitimaatiota kansainvälisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijoille. Lisäk-
28306: si kansallisvaltiot ovat myös jatkossa perustana väestön identiteetille. Politiikka -
28307: teknologiasta ja taloudesta poiketen - pysyy luonteeltaan kansallisena.
28308: Kansallisvaltioiden rooli saattaa vahvistua myös niissä kehitysvaihtoehdoissa,
28309: joissa globaalit markkinat toimivat hallitsemattomasti, taloudellinen kehitys on
28310: heikkoa ja sen tulokset jakautuvat hyvin epätasaisesti. Perifeerisissä yhteiskunnissa
28311: ja taloudellisessa kilpailussa tappiolle jääville ryhmille vahva kansallisvaltio voi olla
28312: tärkeä turvallisuustekijä. Globalisaatio voi ruokkia myös pyrkimyksiä vahvistaa
28313: kansallisvaltion epädemokraattisia muotoja. Myös jyrkkiä ideologisia ja uskonnol-
28314: lisia tavoitteita epädemokraattisin keinoin ajavat fundamentalistiset liikkeet voivat
28315: lisääntyä reaktiona hallitsemattomaan, epätasaiseen kehitykseen.
28316:
28317:
28318:
28319:
28320: Globalisoituminen on monimutkainen ja epätasainen prosessi, jonka vaiku-
28321: tukset turvallisuudessa, ympäristössä, taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa eivät
28322: ole yhdensuuntaisia. Sen eri puolilla maapalloa elävien ihmisten elämää, toimia ja
28323: valintoja yhdistävä vaikutus kasvaa. Se suhteellistaa yksilöiden, ryhmien, yhteis-
28324: kuntien ja kulttuurien kokemuksia maailman muihin kokemuksiin, mutta ei tee
28325:
28326:
28327:
28328: 2 360322A
28329: niitä samankaltaisiksi. Myös Euroopan ja eurooppalaisten tulevaisuus on yhdessä
28330: yhteisessä maailmassa.
28331:
28332:
28333:
28334: 1.3 Talouden kehitys
28335: Maailmantalouden reaalinen bruttokansantuote kasvoi w. 1991-95 noin 2 pro-
28336: sentin vuosivauhtia. Kasvuvauhti on hidastunut viime vuosikymmeninä, mutta
28337: Maailmanpankki ennustaa maailmantalouden kasvavan 3.5 prosentin vuosivauh-
28338: tia seuraavan vuosikymmenen aikana. Kysynnän ja tuotantoteknologian muutos-
28339: ten takia luonnonvarojen käyttö ja ympäristökuormitus eivät kasva yhtä nopeasti
28340: kuin tuotanto.
28341:
28342:
28343: Kasvuhistoriaa ja kasvuarvioita vv. 1966-2005
28344:
28345: 14
28346:
28347: 13
28348:
28349: 12
28350:
28351: II
28352:
28353: 10
28354:
28355: 9
28356:
28357:
28358:
28359: 7
28360:
28361: 6
28362:
28363:
28364:
28365: 4
28366:
28367:
28368:
28369: 2
28370:
28371:
28372:
28373: 0
28374: c ~ '=>" "'c:
28375: ..t:"' ~ ~
28376: ~<:
28377: <{
28378: E
28379: ·n; CJ C/)
28380: =:>
28381: ~
28382: "'
28383: Q_ 0
28384: :J
28385: 5
28386: =>
28387: "iil
28388: c
28389: '2 ~
28390: :="' C/)
28391:
28392: E "'E 1' vi
28393: ~
28394: '"
28395: E
28396: s E'c" <{
28397:
28398:
28399: 1;J
28400: s
28401: 1;J ',sc"
28402: "'
28403: ·~
28404: <{
28405: c
28406: '"
28407: c
28408: ·n;
28409: :JJ
28410: ~:J"'
28411: "iil
28412: "'E Qj c
28413: c w iil
28414: ~ i8""
28415: _j
28416: 0
28417: "'
28418: 0
28419: E ~ <{
28420: :~
28421: ~
28422: "=>
28423: :=
28424: c
28425:
28426: ~"'
28427: -"'
28428:
28429:
28430: .Ii
28431: "
28432: =>
28433: :=
28434: • 1966--1973 • 1991-1995
28435:
28436: • 1974-1990 Arvio 1996--2005
28437:
28438: Lähde: World Bank 1996
28439: Kasvu on edelleen voimakkainta Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueella.Yhdysval-
28440: tain, Japanin ja Euroopan taloudellinen painoarvo on kuitenkin niin paljon suu-
28441: rempi kuin Kiinan ja muiden Itä-Aasian nopeasti kasvavien maiden painoarvo,
28442: että näistä ei kymmenen vuoden kuluessa tule nykyisten talousmahtien veroisia.
28443: Kahdenkymmenen vuoden kuluttua tilanne voi olla jo toinen.
28444:
28445:
28446:
28447:
28448: Yhdysvallat 7.6
28449: Japani 3.6
28450: EU-15 10.7
28451: -Saksa 2.3
28452: -Suomi 0.1
28453: Kiina
28454: Intia
28455: Brasilia
28456: Venäjä
28457: Indonesia
28458: YHTEENSÄ
28459: Lähteet: A.Romppanen/VATI; OECD/MEI, World Bank. The Economist
28460: Taulukkoa laadittaessa on - varsin varovaisesti - oletettu, että kansantuote kasvaa teollisuusmaissa
28461: (Yhdysvallat. Japani ja EU-15) 2 prosentin vuosivauhtia, mutta kehittyvissä maissa 5 prosentin nopeu-
28462: della vuoteen 2020. Ostovoimakorjattu (palkan ostovoima omassa maassa) tilanne olisi Kiinan osalta
28463: vuonna 2020 muuttunut olennaisesti, sillä se vastaisi kooltaan EU:ta ja Yhdysvaltoja; virallisten kurssien
28464: ja markkinahintojen (mitä tuloilla saa maailmanmarkkinoilla) mukainen tilanne ei muuttuisi läheskään
28465: yhtä paljon.
28466:
28467:
28468:
28469: Kiinan talouskehityksen kaikki seuraukset ovat edelleen arvoitus maailmanta-
28470: loudelle ja -kaupalle. Kiinan ennätysmäinen jo pitkään jatkunut 10 %:n kasvuvauh-
28471: ti on tehnyt siitä varteenotettavan kauppakumppanin ja markkina-alueen.
28472: OECD:n arvion mukaan kasvu voi suotuisassa tapauksessa (onnistuneet uudis-
28473: tukset + suotuisan avoin taloudellinen ja poliittinen toimintaympäristö) jatkua
28474: pitkällä aikavälillä 9 prosentin vuosivauhtia. Nykyisen kasvuvauhdin ylläpitäminen
28475: edellyttää myös energian ja ravinnon tuotannon ongelmien ratkaisemista; niiden
28476: kulutus lisääntyy kasvun myötä nopeasti, mikä nostaa voimakkaasti mm. öljyn ja
28477: viljan maailmanmarkkinahintoja. Kiinan tulo maailmanvallaksi riippuu myös sen
28478: kyvystä käsitellä väestöllisiä, yhteiskunnallisia ja ympäristöongelmiaan, jotka voivat
28479: haitata vakavasti ulkomaisten investointien saantia kuin myös demokraattisten
28480: instituutioiden ja talouden kehitystä.
28481: KOLME KEHITYKSEN TIETÄ- LÄNSI-EUROOPAN,
28482: YHDYSVALTAIN JA JAPANIN VERTAILUA 1>
28483:
28484:
28485:
28486:
28487: Länsi-Euroopan, Yhdysvaltojen ja Japanin elintasot (BKT/capita) ovat nykyisin
28488: melko lähellä toisiaan,vaikkakin Länsi-Euroopan maitten välillä on suuria eroja.
28489: Keskimäärin Euroopan ja Japanin elintaso on nyt noin 4/5 amerikkalaisesta, kun
28490: vuonna 1960 eurooppalainen elintaso oli vain 2/3 (Suomessa noin 50 prosenttia)
28491: ja japanilainen vain 1/3 silloisesta amerikkalaisesta elintasosta. Kummatkin ovat
28492: siis ottaneet Yhdysvaltoja kiinni,Japani erityisen nopeasti.
28493: Japanin elintaso on kasvanut nopeimmin myös elinaikaodotteen mukaanVuo-
28494: desta 1960 vuoteen 1992 kasvoi 40-vuotiaan japanilaisen miehen jäljellä olevan
28495: elinajan odote 22 ja naisen 24 prosenttia, kun vastaavat luvut esimerkiksi Saksas-
28496: sa (aik. Liittotasavallan alueella) olivat 12 ja 10 prosenttia. Suomessa naisten elin-
28497: aikaodote kasvoi 16 ja miesten 14 prosenttia. USA:ssa naisten elinaikaodote kas-
28498: voi 12 ja miesten 14 prosenttia.
28499:
28500: 11 Tässä osassa esitettävöän vertailuun liittyvää tilastoaineistoa on liitteessä
28501: Triadin osien taloushistoria tukee sitä käsitystä, että nopean kiinniottovaiheen
28502: jälkeen - mikäli nopea kasvu ylipäänsä saadaan käyntiin - talouksien kasvu hidas-
28503: tuu, kun lähestytään kehittyneimpien maiden elintasoa. Käsitystä vahvistavat kas-
28504: vun hidastuminen 1990-luvulla Japanissa alemmaksi kuin muissa triadin osissa ja
28505: toisaalta Kiinan ja monien muiden Aasian talouksien huikean nopea kasvu viime
28506: vuosina. Euroopan talouden sanottiin 1980-luvulla kärsivän eurosklerosiksesta,
28507: jonka pääoire oli juuri hidas talouskasvu verrattuna muuhun maailmantalouteen.
28508: Nopeasti kasvavien Aasian talouksien tulevaisuutta koskeva historian opetus näyt-
28509: täisi olevan, että ne kasvavat kehittyneitä maita nopeammin vielä 10-20 vuotta,
28510: minkä jälkeen nopean kasvun ylläpitäminen on jo vaikeaa. Aasian talouksien no-
28511: pea kasvu on tähän asti perustunut korkeaan säästämis- ja investointiasteeseen
28512: sekä työpanoksen lisäämiseen.
28513: Kasvuluvuista ei voi kuitenkaan päätellä sitä, onko Japanin kehitys vauhditta-
28514: nut vai hidastanut Euroopan ja Yhdysvaltain talouskasvua, vaikka uusiin voimiin on
28515: suhtauduttu haastajina ja uhkina.Tämän näkökulman mukaan uudet nousijat sa-
28516: malla vetävät vanhoja kehittyneitä talouksia alaspäin siitä, mihin ne muuten pystyi-
28517: sivät. Maailmankaupassa pätevät vaihdannan pelisäännöt.Vaihdanta on vapaaeh-
28518: toista ja ainakin pitkällä aikavälillä kaksi suuntaista: se ei voi loputtomiin olla epäta-
28519: sapainossa. Tasapainoinen kehitys on tämän takia myös uusien haastajien edun
28520: mukaista pitkällä aikavälillä. Pienten talouksien ei ole mahdollista ylläpitää nopeaa
28521: kasvua pelkästään kotimarkkinoiden avulla.
28522: Länsi-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa on taloudellista menestystä ta-
28523: voiteltu toisistaan poikkeavin keinoin. Eroja on sekä talouden voimavarojen käy-
28524: tössä että talouden ja yhteiskunnan järjestymisessä, instituutioissa ja arvostuksis-
28525: sa.Taloudellisen suorituskyvyn ja hyvinvoinnin voi perustaa moniin erilaisiin vah-
28526: vuuksiin, joiden tulisi parhaassa tapauksessa muodostaa tasapainoinen kokonai-
28527: suus. Epätasapainoisessa kokonaisuudessa vahvuuksista voi kehittyä heikkouksia,
28528: kun menestystekijän heikkojen kohtien pettäessä ei ole vaihtoehtoja.
28529: Euroopan talouden vahvuus on ollut koordinointi ja kollektiivinen vastuu (ris-
28530: kien jakaminen) sekä näitä korostava kulttuuri ja luottamuksen ilmapiiri. Pitkän
28531: aikavälin päätöksiä ja sopimuksia on ollut helppo tehdä.Vahvuutena piirre näyt-
28532: täytyy erityisesti siinä, että koulutuksen rahoitus ja uraan liittyvät riskit eivät ole
28533: ensisijaisesti yksilön vastattavia. Koulutus ja yhteiskunnan osaamispääoman kart-
28534: tuminen eivät kärsi lyhyen aikavälin tuottoajattelusta ja riskien karttamisesta. Pit-
28535: kät työsuhteet vaikuttavat työpaikkakoulutuksessa kannustaen työnantajia järjes-
28536: tämään ja rahoittamaan koulutuksen. Vastuun jakaminen on jo eräin osin saanut
28537: mittasuhteet. jotka tekevät siitä heikkouden. Kannustinongelmat ovat yksi eu-
28538: rooppalaisen järjestelmän heikkous, kun aktiivisuudesta ja henkilökohtaista riskin-
28539: otosta saatava hyöty jää vähäiseksi tai henkilökohtainen hyvinvointi suorastaan
28540: vähenee.
28541: Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa on korostettu kansalaisten tasavertaista
28542: kohtelua mukaan luettuna sukupuolten tasa-arvoinen asema. julkisen sektorin
28543: vastuu on ollut merkittävämpi kuin muualla Euroopassa, muun muassa peruspal-
28544: velujen tuotannossa ja työllisyyden ylläpitämisessä.Tämän takia veroasteet ovat
28545: pohjoismaissa korkeammat kuin muualla Euroopassa. Köyhyysrajat alittava toi-
28546: meentulo on ollut suhteellisen pienellä määrällä kansalaisiaTyömarkkinaosapuolia
28547: kattavasti edustavien työmarkkinajärjestöjen ja julkisen vallan yhteistyöllä on
28548: päästy laajoihin yhteiskuntaa ja taloutta koskeviin ratkaisuihin.
28549: Yhdysvalloissa keskeinen vahvuus on markkinoiden, kilpailun ja hintajärjes-
28550: telmän toimivuus, taloudelliset vapaudet ja yksilön vastuuta korostava kulttuuri.
28551: Tuottajat hakevat innovaatioita saavuttaakseen ainakin ohimenevän kilpailuedun
28552: ja monopoliaseman, joka toisaalta on kilpailijoiden hyökkäyksille alttiina patent-
28553: ti- ja mallisuojalainsäädännön suomin rajoituksin. Järjestelmän huonot puolet liit-
28554: tyvät yksilön harteille jäävien riskien hyvinvointia vähentävään vaikutukseen ja
28555: riskien välttämisestä aiheutuviin tehokkuustappioihin. Riskien välttäminen joh-
28556: taa taloudellisissa päätöksissä vain lyhyen aikavälin vaikutusten huomioon otta-
28557: miseen. Sopimukset ja taloudelliset suhteet ovat lyhytkestoisia. Pitkän aikavälin
28558: näkökulmasta talous ei toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi
28559: panostus koulutukseen jää pienemmäksi kuin olisi tehokasta, koska koko yhteis-
28560: kuntaan leviävät hyödyt eivät vaikuta yksilöiden tai työnantajien päätöksiin. Sääs-
28561: täminen ja investoinnit ovat Eurooppaan ja Japaniin verrattuna matalalla. Verot
28562: halutaan pitää alhaalla hintajärjestelmän toimivuutta häiritsevien vaikutusten ta-
28563: kia, ja julkinen talous on suhteellisen alhaisesta menotasosta huolimatta alijää-
28564: mäinen.
28565: Japanin talouden ominaispiirre ja vahvuus on ollut koordinaatiolla ja luotta-
28566: muksella aikaansaatu stabiili ja matalariskinen toimintaympäristö.Yhteisöllistä vas-
28567: tuuta korostava ja yksilön oman edun merkitystä toissijaisena pitänyt vanha kult-
28568: tuuri on tukenut kehitystä. Sopimukset on voitu solmia pitkiksi aikaväleiksi.Työso-
28569: pimukset ovat olleet asiallisesti elin ikäisiä. Asiakas- ja rahoitussuhteet ovat myös
28570: olleet pitkäaikaisia. Julkisella taloudella on ollut koordinaatiossa osuutensa, mutta
28571: ensisijaisia järjestelmän takaajia ovat olleet suuret työnantajat, työnantajajärjestöt
28572: sekä suurten yritysten taloudelliset yhteenliittymät. Luottamuksen oloissa on pää-
28573: tökset voitu tehdä pitkän aikavälin vaikutukset huomioon ottaen tarvitsematta
28574: keskittyä riskien välttämiseen ja sen varmistamiseen, että sopimuskumppanit py-
28575: syvät sopimuksissa.Työnantajilla on ollut intressi suuriin työpaikkakoulutuspanos-
28576: tuksiin, kun riski hyötyjen siirtymisestä kilpailijoille on ollut olematon. Julkisen
28577: talouden osuutena on ollut vastata tietyistä pitkävaikutteisista investoinneista,
28578: mutta ei niinkään esimerkiksi tulonsiirroistaVeroaste on pysynyt suhteellisen al-
28579: haalla. Euroopan oloihin verrattuna pienestä julkisesta sektorista huolimatta Japa-
28580: nin talouden heikkous on kuitenkin markkinoiden ja hintajärjestelmän puutteelli-
28581: nen toiminta.Talouden koordinaatio ja pitkän aikavälin korostaminen on merkin-
28582: nyt myös sääntelyä ja jäykkyyttä muutoksiin sopeutumisessa. Kansainvälisten pää-
28583: omamarkkinoiden vapautuminen ja kaupan esteiden vähentäminen ovat paljas-
28584: taneet Japanin järjestelmän heikot kohdat. Japanin talous on edistynyt niin pitkäl-
28585: le, että sen tulisi kasvaakseen kyetä innovatiivisuuteen perustutkimuksesta läh-
28586: tien.Aikaisempaa suurempien riskien ottaminen sekä tähän kannustava toiminta-
28587: ympäristö ovat myös tarpeen.
28588: TYÖLLISYYS, INVESTOINNIT JA TUOTTAVUUS
28589: Bruttokansantuotteen kasvun tekijöitä ovat työpanoksen muutos, investoinnit ja
28590: kokonaistuottavuuden kasvu. Hyvinvointi on sitä korkeampi, mitä vähemmillä pa-
28591: noksilla tietty tuotanto on saatu aikaan. Työpanos on pois vapaa-ajasta ja inves-
28592: toinnit kulutuksesta. Länsi-Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin taloudet ovat myös
28593: panosten määrissä ja käytön tehokkuudessa poikenneet toisistaan.
28594: OECD on laskenut potentiaalisen työpanoksen käyttöasteita jakamalla teh-
28595: dyt työtunnit koko työikäisen väestön kokoaikaisen työn tuntimäärällä.Vuosityö-
28596: tuntimääränä on laskelmassa käytetty 37,5 tuntia 50 viikoltaTulos on yhteismital-
28597: linen työllisyysaste, jossa kuvautuvat myös elinikäisen, vuotuisen, viikottaisen ja
28598: päivittäisen työajan vaihtelut ja erotTyypillinen länsieurooppalainen kehityskuva
28599: on ollut selvästi laskeva työllisyysaste. Vuonna 1980 tyypillinen eurooppalainen
28600: työllisyysaste oli luokkaa 80 prosenttia ja 1990-luvulla runsaat 50. Yhdysvalloissa
28601: työllisyysaste on kasvanut 65 prosentista 69 prosenttiin ja oli pienimmillään 60
28602: prosenttia vuonna 1975. Japanissa työllisyysaste on ollut erittäin vakaasti 78:n ja
28603: 80 prosentin välillä.
28604: Työllisyysasteen erojen ja kehityksen taustalla on luonnollisesti monia tekijöitä.
28605: Yleisesti kuvattuna eurooppalainen malli on poikennut Yhdysvaltain ja Japanin
28606: mallista siinä, että työpanoksen käyttöastetta on alennettu, vaikka talous onkin
28607: kasvanut nopeammin kuin Yhdysvalloissa. Työllisyysasteen alenemisessa on suuri
28608: osuus elinikäisen työajan lyhenemisellä koulutuksen ja eläkkeellä oloajan pitenemi-
28609: sen takiaTulonsiirtojen ja korkean veroasteen yhdistelmä on puolestaan tuottanut
28610: kannustinongelmia, kun työllisen ja ei-työllisen ajan tulojen erot ovat pienentyneet.
28611: Suuri osa Länsi-Euroopan käyttämättä jäävästä työpanoksesta on työttömyyt-
28612: tä. Japanissa työttömyysaste on vuosina 1965-1994 vaihdellut 1:n ja 3 prosentin
28613: välillä. Trendi on kuitenkin nouseva. Yhdysvalloissa vaihteluväli on ollut 4-8 pro-
28614: senttia ilman trendiä. Länsi-Euroopassa työttömyysasteet ovat kasvaneet suh-
28615: teellisen voimakkaasti pitkällä aikavälillä. Euroopan kasvanut työttömyys oli 1980-
28616: luvun eurosklerosiskuvien taustalla. Työttömyys on ollut korkea erityisesti vähän
28617: koulutettujen keskuudessa. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Euroo-
28618: passa huomattavasti korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Etelä-Euroopassa myös kou-
28619: lutetuilla nuorilla on vaikeuksia sijoittua työelämään.
28620: Yhdysvalloissa palkkaerot ovat suuremmat kuin Euroopan unionin jäsenmais-
28621: sa. Osavaltioiden väliset tulotasoerot ovat kuitenkin pienemmät kuin unionin
28622: jäsenmaiden väliset tuloerot koska työmarkkinat ovat vahvasti integroituneet ja
28623: muuttoliike on laajamittaista. Työpaikkoja on viime vuosina syntynyt sekä palkko-
28624: jen vaihteluvälin alapäähän että yläpäähän. Osa palkoista on niin matalia, että
28625: palkka ei anna riittävää toimeentuloa. Tilanteen korjaamiseksi käytössä on erään-
28626: lainen negatiivisen tuloveron järjestelmä. Yhdysvaltojenkaan matalapaikkaiset ei-
28627: vät kilpaile kehitysmaiden matalapaikkaisten kanssa, vaan matalapalkkatyöt ovat
28628: etupäässä kotimarkkinoiden palvelualoilla.
28629: lnvestointiasteet (kiinteän pääoman bruttomuodostuksen osuudet brutto-
28630: kansantuotteesta) ovat laskeneet aikavälillä 1960- 1994 kaikkialla kehittyneissä ta-
28631: louksissa, mutta erityisesti Euroopassa, jossa investointiaste 1960-luvulla oli suu-
28632: ruusluokkaa 25 prosenttia, kun se nyt on suuruusluokkaa 20 prosenttia.Yhdysval-
28633: loissa investointiaste on kaiken aikaa ollut triadin alhaisin, 1960-luvulla noin 20
28634: prosenttia ja nyt hieman alle. Japanissa sen sijaan investoinnit ovat olleet kunkin
28635: aikakauden huippuluokkaa: 1960-luvulla keskimäärin 32 prosenttia ja 1990-luvul-
28636: la edelleen vain prosenttiyksikön alempana.
28637: Yhdysvaltain taloudessa on investointeihin uhrattu suhteessa vähiten. Japanis-
28638: sa puolestaan korkea investointiaste on ollut yksi tärkeä nopean talouskasvun
28639: tekijä. Euroopassa investointiaste on keskimäärin alentunut lähes japanilaiselta
28640: tasolta lähes amerikkalaiselle tasolle.
28641: EU-maiden, samoin kuin Japanin ja Yhdysvaltain, suuret ikäluokat ovat lähesty-
28642: mässä elämänvaihetta, jossa säästäminen ja säästöpääomat ovat korkeimmillaan.
28643: Tämä tekijä lisää seuraavan 10 vuoden aikana pääomien tarjontaa ja alentaa korko-
28644: tasoa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.Triadin ikääntyvän väestön säästöpää-
28645: omista osa on ohjautunut ja tulevien kymmenen-kahdenkymmenen vuoden aika-
28646: na ohjautuu edelleen Aasian kehittyvien talouksien investointien rahoitukseen.
28647: Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit sekä korkeimman asteen koulutuksen kustan-
28648: nukset ovat investointeja, joilla kasvatetaan ensi sijassa inhimillistä pääomaa. In-
28649: vestointien tuotot kertyvät vasta vuosien tai vuosikymmenien päästä.Tutkimus-
28650: ja tuotekehitysmenojen osuus on keskimäärin korkeampi suurissa kuin pienissä
28651: talouksissa. Menojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut 1970-luvun ta-
28652: sosta kaikkialla. Japanissa menojen taso on kasvanut 1970-luvun "normaalista"
28653: tasosta erityisen korkeaksi 1990-luvulla. Suurten ja pienten eroa saattaa selittää
28654: se, että pienen maan kannalta panostus ei ole niin tehokasta kuin suuressa maas-
28655: sa, koska tuloksista suurempi osa "valuu" oman talouden ulkopuolelle.Tässä suh-
28656: teessa Euroopan unionin hyvin organisoitu tutkimus ja koulutus olisi eduksi pie-
28657: nille jäsenmaille.
28658: Kokonaistuottavuuden muutos kuvaa työ- ja pääomapanoksen käytön tehok-
28659: kuuden muutosta. OECD:n selvitysten mukaan yksityisen sektorin kokonaistuot-
28660: tavuuden kasvu on hidastunut kehittyneissä talouksissa 1960-luvun vauhdista.
28661: Viime vuosina erot kokonaistuottavuuden muutosvauhdeissa triadin osissa ovat
28662: tasoittuneet. Yhdysvalloissa muutosvauhti on laskenut jo selvästi alle yhden pro-
28663: sentin vuodessa.Tyypillinen eurooppalainen vauhti on prosentin luokkaa. Japanis-
28664: sa kasvu on runsas prosentti vuodessa.
28665:
28666:
28667: JULKINEN TALOUS
28668: Eurooppalaisessa mallissa suuri osa markkinatuloista jaetaan verotuksella ja tu-
28669: lonsiirroilla uudelleen. Tätä kuvaa tulonjaon voimakas tasoittuminen, kun siirry-
28670: tään markkinatulojen jakaumasta käytettävissä olevan tulon jakaumaan. Käytettä-
28671: vissä olevassa tulossa on otettu huomioon maksetut verot ja saadut tulonsiirrot.
28672: Markkinatulojen jakautuminen ei Euroopan maissa epätasaisuudessa olennai-
28673: sesti poikkea jakautumisesta muualla. Käytettävissä olevan tulon jakaumat ovat
28674: kuitenkin Euroopassa tasaisemmat Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta. Ruotsi on
28675: äärimmäisyysesimerkki, jossa lähes epätasaisimmasta markkinatulojen jakautu-
28676: masta siirrytään tasaisimpaan käytettävissä olevan tulon jakaumaan.
28677: Työpanoksen epätasainen jakautuminen ja siitä johtuva tulojen uudelleenjaon
28678: tarve ovat olleet tärkeitä tekijöitä, kun julkisen sektorin osuus taloudesta on
28679: kasvanut erityisesti Euroopassa. Tyypillinen eurooppalainen kehityskuva on ollut
28680: veroasteen (kaikki maksetut verot suhteessa bruttokansantuotteeseen) kasvu
28681: 1960-luvulta noin 30 prosentista nykyiseen yli 40:een, Pohjoismaissa lähelle 50
28682: prosenttiaTähän kehitykseen verrattuna veroaste on Yhdysvalloissa pysynyt mel-
28683: kein ennallaan vajaan 30 prosentin suuruusluokassa.Japanissa kasvu on ollut myös
28684: huomattava, mutta veroaste on eurooppalaiseen tasoon verrattuna edelleen al-
28685: hainen, noin 30 prosenttia.
28686: Vuonna 1965 julkiset taloudet olivat eri puolilla kehittynyttä maailmaa suurin
28687: piirtein tasapainossa. OECD-maista vain Italiassa oli merkittävä alijäämä, 4,4, pro-
28688: senttia bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä julkiset alijäämät ovat kaikkialla tria-
28689: dissa jonkinasteinen ongelma. Vuonna 1995 Euroopan unionin jäsenmaista vain
28690: lrlanti,Tanska ja Luxemburg alittivat EMUn lähentymiskriteerin viitearvon 3 pro-
28691: senttia bruttokansantuotteesta.Yhdysvalloissa alijäämä oli 1994 oli 2,0 ja Japanis-
28692: sa 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n jäsenmaiden tilanteen tekee vai-
28693: keaksi se, että veroasteet ovat jo nyt suhteellisen korkeat ja se, että työttömyys
28694: on korkealla. Julkisen velan nopea kasvu lisäisi epävarmuutta velan hallinnasta ja
28695: nostaisi ainakin ennen pitkää korkoja ja vähentäisi sitä kautta taloudellista aktivi-
28696: teettia.
28697: Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen toteutuminen siirtää raha- ja valuut-
28698: takurssipolitiikan toteuttamisen eurooppalaiselle tasolle. Ns. epäsymmetrisiin
28699: markkinashokkeihin (muutoksia, joiden merkitys on erilainen eri jäsenmaille) so-
28700: peutumisessa kansallisella finanssipolitiikalla on entistä tärkeämpi osuus. Unioni ei
28701: harjoita finanssipolitiikkaa. Julkisissa talouksissa tulisi olla liikkumavaraa lisätä me-
28702: noja epäsymmetristen shokkien takia, mikäli tuotantorakenne ja erityisesti työ-
28703: markkinat eivät kykene sopeutumaan riittävän nopeasti.
28704: Toinen syy tavoitella nykytilanteessa liikkumavaraa julkisiin talouksiin on EU-
28705: maiden ikärakenteen kehitys vuoteen 20 10 mennessä. Erityisen vaikeita budjetti-
28706: paineet ovat vuosina 20 10-2030. EU:n komission kokoaman aineiston mukaan
28707: eläkemenojen BKT-osuudet kasvavat nykyiseen nähden vuoteen 2030 mennessä
28708: maasta ja talouden kasvuvauhdista riippuen 1-5 prosenttiyksikköä suhteessa brut-
28709: tokansantuotteeseen. Tämän lisäksi terveysmenojen aiheuttama menojen nou-
28710: supaine on 1-3 prosenttiyksikköä BKT:sta.
28711:
28712:
28713:
28714: EUROOPPALAISEN MALLIN TULEVAISUUS
28715: Eurooppalaisen mallin luonteenomaiset piirteet ovat olleet tuotannossa olleiden
28716: taloudellisten panosten suhteellisen tehokas käyttö sekä julkisen vallan avulla to-
28717: teutettu koordinaatio. Hyvinvointikäsityksen luonteenomaisia piirteitä ovat ol-
28718: leet tuottavuuden kasvun käyttö sekä tuotannon kasvuun että vapaa-ajan lisäämi-
28719: seen ja riskien jakaminen eli tasainen tulon jako. Euroopan unionin jäsenmaissa on
28720: näissä suhteissa kuitenkin huomattavia eroja. julkisen vallan rooli on pohjoismais-
28721: sa merkittävämpi kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa. Etelä-Euroopassa perheellä,
28722: suvulla ja kansalaisyhteiskunnalla on enemmän merkitystä hyvinvoinnin uudel-
28723: leenjaossa. Toisaalta Isossa-Britanniassa markkinoilla ja hintajärjestelmällä on tär-
28724: keämpi osuus talouden ohjautumisessa kuin muualla Länsi-Euroopassa.
28725: Eurooppalaiseen malliin kuuluu myös osaamispääoman kartuttaminen ja ar-
28726: vostus. Tähän liittyy korkean teknologian ja tuottavuuden strategia, jossa työpa-
28727: noksen korkea laatu ja tuottavuus mahdollistavat suhteellisen korkean työn hin-
28728: nan. Koulutuspääoman keskimääräisessä tasossa on kuitenkin Euroopan maiden
28729: välillä eroja. Eroja on myös maiden sisällä, erityisesti varttuneiden ja nuorten
28730: ikäluokkien välillä.
28731: Eurooppalaisen mallin ongelma on vähäisen koulutuksen saaneiden ihmisten
28732: työttömyys. Eurooppalainen talous on viritetty työssäolijoiden korkean tuotta-
28733: vuuden varaan. Teknologinen kehitys ja kilpailu eurooppalaisen tuotannon toimi-
28734: aloilla vaatisi korkeampaa osaamistasaa kuin suurella osalla työttömistä on tarjo-
28735: ta. julkisen talouden alijäämäisyyden ja korkeiden veroasteiden aiheuttamien kan-
28736: nustinongelmien takia työttömyyttä ei voida poistaa tai toimeentulo-ongelmia
28737: ratkaista julkista rahoitusta vaativin toimenpitein.
28738: Euroopan unionin yhteismarkkinapolitiikalla on pyritty kilpailullisten markki-
28739: noiden ja hintajärjestelmän toiminnan parantamiseen. Samanaikaisesti rahoitus-
28740: markkinat vapautuivat. Näihin liittyvää vakauden menetystä korvataan unionin
28741: jäsenmaissa vakaalla rahanarvolla ja rahaliitolla sekä julkisen talouden kestävyy-
28742: den parantamisella. Molemmat ohjelmat ovat merkinneet ja merkitsevät vielä
28743: tulevaisuudessakin sopeutumista ja sopeutumiskustannuksia, joiden yksi muoto
28744: on työttömyys. Sääntelyn purku ja rahaliiton rakentaminen ovat investointi tule-
28745: vaisuuteen, jolla eurooppalaisiin talouksiin luodaan uutta vahvuustekijää, innova-
28746: tiivisuutta ja joustavuutta, menettämättä vakaudessa.Tämän investoinnin tuotot
28747: realisoituvat myöhemmin tuottavuuden kasvuna ja parempana muutosten sieto-
28748: kykynä.
28749: Euroopan talouden yksi vahvuustekijä lähivuosikymmeninä on jo tapahtunut
28750: panostus koulutukseen, erityisesti nykyisten nuorten ikäluokkien osaamiseen. Tä-
28751: män takia eurooppalaisen mallin suuntaa ei ole järkevää kääntää reaalisen kilpai-
28752: lukyvyn tavoittelusta pelkän hintakilpailukyvyn tavoitteluun.
28753: Työttömyys pysynee jossain mitassa ongelmana viitisentoista vuotta eli siihen
28754: asti, kun työvoima alkaa vähentyä suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen takia.
28755: Tällä aikavälillä joudutaan ratkomaan sekä eläkeikää lähestyvien että työmarkki-
28756: noille vähäisellä muodollisella koulutuksella tulevien työttömyysongelmaa. Erityi-
28757: sesti nuorten työttömien tapauksessa onnistuneella politiikalla on suuret tuotot,
28758: koska jäljellä oleva työura tai epäonnisessa tapauksessa työttömyysura on pitkä.
28759: Muodolliseen koulutukseen sopeutumattomien nuorten osaamisen kartuttami-
28760: seen tulisi etsiä eurooppalaisia mallejatyöpaikkakoulutus-ja oppisopimustyyppi-
28761: sillä ratkaisuilla.
28762: Eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluu yhteisvastuun lisäksi tietty muodollisen
28763: aseman ja hierarkian korostus organisaatioissa verrattuna amerikkalaiseen kult-
28764: tuuriin. Tuotantoelämässä tämä on nykyisellä teknologialla tuottavuutta ja jousta-
28765: vuutta alentava tekijä. Se saattaa olla myös esteenä kaiken osaamisen hyödyntä-
28766: miselle. Eurooppalaisen työelämän organisoinnissa olisi saatavissa hyötyjä ja lisää
28767: kannustimia työntekijöille kiinnittämällä huomiota tähän seikkaan. Ilmeisesti eu-
28768: rooppalainen koulutusjärjestelmä ei myöskään kehitä riittävästi sosiaalista osaa-
28769: mista tässä mielessä.
28770: Kilpailullisuuden lisääminen ja rahaolojen vakauttaminen lisäävät työelämän ja
28771: työmarkkinoiden sopeutumiskyvyn merkitystä. Tämän takia tulisi kiinnittää ny-
28772: kyistä enemmän huomiota työelämän ja työmarkkinoiden muuntumiskyvyn mo-
28773: nipuoliseen kehittämiseen.
28774:
28775:
28776:
28777:
28778: 1.4 Ympäristön kehitys
28779:
28780: Euroopan ympäristöongelmien luonne on muuttunut: paikallisia teollisen yhteis-
28781: kunnan päästöjä on pystytty vähentämään nopeastikin, kun taas alueelliset ja glo-
28782: baalit ongelmat ovat lisänneet painoarvo aan. Tämä muuttaa kansallisten, alueel-
28783: listen (Euroopan tason) ja globaalien hallintakeinojen suhteen.
28784: Ympäristökysymykset ovat malliesimerkki globaalista keskinäisriippuvuudes-
28785: ta. Kansalliset hallintayritykset eivät ongelman luonteesta johtuen onnistuTulok-
28786: siin voidaan päästä sellaisilla alueellisilla ja maailmanlaajuisilla pelisäännöillä, jotka
28787: rajoittavat kaikkien kansallista suvereniteettia kaikkien eduksi.
28788: Kyse ei ole enää tiedon puutteesta, teknologian kehittymättömyydestä eikä
28789: lopulta myöskään taloudellisten voimavarojen puutteesta globaalilla tasolla. Se,
28790: että ongelmien poliittisia ratkaisuja on erittäin vaikea saavuttaa tai että kestävää
28791: kehitystä suosivia instituutioita saadaan hitaasti aikaan, johtuu monesta tekijästä.
28792: Globaalit ympäristöongelmat ovat luonteeltaan asymmetrisiä: kehitysmaat- usein
28793: köyhimmät tai köyhyydestä juuri kasvuun irronneet- ja siirtymätaloudet aiheut-
28794: tavat nyt ja seuraavien vuosikymmenten aikana valtaosan ongelmista samalla kun
28795: niiden poliittinen kyky ja taloudelliset mahdollisuudet ongelmien ratkaisemiseen
28796: ovat heikoimmat. liman sitovia pelisääntöjä syntyy helposti vapaamatkustajati-
28797: lanteita: kun muut kärsivät vahingot, ongelmiin ei kannata sijoittaa. Liian löyhät
28798: alueellisen ja globaalin yhteistyön säännöt aiheuttavat epävarmuutta ja liian heik-
28799: koja kannustimia.
28800: Neljä ympäristöongelmaa erottuu globaalien vaikutusten, korkeitten
28801: riskien ja merkittävien taloudellisten seuraustensa takia:
28802:
28803:
28804: 11111 kasvihuoneilmiö (ilmastonmuutos);
28805:
28806:
28807: !II yläilmakehän otsonikerroksen oheneminen;
28808: 1111! biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja
28809:
28810:
28811: 1111! aavikoituminen ja vesivarojen riittävyys.
28812:
28813:
28814: Kasvihuoneilmiön vaikutuksesta keskilämpötilan arvioidaan nousevan -
28815: mikäli merkittäviin vähennyksiin ei pystytä- vuoteen 2100 mennessä 1.5-3 astet-
28816: ta.Arvioidut vahingot koko maailmassa nousisivat muutamaan prosenttiin maail-
28817: man BKT:sta.Tämänsuuruiset lämpötilan nousut aiheuttaisivat merkittäviä väes-
28818: tön muuttoliikkeitä ja ympäristöpako\aisuutta. Merenpinnan mahdollinen nousu
28819: puolella metrillä seuraavan sadan vuoden aikana tuhoaisi taloudellisesti, kulttuuri-
28820: sesti ja ekologisesti keskeisiä rannikkovyöhykkeitä.
28821: Ilmastonmuutosten torjuminen edellyttää erittäin pitkäjänteistä kansainvälistä
28822: yhteistyötä. Kehitysmaiden - kuten Kiinan -voidaan nykyisessä kehitysvaiheessaan
28823: odottaa lisäävän huomattavasti päästöjään. Kun maailman energiankulutuksen
28824: ennakoidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli 50 prosentilla (Maailman Ener-
28825: gianeuvoston perusskenaario), kasvusta yli 80 prosenttia toteutuu kehitysmaissa.
28826: Teollisuusmaiden tulisi pystyä suuriin, merkittäviä taloudellisia voimavaroja sito-
28827: viin päästävähennyksiin ja jatkaa uusien energiatekniikoiden kehittämistä. YK:n
28828: ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ( 1992) on ratifioinut 160 maata.
28829: Puitesopimuksen teollisuusmaita koskevien sitoumusten tiukentamisesta vuonna
28830: \997 päästiin tärkeään sopimukseen Genevessä heinäkuussa \996.
28831: Maailman pnmaarienergian kulutus exajouleina (EJ, 10 18 J) vuodessa
28832: vuosina 1985-2100
28833:
28834: (Alhaisen hiilidioksidin kasvun skenaario)
28835:
28836:
28837:
28838:
28839: Teollisuusmaat Kehitysmaat Maailma
28840:
28841:
28842:
28843:
28844: • 1985 • 2025 • 2050 • 2075 2100
28845:
28846: Kokona1skulutus Suomessa 1, 1 Ej v. 1985
28847:
28848: Lähde: Maailman energianeuvosto WEC
28849:
28850:
28851:
28852:
28853: Kansainvälisten sopimusten (Montrealin pöytäkirja 1987 ja sen myöhemmät
28854: tiukennukset) ansiosta pahimpien otsonikerrosta vahingoittavien aineiden
28855: käyttö on saatu teollisuusmaissa hyvin hallintaan; kehitysmaiden pitkät siirtymä-
28856: ajat ja siirtymätalouksien vaikeudet sopimusten täytäntöönpanossa luovat ongel-
28857: mia ja rahoituspaineita kehittyneille talouksille.
28858: Eurooppa (ml. KIE-maat) tuottaa noin 30% hiilidioksidipäästöistä ja kolman-
28859: neksen otsonikerrosta tuhoavista päästöistä. Siirtymätalouksien osuus on ratkai-
28860: seva. Sen sijaan EU:n jäsenmaissa Montrealin pöytäkirja on tuottanut tuloksia:
28861: otsonikerrosta tuhoavien yhdisteiden (halonit ja CFC:t) tuotanto ja kulutus on
28862: saatu käytännössä loppumaan. Kasvihuonekaasujen osalta EU:IIa on kansainvälistä
28863: puitesopimusta tiukemmat tavoitteet (yhteisön yhteiset hiilidioksidipäästöt vuo-
28864: teen 2000 mennessä vuoden 1990 tasolle), mutta niiden saavuttaminen näyttää
28865: epätodennäköiseltä.
28866: Biologisen monimuotoisuuden väheneminen on erityisen nopeaa
28867: trooppisissa sademetsissä, mutta myös pohjoiset havumetsät ovat yksipuolistu-
28868: neet,Välimerta ympäröivät alueet ovat muuttuneet lähes puuttomiksi ja vesistö-
28869: jen eliöiden monimuotoisuus on vähentynyt. YK:n ympäristö- ja kehityskonfe-
28870: renssissa Rio de Janeirossa 1992 allekirjoitettiin biologista monimuotoisuutta
28871: koskeva yleissopimus. Kehittyneiltä mailta edellytetään uusia rahoituslähteitä,
28872: mikäli sopimusten velvoitteet aiotaan myös kehitysmaissa täyttää.
28873: Uhanalaisten lajien osuus on Euroopassa suurempi kuin maailmassa yleensä.
28874: Rion sopimuksen pohjalta EU:n alueella (EU yksi sopimuksen allekirjoittajista)
28875: valmistellaan kansallisia ja unionin tason strategioita; Euroopan Neuvosto on val-
28876: mistellut yhteistyössä IUCN:n kanssa koko Eurooppaa koskevan luonnon moni-
28877: muotoisuutta koskevan strategian.
28878: Aavikoituminen uhkaa noin 25-30 prosenttia maapallon koko pinta-alasta.
28879: Kuivuudella ja köyhyydellä on suora yhteys: köyhyys pakottaa ihmisiä käyttämään
28880: ekologisesti herkkiä alueita elantonsa hankkimiseen. Monet maailman köyhim-
28881: mät maat - erityisesti Afrikassa - sijaitsevat aavikoitumisesta kärsivillä alueilla.
28882: Aavikoitumisen vaikutuspiirissä elävää väestöä (noin 1 miljardi ihmistä) uhkaa
28883: ympäristöpakolaisuuden kohtalo.YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de
28884: Janeirossa vuonna 1992 päätettiin aloittaa aavikoitumisen estämistä koskevan
28885: sopimuksen neuvottelut; sopimus allekirjoitettiin vuonna 1994.
28886: Euroopassa myös happamoittavat päästöt ovat merkittävä ympäristö-
28887: ongelma. Niiden lähteitä ovat lähinnä energiantuotanto (rikkioksidit), liikenne
28888: (typpioksidit) ja maatalous (NH3). Rikkiyhdisteiden kuormitus on alentunut EU:n
28889: alueella nopeasti 1980-luvun alusta lukien ympäristönsuojelutoimista johtuen.
28890: Typpiyhdisteiden päästätaso on vakiintunut: liikenteen kasvu aiheuttanee päästö-
28891: jen lievää kasvua. Euroopan maat ovat säädelleet sopimuksin rajat ylittäviä happa-
28892: moittavien aineiden kaukokulkeutumia.
28893: Eurooppa on aiheuttamassa monia merkittäviä ympäristöongelmia, mutta se
28894: on myös muiden aiheuttamien haittojen vastaanottaja. Euroopassa ympäristön
28895: tulevaisuutta arvioidaan myös turvallisuuskysymyksenä. EU onkin ottanut globaa-
28896: leja ympäristökysymyksiä koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä edelläkävijän
28897: roolin. Unionin luonne taloudellisen ja poliittisen yhteistyön uudentyyppisenä
28898: foorumina soveltuu erityisen hyvin keskeisten ympäristöongelmien ratkaisuun.
28899: Sen vaikutus on ollut keskeinen maailmanlaajuisten sopimusten syntymiseen ja se
28900: rahoittaa niiden toteutusta kehitysmaissa.
28901: KIE-maiden ja Venäjän ympäristöongelmat vaativat jatkossakin yhteistyön li-
28902: säksi mittavaa rahoitustukea. Ongelmien ratkaisu vaatii ainakin kolmentyyppisiä
28903: toimenpiteitä:
28904:
28905:
28906: i!i Alueiden puhdistaminen vuosikymmeniä jatkuneesta saastumisesta,
28907:
28908: i!i Puhtaiden ja kestävien ympäristöratkaisujen käyttöönotto niillä talouden sek-
28909: toreilla, joilla saastuttamisasteet ovat poikkeuksellisen korkeat ja
28910:
28911:
28912: i!i Ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön harmonisointi.
28913: PHARE:n arvion mukaan näiden toimenpiteiden kustannukset KIE-maissa
28914: nousevat kaiken kaikkiaan noin 300 miljardiin ECU:un. Tarvitaan laajapohjaista
28915: kansainvälistä yhteisrahoitusta, johon EU:n lisäksi osallistuvat kansainväliset rahoi-
28916: tuslaitokset ja ao. maat.
28917:
28918:
28919:
28920: 1.5 Globaali muutos, turvallisuus ja hallinta
28921:
28922: RISKIEN MAAILMA
28923:
28924: Globaalille muutokselle,joka edustaa pitkää jatkuvuutta yli institutionaalisten muu-
28925: tosten, on ominaista kansantalouksien, yhteiskuntien ja valtioiden syvenevä keski-
28926: näinen riippuvuus. Tällä riippuvuudella on muun muassa turvallisuus-, talous-,
28927: väestö- ja ympäristöulottuvuutensa. Sen myötä jako vain kansallisiin, 'sisäisiin' ky-
28928: symyksiin ja vain kansainvälisiin, 'ulkopoliittisiin' kysymyksiin on menettänyt mer-
28929: kitystään. Samaten on hämärtynyt rajalinja "poliittisen" ja "taloudellisen" välillä.
28930: Muutoksen nopeudesta ja riippuvuuksien syvyydestä johtuen yhteiskunnallisesti,
28931: taloudellisesti ja poliittisesti merkitsevät riskit yleistyvät.
28932: Sodanjälkeisen maailmanjärjestyksen valtarakenteiden hajoaminen on ollut
28933: keskeisenä syynä poliittisten rakenteiden rajuihinkin muutoksiin eri puolilla maail-
28934: maa. Kaksinapaisessa maailmanjärjestyksessä agendanmuodostusta, päätöksiä ja
28935: valintoja ohjasivat varsin vakaina säilyneet riskit ja uhkat. Niistä keskeisin oli täysi-
28936: mittainen sota. Muutosta kuvaa hyvin se, että aseidenriisunta ei ole ehkä koskaan
28937: historiassa ollut niin voimakasta kuin viime vuosina. Maailman varustelumenot
28938: ovat huippuvuodesta 1986 (varustelumenot 1 200 miljardia USD vuoden 1991
28939: rahassa) vähentyneet kolmanneksen (varustelumenot vuonna 1995 800 miljar-
28940: dia USD). Ainoa alue, jolla tapahtuu huomattavaa varustelua, on Kaakkois-Aasia
28941: ja Kauko-itä. Kehitys heijastelee muuttunutta turvallisuustilannetta: laajamittaisen
28942: valtioidenvälisen vastakkainasettelun todennäköisyys on vähentynyt ja konfliktit
28943: ovat yhä enemmän muuttuneet valtioiden sisäisiksi.
28944: Muutos vakiintuneiden rakenteiden maailmanjärjestyksestä siirtymäkauden
28945: avoimiin prosesseihin synnyttää epävarmuutta ja uusia riskejä. Tässä maailmassa
28946: taloudellisten riskien merkitys on kasvanut talouden globalisoitumiskehityksen
28947: myötä. Markkinaperustaisten rakenteiden voimistuminen ja niihin liittyvät riskit
28948: voivat ohjata kokonaisten kansantalouksien toimintaaToisaalta poliittisten riskien
28949: todennäköisyys kasvaa. Poliittinen riski lisää epävarmuutta yritystoiminnan poliit-
28950: tisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta ympäristöstä. Muuttuvat pelisäännöt ja po-
28951: liittisten järjestelmien epävakaa kehitys vaikeuttavat riskien hallintaa.
28952: Poliittisten riskien kasvu voi vaikuttaa merkittävästikin maailmantalouden ke-
28953: hitykseen. Yritykset eivät perusta investointejaan vain taloudellisten riskien hallin-
28954: taan, vaan ne arvioivat toimintaympäristöään alueellisten, valtiollisten ja jopa pai-
28955: kallisten poliittisten olojen kehityksellä.Tämä tekee poliittisesta ja yhteiskunnalli-
28956: sesta vakaudesta merkittävän kilpailutekijän taloudellisen vakauden rinnalle.
28957: Globaalin muutoksen ja riskien hallittavuus tulee olemaan kansainvälisen
28958: yhteisön keskeinen ongelma. Siirtymäkautena - ennenkuin uusi hallintajärjestel-
28959: mä saa hahmonsa-käytetään välineinä asiakohtaisia järjestelyjä (regiimejä) ja sopi-
28960: muksia. Riskien välisiä riippuvuuksia vastaavat turvallisuuden eri elementtien -
28961: taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristö! Iisen- väliset riippuvuudet.Turvallisuutta voi-
28962: daan lisätä luomalla poliittisin keinoin ennustettavuutta nopeiden muutosten ja
28963: riskien maailmassa. Niin globaalien riskien hallinta kuin kansallisten etujen ajami-
28964: nen toteutuu paremmin suvereenisuutta yhdessä käyttäen kuin valtioiden erillisin
28965: toimin.Yhteistyö ja sen pohjana olevat yhteiset pelisäännöt ovat tähän käyttökel-
28966: poinen menetelmä.
28967:
28968:
28969: HALLINNAN RISTIRIITOJA
28970: On syytä varautua siihen, että globaalissa hallinnassa ilmenee ristiriitoja, jotka
28971: syntyvät kansainvälisten instituutioiden yhteisten pelisääntöjen ja kulttuuris-ide-
28972: ologisen moninaisuuden välille. Muutos ja sen nopeus sinänsä synnyttävät muu-
28973: tosvastarintaa, joka pohjautuu vakauden ja jatkuvuuden arvoille. Sosiaalinen ja
28974: kulttuurinen turvallisuus voi järkkyä, kun muutos vaikuttaa perinteisin sosiaalisiin
28975: hierarkioihin ja kulttuurisiin arvoihin. Laajojen perinteisiin uskontoihin ja kulttuu-
28976: reihin pohjautuvien sivilisaatioiden merkityksen on juuri tästä syystä oletettu li-
28977: sääntyvän.
28978: Muutos synnyttää useimmiten myös häviäjiä ja ristiriitoja. Nationalismin ja
28979: etnisyyden nousu myös Euroopassa saattaa olla osa tätä kehitystä. Ne voivat
28980: pahimmillaan kehittyä poliittisiksi ääriliikkeiksi, joille yhteistyö ja yhteiset pelisään-
28981: nöt globaalin muutoksen hallinnassa ovat kulttuurisista syistä hylättäviä ja vastus-
28982: tettavia. Kasvavaksi kansainväliseksi ilmiöksi muodostuneen terrorismin kasvu-
28983: alustana on usein fundamentalismi.
28984: Nämä vastakkainasettelut ovat tulossa myös globaalin hallinnan keskeisille
28985: alueille, kuten kauppapolitiikkaan.Yieinen yhteisymmärrys kaupan vapauttamisen
28986: ja yhteisten pelisääntöjen eduista saattaa monin kohdin joutua ristiriitaan kulttuu-
28987: risten arvojen ja kansallisten perinteiden sekä niille rakentuvien standardien ja
28988: normien kanssa. Kun yhteisiä pelisääntöjä pyritään luomaan aloille, jotka ovat
28989: välittömässä yhteydessä kansalliseen kulttuuriin (audiovisuaalinen tuotanto, infor-
28990: maatioyhteiskunnan tuotanto ja palvelut), ristiriidat ovat todennäköisiä kuten EU:n
28991: ja NAFTA:n kiista osoittaa. Perustavat kysymykset poliittisista ja ihmisoikeuksista
28992: sekä demokratiasta nousevat kansainvälisen kauppapolitiikan agendalle, kuten
28993: EU:n ja ASEAN:in erimielisyydet osoittavat. On todennäköistä, että työelämän ja
28994: ympäristönsuojelun normit ovat yhä useammin myös kauppapoliittisten kiistojen
28995: perustana.
28996: Euroopan yhteistyö perustuu yhteiseen kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaali-
28997: seen perinteeseen ja sille ominaisiin arvoihin. Euroopan keskeisiä tulevaisuuden
28998: haasteita on, kuinka se pystyy merkittävimpänä globaalina toimijana yhdistämään
28999: näiden arvojen edistämisen toimivien globaalien pelisääntöjen kanssa.
29000: 2. EUROOPAN KEHITYKSEN PITKÄT LINJAT
29001: Eurooppa on ennen muuta moninaisuuden maanosa. Euroopassa poliittinen val-
29002: ta on vanhastaan ollut hajaantunutta, ja Eurooppa pirstoutui varhain monilukui-
29003: siin poliittisiin yksiköihin .Vuoden 1500 paikkeilla Euroopassa oli noin 500 poliittis-
29004: ta yksikköä; tällä hetkellä niitä on nelisenkymmentä (Keski- ja Itä-Euroopan maat
29005: mukaanlukien).
29006: Eurooppalainen nationalismi yhdisti 1800-luvulta lähtien näitä poliittisia yksi-
29007: köitä suuremmiksi: yhtenäisten etnisten ryhmien (sama kieli, sama kulttuuri) tuli
29008: kuulua samaan kansallisvaltioon. Sisäisen yhtenäisyyden vaatimus tuotti yhden-
29009: mukaisuutta, joka koski ensi kertaa kaikkia ihmisiä, ei yksinomaan kapeaa eliittiä.
29010: Nationalismi tuotti uusia identiteettejä, uusia jakoja, uusia rajoja- ja uusia sotia.
29011: Uskonnosta, joka oli Euroopan ensimmäinen yhdentäjä, tuli myös sen keskei-
29012: nen jakaja, ensin länteen (Rooma) ja itään (Konstantinopoli) ja myöhemmin ete-
29013: lään (katolilaisuus) ja pohjoiseen (protestanttisuus). Molemmilla jaoilla on ollut ja
29014: on huomattava poliittinen ja kulttuurinen merkitys. Edellinen jako on päällekkäi-
29015: nen lännen ja idän poliittisen jakolinjan kanssa. Toisaalta protestanttisuus on kan-
29016: sankirkkaina liittoutunut maallisen vallan kanssa mm. opetuksen järjestämisessä ja
29017: hyvinvointivaltioiden rakentamisessa, kun taas katolinen kirkko on kilpaillut ja kil-
29018: pailee maallisen vallan kanssa omilla rakenteillaan. Suhtautuminen yksilöön, kan-
29019: salaisyhteiskuntaan ja valtioon on erilainen. Etelän ja pohjoisen jännitteet- elinta-
29020: soerot, rakenteelliset erot ja hyvinvointimallien erot - saattavat muodostua mer-
29021: kittäviksi EU:n laajentumiseen ja syvenemiseen liittyen.
29022: Myös kielellisesti ja etnisesti Eurooppa on moninaisuuden maanosa. Euroo-
29023: passa puhuttavien kielten määrän arvio vaihtelee - kielen ja murteen määritel-
29024: mästä riippuen - seitsemästäkymmenestä yli kahteensataan. Euroopan valtioiden,
29025: etnisten ryhmien ja vähemmistöjen sekä kielten moninaisuus muodostaa mosaii-
29026: kin, joka edustaa yhtä aikaa kulttuurin rikkautta ja konfliktien lähdettä.
29027: Keskeinen osa Euroopan sisäistä moninaisuutta ja vastakkaisuutta on teollis-
29028: tumisen ja siihen liittyvän työnjaollisen vastakkaisuuden, yhteiskuntaluokan, olen-
29029: nainen merkitys sen historiassa. Teollinen luokkayhteiskunta syntyi Euroopassa.
29030: Kollektiiviset identiteetit ovat Euroopassa perustuneet paljolti taloudelliseen ase-
29031: maan ja siihen pohjautuviin jakoihin.Taloudellisesti ja poliittisesti luokka-ajattelu ja
29032: järjestöllinen luokkaan kiinnittyminen (kuten ay-liike, työnantajajärjestöt, työvä-
29033: enpuolueet ja maanviljelijäin puolueet) ovat olleet ainutlaatuisen keskeisiä juuri
29034: Euroopalle ja muovanneet eurooppalaisia yhteiskuntia perustuksia myöten.
29035: Nämä jakolinjat - valtiolliset, kansalliset, kulttuuriset, etniset, uskonnolliset,
29036: kielelliset, luokkapohjaiset -ja niihin liittyvät arvot ovat olleet Euroopassa poikke-
29037: uksellisen pysyviä ja johdonmukaisia. Siksi juuri Euroopassa kiteytyivät erilaiset
29038: aatteelliset ismit (kuten monarkismi, konservatismi, fasismi, liberalismi, sosialismi,
29039: nationalismi ja anarkismi) tulkitsemaan historiallista kehitystä ja määrittelemään
29040: maanosan poliittista suuntaa.
29041: MAAILMANSODASTA KYLMÄN SODAN LOPPUUN
29042: Euroopan keskeiset taloudet hallitsivat kansainvälistä taloutta vuosisatoja. Ne
29043: menettivät taloudellisen johtoasemansa Yhdysvalloille tämän vuosisadan alussa.
29044: Toisen maailmansodan- Euroopan suurimman "sisällissodan"- jälkeen Euroopan
29045: keskeiset taloudet olivat taas ensimmäisen maailmansotaa edeltävällä tuotannon
29046: tasolla.Taloudellinen ja teknologinen kuilu Yhdysvaltoihin laajeni valtavaksi. Lisäksi
29047: Euroopan väestöstä oli saanut surmansa lähes 40 miljoonaa ihmistä.
29048: Euroopan pitkässä linjassa on sodan jälkeisinä vuosikymmeninä nähtävissä tär-
29049: keitä tulevaisuutta muovaavia murroskohtia.
29050: Vuosien 1870 ja 1930 välillä Euroopasta oli muuttanut 50 miljoonaa siirtolais-
29051: ta. Eurooppa muuttui 1960-luvun kuluessa siirtolaisia lähettävästä siirtolaisia vas-
29052: taanottavaksi maanosaksi. Muutos johtui sodanjälkeisen kasvun tuottamasta työ-
29053: voimapulasta, kolonialistisen Euroopan "itseensä vetäytymisestä" ja globaalissa
29054: mittakaavassa humaanista maahanmuuttopolitiikasta. Euroopan unionin jäsen-
29055: maissa asuu toistakymmentä miljoonaa Euroopan ulkopuolisen alueen kansa-
29056: laista.
29057: Toinen tärkeä sodanjälkeinen murros tapahtui vuoden 1970 paikkeilla, kun
29058: historian pisimmän ja voimakkaimman nousukauden jälkeen teollisen yhteiskun-
29059: nan (industrialismin) nousu taittui: teollisuuden osuus tuotannosta ja työvoimasta
29060: alkoi vähentyä. 1970-luvulle ajoittuu myös toisen maailmansodan jälkeisen Eu-
29061: roopan keskeisen talouspoliittisen opin, keynesiläisyyden, toimintaedellytysten
29062: heikkeneminenTämä syvä rakennemuutos on tuonut työttömyyden takaisin Eu-
29063: rooppaan pitkän täystyöllisyyskauden jälkeen. Myöskään Keski- ja Itä-Euroopan
29064: muutosten painopiste ei ollut työhön liittyvissä oikeuksissa ja pelisäännöissä, vaan
29065: omistukseen liittyvissä instituutioissa.
29066: Eurooppalaisessa luokkapolitiikassa, jonka rakenteilla hyvinvointivaltiot on eri
29067: maihin rakennettu, perinteisellä nationalismilla oli hyvin vähän tilaa kehittyä. Kan-
29068: sallisvaltiot saivat "sosio-ekonomisen" järjestelmän sävyjä: tärkeitä olivat jälleen-
29069: rakentaminen, kasvu ja sosiaalinen integraatio.Väestöt hyväksyivät valtionsa sosi-
29070: aalisin hyvinvointiperustein, eivät nationalistisen voiman tai vastakkainasettelun
29071: takia. Länsi-Euroopasta onkin kehittynyt yksi maailman vähiten nationalistisista
29072: alueista, mikä on suuri muutos maanosan pitkässä nationalististen ristiriitojen vä-
29073: rittämässä historiassa. Mikäli hyvinvointiperuste häviää, on ennakoitavissa, että
29074: nationalismi voi palata legitimaation osaksi.
29075: Länsi-Euroopan valtiot ovat samanJaistuneet toisen maailmansodan jälkeen
29076: niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Samalla sen rajoilla olevien alueiden elinta-
29077: sokuilu suhteessa Eurooppaan on kasvanut. Myös 'väestökuilu' on kasvanut: kun
29078: venäläisten ja Länsi-Euroopan syntyvyys on laskenut ja väestöt ikääntyvät, on
29079: syntyvyys niiden rajoilla huippu korkeaa. Nämä rakenteelliset tekijät yhdessä aihe-
29080: uttavat jatkossakin voimakkaan muuttopaineen Eurooppaan.
29081: 1989-91 JÄLKEEN: PYSYVYYS JA MUUTOS?
29082: Berliinin muurin murtuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen merkitsivät toisen
29083: maailmansodan jälkeisen aikakauden ja kylmän sodan päättymistä; samalla katkesi
29084: vuodesta 1917 lähtenyt kehitys. Monet muutoksista, jotka on kirjattu vuosien
29085: 1989-9 1 tuloksiksi, olivat kylläkin alkaneet jo aiemmin. Monet muutoksista on
29086: tulkittavissa paluuksi vanhaan.
29087: Euroopan vanha jakolinja läntisen kristillisyyden ja ortodoksisuuden välillä on
29088: toisen maailmansodan jälkeisen kauden päätyttyä tullut selkeämmin näkyviin.
29089: Tämä rajalinja voi yhdessä muiden rajalinjojen kanssa olla edelleen merkitykselli-
29090: nen maanosan tulevaisuudelle.
29091: Euroopan tulevaisuuden kannalta on aivan olennaista, että viime vuosien ta-
29092: pahtumat eivät ole nostaneet valtioiden välistä jyrkkää nationalismia; valtiorajo-
29093: jen merkitys on vähentynyt ja valtioiden konfliktit eivät määrää läntisen Euroopan
29094: dynamiikkaa, kuten aiemmin satojen vuosien ajan. Sen sijaan muuttovirrat Länsi-
29095: Eurooppaan ja valtioiden hajoaminen idässä ovat nostaneet valtioiden sisäiset
29096: etniset konfliktit ja etnisen politiikan etualalle .Tämä voi epäsuotuisissa olosuhteis-
29097: sa johtaa 'uuteen nationalismiin', jonka muodostumiselle on myös Länsi-Euroo-
29098: passa sosiaalista perustaa.
29099: Köyhyys on vakavassa mielessä tullut takaisin Eurooppaan. Uudet ja myös
29100: vanhat epätasa-arvon muodot ovat nousseet esiin. Pitkään jatkunut taloudellinen
29101: ja sosiaalinen tasa-arvokehitys on erityisesti 1990-luvulla taittunut. Läntisessä Eu-
29102: roopassa sillä on perusta joukkotyöttömyydessä, mutta sillä on myös etninen
29103: leimansa. Itäisessä Euroopassa eriarvoisuuksien ja köyhyyden lisääntyminen on
29104: ollut hyvin nopeaa ja siinä on jo nyt nähtävissä hyvin pitkäaikaisia vaikutuksia mm.
29105: väestön terveyden ja koulutuksen tasoon sekä näiden yhteiskuntien sosiaaliseen
29106: kiinteyteen ja sitä kautta poliittiseen vakauteen.
29107: Globalisoituminen ja Euroopan yhdentyminen eivät suinkaan ole vähentä-
29108: neet maanosan kulttuurista vaihtelua, vaan kulttuurinen diversiteetti on päinvas-
29109: toin kasvanut. Kulttuurisen monimuotoisuuden kasvulle on luonut pohjaa myös
29110: se, että romanttinen ajanhenki korostaa eroja samanlaisuuksien ja yhtäläisyyksien
29111: kustannuksella. Heti vuosien 1989-91 jälkeen - kommunismin kukistuttua- esiin-
29112: tyi näkemyksiä, joiden mukaan liberalismi yhdenmukaistaisi eurooppalaiset yh-
29113: teiskunnat varsin nopeasti niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin poliittisestikin.Tällä
29114: hetkellä Euroopan sosiaalinen ja poliittinen maisema on ehkä monimuotoisempi
29115: kuin koskaan. Myös jatkossa hyvin pitkävaikutteiset rakenteelliset tekijät tulevat
29116: sekoittumaan Euroopan poliittisiin projekteihin ja muuttamaan niiden suuntaa.
29117: Vuoteen 1989 saakka EY:IIä oli selvät poliittiset rajat: se oli läntisen Euroopan
29118: yhteisö. Nyt Euroopan integroituminen merkitsee tulevaisuuden projektina mer-
29119: kittävästi mittavampia ja avoimempia haasteita. Integraation motiivina ei ole enää
29120: sisäinen tai ulkoinen järjestelmäuhka, mikä myös vähentää paineita poliittiseen
29121: yhdenmukaisuuteen.
29122: Vuosien 1989-91 keskeinen sisältö, siirtyminen markkinatalouden ja poliitti-
29123: sen demokratian kehittämiseen myös Keski- ja Itä-Euroopassa, on mahdollistanut
29124: koko Euroopan laajuisen integraation hahmottamisen realistiselta pohjalta. Eräis-
29125: sä maissa siirtymäkauden voi sanoa olevan jo tärkeissä suhteissa ohi, mitä todis-
29126: taa niiden jäsenyys OECD:ssä. Laajan integraation esteinä ovat vielä kuitenkin
29127: monet historialliset pysyvyydet näiden yhteiskuntien syvärakenteissa.
29128:
29129:
29130:
29131:
29132: ONKO EUROOPALLA IDENTITEETTIÄ?
29133: Euroopalla on käsitteenä olennaisesti kolme merkitystä.
29134: Eurooppa on ensinnäkin maantieteellinen kokonaisuus, joka ulottuu Atlantilta
29135: Uralille ja Gibraltarilta Nordkapiin.
29136: Toiseksi Euroopalla ymmärretään niitä kehittyneitä teollisuusmaita, jotka vuo-
29137: sikymmeniä ovat kehittyneet markkinatalouden ja demokratian oloissa ja joista
29138: lähes kaikki ovat EU:n jäseniä (Länsi-Eurooppa, OECD-Eurooppa). Tässä merki-
29139: tyksessä Keski- ja Itä-Euroopan maat haluavat "paluuta Eurooppaan".
29140: Kolmannessa merkityksessä Eurooppa on yhteisesti koettua historiaa ("yh-
29141: teistä muistia"), yhteisiä arvoja, yhteistä kulttuuria ja elämäntapaa. Tämä Euroop-
29142: pa on antiikin klassisen kulttuurin, juutalaisuuden, kristinuskon, renessanssin, mo-
29143: dernin tieteen ja taiteen ja valistuksen Eurooppa. Tässä merkityksessä Eurooppa
29144: on faustinen, pyrkimässä aina uuteen ja ennenkokemattomaan.
29145: Tämän Euroopan ehkä syvimpänä perusarvona on eettinen ja kulttuurinen
29146: universalismi: pyrkimys hakea kaikille hyväksyttäviä ratkaisuja. Tämä arvo on yh-
29147: teinen eurooppalaisen kulttuurin perustaa Iuoneii Ie kristillisyydelle, humanismi IIe
29148: ja valistukselle.
29149: Euroopalla ei ole valmista identiteettiä missään merkityksessä. Se rakentuu
29150: vuorovaikutuksessa ja siihen sisältyy aina myös pyrkimys vastata kysymykseen,
29151: millaiseksi sen halutaan muodostuvan. Identiteetti tulee tärkeäksi suurten muu-
29152: tosten aikana. Silloin tulee tärkeäksi korostaa sitä, mikä pysyy samana ja muuttu-
29153: mattomanaVuosien 1989-91 suuren muutoksen luoma identiteettihakuisuus on
29154: tähdännyt yhteisten kulttuuristen ja historiallisten kokemusten ja rajojen lisäksi
29155: myös yhteiseen tulevaisuuteen. Sen ensimmäisiä ilmenemismuotoja oli ETYJ-mai-
29156: den päämiesten Pariisissa 1990 hyväksymä uuden Euroopan peruskirja, jonka
29157: mukaan uusi Eurooppa ulottuu niin laajalle kuin ihmisoikeudet ja demokratia,
29158: oikeusvaltion periaatteet ja pluralismi, taloudellinen vapaus, yhteiskunnallinen oi-
29159: keudenmukaisuus ja sitoutuminen rauhaan ulottuvat Euroopan maaperällä.
29160: Kysymys Euroopan identiteetistä tänään merkitsee ensinnäkin kysymystä siitä,
29161: mitä Eurooppa merkitsee kansalaisille. On kysymys siitä, millaisen Euroopan ja
29162: millaisten instituutioiden kansalaiset uskovat palvelevan itseään. Toisaalta kysymys
29163: Euroopan identiteetistä merkitsee kysymystä Euroopan tulevasta poliittisesta
29164: identiteetistä. Mitkä ovat Euroopan yhteisiä asioita? Millaisena Eurooppa kykenee
29165: vastaamaan ulkoisiin haasteisiin, kuten globaaleihin ongelmiin, globaalin hallinnan
29166: vaikeuksiin tai suhteiden järjestämiseen muihin sivilisaatioihin? Millaisena Euroop-
29167: pa parhaiten ratkaisee sisäiset ongelmansa kuten eurooppalaisen yhteiskunta-
29168: mallin tulevaisuuden tai maanosan kattavan yhteistyön? Yhä tärkeämmäksi muo-
29169: dostuu kysymys: Kuinka Eurooppa pystyy tehokkaaseen poliittiseen toimintaan ja
29170: kantamaan yhteistä poliittista vastuuta? Kuinka muodostuu Euroopan laajuinen
29171: kansa\aisyhteiskunta ja julkisuus, joka voi yhdistää Euroopan kansalaisten toiveet
29172: ja Euroopan poliittisen identiteetin?
29173:
29174:
29175:
29176:
29177: Eurooppa ei ole enää modernin maailman keskus samassa mielessä kuin sato-
29178: ja vuosia. Sillä on kuitenkin kehitteillä historiallisesti ainutlaatuinen taloudellinen ja
29179: poliittinen yhteistyöorganisaatio, joka onnistuessaan tulee olemaan tärkeä edis-
29180: tysaskel globaalissa hallinnassa ja eurooppalaisten yhteiskuntien mittavien ongel-
29181: mien ratkaisemisessa.
29182: Samalla yhdentyminen ja EU ovat nyt ja tulevaisuudessa ennen muuta tapa
29183: organisoida Euroopan keskeistä sisältöä, sen moninaisuutta.
29184:
29185:
29186:
29187:
29188: 3. EUROOPAN UNIONIN JA
29189: INTEGRAATION TULEVAISUUS
29190:
29191: 3.1 Euroopan integraation lähtökohdat
29192:
29193: Eurooppalaiset integraatiopyrkimykset olivat vahvimmillaan heti toisen maailman-
29194: sodan päättymistä seuranneina vuosina. Tosin jo \920- ja \930-\uvui\\a ilmeni
29195: pyrkimyksiä Euroopan valtioiden yhteistyön kehittämiseen integraation pohjalta
29196: lähinnä federalistisessa hengessä. Toisen maailmansodan aikana puolestaan Sak-
29197: san val\oittamien maiden vastarintaliikkeiden piirissä kehittyi ajatuksia sodanjäl-
29198: keisen Euroopan olojen järjestämiseksi.Tavoitteena oli laajasti ymmärrettynä Eu-
29199: roopan Yhdysvaltojen luominen uuden sodan mahdollisuuden torjumiseksi.
29200: \940-\uvun loppuvuosina pyrittiin integraatiota edistämään federalististen
29201: mallien pohjalta. Haluttiin turvata rauhan säilyminen Euroopassa, vauhdittaa jäl-
29202: leenrakennusta sekä luoda toimiva kehys Saksan jäl\eenrakennukse\\e. Euroopan
29203: Yhdysvaltojen luomisella pyrittiin estämään sodan syttyminen rajoittamalla kan-
29204: sallisvaltioiden suvereeniutta ulkopolitiikan ja puolustuksen alueella.
29205: Vastarintaliikkeiden perintönä kehitystä vauhditettiin laajamittaisella kansalaistoi-
29206: minnalla.
29207: Federalistisen integraatiovaiheen perusrakenteeksi muodostui malli, jossa Eu-
29208: roopan Neuvosto luotiin kansalaisoikeuksien ja perusvapauksien määrittelemi-
29209: seksi ja suojelemiseksi, Euroopan puolustusyhteisö (EDC) yhteisen puolustuksen
29210: instituutioksi ja Euroopan poliittinen yhteisö (EPC) ulkopolitiikan toteuttamisen
29211: instrumentiksi. Federalistinen Euroopan Yhdysvallat -malli kaatui kuitenkin kan-
29212: sainvälisen tilanteen kärjistymiseen kylmäksi sodaksi, Yhdysvaltain nousuun Län-
29213: nen johtavaksi voimaksi sekä eurooppalaisten kansallisvaltioiden voimistumiseen.
29214: lntegraatiopyrinnöt saivat toisen suunnan, kun Ranskan aloitteen pohjalta sol-
29215: mittiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustanut sopimus. Integ-
29216: raation keskeiseksi motiiviksi nousi hyvinvoinnin edistäminen. Hiili- ja teräsyhtei-
29217: sön luomisen motiivina oli myös vahvasti turvallisuuspoliittinen näkökohta: saat-
29218: taa Saksan hiili- ja teräsvarat monenkeskiseen valvontaan. Ranskan ulkoministerin
29219: Robert Schumanin aloitteesta syntynyt hiili- ja teräsyhteisö on yhdistelmä federa-
29220: listisia ajatuksia ja sektorikohtaista integraatiota. Sillä luotiin hiilen ja teräksen yh-
29221: teismarkkinat ja saatettiin ne ylikansalliseen valvontaan. Perustajavaitiaina olivat
29222: Ranska, Saksa, Italia ja Benelux-maat.
29223: Hiili- ja teräsyhteisön perustaminen heijastaa 1940-luvun integraatiopyrki-
29224: myksiin kiinteästi kuulunutta ajatusta Saksan ja Ranskan yhteistyön keskeisestä
29225: merkityksestä. Schumanin suunnitelmaa onkin pidetty osoituksena Ranskan muut-
29226: tuneesta politiikasta. Ranskan on esityksen myötä katsottu luopuneen ajatukses-
29227: ta, että Saksa tulisi eristämällä ja heikentämällä estää saavuttamasta keskeistä
29228: asemaa Euroopassa. Ranskan politiikan uudeksi suunnaksi tuli ajatus ottaa Saksa
29229: mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön ja sitoa se yhteisiin instituutioihin. Tälle
29230: politiikalleen Ranska sai tukea ja hyväksyntää Yhdysvalloilta, joista oli tullut Euroo-
29231: pan turvallisuuden ylläpitäjä Naton perustamisen (v. 1949) jälkeen. Saksa, jolla ei
29232: tuolloin ollut suvereenin valtion asemaa, näki yhteismarkkinat keinoksi saavuttaa
29233: täysi itsenäisyys osana ylikansallista järjestöä. Se oli keino tulla hyväksytyksi tasa-
29234: vertaiseksi sopijapuoleksi ja täysivaltainen jäsenyys oli sille suuri poliittinen voitto.
29235: Saksalais-ranskalainen yhteistyö on Euroopan unionin tulevankin kehityksen kes-
29236: keinen elementti eikä siihen ole näkyvissä muutoksia.
29237: EEC:n perustaminen vuonna 1957 solmitulla Rooman sopimuksella jatkaa
29238: hiili- ja teräsyhteisön luomaa yhteismarkkinoiden integraatiomallia. Sen perusta-
29239: mista edelsivät suunnitelmat luoda "Pikku-Eurooppa", jossa hiili- ja teräsyhteisö
29240: sekä Länsi-Euroopan Unioni WEU olisivat toimineet yhteismarkkina-alueen ydin-
29241: organisaatioina. WEU perustettiin vuonna 1954 korvaamaan epäonnistunutta
29242: puolustusyhteistyötä EDC:n puitteissa. Siinä oli mukana myös Saksan Liittotasa-
29243: valta. Hanke ei kuitenkaan saanut kannatusta. Sen sijaan Jean M onnet ryhtyi aja-
29244: maan uutta integraatiohanketta,joka toteuttaisi teollisten tuotteiden yhteismark-
29245: kinat.
29246: Vaikka hiili- ja teräsunionin ja EEC:n välillä onkin paljon yhtäläisyyksiä, on nii-
29247: den välillä myös huomattavia eroja. Jäsenvaltioilla on EEC:n pohjalta kehittynees-
29248: sä EU:ssa ministerineuvoston aseman takia keskeinen rooli. Komissio ja neuvosto
29249: käyttävät yhdessä ylikansallista valtaa, joka viime kädessä on jäsenvaltioiden halli-
29250: tusten tahdon varassa. Näin nykyisen EU:n pohjana olevaa integraatiomallia voi
29251: luonnehtia lähinnä hallitustenväliseksi integraatioksi ylikansallisuuden sijasta.
29252:
29253:
29254:
29255:
29256: 3.2 Euroopan unionin kehitysvaihtoehdot
29257:
29258: Euroopan unionin perustana on yhteismarkkinaintegraatio. Sen etenemisen dy-
29259: namiikkaa on totuttu tarkastelemaan syvenemisen ja leviämisen välisenä jännit-
29260: teenä. Jännitteen pohjana on ajatus, että integraation eteenpäinmenon edellytyk-
29261: senä on sen syventäminen, joka puolestaan edellyttää integraation ulottamista
29262: uusille sektoreille. Syvenemisen ja leviämisen jännite nähtiin automaattisena in-
29263: tegraation etenemisen mallina 1970-luvulle talouskriisiin asti. 1980-luvulla jännite
29264: ei enää taannut integraation etenemistä, vaan sen edistämiseen tarvittiin jäsen-
29265: maiden hallitusten aktiivista poliittista sitoutumista ja vaikuttamista. Integraation
29266: edistämisen instrumentiksi omaksuttiin hallitustenvälisten neuvotteluiden strate-
29267: gia.
29268: Yhtenäisasiakirjan hyväksyminen vuonna 1986 oli ensimmäinen hallitustenvä-
29269: listen neuvotteluiden kautta tapahtunut Euroopan yhteisön perustamisasiakirjo-
29270: jen laajamittainen uudistus.Yhtenäisasiakirjassa päätöksenteossa siirryttiin mark-
29271: kinaintegraatiota koskevien päätösten osalta pääsääntöisesti määräenemmistö-
29272: päätöksentekoon. Samalla integraation piiriin tuotiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan
29273: asioita, joskin hallitustenvälisen yhteistyön muodossa. Sama menettely toistettiin
29274: 1990-luvun alussa, jolloin hallitusten välisten neuvotteluiden seurauksena hyväk-
29275: syttiin Maastrichtin sopimus. Siinä ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi myös yh-
29276: teistyö sisä- ja oikeusasioiden alalla tuotiin unionin toimivaltaan. Maastrichtin
29277: sopimukseen sisältyy myös sitoutuminen talous- ja rahaliiton asteittaiseen luomi-
29278: seen sekä siirtyminen yhteisvaluuttaan.
29279: Kolmannen kerran samaa menettelyä noudatetaan hallitustenvälisessä konfe-
29280: renssissa (HVK), joka käynnistyi maaliskuussa 1996. Sen tavoitteena on uudistaa
29281: Euroopan unionin toimintasääntöjä, tehostaa unionin päätöksentekoa ja päättää
29282: uusien toimialojen liittämisestä unionin toimivaltaan.Tavoitteena on myös tehos-
29283: taa unionin ulkoista toimintaa ja luoda edellytyksiä sen laajenemiselle lähimpien
29284: kymmenen vuoden aikanaVuoden 1996 hallitustenvälisessä konferenssissa nou-
29285: sevat aikaisempaa voimakkaammin esille kansalaisten ja unionin väliset suhteet.
29286: Syveneminen ja leviäminen ovat muokanneet alkuperäistä Euroopan talous-
29287: yhteisöä vapaakauppa-alueesta yhteismarkkinoiksi ja edelleen kohti tiiviimpää po-
29288: liittista yhteisöä. Mitä pidemmälle integraatio on edennyt ja mitä useammalle
29289: yhteiskuntapolitiikan Iohkoiie se on levinnyt, sitä herkemmäksi sen luonne on
29290: muuttunut jäsenvaltioiden kannalta. Yhtenäisasiakirjasta lähtien integraatio on
29291: ulottunut kansallisvaltioiden Suvereenisuuden kannalta herkille aloille. Hallitus-
29292: tenväliset neuvottelut ovat muokanneet unionin perusluonnetta puhtaasti halli-
29293: tustenvälisestä järjestöstä kohti jäsenvaltioiden muodostamaa valtioyhteisöä.
29294: Syvenemisen ja leviämisen lisäksi EU:n luonteeseen on vaikuttanut vaiheittain
29295: tapahtunut laajeneminen. Laajeneminen käynnistyi 1970-luvun alkuvuosina, jol-
29296: loin mukaan tulleet uudet jäsenvaltiot (Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska) luontevasti
29297: laajensivat syntynyttä yhteismarkkina-aluetta.Toinen laajenemisen vaihe (Kreikka
29298: 1979, Espanja ja Portugal 1986) puolestaan tapahtui korostetun poliittisista syis-
29299: tä. Euroopan unionin jäsenmaat halusivat laajenemisen avulla turvata demokraat-
29300: tisen kehityksen vakiintumisen Välimeren alueella. Laajeneminen levitti integraati-
29301: on kattamaan koheesiopolitiikan ja rakennepolitiikan kysymyksiä. Kolmas laajene-
29302: minen vuoden 1995 alusta lähtien (Suomi, Ruotsi ja Itävalta) merkitsi ennen
29303: muuta sisämarkkinoiden alan laajenemista ilman sektoripolitiikkojen ja institutio-
29304: naalisten ratkaisujen välitöntä uudistamistarvetta.
29305: Euroopan unionin tulevan kehityksen pohjan muodostavat sekä Euroopan
29306: poliittisen ja taloudellisen rakenteen murros että yhtenäisasiakirjan hyväksymisen
29307: jälkeen tapahtunut integraation nopea syveneminen ja leviäminen. Syveneminen
29308: ja leviäminen ovat 1980-luvun puolivälistä lähtien olleet niin laaja ja nopea pro-
29309: sessi, että unionin perusluonnetta koskevat arvioinnit ovat jääneet niiden var-
29310: joon. Unionin kehitys on tapahtunut paljolti toimintaympäristön, niin maailman-
29311: laajuisen kuin lähiympäristön, luomien yllätyksellisten ja mittasuhteiltaan laajojen
29312: haasteiden kautta. Muutoksiin liittyvät peruskysymykset kuten unionin toiminnan
29313: legitiimisyys (hyväksyttävyys), unionin ja sen kansalaisten suhde, demokraattisen
29314: kontrollin kysymykset sekä myös unionin ja sen jäsenmaiden väliset suhteet ovat
29315: jääneet lian vähälle huomiolle. Ne luovat kasaantuneita muutosten paineita.
29316: Ulkoisten muutospaineiden merkitys tulevaisuudessa on edelleenkin koros-
29317: tunut. Euroopan unioni ja sen jäsenmaat kohtaavat maailmanlaajuisen kilpailuky-
29318: vyn haasteen, joka vaatii niiltä taloudellisten rakenteiden sopeuttamista. Lähiym-
29319: päristössä unionin mittavimmat haasteet tulevat samanaikaisesti sekä Itä- ja Kes-
29320: ki-Euroopan suurista muutoksista että Välimeren alueen yhteiskunnallisesta kehi-
29321: tyksestä. Lähialueilla kyse on samanaikaisesti sekä turvallisuuspoliittisista uhkate-
29322: kijöistä että taloudellisen ja sosiaalisen epäjärjestyksen luomasta epävarmuudes-
29323: ta. Molemmat ulottuvuudet painottavat unionin tarvetta kyetä reagoimaan no-
29324: peasti ja tehokkaasti ympäristön muutoksiin.
29325: Ulkoisten paineiden lisäksi unionin tulevaan kehitykseen vaikuttavat aikaisem-
29326: paa voimakkaammin sisäiset paineet. Uusien paineiden ja haasteiden ratkaisemi-
29327: seksi muotoutunut hallitusten välisten neuvotteluiden inkrementaalinen (kasvu-
29328: dynaaminen) menetelmä näyttää vakiintuneelta tavalta syvenemisen, leviämisen
29329: ja laajenemisen hallitsemiseksi. Siinä painottuu kuitenkin tulevaisuudessa entistä
29330: korostuneemmin tarve huomioida unionin kansalaisten näkemykset ja toiveet,
29331: jotka joka tapauksessa heijastuvat integraatioprosessin tulevaisuuteen kansallisen
29332: voimaansaattamisprosessin kautta.
29333: Unionin sisäisen uudistamisen kasaantuneet paineet nostavat esille jäsenvalti-
29334: oiden erilaiset käsitykset unionin luonteesta. Osa jäsenvaltioista katsoo yhte-
29335: näisasiakirjasta alkaneen kehityksen johtavan entistä tiukempaan liittoon ja vähit-
29336: täiseen siirtymiseen valtioiden liitosta liittovaltiota kohti. Tämä kehitys edellyttää
29337: toimivaltasuhteiden ja työnjaon nykyistä tarkempaa määrittelyä jäsenvaltioiden ja
29338: unionin instituutioiden kesken. Se edellyttää myös yhteisöinstituutioiden toimi-
29339: vallan ulottamista nykyisille hallitustenvälisessä toimivallassa oleville aloille, ulko-
29340: ja turvallisuuspolitiikkaan sekä yhteistyöhön sisä- ja oikeusasioissa.
29341: Liittovaltiomallin kannattajat katsovat, että perustuslain luominen Euroopan
29342: unioni IIe olisi ensimmäinen askel heidän toivomaansa suuntaan. Perustuslailla rat-
29343: kaistaisiin esimerkiksi toimivaltaa koskevat ristiriidat unionin instituutioiden ja jä-
29344: senmaiden välillä. Sen avulla katsotaan myös voitavan ratkaista kansalaisten ja
29345: unionin välisissä suhteita ja kasvattaa legitiimisyyttä.Toinen keskeinen liittovaltion
29346: kannattajien vaatimus on enemmistöperiaatteen laajentaminen kaikkeen päätök-
29347: sentekoon. Liittovaltiomallissa enemmistöpäätöksenteko on vallitseva päätök-
29348: senteon muoto. Yksimielisyysvaatimus voitaisiin näiden näkemysten mukaan hy-
29349: väksyä vain poikkeuksellisen merkittävissä asioissa kuten puolustuspolitiikan
29350: alueella.
29351: Liittovaltioajatuksen tukijat lähtevät myös siitä, että nykyisenkaltainen kolmen
29352: pilarin järjestelmä on korvattava yhdellä päätöksentekorakenteella. Tämä vaati-
29353: mus merkitsee, että sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan että yhteistyön sisä- ja
29354: oikeusasioissa tulee yhteisöllistyä.Toisin sanoen yhteisöinstituutioiden, lähinnä ko-
29355: mission ja tuomioistuimen, toimivalta on ulotettava myös näihin kysymyksiin sa-
29356: malla kun enemmistöpäätöksenteko on ulotettava niiden alueelle.
29357: Unionin jäsenvaltioiden keskuudessa on myös voimakasta kannatusta unionin
29358: säilyttämiseksi nykyistä selkeämmin hallitustenvälisenä järjestönä. Hallitustenväli-
29359: syyden kannattajat katsovat, että jäsenvaltioilla ja niiden poliittisilla instituutioilla
29360: tulisi olla keskeinen rooli päätöksenteossa myös unionin toimivaltaan kuuluvissa
29361: asioissa. Ns. löysän liiton kannattajat olisivat valmiita supistamaan unionin toimi-
29362: valtaa vain aloille, jotka ovat yhteismarkkinoiden kannalta tarpeellisia. Suvereeni-
29363: suutensa säilyttäneistä kansallisvaltioista koostuva Euroopan unioni takaa tämän
29364: käsityksen mukaan parhaiten myös kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden.
29365: Hallitustenvälisen yhteistyön kannattajat katsovat niin ikään, että kansalaisten unio-
29366: ni IIe osoittama tuki ja legitiimisyys voivat toteutua vain kansallisvaltioiden kautta.
29367: Talous- ja rahaliiton kohtalo muokkaa EU:n tulevaa kehitystä. Sen toteutumi-
29368: nen on integraation syvenemisen kannalta ratkaiseva askel. Se merkitsee unionin
29369: jäsenvaltioiden jakaantumista ainakin kahteen ryhmään. Sisärengas siirtyy talous-
29370: ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen ja yhtenäisvaluuttaan.jakautumista on eräiltä
29371: osin (Schengenin sopimus) jo tapahtunutkin.Jakautumisen seurauksena institutio-
29372: nalisoituu eritahtisen integraation malli. Pidemmällä aikavälillä tämä johtaa koko-
29373: naan uudenlaiseen Euroopan unioniin, jossa jäsenvaltiot etenevät eri tahtia ja
29374: omaksuvat eri asteisia sitoumuksia. EMU:n toteutumatta jääminen puolestaan
29375: merkitsisi suurta poliittista tappiota ja luopumista Maastrichtin sopimuksen ta-
29376: voitteista.
29377: Talous- ja rahaliiton toteutumisen vaihtoehtoina ovat sen käynnistymisen siir-
29378: täminen tai koko hankkeesta luopuminen. Kumpikin vaihtoehto on poliittisesti
29379: arkaluonteinen ja unionin tulevaisuuteen hyvin syvällisesti vaikuttava. Maastrich-
29380: tin sopimuksessa jäsenmaat ovat yksituumaisesti sitoutuneet talous- ja rahaliit-
29381: toon. Se nähdään unionin tulevaisuuden ydinasiana. Siitä luopuminen vähentäisi
29382: unionin uskottavuutta niin jäsenvaltioiden kuin kansalaisten silmissä. Se voisi joh-
29383: taa kriisiin, jonka ratkaisemiseen nykymuotoinen EU ei pystyisi vaan se ajautuisi
29384: hajoamiseen tai taantuisi vapaakauppa-alueeksi.
29385: EMU:n toteutumatta jääminen ei sinänsä estäisi poliittisen unionin toteutta-
29386: mista. Se ei pysäyttäisi väistämättä integraation tiivistämistä esimerkiksi ulko- ja
29387: turvallisuuspolitiikan tai sisäisen turvallisuuden asioissa. Myös institutionaaliset
29388: uudistukset olisivat mahdollisia ilman talous- ja rahaliittoa. EMU:n toteuttamatta
29389: jääminen heikentäisi EU:n mahdollisuuksia raha- ja talouspolitiikan harmonisoin-
29390: tiin. Unionin toimintakyky talouden vakaan ja tasapainoisen kehityksen turvaami-
29391: sessa olisi olennaisesti heikompi. Se heikentäisi unionin mahdollisuuksia aktiivi-
29392: seen työllisyyspolitiikkaan ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen.
29393: Unionin tulevaisuuden kannalta legitimiteetin ansaitseminen on ydinkysymys.
29394: Osallistuminen, vaikutusvalta ja tiedonsaanti ovat asioita, joihin unionin on löy-
29395: dettävä vastaus, jotta se voi ansaita kansalaisilta hyväksyttävyyden. Se on sekä
29396: syvenemisen että leviämisen ehto. Hyväksyttävyyden perusvaatimus on, että
29397: kansalaisella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa suoraan päätöksentekoon. Euroo-
29398: pan unionissa tämä mahdollisuus on olemassa Euroopan parlamentin vaalien
29399: kautta. Ongelmana kuitenkin on, että parlamentilla ei kansallisen poliittisen pää-
29400: töksentekojärjestelmän tapaan ole autonomista lainsäädäntövaltaa, vaan ainoas-
29401: taan oikeus myötävaikuttaa lainsäädäntöön. Legitiimisyysvaatimusten ensisijaise-
29402: na kohteena onkin ollut Euroopan parlamentin aseman vahvistaminen
29403: lainsäädäntöprosessissa. Tähän suuntaan aikaisemmat hallitustenväliset kokouk-
29404: set ovatkin ottaneet askeleita.
29405: Legitiimiin poliittiseen järjestelmään kuuluu myös mahdollisuus saattaa pää-
29406: töksentekijät poliittiseen vastuuseen. Tämäkin mahdollisuus toteutuu Euroopan
29407: unionissa riittämättömällä tavalla. Kansalaisuuden sisällön kehittäminen ja kansa-
29408: laisten tiedonsaannin mahdollisuuksien laajentaminen ovat hyväksyttävyyden kan-
29409: nalta tulevaisuuden kysymyksiä. Yhteisöllisten elementtien kasvusta huolimatta
29410: kansalaisten ja unionin instituutioiden väliset suhteet ovat pysyneet lähes muuttu-
29411: mattomina. Kasautuneet muutospaineet ovat niin ollen suuret. Tulevaisuudessa
29412: legitimiteettikysymysten ratkaiseminen tulee olemaan vaikeata ellei sen
29413: perusluonteessa hallitustenvälisenä järjestönä tapahdu muutoksia.
29414:
29415:
29416: EUROOPAN UNIONIN KOLME VAIHTOEHTOISTA TIETÄ
29417: Euroopan unionin tulevalle kehitykselle on nähtävissä kolme mahdollista vaihto-
29418: ehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa unioni kehittyy edelleen syvenemisen ja le-
29419: viämisen logiikan mukaisesti siirtymällä pääsääntöisesti määräenemmistöpäätök-
29420: sentekoon ja tuomalla integraation piiriin uusia yhteiskuntapolitiikan sektoreita
29421: sekä siirtämällä yhteisöpäätöksenteon piiriin nykyisin hallitustenvälisenä yhteis-
29422: työnä käsiteltäviä asioita. Toinen perusvaihtoehto on riisuttu Euroopan unioni.
29423: Tässä mallissa supistetaan unionin toimivallassa olevien yhteiskuntapolitiikan loh-
29424: kojen määrää samalla kun päätöksenteossa siirrytään yhä selvemmin hallitusten-
29425: väliseen yhteistyöhönVälimuodon vaihtoehtona on, että Euroopan unioni kote-
29426: loituu muotoonsa, jonka se sai Maastrichtin sopimuksessa, siihen asti kunnes riit-
29427: tävän voimakkaat ulkoiset tai sisäiset muutospaineet johtavat sen hajoamiseen ja
29428: dramaattisiin rakenteellisiin muutoksiin.
29429:
29430:
29431:
29432:
29433: VAIHTOEHTO 1: MONIYTIMINEN EUROOPAN UNIONI
29434: Moniytimisen Euroopan unionin muotoutuminen on seurausta syvenemisen ja
29435: leviämisen kehitysmallista. Se kasvattaa unionin sisällä olevia jäsenmaiden välisiä
29436: jännitteitä ja ruokkii eriäviä käsityksiä unionin perusluonteesta. Ratkaisemattomat
29437: jännitteet purkautuvat toimintamalliin, jossa halukkaat ja kyvykkäät jäsenvaltiot
29438: voivat muodostaa ytimiä, jotka etenevät nopeammin ja pidemmälle kuin halutto-
29439: mammat jäsenvaltiot. Nykyistenkin jäsenmaiden joukossa on valtioita, jotka eivät
29440: joko kykene tai halua olla mukana nykyistä sitovammassa ja syvemmässä unionis-
29441: sa.jäsenvaltioiden talouksien rakenteelliset erot ovat suuret eivätkä toteutetuista
29442: tai suunnitelluista toimista huolimatta ole vähenemässä.
29443: Tämä käy erityisen selvästi esille talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen
29444: siirryttäessä. Kaikki jäsenvaltiot eivät asetetussa aikataulussa kykene saavuttamaan
29445: sovittuja lähentymiskriteereitä. jotkut jäsenvaltioista puolestaan eivät halua tulla
29446: jäseniksi talous- ja rahaliittoon. Talous- ja rahaliiton viimeisen vaiheen käynnisty-
29447: minen vuoden 1999 alusta tulee institutionalisoimaan moniytimisen Euroopan
29448: unionin. Moniytiminen malli merkitsee paitsi eritahtisen yhdentymisen institutio-
29449: nalisoitumista myös eri asteisia sitoumuksia jäsenmailta.
29450: Syvenemisen ja leviämisen mallin toteuttaminen tulevaisuudessa nostaa esille
29451: kysymyksen ytimien lukumäärästä. Merkitseekö talous- ja rahaliiton ytimen
29452: syntyminen samanlaisen järjestelyn vakiintumista myös joillekin muille keskeisille
29453: yhteiskuntapolitiikan lohkoille? Elementtejä tästä kehityksestä on olemassa sosi-
29454: aalipolitiikkaa ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevissa asioissa. Oletettavaa
29455: on, että vastaavanlainen järjestely syntyy myös yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitii-
29456: kan kysymyksissä.
29457: Kysymys ytimien lukumäärästä korostuu entisestään unionin laajentuessa.
29458: Tapana on ollut, että laajenemisen aiheuttamia sopeutumisvaikeuksia säädellään
29459: siirtymäkausilla.Tulevassa laajenemisessa saattaa kuitenkin nousta tarve hyväksyä
29460: pysyviä tai ainakin pitkäaikaisia poikkeusjä~estelyitä uusille jäsenille. Tämä on pe-
29461: rusteltavissa myös vakiintuneella periaatteella, että uudet jäsenmaat eivät saa
29462: liudentaa olemassaolevaa unionin säädöstasoa. Moniytiminen Euroopan unioni
29463: toteuttaisi laajenemisen valikoivan strategian kautta.
29464: Tärkeä ongelma moniytimisen Euroopan unionin toteutumisessa on, miten
29465: suhteet ytimien ja niiden ulkopuolella olevien jäsenvaltioiden välillä
29466: järjestetään. Keskeisiä pulmia ovat esimerkiksi, tulisiko ytimen ja sen ulkopuo-
29467: Ieiia olevien jäsenvaltioiden välille luoda kiinteitä institutionaalisia järjestelyitä. Esi-
29468: merkiksi talous- ja rahaliiton kohdalta on esitetty kysymys, tulisiko ytimen tukea
29469: ulkopuolella olevien pyrkimyksiä päästä ytimeen ja vastaavasti, tulisiko ulkopuo-
29470: lella olevien jäsenvaltioiden sitoutua ytimen tavoitteisiin? Ulko- ja turvallisuuspoli-
29471: tiikan osalta ongelmallinen kysymys on esimerkiksi, minkälaisia poliittisia ja talou-
29472: dellisia sitoumuksia ytimen ulkopuolella ja siis eri syistä yhteisten toimien ulko-
29473: puolelle jäävien jäsenvaltioiden tulee ottaa kannettavakseen.
29474: Moniytimisen Euroopan unionin perusongelma on myös, voiko jäsenvalti-
29475: oilla olla vaihteleva määrä jäsenyyksiä ytimissä. Peruskysymys on, voiko
29476: jäsenvaltio valikoida useista mahdollisuuksista itselleen sopivat ytimet vai muo-
29477: dostavatko eri ytimet toisiaan täydentävät ja tukevat järjestelyt. Mallin eräänä
29478: pulmana on, miten sovitetaan yhteen kaikille jäsenille yhteiset velvoitteet ja eri
29479: ytimistä seuraavat erityisvelvoitteet.Ytimien sisällä ratkaisua legitimiteetin ja kan-
29480: salaisten osallistumisen kysymyksiin etsitään federalististen ratkaisujen kautta.
29481: Tärkeä ulottuvuus moniytimisessä Euroopan unionissa on määräenem-
29482: mistöpäätöksiin siirtyminen. Tämän tekee mahdolliseksi ytimissä olevien
29483: jäsenvaltioiden kiinnittyminen yhteisiin tavoitteisiin, jotka ovat ytimen syntymisen
29484: motiivina.Yhteiset tavoitteet ja niihin kiinnittyminen vähentää oleellisesti jäsenval-
29485: tioiden pelkoa jäädä yksin mahdollisissa äänestystilanteissa.Ytimissä voisi samasta
29486: syystä olettaa vallitsevan myös laajalle ulottuvan solidaarisuuden jäsenvaltioiden
29487: kesken. Tällä olisi vaikutuksensa esimerkiksi pienten ja suurten jäsenvaltioiden
29488: suhteisiin. On oletettavaa, että päätöksentekosäännöissä ytimien osalta siirryttäi-
29489: siin väkirikkaita jäsenvaltioita suosiviin menettelyihin. Määräenemmistöpäätök-
29490: senteon alan laajentaminen tapahtuu korostamalla yhteispäätösmenettelyä, joka
29491: lisää demokraattisen hyväksyttävyyden nimissä Euroopan parlamentin roolia.
29492: Määräenemmistöpäätöksenteko tulisi sovellettavaksi kaikissa integraation syve-
29493: nemiseen pyrkivissä ytimissä, mukaanlukien mahdollinen ulko- ja turvallisuuspoli-
29494: tiikan ydinryhmä.
29495: Moniytimisen Euroopan unionin lähtökohtana on, että sen eräänlaisen "pe-
29496: rusytimen" tulisivat muodostamaan talous- ja rahaliiton kolman-
29497: teen vaiheeseen osallistuvat jäsenvaltiot. Tämä merkitsee, että ytimien
29498: syntymistä tulisivat seuraamaan poliittiset rakenteet vasta myöhemmin. Syvene-
29499: minen ytimien kautta tarkoittaa, että halulliset valtiot kokevat välittömän tarpeen
29500: tehokkaammin toimivaan unianiin ja luovat sitä koskevat poliittiset pelisäännöt ja
29501: instituutiot vasta myöhemmin. Moniytiminen Eurooppa on enemmänkin siirty-
29502: mävaihe edetessä kohti tehokkaampaa ja tiiviimpää Euroopan unionia. Se ei vält-
29503: tämättä tulisi merkitsemään unionin toimivallan laajenemista uusille aloille vaan
29504: enemmänkin toimivallan tehostumista ydinalueilla.
29505: Toimivallan tehostaminen nostaa esille väistämättä myös kysymyksen unionin
29506: omien varojen kasvattamisesta. Jotta unionin instituutiot olisivat riittävän tehok-
29507: kaat valituilla ydinalueilla olisi niillä oltava nykyistä tehokkaammat omat voimava-
29508: rat.
29509: VAIHTOEHTO 2: RIISUTTU EUROOPAN UNIONI
29510: Riisutun Euroopan unionin vaihtoehdossa sekä syveneminen että leviäminen
29511: hylätään strategiavaihtoehtoinaNiiden sijasta keskeiseksi nousee kysymys, mitä
29512: asioita yleensä on tarpeen pitää Euroopan unionin toimivallassa ja minkälaisilla
29513: valtuuksilla unionin instituutiot tulisi varustaa jäljelle jäävän yhteisen politiikan ja
29514: yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Riisuttu Euroopan unioni heijastaisi ns. mi-
29515: nimalistien tavoitteita unionin luonnetta koskevissa näkemyksissä. Riisutun mallin
29516: ytimessä säilyvät sisämarkkinoiden neljä vapautta. Sisämarkkinat toteutetaan käyt-
29517: tämällä hyväksi olemassaolevia lainsäädännöllisiä instrumentteja.Talous- ja raha-
29518: liitto ei toteutuisi suunnitellussa muodossa riisutussa Euroopan unionissa.
29519: Toinen keskeinen elementti riisutussa Euroopan unionissa on unionin toimi-
29520: vallassa nyt olevien politiikkalohkojen täydellinen tai ainakin osittainen palautta-
29521: minen kansalliseen toimivaltaan.Tällaisia avainsektoreita ovat maatalouspolitiikka
29522: (yhteinen politiikka vuodesta 1963 lähtien) ja rakennepolitiikka (yhteinen politiik-
29523: ka vuodesta 1986 lähtien). Ne palautetaan merkittäviltä osiltaan kansalliseen pää-
29524: tösvaltaan, mutta niitä ohjataan yhtenäisil\ä säädöksillä. Riisutun Euroopan unio-
29525: nin malli tulisi merkitsemään hallitustenvälisen päätöksenteon lisääntymistä. Rii-
29526: suttu unioni on selkeästi suvereenien kansallisvaltioiden välinen liitto. Ulko- ja
29527: turvallisuuspolitiikan yhteistyön pohjana on yhteistoiminta ja kansallisella veto-
29528: oikeudella on päätöksenteossa keskeinen asema.
29529: Legitimiteetin, demokratian sekä kansalaisten ja EU:n välisiin suhteisiin liittyvät
29530: haasteet toteutetaan kansallisen tason ratkaisuilla. jäsenvaltioilla on oikeus luoda
29531: kansallisen tason menettelytavat, joilla nämä asiat ratkaistaan. Unionin tasoisia
29532: ratkaisuja ei ole tarpeen luoda. Euroopan unionin toimielinten välisissä suhteissa
29533: tapahtuu muutos neuvoston vaikutusvallan kasvun suuntaan. Vastaavasti Euroo-
29534: pan parlamentin asema heikkenee ja kansallisten kansanedustuslaitosten rooli
29535: korostuu. Myös komission ja Euroopan tuomioistuimen paino heikkenee neu-
29536: voston ja kansallisten instituutioiden kustannuksella. Hallitustenvälisyys ilmentää
29537: unionin perusluonnetta.
29538: Riisuttu Euroopan unioni merkitsee myös monitahtista integraatiota. Kovien
29539: a
29540: ytimien sijasta sitä toteutetaan ns. Ia Carte -mallin eli voileipäpöytämallin kautta.
29541: Tässä vaihtoehdossa jäsenvaltioilla on oikeus poimia unionin säädöskokonaisuu-
29542: desta ne osat, jotka niille sopivat kansallisista lähtökohdista arvioituna.A Ia Carte
29543: -mallia sovelletaan myös laajenemisessa. Laajeneminen vesittää riisuttua Euroo-
29544: pan unionia entisestään, sillä myös uusilla jäsenvaltioilla on oikeus valita ne osallis-
29545: tumisen muodot ja lohkot, jotka ne katsovat itselleen soveltuviksi.
29546:
29547:
29548:
29549: VAIHTOEHTO 3: KOTELOITU EUROOPAN UNIONI
29550: Koteloidussa mallissa vuoden 1996 hallitustenvälisen kokouksen lopputuloksena
29551: ovat vain välttämättömät institutionaaliset tarkennukset, jotka lisäävät nykymuo-
29552: toisen Euroopan unionin toimivuutta. Ne liittyvät esimerkiksi jäsenmaiden voi-
29553: masuhteiden painotuksiin neuvoston päätöksenteossa tai päätösmenettelyiden
29554: yksinkertaistumiseen. Nykymuotoisen unionin legitimiteetin parantamiseksi ta-
29555: voitteena on siirtyä entistä useammilla aloilla yhteispäätösmenettelyn hyväksi-
29556: käyttöön. Tämä ilmentää 1980-luvulta lähtien pyrkimyksenä ollutta unionin hy-
29557: väksyttävyyden lisäämistä parlamentin lainsäädännöllistä asemaa vahvistamalla.
29558: Yhteispäätösmenettely ei kuitenkaan merkitse koteloituneessa mallissa toimielin-
29559: ten valtasuhteiden muutosta vaan unioni säilyy perusluonteeltaan hallitustenväli-
29560: senä organisaationa, jossa yhteisöllisten elementtien kasvattaminen on tapahtu-
29561: nut vähittäin. Koteloituneessa mallissa etenkin kolmannen pilarin osalta on yhtei-
29562: söllistyminen mahdollista siten, että yhteisötoimivallan piiriin siirtyy joitakin nykyi-
29563: sin hallitustenvälisessä toimivallassa olevia asioita.
29564: Koteloidussa mallissa Euroopan unioni jatkaa toimintaansa nykyisessä muo-
29565: dossaan eikä kykene löytämään vastausta luonnettaan koskeviin suuriin haastei-
29566: siin. Unionin kehitys pysähtyy; koska ratkaisua legitiimisyyteen, demokratiaan tai
29567: kansalaisten ja unionin välisiin suhteisiin ei kyetä löytämään. Koteloituneessa
29568: EU:ssa tapahtuu myös painopisteen siirtymä väkimäärältään suurten jäsenvaltioi-
29569: den suuntaan. Kaksoisenemmistöjen (äänten enemmistöä täydennetään väestön
29570: enemmistöllä äänestystapauksissa) hyväksikäyttö muuttaa voimasuhteita nykyi-
29571: sestä pieniä jäsenvaltioita suosivista enemmistöistä kohden suurten jäsenten vai-
29572: kutusvallan kasvuaTämä tapahtuu unionin toimivuuden parantamisen nimissä.
29573: Talous- ja rahaliiton toteutuminen koteloidussa ratkaisussa on epätodennä-
29574: köistä. Sitä ei tavoitteena välttämättä hylätä, mutta sen käynnistämistä joko lykä-
29575: tään tai sen sisältöä vesitetään.Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka toisi mahdolli-
29576: simman monet jäsenvaltiot talous- ja rahaliiton sisälle. Laajeneminen lykkääntyy.
29577: Sen sijaan syntyy EU:n ja Eurooppa-sopimukset solmineiden maiden välille institu-
29578: tionalisoitunut ylimenokauden järjestely, jonka kesto on vaikeasti ennakoitavissa.
29579: Koteloidussa EU:ssa nykyisten jäsenvaltioiden keskinäinen tasapaino on niin herk-
29580: kä,että laajenemisen mukanaan tuomat muutokset nähdään liian destabiloiviksi.
29581:
29582:
29583:
29584:
29585: 3.3 Yhteistyövaraiset turvallisuusrakenteet
29586:
29587: Kaksinapaisen itä-länsi -vastakkainasetteluun perustuvan turvallisuuspoliittisen jär-
29588: jestelmän romahdettua Euroopan turvallisuuden uhaksi ovat muodostuneet pai-
29589: kalliset ja alueelliset konfliktit. Ne ovat usein suoraa seurausta Neuvostoliiton ja
29590: Jugoslavian hajoamisesta. Niihin liittyy sekä uusien valtioiden syntymiseen kytkey-
29591: tyviä konflikteja että kansallisuuskysymyksistä aiheutuvia ongelmia. Euroopan po-
29592: liittisen kahtiajaon tilalle on nousemassa vaara Euroopan jakaantumisesta talou-
29593: dellisesti. Poliittisen kuilun tilalle on muodostunut elintasokuilu, jolla on myös
29594: turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Perinteisen sotilaallisen turvallisuuden rinnalle
29595: on noussut laajan turvallisuuden käsite. Se korostaa turvallisuuden ei-sotilaallisia
29596: elementtejä.
29597:
29598:
29599:
29600: 3 360322A
29601: Laaja turvallisuuskäsitys lähtee ajatuksesta, että jos ihmisillä on asuinsijoillaan
29602: mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, poliittiseen vaikuttamiseen ja hyvinvointiin
29603: elinkelpoisessa ja turvallisessa ympäristössä, myös valtioidenväliset turvallisuus-
29604: ongelmat ovat helpommin poliittisesti säänneltävissä.
29605: Euroopan turvallisuuspoliittista tulevaisuutta ei voida hahmottaa ilman Venä-
29606: jän ja NATO:n suhteiden arviointia.Tähän suhteeseen sisältyy paljon kylmän so-
29607: dan ajalta periytyviä mahdollisuuksia ristiriitoihin. Perinteellinen sotilaallinen tur-
29608: vallisuuspolitiikka, joka korostaa valta- ja voimasuhteita, ei myöskään ole menet-
29609: tänyt merkitystään.
29610: Kylmän sodan jälkeisen Euroopan turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat muo-
29611: toutumisvaiheessa. Peruslinjana on ollut vahvistaa yhteistyövaraista turvallisuus-
29612: politiikkaa toisiaan tukevien instituutioiden (NATO, WEU, ETYJ) kautta. Kukin
29613: instituutio on arvioinut rooliaan ja pyrkinyt omista lähtökohdistaan solmimaan
29614: siteitä kaikkiin alueen valtioihin.ETYJ on ottanut osanottajikseen entisen Neuvos-
29615: toliiton ja Jugoslavian alueille syntyneet valtiot. NATO loi rauhankumppanuusoh-
29616: jelman kaikille eurooppalaisille ei-jäsenille. WEU perusti liitännäiskumppanuuden
29617: Keski-Euroopan maille.
29618: Myös Euroopan unionin turvallisuuspoliittinen rooli on arviointien kohteena
29619: sekä sisäisenä kysymyksenä hallitustenvälisessä konferenssissa että ulkoisena vai-
29620: kuttamisena osana unionin laajentumista.
29621: Uusien turvallisuusrakenteiden muovaaminen eri instituutioiden piirissä on
29622: alkuvaiheissaan merkinnyt sekä olemassaolevan uudelleen arviointia että uusien
29623: ratkaisujen etsintää. Seuraava vaihe turvallisuuden institutionaalisissa malleissa on
29624: konkretisoida pian kylmän sodan päättymisen jälkeen tehtyjä sitoumuksia-mm.
29625: lupausta laajentaa NATO:a. Instituutioiden tehtäviä ja jäsenkuntaa koskevat rat-
29626: kaisut ovat ajankohtaisia seuraavien 2-4 vuoden kuluessa.
29627: Eri instituutioiden hankkeissa heijastuu myös turvallisuusuhkien muutos insti-
29628: tuution toiminnan pohjalta tulkittuna. Laajaa turvallisuuskäsitystä heijastaen Eu-
29629: roopan unioni haluaa toisaalta vahvistaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
29630: toimintaa mm. sotilaallisen kriisinhallinnan avulla, toisaalta kehittää toimintakyky-
29631: ään sisäisen turvallisuuden ja poliisiyhteistyön alalla. Näillä sektoreilla unioni on
29632: kuitenkin luonteeltaan selvästi hallitustenvälinen järjestö.
29633: Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintakyvyn tehostaminen osana
29634: unionin ulkoista toimintaa on unionin kehittämisessä avainsektoreita.Toimintaky-
29635: vyn tehostamista pidetään edellytyksenä laajentamiselle, joka puolestaan on kes-
29636: keistä unionin rauhaa ja vakautta Eurooppaan luovassa tehtävässä.
29637: Euroopan unioni on aikaisemmissa laajenemisvaiheissa (Kreikka 1979, Espan-
29638: ja ja Portugali 1985) korostanut hyvinvoinnin ja demokraattisen vakauden kes-
29639: keistä merkitystä laajenemisen motiivina. Sama motiivi nähdään nykyisessä laajen-
29640: tumishankkeessa. Hyvinvoinnin ja demokraattisen vakauden lisääminen nähdään
29641: keskeisenä elementtinä myös laajassa turvallisuuskäsitteessä.
29642: Laaja-alaisen turvallisuuden käsitteeseen kuuluu myös kriisien estäminen ja
29643: niiden hallinta. Unionin jäsenmaiden laaja enemmistö katsoo, että EU:n tulisi te-
29644: hostaa toimintaansa kriisien hallinnassa tiivistämätiä yhteistyötä Länsi-Euroopan
29645: unionin (WEU) kanssa ns. Petersbergin tehtävissä. Petersbergin julistuksessa
29646: vuonna 1993WEU asetti itselleen tavoitteeksi kehittää instrumentteja, jotka lisäi-
29647: sivät järjestön mahdollisuuksia aktiivisesti osallistua kriisien hallintaan. Maastrich-
29648: tin sopimuksessa toisaalta luotiin EU:IIe mahdollisuus pyytää WEU:ta, "joka on
29649: Euroopan unionin kehityksen erottamaton osa, valmistelemaan ja toteuttamaan
29650: ne unionin päätökset ja toimet, joilla on merkitystä puolustuksen alalla".
29651: Unionin ja WEU:n suhteen tuleva kehitys on avoin. Suurin osa EU:n jäsen-
29652: maista haluaa järjestöjen tulevaisuudessa sulautuvan siten, että Euroopan unionin
29653: toimivalta kattaisi myös WEU:n toimivallan. Osa jäsenvaltioista katsoo, että krii-
29654: sinhallintatehtävät tulisi siirtää EU:IIe, mutta perinteinen alueellinen puolustus tu-
29655: lisi tulevaisuudessakin pitää EU:n ulkopuolella, joko NATO:n, WEU:n tai kunkin
29656: valtion itsenäisellä vastuulla. WEU:n ja EU:n toiminnan koordinointi on joka ta-
29657: pauksessa vahvistumassa kummankin instituution päätöksin, riippumatta hallitus-
29658: tenvälisen konferenssin Petersbergin tehtäviä koskevista päätöksistä.
29659: Euroopan turvallisuuskehityksen toinen päähanke on NATO:n uudistuminen
29660: ja mahdollinen laajenemisprosessi. Se perustuu selkeämmin perinteiselle sotilaal-
29661: lisen turvallisuuden varaan rakentuvatie ajattelulle.
29662: NATO-pohjaisen turvallisuusrakenteen peruskysymyksenä on perinteisen at-
29663: lanttisen yhteistyön tulevaisuus Varsovan liiton purkauduttua ja sen pienten jä-
29664: senmaiden halutessa NATO:n jäseniksi.NATO:n ensimmäinen vastaus yhteistyö-
29665: tarpeeseen ei-jäsenmaiden kanssa on rauhankumppanuus -ohjelma. Sen paino-
29666: pisteet ovat selvästi sotilaallisen yhteistyön ja toimintatapojen kehittämisessä ai-
29667: kaisemman sotilaallisen vastakkainasettelun ylitse. NATO on periaatteellisella ta-
29668: solla käynnistänyt laajentumisvalmistelut. Laajenemisen aikataulu ja toteuttamis-
29669: muodot ovat kuitenkin avoinna.
29670: Laajenemisen rinnalla pohditaan NATO:n uudistumisen yhteydessä euroop-
29671: palaisen sotilaallisen yhteistyön roolia, eurooppalaisten jäsenten toimintaa ilman
29672: Yhdysvaltoja. Käytännössä NATO toimii kriisinhallinnassa jo nyt yhteistyössä myös
29673: ei-jäsenten, mukaan lukien Suomi, kanssa.
29674: Kun Euroopan unionin puolustusulottuvuutta alueellisen puolustuksen mer-
29675: kityksessä ei liene rakennettavissa 10-15 vuodessa, kysymys Euroopan turvalli-
29676: suus- ja puolustusidentiteetistä (European Security and Defense ldentity-ESDI)
29677: tapahtuu ensisijassa NATO:n ja WEU:n sisällä. Ranskan paluuNATO:ntoimintaan
29678: on jo korostanut NATO:n eurooppalaisen elementin näkyvyyttä. Sotilaallisten
29679: voimavarojen hyväksikäyttö, sotilaallisista toimista päättäminen sekä NATO.n
29680: WEU.n ja EU:n jäsenkuntien erilaisuus ovat Euroopan turvallisuus- ja puolustus-
29681: identiteetin tiivistymisen kysymyksiä.
29682: Eurooppalaista sotilaallista toimintakykyä koskevien institutionaalisten ratkai-
29683: sujen tarve ajankohtaistuu sitä mukaa kun NATO:n sisäinen mukautuminen ete-
29684: nee, EU tekee hallitustenvälisessä konferenssissa puolustuspolitiikkaa koskevia
29685: päätöksiä sekä EU yhtäältä ja NATO toisaalta laajentuvat.
29686: 3.4 Euroopan unionin itälaajentuminen
29687:
29688: ITÄLAAJENTUMISEN TAVOITTEET
29689: Keskisen Itä-Euroopan ja Baltian siirtymämaiden selkeänä tavoitteena on demo-
29690: kratiaan ja markkinatalouteen pohjautuvan yhteiskuntajärjestelmän vakiinnutta-
29691: minen. Päävastuun ja taakan meneillään olevasta prosessista luonnollisesti kanta-
29692: vat kyseiset maat ja niiden kansalaiset, mutta muutosten suuruus ja aikaisemmat
29693: kokemukset osoittavat, että tilanteen vakaannuttaminen edellyttää myös merkit-
29694: tävää ulkoista apua. Humanitaarinen ja tekninen apu sekä budjettirahoitukseen ja
29695: investointeihin liittyvä rahoitus ovat vielä pitkään tärkeitä avustusmuotoja. Kestä-
29696: vän muutoksen kannalta tärkeintä on kuitenkin siirtymämaiden avautuminen Eu-
29697: rooppaan ja maailmantalouteen.
29698: EU on selvästi sitoutunut siirtymämaiden demokratiaan ja markkinatalouteen
29699: tähtääviin tavoitteisiin, joiden katsotaan parhaiten edistävän hyvinvointia ja tur-
29700: vallisuutta Euroopassa. Euroopan sisäisen kehityksen ja sen maailmanpoliittisen
29701: aseman turvaamiseen liittyen tärkeäksi kysymykseksi on noussut EU laajenemi-
29702: nen itään käsittämään nykyiset keskisen Itä-Euroopan ja Baltian siirtymämaat. 1l
29703: Keskisen Itä-Euroopan ja Baltian-maiden kanssa vuosina 1992-95 allekirjoite-
29704: tuissa Eurooppa-sopimuksissa viitataan suoraan kyseisten maiden mahdolliseen
29705: EU-jäsenyyteen ja myöhemmin EU on vahvistanut tämän tavoitteen eri poliittisil-
29706: la foorumeilla (Kööpenhamina 1993, Madrid 1995). Maat ovat jo hakeneet unio-
29707: nin jäsenyyttä. EU:n ja jäsenehdokkaiden välisen kanssakäymisen seurauksena nii-
29708: den välille on jo rakentunut hyvin monitasoinen yhteistyöverkosto.Taloudellises-
29709: sa kanssakäymisessä erilaisten avustusjärjestelyjen lisäksi myös normaalit kaupalli-
29710: set yhteydet ovat laajentuneet nopeasti. Kaupan osalta on jo nyt sovittu hyvin
29711: pitkälle menevästä kaupan vapauttamisesta, sillä EU on valtaosin vapauttanut
29712: ulkomaankaupan ehdokasmaiden kanssa ja loputkin rajoitukset on määrä poistaa
29713: vuosituhannen vaihteeseen mennessäVahva poliittinen sitoutuminen sekä EU:n
29714: että jäsenehdokkaiden puolelta ja nopeasti kasvanut yhteistyö ovat johtaneet
29715: siihen, että keskustelun painopiste on siirtynyt EU:n itälaajenemisen mahdollisuu-
29716: desta itälaajenemisen edellyttämiin toimenpiteisiin niin jäsenehdokkaiksi ilmoit-
29717: tautuneissa keskisen Itä-Euroopan ja Baltian maissa kuin myös EU:n sisällä. Itälaa-
29718: jentumisen edellytysten perusteellisemman pohdinnan myötä asiaan liittyvien po-
29719: liittisten, taloudellisten ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien monimutkaisuus on
29720: vähitellen kirkastumassa.
29721: Ehdokasmaiden kannalta EU-jäsenyydessä on kysymys selkeän ja kestävän
29722: eron tekemisessä entiseen järjestelmään, vaikkakin eri kysymyksissä löytyy maa-
29723: kohtaisia painotuseroja. Mahdollisten EU:iin liittyvien positiivisten poliittisten ja
29724: kulttuuristen vaikutusten ja mielikuvien lisäksi EU-jäsenyys vahvistaisi ehdokas-
29725:
29726: Potentiaaliset jäsenehdokkaat ovat keskisen Itä-Euroopan maista Bulgaria, Puola, Romania, Slova-
29727: kia, Slovenia, Tshekki ja Unkari sekä Baltian maat Latvia, Liettua ja Viro. Näiden lisäksi
29728: jäsenyysneuvottelut on määrä aloittaa Kyproksen ja Maltan kanssa.
29729: maiden yhteyksiä Euroopan päämarkkinoille. Samalla toimintaympäristö ehdo-
29730: kasmaissa selkiintyisi muiden muassa yhteisen kauppa- ja kilpailupolitiikan myötä,
29731: mikä parantaisi esimerkiksi ulkomaisten sijoitusten ja rahoituksen saamista. Alhai-
29732: sen tulotason maina siirtymätaloudet voivat myös odottaa saavansa EU:n budje-
29733: tista ja rahastoista huomattavia tulonsiirtoja. Erittäin merkittävänä tekijänä on
29734: pidettävä sitä, että siirtymämaissa EU-jäsenyyden uskotaan tarjoavan myös jon-
29735: kinlaisen turvatakuun kolmansia maita vastaan, vaikka NATO:n merkitys tässä
29736: yhteydessä onkin luonnollisesti noussut selvemmin esille.
29737:
29738:
29739: ITÄLAAJENTUMISEN ONGELMIA
29740: EU:n kannalta itälaajeneminen on huomattavasti vaikeampi kysymys kuin yksit-
29741: täisten siirtymätalouksien näkökulmasta. Perusongelma EU:n itälaajenemisessa
29742: on EU:n ja siirtymätalouksien sekä siirtymätalouksien keskinäiset kehityserot
29743: Oheinen taulukko antaa kuvan sekä siirtymämaiden kokoeroista että niiden kehi-
29744: tyseroista suhteessa EU:in ja toisiinsa.
29745:
29746:
29747:
29748:
29749: Puola
29750: Unkari
29751: Tshekki
29752: Slovakia
29753: Slovenia
29754: CEFTA+
29755: Romania
29756: Bulgaria
29757: BALKAN
29758: Liettua
29759: Latvia
29760: Viro
29761: BALTIA
29762: CEEC-10
29763: EU-15
29764:
29765: * BKT/asukas on laskettu ostovoimapariteettien mukaan
29766: Elintasoa koskevat tilastolliset vertailut ovat aina ongelmallisia, mutta eri ver-
29767: tailujen lopputulema näyttää olevan se, että ainoastaan Slovenian ja mahdollisesti
29768: T shekin bruttokansantuote asukasta kohden on suunnilleen edes EU:n köyhim-
29769: män jäsenvaltion Kreikan tasolla. Vaikka useimmat siirtymätaloudet ovat jo saa-
29770: vuttaneet pysyvältä näyttävän suhteellisen nopean kasvuvauhdin, eivät elintaso-
29771: erot tasoitu kovin nopeasti. Esimerkiksi Puolan talouden vuosittaisen kasvuvauh-
29772: din pitäisi jatkossa olla noin 3 %-yksikköä Kreikan kasvua nopeampaa, jotta se
29773: voisi saavuttaa jälkimmäisen tulotason vuoteen 2010 mennessä. jäsenyyden kan-
29774: nalta itse elintasoerojen suuruutta tärkeämmäksi tekijäksi saattaakin nousta eh-
29775: dokasmaan kyky kuroa elintasoero kiinni jollakin mielekkäällä aikavälillä, jolloin
29776: päähuomio kohdistuu ehdokasmaiden talouspolitiikan uskottavuuteen sekä ta-
29777: louden dynamiikkaan.
29778: Tulotasoihin liittyvien erojen lisäksi myös ehdokasmaiden talouksien rakenne
29779: on EU:n kannalta ongelmallinen. Maataloudessa työskentelevien osuus on siirty-
29780: mätalouksissa keskimäärin noin 20% koko työvoimasta, kun se EU:ssa on alle
29781: 6 %.Tässäkin suhteessa maakohtaiset erot ovat suuret, sillä esimerkiksi Romani-
29782: assa maataloudessa työskentelevien osuus on 36% ja Puo\assakin 22 %, mutta
29783: Tshekissä vain 7 %. Baltian maissa maataloudessa työskentelevien osuus on noin
29784: 10-15 %. On kuitenkin huomattava, että viime vuosina EU:n ja ehdokasmaiden
29785: välinen maataloustuotteiden kauppa on kehittynyt vilkkaaksi, mikä on hyödyttä-
29786: nyt erityisesti EU-maita.Tähän sekä jo sovittuun kaupan vapauttamiseen ja ehdo-
29787: kasmaissa meneillään olevaan maatalouden rakennemuutokseen liittyen siirty-
29788: mämaiden aiheuttama uhka nykyisten EU-maiden maataloustuotannolle on saat-
29789: tanut tulla ylikorostuneesti esille. Esillä on ollut laskelmia, joiden mukaan myös
29790: itälaajenemisen kustannusvaikutukset EU:n budjetin osalta saattaisivat olla aikai-
29791: semmin pelättyä pienemmät.
29792: Useimpien ehdokasmaiden sosiaa\iturvajä~este\mät ovat kehittymättömät ja
29793: järjestelmien rahoitus ei ole kestävällä pohja\\a.Tämä aiheuttaa merkittäviä ongel-
29794: mia näiden maiden lähentymisprosesssiin.
29795: Laajentumiseen liittyviä teemoja ovat myös ehdokasmaiden lainsäädäntö- ja
29796: toimeenpanojärjestelmän sekä instituutioiden yhteensovittaminen EU:n järjestel-
29797: mien kanssa. Tärkeä osa-alue on ympäristöpolitiikkaa, sillä siirtymämaiden ympä-
29798: ristöinvestointeihin tarvittavan rahoituksen määrä on niin valtava, että näköpiiris-
29799: sä olevin resurssein tilannetta ei voida nopeasti korjata.
29800: Laajan ongelma-alueen muodostaa myös kysymys kansalaisyhteiskunnan ke-
29801: hittymisestä siirtymätalouksissa ja miten sitä mitataan. Tähän liittyvät muiden
29802: muassa ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu sekä erilaisten kansalaisjärjestö-
29803: jen toimintavapaudet ja -mahdollisuudet, mitkä ovat oleellinen osa avoimia de-
29804: mokratioita. Tähän ryhmään voidaan lukea myös yleinen hallinnon toimivuus ja
29805: avoimuus, mikä edesauttaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia heitä kosketta-
29806: viin asioihin. Hyvä hallinto on edellytys myös sille, että jäsenehdokkaat voivat
29807: tehokkaasti ajaa asioitaan EU:ssa. Edellä oleviin liittyvä kysymys järjestelmän legiti-
29808: miteetistä koskettaa jäsenehdokkaiden lisäksi läheisesti myös EU:a itseään.
29809: Monen jäsenyyttä hakeneen maan ongelmaksi muodostuvat suhteet naapuri-
29810: maihin ja kansallisiin vähemmistöihin. EU:n piirissä on selvä käsitys siitä, että unia-
29811: niin ei oteta maita, joiden suhteet naapurimaihin eivät ole vakaalla pohjalla.
29812: Yhteenvetona elintaso- ja rakenneongelmista ja itälaajenemisen kustannuk-
29813: sista voidaan todeta, että kaikkien potentiaalisten siirtymätalouksien samanaikai-
29814: nen liittyminen EU:in lisäisi unionin kansalaisten määrää lähes 30 prosentilla, mut-
29815: ta jaettava tulo lisääntyisi nykytasolla alle 5 prosentilla. EU:n nykyisillä rakenteilla
29816: itälaajeneminen lisäisi budjettipaineita erityisesti maataloudessa ja rakennerahas-
29817: toissa, jotka jo nykyisellään kattavat EU:n budjetista noin kolme neljäsosaaToistai-
29818: seksi tehdyt laskelmat itälaajentumisen kustannuksista perustuvat kuitenkin suu-
29819: relta osin olemassa oleviin rakenteisiin ja käytäntöihin EU:ssa ja ehdokasmaissa
29820: eikä niiden pohjalta voi luotettavasti arvioida itälaajenemisen edellytyksiä ensi
29821: vuosituhannen alkupuolella.
29822:
29823:
29824: ITÄLAAJENTUMINEN JA EUROOPAN UNIONIN KEHITYS
29825: Suuri yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä, että itälaajeneminen ei ole mahdollista
29826: ilman radikaaleja uudistuksia myös EU:n omissa rakenteissa ja toimintatavoissa.
29827: Edellä olevan perusteella on ilmeistä, että itälaajeneminen on otettava huomioon
29828: erityisesti EU:n maatalous- ja rakennepolitiikan uudistamisessa ja niiden rahoitus-
29829: ta suunniteltaessa sekä EU:n päätöksentekojärjestelmien kehittämisessä. EU:n itä-
29830: laajentumiseen liittyvät kysymykset kulkevat rinnan EU:n sisäiseen kehitykseen
29831: liittyvien asioiden kanssa eikä näitä kehityskulkuja voida tiukasti erotella toisistaan.
29832: Itälaajeneminen ede/lyttääkin EU:Ita huomattavasti nykyistä enemmän joustavuut-
29833: ta, joten se on mahdollista vain moniytimisen tai riisutun kehitysmallin kautta.
29834: Pienillä EU:n toimintaa parantavilla korjauksilla (koteloitu EU) unionia ei voida
29835: muuttaa niin, että itälaajentuminen olisi mahdollista.
29836: Itälaajeneminen nostaa esille myös monia murt:a kiinnostavia kysymyksiä. jäse-
29837: nyyden ehtojen selvittyä joudutaan ottamaan kantaa muiden muassa siihen, aloi-
29838: tetaanko jäsenyysneuvottelut kaikkien ehdokkaiden kanssa samaan aikaan ja pyri-
29839: täänkö jäsenet ottamaan ryhmissä vai yksitellen. Ratkaisut saattavat olla hyvinkin
29840: mutkikkaita, sillä esimerkiksi Baltian maiden kohdalla tässä yhteydessä nousevat
29841: esille maiden kehityserot maantieteellinen asema ja suhteet Venäjään sekä lisäksi
29842: maiden keskinäiset suhteet ja erilaisten jäsenyysvaihtoehtojen mahdolliset vaiku-
29843: tukset niihin. Jäsenyyskäsittelyn yhteydessä saattaa nousta esille myös EU:n sisäi-
29844: nen pohjoisen ja etelän välinen kilpailu sekä erilaisten strategisten liittoutumien
29845: syntyminen tai vahvistuminen EU:n sisällä. Kiinnostava kysymys koskee erityisesti
29846: Itämeren alueen maiden välistä yhteistyötä ja intressejä itälaajenemisen suhteen.
29847: Maantieteellisiin painotuksiin liittyen on samalla kuitenkin huomattava, että itälaa-
29848: jeneminen riippuu läheisesti jäsenyysneuvottelujen etenemisestä Kyproksen ja
29849: Maltan kanssa. Tärkeä EU:n itälaajenemiseen liittyvä kysymys on myös NATO:n
29850: mahdollinen itälaajeneminen ennen unionin laajenemista ja sen seurausvaikutuk-
29851: set ennen kaikkea Venäjän reaktioiden kautta.
29852: Verrattuna 1990-luvun alkupuoleen tilanne useimmissa siirtymämaissa on va-
29853: kiintunut Poliittisten ja taloudellisten järjestelmien muutokset näyttävät peruut-
29854: tamattomilta ja lähes kaikissa maissa talous on kääntynyt kasvuun. Samalla vuosi-
29855: kymmenen vaihteen eurooppalaiseen murrokseen liittynyt uudistushuuma on
29856: tasaantunut niin idässä kuin lännessä. Kun enää ei ole aikaisemman kaltaista tar-
29857: vetta korostaa EU:n roolia itäisen Euroopan poliittisen ja taloudellisen vakauden
29858: varmistajana, on keskustelu tullut konkreettisemmaksi ja painopiste siirtynyt jäse-
29859: nyyden ennakkoehtojen pohdiskeluun. Vaikka EU on poliittisella tasolla voimak-
29860: kaasti sitoutunut itälaajenemisen toteuttamiseen, niin nykynäkymillä itälaajenemi-
29861: nen voi ensimmäistenkin jäsenten kohdalta toteutua vasta joskus vuosien 2002-
29862: 2003 paikkeilla. Tämä ei kuitenkaan merkitse integraatiokehityksen pysähtymistä
29863: itäisen ja läntisen Euroopan välillä tai ehdokasmaiden aseman huononemista ny-
29864: kyisestä. jäsenehdokkaat ovat toistaiseksi tulleet suhteellisen hyvin toimeen ja
29865: niiden suhteet EU:n kanssa ovat kehittyneet ripeästi EU:n ulkopuolellakin. Ensim-
29866: mäiset jäsenehdokkaista on jo hyväksytty teollisuusmaiden yhteistyöjärjestöön
29867: OECD:hen. Myönteisen kehityksen myötä myös EU:n itälaajenemisen toteutu-
29868: misedellytykset paranevatjäsenyyden lykkääntymisen myötä siirtymämaissa saat-
29869: taa syntyä poliittista turhautumista nykyistäkin enemmän etenkin, jos samaan ai-
29870: kaan myös esimerkiksi NATO:n laajentuminen polkee paikallaan.
29871:
29872:
29873:
29874: 4. VENÄJÄN TULEVAISUUDESTA
29875: Euroopan pitkän aikavälin kehitystä- mennyttä ja tulevaa- voi ymmärtää vain kun
29876: muistetaan, että Venäjä on osa Eurooppaa. Sen kulttuuriperintö (ml. uskonto) on
29877: pääosin yhteistä eurooppalaista perintöä, mutta sillä on omat kansalliset piirteen-
29878: sä. Sen modernisaatio on rinnakkainen, mutta luonteeltaan omaleimainen Länsi-
29879: Euroopan yhteiskuntien modernisaation verrattuna. Eniten se poikkeaa Länsi-
29880: Euroopasta poliittiselta perinteiltään.Venäjä tulee olemaan tärkeä osa maanosan
29881: tulevaisuutta.
29882:
29883:
29884: VANHAN PERINTÖ JA MURROKSEN JÄNNITTEET
29885: Neuvostoliiton hajottua lopullisesti joulukuussa 1991 Venäjä aloitti oman järjes-
29886: telmäuudistuksena selvästi keskisen Itä-Euroopan maita vaikeammassa tilantees-
29887: sa. Venäjältä puuttui täysin markkinatalouteen ja parlamentaariseen hallintoon
29888: liittyvä kokemus. Muutoksen teki vaikeammaksi myös se, että kun useimmat kom-
29889: munismin jättävät maat kokivat voittavansa takaisin vapauden,Venäjällä neuvos-
29890: tojä~estelmän hajoaminen merkitsi muuttumista supervallasta suurvallaksi. jos
29891: muissa maissa neuvostososialismi katsotaan ulkoa tuoduksi,Venäjällä on oma his-
29892: toria vielä paljolti kohtaamatta. Kommunistisen ideologian ja talouden romahta-
29893: misen seurauksena se menetti vanhan asemansa keskeisenä globaalina toimijana.
29894: Maalla on imperiaalisen perinteen ohella edelleen massiivinen ydinasearsenaali,
29895: eikä Venäjän asemaa euraasialaisena suurvaltana ole syytä kyseenalaistaa.
29896: Venäjä on pinta-alaltaan ylivoimaisesti maailman suurin valtio, sillä se on lähes
29897: kaksi kertaa Kanadan, Kiinan tai Yhdysvaltojen kokoinen. Väkiluvultaankin se on
29898: maailman kuudenneksi suurin valtio. Sen asema taloudellisena toimijana maail-
29899: manmarkkinoilla on vielä kuitenkin vaatimaton. Venäjän ulkomaankauppa on
29900: suunnilleen Ruotsin ulkomaankaupan suuruusluokkaa.
29901: Venäjällä on ollut suuria ongelmia uudistuslinjansa valinnassa ja asetettujen
29902: tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä on näkynyt sekä poliittisen järjestelmän että
29903: talouden uudistamisessaVasta vuoden 1993 joulukuussa pidetyt parlamenttivaa-
29904: lit ja niiden yhteydessä kansanäänestyksellä hyväksytty uusi perustuslaki loivat
29905: pohjan lainsäädäntötyön ja järjestelmämuutoksen edistämiselle ja toimintaympä-
29906: ristön vakaantumiselle. Selkeän kansallisen kehitysstrategian puuttuminen on hei-
29907: jastunut kaikille yhteiskuntaelämän ja politiikan alueille. Se on korostanut presi-
29908: dentin ja hänen hallintonsa asemaa vallankäyttäjänä, mutta myös Venäjän hallin-
29909: nolliset alueet ovat kasvattaneet valtaansa suhteessa hallitukseen ja parlament-
29910: tiin. Tämä on tapahtunut ilman selkeitä sääntöjä. Myös valtiovallan ja vahvan,
29911: mutta heikosti järjestäytyneen elinkeinoelämän suhde on ladattu jännitteillä.Tuo-
29912: tannon kääntyminen kasvuun on viivästynyt suhteessa määrätietoisempaa uudis-
29913: tuspolitiikkaa ha~oittaneisiin maihin.
29914: Keskitetyn neuvostoyhteiskunnan elementit on oleellisilta osin romutettu.
29915: Monista epäilyksistä huolimatta joulukuun 1995 parlamenttivaalit sekä kesän 1996
29916: presidentinvaalit järjestettiin perustuslain ja aiemmin tehtyjen sopimusten mukai-
29917: sesti. Myös talouden rakenteet ja toimintatavat ovat merkittävällä tavalla muuttu-
29918: neet. Niin omalaatuisensa kuin Venäjän markkinatalous onkin, sen merkitys re-
29919: surssien allokaation kannalta on hallitseva. Palvelusektorin osuus Venäjän brutto-
29920: kansantuotteesta näyttää julkaistujen tilastojen mukaan nousseen 1990-luvun alun
29921: kolmanneksesta yli puoleen. Suomessa vastaava muutos kesti noin 30 vuotta.
29922: Osin rajut muutokset ovat seurausta siitä, että johdonmukaisen uudistuspolitii-
29923: kan puuttuessa talouden toimijat ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä ja muut-
29924: taneet myös yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja tavalla, joka on osin saa-
29925: nut äärimmäisiä muotoja. Mm .Venäjän pankkijärjestelmä ja sen 2500 liikepankkia
29926: syntyivät parin vuoden sisällä lähestulkoon ilman minkäänlaisia sääntöjä tai val-
29927: vontaa.
29928:
29929:
29930:
29931: 4 360322A
29932: DEMOKRATIAN VAKIINTUMISEN HAASTEITA
29933:
29934: Venäjällä ei ole juurikaan modernin valtion ja avoimen yhteiskunnan perinteitä.
29935: Teknisluonteisten institutionaalisten muutosten lisäksi myös ihmisten tottumuk-
29936: siin, arvoihin ja odotuksiin liittyvät kysymykset ovat siksi keskeisiä. Neuvostojär-
29937: jestelmä ei oleellisilta osin rakentunut sille, että ihmiset kokivat järjestelmän 'omak-
29938: seen' ja olivat sitä kautta valmiit tukemaan sen toimintaa. Nykyiseen muutospro-
29939: sessiin liittyvät kielteiset ilmiöt kuten taloudellisen ja fyysisen turvattomuuden
29940: kasvu ovat entisestään vähentäneet ihmisten uskoa ja arvostusta valtiolaitosta
29941: kohtaan. Tämä heijastuu rikollisuuden kasvuna, veronkannon vaikeutena ja kut-
29942: suntoihin osallistuvien asevelvollisten vähäisyytenä. Perimmiltään kuitenkin valta-
29943: osa venäläisistä kokee valtion vahvistamisen keskeiseksi kansalliseksi tavoitteeksi.
29944: Valtio nähdään olennaisena itse venäläisyyden kannalta.
29945: Demokratiaa ja markkinataloutta korostavan perussuuntauksen pysyvyyden
29946: kannalta ehkä suurin haaste on, miten yhteiskunnallisen vieraantumisen kasvu
29947: voidaan pysäyttää ja kansalaiset saadaan kokemaan yhteiskunnalliset instituutiot
29948: itsensä kannalta mielekkäinä.Tämä tulee olemaan edelleen vaikeaa, mikäli valtio
29949: ei kykene määrittelemään yhteiskunnan pelisääntöjä. Seurauksena on arvojen
29950: epäjärjestys ja tulevaisuutta koskevien odotusten hämmennys.
29951: Venäjällä on jo luotu demokratian pelisääntöjä noudattavat perusinstituutiot.
29952: Silti niin kansalaisyhteiskunnan vajavaisuus kuin taloudellisen ja poliittisen vallan
29953: keskittyminen erilaisille eliiteille aiheuttavat sen, että Venäjän poliittisen järjestel-
29954: män toiminta poikkeaa merkittävästi läntisen Euroopan demokratioista. Regiimi
29955: saa oikeutuksensa poliittisten ja taloudellisten instituutioiden, erityisesti omistus-
29956: oikeuden, hallinnasta. Venäjän poliittisella näyttämöllä ovat näkyvimmin esiinty-
29957: neet perustaltaan korporatiiviset valtaryhmittymät kuten sotateollisuus ja armei-
29958: ja, energiakompleksi, maatalouskompleksi, finanssiteolliset ryhmittymät ja Mos-
29959: kovan kaupunkiValtioelimiin vaikuttamalla ja muiden eliittien kanssa liittoutumal-
29960: la ne ovat ajaneet omaa etuaan ilman selkeitä koko yhteiskuntaa koskevia tavoit-
29961: teitaVarsinaista puoluejärjestelmää ei ole. Poliittinen prosessi on pienen toimija-
29962: joukon välisiä sopimuksia, ilman että se ammentaisi voimaa yhteiskunnan eri ta-
29963: sojen vuoropuhelusta.
29964: Venäjän poliittisen järjestelmän toimintatapa on tulevaisuuden kannalta on-
29965: gelmallinen. Poliittisen elämän keskittyminen ylätasolle lisää kansalaisten vieraan-
29966: tumista ja vähentää järjestelmän hyväksyttävyyttä. Se voi epäsuotuisissa olosuh-
29967: teissa ruokkia epävakauden kasvuaValtaryhmittymien välinen poliittinen kaupan-
29968: käynti saattaa johtaa nopeasti muuttuviin poliittisiin liittoutumiin, mikä vähentää
29969: järjestelmän ennustettavuutta. Sosiaalisiin eturyhmiin ja aktiiviseen kansalaisyh-
29970: teiskuntaan perustuvan demokratian kehittyminen saattaa pahimmillaan estyä.
29971: Puoluejärjestelmän kehittyminen on tärkeää. Yhteiskunnan eri tasojen välille
29972: tarvitaan vuorovaikutusta ja vuoropuhelua. Yhteiskunnassa olevat virtaukset on
29973: voitava kanavoida niin, että pienet ääriryhmät eivät saisi suhteetonta valta-ase-
29974: maa käyttämällä hyväkseen poliittisen järjestelmän heikkoutta. Venäjän tulevai-
29975: suutta monin tavoin muovaavan nationalismin suuntaaminen myönteiseksi yh-
29976: teiskunnalliseksi voimaksi tarvitsisi poliittisen järjestelmän tukea. Jos poliittinen
29977: järjestelmä ei tarjoa sille rakentavaa purkautumistietä, kansallistunne voi muuttaa
29978: muotoaan ja kärjistyä yhteiskuntakehityksen kannalta epätoivottavaan suuntaan.
29979: Joulukuun 1995 parlamenttivaaleihin osallistui 43 erilaista puoluetta tai ryhmitty-
29980: mää, ja Venäjän puoluejärjestelmän kehittyminen on vasta alullaan. Myös erilais-
29981: ten kansalaisjärjestöjen syntyminen ja toiminta olisivat tärkeitä avoimen yhteis-
29982: kuntakehityksen ja demokratian kannalta.
29983: Venäjälle näyttää olevan vakiintumassa vahvaan presidenttivaltaan ja demo-
29984: kraattisten menettelytapojen käyttöön nojaava sekä markkinatalouteen perustu-
29985: va järjestelmä. Silti edessä on myös jännitteitä ja epävakautta.Venäjän nykyiseen
29986: yhteiskuntakehitykseen liittyy monia ongelmia. Tuloerojen kasvu, kuolleisuuden
29987: äkillinen nousu, rikollisuus, keskuksen ja alueiden välisten suhteiden selkiintymät-
29988: tömyys, puoluejärjestelmän kehittymättömyys ja mittaamattomat ympäristöon-
29989: gelmat ovat tekijöitä, jotka saattavat horjuttaa suotuisaa kehitystä.
29990:
29991:
29992:
29993:
29994: TALOUDEN KEHITYSEDELLYTYKSIÄ
29995: Venäjän talouden ratkaiseva institutionaalinen muutos on jo tapahtunutVenäläi-
29996: sen kapitalismin tulevaisuuden keskeiset piirteet näkyvät jo nykyisyydessä.
29997: Sen kansallisista piirteistä ehkä keskeisin on neuvostovallan romahdettua ta-
29998: pahtunut sisäpiiriyksityistäminen. Suurimmassa osassa ensivaiheessa yksityistetyis-
29999: tä tuotantolaitoksista enemmistö osakekannasta jäi toimivan johdon ja työnteki-
30000: jöiden omistukseen .Tämän keskeinen seuraus on ollut vanhojen alue- ja paikallis-
30001: tasen valtasuhteiden laillistaminen. Samanaikaisesti valtiovalta ja pääoma ovat
30002: monin sidoksin toisistaan riippuvaisia. Poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon
30003: yhteenkietoutuminen heikentävät Venäjän mahdollisuuksia kansainvälisenä inves-
30004: tointikohteena ja luovat myös paineita protektionismiin.
30005: Venäjän nopeasti kehittyneeseen finanssijärjestelmään keskittyneet varat ei-
30006: vät ole muuntuneet vielä tuotantokapasiteettia tai infrastruktuuria uudistaviksi ja
30007: laajentaviksi investoinneiksi.Venäjän tulevaisuuden ydinkysymyksiä on, kuinka ul-
30008: komaiset ja kotimaiset investoinnit saadaan käyntiin.
30009: Valtion heikkouden ja julkisen vallan tehtävien selkiintymättömyyden tärkeä
30010: seuraus ovat talouden tavoitteellisen uudistusstrategian puuttuminenVoimakkai-
30011: den korporatiivisten eturyhmien paineessa julkisen vallan on vaikeaa hoitaa sel-
30012: laisia perustoimintoja kuin oikeus- ja hyvinvointijärjestelmän uudistamista, koulu-
30013: tuksen ja terveyden tason ylläpitämistä ja infrastruktuurin kehittämistä. Selkeän
30014: strategian puute ei ole mahdollistanut yhteisymmärryksen saavuttamista myös-
30015: kään Venäjän kilpailuedusta. Vahvan - tällä hetkellä vaikutusvaltaisen - ryhmitty-
30016: män mukaan Venäjän kehityksen on perustuttava valtavien energia- ja raaka-aine-
30017: varantojen hyödyntämiseen.Toisen näkemyksen mukaan maan ainoa todella run-
30018: sas voimavara on aivot: tutkimus- ja tuotekehitys sekä sitä kautta erityisesti sota-
30019: teollisuus olisivat tulevan kehityksen kulmakivi. Kolmannen näkemyksen mukaan
30020: Venäjän on valittava kotimarkkinoihin perustuva protektionistinen kehitysmalli,
30021: koska valtaosa sen tuotannosta ei - nykyisten vientialojen ulkopuolella - pysty
30022: pitkään aikaan kilpailemaan maailmanmarkkinoilla. Epävarmuus talouden kehittä-
30023: misen painopisteistä pitkällä aikavälillä heikentää osaltaan suotuisan investointi-
30024: ilmaston luomista.
30025: Venäjän hallitus ja keskuspankki ovat sitoutuneet Kansainvälisen valuuttara-
30026: haston kanssa tekemässään sopimuksessa kansantalouden tasapainottamiseen ja
30027: talouselämän rakenteellisiin uudistuksiin. Näitä tavoitteita on saavutettu siten,
30028: että budjettialijäämä on jäänyt 3-4 %:iin bruttokansantuotteesta, inflaatio supistu-
30029: nee tänä vuonna 25 %:iin vuositasolla, yksityisen sektorin osuus on runsaat 60%
30030: kansantaloudesta ja keskuspankki noudattaa tiukkaa rahapolitiikkaa pitämällä yllä
30031: korkeaa reaalikorkoa. Tuotanto on kuluvan vuoden aikana jo pääsemässä reaali-
30032: seen kasvuun. On kuitenkin monia syitä ennakoida, että Venäjän kasvunopeus ei
30033: tule yltämään monien kehitysmaiden ja vastikään teollistuneiden maiden - kuten
30034: Kaakkois-Aasian "pikkutiikereiden"- tasolle. Yleisesti realistisina pidetyillä oletuk-
30035: silla voidaan arvioida, että Venäjä on vuoden 2020 vaiheilla Brasilian suuruusluo-
30036: kan kansantalous, jonka kansalaisten elintaso (BKT/capita) on noin 2/3 nyky-EU:n
30037: köyhimpien jäsenmaiden elintasosta. Johtuen talousalueen suuruudesta ja sijain-
30038: nista Venäjällä tulee joka tapauksessa olemaan merkittävä vetovoima Euroopan
30039: talouteen.
30040:
30041:
30042:
30043:
30044: VENÄJÄN ULKOPOLIITTINEN SUUNTAUTUMINEN
30045: Suurvalta-asema on tärkeä Venäjän identiteetille.Venäjä pyrkii vahvistamaan vai-
30046: kutusvaltaansa IVY-maiden jaAasian suunnalla, mikä on omiaan vahvistamaan sen
30047: asemaa myös suhteessa länteen. IVY-alueella Venäjän intressit ovat erityisesti ta-
30048: loussuhteiden elvyttämisessä, 25 miljoonan IVY-maissa asuvan venäläisen aseman
30049: turvaamisessa sekä rajavalvonnassa ja muussa sotilaallisessa yhteistyössä. Vaikka
30050: Venäjä on asettanut IVY:n kehittämisen yhdeksi ulkopolitiikkansa painopistealu-
30051: eeksi, niin käytännön tasolla taloudelliseksi, poliittiseksi ja sotilaalliseksi yhteistyö-
30052: järjestöksi pyrkivässä IVY:ssä ei ole saavutettu merkittävää edistymistä.Tämä on
30053: pitkälle johtunut siitä, että monet järjestön jäsenet kaihtavat yhteistyötä peläten
30054: Venäjän ylivaltaa. Erityisesti alueeltaan Ranskaa suuremman ja yli 50 miljoonan
30055: asukkaan Ukrainan ja Venäjän on ollut vaikea sopia erimielisyyksiään. Ukrainan
30056: kansainvälisen aseman kehitys on keskeinen sekä Venäjän tavoitteleman johto-
30057: roolin että Keski- ja Itä-Euroopan vakauden kannalta. IVY-alueella yhteistyötä ra-
30058: sittavat vielä pitkään myös IVY-maiden suuret erot uudistuspolitiikassa sekä pitkä-
30059: aikaiset kriisit Tadzikistanissa ja Kaukasuksella. Toistaiseksi IVY-maiden yhteistyö
30060: onkin perustunut enemmän jäsenmaiden kahdenväliseen yhteistyöhön sekä eräi-
30061: siin muihin sopimusjärjestelyihin kuten Venäjän,Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Kir-
30062: gisian tulliliittoon. Venäjän ja Valko-Venäjän välille on kaavailtu pitkälle menevää
30063: valtioliittoa, mutta käytännössä liiton toteutumisen tiellä on vielä suuria esteitä.
30064: NATO:n laajenemissuunnitelmat itään aiheuttavat Venäjällä suurta
30065: huolestumista.Venäjä pyrkii estämään tai hidastamaan prosessin etenemistä mui-
30066: den muassa hakemalla vaihtoehtoisia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja Euroopalle.
30067: Käytännössä sen todelliset ulkopoliittiset ongelmat nähtävillä olevalla aikavälillä
30068: ovat kuitenkin lähinnä etelässä ja idässäVaikka Euroopan ja Aasian maantieteelli-
30069: nen raja kulkee Venäjällä, silti Venäjä on oleellisesti eurooppalainen ja länteen
30070: suuntautunut maa.
30071: Euroopan unioni on Venäjälle tärkeä yhteistyökumppani ja Venäjä suhtautuu
30072: unionin laajentumiseen myönteisesti. Tulevaisuudessa kauppaa koskevat erimieli-
30073: syydet ovat mahdollinen kitkatekijä Venäjän ja Euroopan suhteissa. Sellaisina voi-
30074: vat säilyä pitkään myös oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutumisen
30075: vaikeudet Venäjällä.
30076: Venäjä ei voi kansallisia etujaan vaarantamatta eristäytyä kansanvälisen tie-
30077: teellis-teknologisen sivistyksen ulkopuolelle. Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa
30078: Venäjän kehityksen normalisoitumista.
30079: Venäjällä ei ole paluuta menneeseen. Se, millainen markkinatalous ja poliitti-
30080: nen järjestelmä maahan muodostuu, on vielä yksityiskohdiltaan selkiintymättä.
30081: LIITE
30082:
30083:
30084:
30085: ansainvälisiä
30086: t loust:ilast:oja
30087:
30088:
30089:
30090: Taulukko 1. Elintasoindikaattoreita 1960-1993
30091:
30092: 40-vuotiaan elinaikaodote BKT per capita
30093: v. 1990 hinnoin
30094: naiset miehet USD/vuosi
30095:
30096: 1960 1992 1960 1992 1960 1993
30097:
30098: Yhdysvallat 36,5 40,9 31,2 35,5 12259 22481
30099: Japani 34,9 43,3 31,0 37,7 3711 18342
30100: Iso-Britannia 36,9 40,3 31,9 35,4 8348 15694
30101: Italia 37,0 41,9 33,1 36,4 5858 16386
30102: Ranska 37,2 42,9 31,7 35,9 7292 17202
30103: Saksa 36,1 40,6 31,9 35,0 8963 20285
30104: Suomi 35,0 40,7 29,7 34,0 5980 14057
30105: Belgia 36,1 41,2 31 ,4 35,4 6627 16650
30106: Espanja 36,8 42,0 33,1 36,3 3855 11912
30107: Hollanti 37,8 41,0 34,8 35,5 7783 16196
30108: Irlanti 35,4 39,3 32,8 34,7 4024 12386
30109: Itävalta 36,2 40,7 31,2 35,2 6496 16826
30110: Kreikka 36,4 40,3 34,0 35,8 2353 7577
30111: Portugali 36,2 40,0 31,9 34,5 2714 9569
30112: Ruotsi 37,2 41,8 34,5 37,0 8356 15869
30113: Tanska 36,7 39,1 34,2 34,6 7862 17000
30114: Bruttokansantuoteluvut on muunnettu dollareiksi ostovoimapariteetti-
30115: hinnoin.
30116:
30117: Lähde: OECD Economies at a Glance, Structurallndicators
30118: Taulukko 2. Työllisyysaste 1960-1994: tehdyt työtunnit /potentiaaliset
30119: työtunnit, %
30120:
30121:
30122: 1960 1975 1985 1990 1993 1994
30123:
30124: Yhdysvallat 64.7 60,4 64,5 68,1 67,2 68,8
30125:
30126: Japani .. 77,8 78,8 78,6 77,8 ..
30127: Iso-Britannia .. .. .. .. 61.7 ..
30128: Italia 68,7 54,1 49,1 .. .. ..
30129: Ranska .. 64.7 53,6 54,0 51,3 51,3
30130: Saksa 79,3 63,1 56,3 56,0 54,0 52,7
30131: Suomi 83,6 70,9 70,4 69,2 55,8 ..
30132: Espanja .. .. 46,1 50,0 45,3 44,9
30133: Portugali .. .. .. .. 68,3 68,2
30134: Ruotsi 70.7 62,5 62,0 64,5 57,2 57,9
30135: Lähde: OECD Economies at a Glance. Structurallndicators
30136: .. =ei tietoa
30137:
30138:
30139:
30140:
30141: Taulukko 3. Työttömyysaste (työttomät työnhakijat/työvoima)
30142: 1965-1995,%
30143:
30144:
30145: 1965 1975 1985 1990 1994 1995
30146:
30147: Yhdysvallat 4,4 8,3 7,1 5,4 6,0 5,6
30148:
30149: Japani 1,2 1,9 2,6 2,1 2,9 3,1
30150: Iso-Britannia 2,0 4,3 11,2 6,8 9,6 8,2
30151: Italia 5,3 5,8 9,6 10,3 II ,3 12,0
30152: Ranska 1,5 4,0 10,2 8,9 12,3 11,6
30153: Saksa 0,3 3,6 7,1 4,8 8,4 8,2
30154: Suomi 1,4 2,2 5,0 3,4 18,2 17,2
30155: Belgia 1,8 5,0 1 1,3 7,2 9,7 9,4
30156: Espanja .. 3,6 21,1 15,9 23,8 22,7
30157: Hollanti 0,5 5,2 10,6 7,5 6,8 6,5
30158: Irlanti .. .. 17,0 13,4 14,7 12,9
30159: Portugali .. 8,5 4,6 6,8 7,1
30160: Ruotsi 1,2 1,6 2,8 1,5 9,8 9,2
30161: Lähteet OECD Economies at a Glance, Structural lndicators,
30162: IMFWorld Economic Outlook 1996, OECD Employment Out look
30163: Taulukko 4.1nvestointiaste (bruttopääomanmuodostus/bkt)
30164: 1960-1994,%
30165:
30166:
30167: 1960-69 1970-79 1980-89 1990-94
30168:
30169: Yhdysvallat 18,3 19,1 19,0 16,3
30170:
30171: Japani 31,6 33,1 29,1 30,6
30172: Iso-Britannia 18,0 19,2 17,5 16,5
30173: Italia 24,7 24,0 21,3 18,5
30174: Ranska 23,4 24,1 20,6 19,9
30175: Saksa 24,8 22,6 20,3 20,1
30176: Suomi 25,9 27,4 25,0 19,4
30177: Belgia 21,5 21,9 17,3 18,8
30178: Espanja 23,6 24,8 21,1 22,0
30179: Hollanti 25,8 22,9 20,1 20,0
30180: Irlanti 18,8 24,3 21,1 16,2
30181: Itävalta 26,2 27,1 23,5 24,8
30182: Kreikka 20,9 24,2 19,6 18,4
30183: Portugali 25,9 28,7 28,9 26,3
30184: Ruotsi 23,8 21,1 19,4 17,2
30185: Tanska 23,5 23,1 17,9 15,8
30186: Lähde: OECD Economies at a Glance, Structurallndicators
30187: Taulukko 5. Tutkimus- ~ tuotekehitysinvestoinnit (yksityinen sektori
30188: sekä korkeakoulutus) 1970-1994, prosenttia bruttokansantuotteesta
30189:
30190:
30191: 1970-79 1980-89 1990-94
30192:
30193: Yhdysvallat 2,36 2,70 2,76
30194:
30195: Japani 1,97 2,63 3,02
30196: Iso-Britannia 2,15 2,25 2,19
30197: Italia 0,80 1,04 1.29
30198: Ranska 1,79 2,15 2,41
30199: Saksa 2,18 2,67 2,59
30200: Suomi 0,95 1,59 2,10
30201: Belgia 1,38 1,66 1,66
30202: Espanja 0,31 0,56 0,87
30203: Hollanti 1,93 2,04 1,93
30204: Irlanti 0,73 0,78 0,98
30205: Itävalta 0,77 1,28 1,53
30206: Kreikka 0,18 0,31 0.46
30207: Portugali 0,34 0,41 0,66
30208: Ruotsi 1,74 2,73 2,99
30209: Tanska 0,98 1,27 1,67
30210: Lähde: OECD Economies at a Glance. Structural lndicators
30211: Taulukko 6. Yksityisen sektorin kokonaistuottavuuden muutos
30212: 1960-1993, prosenttia vuodessa
30213:
30214:
30215: 1960-73 1973-79 1979-93
30216:
30217: Yhdysvallat 1,6 -0,4 0,4
30218:
30219: Japani 5,6 1,3 1,4
30220: Iso-Britannia 2,6 0,6 1,4
30221: Italia 4,4 2,0 1,0
30222: Ranska 3,7 1,6 1,2
30223: Saksa 2,6 1,8 1,0
30224: Suomi 4,0 1,9 2,1
30225: Belgia 3,8 1,4 1,4
30226: Espanja 3,2 0,9 1,6
30227: Hollanti 3,5 1,8 0,8
30228: Irlanti 3,6 3,0 3,3
30229: Itävalta 3,3 1,2 0,7
30230: Kreikka 3,1 0,9 -0,2
30231: Portugali 5,4 -0,2 1,6
30232: Ruotsi 2,0 0,0 0,8
30233: Tanska 2,3 0,9 1,3
30234: Lähde: OECD Economies at a Glance, Structural lndicators
30235: Taulukko 7. Markkinavuositulojen ja käytettävissä olevan vuositulon
30236: jakautuminen gini-kertoimen mukaan (M =gini-kertoimen arvo mark-
30237: kinatuloista laskettuna, K = ginikertoimen arvo käytettävissä olevista
30238: tuloista laskettuna; Gini-kertoimen ääriarvot ovat 0 ja 100; mitä epäta-
30239: saisempi jakauma, sitä suurempi kertoimen arvo).
30240:
30241:
30242: Maa Vuosi Gini-kerroin
30243: Markki natu 1o Käyt. oleva tulo
30244:
30245: Suomi 1987 37,9 20,7
30246: 1990 21,5
30247: Ruotsi 1987 43,9 /9,9
30248: 1990 22,0
30249: Norja 1986 23.4
30250: Belgia 1988 27,3 23,5
30251: Hollanti 1987 34,8 26,8
30252: Iso-Britannia 1986 42,8 30,4
30253: Australia 1985 39,1 29,5
30254: Kanada 1987 37,4 28,9
30255: Yhdysvallat 1986 41,/ 34,/
30256: Lähteet: Atkinson. Tuoma Ia
30257: Taulukko 8. Veroaste 1960-1994, ver;pt prosentteina bruttokansan-
30258: tuotteesta
30259:
30260:
30261: 1960 1970 1980 1990 1994
30262: (*= 1993)
30263:
30264: Yhdysvallat 26,5 29,2 29,3 29,4 29,7*
30265:
30266: Japani 18,2 19,7 25,4 31 ,3 29,1*
30267: Iso-Britannia 28,5 36,9 35,3 36,4 34,1
30268: Italia 34,4 26,1 30,2 39,1 42,3
30269: Ranska .. 35,1 41,7 43,7 44,2
30270: Saksa 31,3 32,9 38,2 36,7 39,2
30271: Suomi 27,7 32,5 36,9 45,4 47,2
30272: Belgia 26,5 35,7 44,4 45,1 46,5
30273: Espanja 14,0 16,9 24,1 34,4 35,0
30274: Hollanti 30,1 37,0 45,0 44,6 47,0
30275: Irlanti 21,9 29,7 32,4 35,3 37,1
30276: Itävalta 30,6 35,7 41,2 41,3 43,2
30277: Kreikka .. 25,3 29,4 37,5 ..
30278: Portugali 16,3 23,1 28,7 31,0 32,6
30279: Ruotsi 27,2 39,8 48,8 55,6 50,3
30280: Tanska 25,4 40,4 45,5 48,7 51 ,3
30281: Lähde: OECD Economies at a Glance, Structurallndicators
30282: Taulukko 9. Julkisen talouden tasapaino 1960-1995, yli- ja alijäämä (-)
30283: prosentteina bruttokansantuotteesta.
30284:
30285:
30286: 1960 1970 1980 1990 1995
30287:
30288: Yhdysvallat 0,7 -1' 1 -1 ,3 -2,5 -2,0
30289:
30290: Japani 1,7 1,6 -4,4 2,9 -3,1
30291:
30292: Iso-Britannia .. 3,0 -3,4 -1,2 -5,1
30293: Italia -1' 1 -4,0 -8,6 -10,9 -7,2
30294: Ranska .. 0,9 0,0 -1,6 -5,0
30295: Saksa 3,0 0,2 -2,9 -2,1 -3,5
30296:
30297: Suomi 4,5 4,9 2,9 5,4 -5,6
30298: Belgia .. -2,6 -9,3 -5,8 -4,5
30299: Espanja .. 0,2 -2,2 -4,1 -5,9
30300: Hollanti .. -0,8 -4,3 -5,1 -3,8
30301: Irlanti .. .. -12,1 -2,3 -2,1
30302: Itävalta -0,5 1,2 -1,7 -2,2 -6, 1
30303: Kreikka .. .. -2,6 -14,1 -9,0
30304: Portugali 0,6 2,7 5,6 -5,5 -5,2
30305: Ruotsi 2,0 4,4 -4,0 4,2 -6,8
30306: Tanska 0,0 0,0 -3,3 -1,5 -1,7
30307: Lähteet: OECD Economies at a Glance, Structurallndicators, IMF Economic Outlook 1996
30308: VNS 4/1996 vp
30309:
30310: Ei julkisuuteen ennen
30311: 5.11. klo 14.00
30312:
30313:
30314:
30315:
30316: Valtioneuvoston selonteko
30317: sosiaaliturvasta
30318:
30319:
30320:
30321:
30322: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 5.11.1996
30323: ISBN 952-00-0218-9
30324:
30325: OY EDITA AB. HELSINK11996
30326: SISÄLLYSLUETTELO
30327:
30328:
30329: 1 SOSIAALITURVAN SELONTEKO ... .................... .................... .. ....... .... 5
30330:
30331: 1. Sosiaaliturvan lähtökohdat .................... .............................................. ....... 5
30332: 2. Sosiaaliturvajärjestelmän nykytilan vahvuudet ........................................... 6
30333: 3. S?.si~alit~rvajärjest~lmän nykytilan heikkoudet.......................................... 7
30334: 4. Lahtvuosten haastetta ................................................................................. 8
30335: 5. Sosiaaliturvan näkymät/mahdollisuudet..................................................... 10
30336: 6 Sosiaaliturvan lähivuosien linjauksia .. .. .... .. .. .. .. .. .... .. .... .. .. .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. ll
30337:
30338:
30339:
30340:
30341: 360470L
30342: 5
30343:
30344:
30345:
30346:
30347: SOSIAALITURVAN SELONTEKO
30348: Hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
30349: valtionosuudesta annetun lain väliaikaiseksi muuttamiseksi (188/94) käsittelyn yhtey-
30350: dessä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti, että hallitus antaa sosiaali-
30351: turvaa koskevan selonteon vuoden 1995 syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi valio-
30352: kunta edellytti, että selonteon tulee käsitellä tulonsiirtojen ja palvelujen kokonaisuus,
30353: kehittäminen ja tulevaisuudennäkymät mukaan lukien rahoitus (sosiaali- ja terveys-
30354: valiokunnan mietintö n:o 36/1994). Myöhemmin sovittiin, että sopivin ajankohta
30355: selonteon antamiselle on vuoden 1996 syksy.
30356:
30357: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.4.1995 sosiaaliturvan selontekoa valmis-
30358: televan työryhmän, joka jätti muistionsa 30.8.1996. Tässä yhteenveto-osassa on
30359: käytetty hyväksi selontekotyöryhmän kokoamaa aineistoa. Tämän sosiaaliturvan
30360: selonteon liitemateriaalina on sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu Sosiaalitur-
30361: van suunta -julkaisu, jossa on arvioitu väestön sosiaalisenja taloudellisen hyvinvoin-
30362: nin kehitystä sekä lähivuosien näkymiä. Kansanterveyden tilaa ja kehitystä koskeviita
30363: osilta hallitus viittaa eduskunnalle 9.5.1996 annettuun kansanterveyskertomukseen,
30364: joka sisältää laajan arvion väestön terveydentilan kehityksestä ja terveyspolitiikan
30365: linjauksista.
30366:
30367:
30368: 1. Sosiaaliturvan lähtökohdat
30369:
30370: 1) Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme on vuosikymmeniä kestäneen kehittä-
30371: mistyön tulos. Sen rakenne on määräytynyt poliittisen päätöksenteon ja eri instituu-
30372: tioiden toiminnan tuloksena. Toisen maailmansodan jälkeiset taloudellisen kasvun
30373: vuosikymmenet loivat jakovaran, jonka turvin Suomeen on voitu rakentaa poh-
30374: joismainen, universaali ja pääosin verorahoitteinen hyvinvointivaltio.
30375:
30376: 2) Suomalaisen hyvinvointivaltion tunnuspiirteitä ovat hyvä kattavuus, etuuksien
30377: kohtuullinen taso sekä toimeentuloerojen kaventaminen. Sosiaaliturvan ytimenä on
30378: toimeentulon turvaaminen kattavan perusturvan avulla; ansiosidonnaiset etuudet,
30379: joilla on mahdollista säilyttää kohtuullinen kulutustaso erilaisissa riskitilanteissa sekä
30380: koko väestölle tasavertaisesti saatavissa olevat kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut
30381:
30382: 3) Lama ja joukkotyöttömyys ovat kasvattaneet sosiaaliturvan käyttäjien luku-
30383: määrää sadoilla tuhansilla. Työttömiä oli vuonna 1990 vajaat 90 000, mutta 1994 noin
30384: 360 000 enemmän. Työttömyysturvan ohella myös tarveharkintaisten etuuksien sekä
30385: asumis- ja toimeentulotuen saajien määrä kasvoi nopeasti. Eläkkeensaajien luku
30386: jatkaa tasaista kasvuaan. Vero- ja vakuutusmaksutulojen väheneminen on heikentä-
30387: nyt sosiaaliturvan rahoitusperustaa. Ihmisistä huolehtimisen sekä tulonjaon ta-
30388: sauksen hintana on ollut sosiaalimenojen kasvu ja korkea veroaste.
30389:
30390: 4) Ennen 1990-luvun alun kansantalouden vaikeuksia, bruttokansantuotteen las-
30391: kua ja joukkotyöttömyyttä, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän kansantaloudelli-
30392: nen rasitus oli eurooppalaista keskitasoa, 25-27% BKT:sta. Laman myötä osuus
30393:
30394: Sosiaaliturvan selonteko
30395: 6
30396:
30397: nousi kansainvälisesti suureksi, vuonna 1993 ennätykselliseen 38 prosenttiin (EU-
30398: tilastointikäytännön mukaan 36,3 %). Nyttemmin osuus on laskenut. Vuonna 1996
30399: osuuden ennakoidaan edelleen laskevan ja olevan noin 34 %. ED-maiden keskiarvo
30400: oli vuonna 1993 27,8 prosenttia.
30401:
30402: 5) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala käyttää selvästi suurimman yksit-
30403: täisen osuuden valtion talousarvion menoista.Osana valtiontalouden tasapainotta-
30404: mista sosiaalimenoja on leikattu. Vuonna 1997 kaikista sosiaalimenoista (200 mrd
30405: mk) valtion talousarvion kautta kanavoituu vajaa neljännes (noin 46 mrd mk). Sekä
30406: valtion budjetin kautta rahoitettava osuus sosiaalimenoista että STM:n hallinnonalan
30407: osuus talousarvion loppusummasta on tällä hetkellä selvästi pienempi kuin laman
30408: ollessa syvimmillään.
30409:
30410: 6) Varsin suuri osa valtion talousarviossa toteutetuista sosiaalimenojen leikkauk-
30411: sista on kohdistunut kuntien valtionosuuksiin. Kunnallistalouden tilanne on tällä
30412: hetkellä selvästi valtiontaloutta parempi. Kunnallistalous on ollut viime vuodet sel-
30413: västi ylijäämäinen ja kunnat ovat pystyneet vähentämään velkaansa ja kasvattamaan
30414: rahoitusvarauksia. Kuntien tulot ja menot suhteessa bruttokansantuotteeseen alene-
30415: vat lähivuosina. Verotulojen osuus tulorahoituksessa kasvaa ja valtionosuuksien
30416: merkitys vastaavasti pienenee. Muun muassa tästä syystä kuntakohtaiset erot rahoi-
30417: tustilanteen kehityksessä voivat olla suuret.
30418:
30419: 7) Säästöpäätöksistä huolimatta sosiaaliturvan rakenteet on voitu pääosin säilyt-
30420: tää. Leikkaukset on kohdistettu suhteellisen tasaisesti eri väestöryhmille. Vuosina
30421: 1992-95 toteutettujen yksivuotisten säästölakien mukaiset leikkaukset ja rahoitus-
30422: järjestelyt kohdistuivat sosiaalimenoihin noin 10 mrd markalla. Yksivuotisia lakeja on
30423: jatkettu vuosittain. Paavo Lipposen hallituksen päättämistä kaikkiaan 21,8 mrd
30424: markan säästöistä vuosina 1996-99 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
30425: osuus on noin 9 mrd markkaa. Koko sosiaalimenojen tasolla 1990-luvulla tehdyt
30426: säästöt ovat olleet noin 10 prosenttia eli noin 20 mrd markkaa.
30427:
30428: 8) 1.8.1995 voimaan tulleen perusoikeusuudistuksen mukaisesti (taloudelliset-,
30429: sosiaaliset- ja sivistykselliset oikeudet eli ns. TSS-oikeudet) jokaisen kansalaisen
30430: perusoikeutena on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (HM
30431: 15 a §).
30432:
30433: 9) Sosiaaliturvan strategisiin linjauksiin pohjaavan rakenteellisen uudistustyön,
30434: 1990-luvun alun leikkausten, nykyisen hallituksen säästöpaketin sekä etenkin eläke-
30435: järjestelmiä koskeneiden uudistusten ansiosta sosiaalimenojen pitkän aikavälin
30436: menokehitys sekä rahoitus on nyt selvästi kestävämmällä pohjalla kuin ennen näitä
30437: ratkaisuja.
30438:
30439:
30440:
30441: 2. Sosiaaliturvajärjestelmän nykytilan vahvuudet
30442:
30443: 10) Laadukas sosiaaliturvajärjestelmä on nykyaikaisen yhteiskunnan peruspilari.
30444: Sosiaaliturva takaa osaltaan yhteiskunnan kiinteyden, oikeudenmukaisuuden sekä
30445: kansalaisten tasa-arvon. Sitä voi verrata tulevaisuuteen kohdistetuksi investoinniksi,
30446: jolla samalla varmistetaan talouden vakaa kasvu. Lähes kaikki kotitaloudet saavat
30447: vuoden mittaan jotain tulonsiirtoa tai käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaa-
30448: liturvan turvaverkko-luonne on korostunut laman ja joukkotyöttömyyden aikana.
30449: Pitkälti tulonsiirtojen ja palvelujen ansiota on, että laajamittaisen köyhyyden tulo
30450: suomalaiseen yhteiskuntaan on voitu ehkäistä.
30451:
30452: Sosiaaliturvan selonteko
30453: 7
30454:
30455: 11) Suomi on ollut perinteisesti tasaisen tulonjaon maa, kun mittarina ovat
30456: käytettävissä olevat tulot. Tulonsiirtojärjestelmä-maksetut ja saadut tulonsiirrot-
30457: tasaa tehokkaasti palkka- ja yrittäjätulojen suuriakin eroja. Laman myötä tuloeroissa
30458: ei ole tapahtunut niin suurta kasvua kuin joukkotyöttömyys olisi antanut aiheen
30459: olettaa. Tuloerot säilyivät suhteellisen muuttumattomana vuoteen 1993 saakka, mut-
30460: ta on viitteitä, että ne ovat alkaneet kasvaa sen jälkeen.
30461:
30462: 12) Tuloilla mitattu köyhyys, tuloköyhyys, poistui lähes kokonaan Suomesta 1980-
30463: luvun taloudellisen kasvun vuosina. Väestön toimeentulo ei ole ratkaisevasti hei-
30464: kentynyt suurtyöttömyydestä ja sosiaaliturvan leikkauksista huolimatta. Kotita-
30465: louksien tulot laskivat lamavuosina kaikissa tuloluokissa. Suhteellisella tulotasolla
30466: määriteltyjen köyhien talouksien määrä ei ole sanottavasti noussut, koska tulonsiirrot
30467: ovat taanneet kohtuullisen toimeentulon. Merkittävin köyhyyttä aiheuttava tekijä on
30468: työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys. Asunto- ja sosiaalitoimen yhteistyönä
30469: asunnottomien määrä on puolitettu viimeisten kymmenen vuoden aikana.
30470:
30471: 13) Suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään sisältyy vahva tasa -arvon periaate.
30472: Pienten lasten hoitojärjestelmän voimakas kehittäminen on tehnyt mahdolliseksi
30473: naisten laajan työhön osallistumisen. Suomessa noin 70 prosenttia pienten lasten
30474: äideistä on työelämässä. Monissa maissa päivähoitojärjestelmän kehittäminen on
30475: vasta edessä ja naisten työhön osallistuminen on selvästi mm. Suomea ja Ruotsia
30476: vähäisempää .
30477:
30478: 14) Palvelujen saatavuus ja laatu on pääsääntöisesti kyetty turvaamaan, vaikka
30479: valtiontalouden tasapainottaminen on edellyttänyt kuntien valtionosuuksien pienen-
30480: tämistä. Kunnat ovat vähentäneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä muuta-
30481: milla prosenteilla. Palvelutuotannon taloudellisuudessa ja tehokkuudessa on edistyt-
30482: ty. Palvelurakennetta on kehitetty avopalvelujen suuntaan. Väestövastuinen toimin-
30483: tamalli on osoittautunut onnistuneeksi sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujenjärjestä-
30484: mistavaksi. Merkittävimpiä sosiaalipalvelujen uudistuksia on ollut kaikkien alle kou-
30485: luikäisten lasten oikeus päivähoitoon.
30486:
30487: 15) Väestön terveydentilan yleinen kehitys on ollut myönteinen. Miesten elinajan
30488: odote lähenee Euroopan unionin keskiarvoa ja naisten odote on sen jo ylittänyt.
30489: Suomalaisten syöpäkuolleisuus on Euroopan pienimpiä. Myös sydän- ja verisuoni-
30490: tautisairastavuus ja kuolleisuus on pienentynyt. Väestön elintavat ovat muuttuneet
30491: terveempään suuntaan: mm. työikäisten tupakointi on kansainvälisesti alhainen.
30492: Elintapojen parantuminen on jo heijastunut tärkeimpien kansantautien ilmaantumi-
30493: seen. Alkoholijuomien kulutus ja haitat ovat pysyneet eurooppalaisittain kohtuullisi-
30494: na. Myös huumausaineongelma on onnistuttu pitämään hallinnassa, joskin se on
30495: vaikeutunut. Kokonaisuutena ehkäisevän sosiaalipolitiikan toimintamallit ovat eden-
30496: neet.
30497:
30498: 16) Sosiaaliturva on säilyttänyt laman aikana eri väestöryhmien laajan tuen. Tämä
30499: on käynyt ilmi erilaisista kansalaisten asenteita kartoittaneista tutkimuksista. Säästö-
30500: kohteiden priorisoinnissa sosiaaliturvan aluetta on pidetty säästökohdelistan vii-
30501: meisenä.
30502:
30503:
30504: 3. Sosiaaliturvajärjestelmän nykytilan heikkoudet
30505:
30506: 17) Muihin EU-maihin verrattuna Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kansanta-
30507: loudellinen rasitus on suuri. Kustannusten kasvun hillintä tulee olemaan keskeinen
30508: kysymys, varsinkin kun väestörakenteemme ikääntyy. Lama osoitti lisäksi, että
30509:
30510: Sosiaaliturvan selonteko
30511: 8
30512:
30513: sosiaaliturvan rahoitus ei ole kaikilta osin riittävän kestävällä pohjalla. Suomessa
30514: korkea työhön kohdistuva verotus nostaa työvoimakustannuksia heikentäen osaltaan
30515: yritysten työllistämismahdollisuuksia ja sitä kautta sosiaaliturvan rahoituspohjaa.
30516:
30517: 18) Sosiaaliturvajärjestelmäämme, erityisesti työttömyysturvaamme ei ole raken-
30518: nettu nykyisenkaltaiseen työttömyystilanteeseen. Se on luotu huomattavasti lyhyt-
30519: aikaisempien suhdannevaihteluiden ylittämiseen. Etuusjärjestelmä ei myöskään kan-
30520: nusta riittävästi työn vastaanottamiseen. Eri etuuksien yhteisvaikutuksesta syntyvä
30521: ns. kannustinloukkuilmiö on aiheuttanut tilanteita, joissa työssäkäynti ei ole kaikissa
30522: tapauksissa kannattavaa, koska tulonsiirrot voivat tarjota lähes samat tai jopa kor-
30523: keammat nettotulot kuin työssäkäynti.
30524:
30525: 19) Työttömyys, sosiaaliturvan leikkaukset ja kotitalouksien velkaantuminen ovat
30526: vaikeuttaneet erityisesti nuorten, työttömyyttä kohdanneiden lapsiperheiden ja hei-
30527: kosti koulutettujen nuorten toimeentuloa. Eläkkeensaajat ovat selvinneet kohtuulli-
30528: sesti lamavuosista, koska heillä ei ole työttömyysuhkaa eikä eläkeläisillä ole samassa
30529: määrin velkaa kuin muilla kotitalouksilla. Varallisuusarvojen heilahtelut eivät ole
30530: eläkeläisväestölle samanlainen ongelma kuin muille. Toimeentulon kannalta kaikkein
30531: vaikeimmassa asemassa ovat pitkäaikaistyöttömät sekä ylivelkaantuneet. Monilapsi-
30532: suus sekä yksihuoltajuus ovat myös edelleen riskitekijöitä pienituloisuuden kannalta.
30533:
30534: 20) Palvelujen saatavuudessa, rakenteessa ja kustannuksissa on edelleen suuria
30535: kunnittaisia eroja. Ongelmia on avopalvelujen riittävyydessä, perus- ja erityispal-
30536: ve1ujen linkittymisessä sekä myös erityisryhmienja moniongelmaisten, kuten päihde-
30537: ja mielenterveysongelmaisten ja lastensuojelun palvelujen saannin turvaamisessa.
30538:
30539: 21) Vaikka kansanterveys on yleisesti ottaen parantunut, väestöryhmien välillä on
30540: suuria terveyseroja. Ne ovat sidoksissa ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn, asuma-
30541: alueeseen, koulutukseen, tuloihin ja työttömyyteen. Alueelliset erot eivät ole vähenty-
30542: neet. Ainakin joidenkin mittareiden mukaan sosioekonomiset ryhmien väliset terveys-
30543: erot ovat kasvaneet viime vuosina. Väestöryhmien välillä on suuria eroja terveyskäyt-
30544: täytymisessä; mm. alkoholin käyttö, tupakointi ja ravitsemus eroavat väestöryhmit-
30545: täin ja alueellisesti. Nuorten tupakointi on runsasta sekä alkoholin käyttö ja huumei-
30546: den kokeilut ovat yleistyneet.
30547:
30548: 22) Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on pitkän historiallisen kehittämisen
30549: tulos. Sen eri osia - rahoitusta ja etuuksia - on kehitetty suhteellisen itsenäisesti,
30550: pala palalta. Lähtökohtaisesti eri etuuslajeilla on erilaiset tavoitteet, määräytymis-
30551: perusteet ja tasot. Monien etuuslajien alkuperäisten tavoitteiden kannalta yhteis-
30552: kunnallinen toimintaympäristö on muuttunut vuosikymmenien myötä. Lopputulok-
30553: sena on kansalaisen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamisen kannalta osin
30554: vaikeaselkoinen järjestelmä, jonka eri osien välinen toimivuus ei aina ole paras
30555: mahdollinen.
30556:
30557:
30558:
30559: 4. Lähivuosien haasteita
30560:
30561: 23) Sosiaaliturvan näkökulmasta tämän hetken keskeisin kysymys on työttömyys
30562: ja sen ohella talouskasvun taso ja kesto. Kasvu on sidoksissa kansainvälisen talouden
30563: kehitykseen. Sosiaalimenojen BKT-osuuden painaminen nykyistä alemmaksi edel-
30564: lyttää riittävää talouskasvua lähivuosina. Mikäli valtiontalouden tasapainotus vaatii
30565: lisäsäästöjä, saattaa sosiaaliturvaan kohdistua jälleen säästötarpeita.
30566:
30567:
30568: Sosiaaliturvan selonteko
30569: 9
30570:
30571: 24) Euroopan talous- ja rahaunionin, EMU:n, kolmannen vaiheen toteuttamisella
30572: tähdätään talouden vakauttamiseen,joka vahvistaa sosiaaliturvan rahoituksen perus-
30573: teita. Mikäli taloudellinen kehitys ei ole ollut ennakoidun myönteistä tai maata kohtaa
30574: ulkoinen shokki, maan sisäisten tekijöiden on joustettava. Entisen kaltaisiin rahapo-
30575: liittisiin keinoihin ei enää voi turvautua. ED-mailla on edessään tiukan finanssi- ja
30576: rahapolitiikan aika. Se saattaa merkitä lisäpaineita sosiaaliturvan rahoitukselle.
30577: Suomella on kuitenkin etua siitä, että maassa on vahvat perinteet kolmikanta-
30578: yhteistyöstä, jolloin on olemassa puitteet mekanismeista, joilla mm. kilpailukykyä,
30579: taloudellista kehitystä ja tuotannontekijäkorvauksia voidaan sopeuttaa vallitsevaan
30580: tilanteeseen.
30581:
30582: 25) Työttömyyden taso on toinen sosiaaliturvan lähivuosien avainkysymys. Työt-
30583: tömyyden pienentyminen keventäisi sosiaaliturvan rahoituspaineita kahdella tapaa:
30584: työttömyysturvan menot pienentyisivät ja sosiaaliturvan rahoituspohja vahvistuisi
30585: verotulojen kasvun myötä. Korkea työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys,
30586: uhkaa kuitenkinjäädä pysyväksi ilmiöksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Osa nykyisistä
30587: noin 130 000 pitkäaikaistyöttömästä - erityisesti yli 50-vuotiaista - on hyvin vai-
30588: keasti työllistettävissä normaalien työmarkkinoiden kautta. Ikääntyneiden
30589: pitkäaikaistyöttömien vuonna 1996 alkava seulontatutkimuskokeilu tarjonnee
30590: käyttökelpoisen toimintamallin. Pitkäaikaistyöttömyys lisää sosiaalista syrjäytymistä
30591: ja turvattomuutta. Kaupunkien sosiaalinen eriytyminen ja sosiaaliset ongelmat ovat
30592: vaarassa kasvaa. Jo nyt joidenkin alueiden työttömyysaste on huomattavan korkea.
30593:
30594: 26) Sosiaalimenokehityksen kannalta merkittävä haasteemme on heikko elatussuh-
30595: de eli ei-työllisten lukumäärän suhde työllisiin. Eniten elatussuhdetta heikentää tällä
30596: hetkellä työttömyys. Suurten ikäluokkien ikääntyminen ja 10-15 vuoden kuluttua
30597: alkava eläkkeelle siirtyminen muuttavat väestörakenteemme huomattavasti nykyistä
30598: epäedullisemmaksi. Vuonna 2020 joka kolmas suomalainen on yli 60-vuotias. Palve-
30599: lujen tarve kasvaa nykyisestä tilanteesta selvästi. Olemme siirtymässä kohti eräänlais-
30600: ta vanhusyhteiskunnan mallia. Väestön ikääntymisvauhti on Suomessa tällä hetkellä
30601: ED-maiden nopeimpia.
30602:
30603: 27) Väestön toimeentuloerot saattavat kasvaa, mikäli tulonsiirtojajoudutaan vielä
30604: leikkaamaan ja käyttäjien osuutta palvelujen rahoituksessa lisätään. Uhkana on
30605: väestön jakaantuminen työssäkäyvään enemmistöön ja pienituloiseen vähem-
30606: mistöön, jonka toimeentulo on epätyypillisten työsuhteiden ja tällaisiin työsuhteisiin
30607: heikosti soveltuvan sosiaaliturvan varassa. Yhteiskunnallinen polarisoituminen saat-
30608: taa vahvistua myös muiden ryhmien sisällä.
30609:
30610: 28) Sosiaali- ja terveyspalveluissa voimavarat ovat 1990-luvun lopussa samalla
30611: tasolla kuin vuosikymmenen alussa. Kovin merkittävää kasvua tuskin tapahtuu
30612: senkään jälkeen. Kehitys luo tarpeen hakea uusia avauksia ja strategioita myös
30613: palvelusektorilla.
30614:
30615: 29) Palvelujen erilaistuminen, priorisointija käyttäjämaksut vaikuttavat kansalais-
30616: ten mahdollisuuksiin saada tarpeitaan vastaavia palveluja. Haavoittuvimmassa ase-
30617: massa ovat erityisryhmät, kuten mielenterveys-ja päihdeongelmaiset ja harvinaisia
30618: sairauksia sairastavat.
30619:
30620: 30) Väestön terveyden suotuisa kehitys voi vaarantua,jos terveyserot eri väestöryh-
30621: mien välillä edelleen kasvavat ja terveyttä kuluttavat elintavat yleistyvät. Tämä lisää
30622: sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Alkoholin saatavuuden paraneminen saattaa
30623: johtaa alkoholihaittojen kasvuun. Alkoholipolitiikkaa koskevat päätökset linjaavat
30624: lähivuosien alkoholiolojen kehityksen.
30625:
30626: Sosiaaliturvan selonteko
30627: 10
30628:
30629: 5. Sosiaaliturvan näkymät/mahdollisuudet
30630:
30631: 31) Kansallisella tasolla on jo tehty merkittäviä päätöksiä, jotta sosiaalimenojen
30632: kehitys olisi pitkällä aikavälillä paremmin hallinnassa. Sosiaaliturvajärjestelmän
30633: sisäisiä kustannuspaineita on purettu merkittävästi. Säästöpäätösten sekä sosiaalitur-
30634: van rakenteellisten uudistusten sosiaalimenojen BKT -osuutta pienentävä vaikutus on
30635: esimerkiksi vuonna 2020 noin viisi prosenttiyksikköä. Paavo Lipposen hallituksen
30636: sosiaali- ja terveyspoliittinen osa korostaa sosiaaliturvan rakenteellista uudistamista,
30637: jotta sosiaaliturva tukisi osaltaan työllisyyttä sekä vastaisi tulevien vuosikymmenien
30638: haasteisiin.
30639:
30640: 32) Sosiaaliturvan kannustavuutta on lisätty siten, että se tukee paremmin työnte-
30641: koaja työllistymistä, koulutusta sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoaja kuntoutusta.
30642: Työttömyysturvan muutokset tekevät työn vastaanottamisen kannattavammaksi
30643: kuin etuuden varaan jäämisen. Työmarkkinatuen muutokset merkitsevät, että koulu-
30644: tus- ja työharjoittelu ovat nuorille passiivista toimeentulotukea parempi vaihtoehto.
30645: Vuonna 1997 pienten lasten hoidon tukijärjestelmää yhtenäistetään kunnan järjestä-
30646: mästä päivähoidosta perittävien maksujen, lasten vanhempien tuetun hoidon sekä
30647: yksityisen päivähoidon tukemisen osalta. Kunnanjärjestämän päivähoidon ja yksityi-
30648: sen tuetun päivähoidon valintaoikeus laajenee koskemaan perheitä, joissa on alle
30649: kouluikäinen lapsi. Päivähoitomaksujen tulosidonnaisuuden lieventäminenja maksu-
30650: porrastuksen poistaminen pienentävät lapsiperheiden tuloloukkuongelmaa.
30651:
30652: 33) !kääntymisen vaikutukset näkyvät merkittävimpinä eläkekustannusten kas-
30653: vussa. Sen sijaan esimerkiksiOECD:nlaatimien selvitysten perusteella näyttää siltä,
30654: että terveydenhuollossa ikääntymisen kustannusvaikutuksia on liioiteltu. Sosiaali-
30655: menokehityksen pitkän aikavälin hallinnan kannalta ikääntyvien työntekijöiden työ-
30656: ja toimintakyvyn ylläpito sekä riittävän varhainen kuntoutus on tärkeä alue. Suomes-
30657: sa tosiasiallinen eläkkeellesiirtymisikä on kansainvälisesti poikkeuksellisen alhainen.
30658:
30659: 34) Työelämässä eletään suurta murrosta. Automaatio ja tietoteknologia ovat
30660: toden teolla murtautumassa tuotannolliseen järjestelmään. Yritysten toimintaympä-
30661: ristö muuttuu kansainvälisen talouden rakenteen muuttuessa. Yritykset hakevat
30662: toiminnalleen uusia malleja. Tällöin myös erilaiset epätyypilliset työn muodot
30663: joutuvat uudelleen arvioitaviksi. Työmarkkinakeskustelun yhtenä keskeisenä alueena
30664: ovat 1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen olleet ns. epätyypilliset työsuhteet. Ne on·
30665: nähty joustavuuden, mutta samaan aikaan myös epävarmuuden ja riskialttiuden
30666: lähteinä. Epätyypillisten työsuhteiden suorittajat saattavat jäädä vaille riittävää
30667: työsuhde- ja sosiaaliturvaa. Työelämän muutoksen, sosiaaliturvan ja hyvinvointipal-
30668: velujen välinen yhteys tulee olemaan yksi suuria kysymyksiä siirryttäessä kohti 2000-
30669: lukua.
30670:
30671: 35) Palvelutuotantoa ja -rakennetta on mahdollista edelleen tehostaa ja palvelujen
30672: kohdentamista parantaa. Laitospalvelujen tilalle järjestettävät avo- ja välimuotoiset
30673: palvelut avaavat rohkaisevia näkymiä. Rahoitusjärjestelyjä kehittämällä sekä uutta
30674: teknologiaa hyväksikäyttämällä on mahdollista luoda palveluketjuja, joissa erityis-
30675: palvelut tukevat joustavasti lähipalveluja. Toimiva asuin- ja elinympäristö tukee
30676: omatoimista selviytymistä. Tämä edellyttää eri väestöryhmien riittävää huomioon
30677: ottamista jo yhdyskuntapolitiikassa.
30678:
30679: 36) EU-toimintaympäristöön vaikuttavat lähivuosina keskeisesti talous- ja
30680: rahaunionin kolmannen vaiheen alkaminen vuonna 1999 ja siirtyminen yhteiseen
30681: valuuttaan. Vuoden 1997 kansallisten budjettien hallitsevana kysymyksenä ovat
30682: EMU-ehdot, joiden pohjalta vuoden 1998 alkupuolella päätetään mitkä jäsenvaltiot
30683:
30684: Sosiaaliturvan selonteko
30685: II
30686:
30687: osallistuvat EMD:un alusta lähtien. ED:n jäsenvaltioiden hallitusten välisen HVK-
30688: kokouksen tulosten arvioidaan olevan valmiina kesällä 1997. Tämän jälkeen on
30689: tarkoitus aloittaa varsinaiset jäsenneuvottelut uusien maiden kanssa niiden ED-
30690: jäsenyydestä.
30691:
30692: 37) Kaikki nämä prosessit vaikuttavat suoraan tai välillisesti sosiaaliturvan ase-
30693: maan yhteisötasolla ja kansallisesti. Tältä osin on tärkeää, että niin ED kuin jäsen-
30694: valtiot kiinnittävät kasvavaa huomiota sosiaaliseen ulottuvuuteen. Keskeisimmän
30695: haasteen sosiaaliturvan ja sen rahoituksen kannalta muodostaa työttömyys. Siihen on
30696: kiinnitetty yhteisötasolla kasvavaa huomiota sillä työttömien lukumäärä ED :n alueel-
30697: Ia on noin 18 miljoonaa. Eräissä jäsenvaltioissa on pystytty viime aikoina lisäämään
30698: työpaikkoja, kun samaan aikaan eräissä maissa ennustetaan heikentyvää työl-
30699: lisyyskehitystä.
30700:
30701:
30702:
30703:
30704: 6. Sosiaaliturvan lähivuosien linjauksia
30705:
30706: 38) Hallitus asettaa seuraavat sosiaaliturvan perusperiaatteet lähivuosien sosiaali-
30707: ja terveyspolitiikan kehittämisen lähtökohdiksi: sosiaaliturvan kattavuus säilytetään
30708: hyvänä ja sen taso kohtuullisena; järjestelmän on kannustettava omalta osaltaan
30709: ihmisiä työllistymään sekä tuettava omatoimisuutta; järjestämisen ja rahoituksen
30710: vastuutasojen on oltava selkeät ja toimivat; sekä neljäntenä periaatteena että rahoitus
30711: on kestävällä perustalla.
30712: Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspolitiikan lähtökohtina on, että hyvinvoin-
30713: tiyhteiskunnan ytimen muodostavan sosiaaliturvan takaamiseksi tarvitaan merkittä-
30714: viä rakenteellisten muutoksia sekä menojen karsintaa.
30715:
30716: 39) Eri ED-maissa on tekeillä merkittäviä sosiaaliturvajärjestelmää koskevia
30717: muutoksia. Tavoitteena on saada järjestelmät vastamaan tehokkaammin nykyisiin
30718: haasteisiin sekä tasapainottaa ne taloudellisiin voimavaroihin. EMD:n budjettivajeen
30719: ja julkisen velan tasoa koskevat Iähentymisehdot ovat vauhdittaneet uudelleenar-
30720: viointia.
30721: Taloudellisen yhdentymisen syvetessä ja markkinavoimien merkityksen lisään-
30722: tyessä on tärkeää säilyttää sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksenteko kansallisena.
30723: Myös yhteisötasolla tarvitaan enemmän sosiaalipoliittista toimintaa, jolla voidaan
30724: estää yksittäisiä maita käyttämästä kilpailukeinona muita maita selvästi alempaa
30725: sosiaaliturvan tasoa.
30726:
30727: Taloudellisen ja sosiaalisen yhdentymisen tulisi edetä rinnakkain. Sosiaalisen
30728: ulottuvuuden kannalta lähivuosien merkittävimpiä painotuksia ovat sosiaaliturvan
30729: rahoitusnäkymät, työllisyyden edistäminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen estäminen.
30730:
30731: 40) Suomen kansalliset lähtökohdat on Iinjattu valtioneuvoston selonteossa
30732: eduskunnalle 14.2. 1995, Suomen ED-politiikan suuntaviivat. Lähtökohtana on, että
30733: kansalaiset voivat hyväksyä unionin vain jos sen toiminnan koetaan vastaavan kan-
30734: sanvallan periaatteita, joihin jäsenmaiden valtiolliset järjestelmät perustuvat. Suomi
30735: toimii aktiivisesti yhteisön sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi ja korostaa erityi-
30736: sesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä unionissa. Sosiaali- ja terveyspolitii-
30737: kan tulisi ehkäistä ennalta sosiaalisten ongelmien syntyä ja turvata siten unionin
30738: kilpailukyvyn säilymistä. Suomi ottaa osaa sosiaali- ja terveyspoliittisiin toimintaoh-
30739:
30740: Sosiaaliturvan selonteko
30741: 12
30742:
30743: jelmiin sekä alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sosiaaliturvan kehittäminen on
30744: mahdollista muun muassa vähimmäistasomääritysten avulla. Yhteistyötä työmark-
30745: kinaosapuolten kanssa myös yleiseurooppalaisella tasolla halutaan tiivistää.
30746:
30747: Suomi on HVK-neuvottelujen alkuvaiheessa tukenut sosiaalipoliittisen lisäpöytä-
30748: kirjan liittämistä unionisopimuksiin sekä ehdotusta työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaaja
30749: ammatillista koulutusta koskevien säädösten uudistamisesta. Vastaisuudessa EU:n
30750: toiminnassa tulisi kiinnittää kasvavaa huomiota päätösten sosiaalisiin ja työllisyysvai-
30751: kutuksiin.
30752:
30753: 41) Sosiaaliturvajärjestelmän rahoitusta tulisi kehittää siten, että vahvistetaan
30754: suhdannevaihteluiden sieto kykyä. Myös rahoituksen selkeyttäminen ja yksinkertais-
30755: taminen vaatiijatkuvaa huomiota. Parhaillaan selvitetään työnantajamaksujen mää-
30756: räytymisperusteiden uudistamista siten, että järjestelmä tukisi työllisyyttä. Samoin
30757: selvitetään, miten pääomatulojen ja omaisuuden tulisi vaikuttaa sosiaaliturvaan.
30758:
30759: 42) Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta ja sen vaiheittaisen kehittämi-
30760: sen mukanaan tuomia erityispiirteitä tulisi arvioida siten, että selvitetään järjestelmän
30761: yksinkertaistamis- ja selkeyttämismahdollisuuksia. Tällöin olisi erityisesti kiinnitet-
30762: tävä huomiota lainsäädännölliseen epäyhtenäisyyteen, erilaisiin käsitteisiin ja
30763: menettelytapasäädöksiin sekä kansalaisten oikeusturvaan. Järjestelmän tulisi olla
30764: mahdollisimman läpinäkyvä ja kansalaisille helposti ymmärrettävä. Yksinkertais-
30765: taminen ja selkeyttäminen parantaisi myös sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamista.
30766:
30767: 43) Työvoiman koulutus on nostettava avaintekijäksi. Työelämän monimuotoistu-
30768: minen ja työuran monipolkuistuminen vaativat tulevaisuudessa yhä kiinteämpää työn
30769: ja koulutuksen rytmittämistä. Pitkälle koulutettu ammattitaitoinen henkilöstö on
30770: avaintekijä myös työvoimavaltaisessa sosiaali- ja terveyshuollossa. Koulutusjärjes-
30771: telmän on reagoitava yhä joustavammin ja nopeammin palvelutarpeen muutoksiin.
30772: Myös ehkäisevän politiikan näkökulmasta koulutus korostuu. Pitemmän aikavälin
30773: työvoimatarpeiden vuoksi koulutuksen aloituspaikkamääriä ei ole perusteltua oleelli-
30774: sesti muuttaa, vaikka työvoiman kysyntä lyhyellä aikavälillä alittaa tarjonnan. Uuden
30775: henkilöstön työllistyminen turvataan lisäämällä työelämään osallistumista sekä
30776: ammattitaitoa ylläpitävillä toimilla.
30777:
30778: 44) Työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen korostuu väestön ikääntyessä. Tavoittee-
30779: na on hillitä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä koulutuksen, työkykyä ylläpitävän
30780: toiminnan, kuntoutuksen, terveellisten elämäntapojen vahvistamisen sekä työttö-
30781: myyden alentamisen avulla. Tavoitteena on tukea ennen kaikkea ikääntyneitä työn-
30782: tekijöitä sekä työntekijöitä, jotka työskentelevät aloilla, joihin liittyy terveysriskejä.
30783:
30784: 45) Palvelurakenteen muutoksenjatkaminen merkitsee sitä, että selvitetään keinoja
30785: palvelujen järjestämiseksi entistä paremmin ja taloudellisemmin, puretaan päällek-
30786: käisiä toimintoja, muutetaan rakenteita, hoitokäytäntöjä sekä toimintatapoja.
30787: Kyseessä on pitkän tähtäimen sisällöllinen uudistaminen. Yhtenä osana on toiminta-
30788: ja hoitokäytäntöjen alueellisten ja kunnallisten vaihtelujen kaventaminen. Erityisryh-
30789: mien asemasta, kuten vammaisten, on pidettävä huolta sosiaaliturvaa uudistettaessa.
30790: Kunnallisen palvelujärjestelmän vahvoista puolista pidetään kiinni. Terveyden-
30791: huollon asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan. Kuntien kykyä vaikuttaa erikoissairaan-
30792: hoidon toteutukseen ja kustannuksiin on parannettava. Palvelujärjestelmä säilytetään
30793: myös tulevaisuudessa pääosin verorahoitteisena, sillä se turvaa kokonaiskustannus-
30794: ten hallinnan sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paremmin kuin muut rahoitus-
30795: mallit.
30796:
30797:
30798: Sosiaaliturvan selonteko
30799: 13
30800:
30801: 46) Merkittävä tulevaisuuden haaste on palvelutuotannon uusien mallien
30802: toteuttaminen. Ns. kolmannen sektorin voimistaminen (vapaaehtoistoiminta, voittoa
30803: tuottamaton ja osuustoiminta yms.) on ollut Euroopassa yksi harvoja dynaamisesti
30804: kasvavia alueita viime vuosina. Myös Suomessa tällä alueella on käynnistetty lukuisia
30805: kokeiluja. Työttömien aloitteellisuutta on pystytty elvyttämään tukemalla uusia va~
30806: paaehtoistyön muotoja. Toimintaa on syytä edelleen tehostaa.
30807: 47) Väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen on sekä terveys- että
30808: sosiaalipoliittinen tavoite. Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan keinoin voidaan
30809: vaikuttaa yhteiskuntaan, yhteisöihin, ryhmiin sekä yksilöihin. Eri toimijat on saatava
30810: sitoutumaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Suunnittelun ja
30811: päätöksenteon tasolla on myös arvioitava päätösten terveydellisiä ja sosiaalisia vaiku-
30812: tuksia.
30813: 48) Työttömyysturvan kehittämisessä on tehtävä valintoja turvan tasosta, kestosta
30814: ja saamisedellytyksistä sekä turvan järjestämisperiaatteista. Aktiiviset työvoimapo-
30815: liittiset toimet ovat osa työttömyysturvaa. Lähivuosien keskeinen haaste on nuorten
30816: työllistäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen. !kääntyneitä pitkäaikais~
30817: työttömiä voidaan tukea parhaiten seulontatutkimustyyppisellä toiminnalla, johon
30818: tulisi yhdistää enemmän toiminnallisia vaihtoehtoja työllistymisen, koulutuksen ja
30819: itsensäkehittämisen keinoin. Peruslinjauksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota
30820: työmarkkinoiden ja työelämän laajempaan muutokseen. Työttömyysturvan kehit-
30821: tämisen rinnalla tarvitaan päätöksiä, jotka lisäävät työvoiman kysyntää, jous-
30822: tavoittavat työelämää ja tukevat kansalaisten omaa aktiivisuutta työvoiman tar-
30823: jonnassa.
30824: 49) Tietoyhteiskuntaa kehitettäessä sosiaali- ja terveysala on tietojen käyttäjänä ja
30825: tuottajana tulevaisuudessa yhä merkittävämpi kehittämiskohde. Alalle laaditaan
30826: oman tiedon käyttöä ja tuottamista tukeva toimintastrategia. Tavoitteena on lisätä
30827: palvelujenjoustavuutta ja saatavuutta sekä sosiaali- ja terveysalan toimivuutta. Palve~
30828: lupisteiden ja tietorekistereiden välinen kitkaton ja rcaaliaikainen tietojen vaihto on
30829: tässä avaintekijä. Se tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia toimintojen taloudellisem-
30830: paan toteutukseen. Korkea tietoteknologinen osaaminen parantaa osaltaan kansallis-
30831: ta kilpailukykyä. Nopeat yhteiskunnalliset muutokset ja niiden hallinta edellyttää j
30832: tulevaisuudessa yhä joustavampaa ja asiakaslähtöisempää tietohallintoa ja seuranta- j
30833: menettelyjä. j
30834: j
30835: 50) Hallitus katsoo, että huolimatta kansantalouden merkittävistä vaikeuksista, j
30836: jotka kasvattivat sosiaaliturvan käyttäjien määrää voimakkaasti, kansalaisten j
30837: sosiaaliturvan taso sekä palvelut on voitu turvata kohtuullisesti. Sosiaaliturvan j
30838: merkittävä ansio on ollut taata yhteiskunnallinen vakaus ja huolehtia kansalaisten j
30839: toimeentulosta. Mikäli kansantaloudelliset edellytykset ja työllisyyskehitys jatkuvat j
30840: suotuisina, sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta tulee vuosikymmenen j
30841: vaihteessa olemaan samalla tasolla kuin EU-maiden keskitaso. j
30842: j
30843: Tässä selonteossa esille tuoduilla painotuksilla sekä hallitusohjelman sosiaali- ja j
30844: terveyspoliittisen osan linjauksilla kansalaisten tarvitsema toimeentulon ja sosiaali- ja j
30845: terveyspalvelujen tarve voidaan hoitaa myös tulevina vuosina. j
30846: j
30847: j
30848: j
30849: j
30850: j
30851: j
30852: j
30853: j
30854: Sosiaaliturvan selonteko j
30855: j
30856: j
30857: j
30858: j
30859: j
30860: j
30861: j
30862: j
30863: j
30864: VNS 5/1996 vp
30865:
30866:
30867: Kauppa- ja teollisuusministeriön
30868: julkaisuja 7/1996
30869:
30870:
30871:
30872:
30873: Valtioneuvoston
30874: elinkeinopoliittinen selonteko
30875:
30876:
30877:
30878:
30879: Kauppa- ja teollisuusministeriö
30880: ISSN 1236-1623
30881: ISBN 951-739-202-8
30882:
30883: Oy EditaAb. Helsinki 1996
30884: VALTIONEUVOSTON
30885: ELINKEINOPOLIITTINEN SELONTEKO
30886: Sivu
30887: Esipuhe............................................ 5
30888:
30889: I ELINKEINOPOLITIIKAN SUUNTA
30890:
30891: 1 Valtion tehtävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
30892: 2 Euroopan talous- ja rahaliitto ........................... 13
30893: 3 Venäjä ja Itämeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
30894:
30895: II ELINKEINOPOLITIIKAN VÄLINEET
30896:
30897: 1 Kilpailupolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
30898: 1.1 Kilpailusäännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
30899: 1.2 Valtiontukipolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
30900: 2 Valtio omistajana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
30901: 3 Veropolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
30902: 4 Rahoitusmarkkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
30903: 5 Teknologia ja koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
30904: 6 Energiapolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
30905: 7 Ympäristöpolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
30906: 8 Aluepolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
30907: 9 Elinkeinohallinnon kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
30908:
30909: III PALVELUT,PK-YRITYKSET JA
30910: MAA- JA METSÄ TALOUS
30911:
30912: 1 Palvelusektorin kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
30913: 1.1 Osaamisintensiiviset palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
30914: 1.2 Hinta- ja kustannusherkät palvelualat . . . . . . . . . . . . . . . . 58
30915: 2 Pk-yritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
30916: 3 Maa- ja metsätalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
30917: 5
30918:
30919:
30920:
30921: Esipuhe
30922:
30923: Koetun laman ja työn tuottavuuden kasvun seurauksena teollisuuden työvoima
30924: vähentyi tällä vuosikymmenellä yli sadalla tuhannella hengelläja palvelualojen noin
30925: kahdellasadalla tuhannella. Rakennemuutos on ollut nopeaa. Erityisesti osaamisin-
30926: tensiivinen vientiteollisuus on lisännyt työllisyyttään voimakkaasti, kun taas
30927: työllisyys muussa vientiteollisuudessa on kehittynyt vaihtelevasti. Kotimarkkinoille
30928: suuntautuvan teollisuuden tuotannon ja työllisyyden kehitys on ollut epäyhtenäistä
30929: ja osa teollisuudesta on edelleen lamassa.
30930:
30931: Elinkeinoelämän tarpeisiin liittyvät palvelut ovat kasvattaneet työllisyysosuuttaan
30932: tasaisesti jo pidemmän aikaa. Nämä palvelut, erityisesti tekninen suunnittelu,
30933: vastaavat merkittäviltä osin myös viime vuoden aikana tapahtuneesta työllisyyden
30934: kasvusta. Yksityishenkilöihin kohdistuvista palveluista ovat työllisyyttään kasvatta-
30935: neet lähinnä julkisen sektorin sosiaali-, terveys- ja opetuspalvelut sekä viime vuo-
30936: desta alkaen myös kauppa ja majoitus. Yksityiset henkilöpalvelut työllistävät Suo-
30937: messa kansainvälisesti verrattuna erittäin vähän ihmisiä.
30938:
30939: Elinkeinorakenteen muutoksilla on ollut toimiala- ja ammattiryhmätasolla kaksija-
30940: koinen vaikutus työllisyyteen. Erityisesti korkeatasoista ammattitaitoa vaativat ja
30941: uutta teknologiaa tehokkaasti hyödyntävät sektorit ovat lisänneet työvoimaansa.
30942: Näillä sektoreilla myös työn tuottavuus ja palkkataso ovat kehittyneet keskimää-
30943: räistä paremmin. Toisaalta uudet tuotantoteknologiat ovat vähentäneet heikoimmin
30944: koulutetun työvoiman kysyntää samalla kun maailmantalouden yhdentyminen on
30945: lisännyt työvoimavaltaisten tuotteiden tarjontaa. Seurauksena on ollut työttömyys-
30946: ongelman kärjistyminen erityisesti heikoimmin koulutetun työvoiman osalta.
30947:
30948: Jotta työllisyyskehitys voidaan kääntää pysyvästi paranevaan suuntaan, on elin-
30949: keino- ja tuotantorakenteen muututtava vastaamaan toimintaympäristössämme
30950: tapahtuneita muutoksia. Varsinkin palvelualan toimintaedellytyksiä tulee eri tavoin
30951: kehittää. Jos tässä onnistutaan, pysyy Suomi johtavien ja samalla työllistämisky-
30952: kyisten teollisuusmaiden ryhmässä myös ensi vuosituhannella. Välttämättömän
30953: muutoksen hidastaminen tai sen pysähtyminen voi puolestaan johtaa heikentyvän
30954: 6
30955:
30956: talous- ja työllisyyskehityksen noidankehään. Rakennepolitiikalla onkin keskeinen
30957: asema harjoitettavassa elinkeinopolitiikassa.
30958:
30959: Ohjelmansa mukaisesti hallitus edistää markkinoiden toimivuutta ja kilpailua pyrki-
30960: en kansainvälisen talouden ja Euroopan unionin jäsenyyden tarjoamien mahdol-
30961: lisuuksien hyödyntämiseen. Hallitus on sitoutunut siihen, että yritysten yleiset
30962: toimintaedellytykset ovat Suomessa tasolla, jolla Suomi voi kilpailla menestykselli-
30963: sesti suorista investoinneista. Tämä edellyttää myös sitä, että aktiivisella koulutus-
30964: politiikalla turvataan yritysten ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja vähiten
30965: koulutettujen työntekijöiden uudelleenkouluttautumisen vaatimat voimavarat. Tämä
30966: on työllisyyspoliittisesti tärkeää.
30967:
30968: Tämä selonteko sisältää katsauksen hallituksen kuluvalla vaalikaudella harjoitta-
30969: maan elinkeinopolitiikkaan. Samalla se on tarkoitettu alustukseksi pidemmän aika-
30970: välin elinkeinopoliittisia linjauksia koskevaan keskusteluun.
30971:
30972: Selonteon ensimmäisessä osassa (Elinkeinopolitiikan suunta) tarkastellaan valtion
30973: muuttuvaa elinkeinopoliittista roolia ja lähivuosina harjoitettavan elinkeinopolitii-
30974: kan merkittävimpiä haasteita, jotka johtuvat osaksi myös Euroopan talous- ja
30975: rahaliiton kolmannen vaiheen alkamisesta. Lisäksi tarkastellaan odotettavissa olevaa
30976: kehitystä Suomen lähialueilla ja siihen liittyviä elinkeinopolitiikan muutos tarpeita.
30977: Lähialueiden ja EU:n ohella erityisesti Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kaakkois-
30978: Aasiassa tapahtuva taloudellinen ja teknologinen kehitys ovat ratkaisevan merkit-
30979: täviä suomalaisille vientielinkeinoille, mikä on pidettävä mielessä etsittäessä
30980: Suomen tulevia menestystekijöitä. Tässä selonteossa tämä globaalinen näkökulma
30981: sisältyy elinkeinopolitiikan eri osa-alueita koskeviin esityksiin.
30982:
30983: Toisessa osassa (Elinkeinopolitiikan välineet) tarkastellaan yksityiskohtaisesti elin-
30984: keinopolitiikan eri osa-alueita. Katsaukseen sisältyy jaksot elinkeinopolitiikan
30985: yleistavoitteiden huomioon ottamisesta kilpailupolitiikassa, veropolitiikassa,
30986: valtionyhtiöpolitiikassa, teknologia- ja koulutuspolitiikassa, energiapolitiikassa,
30987: ympäristöpolitiikassa ja aluepolitiikassa. Tässä osassa tarkastellaan myös rahoitus-
30988: markkinoiden kehityksen merkitystä liiketoiminnan kannalta Suomessa sekä hallin-
30989: non kehittämistarpeita.
30990: 7
30991:
30992: Selonteon kolmannessa osassa tarkastellaan kolmea uusien työpaikkojen syntymi-
30993: sen, työllisyyden kestävän kasvun sekä rakennemuutoksen kannalta keskeistä
30994: aluetta. Nämä ovat palveluelinkeinojen kehittäminen, pienten ja keskisuurten yri-
30995: tysten toimintaedellytysten parantaminen sekä maa- ja metsätalous.
30996:
30997: Valitun lähestymistavaa vuoksi yritystoiminnan sektorikohtaisia ongelmia käsitel-
30998: lään selonteossa varsin vähän. Käsittelemättä jäävät suurelta osin mm. teollisuuden
30999: eri tuotannonalojen erityisongelmat sekä yksittäisiin palveluelinkeinoihin, kuten
31000: esimerkiksi kauppaan, rakentamiseen ja pankki- ja vakuutustoimintaan tai matkai-
31001: luun liittyvät kysymykset.
31002:
31003: Selonteossa on hyödynnetty aikaisemmin tällä vaalikaudella julkaistuja elinkeino-
31004: ja teollisuuspoliittisia selvityksiä. Näitä ovat erityisesti kauppa- ja teollisuusministe-
31005: riössä laadittu Teollisuuspoliittinen visio (KTM:n julkaisuja 2/1996), jonka
31006: linjaukset on hyväksytty teollisuusneuvostossa, kauppa- ja teollisuusministeriön Pk-
31007: yrityspoliittinen ohjelma (KTM:n neuvottelukuntaraportteja 111996), jonka linjauk-
31008: set on hyväksytty pienen ja keskisuuren yritystoiminnan neuvottelukunnassa, valtio-
31009: neuvoston pk-poliittinen periaatepäätös toukokuulta 1996, palvelusektorin
31010: kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämismahdollisuuksia tutkineen selvitysmiesryh-
31011: män raportti Toimivaan palveluyhteiskuntaan (KTM:n julkaisuja 5/1996), val-
31012: tionomaisuuden myynnistä saatavien tulojen käytöstä 30.6.1995, 8.5.1996 ja
31013: 6.9.1996 tehdyt talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotot sekä hallituksen
31014: energiapoliittinen kannanotto (Vnp 21.12.1995 energiapolitiikasta). Myös hallituk-
31015: sen keväällä 1996 antama tiedonanto rahoitusjärjestelmän tervehdyttämissuun-
31016: nitelmista, tervehdyttämiseen käytettävistä keinoista ja julkisen tuen palauttamisesta
31017: valtiolle sekä tiedonannon tausta-aineistona julkaistu valtiovarainministeriön
31018: muistio liittyvät kiinteästi tässä selonteossa käsiteltäviin kysymyksiin.
31019: 8
31020:
31021:
31022: I ELINKEINOPOLITIIKAN SUUNTA
31023:
31024: 1 Valtion tehtävät
31025:
31026: Valtiontalouden tasapaino-ongelmien ja korkean työttömyyden taustalla ovat suu-
31027: ressa määrin viime vuosikymmeninä maailmantaloudessa tapahtuneet muutokset,
31028: jotka sinänsä ovat Suomen talouden kehityksen kannalta pidemmällä aikavälillä
31029: myönteisiä. Teknologia ja tuotantomenetelmät ovat kehittyneet voimakkaasti ja
31030: maailmankaupan esteitä on purettu. Koko teollisuus ja valtaosa palvelualoista toimii
31031: yhä avoimemmassa kansainvälisessä toimintaympäristössä, jolle on tunnusmerkil-
31032: listä kiristyvä taloudellinen kilpailu niin valtioiden välillä kuin yritystenkin kesken.
31033: Valtiot ja eri alueet kilpailevat ensi sijassa siitä, miten ne onnistuvat omien toimen-
31034: piteidensä avulla kehittämään ja ylläpitämään sellaisen toimintaympäristön, joka
31035: houkuttelee yritykset sijoittumaan alueelle. Yritykset kilpailevat asiakkaista yhä
31036: laajemmilla ja ankarammin kilpailluilla markkinoilla. Suomi on menestynyt hyvin
31037: tässä kilpailussa ja onnistunut myös hyödyntämään avautuneita uusia mahdollisuuk-
31038: sia.
31039:
31040: Toimiakseen tehokkaasti nykyaikainen osaamis- ja teknologiaintensiivinen, pitkälle
31041: erikoistunut, kansainvälistynyt ja rakennemuutoksen keskellä toimiva kansantalous
31042: edellyttää myös julkisen sektorin aktiivista myötävaikutusta. Laajimmassa merki-
31043: tyksessään elinkeinopolitiikka muodostuu niiden toimenpiteiden kokonaisuudesta,
31044: joilla julkinen sektori muokkaa elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja -edellytyksiä
31045: ja siten kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin perustaa. Suomen kansantalouden kehi-
31046: tyssuunta määräytyykin keskeisesti hallituksen ja eduskunnan lähivuosien elinkei-
31047: nopoliittisista ratkaisuista.
31048:
31049: Valtion elinkeinopoliittinen rooli on kuitenkin muuttunut huomattavasti ajoista,
31050: jolloin valtio saattoi omilla laajakantoisilla teollisilla hankkeillaan luoda välittö-
31051: mästi ja runsaasti uusia valtion yritystoimintaan perustuvia työpaikkoja tai tukea
31052: kansainvälisesti arvioiden kilpailukyvytöntä teollisuutta. Kansainvälisen kilpailun
31053: ja markkinoiden vapautumisen vuoksi teollisuuteen ja muihin kansantalouden avoi-
31054: 9
31055:
31056: miin sektoreihin syntyy pysyviä uusia työpaikkoja vain, mikäli yritykset kykenevät
31057: aidosti kilpailemaan muiden maiden yritysten kanssa.
31058:
31059: Julkinen sektori edistää kansantalouden toimintaa tehokkaimmin suuntaamaila
31060: voimavaroja markkinoiden toimintaongelmien vähentämiseen. Nämä ongelmat
31061: liittyvät erityisesti kilpailun puutteisiin, perusrakenne-, koulutus- ja t&k-investoin-
31062: tien riittämättömyyteen, ympäristökysymyksiin, pääomamarkkinoiden toimivuuteen
31063: sekä tuotannon ns. mittakaava- ja oppimisetujen puutteelliseen hyödyntämiseen.
31064:
31065: Valtion tehtävänä on myös harjoittaa talouspolitiikkaa, joka osaltaan turvaa yritys-
31066: ten toimintaedellytykset. Kansantalouden tasapaino ja vakaa kehittyminen, alhainen
31067: korkotaso, vakaat valuuttaolot ja verotusjärjestelmän kilpailukykyisyys suhteessa
31068: muihin valtioihin ovat elinkeinojen kasvun ja työllisyyden paranemisen perusedelly-
31069: tyksiä.
31070:
31071: Talouden rakenteen kehittymistä voidaan seurata toimialojen ja yritysten muodos-
31072: tamien nk. klustereiden pohjalta. Teolliset ja palveluyritykset muodostavat verkos-
31073: toja ja osaamiskeskittymiä, joiden kansainvälinen kilpailukyky ja toimintaedelly-
31074: tykset samalla vahvistuvat. Useiden klustereiden hyvä menestys osoittaa elinkei-
31075: noelämän rakenteen monipuolistuvan.
31076:
31077: Valtion ei tule suosia tiettyjä klustereita. Horisontaalisten elinkeinopoliittisten toi-
31078: menpiteiden tuloksellisuutta on kuitenkin hyödyllistä tarkastella klusterikohtaisesti.
31079: Julkiset palvelut ja hallinnon panokset voidaan sisällyttää osaamisen kehittä-
31080: mishankkeisiin. Tästä hyvänä esimerkkinä on hyvinvointipalvelujen klusterin
31081: puitteissa käynnistynyt yhteistyö. Hallinnon tulee tukea verkottumista. Teollisuuden
31082: ja palveluelinkeinojen toimialajärjestöt voivat myös osallistua tällaisten strategioi-
31083: den kehittämiseen pitäen kuitenkin lähtökohtana kilpailun varmistamista mark-
31084: kinoilla.
31085:
31086: Elinkeinopolitiikkaa ei voida käsitellä itsenäisenä, hallituksen muista tavoitteista
31087: erillisenä alueena. Yritysten toimintaedellytykset ovat yhteydessä hyvin moniin -
31088: politiikan lohkoihin. Välittömin tämä yhteys on elinkeinopolitiikan ja yleisen
31089: talouspolitiikan välillä. Merkittävimmätkin yrityssektorin kehittämiseksi tehdyt
31090: 10
31091:
31092: toimenpiteet saattavat osoittautua hyödyttömiksi, ellei niitä soviteta yhdenmukai-
31093: siksi harjoitettavan talouspolitiikan tavoitteiden kanssa. Toinen selvä yhteys
31094: elinkeinopolitiikalla on niihin tavoitteisiin, joiden tarkoituksena on huolehtia maan
31095: eri alueiden tasapainoisesta kehittämisestä. Kilpailukykyinen yritystoiminta maan
31096: eri osissa tukee työllisyyttä ja turvaa eri alueiden voimavarojen tehokkaan käytön.
31097:
31098: Useissa maissa on tehty kilpailukykyä mittaaviakansainvälisiä vertailuja. Niissä
31099: arvioidaan harjoitetun politiikan tehokkuutta tarkastelemalla yritysten toimintaym-
31100: päristöä sektori kerrallaan. Myös EU:ssa on komission johdolla käynnistymässä
31101: yhteistyö, jossa jäsenvaltioita verrataan tarkastelemalla esimerkiksi infrastruktuurin
31102: toimivuutta, koulutus- ja innovaatiojärjestelmän tehokkuutta tai työmarkkinoiden
31103: toimintaa. Pyrkimyksenä on kilpailukyvyn pitkäjänteinen mittaaminen ja kehittä-
31104: minen siten, että kaikkien eri alojen vaikutukset kilpailukykyyn tulevat katetuiksi.
31105: Hallitus pyrkii hyödyntämään tällaisia vertailuja osana omaa elinkeinopolitiik-
31106: kaansa.
31107:
31108: Yrittäminen on keskeinen osa kansantalouden perustaa. Myös työllisyyden paranta-
31109: misessa yrittäjyyden edistäminen on avainasemassa. Elinkeinopolitiikan tehtävänä
31110: on huolehtia siitä, että yhteiskunnan kokonaiskehitystä tukevat yrittämisen edelly-
31111: tykset ovat kaikilla sektoreilla mahdollisimman suotuisat. Lainsäädäntöä, koulutusta
31112: ja verotusta kehitettäessä on entistä järjestelmällisemmin kiinnitettävä huomiota
31113: siihen, että suunnitellut muutokset edistävät yrittämistä. Yrittäjyyden edistämistä on
31114: siten toteutettava ns. läpäisyperiaatteella yhteiskunnan kaikissa muutosprosesseissa.
31115: Erityisen tärkeä tämä lähestymistapa on elinkeinopolitiikan painopisteen kohden-
31116: tuessa teollisuuden lisäksi palveluelinkeinojen kehittämiseen.
31117:
31118: Tuottavuuden voimakkaan kasvun vuoksi perinteiseen teollisuuteen syntyy uusia
31119: työpaikkoja varsin hitaasti. Alkutuotannossa työpaikat vähenevät edelleen erityisesti
31120: maataloudessajatkuvan rakennemuutoksen vuoksi. Palvelusektori muodostaa Suo-
31121: messa noin kaksi kolmannesta sekä bruttokansantuotteesta että työllisyydestä. Se on
31122: pitkällä aikavälillä ollut kansantalouden ainoa tuotanto-osuuttaan ja työllisyyttään
31123: kasvattanut sektori. Osaaruisintensiiviset teollisuuden ja palvelujen klusterit ovat
31124: avainasemassa valuuttatuloja tuovien työpaikkojen luomisessa.
31125: 11
31126:
31127: Palvelut ovat myös nopeasti kansainvälistymässä ja niiden kansainvälinen kauppa
31128: kasvaa tavarakauppaa nopeammin. Suomen palvelusektori on suurelta osin vasta
31129: avautumassa kilpailulle. Kilpailukyvyn kehittäminen tällä sektorilla vaatiikin
31130: uudentyyppisiä ponnisteluja. Kotitalouksien käyttämien palvelujen osuus on jäänyt
31131: alhaiseksi itsepalvelumallia suosivien rakenteiden johdosta. Elinkeinopolitiikan
31132: kannalta keskeiset hallinnonjärjestelmät eivät kaikin osin otakaan huomioon palve-
31133: lualojen olosuhteita.
31134:
31135: Hallituksen käsityksen mukaan Suomen työttömyysongelmaa voidaan lievittää
31136: merkittävästi panostamalla elinkeinopolitiikassa palvelusektorin kehittämiseen.
31137: Käytettävissä on toimenpiteitä, jotka vaikuttavat nopeasti tavanomaisten pitkäjän-
31138: teisten kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden rinnalla.
31139:
31140:
31141: •••
31142: Elinkeinopolitiikan on tuettava talouspolitiikan keskeisten
31143: tavoitteiden saavuttamista. Näitä tavoitteita ovat kestävään
31144: kehitykseen perustuva taloudellinen kasvu, työllisyys ja val-
31145: tiontalouden tervehdyttäminen.
31146:
31147:
31148: Yritysten kyky luoda uusia työpaikkoja riippuu keskeisesti
31149: niiden kansainvälisestä kilpailukyvystä. Julkisen vallan elinkei-
31150: nopoliittiseen vastuuseen sisältyy myötävaikuttaminen siihen,
31151: että Suomessa toimivilla yrityksillä on edellytykset ylläpitää ja
31152: parantaa kansainvälistä kilpailukykyään. Tämä edellyttää pitkä-
31153: iänteistä politiikkaa, jolla vaikutetaan kaikkeen julkisen vallan
31154: päätöksentekoon eri aloilla. Elinkeinopolitiikassa on keski-
31155: tyttävä ensi sijassa markkinoiden toimintaongelmien vähentä-
31156: miseen.
31157:
31158:
31159: Elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoitteena on aidon, valtion
31160: tukitoimenpiteistä riippumattoman yrittäjyyden edistäminen.
31161: 12
31162:
31163: Elinkeinopolitiikassa kiinnitetään tasaveroisesti huomiota teol-
31164: lisuuden ja palveluelinkeinojen sekä alkutuotannon toiminta-
31165: mahdollisuuksiin.
31166:
31167:
31168: Hallitus käynnistää järjestelmällisen eri toiminta-alueiden kilpai-
31169: lukyvyn mittaamisen EU:n komission suunnitteleman järjestel-
31170: män yhteydessä.
31171:
31172:
31173: •••
31174: 13
31175:
31176: 2 Euroopan talous- ja rahaliitto
31177:
31178: Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset aiheuttavat jatkossakin suuria sopeu-
31179: tumispaineita Suomen kansantaloudelle. Eräs suurimpia lähivuosien muutostekijöitä
31180: on Euroopan yhdentymiskehitys ja Suomen osallistuminen siihen. Jo ETA-sopimus
31181: ja EU-jäsenyyden toteutuminen avasivat kotimarkkinoita huomattavasti kansainväli-
31182: selle kilpailulle. ED-jäsenyyden aikana hallituksen talouspolitiikan keskeiseksi ta-
31183: voitteeksi on asetettu talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen lähentymiskriteerien
31184: täyttäminen. Tämä selonteko on laadittu olettaen, että Suomi osallistuu ensimmäis-
31185: ten valtioiden joukossa talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen sen käynnisty-
31186: essä vuonna 1999. Selonteossa esitetyt linjaukset ovat kuitenkin toteuttamiskelpoi-
31187: sia ja tarpeellisia, vaikka eduskunta päättäisikin, ettei Suomi liity EMUn kolman-
31188: teen vaiheeseen ensimmäisten valtioiden joukossa.
31189:
31190: EMUn toteutuminen edellyttää talous- ja rahapoliittisen yhteistyön tiivistämisen
31191: ohella myös aikaisempaa laajempaa EU-tason elinkeinopoliittista yhteistyötä. Yhä
31192: useammat markkinatalouden toimintaongelmat laajentuvat markkinoiden mukana
31193: Euroopan laajuisiksi, eikä erillisillä kansallisilla elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä
31194: EMUn oloissa välttämättä ole samanlaista vaikuttavuutta kuin sen ulkopuolella.
31195: Tämän vuoksi Suomi onkin EU:ssa kannattanut eri yhteyksissä jäsenvaltioiden
31196: yleisen talouspoliittisen yhteistyön tiivistämistä. Toistaiseksi kuitenkin on paljolti
31197: kunkin jäsenvaltion oman harkinnan varassa, millaista elinkeinopolitiikkaa se har-
31198: joittaa valmistautuessaan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.
31199:
31200: Rahaliittoa koskeva julkinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt erityisesti
31201: EMUn muodollisten lähentymiskriteerien, ja etenkin julkisen talouden tasapainoa
31202: koskevien kriteerien ympärille. Tarkasteltaessa EMUn vaikutuksia elinkeinopoli-
31203: tiikkaan huomio kiinnittyy kuitenkin pääasiassa muihin seikkoihin. Jotta talous- ja
31204: rahaliitto osaltaan edistäisi siihen osallistuvien valtioiden talouksien kasvua ja
31205: työllisyyden suotuisaa kehitystä, olisi kaikkien liittoon osallistuvien valtioiden
31206: täytettävä suhteellisen hyvin eräitä tunnusmerkkejä. Näitä ovat suuri ulkomaan-
31207: kaupan osuus kansantaloudessa, monipuolinen talousrakenne, hyvä reaalinen kilpai-
31208: lukyky, pääoman ja työvoiman riittävä maantieteellinen liikkuvuus, inflaatiovauh-
31209: tien samanlaisuus sekä talouspolitiikan samankaltaisuus eri jäsenvaltioissa.
31210: 14
31211:
31212: Suuri ulkomaankaupan osuus lisää yritysten rahaliitosta saamia hyötyjä ja vähentää
31213: makrotaloudellisen itsenäisyyden rajoittumisesta aiheutuvia kustannuksia. Moni-
31214: puolinen talousrakenne ja hyvä reaalinen kilpailukyky vähentävät yllättävien
31215: taloudellisten shokkien vaikutusta kansantaloudessa.
31216:
31217: Ulkomaankaupan osuus on Suomessa melko alhainen verrattuna muihin pieniin ED-
31218: maihin, vaikkakin teollisuuden vientiosuus on kasvanut viime vuosina voimakkaas-
31219: ti. Erityisen tärkeää olisi kasvattaa vientiä muihin ED-maihin, nimenomaan EMU-
31220: alueelle.
31221:
31222: Suomen kansantalous on tapahtuneista muutoksista huolimatta elinkeinorakenteel-
31223: taan suhteellisen yksipuolinen ja monen keskeisen sektorin menestys riippuu hyvin
31224: pitkälti hintakilpailukyvyn kestävyydestä. Kansantalouden rakenteen monipuolista-
31225: minen ja sen reaalisen kilpailukyvyn vahvistaminen ovatkin Suomen EMU-jäsenyy-
31226: den kannalta elinkeinopolitiikan tärkeimmät haasteet.
31227:
31228:
31229: Työmarkkinoiden sopeutumiskyvyn merkitys korostuu, kun rahaliitossa kansanta-
31230: louden häiriöitä ei voida aiempaan tapaan korjata Suomen markan ulkoista arvoa
31231: muuttamalla. Vaikka tässä selonteossa ei käsitellä yksityiskohtaisesti työmark-
31232: kinajärjestelmän kehittämistä, on se kansantalouden kilpailukyvyn kehittymisen
31233: kannalta eräs merkittävimmistä kysymyksistä, johon on pyrittävä löytämään kaikkia
31234: osapuolia tyydyttävät ratkaisut.
31235:
31236:
31237: •••
31238: Kansainvälistymiskehitys jatkuu ja EU:n sisämarkkinat täydel-
31239: listyvät Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen
31240: alkaessa. Tästä seuraa kilpailun kiristyminen sekä vienti- että
31241: kotimarkkinoilla. Tähän kehitykseen on varauduttava. Elinkei-
31242: nopoliittiset toimenpiteet on kohdistettava siten, että koko
31243: kansantalouden reaalinen kilpailukyky vahvistuu ja elinkei-
31244: noelämän rakenne monipuolistuu.
31245:
31246:
31247: Talous- ja rahaliittoon valmistauduttaessa elinkeinopolitiikan
31248: painopistealueita ovat yritysten kansainvälistymisen edistämi-
31249: 15
31250:
31251: nen, kilpailun edistäminen, teknologia- ja koulutuspanostusten
31252: kasvattaminen ja koulutuksen laadun nostaminen, verojärjes-
31253: telmän kehittäminen työllisyyttä edistävään suuntaan, rahoi-
31254: tusmarkkinoiden kehittäminen sekä energian saannin tur-
31255: vaaminen kansainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan. Samalla
31256: on huolehdittava alueellisen elinkeinorakenteen tasapainoisesta
31257: kehityksestä.
31258:
31259:
31260: •••
31261: 16
31262:
31263: 3 Venäjä ja Itämeri
31264:
31265: Neuvostoliiton kaupan romahduksen yhteydessä menetetyt vientitulot on onnistuttu
31266: korvaamaan viennillä muille alueille, varsinkin Kaukoitään ja Länsi-Eurooppaan.
31267: Menestyksen taustalla ovat olleet erityisesti teollisuuden määrätietoiset mark-
31268: kinointiponnistelut kaukaisemmilla markkinoilla sekä kansainväliset kaupan
31269: vapauttamiseen tähdänneet sopimukset, joihin Suomikin on osallistunut. Vaikka
31270: päämarkkinamme sijaitsevatkin Länsi-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa
31271: on Venäjän ja Itämeren alueen talouden kehitys Suomen kannalta kenties tär-
31272: keämpää kuin millekään muulle unionin nykyiselle jäsenvaltiolle.
31273:
31274: Viime vuosina myös Venäjän kauppa on elpynyt, joskin kauppaa harjoitetaan
31275: nykyisin paljolti erilaisin muodoin ja tuottein kuin aikaisemmin. Markkinatalous on
31276: Venäjällä vielä osin vakiintumaton, minkä vuoksi sekä yritykset että valtiovalta ovat
31277: luottotappioita välttääkseen olleet riskinotossaan hyvin varovaisia. Vaikka olot
31278: Venäjällä ovat vähitellen vakiintumassa, on oletettavaa, että tämä varovaisuus
31279: jatkuu ja ettei Venäjän kaupassa tulla kokemaan erityisen nopeaa kasvua lähi-
31280: vuosina. Hallitus on kuitenkin valmis kotimaiseen riskinoton hallittuun kasvatta-
31281: miseen Venäjän, Baltian ja IVY-alueen viennin erityisrahoituksessa.
31282:
31283: Venäjän muuttuneet yhteiskunnalliset olot ovat antaneet mahdollisuuksia myös
31284: perinteisestä kaupasta poikkeavaan liiketoimintaan, jossa on voitu hyödyntää
31285: Suomen suotuisaa maantieteellistä asemaa Venäjän naapurina. Suomen kehittymi-
31286: nen pohjoiseurooppalaisena liiketoimintakeskuksena on kasvattanut erityisesti
31287: huolinta-, kuljetus-, välivarastointi- ym. palvelujen kysyntää, joka on johtanut
31288: uusien työpaikkojen syntyyn erityisesti Itä-Suomessa. Venäjän ja Baltian alueen
31289: markkinapotentiaali lisää mahdollisuuksiamme houkutella ulkomaisia yrityksiä
31290: sijoittamaan liiketoimintojaan Suomeen. Jotta Suomi onnistuu kilpailemaan tällä
31291: alueella myös jatkossa, on kuljetussektorin infrastruktuurin (satamat, tieverkosto,
31292: rautatiet) kehittäminen hyvin tärkeää.
31293:
31294: Suomella on tarjota muulle Euroopan unionille oma arktinen osaamisensa mm.
31295: rakentamisen, laivanrakennuksen ja off-shore -teknologian aloilla. Hallituksen
31296: pyrkii huolehtimaan siitä, että unioni ottaa arktisen ulottuvuuden keskeiseksi osaksi
31297: 17
31298:
31299: omaa Venäjä-strategiaansa ja että suomalaisten yritysten arktinen osaaminen
31300: voidaan täysimääräisesti hyödyntää Luoteis-Venäjän raakaöljy- ja maakaasuvaran-
31301: tojen käyttöönotossa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Näissä hankeissa
31302: voidaan hyödyntää kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten mahdollisuuksia.
31303:
31304: Baltian maissa ja Puolassa markkinatalous ja demokratia ovat vakiintumassa
31305: Venäjääkin nopeammin. Tämä kehitys on avannut uusia mahdollisuuksia koko
31306: Itämeren alueen kattavaan liiketoimintaan. Monet suomalaisyritykset pitävätkin
31307: strategioissaan koko Itämeren aluetta kotimarkkina-alueenaan. Vaikka Itämeren-
31308: maiden kysyntä ei voikaan korvata Suomen viennin nykyisiä päämarkkina-alueita,
31309: tulee Itämeren alueen kehitykseen vaikuttaminen ja suomalaisen elinkeinoelämän
31310: kilpailukyvystä huolehtiminen olemaan eräs keskeisistä lähivuosien haasteista
31311: kansalliselle elinkeinopolitiikalle.
31312:
31313: EU:n toiminta ja linjaukset vaikuttavat keskeisesti Itämeren ympäristön valtioiden
31314: ja yritysten yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksien kehitykseen. Tässä suhtees-
31315: sa Suomen kannalta tärkeimpiä kysymyksiä ovat Baltian maiden ja Puolan ED-
31316: jäsenyyden toteutumisen aikataulu ja EU:n ja Venäjän välisten taloussuhteiden
31317: kehittyminen.
31318:
31319: Kaikkien Itämeren valtioiden osallistuessa vapaakauppaan korostuu myös niiden
31320: välisen kahden- ja monenkeskisen yhteistyön tarve. Esimerkiksi sähkömarkkinoilla
31321: ollaan jo nyt tilanteessa, jossa Pohjoismaat muodostavat yhtenäisen markkina-
31322: alueen, jolla energiaa myydään valtiosta toiseen ilman erityisiä rajoituksia. Aiem-
31323: min lähes yksinomaan kansallisilla markkinoilla toimineet yritykset laajentavat
31324: liiketoimintaansa asteittain käsittämään oman kotivaltionsa lisäksi myös muiden
31325: Pohjoismaiden kansalliset ja alueelliset markkinat. Tulevaisuuden energiatarpeisiin
31326: etsitäänkin aikaisempaa tarmokkaammin yhteispohjoismaisiakin ratkaisuja. Tässä
31327: valtiovallalla on keskeinen asema.
31328:
31329: Suomi sijaitsee suhteellisen kaukana päämarkkina-alueiltaan. Osa teollisuudestam-
31330: me kärsii eurooppalaisessa kilpailussa pysyvästi mm. pitkien kuljetusmatkojen
31331: aiheuttamista kilpailuhaitoista. Suomi on myös sisäisesti pitkien etäisyyksien maa,
31332: joten toimiva infrastruktuuri on keskeisen tärkeässä asemassa. Nämä seikat korosta-
31333: 18
31334:
31335: vat julkisen vallan vastuuta toimivan kuljetusinfrastruktuurin kehittämisessä ja
31336: ylläpitämisessä.
31337:
31338:
31339: •••
31340: Itämeren alueen ja Venäjän taloudellinen merkitys suomalaisel-
31341: le elinkeinotoiminnalle kasvaa. Taloudellisen kasvun keskeinen
31342: edellytys on alueen kaikkien valtioiden mahdollisimman nopea
31343: täydellinen integroituminen kansainväliseen kauppajärjestel-
31344: mään sekä EU:n ja Itämeren valtioiden tiivis yhteistyö.
31345:
31346:
31347: Valtion tehtävänä on osaltaan parantaa yritysten mahdolli-
31348: suuksia hyödyntää Itämeren alueen poliittista kehitystä liiketoi-
31349: minnassaan. Tämä koskee erityisesti toimivan infrastruktuurin
31350: kehittämistä ja ylläpitämistä sekä omin toimin että yhteistyös-
31351: sä muiden alueen valtioiden ja EU:n kanssa. Kaupan kasvu
31352: Itämeren alueella ei kuitenkaan voi korvata Suomen viennin
31353: nykyisiä päämarkkina-alueita.
31354:
31355:
31356:
31357:
31358: •••
31359: 19
31360:
31361: II ELINKEINOPOLITIIKAN VÄLINEET
31362:
31363: 1 Kilpailupolitiikka
31364:
31365: 1.1 Kilpailusäännöt
31366:
31367: Ohjelmansa mukaan hallitus edistää markkinoiden toimivuutta ja kilpailua pyrkien
31368: kansainvälisen talouden ja Euroopan unionin jäsenyyden tarjoamien mahdolli-
31369: suuksien hyödyntämiseen sekä tehostaa kilpailulainsäädäntöä monopolisoitumisen
31370: estämiseksi.
31371:
31372: Taloudellinen kilpailu on ehkä tärkein yksittäinen kansantalouden tehokkuuteen
31373: vaikuttava tekijä. Suomen omaa kilpailulainsäädäntöä on uudistettu merkittävästi
31374: viimeisen vuosikymmenen aikana. Nykyisen lainsäädännön tavoitteena on terveen
31375: ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen. Kiellettyjen kilpailunrajoitusten
31376: määrää on asteittain kasvatettu ja nykyisin myös kartellit ja määräävän markkina-
31377: aseman väärinkäyttö ovat kiellettyjä. Lainsäädännön uudistuksilla on myös laajen-
31378: nettu kilpailuviranomaisten toimivaltaa ja tiukennettu seuraamusjärjestelmää.
31379:
31380: Kansallisen kilpailulainsäädännön kehittämisen lisäksi tällä vuosikymmenellä on
31381: ETA-sopimuksen ja ED-jäsenyyden myötä otettu käyttöön Euroopan yhteisön
31382: kilpailusäännöt Niillä pyritään estämään kilpailun vääristyminen yhteismark-
31383: kinoilla, erityisesti jäsenvaltioiden välisessä kaupassa.
31384:
31385: Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen myötä siihen osallistuvien valtioiden
31386: väliset sisämarkkinat täydellistyvät. Tämä kasvattaa yritysten tasolla painetta uusiin,
31387: koko Euroopan laajuisiin yritys- ja toimialajärjestelyihin. Yrityssektori tullee
31388: etsimään kilpailukykyä ja tehokkuutta erikoistumalla ja kasvattamalla yrityskokoa.
31389: Tämä kehitys korostaa toimivan kilpailupolitiikan merkitystä sekä EU:n tasolla että
31390: kotimarkkinoilla.
31391:
31392: Euroopan unionissa on voimassa asetus yrityskeskittymien valvonnasta. Asetus
31393: koskee erittäin suuria yrityskauppoja, joilla on vaikutusta useamman kuin yhden
31394: 20
31395:
31396: jäsenvaltion alueella. Suomen mielestä EU:n yrityskauppavalvonta voitaisiin laajen-
31397: taa koskemaan nykyistä alhaisempia liikevaihtorajoja.
31398:
31399: Suomen kilpailulainsäädäntöön ei sen sijaan sisälly määräyksiä yrityskauppavalvon-
31400: nasta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut työryhmän, joka arvioi mm.
31401: kansallisen yrityskauppalainsäädännön tarpeellisuutta.
31402:
31403:
31404: Jos Suomi osallistuu EMUn kolmanteen vaiheeseen, tämä avaa kotimaiset
31405: palvelumarkkinat uudella tavalla kilpailulle. Tämä on kuluttajien ja koko kansan-
31406: talouden kannalta lähtökohtaisesti myönteinen asia. Yhteiseen rahaan siirtyminen
31407: muuttanee erityisesti rahoituspalvelujen kilpailutilannetta merkittävästi. Palveluita
31408: ostavien yritysten kannalta potentiaaliset rahoituslähteet laajenevat huomattavasti,
31409: mutta rahoituspalveluja tarjoavat suomalaisyritykset joutuvat kohtaamaan koti-
31410: markkinoillaan nykyistä merkittävästi ankarampaa kilpailua asiakkaista. EMUn
31411: kolmannen vaiheen alettua ulkomaiset pankit tullevat lisäämään markkinaosuuttaan
31412: useilla pankkitoiminnan osa-alueilla. Tässä tilanteessa on tasapuolisten kilpailumah-
31413: dollisuuksien varmistamiseksi tärkeää kiinnittää erityistä kilpailupoliittista huomiota
31414: palvelumarkkinoiden kilpailuolosuhteisiin sekä EU:ssa että kotimarkkinoilla.
31415:
31416: Yritysten välistä kilpailua koskevien sääntöjen lisäksi julkisia hankintoja koskevat
31417: määräykset vaikuttavat merkittävästi kilpailuolosuhteisiin. Tältäkin osin lainsäädän-
31418: tö on vastikään kokonaan uusittu integraatiokehityksen johdosta. Uusista säännöistä
31419: saadut kokemukset ovat osin ristiriitaisia. Yhtäältä kilpailu on tehostunut ja hankin-
31420: tayksiköt ovat saaneet aikaisempaa laajemmalla kilpailuttamisella aikaan merkittä-
31421: viäkin säästöjä. Toisaalta lainsäädännössä on soveltamisen myötä havaittu puutteita,
31422: jotka ovat omiaan vaikeuttamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä
31423: julkisen sektorin markkinoille.
31424:
31425: Kolmas merkittävä viime vuosina kilpailuolosuhteita muuttanut tekijä on ollut valti-
31426: onlaitosten muuttaminen liikelaitoksiksi tai itsenäisiksi yhtiöiksi. Osakeyhtiöiksi
31427: muutettuja valtionlaitoksia koskevat kaikki muitakin yhtiöitä koskevat säännöt sekä
31428: voimassaolevat valtion omistajapolitiikkaa koskevat linjaukset, joilla nimenomaan
31429: pyritään kilpailuneutraliteettiin markkinoilla. Liikelaitosten toimintaa markkinoilla
31430: koskevat säännöt eivät sen sijaan ole yhtä selkeitä. Yhtäältä liikelaitoksen on
31431: 21
31432:
31433: toimittava liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti toteuttaessaan tehtäviään,
31434: mutta toisaalta valtio vastaa viime kädessä liikelaitoksen lainanotosta. Liikelaitosten
31435: toimiala on usein määritelty siten, että ne voivat toimia paitsi niille asetettujen
31436: yleisten palvelutavoitteiden mukaisesti ja osittain avoimelta kilpailulta suojatussa
31437: ympäristössä, myös kilpaillen kokonaan avoimella sektorilla toimivien yritysten
31438: kanssa oman perustoimialansa ulkopuolella. Liikelaitosten toiminnan vaikutusta
31439: kilpailuolosuhteisiin ei ole selvitetty systemaattisesti.
31440:
31441:
31442: •••
31443: Hallitus antaa syksyllä 1997 eduskunnalle esityksen
31444: kilpailulainsäädännön uudistamisesta. Samalla otetaan kantaa
31445: kysymykseen kansallisen yrityskauppalainsäädännön tarpeelli-
31446: suudesta.
31447:
31448:
31449: Hallitus antaa keväällä 1997 eduskunnalle esityksen julkisia
31450: hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Esityksen
31451: tavoitteena on parantaa entisestään yritysten kilpailumahdol-
31452: lisuuksia ja oikeusturvakeinoja sekä lisätä julkisten hankinto-
31453: jen kilpailuttamisvelvoitetta.
31454:
31455:
31456: Hallitus selvittää vuoden 1997 loppuun mennessä, onko
31457: tarpeellista uudistaa liikelaitoksista annettua lainsäädäntöä tai
31458: antaa muita määräyksiä kilpailun edellytyksien paremmaksi
31459: huomioon liikelaitosten toiminnassa.
31460:
31461:
31462: Kilpailuvirasto tehostaa palvelumarkkinoiden kilpailuvalvontaa
31463: ja jatkaa julkisen sektorin tuottamien palvelujen kilpailuvaiku-
31464: tusten arviointia.
31465:
31466:
31467: •••
31468: 22
31469:
31470: 1.2 Valtiontukipolitiikka
31471:
31472: Hallitusohjelman mukaan yritystukijärjestelmää selkeytetään, tuen vastikkeelli-
31473: suutta lisätään ja kilpailua vääristävät ja päällekkäiset tuet poistetaan. Hallitusoh-
31474: jelman linjaus on oleellinen osa pyrkimystä siirtyä elinkeinopolitiikassa yritysten
31475: välittömästä tukemisesta niiden yleisten toimintaedellytysten luomiseen. Tämä
31476: merkitsee yritystukien leikkauksia ja painopisteiden muutoksia valtiontalouden
31477: tilanteesta riippumatta. Ohjelman mukaan yritystukien yhteensovittaminen järjeste-
31478: tään kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen.
31479:
31480: Hallituksen toiminnan alkutaipaletta onkin leimannut yritystukien voimakas karsi-
31481: minen. Yritystukia on tähän mennessä leikattu KTM:n hallinnonalalla vuoden 1995
31482: varsinaisesta talousarviosta lähtien 1,2 mrd. markkaa, kun otetaan huomioon vuoden
31483: 1997 talousarvioesityksessä tehdyt leikkaukset. Ottaen huomioon hallituskaudelle
31484: asetettu 1,9 mrd. markan kokonaisvähennystavoite leikataan vuosien 1998 ja 1999
31485: talousarvioissa yritystukia vielä noin 700 milj. markkaa. Tehdyt leikkaukset ovat
31486: kohdistuneet erityisesti aluetukeen (lähinnä alueellinen kuljetustuki), energiatukeen,
31487: yritysten kansainvälistymisavustuksiinja viennin korkotukiin. Leikkausten tekemis-
31488: tä on helpottanut merkittävästi laman päättyminen.
31489:
31490: Tekniseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettävien määrärahojen osuus
31491: KTM:n hallinnonalan yritystukiluonteisista menoista on kasvanut vuoden 1995 noin
31492: 28 prosentista noin 43 prosenttiin vuoden 1997 varsinaisessa talousarvioesitykses-
31493: sä. Myös muita kuin varsinaisia tuotekehitystukia, esimerkiksi aluetukea, on pyritty
31494: aiempaa enemmän suuntaamaan aineettomien investointien tukemiseen.
31495:
31496: Pk-yritysten käyttöön tarkoitetut kansainvälistymiseen liittyvät kehitystuet ovat
31497: perusteltuja nimenomaan markkinoiden kansainvälistyessä. Suomen talousrakenteen
31498: kehittymistä siten, että vientikynnyksen ylittäviä uusia teollisuus- ja palveluyrityk-
31499: siä syntyy runsaasti lisää, on syytä tukea.
31500:
31501: Kilpailupolitiikan näkökulmasta kaikki yritystuet vinouttavat kilpailua. Niiden
31502: perimmäisenä tavoitteena on jopa usein nimenomaisesti heikommassa kilpai-
31503: luasemassa olevien yritysten auttaminen menestymään markkinoilla. Tukien selkeä
31504: 23
31505:
31506: kohdistaminen markkinoiden huonoa toimivuutta korjaaviin kohteisiin on tärkeää.
31507: Tukijärjestelmien tavoitteena on kannustaa yrityksiä sellaisiin kehittämishankkei-
31508: siin, jotka jäisivät toteuttamatta ilman tukea. Tehtyjen selvitysten mukaan tukia
31509: myönnetään myös sellaisiin hankkeisiin, jotka toteutuisivat ilman tukeakin. Tukien
31510: tarkempi rajaaminen, tukijärjestelmien määräaikaistaminen ja tuloksellisuuden
31511: arvioiminen parantaa tehokuutta ja vähentää tukien tarvetta ja niiden aiheuttamia
31512: ongelmia. Tähän mennessä tehtyjen karsintojen jälkeenkin Suomessa käytössä
31513: olevat yritystuet ovat varsin monimuotoisia ja osin päällekkäisiäkin.
31514:
31515: Euroopan unioninjäsenyyden myötä EU:n komissio valvoo periaatteessa varsin tar-
31516: kasti yritystukien käyttöä pyrkien estämään niiden jäsenvaltioiden välistä kauppaa
31517: vääristävät vaikutukset. Komission tehokas toiminta onkin Suomen oman valtion-
31518: tukipolitiikan kannalta keskeistä, sillä yritystuet ovat perinteinen jäsenvaltioiden
31519: välinen ase kilpailussa yritysten sijoittumisesta ja uusista työpaikoista. Kilpailu
31520: yritysten sijoittumisesta laajenee jatkuvasti myös EU:n ulkopuolella. Suomen on
31521: syytä tukea voimakkaasti EU:n pyrkimyksiä aikaansaada kansainvälisiä ja kahden-
31522: välisiä sopimuksia, joilla luodaan tukipolitiikan yhteisiä pelisääntöjä ja tehostetaan
31523: valvontaa. Kurinalaisen valtiontukipolitiikan puuttuminen johtaa pahimmassa ta-
31524: pauksessa siihen, että myös ne jäsenvaltiot, jotka tahtoisivat karsia yritystukia,
31525: joutuvat epäterveen kansainvälisen kilpailun vuoksi ylläpitämään kansantalouden
31526: kannalta tehottomia yritystukia. Viimeisin esimerkki tästä on EU:ssa tehty päätös
31527: sallia laivanrakennusteollisuuden suora tuki jatkossakin.
31528:
31529: Yritystukea koskevien yleisten periaatteiden puuttuminen ja yritystukiohjelmien
31530: riittämätön yhteensovittaminen ovat kuitenkin keskeisiä ongelmia myös Suomen
31531: omassa yritystukijärjestelmässä. Yritystukiohjelmia suunnitellaan ja valmistellaan
31532: varsin itsenäisesti eri hallinnonaloilla eivätkä ne tästä syystä välttämättä muodosta
31533: elinkeinopoliittisten tavoitteiden kannalta johdonmukaista ja selkeää kokonaisuutta.
31534: Kansantalouden kokonaisetu, ohjelmien tuloksellisuus, yritystoiminnan tehokkuus
31535: ja vääristymätön kilpailu ovat yleisesti hyväksyttyjä tavoitteita, joita ei kuitenkaan
31536: aina riittävästi huomioida tukiohjelmien valmistelussa. Toimivaltaisilla viranomai-
31537: silla ei myöskään ole yksittäisten tukipäätösten valmistelua eikä annettujen tukien
31538: seurantaa ja valvontaa silmällä pitäen yhtenäisiä säännöksiä. Erityisen vaikeuden
31539: tukijärjestelmän rationaaliseen kehittämiseen tuovat monet EU:n säännöt sekä
31540: 24
31541:
31542: sinänsä tarpeelliset, mutta monimutkaisuutensa ja byrokraattisuutensa vuoksi
31543: vaikeasti ohjattavat tuet.
31544:
31545: •••
31546: Hallitusohjelmassa määriteltyä yritystukipolitiikan linjaa jatke-
31547: taan ja sen edellyttämiä toimenpiteitä tehostetaan.
31548:
31549:
31550: Yritystuella on edistettävä kansantalouden kasvuedellytyksiä
31551: sekä lisättävä yritystoiminnan tehokkuutta ja uusiutumista.
31552: Yritystuet on kohdennettava ensi sijassa sellaisiin tarkoituk-
31553: siin, joilla poistetaan puutteita markkinoiden toiminnassa.
31554: Yritystukiohjelmien tavoitteiksi on asetettava, että ne kohdis-
31555: tuvat juuri tukea tarvitseviin hankkeisiin ja että yritystuen kil-
31556: pailua vääristävät vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä.
31557: Vastikkeettomia tukia korvataan vastikkeellisilla tuilla.
31558:
31559:
31560: Yritystuet suunnataan ensisijassa tutkimukseen, tuotekehityk-
31561: seen, koulutukseen, pk-yritysten kansainvälistymiseen ja
31562: muuhun yrityksen aineettomaan kehittämistoimintaan, yritys-
31563: ten toimintaympäristön vah-vistamiseen sekä pienten ja kes-
31564: kisuurten yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantami-
31565: seen. Aluepoliittisin perustein myönnettävällä yritystuella
31566: edistetään osaltaan maan eri osien tasapuolista kehittämistä.
31567:
31568:
31569: Hallitus pyrkii siihen, että EU:n komissio tiukentaa valtiontukia
31570: koskevaa kilpailupoliittista linjaansa sekä siihen, että EU:n
31571: omaa yritystukijärjestelmää tiukennetaan, selkeytetään ja
31572: yksinkertaistetaan.
31573:
31574:
31575: Hallitus antaa eduskunnalle syksyn 1996 kuluessa esityksen
31576: yritystukia koskevaksi puitelaiksi. Siinä asetetaan yritystuille
31577: yhtenäiset periaatteet, muutetaan tukisäännökset pääsääntöi-
31578: sesti määräaikaisiksi ja veivoitetaan suorittamaan järjestelmi-
31579: en vaikutusanalyysit.
31580:
31581: •••
31582: 25
31583:
31584: 2 Valtio omistajana
31585: Hallitusohjelman mukaan hallitus harjoittaa aktiivista teollisuuspolitiikkaa huolehti-
31586: malla valtionyhtiöiden pääomantarpeesta, kehittämällä niiden toimintaa ja
31587: omistajarakennetta yrityskohtaisesti sekä edistämällä yhtiöiden kansainvälisen
31588: kilpailukyvyn paranemista. Omistusjärjestelystä saatavia varoja ohjataan teollisen
31589: tuotannon edellytysten vahvistamiseen ja rakenteen uusimiseen.
31590:
31591: Valtionyhtiöillä on sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ollut merkittävä asema
31592: Suomen kansantaloudessa. Julkisen sektorin laaja yritystoiminta oli talouden
31593: tehokkuuden ja kasvun kannalta hyvin perusteltua teollistumisprosessin alkuvai-
31594: heessa, kun markkinoiden toimintaongelmat olivat nykyistä yleisempiä. Julkisen
31595: sektorin panosta tarvittiin mm. teollisen infrastruktuurin rakentamiseen sekä suurten
31596: teollisten investointien rahoittamiseen ja niiden riskien kantamiseen. Tilanne on
31597: tämän jälkeen muuttunut. Nykyään useimmat valtionyhtiöt toimivat kilpailluilla
31598: markkinoilla ilman valtion asettamia erityistehtäviä.
31599:
31600: Jos yksityinen kilpailu toimii yhteiskunnan kannalta tehokkaasti, ei julkisen sektorin
31601: yritystoimintaa voida perustella markkinoiden toimintaongelmien korjaamisella.
31602: Julkisen sektorin varoja voidaan näissä tapauksissa käyttää yhteiskunnan kannalta
31603: tehokkaammin ja hyödyllisemmin muualla. Valtionyhtiöihin sijoitetuille varoille
31604: pitääkin saada yhteiskunnan kannalta kilpailukykyinen tuotto valtion muihin
31605: sijoitus- tai käyttökohteisiin verrattuna.
31606:
31607: Tällä vaalikaudella on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla toteutettu
31608: seuraavat valtionyhtiöiden omistusjärjestelyt
31609:
31610: Neste Oy:n osakemyynti ja -anti sekä Valmet Oy:n osakemyynti,
31611: joiden tuloksena valtio on saanut tuloja yhteensä noin 2,73 mrd. mark-
31612: kaa ja yhtiöt riskipääomaa 0,67 mrd. markkaa.
31613: Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n fuusio, jonka tuloksena syntyi
31614: Enso Oy, Euroopan neljänneksi suurin metsäteollisuusyhtiö.
31615: Kemira Oy:n osakemyynti ja -anti, jonka tuloksena valtio sai tuloja n.
31616: 0,86 mrd. markkaa ja yhtiö riskipääomaa n. 0,25 mrd. markkaa.
31617: 26
31618:
31619: Myös muilla hallinnonaloilla on toteutettu valtionyhtiöiden omistusjärjestelyjä.-
31620: Valtion suorassa enemmistöomistuksessa ja määräysvallassa on tällä hetkellä 32
31621: merkittävää yhtiötä, joista 13 harjoittaa pääasiassa teollista toimintaa tai energian-
31622: tuotantoa. Valtionyhtiöillä on yli tuhat liiketoimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä.
31623: Lisäksi valtiolla on merkittävät vähemmistöosakkuudet Outokumpu Oy:ssä (40
31624: %:n omistus) ja Valmet Oy:ssä (20,3 %:n omistus).
31625:
31626: Vuonna 1995 valtionyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 155 mrd. markkaa
31627: ja henkilöstön määrä noin 140 000. Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden liikevaih-
31628: to oli 117,4 mrd. markkaa ja henkilöstön määrä 73 700. Teollisuuden jalostusarvos-
31629: ta valtionyhtiöt tuottivat viime vuonna 20 prosenttia ja niiden osuus maamme
31630: kokonaisviennistä oli 23 prosenttia. Teollisuuden työvoimasta valtionyhtiöiden
31631: osuus oli 12,5 prosenttiaja teollisuuden käyttöomaisuusinvestoinneista 10 prosent-
31632: tia.
31633:
31634: Edellytykset valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamiseksi arvioidaan jatkossa
31635: hyviksi. Tällöin erittäin merkittäväksi kysymykseksi muodostuu, miten omistusjär-
31636: jestelyistä saatavat varat käytetään. Kansantalouden kestävän kilpailukyvyn kannal-
31637: ta valtion on panostettava tulevaisuudessa merkittäviä summia kohteisiin, joilla
31638: osaltaan varmistetaan teollisuuden ja muun elinkeinoelämän mahdollisuudet
31639: menestyä koti- ja ulkomaanmarkkinoilla. Mikäli omistusjärjestelyistä tuloutuu val-
31640: tiolle merkittäviä summia, on perusteltua käyttää niitä myös valtiontalouden
31641: vakauttamiseen. Tämä parantaa osaltaan myös yritysten toimintaedellytyksiä ja
31642: työllisyyttä. Erityisesti on lisäresursseja kohdennettava uusia kestäviä työpaikkoja
31643: synnyttäville osaamispainotteisille kasvualoille.
31644:
31645: Valtion on myös omistajana varauduttava Euroopan talous- ja rahaliiton tuomiin
31646: muutoksiin. Suurin osa valtionyhtiöistä toimii avoimessa kilpailutilanteessa ja on
31647: oletettavaa, että eräät niistä tulevat olemaan osallisina yritysrakenteen kehittä-
31648: mishankkeissa. Omistajan velvollisuus on huolehtia siitä, että yhtiöillä on käytet-
31649: tävissään tarpeellinen määrä omaa pääomaa joko valtion tai muiden sijoittajien
31650: pääoma- tai muina sijoituksina.
31651: 27
31652:
31653: •••
31654: Valtionyhtiöiden hallinnon kehittämistä ja omistajaohjauksen
31655: tehostamista jatketaan. Valtionyhtiöiden omistajapolitiikassa
31656: noudatetaan seuraavia periaatteita:
31657:
31658:
31659: Valtionyhtiöiden tulee olla kannattavia ainakin toiminnan
31660: vakiintuneessa vaiheessa eikä niissä tule ylläpitää tuotanto-
31661: yksiköitä eikä tuotelinjoja, jotka eivät muodostu kannattaviksi
31662: pitkällä tähtäyksellä.
31663:
31664:
31665: Valtionyhtiöiden tulee pyrkiä ylläpitämään riittävää vakava-
31666: raisuutta.
31667:
31668:
31669: Valtionyhtiöiden tulee maksaa yleistä käytäntöä vastaava
31670: osinko.
31671:
31672:
31673: Valtionyhtiöillä tulee olla samat toimintaedellytykset kuin
31674: muillakin vastaavilla yhtiöillä, eivätkä ne saa käyttää väärin
31675: mahdollista erityisasemaansa kilpailussa. Jos yhtiöille asete-
31676: taan yhteiskunnallisista syistä erityisrasitteita, tulee näistä
31677: rasitteista aiheutuvat kustannukset korvata.
31678:
31679:
31680: Valtion tukitoimista päätettäessä valtionyhtiöitä kohdellaan
31681: samalla tavalla kuin muitakin vastaavan kokoisia yhtiöitä.
31682:
31683:
31684: Valtionyhtiöiden hallintoelinten kokoonpanossa otetaan huomi-
31685: oon niiden omistajarakenne ja liiketoiminnan luonne. Yhtiöiden
31686: hallinnon toimivuuden turvaamiseksi hallintoneuvostojen kokoa
31687: pienennetään. Niitä valittaessa kiinnitetään entistä suurempaa
31688: huomiota yhtiön toimialaan liittyvään asiantuntemukseen. Val-
31689: tionyhtiöiden hallitusten kokoa ja kokoonpanoa harkitaan
31690: yhtiökohtaisesti. Yhtiöiden hallituksissa tulee olla toimivan
31691: johdon ohella yhtiön ulkopuolista asiantuntemusta. Hallinnossa
31692: varmistetaan henkilöstön riittävä edustus. Yhtiöissä, joissa
31693: 28
31694:
31695: valtiolla on vain sijoittajaintressi, voidaan hallintoneuvostoja
31696: kehittää neuvottelukuntatyyppisiksi toimielimiksi.
31697:
31698:
31699: Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamista jatketaan
31700: yhtiökohtaisesti. Eduskunnalta haetaan tarvittaessa lisäval-
31701: tuuksia yhtiökohtaisesti, jolloin sillä on tilaisuus ottaa kantaa
31702: hallituksen suunnitelmiin ja toimenpiteisiin ja näin määritellä
31703: osaltaan valtionyhtiöpolitiikan suuntaviivoja.
31704:
31705:
31706: Valtionyhtiöiden omistusjärjestelyistä saatavista tuloista
31707: budjetoidaan vuosina 1997-1999 yksi miljardi markkaa vuo-
31708: sittain varsinaisessa talousarviossa yleiskatteisesti valtion
31709: velkaantumisen hidastamiseen ja myyntitulot tuloutetaan valti-
31710: on budjettiin normaalin budjetti- ja lisäbudjettimenettelyn
31711: mukaisesti.
31712:
31713:
31714: Valtionyhtiöistä saatavilla varoilla rahoitetaan hallituksen päät-
31715: tämä valtion tutkimusrahoituksen voimakas ja pysyvä tasoko-
31716: rotus kuluvan vaalikauden aikana. Lisäksi myyntituloja koh-
31717: dennetaan erikseen tehtävillä päätöksillä elinkeinoelämän
31718: toimintaedellytysten vahvistamiseen ja rakenteen uusimiseen.
31719: Tällaisia kohteita ovat lähinnä yritysten pääomarakenteen vah-
31720: vistaminen, yritysten väliset toimialajärjestelyt, pk-yritysten
31721: riskirahoituksen laajentaminen, koulutusjärjestelmän vahvista-
31722: minen sekä yritysten kansainvälistyminen ja markkinointitoi-
31723: menpiteiden kehittäminen.
31724:
31725:
31726: •••
31727: 29
31728:
31729: 3 Veropolitiikka
31730:
31731: Hallituksen veropolitiikan lähtökohtina ovat valtiontalouden tasapainottaminen
31732: kokonaisveroastetta nostamatta sekä työllisyyden vahvistaminen työntekoa ja
31733: yritteliäisyyttä kannustamalla. Ansiotulojen verotuksen vaiheittainen ja tuntuva
31734: keventäminen on veropolitiikan keskeinen tavoite. Ansiotuloverotuksen kevennyk-
31735: set nousevat vaalikauden kahtena ensimmäisenä vuonna yli 8 miljardiin markkaan,
31736: ja pyrkimyksenä on jatkaa kevennyksiä seuraavina vuosina taloudellisen tilanteen
31737: mahdollistamaHa tavalla.
31738:
31739: Ansiotuloihin kohdistuvat veronalennukset vahvistavat elinkeinoelämän toiminta-
31740: edellytyksiä ja kykyä luoda uusia työpaikkoja kolmella eri tavalla. Ensinnäkin
31741: yrittäjien verotuksen keveneminen vahvistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia.
31742: Toiseksi työntekijöiden verotuksen keveneminen vähentää palkkakustannuspainetta.
31743: Kolmanneksi kuluttajien ansiotulojen verotuksen keveneminen lisää kotimaista
31744: kysyntää. Yleisten veronkevennysten lisäksi yrittäjien tuloverotusta ollaan alenta-
31745: massa myös yritystulon pääomatulo-osuuksia kasvattamalla.
31746:
31747: Kun otetaan huomioon Suomen verojärjestelmän kokonaisrakenne, ansiotulojen
31748: verotuksen alentamista on pidettävä veropolitiikan keskeisenä tavoitteena myös
31749: elinkeinoelämän kannalta. Tuloverotuksessa on samanaikaisesti huolehdittava
31750: yhteisöverotuksen tason säilymisestä kilpailukykyisenä. Tämä turvataan pitämällä
31751: yhteisöverokanta koko vaalikauden ajan 28 prosenttina, jota alempaa yleistä
31752: yhteisöverokantaa ei tätä nykyä ole missään Euroopan unionin jäsenvaltiossa.
31753:
31754: Arvonlisävero on osa verokiilaongelmaa. Hallitus pitää tärkeänä pienyritysten
31755: aseman kehittämistä siten, että työpaikkoja voitaisiin tällä sektorilla lisätä. Mah-
31756: dollisuudet tukea pienyrityksiä ja alentaa työllisyyskynnystä arvonlisäverotusta
31757: koskeviin kansallisin ratkaisuin ovat rajoitetut. Mainitut tuloverotuksen kehittä-
31758: mistoimenpiteet ovat senkin vuoksi tärkeitä myös palvelusektorin kannalta.
31759:
31760: EU:ssa ei myöskään ole sovittu yritysverotuksen tasosta, mikä on osaltaan johtanut
31761: jäsenvaltioiden väliseen verokilpailuun. Yritysveron harmonisointi ei kuitenkaan
31762: kuulu EU:n toimivaltaan.
31763: 30
31764:
31765: Yritysverojärjestelmä ei riittävästi ota huomioon erityisesti pienten palveluyritysten
31766: liiketoiminnan luonnetta. Yritykset joutuvat noudattamaan useita erilaisia verokan-
31767: toja, jolloin muutoinkin raskaasta kirjanpito- ja maksatusjärjestelmästä tulee
31768: vaikeasti hallittava ja epätarkoituksenmukainen.
31769:
31770:
31771: •••
31772: Hallitus alentaa ansiotulon verotuksen korkeaa tasoa valtionta-
31773: louden sallimissa puitteissa.
31774:
31775:
31776: Yritysverotuksen kilpailukykyisyys turvataan mm. pitämällä
31777: yhteisöverokanta 28 prosenttina.
31778:
31779:
31780: Hallitus jatkaa valmisteluja erityisesti pk-yrityksiä koskevien
31781: menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja joustavoittamiseksi
31782: verotuksessa.
31783:
31784:
31785: Hallitus pyrkii siihen, että EU:n säädöksiä arvonlisäverotuk-
31786: sesta muutetaan siten, että työvoimavaltaisten palvelujen
31787: arvonlisäverokantaa voidaan alentaa osana kansallista työlli-
31788: syyspolitiikkaa.
31789:
31790:
31791: •••
31792: 31
31793:
31794: 4 Rahoitusmarkkinat
31795: Kansainvälistyminen ja erityisesti EMUn kolmas vaihe merkitsevät Suomen
31796: rahoitusmarkkinoiden rakennemuutoksen jatkumista. Pankit ja vakuutuslaitokset
31797: toimivat integraation myötä kansainvälistyneillä ja kilpailluilla markkinoilla.
31798: Euroopan unionin alueella valtiosta toiseen ilman kiinteää toimipaikkaa tapahtuva
31799: rahoituspalvelujen tarjonta kiristää edelleen rahoitussektorin kilpailua. Rahoitus-
31800: markkinoiden kansainvälistyminen on johtanut myös EU:n ulkopuolisten sijoittajien
31801: ja rahoittajien laajaan toimintaan Suomessa. Tämän toiminnan häiriötön jatkuminen
31802: on tärkeää EU:n rahoitusmarkkinoiden edelleen yhdentyessä.
31803:
31804: Yhteiseen valuuttaan siirtyminen aiheuttaa siirtymävaiheessa pankeille kustannuk-
31805: sia. Valuuttakaupasta ja siihen liittyvästä johdannaiskaupasta hankitut tuotot tulee
31806: paljolti korvata muulla toiminnalla. Talletussuojan rajaaminen lisää myös pankki-
31807: talletusten kanssa kilpailevien sijoitusmuotojen suosiota. Toisaalta pankeilla on
31808: verrattain hyvät mahdollisuudet toimitusmaksutuottojen kasvattamiseen, sillä
31809: maksujenvälitys hoidetaan lähes kokonaan pankkien kautta ja kotitalouksien
31810: talletuksista valtaosa on pankeissa. Lisäksi suomalaisen pankkijärjestelmän teknolo-
31811: ginen kehittyneisyys antaa mahdollisuuksia toimintojen laajentamiseen ja uusien
31812: tuottojen keräämiseen perinteisen pankkitoiminnan ulkopuolelta. Nämä vaikutukset
31813: näkyvät kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä.
31814:
31815: Rakennetut kiinteistöt muodostavat kaksi kolmasosaa kansallisvarallisuudestamme.
31816: Niillä on varsinaisen käyttötarkoituksensa asumisen tai liiketoiminnan lisäksi
31817: merkitystä sijoituskohteina ja luottojen vakuuksina. Kiinteistöinvestoinnit ovat
31818: luonteeltaan pitkäaikaisia ja varsin epälikvidejä. Kiinteistömarkkinoiden jähmetty-
31819: nyt tilanne vaikuttaa rakentamisen ja koko talouden dynamiikkaan. Kiinteistöt on
31820: palautettava tehokkaan vaihdannan piiriin.
31821:
31822: Rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä on keskeisenä tavoitteena huolehtia siitä, että
31823: rahoituksen välitys tapahtuu tehokkaasti, edullisesti ja turvallisesti. Tähän pyritään
31824: kehittämällä rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuria, kilpailukykyä ja riskien
31825: hallintaa sekä monipuolistamaila rahoitusjärjestelmää. Ulkomaisten sijoittajien
31826: pysyminen Suomen rahoitusmarkkinoilla myös Euroopan unionin kilpailluissa
31827: 32
31828:
31829: olosuhteissa on varmistettava keskitettyjen ja tehokkaasti toimivien markkinoiden
31830: avulla.
31831:
31832: Rahoitusjärjestelmän monipuolistamiseen liittyy tärkeänä osana pääomamarkkinoi-
31833: den toiminnan tehostaminen. Tavoitteena on, että yritykset ja sijoittajat voivat
31834: kohdata toisensa kehittyneillä pääomamarkkinoilla yrityksen elinkaaren jokaisessa
31835: vaiheessa.
31836:
31837: Oman pääoman ehtoiset rahoitusmuodot ovat osakeyhtiölain uudistuksen ansiosta
31838: monipuolistumassa, mikä helpottaa merkittävästi yritysten rahoitushuoltoa. Lisäksi
31839: arvopaperimarkkinalakiin on esitetty uudistuksia, jotka helpottavat yritysten
31840: rahoituksen saatavuutta.
31841:
31842: Sijoituspalveluyrityksiä koskeva, kesällä 1996 voimaan tullut lainsäädäntö tarjoaa
31843: sijoittajille uusia valvonnan piirissä olevia palveluja, kuten esimerkiksi omaisuuden-
31844: hoito- ja sijoituspalveluja. Myös 24 ja 36 kuukauden määräaikaistalletusten veron-
31845: huojennusten päättyminen parantaa rahoitusmarkkinoiden monipuolistamisen
31846: edellytyksiä.
31847:
31848: Sijoitusrahastoilla on Euroopan unionin alueella pankkien ohella hyvin merkittävä
31849: rooli sijoitustoiminnassa ja rahoituksen välityksessä. Sijoitusrahastolainsäädännön
31850: kehittäminen on myös Suomessa merkittävä keino monipuolistaa rahoitusmark-
31851: kinoita ja kanavoida pääomaa yritysten käyttöön. Eduskunnan kesällä 1996 hyväk-
31852: symä sijoitusrahastolain muutos parantaa sijoitusrahastojen toimintaedellytyksiä.
31853: Lakiuudistus edistää sijoitusrahaston käyttöä arvopaperimarkkinoilla ja antaa
31854: mahdollisuuden erityisrahastojen perustamiseen muun muassa pienten ja keskisuur-
31855: ten yritysten rahoitushuollon parantamiseksi.
31856:
31857: Suomalaisten yritysten ja erityisesti pk-yritysten taseiden oma pääoma on yleensä
31858: heikko. Vieras pääoma oli pitkään edullista eikä tulorahoitusta ole lamavuosina
31859: syntynyt riittävästi. Yritykset ovat kuitenkin viime vuosina vahvistaneet taseitaan.
31860: Tämä parantaa mahdollisuuksia kilpailla yhdentyneillä markkinoilla. Osasyynä
31861: omavaraisuuden kasvattamiselle lienevät myös yritysten lamakokemukset,
31862: 33
31863:
31864: rahoitussektorin äkilliset muutokset ja kireähkön vakuuspolitiikan asettamatrajoitukset
31865:
31866: Osa yrityksistä suhtautuu pidättyvästi uusiin ja laajennusinvestointeihin sekä uusien
31867: työntekijöiden palkkaamiseen. Hallituksen onnistuneet talouspoliittiset toimet
31868: korkotason alentamiseksi ja pitämiseksi vakaana näyttävät kuitenkin lisäävän
31869: yrittäjien luottamusta rahoitusympäristön kehittymiseen suotuisammaksi. Tasapai-
31870: noinen ja kurinalainen talouspolitiikka on siten luomassa perustaa yritystoiminnan
31871: vahvistamiselle ja paranevalle työllisyydelle.
31872:
31873: Yritystukiin liittyvien ongelmien vuoksi valtion on perusteltua toimia rahoituksen
31874: tarjoajana vain silloin, kun rahoitusmarkkinat toimivat kansantalouden kokonaise-
31875: dun kannalta heikosti. Valtion tehtävänä onkin luoda edellytykset rahoitusmark-
31876: kinoiden tehokkaalle toiminnalle. Jos julkinen sektori rahoittaa yritystoimintaa
31877: muista kuin näistä tehokkuussyistä,esim. pyrkiessään alueellisten erojen tasaami-
31878: seen, tulee tämä tehdä läpinäkyvästi ja taloudelliseen kannattavuuteen pyrkien.
31879:
31880: Lainsäädännöllisten uudistusten lisäksi pääomasijoitusmarkkinoiden toimintaa sekä
31881: pk-yritysten rahoituksen saatavuutta on edistetty useilla muilla toimenpiteillä. Pk-
31882: yritysten oman pääoman ehtoista rahoitusta helpottamaan on perustettu Suomen
31883: Teollisuussijoitus Oy. Yritysten vakuusongelmien helpottamiseksi Valtiontakuukes-
31884: kus on yhteistyössä pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa kehittänyt riskinjakota-
31885: kauksen. Kera Oy on laajentanut toimintaansa palvelusektorin takauksiin ja ottanut
31886: käyttöön nk. pienlainan käynnistyville yrityksille sekä erillisen naisyrittäjälainan.
31887:
31888: Ns. Puron työryhmässä on selvitetty TEL-varojen sijoittamisedellytysten kehittä-
31889: mistä. TEL-lainojen osuus eläkeyhtiöiden sijoituksista on laskenut noin 30 prosent-
31890: tiin aikaisemmasta 70-80 prosentin tasosta ja vastaavasti sijoitukset valtion obligaa-
31891: tioihin ovat voimakkaasti kasvaneet. Tavoitteena on yhtäältä lisätä TEL-lainojen
31892: kysyntää muokkaamalla ne nykyistä markkinalähtöisemmiksi esimerkiksi koron ja
31893: laina-ajan osalta ja toisaalta mahdollistaa eläkevarojen sijoittaminen nykyistä
31894: suuremmassa määrin osakkeisiin. Osakesijoittamisen lisäämisessä ongelmana on
31895: ollut eläkeyhtiöiden heikko riskinkantokyky. Yhtiöiden vakavaraisuuden kas-
31896: vattamisen tulisikin olla eräänä keskeisenä tavoitteena. Korkeampi vakavaraisuus
31897: 34
31898:
31899: parantaisi eläkeyhtiöiden mahdollisuuksia tehdä sijoituksia pörssissä, OTC- ja
31900: meklarilistoilla noteerattuihin yrityksiin ja pääomasijoitusrahastoihin.
31901:
31902: Aloittavat yritykset ovat muita yrityksiä heikommassa asemassa, koska niillä ei ole
31903: vielä omasta toiminnasta syntynyttä tulorahoitusta ja ne joutuvat turvautumaan
31904: ulkoiseen rahoitukseen useimmiten vieraan pääoman ehdoin. Aloittavien yritysten
31905: rahoitusongelmat liittyvät usein innovaatioiden kaupallistamisvaiheeseen, jolloin
31906: yritys jo toimii markkinoilla, mutta ei pysty osoittamaan rahoittajille varmuutta
31907: tulevista kassavirroista. Aloiltavilla innovaatioyrityksillä ei myöskään yleensä ole
31908: luottojen vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta. Julkisesti tuetun tutkimus- ja kehitys-
31909: toiminnan ja markkinoilta rahoitettavan vakiintuneen liiketoiminnan väliin jää
31910: rahoituskuilu, joka vaikeuttaa monien lupaavien innovaatioiden kaupallistamista.
31911:
31912: Julkinen sektori voi auttaa uusia yrityksiä selviytymään alkuvaiheen yli vähentä-
31913: mällä niille erilaisista hallinnollisista velvoitteista aiheutuvia kustannuksia. Julkinen
31914: sektori voi myös tukea aloittavien yritysten ja niiden rahoittajien välisen informaati-
31915: on parantamiseen tähtääviä hankkeita.
31916:
31917: Valtiolla on lukuisia erityisrahoituslaitoksia, joiden tehtävänä on täydentää
31918: markkinaehtoista rahoitusta ja korjata markkinoiden toiminnassa esiintyviä puuttei-
31919: ta. Erityisrahoituslaitokset myöntävät rahoitusta ja takuita mm. pk-yritysten, viennin
31920: ja alueellisen kehityksen tarpeisiin. Markkinoiden nopean kehityksen takia valtion
31921: rahoituslaitosten keskinäinen työnjako, koordinaatio ja toimialue suhteessa yksityi-
31922: siin rahoituslaitoksiin vaativat kokonaistarkastelua.
31923:
31924: Kansantalouden ulkoinen tasapaino on laman jälkeen pitkälle saavutettu määrätie-
31925: toisenja uusille markkinoille suuntautuneen viennin ansiota. Valtion tulee huolehtia
31926: siitä, että Suomessa toimivien yritysten saatavissa on viennin erityisrahoitusta
31927: kilpailijamaiden tasoisin ehdoin ja että kansainvälisten kehityspankkien rahoitusjär-
31928: jestelmät ovat suomalaisten viejien saatavilla. Hillitäkseen rahoitusehdoilla käytä-
31929: vää kilpailua OECD-maat ovat sopineet julkisin varoin tuettujen, vähintään kahden
31930: vuoden pituisten luottojen luottoehdoista. OECD-ehtoiseen rahoitukseen liittyy
31931: myös valtion vientitakuiden myöntäminen pitkällä tähtäimellä siten, että takuutoi-
31932: 35
31933:
31934: minta on itsekannattavaa. EU:njäsenyys edellyttää, että kilpailua ei rajoiteta myös-
31935: kään julkisesti tuetussa rahoituksessa.
31936:
31937:
31938: •••
31939: Valtio vauhdittaa yksityisen sijoituspääoman kanavoitumista
31940: pk-yrityksiin julkisten pääomasijoittajien toimenpitein. Julkisten
31941: pääomasijoittajien toimintaa suunnataan alkuvaiheen innovatii-
31942: visten yritysten rahoittamiseen, joiden osalta rahoitusmark-
31943: kinat eivät toimi riittävästi. Myös institutionaalisten sijoittajien,
31944: mm. eläkeyhtiöiden, sijoituksia listaamattomiin pk-yrityksiin
31945: edistetään. Julkisten pääomasijoitusten kautta tulee myös
31946: edistää teollisten rakenteiden vahvistumista.
31947:
31948:
31949: Eläkevakuutusyhtiöiden osakesijoitusmahdollisuuksia laajenne-
31950: taan parantamalla niiden riskinkantokykyä. Listaamattomiin
31951: yrityksiin kohdistuviin sijoituksiin tarkoitettua Valtiontakuukes-
31952: kuksen riskipääomatakuujärjestelmää jatkamisen tarpeellisuut-
31953: ta selvitetään.
31954:
31955:
31956: Eläkevarojen takaisinlainausjärjestelmää jatketaan. Takaisin-
31957: lainausjärjestelmää kehitetään markkinaehtoisempaan suun-
31958: taan.
31959:
31960:
31961: Valtion erityisrahoituslaitosten toiminnassa pyritään itse-
31962: kannattavuuteen. Hallitus selvittää ohjelmansa mukaisesti
31963: niiden työnjaon, koordinaation ja tehtävänjaon muutostarpeet.
31964:
31965:
31966: Viennin rahoituskanavia kehitetään ja kilpailua tehostetaan
31967: avaamalla julkisesti tuettu viennin rahoitus Suomen Vientiluot-
31968: to Oy:n ohella myös liikepankeille.
31969:
31970:
31971: Pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksessa esiintyvää
31972: informaatio-ongelmaa pyritään vähentämään. Viranomaisten
31973: keräämät yritysten tilinpäätöstiedot saatetaan julkisiksi ny-
31974: 36
31975:
31976: kyistä tehokkaammin. KTM jatkaa teknologiayritysten
31977: reittausjärjestelmän kehittämistä yhdessä rahoitusmarkkinoi-
31978: den osapuolten kanssa. Pk-yritysten vakuusongelmaa helpote-
31979: taan edistämällä sopimusvakuuksien laajempaa käyttöönottoa
31980: pankkien lainanannossa. Epävirallisten markkinapaikkojen
31981: syntymistä tuetaan ja edistetään sijoittajien ja pk-yrittäjien
31982: kohtaamista.
31983:
31984:
31985: Rahoitusmarkkinoiden toimivuutta kehitetään karsimalla toi-
31986: mialarajoituksia siten, että esimerkiksi palveluyritysten
31987: aineettomien investointien vakuusongelmia voidaan helpottaa.
31988:
31989:
31990: •••
31991: 37
31992:
31993: 5 Teknologia ja koulutus
31994:
31995: OECD:n selvitysten mukaan kansantalouksien keskeisin menestystekijä on kyky
31996: tuottaa uutta tietoa ja kehittää siihen perustuvaa tieto- ja osaamisintensiivistä tuotan-
31997: toa. Tutkimuksen ja teknologian kehittäminen ja osaamistason parantaminen
31998: muodostavat vakaan perustan rakennemuutokselle, uuden liiketoiminnan kehittä-
31999: miselle ja edelleen työllistämiselle. Niiden avulla luodaan uusia työpaikkoja niin
32000: teolliseen tuotantoon kuin kotimaiselle palvelusektorille sekä kansainväliseen
32001: liiketoimintaan. Kokonaistyöllisyyden paranemisen ohella myös työvoiman kysyn-
32002: nän rakenne muuttuu voimakkaasti. Uudet työpaikat syntyvät yhä useamman tiedon
32003: tuottamiseen, jalostamiseen, siirtämiseen ja hyödyntämiseen liittyvissä tehtävissä.
32004:
32005: Hallituksen politiikka on noudattanut tätä linjausta. Hallitusohjelma painottaa tutki-
32006: mus- ja kehitystoimintaan suunnattavien investointien lisäämistä sekä panostamista
32007: koulutuksen kehittämiseen ja tehostamiseen siten, että koulutus entistä paremmin
32008: vastaa työelämän tarpeita.
32009:
32010: Suomen Akatemian tutkimusresurssit ovat viime vuosina säilyneet jokseenkin
32011: entisellä tasollaan. Sen sijaan korkeakoulujen budjettirahoitteisia tutkimusresursseja
32012: on leikattu. Teknologia-alan tutkimuslaitosten resurssit ovat säilyneet entisellä
32013: tasollaan. Uutena rahoitusmuotona on TEKESille tulossa käyttöön oman pääoman
32014: ehtoinen lainajärjestelmä.
32015:
32016: Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan 6.9.1996 kannanotto tutkimus- ja
32017: kehittämisresurssien lisäämisestä onkin erityisen merkittävä linjaratkaisu tiedon ja
32018: osaamisen yhteiskunnan suuntaan. Päätöksen mukaan tutkimus- ja kehittämisrahoi-
32019: tusta lisätään siten, että kokonaistutkimusmenot voivat kasvaa nykyisestä lähes 2,5
32020: %:sta noin 2,9 %:iin BKT:sta vuonna 1999. Päätös vahvistaa paitsi tutkimuksen ja
32021: teknologian, myös teollisuuden ja muiden elinkeinojen kehittämisen ja sitä kautta
32022: myös työllisyyden paranemisen edellytyksiä. Hallituksen päätös mahdollistaa
32023: pitkäjänteisen panostuksen sille tavoitetasolle, jota t&k-toiminnan luonne edellyttää.
32024:
32025: Lisäpanostusten tuloksellisuus riippuu olennaisesti siitä, miten hyvin koko innovaa-
32026: tiojärjestelmää pystytään kehittämään. Perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen,
32027: 38
32028:
32029: tuotekehityksen, teknologian kehittämisen ja koulutuksen kehittämisen välillä on
32030: löydettävä tasapaino. Innovaatiojärjestelmän kehittämisen keskeisiksi tavoitteiksi
32031: asetetaan jatkuva laadun, tehokkuuden ja relevanssin parantaminen sekä yhteistyön
32032: ja vuorovaikutuksen kehittäminen ja syventäminen innovaatiojärjestelmän ja
32033: muiden politiikkalohkojen välillä.
32034:
32035: Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään siten, että opetuksen ja tutkimuksen
32036: sisältö vastaa paremmin työelämän muuttuvia tarpeita. Ammattikorkeakoulut
32037: erikoistuvat korkeatasoisten ammattiasaajien kouluttamiseen. Jotta korkeakou-
32038: luopetus pystyisi paremmin vastaamaan työelämän nopeisiin muutoksiin, yliopis-
32039: totutkintojen rakennetta uudistetaan ja tutkintokoulutusta täydennetään työelämän
32040: vaatimilla erityisohjelmilla. Tuloksia mitataan seuraamalla koulutuksen laatua ja
32041: loppututkinnon suorittaneiden työllistymistä.
32042:
32043: Tutkimustoiminnassa painotetaan tutkijakoulutusta, tutkimuksen korkeaa laatua ja
32044: luodaan edellytyksiä huippuyksiköiden kehittymiselle. Tavoitteena on tutkimuksen
32045: kansainvälisyyden lisääminen, panostaminen tietoyhteiskuntakehitystä tukevaan
32046: tutkimukseen ja matemaattis-luonnontieteelliseen tutkimukseen sekä voimavarojen
32047: suuntaaminen erityisesti aloille, jotka luovat perustaa elinkeinoelämän tietointen-
32048: siivisille kasvualueille.
32049:
32050: Teknisen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen osalta huolehditaan siitä, että ne
32051: perustuvat entistä paremmin teollisuuden ja muiden elinkeinojen tuleviin tarpeisiin.
32052: Tässä mielessä tehostetaan teknologian kehityksen ja eri alojen teknologiatarpeiden
32053: ennakointiaja niitä tukevaa teknologiatutkimusta. Samoin huolehditaan siitä, että
32054: niin teknologian rahoittajien kuin tutkimuslaitosten työssä elinkeinotoiminnan ja
32055: yhteiskunnan tarpeet ovat keskeisellä sijalla toimintaa suunnattaessa. Tämä puoles-
32056: taan edellyttää toimintaalaajana verkostona, jonka elementtejä ovat tiedon tuottajat,
32057: niiden hyödyntäjät, tiedon siirto- ja välittäjäorganisaatiot sekä rahoittajat. Tässä
32058: työssä sovelletaan laajasti klusteritarkastelua ja hyödynnetään siihen perustuvan toi-
32059: minnan etuja.
32060:
32061: Teknologiapanostusten vaikuttavuutta mitataan viime kädessä sillä, miten teolli-
32062: suuden kilpailukyky kehittyy talouden ja elinkeinoelämän yleisindikaattoreiden
32063: 39
32064:
32065: valossa. Jatkossa onkin kiinnitettävä huomiota teknologian nostamiseen laadullisesti
32066: uudelle tasolle kehittämällä innovaatiojärjestelmän eri vaiheiden evaluointitoimin-
32067: taa.
32068:
32069: Toiminnan perustuminen tietoon ja osaamiseen koskee tulevaisuudessa teollisuu-
32070: den lisäksi entistä suuremmassa määrin palveluja. Kunkin palvelusektorin on huo-
32071: lehdittava oman alansa tietotarpeiden ja teknologian ennakoiunista ja alansa
32072: tutkimuksesta sekä tulosten tehokkaasta hyödyntämisestä käytäntöön. Erityisesti
32073: mittavien julkisten palvelualojen, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaali-
32074: huollon aloilla voidaan tiedon ja osaamisen yhteiskunnan mahdollisuuksien
32075: hyväksikäytöllä päästä suuriin toiminnan tehokkuuden lisäyksiin ja uusiin toiminta-
32076: malleihin.
32077:
32078: Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen, erityisesti Suomen liittyminen EU:n
32079: jäseneksi, on tuonut mukanaan uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Suomi
32080: lähtee toiminnassaan mahdollisimman avoimesta kansainvälisen toiminnan mallista
32081: ja hakee yhteistyökumppaneita aktiivisesti myös Euroopan ulkopuolelta. EU:n tutki-
32082: mukseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen liittyviin toimenpiteisiin pyritään vai-
32083: kuttamaan siten, että ne suuntautuvat Suomen elinkeinojen ja yhteiskunnan kehittä-
32084: mistä hyödyttävällä tavalla.
32085:
32086: Monien elinkeinotoiminnan merkittävien alojen edistyneintä teknologiaa kehitetään
32087: Aasiassa ja Yhdysvalloissa, joten näiden markkinoiden seuranta ja aktiivinen
32088: osallistuminen siihen ovat keskeinen osa yritysten ja tutkimuslaitosten toimintaa.
32089:
32090: Vuonna 1997 toimintansa aloittavat työvoima- ja elinkeinokeskukset toimivat
32091: kanavana myös t&k-toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Tämä vahvistaa t&k-
32092: toiminnan merkitystä elinkeinopolitiikan painopistealueena. EU:n rakennerahasto-
32093: jen tarjoamia mahdollisuuksia tulisi entistä paremmin käyttää innovaatioita suosi-
32094: vaan suuntaan ja ottaa myös alueellisessa toiminnassa huomioon sekä kansainväliset
32095: kehityssuuntaukset että kansallinen politiikka ja alueelliset intressit, voimavarat ja
32096: mahdollisuudet.
32097: 40
32098:
32099: Koulutuksen kehittämisessä on viime vuosina toteutettu lukuisia hankkeita kansa-
32100: laisten tiedon ja osaamisen sekä työelämän vaatimaan suuntaan. Keskeinen toimen-
32101: pidealue on viime vuosina ollut ammattikorkeakoulujen luominen ja kehittäminen.
32102: Samoin ammatillisten tutkintojen sisällön, oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppi-
32103: misen mallien kehittäminen ja vastaavat toimenpiteet ovat lähentäneet koulutusta ja
32104: työelämää toisiinsa. Tärkeänä teemana on Suomi tietoyhteiskunnaksi-ohjelman
32105: jatkotoimenpiteiden toteuttaminen kaikilla koulutusaloilla ja -asteilla. Matemaattis-
32106: luonnontieteellisen osaamisen lisäämiseksi on käynnistetty usean vuoden kestävä
32107: kehittämisohjelma.
32108:
32109: Tätä uudistamistyötä on tarkoitus jatkaa. Samalla kehitetään mm. uusimuotoisia
32110: yhdistettyjä koulumuotoisen ja työssäoppimisen tutkintomalleja. Koulutusta ja
32111: työelämää on tarkoitus entisestään lähentää myös kehittämällä mm. oppilaitosten ja
32112: pk-yritysten välisiä palveluverkkoja.
32113:
32114: Laatu liittyy läheisesti teknologia- ja koulutuspolitiikkaan. Tavaroiden, palvelujen
32115: ja toimintaprosessien kokonaisvaltainen laatu on noussut yhä tärkeämmäksi
32116: kestävän kilpailukyvyn osatekijäksi. Myös julkinen sektori useissa teollisuusmaissa
32117: on alkanut harjoittaa aktiivista laatupolitiikkaa. Lähivuosien kansallisen laatupolitii-
32118: kan painopisteinä ovat laatuun liittyvän teknisen ja koulutuksellisen infrastruktuurin
32119: kehittäminen kansainvälisesti huipputasolle, yrityssektorin omien laadunedistä-
32120: ruishankkeiden tukeminen sekä julkisen sektorin toimintojen laadullinen kehit-
32121: täminen. Kansalliset strategiset linjaukset laaditaan tiiviissä vuorovaikutuksessa
32122: yrityssektorin kanssa.
32123:
32124:
32125: •••
32126: Valtion tutkimusrahoitusta kasvatetaan vuoteen 1999 men-
32127: nessä siten, että kokonaistutkimusmenot voivat kasvaa nykyi-
32128: sestä noin 2,5 o/o:sta noin 2,9 o/o:iin BKT:sta. Kyseessä on
32129: pysyväksi tarkoitettu vähimmäiskorotus. Hallitus tekee helmi-
32130: kuussa 1997 tarvittavat muutokset valtion menokehyksiin
32131: syksyn 1996 aikana valmisteltavan kasvu- ja rahoitusohjelman
32132: pohjalta. Ohjelman sisältämä valtion menojen kasvu rahoite-
32133: 41
32134:
32135: taan tämän vaalikauden osalta valtionyhtiöiden osakkeiden
32136: myynnistä saatavilla varoilla.
32137:
32138:
32139: Koulutusjärjestelmää kehitetään edelleen vastaamaan parem-
32140: min työ- ja elinkeinoelämän vaatimuksia. Koulutuksen ja tutki-
32141: muksen laatu ja vaikuttavuus ovat kehittämistyön keskeiset
32142: kriteerit. Valmistuvien työllistymistä pidetään edelleen yhtenä
32143: oppilaitosten tuloksellisuustekijänä. Koulutuksen ja tutkimuk-
32144: sen voimavarojen suuntaamisessa otetaan huomioon
32145: uusteollistamisen ja työllistämisen kannalta tärkeät alat. Tutki-
32146: jakoulutusta kehitetään niin, että turvataan pätevän ja ammat-
32147: timaisen tutkimushenkilökunnan saatavuus myös elinkeinoelä-
32148: män tarpeet huomioon ottaen.
32149:
32150:
32151: Teknologiapolitiikan tuloksellisuuden parantamiseksi hallitus
32152: korostaa teknologiarahoituksessa ja julkisen sektorin oman tut-
32153: kimuksen osalta valikoivaa hanke- ja ohjelmatoimintaa, tekno-
32154: logian siirtoa ja levittämistä sekä yritysten välistä yhteistyötä
32155: ja verkottumista erityisesti suurten ja pk-yritysten sekä yritys-
32156: ten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kesken. Teknolo-
32157: giapanostuksia palveluelinkeinoihin lisätään.
32158:
32159:
32160: Kansallisen innovaatiojärjestelmän tehokkuuden parantamisek-
32161: si lisätään teknologian kehityksen ja eri alojen teknologiatarpei-
32162: den ennakointia ja vahvistetaan niitä tukevaa teknologiap-
32163: oliittista tutkimusta. Samoin huolehditaan siitä, että niin
32164: teknologiarahoittajien kuin tutkimuslaitosten työssä yritysten
32165: tarpeet ovat keskeisellä sijalla toimintaa suunnattaessa. Tutki-
32166: musrahoituksen lisäämisen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan
32167: säännöllisesti.
32168:
32169:
32170: Suomi pyrkii vahvistamaan tutkimuksen osuutta Euroopan
32171: unionin toiminnassa ja rahoituksessa sekä suuntaamaan EU:n
32172: tutkimusohjelmien painopistettä edelleen elinkeinoelämän
32173: teknologisen kilpailukyvyn kehittämiseen ja työllisyyden edis-
32174: tämiseen. Samanaikaisesti varmistetaan, että suomalaiset
32175: 42
32176:
32177: yritykset ja tutkimuslaitokset osallistuvat huipputekniikkaa
32178: kehittävään yhteistyöhön muissa maissa, erityisesti Aasiassa
32179: ja Yhdysvalloissa.
32180:
32181:
32182: •••
32183: 43
32184:
32185: 6 Energiapolitiikka
32186: Ohjelmassaan hallitus on sitoutunut turvaamaan riittävän energian saannin ja edis-
32187: tämään energiansäästöä ensisijaisesti markkinatalouden keinoja käyttäen. Hallitus
32188: edistää hinnaltaan kilpailukykyisten vaihtoehtoisten energiantuotantotekniikoiden
32189: tutkimusta ja käyttöä. Energian hinnoittelun ja verotuksen tulee hallitusohjelman
32190: mukaan tukea osaltaan ympäristötavoitteita ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
32191:
32192: Energia on edelleenkin Suomen teollisuudelle keskeinen tuotantopanos. Kehitty-
32193: neiden teollisuusmaiden joukossa Suomen teollisuus erottuu selvästi suuren
32194: energiavaltaisuutensajohdosta. Parin viime vuosikymmenen aikana energiavaltaiset
32195: toimialat ovat säilyttäneet teollisuudessamme noin 30 prosentin osuuden.
32196:
32197: Edullinen energian hinta on ollut tärkeä kilpailutekijä suomalaiselle teollisuudelle.
32198: Energiapolitiikan tehtävä on jatkossakin varmistaa kansainvälisesti kilpailukykyinen
32199: energian hintataso Suomessa. Tähän tavoitteeseen pyritään välttämättämistä
32200: ympäristötavoitteista tinkimättä. Energian hinta saattaa kuitenkin pitkällä tähtäi-
32201: mellä olla nousussa, koska sen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja energian tuotannosta
32202: yhä suurempi osa tehdään aiempaa kalliimmilla tavoilla. Suomessa on osa
32203: energiantuotantovaihtoehdoista rajattu pois kotimaisin päätöksin. Suomen teolli-
32204: suuden edulliseen energiaan perustuva kustannusetu saattaakin tulevaisuudessa
32205: pienentyä, vaikka energiahinnan nousupaineita on myös kilpailijamaissa.
32206:
32207: Sähkön kysyntä kasvaa rinnan talouden kasvun kanssa. Toisaalta OECD-maiden
32208: kokemukset osoittavat, että menestyvillä kansantalouksilla energiankulutus sekä
32209: henkeä että bruttokansantuoteyksikköä kohden voi vaihdella suuresti. Energiansääs-
32210: tötoiminta vaatii aktiivisia toimia ja taloudellisia kannustimia. Bioenergian ja muun
32211: uusiutuvan energian käytön merkittävä lisääminen edellyttää puolestaan uuden
32212: tekniikan sovellusten käyttöön saamista. Uuden energiateknologian käyttöönotossa
32213: edistysaskeleet ovat viime aikoina olleet valitettavan lyhyitä ja uusien ottaminen
32214: vaatii yhä suurempia panostuksia. Tästä huolimatta alan tutkimus- ja kehittämistyö-
32215: tä on syytä jatkaa.
32216: 44
32217:
32218: Vuotta 1997 koskevat energiaverotuksen muutokset ovat valmisteilla osana talous-
32219: arviota. Energiaverotuksen noin miljardin markan lisätuotto kerätään pääosin
32220: sähköstä ja pohtoöljystä teollisuuden kilpailukykyä heikentämättä. Kotimaisen
32221: sähköntuotannon aseman turvaamiseksi siirretään sähkön verotus tuotannosta
32222: sähkön kulutukseen. Energiaverotuksen ympäristöohjaavuutta lisätään ja bioener-
32223: gian asemaa vahvistetaan korottamalla fossiilisten polttoaineiden veroja lämmön-
32224: tuotannossa.
32225:
32226: Valtioneuvoston 21.12.1995 tekemän periaatepäätöksen mukaan valmistellaan
32227: menettely teollisuuden energiaverorasituksen alentarniseksi lähemmäksi kansainvä-
32228: listä tasoa. Menettely otetaan käyttöön, jos teollisuuden kilpailuasema sitä vaatii.
32229: Hallitus pyrkii välttämään energiaverojen äkillisiä muutoksia, koska energian
32230: hinnan ennakoituvuus helpottaa kansantalouden sopeutumista.
32231:
32232: Energiamarkkinoiden tehokkuutta lisätään kilpailua lisäämällä ja monopolitoimien
32233: valvontaa tehostamalla. Tämän tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että Suomen
32234: energiajärjestelmä on jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyinen.
32235:
32236: Hallitus on aloittanut kansallisen energiastrategian valmistelun, jonka tavoitteena on
32237: linjata energiapoliittista päätöksentekoa pitkällä aikavälillä ensi vuosituhannen
32238: puolelle. Energiastrategiatyön valmistelun yhteydessä tarkastellaan lähemmin mm.
32239: energiasektorin ympäristötavoitteiden toteuttamiskeinoja. On tarpeen etsiä ratkaisut
32240: päästöjen vähentärnistavoitteille. Erityisesti YK:n ilmastonmuutossopimuksen (alle-
32241: kirjoitettiin Rio de Janeirossa, 1992) toimeenpano ja siihen lähitulevaisuudessa
32242: neuvoteltavat sitovat pöytäkirjat asettavat reunaehdot, joihin energiaratkaisut on
32243: sovitettava ja joihin alan toimijat voivat päätöksensä perustaa.
32244:
32245:
32246:
32247:
32248: •••
32249: Energiaverotuksessa toteutetaan avoimien sähkömarkkinoiden
32250: ja EU-sääntöjen edellyttämät muutokset vuoden 1997 talous-
32251: arvioesityksen mukaisesti.
32252: 45
32253:
32254: Kotimaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta kehitetään edel-
32255: leen ja ne integroidaan pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin.
32256: Myös pienkuluttajille avataan mahdollisuudet kilpailuttaa
32257: sähköntoimittajaansa.
32258:
32259:
32260: Energian saatavuus Suomen elinkeinoelämälle turvataan
32261: kilpailukykyiseen hintaan. Hallitus valmistelee kansallisen
32262: energiastrategian ja antaa sen vuoden 1997 kuluessa edus-
32263: kunnan käsiteltäväksi.
32264:
32265:
32266: Hallitus pyrkii siihen, että EU:n energiasisämarkkinoiden kilpai-
32267: lun vapautumista jatketaan.
32268:
32269:
32270: •••
32271: 46
32272:
32273: 7 Ympäristöpolitiikka
32274:
32275: Hallitusohjelman mukaan taloudellisen kasvun on oltava nopeaa ja ympäristön
32276: kannalta kestävää. Ympäristöverojen tulee ohjelman mukaan olla mm. sellaisia, että
32277: ne tukevat työvaltaisten ja uuden teknologian alojen kehittymistä eivätkä vaikeuta
32278: Suomen vientiä. Euroopan unionin piirissä tulee energia- ja haittaveroja yhden-
32279: mukaistaaja niiden tasoa nostaa. Hallitus edistää mm. korkeatasoiseen ympäristön-
32280: suojeluun perustuvaa kilpailukykyä.
32281:
32282: Hallitusohjelman mukaan edistetään ympäristöteknologiaan perustuvaa vientiä.
32283: Viime vuonna valmistuneiden ekavientitoimikunnan selvitysten mukaan ympäris-
32284: tömyötäisten tuotteiden vienti voi moninkertaistua ja siten tulla merkittäväksi osaksi
32285: Suomen vientiä ja tuotantorakennetta. Erityisesti Suomen lähialueilla on runsaasti
32286: kysyntää uudelle ympäristöteknologialle. Viennin kasvua rajoittaa kuitenkin vientiin
32287: liittyvät taloudelliset riskit ja rahoitusongelmat
32288:
32289: Maailmanlaajuinen ympäristöongelmien kärjistyminen ja ympäristötietoisuuden
32290: kasvu ovat osa yhteiskunnallista murrosta. Runsaasti energiaa ja uusiutumattomia
32291: luonnonvaroja käyttävä teollinen yhteiskunta on vähitellen muuttumassa tietoyhteis-
32292: kunnaksi,jossa uusi ympäristöteknologia, etätyön yleistyminen sekä tietointensiivis-
32293: ten sektorien kasvu parantavat globaalien ympäristöongelmien ratkaisuedellytyksiä.
32294: Ympäristönsuojeluun liittyvän teknologian nopeasti kasvava kysyntä avaa suoma-
32295: laisyrityksille suuria mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla.
32296:
32297:
32298: Tuotteiden ja tuotantoprosessien ympäristövaikutukset on otettava elinkeinopolitii-
32299: kassa täysimääräisesti huomioon. Ympäristönsuojelutavoitteita asetettaessa ja
32300: päätöksiä tehtäessä on perusteellisesti harkittava toimenpiteiden yhteiskunnallisia
32301: hyötyjä ja kustannuksia. Ympäristönsuojelutavoitteisiin pyrittäessä on tärkeää, että
32302: ympäristöpolitiikan välineet ovat pitkäjänteisiä, paitsi ympäristönsuojelullisesti
32303: myös taloudellisesti tehokkaita ja johtavat kilpailukykyiseen talouden rakenteeseen.
32304: Ympäristön kannalta kestävä kehitys ei toteudu ilman talouden tervettä kehitystä,
32305: eikä toisaalta talous voi pitkällä aikavälillä kehittyä terveesti, jos kestävän kehityk-
32306: sen vaatimuksia ei täytetä.
32307: 47
32308:
32309: Julkinen valta voi kannustaa ympäristönsuojeluun taloudellisten kannustimien,
32310: hallinnollisten määräysten sekä kuluttajien valintoihin ja sitä kautta tuotantoon
32311: vaikuttavan markkinainformaation avulla.Ympäristöverot ja muut taloudelliset
32312: ohjauskeinot vaikuttavat sekä tuotantoratkaisuihin että kulutuksen rakenteeseen.
32313: Parhaimmillaan ne voivat ohjata myös kustannustehokkaiden teknisten ratkaisujen
32314: kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Yksipuolisesti toteutettuna ympäristöverot ja -
32315: maksut voivat kuitenkin heikentää suomalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä.
32316: Ympäristöverotuksen tehokkuutta voidaankin ratkaisevasti parantaa vain kansainvä-
32317: lisellä yhteistyöllä. Hallinnolliset määräykset ovat tehokkaita lähinnä alueellisesti
32318: rajatuissa tai vain muutamia tuottajia koskevissa ympäristöongelmissa.
32319:
32320: Kansainväliset sopimukset ja erityisesti EU:n säännökset asettavat pääosan ympä-
32321: ristöpolitiikan vaatimuksista myös Suomessa. Ympäristöpolitiikan valmistelu tapah-
32322: tuu pitkälti näitä sopimuksia ja säädöksiä neuvoteltaessa. Myös tästä syystä johtuen
32323: kansainvälisellä yhteistyöllä on ympäristöpolitiikassa keskeinen merkitys. Suomen
32324: on tärkeää vaikuttaa kansainvälisten ympäristösäädösten valmisteluun siten, että
32325: vaatimukset tukevat maamme ekokilpailukykyä.
32326:
32327: Laajin ja pitkäaikaisilta vaikutuksiltaan merkittävin ympäristöongelma on ilmaston-
32328: muutos. Sen rajoittamiseksi allekirjoitetun kansainvälisen ilmastosopimuksen
32329: tavoitteet sekä neuvoteltavana olevat sitovat päästävähennykset vaikuttavat voimak-
32330: kaasti Suomen energiapolitiikkaan. Päästävähennystavoitteiden saavuttaminen
32331: edellyttää hiilidioksidittomien ja niukkahiilisten energiantuotantomuotojen sekä
32332: energiansäästötoimenpiteiden lisäämistä. Myös suomalaisyritysten kansainvälisen
32333: kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää jatkuvaa energiankäytön tehostamista.
32334:
32335: Tärkein luonnonvaramme, metsät, saa yhä enemmän myös ympäristöpoliittista huo-
32336: miota. Perinteiset ilma- ja vesipäästöt on saatu pitkäjänteisellä työllä vähenemään
32337: merkittävästi. Viime aikoina metsiensuojelu ja kierrätysnäkökohdat ovat saaneet
32338: uutta painoa. Tieto suomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden korkeasta ympä-
32339: ristötietoisuudesta ja -osaamisesta on vakiinnutettava myös kansainvälisesti niin
32340: viranomaisten, yritysten kuin kuluttajienkin keskuuteen.
32341: 48
32342:
32343: Muiden luonnonvarojen osalta malmikaivokset ovat pitkälle jo ehtyneet, mutta
32344: uusista, ehkä huomattavistakin malmivaroista, on saatu merkkejä. Niiden hyödyn-
32345: tämisessä etsitään ratkaisuja, joissa voidaan ottaa huomioon sekä elinkeinopoliittiset
32346: ja työllisyystavoitteet että myös ympäristösuojelulliset näkökohdat.
32347:
32348:
32349: •••
32350: Suomen kansantalouden tehokkuus ja kilpailukyky sekä ympä-
32351: ristöpolitiikka ja kestävä kehitys ovat toisiinsa vahvasti sidok-
32352: sissa. Suomi noudattaa elinkeino-, luonnonvara ja ympäristö-
32353: politiikkaa, joka tukee teollisuutemme ja samalla kansantalou-
32354: den ekokilpailukykyä. Hallitus sisällyttää tämän kannanoton
32355: valmisteilla olevaan kestävän kehityksen toimintaohjelmaan
32356: sekä tuotanto- ja kulutustapojen kehittämisperiaatteisiin.
32357:
32358:
32359: Suomi pyrkii myös EU:n puitteissa edistämään kansantalouden
32360: tehokkuutta ja kilpailukykyä parantavaa ympäristöpolitiikkaa
32361: sekä ympäristönsuojelun korkeaa tasoa. Suomi kannattaa
32362: ympäristövelvoitteiden tason ja noudattamisen yhtenäistä-
32363: mistä.
32364:
32365:
32366: Ympäristöpolitiikassa pyritään käyttämään kansantalouden
32367: tehokkuuden kannalta parhaita mahdollisia ja kansainvälisesti
32368: yhteensovitettuja instrumentteja.
32369:
32370:
32371: Ympäristönsuojeluun liittyvän teknologian ja ympäristöystäväl-
32372: listen tuotteiden nopeasti kasvava kysyntä avaa suoma-
32373: laisyrityksille suuria mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla.
32374: Hallitus pyrkii aktiivisesti edistämään näiden mahdollisuuksien
32375: hyödyntämistä elinkeinopoliittisin toimenpitein.
32376:
32377:
32378: •••
32379: 49
32380:
32381: 8 Aluepolitiikka
32382: Yrityksillä on kasvavassa määrin eri vaihtoehtoja useassa eri maassa toimintansa
32383: sijaintipaikkoja valitessaan. Tämä on nopeasti lisännyt eri maiden ja alueiden välistä
32384: kilpailua yritysten sijoittumisesta, investoinneista ja tuotantolaitoksista. Alueet
32385: ovatkin viime vuosina ryhtyneet aktiivisesti kehittämään elinkeinopoliittisia
32386: strategioitaan ja markkinointiaan houkutellakseen uutta yritystoimintaa.
32387:
32388: Alueiden kilpailukyvystä ja aluepolitiikasta on tullut kansantalouden kilpailukyvyn,
32389: kasvun ja työllisyyskehityksen kannalta keskeinen tekijä. Viime vuosina nopea
32390: teknologinen murros ja tuotantoprosessien erikoistuminen ovat lisänneet yritystoi-
32391: minnan maantieteelliseen keskittymiseen liittyviä etuja. Tämä on tehnyt kaupun-
32392: kiseuduista aiempaa houkuttelevampia sijaintipaikkoja korkean teknologian yritys-
32393: toiminnalle. Kansainvälisen kilpailun kiristyminen ja valtiontalouden kireä tilanne
32394: vaativat kaupunkiseutujen ja alueellisten kasvukeskusten kansantaloudellisen
32395: merkityksen huomioimista osana maan tasapainoista alueellista kehitystä. Tämä
32396: huomioidaan myös aluepoliittisia toimenpiteitä suunnattaessa rakennekehityksen
32397: kannalta ongelmallisempien alueiden, kuten Pohjois- ja Itä-Suomen keskeisten
32398: seutukuntien kehitykseen.
32399:
32400: Myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan kehittäminen on välttämätöntä. Euroopan ta-
32401: loudellisen kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden edistäminen vaatii talouden luon-
32402: nollisten kasvukeskusten kehitysedellytysten turvaamista. Tämä edellyttää EU:n
32403: alue- ja rakennepolitiikan tiukempaa koordinointia sen työllisyys- ja elinkeinopoliit-
32404: tisten tavoitteiden kanssa. Suomi pyrkii aktiivisesti EU:n alue- ja rakennepolitiikan
32405: päämäärien uudistamiseen näiden tavoitteiden mukaisiksi.
32406:
32407: Vuonna 1997 EU:n rakennerahastot maksavat Suomelle lähes 2 mrd. markkaa ja
32408: näiden hankkeiden kansallinen rahoituson tämän lisäksi yli 3 mrd. markkaa. Tuet
32409: käytetään teollisuuden ja maatalouden rakennemuutoksiin ja työllistämis-, koulutus-
32410: ja aluepoliittisiin hankkeisiin. Ohjelmien vaikutuksia arvioidaan vaikuttavuustutki-
32411: muksilla. Ohjelmat ovat komission hyväksymiä. Yritystukien osuuden kattava
32412: arvioiminen näistä tuista on erittäin vaikeaa. KTM:n maksamia aluekehitys- ja
32413: sosiaali- ja maatalousrahastojen yritystukia on budjettiin kirjattu noin 500 miljoo-
32414: 50
32415:
32416: naa. Myös työministeriön hallinnoiman sosiaalirahaston tavoite 4:n tuet suuntautu-
32417: vat osittain yrityksille, tosin selkeästi työllisyyspainotteisesti. Tämän lisäksi
32418: kaikkiin muihin tavoitteisiin sekä yhteisöaloitteisiin sisältyy merkittäviäkin yri-
32419: tystukia.
32420:
32421: Rakennerahastoihin liittyvien yritystukien suuntautuminen tässä selonteossa linjatun
32422: yritystukipolitiikan tavoitteiden mukaisesti on epävarmaa. Kansallisten yritystukien
32423: leikkausten rinnalla maksut rakennerahastoista ovat todennäköisesti kasvattaneet
32424: yritystukien kokonaismäärää ja muuttaneet niiden rakennetta.
32425:
32426: Tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaamiseksi ja alueellisen kilpailukyvyn
32427: paranemiseksi on laadittu valtakunnallinen maaseutuohjelma, jonka tavoitteena on
32428: maaseudun elinvoimaistaminen parantamalla asukkaiden toimeentuloa, palvelujen
32429: ja yhdyskuntien toimivuutta sekä vahvistamalla erityisesti maaseudun kilpailukykyä
32430: ja vetovoimaisuutta asumisen ja yritystoiminnan sijoituspaikkana.
32431:
32432:
32433: •••
32434: Tasapainoinen alueellinen kehitys, kansantalouden tehokkuus,
32435: kilpailukyky ja työpaikkojen lisääntyminen edellyttävät alueel-
32436: listen kasvukeskusten kasvuedellytysten parantamista. Alue-
32437: poliittista lainsäädäntöä ja rakennuslakia kehitetään siten, että
32438: ne ottavat tehokkaasti huomioon kaupunkiseutujen keskeisen
32439: merkityksen kansantalouden kilpailukyvyn ja kasvun perusta-
32440: na. Hallitus on esittänyt eduskunnalle, että työvoima- ja elin-
32441: keinokeskukset koordinoivat alueellisen tason elinkeinopo-
32442: liittisia toimenpiteitä.
32443:
32444:
32445: Kansallisten aluetukien ja EU:n rakennerahastojen yritystukien
32446: kohdentamisessa panostetaan erityisesti aineettorniin
32447: investointeihin ja uuden infrastruktuurin kehittämiseen. Rahas-
32448: toja koskevia sääntöjä kehitettäessä on myös työllisyysnäkö-
32449: kulma otettava huomioon. Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa
32450: rakennerahastojen käyttöä koskevien sääntöjen kehittämiseksi
32451: tähän suuntaan.
32452: 51
32453:
32454: Rakennerahastohankkeiden yhteiskunnallisten tuottojen on
32455: oltava vertailukelpoisia muihin julkisen sektorin hankkeisiin.
32456: Hallitus asettaa työryhmän kehittämään kotimaisten
32457: elinkeinotukien ja EU:n rakennerahastohankkeiden yhteiskun-
32458: nallisten tuottojen mittaamismenetelmiä.
32459:
32460:
32461: •••
32462: 52
32463:
32464: 9 Elinkeinohallinnon kehittäminen
32465: Tehokas hallinto on valtion elinkeinopolitiikan tärkeimpiä välineitä. Hallitusohjel-
32466: man mukaan hallituskauden aikana ministeriöiden, keskusvirastojen, väliportaan
32467: hallinnon ja kunnallishallinnon välinen työnjako ja rahoitusjärjestelmä selkeytetään.
32468: Erikseen on sovittu, että teollisuus- ja palvelualojen tukien yhteensovittaminen
32469: järjestetään kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Hallitus ryhtyy seuraa-
32470: maan EU :n komission tuottaman aineiston pohjalta yritysten kilpailukykyyn vaikut-
32471: tavien tekijöiden tehokkuuden kehitystä. Vertailutuloksia käytetään hyväksi elinkei-
32472: nopolitiikan tulevia painotuksia asetettaessa. Useat viranomaiset myöntävät
32473: yrityksille suunnattavia tukia. Niillä kaikilla on elinkeinopoliittisia vaikutuksia.
32474: Koko hallinnon tulee pyrkiä yhteisiin päämääriin, joita ovat työllisyyden pysyvä
32475: paraneminen, elinkeinojen tasavertainen kehittyminen ja uudistuminen, markkinoi-
32476: den toimivuus ja kilpailukyvyn pitkäjänteinen paraneminen.
32477:
32478: Euroopan unioninjäsenyydestä on myös elinkeinopolitiikasta vastaavalle hallinnolle
32479: seurannut suuria ja pysyvältä vaikuttavia muutoksia. Monet aikaisemmin yksin-
32480: omaan kansallisessa päätösvallassa olleet politiikan lohkot ovat siirtyneet kokonaan
32481: tai osittain Euroopan yhteisöjen päätösvallan piiriin. Tämä on näkynyt erityisesti
32482: valtion keskushallinnon elinkeinopolitiikkaa valmistelevien ja toteutta-vien viran-
32483: omaisten tehtävien muuttumisena. Yhä useammalla alueella elinkeinopoliittisten
32484: uudistusten ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen on tosiasiassa riippuvainen ensi
32485: sijassa Euroopan unionin toimielimissä tehtävistä päätöksistä. Siellä Suomi voi
32486: vaikuttaa politiikan sisältöön vain rajallisesti.
32487:
32488: Toisaalta unionijäsenyydestä on yhdessä uuden aluekehityslainsäädännön mukanaan
32489: tuomien muutosten kanssa seurannut alueellisten ja paikallisten elinkeinopoliit-
32490: tisten mahdollisuuksien huomattava lisääntyminen. Alue- ja rakennepolitiikalla on
32491: Euroopan unionin toiminnassa hyvin merkittävä osuus ja sen hallinnossa painote-
32492: taan säädöstenkin mukaan alueiden aktiivista osallistumista elinkeinopolitiikan
32493: suunnitteluun ja toteutukseen. Eri alueille ohjattavien resurssien määrästä tehdään
32494: tosin nykyisinkin päätöksetjoko valtion keskushallinnossa tai valtion ja EU:n toi-
32495: mielinten välisenä yhteistyönä, mutta resurssien käytöstä päättävät enenevässä mää-
32496: rin alueelliset viranomaiset.
32497: 53
32498:
32499: Valmisteilla oleva EU:n rakennerahoastouudistus saattaa muuttaa olennaisesti
32500: rakennerahastojen toimintaa. Suomen kannat uudistukseen määritellään vuonna
32501: 1997. Tässä yhteydessä joudutaan tarkastelemaan myös kansallisten ja EU:n
32502: ohjelmien sekä alueellisten organisaatioiden työnjakoa.
32503:
32504: Valtion elinkeinohallinnon on mukauduttava tähän muutokseen. Tämä on keskeinen
32505: syy myös sille, että hallitus esittää vuoden 1997 talousarviossa, että valtion työ-
32506: voima- ja elinkeinohallinnon piiriorganisaatiot yhdistetään kolmeksitoista
32507: alueelliseksi työvoima- ja elinkeinokeskukseksi. Uudistuksen avulla saavutetaan
32508: merkittäviä synergiaetuja valtion eri viranomaisten toimenpiteiden yhteensovitta-
32509: miseksi sekä helpotetaan yritysten, maakuntaliittojen ja kuntien viranomaisten
32510: mahdollisuuksia toimia yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa.
32511:
32512: Keskushallinnossa Euroopan unionin jäsenyyden johdosta ei toistaiseksi ole tehty
32513: merkittäviä hallinnollisia uudistuksia. Ennen ED-jäsenyyttä tehdyn periaatepäätök-
32514: sen mukaisesti kukin ministeriö vastaa Euroopan unionissa samoista tehtävistä kuin
32515: se vastasi sisäisessä hallinnossa ennen jäsenyyttä. Eurooppa-politiikkaa koordinoi-
32516: daan myös elinkeinopolitiikkaa koskeviita osin hallituksen EU-ministerivaliokun-
32517: nassa.
32518:
32519: Elinkeinopolitiikan harjoittamisen näkökulmasta nykyinen ministeriöiden välinen
32520: työnjako on osin ongelmallinen, koska EU:n ministerineuvostojen toiminta ei aina
32521: noudata Suomen sisäistä hallinnollista työnjakoa.
32522:
32523:
32524:
32525: •••
32526: Elinkeinopolitiikan hallintojärjestelmät keskushallinnon tasolla
32527: ovat EU-jäsenyyden johdosta osittain uudistamisen tarpeessa.
32528: Hallitus selvittää muutostarpeet siten, että ne voidaan tarvitta-
32529: essa ottaa huomioon vuoden 1 998 talousarvion laatimisen
32530: yhteydessä.
32531:
32532:
32533: Elinkeinopolitiikan toteutuksessa aluetason merkitys korostuu.
32534: Erityisesti EU-jäsenyyden mukanaan tuomat uudet tehtävät
32535: 54
32536:
32537: sekä tarve tehostaa pk-yritysten palveluja edellyttävät alueel-
32538: listen elinkeino-organisaatioiden kokoamista työvoima- ja
32539: elinkeinokeskuksiksi. Tavoitteena on kehittää työvoima- ja
32540: elinkeinokeskuksista valtion elinkeino- ja työvoimapoliittisia
32541: tehtäviä tehokkaasti ja palvelukykyisesti koordinoiva organi-
32542: saatio.
32543:
32544:
32545:
32546:
32547: •••
32548: 55
32549:
32550: 111 PALVELUT, PK-YRITYKSET
32551: JA MAA- JA METSÄTALOUS
32552:
32553: Tässä luvussa tarkastellaan työllisyyden ja elinkeinopolitiikan kehittämisen kannalta
32554: erityishuomiota ansaitsevia aloja. Sinänsä näillä aloilla ei tarvita yleisen
32555: elinkeinopolitiikan näkökulmasta suunnattuja erityistoimenpiteitä. Pikemminkin
32556: kysymys on alojen merkityksen tunnistamisesta ja sen varmistamisesta, että
32557: elinkeinopolitiikan toimenpiteet kohdistuvat täysipainoisesti myös niihin.
32558:
32559:
32560:
32561:
32562: 1 Palvelusektorin kehittäminen
32563:
32564: Palvelusektori muodostaa Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä teollisuusmais-
32565: sa ylivoimaisesti suurimman osan kansantuotteesta ja työllisyydestä. Palvelut ovat
32566: myös olleet pitkällä aikavälillä ainoa tuotanto-osuuttaan ja työllisyyttään kasvattanut
32567: sektori. Palvelut ovat nopeasti kansainvälistymässä ja niiden kansainvälinen kauppa
32568: kasvaa tavarakauppaa nopeammin.
32569:
32570:
32571: Palvelusektori muodostaa Suomessa nykyään noin kaksi kolmannesta sekä BKT:-
32572: sta että työllisyydestä. Joka toinen suomalainen työskentelee hallintoon, kauppaan,
32573: viestintään, kuljetuksiin ja tuotantoon liittyvissä palveluammateissa. Tämän lisäksi
32574: vajaa viidennes suomalaisista työskentelee ns. henkilöpalveluammateissa.
32575:
32576: Palvelusektorin kasvuun ovat vaikuttaneet tulotason ja vapaa-ajan kasvu, julkisten
32577: hyvinvointipalvelujen kasvu, naisten kasvanut työssäkäynti sekä tuotantorakenteen
32578: ja julkishallinnon yhä pidemmälle mennyt erikoistuminen. Teollistumisen alkuvai-
32579: heessa palvelusektori koostui pääosin henkilökohtaisista kulutuspalveluista sekä
32580: majoitus- ja ravitsemistoiminnasta. Nykyään se on hyvin monipuolinen sektori,
32581: johon kuuluu em. henkilöpalvelujen lisäksi erilaisia tuotantopalveluja, hallintopal-
32582: veluja sekä transaktioihin, viestintään ja kuljetuksiin liittyviä palveluja.
32583: 56
32584:
32585: Palvelujen tuotantoon osallistuvat sekä yksityiset yritykset että julkinen sektori.
32586: Tämä asettaa palveluelinkeinon kehittämiselle erityisiä haasteita erityisesti kilpailun
32587: toimivuuden kannalta. Yksityisen palvelusektorin palveluksessa on noin 3/4
32588: palvelualan työvoimasta.
32589:
32590: Palvelusektorin yritysten pääoman tarve vaihtelee tuntuvasti riippuen niiden koosta
32591: ja toimialasta. Palveluyrityksissä keskeisten aineettomien investointien kasvua ja
32592: aikavien yritysten toimintaa rajoittavat usein markkinainformaation puutteellisuus
32593: ja reaalivakuuksien puuttuminen. Nämä tekijät saattavat antaa perusteen yritystuille.
32594:
32595: Kasvavan huomion kiinnittäminen palveluelinkeinojen kehittämiseen ei kuitenkaan
32596: voi tapahtua teollisuuden toimintaedellytysten kustannuksella. Teollisuuden
32597: keskeinen merkitys viennin selkärankana tulee säilymään myös EMUn oloissa.
32598: Merkittävä osa palveluista on välittömästi tai välillisesti sidoksissa teollisuuden
32599: kehitykseen.
32600:
32601: Palvelusektori voidaan karkeasti jakaa kahteen pääosaan: osaamisintensiivisiin
32602: palveluihin sekä kustannus- ja hintaherkkiin palveluihin. Ensimmäiseen ryhmään
32603: kuuluvat ym. palveluista pääasiassa tuotanto-, hallinto-, vaihdantapalvelut sekä
32604: eräät viestintäpalvelut Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat lähinnä kuljetus- ja henki-
32605: löpalvelut Palvelusektorin kehittämisessä on otettava huomioon tämä kaksija-
32606: koisuus. Osaamisintensiivisten palvelujen kehittäminen vaatii erilaisia toimenpiteitä
32607: kuin kustannus- ja hintaherkkien palvelujen kehittäminen. Molempia palveluja
32608: tuotetaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
32609:
32610:
32611:
32612: 1.1 Osaamisintensiiviset palvelut
32613:
32614: Elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä on erityisen suuri vaikutus osaamisintensiivisten
32615: palvelujen kehitysmahdollisuuksiin. Näiden palvelujen kehittämisessä on keskeistä
32616: tarjonnan tehokkuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen. Elinkeinopolitiikan avainalu-
32617: eista erityisesti koulutus- ja teknologiapolitiikka sekä rahoitustuet tulisi suunnata
32618: paremmin palvelemaan palvelusektorin erikoistarpeita.
32619: 57
32620:
32621: Osaamisintensiiviset palvelut suuntautuvat yleensä yrityksille ja niiden vientimark-
32622: kinat ovat maailmanlaajuiset. Ne vaikuttavat kansantalouden tehokkuuteen ja
32623: tuottavuuteen edistämällä tuotanto- ja hallintoprosessien erikoistumismahdollisuuk-
32624: sia sekä tuottavuutta. Osaamisintensiivisiin palveluihin kohdistuvan elinkeinopo-
32625: litiikan työllisyysvaikutukset tulevat esiin keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä
32626: uusina, kestävinä ja hyväpalkkaisina työpaikkoina.
32627:
32628: Niin julkisista kuin yksityisistä tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista noin 15 %
32629: suuntautuu palvelualoille, näistä 80 % yksityiselle sektorille. Palvelualoille suunna-
32630: tut tutkimuspanostukset tuottavat keskimääräistä merkittävämpiä koko yhteiskuntaa
32631: hyödyntäviä vaikutuksia, joten lisäpanostus on perusteltua. Myös t&k-toiminnan
32632: suuntautuminen korkea teknologian aloille voi tarjota osaamisintensiivisille palvelu-
32633: aloille tuntuvia kehitysmahdollisuuksia.
32634:
32635: Kauppa- ja teollisuusministeriön tekemässä selvitysmiesraportissa katsottiin
32636: osaamisintensiivisiksi, ainakin osittain kansainvälisesti kilpailukykyisiksi toi-
32637: mialoiksi tekninen suunnittelu, tietotekniikkapalvelut ja hyvinvointipalvelut sekä
32638: matkailu.
32639:
32640: Tekninen suunnittelu on merkittävä teollisen kilpailukyvyn tekijä ja viennissä yli
32641: 2 miljardin markan valuuttatulot tuova ala. Sen menestystekijöitä on selvitetty
32642: useissa KTM:n rahoittamissa hankkeissa. Seuraavaksi tulisi harkita toimialan
32643: kansallisen vientistrategian laatimista.
32644:
32645: Tietotekniikkapalvelut kehittyvät nopeasti ja muodostavat Suomessa nopeasti
32646: kasvaneen teleklusterin merkittävän osan. Informaatioyhteiskunnan kehittyminen
32647: ulottaa alan vaikutukset kaikkialle yhteiskuntaan ja luo merkittävät uudet markkinat.
32648: Informaatioyhteiskuntaan liittyvä strategia sisältyy Suomi tietoyhteiskunnak-
32649: si-julkaisuun (VM 1995). Kansainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen EU:ssa ovat
32650: tärkeitä toimenpidealueita toimialan kehityksen kannalta. TEKESin kokonais-
32651: budjetista 24 % kohdistetaan informaatioteknologian kehittämiseen. Palvelut ja
32652: sisältöteollisuus lisäävät osuuttaan näistä markkinoista merkittävästi.
32653: 58
32654:
32655: Hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi on KTM:n aloitteesta asetettu vuonna 1995
32656: hyvinvointiklusterin neuvottelukunta. Sen tavoitteena on saada sosiaali- ja ter-
32657: veydenhuollon viranomaiset, oppilaitokset ja tutkimusyhteisöt sekä alan teolliset ja
32658: palveluyritykset tiiviiseen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on kehittää uusia
32659: palvelumalleja ja tehokkaita tuotteita ja palveluja kotimaan markkinoille ja vientiin.
32660: TEKES tukee tietotekniikan hyödyntämiseen tähtäävien hyvinvointituotteiden ja
32661: palvelujen kehittämistä. Myös Suomen Ulkomaankauppaliitto on mukana klusterin
32662: vientistrategioiden kehittämisessä.
32663:
32664:
32665: Matkailun osuus Suomen valuuttatuloista on lähes 5 %. Matkailun tuoreen kansalli-
32666: sen kehittämisstrategian tavoitteena on kehittää alan kilpailukykyä ja lisätä Suomen
32667: markkinaosuutta Euroopan matkailussa ja muualta maailmasta Eurooppaan suuntau-
32668: tuvassa matkailussa.
32669:
32670:
32671:
32672: 1.2 Hinta- ja kustannusherkät palvelualat
32673:
32674: Tehtyjen selvitysten mukaan hinta- ja kustannusherkkien palvelujen päämarkkinat
32675: ovat kotimaassa ja tärkein asiakasryhmä ovat kotitaloudet ja yksityishenkilöt.
32676: Erityisesti yksityisten henkilöpalvelujen osalta Suomi on itsepalveluyhteiskunta,
32677: joka hukkaa kymmenien tuhansien ihmisten työpanoksen ja hyödyntää tehottomasti
32678: kalliisti koulutetun työvoiman erikoisosaamista. Palvelualoja koskeneen selvitys-
32679: miesraportin mukaan palvelujen alhainen työllisyys johtuu Suomen korkeasta vero-
32680: tuksesta ja välillisistä työvoimakustannuksista, jotka eivät luo yrityksille ja kotita-
32681: louksille riittäviä kannustimia työllistämiseen tai työttömille työn vastaanottami-
32682: seen.
32683:
32684:
32685: Yksityisten henkilöpalvelujen kehittäminen on kansantalouden kannalta tärkeää
32686: kahdesta syystä. Ensinnäkin Suomesta puuttuu henkilöpalvelusektorilta kansainväli-
32687: seen tasoon verrattuna useita kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Henkilöpalvelujen
32688: vähäisyys laskee myös kansantalouden tuottavuutta, kun kalliin erikoiskoulutuksen
32689: saaneet työntekijät käyttävät useita tunteja viikossa henkilökohtaisten palvelujen
32690: tuottamiseen itselleen. Henkilökohtaisten tuottavuuserojen ollessa kasvussa kehitty-
32691: 59
32692:
32693: mätön henkilöpalvelusektori muodostaa kansainvälisessä kilpailussa kasvavan kil-
32694: pailuhaitan.
32695:
32696: Korkea tulo-ja arvonlisäverotus muodostavat esteen erityisesti henkilökohtaisten
32697: palvelujen kysynnän kasvulle. Myös muu elinkeinohallinto asettaa pienille
32698: palveluyrityksille liikaa hallinnollisia rasitteita ja velvollisuuksia.
32699:
32700: Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen vaatii erikoistumista ja kansallisten
32701: painopisteiden valintaa myös palvelualoilla. Elinkeinopolitiikan tuleekin ottaa
32702: kantaa niihin palvelusektorin avainaloihin, joilla suomalaisista lähtökohdista ja
32703: suomalaisen osaamisen pohjalta olisi parhaat edellytykset menestyä kansainväli-
32704: sessä kilpailussa. Suomen nykyiset avainalat kansainvälisessä palvelukilpailussa
32705: ovat tekninen suunnittelu, matkailu sekä telekommunikaatio- ja tietotekniikkapalve-
32706: lut. Tulevaisuudessa mahdollisesti myös hyvinvointipalveluista voidaan kehittää
32707: merkittäviä vientialoja.
32708:
32709:
32710: •••
32711: Elinkeinopolitiikassa kiinnitetään tasaveroisesti huomiota
32712: teollisuuden ja palveluelinkeinojen toimintamahdollisuuksiin.
32713:
32714:
32715: T&K -panostusta suunnataan yhtäläisesti palvelusektorille.
32716: Lähinnä kotitalouspalveluja koskevat tuki- ja rahoitusinstru-
32717: menttien rajoitukset poistetaan.
32718:
32719:
32720: Osaamisintensiivisille palvelualoille laaditaan kehittämisstrate-
32721: giat ja toimenpideohjelmat, jotka tähtäävät myös vientikilpailu-
32722: kyvyn parantamiseen.
32723:
32724:
32725: Kilpailun toimivuuteen palvelualoilla kiinnitetään erityistä huo-
32726: miota. Lakiin julkisista hankinnoista tehdään tarjoajien oikeus-
32727: turvaa parantavia muutoksia ja julkisten rakennusurakeiden
32728: kilpailuttamista laajennetaan.
32729: 60
32730:
32731: Kilpailuvirasto tehostaa palvelumarkkinoiden kilpailuvalvontaa
32732: ja jatkaa julkisen sektorin tuottamien palvelujen kilpailuvaiku-
32733: tusten arviointia.
32734:
32735:
32736: Hinta- ja kustannusherkkien palvelujen kilpailukyvyn ja työlli-
32737: syyden kehittämiseksi hallitus jatkaa työhön liittyvän verokiilan
32738: pienentämistä. Hallitus pyrkii siihen, että EU:n säädöksiä
32739: arvonlisäverotuksesta muutetaan siten, että työvoimavaltais-
32740: ten palvelujen arvonlisäverokantaa voidaan alentaa osana
32741: kansallista työllisyyspolitiikka ja selvittää erikseen mahdollisuu-
32742: det arvonlisäverotuksen alarajan porrastamiseen yritysten
32743: liikevaihdon mukaan.
32744:
32745:
32746: Yritysverotuksen ja muun elinkeinohallinnon järjestelmiä kehi-
32747: tetään tarkoituksenmukaisemmiksi siten, että erityisesti
32748: pienten palveluyritysten liiketoiminnan luonne tulee paremmin
32749: huomioiduksi.
32750:
32751:
32752: •••
32753: 61
32754:
32755: 2 Pk-yritykset
32756:
32757: Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeinen osa Suomen kansantaloutta. Näiden
32758: alle 250 henkilöä työllistävien yritysten osuus bruttokansantuotteesta on noin 42 %
32759: ylittäenjo suurten yritysten osuuden. Pk-yritysten tuotannon kasvu on siten erittäin
32760: tärkeä edellytys kansantaloutemme myönteiselle kehitykselle.
32761:
32762: Pk-yritysten merkitys työllistäjinä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana.
32763: Koko yritystoiminnan henkilöstöstä pk-yritysten osuus on lähes 60 %, kun se vielä
32764: 10 vuotta sitten oli hieman alle 50%. Pk-yritykset työllistävät noin 780 000 henki-
32765: löä, mikä on noin 40 % Suomen kaikista työpaikoista. Noin 60 % pk-yritysten
32766: työpaikoista on kaupan ja muiden palvelualojen yrityksissä. Erityisesti pienyritysten
32767: (alle 10 henkilöä) asema työllistäjinä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Pien-
32768: yritykset työllistävät arviolta 340 000 henkilöä. Yli puolet kaikista pk-yrityksistä on
32769: yhden hengen yrityksiä.
32770:
32771: Pk-yritysten menestymisen edellytyksenä on yleensä erikoistuminen kapeasti rajat-
32772: tuun markkinaan. Tällä markkinalla niiden toiminta voi olla paikallista, alueellista,
32773: valtakunnallista tai kansainvälistä. Monet pk-yritykset ovat erikoistuneet toimimaan
32774: muiden yritysten alihankkijoina. Pk-yritykset ovat usein uusien innovaatioiden ke-
32775: hittäjiä ja nopeimpia hyödyntäjiä. Tähän liittyen pk-yritykset suuntaavat toimin-
32776: taansa myös uusille markkinoille.
32777:
32778: Käsityövaltaiset pienyritykset ovat merkittävä työllistäjä. Pk-yrityksistä runsas
32779: puolet katsoo toimintansa perustuvan enemmän käden taitoihin kuin koneiden
32780: käyttöön. Yrityksiä, joiden henkilöstöstä yli puolet on käsityövaltaisissa tehtävissä,
32781: on yli 60 000.
32782:
32783: Käsityövaltaiset yritykset ovat valtaosaltaan pienyrityksiä. Nämä yritykset jakau-
32784: tuvat varsin tasaisesti kuudelle toimialalle, teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan,
32785: kuljetuksiin, liike-elämän palveluihin ja muille palvelualoille. Erityisen vahva käden
32786: taitoihin perustuvan yritystoiminnan osuus on TEV ANAKE-, majoitus- ja
32787: ravitsemus- sekä yrityspalvelutoiminnassa. Työvaltaisuutensa vuoksi näille yrityk-
32788: sille ovat työvoimakustannukset ja niissä tapahtuvat muutokset erityisen keskeises-
32789: 62
32790:
32791: sä asemassa. Arvonlisäveron vaikutus korostuu työvoimavaltaisen kuluttajapalvelun
32792: kysynnässä. Verojärjestelmän kehittäminen on käsityövaltaisille yrityksille tämän
32793: johdosta erityisen tärkeää.
32794:
32795:
32796: Pienyritykset ovat tärkeitä myös alueellisen kehittämisen näkökulmasta. Pk-yri-
32797: tykset voivat perustaa toimintansa paikalliseen tai alueelliseen markkinaan, minkä
32798: lisäksi niiden sijoittuessa eri puolille maata yritykset tarjoavat työtilaisuuksia ja
32799: toimeentuloa myös heikoimmin kehittyneillä alueilla. Maaseudun työllisyyden
32800: parantamisedellytykset ovat keskeisesti sidoksissa pienyritystoiminnan kehittymi-
32801: seen ..
32802:
32803: Pk-yritysten keskeiset ongelmat liittyvät niiden riittämättömiin henkisiin ja aineelli-
32804: siin voimavaroihin. Näiden yritysten näkökulmasta toimintaympäristö on usein liian
32805: monimutkainen ja edellyttää yrityksiltä erityisasiantuntemusta. Toimintaympäristön
32806: hallinta mukaan lukien hallinnon vaatimukset aiheuttavat pk-yrityksille muita yri-
32807: tyksiä suhteellisesti suurempia kustannuksia.
32808:
32809: lnnovatiivisuudesta huolimatta pk-yrityksillä on ongelmia tutkimus- ja tuotekehitys-
32810: toiminnan toteuttamisessa ja tulosten hyödyntämisessä. Pk-yritykset eivät tunne
32811: riittävästi käytettävissä olevia palveluja ja yritysten osaaminen uusien markkinoiden
32812: hyödyntämisessä on riittämätön. Usein rahoittajat pitävät pienyritykseen liittyvää
32813: riskiä liian suurena, minkä johdosta yrityksiltä edellytetään turvaaviavakuuksia ja
32814: myönnettävän rahoituksen kustannuksissa hinnoitellaan yritykseen liittyvä riski
32815: suurempia yrityksiä kalliimmaksi. Siksi pk-yrityksillä on erityisiä ongelmia myös
32816: rahoituksen saannissa ja rahoituskustannuksissa.
32817:
32818: Useimmat pk-yritykset toimivat pääosin kotimaassa, mutta kansainvälisten mark-
32819: kinoiden merkitys on kasvamassa. Tämän vuosikymmenen alusta lähtien pk-yritys-
32820: ten vienti on kasvanut selvästi muita yrityksiä nopeammin. Erityisen voimakasta
32821: viennin kasvu on ollut pienissä alle 10 työntekijän yrityksissä.
32822:
32823: EU:n sisämarkkinat parantavat pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia
32824: helpottamalla markkinoille pääsyä ja alentamalla vientikustannuksia. Myös Suomen
32825: lähialueiden kehitys avaa pk-yrityksille uuden kansainvälistymismahdollisuuden.
32826: 63
32827:
32828: Pk-yritysten kansainvälistyminen edellyttää aineettornia panostuksia ja yhteistoi-
32829: mintaverkostojen kehittämistä.
32830:
32831: Pk-yritysten keskeisestä elinkeinopoliittisesta merkityksestä sekä näiden yritysten
32832: toimintaan liittyvistä ongelmista johtuen kauppa- ja teollisuusministeriön yh-
32833: teydessä toimiva pienen ja keskisuuren yritystoiminnan neuvottelukunta valmisteli
32834: keväällä 1996 pk-yrityspoliittisen ohjelman. Tämän ohjelman sekä siitä saatujen
32835: lausuntojen perusteella valtioneuvosto teki 2.5.1996 periaatepäätöksen pk-yritys-
32836: toiminnan edistämisestä.
32837:
32838:
32839: •••
32840: Valtioneuvoston periaatepäätös pk-yritystoiminnan edistämi-
32841: sestä sisältää pk-politiikan keskeiset tavoitteet. Pk-yritysten
32842: toimintaympäristön kehittämisessä tavoitteena on saavuttaa
32843: sellainen yritysten toimintaympäristö, joka mahdollistaa pk-
32844: yrityksille hyvät aloitus-, kasvu- ja toimintaedellytykset sekä
32845: tasavertaiset kilpailuedellytykset EU:n sisämarkkinoilla. Tällöin
32846: keskeisiä toimenpidealoja ovat hallintomenettelyjen keventämi-
32847: nen, verotusjärjestelmän tarkistaminen, työvoimakustannusten
32848: alentaminen ja pk-yritysten rahoitusmarkkinoiden vahvistami-
32849: nen.
32850:
32851:
32852: •••
32853: 64
32854:
32855: 3 Maa- ja metsätalous
32856: Jäsenyyden myötä Suomen elintarvikeketjun hallinnollisen ohjauksen tilalle on
32857: tullut suurempi markkinaohjautuvuus. Maataloustuotteiden markkinahintojen tasoa
32858: ei enää aikaisemmasta poiketen säädellä kansallisella rajasuojana ja vientituella.
32859: Yhteismarkkinat takaavat tuotteiden vapaan liikkuvuuden, joten maataloustuottei-
32860: den markkinahinnat eri jäsenmaiden välillä voivat poiketa lähinnä vain kulje-
32861: tuskustannusten, laatuerojen, kulutustottumusten ja markkinoiden erilaisen kehi-
32862: tysasteen vuoksi. Maataloustuotteiden tuottajahinnat laskivatkin noin 40 % ennen
32863: jäsenyyttä vallinneelta tasolta, mutta tuotantopanosten hinnat huomattavasti vä-
32864: hemmän. Osa tulonmenetyksestä kompensoitiin tuottajille suorien tulotukien muo-
32865: dossa.
32866:
32867: Suomen pohjoisesta sijainnista johtuen korkeampien kuljetuskustannusten lisäksi
32868: Suomen satotasot ovat alempia ja mm. rakentamiskustannukset korkeampia kuin
32869: useimmissa muissa ED-maissa. Tästä aiheutuu maataloudelle pysyvä kilpailuhaitta,
32870: jonka kompensoiminen on maatalouden sopeutumisen ehdottomia edellytyksiä.
32871:
32872: Yhteiseen markkinapolitiikkaan sitoutumisen myötä Suomen itsenäinen maatalous-
32873: poliittinen päätäntävalta kaventui merkittävästi. Suurin kansallinen liikkumavara on
32874: kysymyksissä, jotka eivät suoranaisesti kuulu komission toimivallan piiriin, kuten
32875: veropolitiikka. Liittymissopimus määrittelee suurelta osin kansallisen liikkumava-
32876: ran myös maatalouden rakenteen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.
32877:
32878: EU:n maatalouspolitiikkaan sopeutuminen jatkuu. EU:n komissio on antanut Suo-
32879: melle luvan maksaa kansallisista varoista liittymissopimuksen artiklan 141 mukaista
32880: vakavien vaikeuksien tukea Etelä-Suomen maatalouden kilpailukyvyn
32881: parantamiseksi. Tuki on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 1997 alusta. Koska myös
32882: maatalouden investointien rahoitus on viivästynyt ja päässyt käyntiin vasta vuoden
32883: 1996 puolivälin tienoilla, on liittymissopimuksen jälkeistä sopeutumistuesta tässä
32884: vaiheessa vaikea saada täysin hahmottunutta kuvaa.
32885: 65
32886:
32887: •••
32888: Suomen pohjoisesta sijainnista johtuen valtion keskeisenä
32889: maatalouden kehittämiseen liittyvänä tehtävänä on huolehtia
32890: siitä, että suomalaisen maatalouden pysyvä, olosuhteista
32891: aiheutuva kilpailuhaitta kompensoidaan. Suorien tulotukien
32892: ohella kilpailuhaittaa helpotetaan monipuolistamaila myös
32893: maaseudun ja maatilojen tuotanto- ja palveluperustaa.
32894:
32895:
32896: Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä tekee
32897: vuoden loppuun mennessä ehdotukset siitä, mitä tavoitteita
32898: Suomen tulee asettaa käynnistyvälle Euroopan unionin yhtei-
32899: sen maatalouspolitiikan uudistamiselle. Työryhmän on myös
32900: tehtävä esityksensä toimenpiteiksi, joilla suomalaisten maatilo-
32901: jen ja maataloustuotteiden kestävää kilpailukykyä yhteis-
32902: markkinoilla voidaan tehokkaimmin parantaa. Erityistä huo-
32903: miota kiinnitetään siihen, miten tuotantoresurssien ja -oikeuk-
32904: sien siirtymistä jatkaville tiloille voidaan soveltaa tuotannon
32905: lisäarvon kasvattamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi
32906: maatalouden eri tuotannonaloilla.
32907:
32908:
32909: •••
32910: Metsäsektorin merkitys maamme talouden vähittäiseen elpymiseen on ollut keskei-
32911: nen. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistää yhteensä noin 100 000 henkilöä ja
32912: sektorin välillinen työllisyysvaikutus on lisäksi noin 140 000 henkilöä. Metsätalou-
32913: den noin 11-12 miljardin markan työ- ja pääomatuloilla on huomattava
32914: aluetaloudellinen merkitys.
32915:
32916:
32917: Suomen metsäpolitiikkaa on 1990-luvulla voimakkaasti uudistettu pitäen tavoittee-
32918: na mm. metsien kestävän hoidon ja käytön periaatteiden vahvistamista sekä metsä-
32919: varojen käytön edistämistä ja monipuolistamista. Metsätalouden organisaatioita kos-
32920: keva lainsäädäntö on jo pääosin uudistettu ja metsien hoitoa ja käyttöä sekä
32921: 66
32922:
32923: metsätalouden rahoitusta koskevat lakiuudistukset tulevat voimaan vuonna 1997.
32924: Myös metsänhoitoyhdistyksiä ja yhteismetsiä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan.
32925:
32926:
32927: •••
32928: Hallitus antaa eduskunnalle metsäpoliittisen selonteon vuoden
32929: 1998 alussa, jonka jälkeen on tarkoitus laatia Suomen kansalli-
32930: nen metsä suunnitelma lähivuosien metsäpolitiikan tueksi.
32931:
32932:
32933: •••
32934: Kala-, riista- ja porotalouden keskeisenä lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyn-
32935: täminen kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Kalastus ja metsästys mitoitetaan
32936: luonnon tuotantokyvyn ja kala- ja riistakantojen hoidon sallimiin rajoihin. Poro-
32937: kannan suuruus määräytyy talvilaidunten mukaan.
32938:
32939:
32940: Vaikka kala-, riista- ja porotalouden osuus bruttokansantuotteesta on vain noin 0,2
32941: %, niillä on kuitenkin suuri paikallinen merkitys. Kalatalous on merkitykseltään
32942: näistä kolmesta huomattavin ja se koskettaa eri tavoin huomattavaa kansalaisjouk-
32943: koa. Suomen tultua EU:n jäsenmaaksi kalatalouselinkeinoa on hoidettava EU:n
32944: yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Virkistys- ja kotitarvekalastus on kansal-
32945: listen toimenpiteiden varassa ja näiden kalastusmuotojen laajentamiseen on hyvät
32946: mahdollisuudet.
32947: 67
32948:
32949: Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja:
32950:
32951:
32952:
32953: 111996 Julkisen takaustoiminnan uudistaminen
32954: Selvitysmiesraportti
32955: ISBN 951-739-119-6
32956:
32957:
32958: 211996 Teollisuuspoliittinen visio
32959: ISBN 951-739-146-3
32960:
32961:
32962: 3/1996 Suomen matkailustrategia vuoteen 2000
32963: Selvitysmiesraportti
32964: ISBN 951-739-154-4
32965:
32966:
32967: 411996 A New Outlook on Industrial Policies
32968: ISBN 951-739-160-9
32969:
32970:
32971: 511996 Toimivaan palveluyhteiskuntaan
32972: Selvitysmiesraportti palvelusektorin kilpailukyvyn
32973: ja työlisyyden kehittämisestä
32974: ISBN 951-739-172-2
32975:
32976:
32977: 6/1996 New challenges for geosience in society
32978: Intemational evaluation of the Geologian tutkimuskeskus (GTK)
32979: VNS 6/1996 vp
32980:
32981: Ei-julkinen 16.12.1996 klo 12:00 asti
32982:
32983:
32984:
32985:
32986: Suomen osallistuminen Bosnia-
32987: Hertsegovinan rauhansopimuksen
32988: sotilaallisen toimeenpanon
32989: jatko-operaatioon
32990:
32991:
32992:
32993:
32994: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 12.12.1996
32995: OY EDITAAB. HELSINKI1996
32996: Suomen osallistuminen Bosnia-Hertsegovinan rauhan-
32997: sopimuksen sotilaallisen toimeenpanon jatko-operaatioon
32998: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 12.12.1996
32999:
33000:
33001: Tässä selonteossa esitetään suunnitelma ja pe- Päätöslauselmallaan YK:n turvallisuusneu-
33002: rusteet Suomen osallistumiselle Bosnia-Hertse- vosto tullee valtuuttamaan jäsenvaltiot ryhty-
33003: govinan rauhansopimuksen toimeenpanoa val- mään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin rau-
33004: vomaan perustetun rauhanturvaoperaation jat- hansopimuksen sotilaallisten määräysten toi-
33005: ko-operaatioon. meenpanemiseksija painottaa, että osapuolia pi-
33006: Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneu- detään edelleen yhtäläisesti vastuussa rauhanso-
33007: vosto valtuutti päätöslauselmallaan 1031 (1995) pimuksen sotilaallisten määräysten noudattami-
33008: monikansallisen toimeenpanojoukon (Imple- sesta ja että SFOR voi käyttää yhtäläisesti voi-
33009: mentation Force, IFOR) toteuttamaan Bosnia- maa osapuolia vastaan, mikäli se on välttämä-
33010: Hertsegovinan rauhansopimuksen sotilaallisen töntä rauhansopimuksen sotilaallisten määräys-
33011: toimeenpano-operaation. Turvallisuusneuvos- ten toimeenpanemiseksija SFORin suojaamisek-
33012: ton valtuutus operaatiolle päättyy 20.12.1996. si. Turvallisuusneuvosto todennee osapuolten
33013: Rauhansuunnitelman sotilaallisen osan toi- antaneen suostumuksensa SFORin toimille.
33014: meenpano oli syksyyn 1996 mennessä saatu lähes Turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukai-
33015: loppuun suoritetuksi. Liikkumavapaus ei ole sesti SFORilla olisi näin ollen osapuolten hyväk-
33016: kuitenkaan vieläkään täysin toteutunut, ja sekä symä valtuutus tavanomaista itsepuolustusta
33017: paikalliset ihmiset että kansainväliset järjestöt laajempaan voimankäyttöön rauhansopimuksen
33018: tarvitsevat edelleen sotilaallisen läsnäolon tuo- sotilaallisten määräysten toimeenpanemiseksi.
33019: maa turvallisuutta. Lontoossa4.-5.12.1996jär- Kysymys olisi, samoin kuin IFORin osalta, laa-
33020: jestetyssä Bosnian rauhan täytäntöönpanokon- jennetusta rauhan turvaamisesta, jossa saatetaan
33021: ferenssissa Bosnia-Hertsegovina toivotti IFORin tarvita reaktiivista ja rajoitettua voimankäyttöä
33022: jatko-operaation tervetulleeksi ja pyysi YK:n tehtävän turvaamiseksi.
33023: turvallisuusneuvostoa antamaan jatko-operaa- Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO on
33024: tiolle samanlaiset valtuudet kuin IFORille. Myös valmistautunut toteuttamaan IFORin jatko-
33025: Länsi-Euroopan unionin ministerikokouksessa operaation. Operaation tärkeimpänä tavoitteena
33026: Ostendessa 19.11.1996 painotettiin Bosnian va- on estää uusien vihollisuuksien puhkeaminen,
33027: kauttamisen merkitystä. Vakauttaruisvaihe kes- mikä vaatii sotilaallista läsnäoloa alueella. Ope-
33028: tää arvioiden mukaan vielä parisen vuotta ja raatiolla pyritään tilanteen vakauttamiseen ja
33029: ainakin sen alkuvaihe vaatii rauhanturvajoukko- SFOR antaa valikoitua tukea siviilitehtävien
33030: jen läsnäoloa. suorittamiseksi. Joukkojen vetäytyminen on
33031: Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneu- suunniteltu tapahtuvaksi asteittain.
33032: voston odotetaan 13.12.1996 mennessä hyväksy- Jatko-operaatiota toteuttavan joukon koko-
33033: vän peruskirjan VII luvun nojalla päätöslausel- naisvahvuudeksi on kaavailtu noin 30 000 henki-
33034: man, jolla valtuutetaan perustamaan monikan- löä eli noin puolta IFORin vahvuudesta. Kaikki
33035: sallinen vakauttaruisjoukko (Stabilisation Force, IFORiin osallistuvat maat ovat ilmoittaneet
33036: SFOR) IFORin laillisena seuraajana toteutta- alustavasti valmiutensa osallistua myös SFO-
33037: maan IFORille Bosnia-Hertsegovinan rauhan- Riin. Lisäksi uusina maina kiinnostuksensa osal-
33038: sopimuksen liitteissä annettu rooli. listua ovat ilmaisseet Bulgaria ja Slovenia.
33039: 360556E
33040: 4
33041:
33042: Pohjoismaat ja Puola ovat suunnitelleet osal- tyneet myönteiselle kannalle. Suomen alustava
33043: listumista SFORiin nykyisen pohjoismais-puola- myönteinen kanta on ilmoitettu NATOlle. Tar-
33044: laisen prikaatin muodossa supistetuin vahvuuk- koituksena on, että senjälkeen kun eduskunta on
33045: sin. Prikaatin kokonaisvahvuus pienenisi nykyi- vastannut tähän selontekoon, Tasavallan Presi-
33046: sestä 3 500 henkilöstä noin 2 200 henkilöön. Pri- dentti tekee valtioneuvoston esityksestä päätök-
33047: kaati kuuluisi edelleen monikansalliseen yhty- sen Suomen osallistumisesta Bosnia-Hertsego-
33048: mään, josta käytettäisiin nimeä Multinational vinan rauhanturvaamisen jatko-operaatioon.
33049: Force. Suomen osallistumiseen IFO R -operaatioon
33050: Suomen IFORiin osallistuvan rakentajapatal- myönnetyt määrärahat kattavat osallistumiskus-
33051: joonan rakennustyöt päättyivät syksyllä 1996. tannukset 15.2.1997 asti. Suomen osallistuessa
33052: SFORista on tarkoitus tehdä IFORia kevyempi SFOR-operaatioon tarvitaan lisärahoitus l 0,5
33053: ja liikkuvampi joukko. Tällöin myös suomalai- kuukauden toiminnalle vuotta 1997 varten. Ku-
33054: sen pataljoonan tehtävät muuttuisivat nykyistä ten IFOR-operaatiossa, myös SFOR-operaati-
33055: enemmän valvontaluonteisiksi voimankäyttö- ossa kaikki joukkoja luovuttavat maat joutuvat
33056: sääntöjen pysyessä entisinä. Suomalainen patal- vastaamaan kaikista kustannuksistaan. Suoma-
33057: joona tulisi huolehtimaan prikaatin esikunta- laisen jääkäripataljoonan kustannuksiksi vuosi-
33058: alueen vartioinnista sekä tiestön partioinnista tasolla on arvioitu tällä hetkellä 160-170
33059: prikaatin vastuualueella ja tiestön korjaamisesta milj.markkaa.
33060: ja kunnossapidosta. Suomi osallistuu merkittävällä panoksella
33061: Bosniassa tällä hetkellä toimivan suomalaisen myös koko entisen Jugoslavian alueen siviiliyh-
33062: rakentajapataljoonan nimi muutettaisiin jääkä- teiskunnan rakentamiseen. Suomi on luvannut
33063: ripataljoonaksi,joka vastaisi paremmin sen tule- jälleenrakennukseen apua yhteensä 98 milj.
33064: via tehtäviä. Pataljoonaan kuuluisi esikunta, esi- markkaa. Suurimpana eränä on 30 milj. markan
33065: kunta- ja huoltokomppania, jääkärikomppania suuruinen Sarajevon kaukolämpöhanke. Suomi
33066: sekä tiestön korjaukseen ja rakennusten ylläpi- on vuosien 1991-95 aikana antanut 104 milj.
33067: toon kykenevä pioneerikomppania. Pataljoonan markkaa ja vuonna 1996 n. 20 milj. markkaa
33068: henkilöstövahvuus olisi 290. Esikunta- ja huolto- humanitaarista apua entisen Jugoslavian alueel-
33069: tehtäviin sekä monikansallisiin yksiköihin ja yh- le. Siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhal-
33070: teysupseereiksi eri esikuntiin sijoitettaisiin lisäksi lintaan vuoden 1997 valtion talousarvioon esite-
33071: 55 henkilöä. Suomen osallistumisen kokonais- tyistä 36,4 milj. markasta suurin osa kohdistuu
33072: vahvuudeksi tulisi 345 henkilöä. entisen Jugoslavian alueella tapahtuvaan toimin-
33073: NATOn neuvoston tekemän päätöksen mu- taan.
33074: kaisesti NATOn pääsihteeri on lähettänyt Valtioneuvosto pitää Suomen osallistumista
33075: 28.11.1996 Suomelle ja muille Bosnia-Hertsego- IFORin jatko-operaatioon tärkeänä. Kestävän
33076: vinan jatko-operaatioon joukkoja luvanneille rauhan ja vakauden aikaansaaminen entisen Ju-
33077: maille kirjeen, jossa pyydetään virallisesti vahvis- goslavian alueella on myös Suomen turvallisuus-
33078: tamaan osallistuminen NA TO-johtoiseen jatko- etujen mukaista. IFOR on ollut menestyksekäs
33079: operaatioon Bosnia-Hertsegovinassa. Suomen operaatio, joka on osoittautunut erinomaiseksi
33080: osallistumisesta SFORiin sovittaisiin saattamal- esimerkiksi uudesta rauhanturvajärjestelmästä
33081: la ajan tasalle Suomen IFORiin osallistumista ja yhteistyöhön nojaavasta eurooppalaisesta tur-
33082: koskevat sopimukset. vallisuusjärjestelystä sekä antanut Suomelle ar-
33083: Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen vokkaita kokemuksia. Suomen osallistuminen
33084: sekä talouspoliittinen ministerivaliokunta ovat SFORiin olisijohdonmukaistajatkoa pyrkimyk-
33085: käsitelleet Suomen mahdollista osallistumista sillemme kehittää aktiivisesti eurooppalaista tur-
33086: Bosnia-Hertsegovinan jatko-operaatioon ja pää- vallisuusrakennetta.
33087: VNT 1/1996 vp
33088:
33089:
33090:
33091:
33092: VALTIONEUVOSTON
33093: TIEDONANTO EDUSKUNNALLE
33094: SUUNNITELMASTA RAHOITUSJÄRJESTELMÄN TERVEHDYTTÄMISEKSI,
33095: TERVEHDYTTÄMISEEN KÄYTETTÄVISTÄ KEINOISTA JA
33096: JULKISEN TUEN PALAUTTAMISESTA VALTIOLLE
33097:
33098:
33099:
33100:
33101: Helsinki 1996
33102: OY EOITAAB, HELSINK11996
33103: 3
33104:
33105:
33106:
33107:
33108: 1. JOHDANTO JA YHTEENVETO
33109: Eduskunta edellytti vastauksessaan valtion tyy kiinnittää erityistä huomiota rahoitusmark-
33110: vuoden 1995 talousarvioesitykseen, että hallitus kinoiden kehittämiseen kansainvälisten suun-
33111: antaa vuoden 1995 syksyllä eduskunnalle uuden tausten mukaisesti ja rahoituksen välitykseen
33112: tiedonannon suunnitelmastaan rahoitusjärjestel- liittyvien riskien hallintaan. Suomen kansallisten
33113: män tervehdyttämiseksi, tervehdyttämiseen käy- ja kansainvälisten etujen kannalta on tärkeää,
33114: tettävistä keinoista ja julkisen tuen palauttami- että rahoitusmarkkinoiden toiminta on vakaata,
33115: sesta valtiolle. Tiedonautoa kuitenkin siirrettiin luotettavaa ja tehokasta.
33116: kevääksi 1996, koska pankkitukijärjestelmän
33117: purkamiseen liittyvä Valtion vakuusrahaston
33118: tehtävien päättyminen ja tiettyjen jäljelle jäänei- Viranomaisvalvonnan koordinaatiota lisätään
33119: den tehtävien uudelleenjärjestely tapahtuivat ke-
33120: väällä 1996. Myös ehdotukset talletusten suojan Hallitusohjelmassa edellytetään, että pankki-
33121: uudistamiseksi ja uudistuksen toteuttamisajan- ja vakuutusvalvontaa tehostetaan. Hallitus kat-
33122: kohdaksi valmistuvat vuoden 1996 kesäkuun soo, että tulevaisuudessa rahoitusmarkkinoiden
33123: loppuun mennessä. vakaudenja luotettavuuden varmistaminen edel-
33124: Tiedonannon valmistelu kuuluu valtioneu- lyttää viranomaisvalvonnan yhä tehokkaampaa
33125: voston ohjesäännön perusteella valtiovarainmi- koordinaatiota. Tähän vaikuttaa yhtäältä rahoi-
33126: nisteriölle. Valtiovarainministeriössä on valmis- tusmarkkinoiden vapautuminen ja siihen liittyvä
33127: teltu tiedonannon tausta-aineistoksi erillinen markkinaehtoisuuden lisääntyminen, joka on li-
33128: muistio, joka käsittelee yksityiskohtaisesti rahoi- sännyt pankki-, vakuutus-,ja arvopaperimarkki-
33129: tusjärjestelmän muutospaineita, pankkitukitoi- natoimintaan liittyviä riskejä. Toisaalta valvon-
33130: menpiteitä, pankkisektorin kehitystä, suojajär- nan koordinaation tarvetta lisää Euroopan yh-
33131: jestelmien kehittämistä ja rahoitusjärjestelmän dentymiskehitys, sillä se johtaa kiihtyvään val-
33132: monipuolistamista sekä rahoitusmarkkinoiden tiosta toiseen ulottuvaan rahoituspalvelutarjon-
33133: valvonnan ja riskien hallinnan kehittämistä. taan ja sitä kautta yhä yksityiskohtaisempaan
33134: Muistio sisältää myös selvityksen pankkituelle rahoituspalvelujen harmonisoinnin tarpeeseen.
33135: asetettujen ehtojen täyttymisestä sekä pankki- Myös pankkeja ja vakuutusyhtiöitä sekä arvopa-
33136: tuen valvonnasta. perinvälitysliikkeitä ja muita sijoituspalveluyri-
33137: Tässä tiedonannossa esitetään hallituksen kä- tyksiä koskeva lainsäädäntö yhdenmukaistuu
33138: sitys siitä, kuinka rahoitusjärjestelmän tervehty- sekä Euroopan unionin tasolla että laajemmalti
33139: mistä ja sen vakautta voidaan edistää. kansainvälisesti.
33140:
33141:
33142: Riskien hallinnan parantaminen on tärkeää
33143: 1.1. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN
33144: TERVEHDYTTÄMINEN Pankkikriisi osoitti, että rahoitusjärjestel-
33145: mään sisältyvien riskien toteutumisella on koko
33146: Keskeinen tavoite rahoitusmarkkinoiden ke- yhteiskuntaan ja kansantalouteen suuret ja sy-
33147: hittämisessä on huolehtia siitä, että rahoituksen välliset heijastusvaikutukset. Myös rahoitusjär-
33148: välitys tapahtuu tehokkaasti, edullisesti ja tur- jestelmän tervehdyttämisessä on kysymys hyvin
33149: vallisesti. Rahoitusjärjestelmän riskien hallintaa laaja-alaisesta ja kansainväliselle kehitykselle
33150: kehittämällä ja rahoitusmarkkinoita monipuo- muutosalttiista toimenpidekokonaisuudesta.
33151: listamaila vähennetään mahdollisuutta siihen, Hallitus katsookin, ettei mikään yksittäinen toi-
33152: että pankkikriisin kaltaiset järjestelmäkriisit voi- menpide ratkaise rahoitusmarkkinoiden pitkä-
33153: vat tulevaisuudessa toistua. Tämän vuoksi täy- jänteiseen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.
33154: 360200S
33155: 4
33156:
33157: Keskeisiä rahoitusjärjestelmän tervehdyttämi- tia yleisötalletusten markkamäärästä. Talletus-
33158: seen liittyviä tekijöitä ovat yleiset taloudelliset ten lukumäärästä kuuluisi täyden suojan piiriin
33159: olosuhteet ja kilpailuedellytysten tasapainotta- 96,5 prosenttia, joten järjestelmä turvaa hyvin
33160: minen sekä suojajärjestelmien, rahoitusmarkki- pientallettajien talletukset. Talletussuojaan liit-
33161: noiden valvonnan ja riskien hallinnan kehittämi- tyviä kysymyksiä valmistellaan valtiovarainmi-
33162: nen. nisteriön asettamassa työryhmässä.
33163: Tervehdyttäminen edellyttää ennen kaikkea Kattavuuden asettaminen eurooppalaiselle
33164: uusien toimintatapojen ja pelisääntöjen omaksu- keskitasolle niin korvattavan enimmäistason
33165: mista rahoitusmarkkinoilla. Rahoitusmarkki- kuin suojan laajuuden suhteen selkeyttää järjes-
33166: noilla toimivien pankkien, sijoituspalveluyritys- telmää. Tällöin jäsenvaltioissa toimiviita ulko-
33167: ten ja vakuutuslaitosten terveen kehityksen tur- maisilta sivukonttoreilta poistuu tarve vapaaeh-
33168: vaaminen nopeasti muuttuvassa toimintaympä- toisen lisäsuojan hakemiseen. Jotta siirtyminen
33169: ristössä on viime kädessä riippuvainen niiden voitaisiin toteuttaa ilman häiriöitä, tulee pankki-
33170: omasta riskien hallintakyvystä. Niiden tulee kiin- tukiponsi kumota vasta talletussuojan rajaami-
33171: nittää aikaisempaa suurempaa huomiota siihen, sen jälkeen.
33172: että riskinotto on suhteessa riskinkantokykyyn
33173: ja että riskienhallintajärjestelmiä kehitetään toi-
33174: mintaympäristön muutosten asettamien vaati- Pankkitukiponnen purkaminen
33175: musten mukaisesti. Hallitus katsoo, että markki-
33176: noiden oman riskiarvioinnin parantamisella eli Pankkikriisin kärjistyessä helmikuussa 1993
33177: markkinakurilla ja riskitietoisuuden lisäämisellä eduskunta hyväksyi valtion vakuusrahastosta
33178: on olennainen merkitys markkinoiden toimivuu- annetun lain muutoksen yhteydessä yksimielises-
33179: teen. ti lausuman, jonka mukaan Suomen valtio takaa
33180: sen, että suomalaiset pankit hoitavat sitoumuk-
33181: sensa kaikissa olosuhteissa. Tämän niin sanotun
33182: Talletussuoja rajataan 150 000 markkaan pankkitukiponnen mukaan eduskunta tulee tar-
33183: vuonna 1997 peen vaatiessa myöntämään riittävät määrära-
33184: hat ja valtuudet hallituksen käyttöön sitoumus-
33185: Suomessa talletussuojan korvattavaa enim- ten täyttämiseksi.
33186: mäissummaa ei ole rajattu kuten muissa Euroo- Aika ponnen kumoamiselle on sopiva silloin,
33187: pan unionin jäsenmaissa. Rajoitettuun suojaan kun pankkikriisi on ohitse. Tämä tarkoittaa, että
33188: siirtyminen lisää riskitietoisuutta ja markkinaku- pankkien kannattavuuden on oltava selvästi pa-
33189: ria. Tavoitteena on, että valtion vastuu minimoi- rantunut, niiden vakavaraisuuden on oltava riit-
33190: daan tulevaisuudessa ja pankit voisivat itse vas- tävän vahva ja pankkikriisin aikaisia saamisiin
33191: tata uskottavasti talletussuojajärjestelmän ra- liittyviä merkittäviä ongelmia ei enää ole.
33192: hoituksesta. Pankkisektorin yltäessä kokonaisuutena posi-
33193: Kuluttajansuojan näkökulman huomioon ot- tiiviseen tulokseen, ja kun pankkien ulkomaisen
33194: taminen on Euroopan unionin talletussuojaa rahoituksen saatavuus ei ponnen purkamisen
33195: koskevan direktiivin keskeinen periaate. Piental- vuoksi vaarannu, voidaan tilannetta pitää riittä-
33196: lettajalla ei ole mahdollisuuksia arvioida luotto- vän hyvänä ponnen kumoamiseen. Tämän vuok-
33197: laitoksen todennäköisyyttä joutua selvitystilaan. si hallitus katsoo, että eduskunnan ponsi pankki-
33198: Tällöin talletussuoja poistaa pientallettajien ris- järjestelmän tukemisesta voidaan purkaa sen jäl-
33199: kit ja ehkäisee hätiköidyt nostopäätökset tilan- keen, kun on siirrytty rajoitettuun talletussuo-
33200: teessa, jossa syntyy pelko rahoituslaitosten vaka- jaan ja pankkisektori riittävästi tervehtyy.
33201: varaisuuden horjumisesta. Uskottava talletus- Pankkikeskeisyyttä tukeneiden elementtien,
33202: suojajärjestelmä lisää siten pankkijärjestelmän kuten talletusten verohuojennusten, rajattoman
33203: vakautta. talletussuojan ja pankkitukiponnen purkaminen
33204: Hallitus katsoo, että rajoitettuun talletussuo- ovat merkittäviä rakenteellisia muutoksia rahoi-
33205: jajärjestelmään voidaan siirtyä vuoden 1997 ai- tusmarkkinoilla. Niiden poistaminen tasapai-
33206: kana. Korvauksen enimmäisrajan asettaminen nottaa kilpailuedellytyksiä rahoitusmarkkinoil-
33207: 150 000 markkaan olisi hieman direktiivin mini- la. Tämän vuoksi pankkien on edelleen tehostet-
33208: mirajan yläpuolella ja suunnilleen jäsenvaltioi- tava toimintojaosa ja kiinnitettävä erityistä huo-
33209: den keskitasolla. Tällöin suojan piiriin kuuluvien miota riskienhallintajärjestelmien kehittämi-
33210: talletusten kokonaismäärä olisi noin 59 prosent- seen.
33211: 5
33212:
33213: 1.2. JULKISEN TUEN PALAUTTAMINEN maksut ovat muutamia satoja miljoonia mark-
33214: koja vuodessa.
33215: Myönnettyä pankkitukea on vuoden 1996 Arvioiden mukaan Omaisuudenhoitoyhtiö
33216: toukokuun 15 päivään mennessä maksettu Arsenal Oy:n tase laskisi vuoteen 2000 mennessä
33217: 50 876 miljoonaa markkaa. Tähän sisältyy Suo- vajaaseen 8 mrd markkaan. Arsenalin tulokseen
33218: men Pankin, Valtion vakuusrahaston sekä val- ja siten Arsenalille myönnetyn 22,8 mrd markan
33219: tioneuvoston valtion talousarvion kautta myön- pääomatuen palautuksiin vaikuttavat keskeisesti
33220: tämä tuki. kansantalouden sekä etenkin korkotason ja kiin-
33221: Maksetun pankkituen lisäksi takauksia on teistömarkkinoiden kehitys. Suurin osa myönne-
33222: annettu Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n ra- tystä tuesta joudutaan kuitenkin kirjaamaan lo-
33223: hoitukselle ja Säästöpankkien Keskus-Osake- pullisesti menetetyksi.
33224: Pankille 28 098 miljoonan markan edestä. Peri- Toukokuuhun 1996 mennessä myönnetystä
33225: aatepäätöksiä mahdollisesti myöhemmin myön- pankkituesta on palautunut vuoteen 2000 men-
33226: nettävistä takauksista ja takuista on tehty 3 700 nessä arvioiden mukaan nettomääräisesti 15-20
33227: miljoonan markan edestä. Pankkituen rahoituk- mrd markkaa. Valtaosa palautuksista olisi va-
33228: sesta on aiheutunut korkokuluja yhteensä 10 600 pautuvia omaisuudenhoitoyhtiöiden rahoituk-
33229: miljoonaa markkaa. seen myönnettyjä valtion omavelkaisia takauk-
33230: Jos talouden suotuisa kehitys jatkuu, on to- sia. Myönnettyä tukea olisi sijoituksina ja taka-
33231: dennäköistä, että pankit voivat maksaa valtion uksina jäljellä noin 15-20 mrd markkaa. Lopul-
33232: vuonna 1992 tekemiä pääomasijoituksia takaisin lisia menetyksiä sekä epävarmoja saatavia olisi
33233: vuosina 1998-2000. Alkuvaiheessa takaisin- arviolta noin 45-50 mrd markkaa.
33234: 6
33235:
33236:
33237:
33238:
33239: 2. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN MUUTOSPAINEET
33240: Luottomarkkinoilla on ylikapasiteettia teutuu, niin ryhmää tarkastellaan tietyiltä osin
33241: kokonaisuutena. Unitas-konsernin ja Kansallis-
33242: Valuutta- ja pääomamarkkinoiden vapautu- konsernin liiketoimintojen yhdistäminen ja Kan-
33243: minen sekä Euroopan yhdentymiskehitys ovat sallis-Osake-Pankin sulautuminen Unitakseen
33244: liittäneet kotimaisen pankki- ja vakuutussekto- on keskittänyt rahoitussektoria merkittävästi.
33245: rin tiiviisti kansainväliseen kehitykseen. Säänte-
33246: lyn aikaisilta eriytyneiltä ja kilpailulta suojautu-
33247: neilta markkinoilta, jossa pankit ja vakuutuslai- Osakemarkkinoiden kehittäminen entistä
33248: tokset toimivat tiukan toimialasääntelyn alaisi- tärkeämpää
33249: na, on siirrytty kansainvälistyneille, kilpailluille
33250: ja ylikapasiteetista kärsiville markkinoille. Pank- Suomessa joukkovelkakirjamarkkinat ovat
33251: ki tai vakuutusyhtiö voi yhä useammin olla osa kehittyneet nopeasti valtion velanottotarpeen
33252: kansainvälistä tai kansallista finanssiyhteenliit- vuoksi. Tämä on myös parantanut yritysten
33253: tymää (konglomeraattia). Euroopan unionin mahdollisuuksia hakea pitkäaikaista kiinteäkor-
33254: alueella valtiosta toiseen ilman kiinteää toimi- koista rahoitusta näiltä markkinoilta, joskin se
33255: paikkaa tapahtuva palvelujen tarjonta kiristää on ollut vielä vaatimatonta. Osakemarkkinoiden
33256: edelleen kilpailua. Myös Yhdysvalloissa ja Japa- asema on pieni sekä suhteellisesti että verrattuna
33257: nissa tapahtuva kehitys vaikuttaa kilpailuolo- Pohjoismaihin. Arvopaperipörssissä on vähän
33258: suhteisiin. listattuja yhtiöitä ja osakkeiden kotimainen
33259: Suomalaisten pankkien toimintaympäristön omistuspohja on kapea.
33260: muutos seuraa rahoitusmarkkinoiden eurooppa- Suomalaiset yritykset ovat nopeassa tahdissa
33261: laista kehitystä, jossa markkinoille on tyypillistä lyhentäneet velkojaan noin l 00 mrd mk. Seu-
33262: yhtäältä erilaisten rahoituspalveluja tarjoavien rauksena ei kuitenkaan ole ollut kokonaisuudes-
33263: yritysten kansainvälistyminen ja toisaalta erilais- saan tervehtynyt yrityskenttä, vaan yritysten ja-
33264: ten finanssiyhteenliittymien syntyminen. Perin- kaantuminen yhtäältä hyvin menestyviin vienti-
33265: teinen pankkitoiminta on muuttumassa vaikeasti yrityksiin ja toisaalta heikon rahoitusrakenteen
33266: rajattavaksi, erilaisia rahoituspalveluja tuotta- omaaviin kotimarkkinayrityksiin.
33267: vaksi toiminnaksi. Lisäksi vakuutusyhtiöiden Euroopan unionin tiivistyvä yhdentymiskehi-
33268: kilpailu talletustyyppisillä tuotteilla pankkien tys ja kiristyvä kilpailu edellyttävät yrityksiltä
33269: asiakkaista kiristyy. vahvaa rahoitusrakennetta. Edistämällä koti-
33270: Myös pankkikriisi on vaikuttanut pankkijär- maisten osakemarkkinoiden ja pääomasijoitus-
33271: jestelmän rakenteeseen voimakkaasti. Säästö- markkinoiden, joilla toimivat listaamattomat
33272: pankkien lukumäärä ja merkitys pankkimarkki- yritykset, toimintaedellytyksiä, voidaan vaikut-
33273: noilla on vähentynyt terveimpien säästöpankki- taa yritysten pääomahuoltoon ja näin kansanta-
33274: en jäädessä markkinoille. Kun osuuspankkien louden kasvuun ja työllisyyteen.
33275: yhteisvastuuta koskeva lainsäädäntöhanke to-
33276: 7
33277:
33278:
33279:
33280:
33281: 3. PANKKISEKTORIN KEHITYS
33282: Rahoitusjärjestelmän vakautta järkyttänyt Suomalaisella pankkijärjestelmällä on myös
33283: pankkikriisi on väistymässä kokonaistaloudelli- merkittäviä kilpailuetuja
33284: sen ja yritysten tilanteen paranemisen myötä.
33285: Kriisin kustannusrasitus ja kansantalouden ra- Lähivuosien rakenneratkaisut asettavat pan-
33286: kenteisiin kohdistuneet vaikutukset säilyvät kui- keille uusia haasteita. Tärkeimpiä ovat mahdolli-
33287: tenkin pitkään. nen siirtyminen Euroopan talous- ja rahaliiton
33288: Myönteinen taloudellinen kehitys on kohen- kolmanteen vaiheeseen ja talletussuojan osittai-
33289: tanut pankkien tilaa vuodesta 1993 lähtien. nen purku. Myönteisten vaikutustensa lisäksi
33290: Useimmat pankit pystyivät vähintään puolitta- yhteiseen valuuttaan siirtyminen aiheuttaa siirty-
33291: maan luottotappionsa vuonna 1994. Tervehty- mävaiheessa pankeille kustannuksia. Valuutta-
33292: misessä on kuitenkin edelleen suuria pankkien kaupasta ja siihen liittyvästä johdannaiskaupas-
33293: välisiä eroja. Ongelmia pankeille ovat aiheutta- ta syntyneet tuotot tulee sen jälkeen hankkia
33294: neet korkeat reaalikorot, laimea luottojen kysyn- muusta toiminnasta. Talletussuojan rajaaminen
33295: tä ja kotimarkkinayritysten edelleen heikohko lisää myös pankkitalletuksille vaihtoehtoisten si-
33296: kannattavuus. joitusmuotojen kilpailukykyä ja suosiota.
33297: Pankkien tulos ennen luotto- ja takaustappi- Pankeilla on verrattain hyvät mahdollisuudet
33298: oita jäi vuonna 1995 alhaisemmaksi kuin kahte- toimitusmaksutuottojen kasvattamiseen, sillä
33299: na edellisvuonna. Pankkien tuloskehitys riippuu pankkikeskeisyyden vuoksi maksujenvälitys hoi-
33300: lähivuosina ratkaisevasti siitä, kuinka suuri osa detaan lähes kokonaan pankkien kautta ja koti-
33301: ongelmaluotoista joudutaan kirjaamaan luotto- talouksien talletuksista valtaosa on pankeissa.
33302: tappioiksi. Vuonna 1995 luottotappioita syntyi Lisäksi suomalaisen pankkijärjestelmän tekno-
33303: noin kaksi kertaa enemmän kuin normaaleissa loginen kehittyneisyys ja asiakasläheisyys, joka
33304: oloissa olisi syytä odottaa. ilmenee laajassa konttori-, automaatti- ja mak-
33305: Huonosta peruskannattavuudesta huolimatta supääteverkostossa, antaa mahdollisuuksia toi-
33306: pankit voivat kokonaisuutena yltää positiiviseen mintojen laajentamiseen ja uusien tuottojen ke-
33307: tulokseen vuonna 1996. Kansainvälisessä vertai- räämiseen perinteisen pankkitoiminnan ulko-
33308: lussa suomalaisten pankkien heikkoutena ovat puolelta. Vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta
33309: pikemminkin raskaat kustannukset kuin tuotto- pidemmällä aikavälillä.
33310: jen vähäisyys. Huomattavat saneeraustoimenpi-
33311: teet suurissa pankeissa eivät näy tuloksissa vielä
33312: vuonna 1996, vaan aikaisintaan vuosina 1997-
33313: 98.
33314: 8
33315:
33316:
33317:
33318:
33319: 4. SUOJAJÄRJESTELMIEN KEIDTT ÄMINEN
33320: Euroopan unioninjäsenmaissa ollaan parhail- Talouden ja pankkien tervehtyessä liian kattavat
33321: laan uudistamassa piensijoittajien suojajärjestel- suojajärjestelmät ovat ongelmallisia
33322: miä. Uudistaminenjohtuu asiaa koskevista talle-
33323: tussuoja- ja sijoittajansuojadirektiiveistä, jotka Pankkikriisin jälkeen pankkisektori on Suo-
33324: edellyttävät jäsenmailta suojien minimiharmoni- messa 1990-luvulla keskittynyt ja sen merkitys
33325: sointia. Direktiivien mukaan tallettajalle tai si- rahoituksen välityksessä on säilynyt suurena.
33326: joittajalle korvattavan enimmäissumman on ol- Suomen kansantalouden vakaus riippuu keskei-
33327: tava vähintään 20 OOOECUaelinoin 120 OOOmk. sesti siitä, että rahoitus- ja pankkijärjestelmäm-
33328: Direktiivit painottavat pienasiakkaan suojaa, me on luotettava ja vakaa. Tämä seikka on erityi-
33329: jolloin suojajärjestelmien tehtävänä on ensisijai- sen tärkeä sen vuoksi, että kansantaloutemme on
33330: sesti pientalletusten ja -sijoitusten korvaaminen. edelleen suurena pysyvän ulkomaisen velan
33331: Lisäksi talletussuojajärjestelmän keskeisenä teh- vuoksi riippuvainen ulkomaisten sijoittajien
33332: tävänä on estää talletuspaotja sitä kautta edistää luottamuksesta. Viranomaiset pyrkivätkin luo-
33333: pankkijärjestelmän vakautta. maan yhä paremmat edellytykset sille, että rahoi-
33334: tuksen välitys tapahtuu tehokkaasti, edullisesti ja
33335: turvallisesti.
33336: Sijoittajansuojajärjestelmä lisää piensijoittajien Talouden ja pankkien tervehtyessä ei liian kat-
33337: turvallisuutta tavia suojajärjestelmiä ole enää syytä ylläpitää,
33338: koska ne saattavat aiheuttaa piittaamatonta ris-
33339: Sijoittajansuojajärjestelmän on tarjottava kikäyttäytymistä eli niin sanotun moral hazard -
33340: suoja sijoittajalle silloin, kun sijoituspalveluyri- ongelman. Tämä ilmenee siten, että tallettajillaja
33341: tys ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Sen sijaan sijoittajilla ei ole tarvetta seurata pankkien toi-
33342: korvauksia ei suoriteta menetyksistä, jotka ai- mintaa. Itse asiassa mahdollisimman korkea tal-
33343: heutuvat sijoitustoiminnan riskien toteutumises- letuskorko koituu riskittömästi tallettajan eduk-
33344: ta. Korvauksen enimmäisraja tullee eri jäsen- si, vaikka sen pitäisi heijastaa pankin toiminnas-
33345: maissa asettumaan varsin lähelle direktiivin edel- saan ottamia riskejä. Ilman tallettajienja sijoitta-
33346: lyttämää minimiä, sillä korkeat kannatusmaksut jien kontrollia myös pankinjohdolla on suurem-
33347: lisäisivät arvopaperimarkkinoiden rakenteellisia pi kannustin omistajien ja omien tulojensa lisää-
33348: kustannuksia sekä sijoittajan kustannuksia osal- miseen riskinottoa kasvattamalla.
33349: listua arvopaperimarkkinoille. Sijoittajansuojan
33350: piiriin kuuluvien sitoumusten määrä on huomat-
33351: tavasti alhaisempi kuin talletussuojassa, eikä
33352: enimmäisrajan valinnalla ole talletusten erityis- Riskitietoisuutta ja markkinakuria lisätään
33353: piirteisiin liittyvää yhteyttä rahoitusmarkkinoi-
33354: den vakauteen. Rajoitettu talletussuojajärjestelmä johtaa
33355: Direktiivi tulee voimaanjäsenmaissa aikaisin- Suomessa tilanteeseen, jossa osa tallettajista on
33356: taan vuonna 1998. Uudistuksen johdosta arvo- suojan ulkopuolella olevia suurtallettajia, joilla
33357: paperisijoittamisesta poistuu piensijoittajan kan- tulisi olla mahdollisuus ja kyky toimia markkina-
33358: nalta keskeinen epävarmuustekijä. Piensijoitta- kurin lähteenä. Suurtallettajalla pitäisi olla mah-
33359: jan kannalta tämä merkitsee turvallisten sijoitus- dollisuus riittävän tiedon hankkimiseen sijoituk-
33360: vaihtoehtojen lisääntymistä, mikä kiristää kil- sensa riskipitoisuudesta. Useassa OECD-maassa
33361: pailua piensijoittajien säästöistä. rahoitusmarkkinat ovat kehittyneet ja tehokkaat
33362: 9
33363:
33364: ja sijoittajilla on monipuoliset mahdollisuudet Tavoitteena on luoda riskitietoisuutta ja
33365: arvioida eri sijoituskohteita, niiden tuottoja ja markkinakuria lisäävät olosuhteet, jotta pank-
33366: niihin liittyviä riskejä. kien ajautuminen vaikeuksiin estetään jo enna-
33367: Suomessa rahoitusmarkkinoiden kehittämi- kolta. Tämä edellyttää suojajärjestelmien kehit-
33368: nen kansainvälisesti kilpailluissa olosuhteissa tämisen lisäksi vertailukelpoisen ja pelkistetyn
33369: toimimiseen on vasta alkuvaiheissaan, minkä informaation lisäämistä pankkien toiminnasta
33370: vuoksi suojajärjestelmien purkaminen edellyt- tilinpäätöskäytäntöä ja osavuosikatsauksia ke-
33371: tää, että tallettajien ja sijoittajien mahdollisuuk- hittämällä, tilintarkastajien ja sisäisen tarkastuk-
33372: sia riskien arviointiin olennaisesti parannetaan. sen tehtävien ja raportointivelvollisuuden selke-
33373: Sijoittajilla tulee olla luotettavaa ja vertailukel- yttämistä, pankkien, vakuutusyhtiöiden ja sijoi-
33374: poista tietoa sijoituskohteista ja välineitä hallita tuspalveluyritysten riskien hallinnan kehittämis-
33375: riskejä. Viranomaisilla tulee olla puolestaan edel- tä sekä valvontaviranomaisten yhteistyön lisää-
33376: lytykset arvioida riskienhallintajärjestelmiä ja mistä. Myös pankin omistajien ja johdon vas-
33377: vaihtaa tietoja olennaisista riskikeskittymistä ja tuun korostaminen pankin toiminnasta on tär-
33378: niihin liittyvistä sidonnaisuuksista viranomais- keää.
33379: ten kesken myös Euroopan unionin alueella. Tä- Edellä mainittuja tavoitteita saadaan toteutet-
33380: män vuoksi on tehtävä myös muita rahoitusjär- tua muun muassa valvonnan tehostamisdirektii-
33381: jestelmän vakautta edistäviä toimenpiteitä. Huo- vin (BCCI-direktiivin) täytäntöönpanolla sekä
33382: mio tuleekin kiinnittää laajempaan markkinoi- arvopaperimarkkina-ja osakeyhtiölakiin ja luot-
33383: den rakennetta ja toimivuutta koskevien tekijöi- tolaitostoiminnasta annettuun lakiin tehtävillä
33384: den tarkasteluun. muutoksilla.
33385:
33386:
33387:
33388:
33389: 2 360200S
33390: 10
33391:
33392:
33393:
33394:
33395: 5. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN MONIPUOLISTAMINEN
33396: Sekä kansainvälinen että kansallinen kilpailu joittajille uusia valvonnan piirissä olevia palvelu-
33397: arvopaperimarkkinoista on kiristynyt. Markki- ja, kuten esimerkiksi omaisuudenhoito-ja sijoi-
33398: noilla toimii entistä laajempijoukko erilaisia osa- tuspalveluja. Myös 24 ja 36 kuukauden määräai-
33399: puolia, joiden tarpeisiin kehitetään jatkuvasti kaistalletusten veronhuojennuksen lopettaminen
33400: uusia sijoitustuotteita. Lisääntynyt kansainväli- parantaa rahoitusmarkkinoiden monipuolista-
33401: nen yhteistyö ja varsinkin Länsi-Euroopan ta- misen edellytyksiä.
33402: loudellinen yhdentyminen ovat johtaneet arvo-
33403: paperimarkkinoita sääntelevien normien yhden-
33404: mukaistamiseen eri maissa. Markkinahäiriöt ja Sijoitusrahastojen toimintaedellytyksiä
33405: kurssinotkahdukset ovat lisänneet markkinoi- parannetaan
33406: den osapuolten tietoisuutta riskeistä. Tämä puo-
33407: lestaan on kasvattanut vaatimuksia, joita osa- Sijoitusrahastoilla on Euroopan unionin
33408: puolet asettavat markkinoiden toiminnan luotet- alueella pankkien ohella hyvin merkittävä rooli
33409: tavuudelle ja tehokkuudelle. sijoitustoiminnassa ja rahoituksen välityksessä.
33410: Sijoitusrahastolainsäädännön kehittäminen on
33411: myös Suomessa yksi merkittävimmistä keinoista
33412: Yritysten rahoituksen saatavuutta parannetaan monipuolistaa rahoitusmarkkinoita ja kanavoi-
33413: da pääomaa yritysten käyttöön.
33414: Rahoitusjärjestelmän monipuolistamisessa Hallituksen esitys sijoitusrahastolain muutta-
33415: nousee tärkeäksi kysymykseksi pääomamarkki- misesta parantaa sijoitusrahastojen toiminta-
33416: noiden toiminnan tehostaminen. Pääomamark- edellytyksiä. Muutosesitys edistää sijoitusrahas-
33417: kinoiden kehittämisessä on tavoitteena, että yri- tojen käyttöä arvopaperimarkkinoilla ja antaa
33418: tykset ja sijoittajat voivat kohdata toisensa kehit- mahdollisuuden erityisrahastojen perustamiseen
33419: tyneillä pääomamarkkinoilla yrityksen elinkaa- muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten
33420: ren jokaisessa vaiheessa. Erityisesti listaamatto- rahoitushuollon parantamiseksi. Merkittävää on
33421: mien yritysten rahoitushuoltoon on kiinnitettävä se, että sijoitusrahastojen avulla on mahdollista
33422: huomiota. kanavoida varoja pääomamarkkinoille ilman,
33423: Pk-yritysten investointeja rajoittaa nykytilan- että syntyy merkittäviä omistus- ja valtakeskitty-
33424: teessa vakuuksien riittävyys. Vakuusjärjestelmi- miä.
33425: en kehittämisessä on meneillään useita hankkei- Suomessa eläkerahastot ovat suuria, mutta
33426: ta, joiden päämääränä on helpottaa pk-yritysten niiden sijoitukset osakemarkkinoilla ovat toistai-
33427: rahoituksen saatavuutta. Valtioneuvoston vuo- seksi vähäisiä. Eläkerahastoihin liittyvän lain-
33428: den 1996 toukokuussa tekemä periaatepäätös säädännön kehittämisessä tulisi pyrkiä siihen,
33429: pk-yrityspoliittiseksi ohjelmaksi sisältää toimen- että esteitä osakesijoittamiselle puretaan. Rahoi-
33430: pidesuosituksia yritystoiminnan edistämiseksi. tusmarkkinoiden monipuolistamisen kannalta
33431: Oman pääoman ehtoiset rahoitusmuodot olisi hyödyllistä, jos eläkevaroja voidaan sijoit-
33432: ovat osakeyhtiölain uudistuksen vuoksi moni- taa myös sijoitusrahastojen kautta.
33433: puolistumassa, mikä helpottaa merkittävästi yri-
33434: tysten rahoitushuoltoa. Pääomatuloverotuksen
33435: uudistaminen vuonna 1993 asetti oman ja vie- Pörssien ja muiden arvopaperimarkkinapaikko-
33436: raan pääoman ehtoisen rahoituksen verotukselli- jen toimintaa tehostetaan
33437: sesti samanarvoiseksi. Lisäksi arvopaperimark-
33438: kinalakiin on esitetty uudistuksia, jotka helpot- Rahoitusmarkkinoiden monipuolistamiseen
33439: tavat yritysten rahoituksen saatavuutta. ja sijoituspalvelujen vapaaseen tarjoamiseen liit-
33440: Sijoituspalveluyrityksiä koskevan lainsäädän- tyy kiinteästi myös rahoitusmarkkinoiden infra-
33441: nön tuleminen voimaan kesällä 1996 tarjoaa si- struktuurin ja kansainvälisen kilpailukyvyn ke-
33442: 11
33443:
33444: hittäminen. Ulkomaisten sijoittajien pysyttäyty- tuksia yritysten investointikysyntään ja työlli-
33445: minen Suomen rahoitusmarkkinoilla myös Eu- syyteen.
33446: roopan unionin kilpailluissa olosuhteissa on var-
33447: mistettava keskitettyjen ja tehokkaasti toimivien
33448: markkinoiden avulla. Tavoitteena on keskitetty arvopaperien selvitys
33449: Pörssien ja muiden arvopaperimarkkinapaik-
33450: kojen toiminnan tehostamiseen tähtääviä toi- Muita arvopaperimarkkinoihin liittyviä ke-
33451: menpiteitä on tehty ja valmisteilla. Hallituksen hittämistoimenpiteitä ovat valmisteilla oleva la-
33452: esityksessä arvopaperimarkkinalain muuttami- kiesitys arvopaperikaupan selvitystoiminnasta
33453: sesta (HE 7/96vp.) uudistetaan julkisen kaupan- sekä kansallinen arvopaperikeskus, jonka perus-
33454: käynnin määritelmää ja tehdään mahdolliseksi tamisesta hallitus päätti vuoden 1995 lopussa.
33455: myös muun kuin pörssilistan ylläpito arvopape- Tehokkaalla ja keskitetyllä arvopaperien selvi-
33456: ripörssissä. Uudistuksen avulla erilaiset kaupan- tyksellä vähennetään ja hajautetaan arvopaperi-
33457: käyntimenettelyt saadaan säännösten piiriin ja kauppaan liittyviä riskejä merkittävästi. Myös
33458: edistetään markkinainformaation saantia. Näil- kaupankäyntikustannukset pienenevät ja selvi-
33459: lä sekä muilla hallituksen esitykseen sisältyvillä tystoiminta nopeutuu.
33460: toimenpiteillä edistetään sijoittajapohjan laaje- Toimenpiteet lisäävät järjestelmän turvalli-
33461: nemista. suuttaja luotettavuutta ja varmistavat, että kan-
33462: Arvopaperipörssin toimintaedellytysten ke- sainväliset sijoittajat säilyttävät kiinnostuksensa
33463: hittämistä koskevat ehdotukset merkitsevät sitä, Suomen markkinoihin. Uudistuksesta on hyötyä
33464: että arvopaperipörssi voi järjestää arvopaperien yrityksille, koska ne voisivat laskea liikkeeseen
33465: julkista kaupankäyntiä myös nykyisiä pörssiyh- arvo-osuuksina oman ja vieraan pääoman ehtoi-
33466: tiöitä selvästi pienempien yritysten arvopapereil- sen rahoituksen välimuotoja, kuten optio- ja
33467: la. Tämä lisää keskisuurten yritysten mahdolli- vaihtovelkakirjalainoja. Näin purettaisiin rahoi-
33468: suuksia yleisöltä tapahtuvaan varainhankin- tusjärjestelmän pankkikeskeisyyttä.
33469: taan, millä odotetaan olevan myönteisiä vaiku-
33470: 12
33471:
33472:
33473:
33474:
33475: 6. RISKIEN HALLINNAN KEIDTTÄMINEN
33476: Riskienhallintajärjestelmien rooli korostuu Osuuspankkien yhteenliittymä
33477:
33478: Rahoitusmarkkinoilla toimivien pankkien, si- Hallitus antoi toukokuussa 1996 eduskunnal-
33479: joituspalveluyritysten ja vakuutuslaitosten ter- le esityksen laiksi osuuspankkien yhteenliitty-
33480: veen kehityksen turvaaminen nopeasti muuttu- mästä (HE 47/96vp.). Esitys tekee mahdolliseksi
33481: vassa toimintaympäristössä on viime kädessä osuuspankkiryhmän sopeuttamisen muuttuneen
33482: riippuvainen niiden omasta riskien hallintaky- ympäristön vaatimuksiin. Koska esityksen avul-
33483: vystä. Niiden tulee kiinnittää aikaisempaa suu- la pyritään vakauttamaan osuuspankkiryhmän
33484: rempaa huomiota siihen, että riskinotto on suh- toimintaa ja vähentämään toiminnan riskialt-
33485: teessa riskinkantokykyyn ja että riskienhallinta- tiutta, pienenee todennäköisyys sille, että valtio
33486: järjestelmiä kehitetään toimintaympäristön joutuu maksamaan tukea osuuspankkiryhmälle.
33487: muutosten asettamien vaatimusten mukaisesti.
33488: Yksittäisten toimijoiden liiallinen riskinotto
33489: tai puutteet riskienhallintajärjestelmissä ja niistä Johdannaismarkkinoiden kehittäminen edistää
33490: aiheutuvat tappiot saattavat toteutuessaan ai- riskien hallintaa
33491: heuttaa häiriöitä rahoitusmarkkinoilla tai äärim-
33492: mäisessä tapauksessa jopa vaarantaa koko ra- Riskien hallinnan kehittäminen johdannais-
33493: hoitusjärjestelmän vakauden. Tämän vuoksi on markkinoiden avulla on tärkeä osa rahoitus-
33494: erityisen tärkeää, että valvontaviranomaisten markkinoiden monipuolistamista. Johdannais-
33495: toimivaltuudet ja edellytykset arvioida riskien- sopimusten ammattitaitoisella käytöllä rahoitus-
33496: hallintajärjestelmiä ovat riittävät. markkinoiden osapuolet voivat tehokkaasti suo-
33497: jata sijoituksensa tai velkansa epäedullisilta
33498: kurssimuutoksilta, vaihtaa keskenään riskejä tai
33499: Pankkien ja sijoituspalveluyritysten tulee rajata hajauttaa niitä. Johdannaissopimusten käytöstä
33500: riskinottoaan aiheutuva sijoituksen alentunut tuotto tai velan
33501: kasvanut korkokustannus korvautuu johdan-
33502: Pankeilla ja sijoituspalveluyrityksillä on ylei- naissopimuksen osapuolen vakaamman ja en-
33503: nen velvollisuus suojautua riskeiltä. Vaikka sijoi- nustettavamman toiminnan sekä rahoitusmark-
33504: tustoiminnan olennainen osa on riskien ottami- kinoiden lisääntyneen tehokkuuden kautta.
33505: nen, tulee riskinottoa rajoittaa siten, että esimer- Johdannaismarkkinat ovat kehittyneet no-
33506: kiksi suuretkaan koron tai valuuttakurssin muu- peasti. Esimerkiksi vuodesta 1990 vuoden 1995
33507: tokset eivät aiheuta olennaista vaaraa pankin tai syyskuuhun pankkien taseen ulkopuolisten erien,
33508: sijoituspalveluyrityksen kannattavuudelle ja va- jotka ovat pääasiassa johdannaissopimuksia, ni-
33509: kavaraisuudelle. Sisäisiä rajoituksia määrättäes- mellisarvo yli kaksinkertaistui noin 1 300 miljar-
33510: sä on kiinnitettävä huomiota siihen, että rajoi- dista markasta noin 2 800 miljardiin markkaan.
33511: tukset asetetaan rahoituslaitosten koko toimin- Vakioituihin johdannaismarkkinoihin liitty-
33512: nasta aiheutuvalle riskille eikä ainoastaan yksit- vien etujen ja Suomen kokonaismarkkinoiden
33513: täisten sijoituskohteiden aiheuttamalle riskille. pienen koon vuoksi on edullista pyrkiä ohjaa-
33514: On tärkeää, että rahoitustarkastuksen toimival- maan markkinoiden kehitystä kohti yhtenäisiä
33515: tuuksia lisätään myös markkinariskien alueella. säänneltyjä johdannaismarkkinoita. Rahoitus-
33516: laitosten viimeaikaiset suuret johdannaistappiot
33517: huomioonottaen myös säänneltyjen johdannais-
33518: markkinoiden helpompi ja tehokkaampi valvon-
33519: ta puoltaa niiden edistämistä.
33520: 13
33521:
33522:
33523:
33524:
33525: 7. RAHOITUSMARKKINOIDEN VALVONNAN TEHOSTAMINEN
33526: Valvonnan tehostaminen parantaa sijoitta- lyttää pankkienjulkisen tilinpäätös- ja osavuosi-
33527: jien, rahoittajien ja tallettajien saamisten suojaa. informaation parantamista. Yksityiskohtaisem-
33528: Tältä osin tilanne Suomessa on parantunut luot- mat tiedot pankkien varainhankinnasta, saami-
33529: tolaitostoiminta-ja rahoitustarkastuslain myötä sista ja niihin liittyvistä riskeistä tekevät sijoitta-
33530: valvonnan piirin laajennuttua ja resurssien li- jalle mahdolliseksi muodostaa luotettavan ar-
33531: säännyttyä. Kuitenkin viranomaisvalvonta on vion pankin tilanteesta. Tiedonantovelvollisuus
33532: lähes aina jälkikäteisvalvontaa ja aikaisemmin tulisi eräiltä osin ulottaa kaikkiin talletuspank-
33533: tehtyjen päätösten vaikutusten korjaamista. keihin.
33534:
33535:
33536: Viranomaisvalvontaa tukee markkinoiden oma Pankki- ja vakuutussektori lähentyvät toisiaan
33537: valvonta
33538: Pankki- ja vakuutussektorin toimintaympä-
33539: Lainsäädännössä on 1990-luvulla pyritty vah- ristö on 1980-luvulla nopeasti muuttunut. Tyy-
33540: vistamaan itsenäisen valvontaviranomaisen ase- pillistä on ollut ristiinomistuksien lisääntyminen,
33541: maa. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että fuusiot ja finanssiryhmittymien syntyminen, jol-
33542: markkinakuriin, riskitietoisuuteen ja markkinoi- loin ongelmaksi saattaa muodostua omistajan-
33543: den sisäisiin, automaattisiin mekanismeihin pe- vallan väheneminen. Suomenjäsenyys Euroopan
33544: rustuvan valvonnan tulee olla keskeinen osa vi- unionissa lisää kilpailuaja kansainvälistää omis-
33545: ranomaisvalvontaa ja tällaisia valvontamenetel- tusrakenteita. Vakuutusyhtiöiden rajoitukset
33546: miä on syytäjatkuvasti kehittää. Samalla on kui- omistaa pankkeja ovat poistuneet unionisopi-
33547: tenkin tärkeää määritellä viranomaisten vastuu- muksen johdosta. Tämä lisää rahoitussektorilla
33548: alueet etukäteen selvästi. Viranomaisvalvonnan mahdollisuuksia kehittyä yhä suurempiin ja mo-
33549: tarkoitus ei silti voi olla kaikkien tallettajien ja nimutkaisempiin yksiköihin.
33550: sijoittajien aseman turvaaminen. Sijoitustoimin- Omistajien suorittama valvonta muodostuu
33551: nalle on luonteenomaista, että mahdolliset sijoi- eri sektoreilla ja myös sektoreiden sisällä hyvin
33552: tustoiminnan riskit tulee suhteuttaa odotettavis- erilaiseksi, koska omistajan suorittamasta val-
33553: sa oleviin tuottoihin. Terveellä tavalla toteutettu vonnasta ei ole harmonisoituja säädöksiä. Kun
33554: riskinotto on edellytys kansantalouden tehok- samalla otetaan huomioon, että viranomaisval-
33555: kaalle toiminnalle. vontaan sovelletaan Euroopan unionissa koti-
33556: Viranomaisten apuna tulee olla myös muut valtion valvonnan periaatetta, tulee tehokkaan ja
33557: rahoitusmarkkinoita valvovat tahot. Pankinjoh- uskottavan kansallisen valvontaviranomaisen
33558: don apuna on sisäinen tarkastus ja omistajien merkitys huomattavasti korostumaan.
33559: etuja valvovat tilintarkastajat. Tilintarkastajilla
33560: on velvollisuus valvonnan tehostamisdirektiivin
33561: (BCCI-direktiivi) mukaisesti kertoa viranomai- Säännöstelyn purkaminen on lisännyt riskejä ja
33562: sille havainnoistaan tai tietoonsa saamistaan valvonnan tarvetta
33563: epäselvyyksistä, mikä tehostaa osaltaan valvon-
33564: taa. Tilintarkastajien tulisi antaa tietoja viran- Pankkien ja vakuutusyhtiöiden sijoitustoi-
33565: omaisten ohella myös pankin vastuullisille hal- minta on riskien käsittelyssä ja hallinnassa sa-
33566: lintoelimille. mankaltaista. Kansainväliset ja kotimaiset esi-
33567: Avoin tiedonsaanti talletuspankkien talou- merkit osoittavat, että pankkien ja vakuutusyhti-
33568: dellisesta asemasta palvelee riskitietoisuuden li- öiden kannattavuuskriisit ovat yleensäjohtuneet
33569: säämispyrkimyksiä ja sijoitusmuotojen asetta- epäonnistuneesta sijoitustoiminnasta ja siihen
33570: mista veivoitteiltaan tasaveroisiksi. Tämä edel- liittyvästä puutteellisesta valvonnasta.
33571: 14
33572:
33573: Riskien lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla Valvonta EMU:n III vaiheessa
33574: ja työeläkevarojen karttuminen aiheuttavat, että
33575: työeläkeyhtiöiden sijoituspolitiikka tulee jatkos- Jos Suomi liittyy Euroopan talous- rahaliiton
33576: sa vaatimaan aivan erityistä huomiota valvonta- UI vaiheeseen, niin Suomen Pankki on osa Eu-
33577: viranomaisilta. Myös palvelut ovat alkaneet yhä roopan keskuspankkijärjestelmää. Euroopan
33578: enemmän muistuttaa toisiaan. Tämä kehitys keskuspankkijärjestelmän ensisijaisena tehtävä-
33579: kiihtyy, sillä pankkien ja vakuutusyhtiöiden kil- nä on huolehtia hintatason vakaudesta. Rahoi-
33580: pailu samankaltaisten palvelujen tarjoamisessa tusmarkkinoiden valvonnassa Euroopan kes-
33581: on vasta alkamassa. Markkinoilla on runsaasti kuspankkijärjestelmän tehtävänä on myötävai-
33582: tarjontaa ja kuluttajien on vaikea verrata tuottei- kuttaa luottolaitosten toiminnan vakauden val-
33583: den ominaisuuksia toisiinsa. vontaan. Vakuutusyritysten toiminnan vakau-
33584: den valvonta ei kuulu sen tehtäviin.
33585: Yhteinen raha yhtenäistäisi merkittävästi Eu-
33586: Finanssiyhteenliittymien vaivonnalle luodaan roopan talous- ja rahaliittoon osallistuvien mai-
33587: kansainvälisesti yhteiset pelisäännöt den rahoitusmarkkinoita ja lisäisi entisestään kil-
33588: pailua. Käyttäessään yhteistä rahaa luottolai-
33589: Euroopan unionin komissio on aloittanut tokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutusyhtiöt
33590: työn finanssiyhteenliittymien (konglomeraat- tarjoaisivat palveluitaan ilman valuuttariskiä ja
33591: tien) valvonnan pelisääntöjen ja vähimmäisvaa- valuutanvaihtokustannuksia rahaliiton laajui-
33592: timusten luomiseksi. Työn tavoitteena on paran- sena alueella.
33593: taa jäsenmaiden valvontaviranomaisten koordi- Ennen mahdollista siirtymistä Euroopan ta-
33594: naatiota ja toimintavaltuuksia. Euroopan unio- lous- ja rahaliiton III vaiheeseen tulee huolellises-
33595: nin lainsäädäntö asettaa kansallisille valvontavi- ti harkita, minkälainen järjestely vastaa parhai-
33596: ranomaisille vaatimuksia, jotka edellyttävät niil- ten rahoitusmarkkinoiden vaivonnalle asetetta-
33597: tä tiivistä yhteistyötä. Valvontaviranomaiset jou- via vaatimuksia. Lähtökohtana on, että valvon-
33598: tuvat välittämään toisilleen tietoja esimerkiksi nan on vastattava kansainvälistä tasoa. Valvon-
33599: pankkien ja vakuutusyhtiöiden ja niiden asiak- taviranomaisten on tunnettava pankki-, arvopa-
33600: kaiden välisistä poikkeuksellisista omistus- ja ra- peri- sekä vakuutusalan erityiskysymykset ja
33601: hoitussuhteista. pystyttävä toimimaan kiinteässä yhteistyössä
33602: muiden maiden viranomaisten kanssa.
33603:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025