<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
127 Käyttäjää paikalla! 0.0077190399169922
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1997_1 | A_1997_2 | A_1997_3 | A_1997_4 | A_1997_5 | A_1997_6 | B_1997_1 | B_1997_2 | C_1997_1 | C_1997_2 | D_1997_1 | D_1997_2 | E_1997_1 | E_1997_2 | F_1997_1 | F_1997_2 | F_1997_3 | F_1997_4 | F_1997_5 | Hak_1997 | PTK_1997_1 | PTK_1997_2 | PTK_1997_3 | PTK_1997_4 | PTK_1997_5 |
1: Vuoden 1997
2:                            ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: 02
10: Eduskunnan kirjelmät ym.
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-988X
18: 
19: OY EDITAAB. HELSINKI1999
20:          Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21:                                        ASIAKIRJAT A-F
22: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E-
23: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston
24: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy-   jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin.
25: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen        Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar-
26: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut       peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio-
27: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val-      päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on
28: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an-      myös sisällysluettelo.
29: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä-
30: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja     A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
31: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja       kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal-
32: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja        liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja
33: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat.           F-osiin.
34: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta-
35: 
36:                                          PÖYTÄKIRJAT
37: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen        Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen-
38: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen.          nelmä Protokoll i sammandrag.
39: 
40:                                            HAKEMISTO
41: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo,         avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake-
42: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette-        mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja
43: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille     valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista
44: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk-    sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen-
45: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu,         vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan
46: mistä asiakirjojen osasta mikin asiakirja löytyy.     asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si-
47: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien        vulle. Hakemista julkaistaan myös ruotsinkielise-
48: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus,jonka       nä.
49: 
50:                                             INTERNET
51: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo-          tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar-
52: men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis-        jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden
53: tuttua Internetiin, josta eduskunnan sivuilta         omista kokoelmista tai kaukolainana.
54: http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai-
55: 
56: 
57: 
58:                                 SARJAN TOIMITTAMINEN
59: Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun-      nettuina (esim. hallituksen esitykset), toimitetaan
60: nan asiakirjatoimisto. Niiden asiakirjojen osalta,    vain sisällysluettelo ja sidotus.
61: jotka tulevat eduskuntaan muualta valmiiksi pai-
62: SISÄLLYSLUETTELO
63: 
64: 
65: 
66: 
67: Eduskunnan kirjelmät
68:      asetuksesta 111997 vp: Yhdistyneiden Kansakun-       12 b kertomuksesta 1211996 vp: Euroopan neuvoston
69:      tien turvallisuusneuvoston Irakia koskeviin pää-          Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaa-
70:      töksiin perustuvien velvoitusten täyttämisestä            risen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 1995
71:      annetun asetuksen muuttamisesta
72:                                                           13 a kertomuksesta 1611996 vp: Pohjoismaiden neu-
73: 2    puhemiesneuvoston ehdotuksesta 111997 vp: Eh-             voston Suomen valtuuskunnan toimintakerto-
74:      dotus Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muut-              mus vuodelta 1996 (Pohjoismaiden neuvoston
75:      tamisesta                                                 Suomen valtuuskunnalle)
76: 
77: 3    kertomuksesta 1511996 vp: Kertomus niistä toi-       13 b kertomuksesta 1611996 vp: Pohjoismaiden neu-
78:      menpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muistu-            voston Suomen valtuuskunnan toimintakerto-
79:      tukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta vuon-        mus vuodelta 1996
80:      na 1994 ovat antaneet aihetta
81:                                                           14   puhemiesneuvoston ehdotuksesta 211997 vp: Eh-
82: 4    valtioneuvoston selonteosta 311996 vp: Suomi ja           dotus eduskunnan kanslian ohjesäännön muut-
83:      Euroopan tulevaisuus (Tulevaisuusselonteon osa            tamisesta
84:      1)
85:                                                           15 a kertomuksesta 911996 vp: Eduskunnan oikeus-
86:  5   valtioneuvoston selonteosta 411996 vp: Sosiaali-          asiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna
87:      turvasta                                                  1995 (Eduskunnan oikeusasiamiehelle)
88:  6   kertomuksesta 811996 vp: Valtioneuvoston oi-         15 b kertomuksesta 911996 vp: Eduskunnan oikeus-
89:      keuskanslerin kertomus oikeuskanslerin virka-             asiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna
90:      toimistaja lain noudattamista koskevista havain-          1995
91:      noista vuodelta 1995
92:                                                           16   valtioneuvoston selonteosta4/I 997 vp: Talous-ja
93:  7   kertomuksesta 511996 vp: Kertomus hallituksen             rahaliitto-Suomenvaihtoehdot ja kansallinen
94:      toimenpiteistä vuonna 1995                                päätöksen teko
95:  8   valtioneuvoston selonteosta 5/1996 vp: Elinkei-      17   lakialoitteesta 2611996 vp: Laiksi kahden samaa
96:      nopolitiikasta                                            sukupuolta olevan henkilön parisuhteen virallis-
97:                                                                tamisesta
98:  9   valtioneuvoston selonteosta 111997 vp: Euroo-
99:      pan turvallisuuskehitys ja Suomen puolustus          18   Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täydennys-
100:                                                                vaalista
101: JO   kertomuksesta 1311996 vp: Valtiontilintarkasta-
102:      jain kertomus vuodelta 1995 ja                       19   kansaneläkelaitoksen valtuutettujen täydennys-
103:      kertomuksesta 14/1996 vp: Hallituksen kerto-              vaalista
104:      mus valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1995
105:                                                           20   kertomuksesta 511997 vp: Eduskunnan tilintar-
106: II   kertomuksesta 3/1997 vp: Kansaneläkelaitoksen             kastajien kertomus vuodelta 1996
107:      valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 1996
108:                                                           21   valtioneuvoston selonteosta 211997 vp: Alueiden
109:                                                                kehittämisestä annetun lain tavoitteiden toteutu-
110: 12 a kertomuksesta 1211996 vp: Euroopan neuvoston
111:      Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaa-                minen
112:      risen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 1995         22   kansaneläkelaitoksen valtuutettujen täydennys-
113:      (Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnalle)               vaalista
114: 
115: 290094
116: 6                                             Sisällysluettelo
117: 
118: 23   hallituksen esityksestä 119/1997 vp: Vuoden 1997   30 a eduskunnan oikeusasiamiehen vaalista nelivuo-
119:      lisätalousarvioksi (Ensimmäinen lisätalousarvio)        tiskaudeksi 1998-2001 (Eduskunnan oikeus-
120:                                                              asiamies Lauri Lehtimajalle)
121: 24   kertomuksesta 6/1997 vp: Eduskunnan kirjaston
122:      kertomus vuodelta 1996                             30 b eduskunnan oikeusasiamiehen vaalista nelivuo-
123:                                                              tiskaudeksi 1998-2001
124: 25   kertomuksesta 1/1997 vp: Eduskunnan pankki-
125:      valtuuston kertomus 1996 (Eduskunnan pankki-       31 a valtakunnanoikeuden jäsenten vaalista (Valta-
126:      valtuustolle)                                           kunnanoikeuden puheenjohtajalle)
127: 
128: 25 a kertomuksesta 1/1997 vp: Eduskunnan pankki-        31 b valtakunnanoikeuden jäsenten vaalista
129:      valtuuston kertomus 1996
130:                                                         32   hallituksen esityksestä 226/1997 vp: Vuoden 1997
131: 26   kertomuksesta 2/1997 vp: Suomen itsenäisyyden           toiseksi lisätalousarvioksi
132:      juhlarahaston Sitran toimintakertomus vuodelta
133:      1996                                               33   puhemiesneuvoston ehdotuksesta 3/1997 vp: Eh-
134:                                                              dotus eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
135: 27   kertomuksesta 11/1996 vp: Hallituksen kehitys-
136:      yhteistyökertomus vuodelta 1995                    34   hallituksen esityksestä 100/1997 vp: Valtion ta-
137:                                                              lousarvioksi vuodelle 1998
138: 28   Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täydennys-
139:      vaalista                                           35   valtiopäivien keskeyttämisestä ja päättymisestä
140:                                                              sekä eduskunnan kokoontumisesta vuoden 1998
141: 29   valtioneuvoston selonteosta 5/1997 vp: Suomen           valtiopäiville
142:      energiastrategia
143: 
144: 
145: Puhemiesneuvoston ehdotus 1/1997 vp: Ehdotus            Puhemiesneuvoston ehdotus 3/1997 vp: Ehdotus edus-
146:   Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttamisesta          kunnan tilisäännön muuttamisesta
147: 
148: Puhemiesneuvoston ehdotus 2/1997 vp: Ehdotus edus-
149:   kunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
150: 
151: 
152: 
153: 
154: Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle laiksi ampuma-        Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle laiksi kunnallisen
155:   aseistaja ampumatarpeista annetun lain muuttami-        viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain
156:   sesta annetun hallituksen esityksen peruuttamises-      3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun halli-
157:   ta (HE 81/1996 vp)                                      tuksen esityksen peruuttamisesta (HE 9/1997 vp)
158: 
159: 
160: 
161: 
162: Valtioneuvoston selonteko 1/1997 vp: Euroopan tur-      Valtioneuvoston selonteko 4/1997 vp: Talous- ja raha-
163:   vallisuuskehitys ja Suomen puolustus                    liitto - Suomen vaihtoehdot ja kansallinen pää-
164:                                                           töksenteko
165: Valtioneuvoston selonteko 2/1997 vp: Alueiden kehit-
166:   tämisestä annetun lain tavoitteiden toteutuminen      Valtioneuvoston selonteko 5/1997 vp: Suomen ener-
167:                                                           giastrategia
168: Valtioneuvoston selonteko 3/1997 vp: Reilu ja rohkea
169:   -vastuun ja osaamisen Suomi (Tulevaisuusselon-
170:   teon osa II)
171:                                    EK 1/1997 vp- A 1/1997 vp
172: 
173: 
174: 
175: 
176:                                      Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan tietoon on
177:                                  saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston
178:                                  Irakia koskeviin päätöksiin perustuvien velvoitusten täyttämisestä
179:                                  annetun asetuksen muuttamisesta
180: 
181:    Eduskunnan tietoon on saatettu 30 päivänä       nut asiasta mietintönsä n:o 4/1997 vp, on pitänyt
182: joulukuuta 1996 annettu asetus Yhdistyneiden       asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
183: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Irakia kos-
184: keviin päätöksiin perustuvien velvoitusten täyt-             ettei puheena olevaa asetusta ole kumot-
185: tämisestä annetun asetuksen muuttamisesta.                tava.
186: Eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta on anta-
187: 
188: 
189: 
190:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
191: 
192: 
193: 
194: 
195:  270215
196:                                   EK 2/1997 vp- PNE 1/1997 vp
197: 
198: 
199: 
200: 
201:                                      Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen johdosta
202:                                   Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttamisesta
203: 
204:    Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt           n:o 2/1997 vp, on hyväksynyt puhemiesneuvos-
205: ehdotuksen n:o 111997 vp Eduskunnan kirjaston        ton ehdotuksen Eduskunnan kirjaston ohjesään-
206: ohjesäännön muuttamisesta. Eduskunta, jolle si-      nön muuttamisesta näin kuuluvana:
207: vistysvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
208: 
209: 
210: 
211: 
212:                                      Eduskunnan päätös
213:                           Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttamisesta
214: 
215:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
216:   kumotaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/1985)
217: 8-14§,
218:   sellaisena kuin niistä on 12 §osaksi eduskunnan päätöksessä 1227/1990,
219:   muutetaan 1 §:n 4 kohta, 2 §:n edellä oleva väliotsikko, 2-7 ja 15 §, 16 §:n 4 momentti, 19, 20 ja
220: 22-24 §, 28 §:n 3 momentti ja 29 §:n 2 momentti,
221:   sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 4 kohta mainitussa eduskunnan päätöksessä 1227/1990, 15 ja 23 §
222: osaksi eduskunnan päätöksessä 536/1989, 19 §viimeksi mainitussa eduskunnan päätöksessä ja edus-
223: kunnan päätöksessä 17111992, 20 § osaksi viimeksi mainituissa eduskunnan päätöksissä sekä 28 §:n 3
224: momentti ja 29 §:n 2 momentti mainitussa eduskunnan päätöksessä 536/1989, sekä
225:   lisätään ohjesääntöön uusi 23 aja 23 b §seuraavasti:
226: 
227:                      1§                                                       3§
228:    Eduskunnan kirjaston tehtävänä on:                   Kokoelmapalvelun tehtävänä on:
229:                                                         1) arvioida ja kehittää kokoelmia;
230:    4) toimia eduskunnan keskusarkistona arkis-          2) vastata aineiston valinnasta ja hankinnasta;
231: tolain (831/1994) säännösten ja eduskunnan ar-          3) vastata aineiston luetteloinnista ja käyttö-
232: kistotoimen johtosäännön määräysten mukai-           kuntoon saattamisesta;
233: sesti;                                                  4) huolehtia bibliografia- ja tietokantatuotan-
234:                                                      nosta yhdessä tietopalvelun kanssa;
235:                                                         5) hoitaa virallisjulkaisujen kansalliselle vaih-
236:    Kirjaston toimintayksiköt ja niiden tehtävät      tokeskukselle kuuluvat tehtävät;
237:                                                         6) kehittää kirjaston toiminnan määrällistä ja
238:                         2§                           laadullista seurantaa;
239:    Kirjastossa on seuraavat palvelukokonaisuu-          7) järjestää kirjaston toiminnan tilastointi;
240: det, joista vastaavat toimistopäälliköt siten kuin      8) suorittaa muut kokoelmapalveluun kuulu-
241: 19 §:ssä säädetään:                                  vat tehtävät.
242:    1) kokoelmapalvelu;
243:    2) neuvonta- ja arkistopalvelu;
244:    3) tietopalvelu;                                                        4§
245:    4) sisäinen palvelu.                                Neuvonta- ja arkistopalvelun tehtävänä on:
246: 270161
247: 2
248: 
249:     1) hoitaa eduskunnan keskusarkistotehtävät                                  7§
250: siten kuin eduskunnan arkistotoimen johtosään-              Kirjaston asiantuntijuusalueet ovat eduskun-
251: nössä tarkemmin määrätään;                              tapalvelut, oikeustiede ja valtio tieteet. Asiantun-
252:    2) vastata neuvonta- ja 1ainauspalveluista;          tijuusalueiden kehittämisestä vastaavat johtavat
253:    3) asettaa kirjaston kokoelmat käytettäviksi ja      kirjastonhoitajat.
254: huolehtia aineiston sijoituksesta;
255:    4) kehittää palvelukokonaisuuteen kuuluvia                                     15 §
256: verkkopalveluja;                                            Kirjaston hallituksen tehtäviin kuuluu:
257:    5) huolehtia kirjaston julkaisutuotannosta;              1) päättää kirjaston toiminnan kehittämisestä
258:    6) suorittaa muut neuvonta- ja arkistopalve-         ja valvoa, että toiminta on tavoitteellista, suunni-
259: luun kuuluvat tehtävät.                                 telmallista ja tehokasta;
260:                                                             2) tehdä tarvittaessa ehdotuksia Eduskunnan
261:                                                         kirjastosta annetun lain (983/1984) ja tämän oh-
262:                         5§                              jesäännön muuttamiseksi;
263:    Tietopalvelun tehtävänä on:                              3) antaa vuosittain eduskunnan kansliatoimi-
264:    1) huolehtia eduskunnalle ja sen alaisille lai-      kunnalle ehdotukset kirjaston talousarvioksi ja
265: toksille annettavista palveluista;                      tarvittaviksi lisätalousarvioiksi sekä vahvistaa
266:    2) tarjota tietoa eduskunnassa käsiteltävistä        vuosittain talousarvion käyttösuunnitelma;
267: asioista ja eduskunnan toiminnasta kirjaston toi-           4) vahvistaa kirjaston aineiston valinnan peri-
268: mialaan kuuluvin tavoin;                                aatteet sekä kirjaston julkaisu- ja tutkimustoi-
269:    3) huolehtia oikeus- ja valtiotieteiden keskus-      minnan periaatteet;
270: kirjastoalojen tietopalvelutarpeista;                       5) vahvistaa järjestyssääntö kirjaston käyttä-
271:    4) kehittää palvelukokonaisuuteen kuuluvia           misestä sekä muut vastaavat säädökset;
272: verkkopalveluja;                                            6) vuosittain hyväksyä ja antaa eduskunnalle
273:    5) vastata aineiston sisällönkuvailusta;             kertomus kirjaston toiminnasta edellisenä vuon-
274:    6) huolehtia bibliografia- ja tietokantatuotan-      na;
275: nosta yhdessä kokoelmapalvelun kanssa;                      7) määrätä kirjaston aukioloajoista;
276:    7) vastata tiedonhallinnan koulutuksesta;                8) julistaa haettaviksi ja täyttää 28 §:n 2 mo-
277:    8) suorittaa muut tietopalveluun kuuluvat teh-       mentissa mainitut kirjaston virat;
278: tävät.                                                      9) esittää eduskunnan kansliatoimikunnalle
279:                                                         virkojen perustamista ja lakkauttamista;
280:                          6§                                 10) määrätä ylikirjastonhoitajan sijaiset si-
281:     Sisäisen palvelun tehtävänä on:                     jaantulojärjestyksessä;
282:     1) huolehtia kirjaston talous- ja henkilöstöhal-        11) määrätä toimistopäälliköt ja apulaistoi-
283: lintoon liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin ne       mistopäälliköt sekä heidän sijoittamisensa eri
284: eivät kuulu eduskunnan hallinto-osastolle;              palvelukokonaisuuksiin;
285:     2) huolehtia kirjaston tietohallintoon ja sen           12) päättää kirjaston henkilökunnan työajas-
286: kehittämiseen sekä kirjaston atk-laitteiden han-        ta;
287: kintaan, käyttöön ja hoitoon liittyvistä tehtävistä         13) päättää 28 §:n 2 momentin perusteella ni-
288: siltä osin kuin ne eivät kuulu eduskunnan hallin-       mittämiensä virkamiesten oikeudesta pitää sivu-
289: to-osastolle;                                           toimia;
290:     3) vastata kirjaston tutkimustoiminnasta;               14) päättää virkavapaudesta sikäli, kuin siitä
291:    4) huolehtia kirjaston tilojen, kalusteiden, lait-   päättäminen 29 §:n mukaan kuuluu kirjaston
292: teiden ja tarvikkeiden hankintaan, käyttöön ja          hallitukselle;
293: hoitoon liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin ne           15) päättää virkojen hoidosta 30 §:n mukaises-
294: eivät kuulu eduskunnan hallinto-osastolle;              ti;
295:     5) huolehtia sidottujen valtiopäiväasiakirjojen         16) käsitellä eduskunnan virkamiehistä anne-
296: jakelusta ja säilyttämisestä siltä osin kuin tehtävä    tun lain (137311994) 43 ja 44 §:ssä tarkoitetut
297: kuuluu Eduskunnan kirjastolle;                          oikaisuvaatimukset;
298:    6) järjestää kirjaston virasto- ja jäljennepalve-        17) käsitellä sellaiset kirjaston henkilökunnan
299: lut;                                                    tekemät aloitteet, jotka henkilökunta haluaa
300:    7) huolehtia kirjaston tiedotuksesta sekä kou-       saattaa hallituksen käsiteltäviksi;
301: lutuksen ja yleisesittelyjen järjestelyistä;                18) käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka
302:    8) suorittaa muut sisäiseen palveluun kuulu-         on säädetty tai määrätty kirjaston hallituksen
303: vat tehtävät.                                           käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
304:                                                                                                             3
305: 
306:                          16 §                                6) antaa kirjaston käyttöä koskevia määräyk-
307:                                                          siä, siltä osin kuin nämä eivät kuulu kirjaston
308:    Hallituksen kokouksissa toimii esittelijänä ja        hallituksen vahvistettaviksi;
309: sihteerinä ylikirjastonhoitaja tai hänen määrää-             7) valvoa määrärahojen käyttöä sekä hyväk-
310: mänsä virkamies. lohtavilla kirjastonhoitajilla          syä laskut ja muut maksuasiakirjat;
311: on esittelyoikeus asiantuntijuusalueitaan koske-             8) julistaa haettaviksi ja täyttää 28 §:n 3 mo-
312: vissa asioissa. Ylikirjastonhoitajalla ja esittelijäl-   mentissa mainitut virat;
313: lä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityk-            9) päättää kirjaston virkamiesten virkavapau-
314: si pöytäkirjaan.                                         desta sen mukaan kuin 29 §:ssä säädetään;
315:                                                              10) päättää virkojen hoidosta 30 §:n mukaises-
316:                                                          ti;
317:                         19 §                                 11) myöntää kirjaston virkamiehille ikälisät;
318:    Kirjastossa on ylikirjastonhoitajan, johtavan             12) päättää 28 §:n 3 momentin perusteella ni-
319: kirjastonhoitajan, arkistonhoitajan, vanhem-             mittämiensä virkamiesten oikeudesta pitää sivu-
320: man kirjastonhoitajan, tutkijan, nuoremman               toimia;
321: kirjastonhoitajan, kirjastoamanuenssin, osasto-              13) antaa matkamääräykset;
322: sihteerin, toimistosihteerin, konekirjoittajan, vi-          14) valvoa, että kirjaston virkamiehistä pide-
323: rastomestarin, virastoavustajan ja apulaisviras-         tään nimikirjaa;
324: toavustajan virkoja. Lisäksi kirjastoon voidaan              15) valmistella ja esitellä kirjaston hallituksen
325: ottaa virkamiehiä määräaikaiseen virkasuhtee-            kokouksissa käsiteltävät asiat, jollei tehtävää ole
326: seen.                                                    määrätty muulle virkamiehelle, sekä panna halli-
327:     Kirjaston johtajana toimii ylikirjastonhoitaja.      tuksen päätökset täytäntöön.
328: Johtavat kirjastonhoitajat ovat suoraan ylikir-              Ylikirjastonhoitaja voi ottaa ratkaistavakseen
329: jastonhoitajan alaisia.                                  toimistopäällikön ratkaistaviin kuuluvan asian.
330:     Palvelukokonaisuuksia johtavat toimisto-
331: päälliköt, jotka toimivat ylikirjastonhoitajan                                 22 §
332: alaisina. Toimistopäälliköksi määrätään asian-              Ylikirjastonhoitajan on ennen päätöksensä tai
333: omaiseen palvelukokonaisuuteen tai kirjaston             esityksensä tekemistä palvelukokonaisuutta tai
334: toimintaan yleisesti hyvin perehtynyt vanhempi           asiantuntijuusaluetta koskevassa asiassa kuulta-
335: kirjastonhoitaja tai arkistonhoitaja. Apulaistoi-        va asianomaista toimistopäällikköä tai johtavaa
336: mistopäälliköksi määrätään asianomaiseen pal-            kirjastonhoitajaa.
337: velukokonaisuuteen perehtynyt vanhempi kir-
338: jastonhoitaja, nuorempi kirjastonhoitaja tai ar-                                 23 §
339:  kistonhoitaja.                                             Johtavien kirjastonhoitajien tehtävänä on:
340:                                                             1) vastata 7 §:ssä mainittujen asiantuntijuus-
341:                         20§                              alueiden kehittämisestä ja tehdä niitä koskevia
342:    Ylikirjastonhoitajan tehtävänä on:                    aloitteita;
343:    1) valvoa kirjaston toimintaa ja erityisesti             2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston
344: eduskunnan arkiston toimintaa, johtaa kirjaston          toiminnan yleisessä suunnittelussa ja palveluko-
345: yleistä suunnittelua, seurantaa ja talous- ja hen-       konaisuuksien toiminnan yhteensovittamisessa;
346: kilöstöhallintoa sekä tehdä aloitteita kirjaston            3) seurata tietohuollon ja tiedonhallinnan ke-
347: toiminnan kehittämiseksi;                                hitystä vastuualueillaan ja tehdä siitä johtuvia
348:    2) vastata yhteydenpidosta kansanedustuslai-          kirjaston toiminnan kehittämisehdotuksia;
349: toksiin, kirjastoihin, yliopistoihin ja muihin kor-         4) antaa tiedonhallinnan koulutusta ja huo-
350: keakouluihin sekä järjestöihin;                          lehtia tiedotuksesta vastuualueillaan;
351:    3) päättää kirjaston hallituksen hyväksymien             5) huolehtia yhteydenpidosta vastuualueiden-
352: periaatteiden puitteissa kirjaston aineiston valin-      sa asiakas- ja sidosryhmiin;
353: nasta sekä kirjaston julkaisu- ja tutkimustoimin-           6) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan mää-
354: nasta;                                                   räämät tehtävät.
355:    4) laatia kirjaston hallitukselle ehdotukset kir-
356: jaston talousarvioksi ja tarvittaviksi lisätalousar-                           23 a §
357: vioiksi, talousarvion käyttösuunnitelmaksi sekä            Toimistopäällikköjen tehtävänä on:
358: vuosikertomukseksi kirjaston toiminnasta;                   1) johtaa, suunnitella ja kehittää palvelukoko-
359:    5) vahvistaa kirjaston työjärjestys;                  naisuuksien toimintaa;
360: 4
361: 
362:    2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston        5) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan mää-
363: toiminnan yleisessä suunnittelussa ja palveluko-       räämät tehtävät.
364: konaisuuksien toiminnan yhteensovittamisessa;
365:    3) jakaa tehtävät palvelukokonaisuuksissa                                 24§
366: työskentelevien kesken;                                   Tarkempia määräyksiä kirjaston henkilökun-
367:    4) huolehtia palvelukokonaisuuden henkilö-          nan tehtävistä voidaan antaa kirjaston työjärjes-
368: kunnan ammattitaidon kehittämisestä sekä työs-         tyksessä.
369: kentelytilojen ja -välineiden järjestämisestä;
370:    5) seurata yleistä kehitystä toimialallaan;                                28 §
371:    6) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan mää-
372: räämät tehtävät.                                          Kirjastoamanuenssit, osastosihteerit, toimis-
373:                                                        tosihteerit, konekirjoittajat, virastomestarit, vi-
374:                        23 b§                           rastoavustajat ja apulaisvirastoavustajat nimit-
375:    Kirjaston tietohallinnosta vastaavan kirjas-        tää ylikirjastonhoitaja. Virkamiehet määräaikai-
376: tonhoitajan tehtävänä on, siltä osin kuin tehtävät     siin virkasuhteisiin nimittää ylikirjastonhoitaja.
377: eivät kuulu eduskunnan hallinto-osastolle:
378:    1) huolehtia kirjaston tietojärjestelmien ylläpi-                          29 §
379: dosta ja niihin sisältyvien tietojen käyttökelpoi-
380: suudesta ja yhdenmukaisuudesta;                           Virkavapauden sairauden vuoksi taikka äi-
381:    2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston      tiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoito-
382: tietohallinnon yleisessä suunnittelussa ja palve-      vapaan johdosta myöntää ylikirjastonhoitaja.
383: lukokonaisuuksien atk-toiminnan yhteensovit-
384: tamisessa;
385:    3) vastata muista kirjaston tietohallintoon ja        Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhti-
386: sen kehittämiseen liittyvistä tehtävistä;              kuuta 1997.
387:    4) seurata yleistä kehitystä toimialallaan;
388: 
389: 
390:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
391:                                   EK 3/1997 vp- K 15/1996 vp
392: 
393: 
394: 
395: 
396:                                      Eduskunnan kirjelmä hallituksen kertomuksen johdosta niistä
397:                                  toimenpiteistä, joihin eduskunnan tekemät muistutukset valtiovarain
398:                                  hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1994 ovat antaneet aihetta
399: 
400:    Eduskunnalle on annettu hallituksen kerto-      Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mie-
401: mus niistä toimenpiteistä, joihin eduskunnan te-   tintönsä n:o 3/1997 vp.
402: kemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja ti-       Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja se saa-
403: linpidosta vuonna 1994 ovat antaneet aihetta.      tetaan täten hallituksen tietoon.
404: 
405: 
406:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
407: 
408: 
409: 
410: 
411: 270255
412:                                  EK 4/1997 vp - VNS 3/1996 vp
413: 
414: 
415: 
416: 
417:                                      Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon
418:                                  1 osasta "Suomi ja Euroopan tulevaisuus"
419: 
420:    Eduskunta on vuoden 1996valtiopäivillä, saa-       Eduskunta on hyväksynyt selonteonjohdosta
421: tuaan valtioneuvoston tulevaisuusselonteon         tulevaisuusvaliokunnan mietinnön mukaisen
422: 1 osan "Suomi ja Euroopan tulevaisuus", lähettä-   lausunnon ja päättänyt lähettää sen valtioneu-
423: nyt sen lausuntoa varten tulevaisuusvaliokun-      vostolle tiedoksi ja huomioon otettavaksi.
424: taan, joka on antanut siitä mietintönsä n:o II
425: 1997 vp.
426: 
427: 
428:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1997
429: 
430: 
431: 
432: 
433: 270256
434:                                  EK 5/1997 vp- VNS 4/1996 vp
435: 
436: 
437: 
438: 
439:                                      Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta sosiaalitur-
440:                                  vasta
441: 
442:    Eduskunta on vuoden 1996 valtiopäivillä, saa-   edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin
443: tuaan valtioneuvoston selonteon sosiaaliturvas-    työttömyysturvan peruspäivärahan tason korot-
444: ta, lähettänyt sen lausuntoa varten sosiaali- ja   tamiseksi ja verotuksen muuttamiseksi siten,
445: terveysvaliokuntaan, joka on antanut siitä mie-    etteivät peruspäivärahalla elävät työttömät jou-
446: tintönsä n:o 711997 vp.                            tuisi turvautumaan toimeentulotukeen kuin
447:    Eduskunta on hyväksynyt selonteon johdosta      poikkeustapauksessa.
448: sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mu-         Eduskunta on päättänyt lähettää lausuntonsa
449: kaisen lausunnon. Lausunnossaan eduskunta          tiedoksi valtioneuvostolle.
450: 
451: 
452: 
453:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
454: 
455: 
456: 
457: 
458: 270430
459:                                     EK 6/1997 vp - K 8/1996 vp
460: 
461: 
462: 
463: 
464:                                      Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston oikeuskanslerin vuodelta
465:                                   1995 antaman kertomuksen johdosta
466: 
467:    Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston oi-       tuslakivaliokuntaan, joka on antanut siitä mie-
468: keuskanslerin vuodelta 1995 antaman kertomuk-       tintönsä n:o 111997 vp.
469: sen oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudat-      Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
470: tamista koskevista havainnoista, lähettänyt ker-    tää sen tämän ohella hallitukselle saatettavaksi
471: tomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi perus-      myös oikeuskanslerin tietoon.
472: 
473: 
474: 
475:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
476: 
477: 
478: 
479: 
480: 270439
481:                                    EK 7/1997 vp- K 5/1996 vp
482: 
483: 
484: 
485: 
486:                                      Eduskunnan kirjelmä hallituksen toimenpiteistään vuonna 1995
487:                                  antaman kertomuksen johdosta
488: 
489:    Eduskunta on hallituksen annettua kerto-        asianmukaisesti huomioon perustuslakivalio-
490: muksen toimenpiteistään vuonna 1995 lähettä-       kunnan mietinnön n:o 2/1997 vp liitteinä oleviin
491: nyt kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi     lausuntoihin sisältyvät sellaiset huomautukset ja
492: perustuslakivaliokuntaan ja suhteita ulkovaltoi-   lausumat, jotka edellyttävät hallituksen toimen-
493: hin koskevalta osalta ulkoasiainvaliokuntaan.      piteitä tai ovat muutoin tarkoitetut hallituksen
494: Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta mie-     huomioon otettaviksi.
495: tintönsä n:o 2/1997 vp ja ulkoasiainvaliokunta        Eduskunta on hyväksynyt sanotut mietinnöt,
496: mietintönsä n:o 20/1996 vp.                        jotka täten saatetaan hallituksen tietoon.
497:    Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa
498: 
499: 
500: 
501:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
502: 
503: 
504: 
505: 
506: 270440
507:                                   EK 8/1997 vp- VNS 5/1996 vp
508: 
509: 
510: 
511: 
512:                                      Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston elinkeinopoliittisesta
513:                                  selonteosta
514:    Eduskunta on vuoden 1996 valtiopäivillä, saa-       Eduskunta on hyväksynyt selonteonjohdosta
515: tuaan valtioneuvoston elinkeinopoliittisen selon-   talousvaliokunnan mietinnön mukaisen lausun-
516: teon, lähettänyt sen lausuntoa varten talousva-     non ja päättänyt lähettää sen valtioneuvostolle
517: liokuntaan,joka on antanut siitä mietintönsä n:o    tiedoksi.
518: 6/1997 vp.
519: 
520: 
521:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
522: 
523: 
524: 
525: 
526: 270431
527:                                 EK 9/1997 vp- VNS 1/1997 vp
528: 
529: 
530: 
531: 
532:                                     Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta "Euroopan
533:                                 turvallisuuskehitys ja Suomen puolustus"
534: 
535:    Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston se-     lista poistumaa hyväksi käyttäen ja irtisanomisia
536: lonteon "Euroopan turvallisuuskehitys ja Suo-     välttäen. Päätökset siitä, mitä toimintoja varus-
537: men puolustus", lähettänyt sen lausuntoa varten   mieskoulutuksen menettäviin varuskuntiinjää ja
538: ulkoasiainvaliokuntaan, joka on antanut siitä     millaisiin korvaaviin toimenpiteisiin ryhdytään,
539: mietintönsä n:o 6/1997 vp.                        on tehtävä viipymättä. Samalla selvitetään, mi-
540:    Eduskunta on hyväksynyt selonteonjohdosta      ten yhteistyötä jatketaan puolustusvoimien ja
541: ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisen lau-     sen eri yhteistyötahojen kesken.
542: sunnon täydennettynä seuraavalla lausumalla:         Eduskunta on päättänyt lähettää edellä selos-
543:    Eduskunta edellyttää, että puolustusvoimien    tetulla lausumalla täydennetyn, mietintöön muu-
544: henkilöstöä koskevat muutokset tehdään halli-     toin sisältyvän lausuntonsa tiedoksi hallitukselle.
545: tuksen selonteossa esitetyn mukaisesti luonnol-
546: 
547: 
548: 
549:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
550: 
551: 
552: 
553: 
554: 270457
555:                                EK 10/1997 vp- K 13, K 14/1996 vp
556: 
557: 
558: 
559: 
560:                                       Eduskunnan kirjelmä valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1995
561:                                   sekä valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuodelta 1995
562:    Eduskunta on, saatuaan valtiopäiväjärjestyk-                lähettää tämän mietinnön siihen liittyvi-
563: sen 30 §:n säännösten mukaisesti kertomuksen                ne muistutuksineenja ehdotuksineen halli-
564: valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1995 ja             tukselle niihin toimenpiteisiin ryhtymistä
565: valtiontilintarkastajain kertomuksen samalta                varten, joihin valiokunnan mietinnössään
566: vuodelta, lähettänyt molemmat kertomukset val-              esille ottamat asiat antavat aihetta, sekä
567: mistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokun-              kehottaa hallitusta antamaan kuluvan
568: taan, joka on antanut asiasta mietintönsä n:o 7/            vuoden loppuun mennessä eduskunnalle
569: 1997 vp. Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja               kertomuksen näistä toimenpiteistä.
570: samalla päättänyt
571: 
572: 
573: 
574:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
575: 
576: 
577: 
578: 
579: 270458
580:                                    EK 11/1997 vp- K 3/1997 vp
581: 
582: 
583: 
584: 
585:                                       Eduskunnan kirjelmä kansaneläkelaitoksen valtuutettujen vuo-
586:                                   delta 1996 antaman toimintakertomuksen johdosta
587: 
588:    Eduskunta on, saatuaan kansaneläkelaitok-           Eduskunta on hyväksynyt mietinnön, joka tä-
589: sen valtuutettujen toimintakertomuksen vuodel-      ten saatetaan kansaneläkelaitoksen valtuutetuil-
590: ta 1996, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti     le tiedoksi.
591: käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan,
592: joka on antanut siitä mietintönsä n:o 1011997 vp.
593: 
594: 
595: 
596:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
597: 
598: 
599: 
600: 
601: 270459
602:                                  EK 12 a/1997 vp- K 12/1996 vp
603: 
604: 
605: 
606: 
607:                                      Eduskunnan kirjelmä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskun-
608:                                  nan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimin-
609:                                  nasta vuonna 1995 antaman kertomuksen johdosta
610: 
611:                            Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnalle
612: 
613:    Eduskunta on, saatuaan Euroopan neuvoston         Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio-
614: Suomen valtuuskunnan kertomuksen Euroopan          kunnan mietinnön ja lähettää sen täten Euroo-
615: neuvoston toiminnasta vuonna 1995, lähettänyt      pan neuvoston Suomen valtuuskunnalle.
616: kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi ulko-
617: asiainvaliokuntaan,joka on antanut siitä mietin-
618: tönsä n:o 811997 vp.
619: 
620:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
621: 
622: 
623: 
624: 
625: 270468
626:                                  EK 12 b/1997 vp- K 12/1996 vp
627: 
628: 
629: 
630: 
631:                                      Eduskunnan kirjelmä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskun-
632:                                  nan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimin-
633:                                  nasta vuonna 1995 antaman kertomuksen johdosta
634: 
635:    Eduskunta on, saatuaan Euroopan neuvoston          Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio-
636: Suomen valtuuskunnan kertomuksen Euroopan          kunnan mietinnön ja lähettää sen tämän ohessa
637: neuvoston toiminnasta vuonna 1995, lähettänyt      tiedoksi hallitukselle.
638: kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi ulko-
639: asiainvaliokuntaan,joka on antanut siitä mietin-
640: tönsä n:o 811997 vp.
641: 
642: 
643:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
644: 
645: 
646: 
647: 
648: 270469
649:                                EK 13 a/1997 vp- K 16/1996 vp
650: 
651: 
652: 
653: 
654:                                   Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
655:                                kunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1996 anta-
656:                                man kertomuksen johdosta
657: 
658: 
659:                         Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle
660: 
661:   Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu-        Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio-
662: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen          kunnan mietinnön ja lähettää sen täten Pohjois-
663: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta     maiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle.
664: 1996, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti
665: käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka on
666: antanut siitä mietintönsä n:o 911997 vp.
667: 
668: 
669:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
670: 
671: 
672: 
673: 
674: 270470
675:                                EK 13 b/1997 vp- K 16/19% vp
676: 
677: 
678: 
679: 
680:                                    Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
681:                                 kunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1996 anta-
682:                                 man kertomuksen johdosta
683: 
684:   Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu-         Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio-
685: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen          kunnan mietinnön ja lähettää sen tämän ohessa
686: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta     tiedoksi hallitukselle.
687: 1996, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti
688: käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka on
689: antanut siitä mietintönsä n:o 9/1997 vp.
690: 
691: 
692:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
693: 
694: 
695: 
696: 
697: 270471
698:                                     EK 14/1997 vp- PNE 2/1997 vp
699: 
700: 
701: 
702: 
703:                                        Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen johdosta
704:                                    eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
705: 
706:   Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt                  Eduskunta on hyväksynyt puhemiesneuvos-
707: ehdotuksen n:o 2/1997 vp eduskunnan kanslian            ton ehdotuksen eduskunnan kanslian ohjesään-
708: ohjesäännön muuttamisesta.                              nön muuttamisesta näin kuuluvana:
709: 
710: 
711: 
712: 
713:                                        Eduskunnan päätös
714:                             eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
715:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
716:    kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/1987)
717: 9 a §,sellaisena kuin se on eduskunnan päätöksessä 487/1991,
718:    muutetaan 3 §:n 1 ja 4 momentti, 8 §:n 1 ja 5 kohta, 9 §, 22 §:n 2 momentti sekä 32 §:n 1 momentin
719: 7 ja 9 kohta,
720:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 ja 4 momentti mainitussa eduskunnan päätöksessä 487/1991,
721: 22 §:n 2 momentti eduskunnan päätöksessä 1375/1994 ja 32 §:n 1 momentin 7 ja 9 kohta eduskunnan
722: päätöksessä 752/1996, sekä
723:    lisätään 8 §:ään, siitä mainitulla eduskunnan päätöksellä 487/1991 kumotun 4 kohdan tilalle uusi
724: 4 kohta seuraavasti:
725:                         3§                                5) huolehtia keskuskanslian yhteisistä tekstin-
726:   Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto,               käsittelypalveluista; sekä
727: ruotsin kielen toimisto, asiakirjatoimisto ja tieto-
728: palvelu.
729:                                                                                  9§
730:    Toimiston ja tietopalvelun päällikkönä on toi-          Tietopalvelun tehtävänä on hankkia kansan-
731: mistopäällikkö. Jaoston päällikkönä on apulais-         edustajille ja muille eduskunnassa työskentelevil-
732: toimistopäällikkö, jaostopäällikkö tai kanslia-         le eduskuntatyössä tarvittavia tietoja, asiakir-
733: toimikunnan määräämä muu eduskunnan kans-               joja, julkaisuja ja muuta tietoaineistoa.
734: lian virkamies.
735:                                                                                22§
736:                        8§
737:    Asiakirjatoimiston tehtävänä on:                        Vanhemman eduskuntasihteerin tehtävänä on
738:    1) huolehtia valtiopäiväasiakirjojen toimitta-       lisäksi ohjata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsin
739: misesta, painattamisesta, asiasanoituksesta,            kielen toimiston, asiakirjatoimiston ja tietopal-
740: asiakirjojen muusta käyttöön välittämisestä sekä        velun toimintaa.
741: eduskunnan muista painatustöistä;
742:                                                                             32 §
743:    4) laatia ja ylläpitää valtiopäiväasioita ja edus-     Kelpoisuusehtona vaaditaan:
744: kuntatyötä koskevia rekistereitä sekä toimittaa
745: niihin perustuvia hakemistoja;                            7) tiedotuspäälliköltä ja apulaistiedotuspäälli-
746: 
747: 
748: 
749: 270418
750: 2                                EK 14/1997 vp- PNE 2/1997 vp
751: 
752: költä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulutut-     koulututkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmiste-
753: kinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön       lutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta.
754: toimialaan kuuluviin asioihin;
755: 
756:   9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandi-        Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuu-
757: daatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkea-   ta 1997.
758: 
759: 
760:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1997
761:                                  EK 15 a/1997 vp- K 9/1996 vp
762: 
763: 
764: 
765: 
766:                                     Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnas-
767:                                 taan vuonna 1995 antaman kertomuksen johdosta
768:                                  Eduskunnan oikeusasiamiehelle
769: 
770:    Eduskunta on, saatuaan eduskunnan oikeus-         Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
771: asiamiehen toimintakertomuksen vuodelta 1995,     tää sen tämän ohella eduskunnan oikeusasiamie-
772: lähettänyt kertomuksen valmistelevasti käsitel-   helle.
773: täväksi perustuslakivaliokuntaan, joka on anta-
774: nut siitä mietintönsä n:o 3/1997 vp.
775: 
776: 
777:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
778: 
779: 
780: 
781: 
782: 270497
783:                                  EK 15 b/1997 vp- K 9/1996 vp
784: 
785: 
786: 
787: 
788:                                     Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnas-
789:                                 taan vuonna 1995 antaman kertomuksen johdosta
790: 
791:    Eduskunta on, saatuaan eduskunnan oikeus-         Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
792: asiamiehen toimintakertomuksen vuodelta 1995,     tää sen tämän ohella hallitukselle myös oikeus-
793: lähettänyt kertomuksen va1mistelevasti käsitel-   kanslerin tietoon saatettavaksi.
794: täväksi perustuslakivaliokuntaan, joka on anta-
795: nut siitä mietintönsä n:o 3/1997 vp.
796: 
797: 
798:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
799: 
800: 
801: 
802: 
803: 270498
804:                                    EK 16/1997- VNS 4/1997 vp
805: 
806: 
807: 
808: 
809:                                       Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta "Talous- ja
810:                                   rahaliitto - Suomen vaihtoehdot ja kansallinen päätöksenteko"
811:    Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston           tulkintaan ennen kuin tällainen selvitys on tehty
812: selonteon "Talous- ja rahaliitto- Suomen vaih-      ja eduskunta on ottanut siihen kantaa.
813: toehdot ja kansallinen päätöksenteko", lähettä-        Lisäksi eduskunta edellyttää lausunnossaan,
814: nyt sen lausuntoa varten suureen valiokuntaan,      että valtioneuvosto jatkaa EMO-asiantuntija-
815: joka on antanut siitä mietintönsä n:o 2/1997 vp.    työryhmän raportin päätösluvussa esitettyä eri
816:    Eduskunta on hyväksynyt selonteon johdosta       vaihtoehtoihin liittyvää jatkoselvitystyötä siten,
817: suuren valiokunnan mietinnön mukaisen lau-          että tutkimusten tulokset ovat käytettävissä riit-
818: sunnon. Lausunnossaan eduskunta edellyttää,         tävän ajoissa ennen kuin eduskunta vuoden 1998
819: että valtioneuvosto arvioi euroalueen kokoonpa-     keväällä tekee päätöksen Suomen liittymisestä
820: noon liittyvien eri vaihtoehtojen vaikutukset       euroalueeseen tai siitä jättäytymisestä sekä antaa
821: Suomen kannalta siten, että arvio on käytettävis-   siihen mennessä suuren valiokunnan mietin-
822: sä ennen kuin eduskunta tekee yhtenäisvaluut-       nössä mainitut lisäselvitykset.
823: taan liittymistä koskevan ratkaisunsa. Valtio-         Eduskunta on päättänyt lähettää lausuntonsa
824: neuvoston ei tule myötävaikuttaa lähentymispe-      tiedoksi valtioneuvostolle.
825: rusteiden, varsinkaan velkakriteerin joustavaan
826: 
827: 
828: 
829:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
830: 
831: 
832: 
833: 
834:  270500
835:                              EK 17/1997 vp -     LA 26/1996 vp
836: 
837: 
838: 
839: 
840:                                 Eduskunnan kirjelmä eduskunnan käsittelemän erään
841:                             lakialoitteen johdosta
842: 
843: 
844: 
845:   Eduskunnassa on vuoden 1996 valtio-              Eduskunta on lakialoitteen johdosta hyväk-
846: päivillä tehty lakialoite n:o 26/1996 vp, joka   synyt toivomuksen,
847: sisältää ehdotuksen laiksi kahden samaa su-
848: kupuolta olevan henkilön parisuhteen viral-                että hallitus ryhtyy asianmukaisiin
849: listamisesta. Nyt koolla oleva eduskunta, jol-          lainsäädäntötoimiin samaa suku-
850: le lakivaliokunta on antanut asiasta mietin-            puolta olevien kumppaneiden yh-
851: tönsä n:o 10/1997 vp, on hylännyt lakiehdo-             teiselämään liittyvien oikeudellisten
852: tuksen.                                                 epäkohtien poistamiseksi.
853: 
854: 
855:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
856: 
857: 
858: 
859: 
860: 270692
861:                                          EK 18/1997 vp
862: 
863: 
864: 
865: 
866:                                     Eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täyden-
867:                                 nysvaalista
868: 
869:   Eduskunta on, myönnettyään kansanedustaja       neuvoston täydennysvaalin. Valituksi on toimi-
870: Jukka Mikkolalle eron Yleisradio Oy:n hallinto-   kaudenjäljellä olevaksi ajaksi tullut kansanedus-
871: neuvoston jäsenyydestä, suorittanut hallinto-     taja Reijo Kallio.
872: 
873: 
874: 
875:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1997
876: 
877: 
878: 
879: 
880: 270558
881:                                       EK 19/1997 vp
882: 
883: 
884: 
885: 
886:                                Eduskunnan kirjelmä kansaneläkelaitoksen valtuutettujen
887:                            täydennysvaalista
888: 
889:                              Kansaneläkelaitoksen hallitukselle
890:   Eduskunta ilmoittaa, että eduskunta on          kansanedustaja Pirkko Peltomo vapautuk-
891: toimittanut kansaneläkelaitoksen valtuutet-     sen saaneen kansanedustaja Ilkka Joenpalon
892: tujen täydennysvaalin ja että toimikauden       sijaan ja
893: jäljellä olevaksi ajaksi kansaneläkelaitoksen     kansanedustaja Arto Lapiolahti kansan-
894: valtuutetuiksi on valittu                       edustaja Pirkko Peltomon ensimmäiseksi va-
895:                                                 ramieheksi.
896: 
897: 
898:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1997
899: 
900: 
901: 
902: 
903: 270690
904:                                   EK 20/1997 vp- K 5/1997 vp
905: 
906: 
907: 
908: 
909:                                      Eduskunnan kirjelmä eduskunnan tilintarkastajien kertomukses-
910:                                  ta vuodelta 1996
911: 
912: 
913:                                  Eduskunnan kansliatoimikunnalle
914: 
915:    Eduskunnalle on eduskunnan tilisäännön                   lähettää sen sekä eduskunnan tilintar-
916: 19 §:n säännösten mukaisesti toimitettu edus-            kastajien kertomuksen eduskunnan kans-
917: kunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta               liatoimikunnalle tiedoksi ja niihin toimen-
918: 1996. Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on         piteisiin ryhtymistä varten, joihin ne anta-
919: antanut asiasta mietintönsä n:o 14/1997 vp, on           vat aihetta.
920: hyväksynyt mietinnön ja
921: 
922: 
923: 
924:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
925: 
926: 
927: 
928: 
929: 270559
930:                            EK 21/1997 vp -     VNS 2/1997 vp
931: 
932: 
933: 
934: 
935:                               Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta alu-
936:                           eiden kehittämisestä annetun lain tavoitteiden toteutumisesta
937: 
938:   Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston         Eduskunta on hyväksynyt selonteon joh-
939: selonteon alueiden kehittämisestä annetun      dosta hallintovaliokunnan mietinnön mukai-
940: lain tavoitteiden toteutumisesta, lähettänyt   sen lausunnon ja päättänyt lähettää sen val-
941: sen lausuntoa varten hallintovaliokuntaan,     tioneuvostolle tiedoksi ja huomioon otetta-
942: joka on antanut siitä mietintönsä n:o          vaksi.
943: 14/1997 vp.
944: 
945: 
946:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
947: 
948: 
949: 
950: 
951: 270693
952:                                       EK 22/1997 vp
953: 
954: 
955: 
956: 
957:                                Eduskunnan kirjelmä kansaneläkelaitoksen valtuutettujen
958:                            täydennysvaalista
959: 
960:                              Kansaneläkelaitoksen hallitukselle
961:   Eduskunta ilmoittaa, että eduskunta on        valtuutettujen toiseksi varamieheksi on valit-
962: toimittanut kansaneläkelaitoksen valtuutet-     tu kansanedustaja Juha Rehula vapautuksen
963: tujen täydennysvaalin ja että toimikauden       saaneen kansanedustaja Hannu Takkulan si-
964: jäljellä olevaksi ajaksi kansaneläkelaitoksen   jaan.
965: 
966: 
967:     Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
968: 
969: 
970: 
971: 
972: 270691
973:                                 EK 23/1997 vp -      HE 119/1997 vp
974: 
975: 
976: 
977: 
978:                                      Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1997 lisätalousarvioksi
979:                                   antaman esityksen johdosta
980:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta edus-
981: n:o 119/1997 vp vuoden 1997lisätalousarvioksi.       kunnalle mietintönsä n:o 16/1997 vp.
982: 
983: 
984: 
985: 
986:                         Vuoden 1997 lisätalousarvio
987:   Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 1997 lisätalousarvion:
988: 
989: 
990: 
991: 
992:                                              TULOT
993: 
994: 
995:                                              Osasto 11                                     mk
996: 
997: 
998: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT .............. .                                  2 310 000 000
999: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ................... .         3 735 000 000
1000:     01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä ................................... .      4 105 000 000
1001:     02. Korkotulojen lähdevero, vähennystä .............................. .           -450 000 000
1002:     03. Perintö- ja lahjavero, lisäystä ...................................... .          80 000 000
1003: 
1004: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ................. .         -1 775 000 000
1005:     01. Arvonlisävero, vähennystä .......................................... .       -1 600 000 000
1006:     02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero, vähennystä ...... .              -200 000 000
1007:     03. Apteekkimaksut, lisäystä ........................................... .           25 000 000
1008: 
1009: 08. Valmisteverot .............................................................. .     -20000000
1010:     01. Tupakkavero, lisäystä ............................................... .          90 000 000
1011:     02. Makeisvero, lisäystä ................................................. .         10 000 000
1012:     04. Alkoholijuomavero, lisäystä ........................................ .           80 000 000
1013:     07. Polttoainevero, vähennystä ......................................... .        -200 000 000
1014: 
1015: 270592
1016: 2                               EK 23/1997 vp -      HE 11911997 vp
1017: 
1018: 10. Muut verot ................................................................. .      370 000 000
1019:     03. Autovero, lisäystä ................................................... .        400 000 000
1020:     05. Varainsiirtovero, lisäystä ............................................ .       100 000 000
1021:     06. Arpajaisvero, lisäystä ............................................... .         20 000 000
1022:     08. Jätevero, vähennystä ................................................ .       -150 000 000
1023: 
1024: 
1025: 
1026:                                              Osasto 12
1027: 
1028: 12. SEKALAISET TULOT ............................................. .                 3 671714 000
1029: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala . ...................................... .          385 000
1030:     99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot, lisäystä .............. .               385 000
1031: 
1032: 25. Oikeusministeriön hallinnonala ........................................... .         40 000 000
1033:     01. Tuomioistuintulot, lisäystä ........................................ ..          30 000 000
1034:     47. Ulosottomaksut, lisäystä ............................................ .          10 000 000
1035: 
1036: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala . ....................................... .       71466 000
1037:     80. Pelastushallinnon tulot, vähennystä .............................. ..           -4 362 000
1038:     98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU), lisäystä .. .                75 828 000
1039: 
1040: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ..................................... .      2 870 000 000
1041:     64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot, lisäystä ......................... .          20 000 000
1042:     87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta, lisäystä .......... .             1 800 000 000
1043:     98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset, lisäystä ............ .            430 000 000
1044:     99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä ..... .              620 000 000
1045: 
1046: 29. Opetusministeriön hallinnonala ........................................... .        160 000 000
1047:     91. Y~.ltio~ osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista,
1048:         hsaysta ................................................................ .      160 000 000
1049: 
1050: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................... .          -13204000
1051:     01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat
1052:         tulot (EU), vähennystä ............................................. .         -15 700 000
1053:     84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot, lisäystä ............. .             330 000
1054:     99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot, lisä-
1055:         ystä ................................................................... .        2 166 000
1056: 
1057: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ......................................... .         13 960 000
1058:     30. Merenkulkulaitoksen tulot, lisäystä ............................... .             6 960 000
1059:     99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä ......... .                7 000 000
1060: 
1061: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........................... .        -22893000
1062:     32. Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palvelutoiminnan
1063:         tulot, vähennystä .................................................... .        -1900 000
1064:                                 EK 23/1997 vp -      HE 119/1997 vp                               3
1065: 
1066:     99.   ~auppa- _ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot,
1067:           vahennysta ........................................................... .     -20 993 000
1068: 
1069: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ............................. .         54 000 000
1070:     10. Säteilyturvakeskuksen tulot, lisäystä .............................. .            4 000 000
1071:     92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto, lisäystä ..................... .              50 000 000
1072: 
1073: 39. Muut sekalaiset tulot ..................................................... .       498 000 000
1074:     01. Sakkorahat, vähennystä ............................................ .          -50 000 000
1075:     02. Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja veronlisäyk-
1076:         set veronmaksun laiminlyömisestä määräaikana, vähennystä ....                  -60 000 000
1077:     04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset, lisäystä .                 12 000 000
1078:     50. Tulot osakemyynnistä, lisäystä ..................................... .          596 000 000
1079: 
1080: 
1081: 
1082: 
1083:                                              Osasto 13
1084: 
1085: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET ......... .                                      975000000
1086: 01. Korkotulot ................................................................. .      290 000 000
1087:     07. Korot talletuksista, lisäystä ........................................ .        290 000 000
1088: 
1089: 03. Osinkotulot ................................................................ .      650 000 000
1090:     01. Osinkotulot, lisäystä ................................................ .        650 000 000
1091: 
1092: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset ................................. .        35 000 000
1093:     01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset, lisäystä ................ .           35 000 000
1094: 
1095: 
1096: 
1097: 
1098:                                              Osasto 15
1099: 
1100: 15. LAINAT .................................................................. -8 580 000 000
1101: 02. Valtion nettolainanotto .................................................... .   -8 580 000 000
1102:     01. Nettolainanotto, vähennystä ....................................... .        -8 580 000 000
1103: 
1104:                               Tulojen kokonaismäärä:
1105: 
1106:                                   -1 623 286 000
1107: 4                              EK 23/1997 vp -      HE 11911997 vp
1108: 
1109: 
1110: 
1111: 
1112:                                             MENOT
1113: 
1114: 
1115:                                           Pääluokka 21                                  mk
1116: 
1117: 
1118: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI ................................ .                         1500 000
1119: 02. Tasavallan Presidentin kanslia (010) .................................... .        1500 000
1120:     75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ................. .           1 500 000
1121: 
1122: 
1123: 
1124: 
1125:                                           Pääluokka 23
1126: 
1127: 23. VALTIONEUVOSTO .............................................. .                    400 000
1128: 25. Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot (050) ...................... .          400 000
1129:     26. Kalastajatorpan vierastalo (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ....... .            400 000
1130: 
1131: 
1132: 
1133: 
1134:                                           Pääluokka 24
1135: 
1136: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... .                                     104 607 000
1137: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö (040) ................................... .       28 385 000
1138:     66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .... .           28 385 000
1139: 
1140: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ .           76 222 000
1141:     22. Suom.a~~ist:n valvontajoukkojen ylläpitomenot (arviomäärära-
1142:         ha), hsaysta .......................................................... .     76 222 000
1143:                                   EK 23/1997 vp -       HE 119/1997 vp                              5
1144: 
1145:                                              Pääluokka 25
1146: 
1147: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .............. .                                      26200000
1148: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos (090) ......................................... .          3 000 000
1149:     21.    Syyttä)~~ j~. ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha
1150:            2 v), ltsaysta .......................................................... .      3 000 000
1151: 
1152: 45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset (090) .......................... .             20 200 000
1153:     50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot
1154:         (arviomääräraha), lisäystä .......................................... .           20 000 000
1155:     51. Eräät v~l.~ion.. maksamat korvaukset ja avustukset (arviomäärä-
1156:         raha), hsaysta ........................................................ .            200 000
1157: 
1158: 60. Eräät virastot (070) ....... ................................................ .        3 000 000
1159:     22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (arviomääräraha), lisäystä.                      3 000 000
1160: 
1161: 
1162: 
1163: 
1164:                                              Pääluokka 26
1165: 
1166: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ .                                        65 655 000
1167: 07. Kihlakunnat (080) ......................................................... .         24 700 000
1168:      21.   Kihl~~nn~~virastojen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha
1169:            2 v), hsaysta .......................................................... .     24 700 000
1170: 
1171: 75. Polösitoimi (080) .......................................................... .        49 000 000
1172:     21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ........ .                 49 000 000
1173: 
1174: 80. Pelastushallinto (110) ..................................................... .         2 000 000
1175:      22. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä ........................... .             2 000 000
1176: 
1177: 90. Rajavartiolaitos (120) ..................................................... .          1288 000
1178:      70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ..                 1 288 000
1179: 
1180:  98. Alueiden kehittäminen (960) . ............................................. .       -11333 000
1181:      61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yh-
1182:          teisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä ......... .            -11 333 000
1183: 6                                                    EK 2311997 vp -                    HE 11911997 vp
1184: 
1185:                                                                        Pääluokka 27
1186: 
1187: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... .                                                                                             460 000000
1188: 01. Puolustusministeriö (150) ................................................. .                                                              55 000 000
1189:     74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v), lisä-
1190:         ystä ................................................................... .                                                             55 000 000
1191: 
1192: 10. Puolustusvoimat (160) ..................................................... .                                                             370 000 000
1193:     16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ... .                                                                    370 000 000
1194: 
1195: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ......................... .                                                                   32 000 000
1196:     21. YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimintamenot
1197:         (arviomääräraha), lisäystä .......................................... .                                                                32 000 000
1198: 
1199: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot (150) .................. .                                                                    3 000 000
1200:     51. Sotahistoriallisten erikoismuseoiden toiminnan tukeminen ...... .                                                                       3 000 000
1201: 
1202: 
1203: 
1204: 
1205:                                                                        Pääluokka 28
1206: 
1207: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA...                                                                                                -203 112 500
1208: 05. Vaitiokonttori (020) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          400 000
1209:     88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.........                                                                           400 000
1210: 
1211: 06. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (020)...............                                                                           600 000
1212:     50. ~.apatur~a~or':.aukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomää-
1213:         raraha), hsaysta.......................................................                                                                   600 000
1214: 
1215: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960).................... . . . . . .                                                                82 087 500
1216:     30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä.........                                                                          38 310 000
1217:     31. Verohyvitys (arviomääräraha).. .... .. . .. ... .... .. .. .. .. .. . .. . .. .. ...                                                   43 777 500
1218: 
1219: 64. Valtion kiinteistölaitos (050)..............................................                                                              105 000 000
1220:     87. ~iinteistöjen )~. hll:?neisto-osakkeiden hankkiminen (siirtomää-
1221:          raraha 3 v), hsaysta..................................................                                                                105 000 000
1222: 
1223: 87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen (840) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                           6 700 000
1224:     41. Takauskorvaukset Eläkekassa Tuelle (arviomääräraha)..........                                                                            6 700 000
1225: 
1226: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) (060)..................                                                                     -400 000 000
1227:     67. Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan unionille (EU)
1228:         (arviomääräraha), vähennystä.......................................                                                                  -400 000 000
1229:                                  EK 23/1997 vp -      HE 11911997 vp                              7
1230: 
1231: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot (020) ............... .              2100 000
1232:     95. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaaminen
1233:          (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ...................................... .         2 100 000
1234: 
1235: 
1236: 
1237: 
1238:                                             Pääluokka 29
1239: 
1240: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .... .......... .                                   556 000 000
1241: 01. Opetusministeriö (210) .... ................................................ .
1242:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............... .               -1 000 000
1243:     50. Eräät avustukset, lisäystä ........................................... .          1 000 000
1244: 
1245: 10. Yliopistot (240) . ........................................................... .    162 300 000
1246:     21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .... ..              103 000 000
1247:     22. "Yl.~opi~tolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (siirtomääräraha 3 v),
1248:          hsaysta ................................................................ .      26 300 000
1249:     87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ........... .             33 000 000
1250: 
1251: 40. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus (220) ........................... .         159 700 000
1252:     21. Valtion oppilaitosten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisä-
1253:          ystä ................................................................... .      14 300 000
1254:     30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän ja ammatillisen koulu-
1255:          tuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä .......... .             132 700 000
1256:     34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä
1257:          ammattik.o~ke~oulujen perustaruiskustannuksiin (siirtomäärära-
1258:          ha 3 v), hsaysta ...................................................... .       12 700 000
1259: 
1260: 69. Aikuiskoulutus (250) ...................................................... .         2 000 000
1261:     50. Valtion?~_uus ..kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomäärä-
1262:         raha), hsaysta ........................................................ .         2 000 000
1263: 
1264: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen (270) .......................... .              74 000 000
1265:     21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäys-
1266:         tä ...................................................................... .       5 000 000
1267:     50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v),
1268:         lisäystä ................................................................ .      65 000 000
1269:     53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemiseen
1270:         (arviomääräraha), lisäystä .......................................... .           4 000 000
1271: 
1272: 90. Taiteen tukeminen (290) .................................................. .        127 000 000
1273:     52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen
1274:          (arviomääräraha), lisäystä .......................................... .         127 000 000
1275: 8                               EK 23/1997 vp -       HE 119/1997 vp
1276: 
1277: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne (280) .................................. .          2 000 000
1278:     75. PeruSI?<l;~an~uksetja talonrakennukset (osa EU) (siirtomääräraha
1279:         3 v), hsaysta .......................................................... .       2 000 000
1280: 
1281: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) ................... .             29 000 000
1282:     50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuori-
1283:          sonkasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha), lisäystä ......... .              29 000 000
1284: 
1285: 
1286: 
1287: 
1288:                                            Pääluokka 30
1289: 
1290: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
1291:     NONALA ............................................................... .          167 796 000
1292: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n raken-
1293:     netuki (670) ................................................................ .      1000 000
1294:     23. ~~ase.~tuelinkeinopiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
1295:         hsaysta ................................................................ .       1 000 000
1296: 
1297: 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) (670) .................... .            116 000 000
1298:     45. ~~at<1;~ouden ympäristötuki (osa EU) (siirtomääräraha 2 v),
1299:         hsaysta ................................................................ .     116 000 000
1300: 
1301: 32. Maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapai-
1302:     nottaminen (osa EU) (670) ............................................... .         15 000 000
1303:     41. Maat~l?.ust~otannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha
1304:          3 v), hsaysta .......................................................... .     20 000 000
1305:     60. Siirto interventiorahastoon (EU), vähennystä .................... .            -5 000 000
1306: 
1307: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) (670).               -25 000 000
1308:     49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha), vä-
1309:         hennystä .............................................................. .     -25 000 000
1310: 
1311: 34. Muut maatalouden menot (670) .......................................... .            6 300 000
1312:     41. Kasvinsuojelun korvaukset (arviomääräraha), lisäystä .......... .                6 300 000
1313: 
1314: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (670) ................................. .          330 000
1315:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .                330 000
1316: 
1317: 86. Metsätalous (osa EU) (680) .............................................. .         47166 000
1318:     25. ~~tsäpuiden jalostus ja siemenhuolto (siirtomääräraha 3 v),
1319:         hsaysta ................................................................ .      10 000 000
1320:     42. y~~tio?.-apu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille,
1321:         hsaysta ................................................................ .      12 166 000
1322:                                  EK 23/1997 vp -       HE 11911997 vp                               9
1323: 
1324:     44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (osa EU) (siir-
1325:         tomääräraha 3 v), lisäystä .......................................... .            15 000 000
1326:     61. HY.:~salmen työpaikkamenetysten korvaustoimenpiteet (siirto-
1327:         maararaha 3 v) ....................................................... .           10 000 000
1328: 
1329: 97. Kasvinjalostuslaitos (660) ................................................. .          2 000 000
1330:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 2 v) ......................... .                 2 000 000
1331: 
1332: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) ..... .                   5 000 000
1333:     27. Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .... .                   5 000 000
1334: 
1335: 
1336: 
1337: 
1338:                                              Pääluokka 31
1339: 
1340: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ........... .                                      303 810 000
1341: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................... .           27 000 000
1342:     70. Kaluston hankinta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .... .                  27 000 000
1343: 
1344: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (730) ................. .              -6190000
1345:      40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha), vähen-
1346:          nystä .................................................................. .       -8 000 000
1347:      50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha), lisä-
1348:          ystä ................................................................... .         1 810 000
1349: 
1350: 58. Radanpito (750) ........................................................... .         270 000 000
1351:      21. Ratah~~~int?,keskus ja perustadanpito (osa EU) (siirtomääräraha
1352:            2 v), hsaysta .......................................................... .     175 000 000
1353:      77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ........ .                10 000 000
1354:      78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentaminen (siirtomäärä-
1355:            raha 3 v) .............................................................. .      85 000 000
1356: 
1357: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) ................... .               13 000 000
1358:      22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ....... .                13 000 000
1359: 
1360: 
1361: 
1362: 
1363:                                              Pääluokka 32
1364: 
1365:  32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
1366:      NONALA ............................................................... .           -15700000
1367:  03. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (810) .................................. .             5 600 000
1368:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .                5 600 000
1369: 
1370: 2 270592
1371: 10                              EK 2311997 vp -      HE 11911997 vp
1372: 
1373: 33. Kuluttajatutkimuskeskus (820) ........................................... .           800 000
1374:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .               800 000
1375: 
1376: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ..................................... .          60 000 000
1377:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .            10 000 000
1378:      85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (siirtomääräraha 3 v) ........ .              50 000 000
1379: 
1380: 49. Kera Oy (840) .. ........................................................... .
1381:      42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha), lisäystä ............... .             17 000 000
1382:      43. L:~otto- j~ kurssitappioiden korvaaminen (arviomääräraha),
1383:          vahennysta ........................................................... .    -17 000 000
1384: 
1385: 50. Teollisuuden edistäminen (850) ..................... ...................... .    -84000000
1386:     24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja kehitystyö (siir-
1387:          tomääräraha 3 v), lisäystä .......................................... .        10 000 000
1388:     60. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset (ar-
1389:          viomääräraha), vähennystä ......................................... .       -399 000000
1390:     88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............................ .            100 000 000
1391:     89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (siirtomääräraha 3 v).               205 000 000
1392: 
1393: 51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (850).               15 000 000
1394:     49. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa
1395:          EU) (arviomääräraha), lisäystä .................................... .          15 000 000
1396: 
1397: 52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen (850) ............ .              7 500 000
1398:     24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille (osa EU)
1399:         (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ...................................... .         7 500 000
1400: 
1401: 55. Energiatalous (860) ....................................................... .    -25000000
1402:     40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha), vähennystä ........... ..             -25 000 000
1403: 
1404: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ..................................... .             4 400 000
1405:     40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha), lisä-
1406:         ystä .................................. ··································      30 000 000
1407:     41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Suomen
1408:         Ulkomaankauppaliitto ry:lle, vähennystä ......................... .             -600000
1409:     47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (arviomääräraha), vähen-
1410:         nystä .................................................................. .    -25 000 000
1411: 
1412: 
1413:                                            Pääluokka 33
1414: 
1415: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
1416:     NONALA ............................................................... .         442 225000
1417: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö (400) ...................................... .       12 675 000
1418:     21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ....... ..               12 675 000
1419:                                 EK 23/1997 vp -      HE 119/1997 vp                            11
1420: 
1421: 10. Säteilyturvakeskus (450) .................................................. .       4 000 000
1422:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .             4 000 000
1423: 
1424: 17. Työttömyysturva (410) .................................................... .      160 000 000
1425:     50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), lisäystä ... .             230 000 000
1426:     51. T_yöttömy~sturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha),
1427:         vahennysta ........................................................... .     -70 000 000
1428: 
1429: 19. Eläkevakuutus (410) ...................................................... .     -19450000
1430:     50. Y~!tio~ osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha),
1431:         hsaysta ................................................................ .       550 000
1432:     52. ':.altion os~us yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
1433:         raraha), vahennysta ................................................. .      -20000000
1434: 
1435: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) ....                 2 000 000
1436:     58. Suo~~~ itsenäisyyden 80-vuotisjuhlarahojen tuoton käyttö (siir-
1437:          tomaararaha 2 v) .................................................... .        2 000 000
1438: 
1439: 28. Muu toimeentuloturva (410) .............................................. .         4 000 000
1440:     50. Sotilasavustus (arviomääräraha), lisäystä ......................... .           4 000 000
1441: 
1442: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) .................. .         90 000 000
1443:     30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus-
1444:         tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. .          14 000 000
1445:     31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamis-
1446:         kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ......................... .           70 000 000
1447:     39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen
1448:         eräisiin perustamiskustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä .....               6 000 000
1449: 
1450: 57. Lomatoiminta (420) ....................................................... .      139 000 000
1451:     40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustan-
1452:         nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................. .        139 000 000
1453: 
1454: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö (420) ....................... .           50 000 000
1455:     50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen kustan-
1456:         nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................. .         50 000 000
1457: 
1458: 
1459: 
1460: 
1461:                                            Pääluokka 34
1462: 
1463: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA .................... .                               17 722 000
1464: 01. Työministeriö (610) ....................................................... .      11550 000
1465:     20. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden kehit-
1466:         täminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............................ .         10 000 000
1467: 12                              EK 23/1997 vp -      HE 119/1997 vp
1468: 
1469:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................... .              1 550 000
1470: 
1471: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano (620) .................................. .             1125 000
1472:     21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimintamenot (siir-
1473:         tomääräraha 2 v), lisäystä .......................................... .           2 000 000
1474:     61. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus
1475:         valtion osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä .......... .               -875 000
1476: 
1477: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat (410) ...................................... .        4 900 000
1478:     30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöi-
1479:         den toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveyden-
1480:         huollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ......... .               4 900 000
1481: 
1482: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ........................ .                147 000
1483:     22. Työneuvoston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ... .                    147 000
1484: 
1485: 
1486: 
1487: 
1488:                                            Pääluokka 35
1489: 
1490: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... .                                         7 670000
1491: 01. Ympäristöministeriö (510) ................................................ .          6 400 000
1492:     22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .... .                6 400 000
1493: 
1494: 11. Ympäristön suojelu (520) ................................................. .
1495:     60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) .................. .              3 000 000
1496:     64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha
1497:         3 v), vähennystä ..................................................... .        -3 000000
1498: 
1499: 26. Alueelliset ympäristökeskukset (560) .................................... .           1270 000
1500:     77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .................... .              1 270 000
1501: 
1502: 
1503: 
1504: 
1505:                                            Pääluokka 36
1506: 
1507: 36. VALTIONVELKA .................................................... -3 555 384 000
1508: 01. Markkamääräisen velan korko (910) ............... ..................... .        -3 456 000 000
1509:     90. Markkamääräisen velan korko (arviomääräraha), vähennystä ..                  -3 456 000 000
1510: 
1511: 03. Valuuttamääräisen velan korko (910) ................................... .            60 616 000
1512:     90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha), lisäystä ..... .                 60 616 000
1513:                                 EK 23/1997 vp -      HE 119/1997 vp                            13
1514: 
1515: 09. Muut menot valtionvelasta (910) ......................................... .      -160 000 000
1516:     21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha), vähen-
1517:         nystä .................................................................. .   -160000 000
1518: 
1519:                               Menojen kokonaismäärä:
1520:                                    -1 620 611 500
1521: 14                              EK 23/1997 vp -     HE 119/1997 vp
1522: 
1523: 
1524: 
1525: 
1526:                           Yksityiskohtaiset perustelut
1527: 
1528:                                              TULOT
1529: 
1530: 
1531:                                    Osasto 11
1532:                        VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
1533:                        01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
1534: 
1535:   0 1. Tulo- ja varallisuusvero                       03. Perintö- ja lahjavero
1536:   Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä             Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1537: 4 105 000 000 mk.                                   80 000 000 mk.
1538:   02. Korkotulojen lähdevero
1539:   Momentin        tuloarviota        vähennetään
1540: 450 000 000 mk.
1541: 
1542: 
1543: 
1544:                        04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
1545: 
1546:   01. Arvonlisävero                                    03. Apteekkimaksut
1547:    Momentin       tuloarviota        vähennetään      Momentille arvioidaan kertyvän   lisäystä
1548: 1 600 000 000 mk.                                   25 000 000 mk.
1549:   02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava
1550: vero
1551:   Momentin      tuloarviota    vähennetään
1552: 200 000 000 mk.
1553: 
1554: 
1555: 
1556:                                           08. Valmisteverot
1557: 
1558:      01. Tupakkavero                                   02. Makeisvero
1559:   Momentille arvioidaan        kertyvän lisäystä       Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1560: 90 000 000 mk.                                       10 000 000 mk.
1561:                               EK 23/1997 vp -     HE 119/1997 vp                              15
1562: 
1563:   04. Alkoholijuomavero                             07. Polttoainevero
1564:   Momentille arvioidaan     kertyvän   lisäystä     Momentin        tuloarviota    vähennetään
1565: 80 000 000 mk.                                    200 000 000 mk.
1566: 
1567: 
1568: 
1569: 
1570:                                          10. Muut verot
1571: 
1572:   03. Autovero                                      06. Arpajaisvero
1573:   Momentille arvioidaan     kertyvän   lisäystä     Momentille arvioidaan     kertyvän   lisäystä
1574: 400 000 000 mk.                                   20 000 000 mk.
1575: 
1576:   05. Varainsiirtovero                              08. Jätevero
1577:   Momentille arvioidaan     kertyvän   lisäystä     Momentin      tuloarviota      vähennetään
1578: 100 000 000 mk.                                   150 000 000 mk.
1579: 
1580: 
1581: 
1582: 
1583:                                       Osasto 12
1584:                                   SEKALAISET TULOT
1585:                              24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
1586: 
1587:   99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot
1588:   Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1589: 385 000 mk.
1590: 
1591: 
1592: 
1593: 
1594:                                25. Oikeusministeriön hallinnonala
1595: 
1596:   01. Tuomioistuintulot                             47. Ulosottomaksut
1597:   Momentille arvioidaan     kertyvän   lisäystä     Momentille arvioidaan     kertyvän   lisäystä
1598: 30 000 000 mk.                                    10 000 000 mk.
1599: 
1600: 
1601: 
1602: 
1603:                               26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
1604: 
1605:  80. Pelastushallinnon tulot                         98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat
1606:  Momentin tuloarviota vähennetään 4 362 000       tulot (EU)
1607: mk.                                                  Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1608:                                                   75 828 000 mk.
1609: 16                              EK 23/1997 vp -       HE 119/1997 vp
1610: 
1611:                                28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
1612: 
1613:    64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot                 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautuk-
1614:    Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloon         set
1615: lisäystä 20 000 000 mk.                                  Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1616:                                                       430 000 000 mk.
1617: 
1618:    87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttami-            99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut
1619: sesta                                                 tulot
1620:    Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä               Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1621: 1 800 000 000 mk.                                     620 000 000 mk.
1622: 
1623: 
1624: 
1625:                                   29. Opetusministeriön hallinnonala
1626: 
1627:    91. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpa-          Momentille arvioidaan      kertyvän    lisäystä
1628: jaisten voittovaroista                                160 000 000 mk.
1629: 
1630: 
1631: 
1632: 
1633:                           30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
1634: 
1635:   01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston          99. Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
1636: tukiosastosta saatavat tulot ( EU)                    nonalan muut tulot
1637:   Momentin         tuloarviota     vähennetään          Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1638: 15 700 000 mk.                                        2166 000 mk.
1639:   84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot
1640:   Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1641: 330 000 mk.
1642: 
1643: 
1644: 
1645: 
1646:                                  31. Liikenneministeriön hallinnonala
1647: 
1648:    30. Merenkulkulaitoksen tulot                         99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut
1649:    Momentille arvioidaan kertyvän          lisäystä   tulot
1650: 6 960 000 mk.                                            Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1651:                                                       7 000 000 mk.
1652: 
1653: 
1654: 
1655: 
1656:                           32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
1657: 
1658:   32. Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen     99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
1659: palvelutoiminnan tulot                                nonalan muut tulot
1660:   Momentin nettotuloarviota vähennetään                 Momentin       tuloarviota     vähennetään
1661: 1900 000 mk.                                          20 993 000 mk.
1662:                                 EK 23/1997 vp -       HE 119/1997 vp                             17
1663: 
1664:                             33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
1665: 
1666:    10. Säteilyturvakeskuksen tulot                      92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto
1667:   Momentille arvioidaan kertyvän           lisäystä     Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1668: 4 000000 mk.                                          50 000 000 mk.
1669: 
1670: 
1671: 
1672: 
1673:                                        39. Muut sekalaiset tulot
1674: 
1675:   01. Sakkorahat                                        04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen
1676:   Momentin       tuloarviota         vähennetään      peruutukset
1677: 50 000 000 mk.                                          Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1678:                                                       12 000 000 mk.
1679:   02. Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämä-
1680: maksut ja veronlisäykset veronmaksun laiminlyö-
1681: misestä määräaikana                                     50. Tulot osakemyynnistä
1682:   Momentin           tuloarviota       vähennetään      Momentille arvioidaan kertyvän      lisäystä
1683: 60 000 000 mk.                                        596 000 000 mk.
1684: 
1685: 
1686: 
1687: 
1688:                                               Osasto 13
1689:                     KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
1690:                                             01. Korkotulot
1691: 
1692:   07. Korot talletuksista
1693:   Momentille arvioidaan        kertyvän    lisäystä
1694: 290 000 000 mk.
1695: 
1696: 
1697: 
1698: 
1699:                                             03. Osinkotulot
1700: 
1701:   01. Osinkotulot
1702:   Momentille arvioidaan        kertyvän    lisäystä
1703: 650 000 000 mk.
1704: 
1705: 
1706: 
1707: 
1708:                              05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset
1709: 
1710:   01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
1711:   Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
1712: 35 000 000 mk.
1713: 
1714: 
1715: 3 270592
1716: 18                         EK 23/1997 vp -    HE 11911997 vp
1717: 
1718:                                        Osasto 15
1719:                                        LAINAT
1720:                                 02. Valtion nettolainanotto
1721: 
1722:   01. Nettolainanotto
1723:   Momentin tuloarvioon merkitään vähennystä
1724: 8 580 000 000 mk.
1725:                               EK 2311997 vp -      HE 11911997 vp                        19
1726: 
1727: 
1728: 
1729: 
1730:                                            MENOT
1731: 
1732: 
1733:                                          Pääluokka 21
1734:                              TASAVALLAN PRESIDENTTI
1735:                                 02. Tasavallan Presidentin kanslia
1736: 
1737:  75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
1738:  Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000
1739: mk.
1740: 
1741: 
1742: 
1743: 
1744:                                          Pääluokka 23
1745:                                     VALTIONEUVOSTO
1746:                           25. V aitioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot
1747: 
1748:   26. Kalastajatorpan vierastalo (siirtomäärära-
1749: ha 2 v)
1750:   Momentille myönnetään lisäystä 400 000 mk.
1751: 
1752: 
1753: 
1754: 
1755:                                          Pääluokka 24
1756:                  ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
1757:                                 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
1758: 
1759:   66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärä-   kohtaan 3. Bosnian jäilenrakentaminen ja
1760: raha 3 v)                                          385 000 mk käyttösuunnitelman kohtaan 4.
1761:   Momentille myönnetään lisäystä 28 385 000        Maittain kohdeotamaton kehitysyhteistyö.
1762: mk, josta 28 000 000 mk käyttösuunnitelman
1763: 20                            EK 23/1997 vp -      HE 119/1997 vp
1764: 
1765:                        99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
1766: 
1767:   22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-     haa saa käyttää myös SFOR:ssa palvelevan
1768: menot (arviomääräraha)                             rauhanturvaamishenkilöstön palvelusajalleen
1769:   Momentille myönnetään lisäystä 76 222 000        ottamansa henkilövakuutuksen kustannusten
1770: mk SFOR-operaatioon osallistumisesta aiheu-        korvaamiseen.
1771: tuvien ylläpitomenojen maksamiseen. Määrära-
1772: 
1773: 
1774: 
1775: 
1776:                                          Pääluokka 25
1777:                      OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1778:                                   40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos
1779: 
1780:   21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintame-    Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000
1781: not (siirtomääräraha 2 v)                          mk.
1782: 
1783: 
1784: 
1785:                            45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset
1786: 
1787:   22. Erityismenot (arviomääräraha)                  50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut
1788:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että       oikeudenhoitomenot (arviomääräraha)
1789: määrärahaa saa käyttää myös oikeusministeriön        Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000
1790: päättämässä laajuudessa erityisen painavasta       mk käyttösuunnitelman kohtaan Maksuton oi-
1791: syystä Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen        keudenkäynti.
1792: oikeusturvan toteuttamisesta vieraassa valtiossa
1793: aiheutuvien välttämättömien kustannusten mak-        51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja
1794: samiseen.                                          avustukset (arviomääräraha)
1795:   Momentille ei edellä olevan johdosta myön-         Momentille myönnetään lisäystä 200 000 mk
1796: netä lisämäärärahaa.                               käyttösuunnitelman kohtaan Avustukset saa-
1797:                                                    melaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen.
1798: 
1799: 
1800: 
1801:                                         60. Eräät virastot
1802: 
1803:   22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (ar-        Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000
1804: viomääräraha)                                      mk.
1805: 
1806: 
1807: 
1808: 
1809:                                          Pääluokka 26
1810:                   SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
1811:                                          07. Kihlakunnat
1812: 
1813:   21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta-       Momentille myönnetään lisäystä 24 700 000
1814: menot (siirtomääräraha 2 v)                        mk.
1815:                               EK 23/1997 vp -      HE 119/1997 vp                                 21
1816: 
1817:                                           75. Poliisitoimi
1818: 
1819:   21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära-         Momentille myönnetään lisäystä nettomää-
1820: ha 2 v)                                            rärahaan 49 000 000 mk.
1821: 
1822: 
1823: 
1824:                                        80. Pelastushallinto
1825: 
1826:   22. Erityismenot (arviomääräraha)
1827:   Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000
1828: mk.
1829: 
1830: 
1831: 
1832: 
1833:                                        90. Rajavartiolaitos
1834: 
1835:    21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära-        70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomää-
1836: ha 2 v)                                            räraha 3 v)
1837:    Momentin perusteluja täydennetään siten,          Momentille myönnetään lisäystä 1 288 000
1838: että määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin,      mk.
1839: joihin saadaan ED-rahoitusta.
1840:    Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
1841: netä lisämäärärahaa.
1842: 
1843: 
1844: 
1845:                                     98. Alueiden kehittäminen
1846: 
1847:    43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU)             Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
1848: (siirtomääräraha 3 v)                              netä lisämäärärahaa.
1849:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1850: määrärahasta on varattu 78 000 000 mk EU :n
1851: rakennerahastoista osarahoitettavien tavoiteoh-
1852: jelmien, yhteisöaloitteiden sekä muiden hank-
1853: keiden kansallista osarahoitusta varten. Alue-        61. EU·n osallistuminen rakenne- ja aluekehi-
1854: kehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden        tysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin ( EU) (siir-
1855: osuus on 61 800 000 mk ja sosiaalirahastosta       tomääräraha 3 v)
1856: rahoitettavien hankkeiden osuus 16 200 000 mk.        Momentilta vähennetään 11 333 000 mk.
1857: 
1858: 
1859: 
1860: 
1861:                                          Pääluokka 27
1862:                  PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1863:                                       01. Puolustusministeriö
1864: 
1865:   74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siir-    Momentille myönnetään lisäystä 55 000 000
1866: tomääräraha 3 v)                                   mk.
1867: 22                              EK 23/1997 vp -       HE 119/1997 vp
1868: 
1869:                                    Lisäykset käyttösuunnitelmaan:
1870:                                                              Kustannusarvio
1871:                                                  Hyöty-2                        Myönnetty   Myönnetään
1872:        Rakennustyö                               ala m     1000 mk     mk/m 2     mk           mk
1873: 10.    Pienehköt työt ........................                                              32 500000
1874: 14.    Suunnittelu ja tutkimus ...............                                               3 000000
1875: 15.    Majoitusrakennus, Kajaani ............    7000       40000       5 714               19 500 000
1876:                                                                                 Yhteensä    55 000000
1877: 
1878: 
1879:                                           10. Puolustusvoimat
1880:   16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomää-         Momentille myönnetään lisäystä 370 000 000
1881: räraha 3 v)                                           mk.
1882: 
1883: 
1884: 
1885:                              30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
1886:   21. YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoimin-           käripataljoonan Bosnia-Hertsegovinassa toi-
1887: nan toimintamenot (arviomääräraha)                    meenpantavaan, NATO:n johtamaan SFOR-
1888:   Momentille myönnetään lisäystä 32 000 000           operaatioon osallistumisesta aiheutuviin matka-
1889: mk.                                                   kustannus-, terveydenhoito-, kuljetus-, varusta-
1890:   Lisämäärärahaa saa käyttää suomalaisen jää-         mis-, edustus- ja hallintomenoihin.
1891: 
1892: 
1893: 
1894:                          99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot
1895:   51. Sotahistoriallisten erikoismuseoiden toimin-       Määrärahaa saa käyttää sotahistoriallisten
1896: nan tukeminen                                         erikoismuseoiden toiminnan tukemiseen.
1897:   Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
1898: 
1899: 
1900: 
1901: 
1902:                                             Pääluokka 28
1903:                 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
1904:                                            05. Valtiokonttori
1905:    88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha        perustaman atk-palvelutoimintaa harjoittavan
1906: 3 v)                                                  osakeyhtiön valtiovarainministeriön toimesta
1907:    Momentille myönnetään lisäystä 400 000 mk.         merkittävien osakkeiden maksamiseen.
1908:    Lisämäärärahaa saa käyttää TT Tieto Oy:n
1909: 
1910: 
1911: 
1912:                        06. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset
1913:   50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingon-           tuusta annetun lain (8/1898) nojalla maksettavat
1914: korvaukset (arviomääräraha)                           korvaukset ja sille myönnetään lisäystä 600 000
1915:   Momentille lisätään käyttösuunnitelman koh-         mk.
1916: ta Rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vas-
1917:                                EK 23/1997 vp -      HE 119/1997 vp                           23
1918: 
1919:                            39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
1920: 
1921:   30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomäärä-          31. Verohyvitys (arviomääräraha)
1922: raha)                                                 Momentille myönnetään 43 777 500 mk.
1923:   Momentille myönnetään lisäystä 38 310 000           Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itse-
1924: mk.                                                 hallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen
1925:                                                     maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle.
1926: 
1927: 
1928: 
1929: 
1930:                                          52. Tilastokeskus
1931: 
1932:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
1933:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että        netä lisämäärärahaa.
1934: määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenyyteen liit-
1935: tyvien tilastohankkeiden rahoitukseen.
1936: 
1937: 
1938: 
1939: 
1940:                                      64. Valtion kiinteistölaitos
1941: 
1942:   87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank-    Momentille myönnetään lisäystä 105 000 000
1943: kiminen (siirtomääräraha 3 v)                       mk.
1944: 
1945: 
1946: 
1947: 
1948:                                   70. Hallinnon kehittämiskeskus
1949: 
1950:    Luvun perusteluja muutetaan siten, että Hal-     lomapalkkavelkojen maksamiseen ja 3 200 000
1951: linnon kehittämiskeskukselle vuonna 1996            mk peruspääoman korottamiseen. Valtioneu-
1952: myönnettyä 5 000 000 markan lainaa ei peritä        vosto oikeutetaan päättämään peruspääoman
1953: takaisin, vaan siitä käytetään 1 800 000 mk         korotuksesta.
1954: 
1955: 
1956: 
1957: 
1958:                              87. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen
1959: 
1960:   41. Takauskorvaukset Eläkekassa Tuelie (ar-          Määrärahaa saa käyttää Eläkekassa Tuen
1961: viomääräraha)                                       Osuuskunta Eka-yhtymälle antaman lainan val-
1962:   Momentille myönnetään 6 700 000 mk.               tion takauksesta aiheutuviin menoihin.
1963: 
1964: 
1965: 
1966: 
1967:                         90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU)
1968: 
1969:   67. Bruttokansantuloon perustuvat maksut Eu-
1970: roopan unioni/le ( EU) (arviomääräraha)
1971:   Momentilta vähennetään 400 000 000 mk.
1972: 24                             EK 2311997 vp -      HE 119/1997 vp
1973: 
1974:                        99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot
1975: 
1976:   95. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistö-     ten, että määrärahaa saa käyttää myös Hallin-
1977: menojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)           non kehittämiskeskuksen Keilaniemestä muu-
1978:   Momentille myönnetään lisäystä 2 100 000          ton johdosta aiheutuvien ylimääräisten kulutus-
1979: mk.                                                 menojen maksamiseen.
1980:   Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
1981: 
1982: 
1983: 
1984: 
1985:                                           Pääluokka 29
1986:                      OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1987:                                         01. Opetusministeriö
1988: 
1989:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           van virkamiehen (A 30) virka. Momentille ei
1990:   Momentilta vähennetään 1 000 000 mk.              tämän johdosta myönnetä lisämäärärahaa.
1991:   Opetusministeriön kansainvälisten asiain
1992: osaston ylijohtajan (A 31) viran nimi muutetaan
1993: johtajaksi (A 31) sekä liikunta- ja nuoriso-          50. Eräät avustukset
1994: osaston ylijohtajan (A 31) viran nimi muutetaan       Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000
1995: johtajaksi (A 31) sekä lakkautetaan ylijohtajan     mk käyttösuunnitelman kohtaan Viime sodissa
1996: (A 31) virka ja samalla perustetaan neuvottele-     kaatuneiden etsintä ja muiston vaaliminen.
1997: 
1998: 
1999: 
2000:                                            10. Yliopistot
2001: 
2002:   21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomäärä-         87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha
2003: raha 2 v)                                           3 v)
2004:   Momentille myönnetään lisäystä nettomää-             Momentille lisätään käyttösuunnitelman koh-
2005: rärahaan 103 000 000 mk.                            ta 7. Kuopion yliopisto, Bioteknia 2 ja sille
2006:                                                     myönnetään lisäystä 33 000 000 mk.
2007:                                                        Lisäksi momentin perusteluja täydennetään
2008:    22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU)   siten, että Kuopion yliopiston käyttöön saadaan
2009: (siirtomääräraha 3 v)                               hankkia Bioteknia 2 -nimisestä hankkeesta
2010:    Momentille lisätään käyttösuunnitelman koh-      hyötyalaltaan yhteensä 3 015 m2 :n suuruiset
2011: ta 7. Tutkimusrahoituksen lisäysohjelma ja sille    tilat hankintahinnan ollessa enintään 66 000 000
2012: myönnetään lisäystä 26 300 000 mk.                  mk arvonlisäveroineen.
2013: 
2014: 
2015: 
2016:                             40. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus
2017: 
2018:   21. Valtion oppilaitosten toimintamenot (siir-       30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän ja
2019: tomääräraha 2 v)                                    ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
2020:   Momentille myönnetään lisäystä 14 300 000         (arviomääräraha)
2021: mk.                                                    Momentille myönnetään lisäystä 132 700 000
2022:                                                     mk.
2023:                                 EK 2311997 vp -       HE 11911997 vp                               25
2024: 
2025:    34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillis-   vuonna 1997 saa myöntää valtionosuutta pe-
2026: ten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen          rustamishankkeille siten, että hankkeista aiheu-
2027: perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)         tuvat valtionosuudet vuoden 1997 tammikuun
2028:    Momentille myönnetään lisäystä 12 700 000          hintatasossa ovat yhteensä enintään 597 700 000
2029: mk.                                                   mk. Valtionosuuksista enintään 217 700 000 mk
2030:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että         saa myöntää toteutusaikaisena.
2031: 
2032: 
2033: 
2034: 
2035:                                           69. Aikuiskoulutus
2036: 
2037:    30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökus-        50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökus-
2038: tannuksiin (arviomääräraha)                           tannuksiin (arviomääräraha)
2039:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että            Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000
2040: määrärahasta saa käyttää opetus- ja kulttuuri-        mk.
2041: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisiin              Momentin perusteluja muutetaan siten, että
2042: avustuksiin enintään 3 250 000 mk sekä siten,         määrärahasta saa käyttää enintään 5 000 000
2043: että tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa           mk valtionosuutta saavista kansanopistoista
2044: käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtion-       annetun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin sekä
2045: osuuksien maksamiseen.                                siten, että opiskelijaviikkokiintiön estämättä
2046:    Momentille ei edellä olevan johdosta myön-         määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä ai-
2047: netä lisämäärärahaa.                                  heutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
2048: 
2049: 
2050: 
2051: 
2052:                              88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen
2053: 
2054:   Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suo-           50. Suomen Akatemian tutkimusmäärä ahat
2055: men Akatemian momenteilta 29.88.50 ja 53              (siirtomääräraha 3 v)
2056: rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna            Momentille myönnetään lisäystä 65 0 0 000
2057: 1997 hyväksyä lisää sitoumuksia 170 000 000           mk.
2058: markan arvosta. Myöntämisvaltuus vuonna
2059: 1997 on 570 000 000 mk.
2060: 
2061:  21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirto-            53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitt~va-
2062: määräraha 2 v)                                        rat tieteen tukemiseen (arviomääräraha)     \
2063:  Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000               Momentille myönnetään lisäystä 4 000 OOo
2064: mk.                                                   mk.
2065:                                                                                                          \
2066: 
2067: 
2068: 
2069:                                          90. Taiteen tukeminen
2070: 
2071:   52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-        Momentille myönnetään lisäystä 127 000 000
2072: rat taiteen tukemiseen (arviomääräraha)               mk.
2073: 
2074: 
2075: 4 270592
2076: 26                             EK 23/1997 vp -     HE 119/1997 vp
2077: 
2078:                                 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne
2079:  75. Perusparannukset ja talonrakennukset (osa     mk käyttösuunnitelman kohtaan Suomenlinnan
2080: EU) (siirtomääräraha 3 v)                          perusparannukset.
2081:  Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000
2082: 
2083: 
2084: 
2085:                          98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen
2086: 
2087:   50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-     Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000
2088: rat liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen   mk.
2089: (arviomääräraha)
2090: 
2091: 
2092: 
2093: 
2094:                             Pääluokka 30
2095:            MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
2096:            01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n rakennetuki
2097:    23. Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot       Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000
2098: (siirtomääräraha 2 v)                              mk.
2099: 
2100: 
2101: 
2102:                           31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU)
2103:    45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU)            Määrärahaa saa käyttää myös EMOTR:n
2104: (siirtomääräraha 2 v)                              tukiosaston tilikauteen 1996/97 kohdistuviin
2105:    Momentille myönnetään lisäystä 116 000 000      menoihin.
2106: mk.
2107: 
2108: 
2109: 
2110:      32. Maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU)
2111:   41. Maataloustuotannon tasapainottamisme-           60. Siirto interventiorahastoon ( EU)
2112: not (siirtomääräraha 3 v)                             Momentilta vähennetään 5 000 000 mk.
2113:   Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000
2114: mk.
2115: 
2116: 
2117: 
2118:                 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU)
2119: 
2120:   49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (ar-
2121: viomääräraha)
2122:   Momentilta vähennetään 25 000 000 mk.
2123:                                 EK 23/1997 vp -      HE 11911997 vp                                27
2124: 
2125:                                     34. Muut maatalouden menot
2126: 
2127:   41. Kasvinsuojelun korvaukset (arviomäärära-        Momentille myönnetään lisäystä 6 300 000
2128: ha)                                                  mk.
2129: 
2130: 
2131: 
2132:                                 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
2133: 
2134:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2135:   Momentille myönnetään lisäystä 330 000 mk.
2136: 
2137: 
2138: 
2139: 
2140:                                       86. Metsätalous (osa EU)
2141: 
2142:    25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto (siir-      50. Eräät metsätalouden valtionavut
2143: tomääräraha 3 v)                                        Momentin perusteluja muutetaan siten, että
2144:    Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000         käyttösuunnitelmaan lisätään kohta Euroopan
2145: mk.                                                  metsäntutkimuksen tukisäätiö, jolle myönne-
2146:    Lisäksi momentin perusteluja täydennetään         tään 600 000 mk. Vastaavasti käyttösuunnitel-
2147: siten, että määrärahaa saa käyttää myös Poh-         man kohdasta Euroopan Metsäinstituutti ry
2148: jois-Suomen metsäpuiden siemenhankinnasta            vähennetään 600 000 mk.
2149: aiheutuvien menojen maksamiseen maa- ja                 Momentille ei tämän johdosta myönnetä
2150: metsätalousministeriön tarkemmin määräämin           lisämäärärahaa.
2151: perustein.
2152: 
2153:   42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja
2154: valvontaorganisaatioille                                61. Hyrynsalmen työpaikkamenetysten korva-
2155:   Momentille myönnetään lisäystä 12 166 000          ustoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v)
2156: mk.                                                     Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
2157:                                                         Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston
2158:   44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaa-         3.4.1997 tekemässä periaatepäätöksessä tarkoi-
2159: miseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)                tetusta valtion ja Kuusamon yhteismetsän vä-
2160:    Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000         lisestä maanvaihdosta aiheutuvien työpaikkojen
2161: mk.                                                  menetystä korvaavien toimenpiteiden rahoitta-
2162:   Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-         miseen Hyrynsalmen kunnassa. Määrärahasta
2163: ten, että vuonna 1997 saa hyväksyä lakien            saa käyttää enintään 2 000 000 mk ennen kuin
2164: mukaisten tukien piiriin kansallisesti kokonaan      Hyrynsalmen kunnan alueelta maanvaihtoon
2165: rahoitettavat työt, joiden valtiontuki on enin-      tarkoitetut valtion maat ovat siirtyneet Kuusa-
2166: tään 241 000 000 mk.                                 mon yhteismetsän osakaskunnan omistukseen.
2167: 
2168: 
2169: 
2170: 
2171:                                           95. Metsähallitus
2172: 
2173:    Luvun perustelujen kohdan 1. Palvelu- ja          päristöministeriön ohjauksessa siten, että niiden
2174: muut toimintatavoitteet viides kappale muute-        hankkimiseen, Metsähallitukselle myynneistä ja
2175: taan seuraavaksi:                                    hankinnoista syntyviin kuluihin ja maanvaih-
2176:    Vuonna 1997 tavoitteena on, että Metsähal-        don välirahaan käytetään yhteensä 210 milj. mk.
2177: litus tekee luonnonsuojelualuehankintoja ym-
2178: 28                           EK 23/1997 vp -      HE 11911997 vp
2179: 
2180:                                     97. Kasvinjalostuslaitos
2181: 
2182:   70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 2 v)     sen siementuotantojärjestelmän uudistamisesta
2183:   Momentille myönnetään 2 000 000 mk.             aiheutuviin laitehankintoihin ja muihin menoi-
2184:   Määrärahaa saa käyttää kasvinjalostuslaitok-    hin.
2185: 
2186: 
2187: 
2188:                  99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
2189: 
2190:   27. Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomää-         Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
2191: räraha 3 v)                                       ten, että määrärahaa saa käyttää enintään 105
2192:   Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000        henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paik-
2193: mk.                                               kaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
2194: 
2195: 
2196: 
2197: 
2198:                                         Pääluokka 31
2199:                    LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
2200:                                       30. Merenkulkulaitos
2201: 
2202:   70. Kaluston hankinta (osa EU) (siirtomää-        77. Väylätyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)
2203: räraha 3 v)                                          Momentin perusteluja täydennetään siten,
2204:   Momentille myönnetään lisäystä 27 000 000       että määrärahaa saa käyttää myös EU:n alue-
2205: mk.                                               kehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisäl-
2206:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että     tämien valtion hankkeiden kansallisten rahoi-
2207: merenkulkulaitoksen tilaamasta uudesta moni-      tusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on
2208: toimijäänmurtajasta saa aiheutua valtiolle me-    varattu 1 250 000 mk kansallista rahoitusta
2209: noja enintään 303 000 000 mk. Momentin mää-       varten.
2210: rärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkei-           Momentille ei tämän johdosta myönnetä
2211: den menoihin.                                     lisämäärärahaa.
2212: 
2213: 
2214: 
2215:                        32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
2216: 
2217:   40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar-        50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset
2218: viomääräraha)                                     (arviomääräraha)
2219:   Momentilta vähennetään 8 000 000 mk.               Momentille myönnetään lisäystä 1 810 000
2220:                                                   mk.
2221: 
2222: 
2223: 
2224:                                          58. Radanpito
2225: 
2226:   21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa      Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
2227: EU) (siirtomääräraha 2 v)                         ten, että momentin määrärahasta varataan
2228:   Momentille myönnetään lisäystä nettomää-        4 000 000 mk EU:n rakennerahastohankkeiden
2229: rärahaan 175 000 000 mk.                          kansallista rahoitusosuutta varten.
2230:                               EK 23/1997 vp -      HE 11911997 vp                                 29
2231: 
2232:    77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha      Momentille myönnetään 85 000 000 mk.
2233: 2 v)                                                 Määrärahaa saa käyttää Helsinki-Leppävaa-
2234:    Momentiiie myönnetään lisäystä 10 000 000       ra kaupunkiradan rakentamisesta valtiolle ai-
2235: mk.                                                heutuvien menojen maksamiseen. Ratahallinto-
2236:                                                    keskus saa tehdä sitoumuksia siten, että valtiolle
2237:   78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan ra-        aiheutuu menoja tänä vuonna ja myöhempinä
2238: kentaminen (siirtomääräraha 3 v)                   vuosina yhteensä 518 milj. mk.
2239: 
2240: 
2241: 
2242:                         99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot
2243: 
2244:    22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha      Momentin perusteluja täydennetään siten,
2245: 3 v)                                               että määrärahaa saa käyttää myös palkkioiden
2246:    Momentiiie myönnetään lisäystä 13 000 000       maksamiseen.
2247: mk.
2248: 
2249: 
2250: 
2251: 
2252:                                          Pääluokka 32
2253:         KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
2254:                               02. KTM yrityspalvelun piiritoimistot
2255: 
2256:    21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära-         Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
2257: ha 2 v)                                            ten, että perusteluista poistetaan maininta:
2258:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että      "Määrärahaa saa käyttää myös 1.9.1997 pe-
2259: määrärahaa saa käyttää myös EU:n maatalou-         rustettavien työvoima- ja elinkeinokeskusten
2260: den ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta        käynnistämisen valmistelusta aiheutuvien palk-
2261: rahoitettavien ohjelmien teknisen avun kansal-     kaus- ja muiden toimintamenojen sekä 1.3.1997
2262: listen rahoitusosuuksien maksamiseen valtion       lukien perustettavien johtajien viroista aiheutu-
2263: osalta. Määrärahasta on varattu 76 000 mk          vien palkkausmenojen maksamiseen."
2264: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston              Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
2265: ohjausosaston teknisen avun kansallista rahoi-     netä Iisämäärärahaa.
2266: tusosuutta varten.
2267: 
2268: 
2269: 
2270:                                03. Työvoima- ja elinkeinokeskukset
2271: 
2272:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)        ta aiheutuvien palkkaus- ja muiden totmmta-
2273:     Momentin määräraha muutetaan nettomää-         menojen sekä 1.3.1997 lukien perustettavien
2274:  rärahaksi ja siihen myönnetään lisäystä           johtajien viroista aiheutuvien palkkaus- ja mui-
2275:  5 600 000 mk.                                     den toimintamenojen maksamiseen.
2276:     Momentin perusteluja muutetaan siten, että        Edelleen momentin perusteluja muutetaan
2277:  määrärahaa saa käyttää myös työvoima- ja          siten, että määrärahaa saa käyttää myös euro-
2278:  elinkeinokeskuksista ja niiden yritysosastojen    neuvontakeskuksista, vientiasiamiestoiminnasta
2279:  toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.      sekä yrityspalvelupisteestä aiheutuvien menojen
2280:  Määrärahaa saa käyttää myös työvoima- ja          maksamiseen.
2281:  elinkeinokeskusten käynnistämisen valmistelus-
2282: 30                             EK 23/1997 vp -      HE 119/1997 vp
2283: 
2284:                                     33. Kuluttajatutkimuskeskus
2285: 
2286:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2287:   Momentille myönnetään lisäystä 800 000 mk.
2288: 
2289: 
2290: 
2291: 
2292:                                  44. Teknologian kehittämiskeskus
2293:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           maksamaton pääoma ja korko kokonaan tai
2294:   Momentille myönnetään lisäystä nettomää-          osittain takaisin perimättä.
2295: rärahaan 10 000 000 mk.                               Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
2296:                                                     netä lisämäärärahaa.
2297:    23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU)
2298: (arviomääräraha)                                       85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (siirto-
2299:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että       määräraha 3 v)
2300: vuonna 1997 uusia sitoumuksia saa hyväksyä             Momentille myönnetään 50 000 000 mk.
2301: enintään 765 000 000 mk.                               Määrärahaa saa käyttää pääomaehtoisten
2302:    Momentille ei edellä olevan johdosta myön-       tuotekehityslainojen maksamiseen.
2303: netä lisämäärärahaa.                                   Vuoden 1996 ensimmäisessä lisätalousarvios-
2304:                                                     sa olleen momentin kahden vuoden siirtomää-
2305:   40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (ar-          räraha muutetaan kolmen vuoden siirtomäärä-
2306: viomääräraha)                                       rahaksi.
2307:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että           Pääomalainoja myönnetään kansainvälisesti
2308: vuonna 1997 uusia avustuksia saa myöntää            kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomene-
2309: enintään 785 000 000 mk.                            telmien kehittämiseen ja parantamiseen. Laina
2310:   Momentille ei edellä olevan johdosta myön-        myönnetään ehdoin, että lainan pääoma ja
2311: netä lisämäärärahaa.                                pääomalle maksettava korko maksetaan takai-
2312:                                                     sin vain edellyttäen, että sidotulle pääomalle jää
2313:    83. Tuotekehityslainat (osa EU) (arviomää-       täysi kate. Lainalla on myös huonompi etuoi-
2314: räraha)                                             keus velallisyrityksen mahdollisessa konkurssis-
2315:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että       sa. Lainat myönnetään vakuutta vaatimatta.
2316: vuonna 1997 uusia lainoja saa myöntää enin-            Mikäli kehitystyö ei johda taloudellisesti
2317: tään 280 000 000 mk. Lisäksi momentin perus-        kannattavaan liiketoimintaan, Teknologian ke-
2318: teluja muutetaan siten, että mikäli kehitystyö ei   hittämiskeskuksella on lainan saajan hakemuk-
2319: johda taloudellisesti kannattavaan liiketoimin-     sesta oikeus jättää lainan maksamaton pääoma
2320: taan, Teknologian kehittämiskeskuksella on          ja korko kokonaan tai osittain takaisin peri-
2321: lainan saajan hakemuksesta oikeus jättää lainan     mättä.
2322: 
2323: 
2324: 
2325: 
2326:                                             49. Kera Oy
2327:      42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha)     mk ja uusia erityislainoja enintään 600 000 000
2328:      Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000      mk, josta enintään 110 000 000 mk naisyrittä-
2329: mk.                                                 jälainoja.
2330:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että
2331: uusia korkotukilainoja Kera Oy saa myöntää            43. Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen
2332: vuonna 1997 investointien ja käyttöpääoman          (arviomääräraha)
2333: rahoittamiseen yhteensä enintään 1 170 000 000         Momentilta vähennetään 17 000 000 mk.
2334:                                EK 23/1997 vp -       HE 119/1997 vp                                31
2335: 
2336:                                     50. Teollisuuden edistäminen
2337: 
2338:   24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutki-      valtionyhtiöiden osakeanneissa. Määrärahaa saa
2339: mus- ja kehitystyö (siirtomääräraha 3 v)             käyttää myös muista tarpeellisista osakejärjes-
2340:   Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000          telyistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Li-
2341: mk.                                                  säksi määrärahaa saa käyttää valtionyhtiöiden
2342:                                                      yksityistämiseen liittyvien menojen maksami-
2343:   46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedelly-    seen.
2344: tysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v)              Valtioneuvosto voi päättää sellaisista omis-
2345:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että        tusjärjestelyistä, joiden seurauksena luovutaan
2346: uusia avustuksia saa myöntää siten, että sopi-       valtion kahden kolmanneksen määräenemmis-
2347: musten yhteenlaskettu arvo vuosina 1996-1997         töasemasta Kauppatalo Hansel Oy:ssä ja Ke-
2348: on enintään 8 000 000 000 mk.                        mijoki Oy:ssä kuitenkin määräysvalta säilyttäen
2349:    Momentille ei edellä olevan johdosta myön-        sekä valtion määräysvallasta Kemira Oy:ssä
2350: netä lisämäärärahaa.                                 kuitenkin yhden kolmasosan määrävähemmis-
2351:                                                      töasema säilyttäen.
2352:   60. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientita-
2353: kuukorvaukset (arviomääräraha)                          89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön
2354:   Momentilta vähennetään 399 000 000 mk.             (siirtomääräraha 3 v)
2355:                                                         Momentille myönnetään 205 000 000 mk.
2356:   88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)              Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuus-
2357:   Momentille myönnetään 100 000 000 mk.              sijoitus Oy:n osakepääoman maksamiseen ja
2358:   Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston             muuhun oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen
2359: määräämin perustein niiden osakkeiden mer-           yhtiössä sekä mahdollisten vaihtovelkakirjalai-
2360: kintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee      nojen merkintähinnan maksamiseen.
2361: 
2362: 
2363: 
2364:                 51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
2365: 
2366:   49. Yritysten investointi- ja kehittämishank-      yritystukea, pk-yritysten kehittämistukea ja yri-
2367: keiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha)           tysten toimintaympäristötukea saa myöntää
2368:    Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000         vuonna 1997 315 000 000 mk, josta 250 000 000
2369: mk.                                                  mk on varattu kansallisena osuutena EU:n
2370:    Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-        aluekehitysrahaston rahoittamiin hankkeisiin.
2371: ten, että kehitysalueen investointitukea, pien-
2372: 
2373: 
2374: 
2375:                       52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen
2376: 
2377:   24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille     Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
2378: yrityksille (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)           ten, että määrärahasta on varattu 39 500 000 mk
2379:    Momentille myönnetään lisäystä 7 500 000          EU:n osarahoittamien hankkeiden kansallista
2380: mk.                                                  rahoitusosuutta varten.
2381: 
2382: 
2383:                                           55. Energiatalous
2384: 
2385:    40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha)         maista polttoainetta käyttäville kaukolämpö-
2386:    Momentilta vähennetään 25 000 000 mk.             keskuksille vuonna 1995 myönnettyjen avustus-
2387:    Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-        ten maksamiseen.
2388:  ten, että määrärahaa saa käyttää myös koti-
2389: 32                            EK 2311997 vp -      HE 11911997 vp
2390: 
2391:                                   80. Matkailun edistämiskeskus
2392: 
2393:    88. Muut finanssisijoitukset (siirtomääräraha   ma Finland Oy:n ja Finnova AB:n osakkeiden
2394: 2 v)                                               lunastamiseksi valtiolle.
2395:    Momentin perusteluja muutetaan siten, että        Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
2396: määrärahaa saa käyttää Matkailuviestintä Com-      netä lisämäärärahaa.
2397: 
2398: 
2399: 
2400: 
2401:                                 85. Ulkomaankaupan edistäminen
2402: 
2403:    40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU)      lyyn vuonna 2000 osallistumiseen liittyviin ku-
2404: (arviomääräraha)                                   luihin.
2405:    Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000
2406: mk.                                                   41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville jär-
2407:    Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-      jestöille ja Suomen Ulkomaankauppaliitto ry: lle
2408: ten, että uusia avustuksia saa myöntää vuonna         Momentilta vähennetään 600 000 mk.
2409: 1997 270 000 000 mk, josta 30 000 000 mk on
2410: varattu EU :n aluekehitysrahaston hankkeisiin,       47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle
2411: 6 000 000 mk EU :n sosiaalirahaston hankkeisiin    (arviomääräraha)
2412: ja 70 000 000 mk Hannoverin maailmannäytte-          Momentilta vähennetään 25 000 000 mk.
2413: 
2414: 
2415: 
2416: 
2417:                             Pääluokka 33
2418:           SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
2419:                                  01. Sosiaali- ja terveysministeriö
2420: 
2421:   21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära-         Momentille myönnetään lisäystä nettomää-
2422: ha 2 v)                                            rärahaan 12 675 000 mk.
2423: 
2424: 
2425: 
2426: 
2427:                     02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
2428: 
2429:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          maanavun yksikön (HEDEC) Ukraina-projek-
2430:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että       tiin 684 000 mk.
2431: maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen saa          Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
2432: käyttää enintään 1 316 000 mk sekä ulko-           netä lisämäärärahaa.
2433: 
2434: 
2435: 
2436: 
2437:                                       10. Säteilyturvakeskus
2438: 
2439:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2440:   Momentille myönnetään lisäystä nettomää-
2441: rärahaan 4 000 000 mk.
2442:                               EK 23/1997 vp -     HE 11911997 vp                                 33
2443: 
2444:                                          11. Lääkelaitos
2445: 
2446:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
2447:    Momentin perusteluja täydennetään siten,       netä lisämäärärahaa.
2448: että määrärahaa saa käyttää myös EU:n hy-
2449: väksymien hankkeiden rahoittamiseen.
2450: 
2451: 
2452: 
2453: 
2454:                                       17. Työttömyysturva
2455: 
2456:   50. Valtionosuus työttömyyskassoille (ar-          52. Pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiske-
2457: viomääräraha)                                     lun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
2458:   Momentille myönnetään lisäystä 230 000 000         Momentin perustelut muutetaan siten, että
2459: mk.                                               määrärahaa saa käyttää pitkäaikaistyöttömien
2460:                                                   omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun
2461:                                                   lain (709/1997) mukaisten menojen maksami-
2462:    51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva    seen.
2463: (arviomääräraha)                                     Momentille ei tämän johdosta myönnetä
2464:    Momentilta vähennetään 70 000 000 mk.          lisämäärärahaa.
2465: 
2466: 
2467: 
2468: 
2469:                                        19. Eläkevakuutus
2470: 
2471:   50. Valtion osuus merimieseläkekassan menois-      52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtu-
2472: ta (arviomääräraha)                               vista menoista (arviomääräraha)
2473:   Momentille myönnetään lisäystä 550 000 mk.         Momentilta vähennetään 20 000 000 mk.
2474: 
2475: 
2476: 
2477: 
2478:                  22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot
2479:    58. Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaraho-   ministeriön määräämin perustein avustuksina
2480: jen tuoton käyttö (siirtomääräraha 2 v)           puutteellisesti asuvien sotainvalidien ja muiden
2481:    Momentille myönnetään 2 000 000 mk.            rintamaveteraanien asuntojen korjauksiin.
2482:    Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveys-
2483: 
2484: 
2485: 
2486: 
2487:                                     28. Muu toimeentuloturva
2488: 
2489:   50. Sotilasavustus (arviomääräraha)
2490:   Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000
2491: mk.
2492: 
2493: 5 270592
2494: 34                              EK 23/1997 vp -       HE 119/1997 vp
2495: 
2496:                          32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
2497:   30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja tervey-         39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali-
2498: denhuollon käyttökustannuksiin (arviomäärära-         ja terveyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuk-
2499: ha)                                                   siin (arviomääräraha)
2500:   Momentille myönnetään lisäystä 14 000 000              Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000
2501: mk.                                                   mk.
2502:                                                          Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
2503:   31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys-     ten, että vuonna 1997 saadaan hyväksyä ennen
2504: palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomäärä-       vuotta 1990 hyväksyttyjen perustamiskustan-
2505: raha)                                                 nushankkeiden toteuttamisohjelmien muutoksia
2506:   Momentille myönnetään lisäystä 70 000 000           siten, että niiden kokonaiskustannusarviot ovat
2507: mk.                                                   yhteensä enintään 60 000 000 mk.
2508: 
2509: 
2510: 
2511: 
2512:                                            57. Lomatoiminta
2513:   40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomi-        Momentille myönnetään lisäystä 139 000 000
2514: tuspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)          mk.
2515: 
2516: 
2517: 
2518: 
2519:                             92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö
2520:    50. Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveys-    Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000
2521: alan yhteisöjen kustannuksiin (arviomääräraha)        mk.
2522: 
2523: 
2524: 
2525: 
2526:                                   Pääluokka 34
2527:                          TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
2528:                                            01. Työministeriö
2529:    20. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma        henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
2530: ja tuottavuuden kehittäminen (siirtomääräraha         kauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistu-
2531: 3 v)                                                  van väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta ai-
2532:    Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000          heutuvien menojen maksamiseen.
2533: mk.
2534:    Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-           21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2535: ten, että määrärahaa saa käyttää ohjelman               Momentille myönnetään lisäystä nettomää-
2536: hallinnointiin osallistuvan enintään kahdeksaa        rärahaan 1 550 000 mk.
2537:                                 EK 23/1997 vp -      HE 119/1997 vp                                                                   35
2538: 
2539:                                 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
2540: 
2541:   21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon   maksamiseen. Momentille ei tämän johdosta
2542: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                  myönnetä lisämäärärahaa.
2543:    Momentille myönnetään lisäystä nettomää-
2544: rärahaan 2 000 000 mk.
2545:    Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-          61. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kan-
2546: ten, että määrärahasta saa käyttää enintään          sallinen osarahoitus valtion osalta ( EU) (siirto-
2547: 523 000 mk Pientyönantajien palvelukeskuksen         määräraha 3 v)
2548: maksullisesta toiminnasta aiheutuvien menojen           Momentilta vähennetään 875 000 mk.
2549: 
2550: 
2551: 
2552: 
2553:                                   07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
2554: 
2555:    30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen       Momentille myönnetään lisäystä 4 900 000
2556: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heil-    mk.
2557: le annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityis-
2558: kustannuksiin (arviomääräraha)
2559: 
2560: 
2561: 
2562: 
2563:                             99. Työministeriön hallinnonalan muut menot
2564: 
2565:   22. Työneuvoston toimintamenot (siirtomäärä-       Käyttösuunnitelma:                                                          mk
2566: raha 2 v)                                            Valtion osuus merimiespalvelutoimiston
2567:   Momentille myönnetään lisäystä 147 000 mk.         menoista..............................                                   2 165 000
2568:                                                      Valtion osuus työnantajille eräisiin me-
2569:   51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)        rimiesten matkakustannuksiin . . . . . . . . .                           2 338 000
2570:                                                      Merimiesten työsuhdesuojelun lomake-
2571:   Momentin perusteluja muutetaan siten, että         huolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     50 000
2572: määrärahaa saa käyttää myös merimieslaissa
2573: (423/1978) tarkoitetun työsopimuksen tekemi-                                                              Yhteensä            4 553 000
2574: sestä annetun asetuksen (783/1995) mukaisten
2575: lomakkeiden saatavilla pitämiseen. Momentin            Momentille ei edellä olevan johdosta myön-
2576: käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:             netä lisämäärärahaa.
2577: 
2578: 
2579: 
2580: 
2581:                                            Pääluokka 35
2582:                    YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
2583:                                        01. Ympäristöministeriö
2584: 
2585:    22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomäärä-      Momentille myönnetään lisäystä 6 400 000
2586:  raha 2 v)                                           mk.
2587: 36                             EK 23/1997 vp -      HE 119/1997 vp
2588: 
2589:                                       11. Ympäristön suojelu
2590: 
2591:    60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha     64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuol-
2592: 3 v)                                                to (siirtomääräraha 3 v)
2593:    Momentille myönnetään 3 000 000 mk.                Momentilta vähennetään 3 000 000 mk.
2594: 
2595: 
2596: 
2597:                                  26. Alueelliset ympäristökeskukset
2598: 
2599:  77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)
2600:  Momentille myönnetään lisäystä 1 270 000
2601: mk.
2602: 
2603: 
2604: 
2605: 
2606:                                           Pääluokka 36
2607:                                       VALTIONVELKA
2608:                                 01. Markkamääräisen velan korko
2609: 
2610:   90. Markkamääräisen velan korko (arviomää-           Momentin nettomäärärahasta vähennetään
2611: räraha)                                             3 456 000 000 mk.
2612: 
2613: 
2614: 
2615:                                 03. Valuuttamääräisen velan korko
2616: 
2617:   90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomää-         Momentille myönnetään nettomäärärahaan
2618: räraha)                                             lisäystä 60 616 000 mk.
2619: 
2620: 
2621: 
2622:                                    09. Muut menot valtionvelasta
2623: 
2624:   21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta
2625: (arviomääräraha)
2626:    Momentilta vähennetään 160 000 000 mk.
2627:                           EK 23/1997 vp -   HE 119/1997 vp                            37
2628: 
2629: Eduskunta on päättänyt,                             että nyt hyväksyttyä vuotta 1997 kos-
2630:                                                   kevaa lisätalousarviota sovelletaan 14
2631:                                                   päivästä lokakuuta 1997 alkaen.
2632: 
2633: 
2634:   Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
2635:                             EK 24/1997 vp -     K 6/1997 vp
2636: 
2637: 
2638: 
2639: 
2640:                               Eduskunnan kirjelmä Eduskunnan kirjaston vuodelta
2641:                           1996 antaman kertomuksen johdosta
2642: 
2643:                             Eduskunnan kirjaston hallitukselle
2644:   Eduskunta on, saatuaan Eduskunnan kir-        Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja
2645: jaston kertomuksen vuodelta 1996, lähettä-    lähettää sen tämän ohella Eduskunnan kir-
2646: nyt kertomuksen valmistelevasti käsiteltä-    jaston hallitukselle.
2647: väksi sivistysvaliokuntaan, joka on antanut
2648: siitä mietintönsä n:o 1811997 vp.
2649: 
2650: 
2651:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
2652: 
2653: 
2654: 
2655: 
2656: 270735
2657:                              EK 25/1997 vp -    K 1/1997 vp
2658: 
2659: 
2660: 
2661: 
2662:                              Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja tilaa
2663:                           vuodelta 1996 koskevan tarkastuksen johdosta
2664: 
2665:                               Eduskunnan pankkivaltuustolle
2666:   Eduskunnan talousvaliokunta on val-          asiakirjoihin ja antanut eduskunnalle asiasta
2667: tiopäiväjärjestyksen 50 §:n mukaisesti tut-    mietintönsä n:o 20/1997 vp.
2668: kinut Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuon-     Eduskunta on hyväksynyt talousva-
2669: na 1996 ja sitä varten tutustunut eduskunnan   liokunnan mietinnön, joka täten saatetaan
2670: pankkivaltuuston mainitulta vuodelta anta-     eduskunnan pankkivaltuuston tietoon.
2671: maan kertomukseen sekä sitä valaiseviin
2672: 
2673: 
2674:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
2675: 
2676: 
2677: 
2678: 
2679: 270813
2680:                              EK 25a/1997 vp -     K 1/1997 vp
2681: 
2682: 
2683: 
2684: 
2685:                              Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja tilaa
2686:                           vuodelta 1996 koskevan tarkastuksen johdosta
2687: 
2688: 
2689:   Eduskunnan talousvaliokunta on val-           asiakirjoihin ja antanut eduskunnalle asiasta
2690: tiopäiväjärjestyksen 50 §:n mukaisesti tut-     mietintönsä n:o 20/1997 vp.
2691: kinut Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuon-      Eduskunta on hyväksynyt talousva-
2692: na 1996 ja sitä varten tutustunut eduskunnan    liokunnan mietinnön ja lähettää sen tämän
2693: pankkivaltuuston mainitulta vuodelta anta-      ohella tiedoksi hallitukselle.
2694: maan kertomukseen sekä sitä valaiseviin
2695: 
2696: 
2697:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
2698: 
2699: 
2700: 
2701: 
2702: 270814
2703:                             EK 26/1997 vp -    K 2/1997 vp
2704: 
2705: 
2706: 
2707: 
2708:                               Eduskunnan kirjelmä Suomen itsenäisyyden juhlarahas-
2709:                           ton SITRAn vuodelta 1996 antaman toimintakertomuksen
2710:                           johdosta
2711: 
2712: 
2713:   Eduskunnalle on annettu Suomen itsenäi-        Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja
2714: syyden juhlarahaston SITRAn toimintakerto-    lähettää sen tämän ohella tiedoksi Suomen
2715: mus vuodelta 1996. Talousvaliokunta on        itsenäisyyden juhlarahaston hallintoneuvos-
2716: antanut asiasta mietintönsä n:o 21/1997 vp.   tolle.
2717: 
2718: 
2719:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
2720: 
2721: 
2722: 
2723: 
2724:  270734
2725:                              EK 27/1997 vp -     K 11/1996 vp
2726: 
2727: 
2728: 
2729: 
2730:                                Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuodelta 1995 antaman
2731:                            kehitysyhteistyökertomuksen johdosta
2732: 
2733: 
2734: 
2735:   Eduskunta on, hallituksen annettua edus-      tetaan kehitysyhteistyön maakohtaisten mää-
2736: kunnalle kehitysyhteistyökertomuksen vuo-       rärahajakaumien käsittely siinä vaiheessa,
2737: delta 1995, lähettänyt kertomuksen valmiste-    kun niitä ei ole vielä lopullisesti päätetty
2738: levasti käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokun-      hallituksessa tai asianomaisen maan kanssa
2739: taan, joka on antanut asiasta mietintönsä       käydyissä neuvotteluissa.
2740: n:o 16/1997 vp.                                   Eduskunta on hyväksynyt sanotun mietin-
2741:   Eduskunta edellyttää, että sille mahdollis-   nön, joka täten saatetaan hallituksen tietoon.
2742: 
2743: 
2744:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
2745: 
2746: 
2747: 
2748: 
2749:  270733
2750:                                     EK 28/1997 vp
2751: 
2752: 
2753: 
2754: 
2755:                               Eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston
2756:                           täydennysvaalista
2757: 
2758: 
2759: 
2760:   Eduskunta on, myönnettyään kansanedus-      hallintoneuvoston täydennysvaalin. Valituksi
2761: taja Jouko Skinnarille eron Yleisradio Oy:n   on toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi tullut
2762: hallintoneuvoston jäsenyydestä, suorittanut   kansanedustaja Matti Vähänäkki.
2763: 
2764: 
2765:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
2766: 
2767: 
2768: 
2769: 
2770: 270835
2771:                            EK 29/1997 vp -     VNS 5/1997 vp
2772: 
2773: 
2774: 
2775: 
2776:                               Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston energiapoliittisesta
2777:                           selonteosta Suomen energiastrategia
2778: 
2779:   Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston         Eduskunta on hyväksynyt selonteon joh-
2780: energiapoliittisen selonteon Suomen energia-   dosta talousvaliokunnan mietinnön mukaisen
2781: strategia, lähettänyt sen lausuntoa varten     lausunnon ja päättänyt lähettää sen tiedoksi
2782: talousvaliokuntaan, joka on antanut siitä      valtioneuvostolle.
2783: mietintönsä n:o 22/1997 vp.
2784: 
2785: 
2786:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
2787: 
2788: 
2789: 
2790: 
2791: 270871
2792:                 EK 30 a/1997 vp -   Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali
2793: 
2794: 
2795: 
2796: 
2797:                                Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen vaa-
2798:                           lista nelivuotiskaudeksi 1998-2001
2799: 
2800:                       Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimajalle
2801:   Eduskunta on hallitusmuodon 49 §:n mu-       1998-2001, jolloin valituksi on tullut ny-
2802: kaisesti  toimittanut   eduskunnan    oi-      kyinen oikeusasiamies, oikeustieteen lisen-
2803: keusasiamiehen vaalin nelivuotiskaudeksi       siaatti Lauri Lehtimaja.
2804: 
2805: 
2806:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
2807: 
2808: 
2809: 
2810: 
2811: 280049
2812:                 EK 30 b/1997 vp -   Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali
2813: 
2814: 
2815: 
2816: 
2817:                                Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen vaa-
2818:                           lista nelivuotiskaudeksi 1998-2001
2819: 
2820: 
2821: 
2822:   Eduskunta on hallitusmuodon 49 §:n mu-       1998-2001, jolloin valituksi on tullut ny-
2823: kaisesti  toimittanut   eduskunnan    oi-      kyinen oikeusasiamies, oikeustieteen lisen-
2824: keusasiamiehen vaalin nelivuotiskaudeksi       siaatti Lauri Lehtimaja.
2825: 
2826: 
2827:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
2828: 
2829: 
2830: 
2831: 
2832: 280046
2833:                 EK 31 a/1997 vp- Valtakunnanoikeuden jäsenten vaali
2834: 
2835: 
2836: 
2837: 
2838:                                    Eduskunnan kirjelmä valtakunnanoikeuden jäsenten vaa-
2839:                            lista
2840: 
2841:                            Valtakunnanoikeuden puheenjohtajalle
2842:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan va-        professori Vesa Majamaa varajäsenenään
2843: litsijamiehet ovat säädetyssä järjestyksessä     oikeustieteen lisensiaatti Raimo Lehkonen;
2844: valinneet jäsenet ja varajäsenet valtakunnan-      professori Bengt Broms varajäsenenään
2845: oikeuteen nelivuotiskaudeksi 1998-2001.          varatuomari Carl-Olaf Homen;
2846: V alituiksi ovat tulleet:                          oikeustieteen kandidaatti Kaarina Suonio
2847:    varatuomari Silja Hiironniemi varajäsene-     varajäsenenään maaherra Pirjo Ala-Kapee;
2848: nään professori Kevät Nousiainen;                sekä
2849:    varatuomari Seppo Pelttari varajäsenenään       oikeustieteen tohtori Jukka Kekkonen va-
2850: oikeustieteen tohtori Kaarlo Tuori;              rajäsenenään varatuomari Olavi Syrjänen.
2851: 
2852: 
2853:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
2854: 
2855: 
2856: 
2857: 
2858: 280048
2859:                 EK 31 b/1997 vp- Valtakunnanoikeuden jäsenten vaali
2860: 
2861: 
2862: 
2863: 
2864:                                    Eduskunnan kirjelmä valtakunnanoikeuden jäsenten vaa-
2865:                            lista
2866: 
2867: 
2868: 
2869:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan va-        professori Vesa Majamaa varaJasenenaan
2870: litsijamiehet ovat säädetyssä järjestyksessä     oikeustieteen lisensiaatti Raimo Lehkonen;
2871: valinneet jäsenet ja varajäsenet valtakunnan-      professori Bengt Broms varajäsenenään
2872: oikeuteen nelivuotiskaudeksi 1998-2001.          varatuomari Carl-Olaf Homen;
2873: Valituiksi ovat tulleet:                           oikeustieteen kandidaatti Kaarina Suonio
2874:    varatuomari Silja Hiironniemi varajäsene-     varajäsenenään maaherra Pirjo Ala-Kapee;
2875: nään professori Kevät Nousiainen;                sekä
2876:    varatuomari Seppo Pelttari varajäsenenään       oikeustieteen tohtori Jukka Kekkonen va-
2877: oikeustieteen tohtori Kaarlo Tuori;              rajäsenenään varatuomari Olavi Syrjänen.
2878: 
2879: 
2880:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
2881: 
2882: 
2883: 
2884: 
2885: 280047
2886:                                 EK 3211997 vp -    HE 22611997 vp
2887: 
2888: 
2889: 
2890: 
2891:                                       Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1997 toiseksi lisäta-
2892:                                   lousarvioksi antaman esityksen johdosta
2893:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        nut asiasta    eduskunnalle   mietintönsä    n:o
2894: n:o 226/1997 vp vuoden 1997 toiseksi lisäta-        40/1997 vp.
2895: lousarvioksi. Valtiovarainvaliokunta on anta-
2896: 
2897: 
2898: 
2899: 
2900:                     Vuoden 1997 II lisätalousarvio
2901:   Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 1997 toisen lisätalousarvion:
2902: 
2903: 
2904: 
2905: 
2906:                         Yksityiskohtaiset perustelut
2907:                                             TULOT
2908:                                        Osasto 12
2909:                                    SEKALAISET TULOT
2910:                             28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
2911:   87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttami-           Momentille arvioidaan      kertyvän   lisäystä
2912: sesta                                               1 783 000 000 mk.
2913: 
2914: 
2915: 
2916: 
2917:                                             Osasto 15
2918:                                             LAINAT
2919:                                      02. Valtion nettolainanotto
2920:   01. Nettolainanotto
2921:    Momentin       tuloarviota       vähennetään
2922: 1 740 000 000 mk.
2923: 
2924: 270796
2925: 2                              EK 32/1997 vp -      HE 226/1997 vp
2926: 
2927:                                             MENOT
2928: 
2929: 
2930: 
2931:                                          Pääluokka 28
2932:                 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
2933:                                         82. Postipankki Oy
2934: 
2935:   82. Osakepääoma Postipankki Oy:n ja Suomen        perustettavan luottolaitoksen osakepääoman
2936: Vientiluotto Oy:n omistusyhteisöille                maksamiseen. Valtioneuvostolla on oikeus luo-
2937:   Momentille myönnetään 30 000 000 mk.              vuttaa Postipankki Oy:n ja Suomen Vientiluotto
2938:   Määrärahaa saa käyttää luottolaitostoimin-        Oy:n osakkeet perustettavalle luottolaitokselle.
2939: nasta annetun lain (1607/1993) 13 §:n mukaisen,
2940: 
2941: 
2942: 
2943: 
2944:                                          Pääluokka 31
2945:                      LllKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
2946:                                        30. Merenkulkulaitos
2947: 
2948:     77. Väylätyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)    ten raivauksesta merenkulkulaitokselle aiheutu-
2949:    Momentille myönnetään lisäystä 9 000 000         vien menojen maksamiseen.
2950: mk.                                                    Lisäksi merenkulkulaitos oikeutetaan teke-
2951:    Momentin perusteluja täydennetään siten,         mään sitoumuksia 99 000 000 markan edestä
2952: että määrärahaa saa käyttää Kokkolan väylällä       Kokkolan väylältä löytyneiden ammusten rai-
2953: ruoppaustöiden yhteydessä löytyneiden ammus-        vaustöitä varten.
2954: 
2955: 
2956: 
2957: 
2958:                          99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot
2959:   88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v)          erillistä suoraan valtion omistuksessa olevaa
2960:   Momentille myönnetään 4 500 000 mk.               osakeyhtiökonsernia, joista toisen päätaimiala-
2961:   Määrärahaa saa käyttää Suomen PT-konser-          na on hoitaa postitoimintaa ja toisen toimialoi-
2962: nin omistusjärjestelyistä aiheutuvien menojen       na teleliikenne sekä siihen liittyvä tietoliikenne-
2963: maksamiseen.                                        ja tietotekniikka. Lisäksi valtioneuvosto oikeu-
2964:   Valtioneuvostolla on oikeus tehdä Suomen          tetaan luopumaan muodostettavan telekonser-
2965: PT Oy:tä koskevia omistusjärjestelyjä siten, että   nin osakkeiden määräenemmistöstä valtion
2966: Suomen PT -konsernista muodostetaan kaksi           enemmistö osakkeista kuitenkin säilyttäen.
2967:                           EK 3211997 vp -     HE 226/1997 vp                                3
2968: 
2969: Eduskunta on päättänyt,                             kevaa toista lisätalousarviota sovelletaan
2970:                                                     9 päivästä joulukuuta 1997 alkaen.
2971:       että nyt hyväksyttyä vuotta 1997 kos-
2972: 
2973: 
2974: 
2975:   Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
2976:                                  EK 33/1997 vp- PNE 3/1997 vp
2977: 
2978: 
2979: 
2980: 
2981:                                       Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen johdosta
2982:                                   eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
2983: 
2984:    Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt          n:o 41/1997 vp, on hyväksynyt puhemiesneuvos-
2985: ehdotuksen n:o 311997 vp eduskunnan tilisään-       ton ehdotuksen eduskunnan tilisäännön muutta-
2986: nön muuttamisesta. Eduskunta, jolle valtiova-       misesta näin kuuluvana:
2987: rainvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
2988: 
2989: 
2990: 
2991: 
2992:                                     Eduskunnan päätös
2993:                                eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
2994: 
2995:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2996:    muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/1988) 3, 8 ja 10 §,
2997: 12 §:n edellä oleva väliotsikko, 14 § sekä 15 §:n 1 ja 4 momentti ja 16 §,
2998:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §eduskunnan päätöksessä 172/1992 ja 8 §osaksi viimeksi mainitussa
2999: päätöksessä, seuraavasti:
3000: 
3001:                         3§                          20 §:ssä tarkoitettu lupa ennen varainhoitovuo-
3002:    Eduskunnan talousarviosta, kirjanpidosta,        den päättymistä.
3003: maksuliikkeestä ja tilinpäätöksestä on soveltuvin
3004: osin voimassa, mitä valtion talousarviosta anne-               Taloushallinto-organisaatio
3005: tussa asetuksessa (1243/1992) on säädetty, jollei
3006: jäljempänä tässä tilisäännössä toisin säädetä.                              12 §
3007: 
3008:                         8§
3009:    Kansliatoimikunta vahvistaa eduskunnan ta-                              14 §
3010: lousarvion tilijaottelun sen jälkeen, kun valtion      Eduskunnan maksuliike ja kirjanpito hoide-
3011: talousarvio on julkaistu.                           taan soveltuvin osin valtion maksuliikkeen jalas-
3012:    Jos eduskunnan talousarviota on muutettu,        kenta toimen yleisten periaatteiden mukaisesti
3013: on tilijaottelua muutettava viivytyksettä.          eduskunnan tiliohjesäännössä tarkemmin mää-
3014:    Sen jälkeen kun talousarvion tilijaottelu on     rätyllä tavalla.
3015: vahvistettu, se toimitetaan julkaisemista varten
3016: Valtiokonttorille. Tilijaottelun muutos toimite-                             15 §
3017: taan Valtiokonttorilie tiedoksi.                       Eduskunnalla on maksuliikettään varten erik-
3018:                                                     seen postisiirtotulotili ja postisiirtomenotili sekä
3019:                      10§                            muita pankkitilejä sen mukaan kuin siitä tiliohje-
3020:   Valtion talousarviosta annetun lain 19 §:n        säännössä määrätään.
3021: 1 momentissa tarkoitettu lupa on pyydettävä
3022: kansliatoimikunnalta viimeistään varainhoito-         Eduskunnan hallintojohtaja hyväksyy tilin-
3023: vuotta seuraavan helmikuun 15 päivänä ja lain       käyttäjät.
3024: 
3025: 270837
3026: 2                                 EK 33/1997 vp- PNE 3/1997 vp
3027: 
3028:                        16 §                            Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan
3029:    Palkat ja palkkiot maksetaan linjasiirron väli-   päivänä tammikuuta 1998.
3030: tyksellä saajanmääräämään rahalaitokseen, ellei
3031: muuhun menettelyyn ole aihetta.
3032: 
3033: 
3034: 
3035:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
3036:                                EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
3037: 
3038: 
3039: 
3040: 
3041:                                     Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuoden 1998 talous-
3042:                                  arvioksi antaman esityksen johdosta
3043:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       poronhoitoalueena viimeistään vuoden 1999
3044: n:o 100/1997 vp vuoden 1998 talousarvioksi.         talousarviossa ja ottaa tässä yhteydessä huo-
3045: Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta           mioon erityisesti lisääntyneet kotkatuhot
3046: eduskunnalle mietintönsä n:o 42/1997 vp.               Momentti 30.85.77
3047:    Luku 24.30                                          Eduskunta edellyttää, että vesihuoltotöihin
3048:    Eduskunta edellyttää, että tbteuttaessaan        käytetään myös jatkossa työllisyysvaroja, jotta
3049: uutta pakolaisohjelmaa hallitus noudattaa           esimerkiksi kahden tai useamman kunnan
3050: OECD:n hyväksymiä julkisen kehitysavun              yhteiset vesihuoltohankkeet voitaisiin turvata.
3051: raportointiohjeita pakolaisavun sisällyttämi-          Luku 31.24
3052: sessä kehitysyhteistyömäärärahoihin valtion            Eduskunta edellyttää, että Tielaitos ottaa
3053: talousarviossa.                                     huomioon perustienpidon määrärahojen alu-
3054:    Momentti 24.30.66                                eellisessa jakamisessa liikennesuoritteiden li-
3055:    Eduskunta edellyttää, että ulkomailla työs-      säksi myös tiepituusosuuden sekä raskaat
3056: kentelevien sosiaaliturvaa koskevat ongelmat        kuljetukset.
3057: selvitetään ja ratkaistaan tavalla, joka varmis-       Momentti 31.24. 77
3058: taa normaalin sosiaaliturvan myös pitkiä ajan-         Eduskunta edellyttää, että vuonna 1998
3059: jaksoja asemapaikallaan työskenteleville, ko-       aloitettaviin tiehankkeisiin lisätään hankkeet
3060: timaasta poissa oleville lähetystyöntekijöille ja   vt 25 Hanko-Skogby sekä vt 5 Vehmasmä-
3061: kansalaisjärjestöjen palveluksessa oleville ke-     ki-Hil tulanlah ti.
3062: hitystyöntekijöille.                                   Eduskunta edellyttää, että valtatie 2:ta kos-
3063:    Luku 28.99                                       kevan hankkeen jatkorahoitus välillä Pori-
3064:    Eduskunta edellyttää, että mahdolliset omis-     Ulvila turvataan.
3065: tusjärjestelyt valmistellaan henkilöstön asema         Luku 31.32
3066: turvaten.                                              Eduskunta edellyttää, että vuoden 1999
3067:    Eduskunta edellyttää, että nykytilanteessa       talousarvioon otetaan määräraha, jota saa
3068: valtion omistusosuus säilyy vähintään 30            käyttää uusien alusten korkotuen maksami-
3069: prosenttina.                                        seen. Hallituksen tarkemmin määrittelemällä
3070:    Momentti 29.40.21                                tavalla vuonna 1998 voidaan tehdä ensim-
3071:    Eduskunta edellyttää vammaisten koulujen         mäisten alusten tilaukset.
3072: ja ammatillisten erityisoppilaitosten taloudel-        Momentti 31.57.61
3073: lista ja toiminnallista tilannetta seurattavan ja      Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa
3074:  selvitettävän siten, että vammaisten lasten ja     alv-korotuksen korvaamista joukkoliikenteelle
3075:  nuorten koulutusmahdollisuuksia heikentävä         joko budjettimäärärahojen tai energiaverohel-
3076: tilanne voidaan korjata kevään 1998 aikana.         potusten muodossa.
3077:     Momentti 29.90.52                                  Eduskunta edellyttää, että jatkossakin tur-
3078:     Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää   vataan nykyisen laajuisen henkilöliikenteen
3079:  mahdollisuudet teattereiden harkinnanvarais-       jatkuminen.
3080:  ten avustusmäärärahojen lisäämiseksi.                 Luku 31.58
3081:     Momentti 29.98.50                                  Eduskunta edellyttää, ettei VR:n kiskobus-
3082:     Eduskunta edellyttää, että liikunnan osuutta    sien tilauksen peruuntuminen estä tältä osin
3083:  veikkausvoittovarojen jaosta lisätään vuoden       valmisteltua henkilöliikenteen palvelujen ke-
3084:  1999 talousarviossa.                               hittämistä. Kiskobussitilauksen peruuntumi-
3085:     Momentti 30.36.42                               nen ei saa myöskään johtaa niiden käyttöön
3086:     Eduskunta edellyttää, että hallitus esittää     valmistautuneiden rataosien liikenteen vaikeu-
3087:  määrärahat petovahinkojen ennaltaehkäisyyn         tumiseen.
3088: 270862
3089: 2                            EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
3090: 
3091:    Luku 31.92                                    töille perusteltuihin hankkeisiin siten, ettei jo
3092:    Eduskunta edellyttää, että ennen vuotta       ~loitettujen hankkeiden rahoitusta vaaranneta
3093: 2002 Ilmailulaitoksen tuloksesta ei vaadita      Ja,
3094: voitontuloutusta valtiolle, vaan Ilmailulaitos       että syrjäytymiskehityksen ehkäisyprojek-
3095: oikeutetaan käyttämään mahdollinen voittonsa     tille taataan jatkorahoitus normaalin talousar-
3096: kokonaisuudessaan investointiohjelmansa ra-      viokäytännön mukaisesti ottaen huomioon
3097: hoitukseen.                                      myös syrjäytyneet perheet ja moniongelmai-
3098:    Luku 33.32                                    set.
3099:    Eduskunta edellyttää ratkaisun aikaansaa-         Momentti 35.45.60
3100: mista lastensuojelun suuriin kustannuksiin.          Eduskunta edellyttää, että elokuussa pää-
3101:    Momentti 33.92.50                             tettäväksi ehdotetusta 1 500 milj. markan
3102:    Eduskunta edellyttää, että Raha-automaat-     myöntämisvaltuudesta voidaan päättää jo huh-
3103: tiyhdistyksen jakamatta jääneet varat jaetaan    tikuussa 1998.
3104: raha-automaattiasetuksessa säädetyille järjes-
3105:                                                                                                  3
3106: 
3107: 
3108: 
3109: 
3110:                     Valtion talousarvio vuodelle 1998
3111: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan valtion talousarvion vuodelle 1998:
3112: 
3113: 
3114: 
3115: 
3116:                                               TULOT
3117: 
3118: 
3119:                                              Osasto 11
3120:                                                                                            mk
3121: 
3122: 
3123: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT ................. 139 464 000 000
3124: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ................ .          54 730 000 000
3125:     01. Tulo- ja varallisuusvero .............................................. .    52 130 000 000
3126:     02. Korkotulojen lähdevero ............................................... .      1 200 000 000
3127:     03. Perintö- ja lahjavero .................................................. .    1 400 000 000
3128: 
3129: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ............... .           48 920 000 000
3130:     01. Arvonlisävero ......................................................... .    46 700 000 000
3131:     02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ......................... .       1 780 000 000
3132:     03. Apteekkimaksut ....................................................... .        440 000 000
3133: 
3134: 08. Valmisteverot. ............................................................. .   25 890 000 000
3135:     0 1. Tupakkavero .......................................................... .     3 250 000 000
3136:     02. Makeisvero ............................................................ .       160 000 000
3137:     04. Alkoholijuomavero .................................................... .      7 100 000 000
3138:     05. Virvoitusjuomavero ................................................... .        180 000 000
3139:     07. Polttoainevero ......................................................... .   15 200 000 000
3140: 4                                                            Osastot 11 ja 12
3141: 
3142: 10. Muut verot ................................................................ .                                            9 890 000 000
3143:     01. Leimavero ............................................................. .                                            1 120 000 000
3144:     03. Autovero .............................................................. .                                            4 500 000 000
3145:     04. Moottoriajoneuvovero ................................................. .                                               900 000 000
3146:     05. Varainsiirtovero ....................................................... .                                           1 650 000 000
3147:     06. Arpajaisvero ........................................................... .                                             380 000 000
3148:     07. Ajoneuvovero ......................................................... .                                             1 140 000 000
3149:     08. Jätevero ............................................................... .                                             200 000 000
3150: 
3151: 19. Muut veronluonteiset tulot .............................................. .                                                34 000 000
3152:     02. Lästimaksut ........................................................... .                                               4 000 000
3153:     08. Öljyjätemaksu ......................................................... .                                              20 000 000
3154:     09. Muut verotulot ........................................................ .                                              10 000 000
3155: 
3156: 
3157: 
3158: 
3159:                                                                   Osasto 12
3160: 
3161: 12. SEKALAISET TULOT..............................................                                                        30 071 937 000
3162: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               9 500 000
3163:     99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       9 500 000
3164: 
3165: 25. Oikeusministeriön hallinnonala. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       500 500 000
3166:     01. Tuomioistuintulot ..................................................... .                                             185 000 000
3167:     47. Ulosottomaksut ....................................................... .                                              235 000 000
3168:     50. Vankeinhoitolaitoksen tulot .......................................... .                                               80 000 000
3169:     99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot ......................... .                                                    500 000
3170: 
3171: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala ...................................... .                                               951 881 000
3172:     05. Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista kertyvät tulot. ... .                                             33 000 000
3173:     75. Tulot poliisin lupapalveluista ........................................ .                                             185 000 000
3174:     90. Rajavartiolaitoksen tulot .............................................. .                                             13 000 000
3175:     98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU) ................. .                                                718 881 000
3176:     99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot ...................... .                                                 2 000 000
3177: 
3178: 27. Puolustusministeriön hallinnonala ....................................... .                                                 54 900 000
3179:       20. Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden myynnistä ja vuok-
3180:           rauksesta sekä royalty-maksuista ..................................... .                                                 100 000
3181:       21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden tulot ............ .                                                  6 500 000
3182:       99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot ...................... .                                                48 300 000
3183: 
3184: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ................................... .                                              15 425 300 000
3185:     07. Siirto valtion eläkerahastosta ......................................... .                                           6 500 000 000
3186:     23. Valtiokonttorin tulot .................................................. .                                              24 300 000
3187:     25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista ....................... .                                                     82 000 000
3188:                                                 Osasto 12                                           5
3189: 
3190:     28.   Kuntien osuudet verotuskustannuksista .............................. .          459 000 000
3191:     29.   Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista .................. .           125 000 000
3192:     30.   Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista ..             70 000 000
3193:     49.   Tullilaitoksen tulot .................................................... .      48 000 000
3194:     51.   Metallirahatulot ....................................................... .       16 000 000
3195:     64.   Valtion kiinteistölaitoksen tulot ...................................... .    1 160 000 000
3196:     87.   Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta ........................ .         2 030 000 000
3197:     90.   Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalkkiot (EU) .... .             80 000 000
3198:     97.   Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) .......................... .            191 000 000
3199:     98.   Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset. ......................... .      4 545 000 000
3200:     99.   Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot ................... .           95 000 000
3201: 
3202: 29. Opetusministeriön hallinnonala ......................................... .          2 171 217 000
3203:     01. Opetusministeriön tulot ............................................... .           6 600 000
3204:     39. Opintotukitoiminnan tulot ............................................ .          158 000 000
3205:     43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot .................................. .               50 000
3206:     91. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista ....... .          2 006 000 000
3207:     96. Valtion elokuvatarkastamon tulot .................................... .               567 000
3208: 
3209: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala .......................... .            3 720 958 000
3210:     01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot
3211:         (EU) ................................................................... .      2 634 200 000
3212:     02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat
3213:         tulot (EU) ............................................................. .       677 300 000
3214:     03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot (EU).              35 880 000
3215:     04. EU:lta saatavat muut tulot (EU) ..................................... .            6 950 000
3216:     30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta ... .             27 000 000
3217:     32. Kasvinjalostusmaksut ................................................. .           4 500 000
3218:     35. Hirvieläinten metsästysmaksut ....................................... .           14 000 000
3219:     36. Viehekalastusmaksut .................................................. .          16 750 000
3220:     37. Kalastuksenhoitomaksut .............................................. .           34 600 000
3221:     39. Riistanhoitomaksut. ................................................... .         35 400 000
3222:     40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut. .................................. .           7 000 000
3223:     41. Tenojoen kalastuslupamaksut ........................................ .             1 700 000
3224:     65. Geodeettisen laitoksen tulot .......................................... .            400 000
3225:     70. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot ............................... .              1 648 000
3226:     76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot ........................................ .          16 300 000
3227:     83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot ........................... .            37 462 000
3228:     84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot. .......................... .        51300000
3229:     98. Siemenperunakeskuksen tulot ........................................ .                68 000
3230:     99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot .......... .             118 500 000
3231: 
3232: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ........................................ .            86 533 000
3233:     24. Tielaitoksen sekalaiset tulot .......................................... .          4 000 000
3234:     25. Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kustannuksista .......... .            67 000 000
3235:     30. Merenkulkulaitoksen tulot ............................................ .           10 000 000
3236:     31. Merentutkimuslaitoksen tulot ......................................... .            2 300 000
3237:     41. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot ..................................... .               500 000
3238: 6                                             Osasto 12
3239: 
3240:     52. Telehallintokeskuksen tulot. .......................................... .         733 000
3241:     58. Radanpidon tulot. ..................................................... .       1 000 000
3242:     99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot ....................... .          1 000 000
3243: 
3244: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ......................... .         119 850 000
3245:     03. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen maksullisesta
3246:         palvelutoiminnasta .................................................... .       5 300 000
3247:     41. Turvatekniikan keskuksen tulot ...................................... .         7 000 000
3248:     99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot ......... .         107 550 000
3249: 
3250: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ............................ .      1 861 218 000
3251:     06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot. ...................... .            2 250 000
3252:     08. Kansanterveyslaitoksen tulot ......................................... .         3 200 000
3253:     09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulot ........ .           12 263 000
3254:     10. Säteilyturvakeskuksen tulot. .......................................... .       37 205 000
3255:     92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ................................... .      1 735 000 000
3256:     98. Valtionapujen palautukset ............................................ .        70 000 000
3257:     99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot. ........... .          1 300 000
3258: 
3259: 34. Työministeriön hallinnonala ............................................. .      1163 430 000
3260:     40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) ..................... .       937 430 000
3261:     70. Palkkaturvamaksujen palautukset .................................... .        186 000 000
3262:     99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot ............................ .         40 000 000
3263: 
3264: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ..................................... .          36 550 000
3265:     26. Alueellisten ympäristökeskusten tulot. ............................... .        3 100 000
3266:     27. Suomen ympäristökeskuksen tulot ................................... .             750 000
3267:     40. Asuntotoimen tulot ................................................... .          300 000
3268:     60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista ................... .           7 000 000
3269:     99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ..................... .          25 400 000
3270: 
3271: 39. Muut sekalaiset tulot. .................................................... .    3 970 100 000
3272:     01. Sakkorahat ............................................................ .      300 000 000
3273:     02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot .................... .     450 000 000
3274:     03. Oikaisurahat. .......................................................... .         100 000
3275:     04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset. .............. .       1 030 000 000
3276:     05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myynti .... .             100 000 000
3277:     07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tuloutettavat korvaukset.          65 000 000
3278:     09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosiaaliturvamaksut.           10 000 000
3279:     10. Muut sekalaiset tulot ................................................. .       15 000 000
3280:     50. Tulot osakemyynnistä ................................................ .      2 000 000 000
3281:                                                                                                                                                          7
3282: 
3283:                                                                            Osasto 13
3284: 
3285: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET .......... .                                                                                          3 071 099 000
3286: 01. Korkotulot ................................................................. .                                                            1381 099 000
3287:     04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille ................................ .                                                               6 799 000
3288:     05. Korot muista lainoista ................................................ .                                                                74 300 000
3289:     07. Korot talletuksista .................................................... .                                                            1 300 000 000
3290: 
3291: 03. Osinkotulot ................................................................ .                                                            1 500 000 000
3292:     01. Osinkotulot ............................................................ .                                                            1 500 000 000
3293: 
3294: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset ................................ .                                                               190 000 000
3295:     01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset ............................. .                                                              190 000 000
3296: 
3297: 
3298: 
3299: 
3300:                                                                            Osasto 15
3301: 
3302: 15. LAINAT..................................................................                                                               16 013 681 000
3303: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             573 681 000
3304:     02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                           28 081 000
3305:     04. Muiden lainojen lyhennykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         545 600 000
3306: 
3307: 02. Valtion nettolainanotto....................................................                                                              15 440 000 000
3308:     01. Nettolainanotto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     15 440 000 000
3309: 
3310:                                                  Tulojen kokonaismäärä:
3311: 
3312:                                                          188 620 717 000
3313: 8
3314: 
3315: 
3316: 
3317: 
3318:                                              MENOT
3319: 
3320: 
3321:                                            Pääluokka 21
3322:                                                                                          mk
3323: 
3324: 
3325: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI ................................. .                        46 963 000
3326: 01. Tasavallan Presidentti (010) ............................................. .        1 633 000
3327:     01. Presidentin palkkio ja edustusrahat .................................. .        1 458 000
3328:     21. Presidentin käyttövarat ............................................... .         175 000
3329: 
3330: 02. Tasavallan Presidentin kanslia (010) ................................... .         45 330 000
3331:     21. Toimintamenot (arviomääräraha) ..................................... .         25 400 000
3332:     27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (arviomääräraha) ............. .              580 000
3333:     75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .        19 350 000
3334: 
3335: 
3336: 
3337: 
3338:                                            Pääluokka 22
3339: 
3340: 22. EDUSKUNTA .......................................................... .           305 415 000
3341: 01. Kansanedustajat (OlO) .................................................... .       99 920 000
3342:     21. Toimintamenot (arviomääräraha) ..................................... .         99 920 000
3343: 
3344: 02. Eduskunnan kanslia (OlO) ............................................... .        150 760 000
3345:     21. Toimintamenot (arviomääräraha) ..................................... .        147 760 000
3346:     74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3 v) ........................... .        3 000 000
3347: 
3348: 09. Valtiontilintarkastajat (010) .............................................. .      8 103 000
3349:     21. Toimintamenot (arviomääräraha) ..................................... .          8 103 000
3350: 
3351: 14. Eduskunnan oikeusasiamies (010) ....................................... .          12 310 000
3352:     21. Toimintamenot (arviomääräraha) ..................................... .         12 310 000
3353:                                        Pääluokat 22, 23 ja 24                                       9
3354: 
3355: 30. Eduskunnan kirjasto (280) ............................................... .            16 634 000
3356:     21. Toimintamenot (arviomääräraha) ..................................... .             16634000
3357: 
3358: 99. Eduskunnan muut menot (010) ........................................ ..                17 688 000
3359:     21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita varten ............. .               17688000
3360: 
3361: 
3362: 
3363: 
3364:                                             Pääluokka 23
3365: 
3366: 23. VALTIONEUVOSTO ............................................... .                    195 908 000
3367: 01. Valtioneuvosto (010) ...................................................... .          21 240 000
3368:     01. Palkkaukset (arviomääräraha) ........................................ .            18 840 000
3369:     20. Matkat (arviomääräraha) .............................................. .            2 400 000
3370: 
3371: 02. V aitioneuvoston kanslia (050) ........................................... .           89 500 000
3372:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             89 500 000
3373: 
3374: 03. Oikeuskanslerinvirasto (010) ............................................ .            11 318 000
3375:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............................... ..             11 318 000
3376: 
3377: 25. Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot (050) .................... .                3 000 000
3378:     26. Kalastajatorpan vierastalo (siirtomääräraha 2 v) ..................... .            2 000 000
3379:     74. Valtioneuvoston väestönsuoja (siirtomääräraha 3 v) ................. .              1 000 000
3380: 
3381: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen (010) ............................... .              66 200 000
3382:     50. Puoluetoiminnan tukeminen .......................................... .             64 200 000
3383:     52. Euroopan unioniin liittyvän kansalaiskeskustelun kannustaminen .. .                 2 000 000
3384: 
3385: 99. Valtioneuvoston muut menot (050) ..................................... .                4 650 000
3386:     24. Kunniamerkit (arviomääräraha) ...................................... .              2 800 000
3387:     25. J. V. Snellmanin kootut teokset (siirtomääräraha 3 v) .............. .              1 400 000
3388:     27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki (siirtomääräraha
3389:          3 v) .................................................................... .         450 000
3390: 
3391: 
3392: 
3393: 
3394:                                             Pääluokka 24
3395: 
3396: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ .                                      3 304 167 000
3397: 01. Ulkoasiainhallinto (030) .................................................. .         870 950 000
3398:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .            799 950 000
3399:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .            57 000 000
3400: 
3401: 2 270862
3402: 10                                      Pääluokat 24 ja 25
3403: 
3404:      87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) ....            14 000 000
3405: 
3406: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö (040) .. ................................ .       1 619 400 000
3407:     66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) .................. .       1 619 400 000
3408: 
3409: 40. Kaupallis-teollinen yhteistyö (040) ...................................... .         18 000 000
3410:     50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (arviomääräraha) .. .              8 000 000
3411:     66. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö kehitysmaiden
3412:         kanssa (arviomääräraha) .............................................. .         10 000 000
3413: 
3414: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden
3415:     kanssa (040) ............................................................... .      181 000 000
3416:     66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden
3417:         kanssa (siirtomääräraha 3 v) .......................................... .       181 000 000
3418: 
3419: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) .............. .               614 817 000
3420:     01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) (arviomääräraha).                  5 000 000
3421:     02. Palkkaukset (arviomääräraha) ........................................ .          29 780 000
3422:     21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arviomääräraha).             37 000 000
3423:     22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha).               166 000 000
3424:     24. ED-puheenjohtajuus (arviomääräraha) ............................... .            15 000 000
3425:     25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha).            31 100 000
3426:     26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) .............. .           12 690 000
3427:     50. Eräät valtionavut ...................................................... .        4 755 000
3428:     51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen (arviomääräraha) .                    230 000
3429:     66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) ............. .           313 162 000
3430:     93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) ..................................... .            100 000
3431: 
3432: 
3433: 
3434: 
3435:                                            Pääluokka 25
3436: 
3437: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ................ .                                2 828154 000
3438: 01. Oikeusministeriö (070) ................................................... .        128 500 000
3439:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          128 500 000
3440: 
3441: 10. Tuomioistuinlaitos (090) .................................................. .       996 754 000
3442:     21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........ .               33 100 000
3443:     22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v).                36 800 000
3444:     23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ...... .             926 854 000
3445: 
3446: 30. Oikeusapu (090) .......................................................... .        239 500 000
3447:     21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... .             93 500 000
3448:                                           Pääluokat 25 ja 26                                       11
3449: 
3450:      50.   M~~~~ton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot (arvio-
3451:            maararaha) ............................................................ .      146 000 000
3452: 
3453: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos (090) ......................................... .         541 800 000
3454:     21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ..             541 800 000
3455: 
3456: 45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset (090) ........................ .                68 800 000
3457:     22. Erityismenot (arviomääräraha) ....................................... .            28 100 000
3458:     51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha).                  40 700 000
3459: 
3460: 50. Vankeinhoitolaitos (100) ................................................. .          813 800 000
3461:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .            666 000 000
3462:     50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) ...... .               61 300 000
3463:     74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) ......... .              48 800 000
3464:     75. TyösiirtoJoille järjestettävät työt (siirtomääräraha 3 v) .............. .         37 700 000
3465: 
3466: 60. Eräät virastot (070) ...................................................... .          35 000 000
3467:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             32 000 000
3468:     22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (arviomääräraha) ............... .                3 000 000
3469: 
3470: 70. Vaalit (010) ................................................................ .         4 000 000
3471:     21. Vaalimenot (arviomääräraha) ......................................... .             4 000 000
3472: 
3473: 
3474: 
3475: 
3476:                                              Pääluokka 26
3477: 
3478: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA .......... .                                    6 402 418 000
3479: 01. Sisäasiainministeriö (050) ................................................ .         107 175 000
3480:     21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ..................... .              107 175 000
3481: 
3482: 02. Ulkomaalaisvirasto (050) . ................................................ .          27 282 000
3483:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             27 282 000
3484: 
3485: 05. Lääninhallitukset (050) . .................................................. .        271 548 000
3486:     21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ..................... .              271 548 000
3487: 
3488:  06. Rekisterihallinto (050) . ................................................... .      110 940 000
3489:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .           110 940 000
3490: 
3491:  07. Kihlakunnat (080) ........................................................ .         208 511 000
3492:      21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 2 v).              208 511 000
3493: 
3494:  75. Poliisitoimi (080) .......................................................... .     2 644 989 000
3495:      21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ..................... .            2 557 989 000
3496: 12                                       Pääluokat 26 ja 27
3497: 
3498:      70. Viranomaisradioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) ........ .            87 000 000
3499: 
3500: 80. Pelastushallinto (110) ..................................................... .     107 334 000
3501:     21. Pelastushallinnon toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ... .            72 034 000
3502:     22. Erityismenot (arviomääräraha) ....................................... .          7 200 000
3503:     31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) ................................. .        28 100 000
3504: 
3505: 90. Rajavartiolaitos (120) . .................................................... .    917199 000
3506:     21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ..................... .           886 759 000
3507:     70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) ............... .         22 000 000
3508:     74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) ................................. .           8 440 000
3509: 
3510: 97. Avustukset kunnille (960) . ............................................... .     1299 840 000
3511:     31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja
3512:         siirtymätasaukset (arviomääräraha) ................................... .      1 064 540 000
3513:     32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako (arviomääräraha) ...... .              22 500 000
3514:     34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus .......................... .          200 000 000
3515:     80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha) ... .             12 800 000
3516: 
3517: 98. Alueiden kehittäminen (960) ............................................. .        707 600 000
3518:     43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ......... .            114 000 000
3519:     61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yhteisö-
3520:         aloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ............................... .      593 600 000
3521: 
3522: 
3523: 
3524: 
3525:                                            Pääluokka 27
3526: 
3527: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA .......... . 10 111130 000
3528: 01. Puolustusministeriö (150) ................................................ .       240 700 000
3529:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          49 500 000
3530:     22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnaiunista aiheutuvat
3531:         menot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .        16 200 000
3532:     74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) ......... .          163 500 000
3533:     87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v) .......... .          11 500 000
3534: 
3535: 10. Puolustusvoimat (160) .................................................... .      9 795 100 000
3536:     16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) .................. .       4 720 000 000
3537:     21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............. .          5 075 100 000
3538: 
3539: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ....................... .              69 400 000
3540:     21. YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimintamenot (arvio-
3541:         tnääräraha) ............................................................ .      60 400 000
3542:     24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön menot (arviomäärära-
3543:         ha) ..................................................................... .       9 000 000
3544:                                          Pääluokat 27 ja 28                                         13
3545: 
3546: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot (150) ............... .                     5 930 000
3547:     40. L~~.u~ patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset (arvio-
3548:         maararaha) ............................................................ .              330 000
3549:     50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen ..................... .                 5 500 000
3550:     93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) ..................................... .               100 000
3551: 
3552: 
3553: 
3554: 
3555:                                             Pääluokka 28
3556: 
3557: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA .....                                         27 944 501 000
3558: 01. Valtiovarainministeriö (020) ............................................. .           125 000 000
3559:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             125 000 000
3560: 
3561: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (050) . ........................... .              17 251 000
3562:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .              17 251 000
3563: 
3564: 05. Valtiokonttori (020) . ...................................................... .        181 000 000
3565:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             181 000 000
3566: 
3567: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset (950) ...................... .               13 607 120 000
3568:     05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomäärä-
3569:          raha) ................................................................... .     13 138 000 000
3570:     06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) .............................. .             120 570 000
3571:     07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) .................................. .               172 950 000
3572:     50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha).                    175 600 000
3573: 
3574: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto (020) ................................. .              40 300 000
3575:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .              40 300 000
3576: 
3577: 18. Verohallinto (020) ........................................................ .         1389 872 000
3578:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .            1 389 872 000
3579: 
3580: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960) ....................... .                  774 000 000
3581:     30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) ...................... .                771 000 000
3582:     40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
3583:         (arviomääräraha) ...................................................... .             3 000 000
3584: 
3585: 40. Tullilaitos (020) ........................................................... .        492 358 000
3586:     21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ..................... .               474 358 000
3587:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ............................. .             18 000 000
3588: 
3589: 52. Tilastokeskus (050) ....................................................... .          188 985 000
3590:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             188 985 000
3591: 14                                                             Pääluokka 28
3592: 
3593: 64. Valtion kiinteistölaitos (050) ............................................. .                                        518 000 000
3594:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .                                           108 000 000
3595:     75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .                                           310 000 000
3596:     87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha
3597:          3 v) ......................... · ··. · ·· ·· · · ·· · · · · · · · · ·· · · ·· · · · · · ·· · · · ·· · · · · ·    100 000 000
3598: 
3599: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet
3600:     (990) ........................................................................ .                                      120 815 000
3601:     20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 3 v) .............. .                                             13 000 000
3602:     21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) ....... .                                                 1 000 000
3603:     22. Integraatiovalmennus (siirtomääräraha 3 v) .......................... .                                            25 000 000
3604:     23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ...................... .                                              4 775 000
3605:     24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (siirtomääräraha 2 v).                                                 15 500 000
3606:     25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) .................. .                                           28 240 000
3607:     26. ED-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) ........................... .                                             30 000 000
3608:     60. Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista (arvio-
3609:          määräraha) ............................................................ .                                          3 300 000
3610: 
3611: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot (990) .................. .                                               3 563 100 000
3612:     01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset (arvio-
3613:         määräraha) ............................................................ .                                           7 000 000
3614:     02. Erä~t ~~~-t palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat päätökset
3615:         (arvwmaararaha) ...................................................... .                                             1 000 000
3616:     22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen (siirtomäärä-
3617:         raha 3 v) .............................................................. .                                           4 000 000
3618:     23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ............................... .                                            3 500 000 000
3619:     24. Kehitysyht~ist~~~t-~ ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat arvonlisävero-
3620:         menot (arvwmaararaha) .............................................. .                                             50 000 000
3621:     95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei
3622:         ole erikseen merkitty määrärahaa (arviomääräraha) ................. .                                                  100 000
3623:     96. Edeltä arvaamattomat tarpeet ........................................ .                                              1 000 000
3624: 
3625: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille (840) .................... .                                           1 080 000 000
3626:     41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelie (arviomääräraha) .............. .                                                21 000 000
3627:     43. Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (arviomääräraha) .......... .                                                 4 000 000
3628:     60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen ..... .                                                  10 000 000
3629:     61. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoitomenoihin
3630:         (siirtomääräraha 3 v) .................................................. .                                       1 045 000 000
3631: 
3632: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet (040) ................................... .                                             10 000 000
3633:     66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunasta-
3634:         minen (arviomääräraha) .............................................. .                                              3 500 000
3635:     68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pääo-
3636:         masta (arviomääräraha) ............................................... .                                             6 500 000
3637: 
3638: 
3639: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) (060) . .............. .                                                 5 770 000 000
3640:     66. Maksut Euroopan unionille (EU) (arviomääräraha) ................. .                                              5 770 000 000
3641:                                            Pääluokat 28 ja 29                                      15
3642: 
3643: 99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot (020) ............ .                  66 700 000
3644:     21. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ..... .                1 000 000
3645:     61. Korko valtion eläkerahastolle (arviomääräraha) ..................... .             40 000 000
3646:     62. Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (arviomäärä-
3647:         raha) ................................................................... .        22 000 000
3648:     95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) .................... .                 300 000
3649:     96. Hall.~~~?n kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaaminen (siir-
3650:         tomaararaha 2 v) ...................................................... .           3 400 000
3651: 
3652: 
3653: 
3654: 
3655:                                              Pääluokka 29
3656: 
3657: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ................ . 25 967 786 000
3658: 01. Opetusministeriö (210) ................................................... .          217 668 000
3659:     10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha
3660:            3 v) .................................................................... .     19 500 000
3661:      21.   Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          94 000 000
3662:      22.   Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ................. .           79 600 000
3663:      26.   Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset ............................. .         21 600 000
3664:      50.   Eräät avustukset ...................................................... .        2 968 000
3665: 
3666: 05. Kirkollisasiat (310) ....................................................... .         11 332 000
3667:     21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v).              9 232 000
3668:     50. Eräät avustukset ...................................................... .           2 100 000
3669: 
3670: 07. Opetushallitus (210) ...................................................... .          75 615 000
3671:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             75 615 000
3672: 
3673: 08. Kansainvälinen yhteistyö (030) .......................................... .            90 153 000
3674:     22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha
3675:         2 v) .................................................................... .         3 873 000
3676:     25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ............ .             43 065 000
3677:     50. Eräät avustukset ...................................................... .          28 500 000
3678:     66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) ...... .            14 715 000
3679: 
3680: 10. Yliopistot (240) ............................................................ .      5 674 630 000
3681:     01. Eräät palkkausmenot (arviomääräraha) .............................. .                6 090 000
3682:     21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................... .           5 246 311 000
3683:     22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ..                220 719 000
3684:     23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomää-
3685:          räraha 2 v) ............................................................ .        34 925 000
3686:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .           119 085 000
3687:     87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... .           47 500 000
3688: 16                                           Pääluokka 29
3689: 
3690: 11. Valtion harjoittelukoulut (220) .......................................... .        285 115 000
3691:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          252 665 000
3692:     22. Oppilashuolto (arviomääräraha) ...................................... .          14 850 000
3693:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .          17 600 000
3694: 
3695: 20. Ammattikorkeakouluopetus (240) ....................................... .           1 567 705 000
3696:     25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ........ .               20 399 000
3697:     30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkea-
3698:         koulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ...................... .         1 547 306 000
3699: 
3700: 39. Opintotuki (260) .......................................................... .      3 758 025 000
3701:     22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomäärä-
3702:         raha 2 v) .............................................................. .         1 625 000
3703:     52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) ........ .            177 000 000
3704:     55. Opintoraha (arviomääräraha) ......................................... .        3 235 000 000
3705:     56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) ................................... .          120 000 000
3706:     57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) ............. .             78 000 000
3707:     58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen .............................. .             6 400 000
3708:     59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatka-
3709:         tuki (arviomääräraha) ................................................. .       140 000 000
3710: 
3711: 40. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus (220) ......................... .          9 055 507 000
3712:     21. Valtion oppilaitosten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......... .           237 717 000
3713:     24. Harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v) ............................ .          35 000 000
3714:     25. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomää-
3715:          räraha 2 v) ............................................................ .      21 374 000
3716:     30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen
3717:          käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ................................ .       7 617 746 000
3718:     31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomääräraha).                  447 350 000
3719:     34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä
3720:          ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha
3721:          3 v) .................................................................... .    551 000 000
3722:     37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (siirtomääräraha 3 v) ...... .            4 000 000
3723:     51. Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetukseen (arviomääräraha).             83 260 000
3724:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .          21 360 000
3725:     87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ......................... .         36 700 000
3726: 
3727: 69. Aikuiskoulutus (250) ...................................................... .      2 180 205 000
3728:     21. Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintamenot (siirtomääräraha
3729:         2 v) .................................................................... .       2 000 000
3730:     22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v) ............. .            45 550 000
3731:     25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .............. .            21 000 000
3732:     30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomäärära-
3733:         ha) ..................................................................... .     357 120 000
3734:     32. Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuiskoulutuskeskuksille ja
3735:         valtakunnallisille erikoisoppilaitoksille (arviomääräraha) ............ .       212 150 000
3736:     33. Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomääräraha 2 v) .................. .          939 600 000
3737:     50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha).              384 550 000
3738:                                             Pääluokka 29                                        17
3739: 
3740:     51. Valt!on~-~~~s ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin
3741:         (arvwmaararaha) ...................................................... .        67 580 000
3742:     52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustaruiskustannuksiin
3743:         (siirtomääräraha 3 v) .................................................. .      39 000 000
3744:     53. Valtionavustus järjestöille ............................................ .      40 625 000
3745:     55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomääräraha).              62 030 000
3746:     56. Kesäyliopistojen valtionavustukset ................................... .         9 000 000
3747: 
3748: 88. Tieteen tukeminen (270) ................................................. .        891 294 000
3749:     21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........... .             133 815 000
3750:     22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............... .          60 440 000
3751:     23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomäärä-
3752:          raha 2 v) .............................................................. .     12 428 000
3753:     24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............... .           6 821 000
3754:     25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) .. .             1 490 000
3755:     50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) ..... .              232 500 000
3756:     53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemiseen
3757:          (arviomääräraha) ...................................................... .     381 900 000
3758:     54. Eräät avustukset ...................................................... .        4 900 000
3759:     66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) ...... .         52 000 000
3760:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ............................. .            500 000
3761:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .          4 500 000
3762: 
3763: 90. Taiteen tukeminen (290) ................................................. .       1 219 358 000
3764:     21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siir-
3765:          tomaararaha 2 v) ...................................................... .       5 630 000
3766:     22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......... .            47 000 000
3767:     23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ..... .             13 538 000
3768:     31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustan-
3769:          nuksiin (arviomääräraha) ............................................. .       25 490 000
3770:     51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arvio määräraha) ..     10 300 000
3771:     52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen
3772:          (arviomääräraha) ...................................................... .    1 100 600 000
3773:     53. Avustus Kulttuurikaupunki 2000 -hankkeelle (siirtomääräraha 3 v).                 5 000 000
3774:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ............................. .           4 000 000
3775:     72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v).               3 500 000
3776:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .           4 300 000
3777: 
3778: 93. Museovirasto ja kulttuuriperinne (280) ................................ .          158 302 000
3779:     21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ... .              14 392 000
3780:     22. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................. .           68 730 000
3781:     30. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) .......... .           21 330 000
3782:     40. Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) .......... .                 900 000
3783:     50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ............................... .         7 350 000
3784:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ............................. .          1 500 000
3785:     75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ........ .           44 000 000
3786:     95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) .                 100 000
3787: 
3788: 
3789: 
3790: 3 270862
3791: 18                                       Pääluokat 29 ja 30
3792: 
3793: 94. Kirjastotoimi (280) ........................................................ .        176 807 000
3794:     21. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .... .                24 297 000
3795:     30. Valt~on?.~.U~s ja -avustus yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin
3796:         (arv1omaararaha) ...................................................... .         110 510 000
3797:     31. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomää-
3798:         räraha) ................................................................. .        42 000 000
3799: 
3800: 96. Kulttuurin muut menot (290) ........................................... .              18 830 000
3801:     21. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. .                 2 700 000
3802:     30. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomäärära-
3803:         ha) ..................................................................... .         2 130 000
3804:     50. Eräät avustukset ...................................................... .          11 000 000
3805:     51. Eräät kulttuurihankkeet (EU) (siirtomääräraha 2 v) ................. .              1 000 000
3806:     52. Alvar Aallon ja arkkitehtuurin juhlarahan tuoton käyttö ........... .               2 000 000
3807: 
3808: 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) . ................ .                587 240 000
3809:     50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuorison-
3810:         kasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) .......................... .             523 500 000
3811:     51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha
3812:         2 v) .................................................................... .        21 000 000
3813:     52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ......................... .             42 740 000
3814: 
3815: 
3816: 
3817: 
3818:                                            Pääluokka 30
3819: 
3820: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
3821:     NONALA.................................................................           12 372 935 000
3822: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, työvoima- ja elinkeinokeskusten
3823:     maaseutuosastot ja EU:n rakennetuki (670) ........................... .               985 080 000
3824:     21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v).               144 800 000
3825:     22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ....              9 000 000
3826:     23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot
3827:         (siirtomääräraha 2 v) .................................................. .        112 280 000
3828:     25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) ................................ .             6 000 000
3829:     61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoi-
3830:         menpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ............................. .           713 000 000
3831: 
3832: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (650) ............ .                 35 000 000
3833:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             35 000 000
3834: 
3835: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta (650) ......................... .                3 000 000
3836:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .              3 000 000
3837:                                              Pääluokka 30                                         19
3838: 
3839: 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) (670) ................... .              8 132 500 000
3840:     41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) (siirtomääräraha 2 v).           3 625 000 000
3841:     43. EU-tulotuki (EU) (arviomääräraha) .................................. .          1 598 000 000
3842:     44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) ................. .               20 000 000
3843:     45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ........ .             1 690 000 000
3844:     46. Luonnonhaittakorvaus (EU) (arviomääräraha) ....................... .            1 199 500 000
3845: 
3846: 32. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen
3847:     (osa EU) (670) ............................................................ .        730 900 000
3848:     41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha 3 v) ... .               10 000 000
3849:     42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) ............................... .            470 000 000
3850:     47. M_~atalo~~t~otannon lopettamistuet ja pellonmetsitystuki (osa EU)
3851:          (snrtomaararaha 2 v) .................................................. .       222 000 000
3852:     48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (EU) (arviomääräraha) ....... .              16 400 000
3853:     60. Siirto interventiorahastoon (EU) ..................................... .          12 500 000
3854: 
3855: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU)
3856:     (670) ........................................................................ .     490 400 000
3857:     43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ...................... .             56 000 000
3858:     44. Valtion osuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä
3859:          (EU) (siirtomääräraha 3 v) ........................................... .        237 400 000
3860:     47. Maatalouden kohdennettujen vakauttaruislainojen korkoavustus (siir-
3861:          tomaararaha 3 v) ...................................................... .        13 000 000
3862:     48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomääräraha 2 v) ............... .             9 000 000
3863:     49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) ........... .              175 000 000
3864: 
3865: 34. Muut maatalouden menot (670) ......................................... .             125 260 000
3866:     40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha
3867:         3 v) .................................................................... .       68 900 000
3868:     41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ................................... .            3 360 000
3869:     44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa kerty-
3870:         villä varoilla (arviomääräraha) ....................................... .         23 000 000
3871:     45. Valtionapu 4H-toimintaan ............................................ .           25 500 000
3872:     47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) ............. .               4 500 000
3873: 
3874: 36. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) (690) ............................ .           214 037 000
3875:     25. Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomääräraha) ....................... .             7 000 000
3876:     40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ... .             35 170 000
3877:     41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomäärära-
3878:         ha) ..................................................................... .        14 000 000
3879:     42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen ................. .                9 000 000
3880:     43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ..................... .              9 500 000
3881:     44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomäärära-
3882:         ha) ..................................................................... .       18 150 000
3883:     45. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ..................... .            41 717 000
3884:     46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistämi-
3885:         nen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .................................. .            75 000 000
3886:     77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha
3887:           3 v) .................................................................... .       4 500 000
3888: 20                                           Pääluokka 30
3889: 
3890: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (660) ........................... .          85 410 000
3891:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          76 110 000
3892:     24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siirtomääräraha 3 v) ........ .             7 200 000
3893:     74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ............ .          2 100 000
3894: 
3895: 65. Geodeettinen laitos (550) ................................................. .       15 000 000
3896:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          15 000 000
3897: 
3898: 70. Maatalouden tutkimuskeskus (660) ..................................... .           144 850 000
3899:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .         141 900 000
3900:     22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) .......................... .          2 050 000
3901:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .            600 000
3902:     77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ..................... .             100 000
3903:     88. Muut finanssisijoitukset .............................................. .          200 000
3904: 
3905: 72. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (660) ....................... .            13 700 000
3906:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          13 700 000
3907: 
3908: 76. Metsäntutkimuslaitos (660) .............................................. .        172 450 000
3909:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .         169 300 000
3910:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .          2 500 000
3911:     77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ..................... .             650 000
3912: 
3913: 83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus (670) ................................ .            51 734 000
3914:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          51 734 000
3915: 
3916: 84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (670) ................................ .       107 254 000
3917:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          68 300 000
3918:     22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ...... .            19 954 000
3919:     28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) .............................. .         19 000 000
3920: 
3921: 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (560) ....................................... .        146 500 000
3922:     22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) ......... .            28 000 000
3923:     30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) ..... .            21 000 000
3924:     31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha
3925:          3 v) .................................................................... .    15 000 000
3926:     4 3. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) .              2 500 000
3927:     77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) ..................... .        80 000 000
3928: 
3929: 86. Metsätalous (osa EU) (680) .............................................. .        580 500 000
3930:     24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uittoväy-
3931:         lätuki (siirtomääräraha 3 v) ........................................... .      35 000 000
3932:     25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto ............................... .          20 000 000
3933:     42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille ... .          198 000 000
3934:     43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ................................... .          1 900 000
3935:     44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (osa EU) (siirtomää-
3936:         räraha 3 v) ............................................................ .     281 000 000
3937:                                          Pääluokat 30 ja 31                                        21
3938: 
3939:     45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ........... .                15 000 000
3940:     50. Eräät metsätalouden valtionavut ..................................... .            14 600 000
3941:     83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha
3942:         3 v) .................................................................... .         15 000 000
3943: 
3944: 87. Maanmittauslaitos (550) .................................................. .          254 210 000
3945:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .            239 210 000
3946:     80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha).               15 000 000
3947: 
3948: 97. Kasvinjalostuslaitos (660) ................................................ .           9 000 000
3949:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .              9 000 000
3950: 
3951: 98. Siemenperunakeskus (660) ............................................... .                350 000
3952:     22. Tutkimus- ja vienninedistämismenot (siirtomääräraha 2 v) ......... .                  350 000
3953: 
3954: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) .. .                     75 800 000
3955:     25. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ...................... .            17 000 000
3956:     27. Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .................. .              36 200 000
3957:     41. Siemenhuollon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ................... .               4 500 000
3958:     48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
3959:                 ...... h
3960:            ••tomaarara
3961:         ( snr           a 2v) .................................................. .           5 000 000
3962:     66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (arviomääräraha) .......... .               13 100 000
3963: 
3964: 
3965: 
3966: 
3967:                                             Pääluokka 31
3968: 
3969: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ............. .                                   7 348 768 000
3970: 01. Liikenneministeriö (710) ................................................. .           61 926 000
3971:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             61 926 000
3972: 
3973: 24. Tielaitos (720) ............................................................. .      4 088 900 000
3974:     21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ....... .           3 046 900 000
3975:     77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ............ .               817 000 000
3976:     78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arviomääräraha) ..................... .            67 000 000
3977:     79. Järvenpää-Lahti moottoritien rakentaminen ja kunnossapito (siir-
3978:          tomaararaha 2 v) ...................................................... .           8 000 000
3979:     87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomää-
3980:          räraha) ................................................................. .      150 000 000
3981: 
3982: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................... .          462 375 000
3983:     21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ..................... .               67 775 000
3984:     22. Saimaan kanavan hoitokunta (arviomääräraha) ...................... .                1 200 000
3985:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ............................. .           253 000 000
3986:     77. Väylätyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ........................... .            140 000 000
3987:     87. Maa- ja vesialueiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) ................ .                400 000
3988: 22                                           Pääluokka 31
3989: 
3990: 31. Merentutkimuslaitos (830) ............................................... .          40 387 000
3991:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .           33 387 000
3992:     22. Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha 3 v) .......................... .           5 000 000
3993:     28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha) ...................... .             2 000 000
3994: 
3995: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (730) ............... .               173 220 000
3996:     31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korkotuki (arviomäärä-
3997:         raha) ................................................................... .         400 000
3998:     40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) ............... .            31 000 000
3999:     41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten kil-
4000:         pailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) ..................... .          137 000 000
4001:     44. Saaristoliikenteen avustaminen ....................................... .            820 000
4002:     50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) ........... .            4 000 000
4003: 
4004: 50. Ilmatieteen laitos (830) . .................................................. .     134110 000
4005:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          134 110 000
4006: 
4007: 55. Viestinnän korvaukset ja avustukset (760) ............................. .            80 000 000
4008:     41. Sanomalehdistön tuki ................................................. .         75 000 000
4009:     61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat menot (siirtomäärä-
4010:          raha 3 v) .............................................................. .       5 000 000
4011: 
4012: 57. Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen kehittäminen
4013:     (750) ........................................................................ .    521 000 000
4014:     34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän suunnitteluun ja
4015:          rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) ................................. .         29 000 000
4016:     61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha
4017:          3 v) .................................................................... .    492 000 000
4018: 
4019: 58. Radanpito (750) . .......................................................... .     1 647 000 000
4020:     21. Perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ...................... .         1 363 000 000
4021:     77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ...................... .           278 000 000
4022:     87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha).                  6 000 000
4023: 
4024: 93. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut (740) ........................ .            35 200 000
4025:     41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon .... .              8 000 000
4026:     43. Korvaus llmailulaitokselle valmiustehtävistä ........................ .          27 200 000
4027: 
4028: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) ................ .               104 650 000
4029:     22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ..................... .           43 000 000
4030:     40. Eräät valtionavut. ..................................................... .        4 650 000
4031:     42. Korvaus koulutuksesta ................................................ .         23 000 000
4032:     45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen (siirtomääräraha
4033:          3 v) .................................................................... .      4 000 000
4034:      50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
4035:          (siirtomääräraha 3 v) .................................................. .      30 000 000
4036:                                                                                                  23
4037: 
4038:                                            Pääluokka 32
4039: 
4040: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
4041:     NONALA ................................................................ .         4 565 009 000
4042: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) ................................... .          238 215 000
4043:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .           112 225 000
4044:     22. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta (siirto-
4045:         maararaha 3 v) ........................................................ .         14 500 000
4046:     66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arvio-
4047:         määräraha) ............................................................ .         47 090 000
4048:     92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) ......... .             64 400 000
4049: 
4050: 03. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (810) ................................. .            134 700 000
4051:     21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ..................... .             134 700 000
4052: 
4053: 27. Kuluttajavirasto (820) .................................................... .         29 400 000
4054:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .            25 400 000
4055:     50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille ................................... .         4 000 000
4056: 
4057: 28. Kuluttajavalituslautakunta (820) ........................................ .            5 956 000
4058:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             5 956 000
4059: 
4060: 29. Kilpailuvirasto (820) ...................................................... .        17 200 000
4061:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .            17 200 000
4062: 
4063: 30. Elintarvikevirasto (820) ...................... ;-........................... .       10 500 000
4064:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .            10 500 000
4065: 
4066: 31. Kuluttaja-asiamiehen toimisto (820) .................................... .             7 000 000
4067:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             7 000 000
4068: 
4069: 32. Patentti- ja rekisterihallitus (820) . ...................................... .        6 314 000
4070:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .               794 000
4071:     22. Yhdistysrekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............. .             5 520 000
4072: 
4073: 33. Kuluttajatutkimuskeskus (820) .......................................... .             9 400 000
4074:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             9 400 000
4075: 
4076: 38. Mittatekniikan keskus (820) ............................................. .           10 217 000
4077:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .             4 617 000
4078:     23. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittäminen ja EU:n standar-
4079:         dit, mittaukset ja testausohjelma (siirtomääräraha 3 v) ............. .            5 600 000
4080: 
4081: 40. Geologian tutkimuskeskus (830) ........................................ .            202 544 000
4082:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .           202 544 000
4083: 24                                           Pääluokka 32
4084: 
4085: 41. Turvatekniikan keskus (820) ......       00   •••••   00   •••••••••••••••••••••••   00   •••••     36 483 000
4086:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .                          36 483 000
4087: 
4088: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) .............................. .                          329 000 000
4089:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .                         329 000 000
4090: 
4091: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) .................................... .                         1832 000 000
4092:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .                          89 000 000
4093:     23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (arviomääräraha) ........... .                            724 000 000
4094:     40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (arviomääräraha) ................. .                           744 000 000
4095:     83. Tuotekehityslainat (arviomääräraha) ................................. .                        225 000 000
4096:     85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (arviomääräraha) ................. .                           50 000 000
4097: 
4098: 49. Kera Oy (840) ............................................................ .                       362 300 000
4099:     42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha) ............................ .                          237 300 000
4100:     43. Luottotappioiden korvaaminen (arviomääräraha) .................... .                           125 000 000
4101: 
4102: 50. Teollisuuden edistäminen (850) ......................................... .                         372 430 000
4103:     24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja kehitystyö (siirto-
4104:          maararaha 3 v) ........................................................ .                      31 350 000
4105:     41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille (siirtomää-
4106:         räraha 3 v) ............................................................ .                      28 000 000
4107:     42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantorakenteen
4108:         sopeuttamiseen (EU) (siirtomääräraha 3 v) .......................... .                          47 000 000
4109:     46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siir-
4110:         tomaararaha 3 v) ...................................................... .                      265 000 000
4111:     60. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset (arviomäärä-
4112:         raha) ................................................................... .                      1 000 000
4113:     95. Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (arviomääräraha) ....... .                                  80 000
4114: 
4115: 51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
4116:     (850) ........................................................................ .                   376 300 000
4117:     48. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) ........................... .                         16300000
4118:     49. Yrityste~.. i~vestointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa EU)
4119:          (arvwmaararaha) ...................................................... .                      325 000 000
4120:     50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha) ............ .                          35 000 000
4121: 
4122: 52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen (850) .......... .                               10 000 000
4123:     40. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoimintaan ja alan yh-
4124:         teisöille (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ............................. .                        10 000 000
4125: 
4126: 55. Energiatalous (860) ....................................................... .                      119 700 000
4127:     21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatoiminnan
4128:         menot (siirtomääräraha 3 v) .......................................... .                        23 000 000
4129:     27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja
4130:         energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v) ................................. .                       15 000 000
4131:     40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha) .............................. .                          78 000 000
4132:     45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha) .................... .                           3 500 000
4133:                                                                  Pääluokat 32 ja 33                                                                25
4134: 
4135:        50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) ......... .                                                            200 000
4136: 
4137: 56. Sähkömarkkinakeskus (820) . ............................................ .                                                                300 000
4138:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .                                                                300 000
4139: 
4140: 61. Kotimaankaupan edistäminen (870) .................................... .                                                                    50 000
4141:     40. ~ork?!?~i haja-asutusalueiden vähittäiskaupan investointeihin (ar-
4142:         vromaararaha) ......................................................... .                                                              50 000
4143: 
4144: 80. Matkailun edistämiskeskus (870) ........................................ .                                                              95 000 000
4145:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .                                                              95 000 000
4146: 
4147: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) .................................... .                                                                360 000 000
4148:     40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha) .......... .                                                               159 000 000
4149:     41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Suomen Ulko-
4150:         maankauppaliitto ry:lle .................. : . .......................... ..                                                       168 000 000
4151:     47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (arviomääräraha) ........... .                                                                 20 000 000
4152:     48. Korkotuki julkisesti tuetuille vientiluotoille (arviomääräraha) ...... .                                                            10 000 000
4153:     49. Toiminta-avustus korontasausyhtiölle ................................ .                                                              3 000 000
4154: 
4155: 
4156: 
4157: 
4158:                                                                      Pääluokka 33
4159: 
4160: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
4161:     NONALA.................................................................                                                            44 918 517 000
4162: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö (400) .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                                          194 500 000
4163:     21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                           194 500 000
4164: 
4165: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (400) . . . . . . . . .                                                         103 000 000
4166:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                              103 000 000
4167: 
4168: 03. Työttömyysturvalautakunta (400)........................................                                                                  8 700 000
4169:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . .. .. . . .. .. .. . . .. . . . .. . .. .. . .. .. .                                           8 700 000
4170: 
4171: 04. Tarkastuslautakunta (090) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                8 270 000
4172:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. . .. . . . .. .. .. . .. . .. .. .. . . .. .. .. .                                            8 270 000
4173: 
4174: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (400) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                      10 100 000
4175:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .                                               10 100 000
4176: 
4177: 07. Työterveyslaitos (450) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       177 500 000
4178:     50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v).....                                                                 177 500 000
4179: 
4180: 4 270862
4181: 26                                          Pääluokka 33
4182: 
4183: 08. Kansanterveyslaitos (450) ................................................ .       168 928 000
4184:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .         141850000
4185:     26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) .............................. .          27 078 000
4186: 
4187: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (450) ............. .             18 741 000
4188:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          18 741 000
4189: 
4190: 10. Säteilyturvakeskus (450) ................................................. .        81 739 000
4191:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .          81 739 000
4192: 
4193: 11. Lääkelaitos (450) .......................................................... .       7 721 000
4194:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .           7 721 000
4195: 
4196: 12. Valtion koulukodit (420) ................................................. .         3 573 000
4197:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .           3 573 000
4198: 
4199: 13. Työsuojelun piirihallinto (400) .......................................... .       105 500 000
4200:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .         105 500 000
4201: 
4202: 14. Valtion mielisairaalat (480) .............................................. .        7 020 000
4203:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .           7 020 000
4204: 
4205: 15. Perhekustannusten tasaus (410) ......................................... .        8 361 000 000
4206:     51. Äitiysavustus (arviomääräraha) ....................................... .         56 000 000
4207:     52. Lapsilisät (arviomääräraha) ........................................... .     8 305 000 000
4208: 
4209: 16. Yleinen perhe-eläke (410) ................................................ .       247 000 000
4210:     50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) ............................... .         247 000 000
4211: 
4212: 17. Työttömyysturva (410) ................................................... .       5 204 000 000
4213:     50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) ................. .         4 057 000 000
4214:     51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) ....... .              847 000 000
4215:     53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toimeentuloturvas-
4216:         ta (arviomääräraha) ................................................... .      300 000 000
4217: 
4218: 18. Sairausvakuutus (410) .................................................... .      1 730 000 000
4219:     60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomää-
4220:         räraha) ................................................................. .   1 730 000 000
4221: 
4222: 19. Eläkevakuutus (410) ...................................................... .      9 038 500 000
4223:     50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) .... .              145 500 000
4224:     51. Valt.ion .. ?s~us maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista
4225:         (arv1omaararaha) ...................................................... .     2 075 000 000
4226:     52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
4227:         räraha) ................................................................. .    440 000 000
4228:     60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomäärära-
4229:         ha) ..................................................................... .   6 378 000 000
4230:                                              Pääluokka 33                                         27
4231: 
4232: 20. Tapaturmavakuutus (410) ............................................... .             73 500 000
4233:     53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuk-
4234:         sista (arviomääräraha) ................................................ .         73 500 000
4235: 
4236: 21. Rintamaveteraanieläkkeet (410) ......................................... .           840 100 000
4237:     52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha) ............. .            840 000 000
4238:     53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arviomääräraha) .................. .                100 000
4239: 
4240: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) .                    1 839 700 000
4241:     50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) ........................... .           1 720 000 000
4242:     55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (arvio-
4243:          Inääräraha) ............................................................ .      100 000 000
4244:     56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirto-
4245:          määräraha 2 v) ........................................................ .         13 100 000
4246:     57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasoti-
4247:          laille (siirtomääräraha 2 v) ........................................... .         1 600 000
4248:     59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha
4249:          2 v) .................................................................... .        5 000 000
4250: 
4251: 23. Muu sodista kärsineiden turva (410) .................................. ..             22 000 000
4252:     30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) .... .              22 000 000
4253: 
4254: 28. Muu toimeentuloturva (410) ............................................. .            60 000 000
4255:     50. Sotilasavustus (arviomääräraha) ...................................... .          60 000 000
4256: 
4257: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (420) ................ .           14 043 000 000
4258:     30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuk-
4259:         siin (arviomääräraha) ................................................ ..      12 864 700 000
4260:     31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustaruiskus-
4261:         tannuksiin (arviomääräraha) .......................................... .         385 000 000
4262:     32. Valtion korvaus erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimin-
4263:         taan (arviomääräraha) ................................................. .        360 000 000
4264:     33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäreiden koulutuk-
4265:         sesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) ................... .           390 000 000
4266:     34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilas-
4267:         siirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) ............... .            16 600 000
4268:     36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden kustan-
4269:         nuksiin (arviomääräraha) ............................................ ..           11 700 000
4270:     38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen
4271:         eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ....................... .             9 000 000
4272:     39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen
4273:         eräisiin perustaruiskustannuksiin (arviomääräraha) .................. .             6 000 000
4274: 
4275: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta (470) .................................... ..            40 825 000
4276:     23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) .............................. ..            5 000 000
4277:     24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) ........................... .            5 000 000
4278:     50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vähentäminen
4279:         (siirtomääräraha 2 v) .................................................. .         30 825 000
4280: 28                                       Pääluokat 33 ja 34
4281: 
4282: 57. Lomatoiminta (420) ....................................................... .          766 100 000
4283:     40. Valt_ion .~?~_vaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
4284:         (arv1omaararaha) ...................................................... .         676 000 000
4285:     42. Valt_ion -~o~vaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
4286:         (arvwmaararaha) ...................................................... .              100 000
4287:     50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille
4288:         maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (arviomäärä-
4289:         raha) ................................................................... .        90 000 000
4290: 
4291: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö (420) ...................... .              1 735 000 000
4292:     50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvin-
4293:         voinnin edistämiseen (arviomääräraha) .............................. .           1 545 000 000
4294:     58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) ............. .                 5 000 000
4295:     59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v).                 185 000 000
4296: 
4297: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot (400) .... .                  22 500 000
4298:     67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) .... .                 22 500 000
4299: 
4300: 
4301: 
4302: 
4303:                                            Pääluokka 34
4304: 
4305: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA.......................                                13 323 689 000
4306: 01. Työhallinto (610) .......................................................... .        166 620 000
4307:     21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................ .             122 600 000
4308:     22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .............. .                3 680 000
4309:     23. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden kehittämi-
4310:         nen (siirtomääräraha 3 v) ............................................. .          30 000 000
4311:     67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomää-
4312:         räraha) ................................................................. .         10 340 000
4313: 
4314: 05. Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus (620) .................. .              1 548 200 000
4315:     61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) (siirto-
4316:         määräraha 3 v) ........................................................ .         882 300 000
4317:     62. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus työ-
4318:         ministeriön osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v) ....................... .           665 900 000
4319: 
4320: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano (620) ................................. .            11 094 816 000
4321:     02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomäärära-
4322:         ha) ..................................................................... .       605 850 000
4323:     21. Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon toimintamenot (siirto-
4324:         määräraha 2 v) ........................................................ .         680 000 000
4325:     25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) ................. .               68 806 000
4326:                                          Pääluokat 34 ja 35                                       29
4327: 
4328:     29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomäärära-
4329:         ha) ..................................................................... .      958 210 000
4330:     30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arvio-
4331:         määräraha) ............................................................ .       1 150 000 000
4332:     50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaa-
4333:         liset edut (arviomääräraha) ........................................... .         974 450 000
4334:     52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) ................................... .          4 959 000 000
4335:     62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) (arviomääräraha).                 975 000 000
4336:     63. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (osa EU) (siirto-
4337:         määräraha 3 v) ........................................................ .        245 000 000
4338:     64. Muuttoturva (arviomääräraha) ........................................ .            7 500 000
4339:     65. Kotitaloustyön väliaikainen tuki (arviomääräraha) .................. .           200 000 000
4340:     77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) (siirtomääräraha
4341:         3 v) .................................................................... .      271 000 000
4342: 
4343: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat (410) ..................................... .        303 300 000
4344:     30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden
4345:         toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon
4346:         erityiskustannuksiin (arviomääräraha) ................................ .          65 300 000
4347:     61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) .              238 000 000
4348: 
4349: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ...................... .               210 753 000
4350:     23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) ...................................... .         16 200 000
4351:     50. Palkkaturva (arviomääräraha) ........................................ .          190 000 000
4352:     51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) ............................ .             4 553 000
4353: 
4354: 
4355: 
4356: 
4357:                                            Pääluokka 35
4358: 
4359: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ......... .                                     3 470 814 000
4360: 01. Ympäristöministeriö (510) ............................................... .          205 525 000
4361:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .            95 845 000
4362:     22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v) ................... .           52 000 000
4363:     24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ...................... .           26 380 000
4364:     61. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ............................... .           7 300 000
4365:     62. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuoje-
4366:         luhankkeisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ............................ .           24 000 000
4367: 
4368: 11. Ympäristön suojelu (520) ................................................ .            81 750 000
4369:     60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) ...................... .            5 000 000
4370:     62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) .............. .              33 750 000
4371:     63. Ilmansuojelun ja jätehuollon investointien korkotuki (arviomäärära-
4372:         ha) ..................................................................... .        12 000 000
4373: 30                                            Pääluokat 35 ja 36
4374: 
4375:      64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) ..                        15 000 000
4376:      67. Y~p~ristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirto-
4377:          Inaararaha 3 v) ........................................................ .                   16 000 000
4378: 
4379: 26. Alueelliset ympäristökeskukset (560) ................................... .                       382 082 000
4380:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .                       290 482 000
4381:     61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus
4382:         (EU) (siirtomääräraha 3 v) ........................................... .                      25 500 000
4383:     77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) ................................ ..                       66 000 000
4384:     88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) ..................... .                             100 000
4385: 
4386: 27. Suomen ympäristökeskus (560) ......................................... .                         183 527 000
4387:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .                       119 827 000
4388:     27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) ..................... .                         10 000 000
4389:     44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) .......... .                          45 000 000
4390:     63. Vesiensuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha) ............. .                          8 700 000
4391: 
4392: 30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu (530) ................ .                           246 000 000
4393:     22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v).                           67 000 000
4394:     37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siir-
4395:         tomaararaha 3 v) ...................................................... .                      7 500 000
4396:     61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) ..                          46 500 000
4397:     62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) ........ .                           5 000 000
4398:     74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ... .                           3 000 000
4399:     87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) ........ .                          117 000 000
4400: 
4401: 41. Valtion asuntorahasto (540) ............................................ ..                       16 930 000
4402:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................ .                        16930000
4403: 
4404: 45. Asunto- ja rakennustoimi (540) ......................................... .                      2 355 000 000
4405:     54. Asumistuki (arviomääräraha) ......................................... .                     2 300 000 000
4406:     60. Siirto valtion asuntorahastoon (arviomääräraha) ..................... .                        55 000 000
4407: 
4408: 
4409: 
4410: 
4411:                                                  Pääluokka 36
4412: 
4413: 36. V AL TIONVELKA.....................................................                          25 513 000 000
4414: 01. Markkamääräisen velan korko (910)....................................                          13 612 000 000
4415:     90. Markkamääräisen velan korko (arviomääräraha).....................                          13 612 000 000
4416: 
4417: 03. Valuuttamääräisen velan korko (910)...................................                         11 407 000 000
4418:     90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     11 407 000 000
4419:                                           Pääluokka 36                                   31
4420: 
4421: 09. Muut menot valtionvelasta (910) ........................................ .   494 000 000
4422:     21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) ........... .     494 000 000
4423: 
4424:                             Menojen kokonaismäärä:
4425: 
4426:                                  188 619 174 000
4427: 32                             EK 34/1997 vp -      HE 100/1997 vp
4428: 
4429: 
4430: 
4431: 
4432:                           Yksityiskohtaiset perustelut
4433: 
4434:                                             YLE1ST Ä
4435: 
4436: 
4437:                                    Brutto- ja nettobudjetointi
4438:    Valtion talousarviossa noudatetaan pääsään-      mus- tms. yhteishankkeesta tuloina saatavat
4439: tönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on        muiden hankeosapuolten maksuosuudet ja
4440: talousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoi-      hankkeesta aiheutuvat menot.
4441: tettu poikkeus pääsäännöstä.                           Tapauksissa 2)-4) on ao. tOlmmta-
4442:    Talousarviossa voidaan nettobudjetoida           menomäärärahan perustelujen päätösosassa
4443:     1) uudet valtionlainat ja valtionvelan kuo-     nettobudjetointia koskeva maininta.
4444: letukset;                                              Nettoutettavia tuloja eivät ole verot, veron-
4445:    2) valtionlainoista saatavat korkotulot, emis-   luonteiset maksut tai sakkomaksut Nettou-
4446: siovoitot ja pääomavoitot sekä valtionlainoista     tuksen kohteena eivät myöskään ole siirtome-
4447: aiheutuvat korkomenot, emissioalennukset ja         not tai niiden palautukset eivätkä sijoitusme-
4448: pääomatappiot; sekä                                 not tai omaisuuden myyntitulot lukuun otta-
4449:    3) viraston ja laitoksen toiminnasta kertyvät    matta viraston tai laitoksen toimintaan tarkoi-
4450: tulot ja siitä aiheutuvat menot.                    tetun irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtai-
4451:    Viraston toiminnasta kertyvien tulojen ja        men omaisuuden myyntiä.
4452: siitä aiheutuvien menojen nettobudjetoinnissa
4453: on erotettu seuraavat tapaukset:                       Nettobudjetoidun momentin menojen va-
4454:     1) toimintamenomomentin vakiosisällön ku-       kiosisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät
4455: vauksessa mainitut virastolle työnantajana          toimintamenomomenttien vakiosisällön mu-
4456: maksettavat tulot ja irtaimen omaisuuden            kaiset menot.
4457: myyntitulot sekä viraston toimitilojen satun-          Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja
4458: naisesta luovuttamisesta ulkopuolisille yksit-      saa käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin me-
4459: täisiä tilaisuuksia varten saadut tulot, jotka      noihin ilman, että siitä on mainintaa luku- tai
4460: voidaan vähentää toimintamenoista, vaikka           momenttiperuste1uissa, jollei valtiontalouden
4461: tästä ei olisi mainintaa momentin perusteluis-      rahoitussuunnittelusta muuta johdu.
4462: sa,                                                    Toimintamenomäärärahan kanssa saa net-
4463:     2) liiketoimintaa harjoittavan viraston tai     touttaa myyntituotot sellaisesta irtaimesta käyt-
4464: laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä       töomaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan
4465: aiheutuvat menot,                                   toimintamenomäärärahasta. Kiinteän omaisuu-
4466:     3) maksullista toimintaa harjoittavan viras-    den, finanssisijoitusten (esim. osakkeet ym.
4467: ton toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät       arvopaperit) ja erillismomenteilta rahoitetta-
4468: tulot ja siitä aiheutuvat menot, sekä               van irtaimen käyttöomaisuuden myyntituotto-
4469:     4) viraston vastuulla toteutettavasta tutki-    ja ei saa nettouttaa.
4470:                                 EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp                                       33
4471: 
4472:                             Menomomenttien luokittelu ja asiasisältö
4473: Menomomentteja koskevat yleiset                       mentit sekä eräät kulutusmenoihin luettavat
4474: määräykset                                            projektiluonteisten tehtävien menot. Tehtävän
4475:                                                       mukaan budjetoitua määrärahaa saa käyttää
4476:     Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi        kaikkiin kyseisestä tehtävästä säännönmukai-
4477: tehtävän tai menojen laadun mukaan. Pääja-            sesti aiheutuviin menoihin, ellei talousarviosta
4478: otteluna on seuraava menojen laadun mukai-            muuta johdu.
4479: nen pääryhmitys (suluissa vastaavat moment-              Tulosbudjetoidun viraston toiminnasta ai-
4480: tien numerotunnukset):                                heutuvat menot on budjetoitu pääsääntöisesti
4481:     1) kulutusmenot (01-29): menot, joiden            yhtenä määrärahana menomomenteille 21-
4482: välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoi-         23. Erillisinä menojen laadun mukaisina mää-
4483: tovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten        rärahoina on budjetoitu siirtomenot, talonra-
4484: työpanosta, tavaroita ja palveluksia,                 kennus- ja maa- ja vesirakennusinvestointi-
4485:     2) siirtomenot (30-69): menot, joista valtio      menot ja finanssisijoitusmenot sekä eräät
4486: ei saa välitöntä vastiketta,                          poikkeuksellisen suuret kalustoinvestoinnit
4487:     3) sijoitusmenot (70-89): menot, joiden              Toimintamenomomentin          vakiosisältöön
4488: välittömänä vastikkeena valtio saa pitkävai-          kuuluvat ne käyttötarkoitukset, jotka on mää-
4489: kutteisia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaatei-      ritelty menomomenttien 01, 29 ja 70 kohdalla
4490: ta, joista valtio saa tuloa tai muuta hyötyä          menomomenttien asiasisällön kuvauksessa.
4491: useana varainhoitovuonna, ja                             Toimintamenomomentille on budjetoitu vä-
4492:     4) muut menot (90-99): edellä mainittui-          hennyksenä virastolle työnantajana maksetta-
4493: hin pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten             vat sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja
4494: valtionvelan hoitomenot                               äitiyspäivärahat silloin, kun virasto maksaa
4495:     Momentin määrärahaa saa käyttää ainoas-           työntekijän palkan sairaus- tai äitiysloman
4496: taan momentin numerotunnuksen osoittaman              ajalta sekä saadut korvaukset työterveyden-
4497: menoryhmän menoihin, ellei momentin pe-               huollon kustannuksiin. Lisäksi toiminta-
4498: rusteluissa ole erityisestä syystä määrätty           menomomentille on budjetoitu vähennyksenä
4499:  toisin. Siten kulutusmenoihin tarkoitettua mää-      viraston irtaimen omaisuuden myyntitulot se-
4500: rärahaa ei saa käyttää siirtomenoihin eikä            kä viraston toimitilojen satunnaisesta luovut-
4501: siirtomenoihin tarkoitettua määrärahaa kulu-          tamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia
4502:  tusmenoihin.                                         varten saadut tulot.
4503:     Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen           Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa
4504:  ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan          saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin,
4505:  yleisempää määrärahaa (esim. toiminta-               mikäli viraston tai laitoksen maksullista toi-
4506:  menomomentin määrärahaa), vaikka kyseisen            mintaa ei ole budjetoitu omaksi momentik-
4507:  yleisemmän määrärahan perusteluissa mainit-          seen.
4508:  tua yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu      Poikkeuksellisesti momenteille 10-27 on
4509:  pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos        budjetoitu tehtävän mukaan sellaisia tarvik-
4510:  momentin perusteluissa on asiaa koskeva              keiden ja palvelusten ostoon tarkoitettuja,
4511:  maininta.                                            selvästi toiminnallisesti rajattavan kokonai-
4512:     Milloin määrärahasta saa maksaa palkkoja          suuden muodostavia määrärahoja, jotka eri-
4513:  tai palkkioita, siitä maksetaan myös näihin          tyisen syyn perusteella on tarkoituksenmu-
4514:  liittyvät sosiaaliturva- ja eläkemaksut ja muut      kaista merkitä omalle momentilleen. Tällaisia
4515:  henkilösivumenot                                     mahdollisesti omille momenteilleen merkittyjä
4516:      Mikäli määrärahaa saa käyttää momentin           menokokonaisuuksia ovat mm. ao. hallinto-
4517:  perustelujen mukaan EU:n hyväksymien tut-            yksiköille tyypilliset ja erityisen suuret toi-
4518:  kimushankkeiden rahoittamiseen, sisältää se          minnan erityismenot sekä selvästi määräaikai-
4519:  myös ao. tutkimustarjouksiin osallistumisen          set erillisprojektit.
4520:   edellyttämän rahoituksen.
4521: 
4522:                                                       Vakiosisältöiset menomomentit
4523: Tehtävän mukainen budjetointi
4524:                                                         Momenteille 01, 28, 29, 70 ja 74-79 on
4525:   Tehtävän mukaisesti budjetoituja ovat tu-           määritelty sellaisia vakiosisältöisiä käyttötar-
4526: losbudjetoitujen virastojen toimintamenomo-           koituksia, joihin ao. momenteille ja toiminta-
4527: 5 270862
4528: 34                             EK 34/1997 vp- HE 10011997 vp
4529: 
4530: menomomenteille budjetoituja määrärahoja            mentin vakiokäyttötarkoituksessa tai päätös-
4531: saa käyttää ilman, että siitä on maininta ao.       osassa on niin määrätty.
4532: momentin perusteluissa.
4533:    Vakiomenomomentit 01, 29 ja 70 on
4534: yleensä yhdistetty virastojen toimintamenomo-       01-02. Palkkaukset
4535: menteiksi, joiden vakiosisältö vastaa em.
4536: kolmen vakiomenomomentin yhdistettyä va-               Palkkausmomentilta saadaan henkilöstön
4537: kiosisältöä.                                        enimmäismäärien puitteissa maksaa viraston
4538:    Määrärahoja käytettäessä momenttien pe-          oman virka- ja työsopimussuhteisen henkilös-
4539: rustelut ovat vakiosisältömääritykseen nähden       tön palkkaukset, jotka perustuvat virka- ja
4540: ensisijaisessa asemassa. Siten momentin pe-         työehtosop~J?uksiin ja muihin laillisiin mak-
4541: rusteluissa voidaan poiketa vakiosisällöstä         superustelsnn.
4542: joko sulkemalla osa vakiokäyttötarkoituksista          Palkkausmomentilta saa maksaa myös
4543: pois tai täydentämällä niitä muilla käyttötar-         a) ulkomaanedustuksen ja sotilasasiamies-
4544: koituksilla. Jälkimmäisessä tilanteessa käyttö-     ten paikalliskorotukset sekä eräät muut vas-
4545: tarkoitusten täydentäminen ilmaistaan em.           taavat palkkausmenot;
4546: momenteilla ' 'myös'' -sanalla esim. seuraavas-        b) luento-, tunti- ja dosenttiopetuspalkkiot
4547: ti: ''Momentin määrärahaa saa käyttää myös          sekä näihin verrattavissa olevat palkkiot;
4548: kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien mat-         c) eräät pysyväisluonteisesta asiantuntija-
4549: ka- ja edustusmenojen maksamiseen."                 toiminnasta aiheutuvat palkkiot, joista on
4550:                                                     maksettava sosiaaliturva- ja eläkemaksut;
4551:                                                        d) virkamiehen irtisanomisajan palkkaus
4552: Menojen laadun mukaiset määräykset                  viran lakkaamisen jälkeiseltäkin ajalta;
4553:                                                        e) valtion virkamieslain mukaan valtioneu-
4554: Kulutusmenot (01-29)                                voston käytettäväksi asetetun virkamiehen
4555:                                                     palkkaus kyseessä olevan hallinnonalan
4556:    Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittö-        ministeriön palkkausmomentilta; sekä
4557: mänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuon-           f) vahvistettujen perusteiden mukaista uu-
4558: na käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusme-       delfeensijoitusrahaa kuntootuksen kokeilutoi-
4559: noihin luetaan valtion palveluksessa olevan         minnan piiriin kuuluvissa virastoissa ja lai-
4560: henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosi-       toksissa.
4561: aaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja
4562: palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin
4563: sekä sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston,   05-07. Eläkkeet
4564: jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai joiden talou-
4565: dellinen pitoaika on lyhyt, hankintamenot sekä         Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen
4566: muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai     tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat
4567: toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole     tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinai-
4568: luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. Kulutus-     set eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläk-
4569: menoihin luetaan myös ED-ohjelmien vaatima          keet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset
4570: tekninen apu.                                       avustukset.
4571:    Valtion henkilöstön palkkaoksia saadaan
4572: maksaa kulutusmenomomentilta seuraavasti:
4573:    a) toimintameno- ja palkkausmomenteilta          16-18. Puolustusvoimien kaluston hankki-
4574: sekä                                                       minen
4575:    b) muilta kulutusmenomomenteilta työsopi-
4576: mussuhteisen henkilöstön ja valtion virkamies-        Momenteille on merkitty puolustusmateri-
4577: lain (750/1994) 9 §:n 1 momentissa tarkoi-          aalin sekä muun puolustusvoimien kaluston ja
4578: tettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimi-       välineiden hankkimisesta aiheutuvat menot.
4579: tettyjen virkamiesten palkkauksia, mikäli ao.
4580: momentin päätösosassa on niin määrätty.
4581:    Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkka-        28. Maksullisen palvelutoiminnan kulutusme-
4582: oksia ei saa maksaa muilta kuin toimintame-             not
4583: no- ja palkkausmomenteilta. Valtion henki-
4584: löstön palkkaoksia voidaan maksaa muulta               Momentille on merkitty ja momentin mää-
4585: kuin kulutusmenomomentilta vain, mikäli mo-         rärahaa saa käyttää sellaisten muutoin toimin-
4586:                               EK 3411997 vp -HE 10011997 vp                                      35
4587: 
4588: tamenomomentilta tai momentilta 29 makset-         nevahinkomaksut sekä tileistäpoistot, ellei
4589: tavien menojen maksamiseen, jotka selvästi         niihin ole osoitettavissa muuta määrärahaa
4590: ovat kohdistettavissa maksullisen palvelutoi-         - viraston tai laitoksen määräytymisperus-
4591: minnan kulutusmenoiksi. Maksullisen palve-         teiltaan säännöksissä tarkoin määrättyjen tu-
4592: lutoiminnan menojen perustelut liittyvät           lojen tai muiden erien liikaa perityn osan
4593: kiinteästi ao. tulomomenttiin, jonka peruste-      palautukset, ellei palautusta voida suorittaa ao.
4594: luissa on otettu huomioon myös muut kuin           tulomomentilta.
4595: erillismomentille merkittävät maksullisen pal-
4596: velutoiminnan kustannukset.
4597:    Maksullisen palvelutoiminnan momentin           Siirtomenot (30-69)
4598: määrärahaa saa käyttää palkkauksiin vain, jos
4599: tätä koskeva valtuus mahdollisine henkilö-            Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille jul-
4600: määrärajoituksineen on esitetty momentin pe-       kisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalo-
4601: rusteluissa.                                       uksille ja yleishyödyllisille yhteisöille mak-
4602:                                                    settavat valtionavut ja valtion välityksellä
4603:                                                    tapahtuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta ta-
4604: 29. Muut kulutusmenot                              pahtuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuo-
4605:                                                    lella oleviin valtion rahastoihin, kansaneläke-
4606:    Momentin määrärahaa saa käyttää viraston        laitokselle ja ulkomaille. Valtio ei saa siirto-
4607: tai laitoksen tai nimetyn hallinnonalan laissa     menoista välitöntä tai suoranaista aineellista
4608: tai asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidon       vastiketta, kuten rahaa, tavaraa tai palvelusta
4609: edellyttämien tavaroiden ja palvelusten osto-      siirron saajalta. Välillisesti siirtomenot edis-
4610: menojen maksamiseen, lukuun ottamatta palk-        tävät valtion tehtävien toteuttamista.
4611: kaus- ja palkkauksenluonteisia menoja sekä            Siirtomenot on luokiteltu saajan mukaan.
4612: muita kmn jäljempänä mainittuja sijoitus-          Valtionavut rakennustoimintaan sekä konei-
4613: menoja (vrt. momenttien 70-89 asiasisällön         den ja kaluston hankintaan on pyritty merkit-
4614: määrittelyt).                                      semään eri momenteille kuin kulutukseen tai
4615:    Määrärahaa saa käyttää myös sellaisen           muihin käyttötarkoituksiin menevät valtion-
4616: viraston tai laitoksen toiminnan edellyttämien     avut. Mikäli määräraha koskee useaa siirron
4617: koneiden, laitteiden ja kaluston, joiden arvo on   saajaryhmää, on esitetty jaottelu saajaryhmit-
4618: enintään 50 000 mk tai joiden taloudellinen        täin tarvittaessa edelleen jaoteltuna käyttöta-
4619: pitoaika on enintään kolme vuotta, hankinta-       louteen ja pääomatalouteen tarkoitettuihm siir-
4620: menojen maksamiseen.                               toihin.
4621:     Momentin määrärahaa saa käyttää edellä            Momenteille 30-69 on budjetoitu korva-
4622: mainittujen menojen lisäksi myös seuraavien        ukset liiketoimintaa harjoittaville yksiköille
4623: menojen maksamiseen:                               niiden yleisen edun vuoksi suorittamista teh-
4624:    - viraston tai laitoksen toimialaan liitty-     tävistä, milloin etu koituu muille kuin valti-
4625: vien kotimaisten ja ulkomaisten yhteisöjen         olle.
4626: jäsenmaksut (avustusluonteiset menot on mer-          Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnan-
4627: kitty momenteille 66-69)                           varaiset siirtomenot on pyritty merkitsemään
4628:     - aineettoman käyttöomaisuuden hankin-         eri momenteille.
4629: tamenot (patentit, tietokoneohjelmistojen käyt-
4630:  töoikeudet ja muut sellaiset käyttö- ja omis-
4631:  tusoikeudet), elleivät ne sisälly momenteilta     30-39. Valtionavut kunnille ja kuntayhty-
4632:  70-79 suoritettaviin hankintoihin
4633:     - puhelinosuustodistusten tai vastaavien              mille ym.
4634:  puhelimen käyttöön oikeuttavien todistusten
4635:  hankintamenot, elleivät ne liity momenteille         Momenteille on merkitty kunnille ja kun-
4636:  70-89 budjetoituun kokonaisuuteen                 tayhtymille suoritettavat valtionavut.
4637:     -viraston tai laitoksen toiminnasta tai sen
4638:  hallinnassa olevasta käyttöomaisuudesta ai-
4639:  heutuvat verot ja maksut (ml. rangaistusluon-     40-49. Valtionavut elinkeinoelämälle
4640:  teiset lisät ja korotukset)
4641:     - valtion varoista maksettavat, viraston tai      Momenteille on merkitty elinkeinoelämän
4642:  laitoksen toiminnasta aiheutuvat vahingonkor-     edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yksityi-
4643:  vaukset ja muut vastaavat korvaukset, liiken-     sille yrityksille, elinkeinonharjoittajille sekä
4644: 36                              EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
4645: 
4646: yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja         Momenteille on budjetoitu myös varainsiir-
4647: edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym.     rot Euroopan unionille suoritettaviin arvon-
4648:                                                       lisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perus-
4649:                                                       tuviin Suomen maksuosuuksiin samoin kuin
4650: 50-59. Valtionavut kotitalouksille ja yleis-          Suomen maksuosuuksiin Euroopan investoin-
4651:        hyödyllisille yhteisöille                      tipankinja Euroopan ydinenergiayhteisön han-
4652:                                                       kintakeskuksen pääomista sekä Euroopan hii-
4653:    Momenteille on merkitty siirrot yksityisille       li- ja teräsyhteisön rahastoon.
4654: kuluttajille sekä valtionavut yleishyödyllisille
4655: järjestöille, laitoksille, yhdistyksille, seuroille
4656: jne. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilujärjestöt,     Sijoitusmenot (70-89)
4657: yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja
4658: sellaiset yksityiset tutkimuslaitokset, jotka            Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puo-
4659: eivät välittömästi palvele liike- tai elinkei-        lustusmateriaalin ja sellaisten koneiden, lait-
4660: noelämää.                                             teiden ja kaluston, jotka ovat arvoltaan vä-
4661:                                                       häisiä tai joiden taloudellinen pitoaika on
4662:                                                       lyhyt, hankintamenot, talonrakennusten sekä
4663: 60. Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion ra-       maa- ja vesirakenteiden rakentamismenot,
4664:     hastoille ja kansaneläkelaitokselle               arvopapereiden, maa-alueiden ja rakennusten
4665:                                                       hankintamenot sekä lainananto.
4666:    Momentille on merkitty siirrot talousarvion
4667: ulkopuolisiin rahastoihin sekä siirrot kansan-
4668: eläkelaitokselle.                                     Reaalisijoitukset (70-79)
4669:                                                          Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion
4670:                                                       aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat, jotka
4671: 61-65. Muut siirrot kotimaahan                        täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmi-
4672:                                                       en kohdalla esitetyt tunnusmerkit. Koneiden,
4673:    Momenteille on merkitty sellaiset eritte1e-        laitteiden ja kaluston hankintamenot on mer-
4674: mättömät siirrot, joiden Jakamista kuntien,           kitty momenteille 70-73. Talonrakennukset
4675: elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken          on merkitty momenteille 74-76 ja muut
4676: ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa.                   rakennustyöt momenteille 77-79.
4677:    Momenteille on budjetoitu myös varainsiir-
4678: rot Euroopan unionin komission kanssa hy-
4679: väksyttävien EU:n rakennerahastojen toimen-           70-73. Kaluston hankinta
4680: pide- ja yhteisöaloitteita koskevien toimenpi-
4681: deohjelmien ja rahoituspäätösten mukaisten               Momenteille on puolustusmateriaalin han-
4682: valtion omien ja muiden hankkeiden EU:n               kintamenoja lukuun ottamatta merkitty arvol-
4683: rahoituksen suorittamiseen. EU:lta tuleva ra-         taan yli 50 000 markan ja samalla taloudel-
4684: hoitus on merkitty vastaavasti ryhmiteltynä ao.       liselta pitoajaltaan yli kolmivuotisten konei-
4685: tulomomenteille.                                      den, laitteiden ja kaluston hankintamenot
4686:                                                       Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot on
4687:                                                       budjetoitu toimintamenomomentille (21-23),
4688: 66-69. Siirrot ulkomaille                             on tälle yleensä sisällytetty myös määrärahat
4689:                                                       kaluston hankintaan. Momentin 70 (Kaluston
4690:    Momenteille on merkitty sellaiset ulkomail-        hankinta) määrärahaa saa käyttää mainitun-
4691: le siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä      laisten, viraston tai laitoksen tai nimetyn
4692: vastiketta tai joiden vastike on vähäinen             hallinnonalan toiminnan edellyttämien konei-
4693: suhteessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat            den, laitteiden ja kaluston hankintamenojen
4694: esim. kehitysyhteistyötoiminnan puitteissa            maksamiseen.
4695: myönnettävät avustukset sekä kansainvälisten
4696: rahoitusyhteisöjen jäsenmaksut sekä muut sel-
4697: laiset avustusluonteiset jäsenmaksut, jotka ao.       74-76. Talonrakennukset
4698: yhteisöt käyttävät toimintansa rahoitukseen tai
4699: välittävät edelleen avustuksina kalmansille             Momenteille on merkitty ja niiden määrä-
4700: tahoille.                                             rahoja saa käyttää niiden perusteluiden mu-
4701:                               EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp                                    37
4702: 
4703: kaisista valtion uudisrakennustöistä ja raken-    Lainat ja muut finanssisijoitukset (80-89)
4704: nusten perusparannustöistä aiheutuvien tar-
4705: peellisten rakentamismenojen, mukaanlukien
4706: palkkausmenot, maksamiseen. Perusparannuk-        80-86. Valtion varoista myönnettävät lainat
4707: siksi katsotaan sellaiset muutos- tm korjaus-
4708: työt, joiden johdosta rakennuksen arvo lisään-     Momenteille on merkitty valtion varoista
4709: tyy oleellisesti. Määrärahoja saa käyttää myös    myönnettävät lainat.
4710: rakennusten turva- ja muista teknisistä järJes-
4711: telmistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
4712: Momenttien määrärahoja saa käyttää myös
4713: uudisrakennustöiden ja perusparannustöiden        87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
4714: suunnittelusta ja sen edellyttämien konsultti-
4715: palvelusten ostoista aiheutuvien menojen mak-       Momentille on merkitty maa-alueiden, ra-
4716: samiseen, lukuun ottamatta sitä suunnittelu-      kennusten ja kiinteistöjen ostomenot
4717: työtä, jota vastaavat palkkausmenot on mer-
4718: kitty toimintamenomomentille.
4719:    Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kus-       88-89. Muut finanssisijoitukset
4720: tannusarviot vastaavat rakennuskustannusin-
4721: deksin (1995 = 100) pistelukua 100. Jos hank-        Momenteille on merkitty osakkeiden ja
4722: keesta on tehty urakkasopimus, kustannusar-       arvopapereiden ostomenot, sijoitukset valtion-
4723: vio perustuu sopimukseen. Kustannusarviot         enemmistöisiin osakeyhtiöihin ym. finanssisi-
4724: eivät sisällä arvonlisäveroa.                     joitukset
4725: 
4726: 
4727:                                                   Muut menot (90-99)
4728: 77-79. Maa- ja vesirakennukset
4729:                                                      Muihin menoihin luetaan valtionvelan ko-
4730:    Momenteille on merkitty ja niiden määrä-       rot, indeksikorotukset sekä muut edellä mai-
4731: rahoja saa käyttää niiden perusteluiden mu-       nittuihin kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin
4732: kaisten muista valtion rakennustöistä kuin        kuulumattomat menot.
4733: talonrakennuksista aiheutuvien menojen, mu-
4734: kaanlukien palkkausmenot, maksamiseen. Täl-
4735: laisia töitä voivat olla esim. yleisten teiden,
4736: rautateiden, satamien, kanavien ja siltojen       90-92. Valtionvelan korot Ja indeksikoro-
4737: rakentamis- ja peruskorjaustyöt, maankuiva-              tukset
4738: tustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koskien ja
4739: vesiväylien perkaamis-, uittoväylien rakenta-       Momenteille on merkitty kotimaisen ja
4740: mis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt Mo-          ulkomaisen velan korot ja indeksikorotukset
4741: menttien määrärahoja saa käyttää myös mai-
4742: nitunlaisten rakennustöiden suunnittelusta ja
4743: sen edellyttämien konsulttipalvelusten ostoista   93-99. Muut ja erittelemättömät menot
4744: aiheutuvien menojen maksamiseen, lukuun
4745: ottamatta sitä suunnittelutyötä, jota vastaavat      Momenteille on merkitty edellä luokittele-
4746: palkkausmenot on merkitty toimintamenomo-         mattomat menot, kuten eräät muut laskennal-
4747: mentille.                                         liset erät sekä eräät korvausmenot
4748: 38                          EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
4749: 
4750: 
4751: 
4752: 
4753:                                          TULOT
4754: 
4755: 
4756:                                         Osasto 11
4757:                     VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
4758:                 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
4759:   01. Tulo- ja varallisuusvero                     03. Perintö- ja lahjavero
4760:   Momentille       arvioidaan       kertyvän      Momentille         arvioidaan   kertyvän
4761: 52 130 000 000 mk.                              1 400 000 000 mk.
4762: 
4763:   02. Korkotulojen lähdevero
4764:   Momentille       arvioidaan       kertyvän
4765: 1 200 000 000 mk.
4766: 
4767: 
4768:                04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
4769:   01. Arvonlisävero                               03. Apteekkimaksut
4770:   Momentille       arvioidaan       kertyvän      Momentille      arvioidaan      kertyvän
4771: 46 700 000 000 mk.                              440 000 000 mk.
4772: 
4773:    02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava
4774: vero
4775:    Momentille       arvioidaan      kertyvän
4776: 1 780 000 000 mk.
4777: 
4778: 
4779:                                      08. Valmisteverot
4780:    01. Tupakkavero                                05. Virvoitusjuomavero
4781:    Momentille      arvioidaan       kertyvän      Momentille       arvioidaan     kertyvän
4782: 3 250 000 000 mk.                               180 000 000 mk.
4783: 
4784:   02. Makeisvero                                  07. Polttoainevero
4785:                                                   Momentille       arvioidaan     kertyvän
4786:   Momentille        arvioidaan      kertyvän    15 200 000 000 mk.
4787: 160 000 000 mk.
4788: 
4789:   04. Alkoholijuomavero
4790:   Momentille       arvioidaan       kertyvän
4791: 7 100 000 000 mk.
4792:                      EK 34/1997 vp -      HE 100/1997 vp -    Osasto 11                  39
4793: 
4794:                                         10. Muut verot
4795:   01. Leimavero                                     06. Arpajaisvero
4796:   Momentille      arvioidaan          kertyvän      Momentille       arvioidaan    kertyvän
4797: 1 120 000 000 mk.                                3 80 000 000 mk.
4798:   03. Autovero                                     07. Ajoneuvovero
4799:   Momentille      arvioidaan          kertyvän
4800: 4 500 000 000 mk.                                  Momentille       arvioidaan     kertyvän
4801:                                                  1 140 000 000 mk.
4802:   04. Moottoriajoneuvovero
4803:   Momentille       arvioidaan         kertyvän     08. Jätevero
4804: 900 000 000 mk.                                    Momentille       arvioidaan     kertyvän
4805:                                                  200 000 000 mk.
4806:   05. Varainsiirtovero
4807:   Momentille        arvioidaan        kertyvän
4808: 1 650 000 000 mk.
4809: 
4810: 
4811: 
4812:                                  19. Muut veronluonteiset tulot
4813:   02. Lästimaksut                                  09. Muut verotulot
4814:   Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000         Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000
4815: mk.                                              mk.
4816:   08. Öljyjätemaksu
4817:   Momentille arvioidaan kertyvän 20 000 000
4818: mk.
4819: 40                           EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
4820: 
4821: 
4822: 
4823: 
4824:                                          Osasto 12
4825:                                  SEKALAISET TULOT
4826:                           24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
4827:    99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tu-     Momentille arvioidaan kertyvän 9 500 000
4828: lot                                              mk.
4829: 
4830: 
4831: 
4832:                             25. Oikeusministeriön hallinnonala
4833:   01. Tuomioistuintulot                            50. Vankeinhoitolaitoksen tulot
4834:   Momentille       arvioidaan        kertyvän      Momentille arvioidaan kertyvän 80 000 000
4835: 185 000 000 mk.                                  mk.
4836:    47. Ulosottomaksut                               99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut
4837:    Momentille      arvioidaan        kertyvän    tulot
4838: 23 5 000 000 mk.                                    Momentille arvioidaan kertyvän 500 000
4839:                                                  mk.
4840: 
4841: 
4842: 
4843:                            26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
4844:   05. Lääninhallitusten julkisoikeudellisista      98. Euroopan aluekehitysrahastosta saata-
4845: suoritteista kertyvät tulot                      vat tulot (EU)
4846:   Momentille arvioidaan kertyvän 33 000 000        Momentille      arvioidaan       kertyvän
4847: mk.                                              718 881 000 mk.
4848:   75. Tulot poliisin lupapalveluista               99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan
4849:   Momentille        arvioidaan       kertyvän    muut tulot
4850: 185 000 000 mk.                                    Momentille arvioidaan kertyvän 2 000 000
4851:                                                  mk.
4852:   90. Rajavartiolaitoksen tulot
4853:   Momentille arvioidaan kertyvän 13 000 000
4854: mk.
4855: 
4856: 
4857: 
4858:                            27. Puolustusministeriön hallinnonala
4859:   20. Tulot puolustusvoimien irtaimen omai-        21. Puolustusministeriön hallinnonalan
4860: suuden myynnistä ja vuokrauksesta sekä           metsätalouden tulot
4861: royalty-maksuista                                  Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
4862:   Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa      6 500 000 mk.
4863: 100 000 mk.
4864:                       EK 34/1997 vp -    HE 100/1997 vp -     Osasto 12                    41
4865: 
4866:    22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen        99. Puolustusministeriön hallinnonalan
4867: tulot                                            muut tulot
4868:    Momentille ei arvioida kertyvän nettotuloa.     Momentille arvioidaan kertyvän 48 300 000
4869:                                                  mk.
4870: 
4871: 
4872: 
4873: 
4874:                          28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
4875:   07. Siirto valtion eläkerahastosta               64. Valtion kiinteistölaitoksen tulot
4876:   Momentille siirretään 6 500 000 000 mk.          Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
4877:                                                  1 160 000 000 mk.
4878:   23. Valtiokonttorin tulot
4879:   Momentille arvioidaan kertyvän 24 300 000         87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakautta-
4880: mk.                                              misesta
4881:                                                    Momentille        arvioidaan     kertyvän
4882:   25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korva-        2 030 000 000 mk.
4883: uksista
4884:   Momentille arvioidaan kertyvän 82 000 000
4885: mk.                                                 90. Euroopan unionin traditionaalisten va-
4886:                                                  rojen kantopalkkiot (EU)
4887:   28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista         Momentille arvioidaan kertyvän 80 000 000
4888:   Momentille      arvioidaan       kertyvän      mk.
4889: 459 000 000 mk.
4890:                                                    97. Siirtymäkorvaus Euroopan unionista
4891:   29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskus-     (EU)
4892: tannuksista                                        Momentille      arvioidaan   kertyvän
4893:   Momentille       arvioidaan       kertyvän     191 000 000 mk.
4894: 125 000 000 mk.
4895:                                                     98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalau-
4896:   30. Evankelisluterilaisten seurakuntien        tukset
4897: osuudet verotuskustannuksista
4898:   Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000        Momentille         arvioidaan      kertyvän
4899: mk.                                              4 545 000 000 mk.
4900: 
4901:   49. Tullilaitoksen tulot                         99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan
4902:   Momentille arvioidaan kertyvän 48 000 000      muut tulot
4903: mk.                                                Momentille arvioidaan kertyvän 95 000 000
4904:                                                  mk.
4905:   51. Metallirahatulot
4906:   Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
4907: 16 000 000 mk.
4908: 
4909: 
4910: 
4911: 
4912:                             29. Opetusministeriön hallinnonala
4913:   01. Opetusministeriön tulot                      39. Opintotukitoiminnan tulot
4914:  Momentille arvioidaan kertyvän 6 600 000          Momentille       arvioidaan       kertyvän
4915: mk.                                              158 000 000 mk.
4916: 6 270862
4917: 42                          EK 3411997 vp- HE 100/1997 vp
4918: 
4919:   43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot          Momentille     arvioidaan        kertyvän
4920:   Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa     2 006 000 000 mk.
4921: 50000 mk.
4922:                                                   96. Valtion elokuvatarkastamon tulot
4923:   91. Valtion osuus veikkauksen ja raha-         Momentille arvioidaan kertyvän 567 000
4924: arpajaisten voittovaroista                      mk.
4925: 
4926: 
4927: 
4928: 
4929:                     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
4930:    01. EU·n maatalouden ohjaus- ja tukira-        40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
4931: haston tukiosastosta saatavat tulot (EU)         Momentille arvioidaan kertyvän 7 000 000
4932:   Momentille        arvioidaan       kertyvän   mk.
4933: 2 634 200 000 mk.
4934:                                                   41. Tenojoen kalastuslupamaksut
4935:   02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukira-         Momentille arvioidaan kertyvän 1 700 000
4936: haston ohjausosastosta saatavat tulot (EU)      mk.
4937:   Momentille       arvioidaan       kertyvän
4938: 677 300 000 mk.                                   65. Geodeettisen laitoksen tulot
4939:                                                  Momentille arvioidaan kertyvän 400 000
4940:    03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoi-      mk.
4941: tusvälineeltä saatavat tulot (EU)
4942:    Momentille arvioidaan kertyvän 35 880 000
4943: mk.                                                70. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot
4944:                                                    Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
4945:   04. EU:lta saatavat muut tulot (EU)           1 648 000 mk.
4946:   Momentille arvioidaan kertyvän 6 950 000         Maksullisen toiminnan tuloja saa käyttää
4947: mk.                                             myös sijoitusmenoiksi luettavien koneiden ja
4948:                                                 lattteiden hankinnasta aiheutuvien menojen
4949:   30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskil-    maksamiseen sekä maksujen palauttamiseen.
4950: pailuissa saadusta tulosta                      Maksullisen toiminnan tuloja saa käyttää
4951:   Momentille arvioidaan kertyvän 27 000 000     keskimäärin enintään 80 henkilötyövuotta vas-
4952: mk.                                             taavan henkilöstön palkkausmenojen maksa-
4953:                                                 miseen. Tuloista saa käyttää maksullisen
4954:   32. Kasvinjalostusmaksut                      toiminnan hintojen alentamiseen hevossairaa-
4955:  Momentille arvioidaan kertyvän 4 500 000       lan osalta enintään 30 000 mk, valiotaimituo-
4956: mk.                                             tannon osalta enintään 60 000 mk ja maata-
4957:                                                 louden sääpalvelun osalta enintään 480 000
4958:   35. Hirvieläinten metsästysmaksut             mk.
4959:   Momentille arvioidaan kertyvän 14 000 000
4960: mk.                                               76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot
4961:                                                  Momentille arvioidaan kertyvän 16 300 000
4962:   36. Viehekalastusmaksut                       mk.
4963:   Momentille arvioidaan kertyvän 16 750 000
4964: mk.                                                83. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tu-
4965:                                                 lot
4966:   37. Kalastuksenhoitomaksut                       Momentille arvioidaan kertyvän 37 462 000
4967:  Momentille arvioidaan kertyvän 34 600 000      mk.
4968: mk.
4969:                                                    84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen
4970:   39. Riistanhoitomaksut                        tulot
4971:   Momentille arvioidaan kertyvän 35 400 000        Momentille arvioidaan kertyvän 51 300 000
4972: mk.                                             mk.
4973:                       EK 34/1997 vp- HE 10011997 vp- Osasto 12                              43
4974: 
4975:   98. Siemenperunakeskuksen tulot                   99. Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
4976:   Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa       nonalan muut tulot
4977: 68 000 mk.                                          Momentille       arvioidaan       kertyvän
4978:                                                   118 500 000 mk.
4979: 
4980: 
4981: 
4982:                             31. Liikenneministeriön hallinnonala
4983:   24. Tielaitoksen sekalaiset tulot                Momentille kertyviä tuloja saa käyttää
4984:  Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000         myös liikennevalvonnan menoihin.
4985: mk.
4986:                                                     52. Telehallintokeskuksen tulot
4987:   25. Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöi-
4988: den kustannuksista                                  Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
4989:   Momentille arvioidaan kertyvän 67 000 000       733 000 mk.
4990: mk.                                                 Momentille kertyviä tuloja saa käyttää
4991:                                                   myös kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvi-
4992:   30. Merenkulkulaitoksen tulot                   en menojen maksamiseen.
4993:   Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000
4994: mk.                                                 58. Radanpidon tulot
4995:                                                     Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000
4996:   31. Merentutkimuslaitoksen tulot                mk.
4997:   Momentille arvioidaan kertyvän 2 300 000
4998: mk.
4999:                                                      99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut
5000:   41. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot             tulot
5001:   Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa          Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000
5002: 500000 mk.                                        mk.
5003: 
5004: 
5005: 
5006:                      32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
5007:    03. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten         99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hal-
5008: yritysosastojen maksullisesta palvelutoimin-      linnonalan muut tulot
5009: nasta                                               Momentille       arvioidaan       kertyvän
5010:  Momentille arvioidaan kertyvän 5 300 000         107 550 000 mk.
5011: mk.
5012:  41. Turvatekniikan keskuksen tulot
5013:  Momentille arvioidaan kertyvän 7 000 000
5014: mk.
5015: 
5016: 
5017:                       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
5018:    06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen        09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval-
5019: tulot                                             vontakeskuksen tulot
5020:   Momentille arvioidaan kertyvän 2 250 000         Momentille arvioidaan kertyvän 12 263 000
5021:  mk.                                              mk.
5022: 
5023:    08. Kansanterveyslaitoksen tulot                 10. Säteilyturvakeskuksen tulot
5024:    Momentille arvioidaan kertyvän 3 200 000        Momentille arvioidaan kertyvän 37 205 000
5025:  mk.                                              mk.
5026: 44                           EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
5027: 
5028:    92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto            99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
5029:   Momentille      arvioidaan        kertyvän      nonalan muut tulot
5030: 1 735 000 000 mk.                                   Momentille arvioidaan kertyvän 1 300 000
5031:                                                   mk.
5032:   98. Valtionapujen palautukset
5033:  Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000
5034: mk.
5035: 
5036: 
5037: 
5038:                               34. Työministeriön hallinnonala
5039:    40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat          99. Työministeriön hallinnonalan muut tu-
5040: tulot (EU)                                        lot
5041:    Momentille     arvioidaan       kertyvän          Momentille arvioidaan kertyvän 40 000 000
5042: 937 430 000 mk.                                   mk.
5043: 
5044:   70. Palkkaturvamaksujen palautukset
5045:   Momentille      arvioidaan      kertyvän
5046: 186 000 000 mk.
5047: 
5048: 
5049: 
5050:                            35. Ympäristöministeriön hallinnonala
5051:   26. Alueellisten ympäristökeskusten tulot          60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjun-
5052:   Momentille arvioidaan kertyvän 3 100 000        tatoimista
5053: mk.                                                  Momentille arvioidaan kertyvän 7 000 000
5054:                                                   mk.
5055:   27. Suomen ympäristökeskuksen tulot
5056:   Momentille arvioidaan kertyvän 750 000            99. Ympäristöministeriön hallinnonalan
5057: mk.                                               muut tulot
5058:                                                     Momentille arvioidaan kertyvän 25 400 000
5059:   40. Asuntotoimen tulot                          mk.
5060:   Momentille arvioidaan kertyvän 300 000
5061: mk.
5062: 
5063: 
5064: 
5065:                                   39. Muut sekalaiset tulot
5066:   01. Sakkorahat                                     04. Menorästien ja siirrettyjen määräraho-
5067:   Momentille        arvioidaan        kertyvän    jen peruutukset
5068: 300 000 000 mk.                                      Momentille       arvioidaan       kertyvän
5069:                                                    1 030 000 000 mk.
5070:    02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja
5071: viivekorot                                          05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuot-
5072:    Momentille         arvioidaan       kertyvän   tavien oikeuksien myynti
5073: 450 000 000 mk.                                      Momentille      arvioidaan    kertyvän
5074:                                                   100 000 000 mk.
5075:   03. Oikaisurahat
5076:   Momentille arvioidaan kertyvän 100 000
5077: mk.
5078:                      EK 34/1997 vp -    HE 10011997 vp -    Osasto 12                   45
5079: 
5080:   07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulko-       10. Muut sekalaiset tulot
5081: puolella tuloutettavat korvaukset                 Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000
5082:   Momentille arvioidaan kertyvän 65 000 000     mk.
5083: mk.
5084:                                                    50. Tulot osakemyynnistä
5085:   09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiys-     Momentille       arvioidaan     kertyvän
5086: rahat sekä sosiaaliturvamaksut                  2 000 000 000 mk.
5087:   Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000
5088: mk.
5089: 46                           EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
5090: 
5091: 
5092: 
5093: 
5094:                                           Osasto 13
5095:                   KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
5096:                                         01. Korkotulot
5097:   04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille      07. Korot talletuksista
5098:   Momentille arvioidaan kertyvän 6 799 000          Momentille        arvioidaan   kertyvän
5099: mk.                                               1 300 000 000 mk.
5100:   05. Korot muista lainoista
5101:   Momentille arvioidaan kertyvän 74 300 000
5102: mk.
5103: 
5104: 
5105: 
5106:                                        03. Osinkotulot
5107:   01. Osinkotulot
5108:   Momentille      arvioidaan          kertyvän
5109: 1 500 000 000 mk.
5110: 
5111: 
5112: 
5113: 
5114:                         05. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
5115:   01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
5116:   Momentille         arvioidaan       kertyvän
5117: 190 000 000 mk.
5118:                       EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp- Osasto 15                          47
5119: 
5120: 
5121: 
5122: 
5123:                                          Osasto 15
5124:                                           LAINAT
5125:                           01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat
5126:    02. Takaisinmaksut valtion lainoista liike-     04. Muiden lainojen lyhennykset
5127: laitoksille                                        Momentille      arvioidaan      kertyvän
5128:    Momentille arvioidaan kertyvän 28 081 000     545 600 000 mk.
5129: mk.
5130: 
5131: 
5132: 
5133:                                  02. Valtion nettolainanotto
5134:   01. Nettolainanotto
5135:   Momentille merkitään 15 440 000 000 mk.
5136: 48                           EK 34/1997 vp -      HE 100/1997 vp
5137: 
5138: 
5139: 
5140: 
5141:                                           MENOT
5142: 
5143: 
5144:                                         Pääluokka 21
5145:                              TASAVALLAN PRESIDENTTI
5146:                                   01. Tasavallan Presidentti
5147:    01. Presidentin palkkio ja edustusrahat           21. Presidentin käyttövarat
5148:    Momentille myönnetään 1 458 000 mk.               Momentille myönnetään 175 000 mk.
5149:    Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden-       Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden-
5150: tin palkkiosta annetun lain (39/1994) mukais-     tin käyttömenojen maksamiseen.
5151: ten menojen maksamiseen.
5152: 
5153: 
5154: 
5155:                              02. Tasavallan Presidentin kanslia
5156:      21. Toimintamenot (arviomääräraha)              75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
5157:      Momentille myönnetään 25 400 000 mk.            Momentille myönnetään 19 350 000 mk.
5158:                                                      Määrärahaa saa käyttää Mariankatu 1:ssä
5159:    27. Eläkkeellä olevan presidentin menot        sijaitsevan presidentin linnan talousrakennuk-
5160: (arviomääräraha)                                  sen peruskorjaukseen sekä siihen liittyvän
5161:    Momentille myönnetään 580 000 mk.              pääosin presidentin linnaa palvelevan, puo-
5162:    Määrärahaa saa käyttää tasavallan eläkkeel-    lustusvoimien hallinnassa olevan päävartion
5163: lä olevan presidentin Mauno Koiviston käy-        ulkopuolisiin korjauksiin. Peruskorjauksen
5164: tettäväksi osoitetusta henkilökunnasta, työhuo-   kustannusarvio on 28 600 000 mk. Lisäksi
5165: neesta sekä toimisto- ym. palveluista aiheu-      määrärahaa saa käyttää eräiden hissien raken-
5166: tuviin menoihin.                                  nus- ja korjaustöihin.
5167:                    EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp- Pääluokka 22                            49
5168: 
5169: 
5170: 
5171: 
5172:                                      Pääluokka 22
5173:                                      EDUSKUNTA
5174:                                    01. Kansanedustajat
5175:   21. Toimintamenot (arviomääräraha)
5176:   Momentille myönnetään 99 920 000 mk.
5177: 
5178: 
5179: 
5180: 
5181:                                 02. Eduskunnan kanslia
5182:    21. (22.02.21 ja 99.22) Toimintamenot          74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha
5183: (arviomääräraha)                               3 v)
5184:    Momentille myönnetään 147 760 000 mk.          Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
5185:    Eduskunnan kansliaan voidaan perustaa          Määrärahaa saa käyttää eduskunnan tarvit-
5186: kansainvälisten asiain yksikköön apulaisjoh-   semien lisätilojen selvittely- ja suunnittelu-
5187: tajan virka (A 31), kansainvälisten asiain     kustannuksiin.
5188: neuvoksen virka (A 30) ja kansainvälisten
5189: asiain neuvoksen virka (A 28).
5190: 
5191: 
5192: 
5193:                                 09. Valtiontilintarkastajat
5194:   21. Toimintamenot (arviomääräraha)
5195:   Momentille myönnetään 8 103 000 mk.
5196: 
5197: 
5198: 
5199: 
5200:                              14. Eduskunnan oikeusasiamies
5201:   21. Toimintamenot (arviomääräraha)           taa toinen apulaisoikeusasiamiehen      virka
5202:   Momentille myönnetään 12 310 000 mk.         (A 34) 1.9.1998 lukien.
5203:   Oikeusasiamiehen kansliaan voidaan perus-
5204: 
5205: 
5206: 
5207: 
5208:                                 30. Eduskunnan kirjasto
5209:   21. Toimintamenot (arviomääräraha)
5210:   Momentille myönnetään 16 634 000 mk.
5211: 7 270862
5212: 50                         EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
5213: 
5214:                              99. Eduskunnan muut menot
5215:   21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmä-    le välttämättömien sihteerien ja muun toimis-
5216: kanslioita varten                             tohenkilökunnan palkkaamiseen sekä ryhmien
5217:   Momentille myönnetään 17 688 000 mk.        toiJ:ll:innasta aiheutuvien muiden menojen mak-
5218:   Määrärahaa saa käyttää ryhmien toiminnal-   samiseen.
5219:                     EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp -          Pääluokka 23                     51
5220: 
5221: 
5222: 
5223: 
5224:                                         Pääluokka 23
5225:                                    VALTIONEUVOSTO
5226:                                       01. Valtioneuvosto
5227:   01. Palkkaukset (arviomääräraha)                kustusmenojen korvaamiseen. Lisäksi määrä-
5228:   Momentille myönnetään 18 840 000 mk.            rahaa saa käyttää muiden ministerien ja heidän
5229:   Henkilöstön määrä on enintään 45, joista 18     erityisavustajiensa muiden kuin EU:n toimin-
5230: valtioneuvoston jäsentä ja 27 erityisavustajaa.   taan osallistumisesta aiheutuvien matkustus-
5231:                                                   menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-
5232:   20. Matkat (arviomääräraha)                     tää myös ministerien turvamiesten matkustus-
5233:   Momentille myönnetään 2 400 000 mk.             menojen korvaamiseen vastaavalla tavalla.
5234:   Määrärahaa saa käyttää pääministerin ja
5235: häntä välittömästi avustavien henkilöiden mat-
5236: 
5237: 
5238: 
5239: 
5240:                                  02. V aitioneuvoston kanslia
5241:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5242:   Momentille myönnetään 89 500 000 mk.
5243: 
5244: 
5245: 
5246: 
5247:                                   03. Oikeuskanslerinvirasto
5248:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5249:   Momentille myönnetään 11 318 000 mk.
5250: 
5251: 
5252: 
5253: 
5254:                       25. Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot
5255:    26. Kalastajatorpan vierastalo (siirtomää-     aiheutuvien menojen maksamiseen sekä tur-
5256: räraha 2 v)                                       vallisuusjärjestelmien uusimiseen.
5257:    Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
5258:    Määrärahaa saa käyttää valtion ja Arctia         74. Valtioneuvoston väestönsuoja (siirto-
5259: Oy:n kesken tehdyn hoitosopimuksen mukaan         määräraha 3 v)
5260: vierastalon lainoista, hoidosta ja ylläpidosta      Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
5261: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära-           Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston
5262: haa saa käyttää myös kaluston ja muun             väestönsuojaan liittyvän teknisen tunnelin jat-
5263: irtaimiston hankkimisesta ja kunnostamisesta      kamisen suunnitteluun.
5264: 52                             EK 3411997 vp -      HE 10011997 vp
5265: 
5266:                             27. Poliittisen toiminnan avustaminen
5267:    50. Puoluetoiminnan tukeminen                    kuin edellä mainitut avustukset. Lisäksi mää-
5268:    Momentille myönnetään 64 200 000 mk.             rärahasta saa käyttää 302 000 mk avustuksen
5269:    Määrärahaa      saa    käyttää    puoluelain     suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahalli-
5270: (10/1969) 9 §:n sekä puolueiden toiminnan           tukselle poliittisen toiminnan tukemiseen Ah-
5271: tukemiseen myönnettävistä avustuksista anne-        venanmaan maakunnassa.
5272: tun asetuksen (27/1973) 1 §:n mukaisesti
5273: avustuksiin eduskunnassa edustettuina oleville          52. Euroopan unianiin liittyvän kansalais-
5274: puolueille niiden säännöissä ja yleisohjelmissa     keskustelun kannustaminen
5275: määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen.              Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
5276: Määrärahasta on tarkoitettu käytettäväksi puo-          Määrärahaa saa käyttää Euroopan unioniin
5277: lueiden kansainvälistä toimintaa varten             liittyvään, yhdistysrekisterissä rekisteröityjen
5278: 3 800 000 mk ja puolueiden muuhun toimin-           kansansivistysjärjestöjen ja Euroopan unionin
5279: taan 60 098 000 mk, mistä kahdeksan pro-            jäsenyyden johdosta perustettujen rekisteröi-
5280: senttia on tarkoitettu puolueille naisten poliit-   tyjen yhdistysten toiminnan tukemiseen ja
5281: tiseen toimintaan sekä samoin kahdeksan             niiden Suomen vuoden 1999 Euroopan unio-
5282: prosenttia puolueille niiden piirijärjestöjen       nin puheenjohtajuuteen liittyvän kansalaiskes-
5283: toimintaan samojen perusteiden mukaisesti           kustelun kannustamiseen.
5284: 
5285: 
5286: 
5287:                                99. Valtioneuvoston muut menot
5288: 
5289:    24. Kunniamerkit (arviomääräraha)                nehköihin laitehankintoihin. Määrärahaa saa
5290:    Momentille myönnetään 2 800 000 mk.              käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta
5291:    Määrärahaa saa käyttää valtion virkamie-         vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
5292: hille ja muille lunastuksetta annettavien kun-
5293: niamerkkien kustannusten korvaamiseen.                27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen
5294:                                                     muistomerkki (siirtomääräraha 3 v)
5295:    25. J. V Snellmanin kootut teokset (siirto-        Momentille myönnetään 450 000 mk.
5296: määräraha 3 v)                                        Määrärahaa saa käyttää muistomerkin val-
5297:    Momentille myönnetään 1 400 000 mk.              mistamisesta ja pystyttämisestä aiheutuvien
5298:    Määrärahaa saa käyttää J. V. Snellmanin          menojen maksamiseen. Muistomerkin hank-
5299: koottujen teosten julkaisuhankkeen jatkami-         kimisesta tehdystä sopimuksesta saa aiheutua
5300: sesta aiheutuvien menojen ja teosten toimi-         valtiolle menoja enintään 2 250 000 mk vuo-
5301: tuskunnan menojen maksamiseen sekä pie-             den 2000 loppuun mennessä.
5302:                             EK 3411997 vp -              HE 100/1997 vp -          Pääluokka 24                       53
5303: 
5304: 
5305: 
5306: 
5307:                                                          Pääluokka 24
5308:                          ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
5309:                                                    01. Ulkoasiainhallinto
5310:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                                Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle
5311:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa                               vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten
5312: 799 950 000 mk.                                                       korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.
5313:   Määrärahaa saa käyttää myös kunniakon-                                 Vuonna 1998 saa tehdä käynnissä oleviin
5314: sulien menojen maksamiseen.                                           peruskorjaushankkeisiin liittyviä sitoumuksia
5315:                                                                       siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja
5316:      74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)                       vuonna 1999 enintään 25 000 000 mk.
5317:      Momentille myönnetään 57 000 000 mk.
5318: 
5319:                                                        Käyttösuunnitelma:
5320:                                                                                Kustannusarvio
5321:                                                                    Hyöty-                         Myönnetty    Myönnetään
5322:         Hanke                                                      ala m 2   1000 mk     mklm 2     mk            mk
5323: 1.      Uudisrakennushankkeet
5324:         Berliini .................................. .                        68 700               22 800 000   33 000 000
5325:         - Suomen kansliarakennus . . . . . . . . . . . . . . .     1 200     38900      32417
5326:         - yhteiset tilat ja rakenteet, Suomen osuus.                         29 800
5327:         Tukholma
5328:         - kanslia ja asuinrakennus . . . . . . . . . . . . . . .   2 900     38 600     13 310    33 000 000    5 600 000
5329:         - pysäköintilaitos, Suomen osuus . . . . . . . . .         3 500      5 550      1 586     5 550 000
5330: 2.      Peruskorjaushankkeet ..................... .                                                           14 000 000
5331: 3.      Nimetyille hankkeille jakamaton .......... .                                                            4400 000
5332:                                                                                                    Yhteensä    57 000 000
5333: 
5334: 
5335:    87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-                           Vuonna 1998 saa tehdä kiinteistöjen ja
5336: nen (siirtomääräraha 3 v)                                             huoneistojen hankkimista koskevia sopimuk-
5337:    Momentille myönnetään 14 000 000 mk.                               sia enintään 15 000 000 markan arvosta siten,
5338:    Määrärahaa saa käyttää rakennusten, huo-                           että niistä saa aiheutua valtiolle menoja
5339: neistojen ja tonttien ostohinnan sekä kiinteis-                       aikaisintaan vuonna 1999.
5340: tölainojen korkojen ja kuoletusten maksami-
5341: seen.
5342: 
5343: 
5344: 
5345:                                         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
5346:    66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomää-                       satuksiin ja vuoden 1998 kuluessa soimitta-
5347: räraha 3 v)                                                           vien maksujärjestelyjen aiheuttamiin menoi-
5348:    Momentille myönnetään 1 619 400 000 mk.                            hin.
5349:    Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-                            Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyh-
5350: sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu-                        teistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun
5351: vien menojen maksamiseen.                                             ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta
5352:    Määrärahaa saa käyttää aikaisemmin myön-                           sekä kohdemaihin ja kohdemaissa tehtävistä
5353: nettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin mak-                         kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista sekä
5354: 54                                   EK 34/1997 vp -        HE 100/1997 vp
5355: 
5356: toimistoautomatiikan hankinnasta.                             Näitä myöntö- ja sopimusvaltuuksia saa
5357:    Humanitaariseen apuun tarkoitettuja mää-                 käyttää seuraavasti:
5358: rärahoja saa käyttää myös muiden kuin kehi-
5359: tysmaiden avustamiseen.                                     Valtuus                                                                      Milj. mk
5360:                                                             1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö. . . . . . . . .                               350
5361: Käyttösuunnitelma:                               mk         2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö . .                                    800
5362: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö ..... .     502 500 000   3. Bosnian jälleenrakentaminen ........... .
5363: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö     515 000 000   4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö.                                       90
5364: 3. Bosnian jälleenrakentaminen ........ .      15 000 000   5. Humanitaarinen apu ................... .
5365: 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteis-                    6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoimin-
5366:    työ ............................... .       92 900 000      not sekä kehitysyhteistyöosaston tiedotus .                                    40
5367: 5. Humanitaarinen apu ................ .      170 000 000   7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen
5368: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tuki-                      tarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         2
5369:    toiminnot sekä kehitysyhteistyöosaston                   8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöl-
5370:    tiedotus ........................... .      30 000 000      le, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle
5371: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen                    (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle . . .                                 180
5372:    tarkastus .......................... .       4 000 000   9. Korkotuki.. .. .. .. . .. .. . .. . .. . .. . . .. .. ..                      140
5373: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-
5374:    työlle, Kehitysyhteistyön Palvelukes-                                                                              Yhteensä             1 602
5375:    kukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötie-
5376:    dotukselle ......................... .     165 000 000
5377: 9. Korkotuki ......................... .      125 000 000      Näistä valtuuksista yhdessä aiempien myön-
5378:                                                             töpäätösten, sopimusten ja sitoumusten aihe-
5379:                                  Yhteensä 1 619 400 000     uttamien menojen kanssa saa aiheutua valti-
5380:                                                             olle   menoja      vuonna     1999    enintään
5381:    Vuoden 1998 aikana saa tehdä uusia kehi-                 1 168 800 000 mk, vuonna 2000 enintään
5382: tysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia,                1 118 700 000 mk, vuonna 2001 enintään
5383: joista aiheutuu menoja vuoden 1998 jälkeisille              1 587 200 000 mk ja sen jälkeen yhteensä
5384: vuosille yhteensä enintään 1 602 000 000 mar-               enintään 511 300 000 mk.
5385: kan arvosta.
5386: 
5387: 
5388: 
5389: 
5390:                                       40. Kaupallis-teollinen yhteistyö
5391:    50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto              arvonalennuksia ja että valtio maksaa yhtiön
5392: Oy: lle (arviomääräraha)                                    ottamasta ulkomaisesta luotosta mahdollisesti
5393:   Momentille myönnetään 8 000 000 mk.                       aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa
5394:    Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-                 antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien
5395: miseen Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle                  maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitus-
5396: (FINNFUND) korkotuen maksamiseen rahas-                     ten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa
5397: ton ottamille luotoille.                                    olla vasta-arvoltaan enintään 1 000 000 000
5398:    Korkotukea saa maksaa yhtiön vuosina                     mk ja nostettujen ulkomaisten luottojen yh-
5399: 1991-1997 ottamien, vuotuiselta määrältään                  teinen pääoma enintään 500 000 000 mk.
5400: enintään 150 000 000 markan suuruisten lai-
5401: nojen osalta. Korkotuen määrä saa vastata                      66. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
5402: enintään näistä lainoista perittävien korkokus-             yhteistyö kehitysmaiden kanssa (arviomäärä-
5403: tannusten ja kahden prosentin koron erotusta.               raha)
5404:    Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön                    Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
5405: rahasto Oy:stä annetun lain (29111979) 3 §:n                  Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-
5406: 4 momentin nojalla antaa määräämillään eh-                  miseen soveltuvuustutkimuksia, koulutusta ja
5407: doilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio              asiantuntijapalveluiden hankkimista varten.
5408: korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoi-               Vuonna 1998 saa tehdä TTT -yhteistyötä kos-
5409: minnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita                 kevia sopimuksia enintään 12 000 000 markan
5410: sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja               arvosta.
5411:                      EK 34/1997 vp -      HE 100/1997 vp -      Pääluokka 24                     55
5412: 
5413:      50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa
5414:   66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Ve-         siin. Venäjän federaatiossa yhteistyö keskittyy
5415: näjän ja muiden IVY-maiden kanssa (siirto-          Suomen lähialueille (Murmanskin alue, Kar-
5416: määräraha 3 v)                                      jalan tasavalta, Leningradin alue ja Pietarin
5417:   Momentille myönnetään 181 000 000 mk.             kaupunki). Määrärahaa saa käyttää myös
5418:   Määrärahaa saa käyttää kotimaisten ja kan-        kansainvälisissä järjestöissä ja rahoituslaitok-
5419: sainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen       sissa sekä kohdemaissa toimivien asiantunti-
5420: yhteydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan         joiden rahoittamiseen sekä Helsingissä toimi-
5421: maiden kehitystä tukevien investointi-, tekni-      vien Baltian maiden edustustojen avustami-
5422: sen avun ja muiden rahastojen tukemiseen ja         seen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä
5423: näiden rahastojen toteuttamien hankkeiden           mainittuun toimintaan liittyvien valtion kulu-
5424: rahoittamiseen sekä kahdenvälisten hankkei-         tusmenojen maksamiseen.
5425: den suunnittelun ja toteutuksen rahoitukseen           Vuoden 1998 aikana saa tehdä Keski- ja
5426: Venäjän federaatiossaja Baltian maissa. Mää-        Itä-Euroopan, Venäjän ja IVY-maiden avus-
5427: rärahaa saa käyttää Suomelle ulko- ja kaup-         tamista koskevia sopimuksia ja antaa si-
5428: papoliittisesti tärkeisiin monenkeskisiinja kah-    toumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden
5429: denvälisiin hankkeisiin myös niissä KIE- ja          1998 jälkeisille vuosille yhteensä enintään
5430: IVY-maissa, jotka eivät kuulu Suomen kah-            150 000 000 markan arvosta.
5431: denvälisen avun varsinaisiin painopistealuei-
5432: 
5433: 
5434: 
5435: 
5436:                     99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
5437:   01. Euroopan parlamentin jäsenten palk-           tuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
5438: kaukset (EU) (arviomääräraha)                       käyttää myös tilapäisen työvoiman palkkioi-
5439:   Momentille myönnetään 5 000 000 mk.               den ja työnantajamaksujen maksamiseen.
5440:   Määrärahaa saa käyttää Euroopan parla-
5441: menttiin valittujen Suomen edustajien palk-            22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen yl-
5442: kausmenojen maksamiseen.                            läpitomenot (arviomääräraha)
5443:    02. Palkkaukset (arviomääräraha)                    Momentille myönnetään 166 000 000 mk.
5444:    Momentille myönnetään 29 780 000 mk.                Määrärahaa saa käyttää Suomen osallistu-
5445:    Määrärahaa saa käyttää ulkomaille lähetet-       misesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Eu-
5446: tyjen määräaikaistentyösopimus-ja virkasuh-         roopan turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestön rau-
5447: teisten eri ministeriöiden toimialoille kuuluvia    hanturvaamistoimintaan      annetussa     laissa
5448: asioita hoitavien erityisasiantuntijoiden ja hei-   (1465/1995) tarkoitetun rauhanturvaamishen-
5449: dän käyttöönsä asetettujen apulaisten sekä          ki1östön pafkkaus-, päiväraha-, erityispäivära-
5450: ED-komissioon lähetettyjen asiantuntijoiden         ha-, muonanparannusraha- ja koulutusmeno-
5451: palkkausmenojen ja eläkemaksun maksami-             jen ja valtion eläkemaksun sekä tilapäistyö-
5452: seen. Määrärahaa saa käyttää enintään 45            voiman palkkausten maksamiseen. Lisäksi
5453: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-        määrärahaa saa käyttää SFOR:ssa palvelevan
5454: kaamiseen. Lukumäärään ei sisälly ED-ko-            rauhanturvaamishenkilöstön palvelusajalleen
5455: missioon palkattava henkilöstö.                     ottamaosa henkilövakuutuksen kustannusten
5456:                                                     korvaamiseen.
5457:     21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä             Mikäli Suomen hallitukselle esitetään pyyn-
5458:  neuvotteluissa (arviomääräraha)                    tö uuden rauhanturvajoukon lähettämisestä
5459:     Momentille myönnetään 37 000 000 mk.            YK:ntai ETYJ:n rauhanturvaamistehtäviin ja
5460:     Määrärahaa saa käyttää valtio- ja ministe-      Suomen hallitus päättää rauhanturvajoukon
5461:  rivierailuista sekä osallistumisesta kansainvä-    asettamisesta, uuden rauhanturvajoukon aihe-
5462:  lisiin ja kansainvälisten järjestöjen Suomessa     uttamiin menoihin saa käyttää tälle momen-
5463:  pitämiin kokouksiin ja seminaareihin aiheu-        tille myönnettyjä määrärahoja.
5464: 56                             EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
5465: 
5466:    24. EU-puheenjohtajuus (arviomääräraha)          Käyttösuunnitelma:                                mk
5467:    Momentille myönnetään 15 000 000 mk.             Kouluasuntolasäätiö rs ................ .      1 400 000
5468:    Määrärahaa saa käyttää EU-puheenjohta-           Suomen YK-liitto ry .................. .       1 000 000
5469: juuskauden tapahtumien valmistelun ja suun-         Suomen Pakolaisapu ry ............... .          900 000
5470: nittelun aiheuttamien menojen, mukaan lukien        Suomen toimikunta Euroopan turvallisuu-
5471: mää~äaikaisen henkilöstön palkkausten, mak-         den edistämiseksi ..................... .       650 000
5472: samiseen.                                           Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry ... .           250 000
5473:                                                     YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen
5474:                                                     Yhdistys ry ........................... .       160 000
5475:    25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisin-   Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonfe-
5476: hallintaan (arviomääräraha)                         renssin toimintaa tukevat järjestöt ...... .    150 000
5477:    Momentille myönnetään 31 100 000 mk.             SPR:n kansainvälisen humanitaarisen oi-
5478:    Määrärahaa saa käyttää kriisinhallintatoi-       keuden ja Geneven sopimusten tunnetuksi
5479: mintaan ulkomailla osallistuvasta suomalai-         tekeminen Suomessa .................. .         245 000
5480: sesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityis-                                       Yhteensä     4 755 000
5481: menojen maksamiseen sekä Suomen johdolla
5482: toimivien rauhanturva- ja kriisinhallintaope-
5483: raatioiden menojen maksamiseen, joihin ra-            51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten
5484: hoitus saadaan kansainvälisiltä järjestöiltä tai    avustaminen ( arviomääräraha)
5485: yhteenliittymiltä. Mikäli Suomen hallitukselle
5486: esitetään pyyntö lähettää siviilihenkilöstöä           Momentille myönnetään 230 000 mk.
5487: uusiin operaatioihin ja Suomen hallitus päättää        Määrärahaa saa käyttää Suomen kansalais-
5488: osallistua operaatioon, siitä aiheutuvat menot      ten kotiinlähettämisestä ja avustamisesta ai-
5489: maksetaan tästä määrärahasta.                       heutuvien menojen maksamiseen, tileistä pois-
5490:                                                     toihin sekä avustuksien maksamiseen ulko-
5491:    26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto-     mailla asuville Suomen kansalaisille.
5492: määräraha 2 v)
5493:    Momentille myönnetään 12 690 000 mk.
5494:    Määrärahaa saa käyttää Kemiallisen aseen            66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
5495: kieltosopimuksen valvontalaitokselta ostetta-       (arviomääräraha)
5496: vien palvelujen maksamiseen, valvontaseis-             Momentille myönnetään 313 162 000 mk.
5497: mologian projektin kulutusmenojen ja sellai-
5498: sen tutkimustoiminnan menojen, mukaan lu-              Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministe-
5499: kien tutkimusapurahojen, maksamiseen, joka          riön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmak-
5500: päämääriltään palvelee Suomen harjoittamaa          sujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten
5501: aseidenriisuntapolitiikkaa ja ihmisoikeuskysy-      maksamiseen.
5502: myksiä ja suoritetaan ulkoasiainministeriön
5503: välittömässä valvonnassa, sekä osallistumises-         Maailmanlaajuisen      ympäristörahaston
5504: ta ydinkoekiellon todentamisjärjestelmien ke-       (GEF) rahoitukseen Suomi saa osallistua
5505: hittämiseen (SHAMAN).                               vuosina 1998-2001 enintään 105 000 000
5506:                                                     markan osuudella, josta vuoden 1998 maksa-
5507:    50. Eräät valtionavut                            tusarvio on 20 milj. markkaa.
5508:    Momentille myönnetään 4 755 000 mk.                 Montrealin pöytäkirjan alaiseen monenvä-
5509:    Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten         liseen Otsonirahastoon Suomi saa osallistua
5510: maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituil-         vuonna 1998 enintään 5 900 000 markan
5511: le yhteisöille.                                     osuudella ja vuonna 1999 5 900 000 markan
5512:                                                     osuudella.
5513: 
5514:                                                        93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
5515:                                                       Momentille myönnetään nettomäärärahaa
5516:                                                     100 000 mk.
5517:                                                        Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministe-
5518:                                                     riön vahvistamien tilikurssien ja pankkien
5519:                                                     virallisten päivänkurssien välisten laskennal-
5520:                                                     listen kurssierojen kattamiseen.
5521:                     EK 3411997 vp -HE 100/1997 vp -              Pääluokka 25                              57
5522: 
5523: 
5524: 
5525: 
5526:                                         Pääluokka 25
5527:                      OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
5528:                                      01. Oikeusministeriö
5529:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5530:   Momentille myönnetään 128 500 000 mk.
5531: 
5532: 
5533: 
5534:                                     10. Tuomioistuinlaitos
5535:    21. Korkeimman oikeuden toimintamenot             23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
5536: (siirtomääräraha 2 v)                             (siirtomääräraha 2 v)
5537:    Momentille myönnetään 33 100 000 mk.
5538:                                                     Momentille myönnetään nettomäärärahaa
5539:   22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimin-        926 854 000 mk.
5540: tamenot (siirtomääräraha 2 v)
5541:   Momentille myönnetään 36 800 000 mk.
5542: 
5543: 
5544: 
5545:                                         30. Oikeusapu
5546:    21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot            Määrärahaa saa käyttää oikeusavusta an-
5547: (siirtomääräraha 2 v)                             nettavan lain ja yksityishenkilön velkajärjes-
5548:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa          telystä annetun lain (57/1993, muut. 63/1997)
5549: 93 500 000 mk.                                    sekä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun
5550:    Määrärahaa saa käyttää myös kunnan tai         lain (689/1997) soveltamisesta aiheutuvien
5551: järjestön ylläpitämän velkaneuvonnan järjes-      menojen maksamiseen.
5552: tämiseen.
5553:                                                   Käyttösuunnitelma:                                  mk
5554: 
5555:    50. (25.45.50) Maksuton oikeudenkäynti ja      Maksuton oikeudenkäynti ............... 116 000 000
5556:                                                   Asianomistajan avustaminen . . . . . . . . . . . .  1 000 000
5557: eräät muut oikeudenhoitomenot ( arviomäärä-       Yksityishenkilön velkajärjestely . . . . . . . . . 29 000 000
5558: raha)
5559:    Momentille myönnetään 146 000 000 mk.                                             Yhteensä 146 000 000
5560: 
5561: 
5562: 
5563: 
5564:                                 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos
5565:    21. (25.40.21 ja 25.40.22) Syyttäjä- ja        nojen, kihlakunnanvirastojen syyttäjä- ja ulos-
5566: ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomäärä-     otto-osastojen palkkaus-, matka- ja koulutus-
5567: raha 2 v)                                         menojen sekä ulosoton posti-, pankkipalvelu-
5568:    Momentille myönnetään 541 800 000 mk.          ja lomakemenojen maksamiseen. Syyttäjä- ja
5569:    Määrärahaa saa käyttää valtakunnansyyttä-      ulosottolaitoksen keskitettyjen atk-järjestelmi-
5570: jänviraston, kihlakuntien syyttäjän- ja ulosot-   en käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä
5571: tovirastojen, Ahvenanmaan maakunnansyyttä-        aiheutuvat menot maksetaan samoin momen-
5572: jän-ja maakunnanvoudinviraston toimintame-        tin määrärahasta.
5573: 8 270862
5574: 58                             EK 3411997 vp- HE 100/1997 vp
5575: 
5576:                          45. Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset
5577:    22. Erityismenot (arviomääräraha)                 korvauksiin sekä syyttömästi vangitulle tai
5578:    Momentille myönnetään 28 100 000 mk.              tuomitul~e valtion varoista _vapauden mene-
5579:    Määrärahaa saa käyttää viranomaistoimin-          tyksen Johdosta maksettavtsta korvauksista
5580: n~sta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien        annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin
5581: mkeudenkäyntikulujen, taloushallinnon järjes-        korvauksiin, avustuksiin rikollisuutta ehkäise-
5582: telmistä aiheutuvien menojen, pakkohuuto-            vää työtä tekeville ja rikosten uhreista huo-
5583: ka~ppakuluj~n enr.JakoideJ?-, palautettavi.en sak-   lehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten
5584: koJen korkoJen, nkosvahmkokorvauksta sekä            kult~1:1uri-1ts~hallinnon ylläpitämiseen, avus-
5585: syyttömästi tuomituille ja vangituille makset-       ~ks~m Ju~ktser,t Sap.an Neu:v<?.~tolle ja säädös-
5586: tavia korvauksia koskevien hakemusten käsit-         ametstoa julkatsevtlle yhte1s01lle, avustuksiin
5587: telystä aiheutuvien menojen ja valtion mak-          maakuntien liitoille, jotka alueellaan huoleh-
5588: settavaksi vahingonkorvauslain nojalla mää-          tivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimi-
5589: rättyjen korvausten maksamiseen sekä oike-           sesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin
5590:                                                      vesiasioi~in liittyvissä kysymyksissä, sekä
5591: usministeriön päättämässä laajuudessa erityi-
5592: sen painavasta syystä Suomen kansalaisen tai         avustuksim Suomen oikeusjärjestyksen tunne-
5593: ulkomaalaisen oikeusturvan toteuttamisesta           tuksi tekemiseen.
5594: vieraassa valtiossa aiheutuviin välttämättö-
5595: miin kustannuksiin.                                  Käyttösuunnitelma:                                                          mk
5596:                                                      Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi
5597:   51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja           vangituille ja tuomituille maksettavat kor-
5598:                                                      vaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   34 000 000
5599: avustukset (arviomääräraha)                          Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehal-
5600:   Momentille myönnetään 40 700 000 mk.               linnon ylläpitämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . .                4 900 000
5601:   Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen             Muut avustukset.......................                                    1 800 000
5602: korvaamisesta valtion varoista annetun lain
5603: (935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinko-                                                              Yhteensä           40 700 000
5604: 
5605: 
5606: 
5607: 
5608:                                       50. Vankeinhoitolaitos
5609:     21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          Käyttösuunnitelma:                                                          mk
5610:     Momentille myönnetään 666 000 000 mk.            Korvaus yhdyskuntaseuraamusten toi-
5611:     Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolai-        meenpanosta...........................                                   57 500 000
5612: toksen työtoiminnan liiketaloudellisten suorit-      Avustus kriminaalihuoltoon.............                                   2 800 000
5613: teiden    hintojen   alentamiseen     enintään       Avustus kriminaalihuollon perustamis-
5614: 36 500 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös           hankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       1 000 000
5615: palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin pe-                                                              Yhteensä           61 300 000
5616: rustein määräytyvien vuokrien alentamiseen
5617: sekä rangaistusten täytäntöönpanon tietoj är-
5618: j estelmän kehittämisestä kriminaalihuollossa
5619: aiheutuviin menoihin.                                   74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset
5620:                                                      (siirtomääräraha 3 v)
5621:    50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avus-              Momentille myönnetään 48 800 000 mk.
5622: tukset (arviomääräraha)
5623:    Momentille myönnetään 61 300 000 mk.                Määrärahaa saa käyttää myös maaraken-
5624:    Määrärahaa saa käyttää kriminaalihuollon          nushankkeisiin, rakennustuotannon tehostami-
5625: järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain        seen tarvittaviin selvityksiin ja suunnitelmiin
5626: nojalla korvausten ja avustusten maksamiseen         sekä hankemäärärahalla palkatun henkilökun-
5627: Kriminaalihuoltoyhdistykselle ja eräille muille      nan koulutukseen.
5628: yhteisöille.
5629:                         EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp -                Pääluokka 25                          59
5630: 
5631:                                              Käyttösuunnitelma:
5632:                                                                   Kustannusarvio
5633:                                                       Hyöty-                           Myönnetty      Myönnetään
5634:         Hanke                                         ala m 2   1000 mk       mk/m 2     mk              mk
5635: 1.      Talonrakennusten suunnittelu .............                                                     3 000 000
5636: 2.      Pienehköt hankkeet. .....................                                                     13 520 000
5637: 3.      Helsingin keskusvankilan perusparannus ..     11 260     55 000        4 885   13 100 000      4 000 000
5638: 4.      Oulun lääninvankilan lisärakennus ........     1 205     11 830        9 817    8 050 000      3 780 000
5639: 5.      Vantaan lääninvankila ...................      8 409    110 000       13 081   11 000 000     10 000 000
5640: 6.      Vaasan lääninvankilan peruskorjaus ja lisä-
5641:         rakentaminen ...........................       3 452     26 000        7 532    8 000 000      7 500 000
5642: 7.      Mikkelin lääninvankilan peruskorjaus ja
5643:         lisärakentaminen ........................     4 495      45 173       10 049    5 000 000      4 000 000
5644: 8.      Sukevan keskusvankilan peruskorjaus .....     1 622      16 236       10 001    6 000 000      3 000 000
5645:                                                                                         Yhteensä      48 800 000
5646: 
5647: 
5648:    75. Työsiirtoloille järjestettävät työt (siir-                         Käyttösuunnitelma:
5649: tomääräraha 3 v)                                                                                      Myönnetään
5650:    Momentille myönnetään 37 700 000 mk.                         Rakennustyö                              mk
5651:    Määrärahaa saa käyttää työtilaisuuksien                 1.   Suomenlinnan entistämis- ja muut
5652: järjestämiseen puolustusministeriön, opetus-                    rakennustyöt ................... .    JO 000 000
5653: ministeriön ja liikenneministeriön hallin-                2.    Parolanja Hämeenlinnan varuskun-
5654: nonalojen työkohteissa.                                         tien rakennustyöt ............... .    3 000 000
5655:                                                           3.    Haminan linnoituksen kunnostus-
5656:                                                                 työt ja varuskunnan rakennusten
5657:                                                                 korjaustyöt ..................... .    3 000 000
5658:                                                           4.    Tuusulan ja Riihimäen varuskunti-
5659:                                                                 en rakennustyöt ................ .     2 000 000
5660:                                                            5.   Kirkkonummen varuskunnan ra-
5661:                                                                 kennustyöt ..................... .     3 500 000
5662:                                                            6.   Vankilamuseon peruskorjaus .... .      2 600 000
5663:                                                            7.   Helsinki-Vantaan lentokenttätyöt ..   12 000 000
5664:                                                            8.   Muut työsiirtoJatyöt ............ .    1 600 000
5665:                                                                                        Yhteensä       37 700 000
5666: 
5667: 
5668: 
5669: 
5670:                                               60. Eräät virastot
5671:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                  22. Onnettomuustutkinnan erityismenot (ar-
5672:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa                   viomääräraha)
5673: 32 000 000 mk.                                                Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
5674:    Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien                    Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksien
5675: raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurs-                tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan
5676: sivalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toi-            onnettomuustutkintaa varten asetetuista tut-
5677: menpiteistä aiheutuviin menoihm sekä apura-                kintalautakunnista sekä valtioneuvoston päät-
5678: hojen maksamiseen.                                         tämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteis-
5679:    Turvapaikkalautakunnan     puheenjohtajan               työnä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien
5680: virka (A 30) voidaan lakkauttaa.                           pal~ioiden ja muiden kulutusmenojen mak-
5681:                                                            samiseen.
5682: 60                            EK 3411997 vp -     HE 100/1997 vp
5683: 
5684:                                            70. Vaalit
5685:    21. Vaalimenot (arviomääräraha)                vaaleista (272/1995) ja menettelystä neuvoa-
5686:    Momentille myönnetään 4 000 000 mk.            antavissa kansanäänestyksissä (571/1987) se-
5687:    Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden-    kä saamelaiskäräjistä (974/1995) annettujen
5688: tin vaalista (1 07 6/1991 ), kansanedustajain     lakien mukaisesti vaaleista ja vaalien tulosten
5689: vaaleista   (39111969),      kunnallisvaaleista   kokoamisesta sekä tietojenkäsittelystä aiheu-
5690: (36111972), Euroopan parlamentin edustajien       tuvien menojen maksamiseen.
5691:                    EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp- Pääluokka 26                              61
5692: 
5693: 
5694: 
5695: 
5696:                                      Pääluokka 26
5697:                  SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
5698:                                  01. Sisäasiainministeriö
5699:   21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärä-       Ministeriön neuvottelevan virkamiehen vir-
5700: raha 2 v)                                      ka (A 30) lakkautetaan. Momentin määrärahaa
5701:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa        saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan
5702: 107 175 000 mk.                                ED-rahoitusta.
5703: 
5704: 
5705: 
5706: 
5707:                                  02. Ulkomaalaisvirasto
5708:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5709:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa
5710: 27 282 000 mk.
5711: 
5712: 
5713: 
5714: 
5715:                                   05. Lääninhallitukset
5716:   21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärä-        Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin,
5717: raha 2 v)                                      joihin saadaan ED-rahoitusta.
5718:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa
5719: 271 548 000 mk.
5720: 
5721: 
5722: 
5723:                                   06. Rekisterihallinto
5724:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
5725:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa
5726: 110 940 000 mk.
5727: 
5728: 
5729: 
5730:                                      07. Kihlakunnat
5731:   21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimin-   tojen yhteisen henkilöstön palkkauksiin sekä
5732: tamenot (siirtomääräraha 2 v)                  yhteisiin toimitila-, tietoliikenne- ja kehittä-
5733:   Momentille myönnetään 208 511 000 mk.        mis- sekä erinäisiin muihin menoihin.
5734:   Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviras-
5735: 62                            EK 34/1997 vp -HE 10011997 vp
5736: 
5737:                                         75. Poliisitoimi
5738:    21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärä-          Sisäasiainministeriö oikeutetaan tekemään
5739: raha 2 v)                                         viranomaisradioverkon toteuttamiseen liitty-
5740:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa          viä sopimuksia vuonna 1998 siten, että val-
5741: 2 557 989 000 mk.                                 tuuden käytöstä aiheutuvat menot saavat olla
5742:    Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin,       vuonna 1999 enintään 194 milj. mk.
5743: joihin saadaan ED-rahoitusta.                        Määrärahaa saa käY.ttää viranomaisradiover-
5744:                                                   kon rakentamiseen atkaisemmin myönnetystä
5745:                                                   tilausvaltuudesta aiheutuvien menoJen maksa-
5746:    70. Viranomaisradioverkon rakentaminen         miseen. Määrärahaa saa käyttäa enintään
5747: (siirtomääräraha 3 v)                             viiden henkilötyövuoden palkKaamiseen pro-
5748:    Momentille myönnetään 87 000 000 mk.           jektitehtäviä varten.
5749: 
5750: 
5751: 
5752:                                      80. Pelastushallinto
5753:    21. Pelastushallinnon toimintamenot (osa       kustannusten korvaamisesta, metsäpalojen tä-
5754: EU) (siirtomääräraha 2 v)                         hystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätä-
5755:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa          avun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä
5756: 72 034 000 mk.                                    siihen varautumisesta.
5757:    Määrärahasta saa käyttää maksullisen kou-         Määrärahaa saa käyttää myös kansainväli-
5758: lutustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden   sen hätäavun antamiseksi ulkomaille komen-
5759: hintojen alentamiseen enintään 2 020 000 mk.      nettujen henkilöiden palkkaamiseen.
5760: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin,
5761: joihin saadaan ED-rahoitusta.                        31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v)
5762:                                                      Momentille myönnetään 28 100 000 mk.
5763:    22. Erityismenot (arviomääräraha)                 Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja
5764:    Momentille myönnetään 7 200 000 mk.            pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista
5765:    Määrärahaa saa käyttää palo- ja pelastus-      valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain
5766: toimesta annetun lain (559/1975) nojalla suo-     (560/1975) mukaisten valtionosuuksien mak-
5767: ritettavien korvausten maksamiseen, sekä ku-      samiseen sekä väestönsuojelulain (438/1958)
5768: lutusmenoihin, jotka aiheutuvat ilma-alusten      22 ja 25 §:n mukaisten korvausten ja avus-
5769: käytöstä pelastuspalveluun ja siihen liittyvän    tusten maksamiseen kunnille, muille yhteisöil-
5770: hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien      le ja yksityisille.
5771: 
5772: 
5773: 
5774:                                      90. Rajavartiolaitos
5775:    21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärä-       talousarviossa 21 000 000 markan valtuus.
5776: raha 2 v)                                         Valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja vuon-
5777:    Momentille myönnetään 886 759 000 mk.          na 1996 myönnetyn 6 000 000 markan lisäksi
5778:                                                   12 000 000 mk vuonna 1997 ja 3 000 000 mk
5779:    Määrärahaa saa käyttää myös arvoltaan          vuonna 1998.
5780: enintään 5 000 000 mk olevien koneiden,              Määrärahaa saa myös käyttää palvelussuh-
5781: laitteiden ja kaluston hankintamenojen mak-       deasuntojen liiketaloudellisin perustein mää-
5782: samiseen sekä rakennusten, rakenteiden ja         räytyvien vuokrien alentamiseen sekä lisäksi
5783: kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisra-      hankkeisiin, joihin saadaan ED-rahoitusta.
5784: kentamisesta aiheutuvien menojen maksami-
5785: seen silloin, kun hankkeen kustannusarvio on         70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirto-
5786: alle 1 000 000 mk.                                määräraha 3 v)
5787:    Määrärahaa saa käyttää myös keskiraskai-          Momentille myönnetään 22 000 000 mk.
5788: den helikoptereiden valvontajärj esteimien           Määrärahaa saa käyttää enintään 17 000 000
5789: ajanmukaistamiseen ja vaihteistojen peruskor-     mk vartiolaivan loppurahoitukseen. Rajavar-
5790: jaukseen, joihin myönnettiin vuoden 1996          tiolaitos oikeutetaan tilaamaan vuonna 1998
5791:                     EK 3411997 vp -HE 100/1997 vp -         Pääluokka 26                      63
5792: 
5793: enintään 4 7 000 000 mk maksavat helikopterit       74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)
5794: varusteineen. Valtuuden käytöstä saa aiheutua       Momentille myönnetään 8 440 000 mk.
5795: menoja enintään 5 000 000 mk vuonna 1998,           Määrärahaa saa käyttää sekä talonrakennus-
5796: 22 000 000 mk vuonna 1999 ja 20 000 000 mk       että muista rakennushankkeista, joiden kus-
5797: vuonna 2000 sekä lisäksi tarvittaessa indek-     tannusarvio on yli 1 000 000 mk, aiheutuvien
5798: sien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutu-    menojen maksamiseen.
5799: vat hankintasopimuksen mukaiset menot.
5800: 
5801: 
5802: 
5803:                                   97. Avustukset kunnille
5804:    31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotu-       34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitus-
5805: loihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasauk-   avustus
5806: set (arviomääräraha)                               Momentille myönnetään 200 000 000 mk.
5807:    Momentille myönnetään 1 064 540 000 mk.         Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion-
5808:    Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion-       osuuslain 13 §:n mukaisen harkinnanvaraisen
5809: osuuslain (1147/1996) mukaisen kuntien ylei-     rahoitusavustuksen maksamiseen kunnille.
5810: sen valtionosuuden, kuntien verotuloihin pe-
5811: rustuvien tasauksien ja siirtymätasauksten
5812: maksamiseen kunnille.                               80. Korkoluet ja velkojen vakautuslainat
5813:                                                  kunnille (arviomääräraha)
5814:    32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kunta-       Momentille myönnetään 12 800 000 mk.
5815: jako (arviomääräraha)                               Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden
5816:    Momentille myönnetään 22 500 000 mk.          vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun
5817:    Määrärahaa saa käyttää kuntien yhdisty-       lain (658/1994) mukaisten korkotukien ja
5818:  misavustuksista annetun lain (89/1994) 3 §:n    lainojen maksamiseen.
5819:  mukaisten ja kuntajaosta annettavan lain tar-
5820:  koittamien selvitysten kustannusten maksami-
5821:  seen.
5822: 
5823: 
5824: 
5825:                                  98. Alueiden kehittäminen
5826:    43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU)            61. EU:n osallistuminen rakenne- ja alue-
5827: (siirtomääräraha 3 v)                            kehitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (EU)
5828:    Momentille myönnetään 114 000 000 mk.         (siirtomääräraha 3 v)
5829:    Määräraha on alueiden kehittämisestä an-         Momentille myönnetään 593 600 000 mk.
5830: netun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen alue-         Määrärahaa saa käyttää EU:n komission
5831: kehitysraha. Määrärahaa saa käyttää myös         kanssa vuosille 1995-1999 hyväksyttyjä ta-
5832: EU:n aluekehitys-ja sosiaalirahastoista rahoi-   voitteiden 6, 2 ja 5b koskevia ohjelmia sekä
5833: tettavia tavoiteohjelmia, yhteisöaloitteita ja   yhteisöaloitteita toteuttavien valtion omien tai
5834: pilottihankk~ita toteu~tavien ha~kkeiden va~    muiden hankkeiden sekä ohjelmien toteutta-
5835: tion kansalhsten rah01tusosuuksten maksami-      miseen liittyvään tekniseen apuun EU :n alue-
5836: seen sekä kaupunkipoliittisten toimenpiteiden    kehitysrahastosta maksettavana vuoden 1998
5837: ja muiden kyseisen pykälän mukaisten me-         rahoitusosuutena.
5838: nojen maksamiseen. Määrärahasta on varattu          Määrärahaa saa yhdessä muiden hallin-
5839: 81 600 000 mk EU:n rakennerahastoista osa-       nonalojen momenttien määrärahojen kanssa
5840: rahoitettavien tavoiteohjelmien, yhteisöaloit-   käyttää myös Euroopan aluekehitysrahaston
5841: teiden sekä muiden hankkeiden kansallista        osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tar-
5842: osarahoitusosuutta varten, josta aluekehitys-    vittavan enintään 50 henkilön palkkaamiseen.
5843: rahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus on
5844: 70 000 000 mk ja sosiaalirahastosta rahoitet-
5845: tavien hankkeiden osuus 11 600 000 mk.
5846: 64                                  EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
5847: 
5848: 
5849: 
5850: 
5851:                                                    Pääluokka 27
5852:                        PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
5853:                                            01. Puolustusministeriö
5854:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                kinnasta, vuokraamisesta, hoidosta ja luovut-
5855:      Momentille myönnetään 49 500 000 mk.                   tamisesta aiheutuvien hallinnollisten menojen
5856:                                                             maksamiseen henkilöstömenoja lukuunotta-
5857:    22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta               matta.
5858: ja hallinnoinnista aiheutuvat menot (siirto-
5859: määräraha 2 v)                                                 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset
5860:    Momentille myönnetään 16 200 000 mk.                     (siirtomääräraha 3 v)
5861:    Määrärahaa saa käyttää puolustusministe-                    Momentille myönnetään 163 500 000 mk.
5862: riön hallinnonalan kiinteistövarallisuuden han-
5863: 
5864:                                                Käyttösuunnitelma:
5865:                                                                     Kustannusarvio
5866:                                                         Hyöty-2                       Myönnetty    Myönnetään
5867:         Rakennustyö                                     ala m     1000 mk     mklm2     mk            mk
5868: 1.      Varastoalue, Hartola .....................      7 880     25 500      3 198   12 400 000     6 000 000
5869: 2.      Kadettikoulun ruokalarakennuksen perus-
5870:         korjaus, Helsinki ........................      2 400     17 200      7 167   14 000 000     3 200 000
5871: 3.      Vanhan asuinrakennuksen (nro 5) peruskor-
5872:         jaus toimistotiloiksi, Kaarti, Helsinki .....   1 685     16 000      9 495   4 000 000     12 000 000
5873: 4.      Esikunnan peruskorjaus, Kirkkonummi. ...        1 610     13 000      8 075                  4 000 000
5874: 5.      Entisen teollisuusrakennuksen (nro 175)
5875:         p~:u~k<?.rj~us, esikunta- ja tutkimuslaitos,
5876:         Ruhtmakt ...............................        4 670     23 700      5 075    2 000 000   15 000 000
5877: 6.      Ruokala, Riihimäki. .....................       1 785     16 000      8 964   11 800 000    3 700 000
5878: 7.      Lentokonekorjaamo, Rovaniemen mlk ....          2 270     17 000      7 489                 7 500 000
5879: 8.      Pienehköt työt ..........................                                                  19 700 000
5880: 9.      Alue- ja verkostorakentaminen ...........                                                  22 500 000
5881: 10.     Peruskorjaukset .........................                                                  45 300 000
5882: 11.     Sotilasalueiden ja -laitteiden rakentaminen.                                               17 900 000
5883: 12.     Suunnittelu, tutkimus ja varalla ..........                                                 6 700 000
5884:                                                                                        Yhteensä    163 500 000
5885: 
5886: 
5887:    87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus                   sekä osakkeiden hankkimisesta asunto- ja
5888: (siirtomääräraha 2 v)                                        kiinteistöosakeyhtiöistä aiheutuvien menojen
5889:    Momentille myönnetään 11 500 000 mk.                      maksamiseen.
5890:    Määrärahaa saa käyttää hankintavaltuuksis-
5891: ta, kiinteistöjen ja rakennusten hankkimisesta
5892:                          EK 34/1997 vp -         HE 100/1997 vp -        Pääluokka 27                    65
5893: 
5894:                                              10. Puolustusvoimat
5895:    16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirto-                rahaa saa käyttää enintään 20 henkilötyövuotta
5896: määräraha 3 v)                                              vastaavan projektihenkilöstön palkkaamiseen.
5897:    Momentille myönnetään 4 720 000 000 mk.                     Vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa myön-
5898:    Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaa-                nettiin momentin 27.25.16 perustelujen koh-
5899: lin sekä puolustusvoimien muun kaluston,                    dassa b) 3 7 60 000 000 markan tilausvaltuus
5900: välineistön ja laitesuojien hankkimisesta                   Neuvostoliitosta tehtäviä hankintoja varten.
5901: aiheutuvien menojen maksamiseen ja hankin-                  Tilausvaltuuden maksuaikataulua muutetaan
5902: taan välittömästi liittyviin tutkimus- ja kehit-            siten, että tilausvaltuudesta saa aiheutua mak-
5903: tämistoimintaan, järjestelmien testaukseen,                 suja vuoden 1998 loppuun mennessä
5904: käyttökoulutukseen ja hallintomenoihin. Mää-                3 685 000 000 mk d. a vuoden 1999 loppuun
5905: rärahasta saa käyttää 4 567 000 000 mk aikai-               mennessä 3 7 60 00 000 mk.
5906:                                                                Sen johdosta, että aikaisemmissa talousar-
5907: semmin myönnetyistä tilausvaltuuksista ja                   vioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perus-
5908: niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuu-           teella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista
5909: toksista aiheutuvien menojen maksamiseen                    tehdä sopimuksia, saa vuoden 1998 aikana
5910: sekä 135 000 000 mk puolustushaarojen ja                    tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien
5911: aselajien uusinta- ja täydennyshankintoihin                 sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyt-
5912: sekä 18 000 000 markkaa valmiusyhtymien                     täen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuo-
5913: varustamisen suunnitteluun. Momentin mää-                   tuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausval-
5914: rärahaa voi käyttää myös rynnäkkökiväärihan-                tuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä
5915: kintoihin kotimaiselta teollisuudelta. Määrä-               markkamääriä.
5916: 
5917: Tilausvaltuus
5918:                                                                                  Myönnetty        Myönnetään
5919:                                                                   Milj. mk       milj. mk          milj. mk
5920: 01. Tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmien
5921:     ylläpitäminen .................................. .                500             215               145
5922: 02. Torjuntahävittäjien uusiminen ................... .             9 500           6 227             1 502
5923: 03. Torjuntahävittäjien ase- ja huoltojärjestelmien uusi-
5924:     mmen ......................................... .                4 420           1 874             1 068
5925: 04. Puolustusvoimien toimintaedellytysten kehittäminen
5926:     (Venäjän kauppa) .............................. .               1 018             918               100
5927: 05. Venäjän kaupan kotimaan kohdennus ............ .                2 742           2 223               444
5928: 06. Tutkimustoiminnan ja hankintaedellytysten luomi-
5929:     nen ........................................... .               2 700               50              198
5930:                                                Yhteensä                                               3 457
5931: 
5932: 
5933: 
5934: 
5935:    21. Puolustusvoimien toimintamenot (siir-                tuksen käyttöä ja kunnossapitoa koskevia
5936: tomääräraha 2 v)                                            pitkäaikaisia sopimuksia määrärahan puitteis-
5937:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa                    sa siten, että niistä saa aiheutua valtiolle
5938: 5 075 100 000 mk.                                           menoja vuoden 1999 loppuun mennessä enin-
5939:                                                             tään 223 000 000 mk ja vuoden 2000 loppuun
5940:    Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien                  mennessä enintään 263 000 000 mk.
5941: tehtävien edellyttämään toimintaan, ulkomaa-                   Sen johdosta, että vuoden 1997 talousar-
5942: laisille oppilaille annettavan sotilaskoulutuk-             viossa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perus-
5943: sen menojen maksamiseen sekä kevytraken-                    teella ei kaik1lta osin ole ollut mahdollista
5944: teisten suojien ja varastojen rakentamisesta                tehdä sopimuksia, saa vuoden 1998 aikana
5945: aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun                tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien
5946: hankkeen kustannusarvio on alle 1 000 000                   sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyt-
5947: mk. Määrärahaa saa käyttää enintään                         täen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuo-
5948: 20 000 000 mk palvelussuhdeasuntojen liike-                 tuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausval-
5949: taloudellisin perustein määräytyvien vuokrien               tuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä
5950: alentamiseen. Vuonna 1998 saa tehdä varus-                  markkamääriä.
5951: 9 270862
5952: 66                             EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
5953: 
5954:   Puolustusvoimista lakkautetaan kuusi ken-         raalin tai amiraalin virkaa A 29-31, joista
5955: raaliluutnantin ja vara-amiraalin A 31 virkaa       kuusi sijoittuu palkkausluokkaan A 31, kuusi
5956: sekä 13 kenraalimajurin ja kontra-amiraalin         palkkausluokkaan A 30 ja seitsemän palk-
5957: A 30 virkaa ja samalla perustetaan 19 ken-          kausluokkaan A 29.
5958: 
5959: 
5960: 
5961:                         30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
5962:    21. YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoi-              Siinä tapauksessa, että Suomen hallitukselle
5963: minnan toimintamenot (arviomääräraha)               esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon
5964:    Momentille myönnetään 60 400 000 mk.             lähettämisestäYK:ntai ETYJ:n rauhanturvaa-
5965:    Määrärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoi-      mistehtäviin ja Suomi päättää rauhanturvajou-
5966: den palkkojen ja kansallisen päivärahan mak-        kon asettamisesta, uuden rauhanturvajoukon
5967: samiseen, valmiusjoukon palkkaus-, koulu-           aiheuttamiin menoihin saa käyttää tälle mo-
5968: tus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden   mentille myönnettyjä määrärahoja.
5969: kulutusmenojen ja pohjoismaisten YK-kurs-
5970: sien menojen maksamiseen sekä Libanonissa              24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yh-
5971: ja Makedoniassa olevan suomalaisen rauhan-          teistyön menot (arviomääräraha)
5972: turvajoukon, Bosnia-Hertsegovinassa olevan             Momentille myönnetään 9 000 000 mk.
5973: suomalaisenjääkäripataljoonan ja Kyproksella           Määrärahaa saa käyttää kansainväliseen
5974: olevan Suomen edustajan matkakustannusten,          puolustuspoliittiseen yhteistyöhön liittyvistä
5975: terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huol-      kokouksista, neuvotteluista, seminaareista,
5976: to-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen.       koulutustilaisuuksista ja harjoituksista sekä
5977:    Määrärahalla pysyväisluonteisiin tehtäviin       ETY -järjestön luottamusta ja turvallisuutta
5978: palkatun henkilöstön määrä saa olla enintään        lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näis-
5979: 21 henkilötyövuotta. Lukuun ei sisälly YK:n         tä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutu-
5980: ja ETYJ:n rauhanturvaamisoperaatioihin pal-         vien menojen maksamiseen.
5981: kattava henkilöstö.
5982: 
5983: 
5984: 
5985:                     99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot
5986: 
5987:   40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuu-               Määrärahaa saa käyttää maanpuolustusjär-
5988: den tapaturmakorvaukset (arviomääräraha)            jestöjen toiminnan tukemiseen.
5989:    Momentille myönnetään 330 000 mk.
5990:    Määrärahaa saa käyttää Lapuan pat-                 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
5991: ruunatehtaalla vuonna 197 6 sattuneesta on-           Momentille myönnetään nettomäärärahaa
5992: nettomuudesta aiheutuneiden tapaturmavakuu-         100 000 mk.
5993: tuslain mukaisten korvausten maksamiseen.             Määrärahaa saa käyttää suomalaisista val-
5994:                                                     vontajoukoista aiheutuvien menojen laskutuk-
5995:   50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tu-        sessa ja sotilasasiamiestoiminnan tilinpidossa
5996: keminen                                             syntyviin kurssieroihin.
5997:   Momentille myönnetään 5 500 000 mk.
5998:                     EK 3411997 vp- HE 10011997 vp- Pääluokka 28                                67
5999: 
6000: 
6001: 
6002: 
6003:                                         Pääluokka 28
6004:                 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
6005:                                   01. Valtiovarainministeriö
6006:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         yhden osastopäällikön viran nimike muutetaan
6007:   Momentille myönnetään 125 000 000 mk.           kehitysjohtajaksi.
6008:   Perustetaan osastopäällikön virka (A 31) ja
6009: 
6010: 
6011: 
6012:                          03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
6013:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6014:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa
6015: 17 251 000 mk.
6016: 
6017: 
6018: 
6019:                                05. (28.05, osa) Valtiokonttori
6020:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6021:   Momentille myönnetään 181 000 000 mk.
6022: 
6023: 
6024: 
6025:              07. (28.06 ja 07, osa) Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset
6026:   05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä       Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää yli-
6027: kuntoutustuet (arviomääräraha)                    määräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotain-
6028:   Momentille myönnetään 13 138 000 000            validien V elj esliiton päätoimisille huoltoteh-
6029: mk.                                               tävissä toimiville toimihenkilöille sekä Kri-
6030:   Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain        minaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa ole-
6031: (280/1966) ja siihen liittyvän lainsäädännön      ville niille toimihenkilöille, joiden palkkauk-
6032: mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kun-      seen myönnetään valtionapua noudattaen so-
6033: toutustukien ja niiden lisien sekä viivästysko-   veltuvin osin valtion eläkelain, valtion perhe-
6034: rotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulu-      eläkelain ja rintamaveteraanien varhais-
6035: jen maksamiseen.                                  eläkelain säännöksiä. Eläkkeestä vähennetään
6036:                                                   samasta palveluksesta työntekijäin eläkelain
6037:    06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)     nojalla myönnettävä eläke.
6038:                                                      Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion
6039:    Momentille myönnetään 120 570 000 mk.          palveluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen
6040:    Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk-     saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten
6041: keiden myöntämiseen voimassa olevien val-         eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä
6042: tioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiem-      myönnettävien perhe-eläkkeiden maksami-
6043: min myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden         seen.
6044: maksamiseen.                                         Määrärahaa saa käyttää enintään 3 700 000
6045: 68                             EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
6046: 
6047: mk ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun       sestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvel-
6048: valtioneuvoston päätöksen (75/1974) mukais-          lun ajan huomioon ottamisesta eläkekassan
6049: ten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sano-     myöntämässä eläkkeessä. Edelleen määrära-
6050: malehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvos-          haa saa käyttää korvausten maksamiseen
6051: ton päätöksen (3 7/1977) mukaisten sanoma-           Nokia Telecommunications Oy:lle, Vapo
6052: lehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin           Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä
6053: siten, että enintään saadaan myöntää täyttä          valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyt-
6054: eläkettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilija-      tämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näil-
6055: eläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehti-             le yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan,
6056: mieseläkettä. Lisäksi määrärahasta saadaan           31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen,
6057: käyttää enintään 50 000 mk eduskunnan kans-          31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan
6058: liatoimikunnan myöntämien ylimääräisten              Patruunatehtaan palveluksessa olleen henki-
6059: eläkkeiden maksamiseen.                              löstön siirrosta näiden yhtiöiden palvelukseen.
6060:    Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk-        Korvausta maksetaan myös yrityskauppojen
6061: keiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen              tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudel-
6062: Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin            leenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin si-
6063: Maatalouskeskusten liiton, ja niiden jäsenjär-       sällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä
6064: jestöinä toimineiden maanviljelys- ja talous-        ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnanta-
6065: seurojen päätoimisesta palveluksesta asutus-         jalle. Valtiokonttori saa sopia vakuutusmate-
6066: lainsäädännössä annetun toimivallan käyttä-          maattisin perustein lasketusta eläkevastuiden
6067: mistä varten muodostetuissa toimielimissä.           kertasuorituksesta.
6068: Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai
6069: olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista         50. (28.06.50) Tapaturmakorvaukset ja
6070: tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisä-      muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha)
6071: eläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muu-
6072: ten jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä          Momentille myönnetään 175 600 000 mk.
6073: se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika      Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutus-
6074: olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä        lain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin
6075: varten. Eläke myönnetään sen määräisenä, että        korvausjärjestelmiin liittyvän muun lainsää-
6076: se yhdessä Valtiokonttorin tai Kuntien eläke-        dännön mukaisten korvausten maksamiseen,
6077: vakuutuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän             valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja
6078: eläkkeen kanssa on yhtä suuri kuin Valtio-           eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuol-
6079: konttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen myön-         tua suoritettavan taloudellisen tuen maksami-
6080: tämä eläke olisi ollut, jos asutustehtävissä         seen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuk-
6081: palveltu aika olisi kokonaan luettu eläkeajaksi      sen mukaisten erorahojen, toistuvien korvaus-
6082: näitä eläkkeitä varten.                              ten ja koulutusrahojen maksamiseen sekä
6083:                                                      valtion palveluksessa oleville virantoimituk-
6084:   07. Muut eläkemenot (arviomääräraha)               sesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutu-
6085:   Momentille myönnetään 172 950 000 mk.              vien eräiden kustannusten ja vahinkojen kor-
6086:   Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa-           vaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkotur-
6087: miseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien         vajärjestelmästä suoritettavien korvausten se-
6088: nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen         kä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vas-
6089: yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja      tuusta annetun lain mukaisten korvausten
6090: Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyk-         maksamiseen.
6091: 
6092: 
6093: 
6094:                               10. Valtiontalouden tarkastusvirasto
6095:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6096:      Momentille myönnetään 40 300 000 mk.
6097:                     EK 34/1997 vp -    HE 100/1997 vp -     Pääluokka 28                    69
6098: 
6099:                                       18. V erohallinto
6100:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)        liutakeskukselle maksettavien eräiden tielii-
6101:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa          kenteen veroasioiden hoitoon liittyvien kor-
6102: 1 389 872 000 mk.                                vausten maksamiseen.
6103:   Määrärahaa saa käyttää myös ajoneuvohal-
6104: 
6105: 
6106: 
6107: 
6108:                        39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
6109:    30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomää-      män johdosta määrärahaa saa käyttää ennen
6110: räraha)                                          lopullisen tasoituksen vahvistamista myös li-
6111:    Momentille myönnetään 771 000 000 mk.         säennakon myöntämiseen varainhoitovuotta
6112:    Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskun-        edeltäneiden vuosien menoihin.
6113: nan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenan-
6114: maan itsehallintolain (1144/1991) mukaista           40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen
6115: tasoitusta ja tasoitusmäärää koskevien ennak-    Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
6116: komaksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain         Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
6117: mukaan suoritetaan jälkikäteen, saattavat täl-       Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuo-
6118: löin vielä vahvistamattomien tasoitusten mää-    ton palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnal-
6119: rät nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tä-       le.
6120: 
6121: 
6122: 
6123: 
6124:                                         40. Tullilaitos
6125:   21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärä-          70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
6126: raha 2 v)                                           Momentille myönnetään 18 000 000 mk.
6127:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa            Määrärahaa saa käyttää suurten lastiyksi-
6128: 474 358 000 mk.                                  köiden läpivalaisulaitteen hankintaan sekä
6129:    Määrärahaa saa käyttää myös Maailman          siihen liittyvään talonrakentamiseen. Hank-
6130: Tullijärjestön (WCO) kautta jä1jestettävään      keen kustannusarvio on 90 000 000 mk ja
6131: kehitysmaiden tullimiesten koulutukseen sekä     rakennuksen hyötyala 1 200 m 2 . Määrärahaa
6132: koulutusyhteistyöhön ja siitä aiheutuviin me-    saa käyttää myös Interreg-hankkeiden rahoit-
6133: noihin Venäjän ja Baltian maiden kanssa sekä     tamiseen.
6134: Interreg-hankkeiden rahoitukseen.
6135: 
6136: 
6137: 
6138: 
6139:                                       52. Tilastokeskus
6140:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          Määrärahaa saa käyttää myös EU :n j äse-
6141:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa          nyyteen liittyvien tilastohankkeiden rahoituk-
6142: 188 985 000 mk.                                  seen.
6143: 
6144: 
6145: 
6146: 
6147:                                  64. Valtion kiinteistölaitos
6148:   74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
6149:   Momentille myönnetään 108 000 000 mk.
6150: 70                                EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
6151: 
6152:                                              Käyttösuunnitelma:
6153:                                                                    Kustannusarvio
6154:                                                        Hyöty-                         Myönnetty    Myönnetään
6155:       Hanke                                            ala m 2   1000 mk     mk/m 2     mk            mk
6156: 1.    Virastotalo Kirkkokatu 4, Helsinki               8 000     89 000     11 125    39 000 000   32 000 000
6157: 2.    VTT, bio- ja elintarviketekniikan laboratorion
6158:       laajennus, Espoo ..........................      1 875     19 000     10 133     8 500 000    10 500 000
6159: 3.    Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä ..         900     12 000     13 333     4 000 000     8 000 000
6160: 4.    Jämsän virastotalon laajennus ..............     1 412     11 500      8 144     4 000 000     7 500 000
6161: 5.    Sisäasiainministeriön väestönsuoja, Helsinki.                                    4 000 000     1 000 000
6162: 6.    Vaasan poliisitalo .........................                                     2 000 000     3 000 000
6163: 7.    ~yö~erveyslaitos, Topeliuksenkatu 41 b, Hei-
6164:       smk1 .....................................       6 500     JOO 000     15 385                 15 000 000
6165: 8.    VTT, kemiantekniikan lisätilat, Espoo ......     1 600      20 000     12 500                 15 000 000
6166: 9.    MTT, sikatalouden tutkimusasema, Hyvinkää.       2 700      20 000      7 407                  5 000 000
6167: 10.   Suunnittelu ja muut hankemenot ...........                                                    11 000 000
6168:                                                                                        Yhteensä    108 000 000
6169: 
6170: 
6171:    75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)                 Vuonna 1998 saa tehdä käynnissä oleviin
6172:    Momentille myönnetään 310 000 000 mk.                   töihin liittyviä sitoumuksia siten, että niistä
6173:    Määrärahaa saa käyttää Valtion kiinteistö-              aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuo-
6174: laitoksen hallinnassa olevan, valtion omistuk-             sina enintään 200 000 000 mk.
6175: seen pysyvästi tarkoitetun rakennuskannan
6176: teknisen, toiminnallisen, laadullisen ja rahal-               87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
6177: lisen arvon säilyttämiseksi tehtävistä inves-              hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)
6178: tointiluonteisista korjauksista, olemassaolevi-
6179: en rakennusten käyttöarvoa parantavista pie-                  Momentille myönnetään 100 000 000 mk.
6180: nehköistä lisärakennuksista sekä valtiovarain-                Määrärahaa saa käyttää valtion omistukseen
6181: ministeriön erikseen määräämistä korjaustöis-              hankittavien kiinteistöjen ja huoneisto-osak-
6182: tä aiheutuvien menojen maksamiseen. Mää-                   keiden hankintamenojen maksamiseen. Vuon-
6183: rärahaa saa käyttää myös muusta suun-                      na 1998 saa lisäksi tehdä sitoumuksia siten,
6184: nittelusta ja näihin liittyvistä tutkimuksista             että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhem-
6185: aiheutuvien menojen maksamiseen.                           pinä vuosina enintään 60 000 000 mk.
6186: 
6187: 
6188: 
6189: 
6190:                                     70. Hallinnon kehittämiskeskus
6191:     1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet                 Suomen vaikuttamista ja toimintakykyä
6192:     Hallinnon kehittämiskeskus tuottaa julkisen            EU:ssa, erityisesti toteuttaa menestyksellisesti
6193: hallinnon erityisasiantuntemukseen perustu-                puheenjohtajuus vuonna 1999. Asiantuntija-
6194: vaa koulutusta, konsultointi- ja muita kehit-              palvelujen viennissä kehittämiskeskus ottaa
6195: tämispalveluja. Kehittämiskeskus tukee toi-                huomioon erityisesti Suomen lähialuepolitii-
6196: minnallaan julkisen hallinnon keskeisten                   kan tavoitteet.
6197: uudistus- ja kehittämistavoitteiden toteuttamis-             2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
6198: ta.                                                        mät kohteet
6199:     Palvelutoiminnan painopistealueita ovat eri-             Hallinnon kehittämiskeskuksen investoin-
6200: tyisesti valtioyhteisön kehittämishankkeiden               neista saa aiheutua menoja vuonna 1998
6201: toteuttamisen tukeminen, johdon ja johtamisen              enintään 2 000 000 mk. Lisäksi Hallinnon
6202: kehittäminen sekä hallintotehtävien laadun                 kehittämiskeskus saa tehdä vuonna 1998 in-
6203: varmistaminen, muun muassa lainsäädännön                   vestointeja koskevia sitoumuksia, joista aiheu-
6204: laadun kehittäminen. Painopisteenä on myös                 tuu menoja seuraavina vuosina enintään
6205: tuottaa palveluja, joiden avulla voidaan tukea             2 000 000 mk.
6206:                     EK 3411997 vp -HE 100/1997 vp -          Pääluokka 28                      71
6207: 
6208:   3. Lainanotto                                   (627/1987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua
6209:   Hallinnon kehittämiskeskus oikeutetaan ot-      lainaa enintään 5 000 000 mk.
6210: tamaan valtion liikelaitoksista annetun lain
6211: 
6212: 
6213: 
6214: 
6215: 80. (28.80, osa) Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet
6216:    20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirto-   toimielimiin hakeutumisen edistämiseksi.
6217: määräraha 3 v)                                    Määrärahaa saa käyttää myös euroharjoitteli-
6218:    Momentille myönnetään 13 000 000 mk.           joiden palkkausmenojen maksamiseen sekä
6219:    Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon      kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
6220: kehittämisen edellyttämien tutkimusten, sel-      palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
6221: vitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen
6222: tuottamis- ja hankintamenojen sekä kehittä-          23. Työsuojelun edistäminen (siirtomäärä-
6223: mis- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien ulko-     raha 3 v)
6224: maanmatkamenojen maksamiseen. Määrära-               Momentille myönnetään 4 775 000 mk.
6225: haa saa käyttää myös hallinnon kehittämis-           Määrärahaa saa käyttää työsuojelurahastoa
6226: hankkeisiin lähialueille, OECD:n lähialueiden     vastaavan järjestelyn (laki työsuojelurahastos-
6227: hallinnon kehittämishankkeisiin sekä ED-yh-       ta 407 /1979) toteuttamiseksi valtiOnhallinnos-
6228: teistyöhön hallinnon kehittämisessä.              sa työsuojelututkimukseen, työsuojelukoulu-
6229:    Määrärahaa saa käyttää noin 10 henkilö-        tukseen, työsuojelutietojen keräämiseen ja
6230: työvuotta vastaavan henkilöstömäärän palk-        työsuojelua koskevaan tiedottamiseen sekä
6231: kaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.               valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan
6232:                                                   henkilöstön välisten työelämän suhteiden edis-
6233:    21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen        tämistä tarkoittavaan tutkimukseen, koulutuk-
6234: (siirtomääräraha 3 v)                             seen ja tiedotukseen. Määrärahaa saa käyttää
6235:    Momentille myönnetään 1 000 000 mk.            enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan
6236:    Määrärahaa saa käyttää hallinnon rationa-      henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin työ-
6237: lisoinnin yhteydessä tarvittavista henkilöstön    sopimussuhteisiin tällä määrärahalla rahoitet-
6238: uudelleensijoittamisen tukitoimista aiheutu-      tavia tutkimusprojekteja varten.
6239: viin menoihin.
6240:                                                      24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutus-
6241:    22. Integraatiovalmennus (siirtomääräraha      toiminta (siirtomääräraha 2 v)
6242: 3 v)                                                 Momentille myönnetään 15 500 000 mk.
6243:    Momentille myönnetään 25 000 000 mk.              Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain
6244:    Määrärahaa saa käyttää henkilöstön integ-      (28011966) mukaisten kuntoutuksesta aiheu-
6245: raatiovalmennukseen mm. ulkomailla tapah-         tuvien muiden etuuksien kuin kuntoutustukien
6246: tuvaan harjoitteluun ja koulutukseen. Määrä-      maksamiseen, Valtiokonttorin varhaiskuntou-
6247: rahaa saa käyttää integraatiovalmennuksen         tuksesta antamien ohjeiden mukaiseen toimin-
6248: kehittämiseen, palvelujen hankkimiseen, ke-       taan sekä kuntoutustoiminnan tutkimuksesta,
6249: hittämis- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien      kehittämisestä ja koulutuksesta aiheutuviin
6250: ulkomaanmatkamenojen maksamiseen sekä             menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään
6251: valmennuksen seurantaan. Määrärahaa saa           kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstö-
6252: käyttää European Institute of Publie Admini-      määrän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtä-
6253: strationin kanssa tehdystä yhteistyösopimuk-      viin.
6254: sesta aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen.
6255: Määrärahaa saa käyttää Suomelle vuonna               25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomää-
6256:  1999 tulevan Euroopan unionin puheenjohta-       räraha 2 v)
6257: juuden aiheuttamasta henkilöstön lisävalmen-         Momentille myönnetään 28 240 000 mk.
6258: nustarpeesta sekä muusta ED-yhteistyöstä hen-        Määrärahaa saa käyttää lakkautuspalkkalain
6259: kilöstön kehittämisessä aiheutuvien menojen       (182/1931, muut. 904/1948) mukaisten lak-
6260:  maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää järjes-      kautuspalkkojen maksamiseen. Määrärahaa
6261:  telmälliseen valmennukseen suomalaisten ED-      saa käyttää myös ennen vuotta 1992 päätetyn
6262: 72                            EK 34/1997 vp -      HE 100/1997 vp
6263: 
6264: viraston toiselle paikkakunnalle siirron joh-      seen, tiedotus-, käännös- ja postituskustannus-
6265: dosta työpaikan järjestämiseen henkilölle, joka    ten maksamiseen, julkaisu- ja tiedotusmateri-
6266: ei ole voinut siirtyä viraston uudelle sijainti-   aalin tuottamiseen sekä muihin ED-puheen-
6267: paikkakunnalle.                                    johtajuudesta tai siihen valmistautumisesta
6268:                                                    aiheutuviin menoihin, ei kuitenkaan kokous-
6269:    26. EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha         ten, seminaarien ja muiden niitä vastaavien
6270: 2 v)                                               ED -puheenjohtajuuteen liittyvien tilaisuuksien
6271:    Momentille myönnetään 30 000 000 mk.            järjestämisestä välittömästi aiheutuviin menoi-
6272:    Määrärahaa saa käyttää Suomelle vuonna          hin.
6273: 1999 tulevan Euroopan unionin puheenjohta-
6274: juuden aiheuttaman välttämättömän lisähen-            60. Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta
6275: kilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin palve-       johtuvista menoista (arviomääräraha)
6276: lussuhteisiin ja tehtäviin. Määrärahaa saa
6277: käyttää myös ED-puheenjohtajuudesta tai sii-          Momentille myönnetään 3 300 000 mk.
6278: hen valmistautumisesta johtuvien ylityökor-           Määrärahaa saa käyttää koulutus- ja ero-
6279: vausten maksamiseen, lisähenkilökunnan tar-        rahastosta annetun lain (537/1990) 4 §:n 2
6280: vitsemista toimitiloista aiheutuviin menoihin,     momentin mukaisen valtion maksun maksa-
6281: matka- ja edustuskustannusten maksami-             miseen koulutus- ja erorahastolle.
6282: 
6283: 
6284: 
6285: 
6286:       81. (28.80, osa, 81 ja 99, osa) Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot
6287:    01. Euroopan unionin kansallisten asian-           23. (28.99.23) Arvonlisäveromenot (ar-
6288: tuntijoiden palkkaukset (arviomääräraha)           viomääräraha)
6289:    Momentille myönnetään 7 000 000 mk.                Momentille myönnetään 3 500 000 000 mk.
6290:    Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin            Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erik-
6291: toimielimissä toimivien suomalaisten kansal-       seen arvonlisäverovelvollisten valtion virasto-
6292: listen asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaali-     jen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen os-
6293: turvakustannusten maksamiseen. Määrärahal-         toihin sisältyvien arvonlisäveromenojen mak-
6294: la saa palkata enintään 25 henkilötyövuotta        samiseen.
6295: vastaava määrä henkilöstöä määräaikaisiin
6296: kansallisten asiantuntijoiden tehtäviin.              24. (28.99.24) Kehitysyhteistyöstä ja lä-
6297:                                                    hialueyhteistyöstä aiheutuvat arvonlisävero-
6298:    02. (28.80.02) Eräät muut palkat ja vir-        menot (arviomääräraha)
6299: kasuhteen ehtoja koskevat päätökset (ar-              Momentille myönnetään 50 000 000 mk.
6300: viomääräraha)                                         Määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhön
6301:    Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
6302:                                                    ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustami-
6303:    Määrärahaa saa käyttää välttämättömän li-       seen käytettyjen ja kotimaasta hankittujen
6304: sähenkilökunnan palkkausten maksamiseen            palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisävero-
6305: sellaisissa tapauksissa, joissa henkilöstön li-    menojen maksamiseen.
6306: sätarve ei ole ollut tiedossa varsinaista ta-
6307: lousarvioesitystä laadittaessa, sekä valtiova-
6308: rainministeriön tekemistä virkasuhteen ehtoja         95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot,
6309: koskevista päätöksistä aiheutuvien menojen         joita varten talousarvioon ei ole erikseen
6310: maksamiseen.                                       merkitty määrärahaa (arviomääräraha)
6311:                                                       Momentille myönnetään 100 000 mk.
6312:    22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan        Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai
6313: kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)                  asetukseen perustuvien menojen maksami-
6314:    Momentille myönnetään 4 000 000 mk.              seen, joita varten talousarvioon ei ole erikseen
6315:    Määrärahaa saa käyttää vuoden 1996 ta-          myönnetty määrärahaa.
6316: lousarvion tulomomenteille nettobudjetoitujen
6317: virastojen maksullisen toiminnan kehittämi-           96. Edeltä arvaamattomat tarpeet
6318: seen sekä kone- ja laitehankintoihin.                 Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
6319:                      EK 3411997 vp -     HE 10011997 vp -     Pääluokka 28                    73
6320: 
6321:   Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä         mättömien menojen maksamiseen, joita varten
6322: arvaamattomista tarpeista aiheutuvien välttä-      talousarviossa ei ole määrärahaa.
6323: 
6324: 
6325: 
6326: 
6327:               82. (28.82, 86 ja 87) Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille
6328:    Valtioneuvosto oikeutetaan määräämillään           Määrärahaa saa käyttää Postipankki Oy:n
6329: ehdoilla antamaan vuonna 1998 vastavakuuk-         investointirahastosta ilman turvaavaa vakuutta
6330: sia vaatimatta valtion omavelkaisia takauksia      myönnettyjen lainojen luottotappioiden kor-
6331: ja takuita valtion vakuusrahastosta annetun        vaamiseen valtioneuvoston sitoumusten mu-
6332: lain (379/1992) 1 §:n 4 momentissa tarkoitet-      kaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös Posti-
6333: tujen yhtiöiden koti- ja ulkomaisten lainojen,     pankki Oy:n investointirahastosta annetun lain
6334: muiden sitoumusten ja sovittujen ehtojen           13 §:n mukaisten valtion investointirahastosta
6335: täyttämisen vakuudeksi.                            rahaston vastuulla myönnetyistä lainoista ai-
6336:    Takauksia, takuita ja muita sitoumuksia saa     heutuneiden luottotappioiden korvaamiseen ja
6337: antaa siten, että niiden yhteenlaskettu pää-       tällaisia luottotappioita koskevien ennakko-
6338: omamäärä yhdessä vuosina 1993-1997 mo-             korvausten maksamiseen.
6339: mentilla 28.87.89 myönnettyjen valtuuksien
6340: nojalla annettujen sitoumusten kanssa on              60. (28.86.60) Suomen itsenäisyyden juh-
6341: enintään 3 5 000 000 000 mk tai yhdessä vuo-       larahaston toiminnan rahoittaminen
6342: sien 1993-1996 momentilta 28.87.89 ja                 Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
6343: vuoden 1993 ensimmäisen lisätalousarvion              Määrärahaa saa käyttää Suomen itsenäisyy-
6344: momentilta 28.87.51 myönnetyn muun tuen            den juhlarahaston tutkimus- ja koulutustoi-
6345: kanssa       pääomamäärältään         enintään     minnan rahoittamiseen.
6346: 60 000 000 000 mk.
6347:                                                       61. (28.87.61) Korvaus valtion vakuusra-
6348:    41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelie          hastolle lainojen ja takausten hoitomenoihin
6349: (arviomääräraha)                                   (siirtomääräraha 3 v)
6350:    Momentille myönnetään 21 000 000 mk.               Momentille myönnetään 1 045 000 000 mk.
6351:    Määrärahaa saa käyttää Eläkekassa Tuen             Määrärahaa saa käyttää valtion vakuusra-
6352: Osuuskunta Eka-yhtymälle antaman lainan            hastosta annetun lain (379/1992) 15 §:n 2
6353: valtion takauksesta aiheutuviin menoihin.          momentin mukaisesti valtion vakuusrahaston
6354:                                                    ottamien lainojen ja niiden korkojen ja lai-
6355:    43. Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle      noista maksettavien muiden menojen suorit-
6356: (arviomääräraha)                                   tamiseen sekä rahaston takausvelvoitteiden
6357:    Momentille myönnetään 4 000 000 mk.             täyttämiseen.
6358: 
6359: 
6360: 
6361: 
6362:                       84. (28.84 ja 85) Kansainväliset rahoitusosuudet
6363:     66. (28.85.66) Kansainvälisille rahoituslai-     68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden
6364: toksille annettujen sitoumusten lunastaminen       Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta       (ar-
6365: ( arviomääräraha)                                  viomääräraha)
6366:     Momentille myönnetään 3 500 000 mk.              Momentille myönnetään 6 500 000 mk.
6367:     Määrärahaa saa käyttää kansainvälisille ra-      Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ym-
6368: hoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuo-      päristörahoitusyhtiön peruspäåoman korotuk-
6369: sina 1982-1986 annettujen sitoumusten lu-          sen vuonna 1998 suoritettavan kolmannen
6370: nastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien        osuuden maksamiseen.
6371: kustannusten maksamiseen. Määrärahaa saa
6372: myös käyttää vuoden 1986 jälkeen annettujen
6373: sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutu-
6374: vien valuuttakurssitappioiden maksamiseen.
6375: 10   270862
6376: 74                           EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
6377: 
6378:            90. (28.89 ja 90) Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU)
6379:   66. (28.90.66 ja 67) Maksut Euroopan           suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja brutto-
6380: unionille (EU) (arviomääräraha)                  kansantuloon perustuvien Suomen mak-
6381:   Momentille myönnetään 5 770 000 000 mk.        suosuuksien maksamiseen.
6382:   Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille
6383: 
6384: 
6385: 
6386: 99. (28.05, osa, 07, osa ja 99, osa) Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot
6387:    Valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjes-    hallituksen tai tullihallituksen päätöksen no-
6388: telyjä, joiden toteuttamisen edellytyksenä on    jalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun
6389: luopuminen valtion määräysvallasta, määrä-       veron.
6390: enemmistövallasta tai määrävähemmistön hal-
6391: linnasta Engel-Yhtymä Oy:ssä.                       95. (28.05.95) Valtion saatavien turvaami-
6392:                                                  nen (arviomääräraha)
6393:   21. Valtion eläkelautakunnan toimintame-          Momentille myönnetään 300 000 mk.
6394: not (siirtomääräraha 2 v)                           Määrärahaa saa käyttää valtion laina- ja
6395:   Momentille myönnetään 1 000 000 mk.            takaussaatavien sekä perintöomaisuuden tur-
6396:                                                  vaamisesta ja hoidosta sekä aiheettomasti
6397:    61. (28.07.61) Korko valtion eläkerahas-      maksettujen etuuksien takaisin perimisestä ja
6398: tolle (arviomääräraha)                           valtion takautumisoikeuden käyttämisestä ai-
6399:    Momentille myönnetään 40 000 000 mk.          heutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa
6400:    Määrärahaa saa käyttää valtion eläkerahas-    saa käyttää myös kiinteistön tai muun omai-
6401: tosta annetussa laissa (1372/1989, muut.         suuden ostamiseen konkurssi- tai pakkohuu-
6402: 942/1993 ja 1234/1995) säädetyn koron mak-       tokaupassa, milloin se on valtion laina-,
6403: samiseen valtion keskuskirjanpidossa olevan      takaus-, tms. saatavien turvaamiseksi tarpeen,
6404: yhdystilin varoille.                             sekä valtiolle näin tulleen omaisuuden hoi-
6405:                                                  dosta aiheutuvien menojen maksamiseen.
6406:    62. Verosta vapautuksen johdosta takaisin
6407: maksetut verot (arviomääräraha)
6408:    Momentille myönnetään 22 000 000 mk.             96. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteis-
6409:    Määrärahaa saa käyttää veron takaisin mak-    tömenojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
6410: samiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen       Momentille myönnetään 3 400 000 mk.
6411: on sosiaalisista tai muista veronhuojennus-         Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittä-
6412: säännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoi-     miskeskuksen käytössä olevan Munkkiniemen
6413: tetuista syistä valtiovarainministeriön, vero-   kiinteistön vuokramenojen korvaamiseen.
6414:                      EK 34/1997 vp -     HE 10011997 vp -       Pääluokka 29                           75
6415: 
6416: 
6417: 
6418: 
6419:                                          Pääluokka 29
6420:                       OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
6421:                                      01. Opetusministeriö
6422:    10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja     osuuksia varten, josta aluekehitysrahastosta
6423: kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)                 rahoitettavien hankkeiden osuus on 24 000 000
6424:    Momentille myönnetään 19 500 000 mk.            mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hank-
6425:    Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön        keiden osuus 40 300 000 mk.
6426: hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kor-     Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hy-
6427: jauksista, kunnossapidosta ja vuokrista aiheu-     väksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden
6428: tuvien menojen maksamiseen. Momentin käyt-         rahoitusta varten.
6429: tötarkoitukseen sisältyviin hankkeisiin liitty-
6430: viä sitoumuksia saa vuonna 1998 tehdä siten,          26. Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset
6431: että niistä vuoden 1998 jälkeen aiheutuvat            Momentille myönnetään 21 600 000 mk.
6432: menot ovat enintään 5 000 000 mk.                     Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslain
6433:                                                    (404/1961) ja oikeudesta valokuvaan annetun
6434:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          lain (405/1961) mukaisten menojen, valoko-
6435:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa            piointitutkimusmenojen ja kopiomtia ja nau-
6436: 94 000 000 mk.                                     hoitusta koskevan tiedotus- ja selvitystoimin-
6437:                                                    nan menojen maksamiseen.
6438:    22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomää-
6439: räraha 3 v)
6440:    Momentille myönnetään 79 600 000 mk.               50. Eräät avustukset
6441:     Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön          Momentille myönnetään 2 968 000 mk.
6442: hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnit-         Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands
6443: telu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin    folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain
6444: liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä     (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttö-
6445: eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutu-      suunnitelmassa yksilöityjen muiden avustus-
6446: vien toimintamenojen ja avustusten maksami-        ten maksamiseen.
6447: seen.
6448:     Määrärahaa saa käyttää myös oppisopimus-       Käyttösuunnitelma:                             mk
6449: kouluttajien koulutukseen sekä neljää henki-       Svenska Finlands folkting -toiminnan val-
6450: lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus-        tionapu, mistä 411 000 mk utbildningsde-
6451: menojen maksamiseen.                               legationin sekä muihin toiminta- ja toi-
6452:     Määrärahaa saa käyttää myös EU :n alue-        mistomenoihin ........................ .    1 903 000
6453: kehitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia      Paasikivi-Seura ....................... .     175 000
6454:                                                    Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito.      90 000
6455: tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden, pi-       Luovutetun alueen hautausmaiden kunnos-
6456: lottihankkeiden ja yhteisöaloitteita toteuttavi-   taminen sekä kaatuneiden muiston vaali-
6457: en hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien       minen ................................ .     800 000
6458: maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on
6459: varattu 64 300 000 mk kansallisia rahoitus-                                        Yhteensä    2 968 000
6460: 76                             EK 34/1997 vp- HE 10011997 vp
6461: 
6462:                                         05. Kirkollisasiat
6463:   21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toi-        rakennusavustuksiin edellyttäen, että evanke-
6464: mintamenot (siirtomääräraha 2 v)                    lis-luterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa
6465:   Momentille myönnetään 9 232 000 mk.               vastaavat osuudet.
6466:    50. Eräät avustukset                             Käyttösuunnitelma:                                              mk
6467:    Momentille myönnetään 2 100 000 mk.              Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokun-
6468:    Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-       nan seurakunnille ja laitoksille ......... .                   700 000
6469: sa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suo-        Avustus Suomen Merimieskirkolle ..... .                      1 400 000
6470: men Merimieskirkolle myönnettävästä avus-
6471: tuksesta saa käyttää enintään 900 000 mk                                                        Yhteensä         2 100 000
6472: Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen
6473: 
6474: 
6475: 
6476: 
6477:                                         07. Opetushallitus
6478:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          tuottamiseen, mistä 1 300 000 mk avustuksena
6479:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa            saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen
6480: 75 615 000 mk.                                      oppimateriaalin tuottamista varten.
6481:    Määrärahasta saa käyttää 11 800 000 mk             Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
6482: oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkie-      symien tutkimus- ja koulutushankkeiden ra-
6483: lisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin        hoitusta varten.
6484: 
6485: 
6486: 
6487: 
6488:                                   08. Kansainvälinen yhteistyö
6489:    22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin             50. Eräät avustukset
6490: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                    Momentille myönnetään 28 500 000 mk.
6491:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa              Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-
6492: 3 873 000 mk.                                       sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu-
6493:                                                     vien avustusten maksamiseen.
6494:    25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siir-
6495: tomääräraha 2 v)                                    Käyttösuunnitelma:                                             mk
6496:    Momentille myönnetään 43 065 000 mk.
6497:    Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka           Kulttuuri-instituutit.....................                  16 600 000
6498: aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten j är-   Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen
6499:                                                     julkaisujen tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . .    1 500 000
6500: jestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuu-      Eräiden ulkomaanyhdistysten toiminta. . .                   10 400 000
6501: riyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja
6502: vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahas-                                                    Yhteensä        28 500 000
6503: ta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan
6504: kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin          66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjes-
6505: palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja          töille (arviomääräraha)
6506: avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhtei-
6507: söille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kult-       Momentille myönnetään 14 715 000 mk.
6508: tuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunne-             Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden
6509: tuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa          hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksel-
6510: lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön palk-     lisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jä-
6511: kaamiseen enintään yhtä henkilötyövuotta vas-       senmaksujen ja rahoitusosuuksien maksami-
6512: taavasti.                                           seen.
6513:                          EK 3411997 vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka 29                                       77
6514: 
6515:                                                   10. Yliopistot
6516:   01. (29.08.01) Eräät palkkausmenot (ar-                           Määrärahaa saa käyttää yliopistojen
6517: viomääräraha)                                               käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustan-
6518:   Momentille myönnetään 6 090 000 mk.                       nustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen
6519:   Henkilöstön määrä saa olla enintään 46                    toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitta-
6520: henkilötyövuotta.                                           vien menojen maksamiseen.
6521:                                                                Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alue-
6522:    21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomää-               kehitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia
6523: räraha 2 v)                                                 tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden, pi-
6524:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa                    lottihankkeiden ja yhteisöaloitteita toteutta-
6525: 5 246 311 000 mk.                                           vien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksi-
6526:    Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-                  en maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta
6527: symien tutkimus- ja koulutushankkeiden ra-                  on varattu 35 500 000 mk sosiaalirahaston ja
6528: hoitusta varten.                                            26 200 000 mk aluekehitysrahaston kansallista
6529:    Määrärahasta saa käyttää 15 300 000 mk                   rahoitusosuutta varten.
6530: maksullisen toiminnan tukirahana pitkäkestoi-                  Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin
6531: seen, vähintään 20 opintoviikon laajuiseen                  yliopistolle 9 000 000 mk korvauksena suo-
6532: täydennyskoulutukseen erityisesti aloilla, joil-            men- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja ka-
6533: la työnantajan ostaman koulutuksen osuus on                 lenterien julkaisemisen yksinoikeuden poista-
6534: vähäistä.                                                   misen (L 1195/1994) johdosta.
6535:    Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen                    Määrärahaa saa käyttää tutkimusrahoituk-
6536: opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myön-            sen lisäysohjelmasta aiheutuvien menojen
6537: nettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien               maksamiseen. Määrärahasta on varattu
6538: apurahojen maksamiseen.                                     47 000 000 mk tiedonsiirron, tietopalveluiden
6539:    Määrärahaa saa käyttää 2 246 opiskelijalle               ja teollisuusyhteistyön kehittämiseen sekä tut-
6540: opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämisek-            kijakoulujen laajentamiseen ja uusien perus-
6541: SI yhteensä noin 6 738 kuukaudeksi.                         tamiseen.
6542:    Vuoden 1998 aikana saa tehdä sellaisia                      Määrärahaa saa käyttää 128 henkilötyövuot-
6543: yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia,              ta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen mää-
6544: joista aiheutuu menoja vasta vuoden 1998                    räaikaisiin tehtäviin.
6545: jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään
6546: 5 000 m 2 .                                                    23. (29.08.21) Kansainvälisen henkilövaih-
6547:                                                             don keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
6548:   22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa                2 v)
6549: EU) (siirtomääräraha 3 v)                                      Momentille myönnetään nettomäärärahaa
6550:   Momentille myönnetään 220 719 000 mk.                     34 925 000 mk.
6551:   Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koske-                    Määrärahasta käytetään 16 655 000 mk
6552: van tutkimus-, arviointi-, selvitys-, kokeilu- ja           opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantun-
6553: kehittämistoiminnan, siihen liittyvän kansain-              tijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apu-
6554: välisen yhteistyön menojen maksamiseen.                     rahoihin ja avustuksiin ja 2 630 000 mk
6555:                                                             ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kult-
6556: Käyttösuunnitelma:                                mk        tuurin opetuksen järjestämiseen.
6557: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoi-                      Määrärahasta saa käyttää enintään 855 000
6558:    minta .............................. .      32119000     mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.
6559: 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja
6560:    tietoliikenneyhteydet ................ .    37 900 000
6561: 3. EU:n kansalliset rahoitusosuudet .... .     61 700 000
6562:                                                               74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
6563: 4. Työllistymispalvelu ja -selvitystoiminta.   33 000 000     Momentille myönnetään 119 085 000 mk.
6564: 5. Korvaus Helsingin yliopistolle ...... .      9 000 000
6565: 6. Tutkimusrahoituksen lisäysohjelma .. .      47 000 000
6566:                                   Yhteensä 220 719 000
6567: 78                                 EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
6568: 
6569:                                              Käyttösuunnitelma:
6570:                                                                       Kustannusarvio
6571:                                                         Hyöty-                             Myönnetty     Myönnetään
6572:         Hanke                                           ala m 2     1000 mk      mklnl       mk             mk
6573: ].      Helsingin yliopisto, Fabianinkatu 35, perus-
6574:         korjaus .................................        3 739       36 300      9 708     27 700 000      8 600 000
6575: 2.      Helsingin yliopisto, Kurupulan 3. rakennus-
6576:         vaihe (fysiikka) .........................      10 990      124 000      11 283     8 000 000      1 800 000
6577: 3.      Jyväskylän yliopisto, luonnontieteen laitos-
6578:         ten 3. rakennusvaihe (biologia) ...........      6 200      66 600      10 742     23 200 000    33 000 000
6579: 4.      Oulun yliopisto, päärakennus .............       3 935      42 200      10 724     18700000      23 500 000
6580: 5.      Kuopion yliopisto, hammaslääketieteeltä va-
6581:         pautuneiden tilojen muutos ..............        5 870      14 400        2 453     1 500 000      7 900 000
6582: 6.      Turun yliopisto, kasvihuoneet ............                  23 200                 19 200 000      4 000 000
6583:         - uudisrakennus .......................          2 140      22 700      10 607
6584:         - muutostyöt ..........................            110         500       4 545
6585: 7.      Vaasan tiedekirjasto .....................       5 500      50 000       9 091      2 400 000      5 100 000
6586: 8.      Teknillinen korkeakoulu, tietotekniikan lai-
6587:         tos .....................................        8 030       78 500       9 776     54 600 000   24 550 000
6588:                                                                                           (peruuntunut
6589:                                                                                               651 151)
6590: 9.      Rakennushankkeiden suunnittelu, pienehköt
6591:         hankkeet sekä liitännäistyöt ..............                                                       10 635 000
6592:                                                                                              Yhteensä    119 085 000
6593: 
6594: 
6595:     Käynnissä oleviin pienehköihin hankkeisiin                  87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha
6596: liittyviä, valtion talousarviosta annetun lain               3 v)
6597: (423/1988) 10 §:n tarkoittamia sitoumuksia                      Momentille myönnetään 47 500 000 mk.
6598: saa vuonna 1998 tehdä siten, että vuoden 1998
6599: jälkeen aiheutuvat menot ovat enintään
6600: 20 000 000 mk.
6601: 
6602:                                               Käyttösuunnitelma:
6603:                                                                         Kokonais-
6604:                                                                        kustannukset       Myönnetty       Myönnetään
6605: Hanke                                                                    1000 mk            mk               mk
6606: 1. Helsingin yliopisto, Kouvolan yksikkö .................. .                 34 000      27 200 000       5 500 000
6607: 2. Kuopion yliopisto, Bioteknia ........................... .                 35 600       7 500 000       2 500 000
6608: 3. Tampereen yliopisto, Finn-Medi ........................ .                  34 400       7 200 000       2 400 000
6609: 4. Tampereen teknillinen korkeakoulu, IV rakennusvaihe ... .                  90 000      12 200 000       2 500 000
6610: 5. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, IV rakennusvaihe.                   25 300       8 250 000       1 600 000
6611: 6. Kuopion yliopisto, Bioteknia 2 ......................... .                 66 000      33 000 000      33 000 000
6612:                                                        Yhteensä                                           47 500 000
6613: 
6614: 
6615:                                        11. Valtion harjoittelukoulut
6616:    Rovaniemen kaupungin kanssa saadaan teh-                       21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
6617: dä sopimus, jonka mukaan valtio ostaa kau-                        Momentille myönnetään 252 665 000 mk.
6618: pungilta peruskorjatun ja laajennetun Rova-
6619: niemen Keskustan koulun Lapin yliopiston                       22. Oppilashuolto (arviomääräraha)
6620: harjoittelukouluksi. Valtiolle hankittavan kou-
6621: lurakennuksen hyötyala on noin 3 400 m 2 ja                    Momentille myönnetään 14 850 000 mk.
6622: lisärakennuksen noin 1 370m2 . Sopimuksesta                    Määrärahaa saa käyttää oppilashuollon me-
6623: saa aiheutua valtiolle menoja aikaisintaan                   nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
6624: vuonna 2000.                                                 myös oppilasavustuksista aiheutuvien meno-
6625:                        EK 3411997 vp- HE 100/1997 vp -                     Pääluokka 29                     79
6626: 
6627: jen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoa-                    74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
6628: misesta henkilökunnalle ja opetusharjoitteli-                  Momentille myönnetään 17 600 000 mk.
6629: joille aiheutuvien menojen maksamiseen.
6630: 
6631:                                              Käyttösuunnitelma:
6632:                                                                    Kustannusarvio
6633:                                                                                        Myönnetty     Myönnetään
6634:       Hanke                                                                              mk             mk
6635: 1.    Helsingin yliopisto, II normaalikoulu ...... .              22 700                15 720 000    5 000 000
6636:                                                                                       (peruuntunut
6637:                                                                                           180 852)
6638:       -  lisärakennus ...........................        442       5 200     II 765
6639:       - peruskorjaus ja muutos .................       5 000      17 500      3 500
6640: 2.    Tampereen yliopisto, Tampereen normaali-
6641:       koulu ....................................                                           600 000    1 600 000
6642:       - laajennus ..............................       1 600      13 000      8 125
6643:       - muutostyö .............................          635       2 500      3 937
6644: 3.    Åbo Akademi, Vasa gymnasium, lisäraken-
6645:       nus ......................................       1 357      12 000      8 843        500 000   9 500 000
6646: 4.    Pienehköt hankkeet ja suunnittelu ..........                                                   1 500 000
6647:                                                                                           Yhteensä   17 600 000
6648: 
6649: 
6650:                                     20. Ammattikorkeakouluopetus
6651:    25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen                rahoituksesta annetun lain mukaiseen ammat-
6652: (siirtomääräraha 2 v)                                    tikorkeakoulujen opettajankoulutuksen val-
6653:    Momentille myönnetään 20 399 000 mk.                  tionavustukseen.
6654:    Määrärahaa saa käyttää vakinaisten ja vä-                Määrärahalla saa rahoittaa 12 500 aikuisten
6655: liaikaisten ammattikorkeakoulujen arvioinnis-            ammattikorkeakoulututkintoon johtavan kou-
6656: ta, ammattikorkeakoulututkimuksesta, ammat-              lutuksen ja ammatillisten erikmstumisopinto-
6657: tikorkeakoulujen kansainvälistäruisestä ja               jen vuotuista opiskelijapaikkaa, jotka opetus-
6658: muista uusista kehittämishankkeista aiheutu-             ministeriö jakaa ammattikorkeaK:ouluittain.
6659: vien suunnittelu-, käynnistämis- ja toiminta-               Määrärahasta saa käyttää ammattikorkea-
6660: menojen ja avustusten maksamiseen. Määrä-                kouluopinnoista annetun lain 23 §:n mukai-
6661: rahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien                  seen ylimääräiseen valtionavustukseen ammat-
6662:                                                          tikorkeakoulu-uudistuksen tukiohjelmaan ja
6663: tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoitusta               muihin kehittämishankkeisiin, ammattikorkea-
6664: varten. Määrärahaa saa käyttää enintään kah-             koulujen opettajien koulutustason nostamiseen
6665: deksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilös-              sekä tuloksellisuusrahoitukseen         enintään
6666: tön palkkaamiseen.                                       89 200 000 mk, mistä enintään 8 300 000 mk
6667:                                                          tietoverkkojen perustaruishankkeisiin ja mui-
6668:    30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja          hin tietotekniikan laitehankintoihin ja enintään
6669: yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökus-             9 200 000 mk ura- ja rekrytointipalvelujen
6670: tannuksiin (arviomääräraha)                              käynnistys- ja tukiralioitukseen.
6671:    Momentille myönnetään 1 547 306 000 mk.                  Määrärahasta      saa    käyttää     enintään
6672:    Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakou-              3 000 000 mk avoimen ammattikorkeakoulu-
6673: luopinnoista annetun lain (255/1995) ja ope-             opetuksen tukemiseen.
6674: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun               Määrärahasta      saa    käyttää     enintään
6675: lain mukaisen valtionosuuden ja -avustuksen              29 500 000 mk ammattikorkeakouluopiskeli-
6676: maksamiseen sekä opetus- ja kulttuuritoimen              joiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi.
6677: 80                            EK 3411997 vp -HE 10011997 vp
6678: 
6679:                                          39. Opintotuki
6680:    22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan         alennetaan seitsemällä markalla ateriaa kohti
6681: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                perustutkintoa suorittaville korkeakouluopis-
6682:    Momentille myönnetään 1 625 000 mk.             kelijoille, ammattikorkeakouluopiskelijoille ja
6683:                                                    opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai
6684:    52. Opintolainojen valtiontakaus ja korko-      erikoistumiskoulutusohjelmiin taikka poik-
6685: tuki (arviomääräraha)                              keuskoulutukseen osallistuville opiskelijoille.
6686:    Momentille myönnetään 177 000 000 mk.           Määrärahasta saa maksaa ylimääräistä
6687:    Määrärahaa saa käyttää opintotukilain           ateriakohtaista avustusta enintään 3 000 000
6688: (28/1972) mukaiseen opintolainojen valtion-        mk muissa kuin korkeakoulujen tiloissa toi-
6689: takaukseen ja korkotukeen sekä opintotukilain      mivien opiskelijaruokaloiden energia-, siivo-
6690: (65/1994) mukaisista valtiontakauksista aiheu-     us- ja muina ylläpitokorvauksina sekä perus-
6691: tuviin menoihin.                                   tamiskorvauksina. Avustukset voidaan mak-
6692:                                                    saa avustusjärjestelmän piirissä oleville ruo-
6693:    55. Opintoraha (arviomääräraha)                 kalanpitäjille ilman erillistä hakemusta.
6694:    Momentille myönnetään 3 235 000 000 mk.
6695:    Määrärahaa saa käyttää opintotukilain             58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen
6696: (65/1994) mukaisten opintorahojen ja opinto-         Momentille myönnetään 6 400 000 mk.
6697: tuen asumislisien maksamiseen.                       Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa-
6698:                                                    miseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle
6699:   56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha)            korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa
6700:   Momentille myönnetään 120 000 000 mk.            varten tarvittavien tilojen vuokrakustannusten
6701:   Määrärahaa saa käyttää opintotukilain            korvaamiseen.
6702: (65/1994) mukaisen aikuisopintorahan mak-
6703: samiseen.
6704:                                                       59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten
6705:    57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki        opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomäärära-
6706: (arviomääräraha)                                   ha)
6707:    Momentille myönnetään 78 000 000 mk.               Momentille myönnetään 140 000 000 mk.
6708:    Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa-           Määrärahaa saa käyttää lukioiden ja am-
6709: miseen opiskelij aruokaloille opiskelija-ate-      matillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulu-
6710: rioiden hinnan alentamiseksi. Avustuksen           matkatuesta annetun lain (48/1997) mukaisen
6711: edellytyksenä on, että opiskelija-aterian hintaa   tuen maksamiseen.
6712: 
6713: 
6714:                          40. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus
6715:    21. Valtion oppilaitosten toimintamenot         singin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suo-
6716: (siirtomääräraha 2 v)                              malais-venäläisen koulun kansainvälistämi-
6717:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa           seen sekä maahanmuuttajien täydentävään
6718: 237 717 000 mk.                                    opetukseen.
6719:    Määrärahaa saa käyttää valtion yleissivis-
6720: tävien ja ammatillisten oppilaitosten toimin-         24. Harjoittelutoiminta (siirtomääräraha
6721: tamenojen maksamiseen.                             2 v)
6722:    Määrärahasta saa käyttää valtion ammatil-          Momentille myönnetään 35 000 000 mk.
6723: listen oppilaitosten kansainvälistämiseen ja          Määrärahaa saa käyttää ammatillisten op-
6724: atk-hankintoihin enintään 1 000 000 mk.            pilaitosten, musiikkioppilaitosten, kansanopis-
6725:    Määrärahaa saa käyttää myös valtion am-         tojen ja liikunnan koulutuskeskusten amma-
6726: matillisten oppilaitosten maahanmuuttajien         tillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden
6727: va1mistavaan- ja tukiopetukseen, työnantajille     palkkaamiseen harjoittelijoiksi.
6728: koulutussopimuksen perusteella maksettaviin
6729: koulutuskorvauksiin sekä EU:n Eurooppa-               25. Yleissivistävän ja ammatillisen koulu-
6730: koulujen opettajien palkkausmenojen maksa-         tuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
6731: miseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Hel-          Momentille myönnetään 21 374 000 mk.
6732:                       EK 3411997 vp -      HE 10011997 vp -     Pääluokka 29                     81
6733: 
6734:     Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän, am-      siikkiopp~laitosten harkinnanvaraisiin valtion-
6735:  matillisen ja oppisopimuskoulutuksen kokei-         avustuksnn.
6736:  lu-, tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheu-          Taiteen perusopetuksen valtionosuuden pe-
6737:  tuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimin-       rusteena käytettävä yksikköhinta on 7 mk
6738:  tamenojen ja avustusten maksamiseen. Mää-           asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallise-
6739:  rärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien           lla perusteena käytettävä tuntimäärä on mu-
6740:  tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoituk-           siikin perusopetuksessa enintään 1 490 000 ja
6741:  seen.                                               musiikin      ammattiopetuksessa      enintään
6742:     Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa        200 000.
6743:  henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
6744:  kaamiseen.                                             31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen
6745:                                                      (osa EU) (arviomääräraha)
6746:       30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän      Momentille myönnetään 447 350 000 mk.
6747:   ja ammatillisen koulutuksen käyttökustannuk-          Määrärahaa saa käyttää oppisopimuskoulu-
6748:    siin (arviomääräraha)                             tuksesta annetun lain (160511992) mukaisen
6749:       Momentille myönnetään 7 617 746 000 mk.        valtionosuuden maksamiseen. Oppisopimus-
6750:       Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-     ten kokonaismäärä ammatillisessa lisäkoulu-
6751:    ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten     tuksessa vuonna 1998 on 6 000.
6752:    valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.         Määrärahaa saa käyttää myös EU:n sosi-
6753:    Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien val-       aalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisäl-
6754:    tionosuuslain mukaisten verotuloihin ~erustu     tämien hankkeiden ja yhteisöaloitteiden kan-
6755:    van valtionosuuksien tasauksen ja siirtymä-       sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val-
6756:    tasauksen maksamiseen kunnille.                   tion osalta. Määrärahasta on varattu
6757:       Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön     66 431 000 mk näiden hankkeiden kansallista
6758:    määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoi-      rahoitusosuutta varten.
6759:    men rahoituksesta annetun lain 37 ja 38 §:n
6760:    mukaisina avustuksina enintään 83 800 000             34. Valtionosuus yleissivistävien ja amma-
6761:    mk avustusten maksamiseen oppilaitosten ko-       tillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakou-
6762:    keilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten   lujen perustamiskustannuksiin (siirtomäärära-
6763:    kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekiste-       ha 3 v)
6764:    röidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien          Momentille myönnetään 551 000 000 mk.
6765:    yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppi-          Määrärahaa saa käyttää peruskoulujen, lu-
6766:    laiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuk-     kioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten
6767:    siin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tu-      oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen ope-
6768: .. kiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen        tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
6769:    maksamiseen saamenkielisten, romanikielis-        lain mukaisten perustamishankkeiden, perus-
6770:    ten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen     koulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-
6771:    opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaa-     osuuksista ja -avustuksista annetun lain
6772:    vien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hank-     (111211978) mukaisten perustamiskustannus-
6773:    kiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulus-     ten, eräiden ammatillisten oppilaitosten val-
6774:    sa ja lukiossa, urheilijoiden ammatilliseen       tionosuuksista ja -avustuksista sekä korkotu-
6775:    koulutukseen, musiikkipainotteisten a!)lmatil-    kilainoista annetun lain (1075/1975) mukais-
6776:    listen oppilaitosten toimintaan ja Orebron        ten perustamiskustannusten sekä ammatillis-
6777:    kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten        ten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain
6778:    opiskelijoiden kustannusten kattamiseen sekä      (494/1983) mukaisten perustamiskustannusten
6779:    enintään 34 000 000 mk avustuksina atk-           valtionosuuden ja -avustuksen maksamiseen.
6780:    hankintoihin.                                         Määrärahaa saa käyttää myös luottolaitos-
6781:       Määrärahasta      saa   käyttää     enintään   ten varoista myönnettävistä eräistä korkotu-
6782:    6 200 000 mk nuorisoasteen koulutuksen ja         kilainoista annetun lain (1 0 1511977) säännös-
6783:    ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun         ten mukaan suoritettavien vuonna 1990 ja sitä
6784:    lain (391/1991) 17 §:n mukaisiin ammattikor-      ennen myönnettyjen rakennuslainojen korko-
6785:    keakoulukokeiluihin, enintään 400 000 mk          hyvityksen maksamiseen. Korkohyvityksen
6786:    ammatillisen koulutuksen oppilaitosverkoston      määrä on ensimmäisen neljän lainavuoden
6787:    kehittämisen toimeenpanon siirtymäkauden          aikana 4 prosenttiyksikköä sekä lainavuosien
6788:    avustuksiin sekä enintään 810 000 mk mu-          5-8 aikana 2 prosenttiyksikköä. Kahdeksan-
6789:  11   270862
6790: 82                                EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
6791: 
6792: nen lainavuoden jälkeen korkotukea ei mak-                  51. Valtionapu yksityiseen yleissivistävään
6793: seta.                                                    opetukseen (arviomääräraha)
6794:    Vuonna 1998 saa myöntää valtionosuutta                   Momentille myönnetään 83 260 000 mk.
6795: perustamishankkeille siten, että hankkeista                 Määrärahaa saa käyttää Steiner-koulusta
6796: aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun                 annetun lain (417/1977) 5 §:n mukaisen, ul-
6797: 1998      hintatasossa    yhteensä     enintään          komailla toimivasta peruskoulua vastaavasta
6798: 450 000 000 mk. Valtionosuuksista yhteensä               yksityiskoulusta annetun lain (379/1981) 5 §:n
6799: enintään 170 000 000 mk saa myöntää toteu-               mukaisen valtionosuuden maksamiseen, vie-
6800: tusaikaisena. Vuonna 1998 saa edellisen li-              raskielisistä yksityisistä kouluista annetun lain
6801: säksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perusta-          (373/1963) 3 a §:n mukaisen valtionosuuden
6802: mishankkeille, joille valtionosuus tullaan               ja enintään 1 000 000 markan suuruisen yli-
6803: myöntämään vuonna 1999 tai sen jälkeen                   määräisen avustuksen maksamiseen Itä-Suo-
6804: siten että arvio hankkeista aiheutuvista val-            men suomalais-venäläiselle koululle sekä Suo-
6805: tion~suuksista vuoden 1998 tammikuun hin-                men, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä
6806: tatasossa on yhteensä enintään 600 000 000               ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen
6807: mk.                                                      mukaisten menojen maksamiseen.
6808:    Momentilta saa lisäksi vuonna 1998 myön-                 Lisäksi määrärahasta saa käyttää enintään
6809: tää valtionavustusta jatkorahoituksena Engl~n           3 100 000 mk avustusten maksamiseen kodin
6810: tilaisen koulun perustamishankkeeseen emn-               ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöil-
6811: tään 1 900 000 mk. Anna Tapion koulun                    le, Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, koulun
6812: perustamishankkeeseen saa vuonna 1998                    vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, avus-
6813: myöntää valtionavustusta enintään 1 700 000              tuksen maksamiseen Kesälukioseura ry:lle ja
6814: mk ja hankkeen valtionavustus ~aa <?lla ~h              eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen toiminnan tu-
6815: teensä enintään 3 500 000 mk, kmtenkm emn-               kemiseen.
6816: tään 50 % hankkeen arvioiduista kohtuullisista
6817: kustannuksista.                                             Määrärahasta saa lisäksi käyttää enintään
6818:                                                          300 000 mk atk-laitehankintoihin.
6819:    37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan
6820: (siirtomääräraha 3 v)                                      74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
6821:    Momentille myönnetään 4 000 000 mk.                     Momentille myönnetään 21 360 000 mk.
6822:    Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen                Määrärahaa saa käyttää myös valtion aloit-
6823: maksamiseen Hyvinkään kaupungille ja Hel-                tamien rakennushankkeiden loppuun saatta-
6824: singin kaupungille aiemmin myönnettyjen                  miseen kunnallistetuissa oppilaitoksissa.
6825: valtuuksien nojalla oppilaitosten kiinteistöistä
6826: aiheutuviin pääomakustannuksiin.
6827: 
6828:                                             Käyttösuuuni telma:
6829:                                                                    Kustannusarvio
6830:                                                        Hyöty-2                        Myönnetty    Myönnetään
6831:       Hanke                                            ala m     1000 mk     mklm 2     mk            mk
6832: 1.    Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitos, Tam-
6833:       pere ................................... · · ·             52 200               40 040 000   12 160 000
6834:       - lisärakennus ...........................       1 889     18 600      9 846
6835:       - peruskorjaus ...........................       5 059     33 600      6 642
6836: 2.    Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkea-
6837:       koulun peruskorjaus .......................                38 800               32 600 000    6 200 000
6838:       -vaihe I. ...............................        6 027     25 800      4 281
6839:       -vaihe II ...............................        3 023     13 000      4 300
6840: 3.    Rakennushankkeiden suunnittelu ja pienehköt
6841:       rakennushankkeet .........................                                                    3 000 000
6842:                                                                                        Yhteensä    21 360 000
6843: 
6844: 
6845:    Or.pilaitosten pienehköihin rakennushank-             sia saa vuonna 1998 tehdä siten, että vuoden
6846: keisiin liittyviä, valtion talo~sarvi?st~ annetun        1998 jälkeen aiheutuvat menot ovat enintään
6847: lain (423/1988) 10 §:n tarkmttamia Sitoumuk-             5 000 000 mk.
6848:                           EK 3411997 vp -HE 10011997 vp -                 Pääluokka 29                       83
6849: 
6850:      87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha             käyttää myös valtion tekemien kauppasopi-
6851:                                                              musten perusteella kauppahinnan ja koron
6852:      v~omentille myönnetään 36 700 000 mk.
6853: 3
6854:                                                              maksamiseen kunnallistetuissa oppilaitoksis-
6855:   Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-                 sa.
6856: sa yksilöityihin tarkoituksiin. Määrärahaa saa
6857: 
6858:                                                 Käyttösuunnitelma:
6859:                                                                       Kustannusarvio
6860:                                                           Hyöty-                         Myönnetty    Myönnetään
6861:           Hanke                                           ala m 2   1000 mk     mk/m 2     mk            mk
6862: 1.        Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus,
6863:           Tampere ................................        3 920     34 700       8 852   38 180 000   16 200 000
6864: 2.        Pohjois-Karjalan ammattioppilaitos, Joen-
6865:           suu, lisärakennus ........................      4 450     37 800       8 494   22 500 000   10 500 000
6866: 3.        Vaasan teknillinen oppilaitos, yhteiset tilat
6867:           yliopiston kanssa ........................      7 800     83 180      10 664   12 000 000   10 000 000
6868:                                                                                           Yhteensä    36 700 000
6869: 
6870: 
6871:                                                69. Aikuiskoulutus
6872:   21. Opetushallinnon koulutuskeskusten toi-                    Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-
6873: mintamenot (siirtomääräraha 2 v)                             ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen
6874:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa                     valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta
6875: 2 000 000 mk.                                                saa käyttää rahoituslain mukaisiin avustuksiin
6876:    Määrärahaa saa käyttää Ammattikasvatus-                   enintään 3 000 000 mk, avustuksina tietoyh-
6877: hallinnon koulutuskeskuksen ja Heinolan kurs-                teiskunnan kehittämishankkeisiin enintään
6878: sikeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen                      2 750 000 mk sekä enintään 250 000 mk
6879: 1.1.-30.7.1998 välisenä aikana sekä 1.8.1998                 avustuksena Juuan kunnalle vuodelta 1992
6880: lukien Opetusalan koulutuskeskuksen palve-                   aiheutuneisiin menoihin. Valtionosuuteen oi-
6881: lutoiminnan tukemiseen.                                      keuttavia laskennallisia tunteja on 2 000 000.
6882:                                                              Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyt-
6883:   22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siir-                 tää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtion-
6884: tomääräraha 2 v)                                             osuuksien maksamiseen.
6885:   Momentille myönnetään 45 550 000 mk.
6886:   Määrärahaa saa käyttää opetushallinnon                        32. Valtionavustus ja -korvaus ammatilli-
6887: henkilöstön lisäkoulutuksesta atheutuviin me-                sille aikuiskoulutuskeskuksille ja valtakunnal-
6888: noihin ja avustuksiin.                                       lisille erikoisoppilaitoksille (arviomääräraha)
6889:                                                                 Momentille myönnetään 212 150 000 mk.
6890:   25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirto-                   Määrärahaa saa käyttää ammatillisista
6891: määräraha 2 v)                                               aikuiskoulutuskeskuksista ja valtakunnallisista
6892:   Momentille myönnetään 21 000 000 mk.                       erikoisoppilaitoksista        annetun       lain
6893:   Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen                   (1140/1996) mukaisen toiminta-avustuksen
6894: kokeilu-, tutkimus- ja muista kehittämishank-                maksamiseen, ammatillisten kurssikeskusten
6895: keista aiheutuvien menojen ja avustusten                     muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutus-
6896: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää                  keskuksiksi annetun lain (76111990) mukai-
6897: EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushank-                  seen toimitiloista aiheutuvien vuokrien kor-
6898: keiden rahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää                  vaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omi-
6899: myös enintään yhdeksää henkilötyövuotta vas-                 en tilojen hankkimiseen. Määrärahaa saa
6900: taavan henkilöstön palkkausmenojen maksa-                    käyttää myös työllisyyskoulutuksesta annetun
6901: miseen.                                                      lain (311197 6) mukaisten edellisiin vuosiin
6902:                                                              kohdistuvien loppusuoritusten maksamiseen.
6903:    30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttö-               Määrärahasta saa käyttää enintään 4 000 000
6904:  kustannuksiin (arviomääräraha)                              mk ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista
6905:    Momentille myönnetään 357 120 000 mk.                     annetun lain (760/1990) 11 §:n mukaisten
6906: 84                            EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp
6907: 
6908: erityisavustusten maksamiseen ja enintään           . Jv,Iääräraha~ saa käyttää opetus- ja kulttuu-
6909: 4 000 000 mk avustuksina tietoyhteiskunnan         ntmmen rahoituksesta annetun lain mukaisen
6910: kehittämishankkeisiin.                             valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta
6911:                                                    saa käyttää enintään 500 000 mk rahoituslain
6912:    33. Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomää-     38 §:n mukaisten avustusten maksamiseen.
6913: räraha 2 v)                                        Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tun-
6914:    Momentille myönnetään 939 600 000 mk.           teja on 262 000.
6915:    Määrärahaa saa käyttää ammatillisista op-
6916: pilaitoksista annetun lain (487 /1987) 31 d § :n       52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulu-
6917: väliaikaisen muutoksen mukaisen koulutuksen        tuksen perustamiskustannuksiin (siirtomäärä-
6918: maksamiseen, ammatillisista aikuiskoulutus-        raha 3 v)
6919: keskuksista ja valtakunnallisista erikoisoppi-        Momentille myönnetään 39 000 000 mk.
6920: laitoksista annetun lain 15 § :n mukaan ostet-      . Jv,Iääräraha~ saa käyttää opetus- ja kulttuu-
6921: tavan ammatillisen peruskoulutuksen sekä           ntmmen rahOituksesta annetun lain mukaisten
6922: ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta an-     perustaruishankkeiden . valtionosuuksien ja
6923: netun lain ( 113 8/1996) mukaisesti hankittavan    -avustusten      maksamiseen,      ammatillisista
6924: ammatillisen lisäkoulutuksen maksamiseen           aikuiskoulutuskeskuksista       annetun      lain
6925: mukaan lukien yliopistojen ja vakinaisten          (760/1990) 10 §:n mukaisten perustaruiskus-
6926: ammattikorkeakoulujen lyhytkestoinen täy-          tannusten valtionavustusten maksamiseen val-
6927: dennyskoulutus. Määrärahaa saa käyttää myös        tionosuutta saavista kansanopistoista an~etun
6928: väliaikaisen koulutuksen aikaisempiin vuosiin      lain (1218/1993) 15 §:n mukaisiin perusta-
6929: kohdistuvien loppusuoritusten maksamiseen.         ruishankkeiden valtionavustuksiin ja 28 §:n 3
6930: Lisäksi määrärahaa saa käyttää ammattitut-         momentin mukaisten aikaisemmasta rakenta-
6931: kintojen ja kielitutkintojen toteuttamiseen.       misesta aiheutuneiden velkojen hoitamiseen
6932: Määrärahasta saa käyttää 5 500 000 mk ulko-        tarkoitettuihin rakennusavustuksiin, ammatil-
6933: maalaisten opiskelijoiden koulutukseen, mistä      listen kurssikeskusten muuttumisesta amma-
6934: 3 500 000 mk lähialueyhteistyönä toteutetta-       tillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun
6935: vaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulu-      lain (7 6111990) 13 § :n nojalla luottolaitoksille
6936: tukseen ja siihen liittyvään valmistelutyöhön      suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen
6937: ja 2 000 000 mk Suomessa asuvien ulkomaa-          sekä luottolaitosten varoista myönnettävistä
6938: laisten opetukseen. Lisäksi määrärahaa saa         korko.tukilainoista annetun lain ( 1015/ 1977)
6939: käyttää yksityisopiskelijoiden tukiopetuksesta     mukaisten kansanopistojen sekä kansalais- ja
6940: aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä          työväenopistojen rakentamiseen vuonna 1991
6941: romanien aikuiskoulutukseen.                       ja sitä ennen myönnettyjen rakennuslainojen
6942:                                                    korkohyvitysten maksamiseen.
6943:    50. Valtionosuus kansanopistojen käyttö-            Korkohyvityksen määrä on ensimmäisen
6944: kustannuksiin (arviomääräraha)                     neljän lainavuoden aikana 4 prosenttiyksikköä
6945:                                                    s~kä.. ?.-8 lainavuosien ai~ana 2 pros~nttiyk
6946:    Momentille myönnetään 384 550 000 mk.           sikkoa. Kahdeksannen lamavuoden Jälkeen
6947:    Määrärahaa saa käyttää valtionosuutta saa-      korkotukea ei makseta.
6948: vista     kansanopistoista   annetun     lain          Vuonna 1998 saa myöntää kansalaisopis-
6949: (1218/1993) mukaisen valtionosuuden mak-           tojen perustaruishankkeisiin valtionosuutta si-
6950: samiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään        ten, että niistä aiheutuvat valtionosuudet ovat
6951: 2 000 000 mk lain 14 §:n mukaisiin avustuk-        tammikuun 1998 hintatasossa enintään
6952: siin ja enintään 3 000 000 mk avustuksina          3 000 000 mk sekä valtionavustusta ammatil-
6953: tietoyhteiskunnan kehittämishankkeisiin. Val-      listen aikuiskoulutuskeskusten, valtakunnallis-
6954: tionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opis-      ten ja ammatillisten erikoisoppilaitosten ja
6955: kelijaviikkoja on 333 000. Opiskelijaviikko-       kansanopistojen perustaruishankkeisiin yh-
6956: kiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää          teensä enintään 30 000 000 mk. Vuonna 1998
6957: oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuk-       saadaan edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia
6958: sien maksamiseen.                                  sellaisille kansalaisopistojen perustaruishank-
6959:                                                    keille ja valtionavustuksien enimmäismääriä
6960:    51. Valtionosuus ammatillisten erikoisop-       muiden oppilaitosten perustaruishankkeille
6961: pilaitosten käyttökustannuksiin (arviomäärära-     joille valtionosuus tai -avustus tullaan myön~
6962: ha)                                                tämään vuonna 1999 tai sen jälkeen siten, että
6963:    Momentille myönnetään 67 580 000 mk.            arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksis-
6964:                       EK 34/1997 vp -HE 10011997 vp- Pääluokka 29                                85
6965: 
6966: ta ja -avustuksista on vuoden 1998 tammikuun            Määrärahaa saa käyttää opintokeskuslain
6967: hintatasossa yhteensä enintään 35 000 000 mk.        (1215/1993) mukaisen valtionosuuden mak-
6968:                                                      samiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään
6969:    53. Valtionavustus järjestöille                   2 000 000 mk opintokeskuslain 14 ja 23 §:n
6970:    Momentille myönnetään 40 625 000 mk.              mukaisiin avustuksiin ja enintään 2 000 000
6971:    Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-          mk tietoyhteiskunnan kehittämishankkeisiin.
6972: miseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus              Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia
6973: ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteol-   opetustunteja on 138 600. Tuntikiintiön estä-
6974: lisuusliitto ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi   mättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätök-
6975: piiri- tai jäsenjärjestöilleen ja Finlands svens-    sistä aiheutuvien valtionosuuksien maksami-
6976: ka Marthaförbund rf:lle, Sapmelas Duodjarat          seen.
6977: r.y:lle, Karjalan Liitto ry:lle, järjestöille va-
6978: paaseen sivistystyöhön sekä Naisjärjestöjen             56. Kesäyliopistojen valtionavustukset
6979: Keskusliitto ry:lle ja Naisjärjestöt Yhteistyös-        Momentille myönnetään 9 000 000 mk.
6980: sä -yhteenliittymälle sekä Suomen kesäyli-             Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-
6981: opistot ry:lle.                                      miseen kesäyliopistoille niiden toiminnasta
6982:                                                      aiheutuviin menoihin.
6983:   55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökus-
6984: tannuksiin (arviomääräraha)
6985:   Momentille myönnetään 62 030 000 mk.
6986: 
6987: 
6988:                                       88. Tieteen tukeminen
6989:   Suomen Akatemian momentilta 29.88.50 ja               Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen
6990: 53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa            ja elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen
6991: vuonna      1998    hyväksyä      sitoumuksia        sekä laadintamenoihin myönnettävien avus-
6992: 590 000 000 markan arvosta.                          tusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
6993:   Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voi-         enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan
6994: daan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.          määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.
6995:   21. Suomen Akatemian toimintamenot (siir-             50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
6996: tomääräraha 2 v)                                     (siirtomääräraha 3 v)
6997:   Momentille myönnetään 133 815 000 mk.                 Momentille myönnetään 232 500 000 mk.
6998:                                                         Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmien,
6999:   22. (29.83.21) Arkistolaitoksen toimintame-        tutkijankoulutusmenojen, muiden tutkimus-
7000: not (siirtomääräraha 2 v)                            hankkeiden ja tutkimuksen erityisrahoitusme-
7001:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa              nojen, apurahojen sekä kansainväliseen yh-
7002: 60 440 000 mk.                                       teistyöhön osallistumisesta aiheutuvien meno-
7003:   Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-            jen, tieteen tukemiseen liittyvän julkaisemisen
7004: symien kehittämis-, tutkimus- ja koulutus-           ja selvitysten tukemiseen sekä muun tutki-
7005: hankkeiden rahoitusta varten.                        muksen ja tutkimusedellytysten edistämisestä
7006:                                                      aiheutuvien menojen maksamiseen.
7007:   23. (29.82.21) Kotimaisten kielten tutkimus-
7008: keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
7009:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa              symien tutkimus- ja koulutushankkeiden ra-
7010: 12 428 000 mk.                                       hoitukseen.
7011:                                                         Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke-
7012:   24. (29.80.21) Varastokirjaston toiminta-          maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä aka-
7013: menot (siirtomääräraha 2 v)                          temian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liit-
7014:   Momentille myönnetään 6 821 000 mk.                tyvien laitehankintojen menoihin.
7015: 
7016:   25. Eräiden teosten laatiminen ja hankki-             53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voit-
7017: minen (siirtomääräraha 2 v)                          tovarat tieteen tukemiseen (arviomääräraha)
7018:   Momentille myönnetään 1 490 000 mk.                  Momentille myönnetään 381 900 000 mk.
7019: 86                             EK 34/1997 vp- HE 10011997 vp
7020: 
7021:    Määrärahaa saa käyttää Suomen Akatemian             54. Eräät avustukset
7022: tutkimusohjelmien, tutkijankoulutusmenojen,           Momentille myönnetään 4 900 000 mk.
7023: muiden tutkimushankkeiden ja tutkimuksen               Määrärahaa saa käyttää Tiedekeskus Heu-
7024: erityisrahoitusmenojen sekä kansainväliseen         rekan, Snellman-korkeakoulun sekä eräiden
7025: yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien me-       instituuttien ja säätiöiden toiminnan tukemi-
7026: nojen, Suomessa järjestettävien kansainvälis-       seen myönnettävien avustusten maksamiseen.
7027: ten tieteellisten konferenssien tukemiseen,
7028: tieteen tukemiseen liittyvän julkaisemisen ja
7029: selvitysten tukemiseen sekä muun tutkimuk-             66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjes-
7030: sen ja tutkimusedellytysten edistämisestä           töille (arviomääräraha)
7031: aiheutuvien menojen maksamiseen.                       Momentille myönnetään 52 000 000 mk.
7032:    Määrärahaa saa käyttää myös tieteen tuke-           Määrärahaa saa käyttää Suomen mak-
7033: miseksi myönnettävien valtionavustusten, -pal-      suosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkas-
7034: kintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuu-   fysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroo-
7035: den kääntämismenoj en ja J?ainattamismenojen,       pan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL)
7036: yksityisluontoisten arkistoJen valtionavusta an-    Ja Euroopan molekyylibiologian konferenssil-
7037: netun lain (998/1974) mukaisten menojen,            le (EMBC) ja Yliopistolliselle Eurooppa-
7038: kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta       insti tuutille.
7039: aiheutuvien menojen, sekä tieteen tukemiseen
7040: liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja jul-       70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
7041: kaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen.             Momentille myönnetään 500 000 mk.
7042:    Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväk-            Määrärahaa saa käyttää Suomen Ateenan
7043: symien tutkimus- ja koulutushankkeiden ra-          -instituutin käyttöön lahjoituksena saadun
7044: hoitusta varten.                                    asuntolan kaluston hankintaan.
7045:    Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke-
7046: maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä aka-
7047: temian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liit-          74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
7048: tyvien laitehankintojen menoihin.                      Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
7049:     Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta         Määrärahaa saa käyttää Suomen Rooman
7050: vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Koti-           -instituutin rakennuksen Villa Lanten perus-
7051: maisten kielten tutkimuskeskukseen.                 korjaukseen.
7052: 
7053: 
7054: 
7055: 
7056:                                      90. Taiteen tukeminen
7057:    21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoi-       minnan ja muun maksullisen palvelutoimin-
7058: mikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)       nan tukemiseen enintään 3 5 000 000 mk.
7059:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa
7060: 5 630 000 mk.                                          23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot
7061:    Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijapro-       (siirtomääräraha 2 v)
7062: fessoreiden viroista aiheutuviin palkkausme-           Momentille myönnetään nettomäärärahaa
7063: noihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toi-      13 538 000 mk.
7064: menpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen             Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja
7065: sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja     muun maksullisen palvelutoiminnan hintatu-
7066: tiedotustoiminnan menojen maksamiseen.              keen enintään 500 000 mk.
7067:                                                        31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja
7068:    22. Valtion taidemuseon toimintamenot            orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomää-
7069: (siirtomääräraha 2 v)                               räraha)
7070:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa               Momentille myönnetään 25 490 000 mk.
7071: 4 7 000 000 mk.                                        Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-
7072:    Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalve-        ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten
7073: lusmiehistä aiheutuvien menojen maksami-            teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien
7074: seen. Määrärahasta saa käyttää näyttelytoi-         ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden
7075:                       EK 34/1997 vp -        HE 10011997 vp -          Pääluokka 29                     87
7076: 
7077: laskennallisena perusteena käytettävä henki-                 Määrärahasta saa käyttää 3 8 900 000 mk
7078: lötyövuosien määrä vuonna 1998 on teatte-                 valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kan-
7079: reilla enintään 2 3 67 sekä orkestereilla enin-           sallisteatterin Osakeyhtiölle. Määrärahasta saa
7080: tään 1 007. Valtionosuuden perusteena käy-                käyttää 4 000 000 mk eräistä kuvataiteen
7081: tettävä yksikköhinta on teattereilla 166 690              tekijöille suoritettavista apurahoista annetun
7082: mk henkilötyövuotta kohden.                               lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin.
7083:                                                              Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettäväs-
7084:     51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja        tä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa
7085: kääntäjille (arviomääräraha)                              käyttää enintään 630 000 mk rahoituslain
7086:     Momentille myönnetään 10 300 000 mk.                  38 §:n mukaisen valtionavustuksen maksami-
7087:     Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessorei-          seen. Museoille myönnettävästä rahoituslain
7088: den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista            mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään
7089: annetun lain (734/1969) mukaisten 112 yksi-               10 500 000 mk erikoismuseoiden erityistehtä-
7090: vuotisen sekä vuosittain jaettavien 41 kolmi-             viin. Teattereille ja orkestereille myönnettä-
7091: vuotisen ja 32 viisivuotisen taiteilija-apurahan          västä rahoituslain mukaisesta määrärahasta
7092: sekä kohdeapurahojen maksamiseen. Vuonna                  saa käyttää enintään 7 500 000 mk teatteri- ja
7093: 1998 saadaan myöntää kohdeavustuksia 50                   orkesterilain muuttamisesta annetun lain
7094: taiteilija-apurahaa vastaava määrä.                       (1277/1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuk-
7095:     Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kir-              sen maksamiseen.
7096: jailijoille ja kääntäjille suoritettavista apura-            Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja
7097: hoistaja avustuksista annetun lain (1080/1983)            perinnealan tukemiseen.
7098: mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin sekä
7099:  1 000 000 mk eräistä kuvataiteen tekijöille                 53. Avustus Kulttuurikaupunki 2000 -hank-
7100: suoritettavista apurahoista annetun lain                  keelle (siirtomääräraha 3 v)
7101:  ( 115/1997) mukai~~in apura~oi.~in1 mi~.tä ~nin            Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
7102: tään 60 000 mk nnden myontam1sesta aiheu-                    Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen
7103: tuviin hallintomenoihin.                                  maksamiseen Helsingin vuoden 2000 kulttuu-
7104:                                                           rikaupunkihankkeelle.
7105:    52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voit-
7106: tovarat taiteen tukemiseen (arviomääräraha)                 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
7107:    Momentille myönnetään 1 100 600 000 mk.                  Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
7108:    Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-               Määrärahaa saa käyttää Nykytaiteen muse-
7109: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten             on kaluste- ja varustehankintojen maksami-
7110: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen               seen.
7111: kuntien kulttuuritoimintaan, museoille, teatte-
7112: reille ja orkestereille sekä kirjastoille. Mää-
7113: rärahaa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoit-             72. Valtion taidemuseon kokoelmien kar-
7114: tavien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja           tuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
7115: kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoimin-             Momentille myönnetään 3 500 000 mk.
7116: nan menojen maksamiseen sekä taideteosten                    Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemu-
7117: hankkimiseen valtion julkisiin rakennuksiin.              seon taidehankinnoista aiheutuvien menojen
7118: Määrärahalla saadaan palkata neljä määrä-                 maksamiseen.
7119: aikaista projektitutkijaa. Alueelliset taidetoi-
7120: mikunnat saavat palkata 45 määräaikaista                    74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
7121: ohjaavaa taiteilijaa.                                       Momentille myönnetään 4 300 000 mk.
7122: 
7123:                                            Käyttösuunnitelma:
7124:                                                                Kustannusarvio    Myönnetty      Myönnetään
7125:            Hanke                                                 1000 mk            mk             mk
7126: 
7127:  1.        Hvitträskin museon rakennuksen ja puutarhan
7128:            parannustyöt ............................. .               4 350      3 000 000      1 JOO 000
7129:  2.        Peruskorjaukset .......................... .                          3 000 000      3 000 000
7130:  3.        Suunnittelu .............................. .                            150 000        200 000
7131:                                                                    Yhteensä                     4 300 000
7132: 88                             EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
7133: 
7134:                              93. Museovirasto ja kulttuuriperinne
7135:   21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintame-            Määrärahaa saa käyttää Kansallismuseon
7136: not (siirtomääräraha 2 v)                          korjattavien tilojen, Tennispalatsiin tulevien
7137:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa            museotilojen sekä eräiden uusien museotilojen
7138: 14 392 000 mk.                                     näyttelyvarustuksen ja kalustohankintojen se-
7139:                                                    kä niiden suunnittelumenojen maksamiseen.
7140:   22. Museoviraston toimintamenot (siirto-         Vuonna 1998 saa tehdä kaluste-, laite- ja
7141: määräraha 2 v)                                     palveluhankintoja koskevia sopimuksia siten,
7142:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa            että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuonna
7143: 68 730 000 mk.                                     1999 enintään 12 800 000 mk.
7144:   Määrärahasta saa käyttää 12 450 000 mk
7145: maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.              75. Perusparannukset ja talonrakennukset
7146:                                                    (siirtomääräraha 3 v)
7147:     30. Valtionosuudet ja -avustukset museoille       Momentille myönnetään 44 000 000 mk.
7148: ( arviomääräraha)                                     Määrärahaa saa käyttää myös seitsemää
7149:     Momentille myönnetään 21 330 000 mk.           henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
7150:     Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-     kaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
7151: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten
7152: museoiden valtionosuuksien ja -avustusten          Käyttösuunnitelma:                             mk
7153: maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena        1. Museoviraston perusparannukset ja pie-
7154: perusteena käytettävä henkilötyövuosien mää-          net rakennushankkeet ............... .    3 800 000
7155: rä on enintään 1 020. Määrärahasta saa käyttää     2. Kansallismuseon peruskorjaus ....... .   29 000 000
7156: enintään 1 500 000 mk avustusten maksami-          3. Suomenlinnan perusparannukset ..... .    11 200 000
7157: seen Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmaan
7158: liittyviin hankkeisiin.                                                            Yhteensä    44 000 000
7159: 
7160:     40. Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle          Käyttösuunnitelman kohtaan 2. sisältyvän
7161: ( arviomääräraha)                                  Kansallismuseon peruskorjauksen kustannus-
7162:     Momentille myönnetään 900 000 mk.              arvio on yhteensä 52 200 000 mk, josta
7163:     Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa-       rakennuksen korjaustyön laajuus 7 550m2 ja
7164: miseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle.               kustannusarvio        46 700 000       mk     eli
7165:                                                    6 185 mk/m 2 , lisärakentamisen osuus on
7166:    50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)      150 m 2 ja kustannusarvio 3 200 000 mk eli
7167:    Momentille myönnetään 7 350 000 mk.             21 333 mk/m 2 sekä aluetöiden osuus on
7168:    Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain      2 300 000 mk.
7169: (60/1985) 19 §:n nojalla sekä suojeltujen että        Käyttösuunnitelman kohtiin 1 ja 3 sisälty-
7170: muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden       viin hankkeisiin liittyviä valtion talousarviosta
7171: rakennusten kunnossapitoa tai parantamista         annetun lain (423/1988) 10 §:n tarkoittamia
7172: varten myönnettävien avustusten maksami-           sitoumuksia saa vuonna 1998 tehdä siten, että
7173: seen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden    vuoden 1998 jälkeen aiheutuvat menot ovat
7174: alusten entistämis- ja korjausavustuksiin. Mää-    enintään 9 000 000 mk.
7175: rärahaa saa käyttää perinteen tallentamistyö-
7176: hön, avustusten maksamiseen työväentalojen,           95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheu-
7177: nuorisoseurantalojen sekä muiden vastaavan-        tuvat menot (arviomääräraha)
7178: laisten yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen     Momentille myönnetään 100 000 mk.
7179: korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään sel-      Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain
7180: vitys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja        (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien meno-
7181: neuvontatoimintaan.                                jen ja lain nojalla suoritettavien korvausten
7182:                                                    maksamiseen.
7183:      70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
7184:      Momentille myönnetään 1 500 000 mk.
7185:                     EK 3411997 vp -     HE 10011997 vp -     Pääluokka 29                     89
7186: 
7187:                                        94. Kirjastotoimi
7188:    21. Näkövammaisten kirjaston toimintame-          31. Valtionosuus yleisten kirjastojen perus-
7189: not (siirtomääräraha 2 v)                         tamiskustannuksiin (arvio määräraha)
7190:    Momentille myönnetään 24 297 000 mk.              Momentille myönnetään 42 000 000 mk.
7191:    Määrärahaa saa käyttää myös Näkövam-              Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-
7192: maisten kirjastosta annetun lain (63 8/1996)      ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten
7193: edellyttämän oppimateriaalituotannon ja piste-    perustaruishankkeiden sekä peruskoulun, lu-
7194: ja äänikirjahankintojen maksamiseen.              kion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
7195:                                                   -avustuksista annetun lain (111211978) mu-
7196:     30. Valtionosuus ja -avustus yleisten kir-    k.aisten perus~amiskustannusten valtionosuuk-
7197: jastojen käyttökustannuksiin (arvio määräraha)    sien maksamiseen.
7198:     Momentille myönnetään 110 510 000 mk.            Vuonna 1998 saa myöntää opetus- ja
7199:     Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-    kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
7200: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten     mukaista valtionosuutta kirjastojen perusta-
7201: kirjastojen valtionosuuksien ja -avustusten       ruishankkeille tammikuun 1998 hintatasossa
7202:  maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää      yhteensä enintään 50 000 000 mk.
7203: kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloi-        Vuonna 1998 saa edellisen lisäksi vahvistaa
7204:  hin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja     laajuuksia sellaisille perustamishankkeille,
7205:  siirtymätasauksen maksamiseen kunnille.          joille valtionosuus tullaan myöntämään vuon-
7206:  Määrärahasta saa käyttää 17 900 000 mk           na 1999 tai sen jälkeen siten, että arvio
7207:  opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-   hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuo-
7208:  tun lain mukaisen avustuksen maksamiseen,        den 1998 tammikuun hintatasossa on yhteensä
7209:  500 000 mk avustuksen maksamiseen yhteis-        enintään 50 000 000 mk.
7210:  pohjoismaiseen kirjastotoimintaan ja 700 000
7211:  mk avustuksen maksamiseen kirjastoalan jär-
7212: jestöille.
7213: 
7214: 
7215: 
7216: 
7217:                                  96. Kulttuurin muut menot
7218: 
7219:   21. Valtion elokuvatarkastamon toiminta-           51. Eräät kulttuurihankkeet (EU) (siirto-
7220: menot (siirtomääräraha 2 v)                       määräraha 2 v)
7221:   Momentille myönnetään 2 700 000 mk.                Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
7222:                                                      Määrärahaa saa käyttää EU:n kulttuurioh-
7223:    30. Valtionosuus ja -avustus kuntien kult-     jelmia toteuttavien hankkeiden ja EU:n alue-
7224: tuuritoimintaan ( arviomääräraha)                 kehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia
7225:    Momentille myönnetään 2 130 000 mk.            toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden ja
7226:                                                   yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kan-
7227:    Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-     sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val-
7228: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten     tion osalta.
7229: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
7230: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain
7231: (72811992) mukaista toimintaa varten. Val-           52. Alvar Aallon ja arkkitehtuurin juhlara-
7232: tionosuuden perusteena käytettävä yksikkö-        han tuoton käyttö
7233: hinta on 24 mk asukasta kohden.                     Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
7234:                                                     Määrärahaa saa käyttää Alvar Aallon juh-
7235:                                                   lavuoden hankkeisiin.
7236:   50. Eräät avustukset
7237:   Momentille myönnetään 11 000 000 mk.
7238:   Määrärahaa saa käyttää kulttuurin tukemi-
7239: seen liittyvien avustusten, apurahojen ja pal-
7240: kintojen maksamiseen sekä projekteista aiheu-
7241: tuvien menojen maksamiseen.
7242:  12   270862
7243: 90                           EK 34/1997 vp -HE 100/1997 vp
7244: 
7245:                     98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen
7246:    50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voit-         Määrärahasta saa käyttää liikunnan koulu-
7247: tovarat liikunnan ja nuorisonkasvatustyön         tuskeskuksista annetun lain (801/1992) 15 §:n
7248: tukemiseen (arviomääräraha)                       mukaisiin valtakunnallisten liikunnan koulu-
7249:    Momentille myönnetään 523 500 000 mk.          tuskeskusten harkinnanvaraisiin lisäavustuk-
7250:    Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuu-     siin enintään 1 270 000 mk ja 16 §:n mukaisiin
7251: ritoimen rahoituksesta annettuun lakiin, lii-     kokeilu- ja kehittämisavustuksiin enintään
7252: kuntalakiin    (984/1979),     nuorisotyölakiin   360 000 mk. Lisäksi määrärahasta saa käyttää
7253: (235/1995) sekä valtionosuutta saavista lii-      enintään 1 350 000 mk opetus- ja kulttuuri-
7254: kunnan koulutuskeskuksista annettuun lakiin       toimen rahoituslain 37 §:n mukaisen avustuk-
7255: (801/1992) perustuvien valtionosuuksien ja        sen maksamiseen Suomen Urheilumuseosää-
7256: -avustusten sekä muiden urheilun ja liikunta-     tiölle.
7257: kasvatustyön sekä nuorisotyön ja -toiminnan          Määrärahaa saa käyttää enintään neljää
7258: tukemiseen tarkoitettujen avustusten ja apu-      henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
7259: rahojen maksamiseen. Valtionosuuden lasken-       kaamiseen.
7260: nallisena perusteena käytettävä yksikköhinta
7261: kuntien liikuntatoiminnan osalta on 62 mk            51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen
7262: asukasta kohti ja kuntien nuorisotyön osalta 71   (osa EU) (siirtomääräraha 2 v)
7263: mk alle 29-vuotiasta asukasta kohti. Määrä-          Momentille myönnetään 21 000 000 mk.
7264: rahaa saa käyttää myös liikuntapaikkaraken-          Määrärahaa saa käyttää EU :n sosiaalirahas-
7265: tamisen tukemiseen, liikunta- ja vapaa-aika-      tosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien
7266: rakentamisen tutkimukseen, valtakunnallisten      hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden mak-
7267: nuorisokeskusten tukemiseen, urheilijoiden ja     samiseen valtion osalta sekä muuhun nuorten
7268: valmentajien apurahoihin, valtion liikuntaneu-    työpajatoiminnan tukemiseen. Määrärahasta
7269: vostonja nuorisoasiain neuvottelukunnan sekä      on varattu 8 200 000 mk ED-hankkeiden
7270: niiden jaostojen, valtakunnallisten nuorisojär-   kansallista rahoitusosuutta varten.
7271: jestöjen valtionapuesityksen tekevän toimi-
7272: kunnan, läänien liikunta- ja nuorisotoimen,          52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuk-
7273: kansainvälisen liikunta- ja nuorisoalan yhteis-   sille
7274: työn, kokeilu- ja kehittämistoiminnan, tieto-        Momentille myönnetään 42 740 000 mk.
7275: huollon, nuorisotutkimuksen sekä liikuntatie-        Määrärahaa saa käyttää valtionosuutta saa-
7276: teellisen tutkimuksen ja kehittämistyön me-       vista liikunnan koulutuskeskuksista annetun
7277: noihin sekä nuorison kulttuuritapahtumien         lain (801/1992) mukaisten valtionosuuksien
7278: järjestämiseen.                                   maksamiseen.
7279:                      EK 3411997 vp -      HE 10011997 vp -     Pääluokka 30                      91
7280: 
7281: 
7282: 
7283: 
7284:                                           Pääluokka 30
7285:           MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
7286: 01. Maa- ja metsätalousministeriö, työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot ja
7287:                                   EU :n rakennetuki
7288:   21. Maa- ja metsätalousministeriön toimin-        tää myös porotilalain, luontaiselinkeinolain,
7289: tamenot (siirtomääräraha 2 v)                       kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsää-
7290:    Momentille myönnetään 144 800 000 mk.            dännön valtion hallinnassa olevien kiinteistö-
7291:    Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suo-         jen hoitomenojen maksamiseen.
7292: men tekemien kalastusta koskevien sopimus-
7293: ten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä               25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)
7294: kalastuslain (286/1982) 14 §:n mukaisten kor-          Momentille myönnetään 6 000 000 mk.
7295: vausten maksamiseen.                                   Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastus-
7296:                                                     tamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuo-
7297:   22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi-     jelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, kou-
7298: nen (siirtomääräraha 2 v)                           lutuksesta ja toimituspalkkioista sekä tutki-
7299:    Momentille myönnetään 9 000 000 mk.              musapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen
7300:    Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin          työvoiman paikkaamisesta aiheutuvien meno-
7301: jäsenyyteen liittyvistä asiantuntijapalveluista,    jen maksamiseen.
7302: hallinnonalan laite- ja ohjelmistohankinnoista         Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea
7303: sekä tieto- ja_ tilast?järjestelmien m~ista eril-   henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paik-
7304: lisk~stannuksista aiheutuvien menoJen mak-
7305:                                                     kaamisesta aiheutuvien menojen maksami-
7306: samiseen.                                           seen.
7307:    Momentin määrärahaa saa käyttää myös
7308:  sellaisten laitteiden tai ohjelmistojen hankin-
7309: taan, joiden arvo on yli 50 000 mk tai joiden         61. EU:n osallistuminen elintarviketalou-
7310: taloudellinen pitoaika on yli kolme vuotta.         den ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin
7311:                                                     (EU) (siirtomääräraha 3 v)
7312:   23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maa-             Momentille myönnetään 713 000 000 mk.
7313: seutuosastojen toimintamenot (siirtomäärära-           Määrärahaa saa käyttää EU:n maatalouden
7314: ha 2 v)                                             ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston rahoi-
7315:   Momentille myönnetään 112 280 000 mk.             tusosuutena luonnonhaittakorvauksiin, elintar-
7316:   Määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elin-         viketeollisuuden rakennetukeen sekä maaseu-
7317: keinokeskusten maaseutuosastojen toiminta-          dun kehittämisohjelmien, yhteisöaloitteiden ja
7318: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-           pilottihankkeiden tukeen.
7319: 
7320: 
7321: 
7322: 
7323:                    02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
7324:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          (47811996) perusteella maa- ja metsätalous-
7325:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa            ministeriön alaisille virastoille ja laitoksille
7326: 3 5 000 000 mk.                                     tuotettavista palveluista aiheutuvien menojen
7327:    Määrärahaa saa käyttää myös maa- ja              maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyt-
7328: metsätalousministeriön tietopalvelukeskukses-       tää myös eräiden ED-hankkeiden rahoittami-
7329: ta annetun lain (120011992) ja asetuksen            seen.
7330: 92                              EK 34/1997 vp -HE 10011997 vp
7331: 
7332:                           03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta
7333:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
7334:      Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
7335: 
7336: 
7337: 
7338:                       31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU)
7339:    41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen          tulotukien ja niihin verrattavien muiden
7340: tuki (EU) (siirtomääräraha 2 v)                      Euroopan unionin kokonaan rahoittamien me-
7341:    Momentille myönnetään 3 625 000 000 mk.           nojen maksamiseen.
7342:    Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarha-
7343: talouden kansallisista tuista annetun lain              44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomää-
7344: (1059/1994, muut. 1343/1996) mukaiseen tu-           räraha 3 v)
7345: keen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää maa- ja            Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
7346: metsätalousministeriön määräämällä tavalla              Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen kor-
7347: Euroopan yhteisöjen neuvoston asetuksen              vaamisesta annetun lain (53011975, muut.
7348: (ETY 805/68) mukaisen emolehmien lisäpalk-           3/1982 ja 1309/1990) mukaisten korvausten
7349: kion ja asetukseen (ETY 2078/92) perustuvan          maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös
7350: kasvinviljelyn kansallisen tuen maksamiseen,         edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia.
7351: maa- ja puutarhataloustuotteiden tunnetuksi
7352: tekemisestä, menekin edistämisestä ja maati-            45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU)
7353: lojen laatujärjestelmän luomisesta, viljelijöi-      (siirtomääräraha 2 v)
7354: den opintorahasta, hunajantuotannon sekä pe-            Momentille myönnetään 1 690 000 000 mk.
7355: runan ja siementuotannon kansallisista tuista
7356: aiheutuviin menoihin sekä tilakohtaisten maa-           Määrärahaa saa käyttää EU :n komission
7357: ja puutarhatalouden tukien hakemus- ja kiin-         hyväksymän toimenpideohjelman mukaisen
7358: tiÖ] ärj estelmistä valtiolle aiheutuviin erillis-   maatalouden ympäristötuen maksamiseen.
7359: menoihin ja tilakohtaisten tukien valvonnasta        Määrärahaa saa käyttää myös useiden tilojen
7360: aiheutuvien ulkopuolisten palvelujen hankki-         yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden
7361: misesta aiheutuviin menoihm. Määrärahaa saa          hankekohtaiseen     suunnitteluun    enintään
7362: käyttää myös ED-jäsenyyden vaikutuksia maa-          500 000 mk ja ympäristötuen toimeenpanosta
7363: ja puutarhatalouteen koskevasta tutkimuksesta        ja seurannasta valtiolle aiheutuvien menojen
7364: ailieutuviin menoihin sekä tuotantosuunnan           maksamiseen enintään 1 500 000 mk. Määrä-
7365: vaihtamisesta aiheutuvien tulonmenetysten            rahasta saa maksaa myös edelliseen vuoteen
7366: korvaamiseksi tehtävistä sopimuksista aiheu-         kohdistuvia menoja.
7367: tuviin menoihin.                                        Maatalouden ympäristöohjelman perusteel-
7368:    Vuonna 1998 ja sitä aikaisemmin tehdyistä         la vuonna 1998 tehtävistä sitoumuksista ja
7369: tukipäätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin koh-        sopimuksista saa aiheutua menoja vuosina
7370: distuvia vuoden 1999 määrärahasta maksetta-          1999-2017 yhteensä enintään 195 000 000
7371: via menoja enintään 500 000 000 mk. Lisäksi          mk.
7372: vuonna 1998 tehtävistä tuotantosuunnan vaih-
7373: dossopimuksista saa aiheutua menoja vuosina             46. Luonnonhaittakorvaus (EU) (arviomää-
7374: 1999-2003 enintään 20 000 000 mk.                    räraha)
7375:                                                         Momentille myönnetään 1 199 500 000 mk.
7376:   43. EU-tulotuki (EU) (arviomääräraha)                 Määrärahaa saa käyttää EU :n komission
7377:   Momentille myönnetään 1 598 000 000 mk.            hyväksymän toimenpideohjelman mukaisen
7378:   Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin            luonnonhaittakorvauksen valtion osuuden
7379: rahoittamien maa- ja puutarhatalousyrittäjien        maksamiseen.
7380:                      EK 3411997 vp -     HE 100/1997 vp -      Pääluokka 30                    93
7381: 
7382:    32. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU)
7383:    41. Maataloustuotannon tasapainottamis-          tamistukien ja hoitokustannusten sekä EU:n
7384: menot (siirtomääräraha 3 v)                         komission hyväksymän toimenpideohjelman
7385:    Momentille myönnetään 10 000 000 mk.             mukaisen pellonmetsitystuen maksamiseen.
7386:    Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1995         Määrärahaa saa käyttää myös ennen vuotta
7387: päätetyistä maataloustuotannon tasapainotta-        1995 tehdyistä metsityssitoumuksista aiheutu-
7388: misesta annetun lain (1261/1989, muut.              vien menojen maksamiseen.
7389: 975/1990 ja 22/1992) mukaisista sopimuksis-
7390: ta, pellon metsityspalkkioista ja muista toi-         48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet
7391: menpiteistä, maataloustuotannon ohjaamisesta        (EU) (arviomääräraha)
7392: annetun lain (44611977) mukaisista sopimuk-           Momentille myönnetään 16 400 000 mk.
7393: sista, maataloustuotannon ohjaamisesta ja ta-         Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitus-
7394: sapainottamisesta annetun lain (81/1983) mu-        osuuksien maksamiseen hedelmä- ja vihan-
7395: kaisista sopimuksista ja metsityspalkkioista        nestuottajien markkinaorganisaatioiden menoi-
7396: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära-           hin, jotka aiheutuvat hyväksyttyjen toiminta-
7397: haa saa käyttää maksuteknisistä syistä myös         ohjelmien mukaisista hedelmä- ja vihannes-
7398: edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin.           tuotteiden markkinoiden tasapainottamistoi-
7399:                                                     menpiteistä. Määrärahaa saa käyttää myös
7400:   42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha)           EU:n rahoitusosuuksien maksamiseen elävien
7401:   Momentille myönnetään 470 000 000 mk.             kasvien ja kukkaviUelyn tuotteiden erityistoi-
7402:   Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain          menpiteistä aiheutuviin menoihin sekä EU:n
7403: (1611974, muut. 1087/1985, 1316/1987,               kokonaan rahoittamien omenan- ja päärynän-
7404: 998/1988, 1304/1990 ja 1337/1992) ja luopu-         tuotantoa koskevien raivauspalkkioiden mak-
7405: miskorvauslain (1330/1992) mukaisten kor-           samiseen.
7406: vausten maksamiseen.
7407: 
7408:    47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja            60. Siirto interventiorahastoon (EU)
7409: pellonmetsitystuki (osa EU) (siirtomääräraha 2         Momentille myönnetään 12 500 000 mk.
7410: v)                                                     Määrärahaa saa käyttää Maatalouden inter-
7411:    Momentille myönnetään 222 000 000 mk.            ventiorahaston ottamien lainojen korkojen
7412:    Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien       sekä muiden Maatalouden interventiorahas-
7413: luopumistuesta annetun lain (1293/1994), kas-       tosta annetussa laissa (1206/1994, muut.
7414: vihuonetuotannon ja omenanviUelyn lopetta-          989/1995) ja asetuksessa (1587/1994) tarkoi-
7415: mistuesta annetun lain (1297/1994) sekä maa-        tettujen menojen maksamiseen, joita ei rahoi-
7416: taloustuotannon lopettamistuesta annetun lain       teta EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
7417: ( 1340/1996) perusteella myönnettävien lopet-       tuki osastosta.
7418: 
7419: 
7420: 
7421: 
7422:           33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU)
7423:    Maatilatalouden kehittämisrahaston varois-       Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
7424: ta saa käyttää enintään 3 000 000 mk rahaston       annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue-
7425: maksuliikenteen, kirjanpidon ja perimistehtä-       kehitysrahaa.
7426: vien hoitamisesta aiheutuviin menoihin. Maa-
7427: tilatalouden kehittämisrahastosta siirretään val-      44. Valtion osuus EU:n osaksi rahoitta-
7428: tiovarastoon 100 000 000 mk.                        masta maaseudun kehittämisestä (EU) (siir-
7429:                                                     tomääräraha 3 v)
7430:                                                        Momentille myönnetään 237 400 000 mk.
7431:   43. Maaseudun kehittäminen (siirtomäärä-             Määrärahaa saa käyttää Euroopan maata-
7432: raha 3 v)                                           louden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta
7433:   Momentille myönnetään 56 000 000 mk.              (EMOTR-0) osaksi rahoitettavien maaseudun
7434:   Määrärahaa saa käyttää maaseudun kehit-           kehittämisohj elmien, yhteisöaloiteohjelmien ja
7435: tämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.          pilottihankkeiden valtion rahoitusosuuksien
7436: 94                            EK 34/1997 vp -      HE 100/1997 vp
7437: 
7438: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös           nojen korkoavustusten maksamiseen. Lisäksi
7439: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä         määrärahaa saa käyttää korkoavustuksiin Kera
7440: Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) osaksi ra-       Oy:n ja Arsenal Oy:n vastaaviin tarkoituksiin
7441: hoitettavia tavoiteohjelmia ja yhteisöaloiteoh-    myöntämille lainoille.
7442: jelmia toteuttavien hankkeiden valtion rahoi-
7443: tusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on             49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
7444: varattu 188 800 000 mk maatalouden ohjaus-         (arviomääräraha)
7445: ja tukirahaston ohjausosaston, 34 800 000 mk
7446: aluekehitysrahaston ja 13 800 000 mk sosiaa-          Momentille myönnetään 175 000 000 mk.
7447: lirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutta         Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsäta-
7448: varten.                                            louden rakennepoliittisista toimenpiteistä an-
7449:    Määräraha on alueiden kehittämisestä an-        netun lain (1303/1994, muut. 443/1996), maa-
7450: netun lain 6 § :n mukainen aluekehitysraha.        seutuelinkeinolain      (1295/1990,     muut.
7451:                                                    660/1993, 805/1993, 1092/1993, 1093/1993,
7452:   47. Maatalouden kohdennettujen vakautta-         25/1994, 1304/1994, 169/1995, 1286/1996 ja
7453: mislainojen korkoavustus (siirtomääräraha          1342/1996), maaseutuelinkeinojen rahoitus-
7454: 3 v)                                               lain ja maatilalain (188/1977) mukaisista
7455:   Momentille myönnetään 13 000 000 mk.             korkotukilainoista, aikaisemman lainsäädän-
7456:   Määrärahaa saa käyttää vuosina 1992-             nön mukaisista perusluotoista sekä eräiden
7457: 1993 myönnettyjen vakauttaruislainojen kor-        maatilatalouden luottojen vakauttamisesta an-
7458: koavustusten maksamiseen.                          nettujen lakien (398/1981 ja 511/1985) mu-
7459:                                                    kaisista lainoista sekä maaseudun pienimuo-
7460:    48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirto-     toisen elinkeinotoiminnan edistämisestä anne-
7461: määräraha 2 v)                                     tun lain (1031/1986, muut. 1041/1989) mu-
7462:    Momentille myönnetään 9 000 000 mk.             kaisista korkotukilainoista luottolaitoksille
7463:    Määrärahaa saa käyttää puutarhayrityksille      suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.
7464: vuosina 1995-1997 myönnettyjen korkotu-               Vuonna 1998 korkotukilainoja saa hyväk-
7465: kilainojen ja korkotuemiksi muutettujen lai-       syä enintään 800 000 000 mk.
7466: 
7467: 
7468: 
7469: 
7470:                                 34. Muut maatalouden menot
7471:    40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen           perunakeskuksen tuotantoalueena noudatetta-
7472: kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)                vista perunanviljelyn vaatimuksista annetun
7473:    Momentille myönnetään 68 900 000 mk.            lain (356/1995) 2 ja 3 §:stä johtuvien peru-
7474:    Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvon-        nanvi1jelyn lisäkustannusten Korvaamiseen ja
7475: tajärjestöjen valtionavusta annetun valtioneu-     perunan vaalean rengasmädän tehostetun hä-
7476:                                                    vittämisen aiheuttamien menojen maksami-
7477: voston päätöksen (VNp 147211992) mukai-            seen.
7478: sesti lähinnä neuvontaan ja tutkimukseen
7479: myönnettävien valtionapujen maksamiseen.              44. Hevostalouden edistäminen vedonlyön-
7480:                                                    nistä hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla (ar-
7481:    41. (30.34.41 ja 42) Eräät korvaukset           viomääräraha)
7482: (arviomääräraha)                                      Momentille myönnetään 23 000 000 mk.
7483:    Momentille myönnetään 3 360 000 mk.                Määrärahaa saa käyttää totopeliasetuksen
7484:                                                    (236/1995) 6 § :ssä tarkoitetusta valtion osuu-
7485:    Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain        desta suoritettavien avustusten maksamiseen,
7486: (1203/1994) 9 §:ssä tarkoitettujen korvausten      valtionavusta hevoskasvatuksen edistämiseen
7487: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös           ja hevosurheilun tukemiseen annetun asetuk-
7488: enintään 200 000 mk hukkakauran torjunnasta        sen (244/1992) mukaisesti sekä luottolaitosten
7489: annetun lain (178/1976, muut. 1660/1991 ja         varo1sta myönnettävistä eräistä korkotukilai-
7490: 1170/1993) ja asetuksen (541/1976) mukaisiin       noista annetun lain (1015/1977) mukaisten
7491: tarkoituksiin ja edellisiin vuosiin kohdistuvien   lainojen korkohyvitysten ja hevostalousneu-
7492: hukkakauran torjuntakorvauksien maksami-           vottelukunnan        sekä       hevostalouslain
7493: seen. Määrärahaa saa käyttää myös Siemen-          (796/1993) mukaisten menojen maksamiseen.
7494:                     EK 34/1997 vp -HE 10011997 vp- Pääluokka 30                               95
7495: 
7496: Vuonna 1998 ei hyväksytä luottolaitosten             47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen
7497: varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai-     (arviomääräraha)
7498: noista annetun lain mukaisia uusia korkotu-          Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
7499: kilainoja. Aiemmin myönnettyjen korkotuki-           Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-
7500: lainojen korkohyvitysten määrä on neljän          miseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä
7501: ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia       annetun lain (89611977, muut. 1305/1988)
7502: ja lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttia.          mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen, ko-
7503: Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkohy-         timaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen
7504: vitystä ei makseta.                               sekä siihen ja kasvigeenivarojen säilyttämi-
7505:                                                   seen ja käyttöön liittyviin tutkimus- ja kehit-
7506:   45. Valtionapu 4H-toimintaan                    tämishankkeisiin.
7507:   Momentille myönnetään 25 500 000 mk.
7508:   Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tu-
7509: kemiseen.
7510: 
7511: 
7512:                           36. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU)
7513:    25. Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomää-       Määrärahaa saa käyttää porotalouden edis-
7514: räraha)                                           tämiseen myönnettävien valtionapujen mak-
7515:    Momentille myönnetään 7 000 000 mk.            samiseen.
7516:    Määrärahaa saa käyttää vesioikeudellisten
7517: velvoitepäätösten lupaehtojen edellyttämistä         44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehe-
7518: kalakannan hoitotoimenpiteistä aiheutuvien        kalastusmaksut (arvio määräraha)
7519: menojen maksamiseen.                                 Momentille myönnetään 18 150 000 mk.
7520:                                                      Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastus-
7521:    40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistä-      lupatuloista kalastuskunnille ja muille vesi-
7522: minen (siirtomääräraha 2 v)                       alueen omistajille palautettavan osuuden mak-
7523:    Momentille myönnetään 35 170 000 mk.           samiseen sekä kalastuslain (286/1982, muut.
7524:    Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksus-     1045/1996) 89 a §:n mukaisesti palautuksina
7525: ta ja pyyntilupamaksusta annetun lain             vesialueiden omistajille ja vuonna 1998 ke-
7526: (616/1993, muut. 1398/1995) 3 §:ssä tarkoi-       rättävien viehekalastusmaksujen kannasta val-
7527: tettujen menojen maksamiseen.                     tiolle aiheutuvien kulujen maksamiseen.
7528:   41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen          45. Kalatalouden edistäminen (siirtomäärä-
7529: korvaaminen (arviomääräraha)                      raha 2 v)
7530:   Momentille myönnetään 14 000 000 mk.               Momentille myönnetään 41 717 000 mk.
7531:   Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksus-         Määrärahaa saa käyttää kalastuslain
7532: ta ja pyyntilupamaksusta annetun lain             (286/1982, muut. 135511993) 91 §:n perus-
7533: (616/1993) 6 §:ssä tarkoitettujen menojen         teella vesialueiden omistajille kalavesien käy-
7534: maksamiseen.                                      töstä maksettaviin korvauksiin, kalastusalue-
7535:                                                   toiminnasta, kalastusalan järjestöjen toimin-
7536:    42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen       nasta, kalatalouden edistämisestä sekä valti-
7537: korvaaminen                                       olle maksun kannasta aiheutuvien menojen
7538:    Momentille myönnetään 9 000 000 mk.            maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enin-
7539:    Määrärahaa saa käyttää petoeläinten tappa-     tään viittä henkilötyövuotta vastaavan henki-
7540: mien porojen ja petoeläinten aiheuttamien         löstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen
7541: muiden vahinkojen korvaamisesta, vahinkojen       maksamiseen.
7542: estäruisestä ja petoeläinkantojen suojelemisek-
7543: si tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien me-     46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja
7544: nojen maksamiseen.                                rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siir-
7545:                                                   tomääräraha 3 v)
7546:     43. Porotalouden edistäminen (siirtomää-        Momentille myönnetään 75 000 000 mk.
7547:  räraha 2 v)                                        Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalou-
7548:     Momentille myönnetään 9 500 000 mk.           den kansallisesti rahoitettavista edistämistoi-
7549: 96                            EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
7550: 
7551: menpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalata-        77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kun-
7552: louden ohjaamisen rahoitusvälineen varoista       nostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
7553: ja maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki-        Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
7554: osastosta rahoitettavien kalataloutta koskevien     Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolam-
7555: toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja val-       mikoiden suunnittelu- ja rakentamishankkei-
7556: tion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrära-        den sekä lähinnä vaelluskalakantojen turvaa-
7557: haa saa käyttää myös Euroopan aluekehitys-        miseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalatalou-
7558: rahastosta Ja Euroopan sosiaalirahastosta ra-     dellisten kunnostushankkeiden sekä muiden
7559: hoitettavan PESCA-yhteisöaloiteohjelman val-      kalataloutta edistävien rakennushankkeiden
7560: tion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrära-        suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksami-
7561: hasta on varattu 25 980 000 mk EU:n osara-        seen.
7562: hoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta
7563: varten.
7564:    Määrärahasta osa on alueiden kehittämises-
7565: tä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysra-
7566: haa.
7567: 
7568: 
7569: 
7570:                          38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
7571:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Määrärahaa saa käyttää istutuspoikasten
7572:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa           lunastamisesta aiheutuvien menojen ja arvo-
7573: 76 110 000 mk.                                    kalakantoja koskevista uusista sopimuksista
7574:   Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki-         aiheutuvien palkkaus- ja muiden kulutusme-
7575: mushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta        nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
7576: saa käyttää elvytettävien kalakantojen mädin      enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan
7577: myynnin hintojen alentamiseen enintään            henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
7578: 400 000 mk.
7579:                                                     74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siir-
7580:    24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta        tomääräraha 3 v)
7581: (siirtomääräraha 3 v)                               Momentille myönnetään 2 100 000 mk.
7582:    Momentille myönnetään 7 200 000 mk.
7583: 
7584: 
7585: 
7586:                                     65. Geodeettinen laitos
7587:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväk-
7588:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa           symien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
7589: 15 000 000 mk.
7590: 
7591: 
7592: 
7593:                               70. Maatalouden tutkimuskeskus
7594:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            Määrärahaa saa käyttää torjunta-aineasetuk-
7595:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa           sen (792/1995) 18 §:ssä tarkoitetusta toimin-
7596: 141 900 000 mk.                                   nasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Mää-
7597:   Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki-         rärahaa saa käyttää keskimäärin enintään 12
7598: mushankkeiden rahoittamiseen.                     henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
7599:                                                   kausmenojen maksamiseen.
7600:    22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomäärä-
7601: raha)                                               74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
7602:   Momentille myönnetään 2 050 000 mk.               Momentille myönnetään 600 000 mk.
7603:                       EK 34/1997 vp- HE 10011997 vp -        Pääluokka 30                     97
7604: 
7605:    77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomäärä-       88. Muut finanssisijoitukset
7606: raha 3 v)                                           Momentilfe myönnetään 200 000 mk.
7607:   Momentille myönnetään 100 000 mk.                 Määrärahaa saa käyttää Agropolis Oy:n
7608:   Määrärahaa saa käyttää Maatalouden tutki-       osakkeiden merkintään.
7609: muskeskuksen maa- ja vesirakennustöistä ai-
7610: heutuvien menojen maksamiseen.
7611: 
7612: 
7613: 
7614: 
7615:                         72. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
7616:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
7617:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa           symien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
7618: 13 700 000 mk.
7619: 
7620: 
7621: 
7622: 
7623:                                    76. Metsäntutkimuslaitos
7624:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            77. Metsien perusparannukset (siirtomää-
7625:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa           räraha 3 v)
7626: 169 300 000 mk.                                      Momentille myönnetään 650 000 mk.
7627:   Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki-            Määrärahaa saa käyttää metsäteiden raken-
7628: mushankkeiden rahoittamiseen.                     tamisesta ja kunnossapidosta, soiden kuiva-
7629:                                                   tuksesta, perusmetsityksestä ja -lannoituksesta
7630:      74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)   aiheutuvien menojen maksamiseen.
7631:      Momentille myönnetään 2 500 000 mk.
7632: 
7633: 
7634: 
7635: 
7636:                              83. Kasvintuotannon tarkastuskeskus
7637:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)      tevalmisteiden ja torjunta-aineiden analyysi-
7638:      Momentille myönnetään 51 734 000 mk.         toiminnan suoritteiden hintojen alentamiseen
7639:      Määrärahasta saa käyttää rehu- ja lannoi-    enintään 1 000 000 mk.
7640: 
7641: 
7642: 
7643: 
7644:                              84. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
7645:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot
7646:    Momentille myönnetään 68 300 000 mk.           (siirtomääräraha 2 v)
7647:    Määrärahasta saa käyttää hyötyeläinten sai-       Momentille myönnetään 19 954 000 mk.
7648: rauksien ja kuolinsyyn tutkimuksen ja seu-
7649: rannan sekä maksulllsten terveystarkKailuoh-         28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha)
7650: jelmien maksullista toimintaa koskevien hin-
7651: tojen alentamiseen enintään 800 000 mk.              Momentille myönnetään 19 000 000 mk.
7652:    Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutki-           Määrärahaa saa käyttää ulkomaisten rokot-
7653: mushankkeiden rahoittamiseen.                     teiden ja seerumeiden hankinnasta ja valmis-
7654:                                                   tuksesta aiheutuviin menoihin.
7655: 13    270862
7656: 98                             EK 34/1997 vp- HE 10011997 vp
7657: 
7658:                                  85. Vesivarojen käyttö ja hoito
7659:    22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot            tai sitä ennen myönnettyjen korkotukilainojen
7660: (siirtomääräraha 2 v)                                korkohyvityksen määrä on sama kuin vuonna
7661:    Momentille myönnetään 28 000 000 mk.              1987. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen
7662:    Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käyt-          korkohyvitystä ei makseta.
7663: töön ja hoitoon liittyviin erillismenoihin sekä
7664: enintään 19 henkilötyövuotta vastaavan pro-             31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
7665: jektihenkilöstön palkkausmenojen maksami-            menpiteisiin (siirtomääräraha 3 v)
7666: se en.                                                  Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
7667:                                                         Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesi-
7668:    30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen kor-        huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun
7669: kotuki (arviomääräraha)                              lain (56/1980, muut. 1376/1989 ja 96/1995)
7670:    Momentille myönnetään 21 000 000 mk.              mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskun-
7671:    Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va-        tien vedenhankintaa ja viemäröintiä edistäviin
7672: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois-      investointeihin.
7673: ta annetun lain (1015/1977) mukaisista lai-
7674: noista luottolaitoksille sekä Postipankin va-           43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt
7675: roista myönnettävistä korkotukilainoista an-         korvaukset (arviomääräraha)
7676: netun lain (7 6111968) mukaisista lainoista             Momentille myönnetään 2 500 000 mk.
7677: Postipankille suoritettavien, vesihuoltolaittei-        Määrärahaa saa käyttää tuomioistuinten
7678: den rakentamiseen myönnettyjen lainojen kor-         vesiasioista antamien päätösten ja lain tai
7679: kohyvitysten maksamiseen.                            valtiosopimusten perusteella valtion makset-
7680:    Uusia korkotukilainoja saa vuonna 1998            tavaksi määrättyjen korvausten maksamiseen.
7681: hyväksyä enintään 120 000 000 mk.
7682:    Korkohyvityksen määrä on kahdeksan en-               77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomäärä-
7683: simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent-          raha 3 v)
7684: tiyksikköä ja 9-16 lainavuosien aikana kaksi            Momentille myönnetään 80 000 000 mk.
7685: prosenttiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkin            Määrärahaa saa käyttää vesistötöiden suun-
7686: enintään luottolaitoksen perimän koron suu-          nittelusta ja toteutuksesta, vesistörakenteiden
7687: ruinen. Korkohyvitys määräytyy mainitulla            peruskorjauksista, velvoitetöistä sekä valtion
7688: tavalla myös ennen vuotta 1978 myönnettyjen          vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston pää-
7689: vastaavien korkotukilainojen osalta, mikäli se       töksen (976/1985, muut. 889/1995) mukaisten
7690: lain säännöksen estämättä ja velkakirjaehtojen       töiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen
7691: mukaan on mahdollista. Suhdannepoliittisista         maksamiseen. Valmistunut työ saadaan sopia
7692: syistä vuonna 1982 myönnettyjen korkotuki-           luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyö-
7693: lainojen korkohyvityksen määrä on vuonna             kumppanille. Samalla on sovittava niistä eh-
7694: 1998 kolme prosenttiyksikköä ja kiinnitys-           doista, joita työn vastaanottajan on luovutuk-
7695: luottolaitosten obligaatiovaroista vuonna 1987       sen jälkeen noudatettava.
7696: 
7697: 
7698: 
7699: 
7700:                                     86. Metsätalous (osa EU)
7701:    24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset         vien tehtävien suorittamisesta aiheutuvien me-
7702: palvelut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomää-       nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
7703: räraha 3 v)                                          myös edellä mainittuun toimintaan liittyvien
7704:    Momentille myönnetään 35 000 000 mk.              investointien ja yhteiskunnallisia palveluja
7705:    Määrärahaa saa käyttää virkistyskäyttöön          koskevien selvitysten rahoitukseen.
7706: liittyvien maksuttomien palveluiden tuottami-           Määrärahasta osa on alueiden kehittämises-
7707: sesta ja viranomaistehtävien sekä yleisiin           tä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysra-
7708: uittoväylätöihin ja yleisiin vesialueisiin liitty-   haa.
7709:                       EK 3411997 vp -      HE 10011997 vp -       Pääluokka 30                      99
7710: 
7711:    25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto           netun lain (1 057/1982) mukaisten valtiontu-
7712:    Momentille myönnetään 20 000 000 mk.               kien ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen
7713:    Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden jalos-          sekä vahingonkorvauslain (412/1974) mukais-
7714: tuksesta, siemenviljelysten perustamisesta ja         ten työnantajan maksettavien vahingonkor-
7715: nuoruusvaiheen hoidosta sekä metsäpuiden              vausten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa
7716: siementen varmuusvarastoinnista aiheutuvien           käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan vies-
7717: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-             tinnän edistäruishankkeista ja erillisistä tiedo-
7718: tää myös palkkausmenoihin ja valtionapujen            tusprojekteista sekä metsäviestintää tukevan
7719: maksamiseen edellä mainittuihin tarkoituksiin.        aineiston tuottamisesta aiheutuvien menojen
7720: Määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilö-           maksamiseen.
7721: työvuotta vastaavan henkilöstön paikkaami-               Määrärahasta on enintään 265 000 000 mk
7722: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen.                valtiontukea kestävän metsätalouden rahoituk-
7723:                                                       sesta annetun lain mukaisiin puuntuotannon
7724:    42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja         kestävyyden turvaaruistöihin sekä metsävies-
7725: valvontaorganisaatioille                              tintään. Valtiontuesta saa käyttää enintään
7726:    Momentille myönnetään 198 000 000 mk.              35 000 000 mk Lapin vajaatuottoisten metsien
7727:    Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja         kunnostamisesta annetun lain mukaisiin me-
7728: metsätalouden kehittämiskeskukselle säädös-           noihin myönnettävän valtion tuen ja enintään
7729: ten perusteella aiheutuviin muihin kuin met-          16 000 000 mk EU:n maatalouden ohjaus- ja
7730: sänparannuslain (140/1987) ja kestävän met-           tukirahaston tukiosaston rahoittamiin ohjel-
7731: sätalouden     rahoituksesta       annetun     lain   miin sisältyvien töiden kansallisten rahoitus-
7732: (1 094/1996) mukaisten töiden hankekohtaisen          osuuksien maksamiseen valtion osalta. Valtion
7733: suunnittelun ja työnjohdon sekä jo suunnitel-         tuesta saa käyttää enintään 4 000 000 mk
7734: tujen metsäteiden ja ojitusten työnjohdon             metsäviestinnästä aiheutuviin menoihin.
7735: menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää                 Vuonna 1998 saa hyväksyä edellä mainit-
7736: toimitilahankintojen rahoittamiseen myönnet-          tujen lakien mukaisten tukien piiriin kansal-
7737: tävien valtionapujen maksamiseen. Määrära-            lisesti kokonaan rahoitettavat työt, joiden
7738: haa saa käyttää myös liiketaloudellisin perus-        valtiontuki on enintään 265 000 000 mk.
7739: tein hinnoitelluista suoritteista perittävien mak-       Määrärahasta on enintään 16 000 000 mk
7740: sujen alentamiseen.                                   EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
7741:    Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000          tukiosaston tuloja vastaavaa EU:n rahoitus-
7742: mk puutavaranmittauslain (364/1991) 44 §:ssä          osuutta puuntuotannon kestävyyden turvaa-
7743: mainittuihin menoihin myönnettävien valtion-          mistöihin.
7744:  apujen maksamiseen.                                     Määrärahasta osa on alueiden kehittämises-
7745:                                                       tä annetun lain 6 § :n mukaista aluekehitysra-
7746:    43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)              haa.
7747:    Momentille myönnetään 1 900 000 mk.
7748:    Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja            45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siir-
7749: sienituhojen torjunnasta annetun lain perus-          tomääräraha 3 v)
7750: teella aiheutuvien korvausten ja muiden me-
7751: nojen sekä Iijoen ja Hossanjoen vesistön                 Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
7752: uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen kor-           Määrärahaa saa käyttää kestävän metsäta-
7753: vausten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheu-          louden rahoituksesta annetun lain 19 § :ssä
7754: tuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrä-            tarkoitetun ympäristötuen ja mainitun lain
7755: rahaa saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista          20 §:ssä tarkoitettujen metsäluonnon hoito-
7756: uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja nii-          hankkeiden sekä maa- ja metsätalousministe-
7757: hin verrattavista suorituksista aiheutuvien sel-      riön määräämällä tavalla metsien ympäristön-
7758: laisten menojen maksamiseen, jotka makse-             hoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säi-
7759: taan etukäteen valtion varoista.                      lyttämistä tukevien hankkeiden ja toimenpi-
7760:                                                       teiden rahoittamiseen.
7761:    44. Tuki puuntuotannon kestävyyden tur-
7762:  vaamiseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)                50. Eräät metsätalouden valtionavut
7763:    Momentille myönnetään 281 000 000 mk.                Momentille myönnetään 14 600 000 mk.
7764:    Määrärahaa saa käyttää kestävän metsäta-              Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-
7765:  louden rahoituksesta annetun lain ja Lapin           miseen käyttösuunnitelmassa mainituille yh-
7766:  vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta an-         distyksille ja säätiöille.
7767: 100                                EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
7768: 
7769: Käyttösuunnitelma:                               mk           83. Lainat puuntuotannon kestävyyden tur-
7770: Föreningen för Skogskultur rf ......... .        300 000   vaamiseen (siirtomääräraha 3 v)
7771: Työtehoseura ry ...................... .       3 100 000      Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
7772: Metsämuseosäätiö ..................... .       2 000 000      Määrärahaa saa käyttää kestävän metsäta-
7773: Mustilan Kotikunnas-säätiö ............ .        200 000
7774: Suomen Metsäyhdistys ry ............. .        1 000 000
7775:                                                            louden rahoituksesta annetun lain mukaisten
7776: Euroopan Metsäinstituutti ry ........... .     6 000 000   lainojen maksamiseen.
7777: Euroopan metsäntutkimuksen tukisäätiö ..       2 000 000      Määrärahasta osa on alueiden kehittämises-
7778:                                                            tä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysra-
7779:                                 Yhteensä      14 600 000   haa.
7780: 
7781: 
7782: 
7783:                                              87. Maanmittauslaitos
7784:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                  vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja
7785:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa                    kauppalaissa annetun lain (21811962) mukais-
7786: 239 210 000 mk.                                            ten menojen sekä kiinteän omaisuuden ja
7787:   Määrärahaa saa käyttää myös EU:n ja                      erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun
7788: muiden tutkimus- tms. yhteishankkeiden ra-                 lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja
7789: hoitukseen.                                                korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjär-
7790:                                                            jestelyistä annetun lain (31/1980, muut.
7791:   80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheu-             1281/1996) 19 § :n mukaisista lunastuksista
7792: tuvat menot (arviomääräraha)                               aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kiin-
7793:   Momentille myönnetään 15 000 000 mk.                     teistönmuodostamislain (554/1995) 207 §:n 2
7794:   Määrärahaa saa käyttää uusjakotoiminnan                  momentissa tarkoitettujen toimitusmenojen
7795: tukemisesta annetun lain (24/1981, muut.                   maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjeste-
7796: 45011990, 123911994 ja 1285/1996) sekä                     lyj en osalta.
7797: 
7798: 
7799: 
7800:                                                95. Metsähallitus
7801:    1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet                  myynneistä ja hankinnoista syntyviin kuluihin
7802:    Metsähallitus hoitaa tehtäväänsä ekologi-               ja maanvaihdon välirahaan käytetään yhteensä
7803: sesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän           245 milj. mk.
7804: metsätalouden periaatteiden mukaisesti ja si-                 Metsähallitus voi avustaa Suomen Met-
7805: ten kuin maa- ja metsätalousministeriön ja                 säsäätiötä vuonna 1998 enintään 1,0 milj.
7806: ympäristöministeriön tulosohjauksen kautta                 markalla.
7807: tarkemmin määritellään.                                       Metsähallituksen hallinnassa olevien luon-
7808:    Metsähallituksen keskeisten toimintojen tu-             nonsuojelualueiden palvelu- ja muut toimin-
7809: loksellisuus paranee vuoteen 1997 verrattuna.              tatavoitteet asetetaan luvussa 35.30.
7810:    Metsähallitus tuottaa yhteiskunnallisia vir-               2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
7811: kistyspalveluita, uittotehtäviä ja metsänjalos-            mät kohteet
7812: tus- ja siemenhuoltotöitä sekä huolehtii eri                  Metsähallituksen investoinneista saa aiheu-
7813: säädöksissä mainituista viranomaistehtävistä.              tua menoja vuonna 1998 enintään 300 milj.
7814:    Metsähallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen              mk. Tämän lisäksi Metsähallitus saa suorittaa
7815: työllisyyttä pitämällä näillä alueilla metsätöis-          investointeja, jotka työministeriö, ympäristö-
7816: sä henkilötyön osuuden mahdollisimman suu-                 ministeriö tai maa- ja metsätalousministeriö
7817: rena.                                                      rahoittaa sekä käyttää hallinnassa olevaa maa-
7818:    Vuonna 1998 tavoitteena on, että Metsä-                 ja vesiomaisuutta vaihtomaina luonnonsuoje-
7819: hallitus tekee luonnonsuojelualuehankintoja                lualueiden hankintaan. Lisäksi Metsähallitus
7820: ympäristöministeriön ohjauksessa siten, että               saa tehdä vuonna 1998 investointeja koskevia
7821: niiden     hankkimiseen,      Metsähallitukselle           sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seu-
7822:                     EK 3411997 vp -HE 10011997 vp- Pääluokka 30                               101
7823: 
7824: raavina varainhoitovuosina enintään 200 milj.        3. Lainanotto
7825: mk.                                                  Metsähallitus oikeutetaan ottamaan valtion
7826:    Tärkeimmät investointikohteet ovat kiin-       liikelaitoksista annetun lain (62711987) 8 §:n
7827: teistörakenteen parantamiseen ja luonnonsuo-      2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 200
7828: jelualueiden hankintaan liittyvät maa- ja ve-     milj. mk.
7829: sialueiden hankinnat, maa- ja vesirakenteet
7830: sekä rakennukset.
7831: 
7832: 
7833: 
7834: 
7835:                                    97. Kasvinjalostuslaitos
7836:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
7837:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa
7838: 9 000 000 mk.
7839: 
7840: 
7841: 
7842: 
7843:                                    98. Siemenperunakeskus
7844:    22. Tutkimus- ja vienninedistämismenot           Määrärahaa saa käyttää Siemenperunakes-
7845: (siirtomääräraha 2 v)                             kukselle tutkimuksesta ja vienninedistämisestä
7846:    Momentille myönnetään 350 000 mk.              aiheutuvien menojen maksamiseen.
7847: 
7848: 
7849: 
7850: 
7851:              99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
7852:    25. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomäärä-     minnasta ja tämän tutkimustoiminnan ohjauk-
7853: raha 2 v)                                         sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Mää-
7854:    Momentille myönnetään 17 000 000 mk.           rärahaa saa käyttää palkkaus- ja muista
7855:    Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten or-     kulutusmenoista, tutkimushankkeiden asian-
7856: ganisaatioiden jäsenyydestä, solmituista muis-    tuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai
7857: ta kansainvälisistä ja valtioiden välisistä so-   laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luetta-
7858: pimuksista aiheutuvien muiden kuin jäsen-         vista laitehankinnoista aiheutuvien menojen
7859: maksumenojen maksamiseen sekä Suomen              maksamiseen maa- ja metsätalousministeriön
7860: lähialueyhteistyöstä ja muusta alan kansain-      tarkemmin määräämällä tavalla. Määrärahaa
7861: välisestä yhteistyöstä aiheutuvien kulutusme-     saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimus-
7862: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää         hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa
7863: enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan ti-      käyttää enintään 85 henkilötyövuotta vastaa-
7864: lapäisen henkilöstön palkkausmenojen mak-         van henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien
7865: samiseen.                                         menojen maksamiseen.
7866: 
7867:    27. Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomää-        41. Siemenhuollon edistäminen (siirtomää-
7868:                                                   räraha 3 v)                            ·
7869: räraha 3 v)                                          Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
7870:    Momentille myönnetään 36 200 000 mk.              Määrärahaa saa käyttää siemenhuollon edis-
7871:    Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri viras-      tämiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin
7872: tojen, laitosten tai muiden yksiköiden yhteis-    maa- ja metsätalousministeriön määräämällä
7873: työnä suoritettavasta hallinnonalan tehtäväalu-   tavalla siten, että myönnetty määrä yhdessä
7874: een strategista valmistelua sekä maatalous-       aiemmin myönnetyn tuen kanssa saa olla
7875: elinkeinon kehittämistä tukevasta tutkimustoi-    enintään 16 500 000 mk.
7876: 102                          EK 3411997 vp- HE 100/1997 vp
7877: 
7878:    48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien       66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut
7879: vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)     (arviomääräraha)
7880:    Momentille myönnetään 5 000 000 mk.              Momentille myönnetään 13 100 000 mk.
7881:    Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten         Määrärahaa saa käyttää Suomen jäsenmak-
7882: tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamises-     sujen maksamiseen kansainvälisille organisaa-
7883: ta annetun lain (284/1983, muut. 131011990 ja    tioille sekä muihin kansainvälisten sitoumus-
7884: 92/1995) 2 § :n mukaisten vahinkojen ja kus-     ten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksui-
7885: tannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten       hin.
7886: asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin. Mää-
7887: rärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin
7888: kohdistuvien menojen maksamiseen.
7889:                     EK 3411997 vp -     HE 10011997 vp -     Pääluokka 31                    103
7890: 
7891: 
7892: 
7893: 
7894:                                         Pääluokka 31
7895:                     LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
7896:                                     01. Liikenneministeriö
7897:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
7898:   Momentille myönnetään 61 926 000 mk.
7899: 
7900: 
7901: 
7902: 
7903:                                          24. Tielaitos
7904:    21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU)        77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siir-
7905: (siirtomääräraha 2 v)                             tomääräraha 2 v)
7906:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa             Momentille myönnetään 817 000 000 mk.
7907: 3 046 900 000 mk.                                    Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioitaan
7908:    Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden         merkittävien tieverkon kehittämishankkeiden
7909: perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien   toteuttamisesta sekä niitä vastaavien, myö-
7910: yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalu-      hemmin toteutettuvien tie- ja siltahankkeiden
7911: eiden hankinnoista sekä Tielaitoksen hallin-      suunnittelusta ja muista valmistelevista töistä
7912: taan kuuluvien rakennusten kunnostus- ja          aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää
7913: muutostöistä aiheutuvien menojen maksami-         myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia
7914: seen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tileistä     tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kan-
7915: poistoihin ja alan museotoiminnan tukemi-         sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val-
7916: seen. Momentin määrärahalla saa myös ra-          tion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöa-
7917: hoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrä-    loitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten
7918: rahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasunto-       osuuksien maksamiseen valtion osalta. Mää-
7919: jen liiketaloudellisin perustein määräytyvien     rärahasta on varattu 6 250 000 mk EU:n
7920: vuokrien alentamiseen.                            aluekehitysrahastosta rahoitettuvien tiehank-
7921:    Tielaitos saa tehdä sitoumuksia, joista ai-    keiden kansallista rahoitusosuutta varten.
7922: heutuu valtiolle myöhempinä vuosina menoja           Tieverkon kehittämisen hankkeista sekä tie-
7923: vuoden 1997 kustannustasossa enintään 1 000       ja siltasuunnitelmista saa tehdä sitoumuksia
7924: milj. mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n        siten, että niistä aiheutuu valtiolle myöhem-
7925: aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteoh-    pinä vuosina menoja vuoden 1997 kustannus-
7926: jelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten       tasossa enintään 1 000 milj. mk.
7927: rahoitusosuuksien maksamiseen sekä pilotti-
7928: hankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien         78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (ar-
7929: hankkeiden kansallisten osuuksien maksami-        viomääräraha)
7930:  seen. Määrärahasta on varattu 15 000 000 mk        Momentille myönnetään 67 000 000 mk.
7931: EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettuvien tie-      Määrärahaa saa käyttää Tielaitoksen ja
7932: hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten.    ulkopuolisten välisiin sitoumusosuuksiin pe-
7933: Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TEN-          rustuviin töihin.
7934:  hankkeiden menoihin.
7935:     Määrärahasta on osa alueiden kehittämises-      79. Järvenpää-Lahti moottoritien rakenta-
7936:  tä annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista       minen ja kunnossapito (siirtomääräraha 2 v)
7937:  aluekehitysrahaa.                                  Momentille myönnetään 8 000 000 mk.
7938: 104                           EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
7939: 
7940:   Määrärahaa saa käyttää Järvenpää-Lahti          mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä
7941: moottoritien rakentamista ja k:unnossapitoa       kiinteistötoimitusmaksusta   annetun    lain
7942: koskevasta yksityisrahoitussopimuksesta ai-       (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmak-
7943: heutuvien menojen maksamiseen sekä sopi-          sujen maksamiseen.
7944: muksen valvonnasta aiheutuvien menoJen
7945: maksamiseen.                                         Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten
7946:                                                   tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaa-
7947:   87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankin-       miseen ennen tiesuunnitelman vahvistamista.
7948: nat ja korvaukset (arviomääräraha)                Määrärahaa saa käyttää myös tielain
7949:   Momentille myönnetään 150 000 000 mk.           (243/1954) mukaisten korkohyvitysten mak-
7950:   Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä an-     samiseen luottolaitoksille. Korkohyvityksen
7951: netun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957)     piiriin ei hyväksytä uusia lainoja.
7952: 
7953: 
7954: 
7955: 
7956:                                     30. Merenkulkulaitos
7957:    21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärä-          77. Väylätyöt (osa EU) (siirtomääräraha
7958: raha 2 v)                                         3 v)
7959:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa             Momentille myönnetään 140 000 000 mk.
7960: 67 775 000 mk.
7961:    Määrärahaa saa käyttää myös prototyyppien         Määrärahaa saa käyttää turvalaitteiden, väy-
7962: ja ns. nollasarjan tuote-erien hankintaa kos-     lätöiden, kanavien ja muiden maa- ja vesira-
7963: kevien sopimusten mukaisiin tuotekehitysme-       kennustöiden suunnittelusta, tutkimuksesta, ra-
7964: noihin valtioneuvoston vahvistamien yleisten      kentamisesta ja peruskorjauksista, turvalaittei-
7965: perusteiden mukaisesti. Määrärahasta on va-       den vauriokorjauksista ja laitehankinnoista
7966: rattu 1 100 000 mk EU:n aluekehitysrahastos-      aiheutuvien menojen maksamiseen sekä me-
7967: ta rahoitettavien hankkeiden kansallista osuut-   renkulk:ulaitoksen hallintaan kuuluvien talojen
7968: ta varten. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n       uudisrakennus- ja perusparannusmenoihin.
7969: TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoi-        Määrärahasta on varattu 500 000 markkaa
7970: hin. Määrärahaa saa käyttää myös palvelus-        EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien
7971: suhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein       hankkeiden kansallista osuutta varten. Lisäksi
7972: määräytyvien vuokrien alentamiseen.               määrärahaa saa käyttää EU:n TEN-hankkei-
7973:                                                   den menoihin.
7974:    22. Saimaan kanavan hoitokunta ( arviomää-
7975: räraha)                                             87. Maa- ja vesialueiden hankinta (siirto-
7976:    Momentille myönnetään 1 200 000 mk.            määräraha 3 v)
7977:    Määrärahaa saa käyttää Saimaan kanavan
7978: hoitokunnan puheenjohtajan ja jäsenten palk-        Momentille myönnetään 400 000 mk.
7979: kioiden, viiden viran palkkauksen, matkakor-        Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden
7980: vausten, toimistokaluston hankinta- ja kor-       maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista
7981: jausmenojen sekä muiden kulutus- ja edus-         varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden han-
7982: tusmenojen maksamiseen.                           kintamenojen sekä vesilain (264/1961) mu-
7983:                                                   kaisten korvausten maksamiseen.
7984:   70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
7985:   Momentille myönnetään 253 000 000 mk.
7986: 
7987: 
7988: 
7989: 
7990:                                    31. Merentutkimuslaitos
7991:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
7992:   Momentille myönnetään 33 387 000 mk.            symien tutkimushankkeiden rahoitukseen.
7993:                     EK 3411997 vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka 31                               105
7994: 
7995:    22. Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha         28. Maksutlinen palvelutoiminta (arviomää-
7996: 3 v)                                              räraha)
7997:    Momentille myönnetään 5 000 000 mk.               Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
7998:    Määrärahaa saa käyttää Etelämanner-toi-           Määrärahaa saa käyttää enintään seitsemää
7999: minnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.         henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
8000: Määrärahaa saa käyttää enintään kahta hen-        kaamiseen.
8001: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa-
8002: miseen.
8003: 
8004: 
8005: 
8006: 
8007:                    32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
8008:    31. Kauppa- ja teollisuussatamien raken-       sen saajan tulee sitoutua toiminnan jatkami-
8009: tamisen korkotuki (arvio määräraha)               seen Suomen lipun alla määräajaksi.
8010:    Momentille myönnetään 400 000 mk.                   Määrärahaa saa käyttää myös vastaavan-
8011:    Määrärahaa saa käyttää merenkulkuhalli-        laisiin korkotukimenoihin Ahvenanmaan maa-
8012: tuksen päätöksen mukaisesti luottolaitosten       kuntalain (39/1978) nojalla hyväksytyistä lai-
8013: varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai-     noista ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten
8014: noista annetun lain (1015/1977) 2 §:n nojalla     hankintaan.
8015: kauppa- ja teollisuussatamien rakentamiseen           b) Määrärahaa saa käyttää korkohyvitysten
8016: myönnetyistä korkotukilainoista luottolaitok-     maksamiseen luottolaitoksille liikenneminis-
8017: sille suoritettavien korkohyvitysten maksami-     teriön vahvistamien yleisten perusteiden mu-
8018:                                                   kaisesti luottolaitosten varoista myönnettävis-
8019: seen. Uusia korkotukilainoja ei myönnetä.         tä eräistä korkotukilainoista annetun lain
8020: Aikaisemmin hyväksyttyjen korkotukilainojen       (101511977) 2 §:n 6 kohdan (muut. 1557/1992)
8021: korkohyvitys on neljän ensimmäisen laina-         perusteella suomalaisille varustamotoimintaa
8022: vuoden aikana 4 prosenttiyksikköä ja laina-       harjoittaville yrityksille annetuille lainoille,
8023: vuosien 5-8 aikana 2 prosenttiyksikköä.           jotka on tarkoitettu kotimaisilta telakoilta
8024: Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkotu-         tapahtuviin lastialusten ja pääasiassa lastin
8025: kea ei makseta.                                   kuljetukseen tarkoitetun muun vesikuljetuska-
8026:                                                   luston hankintoihin ja peruskorjauksiin sekä
8027:    40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar-    ulkomailta käytettyinä astettavien alle 1 600
8028: viomääräraha)                                     bruttorekisteritonnin pienalusten hankintoihin.
8029:    Momentille myönnetään 31 000 000 mk.           Vain erittäin painavista syistä korkotukea
8030:    Määrärahaa saa käyttää seuraavasti:            voidaan myöntää myös ulkomailta tapahtuvien
8031:    a) Määrärahasta saa käyttää enintään           uudishankintojen lainoihin. Määrärahaa saa
8032: 8 000 000 mk valtioneuvoston vahvistamien         käyttää myös korkotukimenoihin Ahvenan-
8033: yleisten perusteiden mukaisesti avustusten        maan maakuntalain nojalla hyväksytyistä lai-
8034: maksamiseen ulkomaankaupan merikulj etuk-         noista ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten
8035: sia varten vuosina 1988-1989 tilattujen tai       hankintaan.
8036: hankittujen pienalusten hankintaa varten otet-        Korkotukea voidaan myöntää kotimaisiin
8037: tujen lainojen korkomenojen alentamiseen.         hankintoihin myös silloin, kun hankinta ra-
8038: Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että           hoitetaan käyttäen hyväksi alustoimitusten
8039: laina on hyväksytty mainittuina vuosina tämän     rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta an-
8040: tuen piiriin, ja ettei samaan tarkoitukseen ole   nettua lakia (1173/1990). Uusia korkotukilai-
8041: myönnetty muuta valtion korkotukea tai avus-      noja ei myönnetä.
8042: tusta. Avustusta saa myöntää enintään 90              Aikaisemmin myönnettyjen korkotukilaino-
8043: prosenttia hyväksyttävän koron määrästä enin-     jen korkohyvityksen määrä saa olla enintään
8044: tään kymmenen ensimmäisen lainavuoden             kunakin vuonna tehdyn päätöksen mukainen.
8045: aikana. Avustuksen myöntämisen edellytyk-             Korkotuen myöntämisen edellytyksenä on,
8046: senä on, että aluksen miehitys- ja muut            että aluksen miehitys- ja muut käyttökustan-
8047: käyttökustannukset eivät estä aluksen kannat-      nukset eivät estä aluksen kannattavaa toimin-
8048: tavaa toimintaa pitkällä aikavälillä. Avustuk-     taa pitkällä aikavälillä.
8049: 14   270862
8050: 106                            EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
8051: 
8052:    41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette-           Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikai-
8053: loon merkittyjen alusten kilpailuedellytysten       semmin myönnettyjen korkotukilainojen kor-
8054: turvaaminen (arviomääräraha)                        kohyvityksen määrä on neljän ensimmäisen
8055:    Momentille myönnetään 13 7 000 000 mk.           lainavuoden aikana 4 prosenttia ja 5-8
8056:    Määrärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen        lainavuosien aikana 2 prosenttia.
8057: kauppa-alusluettelosta        annetun    lain          Määräraha on alueiden kehittämisestä an-
8058: ( 1707/1991) mukaisen tuen maksamiseen alus-        netun lain 6 § :n mukainen aluekehitysraha.
8059: luetteloon merkityille lastialuksille.
8060:                                                        50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset
8061:    44. (31.32.44 ja 45) Saaristoliikenteen          (arviomääräraha)
8062: avustaminen                                            Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
8063:    Momentille myönnetään 820 000 mk.                   Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista an-
8064:    Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-         netun lain (189/1936) mukaisten avustusten
8065: miseen saariston kulkuyhteyksiä haitaville          maksamiseen ammatissaan toimivien meri-
8066: liikennöitsijöille valtioneuvoston päätöksen        miesten hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan
8067: (250/1986) mukaisin perustein. Määrärahaa           ja meripelastustoiminnan edistämiseen. Avus-
8068: saa lisäksi käyttää korkohyvityksen maksami-        tukset myönnetään merenkulkuhallituksen
8069: seen luottolaitoksille eräistä korkotukilainoista   määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin me-
8070: annetun lain (101511977) 2 §:n 4 momentin           noihin.
8071: mukaisesti saaristoliikenteen alusten peruskor-
8072: jauksiin ja uudishankintoihin annettaville lai-
8073: noille.
8074: 
8075: 
8076: 
8077:                                       50. Ilmatieteen laitos
8078:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           symien tutkimushankkeiden rahoitukseen ja
8079:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa             palvelusuhdeasuntojen liiketaloudellisin perus-
8080: 134 110 000 mk.                                     tein määräytyvien vuokrien alentamiseen.
8081:   Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
8082: 
8083: 
8084: 
8085:                            55. Viestinnän korvaukset ja avustukset
8086:    41. Sanomalehdistön tuki                         tukemiseen samojen jakoperusteiden mukaan
8087:    Momentille myönnetään 75 000 000 mk.             kuin puoluelain 9 §:ssä tarkoitettu avustus.
8088:    Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston
8089: erikseen määräämin ehdoin avustusten mak-             . 61. Poikkeusolqj~n Vi_ff~t~:ztäjärjestelyistä
8090: samiseen sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja        mheutuvat menot ~snrtomaararaha 3 v)
8091: muiden kustannusten alentamiseksi. Tukea                Momentille myonnetään 5 000 000 mk.
8092:                                                         Määrärahasta saa käyttää poikkeusolojen
8093: voidaan käyttää myös sanomalehdistön kehit-         varaverkon sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien
8094: tämishankkeisiin.                                   vara- ja erityisyhteyksien suunnitteluun, ra-
8095:    Määrärahasta saa käyttää 35 000 000 mk           kentamiseen ja ylläpitoon sekä järjestelmien
8096: puolueille niiden lehdistön ja sitä vastaavan       tehostetusta suoJaamisesta, ylläpidosta ja ke-
8097: sähköisen julkaisutoiminnan tukemiseen sekä         hittämisestä aiheutuvien korvausten maKsami-
8098: Ahvenanmaan maakunnalle tiedotustoiminnan           seen.
8099:                      EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka 31                               107
8100: 
8101:           57. Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen kehittäminen
8102:     34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metro-             Määrärahaa saa käyttää kannattamattomien
8103: järjestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen          junaliikennepalvelujen ja muiden joukkolii-
8104:  (siirtomääräraha 3 v)                               kenneP.alveluiden ostoon. Määrärahaa saa
8105:     Momentille myönnetään 29 000 000 mk.             käyttää avustuksina myös julkisen liikenteen
8106:     Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa-         kehittämiseen, kuten suunmtteluun, tutkimuk-
8107:  miseen Helsingin kaupungille itämetron suun-        seen, informaatio- ja maksuvälinetekniikan
8108:                                                      edistämiseen sekä matkakeskusten ja linja-
8109:  nitteluun ja rataosuuden rakentamiseen siten,       autoasemien palvelukyvyn parantamiseen.
8110:  että valtion osuus on enintään 150 milj. mk            Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväk-
8111:  kuitenkin enintään 30 % kustannuksista.             symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden
8112:                                                      rahoitukseen.
8113:   61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja               Määrärahasta osa on alueiden kehittämises-
8114: kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)                   tä annetun lain 6 § :n mukaista aluekehitysra-
8115:   Momentille myönnetään 492 000 000 mk.              haa.
8116: 
8117: 
8118: 
8119:                                            58. Radanpito
8120:    21. Perusradanpito (osa EU) (siirtomäärä-         Ratahallintokeskus tehdä sitoumuksia siten,
8121: raha 2 v)                                            että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhem-
8122:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa             pinä vuosina enintään 800 000 000 mk.
8123: 1 363 000 000 mk.
8124:    Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi            77. Rataverkon kehittäminen (siirtomäärä-
8125: joukkoliikenteen tarkastusm_aksutoimi_nnan ~        raha 2 v)
8126: luihin, EU:n TEN-hankke1den tutkimus- Ja                Momentille myönnetään 278 000 000 mk.
8127: suunnittelumenojen maksamiseen sekä lähi-               Määrärahaa saa käyttää radanpidon kehit-
8128: alueyhteistyöhön.                                    tämishankkeisiin sekä Ratahallintokeskuksen
8129:     Määrärahaa saa käyttää myös EU :n alue-          hallintaan kuuluvien talojen uudisrakennus- ja
8130: kehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia      perusparannusmenoihin.
8131: toteuttavien hankkeiden sekä pilottihankkeita           Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia
8132: ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden         siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja
8133: kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen.          myöhempinä vuosina enintään 300 000 000
8134: Määrärahasta on varattu 7 000 000 mk kan-            mk.
8135:  sallista rahoitusta varten.
8136:     Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ra-
8137:  tamaksua, joka määrätään rataverkkolain mu-            87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja
8138:  kaan rataverkon käytön, rataverkon tason ja         korvaukset (arviomääräraha)
8139:  markkinatilanteen sekä radanr.idon kustannus-          Momentille myönnetään 6 000 000 mk.
8140:  ten perusteella siten kuin liikenneministeriö          Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radan-
8141:  tarkemmin määrää. Ratamaksun perusosa las-          pidosta ja rataverkon käyttämisestä annetun
8142:  ketaan kuljetettujen tavaraliikenteen tonnimää-     lain mukaista toimintaa varten hankittavien
8143:  rien mukaan ja muuttuva osa henkilö- ja             maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoi-
8144:  tavaraliikenteen toteutuneiden bruttotonniki-       mitusmaksusta annetun lain (558/1995) mu-
8145:  lometrien mukaan.                                   kaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksami-
8146:     Radanpidon hankkeiden toteutuksesta saa          seen.
8147: 108                            EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
8148: 
8149:                                           92. Ilmailulaitos
8150:    1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet            tua menoja vuonna 1998 enintään 500 milj.
8151:    Ilmailulaitoksen tavoitteena on toimialansa       mk. Lisäksi Ilmailu1aitos saa tehdä vuonna
8152: ja tehtäviensä mukaisesti huolehtia siitä, että      1998 investointeja koskevia sitoumuksia, jois-
8153: ilmailutoiminta tapahtuu mahdollisimman tur-         ta saa aiheutua menoja seuraavina varainhoi-
8154: vallisesti, tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti      tovuosina enintään 600 milj. mk. Tärkeimmät
8155: ja taloudellisesti.                                  investointikohteet liittyvät Helsinki-Vantaan
8156:    Ilmailulaitoksen tulee huolehtia palvelujen-      lentoaseman edelleen kehittämiseen sekä len-
8157: sa tarjonnasta ja kehittämisestä kannattavan         nonvarmistusjärjestelmän uusinnan loppuun-
8158: liiketoiminnan edellytysten mukaisesti ottaen        saattamiseen.
8159: huomioon asiakkaitten, mukaan lukien soti-              Lisäksi valtioneuvosto saa oikeuttaa Ilmai-
8160: lasilmailu, sekä yhteiskunnan tarpeet siten,         lulaitoksen antamaan vastavakuutta vaatimatta
8161: että Suomen lentoasemia ja lennonvarmistus-          omavelkaisia takauksia lentokenttä- ja lennon-
8162: järjeste~mää ylläpidetä~n.J~ ke~itetä~~.yhtenä       varmistuspalveluja tuottamien tytäryhtiöiden-
8163: kokonaisuutena p enslSlJaiSestl pyntaan tur-         sä tai Ilmailulaitoksen toimialaan liittyvien
8164: vaamaan säännöllisen reittiliikenteen edellyt-       kiinteistöyhtiöidensä ottamien yhteensä enin-
8165: tämät palvelut ja että lentoasemia ja lennon-        tään 100 milj. mk lainojen vakuudeksi.
8166: varmistusjärjestelmää kehitetään niiden pal-            3. Lainanotto
8167: velujen kysyntää vastaavasti.                           Ilmailulaitos oikeutetaan ottamaan valtion
8168:   2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-         liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n
8169: mät kohteet                                          2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 250
8170:   Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheu-        milj. mk.
8171: 
8172: 
8173: 
8174:                          93. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut
8175:    41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen ra-         nusinvestointeihin. Määrärahaa saa käyttää
8176: kentamiseen ja ylläpitoon                            myös lentopaikkojen s~unnittelu- ja valvon-
8177:    Momentille myönnetään 8 000 000 mk.               takustannusten avustamiseen.
8178:    Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-            Määräraha on alueiden kehittämisestä an-
8179: miseen muiden kuin Ilmailulaitoksen ylläpi-          netun lain 6 § :n mukainen aluekehitysraha.
8180: tämien, lähinnä reitti- ja kevytreittiliikenteen
8181: piirissä olevien lentopaikkojen rakenteiden ja         43. Korvaus Ilmailulaitokselle valmiusteh-
8182: laitteiden parantamiseen sekä kenttien ylläpi-       tävistä
8183: don avustamiseen ja näiden lentopaikkoJen
8184: rakentamiseen otettujen lainojen kustannuk-             Momentille myönnetään 27 200 000 mk.
8185: siin. Ylläpidon avustamisen edellytyksenä on            Määrärahaa saa käyttää korvauksena Ilmai-
8186: säännöllisen reitti- ja kevytreittiliikenteen har-   lulaitokselle siviili- ja sotilasliikennettä pal-
8187: joittaminen. Momentilta maksetaan lisäksi            veleville lentoasemille sotilasilmailusta aiheu-
8188: avustuksia pienempien lentopaikkojen raken-          tuvien kiinteiden kustannusten kattamiseksi.
8189: 
8190: 
8191: 
8192:                                             96. Raskone
8193:    1. Palvelu ja muut toimintatavoitteet             kehitetään määrätietoisesti päämääränä mah-
8194:    Raskoneen pääliiketoiminta on raskaan ajo-        dollisimman suuren lisäarvon tuottaminen asi-
8195: neuvo- ja työkonekaluston sekä niiden lisä-          akkaalle liiketaloudellisesti kannattavasti.
8196: laitteiden kunnossapito. Palveluja tarjotaan            Toimintojen kannattavuutta parannetaan toi-
8197: kaikille yhteisöille ja urakoitsijoille, jotka       mintoja rationalisoimalla, keskittymällä pää-
8198: tarvitsevat omien päätoimintojensa tueksi ajo-       liiketoimintaan ja resurssien käyttöastetta pa-
8199: neuvo- ja työkonekaluston kunnossapidon pal-         rantamalla. Tilikaudella valmistaudutaan tule-
8200: veluja. Asiantuntijuutta pääliiketoiminnassa         vaan organisaatiomuutokseen.
8201:                     EK 34/1997 vp -HE 10011997 vp- Pääluokka 31                           109
8202: 
8203:   2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-        Tärkeimmät investointikohteet ovat toimin-
8204: mät kohteet                                      takyvyn ylläpitoon ja toimintojen kehittämi-
8205:   Raskoneen investoinneista saa aiheutua me-     seen liittyvät investoinnit.
8206: noja vuonna 1998 enintään 10 milj. mk.              3. Lainanotto
8207: Lisäksi Raskone saa tehdä vuonna 1998               Raskone oikeutetaan ottamaan valtion lii-
8208: investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa   kelaitoksista annetun lain 8 §:n 2 momentissa
8209: aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosi-     tarkoitettua lainaa enintään 15 milj. mk.
8210: na enintään 10 milj. mk.
8211: 
8212: 
8213: 
8214:                    99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot
8215:    22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomäärä-       45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan
8216: raha 3 v)                                        avustaminen (siirtomääräraha 3 v)
8217:    Momentille myönnetään 43 000 000 mk.             Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
8218:    Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehit-       Määrärahaa saa käyttää IVY -maiden ja Itä-
8219: tämismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa       ja Keski-Euroopan maiden liikennealan kou-
8220: saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutki-         lutukseen ja vastaavanlaisen toiminnan avus-
8221: mus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen ja     tamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yhtä
8222: niihin liittyvien tarjousten tekemiseen.         henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
8223:                                                  kaukseen ja muihin toimintamenoihin.
8224:    40. Eräät valtionavut
8225:    Momentille myönnetään 4 650 000 mk.
8226:    Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-         50. Valtionapu yksityisten teiden kunnos-
8227: miseen liikennealan yhteisöjen toiminnan tu-     sapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha
8228: kemiseen ja liikennealan museotoiminnan ra-      3 v)
8229: kennushankkeisiin ja muihin kehittämisinves-        Momentille myönnetään 30 000 000 mk.
8230: tointeihin.                                         Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä
8231:                                                  annetun lain ja asetuksen mukaisten valtion-
8232:   42. Korvaus koulutuksesta                      apujen maksamiseen, yksityisten teiden kun-
8233:   Momentille myönnetään 23 000 000 mk.           nossapitoon ja parantamiseen. Määrärahasta
8234:   Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa-       käytetään 9 000 000 mk Pohjois-Suomen yk-
8235: miseen rautatie- ja ilmaliikenteen ammatti-      sityisiin teihin vanhojen metsien suojelupää-
8236: koulutuksesta.                                   töksen kompensaationa.
8237: 110                           EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
8238: 
8239: 
8240: 
8241: 
8242:                                          Pääluokka 32
8243:          KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
8244:    Luottolaitosten varoista myönnettävistä            Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia
8245: eräistä korkotukilainoista annetun lain            varastointiavustuksia saa vuonna 1998 myön-
8246: (1 0 1511977) 4 § :n mukainen turvavarastointi-    tää enintään 200 000 mk.
8247: lainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on
8248: 5 %. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväk-
8249: syä vuonna 1998 enintään 50 000 000 mk.
8250: 
8251: 
8252: 
8253:                              01. Kauppa- ja teollisuusministeriö
8254:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         ja tutkimusten ohjaamisesta sekä johtamisesta
8255:    Momentille myönnetään 112 225 000 mk.           aiheutuvien matka- ym. menojen maksami-
8256:    Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000       seen. Määrärahaa saa käyttää myös teollisuus-
8257: mk kuluttajatiedon julkistaruispalkintoa var-      poliittisista tutkimuksista, kehittämishankkeis-
8258: ten.                                               ta ja selvityksistä aiheutuviin palkkaus- ja
8259:                                                    palkkiomenoihin, koti- ja ulkomaan matkoi-
8260:    22. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus-    hin, julkaisu- ja tiedotusmenoihin sekä muihin
8261: ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v)          vastaaviin toimintamenoihin. Määrärahaa saa
8262:    Momentille myönnetään 14 500 000 mk.            käyttää enintään 22 henkilötyövuotta vastaa-
8263:    Määrärahaa saa käyttää ulkopuolisilta tilat-    van henkilöstömäärän palkkaamiseen.
8264: tavien ministeriön strategista valmistelua tu-
8265: kevien tutkimusten ja selvitysten tekemisestä         66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut
8266:  aiheutuvien menojen maksamiseen. Kohteena         ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)
8267: voivat olla valtioiden väliseen taloudelliseen        Momentille myönnetään 47 090 000 mk.
8268: yhdentymiseen ja sen vaikutuksiin, ulko- ja           Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
8269: kotimaankauppaan, yritysten ja niiden tuottei-     jestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien
8270: den kilpailukykyyn, kansainvälistymisen es-         sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien
8271: teisiin Ja seurauksiin, markkinointiin ja liik-    kulutus- ja palkkausmenojen maksamiseen.
8272: keenjohdon ongelmiin liittyvät tutkimukset ja
8273: kehittämistoimenpiteet. Määrärahaa saa käyt-          92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastol-
8274: tää myös vaikuttavuusarviointien tekemiseen,       le (arviomääräraha)
8275: matkailua, pientä ja keskisuurta yritystoimin-        Momentille myönnetään 64 400 000 mk.
8276: taa, kilpailua ja kuluttajia koskeviin tutkimuk-      Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain
8277: siin ja kehittämistoimenpiteisiin, elintarvi-      (990/1987) 52 §:n mukaisen korvauksen mak-
8278: keselvityksiin, julkaisumenojen maksamiseen        samiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle.
8279: 
8280: 
8281:                              03. Työvoima- ja elinkeinokeskukset
8282:   21. (32.02.21, 32.03.21 ja 52.24) Toimin-           Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvon-
8283: tamenot (osa EU) (siirtomåäräraha 2 v)             takeskuksista ja VIentiasiamiestoiminnasta
8284:   Momentille myönnetään nettomäärårahaa            aiheutuvien menojen maksamiseen.
8285: 134 700 000 mk.                                       Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alue-
8286:                     EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka 32                               111
8287: 
8288: kehitys- ja sosiaalirahastoista sekä maatalou-   tus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalve-
8289: den ohjaus- ja tukirahastosta rahoitettavien     lujen maksullisen toiminnan hintojen alenta-
8290: ohjelmien, yhteisöaloitteiden ja pilottihank-    miseen enintään 29 600 000 mk.
8291: keiden kansallisten rahoitusosuuksien maksa-        Määrärahaa saa käyttää myös sellaisen
8292: miseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu   kehittämiskoulutuksen hankintaan pk-yrityk-
8293: 1 600 000 mk EU:n aluekehitysrahaston,           sille, johon osallistuu teknisen ja taloudellisen
8294: 26 800 000 mk sosiaalirahaston ja 100 000 mk     koulutuksen saaneita työttömiä.
8295: maatalouden ohjaus- ja tukirahaston hankkei-        Määrärahasta osa on alueiden kehittämises-
8296: den kansallista rahoitusosuutta varten.          tä annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista
8297:    Määrärahaa saa käyttää neuvonta-, koulu-      aluekehitysrahaa.
8298: 
8299: 
8300: 
8301:                                     27. Kuluttajavirasto
8302:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille
8303:    Momentille myönnetään 25 400 000 mk.             Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
8304:    Määrärahasta saa käyttää Kuluttaja-lehdestä      Määrärahaa saa käyttää avustuksena kulut-
8305: aiheutuvan maksullisen toiminnan hintojen        tajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotita-
8306: alentamiseen enintään 800 000 mk.                lousosaston tukemiseen Kuluttajaviraston
8307:                                                  määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin me-
8308:                                                  noihin.
8309: 
8310: 
8311: 
8312:                                28. Kuluttajavalituslautakunta
8313:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8314:    Momentille myönnetään 5 956 000 mk.
8315: 
8316: 
8317: 
8318:                                      29. Kilpailuvirasto
8319:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8320:    Momentille myönnetään 17 200 000 mk.
8321: 
8322: 
8323: 
8324:                                     30. Elintarvikevirasto
8325:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8326:    Momentille myönnetään 10 500 000 mk.
8327: 
8328: 
8329: 
8330:                              31. Kuluttaja-asiamiehen toimisto
8331:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8332:    Momentille myönnetään 7 000 000 mk.
8333: 112                           EK 34/1997 vp -     HE 100/1997 vp
8334: 
8335:                                32. Patentti- ja rekisterihallitus
8336:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          22. Yhdistysrekisterin toimintamenot (siir-
8337:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa          tomääräraha 2 v)
8338: 794 000 mk.                                         Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8339:    Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälis-      5 520 000 mk.
8340: ten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja
8341: taloudellisen kehityksen edistämiseen tarkoi-
8342: tettuihin ja kansainväliseen toimintaan liitty-
8343: viin projekteihin.
8344: 
8345: 
8346: 
8347:                                 33. Kuluttajatutkimuskeskus
8348:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8349:   Momentille myönnetään 9 400 000 mk.
8350: 
8351: 
8352: 
8353:                                   38. Mittatekniikan keskus
8354:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)        jestämisestä, mittatekniikan edistämisestä sekä
8355:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa          EU:n standardeihin, mittauksiin ja testausoh-
8356: 4 617 000 mk.                                     jelmaan liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä
8357:    Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväk-       ja kehittämishankkeista aiheutuviin palkkaus-
8358: symien tutkimushankkeiden rahoitusta varten.      ja palkkiomenoihin, koti- ja ulkomaanmatkoi-
8359:                                                   hin, julkaisu-, koulutus- ja tiedotusmenoihin,
8360:    23. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän      asiantuntijapalveluihin, laitehankintamenoihin
8361: kehittäminen ja EU·n standardit, mittaukset ja    sekä muihin mainituista toiminnoista aiheu-
8362: testausohjelma (siirtomääräraha 3 v)              tuviin toimintamenoihin. Määrärahaa saa käyt-
8363:    Momentille myönnetään 5 600 000 mk.            tää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan
8364:    Määrärahaa saa käyttää mittayksiköistä ja      henkilöstömäärän palkkaamiseen. Henkilötyö-
8365: mittanormaalijärjestelmästä annetun lain          vuosia saa käyttää myös akkreditointipalve-
8366: (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanor-      lujen tuottamiseen, akkreditoinnin, teknisen
8367: maalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta,      infrastruktuurin ja niihin liittyvän toiminnan
8368: kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toi-    tiedotus-, opastus-, koulutus- ja kehittämistoi-
8369: minnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallin-     mintaan.
8370: noinnista, kansallisen kalibrointipalvelun jär-
8371: 
8372: 
8373: 
8374:                                40. Geologian tutkimuskeskus
8375:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
8376:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa           symien tutkimushankkeiden rahoitusta varten.
8377: 202 544 000 mk.
8378:                      EK 3411997 vp -HE 100/1997 vp- Pääluokka 32                              113
8379: 
8380:                                   41. Turvatekniikan keskus
8381:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
8382:      Momentille myönnetään 36 483 000 mk.          symien tutkimushankkeiden rahoitusta varten.
8383: 
8384: 
8385: 
8386:                            42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
8387:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)            Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
8388:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa            symien tutkimushankkeiden rahoitusta varten.
8389: 329 000 000 mk.
8390: 
8391: 
8392: 
8393:                               44. Teknologian kehittämiskeskus
8394:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)             Määrärahasta on varattu 25 000 000 mk
8395:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa            EU:n aluekehitysrahaston ja 6 000 000 mk
8396: 89 000 000 mk.                                     EU :n sosiaalirahaston hankkeiden kansallista
8397:   Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-          rahoitusosuutta varten.
8398: symien hankkeiden rahoitusta varten.                  Vuonna 1998 sitoumuksia saa hyväksyä
8399:                                                    enintään 815 000 000 mk, josta EU:n alueke-
8400:    23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU)        hitysrahastosta rahoitettavien tavoiteohjelmien
8401: (arviomääräraha)                                   ja      yhteisöaloitteiden       toteuttamiseen
8402:    Momentille myönnetään 724 000 000 mk.           25 000 000 mk.
8403:    Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyt-
8404: tää sellaisten soveltavan teknisen tutkimuksen        40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (ar-
8405: hankkeiden rahoitukseen, jotka kohottavat tai      viomääräraha)
8406: ylläpitävät teknologian tasoa ja jotka palve-         Momentille myönnetään 744 000 000 mk.
8407: levat teollisuuden kansainvälisen kilpailuky-         Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyt-
8408: vyn parantamista.                                  tää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
8409:    Rahoitusta saa käyttää:                         avustuksiin yrityksille ja yhteisöille teknolo-
8410:    -korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja           giseen tutkimukseen ja kehitykseen, jonka
8411: muiden julkisten soveltavan tutkimuksen yk-        tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpai-
8412: siköiden kansallisiin ja kansainvälisiin hank-     lukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien
8413: keisiin                                            ja palveluiden kehittämistä.
8414:    -kansainvälisen yhteistyön ohjelmien ja            Tuotekehitysavustuksilla edistetään elinkei-
8415: hankkeiden osallistumismaksuihin                   norakenteen ja yritysten tuotevalikoiman ke-
8416:    -julkisten laitosten uutuustuotteiden han-      hittämistä kansainvälisen kilpailun ja markki-
8417: kinnan tukemiseen kauppa- ja teollisuusmi-         noiden edellyttämällä tavalla sekä tuetaan
8418: nisteriön vahvistamien perusteiden mukaisesti      tuotannollisten ja palveluyritysten uuden tek-
8419:                                                    nologian kehittämistä ja hyödyntämistä. A vus-
8420:    - sellaisten tilaustutkimusten, selvitysten,    tuksilla tuetaan myös energiatalouden, ympä-
8421: asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalveluiden   ristötekniikan ja terveydenhoidon kehittämi-
8422: ostamiseen, joita tarvitaan tutkimus- ja kehi-     seen liittyvien teknologioiden kehitystä ja
8423: tystyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden         liiketaloudellista hyödyntämistä. Tuotekehi-
8424: parantamiseksi                                     tysavustuksilla kannustetaan yrityksiä yhtei-
8425:     - yritysten kehityshankkeiden esiselvitys-     siin teknologiahankkeisiin ja -ohjelmiin, joi-
8426: ten rahoitukseen                                   den avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä ja
8427:     - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin         tehostamaan resurssien käyttöä sekä saamaan
8428:     - EU:n aluekehitysrahastosta ja sosiaali-      sekä suuret että pienet yritykset mukaan
8429: rahastosta rahoitettavien hankkeiden sekä yh-      teknologian mahdollisuuksien hyödyntämi-
8430:  teisöaloitteiden kansallisiin osuuksiin.          seen.
8431: 15    270862
8432: 114                           EK 3411997 vp- HE 100/1997 vp
8433: 
8434:     Avustuksia myönnettäessä otetaan huo-          liittyvien teknologioiden kehitykseen ja liike-
8435: mioon erityisesti hankkeiden vaativuus, uuden      taloudelliseen hyödyntämiseen. Lainoja myön-
8436: teknologian hyväksikäyttö hankkeiden alku-         netään ensisijaisesti konkreettiseen tuotekehi-
8437: vaiheissa sekä pienen ja keskisuuren teolli-       tykseen ja tuotteistamiseen. Lainat voidaan
8438: suuden erityistarpeet. Avustuksia myönnetään       myöntää vakuutta vaatimatta. Lainat voidaan
8439: ensisijassa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja        myöntää ehdollisina siten, että mikäli kehi-
8440: kehitykseen hankkeen alkuvaiheessa.                tystyö ei johda taloudellisesti hyödynnettä-
8441:     Avustuksia saa käyttää:                        vään tulokseen, teknologian kehittämiskeskuk-
8442:    - yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja          sella on lainan saajan hakemuksesta oikeus
8443: tuotekehityshankkeisiin ja niiden kaupallista-     jättää lainan maksamaton pääoma ja korot
8444: miseen                                             kokonaan tai osittain takaism perimättä.
8445:    .-:- yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjel-      Lainoja saa myöntää:
8446: mnn                                                   - yritysten ja yhteisöjen tuotekehityshank-
8447:    -vienille ja keskisuurille yrityksille tek-     keisiin ja niiden kaupallistamiseen
8448: nologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hank-        - yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjel-
8449: kimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen         miin
8450: osana                                                 - pienille ja keskisuurille yrityksille tek-
8451:     - EU :n hyväksymiin tutkimushankkeisiin        nologiahankintoihin tutkimus- ja tuotekehitys-
8452:     - EU:n aluekehitysrahastosta ja sosiaali-      hankkeen osana
8453: rahastosta rahoitettavien hankkeiden sekä yh-         - korkean teknologian tuotantotekniikoi-
8454: teisöaloitteiden kansallisiin osuuksiin.           den ja -prosessien kehittämiseen ja kokeile-
8455:     Määrärahasta on varattu 45 000 000 mk          miseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa
8456: EU:n aluekehitysrahaston ja 6 000 000 mk              - EU :n hyväksymiin tutkimushankkeisiin.
8457: sosiaalirahaston hankkeiden kansallista rahoi-         Vuonna 1998 uusia lainoja saa myöntää
8458: tusosuutta varten.                                 enintään 285 000 000 mk.
8459:     Vuonna 1998 avustuksia saa myöntää enin-
8460: tään 865 000 000 mk, josta EU:n aluekehi-             85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (ar-
8461: tysrahastosta rahoitettavien tavoiteohjelmien      viomääräraha)
8462: ja        yhteisöaloitteiden      toteuttamiseen      Momentille myönnetään 50 000 000 mk.
8463: 40 000 000 mk.                                        Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston
8464:     Määrärahasta on osa alueiden kehittämises-     päätöksen mukaisesti yrityksille myönnettä-
8465: tä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysra-      vien pääomalainaehtoisten lainojen maksami-
8466: haa.                                               seen. Pääomalainoja myönnetään kansainvä-
8467:                                                    lisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotan-
8468:    83. Tuotekehityslainat (arviomääräraha)         tomenetelmien kehittämiseen ja parantami-
8469:    Momentille myönnetään 225 000 000 mk.           seen. Laina myönnetään ehdoin, että lainan
8470:    Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyt-      pääoma ja pääomalle maksettava korko mak-
8471: tää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti lai-      setaan takaisin vain edellyttäen, että sidotulle
8472: noihin yrityksille ja yhteisöille teknologiseen    pääomalle jää täysi kate. Lainalla on myös
8473: kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää        huonompi etuoikeus velallisyrityksen mahdol-
8474: kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden,     lisessa konkurssissa. Lainat myönnetään va-
8475: tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittä-        kuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö ei johda
8476: mistä ja parantamista.                             taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, tek-
8477:    Tuotekehityslainoilla tuetaan korkeaan ja       nologian kehittämiskeskuksella on lainan saa-
8478: kilpailukykyiseen teknologiseen tasoon täh-        jan hakemuksesta oikeus jättää lainan mak-
8479: tääviä tuotekehityshankkeita, joiden toteutta-     samaton pääoma ja korot kokonaan tai osittain
8480: miseen liittyy teknologisia riskejä. Erityistä     takaisin perimättä.
8481: huomiota kiinnitetään uuden teknologian hyö-          Vuonna 1998 uusia pääomaehtoisia tuote-
8482: dyntämiseen ja energiatalouden, ympäristö-         kehityslainoja     saa    myöntää      enintään
8483: tekniikan ja terveydenhoidon kehittämiseen         150 000 000 mk.
8484:                       EK 34/1997 vp -      HE 100/1997 vp -      Pääluokka 32                     115
8485: 
8486:                                            49. Kera Oy
8487:    42. Korkotuki Kera Oy:lle (arviomääräraha)           Uusia korkotukilainoja Kera Oy saa myön-
8488:    Momentille myönnetään 237 300 000 mk.             tää vuonna 1998 investointien ja käyttöpää-
8489:    Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan           oman rahoittamiseen yhteensä enintään
8490: rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen             1 600 000 000 mk, josta uusia erityislainoja
8491: Kera Oy:stä annetun lain nojalla annettujen          enintään 500 000 000 mk. Erityislainavaltuu-
8492: sitoumusten mukaisesti.                              teen sisältyviä uusia naisyrittäjälainoja saa
8493:     Määrärahaa saa myös käyttää Kera Oy:n            myöntää enintään 60 000 000 mk.
8494: vuosina 1972-1981 kunnille ja teollisuusky-
8495: lille myöntämiin lainoihin sisältyvän korko-            43. Luottotappioiden korvaaminen (ar-
8496: tuen korvaamiseen yhtiölle Kera Oy:stä an-           viomääräraha)
8497: netun lain ( 65/1971) mukaisesti.                       Momentille myönnetään 125 000 000 mk.
8498:     Kera Oy:stä annetun lain puitteissa Kera Oy         Määrärahaa saa käyttää yhtiön luotonanto-
8499: voi suunnata määrärahaa Euroopan aluekehi-           ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden
8500: tysrahastosta, Euroopan sosiaa}iraha~tosta .se-      korvaamiseen yhtiölle.
8501: kä Euroopan maatalouden ohjaus- Ja tukira-              Määrärahasta on osa alueiden kehittämises-
8502: haston ohjausosastosta rahoitettaviin ohjel-         tä annetun lain 6 § :n mukaista aluekehitysra-
8503: miin sisältyvien hankkeiden ja toimenpiteiden        haa.
8504: kotimaisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
8505:     Määrärahasta on osa alueiden kehittämises-
8506: tä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysra-
8507: haa.
8508: 
8509: 
8510: 
8511: 
8512:                                   50. Teollisuuden edistäminen
8513:    24. Teollisuuden edistämistä palveleva tut-       hin. Määrärahaa saa käyttää myös kehitys-
8514: kimus- ja kehitystyö (siirtomääräraha 3 v)           pankkien projekti- ja rahoitusneuvonnan sekä
8515:    Momentille myönnetään 31 350 000 mk.              EU-hankeneuvonnan palkkaus- ja muiden me-
8516:    Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-         nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
8517: suusministeriön tavoitteiden mukaisesti kan-         enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan hen-
8518: sainväliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön,      kilöstömäärän palkkaamiseen.
8519: polaari~oimi~taan ja .m~u~un teollisuude~ k~n
8520: sainvähstymtsen edtstamtseen, standardtsom-             41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja
8521: nin, testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja laatu-   alan yhteisöille (siirtomääräraha 3 v)
8522: toiminnan, turvallisuustekniikan sekä näitä             Momentille myönnetään 28 000 000 mk.
8523: koskevien palvelujen kehittämiseen, malminet-           Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-
8524: sintään ja esiintymien hyödyntämiseen sekä           suusministeriön vahvistamien perusteiden mu-
8525: muuhun teollisuuden ja sitä palvelevan yri-          kaisesti avustusten maksamiseen yritysten ja
8526: tystoiminnan edistämiseen sekä teknologiapo-         yhteisöjen testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja
8527: litiikkaan liittyvistä suunnittelusta, tutkimuk-     laatutoiminnan edistämishankkeisiin. Määrä-
8528: sista, kehittämishankkeista ja selvityksistä         rahaa saa käyttää myös standardisointitoimin-
8529: aiheutuviin palkkaus- ja palkkiomenoihin,            nan tukemiseen sekä keksintötoiminnan tuke-
8530: koti- ja ulkomaanmatkoihin, julkaisu-, koulu-        miseen ja sen edistämisen hallintomenoihin.
8531: tus- ja tiedotusmenoihin, laite- ja ohjelmisto-
8532: hankintamenoihin sekä muihin mainituista                42. Tuki elintarviketeollisuuden investoin-
8533: toiminnoista aiheutuviin vastaaviin menoihin.        teihin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen
8534: Määrärahaa saa käyttää myös kauppa- ja               (EU) (siirtomääräraha 3 v)
8535: teollisuusministeriön tavoitteiden mukaisesti           Momentille myönnetään 47 000 000 mk.
8536: kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja       Määrärahaa saa käyttää Euroopan maata-
8537:  muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa kah-        louden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta
8538:  den- ja monenkeskisesti valmisteltavista ja         rahoitettaviin ohjelmiin sisältyvien hankkei-
8539:  toteutettavista hankkeista aiheutuviin menoi-       den kansallisten rahoitusosuuksien maksami-
8540: 116                          EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
8541: 
8542: seen valtion osalta. Määrärahasta on varattu      sion päättämän prosenttimäärän aluksen tai
8543: 36 700 000 mk kansallista rahoitusosuutta var-    peruskorjauksen sopimushinnasta.
8544: ten.
8545:    Määrärahaa saa käyttää myös pelkästään            60. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vien-
8546: kansallisista varoista tuettaviin elintarvike-    titakuukorvaukset (arviomääräraha)
8547: teollisuuden rakennesopeutusinvestointeihin ja       Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
8548: kehittämishankkeisiin valtioneuvoston tarkem-        Määrärahaa saa käyttää Valtiontakuukes-
8549: min päättämien ehtojen mukaisesti sekä tu-
8550: kiohjelmien hallinnon toimivuuden ja tuen         kuksesta annetun lain (11111989) ja vientita-
8551: vaikuttavuuden arvioinneista aiheutuviin me-      kuulain (479/1962) perusteella myönnettyjen
8552:                                                   takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin. Mää-
8553: noihin.                                           rärahaa saa käyttää myös valtiontakaustoimin-
8554:    Määrärahaa saa käyttää myös enintään           taa koskevien lakien (375/1963, 57311972 ja
8555: kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstö-      60911973) nojalla valtiontakaustoiminnasta an-
8556: määrän palkkaamiseen.                             nettujen takaussitoumusten ja perusraaka-
8557:                                                   ainehuollon turvaamiseksi annetun lain
8558:    46. Avustus telakkateollisuuden kilpai-        (65111985), riskipääomatakuulain (594/1992)
8559: luedellytysten turvaamiseksi (siirtomääräraha     sekä valtion vakauttamistakauksista annetun
8560: 3 v)                                              lain (529/1993) perusteella myönnettyjen ta-
8561:    Momentille myönnetään 265 000 000 mk.          kuiden ja takausten aiheuttamien korvausme-
8562:    Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-      nojen maksamiseen.
8563: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu-
8564: kaan avustusten maksamiseen suomalaisille
8565: telakkayhtiöille uusien aluksien rakentamiseen       95. Maanomistajien osuus puolustusmak-
8566: ja alusten peruskorjauksiin liittyvien sopimus-   suista (arviomääräraha)
8567: ten johdosta. Vuonna 1998 avustuksia saa             Momentille myönnetään 80 000 mk.
8568: myöntää siten, että alusten rakentamis- ja           Määrärahaa      saa  käyttää    kaivoslain
8569: peruskorjaussopimusten yhteenlaskettu arvo        (503/1965) perusteella maan omistajille suo-
8570: on enintään 5 000 000 000 mk. Avustusta saa       ritettavien puolustusmaksujen osuuksien mak-
8571: myöntää enintään Euroopan yhteisöjen komis-       samiseen.
8572: 
8573: 
8574: 
8575: 
8576:           51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
8577:    48. Alueellinen kuljetustuki (arviomäärära-       Määrärahaa saa käyttää yritystuesta annetun
8578: ha)                                               lain (1136/1993, muut. 297/1995, 552/1994 ja
8579:    Momentille myönnetään 16 300 000 mk.           1473/1995) mukaisten tukien ja sitä edeltä-
8580:    Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueel-     neen yritystoiminnan aluetuesta annetun lain
8581: lisesta tukemisesta annetun lain (954/1981,       (1297/1988) ja vastaavien aikaisempien lakien
8582: muut. 901/1984, 1111/1989, 634/1993,              mukaisten investointi-, käynnistys- ja kehit-
8583: 1137/1994, 1211/1994, 294/1995, 895/1995,         tämisavustuksien sekä valtioneuvoston pien-
8584: 613/1996 ja 4 7/1997) sekä saaristokuljetusten    yritystuesta antaman päätöksen (177/1988) ja
8585: tukemisesta annetun valtioneuvoston päätök-       yrityspalveluyrityksien siirtymistuesta anta-
8586: sen (331/1982, muut. 62111983, 1233/1989,         man päätöksen (126/1989) mukaisten tukien
8587: 1688/1993 ja 955/1995) mukaisen kuljetus-         sekä kauppa- ja teollisuusministeriön pienyri-
8588: tuen maksamiseen pk-yrityksille. Määrärahas-      tysten perustamisen edistämiseksi myönnettä-
8589: ta saa käyttää enintään 200 000 mk saariston      västä tuesta antaman päätöksen (145/1989)
8590: kuljetustuen maksamiseen.                         mukaisten tukien maksamiseen.
8591:    Määräraha on alueiden kehittämisestä an-          Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n alue-
8592: netun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.       kehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien,
8593:                                                   EU:n yhteisöaloitteiden, pilottihankkeiden ja
8594:   49. Yritysten investointi- ja kehittämishank-   muiden vastaavien EU:n ohjelmien ja hank-
8595: keiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha)        keiden kansallisen rahoitusosuuden maksami-
8596:   Momentille myönnetään 325 000 000 mk.           seen. Määrärahasta on varattu 200 000 000 mk
8597:                     EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka 32                                117
8598: 
8599: näiden hankkeiden kansallista maksuosuutta            Määrärahasta osa on alueiden kehittämises-
8600: varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n        tä annetun lain 6 § :n mukaista aluekehitysra-
8601: komission rahoitustarkastuksen mahdollisesti       haa.
8602: aiheuttaman takaisinperinnän maksamiseen.
8603:    Kehitysalueen investointitukea, pienyritys-        50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin
8604: tukea, pk-yritysten kehittämistukea ja yritys-     (arviomääräraha)
8605: ten toimintaympäristötukea saa myöntää vuon-          Momentille myönnetään 35 000 000 mk.
8606: na 1998 enintään 250 000 000 mk, josta                Määrärahaa saa käyttää pienten ja kes-
8607: 200 000 000 mk on varattu kansallisena osuu-       kisuurten yritysten investointien korkotukilai-
8608: tena Euroopan aluekehitysrahaston osarahoit-       noista annetun lain (538/1992, muut.
8609: tamiin hankkeisiin.                                1220/1992 ja 1103/1993) nojalla hyväksyttä-
8610:    Valtioneuvosto päättää kunkin tukimuodon        vistä korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen
8611: osuuksista.                                        maksamiseen.
8612: 
8613: 
8614: 
8615: 
8616:                  52. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen
8617:    40. Valtionavustus pk-yritysten kehittämis-     sen maksamiseen pk-yrityksille tarkoitettujen
8618: palvelutoimintaanja alan yhteisöille (osa EU)      palvelujen kehittämiseen, yrittäjyyden edistä-
8619: (siirtomääräraha 3 v)                              miseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittä-
8620:    Momentille myönnetään 10 000 000 mk.            mishankkeisiin.
8621:    Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen           Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n sosi-
8622: maksamiseen pienen ja keskisuuren yritystoi-       aalirahastosta rahoitettavien ohjelmien yhtei-
8623: minnan      edistämisyhteisöille.   Yhteisöille    söaloitteiden ja pilottihankkeiden kansallisten
8624: myönnettävien avustusten edellytyksenä on,         rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahas-
8625: että tulokset ovat käytettyyn rahamäärään          ta on varattu 2 000 000 mk näiden hankkeiden
8626: nähden merkittävät. Avustukset myönnetään          kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahaa
8627: kauppa- ja teollisuusministeriön määrittele-       saa käyttää myös julkisten yhteisöjen hank-
8628: mistä toiminnoista aiheutuviin valtionavustuk-     keiden rahoittamiseen.
8629: sen piiriin hyväksyttäviin menoihin. Määrä-           Määrärahasta on osa alueiden kehittämises-
8630: rahaa saa myös käyttää valtioneuvoston pää-        tä annetun lain 6 § :n mukaista aluekehitysra-
8631: töksen (143/1986) mukaisesti valtionavustuk-       haa.
8632: 
8633: 
8634: 
8635: 
8636:                                        55. Energiatalous
8637:    21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suun-      osarahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää myös
8638: nittelu- ja valvontatoiminnan menot (siirto-       enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan
8639: määräraha 3 v)                                     henkilöstön palkkaamiseen.
8640:    Momentille myönnetään 23 000 000 mk.
8641:                                                       27. Energiansäästön ja uusiutuvan ener-
8642:    Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-       gian käytön edistäminen ja energiatiedotus
8643: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu-       (siirtomääräraha 2 v)
8644: kaisesti energiapolitiikan valmisteluun liitty-       Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
8645: vistä tutkimuksista ja selvityksistä aiheutuvien      Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-
8646: menojen, ydinenergiaa koskevan tutkimus-,          suusministeriön vahvistamien perusteiden mu-
8647: suunnittelu-, arviointi- ja valvontatoiminnan      kaisesti energiansäästöön, energian tehokkaa-
8648: menojen sekä kansainvälisiin tutkimuksiin ja       seen käyttöön, uusiutuvan energian käyttöön
8649: selvityksiin osallistumisesta aiheutuvien me-      ja tuotantoon liittyvästä informaatiotoiminnas-
8650: nojen sekä niihin liittyvien laitteistojen han-    ta ja selvityksistä, uuden säästöteknologian
8651: kintamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa           markkinoiden edistämisestä sekä muusta ener-
8652: käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimusten          gia-alan tiedottamisesta ja tietohuollon järjes-
8653: 118                           EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
8654: 
8655: tämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.         mk, josta on varattu 25 000 000 mk kansal-
8656: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy-         lisena osuutena EU:n aluekehitysrahaston ra-
8657: mien hankkeiden osarahoitukseen.                   hoittamiin hankkeisiin.
8658:    40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha)          45. Energiainvestointien korkotuki (ar-
8659:    Momentille myönnetään 78 000 000 mk.            viomääräraha)
8660:    Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston             Momentille myönnetään 3 500 000 mk.
8661: energiatuen myöntämistä koskevan päätöksen            Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va-
8662: mukaisesti energiansäästöä, energian käytön        roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois-
8663: tehostamista ja uusiutuvan energian käyttöä        ta annetun lain (1 0 1511977) 2 §:n mukaisten
8664: edistävien sekä energian tuotannon ja käytön       korkotukilainojen korkotuen maksamiseen.
8665: ympäristöhaittoja vähentävien ja energiahuol-      Vuonna 1998 ei uusia korkotukilainoja hy-
8666: lon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin           väksytä.
8667: edistävien investointi- ja kehittämishankkei-         Korkohyvityksen määrä on neljän ensim-
8668: den tukemiseen. Energiatukea annetaan yri-         mäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia kor-
8669: tyksille ja yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää    kotukilainan määrästä ja lainavuosien 5-8
8670: myös Suomen lähialueilla toteutettavien hank-      aikana 2 prosenttia korkotukilainan määrästä.
8671: keiden tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää          Erityisistä syistä voi korkotukilainan korko-
8672: myös energia-avustuksia koskevan lain              hyvityksen määrä olla neljän ensimmäisen
8673: (1607/1991, muut. 1051/1992, 1086/1993 ja          lainavuoden aikana enintään 6 prosenttia
8674: 296/1995) nojalla. aiemmin myönnettyjen            korkotukilainan määrästä ja lainavuosien 5-8
8675: avustusten maksamiseen.                            aikana enintään 4 prosenttia korkotukilainan
8676:    Määrärahaa saa käyttää myös EU :n alue-         määrästä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen
8677: kehitysrahastosta rahoitettavia ohjelmia toteut-   korkotukea ei makseta.
8678: tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk-
8679: sien maksamiseen valtion osalta sekä pilotti-         50. Eräät energiataloudelliset avustukset
8680: hankkeita, yhteisöaloitteita ja muita ED-hank-     (siirtomääräraha 3 v)
8681: keita toteuttavien hankkeiden kansallisen ra-         Momentille myönnetään 200 000 mk.
8682: hoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on            Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-
8683: varattu 15 000 000 mk kansallista rahoitus-        suusministeriön vahvistamien perusteiden mu-
8684: osuutta varten.                                    kaisesti avustusten maksamiseenjärjestöille ja
8685:    Vuonna 1998 annettavien avustussitoumus-        yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tuke-
8686: ten enimmäismäärä on yhteensä 130 000 000          vaan toimintaan.
8687: 
8688: 
8689: 
8690: 
8691:                                   56. Sähkömarkkinakeskus
8692:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)          markkinakeskukselle määrätyistä tehtävistä
8693:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa            aiheutuviin menoihin, joita ei kateta valvonta-
8694: 300 000 mk.                                        ja lupamaksuilla.
8695:   Määrärahaa saa käyttää sellaisista Sähkö-
8696: 
8697: 
8698: 
8699: 
8700:                               61. Kotimaankaupan edistäminen
8701:    40. Korkotuki haja-asutusalueiden vähit-        (1086/1974; muut. 184/1979, 935/1981,
8702: täiskaupan investointeihin (arviomääräraha)        883/1982 ja 1356/1988) mukaisesti hyväksy-
8703:    Momentille myönnetään 50 000 mk.                tyistä korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen
8704:    Määrärahaa saa käyttää haja-asutusalueiden      maksamiseen. Uusia korkotukiluottoja ei enää
8705: vähittäiskaupan rahoituksesta annetun lain         hyväksytä.
8706:                      EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka 32                                 119
8707: 
8708:                                 80. Matkailun edistämiskeskus
8709:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8710:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8711: 95 000 000 mk.
8712: 
8713: 
8714: 
8715:                               85. Ulkomaankaupan edistäminen
8716:     40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU)      Suomen Ulkomaankauppaliiton valtionavun
8717: ( arviomääräraha)                                   perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen
8718:     Momentille myönnetään 159 000 000 mk.           (VNp 1288/1994) mukaisiin liiton yleistoi-
8719:     Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti pien-     minnan sekä neuvonta- ja kansainvälistymis-
8720: ten ja keskisuurten yritysten kansainvälisty-       palveluiden menoihin. Kauppa- ja teollisuus-
8721: misen edistämiseen. Määrärahaa voidaan li-          ministeriö sopii erikseen kunkin järjestön
8722: säksi käyttää ulkomaankauppaa edistävien            kanssa käytävissä neuvotteluissa toiminnalle
8723: järjestöjen sekä muiden tahojen toteuttamiin        asetettavista tavoitteista sekä toiminnalla saa-
8724: toimialakohtaisiin kansainvälistymishankkei-        vutettavista tuloksista.
8725: siin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n
8726: aluekehitys-ja sosiaalirahastoista rahoitettavia       47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy.·lle
8727: ohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten       (arviomääräraha)
8728: rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta           Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
8729: sekä yhteisöaloitteiden kansallisen rahoitus-
8730: osuuden maksamiseen. Määrärahasta on va-               Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten ra-
8731: rattu 30 000 000 mk EU:n aluekehitysrahaston        hoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista
8732: ja 5 000 000 mk sosiaalirahaston kansallista        annetun lain (1093/1985, muut. 1258/1987,
8733:  rahoitusosuutta varten.                            1069/1988 ja 1363/1989) ja alustoimitusten
8734:     Määrärahaa saa käyttää myös maailman-           rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta an-
8735:  näyttelyiden, Lissabon 1998; Hannover 2000,        netun lain (1173/1990, muut. 110211993) sekä
8736: järjestämisestä aiheutuviin kuluihin sekä Hel-      Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta, va-
8737:  singin kulttuurikaupunki 2000 -hankkeeseen.        luuttakurssitappioiden korvaamisesta ja anto-
8738:     Määrärahaa saa käyttää myös hankeviennin        lainauksen valtion takauksista annetun lain
8739:  tarjoustoimintaa koskevien hankkeiden ehdol-       (1364/1989, muut. 242/1992, 140811995 ja
8740:  liseen rahoittamiseen sekä valtakunnallisesti      13 7111996) mukaisen korko tuen, valuuttakurs-
8741:  merkittäviin matkailuhankkeisiin. Määrärahaa       sitappioiden ja takauksista syntyneiden tap-
8742:  voidaan lisäksi käyttää elintarviketeollisuuden    pioiden korvaamisesta aiheutuvien menojen
8743:  sekä sitä lähellä olevien toimialojen sopeut-      maksamiseen.
8744:  tamiseen EU:n jäsenyyteen siirtymäkauden
8745:  aikana.                                                48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti-
8746:     Uusia avustuksia saa myöntää vuonna 1998        luotoille (arviomääräraha)
8747:  180 000 000 mk, josta 30 000 000 mk on                 Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
8748:  varattu EU:n aluekehitysrahaston hankkeisiin           Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen
8749:  ja 6 000 000 mk EU:n sosiaalirahaston hank-        vientiluottojen korontasauksesta annetun lain
8750:  keisiin.                                           (1137/1996) mukaisen korkotuen maksami-
8751:                                                     seen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyttää
8752:     41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville         julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasaus-
8753: järjestöille ja Suomen Ulkomaankauppaliitto         yhtiöstä annetun lain (113611996) tarkoitta-
8754: ry: !Ie                                             malle yhtiölle Fide Oy:lle maksettavan hal-
8755:     Momentille myönnetään 168 000 000 mk.           linnointipalkkion suorittamiseen.
8756:     Määrärahaa saa käyttää ulkomaankauppaa              Määrärahaa voidaan käyttää edellä mainit-
8757:  edistävien järjestöjen teollisille vientiyrityk-   tuihin lakeihin tehtävien muutosten mukaisesti
8758:  sille tarjoamien monipuolisten kansainvälisty-     myös julkisesti tuettujen alusluottojen koron-
8759:  mistä tukevien ja kehittävien palveluiden          tasausjärjestelmään liittyvän korkotuen ja hal-
8760:  tuottamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös           linnointipalkkion maksamiseen.
8761: 120                         EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
8762: 
8763:   49. Toiminta-avustus korontasausyhtiölle      vaan toiminta-avustukseen kauppa- ja teolli-
8764:   Momentille myönnetään 3 000 000 mk.           suusministeriön tarkemmin määräämällä ta-
8765:   Määrärahaa saa käyttää vientiluottojen kor-   valla.
8766: kotukea hallinnoivalle Fide Oy:lle maksetta-
8767:                      EK 3411997 vp -HE 100/1997 vp- Pääluokka 33                            121
8768: 
8769: 
8770: 
8771: 
8772:                                         Pääluokka 33
8773:                SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
8774:                               01. Sosiaali- ja terveysministeriö
8775:    21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomäärä-       EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien
8776: raha 2 v)                                         hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten,
8777:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa          josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien
8778: 194 500 000 mk.                                   hankkeiden osuus on 3 100 000 mk ja sosi-
8779:    Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen        aalirahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus
8780: veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen sekä     on 12 800 000 mk. Yhteisöaloitteiden rahoit-
8781: lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolo-     tamiseen on varattu 4 550 000 mk.
8782: jen valmiudesta sekä näihin liittyvien laittei-      Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
8783: den ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien      symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden
8784: menojen maksamiseen.                              rahoittamiseen.
8785:    Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alue-            Määrärahasta      saa    käyttää   enintään
8786: kehitys- ja sosiaalirahastoista rahoitettavia     1 200 000 mk työterveydenhuollon koulutuk-
8787: tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kan-      sesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen
8788: sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val-      liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutu-
8789: tion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisö-     vien menojen maksamiseen.
8790: aloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten       Määrärahasta osa on alueiden kehittämises-
8791: rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osal-       tä annetun lain (113511993) 6 §:n mukaista
8792: ta. Määrärahasta on varattu 15 900 000 mk         aluekehitysrahaa.
8793: 
8794: 
8795: 
8796:                   02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
8797:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)        avustuksen maksamiseen. Määrärahasta saa
8798:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa          käyttää maksullisen palvelutoiminnan hinta-
8799: 103 000 000 mk.                                   tukeen enintään 1 000 000 mk.
8800:    Määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja
8801: terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä        Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväk-
8802: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä Al-          symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden
8803: koholitutkimussäätiölle suoritettavan valtion-    rahoittamiseen.
8804: 
8805: 
8806: 
8807:                                03. Työttömyysturvalautakunta
8808:      21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8809:      Momentille myönnetään 8 700 000 mk.
8810: 
8811: 
8812: 
8813: 
8814: 16    270862
8815: 122                         EK 34/1997 vp -     HE 100/1997 vp
8816: 
8817:                                  04. Tarkastuslautakunta
8818:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8819:   Momentille myönnetään 8 270 000 mk.
8820: 
8821: 
8822: 
8823:                          06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
8824:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8825:   Momentille myönnetään 10 100 000 mk.
8826: 
8827: 
8828: 
8829:                                     07. Työterveyslaitos
8830:    50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoi-    (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen
8831: hin (siirtomääräraha 2 v)                       toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritetta-
8832:    Momentille myönnetään 177 500 000 mk.        van valtionavun maksamiseen. Määrärahaa
8833:    Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitok-     saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutki-
8834: sen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain   mushankkeiden rahoittamiseen.
8835: 
8836: 
8837: 
8838:                                   08. Kansanterveyslaitos
8839:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)       tettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien ro-
8840:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa         kotteiden hankkimisesta ja edelleen toimitta-
8841: 141 850 000 mk.                                 misesta sekä muiden yleisen rokotusohjelman
8842:   Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-       toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja kor-
8843: symien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.       vausten maksamiseen sekä Suomen lääkeva-
8844:                                                 hinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksun suo-
8845:   26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha)     rittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
8846:   Momentille myönnetään 27 078 000 mk.          rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimit-
8847:   Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain      tamisesta välitystoimintaan aiheutuvien me-
8848: (583/1986) 25 §:n perusteella maksutta toimi-   nojen maksamiseen.
8849: 
8850: 
8851: 
8852:                   09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus
8853:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8854:   Momentille myönnetään 18 741 000 mk.
8855: 
8856: 
8857: 
8858:                                   10. Säteilyturvakeskus
8859:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         Säteilyturvakeskus voi tehdä ydinturvalli-
8860:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa         suusvalvontaa tukevien turvallisuusanalyysien
8861: 81 739 000 mk.                                  hankintasopimuksia, d'oista aiheutuu valtiolle
8862:   Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-       menoja emntään 1 0 0 000 mk.
8863: symistä tutkimus- ja kehittämishankkeista ai-
8864: heutuviin menoihin.
8865:                     EK 34/1997 vp -HE 10011997 vp -         Pääluokka 33                  123
8866: 
8867:                                        11. Lääkelaitos
8868:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
8869:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa         symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden
8870: 7 721 000 mk.                                    rahoittamiseen.
8871: 
8872: 
8873: 
8874:                                    12. Valtion koulukodit
8875:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)       van nuorisopsykiatrian aloittamiseen. Lisäksi
8876:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa         määrärahaa saa käyttää perhetoiminnasta ai-
8877: 3 573 000 mk.                                    heutuvien palkkioiden Ja muiden menojen
8878:    Määrärahaa saa käyttää myös koulukotien       maksamiseen sekä koulukotien harjoittamasta
8879: sisällölliseen kehittämiseen ja toiminnan tut-   maatila- ja metsätaloudesta aiheutuvien me-
8880: kimiseen sekä koulukotitoimintaan erikoistu-     nojen maksamiseen.
8881: 
8882: 
8883: 
8884:                                 13. Työsuojelun piirihallinto
8885:    21. (33.13.21 ja 34.03.21) Toimintamenot      olevien suomalaisten alusten tarkastustoimin-
8886: (siirtomääräraha 2 v)                            nan ja työsuojelun valvonnasta annetun lain
8887:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa         (131/1973) 15 §:n mukaisista toimenpiteistä
8888: 105 500 000 mk.                                  aiheutuvien menojen maksamiseen.
8889:    Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla
8890: 
8891: 
8892: 
8893:                                   14. Valtion mielisairaalat
8894: 
8895:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8896:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8897: 7 020 000 mk.
8898: 
8899: 
8900: 
8901:                                15. Perhekustannusten tasaus
8902:    51. A."itiysavustus (arviomääräraha)            52. Lapsilisät (arviomääräraha)
8903:    Momentille myönnetään 56 000 000 mk.            Momentille myönnetään 8 305 000 000 mk.
8904:    Määrärahaa saa käyttää äitiysavustuslain        Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain
8905: (477/1993) mukaisten äitiysavustusten mak-       (796/1992) mukaisten lapsilisien maksami-
8906: samiseen. Määrärahasta maksetaan myös äi-        seen.
8907: tiyspakkauksista menevä arvonlisävero ja
8908: yleiskulut
8909: 124                           EK 3411997 vp- HE 100/1997 vp
8910: 
8911:                                    16. Yleinen perhe-eläke
8912:   50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha)        (38/1969) mukaisten eläkkeiden maksami-
8913:   Momentille myönnetään 24 7 000 000 mk.          seen.
8914:   Määrärahaa saa käyttää perhe-eläkelain
8915: 
8916: 
8917: 
8918: 
8919:                                      17. Työttömyysturva
8920:    50. Valtionosuus työttömyyskassoille (ar-        Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain
8921: viomääräraha)                                     (602/1984) mukaisen perusturvan maksami-
8922:    Momentille myönnetään 4 057 000 000 mk.        seen. Määrärahaa saa käyttää myös vuorotte-
8923:    Määrärahaa saa käyttää työttömyyskassa-        luvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995)
8924: lain (603/1984) mukaisen valtionosuuden           mukaisen valtionosuuden maksamiseen kan-
8925: maksamiseen työttömyyskassoille. Määrära-         saneläkelaitokselle.
8926: haa saa käyttää myös vuorotteluvapaakokei-
8927: lusta annetun lain (1663/1995) mukaisen              53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen
8928: valtionosuuden maksamiseen työttömyyskas-         koulutuksen toimeentuloturvasta (arviomäärä-
8929: soille.                                           raha)
8930:                                                      Momentille myönnetään 300 000 000 mk.
8931:    51. Työttömyysturvalain mukainen perus-           Määrärahaa saa käyttää työttömän omaeh-
8932: turva (arviomääräraha)                            toisen koulutuksen tuesta annettavan lain
8933:    Momentille myönnetään 847 000 000 mk.          mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
8934: 
8935: 
8936: 
8937: 
8938:                                      18. Sairausvakuutus
8939:     60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista       kuntoutusrahalain (611/1991) mukaisten val-
8940: johtuvista menoista (arviomääräraha)              tion osuuksien maksamiseen. Kansaneläkelai-
8941:     Momentille myönnetään 1 730 000 000 mk.       toksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun
8942:     Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain    lain mukaisen harkinnanvaraisen kuntoutuk-
8943:  (364/1963), Kansaneläkelaitoksen j ärjestämäs-   sen kustannuksiin saa käyttää sairausvakuu-
8944:  tä kuntoutuksesta annetun lain (610/1991) ja     tusrahaston varoista enintään 461 000 000 mk.
8945: 
8946: 
8947: 
8948: 
8949:                                       19. Eläkevakuutus
8950:   50. Valtion osuus merimieseläkekassan me-       eläkelain (467/1969) 13 §:n ja sukupolven-
8951: noista (arviomääräraha)                           vaihdoseläkkeestä annetun lain (1317 /1990)
8952:   Momentille myönnetään 145 500 000 mk.           41 §:n mukaisen valtion osuuden maksami-
8953:   Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain        seen.
8954: (72/1956) 4 §:n mukaisen valtion osuuden
8955: maksamiseen.                                         52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista
8956:                                                   johtuvista menoista (arviomääräraha)
8957:    51. Valtion osuus maatalousyrittäjien elä-        Momentille myönnetään 440 000 000 mk.
8958: kelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)        Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain
8959:   Momentille myönnetään 2 075 000 000 mk.          (468/1969) 10 §:n mukaisen valtion osuuden
8960:   Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien       maksamiseen.
8961:                     EK 3411997 vp- HE 100/1997 vp -         Pääluokka 33                    125
8962: 
8963:    60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtu-    osuuden maksamiseen ja lapsen hoitotuesta
8964: vista menoista (arviomääräraha)                  annetun lain (444/1969), vammaistuesta an-
8965:    Momentille myönnetään 6 378 000 000 mk.       netun lain (124/1988) sekä eläkkeensaajien
8966:    Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain        asumistuesta annetun lain (591/1978) mukais-
8967: (347/1956) 59 §:n ja 62 §:n mukaisen valtion     ten etuuksien maksamiseen.
8968: 
8969: 
8970: 
8971: 
8972:                                   20. Tapaturmavakuutus
8973:    53. Valtion osuus maatalousyrittäjien ta-     tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 15 §:n ja
8974: paturmavakuutuksen    kustannuksista    (ar-     sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan
8975: viomääräraha)                                    korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain
8976:    Momentille myönnetään 73 500 000 mk.          (118/1991) 10 §:n mukaisen valtion osuuden
8977:   Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien     maksamiseen.
8978: 
8979: 
8980: 
8981: 
8982:                                21. Rintamaveteraanieläkkeet
8983:    52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki        53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (ar-
8984: (arviomääräraha)                                 viomääräraha)
8985:    Momentille myönnetään 840 000 000 mk.           Momentille myönnetään 100 000 mk.
8986:    Määrärahaa saa käyttää rintamasotilaselä-       Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
8987: kelain (11911977) nojalla suoritettavien eläk-   varhaiseläkelain (13/1982) nojalla suoritetta-
8988: keiden,     eläkkeensaajien    asumistukilain    vien varhaiseläkkeiden maksamiseen.
8989: ( 591/1978) nojalla rintamasotilaseläkkeisiin
8990: suoritettavien asumistukien sekä ulkomaille
8991: maksettavasta rintamalisästä annetun lain
8992: (988/1988) mukaisen rintamalisän maksami-
8993: seen.
8994: 
8995: 
8996: 
8997: 
8998:             22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot
8999:   50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära-         56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
9000: ha)                                              kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
9001:   Momentille myönnetään 1 720 000 000 mk.           Momentille myönnetään 13 100 000 mk.
9002:   Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain
9003: (404/1948) ja muiden siihen liittyvien lakien       Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien puo-
9004: nojalla suoritettavien korvausten maksami-       lisoiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoi-
9005: seen.                                            taneiden leskien sekä sotaleskien kuntoutus-
9006:                                                  toimintamenojen maksamiseen sosiaali- ja
9007:                                                  terveysministeriön vahvistamien perusteiden
9008:   55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten   mukaan.
9009: käyttökustannuksiin ( arviomääräraha)
9010:   Momentille myönnetään 100 000 000 mk.            57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille
9011:   Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien kun-     vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomäärä-
9012: toutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin    raha 2 v)
9013: suoritettavan valtion korvauksen maksami-          Momentille myönnetään 1 600 000 mk.
9014: seen.                                              Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja ter-
9015: 126                           EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
9016: 
9017: veysministeriön määräämin perustein rintama-         59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
9018: avustuksen maksamiseen eräille vaikeissa olo-     tustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
9019: suhteissa Virossa ja muualla entisen Neuvos-         Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
9020: toliiton alueella eläville, Suomen J?Uolustus-       Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
9021: voimissa vuosien 1939-1945 sotim osallis-         kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) no-
9022: tuneille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rinta-   jalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheu-
9023: masotilaille. Määrärahaa saa käyttää myös         tuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
9024: avustusten maksamisesta aiheutuviin menoi-        käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuksen
9025: hin.                                              tutkimusmenojen maksamiseen.
9026: 
9027: 
9028: 
9029: 
9030:                              23. Muu sodista kärsineiden turva
9031:   30. Valtion korvaus sodista kärsineiden         valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi mää-
9032: huoltoon (arviomääräraha)                         rärahaa saa käyttää Maikkulan vanhainkodista
9033:   Momentille myönnetään 22 000 000 mk.            eri laitoksiin hoidettavaksi siirrettyjen huol-
9034:   Määrärahaa saa käyttää sotasiirtolaisten        lettavien huolto- ja hoitokustannusten korvaa-
9035: yhteiskunnallisesta huollosta annetun lain        misesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
9036: (423/1940) 6 §:n nojalla kunnille suoritettavan
9037: 
9038: 
9039: 
9040:                                   28. Muu toimeentuloturva
9041:   50. Sotilasavustus (arviomääräraha)             (781/1993) mukaisten sotilasavustusten mak-
9042:   Momentille myönnetään 60 000 000 mk.            samiseen.
9043:   Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain
9044: 
9045: 
9046: 
9047:                     32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
9048:    30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja ter-    terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja ter-
9049: veydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomää-      veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
9050: räraha)                                           desta annetun lain ja sen nojalla annetun
9051:    Momentille myönnetään 12 864 700 000           valtakunnallisen suunnitelman mukaisiin so-
9052: mk.                                               siaali- ja terveyspalvelujen perustamishank-
9053:    Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja    keisiin suoritettavan valtionosuuden maksa-
9054: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja ter-    miseen.
9055: veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-         Vuonna 1998 saadaan vahvistaa kokonais-
9056: desta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla      kustannuksiltaan vähintään 2 000 000 markan
9057: annetussa valtakunnallisessa suunnitelmassa       määräisiä perustamishankkeita sekä STVOL:n
9058: hyväksyttyjen käyttökustannusten valtion-         21 § :n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita
9059: osuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-       siten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat
9060: tää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten       enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään
9061: tasausten maksamiseen.                            710 000 000 mk.
9062: 
9063:    31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja ter-      32. Valtion korvaus erikoissairaanhoitolain
9064: veyspalvelujen perustamiskustannuksiin (ar-       mukaiseen tutkimustoimintaan (arviomäärära-
9065: viomääräraha)                                     ha)
9066:   Momentille myönnetään 385 000 000 mk.             Momentille myönnetään 360 000 000 mk.
9067:   Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja       Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoi-
9068:                      EK 34/1997 vp -     HE 100/1997 vp -      Pääluokka 33                     127
9069: 
9070: tolain (106211989) 47 §:n mukaisen tutkimus-          Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja
9071: toiminnan valtion korvauksen maksamiseen.          terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristön-
9072:                                                    suojelun hallinnosta annetun lain (6411986)
9073:    33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksi-      sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
9074: köille lääkäreiden koulutuksesta aiheutuviin       lusta ja valtionosuudesta annetun lain
9075: kustannuksiin (arviomääräraha)                     (677/1982, SVOL) ja sosiaali- ja terveyden-
9076:    Momentille myönnetään 390 000 000 mk.           huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an-
9077:    Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoi-       netun lain (733/1992) nojalla kunnille ennen
9078: tolain (1062/1989) 47 ja 47 a §:n mukaisen         vuotta 1993 aiheutuneisiin toimeentuloturvan
9079: valtion korvauksen maksamiseen lääkärikou-         kustannuksiin, lasten kotona tapahtuvan hoi-
9080: lutukseen.                                         don tukemiseen sekä osittaisen lasten kotihoi-
9081:                                                    don tuen maksamiseen ja sosiaali- ja ter-
9082:    34. Valtion korvaus kunnille mielentilatut-     veyspalvelujen sekä ympäristönsuojelun hal-
9083: kimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutu-    linnon käyttökustannuksiin suoritettavan val-
9084: viin kustannuksiin (arviomääräraha)                tionosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa
9085:    Momentille myönnetään 16 600 000 mk.            käyttää myös ympäristönsuojelun hallinnon
9086:    Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain        käyttökustannuksiin vuotta 1990 aikaisemmil-
9087: (111611990) 32 §:n mukaisten valtion kor-          ta vuosilta suoritettavien valtionosuuksien lop-
9088: vausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää        puerien maksamiseen.
9089: myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun
9090: sopimuksen mukaisista potilassiirroista kun-          39. Valtionosuuden loppuerät kunnille so-
9091: nille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle     siaali- ja terveyspalvelujen eräisiin perusta-
9092: aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan val-       miskustannuksiin (arviomääräraha)
9093: tion korvauksen maksamiseen.
9094:                                                       Momentille myönnetään 6 000 000 mk.
9095:    36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja            Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja
9096: terveyspalveluhankkeiden kustannuksiin (ar-        terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristön-
9097: viomääräraha)                                      suojelun hallinnosta annetun lain (64/1986)
9098:    Momentille myönnetään 11 700 000 mk.            sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
9099:    Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja     lusta ja valtionosuudesta annetun lain
9100: terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta        (67711982) nojalla kunnille ennen vuotta 1993
9101: annetun lain (111311985) nojalla pääkaupun-        aloitetuista sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä
9102: kiseudun kunnille hankkeiden kustannuksiin         ympäristönsuojelun hallinnon perustamiskus-
9103: suoritettavan valtionavustuksen ja koron mak-      tannushankkeista aiheutuviin kustannuksiin
9104: samiseen.                                          suoritettavan valtionosuuden maksamiseen.
9105:                                                       Vuonna 1998 saadaan hyväksyä ennen
9106:    38. Valtionosuuden loppuerät kunnille so-       vuotta 1990 hyväksyttyjen perustamiskustan-
9107: siaali- ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökus-   nushankkeiden toteuttamisohjelmien muutok-
9108: tannuksiin (arviomääräraha)                        sia siten, että niiden kokona1skustannusarviot
9109:    Momentille myönnetään 9 000 000 mk.             ovat yhteensä enintään 10 000 000 mk.
9110: 
9111: 
9112: 
9113: 
9114:                                53. Terveyskasvatus ja -valvonta
9115:    23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)       käyttää lyhytaikaisiin tehtäviin tarvittavan hen-
9116:    Momentille myönnetään 5 000 000 mk.             kilöstön palkkaamiseen.
9117:    Määrärahaa saa käyttää terveydensuojelu-
9118: lain (7 63/1994 ), elintarvikelain (361/1995),       24. Tartuntatautien valvonta (arviomäärä-
9119: geenitekniikkalain (377/1995) ja kemikaali-        raha)
9120: lain (744/1989) edellyttämästä terveysvalvon-         Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
9121: nasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henki-        Määrärahaa saa käyttää tartuntatautien eh-
9122: löstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheu-     käisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epi-
9123: tuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa         demioiden selvittämisen ja seurannan sekä
9124: 128                           EK 3411997 vp- HE 100/1997 vp
9125: 
9126: näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön      tetusta    toiminnasta      ja     raittiustyölain
9127: aiheuttamien menojen maksamiseen.                  (828/1982) 10 §:n 1 kohdan nojalla päihteiden
9128:                                                    käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemistä
9129:    50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön      tarkoittavasta toiminnasta aiheutuvien meno-
9130: ja tupakoinnin vähentäminen (siirtomääräraha       jen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa
9131: 2 v)                                               käyttää alkoholitiedotuksesta ja -valistuksesta
9132:    Momentille myönnetään 30 825 000 mk.            aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää
9133:    Määrärahaa saa käyttää terveyskasvatukses-      lyhytaikaisiin tehtäviin tarvittavan henkilökun-
9134: ta sekä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi-      nan palkkaamiseen.
9135: seksi annetun lain (693/1976) 27 §:ssä tarkoi-
9136: 
9137: 
9138: 
9139:                                        57. Lomatoiminta
9140:    40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien         nojalla pienyrittäjien vuosilomatoiminnasta ai-
9141: lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomäärä-       heutuneisiin kustannuksiin suoritettavan val-
9142: raha)                                              tion korvauksen maksamiseen.
9143:   Momentille myönnetään 676 000 000 mk.
9144:    Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien          50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien
9145: lomituspalvelulain (123111996) 35 §:ssä tar-        eläkelaitokselle ja kunnille maatalousyrittä-
9146: koitettuihin lomituspalvelujen käyttökustan-       jien lomituspalvelujen hallintomenoihin (ar-
9147: nuksiin lain 37 §:n nojalla kunnille suoritet-     viomääräraha)
9148: tavan valtion korvauksen maksamiseen.
9149:                                                        Momentille myönnetään 90 000 000 mk.
9150:    42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilo-         Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien
9151: majärjestelmän kustannuksiin ( arviomäärära-        lomituspalvelulain 31 ja 32 §:n nojalla Maa-
9152: ha)                                                 talousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille
9153:    Momentille myönnetään 100 000 mk.                lomituspalvelujen hallinnon järjestämisestä ai-
9154:    Määrärahaa saa käyttää pienyrittäjän vuo-       heutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion
9155: silomarahasta annetun lain (408/1977) 12 §:n       korvauksen maksamiseen.
9156: 
9157: 
9158: 
9159:                        92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö
9160:    50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille ter-     Määrärahaa saa käyttää eräissä Suomen
9161: veyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämi-       sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kun-
9162: seen (arviomääräraha)                              toutuksesta aiheutuvien menojen maksami-
9163:    Momentille myönnetään 1 545 000 000 mk.         seen.
9164:    Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiase-
9165: tuksen (676/1967) 29 §:n 1 momentissa mai-            59. Rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
9166: nittuihin tarkoituksiin.
9167:                                                    nan menot (siirtomääräraha 2 v)
9168:                                                       Momentille myönnetään 185 000 000 mk.
9169:                                                       Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
9170:   58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siir-        kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) no-
9171: tomääräraha 2 v)                                   jalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheu-
9172:   Momentille myönnetään 5 000 000 mk.              tuvien menojen maksamiseen.
9173:                     EK 34/1997 vp -   HE 10011997 vp -     Pääluokka 33                 129
9174: 
9175:                99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot
9176:   67. Kansainväliset jäsenmaksut ja mak-        jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja
9177: suosuudet (arviomääräraha)                      erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien me-
9178:   Momentille myönnetään 22 500 000 mk.          nojen maksamiseen.
9179:   Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
9180: 
9181: 
9182: 
9183: 
9184:  17   270862
9185: 130                            EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
9186: 
9187: 
9188: 
9189: 
9190:                                          Pääluokka 34
9191:                          TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
9192:                           01. (34.01, osa ja 34.99, osa) Työhallinto
9193:    21. (34.01.21 ja 34.99.22) Työministeriön           Lisäksi määrärahaa saa käyttää molempien
9194: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)                 kehittämisohjelmien julkaisuista, erillisselvi-
9195:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa            tyksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien
9196: 122 600 000 mk.                                     järjestämisestä, koti- ja ulkomaisten yhteis-
9197:    Määrärahaa saa käyttää myös työneuvos-           työverkostojen luomisesta sekä enintään kah-
9198: tosta aiheutuvien menojen maksamiseen.              deksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilös-
9199:                                                     tön palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin
9200:   22. (34.99.21) Työvoimaopiston toiminta-          osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palk-
9201: menot (siirtomääräraha 2 v)                         kauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
9202:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9203: 3 680 000 mk.                                          67. (34.99.67) Kansainvälisten järjestöjen
9204:                                                     jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomäärära-
9205:    23. Kansallisen työelämän kehittämisol!fel-      ha)
9206: ma ja tuottavuuden kehittäminen (siirtomää-
9207: räraha 3 v)                                            Momentille myönnetään 10 340 000 mk.
9208:    Momentille myönnetään 30 000 000 mk.                Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
9209:    Määrärahaa saa käyttää Kansallisen työelä-       jestöjen jäsenmaksuJen, maksuosuuksien ja
9210: män kehittämisohjelman ja Kansallisen tuot-         -velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisoh-
9211: tavuusohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja         jelmien tukemisesta aiheutuvien menojen mak-
9212: tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteut-         samiseen.
9213: tamisesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen
9214: maksamiseen.
9215: 
9216: 
9217: 
9218:        05. (34.01, osa ja 34.06, osa) Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus
9219:    61. (34.01.61) EU:n osallistuminen työvoi-       kaus-, matkustus- yms. menojen maksamiseen
9220: ma- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) (siirtomää-        yhdessä momentin 34.05.62 ja momentin
9221: räraha 3 v)                                         selvitysosassa mainittujen muiden kansallisen
9222:    Momentille myönnetään 882 300 000 mk.            osarahoituksen momenttien kanssa.
9223:    Määrärahaa saa käyttää EU:n komission              Määräraha on alueiden kehittämisestä an-
9224: kanssa vuosille 199 5-1999 hyväksyttyjen            netun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue-
9225: tavoiteohjelmia 6, 2 (vuosille 1997-99), 3, 4       kehitysrahaa.
9226: ja 5b sekä yhteisöaloitteita ja pilottiprojekteja
9227: toteuttavien valtion omien ja muiden hank-             62. (34.06.61) Euroopan sosiaalirahaston
9228: keiden rahoitukseen Euroopan sosiaalirahas-         tavoitteiden kansallinen osarahoitus työminis-
9229: tosta maksettavana vuoden 1998 rahoitusosuu-        teriön osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v)
9230: tena. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen             Momentille myönnetään 665 900 000 mk.
9231: avun ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien            Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin
9232: toteuttamiseen tarvittavan, enintään 100 hen-       sosiaalirahastosta rahoitettaviin ohjelmiin si-
9233: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-           sältyvien hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden
9234:                      EK 34/1997 vp -     HE 10011997 vp -     Pääluokka 34                    131
9235: 
9236: ja pilottiprojektien kansallisen rahoitusosuu-     menojen maksamiseen yhdessä momentin
9237: den maksamiseen valtion osalta. Määrärahaa         34.05.61 kanssa.
9238: saa käyttää myös teknisen avun ja Euroopan           Määräraha on alueiden kehittämisestä an-
9239: sosiaalirahaston ohjelmien toteuttamiseen tar-     netun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue-
9240: vittavan, enintään 90 henkilötyövuotta vastaa-     kehitysrahaa.
9241: van henkilöstön palkkaus-, matkustus-, yms.
9242: 
9243: 
9244: 
9245:                       06. (34.06, osa) Työvoimapolitiikan toimeenpano
9246:    Työllisyyslain (27 5/1987) 19 § :n mukaises-       25. Työvoimapalvelujen erityismenot (ar-
9247: ti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten,     viomääräraha)
9248: ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys           Momentille myönnetään 68 806 000 mk.
9249: ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keski-         Määrärahaa saa käyttää ammatinvalin-
9250: määräistä tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan       nanohjaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden
9251: aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen      korvaamiseen sekä vajaakuntoisten työhönsi-
9252: estämiseksi työssäkäyntialueen työttömyyden        joituksen tukemiseen ja muiden vaikeasti
9253: ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentilla   työllistettävien palveluun työvoimapalvelulain
9254: maan keskimääräisen tason.                         (100511993) ja -asetuksen (1251/1993), työ-
9255:    Valtion omiin ja tukemiin investointihank-      markkinatuesta annetun lain (1542/1993) sekä
9256: keisiin sijoitetaan pitkäaikaistyöttömiä 10 %      työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista an-
9257: hankkeen työvoimasta.                              netun asetuksen (1253/1993) mukaisesti. Mää-
9258:                                                    rärahaa saa käyttää myös työvoimapalveluihin
9259:    02. Palkkaperusteinen työllistämistuki val-     liittyvistä etuuksista annetussa asetuksessa
9260: tionhallinnolle ( arviomääräraha)                  tarkoitettujen ryhmätapaturma- ja vastuuva-
9261:    Momentille myönnetään 605 850 000 mk.           kuutusten maksamiseen.
9262:    Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain               29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
9263: (27511987) mukaisten palkkausmenojen ja            ostopalvelut (arviomääräraha)
9264: työllistämisestä aiheutuvien muiden menojen            Momentille myönnetään 958 210 000 mk.
9265: maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa.
9266: Määrärahaa saa käyttää myös ennen työlli-              Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises-
9267: syyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen      ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990)
9268: samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten       mukaisen koulutuksen hankkimiseen. Määrä-
9269: henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin me-         rahaa saa käyttää myös koulutuksen ja ma-
9270: noihin. Määrärahaa saa käyttää myös vakuu-         joituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulu-
9271: tusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää       tussäätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutuk-
9272: enintään 10 000 000 mk työllisyyslain alue-        sesta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja han-
9273: velvoitteiden ja muun työllistämisen toteutta-     kintailmoitteluun sekä työvoimapoliittisen ai-
9274: misesta aiheutuvien muiden kuin palkkaus-          kuiskoulutuksen suunnittelua ja hankintatoi-
9275: menojen maksamiseen. Määrärahasta makset-          mintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja
9276: tavat palkat saavat olla enintään A 17 palk-       selvitystyöstä aiheutuvien menojen maksami-
9277: kausluokan mukaisia.                               seen, koulutus- ja konsulttipalvelujen hankki-
9278:                                                    misesta aiheutuvien menojen maksamiseen
9279:                                                    sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan
9280:    21. Työvoima-asiain alue- ja paikallishal-      henkilöstön palkkaamiseen. Vuonna 1998 saa
9281: linnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)         tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses-
9282:    Momentille myönnetään nettomäärärahaa           ta annetun lain 14 § :n mukaisia koulutuksen
9283: 680 000 000 mk.                                    hankintasopimuksia siten, että niistä saa ai-
9284:    Määrärahaa saa käyttää myös työvoima- ja         heutua valtiolle menoja vuoden 1998 jälkeen
9285: elinkeinokeskuksista aiheutuvien menojen           enintään 27 4 000 000 mk.
9286: maksamiseen. Lisäksi määrärahasta saa käyt-            Momentin määrärahaa saa käyttää enintään
9287: tää 400 000 mk Pientyönantajien palvelukes-         2 600 000 mk työministeriön tarkemmin mää-
9288: kuksen maksullisesta toiminnasta aiheutuvien        räämällä tavalla Venäjän lähialueiden ja Bal-
9289: menojen maksamiseen.                                tian maiden työvoiman kouluttamisesta aiheu-
9290: 132                           EK 3411997 vp -      HE 10011997 vp
9291: 
9292: tuvien menojen maksamiseen. Vuonna 1998            mk työttömien aloitteellisuuden tukemiseen ja
9293: saa tehdä koulutuksen hankintasopimuksia           tässä toiminnassa tarvittavan henkilöstön palk-
9294: siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja   kaamiseen lyhytaikaisiin tehtäviin. Määrära-
9295: vuoden 1998 jälkeen enintään 700 000 mk.           haa saa käyttää paikallisten hankkeiden työl-
9296:                                                    lisyyspoliittiseen proj ektitukeen. Määrärahaa
9297:    30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kun-     saa käyttää myös ennen työllisyyslain voi-
9298: nille ja kuntayhtymille (arviomääräraha)           maantuloa palkattujen ja edelleen samassa
9299:    Momentille myönnetään 1 150 000 000 mk.         työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henki-
9300:    Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain           löiden paikkaamisesta aiheutuviin menoihin.
9301: (275/1987) mukaisten valtionapujen, mukaan         Määrärahaa saa käyttää työllisyysasetuksessa
9302: lukien työllisyyslain edellyttämät lisätuet,       tarkoitettujen vakuutusten maksamiseen.
9303: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös              Määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päi-
9304: ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen      vää työttöminä olleiden työmarkkinatukea
9305: ja edelleen samassa työsuhteessa olevien           saavien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen
9306: vajaakuntoisten henkilöiden paikkaamisesta         työllisyysasetukseen tehtävän muutoksen mu-
9307: aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa       kaisesti. Tässä tarkoitettua työllistämistukea
9308: käyttää vähintään 500 päivää työttömänä            voidaan maksaa yhdessä työmarkkinatuen
9309: olleiden työmarkkinatukea saavien pitkäaikais-     kanssa.
9310: työttömien työllistämiseen työllisyysasetuk-          Määrärahaa saa käyttää työllisyyspoliittisen
9311: seen tehtävän muutoksen mukaan yhdessä             projektituen osalta myös EU:n aluekehitysra-
9312: työmarkkinatuen kanssa.                            hastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia, pilotti-
9313:                                                    hankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien
9314:    50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen     hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien
9315: osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomää-    maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on
9316: räraha)                                            varattu 6 000 000 mk kansallista rahoitus-
9317:    Momentille myönnetään 974 450 000 mk.           osuutta varten.
9318:    Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises-        Määrärahasta osa on alueiden kehittämises-
9319: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisten      tä annetun lain 6 § :n mukaista aluekehitysra-
9320: opintososiaalisten etuuksien maksamiseen se-       haa.
9321: kä työttömyyskassojen hallintokulujen mak-
9322: samiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää              63. Työllisyysperusteiset siirtomenot inves-
9323: opiskelijavalinnasta aiheutuvien menojen mak-      tointeihin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)
9324: samiseen, ei kuitenkaan ilmoitus- ja tiedotus-        Momentille myönnetään 245 000 000 mk.
9325: toiminnan menoihin.                                   Määrärahaa saa käyttää osarahoituksena
9326:                                                    kuntien, kuntayhtymien ja muiden julkisten
9327:    52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)            sekä kuntien määräysvallassa olevien yhtei-
9328:   Momentille myönnetään 4 959 000 000 mk.          söjen työllisyysperusteisiin investointeihin,
9329:   Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta         joilla edistetään uusien työpaikkojen synty-
9330: annetun lain mukaisen työmarkkinatuen mak-         mistä tai lievitetään työttömyysasteeltaan kes-
9331: samiseen. Tukea käytetään tuen saajan toi-         kimääräistä vaikeampien alueiden työttömyyt-
9332: meentulon turvaamisen ohella työmarkkina-          tä. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuo-
9333: tuesta annetun lain mukaisiin aktiivisiin työ-     sina myönnettyjen avustusten maksamiseen.
9334: voimapoliittisiin toimenpiteisiin, joiden avulla   Määrärahasta saa käyttää 60 000 000 mk
9335: edistetään tuen saajan työmarkkinoille sijoit-     työllisyysperusteisista kunnallisista peruskor-
9336: tumista. Määrärahaa saa käyttää myös työ-          jauksista annetun asetuksen (11111997) mu-
9337: harjoittelusta aiheutuneiden tapaturmakor-         kaisesti kuntien toimitilojen _peruskorjausin-
9338: vausten ja työharjoittelijoina olevien ryhmä-      vestointien rahoitukseen, jollom avustusosuus
9339: vakuutusten maksamiseen.                           voi olla enintään 15 prosenttia investointi-
9340:                                                    hankkeen kokonaiskustannuksista. Määrära-
9341:   62. Valtionapu työttömyyden lieventämi-          haa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahas-
9342: seen (osa EU) (arviomääräraha)                     tosta rahoitettavia tavoiteohjelmia, pilottihank-
9343:   Momentille myönnetään 975 000 000 mk.            keita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkei-
9344:   Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien        den kansallisten rahoitusosuuksien maksami-
9345: maksamiseen työllisyysasetuksen ( 130/1993)        seen valtion osalta. Määrärahasta on varattu
9346: nojalla työllisyyslaissa tarkoitettujen työllis-   25 000 000 mk näiden hankkeiden kansallista
9347: tämiseen. Määrärahasta saa käyttää 20 000 000      rahoitusosuutta varten.
9348:                     EK 34/1997 vp -     HE 10011997 vp -      Pääluokka 34                     133
9349: 
9350:   Määräraha on alueiden kehittämisestä an-        kojen syntymistä tai lievitetään työttömyys-
9351: netun lain 6 § :n mukaista aluekehitysrahaa.      asteeltaan keskimääräistä vaikeampien aluei-
9352:                                                   den työttömyyttä.
9353:    64. Muuttoturva (arviomääräraha)                  Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 13 § :n
9354:    Momentille myönnetään 7 500 000 mk.            mukaisiin valtion investointikohteisiin ja nii-
9355:    Määrärahaa saa käyttää työttömien työnha-      den suunnitteluun sekä investoinneiksi katsot-
9356: kijoiden matkakustannusten korvaamisesta ai-      tavien valtion hankinnoista aiheutuvien me-
9357: heutuvien menojen maksamiseen työvoima-           nojen maksamiseen. Määrärahaa saadaan käyt-
9358: palvelulain ja työvoimapalveluihin liittyvistä    täå myös siirtymäkauden 1998-2000 aikana
9359: etuuksista annetun asetuksen mukaisesti.          aloitettavien, sellaisten uusien hankkeiden
9360:                                                   rahoitukseen, joita ei ole tarkoitus merkitä
9361:                                                   valtion taseeseen sekä siirtymäkauden aikana
9362:    65. (32.03.61) Kotitaloustyön väliaikainen     ja aikaisemmin aloitettujen tällaisten hankkei-
9363: tuki (arviomääräraha)                             den loppuunsaattamiseen. Vuonna 1998 saa
9364:    Momentille myönnetään 200 000 000 mk.          tehdä K:åynnissä oleviin töihin liittyviä valtion
9365:    Määrärahaa saa käyttää kotitaloustyön vä-      talousarviosta annetun lain (423/1988) 10 § :ssä
9366: liaikaisesta tukijärjestelmästä annetun lain      tarkoitettuja sitoumuksia siten, että niistä
9367: mukaisen tuen maksamiseen. Määrärahaa saa         aiheutuu menoja myöhempinä vuosina enin-
9368: käyttää kokeilujärjestelmän hallintokustannuk-    tään 13 5 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää
9369: siin ja kokeilun seurannasta aiheutuviin me-      myös EU :n aluekehitysrahastosta rahoitettavia
9370: noihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää enin-      tavoiteohjelmia, pilottihankkeita ja yhteisö-
9371: tään 20 henkilötyövuoden palkkausmenoihin.        aloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten
9372:                                                   rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osal-
9373:    77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamisek-    ta. Määrärahasta on varattu 20 000 000 mk
9374: si (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)                 EU:n aluekehitysrahaston osarahoittamien
9375:    Momentille myönnetään 271 000 000 mk.          hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden mak-
9376:    Määrärahaa saa käyttää työttömyyden tor-       satuksia varten.
9377: jumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen            Määräraha on alueiden kehittämisestä an-
9378: hankkeissa, joilla edistetään uusien työpaik-     netun lain 6 §:n mukaista a1uekehitysrahaa.
9379: 
9380: 
9381: 
9382: 
9383:                               07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
9384:    30. (33.28.30 ja 34.07.30) Valtion korvaus     räämin perustein. Lisäksi määrärahaa saa
9385: kunnille eräiden Suomeen muuttavien henki-        asianomaisen ministeriön päätöksellä käyttää
9386: löiden toimeentulotuen sekä heille annetun        pakolaisten maahantulomatkojen järjestämi-
9387: sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuk-   sestä, lähtömaassa suoritettavista terveystar-
9388: siin (arviomääräraha)                             kastuksista sekä koulutuksesta aiheutuvien
9389:    Momentille myönnetään 65 300 000 mk.           menojen maksamiseen, pakolaisten ja turva-
9390:    Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston         paikanhakijoiden vastaanottotoiminnassa työs-
9391: määräämin perustein eräiden Suomeen muut-         kentelevien henkilöiden palkkausmenojen ja
9392: tavien henkilöiden toimeentulotuen kustannus-     muiden toimintamenojen maksamiseen sekä
9393: ten sekä heille annetun sosiaali- ja terveyden-   vastaanottotoimintaa edistävän koulutuksen ja
9394: huollon erityiskustannusten korvaamiseen          tiedotustoiminnan järjestämiseen. Lisäksi mää-
9395: kunnille.                                         rärahaa saa käyttää vastaanoton toteuttami-
9396:                                                   seksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen
9397:                                                   hankkimisesta aiheutuvien menojen maksami-
9398:    61. (33.29.61 ja 34.07.61) Pakolaisten ja      seen. Määrärahasta saa käyttää enintään
9399: turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomää-      1 000 000 mk turvapaikanhakijoiden ja pako-
9400: räraha)                                           laisten oikeusapupalvelujen hankkimiseen.
9401:    Momentille myönnetään 238 000 000 mk.             Määrärahaa saa käyttää enintään 124 hen-
9402:    Määrärahaa saa käyttää pakolaisten ja tur-     kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa-
9403: vapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuvien      miseen. Vuoden 1998 pakolaiskiintiö on noin
9404: menojen maksamiseen valtioneuvoston mää-          500 henkilöä.
9405: 134                           EK 34/1997 vp- HE 10011997 vp
9406: 
9407:                 99. (34.99, osa) Työministeriön hallinnonalan muut menot
9408:    23. Siviilipalvelus ( arviomääräraha)          talouden vähentämistä koskevan ohjelman
9409:    Momentille myönnetään 16 200 000 mk.           mukaisen   yhteistyön  puitteissa (VNp
9410:    Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja   2.1.1996).
9411: täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviili-
9412: palveluslain ( 1723/1991) nojalla aiheutuviin        51. Eräät merimiespalvelut (arviomäärära-
9413: kustannuksiin sekä työhallinnossa palvelevien     ha)
9414: siviilipalvelusmiesten ylläpito- ja päiväraha-       Momentille myönnetään 4 553 000 mk.
9415: kustannuksiin.                                       Määrärahaa saa käyttää merimiesten palve-
9416:                                                   lu- ja opintotoiminnasta annetun lain
9417:                                                   (452/1972) nojalla merimiesten huoltotoimin-
9418:    50. Palkkaturva (arviomääräraha)               taan suoritettavan valtion osuuden maksami-
9419:    Momentille myönnetään 190 000 000 mk.          seen sekä merimieslaissa tarkoitetun työsopi-
9420:    Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain         muksen tekemisestä annetun asetuksen
9421: (649/1973) ja merimiesten palkkaturvalain         (783/1995) mukaisiin palveluihin, merimies-
9422: (927/1979) mukaisten menojen maksamiseen.         lain (423/1978) ja menmiesten vuosilomalain
9423: Määrärahasta saa käyttää enintään 4 000 000       (433/1984) nojalla merimiesten vuosi- ja
9424: mk palkkaturvamenettelyyn liittyviin viran-       vanhempainlomamatkakustannuksiin sekä työ-
9425: omaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin se-      suhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyviin
9426: kä konkurssikustannusten maksamiseen val-         matkakustannuksiin suoritettavan valtionosuu-
9427: tioneuvoston talousrikollisuuden ja harmaan       den maksamiseen.
9428:                      EK 3411997 vp- HE 10011997 vp- Pääluokka 35                               135
9429: 
9430: 
9431: 
9432: 
9433:                                          Pääluokka 35
9434:                    YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
9435:                                     01. Ympäristöministeriö
9436:    21. (35.01.21 ja 01.26, osa) Toimintamenot      sätalouden suunnittelusta Luoteis-Venäjällä ja
9437: (siirtomääräraha 2 v)                              laadittaessa Itämeren alueen kestävän kehi-
9438:    Momentille myönnetään 95 845 000 mk.            tyksen ohjelmaa (Baltic Agenda 21 ).
9439:    Lakkautetaan ympäristönsuojeluneuvoksen            Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea
9440: virka (A 29).                                      henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuh-
9441:                                                    teessa olevan henkilöstön palkkaamiseen kan-
9442:    22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomää-     sainvälisten tehtävien hoitamiseksi ympäris-
9443: räraha 2 v)                                        töministeriössä.
9444:    Momentille myönnetään 52 000 000 mk.
9445:    Määrärahaa saa käyttää kehittämis-, kokei-         61. (35.01.61 ja 01.26, osa) Eräät avustuk-
9446: lu-, suunnittelu-, tutkimus-, valvonta- ja seu-    set (siirtomääräraha 3 v)
9447: rantatoiminnasta sekä kansainvälisestä asian-         Momentille myönnetään 7 300 000 mk.
9448: tuntijayhteistyöstä ja eri hallinnonalojen yh-        Määrärahaa saa käyttää avustusten maksa-
9449: teishankkeista aiheutuvien muita kulutus-          miseen valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja
9450: menoja vastaavien menojen maksamiseen.             ympäristöjärjestöille, valtakunnallisille asun-
9451: Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henki-      toalan järjestöille valistus- ja neuvontatoimin-
9452: lötyövuotta vastaavan työsopimussuhteessa          taan, saariston kehityksen edistämisestä anne-
9453: olevan henkilöstön palkkaamiseen määräai-          tun lain (494/1981) 12 §:n mukaisten avus-
9454: kaisiin projekteihin.                              tusten maksamiseen saariston ympäristönhoi-
9455:    Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-         toa edistäviin hankkeisiin sekä avustusten
9456: symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden           maksamiseen Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja
9457: rahoitukseen.                                      tunturialueiden jätehuoltoa edistävään toimin-
9458:                                                    taan. Määrärahaa saa käyttää myös kestävää
9459:    24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomäärä-      kehitystä sekä ympäristökasvatusta ja -valis-
9460: raha 2 v)                                          tusta edistävien projektiluonteisten hankkei-
9461:    Momentille myönnetään 26 380 000 mk.            den tukemiseen.
9462:    Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-        Määrärahasta on osa alueiden kehittämises-
9463: jestöjen jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin          tä annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista
9464: sekä menoihin, jotka aiheutuvat osallistumi-       aluekehi tysrahaa.
9465: sesta kansainvälisten järjestöjen kokouksiin ja
9466: muista ulkomaanmatkoista, Suomessa järjes-            62. EU:n ympäristörahaston osallistuminen
9467: tettävistä kansainvälisistä kokouksista, vieras-   ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (EU)
9468: kielisen aineiston julkaisemisesta sekä muusta     (siutomääräraha 3 v)
9469: kansainvälisestä kahden- ja monenkeskisestä           Momentille myönnetään 24 000 000 mk.
9470: yhteistyöstä. Määrärahaa saa lisäksi käyttää          Määrärahaa saa käyttää EU:n komission
9471: menoihin, joita aiheutuu lähialueyhteistyöhön      hyväksymien EU:n ympäristörahastosta (LI-
9472: kuuluvasta asiantuntijavaihdosta, Euroopan         FE) osarahoitettavista hankkeista ja pilotti-
9473: unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden lähen-        hankkeista aiheutuvien menojen maksami-
9474: tymistoimien edistämisestä sekä kestävän met-      seen.
9475: 136                            EK 34/1997 vp -      HE 100/1997 vp
9476: 
9477:                                      11. Ympäristön suojelu
9478:    60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomäärä-      tään luottolaitoksen perimän koron suuruinen.
9479: raha 3 v)                                           Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkotu-
9480:   Momentille myönnetään 5 000 000 mk.               kea ei makseta.
9481:   Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta
9482: annetun lain (894/1986) muuttamisesta anne-            64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
9483: tun lain (846/1996) 7 §:n nojalla öljysuoja-        huolto (siirtomääräraha 3 v)
9484: rahastoon tehtävän siirron maksamiseen.                Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
9485:                                                        Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta
9486:    62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siir-        annetun lain (89411986, muut. 846/1996) 7 §:n
9487: tomääräraha 3 v)                                    nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kul-
9488:    Momentille myönnetään 33 750 000 mk.             jetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheu-
9489:    Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston           tuvien menojen maksamiseen sekä avustuk-
9490: päätöksen (894/1996) mukaisten avustusten           sien maksamiseen ongelmajätteiden alueellis-
9491: maksamiseen ympäristönsuojelun edistämi-            ten vastaanottopaikkojen perustamiskustan-
9492: seen sekä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpi-          nuksiin.
9493: teiden avustamisesta annetun lain (56/1980)
9494: mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskun-
9495: tien vesiensuojelua edistäviin investointeihin.        67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suo-
9496:    Määrärahasta osa on alueiden kehittämises-       men lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v)
9497: tä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysra-          Momentille myönnetään 16 000 000 mk.
9498: haa.                                                   Määrärahaa saa käyttää ympäristöinvestoin-
9499:                                                     tien edistämiseen ja niihin liittyvään valmis-
9500:    63. Ilmansuojelun ja jätehuollon investoin-      teluun ja yhteistyöhön Suomen lähialueilla.
9501: tien korkotuki (arviomääräraha)                        Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten
9502:    Momentille myönnetään 12 000 000 mk.             maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suun-
9503:    Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va-       nittelu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen
9504: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois-     lähialueiden pienehköissä ympäristöhankkeis-
9505: ta annetun lain (1015/1977) mukaisiin teolli-       sa, jotka perustuvat kahdenvälisiin sopimuk-
9506: suuden ja energiahuollon ilmansuojeluinves-         siin ja ovat tärkeitä myös Suomen oman
9507: tointeihin, jätteiden yleisten käsittelypaikkojen   ympäristön suojelun kannalta ja joissa sovel-
9508: perustamis- ja kunnostamisinvestointeihin se-       letaan pääasiassa suomalaista ympäristönsuo-
9509: kä jätteiden hyödyntämistä edistäviin inves-        jeluteknologiaa. Määrärahaa saa käyttää lisäk-
9510: tointeihin ennen vuotta 1992 myönnettyjen           si Suomen avustusosuuden maksamiseen sel-
9511: lainojen korkotuen maksamiseen.                     laisissa yhteistyöhankkeissa, joita rahoittavat
9512:    Korkohyvityksen määrä on neljän ensim-           myös muut valtiot sekä kansainväliset järjestöt
9513: mäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyk-        ja rahoituslaitokset. Avustukset myönnetään
9514: sikköä ja lainavuosina 5-8 kaksi prosent-           valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mu-
9515: tiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkm enin-          kaisesti.
9516: 
9517: 
9518:                               26. Alueelliset ympäristökeskukset
9519:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)              Määrärahaa saa käyttää EU:n aluekehitys-
9520:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa             rahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia ja yh-
9521: 290 482 000 mk.                                     teisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansal-
9522:   Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-           listen rahoitusosuuksien maksamiseen valtion
9523: symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden            osalta.
9524: rahoitusta varten.                                     Määräraha on alueiden kehittämisestä an-
9525:                                                     netun lain 6 § :n mukaista aluekehitysrahaa.
9526:    61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoit-
9527: teiden kansallinen osarahoitus (EU) (siirto-          77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)
9528: määräraha 3 v)                                        Momentille myönnetään 66 000 000 mk.
9529:    Momentille myönnetään 25 500 000 mk.               Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden
9530:                      EK 3411997 vp -      HE 10011997 vp -     Pääluokka 35                     137
9531: 
9532: suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorja-         Määräraha on alueiden kehittämisestä an-
9533: uksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien      netun lain 6 § :n mukaista aluekehitysrahaa.
9534: menojen maksamiseen sekä valtion vesihuol-
9535: totöistä annetun valtioneuvoston päätöksen             88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomäärä-
9536: (976/1985, muut. 889/1995) mukaisten töiden         raha 3 v)
9537: toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksa-             Momentille myönnetään 100 000 mk.
9538: miseen. Valmistunut työ saadaan sopia luo-             Määrärahaa saa käyttää Kaakkois-Suomen
9539: vutettavaksi kunnan tai muun yhteistyökump-         ympäristökeskuksen laboratoriotoiminnan yh-
9540: panin omistukseen. Samalla on sovittava niistä      tiöittämisen edellyttämistä rekisteröinti- ja
9541: ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovu-       käynnistämistoimenpiteistä aiheutuvien meno-
9542: tuksen jälkeen noudatettava.                        jen maksamiseen.
9543: 
9544: 
9545: 
9546:                                  27. Suomen ympäristökeskus
9547:   21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)           toimitusten kustannuksiin ja valtion edun
9548:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa             valvonnan kannalta välttämättämistä selvityk-
9549: 119 827 000 mk.                                     sistä aiheutuviin menoihin.
9550:   Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväk-
9551: symien tutkimus- ja kehittämishankkeiden               63. Vesiensuojeluinvestointien korkotuki (ar-
9552: rahoitusta varten.                                  viomääräraha)
9553:                                                        Momentille myönnetään 8 700 000 mk.
9554:    27. Ympäristövahinkojen torjunta (ar-               Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va-
9555: viomääräraha)                                       roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois-
9556:    Momentille myönnetään 10 000 000 mk.             ta annetun lain (1015/1977) mukaisten yhdys-
9557:    Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden           kuntien ennen vuotta 1995 ja teollisuuden
9558: ympär~stövahinkoj en torj~nna!l j ärj estä~ises    vesiensuojeluinvestointien ennen vuotta 1992
9559: tä, torJuntakaluston hankmnmsta Ja torJunta-        myönnettyjen lainojen korkohyvityksen mak-
9560: toimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjun-       samiseen.
9561: taan välit~?mäs~i .~iit.tyvistä. tutkimu~sista ja
9562: oikeudenkaynneista aiheutuvien menoJen mak-            Yhdyskuntien lainoille maksettavan korko-
9563: samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kan-          hyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen
9564: s'!-invä~ise~tä. yhteisty~stä ja ~oulutus- ja k~
9565:                                                     lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja
9566: hittämistmmmnasta arheutuvien menoJen Ja            lainavuosina 9-16 kaksi prosenttiyksikköä.
9567: sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöi-     Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korko-
9568: hin osallistuvien palkkioiden maksamiseen.          hyvitystä ei makseta.
9569:                                                        Teollisuuden lainoille maksettavan korko-
9570:    44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset       hyvityksen määrä on neljän ensimmäisen
9571: (arvio määräraha)                                   lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja
9572:    Momentille myönnetään 45 000 000 mk.             lainavuosina 5-8 kaksi prosenttiyksikköä.
9573:    Määrärahaa saa käyttää koskiensuojelulain        Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkohy-
9574: (35/1987) sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen eri-          vitystä ei makseta.
9575: tyissuojelusta annettujen lakien (703/1983 ja          Korkohyvitys on kuitenkin kaikissa tainois-
9576: 1139/1991) mukaisten korvausten maksami-            sa aina enintään luottolaitosten perimän koron
9577: seen. Määrärahaa saa käyttää myös korvaus-          suuruinen.
9578: 
9579: 
9580: 
9581:                      30. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
9582:    Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien         koston toteuttamista. Suojelualueista, erityi-
9583:  palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna         sesti kansallispuistoista luodaan edustavuuten-
9584:  1998 ovat:                                         sa ja palveluidensa puolesta alueita, joihin
9585:    Metsähallitus edesauttaa Natura 2000 -ver-       kestävä ja ympäristöä säästävä retkeily- ja
9586:  18   270862
9587: 138                           EK 3411997 vp- HE 10011997 vp
9588: 
9589: virkistyskäyttö sekä matkailutoiminta voivat      merkittävien alueiden sekä yhdyskuntakehi-
9590: suojeluarvoja vaarantamatta pitkäjänteisesti      tyksen kannalta merkittävien kohteiden yleis-
9591: tukeutua. Suojelualueiden määrän kasvusta         kaavojen laatimista varten. Lisäksi määrärahaa
9592: huolimatta keskeisten alueiden hoito säilyte-     saa käyttää avustusten maksamiseen kunnille
9593: tään nykyisellä tasolla. Metsähallitus osallis-   ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten
9594: tuu Suomen luonnonsuojelualueverkon edus-         perustamille yhteisöille usean kunnan yhteis-
9595: tavuuden arviointiin. Opastustoiminnassa li-      ten virkistysalueiden hankintaan sekä alueark-
9596: sätään yhteistyötä kuntien ja maakuntien liit-    kitehtitoiminnan palkka- ja matkamenoihin.
9597: tojen kanssa. Opastusrakentamisessa suositaan        Määrärahasta osa on alueiden kehittämises-
9598: ratkaisuja, jotka edistävät maiseman ja raken-    tä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysra-
9599: nusperinnön hoitoa. Soiden, perinneympäris-       haa.
9600: töjen ja metsien ennallistamista luonnonsuo-
9601: jelualueilla lisätään. Metsähallitus osallistuu      61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät kor-
9602: lähialueiden      luonnonsuojelualueverkoston     vaukset (siirtomääräraha 3 v)
9603: suunnitteluun.                                       Momentille myönnetään 46 500 000 mk.
9604:    Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävistä         Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain
9605: vastaava yksikkö osallistuu Metsähallituksen      mukaisesti korvausten maksamiseen luonnon-
9606: alue-ekologiseen suunnitteluun ja luonnonva-      suojelualueiden perustamisesta maanomistajil-
9607: rasuunnitteluun ja tukee uuden metsälain          le aiheutuvista taloudellisista menetyksistä.
9608: soveltamista talousmetsien hoidossa.              Määrärahaa saa käyttää myös maa-aineslain
9609:                                                   (555/1981) siirtymäsäännösten mukaisesti har-
9610:    22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kun-       jujensuojelusta aiheutuvien korvausten mak-
9611: nossapito (siirtomääräraha 3 v)                   samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös alu-
9612:    Momentille myönnetään 67 000 000 mk.           eellisten ympäristökeskusten suorittamien kor-
9613:    Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen,     vausten maksamiseen rauhoitettujen harvinais-
9614: muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-        ten eläinten aiheuttamista vahingoista, vahin-
9615: alueiden hoitomenojen, opastustoiminnan me-       kojen estämisestä ja rauhoitettujen harvinais-
9616: nojen sekä rakennusten ja rakennelmien, tei-      ten eläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista
9617: den ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapito-     toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksami-
9618: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-         seen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron
9619: tää myös sellaisten koneiden, laitteiden ja       maksamiseen jaksotetuille, maksamatta ole-
9620: kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta       ville korvauksille. Koron suuruus vastaa lu-
9621: on yli 50 000 mk ja taloudellinen käyttöaika      nastuslain 95 §:n 1 momentissa määriteltyä
9622: yli kolme vuotta.                                 korkoa.
9623:    Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismai-       Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuo-
9624: den luonnonsuojelualueiden merkintään ja          jeluohjelmien toteuttamiseksi myönnetään val-
9625: hoitomenoihin, uhanalaisten eliölajien ja mai-
9626: sema-alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelu-        tuudet tehdä vuonna 1998 sopimuksia ja antaa
9627: suunnittelun ja maa-aineslain soveltamiseen       sitoumuksia enintään 80 000 000 mk. Valtuu-
9628:                                                   desta saa aiheutua menoja vuoden 1999
9629: liittyvän suunnittelun menoihin. Määrärahaa       loppuun mennessä enintään 20 000 000 mk,
9630: saa käyttää myös ennen maa-aineslain voi-
9631: maantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen       vuoden 2000 loppuun mennessä enintään
9632:                                                   40 000 000 mk ja vuoden 2006 loppuun
9633: kunnostamiseen.                                   mennessä yhteensä enintään 80 000 000 mk.
9634:     Määrärahaa saa käyttää myös saimaannor-
9635: pan suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä           Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittu-
9636: norppien aiheuttamien vahinkojen korvaami-        neiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n
9637: seen.                                             CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoi-
9638:                                                    don järjestämiseen.
9639:    37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja
9640: maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)          62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
9641:    Momentille myönnetään 7 500 000 mk.            (siirtomääräraha 3 v)
9642:    Määrärahaa saa käyttää kuntien ranta-             Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
9643: osayleiskaavoituksen tukemiseen sekä avus-           Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain
9644: tusten maksamiseen luonnonsuojelun, maise-        (60/1985) 11 §:n ja 13 §:n nojalla suoritetta-
9645: man ja rakennetun kulttuuriympäristön hoidon      vien korvausten ja suojelun toteuttamisesta
9646: ja virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti    valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen
9647:                      EK 34/1997 vp -       HE 100/1997 vp -     Pääluokka 35                    139
9648: 
9649: sekä rakennuslain (370/1958) 135 §:n 3 mo-              Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelu-
9650: mentin mukaisten avustusten maksamiseen              alueiden talonrakennustöiden lisäksi luonnon-
9651: kunnille.                                            suojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten
9652:    Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten         tarvittavien rakennusten ostamiseen sekä luon-
9653: maksamiseen yksityiselle omistajalle, raken-         nonsuojelualueiden teiden ja tieosuuksien ra-
9654: nusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kun-     kentamis- ja perusparannusmenojen maksami-
9655: nille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti    seen.
9656: arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän
9657: ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja pa-             87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen
9658: rantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin         (siirtomääräraha 3 v)
9659: selvityksiin. Määrärahaa saa käyttää myös               Momentille myönnetään 117 000 000 mk.
9660: avustuksen maksamiseen merkittäviin maise-              Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialuei-
9661: ma-alueisiin kuuluvan rakennetun ympäristön          den sekä rakennusten ostamiseen ja lunasta-
9662: hoitoon ja kunnostukseen.                            miseen luonnonsuojelutarkoituksia varten se-
9663:    Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myön-          kä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden osta-
9664: tää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti ar-     miseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle
9665: vokkaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avus-         luonnonsuojelutarkoituksiin        hankittavien
9666: tus myönnetään ensisijassa niissä tapauksissa,       alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksis-
9667: jolloin siitä aiheutuvat kustannukset muodos-        ta ja hankintatehtävistä aiheutuvien menojen
9668: tuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen         maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
9669: asemaan nähden kohtuuttomaksi. Lisäksi mää-          koron maksamiseen jaksotetuille, maksamatta
9670: rärahasta saa käyttää enintään 200 000 mk            oleville kauppahinnoille. Koron suuruus vas-
9671: avustusten maksamiseen rakennusperinnön              taa lunastuslain 95 § :n 1 momentissa määri-
9672: hoitoon liittyviin valtakunnallisiin tiedotus- tai   teltyä korkoa.
9673: muihin projekteihin.                                    Valtion omistukseen hankitaan luonnonsuo-
9674:      Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa          jelualueita myös vaihtamalla niitä valtion
9675: myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kus-            maa-alueisiin.
9676: tannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennus-           Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuo-
9677: tavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen koh-      jeluohjelmien toimeenpanoa varten myönne-
9678: teeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti          tään valtuudet tehdä vuonna 1998 sopimuksia
9679:  sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista        ja antaa sitoumuksia enintään 120 000 000
9680:  merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä          mk. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden
9681:  enemmän, kuitenkin enintään 80 % kustan-             1999 loppuun mennessä enintään 30 000 000
9682:  nuksista.                                           mk, vuoden 2000 loppuun mennessä enintään
9683:                                                      60 000 000 mk sekä vuoden 2006 loppuun
9684:    74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-         mennessä yhteensä enintään 120 000 000 mk.
9685: työt (siirtomääräraha 3 v)
9686:    Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
9687: 
9688: 
9689: 
9690:                                     41. Valtion asuntorahasto
9691:    21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
9692:    Momentille myönnetään 16 930 000 mk.
9693: 
9694: 
9695: 
9696:                                   45. Asunto- ja rakennustoimi
9697:    54. Asumistuki (arviomääräraha)                     60. Siirto valtion asuntorahastoon (ar-
9698:    Momentille myönnetään 2 300 000 000 mk.           viomääräraha)
9699:    Määrärahaa saa käyttää asumistukilain               Momentille myönnetään 55 000 000 mk.
9700:  (40811975) mukaisten tukien maksamiseen.              Määrärahaa saa käyttää valtion asuntora-
9701: 140                           EK 34/1997 vp- HE 100/1997 vp
9702: 
9703: hastosta annetussa laissa (1144/1989) tarkoi-      vuosina 1999-2001 myönnettävistä aravalai-
9704: tetun koron maksamiseen Valtion asuntora-          noista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan
9705: hastolle valtion keskuskirjanpidossa olevan        myönnettävien lainojen määrä saa kutakin
9706: rahastoyhdY.stilin varoille. Koron suuruus vas-    vuotta kohden olla enintään 100 000 000 mk.
9707: taa yhdysttlin varojen väliaikaisesta sijoitta-       Vuonna 1998 saadaan valtioneuvoston hy-
9708: misesta valtiolle saatavaa tuottoa.                väksymin perustein myöntää uusia asuntora-
9709:     Valtion asuntorahaston varoista maksetaan      haston varoista maksettavia avustuksia asun-
9710: vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun          tojen korjaustoimintaan enintään 250 000 000
9711: lain (867 /1980), omistusasuntolainojen korko-     mk, vuokrataloille enintään 23 000 000 mk
9712: tuesta annetun lain (1204/1993), asumisoi-         sekä asunnottomille ja pakolaisille osoitetta-
9713: keustalolainojen korkotuesta annetun lain          viin asuntoihin enintään 8 000 000 mk. Vuok-
9714: (1205/1993),      asunto-osakeyhtiötalolainojen    rataloavustuksista saa valtiokonttori käyttää
9715: korkotuesta annetun lain (205/1996), oman          enintään 300 000 mk taloudellisissa vaikeuk-
9716: asunnon hankintaan myönnettävien lainojen          sissa olevien asuntoyhteisöjen talouden ter-
9717: korkotuesta annetun lain (639/1982), maksu-        vehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua
9718: vaikeuksissa oleville asuntovelallisille myön-     edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä ai-
9719: nettävästä korkotuesta annetun lain (621/1993)     heutuvien kustannusten maksamiseen.
9720: ja eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myön-           Omistusasuntolainojen valtiontakauksista
9721: nettävistä lainoista ja korkotuesta annetun lain   annetun lain mukaisten valtionvastuiden ko-
9722: (83/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvityk-        konaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-
9723: set ja luottovarauskorvaukset sekä katetaan        lainoissa olla yhteensä enintään 3 500 000 000
9724: vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun          mk vuoden 1998 lopussa. Lisäksi vuokra-
9725: lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen      asuntolainojen korkotuesta annetun lain, asu-
9726: korkotuesta annetun lain 10 §:ssä sekä omis-       misoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain
9727: tusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa     ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun
9728: laissa (204/1996) tarkoitetut valtionvastuut.      lain mukaisiin lainoihin tulee lain mukainen
9729: Asuntorahaston varoista maksetaan lisäksi          valtionvastuu.
9730: asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset            Vuonna 1998 Valtion asuntorahasto saa
9731:  asuntosäästöpalkkiot sekä 1.1.1998 alkaen         arvopaperistaa asunto- ja aravalainoja yhteen-
9732: maksettavat avustukset asuntojen korjaustoi-       sä enintään 3 400 000 000 markan nettomää-
9733: mintaan, vuokrataloille sekä asunnottomille ja     rään asti. Maksuvalmiudessa vuoden aikana
9734: pakolaisille osoitettaviin asuntoihin.             esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa
9735:     Vuonna 1998 saadaan Valtion asuntorahas-       lyhytaikaista lainaa rahastolla saa kerralla olla
9736: ton varoista myöntää aravalain (1189/1993)         enintään 500 000 000 mk. Asuntorahastolla on
9737: mukaisia       lainoja     yhteensä    enintään    arvopaperistettujen lainojen maksamisen va-
9738: 4 000 000 000 mk sekä sen lisäksi vuodelta         kuudeksi enintään 170 000 000 markan suu-
9739:  1997 peruuntuneita hankkeita tai muuten           ruinen valtuus vuonna 1998 ostaa arvopape-
9740: käyttämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta vas-       reita tai sitoutua lisävakuusjärjestelyyn.
9741:  taava määrä. Vuonna 1998 ei myönnetä                  Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itses-
9742:  rakennusaikaisia lainoja, lyhytaikaisia perus-    tään riippumattomista syistä aiheutuvien vai-
9743:  parannuslainoja eikä omistusaravalainoja          keuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 1998
9744:  omaksilunastamislainoja lukuun ottamatta.          aravalain     46 §:n    ja     arava-asetuksen
9745:     Vuonna 1998 saadaan vuokra-asuntolaino-         (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää enintään
9746: jen korkotuesta annetun lain, omistusasunto-        25 000 000 mk lykkäystä lainan korkojen,
9747:  lainojen korkotuesta annetun lain, asumisoi-       lyhennysten tai molempien maksamisesta.
9748:  keustalolainojen korkotuesta annetun lain ja          Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväk-
9749:  asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta an-      syttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on
9750:  netun lain mukaisia lainoja hyväksyä korko-        vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain
9751:  tukilainoiksi yhteensä enintään 3 500 000 000      2 §:n 1 momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille
9752:  mk sekä sen lisäksi vuodelta 1997 peruuntu-        lainansaajille 8% lainavuosina 1-5 ja 6%
9753:  neita hankkeita tai muuten käyttämättä jää-        lainavuosina 6-10. Muille lainansaajille
9754:  nyttä hyväksymisvaltuutta vastaava määrä.          vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksytty-
9755:     Lähiöiden projektiluonteisen suunnitelmal-     jen lainojen korkohyvitys on 7 % lainavuosina
9756:  lisen perusparannuksen rahoituksen turvaami-       1-4 ja 5% lainavuosina 5-8. Muiden
9757:  seksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopää-         vuosina 1993 ja 1992 hyväksyttyjen korko-
9758:  töksiä vuokratalojen perusparannusta varten        tukilainojen korkohyvitys on 6 % lainavuosina
9759:                     EK 3411997 vp- HE 100/1997 vp- Pääluokka 35                              141
9760: 
9761: 1---4 ja 4 1h% lainavuosina 5-8. Vuonna              Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asunto-
9762: 1991 hyväksytyissä lainoissa lainan saajalta      jen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin
9763: perittävä korko on neljänä ensimmäisenä           1-5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uus-
9764: vuonna lainanantajan perimän koron ja 7           tuotantoa varten enintään kymmeneltä ja muis-
9765: prosentin korkohyvityksen erotus sekä 5-8         sa tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta
9766: vuosina lainanantajan perimän koron ja 5          ennen vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväk-
9767: prosentin korkohyvityksen erotus. Ennen           syttyjen lainojen osalta.
9768: 1.1.1991 hyväksyttyjen lainojen lainan saajilta      Maksuvaikeuksissa oleville asuntovelallisil-
9769: perittävä korko on 5 %ja korkohyvitys tämän       le myönnettävästä korkotuesta annetun lain
9770: Ja lainanantajan perimän koron erotus. Kor-       mukaisen korkohyvityksen määrä on 5 %
9771: kohyvitys on kuitenkin kaikissa lainoissa aina    vuodessa korkotukilainan jäljellä olevasta pää-
9772: enintään luottolaitoksen perimän koron suu-       omasta.
9773: ruinen.
9774: 142                          EK 34/1997 vp -HE 10011997 vp
9775: 
9776: 
9777: 
9778: 
9779:                                         Pääluokka 36
9780:                                      VALTIONVELKA
9781:                              01. Markkamääräisen velan korko
9782:    90. Markkamääräisen velan korko (ar-           velan korkojen, markkamääräisen velan van-
9783: viomääräraha)                                     hentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta
9784:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa           tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen se-
9785: 13 612 000 000 mk.                                kä emissioalennusten ja pääomatappioiden
9786:   Määrärahaa saa käyttää markkamääräisen          maksamiseen.
9787: 
9788: 
9789: 
9790:                             03. Valuuttamääräisen velan korko
9791:   90. Valuuttamääräisen velan korko (ar-            Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen
9792: viomääräraha)                                     velan korkojen ja valuuttamääräisen velan
9793:   Momentille myönnetään nettomäärärahaa           vanhentuneiden korkojen sekä emissioalen-
9794: 11 407 000 000 mk.                                nusten ja pääomatappioiden maksamiseen.
9795: 
9796: 
9797: 
9798:                                09. Muut menot valtionvelasta
9799:    21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta      tuntija- ym. palkkioiden sekä muiden menojen
9800: (arvio määräraha)                                 maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
9801:    Momentille myönnetään 494 000 000 mk.          lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hankkimises-
9802:    Määrärahaa saa käyttää valtion markka- ja      ta aiheutuvien varauspalkkioiden sekä Valtion
9803: valuuttamääräisen lainanoton valmistelusta,       asuntorahaston arvopaperistamaHa suoritetus-
9804: lainojen ottamisesta, liikkeeseenlaskusta, lai-   ta varainhankinnasta valtiolle aiheutuvien kus-
9805: nojen takaisinmaksusta, koron ja valuutan         tannusten maksamiseen.
9806: vaihtamisesta aiheutuvien menojen ja asian-
9807:                 EK 34/1997 vp -   HE 100/1997 vp -   Pääluokka 36               143
9808: 
9809: Eduskunta on päättänyt,                         koskevaa talousarviota sovelletaan 1
9810:                                                 päivästä tammikuuta 1998 alkaen.
9811:       että nyt hyväksyttyä vuotta 1998
9812: 
9813: 
9814:   Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
9815:                                       EK 35/1997 vp
9816: 
9817: 
9818: 
9819: 
9820:                                 Eduskunnan kirjelmä valtiopäivien keskeyttämisestä ja
9821:                            päättymisestä sekä eduskunnan kokoontumisesta vuoden 1998
9822:                            valtiopäiville
9823: 
9824: 
9825:   Eduskunta     on    valtiopäiväjärjestyksen   mukaisesti vuoden 1998 varsinaisille val-
9826: 19 §:n nojalla päättänyt, että vuoden 1997      tiopäiville 3 päivänä helmikuuta 1998, jol-
9827: valtiopäivät keskeytetään 19 päivänä joulu-     loin vuoden 1997 varsinaiset valtiopäivät
9828: kuuta 1997 täysistunnon päätyttyä ja että       päättyvät.
9829: eduskunta kokoontuu valtiopäiväjärjestyksen
9830: 
9831: 
9832:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
9833: 
9834: 
9835: 
9836: 
9837:  280125
9838:                                               PNE 1/1997 vp
9839: 
9840: 
9841: 
9842: 
9843:                                        Puhemiesneuvoston ehdotus Eduskunnan kirjaston ohjesäännön
9844:                                     muuttamisesta
9845: 
9846: 
9847:                            EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9848: 
9849:    Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi Edus-           organisaatiota kehitetään asiantuntijuutta pai-
9850: kunnan kirjaston ohjesääntöä. Ehdotuksen mu-            nottavaan suuntaan siirtämällä voimavaroja hal-
9851: kaan Eduskunnan kirjaston organisaatiota muu-           linnollisista tehtävistä asiantuntijatehtäviin.
9852: tetaan siten, että kirjaston toiminnot kootaan             Ohjesäännön muutokset ovat tarkoitetut tule-
9853: neljäksi palvelukokonaisuudeksi entisen kolmen          maan voimaan mahdollisimman pian senjälkeen
9854: osaston ja seitsemän toimiston sijasta. Samalla         kun ne on hyväksytty.
9855: 
9856: 
9857: 
9858: 
9859:                                              PERUSTELUT
9860: 
9861: 1. Nykytila ja sen arviointi                            johtavat kirjastonhoitajat. Yleisessä osastossa
9862:                                                         on yleinen toimisto ja hankinta toimisto. Luette-
9863:    Eduskunnan kirjaston nykyinen ohjesääntö             lointi- ja bibliografiaosastossa on indeksointitoi-
9864: (450/1985) on hyväksytty vuonna 1985. Ohje-             misto, luettelointitoimisto ja bibliografiatoimis-
9865: sääntöön on tehty muutoksia eduskunnan vuon-            to. Palvelu- ja kokoelmaosastossa on palvelutoi-
9866: na 1989, 1990 ja 1992 hyväksymillä päätöksillä          misto ja kokoelmatoimisto. Toimistopäälliköinä
9867: (53611989, 1227/1990ja 17111992). Ohjesäännön           toimivat näihin tehtäviin määrätyt vanhemmat
9868: hyväksyminen perustuu valtiopäiväjärjestyksen           kirjastonhoitajat. Kirjastossa on kaiken kaik-
9869: 83 b §:n ja Eduskunnan kirjastosta annetun lain         kiaan 58 virkaa.
9870: (983/1984) 10 §:n säännöksiin.                             Osastojen ja toimistojen tehtävät on lueteltu
9871:     Eduskunnan kirjastosta annetun lain 3 §:n           kirjaston ohjesäännön 4-14 §:ssä. Ohjesäännön
9872: mukaan kirjaston hallintoa hoitaa kirjaston hal-        14 §:ssä mainitaan lisäksi, että osastojen ja toi-
9873: litus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä. Jäseniksi        mistojen tehtävistä määrätään tarkemmin kirjas-
9874: eduskunta valitsee viisi kansanedustajaa, heistä        ton työjärjestyksessä, jonka ylikirjastonhoitaja
9875: yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheen-             vahvistaa. Työjärjestys on vahvistettu 10 päivä-
9876: johtajaksi, sekä kolme eduskunnan ulkopuolista          nä tammikuuta 1986.
9877: henkilöä, joista yksi edustaa valtionhallinnon,            Eduskunnan kirjaston organisaatioon kohdis-
9878: yksi oikeustieteellisen tutkimuksen ja yksi valtio-     tuvat uudistamistarpeet johtuvat lähinnä kah-
9879: tieteellisen tutkimuksen asiantuntemusta. Kir-          desta asiasta. Ensinnäkin kirjastossa tehtävä työ
9880: jaston hallituksen tehtävät säädetään lähemmin          on muuttunut erityisesti automaattisen tietojen-
9881: kirjaston ohjesäännön 15 §:ssä. Kirjastosta anne-       käsittelyn käyttöönoton myötä. Toiseksi kirjas-
9882: tun lain 6 §:n mukaan kirjaston virkamiehet ovat        ton toimintaan asiakaskunnan taholta tulevat
9883: kirjaston hallituksen alaisia.                          odotukset ovat muuttuneet.
9884:     Eduskunnan kirjaston johtajana toimii ylikir-          Ammattityön muutoksista suurin, atk:n käyt-
9885: jastonhoitaja. Ylikirjastonhoitajan tehtävät sää-       töönotto, vaikuttaa kaikissa kirjaston toimin-
9886:  detään lähemmin kirjaston ohjesäännön 20 §:ssä.        noissa. Kaikki työ muodot, työketjut ja työn te-
9887:  Kirjastossa on kolme osastoa: yleinen osasto,          kotavat ovat muuttuneet vuodesta 1985, jolloin
9888:  luettelointi- ja bibliografiaosasto sekä palvelu- ja   nykyinen kirjaston ohjesääntö ja sen myötä ny-
9889:  kokoelmaosasto. Osastopäällikköinä toimivat            kyinen organisaatio hyväksyttiin. Atk on otettu
9890: 
9891: 279003
9892: 2                                          PNE 1/1997 vp
9893: 
9894: käyttöön kirjaston kaikissa toiminnoissa ja hen-     kirjaston organisaatioon. Nykyinen organisaa-
9895: kilökunnalle on annettu työn tekemiseen liittyvä     tio heijastaa kirjaston tilannetta ja toimintata-
9896: atk-peruskoulutus. Atk:n laajamittainen käyt-        poja sellaisina kuin ne olivat yli kymmenen vuot-
9897: töönotto on parantanut palvelun laatuaja tehos-      ta sitten. Kirjaston toimintaympäristön ja toi-
9898: tanut työtä. Osa aikaisemmista työvaiheista on       mintatapojen nopean muutoksen vuoksi kirjas-
9899: jäänyt pois ja toisaalta atk:n käyttöönotto on       tossa tehtävä työ on muuttunut joustavuutta ja
9900: tuonut mukanaan kokonaan uusia tehtäviä.             itsenäistä vastuuta korostavaan sekä uusien
9901: Tämä on muuttanut myös eri työvaiheissa tarvit-      asioiden oppimista vaativaan suuntaan. Muutos
9902: tavia työvoimamääriä.                                edellyttää myös työtehtävien ja toimenkuvien
9903:    Kirjaston toimintaan asiakaskunnan taholta        osalta joustavuutta. Nykyisen ohjesäännön mu-
9904: tulevat odotukset ovat muuttuneet kahdella ta-       kainen osasto- ja toimistojako on käynyt sopi-
9905: valla. Odotuksia kohdistuu ensinnäkin tietopal-      mattomaksi ryhmätyötä ja tehtävien joustavaa
9906: velutoiminnan määrälliseen ja laadulliseen te-       limittämistä edellyttävän työn organisointiin.
9907: hostamiseen ja toiseksi erityisesti tietoverkkojen       Kirjaston nykyistä organisaatiota on asiakas-
9908: kautta tapahtuvan itsepalvelun mutta myös            kunnan ja henkilökunnan taholta arvosteltu by-
9909: muun itsepalvelun kehittämiseen.                     rokraattiseksi. Ongelmalliseksi on osoittautunut
9910:    Tietopalvelu on nykyisin kaikkien kirjastojen     ensinnäkin hierarkkisen organisaation monipor-
9911: toiminnassa voimakkaimmin kehittyvä toimin-          taisuus. Erityisesti osastotaso on osoittautunut
9912: nan osa-alue. Tilanne on sama myös Eduskun-          käytännössä tarpeettomaksi kirjaston koko huo-
9913: nan kirjastossa. Asiakkaat odottavat tietopalve-     mioon ottaen. Toiseksi toimistoja on liian mon-
9914: luita tiedonhallinnan laajaa ja syvällistä asian-    ta, jolloin niiden toimialat ovat jääneet kapeiksi.
9915: tuntemusta ja sen tarjoamista käyttöön asiakas-      Toimistojen tehtävien tarkkarajaisuus yhdessä
9916: kunnan tarpeiden kannalta sopivassa muodossa.        niiden lukumäärän kanssa on johtanut työn liial-
9917: Kirjaston tulevan toiminnan linjaamiseksi kirjas-    liseen pirstoutumiseen ja tarpeettomaan lokeroi-
9918: ton hallitus on 20päivänä syyskuuta 1995 hyväk-      tuiniseen.
9919: synyt kirjaston tietopalvelustrategian. Siinä on
9920: kirjaston tehtävien perusteella vahvistettu tieto-
9921: palvelun strategiset päämäärät. Päämääriksi on
9922: asetettu eduskunnalle tarjottavien palvelujen pa-    2. Ehdotetut muutokset ja niiden vaikutukset
9923: rantaminen, kirjaston itsenäis- ja etäkäytön edis-
9924: täminen, tietopalvelun ydinosaamisen parempi            Eduskunnan kirjaston organisaatiota ehdote-
9925: hyödyntäminen, palvelun laadun nostaminen            taan uudistettavaksi siten, että kirjaston hallin-
9926: sekä henkilökunnan osaamistason ylläpito ja pa-      nollista rakennetta kevennetään poistamalla or-
9927: rantaminen.                                          ganisaatiosta kokonaan osastotaso ja yhdistä-
9928:    Tietoverkkojen, erityisesti Internet-verkon,      mällä toimistoja suuremmiksi palvelukokonai-
9929: läpimurto on lyhyessä ajassa voimakkaasti lisän-     suuksiksi. Kirjastoon ehdotetaan neljää palvelu-
9930: nyt painetta kehittää kirjaston käyttömahdolli-      kokonaisuutta: kokoelmapalvelu, neuvonta- ja
9931: suuksia verkkojen kautta. Kirjaston luettelot ja     arkistopalvelu, tietopalvelu ja sisäinen palvelu.
9932: tietokannat ovat jo verkkojen kautta käytettävis-    Samalla ehdotetaan, että toimistopäälliköiden
9933: sä. Verkkojen kautta kirjastoa ja sen tarjoamia      määrääminen siirretään ylikirjastonhoitajalta
9934: erilaisia verkkopalveluja käyttävien asiakkaiden     kirjaston hallitukselle. Ehdotettu muutos on kir-
9935: määrä kasvaa nopeasti. Tämä edellyttää resurs-       jaston hallituksen ja ylikirjastonhoitajan välisen
9936: sien uudelleensuuntaamista verkkopalvelujen          yleisen työnjaon mukainen.
9937: kehittämiseen. Kaiken kaikkiaan kirjaston itse-          Kirjaston organisaatiota ehdotetaan kehitet-
9938: palvelukäytön kehittäminen mahdollistaa henki-       täväksi asiantuntijaorganisaation suuntaan
9939: lökunnan siirtämisen rutiiniluonteisista tehtävis-   määrittelemällä kirjastolle kolme asiantuntijuus-
9940: tä vaativampaan asiakaspalveluun. Kirjaston          aluetta. Asiantuntijuusalueet määräytyisivät
9941: asiakkaat ovat useassa yhteydessä toivoneet          Eduskunnan kirjastosta annetussa laissa kirjas-
9942: muun muassa kirjaston kokoelman avaamista            tolle säädettyjen tehtävien perusteella. Asiantun-
9943: laajemmin itsepalvelukäyttöön.                       tijuusalueita olisivat eduskuntapalvelut, oikeus-
9944:    Kirjastotyön muuttuminen atk:n käyttöön-          tiede ja valtiotieteet. Osastopäällikköinä toimi-
9945: oton myötä, kirjaston tietopalvelun kehittämi-       vien johtavien kirjastonhoitajien työpanos ehdo-
9946: nen sekä verkkokäytön ja itsepalvelumahdolli-        tetaan siirrettäväksi asiantuntijuusalueiden hoi-
9947: suuksien laajentaminen edellyttävät muutoksia        tamiseen ja niistä vastaamiseen.
9948:                                             PNE 1/1997 vp                                               3
9949: 
9950:     Kokoamalla t01mmtoja ehdotetulla tavalla          tehtäviä, joita eduskunnan arkistolla on. Arkis-
9951: suuremmiksi kokonaisuuksiksi puretaan byro-           ton tehtävät on tarkemmin määrätty eduskun-
9952: kratiaa ja luodaan edellytykset kirjaston organi-     nan kansliatoimikunnan 22 päivänä helmikuuta
9953: saation aikaisempaa joustavammalle toiminnal-          1990 hyväksymässä eduskunnan arkistotoimen
9954: le. Ehdotetut muutokset mahdollistavat myös           johtosäännössä. Pykälässä mainittu arkistolaki
9955: toimintatapojen muuttamisen asiakaskunnan             on korvattu uudella arkistolailla (831/1994).
9956: nopeasti muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Samoin           2-14 §. Pykälissä kuvatut kirjaston osastot ja
9957: atk:n mukanaan tuoma työskentelytapojen jat-          toimistot sekä niiden tehtävät ehdotetaan kor-
9958: kuvan uudistamisen vaatimus on toteutettavissa        vattaviksi neljällä palvelukokonaisuudella ja
9959: ehdotettavan organisaation puitteissa. Laajem-        kolmella asiantuntijuusalueella. 2 §:n edellä ole-
9960: mat palvelukokonaisuudet helpottavat työn jär-        vaan väliotsikkoon ehdotetaan tämän mukaises-
9961: keistämistä, työntekijöiden henkilökohtaisen          ti osastojen ja toimistojen tilalle toimintayksik-
9962: vastuunoton lisäämistä ja voimavarojen siirtoa        kö-käsitettä. Kirjastolle ehdotettavan uuden or-
9963: kulloistenkin tarpeiden mukaan. Tämä puoles-          ganisaation toimintayksiköt ja niiden tehtävät
9964: taan antaa mahdollisuuksia kustannusten hallin-       kuvataan ehdotuksen 2-7 §:ssä, joten voimassa
9965: taan ja resurssien kohdentamiseen uusien toimin-      olevan ohjesäännön 8-14 §ehdotetaan kumot-
9966:  tamuotojen kehittämiseen. Hallinnon rationali-       taviksi.
9967: sointi edesauttaa myös asiantuntijaorganisaa-             Ehdotuksen 2 §:ssä luetellaan kirjaston palve-
9968:  tion kehittämistä. Kehittämällä kirjastoa asian-     lukokonaisuudet kokoelmapalvelu, neuvonta-
9969:  tuntijaorganisaationa pyritään kirjaston palve-      ja arkistopalvelu, tietopalvelu sekä sisäinen pal-
9970:  lujen laatutasoa nostamaan. Tavoitteena on li-       velu. Kirjaston tehtävät on säädetty valtiopäivä-
9971:  säksi siirtää asiantuntijuusalueisiin perehtyneitä   järjestyksen 83 b §:ssä, Eduskunnan kirjastosta
9972:  henkilöitä hallinnollisista tehtävistä palvelutoi-   annetun lain 2 §:ssä ja Eduskunnan kirjaston oh-
9973:  minnan kehittämistehtäviin.                          jesäännön 1 §:ssä. Kirjaston tehtävät voidaanja-
9974:     Henkilökunnan kanssa on neuvoteltu sen si-        kaa tarkemmin toiminnoiksi. Nämä aiemmin
9975: joittumisesta ehdotettuihin uusiin palvelukoko-       osastoihin ja toimistoihin sijoitetut kirjaston toi-
9976:  naisuuksiin. Sijoittelusta on saavutettu yhteinen    minnotehdotetaan ryhmiteltäviksi uudella taval-
9977:  näkemys.                                             la mainituiksi palvelukokonaisuuksiksi, joista
9978:     Kirjaston hallintoa ehdotetaan eräiltä muilta-    vastaisivat toimistopäälliköt yhden tai useam-
9979:  kin vähäisemmiltä osin kevennettäväksi. Ohje-        man apulaistoimistopäällikön avustamana. Toi-
9980:  sääntöön ehdotetaan tehtäväksi lisäksi joitain       mintoja analysoimalla on pyritty löytämään kir-
9981:  muutoksia, jotka johtuvat lähinnä eduskunnan         jaston työstä ne alueet, jotka läheisesti liittyvät
9982:  virkamiehistä 22.12.1994 annetusta uudesta lais-     toisiinsa ja joista siten voidaan muodostaa toimi-
9983:  ta (1373/1994) ja 23.9.1994 annetusta uudesta        va kokonaisuus. Toimintojen uudelleen ryhmit-
9984:  arkistolaista (83111994).                            telyyn ovat erityisesti vaikuttaneet kirjaston
9985:     Ehdotuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia.    työssä ja toimintaympäristössä tapahtuneet
9986:                                                       muutokset.
9987:                                                           Palvelukokonaisuuksien tehtävät ehdotetaan
9988: 3. Asian valmistelu                                   eriteltäviksi tarkemmin 3-6 §:ssä. Ehdotuksen
9989:                                                       3 §:ssä mainituille kokoelmapalvelun useimmille
9990:    Asiaa on valmisteltu virkatyönä. Valmistelun       tehtäville on luonteenomaista se, että niiden koh-
9991: aikana on kuultu kirjaston johtoryhmää ja kir-        teena on kirjaston aineisto. Ehdotuksen 4 §:ssä
9992: jaston henkilökuntaa, jotka molemmat kannat-          mainitut neuvonta- ja arkistopalvelun tehtävät
9993: tavat ehdotettua organisaatiomuutosta. Edus-          liittyvät pääosin lainaukseen sekä asiakkaiden
9994: kunnan kirjaston hallitus on hyväksynyt ehdo-         neuvontaan ja avustamiseen kirjaston käytössä
9995: tuksen kirjaston toiminnan uudelleenorganisoi-        ja tavanomaisimmissa tiedonhakutarpeissa.
9996: miseksi.                                              Neuvonta- ja arkistopalvelun erityistehtävänä
9997:                                                       on eduskunnan arkiston hoito. Ehdotuksen
9998:                                                       5 §:ssä mainitut tietopalvelun tehtävät liittyvät
9999: 4. Yksityiskohtaiset perustelut                       toisaalta eduskunnan piiristä tuleviin asiakkai-
10000:                                                       siin, toisaalta kirjaston keskuskirjastoaloilta tie-
10001:    1 §. Pykälän 4 kohtaa ehdotetaan muutetta-         toa tarvitseviin asiakkaisiin. Tietopalvelu vastaa
10002:  vaksi siten, että kirjasto toimii eduskunnan kes-    myös kirjaston aineiston sisällönkuvailusta ja
10003:  kusarkistona. Sanamuoto vastaa paremmin niitä        tiedonhallinnan koulutuksesta. Ehdotuksen
10004: 4                                            PNE 1/1997 vp
10005: 
10006: 6 §:ssä mainituille sisäisen palvelun tehtäville on    ton toimistojen tehtävät koottaviksi suuremmik-
10007: yhteistä lähinnä se, että kohteena ovat kirjaston      si palvelukokonaisuuksiksi. Palvelukokonai-
10008: muut palvelukokonaisuudet.                             suuksia johtavien toimistopäälliköiden merkitys
10009:    Ehdotuksen 7 §:ssä ehdotetut kirjaston asian-       kirjaston organisaatiossa kasvaa tämän myötä.
10010: tuntijuusalueet perustuvat Eduskunnan kirjas-          Sen vuoksi on perusteltua, että toimistopäällik-
10011: tosta annetun lain 2 §:ssä säädettyihin kirjaston      köjen ja apulaistoimistopäällikköjen määräämi-
10012: tehtäviin. Kun osastot ehdotetaan poistettaviksi,      nen siirretään ylikirjastonhoitajalta kirjaston
10013: osastopäällikköiDä toimivien johtavien kirjas-         hallituksen tehtäväksi, mitä koskeva säännös eh-
10014: tonhoitajien työpanos ehdotetaan siirrettäväksi        dotetaan otettavaksi pykälän II kohtaan.
10015: asiantuntijuusalueiden kehittämiseen. Johtavien           Pykälän 13 b kohta, jota ehdotuksessa vastaa
10016: kirjastonhoitajien tehtävät on tarkemmin eritelty      16 kohta, ehdotetaan muutettavaksi eduskunnan
10017: ehdotuksen 23 §:ssä.                                   virkamiehistä annetun uuden lain mukaiseksi.
10018:    15 §.Pykälän 1 kohtaa ehdotetaan muutetta-             Koulutukseen ja virkamatkoihin käytettävät
10019: vaksi siten, että siinä korostuu kirjaston hallituk-   määrärahat eritellään tarkemmin kirjaston halli-
10020: sen rooli kirjaston toiminnan valvonnassa ja ke-       tuksen vuosittain vahvistamassa talousarvion
10021: hittämisessä.                                          käyttösuunnitelmassa. Tämän lisäksi ei ole enää
10022:    Kirjaston toiminnan ohjaus tapahtuu nykyi-          tarkoituksenmukaista vahvistaa erillisiä suunni-
10023: sin kirjaston hallituksen hyväksymien toiminto-        telmia. Pykälän nykyistä 13 c kohtaa vastaava
10024: kohtaisten useampivuotisten strategioiden avul-        säännös ehdotetaan sen vuoksi jätettäväksi pois
10025: la. Pykälän 3 kohdasta ehdotetaan sen vuoksi           ohjesäännöstä.
10026: poistettavaksi maininta kirjaston toiminta- ja            16 §.Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan lisättä-
10027: kehittämissuunnitelmasta. Hyväksytyn talous-           väksi johtaville kirjastonhoitajille itsenäinen esit-
10028: arvion perusteella vahvistetaan vuosittain ta-         telyoikeus kirjaston hallitukselle asiantuntijuus-
10029: lousarvion käyttösuunnitelma, joka sisältää tar-       alueita koskevissa asioissa. Itsenäinen esittelyoi-
10030: kemman erittelyn kirjastolle osoitetun määrära-        keus korostaa asiantuntijatehtävien tärkeyttä ja
10031: han käytöstä. Tämä ehdotetaan lisättäväksi 3           asiantuntijan vastuuta alueensa kehittämisestä.
10032: kohtaan.                                               Koska johtavilla kirjastonhoitajilla ei ole hallin-
10033:    Kirjaston hallitus on vahvistanut pykälän 4         nollista valtaa, on tarkoituksenmukaista vahvis-
10034: kohdan mukaisen hankintaohjelman 25 päivänä            taa heidän asemaansa suhteessa linjaorganisaa-
10035: lokakuuta 1988. Ohjelma on käytännön työssä            tioon.ltsenäinen esittelyoikeus antaa heille mah-
10036: osoittautunut tarpeettoman raskaaksi välineeksi        dollisuuden saada tärkeiksi katsomansa kehittä-
10037: hankintojen ohjauksessa. Pykälän 4 kohdassa            mishankkeet kirjaston hallituksen käsiteltäviksi.
10038: mainittua karsintaohjelmaa ei ole erikseen laa-            19 §.Pykälän 1 momentin toinen lause ehdote-
10039: dittu, mutta hankintaohjelma sisältääjonkin ver-       taan muutettavaksi eduskunnan virkamiehistä
10040: ran ohjeita myös karsinnasta. Ohjelmien tilalle        annetun lain 9 §:n mukaiseksi. Sen mukaan vir-
10041: ehdotetaan vahvistettaviksi yleisemmät aineis-         kamies voidaan pykälässä määrätyillä perusteilla
10042: ton valinnan periaatteet.                              nimittää määräajaksi virkasuhteeseen.
10043:    Kirjaston julkaisu- ja tutkimustoiminnan pe-           Osastopäällikköinä toimivien johtavien kir-
10044: riaatteet ovat aiemmin sisältyneet kirjaston toi-      jastonhoitajien tehtävät ehdotetaan edellä muu-
10045: minta- ja kehittämissuunnitelmaan. Koska sen           tettaviksi asiantuntijatehtäviksi. Pykälän 2 mo-
10046: laatimisesta ehdotetaan luovuttavaksi, ehdote-         mentissa ehdotetaan, että johtavat kirjastonhoi-
10047: taan hallituksen tehtäviin 4 kohtaan lisättäviksi      tajat toimivat suoraan ylikirjastonhoitajan alai-
10048: julkaisu- ja tutkimustoiminnan periaatteiden hy-       sina.
10049: väksyminen.                                               Palvelukokonaisuuksia johtavien toimisto-
10050:    Pykälän nykyistä 8 b kohtaa vastaava säännös        päälliköiden organisatorinen asema ehdotetaan
10051: ehdotetaanjätettäväksi pois, koska tilapäisiä vir-     säädettäväksi pykälän 3 momentissa. Toimisto-
10052: kamiehiä ei eduskunnan virkamiehistä annetun           päälliköt toimivat ehdotuksen mukaan myös yli-
10053: lain mukaan enää ole.                                  kirjastonhoitajan alaisina.
10054:    Kirjaston hallitus määrää nykyisen 10 kohdan           Ehdotetun 3 momentin mukaan toimistopääl-
10055: mukaan osastopäälliköt ja heidän sijaisensa.           liköksi voidaan määrätä asianomaiseen palvelu-
10056: Edellä osastot ehdotetaan poistettaviksi ja osas-      kokonaisuuteen hyvin perehtynyt vanhempi kir-
10057: topäällikköinä toimivien johtavien kirjastonhoi-       jastonhoitaja. Lisäksi ehdotetaan, että myös kir-
10058: tajien tehtävät ehdotetaan muutettaviksi asian-        jaston toimintaan yleisesti hyvin perehtynyt van-
10059: tuntijatehtäviksi. Edellä myös ehdotetaan kirjas-      hempi kirjastonhoitaja voitaisiin määrätä toi-
10060:                                               PNE 1/1997 vp                                              5
10061: 
10062: mistopäälliköksi. Ehdotukset antavat kirjaston          aloitteita sekä neuvottelemalla ylikirjastonhoita-
10063: hallitukselle väljemmät puitteet toimistopäällik-       jan, toimistopäälliköiden ja muun henkilökun-
10064: köjen määräämisessä. Nuoremman kirjaston-               nan kanssa tarvittavista muutoksista ja kehittä-
10065: hoitajan määräämismahdollisuus toimistopäälli-          mishankkeista. Edellä ehdotettu johtavien kirjas-
10066: köksi ei ole käytännössä osoittautunut tarpeelli-       tonhoitajien itsenäinen esittelyoikeus hallituksel-
10067: seksi, joten se ehdotetaan poistettavaksi momen-        le antaa heille mahdollisuuden saada tärkeiksi
10068: tista. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättä-         katsomansa hankkeet hallituksen päätettäviksi.
10069: väksi mahdollisuus määrätä arkistonhoitaja toi-            23 a §.Pykälässä ehdotetaan säädettäviksi toi-
10070: mistopäälliköksi tai apulaistoimistopäälliköksi,        mistopäällikköjen tehtävät. Toimistopäälliköt
10071: koska arkistonhoitaja on tehtäviltään ja kelpoi-        johtavat palvelukokonaisuuksia, joiden tehtävät
10072: suusehdoiltaan verrattavissa kirjastonhoitajiin.        on eritelty ehdotetuissa 3-6 §:ssä. Toimisto-
10073:     20 §. Edellä ehdotetaan ohjesäännön 15 §:n 4        päällikköjen tehtävät laajenevat, kun toimistoja
10074: kohtaa muutettavaksi siten, että kirjaston halli-       yhdistellään suuremmiksi palvelukokonaisuuk-
10075: tus vahvistaa kirjaston aineiston valinnan peri-        siksi. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista säätää
10076: aatteet sekä kirjaston julkaisu- ja tutkimustoi-        myös toimistopäällikköjen yleisistä tehtävistä.
10077: minnan periaatteet. Sen mukaisesti ehdotetaan              23 b §.Pykälässä ehdotetaan säädettäviksi kir-
10078: 20 §:n 1 momentin 3 kohdassa viitattavaksi näi-         jaston tietohallinnosta vastaavan kirjastonhoita-
10079: hin periaatteisiin. Samalla ehdotetaan aineiston        jan tehtävät. Atk:n käyttöönotto kirjaston kai-
10080: valinnasta päättäminen siirrettäväksi momentin          kissa toiminnoissa on samalla tuonut kirjastoon
10081: nykyisestä 17 kohdasta 3 kohtaan ja 17 kohtaa           uutena tehtävänä tietojärjestelmien ylläpidon ja
10082: vastaava säännös jätettäväksi pois ohjesäännös-         niiden kehittämisen. Tehtävän laajuuden ja mer-
10083: tä.                                                     kittävyyden vuoksi on perusteltua eritellä siitä
10084:      Edellä ehdotetaan myös ohjesäännön 15 §:n 3        vastaavan kirjastonhoitajan tehtävät. Kirjaston
10085:  kohtaa muutettavaksi. Ohjesäännön 20 §:n l             tietohallinto toimintana sisältyy edellä 6 §:ssä
10086:  momentin 4 kohtaan ehdotetaan tehtäviksi tästä         ehdotettuihin sisäisen palvelun tehtäviin. Tehtä-
10087: johtuvat muutokset.                                     viä hoidetaan yhteistyössä eduskunnan hallinto-
10088:      Pykälän l momentin 8 kohtaa vastaava sään-         osaston kanssa.
10089:  nös ehdotetaanjätettäväksi pois, koska toimisto-          24 §. Pykälän sanamuotoa ehdotetaan väljen-
10090:  päällikköjen ja apulaistoimistopäällikköjen            nettäväksi. Pykälässä ehdotetaan kuitenkin edel-
10091:  määrääminen ehdotetaan edellä 15 §:ssä siirret-        leen säilytettäväksi mahdollisuus antaa työjärjes-
10092:  täväksi kirjaston hallituksen tehtäväksi.              tyksessä tarkempia määräyksiä henkilökunnan
10093:      Pykälän l momentin 14kohtaa vastaavasta 13         tehtävistä.
10094:  kohdasta ehdotetaan poistettavaksi viittaus kir-          28 §.Pykälän 3 momentin toinen lause ehdote-
10095:  jaston hallituksen virkamatkoja koskevaan              taan muutettavaksi eduskunnan virkamiehistä
10096:  suunnitelmaan, koska suunnitelman vahvista-            annetun uuden lain mukaiseksi.
10097:  mista koskeva nykyinen 15 §:n 13 c kohta ehdote-          29 §. Pykälän 2 momentin sanamuotoa ehdo-
10098:  taan jätettäväksi pois.                                tetaan laajennettavaksi siten, että se kattaa ta-
10099:      Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistetta-         vanomaisimmat lakisääteiset virkavapauden
10100:  vaksi maininta osastopäälliköistä edellä tehtyjen      myöntämisperusteet.
10101:  johtavien kirjastonhoitajien tehtäviä koskevien
10102:  ehdotusten mukaisesti.
10103:      22 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi edellä        5. Voimaantulo
10104:  ehdotetusta kirjaston uudesta organisaatiosta
10105:  johtuvat muutokset.                                       Ohjesäännön muutokset ehdotetaan tuleviksi
10106:      23 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäviksi joh-      voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun
10107:   tavien kirjastonhoitajien uudet tehtävät. Johta-      ne on hyväksytty.
10108:   vien kirjastonhoitajien vastuulla on huolehtia sii-      Edellä sanotun perusteella puhemiesneuvos-
10109:   tä, että kirjaston tietoresurssit on järjestetty      to, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2 mo-
10110:   asiakkaiden tarpeiden kannalta tarkoituksenmu-        mentin säännökseen, kunnioittaen ehdottaa,
10111:   kaisella tavalla. Tavoitteena on myös kirjaston
10112:   tarjoamien palvelujen laatutason ylläpito ja ta-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10113:   son nostaminen. Varsinaista hallinnollista valtaa            muutokset Eduskunnan kirjaston ohje-
10114:  johtavilla kirjastonhoitajilla ei ole. Johtavat kir-          sääntöön:
10115:   jastonhoitajat hoitavat tehtäviään tekemällä
10116: 6                                            PNE 1/1997 vp
10117: 
10118: 
10119: 
10120: 
10121:                                        Eduskunnan päätös
10122:                            Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttamisesta
10123: 
10124:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10125:   kumotaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/1985)
10126: 8-14 §,
10127:   sellaisena kuin niistä on 12 §osaksi eduskunnan päätöksessä 1227/1990,
10128:   muutetaan 1 §:n 4 kohta, 2 §:n edellä oleva väliotsikko, 2-7 ja 15 §, 16 §:n 4 momentti, 19, 20 ja
10129: 22-24 §, 28 §:n 3 momentti ja 29 §:n 2 momentti,
10130:   sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 4 kohta mainitussa eduskunnan päätöksessä 1227/1990, 15 ja 23 §
10131: osaksi eduskunnan päätöksessä 536/1989, 19 §viimeksi mainitussa eduskunnan päätöksessä ja edus-
10132: kunnan päätöksessä 171/1992, 20 §osaksi viimeksi mainituissa eduskunnan päätöksissä sekä 28 §:n 3
10133: momentti ja 29 §:n 2 momentti mainitussa eduskunnan päätöksessä 536/1989, sekä
10134:   lisätään ohjesääntöön uusi 23 aja 23 b §seuraavasti:
10135: 
10136:                       1§                                                        4§
10137:     Eduskunnan kirjaston tehtävänä on:                    Neuvonta- ja arkistopalvelun tehtävänä on:
10138:                                                            1) hoitaa eduskunnan keskusarkistotehtävät
10139:    4) toimia eduskunnan keskusarkistona arkis-         siten kuin eduskunnan arkistotoimenjohtosään-
10140: tolain (831/1994) säännösten ja eduskunnan ar-         nössä tarkemmin määrätään;
10141: kistotoimen johtosäännön määräysten mukai-                2) vastata neuvonta- ja lainauspalveluista;
10142: sesti;                                                    3) asettaa kirjaston kokoelmat käytettäviksi ja
10143:                                                        huolehtia aineiston sijoituksesta;
10144:                                                           4) kehittää palvelukokonaisuuteen kuuluvia
10145:     Kirjaston toimintayksiköt ja niiden tehtävät       verkkopalveluja;
10146:                                                           5) huolehtia kirjaston julkaisutuotannosta;
10147:                         2§                                6) suorittaa muut neuvonta- ja arkistopalve-
10148:    Kirjastossa on seuraavat palvelukokonaisuu-         luun kuuluvat tehtävät.
10149: det, joista vastaavat toimistopäälliköt siten kuin
10150: 19 §:ssä säädetään:                                                            5§
10151:    1) kokoelmapalvelu;                                    Tietopalvelun tehtävänä on:
10152:    2) neuvonta- ja arkistopalvelu;                        1) huolehtia eduskunnalle ja sen alaisille lai-
10153:    3) tietopalvelu;                                    toksille annettavista palveluista;
10154:    4) sisäinen palvelu.                                   2) tarjota tietoa eduskunnassa käsiteltävistä
10155:                                                        asioista ja eduskunnan toiminnasta kirjaston toi-
10156:                          3§                            mialaan kuuluvin tavoin;
10157:    Kokoelmapalvelun tehtävänä on:                         3) huolehtia oikeus- ja valtiotieteiden keskus-
10158:    1) arvioida ja kehittää kokoelmia;                  kirjastoalojen tietopalvelutarpeista;
10159:    2) vastata aineiston valinnasta ja hankinnasta;        4) kehittää palvelukokonaisuuteen kuuluvia
10160:    3) vastata aineiston luetteloiunista ja käyttö-     verkkopalveluja;
10161: kuntoon saattamisesta;                                    5) vastata aineiston sisällönkuvailusta;
10162:    4) huolehtia bibliografia- ja tietokantatuotan-        6) huolehtia bibliografia- ja tietokantatuotan-
10163: nosta yhdessä tietopalvelun kanssa;                    nosta yhdessä kokoelmapalvelun kanssa;
10164:    5) hoitaa virallisjulkaisujen kansalliselle vaih-      7) vastata tiedonhallinnan koulutuksesta;
10165: tokeskukselle kuuluvat tehtävät;                          8) suorittaa muut tietopalveluun kuuluvat teh-
10166:    6) kehittää kirjaston toiminnan määrällistä ja      tävät.
10167: laadullista seurantaa;
10168:    7) järjestää kirjaston toiminnan tilastointi;                              6§
10169:    8) suorittaa muut kokoelmapalveluun kuulu-            Sisäisen palvelun tehtävänä on:
10170: vat tehtävät.                                            1) huolehtia kirjaston talous- ja henkilöstöhal-
10171:                                                PNE 1/1997 vp                                                 7
10172: 
10173: lintoon liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin ne            10) määrätä ylikirjastonhoitajan sijaiset si-
10174: eivät kuulu eduskunnan hallinto-osastolle;               jaantulojärjestyksessä;
10175:     2) huolehtia kirjaston tietohallintoon ja sen            11) määrätä toimistopäälliköt ja apulaistoi-
10176: kehittämiseen sekä kirjaston atk-laitteiden han-         mistopäälliköt sekä heidän sijoittamisensa eri
10177: kintaan, käyttöön ja hoitoon liittyvistä tehtävistä      palvelukokonaisuuksiin;
10178: siltä osin kuin ne eivät kuulu eduskunnan hallin-            12) päättää kirjaston henkilökunnan työajas-
10179: to-osastolle;                                            ta;
10180:     3) vastata kirjaston tutkimustoiminnasta;                13) päättää 28 §:n 2 momentin perusteella ni-
10181:     4) huolehtia kirjaston tilojen, kalusteiden, lait-   mittämiensä virkamiesten oikeudesta pitää sivu-
10182: teiden ja tarvikkeiden hankintaan, käyttöön ja           toimia;
10183: hoitoon liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin ne            14) päättää virkavapaudesta sikäli, kuin siitä
10184: eivät kuulu eduskunnan hallinto-osastolle;               päättäminen 29 §:n mukaan kuuluu kirjaston
10185:     5) huolehtia sidottujen valtiopäiväasiakirjojen      hallitukselle;
10186: jakelusta ja säilyttämisestä siltä osin kuin tehtävä         15) päättää virkojen hoidosta 30 §:n mukaises-
10187: kuuluu Eduskunnan kirjastolle;                           ti;
10188:     6) järjestää kirjaston virasto- ja jäljennepalve-        16) käsitellä eduskunnan virkamiehistä anne-
10189:  lut;                                                    tun lain (1373/1994) 43 ja 44 §:ssä tarkoitetut
10190:     7) huolehtia kirjaston tiedotuksesta sekä kou-       oikaisuvaatimukset;
10191:  lutuksen ja yleisesittelyjen järjestelyistä;                17) käsitellä sellaiset kirjaston henkilökunnan
10192:     8) suorittaa muut sisäiseen palveluun kuuluvat       tekemät aloitteet, jotka henkilökunta haluaa
10193:  tehtävät.                                               saattaa hallituksen käsiteltäviksi;
10194:                                                              18) käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka
10195:                         7§                               on säädetty tai määrätty kirjaston hallituksen
10196:    Kirjaston asiantuntijuusalueet ovat eduskun-          käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
10197: tapalvelut, oikeustiede ja valtiotieteet. Asiantun-
10198: tijuusalueiden kehittämisestä vastaavat johtavat                                  16 §
10199: kirjastonhoitajat.
10200:                                                             Hallituksen kokouksissa toimii esittelijänä ja
10201:                                                          sihteerinä ylikirjastonhoitaja tai hänen määrää-
10202:                          15 §                            mänsä virkamies. lohtavilla kirjastonhoitajilla
10203:    Kirjaston hallituksen tehtäviin kuuluu:               on esittelyoikeus asiantuntijuusalueitaan koske-
10204:     1) päättää kirjaston toiminnan kehittämisestä        vissa asioissa. Ylikirjastonhoitajalla ja esittelijäl-
10205: ja valvoa, että toiminta on tavoitteellista, suunni-     lä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityk-
10206: telmallista ja tehokasta;                                si pöytäkirjaan.
10207:    2) tehdä tarvittaessa ehdotuksia Eduskunnan
10208: kirjastosta annetun lain (983/1984) ja tämän oh-
10209: jesäännön muuttamiseksi;                                                         19 §
10210:     3) antaa vuosittain eduskunnan kansliatoimi-            Kirjastossa on ylikirjastonhoitajan, johtavan
10211: kunnalle ehdotukset kirjaston talousarvioksi ja          kirjastonhoitajan, arkistonhoitajan, vanhem-
10212: tarvittaviksi lisätalousarvioiksi sekä vahvistaa         man kirjastonhoitajan, tutkijan, nuoremman
10213: vuosittain talousarvion käyttösuunnitelma;               kirjastonhoitajan, kirjastoamanuenssin, osasto-
10214:     4) vahvistaa kirjaston aineiston valinnan peri-      sihteerin, toimistosihteerin, konekirjoittajan, vi-
10215:  aatteet sekä kirjaston julkaisu- ja tutkimustoi-        rastomestarin, virastoavustajan ja apulaisviras-
10216: minnan periaatteet;                                      toavustajan virkoja. Lisäksi kirjastoon voidaan
10217:     5) vahvistaa järjestyssääntö kirjaston käyttä-       ottaa virkamiehiä määräaikaiseen virkasuhtee-
10218:  misestä sekä muut vastaavat säädökset;                  seen.
10219:     6) vuosittain hyväksyä ja antaa eduskunnalle            Kirjaston johtajana toimii ylikirjastonhoitaja.
10220:  kertomus kirjaston toiminnasta edellisenä vuon-         Johtavat kirjastonhoitajat ovat suoraan ylikir-
10221:  na·                                                     jastonhoitajan alaisia.
10222:     7) määrätä kirjaston aukioloajoista;                    Palvelukokonaisuuksia johtavat toimisto-
10223:     8) julistaa haettaviksi ja täyttää 28 §:n 2 mo-      päälliköt, jotka toimivat ylikirjastonhoitajan
10224:  mentissa mainitut kirjaston virat;                      alaisina. Toimistopäälliköksi määrätään asian-
10225:     9) esittää eduskunnan kansliatoimikunnalle           omaiseen palvelukokonaisuuteen tai kirjaston
10226:  virkojen perustamista ja lakkauttamista;                toimintaan yleisesti hyvin perehtynyt vanhempi
10227: 8                                             PNE 1/1997 vp
10228: 
10229: kirjastonhoitaja tai arkistonhoitaja. Apulaistoi-       asiantuntijuusaluetta koskevassa asiassa kuulta-
10230: mistopäälliköksi määrätään asianomaiseen pal-           va asianomaista toimistopäällikköä taijohtavaa
10231: velukokonaisuuteen perehtynyt vanhempi kir-             kirjastonhoitajaa.
10232: jastonhoitaja, nuorempi kirjastonhoitaja tai ar-
10233: kistonhoitaja.                                                                  23 §
10234:                                                            Johtavien kirjastonhoitajien tehtävänä on:
10235:                         20§                                1) vastata 7 §:ssä mainittujen asiantuntijuus-
10236:     Ylikirjastonhoitajan tehtävänä on:                  alueiden kehittämisestä ja tehdä niitä koskevia
10237:     1) valvoa kirjaston toimintaa ja erityisesti        aloitteita;
10238: eduskunnan arkiston toimintaa, johtaa kirjaston            2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston
10239: yleistä suunnittelua, seurantaa ja talous- ja hen-      toiminnan yleisessä suunnittelussa ja palveluko-
10240: kilöstöhallintoa sekä tehdä aloitteita kirjaston        konaisuuksien toiminnan yhteensovittamisessa;
10241: toiminnan kehittämiseksi;                                  3) seurata tietohuollon ja tiedonhallinnan ke-
10242:     2) vastata yhteydenpidosta kansanedustuslai-        hitystä vastuualueillaan ja tehdä siitä johtuvia
10243: toksiin, kirjastoihin, yliopistoihin ja muihin kor-     kirjaston toiminnan kehittämisehdotuksia;
10244: keakouluihin sekä järjestöihin;                            4) antaa tiedonhallinnan koulutusta ja huo-
10245:     3) päättää kirjaston hallituksen hyväksymien        lehtia tiedotuksesta vastuualueillaan;
10246: periaatteiden puitteissa kirjaston aineiston valin-        5) huolehtia yhteydenpidosta vastuualueiden-
10247: nasta sekä kirjaston julkaisu- ja tutkimustoimin-       sa asiakas- ja sidosryhmiin;
10248: nasta;                                                     6) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan mää-
10249:     4) laatia kirjaston hallitukselle ehdotukset kir-   räämät tehtävät.
10250: jaston talousarvioksi ja tarvittaviksi lisätalousar-
10251: vioiksi, talousarvion käyttösuunnitelmaksi sekä                                23 a§
10252: vuosikertomukseksi kirjaston toiminnasta;                  Toimistopäällikköjen tehtävänä on:
10253:     5) vahvistaa kirjaston työjärjestys;                   1) johtaa, suunnitella ja kehittää palvelukoko-
10254:     6) antaa kirjaston käyttöä koskevia määräyk-        naisuuksien toimintaa;
10255: siä, siltä osin kuin nämä eivät kuulu kirjaston            2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston
10256: hallituksen vahvistettaviksi;                           toiminnan yleisessä suunnittelussa ja palveluko-
10257:     7) valvoa määrärahojen käyttöä sekä hyväk-          konaisuuksien toiminnan yhteensovittamisessa;
10258: syä laskut ja muut maksuasiakirjat;                        3) jakaa tehtävät palvelukokonaisuuksissa
10259:     8) julistaa haettaviksi ja täyttää 28 §:n 3 mo-     työskentelevien kesken;
10260: mentissa mainitut virat;                                   4) huolehtia palvelukokonaisuuden henkilö-
10261:     9) päättää kirjaston virkamiesten virkavapau-       kunnan ammattitaidon kehittämisestä sekä työs-
10262: desta sen mukaan kuin 29 §:ssä säädetään;               kentelytilojen ja -välineiden järjestämisestä;
10263:     10) päättää virkojen hoidosta 30 §:n mukaises-         5) seurata yleistä kehitystä toimialallaan;
10264: ti.                                                        6) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan mää-
10265:   ' 11) myöntää kirjaston virkamiehille ikälisät;       räämät tehtävät.
10266:     12) päättää 28 §:n 3 momentin perusteella ni-
10267: mittämiensä virkamiesten oikeudesta pitää sivu-                                23 b §
10268: toimia;                                                    Kirjaston tietohallinnosta vastaavan kirjas-
10269:     13) antaa matkamääräykset;                          tonhoitajan tehtävänä on, siltä osin kuin tehtävät
10270:     14) valvoa, että kirjaston virkamiehistä pide-      eivät kuulu eduskunnan hallinto-osastolle:
10271: tään nimikirjaa;                                           1) huolehtia kirjaston tietojärjestelmien ylläpi-
10272:     15) valmistella ja esitellä kirjaston hallituksen   dosta ja niihin sisältyvien tietojen käyttökelpoi-
10273: kokouksissa käsiteltävät asiat, jollei tehtävää ole     suudesta ja yhdenmukaisuudesta;
10274: määrätty muulle virkamiehelle, sekä panna halli-           2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston
10275: tuksen päätökset täytäntöön.                            tietohallinnon yleisessä suunnittelussa ja palve-
10276:     Ylikirjastonhoitaja voi ottaa ratkaistavakseen      lukokonaisuuksien atk-toiminnan yhteensovit-
10277: toimistopäällikön ratkaistaviin kuuluvan asian.         tamisessa;
10278:                                                            3) vastata muista kirjaston tietohallintoon ja
10279:                                                         sen kehittämiseen liittyvistä tehtävistä;
10280:                         22 §                               4) seurata yleistä kehitystä toimialallaan;
10281:    Ylikirjastonhoitajan on ennen päätöksensä tai           5) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan mää-
10282: esityksensä tekemistä palvelukokonaisuutta tai          räämät tehtävät.
10283:                                             PNE 1/1997 vp                                             9
10284: 
10285:                       24§                             tää ylikirjastonhoitaja. Virkamiehet määräaikai-
10286:    Tarkempia määräyksiä kirjaston henkilökun-         siin virkasuhteisiin nimittää ylikirjastonhoitaja.
10287: nan tehtävistä voidaan antaa kirjaston työjärjes-
10288: tyksessä.                                                                    29 §
10289: 
10290:                                                          Virkavapauden sairauden vuoksi taikka äi-
10291:                        28 §                           tiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoito-
10292:                                                       vapaan johdosta myöntää ylikirjastonhoitaja.
10293:    Kirjastoamanuenssit, osastosihteerit, toimis-
10294: tosihteerit, konekirjoittajat, virastomestarit, vi-
10295: rastoavustajat ja apulaisvirastoavustajat nimit-        Tämä päätös tulee voimaan              päivänä
10296:                                                            kuuta 1997.
10297: 
10298: 
10299:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1997
10300: 
10301: 
10302: 
10303: 
10304:  2 279003
10305: 10                                             PNE 1/1997 vp
10306: 
10307:                                                                                                      Liite
10308: 
10309: 
10310: 
10311:                                          Eduskunnan päätös
10312:                              Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttamisesta
10313: 
10314:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10315:   kumotaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/1985)
10316: 8-14§,
10317:   sellaisena kuin niistä on 12 §osaksi eduskunnan päätöksessä 1227/1990,
10318:   muutetaan 1 §:n 4 kohta, 2 §:n edellä oleva väliotsikko, 2-7 ja 15 §, 16 §:n 4 momentti, 19, 20 ja
10319: 22-24 §, 28 §:n 3 momentti ja 29 §:n 2 momentti,
10320:   sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 4 kohta mainitussa eduskunnan päätöksessä 1227/1990, 15 ja 23 §
10321: osaksi eduskunnan päätöksessä 536/1989, 19 §viimeksi mainitussa eduskunnan päätöksessä ja edus-
10322: kunnan päätöksessä 171/1992, 20 §osaksi viimeksi mainituissa eduskunnan päätöksissä sekä 28 §:n 3
10323: momentti ja 29 §:n 2 momentti mainitussa eduskunnan päätöksessä 536/1989, sekä
10324:   lisätään ohjesääntöön uusi 23 aja 23 b §seuraavasti:
10325: 
10326: Voimassa oleva ohjesääntö:                             Ehdotus:
10327: 
10328:                        1§                                                  1§
10329:      Eduskunnan kirjaston tehtävänä on:                  Eduskunnan kirjaston tehtävänä on:
10330: 
10331:    4) hoitaa eduskunnan arkistoa arkistolain              4) toimia eduskunnan keskusarkistona arkisto-
10332: (184/81) säännösten ja eduskunnan arkistotoi-          lain ( 83111994) säännösten ja eduskunnan arkis-
10333: men johtosäännön määräysten mukaisesti;                totoimen johtosäännön määräysten mukaisesti;
10334: 
10335: 
10336: 
10337:        Osastot ja toimistot sekä niiden tehtävät          Kirjaston toimintayksiköt ja niiden tehtävät
10338: 
10339:                          2§                                                   2§
10340:      Kirjastossa on seuraavat osastot:                   Kirjastossa on seuraavat palvelukokonaisuu-
10341:                                                       det, joista vastaavat toimistopäälliköt siten kuin
10342:                                                       19 §:ssä säädetään:
10343:      1) yleinen osasto;                                  1) kokoelmapalvelu;
10344:      2) luettelointi- ja bibliografiaosasto; sekä        2) neuvonta- ja arkistopalvelu;
10345:      3) palvelu- ja kokoelmaosasto.                      3) tietopalvelu;
10346:                                                          4) sisäinen palvelu.
10347: 
10348:                         3§                                                    3§
10349:    Yleisessä osastossa on yleinen toimisto ja han-       Kokoelmapalvelun tehtävänä on:
10350: kintatoimisto.                                           1) arvioida ja kehittää kokoelmia;
10351:    Luettelointi- ja bibliografiaosastossa on in-         2) vastata aineiston valinnasta ja hankinnasta;
10352: deksointitoimisto, luettelointitoimisto ja biblio-       3) vastata aineiston luetteloinnista ja käyttö-
10353: grafiatoimisto.                                       kuntoon saattamisesta;
10354:    Palvelu- ja kokoelmaosastossa on palvelutoi-          4) huolehtia bibliografia- ja tietokantatuotan-
10355: misto ja kokoelmatoimisto.                            nosta yhdessä tietopalvelun kanssa;
10356:                                                          5) hoitaa virallisjulkaisujen kansalliselle vaih-
10357:                                                       tokeskukselle kuuluvat tehtävät;
10358:                                                          6) kehittää kirjaston toiminnan määrällistä ja
10359:                                                       laadullista seurantaa;
10360:                                                PNE 1/1997 vp                                                 11
10361: 
10362: Voimassa oleva ohjesääntö:                               Ehdotus:
10363: 
10364:                                                             7) järjestää kirjaston toiminnan tilastointi;
10365:                                                             8) suorittaa muut kokoelmapalveluun kuuluvat
10366:                                                          tehtävät.
10367: 
10368:                          4§                                                       4§
10369:   Yleisen osaston tehtävänä on huolehtia kirjas-            Neuvonta- ja arkistopalvelun tehtävänä on:
10370: ton hallinnosta, kirjallisuuden ja muun aineiston           1) hoitaa eduskunnan keskusarkistotehtävät si-
10371: hankinnasta sekä eduskunnan arkistosta.                  ten kuin eduskunnan arkistotoimenjohtosäännös-
10372:                                                          sä tarkemmin määrätään;
10373:                                                             2) vastata neuvonta- ja lainauspalveluista;
10374:                                                             3) asettaa kirjaston kokoelmat käytettäviksi ja
10375:                                                          huolehtia aineiston sijoituksesta;
10376:                                                             4) kehittää palvelukokonaisuuteen kuuluvia
10377:                                                          verkkopalveluja;
10378:                                                             5) huolehtia kirjaston julkaisutuotannosta;
10379:                                                             6) suorittaa muut neuvonta-ja arkistopalveluun
10380:                                                          kuuluvat tehtävät.
10381: 
10382: 
10383:                            5§                                                   5§
10384:     Yleisen toimiston tehtävänä on ylikirjaston-            Tietopalvelun tehtävänä on:
10385: hoitajan apuna:
10386:     1) huolehtia kirjaston yleiseen suunnitteluun            1) huolehtia eduskunnalle ja sen alaisille laitok-
10387: ja seurantaan sekä talous- ja henkilöstöhallin-          sille annettavista palveluista;
10388: toon liittyvistä tehtävistä;
10389:     2) huolehtia kirjaston tilojen, kalusteiden, lait-      2) tarjota tietoa eduskunnassa käsiteltävistä
10390: teiden ja tarvikkeiden hankintaan ja huoltoon            asioista ja eduskunnan toiminnasta kirjaston toi-
10391: liittyvistä tehtävistä siltä osin, kuin ne eivät kuulu   mialaan kuuluvin tavoin;
10392: eduskunnan hallinto-osastolle;
10393:     3) huolehtia kirjaston tiedotus-, julkaisu- ja          3) huolehtia oikeus- ja valtiotieteiden keskus-
10394: näyttelytoiminnasta; sekä                                kirjastoalojen tietopalvelutarpeista;
10395:     4) huolehtia eduskunnan arkistosta.                     4) kehittää palvelukokonaisuuteen kuuluvia
10396:                                                          verkkopalveluja;
10397:                                                             5) vastata aineiston sisällönkuvailusta;
10398:                                                             6) huolehtia bibliografia- ja tietokantatuotan-
10399:                                                          nosta yhdessä kokoelmapalvelun kanssa;
10400:                                                             7) vastata tiedonhallinnan koulutuksesta;
10401:                                                             8) suorittaa muut tietopalveluun kuuluvat teh-
10402:                                                          tävät.
10403: 
10404:                         6§                                                       6§
10405:    Hankintatoimiston tehtävänä on ylikirjaston-             Sisäisen palvelun tehtävänä on:
10406: hoitajan apuna:
10407:    1) huolehtia kirjaston hallituksen hyväksy-              1) huolehtia kirjaston talous- ja henkilöstöhal-
10408: män hankintaohjelman mukaisesti kirjaston ko-            lintoon liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin ne eivät
10409: koelmien kartuttamisesta vapaakappalein, os-             kuulu eduskunnan hallinto-osastolle;
10410: toin, vaihdoin ja lahjoituksin; sekä
10411:    2) hoitaa valtiopäiväasiakirjojen jakelua ja vi-         2) huolehtia kirjaston tietohallintoon ja sen ke-
10412: rallisjulkaisujen kansalliselle vaihtokeskukselle        hittämiseen sekä kirjaston atk-laitteiden hankin-
10413: kuuluvia tehtäviä.                                       taan, käyttöön ja hoitoon liittyvistä tehtävistä siltä
10414:                                                          osin kuin ne eivät kuulu eduskunnan hallinto-osas-
10415:                                                          tolle;
10416: 12                                             PNE 1/1997 vp
10417: 
10418: Voimassa oleva ohjesääntö:                               Ehdotus:
10419: 
10420:                                                              3) vastata kirjaston tutkimustoiminnasta;
10421:                                                              4) huolehtia kirjaston tilojen, kalusteiden, lait-
10422:                                                           teidenja tarvikkeiden hankintaan, käyttöön ja hoi-
10423:                                                           toon liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin ne eivät
10424:                                                          kuulu eduskunnan hallinto-osastolle;
10425:                                                              5) huolehtia sidottujen valtiopäiväasiakirjojen
10426:                                                          jakelusta ja säilyttämisestä siltä osin kuin tehtävä
10427:                                                          kuuluu Eduskunnan kirjastolle;
10428:                                                              6) järjestää kirjaston virasto- ja jäljennepalve-
10429:                                                          lut;
10430:                                                              7) huolehtia kirjaston tiedotuksesta sekä koulu-
10431:                                                           tuksen ja yleisesittelyjen järjestelyistä;
10432:                                                              8) suorittaa muut sisäiseen palveluun kuuluvat
10433:                                                           tehtävät.
10434: 
10435:                           7§                                                     7§
10436:     Luettelointi- ja bibliografiaosaston tehtävänä          Kirjaston asiantuntijuusalueet ovat eduskunta-
10437: on luetteloidaja indeksoida kirjaston kokoelmiin         palvelut, oikeustiede ja valtiotieteet. Asiantunti-
10438: liitettävä tietoaineisto sekä sisällyttää tarpeelliset   juusalueiden kehittämisestä vastaavat johtavat
10439: tiedot kirjallisuusluetteloihin, bibliografioihin ja     kirjastonhoitajat.
10440: tietokantoihin.
10441: 
10442:                         8§                                                        8§
10443:    Indeksointitoimiston tehtävänä on:                       (kumotaan)
10444:    1) päättää kokoelmiin liitettävän kirjallisuuden
10445: ja muun tietoaineiston käsittelytavasta; sekä
10446:    2) huolehtia aineiston indeksoinnista ja muusta
10447: sisällön kuvailusta.
10448: 
10449:                          9§                                                       9§
10450:    Luettelointitoimiston tehtävänä on:                      (kumotaan)
10451:    1) huolehtia kirjallisuuden ja muun tietoaineis-
10452: ton luetteloinnista; sekä
10453:    2) huolehtia kirjaston kortistojen ja muiden re-
10454: kisterien ylläpitämisestä.
10455: 
10456:                         10 §                                                      10§
10457:    Bibliografiatoimiston tehtävänä on valita ai-            (kumotaan)
10458: neisto bibliografioita varten, laatia ja toimittaa
10459: bibliografioita sekä sisällyttää aineistoa koskevat
10460: tiedot tietokantoihin.
10461: 
10462:                         11 §                                                      11 §
10463:    Palvelu- ja kokoelmaosaston tehtävänä on aset-           (kumotaan)
10464: taa käytettäväksi käyttäjien tarvitsema kirjalli-
10465: suus ja muu tietoaineisto, avustaa käyttäjiä infor-
10466: maatiopalvelussa sekä huolehtia kokoelmien säily-
10467: tyksestä.
10468: 
10469:                          12 §                                                     12 §
10470:      Palvelutoimiston tehtävänä on:                         (kumotaan)
10471:      1) asettaa kirjaston kokoelmat käytettäviksi
10472:                                                PNE 1/1997 vp                                              13
10473: 
10474: Voimassa oleva ohjesääntö:                               Ehdotus:
10475: 
10476: paikallis- ja kauko/ainoina, välittää kirjallisuutta
10477: ja muuta tietoaineistoa toisista kirjastoista sekä
10478:  valvoa kokoelmien, luetteloiden, tilojen ja laittei-
10479: den käyttöä;
10480:     2) asettaa eduskunnan arkisto käytettäväksi;
10481:     3) avustaa käyttäjiä kirjaston ja kirjallisuuden
10482: käytössä ja suorittaa informaatiopalvelua;
10483:     4) antaa käyttäjäkoulutusta;
10484:     5) huolehtia erityisesti eduskunnalle ja sen alai-
10485: sille laitoksille annettavista palveluista; sekä
10486:     6) järjestää kirjaston henkilökunnan yleisön-
10487: palveluvuorot.
10488: 
10489:                         13 §                                                     13 §
10490:    Kokoelmatoimiston tehtävänä on huolehtia ko-             (kumotaan)
10491: koelmien sijoituksesta, säilytyksestä, sidotuksesta
10492: ja huollosta.
10493: 
10494:                        14§                                                       14 §
10495:    Osastot suorittavat lisäksi ylikirjastonhoitajan         (kumotaan)
10496: niille määräämä! muut tehtävät. Osastojen ja toi-
10497: mistojen tehtävistä määrätään tarkemmin kirjas-
10498: ton työjärjestyksessä.
10499: 
10500:                        15 §                                                      15 §
10501:    Kirjaston hallituksen tehtäviin kuuluu:                  Kirjaston hallituksen tehtäviin kuuluu:
10502:    1) valvoa kirjaston hoitoa ja kehittämistä;              1) päättää kirjaston toiminnan kehittämisestä
10503:                                                          ja valvoa, että toiminta on tavoitteellista, suunni-
10504:                                                          telmallista ja tehokasta;
10505:    2) tehdä tarvittaessa ehdotuksia Eduskunnan              2) tehdä tarvittaessa ehdotuksia Eduskunnan
10506: kirjastosta annetun lain (983/84) ja tämän ohje-         kirjastosta annetun lain (983/1984) ja tämän oh-
10507: säännön muuttamiseksi;                                   jesäännön muuttamiseksi;
10508:    3) käsitellä ja vahvistaa kirjaston toiminta- ja         3) antaa vuosittain eduskunnan kansliatoimi-
10509: kehittämissuunnitelma sekä antaa vuosittain              kunnalle ehdotukset kirjaston talousarvioksi ja
10510: eduskunnan kansliatoimikunnalle ehdotus kir-             tarvittaviksi lisätalousarvioiksi sekä vahvistaa
10511: jaston tulo- ja menoarvioksi sekä tarpeelliset eh-       vuosittain talousarvion käyttösuunnitelma;
10512: dotukset siihen tehtävistä muutoksista;
10513:    4) vahvistaa kirjaston hankinta- ja karsintaoh-          4) vahvistaa kirjaston aineiston valinnan peri-
10514: jelma;                                                   aatteet sekä kirjaston julkaisu- ja tutkimustoimin-
10515:                                                          nan periaatteet;
10516:    5) vahvistaa järjestyssääntö kirjaston käyttä-           5) vahvistaa järjestyssääntö kirjaston käyttä-
10517: misestä sekä muut vastaavat säädökset;                   misestä sekä muut vastaavat säädökset;
10518:    6) vuosittain hyväksyä ja antaa eduskunnalle             6) vuosittain hyväksyä ja antaa eduskunnalle
10519: kertomus kirjaston toiminnasta edellisenä vuon-          kertomus kirjaston toiminnasta edellisenä vuon-
10520: na;                                                      na;
10521:    7) määrätä kirjaston aukioloajoista;                     7) määrätä kirjaston aukioloajoista;
10522:    8) julistaa haettaviksi ja täyttää 28 §:n 2 mo-          8) julistaa haettaviksi ja täyttää 28 §:n 2 mo-
10523: mentissa mainitut kirjaston virat;                       mentissa mainitut kirjaston virat;
10524:    8 a) esittää eduskunnan kansliatoimikunnalle
10525: virkojen perustamista ja lakkauttamista;
10526:    8 b) päättää tilapäisten virkamiesten palkkauk-
10527: sesta kansliatoimikunnan vahvistamien yleisten
10528: 14                                           PNE 1/1997 vp
10529: 
10530: Voimassa oleva ohjesääntö:                             Ehdotus:
10531: 
10532: perusteiden mukaan tai ehdottaa kansliatoimikun-
10533: nalle tilapäisen virkamiehen palkkauksen vahvis-
10534: tamista muilla perusteilla;
10535:     9) määrätä ylikirjastonhoitajan sijaiset sijaan-       9) esittää eduskunnan kansliatoimikunnalle
10536: tulojärjestyksessä;                                    virkojen perustamista ja lakkauttamista;
10537:     10) määrätä osastopäälliköt ja heidän sijaisen-        JO) määrätä ylikirjastonhoitajan sijaiset si-
10538: sa;                                                    jaan tul oj ärj esty ksessä;
10539:     11) päättää kirjaston henkilökunnan työajas-           11) määrätä toimistopäälliköt ja apulaistoimis-
10540: ta;                                                    topäälliköt sekä heidän sijoittamisensa eri palvelu-
10541:                                                        kokonaisuuksiin;
10542:    12) päättää 28 §:n 2 momentin perusteella ni-           12) päättää kirjaston henkilökunnan työajas-
10543: mittämiensä virkamiesten oikeudesta pitää sivu-        ta;
10544: toimia;
10545:    13) päättää virkavapaudesta sikäli, kuin siitä         13) päättää 28 §:n 2 momentin perusteella ni-
10546: päättäminen 29 §:n mukaan kuuluu kirjaston             mittämiensä virkamiesten oikeudesta pitää sivu-
10547: hallitukselle;                                         toimia;
10548:    13 a) päättää virkojen hoidosta 30 §:n mukai-
10549: sesti;
10550:    13 b) käsitellä eduskunnan virkamiehistä an-
10551: netun lain (1255/87) 16 ja 17 §:ssä tarkoitetut
10552: oikaisuvaatimukset;
10553:    13 c) vahvistaa suunnitelmat kirjaston henkilö-
10554: kunnan koulutuksesta ja virkamatkoista;
10555:    14) käsitellä sellaiset kirjaston henkilökunnan         14) päättää virkavapaudesta sikäli, kuin siitä
10556: tekemät aloitteet, jotka henkilökunta haluaa           päättäminen 29 §:n mukaan kuuluu kirjaston
10557: saattaa hallituksen käsiteltäviksi; sekä               hallitukselle;
10558:    15) käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka         15) päättää virkojen hoidosta 30 §:n mukaises-
10559: on säädetty tai määrätty kirjaston hallituksen         ti;
10560: käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.                          16) käsitellä eduskunnan virkamiehistä anne-
10561:                                                        tun lain (1373/1994) 43 ja 44 §:ssä tarkoitetut
10562:                                                        oikaisu vaatimukset;
10563:                                                            17) käsitellä sellaiset kirjaston henkilökunnan
10564:                                                        tekemät aloitteet, jotka henkilökunta haluaa
10565:                                                        saattaa hallituksen käsiteltäviksi;
10566:                                                            18) käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka
10567:                                                        on säädetty tai määrätty kirjaston hallituksen
10568:                                                        käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
10569: 
10570:                         16 §                                                   16 §
10571: 
10572:     Hallituksen kokouksissa toimii esittelijänä ja        Hallituksen kokouksissa toimii esittelijänä ja
10573: sihteerinä ylikirjastonhoitaja tai hänen määrää-       sihteerinä ylikirjastonhoitaja tai hänen määrää-
10574: mänsä virkamies. Ylikirjastonhoitajalla ja esitte-     mänsä virkamies. lohtavilla kirjastonhoitajilla on
10575: lijällä on oikeus saada eriävä mielipiteensä mer-      esittelyoikeus asiantuntijuusalueitaan koskevissa
10576: kityksi pöytäkirjaan.                                  asioissa. Ylikirjastonhoitajalla ja esittelijällä on
10577:                                                        oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi
10578:                                                        pöytäkirjaan.
10579: 
10580: 
10581:                       19 §                                                     19 §
10582:    Kirjastossa on ylikirjastonhoitajan, johtavan          Kirjastossa on ylikirjastonhoitajan, johtavan
10583: kirjastonhoitajan, arkistonhoitajan, vanhem-           kirjastonhoitajan, arkistonhoitajan, vanhem-
10584: man kirjastonhoitajan, tutkijan, nuoremman             man kirjastonhoitajan, tutkijan, nuoremman
10585:                                                PNE 1/1997 vp                                               15
10586: 
10587: Voimassa oleva ohjesääntö:                               Ehdotus:
10588: 
10589: kirjastonhoitajan, kirjastoamanuenssin, osasto-          kirjastonhoitajan, kirjastoamanuenssin, osasto-
10590: sihteerin, toimistosihteerin, konekirjoittajan, vi-      sihteerin, toimistosihteerin, konekirjoittajan, vi-
10591: rastomestarin, virastoavustajan ja apulaisviras-         rastomestarin, virastoavustajan ja apulaisviras-
10592: toavustajan virkoja. Lisäksi kirjastoon voidaan          toavustajan virkoja. Lisäksi kirjastoon voidaan
10593: talousarviossa palkkauksiin osoitettujen määrä-          ottaa virkamiehiä määräaikaiseen virkasuhtee-
10594: rahojen rajoissa ottaa tilapäisiä virkamiehiä.           seen.
10595:    Kirjastonjohtajana toimii ylikirjastonhoitaja.           Kirjastonjohtajana toimii ylikirjastonhoitaja.
10596: Osastopäällikköinä toimivat johtavat kirjaston-          Johtavat kirjastonhoitajat ovat suoraan ylikirjas-
10597: hoitajat. Kirjaston hallitus voi määrätä myös van-       tonhoitajan alaisia.
10598: hemman kirjastonhoitajan toimimaan osastopääl-
10599: likkönä.
10600:    Toimistopäälliköksi määrätään asianomaisen               Palvelukokonaisuuksia johtavat toimistopäälli-
10601: toimiston toimialaan hyvin perehtynyt vanhempi           köt, jotka toimivat ylikirjastonhoitajan alaisina.
10602: kirjastonhoitaja, tai, mikäli erityiset syyt sitä        Toimistopäälliköksi määrätään asianomaiseen
10603: puoltavat, nuorempi kirjastonhoitaja. Apulaistoi-        palvelukokonaisuuteen tai kirjaston toimintaan
10604: mistopäälliköksi määrätään toimiston toimi-              yleisesti hyvin perehtynyt vanhempi kirjaston-
10605: alaan perehtynyt vanhempi tai nuorempi kirjas-           hoitaja tai arkistonhoitaja. Apulaistoimistopääl-
10606: tonhoitaja.                                              Iiköksi määrätään asianomaiseen palvelukoko-
10607:                                                          naisuuteen perehtynyt vanhempi kirjastonhoitaja,
10608:                                                          nuorempi kirjastonhoitaja tai arkistonhoitaja.
10609: 
10610:                         20§                                                       20 §
10611:    Ylikirjastonhoitajan tehtävänä on:                        Ylikirjastonhoitajan tehtävänä on:
10612:    1) valvoa kirjaston toimintaa ja erityisesti              1) valvoa kirjaston toimintaa ja enty1sesti
10613: eduskunnan arkiston toimintaa, johtaa kirjaston          eduskunnan arkiston toimintaa, johtaa kirjaston
10614: yleistä suunnittelua, seurantaa ja talous- ja hen-       yleistä suunnittelua, seurantaa ja talous- ja hen-
10615: kilöstöhallintoa sekä tehdä aloitteita kirjaston         kilöstöhallintoa sekä tehdä aloitteita kirjaston
10616: toiminnan kehittämiseksi;                                toiminnan kehittämiseksi;
10617:    2) vastata yhteydenpidosta kansanedustuslai-              2) vastata yhteydenpidosta kansanedustuslai-
10618: toksiin, kirjastoihin, korkeakouluihin ja järjes-        toksiin, kirjastoihin, yliopistoihin ja muihin kor-
10619: töihin;                                                  keakouluihin sekä järjestöihin;
10620:    3) päättää kirjaston hallituksen hyväksymän               3) päättää kirjaston hallituksen hyväksymien
10621: toiminta- ja kehittämissuunnitelman puitteissa           periaatteiden puitteissa kirjaston aineiston valin-
10622: kirjaston julkaisu- ja tutkimustoiminnasta;              nasta sekä kirjaston julkaisu- ja tutkimustoimin-
10623:                                                          nasta;
10624:      4) laatia kirjaston hallitukselle ehdotukset kir-       4) laatia kirjaston hallitukselle ehdotukset kir-
10625: jaston kehittämis- ja toimintasuunnitelmiksi, ta-        jaston talousarvioksi ja tarvittaviksi lisätalousar-
10626: lousarvioiksija lisätalousarvioiksi sekä vuosiker-       vioiksi, talousarvion käyttösuunnitelmaksi sekä
10627: tomukseksi kirjaston toiminnasta;                        vuosikertomukseksi kirjaston toiminnasta;
10628:      5) vahvistaa kirjaston työjärjestys;                    5) vahvistaa kirjaston työjärjestys;
10629:      6) antaa kirjaston käyttöä koskevia määräyk-            6) antaa kirjaston käyttöä koskevia määräyk-
10630: siä, siltä osin kuin nämä eivät kuulu kirjaston          siä, siltä osin kuin nämä eivät kuulu kirjaston
10631: hallituksen vahvistettaviksi;                            hallituksen vahvistettaviksi;
10632:      7) valvoa määrärahojen käyttöä sekä hyväk-              7) valvoa määrärahojen käyttöä sekä hyväk-
10633: syä laskut ja muut maksuasiakirjat;                      syä laskut ja muut maksuasiakirjat;
10634:      8) määrätä toimistopäälliköt ja heidän sijaisen-        8) julistaa haettaviksi ja täyttää 28 §:n 3 mo-
10635: sa sekä apulaistoimistopäälliköt;                        mentissa mainitut virat;
10636:      9) julistaa haettaviksi ja täyttää 28 §:n 3 mo-         9) päättää kirjaston virkamiesten virkavapau-
10637:  mentissa mainitut virat;                                desta sen mukaan kuin 29 §:ssä säädetään;
10638:      JO) päättää kirjaston virkamiesten virkava-             JO) päättää virkojen hoidosta 30 §:n mukaises-
10639:  paudesta sen mukaan kuin 29 §:ssä säädetään;            ti;
10640:      II) päättää virkojen hoidosta 30 §:n mukaises-          II) myöntää kirjaston virkamiehille ikälisät;
10641:  ti;
10642: 16                                           PNE 1/1997 vp
10643: 
10644: Voimassa oleva ohjesääntö:                             Ehdotus:
10645: 
10646:      12) myöntää kirjaston virkamiehille ikälisät;        12) päättää 28 §:n 3 momentin perusteella ni-
10647:                                                        mittämiensä virkamiesten oikeudesta pitää sivu-
10648:                                                        toimia;
10649:    13) päättää 28 §:n 3 momentin perusteella ni-          13) antaa matkamääräykset;
10650: mittämiensä virkamiesten oikeudesta pitää sivu-
10651: toimia;
10652:    14) antaa matkamääräykset kirjaston hallituk-          14) valvoa, että kirjaston virkamiehistä pide-
10653: sen vahvistaman suunnitelman mukaisesti;               tään nimikirjaa;
10654:    15) valvoa, että kirjaston virkamiehistä pide-         15) valmistella ja esitellä kirjaston hallituksen
10655: tään nimikirjaa;                                       kokouksissa käsiteltävät asiat, jollei tehtävää ole
10656:    16) valmistella ja esitellä kirjaston hallituksen   määrätty muulle virkamiehelle, sekä panna halli-
10657: kokouksissa käsiteltävät asiat, mikäli tehtävää ei     tuksen päätökset täytäntöön.
10658: ole määrätty muulle virkamiehelle, sekä panna
10659: hallituksen päätökset täytäntöön; sekä
10660:    17) kirjaston hallituksen hyväksymän kirjalli-
10661: suuden hankinta- ja karsintaohjelman mukaisesti
10662: päättää kokoelmien kartuttamisesta ja karsimi-
10663: sesta.
10664:    Ylikirjastonhoitaja voi ottaa ratkaistavakseen         Ylikirjastonhoitaja voi ottaa ratkaistavakseen
10665: osastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaista-       toimistopäällikön ratkaistaviin kuuluvan asian.
10666: viin kuuluvan asian.
10667: 
10668:                       22 §                                                    22§
10669:    Ylikirjastonhoitajan on ennen päätöksensä tai          Ylikirjastonhoitajan on ennen päätöksensä tai
10670: esityksensä tekemistä osastoa koskevassa asiassa       esityksensä tekemistä palvelukokonaisuutta tai
10671: kuultava osaston päällikköä.                           asiantuntijuusaluetta koskevassa asiassa kuulta-
10672:                                                        va asianomaista toimistopäällikköä tai johtavaa
10673:                                                        kirjastonhoitajaa.
10674: 
10675:                         23 §                                                  23 §
10676:    Osastopäällikkönä toimivan virkamiehen teh-            Johtavien kirjastonhoitajien tehtävänä on:
10677: tävänä on:
10678:    1) johtaa ja kehittää osastonsa toimintaa;              1) vastata 7 §:ssä mainittujen asiantuntijuus-
10679:                                                        alueiden kehittämisestä ja tehdä niitä koskevia
10680:                                                        aloitteita;
10681:    2) seurata yleistä kehitystä osastonsa toimi-           2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston
10682: alalla sekä tehdä osastoa koskevia aloitteita;          toiminnan yleisessä suunnittelussa ja palvelukoko-
10683:                                                        naisuuksien toiminnan yhteensovittamisessa;
10684:    3) valvoa, että osastolle kuuluvat tehtävät suo-        3) seurata tietohuollon ja tiedonhallinnan kehi-
10685: ritetaan tarkoituksenmukaisesti;                        tystä vastuualueillaan ja tehdä siitä johtuvia kir-
10686:                                                        jaston toiminnan kehittämisehdotuksia;
10687:    4) osallistua kirjaston yleiseen suunnitteluun;         4) antaa tiedonhallinnan koulutusta ja huoleh-
10688: sekä                                                   tia tiedotuksesta vastuualueillaan;
10689:    5) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan mää-             5) huolehtia yhteydenpidosta vastuualueidensa
10690: räämät tehtävät.                                       asiakas- ja sidosryhmiin;
10691:                                                            6) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan mää-
10692:                                                        räämät tehtävät.
10693: 
10694:                                                                              23 a §
10695:                                                           Toimistopäällikköjen tehtävänä on:
10696:                                                           1) johtaa, suunnitella ja kehittää palvelukoko-
10697:                                                        naisuuksien toimintaa;
10698:                                             PNE 1/1997 vp                                               17
10699: 
10700: Voimassa oleva ohjesääntö:                            Ehdotus:
10701: 
10702:                                                          2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston
10703:                                                       toiminnan yleisessä suunnittelussa ja palvelukoko-
10704:                                                       naisuuksien toiminnan yhteensovittamisessa;
10705:                                                          3) jakaa tehtävät palvelukokonaisuuksissa
10706:                                                       työskentelevien kesken;
10707:                                                          4) huolehtia palvelukokonaisuuden henkilökun-
10708:                                                       nan ammattitaidon kehittämisestä sekä työskente-
10709:                                                       lytilojen ja -välineiden järjestämisestä;
10710:                                                          5) seurata yleistä kehitystä toimia/allaan;
10711:                                                          6) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan määrää-
10712:                                                       mät tehtävät.
10713: 
10714:                                                                               23 b§
10715:                                                          Kirjaston tietohallinnosta vastaavan kirjaston-
10716:                                                       hoitajan tehtävänä on, siltä osin kuin tehtävät eivät
10717:                                                       kuulu eduskunnan hallinto-osastolle:
10718:                                                          1) huolehtia kirjaston tietojärjestelmien ylläpi-
10719:                                                       dosta ja niihin sisältyvien tietojen käyttökelpoisuu-
10720:                                                       desta ja yhdenmukaisuudesta;
10721:                                                          2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston
10722:                                                       tietohallinnon yleisessä suunnittelussa ja palvelu-
10723:                                                       kokonaisuuksien atk-toiminnan yhteensovittami-
10724:                                                       sessa;
10725:                                                          3) vastata muista kirjaston tietohallintoon ja
10726:                                                       sen kehittämiseen liittyvistä tehtävistä;
10727:                                                          4) seurata yleistä kehitystä toimia/allaan;
10728:                                                          5) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan määrää-
10729:                                                       mät tehtävät.
10730: 
10731:                      24§                                                    24§
10732:    Kirjaston muun kuin 20 ja 23 §:ssä tarkoitetun        Tarkempia määräyksiä kirjaston henkilökun-
10733: henkilökunnan tehtävät määrätään työjärjestyk-        nan tehtävistä voidaan antaa kirjaston työjärjes-
10734: sessä.                                                tyksessä.
10735: 
10736:                        28 §                                                   28 §
10737: 
10738:    Kirjastoamanuenssit, osastosihteerit, toimis-          Kirjastoamanuenssit, osastosihteerit, toimis-
10739: tosihteerit, konekirjoittajat, virastomestarit, vi-   tosihteerit, konekirjoittajat, virastomestarit, vi-
10740: rastoavustajat ja apulaisvirastoavustajat nimit-      rastoavustajat ja apulaisvirastoavustajat nimit-
10741: tää ylikirjastonhoitaja. Tilapäiset virkamiehet       tää ylikirjastonhoitaja. Virkamiehet määräaikai-
10742: ottaa ylikirjastonhoitaja.                            siin virkasuhteisiin nimittää ylikirjastonhoitaja.
10743: 
10744:                        29 §                                                   29 §
10745: 
10746:   Virkavapauden sairauden ja lapsen hoidon               Virkavapauden sairauden vuoksi taikka äi-
10747: vuoksi myöntää ylikirjastonhoitaja.                   tiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoitovapaan
10748:                                                       johdosta myöntää ylikirjastonhoitaja.
10749: 
10750: 
10751:                                                         Tämä päätös tulee voimaan         päivänä
10752:                                                       kuuta 1997.
10753: 
10754: 
10755: 3 279003
10756:                                            PNE 2/1997 vp
10757: 
10758: 
10759: 
10760: 
10761:                                      Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan kanslian ohjesäännön
10762:                                   muuttamisesta
10763: 
10764: 
10765:                            EHDOTUKSENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10766: 
10767:    Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi edus-        vastaavaksi. Ohjesääntöön ehdotetaan lisäksi
10768: kunnan kanslian ohjesääntöä siten, että keskus-      eräitä keskuskansliaa koskevia, lähinnä teknisiä
10769: kanslian tiedostoyksikkö yhdistetään asiakirja-      tarkistuksia.
10770: toimistoon. Samalla asiakirjatoimiston organi-          Ohjesäännön muutokset on tarkoitettu tule-
10771: saatiota on tarkoitus muuttaa nykyisiä tehtäviä      maan voimaan 1.8.1997 lukien.
10772: 
10773: 
10774: 
10775: 
10776:                                            PERUSTELUT
10777: 
10778: 1. Nykytila ja sen arviointi                         2. Ehdotetut muutokset ja niiden vaikutukset
10779: 
10780:    Asiakirjatoimiston päätehtävänä on valtio-            Organisaatiota ehdotetaan muutettavaksi si-
10781: päiväasiakirjojen toimittaminen ja painattami-       ten, että tiedostoyksikkö liitetään asiakirjatoi-
10782: nen, valtiopäiväasiakirjasarjan toimittaminen        mistoon. Tällöin asiakirjatoimiston tehtävissä
10783: sekä valtiopäiväasiakirjojen hakemiston laatimi-     voidaan erottaa kaksi erilaista toiminnallista ko-
10784: nen. Asiakirjatoimisto huolehtii myös eduskun-       konaisuutta:
10785: nan muista painatustöistä sekä keskuskanslian            1. asiakirjojen tuotantoon ja toimittamiseen
10786: tekstinkäsittelypalveluista ja monistuspalveluis-    liittyvät tehtävät, kuten esimerkiksi mietintöjen,
10787: ta. Tiedostoyksikön tehtävänä on laatia ja ylläpi-   lausuntojen, aloitteiden ja kysymysten toimitta-
10788: tää valtiopäiväasioita ja eduskuntatyötä koske-      miseen, painatukseen ja varastoimiseen liittyvät
10789: via rekistereitä sekä toimittaa niihin perustuvia    tehtävät
10790: hakemistoja.                                             2. tehtävät, jotka liittyvät eduskunnan täys-
10791:    Asiakirjatoimiston organisaatiota uudistettiin    istuntoihin liittyvien toimintojen ja palvelujen
10792: 1980-luvun lopulla valtiopäiväasioiden seuran-       hoitamiseen. Tällaisia tehtäviä ovat mm. päi-
10793: tajärjestelmän (VEPS) kehittämisen myötä. Toi-       väjärjestysten laatiminen, tekstinkäsittelytehtä-
10794: mistoon perustettiin 1.6.1987 rekisteröintijaosto,   vät, monistuspalvelut sekä eduskuntatyötä ja
10795: jonka tehtävänä oli VEPS-järjestelmän ylläpito.      valtiopäiväasioita koskevien tietojen tallennus
10796: Kyseinen jaosto irrotettiin muusta asiakirjatoi-     (VEPS).
10797: mistosta suoraan keskuskanslian alaiseksi tie-           Eduskunta-asiakirjojen asiasanoitus oli alun
10798: dostoyksiköksi 1.4.199llukien. Nykyisin monet        perin tiedostoyksikön tehtävänä, mutta jo useita
10799: syyt puoltavat kuitenkin tiedostoyksikön liittä-     vuosia eduskunnan tietopalvelu on huolehtinut
10800: mistä takaisin asiakirjatoimiston yhteyteen, sillä   siitä. Asiasanoitus on varsin suuritöinenja aikaa-
10801: asiakirjatoimiston ja tiedostoyksikön tehtävissä     vievä tehtävä,joka sopii varsin huonosti tietopal-
10802: on useita toisiinsa nivoutuvia toimintoja. Siten     velun kiireiseen työ rytmiin. Nykyistä järjestelyä
10803: tuloksellisen kehittämistyön ja työskentelyn su-     ei siten voida pitää toimivana eikä myöskään
10804: juvuuden varmistamiseksi asiakirjatoimiston ja       tarkoituksenmukaisena. Siksi asiasanoitus ehdo-
10805: tiedostoyksikön yhdistäminen on tarkoituksen-        tetaan siirrettäväksi asiakirjatoimiston tehtäväk-
10806: mukaista. Pienen, yhteen tehtävään erikoistu-        si.
10807:  neen yksikön ylläpitäminen ei myöskään ole ny-          Eduskuntasihteerin kelpoisuusehtona on oi-
10808:  kyisessä hallintokulttuurissa enää perusteltua.     keustieteen kandidaatin tutkinto. Valiokunta-
10809: 270289
10810: 2                                           PNE 2/1997 vp
10811: 
10812: neuvokselta vaaditaanjoko oikeustieteen kandi-           Pykälän 5 kohdan sanamuotoa ehdotetaan
10813: daatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkea-      ajanmukaistettavaksi siten, että asiakirjatoimis-
10814: koulututkinto. Eduskuntasihteerit työskentele-        ton tehtävänä on konekirjoituspalveluiden sijas-
10815: vät keskuskansliassa, mutta heidän toimenku-          ta huolehtia tekstinkäsittelypalveluista.
10816: vansa voivat olla jonkin verran erilaisia. Joissa-       9 §. Tietopalvelun tehtäviin ei ehdoteta muu-
10817: kin tapauksissa muukin kuin oikeustieteen kan-        toksia, mutta pykälän sanamuotoa ehdotetaan
10818: didaatin tutkinto saattaa olla tehtävien hoitami-     muutettavaksi siten, että se kuvaa paremmin tie-
10819: sen kannalta tarkoituksenmukainen. Ohjesään-          topalvelun nykyistä toimintaa. Asiakaskunnan
10820: töä ehdotetaan siksi muutettavaksi siten, että        osalta ehdotuksen väljennetty sanamuoto kattaa
10821: eduskuntasihteerin ja valiokuntaneuvoksen kel-        mm. eduskuntaryhmien ryhmäkansliat, jotka
10822: poisuusehdot vastaisivat koulutusta koskevalta        ovat tietopalvelun keskeinen asiakasryhmä. Py-
10823: osin toisiaan.                                        kälässä ehdotetaan myös kuvattavaksi jonkin
10824:                                                       verran tarkemmin asiakkaille hankittavia aineis-
10825:                                                       totyyppejä.
10826: 3. Asian valmistelu                                      9 a §.Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska
10827:                                                       tiedostoyksikön tehtävät siirtyvät asiakirjatoi-
10828:    Asiaa on valmisteltu virkatyönä. Valmistelun       mistoon.
10829: aikana on kuultu sekä asiakirjatoimiston että            22 §.Pykälän 2 momentissa oleva tiedostoyk-
10830: tiedostoyksikön henkilökuntaa.                        sikköä koskeva maininta ehdotetaan poistetta-
10831:                                                       vaksi.
10832:                                                          32 §. Pykälän 1 momentin 7 kohdasta ehdote-
10833: 4. Yksityiskohtaiset perustelut                       taan poistettavaksi tiedostopäällikön kelpoi-
10834:                                                       suusehtoja koskeva maininta, koska kyseinen
10835:    3 §. Tiedostoyksikköä koskeva maininta eh-         virkanimike häviää. Samalla pykälän 1 momen-
10836: dotetaan poistettavaksi pykälän 1 momentista,         tin 9 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että
10837: koska tiedostoyksikkö on tarkoitus liittää asia-      eduskuntasihteerin kelpoisuusehdot vastaavat
10838: kirjatoimistoon. Koska myös tiedostopäällikön         koulutusta koskevalta osalta valiokuntaneuvok-
10839: virkanimike häviää, ehdotetaan sitä koskeva           sen kelpoisuusehtoja.
10840: maininta poistettavaksi pykälän 4 momentista.
10841:    8 §. Pykälän 1 kohdassa mainittuihin asiakir-
10842: jatoimiston tehtäviin ehdotetaan lisättäväksi         5. Voimaantulo
10843: asiasanoitus, joka on tarkoitus siirtää tietopalve-
10844: lusta asiakirjatoimiston tehtäväksi. Samalla asia-       Ohjesäännön muutokset ehdotetaan tuleviksi
10845: kirjatoimiston tehtäviä tarkennetaan siten, että      voimaan 1.8.1997lukien.
10846: asiakirjatoimiston tehtävänä on valtiopäiväasia-         Edellä olevan perusteella puhemiesneuvosto,
10847: kirjojen toimittamisen ja painattamisen lisäksi       viitaten valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2 momen-
10848: huolehtia myös asiakirjojen muusta käyttöön           tin säännökseen, kunnioittaen ehdottaa,
10849: välittämisestä. Tällä tarkoitetaan sähköisesti ta-
10850: pahtuvaa asiakirjojen välittämistä.                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10851:    Kumotun 4 kohdan tilalle ehdotetaan lisättä-              muutokset eduskunnan kanslian ohjesään-
10852: väksi ne tehtävät, joista nykyinen tiedostoyksik-            töön:
10853: kö huolehtii ja jotka siirtyvät asiakirjatoimiston
10854: tehtäviksi.
10855:                                               PNE 2/1997 vp                                              3
10856: 
10857: 
10858:                                        Eduskunnan päätös
10859:                             eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
10860: 
10861:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10862:    kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/1987)
10863: 9 a §,sellaisena kuin se on eduskunnan päätöksessä 48711991,
10864:    muutetaan 3 §:n 1 ja 4 momentti, 8 §:n 1 ja 5 kohta, 9 §, 22 §:n 2 momentti sekä 32 §:n 1 momentin
10865: 7 ja 9 kohta,
10866:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 ja 4 momentti mainitussa eduskunnan päätöksessä 487/1991,
10867: 22 §:n 2 momentti eduskunnan päätöksessä 137511994 ja 32 §:n 1 momentin 7 ja 9 kohta eduskunnan
10868: päätöksessä 752/1996, sekä
10869:    lisätään 8 §:ään, siitä mainitulla eduskunnan päätöksellä 487/1991 kumotun 4 kohdan tilalle uusi
10870: 4 kohta seuraavasti:
10871:                          3§                          edustajille ja muille eduskunnassa työskentelevil-
10872:    Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto, le eduskuntatyössä tarvittavia tietoja, asiakir-
10873: ruotsin kielen toimisto, asiakirjatoimisto ja tieto- joja, julkaisuja ja muuta tietoaineistoa.
10874: palvelu.
10875:                                                                              22 §
10876:    Toimiston ja tietopalvelun päällikkönä on toi-
10877: mistopäällikkö. Jaoston päällikkönä on apulais-         Vanhemman eduskuntasihteerin tehtävänä on
10878: toimistopäällikkö, jaostopäällikkö tai kanslia- lisäksi ohjata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsin
10879: toimikunnan määräämä muu eduskunnan kans- kielen toimiston, asiakirjatoimiston ja tietopal-
10880: lian virkamies.                                      velun toimintaa.
10881: 
10882:                        8§                                                   32 §
10883:    Asiakirjatoimiston tehtävänä on:                       Kelpoisuusehtona vaaditaan:
10884:    1) huolehtia valtiopäiväasiakirjojen toimitta-
10885: misesta, painattamisesta, asiasanoituksesta,               7) tiedotuspäälliköltä ja apulaistiedotuspäälli-
10886: asiakirjojen muusta käyttöön välittämisestä sekä        költä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulutut-
10887: eduskunnan muista painatustöistä;                       kinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön
10888:                                                         toimialaan kuuluviin asioihin;
10889:    4) laatia ja ylläpitää valtiopäiväasioita ja edus-
10890: kuntatyötä koskevia rekistereitä sekä toimittaa            9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandi-
10891: niihin perustuvia hakemistoja;                          daatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkea-
10892:    5) huolehtia keskuskanslian yhteisistä tekstin-      koulututkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmiste-
10893: käsittelypalveluista; sekä                              lutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta.
10894: 
10895: 
10896:                       9§                                   Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuu-
10897:    Tietopalvelun tehtävänä on hankkia kansan-           ta 1997.
10898: 
10899: 
10900:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
10901: 4                                           PNE 2/1997 vp
10902: 
10903:                                                                                                      Liite
10904: 
10905:                                       Eduskunnan päätös
10906:                            eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
10907: 
10908:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10909:    kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/1987)
10910: 9 a §,sellaisena kuin se on eduskunnan päätöksessä 48711991,
10911:    muutetaan 3 §:n 1 ja 4 momentti, 8 §:n 1ja 5 kohta, 9 §, 22 §:n 2 momentti sekä 32 §:n 1 momentin
10912: 7 ja 9 kohta,
10913:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 ja 4 momentti mainitussa eduskunnan päätöksessä 487/1991,
10914: 22 §:n 2 momentti eduskunnan päätöksessä 1375/1994 ja 32 §:n 1 momentin 7 ja 9 kohta eduskunnan
10915: päätöksessä 752/1996, sekä
10916:    lisätään 8 §:ään, siitä mainitulla eduskunnan päätöksellä 487/1991 kumotun 4 kohdan tilalle uusi
10917: 4 kohta seuraavasti:
10918: 
10919: Voimassa oleva ohjesääntö:                            Ehdotus:
10920: 
10921:                         3§                                                    3§
10922:    Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto,               Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto,
10923: ruotsin kielen toimisto, asiakirjatoimisto, tieto-    ruotsin kielen toimisto, asiakirjatoimisto ja tieto-
10924: palvelu ja tiedostoyksikkö.                           palvelu.
10925: 
10926:    Toimiston ja tietopalvelun päällikkönä on toi-        Toimiston ja tietopalvelun päällikkönä on toi-
10927: mistopäällikkö. Tiedostoyksikön päällikkönä on        mistopäällikkö. Jaoston päällikkönä on apulais-
10928: tiedostopäällikkö. Jaoston päällikkönä on apu-        toimistopäällikkö, jaostopäällikkö tai kanslia-
10929: laistoimistopäällikkö, jaostopäällikkö tai kans-      toimikunnan määräämä muu eduskunnan kans-
10930: liatoimikunnan määräämä muu eduskunnan                lian virkamies.
10931: kanslian virkamies.
10932: 
10933:                        8§                                                    8§
10934:   Asiakirjatoimiston tehtävänä on:                       Asiakirjatoimiston tehtävänä on:
10935:   1) huolehtia valtiopäiväasiakirjojen toimitta-         1) huolehtia valtiopäiväasiakirjojen toimitta-
10936: misesta ja painattamisesta sekä eduskunnan            misesta, painattamisesta, asiasanoituksesta, asia-
10937: muista painatustöistä;                                kirjojen muusta käyttöön välittämisestä sekä
10938:                                                       eduskunnan muista painatustöistä;
10939: 
10940:                                                          4) laatia ja ylläpitää valtiopäiväasioita ja edus-
10941:                                                       kuntatyötä koskevia rekistereitä sekä toimittaa
10942:                                                       niihin perustuvia hakemistoja;
10943:    5) huolehtia keskuskanslian yhteisistä kone-          5) huolehtia keskuskanslian yhteisistä tekstin-
10944: kirjoituspalveluista; sekä                            käsittelypalveluista; sekä
10945: 
10946: 
10947:                         9§                                                     9§
10948:    Tietopalvelun tehtävänä on hankkia kansan-            Tietopalvelun tehtävänä on hankkia kansan-
10949: edustajien ja eduskunnan kanslian eduskunta-          edustajille ja muille eduskunnassa työskenteleville
10950: työssä tarvitsemia tietoja.                           eduskuntatyössä tarvittavia tietoja, asiakirjoja,
10951:                                                       julkaisuja ja muuta tietoaineistoa.
10952: 
10953:                         9a§                                                   9a§
10954:    Tiedostoyksikön tehtävänä on laatia ja ylläpi-        (Kumotaan)
10955: tää valtiopäiväasioita ja eduskuntatyötä koskevia
10956: rekistereitä sekä toimittaa niihin perustuvia hake-
10957: mistoja.
10958:                                            PNE 2/1997 vp                                             5
10959: 
10960: Voimassa oleva ohjesääntö:                          Ehdotus:
10961: 
10962:                       22 §                                                 22 §
10963: 
10964:    Vanhemman eduskuntasihteerin tehtävänä on           Vanhemman eduskuntasihteerin tehtävänä on
10965: lisäksi ohjata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsin    lisäksi ohjata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsin
10966: kielen toimiston, asiakirjatoimiston, tietopalve-   kielen toimiston, asiakirjatoimiston ja tietopal-
10967: lunja tiedostoyksikön toimintaa.                    velun toimintaa.
10968: 
10969:                     32§                                                 32 §
10970:   Kelpoisuusehtona vaaditaan:                         Kelpoisuusehtona vaaditaan:
10971: 
10972:    7) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja      7) tiedotuspäälliköltä ja apulaistiedotuspäälli-
10973: apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva        költä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulutut-
10974: ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtynei-      kinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön
10975: syys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioi-    toimialaan kuuluviin asioihin;
10976: hin;
10977:    9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandi-        9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandi-
10978: daatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmiste-   daatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkea-
10979: lutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta.              koulututkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmiste-
10980:                                                     lutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta.
10981: 
10982: 
10983:                                                        Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
10984:                                                     1997.
10985: 1
10986: 1
10987:                                             PNE 3/1997 vp
10988: 
10989: 
10990: 
10991: 
10992:                                        Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan tilisäännön muuttami-
10993:                                    sesta
10994: 
10995: 
10996:                            EHDOTUKSENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10997: 
10998:    Valtionhallinnossa otetaan käyttöön 1.1.1998          Uudistus edellyttää lähinnä teknisiä muutok-
10999: lukien hallinnollisen kirjanpidon sijasta kirjanpi-   sia voimassa olevaan tilisääntöön.
11000: tolain mukaista kirjanpitoa lähellä oleva liikekir-      Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan
11001: janpito ja talousarviokirjanpito. Valtion yhtenäi-    voimaan samanaikaisesti valtion kirjanpidon
11002: sen maksuliike-ja kirjanpitojärjestelmän loppu-       uudistuksen kanssa tammikuun 1 päivänä 1998.
11003: misen ja valtion uuden laskentatoimen järjestel-
11004: män käyttöönottamisen takia joudutaan myös
11005: eduskunnan tilisääntöä muuttamaan.
11006: 
11007: 
11008: 
11009: 
11010:                                         YLEISPERUSTELUT
11011: 
11012:    Eduskunnan tilisääntö (460/1988) on hyväk-         töön kirjanpitolain mukaista kirjanpitoa lähellä
11013: sytty 13 päivänä toukokuuta 1988 valtion talous-      oleva liikekirjanpito ja talousarviokirjanpito.
11014: arviosta annetun lain (423/1988) 25 §:n nojalla.      Tämä perustuu asetukseen valtion talousarviosta
11015:    Postipankki lopetti vuoden 1997 alusta val-        annetun asetuksen muuttamisesta (600/1997).
11016: tion yhtenäisenmaksuliike-ja kirjanpitojärjestel-     Eduskunnan maksuliike ja kirjanpito ehdotetaan
11017: män ylläpitämisen. Tästä syystä eduskunta otti        hoidettavaksi soveltuvin osin valtion maksuliik-
11018: 1.11.1996 lukien käyttöön silloiselta KT-tieto-       keen ja laskentatoimen yleisten periaatteiden
11019: keskus Oy:ltä nykyiseltä Novagroup Oy:ltä han-        mukaisesti.
11020: kitun VALMA-kirjanpitojärjestelmästä kehite-             Asia on valmisteltu eduskunnan laskentatoi-
11021: tyn AdeEco+ -järjestelmän. Irtaimistokirjanpito       men kehittämistyöryhmässä,jossa Valtiokontto-
11022: hoidetaan saman yhtiön Adelnv-järjestelmällä.         ri on ollut edustettuna. Kansliatoimikunta puol-
11023: Eduskunnan palkanlaskenta hoidetaan Tieto-            taa ehdotettuja muutoksia.
11024: konsernin HELMI-palkanlaskentaohjelmalla.                Tilisäännön muutosehdotus ei sisällä sellaisia
11025:    Valtionhallinnossa luovutaan 1.1.1998lukien        muutoksia, joilla olisi merkittäviä taloudellisia
11026: hallinnollisesta kirjanpidosta ja otetaan käyt-       tai hallinnollisia vaikutuksia.
11027: 
11028: 
11029: 
11030: 
11031:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11032: 
11033:    3 §. Eduskunnan taloudenhoidossa ja kirjan-           8 §. Sana erityismenoarvio esitetään korvatta-
11034: pidossa noudatetaan pääosin samoja periaatteita       vaksi sanalla talousarvion tilijaottelu, mikä vas-
11035: ja käytäntöjä kuin muussa valtion taloushallin-       taa vuoden 1992 asetusta (11 §).
11036: nossa. Talousarvioasetus on uudistettu koko-             10 §. Sanat "valtion tulo- ja menoarviosta"
11037: naan vuonna 1992, minkä vuoksi viittaus on teh-       ehdotetaan korvattavaksi sanoilla "valtion ta-
11038: tävä asetukseen 124311992.                            lousarviosta".
11039: 
11040:  270705
11041: 2                                           PNE 3/1997 vp
11042: 
11043:     14§. Pykälässä sanat "valtion yhtenäisen mak-     tojohtajan sijasta eduskunnan pankkitilien avaa-
11044: suliike-ja kirjanpitojärjestelmän mukaisesti" eh-     minen ja lopettaminen tilitoimiston toimisto-
11045: dotetaan korvattavaksi sanoilla "valtion maksu-       päällikön tehtäväksi.
11046: liikkeen ja laskentatoimen yleisten periaatteiden         16 §.Pykälässä esitetään, että postisiirto-sana
11047: mukaisesti", koska voimassa olevassa tilisään-        korvattaisiin sanalla linjasiirto.
11048: nössä tarkoitettua atk-järjestelmää ei enää ole          Lähes kaikki eduskunnan maksama rahalii-
11049: olemassa.                                             kenne hoidetaan tätä tapaa käyttäen. Palkkojen
11050:     15 §. Tilisäännössä oleva ilmaisu "muita posti-   jakajapankkina olisi mahdollista käyttää muuta-
11051: siirtotilejä" ehdotetaan korvattavaksi ilmaisulla     kin rahalaitosta kuin Postipankkia, joten posti-
11052: muita pankkitilejä. Ehdotetuna muutoksella va-        siirron sijasta voitaisiin käyttää sanaa pankki siir-
11053: raudutaan muunlaistenkin tilien tarpeeseen sekä       to. Linjasiirto kuvaa terminä suoritustapaa, jota
11054: maksu- ja rahaliikenteen muutoksiin.                  käytetään sekä pankki- että postisiirrossa. Pykä-
11055:     Pykälän neljännessä momentissa ehdotetaan,        lässä tulee edelleen säilyttää mahdollisuus käyt-
11056: että eduskunnan pääsihteerin sijasta eduskunnan       tää muitakin maksutapoja, koska poikkeusta-
11057: pankkitilien käyttäjät hyväksyy eduskunnan hal-       pauksissa joskus joudutaan käyttämään edelleen
11058: lintojohtaja, koska tehtävä luonteensa puolesta       jopa käteismaksatusta.
11059: kuuluu paremmin hallintojohtajan kuin pääsih-            Edellä sanotun perusteella puhemiesneuvos-
11060: teerin kansliatoimikunnan ohjesäännössä mää-          to, viitaten valtion talousarviosta annetun lain
11061: rättyihin tehtäviin. Voimassa olevan tiliohje-        (423/1988) 25 §:n 2 momentin säännökseen, kun-
11062: säännön mukaan postisiirtotilien avaamisesta ja       nioittaen ehdottaa,
11063: lopettamisesta päättää hallintojohtaja (6 §). Mi-
11064: käli tilisääntö hyväksytään ehdotetussa muodos-                 että eduskunta hyväksyisi seuraavat
11065: sa, määrätään uudessa tiliohjesäännössä hallin-               muutokset eduskunnan tilisääntöön:
11066:                                            PNE 3/1997 vp                                              3
11067: 
11068:                                     Eduskunnan päätös
11069:                                eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
11070: 
11071:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11072:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/1988) 3, 8, 10 ja
11073: 14 § sekä 15 §:n 1 ja 4 momentti ja 16 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 §ja 8 § osaksi eduskunnan
11074: päätöksessä (17211992), seuraavasti:
11075: 
11076:                Yleiset säännökset                              Taloushallinto-organisaatio
11077:                         3§
11078:    Eduskunnan talousarviosta, kirjanpidosta,               Maksuliike, kirjanpito ja tilinpäätös
11079: maksuliikkeestä ja tilinpäätöksestä on soveltuvin                          14 §
11080: osin voimassa, mitä valtion talousarviosta anne-       Eduskunnan maksuliike ja kirjanpito hoide-
11081: tussa asetuksessa (1243/1992) on säädetty, jollei   taan soveltuvin osin valtion maksuliikkeen jalas-
11082: jäljempänä tässä tilisäännössä toisin säädetä.      kentatoimen yleisten periaatteiden mukaisesti
11083:                                                     eduskunnan tiliohjesäännössä tarkemmin mää-
11084:                                                     rätyllä tavalla.
11085:         Talousarvio ja sen toteuttaminen
11086:                         8§
11087:    Kansliatoimikunta vahvistaa eduskunnan ta-                                15 §
11088: lousarvion tilijaottelun sen jälkeen, kun valtion      Eduskunnalla on maksuliikettään varten erik-
11089: talousarvio on julkaistu.                           seen postisiirtotulotili ja postisiirtomenotili sekä
11090:    Jos eduskunnan talousarviota on muutettu,        muita pankkitilejä sen mukaan kuin siitä tiliohje-
11091: on tilijaottelua muutettava viivytyksettä.          säännössä määrätään.
11092:    Sen jälkeen kun talousarvion tilijaottelu on
11093: vahvistettu, se toimitetaan julkaisemista varten      Eduskunnan hallintojohtaja hyväksyy tilin-
11094: Valtiokonttorille. Tilijaottelun muutos toimite-    käyttäjät.
11095: taan Valtiokonttorilie tiedoksi.
11096:                        10 §                                                16 §
11097:   Valtion talousarviosta annetun lain 19 §:n           Palkat ja palkkiot maksetaan linjasiirron väli-
11098: 1 momentissa tarkoitettu lupa on pyydettävä         tyksellä saajanmääräämään rahalaitokseen, ellei
11099: kansliatoimikunnalta viimeistään varainhoito-       muuhun menettelyyn ole aihetta.
11100: vuotta seuraavan helmikuun 15 päivänä ja lain
11101: 20 §:ssä tarkoitettu lupa ennen varainhoitovuo-        Nämä tilisäännön muutokset tulevat voimaan
11102: den päättymistä.                                    1 päivänä tammikuuta 1998.
11103: 
11104: 
11105:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
11106: 4                                               PNE 3/1997 vp
11107: 
11108:                                                                                                         LI/TE
11109: 
11110:                                        Eduskunnan päätös
11111:                                  eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
11112: 
11113:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11114:     muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/1988) 3, 8, 10 ja
11115: 14 §sekä 15 §:n 1 ja 4 momentti ja 16 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 §sekä 8 §osaksi eduskunnan
11116: päätöksessä (172/1992), seuraavasti:
11117: 
11118: Voimassa oleva tilisääntö                               Ehdotus
11119: 
11120:                  Yleiset säännökset                                      Yleiset säännökset
11121:                          3§                                                    3§
11122:    (25.2.1992/172) Eduskunnan talousarviosta,             Eduskunnan talousarviosta, kirjanpidosta,
11123: kirjanpidosta, maksuliikkeestä ja tilinpäätökses-      maksuliikkeestä ja tilinpäätöksestä on soveltuvin
11124: tä on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion tulo-     osin voimassa, mitä valtion talousarviosta anne-
11125: ja menoarviosta annetussa asetuksessa ( 424188)        tussa asetuksessa (1 243/1992) on säädetty, jollei
11126: on säädetty, jollei jäljempänä tässä tilisäännössä     jäljempänä tässä tilisäännössä toisin säädetä.
11127: toisin säädetä.
11128: 
11129:          Talousarvio ja sen toteuttaminen                         Talousarvio ja sen toteuttaminen
11130:                         8§                                                     8§
11131:    Kansliatoimikunta vahvistaa eduskunnan eri-            Kansliatoimikunta vahvistaa eduskunnan ta-
11132: tyismenoarvion sen jälkeen, kun valtion talousar-      lousarvion tilijaottelun sen jälkeen, kun valtion
11133: vio on julkaistu. (25.2.1992/172)                      talousarvio on julkaistu.
11134:    Jos eduskunnan talousarviota on muutettu,              Jos eduskunnan talousarviota on muutettu,
11135: on erityismenoarviota muutettava viivytyksettä.        on tilijaottelua muutettava viivytyksettä.
11136: (25.2.1992/172)
11137:    Senjälkeen kun erityismenoarvio on vahvistet-          Sen jälkeen kun talousarvion tilijaottelu on
11138: tu, se toimitetaan julkaisemista varten valtio-        vahvistettu, se toimitetaan julkaisemista varten
11139: konttorille. Erityismenoarvion muutos toimite-         Valtiokonttorille. Tilijaottelun muutos toimite-
11140: taan valtiokonttorille tiedoksi.                       taan Valtiokonttorille tiedoksi.
11141: 
11142:                         10 §                                                  10 §
11143:    Valtion tulo- ja menoarviosta annetun lain             Valtion talousarviosta annetun lain 19 §:n
11144: 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu lupa on pyydet-        1 momentissa tarkoitettu lupa on pyydettävä
11145: tävä kansliatoimikunnalta viimeistään varain-          kansliatoimikunnalta viimeistään varainhoito-
11146: hoitovuotta seuraavan helmikuun 15 päivänä ja          vuotta seuraavan helmikuun 15 päivänä ja lain
11147: lain 20 §:ssä tarkoitettu lupa ennen varainhoito-      20 §:ssä tarkoitettu lupa ennen varainhoitovuo-
11148: vuoden päättymistä.                                    den päättymistä.
11149: 
11150: 
11151:                   Tiliorganisaatio                                  Taloushallinto-organisaatio
11152: 
11153:         Maksuliike, kirjanpito ja tilinpäätös                   Maksuliike, kirjanpito ja tilinpäätös
11154:                         14 §                                                  14 §
11155:    Eduskunnan maksuliike ja kirjanpito hoide-             Eduskunnan maksuliike ja kirjanpito hoide-
11156: taan soveltuvin osin valtion yhtenäisen maksulii-      taan soveltuvin osin valtion maksuliikkeen ja las-
11157: ke-ja kirjanpitojärjestelmän mukaisesti eduskun-       kentatoimen yleisten periaatteiden mukaisesti
11158: nan tiliohjesäännössä tarkemmin määrätyllä             eduskunnan tiliohjesäännössä tarkemmin mää-
11159: tavalla.                                               rätyllä tavalla.
11160:                                              PNE 3/1997 vp                                               5
11161: 
11162: Voimassa oleva tilisääntö                              Ehdotus
11163: 
11164:                          15 §                                                    15 §
11165:    Eduskunnalla on maksuliikettään varten erik-           Eduskunnalla on maksuliikettään varten erik-
11166: seen postisiirtotulotili ja postisiirtomenotili sekä   seen postisiirtotulotili ja postisiirtomenotili sekä
11167: muita postisiirtotilejä sen mukaan kuin siitä ti-      muita pankkitilejä sen mukaan kuin siitä tiliohje-
11168: liohjesäännössä määrätään.                             säännössä määrätään.
11169: 
11170:    Eduskunnan pääsihteeri hyväksyy tilinkäyt-            Eduskunnan hallintojohtaja hyväksyy tilin-
11171: täjät.                                                 käyttäjät.
11172: 
11173:                        16 §                                                   16 §
11174:    Palkat ja palkkiot maksetaan postisiirron väli-        Palkat ja palkkiot maksetaan linjasiirron väli-
11175: tyksellä saajanmääräämään rahalaitokseen, ellei        tyksellä saajanmääräämään rahalaitokseen, ellei
11176: muuhun menettelyyn ole aihetta.                        muuhun menettelyyn ole aihetta.
11177: 
11178:                                                           Nämä tilisäännön muutokset tulevat voimaan
11179:                                                        1 päivänä tammikuuta 1998.
11180:                                          1997 vp
11181: 
11182: 
11183: 
11184: 
11185:                               H a 1 1 i t u k s e n k i r j e 1 m ä Eduskunnalle laiksi am-
11186:                           puma-aseista ja ampumatarpeista annetun lain muuttamisesta an-
11187:                           netun Hallituksen esityksen peruuttamisesta
11188: 
11189:   Eduskunnalle 15 päivänä toukokuuta 1996      puma-aseista ja ampumatarpeista annetun
11190: annettu Hallituksen esitys N:o 81 laiksi am-   lain muuttamisesta peruutetaan täten.
11191:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
11192: 
11193:                                   Tasavallan Presidentti
11194: 
11195: 
11196: 
11197:                                   MARTTI AHTISAARI
11198: 
11199: 
11200: 
11201: 
11202:                                                       Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
11203: 
11204: 
11205: 
11206: 
11207:  370356
11208:                                          1997 vp
11209: 
11210: 
11211: 
11212: 
11213:                                H a 1 1 i t u k s e n k i r j e 1 m ä Eduskunnalle laiksi kun-
11214:                           nallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 3 § :n
11215:                           väliaikaisesta muuttamisesta annetun Hallituksen esityksen pe-
11216:                           ruuttamisesta
11217: 
11218: 
11219:   Eduskunnalle 21 päivänä helmikuuta 1997      annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttami-
11220: annettu Hallituksen esitys N:o 9 laiksi kun-   sesta peruutetaan täten.
11221: nallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta
11222:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
11223: 
11224: 
11225:                          Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
11226:                                        Pääministeri
11227: 
11228: 
11229: 
11230:                                    PAAVO LIPPONEN
11231: 
11232: 
11233: 
11234: 
11235:                                                                     Ministeri Jouni Backman
11236: 
11237: 
11238: 
11239: 
11240:  370152
11241:     1
11242: 
11243:     1
11244: 
11245: 
11246: 
11247: 
11248: 1
11249: 
11250: 1
11251:                  VNS 1/1997 vp
11252: 
11253: 
11254: 
11255: 
11256:   Euroopan turvallisuuskehitys
11257:      ja Suomen puolustus
11258: 
11259: 
11260: 
11261: 
11262: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 17.3.1997
11263: ISBN 951-53-1277-9
11264:   Oy EditaAb
11265:   Helsinki 1997
11266:                             Sisällysluettelo
11267: 
11268: TIIVISTELMÄ                                                6
11269: 
11270: JOHDANTO                                                   8
11271: 
11272: 
11273: 1    EUROOPANTURVALLISUUSKEHITYS ja SUOMI                  11
11274: 
11275: 
11276: 1. Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö               11
11277: 1.1 Murroksesta jatkuvaan muutokseen                       11
11278: 1.2 Euroopan unioni ja turvallisuus                        17
11279: 1.3 Venäjän kehitys                                        20
11280: 1.4 NATOn sopeutuminen muutokseen                          22
11281: 1.5 Aseidenriisunta ja asevalvonta                         25
11282: 1.6 Asevoimat ja sotilaallinen kriisinhallinta             28
11283: 1.7 Pohjois-Euroopan turvallisuuskehitys                   32
11284: 
11285: 
11286: 2.   Sotilaallinen turvallisuusympäristö                   34
11287: 2.1 Pohjois-Euroopan muuttumaton strateginen merkitys      34
11288: 2.2 Itämeren uusi tilanne                                  36
11289: 2.3 Venäjä sotilaallisena suurvaltana Pohjois-Euroopassa   38
11290: 2.4 Ruotsin puolustuksen linjaukset                        40
11291: 2.5 Sotilaallinen turvallisuusympäristö Suomen kannalta    42
11292: 
11293: 
11294: 3. Suomi Euroopan muutoksessa                              43
11295: 3.1 Turvallisuuden keskeiset tekijät                       43
11296: 3.2 Puolustuskyvyn merkitys                                46
11297: 3.3 Turvallisuuspolitiikan kehittäminen                    48
11298: 
11299: 
11300:                                        3
11301: II   SUOMEN PUOLUSTUKSEN KEHITTÄMINEN                            49
11302: 
11303: 
11304: 1. Sotilaalliset vaatimukset                                     49
11305: 1.1 Sodan kuvan muutos                                           49
11306: 1.2 Suomen puolustuksen nykytila                                 53
11307: 
11308: 
11309: 2.   Kansallisen toimintaympäristön muutos                       61
11310: 2.1 Yhteiskunnan kehitys ja puolustusvoimat                      61
11311: 2.2 Kansantalouden kehitys ja puolustus                          65
11312: 2.3 Yhteiskunnan toimintakyky poikkeusoloissa                    67
11313: 2.4 Uudet turvallisuusuhkat ja puolustusvoimat                   73
11314: 
11315: 
11316: 3. Puolustuksen kehittäminen vuosina 1998 - 2008                 75
11317: 3.1 Puolustuksen kehittämistavoitteet                            75
11318: 3.2 Puolustusvoimien rakennemuutos                               76
11319: 3.3 Rakennemuutoksen aikataulu ja rahoitus                       83
11320: 3.4 Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta                     85
11321: 3.5 Puolustustarviketeollisuus ja puolustusmateriaaliyhteistyö   86
11322: 
11323: 
11324: 4. Yhteenveto                                                    88
11325: 
11326: 
11327: LIITTEET
11328: 
11329: 
11330: 
11331: 
11332:                                    4
11333: LIITTEET
11334: 
11335: 
11336: Liite 1    Vertailu Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusmenoista
11337: 
11338: 
11339: Liite 2    Yhteenveto puolustusvoimien nykyisistä sodan ajanjoukoista
11340: 
11341: 
11342: Liite 3    Puolustusvoimien toimintamenojen kehitys 1992- 1999
11343: 
11344: 
11345: Liite 4    Puolustusmenojen, bruttokansantuoteen ja valtion
11346:            menojen suhteellinen kehitys vuosina 1991 - 1996
11347: 
11348: Liite 5    Puolustuksen kehittämisperiaate
11349: 
11350: 
11351: Liite 6    Sodan ajan vahvuus ja maavoimien prikaatit
11352: 
11353: 
11354: Liite 7    Puolustusvoimien koulutusorganisaation kehittäminen
11355: 
11356: 
11357: Liite 8    Puolustusvoimien rakennemuutos
11358: 
11359: 
11360: Liite 9    Puolustuksen materiaalinen kehittäminen
11361: 
11362: 
11363: Liite 10   Puolustuksen rahoitustarve 1998 - 2008
11364: 
11365: 
11366: Liite 11   Yleisimmät selonteossa käytetyt lyhenteet, sotilaalliset
11367:            käsitteet ja määritelmät
11368: 
11369: 
11370: 
11371: 
11372:                                    5
11373:                                    TIIVISTELMÄ
11374: Tässä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa          säilyminen on olennaista alueen vakaudelle ja
11375: selonteossa esitetään puolustuspolitiikan ja           turvallisuudelle.
11376: puolustusvoimien kehittämisen suuntalinjat
11377: osana Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Pohja-           Ruotsin turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat
11378: na ovat valtioneuvoston vuonna 1995 edus-              tärkeä tekijä Suomen turvallisuudelle maiden
11379: kunnalle antama turvallisuuspoliittinen selon-         historiallisen erityissuhteen ja samankaltais-
11380: teko ja eduskunnan siitä antama vastaus, jotka         ten etujen vuoksi.
11381: ovat luoneet laajan ja tukevan perustan koko-
11382: naisvaltaisen turvallisuuspolitiikan kehittämi-        Suomen turvallisuuspolitiikan kehittämiseen
11383: selle.                                                 kuuluu mahdollisuus tehdä itsenäisiä valinto-
11384:                                                        ja ja valvoa omia etuja. Suomi pyrkii siihen,
11385: Suomen näkökulmasta Euroopan unioni, Ve-               että sillä on parhaat mahdolliset keinot huo-
11386: näjä ja NATO ovat Euroopan turvallisuuske-             lehtia turvallisuudesta kaikissa tilanteissa.
11387: hityksen keskeisimmät tekijät. Ne ovat kaikki          Tavoitteena on tehokas yhteinen turvallisuus,
11388: muutoksen tilassa ja vaikuttavat turvallisuu-          joka perustuu YK:n, ETYlinja EN:n periaat-
11389: teen ja vakauteen Suomen lähialueella                  teille.
11390: Pohjois-Euroopassa.
11391:                                                        Kansainvälinen sotilaallinen yhteistoiminta
11392: Euroopan unioninjäsenyys on selkeyttänyt ja            on kasvava osa Suomen turvallisuuspolitiik-
11393: vahvistanut Suomen kansainvälistä asemaa.              kaa. Osallistuminen kansainvälisiin kriisin-
11394: Vaikka jäsenyyteen ei sisälly sotilaallisia tur-       hallintaoperaatioihin vahvistaa Suomen soti-
11395: vallisuustakuita, siihen kuuluu yhteisvastuu-          laallista yhteistoimintakykyä ja parantaa si-
11396: seen perustuva suoja. Suomi tukee EU:n                 ten puolustusvalmiutta.
11397: ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintakyvyn
11398: vahvistamista ja osallistuu rakentavasti unio-         Puolustuksella on keskeinen merkitys Suo-
11399: nin turvallisuus- ja puolustusulottuvuuden             men turvallisuuspolitiikassa. Suomella on
11400: kehittämiseen.                                         sekä poliittinen tahto että taloudelliset edelly-
11401:                                                        tykset ylläpitää uskottavaa kansallista puolus-
11402: Suomi tukee Venäjän uudistuskehitystä ja               tuskykyä. Suomeen ei kohdistu uhkia, joiden
11403: sitoutumista yhteistyövaraiseen turvallisuu-           ehkäisemiseen tai torjumiseen sotilasliiton
11404: teen. Venäjään liittyvien turvallisuusongelmi-         turvallisuustakuut olisivat tarpeen. Suomen
11405: en hallinta ja sotilaallinen vakaus ovat Suo-          sotilaallinen     liittoutumattomuus       tukee
11406: melle naapurimaana erityisen tärkeitä kysy-            Pohjois-Euroopan vakautta.
11407: myksiä.
11408:                                                        Suomi arvioi liittoutumattomuuden ja soti-
11409: Yhdysvaltain sitoutuminen Euroopan turvalli-           laallisen yhteistyön toimivuutta Euroopan
11410: suuteenjaNATOn toimintakyvyn säilyttämi-               turvallisuusasetelman muuttuessa ja osana
11411: nen on tärkeätä. Suomi seuraa tarkoin NA-              Euroopan unionin kehitystä. Uskottava puo-
11412: TOn laajentumisen vaikutuksia Itämeren alu-            lustuskyky on turvallisuuspolitiikan kehittä-
11413: eella sekä NATOn ja Venäjän suhteissa. Bal-            misen välttämätön osa.
11414: tian maiden itsenäisyyden ja turvallisuuden
11415: 
11416:                                                    6
11417: Suomen sotilaallisessa asemassa ei ole tapah-         merkittävä pienentäminen. Meri- ja ilmavoi-
11418: tunut merkittäviä muutoksia. Ilmatila ja poh-         mat säilytetään määrällisesti nykytasolla,
11419: joisin Suomi ovat säilyttäneet merkityksensä          mutta niiden suorituskykyä parannetaan.
11420: lähialueiden suurvaltastrategisen tärkeyden
11421: vuoksi. Itämeren uusi tilanne on lisännyt Ah-         Varusmiestenpalvelusaika-ja koulutusjärjes-
11422: venanmaan ja Etelä-Suomen rannikkoalueen              telmä uudistetaan. Tavoitteena on koulutuk-
11423: merkitystä. Eteläinen Suomi on maan strate-           sen sisällön kehittäminen ja sodan ajan jouk-
11424: gisesti tärkein alue kaikissa tilanteissa.            kojen tuottamisen tehostaminen. Uusi palve-
11425:                                                       lusaikajärjestelmä mahdollistaa varuskuntien
11426: Suomi on luonut uskottavan kansallisen puo-           tehokkaan ja taloudellisen käytön. Rauhan
11427: lustuskyvyn, jota kohtaan tunnetaan kansain-          ajan organisaation rationalisointi luo edelly-
11428: välistä luottamusta. Euroopan sotilaallisen           tykset kohdentaa henkilöstöä rakennemuu-
11429: tilanteen muutokset eivät ole aiheuttaneet            toksen tavoitteita vastaavasti.
11430: tarvetta tarkistaa Suomen puolustusratkaisua.
11431: Yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen           Miehistön palvelusajan lyhentäminen edel-
11432: puolustusjärjestelmään perustuva ratkaisu on          lyttää joukkojen kertausharjoitusten lisäämis-
11433: edelleen taloudellisin ja toimivin malli, jonka       tä. Tavoitteena on vähintään 35 000 reservi-
11434: avulla koko Suomen aluetta kyetään uskotta-           läisen kouluttaminen vuosittain. Yleisen ase-
11435: vasti puolustamaan.                                   velvollisuuden toimivuuteen kiinnitetään eri-
11436:                                                       tyistä huomiota.
11437: Nykyinen perusta antaa mahdollisuuden sel-
11438: laiseen puolustusjärjestelmän rakennemuu-             Puolustusvoimien rakennemuutoksessa on
11439: tokseen, joka ottaa huomioon turvallisuusym-          kyse tärkeästä ja kauaskantoisesta turvalli-
11440: päristössä sekä kriisin ja sodan kuvassa ta-          suuspoliittisesta päätöksestä. Valtiontalouden
11441: pahtuvat muutokset, suomalaisen yhteiskun-            tila asettaa ahtaat rajat uudistuksen käytännön
11442: nan kehityksen ja taloudelliset voimavarat.           toteutukselle. Tavoitteena on osoittaa riittävät
11443:                                                       taloudelliset edellytykset rakennemuutoksen
11444: Puolustusjärjestelmän valmiutta ja reagointi-         toteuttamiseen. Suomen nykyinen vakaa tur-
11445: kykyä parannetaan. Kehittämisen painopiste            vallisuustilanne luo otollisen tilaisuuden puo-
11446: on maavoimissa. Puolustuksen ennaltaeh-               lustusjärjestelmän uudistuksille.
11447: käisevää kykyä vahvistetaan muodostamaila
11448: maanpuolustusalueille nopeasti toimeenpan-
11449: tavat valmiusyhtymät sekä nostamalla materi-
11450: aalin ja koulutuksen laatua. Samalla mahdol-
11451: listetaan maavoimien kokonaisvahvuuden
11452: 
11453: 
11454: 
11455: 
11456:                                                   7
11457:                                        JOHDANTO
11458: V aitioneuvoston vuonna 1995 eduskunnalle               Laajaa käsitystä turvallisuudesta toteutetaan
11459: antamassa selonteossa "Turvallisuus muuttu-             paljolti samanlaisena koko Euroopassa. Valti-
11460: vassa maailmassa" määritetään Suomen tur-               ot ja kansainväliset järjestöt suuntaavat voi-
11461: vallisuuspolitiikan suuntalinjat kylmän sodan           mavaroja vakauden vahvistamiseen ja ristirii-
11462: jälkeisessä murroksessa. Eduskunnan hyväk-              tojen ennaltaehkäisyyn samoin kuin varautu-
11463: symässä selonteossa korostetaan, että turvalli-         miseen kriisien hallintaan. Tämä on varsinkin
11464: suuspolitiikka koskee kaikkia suomalaisen               Euroopan unionin painopisteitä. Kansalliset
11465: yhteiskunnan hyvinvointiin ja turvallisuuteen           asevoimat ja kansainväliset sotilasorganisaa-
11466: vaikuttavia ulkoisia tekijöitä.                         tiot kehittävät valmiuksiaan rauhanturva- ja
11467:                                                         kriisinhallintatehtäviin. Perinteisen puolus-
11468: Euroopan turvallisuusasetelman muutos on                tuksen voimavaroja on useissa Euroopan
11469: epätasainen ja epävarma, pitkän aikavälin               maissa vähennetty.
11470: tapahtumasarja. Sodanuhka on yhtäältä mer-
11471: kittävästi vähentynyt suurvaltaliittoutumien            Euroopan oloissa yksikään maa ei voi taata
11472: vastakkainasettelun poistuttua. Sotilaallista           turvallisuuttaan yksin. Ristiriitoja ja konflik-
11473: kehitystä leimaa pidättyvyys ja aseidenriisun-          teja ei voida hallita ellei tartuta niiden syihin.
11474: nassa on alkamassa uusi vaihe. Muutokseen               Suomi on painottanut turvallisuuspolitiikan
11475: liittyy toisaalta uusia turvallisuuspoliittisia         yhteistyövaraisuutta jo kylmän sodan ajoista
11476: ongelmia: poliittista epävakautta, alueellisia          lähtien. Laaja turvallisuuskäsite, vakaudenja
11477: ja sisäisiä ristiriitoja, kansallisuuskiistoja ja       uusien turvallisuusuhkien merkityksen koros-
11478: muita turvallisuusongelmia, jotka voivat kär-           taminen, on tarkoituksellista tärkeysjärjestyk-
11479: jistyä aseellisina selkkauksina ja niihin liitty-       sen muuttamista.
11480: vinä pakolaisvirtoina. Muutos on tuonut esiin
11481: laajoja ympäristöongelmia.                       Turvallisuuspolitiikka vaatii laajaa ja koko-
11482:                                                  naisvaltaista arviointia ja keskustelua, tiedon
11483: Kansainväliset turvallisuusongelmat voidaan ja avoimuuden lisäämistä sekä tulevien haas-
11484: ratkaista vain yhteistyöllä, joka perustuu jo- teiden tiedostamista. Vuoden 1995 selonteko
11485: kaisen valtion valinnanvapauteen ja tasaver- ja eduskunnan siitä käymä perusteellinen kes-
11486: taisuuteen. Yhdistyneiden Kansakuntien ja kustelu on luonut laajan ja tukevan perustan
11487: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kokonaisvaltaisen turvallisuuspolitiikan ke-
11488: (ETYJ) periaatteet muodostavat perustan uu- hittämiselle. Selonteossa on Suomen turvalli-
11489: sille turvallisuuspoliittisille yhteistyömuo- suuspolitiikka jaettu toiminnallisesti vakaus-
11490: doille, jotka ovat vahvistuneet viime vuosina. politiikkaan, konfliktinhallintaan ja puolus-
11491:                                                  tukseen. Tämä lähestymistapa on säilyttänyt
11492: Turvallisuuteen kuuluu poliittisten ja sotilaal- käyttökelpoisuutensa.
11493: listen kysymysten ohella ihmisoikeuksien
11494: kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaatteen Vakauspolitiikka tähtää demokraattisten
11495: noudattaminen sekä taloudellinen vapaus, poliittisten ja taloudellisten muutosten edistä-
11496: sosiaalinen vastuu ja keskinäinen solidaari- miseen ja turvallisuusuhkien ennaltaehkäise-
11497: suus ympäristön suojelemiseksi.                  miseen rauhanomaisia rakenteita vahvista-
11498:                                                  malla. Konfliktinhallinta koostuu varhaisva-
11499: 
11500:                                                     8
11501: roituksesta, konfliktinestosta, poliittisesta ja        lanteissa siitä, kuinka sen odotetaan kestävän
11502: sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja elvytys- ja       ulkoista painostusta tai selviytyvän sodan
11503: jälleenrakennustoiminnasta. Puolustus tähtää            uhkan vallitessa.
11504: pelotteen luomiseen sotilaallisia uhkia vas-
11505: taan ja kansakunnan itsenäisyyden ja turvalli-          Suomen turvallisuuspolitiikan päämääränä on
11506: suuden suojelemiseen tarvittaessa voimakei-             itsenäisyyden säilyttäminen, yhteiskunnan
11507: noin.                                                   perusarvojen turvaaminen ja Suomen poliitti-
11508:                                                         sen toimintakyvyn takaaminen.
11509: Eduskunta korosti selontekoon antamassaan
11510: vastauksessa vakauspolitiikan merkitystä                Valtioneuvoston selonteko vuodelta 1995
11511: pitkäjänteisen turvallisuuspolitiikan perusta-           "Turvallisuus muuttuvassa maailmassa"
11512: na, tuki Suomen osallistumista laajenevaan              esittää Suomen turvallisuuspolitiikan suunta-
11513: kriisinhallintayhteistyöhön ja painotti uskot-          linjat kokonaisvaltaisen turvallisuuskäsitteen
11514: tavan itsenäisen puolustuksen ylläpitämistä             pohjalta. Selonteossa on laaja arvio kylmän
11515: muuttuvassa sotilaspoliittisessa asetelmassa.           sodan jälkeisestä turvallisuuspoliittisesta
11516:                                                         muutoksesta sekä uusista turvallisuushaasteis-
11517: Kansainvälisellä yhteistyöllä on kylmän so-             ta ja niiden hallinnasta kansainvälisen yhteis-
11518: dan jälkeen voitu vahvistaa turvallisuutta ja           työn keinoin. Suomen turvallisuuspolitiikan
11519: ylläpitää vakautta samalla kun muutos on                linjaoksissa korostetaan erityisesti Euroopan
11520: jatkunut. Yhteistyövarainen turvallisuus on             unionin jäsenyyden merkitystä. Selonteon
11521: toimiva menettely niin kauan kuin hallitukset           antamisenjälkeen ei Suomen turvallisuusym-
11522: näkevät sitoutumisen yhteisesti sovittuihin             päristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia,
11523: sääntöihin palvelevan oman maansa etuja.                jotka edellyttäisivät eduskunnan hyväksymän
11524: Luottamus yhteistyön merkitykseen on viime              turvallisuuspoliittisen peruslinjan tarkistamis-
11525: vuosina vahvistunut. Jokainen hallitus on kui-          ta.
11526: tenkin viime kädessä vastuussa turvallisuu-
11527: desta omille kansalaisilleen. Kansallinen va-      Turvallisuuspoliittisen selonteon hyväksymi-
11528: rautuminen ristiriitoihin on yhtä olennainen       senjälkeen eduskunta on hyväksynyt vuonna
11529: osa vakautta ja turvallisuutta kuin sitoutumi-     1995 rauhanturvalain muutoksen. Puolustus-
11530: nen kansainväliseen turvallisuusyhteistyöhön.      ministeriö on antanut keväällä 1996
11531:                                                    rauhanturva- ja humanitaaristen valmiuksien
11532: Vaikutusvallan samoin kuin luottamuksen kehittämisestä selonteon, joka käsittelee val-
11533: säilyttäminen valtioiden välisissä suhteissa on miusjoukkoa ja alustavasti myös siviilival-
11534: monen tekijän summa. Niistä yhteistyöhaluk- miuksia. Selonteon ja eduskunnan lausuman
11535: kuus ja yhteisten tavoitteiden ajaminen on pohjalta asetettu työryhmä selvittää Suomen
11536: yksi ulottuvuus. Tältä kannalta on ensiarvoi- humanitaaristen ja siviilivalmiuksien koko-
11537: nen merkitys sillä, onko valtio taloudellisesti naisvaltaista kehittämistä ja organisoimista.
11538: omilla jaloillaan, kantaako se vastuunsa kan- Työn on määrä valmistua keväällä 1997.
11539: sainvälisen yhteisön velvollisuuksista tai ky-
11540: keneekö se turvaamaan poliittisen itsenäisyy- Tämän uuden selonteon tarkoituksena on
11541: tensä ja alueellisen koskemattomuutensa. esittää lähivuosien puolustuspolitiikan ja puo-
11542: Suomen mahdollisuus vaikuttaa kansainväli- lustusvoimien kehittämisen suuntalinjat osana
11543: seen kehitykseen riippuu erityisesti ristiriitati- Suomen kokonaisvaltaista turvallisuuspoli-
11544: 
11545: 
11546:                                                     9
11547: tiikkaa. Tavoitteena on luoda johdonmukai-               muutokseen ja laajentumiseen. Lisäksi käsi-
11548: nen ja tehokas turvallisuus- ja puolustuspoliit-         tellään yleistä sotilaallista kehitystä Euroo-
11549: tinen toimintalinja. Koska selonteossa keski-            passa sekä Suomen lähialueen sotilaallista
11550: tytään sotilaalliseen turvallisuuteen, muita             turvallisuusympäristöä.
11551: turvallisuushaasteita käsitellään vain, jos niil-
11552: lä on merkitystä puolustustuspolitiikan tai              Selonteko määrittää laajassa turvallisuuske-
11553: puolustuksen kehittämisen kannalta. Laaja                hyksessä puolustusvoimien kansalliset ja kan-
11554: turvallisuuskäsitys on silti säilyttänyt aseman-         sainväliset tehtävät. Turvallisuusarvion, kan-
11555: sa Suomen turvallisuuspolitiikan perustana.              sallisen toimintaympäristön muutostekijöiden
11556:                                                          sekä tehtävämäärittelyn pohjalta selonteko
11557: Puolustuspolitiikan ja puolustuksen kehittä-             esittää Suomen puolustusvoimien pitkän aika-
11558: misen lähtökohtana on Euroopan turvallisuus-             välin kehittämistavoitteet vuosille 1998-
11559: kehitys, jota arvioidaan sekä edellisen selon-           2008.
11560: teon että sen jälkeisten muutosten pohjalta.
11561: Turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön
11562: erittelyssä keskitytään tarkemmin EU :n ulko-
11563: ja turvallisuuspoliittiseen asemaan ja merki-
11564: tykseen, Venäjän kehitykseen sekä NATOn
11565: 
11566: 
11567: 
11568: 
11569:                                                     10
11570:                                                 1
11571:              EUROOPANTURVALLISUUSKEHITYS
11572:                          JA
11573:                        SUOMI
11574: 
11575:                 1. Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö
11576: 
11577: 1.1 Murroksesta jatkuvaan muutok-                         Suomen on arviossaan lähdettävä siitä, että
11578:     seen                                                  Euroopan turvallisuuspoliittinen toimintaym-
11579:                                                           päristö on jatkuvassa muutoksessa.
11580: Kylmä sota nojautui vaaralliseen sotilaalli-
11581: seen tasapainoon. Euroopan poliittinen kehi-              Suomen turvallisuuspolitiikan lähtökohtana
11582: tys mursi tämän sotilaallisen turvallisuusjär-            on valtioiden oikeus valita omat turvallisuus-
11583: jestyksen 1980-luvun lopulla. Turvallisuuden              järjestelynsä. Suomi osallistuu turvallisuuspo-
11584: perustaa ryhdyttiin rakentamaan poliittisen               liittiseen yhteistyöhön ja tähtää sen tehosta-
11585: yhteistyön ja taloudellisen yhdentymisen                  miseen. Tavoitteena on Euroopan yhtenäisty-
11586: pohjalle.                                                 miskehityksen turvaaminen ja turvallisuus-
11587:                                                           ympäristön vakauttaminen.
11588: Kylmän sodan jälkeinen murros Euroopassa
11589: ilmenee yhteiskunnallisten uudistusten ja
11590: mullistusten, paikallisten ja alueellisten kriisi-        Turvallisuusjärjestyksen institutionaa-
11591: en sekä uusien turvallisuusongelmien aiheut-              linen rakenne
11592: tamana epävakautena. Murrokseen kuuluu
11593: myös sodanvaaran vähentyminen, poliittisen                Euroopassa jatkuu pyrkimys rakentaa turval-
11594: ja taloudellisen yhdentymisen eteneminen                  lisuutta yhteistyön varaan. Vastakkainasette-
11595: sekä valtioiden hakeutuminen turvallisuuden               lun sijasta pyritään yhteisesti hyväksyttäviin
11596: tavoittelussa yhteistyöhön.                               ratkaisuihin. Kahtiajaon päätyttyä turvalli-
11597:                                                           suuspoliittiselle yhteistyölle ja kumppanuu-
11598: Kansainväliset yritykset hallita turvallisuus-            delle on avautunut uusia mahdollisuuksia.
11599: haasteita vaihtelevat tuloksiltaan. Niissä on             Kansainväliset instituutiot ja niiden keskinäi-
11600: koettu viime vuosina myös merkittäviä ta-                 set suhteet ovat tulleet turvallisuuspolitiikan
11601: kaiskuja. Huolimatta kansainvälispoliittista              keskeiseksi toimintakentäksi, jossa ilmenee
11602: kenttää hajauttavista ilmiöistä suuntauksena              yhteistyösuuntauksen rinnalla myös ristiriito-
11603: on pyrkimys Euroopan yhtenäistymiseen                     ja ja arvovaltakamppailua.
11604: kahtiajaon jälkeen. Turvallisuuspoliittiset
11605: yhteistyöjärjestelyt hakevat muotoaan, ja                 Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on kasvavi-
11606: instituutiot sopeutuvat uusiin haasteisiin.               en tehtävien paineessa kehittänyt ennaltaeh-
11607:                                                           käisevän diplomatian sekä humanitaarisen,
11608: 
11609:                                                      11
11610: poliittisen ja sotilaallisen kriisinhallinnan            ETYJin toimintakyvyn rajat ovat tulleet esille
11611: välineitä. YK on tukenut alueellisten järjeste-          entisen Jugoslavian kriisissä. Jälleenraken-
11612: lyjen vahvistamista kiistojen selvittelyssä.             nusvaiheessa ETYJillä on tärkeä tehtävä de-
11613: Euroopassa ETYJ ja muut instituutiot ovat                mokratian, vähemmistöryhmien oikeuksien ja
11614: toimineet yhteistyössä ja rinnan YK:n kanssa.            naapuruussuhteiden juurruttamisessa. Lissa-
11615: YK:n turvallisuusneuvoston asema kansain-                bonin asiakirja 1996 antaa suuntalinjat ETY-
11616: välisen rauhan ja turvallisuuden edistäjänä on           Jin ja muiden eurooppalaisten ja atlanttisten
11617: säilynyt entisellään.                                    sekä alueellisten turvallisuuspoliittisten insti-
11618:                                                          tuutioiden yhteistyön vahvistamiseksi.
11619: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjes-
11620: tön     (ETYJ)        55      osanottajavaltiota         Turvallisuusinstituutioiden yhteistyön käytän-
11621: (54+Jugoslavian liittotasavalta) ovat asetta-            nön muotoja haetaan Lissabonin jälkeisessä
11622: neet tavoitteekseen yhteisen turvallisuusalu-            työssä, joka koskee Euroopan yhteisen turval-
11623: een, jossa ei ole entisiä tai uusia jakolinjoja.         lisuusmallin luomista. ETYJillä on jäsenyy-
11624: Yhteistyön tulee kattaa kaikki turvallisuuteen           deltään kattavana foorumina erityiset edelly-
11625: kohdistuvat riskit, vaarat ja uhkat. Jäsenvalti-         tykset edistää järjestöjen yhteistyötä. Euroo-
11626: oiden turvallisuushuolet tulee ottaa huomioon            pan turvallisuusrakennetta kehitetään siten,
11627: tasavertaisesti.                                         että järjestöt täydentävät ja vahvistavat toisi-
11628:                                                          aan. Millään niistä ei tule olla toimivaltaa
11629: Lissabonin huippukokous joulukuussa 1996                 toisten yli.
11630: vahvisti ETYJin keskeisen aseman valtioiden
11631: sisäistä ja ulkoista käyttäytymistä sekä niiden          Euroopan neuvosto (EN) on vahvistanut
11632: muodostamien kansainvälisten instituutioiden             asemaansa ja laajentanut toiminta-aluettaan
11633: ja järjestöjen toimintaa ohjaavien yhteisten             demokraattisen turvallisuuden edistäjänä.
11634: periaatteiden määrittäjänä. Näitä periaatteita           Neuvosto on ottanut jäsenikseen entisen
11635: ovat ennen muuta: yhteisen turvallisuuden                Keski- ja Itä-Euroopan maat, mukaan lukien
11636: lähtökohtana on valtioiden oikeus valita tur-            Venäjän ja Ukrainan sekä entisen Jugoslavian
11637: vallisuusjärjestelynsä; ETYJ-periaatteet täh-            valtioita. Neuvosto tukee ja valvoo erityisen
11638: täävät etupiirien torjumiseen; turvallisuusjär-          seurantamenettelyn kautta demokraattisten
11639: jestelyissä tulee ottaa huomioon toisten valti-          instituutioiden, oikeusvaltion ja ihmisoikeuk-
11640: oiden oikeutetut turvallisuusedut.                       sien juurtumista uusissa jäsenmaissa. EN:n
11641:                                                          vaikutus ulottuu koko Eurooppaan. Jäsenistön
11642: ETYJin kehittäminen tapahtuu paineessa, jota             (40 valtiota) ulkopuolella ovat Bosnia-Hertse-
11643: lisäävät kriisien ja turvallisuusongelmien               govina, Kaukasiaja Keski-Aasian valtiot sekä
11644: ohella kysymys NATOn laajentumisesta ja                  asemaltaan epäselvä Jugoslavian liittotasaval-
11645: siihen liittyvä kilpailu vaikutusvallasta. ETY-          ta.
11646: Jin tehtävinä ovat ensisijaisesti konfliktinesto,
11647: poliittinen kriisinhallinta ja elvytystoiminta.          EN:nja ETYJin toiminta sekä niiden kasvava
11648: ETYJ on luonut vaativat normit ja hiljaisen              yhteistyö ovat keskeisellä sijalla torjuttaessa
11649: diplomatian välineitä vähemmistöoikeuksien               turvallisuutta ja vakautta uhkaavia ihmisoi-
11650: suojelemiseksi ja ristiriitojen ennaltaehkäise-          keuksien ja vähemmistöjen oikeuksien louk-
11651: miseksi.                                                 kauksia sekä etnisten ryhmien välisiä ristirii-
11652:                                                          toja ja väkivaltaista nationalismia. EN :n yli-
11653: 
11654: 
11655:                                                     12
11656: kansallinen ihmisoikeusmekanismi ja sen                 laallisessa kriisinhallinnassa ja lisää euroop-
11657: uusiinjäseniin kohdistuvat tukiohjelmat edis-           palaisten jäsenten toimintamahdollisuuksia
11658: tävät niiden demokraattista muutosta.                   yhteisten voimavarojen käyttäjinä. Muutos
11659:                                                         säilyttää NATOn perustehtävän puolustusliit-
11660: Euroopan unionin (EU) toimintakyvyn vah-                tona ja Yhdysvaltain johtoaseman turvalli-
11661: vistaminen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspo-          suustakuun antajana uudessa sotilaspoliitti-
11662: litiikassa sekä unionin turvallisuus- ja puolus-        sessa ympäristössä.
11663: tusulottuvuuden kehittäminen ovat päätettä-
11664: vana hallitustenvälisessä konferenssissa                NATO on muuttumassa pelkästä kollektiivi-
11665: (HVK) vuoden 1997 kuluessa. Yhdentymisen                sen puolustuksen järjestöstä laajan turvalli-
11666: syventämisessä valmistaudutaan raha- ja ta-             suuspoliittisen yhteistyön ja vakauspolitiikan
11667: lousunionin (EMU) kolmanteen vaiheeseen                 välineeksi koko ETYJ-alueella. NATOn yh-
11668: vuonna 1999.                                            teistyö ulkopuolisten kumppaneiden kanssa
11669:                                                         kehittyy rauhankumppanuusohjelman (PtP) ja
11670: EU-maat ovat keskeinen poliittinen ryhmä                yhteistyöneuvoston (NACC) sekä mahdolli-
11671: ETYJissä ja EN:ssa. EU:n uudistusten tulee              sesti perustettavan monenkeskisen kump-
11672: vahvistaa unionin johtavaa asemaa poliittisen           panuusneuvoston (APC) puitteissa.
11673: ja taloudellisen vakauden edistäjänä. Samalla
11674: EU hakee mahdollisuuksia sotilaalliseen krii-           NATOn laajentumisen tavoitteena on vakau-
11675: sinhallintaan Länsi-Euroopan unionin                    den lujittaminen pitämällä kiinnijäsenyyseh-
11676: (WEU) avulla. WEU rakentaa valmiuksia                   doista, joihin kuuluvat demokraattinen val-
11677: rauhanturva-ja kriisinhallintatehtäviin, mihin          vonta, avoimuus ja kansainvälisten sitoumus-
11678: se voi käyttää erikseen sovittaessa myös NA-            ten noudattaminen jäseneksi hakevien maiden
11679: TOn voimavaroja.                                        asevoimissa. Hakijamaiden tavoitteena on
11680:                                                         kansainvälisen asemansa ja yhteiskunnallisen
11681: HVK:n päätösten on määrä luoda perusta Eu-              muutoksensa turvaaminen NA TOn ja erityi-
11682: roopan unionin laajentumiselle, joka tähtää             sesti Yhdysvaltain turvallisuustakuun avulla.
11683: vakiintuneen demokratian vyöhykkeen laa-
11684: jentamiseen Euroopassa. Unionin on perustet-            EU:n ja NATOn laajentuminen ovat rinnak-
11685: tava turvallisuuspoliittinen vaikutuksensa              kaisia ja turvallisuuspoliittisesti toisiinsa liit-
11686: toimintakykynsä vahvistumiseen sekä poliitti-           tyviä, mutta päätöksenteoltaan toisistaan riip-
11687: seen ja taloudelliseen painoarvoon. Unionin             pumattomia tapahtumasarjoja. Molemmille
11688: tuottaman hyvinvoinnin ja turvallisuuden ve-            on luotu kriteerit ja periaatteellinen etenemis-
11689: tovoimalla on siinä tärkeä merkitys. EU:Ila on          aikataulu. Laajennusten vähittäinen käynnis-
11690: keskeinen tehtävä torjuttaessa Keski- ja Itä-           tyminen on näköpiirissä.
11691: Euroopan maiden taloudellisen ja yhteiskun-
11692: nallisen epävakauden luomia turvallisuuson-    Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) kehi-
11693:  gelmia.                                       tys on ollut epätasaista. IVY ei ole kyennyt
11694:                                                vakiinnuttamaan kansainvälistä asemaansa
11695: Pohjois-Atlantin sopimusjärjestön (NATO) eurooppalaisten järjestöjen joukossa. Se toi-
11696: rakenneuudistus, mihin liittyy Ranskan ja mii jäsenmaiden keskeisenä konsultaatiofoo-
11697: Espanjan osallistuminen sotilaalliseen yhteis- rumina, joka on tehnyt runsaasti päätöksiä ja
11698: työhön, vahvistaa liiton toimintakykyä soti- sopimuksia. Taloudellisen yhteistyön hank-
11699: 
11700: 
11701:                                                    13
11702: keet ovat jääneet suurelta osin toteutumatta.           den rajat ylittävä tuotannon, kaupan ja rahoi-
11703: Kysymys sotilaallisesta yhteistyöstä jakaa              tuksen järjestelmä. Poliittisen vastakkainolon
11704: jäsenmaita. IVYn rauhanturvatoiminta on                 vähentyminen, teknologinen kehitys sekä tie-
11705: kiistanalaista. Venäjä pyrkii vakauttamaan              donkulun ja pääomaliikkeiden vapautuminen
11706: IVY-yhteistyön avulla turvallisuusympäristö-            ovat tehneet yhä useammille yrityksille mah-
11707: ään, ja länsi seuraa sen kehitystä kansainvä-           dolliseksi strategisen suunnittelun, joka pe-
11708: listen normien valossa.                                 rustuu resurssien maailmanlaajuiselle yhdis-
11709:                                                         tämiselle.
11710: Alueellisen ja kahdenvälisen yhteistyön
11711: merkitys on kasvanut vakauden ja turvallisuu-           Tämä ns globalisoitumiskehitys vaikuttaa
11712: den edistäjänä Euroopassa. Arktiselta alueelta          valtion asemaan ja tehtäviin. Useissa kehitty-
11713: Mustanmeren alueelle toimii alueellisia insti-          neissä teollisuusmaissa, varsinkin Euroopas-
11714: tuutioita ei-sotilaallisen yhteistyön edistämi-         sa, kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii yhteis-
11715: sessä. Alueellisia sotilaallisia kysymyksiä             kunnan rakenteiden uudistamista ja tuotanto-
11716: voidaan pohtia ETYJin tai sen aluepöytien               tekijöiden sääntelyn poistamista. Ellei näin
11717: puitteissa.                                             tehdä, vaarana on, että uusia jakolinjoja syn-
11718:                                                         tyy väestöryhmien ja valtioiden jäädessä ke-
11719: Barentsin euroarktinen neuvosto ja Itämeren             hityksestä syrjään. Tietoyhteiskunta avaa en-
11720: valtioiden neuvosto ylittävät entiset rajalinjat        nen näkemättömiä mahdollisuuksia elinkei-
11721: ja yhdistävät Venäjän ja Baltian maat sekä              noelämälle, mutta samalla se asettaa haasteita
11722: Puolan yhteistyöhön pohjoismaiden, Saksan               valtiovallalle kilpailukyvyn, työllisyyden ja
11723: ja EU:n kanssa. Ne auttavat kaventamaan                 hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi.
11724: taloudellis-sosiaalisia kehityskuiluja. Keski-
11725: Euroopan maiden yhteistyöhankkeet valmis-               Kylmän sodan päättymisen aiheuttama mur-
11726: tavat alueen maita ED-jäsenyyteen. Yhteistyö            ros vaikuttaa edelleen Keski- ja Itä-Euroopan
11727: Mustanmeren alueella ja Välimeren alueella              poliittiseen kehitykseen ja kansainväliseen
11728: on tärkeä osatekijä Euroopan vakauden vah-              asemaan. Demokratiaan ja markkinatalouteen
11729: vistamisessa.                                           siirtyvien Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä
11730:                                                         Venäjän poliittiset ja taloudelliset muutokset
11731: Alueellisen yhteistyön ja sitä toteuttavien             etenevät epätasaisesti. Entisen Neuvostoliiton
11732: instituutioiden merkitystä Euroopan turvalli-           ja entisen Jugoslavian alueiden sodat sekä
11733: suudelle sekä ETYJin mahdollisuuksia tukea              alue- ja vähemmistökiistat ovat vaikuttaneet
11734: alueellista kehitystä arvioidaan ETYJin tur-            ja vaikuttavat koko maanosan turvallisuuteen
11735: vallisuusmallityön yhteydessä.                          ja koettelevat yhteisiä ratkaisuyrityksiä. Eu-
11736:                                                         roopan eteläisen lähialueen epävakaus säilyy
11737: Turvallisuushaasteet                                    haasteena. Sotilaallinen asetelma ja aseval-
11738:                                                         vonta ovat muutoksen alaisia.
11739: Kansainvälinen yhteistyö turvallisuusongel-
11740: mien ratkaisemiseksi ja uusien kehitysmah-              Kansainvälinen yhteisö on tunnustanut yhtei-
11741: dollisuuksien hyväksikäyttämiseksi on viime             seksi haasteekseen uudet turvallisuusongel-
11742: vuosina tiivistynyt. Maailmanlaajuisen ta-              mat kuten terrorismin, järjestäytyneen rikolli-
11743: loudellisen riippuvuuden ja yhdentymisen                suuden, huumeiden levityksen, laittoman ase-
11744: merkitys on kasvanut; on syntymässä valtioi-            kaupan ja joukkotuhoaseisiin liittyvän tekno-
11745: 
11746: 
11747:                                                    14
11748: logian leviämisen. Uhkana ovat myös laitto-               vallisuuskehitystä. Venäjän sisäinen muutos
11749: maan maahantuloon ja ihmissalakuljetukseen                ja turvallisuuspolitiikka kytkeytyvät yhteen.
11750: kuuluvat ilmiöt sekä hallitsemattomat väestö-             Venäjän kyky ja halu sitoutua yhteistyöhön
11751: liikkeet. Niitä ovat myös pahenevat ympäris-              ovat ratkaisevia tekijöitä Euroopan yhtenäis-
11752: töongelmat, erityisesti ydinkatastrofien vaara            tymisessä.
11753: ja ydinaseiden purkamisen tuottamat ongel-
11754: mat sekä taistelu luonnonresursseista kuten               Ukraina on avainasemassa Itä-Euroopan va-
11755: vedestä ja öljystä. Ongelmat ovat luonteeltaan            kaassa kehityksessä. Sen asema itsenäisenä
11756: sekä kansallisia että poikkikansallisia, mutta            valtiona riippuu sekä sen omasta demokraatti-
11757: ne muodostavat aina haasteen valtioiden väli-             sesta ja taloudellisesta kehityksestä että kan-
11758: selle yhteistyölle.                                       sainvälisestä tuesta ja yhteistyöstä. Valko-
11759:                                                           venäjän sisäinen muutos on ollut hidas ja
11760: Terrorismin vastainen kamppailu yhdistää                  maa hakee paikkaansa kansainvälisessä yh-
11761: hallituksia ja järjestöjä yleismaailmallisesti.           teisössä.
11762: Joukkotuhoaseteknologian leviämistä torju-
11763: taan sekä G-7N enäjä -yhteistyön että kan-                Keski-Euroopan ja Baltian maiden pyrki-
11764: sainvälisten vientivalvontajärjestelyjen puit-            mykset saavuttaa Euroopan unionin ja NA-
11765: teissa. Euroopan unionissa yhteistyö oikeus-              TOn jäsenyys hallitsevat niiden turvallisuus-
11766: ja sisäasioissa on korostunut. Keskeisiksi ky-            politiikkaa. Jäsenyysehdot ohjaavat niiden
11767: symyksiksi ovat nousseet yhtäältä ulkorajojen             ratkaisuja vähemmistö- ja rajakysymyksissä
11768: valvontaan, maahanmuuttoon ja turvapaik-                  ja naapuruussuhteissa sekä suhtautumisessa
11769: kaan liittyvät asiat sekä toisaalta poliisiyhteis-        Venäjään turvallisuusongelmana. Valtiot ha-
11770: työn tehostaminen vastapainona henkilöiden                kevat tukea EU:lta ja NATOlta ja pyrkivät
11771: vapaan liikkumisen aiheuttamille uhkille.                 täyttämään niiden jäsenvaatimukset Ne tii-
11772: Uusi foorumi yhteistyössä rikollisuuden vas-              vistävät keskinäistä yhteistyötään helpottaak-
11773: taisen taistelun tehostamisessa on Itämeren               seen pääsyään läntiseen integraatioon.
11774: maiden neuvosto.
11775:                                                           EU:n aloitteesta syntynyt Euroopan vakausso-
11776: Entisen Jugoslavian pakolaisongelma on luo-               pimus (1995) on toiminut mallina kiistojen ja
11777: nut uusia yhteistyömuotoja ja nostanut esille             ristiriitojen selvittelyssä. Venäjän ja toisaalta
11778: kysymyksen taakan jakamisesta EU:n jäsen-                 Viron ja Latvian välisissä rajakysymyksissä
11779: valtioiden kesken mahdollisissa vastaavissa               on saavutettu edistystä. Venäjänkielisen väes-
11780: tilanteissa. Ydinturvallisuuden alalla EU on              tön asema Baltiassa on jatkuvan kansainväli-
11781: käynnistänyt yhteistyön ja tukitoiminnan enti-            sen seurannan kohteena. Unkarin sekä Slova-
11782: sen Neuvostoliiton ydinvoimaloiden turvalli-              kian ja Romanian välisten vähemmistökiisto-
11783: suuden lisäämiseksi ja uuteen teknologiaan                jen selvittelyssä on edistytty EN:nja ETYJin
11784: siirtymiseksi. Erityistavoitteena on Tsherno-             normeja soveltavien sopimusten ansiosta,
11785: bylin laitoksen turvallisuuden parantaminen               joskin niiden täytäntöönpano säilyy ongelma-
11786: ja pitkällä aikavälillä sen sulkeminen.                   na.
11787: 
11788: Kysymys Venäjän suuntautumisesta ja ase-                  Useat vaikeat alue- ja vähemmistökiistat tai
11789: masta suurvaltana Varsovan liiton ja Neuvos-              avoimet kriisit odottavat ratkaisuaan. Kan-
11790: toliiton liiton hajottua hallitsee Euroopan tur-          sainvälisten ponnistelujen kohteina ovat eten-
11791: 
11792: 
11793:                                                      15
11794: kin entisen Neuvostoliiton (Moldova, Ukrai-            vusta YK:n alaisessa rauhanturvatoiminnassa.
11795: na, Kaukasia, Tadzhikistan) ja entisen Jugos-          ETYJin johtaman tai valtuuttaman rauhantur-
11796: lavian kiistojen selvittäminen. Kyproksen ja           vatoiminnan mahdollisuutta ylläpidetään,
11797: Pohjois-Irlannin kiistat on yhä ratkaisematta.         mutta sen toteutuminen ei ole näköpiirissä.
11798: Kansainvälisten instituutioiden välitysyrityk-         NATOn ohella myös WEU:lle suunnitellaan
11799: set ja tukihankkeet eivät ole johtaneet poliitti-      tehtäviä rauhanturvatoiminnassa. Samalla on
11800: siin ratkaisuihin. Avoimet väkivaltaiset selk-         nähtävissä suuntaus suurvaltojen johtamien
11801: kaukset on kuitenkin saatu lopetetuksi tai es-         koalitioiden käyttämiseen yhteisten turvalli-
11802: tetyksi. Humanitaarista apua on saatu toimite-         suustehtävien hoitamisessa.
11803: tuksi ja osapuolten vuoropuhelua on pystytty
11804: edistämään. Demokratiaan siirtymistä tue-              Tshetshenian sodan päättyminen on Venäjän
11805: taan. Suomi on toiminut Vuoristo-Karabahin             sisäinen ja osapuolten kahdenvälinen ratkai-
11806: konfliktia selvittelevän ETYJin Minskin pro-           su. Kansainvälinen yhteisö pyrki monin ta-
11807: sessin toisena puheenjohtajana vuoden 1996             voin painostamaan Venäjää rauhanomaiseen
11808: loppuun.                                               ratkaisuun. ETYJ pystyi avustus- ja välitys-
11809:                                                        toiminnan kautta osallistumaan konfliktin
11810: Entisen Jugoslavian alueella käydyn sodan              rajoittamiseen ja ratkaisemiseen sekä hu-
11811: lopettaminen ja Daytonin rauhansopimuksen              manitaarisen toiminnan turvaamiseen. Kau-
11812: aikaansaaminen sekä sen määräysten täytän-             kasian kriisit jatkuvat. Vuoristo-Karabahin
11813: töönpano on laajamittaisin osoitus turvalli-           selkkauksen välitystoiminta, jossa ei ole pääs-
11814: suusjärjestöjen ja keskeisten valtioiden yh-           ty poliittiseen ratkaisuun, on myös osoitus
11815: teistyöstä kriisinhallinnassa. Mukana ovat             ETYJin toiminnasta entisen Neuvostoliiton
11816: olleet YK, NATO, WEU, EU, EN ja ETYJ                   alueen kriisien hallinnassa. ETYJin valtuus-
11817: sekä Yhdysvaltojen johtama suurvaltojen                kunnat ja vähemmistövaltuutettu toimivat
11818: kontaktiryhmä.                                         useissa pisteissä Keski- ja Itä-Euroopan alu-
11819:                                                        eella.
11820: Daytonin sopimuksen sotilaallinen täytän-
11821: töönpano eli IFOR/SFOR-operaatio on vah-               Suursodan uhkan väistyminen ja paikallisten
11822: vistanut NATOn keskeistä asemaa laajamit-              selkkausten vaara ovat muuttaneet sodan
11823: taisessa rauhanturvatoiminnassa ja sotilaalli-         kuvaa. Kokemukset etenkin Persianlahden
11824: sessa kriisinhallinnassa. Daytonin sopimus ja          sodasta korostavat uuden aseteknologian, il-
11825: IFOR/SFOR ovat osoituksia Yhdysvaltain                 mavoimien ja strategisen kuljetuskyvyn mer-
11826: turvallisuuspoliittisesta johtoasemasta Euroo-         kitystä. Euroopan sotilaspoliittisessa asetel-
11827: passa, vaikka Yhdysvallat aluksi pitäytyikin           massa ydinaseiden merkitys on vähentynyt
11828: syrjässä kriisin hallintayrityksistä. ETYJillä         suurvaltojen välisen vastakkainasettelun pur-
11829: on laajoja siviilitehtäviä rauhan palauttami-          kautumisen ja ydinaseiden vähentämisen seu-
11830: sessa. ETYJ on myös valvonut luottamusta ja            rauksena. Strategisten ydinaseiden supistus-
11831: turvallisuutta lisäävien toimien sekä aseval-          tenjatkaminen on esillä. Venäjän tavanomai-
11832: vontamääräysten toteutumista osapuolten                sen asevoiman heikentymisen myötä ydin-
11833: kesken.                                                aseiden suhteellinen merkitys saattaa tulevai-
11834:                                                        suudessa kuitenkim korostua Venäjän soti-
11835: Entisen Jugoslavian kriisin ratkaisu on osoi-          lasstrategiassa.
11836: tus alueellisten järjestelyjen merkityksen kas-
11837: 
11838: 
11839:                                                   16
11840: Tavanomaisten asevoimien rajoittamista kos-            1.2. Euroopan unioni ja turvallisuus
11841: keva TAE-sopimus on alentanut varustelu-
11842: tasoa. Suuntausta vahvistavat eri maiden kan-
11843:                                                        Euroopan unionin historialliset lähtökohdat ja
11844: salliset päätökset ja NA TOn rakennemuutos.
11845:                                                        tavoitteet ovat perimmiltään turvallisuuspo-
11846: Wienin asiakirjan mukaiset LTL-toimet ovat
11847:                                                        liittiset. Niiden merkitys säilyy muuttuvassa
11848: lisänneet avoimuutta sotilaallisessa toimin-
11849:                                                        Euroopassa.
11850: nassa.
11851:                                                        Taloudellinen ja poliittinen yhdentyminen
11852: TAE-osapuolet sopivat Lissabonissa joulu-
11853:                                                        sitoo jäsenvaltiot keskinäiseen yhteistyöhön,
11854: kuussa 1996 sopimuksen sopeuttamista kos-
11855:                                                        riippuvuuteen ja yhteisvastuuseen, tekee sy-
11856: kevien neuvottelujen toimeksiannosta. Neu-
11857:                                                        ventyessään sodat niiden välillä mahdotto-
11858: vottelujen kohteina ovat maaryhmän käsite,
11859:                                                        miksi ja rakentaa turvallisuutta demokratian
11860: siirtyminen kansallisiin kattoihin _sekä
11861:                                                        ja hyvinvoinnin pohjalle. EU:n laajentumi-
11862: vyöhyke- ja sivustaperiaatteen sovel~amme~.
11863:                                                        nen vahvistaa demokratiaan pohjautuvaa rau-
11864: Sopeuttamiseen liittyy kysymys uu~ten valti-
11865:                                                        haa.
11866: oiden mukaan ottamisesta TAE-soptmukseen.
11867:                                                        EU:n merkitys turvallisuuspoliittisena toimi-
11868: Humanitaaristen, rauhanturva- ja kriisinhal-
11869:                                                        jana kasvaa yhdentymisen edetessä. Sopimus
11870: lintatehtävien lisääntyminen tuo merkittävän
11871:                                                        Euroopan unionista (SEU, Maastrichtin sopi-
11872: muutoksen asevoimien tehtäviin. Siirtyminen
11873:                                                        mus, tuli voimaan 1993) ulotti unionin toimi-
11874: pienempiin, teknisesti edistyneisiin ja liikku-
11875:                                                        vallan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
11876: viin asevoimiin palvelee puolustuksen raken-
11877:                                                        (YUTP) kehittämiseen ja toteuttamiseen.
11878: neuudistusta, mutta luo samalla lisävalmiuk-
11879: sia kansainvälisiin tehtäviin. Yhteistyön ja
11880:                                                        Maastrichtin sopimus kirjasi YUTP:n kehi-
11881: yhteensopivuuden kehittäminen PfP:n puit-
11882:                                                        tyksen osaksi turvallisuus- ja puolustusulottu-
11883: teissa ohjaa muutosta ja korostaa NATOn
11884:                                                        vuuden. Se käsittää pitkällä aikavälillä määri-
11885: keskeistä asemaa rauhanturva- ja kriisinhal-
11886:                                                        teltävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka
11887: lintayhteistyössä.
11888:                                                        saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustuk-
11889:                                                        seen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edel-
11890:                                                        lyttää uusia ratkaisuja, joista on sovittava
11891: Suomen turvallisuusympäristön perus-
11892:                                                        erikseen yksimielisesti jäsenmaiden kesken.
11893: tekijät
11894:                                                        Maastrichtin sopimukseen kuuluu sitoutumi-
11895: Suomen näkökulmasta Euroopan unioni, Ve-               nen Euroopan talous-ja rahaliiton (EMU) luo-
11896: näjä ja NATO sekä asevalvonta ja sotilaall~           miseen ja siirtyminen yhteisvaluuttaan.
11897: nen kriisinhallinta ovat Euroopan turvalli-            EMUn kolmannen vaiheen on määrä alkaa
11898: suuskehityksen keskeisiä tekijöitä. Ne ovat            vuonna 1999. Se saattaa johtaa erivauhtiseen
11899: kaikki muutoksen tilassa ja vaikuttavat turval-        yhdentymiseen unionin jäsenvaltioiden kes-
11900: lisuuteen ja vakauteen Suomen lähialueella             ken. Laajentuvan unionin kehityksen kannal-
11901: Pohjois-Euroopassa. Näitä tekijöitä ja Suo-            ta on tärkeätä löyiää sellaisia toimintatapoja
11902: men suhtautumista niihin tarkastellaan seu-            ja rakenteita, jotka ottavat huomioon jäsen-
11903: raavassa lähemmin.                                     valtioiden erot samalla kun unionin yhtenäi-
11904: 
11905: 
11906:                                                   17
11907: syys säilytetään. Joustavuus on HVK:n kes-                HVK:ssa tavoitteena on tehostaa ulkoista toi-
11908: keisiä teemoja.                                           mintakykyä taloudellisia ja poliittisia keinoja
11909:                                                           yhdistämällä. Esillä on yhteisten päätösten
11910: EU:n oikeus- ja sisäasioita koskevassa halli-             valmistelun ja analysoinoin parantaminen
11911: tusten välisessä yhteistyössä on tehty päätök-            sekä tehokkaampi yhteinen esiintyminen.
11912: siä muun muassa henkilöiden vapaasta liikku-              HVK harkitsee enemmistöpäätösten käyt-
11913: vuudesta, turvapaikkapolitiikasta, rajavalvon-            töönottoa ja yhteisvastuun vahvistamista
11914: nasta, poliisiyhteistyöstä sekä muista jäsen-             YUTP:ssa sekä joustavuuden periaatteen so-
11915: valtioiden yleiseen järjestykseen ja turvalli-            veltamista yhteisessä toiminnassa. Jäsenmail-
11916: suuteen sekä oikeudelliseen yhteistyöhön liit-            le jää kaikissa tapauksissa mahdollisuus tur-
11917: tyvistä kysymyksistä. Merkittävänä tuloksena              vata elintärkeät kansalliset etunsa. Toiminnan
11918: voidaan pitää yleissopimusta Euroopan polii-              luonne säilyy hallitustenvälisenä. Puolus-
11919: siviraston "Europolin" perustamisesta.                    tusulottuvuutta koskevat perussopimuksen
11920:                                                           muutokset edellyttävätjoka tapauksessa kaik-
11921: EU:njäsenvaltioiden kesken on sovittu niistä              kien jäsenvaltioiden hyväksymisen.
11922: periaatteista, joiden perusteella voidaan neu-
11923: votella aseellisten konfliktien mahdollisesti             Turvallisuus- ja puolustusulottuvuuden kehit-
11924: auheuttamien suurten pakolaismäärien jaka-                tämisessä HVK pyrkii vastaamaan ajankoh-
11925: misesta jäsenvaltioiden kesken. Unionin                   taisiin turvallisuushaasteisiin. Ensimmäisen
11926: yleissopimus henkilöiden liikkumisesta yli                askeleen on määrä laajentaa unionin toimival-
11927: ulkorajojen on edelleen neuvoteltavana.                   taa vakauspolitiikan ja kriisidiplomatian pii-
11928:                                                           ristä sotilaalliseen kriisinhallintaan. Unionilie
11929: Schengenin sopimusten kokonaisuus on mah-                 ei silti kaavailla omaa sotilaallista rakennetta.
11930: dollistanut täysin vapaan liikkuvuuden länti-
11931: sen Euroopan maiden välillä. Sopimukseen                  Keskustelun pohjana on Suomen ja Ruotsin
11932: ovat liittyneet 13 EU-maan lisäksi Norja ja               yhteinen ehdotus, joka perustuu Maastrichtin
11933: Islanti. Sopimuksen periaatteena on valvoa                sopimuksessa sovittuun puolustusulottuvuu-
11934: tehokkaasti sopimusvaltioiden ulkorajoja ja               teen sekä EU :n ja WEU :n välisen suhteen
11935: suorittaa rajatarkastukset yhteisesti sovittujen          lähentämiseen. Ehdotuksen mukaan unionin
11936: periaatteiden mukaisesti. Sopimus käsittää                toimivaltaan kirjattaisiin humanitaariset ja
11937: rajavalvonnan ohella määräyksiä sisärajatar-              kriisinhallintatehtävät, joissa käytetään soti-
11938: kastusten poistamisen korvaavista toimenpi-               laallisia organisaatioita. Unionin päätökseen
11939: teistä, poliisiyhteistyöstä, turvapaikkamenet-            pohjautuvien operaatioiden toimeenpanossa
11940: telystä ja oikeudellisesta yhteistyöstä.                  turvauduttaisiin WEU:hun, jonka kytkentää
11941:                                                           EU :iin tiivistettäisiin. Ehdotuksen mukaan
11942: Entisen Jugoslavian kriisi osoitti, että poliitti-        kaikilla EU :n kriisinhallintaan osallistuvilla
11943: set erimielisyydet heikentävät unionin                    mailla, myös sotilaallisesti liittoutumattomil-
11944: päätöksenteko- ja toimintakykyä kriisinhallin-            la, tulee olla tasavertainen mahdollisuus osal-
11945: nassa. Unioni oli syrjässä ratkaisuista myös              listua operaatiota koskevaan suunnitteluun ja
11946: sen vuoksi, että sillä ei ole·toimivaltaa soti-           päätöksentekoon WEU :ssa.
11947: laallisessa kriisinhallinnassa, ja että WEU:n
11948: itsenäisyys NATOn rinnalla on jäänyt vähäi-
11949: seksi.
11950: 
11951: 
11952:                                                      18
11953: Suomen ja Ruotsin ehdotus ei puutu EU:nja suudenrakennemuutos ja sen vaatima yhteis-
11954: WEU:n sulauttamiseen pitkällä aikavälillä tai työ ovat esillä myös HVK:ssa.
11955: WEU:n ja NATOn suhteen kehitykseen. Jä-
11956: senmaiden ratkaisut yhteisiin operaatioihin EU:n toimintakyvyn vahvistaminen luo poh-
11957: osallistumisesta tehdään asianmukaisesti kan- jaa unionin laajentumiselle, joka vaikuttaa
11958: sallisella tasolla ja NATOn piirissä. WEU :n koko Euroopan turvallisuuteen ja vakauteen.
11959: toimintakyky kriisinhallintaoperaatioissa pe- Laajentumisen tarkoituksena on yhdentymi-
11960: rustuu NATOn voimavarojen hyödyntämi- sen kautta edistää demokratian ja markkinata-
11961: seen. Liittoutumattomat maat tarjoavat krii- louden vakiintumista, lisätä poliittista ja yh-
11962: sinhallintaan kansallisia resurssejaan.         teiskunnallista vakautta sekä madaltaa valtioi-
11963:                                                 den välisiä elintasokuiluja tehokkaiden sisä-
11964: Yhteinen puolustus säilyy asialistalla markkinoiden puitteissa.
11965: unionisopimukseen kirjattuna yhdentymista-
11966: voitteena. Sen toteutuminen pitkällä aikavälil- Euroopan unioni valmistautuu laajentumis-
11967: lä riippuu jäsenvaltioiden yhdentymistavoit- neuvottelujen käynnistämiseen puoli vuotta
11968: teista, turvallisuusympäristön muutoksesta HVK:n jälkeen kaikkien yhdentoista jäseneh-
11969: sekä Yhdysvaltain ja NATOn aseman kehi- dokasvaltion kanssa. Liittymistä edeltää unio-
11970: tyksestä Euroopassa.                            nin ja liitännäismaiden poliittisen ja taloudel-
11971:                                                 lisen yhteistyön tiivistäminen. Valmistavassa
11972: Länsi-Euroopan unioni (WEU) on samanai- vaiheessa jäsenyysehdot ohjaavat jäseniksi
11973: kaisesti sekä kiinteä osa EU :n kehitystä että pyrkivien maiden sisäisiä uudistuksia.
11974: NATOn eurooppalainen pilari. WEU:n toi-
11975: mintaan osallistuu liitännäis-, tarkkailija- ja Ennen laajenemista unionin on toimivuutensa
11976: kumppanuussuhteiden kautta yhteensä 28 takaamiseksi toteutettava institutionaaliset,
11977: eurooppalaista valtiota. WEU :n itsenäinen päätöksentekoon liittyvät ja taloudelliset uu-
11978: toimintakyky on rajoitettu.                     distukset ja sovitettava yhteen jäsenmaiden
11979:                                                 erilaiset käsitykset sen tavoitteista ja paino-
11980: WEU kehittää valmiuksia toimeenpanna pisteistä. Yhdentymisen syventymisen ja laa-
11981: EU:n päättämiä operaatioita. NATOn Berlii- jentumisen pitkälle ensi vuosikymmenelle
11982: nin (1996) ja Brysselin (1996) päätösten no- ulottuva uusi vaihe edellyttää unionin jäsen-
11983: jalla WEU ja NATO tiivistävät kriisinhallin- mailta määrätietoisuutta ja päätöksentekoky-
11984: taan tähtäävää yhteistä puolustussuunnittelua.  kyä.
11985:  WEU:n poliittisessa valvonnassa ja strategi-
11986:  sessa johdossa tapahtuvissa operaatioissa Vaikka EU:n ja NATOn laajeneminen ovat
11987:  käytettäisiin NATOn resursseja ja johtamis- itsenäisiä ratkaisuja ja koskettavat eri aloja,
11988: järjestelmää. WEU-operaatioihin voi osallis- ne vaikuttavat toisiinsa rinnakkaisuutensa ja
11989:  tua eurooppalaisten NATO-maiden lisäksi turvallisuuspoliittisten kytkentöjensä vuoksi.
11990:  muita kumppaneita.                             EU:n laajenemisen merkitys vakaudelle saat-
11991:                                                 taa korostua NATOn laajentuessa asteittain.
11992:  WEU:n piirissä kehitetään puolustusmateriaa- Useat EU:n jäsenvaltiot toivovat, että kaikki
11993:  liyhteistyötä, jossa pyritään NATOn euroop- EU:n jäsenet olisivat ennen pitkää sekä
11994:  palaisten jäsenmaiden puolustusteollisuuden WEU :n että NATOn jäseniä.
11995:  kilpailukyvyn parantamiseen. Puolustusteolli-
11996: 
11997: 
11998:                                                19
11999: Suomi tukee EU:n ulko- ja turvallisuuspoliit-           Venäjän taloudessa paluuta entiseen ei ole,
12000: tisen toimintakyvyn vahvistamista. Suomi                mutta talouspolitiikasta käydään poliittista
12001: osallistuu rakentavasti unionin turvallisuus- ja        kamppailua. Taloudellinen uudistuminen on
12002: puolustusulottuvuuden kehittämiseen, joka on            käynnissä, mutta keskittyminen on lisännyt
12003: esillä HVK:ssa. Ratkaisut tehdään unionisopi-           epätasa-arvoa, julkinen talous on maksukrii-
12004: muksen mukaan yksimielisesti jäsenmaiden                sissä ja yksityistämiseen liittyy lieveilmiöitä.
12005: kesken. Suomen ja Ruotsin yhteistyö näissä              Makrotasolla talouden tasapainon saavuttami-
12006: asioissa on tärkeää.                                    nen on edennyt. Siitä ovat osoituksena inflaa-
12007:                                                         tion laskeminen noin 20 prosenttiin sekä tuo-
12008: EU:n tulee toteuttaa laajentumispolitiikkaa             tannon laskun hidastuminen tai pysähtymi-
12009: määrätietoisesti. Suomelle erityisen tärkeä             nen. Talouden rakennemuutokset, kuten yksi-
12010: turvallisuuspoliittinen tavoite on Baltian mai-         tyistäminenja arvopaperimarkkinoiden kehit-
12011: den ED-jäsenyyden toteutuminen. Suomi tu-               täminen, ovat edenneet hitaammin. Venäjällä
12012: kee Baltian maiden pyrkimyksiä jäsenyyskri-             on kuitenkin perusedellytykset taloudelliseen
12013: teerien täyttämiseksi. Suomi on Ruotsin ja              nousuun: luonnonvaroja, energiaa ja koulutet-
12014: Tanskan tavoin katsonut, ettäjäsenyysneuvot-            tua väestöä.
12015: telut tulisi aloittaa samanaikaisesti kaikkien
12016: jäsenehdokkaiden kanssa, jotta ei vaaranneta            Asevoimilla on kautta historian ollut suuri
12017: laajentumisen vakauttavaa vaikutusta.                   merkitys Venäjälle ja Neuvostoliitolle. Toi-
12018:                                                         saalta kylmän sodan kilpavarustelukierre
12019: EU:njäsenenäja WEU:n tarkkailijana Suomi                osaltaan joudutti Neuvostoliiton talouden ro-
12020: pitää tärkeänä WEU:n aseman ja toimintaky-              mahdusta ja koko sosialistisen yhteiskuntajär-
12021: vyn vahvistamista EU :n kriisinhallinnassa.             jestelmän hajoamista.
12022: WEU:n tarkkailijoiden mahdollisuudet osal-
12023: listua eurooppalaisiin kriisinhallintaoperaati- Venäjän asevoimien miesmäärän supistumi-
12024: oihin on turvattava myös siinä tapauksessa, nen ja taloudellisten resurssien niukkuus ovat
12025: että NATOnja WEU:n yhteistyö tiivistyy.         heikentäneet sen asevoimien toimintakykyä ja
12026:                                                 sotilaiden palvelusmotivaatiota. Tshetshenian
12027: 1.3 Venäjän kehitys                             kriisi on vähentänyt asevoimien yhteiskunnal-
12028:                                                 lista arvostusta. Asevoimien hallittu ja suun-
12029: Venäjän yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja     nitelmallinen   uudistus on Venäjälle suuri
12030: taloudelliseen muutokseen sekä suurvalta- haaste. Siinä ei voida sulkea pois koko yhteis-
12031: aseman kehitykseen liittyy runsaasti epävar- kuntaan vaikuttavia ristiriitoja ja vaikeuksia.
12032: muustekijöitä, jotka vaikuttavat koko Euroo-
12033: pan turvallisuuteen.                            Suurvalta-asema liittyy Venäjän identiteettiin.
12034:                                                 Venäjä on sotilaallinen suurvalta, vaikka sen
12035: Venäjän sisäinen kehitys vaikuttaa sen turval- asema on heikentynyt ja vaikutusalue pienen-
12036: lisuuspoliittiseen suuntaukseen ja kykyyn tynyt. Ydinase takaa Venäjälle erityissuhteen
12037: osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Kan- Yhdysvaltain kanssa ja vaikutusvallan Euroo-
12038: sainvälisten normien mukaan toimitetut vaalit passa. Venäjän asevoimien uudistus on käyn-
12039: vuosina 1995-96 osoittavat demokratian alka- nistysvaiheessa, mihin liittyy poliittisia risti-
12040: van vakiintua. Presidentin, parlamentin ja riitoja.
12041: alueiden suhteet hakevat muotoaan.
12042: 
12043: 
12044:                                                    20
12045: Venäjä on historian, asemansa ja voimavaro-            mittäminen. Niinikään IVY:n sotilaallisen
12046: jensa nojalla entisen Neuvostoliiton alueella          yhteistyön tiivistäminen on mainittu Venäjän
12047: suurvalta, joka valvoo turvallisuusetujaan             vastatoimena.
12048: myös oman alueensa ulkopuolella. Se pyrkii
12049: vahvistamaan asemaansa euraasialaisena                 Venäjä pyrkii TAE-sopimuksen ehtoja muut-
12050: suurvaltana IVY :n puitteissa ja Aasian suun-          tamalla turvaamaan sotilaalliset etunsa. Venä-
12051: nalla. Entisen Neuvostoliiton alueella on usei-        jä painostaa NA TOa pidättyvyyteen joukko-
12052: ta Aasiaan, lähi-itään ja Eurooppaan heijastu-         jen ryhmityksissä ja varustelussa sopeutus-
12053: via turvallisuusongelmia. Ongelmat Venäjän             neuvottelujen aikana. Venäjä tähtää omia ase-
12054: ja Baltian maiden suhteissa aiheuttavat epäva-         voimiaan koskevien rajoitusten väljentämi-
12055: kautta Itämeren alueella.                              seen ja NATOn sekä erityisesti uusien jäsen-
12056:                                                        maiden varustelun rajoittamiseen.
12057: IVY-alueella Venäjä tavoittelee taloussuhteit-
12058: ten elvyttämistä sekä sotilaallista yhteistyötä. Venäjän tärkeimpänä turvallisuuspoliittisena
12059: Venäjän erityisenä huolena on 25 miljoonan vaikutuskeinona on NATOn tarjoama suhde-
12060: ulkovenäläisen asema. Venäjän ja Ukrainan järjestely, johon kuuluu keskinäisten suhtei-
12061: suhteita kiristävät Krimin ja erityisesti Sevas- den periaatteiden määrittämisen ohella kon-
12062: topolin laivastotukikohdan asemaa koskevat sultointimenettely ja yhteistyömekanismi.
12063: avoimet kysymykset. Ukrainan kansainväli- Varsinaiset neuvottelut ovat jo käynnistyneet.
12064: nen asema vaikuttaa laajasti Keski- ja Itä-Eu- Venäjän ja Yhdysvaltojen presidenttien maa-
12065: roopan vakauteen. Valkovenäjällä on pyrki- liskuussa 1997 Helsingissä pidettävä huippu-
12066: myksiä liittyä Venäjään. Yhdistyminen joh- kokous tulee olemaan tärkeä. Erityissuhde
12067: taisi- talousongelmista huolimatta- Venäjän NATOn kanssa tarjoaisi Venäjälle uusia mah-
12068: aseman vahvistumiseen.                           dollisuuksia vaikuttaa Euroopan turvallisuus-
12069:                                                  kysymyksiin. NATO tähtää Venäjän sitomi-
12070: Venäjä on yhteistyössä Yhdysvaltain jaNA- seen yhteistyöhön ja samalla liiton toiminta-
12071: TOn kanssa Bosnian IFOR-/SFOR-operaa- vapauden säilyttämiseen.
12072: tiossa. Venäjä on jossain määrin mukana
12073: myös PfP-ohjelmassa.                             Turvallisuuspoliittisen vaikutusvaltansa tur-
12074:                                                  vaamiseksi Venäjä pyrkii ETYJin aseman
12075: Venäjä kokee NATOn laajentumisen suureksi vahvistamiseen. Venäjän tavoitetta tukee Lis-
12076: turvallisuuspoliittiseksi haasteekseen ja on sabonin asiakirjaan sisältyvä mahdollisuus
12077:  ilmoittanut vastustavansa sitä. Venäjällä ei tutkia uuden peruskirjan laatimista. Venäjän
12078: ole keinoja estää NATOn laajentumista, mut- ehdotuksia ETYJin oikeudellisesta pohjasta ja
12079:  ta se pyrkii hidastamaan ja rajoittamaan sitä. turvallisuuselimestä ei ole hyväksytty. ETY-
12080:  Venäjä haluaa ehdottomasti torjua NATOn Jin perusluonne yhteistyöhön ja konsensuk-
12081:  laajentumisen omille rajoilleen asti ja rajoit- seen nojaavana instituutiona ei ole muuttu-
12082:  taa liiton ydinaseiden, joukkojen ja infra- massa.
12083:  struktuurin ryhmittämistä uusiin jäsenmaihin.
12084:  Vastatoimina on jyrkimmissä lausunnoissa Euroopan unioni on Venäjälle tärkeä yhteis-
12085:  tuotu esille asevalvonta- ja aseidenriisun- työkumppani, jonka merkitys kasvaa Venäjän
12086:  tasopimuksien (START, TAE) mitätöinti sekä poliittisten ja taloudellisten uudistusten myö-
12087:  ydinaseiden uudelleen maalittaminen ja ryh- tä. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus ei ole
12088: 
12089: 
12090:                                                   21
12091: vielä tullut voimaan, mutta sitä sovelletaan            syntyisi vastakkainasettelu. Venäjä on voi-
12092: pääosin väliaikaissopimuksen nojalla. Ta-               makkaasti riippuvainen energia- ja raaka-ai-
12093: loudelliset erimielisyydet aiheuttavat kitkaa           neviennistään Eurooppaan. Talouskasvu on
12094: Venäjän ja EU :n suhteessa. Suhteeseen kuu-             edellytys Venäjän asevoimien uudistamiselle.
12095: luu kuitenkin tiivis poliittinen vuoropuhelu.           Venäjänja NATOn suhteiden heikkeneminen
12096:                                                         vaikeuttaisi Venäjän naapurimaiden asemaa.
12097: Tshetshenian tilanteessa EU on pyrkinyt saa-
12098: maan Venäjän noudattamaan oikeusvaltio- ja              Suomi seuraa tarkasti Venäjän kehitystä ja
12099: ihmisoikeusperiaatteita. Jäsenyys Euroopan              sen vaikutusta Euroopan ja erityisesti Suomen
12100: neuvostossa tukee Venäjän pyrkimyksiä saat-             lähialueiden turvallisuuteen ja vakauteen.
12101: taa instituutionsa, lainsäädäntönsä ja hallinto-        Kahdenvälisten suhteiden, alueellisen yhteis-
12102: käytäntönsä sopusointuun demokratian peri-              työn ja EU :n yhteisen ulko- ja turvallisuuspo-
12103: aatteiden kanssa.                                       litiikan kautta Suomi tukee Venäjän uudistus-
12104:                                                         kehitystä ja sitoutumista yhteistyövaraiseen
12105: Venäjän ajankohtaiset turvallisuusongelmat              turvallisuuteen.
12106: ovat idässä ja etelässä, kuten Kaukasian tilan-
12107: ne on osoittanut. Kiina on Venäjälle pysyvä             Venäjään liittyvien turvallisuusongelmien
12108: strateginen kysymys ja islamilainen kulttuuri           hallinta ja sotilaallinen vakaus ovat Suomelle
12109: perinteinen haastaja. Venäjän käyttäytyminen            naapurimaana erityisen tärkeitä kysymyksiä.
12110: IVY-alueella ja naapureitaan kohtaan on tär-            Suomi on muun muassa osallistunut ETY-
12111: keä mittapuu EU:nja koko läntisen yhteisön              järjestön kautta monien alueellisten tai pai-
12112: suhtautumisessa Venäjään. Euroopan ja Aasi-             kallisten kriisien ja ongelmien käsittelyyn,
12113: an historiallinen raja kulkee maantieteellisesti        näkyvimmin vuosina 1995 - 1996 ns Minskin
12114: Venäjän poikki, mutta maan väestöllinen ja              ryhmän yhteispuheenjohtajana Venäjän kans-
12115: teollinen painopiste on Euroopassa. Venäjän             sa Vuoristo-Karabahin konfliktin selvittämi-
12116: turvallisuuspolitiikan perussuuntauksena on             seen. Samoin Suomi on sove1tuvin keinoin
12117: Eurooppaan kuuluminen.                                  tukenut Venäjän ja Baltian maiden naapu-
12118:                                                         ruussuhteiden kehittämistä. Hyviä kokemuk-
12119: Venäjän epävarma sisäinen tilanne ei estä               sia on tuottanut muun muassa Suomen, Venä-
12120: yhteistyöpolitiikan jatkamista länsimaiden              jän ja Viron välinen kolmikantayhteistyö raja-
12121: kanssa, mutta tuo siihen kitkatekijöitä. Venä-          vartioasioissa.
12122: jän sisäinen kehitys saattaa johtaa kansallis-
12123: mielisyyden kasvuun. Kyvyttömyys puuttua
12124: ympäristöongelmiin ja rikollisuuteen vaikeut-           1.4 NATOn sopeutuminen muutok-
12125: taa kansainvälistä yhteistyötä. Venäjän fede-               seen
12126: raation yhtenäisyys on tärkeä koko Euroopan
12127: turvallisuudelle.                                       Yhdysvalloilla on toisen maailmansodan jäl-
12128:                                                         keen ollut keskeinen asema Euroopan turval-
12129: Talouskehitys ja sisäinen vakaus lisäisivät             lisuuteen vaikuttavana suurvaltana. Yhdysval-
12130: Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä-          lat on sitoutunut NATOssa takaamaan eu-
12131: jänteisyyttä ja maan kansainvälistä vaikutus-           rooppalaisten liittolaistensa sotilaallisen tur-
12132: valtaa. Talouden uudistaminen vaikeutuisi               vallisuuden, mikä on johtanut amerikkalais-
12133: huomattavasti, jos Venäjän ja lännen välille            ten pysyvään sotilaalliseen läsnäoloon Euroo-
12134: 
12135:                                                    22
12136: passa. On todennäköistä, että Yhdysvaltain            NATO on asettanut Madridin tulevan huippu-
12137: sitoutuminen Eurooppaan säilyy, samoin kuin           kokouksen (heinäkuussa 1997) tavoitteeksi
12138: sen perinteinen pyrkimys tasapainon ylläpitä-         laajan toimintaohjelman, joka tähtää NATOn
12139: miseen.                                               sopeuttamiseen uuteen turvallisuusympäris-
12140:                                                       töön ja uusiin tehtäviin. NATOn muutos
12141: Yhteistyön ja yhteisen puolustuksen rakenta-          koostuu sisäisestä rakenneuudistuksesta, laa-
12142: minen NATOn puitteissa on toisen maailman-            jentumisen käynnistämisestä, rauhankump-
12143: sodan jälkeen vakauttanut Euroopan turvalli-          panuuden vahvistamisesta sekä turvallisuus-
12144: suustilanteen. Sillä on ollut keskeinen merki-        poliittisen kumppanuussuhteen järjestämises-
12145: tys Saksan vaikutuksen suuntaamisessa ja              tä Venäjän ja Ukrainan kanssa.
12146: sitomisessa.
12147:                                                       NATOn sotilaallista komentorakennetta uu-
12148: NA TOn perustehtävänä säilyy strategisen              distetaan sekä perinteisen yhteisen puolustuk-
12149: tasapainon ja vakauden ylläpitäminen Euroo-           sen että sotilaallisen kriisinhallinnan edellyt-
12150: passa ja jäsenmaiden yhteinen puolustus. Kyl-         tämiä uusia tehtäviä varten. Tavoitteena on
12151: män sodan jälkeinen muutos on kasvattanut             monikansallisten joukkojen toimintakyvyn
12152: NA TOn yleiseurooppalaista turvallisuuspo-            parantaminen myös NATOn puolustusvastuu-
12153: liittista merkitystä. Se on solminut yhteis-          alueen ulkopuolella. Ranskan ja Espanjan
12154: työsuhteen lähes kaikkien ETY-maiden kans-            osallistuminen NATOn sotilaalliseen organi-
12155: sa. NATOn kumppanuuspolitiikka kattaa                 saatioon edellyttää osaltaan johtamisjärjestel-
12156: Pohjois-Atlantin         yhteistyöneuvoston           mänja vastuualueiden tarkistamista.
12157: (NACC), rauhankumppanuusohjelman (PfP)
12158: ja tulevan Atlantin kumppanuusneuvoston               Yhdysvallat on valmis tukemaan eurooppalai-
12159: (APC) avulla koko ETYJ-alueen.                        sen turvallisuus- ja puolustusidentiteetin (ES-
12160:                                                       DI) toteutumista NATOn puitteissa. NATOn
12161: NATO käynnisti rauhankumppanuudeksi                   voimavaroja voidaan käyttää NA TOn suostu-
12162: (PfP) nimetyn turvallisuuspoliittisen ohjel-          muksella eurooppalaisten liittolaisten kriisin-
12163: man tammikuussa 1994. Rauhankumppanuus-               hallintaoperaatioissa, jotka tapahtuvat WEU :n
12164: maat sopivat kahdenvälisesti NATOn kanssa             poliittisessa valvonnassa ja strategisessa joh-
12165: yhteistyöohjelmansa. Rauhankumppanuuden               dossa, ja joissa voi olla mukana myös ulko-
12166: puitteissa järjestetään yhteisiä harjoituksia         puolisia kumppaneita. WEU:n käyttöön voi-
12167: sekä kursseja ja seminaareja. Lisäksi ohjelma         daan osoittaa joukkoja, jotka ovat "erotetta-
12168: edistää puolustussuunnittelun avoimuutta              vissa, mutta eivät erillään" NATO-rakentees-
12169: sekä asevoimien demokraattista valvontaa.             ta.
12170: Rauhankumppanuus kehittää NATOn jä-
12171: senyyttä tavoittelevien maiden valmiuksia             Järjestely tapahtuu perustamalla monikansal-
12172: liittyä sotilasliittoon. Toisaalta se kehittää        lisia CJTF (Combined Joint Task Forces) -
12173: kaikkien kumppanuusmaiden yhteistoiminta-             johtoportaita, joille voidaan antaa tehtäväksi
12174: valmiuksia rauhanturva-ja kriisinhallintateh-         eri puolustushaarojen toimintaa käsittävien
12175: tävissä NATO-maiden joukkojen kanssa.                 yhteisoperaatioiden suunnittelu ja johtami-
12176: Rauhankumppanuusohjelman yleinen merki-               nen. Jäsenvaltiot osoittavat omin kansallisin
12177: tys on vahvistumassa ja sen suhteellinen mer-
12178: kitys NATOn uudessa roolissa kasvaa.
12179: 
12180: 
12181:                                                  23
12182: päätöksin yhteiseen johtoon alistettavat jou-           hakijamaiden asevoimien uudistamista ja toi-
12183: kot. Mukaan valmistaudutaan ottamaan jouk-              mintakyvyn vahventamista.
12184: koja myös NATOon kuulumattomista maista.
12185: IFOR/SFOR on esimerkki CJTF-tyyppisestä                 Uusien jäsenvaltioiden tulee olla valmiita
12186: yhteistyöstä.                                           vastaanottamaan liittolaisten joukkoja alueel-
12187:                                                         leen sekä kriisitilanteessa että rauhan ajan
12188: NATOn tulevaisuuteen vaikuttavat Yhdysval-              harjoituksissa. Laajentumisselvitys ei edellytä
12189: tain maailmanlaajuiseen sotilaalliseen toimin-          NA TOn tukikohtien perustamista uusien jä-
12190: taan kohdistuvat muutospaineet Yhdysvallat              senvaltioiden alueille tai näiden omien jouk-
12191: haluaa tasata sitoumuksistaan sekä uusista              kojen pysyvää sijoittamista ulkomaille. NA-
12192: turvallisuusongelmista ja alueellisista kriisin-        TO on ilmoittanut, ettei sillä ole aikomuksia
12193: hallintatarpeista koituvaa rasitetta eurooppa-          sijoittaa ydinaseita uusiin jäsenmaihin.
12194: laisten liittolaistensa kanssa.
12195:                                                         NATO tähtää asteittaiseen laajentumiseen.
12196: Osa Varsovan liittoon kuuluneista Keski- ja             Ensimmäisen kierroksen jälkeen oven vakuu-
12197: Itä-Euroopan maista sekä Baltian maat ilmai-            tetaan jäävän auki uusille jäsenehdokkaille.
12198: sivat pian kylmän sodan päättymisen jälkeen             Samallajatketaan ja vahvistetaan PfP-yhteis-
12199: halukkuutensa täyteen NATOn jäsenyyteen.                työtä sekä hakijamaiden että muiden kumppa-
12200: NATO ilmoitti tammikuussa 1994 olevansa                 neiden kanssa.
12201: valmis ottamaan uusia jäseniä. Jäsenyyden
12202: ehtoja täsmennettiinjoulukuussa 1995 hyväk-             NATO pyrkii poliittisen ja sotilaallisen yh-
12203: sytyssä laajentumisselvityksessä. Yhteensä 12           teistyöjärjestelyn luomiseen Venäjän kanssa.
12204: valtiota (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tshekin         Tavoitteena on peruskirjan tai muun asiakir-
12205: tasavalta, Slovakia, Unkari, Romania, Bulga-            jan neuvotteleminen Madridin 1997 huippu-
12206: ria, Slovenia, FYROM, Albania) on osallis-              kokoukseen mennessä. NATO ei hyväksy
12207: tunut kahdenvälisiin keskusteluihin NA TOn              itsemääräämisoikeutensa rajoittamista eikä
12208: kanssa mahdollisesta jäsenyydestä.                      Venäjän veto-oikeutta NATOn päätöksente-
12209:                                                         ossa. NATOn tarjous tähtää järjestelyyn, joka
12210: Päätös varsinaisten liittymisneuvottelujen              koostuu yhteisistä periaatteista, laajasta kir-
12211: aloittamisesta ensimmäisten valtioiden kanssa           josta yhteistyöaloja, konsultointimekanis-
12212: on määrä tehdä NATOn huippukokouksessa                  meista ja sotilaallisen yhteistyön muodoista.
12213: Madridissa heinäkuussa 1997. Tavoitteena on             NATOn ja Venäjän neuvottelut ovat käynnis-
12214: ensimmäisten uusien jäsenten hyväksyminen               tyneet vuoden 1997 alussa.
12215: vuonna 1999, kun Pohjois-Atlantin sopimus
12216: täyttää 50 vuotta.                                      NATOn ensimmäinen laajentumiskierros luo
12217:                                                         Euroopan turvallisuuskehityksessä epävarman
12218: Laajentumispolitiikan perusperiaatteena on              tilanteen, joka edellyttää vakauttavia toimia.
12219: täysien jäsenyysvelvoitteiden ja -oikeuksien            Laajentumisen jatko jää auki ja hakijamaat
12220: soveltaminen uusiin jäsenvaltioihin, mikä               nojaavat NATOn tukeen turvallisuusongel-
12221: edellyttää niiltä perustamissopimuksen puo-             missaan, erityisesti avoimissa kysymyksissä
12222: lustusvelvoitteiden hyväksymistä. Uusien                Venäjän kanssa. Venäjä hakee vastatoimiaja
12223: jäsenvaltioiden tulee vahvistaa liittoutuman            pyrkii vahvistamaan asemiaan erityisesti
12224: kollektiivista puolustusta. Jäsenyys vaatii             IVY-alueella ja naapurimaissa. NATO pyrkii
12225: 
12226: 
12227:                                                    24
12228: turvallisuuskumppanuuden vahvistamiseen                ongelmat ovat saaneet uudenlaisia muotoja
12229: Venäjän kanssa ja sen kantojen huomioonot-             ydinaseteknologian leviämisen ja ydinmateri-
12230: tamiseen. NATOn ja Venäjän kumppanuus-                 aalin varastoinoissa ja valvonnassa ilmennei-
12231: järjestelyllä saattaa olla vaikutuksia koko Eu-        den puutteiden vuoksi.
12232: roopan ja myös kolmansien maiden turvalli-
12233: suuteen.                                               Vuonna 1994 voimaan tullut START 1 -sopi-
12234:                                                        mus rajoittaa osapuolten strategisten taistelu-
12235: Suomi on käynnistänyt toukokuussa 1996                 kärkien määrän 6 OOO:enja laukaisualustojen
12236: kahdenvälisen vuoropuhelun NA TOn kanssa               määrän 1 600:en vuoteen 2 000 mennessä.
12237: laajentumiskysymyksestä. Suomi ei hae NA-              Sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä operatii-
12238: TOn jäsenyyttä, mutta seuraa tarkoin laajen-           visia strategisia ydinaseita on vähennetty
12239: tumisen vaikutuksia Itämeren alueella sekä             START 1 -sopimuksen edellyttämälle tasolle.
12240: NATOn ja Venäjän suhteissa. Yhteistyö                  START II -sopimuksen mukaan osapuolilla
12241: Ruotsin kanssa alueen vakauden säilyttämi-             saa vuoteen 2003 mennessä olla jäljellä kor-
12242: sessä on tärkeä osa Suomen politiikkaa.                keintaan 3 500 strategista kärkeä.
12243: 
12244: Yhdysvaltain sitoutuminen Euroopan turvalli-           START II -sopimus siirtää strategisen aseis-
12245: suuteenjaNATOn toimintakyvyn säilyminen                tuksen painopisteen merelle. Venäjän ydin-
12246: on tärkeä vakauttava tekijä. NATOn laajentu-           kärjistä puolet (n. 1 700) tulee olla sukellus-
12247: minen tai NATOn ja Venäjän suhdejärjestely             venesijoitteisia. Jos Venäjän ydinaseistuksen
12248: eivät saa luoda uusia turvallisuusongelmia tai         rakennemuutos toteutuu, Venäjän luoteisten
12249: jakolinjoja. Turvallisuusjärjestelyjen muutos-         alueiden ja Suomen lähialueella sijaitsevan
12250: ten tulee tapahtua ETYJin periaatteiden poh-           Kuolan tukikohta-alueen strateginen merkitys
12251: jalta. Niillä ei tule heikentää minkään maan           kasvaa huomattavasti. Tällä hetkellä Pohjoi-
12252: turvallisuutta.                                        sen laivaston ydinsukellusveneisiin on sijoi-
12253:                                                        tettu noin viidennes Venäjän strategisista
12254: Suomi liittyi rauhankumppanuusohjelmaan                ydinaseista. Jos Venäjä sijoittaa kaikki strate-
12255: toukokuussa 1994 ja tukee sen kehittämistä.            giset ydinsukellusveneensä Pohjoiseen laivas-
12256: Rauhankumppanuuden avulla Suomi pyrkii                 toon, nousee Venäjän strategisten ydinaseiden
12257: sotilaallisen yhteistoimintakykynsä paranta-           määrän Kuolassa START II -sopimuksen
12258: miseen ja vaikutusmahdollisuuksiensa vah-              määräysten puitteissa noin puoleen kokonais-
12259: vistamiseen kriisinhallintayhteistyössä.               määrästä.
12260: 
12261:                                                        Venäjän kyky START II -vähennysten suorit-
12262: 1.5 Aseidenriisunta ja asevalvonta                     tamiseen ja ydinaselaivastonsa ylläpitämiseen
12263:                                                        ja uudistamiseen on joutunut taloudellisista ja
12264: Joukkotuhoaseet                                        teknisistä syistä kyseenalaiseksi. Paineet Ve-
12265:                                                        näjän strategisen voiman painopisteen siirtä-
12266: Yhdysvallat ja Venäjä korostavat sotilasdokt-          miseksi takaisin maalle mahdollisen START
12267: riineissaan strategisten ydinaseiden merkitys-         III -sopimuksen puitteissa ovat kasvaneet.
12268: tä, mutta kylmän sodan jälkeen ydinaseet ei-           Tämä kehitys saattaa vähentää pitkällä aika-
12269: vät enää ole suurvaltasuhteita hallitsevajänni-        välillä Kuolan alueen strategista merkitystä.
12270: tystekijä. Ydinaseisiin liittyvät turvallisuus-
12271: 
12272:                                                   25
12273: Toteutuneiden tai suunniteltujen supistusten             Ydinsulkusopimuksen pysyvyys on erityisen
12274: jälkeen Yhdysvallat ja Venäjä säilyttävät tu-            tärkeätä ydinaseiden ja -materiaalien le-
12275: hoisan strategisen vastaiskukyvyn ja pitävät             viämisvaaran lisäännyttyä kylmän sodan
12276: yllä keskinäistä ydinasepelotetta. Niillä säilyy         päättymisen ja sitä seuranneen suurvaltojen
12277: kyky ydinaseistuksensa vahvistamiseen uu-                mittavan strategisten aseiden riisunnan myö-
12278: delleen.                                                 tä. Kansainvälisenä turvallisuushuolena on
12279:                                                          ydinmateriaalin kulkeutuminen entisen Neu-
12280: Yhdysvallat on ratifioinut START II -sopi-               vostoliiton alueelta kriisialueille tai terroris-
12281: muksen vuonna 1996, mutta Venäjän duuma                  tien käyttöön. Ydinaseiden purkamisen ta-
12282: ei ole vielä ratifioinut sitä. Luottamusta lisää-        loudelliset vaikeudet Venäjällä ovat pahenta-
12283: vänä toimena Yhdysvallat ja Venäjä ovat so-              neet ongelmaa.
12284: pineet, etteivät niiden ydinaseet ole suunnat-
12285: tuina toistensa alueella oleviin kohteisiin.             Sopimus ydinkokeiden täydellisestä kieltämi-
12286:                                                          sestä (CTBT) solmittiin syksyllä 1996. Ydin-
12287: Yhdysvallat ja entinen Neuvostoliitto ovat               koekielto tukee ydinsulkusopimuksen pää-
12288: hävittäneet vuonna 1987 solmitun INF- sopi-              määrää, ja sillä on suuri periaatteellinen mer-
12289: muksen perusteella keskimatkan ydinaseet.                kitys ydinaseriisunnalle. Sopimus ei kuiten-
12290: Ne ovat vuonna 1991 päättäneet yksipuolises-             kaan tule muodollisesti voimaan ilman kaik-
12291: ti vetää pois merelliset taktiset ydinaseet ja           kien ydinteknologiassa merkittävien neuvot-
12292: poistaa operatiivisesta käytöstä kaikki maasi-           teluosapuolten hyväksyntää. Intia on kieltäy-
12293: joitteiset taktiset ydinaseet. Päätösten toteut-         tynyt allekirjoittamasta sopimusta.
12294: tamisesta on Venäjän osalta saatavissa vain
12295: niukasti tietoa. Venäjällä on viime aikoina              Ydinsulku-ja START I -sopimusten edellyt-
12296: korostettu uudelleen taktisen ydinaseen mer-             tämät järjestelyt entisen Neuvostoliiton alu-
12297: kitystä. Syynä lienevät tavanomaisten asevoi-            eella on saatu toteutetuksi. Kaikki taktiset ja
12298: mien tila ja NATOn mahdollinen laajenemi-                strategiset ydinaseet on siirretty Ukrainasta,
12299: nen. Taktisia ydinaseita ei ole rajoitettu sopi-         Kazakstanistaja Valkovenäjältä Venäjälle, ja
12300: muksin, mutta keskustelu rajoitusten tarpeesta           nämä maat ovat liittyneet ydinsulkusopimuk-
12301: on käynnistynyt.                                         seen.
12302: 
12303: Ranska ja Iso-Britannia ovat supistaneet ydin-           Muiden joukkotuhoaseiden ja niihin liittyvien
12304: aseistustaan. Niiden strategisten ydinkärkien            järjestelmien kieltämisessä ja rajoittamisessa
12305: määrä on yhteensä noin 700.                              on myös edistytty. Kemiallisen aseen kieltävä
12306:                                                          sopimus (CWC) tulee voimaan huhtikuussa
12307: Ydinsulkusopimuksen 178 jäsenmaata päätti-                1997. Jo voimassa olevan biologisen aseen
12308: vät vuonna 1995 tehdä ydinaseiden luovutta-              kieltosopimuksen (BWC) todentamisjärjestel-
12309: misen ja hankkimisen kieltävästä sopimuk-                mää kehitetään.
12310: sesta pysyvän. Samalla ne yhteisesti päättivät
12311: vahvistaa sopimuksen toteutumisen seurantaa              Ohjusteknologian leviäminen aiheuttaa huolta
12312: ja pyrkiä sen laajentamiseen maailmanlaajui-             sekä Venäjällä että Yhdysvalloissa. Ne ovat
12313: seksi sekä hyväksyivät periaatteet ja tavoitteet         pyrkineet ballististen ohjusten torjuntajärjes-
12314: ydinaseriisunnan jatkolle.                               telmiä koskevan ABM-sopimuksen yhteiseen
12315:                                                          tulkintaan, joka sallisi taktisten ballististen
12316: 
12317: 
12318:                                                     26
12319: ohjusten torjunnan. Neuvotteluissa ei ole              lyttämälle tasolle. Venäjän sivustamääräyksiä
12320: päästy yksimielisyyteen. Ohjusteknologian              väljennettiin; muun muassa pohjoisesta sivus-
12321: leviämistä pyritään sääntelemään ohjustekno-           tasta erotettiin Pihkovan lääni, joka sijaitsee
12322: logian valvontaregiimillä (MTCR), johon                Pietarin eteläpuolella Viron ja Latvian ra-
12323: myös Suomi kuuluu.                                     janaapurina. Pihkovan läänille määritettiin
12324:                                                        oma panssaroituja taisteluajoneuvoja koskeva
12325:                                                        kalustokiintiönsä. Typistetyllä pohjoisella
12326: Tavanomaiset aseet                                     sivustalla noudatetaan alkuperäisiä sivusta-
12327:                                                        kattoja.
12328: Sotilaallisen vakauden keskeinen tekijä Eu-
12329: roopassa on vuonna 1990 NA TOn ja Varso-               TAE-sopimuksen sopeuttamisneuvotteluista
12330: van liiton jäsenmaiden välillä solmittu ta-            sovittiin Lissabonin huippukokouksessa 1996.
12331: vanomaisia asevoimia Euroopassa koskeva                NATOn tavoitteena on kalustorajoitusten,
12332: vähentämissopimus (TAE). Se tuli voimaan               tehokkaan todentamisen ja avoimen tiedon-
12333: vuonna 1992. TAE-sopimuksen tavoitteena                vaihdon turvaaminen sekä Venäjän ja kriisi-
12334: on yllätyshyökkäysten estäminen ja laajamit-           alueiden maiden sitominen uuteen käytän-
12335: taisen hyökkäyskyvyn rajoittaminen.                    töön. Sopimuksen uudistaminen avaa Venä-
12336:                                                        jälle mahdollisuuden pyrkiä toimintava-
12337: TAE-sopimus asettaa rajoituksia raskaan ta-            pautensa laajentamiseen sivustoilla sekä soti-
12338: vanomaisen aseistuksen (taistelupanssarivau-           laallisen tasapainon muuttamiseen ja varuste-
12339: nut, panssaroidut taisteluajoneuvot ja tykistö-        lun rajoittamiseen NATOn uusissa jäsenmais-
12340: aseet) määrälle ja alueelliselle ryhmittämisel-        sa. Sopeuttamiseen liittyy kysymys NA TOn
12341: le sekä taistelulentokoneiden ja taisteluheli-         ja entisen Varsovan liiton ulkopuolella olevi-
12342: koptereiden määrälle. Sivusta-alueille, jotka          en maiden mukaanotosta.
12343: Venäjällä käsittävät Pohjois-Kaukasian ja
12344: Leningradin sotilaspiirit, on asetettu omat            TAE-sopimusneuvotteluiden rinnalla jatkuu
12345: kalustokiintiöt                                        ETYJissä tavanomaisen asevalvonnan ja
12346:                                                        LTL-toimien kehittäminen Lissabonissa sovi-
12347: TAE-sopimuksen tiedonvaihto- ja todenta-               tun asialistan pohjalta. Uutena painopisteenä
12348: mismääräykset luovat avoimuutta osapuolten             on alueellisten toimien kehittäminen ja sovel-
12349: välille. TAE 1a -sopimus (1992) asettaa                taminen. Sotilaallinen yhteistyö pyritään kyt-
12350: enimmäismäärät asevoimien henkilöstölle                kemään TAE- ja LTL-prosessin kautta entistä
12351: sopimusalueella.                                       tehokkaammin kriisinhallintaan. Tärkeä mer-
12352:                                                        kitys on ETYJin poliittis-sotilaallisen käyt-
12353: TAE-sopimuksen mukaiset vähennykset oli                täytymissäännöstön ( 1994) täytäntöönpanolla.
12354: määrä toteuttaa marraskuuhun 1995 mennes-
12355: sä. Eräät maat, mm Venäjä ja Ukraina eivät             Tavanomaisten aseiden ja niihin liittyvän
12356: kyenneet toteuttamaan kaikkia sopimuksen               kaksikäyttöteknologian siirtojen sääntelyä
12357: edellyttämiä vähennyksiä. Toukokuussa 1996             varten perustettu kansainvälinen yhteistyöjär-
12358: pidetyn TAE-sopimuksen ensimmäisen tar-                jestely (Wassenaar-järjestely 1995), jossa on
12359: kastelukonferenssin tuloksena Venäjälle an-            mukana 33 teollisuusmaata (ml. Suomi) on
12360: nettiin lisäaikaa vuoteen 1999 asti vähentää           käynnistämässä toimintaansa.
12361: sivustoilla oleva kalustonsa sopimuksen edel-
12362: 
12363: 
12364:                                                   27
12365: Jalkaväkimiinojen täyskielto on saanut osak-             puolustukselle tärkeä liikekannallepanokyky
12366: seen runsaasti kansainvälistä huomiota. Syy-             ei saa vaarantua.
12367: nä on vaikeasti havaittavien miinojen sum-
12368: mittainen ja massamainen käyttö konfliktialu-            Suomi tukee asevalvonnan jatkamista ETY-
12369: eilla, erityisesti kehitysmaissa. YK:n yleisko-          Jissä. Asevalvonnan ja luottamuksen edelly-
12370: kous on toistuvasti viime vuosina hyväksynyt             tyksiä parantaa ETYJin puitteissa syntynyt
12371: päätöslauselman, jossa kaukotavoitteena pyri-            Open Skies -sopimus. Sopimus mahdollistaa
12372: tään jalkaväkimiinojen täyskieltoon.                     tarkkailulennot sopimusosapuolten alueella.
12373:                                                          Sopimus ei ole tullut voimaan, koska mm.
12374: Genevessä uusittiin toukokuussa 1996 epäin-              Venäjä ei ole ratifioinut sopimusta. Euroopan
12375: himillisiä aseita koskevan sopimuksen pöytä-             perinteisesti liittoutumattomat maat ovat tois-
12376: kirja, joka koskee miinojen, ansojen ja mui-             taiseksi sopimuksessa tarkkailijoita.
12377: den taisteluvälineiden käytön rajoituksia eri-
12378: tyisesti siviiliväestön suojelemiseksi.
12379:                                                          1.6 Asevoimat ja sotilaallinen krii-
12380: Suomi kannattaa maailmanlaajuista, oikeu-                    sinhallinta
12381: dellisesti sitovaa ja todennettavissa olevaa
12382: jalkaväkimiinojen täyskieltoa. Neuvottelut
12383:                                                          Asevoimien tehtävät ja rakenne
12384: tulisi aloittaa Suomen kannan mukaan Gene-
12385: ven aseidenriisuntakonferenssissa (CD, Con-
12386:                                                          Asevoimien tehtäviä ovat muokanneet turval-
12387: ference on Disarmament) vuonna 1997.
12388:                                                          lisuusympäristön muutokset kuten suursodan
12389:                                                          uhkan väistyminen ja alueellisten selkkausten
12390: Suomi on aktiivisesti osallistunut ja tukenut
12391:                                                          lisääntyminen. Valtioiden kansallisen puolus-
12392: kansainvälisiä aseidenriisunta- ja asevalvon-
12393:                                                          tuksen rinnalle on tullut sotilaalliseen kriisin-
12394: tapyrkimyksiä. Se on painottanut sopimuksia
12395:                                                          hallintaan kuuluvia velvoitteita. Asevoimilla
12396: ydinsulusta, ydinkoekiellosta ja kemiallisen
12397:                                                          on myös muita yhteiskunnallisia tehtäviä,
12398: aseen kiellosta. Se on liittynyt kaikkiin sille
12399:                                                          kuten osallistuminen pelastuspalveluun sekä
12400: avoinna oleviin aseidenriisuntasopimuksiin.
12401:                                                          yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpi-
12402:                                                          toon liittyvät tehtävät. Valtioiden turvalli-
12403: Suomi ei ole TAE-sopimuksen osapuoli, mut-
12404:                                                          suuspolitiikka määrittää tehtävien painotuk-
12405: ta korostaa sopimuksen merkitystä Euroopan
12406:                                                          sen ja voimavarojen suuntaamisen.
12407: ja koko lähialueensa vakaudelle. Pohjois-Eu-
12408: roopan turvallisuudelle on tärkeää, että TAE-
12409:                                                          Raskaasti aseistetut taisteluvalmiit maavoi-
12410: sopimuksella estetään joukkojen ja aseiden
12411:                                                          mien joukot ovat vähentyneet Euroopassa
12412: määrän lisääntyminen lähialueilla. Venäjän
12413:                                                          kylmän sodan päätyttyä. Yleinen asevelvolli-
12414: sitoutuminen TAE-sopimukseen ja aseistuk-
12415:                                                          suus puolustusjärjestelmän perustana on
12416: sen vähentäminen toukokuussa 1996 sovitulla
12417:                                                          noussut harkinnan kohteeksi. Ranskan päätös
12418: tavalla vakauttaa tilannetta.
12419:                                                          luopua lähes 200 vuotta kestäneestä asevel-
12420:                                                          vollisuudesta osoittaa sen arvioineen suurso-
12421: Suomi korostaa, että Euroopan asevalvonnas-
12422:                                                          dan mahdollisuuden tulleen erittäin epätoden-
12423: sa alueelliset erityisolosuhteet ja puolustusjär-
12424:                                                          näköiseksi. Saksa pitää kiinni yleisestä ase-
12425: jestelmän erityispiirteet on otettava ETYJin
12426:                                                          velvollisuudesta.
12427: periaatteiden mukaisesti huomioon. Suomen
12428: 
12429: 
12430:                                                     28
12431: Suursodan uhkan väheneminen heijastuu Eu-                 laskeneet vuoden 1985 keskimääräisestä 2,2
12432: roopan maiden asevoimien rakenteeseen ja                  prosentista vuonna 1995 1,8 prosenttiin brut-
12433: puolustusmenoihin. NATOn yhteinen puolus-                 tokansantuotteesta.
12434: tus nojaa viime kädessä Yhdysvaltain turval-
12435: lisuustakuuseen. Liittokunnan puolustus ra-               Tehtävien monipuolistuminen ja teknologian
12436: kentuu kansallisista asevoimista, mutta ta-               kehittyminen eriyttävät asevoimien rakennet-
12437: voitteena on vahvistaa liiton poliittista ja soti-        ta ja koulutusta. Pienentyneiden asevoimien
12438: laallista yhtenäisyyttä perustamalla mahdolli-            suorituskykyä parannetaan välineistöä kehit-
12439: simman paljon monikansallisia joukkoja.                   tämällä. Taloudelliset voimavarat suunnataan
12440: Hyökkäyksen tai sen uhan kohteeksi joutu-                 parhaiden taistelujoukkojen kehittämiseen.
12441: neenjäsenvaltion puolustusta tuetaan ennalta              Hyvän toimintavalmiuden omaavat ja parhai-
12442: suunnitelluin ja sovituin liittolaisvahvennuk-            ten koulutetut ja varustetut joukot soveltuvat
12443: sin. Kaluston ennakkovarastointi nopeuttaa                myös vaativiin kriisinhallintatehtäviin.
12444: vahvennusjoukkojen ryhmittämistä ja lisää
12445: yhteisen puolustuksen uskottavuutta. Pysy-                Puolustusmateriaalin kehittämistä ja kauppaa
12446: västi toisen valtion alueelle ryhmitettyjäjouk-           hallitsevat Yhdysvaltain tekninen ylivoima ja
12447: koja vähennetään edelleen. Eurooppalaisten                eurooppalaiset pyrkimykset vastaavan tekno-
12448: NATO-maiden puolustusmenojen osuus brut-                  logian tason saavuttamiseksi.
12449: tokansantuotteesta on laskenut vuosina 1985 -
12450:  1995 3,1 prosentista 2,3 prosenttiin.
12451:                                                           Sotilaallinen kriisinhallinta
12452: Varsovan liiton ja Neuvostoliiton hajoaminen
12453: saattoi monet eurooppalaiset valtiot uuteen               Konfliktien luonteen muuttuminen asettaa
12454: tilanteeseen. Entisen Varsovan liiton jäsen-              kasvavat vaatimukset sotilaalliselle kriisin-
12455: maille jäi kylmän sodan päättymisen jälkeen               hallinnalle kylmän sodan jälkeisessä tilan-
12456: suhteellisen vahvasti varustetut kansalliset              teessa. Laajentuva turvallisuuspoliittinen yh-
12457: maavoimapainotteiset asevoimat. Maat pyrki-               teistyö valtioiden ja kansainvälisten organi-
12458: vät NATOn yhteisen puolustuksen piiriin ja                saatioiden kesken on luonut samanaikaisesti
12459: uudistavat asevoimiaan. Keski- ja Itä-Euroo-              edellytykset kriisinhallinnan muotojen uudis-
12460: pan maiden puolustusmenot ovat noin 4 pro-                tamiselle.
12461: senttia bruttokansantuotteesta.
12462:                                                           Sotilaallinen toiminta on useassa tapauksessa
12463: Baltian maat aloittivat puolustuksensa raken-             osa kansainvälisen yhteisön laaja-alaista ti-
12464: tamisen lähes tyhjästä, koska niillä ei neuvos-           lanteen vaikuttamiseen tähtäävää väliintuloa,
12465: tovallan aikana ollut kansallisia asevoimia.              johon kuuluu myös poliittisia, humanitaarisia
12466: Nekin hakevat NATO-jäsenyyttä puolustus-                  ja taloudellisia toimia. Tavoitteena on löytää
12467: ratkaisukseen.                                            poliittinen ratkaisu mahdollisimman nopeasti
12468:                                                           ja tehokkaasti sekä päästä pian konfliktin jäl-
12469: Euroopan perinteisesti liittoutumattomat maat             keiseen elvytykseen ja jälleenrakentamiseen.
12470: perustavat puolustuksensa kansallisiin ase-
12471: voimiinsa ja yleiseen asevelvollisuuteen. Liit-           Kriisinhallinnassa varaudutaan aiempaa laa-
12472: toutumattomien maiden (Irlanti, Itävalta,                 jemmin voimakeinojen käyttämiseen kansain-
12473: Ruotsi, Sveitsi, Suomi) puolustusmenot ovat               välisen yhteisön asettaman tehtävän suoritta-
12474: 
12475: 
12476:                                                      29
12477: miseksi. Laajennettu rauhanturvaaminen, joka           ovat saaneet keskeisen aseman, ja kriisinhal-
12478: eri yhteyksissä voi olla luonteeltaan myös             linnasta on tullut yksi NATOn pääasiallisista
12479: rauhan palauttamista tai rauhaanpakottamista,          toiminta-aloista. Tähän yhteyteen kuuluu
12480: poikkeaa perinteisestä YK:n rauhanturvaami-            myös Suomen ja Ruotsin Euroopan unionin
12481: sesta. Lähtökohtana on osapuolten suostumus,           HVK:ssa tekemä EU-WEU kriisinhallintaeh-
12482: mutta haasteena on niiden puuttuva kyky tai            dotus.
12483: halu myötävaikuttaa operaation toimeen-
12484: panoon. Siihen on tarvittaessa kyettävä ilman          Naton rauhankumppanuusohjelma kehittää
12485: osapuolten suostumista. Laajennettuja voima-           kumppanuusmaiden yhteistoimintavalmiuksia
12486: keinoja saatetaan tarvita myös vaikeissa olo-          rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä
12487: suhteissa, joissa kansainvälinen yhteisö pitää         NATO-maiden joukkojen kanssa. Asevoi-
12488: humanitaarisista syistä välttämättömänä puut-          mien yhteistoimintakyvyn kehittämisestä on
12489: tua tilanteeseen.                                      tullut rauhankumppanuuden merkittävä osa.
12490: 
12491: Uudenlaisen kriisinhallinnan tavoitteena on            Sotilaallinen kriisinhallinta edellyttää siihen
12492: laajojen valtuuksien ja sotilaallisen voiman           tarkoitetuilta joukoilta rakenteellista ja toi-
12493: näytön avulla luoda ennaltaehkäisevä vaiku-            minnallista uudistamista. Perinteiset kokoon-
12494: tus, jonka tuloksena voimakeinoihin ei joudu-          panot, taktiikka ja koulutus eivät sellaisenaan
12495: ta turvaamaan. IFOR/SFOR-operaatio on esi-             sovellu uusiin tehtäviin. Monikansallisen krii-
12496: merkki tällaisesta kansainvälisen yhteistyön           sinhallintaoperaation onnistumista edistävät
12497: ja voiman näytöstä.                                    ennakolta tapahtuva yhteinen suunnittelu ja
12498:                                                        harjoittelu sekä tehtävän ja toiminta-alueen
12499: Kansainvälinen yhteisö voi ryhtyä myös var-            vaatimusten mukaan organisoidut ja koulute-
12500: sinaiseen sotilaalliseen pakottamiseen, jossa          tut yhteistoimintakykyiset joukot. YK:n ja
12501: kiistan osapuoli - hyökkääjä - pakotetaan kan-         NATOn yhteistyönä toteutettavassa MCDA
12502: sainvälisen yhteisön hyväksymään ratkaisuun            (Military and Civil Defence Assets in Disas-
12503: riittävällä ja tarpeen mukaan hyökkäykselli-           ter Reliet) -ohjelmassa, johon Suomikin aktii-
12504: sellä voimankäytöllä. Väliintulon perustana .ei        visesti osallistuu, tähdätään sotilas- ja siviili-
12505: ole osapuolten hyväksymää sopimusta, vaan              viranomaisten entistä parempaan yhteistoi-
12506: YKn turvallisuusneuvoston päätös. Esimerk-             mintaan katastrofi- ja kriisitilanteiden edellyt-
12507: kinä on turvallisuusneuvoston valtuuttama              tämässä avustustoiminnassa.
12508: Kuwaitin itsenäisyyden palauttaminen ja Ira-
12509: kin lyöminen vuonna 1991.
12510:                                                        Suomen kokemukset sotilaallisesta krii-
12511: Euroopan yhteistyövaraiseen turvallisuuteen            sinhallinnasta
12512: kuuluu yhteisten valmiuksien luominen soti-
12513: laalliseen kriisinhallintaan. YK ja ETYJ on            Hallituksen turvallisuuspoliittisessa selonte-
12514: hyväksytty toimeksiantajiksi. Ne voivat myös           ossa vuonna 1995 määriteltiin Suomen
12515: johtaa omia rauhanturvatoimia, joskaan yh-             rauhanturva-ja kriisinhallintatoiminnalle ke-
12516: tään ETYJ-operaatiota ei ole toistaiseksi suo-         hittämislinjat. Niiden mukaan Suomen on
12517: ritettu. Suuntauksena on alueellisten järjestö-        luotava valmiudet aiempaa vaativampia hu-
12518: jen käyttäminen sotilaallisen kriisinhallinnan         manitaarisia ja rauhanturvatehtäviä varten.
12519: toimeenpanossa. NATO ja sen PtP-ohjelma                Selonteon ja eduskunnan vastauksen perus-
12520: 
12521: 
12522:                                                   30
12523: teella on puolustushallinnossa kehitetty val-           Makedonian operaatiossa rauhanturvajoukko-
12524: miutta kansainväliseen kriisinhallintaan.               ja käytetään ensi kertaa osana ennaltaeh-
12525:                                                         käisevää     diplomatiaa.    Merkittävimmät
12526: Rauhanturvalakia muutettiin joulukuussa                 rauhanturva- ja kriisinhallintavalmiuden ke-
12527: 1995. Sen perusteella Suomen on mahdollista             hittämiseen vaikuttaneet käytännön toiminnat
12528: osallistua YK:n ja ETY-järjestön valtuutta-             ovat viime aikoina olleet Bosnian
12529: miin rauhanturvaamisoperaatioihin, jotka täh-           IFOR/SFOR-operaatio ja osallistuminen NA-
12530: täävät kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden          TOn rauhankumppanuusohjelmaan.
12531: ylläpitämiseen tai humanitaariseen avustus-
12532: toimintaan ja siviiliväestön suojaamiseen.              Suomi tukee PfP:n vahvistamista ja kump-
12533: Lakimuutos mahdollisti Suomen osallistumi-              panimaiden osallistumista kriisinhallintatoi-
12534: sen perinteisen YK:n rauhanturvatoiminnan               mien suunnitteluun. PfP-ohjelman tulee olla
12535: ohella laajennettuun rauhanturvaamiseen,                tasapuolisesti avoin kaikille siitä kiinnostu-
12536: jonka erityisesti tarve humanitaariseen avus-           neille kumppanuusvaltioille. Yksittäisten
12537: tustoimintaan ja siviiliväestön suojaamiseen            maaohjelmien kahdenvälinen luonne tulee
12538: on tehnyt välttämättömäksi.                             Suomen mielestä säilyttää.
12539: 
12540: Osallistuminen NATOn johdolla toteutettuun,             Suomi on rauhankumppanuusohjelmassa
12541: joulukuussa        1995       käynnistyneeseen          osallistunut suunnittelu- ja tarkasteluproses-
12542: IFOR/SFOR -operaatioon Bosniassa on osoit-              siin (PARP), jonka avulla voidaan arvioida ja
12543: tanut Suomen tahtoa ja kykyä vaativiin ope-             kehittää joukkojen yhteistoimintakykyä krii-
12544: raatioihin, joiden avulla kriisien koettelemille        sinhallintatoimissa. Rauhankumppanuusoh-
12545: alueille palautetaan rauha kansainvälisen yh-           jelman laajentaminen tarjoaa Suomelle mah-
12546: teistyön avulla.                                        dollisuuden osallistua operaatioiden yhteiseen
12547:                                                         suunnitteluun NA TOn esikunnissa. Samalla
12548: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle huhtikuus-            PARP-prosessin avulla voidaan kehittään
12549: sa 1996 Suomen rauhanturva- ja humanitaa-               edelleen joukkojen yhteistoimintakykyä sekä
12550: risten valmiuksien kehittämistä koskevan se-            teknisesti että toiminnallisesti, mikä parantaa
12551: lonteon. Sen pääsisältönä oli erityisen val-            Suomen mahdollisuuksia toimia kansainväli-
12552: miusprikaatin muodostaminen ja koulutuksen              sissä kriisinhallintaoperaatioissa.
12553: aloittaminen puolustusvoimissa. Ensimmäis-
12554: ten vapaaehtoisten varusmiesten koulutus                Vakiintunut pohjoismainen rauhanturvayh-
12555: aloitettiin Porin Prikaatissa ja Panssariprikaa-        teistyö vahvistaa Suomen edellytyksiä osallis-
12556: tissa kesäkuussa 1996. Valmiusprikaatin en-             tua rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioi-
12557: simmäinen jääkärikomppania kotiutuu touko-              hin. Kokemukset sotilaallisesta kriisinhallin-
12558: kuussa 1997. Se osallistuu ennen reservin               tayhteistyöstä Pohjoismaiden kesken YK:n
12559: valmiusjoukoksi siirtymistä Norjassa järjes-            rauhanturvatehtävissä ja IFOR/SFOR-operaa-
12560: tettävään pohjoismaiseen PfP-rauhanturva-               tiossa ovat olleet erittäin hyviä. Yhteinen ko-
12561: harjoitukseen.                                          kemuspohja ja vakiintuneet toimintamallit
12562:                                                         tarjovat hyvät lähtökohdat yhteistyön edel-
12563: Perinteisen rauhanturvaamisen alalla Suomi              leen kehittämiselle.
12564: osallistuu YK:n valtuuttamiin ja johtamiin
12565: operaatioihin Lähi-idässä ja Makedoniassa.
12566: 
12567: 
12568:                                                    31
12569: NORDCAPS (Nordic Coordinated Arrange-                   Pohjois-Euroopan turvallisuuskehitykseen
12570: ment for Military Peace Support) on tulevai-            vaikuttavat merkittävästi Venäjän ja Baltian
12571: suuteen suunnattu yhteistyöjärjestelmä. Pyr-            maiden välisten ongelmien ratkaiseminen ja
12572: kimyksenä on syventää koulutus- ja materiaa-            niiden naapuruussuhteen kehittäminen ETY-
12573: liyhteistyötä sekä kerätä kokemukset eri ope-           Jin ja EN :n periaatteiden ja velvoitteiden mu-
12574: raatioista ja hyödyntää niitä pohjoismaista             kaisesti. Pohjoismaat samoin kuin koko EU ja
12575: kriisinhallintavalmiutta kehitettäessä.                 Yhdysvallat seuraavat ja tukevat tämän ta-
12576:                                                         voitteen saavuttamista.
12577: Suomi on tukenut Baltian maiden yhteisen
12578: rauhanturvapataljoonan BALTBAT:in koulu-                Pääministerikokouksen käynnistämä Visby-
12579: tusta. Voimavarojensa puitteissa Suomi osal-            prosessi lisää Itämeren alueen valtioiden yh-
12580: listuu myös toisen Baltian rauhanturvapatal-            teistyön turvallisuuspoliittista merkitystä.
12581: joonan suunnitteluun ja kehittämiseen.                  Saksan aloitteellisuus Itämeri-yhteistyössä on
12582:                                                         kasvanut. Itämerineuvoston toimintaedelly-
12583: 1. 7 Pohjois-Euroopan turvallisuus-                     tyksiä parantaa EU :n komission panoksen
12584:      kehitys                                            kasvu, jota Pohjoismaat ovat ajaneet. Unionin
12585:                                                         poliittinen sitoutuminen ja taloudellinen tuki
12586: Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja vakautta             ovat lisääntymässä myös Barentsin alueen
12587: koskevat haasteet kytkeytyvät koko maanosan             yhteistyössä.
12588: muutokseen, mutta alueen valtioiden keski-
12589: näisellä yhteistyöllä on kasvava merkitys nii-          Edistysaskeleet ja takaiskut Venäjän muutok-
12590: den ratkaisemisessa.                                    sessa tuntuvat välittömästi sen yhteistyössä
12591:                                                         naapureiden ja lähialueen maiden kanssa.
12592: Euroopan unionin voimistuva rooli lujittaa              Venäjän ja muiden osapuolten sitoutuminen
12593: vakautta Itämeren alueella. Unionin laajentu-           yhteistyön kehittämiseen vakauttaa Pohjois-
12594: miseen tähtäävä lähentymispolitiikka edistää            Euroopan tilannetta ja tukee Venäjän uudis-
12595: poliittisia ja taloudellisia uudistuksia Puolas-        tusten toteutumista.
12596: sa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa, jotka pyr-
12597: kivät määrätietoisesti unionin jäsenyyteen.             Näköpiirissä olevat ratkaisut NATOn laajen-
12598: Unionin kumppanuus- ja yhteistyöpolitiikka              tumispolitiikassa tuovat haasteen Pohjois-
12599: tukee Venäjän sitoutumista Euroopan muu-                Euroopan vakaudelle ja yhteistyölle. Epävar-
12600: tokseen ja vahvistaa alueellisen yhteistyön             muutta voidaan torjua vahvistamalla Pohjois-
12601: edellytyksiä Pohjois-Euroopassa.                        Eurooppaa koskevaa turvallisuuspoliittista
12602:                                                         yhteistyötä alueen ja sen ulkopuolisten mai-
12603: Pohjoismaat ovat kahdenvälisesti ja yhteis-             den ja järjestöjen kesken. Venäjän ja NATOn
12604: työssä edistäneet tärkeällä tavalla Baltian             suhteet vaikuttavat keskeisesti Pohjois-Euroo-
12605: maiden itsenäisyyden vahvistumista ja niiden            pan vakauteen. Alueen valtioiden oikeus vali-
12606: poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia uudis-        ta turvallisuusjärjestelynsä kuuluu olennaise-
12607: tuksia samoin kuin puolustuskyvyn kehittä-              na tekijänä vakauden ylläpitämiseen ja yhteis-
12608: mistä. Pohjoismais-balttilaisen yhteistyön              työn syventämiseen. Suomen ja Ruotsin näke-
12609: haaste lähivuosina on Baltian maiden valmis-            mykset alueen kehityksestä ovat samansuun-
12610: tautuminen ja sopeutuminen EU-integraati-               taisia.
12611: oon.
12612: 
12613:                                                    32
12614: TAE-sopimuksen sopeutuksen tavoitteena on             Suomen toimintakanavina ovat ETYJ, EU:n
12615: sotilaallisen vakauden vahvistaminen muuttu-          yhteinen toiminta, yhteistyö Ruotsin ja mui-
12616: neissa oloissa. Pohjois-Euroopassa se edellyt-        den Pohjoismaiden kanssa, tiivistyvät suhteet
12617: tää alueen erityisalasuhteiden ja myös sopi-          Baltian maihin, alueelliset yhteistyöfoorumit
12618: muksen ulkopuolella olevien maiden turvalli-          ja yhteistyö Venäjän kanssa sekä vuoropuhelu
12619: suusetujen huomioonottamista. Alueen va-              ja yhteistyö NATOn ja Yhdysvaltain kanssa.
12620: kautta voidaan edelleen tukea luottamusta ja
12621: turvallisuutta lisäävien toimien sekä PfP-yh-         Suomen tavoitteena on alueellisen yhteistyön
12622: teistyön avulla.                                      tehostaminen, EU:n pohjoisen ulottuvuuden
12623:                                                       merkityksen lisääminen sekä NATOn laajen-
12624: Suomi pyrkii Pohjois-Euroopan vakauden ja             tumisen seurausten hallinta Pohjois-Euroopan
12625: turvallisuuden vahvistamiseen osana Euroo-            alueellista vakautta lujittavalla tavalla. Suomi
12626: pan yhteisen turvallisuuden rakentamista.             seuraa tarkoin Pohjois-Euroopan sotilaallista
12627:                                                       asetelmaa ja sen muutoksia ja osallistuu soti-
12628:                                                       laallisen luottamuksen ja turvallisuuden lujit-
12629:                                                       tamiseen lähialueellaan.
12630: 
12631: 
12632: 
12633: 
12634:  2 370048                                        33
12635:                2. Sotilaallinen turvallisuusympäristö
12636: 
12637: 2.1 Pohjois-Euroopan muuttumaton                      START II -sopimuksen rajoitusten myötä
12638:     strateginen merkitys                              Kuolan alueella olevien strategisten ydinsu-
12639:                                                       kellusveneiden osuus Venäjän ydinaseistuk-
12640:                                                       sesta kasvaa. Ne muodostavat Venäjän vas-
12641: Kuolan niemimaan strateginen merki-
12642:                                                       taiskukyvyn rungon. Kuolan tukikohdista
12643: tys
12644:                                                       toimivien sukellusveneiden suojaaminen on
12645:                                                       Venäjälle ensiarvoinen kysymys, sillä aseval-
12646: Kylmän sodan aikana suurvaltojen vastak-
12647:                                                       vontasopimusten toteutuessa se joutuu luopu-
12648: kainasettelu korosti Norjan- ja Barentsinme-
12649:                                                       maan valtaosasta maalle sijoitettuja ohjuksi-
12650: ren strategista merkitystä. Tavanomaisten
12651:                                                       aan. Ydiniskukyvyn suojaamiseksi Venäjä
12652: joukkojen ja aseistuksen alalla Pohjois-Eu-
12653:                                                       pitää alueella merkittäviä tavanomaisia ase-
12654: rooppa oli kuitenkin Keski-Eurooppaan näh-
12655:                                                       voimia. Kuolan alueelle tukeutuu myös Ve-
12656: den sivusta-alue.
12657:                                                       näjän Pohjoinen laivasto, joka on Venäjän
12658:                                                       taivastoista tärkein. Laivaston infrastruktuuri
12659: Suurvaltojen intressit Euroopan pohjoisim-
12660:                                                       säilyy Kuolassa alusmäärän vähenemisestä
12661: massa osassa ovat luonteeltaan puolustuksel-
12662:                                                       huolimatta.
12663: lisia, vaikka Kuolan niemimaalle on tukeu-
12664: tuneena Venäjän strategisen ydinaseistuksen
12665:                                                       Kuolan tärkeys Venäjän puolustussuunnitte-
12666: keskeinen osa. Yhdysvaltojen mielenkiinto
12667:                                                       lussa sekä Euroopassa tapahtuneet geostrate-
12668: pohjoisiin alueisiin johtuu Venäjän strategi-
12669:                                                       giset muutokset ylläpitävät Pohjois-Euroopan
12670: sen ydiniskukyvyn keskittymisestä alueelle.
12671:                                                       sotilaspoliittista merkitystä. Venäjän asevoi-
12672: Venäjän strategiset sukellusveneet ovat Yh-
12673:                                                       mien rakennemuutos vahvistaa tätä kehitystä.
12674: dysvaltain kansalliseen turvallisuuteen vai-
12675:                                                       Läntiselle liittoutumalle Pohjois-Norja on
12676: kuttava peruskysymys. Tarve sukellusvenei-
12677:                                                       edelleen tärkeä valvontatutkien, elektronisen
12678: den valvontaan ja seurantaan on riippumaton
12679:                                                       tiedustelun, viesti- ja johtamisjärjestelmien
12680: maailmantilanteen muutoksista.
12681:                                                       sekä ilmavoimien sijoitusalue. Barentsinmeri
12682:                                                       tatjoaa Venäjälle ympärivuotisen pääsyn val-
12683: Ydinaseet eivät ole enää suurvaltasuhteita
12684:                                                       tamerille ja meriyhteydet Länsi-Siperian suu-
12685: hallitsevajännitystekijä. Yhdysvaltainja Ve-
12686:                                                       rille joille.
12687: näjän strateginen ydinasepariteetti säilyy.
12688: Kylmän sodan aikaista taloudellisesti rasitta-
12689:                                                       Norjan puolustuksen painopiste pohjoi-
12690: vaa massiivista ydinpelotevoimaa on voitu
12691: merkittävästi laskea. Vuosina 1991 ja 1994            sessa
12692: allekirjoitettujen START I ja II -sopimusten
12693: tavoitteena on aluksi vähentää, ja vuoteen            Norjan turvallisuuspolitiikka nojaa NATOn
12694: 2003 mennessä täysin poistaa, kriisitilantees-        jäsenyyteen. Euroopan unionin ulkopuol~ll.e
12695: sa strategista epävakautta luovat monikärkiset        jättäytyneelle Norjalle on tärkeää, että pohJOI-
12696: maalle sijoitetut mannertenväliset ICBM-oh-           sen sivustan ja Norjan merkitys NATOssa
12697: jukset. Venäjä ei ole vielä ratifioinut START         säilyy, vaikka meriyhteyksien turvaaminen
12698: II -sopimusta.                                        Yhdysvaltain ja Euroopan välillä ei enää ole
12699:                                                       niin korostuneessa asemassa kuin kylmän
12700:                                                       sodan aikana.
12701: 
12702:                                                  34
12703: Norjassa ollaan oltu huolestuneita NATOn ja            vinä. NATOn vahvennukset, jotka koostuvat
12704: erityisesti Yhdysvaltain mielenkiinnon suun-           lähinnä amerikkalaisista, englantilaisista, hol-
12705: tautumisesta Euroopan eteläiseen sivustaan ja          lantilaisista ja saksalaisista joukoista, ovat
12706: liittokunnan laajentumiseen. Norja on pyrki-           miesvahvuudeltaan enimmillään 70-80 000
12707: nyt kiinnittämään huomiota asemaansa mm.               sotilasta. Pohjois-Euroopan strateginen tilan-
12708: painottamalla TAE-sopimuksen sivustasään-              ne ei tältä osin ole muuttumassa. Yhdysvallat
12709: töjen merkitystä. Norja haluaa samalla kehit-          edellyttää kuitenkin Norjan osallistuvan liitto-
12710: tää suhteitaan Venäjään, jonka kanssa sillä on         laisvahvennuksista aiheutuviin kustannuksiin
12711: yhteisiä etuja jaettavana Barentsin alueen             aikaisempaa enemmän.
12712: luonnonvarojen hyödyntämisessä ja ympäris-
12713: tönsuojelussa. Yhteistyötä jarruttaa kiista            Norjan puolustussuunnittelun painopiste on
12714: mannerjalustan jaosta.                                 pohjoisessa. Tavoitteena on Pohjois-Norjan
12715:                                                        joukkojen liikkuvuuden ja tulivoiman tuntuva
12716: Kylmän sodan jälkeen on Norjassa aloitettu             lisääminen. Maavoimien sotamateriaalia uusi-
12717: merkittävä puolustusvoimien uudelleenorga-             taan Yhdysvaltain 1950- ja 1960-luvuilla toi-
12718: nisointi. Norjan turvallisuusratkaisu perustuu         mittaman kaluston poistuessa käytöstä. Nor-
12719: edelleen NATO- liittolaisten tukeen. Norjan            jan maavoimiin jää uudistuksen jälkeen kuusi
12720: omien asevoimien tehtäväksi on määritetty              sodan ajan prikaatia, joista neljä ryhmitetään
12721: ajallisesti rajoitettu maahantunkeutumisen             Pohjois-Norjaan. Sodan ajan maavoimiin
12722: torjuminen. Norjaan on 1950-luvulta lähtien            kuuluu lisäksi 18 erillistä pataljoonaa sekä
12723: rakennettu NATOn infrastruktuuri ennakko-              paikallisesti toimivat kodinturvayksiköt
12724: varastoineen, jotka mahdollistavat sotilaallis-        Maavoimien kokonaisvahvuus on 100 000
12725: ten vahvennusten vastaanottamisen kriisiti-            sotilasta, mikä voidaan lähes kaksinkertaistaa
12726: lanteessa.                                             liittolaisvahvennuksin. Kodinturvajoukkojen
12727:                                                        määrä on 75 000 sotilasta. Sodan aikana ne
12728: Norjassa on yhdeksän NATOn käyttöön tar-               liitetään maavoimiin paikallisjoukkoina.
12729: koitettua lentotukikohtaa. Niistä neljä Etelä-
12730: Norjassa sijaitsevaa kenttää on 1990-luvulla   Norjan merivoimien päätehtäviä ovat maihin-
12731: jätetty pois amerikkalaisten käytöstä Yhdys-   nousun torjunta ja liittolaisten vahvennuskul-
12732: valtain budjettisupistusten vuoksi. Amerikka-  jetusten suojaaminen. Merivoimien taistelu-
12733: laisille vahvennuksille tarkoitettujen viiden  alusten määrä vähenee, mutta niiden suoritus-
12734: lentokentän vastaanottokyky on useita laivu-   kyky kasvaa. Ilmavoimissa valmistellaan uu-
12735: eita. Tukikohtiin on valmiiksi varastoitu      sien hävittäjäkoneiden hankintaa vanbentuvan
12736: poltto- ja voiteluaineet sekä ampumatarvik-    kaluston korvaamiseksi. TAE-sopimuksen
12737: keet ja varaosat. Yhdysvaltain lentotu-        mukaan Norjalla saa olla enintään 100 taiste-
12738: kialusosastot kykenevät tarvittaessa vahvista- lulentokonetta. Maavoimilla on raskasta ka-
12739: maan Norjan ilmapuolustusta merkittävästi.     lustoa 170 taistelupanssarivaunua, runsaat
12740:                                                200 panssaroitua taisteluajoneuvoa ja vajaat
12741: Vaikka Norjaan suunniteltujen liittolaisvah- 300 tykistöasetta. Liittolaisten ennakkovaras-
12742: vennusten määrä on vähentynyt kylmän so- tointi ja vahvennusjoukkojen mukanaan tuo-
12743: dan aikaisesta tilanteesta, NA TOn sotilaalli- ma kalusto nostavat kuitenkin aseistuksen
12744: nen läsnäolo pohjoisilla alueilla ja varsinkin määrää kriisitilanteessa.
12745: Yhdysvaltain tuki Norjalle jatkuvat merkittä-
12746: 
12747: 
12748:                                                   35
12749: Norjan puolustusmenot olivat vuonna 1996                 muuttunut rannikonpuolustukseksi. Pietarin
12750: noin 17 mrd markkaa, mikä on noin 2,9 pro-               teollisuus- ja väestökeskittymän vuoksi Itä-
12751: senttia BKT:sta. Puolustusbudjetissa oli reaa-           meri on edelleen Venäjälle elintärkeä poliitti-
12752: likasvua ensimmäisen kerran 1990-luvulla.                nen, taloudellinen ja sotilaallinen vaikutus-
12753: Norja on käyttänyt vuosina 1976-96 keski-                alue.
12754: määrin noin 3,0 prosenttia BKT:stä maan-
12755: puolustukseen.                                           Itämeren sotilaspoliittiset muutokset ovat
12756:                                                          parantaneet Tanskan strategista asemaa.
12757: Syksyllä 1995 Norja poisti 1950-luvun lopul-             Tanska ei ole enää lännen puolustuksen etu-
12758: la asettamansa NATOn harjoitustoiminnan                  vartio. Se on voinut muuttaa asevoimiensa
12759: rajoitukset Ruijan läänistä. Samalla lievennet-          organisaatiota ja tehtäviä yhä selvemmin krii-
12760: tiin liittolaisten sota-alusten ja lentokoneiden         sinhallintaa varten. Tanska on 1990-luvulla
12761: liikkumisrajoituksia NATOn rauhankump-                   perustanut kansainvälisiin kriisinhallintateh-
12762: panuusharjoitusten mahdollistamiseksi.                   täviin soveltuvan nopean toiminnan prikaatin.
12763: 
12764:                                                          Tanskalla on noin 350 taistelupanssarivaunua,
12765: 2.2 Itämeren uusi tilanne                                runsaat 300 panssaroitua taisteluajoneuvoa,
12766:                                                          lähes 500 tykistöasetta sekä 12 taisteluheli-
12767: Sotilaspoliittiset muutokset                             kopteria ja vajaat 70 taistelulentokonetta. Ka-
12768:                                                          lustomäärät ovat lähellä TAEn ylärajaa. Tans-
12769: Saksan yhdistyminen, Varsovan liiton lak-                ka on aktiivinen Itämeri-politiikassaan ja tu-
12770: kauttaminen ja Neuvostoliiton hajoaminen                 kee voimakkaasti NATOn laajentumista
12771: ovat muuttaneet syvällisesti Itämeren etelä- ja          Keski-Eurooppaan ja Baltian maihin.
12772: itäosien sekä Suomen eteläisen lähialueen
12773: tilannetta. Baltian maiden itsenäisyys on pa-            Kylmän sodan aikana Puolaan oli sijoitettu
12774: lautunut. Etelä-Ruotsin· sotilaallinen asema on          Varsovan liiton toisen portaan iskuvoimat,
12775: parantunut olennaisesti, koska sotilaalliseen            joista osa oli neuvostojoukkoja. Varsovan
12776: puolustussuunnitteluun keskeisesti vaikutta-             liiton lakkauttamisen jälkeen läntisimmät
12777: nut hyökkäysuhka Baltian suunnasta poistui.              venäläisjoukot on ryhmitetty Kaliningradiin.
12778: NATOn mahdollinen laajentuminen Puolaan                  Puola pyrkii aktiivisesti NATOn jäseneksi.
12779: on lisätekijä, joka vaikuttaa erityisesti Liettu-
12780: an asemaan.                                              Puolan maavoimilla on runsaat 1 700 panssa-
12781:                                                          rivaunua, noin 1 500 panssaroitua taisteluajo-
12782: NATOn mahdollisuudet suunnata voimaa                     neuvoaja saman verran tykistöaseita. Puolan
12783: Itämeren alueelle ja sen ilmatilaan ovat pa-             ilmavoimilla on noin 400 taistelulentokonetta
12784: rantuneet, samalla kun Venäjän kyky ja mah-              ja 90 taisteluhelikopteria. Rauhan aikana
12785: dollisuudet ovat kaventuneet. Venäjän Itäme-             Puolalla saa enimmillään olla 234 000 sotilas-
12786: ren laivasto tukeutuu Suomenlahden pohjuk-               ta, mutta vahvuutta jouduttaneen taloudelli-
12787: kaan sekä Kaliningradin alueelle. Venäjä on              sista syistä supistamaan.
12788: menettänyt Baltian alueen satamat ja lentotu-
12789: kikohdat sekä ilmavalvonta-ja -torjunta-ase-             Itämeren eteläosassa tapahtuneiden muutos-
12790: mat. Kehityksen seurauksena Venäjän meri-                ten vuoksi Saksa on noussut entistä selvem-
12791: puolustus on siirtynyt Pohjois-Itämerelle ja             min johtavaan asemaan. NATOn laajentumi-
12792: 
12793: 
12794:                                                     36
12795: sen ja uudelleen organisoinnin seurauksena               eellinen puolustuskyky. Yhteenkuuluvuutta ja
12796: on todennäköistä, että Saksan asema edelleen             puolustuksen uskottavuutta pyritään lisää-
12797: vahvistuu. Saksalla tulee olemaan keskeinen              mään yhteisillä hankkeilla, joista voidaan
12798: osuus uusien jäsenmaiden liittämisessä NA-               mainita erityisesti kriisinhallintatehtäviin tar-
12799: TOn organisaatioon. Saksa on muuttanut suh-              koitettu pataljoona (BALTBAT) ja alueelli-
12800: tautumistaan sotilaalliseen kriisinhallintaan ja         nen ilmavalvontajärjestelmä (RAI). Kolmas
12801: osallistuu Bosnian vakautusoperaatioon SFO-              hanke on yhteisen raivaajalaivueen perusta-
12802: Riin taistelujoukoin.                                    minen maiden laivastoyksiköistä (BALT-
12803:                                                          RON). Näiden hankkeiden onnistuminen on
12804: Saksan asevoimien rauhan ajan enimmäisvah-               ulkopuolisen tuen varassa.
12805: vuus on 345 000 sotilasta. Reservissä on li-
12806: säksi 300 000 sotilasta. Saksan asevoimilla on           Viron puolustuksen kehittäminen
12807: noin 2 600 taistelupanssarivaunua, lähes 4
12808: 000 panssaroitua taisteluajoneuvoa, 2 000                Viron puolustuspolitiikan päämääränä on en-
12809: tykistöasetta, noin 250 taisteluhelikopteriaja           nakolta estää maahan kohdistuva aseellinen
12810: lähes 500 taistelulentokonetta. Nykyiset ka-             hyökkäys riittävän puolustuskyvyn avulla.
12811: lustomäärät ovat selvästi TAEn enimmäis-                 Tähän nähdään kaksi rinnakkaista keinoa:
12812: määrien alapuolella.                                     omien puolustusvoimien luominen ja turvalli-
12813:                                                          suustakuiden hankkiminen.
12814: Saksan, Tanskan ja Puolan merkitys Itämeren
12815: alueen tulevissa turvallisuusjärjestelyissä riip-        Viron puolustusvoimat koostuu rauhan aikana
12816: puu keskeisesti NATOn rakenneuudistuksesta               vakinaisista joukoista ja suojeluskunnasta.
12817: ja liiton avautumisesta itään. Saksan poliittis-         Maavoimien vahvuus on 3 900 miestä, joista
12818: ta ja taloudellista painoarvoa täydentää sen             noin 2 600 on varusmiehiä. Vapaaehtoisuu-
12819: johtava sotilaallinen asema NA TOn Keski-                teen perustuvaan suojeluskuntaan kuuluu noin
12820: Euroopan vastuualueella.                                 7 000 jäsentä. Sisäasiainministeriön alaisen
12821:                                                          rajavartiolaitoksen vahvuus on noin 2 600
12822: Baltian maiden puolustuskyky                             henkilöä. Viron rajavartiolaitoksen kyky luo-
12823:                                                          tettavaan rajavalvontaan on kehittynyt hyväk-
12824: Pohjoismaat ja useat NATOn jäsenmaat tuke-               si. Viron puolustusmenot olivat vuonna 1996
12825: vat aktiivisesti Baltian maiden puolustusky-             noin 200 miljoonaa markkaa ja niiden osuus
12826: vyn rakentamista. Lännessä nähdään tärkeänä              valtion budjetista neljä prosenttia.
12827: lisätä Viron, Latvian ja Liettuan keskinäistä
12828: yhteistyötä. Maiden sotilaallinen voima on               Suomi tukee merkittävästi Viron puolustus-
12829: vähäinen. Niillä on yhteen laskienkin vain               voimien kehittämistä. Vuodesta 1992 lukien
12830: noin 11 000 vakinaisen väen sotilasta eli                Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Maan-
12831: kymmenkunta pataljoonaa, jotka ovat lähes                puolustusopistossa on koulutettu yli sata viro-
12832: kokonaan ilman raskasta aseistusta. Lisäksi              laista upseeria ja aliupseeria. Virolie on toi-
12833: mailla on noin 30 000 sotilasta reservissä tai           mitettu vanhempaa, mutta edelleen käyttökel-
12834: puolisotilaallisissa joukoissa.                          poista koulutusmateriaalia. Upseerikoulutus
12835:                                                          Suomessa jatkuu sekä peruskoulutuksena että
12836: Baltian mailla on mahdollisuudet aikaa myö-              pataljoonan komentajan tehtäviin valmistava-
12837: ten kehittää hyökkäyskynnystä kohottava alu-             na jatkokoulutuksena.
12838: 
12839: 
12840:                                                     37
12841: Maaliskuussa 1996 hallitus päätti, että Suomi             arvioidaan säilyvän lähes nykytasolla seuraa-
12842: voi lähettää palveluksessa olevia upseereita              vat vuodet. Valmius liikekannallepanoon on
12843: Viroon asiantuntijatehtäviin. Suomi ei ole                laskenut asevoimien yleisen tilan nopean hei-
12844: toistaiseksi toimittanut aseita Viroon. Siihen            kentymisen vuoksi.
12845: voidaan kuitenkin ryhtyä asevientiä koskevia
12846: yleisiä menettelytapoja noudattaen.                       Leningradin sotilaspiirin asema on Euroopas-
12847:                                                           sa tapahtuneen geostrategisen siirtymän seu-
12848: Viron ja Suomen välinen yhteistyö on kirjattu             rauksena muuttunut. Sotilaspiiri kuuluu nyt
12849: syksyllä 1996 Suomen rauhankumppanuusoh-                  Moskovan ja Pohjois-Kaukasian ohella V enä-
12850: jelmaan. Suomi korostaa Viroon eri suunnilta              jän ensi linjan sotilaspiireihin, joilla on etusi-
12851: tulevan avun koordinoinoin tarvetta ja on il-             ja asevoimia kehitettäessä. NATOn laajentu-
12852: moittanut valmiutensa toimia Viron tukena                 minen korostaa entisestään näiden sotilaspii-
12853: koordinoinnissa. Suomi myönsi Virolie vuon-               rien asemaa Venäjän sotilaallisessa suunnitte-
12854: na 1996 lähialuetukivaroja puolustuksen ke-               lussa.
12855: hittämiseen 800 000 mk ja vuonna 1997 kaksi
12856: miljoonaa markkaa. Virolie vuodesta 1992                  Leningradin sotilaspiiri on ainoa Venäjän
12857: alkaen annetun koulutustuen laskennallinen                sotilaspiireistä, jolla on maaraja NATOn
12858: arvo on useita kymmeniä miljoonia markkoja.               kanssa ja jolla on myös meripuolustusvelvoi-
12859:                                                           te. Sen alueella sijaitsevat Venäjän tärkein
12860:                                                           telakkateollisuus, strategisesti tärkeä Arkan-
12861: 2.3 Venäjä sotilaallisena suurvaltana                     gelin ilmapuolustusalue ja ainoa Venäjän
12862:     Pohjois-Euroopassa                                    maaperällä sijaitseva avaruuskeskus (Ple-
12863:                                                           setsk).
12864: Pohjois-Euroopassa sijaitsee useita Venäjälle
12865: strategisesti tärkeitä alueita. Pietari on poliit-        Lähialueen joukot ja niiden tilanne
12866: tinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus,
12867: jolla on historialliset ja kasvavat yhteydet              Venäjän vetäytyminen Keski-Euroopasta ja
12868: läntiseen Eurooppaan. Leningradin sotilaspii-             Baltiasta johti joukkojen uudelleenryhmittä-
12869: ri on merkitykseltään keskeinen. Maan ta-                 miseen. Sen seurauksena eri puolustushaaro-
12870: vanomaisten asevoimien suorituskyvyn hei-                 jen ja aselajien yksiköiden määrä Leningradin
12871: kentyminen korostaa ydinaseiden ja erityises-             sotilaspiirin alueella on jonkin verran kasva-
12872: ti Kuolassa olevan ydinaseistuksen merkitys-              nut 1990-luvun alusta lähtien. Aseellisten
12873: tä. Itämeren suunnalla Venäjän intressit liitty-          voimien henkilöstömäärän arvioidaan kuiten-
12874: vät ennen kaikkea maan sydänalueiden puo-                 kin viime vuosina laskeneen alle 300 OOO:n.
12875: lustamiseen ja meriyhteyksien säilyttämiseen.             Sotilaspiirin aseistuksen laatu on parantunut
12876:                                                           ja määrä pysynyt 1990-luvulla korkeana.
12877: Venäjän rauhanajan asevoimien vahvuus on                  TAE-sopimus ei ole tuonut merkittävää muu-
12878: pudonnut noin puoleen Neuvostoliiton aikai-               tosta asiantilaan. Leningradin sotilaspiirin
12879: sesta lähtötasosta. Aseellisissa joukoissa pal-           alueella arvioidaan olevan lähes 1 000 taiste-
12880: velee yhteensä yli 2 miljoonaa miestä, joista             lupanssarivaunua, noin 1 600 panssaroitua
12881: puolustusministeriön alaisissa asevoimissa                taisteluajoneuvoaja runsaat 1 000 tykistöaset-
12882: noin 1,5 miljoonaa. Sodan ajan joukkoja ei                ta.
12883: ole oleellisesti supistettu, ja niiden määrän
12884: 
12885:                                                      38
12886: TAE -sopimus ei aseta rajoituksia aseistuksen          on jakaantunut Pietarin ja Kaliningradiin tuki-
12887: laadulliselle kehittämiselle ja vanhan kaluston        kohtiin. Itämeren laivaston 6 sukellusvenettä
12888: korvaamiselle. Maavoimien kaluston uusimi-             ja noin 30 suurehkoa pinta-alusta eivät ole
12889: sen myötä Leningradin sotilaspiirin joukkojen          täydessä taisteluvalmiudessa, eikä laivasto
12890: liikkuvuus ja tulivoima ovat kasvaneet mer-            kykene laajoihin merisotatoimiin. Itämeren
12891: kittävästi. Määrärahasupistukset ovat toisaalta        alueen maihinnousujoukkojen koulutustaso
12892: vaikeuttaneet joukkojen koulutusta ja huoltoa.         on ylläpidetty.
12893: Sotilaspiirin materiaalinen potentiaali säilyy
12894: varteenotettavana ilman kalustouudistuksia-            Kaliningradin alue on menettänyt entisen ase-
12895: kin arviolta seuraavat kymmenen vuotta.                mansa Varsovan liiton Keski-Euroopanjouk-
12896:                                                        kojen sivustan suojana ja huoltokeskuksena.
12897: Venäjän luoteisosaan ryhmitetty lentokoneka-           Muusta Venäjästä erillään olevalla alueella
12898: lusto on kuluneella vuosikymmenellä pääosin            asuu noin 900 000 henkeä. Sinne on ryhmitet-
12899: uusittu, ja koneiden suorituskyky on monin-            ty 65 000 sotilasta ja runsaasti ilma- ja pans-
12900: kertaistunut. Kokonaisvahvuudeksi arvioi-              sarivoimia. Maayhteys alueelle kulkee Liettu-
12901: daan 650 lentokonetta, joista noin 230 on              an ja Valkovenäjän läpi. Kaliningradin merki-
12902: meri-ilmavoimilla ja 190 ilmapuolustus-                tys kaupallisena satamanaja eteentyönnettynä
12903: joukoilla.     Loput      ovat    ilmavoimien          sotilaallisena tukikohtana säilyy.
12904: pommitus-, rynnäkkö- ja torjuntahävittäjiä.
12905: Leningradin sotilaspiirin alueelle on lisäksi
12906: sijoitettu arviolta 500 helikopteria. Taloudel-        Venäjän asevoimien kehittäminen
12907: lisista syistä kaluston käytettävyys ja henki-
12908: löstön koulutuksellinen valmius heikkenevät.           Venäjän asevoimien suunnitteilla olevaan
12909: Venäjän tavoitteena on parantaa valmiutta              reformiin kuuluu nykyistä pienemmän mutta
12910:  suurten lentokoneosastojen nopeaan siirtoon           tehokkaamman armeijan muodostaminen.
12911: alueelta toiselle.                                     Uudistuksen tarkoituksena on luoda asevoi-
12912:                                                        mat, jotka kykenevät vastaamaan 21. vuosisa-
12913: Leningradin sotilaspiirissä on aikaisemman             dan vaatimuksiin.
12914: kolmen sijasta nykyisin neljä operatiivista
12915: ohjusprikaatia, joiden ohjuslavettien määrä on         Arvion mukaan asevoimien rauhan ajan vah-
12916: noussut 1990-luvulla. Ohjusten kantama on              vuus laskisi noin 1,2 miljoonaan mieheen.
12917: 70 - 450 kilometriä, ja ne voidaan varustaa            Huonosti varustetut ja vajaasti miehitetyt
12918: tavanomaisin, kemialiisin tai ydinkärjin. Suo-         joukko-osastot muutetaan liikekannalle-
12919: men lähialueella on lisäksi runsaasti lentoko-         panokeskuksiksi. Jäljelle jääneiden rauhan
12920: neita, jotka soveltuvat taktisten ydinaseiden          ajan joukkojen valmiutta nostetaan ja niiden
12921: kuljettamiseen.                                        koulutusta tehostetaan. Tärkeimpiin suuntiin
12922:                                                        luodaan eri puolustushaarat käsittäviä, taiste-
12923: Pohjoisen ja Itämeren laivastojen alusmäärät           luvalmiita joukkoja. Laajan maan puolusta-
12924: ovat viime vuosien aikana supistuneet noin             miseen tarvitaan edelleen myös suuri määrä
12925: puoleen neuvostolaivaston ajoista. Pohjoiseen          liikekannallepanossa perustettavia joukkoja.
12926: laivastoon kuuluu 20 strategista ydinsukel-
12927: lusvenettä, lähes 60 muuta sukellusvenettä ja          Johtamista tukeva välineistä, täsmäaseet sekä
12928: yli 50 suurta pinta-alusta. Itämeren laivasto          muu moderni aseteknologia ovat asevoimien
12929: 
12930: 
12931:                                                   39
12932: kehittämisen painopistealueita. Joukkojen              strategisesti vähemmän tärkeille alueille.
12933: liikkuvuudelle asetetaan korkeat vaatimukset.          Kuolan ja Pietarin strateginen merkitys koh-
12934: Myös perinteistä asevoimaa, mihin kuuluvat             distaa Venäjän sotilaallisen mielenkiinnon
12935: panssarivoimat, tykistö ja käsiaseet, kehite-          Suomen lähialueille.
12936: tään. Sotatekninen tutkimus- ja kehitystyö
12937: tähtää siihen, että asevoimien uudelleen va-           2.4 Ruotsin puolustuksen linjaukset
12938: rustaminen voidaan aloittaa vuosituhannen
12939: vaihteen jälkeen.                                      Ruotsi on linjannut turvallisuuspolitiikkansa
12940:                                                        tavoitteet puolustuspäätöksessä, joka hyväk-
12941: Leningradin sotilaspiiriin kuuluvien joukko-           syttiin valtiopäivillä joulukuussa 1996.
12942: jen operatiivista valmiutta pyritään lisäämään
12943: samalla kun joukkojen määrä alueella laskee.           Ruotsin puolustuspolitiikan lähtökohtana on
12944: Leningradin sotilaspiirissä arvioidaan tulevai-        sotilaallinen liittoutumattomuus, jotta se voisi
12945: suudessa olevan yhdestä kahteen muita kor-             olla puolueeton mahdollisen sodan aikana.
12946: keammassa valmiudessa olevaa divisioonaa               Periaatelinjaus edellyttää vahvan ja uskotta-
12947: ja muutama prikaati. Asevoimien strategisen            van puolustuksen ylläpitämistä. Itämeren ja
12948: kuljetuskyvyn ja liikkuvien voimien kehitys            pohjoiskalotin sotilaspoliittinen tilanne mää-
12949: parantaa mahdollisuuksia vahventaa etulinjan           rittävät Ruotsin puolustuskyvylle asetettavat
12950: sotilaspiirejä. Koska Leningradin sotilaspiiri         vaatimukset. Itämeren alueen turvallisuuspo-
12951: on Venäjän puolustuksen kannalta tärkeä,               liittinen kehitys ei ole kylmän sodan jälkeen
12952: sinne varastoidaan runsaasti materiaalia. Lii-         vakiintunut. Ruotsin etujen mukaista on sy-
12953: kekannallepanoyhtymien määrä säilytetään               ventää ja laajentaa Itämeren alueen yhteistyö-
12954: todennäköisesti ennallaan.                             tä.
12955: 
12956: Venäjän luoteiselle alueelle sijoitettavien il-        Ruotsi arvioi Pohjolan sotilaallisen merkityk-
12957: mavoimien määrä pienenee samalla kun len-              sen kasvaneen suhteessa Keski-Eurooppaan.
12958: toyhtymien käyttöperiaatteet muuttuvat entis-          Ruotsin käsityksen mukaan TAE-sopimuksen
12959: tä joustavammaksi. Lähialueelle sijoitetaan            uudet sivustamääräykset sallivat Venäjän pe-
12960: monikäyttöistä lentokonekalustoa. Lentävän             rustaa aikaisempaa enemmän korkeassa val-
12961: henkilöstön koulutustaso on vähäisten lento-           miudessa olevia yksiköitä Leningradin soti-
12962: tuntimäärien vuoksi heikentynyt, ja sen pa-            laspiirin alueella.
12963: lauttamiseen menee useita vuosia.
12964:                                                        Ruotsin puolustuspäätöksessä kaudelle 1997 -
12965: Itämeren laivaston tehtävänä on rannikon-              2001 arvioidaan, että Venäjän heikkouden ja
12966: puolustus. Aluskaluston määrä pysyy siksi              NATOn puolustuksellisuuden vuoksi suurso-
12967: suhteellisen pienenä. Pietari on tulevaisuudes-        dalta puuttuvat poliittiset edellytykset. Suur-
12968: sakin Venäjän merivoimien tärkein huolto- ja           hyökkäyksen uhka Ruotsia vastaan on toistai-
12969: koulutuskeskus.                                        seksi poistunut, joten puolustusvalmiutta voi-
12970:                                                        daan laskea. Nykyisessä tilanteessa Ruotsin
12971: Sotilaallinen voima Venäjän luoteisosissa              puolustusvoimat varautuu ensisijaisesti rajoi-
12972: säilyy suhteellisesti tarkastellen korkealla           tettuun maahyökkäykseen Pohjois-Ruotsiin ja
12973: tasolla. Venäjän taloudellisten vaikeuksien            strategiseen yllätyshyökkäykseen Keski-
12974: pakottamat joukkojen supistukset suunnataan            Ruotsin avainalueille.
12975: 
12976: 
12977:                                                   40
12978: Ruotsissa sotilaallista uhkaa tarkastellaan              Tavoitteena on vuosituhannen vaihteeseen
12979: kolmiportaisella mallilla: hyökkäys aseissa              mennessä poistaa sellaiset joukot ja asejärjes-
12980: olevilla joukoilla, hyökkäys uudelleen käyt-             telmät, jotka eivät täytä tulevaisuuden taiste-
12981: töön otetuilla nimellisesti lakkautetuilla jou-          lukentän vaatimuksia. Asevoimien kehittämi-
12982: koilla sekä hyökkäys pitkällä aikavälillä kehi-          sen perusajatuksena on lisätä joukkojen liik-
12983: tettävillä ja uudistettavilla asevoimilla. Ruot-         kuvuutta, tulivoimaa ja suojaa. Tehokkaan
12984: sin puolustusvalmiutta varaudutaan kohotta-              tiedustelun sekä liikkuvien johtamisjärjestel-
12985: maan tällaista uhkaa vastaan noin vuoden                 mien merkitys korostuu asevoimien kaikilla
12986: varoitus- ja valmistautumisajan puitteissa.              tasoilla. Asejärjestelmien kehittämisessä huo-
12987:                                                          mioidaan lisääntyvä tarve pystyä toimimaan
12988: Ruotsi on kuluneen puolustuspäätöskauden                 osana monikansallisia joukkoja.
12989: (1992 - 96) aikana supistanut sodan ajan
12990: joukkojen vahvuutta ja korostanut materiaali-            Maavoimien sodan ajan joukkojen (kodintur-
12991: sen valmiuden kehittämisen tärkeyttä. Ase-               va ml) kokonaisvahvuus on puolustuspäätök-
12992: tuotanto pyritään pitämään korkeana, jotta               sen mukaan 2000-luvun alussa 485 000 soti-
12993: edellytykset lisätä asevoimien vahvuutta kye-            lasta. Ruotsin sodan ajan puolustusvoimien
12994: tään ylläpitämään. Uudessa puolustuspäätök-              rungon muodostavat 13 maavoimien prikaa-
12995: sessä jatketaan samalla peruslinjalla. Tämä              tia, 13 taistelukonelaivuetta, 24 pintataistelu-
12996: edellyttää kriisien havaitsemista riittävän              alusta ja 9 sukellusvenettä. Puolustuspäätös-
12997: aikaisin, jotta poliittiset päätökset lisäjoukko-        kauden lopulla Ruotsilla on lähes 300 uutta
12998: jen kouluttamisesta ja varustamisesta ehdi-              tai modernisoitua Leopard 2 -taistelupanssari-
12999: tään tehdä.                                              vaunua, lähes 1 500 panssaroitua taisteluajo-
13000:                                                          neuvoa ja yli 200 Gripen- monitoimihävittä-
13001: Ruotsin puolustusmenot ovat suunniteltujen               jää.
13002: supistusten jälkeenkin noin 23 miljardia
13003: markkaa vuodessa. Ruotsi on viimeiset 20                 Ruotsin puolustuskyvyn arvioidaan säilyvän
13004: vuotta käyttänyt vuosittain keskimäärin 2,8              2000-luvulle siirryttäessä turvallisuusympä-
13005: prosenttia BKT:sta puolustusmenoihin, mikä               ristöön nähden uskottavana. Asevoimien pe-
13006: 20 vuoden aikana on merkinnyt noin 500 mrd               rusvalmiuden lasku asettaa kuitenkin kasva-
13007: markkaa puolustukseen. Ruotsin, Norjan ja                vat vaatimukset poliittisen johdon enna-
13008: Suomen puolustusmenoja 1990-luvulla on                   koivalle päätöksenteolle kansainvälisen tilan-
13009: verrattu liitteessä 1.                                   teen kiristyessä.
13010: 
13011: Ruotsi supistaa uudessa tilanteessa erityisesti
13012: sodan ajan maavoimia. Prikaatien määrän
13013: vähentäminen ei merkittävästi laske puolus-
13014: tuskykyä, koska jäljelle jäävät joukot varuste-
13015: taan entistä nykyaikaisemmalla kalustolla.
13016: 
13017: 
13018: 
13019: 
13020:                                                     41
13021: 2.5 Sotilaallinen turvallisuusympä-                 Venäjä ylläpitää merkittävää sotilaallista voi-
13022:     ristö Suomen kannalta                           maa ja valmiutta Kuolan alueella sekä eteläs-
13023:                                                     sä Pietarin alueella. Pääosa Leningradin soti-
13024: Suomen sotilaspoliittisen aseman määrittävät        laspiirin varuskunnista ja tukikohdista sijait-
13025: sijainti Venäjän naapurina ja osana Pohjois-        see enintään parin sadan kilometrin etäisyy-
13026: Euroopan geopoliittista kokonaisuutta. Suo-         dellä Suomen itärajasta.
13027: men ydinalue sijoittuu Itämeren ääreen ja
13028: pohjoisosa rajautuu Venäjän strategisesti tär-      Sotilaallisen yhteistyön kehittäminen naapuri-
13029: keiden alueiden läheisyyteen. Euroopan poh-         maiden ja alueen turvallisuuteen vaikuttavien
13030: joisosat ovat säilyneet vakaana turvallisuus-       maiden ja järjestöjen kanssa on uusissa olois-
13031: ympäristössä tapahtuneista muutoksista huoli-       sa tärkeä tekijä vakauden säilyttämisessä.
13032: matta. Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne         Yhteistyön laajentamismahdollisuuksia on
13033: on osa maailmanlaajuista ja Euroopan kehi-          jatkuvasti tutkittava.
13034: tystä ja sillä on pysyvää strategista merkitys-
13035: tä.                                                 Itämeren meristrategiset muutokset ovat vai-
13036:                                                     kuttaneet sen kaikkien rantavaltioiden ase-
13037: Suomen sotilaspoliittiseen asemaan osana            maan. Kylmän sodan jälkeinen murros on
13038: Pohjois-Eurooppaa vaikuttavat ennen kaikkea         siirtänyt sotilaallisen painopisteen mahdolli-
13039: kehitys Venäjällä, NATOn laajentuminen ja           sessa kriisitilanteessa Pohjois-Itämerelle ja
13040: rakennemuutos sekä Norjan NATO-jäsenyys             siten lähemmäs Suomea. Suomelle meriyh-
13041: ja Ruotsin uskottava puolustuskyky. Yhteiset        teyksien sotilas- ja kauppapoliittinen merkitys
13042: piirteet Suomen ja Ruotsin tilannearvioissa         on hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta
13043: ovat korostuneet.                                   keskeinen. Sitä korostavat Suomen ydinaluei-
13044:                                                     den sijainti Itämeren tuntumassa ja vastuu
13045: Puolustuspoliittiset päätökset ja tehdyt ratkai-    strategisesti merkittävän, rauhan aikana demi-
13046: sut niin Norjassa kuin Ruotsissakin painotta-       litarisoidun Ahvenanmaan puolustuksesta.
13047: vat maavoimien merkitystä maiden poh-
13048: joisosien puolustuksessa. Suomen Lappi ra-
13049: jautuu lännessä NATOon kuuluvaan Norjaan
13050: ja sotilaallisesti liittoutumattomaan Ruotsiin.
13051: 
13052: 
13053: 
13054: 
13055:                                                42
13056:                       3. Suomi Euroopan muutoksessa
13057: 
13058: 3.1 Turvallisuuden keskeiset tekijät                    painopisteala. Siinä on saavutettu merkittäviä
13059:                                                         tuloksia yhteistyössä muiden pohjoismaiden
13060: Suomen turvallisuuspolitiikan päämääränä on             ja kaikkien EU:njäsenvaltioiden kanssa.
13061: itsenäisyyden säilyttäminen, yhteiskunnan
13062: perusarvojen turvaaminen ja poliittisen toi-            EU:n turvallisuuspoliittinen rooli on laajentu-
13063: mintakyvyn takaaminen kansainvälisten suh-              massa. Suomi osallistuu suomalais-ruotsalai-
13064: teiden muutoksessa.                                     sen aloitteen pohjalta unionin pyrkimyksiin
13065:                                                         sotilaallisen kriisinhallintakyvyn luomiseksi
13066: Suomen turvallisuus riippuu sekä ulkoisista             ja tukee tarkkailijana WEU:n toimintakyvyn
13067: tekijöistä että Suomen omasta kyvystä edistää           vahvistamista. Tarkoituksena on, että NATOn
13068: arvojaan ja etujaan. Turvallisuutta on raken-           voimavaroja ja johtoportaita voidaan käyttää
13069: nettava sekä yhteisten että kansallisten järjes-        WEU:n kautta osana EU:n päättämää kriisin-
13070: telyjen varaan. Suomi vahvistaa turvallisuut-           hallintaa.
13071: taan sopeutumalla ja vaikuttamalla toimin-
13072: taympäristöönsä. Suomi korostaa yhteistyötä             Suomi on liittynyt Euroopan unianiin sotilaal-
13073: ja yhteisvastuuta kansainvälisen turvallisuu-           lisesti liittoutumattomana maana, joka osallis-
13074: den rakentamisessa.                                     tuu aktiivisesti ja rakentavasti yhteisen ulko-
13075:                                                         ja turvallisuuspolitiikan luomiseen ja toteutta-
13076: Suomen turvallisuuspolitiikan perustekijöinä            misen. Suomi on voinut osallistua tähän työ-
13077: ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, itsenäi-         hön tasavertaisesti ja täysipainoisesti.
13078: nen puolustus ja Euroopan unionin jäsenyys.
13079: Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan                 Unionisopimuksen mukaan jäsenvaltiot mää-
13080: vaikuttavat keskeisesti Venäjä ja sen naapu-            rittelevät pitkällä aikavälillä yhteisen puolus-
13081: ruus, Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen               tuspolitiikan, joka saattaa johtaa aikanaan
13082: tilanne sekä NATOn ja Venäjän suhteiden                 yhteiseen puolustukseen. Suomi ei ole tehnyt
13083: kehitys.                                                sopimukseen varaumia. Suomi osallistuu ra-
13084:                                                         kentavasti unionin puolustuskysymyksen kä-
13085:                                                         sittelemiseen. Sitä koskevat ratkaisut tehdään
13086: Euroopan unionin jäsenyys                               yksimielisesti jäsenmaiden kesken. Suomi
13087:                                                         lähtee siitä, että jäsenmaiden edut voidaan
13088: Suomi on unionin jäsenenä edelleen selkeyt-             sovittaa yhteen. Suomen kansallinen puolus-
13089: tänyt ja vahvistanut kansainvälistä asemaan-            tuskyky säilyttää merkityksensä kaikissa ti-
13090: sa.                                                     lanteissa.
13091: 
13092: Jäsenyys on lisännyt Suomen vaikutusmah-                HVK:n tuloksena on odotettavissa yhteisym-
13093: dollisuuksia ja laajentanut Suomen vastuuta             märrys EU:n kriisinhallintaroolista ja vahvis-
13094: koko Euroopan kattavassa vakauspolitiikassa.            tus yhteisen puolustuksen tavoitteelle. Nämä
13095: Samalla ED-jäsenyys on vahvistanut Suomen               ratkaisut eivät vaikuta Suomen asemaan soti-
13096: kykyä toimia turvallisuuden lujittamiseksi              laallisesti liittoutumattomana maana.
13097: Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. Tämä
13098: on tulevaisuudessakin Suomen toiminnan
13099: 
13100:                                                    43
13101: ED-jäsenyyteen ei sisälly sotilaallisia turval-          yhteistyö sekä Baltian maiden itsenäisyyden
13102: lisuustakuita, mutta siihen kuuluu yhteisvas-            ja toimintakyvyn lujittuminen.
13103: tuuseen perustuva suoja. Unionin perustana
13104: on käsitys siitä, että unionin ja sen jäsenvalti-        Suomi tukee johdonmukaisesti Euroopan
13105: oiden turvallisuus ovat erottamattomat. EU :n            unionin laajentumispolitiikkaa. Erityisen tär-
13106: turvallisuusvaikutus riippuu unionin taloudel-           keätä on Baltian maiden jäsenyys, koska se
13107: lisesta voimasta ja poliittisesta yhtenäisyydes-         lisää vakautta ja turvallisuutta Itämeren alu-
13108: tä. Talous- ja rahaliitto syventää EU:n integ-           eella. Baltian maiden tasavertainen asema
13109: raatiota ja vahvistaa yhteisvastuuseen perus-            unionin lähentymis- ja laajentumispolitiikassa
13110: tuvaa turvallisuutta.                                    tulee turvata.
13111: 
13112: Suomi tukee unionin päätöksentekokyvyn ja                Venäjän yhteiskunnallinen, poliittinen ja ta-
13113: jäsenvaltioiden keskinäisen yhteisvastuun                loudellinen uudistus parantaa Suomen edelly-
13114: vahvistamista. Unionin jäsenenä Suomi ei voi             tyksiä kehittää poliittisia ja taloudellisia suh-
13115: olla puolueeton Euroopan unionin ja kolman-              teita Venäjän kanssa kahdenvälisesti, lä-
13116: nen osapuolen välisessä konfliktissa. Toisaal-           hialuepolitiikan puitteissa ja EU:n yhteisen
13117: ta Euroopan unionin jäsenyys vahvistaa Suo-              politiikan kautta. Toisaalta Venäjän epäva-
13118: men turvallisuuspoliittista asemaa ja nostaa             kaus heijastuu lähialueille ja voi ulottaa vai-
13119: kynnystä kohdistaa Suomeen painostustoimia.              kutuksensa myös Suomeen. Suomi seuraa
13120: Suomen uskottava itsenäinen puolustuskyky                tarkasti Venäjän kehitystä ja pyrkii ennakoi-
13121: tukee unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteistä            maan sen vaikutuksia.
13122: turvallisuutta. Toimintakykyinen unioni vas-
13123: taa Suomen turvallisuusetuja.                            Ruotsin turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat
13124:                                                          tärkeä tekijä Suomen turvallisuudelle maiden
13125:                                                          historiallisen erityissuhteen ja samankaltais-
13126: Pohjois-Euroopan vakaus                                  ten etujen vuoksi. Suomen ja Ruotsin arviot
13127:                                                          alueen turvallisuuden ja vakauden kehittämi-
13128: Vakauden säilyminen Pohjois-Euroopassa on                sestä ovat samansuuntaisia, mikä luo perustan
13129: ensiarvoisen tärkeää Suomen turvallisuudelle.            niiden keskinäiselle yhteistyön laajentamisel-
13130:                                                          le.
13131: Venäjän suhteiden uudelleenmäärittely vuon-
13132: na 1992 solmitulla perussopimuksella sel-                Itämeren valtioiden neuvosto on toiminut
13133: keytti Suomen asemaa ja vahvisti Pohjois-                hyödyllisenä kanavana yhteistyölle. Suomen
13134: Euroopan alueen vakautta. Venäjän valmius                mielestä sen toimintakykyä ja muuta alueel-
13135: sitoutua yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin ja           lista yhteistyötä Pohjois-Euroopassa tulee
13136: normeihin ja laajaan yhteistyöhön alueen                 edelleen vahvistaa.
13137: muiden maiden kanssa muokkaa keskeisesti
13138: Suomen lähialueen tilannetta. Siihen vaikutta-           NATOn laajentumiseen liittyy riskejä, jotka
13139: vat ratkaisevasti myös Yhdysvaltain sitoutu-             voivat vaikeuttaa kolmansien maiden asemaa
13140: minen Norjan ja Tanskan puolustamiseen,                  tai rajoittaa niiden mahdollisuuksia osallistua
13141: Saksan ja Puolan kasvava merkitys, Ruotsin               omaa turvallisuuttaan koskeviin ratkaisuihin.
13142: sotilaallinen liittoutumattomuus ja vahva puo-           NATOn ja Venäjän välisten neuvottelujen
13143: lustus, muutokseen sopeutuva pohjoismainen               tulos vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuske-
13144: 
13145: 
13146:                                                     44
13147: hitykseen. Suomi pyrkii osallistuvana politii-           Asevalvonta ja sotilaallinen avoimuus
13148: kalla turvaamaan sen, että NATOn laajentu-
13149: minen tai NA TOn ja Venäjän sopimusjärjes-               Sotilaallisen asetelman muutos asettaa lähi-
13150: tely eivät johda rajaiinjoihin tai etupiireihin,         vuosina uusia vaatimuksia Suomen aseval-
13151: jotka heikentäisivät Pohjois-Euroopan va-                vontapolitiikalle. Suomen lähtökohtana on
13152: kautta.                                                  omien puolustusjärjestelyjensä puolustuksel-
13153:                                                          lisuus ja niiden erityispiirteiden huomioonot-
13154:                                                          taminen ETYJin periaatteiden mukaisesti.
13155: Yhteinen turvallisuus                                    Suomen tavoitteena on TAE-sopimuksen va-
13156:                                                          kauttavan merkityksen säilyttäminen ja kan-
13157: Turvallisuuspoliittisen asetelman muuttuessa             sallisten etujen turvaaminen sopimuksen so-
13158: Suomen perustavoitteena säilyy yhteisen tur-             peuttamisessa ja jäsenkunnan mahdollisessa
13159: vallisuuden lujittaminen koko Euroopassa ja              laajentamisessa. Yhteistyötä ja avoimuutta
13160: Suomen lähialueella YK:n, ETYJin ja Euroo-               tulee edistää sotilaallisen turvallisuuden alalla
13161: pan neuvoston arvojen ja normien pohjalta.               koko Euroopassa ja myös alueellisella tasolla.
13162: 
13163: Eurooppalaisten ja atlanttisten turvallisuuspo-          Suomi edistää asevoimien avoimuutta osana
13164: liittisten instituutioiden yhteistyötä tulee vah-        ETYJin LTL-toimia. Suomi osoittaa omien
13165: vistaa ETYJ:in huippukokouksessa joulu-                  asevoimiensa puolustuksellista luonnetta kut-
13166: kuussa 1996 Lissabonissa hyväksyttyjen peri-             sumalla ulkomaisia asiantuntijoita vierailuille
13167: aatteiden pohjalta. Turvallisuudenjakamatto-             sotilaskohteisiin sekä seuraamaan harjoituk-
13168: muutta ja valtioiden oikeutta valita turvalli-           sia. Toimenpiteet tukevat sotilaallisen maan-
13169: suusjärjestelynsä on kunnioitettava. Muutos-             puolustuksen uskottavuutta. Samaa päämää-
13170: ten avoimuus ja jakolinjojen torjuminen ovat             rää palvelevat avoimuutta ja luottamusta li-
13171: keskeisiä periaatteita turvallisuusjärjestyksen          säävä säännöllinen kanssakäyminen naapuri-
13172: kehittämisessä, joka perustuu yhteistyöhön               maiden asevoimien kanssa sekä Open Skies -
13173: kaikkien valtioiden ja järjestöjen kesken.               yhteistyö.
13174: 
13175: Suomi osallistuu tulevaisuudessakin laajalla
13176: rintamalla yhteisiin pyrkimyksiin turvalli-              Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö
13177: suusongelmien estämiseksi ja avoimien kiis-              ja kriisinhallinta
13178: tojen ratkaisemiseksi. Nykyoloissa on tär-
13179: keätä Venäjän ja Baltian maiden välisten suh-            Sotilaallinen liittoutumattomuus ei estä Suo-
13180: teiden vakauttaminen sekä entisen Neuvosto-              mea olemasta mukana sotilaallisessa kriisin-
13181: liiton ja entisen Jugoslavian alueen kriisien            hallinnassa kykynsä ja tahtonsa mukaisesti.
13182: ratkaiseminen ETYJin ja Euroopan neuvoston               Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön
13183: periaatteiden pohjalta.                                  kriisien ennalta ehkäisemiseksi, rajoittami-
13184:                                                          seksi tai lopettamiseksi vastaa Suomen omia
13185: Vahvistamalla kriisinhallintakykyään kan-                turvallisuusetuja ja vahvistaa Suomen kan-
13186: sainvälinen yhteisö tähtää konfliktien ennalta           sainvälistä asemaa. Sotilaallinen yhteistyö
13187: ehkäisemiseen. Yhteistyölle avaa uusia näky-             vaativissa ja monipuolisissa kriisinhallinta-
13188: miä erityisesti NATOn rauhankumppanuus,                  operaatioissa tukee samalla Suomen oman
13189: jota Suomi on mukana kehittämässä.                       puolustusvalmiuden kehittämistä.
13190: 
13191:                                                     45
13192: NATOn rauhankumppanuusohjelma on pa-                     Baltian maiden rauhanturva-ja kriisinhallin-
13193: rantanut suomalaisten joukkojen ja erityisesti           tavalmiuksien kehittämistä.
13194: johtohenkilöstön kansainvälistä yhteistoimin-
13195: takykyä rauhanturvatoiminnassa sekä etsintä-             Euroopan unionissa Suomi painottaa sotilaal-
13196: ja pelastuspalvelussa. PfP-harjoituksissa ja             lisen kriisinhallinnan olevan osa unionin yh-
13197: koulutuksessa on hyödynnetty sitä tieto-taitoa           teistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi
13198: ja kokemusta, jota suomalaiset ovat jo yli 40            on ilmoittanut YK-valmiusjoukkonsa sekä
13199: vuoden ajan rauhanturvaoperaatioista hankki-             WEU:n valmiusjoukkoluetteloon että NATOn
13200: neet. Rauhankumppanuusohjelma on tarjon-                 rauhankumppanuusohjelmaan. Näihin on il-
13201: nut myös positiivisen mahdollisuuden vaikut-             moitettu myös kansainväliseen apuun tarkoi-
13202: taa muiden käsityksiin Suomesta ja sen puo-              tetut pelastushallinnon muodostelmat.
13203: lustusvoimista.
13204: 
13205: Bosnian IFOR/SFOR-operaatio on osoittanut                3.2 Puolustuskyvyn merkitys
13206: Suomelle rauhankumppanuusohjelman merki-
13207: tyksen sotilaallisten yhteistyövalmiuksien               Suomen turvallisuuspolitiikan perustana on
13208: koulutuksessa ja suunnittelussa. Suomalaisten            uskottava kansallinen puolustus. Puolustuk-
13209: koulutustaso niin tässä operaatiossa kuin ylei-          sen on vastattava turvallisuusympäristön
13210: sessä harjoitustoiminnassakin on herättänyt              muutoksen asettamiin vaatimuksiin.
13211: myönteistä huomiota ja vahvistanut kuvaa
13212: suomalaisista joukoista osaavina, vastuullisi-           Turvallisuusympäristö
13213: na ja luotettavina yhteistyökumppaneina.
13214:                                                          Kylmän sodan aikana todennäköisin Suomeen
13215: Suomi lisää valmiuttaan osallistua kansainvä-            kohdistunut sotilaallinen uhka oli Suomen
13216: liseen       kriisinhallintaan      kehittämällä         alueen hyväksikäyttö suursodassa. Vallitse-
13217: rauhanturva-ja kriisinhallintatoiminnan orga-            vissa oloissa Suomen sotilaalliseen ympäris-
13218: nisointia, joukkojen koulutusta, varustusta ja           töön ei kohdistu sotilasliittojen vastak-
13219: yhteistoimintakykyä. Uudistuvat monikansal-              kainasettelun luomia jännitteitä. Poliittiset ja
13220: liset järjestelyt edellyttävät valmiutta lähettää        sotilaalliset muutokset Euroopassa ovat vä-
13221: sotilas- ja siviiliasiantuntijoita eritasoisiin          hentäneet merkittävästi suursodan uhkaa ja
13222: suunnittelu- ja johtotehtäviin.                          lujittaneet vakautta Suomen turvallisuusym-
13223:                                                          päristössä.
13224: Suomen kansainvälisten kriisinhallintaval-
13225: miuksien kehittämisen lähtökohta on pohjois-             Euroopan pohjoiset alueet ovat säilyttäneet
13226: maisen yhteistoimintakyvyn edistämisessä.                strategisen merkityksensä Venäjälle ja suur-
13227: Kokemus on osoittanut Pohjoismaiden voivan               valtasuhteille. Kuolan alueen tulevaisuuteen
13228: yhteistyössä vahvistaa merkittävästi panos-              vaikuttaa erityisesti Venäjän ydinasepolitii-
13229: taan ja arvovaltaansa kansainvälisen yhteisön            kan suunta. Pietari on Venäjälle pysyvästi
13230: piirissä. Bosnian operaation kokemukset ko-              tärkeä keskus. Leningradin sotilaspiiri pysyy
13231: rostavat pohjoismaiden välisen suunnittelun,             tulevaisuudessakin Venäjän yhtenä painopis-
13232: koulutuksen ja harjoittelun merkitystä no-               tesuuntana, jossa asevoimien uudistuksen
13233: peasti toimeenpantavien operaatioiden käyn-              voidaan odottaa parantavan joukkojen moni-
13234: nistämisessä. Suomi tukee edelleen myös                  puolista toimintakykyä.
13235: 
13236: 
13237:                                                     46
13238: Sotilaallisen varustelun taso on Itämeren alu-           mys, jota on arvioitava turvallisuuspolitiikan
13239: eella laskenut. NATOn vaikutus ja toiminta-              kokonaisuuden osana. Suomen sotilaallinen
13240: mahdollisuudet alueella lisääntyvät. Kalinin-            liittoutumattomuus tukee Pohjois-Euroopan
13241: gradin alueen tulevaisuus tukikohta-alueena              vakautta.
13242: sekä alueen poliittinen ja taloudellinen kehi-
13243: tys ovat tärkeä tekijä. Pohjois-Itämeren ja               Sotilaallinen liittoutumattomuus asettaa kor-
13244: Suomenlahden strateginen merkitys Venäjän                keat vaatimukset Suomen puolustuskyvylle.
13245: meripuolustuksessa on kasvanut.                          Suomen on kyettävä torjumaan alueellisen
13246:                                                          koskemattomuuden loukkaukset ja viime kä-
13247: Uutena tekijänä Itämeren alueella ovat Balti-            dessä hyökkäykset maata vastaan. Suomen on
13248: an maat, jotka ovat itsenäisyytensä palautta-            myös pystyttävä estämään alueensa hyväksi-
13249: misen jälkeen ryhtyneet kehittämään turvalli-            käyttö kolmatta osapuolta vastaan. Puolus-
13250: suusjärjestelyjään. Baltian maiden itsenäisyy-           tuskyvyn on ennalta estettävä sotilaallisen
13251: den ja turvallisuuden säilyminen on olennais-            voiman käytöllä uhkaaminen ja Suomen alu-
13252: ta alueen vakaudelle ja turvallisuudelle. Ruot-          een joutuminen sotilaallisten toimien koh-
13253: sin ja Suomen puolustuskyvyn merkitys sekä               teeksi.
13254: niiden yhteistyömahdollisuudet ovat tärkeitä
13255: tekijöitä alueen vakaudelle.                             Suomen eri alueiden sotilaallisessa asemassa
13256:                                                          ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Ilmati-
13257:                                                          la ja pohjoisin Suomi säilyttävät merkityksen-
13258: Puolustuksen tehtävät                                    sä lähialueiden suurvaltastrategisen tärkeyden
13259:                                                          vuoksi. Itämeren uusi tilanne on lisännyt Ah-
13260: Euroopan valtiot pyrkivät ratkaisemaan tur-              venanmaan ja Etelä-Suomen rannikkoaluei-
13261: vallisuusongelmansa yhteistyössä, mutta pitä-            den merkitystä, ja ne ovat elintärkeitä Suo-
13262: vät samalla kiinni oikeudestaan ja velvolli-             men kriisiajan meriyhteyksille. Eteläinen
13263: suudestaan kansalliseen puolustukseen. Puo-              Suomi on väestön, elinkeinoelämän ja hallin-
13264: lustusratkaisu voi perustua joko sotilaalliseen          non sijoittumisen vuoksi maan strategisesti
13265: liittoutumattomuuteen tai liittoutumiseen.               tärkein ydinalue kaikissa tilanteissa.
13266: Uskottava kansallinen puolustuskyky on pe-
13267: rusedellytys kummassakin vaihtoehdossa.                  Suomen valtionjohdon on voitava käyttää
13268:                                                          puolustusvoimia turvallisuuspolitiikan vä-
13269: Suomi on kylmän sodan jälkeen määritellyt                lineenä, joka mahdollistaa puolustusvalmiu-
13270: linjakseen sotilaallisen liittoutumattomuuden.           den joustavan säätelyn aluevalvonnasta ja
13271: Lähtökohtana on, että Suomella on sekä po-               alueloukkausten torjunnasta kaikki voimava-
13272: liittinen tahto että taloudelliset edellytykset          rat valjastavaan valtakunnan puolustukseen
13273: ylläpitää sellaista kansallista puolustuskykyä,          asti. Maanpuolustuksen kokonaisuuteen kuu-
13274: joka muodostaa uskottavan kynnyksen soti-                luvat sotilaallisen puolustuksen lisäksi ta-
13275: laallista voiman käyttöä tai sillä uhkaamista            loudellinen turvallisuus ja väestönsuojelu
13276: vastaan. Suomeen ei kohdistu sellaisia soti-             sekä toimet tiedotustoiminnan, sosiaali- ja
13277: laallisia uhkia, joiden ennalta ehkäisemiseen            terveydenhuollon, viestitoiminnan sekä ylei-
13278: tai torjumiseen sotilasliiton turvallisuustakuut         sen järjestyksen ja turvallisuuden järjestämi-
13279: voitaisiin arvioida tarpeellisiksi. Sotilaallinen        seksi poikkeusoloissa.
13280: liittoutuminen on kaikissa tilanteissa kysy-
13281: 
13282: 
13283:                                                     47
13284: Kansallinen puolustuskyky on mitoitettava             tojaja valvoa omia etuja. Suomi pyrkii siihen,
13285: siten, että vähintään maan ydinalueet voidaan         että sillä on parhaat mahdolliset keinot huo-
13286: kaikissa tilanteissa pitää omassa hallussa ja         lehtia turvallisuudestaan kaikissa tilanteissa.
13287: että puolustustaistelulla kyetään luomaan             Tavoitteena on tehokas yhteinen turvallisuus,
13288: edellytykset toimenpiteille itsenäisyyden säi-        joka perustuu YK:n, ETYJinja EN:n periaat-
13289: lyttämiseksi. Jos Suomen omat voimavarat              teille.
13290: eivät riitä, Suomi voi YK:n peruskirjan mu-
13291: kaan pyytää muiden maiden apua hyökkäyk-              Suomi harjoittaa osallistuvaa turvallisuuspoli-
13292: sen torjumiseen. Valmiuksien luominen avun            tiikkaa ja valitsee siihen oman asemansa kan-
13293: vastaanottoon on tarpeen ottaa huomioon               nalta sopivia osallistumismuotoja. Euroopan
13294: puolustuksen kehittämisessä. Avun saanti              unioni on Suomen keskeinen vaikutuskanava.
13295: kriisitilanteessa on kuitenkin epävarmaa, kos-        Suomen ja Ruotsin yhteistoiminnalle on
13296: ka Suomi ei kuulu sotilaallisten turvallisuus-        avautunut uusia mahdollisuuksia. Suomi tu-
13297: takuiden piiriin.                                     kee Venäjän poliittista ja taloudellista uudis-
13298:                                                       tuskehitystä sekä sitoutumista yhteistyövarai-
13299: Euroopan unionin jäsenyys vahvistaa Suomen            seen turvallisuuteen. Suomi pyrkii varmista-
13300: turvallisuuspoliittista asemaa ja nostaa kyn-         maan, että sen turvallisuusedut otetaan huo-
13301: nystä kohdistaa Suomeen painostustoimia.              mioon NATOn uudistumis- ja laajentumispo-
13302: Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen             litiikkassa eikä niitä heikennetä muiden teke-
13303: kriisinhallintayhteistyöhön NATOn rauhan-             millä ratkaisuilla tai niiden seurauksilla.
13304: kumppanuusohjelman ja WEU:n puitteissa
13305: parantaa Suomen sotilaallista yhteistoiminta-         Puolustusratkaisu on Suomen turvallisuuspo-
13306: kykyä ja lisää siten välillisesti Suomen turval-      litiikan keskeinen osatekijä. Vallitsevissa
13307: lisuutta.                                             oloissa Suomi tukee Pohjois-Euroopan jako-
13308:                                                       ko Euroopan vakautta pysyttäytymällä soti-
13309: Suomen kyky huolehtia alueensa turvallisuu-           lasliittojen ulkopuolella sekä ylläpitämällä ja
13310: desta ja koskemattomuudesta on kylmän so-             kehittämällä turvallisuusympäristöön nähden
13311: dan jälkeisissä oloissa yhtä tärkeätä kuin en-        uskottavaa kansallista puolustusta.
13312: nenkin. Euroopan turvallisuuskehitys koros-
13313: taa tarvetta lisätä Suomen puolustusjärjestel-        Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallin-
13314: män joustavuutta ja kykyä vastata tilanteen           taan on merkitykseltään kasvava osa suoma-
13315: muutoksiin. Uskottava puolustuskyky vaatii            laista turvallisuuspolitiikkaa. Kansainvälinen
13316: joukkojen, materiaalin ja johtamisjärjestel-          sotilaallinen yhteistyö edistää Suomen turval-
13317: män pitkäjänteistä kehittämistä sekä hyvin            lisuusetuja.
13318: toimivaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista
13319: päätöksentekoa.                                       Suomi arvioi liittoutumattomuuden ja soti-
13320:                                                       laallisen yhteistyön toimivuutta Euroopan
13321:                                                       turvallisuusasetelman muuttuessa ja osana
13322: 3.3 Turvallisuuspolitiikan kehittämi-                 Euroopan unionin kehitystä. Uskottava puo-
13323:     nen                                               lustuskyky on turvallisuuspolitiikan kehittä-
13324:                                                       misen välttämätön osa.
13325: Suomen turvallisuuspolitiikan kehittämiseen
13326: kuuluu mahdollisuus tehdä itsenäisesti valin-
13327: 
13328:                                                  48
13329:                                 II
13330:                        SUOMEN PUOLUSTUKSEN
13331:                            KEHITTÄMINEN
13332: Suomen turvallisuuspolitiikan perustana on             takkainasettelu sekä samantahtinen kehitystyö
13333: uskottava kansallinen puolustuskyky. Puolus-           idässä ja lännessä. Viime vuosien kehitys on
13334: tuskykyä on kehitettävä ajantasaisen ja pitkän         tehnyt arviot entistä vaikeammiksi.
13335: aikavälin turvallisuusarvion pohjalta. Selonte-
13336: on ensimmäisessä luvussa on pyritty arvioi-            Yleinen kriisien kuva on muuttunut monivi-
13337: maan Suomen turvallisuusympäristön muu-                vahteiseksi. Sotilasliittojen vastakkainasette-
13338: tosta käytettävissä olevien tietojen pohjalta.         lun poistuttua on nopeasti syttyvän suursodan
13339:                                                        uhka Euroopassa selkeästi pienentynyt. Tilal-
13340: Turvallisuusympäristön lisäksi puolustuksen            le ovat tulleet eskaloitumisherkät alueelliset
13341: kehittämiseen vaikuttavat arviot mahdollisen           kriisit, joihin sisältyy usein suurvaltojen etu-
13342: sodan kuvasta ja sotilaallisen voiman käytöstä         näkökohtia.
13343: kansainvälisessä kriisinhallinhallinnassa, puo-
13344: lustuksen nykytilasta sekä kansallisen toimin-         Alueellisten kriisien syitä voivat olla valtioi-
13345: taympäristön kuten yhteiskunnan ja talouden            den sisäiset poliittiset ja etniset ristiriidat tai
13346: kehityksestä. Kansainvälisen kriisinhallinnan          valtioiden väliset poliittiset ja taloudelliset
13347: edellyttämä sotilaallinen yhteistyö on uusi            eturistiriidat Syyt ovat osin historian perin-
13348: velvoite puolustusvoimille.                            töä, mutta uusia kiistoja voi syntyä esimerkik-
13349:                                                        si luonnonvarojen ehtymisen tai väestönkas-
13350: Selonteon toisessa luvussa esitetään Suomen            vun seurauksena. Yleistä rauhaa ja vakautta
13351: puolustuksen kehittämistavoitteet turvalli-            uhkaavat lisäksi sotaa alemman asteiset väki-
13352: suusympäristön sekä toiminnallisten ja mate-           valtaiset levottomuudet.
13353: riaalisten vaatimusten pohjalta. Kehittämista-
13354: voitteet koskevat puolustusvoimien organi-             Kriisien muuttuminen vaikuttaa asevoimien
13355: saatiota, koulutusta, toimintaa ja materiaalia         rakenteeseen ja käyttösuunnitelmiin sekä nii-
13356: sekä puolustukseen käytettäviä voimavaroja.            den seurauksena sodankäynnin kuvaan. Suur-
13357: Kokonaisuutena kysymys on puolustuksen                 vallat ja sotilasliitot kehittävät uudessa tilan-
13358: rakenteen uudistamisesta 2000-luvun alun               teessa asevoimiaan siten, että ne voivat käyt-
13359: vaatimusten mukaiseksi.                                tää voimaa oman alueensa ulkopuolella. Tär-
13360:                                                        keimpinä tavoitteina ovat omien strategisten
13361: 1. Sotilaalliset vaatimukset                           etujen ja liittolaisvaltioiden puolustaminen
13362:                                                        sekä eri tasoiset kriisinhallintaoperaatiot
13363:                                                        Useimmissa valtioissa asevoimien kehittämi-
13364: 1.1 Sodan kuvan muutos                                 nen tapahtuu kuitenkin ensisijaisesti kansalli-
13365:                                                        sen puolustuksen ehdoilla. Kehittämistä sääte-
13366: Kylmän sodan vuosina asevoimien kehittymi-
13367:                                                        levät taloudelliset voimavarat, teknologinen
13368: sen, sodan muotojen ja sodankäyntitapojen
13369:                                                        kehitys sekä asevoimien ja yhteiskunnan väli-
13370: arviointi oli suhteellisen helppoa. Siihen vai-
13371:                                                        nen suhde.
13372: kuttivat lähinnä suurvaltaryhmittymien vas-
13373: 
13374:                                                   49
13375: Asevoimat ja yhteiskunnan kehitystaso                   Pääosa Euroopassa vaikuttavista asevoimista
13376:                                                         on teollisuusyhteiskunnan armeijoita, joita
13377: Asevoimat ovat yhteiskuntansa heijastuma.               pyritään kehittämään tietoyhteiskunnan tasol-
13378: Asevoimien kehittyminen on myötäillyt muu-              le. Pisimmällä tässä kehitystyössä on Yhdys-
13379: tosta maatalousyhteiskunnasta teollisuusyh-             vallat, mutta muissakin NATO-maissa kehitys
13380: teiskuntaan ja edelleen nykyiseen länsimai-             on voimakasta. Venäjä aikoo nykyaikaistaa
13381: seen tietoyhteiskuntaan. Maatalousyhteiskun-            asevoimansa länsimaisen mallin mukaisesti
13382: nan asevoimat perustuvat suureen henkilövah-            turvatakseen asemansa sotilaallisena suurval-
13383: vuuteen ja pääosin keveään aseistukseen. Sen            tana.
13384: tärkeä sodankäyntimuoto on sissisota. Teolli-
13385: suusyhteiskunnan armeija soveltuu hyvin ku-             Korkeasti kehittyneellä armeijalla on ta-
13386: lutussotaan, koska se on raskaasti aseistettuja         vanomaisessa sodankäynnissä ylivoima alem-
13387: vahva. Tietoyhteiskunnassa asevoimat raken-             man tason asevoimiin verrattuna. Teollisuus-
13388: tuvat teknisesti korkeatasoisista, henkilövah-          yhteiskunnan armeija ei kykene tehokkaasti
13389: vuudeltaan pienistä ja hyvän liikkuvuuden               suojaamaan kansalaisiaan tai yhteiskuntansa
13390: omaavista joukoista.                                    rakenteita tietoyhteiskunnan kehittyneitä ase-
13391:                                                         järjestelmiä vastaan. Vastustajan täydellinen
13392: Kaikille asevoimille on tyypillistä, että niissä        lyöminen ja sodan päämäärien saavuttaminen
13393: on eri kehitystasoilla olevia kerrostumia. Var-         on kuitenkin vaikeaa, mikäli puolustajana on
13394: sinkin suurilla valtioilla on käytettävissään           jäljellä pieniäkin taistelukykyisiä yksiköitä
13395: hyvin eri tasoisia joukkoja. Kylmän sodan               eikä sen taistelutahtoa ole murrettu. Teknises-
13396: päättymisen seurauksena tapahtunutta joukko-            ti ylivoimaiset asevoimat eivät hevin lähde
13397: jen supistumista korvataan niiden laadun pa-            laajamittaisiin sotatoimiin, jos vaarana on
13398: rantamisella. Asevoimien iskukykyisimmän                pitkäaikainen sitoutuminen tappioita tuotta-
13399: osan muodostavat uusimmalla materiaalilla               viin taisteluihin.
13400: varustetut, ammattisotilaista koostuvat ja jat-
13401: kuvasti toimintavalmiit joukot. Niiden lisäksi          Länsimainen yhteiskunta on aikaisempaa haa-
13402: on käytettävissä kokonaan tai osittain moder-           voittuvampi. Kansalaisten hyvinvointiin vai-
13403: nisoidulla materiaalilla varustettuja joukkoja.         kuttavien toimintojen lamauttaminen synnyt-
13404: Asevoimien vähennykset ovat kohdistuneet                tää tilanteita, joihin ihmisten on vaikea sopeu-
13405: vanhirnmaHa materiaalilla varustettuihin                tua. Sodan tavoitteet voidaan pyrkiä saavutta-
13406: joukkoihin, joista osa säilytetään alhaisessa           maan ilman puolustajan asevoimien lyömistä.
13407: valmiudessa.                                            Yhteiskunnan infrastruktuuri ei enää mahdol-
13408:                                                         lista voimavarojen totaalista suuntaamista
13409: Asevoimien kehittäminen yhteiskunnan yleis-             pitkäaikaisiin sotatoimiin tai taistelun jatka-
13410: tä tasoa korkeammaksi on vaikeaa muun                   mista laajamittaisena sissisotana.
13411: muassa pitkälle koulutetun ammattihenkilös-
13412: tön suuren tarpeen vuoksi. Vastaavasti tieto-
13413: yhteiskunnan kansalaisten motivoiminen                  Sotatekninen kehitys
13414: teollisuus- tai jopa maatalousyhteiskunnan
13415: asevoimien ylläpitoon saattaa aiheuttaa uskot-          Huipputeknologian soveltaminen sotilaskäyt-
13416: tavuusongelman.                                         töön muokkaa voimakkaasti asevoimien ja
13417:                                                         sodankäynnin kehitystä. Erityisinä kehittä-
13418: 
13419: 
13420:                                                    50
13421: miskohteina ovat vastustajan tietojärjestelmi-         Sotatoimien nopea tempo, asevaikutuksen
13422: en lamauttamiseen tähtäävä informaatio- ja             suuri teho ja ulottuvuus vaikuttavat sekä jouk-
13423: johtamissodankäynti, joukkojen strateginen ja          kojen rakenteeseen että käyttötapaan. Asevoi-
13424: operatiivinen liikkuvuus, tulivoima sekä kyky          mien paras osa kootaan liikkuviin sotatoimiin
13425: laajan taistelualueen kokonaisvaltaiseen hal-          pystyvistä teknisesti korkealuokkaisista jou-
13426: lintaan.                                               koista. Kyky hallita taistelukenttää asettaa
13427:                                                        joukoille kasvavia vaatimuksia. Nopeat syväl-
13428: Tällä hetkellä kehiteltävinä olevien teknologi-        le vastustajan alueelle ulottuvat operaatiot ja
13429: oiden käytännön sovellutukset tulevat palve-           tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät sekä
13430: luskäyttöön seuraavien viidentoista vuoden             hyvää joukkojen itsenäistä liikkuvuutta että
13431: kuluessa. Täysin uusien asejärjestelmien käyt-         ylijohdon kykyä tehdä nopeita ryhmityksen
13432: töönotto tänä aikana ei ole todennäköistä. Ke-         muutoksia.
13433: hittämistarvetta vähentää se, että nykyisin
13434: käytössä olevien aseiden tehoa voidaan paran-          Pitkälle kehitettyjenjärjestelmien käyttö edel-
13435: taa uuden informaatioteknologian avulla.               lyttää korkeaa asiantuntemusta, joka painottaa
13436:                                                        ammattisotilaiden merkitystä. Henkilöstön
13437: Taistelukentällä aseiden käyttö niveltyy entis-        erikoistuminen ja joukkojen pieni vahvuus
13438: tä saumattomammin tietoon ja sen hallintaan.           heikentävät kuitenkin ammattiarmeijoiden
13439: Tiedustelu-, johtamis- ja asejärjestelmien yh-         kykyä sietää tappioita. Uudet tekniset ratkai-
13440: teen sovittaminen mahdollistaa erilaisten sen-         sut helpottavat toisaalta yksittäisen sotilaan
13441: sorien tuottaman tiedon välittömän käytön              toimintaa, jolloin asevelvollisarmeijakin ky-
13442: johtamisessa ja asevaikutuksen suuntaamises-           kenee käyttämään tulevaisuuden taisteluväli-
13443: sa. Tuloksena on toiminnan nopeutuminen ja             neitä.
13444: tarkkuuden parantuminen. Varmennettujen
13445: tiedonsiirtoyhteyksien avulla taataan infor- On todennäköistä, että suurvaltojen sotilaalli-
13446: maation kulku organisaation eri osien välillä. nen suorituskyky kasvaa huomattavasti
13447: Tavoitteena on ylläpitää sotatoimissa sellaista tiedustelu-, johtamis- sekä elektronisen
13448: tempoa, joka pakottaa vastustajan reagoijan sodankäynnin järjestelmien kehittyessä. Pien-
13449: asemaan.                                         ten maiden riippuvuus kansainvälisestä tutki-
13450:                                                  muksesta ja kehitystyöstä sekä tuotanto- ja
13451: Elektronisen vaikuttamisen merkitys kasvaa toimitusmahdollisuuksista lisääntyy.
13452: ja informaatiosodankäynti nousee merkittä-
13453:  vään asemaan. Vähentämällä omien elekt-
13454:  ronisten järjestelmien signaalien havaittavuut- Sodan ja taistelun kuva
13455:  ta ja kohdistamalla toimenpiteitä vastustajan
13456:  tiedustelu- ja johtamisjärjestelmää vastaan Asevoimien henkilövahvuuksien pienentymi-
13457:  hankitaan yliote taistelutilan hallinnassa ja nen ja kaluston teknistyminen vaikuttavat
13458:  ehkäistään vastustajan tehokas toiminta. Ase- sodankäyntitapaan. Asetetut tavoitteet pyri-
13459:  vaikutuksen tehon kasvu korostaa joukkojen tään saavuttamaan ensisijaisesti poliittisella ja
13460:  taistelukyvyn säilyttämisen merkitystä. Tais- taloudellisella painostuksella sekä sotilaalli-
13461:  telukyvyn säilyttäminen käsittää suojautumi- sen voiman näytöllä. Varsinaiset sotatoimet
13462:  sen, vaurioiden siedon ja korjaamisen sekä suunnitellaan siten, että päämäärään päästään
13463:  materiaalin huollettavuuden.
13464: 
13465: 
13466:                                                   51
13467: yllättävällä voimien käytöllä mahdollisimman        janjoukkojen lyöminen sekä ilmapuolustuk-
13468: lyhyessä ajassa.                                    sen kohteiden haltuunotto ilmaherruuden
13469:                                                     hankkimiseksi.
13470:  Painostusvaiheessa saatetaan käyttää myös
13471: voiman näyttöä voimakkaampia sotilaallisia Laajamittainen hyökkäys toteutetaan, mikä-
13472: keinoja. Asejärjestelmien ja elektronisen so- li strategisella iskulla ei saavuteta asetettuja
13473:  dankäynnin menetelmien kehittyessä asevai- päämääriä tai jos strategisen iskun ei arvioida
13474: kutus on ulotettavissa painostuksen kohteena riittävän tavoitteiden saavuttamiseen. Tällöin-
13475: olevan valtion alueelle varsinaista sotaa aloit- kin pyritään tuli-iskulla luomaan edullinen
13476: tamatta. Painostusta voidaan tehostaa erikois- lähtöasetelma hyökkäykselle.
13477: joukkojen käytöllä ja terrori-iskuilla.
13478:                                                   Laajamittainen hyökkäys edellyttää rauhan
13479:  Sotilaallisten toimien kohteiksi valitaan puo- ajan asevoimien täydentämistä reservistä pe-
13480:  lustajan asevoimien lisäksi yhteiskunnan rustettavilla joukoilla. Perustaminen voi ta-
13481: kriittiset rakenteet. Hyökkäys toteutetaan joko pahtua vähitellen jo kriisin alkuvaiheessa,
13482: yllätyksellisenä strategisena iskuna tai huolel- sillä laajaa liikekannallepanoa ei kyetä salaa-
13483:  lisesti valmisteltuna, eri puolustushaarojen ja maan.
13484: aselajien laajamittaisena yhteisoperaationa.
13485:                                                   Laajamittaisessa hyökkäyksessä pyritään no-
13486: Strategisessa iskussa pyritään voiman käy- peasti koko taistelualueen ja sen eri ulottu-
13487: tölle asetetut päämäärät saavuttamaan nopeas- vuuksien hallintaan. Hyökkäys toteutetaan
13488: ti. Sen toimeenpano edellyttää korkeassa toi- samanaikaisesti useissa eri suunnissa ja ulot-
13489: mintavalmiudessa olevia joukkoja. Tieduste- tuvuuksissa. Sotatoimia käydään ympärivuo-
13490: lu, elektroninen sodankäynti sekä tulivaikutus rokautisesti ja asevaikutus suunnataan kaik-
13491: ulotetaan koko toiminta-alueen syvyyteen.         kiin tärkeiksi arvioimihin kohteisiin. Myös
13492:                                                   varsinaisen taistelualueen ulkopuolelle koh-
13493: Hyökkäys aloitetaan kohdistamalla voimakas distetaan ilma- ja ohjusiskuja, elektronisia
13494: asevaikutus siviilihallinnon kohteita, johta- hyökkäyksiä sekä erikoisjoukkojen toimintaa.
13495: mispaikkoja, energiahuoltoa, lentokenttiä, Nykyaikaisen sodan vaikutukset kohdistuvat
13496: satamia, tiedonsiirtoj ärjestelmiä, sotilaallisen aikaisempaa voimakkaammin siviiliväestöön
13497: liikekannallepanon kriittisiä kohteita sekä ja sen elinolosuhteisiin.
13498: taistelujoukkoja ja asejärjestelmiä vastaan.
13499: Tähän varsinaista maahyökkäystä edeltävään Teknologia mahdollistaa yhtäaikaisen taiste-
13500: toimintaan käytetään ilmavoimia, ohjuksia, lun laajalla alueella, mikä johtaa entistä sel-
13501: tykistöä sekä elektronisen sodankäynnin yk- vemmin siirtymiseen kulutussodankäynnistä
13502: sikköjä. Osaan kohteista suunnataan erikois- liikesodankäyntiin. Kehitys on samansuun-
13503: joukkojen iskuja.                                 taista sekä lännessä että idässä.
13504: 
13505: Tuli-iskua seuraa maahanlaskujoukkojen,             Suomen puolustusvoimien kehittämisessä
13506: maihinnousujoukkojen ja muiden jo rauhan            kansallinen puolustus ja sen asettamat vaati-
13507: aikana toimintavalmiiden joukkojen hyök-            mukset ovat edelleen tärkein tekijä, vaikka
13508: käys. Niiden tehtävänä voi olla valtakunnal-        turvallisuusympäristön muutos lisää asevoi-
13509: listen avainkohteiden valtaaminen, puolusta-        mien kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä.
13510: 
13511: 
13512:                                                52
13513: Yleismaailmallisena suuntauksena on pienen-             perustuu vahvaan maanpuolustustahtoon sekä
13514: tää asevoimien miesvahvuutta ja samalla pa-             valmiuteen käydä hyökkääjää kuluttavaa ja
13515: rantaa niiden koulutustasoa ja valmiutta. Suo-          sitovaa puolustustaistelua koko maan alueella.
13516: men on kyettävä kehittämään ainakin osaa                Osa johtamis- ja valvontajärjestelmää sekä
13517: joukoistaan vastaavalla tavalla. Suomen kal-            ilma- ja merivoimien yksiköitä on kyetty va-
13518: taisen pinta-alaltaan suuren maan uskottava             rustamaan tietoyhteiskunnan asevoimien ta-
13519: puolustaminen edellyttää kuitenkin joukkojen            solle. Yhteenveto puolustusvoimien nykyisis-
13520: määrän säilyttämistä suhteellisen suurena.              tä sodan ajan joukoista on esitetty selonteon
13521:                                                         liitteessä 2.
13522: Sotatekninen kehitys edellyttää uuteen tekno-
13523: logiaan panostamista. Strategista iskua vas- Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suo-
13524: taan kyetään nostamaan kynnystä myös Suo- mi päättää itse puolustukseen käytettävistä
13525: messa joukkojen koulutustasoa, valmiutta voimavaroista sekä sotilaallista toimista eri
13526: sekä välineistöä kehittämällä. Elektroninen tilanteissa. Suunnittelussa ja puolustusvalmis-
13527: sodankäynti, liikkuvuus ja kauaskantoinen teluissa varaudutaan kaikkiin sotilaallisiin
13528: asevaikutus ovat avainasemassa välineistöä uhkatilanteisiin painostuksesta laajamittaiseen
13529: kehitettäessä. Laajamittaisen hyökkäyksen hyökkäykseenNäin luodaan ennalta ehkäise-
13530: torjuntaan varautuminen vaatii sitä vastoin vä kynnys sotilaallisen voiman käyttöä tai
13531: edelleen suuria, liikekannallepanossa perus- sillä uhkaamista vastaan. Puolustuksen uskot-
13532: tettavia puolustusvoimia.                     tavuus osoitetaan jo rauhan ajan valmiudella
13533:                                               ja valmisteluilla.
13534: 
13535: 1.2 Suomen puolustuksen nykytila                        Suomen puolustusratkaisun keskeisenä peri-
13536:                                                         aatteena on alueellinen puolustus. Siinä laajaa
13537: Puolustusjärjestelmä                                    aluetta ja miesvahvuudeltaan suuria joukkoja
13538:                                                         hyväksikäyttäen sidotaan vastustaja ja pakote-
13539: Suomen puolustusjärjestelmää on kehitetty               taan se ratkaisutaisteluihin sellaisilla alueilla,
13540: kansallisista lähtökohdista. Siihen ovat vai-           joilla omien joukkojen käyttö on edullisinta.
13541: kuttaneet Suomen geopoliittinen asema, so-              Valtakunnallisesti tärkeimmät alueet pidetään
13542: tien kokemukset, alueen laajuus ja väestöpoh-           kaikissa olosuhteissa. Tämä uhkasuuntia
13543: ja sekä ennen kaikkea taloudelliset voimava-            osoittamaton puolustusjärjestelmä on Suomen
13544: rat. Kylmän sodan vuosina puolustuksen ke-              kaltaiselle maalle edelleen sopiva. Sillä ei ole
13545: hittämistä ohjasi lähinnä uhka Suomen alueen            strategista hyökkäyskykyä ja se tukee hyvin
13546: ja ilmatilan sotilaallisesta hyväksikäytöstä tai        Suomen harjoittamaa turvallisuuspolitiikkaa.
13547: läpikulkuhyökkäyksestä. Puolustusvoimien                Tulevaisuuden sodan kuva, teknologioiden
13548: vahvuuteen ja rakenteeseen vaikuttivat myös             kehittyminen ja muutokset yhteiskunnassa
13549: Pariisin rauhansopimuksen määräykset.                   edellyttävät kuitenkin puolustusdoktriinin
13550:                                                         edelleen kehittämistä.
13551: Suomen puolustusvoimat on kehittynyt moni-
13552: kerroksiseksi yhdistelmäksi maatalous- ja               Alueellinen puolustus voidaan toteuttaa vain
13553: teollisuusyhteiskunnan asevoimia, joiden toi-           yleisen asevelvollisuuden kautta tuotettavalla
13554: minta rakentuu alueellisen puolustuksen peri-           suhteellisen vahvalla kenttäarmeijalla. Ase-
13555: aatteille. Puolustuksen ennaltaehkäisykyky              velvollisuus on luonteva ratkaisu sellaiselle
13556: 
13557: 
13558:                                                    53
13559: maalle, joka ensisijaisesti huolehtii oman alu-          tamispaikkojen suojauksessa on huomattavia
13560: eensa puolustamisesta. Yleinen asevelvolli-              eroja.
13561: suus on myös ainoa järjestely, joka mahdollis-
13562: taa rauhan ajan valmiuden pitämisen suhteel-             Johtamisjärjestelmän on mahdollistettava so-
13563: lisen alhaisena tarjoten kuitenkin mahdolli-             tatoimien johtaminen kaikissa olosuhteissa.
13564: suuden puolustusvoimien vahvuuden kym-                   Suojautuminen informaatiosodankäynnin kei-
13565: menkertaistamiseen lyhyessä ajassa. Pienillä             noja vastaan, jossa fyysisen vaikuttamisen
13566: taloudellisilla voimavaroilla saadaan näin               ohella käytetään elektronisia ja psykologisia
13567: aikaan merkittävä torjuntakyky. Yleinen ase-             menetelmiä, asettaa suuret vaatimukset. Alan
13568: velvollisuus ilmentää myös kansakunnan si-               tutkimusta on tarpeen lisätä puolustusvoimis-
13569: toutumista itsenäisyytensä puolustamiseen.               sa. Elektronisen puolustuksen ohella on tärke-
13570:                                                          ää kehittää myös omaa kykyä elektroniseen
13571:                                                          vaikuttamiseen. Tietojärjestelmien suojaami-
13572: Johtaminen, tiedustelu ja valvonta                       nen ja niiden toimintakyvystä vastaavan hen-
13573:                                                          kilöstön määrän ja ammattitaidon merkitys
13574: Puolustusvoimien sodan ajan johtamisjärjes-              lisääntyvät.
13575: telmänjajoukkojen perustana on rauhan ajan
13576: organisaatio. Puolustusvoimien nykyinen                  Liikkuviin sotatoimiin tarkoitettujen joukko-
13577: johtamis- ja hallintojärjestelmä astui voimaan           jen on kyettävä itsenäiseen toimintaan ilman
13578: vuoden 1993 alusta. Sen keskeisenä tavoittee-            sitoutumista siviiliyhteiskunnan viestiyhteyk-
13579: na oli tehostaa joustavaa siirtymistä rauhan             siin. Muilta osin puolustusjärjestelmässä voi-
13580: ajan organisaatiosta sodan ajan puolustuk-               daan hyödyntää yhteiskunnan moderneja tie-
13581: seen. Nykyinen sodan ajan puolustusjärjestel-            donsiirtoyhteyksiä. Taktisen tason johtamis-
13582: mä muodostuu pääesikunnan alaisista kolmes-              järjestelmien kehittämisessä on tärkeää lisätä
13583: ta itsenäisiin sotatoimiin kykenevästä maan-             liikkuvuuden edellyttämää johtamiskykyä.
13584: puolustusalueesta, merivoimista ja ilmavoi-
13585: mista sekä maanpuolustusalueiden alaisista               Tiedustelu ja valvonta palvelevat sekä valta-
13586: kahdestatoista sotilasläänistä.                          kunnallista päätöksentekoa että puolustuksen
13587:                                                          johtamista. Tiedustelu- ja valvontajärjestel-
13588: Kokemukset uudistuksesta ovat voittopuoli-               miä on kehitetty turvallisuusympäristön muu-
13589: sesti myönteisiä. Perusrakenteen toimivuu-               tosta vastaavasti ja niiden taso on tyydyttävä.
13590: desta huolimatta johtamisketjujen pituus sekä            Sodan ajan joukkojen tiedustelukyky on mi-
13591: valmius puolustushaarojen yhteisten operaati-            toitettu varsin pitkälle puolustustaistelun vaa-
13592: oiden suunnitteluun ja johtamiseen ovat edel-            timusten mukaisesti. Tiedustelun ja valvon-
13593: leen ongelmia. Lisäksi rauhan ajan toiminto-             nan merkitys lisääntyy kaikilla tasoilla. Tie-
13594: jen ohjaus on hajautunut monelle taholle.                dustelun kapasiteetin ja tunkeutumiskyvyn
13595:                                                          nostaminen sekä sodan ajanjoukkojen tiedus-
13596: Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän kyky               telun reagointiaikojen lyhentäminen korostu-
13597: toimia sodan ajan olosuhteissa vaihtelee. Pää-           vat.
13598: osin kiinteisiin esikuntiin perustuvaa järjestel-
13599: mää ei pystytä riittävästi täydentämään ja
13600: varmentamaan liikkuvilla johtoportailla. Joh-
13601: 
13602: 
13603: 
13604:                                                     54
13605: Maavoimat puolustuksen ydin                             matarvikkeiden vähäisyys sekä tulen suhteel-
13606:                                                         lisen lyhyt ulottuvuus.
13607: Kustannuksiltaan edulliset, mutta tekniseltä
13608: tasoltaan vaihtelevat m~avoimien joukot                Hitmaltaan edullisilla miinoilla on alueellises-
13609: muodostavat suurimman osan sodan ajan puo-             sa puolustusjärjestelmässä merkittävä asema
13610: lustusvoimista. Maan valtaamisen ja alueen             hyökkäystä hidastavana tekijänä. Miinoitteet
13611: hyväksikäytön estäminen on mahdollista vain            koostuvat yleensä panssarimiinoista, joiden
13612: vahvojen maavoimien ja niitä painopistealu-            raivaamista vaikeutetaan jalkaväkimiinoilla.
13613: eilla tukevien ilmavoimien ja merivoimien              Miinoitteet merkitään ja niitä valvotaan kai-
13614: toimenpitein. Tärkeimpien joukkojen suori-             kissa oloissa.
13615: tuskyky on hyvä. Merkittävä osa maavoimien
13616: yksiköitä jää kuitenkin peruskoulutuksen ja            Jalkaväkimiinojen käyttö saatetaan tulevai-
13617: minimivarustuksen varaan, mikä ei ole riittä-          suudessa kieltää kansainvälisin sopimuksin.
13618: vä taso käyttövaatimuksiin nähden.                     Jalkaväkimiinojen tehoa voidaan korvata il-
13619:                                                        masta tai muuten tähysteisesti laukaistavilla
13620: Maavoimien sodan ajan joukoista kahden                 aseilla sekä hankkimalla runsaasti tykistön ja
13621: panssariprikaatin varustamistilanne ja toimin-         raketinheittimistön kuorma-ammuksia. Pans-
13622: tavalmius vastaavat parhaiten tämän hetken             sarimiinoja voidaan lisäksi modernisoida si-
13623: vaatimuksia, joskin panssarikalusto ikääntyy           ten, että niiden manuaalinen raivaaminen es-
13624: nopeasti. Kymmentä jääkäriprikaatia on kehi-           tetään. Jalkaväkimiinoista luopuminen aiheut-
13625: tetty määrätietoisesti. Puolella näistä on vielä       taisi merkittäviä kustannuksia.
13626: liikkuvuuteen ja johtamisvälineisiin liittyviä
13627: puutteita. Rannikkoprikaatin ja 14 jalkaväki-           Maavoimien kyky vastata hitaasti kehittyvän
13628: prikaatin varustus on viime vuosien hankinto-           kriisin ja laajamittaisen sodan uhkaan on suh-
13629: jen ansiosta saatu perusaseistuksen ja ampu-            teellisen hyvä. Suurimmaksi ongelmaksi
13630: matarvikkeiden osalta tyydyttäväksi. Niiden             muodostuu jo lähivuosina puolustusmateriaa-
13631: varustuksessa ja varsinkin vaativien olojen             lin teknisen tason jälkeenjääneisyys. Varsin-
13632: toimintakyvyssä on edelleen suuria puutteita.           kaan joukkojen liikkuvuus ja johtamisvä-
13633: Kokonaisuutena tarkastellen maavoimien ma-             lineistö eivät vastaa nykyaikaisen taistelun ja
13634: teriaalitilanne on viime vuosien hankintojen           alueellisen puolustusjärjestelmän toimintape-
13635: ansiosta kuitenkin merkittävästi kohentunut.           riaatteiden edellyttämää tasoa. Puutteet soti-
13636:                                                        laiden henkilökohtaisessa varustuksessa sekä
13637: Ilmavoimien kyky tukea maavoimien taiste-              joukkojen elektronisen sodankäynnin kalus-
13638: lua sekä helikoptereiden monipuolinen käyttö           tossa heikentävät sodan ajan joukkojen taiste-
13639: kuuluvat nykyaikaisten asevoimien toimin-              lukestävyyttä.
13640: taan. Suomessa ilmavoimat keskittyy ilma-
13641: puolustukseen ja siinä hävittäjätorjuntaan.            Sotatoimia edeltävä painostus, toiminta yh-
13642: Helikoptereita on ainoastaan muutamia ja ne            teiskunnan ja puolustuksen arimpia kohteita
13643: on tarkoitettu lähinnä kuljetustehtäviin. Ilma-        vastaan sekä yllättäen aloitettava strateginen
13644: tulituki maavoimille on jouduttu korvaamaan            isku edellyttävät maavoimilta nykyistä pa-
13645: tykistön määrällä. Kenttätykistön kyky jouk-           rempaa valmiutta ja kykyä nopeisiin enna-
13646: kojen välittömään tukemiseen on tyydyttävä,            koiviin toimenpiteisiin.
13647: joskin tykistön tehoa rajoittaa erikoisampu-
13648: 
13649: 
13650:                                                   55
13651: Tärkeimpien prikaatien kehittämisessä tulee             Meripuolustuksen tehoa rajoittavia tekijöitä
13652: painottaa toimintavalmiuden ja liikkuvuuden             ovat merivoimien valvontajärjestelmän puut-
13653: parantamista, tulivoiman monipuolistamista,             teellinen toimintakyky huonoissa sää- ja
13654: johtamisedellytyksiä sekä taistelunkestävyy-            valaistusoloissa sekä aluemeren laajentami-
13655: den lisäämistä. Uusien modernien prikaatien             sesta aiheutuneet ongelmat vedenalaisen val-
13656: muodostaminen edellyttää maavoimien kou-                vonnan kattavuudessa. Rannikkotykistön lin-
13657: lutusjärjestelmän tarkistamista sekä voimava-           nakkeet kiinteine tuliyksiköineen ovat tyydyt-
13658: rojen suuntaamista uuteen teknologiaan pe-              tävässä kunnossa, mutta nykyaikaisten liikku-
13659: rustuvan puolustusmateriaalin hankintaan.               vien ja tulivoimaisten rannikkojoukkojen
13660: Pienten, mutta tulivoimaisten, tarvittaessa             määrä ei mahdollista puolustuksen joustavaa
13661: helikoptereilla liikkuvien, hyvin johdettujen           painopisteen siirtoa. Merivoimien ja rannik-
13662: ja koulutettujen yksiköiden merkitys koros-             kotykistön erilliset koulutus- ja materiaalihan-
13663: tuu.                                                    kintajärjestelyt haittaavat meripuolustuksen
13664:                                                         yhteistoiminnan lisäämistä ja kehittämistä.
13665: Suomen laajan alueen puolustaminen vaatii
13666: edelleen suhteellisen suurta määrää joukkoja.           Merimiinoilla on Suomen puolustusjärjestel-
13667: Koska koko maavoimia ei kyetä varustamaan               mässä strateginen merkitys. Suomen alueve-
13668: uusimmalla kalustolla, teknisesti heikommin             det voidaan jo kriisin varhaisessa vaiheessa
13669: varustettavien joukkojen käytössä ja taktiikas-         saattaa miinavaarallisiksi ja siten ennalta eh-
13670: sa on huomioitava niiden suorituskyky jako-             käistä meritse tapahtuvat hyökkäykset. Ah-
13671: rostetusti hyödynnettävä Suomen erityisoloja.           venanmaan puolustus perustuu suurelta osin
13672: Maavoimat on puolustuskyvyn kannalta rat-               merivoimien miinoituskykyyn, koska demili-
13673: kaisevan tärkeä puolustushaara. Niiden uudis-           tarisoidulla vyöhykkeellä ei voida tehdä puo-
13674: taminen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuk-              lustusvalmisteluja. Merivoimien miinanlasku-
13675: sia on lähivuosien tärkeimpiä tehtäviä.                 kapasiteetti on hyvä, mutta nykyaikaisten he-
13676:                                                         rätemiinojen määrää on tarve lisätä kehittä-
13677:                                                         mällä omaa miinatuotantoa.
13678: Meripuolustus - merivoimat ja rannik-
13679: kotykistö                                               Meripuolustuksen aktiivinen iskukyky perus-
13680:                                                         tuu ohjuslaivueisiin ja liikkuviin meritorjunta-
13681: Meripuolustus käsittää merivoimat ja maavoi-            ohjuspattereihin, joiden tulenkäyttö kohdiste-
13682: miin kuuluvan rannikkotykistön. Meripuolus-             taan merimiinoitusten ja kiinteän puolustus-
13683: tuksen kyky vastaa pääosin sille annettuja              järjestelmän kanavoimaan hyökkääjään. Meri-
13684: tehtäviä. Materiaalitilanne on kokonaisuudes-           voimien ja rannikkojoukkojen yhteistoimintaa
13685: saan tyydyttävä. Ongelmina voidaan pitää                johtamisessa ja materiaalihankkeissa on tar-
13686: rannikkotykistön liikkuvien tuliyksiköiden              peen kehittää.
13687: pientä määrää ja eräiden alusten peruskorjaus-
13688: tai uusintatarvetta. Yksittäisistä alustyypeistä        Suomen ulkomaankauppa perustuu lähes täy-
13689: vartioveneet ovat jo käyttöikänsä päässä ja             sin meriyhteyksiin. Niiden turvaaminen edel-
13690: miinantorjunta-alukset modernisoinnin edes-             lyttää miinantorjuntakyvyn kehittämistä, jotta
13691: sä.                                                     Suomea ei voida missään oloissa eristää kat-
13692:                                                         kaisemalla miinoittein elintärkeät meriyh-
13693:                                                         teydet
13694: 
13695: 
13696:                                                    56
13697: Ilmapuolustus - torjuntahävittäjät ja                   1 300 miljoonaa markkaa. Kokonaisvähennys
13698: ilmatorjunta                                           neljässä vuodessa on ollut lähes 3 900 miljoo-
13699:                                                        naa markkaa vuoden 1996 hintatasossa arvioi-
13700: Ilmapuolustus on ilmavalvonnasta, hävittäjä-           tuna. Toimintamenojen kehitystä on kuvattu
13701: torjunnasta, kaikkien puolustushaarojen ilma-          selonteon liitteessä 3.
13702: torjuntajoukoista sekä ilmasuojelusta muo-
13703: dostuva kokonaisuus. Sen tehtävänä on valta-           Puolustusvoimat on toistaiseksi kyennyt so-
13704: kunnan ilmatilan koskemattomuuden valvonta             peuttamaan toimintansa supistusten edellyttä-
13705: ja turvaaminen sekä yhteiskunnan ja sodan              mälle tasolle. Useita vuosia jatkunut määrära-
13706: ajan joukkojen suojaaminen ilmasotatoimien             hojen lasku alkaa vaikuttaa kuitenkin puolus-
13707: vaikutukselta.                                         tuksen rakenteisiin. Säästöjä on tehty käyttä-
13708:                                                        mällä valmiusvarastoja rauhan ajan kulutuk-
13709: Ilmapuolustuksen teho on uuden torjuntahä-             sessa sekä alentamalla kiinteistöjen ja materi-
13710: vittäjäkaluston käyttöönoton myötä merkittä-           aalin kunnossapidon tasoa. Näin on siirretty
13711: västi parantunut. Ongelman muodostavat pie-            välttämättömiä hankintoja ja kunnostustoimia
13712: nenevät toimintaresurssit, joiden vuoksi               tuleville vuosille.
13713: henkilöstöä ja kalustoa ei voida hyödyntää
13714: täysimääräisesti.                                      Toimintamenojen lasku on heikentänyt mah-
13715:                                                        dollisuuksia reserviläisten, varusmiesten ja
13716: Ilmatorjunnan rungon muodostaa kustannuk-              kantahenkilökunnan monipuoliseen ja käytän-
13717: siltaan edullinen ammusilmatorjunta. Sen               nön läheiseen kouluttamiseen. Erityisesti
13718: kyky lähitorjuntaan hyvissä sääoloissa on tyy-         maastoharjoituksia on jouduttu vähentämään.
13719: dyttävä. Kauko- ja keskitorjuntaan on hankit-          Myös koulutusmateriaalin ja varusmiesten
13720: tu viime vuosina modernit asejärjestelmät,             vaatetuksen ja suojavarustuksen uudistaminen
13721: mutta niiden määrä on tehtäviin nähden liian           on hidastunut.
13722: pieni. Kaikki lentokorkeudet kattava ilmasuo-
13723: ja kyetään saamaan aikaan vain pääkaupun-              Vuonna 1991 kertausharjoituksiin käytettiin
13724: kiseudulla.                                            340 000 harjoitusvuorokautta. Viime vuosina
13725:                                                        määrä on laskenut keskimäärin 185 000 vuo-
13726: Uuden hävittäjäkaluston täysitehoinen käyttö           rokauteen. Kouluttamatta jääneiden reservi-
13727: edellyttää lentäjien koulutustason säilyttämis-        läisten kokonaisvaje on jo lähes 100 000
13728: tä korkeana sekä ilmapuolustuksen valvonta-,           miestä, mikä alentaa merkittävästi kenttäar-
13729: johtamis- sekä tukeutumisjärjestelmän taiste-          meijan koulutustasoa. Reserviläisiltä katoaa
13730: lunkestävyyden parantamista. Ilmatorjunnassa           tuntuma sodan ajan tehtäviinsä.
13731: on tärkeää parantaa keskitorjunnan kattavuut-
13732: ta.                                                    Merialueen ja ilmatilan valvonnan tasosta ja
13733:                                                        kattavuudesta on jouduttu tinkimään. Sotilaal-
13734:                                                        linen toiminta Suomen lähialueilla on viime
13735: Rauhan ajan toimintatason lasku suuri                  vuodet ollut määrällisesti vähäistä, joten sääs-
13736:                                                        töt eivät ole vaarantaneet Suomen alueellista
13737: ongelma
13738:                                                        koskemattomuutta. Meri- ja ilmavoimien on-
13739: Puolustusvoimien vuosittaiset toimintamäärä-           gelmana on henkilöstön koulutustason taantu-
13740: rahat ovat vuoden 1992 tasosta laskeneet noin          minen käytännön toiminnan vähentyessä. Tu-
13741: 
13742: 
13743:                                                   57
13744: levina vuosina on tärkeää varmistaa puolus- tä osin lähinnä koulutuksellisten vaatimusten
13745: tusjärjestelmän perusta saattamalla puolustus- takia. Sen sijaan palvelukseenastumisaikoja ja
13746: voimien toimintamenot vastaamaan todellista saapumiseräjärjestelyjä on muutettu useam-
13747: tarvetta.                                      paan otteeseen.
13748: 
13749: Puolustusvoimien rauhan ajan rakenteita on             Varusmiespalveluksen pituus vastaa melko
13750: viime vuosina rationalisoitu taloudellisista           hyvin koulutuksellisia vaatimuksia. Henkilö-
13751: syistä Samalla on pyritty toiminnallisesti yh-         kunnan työaikajärjestelyistä ja toimintamäärä-
13752: tenäisempiin kokonaisuuksiin. Rauhan ajan              rahojen vähyydestäjohtuen osa palvelusajasta
13753: organisaation kehittämisessä korostuu sodan            ei ole tehokkaassa käytössä. Nykyisen palve-
13754: ajan vaatimusten huomioon ottaminen sekä               lusaikajärjestelmän suurin heikkous on varus-
13755: epätarkoituksenmukaisten ja epätaloudellisten          miesvahvuuksien suuri vaihtelu, joka hanka-
13756: toimintayksiköiden yhdistäminen tai lakkaut-           loittaa tarkoituksenmukaisten ja taloudellisten
13757: taminen. Joukko-osastot ovat yhä enemmän               koulutuskokoonpanojen          muodostamista.
13758: koulutuskeskuksia, joilla on vastuu sodan ajan         Myös aselajien ja puolustushaarojen nykyistä
13759: joukkojen tuottamisesta.                               tiiviimpi yhteistoiminta eri koulutusvaiheissa
13760:                                                        on tarpeen. Varusmieskoulutusta ja palvelus-
13761:                                                        aikajärjestelmää on tarkasteltava osana puo-
13762: Henkilöstö tärkeä voimavara                            lustusvoimien kokonaiskehittämistä. Tavoit-
13763:                                                        teena on sodan ajan joukkojen tuottaminen
13764: Osana toimintojen rationalisointia ja organi-          mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellises-
13765: saation kehittämistä puolustusvoimien virko-           ti.
13766: jen määrää on vähennetty 1990 -luvulla
13767: 20 500:sta noin 17 500:een vuoteen 1996                Asevelvollisten koulutuksen sisällön ja jak-
13768: mennessä. Vähennykset ovat kohdistuneet                sotlelun on taattava pitkäjänteinen sodan ajan
13769: ensi sijassa siviilihenkilöstöön. Palkattu hen-        tehtävien koulutus. Sotilaan ja joukon koulu-
13770: kilöstö vastaa koulutustasoltaan ja määrältään         tustaso saavutetaan tehokkaan varusmieskou-
13771: suhteellisen hyvin puolustusvoimien rauhan             lutuksen ja säännöllisten kertausharjoitusten
13772: ajan tarpeita. Sodan ajan puolustusvoimissa            avulla. Varusmiespalveluksen pituus ja ker-
13773: kantahenkilöstöä riittää vain tärkeimpiin              tausharjoituskoulutus ovat sidoksissa toisiin-
13774: avaintehtäviin.                                        sa. Muutaman vuoden välein toteutettavat
13775:                                                        kertausharjoitukset ovat sotakelpoisten jouk-
13776: Palkatun henkilöstön koulutusjärjestelmä on            kojen ylläpidon perusta.
13777: perusrakenteeltaan toimiva. Tulevaisuudessa
13778: ongelmaksi muodostuu teknistymisestä johtu-            Vapaaehtoinen       maanpuolustusjärjestelmä
13779: va ammattikoulutetun henkilökunnan lisätar-            käynnistyi nykyisessä muodossaan vuoden
13780: ve. Eläkejärjestelmän muutosten vuoksi hen-             1996 alussa. Toiminta tukee puolustusvoimis-
13781: kilöstön ikärakenne on pitkällä aikavälillä            sa annettavaa koulutusta tarjoamalla osalle
13782: kehittymässä epäedulliseen suuntaan.                   reserviläisistä mahdollisuuden kehittää taito-
13783:                                                        jaan. Puolustusvoimienjohtamiin vapaaehtoi-
13784: Perusratkaisu varusmiespalveluksen pituudes-           siin harjoituksiin ja Maanpuolustuskoulutus
13785: ta kirjattiin asevelvollisuuslakiin jo vuonna          ry:n järjestämille, kaikille kansalaisille avoi-
13786: 1950. Sitä on tarkistettu viime vuosina pienel-        mille kursseille osallistui viime vuonna yh-
13787: 
13788: 
13789:                                                   58
13790: teensä noin 16 000 henkilöä. Vapaaehtoiset kokoulutuksessa yhdistetään kotimaan puo-
13791: harjoitukset eivät korvaa varsinaisia joukko- lustukseen valmistautuminen ja kansainväli-
13792: jen kertausharjoituksia. Puolustusvoimien sen kriisinhallinnan peruskoulutus.
13793: tukema vapaaehtoinen järjestelmä on tarpeen
13794: nivoa tiiviimmin palvelemaan sodan ajan Kansainvälisissä operaatioissa tarvittavaa
13795: joukkojen toimintavalmiuden ylläpitoa.           yhteistoimintakykyä edistetään ennakolta ta-
13796:                                                  pahtuvalla harjoittelulla ja suunnittelulla.
13797:                                                  Vuonna 1996 puolustusvoimista osallistui
13798: Puolustusvoimat ja kansainvälinen toi- NATOn rauhankumppanuusohjelman koulu-
13799: minta                                            tustapahtumiin noin 500 henkilöä, josta aiheu-
13800:                                                  tui 2,3 Mmk kustannukset. Rauhanturva- ja
13801: Puolustushallinnon kansainvälisen toiminnan kriisinhallintaoperaatioihin Bosnia-Herzego-
13802: keskeiset osa-alueet ovat kansainvälinen soti- vinassa, FYROM:ssa (Makedonia) ja Li-
13803: laallinen yhteistyö sekä vierailuvaihto. YK:n banonissa Suomesta osallistui vuonna 1996
13804: rauhanturvatoiminta on ollut näkyvin osa kolme pataljoonaa, yhteensä 1200 henkilöä.
13805: puolustushallinnon kansainvälisyyttä. Rau- Operaatioiden kustannukset katetaan puolus-
13806: hanturvatoiminnan toteuttamiseksi luotu jär- tusbudjetin ulkopuolelta.
13807: jestelmä on tähän asti palvellut hyvin asetet-
13808: tuja vaatimuksia.                                Osallistuminen kansainväliseen toimintaan
13809:                                                  vaatii tulevaisuudessa lisää voimavaroja. Krii-
13810:  Suomi voi rauhanturvalain perusteella lähet- sinhallintavalmiuksien tehokas kehittäminen
13811:  tää operaatioihin korkeintaan 2 000 henkilöä, edellyttää, että harjoitustoiminta ja osallistu-
13812:  mikä mahdollistaa noin kolmen pataljoonan minen operaatioihin hoidetaan keskitetysti.
13813:  suuruisen joukon yhtäaikaisen toiminnan.
13814:  Osallistumisen laajuus on viime vuosina va-
13815:  kiintunut 1 200 henkilön tasolle. Suomi on Puolustuskyky muodostuu kokonaisuu-
13816:  perinteisesti ollut kymmenen enitenjoukkoja desta
13817:  rauhanturvaoperaatioihin lähettävän maan
13818: joukossa.                                        Niukoista taloudellisista voimavaroista huoli-
13819:                                                  matta Suomen puolustusjärjestelmä on kyetty
13820:  Turvallisuusympäristön muutos sekä Suomen kehittämään toimivaksi kokonaisuudeksi.
13821:  osallistuminen kansainvälisen kriisinhallinnan Vaikka perusta on kunnossa, eräät nopeasti
13822:  kehittämiseen muun muassa NATOn rauhan- vanhenevat tekniset ratkaisut, materiaalipuut-
13823:  kumppanuusohjelman avulla lisäävät ja laa- teet sekä toimintamäärärahojen leikkaamises-
13824:  jentavat kansainvälistä yhteistoimintaa koko ta johtuva koulutuksen ja toimintavalmiuden
13825:  puolustushallinnossa. Uusi yhteistyön muoto tason lasku muodostuvat kriittisiksi tekijöiksi.
13826:  on Baltian maiden, erityisesti Viron, puolus-
13827:  tusjärjestelmien kehittämiseksi annettava Suureen kenttäarmeijaan ja yhteiskunnan lii-
13828:  koulutus- ja materiaalituki.                    kekannallepanoon perustuva puolustus on
13829:                                                  hitaasti kehittyvässä kriisissä kynnysarvoltaan
13830:  Valmiutta osallistua sotilaallisiin kriisinhal- edelleen merkittävä. Se ei kuitenkaan vastaa
13831:   lintatehtäviin kehitetään osana Suomen puo- kaikkiin tulevaisuuden uhkakuviin. Puolustus-
13832:   lustuskykyä. Puolustusvoimien valmiusjouk- voimien sodan ajan joukot kyetään perusta-
13833: 
13834: 
13835:                                                59
13836: maan nopeasti, mutta heikon kertausharjoitus-         kynnys. Puolustushaarojen ja aselajien yhteis-
13837: ja varustamistilanteen vuoksi ne vaativat pe-         toimintaa on kehitettävä siten, että puolustus-
13838: rustamisen jälkeen useiden viikkojen                  voimat muodostaa yhtenäisesti toimivan, us-
13839: varustamis- ja kouluttamisajan. Tällainen val-        kottavan kokonaisuuden.
13840: miuden kohottaminen edellyttää ennakoivaa
13841: poliittista päätöksentekoa ja on koko yhteis-    Valtakunnan puolustuskyvyn säilyttämiseksi
13842: kuntaa koskettava voimainponnistus.              on puolustusvoimien ja yhteiskunnan keskei-
13843:                                                  set rakenteet ja toiminnot kyettävä suojaa-
13844: Puolustusvoimien kykyä toimia sotaa alem- maan yllättävän ja eri ulottuvuuksissa to-
13845: man asteen kriiseissä ja vastata uusimuotoi- teutettavan strategisen iskun vaikutuksilta.
13846: siin sotilaallisiin uhkiin on tarpeen kehittää. Vain siten on varmistettavissa, että kaikki
13847: Tämä edellyttää muutaman nopeasti toimin- voimavarat voidaan tarvittaessa suunnata laa-
13848: taanpantavan ja teknisesti korkeatasoisen jamittaisen hyökkäyksen torjuntaan. Väestön
13849: maavoimien prikaatin perustamista. Ne on suojaamiseen sotatoimien vaikutuksilta on
13850: tarpeen varustaa ja kouluttaa mahdollisimman varauduttava koko valtakunnan alueella. Yh-
13851: valmiiksi jo rauhan aikana. Niiden avulla teiskunnan kriisinkestokyky on siten oleelli-
13852: puolustusvalmiutta kyetään kohottamaan no- nen osa uskottavaa puolustusta sotilaallisen
13853: peasti ja uskottavasti. Samalla taataan riittävä suorituskyvyn rinnalla. Sodan kuvan muutok-
13854: aika joukkojen pääosan toimintaanpanolle.        sen myötä kokonaismaanpuolustus saa aikai-
13855:                                                  sempaa laajemman merkityksen.
13856: Suomella ei ole varaa kehittää minkään puo-
13857: lustushaaran torjuntakykyä kaikkia sodan
13858: ajan vaatimuksia vastaavaksi. Puolustusjär-
13859: jestelmän on kokonaisuutena luotava riittävä
13860: pelotusarvo ja hyökkäyksen ennaltaehkäisevä
13861: 
13862: 
13863: 
13864: 
13865:                                                  60
13866:                  2. Kansallisen toimintaympäristön muutos
13867: 
13868: 2.1 Yhteiskunnan kehitys ja puolus-                     Varusmiesvahvuudet ovat 1970-luvulta alka-
13869:     tusvoimat                                           en pienentyneet. Palvelukseen määrättävän
13870:                                                         miesikäluokan vahvuus on vakiintunut keski-
13871:                                                         määrin 32 OOO:een vuodessa. Tällä tasolla
13872: Väkiluku ja koulutetun reservin määrä
13873:                                                         se tulee säilymään ainakin 2000-luvun en-
13874:                                                         simmäisen vuosikymmenen. Koulutetun re-
13875: Suomen väkiluvussa ei tulevina vuosina ta-              servin riittävyyden kannalta on oleellista,
13876: pahdu suuria muutoksia. Ulkomaalaisväestön              kuinka suuri osa ikäluokasta suorittaa varus-
13877: osuus kasvaa noin 10 000 henkilöllä vuodes-             miespalveluksen.
13878: sa, ellei Euroopassa tapahdu suuria väestöliik-
13879: keitä aiheuttavia kriisejä. Vuonna 2010 suo-            Tällä hetkellä varusmiespalveluksen suorittaa
13880: malaisia arvioidaan olevan noin 5.2 miljoo-             hieman yli 80 prosenttia ikäluokasta, mikä on
13881: naa, jolloin ulkomaalaisten osuus väestöstä on          kansainvälisessä vertailussa erittäin korkea
13882: noin 4 prosenttia. Väestön ikärakenne vanhe-            taso. Aseettomaan palvelukseen ja uskonnol-
13883: nee edelleen. Nuorten osuus pienenee ja yli             lisista syistä siviilipalvelukseen hakeutunei-
13884: 65 vuotiaiden kasvaa.                                   den sekä Jehovan todistajien määrä ei ole
13885:                                                         merkittävästi vaihdellut viimeisen vuosikym-
13886: Väestörakenteen muutokset vaikuttavat maan-             menen aikana. Kutsunnoissa ilmenee keski-
13887: puolustuksessa erityisesti reserviläisten mää-          määrin kuudella prosentilla asevelvollisista
13888: rään ja ikärakenteeseen. Yleisen asevelvolli-           terveydellinen este varusmiespalvelukseen
13889: suuden perusteella koulutetun reservin koko-            määräämiseen. Lisäksi varusmiespalveluksen
13890: naismäärä Suomessa on noin 1,1 miljoonaa                keskeyttää terveydellisistä syistä noin kuusi
13891: miestä. Kaikkia reserviläisiä ei sijoiteta sodan        prosenttia palvelukseen astuneista.
13892: ajan puolustusvoimiin, koska osaa tarvitaan
13893: kriisiaikana väestönsuojelutehtäviin ja yhteis-         Merkittävä vaikutus varusmiespalveluksen
13894: kunnan muiden toimintojen hoitamiseen. Osa              suoritusprosenttiin on ollut eettisistä oman-
13895: reserviläisistä ei myöskään ikänsä tai ter-             tunnon syistä siviilipalvelukseen hakevien
13896: veydentilansa vuoksi sovellu sijoitettavaksi            määrän lisääntyminen. Siviilipalvelus perus-
13897: sodan ajan joukkoihin.                                  tuu hallitusmuodossa säädettyyn maanpuolus-
13898:                                                         tusvelvollisuuteen ja toisaalta uskonnon- ja
13899: Puolustusvoimien suunniteltu sodan ajan ko-             omantunnonvapauteen. Asevelvollinen, joka
13900: konaisvahvuus on tällä hetkellä noin 540 000            vakuuttaa uskonnolliseen tai eettiseen va-
13901: miestä. Näin suurien puolustusvoimien orga-             kaumukseen perustuvien vakavien omantun-
13902: nisoimiseen, perustamiseen ja varustamiseen             nonsyiden estävän häntä suorittamasta asevel-
13903: sekä reserviksi tarvitaan noin 700 000 koulu-           vollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapaute-
13904: tettua asevelvollista. Puolustusvoimien sodan           taan sen suorittamisesta rauhan aikana ja
13905: ajan tehtäviin on varattu ensi sijassa alle 45 -        määrätään suorittamaan siviilipalvelusta. Si-
13906: vuotiaita asevelvollisia, joista on sijoitettu          viilipalveluksen sisältönä on yhteiskunnalle
13907: tehtäviin lähes 75 prosenttia. Nuoremman                hyödyllinen työ.
13908: reservin sijoitusaste on vielä korkeampi.
13909: 
13910: 
13911:                                                    61
13912: Siviilipalvelukseen pyrkivien asevelvollisten          valmiuksia muiden pohjoismaiden tapaan.
13913: vakaumuksen tutkimisesta luovuttiin vuonna             Naisten mahdollisuuksia saada maanpuolus-
13914: 1987. Sen jälkeen hakijan oma vakuutus va-             tuskoulutusta on edelleen parannettava.
13915: kavasta uskonnollisesta tai eettisestä oman-
13916: tunnon syystä on riittänyt siviilipalvelukseen
13917: määräämiseen. Lisäksi siviilipalvelusaika              Väestön koulutustaso
13918: lyheni vuoden 1992 alusta 16 kuukaudesta 13
13919: kuukauteen. Muutosten jälkeen siviilipalve-            Suomen kansainvälisesti korkea yleinen kou-
13920: lushakemusten määrä kaksinkertaistui. Vuon-            lutustaso tulee edelleen paranemaan. Koulu-
13921: na 199 5 siviilipalvelukseen hakeutui noin             tuksen ja työelämän yhteen sovittamiseen
13922: 2 500 asevelvollista eli noin seitsemän pro-           kiinnitetään entistä suurempaa huomiota ja
13923: senttia ikäluokasta. Kolmannes heistä hakeu-           koulutusjaksoja suunnataan aikuisiälle.
13924: tui siviilipalvelukseen vasta varusmiespalve-
13925: lukseen astumisen jälkeen.                             Väestön korkea koulutustaso tarjoaa puolus-
13926:                                                        tusvoimille hyvän mahdollisuuden saada pal-
13927: 1960- ja 1970 -luvulla syntyneiden pienten             velukseensa ja sodan ajan joukkoihin riittävän
13928: ikäluokkien vuoksi nuoren reservin määrä               ammattitaitoista henkilöstöä, vaikka järjestel-
13929: vähenee 2000 -luvun alussa. Varusmiespalve-            mät teknistyvätkin. Aikuiskoulutuksen lisään-
13930: luksen suorittavien määrä on pyrittävä pitä-           tyessä on reserviläisten valmiuksia kyettävä
13931: mään mahdollisimman korkeana, jotta riittävä           hyödyntämään aikaisempaa paremmin. Se on
13932: koulutettu reservi ja alueellisen puolustusjär-        mahdollista varusmieskoulutuksen ja reservin
13933: jestelmän perusta kyetään säilyttämään.                kertausharjoitusten tasapainoisella rytmittä-
13934:                                                        misellä.
13935: Naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuli mah-
13936: dolliseksi vuonna 1995. Sillä on ollut maan-           Puolustusvoimat joutuu kiinnittämään kasva-
13937: puolustustahdon ja tasa-arvon kannalta myön-           vaa huomiota palveluksen sisällön ja opetus-
13938: teinen vaikutus. Alkuvaiheen kokemusten                menetelmien kehittämiseen. Tulevaisuuden
13939: perusteella arvioidaan vapaaehtoisesti asepal-         haasteena on asevelvollisten kaupungistumi-
13940: veluksen suorittavien naisten määrän vakiin-           nen ja tottumattomuus luontoon ja koviin olo-
13941: tuvan noin 400-500:een vuodessa.                       suhteisiin, jolloin sopeutumisvaikeudet tule-
13942:                                                        vat lisääntymään. Koska koulutuksen tavoit-
13943: Koko asevelvollisuusajan hyödyntäminen                 teista ei voida tinkiä, henkilöstön soveltuvuu-
13944: sodan ajan joukkojen tehtävissä on tärkeää.            den arviointi eri tehtäviin sekä koulutuksen
13945: Lähtökohtana on erityisesti alle 35-vuotiaiden         motivointi korostuvat.
13946: reserviläisten sijoittaminen mahdollisimman
13947: tarkkaan sodan ajan joukkoihin ja sitominen
13948: riittävän valmiuden ja koulutustason edellyt-          Puolustustahto ja yleinen asevelvolli-
13949: tämään kertausharjoituskiertoon. Vanhemman             suus
13950: reservin kouluttaminen samassa määrin ei ole
13951: taloudellisesti mahdollista. Heidän koulutuk-          Puolustustahto kasvaa suomalaisen yhteiskun-
13952: sessaan voidaan hyödyntää vapaaehtoista                nan perustekijöistä: demokratiasta, hyvin-
13953: maanpuolustusjärjestelmää ja lisätä siten puo-         voinnista, tasa-arvosta sekä kansallisesta
13954: lustusvoimien paikallisyksiköiden toiminta-            identiteetistä. Suomalainen yhteiskunta kehit-
13955: 
13956: 
13957:                                                   62
13958: tyy yhä monikulttuurisemmaksi ja kansainvä-             limatta voi palvella varusmiehenä. Varus-
13959: lisemmäksi. Maanpuolustustahto on Suomes-               miespalveluksen muotoja kehittämällä voi-
13960: sa eurooppalaisittain tarkastellen hyvin vahva.         daan parantaa edellytyksiä palveluksen suorit-
13961: Sen edelleen kehittymiseen vaikuttavat muun             tamiseen.
13962: muassa historian kokemusten tiedostaminen,
13963: yleisen turvallisuustilanteen vakaus tai epä-           Asevelvollisten koulutukseen on kokonaisuu-
13964: varmuus, asevelvollisuusjärjestelmä sekä kan-           dessaan sijoitettava tulevaisuudessa enemmän
13965: salaisten kuva puolustusvoimista ja sen suori-          voimavaroja, jotta yleisen asevelvollisuuden
13966: tuskyvystä.                                             toimivuus kyetään varmistamaan. Paljolti sen
13967:                                                         varassa on myös Suomen puolustusjärjestel-
13968: Yleisen asevelvollisuuden vaikutus puolustus-           män uskottavuuden ja maanpuolustustahdon
13969: tahtoon on merkittävä. Asevelvollisuuden                säilyminen.
13970: kautta puolustusvoimat on jo 1930-luvulta
13971: lähtien hyväksytty kansalliseksi instituutioksi.
13972: Korkean maanpuolustustahdon säilymiseen                 Siviilipalvelun kehittäminen
13973: voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa kiinnittä-
13974: mällä erityinen huomio nuoriin ikäluokkiin ja           Varusmiehiä ja siviilipalvelusmiehiä ei saa
13975: nuorten kokemuksiin varusmiespalveluksesta.             asettaa palvelusvelvollisuutensa suorittami-
13976: Tämän rinnalla on tarve lisätä mahdollisuuk-            sessa keskenään eriarvoiseen asemaan. Sivii-
13977: sia vanhenevan reservin ja naisten maan-                lipalveluksen kehittämisessä on tärkeää huo-
13978: puolustustahdon kanavaimiseksi ja vahvista-             lehtia siitä, että palvelusolosuhteet ja palve-
13979: miseksi.                                                lusaika kehittyvät vertailukelpoisesti varus-
13980:                                                         miespalvelukseen nähden ja palvelusmuodot
13981: Tulevaisuudessa valtaosa nuorista elää eteläi-          ovat yhteiskunnalliselta vaativuudeltaan sa-
13982: sessä Suomessa kansainvälisen viihdeteolli-             manveroiset. Palvelusaikojen vertailussa tu-
13983: suuden ja median suurkuluttajina. Yksilökes-            lee ottaa huomioon palveluksen rasittavuus ja
13984: keiset arvot vahvistuvat ja puolustusvoimat             palvelusolosuhteet
13985: joutuu yhä vaikeampaan kilpailutilanteeseen.
13986: Eurooppalaisesta valtavirrasta poikkeava Suo-           Siviilipalveluksen tavoitteena on yhteiskun-
13987: men asevelvollisuusjärjestelmä on kyettävä              nalle saatava hyöty ja palveluksen kansalais-
13988: perustelemaan nuorille. Yhteiskunnan tehtä-             vastuuta kasvattava merkitys. Siviilipalveluk-
13989: vänä on taata kansalaisvelvollisuutensa suo-            sen sisältöä on tarpeen kehittää nykyisten
13990: rittaville tasa-arvoinen asema sekä palveluk-           järjestelyjen pohjalta.
13991:  sen aikana että jatkokoulutukseen ja työelä-
13992: mään hakeuduttaessa. Puolustusvoimien vas-              Siviilipalvelus kuten varusmiespalveluskin
13993: tuulla on motivoivan ja tehokkaan koulutuk-             suoritetaan kotimaassa. Siviilipalveluksen
13994:  sen antaminen.                                         kehittämiseen liittyen on tarpeen selvittää,
13995:                                                         voidaanko vapaaehtoisille antaa kansainväli-
13996:  Yleisellä asevelvollisuudella on edelleen mer-         siä kriisinhallintavalmiuksia humanitaarisissa
13997:  kitystä myös kansaa yhdistävänä tekijänä ja            ja muissa siviilitehtävissä, joihin halukkaat
13998:  yhteiskuntaan kasvattavana instituutiona On            voisivat hakeutua palveluksen jälkeen.
13999:  tärkeää, että mahdollisimman moni nuori
14000:  mahdollisesti ongelmallisesta taustastaan huo-
14001: 
14002: 
14003:                                                    63
14004: Aluerakenne ja tietoyhteiskunta                      Tuotantorakenne ja sitoutuminen tieto-
14005:                                                      järjestelmiin
14006: Infrastruktuurin merkitys verkottuvassa ta-
14007: loudessa ja yhteiskunnassa kasvaa. Aluera-           Suomen elinkeinoelämän tuotantorakenteessa
14008: kenteessa tällä hetkellä näkyvät maatalous- ja       alkutuotannon osuus kokonaistuotannosta
14009: teollisuusyhteiskunnan muodot muuttuvat, ja          vähenee ja jalostuksen osuus kasvaa. Tuotan-
14010: tärkeimpien logististen keskusten merkitys           torakenteen muutoksen seurauksena teolli-
14011: korostuu. Suurimpien kaupunkien väestö kas-          suuden mahdollisuudet siirtyä kriisitilanteessa
14012: vaa edelleen. Vastaavasti väestö vähenee syr-        puolustustarviketuotantoon vähenevät ratkai-
14013: jäisemmillä alueilla. Suomalaisen yhteiskun-         sevasti. Varautumissuunnitelmia ja niiden
14014: nan muuttuminen yhä voimakkaammin tieto-             toimeenpanon edellyttämää valmisteluaikaa
14015: yhteiskunnaksi tarjoaa uusia mahdollisuuksia         on arvioitava uudelleen.
14016: alueellisten erojen tasoittamiseen.
14017:                                                      Kotimaisella puolustusmateriaalituotannolla
14018: Väestön ja infrastruktuurin keskittyminen            on eräillä aloilla huomattava merkitys puolus-
14019: aiheuttaa muutoksia maanpuolustuksen järjes-         tusvoimien materiaalisen valmiuden luomi-
14020: telyissä. Joukkojen perustamista ja puolus-          sessa ja ylläpitämisessä. Tuotantoedellytysten
14021: tussuunnitelmia on tarkistettava taantuvilla         varmistaminen edellyttää tulevaisuudessa
14022: alueilla. Aluerakenteen keskittymisestä ja           kansainvälisen yhteistyön lisäämistä
14023: rajallisista resursseista johtuen asutuskeskus-
14024: ten ja valtakunnan ydinalueiden puolustus            Informaation keruu- ja hallintatekniikka mah-
14025: korostuu. Koko maan kattava puolustus kye-           dollistaa tietojen hankinnan yhteiskunnallises-
14026: tään ylläpitämään vain alueellisen puolustus-        ti merkittävistä kohteista ja toiminnoista ai-
14027: järjestelmän avulla.                                 kaisempaa helpommin. Tieto tulee olemaan
14028:                                                      keskeinen osa eri organisaatioiden omaisuut-
14029: Puolustussuunnittelussa on tärkeää yhteistoi-        ta. Luvaton tiedonhankinta lisääntyy. Uhka
14030: minta kaikkien yhteiskunnan kehityksestä             edellyttää suojautumista kehittyneitä infor-
14031: vastaavien tahojen kanssa. Siviilihallinto ke-       maation keruujärjestelmiä vastaan sekä tieto-
14032: hittyy ensi sijassa rauhan ajan toiminnallisten      jen oikeellisuuden ja saatavuuden varmista-
14033: ja taloudellisten vaatimusten pohjalta. Puo-         mista kaikissa tilanteissa. Vaatimukset ovat
14034: lustusvoimien johtamisjärjestelmää ja alueja-        erityisen suuret puolustushallinnon tietojärjes-
14035: koa kehitetään lähinnä sotilaallisten näkökoh-       telmissä. Yhteiskunnallisesti merkittävien
14036: tien perusteella. Hallinnollisten rajojen tarkas-    tietojen ja kohteiden suojausjärjestelyjä on
14037: ta yhtenevyydestä voidaan luopua. Uusien             tarpeen tehostaa. Tämä edellyttää koordinoin-
14038: suurläänien muodostaminen korostaa maan-             tia valtakunnallisella tasolla.
14039: puolustusalueiden merkitystä siviilihallinnon
14040: yhteistoimintaosapuolena. Sotilasläänit taas
14041: toimivat yhteistyössä maakuntien, työvoima-
14042: ja elinkeino- sekä muiden alueviranomaisten
14043: ja kuntien kanssa.
14044: 
14045: 
14046: 
14047: 
14048:                                                     64
14049: Liikenneyhteydet kehittyvät                           minnan erityisluonne otetaan tarvittavilta osin
14050:                                                       huomioon lainsäädännön valmistelussa. Yh-
14051: Suomen liikenneinfrastruktuuria sekä energi-          teiskunnan on lisäksi kyettävä osoittamaan
14052: an siirtoväyliä kehitetään osana eurooppalai-         puolustushallinnon käyttöön uusia alueita, jos
14053: sia ja globaaleja verkostoja. Suomen liikenne-        nykyisiltä alueiltajoudutaan toimintoja rajoit-
14054: määrät lisääntyvät ja liikenneverkko vahvis-          tamaan tai kokonaan lopettamaan.
14055: tuu.
14056:                                                       Puolustushallinto on kehittänyt yhteistyötä
14057: Liikenneyhteyksien kehitys vaikuttaa puolus-          muiden pohjoismaiden ja viimeksi Yhdysval-
14058: tusjärjestelyihin erityisesti Etelä-Suomen ran-       tain viranomaisten kanssa kartoittaakseen ja
14059: nikolla sekä Pohjois-Suomessa. Tieverkon              vähentääkseen sotilaallisista toimista aiheutu-
14060: paraneminen vaikeuttaa näillä alueilla puolus-        via ympäristövaikutuksia. Yhteistyötä suunni-
14061: tusta, mikä vaatii joko joukkojen lisäämistä          tellaan näissä kysymyksissä myös Venäjän
14062: tai niiden suorituskyvyn parantamista.                viranomaisten kanssa. Ympäristöyhteistyö
14063:                                                       tulee lähivuosina olemaan tärkeä osa puolus-
14064: Tiestön rakentamisessa otetaan jo tällä hetkel-       tushallinnon kansainvälistä toimintakenttää.
14065: lä huomioon puolustusta palvelevia näkökoh-
14066: tia tekemällä muun muassa etukäteen valmis-           Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat monin
14067: teluja teiden sulkemiseksi. Liikenne- ja ener-        tavoin maanpuolustukseen. Puolustusvoimien
14068: giansiirtoverkkoja kehitettäessä on mahdollis-        on kehityttävä osana yhteiskuntaa, mahdolli-
14069: ta rakentaa myös kiinteitä puolustusrakentei-         suuksien mukaan ennakoiden muutoksia eikä
14070: ta, kuten on tehty muissa Pohjoismaissa. Siten        reagoiden niihin. Erityisesti yleisen asevel-
14071: voidaan pienentää yhteiskunnan ja talouden            vollisuuden ja kansalaisten puolustustahdon
14072: kannalta tarpeellisten ratkaisujen haittavaiku-       säilyttäminen on Suomen kaltaiselle maalle
14073: tuksia puolustukselle. Maanpuolustukselle             merkittävä kysymys siirryttäessä uudelle vuo-
14074: aiheutuvat kustannukset on tarpeen ottaa huo-         situhannelle.
14075: mioon jo liikenne- ja energiainfrastruktuurin
14076: suunnittelussa.
14077:                                                       2.2 Kansantalouden kehitys ja puo-
14078:                                                           lustus
14079: Ympäristökysymykset
14080: 
14081: Ympäristöarvojen merkitys yhteiskunnassa              Talouden kehitysnäkymät
14082: kasvaa. Niiden kanssa ristiriidassa oleviin
14083: puolustusvoimien toimintoihin kuten ammun-            Suomen kansantalouden kasvu riippuu pitkäl-
14084: toihin, harjoituksiin, lentomeluun ja räjähtä-        lä aikavälillä kolmesta tekijästä: talouden
14085: vän materiaalin hävittämiseen kiinnitetään            voimavaroista, kansainvälisestä talouskehi-
14086: aikaisempaa enemmän huomiota. Puolus-                 tyksestä ja kotimaan talouspolitiikan onnistu-
14087: tushallinnolla on ympäristönsuojelun tavoite-         misesta. Kasvun edellytykset ovat sekä koti-
14088: ohjelma, jota kehitetään edelleen.                    maisten tekijöiden että kansainvälisen toimin-
14089:                                                       taympäristön puolesta hyvät.
14090: Puolustushallinnolle ei voida antaa merkittä-
14091: viä erivapauksia ympäristökysymyksissä. Toi-          Yleisesti arvioidaan, että talouden taantuma
14092:                                                       Euroopassa on vain tilapäinen ja ED-maiden
14093: 
14094: 3 370048                                         65
14095: tuotanto kasvaa lähivuosina keskimäärin 2 - 3           Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus Suo-
14096: prosenttia vuodessa. Vaikka kansainvälisiin             men valtion menoista on laskenut 1960-luvun
14097: kasvunäkymiin liittyy epävarmuutta, ne anta-            keskimäärin 6,1 prosentin tasolta tällä vuosi-
14098: vat joka tapauksessa suunnan Suomen taloutta            kymmenellä alle viiden prosentin. Kun laskel-
14099: koskeville kasvuarvioille.                              massa otetaan huomioon valtion korkomenot,
14100:                                                         on viime vuosien keskiarvo ollut noin 5,3
14101: Valtiontalouden alijäämä jatkuu lähivuodet              prosenttia. Puolustusbudjetti kasvoi viime
14102: suurena. Velanhoito ja työttömyys ovat mer-             vuosikymmenen vaihteessa, mutta ei muita
14103: kittäviä rasitteita. Tehdyt talouspoliittiset           hallinnonaloja tai valtion kokonaismenojen
14104: ratkaisut vaikuttavat kuitenkin monessa suh-            kasvua enempää. Puolustusmenojen, brutto-
14105: teessa suotuisasti. Kansantalous on vuoden              kansantuotteen ja valtion menojen suhteellista
14106: 1993 jälkeen kasvanut nopeasti. Suuret kasvu-           kehitystä vuosina 1991 - 1996 on kuvattu liit-
14107: prosentit osoittavat samalla laman syvyyttä             teessä 4.
14108: Suomen lähtiessä muita matalammalta tasolta.
14109: Merkittäviä inflaatiopaineita ei ole lähivuosi-         Viime vuodet ovat merkinneet kaikilla aloilla
14110: na näkyvissä ja matalan inflaation säilymi-             sopeutumista supistuviin menokehyksiin.
14111: seen voidaan luottaa myös pidemmällä aika-              Puolustushallinnossa tämä on tapahtunut hen-
14112: välillä. Talouden kasvun jatkuessa saadaan              kilöstöä vähentämällä, kertausharjoituksia ja
14113: valtion velkaantuminen taittumaan.                      varusmiesten koulutusta supistamalla sekä
14114:                                                         laskemalla materiaalin ja kiinteistöjen ylläpi-
14115: Edellytykset kestävälle talouskasvulle ovat             don tasoa.
14116: suotuisat. Realistisin lähtöoletuksin tuotanto
14117: kasvaa pitkällä aikavälillä vähintään 2,5 pro-          Puolustusvoimien kehittämistä on 1970-luvul-
14118: senttia vuodessa. Jos kansainvälisessä ta-              ta alkaen käsitelty parlamentaariselta pohjalta
14119: loudessa on pitkä, vahva kasvujakso, ja koti-           kokoon kutsutuissa elimissä (kolme komiteaa,
14120: mainen talouspolitiikka on talouden kokonais-           toimikunta ja neuvottelukunta), jotka mietin-
14121: tasapainon kannalta onnistunutta, voi koko-             nöissään ovat antaneet puolustusvoimien ke-
14122: naistuotannon kasvu 2000 -luvun ensimmäi-               hittämistä koskevat ehdotuksensa. Mietinnöt
14123: sellä vuosikymmenellä olla suurempaakin.                ovat sisältäneet myös ehdotukset puolustus-
14124:                                                         määrärahojen tasosta. Parlamentaarisesta
14125:                                                         luonteestaan johtuen näiden elinten ehdotuk-
14126: Puolustusmenojen kehitys                                set ovat olleet suosituksia, jotka eivät ole sito-
14127:                                                         neet hallituksia.
14128: Suomen puolustusmäärärahat ovat pitkän ai-
14129: kavälin keskiarvona olleet noin 1,5 prosenttia          Viimeisin edellä mainituista elimistä oli
14130: bruttokansantuotteesta. Tällä vuosikymmenel-            vuonna 1990 mietintönsä jättänyt parlamen-
14131: lä sotilaalliseen maanpuolustukseen on käy-             taarinen puolustuspoliittinen neuvottelukunta,
14132: tetty noin 1, 7 prosenttia bruttokansantuottees-        jonka suositus puolustusmäärärahoiksi vuosil-
14133: ta. Eläkkeet sisällytettiin hallinnonalojen me-         le 1990 - 1999 oli noin 103 miljardia markkaa
14134: noihin vuodesta 1991 alkaen, mikä puolus-               vuoden 1996 hintatasossa. 1990-luvun alun
14135: tushallinnossa tarkoittaa noin 700 Mmk vuo-             kansantalouden syvän laman johdosta tästä
14136: dessa.                                                  suosituksesta ei kuitenkaan kyetty pitämään
14137:                                                         kiinni.
14138: 
14139: 
14140:                                                    66
14141: Lähimpänä suosituksia puolustusmenot olivat             sektorin velkaa. Valtion menokehykset on
14142: vuonna 1992 eli 10 miljardia markkaa. Palk-             mitoitettu siten, että valtionvelan osuus brut-
14143: koihin ja toimintamenoihin puolustushallinto            tokansantuotteesta saadaan kääntymään las-
14144: käytti silloin 6, 5 Mrdmk ja materiaalihankin-          kuun vuonna 1998. Kokonaismenoja kasvat-
14145: toihin 3,2 Mrdmk. Tämä taso mahdollisti puo-            taa valtion velan hoito, jonka menot nousevat
14146: lustusvoimien toiminnan ja kehittämisen ase-            nykyisestä noin 27 miljardista markasta va-
14147: tettujen vaatimusten mukaisesti. Vuonna 1992            jaaseen 3 7 miljardiin markkaan vuonna 1999.
14148: puolustusmenojen osuus Suomen bruttokan-                Samoin työvoimapoliittisten toimenpiteiden
14149: santuotteesta oli noin 1,9 prosenttia.                  rahoitus joudutaan pitämään korkeana
14150: 
14151: Puolustukseen on tällä vuosikymmenellä                  Puolustuksenjärjestäminen kuuluu itsenäisen
14152: käytetty 15 Mrdmk vähemmän kuin määrära-                valtion perustehtäviin. Puolustukseen käytet-
14153: hasuosituksissa esitettiin. Laskelmassa on              tävään rahoitukseen vaikuttavat sekä kansan-
14154: silloin otettu huomioon Venäjän velan kuole-            talouden että valtiontalouden kehitys. Puolus-
14155: tukset ja toisaalta on annettu Saksasta edulli-         tuskyky ei voi kuitenkaan merkittävästi vaih-
14156: sesti hankitulle materiaalille sen markkina-            della taloudellisten suhdanteiden mukaan.
14157: arvoa vastaava hinta. Puolustusvoimien pit-             Puolustusmenoja joudutaan tarkastelemaan
14158: kän aikavälin suunnittelu ja hankinnat käyn-            ensi sijassa Euroopan turvallisuuskehityksen
14159: nistyivät suositusten pohjalta, mutta määrära-          ja Suomen turvallisuuspolitiikan tavoitteiden
14160: hojen supistuessa työ jäi kesken. Kuluvalla             pohjalta, ei yksinomaan talouskehitykseen
14161: vuosikymmenellä hankintamäärärahoja on                  perustuen. Koska sekä taloudelliseen kasvuun
14162: suunnattu erityisesti ilmapuolustuksen toi-             että turvallisuusympäristön kehitykseen sisäl-
14163: mintakyvyn kannalta välttämättömään F-18                tyy epävarmuustekijöitä, on puolustuksen
14164: Hornet -hankintaan. Kehitystyö muilla aloilla           kehittämislinjauksia ja rahoitustasoa syytä
14165: on hidastunut merkittävästi määrärahojen vä-            arvioida perusteellisemmin noin neljän vuo-
14166: hentyessä.                                              den välein.
14167: 
14168: 
14169: Valtiontalous ja puolustusmenot
14170:                                                         2.3 Yhteiskunnan toimintakyky
14171: Puolustuksen kehittäminen tehokkaasti ja ta-                poikkeusoloissa
14172: loudellisesti edellyttää pitkäjänteistä suunnit-
14173: telua, jossa tavoite on vuosikymmenen pääs-             Yhteiskunnan kriisinkestokyky ja poik-
14174: sä. Puolustusmäärärahoja ei ole mahdollista             keusoloihin varautuminen ovat käsitteinä
14175: sitoa näin pitkälle ajalle, vaan suunnittelun           laaja-alaiset. Ne sisältävät yhteiskunnan kai-
14176: lähtökohtana on tietty, ennustettavissa oleva           ken sellaisen toiminnan, jolla on merkitystä
14177: rahoitustaso. Tavoitesuunnitelmassa on oltava           poikkeusoloista selviytymisessä. Varautumi-
14178: myös liikkumavaraa, joka mahdollistaa halli-            sessa otetaan huomioon myös normaaliaikai-
14179: tun sopeutumisen kehystason muutoksiin.                 set häiriöt. Tavoitteeksi on asetettu yhteiskun-
14180:                                                         nan mahdollisimman hyvä kyky sietää erilai-
14181: Suomen kokonaistuotannon kasvun arvioi-                 sia häiriöitä
14182: daan lähivuosina olevan 3 - 4 prosenttia. Kas-
14183: vu alentaa työttömyyttä ja supistaa julkisen
14184: 
14185: 
14186:                                                    67
14187: Sodan kuvassa tapahtuneet muutokset merkit-              Puolustusvoimat tarvitsee myös suuren mää-
14188: sevät yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen             rän erilaisia palveluja perustettavien joukko-
14189: joutumista enenevässä määrin sotilaallisen               jen tietoliikenneyhteyksien, elintarvike- ja
14190: vaikuttamisen kohteiksi mahdollisessa kriisi-            energiahuollon, rakennustoiminnan ja kulje-
14191: tilanteessa. Johtamisjärjestelmät, yhteiskun-            tusten järjestämisessä. Eräillä aloilla, kuten
14192: nan keskeiset tuotannolliset yksiköt ja infra-           joukkojen liikkeen edistämisessä ja linnoitta-
14193: struktuurin toimivuus on kyettävä suojaa-                misessa, tukeudutaan nykyisellään suuressa
14194: maan, jotta kansalaisten elinmahdollisuudet              määrin tielaitoksen kaltaisiin siviiliorganisaa-
14195: voidaan turvata kaikissa oloissa.                        tioihin. Rakentajajoukkojen määrä puolustus-
14196:                                                          voimissa on suhteellisen pieni. Siviiliorgani-
14197: Hallinnon ja palveluiden toiminnallinen ja               saatioiden liikelaitastuminen vaikuttaa näihin
14198: organisatorinen kehitys on ollut erityisen voi-          yhteistoimintajärjestelyihin.
14199: makasta. Sitä on ohjannut pyrkimys tehok-
14200: kuuteen ja taloudellisuuteen. Nämä periaatteet           Sodan kuvan muutokset merkitsevät sitä, että
14201: ovat tärkeitä myös poikkeusoloihin varautu-              puolustusvoimien iskukykyisimmät ja no-
14202: misessa. Poikkeusoloissa toimiminen edellyt-             peimmin käytettävät joukot eivät voi samassa
14203: tää selkeitä johtosuhteita ja voimavarojen               määrin kuin aikaisemmin turvautua yhteis-
14204: keskittämistä organisaation kaikilla tasoilla.           kunnasta saatavaan lisämateriaaliin. Valmius-
14205: Edellytykset tähän tulee turvata sekä raken-             lain mukainen järjestelmä mahdollistaa sen
14206: teenisin että toiminnanisin valmisteluin. Var-           sijaan laajan reservin käyttöön perustuvien
14207: sinkin organisaatioita kehitettäessä on välttä-          joukkojen täydentämisen.
14208: mätöntä ottaa huomioon myös poikkeusolojen
14209: vaatimukset.                                             Puolustustilasta annettu laki mahdollistaa so-
14210:                                                          dan aikana yhteiskunnan kaikkien voimavaro-
14211:                                                          jen suuntaamisen valtakunnan puolustukseen.
14212: Puolustusvoimat tukeutuu yhteiskun-
14213: taan
14214:                                                          Väestönsuojelu
14215: Puolustusvoimien toimintaedellytykset raken-
14216: tuvat yhteiskunnan voimavaroille. Puolustus-             Väestönsuojelulla on keskeinen merkitys kan-
14217: voimien valmiuden kohottamiselle on tun-                 salaisten suojaamisessa ja elinmahdollisuuksi-
14218: nusomaista, että jo käynnissä olevia materiaa-           en turvaamisessa. Suomeen on vuosikymmen-
14219: lihankintoja aikaistetaan ja määriä lisätään             ten aikana luotu sekä rakenteellisesti että toi-
14220: sekä kokonaan uusia hankkeita käynnistetään.             minnallisesti hyvä järjestelmä. Väestönsuoje-
14221: Tarvittava lisämateriaali hankitaan aluksi os-           lun ja palo- ja pelastustoimen yhteen sovitta-
14222: tamalla ja vuokraamalla sitä yhteisöiltä, yri-           minen ovat tehostaneet toimintaa.
14223: tyksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Materiaali-
14224: tarve koskee lähinnä ajoneuvoja, aluksia, työ-           Väestönsuojelun valmiuden tulee perustua
14225: koneita sekä kaikkea sellaista materiaalia, jota         samaan kriisin ja sodan kuvaan kuin puolus-
14226: puolustusvoimien ei ole varaa tai tarkoituk-             tussuunnittelun. Sodan kuvan ja yhdyskunta-
14227: senmukaista hankkia varastoihinsa normaali-              rakenteen muuttumisesta seuraavat uudet
14228: aikana.                                                  haasteet on tarpeen ottaa huomioon väestön-
14229:                                                          suojelujärjestelyissä, erityisesti evakuoin-
14230: 
14231: 
14232:                                                     68
14233: tisuunnittelussa ja suojarakentamisessa. Ih-            viin ulkomaankaupan kuljetusetäisyyksiin,
14234: mistenja omaisuuden suojaaminen edellyttää              kuljetus- ja energiaintensiiviseen kansantalou-
14235: eri hallinnonalojen välistä tehostettua yhteis-         den rakenteeseen sekä pohjoisiin ilmasto-olo-
14236: toimintaa varautumisessa. Väestönsuojia on              suhteisiin.
14237: välttämätöntä edelleen rakentaa siellä, missä
14238: ihmiset asuvat ja työskentelevät.                       Yhteiskunnan taloudellinen toimivuus poik-
14239:                                                         keusoloissa perustuu normaalioloissa luotui-
14240: Ensisijainen vastuu väestönsuojelutoimista              hin materiaalisiin, henkisiin ja teknistaloudel-
14241: kuuluu kunnille sekä Omatoimisten suojelu-              lisiin voimavaroihin. Mitä kilpailukykyisempi
14242: valmistelujen osalta kiinteistöjen omistajille          talous on, sitä enemmän sillä on joustavuutta
14243: sekä yritysten ja laitosten johdolle. Väestön-          ja sopeutumiskykyä poikkeusoloissa. Mitä
14244: suojelukoulutuksella parannetaan ihmisten               toimintavarmempi yhteiskunta on rakenteil-
14245: mahdollisuuksia selviytyä myös normaaliai-              taan ja järjestelmiltään, sitä paremmat ovat
14246: kaisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa.             sen valmiudet varautua ja kohdata erilaisia
14247: Valtion tehtävänä on huolehtia toiminnan joh-           kriisitilanteita.
14248: tamisesta sekä toimista, joilla on paikallista
14249: laajempi merkitys.                                      Yhteiskunnan toimialojen kotimaisuusasteelia
14250:                                                         ja kyvyllä mukauttaa tuotantotoiminta kriisi-
14251: Ihmisten ja omaisuuden suojaaminen edellyt-             aikojen vaatimuksiin on huoltovarmuuden
14252: tää eri hallinnonalojen välistä tehostettua yh-         kannalta tärkeä merkitys. Yhteiskunnan krii-
14253: teistoimintaa. Väestönsuojelun saattaminen              sinkestokykyä parannetaan luomalla hallin-
14254: tehostettuun valmiuteen vaatii vastaavaa yh-            toon ja talouselämään materiaalisia ja organi-
14255: teiskunnan voimavaroibio pohjautuvaa lisä-              satorisia valmiuksia sekä toteuttamalla välttä-
14256: materiaalin hankintaa, johon puolustusvoimat            mättömien teknisten perusjärjestelmien var-
14257: turvautuu. Valvonta-, hälytys- jajohtamisjär-           mistusjärjestelyjä. Suomenjäsenyys EU:ssaja
14258: jestelmien toimivuuden turvaaminen on tärke-            osallistuminen kansainväliseen huoltovar-
14259: ää.                                                     muusyhteistyöhön täydentävät kansallisia
14260:                                                         taloudelliseen turvallisuuteen liittyviä varau-
14261:                                                         tumistoimia.
14262: Taloudellinen turvallisuus ja huoltovar-
14263: muus                                                    Materiaalinen huoltovarmuus on monilla
14264:                                                         aloilla heikentynyt. Kilpailukyvyn parantami-
14265: Taloudellinen turvallisuus on osa Suomen                seksi on yritysmaailmassa jouduttu jatkuvasti
14266: turvallisuuspolitiikkaa. Suomen talouden toi-           kasvattamaan varastojen kiertonopeutta.
14267: mintaedellytyksiä poikkeusoloissa turvataan             Raaka-aineiden ja muun materiaalin saata-
14268: ylläpitämällä ja kehittämällä huoltovarmuutta.          vuus tyydytetään oikea-aikaisilla ja tarpee-
14269: Valtioneuvosto on joulukuussa 1995 uudista-             seen nähden optimoiduilla toimituksilla. Ny-
14270: nut huoltovarmuuden tavoitteet.                         kyaikaiset logistiset järjestelmät sisältävät
14271:                                                         monia riskejä ja epävarmuustekijöitä poik-
14272: Suomen on itse vastattava huoltovarmuudes-              keusolojen toimintavalmiuden kannalta.
14273: taan myös muuttuvassa taloudellispoliittisessa
14274: toimintaympäristössä. Tarve perustuu Suo-               Tuotannon muuttaminen nopeasti palvele-
14275: men syrjäiseen sijaintiin, pitkiin ja haavoittu-        maan poikkeusolojen erityistarpeita ei ole
14276: 
14277: 
14278:                                                    69
14279: mahdollista ilman ennakkosuunnittelua ja -                 Merikuljetusten toimivuus vaikuttaa keskei-
14280: toimenpiteitä. Tuontia korvaavaan tuotantoon               sellä tavalla Suomen huoltovarmuuteen. Riit-
14281: on varauduttava eri aloilla jo normaalioloissa.            tävän kotimaisen tonniston säilyttäminen on
14282: Rajoituksia asettavat paitsi tuotantotekniikan             välttämätöntä. Maan sisäiset tie-, rautatie- ja
14283: muutosvauhti myös yritysten verkotluminen                  vesikuljetukset sekä ilmaliikenne on varmis-
14284: sekä kasvava riippuvuus ulkomaisista tava-                 tettava riittävin erityisjärjestelyin poik-
14285: rantoimittajista ja alihankintaketjuista.                  keusolojen varalta.
14286: 
14287: Normaaliajan häiriöissä ja sellaisissa poik-               Yhteiskunnan kriisinkestokykyä ei voida ra-
14288: keusoloissa, joissa Suomen ulkomaankauppa                  kentaa sen varaan, että vasta kriisitilanteissa
14289: ja maan sisäiset kuljetukset vielä toimivat,               hankintoja kiihdyttämällä tai teollisuustuotan-
14290: huoltovarmuuden heikkeneminen ei lamaan-                   toa muuttamalla tyydytetään uudet vaatimuk-
14291: nuta mitään yhteiskunnan toimialaa. Häiriöitä              set. Hankinnat on tehtävä niin ajoissa, että
14292: vapaan kaupan tilanteissa voi syntyä silloin,              maailmanmarkkinoilta on vielä saatavissa
14293: kun strategisten tavaroiden saatavuus heikke-              vaaditluja tuotteita. Tämä asettaa suuret vaati-
14294: nee. Se voi tapahtua jo kriisin varhaisessa                mukset sekä kyvylle ennakoida kriisitilantei-
14295: vaiheessa. EU :n jäsenyys parantaa Suomen                  den kehittyminen että hankintoja koskevalle
14296: mahdollisuuksia saada tarvittavia tuotteita.               päätöksenteolle. Rahoitusjärjestelyjen no-
14297: NATOn rauhankumppanuusohjelman puit-                       peudella ja joustavuudella on erittäin suuri
14298: teissa Suomi saa tietoa NATOon kuuluvien                   merkitys.
14299: ED-maiden yhteisistä huoltovarmuusjärjeste-
14300: lyistä.
14301:                                                            Varmuusvarastointi
14302: Suomen huoltovarmuutta koskeva keskeisin
14303: uhka on vakava kriisitilanne, jossa Suomen                 Eräillä poikkeusolojen kannalta elintärkeillä
14304: mahdollisuus tuottaa tai hankkia ulkomailta                aloilla kuten elintarvike-, energia- ja lääkin-
14305: yhteiskunnan perustoimintojen kannalta kriit-              tähuollossa sekä tärkeän perusteollisuuden
14306: tisiä tavaroita ja palveluja on olennaisesti vai-          raaka-ainehuollossa on käytössä erilaisia var-
14307: keutunut. Vakavissa poikkeusoloissa varasto-               muusvarastointijärjestelmiä.
14308: ja on mahdollista kartuttaa vain rajoitetusti.
14309:                                                            Varmuusvarastointi on kuitenkin äärimmäi-
14310: Suomen on ylläpidettävä riittävää kansallista              nen yhteiskunnan olemassa olevia voimavaro-
14311: tuotantoa ja huoltovarmuutta poikkeusolojen                ja täydentävä keino, jonka avulla mahdolli-
14312: toimintojen turvaamiseksi. Erityisen tärkeää               suudet turvata huoltovarmuus pitkiksi ajoiksi
14313: tämä on elintarvike- ja energiahuollossa.                  ovat rajalliset. Varmuusvarastojen käyt-
14314: Viestinnän, tiedotuksen ja hallinnon teknisten             töönotolla on kuitenkin suuri merkitys tietty-
14315: perusjärjestelmien toimivuus on välttämätöntä              jen elintärkeiden toimintojen varmistamisessa
14316: yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta. Lisäksi               kriisitilanteissa. Suomen kannalta erilaisten
14317: on tarpeen ylläpitää toimintaedellytyksiä sel-             varmuusvarastojen ylläpito ja kehittäminen
14318: laisilla aloilla, joilla strategisesti tärkeän tuo-        on täysin välttämätöntä.
14319: tannon siirtyminen ulkomaille vaarantaa yh-
14320: teiskunnan tai puolustuksen toimintaedelly-                Perinteisen varmuusvarastoinnin rinnalla on
14321: tykset kriisin oloissa.                                    tarpeen kehittää myös uusia huoltovarmuus-
14322: 
14323: 
14324:                                                       70
14325: ratkaisuja välttämättömien teknisten järjestel-         mutkaisuudenjohdosta laajoja järjestelmäko-
14326: mien ja kriittisen tavara- ja palvelutuotannon          konaisuuksia hallitsevia asiantuntijoita on
14327: varmistamiseksi.                                        erittäin vähän. Koko yhteiskunnan häiriöherk-
14328:                                                         kyys lisääntyy.
14329: Materiaalitilanteen kannalta merkittäviä ovat
14330: Euroopan unionin varautumistoimet, kansain-             Sähkön saatavuudella on ratkaiseva merkitys
14331: välisestä energiaohjelmasta tehty sopimus               koko yhteiskunnan toimivuudelle. Sähköver-
14332: sekä Suomen ja Ruotsin välinen sopimus ta-              kon keskeinen merkitys ja valtakunnallinen
14333: loudellisesta yhteistyöstä kansainvälisissä             ulottuvuus tekevät siitä poikkeusoloissa haa-
14334: kriisitilanteissa. Suomi pitää tärkeänä laajen-         voittuvan kohteen Sen vuoksi on erityisesti
14335: taa ja syventää sopimuksiin liittyviä huolto-           huolehdittava siirto- ja jakelujärjestelmien
14336: varmuusjärjestelyjä. Tämän kaltaiset kahden-            varmistamisesta. Energiayhtiöt pyrkivät yhä
14337: väliset ja monenkeskiset kansainväliset sopi-           parempaan palvelutasoon niin sähkön saannin
14338: mukset ovat Suomen edun mukaisia.                       kuin laadunkin turvaamisessa. Varautumistoi-
14339:                                                         missa kohdistetaan kasvavaa huomiota säh-
14340:                                                         könsaantiin liittyviin kysymyksiin.
14341: Yhteiskunnan kriittiset järjestelmät
14342:                                                         Televerkon häiriöt ovat kriisitilanteessa säh-
14343: Suomalaista yhteiskuntaa voidaan luonnehtia             köverkkoa helpommin rajattavissa. Runkover-
14344: tietoyhteiskunnaksi. Tietojärjestelmät muuttu-          kot on varmistettu rakenteellisesti, liikenteel-
14345: vat teknisesti ja toiminnallisesti yhä monipuo-         lisesti ja laiteteknisesti sekä ovat varsin hyvin
14346: lisemmiksi ja kansainvälisemmiksi. Järjestel-           suojattuja, eräiltä osin jopa kestämään elekt-
14347: mät verkotluvat ja niiden keskinäinen riippu-           romagneettisen pulssin (EMP) vaikutukset.
14348: vuus samalla kasvaa. Valtakunnallisesti vaka-           Paikallisverkot ovat rakenteensa vuoksi siirto-
14349: via uhkatilanteita voivat jo normaalioloissa            verkkoja haavoittuvampia.
14350: synnyttää laajoissa verkoissa ilmenevät häiri-
14351: öt. Erityisen herkkiä ovat tietoliikenneverkot,         Telealan liiketoiminnan monipuolistuessa ja
14352: sähkön siirto- ja jakeluverkot sekä valtakun-           kansainvälistyessä yhteistoimintatarpeet li-
14353: nallisesti merkittävät atk-järjestelmät. Niistä         sääntyvät. Tärkeätä on, että kaikki alalla toi-
14354: kriittisimpiä ovat kaupan, atk-palveluyritys-           mivat yhtiöt ja viranomaiset varautuvat yh-
14355: ten, raha- ja maksuliikenteen sekä hallinnon            dessä poikkeusolojen erityisvaatimuksiin huo-
14356: järjestelmät.                                           limatta normaaliaikojen kireästä kaupallisesta
14357:                                                         kilpailusta. Tavoitteena on poikkeusoloissa
14358: Varmistetut runkoverkot, tiedonsiirtoka-                joustavasti eri operaartoreiden verkkoja jär-
14359: pasiteetin kasvu ja niiden varaan rakentuvat            jestelemällä ja viime kädessä yhdistämällä
14360: monipuoliset palvelut lisäävät normaaliaiko-            turvata yhteiskunnan elintärkeät yhteystar-
14361: jen toimintavarmuutta, mutta sisältävät poik-           peet
14362: keusolojen kannalta turvallisuusriskejä. Yh-
14363: teiskunnan tärkeiden toimintojen verkotlumi-            Atk-järjestelmät ja tiedostot ovat yleensä niin
14364: nen lisääntyy, järjestelmien monimutkaisuus             hyvin varmistettuja, etteivät laiteviat normaa-
14365: kasvaa ja ohjelmisto- ja laiteteknologioiden            lioloissa aiheuta pitkäaikaisia ja täydellisiä
14366: kehitysvauhti kiihtyy sekä tietoturvallisuusris-        toimintakatkoksia. Järjestelmien toiminnan
14367: kit verkoissa lisääntyvät. Verkostojen moni-            varmistaminen poikkeusoloissa on sen sijaan
14368: 
14369: 
14370:                                                    71
14371: ongelmallista. Yhteiskunnan toiminnan kan-            yhteiskunnan kriisinkestokykyä. Puolustus-
14372: nalta keskeiset atk-järjestelmät on tärkeys-          neuvoston ja valmiuspäällikköjärjestelmän
14373: luokiteltu. Poikkeusoloissa pääperiaatteena on        keskinäinen toimintakyky on varmistettu si-
14374: rajoittaa järjestelmämuutokset välttämättö-           ten, että samoja poikkeusolojen toiminnan
14375: mimpään ja ohjata käytettävissä olevat voi-           kannalta keskeisiä virkamiehiä toimii molem-
14376: mavarat kriittisten perustoimintojen ylläpitä-        missa organisaatioissa. Poikkeusoloihin va-
14377: miseen.                                               rautumisen koordinoinoissa ei ole ylimmällä
14378:                                                       tasolla ilmennyt tarvetta säädösmuutoksiin.
14379: Valtionhallinnon poikkeusolojen tarpeisiin on
14380: rakennettu suojattuja atk-järjestelmiä. Niitä         Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että ne
14381: on pidettävä erittäin välttämättöminä yhteis-         osakeyhtiömuotoon muuttuvat valtion keskus-
14382: kunnan elintärkeitä toimintoja turvaavina jär-        virastot, liikelaitokset ja muut organisaatiot,
14383: jestelminä. Järjestelmiä tulee kehittää yhä           joilla on hoidettavanaan yhteiskunnan toimi-
14384: toimintavarmemmiksi ja kattavammiksi. Toi-            vuuden kannalta tärkeitä tehtäviä, kuuluvat
14385: mintavarmuuden vuoksi on tärkeää pitää jär-           edelleen poikkeusoloihin varautumisvelvoit-
14386: jestelmät mahdollisimman paljon normaaliai-           teen piiriin. Tämä edellyttää, että asianomai-
14387: kaisessa käytössä.                                    sia osakeyhtiöitä koskevaan lainsäädäntöön
14388:                                                       kirjataan valmiuslain säätämä poikkeusoloi-
14389: Terveydenhuollon perusrakenne on kattava ja           hin varautumisen velvoite.
14390: toimintakykyinen. Lääkkeiden ja lääkintäma-
14391: teriaalin saatavuus poikkeusoloissa on rajoi-         Poikkeusolojen valmistelut aiheuttavat lisä-
14392: tettua. Terveydenhuoltojärjestelmän kehittä-          kustannuksia. Kysymys voi olla hankkeeseen
14393: misessä otetaan huomioon poikkeusolojen               liittyvästä välittömästä hyödystä tai ajallisesti
14394: tarpeet. Myös sosiaalihuollon järjestelmien           kaukaisesta välillisestä hyödystä, jolloin kus-
14395: tulee pystyä poikkeusoloissa huolehtimaan             tannustenjaon arvioiminen saattaa olla ongel-
14396: kansalaisten sosiaalipalveluista ja toimeentu-        mallista. Poikkeusoloihin varautuminen on
14397: loturvasta.                                           normaalia toimintaa, joista aiheutuvat kustan-
14398:                                                       nukset on tarkoituksenmukaista sisällyttää
14399:                                                       toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä tulo- ja
14400: Poikkeusoloihin varautumisen koor-                    menoarvioihin.
14401: dinointi
14402:                                                       Suomalainen yhteiskunta on varautunut poik-
14403: Poikkeusoloihin varautumista johtaa, valvoo           keusoloihin pitkäjänteisellä työllä. Keskei-
14404: ja yhteensovittaa valtioneuvosto sekä kukin           simmillä aloilla on luotu hyvät toimintaedel-
14405: ministeriö hallinnonalallaan. Puolustusneu-           lytykset kriisitilanteiden varalta. Tärkeät toi-
14406: voston tehtävänä on yhteensopeuttaa eri alo-          minnat on voitava turvata, vaikka yhteiskunta
14407: jen maanpuolustusvalmistelut Puolustusneu-            kehittyy yhä monimuotoisemmaksi ja tekni-
14408: vosto keskittyy valtakunnan tason ohjauk-             semmäksi sekä samalla häiriöalttiimmaksi.
14409: seen.                                                 Normaaliajan häiriöitä ja poikkeusoloja kos-
14410:                                                       kevaa tutkimustyötä on tarpeen tehostaa. V a-
14411: Ministeriöiden välisen yhteistyön varmistami-         rautumiseen on suunnattava sen vaatimat ta-
14412: seksi on perustettu ministeriöiden valmius-           loudelliset voimavarat.
14413: päällikköjärjestelmä. Se käsittelee syvemmin
14414: 
14415: 
14416:                                                  72
14417: 2.4 Uudet turvallisuusuhkat ja puo-                      mintaa on esimerkiksi merivoimien ja ympä-
14418:     lustusvoimat                                         ristöministeriön välillä öljyntorjunta-alusten
14419:                                                          valmiuden ylläpidossa. Eri viranomaisten vä-
14420:                                                          listä yhteistoimintaa tarvitaan lisättäessä val-
14421: Uusien turvallisuusuhkien kuten ympäristöon-             miuksia osallistua onnettomuuksien torjun-
14422: nettomuuksien, kansainväliseen rikollisuuteen            taan ja avustustoimintaan Suomen lähialueil-
14423: liittyvien ilmiöiden ja laittoman siirtolaisuu-          la.
14424: den merkitys on kasvanut. Niiden ennaltaeh-
14425: käisy ja torjunta kuuluu muille kuin sotilasvi-          Puolustushallinnon tuki on tarpeen kehitettä-
14426: ranomaisille. Puolustusvoimien päätehtävänä              essä kansainvälisessä kriisinhallinnassa tarvit-
14427: on sotilaallinen maanpuolustus. Puolustusvoi-            tavia siviilivalmiuksia. Kysymys on erityisesti
14428: mien tuki vastuuviranomaisille voi olla tar-             rauhanturvaoperaatioissa saatujen kokemus-
14429: peen poikkeusoloissa tai erityistilanteissa.             ten hyödyntämisestä sekä koulutusavusta.
14430: 
14431: 
14432: Suuronnettomuudet ja ympäristöka-                        Rajojen vartiointi ja laiton maahantulo
14433: tastrofit
14434:                                                          Sisäasiainministeriön alainen rajavartiolaitos
14435: Puolustusvoimien       nykyiset   pelastusvi-            vastaa valtakunnan rajojen vartioiunista sekä
14436: ranomaisia tukevat virka-apujärjestelyt muun             henkilöiden maahantulon ja maastalähdön
14437: muassa etsintä- ja metsäpalotilanteissa on               valvonnasta. Suomen liityttyä Euroopan
14438: perusteltua säilyttää. Suuronnettomuuksissa              unioniin ja Schengenin sopimuksiin tuli Suo-
14439: puolustusvoimien apu on merkittävä nopeasti              men itärajasta, aluemeren ulkorajasta sekä
14440: käyttöön saatavan apuhenkilöstön ja logistii-            kaikista kansainvälisen liikenteen satamista ja
14441: kan vuoksi. Puolustusvoimien erikoiskaluston             lentoasemista EU:n vapaan liikkuvuuden ul-
14442: käyttöä onnettomuustilanteissa on tarpeen                korajoja. Rajavartiolaitos on mukana EU:n
14443: edelleen kehittää.                                       oikeus- ja sisäasioita koskevassa hallitusten
14444:                                                          välisessä yhteistyössä sekä Schengenin työ-
14445: Lähialueella tapahtuvaan vakavaan ydinvoi-               ryhmissä.
14446: malaonnettomuuteen varaudutaan kaikkien
14447: viranomaisten suunnittelussa. Myös ydinasei-             Henkilöiden vapaa liikkuvuus ja sisärajojen
14448: den varastointiin ja käsittelyyn liittyy onnetto-        valvonnan vähentäminen ovat asteittain toteu-
14449: muusriskejä, jotka saattavat aiheuttaa sätei-            tumassa. Kansainväliseen rikollisuuteen ja
14450: lyaltistustilanteen Suomessa. Rajan läheisyy-            laittomaan maahantuloon liittyvät riskit tule-
14451: dessä sattuvien metsäpalojen sekä öljy- ja               vat lisääntymään. Rajavartiolaitoksen suorit-
14452: kemikaalivahinkojen vaikutukset voivat ulot-             taman ulkorajavalvonnan on vastattava jäsen-
14453: tua Suomeen. Näiden uhkien ennaltaeh-                    maiden yhteisesti asettamia vaatimuksia. Tur-
14454: käisyssä ja torjunnassa korostuu sekä viran-             vallisuusongelmien ratkaisu edellyttää lisään-
14455: omaisten että valtioiden välinen yhteistyö.              tyvää yhteistyötä valtioiden ja eri viranomais-
14456:                                                          ten välillä.
14457: Puolustusvoimien voimavaroja ja erityisosaa-
14458: mista on tarkoituksenmukaista hyödyntää                  Rajavartiolaitoksen tehtäviä, toimintatapoja ja
14459: ympäristöuhkiin varautumisessa. Yhteistoi-               välineistöä on tarpeen kehittää kuten muissa-
14460: 
14461: 
14462:                                                     73
14463: kin ulkorajavaltioissa. Rajavartiolaitoksen              tuksenmukaista ylläpitää toimintasuunnitel-
14464: sisäinen järjestys on silti perusteltua säilyttää        mia.
14465: sotilaallisena, sillä rajavartiolaitos osallistuu
14466: tarvittaessa valtakunnan puolustukseen. Raja-
14467: vartiolaitoksen osuutta rauhan ajan merival-             Puolustusvoimien virka-apu poliisille
14468: vonnassa on tarkoituksenmukaista lisätä. Vas-
14469: tuu valtakunnan alueellisen koskemattomuu-               Puolustusvoimien virka-avusta poliisille on
14470: den valvonnasta ja turvaamisesta on kuitenkin            säädetty lailla. Puolustusvoimat tukee poliisia
14471: puolustusvoimilla. Puolustusvoimat keskittää             ensi sijassa erikoisajoneuvoillaja -välineistöl-
14472: voimavaransa sotilaallisesti tärkeiden aluei-            lä sekä osallistumalla omaisuuden tilapäiseen
14473: den valvontaan ja varautuu alueloukkausten               vartiointiin. Lakiin on tarkoitus lisätä myös
14474: torjuntaan kiristyneessä tilanteessa.                    virka-apu alueiden eristämiseksi ja henkilöi-
14475:                                                          den tilapäiseksi suojaamiseksi. Yhteistoimin-
14476: Suomeen suuntautui 1990-luvun alkupuolella               taa on tarpeen kehittää myös muilla aloilla,
14477: entisen Neuvostoliiton alueelta tai sen kautta           kuten räjähteiden tunnistamisessa ja raivaami-
14478: jonkin verran sääntelemätöntä maahantuloa.               sessa. Varusmiehiä ei käytetä vaativissa ja
14479: Se on valvonnan tehostamisen, rajavi-                    vaaraa aiheuttavissa virka-aputilanteissa.
14480: ranomaisten välisen yhteistyön ja venäläisiä
14481: koskevan turvapaikkapolitiikan muutosten
14482: myötä lähes tyrehtynyt. Tilannetta on selkeyt-           Uusien turvallisuusuhkien torjunnassa on
14483: tänyt Venäjän liittyminen pakolaisten oi-                ennalta ehkäisevillä toimilla suuri merkitys.
14484: keusasemaa koskevaan yleissopimukseen se-                Oikein mitoitetut varautumistoimenpiteet ja
14485: kä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuk-                viranomaisten yhteistyö ovat ensiarvoisen
14486: seen.                                                    tärkeitä. Vaikka puolustusvoimien toiminta
14487:                                                          keskittyy valtakunnan puolustamisen valmis-
14488: Todennäköisyys Suomeen suuntautuvaan laa-                teluun, voidaan sen voimavaroja, erikoisosaa-
14489: jamittaiseen laittomaan maahantuloon on vä-              mista ja korkeaa toimintavalmiutta hyödyntää
14490: häinen. Laittomasti maahan pyrkivien määrää              erilaisten yhteiskuntaa ja väestön turvallisuut-
14491: voisivat lisätä esimerkiksi aseelliset konflik-          ta uhkaavien tilanteiden torjunnassa.
14492: tit, ydinonnettomuus, luonnonkatastrofi tai
14493: sodan uhka Suomen lähialueella. Näiden va-
14494: ralta siviili- ja sotilasviranomaisten on tarkoi-
14495: 
14496: 
14497: 
14498: 
14499:                                                     74
14500:          3. Puolustuksen kehittäminen vuosina 1998 - 2008
14501: 
14502: Suomen kyky huolehtia alueensa turvallisuu-            Puolustusvoimien tehtävät on määrätty laissa
14503: desta ja koskemattomuudesta on kylmän so-              puolustusvoimista. Keskeiset tehtävät ovat
14504: dan jälkeisissä oloissa yhtä tärkeää kuin en-          alueellisen koskemattomuuden valvonta ja
14505: nenkin. Suomi on luonut uskottavan kansalli-           turvaaminen, valtakunnan puolustaminen,
14506: sen puolustuskyvyn, jota kohtaan tunnetaan             yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan soti-
14507: kansainvälistä luottamusta. Suomen puolus-             laskoulutuksen antaminen sekä osallistuminen
14508: tusratkaisu lujittaa osaltaan Pohjois-Euroopan         kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan
14509: vakautta. Suomen puolustuksen peruslähtö-              Suomen valtiojohdon määrittämällä tavalla.
14510: kohtina säilyvät sotilaallinen liittoutumatto-         Laki antaa edelleen riittävän pohjan puolus-
14511: muus, turvallisuusympäristön arvioituun kehi-          tusvoimien toiminnalle.
14512: tykseen suhteutettu itsenäinen puolustuskyky
14513: sekä kansakunnan voimavaroihin sopeutetut              Puolustussuunnittelussa ja puolustusjärjestel-
14514: puolustusmenot.                                        män kehittämisessä otetaan huomioon soti-
14515:                                                        laalliset uhkatilanteet painostuksesta laajamit-
14516:                                                        taiseen hyökkäykseen.
14517: 3.1 Puolustuksen kehittämistavoit-
14518:     teet                                               Suunnittelun perustana ovat seuraavat kriisi-
14519:                                                        ja uhkamallit
14520: Euroopan sotilaallisen tilanteen muutokset
14521: eivät ole aiheuttaneet tarvetta tarkistaa Suo-         1. Poliittinen ja sotilaallinen painostus, johon
14522: men puolustusratkaisua, joka perustuu koko                liittyy sotilaallisella voimalla uhkaaminen
14523: valtakunnan kattavaan alueelliseen puolustus-             sekä sen rajoitettu käyttö.
14524: järjestelmään ja yleiseen asevelvollisuuteen.
14525: Se on edelleen taloudellisin ja toimivin malli,        2. Yllättäen aloitettava strateginen isku, jon-
14526: jonka avulla koko Suomen aluetta kyetään                  ka tavoitteena on elintärkeiden kohteiden
14527: uskottavasti puolustamaan.                                lamauttaminen ja haltuunotto sekä valta-
14528:                                                           kunnanjohdon alistaminen.
14529: Nykyinen perusta antaa mahdollisuuden sel-
14530: laiseen puolustusjärjestelmän rakennemuu-              3. Laajamittainen hyökkäys, jonka tavoittee-
14531: tokseen, joka ottaa huomioon turvallisuusym-              na on strategisesti tärkeiden alueiden val-
14532: päristössä sekä kriisin ja sodan kuvassa tapah-           taaminen tai Suomen alueen hyväksikäyt-
14533: tuvat muutokset, suomalaisen yhteiskunnan                 tö kolmatta osapuolta vastaan.
14534: kehityksen ja taloudelliset voimavarat.
14535:                                                        Maanpuolustuksen suunnittelussa varaudu-
14536: Puolustusvalmiuden tavoitteena on turvata              taan lisäksi estämään tai rajoittamaan lähialu-
14537: kaikissa tilanteissa valtionjohdon toiminta,           eella syttyvän kriisin vaikutusten ulottuminen
14538: estää alueemme hyväksikäyttö ja taata maan             Suomen alueelle.
14539: itsenäisyys. Uskottava puolustus ehkäisee
14540: ennalta hyökkäysaikeet ja alueellisen koske-
14541: mattomuuden loukkaukset.
14542: 
14543: 
14544:                                                   75
14545: Puolustusjärjestelmän valmiutta ja reagointi-          henkilöstön kohdentamiseen nykyistä tarkoi-
14546: kykyä parannetaan. Voimavaroja suunnataan              tuksenmukaisemmin.
14547: erityisesti strategisen iskunennaltaehkäisy-ja
14548: tmjuntakyvyn luomiseen. Tämän lisäksi kehi-            Yleinen asevelvollisuus on välttämätön puo-
14549: tetään valmiutta osallistua kansainvälisiin            lustustahdon lujittamisen ja puolustusjärjes-
14550: kriisinhallintatehtäviin. Laajamittaisen hyök-         telmän uskottavuuden kannalta. Sodan ajan
14551: käyksen edellyttämää puolustuskykyä ylläpi-            joukkojen luomiseksi koulutetaan varusmies-
14552: detään lähivuodet pääpiirtein nykytasolla.             palveluksessa koko asekykyinen ikäluokka,
14553: Kehittämistarpeita tarkastellaan tältä osin uu-        jonka keskimääräinen vahvuus suunnittelu-
14554: delleen 2000-luvun alussa, jolloin on parem-           kaudella on noin 30 000 henkilöä vuodessa.
14555: mat edellytykset arvioida turvallisuusympä-            Varusmiestenpalvelusaika-ja koulutusjärjes-
14556: ristössä käynnissä olevien muutosten pysy-             telmä uudistetaan.
14557: vyyttä. Puolustuksen kehittämisperiaatetta on
14558: kuvattu liitteessä 5.                                  Joukkojen suorituskyvyn ja valmiuden säilyt-
14559:                                                        täminen edellyttää kertausharjoitusten määrän
14560: Puolustuksen kehittämisen painopiste suun-             palauttamista lähemmäs 1990-luvun alun ta-
14561: nittelukaudella 1998-2008 on maavoimissa.              soa. Tavoitteena on 3 5 000 reserviläisen kou-
14562: Puolustuksen ennaltaehkäisevää kykyä ja rea-           luttaminen vuosittain.
14563: gointivalmiutta parannetaan muodostamaHa
14564: maanpuolustusalueille nopeasti toimeenpanta-           Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen
14565: vat valmiusyhtymät sekä nostamalla materi-             rauhanturva- ja kriisinhallintatoimintaan,
14566: aalin ja koulutuksen laatua. Samalla mahdol-           minkä vuoksi puolustusvoimien yhteistoimin-
14567: listetaan maavoimien kokonaisvahvuuden                 takykyä muiden maiden asevoimien kanssa
14568: pienentäminen. Meri- ja ilmavoimat säilyte-            lisätään. Täten parannetaan myös edellytyksiä
14569: tään määrällisesti nykytasolla, ja niiden suo-         ottaa vastaan ulkopuolista sotilaallista apua,
14570: rituskykyä parannetaan sotatekniikan kehitys-          mikäli Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.
14571: tä vastaavasti.                                        Jos Suomen omat voimavarat eivät riitä, Suo-
14572:                                                        mi voiYK:nperuskirjan mukaan pyytää mui-
14573: Puolustusjärjestelmää kehitetään alueellisen           den maiden apua hyökkäyksen torjumiseen.
14574: puolustusperiaatteen pohjalta päämääränä
14575: turvallisuusympäristöön nähden uskottava               3.2 Puolustuksen rakennemuutos
14576: suorituskyky. Maa-, meri- ja ilmapuolustusta
14577: kehitetään nykyistä kiinteämmin johdetuksi
14578:                                                        Sotilaallisen maanpuolustuksen vaatimukset
14579: operatiiviseksi kokonaisuudeksi. Merivoimat
14580:                                                        johdetaan poikkeusolojen tarpeista. Rauhan
14581: ja rannikkotykistö liitetään yhteen.
14582:                                                        ajan toimintavalmiudelle ja kustannustehok-
14583:                                                        kuudelle asetetaan silti korkeat vaatimukset.
14584: Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän ja
14585:                                                        Puolustuskyvyn kehittämisen lähtökohtia ovat
14586: rauhan ajan organisaation rationalisointiajat-
14587:                                                        sodan ajan joukot ja niiden johtamiseen tar-
14588: ketaan. Puolustusvoimien kokonaisrakennetta
14589:                                                        vittava johtamisjärjestelmä. Nämä asettavat
14590: kehitetään sodan ajan puolustuksen vaatimuk-
14591:                                                        puolestaan vaatimukset rauhan ajan koulutuk-
14592: sia sekä ympäristössä ja yhteiskunnassa ta-
14593:                                                        selle ja puolustusvalmisteluille. Kehittäminen
14594: pahtuneita muutoksia vastaavaksi. Samalla
14595:                                                        on kokonaisuus, jossa jokainen osatekijä
14596: pyritään pysyviin rakenteellisiin säästöihin ja
14597:                                                        vaikuttaa muihin.
14598: 
14599:                                                   76
14600: on kokonaisuus, jossa jokainen osatekijä vai-           perustamisesta, paikallispuolustuksen järjeste-
14601: kuttaa muihin.                                          lyistä ja johtamisesta sekä vapaaehtoisen
14602:                                                         maanpuolustustyön ohjaamisesta ja tukemi-
14603: Puolustuksen rakennemuutos koskee laajasti              sesta. Sotilasläänien operatiivisia tehtäviä
14604: puolustusvoimien organisaatiota, toiminnal-             karsitaan ja esikuntien henkilöstövahvuuksia
14605: lista ja materiaalista valmiutta sekä koulutusta        pienennetään. Vapautuva henkilöstö käyte-
14606: ja henkilöstöä. Rakennemuutoksen keskeisenä             tään maanpuolustusalueiden esikuntien ja
14607: tavoitteena on yleiseen asevelvollisuuteen              joukko-osastojen vahventamiseen. Sotilas-
14608: perustuvan puolustusjärjestelmän toimivuu-              läänijako sovitetaan maakuntajakoon, jolloin
14609: den varmistaminen. Henkilöstö-, materiaali-             sotilasläänit muodostuvat yhdestä tai useam-
14610: ja toimintamenojen on oltava kestävässä tasa-           masta maakunnasta. Sotilasläänien alaiset
14611: painossa.                                               sotilastoimistot lakkautetaan.
14612: 
14613:                                                         Rauhan ajan joukko-osastot tuottavat sodan
14614: Puolustusvoimien johtamis- ja hallinto-                 ajan yksiköt ja ylläpitävät puolustusvoimien
14615: järjestelmä                                             valmiutta ja suorituskykyä. Niiden perusta-
14616:                                                         misvastuulla ovat operatiivisesti tärkeimmät
14617:                                                         ja nopeimmin tarvittavat joukot. Rauhan ajan
14618: Puolustusvoimain komentaja, johtoesikun-
14619:                                                         joukko-osastojen, esikuntien ja laitosten mää-
14620: tanaan pääesikunta, johtaa valtakunnan puo-             rä ja tehtävät mitoitetaan siten, että tarvittavat
14621: lustusta sekä antaa tehtävät ja voimavarat ala-         sodan ajan joukot kyetään kouluttamaan ja
14622: johtoportaille. Pääesikunnan kykyä kaikkien
14623:                                                         varustamaan.
14624: puolustushaarojen operaatioiden suunnitte-
14625: luun kehitetään lisäämällä merivoimien ja
14626:                                                         Rannikon johtoportaiden ja joukko-osastojen
14627: ilmavoimien operatiivista johtoa ja suunnitte-
14628:                                                         määrää vähennetään, kun merivoimat ja ran-
14629: lua pääesikunnassa. Muutoin pääesikunnan
14630:                                                         nikkotykistö liitetään yhteen. Ilmavoimien
14631: henkilövahvuutta supistetaan edelleen.                  organisaatiota rationalisoidaan erityisesti
14632:                                                         tuki- ja koulutustoimintoja keskittämällä. Pää-
14633: Maanpuolustusalueilla on puolustusjärjestel-
14634:                                                         esikunnan alaiset laitokset ja Puolustusvoi-
14635: mässä keskeinen tehtävä. Niiden kykyä alu-              mien Materiaalilaitos organisoidaan uudelleen
14636: eellisen taistelun ja liikkuvien sotatoimien
14637:                                                         suunnittelukauden aikana. Toimintoja järkeis-
14638: johtamiseen parannetaan. Maanpuolustusalu-              tetäänja ostopalveluja lisätään.
14639: eiden komentajat johtavat alueensa puolustus-
14640: ta ja sen suunnittelua. Komentajien vastuuta
14641: rauhan ajan tulosohjauksesta lisätään ja maan-
14642:                                                         Sodan ajan joukot
14643: puolustusalueiden esikuntien henkilöstöä vah-
14644: vennetaan. Siviilihallinnon suurläänien muo-
14645: dostamiseen liittyen Keski-Suomen Sotilas-              Joukkoja ja organisaatiota koskevan rakenne-
14646: lääni siirretään Itäiseltä Maanpuolustusalueel-         muutoksen keskeiset tekijät ovat maavoimien
14647: ta Läntiselle Maanpuolustusalueelle.                    uusimuotoisten valmiusyhtymien muodosta-
14648:                                                         minen sekä merivoimien ja rannikkotykistön
14649: Sotilasläänien asemaa puolustusjärjestelmäs-            yhdistäminen. Toimenpiteillä parannetaan
14650: sä tarkistetaan. Ne vastaavat alueellaan ase-           erityisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja
14651: velvollisuusasioista, sodan ajan joukkojen              torjuntakykyä.
14652: 
14653:                                                    77
14654: Sodan ajan joukkojen kokonaismäärä mi-                   yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa.
14655: toitetaan edelleen laajamittaisen hyökkäyksen            Ne voidaan liittää osaksi tai kokonaan puolus-
14656: torjuntaa varten. Yleinen kehitys Euroopassa             tusvoimiin.
14657: ja lähialueilla mahdollistaa kuitenkin sodan
14658: ajan puolustusvoimien vahvuuden pienentä-                Maavoimien kehittämisessä keskitytään laa-
14659: misen, edellyttäen että jäljelle jäävien joukko-         dun ja teknillisen tason nostamiseen
14660: jen teknistä tasoa nostetaan. Joukkojen mää-             2000-luvun ensi vuosikymmenten vaatimalle
14661: rää supistetaan suunnittelukaudella yhteensä             tasolle. Voimavaroja kohdeunetaan erityisesti
14662: 110 000 henkilöllä poistamalla muun muassa               tiedustelu- ja johtamisjärjestelmien, liikku-
14663: heikoimmin varustetut prikaatit asteittain so-           vuuden sekä tulenkäytön tehon ja ulottuvuu-
14664: dan ajan kokoonpanosta. Puolustusvoimien                 den parantamiseen. Puolustuksen tukemiseksi
14665: sodan ajan vahvuudeksi jää noin 430 000 soti-            kehitetään lennokki-, raketinheitin- ja elekt-
14666: lasta. Sodan ajan joukot jaetaan operatiivisiin          ronisen sodankäynnin yksiköitä sekä erikois-
14667: ja alueellisiin joukkoihin.                              joukkoja. Maavoimien kykyä nopeaan val-
14668:                                                          miuden kohottamiseen lisätään.
14669: Operatiivisilla joukoilla kohotetaan no-
14670: peasti puolustusvalmiutta ja luodaan puolus-             Maavoimien sodan ajan prikaatien maaraa
14671: tuksen painopiste. Operatiivisiin joukkoihin             vähennetään nykyisestä 27:stä 22:een. Kym-
14672: kuuluvat maavoimien suorituskykyisimmät                  menen jääkäriprikaatin pohjalta muodostetaan
14673: prikaatit ja yksiköt sekä pääosa meri- ja ilma-          kolme uusimuotoista valmiusyhtymää ja ke-
14674: puolustuksen liikkuvista yksiköistä.                     hitetään kuutta jääkäriprikaatia. Nykyisistä 14
14675:                                                          jalkaväkiprikaatista muodostetaan 11 alueel-
14676: Alueellisilla joukoilla luodaan koko maan                lista prikaatia. Kaksi panssariprikaatia säily-
14677: kattava puolustus. Ne on tarkoitettu tietylle            tetään, mutta rannikkoprikaati poistetaan
14678: alueelle tai kohteeseen rajoittuviin taistelu- ja        maavoimien sodan ajan joukkojen kokoon-
14679: tukitehtäviin. Alueellisiin joukkoihin kuuluu            panosta.
14680: merkittävä osa puolustusvoimien sodan ajan
14681: joukoista. Tärkeimpiä niistä ovat avainaluei-            Maavoimien sodan ajan joukkojen kehittämi-
14682: den puolustukseen tarkoitetut alueelliset pri-           sen painopiste on kolmen valmiusyhtymän,
14683: kaatit.                                                  tyyppinimeltään prikaati 2005, muodostami-
14684:                                                          sessa. Ne ovat nopeasti perustettavia, suori-
14685: Vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän                  tuskykyisiä prikaateja, joiden varustus ja kou-
14686: kehittymiseen liittyen perustetaan alueellisiin          lutus mahdollistavat toiminnan valtakunnan
14687: joukkoihin paikallisyksiköitä. Ne toteuttavat            kaikissa osissa. Valmiusyhtymien kehittämi-
14688: osaltaan sodan ajan joukkojen liikekannalle-             sessä korostetaan hyvää tiedustelukykyä, ope-
14689: panon ja suojaavat kohteita. Lisäksi paikat-             ratiivista liikkuvuutta ja monipuolista tulivoi-
14690: Hsyksiköt tukevat muita viranomaisia poik-               maa.
14691: keusoloissa.
14692:                                                          Uusien prikaatien ja koko maavoimien suori-
14693: Rajajoukot ovat rajavartiolaitoksen perusta-             tuskyvyn kannalta keskeinen hanke on 2000-
14694: mia alueellisia joukkoja. Niitä käytetään tilan-         luvun alussa aloitettava joukkojen kuljetuk-
14695: teen mukaan tehostamaan rajojen vartiointia              siin ja tulitukeen tarkoitettujen helikopterei-
14696: ja aluevalvontaa sekä maan puolustamiseen                den hankinta. Helikopterit mahdollistavat kul-
14697: 
14698: 
14699:                                                     78
14700: lekin valmiusyhtymälle noin komppanian                 Merivoimat ja rannikkotykistö liitetään
14701: kokoisen osaston ja tärkeiden asejärjestelmien         yhteen ja meripuolustusta kehitetään kahden
14702: nopeat siirrot.                                        operaatiosuunnan, Saaristomeren ja Suomen-
14703:                                                        lahden, vaatimusten mukaisesti. Saaristome-
14704: Panssariprikaatien taistelukyvyn ylläpitämi-           ren suunnalla meripuolustuksen painopiste on
14705: seen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimin-          laivastoyksiköiden toiminnassa ja Suomen-
14706: taa jatketaan. Vaunukaluston laajempaa mo-             lahden suunnalla rannikkojoukkojen toimin-
14707: dernisointia tai kokonaan uuden kaluston han-          nassa. Meripuolustus organisoidaan uudelleen
14708: kintaa tarkastellaan uudelleen vuosituhannen           yhdistämällä nykyiset laivastot ja rannikko-
14709: vaihteen jälkeen.                                      alueet meripuolustusalueiksi.
14710: 
14711: Jääkäriprikaatien kehittämistä jatketaan liik-         Meripuolustuksen materiaalisen kehittämisen
14712: kuvan, aktiivisen puolustuksen asettamien              painopiste on miinoitus- ja miinantorjuntaky-
14713: vaatimusten mukaisesti. Suunnittelukauden              vyn parantamisessa sekä rannikkojoukkojen
14714: aikana prikaatien suorituskyky ylläpidetään            liikkuvien asejärjestelmien hankinnoissa.
14715: johtamis-, pimeätoiminta-, ilmatorjunta- ja            Kiinteän rannikkotykistön merkityksen vä-
14716: huoltovälineiden hankinnoilla.                         hentyessä osasta linnakkeita voidaan vähitel-
14717:                                                        len luopua. Meripuolustuksen iskuvoima yllä-
14718: Alueelliset joukot on varustettu vanhemmalla           pidetään modernisoimaHa meritorjuntaohjuk-
14719: materiaalilla. Joukkojen suorituskyky pyri-            set ja jatkamalla uusien alusten tutkimus- ja
14720: tään ylläpitämään niiden tehtävien ja toimin-          kehittämistyötä ikääntyvien ohjusveneiden
14721: ta-alueen asettamien vaatimusten mukaisena.            korvaamiseksi. Meripuolustuksen tulenkäytön
14722: Alueellisille prikaateille kohdeunetaan opera-         johtoportaita ja merivalvontaa kehitetään.
14723: tiivisten joukkojen varustamisen edetessä va-
14724: pautuvaa materiaalia.                                  Ilmapuolustuksen merkitys korostuu edel-
14725:                                                        leen. Käynnissä oleva torjuntahävittäjähan-
14726: Alueellisiin joukkoihin kuuluviin paikallisyk-         kintaparantaa merkittävästi ilmapuolustuksen
14727: siköihin sijoitetaan etupäässä yli 35-vuotiaita        suorituskykyä. Ilmavoimien toiminnan paino-
14728: reserviläisiä. Henkilöstön rekrytoinnissa ja           piste on hävittäjätorjunnassa. Suomella ei ole
14729: koulutuksessa hyödynnetään alueellisen ja              taloudellisia edellytyksiä taistelukoneiden
14730: paikallisen tason vapaaehtoista maanpuolus-            lisähankintoihin tällä suunnittelukaudella.
14731: tustoimintaa. Paikallisyksiköt kuuluvat puo-
14732: lustusvoimien sodan ajan kokoonpanoon. Ne              Ilmavoimien tukeutumisjärjestelmät muute-
14733: varustetaan kevyellä jalkaväen aseistuksella.          taan vastaamaan Hornet-kaluston asettamia
14734:                                                        vaatimuksia. Ilmataisteluohjusten hankintoja
14735: Joukkojen taistelunkestävyyttä parannetaan             jatketaan. Suunnittelukaudella selvitetään
14736: muun muassa lisäämällä yksittäisen sotilaan            mahdollisuudet vastailmatoimintaan ja ryn-
14737: suojaa. Tavoitteena on hankkia nykyaikainen            näkkötoimintaan soveltuvien asejärjestelmien
14738: taistelijan varustus operatiivisille joukoille.        hankkimiseksi.
14739: Sodan ajan joukkojen vahvuutta ja maavoi-
14740: mien prikaateja on kuvattu liitteessä 6.
14741: 
14742: 
14743: 
14744: 
14745:                                                   79
14746: Hawk-harjoitushävittäjien elinikää jatketaan            Rauhan ajan organisaation rakennemuutos ja
14747: ja suunnittelukaudella aloitetaan uusien al-            sodan ajan joukkojen tuotantokyvyn paranta-
14748: keisharjoituskoneiden hankinnan valmistelut.            minen edellyttävät varusmiesten palve-
14749: Tärkeimpien kohteiden ja joukkojen suojaa-              lusaikojen muuttamista. Ottamalla käyttöön
14750: miseksi hankitaan lisää kohdeilmatorjunta-              kahdentoista (12), yhdeksän (9) ja kuuden (6)
14751: ohjusjärjestelmiä                                       kuukauden palvelusajat voidaan tarvittavat
14752:                                                         muutokset toteuttaa. Palvelusaikojen tarkistus
14753: Valtakunnallisen tiedustelujärjestelmän ke-             edellyttää asevelvollisuuslain muutosta.
14754: hittämistä jatketaan siten, että lähialueen toi-
14755: minnasta kyetään saamaan riittävät tiedot po-           Uudessa järjestelmässä asevelvolliset astuvat
14756: liittisen ja sotilaallisen päätöksenteon pohjak-        palvelukseen kaksi kertaa vuodessa. Noin
14757: si. Operatiivisen tason tiedustelujärjestelmien         puolet varusmiehistä suorittaa kuuden kuu-
14758: tehoa ja tunkeutumiskykyä parannetaan len-              kauden varusmiespalveluksen. Erikoistehtä-
14759: nokeilla ja elektronisen tiedustelun välinein.          viin koulutettava miehistö palvelee joko yh-
14760: Sodan ajan joukkojen tiedustelun kehittämi-             deksän tai 12 kuukautta ja johtajatehtäviin
14761: sen painopiste on liikkuvissa järjestelmissä ja         koulutettavat 12 kuukautta. Samaan aikaan
14762: niiden taistelunkestävyyden parantamisessa.             palveluksessa olevien varusmiesten maksimi-
14763: Erityisesti hankitaan häirinnänsietokykyisiä            vahvuus pienenee nykyisestä noin 7 OOO:lla.
14764: passiivisia järjestelmiä.                               Sodan ajan joukkojen valmius ylläpidetään
14765:                                                         uuteen joukkotuotantojärjestelmään rytmitet-
14766: Eri puolustushaarojen tiedustelu-, valvonta- ja         täväliä kertausharjoituskoulutuksella.
14767: johtamisjärjestelmiä yhdistetään sekä paran-
14768: netaan niiden suorituskykyä. Puolustusvoi-              Rauhan ajan organisaatio mitoitetaan nykyistä
14769: mien johtamisjärjestelmän toimintavalmiutta,            paremmin sodan ajanjoukkojen tuottamisteh-
14770: suojaa ja varmuutta ylläpidetään kaikilla eri           tävien mukaan. Maavoimien koulutusorgani-
14771: tasoilla. Puolustusjärjestelmän toiminnan               saatio rakentuu tulevaisuudessa eritasoisista
14772: varmistamiseksi kehitetään elektronista suo-            koulutuskeskuksista. Koulutusjärjestelmän
14773: jautumista ja sodankäyntikykyä.                         rungon muodostavat monipuoliset, useita
14774:                                                         aselajeja sisältävät valmiusyhtymien koulu-
14775:                                                         tuskeskukset - prikaatit.
14776: Rauhan ajan joukko-osastot ja
14777: palvelusajat                                            Läntisen Maanpuolustusalueen valmiusyhty-
14778:                                                         mäkoulutus keskitetään Säkylään, Itäisen
14779:                                                         Maanpuolustusalueen Vekaranjärvelle ja Poh-
14780: Rauhan ajan koulutusorganisaation keskei-
14781:                                                         joisen Maanpuolustusalueen Kajaaniin. Pans-
14782: simmät tehtävät ovat sodan ajan joukkojen
14783:                                                         sariprikaati Parolassa muodostaa jo nykyisin
14784: tuottaminen sekä puolustusvalmiuden ylläpi-
14785:                                                         kaikki aselajit sisältävän koulutuskeskuksen.
14786: täminen. Rauhan ajan toimintojen rationali-
14787:                                                         Kansainvälisiin tehtäviin suunniteltujen jouk-
14788: soinnilla mahdollistetaan henkilöstön uudel-            kojen peruskoulutus säilytetään Säkylässä.
14789: leenkohdentaminen rakennemuutoksen vaati-
14790: malla tavalla ja luodaan koulutusedellytykset           Valmiusyhtymän muodostaminen Pohjoiselle
14791: valmiusyhtymille. Rationalisoinnilla saadaan            Maanpuolustusalueelle edellyttää pioneeri- ja
14792: aikaan myös pysyviä rakenteellisia säästöjä.            viestikoulutuksen siirtoa Oulusta Kajaaniin.
14793: 
14794: 
14795:                                                    80
14796: Varusmieskoulutus Oulussa lopetetaan ja kan Rannikkopatteristossa jatkuu. Merisota-
14797: Pohjan Prikaati lakkautetaan. Pohjoisen koulu ja Rannikkotykistökoulu yhdistetään.
14798: Maanpuolustusalueen joukot voidaan tuottaa Koulutuslinnakkeiden määrää vähennetään
14799: jäljelle jäävissä varuskunnissa, kun varus- edelleen.
14800: miesten keskivahvuus pienenee. Koulutusvel-
14801: voitteita ja henkilöstöä voidaan vähentää Uudenmaan Prikaati liitetään osaksi meri-
14802: myös Sodankylässä ja Mikkelissä. Vapautu- puolustusta. Tammisaareen keskitetään sekä
14803: vaa henkilöstöä kohdeunetaan valmiusyhty- rannikkojalkaväen että liikkuvan rannikkoty-
14804: miin, valtakunnallisiin aselajien koulutuskes- kistön koulutus. Vaasan Rannikkopatteristo
14805: kuksiin sekä maavoimien uusienjärjestelmien lakkautetaan ja sen koulutustehtävät annetaan
14806: käyttöön.                                      Uudenmaan Prikaatille. Tammisaaren varus-
14807:                                                kunta säilytetään ruotsinkielisenä.
14808: Viestikoulutus Keuruulta siirretään Läntisen
14809: ja Itäisen Maanpuolustusalueen valmiusyhty- Hangon Rannikkopatteristo              itsenäisenä
14810: miin. Keuruulie muodostetaan pioneeri- ja joukko-osastona lakkautetaan ja se liitetään
14811: suojelualan valtakunnallinen koulutuskeskus alueen puolustuksesta vastaavaan meripuolus-
14812:  siirtämällä sinne Pioneerikoulu Kouvolasta ja tusalueeseen. Varusmieskoulutusta ja henki-
14813: Suojeluvarikko Vaajakoskelta.                  löstöä Hangon alueella supistetaan. Vapautu-
14814:                                                va henkilöstö kohdennetaan ensi sijassa meri-
14815: Aselajien ja erikoisalojen valtakunnallisina puolustusalueiden liikkuvien rannikkojoukko-
14816: koulutuskeskuksina toimivat rykmentit. Kent- jen ja uusien asejärjestelmien käyttöön.
14817: tätykistön valtakunnallinen koulutuskeskus on
14818: Niinisalossa, viestitoiminnan ja johtamisen Osana koulutusjärjestelmän uudistusta suun-
14819: Riihimäellä, ilmatorjunnan Hyrylässä, ja nittelukaudella selvitetään mahdollisuudet
14820: huollon Lahdessa. Helikopteritoiminnan ja aloittaa ilmatorjuntakoulutus valmiusyhtymi-
14821:  erikoisjoukkotoiminnan valtakunnallinen kou- en koulutuskeskuksissa sekä kohdetorjunta-
14822:  lutuskeskus muodostetaan Uttiin. Asutuskes- ohjuskoulutus lennostoissa. Puolustusvoi-
14823: kustaistelun erikoiskoulutus tapahtuu Helsin- mien koulutusorganisaation kehittämistä on
14824: gissä.                                         kuvattu liitteessä 7.
14825: 
14826: Maavoimien sodan ajan joukkojen tuottami-              Henkilöstö ja koulutus
14827: seksi tarvitaan lisäksi pataljoonan suuruiset
14828: koulutuskeskukset Sodankylässä, Mikkelissä             Henkilöstöjärjestelmän perustana on sodan
14829: ja Kontiorannassa.                                     ajan puolustusvoimien henkilöstötarve. Puo-
14830:                                                        lustusvoimat tarvitsee ammattitaitoisen ja
14831: Meripuolustusalueiden muodostaminen edel-              motivoituneen henkilöstön, joka on määräi-
14832: lyttää joukko-osastojen yhdistämisiä ja siirto-        tääoja laadultaan riittävä sodan ja rauhan ajan
14833: ja. Saaristomeren Laivasto ja Turun Rannik-            tehtäviin.
14834: korykmentti sekä toisaalta Suomenlahden
14835: Laivasto ja Suomenlinnan Rannikkorykmentti             Palkattu henkilöstö muodostuu sodan ajan
14836: yhdistetään toimintasuuntiensa meripuolus-             joukkojen johtamiseen ja kouluttamiseen sekä
14837: tuksesta vastaaviksi yhtymiksi - meripuolus-           vaativimpien järjestelmien käyttöön tarvitta-
14838: tusalueiksi. Rannikkojoukkojen koulutus Kot-           vasta henkilöstöstä sekä rauhan ajan toiminto-
14839: 
14840: 
14841:                                                   81
14842: ja ylläpitävästä henkilöstöstä. Palkatun hen-          miin, palkataan varusmiespalveluksensa päät-
14843: kilöstön määrä ja rakenne mitoitetaan käytös-          täneitä nuoria noin vuoden pituiseen palvelus-
14844: sä olevien resurssien mukaisesti.                      suhteeseen. Näin voidaan parantaa valmiuden
14845:                                                        ylläpitoa sekäjärkeistää sodan ajanjoukkojen
14846: Puolustusvoimien palkatun henkilöstön mää-             tuottamista erityisesti meri- ja ilmavoimissa.
14847: rää on tarve edelleenjonkin verran vähentää,
14848: jotta henkilöstökustannusten suhteellinen              Sopimussotilaina palvelevat lisäävät ammatti-
14849: osuus puolustusmenoista säilyisi tarkoituk-            taitoista reserviä, jonka tarve kasvaa järjestel-
14850: senmukaisella tasolla. Sotilaiden tavoitevah-          mien teknistyessä. Sopimussotilaiden palk-
14851: vuus on noin 9 000 henkeä ja siviilien noin            kaamiseen voidaan suunnata myös nuoriso-
14852: 7 000 henkeä. Osa henkilöstöstä palkataan              työttömyyden vähentämiseen käytettäviä va-
14853: määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Henkilös-           roja. Työllisyysvaroin ei ole tarkoituksenmu-
14854: tön siirtovelvollisuus säilytetään. Henkilöstön        kaista palkata henkilöstöä vakinaisen henki-
14855: vähentäminen toteutetaan pääsääntöisesti               löstön tilalle.
14856: luonnollista poistumaa hyväksikäyttäen. Ir-
14857: tisanomisia pyritään välttämään.                       Varusmiesten koulutusjärjestelmän uudis-
14858:                                                        tamisen tavoitteena on koulutuksen sisällön
14859: Puolustusvoimien rauhan ajan organisaation             kehittäminen ja sodan ajan joukkojen tuotan-
14860: rationalisointi mahdollistaa noin 1 000 hen-           toedellytysten parantaminen sekä varusmies-
14861: gen uudelleenkohdentamisen rakennemuu-                 palveluksen sopeuttaminen muun yhteiskun-
14862: toksen tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstöra-          nan toimintaan. Uusi palvelusaikajärjestelmä
14863: kennetta kehitetään lisäämällä teknisen henki-         lisää sodan ajan joukkojen sisäistä kiinteyttä,
14864: löstön suhteellista osuutta. Puolustusvoimissa         kun koulutettava yksikkö pysyy koossa kuu-
14865: korkeakoulutettujen sotilaiden tarve pysyy             den kuukauden koulutusjakson ja siirtyy sa-
14866: nykytasolla, mutta opistotasoisen koulutuksen          massa kokoonpanossa reserviin.
14867: saaneiden tarve pienenee. Puolustusvoimien
14868: ulkopuolella ammatillisen koulutuksen saa-             Palvelusaikajärjestelmä tasaa koulutettavien
14869: neita sotilaita tarvitaan lisää.                       määrän ja optimoi varuskuntakapasiteetin
14870:                                                        käyttöasteen. Näin on mahdollista kehittää
14871: Ammattitaitoisen reservin lisäämiseksi ja so-          koulutusorganisaatiota ja parantaa koulu-
14872: tilaiden ikärakenteen pitämiseksi riittävän            tusolosuhteita. Varusmiespäivien vähenemi-
14873: nuorena on henkilöstöstä tulevaisuudessa 10-           sestä syntyviä säästöjä suunnataan pitkän (9 -
14874: 20 prosenttia määräaikaisia. Määräaikainen             12 kk) palvelusajan varusmiehille taloudel-
14875: palvelussuhde kestää 3-15 vuotta koulutuk-             lisena korvauksena muita pidemmästä koulu-
14876: sesta ja tehtävästä riippuen. Määräajan palvel-        tuksesta. Koulutusaika tulee soveltuvilta osin
14877: leet sijoitetaan tärkeimpiin sodan ajan jouk-          lukea hyväksi oppilaitoksiin pyrittäessä opin-
14878: koihin johtaja- ja teknisiin tehtäviin. Määräai-       toviikkoina ja kurssisuoritteina.
14879: kaisen henkilöstön siirtymistä työhön puolus-
14880: tusvoimien ulkopuolelle tuetaan.                       Uusilla koulutusvälineillä ja simulaattoreilla
14881:                                                        mahdollistetaan nykyistä motivoivampi ja
14882: Puolustusvoimien vakinaisen henkilöstön li-            tehokkaampi koulutus. Maastoharjoitusten ja
14883: säksi tärkeimpiin Operatiivisiin joukkoihin,           ampumaleirien osuutta koulutuksessa lisä-
14884: kuten valmiusyhtymiin sekä meri- ja ilmavoi-           tään. Miehistön palvelusajan lyheneminen
14885: 
14886: 
14887:                                                   82
14888: kahdella kuukaudella edellyttää palvelus-               lisuus toimia yhteiskunnan puolustusvalmiu-
14889: päivien tehokasta käyttöä, joten loma- ja               den hyväksi.
14890: vapaa-aikajärjestelyjä tarkistetaan. Samalla
14891: pyritään nykyisen viiden päivän viikottaisen            3.3 Rakennemuutoksen aikataulu
14892: koulutusjakson pidentämiseen. Varusmies-                    ja rahoitus
14893: johtajienjohtaja-ja kouluttajakoulutusta lisä-
14894: tään sekä asemaa rauhan ajan koulutusorgani-
14895: saatiossa vahvistetaan. Samalla heidän vas-             Rakennemuutos on kokonaisuus, jonka pää-
14896: tuutaan ja velvollisuuksiaan lisätään.                  määränä on puolustuksen sopeuttaminen
14897:                                                         muuttuvaan toimintaympäristöön ja 2000 -
14898: Miehistön palvelusajan lyhentäminen kuuteen             luvun alun vaatimuksiin. Suunnittelukauden
14899: kuukauteen sekä sodan ajan tehtävien muuttu-            aikana kehitetään tasapainoisesti puolustus-
14900: minen reservissä ikääntymisen myötä edellyt-            voimien henkilöstö- ja koulutusjärjestelmää
14901: tävät joukkojen kertausharjoitusten lisää-              sekä toimintaa ja materiaalista valmiutta.
14902: mistä. Varusmieskoulutus ja kertausharjoitus-           Johtamis- ja hallintojärjestelmää koskevat
14903: koulutus liittyvät aikaisempaa tiiviimmin yh-           muutokset pyritään saamaan voimaan vuoden
14904: teen. Tavoitteena on, että varusmiespalveluk-           1999 alustaja uusittu rauhan ajan koulutusor-
14905: senjälkeen pääosa asevelvollisista sijoitetaan          ganisaatio vuoteen 2000 mennessä.
14906: valmiusyhtymienjoukkoihin. Noin 25 vuoden
14907: iässä heidän yksikkönsä siirretään osaksi jää-          Sodan ajan joukkoja koskevat rakenteelliset
14908: käriprikaatia. Samassa yhteydessä joukko                uudistukset ja niihin liittyvät tärkeimmät ma-
14909: kertausharjoitetaan uuteen tehtäväänsä. Seu-            teriaalihankinnat on suunniteltu toteuttaa vuo-
14910: raavaan kertausharjoitukseen asevelvolliset             teen 2005 mennessä. Painopiste on maavoi-
14911: kutsutaan noin 30 vuoden iässä, kun heidän              mien valmiusyhtymien kehittämisessä. Maa-
14912: yksikkönsä siirtyy alueellisen prikaatin osak-          voimilla on tällä hetkellä merkittävä määrä
14913: si.                                                     vanhaa, joskin käyttökelpoista materiaalia. Se
14914:                                                         pyritään pitämään toimintakunnossa, ja han-
14915: Puolustusvoimien sodan ajanjoukkojen suori-             kinnat suunnataan uuteen teknologiaan. Näin
14916: tuskyvyn ja toimintavalmiuden säilyttäminen             voidaan vähentää merkittävästi sodan ajan
14917: edellyttää vähintään 35 000 reserviläisen kou-          joukkojen vahvuutta ja samalla varustamistar-
14918: luttamista vuosittain. Tällöin tärkeimmät jou-          vetta pitkällä aikavälillä. Rakennemuutoksen
14919: kot voidaan kertausharjoituttaa keskimäärin             aikataulua ja sisältöä on kuvattu liitteessä 8.
14920: viiden vuoden välein.
14921:                                                         Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on puo-
14922: Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tukee               lustusvoimien toiminnan turvaaminen ja ra-
14923: puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpitoa.               kennemuutoksen käynnistäminen. Torjunta-
14924: Puolustusvoimat osallistuu erityisesti alueelli-        hävittäjähankinta saatetaan loppuun ja määrä-
14925: siin joukkoihin kuuluvien paikallisyksiköiden           rahoja suunnataan koneiden käyttöönottoon.
14926: koulutukseen sekä tukee muihin joukkoihin               Asevelvollisten koulutuksen voimavaroja li-
14927: sijoitetun reservin vapaaehtoista lisäkoulutus-         sätään. Kertausharjoitettavien määrä pyritään
14928: ta. Kaikille maanpuolustuksesta kiinnostu-              kasvattamaan 3 5 000 reserviläiseen vuodes-
14929: neille kansalaisille pyritään antamaan mahdol-          sa Taistelualusten harjoitustoiminta nostetaan
14930:                                                         koulutuksen ja merenkulun turvallisuuden
14931:                                                         edellyttämälle tasolle.
14932: 
14933:                                                    83
14934: Yleisen asevelvollisuuden toimivuuteen kiin-           Meri- ja ilmapuolustuksen suorituskykyä pa-
14935: nitetään erityistä huomiota. Varusmiesten              rannetaan sotatekniikan kehitystä vastaavasti.
14936: palvelusaikamuutos ja koulutusjärjestelmän             Meripuolustuksen tiedustelu-, valvonta- ja
14937: uudistus on tarkoitus saattaa voimaan nopeal-          johtamisjärjestehnähankinnoilla luodaan edel-
14938: la aikataululla. Asevelvollisten koulutuksen           lytykset asejärjestelmien tehokkaalle käytöl-
14939: tehostamiseksi ja palvelusmotivaation ylläpi-          le. Uusien ohjusveneiden rakentamiseen täh-
14940: tämiseksi lisätään maastoharjoitusten määrää           täävää tutkimus- ja kehittämistyötä jatketaan.
14941: ja jatketaan muun muassa simulaattoreiden              Päätös alusten hankinnasta tehdään 2000-lu-
14942: hankintaa. Varusmiesten sosiaalistaloudellista         vun alussa.
14943: asemaa parannetaan.
14944:                                                        lhnapuolustuksen materiaalisen kehittämisen
14945: Koulutusjärjestelmän uudistaminen edellyttää           painopiste on ilmapuolustusjärjestelmän saat-
14946: lisärakentamista ja kiinteistöjen perusparan-          tamisessa uusien torjuntahävittäjien vaati-
14947: nuksia, koska puolustusvoimien kiinteistökan-          muksia vastaavaksi sekä ohjusten jatkohan-
14948: ta on vanhaa ja osin soveltumatonta uusiin             kinnoissa. Hawk-harjoitushävittäjien välttä-
14949: käyttötarkoituksiin. Varusmiesten majoitus-            mätön modifiointi on suunniteltu aloitettavak-
14950: ja sosiaalitilat saatetaan nykyistä parempaan          si 2000-luvun alkaessa ja hanke kestää koko
14951: kuntoon. Puolustushallinnon asuntojen perus-           suunnittelukauden. Kohdeihnatorjuntaohjus-
14952: parantamista jatketaan henkilöstön siirtovel-          järjestelmien hankinnat ajoittuvat koko suun-
14953: vollisuuden tukemiseksi.                               nittelukaudelle. Puolustusvoimien materiaali-
14954:                                                        hankinnoista voidaan lähes kolmannes suun-
14955: Rationalisointi vähentää rakentamisen koko-            nata kotimaahan.
14956: naistarvetta ja rakentaminen voidaan keskittää
14957: kehitettäviin varuskuntiin. Toimenpiteet ajoit-        Puolustusvoimien rauhan ajan toiminnasta eli
14958: tuvat pääosin vuosille 1998-2000. Valmiusyh-           koulutuksesta, valvonnasta ja valmiuden yllä-
14959: tymien toimintaedellytysten parantamiseen              pidosta aiheutuvat menot tulevat suunnittelu-
14960: sekä uuden kaluston varastointiin ja huoltoon          kaudella nousemaan yli kolmeen miljardiin
14961: liittyvä rakentaminen ulottuu aina vuoteen             markkaan vuodessa. Kysymys on koko ylei-
14962: 2005 saakka. Rakentamiseen ja perusparan-              seen asevelvollisuuteen perustuvan puolustus-
14963: nuksiin suunnataan työllisyysvaroja.                   järjestelmän toimivuuden varmistamisesta.
14964:                                                        Puolustusvoimien teknistyminen ja uudet han-
14965: Materiaalinen kehittäminen painottuu strate-           kinnat, kuten maavoimien helikopteriyksiköi-
14966: gisen iskun ennaltaehkäisy-ja torjuntakyvyn            den käyttöönotto, lisäävät osaltaan toiminta-
14967: luomiseen. Materiaalihankintoihin on suunni-           menojen tarvetta.
14968: teltu käytettäväksi hieman yli kolmannes puo-
14969: lustusmenoista. Maavoimien valmiusyhtymät              Puolustusvoimien palkkamenot pyritään säi-
14970: ovat tärkein kehittämiskohde. Niiden toimin-           lyttämään pääpiirtein nykytasolla. Määräai-
14971: taa tukevat ja koko maavoimien suoritusky-             kaisten palvelussuhteiden käyttöönotto sekä
14972: kyä parantavat helikopterit suunnitellaan han-         sopimussotilaiden paikkaaminen parantavat
14973: kittavaksi 2000-luvun alussa. Puolustuksen             mahdollisuuksia      henkilöstövoimavarojen
14974: suunniteltua materiaalista kehittämistä on             suuntaamiseen uusien vaatimusten mukaisesti
14975: kuvattu liitteessä 9.                                  ilman merkittäviä lisäkustannuksia.
14976: 
14977: 
14978: 
14979:                                                   84
14980: Puolustuksen rahoitukseen vaikuttavat sekä              Kriisinhallintavalmiuksien kehittäminen mui-
14981: kansantalouden että valtiontalouden kehitys.            den pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kans-
14982: Tavoitteena on osoittaa riittävät taloudelliset         sa on Suomen kansainvälisen sotilaallisen
14983: edellytykset puolustusvoimien toimintaan ja             yhteistyön painopistealue. Bosniasta saadut
14984: kehittämiseen. Maavoimien uudistamisen                  kokemukset antavat hyvät perusteet jatkaa
14985: jälkeen ei puolustusvoimilla ole edessä suuria          yhteispohjoismaista suunnittelua ja valmiste-
14986: perushankintoja.                                        luja tulevien kriisinhallintaoperaatioiden va-
14987:                                                         ralta. Tavoitteeksi voidaan asettaa, että Poh-
14988: Vuosien 1998 ja 1999 rahoituksen lähtökohta-            joismaat voisivat tarvittaessa nopeasti koota
14989: na ovat hallituksen budjettineuvotteluissa hy-          koulutukseltaan, varustukseltaan ja johtamis-
14990: väksytyt menokehykset Indeksimaksut ote-                järjestelyiltään mahdollisimman yhteistoimin-
14991: taan huomioon lisäbudjeteista päätettäessä.             takykyisen pohjoismaisen valmiusjoukon,
14992: Lisäksi selvitetään mahdollisuudet suunnata             joka voidaan lähettää YK:n tai ETYJin toi-
14993: rahoitusta sellaisiin työllisyyttä tukeviin             meksiannosta käynnistettäviin kriisinhallinta-
14994: hankkeisiin, jotka tukevat puolustuksen ra-             operaatioihin. Toimintavalmiuden ylläpitämi-
14995: kennemuutoksen toteuttamista.                           seksi valmiusjoukon johto-osien ja yksiköiden
14996:                                                         tulisi voida säännöllisesti harjoitella yhdessä.
14997: Vuosien 2000 - 2008 rahoitustarvetta on eri-
14998: telty liitteessä 10. Menokehykset ja määrära-           Suomen sotilaallinen tuki Baltian maille on
14999: hojen jakautuminen ovat suuntaa antavia.                ensisijaisesti asiantuntija-apua, jonka päämää-
15000: Puolustushallinto suunnittelee yksityiskohtai-          ränä on edistää erityisesti Viron itsenäisen
15001: sen jaon materiaalihankinta- ja toiminta-               puolustusjärjestelmän luomista. Suomi tukee
15002: menomäärärahojen kesken.           Puolustus-           myös Baltian maiden kriisinhallintavalmiuk-
15003: menojen osuus bruttokansantuotteesta vastaa             sien kehittämistä.
15004: pitkän aikavälin keskiarvoa. Suunniteltu ra-
15005: hoitus mahdollistaa puolustuksen rakenne-               Venäjän asevoimien kanssa kehitetään luotta-
15006: muutoksen hallitun läpiviennin ja puolustus-            musta ja avoimuutta lisäävää yhteistoimintaa
15007: kyvyn määrätietoisen kehittämisen.                      ETYJin ja rauhankumppanuuden periaattei-
15008:                                                         den mukaisesti. Perinteisten toimintamuoto-
15009: 3.4 Puolustusvoimien kansainväli-                       jen rinnalle pyritään löytämään uusia hank-
15010:     nen toiminta                                        keita. Esimerkiksi puolustusmateriaalialalla
15011:                                                         etsitään mahdollisuuksia yhteisiin kehittä-
15012: Kansainvälinen sotilaallinen yhteistoiminta             mishankkeisiin.
15013: on kasvava osa Suomen turvallisuuspolitiik-
15014: kaa. Osallistuminen vaativiin kansainvälisiin           Suomen sotilasedustusta WEU:ssaja NATOn
15015: kriisinhallintaoperaatioihin vahvistaa sotilaal-        rauhankumppanuustoimintaa suunnittelevissa
15016: lista yhteistoimintakykyä ja tukee siten Suo-           elimissä lisätään, mikä mahdollistaa osallistu-
15017: men oman puolustusvalmiuden kehittämistä.               misen kriisinhallintaoperaatioiden suunnitte-
15018: Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö edellyt-            luun ja johtamiseen. Samalla parannetaan
15019: tää henkilöstön koulutusta kaikilla tasoilla,           valmiutta lähettää joukkoja ja henkilöstöä
15020: organisaatioiden ja toimintatapojen kehittä-            monikansallisiin kriisinhallintatehtäviin.
15021: mistä sekä tarvittavien määrärahojen varaa-
15022: mista.
15023: 
15024:                                                    85
15025: Nykyisestä YK-koulutuskeskuksesta kehite-            Kansainvälisen toiminnan kehittäminen ase-
15026: tään kansainvälisen toiminnan keskus, joka           tettujen tavoitteiden mukaisesti on mahdollis-
15027: toimeenpanee Suomen osallistumisen rauhan-           ta vajaan 120 miljoonan markan vuosittaisella
15028: turvaoperaatioihin ja kansainväliseen harjoi-        rahoituksella. Summa sisältää 60 miljoonaa
15029: tustoimintaan. YK-koulutuskeskuksen muun-            markkaa kansainvälisen keskuksen toimintaan
15030: taminen kansainvälisen toiminnan keskuksek-          ja noin 55 miljoonaa markkaa kriisinhallinta-
15031: si tukee myös kriisinhallinnan siviilivalmiuk-       tehtäviin suunniteltujen joukkojen harjoituk-
15032: sien kehittämistä. Keskuksen tehtäviä ovat           siin kotimaassa ja ulkomailla sekä henkilös-
15033: henkilöstön ja joukkojen valintaan liittyvät         tön osallistumiseen kansainväliseen yhteistyö-
15034: rutiinit, ulkomaille lähetettävien joukkojen         hön. Summaan eivät sisälly varsinaisten ope-
15035: täydennyskoulutus sekä rauhanturvaamiseen            raatioiden käynnistämisestä, joukkojen toi-
15036: liittyvien kurssien järjestäminen. Rauhantur-        mintaan panosta ja ylläpidosta aiheutuvat kus-
15037: vaamiseen ja kriisinhallintaan tarkoitettujen        tannukset.
15038: joukkojen peruskoulutus annetaan pääosin
15039: Porin Prikaatissa.                                       3.5 Puolustustarviketeollisuus ja
15040:                                                              puolustusmateriaaliyhteistyö
15041: Porin Prikaatin kehittäminen valmiusyhty-
15042: mäksi palvelee sekä kansallisen puolustuksen             Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toi-
15043: että kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeita.           mintaedellytykset pyritään turvaamaan sekä
15044: Prikaatin varustaminen nykyaikaisella materi-            riittävällä kotimaisella tilauskannalla että
15045: aalilla oman maan puolustuksen tarpeita var-             edistämällä alan kansainvälistä työnjakoa.
15046: ten edistää samalla joukon toimintakykyä ja              Tärkein puolustusmateriaali hankitaan jo rau-
15047: yhteensopivuutta monikansallisissa tehtävis-             han aikana tuotteiden pitkän valmistusajan ja
15048: sä. Kansainvälisten valmiuksien lisäämisestä             pienen tuotantokapasiteetin takia. Kotimaahan
15049: ei aiheudu tällöin suuria lisäkustannuksia.              pyritään tukeutumaan maavoimien raskaiden
15050:                                                          aseiden, ampumatarvikkeiden ja maastoajo-
15051: Yhtymärakenne luo mahdollisuudet muodos-                 neuvojen, merivoimien alusten ja miinojen,
15052: taa kriisinhallintajoukon kokoonpano kul-                taistelijan varustuksen ja elektroniikan eri-
15053: loisenkin operaation vaatimusten mukaan.                 koistuotteiden valmistuksessa sekä johtamis-
15054: Vuoteen 2000 mennessä kansainväliseen val-               ja tietojärjestelmien ylläpidossa.
15055: miusjoukkoon on koulutettu jo kaksi jääkäri-
15056: pataljoonaa,     panssaritiedustelukomppania             Kotimaisella tuotannolla luodaan ja ylläpide-
15057: sekä prikaatin esikunta. Lisäksi on tarpeen              tään edellytyksiä sodanajan joukkojen varus-
15058: suunnitella, miten helikopteri-, pelastus-,              tamiselle, materiaalin kunnossapidolle sekä
15059: raivaus- ja lääkintäyksiköitä liitetään osaksi           kulutusta vastaavalle materiaalitäydennyksel-
15060: valmiusjoukkovalikoimaa.                                 le. Tuotantokyvyn turvaamiseen tähtäävien
15061:                                                          toimenpiteiden perustana on valtioneuvoston
15062: Meri- ja ilmavoimien mahdollisuudet osallis-             päätös huoltovarmuuden tavoitteista. Puolus-
15063: tua kriisinhallintatehtäviin tulee selvittää. Me-        tushallinto turvaa yhdessä Huoltovarmuuskes-
15064: rivoimilla on aluskalustoa, jota voidaan käyt-           kuksen kanssa puolustustarviketuotannon
15065: tää ainakin humanitaarisiin ja pelastustehtä-            kannalta kriittisten raaka-aineiden ja kom-
15066: viin sekä rajoitetusti miinantorjuntaoperaati-           ponenttien saatavuuden varmuusvarastoinnil-
15067: oihin.                                                   la.
15068: 
15069:                                                     86
15070: Puolustusvoimat tukee keskeisen puolustus-            markkinat jäsenmaiden väliselle kilpailulle.
15071: tarviketeollisuuden säilymistä Suomessa puo-           Suomi ja Ruotsi ovat saamassa epävirallisen
15072: lustusmenojen puitteissa. Puolustusvoimien            tarkkailijan aseman järjestössä. EU:ssa tutki-
15073: hankinnoilla on suoran työllistävän vaikutuk-         taan mahdollisuuksia yhteisen puolustusmate-
15074: sen lisäksi merkitystä teollisuusyritysten            riaalipolitiikan ja asevientipolitiikan luomi-
15075: muussa tuotekehittelyssä ja korkean teknolo-          seen. Myös NATOn rauhankumppanuusoh-
15076: gian hyödyntämisessä.                                 jelman puitteissa on käynnistymässä materi-
15077:                                                       aalialaa koskevaa yhteistyötä.
15078: Puolustusvoimien materiaaliset tarpeet 2000-
15079: luvulla painottuvat korkean teknologian osaa-         Kansainvälinen yhteistyö ja materiaalin yh-
15080: misalueille, joissa kotimaisen teollisuuden           teensopivuus parantavat Suomen edellytyksiä
15081: osuus riippuu sen kyvystä ja mahdollisuuksis-         tuoda puolustusmateriaalia ulkomailta mah-
15082: ta yhteistyöhön ulkomaisten yritysten kanssa.         dollisessa kriisitilanteessa.
15083: Yhteistyömahdollisuudet ovat hyvät, kun ote-
15084: taan huomioon suomalaisen teollisuuden tut-           Suomi joutuu myös tulevaisuudessa hankki-
15085: kimuksen korkea taso ja erikoisosaaminen.             maan ulkomailta merkittävän osan korkean
15086: Kansainväliseen tutkimus- ja kehitysyhteis-           teknologian järjestelmistä, kuten ohjukset,
15087: työhön mukaanpääsy on sekä puolustusvoi-              taistelukoneet ja helikopterit. Hankintasopi-
15088: mille että teollisuudelle tärkeää. Kansainvä-         muksiin pyritään liittämään vastakauppavel-
15089: listyminen parantaa yritysten mahdollisuuksia         voite. Ulkomaista alkuperää olevan puolus-
15090: vientiin, jolloin puolustusvoimille tärkeää           tusmateriaalin osittainenkin valmistaminen tai
15091: tuotantokapasiteettia kyetään säilyttämään            kokoaminen Suomessa merkitsee tietotaidon
15092: yrityksissä nykyistä vähäisemmin tukitoimin.          siirtoa kotimaiselle teollisuudelle sekä lisäksi
15093: Suomen erityisenä tavoitteena on tukea poh-           Suomen huoltovarmuuden vahvistumista.
15094: joismaisen puolustusmateriaaliyhteistyön ke-
15095: hittämistä ja lisäämistä.
15096: 
15097: WEAG: in (Länsi-Euroopan puolustusmateri-
15098: aaliryhmä) jäsenvaltioiden tavoitteena on
15099: vahvistaa eurooppalaisen puolustusmateriaa-
15100: lialan teknologista perustaa. Siihen pyritään
15101:  edistämällä yhteistyötä tutkimuksessa ja tuo-
15102: tekehityksessä sekä avaamalla kansalliset
15103: 
15104: 
15105: 
15106: 
15107:                                                  87
15108:                                  4. Yhteenveto
15109: 
15110: Suomen turvallisuuspolitiikan ja sen kehittä-        arviointia uudistusten edetessä ja taloudelli-
15111: misen perustana on uskottava puolustus.              sen liikkumavaran kasvaessa. Rakennemuu-
15112: Sotilaallinen liittoutumattomuus asettaa kor-        tosta ei ole kuitenkaan perusteltua pitkittää,
15113: keat vaatimukset kansalliselle puolustusky-          koska viivästys vain lisäisi puolustushallin-
15114: vylle. Puolustusta ja sen uskottavuutta tarkas-      non henkilöstössä epävarmuutta tulevaisuu-
15115: tellaan aikaisempaa laaja-alaisemmin. Sitä           desta. Turvallisuusympäristön kehityksen
15116: arvioidaan Suomen geopoliittista asemaa ja           huomioon ottava ja määrätietoisesti toteutettu
15117: turvallisuusympäristöä vasten sekä asevoi-           puolustusuudistus kasvattaa sitä vastoin luot-
15118: mien yleiseen kehitykseen verraten. Puolus-          tamusta Suomen turvallisuuspolitiikkaa koh-
15119: tusvoimien kansainvälinen yhteistoimintaky-          taan myös maan rajojen ulkopuolella. Suomen
15120: ky ja valmius osallistua turvallisuusuhkien          nykyinen vakaa turvallisuustilanne luo otolli-
15121: ennaltaehkäisyyn ja rajoittamiseen ovat uusi         sen tilaisuuden puolustuksen rakennemuutok-
15122: osa puolustuksen uskottavuutta.                      selle.
15123: 
15124: Uskottava puolustuskyky vahvistaa Suomen             Selonteossa esitetty hallituksen puolustuspo-
15125: turvallisuuspoliittista toimintavapautta             liittinen ohjelma edellyttää sekä lainsäädän-
15126: mahdollisuutta tehdä itsenäisiä valintoja ja         nöllisiä toimenpiteitä että puolustushallinnon
15127: valvoa omia etuja Euroopan turvallisuustilan-        sisäisiä päätöksiä. Niiden valmisteluun ja toi-
15128: teen muuttuessa. Puolustuksen pitkän aikavä-         meenpanoon voidaan ja on tarpeenkin ryhtyä
15129: lin kehittämisohjelma ottaa huomioon eri             nopean aikataulun mukaan. Rakenneuudistus
15130: turvallisuuspoliittiset toimintavaihtoehdot          vaatii myös aluepoliittisia tukitoimia eräiden
15131: Ohjelmaan sisältyvä rakennemuutos sopeuttaa          lakkautettavien varuskuntien sijoituspaikka-
15132: Suomen puolustuksen kylmän sodan jälkei-             kunnilla. Eduskunnan keskustelu ja lausunto
15133: seen tilanteeseen, vahvistaa kansallista puo-        selonteosta tulevat ohjaamaan puolustuksen
15134: lustuskykyä ja valmiutta osallistua kriisien         kehittämisohjelman toimeenpanoa.
15135: hallintaan. Ilmavoimien uusien hävittäjien
15136: käyttöönotto, maavoimien laadullinen kehittä-        Puolustussuunnittelu vaatii pitkäjänteisyyttä,
15137: minen sekä puolustusjärjestelmän rakenteel-          sillä puolustusvoimien organisaation ja jouk-
15138: linen ja toiminnallinen uudistus todistavat          kojen muutokset materiaalihankintoineen vie-
15139: Suomen valmiudesta ylläpitää uskottavaa              vät useita vuosia. Eduskunnan vuosittain hy-
15140: itsenäistä puolustusta muuttuvassa turvalli-         väksymä valtion talousarvio ei riitä antamaan
15141: suusympäristössä.                                    taloudellisen ja pitkäjänteisen puolustussuun-
15142:                                                      nittelun vaatimaa poliittista ohjausta. Valtio-
15143: Puolustusvoimien rakennemuutoksessa on               neuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen
15144: kyse tärkeästä ja kauaskantoisesta turvalli-         selonteko on tässä mielessä uusi keino kehit-
15145: suuspoliittisesta päätöksestä. Valtiontalous         tää puolustussuunnittelua ja lisätä puolustus-
15146: asettaa ahtaat rajat uudistusten käytännön           poliittisen päätöksenteon parlamentaarisuutta.
15147: toteutukselle, mikä lisää puolustushallintoon        Selonteko määrittää puolustuksen pitkän aika-
15148: ja sen henkilöstöön kohdistuvaa muutos-              välin kehittämistavoitteet ja antaa eduskun-
15149: painetta. Rahoitustilanne on lähivuosina vai-        nalle mahdollisuuden tarkastella kokonaisuu-
15150: kea ja edellyttää puolustusmenojen uudelleen
15151: 
15152:                                                 88
15153: tena puolustuksen merkitystä valtakunnan               mikäli turvallisuusympäristössä tai puolustus-
15154: turvallisuuspolitiikassa.                              voimien tarpeissa ei ole tapahtunut tai arvioi-
15155:                                                        da tulevan tapahtumaan suuria muutoksia.
15156: Selontekokäytäntöä on mahdollista kehittää             Puolustuksen rakennemuutoksen etenemistä
15157: siten, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle          esitetään arvioitavan tarkistusluontoisesti seu-
15158: puolustuspoliittisen selonteon vaalikausittain.        raavan kerran vuonna 2001. Puolustuksen
15159: Puolustuksen pitkän aikavälin suunnittelu ei           pitkäjänteinen suunnittelu edellyttää perus-
15160: välttämättä vaadi laajaa selontekoa joka neljäs        teellisen selonteon laatimista viimeistään
15161: vuosi. Riittävä poliittinen ohjaus voidaan             vuonna 2005.
15162: turvata suppeankin selvityksen muodossa,
15163: 
15164: 
15165: 
15166: 
15167:                                                   89
15168: Euroopan turvallisuuskehitys ja Suomen puolustus
15169: 
15170: 
15171:                     LIITTEET
15172:           VALTIONEUVOSTON SELONTEKOON
15173:                                                                     LIITE 1
15174: 
15175: 
15176:             SUOMEN, NOR.JAN .JA RUOTSIN
15177:             PUOLUSTUSMENOT1991-1996
15178: Mrdmk
15179: 
15180: 30
15181: 
15182: 
15183: 25
15184: 
15185: 
15186: 20
15187: 
15188: 
15189: 15
15190: 
15191: 
15192: 10
15193: 
15194: 
15195:  5
15196: 
15197: 
15198:  0
15199:           1991       1992      1993      1994              1995    1996
15200: 
15201: 
15202:                  1   NiJ SUOMIIIIIIII NORJA   1111111   RUOTSI 1
15203: 
15204: 
15205:         PUOLUSTUSMENOT YHTEENSÄ                -SUOMI n 50 Mrd mk
15206:         1991 - 1996                            -NORJA n 100 Mrd mk
15207:                                                - RUOTSI n 150 Mrd mk
15208: 
15209: 
15210: 
15211:         BKT v 1995     - SUOMI n 550 Mrd mk
15212:                        - NORJA n 650 Mrd mk (926 Mrd NOK)
15213:                        -RUOTSIn 1000 Mrd mk (1 570 Mrd SEK)
15214:                                                            LIITE 2
15215: 
15216:   YHTEENVETO PUOLUSTUSVOIMIEN
15217:       SODAN AJAN JOUKOISTA
15218: 
15219: MAAVOIMAT
15220:                    2 PANSSARIPRIKAATIA
15221: 
15222:                         - T-72
15223:                         - BMP-1/2
15224:                         - 122 MM TELAHAUPITSI
15225:                         - ILMATORJUNTAPANSSARIVAUNUT
15226: 
15227: 
15228:   MAAVOIMIEN KESKEINEN ISKUVOIMA
15229:   VASTAHYÖKKÄYKSET PAINOPISTEALUEILLA
15230: 
15231:                    10 JÄÄKÄRIPRIKAATIA
15232: 
15233:                         - 122/152 MM TYKIT
15234:                         - ILMATORJUNTAOHJUKSET JA -TYKIT
15235:                         - PANSSARINTORJUNTAOHJUKSET
15236: 
15237:   AKTIIVINEN PUOLUSTUS PAINOPISTESUUNNASSA JA
15238:   VASTAHYÖKKÄYKSET
15239: 
15240: 
15241:         14 JALKAVÄKIPRIKAATIA JA RANNIKKOPRIKAATI
15242: 
15243:                         - 122/152 MM TYKIT
15244:                         - 23 MM ILMATORJUNTATYKIT
15245:                         - KERTAKÄ YTTÖISET PANSSARIN-
15246:                           TORJUNTAVÄLINEET
15247: 
15248:   TAISTELU PUOLUSTUKSEEN EDULLISILLA ALUEILLA
15249: 
15250: 
15251:          NOIN 50 ERILLISTÄ PATALJOONAAJA NOIN 200
15252:                PAIKALLISPUOLUSTUSYKSIKKÖÄ
15253: MERIPUOLUSTUS
15254:                  MERIVOIMIEN ALUSYKSIKÖT
15255:                        - OHJUSVENEET
15256:                        - MIINALAIVAT
15257:                        - MERITORJUNTAOHJUKSET JA MIINAT
15258: 
15259:  ALUELOUKKAUSTEN TORJUNTA JA HYÖKKÄYKSEN TORJUNTA
15260:  MERELLÄ
15261: 
15262: 
15263:                  RANNIKKOALUEET
15264: 
15265:                        - MERITORJUNTAOHJUKSET
15266:                        - 100/130 MM TORNIKANUUNA
15267:                        - 130/152 MM MOOTIOROITU TYKISTÖ
15268: 
15269: 
15270:  ALUELOUKKAUSTEN TORJUNTA JA HYÖKKÄYKSEN TORJUNTA
15271:  RANNIKOLLA SEKÄ SAARISTOSSA
15272: 
15273: 
15274: ILMAPUOLUSTUS
15275:                  3 LENNOSTOA
15276:                        - F/A-18 HORNET (V 2000 64 KPL)
15277:                        - J35 DRAKEN ( POISTUVAT)
15278:                        - MIG 21 BIS (POISTUVAT)
15279: 
15280: ALUELOUKKAUSTEN TORJUNTA SEKÄ JOUKKOJEN JA TÄRKEIDEN
15281: KOHTEIDEN SUOJAAMINEN
15282: 
15283:                  ILMATORJUNTAYKSIKÖT
15284:                   -ALUE-, KOHDE- JA LÄHI-ILMATORJUNTAOHJUKSET
15285:                   - 23/35/57 MM ILMATORJUNTATYKIT
15286: 
15287: 
15288:  JOUKKOJEN JA TÄRKEIDEN KOHTEIDEN SUOJAAMINEN
15289:                                                                              LIITE 3
15290: 
15291: 
15292: 
15293: 
15294:                PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA-
15295:                MENO~EN KEHITYS 1992 ·1997
15296: 
15297: 
15298: 
15299:                                                                    Vuoden -96 hintataso
15300:                                                                                 milj mk
15301: 
15302:              ~------------------------------------~8000
15303: 
15304: 
15305: 
15306: 
15307:                 6494
15308:                 1967      5972                                                    6000
15309:     JOUS-                 1788                  5477
15310:    TAVAT                                                   5164        4978
15311:                                      1307       1357
15312:                                                            1051
15313:                                                                        963
15314:                                                                                   4000
15315: KIINTI!AT,
15316: 
15317:   PAKOL-
15318:    LISET
15319: 
15320: 
15321: 
15322: 
15323:                 1992      1993       1994       1995       1996        1997
15324: 
15325: 
15326:                        Valmius, koulutus ja materiaalin ylläpito
15327: 
15328:               ff«««11 Varusmiesten ylläpito ja muut pakolliset menot
15329: 
15330:               fiSrm3 Palkat
15331:                                                                                                  LIITE 4
15332: 
15333: 
15334: 
15335:            VALTION MENO~EN, BRUTTOKANSAN-
15336:            TUOTTEEN ~A PUOLUSTUSMENO~EN
15337:                 SUHTEELLINEN KEHITYS
15338:            %
15339:            125
15340: 
15341: 
15342:            120                                                      ....--VALTION
15343:                                                                             MENOJEN
15344:                                                                             KEHITYS
15345: 
15346:            115                                                      r---- BKT:N
15347:                                                                     :            KEHITYS
15348: 
15349:            110
15350:                                                             .. --- ..
15351:                                                             1
15352:                                                                     1
15353: 
15354:                                                             1
15355:                                                             1
15356:                                                             1
15357:            105           •••••••••.•.•.                     1
15358:                                       ·..............•      1           ·············· PUOLUSTUS-
15359:                                                      ·-·---=
15360:                                                      1      :
15361:                                                                                        MENOJEN
15362:                                                                                        KEHITYS
15363:            100 _ _ _..                               1      :
15364:                         ____ ..r----
15365:                         1
15366:                                                      1
15367:                                                             ;
15368:                                                             :
15369:                                                             :
15370: 
15371: 
15372:             95
15373: 
15374: 
15375:                  1991
15376: 
15377: 
15378: 
15379: 
15380:                                                                          1992            1996
15381:        PUOLUSTUSMENOT
15382:                                                                          9 298           9 278
15383:        (Budjettilukuina)
15384: 
15385:        OSUUS BRUTTOKANSANTUOTTEESTA(%)                                    1,95            1,66
15386: 
15387: 
15388:        OSUUS VALTION MENOISTA(%)                                           5,0            4,6
15389: 
15390: 
15391: 
15392: 4 370048
15393:                                                                      LIITE 5
15394: 
15395: 
15396: 
15397: 
15398:                              PUOLUSTUKSEN
15399:                            KEHITTÄMISPERIAATE
15400: 
15401:  Puolustusmenot prosenttina BKT:sta
15402: (BKT:n arvioitu kasvu 2,5 %)
15403: 
15404: 
15405: 2,0
15406: 
15407: 
15408: 1,5
15409: 
15410: 
15411:       YLLÄPIDETÄÄN LAAJAMITTAISEN HYÖKKÄYKSEN TORJUNTAKYKY
15412: 1,0
15413:           1 RAKENNEMUUTOS 1. •.. •........................ ··
15414: 0,5
15415:                      .... •
15416:                           •••
15417:                             •••
15418:                               ••
15419:                                •••
15420:                                  ••• Q
15421:       .... KE~.~~~- N PUOLUSTUSJÄRJ.ESTELMÄN
15422:                    ..
15423:                     Ä
15424:                   IV'
15425:                                                            USKOTTAVA
15426:                                                            STRATEGISEN
15427:                                                            ISKUN
15428:           VALMIUTTA JA REAGOINTIKYKYÄ                      TORJUNTAKYKY
15429:  0
15430: 
15431:          1998           2000                    2004                     2008
15432:                                L   Tarkistus-
15433:                                    piste
15434:                                                        L   Laajemman
15435:                                                            perus-
15436:                                                            selvityksen
15437:                                                            tarve
15438:                                                  LIITE 6
15439: 
15440:    SODAN A.JAN VAHVUUS
15441: .JA MAAVOIMIEN PRIKAATIT
15442: 
15443:     HENKILÖSTÖVAHVUUDET
15444: 
15445:   Maavoimat                            315 000
15446:   Merivoimat                            30 000
15447:   limavoimat                            30 000
15448:   Paikallisyksiköt                      55 000
15449: 
15450: 
15451:      Kokonaisvahvuus pienenee
15452: 
15453:      540 000 -+ 430 000
15454: 
15455: 
15456:     MAAVOIMIEN PRIKAATIT
15457: 
15458:   Panssariprikaatit
15459: 
15460: 
15461:       02 -----~.~ 0 2
15462:   Jääkäriprikaatit                 X
15463:         X            -----~...~ IPR 200513
15464:     010                            X
15465:                            ~    0s
15466:   Jalkaväkiprikaatit
15467:         X                          X
15468:     0 1 4 _.......              011
15469:                                                                           LIITE 7
15470:                 PUOLUSTUSVOIMIEN
15471:               KOULUTUSORGANISAATION
15472:                   KEHITTÄMINEN
15473:                               MAAVOIMAT
15474:                KOULUTUSORGANISAATION RUNKO
15475:                         PRIKAATIT
15476: Säkylä        Läntisen Maanpuolustusalueen valmiusyhtymän koulutus
15477: Vekaranjärvi Itäisen Maanpuolustusalueen valmiusyhtymän koulutus
15478: Kajaani       Pohjoisen Maanpuolustusalueen valmiusyhtymän koulutus
15479: Parola        Panssarijoukkojen koulutus
15480: 
15481: 
15482:    ASELAJIEN JA ERIKOISALOJEN KOULUTUSKESKUKSET
15483:                       RYKMENTIT
15484: Helsinki      Asutuskeskustaistelun koulutus
15485: Utti          Erikoisjoukkotoiminnan ja helikopteritoiminnan koulutus
15486: Niinisalo     Kenttätykistön koulutus
15487: Hyrylä        limatorjunnan koulutus
15488: Keuruu        Pioneeri- ja suojelualan koulutus
15489: Riihimäki     Viestitoiminnan ja johtamisen koulutus
15490: Lahti         Huollon koulutus
15491: 
15492:                   MUUT KOULUTUSKESKUKSET
15493:                  PATALJOONAT JA PATTERISTOT
15494: Turku         Läntisen Maanpuolustusalueen ilmatorjuntajoukkojen koulutus
15495: Hamina        Itäisen Maanpuolustusalueen ilmato~untajoukkojen koulutus
15496: Mikkeli       Itäisen Maanpuolustusalueen joukkojen koulutus
15497: Kontioranta   Itäisen Maanpuolustusalueen joukkojen koulutus
15498: Rovaniemi     Pohjoisen Maanpuolustusalueen ilmato~untajoukkojen koulutus
15499: Sodankylä     Pohjoisen Maanpuolustusalueen joukkojen koulutus
15500:              MERIVOIMIEN JA RANNIKKOJOUKKOJEN
15501:                   KOULUTUSORGANISAATIO
15502: Turku         Saaristomeren laivastoyksiköiden ja rannikkojoukkojen koulutus
15503: Upinniemi    Suomenlahden rannikkojoukkojen ja laivastoyksiköiden koulutus
15504: Tammisaari    Rannikkojalkaväen ja liikkuvan rannikkotykistön koulutus
15505: Kotka        Itäisen Suomenlahden rannikkojoukkojen koulutus
15506: 
15507: 
15508: 
15509: 
15510:              ILMAVOIMIEN KOULUTUSORGANISAATIO
15511: 
15512: Tampere      Satakunnan Lennoston koulutus
15513: Kuopio        Karjalan Lennoston koulutus
15514: Rovaniemi    Lapin Lennoston koulutus
15515: Kauhava      Lentokoulutus
15516: Tikkakoski   Viestialan koulutus
15517: Kuorevesi    Lentoteknillinen koulutus
15518: 
15519: 
15520: 
15521: 
15522:                     SOTILASOPETUSLAITOKSET
15523:                   PUOLUSTUSVOIMIEN RAKENNEMUUTOS
15524:         1          l__
15525:  1 JOHTAMIS- JA_ HALLINTO~
15526:                              ~
15527:                              UUSI KOULUTUS-~
15528:                                        1
15529:   JARJESTELMAN MUUTOS         ORGANISAATIO
15530:   VOIMAAN                     TOIMINNASSA
15531: 
15532:                     1          1                                                                                                     1
15533:     1VALMISTELUJ              .f
15534: ~RAKENTAMINEN 1 RATIONALISOINTI
15535: 
15536:   )ASE-
15537:    VELVOLLISUUS-
15538:                      UUSIKO~LUTUs_) [:OIN35000 ~
15539:                  1 JARJESTELMA                  RESERVILAISTA
15540: 
15541:    lAI~' KA:O:~.                                KERTAIJ~O,SISSA
15542: 
15543: 
15544:               [MAARAAIKAISIA
15545:                 SOPIMUSSOTILAITA
15546:                                    :l                              1
15547: 
15548:                                           1 MAARAAIKAISIA SOTILAITA 1
15549:                                           PERUSKOULUTUKSESTA
15550: 
15551: 
15552:                                                            HENKILÖSTÖRAKENTEEN MUUTOS
15553: 
15554: 
15555: 
15556:                         -                        VALMIUSYHTYMAT
15557: 
15558: 
15559:  1997      1998      1999          2000         2001        2002       2003       2004       2005       2006       2007       2008
15560: 
15561: 
15562:                                                                               ---             SODAN AJAN JOUKKOJEN
15563:                                                                                               MAARÄN VAHENTAMINEN
15564: 
15565:                                                                                               RATIONALISOINTISAASTÖT
15566:                                                                                                                                          c
15567:                                                                                                                                          =i
15568:                                                                                                                                          m
15569:                                                                                                                                          CO
15570:                               1             1          1           1          1          1          1          1          1
15571:                                                               LIITE 9
15572: 
15573: 
15574: 
15575: 
15576:           PUOLUSTUKSEN MATERIAALINEN
15577:                  KEHITTÄMINEN
15578: 
15579: 
15580:                                1998-1999   2000-2004   2005-2008
15581: 
15582: MAAVOIMAT
15583: 
15584: - valmiusyhtymät -
15585:   PRIKAATI 2005 (3)
15586: 
15587: - jääkäriprikaatit (6)
15588: 
15589: - alueelliset prikaatit (11)
15590: 
15591:  lennokkiyksiköt
15592: 
15593:  elektronisen sodan-
15594:  käynnin yksiköt
15595: 
15596: 
15597:  helikopterit
15598: 
15599: 
15600:  simulaattoreita
15601: 
15602: 
15603:  taistelijan varusteita
15604: 
15605: ampumatarvikkeita,
15606: ohjuksia ja panssarin-
15607: torjunta-aseita
15608: 
15609: MERIPUOLUSTUS
15610: 
15611: 
15612: ILMAPUOLUSTUS
15613: 
15614: 
15615: TIEDUSTELU- JA
15616: JOHTAMIS-
15617: JÄRJESTELMÄ
15618: HUOLTOJÄRJESTELMÄ +
15619: YHTEISET ALAT
15620:                                                                     LIITE 10
15621: 
15622: 
15623:    PUOLUSTUKSEN RAHOITUSTARVE
15624:            2000-2008
15625: 
15626: 
15627: 
15628: 
15629:     2000   2001    2002   2003    2004   2005    2006   2007   2008
15630:              L Tarkistus-                 L Laajemman perus-
15631:                   piste                         selvityksen tarve
15632: 
15633:  PUOLUSTUSMENOT (Mmk)                           2000-2004            2005-2008
15634:  MATERIAALIHANKINNAT                               3350                2750
15635:  TOIMINTAMENOT                                     6400                6450
15636:  YHTEENSÄ                                          9750                9200
15637:  Osuus BKT:sta                                     1,5%                1,27%
15638:  (BKT:n arvioitu kasvu 2,5 %)
15639: 
15640: Luvut vuoden 1997 hintatasossa.
15641:                                                                                 LIITE 11
15642: 
15643: YLEISIMMÄT KÄYTETYT LYHENTEET, SOTILAALLISET
15644:        KÄSITTEET JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT
15645: 
15646:                    1. Yhteistyöjärjestöt ja -järjestelyt
15647: 
15648: Barentsin euro-arktinen neuvosto                 ETYJ
15649: 
15650:  Engl. Euro-Arctic Council, perustettu 1993.      Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö,
15651:  Jäsenet: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Is-       engl. Organization for Security and Coope-
15652:  lanti, Tanska EU.                                ration in Europe, ent. ETYK, jonka pää-
15653:  Tarkkailijat: Alankomaat, Iso-Britannia,         tösasiakirja allekirjoitettiin Helsingissä
15654:  Italia, Japani, Kanada, Puola, Ranska, Sak-      1975.
15655:  sa, Yhdysvallat.                                 Osanottajamaat Samat kuin EN:ssa ja Ar-
15656:                                                   menia, Azerbaidzhan, Bosnia-Hertsegovina,
15657: CJTF                                              Georgia, Kanada, Kazakstan, Kirgistan,
15658:                                                   Monaco, Tadzhikistan, Turkmenistan, Uz-
15659:  Engl. Combined Joint Task Forces.                bekistan, Valkovenäjä, Vatikaani, Yhdys-
15660:  Kaikkien puolustushaarojen yhteisten moni-       vallat. Jugoslavian Iiittotasavallan jäsenyys
15661:  kansallisten operaatioiden johtamiseen tar-      keskeytetty.
15662:  koitettu, kiinteästä johtamisjärjestelmästä
15663:  irrallaan oleva johtamisjärjestely.             EU
15664:  Järjestely parantaa valmiuksia kriisinhallin-
15665:  taoperaatioihin NA TOn puolustusvastuu-          Euroopan unioni, engl. European Union.
15666:  alueen ulkopuolella.                             Jäsenet: Alankomaat, Belgia, Espanja, Ir-
15667:                                                   lanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka,
15668: EN                                                Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Sak-
15669:                                                   sa, Suomi, Tanska. Euroopan talous-
15670:  Euroopan neuvosto, engl. Council of Euro-        aluesopimus (ETA) Islannin, Liechtenstei-
15671:  pe, per 1949.                                    ninja Norjan kanssa. Eurooppa-sopimukset
15672:  Jäsenet: Alankomaat, Albania, Andorra,           Bulgarian, Puolan, Romanian, Slovakian,
15673:  Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti,     Tshekin ja Unkarin kanssa sekä Latvian,
15674:  Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka,        Liettuan ja Viron kanssa.
15675:  Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein,
15676:  Liettua, Luxemburg, Makedonia, Malta,           G-7
15677:  Moldova, Norja, Portugali, Puola, Ranska,
15678:  Romania, Ruotsi, Saksa, San Marino, Slo-         Johtavien teollisuusmaiden ryhmä. Engl.
15679:  vakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska,         Group-7.
15680:  Tshekin tasavalta, Turkki, Ukraina, Unkari,      Jäsenet: Iso-Britannia, Italia, Japani, Kana-
15681:  Venäjä, Viro,                                    da, Ranska, Saksa, Yhdysvallat.
15682: IFOR                                              NACC
15683:                                                    Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvosto, engl.
15684:  NATOn johtama (YK:n valtuuttamana) mo-            North Atlantic Cooperation Council, NA-
15685:  nikansallinen Bosnian kriisinhallintajoukko.      TOn ja ent. Varsovan liiton alueen maiden
15686:  (Engl NATO's Implementation Force in              yhteistyöjärjestö, perustettu 1991.
15687:  Bosnia). Mukana NATO-maiden lisäksi 18            Jäsenet: Nato-maat, IVY-maat ja Bulgaria,
15688:  NATOoon kuulumatonta maata (kuten Suo-            Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia,
15689:  mi). (Alkoijoulukuussa 1995, päättyijoulu-        Tshekin tasavalta, Unkari, Viro; Suomi
15690:  kuussa 1996).                                     tarkkailijana vuodesta 1992.
15691: 
15692: Itämeren valtioiden neuvosto                      NATO
15693: 
15694:  Engl. Council of the Baltic Sea States            Pohjois-Atlantin puolustusjärjestö, engl.
15695:  (CBSS), per. 1992.                                North Atlantic Treaty Organization, perus-
15696:  Jäsenet: Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puo-    tettu 1949.
15697:  la, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Viro, Ve-       Jäsenet: Alankomaat, Belgia, Espanja, Is-
15698:  näjä, EU.                                         lanti, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Kreikka,
15699:                                                    Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Sak-
15700: IVY                                                sa, Tanska, Turkki, Yhdysvallat.
15701: 
15702:  Itsenäisten valtioiden yhteisö, per 1991         PARP
15703:  Jäsenet: Armenia, Azerbaidzhan, Georgia,
15704:  Kazakstan, Kirgistan, Moldova, Tadzhikis-         NATOn rauhankumppanuusohjelmaan kuu-
15705:  tan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan,           luva suunnittelu- ja arviointiprosessi, engl
15706:  Valkovenäjä, Venäjä.                              Planning and Review Process, jonka tavoit-
15707:                                                    teena on rauhankumppanuusohjelmaan
15708: LTL-toimet                                         osallistuvien maiden yhteistoimintakyvyn
15709:                                                    järjestelmällinen kehittäminen ja osallistuji-
15710:  Luottamusta- ja turvallisuutta lisäävät soti-     en totuttaminen yhteisiin toimintamenetel-
15711:  laalliset toimet, engl Confidence- and            miin.
15712:  Security- Building Measures, CSBMs, Eu-
15713:  roopassa sotilaalliset LTL-toimet määritelty     ptp
15714:  ETY-järjestön Wienin asiakirjassa.
15715:                                                    NATOn rauhankumppanuusohjelma, engl.-
15716: Maastrichtin sopimus                               Partnership for Peace, perustettu 1994.
15717:                                                    Osanottajat: NACC-maat (lukuun ottamatta
15718:  Sopimus Euroopan unionista, joka tuli voi-        Tadzhikistania), Itävalta, Sveitsi, Ruotsi,
15719:  maan 1.11.1993. Sopimuksella päätettiin           Slovenia, Suomi.
15720:  talous- ja rahaunionin toteuttamisesta sekä
15721:  uusista hallitusten välisistä yhteistyöalueis-   PN
15722:  ta. Sopimus laajentaa EU:n toimivaltaa ja
15723:  tehtäviä sekä lisää Euroopan parlamentin          Pohjoismaiden neuvosto, perustettu 1953.
15724:  valtaoikeuksia.                                   Jäsenet: Grönlanti, Islanti, Norja, Ruotsi,
15725:                                                    Suomi, Tanska sekä Ahvenanmaa ja Färsaa-
15726:                                                    ret maidensa valtuuskuntien osana.
15727: SFOR                                           Varsovan liitto
15728: 
15729:  IFOR-operaatiota jatkava, NATOn johtama        Euroopan sosialististen maiden puolustus-
15730:  (YK:n valtuuttamana) monikansallinen           järjestö, perustettu 1955, lakkautettu 1991.
15731:  Bosnian kriisinhallintaoperaatio. (Engl
15732:  NATO's Stabilization Force in Bosnia).        WEAG
15733:  Mukana NATO-maiden lisäksi 18 NATOo-
15734:  on kuulumatonta maata (kuten Suomi). Al-       Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmä,
15735:  koi joulukuussa 1996.                          engl. Westem European Armaments Group.
15736:                                                 Jäsenet: NATOn eurooppalaiset jäsenmaat
15737: START-sopimukset                                paitsi Islanti.
15738: 
15739:  Entisen NeuvostoliitonNenäjän ja Yhdys-       WEU
15740:  valtain välillä solmitut sopimukset strate-
15741:  gisten aseiden supistamisesta, START I ja      Länsi-Euroopan unioni, engl. Westem Eu-
15742:  START II, engl. Strategic Arms Reduction       ropean Union, perustettu 1948.
15743:  Talks.                                         Jäsenet: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-
15744:                                                 Britannia, Italia, Kreikka, Luxemburg, Por-
15745: TAE-sopimus                                     tugali, Ranska, Saksa; liitännäisjäsenet: Is-
15746:                                                 lanti, Norja, Turkki; tarkkailijat: Tanska,
15747:  Vuonna 1990 solmittu sopimus Euroopan          Irlanti, Itävalta, Ruotsi, Suomi; liitännäis-
15748:  tavanomaisista aseista, engl Treaty on Con-    kumppanit: Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola,
15749:  ventional Armed Forces in Europe, CFE.         Romania, Slovakia, Tshekin tasavalta, Un-
15750:  Osapuolet: NATO-maat ja entisen Varsovan       kari, Viro.
15751:  liiton alueen maat lukuun ottamatta Baltian
15752:  maita.
15753:                                                YK
15754: TAEla
15755:                                                 Yhdistyneet Kansakunnat, engl. United Na-
15756:  TAE-sopimusta täydentävä sotilashenkilös-      tions (UN), perustettu 1945,
15757:  tön lukumääriä säätelevä sopimus, engl.        185 jäsenmaata.
15758:  Concluding Act of the Negotiation on Per-
15759:  sonnel Strength of Conventional Armed
15760:  Forces in Europe, CFE-1a.
15761:                            2. Sotilaalliset määritelmät
15762: 
15763: 
15764: Alueelliset joukot                                  Esimerkkeinä mainittakoon kansainvälinen
15765:                                                     sotilaallinen vierailuvaihto, osallistuminen
15766:  Koko maan kattavan puolustuksen toteutta-          asevalvontaan sekä luottamusta ja turvalli-
15767:  miseksi perustettavat, tietyille alueilla tai      suutta lisääviin toimiin ja kriisinhallintaan.
15768:  kohteeseen rajoittuviin taistelu- ja tukitehtä-
15769:  viin tarkoitetut joukot.                          Kenttäarmeija
15770: 
15771: Alueellinen puolustus                               Valmiutta kohotettaessa perustettavat puo-
15772:                                                     lustusvoimien sodan ajan joukot.
15773:  Suomen puolustusratkaisun keskeinen peri-
15774:  aate, jossa tavoitteena on pitää strategisesti    Kriisinhallinta
15775:  tärkeät alueet omien joukkojen hallussa se-
15776:  kä valtakunnan alueen syvyyttä hyväksi-            Turvallisuuspoliittisista ja humanitaarisista
15777:  käyttäen kuluttaa ja hidastaa maahantun-           syistä toteutettavaa diplomaattista, taloudel-
15778:  keutujaa siinä määrin, että valituissa ratkai-     lista ja sotilaallista toimintaa, jonka avulla
15779:  sukohdissa voidaan saavuttaa sen torjumi-          kansainvälinen yhteisö pyrkii estämään
15780:  seksi ja lyömiseksi tarvittava ylivoima.           konfliktin laajentumisen tai leviämisen, lo-
15781:                                                     pettamaan osapuolten sotilaalliset toimet
15782: Informaatiosodankäynti                              toisiaan vastaan ja mahdollistamaan
15783:                                                     elinolosuhteiden palauttamisen normaaliin
15784:  Tietoa (antavien) tuottavien tai niiden käsit-     tilaan.
15785:  telyyn vaikuttavien keinojen kokonaisuus,
15786:  joilla pyritään vaikuttamaan vastustajan          Sotilaallinen kriisinhallinta
15787:  tekniseen tai henkiseen kykyyn käydä sotaa
15788:                                                     Turvallisuuspoliittisista ja humanitaarisista
15789: Joukkotuotanto (sodan ajan joukkojen tuot-          syistä sotilaallisin keinoin ja organisaatioin
15790: taminen)                                            toteutettavaa rauhanturvaamista, sotilaallis-
15791:                                                     ta väliintuloa ja tilanteen hallintaa.
15792:  Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen
15793:  muodostamiseen tähtäävät, rauhan aikana           Maanpuolustus (kokonaismaanpuolustus)
15794:  toteutettavat kouluttamis-,varustamis- ja
15795:  henkilöstön sijoittamistoimenpiteet.               Turvallisuuspolitiikan päämäärien mukai-
15796:                                                     sesti valtion itsenäisyyden, alueellisen kos-
15797: Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö              kemattomuuden ja kansalaisten elinmahdol-
15798:                                                     lisuuksien turvaamista sotilaallisilla ja sivii-
15799:  Ulkomailla tai yhdessä ulkomaiden asevoi-          lialojen toimenpiteillä.
15800:  mien edustajien kanssa toteutetut toimenpi-
15801:  teet, joiden avulla Suomi pyrkii edistämään        Maanpuolustuksen kokonaisuuteen kuulu-
15802:  turvallisuuspoliittisten tavoitteidensa toteu-     vat sotilaallinen maanpuolustus, taloudelli-
15803:  tumista ja hankkimaan maanpuolustuksen             nen maanpuolustus/taloudellinen turvalli-
15804:  kehittämisessä tarvittavia tietoja.                suus, väestönsuojelu, sosiaali- ja terveyden-
15805:                                                     huolto, yhteiskunnan teknisten järjestelmien
15806:  toimivuus, yleinen järjestys ja turvallisuus    Puolustusvalmius
15807:  sekä maanpuolustustiedotus.
15808:                                                   Sotilaallisen maanpuolustuksen toiminta-
15809:  Maanpuolustusta tukee laaja vapaaehtoinen        valmius ja suorituskyky.
15810:  kansalaisjärjestö-, kulttuuri-ja sivistystyö.
15811:                                                  Strateginen isku
15812: Operatiiviset joukot
15813:                                                   Yllättäen, toimintavalmiina olevin joukoin
15814:  Valtakunnan puolustusvalmiuden kohotta-          aloitettava sotatoimi, jonka tavoitteena on
15815:  miseksi nopeimmin perustettavat, suoritus-       valtakunnan elintärkeiden kohteiden nopea
15816:  kykyisimmät maa-,ilma- ja merivoimien            lamauttaminen ja haltuunotto sekä valta-
15817:  joukot, joiden avulla luodaan puolustuksen       kunnan johdon alistaminen.
15818:  painopiste.
15819:                                                   Varsinaista hyökkäystä edeltää ilmavoimin,
15820: Poikkeusolot                                      tykistöasein, ohjuksin, elektronisen sodan-
15821:                                                   käynnin keinoin ja erikoisjoukoin toteutet-
15822:  Tilanteita, joiden hallitsemiseen viran-         tava isku tärkeimpiin kohteisiin.
15823:  omaisten säännönmukaisin toimivaltuuksi-
15824:  en ei arvioida riittävän.                       Puolustusvoimien (toiminta)valmius
15825: 
15826: Puolustushaarat                                   Puolustusvoimien kyky aloittaa ja toteuttaa
15827:                                                   kulloisenkin tilanteen edellyttämät toimen-
15828:  Suomessa maavoimat, merivoimat ja ilma-          piteet.
15829:  voimat
15830:                                                  Valmiusyhtymä (prikaati 2005)
15831: Puolustusratkaisu
15832:                                                   Maavoimien Operatiivisiin joukkoihin kuu-
15833:  Sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttami-       luva, valtakunnallisesti käytettävissä oleva
15834:  sen periaate, kuten itsenäinen tai yhteinen      tulivoimaitaan ja liikkuvuudeltaan kor-
15835:  puolustus.                                       keatasoinen prikaati.
15836: 
15837: Puolustusjärjestelmä                             Varautuminen poikkeusoloihin
15838: 
15839:  Puolustushaarojen, johtoportaiden, teknis-       Valmiussuunnittelu ja siihen perustuvat etu-
15840:  ten ratkaisujen ja joukkojen sekä niiden         käteisvalmistelut kuten materiaalihankinnat,
15841:  käyttöperiaatteiden muodostama koko-             henkilöstön varaaminen ja kouluttaminen
15842:  naisuus, jonka avulla maanpuolustus on           sekä muu toimivaltuuksien ylläpito tehtävi-
15843:  järjestetty.                                     en mahdollisimman häiriöttömäksi hoitami-
15844:                                                   seksi poikkeusoloissa
15845: 
15846:                                                   Poikkeusolojen varautumiseen liittyvät yh-
15847:                                                   teiskunnan turvallisuutta jo normaaliaikana
15848:                                                   ja erilaisissa häiriötilanteissa valmistelevat
15849:                                                   toimenpiteet.
15850:                             VNS 2/1997 vp
15851: 
15852: 
15853: 
15854: 
15855: Alueiden kehittämisestä annetun
15856: lain tavoitteiden toteutuminen
15857: 
15858: 
15859: 
15860: 
15861: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 8.4.1997
15862: ISBN 951-734-123-7
15863:   OY EDITA AB. HELSINKI1997
15864:                                                                         3
15865: 
15866: 
15867: 
15868: 
15869:     SELONTEKO EDUSKUNNALLE
15870: ALUEIDEN KEHITTÄMISESTÄ ANNETUN
15871: LAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA
15872: 
15873: 
15874: 
15875:                               Sisältö:
15876: 
15877:        Selonteko eduskunnalle alueiden kehittämisestä annetun lain
15878:        tavoitteiden toteutumisesta
15879: 
15880: 
15881:        Liitteet:
15882: 
15883:        1.     Omaehtoisuus, alueiden uudistuva voimavara               21
15884: 
15885:        2.     Alueellinen kehitys 1990-96                              59
15886: 
15887:        3.     Alueiden väliseen tasapainoon vaikuttavien keinojen
15888:               käyttö                                                  113
15889: 
15890:        4.     EU:n alue- ja rakennepoliittisten ohjelmien toteutta-
15891:               minen Suomessa                                          141
15892: 
15893: 
15894: 
15895: Liitteet muodostavat selvitysosan, jota on käytetty selonteon
15896: tausta-aineistona. Selvitysosa ei sisällä valtioneuvoston kan-
15897: nanottoja.
15898:                                                                                                  5
15899: 
15900: 
15901: 
15902: 
15903: SELONTEKO EDUSKUNNALLE ALUEIDEN KEIDTIÄMISESTÄ ANNETUN LAIN
15904: TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA
15905: 
15906: 
15907: 
15908: 
15909: JOHDANTO
15910: 
15911: 
15912: Eduskunnan ponsi
15913: 
15914:             Eduskunta hyväksyi syksyllä 1993 hallituksen esityksen laiksi alueiden kehittä-
15915:             misestä. Lain käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi ponnen, joka edellyttää,
15916:             että hallitus antaa kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta selonteon siitä,
15917:             miten laissa asetetut alueiden kehittämistavoitteet ovat toteutuneet.
15918: 
15919: 
15920: Alueiden kehittämisestä annetun lain tavoitteet
15921: 
15922:             Alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/93) tavoitteena on edistää:
15923: 
15924:                 - alueiden omaehtoista kehittämistä ja
15925:                 - alueellisesti tasapainoista kehitystä
15926: 
15927:             Omaehtoisen kehittämisen tavoite on uusi, sensijaan pyrkimys alueellisen kehi-
15928:             tyksen tasapainoisuuteen on ollut lainsäädännössä jo vuodesta 1975 lähtien.
15929: 
15930:             Lain 1 pykälässä määritellään painopisteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Niiden
15931:             mukaan toimenpiteet suunnataan neljälle painopistealueelle. Näistä ensimmäinen
15932:             on alueiden väestön elinolojen ja tärkeiden palvelujen saatavuuden turvaaminen.
15933:             Toisena keinona on turvata alueellisen kehityksen kannalta tarpeellinen perusra-
15934:             kenne. Edelleen aluepolitiikan toimenpiteillä uudistetaan alueiden tuotantora-
15935:             kennetta, parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja edistetään uusien työpaik-
15936:             kojen syntymistä. Neljäntenä painopisteenä on alueiden talouden ja väestön
15937:             osaamisen perustan vahvistaminen.
15938: 
15939:             Laki edellyttää, että aluepolitiikan toimenpiteet toteutetaan kestävän kehityksen
15940:             periaatteita noudattaen.
15941: 
15942:             Laki velvoittaa valtion viranomaisia päätöksenteossaan ja toiminnassaan otta-
15943:             maan huomioon lain tavoite ja arvioimaan toimenpiteidensä alueellisia vaiku-
15944:             tuksia.
15945: 6
15946: 
15947:                Omaehtoisuustavoitteen toteuttamiseksi maakwltien liitot määrättiin aluekehi-
15948:                tysviranomaisiksi, joiden tehtävänä on vastata toimialueensa yleisestä kehittä-
15949:                missuunnittelusta ja huolehtia alueellisten ohjelmien laatimisesta sekä tähän
15950:                liittyvän yhteistyön organisoimisesta. Olennainen merkitys maakwltien hankkei-
15951:                den toteuttamiselle on lain antamalla mahdollisuudella ohjelmasopimusten te-
15952:                kemiseen sekä aluekehitysrahojen käytöllä. Viranomaisten yhteistyöstä laissa on
15953:                säädetty mm. että valtion aluehallintoviranomaisen on pyydettävä tärkeimmistä
15954:                suunnitelmistaan ja päätöksistään lausunto aluekehitysviranomaiselta. Tästä
15955:                lausunnosta poikkeaminen on perusteltava.
15956: 
15957: 
15958:     Selonteon valmistelu
15959: 
15960:                 Syksyllä 1995 sisäasiainministeriö pyysi kolmelta tutkimuslaitokselta tujoukset
15961:                 lain omaehtoisuustavoitteen toteutwnisen arvioimisesta Selvityksen tekijäksi
15962:                 valittiin Hallinnon kehittämiskeskus (HAUS). HAUS:n raportti perustuu asian-
15963:                 tuntijahaastatteluihin ja neljässä maakwlnassa tehtyyn lähiarviointiin sekä näiden
15964:                 tulosten perusteella pidetyn seminaarin tuloksiin. HAUS:n selvitys "Omaehtoi-
15965:                 suus - alueiden uudistuva voimavara" on otettu sellaisenaan selonteon liitteeksi
15966:                 1.
15967: 
15968:                 Omaehtoisuustavoitteen toteutumisesta pyydettiin myös lausunnot maakw1nan
15969:                 liitoilta ja ministeriöiltä keväällä 1996. Lausuntopyyntö oli jäsennelty alueiden
15970:                 kehittämisestä annetun lain omaehtoisuutta tukevien kohtien mukaan. Lausunnot
15971:                 saatiin 17 maakwlnasta ja viidestä ministeriöstä.
15972: 
15973:                 Sisäasiainministeriö on valmistellut alueellisen kehityksen tasapainoisuutta sel-
15974:                 vittävän raportin, joka perustuu pääosin Tilastokeskuksen aineistoihin. Raporttiin
15975:                 on otettu myös tietoja EU:n rakennerahasto-ohjelmien seurantarekisteristä ja eri
15976:                 ministeriöiden rekistereistä. Selvitys on ilmestynyt sisäasiainministeriön jul-
15977:                 kaisusrujassa (15/1996). Tämä selvitys on päivitetty ja otettu selonteon liitteeksi
15978:                 2.
15979: 
15980:                 Sisäasiainministeriö laati yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa kuvauksen
15981:                 niistä toimenpiteistä, joihin eri hallinnonaloilla on vuodesta 1994 ryhdytty alu-
15982:                 eellisen tasapainon turvaamiseksi. Tämä ns. toimenpideraportti on selonteon
15983:                 liitteenä 3.
15984: 
15985:                 Liitteenä 4 on sisäasiainministeriössä laadittu kuvaus EU:n rakennerahastojen
15986:                 tuella toteutettavista alueellisista ohjelmista.
15987: 
15988:                 Selonteon liitemateriaali on valmistunut olennaisilta osiltaan vuoden 1996 loppu-
15989:                 puolella ja se on ollut eri osapuolten arvioinnin kohteena jo ennen selonteon
15990:                 antamista.
15991: 
15992:                 Lisäksi selontekoluonnos on ollut mm. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja
15993:                 aluekehitysneuvottelukunnan käsiteltävänä.
15994:                                                                                                   7
15995: 
15996: 
15997: Selonteon sisältö
15998: 
15999:             Selonteko jakaantuu neljään osaan. Selonteon ensimmäisessä ja toisessa osassa
16000:             esitetään arviot aluekehityslain tavoitteiden toteutumisesta Ensin kuvataan aluei-
16001:             den omaehtoisen kehittämisen tilaa, saavutuksia ja ongelmia Seuraavaksi selvi-
16002:             tetään alueellista kehitystä maan eri osien tasapainon kannalta
16003: 
16004:             Valtioneuvoston alueiden kehittämiseen liittyvää päätöksentekoa kuvataan selon-
16005:             teon kolmannessa osassa. Valtioneuvosto linjaa päätöksillään aluepolitiikan to-
16006:             teuttamista ja vaikuttaa toimenpiteiden kohdentamiseen. Lain mukaan valtio-
16007:             neuvosto päättää aluekehitysrahojen suuntaamisen yleisistä perusteista ja alueja-
16008:             oista. Tämän lisäksi valtioneuvosto on tehnyt päätökset alueiden kehittämisestä
16009:             annetun lain mukaisista tavoiteohjelmista ja otyannut EU-otyelmien toteuttamis-
16010:             ta Myös valtion talousarvion valmistelun aikana tehdään aluekehitykseen vaikut-
16011:             tavia valintoja.
16012: 
16013:             Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on muuttanut olennaisesti aluekehitykseen
16014:             vaikuttavien toimenpiteiden hallinnollisia käsittelytapoja ja rahoitusta. Suomen
16015:             sopeutumista EU:n rakennerahastojen otyelmien toteuttamiseen kuvataan selonte-
16016:             on neljännessä osassa
16017: 
16018:             Jokaisen osan alussa esitetään yleiskuvaus tapahtuneesta kehityksestä ja johto-
16019:             päätökset aluekehityslain tavoitteiden toteutumisesta Kunkin osan loppuun on
16020:             koottu valtioneuvoston kannanotot niistä toimenpiteistä, joiden avulla lain tavoit-
16021:             teiden toteutumista on tarkoitus vauhdittaa.
16022: 
16023: 
16024: Yhteenveto aluekehityslain tavoitteiden toteutumisesta
16025: 
16026: 
16027: Omaehtoisuus
16028: 
16029:             Alueiden kehittämisestä annetun lain omaehtoisuustavoite kytkeytyy olennaisesti
16030:             laissa olevaan hallinnolliseen ratkaisuun, jonka myötä maakuntien liitoista tuli
16031:             aluekehitysviranomaisia Maakuntien liitot edustavat maakunnan tahtoa; niiden
16032:             johdolla määritellään alueen kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja strategiat.
16033:             Maakuntien liittojen toiminta on olennaisesti vaikuttanut omaehtoisuustavoitteen
16034:             toteutumiseen.
16035: 
16036:             Myös EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien alueellisten ohjelmien toi-
16037:             meenpano on edistänyt omaehtoisuuden toteutumista Alueellisten ohjelmien
16038:             hallintomalli edellyttää hankkeiden käsittelyä maakwman yhteistyöcyhmissä,
16039:             joissa varmistetaan toimenpiteiden sopivuus ohjelmaan ja maakwman tavoittei-
16040:             siin. Hallinnon sektoroituneisuus on kuitenkin vaikeuttanut aluehallintovi-
16041:             ranomaisten osallistumista yhteistyöhön. Laissa omaehtoisuutta toteuttaviksi kei-
16042:             noiksi määritellyt lausuntomenettely ja ohjelmasopimukset ovat toteutuneet
16043:             epätasaisesti.
16044: 
16045:              Elinkeinoelämän ja jäijestöjen osallistuminen alueiden kehittämistä koskevaan
16046:              ohjelmatyöhön ei ole toistaiseksi ollut riittävää
16047: 8
16048: 
16049:     Alueellisen kehityksen tasapaino
16050: 
16051:                 Lamavuosina alueellisen kehityksen erot kaventuivat työttömyyden noustua
16052:                 korkeaksi kaikilla alueilla ja muuttoliikkeen hidastuttua. Talouskasvun vahvis-
16053:                 tuessa vientivetoisena sen vaikutukset kohdistuivat ensimmäisenä erityisesti
16054:                 Etelä-Suomeen ja rannikkoalueille. Lamavuosien päättymisen jälkeenkin Itä- ja
16055:                 Pohjois-Suomen rakenteelliset ongelmat ovat säilyneet. .Myös muualla maassa
16056:                 vaikeuksissa ovat alueet, joiden väestön toimeentuloa hallitsevat maatalouden ja
16057:                 julkisen alan työpaikat. Tämä on vaikuttanut maakuntien sisäisiin kehit-
16058:                 tyneisyyseroihin ja synnyttänyt mosaiikkimaisen rakenteen, jossa menestyvät ja
16059:                 vaikeuksissa olevat kunnat voivat olla naapureina.
16060: 
16061: 
16062: 
16063:     1. OMAEiffOISUUSTAVOITIEEN TOTEUTUMINEN
16064: 
16065: 
16066:                 Alueiden kehittämisestä annettua lakia valmisteltaessa omaehtoisuus nähtiin
16067:                 keinona parantaa toimenpiteiden valintaa. Alueellisten ongelmien ratkaisemisen
16068:                 katsottiin vaativan sovellutuksia, jotka hyödyntävät alueellisten ja paikallisten
16069:                 toimijoiden asiantuntemusta. Lisäksi ohjelmien toteuttaminen edellyttää eri taho-
16070:                 jen tuovan panoksensa hankkeiden suunnitteluun ja rahoittamiseen.
16071: 
16072:                  Laissa määriteltiin alueelliset kehittämisohjelmat, joiden valmistelu, toteutumisen
16073:                  seuranta ja toimenpiteiden yhteensovittaminen annettiin aluekehitysviranomaisilla
16074:                  toimivien maakuntien liittojen tehtäväksi. Maakunnan liiton tehtävänä on järjes-
16075:                  tää eri tahojen yhteistyö. Tälle yhteistyölle ja alueellisten kehittämisohjelmien
16076:                  toteuttamiselle antavat tukensa laissa olevat määräykset ohjelmasopimusten teke-
16077:                  misestä ja aluekehitysrahojen käytöstä
16078: 
16079:                  Euroopan unionin ohjelmien toimeenpano on olennaisesti edistänyt omaeh-
16080:                  toisuustavoitteen toteutumista. Unionin aluepolitiikan keskeisiin periaatteisiin
16081:                  kuuluvat läheisyyden ja kwnppanuuden vaatimukset. Läheisyysperiaate edel-
16082:                  lyttää, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä päätöksenteon kohteita.
16083:                  Kumppanuus korostaa eri tahojen osallistumista. Näin toimivallan ruyautuksella
16084:                  ja eri osapuolia sitouttamalla pyritään varmistamaan toimenpiteiden vaikutta-
16085:                  vuus. Alueiden kehittämisestä annetun lain omaehtoisuustavoite ja EU:n raken-
16086:                  nepolitiikan toteuttamisperiaatteet tukevat hyvin toisiaan.
16087: 
16088:                  Maakuntien liittojen toiminnalla on olennainen vaikutus omaehtoisuustavoitteen
16089:                  toteutumiseen. Lain säätämisen jälkeen liittojen ja muiden sidosryhmien työ on
16090:                  painottunut ohjelmien ja hankkeiden hallinnointiin. Tämä on vienyt aikaa alu-
16091:                  eelliselta strategiatyöltä Useat tahot ovat valmiita osallistumaan hankkeista
16092:                  päättämiseen, mutta vaikuttaminen strategioiden sisältöön ja niihin sitoutuminen
16093:                  on jäänyt vähäiseksi.
16094: 
16095:                  Aluekehitystyö edellyttää valtion viranomaisten ja maakunnallisten toimijoiden
16096:                  yhteistyötä Valtion tulosohjauksen käyttöönotto on edistänyt päätösvallan siir-
16097:                  tämistä valtion aluehallintoviranomaisille. Maakunnallisten toimijoiden näkemyk-
16098:                  sen mukaan valtion viranomaisilla ei kuitenkaan ole riittävästi mahdollisuuksia
16099:                  alueellisten erityispiirteiden huomioonottoon. Tätä vaikeuttaa esimerkiksi nykyi-
16100:                                                                                         9
16101: 
16102: nen talousarviokäytäntö. Näin merkittävä osa valtion rahoituksesta ohjautuu
16103: valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti ja alueellisten painopisteiden toteutta-
16104: misen ala jää kapeaksi.
16105: 
16106: Kuntien osallistumisesta on ristiriitaisia näkemyksiä. Positiivisena on nähty se,
16107: että kunnat ovat kokeneet vaikutusmahdollisuuksiensa kasvaneen ja keskustelu
16108: alueen kehittämiskysymyksistä on vilkastunut. Kuitenkin yhteistyö keskuskuntien
16109: ja muiden kuntien kesken vaihtelee. Jotkut kunnat näkevät liittojen työn painot-
16110: tuvan maaseudun ja pienten kuntien etujen ajamiseen. Toisaalta on koettu, että
16111: liitoilla ei ole mahdollisuuksia hillitä suurten kaupunkikeskusten määräävää
16112: asemaa.
16113: 
16114: Maakuntien liitot ovat perustaneet ohjelmien laadinnan seutukunnittaiseen yh-
16115: teistyöhön, joka monissa maakunnissa on ollut varsin lruYaa. Toisaalta kuntia
16116: kritisoidaan siitä, etteivät ne halua osallistua riittävällä tarmolla ohjelmien edel-
16117: lyttämään strategiatyöhön. Kunnat itse ovat taas toisissa yhteyksissä esittäneet
16118: varsin myönteisiä arvioita maakunnallisesta yhteistyöstä ja maakuntien liittojen
16119: toiminnasta.
16120: 
16121: Nopeasti edennyt ja uusia toimintamuotoja edellyttänyt EU-ohjelmatyö on vaa-
16122: tinut paljon maakuntien työpanosta. Tämä on johtanut siihen, että päätösvaltaa
16123: on siirtynyt luottamuselimiltä virkamiestyöryhmille. Samalla kansallinen alue-
16124: kehitystyö on osittain jäänyt EU-ohjelmatyön vrujoon.
16125: 
16126: Meneillään olevassa aluekehittämisohjelmien tarkistuksessa on kiinnitetty huo-
16127: miota demokratian toteutumiseen. Maakuntien liittoja on pyydetty tarkistamaan
16128: aluekehittämisohjelmansa vuoden 1997 marraskuun loppuun mennessä Uudet
16129: luottamuselimet ovat aloittaneen toimintansa vuoden 1997 alussa Niiden ko-
16130: koonpanossa on myös naisten osuuteen kiinnitetty huomiota tasa-arvolain edel-
16131: lyttämällä tavalla Näin uudet luottamuselimet ovat päättämässä maakuntansa
16132: kehittämisen strategisista linjauksista lähivuosille. Ongelmana on kuitenkin se,
16133: että osassa maakuntien liittoja niiden valtuustojen kokoonpano ei vastaa alueen
16134: poliittisia voimasuhteita.
16135: 
16136: Maakuntien liitoille lähetetyssä aluekehittämisohjelmien tarkistusta koskeneessa
16137: kitjeessä tuotiin esiin myös kaupunkiseutujen kehittäminen erillistarkastelun
16138: kohteena. Kaupunkipoliittinen tarkastelu edistää aluepolitiikan suuntaamista
16139: alueiden vahvuuksien tukemiseen ja kullekin alueelle luonteenomaisten tulevai-
16140: suuden menestystekijöiden etsimiseen.
16141: 
16142: Lain alueellinen yhteistyömalli on tuonut yrityksille ja elinkeinoelämälle mah-
16143: dollisuuden aikaisempaa tiiviimmin vaikuttaa alueelliseen kehittämiseen. Elin-
16144: keinoelämä kokee osallistumisensa kuitenkin yleisesti vähäiseksi, jopa etäiseksi
16145: päätöksenteossa, ohjelmien toteuttamisessa ja strategiatyössä. Sen sijaan työvoi-
16146: ma- ja elinkeinokeskusten perustamisen nähdään lisäävän elinkeinoelämän vaiku-
16147: tusmahdollisuuksia.
16148: 
16149: Myöskin työmarkkiruYärjestöjen rooli omaehtoisen kehittämistyön osapuolena
16150: on selkiintymätön. Järjestöt kokevat maakunnan yhteistyöryhmät ja liittojen
16151: valtuustot parhaiksi vaikutuskanavikseen. Sensijaan ne kokevat olevansa pitkälti
16152: ohjelmarutiineita ohjaavan hallinnon ja alueellisen strategiatyön ulkopuolella.
16153: 10
16154: 
16155:      Aluekehittämisohjelmien toteuttamista varten laissa on annettu mahdollisuus
16156:      ohjelmasopimusten tekoon. Ohjelmasopimus on oikeudelliselta luonteeltaan
16157:      aiesopimus, joka perustuu maakunnan ohjelmaan ja tarkentaa sen sisältöä Asia-
16158:      kirja voi sisältää kehittämistoimenpiteet, suurimmat yksittäiset hankkeet ja toteu-
16159:      tusaikataulut. Ohjelmasopimuksen solmivat kaikki ne osapuolet, jotka osallistu-
16160:      vat sopimuksen toteuttamiseen.
16161: 
16162:      Käytännössä ohjelmasopimuksia on tehty vaihtelevasti. Joissakin maakunnissa
16163:      sopimuksia on tehty useitajoissakin ei yhtään. Myös ohjelmasopimusten konk-
16164:      reettisuusaste vaihtelee laajoista yleissopimuksista yksittäisten hankkeiden toteut-
16165:      tamista koskeviin sopimuksiin. Epävarmuus eri osapuolten rahoituksesta, rahoi-
16166:      tuksen niukkuus ja aikataulujen yhteensovittaminen nähdään ohjelmasopimusten
16167:      tekoa vaikeuttavilla tekijöinä Erityisesti valtion piirihallinnon osallistuminen
16168:      ohjelmasopimusten tekoon on koettu ongelmalliseksi. Mahdollisuutta ohjel-
16169:      masopimusten tekemiseen pidetään tärkeänä riippumatta siitä, miten laajasti
16170:      menettelyä on käytetty. Tämän vuoksi ohjelmasopimuksen teon käytännön on-
16171:      gelmien poistamiseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota.
16172: 
16173:      Ohjelmien ja näin myös ohjelmasopimusten ulkopuolelle jää monia valtion
16174:      aluehallintoviranomaisten hankkeita ja suunnitelmia. Näillä on monesti merkit-
16175:      tävä vaikutus maakunnan kehitykseen. Laissa on tätä varten säädetty lausunto-
16176:      menettelystä. Sen mukaan aluehallintoviranomaisten on pyydettävä maakunnan
16177:      liitolta lausunto merkittävimmistä suunnitelmistaan ja niiden rahoituksesta sekä
16178:      päätöksistä. Omaehtoisuuden toteutuminen on haluttu varmistaa säätämällä, että
16179:      lausunnosta poikkeaminen on erikseen perusteltava.
16180: 
16181:      Lausuntomenettelyä on käytetty laajasti ja säännönmukaisesti useissa maakun-
16182:      nissa. Sitä pidetään tärkeänä vaikutuskanavana, vaikka kritiikkiäkin on esitetty
16183:      sekä menettelyä että joidenkin viranomaisten toimintaa kohtaan. Kriittisissä
16184:      arvioissa menettelyä pidetään byrokraattisena ja sen vaikuttavuus koetaan epäsel-
16185:      väksi. Kuitenkin monissa maakunnissa on edetty muodollisista lausuntopyyn-
16186:      nöistä joustavaan yhteistyöhön, jossa maakunnan liitto ja sen luottamuselimet
16187:      ovat voineet vaikuttaa hankkeisiin ja suunnitelmiin jo niiden valmisteluvaihees-
16188:      sa
16189: 
16190:      Maaliskuun alussa 1995 toimintansa aloittaneiden alueellisten ympäristökeskus-
16191:      ten toiminta on parantanut alueellista yhteistyötä ympäristöasioissa ja samalla
16192:      merkittävästi edistänyt työllisyyttä hallituksen työllisyysohjelmien mukaisesti.
16193: 
16194:      Syyskuun alussa 1997 toimintansa aloittavat työvoima- ja elinkeinokeskukset
16195:      kokoavat yhteen uuden osapuolen alueelliseen kehittämiseen. Tämä selkeyttää
16196:      valtion alueviranomaisten ja maakunnan liiton yhteistyötä Työvoima- ja elin-
16197:      keinokeskuksista annetun lain perusteluissa todetaan, että työnjako näiden taho-
16198:      jen välillä säilyy ennallaan. Tulisi kuitenkin huolehtia siitä, että estetään päällek-
16199:      käisyydet työvoima- ja elinkeinokeskusten neuvottelukuntien ja maakunnan
16200:      yhteistyöryhmien työssä. Alueiden kehittämisestä annettu laki on pohjana maa-
16201:      kuntien liittojen ja keskusten yhteistyölle.
16202: 
16203:      Alueellisen kehityksen toimintaympäristö on .lain säätämisen jälkeen olennaisesti
16204:      muuttunut. EU:njäsenyyden myötä ihmisten liikkuvuus lisääntyy, yritykset ja
16205:      ihmiset toimivat yhä laajemmalla alueellisella ja toiminnallisella pohjalla. Alu-
16206:                                                                                             11
16207: 
16208:         een merkitys taloudellisen toiminnan lähtökohtana vähenee, mutta alueen merki-
16209:         tys saattaa kasvaa yritysten sijoittumispaikkana, jos se taijoaa yritysten henki-
16210:         lökunnalle hyvän elinympäristön ja kulttuurisen perustan. Näin omaehtoisuuden
16211:         onnistumisen kriteeriksi on nousemassa alueen kyky uudistua ja verkottua sekä
16212:         hyödyntää omia vahvuuksiaan.
16213: 
16214: 
16215:         *   Maakuntien liitot tarkistavat aluekehittämisohjelmansa vwxien 1997 mar-
16216:             raskuun loppuun mennessä. Olyelmien tarkistuksessa on kiinnitettävä erityi-
16217:             nen huomio eri osapuolten osallisttuniseen ohjelmien strategisten valintojen
16218:             tekoon. Strategiatyö on tärkeä myös maakuntien liittojen ja työvoima- ja
16219:             elinkeinokeskusten välisen yhteistyön kannalta
16220: 
16221:         *   Ohjelmasopimusten sisältöä ja niiden käsittelytapJja kehitetään niin, että
16222:             eri osapuolet voivat sitoutua niiden toteuttamiseen. Samoin maakuntien
16223:             liitot ryhtyvät toimenpiteisiin lausuntomenettelyn joustavoittamiseksi ja
16224:             tiedonvaihdon parantamiseksi valtion aluehallintoviranomaisten kanssa.
16225:             Tavoitteena on erityisesti parantaa ohjelmasopimusten vaikuttavuutta ja
16226:             yhteistyötä maakuntien liittojen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten kesken.
16227: 
16228:         *   Ministeriöt varmistavat, että työvoima- ja elinkeinokeskuksilla ja muilla
16229:             aluehallintoviranomaisilla on mahdollisuus sitoutua alueellisiin kehittä-
16230:             misolyelmiin ja niiden maakunnallisiin painopisteisiin Tämä edellyttää eri
16231:             hallinnonaloilla käytävien tulosneuvottelujen kehittämistä. Valtion aluehal-
16232:             lintoviranomaiset neuvottelevat ennen tulosneuvottelujaan maakuntien liitto-
16233:             jen kanssa aluekehitysrahojen käytöstä ja tarpeesta sekä muusta merkit-
16234:             tävästä rahoituksesta Ministeriöiden ja niiden aluehallinnon tulosneuvotte-
16235:             luissa yhteensovitetaan ministeriön tulostavoitteet alueellisiin kehittämis-
16236:             strategioihin ja rahoitustarpeisiin
16237: 
16238: 
16239: 
16240: 2. ALUEELLISEN KEIDTYKSEN TASAPAINO
16241: 
16242:         Vuonna 1993, jolloin alueiden kehittämisestä annettu laki valmisteltiin, Suomen
16243:         kansantuote oli kolmatta vuotta laskenut, työttömyys voimakkaasti kohonnut ja
16244:         valtion ulkomainen velka kasvussa Alueellisen kehityksen erot kaventuivat, kun
16245:         työttömyys oli korkea kaikilla alueilla ja muuttoliike hidasta.
16246: 
16247:         Vientiteollisuuden menestys ohjasi alueellista kasvua vaikka sen vaikutukset
16248:         työttömyyden alenemiseen ovatkin jääneet vähäiseksi ja investoinnit käynnisty-
16249:         neet hitaasti. Kone- ja laiteteollisuus menestyivät ja sähkötekninen teollisuus
16250:         nousi paperiteollisuuden rinnalle tuotannon määrässä Teollisuuden kasvualat
16251:         ohjasivat myös alueellista kehitystä, kun näiden alojen teollisuus sijaitsee pää-
16252:         kaupunkiseudulla sekä Salon, Tampereen ja Oulun seuduilla. Myös rannikkoalu-
16253:         een useimmilla kaupunkiseuduilla tuotanto on päässyt hyvään kasvuvauhtiin,
16254:         erityisesti Perämeren kaari niin Ruotsin kuin Suomenkin puolella on hyvin
16255:         kehittynyt.
16256: 
16257:         Vientiteollisuuden nousu näkyi kokonaistuotannon kasvuna vuonna 1993 Ky-
16258:         menlaaksossa, Vaasan rannikkoseudulla ja Lapissa Uudenmaan, Etelä-Ka!jalan,
16259: 12
16260: 
16261:      Satakunnan ja Keski-Pohjanmaan tuotanto kasvoi, mutta edellisiä hitaammin.
16262:      Kokonaistuotannon alueelliset erot ovat kasvusta huolimatta pysyneet. Uuden-
16263:      maan BKT/asukas oli vuonna 1995 nmsas 120 000 markkaa, kun se Etelä-Sa-
16264:      vossa jäi alle 70 000 markan. Etelä-Savon lisäksi Keski-Pohjanmaan, Etelä-
16265:      Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan tuotantotaso on selvästi alle 80 000
16266:      markkaa.
16267: 
16268:      Maakuntien sisällä seutukunnittaiset vaihtelut voivat olla suuria Näin kunnittai-
16269:      nen alueellinen kehityskuva on mosaiikkimainen, jossa menestyvät ja vaikeuk-
16270:      sissa olevat kunnat voivat olla naapureina. Ongelma-alueina ovat edelleen maa-
16271:      talouteen ja julkiseen sektoriin tukeutuvat tuotantorakenteeltaan yksipuoliset alu-
16272:      eet, joita on erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa Syvimpien lamavuosien jälkeen
16273:      julkisen sektorin osuus palveluiden työllisyydestä on pienentynyt ja yksityisen
16274:      osuus kasvanut. Kainuussa ja Lapissa kuitenkin julkisen sektorin osuus on yli 40
16275:      % kun se on maassa keskimäärin 30 %.
16276: 
16277:      Väestönkasvu on voimakkainta Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla Edelli-
16278:      sen kasvu johtuu muuttovoitosta ja jälkimmäisen korkeasta syntyvyydestä. Sel-
16279:      vimmin väestö vähenee Kainuussa, Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Kymen-
16280:      laaksossa. Vuosien 1994 ja 1995 taloudellinen kasvu voimisti muuttoliikettä.
16281:      Muuttoliike suuntautuu pääasiassa maakuntien keskuksiin. Erityisesti nuoret ja
16282:      hyvin koulutetut muuttavat. Tämä puolestaan lisää työvoiman tarjontaa keskuk-
16283:      sissa ja vaikeuttaa työllisyyden hoitoa Voimakas väestönkasvu voi johtaa myös
16284:      asuntojen ylikysyntätilanteeseen, josta aiheutuu asuntojen vuokrien ja hintojen
16285:      nopea nousu.
16286: 
16287:      Koko maan työttömyysaste oli vuonna 1995 Tilastokeskuksen työvoimatutki-
16288:      muksen mukaan 17 %ja työministeriön työnvälitystilaston mukaan 18 %. Syys-
16289:      kuussa 1996 vastaavat luvut olivat 15 %ja 17 %. Työttömyysasteet ovat jatku-
16290:      vasti olleet korkeimmat Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa Paras työlli-
16291:      syystilanne on ollut Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Vaasan rannikkoseudul-
16292:      la ja Ahvenanmaalla.
16293: 
16294:      Kaupunkien työttömyyden kasvun syynä ovat olleet rakennusalan ja yksityisten
16295:      palveluiden työpaikkojen vähentyminen. Pitkäaikaistyöttömyys on muodostu-
16296:      massa kaupunkien erityisongelmaksi. Suurissa kaupungeissa kaikista työttömistä
16297:      selvästi yli 30 o/o, useissa jopa yli 35 % työttömistä on ollut työtä vailla yli
16298:      vuoden.
16299: 
16300:      Maaseudun ongelmana on edelleen maataloudessa jatkuva työpaikkojen vä-
16301:      heneminen. Myös metsätalouden työpaikat ovat vähentyneet. Maakuntien reuna-
16302:      alueiden kunnissa työttömyys on viime vuosina lisääntynyt. Maaseudun työpaik-
16303:      kojen puute, alhainen tulotaso ja väestön ikääntyminen ovat uhkana palveluiden
16304:      säilymiselle.
16305: 
16306:      Saaristoalueiden kehitykseen vaikuttivat mm. kalatalouden sopeutumisvaikeudet.
16307:      Liikenneyhteyksillä, kuten lossiliikenteellä sekä yhteiskunnallisilla palveluilla,
16308:      kuten postipalveluilla on tärkeä merkitys työpaikkojen säilymiseen saaristoalueil-
16309:      la saaristolain tavoitteiden mukaisesti.
16310:                                                                                        13
16311: 
16312: Alueiden kehittämisestä annetun lain voimassaoloaikana talouspolitiikan keskei-
16313: senä ongelmana on ollut korkea työttömyys ja valtiontalouden alijäämä sekä
16314: näiden ongelmien hoitamisen rajoitteena korkea veroaste. Valtiontalouden ali-
16315: jäämän saaminen hallintaan on ollut välttämättömänä edellytyksenä talouden va-
16316: kauttamiselle ja pysyvän kasvun aikaansaamiselle sekä tätä kautta työllisyyden
16317: myönteiselle kehittymiselle pidemmällä aikavälillä.
16318: 
16319: Valtiontalouden tasapainottamiseksi eri hallinnonaloilla on toteutettu huomatta-
16320: via säästöjä Niitä on pyritty kompensoimaan toimintoja tehostamalla. Markka-
16321: määräisesti merkittävimmät säästöt on tehty kuntien valtionosuuksiin. Valtion-
16322: osuusleikkaukset on kohdennettu kuntiin yhtä suurina asukasta kohden. Tällä on
16323: pyritty siihen, että kaikissa osissa maata säilyisi edellytykset peruspalveluiden ja
16324: -infrastruktuurin ylläpitämiseen. Näiden tehtävien hoito on edellyttänyt toiminto-
16325: jen tehostamista ja kustannusten alentamista myös aluetasolla
16326: 
16327: Kunnat ovat toistaiseksi selviytyneet valtionosuuksien vähennyksistä varsin
16328: hyvin myönteisen tulokehityksen ja kuntien omien sopeuttamistoimenpiteiden
16329: ansiosta. Valtionosuusjäljestelmän muuttaminen laskennalliseksi on mahdollista-
16330: nut kunnallisten palveluiden tuotantotapojen kehittämisen ja erilaistamisen alu-
16331: een omat tarpeet paremmin huomioon ottavaksi. Lisäksi valtionosuusjäljestel-
16332: mään sisältyneen verotuloihin perustuvan tasauksen turvin heikoimpien kuntien
16333: tulopohja on kyetty turvaamaan siten, että ne eivät ole menettäneet lamavuosina
16334: yhtä paljon kuin veropohjaltaan vahvemmat kunnat.
16335: 
16336: 
16337: * Aluepolitiikkaa suunnataan alueiden vahvuuksien tukemiseen ja tätä kautta
16338:      etsitään kullekin alueelle luonteenomaisia tulevaisuuden menestystekijöitä
16339:      0/yelmien tulosten arviointia kehitetään ja onnistWieista kokemuksista
16340:      tiedotetaan.
16341: 
16342: * Painopisteenä toimenpiteiden valinnassa on työllisyyden parantaminen ja
16343:      työtilaisuuksien luominen. Kaupwzkien monipuolinen työvoima- ja elinkeino-
16344:      rakenne otetaan huomioon toimenpiteiden suwmittelussa ja kohdentamises-
16345:      sa. Maaseudun asukkaita lmnnustetaan monitoimisuuteen ja ammattien
16346:      yhdistämiseen.
16347: 
16348: * Alueellisen tasapainon määrittelyssä otetaan huomioon tapahtunut yhdys-
16349:      kuntarakenteen muutos. Tämä merkitsee keskusten aseman vahvistamista
16350:      alueellisen kehityksen veturina. Maaseudun kehittämisessä pääpaino on
16351:      kuntataajamien elinvoiman säilyttämisessä ja kylätoiminnan vahvistami-
16352:      sessa. Palveluiden turvaamiselle etsitään keinoja yhteistoiminnasta.
16353: 
16354: *    Itä-Suomen kehittämistä jatketaan erityistoimenpitein. Alueellisten ongelmi-
16355:      en niin vaatiessa myös muille alueille voidaan kohdistaa erityistoimenpitei-
16356:      tä. Maakuntien asemaa toimenpiteiden suwmittelussa vahvistetaan.
16357: 
16358: *    Kansallisten aluejakojen tarkistaminen aloitetaan keväällä 1997. Tarkistuk-
16359:      sessa otetaan huomioon EUn ohjelmien aluejaot. Aluejakojen tarkistamisen
16360:      yhteydessä selvitetään alueellisten yrityslukien käyttö seutukunnittain ja ote-
16361:      taan huomioon alueiden erityispiirteet ja kehityskuva
16362: 14
16363: 
16364:      3. VALTIONEUVOSTON ALUEIDEN KEIDTTÄMISTÄ KOSKEVA PÄÄTÖKSEN-
16365:         TEKO
16366: 
16367: 
16368:      Lain toimeenpanoa koskevat päätökset
16369: 
16370:                 Valtioneuvosto teki 30.12.1993, ennen lain voimaantuloa ensimmäisen päätök-
16371:                 sen alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisista tavoiteohjelmista. Päätökses-
16372:                 sä määriteltiin aluepolitiikan painopisteet ja toimintalinjat Se antoi myös suunta-
16373:                 viivat ministeriöiden ja niiden alaisen hallinnon alueiden kehittämistyölle. Alu-
16374:                 eellisten kehittämissuunnitelmien laadinta maakuntien liittojen johdolla käynnis-
16375:                 tyi päätöksen perusteella
16376: 
16377:                 Toisen tavoiteohjelmapäätöksen valtioneuvosto teki 25.4.1996. Tähän päätökseen
16378:                 sisältyivät myös lain 6 §:n 3 momentin mukaiset aluekehitysrahojen suuntaami-
16379:                 sen yleiset perusteet. Päätöksellä suunnattiin ja yhteensovitettiin alueellista kehit-
16380:                 tämistyötä. Päätöksen mukaan hallitus tukee alueiden omaa, itsenäistä kehittä-
16381:                 mistyötä ja edistää maan eri osien tasapainoista kehitystä. Vuosina 1996 ja 1997
16382:                 pyritään myös tehostamaan toimenpiteitä ja uudistamaan yritystukipolitiikkaa,
16383:                 kehitetään osaamiskeskuspolitiikkaa ja kaupunkipolitiikkaa sekä jatketaan raken-
16384:                 nemuutosongelmista kärsivien teollisuus- ja palvelukeskusten erityistoimenpitei-
16385:                 tä Päätöksen mukaan myös maaseutupolitiikkaa tehostetaan ja monipuolistetaan
16386:                 ottamalla käyttöön erityisesti syrjäisille alueille soveltuvia keinoja sekä maaseu-
16387:                 dun ja keskusten välistä vuorovaikutusta edistäviä toimenpiteitä. Tavoiteohjel-
16388:                 massa painotettiin lisäksi mm. paikallisen aloitteellisuuden tukemista maaseudun
16389:                 kehittämisessä ja LEADER-toimintatavan laajentamista koko maaseudulle.
16390: 
16391:                 Valtioneuvosto teki päätöksen kehitysalueesta, sen tukialueista ja rakennemuu-
16392:                 tosalueista 30.12.1993. Tukialueiden määrittelyn perustana käytettiin ensimmäi-
16393:                 sen kerran seutukuntajakoa Seutukuntajako perustuu sisäasiainministeriön pää-
16394:                 tökseen. Seutukuntien lukumäärä on 88. Aluepoliittista aluejakoa koskevaa pää-
16395:                 töstä muutettiin 26.10.1995 määrittelemällä uudet rakennemuutosalueet Päätöstä
16396:                 muutettiin myös 30.12.1996, jolloin määriteltiin rakennemuutosalueet vuodeksi
16397:                 1997.
16398: 
16399:                 Joulukuussa 1993 tehtiin olennaiset saariston kehitystä turvaavat päätökset. Näitä
16400:                 ovat laki saariston kehityksen edistämisestä annetun lain muuttamisesta ja valtio-
16401:                 neuvoston päätös saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista Valtioneu-
16402:                 voston päätöksillä 3.12.1995 ja 17.10.1996 on saaristo-osakuntien määrää lisätty
16403:                 seitsemällä. Saariston kehittämistä on myös tehostettu kaksivuotisella vapaa-ajan
16404:                 asumiskampanjalla, johon on osallistunut 210 kuntaa
16405: 
16406:                 Alueiden kehittämisestä annettua asetusta muutettiin 25.4.1996. Muutoksella
16407:                 vahvistettiin käytäntö, jonka mukaan maakunnat voivat tehdä yhden maakunnan
16408:                 kehittämisohjelman, joka sisältää alueen kannalta tarpeelliset erillisohjelmat.
16409:                 Muutos mahdollistaa myös maakunnan kehittämisrahan käytön kuntien elinkei-
16410:                 nopoliittisen yhteistyön edistämiseen. Se ottaa huomioon myös maakunnan
16411:                 kehittämisrahan käytön Euroopan unionin rakennerahastoista tulevan rahoituksen
16412:                 kansallisena rahoitusosuutena.
16413:                                                                                                     15
16414: 
16415: Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa edistävät päätökset
16416: 
16417:             Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien valmistelu kytkettiin jäsenyysneu-
16418:             vottelujen tuloksen selvittyä kansalliseen ohjelmatyöhön. Maakunnissa laadit-
16419:             tujen tavoite 6-, 2- ja 5b ohjelmien pohjalta koottiin Suomen ohjelmaesitykset
16420:             yhteistyössä alueiden ja ministeriöiden kesken.
16421: 
16422:             Ohjelmien valmistelua varten valtioneuvosto teki 27.5.1994 periaatepäätöksen
16423:             Suomen maa- ja elintarviketalouden sekä alue- ja rakennepolitiikan sopeuttami-
16424:             sesta EU- jäsenyyteen. Päätöksessä todettiin mm., että alueellisten tavoitteiden
16425:             (6, 2 ja 5b) hallinnointi kytketään kiinteästi kansallisen aluepolitiikan hallinnoin-
16426:             tiin. Samalla todetaan, ettei hallinnonalojen välistä työnjakoa muuteta Periaate-
16427:             päätöksessä korostettiin, että ohjelmia toteutettaessa otetaan huomioon, että
16428:             rakennerahastojen tuki ja kansallinen rahoitus muodostavat kokonaisuuden, jossa
16429:             heijastuu porrastustarve eri alueiden välillä. Tämä toteutetaan siten, että ED-
16430:             ratkaisuun liittyvien ohjelmien kokonaistuki-intensiteetti on tavoite 6- alueella
16431:             vähintään 1,4 kertainen tavoite 2 ja 5b tuki-intensiteettiin nähden. Ministeriöt
16432:             antoivat arvionsa tuki-intensiteettitavoitteen toteutumisesta jo vuonna 1995.
16433:             Selvitykset osoittivat, että periaatepäätöksessä edellytetty tukitaso on toteutumas-
16434:             sa.
16435: 
16436:             Valtioneuvosto hyväksyi 23.2.1995 Suomen tavoitteita 6, 2 ja 5b koskevat ohjel-
16437:             maesitykset toimitettavaksi komissiolle. Tavoite 2 -ohjelma koski vuosia 1995 ja
16438:             1996, muut ohjelmat vuosia 1995-1999. Uusi tavoite 2-ohjelmaesitys jäljellä ole-
16439:             vaa ohjelmakautta varten hyväksyttiin valtioneuvostossa 8.8.1996.
16440: 
16441:             Suomen esitykset yhteisöaloitteista on toimitettu komissiolle ED-asioiden komi-
16442:             tean alaisen jaosto 4:n käsittelyn jälkeen. Tällä hetkellä toteutetaan seitsemää
16443:             Interreg II- yhteisöaloiteohjelmaa ja yhtä URBAN- ohjelmaa (Joensuu). LEA-
16444:             DER II -yhteisöaloitetta toteuttaa 22 paikallista toimintaryhmää. Helsinki-Van-
16445:             taan URBAN -yhteisöaloiteohjelma jätettiin komissiolle tammikuussa 1997.
16446: 
16447: 
16448: Alueellisten erityistoimenpiteiden käynnistäminen
16449: 
16450:             Alueelliset osaamiskeskusohjelmat valmisteltiin helmikuussa 1994. Osaamis-
16451:             keskustyöryhmän esityksen perusteella valtioneuvosto nimesi 23.6.1994 kahdek-
16452:             san osaamiskeskusta vuoden 1998 loppuun saakka. Maaliskuussa 1995 valtio-
16453:             neuvosto nimesi lisäksi kolme verkostomuotoista osaamiskeskusta. Tavoitteena
16454:             on kehittää ja parantaa kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritystoi-
16455:             minnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Osaamiskeskusohjelmien to-
16456:             teuttamiseen on vuosittain myönnetty noin 15 miljoonaa markkaa maakunnan
16457:             kehittämisrahasta.
16458: 
16459:             Osaamiskeskusohjelmien toteutumisesta on tehty arviointiselvitys. Sen mukaan
16460:             ne ovat onnistuneet kokoamaan mukana olevien paikkakuntien yliopistot, muut
16461:             oppilaitokset, teknologiakeskukset, yritykset ja julkisen hallinnon yhteistyöhön.
16462:             Tämä yhteistyö on synnyttänyt hankkeita korkean tason osaamista vaativan
16463:             teollisen tuotannon kehittämiseksi.
16464: 16
16465: 
16466:                 Huhtikuussa 1995 valmistulleeseen hallitusohjelmaan sisältyy tavoite tukea vah-
16467:                 vojen kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyisten kasvukeskusten luomista.
16468:                 Tavoitteena on tasapainoinen kaupunki- ja maaseutupolitiikan kokonaisuus, jolla
16469:                 turvataan kaupunkiyhdyskuntien ja elinvoimaisen maaseudun kehittäminen.
16470:                 Sisäasiainministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat yhteistyössä valmistel-
16471:                 leet näitä toimenpiteitä ja toimintaa tehostetaan.
16472: 
16473:                 Maa- ja metsätalousministeriön kesällä 1995 asettama maaseudun kehittämistä
16474:                 pohtinut maaseudun ohjelmatyöryhmä laati maaseudun kehittämisohjelman.
16475:                 Ohjelman lähes sadasta toimenpiteestä on toteutettu jo kolmannes, yli puolet on
16476:                 toteutuksessa ja loput ovat valmisteltavana. Valtioneuvosto asetti maaseutupoli-
16477:                 tiikan yhteistyöryhmän 30.3.1995 jatkamaan maaseutupolitiikan neuvottelukun-
16478:                 nan yhteensovinavaa maaseudun kehittämistyötä Yhteistyöryhmän yhtenä työnä
16479:                 on maaseutuohjelman toimenpiteiden valmistelu.
16480: 
16481:                 Sisäasiainministeriö asetti kesällä 1995 myös kaupunkien kehittämistyöryhrnän,
16482:                 jonka tehtävänä oli laatia esityksensä kaupunkien kehittämisestä. Joulukuussa
16483:                 1996 asetettiin aiempaa työtä jatkamaan kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä, joka
16484:                 seuraa ja arvioi kaupunkiseutujen kehitystä sekä määrittelee valtion haljoittaman
16485:                 kaupunkipolitiikan sisältöä. Yhteistyöryhmän tärkeinä valmistelukohteina ovat
16486:                 mm. työttömyyden nujertaminen, elinkeinojen kehittämiskysymykset, kaupunki-
16487:                 en kansainvälistyminen, yhteistyön edistäminen keskeisessä selviytymisstrate-
16488:                 giassa kaupunkiseuduilla ja kaupunkitutkimuksen edistäminen.
16489: 
16490:                  Itä- Suomen talous- ja työllisyyskehityksen parantamiseksi on etsitty uusia toi-
16491:                  mintamalleja. Sisäministeriö asetti tätä tarkoitusta varten 19.1.1996 asiantun-
16492:                  tijatyöryhmän. Työryhmä jätti mietintönsä syyskuun lopussa 1996. Helmikuussa
16493:                  1997 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Itä-Suomen kehittämiseksi ja asetti
16494:                  työryhmän seuraamaan ja arvioimaan Itä-Suomen talous- ja työllisyyskehitystä
16495:                  sekä alueelle kohdistettavien kehittämistoimenpiteiden toteutumista.
16496: 
16497:                  Alueiden kehittämisestä annettu laki edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden
16498:                  noudattamista. Valtioneuvoston huhtikuussa 1996 tekemässä tavoiteohjelmapää-
16499:                  töksessä ja alukehittämisohjelmien tarkistusta koskeneessa sisäasiainministeriön
16500:                  kitjeessä korostettiinkin aluekehittämisohjelmien ympäristövaikutusten arviointia
16501:                  yhteistyössä alueellisten ympäristöviranomaisten kanssa Ohjelmien ympäristö-
16502:                  vaikutusten arviointimenettelyjen kehittämiseksi on lähinnä ympäristöministeriön
16503:                  johdolla käynnistetty useita selvityksiä ja kokeiluja Hankkeiden tulokset ja
16504:                  kokemukset tuovat jatkossa lisää tietämystä ympäristövaikutusten arvioinnin
16505:                  soveltamisesta alueellista kehittämistä koskeviin ohjelmiin.
16506: 
16507: 
16508:      Aluekehitysrahat valtion talousarviossa
16509: 
16510:                  Alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaan valtion talousarviossa eri
16511:                  hallinnonaloilla nimetään ne määrärahat, joilla voidaan edistää alueellisten kehit-
16512:                  tämistavoitteiden ja niiden toteuttamiseksi laadittavien aluekehittämisohjelmien
16513:                  toteutumista.
16514:                                                                                       17
16515: 
16516: Lain voimassaolon aikana aluekehitysrahoja on joko kokonaan tai osaksi ollut
16517: seuraavasti:
16518: 
16519: 
16520:              TA94         TA95        TA96        TA97
16521: momenttien
16522: lukumäärä      23            34           25         37
16523: 
16524: mrdmk          3,1           4,7         3,2        3,7
16525: 
16526: Aluekehitysrahoiksi määriteltyjen momenttien määrä on vaihdellut talousarviossa
16527: vuosittain. Näin aluekehitysrahojen taso ei ole vuosittain suoraan vertailukelpoi-
16528: nen.
16529: 
16530: Vuoden 1994 talousarviossa aluekehitysrahat nimettiin maakunnan kehittämisra-
16531: haa lukuunottamatta vain yleisperusteluissa ilman momenttikohtaista mainintaa.
16532: Tämän jälkeen aluekehitysrahat on määritelty sekä yleisperusteluissa että mo-
16533: menttikohtaisesti eri pääluokissa.
16534: 
16535: Aluekehitysrahojen määrittely ei kuitenkaan ole onnistunut tyydyttävällä tavalla
16536: Tämä on vaikeuttanut osaltaan koko aluekehittämisen rahoitusta ja yhteistyötä
16537: maakunnissa eri viranomaisten ja maakunnan liittojen kesken. Lain valmistelun
16538: yhteydessä ajateltiin, että aluekehitysrahoja käytettäisiin sekä valtakunnallisesti
16539: määriteltyihin ohjelmiin että alueen omien suunnitelmien toteuttamiseen. Ajatuk-
16540: set alue- ja piiriviranomaisten käytössä olevien rahojen lisääntymisestä eivät ole
16541: toteutuneet lain valmistelun yhteydessä hahmotellulla tavalla.
16542: 
16543: Alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan aluekehitysraho-
16544: ja osoitetaan aluekehittämisohjelmiin liittyviin elinkeinotoiminnan kehittä-
16545: mishankkeisiin, julkisiin investointeihin ja väestölle tärkeiden palvelujen turvaa-
16546: miseen. Valtion talousarvioon sisältyvän aluekehitysrahoja koskevan informaati-
16547: on lisäämiseksi voitaisiin esimerkiksi selvittää, tulisiko kunkin pääluokan selvi-
16548: tysosassa esittää erikseen ao. hallinnonalan aluekehitysrahojen osalta kansallisten
16549: aluekehitysohjelmien ja ED-ohjelmien toteuttamiseen käytettäväksi suunniteltu
16550: valtion rahoituksen määrä.
16551: 
16552: Aluekehitysrahoilta vaadittava ominaisuus on niiden liikuteltavuus alueellisten
16553: ohjelmien mukaisesti. Siten aluekehitysrahoja koskevan päätösvallan tulee pää-
16554: sääntöisesti olla aluehallinnolla.
16555: 
16556: *   Valtioneuvosto tekee tavoiteohjelmapäätöksiä, joilla SUW'IJUltaan eri minis-
16557:     teriöiden aluepoliittisia toimenpiteitä. Erityinen hunmio kiinnitetään työlli-
16558:     syyttä ja alueiden kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin. Vuoden 1998
16559:     tavoiteolyelmapäätöksessä otetaan hunmioon myös marraskuussa 1997
16560:     valmistuvat maakuntien aluekehittämisohjelmat.
16561: 
16562: * Aluekehitysrahojen suuntaamisen lähtökohtana ovat aluekehittämisolyelmat
16563:     sekä valtion viranomaisten toimialakohtaiset kehittämistavoitteet. Aluekehi-
16564:     tysrahojen käytöstä sopimalla yhteensovitetaan alueellisia kehittämisstrate-
16565:     gioita ja -tavoitteita ja toimialakohtaisia kehittämistavoitteita sekä toteute-
16566:     taan aluekehittämisohjelmien mukaisia hankkeita.
16567: 18
16568: 
16569:              *   Vaitioneuvosto tekee vuosittain päätöksen aluekehitysrahojen suuntaamisen
16570:                  yleisistä perusteista. Aluekehitysrahojen määrittelyä täsmennetään vuoden
16571:                  1998 talousarvion laadinnan yhteydessä
16572: 
16573:              *   Kaupunki- ja maaseutupoliittista valmistelua jatketaan syventäen sisältöä ja
16574:                  tehden tarvittavaa yhteistyötä Toimenpiteiden yhteensovittaminen käynniste-
16575:                  tään. Painopisteenä molempien työryhmien valmistelussa on etsiä työllistä-
16576:                  miskeinoja, joiden soveltamisessa otetaan huomioon maaseudun ja kaupun-
16577:                  kien omat erityispiirteet. Vuoden 1998 talousarviossa ministeriöt esittävät
16578:                  kaupwzkien kehittämiseen osoitettavat määrärahat.
16579: 
16580:              * Saaristoasiain neuvottelukunta tarkistaa valtakunnallisen saaristo-ohjelman
16581:                   maakunnallisten aluekehittämisohjelmien polyalta. Saariston kehittämistä
16582:                  jatketaan saaristoasiain neuvottelukunnan, maakuntien ja kuntien yhteisin ja
16583:                   erillisin projektein.
16584: 
16585:              *   Periaatepäätös Itä-Suomen ongelmien hoidosta ohjaa alueelle suunnattavia
16586:                  kehittämistoimia. Alueen kehittämisessä painotetaan maakuntien yhteistyötä
16587: 
16588:              *   Osaamiskeskusohjelmaa jatketaan ja sitä kehitetään arvioinnista saatujen
16589:                  tulosten pohjalta. Osaamiskeskus- ja teknologiakeskustoiminnan kansallista
16590:                  kehittämishanketta toteutetaan yhteistyössä sisäasiainministeriön, opetus-
16591:                  ministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työministeriön kanssa.
16592: 
16593: 
16594: 
16595:      4. EU-ORJELMIEN TOTEUTUMINEN
16596: 
16597:              Suomen EU- jäsenyys on olennaisesti vaikuttanut alueiden kehittämisestä anne-
16598:              tun lain toteuttamiseen, sen hallinnollisiin muotoihin ja toimenpiteiden määrään,
16599:              sisältöön ja soveltamiseen. EU:n perussopimuksen määräykset vaikuttavat myös
16600:              kansallisiin yritystukijärjestelmiin, joista on ilmoitettava komissiolle. Säädökset
16601:              ohjaavat mm. tukitasoja, tukialueiden määrittelyä ja tukialueiden väestöosuuksia.
16602: 
16603:              Alueiden kehittämisestä annetun lain tavoitteet alueellinen tasapaino ja omaeh-
16604:              toinen kehitystyö vastaavat hyvin unionin keskeisiä aluepolitiikan periaatteita.
16605:              Myös laissa oleva ohjelmallinen kehittäminen vastaa EU:n edellyttämää suunnit-
16606:              telukäytäntöä.
16607: 
16608:              Suomen alueellisten ohjelmien toteuttamiskausi on viisivuotinen, 1995-99. Ta-
16609:              voite 6- ja 5b-ohjelmista poiketen tavoite 2-ohjelman toteuttaminen jakaantuu
16610:              kahdelle kaudelle (1995-96 sekä 1997-99). Koko kaudella EU:n rahoitus ohjel-
16611:              mien toteuttamiseen on lähes 6 miljardia markkaa. Ohjelmien toteuttaminen
16612:              edellyttää aina kansallista rahoitusta. Tämä koostuu sekä julkisen että yksityisen
16613:              sektorin rahoista. Näin ollen alueellisten ohjelmien ja yhteisöaloitteiden kautta
16614:              kulkee noin 16 miljardin rahoitus.
16615: 
16616:              Suomessa EU:n alueellisten ohjelmien piiriin kuuluu noin 54 % koko väestöstä.
16617:              Rahoituksen määrä on suurin tavoite 6- ohjelmassa, jonka toteutusalue on määri-
16618:              telty harvan asutuksen mukaan. Toteutusalueeseen kuuluvat Lapin, Kainuun,
16619:              Pohjois-Kaijalan ja Etelä- Savon maakunnat kokonaisuudessaan ja osia neljästä
16620:                                                                                      19
16621: 
16622: muusta maakunnasta. Tavoite 2- ohjelman piiriin kuuluvat taantuvat teollisuus-
16623: alueet. Kohteena on kuusi aluetta: Länsirannikko, Päijät-Häme, Itäinen Suomen-
16624: lahti, Etelä-Karjala, Keski-Suomi ja Kokkola. Tavoite 5b - ohjelma on kohdistet-
16625: tu maaseutuvaltaisten alueiden kehittämiseen. Kohdealueena on Etelä-Pohjan-
16626: maan maakunta kokonaisuudessaan ja osia kolmestatoista muusta maakunnasta
16627: 
16628: Tavoitteiden 6, 2 ja 5b toteuttaminen perustuu Suomen ja ED:n komission yhtei-
16629: sesti hyväksymiin ohjelmiin. Kutakin tavoitealuetta varten on yksi ohjelma. Ah-
16630: venanmaalla toteutetaan erillistä 5b- ohjelmaa. Valtakunnallisten ohjelmien
16631: lisäksi maakunnilla on omat valtakunnallisiin ohjelmiin sopeutetut ohjelmansa,
16632: jotka ohjaavat hankkeiden valintaa ja toteutusta
16633: 
16634: Alueelliset ohjelmat käynnistyivät vuoden 1995 loppupuolella ja yhteisöaloi-
16635: teohjelmat vuonna 1996. Vaikka Suomen ohjelmat ED:n komission näkökul-
16636: masta saatiin varsin nopeasti liikkeelle, on niiden toteuttamisessa ilmennyt on-
16637: gelmia, joista suurin osa johtuu kansallisen hallintojfujestelmän ja ED-ohjelmien
16638: rakenteen yhteensovittamisen ongelmista. Osallistuvathan kaikki keskeiset minis-
16639: teriöt ohjelmien rahoitukseen. Varsinaisia rahastovastuuministeriöitä on kolme:
16640: työministeriö, sisäasiainministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.
16641: 
16642: Rakennerahastovarojen kansallisten osuuksien varaaminen valtion talousarvioon
16643: on menettelyitään jäykkä ja se on hidastanut ohjelmien toteuttamista. Kansalliset
16644: rahoitusosuudet on merkitty momenttien päätösosiin sitovina varauksina. Muu-
16645: tokset on jouduttu tekemään lisätalousarviossa. Menettelyllä on pyritty varmista-
16646: maan, että ministeriöt varaavat ED-ohjelmiin tarvittavat kansalliset rahoitusosuu-
16647: det ja pysyvät menokehyksissään. Käytännössä tämä menettely on osoittautunut
16648: työlääksi, koska ohjelmien toteutusta ei ole voitu ennakoida momenteittain vaa-
16649: ditulla tarkkuudella. Tämä on johtanut epätasapainoon sekä ohjelmien toteutta-
16650: misen että kansallisten ja ED-varojen yhdistämisen kannalta ja lisäksi vaikeutta-
16651: nut maakuntien erityispiirteiden huomioon ottamisen maakuntien o~elmien
16652: toteuttamisessa.
16653: 
16654: Kansallisen lainsäädännön sopeuttaminen ohjelmien vaatimuksiin on hidastanut
16655: erityisesti maatalousrahaston toimenpiteiden toteuttamista. Lainsäädäntö saatiin
16656: kuitenkin kuntoon vuoden 1996 aikana.
16657: 
16658: Ohjelmia toteuttavat hankkeet valitaan maakunnan yhteistyöryhmissä, joissa on
16659: maakunnan liittojen, eri aluehallintoviranomaisten ja jfujestöjen edustus. Harkin-
16660: ta tapahtuu sekä tavoiteohjelman että maakunnan ohjelman kriteereiden perus-
16661: teella. Liikesalaisuuden piiriin kuuluvat yritystukihankkeet käsitellään erikseen
16662: ns. yritystukityöryhmissä. Lopullisen tukipäätöksen tekee se viranomainen, jonka
16663: tehtäviin kuuluu kansallisen rahoitusosuuden maksaminen. Talousarviokäytännön
16664: jäykkyys, lainsäädännön keskeneräisyys ja tulkintaerimielisyydet ovat hidasta-
16665: neet päätöksentekoa myös maakunnissa. Oman lisänsä näihin hankaluuksiin ovat
16666: tuoneet ne hallinnonalat, joilla ei ole alueorganisaatiota, vaan päätökset on jou-
16667: duttu tekemään keskushallinnossa
16668: 
16669: Ongelmia on aiheuttanut se, että maatalouden epäsuotuisten alueiden luonnon-
16670: haittoja korvaavan LFA-tuen osuus maakunnittaisesta rahoituskehyksestä on
16671: suuri niissä maakunnissa, joista vain osa kuuluu tavoite 6-alueeseen, jolloin
16672: muut kehittämistoimenpiteet ovat uhanneet jäädä vähäisiksi. Tätä ongelmaa on
16673: 20
16674:      mahdollisuus hoitaa ohjelman indeksointivaroilla Tällä hetkellä näiden maakun-
16675:      tien tavoite 6-ohjelman rahoitus on pyritty turvaamaan kansallisella rahoituk-
16676:      sella Valtioneuvoston päätöksessä 25.4.1996 tämän kansallisen rahoituksen tarve
16677:      arvioitiin vuosittain kaudella 1996-99 noin 75 miljoonaksi markaksi.
16678: 
16679:      EU:n rakennerahastoja koskevat neuvoston rakennerahastoasetukset ovat voi-
16680:      massa vuoden 1999 loppuun saakka Asetusten uudistaminen on käynnistynyt,
16681:      jotta uudet ohjelmat saadaan käyntiin vuoden 2000 alusta Säädöksissä määri-
16682:      tellään mm. rakennerahastojen tavoitteet ja niitä koskevat kriteerit. Uudistami-
16683:      seen vaikuttavina tekijöinä on otettava huomioon mm. Euroopan unionin mah-
16684:      dollinen laajentuminen, talous- ja rahaliittoon siirtymisen vaikutukset sekä EU:n
16685:      budjetin rahoitusnäkymät tulevalla kaudella.
16686: 
16687:      Sisäasiainministeriö on asettanut rakennerahastouudistusta koskevien kan-
16688:      nanottojen pohjustamiseksi työryhmän, jota johtaa hallintoministeri. Mukana on
16689:      edustajia uudistuksen kannalta keskeisistä ministeriöistä. Alueita edustaa kolme
16690:      pysyvää asiantuntijaa. Työryhmä valmistelee raporttia rakennerahastouudistuk-
16691:      sesta Hallitus käsittelee Suomen ensimmäistä positioluonnosta huhtikuussa. Sen
16692:      jälkeen asiasta informoidaan eduskunnan ao. valiokuntia
16693: 
16694: 
16695:      * EU-ohjelmien toteuttamista joustavoitetaan keventämällä talousarvion laa-
16696:          dintaa niin, että kansallisena rahoituksena käytettävien momenttien luku-
16697:          määrää vähennetään.
16698: 
16699:      *   Ministeriöt ja niiden aluehallinto yhdessä maalatntien liittojen kanssa edis-
16700:           tävät ohjelmien toteuJwnista Hankkeiden käsittelyssä siirrytään yhä laa-
16701:          jemmin yhteisten hakuaikojen käyttöön ja hankkeiden kilpailuJtamiseen
16702:          Hankevalmistehm systemaattisuutta lisätään, vaikutusten arviointia paran-
16703:           netaan erityisesti työllisyyden, ympäristönäkökohtien ja tasa-arvon osalta
16704:          Parannetaan edellytyksiä maalatntien yhteishankkeiden toteuJtamiseen
16705: 
16706:      *   Ohjelmatyön kokemukset otetaan huomioon valmisteltaessa Suomen kan-
16707:          nanottoja rakennerahastouudistukseen ja valmistauduttaessa uuden ohjelma-
16708:          kauden swmnitteluun.
16709:                                                  21
16710: 
16711:                                              LIITE 1
16712: 
16713: 
16714: 
16715: 
16716:      OMAEHTOISUUS
16717:             •
16718:         ALUEIDEN
16719:   UUDISTUVA VOIMAVARA
16720: 
16721: ALUEKEHITYKSEN OMAEHTOISUUDEN TOTEUTUMISEN
16722:                  ARVIOINTI
16723: 
16724: 
16725: 
16726: 
16727:        HALLINNON KEHITTÄMISKESKUS 1996
16728: 22
16729: 
16730:      1 ARVIOINTIHANKE
16731:      Arvioinnin lähtökohdat
16732: 
16733:      Hyväksyessään syksyllä 1993 lain alueiden kehittämisestä eduskunta hyväksyi myös
16734:      ponnen, jonka mukaan hallitus antaa eduskunnalle selonteon lain tavoitteiden to-
16735:      teutumisesta kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Alueiden kehittämises-
16736:      tä annetun lain (1135/93) tavoitteena on edistää toisaalta alueiden omaehtoista
16737:      kehittämistä ja toisaalta tasapainoista alueellista kehitystä. Tässä selvityksessä ar-
16738:      vioidaan lain omaehtoisuustavoitteen toteutumista.
16739: 
16740:      Arviointihanke ja sen toteuttajat
16741: 
16742:      Sisäasianministeriö antoi tammikuussa 1996 tarjouskilpailun jälkeen Hallinnon
16743:      kehittämiskeskukselle, HAUS, tehtäväksi selvityksen siitä, miten alueiden kehittä-
16744:      misestä annettu laki on edistänyt alueiden omaehtoista kehittämistä. Selvitys-
16745:      menetelmäksi valittiin tavoiteperusteinen ja monitoimijainen arviointi. Moni-
16746:      toimijaisuus antaa selvityksessä mukanaoleville mahdollisuuden itse arvioida omaa
16747:      tilannettaan aluekehityksessä sekä vaikuttamaan aktiivisesti arvioinnin sisältöön ja
16748:      tehtäviin kehittämisehdotuksiin.
16749: 
16750:      Selvitys tehtiin konsultoivana arviointina suorassa yhteydessä toimijoihin, jotka
16751:      ovat keskeisesti vaikuttaneet aluekehityslainsäädännön toimeenpanaan ja toteut-
16752:      tamiseen. Työotteen etuna oli, että arviointitiedon tuottamisen lisäksi syntyi
16753:      kehittämisprosessi, jossa tuettiin myös eri tahojen toimintaa alueiden omaehtoiseksi
16754:      kehittämiseksi. Arvioinnin rakennemalli on kuviossa 1.
16755: 
16756:      Kuvio 1: Arvioinnin rakenne
16757: 
16758: 
16759: 
16760: 
16761:                                         OMAEHTOINEN
16762:                                         ALUEELLINEN
16763:                                         KEHITTÄMINEN
16764:                                                                                           23
16765: 
16766: Konsultoivan osuuden ohella selvitykseen kuului myös neutraalina ulkopuolisena
16767: arvioijana tehtäviä osioita. Näitä olivat esimerkiksi sidosryhmäkyselyt ja asiakirja-
16768: analyysit. Arviointihankkeen käytännön toteutuksesta vastasivat Timo Ojala ja Aimo
16769: Westerlund. Lisäksi suunnittelija Tiina Hyvönen on osallistunut hankkeen
16770: tiedonkeräys- ja analysointitehtäviin.
16771: 
16772: Hankkeen tavoitteet
16773: 
16774: Hankkeen tavoitteeksi määriteltiin tiedon tuottaminen Eduskunnalle annettavaa
16775: selontekoa varten siitä,
16776:       1. miten aluekehityslain tavoitteena oleva alueiden omaehtoisen kehittämi-
16777:          sen edistäminen on toteutunut,
16778:       2. millaisia vaikutuksia tavoitteen toteutumisella tai toteutumatta jäämisellä
16779:          on, mitkä ovat keskeiset syyt onnistumisiinja epäonnistumisiin, sekä siitä
16780:       3. millä tavoin tulevaisuudessa voidaan edistää alueiden omaehtoista kehit-
16781:          tämistä.
16782: 
16783: Arvioinnin vaiheistus
16784: 
16785: Hankkeen ensimmäinen vaihe, asiantuntijahaastattelut, toteutettiin touko-kesä-
16786: kuussa. Haastattelujen tarkoituksena oli luoda näkemys aluekehityslainsäädännön
16787: valmistelussa keskeisenä tavoitteena olleen omaehtoisuuden käsitteellisestä ja
16788: käytännöllisestä sisällöstä. Tämä näkemys muodostaa pohjaa arvioinnin myöhem-
16789: missä vaiheissa käytettäville kysymyksenasetteluille.
16790: 
16791: Toimeksiantajan valitsemat haastatellut aluepolitiikan asiantuntijat olivat profes-
16792: sori Lauri Hautamäki, ministeri Kalevi Hemilä, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväi-
16793: nen, osastopäällikkö Anssi Paasivirta, kansanedustaja Mauri Pekkarinen, kansan-
16794: edustaja Marjatta Vehkaojaja ylijohtaja Olavi Änkö.
16795: 
16796: Haastattelut toteutettiin siten, että haastateltavien omat käsitteet ja ajattelumallit
16797: voitiin välittää arvioinnin eri vaiheissa osapuolten käyttöön ja sisällyttää arviointi-
16798: raportteihin. Asiantuntijahaastattelut ovat lähtökohtana aluepolitiikan muutoksen
16799: kuvaukselle luvussa 3. Haastattelut vaikuttivat myös keskeisesti arvioinnissa käy-
16800: tettyyn käsitteistöön, jota esitellään luvussa 4.
16801: 
16802: Hankkeen toinen vaihe, lähiarviointi, tehtiin lokakuussa toimeksiantajan
16803: valitsemissa maakunnan liitoissa, jotka olivat Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Pohjan-
16804: maan liitto, Kainuun liitto ja Satakuntaliitto.
16805: 
16806: Lähiarvioinnin ensimmäisen osassa selvitettiin ohjelmasopimusten, hankkeiden
16807: ohjauksen, lausuntomenettelyjen ja partnership-periaatteen toteutumisen kannalta
16808: 24
16809: 
16810:      keskeisiä toimintaprosesseja. Arvioinnin kohteina olivat valmistelu-, päätöksente-
16811:      ko- ja seurantaprosessien sisällöt ja niihin liittyvät asiakirja-aineistot. Työmenetei-
16812:      minä käytettiin asiakirja-analyysejä ja haastatteluja. Tämän osan tulokset ovat eril-
16813:      lisinä aineistoina toimeksiantajan käytettävissä.
16814: 
16815:      Toinen osa lähiarviointia toteutettiin arviointiseminaareina, joiden tarkoituksena
16816:      oli tuoda arviointiprosessiin maakunnan liittojen yhteistyöryhmän ja henkilöstön
16817:      näkemys aluekehityksen omaehtoisuuden toteutumisesta ja kehittämismahdol-
16818:      lisuuksista.
16819: 
16820:      Kolmas osa lähiarvioinnissa oli kysely, joka suunnattiin valittujen maakuntien liit-
16821:      tojen yhteistyöryhmien yrityksiä ja elinkeinoelämää sekä työmarkkinajärjestöjä
16822:      edustaville jäsenille. Kyselyllä selvitettiin sidosryhmien arvioita vaikutusmah-
16823:      dollisuuksistaan aluekehitystyössä.
16824: 
16825:      Arviointiseminaarien ja kyselyn tulokset muodostavat yhdessä lukujen 5 ja 6 ai-
16826:      neiston ja ovat perustana luvussa 7 esitetyille johtopäätöksille.
16827: 
16828:      Hankkeen kolmas vaihe, kuulemisvaihe, toteutettiin marraskuussa. Siinä esiteltiin
16829:      alueellisen kehittämisen keskeisille toimijoille arvioinnin alustavia tuloksia alue-
16830:      kehityksen omaehtoisuuden sisällöstä sekä toteutumismahdollisuuksista ja kuul-
16831:      tiin heidän näkemyksiään selontekoa varten. Kuulemisseminaarissa oli mukana
16832:      kuntien, maakuntien, aluehallintoviranomaisten, ministeriöiden ja yliopistojen edus-
16833:      tajia.
16834: 
16835:      Kuulemisvaiheen perusteella lukujen 5, 6 ja 7 sisällöt täsmentyivät jossain määrin.
16836: 
16837: 
16838: 
16839: 
16840:      2     ALUEPOLIITTISEN AJATTELUN KEHI-
16841:            TYKSESTÄ
16842:      Alueiden erilainen kehitys on eri aikoina johtanut erilaisiin reaktioihin kansalaisten
16843:      ja poliitikkojen taholla. Ihmiset ovat muuttaneet parempiin olosuhteisiin, eivät kui-
16844:      tenkaan aina muuttokohteen parempien olosuhteiden takia, vaan lähtöalueen työl-
16845:      lisyys- ja toimeentulo-ongelmien vuoksi.
16846: 
16847:      Suomesta on eri aikoina muutettu esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin.
16848:      Suomessa on muutettu pohjoisesta etelään, sisämaasta rannikolle ja maaseudulta
16849:      kaupunkeihin. Muuton kohteen ratkaisee se, minne on helpoin muuttaa. Muuttolii-
16850:                                                                                         25
16851: 
16852: ke suuntautui 60- ja 70-luvuilla noususuhdanteessa Etelä-Suomeen, ja lasku-
16853: suhdanteessa Ruotsiin, joka otti jatkuvasti vastaan maahanmuuttajia.
16854: 
16855: Maiden väliset ja maiden sisäiset muuttoliikkeet ovat arkoja asioita. Lähtöalueiden
16856: edustajille muuttoliike on osoitus omasta epäonnistumisesta. Tämän vuoksi muutto-
16857: painetta aiheuttavia syitä halutaan vähentää.
16858: 
16859: Useimmat maat ovat alkaneet suhtautua kriittisesti maahanmuuttoon. Huolimatta
16860: Euroopan Unionin liikkumisvapaudesta myös sen alueella maiden välinen muutto-
16861: liike on aiempaa vähäisempää. Maiden sisäiset muuttoliikkeet sen sijaan ovat
16862: viikastuneet ja Suomessakin keskittymiskehitys on uudestaan kiihtymässä.
16863: 
16864: Aluepolitiikan keskeiseksi tehtäväksi voidaan nähdä muuttopainetta aiheuttavien
16865: syiden vähentäminen. - silloinkin, kun aluepolitiikan tavoitteeksi asetetaan eri alu-
16866: eiden ja niillä asuvien ihmisten yhdenvertaisuus tai maan eri osien pitäminen
16867: asuttuina.
16868: 
16869: Aluepolitiikassa kulloinkin käytetyn keinovalikoiman mukaan voidaan tunnistaa
16870: erilaisia aluepoliittisia malleja, kuten
16871: 
16872:       1.    teollistaruispolitiikan malli,
16873:       2.    aluesuunnittelun malli,
16874:       3.    tulonsiirtomalli,
16875:       4.    ohjelmaperusteinen malli, ja
16876:       5.    verkostomalli.
16877: 
16878: Nämä mallit eivät kaikin osain erottaudu toisistaan selkeästi vaan ne limittyvät
16879: toisiinsa ajallisesti ja sisällöllisesti. Mallien piirteitä on kuvattu taulukossa 1.
16880: 
16881: Teollistamispolitiikalla luotiin oikeastaan koko Suomen teollisuus 1940- ja 50-
16882: luvuilla. Myöhemmin kehitysalueille perustettiin valtion varoin tuotantolaitoksia,
16883: joita sinne ei ainakaan samassa mitassa olisi muuten syntynyt. Perustetulla teolli-
16884: suudella oli toimintaedellytykset, koska elinkeinoelämä ylipäätään oli tuotanto-
16885: suuntautuneessa vaiheessa, jossa monilla aloilla kysyntä ylitti tuotantokapasitee-
16886: tin.
16887: 
16888: Teollistamispolitiikka oli avainasemassa, kun työmahdollisuuksia luotiin pohjoi-
16889: seen ja itäiseen Suomeen. Aivan viime aikoinakin on tehty ehdotuksia Suomen
16890: uusteollistamiseksi, mutta luultavasti keino ei olisi aiemmalla tavalla tehokas, eikä
16891: sen käyttö ei ilmeisesti olisi mahdollistakaan.
16892: 26
16893: 
16894:      Taulukko 1:           Aluepolitiikan mallien piirteitä
16895: 
16896:        Piirteet Teollistamis·      Aluesuunnitte· Tulonsiirtomalli Ohjelmaperus· Verkostomalli
16897:                 politiikan malli   tun malli                       teinen malli
16898:           Idea Vaurauden           MaankäytOn     Toimeentulo·     Omatoimisuu· Spontaanit
16899:                lähteiden           ohjaaminen     erojen pitami·   den kanavoioli hankkeet
16900:                perustaminen                        nen hyvaksytta· yhteisten
16901:                                                    vlssä ratoissa ohjelmien avulla
16902:        Keino- Investoinnit      Alueiden edelly· Tulonsiirrot      Ohjelmat ja      Rajoittumlnen
16903:      valikoima perus·           tysten selvittami· Elinkeinotuet sopimukset         aidosti alueelii·
16904:                   teollisuuteen nen, emusteet, Valtionapu· ja Edellytysten          siin toimen·
16905:                                 aluevarausten vallionosuus· luomine                 piteisiin
16906:                                 tekeminen          jAriestelmat
16907:        Toimijat Valtio ja       Seutukaavaliitot Elinkeino·        Aluekehitys·     Eri sektoreiden
16908:                   vallionyhliOt                    Viranomaiset    viranomaiset     ja eri tasojen
16909:                                                                    EUn rahastot toimljat hankkei·
16910:                                                                                     den mul<aan
16911:         ArvOS· Suuri on         Toimivat alueet· TasaM tulot       Kumppanuus lnnovaliivisuus
16912:          tukset kaunista        Iiset kokonal· Kantokyky
16913:                                 suudel ja fyysl·
16914:                                 set verl<ostot
16915:      A/anlakso 1920. 1970       1960. 1980          1970-1990      1990.             1990.
16916:        Kriittiset PUomien       Ennusteet ja       Tutonsnrtojen Ohjelmien inno- Ideoiden synty
16917:          tekijat saanti         suunnitteet        perusteet       valiivisuus      ja toteuttamis·
16918:                                                     Verokertymat Rahoituskoko· kyky
16919:                                                                    nalsuuksien
16920:                                                                    hallinta
16921:      Ongelmat "'ikeiden• aio· Suunnitelmien Kilpailun              Yritysten         Alueiden identi·
16922:                   jenja maiDen  ja toteuttamisen vaaristyminen kiinnostus            teelin hämArty·
16923:                    IOytaminen    yhteys hamara Rakenne·            Hallinnonalojen mlnen
16924:                   markkinasuun·                     mwtosten       sektorirajat
16925:                   tautuneessa                       vaikeutuminen Hallinnointikulut
16926:                    vaiheessa
16927: 
16928: 
16929:      Aluesuunnittelu perustui kaavoituksen perusajatukseen, että alueiden käyttö-
16930:      suunnitelmilla varaudutaan erilaisten fyysisten toimintojen tilatarpeisiin, ja siten
16931:      luodaan eri toimintojen sujuvuudelle ja yhteentoimivuudelle edellytyksiä.
16932: 
16933:      Seutusuunnittelun vilkkainta aikaa oli 70-luku. Silloinkaan ei toki ajateltu, että
16934:      kaavoituksella voitaisiin olennaisesti vaikuttaa alueiden kehityserojen vähentämi-
16935:      seen. Tämä jäi elinkeinopoliittisten ja aluepoliittisten keinojen varaan.
16936: 
16937:      Tulonsiirtomallia on sovellettu monella tavalla. Elinkeinopoliittiset tuet ovat ol-
16938:      leet aluepolitiikan keskeisiä välineitä. Erityisesti maatalouspolitiikalla on ollut huo-
16939:      mattava vaikutus alueiden kehittymiseen. Kehitysalueiden elinkeinoelämää on tu-
16940:      ettu myös kuljetuslukien ja verohelpotusten kautta. Julkisen infrastruktuurin ja
16941:      palveluverkon luominen, missä valtionapu- ja valtionosuusjärjestelmien osuus on
16942:      ollut keskeinen, on vähentänyt eroja alueiden toimintaedellytyksissä.
16943:                                                                                            27
16944: 
16945: Tulonsiirroilla on taipumus tukea olemassaolevia rakenteita. Samalla ne hidastavat
16946: rakennemuutoksia ja pehmentävät niiden vaikutuksia. Myös kotitalouksien tulon-
16947: siirroilla on luultavasti ollut aluepoliittisia vaikutuksia, koska ne vähentävät tarvet-
16948: ta muuttaa pois alueilta, joilla toimeentuloedellytykset muuten olisivat riittämättö-
16949: mät.
16950: 
16951: Alueellisen kehityksen polarisaatio olisi menneinä vuosikymmeninä nähtävästi ol-
16952: lut ilman tulonsiirtoja tapahtunutta muutosta rajumpaa. Toisaalta voidaan ajatella,
16953: että alueiden, niiden asukkaiden ja niillä toimivien elinkeinojen toiminta olisi luon-
16954: taisesti omaehtoisempaa.
16955: 
16956: Tulonsiirtomallin monet keinot ovat osoittautuneet vaikutuksiltaan kyseenalaisik-
16957: si. Esimerkiksi sijainninohjausta ei pidetä sopivana tapana vaikuttaa elinkeinojen
16958: kilpailuasemaan tilanteessa, jossa yrityksen siirtyminen yhdelle alueelle, vaikka li-
16959: sääkin siellä taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja, saattaa lähtöalueella mer-
16960: kitä merkittäviä sopeutumisongelmia. Tämä on yksi syy siihen, että suoria tukia on
16961: alettu vierastaa ja on laajenevasti siirrytty välillisiin tukimuotoihin ja välilliseen
16962: vaikuttamiseen.
16963: 
16964: Ohjelmaperusteinen malli omaksuttiin aluepolitiikkaan 90-luvun alussa. Alue-
16965: kehityksen muutos kohti ohjelmaperusteisuutta on jossain mielessä samanlainen
16966: suuntaus kuin elinkeinopolitiikassa tapahtunut siirtyminen välilliseen vaikuttami-
16967: seenja yleisten edellytysten luomiseen. Monet aluekehityksen parissa työskentele-
16968: vät sanovatkin, että aluekehitysohjelmat ja niiden piirissä tuetut hankkeet ovat alu-
16969: een tuotekehityspanoksia, jotka voivat käynnistää uusia kehitysprosesseja, mutta
16970: eivät pysty ylläpitämään heikkoja yrityksiä tai toimialoja, jotka eivät pysty kehitty-
16971: mään.
16972: 
16973: Ohjelmaperusteinen malli perustuu edelleen huomattavalta osalta alueen ulkopuo-
16974: lelta tulevaan kansalliseen ja nyt myös ylikansalliseen rahoitukseen, sekä alueen
16975: ulkopuolella tehtäviin arvioihin. Ohjelmaperusteiseen malliin kuuluu kuitenkin kes-
16976: keisesti myös alueiden omien voimavarojen käyttäminen sekä ohjelmien suunnitte-
16977: lussa että niiden toteuttamisessa.
16978: 
16979: Verkostomalli, joka on taulukossa 1 esitetty viimeisenä mallina, perustuu ajatuk-
16980: seen, että aluepolitiikan kehitys jatkuu vielä ohjelmaperusteisen vaiheen jälkeen-
16981: kin. Luultavaa on, että monien etenkin koulutettujen ihmisten liikkuvuus lisääntyy,
16982: yritykset kasvavat ja verkottuvat, entistä laajemmalla alueellisella ja toiminnallisel-
16983: la pohjalla. Alueen merkitys taloudellisen toiminnan lähtökohtana vähenee, mutta
16984: toisaalta alueen merkitys sijoittumispaikkana saattaa kasvaa sekä yritysten työnte-
16985: kijöiden elinympäristönä ja kulttuurisena kasvualustana.
16986: 28
16987: 
16988:      3     KESKUSHALLINTOVALLASTA KOHTI
16989:            ALUEIDEN OMAEHTOISUUTTA
16990:      3.1 Omaehtoisuutta liikkeellepanevat muutosvoimat ja
16991:          jännitteet
16992: 
16993:      Yleistä
16994: 
16995:      Sisäasiainministeriö asetti kesäkuussa 1990 aluepoliittisen selvitysmiehen, jonka
16996:      tehtävänä oli valmistella ehdotus 1990-luvun aluepolitiikan päälinjoista ja sisällös-
16997:      tä. Se merkitsi alueellisen omaehtoisuuden tuomista entistä selkeämmin aluepoliit-
16998:      tiseen keskusteluun. Selvitysmies kiinnitti erityistä huomioita "alueellisen omatoi-
16999:      misuuden edellytysten parantamiseen ... siten, että aluepoliittisen uudistamisen erääk-
17000:      si lähtökohdaksi otetaan alueellisen omatoimisuuden oleellinen vahvistaminen ja
17001:      tälle luodaan nykyistä paremmat organisatoriset ja rahoitukselliset edellytykset"
17002:      (Suomen alueellinen uusiutumisstrategia, 1991).
17003: 
17004:      Omaehtoisuuden sisällössä painottui tuossa vaiheessa omatoimisuus. Omatoimi-
17005:      suuden korostaminen perustui harjoitetun keskushallintovaltaisen aluepolitiikan
17006:      kritiikkiin, joka liittyi kansalliseen keskusteluun Euroopan integraatiosta ja Aluei-
17007:      den Eurooppa -ideologiasta. Tämä keskustelu antoi ratkaisevan sysäyksen
17008:      omaehtoisuustavoitteen sisällölliseen muotoutumiseen.
17009: 
17010:      Keskeisimmät muutosvoimat ja jännitteet, jotka vaikuttivat 90-luvun alun aluepo-
17011:      liittiseen keskusteluun ja alueiden kehittämisestä annettuun lakiin, liittyivät haasta-
17012:      teltujen asiantuntijoiden mukaan poliittisiin teemoihin, poliittis-hallinnollisiin muu-
17013:      toksiin, kansainvälistymiseen, EYn aluepolitiikkaan sekä suomalaisen aluepolitii-
17014:      kan sisältöön ja järjestämiseen.
17015: 
17016:      Poliittiset muutostekijät
17017: 
17018:      Omaehtoisuuteen liitettiin selkeä poliittinen signaaliarvo. Olennaista oli maakun-
17019:      tien päätösvallan lisääminen. Lain uskottiin "piiskaavan esiin" alueellista
17020:      omaehtoisuutta, joka kiteytyy alhaalta ylöspäin alueen poliittiseksi
17021:      tahdonmuodostukseksi.
17022: 
17023:      Alueen tahdonmuodostus ajateltiin varmistettavan saattamalla eri osapuolet sa-
17024:      man pöydän ääreen yhteensovittamaan eri intressejä ja toimintoja. Tämä tavoite
17025:      hyväksyttiin laajasti, mutta näkemykset siitä, miten tämä tahdonmuodostus tulisi
17026:      organisoida, vaihtelivat. Joidenkin mukaan lääninhallinnon kehittäminen riittäisi.
17027:      Toisten mukaan tarvittaisiin maakuntaitsehallintoa vähentämään demokratiavajetta.
17028:                                                                                           29
17029: 
17030: Omaehtoisuus on joidenkin näkemysten mukaan selkeästi lain "pääjuoni", jolla
17031: myös varmistettiin koko lain läpimeno eduskunnassa. Aluekehityslainsäädännön
17032: uudistaminen koettiin leimallisesti Suomen Keskustan ajamaksi hankkeeksi.
17033: Omaehtoisuustavoitteen kuitenkin hyväksyivät myös muut puolueet. Siihen vedo-
17034: ten aluekehitysvastuun antaminen kuntasektorin tehtäväksi saavutti riittävän kan-
17035: natuksen.
17036: 
17037: Poliittis-hallinnolliset muutostekijät
17038: 
17039: Alueen puhevallan käyttäjän tunnistaminen ja tunnustaminen koettiin laajasti tar-
17040: peelliseksi. Puhevallan käyttäjän tehtäväksi nähtiin alueelta tulevien aloitteiden
17041: kanavointi siten, että niin kunnat kuin valtiokin voivat tukea niiden toteuttamista.
17042: 
17043: Kuntien toiminnan yksityiskohtainen hallinnollinen ohjaus oli vähenemässä asteit-
17044: tain. Kuntasektorilla tämä kehitys nähtiin myönteisenä, mutta pelättiin, että vahvat
17045: lääninhallitukset, joilla olisi vastuullaan sekä kuntiin kohdistuvia valvontatehtäviä
17046: että aluekehityksen johtamistehtäviä, voisivat olla liian hallitsevia suhteessa kun-
17047: tiin.
17048: 
17049: Läänihallituksissa oman aseman muutokset koettiin uhkaaviksi, eikä aluekehitys-
17050: vastuun siirtämistä maakunnan liitoille juuri hyväksytty. Myös muissa valtion alue-
17051: hallinnon yksiköissä suhtauduttiin epäluuloisesti alueellisen koordinaation vahvis-
17052: tamiseen. Valtion keskushallinnossa useat ministeriöt ja keskusvirastot suhtautui-
17053: vat kielteisesti sektoriohjausta rajoittavan alueellisen vaikutusvallan kasvuun.
17054: 
17055: Aluepolitiikan sisältöön ja järjestämiseen liittyvät muutostekijät
17056: 
17057: Suomalainen aluepolitiikan sisältö ja sitä toteuttava jätjestelmä olivat 1990-luvun
17058: alussa tulleet taitepisteeseen. Ylhäältä johdetun raskaan suunnittelujätjestelmän
17059: ongelmat olivat tulleet ilmeisiksi. Paikallisista ja alueellisista lähtökohdista ohjau-
17060: tuvan toimintamallin uskottiin tuovan aluepolitiikkaan uusia ideoita ja uudistumis-
17061: kykyä.
17062: 
17063: Julkisen sektorin keinot nähtiin riittämättömiksi aluekehityksen ongelmien ratkai-
17064: semiseen. Yritykset ja jätjestöt haluttiin saada mukaan aluepolitiikan suunnitteluun
17065: ja toteuttamiseen.
17066: 
17067: Valtionhallinnon sektoroituneisuus teki suunnitelmien ja toimenpiteiden alueelli-
17068: sen yhteensovittamisen vaikeaksi. Sektorirajat ylittävä hallinto- ja rahoitusmalli
17069: nähtiin tarpeellisiksi alueellisen koordinaation koordinaation aikaansaamiseksi.
17070: 30
17071: 
17072:      Kehitysaluepoliittiset toimenpiteet eivät tavoittaneet kaikkia ongelmallisia alueita.
17073:      Vyöhykemäisesti rajattujen kehitysalueiden sijaan oli tarpeen kehittää mosaiikki-
17074:      mainen aluejako.
17075: 
17076:      Kansainvälistymiseen liittyvät muutostekijät
17077: 
17078:      Vaikka vuonna 1991 "Euroopan Yhteisöstä ei saanut virallisesti puhua mitään" ja
17079:      ETA-suunta oli vallalla, niin vahva tendenssi EYön liittymiseen oli aluepolitiikan
17080:      kehittämislinjausten pohja-ajatuksena. Tämä merkitsi omaehtoisuuden kannalta
17081:      keskeisten periaatteiden, siis ohjelmallisuus-, läheisyys-, yhteistyö- ja lisäys-
17082:      periaatteen mukaantuloa lain valmisteluun. Selvänä tuntuivat myös eurooppalai-
17083:      sen aluekehityksen uudet tuulet, Alueiden Eurooppa -ideologia ja seudullisen yh-
17084:      teistyön malli.
17085: 
17086:      3.2 Yhteisöaluepolitiikka omaehtoisuuden vauhdittajana
17087: 
17088:      Alueellisen omatoimisuuden edistäminen tuli aluepoliittiseen keskusteluun vuonna
17089:      1986 (komiteanmietintö 1986:6). Tätä aiemminkin lukuisat aluetieteilijät olivat
17090:      kehitelleet malleja, joissa korostettiin alhaalta ylöspäin tapahtuvan suunnittelun ja
17091:      siihen liittyen alueiden omatoimisuuden merkitystä.
17092: 
17093:      Aluekehityslain valmistelu perustui kuitenkin keskeisiltä osiltaan aluepoliittisen
17094:      selvitysmiehen ehdotukseen aluepolitiikan uudistamiseksi ja siitä virinneeseen laa-
17095:      jaan keskusteluun 1990-luvun alussa. Vaikka Suomi tuolloin vasta peitellysti har-
17096:      kitsi liittymistä silloiseen Euroopan Yhteisöön, sen aluepoliittiset periaatteet olivat
17097:      voimakkaasti muovaamassa aluekehitysajattelua ja tulevan aluekehityslain sisäl-
17098:      töä. Yhteisöaluepolitiikan keskeiset periaatteet ovat
17099: 
17100:            läheisyys: toimenpiteiden vaikuttavuuden varmistaminen mahdollisimman
17101:            tarkoituksenmukaisella toimivallan hajautuksella,
17102:            keskittäminen: toimenpiteiden vaikuttavuuden varmistaminen painopisteisiin
17103:            ja rahoituksen tehokkuuteen keskittymällä,
17104:            kumppanuus: toimenpiteiden vaikuttavuuden varmistaminen toimijoiden
17105:            yhteistyön, sitoutumisen ja työnjaon avulla,
17106:            ohjelmallisuus: toiminnan pitkäjänteisyyden, suunnitelmallisuuden, tavoit-
17107:            teisuuden ja temaattisuuden varmistaminen, sekä
17108:            täydentävyys: toimenpiteiden vaikuttavuuden varmistaminen rahoituksen
17109:            riittävyyden ja rahoittajien sitouttarnisen avulla.
17110: 
17111:      Nämä periaatteet vaikuttivat osaltaan siihen, että omaehtoisuus tuli myös lainsää-
17112:      dännössä aluepolitiikan tavoitteeksi. Aluekehityslakiin rakentui ajatukseltaan ja
17113:                                                                                                          31
17114: 
17115: muodoltaan yhteisöaluepolitiikan viitekehykseen sopiva alueellinen kehittämis-
17116: politiikka. Tässä viitekehyksessä harjoitettava aluekehitys tapahtuu alhaalta ylös-
17117: päin, alueiden sisäsyntyisiin voimavaroihin perustuen, kehittämisen tavoitteista
17118: yhteistyössä sopien ja hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä sekä rahoituksessa että
17119: toteutuksessa.
17120: 
17121: 
17122: 
17123: 
17124: 4        OMAEHTOISUUDEN JÄSENTELYMALLI
17125: 4.1 Milloin alue on omaehtoinen?
17126: 
17127: "Omaehtoisuus" on abstrakti käsite, joka saa ihmisten mielissä myönteisen arvo-
17128: latauksen. Omaehtoisuuteen liittyy "alhaaltaohjautuvuus", joka myös on abstrakti
17129: ja positiivisesti arvolatautunut käsite.
17130: 
17131: Ongelmallista on, missä "alhaalla" omaehtoisuus itseasiassa on, kenen omaehtoisuus
17132: on kyseessä sekä miten ja mihin omaehtoisuus alhaaltaohjautuvasti kanavoituu.
17133: Aluekehityksen alhaaltaohjautuvan omaehtoisuuden käsitettä voi jäsentää kuvion
17134: 2 avulla.
17135: 
17136: Kuvio 2: Omaehtoisuuden toteutumisen suunnat
17137: 
17138: 
17139: (                                                 E U                                              )
17140: (                        Valtion keskushallinto                       )
17141: 
17142:        Piirihallintoviranomaiset                                                  Maakunnan liitto
17143: 
17144: 
17145:                                      ALUEELLINEN OMAEHTOISUUS
17146: 
17147: 
17148: 
17149: 
17150:            i i i t t f
17151:        Yritykset    Työmarkkinaosapuolet
17152:                                                     Seutukunnat
17153:                                                         Seurakunnat
17154:                                                                         Kauppakamarit     Yhdistykset
17155:     Uusyrityskeskukset      Kunnat       Aluehallinto                       Vapaaehtoisjårjestöt
17156:                       Osaamiskeskukset                    Kuntalaiset                 Oppilaitokset
17157:       Teknologiakeskukset            PAIKALLINEN OMAEHTOISUUS               Yliopistot ja korkeakoulut
17158: 32
17159: 
17160:      Omaehtoisuuden toteutumisen arvioinninjäsentämiseksi laadittiin asiantuntijoiden
17161:      haastattelujen tulosten pohjalta jäsennysmalli. Mallin avulla omaehtoisuuden sisäl-
17162:      töön saatiin aineksia toisaalta teoreettiselta kannalta ja toisaalta käytännöllisestä
17163:      näkökulmasta.
17164: 
17165:      Jäsennysmallissa omaehtoisuuden sisältöä eritellään aluelähtöisistä (alueen ja toimi-
17166:      joiden ominaisuuksiin liittyvistä) sekä toimintalähtöisistä (alueen toimintakykyyn
17167:      ja onnistumiseen liittyvistä) näkökulmista. Omaehtoisuuden sisältöjä tarkastellaan
17168:      poliittisessa, taloudellisessa, kulttuurisessa ja sosiaalisessa ulottuvuudessa (taulukko
17169:      2).
17170: 
17171:      Sekä kohdemaakunnissajärjestetyissä arviointiseminaareissa että kuulemisvaiheen
17172:      seminaarissa käytettiin samaa jäsennysmallia, mutta jokaisessa tilaisuudessa malli
17173:      viritettiin (omaehtoisesti) antamalla mallin kullekin osiolle painoarvo äänestysmenet-
17174:      telyllä. Näin viritettyä jäsentelymallia käytettiin omaehtoisuuden toteutumisen ar-
17175:      vioinnissa.
17176: 
17177:      Jokainen arviointiseminaari siis määritteli itse omaehtoisuuden sisällön sekä sen,
17178:      miten näin määritelty omaehtoisuus on toteutunut.
17179: 
17180:      Taulukko 2:        Omaehtoisuuden jäsennysmalli
17181: 
17182: 
17183:       ~      0
17184: 
17185: 
17186: 
17187: 
17188:       Sosiaalinen
17189:                   Poliittinen                     Taloudellinen          Kulttuurinen
17190: 
17191: 
17192:       Omaleimaisuus
17193: 
17194:      Omatoimisuus
17195: 
17196:       Itsenäisyys
17197: 
17198:      Uudistumiskyky
17199: 
17200:      Kytkeytyminen
17201: 
17202:       Kilpailukyky
17203:                                                                                           33
17204: 
17205: 4.2 Omaehtoisuuden sisällöt
17206: 
17207: Aluelähtöiset sisällöt
17208: 
17209: Omaehtoisuuden aluelähtöiset sisällöt liittyvät alueen (maakunnan) ominaisuuk-
17210: siin sekä ja alueen toimijoiden kykyyn, haluun ja mahdollisuuksiin hyödyntää niitä
17211: kehittämistyössä. Ne ovat alueen ja sen väestön toiminta- sekä ajattelutavan suh-
17212: teellisen pysyviä ominaispiirteitä, joilla perusteellaan, mitä "me" (maakunta, alue)
17213: olemme suhteessa "heihin" (ympäristöön) ja miten me osaamme sitä hyödyntää.
17214: Tässä mielessä aluetta voi pitää omaehtoisena, kun se on omaleimainen, omatoiminen
17215: ja itsenäinen.
17216: 
17217: Omaleimainen aluekehitys perustuu alueen omiin lähtökohtiin, sen aineellisiin ja
17218: henkisiin voimavaroihin, alueelliseen identiteettiin. Alueen toimijoiden ratkaisut
17219: ovat tai ainakin voivat olla erilaisia 1ruin muiden alueiden toimijoiden ratkaisut
17220: vastaavissa tilanteissa.
17221: 
17222: Omatoiminen aluekehitys perustuu alueen toimijoiden omiin aloitteisiin ja niiden
17223: itselliseen toteuttamiseen. Omatoiminen aluepolitiikka ei ole riippuvaista muiden
17224: alueiden tahi kansallisten tai kansainvälisten toimijoiden aloitteista tai osallistumi-
17225: sesta, vaikka voikin ottaa ne huomioon ja tukeutua niihin.
17226: 
17227: Itsenäinen aluekehitys perustuu omaan päätösvaltaan ja vastuuseen sekä itsenäi-
17228: siin ratkaisuihin. Itsenäiset alueelliset toimijat eivät ole sidottuja muiden alueiden
17229: toimijoiden tai kansallisten ja kansainvälisten päätöksentekijöiden ratkaisuihin,
17230: vaikka voivatkin ne ottaa huomioon.
17231: 
17232: Toimintalähtöiset sisällöt
17233: 
17234: Omaehtoisuuden toimintalähtöiset sisällöt liittyvät alueen toimintakykyyn ja on-
17235: nistumiseen. Tältä kannalta aluetta voi pitää omaehtoisena, kun se on uudistumis-
17236: kykyinen, kun se pystyy kytkeytymään suurempiin kokonaisuuksiin ja kun se on
17237: kilpailukykyinen.
17238: 
17239: Uudistumiskyky (generatiivisuus) perustuu innovatiiviseen kyvykkyyteen hyödyn-
17240: tää annettuja vapausasteita siten, että sen tuloksena syntyy alueelle uusia kehitys-
17241: mekanismeja ja uutta toimintaa.
17242: 
17243: Kytkeytyminen, kyky liittyä laajempiin kokonaisuuksiin perustuu avoimuuteen ja
17244: valmiuksiin liittoutua sekä verkostoitua. Alueen kytkeytyminen tapahtuu yleensä
17245: yksittäisten toimijoiden kautta, jolloin alueen ominaisuudet eivät aina välittömästi
17246: ole esillä.
17247: 34
17248: 
17249:      Kilpailukyky ilmenee alueen vetovoimana ja sen vaikutuksesta yritysten ja väestön
17250:      halukkuutena sijoittua alueelle. Myös halukkuus yhteistyöhön alueen toimijoiden
17251:      kanssa ilman sijoittumisha-lukkuutta on alueen kilpailukykyä.
17252: 
17253:      4.3 Omaehtoisuuden ulottuvuudet
17254: 
17255:      Alueen omaehtoisuuden sisällöt voivat konkretisoitua varsin erilaisissa asioissa.
17256:      Nämä asiat jäsennettiin neljään ulottuvuuteen, jotka ovat poliittinen, taloudellinen,
17257:      kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus.
17258: 
17259:      Poliittinen ulottuvuus sisältää alueen toimijoiden omat päätökset ja vaikuttamisen
17260:      eri tasojen poliittisten päätöksentekijöiden ratkaisuihin alueen etujen kannalta.
17261:      Tärkeää on myös se, miten päätöksenteko perustuu alueen ihmisten tahtoon ja
17262:      tarpeisiin.
17263: 
17264:      Taloudellinen ulottuvuus kattaa alueen taloudelliset toiminnot ja alueen toimijoiden
17265:      vaikuttamisen muihin taloudellisiin toimijoihin alueen etujen kannalta. Taloudelli-
17266:      seen ulottuvuuteen kuuluvat alueen asukkaiden ja yritysten talousasiat ja julkisen
17267:      sektorin talous.
17268: 
17269:      Kulttuurinen ulottuvuus sisältää alueen omaan kulttuuriin ja alueen ulkopuolisten
17270:      tahojen kanssa tehtävään kulttuuriyhteistyöhön liittyvät asiat. Ne voivat liittyä muun
17271:      muassa osaamiseen ja koulutukseen, taiteeseen, kansanperinteeseen, rakennettuun
17272:      ympäristöön ja luontoon sekä elintapoihin ja asukkaiden arvostuksiin.
17273: 
17274:      Sosiaalinen ulottuvuus kattaa alueen väestön keskinäiseen vuorovaikutukseen ja
17275:      huolenpitoon liittyvät asiat sekä alueen toimijoiden vuorovaikutuksen alueen ulko-
17276:      puolisten toimijoiden kanssa sosiaalisissa asioissa kansallisesti ja kansainvälisesti.
17277:      Sosiaali- ja terveyssektorin yksityiset ja julkiset palvelut kuuluvat sosiaaliseen ulot-
17278:      tuvuuteen.
17279: 
17280: 
17281: 
17282: 
17283:      5     OMAEHTOISUUDEN TOTEUTUMINEN
17284:      5.1 Omaehtoisuuden toteutumisen arvioinnin tietopohja
17285: 
17286:      Aluekehityslain omaehtoisuustavoitteen toteutumista arvioidaan seuraavassa toi-
17287:      saalta luvussa 4 kuvatun jäsennysmallin kannalta, toisaalta lain mahdollistaman
17288:      toimintamallin ja välineistön sekä aluekehityksen toiminta- ja hallintojärjestelmän
17289:      kannalta.
17290:                                                                                          35
17291: 
17292: Arviointi perustuu pääasiassa hankkeen lähiarviointivaiheessa syksyllä 1996 valit-
17293: tujen maakuntien liittojen työseminaareissa kerättyihin tietoihin. Seminaareihin
17294: osallistui liiton henkilöstön ja piirihallintoviranomaisten edustajia yhteensä noin 40
17295: henkilöä. Lisäksi aineistoa kerättiin hankkeen kuulemisseminaarissa, jossa oli kun-
17296: tien, maakuntien, aluehallintoviranomaisten, ministeriöiden ja yliopistojen edusta-
17297: jia.
17298: 
17299: Ministeriöiden, piirihallintoviranomaisten ja maakunnan liittojen näkemyksiä kes-
17300: keisistä omaehtoisuustavoitteen toteuttamiseen vaikuttaneista tekijöistä ja niiden
17301: merkityksestä sekä kehittämistarpeista saa hyvän kuvan lausunnoista, joita nämä
17302: tahot antoivat sisäasiainministeriölle selonteon valmistelua varten keväällä 1966.
17303: 
17304: Kuntien edustajien näkemyksiä aluehallinnon kehityksestä on selvitetty Tampe-
17305: reen Yliopiston Hallintotieteen tutkimuksessa kesällä 1996 (Haveri 1996). Sen
17306: tuloksia on täydennetty Kunnallisliiton johdon haastattelulla.
17307: 
17308: Elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen näkemyksiä selvitettiin kohde-
17309: maakunnissa kyselyllä.
17310: 
17311: Ohjelmien onnistuneisuutta ylipäätään on arvioitu Tampereen Yliopiston
17312: Kunnallistieteen laitoksen tutkimuksessa (Mennola 1996).
17313: 
17314: 5.2 Omaehtoisuuden sisällön painotus ja toteutuminen
17315: 
17316: Omaehtoisuuden sisältöjen painotus
17317: 
17318: Arviointiseminaareissa pidettiin omaehtoisuuden kaikkia sisältöjä varsin tärkeinä
17319: (kuvio 3). Aluetason toimijat pitävät muita toimijoita useammin aluelähtöisiä, siis
17320: omaleimaisuutta, omatoimisuutta ja itsenäisyyttä, omaehtoisuuden olennaisimpina
17321: sisältöinä. Muut toimijat taas painottavat toimintalähtöisiä sisältöjä, siis
17322: uudistumiskykyä, kytkeytymistä ja kilpailukykyä, enemmän kuin aluetason toimijat.
17323: Uudistumiskyky sai molemmissa ryhmissä korkeimman painoarvon.
17324: 
17325: Itsenäinen aluekehitys oli omaehtoisuuden toteutumisen peruslähtökohtia lain
17326: säätämisvaiheessa, mutta sen merkitystä ei enää koeta niin ratkaisevaksi. Voi olla,
17327: että lain mukana tullut itsenäisyyden lisäys on tavallaan vähentänyt itsenäisyyden
17328: painoarvoa. Maakuntien liittojen hallinnollisen työn suuri määrä on myös ollut
17329: omiaan kääntämään huomiota pois todellisen päätösvallan määrästä.
17330: 
17331: Muiden aluepolitiikan toimijoiden näkemys itsenäisyyden painoarvosta on saman-
17332: lainen. Näkemystä värittänee myös ajalla tyypillinen ajattelu, jonka mukaan itse-
17333: 36
17334: 
17335:      näisyyden korostaminen ei ehkä sovi verkottuvaan ja globalisoituvaan yhteiskun-
17336:      taan, jossa riippuvuudet korostuvat, ja kaventavat itsenäisen päätöksenteon mah-
17337:      dollisuuksia.
17338: 
17339:      Kuvio 3: Aluekehityksen omaehtoisuuden sisältöjen painotus
17340: 
17341: 
17342: 
17343:        4,0   T--------------------------
17344: 
17345:        3,0
17346: 
17347: 
17348: 
17349:        2,0
17350: 
17351: 
17352: 
17353:        1,0
17354: 
17355: 
17356: 
17357:        0,0
17358:              Omaleimaisuus   Omatoimisuus     Itsenäisyys   Uusiutumiskyky Kytkeytyminen   Kilpailukyky
17359: 
17360:                          -       Aluetason toimijat     c=:J Muut toimijat
17361: 
17362: 
17363: 
17364: 
17365:      Omaehtoisuuden sisällöllinen painopiste on yhä selvemmin uusiutumiskyvyssä.
17366:      Alueen kehittyminen riippuu keskeisesti siitä, kuinka hyvin alueella osataan omak-
17367:      sua ja toteuttaa innovaatioita niin, että syntyy uusia kehitysmekanismeja. Näyttää
17368:      myös ilmeiseltä, että kytkeytymisen ja kilpailukyvyn merkitys lisääntyy entises-
17369:      tään.
17370: 
17371:      Omaehtoisuuden painopiste on siirtymässä aluelähtöisistä sisällöistä toiminta-
17372:      lähtöisiin sisältöihin. Tästä syystä alueiden kehitys on entistä enemmän alueiden
17373:      toimijoiden omissa käsissä ja omalla vastuulla.
17374: 
17375:      Arviointiseminaareissa pohdittiin sitä, että jos alueen omaehtoisuuden olennaisia
17376:      sisältöjä ovat uudistumiskyky, kytkeytyminen ja kilpailukyky, minkälainen sitten
17377:      on omaehtoinen alue. Sellaiseksi määriteltiin alue, joka pystyy ylittämään omat
17378:      rajansa. Omaehtoisen alueen toimijat pystyvät toimimaan paikallisesti, aluedlises-
17379:      ti, kansallisesti tai kansainvälisesti kulloisenkin tilanteen ja tarpeen mukaan. Alue-
17380:      kehitys voi olla tässä avuksi, yleensä rajojen vaikutuksia lieventämällä, tuskin kos-
17381:      kaan niiden merkitystä korostamalla.
17382:                                                                                                    37
17383: 
17384: Omaehtoisuuden sisältöjen toteutuminen
17385: 
17386: Arviointiseminaarien ja palauteseminaarien arvio aluekehityslain omaehtoisuus-
17387: tavoitteen toteutumisesta on kriittinen. Aluetason toimijat ovat tavoitteen toteutu-
17388: miseen muita toimijoita tyytyväisempiä (kuvio 4).
17389: 
17390: Vaikka arviot poikkeavat toisistaan, omatoimisuuden ja omaleimaisuuden koetaan
17391: toteutuneen muita sisältöjä paremmin aluekehitystyössä. Itsenäisyyden arvioidaan
17392: toteutuneen huonommin. Tämä arvio perustuu ilmeisesti pääasiassa siihen kritiik-
17393: kiin, joka kohdistuu valtion aluehallinnon riittämättömäksi koettuu päätösvaltaan.
17394: Muun muassa tulosohjauksen yksityiskohtaiset tavoiteasettelut nähdään aluetason
17395: yhteistyön esteinä.
17396: 
17397: Uudistumiskyvyn, jota pidetään omaehtoisuuden tärkeimpänä sisältönä, arvioidaan
17398: toteutuneen hyvin. Tosin erot aluetason ja muiden toimijoiden näkemysten välillä
17399: ovat suuret. Ainoa omaehtoisuuden sisältö, jonka toteutumisesta toimijat ovat suh-
17400: teellisen yksimielisiä, on kytkeytymisen heikko toteutuminen.
17401: 
17402: Omaehtoisuus on edelleen mielekäs tavoite aluekehityksen järjestämiselle, koska
17403: siihen liittyy edelleen runsaasti kehittämispotentiaalia.
17404: 
17405: 
17406: 
17407: Kuvio 4: Aluekehityksen omaehtoisuuden sisältöjen
17408: toteutuminen
17409: 
17410: 
17411: 
17412: 
17413:       Omaleimaisuus   Omatoimisuus     Itsenäisyys   Uusiutumiskyky Kytkeytyminen   Kilpailukyky
17414: 
17415: 
17416:                   -       Aluetason toimijat    c=:::J Muut toimijat
17417: 38
17418: 
17419:      5.3 Omaebtoisuuden ulottuvuuksien painotus ja toteutuminen
17420: 
17421:      Omaebtoisuuden ulottuvuuksien painotus
17422: 
17423:      Poliittisen ulottuvuuden painoarvo arvioidaan alhaisemmaksi kuin muiden ulottu-
17424:      vuuksien, vaikka poliittisella kentällä on käyty ja edelleen käydään vilkasta keskus-
17425:      telua aluekehityksenjärjestämisestä (kuvio 5). Voi olla, että tämä kannanotto joh-
17426:      tuu siitä, että poliittisen päätöksentekijöiden tekemien ratkaisujen ei uskota riittä-
17427:      västi tukevan aluekehitystä. Tämä johtopäätös olisi kylläkin ristiriidassa sen ha-
17428:      vainnon kanssa, että käytännössä aluekehitystoiminta perustuu pääasiassa ylikan-
17429:      salliseen ja kansalliseen rahoitukseen, jonka jakamisesta ja käyttöperiaatteista teh-
17430:      dään päätökset poliittisella tasolla.
17431: 
17432:      Taloudellinen ulottuvuus koetaan selkeästi tärkeimmäksi aluekehityksen
17433:      ulottuvuudeksi. Tämä tulos vahvistaa aikaisempien tutkimusten tuloksia, joissa on
17434:      todettu taloudellisen näkökulman hallitsevuus aluepolitiikassa.
17435: 
17436:      Kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus saavat varsin suuren painoarvon, vaikka
17437:      arviointiseminaareissa tuli esille, että käytännön aluekehitystyössä nämä ulottu-
17438:      vuudet ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
17439: 
17440:      Kuvio 5: Aluekehityksen omaehtoisuuden ulottuvuuksien painotus
17441: 
17442: 
17443: 
17444: 
17445:                           Poliittinen     Taloudellinen   Kulttuurinen      Sosiaalinen
17446:                          ulottuvuus        ulottuvuus      ulottuvuus       ulottuvuus
17447: 
17448:                        1-       Aluetason tolmiJat   c::=:t Muut to1m1]at
17449:                                                                                           39
17450: 
17451: Omaehtoisuuden ulottuvuuksien toteutuminen
17452: 
17453: Aluetason toimijat arvioivat omaehtoisuuden toteutuneen kautta linjan paremmin
17454: kuin mitä muut toimijat arvioivat. Osa arviointiin osallistuneista aluetason toimi-
17455: joista halusi korostaa onnistuneensa omassa tehtävässään, vaikka sitä ei varsinai-
17456: sesti arvioitukaan (kuvio 6).
17457: 
17458: Poliittisen ulottuvuuden toteutumista pidetään kaikkein heikoimpana, mikä osit-
17459: tainjohtuu aluehallinnon selkeytymättömästä tilanteesta. Taloudellisella ulottuvuu-
17460: della aluekehityksen omaehtoisuuden arvioidaan toteutuneen heikoimmin, vaikka
17461: - tai koska - sitä pidetään tärkeimpänä ulottuvuutena. Kulttuurisella ja sosiaalisella
17462: ulottuvuudella omaehtoisuuden koetaan toteutuneen hyvin, vaikka niillä ei merkit-
17463: tävästi ole toimittukaan.
17464: 
17465: Kuvio 6: Aluekehityksen omaehtoisuuden ulottuvuuksien toteu-
17466:          tuminen
17467: 
17468: 
17469: 
17470: 
17471:                        Poliittinen     Taloudellinen    Kulttuurinen       Sosiaalinen
17472:                        ulottuvuus       ulottuvuus       ulottuvuus        ulottuvuus
17473: 
17474:                    -         Aluetason toimijat   c::::::J Muut toimijat
17475: 
17476: 
17477: 
17478: 
17479: Omaehtoisuuden sisällön painopisteen muutos
17480: 
17481: Alueiden kehitystyön omaehtoisuuden sisältö on muuttumassa tulevaisuudessa si-
17482: ten, että perinteisten aluelähtöisten sisältöjen rinnalle tai niiden edelle ovat nouse-
17483: massa toimintalähtöiset omaehtoisuuden sisällöt kuten uudistumiskyky, verkot-
17484: tuminen ja kilpailukyky.
17485: 40
17486: 
17487:      Voidaan sanoa, että omaehtoisuuden aluelähtöiset sisällöt ovat omaehtoisen kehi-
17488:      tyksen edellytyksiä, jotka eivät enää yksin riitä aluekehityksen aikaansaamiseen.
17489:      Ne tarvitsevat avukseen toimintalähtöisiä sisältöjä, joiden avulla alueen toimijat
17490:      pystyvät ylittämään alueen rajat.
17491: 
17492:      Omaehtoisuuteen on ilmeisesti entistä voimakkaammin syytä liittää taloudellisen
17493:      näkökulman ohella myös kulttuurisia ja sosiaalisia asioita.
17494: 
17495:      Poliittinen järjestelmä omaehtoisuuden kanavoijana ja valintojen tekijänä, kärsii
17496:      edelleen uskottavuuden puutteesta. Poliittista keskustelua aluekehityksen perus-
17497:      teista ja järjestelyistä tulisi ilmeisesti jatkaa, vaikka keskustelu esimerkiksi aluehal-
17498:      linnon järjestämisestä ei ehkä aina ole ollut pelkästään generatiivista.
17499: 
17500: 
17501: 
17502:      5.4 Omaehtoisuuden toteutuminen sidosryhmien arvioiden
17503:          mukaan
17504: 
17505:      Yhteistyön onnistuneisuus omaehtoisuuden edellytyksenä
17506: 
17507:      Yksi lain keskeisimpiä muutosvaikutuksia on kohdistunut aluepolitiikan toteuttajien
17508:      toimintatapaan. Laki on luonut uudenlaisen horisontaalisen yhteistyömallin alueen
17509:      tahdon toteuttamiselle maakunnan liiton kautta. Voidaan olettaa, että yhteistyön
17510:      onnistuminen lisää omaehtoisuusta-voitteen toteutumisen todennäköisyyttä. Tai
17511:      kääntäen: Yhteistyöongelmat vaikuttavat kielteisesti tavoitteen toteutumiseen.
17512: 
17513:      Yhteistyön onnistuneisuuden kriteerinä voidaan pitää toisaalta yhteistyön määrää
17514:      ja laajuutta, toisaalta osapuolten kykyä käyttää lain tarjoamia yhteistyön välineitä,
17515:      kuten ohjelmatyö ja lausuntomenettely. Seuraavassa tarkastellaan
17516:      omaehtoisuustavoitteen toteutumista yhteistyö-suunnittain. Tarkastelu perustuu
17517:      yhteistyöosapuolten näkemyksiin, joista on saatu tietoa eri lähteistä.
17518: 
17519:      Aluehallinto yhteistyösuuntana
17520: 
17521:      Aluekehityslaki ja ennen kaikkea EU-tavoiteohjelmatyö ovat luoneet painetta val-
17522:      tion aluehallinnon ja maakuntien liittojen yhteistyön kehittämiseen. Aluehallinto
17523:      on merkittävin yhteistyösuunta ja maakunnan liitot näkevät aluekehityslain muu-
17524:      tokset juuri tässä suunnassa selvästi myönteisimpänä. Liittojen arvioiden mukaan
17525:      yhteistyö valtion aluehallintoviranomaisten kanssa on lisääntynyt ja kehittynyt
17526:      myönteiseen suuntaan ohjelmatyöhön osallistumisen myötä. Sen todetaan vähen-
17527:      täneen hallinnonalojen aikaisempaa reviiriajattelua.
17528:                                                                                         41
17529: 
17530: Vaikka liitot ovat omasta mielestään pyrkineet varmistamaan eri osapuolten osal-
17531: listumisen ohjelmatyöhön ja hankevalmisteluun, niin juuri aluehallintoviranomaisten
17532: osallistuminen yhteistyöhön vaihtelee vielä maakunnittain ja hallinnonaJoittain melko
17533: tuntuvasti. Keskeisenä syynä aluehallintoviranomaisten yhteistyöhaluttomuuteen
17534: pidetään ministeriöiden tulosohjausta ja sen kyvyttömyyttä tukea alueen poikki-
17535: hallinnollista kehittämisyhteistyötä.
17536: 
17537: Aluehallintoviranomaisten arviot vaikutusmahdollisuuksistaan ovat varsin ristirii-
17538: taisia: kokemukset ovat olleet sekä kielteisiä että myönteisiä ja vaihtelevat
17539: maakunnittain sekä hallinnonaloittain. Eniten kokemuksia yhteistyöstä tässä vai-
17540: heessa on tiepiireillä, alueellisilla ympäristökeskuksilla ja työvoimapiireillä.
17541: 
17542: Ministeriöiden arviot yhteistyön onnistuneisuudesta aluetasolla ovat selvästi
17543: kriittisempiä ja niissä kiinnitetään huomiota mm. järjestelmän ja ohjelmatyön
17544: tempoilevuuteen, epäselviin työnjakoihin, heikkoon substanssin hallintaan. Kui-
17545: tenkin useimpien ongelmien uskotaan johtuvan siirtymävaiheen kitkatekijöistä.
17546: 
17547: Tampereen Yliopiston tutkimuksen (Haveri 1966) johtopäätös on, että aluekehitys-
17548: tehtävien siirtyminen maakuntien liitoille on vaikuttanut erittäin myönteisesti eri
17549: viranomaisten yhteistyöhön (85% vastaajista), vaikka viranomaisten keskinäinen
17550: valtataistelu on jossain tapauksissa heijastunut kielteisesti alueelliseen kehittämi-
17551: seen. Samoin on tapahtunut kunnan ja maakunnanliiton yhteistyössä (yli 60%).
17552: Tosin niiden painoarvoa neuvotteluissa piiriviranomaisten kanssa pidetään vielä
17553: suhteellisen heikkona, mikä saattaa ilmetä liiallisena riippuvuutena valtion viran-
17554: omaisista. Heikkoutena pidetään (yli 75%) edelleen, ettei maakunnan liitolla ole
17555: riittävää voimaa ohjata piirihallintoviranomaisten kautta kanavoituvaa valtion ra-
17556: hoitusta alueen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Yli 75% kunnista uskoo
17557: kuitenkin, että uudistus on lisännyt viranomaisten ja muiden osapuolten sitoutu-
17558: mista yhteisten alueellisten tavoitteiden toteuttamiseen.
17559: 
17560: 
17561: 
17562: Kunnat ja seutukunnat yhteistyösuuntana
17563: 
17564: Kunnat ja seutukunnat muodostavat aluehallintoviranomaisten ohella lain
17565: omaehtoisuustavoitteen toteutumisen kannalta toisen keskeisen yhteistyö suunnan.
17566: Useimpien liittojen ohjelmatyö kuvataan lausunnoissa kunnista tai seutukunnista
17567: ylöspäin nousevana prosessina ja näin toteuttavan sellaisenaan kehittämisen
17568: omaehtoisuutta.
17569: 
17570: Tampereen yliopiston tutkimuksessa (Haveri 1966) on selvitetty aluekehitys-
17571: toiminnan alhaalta-ohjautuvuutta kuntien näkökulmasta aluekehityslain säätämi-
17572: 42
17573: 
17574:      sen jälkeen. Yleisesti ottaen kunnat ovat melko yksiselitteisesti kokeneet vaikutus-
17575:      mahdollisuuksien kasvaneen muun muassa. alueen strategiatyöhön (yli 80% vas-
17576:      taajista), valtion rahoituksen ohjautumiseen (yli 60%) ja omaehtoisen elinkeino-
17577:      politiikan harjoittamiseen (yli 60%). Lähes 90% on sitä mieltä, että aluekehitys-
17578:      tehtävien siirtyminen maakunnan liitoille on vilkastuttanut keskustelua alueen
17579:      kehittämiskysymyksistä.
17580: 
17581:      Kriittiset näkökulmat liittyvät toisaalta liittojen voimattomuutteen ajaa alueensa
17582:      suurten kaupunkien etuja verrattuna pienkuntiin ja maaseutualueisiin, ja toisaalta
17583:      liittojen voimattomuuteen hillitä suurten kaupunkikeskusten määräävää asemaa.
17584:      Erityinen ja vakava huolenaihe on demokratiavajeen syveneminen maakunnan lii-
17585:      toissa.
17586:      Muina kriittisinä tekijöinä on nostettu esiin puutteellinen seutukuntatasoinen or-
17587:      ganisoiturninen, hankesuunnitteluvalmius sekä kuntien puuttuminen kokonaan hank-
17588:      keista. Kunnat ovat mukana melko vähäisessä määrässä myös liittojen ohjelma-
17589:      sopimuksissa ja niiden panostus hankkeisiin on edelleen suhteellisen vaatimatonta,
17590:      mikä indikoi jonkinasteista passiivista suhtautumista alueelliseen kehittämiseen.
17591: 
17592:      Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset yhteistyösuuntana
17593: 
17594:      Tämän yhteistyösuunnan hyödyntäminen alueen omaehtoisen kehittämisen suun-
17595:      nassa riippuu mm. maakunnan liiton sijainnista suhteessa alueen yliopistoihin, kor-
17596:      keakouluihin ja tutkimuslaitoksiin.
17597: 
17598:      Yliopistot ja korkeakoulut ovat merkittäviä alueensa kehittämisvetureita. Ne ovat
17599:      olleet mukana alueiden ja maakuntien kehittämisessä tukemalla omalla asian-
17600:      tuntemuksenaan ja osaamisellaan koulutusta, tutkimusta ja kehitystyötä. Esimer-
17601:      kiksi Oulun yliopistolla on aluestrategiansa, jolla pyrkii siirtämään ja välittämään
17602:      osaamistaan vaikutusalueella ja sen ulkopuolellekin.
17603: 
17604:      Osaamiskeskusohjelmissa yliopistoilla ja korkeakouluilla on merkittävä panos alu-
17605:      eellisen omaehtoisen kehittämisen näkökulmasta, erityisen generatiivisuuden nä-
17606:      kökulmasta. Olennaista ohjelmissa on, että alueen elinkeinotoiminta on niissä mu-
17607:      kana omalla panoksellaan. Maakunnan liitot ovat mukana näissä osaarniskeskus-
17608:      ohjelmissa, joilla on tulevaisuudessa erityismerkitys omaehtoisuuden sisällön
17609:      uudelleenmuotoutumisessa alueen kilpailukyvyn näkökulmasta.
17610: 
17611:      Yritykset ja elinkeinoelämä yhteistyösuuntana
17612: 
17613:      Lain alueellinen yhteistyömalli on tuonut yrityksille ja elinkeinoelämälle mahdolli-
17614:      suuden entistä tiiviimmin vaikuttaa alueelliseen kehittämiseen. Elinkeinoelämä nä-
17615:                                                                                        43
17616: 
17617: kee lain tuoman muutoksen ristiriitaisena:
17618:       "Aluetta tuntevat päätöksentekijät kykenevät nopeaan yhdensuuntaiseen pää-
17619:       töksentekoon:"
17620:       "Välitön vaikutus yrityksiin olematon."
17621:       "Läheisyysperiaate on hyvä, mutta käytännössä maakuntaliitto on hyvin
17622:       vähän ollut yhteydessä yrittäjäjärjestöön. Keskusteluyhteys on, mutta se
17623:       ei oikein toimi."
17624:       "Toimintamalli on lisännyt kiinnostusta yleiseen maakunnan kehittämiseen:
17625:       maakuntastrategian ja kehittämisohjelman suunnitteluun kutsuttiin mukaan
17626:       eri toimialojen yritysjohtajia, jotka ovat konkreettisesti voineet vaikuttaa
17627:       ohjelmien sisältöön."
17628:       "EU-päätös toi uhan peruselinkeinovaltaisille alueelle, jossa puolustau-
17629:       tumisreaktio on tuonut paljon uutta aloitteellisuutta, jota on voitu kanavoida
17630:       yrityshankkeiksi."
17631:       "Ei yrityksille juuri vaikutusta."
17632:       "Kauppakamari sai oman tasoisensa keskustelukumppanin ja uuden
17633:       foorumin".
17634: 
17635: Käytäntö hakee vielä muotojaanjavaikutukset alueen omaehtoiseen kehittämi-
17636: seen perustuvat ensisijaisesti oletukseen yritysten riippuvuuteen alueen resurssista
17637: ja markkinoista. Näkemykset elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuuksista koetaan
17638: muutamia poikkeuksia lukuunottamatta vielä vähäisiksi, jopa etäisiksi päätöksen-
17639: teossa, ohjelmatyössä ja alueen strategisten linjausten laadinnassa. Omaehtoisuuden
17640: toteutumiselle elinkeinoelämä näkee myös esteitä:
17641: 
17642:       "Liiton työ on maakunnan hallintorakenteisiin ja poliittiseenjätjestelmään
17643:       sitoutunutta: Tavoitehakuinen toiminta tuottaa paperia, jolloin tapahtumia ja
17644:       keskusteluja ei ole elinkeinoelämän kannalta riittävästi; keskustellaan vain
17645:       sen vuoksi, jotta kukin taho tulee kuulluksi."
17646:       "Hallinnon byrokratia, poliitikkojen sooloilu ja ajankäytön ongelmat."
17647:       "Pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta asiat hoidetaan suurten
17648:       ehdoilla."
17649:       "Uskonpuute yleisen kehittämistyön merkityksellisyyteen yritysjohdon
17650:       keskuudessa."
17651: 
17652: Elinkeinoelämän näkemyksen mukaan muun muassa kansainvaltaisuuden lisäämi-
17653: sellä maakunnan liiton päätöksenteossa, valtionhallinnon tulosohjauksella, työmark-
17654: kinajätjestöjen osallistumisella tai lausuntomenettelyllä ei ole kovinkaan suurta
17655: merkitystä aluekehityksen omaehtoisuudelle. Sen sijaan ratkaiseva merkitys usko-
17656: taan olevan työvoima- ja elinkeinokeskusten perustamisella ja jossain määrin
17657: laadittavilla tavoiteohjelmilla (kuvio 7).
17658: 44
17659: 
17660:      Elinkeinoelämän näkökulmasta puutteet omaehtoisuuden toteutumisessa ovat sel-
17661:      västi havaittavissa ja ne haittaavat kehittämistyötä niin ajattelun, asenteiden kuin
17662:      tekojen tasolla, koska julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnalla työskentely aset-
17663:      taa työlle erityisvaatimukset. Voidaan myös olettaa, että työvoima- ja elinkeino-
17664:      keskusten perustaminen aiheuttaa yritysten omaehtoisuuden kanavoitumisen nii-
17665:      hin, mikä puolestaan luo paineita yhteistyöhön maakunnan liiton suuntaan.
17666: 
17667:      Työmarkkinajärjestöt yhteistyösuuntana
17668:      Työmarkkinanjärjestöt kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa ohjelmatyöhön, ohjelma-
17669:      sopimuksiin ja strategisiin linjaoksiin varsin vähäisiksi. Parhaat vaikutusmahdolli-
17670:      suudet uskotaan olevan yhteistyöryhmän ja valtuuston työskentelyn kautta. Myön-
17671:      teistä on ollut järjestön jäsenistön sitouttaminen aluetaloudelliseen ja toimintaan,
17672:      päätösten taustojen ymmärtäminen sekä mahdollisuus esittää kritiikkiä päätöksen-
17673:      teossa.
17674: 
17675:      Kielteisinä seikkoina pidetäänjärjestöjen roolin selkiintymättömyyttä, vähätteleviä
17676:      ennakkoasenteita etujärjestöjä kohtaan sekä järjestöjen huonoa sitoutuneisuutta
17677:      maakunnan liiton työskentelyyn.
17678: 
17679:      Kuvio 7: Omaehtoisuutta edistävät tekijät työmarkkinajärjestö-
17680:               jen ja elinkeinoelämän näkökulmasta
17681: 
17682: 
17683:                                                                 2   3        4   5
17684: 
17685:                                           Ohjelmat ja
17686:                                    ohjelmasopimukset
17687: 
17688:                                             Lausunto-
17689:                                             menettely
17690: 
17691:                                       Yhtelsty6sulllta:
17692:                                           Aluehallinto
17693:                                                                 1
17694:                                       Yhtelsty6sulllta:
17695:                                  Kunnat ja seutukumat
17696: 
17697:                                      Yhtelsty6sulllta:
17698:                                   Ty6markkinajlrjest6t
17699: 
17700:                                ValtiOn keskushallinnon
17701:                                            tulosohjaus    ~
17702:                                EUn rekennerahastojen
17703:                                                                         _j
17704:                                    raholtusjarjestelma
17705: 
17706:                                      Kansanvaltaisuus
17707:                       maakunnan Hiton pUI6ksenteossa      ..J
17708:                         TyOvolma- ja elinkeinokeskusten
17709:                                           perustaminen
17710:                                                                 1   1
17711:                                           Maakunnan
17712:                                         kehlttAmlsraha
17713:                                                                                         45
17714: 
17715: Eniten omaehtoisuustavoitteen toteutumista voidaan edistää
17716:       *lisäämällä yhteistyötä aluehallintoviranomaisten sekä kuntien ja seutukuntien-
17717:       kanssa,
17718:       * lisäämällä kansanvaltaisuutta maakunnanliiton päätöksenteossa, sekä
17719:       maakunnan kehittämisrahalla.
17720: 
17721: Vähiten merkitystä omaehtoisuuden toteutumiseen on työmarkkinajätjestöjen mie-
17722: lestä lausuntomenettelyllä (kuvio 7).
17723: 
17724: Työmarkkinajätjestöjen rooli omaehtoisuuden varmistajana aluekehitystyössä on
17725: edelleen selkiintymätön, mikä johtuu ennakkoasenteista etujätjestöjä kohtaan, mutta
17726: jätjestöjen asennoitumisesta alueellista kehittämistä kohtaan.
17727: 
17728: 
17729: 
17730: 5.5 Aluekehityslain välineet ja foorumit
17731: 
17732: Ohjelmat ja ohjelmasopimukset
17733: 
17734: Maakuntien liitot ovat varsin erilaisin tavoin pyrkineet varmistamaan eri osapuol-
17735: ten osallistumisen ohjelmatyöhön ja hankevalmisteluun (taulukot 3 ja 4). Ohjelma-
17736: sopimuksia on tehty vaihtelevasti. Jossain maakunnissa sopimuksia on vain yksi tai
17737: yhtään ja jossain toista kymmentä. Luonteeltaan ne ovat pääosin aiesopimuksia,
17738: jossa osapuolet osoittavat sitoutuvansa ohjelman tarkoitukseen. Useat sopimukset
17739: koskevat vain tietyn hankkeen toteuttamista. Enimmillään ohjelmasopimuksen on
17740: hyväksynyt 40 toteuttajatahoa (taulukko 5).
17741: 46
17742: 
17743:      Taulukko 3. Ohjelmat maakunnittain
17744: 
17745: 
17746: 
17747:                                on (vain yksi ohjelma,                              on ( 10      joista 1    on (2 milj., josta 0, 7
17748:                                joka sisAIW maaseutu,    maakuntapol.ohj. (3        milj. ei sidottu EU:n)   milj. ei sidottu EU:n)
17749:                                kehitysalue,             milj., josta 0,5 milj.ei
17750:                                osaamiskeskus ja         sidottu EU:n)
17751:                                kansainvllistymis-
17752: 
17753:                                                                                               on                       on
17754: 
17755: 
17756:                                                                                                                on
17757: 
17758: 
17759:                                                         •Imatran
17760:                                                         rakennemuutosohj.          kehitysalueohj.
17761:                                                         • Savitaipaleen seudun     • Pohj.-Satak.
17762:                                                         kehitysalue-ohjelma        kehitysalueohj.
17763:                                                         • Klrkikuntien             • Porin seudun
17764:                                                         kehitysalueohjelmat        rakennemuutosalueen
17765:                                                                                    kehitt.ohj.
17766:                                                                                    • Porin seudun ja
17767:                                                                                    Harjavallan
17768:                                                                                    rakennemuutosalueen
17769:                                                                                    kehitt.ohj.
17770:                                                                                    • Rauman seutukun.
17771: 
17772: 
17773:      Tavoite2
17774: 
17775: 
17776: 
17777: 
17778:      Tavoite Sb
17779: 
17780: 
17781: 
17782:      Tavoite
17783: 
17784: 
17785: 
17786: 
17787:                                                          lnterTcg II, yhdessl
17788:                                                          Kymenlaakso,
17789: 
17790:      ! \\!lp.t?
17791:      l ··"·       ..... ···'
17792: Taulukko 4. Ohjelmien strategisuus ja ohjelmaprosessi
17793: 
17794: Jokaisen maakunnissa tehdyn ohjelman perustana on alueen kehittllrnisohjelma tai maakuntapoliittinen ohjelma. Kaikkien liittojen kaikissa ohjelmissa oli kytkentä kehittllrnisohjelman
17795: strategiaan. Alla on kuvattu vain tämlln ohjelman prosessi, koska 1) muut ohjelmat noudattelevat samaa kaavaa (EU-ohjelmaprosesseissa saattaa olla hieman erilainen malli) sekä
17796: 2) muiden kansallisten ohjelmien teko ei ole enllll pakollista, cikll niitä aiota näin ollen uusia
17797: 
17798: 
17799: 
17800: 
17801: Etcli-Karj•la:                                                             on strategia
17802: m..kuntllpoliittinen ohjelma oli    • neuvottelut kuntien kanssa         • laadittiin ohjelmaprosessin         strategia, maakuntapol.ohj. ei      päivityksestll: maakunnalla olisi
17803: pohjana alueen 8 aluekehitys-       • neuvottelut piiriviranomaistcn,    yhteydessä                            erillistä swot-analyysia            oltava tiivis strategiaohjelma-
17804: ohjelmassa, joita ei ole nivottu    sidosryhmien kanssa                  • strategiaprosessi kertaluonteinen                                       asiakirja, nykyinen on jllllnyt taka-
17805: yhteen koko maakuntaa koskevaksi    • laaja sidosryhmä seminaari         • ei visiota; tulevat esille rivien                                       alalle
17806: kehittämisohjelmaksi                                                     välistä EU-ohjelmissa, liittyvät
17807:                                                                          talous-maantieteelliseen asemaan
17808: 
17809: Satllkuntll:                                                             • on ;nun~510, JVAa                    on swot                                  muuttanut
17810: •lueellinen tllvoiteohjelma        92193                                 strategiaprosessin aikana                                                 prosessia ja ohjelmatyötä
17811:                                    • pohjalla kehitysalue-ja             • maakunnalla pitkiin tähtäimen                                           • maakunnalle mllllritelty
17812:                                    rakenncmuutosalucohj.                 tavoitteita (=visio)                                                      aluerakenteen kehittllrnistavoitteet
17813:                                    • hyvllksyttiin liittovaltuustossa    • strategian uudistaminen uuden                                           + miten aluesuunnittelu ja
17814:                                    samanaikaisesti EU-ohj. kanssa        maakunnallisen kehittämis-                                                aluepolitiikka kytkeytyvät toisiinsa
17815:                                    • maakunnallinen kehittllrnisohj.     ohjelman myötä
17816:                                    valmistelu aloitetaan syksyllä 96:
17817:                                             on vielä avoin
17818: Kainuu:                                                                  • on      _ __      _ _                                                   • käynnistetty kehittllrnisohj.
17819: Kainuun kebittlmisohjelma          avainhenkilöä                        ohjelma-/ str .prosessin aikana                                            tarkastus ja strategiaprosessi
17820:                                    • prosessin kuluessa tehtiin         • on visio
17821:                                    ohjelmat, kehittllrnisohjelma        • strategian uudistaminen
17822:                                    prosessin lopputulos                             kehittämisohj.
17823:                                    • uusi
17824: 
17825: 
17826: 
17827:                                                                                                                                                                                            :J
17828:                                                                      """
17829:                                                                      00
17830: 
17831: 
17832: 
17833: 
17834: Taulukko 5: Mitkä tahot ovat mukana ohjelmasopimuksissa
17835: Etelä-Karjalan liitto: Mitkä tahot ovat mukana ohjelmasopimuksissa
17836: 
17837: 
17838: Tavoite Sb -ohjelman    E-K liitto, Kaakkois-
17839: mukaisten osahankkeiden Suomen tiepiiri
17840: suunnittelu ja rahoitus
17841: (liite 16)
17842: 
17843: Tavoite 2 -ohjelman       E-K liitto, Kaakkois-
17844: mukaisten osahank-        Suomen tiepiiri
17845: keiden suunnittelu,
17846: toteutus ja rahoitus
17847: 
17848: Tavoite Sb -ohjelman    E-K liitto, Kaakkois-
17849: mukaisten osahankkeiden Suomen tiepiiri
17850: suunnittelu ja rahoitus
17851: (liite 15)
17852: 
17853: Simpeleen tehdas-alueen   E-K liitto, Kaakkois-
17854: ja Imatran                Suomen tiepiiri           1
17855: 
17856: 
17857: 
17858: 
17859: rajanylityspaikan
17860: tiejärjestelyt
17861:  ~-
17862: 
17863: 
17864: 
17865: 
17866: Kainuun liitto: Mitkä tahot ovat mukana ohjelmasopimuksissa
17867: 
17868: 
17869: 
17870: Oulun-järven aiesopimus 1kalatalouden vastuualue,
17871:                          työ-voimapiiri, vesi- ja
17872:                          ympäristöpiiri,
17873:                          metsähallitus/
17874:                          virkistyspalvelut,
17875:                          pohjanlahden
17876:                          merenkulkupiiri
17877:  Etelä-Pohjanmaan liitto: Mitkä tahot wat mukana ohjelmasopimuksissa
17878: 
17879: 
17880:  Tavoite 5b- ja alue-       EP-llitto, L-Suomen                                                                                                                        1
17881:  kehittämisohj. toteutus  1ympäristökeskus
17882:  Ahtärinreitin vesistöalue EP-Iiitto, L-Suomen         1Ahtärin kaupunki,
17883:                            ympäristökeskus, Vaasan      Lehtimäen ja Soinin kunnat
17884:                            maaseutu-elinkeinopiirin
17885:                            kalatalousvlcsikkö
17886:  Kantatie63                EP-llitto, Vaasan ti_epiiri
17887:  E-Pohjanmaan rakennetun EP-llitto, OPM/oph,
17888:  julkisen ympäristön tila  Museovirasto/EP-
17889:                            maakuntamuseo, Vaasan
17890:                            työvoima-piiri, L-Suomen
17891:                            ympäristökeskus
17892:  E-Pohjanmaan suohon       EP-llitto, maaseutu-         Kuusio-kunnat              VapoOy                       Maaseudun sivistys-liitto       Hki yo:n maaseudun
17893:  perustuvien elinkeinojen  elinkeinopiiri, maa-                                                                                                 tutkimus- ja
17894:  kehittäminen              seutukeskus, metsä-keskus,                                                                                           koulutuskeskus
17895:                            Geologian tutkimuskeskus,                                                                                            Sopimukseen kuuluu
17896:                            KTM, ymp.keskus,                                                                                                     myösmuita
17897:                            työvoimapiiri                                                                                                        yhteistyötahoja ja
17898: L _ _ _ __ ·--~   -    --    -----            -~-
17899:                                                     -       -                                                             --      ---       -   ~os~ä_           --
17900: 
17901: 
17902: 
17903: Etelä-Pohjanmaan koordinaatioprojekteista (9 kpl) ja/ tai kärkihankkeista (7 kpl) tehdään ohjelmasopimukset tarpeenmukaan. Samoin hankkeista tehdään hankesopimuksia
17904: tarvittaessa.
17905: 
17906: 
17907: 
17908: 
17909: Satakuntaliitto: Mitkä tahot ovat mukana ohjelmasopimuksissa
17910: 
17911: 
17912: Euran puunkyllästämön      Lounais-Suomen
17913: kunnostus                  ympäristökeskus,
17914:                            Satakuntaliitto
17915: Porin pohjoisen satamatien Turun tiepiiri,
17916: jatke valtatielle 8        Satakuntaliitto
17917: 
17918: 
17919: 
17920: 
17921:                                                                                                                                                                            ~
17922: 50
17923: 
17924:      Ohjelmien merkitys alueen omaehtoisen kehittämisen kannalta on kiistaton, mutta
17925:      niiden sisällössä ja rakenteessa on todettu olevan edelleen.runsaasti kehittämisen
17926:      varaa mitä tulee niiden innovatiivisuuteen, tekstilliseen ilmaisuun, yksityisen sek-
17927:      torin osallistumiseen ja osapuolten sitoutuneisuuteen (Mennola 1996). Näihin joh-
17928:      topäätöksiin voidaan osin yhtyä, mutta ohjelmien sisällön ja rakenteen kritiikki
17929:      kohdistuu lähinnä EU-tavoiteohj elmien suunnitteluohjeisiin ja hallintomalliin. Näillä
17930:      on ollut ratkaiseva vaikutus liittojen ohjelmatyöhön.
17931: 
17932:      Tavoiteohjelmien suunnittelu ja hallinnointi ja ohjelmiin kuuluvien hankkeiden kä-
17933:      sittely ovat antaneet maakuntien liitoille alueiden kehittämisessä keskeisemmän
17934:      roolin kuin mitä niillä olisi pelkästään aluekehityslakiin perusteella. Voidaan jopa
17935:      sanoa, että tavoiteohjelmat ovat tavallaan pelastaneet sekä aluekehityslain että
17936:      maakuntien liitot.
17937: 
17938:      Tavoiteohjelmien keskeinen asema maakuntien liittojen toiminnassa saattaa muo-
17939:      dostua myös haitaksi alueiden omaehtoiselle kehittämiselle. Kun ohjelmien suun-
17940:      nittelu ja hallinnointi vaativat maakunnallisen yhteistyö lähes kaikki voimavarat,
17941:      omaehtoiselle strategiatyölle tai tavoiteohjelmista erillisille kehittämiselle ei jää elin-
17942:      tilaa.
17943: 
17944:      On havaittu, että osapuolia riittävästi sitouttava yhteistyö ohjelmien valmisteluvai-
17945:      heessa saattaa tehdä ohjelmasopimusmenettelyn tarpeettomaksi. Sopimuksilla voi-
17946:      daan korostaa jonkin ohjelman merkitystä tai varmistaa osapuolten sitoutumista.
17947:      Ohjelmasopimusmenettelyn lakisääteisyys ei ole kuitenkaan kovin olennaista, kos-
17948:      ka sopimusten merkitys perustuu enemmän sopimusprosessiin liittyviin tilanne-
17949:      tekijöihin kuin niiden oikeudelliseen asemaan.
17950: 
17951:      Ohjelmasopimusten toimivuutta ja sitovuutta heikentää julkisen rahoituksen
17952:      lyhytjänteisyys ja ennalta-arvaamattomuus sekä vastuunjaon epäselvyys. Ohjelma-
17953:      sopimusten arvioidaan soveltuvan parhaiten ylimaakunnallisiin ohjelmiin sekä oh-
17954:      jelmiin, joissa joissa yhtenä osapuolena on ministeriö, jolla ei ole omaa alue-
17955:      organisaatiota.
17956: 
17957:      Lausuntomenettely
17958: 
17959:      Lausuntomenettely on otettu käyttöön maakunnissa varsin laajasti ja säännöllises-
17960:      ti. Lausuntoja ovat pyytäneet mm. tiepiirit, maaseutuelinkeinopiirit, alueelliset
17961:      ympäristökeskukset ja lääninhallitukset. Ne ovat koskeneet em. viranomaisten toi-
17962:      minta- ja taloussuunnitelmia, oman substanssin kehittämissuunnitelmia tai hank-
17963:      keiden toteutusjärjestystä. Sen sijaan menettelyä arvostellaan muodolliseksi ja tur-
17964:      haa paperityötä aiheuttavaksi.
17965:                                                                                          51
17966: 
17967: Viranomaisten toimintaa ohjaavaa vaikutusta alueen omaehtoisen kehittämis-ta-
17968: voitteen suunnassa lausunnoilla on vaikea osoittaa olevan. Tosin lausuntojen kat-
17969: sotaan käynnistäneen yhteistyötä. Lausuntojen tilalle ehdotetaan vähemmän muo-
17970: dollista neuvottelumenettelyä, jolla varmistettaisiin tarvittava yhteistyö ja koordi-
17971: naatio.
17972: 
17973: 
17974: 
17975: 5.6 Aluekehityksen toiminta- ja hallintojärjestelmä
17976: 
17977: Valtion keskushallinnon tulosohjaus ja delegointiaste
17978: 
17979: Ministeriöiden tulosohjaus ja aluekehityslain mukainen toimintamalli näyttävät vielä
17980: tässä vaiheessa olevan ristiriidassa keskenään. Tämä johtuu siitä, että tulosohjaus
17981: on hallinnon tasojen välinen ohjaustapa, jossa korostuu vertikaalinen, sektorin si-
17982: säinen toimintamalli. Aluekehityslain lähtökohtana sen sijaan on ollut alhaalta
17983: ohjautuva ja horisontaalinen yhteistoimintamalli.
17984: 
17985: Omaehtoisuuden toteutumisen näkökulmasta on tärkeää, että tulosohjauksessa
17986: delegoidaan tulosvaltaa aluehallinnolle laajasti niin, että aluehallinnon yksiköt voi-
17987: vat toimivaltansa puitteissa ottaa alueellisen kehittämisen tavoitteet täysipainoi-
17988: sesti huomioon sektorin omien tavoitteiden ohella. Aluehallinnossa koetaan mer-
17989: kittävänä ongelmana ministeriöiden erilaiset käytännöt delegoida (erityisesti talou-
17990: dellista) toimivaltaa aluehallintoon. Tämä ongelma liittyy myös subsidiariteetti-
17991: periaatteen toteutumiseen monitasosuunnittelussa. Keskushallinnon tulosohjauksen
17992: ja alueellisen toimintamallin jännite johtuu keskitetyn monitasosuunnittelun mallis-
17993: ta, mikä vaikuttaa heikentävästi omaehtoisuustavoitteen toteutumiseen.
17994: 
17995: Rahoitusjärjestelmän koordinaatio EU- ja kansallisella tasolla
17996: 
17997: ED-rahoituksen ja vastaavan kansallisen rahoituksen sirpaloituminen valtion ta-
17998: lousarvion eri pääluokkiin ja momentteihin vaikuttaa heikentävästi mahdollisuuk-
17999: siin edistää alueen omaehtoista kehittämistä.
18000: 
18001: Demokratiavaje maakunnan liittojen päätöksenteossa
18002: 
18003: Omaehtoisuustavoitteen kannalta keskeinen näkökohta on, kuinka lain periaattei-
18004: den mukainen kansanvaltaisuuden lisäys maakunnan liittojen päätöksenteossa on
18005: vaikuttanut tavoitteen toteutumisen. Keskeisenä ongelmana pidetään demokratia-
18006: vajetta, toisin sanoen sitä, että todellinen päätösvalta ja vaikutusmahdollisuus alu-
18007: een kehittämistyössä on luisunut liittojen luottamuselimiltä virkamiestyöryhmille
18008: kuten yhteistyöryhmälle ja sen työjaostolle.
18009: 52
18010: 
18011:      Aluehallinnon rakenteelliset muutokset ja maakunnan liittojen
18012:      asema
18013: 
18014:      Käynnissä olevalla valtion aluehallinnon rakenteen uudistustyöllä voidaan nähdä
18015:      yhteyksiä omaehtoisuustavoitteen toteutumiseen sikäli kuin se vaikuttaa maakun-
18016:      nan liittojen itsenäiseen asemaan ja toimivaltaan aluekehitysviranomaisena. Erityi-
18017:      sesti ehdotettujen alueellisten työvoima- ja elinkeinokeskusten perustaminen koe-
18018:      taan heikentävän maakunnan liittojen asemaa ja mahdollisuuksia toteuttaa omaeh-
18019:      toista alueen kehittämistä.
18020: 
18021:      Rakenteellisina ja yhteistyötä vaikeuttavina ongelmina pidetään maakunnan ja piiri-
18022:      viranomaisten maantieteellistä etäisyyttä sekä hallinnollisten rajojen epäyhtenäi-
18023:      syyttä, joilla saattaa olla vaikutusta omaehtoisuuden toteutumiseen eräissä maa-
18024:      kunnissa.
18025: 
18026:      Maakunnan kehittämisrahan merkitys ja asema
18027: 
18028:      Maakunnan kehittämisrahan merkityksestä ja asemasta omaehtoisuuden edistäjä-
18029:      nä ED-rahoituksen rinnalla esiintyy varsin ristiriitaisia näkemyksiä. Toinen näkö-
18030:      kanta katsoo sen olevan volyymiitään niin vaatimatonta luokkaa ja sulautuneen
18031:      ED-rahoitukseen, ettei itsenäinen kontribuution erittely ei ole tarpeen. Toinen nä-
18032:      kökanta pitää sitä merkittävänä välineenä, jolla voidaan tukea alueen omien ideoi-
18033:      den kehittelyä siten, että ne voivat myöhemmin toteutua myös ED-tavoiteohjelmien
18034:      kautta..
18035: 
18036: 
18037: 
18038: 
18039:      6     OMAEHTOISUUDEN OPTIMIA ETSI-
18040:            MÄSSÄ
18041:      6.1 Omaehtoisuuden hyöty ei ole jatkumo
18042: 
18043:      Kun alueen omaehtoisuus on säädetty lailla tavoitteeksi, se tuntuu ikäänkuin arvolta
18044:      sinänsä. Tällöin on lähellä ajatus, että omaehtoisuus on toteutettava mahdollisim-
18045:      man laajasti, että jokainen lisä omaehtoisuuteen on hyväksi. Tämän ajattelun
18046:      kauimmaisin visio on itsenäinen, jopa eristäytyvä alue, maakunta tai valtio.
18047: 
18048:      Lainsäätäjän tarkoituksen voi tulkita myös siten, että tavoitteena on lisätä oma-
18049:      ehtoisuutta, joka on havaittu poliittisessa keskustelussa liian vähäiseksi. Tämä aja-
18050:                                                                                             53
18051: 
18052: tus herättää toisen: Milloin ei enää ole tarpeen pitää tilannetta puutteellisena
18053: omaehtoisuuden kannalta? On siis olemassa jokin lainsäätäjän tarkoittama tavoit-
18054: teellinen määrä alueellista omaehtoisuutta, jolloin sitä ei ole liian vähän, mutta ei
18055: myöskään liian paljon.
18056: 
18057: Käsitys alueellisen omaehtoisuuden optimista vaihtelee epäilemättä eri tahoilla
18058: melkoisesti. Toiset korostavat läänien, maakuntien tai muiden aluetta kuntaa suu-
18059: rempien ja valtiota pienempien alueiden merkitystä toiminnallisina ja identiteettiä
18060: luovina kokonaisuuksina. On niitäkin, jotka pitävät tällaisia välitason alueita men-
18061: neisyytenä, ja niiden rajojen piirtämistä tarpeettomana tai haitallisena toimintana.
18062: 
18063: Lähtökohtaisesti erilaisia alueita on olemassa maantieteellisinä yksikköinä siitä riip-
18064: pumatta onko niillä ihmisen toimintaa tai ei. Alueen fyysisten ominaisuuksien mer-
18065: kitys alueiden muodostamisessa on vähenemässä. Rajat ylittyvät mitä moninaisimmin
18066: tavoin ja hämärtyvät.
18067: 
18068: Ihmiselle syntymäseutu on tunteellisesti arvokas asia. Kotipaikka, kotikunta, koti-
18069: seutu, kotimaakunta ja kotimaa -ja nyt ehkä myös kotimaanosa ovat osa identi-
18070: teettiä. Jostain kotoisin olemisen merkitys on edelleen tärkeä, eikä se välttämättä
18071: vähene vaikka yhä useampi onkin monikotimainen.
18072: 
18073: Kun fyysinen liikkumisen ja tiedonsiirron muodot kehittyvät ja niiden esteet vä-
18074: henevät, alueen merkitys yleensä vähenee toiminnallisenaja taloudellisena ympä-
18075: ristönä.
18076: 
18077: Omaehtoisuuden elementit, asiat joiden varassa kulloinkin jonkin alueen omaehtoi-
18078: suus on, ovat erilaisia eri aikoina ja samoilla omaehtoisuuden elementeillä on eri-
18079: lainen merkitys. Voidaankin olettaa, että kullakin omaehtoisuuden elementillä tai
18080: kriittisellä tekijällä on kullekin alueelle sen ominaispiirteiden perusteella ja kullekin
18081: ajalle sen kehitysvaiheen mukaisesti löydettävissä edullisin tila, jonkinlainen optimi.
18082: 
18083: Voidaan olettaa, että jos esimerkiksi alueellisen ohjelmatyön määrä on pienempi
18084: kuin optimi, alue menettää joitain mahdollisuuksia liian vähäisen strategisen työn
18085: vuoksi. Jos taas ohjelmatyöhön panostetaan yli optimin, saadut lisähyödyt eivät
18086: enää vastaa lisäpanoksia.
18087: 
18088: 
18089: 6.2 Omaehtoisuuden elementit tässä arvioinnissa
18090: 
18091: Periaatteessa alueellisen omaehtoisuuden tilannetta tulisi voida tarkastelle erilais-
18092: ten alueellisten muodostelmien ja alueellisen identiteetin tunnistavien toimijoiden
18093: 54
18094: 
18095:      kannalta. Tässä arvioinnissa on kuitenkin rajauduttu niihin aluemuotoihin ja toimi-
18096:      joihin, joita on tarkoitettu arvioinnin kohteena olevassa laissa.
18097: 
18098:      Päävastuu alueellisesta kehittämisestä on laissa annettu kuntien muodostamille
18099:      maakuntien liitoille. On siten luonnollista, että näiden liittojen on itse muodostetta-
18100:      va käsitys omaehtoisuuden elementeistä ja niiden optimitilasta. Neljän maakunnan
18101:      liiton ja niiden yhteistyötahojen kanssa - kun ensin oli ensin käyty orientoiva kes-
18102:      kustelu omaehtoisuuden sisällöistä- tunnistettiin muutama omaehtoisuuden kriit-
18103:      tinen tekijä, arvioitiin niiden tila, ja keskusteltiin tarpeellisista toimenpiteistä kriit-
18104:      tisen tekijän saamiseksi lähemmäs optimia (taulukko 6).
18105: 
18106:      Keskusteluihin oli käytettävissä varsin rajallinen aika, joten niissä voitiin oma-
18107:      ehtoisuuden elementtejä käsitellä vain joihain kannoilta. Kokonaisarvioinnissa nämä
18108:      keskustelut ovat keskeisinä lähtökohtina. Niiden lisäksi otetaan huomioon myös
18109:      muissa yhteyksissä esille tulleet tiedot ja näkemykset.
18110: 
18111:      Taulukko 6:
18112:      Kriittinen     Alue Arvio Ala-arvoinen tilanne        Erinomainen tilanne           Tarvittavat toimenpiteet
18113:       eki'ä              4-1
18114:      Valta-         KA     6,8 Sektoriol>jaus !alistaa     Aluehallinto voi täysimää- Visionäärisyyttä tarvitaan lisäa, jos
18115:      kunnallinen               ohjelmat; Alueiden eri- räisesti osallistua alue-         EU laajenee; Erilaisuudet otettava
18116:      alue-                     tyispiirteitä ei oteta huo- ohjelmiin;Valtakunnalli- huomioon nykyistä paremmin;
18117:      politiikka                mioon; Valtakunnalliset nen rahoitus suoraan oh- Aluepolitiikka vaaliteemaksi
18118:                                ke~iaM!t !!biaavatliikaa jelmien ka~öOn
18119:      Maakunnan KA          9,0 Kaavamaiset ohjelmat        Ohjelmat rohkeasti omilla Maakunnallisten yhteistyö-organi-
18120:      strategia- ja EK      8,0 komission ja ministeriön ehdoilla; Osapuolten             saatioiden muodostaminen
18121:      ohjelmalyö                sapluunalla; Ohjelmat       osallistuminen ja siloutu- (elinkeinohallinto, opetushallinto, lii-
18122:                                konsultin päästä;           minen                         kenne ja infrastruktuuri)
18123:                                Edpma ja [ii!el~
18124:      Hankkeet ja KA        8,0 Onnenonkijoille helppoa Järkeville Ideoilie toteu- Reklaamia hyvistä hankkeista;
18125:      muu toteutus EK       8,3 rahaa; Satunnaista ra- tuskanava; Riittävästi alu- Projektinhallintyökalut käyttöön
18126:                                hoitusta; Hankkeet sovi- een vahvuuksiin perustu-
18127:                                taan muualla, Työpaik- via innovatiivisia hank-
18128:                                koja ei &)'!]!!X            k!!ita; !):OJ;!aikkoia sxntn
18129:      Hallinnolliset KA     9,5 Momenttisulkelset;          Alueellinen yhteistyö pe- Maakunnallisten toimijoiden keskittä-
18130:      jä~estely1 ja EK      8,0 Säännöt epäselvät ja        taa; Hallinto ei haittaa jär- minen; "Kainuun malli" kehittämisen
18131:      organisointi              satunnaiset; Päätökset jen käyttöä; Selvät käsi- pohjaksi
18132:                                hitaasti Helsingistä; Tsa- ttelyja~estelmät; Har-kin-
18133:                                dStiDI!D lleskustJalliDIQ   taYlllla maa!Wnnassa
18134:      Sisäinen ja KA        9,0 Valtataistelu; Lfika itsel- Hyväksy1ään muidenkin Seudullinen valmistelu, alhaalta ylös;
18135:      ulkoinen       EK     8,7 lisyys; Yritystoiminnan     hyödy1; Talkoohenki; Luo- Alueisiin ja ohjelmiin joustoa; Re-
18136:      yhteistyö      SA     8,0 heikko tuntemus; Monta tettavuus; Oman maakun- sursseja yhteistyöhön;
18137:                     EK     7,0 ohjelmaa; Ajan puute,       nan arvostus; Viranoma- Monilla alueilla toimivia hi-tech-yrityk-
18138:                                E!ialuepgbJat· ~teus        iSien tiMs vuom~aikutus sia
18139:      Rahoitus- KA          8,5 Momenttisidonnaisuus; Riskinottohalu; Oma-ra- Alueelliset rahalaitokset mukaan; U-
18140:      järjestelmä               Monlmutkaisuus; Pää- hoitus; Riskirahoituksen sää rahoituspäätösvaltaa sektori-vi-
18141:                     SA     7,5 tösvalta ulkopuo-lella; lr- riittävyys; Rahoitus strate- ranomaisllle; Aluerahaa lisää; Riski·
18142:                     EP     6,0 rotuspäätösten hitaus;      gian mukaan; Monimuo- rahaa lnnovaliivlsille hankkeille;
18143:                                Ile!!Qn puute               IQi&uus                       ln1Qrmaati!!::2!ljausla
18144:      Osaaminen                 Koulutuksen aliarvostus; Luova ajattelu; Oppimi- Aluekeskuksiin koulutuksen ja tutki-
18145:                                 Koulutettujen muutto        sen halu; Kehityl:sen joh· muksen palve!uj:;.;
18146:                                alueelta; Kapea-alai-       Iaminen;                      Kriittinen osaamismassa verkostokor ·
18147:                     EP     6,5 suus; ltseriittoisuus        Teoria osaamiseksi           keakoululla
18148: 
18149:      "Minä itte'                  Vanhoillisuus; ltsepäi-   Usko omiin kykyihin;       "Me itte' asenteeksi;
18150:                                   syys; Muutosvastarinta,   Peraänantamattomuus;       Yhteyshenkilöverkosto toimivaksi;
18151:                                   Yhteistyön puute          Aito omatoimisuus;         Omatoimisuuden palkitseminen
18152:                    EP       8,0                             Avoimuus
18153:                                                                                        55
18154: 
18155: 
18156: 7     JOHTOPÄÄTÖKSET OMAEHTOISUUDEN
18157:            TOTEUTUMISESTA
18158: 
18159: Ohjelmaperusteisen aluekehityksen sisältöön kohdistuu uusia muutospaineita: ih-
18160: misten liikkuvuus lisääntyy, yritykset kasvavat ja verkottuvat, entistä laajemmalla
18161: alueellisella ja toiminnallisella pohjalla. Alueen merkitys taloudellisen toiminnan
18162: lähtökohtana vähenee, mutta toisaalta alueen merkitys sijoittumispaikkana saattaa
18163: kasvaa sekä yritysten työntekijöiden elinympäristönä ja kulttuurisena kasvualustana.
18164: Onnistuneen omaehtoisen aluekehityksen kriteeriksi nousee innovatiivisuus ja sen
18165: toteutuminen alueen kilpailukyvyn edistäjänä.
18166: 
18167: Tätä taustaa vasten tämän arvioinnin keskeiset johtopäätökset omaehtoisuuden
18168: toteutumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ovat seuraavat:
18169: 
18170: *      Alueelliset toimijat näkevät tapahtuneen kehityksen merkittävästi lisänneet
18171: alueellisen omaehtoisuuden edellytyksiä. Alueellisen omaehtoisuuden optimi-
18172: tilasta ollaan kuitenkin vielä kaukana monen kriittisen tekijän kohdalla.
18173: 
18174: * Euroopan Unionin rahastojen ja aluepolitiikan toimintaperiaatteiden merki-
18175: tys on ollut ratkaiseva sekä ohjelmaperusteiselle aluekehitykselle että maakuntien
18176: liittojen asemalle. Rahastoista tuleva rahoitus ei määrällisesti ole merkittävä min-
18177: kään alueen kokonaistalouden kannalta välittömästi, mutta oikein kohdennettuina
18178: ne voivat olla tärkeitä panostuksia strategisessa aluekehitystyössä.
18179: 
18180: * Nykyisellään maakunnan liittojen ja aluekehityksen muiden yhteistyö-
18181: organisaatioiden toiminta painottuu liiaksi ohjelmien ja hankkeiden hallinnointiin
18182: ja tarpeellinen strategiatyö etsii vielä muotojaan. Erityisesti ohjelmasopimuksiin
18183: ja lausuntomenettelyyn suhtaudutaan kriittisesti. Useat tahot ovat halukkaita
18184: olemaan mukana päätettäessä voimavarojen kohdentamisesta, mutta aito vaikut-
18185: taminen strategioiden sisältöihin ja sitoutuminen niihin jäävät vähäisiksi.
18186: 
18187: * Valtionhallinnon nykyisenkaltainen sektoriohjausjärjestelmä nähdään
18188: keskeisimpänä esteenä alueiden omaehtoiselle kehittämiselle. Monella hallinnon-
18189: alalla tulostavoitteet, päätösvallan rajat ja myös asenteet muodostavat esteitä
18190: aluekehityksessä tarpeelliselle yhteistyölle. Sektoreiden tavoitteenasettelussa ei
18191: maakunnallisten toimijoiden mielestä anneta tarpeeksi tilaa alueellisten erityis-
18192: piirteiden huomioonottoon.
18193: 
18194: * Kunnat eivät itse halua panostaa omaehtoiseen alueelliseen kehittämiseen
18195: etenkään strategisella tasolla maakunnan edustajien toivomassa laajuudessa.
18196: 56
18197: 
18198:      * Yritysten ja elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuudet omaehtoiseen
18199:      aluekehitykseen ovat vähäiset ja enintään muodolliset. Yritysjohdon näkö-
18200:      kulmasta maakunnan toiminta ja päätöksenteko koetaan paperinmakui-
18201:      sena, muodollisena ja vaikeasti lähestyttävänä.
18202: 
18203:      * Pelkästään alueen omaleimaisuuden, omatoimisuuden ja itsenäisen
18204:      päätösvallan varaan rakentuva omaehtoisuus ei takaa menetystä ja alueen
18205:      hyvinvointia tulevaisuudessa, vaan perinteisten aluelähtöisten sisältöjen
18206:      rinnalle tai niiden edelle ovat nousemassa toimintalähtöiset omaehtoisuu-
18207:      den sisällöt kuten uudistumiskyky, verkottuminen ja kilpailukyky.
18208: 
18209:      * Sosiaalinen näkökulma omaehtoisuuteen jää yhä useammin perintei-
18210:      sen taloudellisen näkökulman jalkoihin. Kulttuurinen näkökulma on
18211:      hyvällä kasvu-uralla ja sitä on syytä tukea alueiden omaehtoisuuden aitona
18212:      todentajana.
18213: 
18214:      * Poliittinen järjestelmä omaehtoisuuden kanavoijana ja valintojen
18215:      tekijänä kärsii edelleen uskottavuudesta ja siihen tulisi painokkaasti vaka-
18216:      vaa huomiota, muuten se etääntyy liiaksi kannattajapohjastaan.
18217:                                                                                              57
18218: 
18219: LÄHTEET
18220: 
18221: Alanen, Aku: Verokarhun kahmaisu vaihtelee alueittain, Tilastokeskus, Tietoaika 9/1996
18222: Alueellinen kehitys 1990-94, Sisäasiainministeriö, aluekehitysosaston julkaisu 3/1995
18223:        Elld\:Suhdanne3/l996
18224: Itä-Suomi -työryhmän loppuraportti, Sisäasiainministeriön aluekehitysosaston julkaisu
18225:         ll/1996
18226: Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1994, Sisäasiainministeriön alue-
18227:        kehitysosaston julkaisu 5/1995
18228: Pikkarainen, Mika, Aluetalouksien haasteet Suomessa 1990-luvulla, Suomen Kunta-
18229:        liitto, 1993
18230: Pikkarainen, Mika: Kaupunkiseutujen kasvu ja kilpailukyky, Sisäsiainministeriön
18231:        aluekehitysosaston julkaisu 9/1996
18232: Talouspolitiikan l~a, Kansantalouden kehitys ja talouspolitiikka vuosina 1996-2000,
18233:        Valtiovarainministeriö, 1996
18234: Tavoitesuunnitelmien 2, 5b ja 6 suunnitteluasiakirjat, Sisäasiainministeriön aluekehitys-
18235:        osasto, 1996
18236: Tavoitesuunnitelmien 2, 5b ja 6 puolivuotisraportit 30.6.1996, Sisäasiainministeriön
18237:         aluekehitysosasto, 1996
18238: Toimiva maaseutu, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu l/1996
18239: Yritystoiminnan julkinen rahoitus 1994, Tilastokeskus, Julkinen talous 1995: 10
18240: Valtion menot maakunnittain 1994, Tilastokeskus, Julkinen talous, 1996: 1
18241: Gidlund, Janerik (1 995) Europeisk integration och regional utveckling i Norden.
18242: Kunnallistieteen aikakauskirja 5/95. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala.
18243: Etelä-Karjalan liiton, Etelä-Pohjanmaan liiton, Kainuun liiton ja Satakuntaliiton kansal-
18244:         liset ja EU -ohjelma-asiakirjat, ohjelmasopimukset sekä muu ohjelmaprosessiin
18245:       . liittyvä kirjallinen materiaali. (1996)
18246: Haapalainen, Petri (1 996) Subsidiariteettiperiaatteen merlcitys suomalaisen yhteiskun-
18247:         nan kehittämisessä. Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma.
18248: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä (1993) He 99.
18249: Haveri, Arto (1996) Aluehallinnon uudistushankkeita koskeva arviointitutkimus. Väli-
18250:         raportti 24.9.1996. Tampereen yliopisto, Hallintotieteen laitos.
18251: Haveri, Arto & Maijonen, Kaija (1995) Seudulliset kehittämisohjelmat ja niiden
18252:         arviointi. Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki.
18253: Lausunnot alueiden omaehtoista kehittämistä koskevan tavoitteen toteutumisesta. (1996)
18254:         Sisäasiainministeriö, Kunta- ja aluekehitysosasto.
18255:  Mennola, Erkki & tutkijaryhmä (1996) Arvio maakuntien liittojen ED-ohjelmista.
18256:         Tampereen yliopisto, Kunnallistieteen laitos.
18257:  Mäkinen, Marko (1995) Teoreettista tulkintaa Euroopanunionin yhteisöaluepolitiikasta
18258:          ja sen merkityksistä suomalaisen aluepolitiikan reunaehdoille. Tampereen yliopis-
18259:         to, Aluetieteen laitos. Lisensiaattitutkimus.
18260:  Papunen, Paavo (1986) Monitasosuunnittelu alueellisessa kehittämisessä. Tampereen
18261:         yliopisto, Aluetieteen laitos. Sarja B 38/1986. Tampere
18262:  Sisäasiainministeriö ( 1991) Suomen alueellinen uudistumisstrategia. Sisäasiainministe-
18263:         riö, Kunta- ja aluekehitysosasto. Moniste 18. Helsinki.
18264:                                    59
18265: 
18266: 
18267:                                LIITE 2
18268: 
18269:        SISÄASIAINMINISTERIÖ
18270:            Aluekehitysosasto
18271: 
18272: 
18273: 
18274: 
18275: Alueellinen kehitys 1990-96
18276: 
18277: 
18278: 
18279: 
18280:             Helsinki 1997
18281: 60
18282: 
18283: 
18284:      1. YHTEENVETO
18285:      Koko Suomea 90-luvun alkupuolella ravistelleesta lamasta ollaan vähitellen
18286:      toipumassa- tuotanto on päässyt kasvuun ja työvoiman liikkuvuus on lisäänty-
18287:      nyt. Sen sijaan työttömyys alenee edelleen hyvin hitaasti erityisesti Itä-Suo-
18288:      messa.
18289: 
18290: 
18291:      1.1 Tuotannon kehitys
18292: 
18293:      Tuotanto laski Suomessa vuosina 1990 - 93 lähes 12%. Lamaa edeltävä tuo-
18294:      tannon taso saavutettiin vuonna 1996 viime vuosien myönteisen kasvun ansi-
18295:      osta. Keskeisenä nousun moottorina on Suomessa kuten muuaallakin ollut vien-
18296:      nin kasvu. Tuotanto kääntyi nopeimmin kasvuun maakunnissa, joissa sijaitsee
18297:      vientiteollisuuden suuria tuotantolaitoksia. Vuonna 1993 tuotanto kasvoi eni-
18298:      ten Kymenlaakson, Vaasan rannikkoseudun ja Lapin maakunnissa. Hienoista
18299:      kasvua oli myös Uudellamaalla, Etelä-Kaijalassa ja Satakunnassa. Vuonna 1994
18300:      pääsivät kasvu-uralle kaikki maakunnat Vaasan rannikkoseutu ylitti lamaa edel-
18301:      tävän tuotannon tason ensimmäisenä vuonna 1994.
18302: 
18303:      Kokonaistuotannon alueelliset erot ovat säilyneet laman jälkeen suurinpiirtein
18304:      ennallaan. Uudellamaalla bkt/asukas oli vuonna 1995 runsas 120 OOOmarkkaa,
18305:      kun se Etelä-Savossa jäi alle 70 000 markan. Myös Etelä-Pohjanmaan, Kai-
18306:      nuun ja Pohjois-Karjalan tuotanto on selvästi alle 80 OOOmarkkaa asukasta
18307:      kohden.
18308: 
18309:      Kuviossa 1.1 on vasemmalla maakunnat, joissa tuotanto on kasvanut maan
18310:      keskiarvoa nopeammin ja oikealla maakunnat, joissa kasvu on ollut keskimää-
18311:      räistä hitaampaa. (Kuviosta on jätetty pois Uusimaa ja Ahvenanmaa, joiden tuo-
18312:      tanto asukasta kohden oli sekä 1990 että 1995 noin 30% koko maan tason
18313:      yläpuolella).
18314:                                                                                                                                                                                         61
18315: 
18316: Kuvio 1.1: BKT/asukas, muutos 1990-95, Suomi= 100
18317: 
18318: 
18319: 110
18320: 
18321: 
18322: 105   - " """" -~-- : ~::::·-:::::::1
18323: 100   ················································································-~---·················
18324:                                                                                                                  c _ __ _ ____,
18325: 
18326: 
18327: 
18328:        w                                                                                                                                                                            !
18329: 
18330: 
18331:                 -·=··t-Ij:~=.-=~l~:II~~~=T~:~
18332:  95
18333: 
18334: 
18335:  90
18336: 
18337: 
18338:  85   -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------!
18339: 
18340: 
18341:                                                                                                                                                                              n!
18342:  80 +----------------~-------------------.
18343: 
18344: 
18345:  75
18346:                                                                       ·                                        r                             · ·                                    1
18347: 
18348: 
18349: 
18350: 
18351:                                       ......
18352:                                                                                                                         ·s
18353:                                                  ;1                             ~cd      'E0l
18354:                                                                                                     ;~         §l
18355:                                                                                                                                                         ;                    ;
18356:                              0
18357:                                                                                                                                               ~
18358:                                                                        cd                                                           Q.)
18359: 
18360:        ~
18361:         cd
18362:            ~               ~"'
18363:                                         P..
18364:                                         §<
18365:                                                   cd
18366:                                                                      ~
18367:                                                                                                      cd
18368:                                                                                                                          0         .§         cd
18369:                                                                                                                                                         cd
18370:                                                                                                                                                                   å          cd
18371: 
18372:       '!ä' 0"'    Q.)
18373:                             cd        .....:l                        '!ä'      rFJ
18374:                                                                                   1
18375:                                                                                           ;:l
18376:                                                                                           rFJ
18377:                                                                                                                          ;:l
18378:                                                                                                                         rFJ       ::r::      rFJ
18379:                                                                                                                                                1
18380:                                                                                                                                                                   :oj
18381:                                                                                                                                                                  ::r::
18382:       ~                    ]                                         ~         ......
18383:                                                                                  "'                                                 1        :oj
18384: 
18385:            ~                                    :g          cd
18386:                                                                         :g
18387:                                                                      ......
18388:                                                                                 0
18389:                                                                                             1
18390:                                                                                          ......
18391:                                                                                            "'       ~
18392:                                                                                                                            1
18393:                                                                                                                         :.;;;!     ~
18394:                                                                                                                                              ~ :g                          :g
18395:                                                                      :g P... .s"'
18396:        :oj                                                 rFJ         "'
18397:                            ~
18398:                                                                                                     p..                           =~
18399:       '0                                        ~                                                                       "'
18400:       w ~
18401:                                                                        0
18402:                                                                                                                                                ~
18403:                                                                                                                                   :oj
18404:                                                                                                                                                                             P...1
18405:                                                 ......
18406:                                                   "'                                                                    ~         P...                 :oj
18407:                                                                                                                                                                            :.;;;!
18408:                                                                                          ~                                                             ~
18409:                                                   0                  P...
18410:                   ~                             :g                                                                                                                           "'
18411:                                                                                                                                                                             ~
18412:                   "'cd                          P...
18413:                  >
18414: 
18415: Lähde: Tilastokeskus
18416: 
18417: 
18418: Lähes puolet Suomen bruttokansantuotteesta tuotetaan edelleen Uudenmaan,
18419: Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. Viime vuosien menestyksellis-
18420: ten vientimaakuntien (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Vaasan rannikkoseutu) osuus
18421: tuotannosta oli yhteensä vajaa 11%. Pienimmistä maakunnista Kainuun osuus
18422: oli noin 1,4% ja Keski-Pohjanmaan osuus 1,1%.
18423: 62
18424: 
18425:      Kuvio 1.2: Maakuntien osuudet bruttokansantuotteesta 1995
18426: 
18427: 
18428:                                        Muut
18429:                                        11,3%
18430:                 Etelä-Pohjanmaa
18431:                             3,0%
18432:              Etelä-Karjala                                                 Uusimaa
18433:                  3,0%                                                       32,5%
18434:              Päijät-Häme
18435:             vruJaf,.%
18436:          rannikkoseutu
18437:              3,6%       0
18438: 
18439: 
18440: 
18441:                 Lappt
18442:                 3,8%
18443:            Kymenlaakso
18444:               3,9%
18445: 
18446:               Pohjois-Savo
18447:                  4,4%                                                    Varsinais-Suomi
18448:                         Satakunta                                            8,4%
18449:                             4,5%
18450:                                                              Pirkanmaa
18451:                              Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
18452:                                                                7,7%
18453:                                 4,6%           6,2%
18454: 
18455: 
18456:      Lähde: Tilastokeskus
18457: 
18458: 
18459: 
18460: 
18461:      1.2 Työllisyys
18462: 
18463:      Työllisen työvoiman (työpaikat) määrän pudotus vuosina 1990-93 on ollut
18464:      lähes kaksi kertaa rajumpaa kuin tuotannon lasku, kolmessa vuodessa mene-
18465:      tettiin 450 000 työpaikkaa. Tuotannon kääntyessä kasvuun vuosina 1994-96
18466:      on työpaikkojen määrä kasvanut hyvin hitaasti, lähinnä vain teollisuuden muu-
18467:      tamilla toimialoilla ja yrityspalveluissa.
18468: 
18469:      Missään maakunnassa ei ole vielä saavutettu vuoden 1990 työpaikkamäärää.
18470:      Parhaiten työllisyys on elpynyt vientisuuntautuneena rannikkoalueella. Useim-
18471:      missa maakunnissa työllisyys parani vuosina 1995-96 hieman, mutta Itä-Suo-
18472:      men maakunnissa, erityisesti maaseutualueilla työllisyys jopa heikkeni vuoden
18473:      1996 aikana.
18474:                                                                                                                                      63
18475: 
18476: 
18477:     Kuvio 2.3: Työttömyysaste maakunnittain 1994, 1995 ja 1996
18478: 
18479: 
18480:     26,0
18481: 
18482: 
18483:                                                                                                                          ~
18484:                                                                                                                                 1
18485:                                                                                                                                 ~
18486:     24,0
18487:                                                                                                                                 ()
18488: 
18489: 
18490: 
18491: 
18492:                                                                                                   ()
18493:     22,0
18494:                                                                             ()
18495:                                                                                                                    !
18496:                                                                                                           ..R
18497:                                                                                    l, '
18498:                                                       ()   ()
18499:     20,0
18500: %
18501:                             ()       ()    ()
18502:                                                                         ~
18503:     18,0
18504: 
18505: 
18506:     16,0
18507:                        ()
18508: 
18509: 
18510: 
18511: 
18512:                             : llt
18513:                                            <·
18514: 
18515:                                            1
18516:                                                 1,         1
18517:                                                                  II
18518: 
18519: 
18520: 
18521: 
18522:                                                                                                   () 1994
18523:            ()
18524:                 ~·
18525:                                                                                                   0       1995
18526:     14,0
18527: 
18528:            1
18529:                 ..     1                                                                          • 1996
18530: 
18531:     12,0
18532: 
18533:                                      1~ 1~
18534:                 a;
18535:            .~
18536:                        '§
18537:                                                                                                                    g 'o-l8"':
18538:                                                                  1J 1~ ~ :,a       ~     -a"' ,§           ~
18539:                              (L)                           0
18540:                                                       ~                                                            '§
18541:                                                                                                    (L)
18542: 
18543: 
18544: 
18545: 
18546:            ~    t
18547:                        0
18548:                        ~
18549:                             ,§
18550:                             :::r::                         1"'
18551:                                                            ]
18552:                                                                                    o:s
18553:                                                                                    IZl
18554:                                                                                    ,Js            ~
18555:                                                                                                            o:s
18556:                                                                                                           IZl
18557:                                                                                                              1
18558:                                                                                                           ......
18559:                                                                                                             "'     IZl          J
18560:                                            ~
18561:                         1
18562: 
18563:                        "'            :g'        :g'               o:s       :g'             1     ;'iij    0
18564:                                                                                                                     1
18565: 
18566: 
18567:                                                                                                           :g' ~
18568:                                                        1
18569:                                                                                          ......
18570:                        :~                       ~ '"'
18571:                                                                  IZl                       "'
18572:                                                 '"' ~ ~
18573:                 ....                 ~                                  ~
18574:                                                                             ~             0
18575: 
18576:                 ~                    :Q                                     ·s"'         :g'      ~        ~       ~
18577:                         ~             "'
18578:                                                 Q)
18579:                                                                                          ~
18580: 
18581:                 ~      :>            ~          ~                           :g'
18582:                                                                             ~
18583: 
18584: 
18585: 
18586: 
18587:     Lähde: Tilastokeskus
18588: 
18589: 
18590:     Työpaikkojen vähenemisen ja työttömyyden kaswn myötä työllisen työvoiman
18591:     osuus väestöstä on pudonnut rajusti 80 luvun tasolta. Kun työllisten osuus vä-
18592:     estöstä oli wonna 1990 noin 47%, niin wonna 1995 se oli enää 37%. Huolto-
18593:     suhdetta heikentää tulevaisuudessa jatkuvasti voimistuva väestön vanhenemi-
18594:     nen, jolloin eläkeläisten määrä kasvaa. Alueittain työllisten osuus väestöstä on
18595:     korkein Uudellamaalla, 42% ja matalin Kainuussa, 32%.
18596: 64
18597: 
18598:      Kuvio 2.4: Työllisen työvoiman osuus väestöstä 1990 ja 1995
18599:                 maakunnittain
18600: 
18601: 
18602: 
18603: 
18604:                                                                      8vl9951
18605:                                                                     1Dvl990
18606: 
18607: 
18608: 
18609: 
18610:                    0,0       10,0       20,0      30,0       40,0       50,0      60,0
18611: 
18612:      Lähde: Tilastokeskus
18613: 
18614: 
18615:      1.3   Muuttoliike
18616: 
18617:      Maassamuutto painui laman aikana varsin alhaiselle tasolle, jolloin myös aluei-
18618:      den muuttotappiot ja muuttovoitot pienenivät. Maassamuutto alkoi jälleen kiih-
18619:      tyä vuonna 1994 ja samalla myös Pohjois- ja Itä-Suomen muuttotappiot kas-
18620:      voivat. Kuntien välisen muuttoliikkeen määrä oli vuonna 1996 noin 23 5 000
18621:      henkeä, kun se vuonna 1992 oli vain 170 000 henkeä. Suhteellisesti muuttoliike
18622:      vähentää eniten Kainuun, Lapin ja Keski-Pohjanmaan väkilukua ja lisää Uuden-
18623:      maan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan väkilukua.
18624:                                                                                    65
18625: 
18626: 
18627: Kuvio 1.4: Nettomuutto suhteessa väestöön 1994 - 96
18628: 
18629: 
18630:             Uusimaa
18631: 
18632:     Varsinais-Suomi
18633: 
18634:           Pirkanmaa
18635: 
18636:        KOKOMAA
18637: 
18638:         Keski-Suomi
18639: 
18640:   Pohjois-Pohjanmaa
18641: 
18642:                Häme        ~ 1996
18643: 
18644:         Ahvenanmaa
18645:                            01995
18646:         Päijät-Häme
18647: 
18648: Vaasan rannikkoseutu       111994
18649:         Pohjois-Savo
18650: 
18651:         Etelä-Kaljala
18652: 
18653:        Kymeolaakso
18654: 
18655:           Etelä-Savo
18656: 
18657:       Pohjois-Karjala
18658: 
18659:            Satakunta
18660: 
18661:     Etelä-Pohjanmaa
18662: 
18663:     Keski-Pohjanmaa
18664: 
18665:                Lappi
18666: 
18667: 
18668: 
18669: 
18670:                   -3,0% -2,5% -2,0% -1,5% -1,0% -0,5% 0,0% 0,5% 1,0% 1,5% 2,0% 2,5%
18671: 
18672: 
18673: Lähde: Tilastokeskus
18674: 
18675: 
18676: 
18677: 1.4 Yritystoiminnan julkinen tuki
18678: 
18679: Tilastokeskus on selvittänyt yritystoiminnan julkisen kokonaisrahoituksen mää-
18680: rää vuosittain 1994 ja 1995. Rahoitukseen luetaan tällöin mahdollisimman
18681: kattavasti mm. kauppa- ja teollisuusministeriön, Tekesin, työministeriön ja KERA
18682: OY:n suoraan yritystoiminalle menevät avustusmuotoiset tuet. Julkisen tuen
18683: määrä teollisuus- ja palvelualoille oli vuonna 1995 4,3 miljardia markkaa.
18684: Julkisen tuen määrä yrityksille on vuosina 1994-95 hieman kasvanut Lounais-
18685: Suomessa ja Hämeessä. Suurimmat pudotukset on koettu Keski-Pohjanmaalla,
18686: Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa ja Lapissa.
18687: 66
18688: 
18689:      Kuvio 1.5: Jalostus- ja palvelutoimilojen julkiset avustukset
18690:                 1994 ja 1995
18691:                               .........................................................................................................................................................
18692:                  Häme
18693:           Etelä-Karjala
18694: 
18695:           Kymenlaakso
18696:            Päijät-Häme    l~~~~~~~~~:=J
18697:             Pirkanmaa@§§~
18698:               Uusimaa
18699:                                                                                                                           019941
18700:                                                                                                                         1 •1995
18701:              Satakunta
18702:        Varsinais-Suomi
18703: 
18704: 
18705:           Pohjois-Savo
18706:       Keski-Pohjanmaa     l~==========~~=:=::::J
18707:           KOKO MAA
18708:             Etelä-Savo    l~~~~~~~~~~~~~
18709:       Etelä-Pohjanmaa
18710: 
18711: 
18712:             rannikkos.l~~~~~~~~~~~~~~~
18713:      Pohjois-Pohjanmaa
18714:      Vaasan
18715:           Keski-Suomi
18716: 
18717: 
18718:           Ahvenanmaa
18719:         Pohjois-Karjala
18720:                 Kainuu
18721:                           iiiiiiii~~~~J
18722:                  Lappi
18723: 
18724:                           0                    200                   400                   600                   800                   1000                  1200                  1400
18725:                                                                                               mk/asukas
18726: 
18727:      Lähde: Tilastokeskus
18728: 
18729: 
18730:      EU- rakennerahastojen ohjelmien myötä alueelliseen kehittämistyöhön panos-
18731:      tetaan vuosina 1995-99 enemmän kuin aikaisempina vuosina. Tavoiteohjelmiin
18732:      2, 5b ja 6 investoidaan EU-rahaa noin 5 miljardia markkaa ja yhteisöalotteisiin
18733:      lähes 0,8 miljardia.Kun ohjelmat edellyttävät ED-rahoituksen lisäksi saman verran
18734:      kansallista tukea ja myös yksityinen panostus on huomattavaa, on kyseessä noin
18735:      20 miljardin kokonaisinvestointi eri puolilla maata.
18736:                                                                                         67
18737: 
18738: 
18739: 2      MUUTOKSET TYÖMARKKINOILLA
18740: 
18741: 2.1 Työllisyyden kehitys
18742: 
18743: Työllisyys väheni vuodesta 1990 vuoteen 1994 asti, yhteensä noin 450 000
18744: hengellä. Työpaikat alkoivat lisääntyä jo vuonna 1994, vaikka vuositasolla 1994
18745: työllisyys vielä aleni. Sen jälkeen
18746:        - vuonna 1995 työllisyys kasvoi 45 000 hengellä,
18747:        - vuonna 1996 työllisyys kasvoi 28 000 hengellä,
18748:        - vuodelle 1997 ennustetaan noin 30 000 hengen työllisyyden kasvua.
18749: 
18750: 1990-luvulla menetetyistä 450 000 työpaikasta on tähän mennessä kurottu um-
18751: peen noin 72 000.
18752: 
18753: 
18754: Taulu 2.1.1           Työllisyyden kehitys toimiaJoittain
18755: 
18756:                                'I)'ölliset, 1000 henkeä           Muutos
18757:                                1990       1994     1995   1996e   90-94 94-95 1995-96
18758: J(aitdki toimmialat            2467       2024     2068    2096    -443    44     28
18759: 
18760: Maa- ja metsätalous             207      167       158     148      -39    -9    -10
18761: Teollisuus                      556      426       456     459     -129    29      3
18762: Rakentaminen                    205      114       115     118      -92     1      3
18763: Kauppa, majoitus- ja
18764: ravintolatoiminta               394      297       300     316      -98     4     16
18765: Liikenne                        178      161       163     159      -17     2     -4
18766: Rahoitus, vakuutus ja liike-
18767: elämää palveleva toiminta       238      202       220     232      -36    18     12
18768: Julk. ja muut palvelut          686      650       650     658      -35     0      8
18769: Toimiala tuntematon               3        7         6       6        4    -1      0
18770: 
18771: Lähde: Tilastokeskus, Tj;övoimatutkimus
18772: 
18773: 
18774: 
18775: Vuosina 1994 ja 1995 työllisyys kasvoi enimmäkseen vientiin suuntautuneessa
18776: metalliteollisuudessa ja sähköteknisessä teollisuudessa. Nyt teollisuudessa kas-
18777: vu hidastuu, mutta työpaikkojen kasvu voimistuu liike-elämää palvelevassa toi-
18778: minnassa ja kaupassa. Metalliteollisuudessa ja sähköteknisessä teollisuudessa
18779: työpaikkoja syntyi eniten Uudenmaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla
18780: 68
18781: 
18782:      ja Varsinais-Suomessa. Liike-elämän palveluun on syntynyt työpaikkoja näihin
18783:      samoihin vientimaakuntiin. Maatalouden työllisyys vähenee jatkuvasti. Päätoi-
18784:      mekseen maataloudessa työskentelevien määrä on vähentynyt vuodesta 1990
18785:      eniten Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla
18786:      ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lähivuosina työllisyyden kasvua odotetaan kotimai-
18787:      sen kulutuksen kasvun myötä rakentamisessa ja yleisesti palvelualoilla.
18788: 
18789:      Missään maakunnassa ei ole vielä saavutettu vuoden 1990 työpaikkamäärää.
18790:      Enimmin työllisyys on elpynyt vientisuuntautuneena rannikolla. Viimeisen parin
18791:      vuoden aikana työllisyydessä on pientä elpymistä useimmissa maakunnissa. Lappi
18792:      ja Kainuu sekä Etelä-Savo ja Päijät-Häme ovat suhteellisesti kauimpana vuo-
18793:      den 1990 työllisyyden tasosta.
18794: 
18795: 
18796:      Taulu 2.1.2        Työllisyyden muutos maakunnittain
18797:                               Työlliset, (1000)          Muutos, (1000)
18798:                               1990        1994    1995   90-94      94 95   96e*
18799:      Kokomaa                  2467       2024     2068    -443         44     28
18800:      Uusimaa                   691        586     610     -105        24      18
18801:      Varsinais-Suomi           210        175     179      -35         4       7
18802:      Satakunta                 120         98      96      -23        -1      -1
18803:      Häme                       83         66      66      -17         1      ö
18804:      Pirkanmaa                 210        174     178      -36         3      -5
18805:      Päijät-Häme                90         68      69      -22         2       1
18806:      Kymenlaakso                90         74      75      -16         2      -2
18807:      Etelä-Karjala              68         53      54      -15          1      4
18808:      Etelä-Savo                 83         65      65      -18          0      0
18809:      Pohjois-Savo              118         93      94      -25          1     -3
18810:      Pohjois-Karjala            78         62      62      -16          0      1
18811:      Keski-Suomi               117         95      96      -22          1      2
18812:      Etelä-Pohjanmaa            95         78      79      -18          1      1
18813:      Vaasan rannikkoseutu       82         69      68      -14         -1      2
18814:      Keski-Pohjanmaa            33         27      28       -6          1      1
18815:      Pohjois-Pohjanmaa         154        127     133      -27          6      4
18816:      Kainuu                     42         33      33       -9          0      2
18817:      Lappi                      94         73      71      -22         -2     -2
18818:      Ahvenanmaa                 13         12       12      -1          0      0
18819: 
18820: 
18821: 
18822: 
18823:      *)Ennuste tammi-kesäkuun tietojen perusteella
18824:      Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
18825:                                                                                    69
18826: 
18827: Alueellinen kehitys 1990-luvulla on monimuotoisempi kuin perinteinen kehitys-
18828: alue ja Etelä-Suomi vastakkainasettelu. Työpaikkoja menetettiin paljon joka
18829: maakunnassa: ääripäinä Uusimaa, jossa menetettiin joka kuudes työpaikka ja
18830: Päijät-Häme ja Lappi, missä hävisi joka neljäs työpaikka (kun verrataan vuosia
18831:  1994 tai 1995 vuoteen 1990). Työttömyys kasvoi rajusti Helsingissä ja muissa
18832: suurissa kaupungeissa. Kun kaupunkityöttömyyden kasvuun ei heti kyetty riit-
18833: tävässä määrin puuttumaan esimerkiksi työvoimapoliittisin toimin, työttömiksi
18834: jääneiden henkilöiden työttömyys pitkittyi ja muuttui entistä ongelmallisemmaksi
18835: pitkäaikaistyöttömyydeksi.
18836: 
18837: 
18838: 
18839: Kaupunkityöttömyys
18840: 
18841: Kaupunkityöttömyyden kasvun taustalla on rakentamisen ja yksityisten palve-
18842: lujen työpaikkojen maan keskimäärää suuremmat menetykset. Kaupunki-
18843: seuduittain tarkastellen voimakkaimmat menetykset kohdistuivat keskuskuntaan.
18844: Suomeen ovat tulleet urbaanit ongelmat. Kaupungeissa työttömyys kohdistuu
18845: usein tietyille asuinalueille aiheuttaen kaupungin sosiaalisen rakenteen segre-
18846: goitumista, minkä kerrannaisvaikutukset saattavat olla huolestuttavia.
18847: 
18848: Tuoreimmat kunnittaiset työpaikkatiedot ovat vuoden 1995lopulta. Näiden tie-
18849: tojen mukaan Helsingin, Espoon ja Vantaan osuus maan työpaikoista on säily-
18850: nyt vuodesta 1990 vuoteen 1995 samana, melkeinjoka neljäs työpaikka on näissä
18851: kaupungeissa. Kaupunkien osuus työttömistä työnhakijoista ja pitkäaikais-
18852: työttömistä on kasvanut. Samanlainen kehitys on tarkasteltaessa kaikkia yli
18853: 3 5 000 asukkaan kaupunkeja.
18854: 70
18855: 
18856:      Taulu 2.1.3 Suurimpien kaupunkien osuus työpaikoista ja
18857:                  työttömistä
18858: 
18859:                             Työpaikkoja           Työttömiä                Muutos
18860:                                                   työnhakijoita          työpaikat työttömät
18861:                             1990       1995          1990           1995 1990-95 1990-95
18862:      Helsinki, Espoo
18863:      ja Vantaa              527 000    422 000      5 000         75 000 -105 000 +70 000
18864: 
18865:      - osuus koko maasta       23%        22%        5%             16%
18866: 
18867:      yli 35 000 asuk-
18868:      kaan kaupungit
18869:      (yht. 19 kp1)       1147 000      916 000     36 000         201 000 -231 000 +165 000
18870:      - osuus koko maasta    49%          48%        35%             43%
18871: 
18872:      Kokomaa               2 332 000   1893 000   103 000         466 000 -439 000 +363 000
18873: 
18874: 
18875: 
18876: 
18877:      Lähteet: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 1990-94
18878:               Työministeriö, Työttömät työnhakijat keskim. vuodessa 1990-95
18879: 
18880: 
18881:      Suomen kaupunkiseutujen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla on erilai-
18882:      nen. Kaupunkien kehittämistyöryhmän selvitysten mukaan (Pikkarainen, 1996)
18883:      parhaiten ovat bruttoaluetuotteella mitaten pärjänneet ne kaupunkiseudut, jot-
18884:      ka kuuluvat tele-, metsä-, energia- ja perusmetalliklusteriin: Raahen, Salon,
18885:      Jämsän, Kemin, Vaasan, Äänekosken, Porvoon ja Pietarsaaren seudut. Kaikki
18886:      vientiin suuntautuneet seudut eivät ole kuitenkaan pärjänneet, eikä mikään
18887:      kaupunkiseutu ole ollut kilpailukykyinen OECD:nmääritelmän mielessä. Niillä
18888:      ei ole ollut riittävästi sopeutumiskykyä rakennemuutoksissa niin, että ne olisivat
18889:      kyenneet turvaamaan alueensa väestölle työllisyyden, elintason ja hyvinvoinnin.
18890: 
18891:      Huolestuttavaa on monien suurten kaupunkiseutujen teollisuuden kilpailuky-
18892:      vyn (mitattuna ns. bruttokateprosentilla) heikkous. Hitaimmin kilpailukyky on
18893:      kasvanut kotimarkkinoiden varassa olevilla seuduilla Forssassa, Turussa, Ro-
18894:      vaniemellä, Lahdessa ja Kuopiossa. Tulevaisuuden näkymät katsotaan parhaim-
18895:      miksi suurissa, monipuolisissa, kansainvälistyneissä osaamiskeskuksissa. Hel-
18896:      singin seudulla on todettu monella tavalla myönteisen kehityksen käynnistyneen,
18897:      mutta merkittävään työttömyyden alentamiseen se ei vielä ole riittänyt.
18898:                                                                                           71
18899: 
18900: Taulu 2.1.4           Suurimpien kaupunkien työttömyys
18901: 
18902: Kunta                   Työttömät              Tyött.aste Pitkäaikais- Korkea-asteen
18903:                      syyskuu syyskuu           syyskuu työttömien koulutusta
18904:                        1995         1996         1996     OSUUS o/o    saaneiden osuus
18905: 
18906: Helsinki             47 262        44 348         18.2            37.2       8.9
18907: Tampere              19 028        18 537         22.4            32.1       5.8
18908: Turku                16 091        15 274         20.7            31.7       5.9
18909: Vantaa               14 248        12 606         16.2            32.6       4.3
18910: Espoo                13 086        11532          13.8            36.1       9.7
18911: Oulu                 11 002        10 266         22.0            31.4       5.4
18912: Lahti                10 998        10 717         24.1            36.7       1.9
18913: Pori                  8 951         8 647         24.8            35.9       1.8
18914: Kuopio                8 366         7 737         21.7            27.4       3.5
18915: Jyväskylä             8 304         7 996         24.1            32.9       5.0
18916: 
18917: 
18918: Lähde: zyöministeriö
18919: 
18920: 
18921: Aluetyypeittäin tarkasteltuna työttömyysaste on korkeinta erityyppisissä kau-
18922: punkikeskuksissa. Selvästialhaisintase on kunnissa, joissa työvoima käy paljol-
18923: ti töissä noissa keskuksissa. Pitkäaaikaistyöttömien osuus on maaseutukunnis-
18924: sa selvästi alempi kuin kaupunkikunnissa.
18925: 
18926: 
18927: 
18928: Taulu 2.1.5           Työttömyys erityyppisissä kunnissa
18929:                         Tyött. työnhakijoiden määrä                  Pitkäaik.
18930: Kuntatyyppi             syyskuus yyskuu syyskuu Työttömyysaste (%)   tyött.%
18931:                             1994      1995      1996 1994 1995   1996 1996
18932: 
18933: suuret keskukset         186 747     179 684    171 668    21,0      20,2   19,3   33,2
18934: teollisuuskeskukset       55 720      51947      49 399    20,1      18,7   17,8   30,8
18935: esikaupunkikunnat         70 442      65 608     59 027    16,4      15,2   13,7   33,0
18936: maaseutukeskukset         53 082      51 363     49 603    20,2      19,5   18,9   24,6
18937: maas. teoll.kunnat        24 591      23 259     21 796    18,4      17,4   16,3   29,2
18938: maas. pendelikunnat       25 927      24 412     22 827    16,2      15,3   14,3   28,6
18939: alkutuotantokunnat        56 549      55 788     52 367    18,0      17,8   16,7   27,1
18940: 
18941: 
18942: Kokomaa                  473 058     452 061    426 687    19,2      18,3   17,3   30,6
18943: 
18944: Lähde: zyöministeriö
18945: 72
18946: 
18947: 
18948:      2.2       Työttömyys maakunnittain
18949:      Koko maan työttömyysaste oli vuonna 1995 Tilastokeskuksen työvoima-
18950:      tutkimuksen mukaan 17,2 %ja työministeriön työnvälitystilaston mukaan 18,7
18951:      %. Vuonna 1996 vastaavat luvut olivat 16,3 % ja 17,8 %. Työttömyysasteet
18952:      ovat jatkuvasti olleet korkeimmat Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
18953:      Matalimmat ne ovat olleet Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Vaasan ran-
18954:      nikkoseudulla ja Ahvenanmaalla.
18955: 
18956: 
18957: 
18958:      Taulu 2.2.1 Työttömyys maakunnittain 1993-96 (keskim.
18959:                  vuodessa)
18960:      Maakunta            Työttömät                        Työttömyysaste, %
18961:                          1993    1994     1995    1996    1993    1994   1995    1996
18962: 
18963:      Uusimaa             95900   102700   92400   88100   14,0    14,9   13,1    12,4
18964:      Varsinais-Suomi     35700   36400    33100   28100   17,1    17,2   15,6    13,3
18965:      Ahvenanmaa            300     400      600     600    2,7     3,1    4,8     5,2
18966:      Satakunta           23600   24100    23100   21000   19,6    19,9   19,3    17,8
18967:      Häme                14600   14800    13000   12900   17,9    18,4   16,4    16,1
18968:      Pirkanmaa           42000   40800    39700   39100   19,6    19,0   18,3    18,1
18969:      Päijät-Häme         20800   19300    17900   17000   23,1    22,2   20,5    19,7
18970:      Kymenlaakso         17900   18700    16500   15500   19,2    20,3   18,0    17,5
18971:      Etelä-Karjala       12700   13500    12400   11700   18,8    20,3   18,6    17,0
18972:      Etelä-Savo          16200   15800    15600   14600   19,8    19,6   19,4    18,4
18973:      Pohjois-Savo        24300   23500    24200   23400   20,5    20,2   20,4    19,9
18974:      Pohjois-Karjala     18100   17500    17400   15200   22,7    22,1   21,9    19,4
18975:      Keski-Suomi         23100   25800    25600   26300   19,1    21,4   21,1    21,4
18976:      Etelä-Pohjanmaa     16700   16900    16100   15200   17,7    17,9   17,0    16,3
18977:      Vaasan rannikkos.   10500   11800    11500   10300   12,9    14,7   14,6    12,8
18978:      Keski-Pohjanmaa      5400    6100     6000    5500   16,1    18,4   17,7    16,2
18979:      Pohjois-Pohjanmaa   33400   33500    31500   30100   20,6    20,8   19,1    18,1
18980:      Kainuu               9200   10000    10500   10500   22,3    23,3   24,3    24,8
18981:      Lappi               23500   24200    22800   22300   24,2    25,0   24,3    24,2
18982: 
18983:      Kokomaa             443800 455800 429600 407600 17,9         18,4    17,2   16,3
18984: 
18985: 
18986:      Lähde:·      Tilastokeskus, JYövoimatutkimus
18987:                                                                                       73
18988: 
18989: Työttömien työnhakijoiden määrä on vuoden 1996 tammi - kesäkuussa ollut
18990: viimevuotista alempi muissa maakunnissa paitsi Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-
18991: Karjalassa. Suhteellisesti eniten työttömien työnhakijoiden määrä on vähenty-
18992: nyt Uudellamaalla, Vaasan rannikkoseudulla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaak-
18993: sossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. EU:n rakennerahasto-ohjelmien
18994: tavoitealueilla 2 ja 5b työttömyys on vähentynyt 1995 ja 1996 alkupuoliskolla,
18995: mutta tavoitealueella 6 se on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla.
18996: 
18997: 
18998: 
18999: Taulu 2.2.2 Työttömät työnhakijat ja työttömyysasteet maa-
19000:               kunnittain 1993-96 (keskim. vuodessa)
19001:                   Työttömät                                    Työttömyysaste, %
19002: Maakunta            1993    1994       1995     1996    1993   1994   1995     1996
19003: 
19004: Uusimaa           110119    115467 109705 103083        16,1   16,8   15,6     14,4
19005: Varsinais-Suomi    39383     39232 35344 33103          18,9   18,5   16,7     15,6
19006: Ahvenanmaa          828        962     822   676         7,5    7,5    6,6      5,7
19007: Satakunta          24866     25447 23635 22889          20,7   21,0   19,7     19,4
19008: Häme               15498     15623 14648 14331          19,0   19,4   18,5     17,9
19009: Pirkanmaa          44654     44317 41117 40226          20,8   20,6   19,0     18,6
19010: Päijät- Häme       20673     21485 19554 19013          23,0   24,7   22,4     21,9
19011: Kymenlaakso        18378     18797 17706 16914          19,7   20,4   19,3     19,1
19012: Etelä Karjala      14223     14674 13786 13478          21,1   22,1   20,7     19,6
19013: Etelä-Savo         17636     18514 17520 16844          21,6   23,0   21,8     21,3
19014: Pohjois-Savo       24732     25183 24626 23785          20,9   21,6   20,8     20,3
19015: Pohjois-Karjala    17596     18791 18696 18831          22,1   23,7   23,5     24,0
19016: Keski-Suomi        26850     28094 26449 25142          22,2   23,3   21,8     20,4
19017: Etelä-Pohjanmaa    18098     18184 16945 15687          19,2   19,3   17,9     16,7
19018: Vaasan rannikkos. 12957      12948 11802 11284          15,9   16,1   15,0     13,9
19019: Keski-Pohjanmaa     6647      6778   6319   5972        19,8   20,4   18,6     17,5
19020: Pohjois-Pohjanmaa 33982      34624 32812 31882          21,0   21,5   19,9     19,2
19021: Kainuu             10953     10538 10477 10836          26,5   24,6   24,2     25,5
19022: Lappi              23985     24514 24026 23985          24,7   25,3   25,6     26,0
19023: 
19024: Kokomaa           482054    494173 465989 447963        19,4   19,9   18,7     17,9
19025: 
19026: Tavoitealue
19027: Muutalueet        215590    223482 210288 196560        17,8   18,4   17,2     16,2
19028: 2-tavoitealue      85207     87859 81350 77186          22,2   22,9   21,0     20,2
19029: 5-tavoitealue      92484     92226 86004 82822          18,5   18,5   17,1     16,5
19030: 6-tavoitealue      88775     90606 88347 87495          23,1   23,7   22,9     23,0
19031: 
19032: Lähde: Työministeriö, työttömät työnhakijat
19033:        Tilastokeskus, työvoimatutkimus, työvoimaluvut
19034: 74
19035: 
19036:      Työttömyyden alueellisessa rakenteessa näkyy suurten kaupunkien korkea
19037:      pitkäaikaistyöttömyys. Eniten pitkäaikaistyöttömyyttä on Uudellamaalla, Päi-
19038:      jät-Hämeessä, Keski-Suomessa, Hämeessä, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Ete-
19039:      lä-Karjalassa. Tämä heijastuu selkeästi myös tavoite 2 -alueen pitkäaikaistyöttö-
19040:      mien osuutena, jossa kolmasosa työttömistä on ollut työttömänä jo pitkään.
19041: 
19042:      Tukityöllistäminen ja työvoimakoulutus kohdistuu huhtikuun 1996 tilastojen
19043:      mukaan selvästi tasaisemmin eri puolille maata kuin aikaisemmin. Aktiivinen
19044:      työvoimapolitiikka kohdistuu voimakkaimmin Itä- ja Pohjois-Suomeen, mutta
19045:      erot eivät ole enää niin suuret kuin vielä pari vuotta sitten.
19046: 
19047:      Taulu 2.2.3        Nuoret (alle 25-v.) työttömät, pitk.äaikaistyöt-
19048:                         tömät, naiset sekä tukityöllistettynä ja koulutuk-
19049:                         sessa olevien osuudet**), huhtikuu 1996
19050:                        Nuoret            Pitkäaikais- Naiset          Thkityöllistetyt ja
19051:                        alle 25 v.        työttömät                   koulutuksessa**)%
19052:                                     0
19053:                                      /o*          0/o*                0
19054:                                                                        /o* yht. työllist.koulut.
19055:      Uusimaa           14 572       14,3 36 553 35,8 43 842          42,9 17,0        9,0   8,0
19056:      Varsinais-Suomi    4 951       15,4 9 429 29,3 14 941           46,4 23,3       10,8  12,5
19057:      Satakunta          3 066       13,6 7 165 31,8 10 888           48,3 20,5       12,6   7,9
19058:      Häme               2111        14,8 4 694 33,0 6 268            44,0 18,8       11,4   7,4
19059:      Pirkanmaa          5 435       13,6 12 569 31,5 19 199          48,0 20,1       12,6   7,5
19060:      Päijät-Häme        2 723       14,4 6 889 36,4 8 789            46,4 18,7       11,7   7,0
19061:      Kymenlaakso        2 680       15,9 5 125 30,3 8 142            48,2 20,2       12,2   8,0
19062:      Etelä-Karjala      2 031       15,1 4 309 32,1 6 198            46,2 19,8       12,7   7,2
19063:      Etelä-Savo         2 386       14,0 5 226 30,6 7 112            41,7 20,1       13,2   6,9
19064:      Pohjois-Savo       3 501       14,8 6198 26,1 9 775             41,2 20,3       12,4   7,9
19065:      Pohjois-Karjala    2 492       13,4 4 939 26,5 7 842            42,1 21,9       13,6   8,2
19066:      Keski-Suomi        3 845       15,7 8 261 33,6 10 564           43,0 22,4       13,2   9,3
19067:      Etelä-Pohjanmaa    2 451       15,5 4 107 25,9 7 497            47,3 20,0       11,6   8,4
19068:      Vaasan rannikkos. 1997         17,8 3 191 28,5 5 378            48,0 20,1       11,5   8,7
19069:      Keski-Pohjanmaa    1 040       17,6    1 737   29,3  2 791      47,1   20,6   11,2     9,5
19070:      Pohj-Pohjanmaa     5 838       18,6    8 127   25,9 13 142      41,8   21,3   13,3     8,0
19071:      Kainuu             1 458       13,6    2 059   19,2  4237       39,6   26,0   16,3     9,7
19072:      Lappi              3 542       14,7    5 334   22,2 10 056      41,8   25,4   15,8     9,6
19073:      Ahvenanmaa           120       19,4       70   11,3    266      43,0   26,5   21,3     5,2
19074:      Kokomaa           66239        14,9 135 98230,6       196 927   44,3   20,4    11,9    8,4
19075:      Tavoitealue
19076:      Muut alueet       30 008       15,3   64 996   33,1    87 532   44,5   19,1    10,7    8,5
19077:      Tavoite 2         11 958       15,5   25 800   33,4    36 517   47,3   20,4    12,3    8,0
19078:      Tavoite 5b        11811        14,3   23 489   28,4    37 086   44,8   20,0    11,9    8,1
19079:      Tavoite 6         12 462       14,2   21 697   24,8    35 792   40,9   23,3    14,4    8,9
19080: 
19081:      *) osuus alueen työttömistä työnhakijoista
19082:      **) osuudet on laskettu työttömien työnhakijoiden, tukityöllistettyjen ja koulu-
19083:         tuksessa olevien yhteismäärästä.
19084:      Lähde: Työministeriö
19085:                                                                                    75
19086: 
19087: Työministeriön vuoden 1996 keskimääräisten lukujen mukaan työttömien mää-
19088: rä oli koko maassa noin 19 000 alempi kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys-
19089: aste oli 17,9 %. Työttömien määrä on lisääntynyt erityisesti Kainuussa ja osit-
19090: tain Lapissa, mutta myös muiden maakuntien reuna-alueilla.
19091: 
19092: 
19093: 
19094: Kartta 2.2.1       Työttömyyden muutos kunnittain,
19095:                    syyskuu 1995 -syyskuu 1996
19096: 
19097: 
19098: 
19099: 
19100:  111 Lisääntynyt
19101:  ~ Vähentynyt hieman
19102:  D Vähentynyt
19103: 
19104: 
19105: 
19106: 
19107:                                                             Lähde: Työministeriö
19108:                                                            SMIAO/MH/4.11.1996
19109: 76
19110: 
19111:      3     TUOTANTO JA TYÖLLINEN TYÖVOIMA
19112:      3.1 Tuotannon ja työllisen työvoiman kehitys
19113:          koko maassa
19114:      Vuosien 1991-93 taloudellisen taantuman jälkeen tuotanto alkoi kasvaa teolli-
19115:      suusmaissa ja on ollut 2-3 % vuosina 1994-95. Suomessa, jossa tuotanto laski
19116:      laman aikana lähes 12%, oli tuotannon kasvu yli 4% vuosina 1994-95. Valtiova-
19117:      rainministeriön ennusteiden mukaan BKT kasvoi vuonna 1996 noin 3,5% ja kas-
19118:      vaa vuonna 1997 4,6% sekä vuosina 1998-2001 2,8- 3,8 %.
19119: 
19120:      Keskeisenä nousun moottorina on Suomessa kuten muuallakin Länsi-Euroopas-
19121:      sa ollut viennin kasvu. Nousun merkit alkoivat näkyä jo vuoden 1992 lopulla
19122:      Suomen teollisuudessa, jonka tuotanto kasvoi vuonna 1994 peräti 12 %. Voi-
19123:      makkaimmin kasvoivat metalli- ja paperiteollisuus. Vuonna 1995 teollisuuden
19124:      kasvu on hidastunut ja oli noin 8%. Myös teollisuuteen liittyvät palvelusektorit
19125:      ovat kasvattaneet tuotantoaan. Hitainta kasvu on ollut kotimarkkinasektoreilla -
19126:      erityisesti rakennusalalla on ollut vaikeuksia päästä kasvu-uralle. Julkisen sekto-
19127:      rin kehitystä ehkäisee valtion talouden velkaongelmat
19128: 
19129:      Taulu 3.1.1 BKT:n muutos ja jakauma toimiaJoittain 1990-95
19130: 
19131:                       Muutos, 1990=100         Jakauma, %
19132:      Toimiala         1991 1992 1993 1994 1995 1990 1991 1992 1993 1994 1995
19133: 
19134:      yritystoiminta 91,1 88,0 88,6 94,1 98,4          79,6   77,9   77,7   78,5   79,6 80,1
19135:      maatalous        94,1 82,2 86,5 86,5 78,8         3,4    3,4    3,1    3,3    3,1 2,7
19136:      metsätalous      82,1 92,8 96,5 111,4 113,3       2,9    2,6    3,0    3,1    3,4 3,4
19137:      teollisuus       90,3 91,8 96,6 108,0 116,9      26,0   25,3   26,5   28,0   29,9 31,1
19138:      rakentaminen 88,4 75,2 64,4 63,1 65,0             9,7    9,2    8,1    7,0    6,5 6,4
19139:      kauppa           86,8 75,8 71,5 75,3 77,9        10,9   10,2    9,2    8,7    8,7 8,7
19140:      majoitus ym.     92,1 85,2 81,1 84,7 85,4         2,0    2,0    1,9    1,8    1,8 1,8
19141:      liikenne         96,3  95,8 98,9 103,2 107,7      8,1    8,4    8,6    8,9    8,9 8,9
19142:      rahoitus ym.     97,0  80,2  85,3 80,7 80,1       4,5    4,7    4,0    4,3    3,8 3,7
19143:      kiinteistöt ym. 102,7 107,6 111,0 113,1 114,6     8,2    9,1    9,8   10,2    9,9 9,6
19144:      yrityspalvelut   85,5 76,4 80,1 87,7 93,6         4,7    4,4    4,0    4,2    4,4 4,5
19145:      julk. toiminta 101,2 99,0 94,5 94,3 95,4         18,3   19,9   20,1   19,3   18,4 17,9
19146: 
19147:      muu toiminta    97,3   97,7 97,7     96,0 98,4   2,0   2,1   2,2   2,2   2,1 2,1
19148:      BKT             93,1   90,2 89,8     94,2 97,8 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
19149: 
19150:      Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
19151:                                                                                       77
19152: 
19153: Työllisen työvoiman (työpaikat) määrän pudotus vuosina 1990-93 on ollut lä-
19154: hes kaksi kertaa rajumpaa kuin tuotannon lasku. Kolmessa vuodessa menetet-
19155: tiin 450 000 työpaikkaa. Lamanjälkeen työpaikkojen määrä on kasvanut hyvin
19156: hitaasti ja vain muutamilla toimialoilla kuten teollisuudessa ja yrityspalveluissa.
19157: Vuonna 1996 odotetaan työpaikkojen määrän kasvavan myös kotimarkkina-
19158: sektorilla, erityisesti kaupan alalla.
19159: 
19160: 
19161: Kuva 3.1.2        Tuotannon ja työllisen työvoiman muutos
19162:                   toimiaJoittain 1990-95, 1990=100
19163: 
19164: 
19165:   120
19166: 
19167:   100
19168: 
19169:    80
19170:                                                                         •tuotanto
19171:    60
19172:                                                                         otyöpaikat
19173:    40
19174: 
19175:    20
19176: 
19177:     0
19178:           yhteensa        teollisuus     yksit.palv.     julk.palv.
19179: 
19180: 
19181: 
19182: 
19183: Lähde: Tilastokeskus, JYövoimatiedustelu
19184: 
19185: 
19186: 3.2 Tuotannon kehitys maakunnittain
19187: 
19188: Alueittain tarkasteltuna tuotanto kääntyi nopeimmin kasvuun maakunnis-
19189: sa, joissa sijaitsee vientiteollisuuden suuria tuotantolaitoksia. Vuonna 1993
19190: tuotanto kasvoi eniten Kymenlaakson, Vaasan rannikkoseudun ja Lapin maa-
19191: kunnissa. Hienoista kasvua oli myös Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Sata-
19192: kunnassa ja Keski-Pohjanmaalla. Vuonna 1994 kasvu-uralle pääsivät kaik-
19193: ki maakunnat Vaasan rannikkoseutu ylitti lamaa edeltävän tuotannon ta-
19194: son ensimmäisenä vuonna 1994.
19195: 78
19196: 
19197:      Työpaikkakehitys ei laman jälkeen ole jaksanut seurata tuotannon kehitys-
19198:      uraa millään alueella. Kaikissa maakunnissa työpaikkojen määrä oli vielä
19199:      vuonna 1995 noin 15-20% vuoden 1990 tason alapuolella. Vuosina 1993-
19200:      95 on työpaikkojen määrä lisääntynyt eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Uudel-
19201:      lamaalla ja Varsinais-Suomessa.
19202: 
19203:      Taulu 3.2.1 Tuotannon ja työpaikkojen määrän muutos maa-
19204:                  kunnittain 1990-95
19205:                       BKT, kiintein hinnoin (1990)   Työpaikat, 1990 = 100
19206:      Maakunta         1990 1991 1992 1993 1994 1995e 1991 1992 1993 1994 1995e
19207:      Uusimaa           100     94    91     91     97     99     93        87   79   81   82
19208:      Varsinais-Suomi 100       92    93     91     95    100     93        87   80   83   85
19209:      Ahvenanmaa        100     93    96     91     95     95     98        99   94   92   92
19210:      Satakunta         100     93    90     89     94     94     92        85   79   81   81
19211:      Häme              100     89    87     83     87     90     94        86   80   82   82
19212:      Pirkanmaa         100     94    90     88     92     93     91        85   79   82   84
19213:      Päijät-Häme       100     91    88     87     91     93     91        84   76   78   79
19214:      Kymenlaakso       100     92    90     92     95    100     94        87   81   82   83
19215:      Etelä-Karjala     100     95    92     93     93    104     92        85   80   79   80
19216:      Etelä-Savo        100     92    91     88     89     90     93        87   80   80   80
19217:      Pohjois-Savo      100     93    88     86     91     96     93        86   79   80   81
19218:      Pohjois-Karjala   100     93    91     89     93     97     94        87   81   80   80
19219:      Keski-Suomi '*    100     92    87     87     89     95     94        87   80   81   82
19220:      Etelä-Pohjanmaa 100       92    87     85     89     90     93        86   80   81   82
19221:      Vaasan rannikkos. 100     93    94     97    105    110     94        88   82   84   85
19222:      Keski-Pohjanmaa 100       93    88     90     89     86     93        88   82   84   85
19223:      Pohj.-Pohjanmaa 100       92    91     93     98    104     94        87   81   83   87
19224:      Kainuu            100     93    90     88     92     92     93        84   78   79   78
19225:      Lappi             100     94    91     93     95    103     93        84   77   77   77
19226:      Kokomaa            100    93    90     90    94      98     93        86   80   81   82
19227:      EU-tavoitealue
19228:      Muutalueet         100    94    91     91     96    100     93        87   79   81   83
19229:      2-tavoitealue      100    93    90     89     92     97     92        85   78   80   81
19230:      5b-tavoitealue     100    92    90     89     93     97     94        87   82   83   83
19231:      6-tavoitealue      100    93    90     89     92     96     93        86   79   80   80
19232:      Maakuntaliitto
19233:      Uusimaa            100    95    90     91     96            93        87   79   81   82
19234:      Itä-Uusimaa        100    93    94     94    104            94        88   83   83   83
19235:      Päijät-Häme        100    92    88     87     91            91        84   76   78   79
19236: 
19237:      *) Vuoden 1995 tiedot ovat ennakkotietoja.
19238:      Lähde: Tilastokeskus; Kansantalouden tilinpito, Työssäkäyntitilasto
19239:                                                                                      79
19240: 
19241: Ostovoimapariteetilla korjattu bruttokansantuote asukasta kohden ylitti Suo-
19242: messa vuonna 1990 EU-maiden keskiarvon (EU15=100) 10 prosenttiyksik-
19243: köä, mutta oli vuonna 1992 jo 13 % sen alapuolella. Tämä kuvaa laman voi-
19244: makkuutta Suomessa verrattuna moniin muihin Länsi-Euroopan maihin.
19245: 
19246: 
19247: Taulu 3.2.2 Bruttokansantuote asukasta kohden maakunnit-
19248:             tain 1990 ja 1993-95 sekä indeksi EU 15 =100,
19249:             1990-95
19250:                  BKT/Asukas (mk)                    EU15=100 *)
19251: Maakunta            1990     1993     1994   1995e 1990 1991 1992 1993 1994 1995e
19252: 
19253: Uusimaa           117 176 109 761 115 259 120 355    142   134    113   118   117   117
19254: Varsinais-Suomi     90 894 84 192 86 950 94144       110   102     90    91    87    91
19255: Ahvenanmaa        120 532 116 906 122 510 127 307    148   140    124   128   127   125
19256: Satakunta           82 863 78 693 83 156 88 611      100    94     81    85    87    86
19257: Häme                86 610 74 222 78 787 85003       105    93     80    80    81    82
19258: Pirkanmaa           83 475 76 909 80 535 85 683      101    94     81    84    84    83
19259: Päijät-Häme         85 579 77134 82 097 86133        104    94     81    84    84    84
19260: Kymenlaakso         85 003 82 513 87108 98 435       103    92     81    89    91    95
19261: Ete1ä-Katjala       87 703 86 929 88851 103 418      107    97     86    94    89   100
19262: Etelä-Savo         70 618 63 128 65 396 69 742        86    79     68    68    68    68
19263: Pohjois-Savo        78 007 69 259 74 887 81463        95    88     74    75    76    79
19264: Pohjois-Katjala     71317 64 791 69 259 76 082        86    81     69    70    72    74
19265: Keski-Suomi         85 212 75 234 78 021 85 808      104    93     78    81    80    83
19266: Etelä-Pohjanmaa     72 258 63 514 66 971 71377        88    81     68    69    69    69
19267: Vaasan rannikkos. 85 218 84 974 91 319 100 490       103    95     84    92    94    97
19268: Keski-Pohjanmaa 74 764 69 857 69 859 70 509           91    84     72    76    73    68
19269: Pohj. -Pohjanmaa    77 933 72 411 75 949 85 146       95    87     75    79    80    82
19270: Kainuu               71630 65 295 68 842 71909        87    81     69    71    72    70
19271: Lappi               80 369 77 651 80 427 91 988       98    92     79    84    83    89
19272: Kokomaa            90 676 84 321 88 577 95202        110   102     87    91    91    92
19273: EU-tavoitealue
19274: Muutalueet        107 912 100 662 105 470 112 338    131   122    104   108   108   109
19275: Tavoite 2          89 286 83 827 87107 94 916        109   100     85    91    90    92
19276: Tavoite 5b         70 646 64 316 68 515 74 924        86    79     67    69    71    73
19277: Tavoite 6          71 209 65 283 68 391 74 543        87    81     69    71    71    72
19278: Maakuntaliitto
19279: Uusimaa          119 735 112 213 117 376             144   137    115   121   121
19280: Itä-Uusimaa       93 117 86 414 97 058               131   109     89    93    90
19281: Päijät-Häme       83 617 75 304 79 904               102    92     80    83    83
19282: *) Ostovoimapariteetti1uvut, Eurostat 1996
19283: Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
19284: 80
19285: 
19286:      Seutukunnista kasvattivat eniten tuotantoaan vuonna 1993 Kemin, Salon, Jämsän,
19287:      Imatran ja Mäntän seutukunnat, jotka ovat kaikki suuria metsä- ja metalliteolli-
19288:      suuden keskuksia. Vuosina 1994-95 menestyivät edellisten lisäksi Vammalan,
19289:      Kouvolan, Äänekosken, Närpiönja Kemijärven seutukunnat Heikoimmin ovat
19290:      päässeet vauhtiin maatalousalueet kuten Alavuden, Juvan ja Kaustisen seutu-
19291:      kunnat sekä kotimarkkinoille suuntautuneet seutukunnat kuten Forssa.
19292: 
19293: 
19294:      Kartta 3.2.1      Bruttokansantuote asukasta kohden 1994 ja
19295:                        BKT:n muutos seutukunnittain 1992-94,
19296:                        1992=100
19297: 
19298: 
19299: 
19300: 
19301:      • Yli 90 000 mk                         111 Yli 102
19302:      111 70 000-90 000 mk                    ~ 98- 102
19303:      EI! 50 000 - 69 999 mk                 []] 90- 97
19304:      0 Alle 50 000 mk                       0 Alle 90
19305:                                                                   Liihde: Tilastokeskus
19306:                                                                  SMIAO!MH/l.Jl.l996
19307:                                                                                      81
19308: 
19309: Tilastokeskus on laskenut alueellisten bkt-lukujen pohjalta alueiden arvon-
19310: lisäyksen niiden teknologia-asteen mukaan. Maakunnista teollisuuden huippu-
19311: teknologian osuus tuotannosta vuonna 1994 oli korkeinta Varsinais-Suomes-
19312: sa. Vastaavasti korkean teknologian palvelujen osuus oli suurin Uudellamaal-
19313: la, 4,9 %.
19314: 
19315: 
19316: 
19317: Kuvio 3.2.1 Teollisuuden huipputeknologian ja korkean
19318:             teknologian palvelujen osuus tuotannosta 1994
19319:             maakunnittain
19320: 
19321:          Koko maa
19322:               Lappi
19323:             Kainuu
19324: Pohjois -Pohjanmaa
19325:   Keski-Pohjanmaa
19326:  Vaasan rannikkos.
19327:    Etelä-Pohjanmaa
19328:       Keski-Suomi
19329:     Pohjois-Karja Ia    ·~~4'J:m
19330:       Pohjois-Savo
19331:         Etelä-Savo
19332:       Etelä-Karjala
19333:      Kymenlaakso
19334:        Päijät-Häme
19335:          Pirkanmaa
19336:               Häme
19337:          Satakunta
19338:       Ahvenanmaa
19339:    Varsinais-Suomi
19340:            Uusimaa
19341: 
19342:                        0,0    2 ,0        4,0        6,0         8,0        1 0 ,0
19343:                                                 %
19344: 
19345: 
19346: Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
19347: 
19348: 
19349: Seutukunnittain erot ovat selvästi suuremmat ja varsinaisia huipputeknologian
19350: alueita ovat Salon seutukunta ja Oulun seutukunta. Salon alueella on teollisuu-
19351: den huipputeknologian osuus tuotannosta peräti 31% ja Oulun alueella 11 %.
19352: 82
19353: 
19354:      3.3      Maa- ja metsätalous
19355:      Suomessa ED-jäsenyyden vaikutus maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiin
19356:      on herättänyt vilkasta keskustelua. Epävarmuustekijöitä on paljon alkaen EU :n
19357:      mahdollisen laajentumisen vaikutuksesta yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP).
19358:      Tällä hetkellä siirtymäkauden järjestelyillä on turvattu maanviljelijöiden elinta-
19359:      so. Vielä on epävarmaa, mitä tulee siirtymäkauden jälkeen. Joka tapauksessa
19360:      Suomessa on luonnonolosuhteista johtuen mahdotonta päästä samoihin tuotanto-
19361:      määriin samoilla tuotantopanoksilla kuin muualla EU:ssa.
19362: 
19363:      Alueellisesti Suomessa on maatalouden kehityssuuntana ollut jo pidemmän ai-
19364:      kaan peltoviljelyn siirtyminen Etelä-Suomeen ja Pohjanmaalle. Lisäksi tilako-
19365:      ko on jatkuvasti suurentunut ja pienet tilat ovat lopettaneet toimintansa. Maa-
19366:      seudun elinkeinorakenne on nykyisin muutakin kuin maataloutta. Maatalous
19367:      muodostaa silti useilla seuduilla tukijalan, jonka kehityksestä muut elinkeinot
19368:      ovat riippuvaisia.
19369: 
19370:      Koko maassa maatalouden osuus työvoimasta on noin seitsemän prosenttia.
19371:      1990-luvun alussa osuus oli pari prosenttiyksikköä suurempi. Korkeimmillaan
19372:      maatalouden osuus työvoimasta on Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-
19373:      Pohjanmaan maakunnissa (noin 16 %). Pienin merkitys sillä on Uudellamaalla,
19374:      jossa sen osuus työvoimasta on vain prosentin luokkaa. Tosin Uudenmaan maa-
19375:      ja metsätalouden työvoiman lukumäärä on hivenen suurempi kuin esimerkiksi
19376:      Pohjois-Karjalan.
19377: 
19378:      Maa- ja metsätalous työllisti vuonna 1990 lähes 207 000 suomalaista. Heistä
19379:      oli 170 000 maatalouden ja 37 000 metsätalouden palveluksessa. Rakenne-
19380:      muutos ja lama koskettivat rajusti maa- ja metsätaloutta 90-luvun alussa. Vuonna
19381:      1995 ala työllisti enää noin 159 000 työntekijää. Maatalouden osuus oli 132
19382:      000 ja metsätalouden runsaat 27 000. Kun työllisten määrä putosi koko kan-
19383:      santaloudessa 16 %, oli pudotus maa- ja metsätaloudessa 23 %. Maatalous
19384:      työllistää nyt 47 000 ihmistä vähemmän kuin vuonna 1990. Suhteellisesti suu-
19385:      rinta lasku on ollut Pohjois-Savon, Lapin ja Kainuun maakunnissa.
19386: 
19387:      Yhä jatkuva rakennemuutos vähentää maatalouden työpaikkoja myös laman
19388:      jälkeen. Vuosina 1994-95 lisääntyi koko kansantaloudessa työllisten määrä
19389:      48 000 hengellä. Maataloudessa vähennystä oli 10 500 henkeä.
19390:                                                                               83
19391: 
19392: Taulu 3.3.1 Maa- ja metsätalouden työllinen työvoima*
19393:             maakunnittain 1990-95, 1990=100
19394:                                             1)rölliset
19395:                             1990     1991    1992        1993   1994   1995
19396: 
19397: Uusimaa                      100       91      94          88     81     73
19398: Varsinais-Suomi              100       97      95          84     80     76
19399: Satakunta                    100       99      95          85     83     77
19400: Häme                         100       93      85          76     79     79
19401: Pirkanmaa                    100      103     103         101     94     88
19402: Päijät-Häme                  100       90      78          84     82     78
19403: K ymenlaak:so                100      103      86          68     78     71
19404: Etelä-Karjala                100       98     103          98     97    102
19405: Etelä-Savo                   100       84      83          72     76     78
19406: Pohjois-Savo                 100       95      79          71     68     64
19407: Pohjois-Karjala              100       97      91          79     82     78
19408: Keski-Suomi                  100       90      87          84     70     74
19409: Etelä-Pohjanmaa              100       99      96          89     81     79
19410: Vaasan rannikkoseutu         100       95      95          89     85     81
19411: Keski-Pohjanmaa              100       85     100         111    111     94
19412: Pohjois-Pohjanmaa            100       94      86          82     80     81
19413: Kainuu                       100      103      84          84     73     65
19414: Lappi                        100      100      89          87     83     64
19415: Ahvenanmaa                   100       79      79          86     93     86
19416: Koko maa
19417: Maa- ja metsät.              JOO       96      90         84      8J     77
19418: Maatalous                    JOO       98      92         86      84     78
19419: Metsätalous                  JOO       86      82         76      68     75
19420: Kaikki toimialat             100       95      88         83      82    84
19421: 
19422: *) Lukuihin sisältyy satunnaisvaihtelua.
19423: 
19424: Lähde: Tilastokeskus, Tj;övoimatutkimus
19425: 84
19426: 
19427: 
19428:      3.4 Teollisuus
19429:      Teollisuuden työpaikkojen määrä alkoi Suomessa vähentyä 1980-luvun puoli-
19430:      välissä huolimatta koko vuosikymmenen kestäneestä tuotannon kasvusta. La-
19431:      man merkit näkyivät ensimmäisenä teollisuudessa, jossa tuotanto supistui vuonna
19432:      1991 noin 10%. Herkimmin taantumaan reagoi vientiteollisuus lähinnä metsä-
19433:      ja metalliteollisuus, joka myös toipui lamasta nopeimmin. Tuotanto alkoi näillä
19434:      sektoreilla kasvaa jo vuoden 1992 lopulla. Erityisen voimakasta on kasvu ollut
19435:      sähköteknisiä tuotteita valmistavassa teollisuudessa, joka on yli kaksin-
19436:      kertaistanut tuotantonsa vuosina 1991-95. Sektorin kokonaistuotanto on jo
19437:      paperiteollisuuden luokkaa. Kotimarkkinoihin suuntautuneilla teollisuudenaloilla
19438:      tuotanto on alkanut kasvaa vuoden 1994 jälkeen.
19439: 
19440:      Teollisuuden työpaikkamäärä vähentyi vuosina 1990-93 laman myötä lähes 25%
19441:      eli 130 000 työpaikkaa. Vuosina 1995-96 työpaikat ovat hitaasti lisääntyneet
19442:      lähinnä metalliteollisuudessa, joka on tällä hetkellä veturin roolissa sekä tuo-
19443:      tannon että työpaikkojen kasvun osalta. Metsäteollisuudessa työpaikat ovat
19444:      edelleen vähentyneet ja tuotannon kasvun taittuminen vuosina 1995-96 ei lu-
19445:      paa työpaikkojen määrän kasvua lähi vuosina.
19446: 
19447:      Teollisuuden osuus työpaikkojen määrästä on pysynyt ennallaan 1990-luvulla,
19448:      mutta on yli 2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 1985.
19449: 
19450: 
19451:      Taulu 3.4.1 Teollisuuden tuotannon muutos 1990-95, 1996
19452: 
19453:                         1990=100                                     teollisuus=! 00
19454:                         1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996*)           1990     1995
19455: 
19456:      TEOLLISUUS          100    89    91    96    108   118   121     100,0    100,0
19457:      Elintarvike         100    98    99   103    103   104   110      11,8     10,4
19458:      Tekstiili           100    81    75    73     79    75    72       3,9      2,5
19459:      Puutavara           100    79    81    92    105   104   103       6,2      5,5
19460:      Paperi, Massa       100    94    95    99    108   112   106      20,9     19,8
19461:      Polttoaine          100   104   107   106    123   119   122       1,7      1,8
19462:      Kemikaalit          100    95    96    99    109   112   113       6,4      6,1
19463:      Kumi- ja muovi      100    87    88    95    104   109   110       3,1      2,9
19464:      Mineraali           100    85    74    69     74    77    78       4,9      3,2
19465:      Perusmetalli        100    90    91    95    105   114   122      10,5     10,1
19466:      Koneet ja 1aitt.    100    76    73    75     89   109   114      13,0     11,9
19467:      Sähkötekniset       100    90   113   143    187   236   265       9,5     19,0
19468:      Kulkuneuvot         100    90    94    82     94   105   110       4,9      4,3
19469:      Muu valmistus       100    88    82    80     87    89    90       3,4      2,6
19470: 
19471:       *) ETLA:n arvio, Suhdanne 3/1996
19472:      Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
19473:                                                                                      85
19474: 
19475: Taulu 3.4.2 Työpaikkojen kehitys teollisuudessa 1990-96
19476: 
19477:                    1990=100                                        teollisuus=1 00
19478:                     1990 1991 1992 1993      1994 1995 1996*)      1990      1995
19479: Teollisuus           100   90   82   76        77   82   84          100      100
19480: Kulutustavarat       100   89   77   69        64    65    66        19        15
19481: Puu- ja paperi      100     93    87    83     82    82    79        27        25
19482: Metallituotteet     100     89    80    75     80    95   103        35        43
19483: Muu teollisuus      100     91    82    77     75    75    74        19        17
19484: 
19485: 
19486: Lähde: Tilastokeskus, lj;övoimatutkimus
19487: 
19488: 
19489: 
19490: Alueellisesti teollisen tuotannon kehityksesä on ollut 1990-luvulla isoja eroja.
19491: Maakunnat, joissa sijaitsee teollisuuden suuria vientiyrityksiä, ovat olleet kehi-
19492: tyksen kärjessä. Lapissa, Kymenlaaksossa, Etelä-Kaijalassa ja Vaasan rannik-
19493: koseudulla vuoden 1990 teollisuustuotannon taso ylitettiin jo vuosina 1992-
19494: 93. Sähkö- ja elektroniikkatuotannon nopea kasvu näkyy erityisesti Varsinais-
19495: Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. On kuitenkin huomattava, että eri maa-
19496: kunnissa kasvu kohdistuu tietyille alueille kuten Lapissa Kemi-Tornion ja Poh-
19497: jois-Pohjanmaalla Oulun ja Raahen seutukuntiin.
19498: 
19499: Väli-ja Pohjois-Suomen toimialarakenteeltaan yksipuolisilla alueilla laman vai-
19500: kutus teollisuuteen on ollut suhteellisesti voimakkainta ja toipuminen on pääs-
19501: syt käyntiin vasta vuosina 1995-96.
19502: 
19503: Metalliteollisuuden tuotannon nopea kasvukaan ei ole kyennyt nostamaan teol-
19504: lisuuden työpaikkamääriä lähellekään vuoden 1990 tasoa missään maakunnas-
19505: sa. Parhainta on työpaikkakehitys ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suo-
19506: messa ja heikointa Etelä-Karjalassa ja Hämeessä. Metsäteollisuuden uusi
19507: taantuma 1995-96 on hidastanut työpaikkakasvua useissa maakunnissa.
19508: 86
19509: 
19510:      Taulu 3.4.3 Teollisuuden työpaikkojen kehitys maakunnittain,
19511:                  1990-95 *
19512:                                            1990=100                     Koko maa=100
19513:                            1990 1991         1992 1993    1994 1995      1990   1995
19514:      Uusimaa                 100      94       83    77     74   78       23,8   22,8
19515:      Varsinais-Suomi         100      91       84    79     83   86        9,7   10,1
19516:      Satakunta               100      89       78    75     76   81        6,7    6,6
19517:      Häme                    100      91       78    67     68   76        4,1    3,8
19518:      Pirkanmaa               100      88       78    76     81   88       10,8   11,6
19519:      Päijät-Häme             100      90       79    72     68   68        5,2    4,3
19520:      Kymenlaakso             100      88       85    85     86   88        4,2    4,5
19521:      Etelä-Karjala           100      86       81    75     66   73        3,5    3,1
19522:      Etelä-Savo              100      86       79    83     77   80        2,5    2,5
19523:      Pohjois-Savo            100      87       83    73     72   80        3,8    3,8
19524:      Pohjois-Katjala         100      87       75    65     71   83        2,4    2,4
19525:      Keski-Suomi             100      87       83    77     82   91        4,8    5,3
19526:      Etelä-Pohjanmaa         100      78       74    68     65   78        3,7    3,6
19527:      Vaasan rannikkos.       100     103       87    82     85   82        3,7    3,7
19528:      Keski-Pohjanmaa         100      94       78    65     68   81        1,2    1,2
19529:      Pohjois-Pohjanmaa       100      92       83    83     93   97        5,5    6,5
19530:      Kainuu                  100      90       78    63     73   90        1,2    1,3
19531:      Lappi                   100      93       93    77     72   74        2,7    2,5
19532:      Ahvenanmaa              100     108      117   108    108  108        0,2    0,3
19533:      Kokomaa                 100      90       82    76     77   82      100,0 100,0
19534:      *) Lukuihin sisältyy satunnaisvaihtelua.
19535:      Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
19536: 
19537:      Taulu 3.4.4        Teollisuuden tuotannon kehitys maakunnittain
19538:                         1990-95
19539:                                           1990=100                     Koko maa=100
19540:                          1990 1991     1992 1993 1994 1995e              1990     1994
19541:      Uusimaa               100    94     90        95     108    113      24,8    24,8
19542:      Varsinais-Suomi       100    89    101        99     110    124      10,1     10,3
19543:      Satakunta             100    94     95      101      107    103       6,2      6,2
19544:      Häme                  100    85     85       77       89     96       3,8      3,2
19545:      Pirkanmaa             100    95     95        97     103    102       9,6      9,2
19546:      Päijät-Häme           100    87     85        87      95     95       4,7      4,1
19547:      Kymenlaakso          100     91     93      100      106   120        4,8      4,8
19548:      Etelä-Karjala        100     93     95      109      105   132        4,0      3,9
19549:      Etelä-Savo            100    80     81        87      89     91       1,9      1,6
19550:      Pohjois-Savo         100     89     87        86     104 120          4,0      3,8
19551:      Pohjois-Karjala       100    89     93      103      129    140       1,9      2,3
19552:      Keski-Suomi           100    83     78        87      91    107       5,8      4,9
19553:      Etelä-Pohjanmaa       100    86     84       84       99   101        2,7      2,5
19554:      Vaasan rannikkos.    100     87     98      110      132    145       4,1      5,0
19555:      Keski-Pohjanmaa      100     97    103      101      103     85       1,1      1,1
19556:      Pohjois-Pohjanmaa    100     86    103      119      137    159       5,5      7,1
19557:      Kainuu               100     86     85      105      108    110       1,3      1,3
19558:      Lappi                100     93    100      118      128   158        3,1      3,7
19559:      Ahvenanmaa           100     98     99      108      104     91       0,3      0,3
19560:      Kokomaa              100     90     91       96      108    113    100,0 100,0
19561:      Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito; v. 1995 luvut ennakkotietoja
19562:                                                                                      87
19563: 
19564: Edellytykset teollisen tuotannon kasvuun ja työllisyyden parantamiseen ovat
19565: parhaat monipuolisilla teollisuusalueilla. Vahvat teollisuuden klusterit ovat kes-
19566: kittyneet suurille kaupunkialueille erityisesti rannikkoalueelle. Yksipuolisia ja
19567: pieniä teollisuusalueita on pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä kaikilla
19568: maaseutualueilla.
19569: 
19570: 
19571: Kartta 3.4.1                    Teollisuuden tuotantokeskittymät
19572: 
19573: 
19574:                                                        Tevanake
19575: 
19576: 
19577:                                                        Kemia
19578:                                                                      -
19579:                                                        Stlhkötekn.   111111
19580: 
19581: 
19582: 
19583: 
19584:  Paperi             111111111
19585: 
19586:  Rakennustuotteet
19587:                     ·····
19588:  Metallituotteet
19589: 
19590: 
19591: 
19592: 
19593:                                                    Elintarvikkeet    111111111
19594: 
19595: 
19596:                                                    RakeMusalneet         n
19597:                                                                      ~~ ~~
19598: 
19599:                                                    Graafinen
19600: 
19601: 
19602: 
19603: 
19604: Lähde: Mika Pikkarainen, 1993
19605: 88
19606: 
19607:      3.5     Rakentaminen
19608:      Rakentaminen on erittäin suhdanneherkkä toimiala. 1980 - 1990-luvun taitteen
19609:      ylikuumentuneesta noususuhdanteesta sukellus 1990-luvun lamaan oli raju.
19610:      Vuonna 1990 rakentaminen työllisti yli 205 000 henkeä, 1995 alle 121 000.
19611:      Pudotusta oli huimat 41 % ja lähes 85 000 ihmistä. Talonrakentaminen kärsi
19612:      lamasta maa- ja vesirakentamista selvästi enemmän. Vuonna 1990 talon-
19613:      rakentaminen työllisti yli 166 000 henkeä, 1995 alle 93 000. Rakentamisen
19614:      osuus työvoimasta on koko maassa seitsemän prosentin luokkaa. Maakunnal-
19615:      liset erot eivät ole suuria. Lama pudotti rakentamisen osuutta työllisistä parin
19616:      prosenttiyksikön verran.
19617: 
19618: 
19619:      Taulu 3.5.1 Rakennusalan työlliset maakunnittain 1990-95*
19620:                                                    Työlliset
19621:                                  1990      1991     1992     1993    1994     1995e
19622:      Uusimaa                    100       87       68       59       56       62
19623:      Varsinais-Suomi            100       88       66       58       58       66
19624:      Satakunta                  100       80       75       62       56       59
19625:      Häme                       100       93       77       56       47       60
19626:      Pirkanmaa                  100       83       73       69       62       58
19627:      Päijät-Häme                100       98       82       62       56       48
19628:      Kymenlaakso                100       90       81       65       66       66
19629:      Etelä-Karjala              100       80       61       56       56       53
19630:      Etelä-Savo                 100       92       78       53       50       58
19631:      Pohjois-Savo               100       90       72       66       52       62
19632:      Pohjois-Karjala            100       94       91       74       57       70
19633:      Keski-Suomi                100       80       67       55       43       41
19634:      Etelä-Pohjanmaa            100       87       69       45       45       52
19635:      Vaasan rannikkoseutu       100       76       76       66       60       64
19636:      Keski-Pohjanmaa            100       81       69       54       54       69
19637:      Pohjois-Pohjanmaa          100       94       84       66       54       57
19638:      Kainuu                     100       80       68       56       59       56
19639:      Lappi                      100       86       69       59       56       46
19640:      Ahvenanmaa                 100       125      163      175      100      75
19641:      Koko maa
19642:      Rakentaminen               100      87        73       61       55       59
19643:      Talonrak., rak.palv.       JOO      85        69       55       51       56
19644:      Maa- ja vesirak.           JOO      98        90       83       71       71
19645:      Kaitdki toimialat          100      95        88       83       82       84
19646:      *) Lukuihin sisältyy satunnaisvaihtelua.
19647:      Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
19648:                                                                                     89
19649: 
19650: Vuonna 1990 oli rakennusalan työttömiä 15 000, vuonna 1992 lähes 69 000 ja
19651: vuonna 1995 vajaat 53 000. Vuosina 1992-95 työttömien määrä laski raken-
19652: nusalalla16 000 henkeä, josta Uudenmaan osuus oli 4000. Missään maakun-
19653: nassa ei olla vielä lähelläkään vuoden 1990 tasoa työllisen työvoiman määräs-
19654: sä. Kauimpana siitä ovat Keski-Suomen, Lapin ja Päijät-Hämeen maakunnat,
19655: joissa rakentamisen alamäki vielä jatkuu.
19656: 
19657: 
19658: 
19659: 
19660: 3.6 Yksityiset palvelut
19661: Yksityinen palvelusektori oli 1980-luvulla sekä tuotannon että työllisyyden kas-
19662: vun osalta nopeimmin kasvava sektori. Erityisesti kasvoivat rahoitukseen ja
19663: yrityspalveluihin liittyvät palvelut. Taloudellisen taantuman myötä myös palvelu-
19664: alojen tuotanto ja työllisyys kääntyi laskuun ja työpaikkojen määrä väheni vuo-
19665: sina 1990-94 noin 150 000 työpaikkaa. Vuosina 1995-96 on työpaikkojen määrä
19666: hitaasti kasvanut varsinkin kaupassa ja yrityspalveluissa.
19667: 
19668: 
19669: Taulu 3.6.1 Yksityisen palvelusektorin tuotannon kehitys
19670:             1990 - 95, 1996
19671: 
19672:                     1990=100                                           Palv.=100
19673:                     1990 1991 1992      1993    1994    1995    1996*) 1990 1995
19674: 
19675: Yksit. palvelut    100   94     88         89      92      94     97 100,0 100,0
19676: Kauppa             100   87     76         72      75      78     81 26,4 21,8
19677: Majoitus ja rav.   100   92     85         81      85      85     89   5,0   4,5
19678: Kuljetus           100    94    92         96     101     104    108 14,3   15,8
19679: Tietoliikenne      100 102     105        106     109     116    124   5,4   6,7
19680: Rahoitus ja vak.   100   97     80         85      81      80     76 10,9    9,2
19681: Kiinteistötoim.    100 103     108        111     113     115    118 20,0 24,3
19682: Yrityspalvelut     100   86     76         80      88      94     98 11,5   11,4
19683: Muut palvelut      100   94     92         90      87      90     93   6,5   6,3
19684: *) ETLA:n arvio, Suhdanne 3/96
19685: Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
19686: 
19687: 
19688: Alueellisesti yksityisten palvelualojen työpaikat ovat vähentyneet eniten Poh-
19689: jois- ja Itä-Suomessa, mikä viittaa syrjäalueiden palvelutason heikkenemiseen.
19690: Myönteisintä on palvelualojen työpaikkakehitys ollut Uudellamaalla, jonne kes-
19691: kittyvät erityisesti yrityispalveluihin liittyvät työpaikat.
19692: 90
19693: 
19694:      Taulu 3.6.~ Yksityisen palvelusektorin työpaikkojen kehitys
19695:                  1990-95, 1996
19696:                            1990=100                                      Palv.=100
19697:                            1990 1991    1992    1993    1994 1995 1996*) 1990 1995
19698: 
19699:      Yksitpalvelut          100    95     88      83     81         84       87 100,0 100,0
19700:      Kauppa                 100    92     82     77      75         75       79 39,4 35,2
19701:      Majoitus ja rav.       100    92     83     79      77         79       84   9,3   8,7
19702:      Liikenne               100    98     92     89      90         91       90 22,0   23,9
19703:      Rahoitus ja vak.       100    94     93     86      78         61       58 10,1    7,3
19704:      Kiinteistötoim.        100   100     93     89      88         82       81   7,9   7,7
19705:      Yrityspalvelut         100   102     95     88      88        127      143 11,4 17,2
19706: 
19707:      *) Työvoimatutkimuksen mukainen arvio, kesäkuu 1996
19708: 
19709:      Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
19710: 
19711: 
19712:      Taulu 3.6.3 Yksityisen palvelusektorin työpaikat maakunnit-
19713:                  tain 1990-95*
19714:                          1990=100                                               Koko maa=100
19715:                          1990    1991    1992    1993    1994            1995     1990 1995
19716:      Uusimaa               100     95      90      85      84              91     37,1   40,0
19717:      Varsinais-Suomi       100    100      92      86      85              85       8,0   8,0
19718:      Satakunta             100     94      78      79      86              83      3,9    3,8
19719:      Häme                  100     92      81      84      81              79       2,9   2,7
19720:      Pirkanmaa             100     93      81      75      78              79       8,1   7,7
19721:      Päijät-Häme          100      94      81      70      71              73       3,6   3,1
19722:      Kymenlaakso           100     92      82      81         72           78      3,6    3,3
19723:      Etelä-Karjala        100      97      85      80         75           80      2,3    2,2
19724:      Etelä-Savo            100     93      87      78         73           78      2,8    2,6
19725:      Pohjois-Savo         100      94      90      87         79           79      3,9    3,6
19726:      Pohjois-Karjala       100    100      85      74         74           75      2,8    2,5
19727:      Keski-Suomi          100     103      94      86         86           81      4,0    3,8
19728:      Etelä-Pohjanmaa      100      98      94      93         85           88      2,9    3,0
19729:      Vaasan rannikkos.     100     98      87      87         86           78      2,7    2,5
19730:      Keski-Pohjanmaa      100     100     101      98         86           88       1,0   1,1
19731:      Pohj. -Pohjanmaa      100     97      95      82         81           86       5,0   5,1
19732:      Kainuu               100      87      83      82         74          72        1,3   1,1
19733:      Lappi                100      92      77      71         74          78       3,4    3,1
19734:      Ahvenanmaa           100      98      93      80         82          80       0,7    0,6
19735:      Kokomaa              100     95       88      83         81          84     100,0   100,0
19736:      *) Lukuihin sisältyy satunnaisvaihtelua.
19737:      Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
19738:                                                                                    91
19739: 
19740: 3. 7 Julkiset ja muut palvelut
19741: 
19742: Toimialaanjulkiset ja muut palvelut kuuluvat terveys- ja sosiaalipalvelut, kou-
19743: lutus ja tutkimus, virkistys- ja kulttuuripalvelu, henkilö- ja kotitalouspalvelu
19744: sekä vielä muita yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia palveluita. Julkisissa ja
19745: muissa palveluissa työllisyys ei ole vähentynyt siinä määrin kuin muilla toimi-
19746: aloilla. Vuonna 1990 työllisiä oli 686 000 henkeä, nyt noin 660 000. Kunnalli-
19747: sissa palveluissa on kuitenkin vakituisen henkilöstön osuus vähentynyt ja
19748: tilapäisten ja työvoimahallinnon tukitoimenpitein työllistettyjen osuus nous-
19749: sut.
19750: 
19751: 
19752: 
19753: Taulu 3.7.1 Julkisten ja muiden palveluiden työllisyyden
19754:             kehitys 1990-95
19755: 
19756:                         1990    1991   1992    1993     1994    1995*) 1996e*)
19757:                        1000 henkeä
19758: 
19759: Yhteensä                686      685   670      643      650      650      659
19760: Julkinen hallinto ja
19761:   maanpuolustus         131      127    122     115      116       113     109
19762: Koulutus                153      154    153     147      151       140     141
19763: Terveyspalvelut         163      158    157     154      156       161     157
19764: Sosiaalipalvelut        132      137    130     124      130       133     146
19765: Muut palvelut           107      108    109     104       97       103     106
19766: 
19767: 
19768:                         1990    1991   1992    1993     1994    1995*)   1996e*)
19769:                        1990=100
19770: 
19771: Yhteensä                100      100    98       94       95       95       96
19772: Julkinen hallinto ja
19773:    maanpuolustus        100       97     93      87       89       86       83
19774: Koulutus                100      101    100      96       99       92       92
19775: Terveyspalvelut         100       97     96      94       96       99       97
19776: Sosiaalipalvelut        100      104     98      94       98      101      111
19777: Muut palvelut           100      101    102      97       91       96      100
19778: 
19779: 
19780: *)Uuden toimialaluokituksen (1995) mukaan.
19781: 
19782: Lähde: Tilastokeskus, TYövoimatutkimus
19783: 92
19784: 
19785:      Taulu 3. 7.2 Julkisten ja muiden palveluiden työllisyyden
19786:                   kehitys 1990-95 maakunnittain*
19787: 
19788:                             1990       1991        1992       1993        1994 1995**)
19789: 
19790:      Kokomaa                  100        100         98          94         95        95
19791:      Uusimaa                  100        102        103          98        101       100
19792:      Varsinais-Suomi          100         97         97          90         91        96
19793:      Satakunta                100         98         91          93         89        84
19794:      Häme                     100         98        103         103        101        96
19795:      Pirkanmaa                100        106        101          96         95        94
19796:      Päijät-Häme              100         92         98         100         98       106
19797:      Kymenlaakso              100        108        110          97         96       100
19798:      Etelä-Karjala            100         94         90          91         95        90
19799:      Etelä-Savo               100        107         97          91         94        89
19800:      Pohjois-savo             100        104        100          88         96        95
19801:      Pohjois-Karjala          100         93         93          90          92       87
19802:      Keski-Suomi              100         99         97          97          94       96
19803:      Etelä-Pohjanmaa          100         93         90          90         104       94
19804:      Vaasan rannikkos.        100         98         97          91          84       90
19805:      Keski-Pohjanmaa          100         93         78          82          80       82
19806:      Pohjois-Pohajanmaa       100         97         95          91          86       91
19807:      Kainuu                   100         98         82          84          93       91
19808:      Lappi                    100         94         85          85          85       86
19809:      Ahvenanmaa               100        100        108         100         103      108
19810: 
19811:      *) Luvut sisältävät satunnaisvaihtelua.
19812:      **)Uuden toimialaluokituksen (1995) mukaan
19813: 
19814:      Lähde: Tilastokeskus, Tj;övoimatutkimus
19815: 
19816: 
19817:      Toimiala julkiset ja muut palvelut samaistetaan helposti julkiseen sektoriin. Jul-
19818:      kisen sektorin piirissä tästä toimialasta kuuluu kuitenkin vain noin 80 %. Kun
19819:      työllisyyskehitystä tarkastellaan työnantajasektorin mukaan, julkiseen sekto-
19820:      riin kuuluu työllisiä myös muilta toimialoilta, esimerkiksi rakennustoiminnasta
19821:      tai liikenteestä silloin kun se on kunnan tai valtion toimintaa. Julkisella sektoril-
19822:      la tapahtunut toimintojen yhtiöittämien ja liikelaitostaminen 1990-luvulla on
19823:      tilastoissa pienentänyt julkisen sektorin osuutta.
19824: 
19825:      Syvimpien lamavuosien jälkeen julkisen sektorin osuus työllisyydestä on pie-
19826:      nentynyt yksityissektorin osuuden kasvaessa. Kainuussa ja Lapissa tilanne näyt-
19827:      tää kuitenkin toisenlaiselta: yksityisen sektorin työllistävyyden heikkous pitää
19828:      julkisen sektorin osuuden edelleen korkeana. Se on nyt molemmissa maakun-
19829:      nissa yli 40 %, koko maassa se on keskimäärin 30 %.
19830:                                                                                    93
19831: 
19832: Julkisen toiminnan osuus on tuotannolla mitattuna Pohjois-Karjalan, Lapin,
19833: Kainuun ja Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnissajopa 25 %. Etelä-Karjalassa,
19834: Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla se on hieman yli 15 %. Julkisen toiminnan
19835: 25 %:n tasoa voidaan pitää jo hallitsevana, kun yksi markkajoka neljästä kier-
19836: toon tulevasta markasta on lähtöisin julkiselta puolelta. Kuitenkin tarkastelta-
19837: essa ajanjaksoa 1988-94 sekä valtion että kuntien toiminnan tuotannon
19838: asukaskohtaiset erot ovat ainakin maakunnittain hieman pienentyneet. Sen si-
19839: jaan yrittäjätoiminnassa erot maakuntien välillä ovat kasvaneet (Alanen, Tieto-
19840: aika 1996/6).
19841: 
19842: Taulu 3.7.3       Julkisen toiminnan osuus tuotannosta ja julki-
19843:                   sella sektorilla työskentelevien osuus maakun-
19844:                   nittain ja tavoitealueittain 1990, 1993 ja 1995e
19845:                          Osuus tuotannosta (%)         Osuus työpaikoista (%)
19846: Maakunta                 1990    1993   1995*)         1990    1993    1995
19847: 
19848: Uusimaa                 15,2      17,1     16,3        26,4     28,7     27,5
19849: Varsinais-Suomi         16,9      18,8     17,7        26,5     29,3     28,7
19850: Ahvenanmaa              14,7      15,4     17,3        32,0     31,9     28,4
19851: Satakunta               15,8      18,0     16,5        26,6     28,2     26,3
19852: Häme                    18,1      23,1     21,2        27,2     33,3     30,7
19853: Pirkanmaa               16,4      18,5     17,9        26,5     30,1     28,5
19854: Päijät-Häme             14,2      17,3     15,5        21,5     26,3     27,3
19855: Kymenlaakso             16,8      18,4     16,4        27,8     32,6     28,6
19856: Etelä-Karjala           16,6      17,7     15,1        27,4     32,4     28,2
19857: Etelä-Savo              21,4      24,3     23,4        30,0     34,9     30,2
19858: Pohjois-Savo            21,1      24,4     22,2        32,0     33,9     35,4
19859: Pohjois-Karjala         23,0      26,3     23,6        32,6     40,3     35,6
19860: Keski-Suomi             19,3      22,3     20,1        31,8     34,8     31,1
19861: Etelä-Pohjanmaa         17,8      20,7     20,2        28,1     29,3     28,9
19862: Vaasan rannikkos.       17,2      19,3     16,8        28,7     30,5     29,4
19863: Keski-Pohjanmaa         16,7      18,5     20,5        33,9     31,2     28,3
19864: Pohjois-Pohjanmaa       21,3      22,9     20,9        33,6     36,1     34,3
19865: Kainuu                  25,2      26,0     25,3        37,7     41,4     43,1
19866: Lappi                   25,8      26,3     22,8        38,9     42,8     44,2
19867: 
19868: Koko maa                 17,5     19,6     18,3        28,6     31,5     30,0
19869: 
19870: EU-tavoitealue
19871: Muut alueet           16,9     19,0
19872: 2-tavoitealue         17,0     19,3
19873: 5b-tavoitealue        15,7     17,7
19874: 6-tavoitealue         22,9     25,1
19875: *) vuoden 1995 luvut ovat ennakkotietoja
19876: Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, TYövoimatutkimus
19877: 94
19878: 
19879:      4           VÄESTÖNKEHITYS ALUEITTAIN
19880:      4.1         Väkiluku ja väestönmuutokset koko
19881:                  maassa
19882:      1990-luvun alun nopea väestönkasvu on selvästi hidastunut vuosina 1994-95.
19883:      Kun vuonna 1991 väestönkasvu oli lähes 30 000 henkeä, niin vuonna 1995 se
19884:      oli enää 17000 henkeä. Syynä on maahanmuuton väheneminen, minkä seu-
19885:      rauksena nettosiirtolaisuus on laskenut 13 000 hengestä ( 1991) 3000 henkeen
19886:      (1995). Samanaikaisesti on maassamuutto lisääntynyt lamasta toipumisen ja
19887:      taloudellisen kasvun myötä. Kuntien välisen muuttoliikkeen määrä oli vuonna
19888:      1995 yli 215 000 henkeä, kun se vuonna 1992 oli vain 170 000 henkeä.
19889: 
19890:      Vuonna 1996 maassamuutto on hieman noussut vuoden 1995 tasolta ja oli
19891:      noin 23 5 000 henkeä.
19892: 
19893: 
19894: 
19895:      Taulu 4.1.1 Väkiluku ja väestönmuutokset koko maassa
19896:                  1990-96
19897: 
19898:      Kokomaa                1990      1991      1992      1993      1994      1995   1996*
19899: 
19900: 
19901:      syntyneet             65 549    65 395    66 731    64 826    65 231   63 067   60196
19902:      kuolleet              49 063    49 294    49 844    50 988    48000    49 280   48677
19903:      luonn. kasvu          14 253    16 101    16 8&7    13 838    17 231   13 7&7   11519
19904:      maassamuutto         213 510   1&3 480   169 270   181 333   217 776   215 971 236272
19905:      maahanmuutto           9 720    19 001    14 554    14 795    11611    12 222   13220
19906:      maastamuutto           8 447     5 977     6 055     6405      &672     &957    10523
19907:      nettosiirtolaisuus      273     13 024     8 499     8 390     2 939    3 256    2697
19908:      väestönkasvu          14 526    29125     25 3&6    22 22&    20170    17 052   14157
19909: 
19910: 
19911:      Väkiluku             4998478   5029002   5054982   5077912   5098754 5116826 5131143
19912: 
19913: 
19914:      * ennakkotietoja
19915:      Lähde: Tilastokeskus
19916:                                                                                     95
19917: 
19918: 
19919: Taulu 4.1.2 Väestö ja maassamuutto iän mukaan 1980 ja 1995
19920: 
19921:               Väestö           Väestö%              Maassamuutto 0/o
19922: Ikä            1980       1995 1980 1995            1980   1995 1980 1995
19923: 
19924: 0-14          965 209   971 770   20,2    19,0    41 350     36 578   20,9   16,9
19925: 15-29       1165 047    979 300   24,3    19,1    96 763    105 116   49,0   48,7
19926: 30-44       1 060 744 1168 961    22,2    22,8    41489      48 553   21,0   22,5
19927: 45-64       1 019 396 1 264 378   21,3    24,7    13 570     21162     6,9    9,8
19928: 65-79         490 902   568 048   10,3     11,1    4 013      3 930    2,0    1,8
19929: 80-            86 480   164 369    1,8      3,2      441        632    0,2    0,3
19930: 
19931: Yht.        4 787 778 5 116 826   100,0   100,0   197 626   215 971 100,0 100,0
19932: 
19933: Lähde: Tilastokeskus
19934: 
19935: 
19936: Väestö vanhenee ikärakenteeltaan entistä nopeammin. Samoin eläkeläisten mää-
19937: rä kasvaa vuosi vuodelta. Suurten ikäluokkien ikääntyessä 45-64 -vuotiaiden
19938: määrä kasvaa voimakkaasti. Maassamuuttajista suurin osa on 18-30-vuotiaita,
19939: opiskelijoita ja työssäkäyviä.
19940: 
19941: 
19942: 
19943: 
19944:  4.2     Väkiluku ja väestönmuutos alueittain
19945:  Maakunnittain tarkasteltuna väestönkasvu on voimakkainta Uudellamaalla
19946:  ja Pohjois-Pohjanmaalla, edellisen kasvu johtuu muuttovoitosta ja jälkim-
19947:  mäisen korkeasta syntyvyydestä. Selvimmin väestö vähenee Kainuussa,
19948:  Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Useimmissa maakunnissa väestönkehitys
19949:  on ollut suhteellisen stabiilia, vaikkakin erot ovat kasvamassa maassamuuton
19950:  kasvun myötä. EU-tavoitealueista väestö kasvaa hieman 2 -alueilla, pysyy
19951:  ennallaan 6 -alueilla ja vähenee Sb -alueilla. Väestönkasvu tapahtuukin lä-
19952:  hes täysin tavoitealueiden ulkopuolisilla alueilla. Seutukunnista kasvavat
19953:  väestöltään nopeimmin pääkaupunkiseudun lisäksi Oulun, Tampereen, Kuo-
19954:  pion ja Jyväskylän seutukunnat
19955: 96
19956: 
19957:      Taulu 4.2.1 Väkiluku ja väestönmuutos alueittain
19958:                  1990-96
19959:      Maakunta            1990     1993     1994     1995     1996~)   1992    1993    1994 1995     1996~)
19960: 
19961: 
19962:                          1000 henkeä                                  Väestönmuutos, 1990 = 100
19963:      Uusimaa             1248,0   1293,7 1309,5 1326,5       1342,5   102,4   103,7   104,9 106,3   107,6
19964:      Varsinais-Suomi     425,3     430,4 432,6 435,1         437,5    100,8   101,2   101,7 102,3   102,9
19965:      Ahvenanmaa           24,6      25,1  25,2   25,2         25,2    101,6   102,0   102,3 102,4   102,4
19966:      Satakunta           244,9    244,6  244,0 243,1         241,9    100,0    99,9    99,6 99,3     98,8
19967:      Häme                162,2    164,8  165,0  164,9        164,9    101,3   101,6   101,7 101,6   101,6
19968:      Pirkanmaa           428,2    433,4  435,8 438,5         440,9    100,8   101,2   101,8 102,4   103,0
19969:      Päijät- Häme        181,2    182,4  182,5  182,3        181,9    100,6   100,7   100,7 100,6   100,4
19970:      Kymenlaakso         193,9    193,8  193,2  192,3        191,5    100,1    99,9    99,6 99,1     98,8
19971:      Etelä Karjala       141,2    140,5  140,2  139,6        139,1     99,7    99,5    99,3 98,8     98,5
19972:      Etelä-Savo          176,1    175,6  174,9  174,1        173,1     99,9    99,7    99,4 98,9     98,3
19973:      Pohjois-Savo        256,8    258,8  258,8 258,3         257,7    100,7   100,8   100,8 100,6   100,4
19974:      Pohjois-Karjala     176,8    178,1  177,9  177,2        176,2    100,6   100,7   100,6 100,2    99,6
19975:      Keski-Suomi         252,8    256,7  257,7 258,0         259,0    101,3   101,6   101,9 102,1   102,4
19976:      Etelä-Pohjanmaa     201,7    202,5  202,2 200,8         199,8    100,3   100,4   100,2 99,6     99,1
19977:      Vaasan rannikkos.   172,4    174,1  174,2  174,1        174,3    100,8   100,9   101,0 100,9   101,1
19978:      Keski-Pohjanmaa      71,6      72,7  73,0   72,9         72,6    101,0   101,6   102,0 101,9   101,4
19979:      Pohj.-Pohjanmaa     342,9    351,5  353,9 356,5         358,4    101,8   102,5   103,2 104,0   104,5
19980:      Kainuu               97,0      96,3  95,8   95,2         94,4     99,5    99,3    98,8 98,2     97,4
19981:      Lappi               200,7    202,9  202,3  201,4        200,6    100,9   101,1   100,8 100,3   100,0
19982:      Kokomaa             4998,5   5077,9   5098,8 5116,0     5131,1 101,1     101,6 102,0 102,4 102,7
19983:      Tavoitealue
19984:      Muutalueet          2286,7   2355,7 2382,1 2410,3                102,0   103,0 104,2 105,4
19985:      Tavoite 2            781,4    787,0  788,4  788,0                100,6   100,7 100,9 100,8
19986:      Tavoite 5b          1091,7   1093,8 1089,5 1083,2                100,3   100,2 99,8 99,2
19987:      Tavoite 6            838,7    841,4  838,9  834,5                100,3   100,3 100,0    99,5
19988:      Maakuntaliitto
19989:      Uusimaa             1147,2   1191,3   1207,2   1224,1            102,5   103,8 105,2 106,7
19990:      Itä-Uusimaa           85,1     86,3     86,4    86,5             101,2   101,4 101,5 101,6
19991:      Päijät-Häme          197,0    198,5   198,5    198,2             100,7   100,8 100,8 100,6
19992: 
19993: 
19994:      Lähde: Tilastokeskus
19995: 
19996:      Lamavuosina maassamuutto väheni ja sen myötä myös alueiden väliset erot
19997:      väestön kehityksessä tasoittuivat. Taloudellinen kasvu on jälleen voimistanut
19998:      muuttoliikettä ja alueiden väliset erot ovat lisääntyneet vuosina 1994 ja 1995.
19999:      Muuttoliike suuntautuu pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja maakuntien keskuk-
20000:      siin.
20001:                                                                                        97
20002: 
20003: Taulu 4.2.2         Muuttoliikkeen nettomuutto alueittain 1990 - 96
20004: Maakunta              1990    1991    1992    1993     1994   1995 1990-95 1996*
20005: 
20006: Uusimaa               5188    8088    5792    8010     7645    9464 44187      9339
20007: Varsinais-Suomi        773    1161     959     931     1496    1888 7208       1652
20008: Ahvenanmaa             210     139      94      -4       12     -60    391        16
20009: Satakunta             -640    -179    -327    -258     -965   -1107 -3476     -1287
20010: Häme                   844     813     397     222      -75    -253 1948       - 196
20011: Pirkanmaa             1233     943    1032    1176     1275    1926 7585       1831
20012: Päijät-Häme            227     275     -72    -117     -305    -396 -388        -541
20013: Kymenlaakso           -150     273      40    -318     -707    -824 -1686      -581
20014: Etelä-Karjala          -38      43    -267    -240     -327    -451 -1280      -369
20015: Etelä-Savo              43      33     169     -56     -536    -577 -924       -810
20016: Pohjois-Savo           -55     254     227     -39     -576    -719 -908       -783
20017: Pohjois-Km:jala        -41     339     177      94     -281    -791   -503     -998
20018: Keski-Suomi            860    1008     478     159      105    -154 2456         356
20019: Etelä-Pohjanmaa        -93    -112    -105    -157     -811   -1418 -2696     -1206
20020: Vaasan rannikkos.     -307      56      75    -154     -464    -516 -250      -1310
20021: Keski-Pohjanmaa       -218     -56     -31      42     -103    -585   -951     -638
20022: Pohj. -Pohjanmaa       -90     560     358    -171     -323      88    422     -512
20023: Kainuu                -289    -446    -424    -386     -778    -845 -3168       -938
20024: Lappi                 -376    -168     -73    -344    -1343   -1455 -3759     -1456
20025: 
20026: Kokomaa               7081 13 024     8 499   8 390   2 939   3 215 43 148    2697
20027: Tavoitealueet
20028: Muutalueet            7412    11057   9273    11340   13141   16336 68559
20029: Tavoite 2              -329   1102     -290    -618    -917   -1967 -3019
20030: Tavoite 5b            1142    1438      -15   -1134   -5011   -5791   -9371
20031: Tavoite 6             -1144    -573    -469   -1198   -4274   -5363 -13021
20032: Maakuntaliitto
20033: Uusimaa               4611    7417    5552    8124    7953    9666 43323
20034: Itä-Uusimaa            394     534     124      -75    -156    -113    708
20035: Päijät-Häme            410     412      44     -156    -457    -485    -232
20036: 
20037: * ennakkotietoja
20038: Lähde: Tilastokeskus
20039: 
20040: 
20041: 
20042: 
20043: ED-alueista 6 -alueet ovat menettäneet väestöstään muuttoliikkeen myötä vuo-
20044: sina 1990-95 1.5%ja 5b -alueet noin 1%. Tavoitealueiden ulkopuolisten alu-
20045: eiden väestöä muuttoliike on lisännyt 3%.
20046: 98
20047: 
20048:      Kartta 4.2.1   Nettomuuton kokonaisvaikutus (1990-95)
20049:                     suhteutettuna vuoden 1990 väkilukuun
20050: 
20051: 
20052: 
20053: 
20054:             111 Muuttotappiota
20055:             0 Vähäisiä muutoksia
20056:             IIllll Muuttovoittoa
20057: 
20058: 
20059: 
20060: 
20061:                                                      Lähde: Tilastokeskus
20062:                                                     SMIAO!MH/4.11.1996
20063:                                                                                                                 99
20064: 
20065: Seutukunnista muuttotappiot ovat 90-luvulla olleet suurimpia Posion, Kemi-
20066: järven, Pyhännän, Mäntän ja Kuhmon seutukunnissa. Vastaavasti muuttovoitot
20067: ovat keskittyneet alueiden keskuksiin.
20068: 
20069: Pääkaupunkiseudun ja suurimpien aluekeskusten muuttovoitto koostuu lähin-
20070: nä opiskelijoista ja työssäkäyvistä, erityisesti korkeastikoulutetusta väestöstä.
20071: Poismuuttajat näiltä alueilta ovat suurelta osin työttömiä ja eläkeläisiä. Vastaa-
20072: vasti esimerkiksi Koillismaa menettää opiskelijoita ja työssäkäyviä, mutta saa
20073: muuttovoittoa työttömien ja eläkeläisten ryhmissä.
20074: 
20075: 
20076: Kuvio 4.2.1 Lähtö- ja tulomuutto pääasiallisen toiminnan
20077:             mukaan vuonna 1994
20078: 
20079: 
20080:                          Helsingin seu1u
20081:                                                                              Kcllllsmaan sewu
20082: 
20083: 
20084: 
20085: 
20086:        0         2000    4000         6000         8000    10000   0   50   100       150     200   250    :m
20087: 
20088: 
20089: 
20090: 
20091:                                                                             Kajaanin seutu
20092: 
20093: 
20094: 
20095: 
20096:        o   100     :m   :m      4lJ   ero    EOO     700
20097: 
20098: 
20099: 
20100:                                                                                   -          lähtömuutto
20101: 
20102:  Lähde: Tilastokeskus                                                             0          tulomuutto
20103: 100
20104: 
20105:       Tilastokeskus on selvittänyt väestön vähenemistä karttaruuduittain ( 1km x
20106:       1km). Asutut neliökilometrin ruudut kattoivat vuonna 1960 noin puolet maa-
20107:       pinta-alasta. Nyt asuttuja ruutuja on enää noin kolmannes pinta-alasta. Vuonna
20108:       1980 asuttuja ruutuja oli 108 600 ja vuonna 1995 noin 106 400. Jakson aikana
20109:       autioitui noin 11 500 neliökilometriä ja ne painottuivat pääasiaissa syrjäseuduille.
20110:       Asutusta saaneet 9500 neliökilometriä sijaitsevat Etelä-Suomen ja rannikko-
20111:       seudun taajamissa. Eniten on asuttuja ruutuja kadonnut Pohjois-Savossa, Poh-
20112:       jois-Karjalassa ja Kainuussa. Lieksan seutukunnassa asuttu alue pieneni 8%
20113:       vuosina 1980-95.
20114: 
20115: 
20116: 
20117:       Taulu 4.2.2 Asutut karttaruudut (1km x 1km) maakunnittain
20118:                   1980 ja 1995
20119: 
20120:                                 Asutut ruudut 1980        Asutut ruudut 1995
20121:                                           llun/    asukki          llun/   asukki
20122:                                 lkm(km2) pinta-ala ruutu lkm(km2)pinta-ala ruutu
20123: 
20124:       Uusimaa                   8040          77      140       8224        79       161
20125:       Varsinais-Suomi           8418          78       48       8388        77        52
20126:       Ahvenanmaa                 838          54       27        932        60        27
20127:       Satakunta                 5237          61       47       5036        59        48
20128:       Häme                      3645          64       43       3542        64        45
20129:       Pirkanmaa                 8350          56       49       7982        54        55
20130:       Päijät-Häme               3106          57       57       3021        55        60
20131:       Kymenlaakso               3077          55       65       3044        54        63
20132:       Etelä-Karjala             3392          47       43       3273        45        43
20133:       Etelä-Savo                8781          46       20       8380        44        21
20134:       Pohjois-Savo              9726          49       26       9314        47        28
20135:       Pohjois-Karjala           7734          36       23       7353        34        24
20136:       Keski-Suomi               8536          44       28       8228        42        31
20137:       Etelä-Pohjanmaa           6133          44       32       5924        42        34
20138:       Vaasan rannikkos.         3098          39       55       3273        42        53
20139:       Keski-Pohjanmaa           1391          25       49       1439        26        51
20140:       Pohjois-Pohjanmaa         8171          22       39       7983        21        45
20141:       Kainuu                    4534          19       22       4331        18        22
20142:       Lappi                     6421           6       30       6633         7        30
20143:       Koko maa               108 628         32         44 106 400          31        48
20144: 
20145:       Lähde: Tilastokeskus
20146:                                                                                 101
20147: 
20148: 90-luvulla on voimistunut myös palvelujen väheneminen. Kaiken kaikkiaan on
20149: vuosina 1990-95 poistunut:
20150:       - päivittäistavaroita myyviä kauppoja noin 1500,
20151:       - peruskoulun ala-asteita yli 400,
20152:       -pankkien toimipaikkoja yli 1500.
20153: Suurin ongelma palvelujen väheneminen on haja-asutusalueilla, joissa ko. pal-
20154: velut katoavat kokonaan.
20155: 
20156: 
20157: 
20158: 4.3      Väestön koulutusaste alueittain
20159: Alueelliset erot väestön koulutusasteessa näkyvät vasta korkea-asteen koulu-
20160: tuksessa. Keskiasteen koulutuksen saaneita on kaikissa maakunnissa noin 40-
20161: 44% yli 15-vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneita on
20162: selvästi eniten Uudellamaalla, 17%. Vähiten korkeasti koulutettuja on Itä- ja
20163: Pohjois-Suomen maakunnissa, 8-9%. Pääkaupunkiseudulla asuu yli kolmannes
20164: korkea-asteen koulutuksen suorittaneista.
20165: 
20166: Taulu 4.3.1 Väestön (yli 15-vuotiaat) koulutusaste maa-
20167:             kunnittain 1994
20168:                     Lukumäärä               Osuus yli 15-v.,% Koko maa= 100
20169: Maakunta            Keskiaste Korkea-aste   Keski- Korkea- Keski- Korkea-
20170:                                               aste      aste    aste    aste
20171: Uusimaa              429 394    181 832      40,4       17,1    24,8    37,6
20172: VarsinaisSuomi       145 927     41202       41,1       11,6     8,4     8,5
20173: Ahvenanmaa             8 276      2 030      40,5        9,9     0,5     0,4
20174: Satakunta             83 595     17 576      41,8        8,8     4,8     3,6
20175: Häme                  56 617     13 432      42,1       10,0     3,3     2,8
20176: Pirkanmaa            153 530     40 527      43,0       11,4     8,9     8,4
20177: Päijät-Häme           63 262     13 984      42,3        9,4     3,7     2,9
20178: Kymenlaakso           70 880     14 135      44,3        8,8     4,1     2,9
20179: Etelä-Karjala         47 708     10 140      41,1        8,7     2,8     2,1
20180: Etelä-Savo            59 560     12 298      41,4        8,6     3,4     2,5
20181: Pohjois-Savo          90 701     20 198      43,3        9,7     5,2     4,2
20182: Pohjois-Karjala       61 905     12 526      43,2        8,7     3,6     2,6
20183: Keski-Suomi           87 230     22 126      42,0       10,7     5,0     4,6
20184: Etelä-Pohjanmaa       67 060     12 416      41,6        7,7     3,9     2,6
20185: Vaasan rannikkos.     56 421     14 648      40,3       10,5     3,3     3,0
20186: Keski-Pohjanmaa       23 308      4 549      40,9        8,0     1,3     0,9
20187: Pohj. -Pohjanmaa     119 765     29 103      44,0       10,7     6,9     6,0
20188: Kainuu                33 074      6 448      43,1        8,4     1,9     1,3
20189: Lappi                 71 943     14 141      44,8        8,8     4,2     2,9
20190: Kokomaa             1730 156    483 311      41,9       11,7   100,0  100,0
20191: 
20192: Lähde: Tilastokeskus
20193: 102
20194: 
20195: 
20196:       4.4 Tuleva väestönkehitys alueittain
20197:       Väestö vanhenee ikärakenteeltaan vuosittain ja erityisen voimakkaaksi vanhe-
20198:       nemisprosessi kiihtyy vuoden 2005 jälkeen, kun suuret ikäluokat alkavat siir-
20199:       tyä eläkkeelle. Väestön vanheneminen tapahtuu kaikilla alueilla, mutta on ehkä
20200:       nopeinta maaseutualueilla, joista nuori, työikäinen väestö muuttaa yhä enene-
20201:       vässä määrin keskuksiin. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa luonnolli-
20202:       nen väestönkasvu on jo pysähtynyt.
20203: 
20204:       Taulu 4.4.1        Väkiluku ja väestön ikärakenne maakunnittain
20205:                          vuosina 1990, 2000 ja 2015
20206:                        Vikiluku                 Muutos           Väestön ikirakenne %
20207:                        1990    2000    2015    2000 2015        1990             2015
20208: 
20209:       Maakunta         1000 henkeä             1990 = 100       0-14 15-64 yli 64 0-14 15-64 yli 64
20210:       Uusimaa          1248,0 1368,1 1450,3    109,6    116,2   24,3   64,4   11,4   22,6   60,1   17,2
20211:       Varsinais-Suomi   425,3  437,4 443,3     102,8    104,2   23,9   60,8   15,2   21,0   57,6   21,5
20212:       Ahvenanmaa         24,6    25,6  26,4    104,1    107,3   24,6   58,8   16,5   22,2   58,2   19,7
20213:       Satakunta         244,9   241,2 234,3     98,5     95,6   24,9   60,4   14,7   20,7   56,1   23,2
20214:       Häme              162,2   167,3 169,9    103,1    104,7   24,2   60,3   15,5   21,9   56,8   21,3
20215:       Pirkanmaa         428,2   441,7 448,3    103,1    104,7   24,0   61,4   14,6   21,4   57,6   21,0
20216:       Päijät-Häme       181,2   183,3 183,2    101,2    101,1   24,5   62,0   13,6   21,1   56,6   22,2
20217:       Kymenlaakso       193,9   191,1 185,8      98,6    95,8   23,5   61,3   15,2   20,3   57,0   22,8
20218:       Etelä-Karjala     141,2   137,8 132,6      97,5    93,9   23,7   61,2   15,2   20,1   56,8   23,1
20219:       Etelä-Savo        176,1   173,3 169,3      98,4    96,2   24,2   60,2   15,6   19,9   56,5   23,6
20220:       Pohjois-Savo      256,8   259,1 257,0    100,9    100,1   25,7   60,3   14,0   21,6   57,7   20,7
20221:       Pohjois-Katjala   176,8   178,1 175,4    100,7     99,2   25,7   59,9   14,4   21,6   57,5   20,9
20222:       Keski-Suomi       252,8   260,8 262,7    103,2    103,9   26,0   60,3   13,7   22,7   57,2   20,1
20223:       Etelä-Pohjanmaa   201,7   201,6 197,1      99,9    97,7   27,3   57,2   15,4   23,0   55,5   21,5
20224:       Vaasan rannikkos. 172,4   173,1 170,1    100,4     98,6   26,6   57,4   16,0   23,8   55,6   20,6
20225:       Keski-Pohjanmaa    71,6    73,8  74,1    103,1    103,5   30,4   57,1   12,5   25,1   55,1   19,8
20226:       Pohj.-Pohjanmaa   342,9   361,8 370,5    105,5    108,0   30,8   58,1   11,0   26,3   56,9   16,8
20227:       Kainuu             97,0    93,6  87,6      96,5    90,4   27,4   60,4   12,2   21,3   57,0   21,7
20228:       Lappi             200,7   203,5 201,6    101,4    100,4   27,8   60,9   11,3   23,2   57,7   19,1
20229:       Koko maa         4998,5    5172,1 5239,5 103,5    104,8   25,4 61,2 13,5 22,2 57,8           19,9
20230:       Tavoitealueet
20231:       Muut alueet      2286,7    2465,4 2582,2 107,8    112,9   24,5   63,4   12,0   22,3   59,6   18,1
20232:       Tavoite 2         781,4     788,9  783,1 101,0    100,2   25,3   61,4   13,3   21,4   57,0   21,5
20233:       Tavoite 5b       1091,7    1082,8 1059,3 99,2      97,0   25,9   57,5   16,5   22,7   55,2   22,2
20234:       Tavoite 6          838,7     835,1 814,9 99,6      97,2   26,9   59,5   13,6   22,3   56,6   21,0
20235:       Maakuntaliitto
20236:       Uusimaa          1147,2    1263,3 1342,7 110,1    117,0   24,1 64,8 11,1 22,6 60,4           17,0
20237:       Itä-Uusimaa        85,1      88,4   90,8 103,9    106,8   25,9 60,2 13,9 23,5 56,6           19,9
20238:       Päijät-Häme       197,0     199,7  199,9 101,3    101,5   24,5 61,7 13,8 21,3 56,5           22,1
20239:       Lähde: Tilastokeskus
20240:                                                                           103
20241: 
20242: Kartta 4.4.1   Väkiluvun muutos 1990-2015 seutukunnittain
20243:                (1990=100) ja yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä
20244:                vuonna 2015
20245: 
20246: 
20247: 
20248: 
20249: 1!1 Yli 102                    II Yli 23%
20250: II 98- 102                     fiJ 20-23%
20251: filll 90- 97                   (lllJ] Alle 20 %
20252: D Alle 90                                           Lähde Tilastokeskus
20253:                                                   SMIAOIMH/1.11.1996
20254: 104
20255: 
20256:       5     YRITYSTOIMINNAN JULKINEN TUKI
20257:             JA VALTION TALOUS ALUEITTAIN
20258: 
20259:       5.1 Yritystoiminnan julkinen tuki
20260:       Tilastokeskus on selvittänyt yritystoiminnalle myönnettyjä julkisia avustuksia
20261:       tukimuodoittain. Vuonna 1994 valtio ja muut julkiset rahoittajat jakoivat yritys-
20262:       toiminalle tukea noin 15 miljardia markkaa.
20263: 
20264:       Alueittain on suoraa rahamuotoista tukea on tarkasteltu maatalouden, teolli-
20265:       suuden ja palveluyritysten sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta. Maa-
20266:       talouden tukea asukasta kohden ovat eniten saaneet vuonna 1994 Etelä-Poh-
20267:       janmaa, Keski-Pohjanmaa ja Vaasan rannikkoseutu. Teollisuus- ja palvelu-
20268:       yrityksille jaettu tuki asukasta kohden on kohdistunut voimakkaimmin Lapin,
20269:       Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntiin.
20270: 
20271:       Taulu 5.1.1          Maatalouden sekä teollisuus- ja palvelu-
20272:                            yritysten saarnat tuet maakunnittain 1994
20273:                            avustus (mmk)           jakauma(%)                 mk/henkilö
20274:                            alku- muut yht.          alku- muut yht.     alku- muut yht.
20275:       Maakunta             tuot.    elink.          tuot. elink.         tuot. elink.
20276: 
20277:       Uusimaa                836    767   1603      8,5   22,4   12,1    642     589      1231
20278:       Varsinais-Suomi       1129    238   1367     11,5    7,0   10,3   2616     552      3186
20279:       Ahvenanmaa              52     26     78      0,5    0,8    0,6   1953    1367      3319
20280:       Satakunta              623    135    758      6,4    3,9    5,7   2548     554      3102
20281:       Häme                   419     59    478      4,3    1,7    3,6   2540     359      2899
20282:       Pirkanmaa              550    245    795      5,6    7,2    6,0   1265     563      1828
20283:       Päijät- Häme           211     92    303      2,2    2,7    2,3   1155     506      1662
20284:       Kymenlaakso            302    112    414      3,1    3,3    3,1   1562     578      2140
20285:       Etelä Karjala          245     71    316      2,5    2,1    2,4   1745     506      2251
20286:       Etelä-Savo             415    122    537      4,2    3,6    4,1   2366     697      3063
20287:       Pohjois-Savo           706    184    890      7,2    5,4    6,7   2730     712      3442
20288:       Pohjois-Karjala        482    162    644      4,9    4,7    4,9   2707     912      3619
20289:       Keski-Suomi            408    198    606      4,2    5,8    4,6   1588     770      2358
20290:       Etelä-Pohjanmaa       1010    128   1138     10,3    3,7    8,6   4991     631      5622
20291:       Vaasan rannikk.os.     546    146    692      5,6    4,3    5,2   3137     839      3976
20292:       Keski-Pohjanmaa        325     64    389      3,3    1,9    2,9   4454     878      5331
20293:       Pohj.-Pohjanmaa        902    302   1204      9,2    8,8    9,1   2557     856      3413
20294:       Kainuu                 230     96    326      2,4    2,8    2,5   2391    1000      3391
20295:       Lappi                  396    277    673      4,0    8,1    5,1   1953    1367      3319
20296:       Kokomaa              9787    3424   13211   100,0 100,0 100,0     1923     673      2596
20297:       Lähde: Tilastokeskus, Yritystoiminnan julkinen rahoitus 1994, Julkinen talous 1995:10
20298:                                                                                        105
20299: 
20300: Tutkimus-ja kehittämisavustukset keskittyvät selvästi pääkaupunkiseudulle.
20301: Uusimaa saijulkisen sektorin (TEKES, Sitra, KERA, Keksintösäätiö, energia-
20302: tutkimus yms.) tuesta vuonna 1994 yli puolet. Yritysten omat investoinnit tut-
20303: kimus- ja kehittämistoimintaan painottuvat vielä selvemmin pääkaupunkiseu-
20304: dulle ja Etelä-Suomen aluekeskuksiin. TEKESin tuotekehitysrahoitus oli vuonna
20305: 1995 noin 1 miljardi markkaa ja yritysten oma rahoitus noin 8 miljardia.
20306: 
20307: 
20308: 
20309: 
20310: 5.2 Alueellisen kehittämistoiminnan rahoitus
20311: Tilastokeskus on selvittänyt myös, miten budjetissa määritellyt eri hallinnon-
20312: alojen aluekehittämisrahat ovat jakautuneet maakunnittain vuonna 1994. Vuo-
20313: sina 1994-95 aluekehittämisrahoja oli budjetissa kaiken kaikkiaan 7,9 miljardia
20314: markkaa (alueiden kehittämisen projektirahoitus, yritystuki, muun tuotannon
20315: ja perusrakenteen kehittäminen, toimeentulon ja palvelujen turvaaminen) 1 .
20316: Aluekehittämislain mukaisilla tukialueilla toimivat yritykset voivat saada kaup-
20317: pa- ja teollisuusministeriön yritystukea ja korkotukea KERA:n myöntämiin lai-
20318: noihin. KTM:n yritystukea oli vuoden 1994 budjetissa varattu noin 650 miljoo-
20319: naa markkaa ja KERA:n lainojen korkotukea sekä varauksia luottotappioihin
20320: noin 480 miljoonaa. Aluekehittämislain mukaan kohdistettava yritystuki on si-
20321: ten varsin pieni osa (15%) koko alueellisen kehittämistoiminnan rahoituksesta.
20322: 
20323: 
20324: 
20325: 
20326: 1) Eräät luokkaan aluekehittämisrahat budjetissa määritellyt momentit ovat sitä vain
20327: osittain. Tilastokeskuksen selvityksessä on laskettu ko. momentit kokonaisuudessaan
20328: mukaan, joten aluekehittämisrahojen kokonaissumma on selkeästi pienempi kuin 7,9
20329: mrd.mk.
20330: 106
20331: 
20332:       Kuva 5.2.1 Aluekehittämisrahat valtion tulo- ja menoarviossa
20333:                  1994 (1996 jaottelun mukaan)
20334: 
20335:                Kokomaa
20336: 
20337:                    Lappi
20338: 
20339:                  Kainuu
20340: 
20341:        Pohjais-Pohjarunaa
20342: 
20343:         Keski-Pohjarunaa
20344: 
20345:        Vaasan ramtikkos.
20346: 
20347:          Etelii-Pohjamnaa
20348: 
20349:             Keski-SUomi
20350: 
20351:           Pohjais-Kmjala
20352: 
20353:             PohjoisSavo
20354: 
20355:               Etelä-savo
20356: 
20357:             Etelli-Kmjala
20358: 
20359:             Kymenlaakso
20360: 
20361:             Päijät -Häme
20362: 
20363:               Pirkarunaa
20364: 
20365:                    Häme                                      0 KTM:n yritystuet
20366:                Satakunta
20367: 
20368:             Ahvenmunaa
20369:                                                              11 Aluekehittämisrahat
20370:           VarsinaisSuomi
20371: 
20372:                 Uusimaa
20373: 
20374:                             0   500   1000   1500   2000       2500     3000      3500   4000   4500
20375: 
20376: 
20377: 
20378:                                                            mk/henkilö
20379: 
20380:       Lähde: Tilastokeskus, Valtion menot maakunnittain, Julkinen talous 1996.-J.
20381: 
20382: 
20383:       KTM:n yritystukea on jaettu vuosina 1990-95 keskimäärin 500 miljoonaa mark-
20384:       kaa vuodessa. KERA on myöntänyt yrityslainoja vuosittain noin 1,5 miljardin
20385:       markan edestä. KTM:n yritystuesta on suurin osa mennyt kehitysalueille (1.
20386:       tukialue), joissa tukiprosentit ovat korkeimmat. Lapin, Kainuun, Pohjois-Poh-
20387:       janmaan ja Pohjois-Krujalan yritykset ovat saaneet tuesta yli 40%. KTM:n yritys-
20388:       tukipäätöksiä (investointi-, kehittämis-, pienyritys-ja kansainvälis-tymistuki) teh-
20389:       tiin vuosina 1990-95 lähes 11 000 kappaletta ja ne loivat KTM:n arvion mukaan
20390:       noin 18 000 uutta työpaikkaa. Maakunnan liitot ovat vuosina 1994-96 jakaneet
20391:       alueellisiin projekteihin maakunnan kehittämisrahaa noin 80 miljoonaa markkaa
20392:       vuosittain.
20393:                                                                               107
20394: 
20395: Taulu 5.2.1         KTM:n yritystuet 1990-95 ja KERA:n lainat
20396:                     1990-94
20397:                         KTM:n yritystuet            KERA:n lainat
20398: Maakunta                Milj.mk    lkm      työp.   mmk % Milj.mk    mmk0/o
20399: 
20400: Uusimaa                   81,4      531       49      2,7   326,6      4,5
20401: VarsinaisSuomi            78,5      383      115      2,6   274,9      3,8
20402: Ahvenanmaa                 0,0        0        0      0,0    40,2      0,5
20403: Satakunta                158,8      471     1229      5,2   528,7      7,2
20404: Häme                      30,2      220      118      1,0    76,0      1,0
20405: Pirkanmaa                191,1      905     1763      6,3   692,2      9,5
20406: Päijät -Häme             106,1      452      534      3,5   224,6      3,1
20407: Kymenlaakso               42,2      206      255      1,4   231,8      3,2
20408: Etelä-Karjala             48,9      263      508      1,6   260,6      3,6
20409: Etelä-Savo               171,4      522      894      5,7   313,6      4,3
20410: Pohjois Savo             237,8      888     1545      7,9   602,0      8,2
20411: Pohjois-Karjala          333,2      685     1625     11,0   444,7      6,1
20412: Keski-Suomi              194,1      663     1176      6,4   614,5      8,4
20413: Etelä-Pohjanmaa          183,9      821     1278      6,1   460,7      6,3
20414: Vaasan rannikkos.        161,0      705     1151      5,3   486,8      6,6
20415: Keski-Pohjanmaa           48,5      195      446      1,6   135,2      1,8
20416: Pohj.-Pohjanmaa          318,8      792     1956     10,5   711,3      9,7
20417: Kainuu                   133,5      446      706      4,4   245,8      3,4
20418: Lappi                    508,9     1650     2439     16,8   653,6      8,9
20419: 
20420: Koko maa                3028,5    10 798   17 785   100,0   7323,8   100,0
20421: 
20422: EU-tavoitealueet
20423: Muutalueet                368,9    2010     1261     12,2   1528,1    20,9
20424: Tavoite 2                 417,8    1520     2639     13,8   1459,6    19,9
20425: Tavoite 5b                799,1    3170     6326     26,4   2137,5    29,2
20426: Tavoite 6                1442,8    4098     7559     47,6   2198,6    30,0
20427: 
20428: 
20429: Lähde: KIM, yrityspalvelut
20430: 108
20431: 
20432:       Taulu 5.2.2       Maakunnan kehittämisraha 1994-96, käyttö
20433:                         1994
20434: 
20435:                               Jaettu maakunnan liitoille Mmk       Käyttö 1994 Mmk
20436:       Maakunta                1994 1995 1996 1994-96 %             haettu myönnetty
20437: 
20438:       Uusimaa                  4,5    8,8     7,0    20,3    8,3      50,5     4,5
20439:       VarsinaisSuomi           3,5    7,9     6,0    17,4    7,1      23,1     5,1
20440:       Itä-Uusimaa                1    2,0     2,0     5,0    2,0       8,2     1,0
20441:       Satakunta                2,5    5,6     4,8    12,9    5,3      11,0     2,5
20442:       Häme                       4    3,6     3,0    10,6    4,3       7,7     1,9
20443:       Pirkanmaa                  2    7,6     6,1    15,7    6,4      12,0     3,1
20444:       Päijät -Häme               2    4,2     3,6     9,8    4,0      10,2     1,9
20445:       Kymenlaakso                2    4,2     3,5     9,7    4,0       9,4     1,9
20446:       Etelä-Karjala            1,5    3,5     3,0     8,0    3,3       9,2     2,5
20447:       Mikkelin läänin maak.      3    5,7     5,1    13,8    5,6      14,0     3,0
20448:       Savo                     3,5    6,6     5,5    15,6    6,4      18,0     4,4
20449:       Pohjois-Karjala          3,5    6,1     5,2    14,8    6,0      20,8     3,4
20450:       Keski-Suomi              3,5    7,1     6,0    16,6    6,8      13,5     3,7
20451:       Etelä-Pohjanmaa            3    5,1     4,5    12,6    5,1       6,6     3,0
20452:       Pohjanmaa                  2    4,1     3,5     9,6    3,9       7,7     1,9
20453:       Keski-Pohjanmaa            1    2,6     2,0     5,6    2,3       7,1     0,6
20454:       Pohj.-Pohjanmaa          4,5    8,1      ,5    19,1    7,8      24,9     4,1
20455:       Kainuu                     2    3,7     2,8     8,5    3,5      10,0     1,7
20456:       Lappi                    6,5    7,5     5,9    19,9    8,1      15,1     7,2
20457: 
20458:       Kokomaa                 55,5   104      86    245,5 100,0      279,0   57,4
20459: 
20460:       Lähde: Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1994, Sisä-
20461:              asiainministeriön aluekehitysosaston julkaisu 5/1995
20462: 
20463: 
20464:       Euroopan Unioniin liittymisen myötä Suomi on päässyt mukaan EU:n rakenne-
20465:       rahastojen kehittämisohjelmiin. Alueellisia kehittämisohjelmia ovat tavoite-
20466:       ohjelmat 2 (rakennemuutosalueet), 5b (maaseutualueet), 6 (harvaan asutut
20467:       alueet) sekä Interreg-ohjelmat (raja-alueyhteistyö). EU:n rakennerahastoista
20468:       tuetaan erilaisia kehittämisohjelmia Suomessa vuosina 1995-99 noin 9,9 mil-
20469:       jardilla markalla. Näistä tavoiteohjelmien osuus on noin puolet, 4,9 miljardia.
20470:       Yhteisöaloitteisiin ja pilottiprojekteihin EU panostaa 784 miljoonaa markkaa -
20471:       Interreg-ohjelmiin 254 miljoonaa. ED-rahoituksen lisäksi kaikki ohjelmat edel-
20472:       lyttävät vähintään saman verran kansallista tukea, jolloin tavoiteohjelmien
20473:       kokonaistuki on noin 11 miljardia.
20474:                                                                                                        109
20475: 
20476: Taulu 5.2.3          EU-tavoiteohjelmien rahoitustaolukot 1995-99
20477:                        Miljoonaa markkaa
20478:                        Kokonais-   Julkinen        EU-              Kansan.
20479: Ohjelma                rahoitus    yhteensä        rahoitus         julkinen              Yksityinen
20480: 
20481: Tavoite 2
20482:          1995-96         1644,2       1029,0            402,1             626,9             615,3
20483:          1997-99         3732,9       1792,4            679,2            1113,2            1940,5
20484: 
20485: Tavoite 5b
20486:          1995-99         3566,2       2618,6         1112,0              1506,5             947,6
20487: 
20488: Tavoite 6
20489:          1995-99         7704,6       5758,9         2672,0             3086,9             1945,8
20490: 
20491: Yhteensä                16648,0      11198,8         4865,3             6333,5             5449,2
20492: 
20493: Lähde: Tavoiteohjelmien 2, 5b ja 6 suunnitteluasiakirjat
20494: 
20495: 
20496: EU-tavoiteohjelmat käynnistyivät varsinaisesti vuoden 1995 loppupuolella.
20497: Vuoden 1996 loppuun mennessä oli tavoite-ohjelmissa sidottu erilaisiin kehit-
20498: tämisprojekteihin ja yritystukeen noin 3 miljardia markkaa julkista tukea.
20499: Tuettuja hankkeita oli noin 6000. Interreg-ohjelmat käynnistyivät vuoden 1996
20500: lopulla.
20501: 
20502: 
20503: 
20504: Taulu 5.2.4 EU:n tavoiteohjelmien toteutuminen 30.12.1996
20505:             mennessä *), milj. mk
20506: 
20507:                    Milj. markkaa
20508: Ohjelma            Kokonais- Julkinen          EU-          Kansan.          Yksi-            Luku-
20509:                    rahoitus    yhteensä        rahoitus    julkinen         tyinen            määrä
20510: Tavoite 2
20511:        1995-96        2008,1       926,3        313,7           613,1         1081,7          1300
20512: Tavoite 5b
20513:        1995-99        1071,5       507,0        200,2           306,9             564,5      2100
20514: Tavoite 6
20515:        1995-99        2647,7      1657,2        749,3           907,9             990,6      2900
20516: 
20517: Yhteensä              5727,3      3090,5       1263,2           1827,9       2636,8          6300
20518: 
20519: *) ennakkotieto
20520: Lähde: Tavoiteohjelmien 2, 5b ja 6 puolivuotisraportit
20521: 110
20522: 
20523:       Kartta 5.2.1        EU-tavoiteohjelmien tukialueet
20524: 
20525: 
20526: 
20527: 
20528:                     Tavoite 6
20529:                  111111
20530: 
20531:                  El Tavoite Sb
20532:                  ~Tavoite 2
20533: 
20534: 
20535: 
20536: 
20537:                                                            SM/AO/MH/5. Jl.1996
20538:                                                                                     111
20539: 
20540: 5.3 Valtion menot ja tulot alueittain
20541: Tilastokeskus on selvittänyt myös miten valtion menot ja tulot jakautuivat
20542: sektoreittain ja maakunnittain vuonna 1994. Sosiaalimenojen osuus menoista
20543: on selvästi suurin, 36%. Se on myös kasvattanut osuuttaan jatkuvasti. Elinkeino-
20544: toimintaan suunnattujen menojen osuus on puolestaan laskenut 29%: sta 21% :iin
20545: vuosina 1978-94. Valtion menot kokonaisuudessaan henkeä kohden olivat suu-
20546: rimmat Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Pienimmät ne olivat
20547: Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnissa.
20548: 
20549: Valtion verotuottojen erot asukasta kohden ovat melko suuret alueellisesti. Vero-
20550: tuotot asukasta kohden ovat suurimmat Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla ja
20551: matalimmat Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Tuloverojen
20552: osuus on noussut vuosina 1978-94 31 :stä 33 prosenttiin ja liikevaihtoveron
20553: osuus 32:sta 38 prosenttiin kaikista valtion veroista.
20554: 
20555: Taulu 5.3.1 Valtion menot ja verotulot maakunnittain 1994
20556:                       Menot                       Verotulot
20557: Maakunta              mmk       mklhenk. %-jak.   mmk      mk/henk.     %-jak.
20558: 
20559: Uusimaa               42 804     32 675    26,6   32 230     24 603       31,4
20560: Varsinais-Suomi       12 704     29 071     7,9    8 678     19 858        8,4
20561: Satakunta              6 369     26 102     4,0    4 490     18 402        4,4
20562: Häme                   5 782     35 042     3,6    3 118     18 897        3,0
20563: Pirkanmaa             11 968     27 450     7,4    8 334     19 115        8,1
20564: Päijät-Häme            4 444     24 284     2,8    3 398     18 568        3,3
20565: Kymenlaakso            5 415     28 057     3,4    3 761     19 487        3,7
20566: Etelä-Karjala          3 965     28 321     2,5    2 684     19 171        2,6
20567: Etelä-Savo             5 535     31629      3,4    3 182     18 183        3,1
20568: Pohjois-Savo           8 383     32 367     5,2    4 627     17 865        4,5
20569: Pohjois-Karjala        6 226     34 978     3,9    3 047     17 118        3,0
20570: Keski-Suomi            9 042     35 047     5,6    4 715     18 275        4,6
20571: Etelä-Pohjanmaa        6 207     30728      3,9    3 628     17 960        3,5
20572: Vaasan rannikkos.      5 143     29 557     3,2    3 225     18 534        3,1
20573: Keski-Pohjanmaa        2 464     33 753     1,5    1 304     17 863        1,3
20574: Pohjois-Pohjanmaa     11 856     33 492     7,4    6 329     17 879        6,2
20575: Kainuu                 3 592     37 417     2,2    1 661     17 302        1,6
20576: Lappi                  8 187     40 530     5,1    3 760     18 614        3,7
20577: Ahvenanmaa               961     38 440     0,6      586     23 440        0,6
20578: Kokomaa               161 047    31584    100,0   102 757     20152     100,0
20579: 
20580: Lähde: Alanen Aku, 'Verokarhun kahmaisu vaihtelee alueittain', Tietoaika
20581:         911996, Tilastokeskus ja Valtion menot maakunnittain 1994, Tilasto-
20582:         keskus, Julkinen talous 1996:1
20583: 112
20584: 
20585: 
20586:       LÄHTEET
20587:       Alanen Aku: Verokarhun kahmaisu vaihtelee alueittain, Tilastokeskus,
20588:             Tietoaika 9/1996
20589:       Alueellinen kehitys 1990-94, Sisäasiainministeriö, aluekehitysosastonjulkaisu
20590:             3/1995
20591:       ETLA: Suhdanne 3/1996
20592:       Itä-Suomi -työryhmän loppuraportti, Sisäasiainministeriö, aluekehitysosaston
20593:             julkaisu 11/1996
20594:       Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1994, Sisäasiain-
20595:             ministeriön aluekehitysosaston julkaisu 5/1995
20596:       Pikkarainen, Mika, Aluetalouksien haasteet Suomessa 1990-luvulla,
20597:             Suomen Kuntaliitto, 1993
20598:       Pikkarainen, Mika: Kaupunkiseutujen kasvu ja kilpailukyky, Sisäsiainministeriö,
20599:             aluekehitysosaston julkaisu 9/1996
20600:       Talouspolitiikan linja, Kansantalouden kehitys ja talouspolitiikka vuosina 1996-
20601:             2000, Valtiovarainministeriö, 1996
20602:       Tavoitesuunnitelmien 2, 5b ja 6 suunnitteluasiakirjat, Sisäasiainministeriön
20603:             aluekehitysosasto, 1996
20604:       Tavoitesuunnitelmien 2, 5b ja 6 puolivuotisraportit 30. 6.1996, Sisäasiain-
20605:             ministeriön aluekehitysosasto, 1996
20606:       Toimiva maaseutu, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 1/1996
20607:       Yritystoiminnan julkinen rahoitus 1994, Tilastokeskus, Julkinen talous 1995:10
20608:       Valtion menot maakunnittain 1994, Tilastokeskus, Julkinen talous, 1996:1
20609:                                    113
20610: 
20611:                                LIITE 3
20612: 
20613:       SISÄASIAINMINISTERIÖ
20614:           Aluekehitysosasto
20615: 
20616: 
20617: 
20618: 
20619: ALUEIDENVÄLISEEN TASAPAINOON
20620: VAIKUTTAVIEN KEINOJEN KÄYTTÖ
20621: 
20622: 
20623: 
20624: 
20625:              25.3.1997
20626: 114
20627: 
20628:       SISÄASIAINMINISTERIÖ                               25.3.1997
20629: 
20630: 
20631: 
20632: 
20633:       ALUEIDEN VÄliSEEN TASAPAINOON VAIKU1TAVIEN KEINOJEN KÄYTIÖ
20634:       Johdanto
20635: 
20636:                  Alueiden väliseen tasapainoon vaikutetaan hyvin monentyyppisillä toimenpiteil-
20637:                  lä. Suoraan alueiden kehittämisestä annettuun lakiin perustuvat toimenpiteet,
20638:                  jotka tähtäävät alueellisten erojen tasapainottamiseen tai eri tyyppisten alueiden
20639:                  kehittämisedellytysten parantamiseen ovat osa näistä toimenpiteistä. Tämän
20640:                  lisäksi eri hallinnonalojen toiminnassa tapahtuvat uudistukset ja kehittämishank-
20641:                  keet usein vaikuttavat alueiden asemaan joko välillisesti tai välittömästi.
20642: 
20643:                   Tämän raportin ensimmäisessä osassa kuvataan lyhyesti ne toimenpiteet, jotka
20644:                   on toteutettu alueiden kehittämisestä annetun lain voimaantulon jälkeen ja joiden
20645:                   perustelut liittyvät suoraan lain tavoitteiden toteuttamiseen. Toisessa osassa
20646:                   kuvataan niitä eri hallinnonaloilla tapahtuneita uudistuksia, jotka ovat alueellisen
20647:                   tasapainon kannalta keskeisiä.
20648: 
20649: 
20650: 
20651:       1 ALUEIDEN KEIHTTÄMISTÄ TUKEVAT, ALUEIDEN KEillTTÄMISESTÄ ANNE-
20652:       TUN LAIN MUKAISET, HALLITUKSEN TOIMENPITEET
20653: 
20654: 
20655:       Alueiden kehittämisestä annettu lainsäädäntö voimaan vuoden 1994 alusta
20656: 
20657:                   Laki (1135/93) ja asetus (1315/93) alueiden kehittämisestä astuivat voimaan
20658:                   vuoden 1994 alusta.
20659: 
20660:                   Valtioneuvosto teki alueiden kehittämisestä annetun lain 4 §:n 1 momentin mu-
20661:                   kaisista tavoiteohjelmista ensimmäisen päätöksen 30.12.1993. Päätös sisälsi alue-
20662:                   politiikan painopisteet ja toimintalinjat sekä suuntaviivat ministeriöiden ja niiden
20663:                   alaisen hallinnon sekä aluekehitysviranomaisten osallistumisesta aluekehittä-
20664:                   misohjelmien laadintaan.
20665: 
20666:                  30.12.1993 valtioneuvosto teki myös päätöksen kehitysalueesta, sen tukialueista
20667:                  ja rakennemuutosalueista. Tukialueiden määrittelyn perustana käytettiin seutu-
20668:                  kuntajakoa, joka perustuu lähinnä työssäkäyntiin ja kuntien väliseen yhteistyö-
20669:                  hön. Seutukuntia on sisäasiainministeriön päätöksellä 88.
20670: 
20671:                   Joulukuussa 1993 annettiin lisäksi laki saariston kehityksen edistämisestä anne-
20672:                   tun lain muuttamisesta sekä valtioneuvoston päätös saaristokunnista ja muiden
20673:                   kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä.
20674:                                                                                                115
20675: 
20676:             Aluepoliittisen lainsäädännön uudistamiseen kytkeytyi myös yritystukilain
20677:             (1136/93) uudistaminen. Laki tuli voimaan vuoden 1994 alusta.
20678: 
20679: 
20680: Kansallinen ja EU-ohjelmatyö käynnistyi
20681: 
20682:             Alueiden kehittämisestä annetun lain ja siihen liittyvien päätösten voimaantulo
20683:             käynnisti maakunnissa laadittavien aluekehittämisohjelmien valmistelun. Ohjel-
20684:             mat laadittiin vuoden 1994 aikana siten, että kokonaisuuden muodostavat maa-
20685:             kunnan kehittämisohjelmat pyydettiin laatimaan marraskuuhun mennessä Joissa-
20686:             kin erityisohjelmissa (mm. rakennemuutosalueohjelmat, osaamiskeskusohjelmat)
20687:             aikataulu oli nopeampi.
20688: 
20689:             Maakuntien laatiessa aluekehittämisohjelmiaan käynnistyi myös ED:n rakennera-
20690:             hastojen alueellisia tavoitteita koskevien ohjelmien laadinta. Alueellisia tavoittei-
20691:             ta ovat tavoite 6, joka tähtää erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittämiseen,
20692:             tavoite 2, jolla uudistetaan teollisuuden rakennemuutoksesta kärsiviä alueita sekä
20693:             tavoite 5b, jolla pyritään maaseutumaisten seutujen kehittämiseen ja rakenteelli-
20694:             seen mukauttamiseen. Euroopan rakennerahastojen alueellisia tavoitteita sekä
20695:             alueellisen kehityksen kannalta keskeisimpiä yhteisöaloitteita kuvataan tarkem-
20696:             min selonteon liitteessä 4.
20697: 
20698:             Maakunnissa laadittujen 6-, 2- ja 5b-ohjelmien pohjalta valmisteltiin Suomen
20699:             valtakunnalliset ohjelmaesitykset alueiden ja eri ministeriöiden kanssa yhteis-
20700:             työssä. Hallituksen hyväksymät ohjelmaesitykset jätettiin Euroopan komissiolle
20701:             maaliskuussa 1995.
20702: 
20703:             Ohjelmien valmistelua ohjasi valtioneuvoston periaatepäätös Suomen maa- ja
20704:             elintarviketalouden sekä alue- ja rakennepolitiikan sopeuttamisesta ED-jäsenyy-
20705:             teen 27.5.1994. Päätöksessä todettiin mm., että alueellisten tavoitteiden (6, 2 ja
20706:             5b) hallinnointi kytketään kiinteästi kansallisen aluepolitiikan hallinnointiin ja
20707:             että hallinnonalojen välistä työnjakoa ei muuteta. Periaatepäätöksessä korostettiin
20708:             myös, että ohjelmia toteutettaessa otetaan huomioon, että rakennerahastojen tuki
20709:             ja kansallinen rahoitus muodostavat kokonaisuuden, jossa heijastuu porrastustar-
20710:             ve eri alueiden välillä Päätöksen mukaan tämä toteutetaan siten, että ED-ratkai-
20711:             suun liittyvien ohjelmien kokonaistuki-intensiteetti on tavoite 6 -alueella vähin-
20712:             tään 1,4 -kertainen tavoite 2 ja 5b -alueiden kokonaistuki-intensiteettiin verrattu-
20713:             na ohjelmakaudella 1995-1999.
20714: 
20715:             Ohjelmatyön käynnistymisen myötä alueelliseen kehittämiseen suunnattavat voi-
20716:             mavarat kanavoituvat pääasiassa eri ohjelmien (sekä kansallisten että ED-oh-
20717:             jelmien) kautta. Valtion talousarviossa on nimetty aluekehitysrahoiksi ne eri
20718:             hallinnonalojen määrärahat, jotka ovat erityisesti tarkoitettu edistämään alueel-
20719:             listen kehittämistavoitteiden ja niiden toteuttamiseksi laadittavien aluekehittä-
20720:             misohjelmien toteuttamista. Vuonna 1997 aluekehitysrahoiksi nimettyjä määrära-
20721:             hoja on noin 3,7 mrd markkaa Koska aluekehitysrahoiksi määriteltyjen moment-
20722:             tien lukumäärä on vaihdellut vuosittain, ei niiden tasoa voi suoraan verrata
20723:             vuosittain. Seuraavasta taulukosta näkyy aluekehitysrahamomenttien määrä sekä
20724:             taso vuosittain alueiden kehittämisestä annetun lain voimaantulon jälkeen.
20725: 116
20726: 
20727:                  Taulukko 1. Aluekehitysrahamomenttien määrä ja taso vuosina 1994-1997
20728: 
20729: 
20730:                               TA94         TA95         TA96          TA97
20731:                  momenttien
20732:                  lukwnäärä     23            34           25           37
20733: 
20734:                  mrd mk        3,1           4,7          3,2          3,7
20735: 
20736: 
20737:                  Luvut ovat arvioita, koska osa määrärahoista on nimetty aluekehitysrahoiksi vain
20738:                  osittain. Talousarviossa ei määritellä tarkemmin, miltä osin määrärahat ovat
20739:                  aluekehitysrahoja Sisäasiainministeriössä on arvioitu kunkin määrärahan osalta
20740:                  yhteistyössä ao. viranomaisten kanssa, mikä osa siitä kuuluu aluekehitysrahoihin.
20741: 
20742:                  Alueiden kehittämiseen liittyviä J<ansallisia ohjelmia ja muuta valmistelua sekä
20743:                  niitä koskevia päätöksiä kuvataan seuraavassa tarkemmin.
20744: 
20745: 
20746:       Osaamiskeskusohjelmatyö onnistunutta
20747: 
20748:                  Alueelliset osaamiskeskusohjelmat valmisteltiin helmikuun 1994 loppuun men-
20749:                  nessä. Helmikuussa asetettiin myös työryhmä, jonka tehtäväksi annettiin osaa-
20750:                  miskeskusohjelmamenettelyn kehittäminen, alueellisten ohjelmien arvioiminen ja
20751:                  niroettävien osaamiskeskusten ehdottaminen. Valtioneuvosto nimesi 23.6.1994
20752:                  vuoden 1998 loppuun asti kahdeksan osaamiskeskusta työryhmän esityksen
20753:                  mukaisesti.
20754: 
20755:                  Sisäasiainministeriö myönsi valituille osaamiskeskuksille vuonna 1994 käynnis-
20756:                  tysavustusta maakunnan kehittämisrahasta 10 miljoonaa markkaa ja seuraavana
20757:                  vuonna 10,6 miljoonaa markkaa Maaliskuussa 1995 valtioneuvosto nimesi
20758:                  lisäksi kolme verkostotyyppistä osaamiskeskusta, joille myönnettiin käynnis-
20759:                  tysavustusta yhteensä 4,4 miljoonaa markkaa
20760: 
20761:                  Osaamiskeskusohjelmatyöcyhmä jätti loppuraporttinsa helmikuussa 1996. Osaa-
20762:                  miskeskusohjelmatyötä jatkettiin raportin ehdotusten mukaisesti. Vuonna 1996
20763:                  toiminnan kehittämiseksi myönnettiin maakunnan kehittämisrahaa yhteensä 15
20764:                  miljoonaa markkaa. Työtä jatkamaan asetettiin myös uusi työryhmä. Vuonna
20765:                  1997 osaamiskeskusohjelmille on myönnetty rahoitusta 14 miljoonaa markkaa
20766:                  maakunnan kehittämisrahasta.
20767: 
20768:                  Osaamiskeskusohjelmat ovat onnistuneet kokoamaan mukana olevien yliopisto-
20769:                  paikkakuntien korkeakouluja, teknologiakeskuksia, yrityksiä ja hallintoa yhteis-
20770:                  työhön, jonka avulla on aikaansaatu projekteja korkean tason osaamiseen perus-
20771:                  tuvan teollisen toiminnan kehittämiseksi. Osaamiskeskuksista valmistui arviointi-
20772:                  selvitys vuoden 1996 lopussa.
20773:                                                                                               117
20774: 
20775: Rakennemuutosalueet määriteltiin uudelleen vuodeksi 1996 ja vuodeksi 1997
20776: 
20777:             Valtioneuvoston päätöksessä kehitysalueesta, sen tukialueista ja rakennemuu-
20778:             tosalueesta joulukuussa 1993 määrättiin rakennemuutosalueet vuosiksi 1994-95.
20779:             Rakennemuutosalueiksi määrätyt alueet laativat rakennemuutosalueohjelmansa
20780:             maaliskuun 1994 loppuun mennessä.
20781: 
20782:             Valtioneuvosto muutti 26.10.1995 päätökselläänjoulukuussa 1993 tehtyä päätös-
20783:             tään kehitysalueesta, sen tukialueista ja rakennemuutosalueesta Päätöksessä
20784:             määrättiin rakennemuutosalueet vuodeksi 1996 (31.1.1997 saakka). 30.12.1996
20785:             valtioneuvosto teki päätöksen, jossa määriteltiin rakennemuutosalueet vuodeksi
20786:             1997 (1.2.1997 alkaen). Alueet ovat laatineet/tarkistaneet rakennemuutoso11jel-
20787:             mansa päätösten perusteella vuosittain.
20788: 
20789: 
20790: Maaseudun ohjelmatyöryhmä laati maaseudun kehittämisohjelman,
20791: maaseudun kehittämisyhteistyö tiivistyi
20792: 
20793:             Maa- ja metsätalousministeriön kesällä 1995 asettama maaseudun kehittämistä
20794:             pohtinut maaseudun o11jelmatyöryhmä laati maaseudun kehittämisohjelman.
20795:             Vuoden 1996 alussa valmistuneessa ohjelmassa esitetään 94 erilaista toimenpide-
20796:             ehdotusta. Niissä painotettiin maaseudun elinkeinojen monimuotoisuutta sekä ta-
20797:             loudellisesti ja ekologisesti kestävää kilpailukykyä siten, että maaseudun terve
20798:             väestö- ja elinkeinorakenne sekä tasapainoinen alueellinen kehitys voidaan turva-
20799:             ta. Maaseutuohjelma ja sen ehdotukset hyväksyttiin kolmea lukuunottamatta
20800:             hallituksen iltakoulussa maaliskuussa 1996. Maaliskuussa 1997 ehdotuksista on
20801:             toteutettu 27 ja 57 on toteutumassa. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä seuraa ja
20802:             toimii aktiivisesti kunkin ehdotuksen toteuttamiseksi
20803: 
20804:             Valtioneuvosto asetti maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän 30.3.1995 jatkamaan
20805:             maaseutupolitiikan neuvottelukunnan yhteensovittavaa maaseudun kehittämis-
20806:             työtä Käytännön kehittämistoimia suoritetaan yhteistyöryhmän alaisten teema-
20807:             ryhmien kautta. Teemaryhmiä on asetettu mm. edistämään maaseutumatkailua,
20808:             elintarvikealan pienyrittäjyyttä, etätyötä ja naisten osallistumista maaseudulla
20809:             Teemaryhmä toimii myös Euroopan unionin LEADER -yhteisöaloitteen kansal-
20810:             lisena yhteistyötahona Tavoite 6 ja 5b alueille on valittu 22 paikallista LEA-
20811:             DER-toimintaryhmää. Yhteistyöryhmä suunnittelee maaseutuohjelmassa esitetyn
20812:             seudullisen kehittämisen laajentamista EU:n tavoiteohjelma-alueiden ulkopuoli-
20813:             selle maaseudulle. Yhteistyöryhmällä on käytettävissään määrärahoja maaseudun
20814:             kehittämis- ja tutkimustoiminnan edistämiseksi. Rahoilla toteutetaan mm. teema-
20815:             ryhmien suunnittelemia kehittämishankkeita.
20816: 
20817: 
20818: Kaupunkipolitiikka tehostui
20819: 
20820:             Hallitusohjelmaan huhtikuussa 1995 sisältyi tavoite tukea vahvojen, kansainvä-
20821:             lisillä markkinoilla kilpailukykyisten kasvukeskusten luomista. Tavoitteena on
20822:             tasapainoinen kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan kokonaisuus, jolla turva-
20823:             taan tasapainoisten kaupunkiyhdyskuntien ja elinvoimaisen maaseudun kehittä-
20824:             minen.
20825: 118
20826: 
20827:                   Sisäasiainministeriö asetti 16.6.1995 kaupunkien kehittämistyöryhmän, jonka
20828:                   tehtävänä oli laatia esitys kaupunkien kehittämiseksi. Työryhmä jätti loppura-
20829:                   porttinsa 12.6.1996. Raportissa selvitettiin laajasti kaupunkien tilannetta ja kehit-
20830:                   tämisedellytyksiä. Työryhmä teki myös ehdotuksen hrujoitettavasta kaupunkipo-
20831:                   litiikasta
20832: 
20833: 
20834:                   Työryhmän ehdotusten ja niistä saatujen lausuntojen pohjalta on sisäasiainminis-
20835:                   teriössä valmisteltu kaupunkien kehittämistä koskevia jatkotoimenpiteitä. Hallitus
20836:                   käsitteli iltakoulussaan marraskuussa 1996 ehdotuksia jatkotoimenpiteistä. Ehdo-
20837:                   tetut tärkeimmät valtiovallan toimenpidekokonaisuudet liittyvät yhteistyön lisää-
20838:                   miseen keskushallinnossa ja kaupunkiseuduilla, kaupunkeihin kohdistuvan tutki-
20839:                   mustoiminnan järjestämiseen, osaamisen ja kulttuurin vahvistamiseen kaupun-
20840:                   kiseudulla, työllisyyden edistämiseen, kaupunkiseutujen yhdyskuntamkenteen
20841:                   eheyttämiseen ja uudistamiseen, kaupunkien omaehtoisen kehittämisen taloudel-
20842:                   liseen perustaan sekä pääkaupunkiseudun erityisaseman huomioon ottamiseen.
20843:                   Hallitus päätti asettaa kaupunkipoliittisen yhteistyöryhmän, jonka työtä hallituk-
20844:                   sen iltakoulussa käyty keskustelu evästää. Työryhmä asetettiinjoulukuussa 1996.
20845: 
20846: 
20847:       Vapaa-ajan asumiskampanjalla elinvoimaa saaristoon
20848: 
20849:                   Saariston kehittämistä on tehostettu kaksivuotisella vapaa-ajan asumiskampanjal-
20850:                   la, johon on osallistunut 210 kuntaa eri puolilta maata. Kampanja on tähdännyt
20851:                   loma-asukkaiden ostovoiman ja osaamisen sekä vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen
20852:                   investointien ja vapaana olevan kapasiteetin hyödyntämiseen alueellisen kehityk-
20853:                   sen hyväksi. Toiminnan painopisteinä on ollut mm. yrittäjinä toimivien mökki-
20854:                   läisten ja paikallisten yrittäjien yhteistyöverkostojen synnyttäminen, kauppiaiden
20855:                   ja maatalouden suoramyyjien koulutus, etätyö ja vapaa-ajan asuntojen ympä-
20856:                   rivuotisen käytön lisääminen.
20857: 
20858:                    Valtioneuvoston päätöksillä 3.12.1995 ja 17.10.1996 on saaristo-osakuntien
20859:                    määrää lisätty seitsemällä
20860: 
20861: 
20862:       Itä-Suomi -työryhmä etsi ratkaisuja talous- ja työllisyystilanteen parantamiseksi
20863: 
20864:                   Itä-Suomen talous- ja työllisyystilanteen parantamiseksi on etsitty uusia toimin-
20865:                   tamalleja Tätä tehtävää varten sisäasiainministeriö asetti 19.1.1996 asiantuntija-
20866:                   työryhmän. Työryhmä jätti väliraporttinsa 5.6.1996 ja loppuraporttinsa
20867:                   4.10.1996. Raportit sisälsivät ehdotuksia Itä-Suomen elinkeinorakenteen ja yri-
20868:                   tystoiminnan edistämiseksi tarvittavista erityistoimenpiteistä
20869: 
20870:                   Helmikuussa 1997 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Itä-Suomen kehittämi-
20871:                   seksi ja asetti työryhmän seuraamaan ja arvioimaan Itä-Suomen talous- ja työlli-
20872:                   syyskehitystä sekä alueelle kohdistettavien kehittämistoimenpiteiden toteutumis-
20873:                   ta.
20874:                                                                                                   119
20875: 
20876: Raja-alueyhteistyö tehostunut Euroopan unionin tuella
20877:             Perinteisen raja-alueyhteistyön lisäksi lnterreg II -yhteisöaloitteen toteuttaminen
20878:             käynnistyi Euroopan komission hyväksyttyä Suomen seitsemän lnterreg -ohjel-
20879:             maa heinäkuussa 1996.
20880: 
20881: 
20882: Valtioneuvosto päätti uudesta tavoiteohjelmasta keväällä 1996
20883: 
20884:             Valtioneuvosto päätti toisen kerran alueiden kehittämisestä annetun lain
20885:             (1135/93) 4 §:n 1 momentin mukaisista tavoiteohjelmista ja 6 §:n 3 momentin
20886:             mukaisista aluekehitysrahojen suuntaamisen yleisistä perusteista 25.4.1996.
20887:             Päätöksellä suunnattiin ja yhteensovitettiin alueellista kehittämistyötä vuonna
20888:             1996 ja määriteltiin perusta alueelliselle kehittämiselle ja sitä koskevalle valmis-
20889:             telutyölle vuonna 1997.
20890: 
20891:             Päätöksen mukaan hallitus tukee alueiden omaa, itsenäistä kehittämistyötä ja
20892:             edistää maan eri osien tasapainoista kehitystä. Vuosina 1996 ja 1997 painotetta-
20893:             viin toimenpiteisiin kuuluvat mm. aluepolitiikan toimenpiteiden keskittäminen
20894:             tehokkuuden lisäämiseksi, yritystukipolitiikan uudistaminen, osaamiskeskuspoli-
20895:             tiikan kehittäminen, kaupunkipolitiikan aktivoiminen sekä rakenneongelmista
20896:             kärsiviin teollisuus- ja palvelukeskuksiin kohdennettavien erityistoimenpiteiden
20897:             jatkaminen. Myös maaseutupolitiikkaa tehostetaan ja monipuolistetaan.
20898: 
20899: 
20900: Alueiden kehittämisestä annettua asetusta muutettiin
20901: 
20902:             Alueiden kehittämisestä annettua asetusta muutettiin 25.4.1996. Muutoksella
20903:             vahvistettiin käytäntö, jonka mukaan maakunnat voivat tehdä yhden maakunnan
20904:             kehittämisohjelman, joka sisältää alueen kannalta tarpeelliset erillisohjelmat.
20905:             Asetusmuutos mahdollistaa myös maakunnan kehittämisrahan käytön kuntien
20906:             elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämiseen. Se ottaa myös huomioon maakun-
20907:             nan kehittämisrahan käytön Euroopan rakennerahastoista tulevan rahoituksen
20908:             kansallisena rahoitusosuutena.
20909: 
20910: 
20911: EU-ohjelmatyö vakiintui vuonna 1996
20912: 
20913:             EU:n rakennerahastojen alueellisia tavoitteita (6, 2 ja 5b) koskevat ohjelmat hy-
20914:             väksyttiin komissiossa kesällä ja syksyllä (5b) 1995. 04jelmien toteutus käynnis-
20915:             tyi tämän jälkeen. Vuoden 1996 aikana ohjelmatyö pääsi täyteen vauhtiin ja me-
20916:             nettelytavat ovat vakiintuneet. Eri hallinnonalat ovat osallistuneet aktiivisesti
20917:             ohjelmien toteutukseen.
20918: 
20919:             Kesällä 1995 hyväksytty tavoite 2-ohjelma koski vuosia 1995 ja 1996, kun muut
20920:             ohjelmat olivat vuosille 1995-1999. Ohjelmakauden loppupuolta koskeva uusi
20921:             tavoite 2-ohjelmaesitys hyväksyttiin valtioneuvostossa 8.8.1996 komissiolle
20922:             jätettäväksi.
20923: 
20924:             Valtion tulo- ja menoarvioissa on eri hallinnonaloilla varattu määrärahat ohjel-
20925:             mien toimeenpanon edellyttämiksi kansallisiksi rahoitusosuuksiksi. Maa- ja
20926: 120
20927: 
20928:                   metsätalousministeriön osallistuminen EU:n maatalousrahaston osarahoittamiin
20929:                   maaseudun kehittämistoimenpiteisiin tavoite 5b- ja 6-ohjelmissa on merkinnyt
20930:                   huomattavaa, yli 300 miljoonan markan lisäpanostusta vuosittain alueella to-
20931:                   teutettaviin kehittämishankkeisiin sekä maaseudun pienyritysten tukemiseen.
20932:                   Työministeriö vastaa suurelta osin ohjelmiin sisältyvien työvoimavarojen kehittä-
20933:                   mistoimenpiteiden kansallisesta rahoituksesta sekä kohdentaa investointimäärära-
20934:                   hoja työllisyyden turvaamiseen, valtionapuja julkisten yhteisöjen työllisyysperus-
20935:                   teisiin investointeihin sekä myöntää työllisyyspoliittista rakennetukea ohjelmien
20936:                   kansallisilla rahoitusosuuksina. KlM yrityspalvelu vastaa pääasiassa pk-yrityksiä
20937:                   ja yritysympäristöä koskevien hankkeiden toteutuksesta. Myös liikenneministe-
20938:                   riö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä
20939:                   ympäristöministeriö osallistuvat ohjelmien rahoitukseen oman hallinnonalansa
20940:                   hankkeiden osalta.
20941: 
20942:                   Maakunnan kehittämisrahalla turvataan aluekehitysviranomaisina toimivien ja
20943:                   ohjelmien koordinoinnista aluetasolla vastaavien maakunnan liittojen mahdolli-
20944:                   suudet rahoittaa ohjelmiin sisältyviä hankkeita.
20945: 
20946:                   ED-ohjelmia kuvataan tarkemmin liitteessä 4.
20947: 
20948: 
20949:       Kansallisten aluekehittämisohjelmien tarkistaminen meneillään
20950: 
20951:                   Sisäasiainministeriö lähetti lokakuussa 1996 maakuntien liitoille kitjeen alue-
20952:                   kehittämisohjelmien tarkistuksesta. Maakuntien liittoja pyydettiin tarkistamaan
20953:                   vuonna 1994 laatimansa ohjelmat ja toimittamaan tarkistetut ohjelmat sisäasi-
20954:                   ainministeriölle viimeistään 30.11.1997.
20955:                                                                                             121
20956: 
20957: ll MUU TOIMINTAPOUTllKKA TASAPAINOISEN ALUEELliSEN KEIHTYKSEN
20958: EDISTÄMISEKSI VUOSINA 1994-1996
20959: 
20960: 
20961: 
20962: Johdanto
20963: 
20964:            Vuosien 1994-1996 toimintaan eri hallinnonaloilla ovat vaikuttaneet poikkeuk-
20965:            sellisen voimakkaat muutokset ulkoisessa toimintaympäristössä. Ministeriöt ovat
20966:            tuona aikana aluksi valmistautuneet Euroopan unionin jäsenyyteen ja myöhem-
20967:            min osallistuneet jäsenyyden mukanaan tuomiin lukuisiin uusiin tehtäviin ja toi-
20968:            mintoihin. Samaan aikaan on jatkettu valtiontalouden tasapainottamista, mikä on
20969:            merkinnyt kustannusten edelleen karsimista. Säästöillä on pyritty toimintojen
20970:            tehostamiseen siten, että samalla tavoitteena on ollut työttömyyden alentaminen
20971:            ja talouden kasvun edistäminen.
20972: 
20973:            Sekä ED-jäsenyydellä että valtiontalouden säästöillä on erilaisia ja monensuun-
20974:            taisia vaikutuksia alueelliseen kehitykseen. Eri hallinnonaloilla onkin tässä mur-
20975:            rosvaiheessa ollut erityisen haasteellinen tehtävä varmistaa tasapainoisen alueel-
20976:            lisen kehityksen toteutuminen.
20977: 
20978:            Jäljempänä on tarkasteltu eri hallinnonaloilla tapahtunutta toimintaa tasapainoi-
20979:            sen alueellisen kehityksen näkökulmasta. Tarkoituksena on ollut etsiä vastausta
20980:            kysymykseen: miten alueiden kehittämisestä annetun lain 1 §:ssä määriteltyjen
20981:            tavoitteiden toteutumista on edistetty. Lain tavoitteiden mukaisesti on tarkasteltu
20982:            toiminnan vaikutuksia erityisesti palveluiden saatavuuteen, perusrakenteen kehi-
20983:            tykseen, tuotantorakenteeseen, yritysten toimintaedellytyksiin, uusien työpaikko-
20984:            jen syntymiseen, väestön osaamiseen ja alueiden talouksien vahvistumiseen. Eri
20985:            hallinnonalojen toimenpiteiden merkitys vaihtelee tavoitteittain; esimerkiksi
20986:            kauppa- ja teollisuusministeriö on erityisen tärkeä tuotantorakenteen uudistami-
20987:            sen ja yritysten toimintaedellytysten parantamisen kannalta ja opetusministeriö
20988:            kantaa suurimman vastuun väestön osaamisen vahvistamisesta. Kullakin hallin-
20989:            nonalalla on oma tehtävänsä tavoitteiden toteutumisessa
20990: 
20991:            Kuvauksessa on keskitytty alueelliseen tasapainoon vaikuttaviin toimiin, eikä
20992:            tässä yhteydessä käsitellä kaikkia hallinnonaloilla tapahtuneita uudistuksia Mi-
20993:            nisteriöiden osallistumista alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisiin ohjel-
20994:            miin kuvattiin edellä olevassa luvussa, rakennerahasto-ohjelmien toteutusta kuva-
20995:            taan puolestaan selonteon liitteessä 4.
20996: 
20997:            Hallinnonalojen toimia kuvataan seuraavassa ryhmiteltynä alueiden kehittämises-
20998:            tä annetun lain 1 pykälässä määriteltyjen keinojen mukaisesti ja vastaavassa
20999:            järjestyksessä
21000: 122
21001: 
21002:       1) Alueiden väestön elinolojen kehitys ja sen kannalta tärkeiden palvelujen saatavuus
21003: 
21004: 
21005:       Tärkeät palvelut ovat julkisia palveluja
21006: 
21007:                    Julkisten palvelujen järjestämisessä lähtökohtana on julkiselle vallalle hallitus-
21008:                    muodossa määritelty vastuu kansalaisten peruspalvelujen turvaamisesta. Perus-
21009:                    palvelu -käsite ei ole yksiselitteinen. Yleisluontoisen lähtökohdan määrittelylle
21010:                    tarjoavat laissa säädetyt kansalaisten perusoikeudet, joiden toteutuminen edellyt-
21011:                    tää, että julkinen valta huolehtii kansalaisten peruspalveluista. Perusoikeuksista
21012:                    alueellista ulottuvuutta on taloudellisilla, sosiaalisilla ja sivistyksellisillä oikeuk-
21013:                    silla Vuonna 1995 voimaan tulleen perusoikeusuudistuksen mukaan
21014:                    - jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen,
21015:                    - jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeittensa
21016:                    mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta,
21017:                    - oikeus terveelliseen ympäristöön ja mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöä
21018:                    koskevaan päätöksentekoon,
21019:                    - oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemaliaan työllä, ammatilla tai elinkeinona,
21020:                    - oikeus välttämättömään toimeentuloon,
21021:                    - oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja
21022:                    - oikeus asuntoon.
21023: 
21024:                    Alueelliselle kehitykselle hyvinvointiyhteiskunnan pystyttämisellä - laaja palve-
21025:                    lu- ja tulonsiirtoverkosto luotiin 1970- ja 1980-luvuilla- on ollut suuri merkitys.
21026:                    Julkisten hyvinvointipalvelujen rakentaminen on useiden tutkijoiden mukaan
21027:                    tasapainottanut maan alueellista kehitystä enemmän kuin teollisuuspainotteinen
21028:                    aluepolitiikka Talouden lama ja julkisten menojen supistamispaineet ovat muut-
21029:                    taneet hyvinvointipalvelujen kehityssuuntaa 1990-luvulla Esimerkiksi kunnal-
21030:                    lisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetyt julkiset menot pienentyivät vuosina
21031:                    1990 - 94 noin kymmeneksellä
21032: 
21033: 
21034: 
21035:       A KUNTIEN TOIMINTA JA SIIHEN VAIKliTTAVAT TOIMENPI1EET
21036: 
21037: 
21038:       Erilaisia säästöstrategioita
21039: 
21040:                    Sosiaali- ja terveyspalveluista Stakesissa tehtyjen selvitysten mukaan kunnat
21041:                    ovat käyttäneet kolmenlaista säästöstrategiaa: palvelujen tuotantoa on tehostettu,
21042:                    palvelut on kohdennettu tarkemmin ja kolmanneksi palveluja on supistettu kautta
21043:                    linjan ja maksuja nostettu. Menoleikkausten vaikutuksista on ristiriitaisiakin
21044:                    tietoja. On oltu taipuvaisia arvioimaan, että kuntalaisen kannalta muutokset ovat
21045:                    olleet marginaalisia Toisaalta on havaittu, että 1990-luvun alkupuoliskolla mer-
21046:                    kittäviä muutoksia tapahtui ainakin
21047:                    - kunnallisessa kodinhoidossa, jossa palvelua on kohdennettu uudelleen ja avun-
21048:                    saajien määrä on vähentynyt,
21049:                    - lasten päivähoito, erityisesti perhepäivähoito supistui (osittain työttömyyden
21050:                    takia),
21051:                    - erikoissairaanhoidossa hoiva-, huolenpito- ja perushoitotehtäviä on olennaisesti
21052:                    supistettu,
21053:                                                                                                   123
21054: 
21055:             - tulonsiirtojen osuus sosiaalitoimessa on noussut ja
21056:             - päihdehuollossa laitoshoidon ja palveluasumisen tarjontaa on supistettu merkit-
21057:             tävästi.
21058: 
21059:              Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja riittävyys vaihtelivat kunnittain vuo-
21060:              den 1994 selvityksen mukaan. Vaikka eroja kuntien välillä ei voi selittää syste-
21061:              maattisesti, joissakin asioissa eroja selittää kunnan koko. Sosiaaliset ongelmat
21062:              ovat kasvaneet suurissa kaupungeissa, mikä on kasvattanut niiden toimeentulo-
21063:              tuen menoja Palvelujen ruuhkautumista ilmaisevat joootusajat ovat suurissa
21064:              kaupungeissa yleensä pisimpiä Mielenterveyspalvelujen puutteet ovat tulleet
21065:              esille erityisesti kaupungeissa.
21066: 
21067:              Kunnissa ja kuntayhtymissä on säästetty nimenomaan palkkamenoissa Vaiku-
21068:              tukset kuntien henkilöstömäärään eivät ole kuitenkaan olleet yhtä suuret kuin
21069:              palkkasäästöt, koska säästökeinoja olivat lomautukset, vapaaehtoiset lomat ja
21070:              muut paikallisin sopimuksin tehdyt toimet. Henkilöstön määrä väheni vuoteen
21071:              1993 asti (hieman yli 40 000 hengellä vuodesta 1990). Vuoden 1993 jälkeen
21072:              kuntien henkilöstömäärä on hieman kasvanut, noin 20 000 hengellä Vakituisen
21073:              henkilöstön osuus vähentynyt ja tilapäisten ja työvoimahallinnon tukitoimenpi-
21074:              tein työllistettyjen osuus on kasvanut. Suuria alueellisia eroavuuksia kuntasekto-
21075:              rin työllisyyskehityksessä ei ole nähtävissä. Mutta kun syvimpien lamavuosien
21076:              jälkeen julkisen sektorin osuus työllisyydestä on yleensä pienentynyt yksityissek-
21077:              torin kasvaessa, niin Kainuussa ja Lapissa yksityisen sektorin työllistävyyden
21078:              heikkous pitää julkisen sektorin osuuden edelleen korkeana
21079: 
21080: 
21081: Julkinen valta: valtio ja kunnat
21082: 
21083:              Vaikka kansalaisten peruspalvelujen tuottamisen varsinainen toteuttamisvastuu
21084:              on kunnilla, valtion on taattava, että kansalaiset ovat peruspalvelujen suhteen
21085:              riittävän yhdenvertaisessa asemassa maan eri osissa Valtiolla on myös taloudel-
21086:              lista vastuuta peruspalvelujen toteuttamisessa Kuntien päätösvaltaa ja vastuuta
21087:              toiminnan taloudellisuudesta lisättiin vuonna 1993 samalla kun valtionosuusjär-
21088:              jestelmä muutettiin menoperusteisesta laskennalliseksi. Järjestelmän uudistus
21089:              mahdollisti myös kunnallisten palvelujen tuotantotapojen muutoksen ja kunnittai-
21090:              sen erilaistumisen. Kuntien valtionosuusperusteita uudistetaan vuoden 1997
21091:              alusta. Uudistuksessa on pyritty alueelliseen oikeudenmukaisuuteen ottamalla
21092:              huomioon kuntakohtaiset, kuten kaupungistumisesta, haja-asutuksesta ja laaja-
21093:              alaisuudesta sekä kaksikielisyydestä aiheutuvat kustannukset ja palvelutarve.
21094: 
21095:              Kokonaisuudessaan kuntatalouksien kehitys on toistaiseksi ollut kohtuullinen.
21096:              Valtionosuuksien leikkaukset ovat kompensoitUlleet hyvällä verotulokehityksellä.
21097:               1990-luvun alussa kunnat kiristivät verotusta äyrinhintaa nostamalla ja myös
21098:              kiinteistöverona kerättiin merkittävästi tuloa, ts. maksumiehiksi joutuivat kunta-
21099:              laiset. Kun kuntien valtionosuuksia vähennettiin vuosina 1993 - 1996 noin nel-
21100:              jänneksellä (10 miljardilla), kansalaiset maksoivat entistä suuremman osuuden
21101:              palvelujensa kustannuksista kunnallisveroina ja palvelumaksuina. Verorasitusta
21102:              siirtyi progressiivisen verotuksen piiristä suhteelliseen veroon, millä on vaikutus-
21103:              ta kansalaisten tulonjakoon.
21104: 124
21105: 
21106:                   Lamavuosina suurten kaupunkien ja vahvojen veropohjien kuntien asema heikke-
21107:                   ni verrattuna pieniin ja heikon veropohjan kuntiin. Tämä ilmenee verrattaessa
21108:                   kuntien tulopohjaa (kunnallisverot ja valtionosuudet yhteensä), vuosikatetta ja
21109:                   vakavaraisuutta. Tähän vaikuttaa vuoden 1993 valtionosuusjärjestelmän uudistus,
21110:                   jolla taattiin heikoimpien kuntien tulopohja niin, että ne eivät lamavuosina me-
21111:                   nettäneet yhtä paljon kuin veropohjaltaan vahvemmat kunnat. Vuosina 1994 ja
21112:                    1995 kuntien verotulot ovat kasvaneet. Yhteisöveron kasvaessa on suurten kun-
21113:                   tien verotulot kasvaneet pieniä kuntia nopeammin. Kun kuntasektorin tuloista
21114:                   yhä suurempi osa on kunnan omia verotuloja ja valtionosuudet edelleen vähene-
21115:                   vät, niin trendinomainen arvio lähivuosien kehityksestä näyttää epävakaisemmal-
21116:                   ta niissä kunnissa, joiden tulot koostuvat suwemmalta osin valtionosuuksista.
21117: 
21118: 
21119:       Julkinen toiminta merkittävää
21120: 
21121:                   Julkisella toiminnalla on suuri merkitys aluetalouksille. Kunta- ja valtiosektorin
21122:                   merkitys on erityisen suuri Itä- ja Pohjois-Suomessa mitattuna sekä kokonais-
21123:                   tuotanto-osuudella että työllistävyysosuudella. Tuotannolla mitaten se on jopa 25
21124:                   o/o, kun Etelä-Kmjalassa ja Uudellamaalla osuus on hieman yli 15%. Julkisella
21125:                   sektorilla työskentelevien osuus on Kainuussa ja Lapissa yli 40 o/o, kun koko
21126:                   maassa osuus on keskimäärin 30 %. Kun lamavuosina työllisyys heikkeni kaikil-
21127:                   la alueilla, oli julkisella sektorilla selvä työllisyyttä ja suhdanteita tasaava vaiku-
21128:                   tus, ei vain s)'ljäisimmillä alueilla, vaan myös palveluvaltaisilla kaupunkiseuduil-
21129:                   la, kl.Ul julkisen toiminnan työpaikat pystyttiin kutakuinkin säilyttämään.
21130: 
21131:                   Veroasteen ollessa korkea keskustellaan julkisen toiminnan roolista. Alueellisesta
21132:                   kehityksestä puhuttaessa käsitellään oikeudenmukaisuus-, tehokkuus- ja tasai-
21133:                   suustavoitteita Voimavarojen keskittämisellä päästään yleensä tehokkaampaan
21134:                   toimintaan. Oikeudenmukaisuutta käytetään tasaisuustavoitteen perusteena. Ta-
21135:                   saisuustavoite on joutunut kriittisempään valoon julkisen talouden rahoituskrii-
21136:                   sissä On vaadittu arvokeskustelua hyvinvointiyhteiskunnan peruskysymyksistä,
21137:                   sen tavoitteista ja maksajista. Tästä keskustelusta yhtä näkökulmaa edustaa
21138:                   epäilys, että pääasiassa aluepoliittisesti perusteltu hyvinvointipalvelujen mitoitus
21139:                   ruya-asutusalueilla on osoittautumassa kokonaistaloudelliseksi rasitteeksi ja että
21140:                   rasitetta voitaisiin ehkä purkaa varsinaisten palvelujen silti kärsimättä (Aronen:
21141:                   Kova hyvinvointiyhteiskunta - arvokeskustelun aineksia, Suomen Kuntaliitto
21142:                   ACTA-sarja 1994). Toista puolta tuo esille esimerkiksi Itä-Suomi -työryhmä,
21143:                   joka esittää toimenpiteinä laajamittaisia julkisia avustuksia ja tukia yritystoimin-
21144:                   nalle sekä työllisyyden nimissä erityispainotusta hyvinvointipalveluihin työllistä-
21145:                   miseen alueilla, joissa jo nyt julkisen sektorin osuus on korkea.
21146: 
21147:                   Valtion ja kuntien välisiä suhteita, sekä taloudellisia että toiminnallisia, on uu-
21148:                   distettu paikallista itsehallintoa ja julkisen toiminnan taloudellisuutta ja tehok-
21149:                   kuutta korostavasti. Muutokset ovat antaneet mahdollisuuden hyvinvointipalvelu-
21150:                   jen palvelurakenteen muokkaamiseen asukkaiden tarpeista ja paikallisista mah-
21151:                   dollisuuksista lähteväksi. 1990-lUVl.Ul muutoksista talouden lama on kuitenkin
21152:                   ollut hallitseva. Toimintapoliittisia ja hallinnollisia muutoksia on vaikea erottaa
21153:                   ylivyöryneen laman seurauksista. Hyvinvointiyhteiskunnan ja yritystoiminnan
21154:                   reunaehtojen kiristyessä alueellisesti tasapainoinen kehitys edellyttää alueellisesti
21155:                   räätälöityjen selviytymisstrategioiden löytämistä ja vahvistamista. Alueellista
21156:                   kehittämistä koskevan lain perustaminen entistä ohjelmallisemmaksi ja alueiden
21157:                                                                                                125
21158: 
21159:              omaehtoisesta kehittämisestä lähteväksi on ollut tässä suhteessa oikeansuuntai-
21160:              nen ja se on tukenut muun julkisen toiminnan uudistusta.
21161: 
21162: 
21163: B. MUUT VÄESTÖN ELINOLOIHIN JA PALVELUJEN SMTAVUU1EEN
21164:    VAIKUTTAVAT TOIMENPITEET
21165: 
21166:              Väestön elinolojen kehitykseen ja tärkeiden palvelujen saatavuuteen vaikuttavia
21167:              toimenpiteitä toteutetaan lähes kaikilla hallinnonaloilla Tåssä luvussa käsitellään
21168:              sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön, liikenneministeriön ja ympäristö-
21169:              ministeriön hallinnonalojen toimintaa. Opetusministeriön toimintaa käsitellään
21170:              jäljempänä osaamisen perustan vahvistamisen yhteydessä ja kauppa- ja teolli-
21171:              suusministeriön toimintaa yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistamisen
21172:              yhteydessä
21173: 
21174: 
21175: Sosiaali- ja terveysministeriö
21176: 
21177:              Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii toiminnallaan turvaamaan väestön terveelli-
21178:              sen elinympäristön, mahdollisiJnman hyvän terveyden ja toimintakyvyn sekä
21179:              riittävän toimeentulon ja sosiaalisen turvallisuuden eri elämäntilanteissa Sosiaa-
21180:              liturvan riittävyys ja sosiaali- ja terveysalan peruspalvelujen turvaaminen maan
21181:              eri osissa ovat tärkeitä osia alueellisen tasapainon säilyttämisessä ja edistämises-
21182:              sä. Korkea työttömyys on korostanut sosiaaliturvan merkitystä entisestään.
21183: 
21184:              Toimeentuloturvan kehittämisessä tavoitteena on mm. edistää työllisyyttä, työ-
21185:              elämässä pysymistä, työelämään palaamista sekä pidentää työssäoloaikaa eläk-
21186:              keelle jäämisen vaihtoehtona kehittämällä sosiaalivakuutuksen alueella kuntou-
21187:              tuksen, koulutuksen ja toimeentuloturvan yhteensovitusta sekä kehittämällä
21188:              työelämää. Tavoitteena on myös mm. turvata sosiaalivakuutuksessa ja sitä kos-
21189:              kevissa tulonsiirroissa vähimmäistoimeentulo ja kohtuullinen ansioturva.
21190: 
21191:              Sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla pyritään perustoimeentuloturvan uudistami-
21192:              seen. Sosiaaliturvan kehittämisessä on viime aikoina kiinnitetty kasvavaa huo-
21193:              miota sosiaaliturvan kannustinvaikutuksiin. Tavoitteena on parantaa sosiaalitur-
21194:              van kannustinvaikutuksia ja kohdentumista Uudistusten vaikutuksia on tarkas-
21195:              teltu erilaisten laskenuyärjestelmien avulla Työttömyysturvan muutoksilla työn
21196:              vastaanottaminen pyritään tekemään kannattavammaksi kuin etuuden varaan
21197:              jääminen. Työmarkkinatukeen tehdyt muutokset merkitsevät, että koulutus on
21198:              nuorille passivaivaa toimeentulotukea parempi vaihtoehto. Vuonna 1997 pienten
21199:              lasten hoidon tukijärjestelmää yhtenäistetään perittävien maksujen, vanhempien
21200:              tuetun hoidon sekä yksityisen päivähoidon tukemisen osalta. Päivähoitomaksujen
21201:              tulosidonnaisuuden lieventäminen ja maksuporrastuksen poistaminen pienentävät
21202:               lapsiperheiden tuloloukkuongelmaa.
21203: 
21204:              Lama ja joukkotyöttömyys ovat kasvattaneet sosiaaliturvan käyttäjien lukumää-
21205:              rää. Työttömyysturvan ohella myös tarveharkintaisten etuuksien sekä asumis- ja
21206:              toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut nopeasti. Vero- ja vakuutusmaksutu-
21207:              lojen väheneminen on heikentänyt sosiaaliturvan rahoitusperustaa.
21208: 126
21209: 
21210:                   Sosiaali- ja terveysministeriö käyttää suurimman yksittäisen osuuden valtion
21211:                   talousmvion menoista. Osana valtiontalouden tasapainottamista sosiaalimenoja
21212:                   on leikattu. Varsin suuri osa valtion talousarviossa toteutetuista sosiaalimenojen
21213:                   leikkauksista on kohdistunut lamtien valtionosuuksiin. Palvelujen saatavuus ja
21214:                   laatu on pääsääntöisesti kyetty twvaamaan, vaikka lamtien valtionosuuksia on
21215:                   pienennetty. Kunnat ovat vähentäneet sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstöä
21216:                   jonkin verran. Palvelurakennetta on kehitetty avopalvelujen suuntaan.
21217: 
21218:                   Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty selvityksiä säästöpäätösten kohdentu-
21219:                   misesta erilaisiin kotitalouksiin. Selvitysten mukaan lapsiperheet ovat kärsineet
21220:                   eniten, lam taas eläkeläisten taloudellinen asema on heikentynyt suhteellisesti
21221:                   vähiten. Ministeriön selvitysten mukaan Suomi on edelleen kansainvälisesti ver-
21222:                   rattuna tasaisen tulonjaon maa, vaikka kotitalouksien tuloerot alkoivat kasvaa
21223:                   vuonna 1992. SosiaalitUlva on keskeinen väline väestön elinolojen twvaamises-
21224:                   sa
21225: 
21226:                   Myös palvelurakenteen uudistaminen (avopalvelujen ja aswnispalvelujen vahvis-
21227:                   taminen.laitosvaltaisuuden vähentämiseksi) on ollut yksi sosiaali- ja terveyspal-
21228:                   velujen kehittämisen painopisteistä Vuonna 1995 asetettiin koordinaatioryhmä
21229:                   setn"aaiDaall ja tukemaan palvelurakennehankkeen etenemistä kunnissa ja kun-
21230:                   tayhtymissä. Painopiste ryhmän työssä oli palvelurakennemuutosta tukevien
21231:                   toimenpiteiden ja aswnispalveluiden edistämisessä Palvelurakenteen muuttami-
21232:                   seen liittyy lähipalveluiden kehittäminen.
21233: 
21234: 
21235:       Työministeriö
21236: 
21237:                   Työministeriön toiminnan muutosten taustalla on tavoite puolittaa laman aikana
21238:                   korkeaksi noussut työttömyys. Keskeisiä keinoja ovat erityisesti aktiivisen työ-
21239:                   voimapolitiikan vahvistaminen, pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden
21240:                   alentaminen sekä työelämän uudistaminen.
21241: 
21242:                   Työhallinnon kannaha keskeistä on työttömyyden näkeminen merkittävimmäksi
21243:                   alueellisen kehityksen ongelmaksi. Siksi kaikessa alueellisessa kehittämistyössä
21244:                   korostetaan välittömien ja välillisten työpaikkavaikutusten aikaansaamista.
21245: 
21246:                   Toimintaa suuntaa myös valtioneuvoston 19.10.1995 tekemä periaatepäätös halli-
21247:                   tuksen työllisyysohjelman edellyttämistä toimenpiteistä Työllisyysohjelma sisäl-
21248:                   tää yhteensä 52 toimenpidettä. Päätoimenpiteitä ovat mm. työntekijöiden vero-
21249:                   tuksen keventäminen ja työnantajamaksujen alentaminen, työelämän uudistami-
21250:                   nen siten, että työnantajan kynnys palkata työntekijöitä madaltuu sekä pienyrittä-
21251:                   jyyden kannustaminen ja yritystoiminnan edellytysten vahvistaminen.
21252: 
21253:                   Työhallinnon haasteena on taijota toimivia työvoimapalveluja ja hoitaa työl-
21254:                   lisyyttä muuttuneessa työmarkkinatilanteessa, jossa koko maassa vallitsee korkea
21255:                   työttömyys ja työsuhteet ovat aiempaa lyhyempiä ja usein tilapäisiä. Kun työt-
21256:                   tömien määrät kasvoivat 1990-luvun alkupuoliskon laman aikana eniten entisillä
21257:                   kasvualueilla, ovat työttömyyden alueelliset erot supistuneet Tilanne on vaikea
21258:                   myös eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa. Työttömyysasteet ovat silti edel-
21259:                   leen korkeimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Erityisen vaikean ongelman muo-
21260:                   dostaa pitkäaikaistyöttömyys. Se on sekä syrjäisen maaseudun että suurkaupun-
21261:                                                                                     127
21262: 
21263: kien ongelma. Työllisyystilanteen lievä parantuminen ei näytä tuovan parannusta
21264: pitkäaikaistyöttömyyteen, vaan ongelma pahenee edelleen. Toisen vakavan on-
21265: gelmakohdan muodostaa nuorten ensi kertaa työmarkkinoille tulevien ~uorten
21266: asema työmarkkinoilla Alueelliset työttömyyserot ovat 90-luvulla tasOittuneet,
21267: koska työttömyysaste on korkea myös niillä eteläisen Suomen alueilla, joilla
21268: aiemmin oli parempi tilanne. Työllisyyslain 9 §:n tarkoittamia alueellisia työttö-
21269: myyseroja ei ole ollut viime vuosina.
21270: 
21271: Työllisyyden lisäämiseksi on mm. lisätty työvoimapoliittisen koulutuksen vo-
21272: lyymiä ja vaikuttavuutta, parannettu työvoimatoimistojen palvelumahdollisuuksia
21273: sekä tehostettu pitkäaikaistyöttömien palvelua yhdistämällä eri toimenpiteitä
21274: yksilöllisiksi ja monipuolisiksi kokonaisuuksiksi, jotka parantavat työttömien
21275: mahdollisuuksia sijoittua työhön. Pitkäaikaistyöttömyyden puolittamiseksi on
21276: laadittu oma oqjelmansa.
21277: 
21278: Työllisyyslain (25/87) 19 §:n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan
21279: siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosen-
21280: tilla maan keskimääräistä tasoa. Minkään työssäkäyntialueen työttömyys ei ole
21281: viime vuosina vuositasolla ylittänyt 80% maan keskimääräistä tasoa. Kun työttö-
21282: myysaste uhkaa ylittää mainitun kriteerin, ryhtyvät työvoimaviranomaiset eri-
21283: tyistoimiin ylittymisen estämiseksi. Myös yleinen työllisyystilanteen heikentymi-
21284: nen on kaventanut alueellisia työttömyyseroja.
21285: 
21286: Työllistämistuet uudistettiin huhtikuun alusta 1995 selkeyttämällä tukijäzjestel-
21287: mää ja vähentämällä tukimuotojen määrää 19:stä viiteen. Uudistuksen myötä
21288: työllistämistuki voidaan aiempaa tehokkaammin yhdistää muihin työvoimapalve-
21289: luihin, kuten koulutukseen ja kuntoutukseen. Vuoden 1996 lopulla on määrätty
21290: kaksi selvitysmiestä esittämään ehdotuksia työvoimapoliittisen jäzjestelmän
21291: edelleen kehittämiseksi siten, että työllisyysvaikutukset tehostuisivat ja työmark-
21292: kinoiden toiminta paranisi.
21293: 
21294: Työhallinnon rahoittamien investointien ja rakennetuen osalta on kehitetty työlli-
21295: syysvaikutusten arviointijäzjestelrnä, jonka tarkoituksena on parantaa erityisesti
21296: investointien aikaansaamia ns. sysäysvaiheen ja toimintavaiheen työllisyysvaiku-
21297: tuksia. Arviointijäzjestelmä on tarkoitus sovittaa käytettäväksi myös EU:n raken-
21298: nerahastohankkeiden käsittelyssä Tavoitteena on lisätä rakennerahastojen oqjel-
21299: matyöskentelyssä työllisyysvaikutusten huomioonottamista kaikkien hallin-
21300: nonalojen hankkeiden osalta
21301: 
21302: Työministeriössä on viime vuosina kasvavasti kiinnitetty huomiota yritysten
21303: tuottavuuskehityksen tukemiseen. Työministeriö on valmistellut suunnitelman
21304: monivuotiseksi työelämän kehittämisohjelmaksi. Sen tavoitteena on kannustaa ja
21305: auttaa työorganisaatioita sopeutumaan kansainvälisen kilpailun, uuden teknolo-
21306: gian ja rakennemuutoksen haasteisiin työyhteisöjä uudistamalla. Yrittäjyyteen on
21307: kannustettu starttirahojen myöntämisen ohella myös "Yrittäjyysvuosikymmen -
21308: kampanjalla".
21309: 
21310: Työllisyyden edistämisen tehostamiseksi paikallisella tasolla työministeriö ja
21311: Suomen Kuntaliitto allekitjoittivat 10.10.1995 asiakitjan, jossa suositellaan kun-
21312: nille ja työvoimatoiroistoille työllisyyden hoidon yhteistyöstä sopimista aiesopi-
21313: musten avulla Asiakitjan mukaisia aiesopimuksia työllisyyden hoidon yhteis-
21314: 128
21315: 
21316:                   työstä on tehty noin 100 työvoimatoimiston ja 150 kwman välillä. Kwltien aktii-
21317:                   visuus nähdään merkityksellisenä etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työl-
21318:                   listämisessä Syksyllä 1996 jätetyn erillisen selvitysmiehen raportin pohjalta
21319:                   aiesopimusmenettelyä ehdotetaan laajennettavaksi paikallisen aloitteellisuuden ja
21320:                   kumppanuuden Suomen malliksi. Käytännössä paikallisista työllisyyssopimuksis-
21321:                   ta vastaamaan ollaan perustamassa kumppanuusyhteisöjä. Keskeisenä periaattee-
21322:                   na on kaikkien paikallisten toimijoiden sitouttaminen sekä alhaalta ylös lähes-
21323:                   tymistapa Tavoitteena on, että Suomessa toimii vuoden 1997 maaliskuun alussa
21324:                   noin 20 paikallista kumppanuusyhteisöä, ainakin yksi jokaisen työvoimapiirin
21325:                   alueella (nimetty 26 paikkakuntaa). Osa näistä paikkakunnista on nimetty myös
21326:                   Euroopan Unionin alueellisia työllisyysopimuksia koskevan aloitteen kohdepaik-
21327:                   kakunniksi.
21328: 
21329:                   Vuoden 1996 aikana on käynnistetty eri puolilla maata noin 150 uutta työosuus-
21330:                   kuntaa, lisäksi on käynnistetty valtakunnallinen uusosuustoiminnan jatkoprojekti.
21331:                   Työministeriön toimesta on käynnistetty myös ns. kolmannen sektorin työllisyys-
21332:                   mahdollisuuksien edistämistä selvittävä kartoitus.
21333: 
21334: 
21335:       Liikenneministeriö
21336: 
21337:                   Liikenneministeriössä erityisiä alueelliseen tasapainoon tähtääviä toimenpiteitä
21338:                   ovat olleet mm. palveluostot ja julkisen liikenteen kehittämistoimenpiteet, joilla
21339:                   on pyritty turvaamaan peruspalvelutasoinen joukkoliikenne maaseudulla koulu-,
21340:                   asiointi-, työmatka- sekä liityntäliikenteessä sekä estämään julkisen liikenteen
21341:                   hintatason nousu muita kuluttajahintoja nopeammin. Määrärahoja käytetään mm
21342:                   kannattamattomien kaukoliikennepalveluiden ostamiseen sekä maaseudun perus-
21343:                   palveluluonteisen nmkoliikenteen turvaamiseen.
21344: 
21345:                   Myös joukkoliikennepalvelujen ostoon kohdistuu säästöpaineita Liikenneminis-
21346:                   teriössä on selvitetty uusia keinoja ja malleja, joilla selvitään säästöistä niin,
21347:                   etteivät joukkoliikennepalvelut heikkenisi. Säästöjä voidaan saada esim. käyttä-
21348:                   mällä liikenne-, opetus- ja sosiaalisektorin omien kuljetusten sijaan kaikille
21349:                   avointa joukkoliikennettä tai luomalla tietotekniikkaa hyödyntävää uudenlaista
21350:                   kutsuohjattua joukkoliikennettä
21351: 
21352:                   Teletoiminnassa vuosi 1994 oli merkittävä, kun kilpailu vapautettiin kauko-,
21353:                   ulkomaan- ja paikallisteletoiminnassa. Liikenneministeriö selvitti samana vuonna
21354:                   kilpailun avautumisen jälkeen kotimaan palvelutasossa tapahtuneita muutoksia.
21355:                   Selvityksessä saatujen tutkimustulosten mukaan telepalveluiden kehitys oli alu-
21356:                   eellisesti ja eri käyttäjäryhmien välillä kohtuullisen tasapainoista Kansainvälises-
21357:                   ti vertaillen Suomessa on kattavat ja hyvin kehittyneet telepalvelut.
21358: 
21359:                   Kwl Postipankki on vähentänyt niiden postitoimipaikkojen määrää, joissa se on
21360:                   ostanut Suomen Posti Oy:ltä pankkipalvelujen välitystä, on Posti uudistanut
21361:                   konttoriverkkoaan. Postikonttoreiden määrä on kuitenkin ennen uudistusta ja
21362:                   uudistuksen jälkeen nykyinen 1 700 toimipaikkaa Osa posteista siirtyy yritysve-
21363:                   toisiksi ja on sen myötä auki usein myös iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin
21364:                   palvelut ovat helpommin kansalaisten saatavilla. Usein yritysvetoinen posti tukee
21365:                   samalla esimerkiksi kyläkaupan säilymistä.
21366:                                                                                              129
21367: 
21368:             Postin omien toimipaikkojen ja kiinteiden yritysvetoisten postien verkko kattaa
21369:             jatkossakin koko maan ja kaikki kwmat. Vaikka pankkitoimintaa liittyvien muu-
21370:             tosten takia Postipankin palveluja poistuu huomattavasta osasta konttoriverkkoa,
21371:             Postin palvelut ovat ja pysyvät joko omissa tai yritysvetoisissa toimipaikoissa
21372:             sekä tietenkin postin jakeluverkon avulla kotiin kannettuna.
21373: 
21374: 
21375: Ympäristöministeriö
21376: 
21377:             Ympäristöministeriön tehtävänä on edistää kestävää kehitystä osana suomalaista
21378:             hallintoa Alueellisen tasapainon kannalta ministeriön keskeiset tavoitteet liitty-
21379:             vät hyvän elinympäristön, yhdyskuntarakenteiden ja alueiden käytön edistämi-
21380:             seen sekä hyvän, turvallisen ja kohtuuhintaisen asumisen edistämiseen.
21381: 
21382:             Työttömyyden alentamistavoitteet ovat heijastuneet myös asuntopolitiikkaan.
21383:             Arava- ja korkotukiasuntojen osuus asuntorakentamisesta on ollut huomattava (v.
21384:             1995 yli 75%). Valtion lainottama ja tukema asuntojen uudisrakentaminen on
21385:             1990-luvulla vähentynyt, mutta tukea on suunnattu enenevässä määrin perus-
21386:             parannus- ja korjaustoimintaan. Näiden työllistävä vaikutus on kasvanut niin,
21387:             että arvion mukaan valtion arava- ja korkotukilainoittaman asuntorakentamisen
21388:             ja muiden tukitoimenpiteitten vaikutus rakennusalan työllisyystilanteeseen on
21389:             säilynyt varsin neutraalina. Vuonna 1996 valtion tukema aravarakentaminen
21390:             työllisti keskimäärin 40 000 henkeä, joista noin puolet rakennustyömailla Asun-
21391:             tojen korjaustoimintaan myönnettäviin avustuksiin osoitettiin vuoden 1995 ta-
21392:             lousarviossa 30 milj. markkaa. Vuoden aikana määrärahaa lisättiin perusparan-
21393:             nustoiminnan laajentamiseksi ja rakennusalan työllisyyden parantamiseksi 330
21394:             milj. markalla Kaikkiaan korjausavustuksilla saadaan liikkeelle yli 2,5 miljardin
21395:             markan korjaustyöt. Vuonna 1996 korjausavustuksiin osoitettiin määrärahoja
21396:             yhteensä 530 miljoonaa markkaa
21397: 
21398:             Lainoituksen kohdentamisessa on korostettu alueittaisen asuntomarkkinatilanteen
21399:             huomioon ottamista Vuoden 1995 aikana on kehitetty asuntomarkkinoiden
21400:             alueittaista seurantajärjestelmää Se tulee sisältämään keskeiset asunto-oloja,
21401:             markkinoita ja -tuotantoa koskevat tiedot kunnista ja asuntomarkkina-alueilta.
21402: 
21403:             Aravarakentamisen painopiste on viime vuosina ollut pääkaupunkiseudulla. Asu-
21404:             misoikeusasunnoista runsas neljännes sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja muut pää-
21405:             asiassa suurimmissa kaupungeissa ja niiden työssäkäyntialueilla Uustuotannon
21406:             korkotukihankkeet sijoittuivat vuonna 1995 pääosin kaupunkiyhdyskuntiin: noin
21407:             67 % lainoitetuista asunnoista sijoittuu pääkaupunkiseudulle, Turun ja Porin sekä
21408:             Hämeen lääniin. Myös muille kasvaville alueille, kuten esimerkiksi Oulun seu-
21409:             dulle rakennetaan merkittävässä määrin uusia korkotukivuokra-asuntoja
21410: 
21411:             Vuonna 1995 käynnistettiin hanke lähiöiden projektiluonteiseksi perusparantami-
21412:             seksi erikseen valittavilla alueilla Valtion asuntorahasto käynnisti hankkeen
21413:             suunnittelun ja lähetti vuoden 1995 alkupuolella 63 kwmalle kyselyn halukkuu-
21414:             desta ja valmiudesta projektiin. 37 kuntaa ilmoitti heti alkuvaiheessa halunsa
21415:             tulla mukaan. Asuntorahasto valitsi ensimmäisessä vaiheessa 10 kuntaaja 12
21416:             aluetta Määrärahan saaminen edellytti, että kunta tekee aluetta koskevan kehittä-
21417:             missuunnitelman ja että Asuntorahasto ja kunta tekevät alueen kehittämistä
21418:             koskevan aiesopimuksen. Projektia täydennettiin ottamalla mukaan marraskuun
21419: 130
21420: 
21421:                   lopussa 1995 hankkeen toisessa vaiheessa 21 ktmtaa ja aluetta ja maaliskuussa
21422:                   1996 vielä 12 uutta lähiötä.
21423: 
21424:                   Tukijärjestelmiä kehitettäessä otetaan huomioon asuntopoliittisten ja muiden
21425:                   tukijärjestelmien vaikutukset erilaisille kotitalouksille. Apuna käytetään ministe-
21426:                   riön toimeksiannosta valmistunutta laskentamallia.
21427: 
21428:                   Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrasääntelystä on luovuttu kokonaan,
21429:                   ktm laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta tuli voimaan 1.5.1995. Sääntelyn
21430:                   purkamisen myötä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta on kasvanut.
21431: 
21432: 
21433: 
21434:       2) Alueellisen kehityksen kannalta tarpeellisen perusrakenteen turvaaminen
21435: 
21436:                   Alueellisen kehityksen kannalta tarpeellinen perusrakenne käsittää niin fYysisen
21437:                   infrastruktuurin kuin osaamisen perusrakenteen. Jälkimmäistä käsitellään osaami-
21438:                   sen perustan vahvistamisen yhteydessä jäljempänä, tässä keskitytään fYysiseen
21439:                   infrastruktuuriin. Sen kehittämisvastuu on lähinnä liikenneministeriössä. Myös
21440:                   ympäristöministeriössä huolehditaan aluerakenteen tasapainoisesta kehityksestä
21441:                   alueiden käytön suunnittelun ja ohjauksen avulla Kauppa- ja teollisuusministeri-
21442:                   ön toiminnasta erityisesti energiahuoltoon liittyvät tehtävät ovat osa perusraken-
21443:                   teen turvaamista ja tärkeitä kansalaisten hyvinvoinnin ja tuotantorakenteen kehi-
21444:                   tyksen kannalta.
21445: 
21446: 
21447:       Liikenneministeriö
21448: 
21449:                   Liikenne- ja viestintäalalla on ollut tavoitteena liikenne- ja viestintäpalveluiden
21450:                   riittävyys ja alueellinen tasapaino, kuljetuskustannusten minimoiminen ja kan-
21451:                   sainvälisen kilpailukyvyn maksimoiminen.
21452: 
21453:                   Liikenneväyliin osoitetun rahoituksen supistumisen on johtanut vähäliikenteisen
21454:                   liikenneverkon kunnon lievään heikkenemiseen. Resurssien vähenemiseen on
21455:                   vastattu jatkuvalla väyläsuunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tehostamisella
21456:                   sekä kilpailun edistämisen kautta tapahtuvalla kustannusten alentamisella. Näillä
21457:                   keinoin on pystytty pitämään laajuudeltaan riittävä liikenneverkkomme kohtalai-
21458:                   sen hyvässä kunnossa. Kuitenkin nykyisellä rahoitustasolla erityisesti alemman
21459:                   tieverkon ktmto tulee edelleenkin huononeroaan ja rataverkon palvelutaso jonkin
21460:                   verran laskemaan. Myöskään uusia tieverkon kehittämishankkeita ei pystytä
21461:                   aloittamaan siinä tahdissa, että liikenteen olosuhteet liikenteen kasvaessa pysyisi-
21462:                   vät nykyisellään.
21463: 
21464:                   Alueellisesti rahoituksen supistumisen vaikutukset kohdistuvat koko maahan.
21465:                   Harvaan asuttuja alueita koskee lähinnä alemman liikenneverkon kunnon lasku
21466:                   ja tiheään asuttuja alueita kehittämishankkeiden viivästymisen aiheuttama liiken-
21467:                   teen olosuhteiden heikentyminen.
21468: 
21469:                   Liikenneväyläpolitiikkaa on linjattu liikenneministeriön asettaman työryhmän
21470:                   mietinnössä "Suomen liikenneinfrastruktuuri 201 0", joka valmistui huhtikuussa
21471:                   1995. Tulevien vuosien ensisijaiseksi tavoitteeksi mietinnössä ehdotettiin nyky-
21472:                                                                                               131
21473: 
21474:             verkoston kunnossapitoa, toiseksi tavoitteeksi perusparannusta ja kolmanneksi
21475:             tavoitteeksi kehittämisinvestointeja
21476: 
21477:             Alueiden kehittämisen näkökulmasta viestintätekniikan kehittyminen luo uusia
21478:             mahdollisuuksia Liikenneministeriössä tietoyhteiskunnan edistäminen on otettu
21479:             lähivuosien keskeiseksi painopisteeksi. Liikenneministeriö käynnisti vuoden
21480:             1995 alussa nelivuotisen tietoverkkojen kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on
21481:             nopeuttaa kaupallisen laajakaistaisen tietoliikenteen käyttöönottoa ja leviämistä
21482:             sekä parantaa tietoverkkojen perus- ja varuspalvelujen valikoimaa. Liikenne-
21483:             ministeriön tietoverkkojen kehittämishankkeilla halutaan parantaa suomalaisen
21484:             tietoteollisuuden kilpailukykyä ja raivata lainsäädännöllisiä esteitä tietoverkkojen
21485:             käytön tieltä. Vuonna 1995 esimerkiksi lnternetin käyttö kasvoi voimakkaasti ja
21486:             vuoden lopussa käyttäjiä oli jo noin 4% väestöstä.
21487: 
21488: 
21489: Ympäristöministeriö
21490: 
21491:             Valtakunnallisia alueidenkäytön kehityslinjoja hahmotettiin Suomen vuoden
21492:             2017 alueidenkäyttöä ja aluerakennetta koskevassa selvityksessä. Selvityksen
21493:             pohjalta on jatkettu valtakunnallisen aluerakenteen ja alueidenkäytön tavoitteiden
21494:             määrittelyä Tavoitteiden määrittely on kytketty valmisteilla olevaan rakennus-
21495:             lain kokonaisuudistukseen, jonka yhteydessä tullaan myös määrittelemään me-
21496:             nettelytavat aluerakenteen ja alueidenkäytön valtakunnallisten tavoitteiden toteu-
21497:             tumisen edistämiseksi. Parhaillaan valtakunnallisia aluerakenteen ja alueiden
21498:             käytön tavoitteita pohditaan työryhmässä, jossa on mm. ympäristöministeriön,
21499:             liikenneministeriön ja maakuntien liittojen edustus.
21500: 
21501:             Vuonna 1995 käynnistettiin myös maakuntien suunnitelmiin sisältyviä, kansallis-
21502:             ta ja kansainvälistä merkitystä omaavia maankäyttötavoitteita koskeva selvitys.
21503:             Ministeriön käyttöön tarkoitettua selvitystä hyödynnetään edellä mainitussa
21504:             aluerakenteen ja alueidenkäytön valtakunnallisten tavoitteiden määrittelyssä.
21505: 
21506: 
21507: Kauppa- ja teollisuusministeriö
21508: 
21509:             Perusrakenteen kannalta tärkeitä hankkeita ovat kauppa- ja teollisuusministeriön
21510:             hallinnonalalla erityisesti energiahuoltoon, energian säästöön ja bioenergian
21511:             lisäämiseen liittyvät ohjelmat ja niiden tulokset.
21512: 
21513: 
21514: 3) Alueiden tuotantorakenteen uudistaminen, yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja
21515: uusien työpaikkojen syntymisen edistliminen
21516: 
21517:              Alueiden tuotantorakenteen uudistamiseen, yritysten toimintaedellytysten paran-
21518:              tamiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen tähtääviin toimenpiteisiin on pa-
21519:              nostettu kauppa- ja teollisuusministeriön ohella esimerkiksi maa- ja metsätalous-
21520:              ministeriössä ja työministeriössä. Maa- ja metsätalousministeriö kantaa keskeisen
21521:              vastuun maatalouden tuotantorakenteen uudistamisesta. Ministeriössä on tehos-
21522:              tettu myös maaseudun yritystoiminnan kehittämistä ja edistetty työpaikkojen
21523:              syntymistä maaseudulla. Työministeriössä puolestaan toteutetaan monia yritysten
21524:              toimintaedellytysten parantamiseen, etenkin työvoiman laadun kehittämiseen,
21525: 132
21526: 
21527:                   tähtääviä toimenpiteitä Työministeriön toimenpiteitä käsitellään kuitenkin väes-
21528:                   tön elinolojen twvaamisen yhteydessä.
21529: 
21530:       Kauppa- ja teollisuusministeriö
21531: 
21532:                    Kauppa- ja teollisuusministeriö edistää toiminnallaan tuotantotoiminnassa tarvit-
21533:                    tavan teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä, yritysten kansainvälistymistä,
21534:                    pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa, tuotannon alueellista tasapainottumis-
21535:                    ta ja energiatalouden varmuutta ja tehokkuutta, kehittää kulutuya- ja kilpailupoli-
21536:                    tiikkaa sekä edistää Suomen elinkeinopoliittisia etuja Euroopan unionissa.
21537: 
21538:                    Alueiden näkökulmasta on tärkeää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten
21539:                    toimintaedellytysten kehittäminen. Yritysrahoituksen, yritysten kehittämispalve-
21540:                    lujen sekä muiden toimenpiteiden kehittäminen perustuukin elinkeinotoiminnan
21541:                    yleisten kehittämistarpeiden ohella alueellisiin tarpeisiin. Toimintaympäristön
21542:                    muutosten haasteisiin on vastattu suuntaamaila yritystukia erityisesti pk-yritysten
21543:                    hankkeisiin, jotka luovat uusia työpaikkoja, parantavat elinkeinorakennetta ja pk-
21544:                    yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä.
21545: 
21546:                    Vuonna 1995 asetettiin pk-yritystoiminnan neuvottelukunta, jonka tehtävänä oli
21547:                    valmistella uusi, Euroopan unianiin liittymisen vaikutukset huomioiva, pk-yritys-
21548:                    poliittinen ohjelma. Edellinen ohjelma valmistui vuonna 1993. Uusi ohjelma
21549:                    rakentuu kolmesta toimintalinjasta: A) Pk-yritysten toimintaympäristön kehittä-
21550:                    minen, B) työelämän kehittäminen pk-yrityksissä sekä C) pk-yritysten kasvua ja
21551:                    kilpailukykyä vahvistavien hankkeiden edistäminen. Toimintalinjat sisältävät
21552:                    mm. hallintomenettelyiden keventämiseen, verotuksen tarkistukseen, työvoima-
21553:                    kustannusten alennuksiin, rahoitusmarkkinoiden kehittämiseen, työvoiman osaa-
21554:                    misen tason nostamiseen, työelämän joustavuuden parantamiseen liittyviä tavoit-
21555:                    teita.
21556: 
21557:                    Aluepolitiikan kannalta keskeinen instrumentti on kauppa- ja teollisuusministe-
21558:                    riön investointi- ja kehittämistuista muodostuva yritystukirahoitus. Kehitysalueen
21559:                    investointitukea voidaan myöntää vain kehitysalueella ja rakennemuutosalueella
21560:                    sekä koeotettuna tukena kansallisen tukialuejaon perusteella
21561: 
21562:                    Alueellisten yritystukien kohdentamisessa on pyritty aiempaa selkeämpään vali-
21563:                    koivuuteen - osana yritystukien kehittämisen yleislinjaa. Tåmä on merkinnyt em.
21564:                    pk-yrityspainotuksen jatkuvaa vahvistumista. Kehitysalueen investointitukea on
21565:                    lisäksi pyritty suuntaamaan tuettavien yritysten teknologisen tason nostamiseen.
21566:                    Muutenkin painotetaan pitkän aikavälin kehittämishankkeita, jotta yritystuilla
21567:                    olisi kestäviä vaikutuksia Yhtenä juonteena aluetukienkin suuntaamisessa on
21568:                    ollut pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen eri tavoin.
21569: 
21570:                    Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan rahoituksen suuntaamisessa on otettu
21571:                    huomioon laman vaikutukset. Vaikeimpana työttömyysaikana rahoitusta suunnat-
21572:                    tiin erityisesti yritysperustannan lisäämiseen sekä pk-yritysten talouden tuotta-
21573:                    vuuden ja kilpailukyvyn kohottamiseen erilaisten tuotteistettujen neuvonta- ja
21574:                    konsultointipalvelujen avulla. Yritysten erityisrahoitusta käytettiin poikkeuksel-
21575:                    lisesti myös kriisirahoituksena yritysten toiminnan jatkuvuuden twvaamiseksi.
21576:                    Vuoden 1994 lopulla kriisirahoituksesta luovuttiin ja rahoitus suunnattiin koko-
21577:                    naisuudessaan toiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin.
21578:                                                                                    133
21579: 
21580: Vuoden 1995 alussa laskettiin valtioneuvoston päätöksellä kehitysalueella ja
21581: rakennemuutosalueilla sovellettavia yhteenlaskettujen tukien enimmäismääriä
21582: Marraskuussa 1995 muutettiin pk-yritysten kehittämistuenja pienyritystuen
21583: tukikattoja KlM:n päätöksellä.
21584: 
21585: Vuonna 1995 kauppa- ja teollisuusministeriössä valmisteltiin uusi tukimuoto:
21586: yritysten toimintaympäristön kehittämistuki. Tuki mahdollistaa erilaisten yritys-
21587: toiminnan edellytyksiä parantavien hankkeiden rahoitustarpeiden paremman
21588: huomioimisen. Tuen avulla on tarkoitus parantaa erityisesti yritysten tarvitsemia
21589: palveluja, yritysten välistä yhteistyötä, tiedon siirtoa sekä tukea alueiden välisiä
21590: ja kansalliset rajat ylittäviä elinkeinopoliittisia hankkeita Euroopan komissio on
21591: hyväksynyt tukimuodon 17.6.1996. Ensimmäiset päätökset toimintaympäristö-
21592: tuesta on tehty syksyllä 1996.
21593: 
21594: Yritystukia on leikattu vuosina 1995-% osana valtion menojen supistuksia
21595: Samaan aikaan käyttöön ovat kuitenkin tulleet myös EU:n rakennerahastoista
21596: saadut ED-ohjelmien rahoitusosuudet Yritysten näkökulmasta yritystoiminnan
21597: aluepoliittisin perustein tapahtuvaan kehittämiseen osoitetut varat ovat jonkin
21598: verran supistuneet verrattuna 1990-luvun alkupuoleen. Määrärahojen supistumis-
21599: ta on pyritty korvaamaan yritystukien tehokkaammalla kohdistamisella. K1M:n
21600: investointi- ja kehittämistukien määrää ja jakautumista tukialueittain on kuvattu
21601: taulukossa 2.
21602: 
21603: 
21604: 
21605: Taulukko 2. K'IM:n investointi- ja kehittämistuet vuosina 1993-1996
21606: 
21607:                            1993          1994
21608: 
21609: tuet, milj. mk             634           808           598          462
21610: uudet työpaikat            3617          5101          5281         3954
21611: 1
21612:  sisältää myös EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden
21613: 2
21614:  Luvut sisältävät kehitysalueen investointituen, pienyritystuen sekä pk-yritysten
21615: kehittämistuen sekä vuonna 1996 aloitetun yritysten toimintaympäristötuen.
21616: 
21617: Tukialueittain tuet jakaantuvat seuraavasti:
21618: 
21619:                                          1994          1995         1996
21620:                                          mmk           mmk          mmk
21621: 1 tukialue                               237           177          160
21622: II tukialue                              351           280          126
21623: 111 tukialue ja rak.muutosalue           140            91          111
21624: Muut alueet                               80           50            31
21625: 
21626: Tukialueittaisessa jaossa ei ole mukana toimintaympäristötukea, jota myönnettiin
21627: vuonna 1996 yhteensä 34 miljoonaa markkaa
21628: 
21629: 
21630: Lähde: kauppa- ja teollisuusministeriö (luvut alustavia)
21631: 134
21632: 
21633:       Kauppa- ja teollisuusministeriö on uudistamassa yritystukien vaikutusten seuran-
21634:       taa niin, että tuettavissa yrityshankkeissa pyritään arvioimaan - paitsi syntyvien
21635:       uusien, pysyvien työpaikkojen määrää - myös twvattujen ja hankkeen toteutta-
21636:       misaikaisten työpaikkojen määrää
21637: 
21638:       Vuoden 1995 alusta voimaan tulleella kuljetusten alueellisesta tukemisesta anne-
21639:       tun lain muutoksella alennettiin suuryrityksille maksettavaa kuljetustukea
21640:       60%:lla. Heinäkuun alussa 1995 astui voimaan kuljetustukilain muutos, jonka
21641:       perusteella kuljetustukea maksetaan vain pienen ja keskisuuren yrityksen valmis-
21642:       tamien tuotteiden kuljetuksille. Alueellisen kuljetustuen supistukset ovat perustu-
21643:       neet yritystukien yleiseen säästötarpeeseen sekä EU.n komission linjaan, jossa
21644:       toimintatukityyppiset tuet pyritään karsimaan. Vuonna 1995 alueellista kuljetus-
21645:       tukea myönnettiin yhteensä 700 yritykselle, uuden lain tullessa voimaan arvioi-
21646:       daan tuen saajayrityksiä olevan noin 500. Uusi laki merkitsee kuljetustuen
21647:       myöntämisalueen maantieteellistä supistumista (asukastiheysraja 12,5 as.lkm~
21648:       sekä tuen rajaamista näillä alueilla toimiviin pk-yrityksiin.
21649: 
21650:       Alueellisen kehityksen kannalta on myös merkittävää, että valtioneuvosto on
21651:       päättänyt suunnata valtion omaisuuden myynnistä saatavia tuloja tutkimus- ja
21652:       kehittämistoimintaan sekä osaamisen kehittämiseen.
21653: 
21654:       Teollisuuspolitiikassa alueelliset näkökohdat eivät ole linjanmääritysten perusta-
21655:       na. Teollisuuden rakennemuutoksilla on kuitenkin myös alueellisia vaikutuksia.
21656:       Teollisuuspolitiikassa painopiste on siirtynyt teollisuuden pitkävaikutteisten
21657:       yleisten toimintaedellytysten tukemiseen. Toiminnassa keskitytään rakennemuu-
21658:       tokseen ja markkinoiden toiminnan edistämiseen tukemalla teknologista perusra-
21659:       kennetta, vannistamaila rahoitus ja kilpailu sekä investoimalla koulutukseen.
21660: 
21661:       Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta valmistui keväällä 1996 teollisuuspo-
21662:       liittinen visio, jonka mukaan teollisuuspolitiikan päätavoitteita ovat yritysten
21663:       kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen sekä kansantalouden tehokkuuden ja
21664:       kasvun edistäminen. Teollisuuspoliittisen vision lähtökohdista rakentui myös
21665:       hallituksen elinkeinopoliittinen selonteko eduskunnalle syksyllä 1996. Siinä
21666:       korostettiin teollisuuspolitiikan ja toisaalta alue- ja rakennepolitiikan välisen
21667:       koordinaation parantamista; esimerkiksi EU:n rakennerahastojen toiminnassa ja
21668:       rakennerahastouudistukseen valmistautumisessa Elinkeinopoliittisessa selonteos-
21669:       sa painotettiin myös Suomen kilpailukyvyn säilyttämistä yritysinvestointien
21670:       alueellisesta sijoittumisesta käytävässä kilpailussa, joka EU-sisämarkkinoilla ja
21671:       Suomen lähialueilla muutenkin on kiristymässä.
21672: 
21673:       Energia- ja sähkömarkkinoiden alalla merkittävimpiä uudistuksia on ollut sähkö-
21674:       markkinalain uudistaminen (laki astui voimaan 1.6.1995). Lain ja sitä täydentä-
21675:       vien toimenpiteiden myötä kilpailu sähkömarkkinoilla lisääntyy. Kun sähköver-
21676:       konhaltijoilla on velvollisuus siirtää verkossaan kenen tahansa omistamaa säh-
21677:       köä, sähkön tuottajat ja myyjät voivat kilpailla asiakkaista
21678:                                                                                                135
21679: 
21680: Kera Qy
21681: 
21682:           Kera Oy tazjoaa yrityksille rahoitus- ja asiantuntijapalveluja Yhtiön tehtävät
21683:           ovat sekä aluepoliittisia että pk-yrityspoliittisia. Kera Oy:n toiminta laajeni vuo-
21684:           den 1993 alussa valtakunnalliseksi ja sillä on alueellisesti kattava palveluverkko.
21685:           Keran lainanauto onkin kasvanut voimakkaasti uusilla toimialueilla. Lainojen
21686:           korkoporrastuksessa sekä luottotappiokorvauksissa otetaan huomioon alueelliset
21687:           kehittyneisyyserot (kehitysalueen 1 ja II tukialueet ja rakennemuutosalueet).
21688: 
21689: 
21690:           Taulukko 3. KERA Oy:n lainanauto vuosina 1994-1996
21691: 
21692:                                      1994          1995          1996
21693: 
21694:           Lainananto 1, milj, mk     1433          1364          1658
21695:           1
21696:             sisältää sekä tavanomaiset investointi- ja käyttöpääomalainat että erityislainat
21697:           (kehittämis-, perustamis-, ympäristö, pienlainat)
21698: 
21699:           Lähde: kaup[Xl- ja teollisuusministeriö (luvut alustavia)
21700: 
21701: 
21702:           KERA Oy myöntää lisäksi takauksia ja on mukana pääomasijoitustoiminnassa.
21703: 
21704:           Kera Oy:n yhteydessä on kehitetty myös alueellisia riskisijoitusyhtiöitä sekä
21705:           matkailWl kehittämiseen keskittyvän tytäryhtiön Matkailunkehitys Nordia Oy:n
21706:           toimintaa. Nordia Oy:n toimialue on laajennettu valtakunnalliseksi vuonna 1996.
21707: 
21708:           Keväällä 1994 käynnistettiin aluekonttoreiden työprosessin kehittämistyö. Ta-
21709:           voitteena on mm. tarkentaa ja vannentaa yritystutkimusta.
21710: 
21711: 
21712: Tekes
21713: 
21714:           Tekesin tehtävänä on edistää teollisuuden teknologista kilpailukykyä. Toiminnan
21715:           tulee kasvattaa ja monipuolistaa teollista tuotantoa ja vientiä sekä lisätä yhteis-
21716:           kWlnan hyvinvointia Tekes tazjoaa valtakunnallisen teknologiapalveluverkoston,
21717:           joka tuo Tekesin palvelut eri puolille maata. Tekesin ulkomaan yksiköiden pal-
21718:           velut tuodaan kotimaan yksiköiden avulla koko maahan ja lähelle pk-yrityksiä
21719:           Tekes tukee verkostotoiminnallaan koko maan ja sen eri alueiden kehitystä ja
21720:           tekee yhteistyötä muiden palvelu- ja piiriviranomaisten kanssa.
21721: 
21722:           Tekesin toiminnan kansainvälisessä evaluoinnissa ja hanketoiminnan tuloksel-
21723:           lisuuden arvioinnissa vuonna 1995 todettiin hmjoitettu toimintatapa menestyksel-
21724:           liseksi ja tulokselliseksi ja valitun toimintalinjan vahvistamista entisestään suosi-
21725:           teltiin.
21726: 
21727:           Kehittämistyössä on nähty tärkeäksi nimenomaan teknologiaa hyödyntävän
21728:           uuden liiketoiminnan aikaansaaminen. 1EKES on edistänyt yritystoiminnan
21729:           syntymistä mm. tutkimuslähtöisten liiketoimintaideoiden haku- ja jalostusprojek-
21730:           teilla. Projekteja on toteutettu Otaniemen, Oulun, Tampereen, Turun, Joensuun,
21731: 136
21732: 
21733:                   Jyväskylän, Kuopion ja Lappeenrannan tutkimusyksiköissä sekä Helsingin yli-
21734:                   opistossa.
21735: 
21736:                   Tekesin merkitys yrityksille tutkimuksen ja kehityksen rahoittajana on suuri.
21737:                   Kehittynyttä teknologiaa edustavien yritysten myönteinen kehitys puolestaan
21738:                   vaikuttaa piristävästi koko alueen kehitykseen.
21739: 
21740:                   Toiminnan tuloksellisuutta on edistetty myös tukemalla pkt-yritysten ja suurten
21741:                   yritysten verkottumista.
21742: 
21743:                   Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus painottuu erityisesti Uudellemaalle.
21744: 
21745: 
21746:       Maa- ja metsätalousministeriö
21747: 
21748:                   Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on luoda edellytykset uusiutuvien
21749:                   luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja
21750:                   vapaa-ajantoimintojen kehittämiselle sekä turvata uusiutuvista luonnonvaroista
21751:                   saatavien hyödykkeiden laatu.
21752: 
21753:                   Euroopan unionin jäsenyys on muuttanut maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä
21754:                   perusteellisesti. Se on merkinnyt suuria muutoksia niin lainsäädännössä kuin sen
21755:                   täytäntöönpanossa. Maataloutta koskevat tuki- ja tuontisuojajärjestelmät yhden-
21756:                   mukaistettiin EU:n maatalouspolitiikkaan. Tukien maksamista ohjaavat yhteisen
21757:                   maatalouspolitiikan säännökset. Maatalouden tukialueista ei voida päättää kan-
21758:                   sallisesti. Esimerkiksi luonnonhaittakorvauksen aluejaot on hyväksytty neuvos-
21759:                   tossa Myös puhtaasti kansallisten tukijärjestelmien tulee olla yhdenmukaisia
21760:                   EU:n maatalouspolitiikan kanssa ja niistä on sovittava EU:n komission kanssa
21761: 
21762:                   ED-jäsenyyteen liittyen laaditaan osana kansallista tukipakettia toimenpideohjel-
21763:                   ma, jolla maaseutuelinkeinojen kilpailukyky voitaisiin turvata myös EU:n jäse-
21764:                   nenä. Kansallisiin tukimuotoihin kuuluu mm. siirtymäkauden tuki, jota Suomi
21765:                   sai maksaa viiden vuoden ajan sekä pohjoisen tuki, jota Suomi saa maksaa 62.
21766:                   leveyspiirin pohjoispuolelle ja näitä alueita olosuhteiltaan vastaaville alueille.
21767: 
21768:                   Maatalouspoliittinen työryhmä määritteli väliraportissaan (12.6.1996) Suomen
21769:                   maatalouspolitiikan kehittämisen tavoitteet sekä kannanotot EU:n yhteisen maa-
21770:                   talouspolitiikan uudistamiselle ja EU:n laajentumisen maatalouskysymyksiin.
21771:                   Kansallisia tavoitteita täsmennettiin loppuraportissa (30.1.1997). Eu-jäsenyyden
21772:                   luomassa toimintaympäristössä Suomen maatalouspolitiikan kansallisten tavoit-
21773:                   teiden keskeinen lähtökohta on suomalaisen maatalouden pysyvän, olosuhteista
21774:                   aiheutuvan kilpailukykyhaitan kompensoiminen, jotta kotimainen tuotanto voi
21775:                   menestyä EU.n yhteismarkkinoilla Tähän pyritään sekä EU:n yhteisen maata-
21776:                   louspolitiikan kehittämisellä Suomen tarpeita vastaavaan suuntaan että liittymis-
21777:                   ehtojen mahdollistamilla kansallisilla toimenpiteillä.
21778: 
21779:                   Suomessa eri alueille porrastettuna kohdistuvat suorat tukitoimenpiteet ovat
21780:                   jäsenyyden alussa merkittävästi helpottaneet erityisesti maatalousvaltaisten Kes-
21781:                   ki- ja Pohjois-Suomen kuntien talouden kehitystä.
21782:                                                                                  137
21783: 
21784: Maatilojen maksuvalmiuden heikennyttyä on tavoitteena ollut myös kannattavi-
21785: en, mutta tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa olevien tilojen toiminnan ter-
21786: vehdyttäminen.
21787: 
21788: Maaseudun toimeentulolähteiden ja monipuolisten elinkeinojen kehittämiseen
21789: liittyvät tehtävät on nähty entistä tärkeämmiksi maa- ja metsätalousministeriön
21790: hallinnonalalla Maaseudun kehittämiseen suunnattavilla määrärahoilla tuetaan
21791: maaseudulla viriäviä kehittämishankkeita ja luodaan työpaikkoja, joilla korvataan
21792: perinteisestä maataloudesta poistuvia työpaikkoja
21793: 
21794: Metsätalouteen ja -politiikkaan liittyviä keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet mm.
21795: metsälainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelu. Metsälainsäädännön uudis-
21796: tamisessa metsätalouden toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi otetaan taloudellisten,
21797: puuntuotannollisten ja muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden ohella myös met-
21798: sien hoidon ja käytön ekologinen kestävyys, metsäluonnon biologisen monimuo-
21799: toisuuden säilyttäminen ja ympäristönsuojelu. Tämä antaa entistä suuremmat
21800: mahdollisuudet tarkastella metsätaloutta alueen asukkaiden ja raaka-ainejalos-
21801: tuksen näkökulmasta.
21802: 
21803: Metsäkeskukset laativat toiminta-alueelleen metsätalouden alueellisen tavoiteoh-
21804: jelman. Ohjelmat sisältävät mm. metsien kestävän hoidon ja käytön edistämiselle
21805: asetettavat yleiset tavoitteet ja alueen metsätalouden kehittämiselle asetettavat
21806: yleiset tavoitteet. Ohjelmissa tarkastellaan esimerkiksi metsien ja metsätalouden
21807: tilaa ja kehittämistarpeita, puunkäyttöä ja sen nykytilannetta sekä puunkäytön
21808: kehittämistarpeita ja -tavoitteita, metsätalouteen liittyvää yritystoimintaa ja eri-
21809: tyisesti pienyritystoiminnan edistämistä sekä metsätalouden työllisyysvaikutuksia
21810: ja tehdään ehdotuksia työllisyyden edistämiseksi. Metsäkeskukset ovat tavoiteoh-
21811: jelmaa laatiessaan yhteistyössä alueen keskeisten metsätalouden tahojen sekä
21812: ympäristönsuojeluviranomaisten ja muiden ohjelman laatimisen kannalta tarpeel-
21813: listen tahojen kanssa
21814: 
21815: Ministeriössä on korostettu myös metsätalouden kriteerien ja indikaattorien
21816: kehittämistä MMM:n asettama projekti on tuottanut ehdotuksen kansalliselle
21817: tasolle soveltuvista sosioekonomisesti ja ekologisesti kestävän metsätalouden kri-
21818: teereistä ja indikaattoreista
21819: 
21820: Maa- ja metsätalousministeriön strategioiden ja tulostavoitteiden ensimmäisenä
21821: kohtana on puun käytön lisääminen. Ekologisesti kestävän ja luonnon monimuo-
21822: toisuuden huomioonottavan metsätalouden turvaava lisäkäyttö voi olla 10-15
21823: milj.m3.
21824: 
21825: Tällainen puun käytön lisäys voisi tuoda välittömästi 15 000- 30 000 lisätyö-
21826: paikkaa, jos lisäkäyttö ohjattaisiin lähinnä mekaaniseen metsäteollisuuteen eli
21827: puuelementtien ja muiden rakennuskomponenttien valmistukseen sekä kaluste- ja
21828: sisustusteollisuuteen. Välilliset työllisyysvaikutukset huomioon ottaen lisäys
21829: voisi olla jopa 50 000 henkilötyövuotta.
21830: 138
21831: 
21832:                   Puun mekaanisen teollisuuden kehittäminen, ennenkaikkea pitkälle jalostettuna
21833:                   on, keskeisimpiä sulUltalinjoja kansantalouden ja työllisyyden kannalta. PulUl
21834:                   mekaaninen käyttö mahdollistaa hajautetun, pienyrityksiin perustuvan yritysver-
21835:                   koston, jonka työllistävät vaikutukset jakautuvat tasaisesti maan eri osiin, erityi-
21836:                   sesti maaseudulle.
21837: 
21838:                   Toiminnallisesti alueellisiin kehyksiin ja tavoitteellisiin kehittämisohjelmiin
21839:                   perustuva maaseudlUl kehitystyö on seurannut luontevana jatkona 90-luVliD
21840:                   alusta alkaneelle epävirallisemmalle alueellisten viranomaisten maaseudlUl kehit-
21841:                   tämisen yhteistyölle. Jatkuva koulutus maaseudlUl kehittämistyössä kohdistuu
21842:                   erityisesti aluetason viranomaisiin. Maaseutuviranomaisten tehtävät kootatasolla
21843:                   ovat EU:n myötä moninkertaistlllleet, eikä resursseja kootatason kehittämistyö-
21844:                   hön enää riitä. Yksityisten kansalaisten aktiivisuus on yhä ratkaisevampaa pai-
21845:                   kallisessa maaseudlUl kehittämisessä
21846: 
21847: 
21848:       Työvoima- ja elinkeinokeskukset
21849: 
21850:                   Eduskoota hyväksyi 10.12.1996 hallituksen esityksen valtion aluehallintoa kos-
21851:                   kevan lainsäädännön uudistamiseksi. Tämän mukaisesti perustetaan 15 työvoi-
21852:                   ma- ja elinkeinokeskusta elinkeinojen ja työvoima-asioiden alueellista edistämis-
21853:                   tä koskevien tehtävien tehostamiseksi. Uuteen alueviranomaiseen kootaan KlM
21854:                   yrityspalvelllll piiritoimistot, teknologian kehittämiskeskuksen kotimaan yksiköt,
21855:                   Valtiontakuukeskuksen alueyksiköt, Suomen Ulkomaankauppaliiton alueyksiköt,
21856:                   maaseutuelinkeinopiirit ja työvoimapiirin piiritoimistot
21857: 
21858:                   Työvoima- ja elinkeskusten perustamisen keskeisenä tarkoituksena on yhteenso-
21859:                   vittaa alueen elinkeinoelämään vaikuttavien alueviranomaisten toimintaa ja
21860:                   parantaa niiden asiakaspalvelua yhden luuklUl palvelllll periaatteen mukaisesti.
21861: 
21862:                   KlM yrityspalvelllll piiritoimistojen toiminnan tavoitteisiin kuuluu elinkelpoisten
21863:                   yritysten määrän, tuotannon jalostusarvion kasVliD ja työllisyyden lisääminen
21864:                   osallistumalla alueellisten kehittämisohjelmien valmisteluun ja muuhlUl elinkei-
21865:                   nopoliittiseen valmistelutyöhön. KlM yrityspalvelu -yksiköiden kehittämispalve-
21866:                   lutaijontaa on pyritty parantamaan mm. alueellisten johtoryhmien avulla Ne
21867:                   koordinoivat alueellista kehittämispalvelutoimintaa ja kehittävät uusia palvelu-
21868:                   muotoja.
21869: 
21870:                   Työvoimapiirien toiminta liittyy työvoimapolitiikkaan, työmarkkinoiden toimi-
21871:                   vuuden ja työllisyyden edistämiseen.
21872: 
21873:                   Maaseutuelinkeinopiirit huolehtivat toimialueellaan maaseutuelinkeinojen kehit-
21874:                   tämisestä ja sopeuttamisesta yhteiskllllnan muuhlUl kehitykseen. Keskeisimpiin
21875:                   tavoitteisiin kuuluu maatilatalouden rakenteen ja maaseutuympäristön kehittämi-
21876:                   nen sekä maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen.
21877:                                                                                            139
21878: 
21879: 4) Alueiden talouden ja väestön osaamisen perustan vahvistaminen
21880: 
21881: Opetusministeriö
21882: 
21883:             Osaamisen perusrakenteen kehittämisessä ja osaamiseen vahvistamisessa ope-
21884:             tusministeriön rooli on keskeinen. Myös työministeriön asema on tässä tärkeä.
21885:             Sitä käsitellään kuitenkin väestön elinolojen kehittämistä ja tärkeitä palveluita
21886:             koskevassa osassa. Opetusministeriön toimialalla koulutuksen ja korkeakouluissa
21887:             ha!joitettavan tutkimuksen kehittämisen painopisteisiin kuuluu tällä hetkellä mm.
21888:             koulutuksen perusturva, elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttaminen sekä
21889:             tietoyhteiskunta-ajattelu.
21890: 
21891:             Taloudellisen laman aikana myös opetusministeriössä on kiinnitetty erityistä
21892:             huomiota työllisyyden hoitamiseen. Erityisesti on panostettu koulutuksen lisää-
21893:             miseen sekä koulutuksen ja työelämän välisen kitkan poistamiseen. Koulutus- ja
21894:             tutkimuspolitiikassa on supistuneilla voimavaroilla pystytty lisäämään koulutus-
21895:             paikkoja, uudistamaan rakenteita ja vahvistamaan järjestelmän innovatiivisia
21896:             piirteitä.
21897: 
21898:             Opetusministeriön hallinnonalalla on meneillään useita uudistuksia, joiden mer-
21899:             kitys myös alueellisen kehityksen tasapainon kannalta on tärkeä. Valtioneuvosto
21900:             hyväksyi 21.12.1995 koulutuksen ja korkeakouluissa ha!joitettavan tutkimuksen
21901:             kehittämissuunnitelman vuosille 1995-2000. Koulutuksen kokonaisuudistusta
21902:             koskevan lainsäädännön valmistelua varten opetusministeriö asetti tammikuussa
21903:             1995 toimikunnan, jonka määräaika oli helmikuun 1996loppuun. Lainsäädännön
21904:             kokonaisuudistukseen liittyen hallituksen esitys Eduskunnalle yliopistolaiksi
21905:             annettiin 31.1.1997.
21906: 
21907:             Laki ammattikorkeakouluopinnoista tuli voimaan vuoden 1995 maaliskuun alus-
21908:             sa. Ammattikorkeakoulut monipuolistavat alueellista korkean tason koulutustar-
21909:             jontaa. Koulut järjestävät ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen
21910:             ohella aikuiskoulutusta ja ne voivat hmjoittaa myös tutkimus- ja kehittämistyötä,
21911:             ei kuitenkaan varsinaista tieteellistä tutkimusta. Yhdeksän vakinaista ammatti-
21912:             korkeakoulua sai toimiluvan 15.6.1995. Myös väliaikaisten ammattikorkeakoulu-
21913:             jen kokeilutoiminta jatkuu~
21914: 
21915:             Elinikäinen oppiminen on nähty tärkeäksi keinoksi työelämän uusiin haasteisiin
21916:             vastaamiseksi. Tavoitteena onkin erityisesti lähentää ammatillista koulutusta
21917:             työelämään.
21918: 
21919:             Peruskoulujen kehittämisessä tavoitteena on ollut varmistaa peruskouluopetuksen
21920:             korkea taso ja koulun muut peruspalvelut siten, että opetuksessa toteutuu koulu-
21921:             tuksen määrällinen ja laadullinen perusturva. Ammatillisessa koulutuksessa on
21922:             mm. pyritty laadun kohottamiseen sekä koulutuksen ja työelämän vuorovaiku-
21923:             tuksen lisäämiseen. Yliopistojen kehittämisessä on otettu erityisesti huomioon
21924:             työelämän muutoksiin vastaaminen ja siten tehostettu tavoitteita työttömyyden
21925:             lieventämiseen.
21926: 
21927:             Normien vähentymisen ja laskennallisen valtionosuusjärjestelmän myötä koulu-
21928:             tuksen tuloksellisuuden arviointi on tullut entistä tärkeämmäksi. OPM on yhteis-
21929:             työssä opetushallituksen, Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton kanssa selvittänyt
21930: 140
21931: 
21932:                   perusteita koulutuksen arvioinnin tietojärjestelmän luomiseen. Sen tavoitteena
21933:                   olisi koko opetustoimialaa palvelevan valtakwmallisen seuranta- ja tietojärjestel-
21934:                   män toteuttaminen.
21935: 
21936:                   Opetusministeriö on käynnistänyt Tutkimuksen ja koulutuksen tietostrategiaoh-
21937:                   jelman, joka toteutetaan vuoteen 2000 mennessä. Tavoitteeksi on asetettu, että
21938:                   vuoteen 2000 mennessä kaikki oppilaitokset ja koulut on varustettu tietotekniik-
21939:                   kayhteyksin.
21940: 
21941:                   Opetusministeriön visioissa tietoyhteiskunnan kehittämiseksi kirjastot säilyttävät
21942:                   tärkeän asemansa Ministeriö panostaa kirjastojen tietoverkkohankkeisiin entistä
21943:                   enemmän. Klljastopalvelujen saatavuudesta ja tasosta tehty arviointi valmistui
21944:                   30.5.1995. Sen mukaan kirjastopalvelujen saatavuus on toimipaikkojen osalta
21945:                   jonkin verran huonontunut. Klljastoautojen avulla toimipaikkojen lakkauttamisia
21946:                   on kuitenkin pystytty paikkaamaan ja siten kirjastoverkko on varsin kattava
21947: 
21948:                   Valtion taiteen edistämisjärjestelmä on vuodesta 1968 alkaen toiminut alueel-
21949:                   lisesti hajautettuna siten, että valtion taidetoimikuntien rinnalla on toiminut 11
21950:                   läänin taidetoimikuntaa Hallitus on nyt esittänyt eduskunnalle, että lakia taiteen
21951:                   edistämisen järjestämisestä muutetaan siten, että kussakin läänissä voi 1.9.1997
21952:                   alkaen toimia yksi tai useampia alueellisia taidetoimikuntia siten kuin opetusmi-
21953:                   nisteriö määrää Ilman lain muutosta läänin taidetoimikuntien lukumäärä supis-
21954:                   tuisi viiteen. Nyt opetusministeriön tarkoituksena on lisätä alueellisten taidetoi-
21955:                   mikuntien lukumäärä 13:een.
21956: 
21957:                   Opetusministeriössä on jatkettu suunnitelmallista toimintaa maamme sivistysva-
21958:                   rannon jatkuvaan laadulliseen ja määrälliseen kehittämiseen. Tåtä tarkoitusta
21959:                   varten on kehitetty ja toteutettu kansallista sivistysstrategiaa Erityisen tärkeänä
21960:                   osana tätä työtä on eri tahojen yhteistyön kehittäminen ja verkostojen luominen.
21961:                   Vuonna 1995 käynnistettiin myös alueellisten sivistysstrategioiden luominen,
21962:                   ensiksi Kymen lääninhallituksen, Etelä-Kmjalan liiton ja Kymenlaakson liiton
21963:                   kanssa
21964: 
21965: 
21966:       Alueelliset ympäristökeskukset
21967: 
21968:                    Ympäristöhallinnossa tapahtui merkittävä uudistus vuonna 1995, kun Suomen
21969:                    ympäristökeskukset perustettiin 1.3. lukien. Alueellisia ympäristökeskuksia on
21970:                    13. Keskusten rajat noudattelevat pääosin maakuntarajoja.
21971: 
21972:                    Keskusten perustaminen ja sen myötä tapahtunut ympäristötoimen eri tehtävien
21973:                    kokoaminen yhteen organisaatioon vahvistaa edellytyksiä laajempaan ja tehok-
21974:                    kaampaan alueelliseen yhteistyöhön ja alueen tarpeet huomioivaan toimintaan.
21975:                                          141
21976: 
21977:                                      LIITE 4
21978: 
21979:          SISÄASIAINMINISTERIÖ
21980:              Aluekehitysosasto
21981: 
21982: 
21983: 
21984: 
21985:  EU:n ALUE- JA RAKENNEPOLIITTISTEN
21986: OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN SUOMESSA
21987: 
21988: 
21989: 
21990: 
21991:                 14.3.1997
21992: 142
21993: 
21994:       SISÄASIAINMINISTERIÖ                                 14.3.1997
21995: 
21996: 
21997: 
21998: 
21999:       EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLllTIISTEN OHJEIMIEN TOTEUTIAMINEN
22000:       SUOMESSA
22001: 
22002: 
22003: 
22004:       EU:n alue- ja rakennepolitiikka Suomessa
22005: 
22006:                   Pohjoismaat poikkeavat maantieteellisten ja ilmastollisten olosuhteidensa osalta
22007:                   suuresti muista jäsenmaista. Suomi ja Ruotsi muodostavat unionin laajan poh-
22008:                   joisen alueen, jolle on ominaista harva asutus, pitkät välimatkat ja voimakkaat
22009:                   vuodenaikojen vaihtelut. Jäsenyysneuvotteluissa sovittiinkin, että EU:n alue- ja
22010:                   rakennepolitiikassa otetaan huomioon pohjoiset olosuhteet ja rakennerahastojen
22011:                   tavoitteisiin lisättiin uusi ainoastaan Suomeen ja Ruotsiin sovellettava erittäin
22012:                   harvaan asuttujen alueiden kehittämistä koskeva tavoite 6.
22013: 
22014:                   Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan alueeliisin tavoittein:
22015: 
22016:                   6 erittäin harvaanasuttujen alueiden kehittäminen
22017:                   2 teollisuuden rakennemuutoksesta kärsivien alueiden uudistaminen
22018:                   5b maaseutumaisten seutujen kehittäminen ja rakenteellinen mukauttaminen
22019: 
22020:                   ja tavoittein, joita voidaan toteuttaa koko maassa:
22021: 
22022:                   3 nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen
22023:                   4 työntekijöiden sopeuttaminen teollisuuden rakennemuutoksiin
22024:                   5a maatalouden rakenneongelmien lievittäminen
22025: 
22026:                   Tavoitealueilla 6, 2 ja 5b asuu yhteensä 53,6 prosenttia maan väestöstä. Suomi
22027:                   saa kaudella 1995-99 tukea rakennerahastoista noin 1,7 miljardia ecua eli noin
22028:                   10 miljardia markkaa. Noin puolet rahoituksesta suunnataan alueellisiin tavoittei-
22029:                   siin. Tavoite 6-alue saa koko tuesta noin kolmanneksen.
22030: 
22031:                   Jo jäsenyysneuvottelujen aikana aloitettiin Suomessa valmistelut, jotta osallistu-
22032:                   minen EU:n aluepolitiikkaan voisi tapahtua mahdollisimman nopeasti. Suomen
22033:                   kehittämisohjelmat jätettiin ja hyväksyttiin komissiossa ennätysajassa ja ohjelmi-
22034:                   en toteuttaminen kansallisin varoin alkoi jo keväällä 1995.
22035: 
22036: 
22037:       Maakunnan liitot johtavat alueellista kehittämistyötä
22038: 
22039:                   Alueellisia tavoiteohjelmia (6, 2 ja 5b) toteutetaan partnership-periaatetta noudat-
22040:                   taen. Kussakin maakunnassa toimii yhteistyöryhmä, joka käsittelee kaikkia
22041:                   rakennerahastojen tuella osarahoitettavia toimenpiteitä ja varmistaa niiden yh-
22042:                   teensopivuuden tavoiteohjelman kanssa. Yksittäisten yritystukihankkeiden käsit-
22043:                   telyä varten on asetettu kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun johdolla
22044:                   toimiva yritystukityöryhmä.
22045:                                                                                                143
22046: 
22047:         Toimenpiteitä toteutetaan laajassa yhteistyössä alueella toimivien valtion ja
22048:         kuntien viranomaisten, yritysten, jäxjestöjen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
22049:         kanssa Myös sisäasiainministeriön ja komission edustajat voivat osallistua yh-
22050:         teistyöryhmien käsittelyyn.
22051: 
22052:         Kehittämisohjelmien kansallisessa hallinnoinnissa noudatetaan ministeriöiden
22053:         hallinnonalojen välistä työnjakoa. Alueellisia tavoitteita 6, 2 ja 5b hallinnai
22054:         sisäasiainministeriö. Tavoitteita 3 ja 4 hallinnai työministeriö ja tavoitetta 5a
22055:         maa- ja metsätalousministeriö.
22056: 
22057:         Hankkeiden rahoituksesta sekä kansallisen että rakennerahastojen tuen osalta
22058:         päättävät sovitun työnjaon mukaisesti ne viranomaiset, joilla määrärahat ovat
22059:         käytössään. Päätökset tehdään yleensä alueilla eri ministeriöiden aluehallintoyk-
22060:         siköissä Vain jos hanke on valtakunnallisesti merkittävä tai jos päätöstä ei voida
22061:         delegoida aluehallintoon, siitä päätetään keskushallinnossa.
22062: 
22063:         Suomen rakennerahastoilta saama tuki kitjataan valtion talousarvioon rakennera-
22064:         hastojen vastuuministeriöiden tulo- ja menomomenteille. Vastuuministeriöt ovat
22065: 
22066:         sisäasiainministeriö       Euroopan aluekehitysrahasto EAKR
22067: 
22068:         työministeriö              Euroopan sosiaalirahasto ESR
22069: 
22070:         maa- ja metsätalous-       Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
22071:         ministeriö                 ohjausosasto EMOTRIO
22072:                                    Euroopan kalatalousrahasto KOR
22073: 
22074:         Vastuuministeriöt osoittavat varat edelleen niille ministeriöille, joiden toimialaan
22075:         toimenpiteiden toteuttaminen kuuluu ja joille myös kansalliset rahoitusosuudet
22076:         valtion talousarviossa budjetoidaan.
22077: 
22078:         Valtion lisäksi kunnat, yritykset ja muut yksityiset tahot osallistuvat kansalliseen
22079:         rahoittamiseen.
22080: 
22081:         Suomessa kutakin valtakunnallista kehittämisohjelmaa (6, 2, 5b) varten on pe-
22082:         rustettu seurantakomitea, jossa ovat edustettuina komissio, keskushallinto, ao.
22083:         alueet, Suomen Kuntaliitto, elinkeinoelämä ja työmarkkinaosapuolet Seurantako-
22084:         mitea seuraa ohjelman toteutumista ja arvioi tuloksia komission ohjeiden mukai-
22085:         sesti sekä valvoo, että ohjelmat toteutetaan komission niistä tekemän päätöksen,
22086:         yhtenäisen ohjelma-asiakitjan mukaisesti.
22087: 
22088: 
22089: 
22090: ALUEELUSET EU-OIUEIMAT SUOMESSA
22091: 
22092: TAVOITE 6: ERITIÄIN HARVAAN ASUTIVJEN ALUEIDEN KEIDTIÄMINEN
22093: 
22094:         Tavoite 6-alue kattaa 60 prosenttia Suomen pinta-alasta. Asukasmäärä on 841
22095:         000 henkeä, mutta keskimääräinen asukastiheys vain 4 asukasta neliökilometril-
22096:         lä. Tavoite 6-alue kattaa neljän maakunnan liiton toimialueet kokonaisuudessaan
22097:         ja lisäksi siihen kuuluu osia neljän muun liiton alueista.
22098: 144
22099: 
22100:                   Seuraavassa on lyhyesti esitelty lamkin maakunnan painopistealat
22101: 
22102:                   I..&ppi panostaa korkean teknologian kuten avaruus-, ympäristö-, paikkatieto-ja
22103:                   viestintäteknologian osaamiseen ja työpaikkojen synnyttämiseen. Lisäksi keskity-
22104:                   tään alueen luonnonvarojen monipuoliseen käyttöön, tuotteiden jalostusasteen
22105:                   nostamiseen sekä matkailun kehittämiseen.
22106: 
22107:                   Kainmm kehittämisen painopistealoja ovat metsät ja puunjalostus, elintarviketa-
22108:                   lous, matkailu, elektroniikkateollisuus ja metalliteollisuus sekä uutena kulttuuri.
22109:                   Tavoitteena on lisätä painopistealojen sisäistä ja välistä synergiaa ja parantaa
22110:                   elinkeinoelämän toimintaympäristöä Päämääränä on toimeentulomahdollisuuksi-
22111:                   en monipuolistaminen yritystoimintaa lisäämällä ja muuttovirran saaminen posi-
22112:                   tiiviseksi.
22113: 
22114:                   Pohjois-Kmjala paneutuu metsäosaamiseen, teolliseen erikoisosaamiseen (muovi,
22115:                   metalli- ja kiviteollisuus), matkailun edistämiseen, maaseutuelinkeinojen moni-
22116:                   puolistamiseen, kotimaisten energialähteiden kestävään lisäkäyttöön sekä taiteen
22117:                   ja kulttuurin huomioon ottamiseen.
22118: 
22119:                   Etelä-Savon avainaloja ovat metsäresurssien hyväksikäyttö ja pll\llljalostus,
22120:                   ympäristön turvaamiseen tähtäävä teollisuus ja liiketoiminta, vesistöjen kestävä
22121:                   hyödyntäminen matkailu- ja lomailuelinkeinossa sekä omaperäinen elintarvike-
22122:                   tuotanto.
22123: 
22124:                   P<mjois-Pohjanmaan 6-alueen kehittämisessä keskitytään elinkeinojen monipuo-
22125:                   listamiseen ja vahvistamiseen. Pk-yritystoiminnan kehittämisessä keskeiset toi-
22126:                   mialat ovat mekaaninen puunjalostus, metalliteollisuus, elintarviketeollisuus ja
22127:                   matkailu. Uudenlaista kehittämispotentiaalia haetaan Oulun teknologiakylän ja 6-
22128:                   alueen yhteistyöstä
22129: 
22130:                   Pohjois-Savon 6-alueen erityspainotukset ovat matkailuun, elintarviketuotantoon
22131:                   sekä puuhun ja metalliin liittyvässä yritystoiminnassa sekä osaamisen vahvista-
22132:                   misessa. Näiden painopisteiden tukemiseksi edistetään uuden teknologian hyväk-
22133:                   sikäyttöä, yritysten verkotlumista sekä tuotannon jalostusarvon lisäämistä.
22134: 
22135:                   Keski-Suomen 6-alueen kehittämisessä voimavaroja kohdennetaan erityisesti
22136:                   puun jatkojalostamiseen, maaseutumatkailuun ja elintarvikejalostuksen luomi-
22137:                   seen. Jalostavien pk-yritysten, maaseudun pienyritysten ja koko alueen kehitty-
22138:                   mistä edistetään verkostohankkeilla
22139: 
22140:                   Keski-Pohjanmaan 6-alueen tavoitteena on vastata maatalouden rakennemuutok-
22141:                   seen, lisätä alueen tunnettuutta ja saada koulutus palvelemaan paremmin työelä-
22142:                   män tarpeita. Alueen kehittämistyö luodaan mahdollisimman yrittäjälähtöiseksi.
22143:                   Keskeisille aloille muodostetut yhteistyöorganisaatiot (kehitysrenkaat) vahvista-
22144:                   vat ja suuntaavat kehitystä.
22145: 
22146: 
22147:       Tavoite 6-ohjelman toimintalinjat
22148: 
22149:                   Tavoite 6-ohjelman tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa alueen taloutta ja siten
22150:                   luoda uusia työpaikkoja. Alueen vahvuuksia ovat sen luonnonvarat, toimiva
22151:                                                                                                    145
22152: 
22153:              infrastruktuuri, osaaminen ja Venäjän kanssa avautuvat yhteistyömahdollisuudet
22154:              Ohjelman toteuttamisessa seurataan kolmea toimintalinjaa, jotka ovat
22155: 
22156:              1 yritystoiminnan vahvistaminen ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen
22157: 
22158:              Toimenpiteillä luodaan edellytyksiä yritystoiminnalle sekä tuetaan yritysten
22159:              kilpailukykyä ja uudistumista Hyviä hankkeita ovat ne, joilla aikaansaadaan
22160:              uusia työpaikkoja, monipuolistetaan alueen elinkeinorakennetta, nostetaan yritys-
22161:              ten taitotasoa ja tuetaan niiden kansainvälistymistä ja erityisesti hankkeet, jotka
22162:              perustuvat uusiin ideoihin. Erityisesti suositaan hankkeita, jotka luovat työpaik-
22163:              koja nuorille ja naisille.
22164: 
22165:              2 työvoimavarojen ja osaamisen kehittäminen
22166: 
22167:              Toimenpiteet tukevat kiinteästi toimintalinjaa 1. Tavoitteena on työttömyyden
22168:              vähentäminen luomalla pitkäaikaistyöttömille polkuja työelämään koulutuksen
22169:              ja neuvonnan keinoin. Erityiskohteena ovat nuoret pitkäaikaistyöttömät. Toisena
22170:              painopisteenä on työpaikkojen syntymistä tukeva koulutus ja tutkimus sekä
22171:              uuden teknologian käyttöönoton tukeminen.
22172: 
22173:              3 maa-, metsä- ja kalatalous, maaseudun kehittäminen ja ympäristö
22174: 
22175:              Toimenpiteet suunnataan maaseudun kehittämiseen. Suurin osa rahoista käyte-
22176:              tään maatalouden tukemiseen. Epäsuotuisten alueiden luonnonhaittoja kompen-
22177:              soivan tuen osuus toimintalinjan ED-rahoituksesta on 57 prosenttia. Se sisältää
22178:              myös hankkeet, joilla uudistetaan kalataloutta ja elintarviketeollisuutta sekä
22179:              hankkeet ympäristön suojelemiseksi. Komissio sisällytti kolmanteen toimintalin-
22180:              jaan ns. maaseutupaketin, jonka varoin rahoitetaan maaseudulla paikallisten
22181:              asukkaiden aloitteesta syntyviä hankkeita. ED rahoittaa näitä hankkeita 57,5
22182:              milj. eculla eli noin 333 miljoonalla markalla ohjelmakauden aikana.
22183: 
22184: 
22185: Määrälliset tavoitteet
22186: 
22187:              Määrällisiksi yleistavoitteiksi on asetettu:
22188: 
22189:              *    vähentää tavoite 6 -alueen työttömyyttä 2,1 prosenttiyksiköllä eli 8 000
22190:                   työttömällä vuosittain
22191:              *    luoda 17 500 uutta yksityisten palvelujen ja teollisuuden työpaikkaa
22192:              *    pienentää alueen BKT:n eroa kansalliseen keskiarvoon 5 prosenttiyksiköllä
22193:                   20 prosentista 15 prosenttiin
22194:              *    lisätä erityisesti naisten ja nuorten työpaikkoja
22195: 
22196: Rahoitussuunnitelma
22197:              Tavoite 6 -ohjelman ED-rahoitus koko ohjelmakaudella 1995-99 on 459,9 mil-
22198:              joonaa ecua (noin 2,67 mrd mk), joka on jaettu maakunnittain väkiluvun suh-
22199:              teessa. Arvio ohjelman kokonaiskustannuksesta Gulkinen +yksityinen rahoitus)
22200:              kaudella 1995-99 on 1,33 miljardia ecua eli noin 7,69 miljardia markkaa.
22201: 146
22202: 
22203:                   Julkisen rahoituksen osuus kokonaiskustannuksista on 75 prosenttia ja ED-rahoi-
22204:                   tuksen osuus julkisesta rahoituksesta keskimäärin 46 prosenttia Hankkeisiin
22205:                   sitootuvan yksityisen rahoituksen osuus - noin 1940 miljoonaa markkaa - on
22206:                   arvio. Toimintalinjojen sisällä voivat rahoitusosuudet toimenpidekokonaisuuksien
22207:                   välillä ohjelman toteutusvaiheessa muuttua
22208: 
22209: 
22210:       Tavoite 6-ohjelmon rahoituskehys toimintalinjoittain kaudelle 1995-99
22211: 
22212:                                                           Kokonais- EU:n
22213:                                                           rahoitus  rahoitus
22214:                                                           milj. mk*    milj. mk*
22215: 
22216:                   Yritystoiminnan vahvistaminen ja        2 977,5       891,5
22217:                   kilpailukyvyn parantaminen
22218: 
22219:                   Työvoimavarojen ja osaamisen            1 101,7       509,8
22220:                   kehittäminen
22221: 
22222:                   Maa-, metsä- ja kalatalous,
22223:                   maaseudun kehittäminen ja ympäristö      3 506,2      1 212,8
22224: 
22225:                   Tekninen apu                             107,7        53,4
22226: 
22227:                   Yhteensä                                7 693,1       2 667,5
22228: 
22229:                   * Kurssi 1 ECU = 5,8 FIM
22230: 
22231:       Ohjelman toteuttaminen
22232: 
22233:                   Ohjelman hallintoon on tuonut oman erityispiirteensä se, että alueeseen on sisäl-
22234:                   lytetty neljän kokonaisen maakunnan ohella osia neljästä muusta maakunnasta. -
22235:                   Koska nämä maakuntien osa-alueet ovat erittäin maatalousvaltaisia, luonnon-
22236:                   haittakorvausten osuus on näiden maakuntien ohjelmakehyksestä huomattava ja
22237:                   osamaakunnat kokevat käytettävissä olevan kehittämisrahoituksen niukkuuden
22238:                   vaikeuttavan alueiden tehokasta kehittämistä. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan
22239:                   kohdistamalla näille alueille kompensoivaa kansallista rahoitusta
22240: 
22241:                   Joulukuun 1996 loppuun mennessä ohjelman julkisista varoista on sidottu vas-
22242:                   tuuviranomaisten päätöksin noin 30 prosenttia elin. 1,7 miljardia markkaa. Oh-
22243:                   jelman toteutumisastetta voidaankin kokonaisuuden tasolla pitää tyydyttävänä,
22244:                   kun otetaan huomioon, että sen toteuttaminen voitiin täysipainoisesti käynnistää
22245:                   vain puolitoista vuotta aikaisemmin eli heinäkuussa 1995. Lisäksi osaa kansalli-
22246:                   sista rahoitusjäljestelmistä ei voitu hyödyntää välittömästi, koska niiden säädös-
22247:                   pohja vaati uudistamista.
22248: 
22249:                   Tavoite 6 -ohjelma on sisältää monipuolisesti hyvinkin eri tyyppisiä kehittä-
22250:                   mishankkeita Seuraavassa niiden käynnistymistä on käsitelty toimintalinjoittain
22251:                   ja rahastoittain.
22252:                                                                                                 147
22253: 
22254:         Yritystoiminnan vahvistamiseen ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen pyrki-
22255:         vä toimintalinja 1 on käynnistynyt melko hyvin ja aluekehitysrahaston osarahoit-
22256:         tamana on käynnistetty tuhatviisisataa hanketta vuoden 1996 loppuun mennessä.
22257:         Suurin osa näistä hankkeista on kauppa- ja teollisuusministeriön yritystuki-
22258:         hankkeita. Osa hankkeista luo yritystoiminnan edellytyksiä ja vaikutukset näky-
22259:         vät vasta vuosien kuluttua. Tämäntyyppisiä hankkeita ovat esimerkiksi matkai-
22260:         luyritysten toimintaympäristöä parantavat hankkeet.
22261: 
22262:         Toimintalinjoista pääosin sosiaalirahaston toimenpidekokonaisuuksia sisältävä
22263:         työvoimavarojen ja osaamisen kehittämisen toimintalinja 2 sitoi jo reilusti yli
22264:         neljänneksen sille budjetoiduista varoista. Sosiaalirahaston osarahoittamana on
22265:         käynnistetty lähes 200 projektia Keskimääräistä nopeammin lähtivät liikkeelle
22266:         toimenpiteet, joilla pyritään sekä ehkäisemään pitkäaikaistyöttömäksi joutumista
22267:         että integroimaan jo pitkään työttöminä olleita takaisin työelämään sekä toimen-
22268:         piteet nuorten integroimiseksi työmarkkinoille. Työmarkkinoiden muutosten
22269:         ennakointiaja osaamisjäxjestelmien kehittämistä koskevien toimenpiteiden alulle
22270:         saattaminen on osoittautunut vaikeaksi ja 6-alueen työvoimapiirien toimesta
22271:         onkin aloitettu maakuntien rajat ylittävä yhteistyö usean maakunnan yhteisten
22272:         työmarkkinoiden muutosten ennakointiprojektien aikaansaamiseksi.
22273: 
22274:         Toimintalinjatasolla hitaimmin on lähtenyt liikkeelle maa-, metsä- ja kalatalout-
22275:         ta, maaseudun kehittämistä ja ympäristöä koskeva toimintalinja 3. Vaikkakin
22276:         kaksi kolmasosaa toimintalinjan julkisesta rahoituksesta varaava luonnonhaitta-
22277:         korvausten maksatus on edennyt tasaisesti ohjelman mukaisesti ja ympäristöä
22278:         koskevan toimenpidekokonaisuuden varoista on sidottu jo 60 prosenttia. Kol-
22279:         mesta rahastosta koostuvaa maaseudun kehittämispakettia, jonka osuus on vii-
22280:         dennes toimintalinjan julkisesta rahoituksesta, ei ole toistaiseksi onnistuttu tehok-
22281:         kaasti hankkeistamaan. Maaseutupaketin toteuttamisen tehostamiseksi maakun-
22282:         tien yhteistyöryhmille on annettu aktiivinen rooli hankkeiden ja hanke-ideoiden
22283:         synnyttämisessä, edistämisessä ja neuvonnassa jo ennen hakemusvaihetta Yh-
22284:         teistyöryhmät voivat myös nimetä maaseutupaketin valmistelua varten maaseutu-
22285:         jaoston ja niiden sihteeristöt vastaavat maaseutupakettiin liittyvästä tiedottami-
22286:         sesta. Maatalousrahaston hankkeiden osalta toteutusta on myöhentänyt se, että
22287:         maa- ja metsätalousministeriön osarahoittamia muita kuin metsänhoitoon liittyviä
22288:         hankkeita on voitu käynnistää vasta 1.7.19% alkaen säädöspohjan notifioinnin
22289:         jälkeen.
22290: 
22291:         Kalatalouden rakenteen kehittämistä koskevassa toimenpidekokonaisuudessa on
22292:         ollut ongelmia sektorio~elman ja alueellisen ohjelmamenettelyn yhteensovitta-
22293:         misessa.
22294: 
22295: 
22296: 
22297: TAVOITE 2: TEOLUSUUDEN RAKENNEMUUTOKSESTA KÄRSIVIEN ALUEIDEN
22298: UUDISTAMINEN
22299: 
22300:         Suomen tavoite 2-alue koostuu kahdeksasta erillisestä alueesta. Niille kaikille on
22301:         yhteistä teollisen rakennemuutoksen aiheuttamat ongelmat, mutta myös sijaintiin
22302:         ja logistisiin tekijöihin perustuvat kehittämismahdollisuudet. Vuosina 1990 -
22303:         1994 alueiden teolliset työpaikat vähenivät lähes neljänneksellä.
22304: 148
22305: 
22306:       ED-jäsenyyden myötä Suomen maantieteellinen asema Venäjän rajanaapurina on
22307:       korostunut. Tästä näkökulmasta tavoite 2-alueet sijaitsevat merkittävissä liiken-
22308:       teen solmukohdissa. Erityisesti alueiden satamat ovat tärkeitä kansainväliselle
22309:       tavaraliikenteelle.Vuonna 1994 yli 90 prosenttia Suomen satamien transitliiken-
22310:       teestä kulki näiden satamien kautta.
22311: 
22312:       Satakunnan tavoite 2-alue länsirannikolla on tyypiltään suurteollisuusaluetta,
22313:       jossa on maan merkittävimpiä teollisuus-, energia- ja vientikeskittymiä. Alueella
22314:       sijaitsee kaksi tärkeää satamaa, Porin ja Rauman satamat. Tavoitteena on paran-
22315:       taa alueen kilpailukykyä ja työllisyyttä kehittämällä pk-sektoria ja vientiyrityksiä
22316:       yhteistyössä alueen tutkimus- ja koulutusyksiköiden kanssa.
22317: 
22318:       Viereinen tavoite 2 -alue Varsinais-Suomessa on kokenut voimakkaasti autote-
22319:       ollisuuteen sitoutuneen elinkeinoelämän rakenteelliset vaikeudet. Tavoitteena on
22320:       hyötyä läheisen suurteollisuuden alihankintatarpeista sekä saada alueelle kansain-
22321:       välisiä osatoimitt1Yia. Korkean teknologian yrityksiä kehittämällä ja verkotlUmis-
22322:       ta hyödyntämällä pyritään elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Ainutlaatui-
22323:       nen saaristo sekä historialliset ja kulttuurikohteet antavat mahdollisuuksia myös
22324:       matkailun kehittämiselle.
22325: 
22326:       Päijät-Hämeessä tavoite 2-alueen korkean työttömyyden aiheuttivat kotimark-
22327:       kinoille ja Venäjän markkinoille suuntautuneen teollisuuden yhtäaikainen taantu-
22328:       ma. Vahvoja teollisuuden aloja alueella ovat puutavara-, metallituote-ja -laite
22329:       sekä elintarvike- ja tekstiiliteollisuus. Uutta on ympäristöteknologian ja ympä-
22330:       ristöosaamisen kehittyminen. Alueen tunnettuus merkittävien urheilutapahtumien
22331:       jäJ.jestäjänä luo pohjan liike- ja kokousmatkailulle ja puhdas järvi- ja metsäluon-
22332:       to vapaa-ajanmatkailulle.
22333: 
22334:       Itä-Uudenmaan tavoite 2 -alueen vahvuuksia ovat sijainti toisaalta El8 -reitin
22335:       varrella ja toisaalta rannikolla Saaristo ja kulttuurimaisema luovat edellytykset
22336:       matkailun kehittämiselle. Alueella on osaamista metalli- ja konepaja-, puunja-
22337:       lostus- sekä sähköteknisen teollisuuden aloilla.
22338: 
22339:       Viereisellä Kymenlaakson 2 -alueella on vahva teollinen perinne, joka liittyy
22340:       puunjalostusteollisuuteen ja sen ympärille syntyneisiin yrityksiin. Alue taljoaa
22341:       hyvät mahdollisuudet kansainvälisille yrityksille sijoittua lähelle Venäjän mark-
22342:       kinoita Myös Suomen suurimmat vientisatamat Kotkassa ja Haminassa ovat
22343:       portti näille markkinoille.
22344: 
22345:       Etelä-Karjalassa tavoite 2-alueen kehittämisstrategian avaintekijät ovat kan-
22346:       sainvälistynyt perusteollisuus, tekninen korkeakoulu ja monipuoliset liikenneyh-
22347:       teydet yhdistettynä sijaintiin EU:n Venäjän vastaisella ulkorajalla. Saimaan
22348:       järvialue ja hyvät palvelut antavat mahdollisuudet matkailun kehittämiseen.
22349: 
22350:       Keski-Suomen tavoite 2-alueen vahvuuksia ovat korkealuokkaiset koulutus- ja
22351:       tutkimusyksiköt, väestön korkea koulutustaso, vientiin suuntautunut suurteol-
22352:       lisuus sekä hyvät liikenneyhteydet. Tavoitteena on yrityspohjan laajentamisen,
22353:       yritysten kansainvälistymisen sekä uuden teknologian avulla alentaa perusteolli-
22354:       suuden rakennemuutoksesta johtuvaa korkeaa työttömyyttä.
22355:                                                                                                  149
22356: 
22357:             Pohjoisin tavoite 2-alue on Keski-Pohjanmaalla. Se käsittää Kokkolan kau-
22358:             pungin ympäristöineen. Ohjelmalla laajennetaan yritystoimintaa sekä kansallista
22359:             että kansainvälistä yhteistyötä ja verkottumista. Siinä tukeudutaan satamaan,
22360:             liikenneyhteyksiin, vahvaan yrittäjäperinteeseen ja erikoisalojen osaamiseen.
22361:             Alueen vetovoimaa yritysten sijoittumisalueena käytetään hyväksi.
22362: 
22363: 
22364: Tavoite 2-ohjelman toimintalinjat
22365: 
22366:             Suomen tavoite 2-ohjelma eroaa muista alueellisista tavoiteohjelmista siinä, että
22367:             sen toteuttaminen jakaantuu kahteen ohjelmakauteen. Ensimmäinen ohjelmakausi
22368:             käsitti vuodet 1995 ja 1996. Suomen ohjelmaesitys uudelle ohjelmakaudelle
22369:             1997-1999 jätettiin komissiolle elokuussa 1996, jonka jälkeen neuvottelut sen
22370:             sisällöstä käytiin loka-marraskuussa 1996. Komission odotetaan hyväksyvän
22371:             uuden ohjelman huhtikuun 1997 alussa
22372: 
22373:             Tavoite 2-alueiden kehittämisstrategia Suomessa vuosina 1997-99 on työpaikko-
22374:             jen lisääminen ja uudistaminen sekä tuotantorakenteen monipuolistaminen, yri-
22375:             tystoiminnan kilpailukyvyn ja työvoiman osaamisen parantaminen sekä kansain-
22376:             välisen yhteistyön lisääminen. Kehittämistoimet toteutetaan kestävän kehityksen
22377:             periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon hankkeiden vaikutukset ympäristöön ja
22378:             yhdyskuntarakenteeseen.
22379: 
22380:             Ohjelman hankkeet noudattelevat kolmea toimintalinjaa. Toimintalinjojen mukai-
22381:             siin tavoitteisiin pyritään
22382: 
22383:             1 Yritystoiminnan lisääminen, kehittäminen ja kansainvälistäminen
22384: 
22385:             kannustamalla uuden yritystoiminnan syntymistä Edelleen tuetaan olemassa
22386:             olevia pk-yrityksiä parantamalla niiden valmiuksia toimia alihankkijoina suuryri-
22387:             tyksille sekä vahvistamalla niiden kilpailukykyä sekä unionin alueella että maail-
22388:             manmarkkinoilla varsinkin teknologista osaamista kehittämällä Päämääränä on
22389:             turvata myös alueellaan merkittävinä työllistäjinä toimivien suuryritysten pitkän
22390:             aikavälin elinvoimaisuus,
22391: 
22392:             2 Elinkeinotoimintaa tukevan osaamisen ja teknologian tason nostaminen
22393: 
22394:             uudistamalla yritysten paikallista toimintaympäristöä tukemalla yhteistyötä tuo-
22395:             tannossa ja markkinoinnissa sekä edistämällä tutkimus- ja koulutusyksiköiden ja
22396:             pk-yritysten välistä yhteistyötä
22397: 
22398:             3 Yhdyslatntarakenteen, ympäristön ja kulttuurin kehittäminen
22399: 
22400:             hyödyntämällä Suomen gateway-asemaa Luoteis-Venäjään ja muihin lähialuei-
22401:             siin nähden ja
22402:             kehittämällä tavoite 2-alueiden yhdyskuntarakennetta sekä alueiden matkailullis-
22403:             ta vetovoimaa.
22404: 150
22405: 
22406:       Määrä/liset tavoitteet
22407: 
22408:                    Määrällisiksi yleistavoitteiksi on asetettu
22409: 
22410:                    *    vaikuttaa noin 15 000 uuden työpaikan syntymiseen tai olemassa olevien
22411:                         työpaikkojen uudistamiseen. Uusia työpaikkoja tavoitteen kokonaismäärästä
22412:                         arvioidaan syntyvän noin 10 000. Olemassa olevien työpaikkojen uudistami-
22413:                         sen ja kehittämisen tavoitteena on ttnvata lähes 5000 työpaikan säilyminen
22414:                         tulevaisuuden muutostekijät huomioiden,
22415: 
22416:                    *    laskennallisesti ohjelma alentaa tavoite 2 -alueiden työttömyysastetta 2,7
22417:                         prosenttiyksikköä
22418: 
22419: 
22420:       Rahoitussuunnitelma
22421: 
22422:                    Tavoite 2 -ohjelman rahoitussuunnitelman arvioitu kokonaisrahoitus vuosille
22423:                    1997-99 on 743,5 miljoonaa ecua eli 4,3 miljardia markkaa (sisältää siirrot kau-
22424:                    delta 1995-96). EU:n rakennerahastoista tuleva rahoitus ohjelmakaudelle on yh-
22425:                    teensä 135,2 miljoonaa ecua (783,3 miljoonaa markkaa). Kaudelta 1995-96
22426:                    siirrettiin uudelle ohjelmakaudelle yhteensä 89,0 miljoonaa ecua, josta ED-rahoi-
22427:                    tusta 16,142 miljoonaa ecua.
22428: 
22429:                    Julkisen rahoituksen osuus kokonaiskustannuksista on 48,0 prosenttia ja ED-
22430:                    rahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta keskimäärin 38,2 prosenttia. Hankkei-
22431:                    siin sitoutuvan yksityisen rahoituksen osuus -noin 385,8 miljoonaa ecua (2,237
22432:                    mrd mk) - on arvio.
22433: 
22434: 
22435:       Tavoite 2-ohjelman rahoituskehys toimintalinjoittain kaudella 1997-99
22436: 
22437:                                                              Kokonais- EU:n
22438:                                                              rahoitus  rahoitus
22439:                                                              milj.mk* milj.mk*
22440:                    Yritystoiminnan lisääminen,
22441:                    kehittäminen ja kansainvälis-
22442:                    täminen:                                  2 842,6    350,2
22443: 
22444:                    Elinkeinotoimintaa tukevan
22445:                    osaamisen ja teknologian tason
22446:                    nostaminen:                               626,9      205,0
22447: 
22448:                    Yhdyskuntarakenteen, ympä-
22449:                    ristön ja kulttuurin kehittäminen         795,1      205,1
22450: 
22451:                    Tekninen apu                              35,9       17,9
22452: 
22453:                    Indeksointivarat 1996                     11,9       5,1
22454: 
22455:                    Yhteensä:                                 4 312,4    783,3
22456:                    * Kurssi 1 ECU = 5,8 FIM
22457:                                                                                                    151
22458: 
22459: Ohjelman toteuttaminen
22460:             Kauden 1995-% ohjelman toteutus käynnistyi vuoden 1995 puolessa välissä eli
22461:             ensimmäinen ohjelmakausi oli käytännössä puolentoista vuoden mittainen. En-
22462:             simmäisen kauden kokonaisrahoitus oli noin 435,2 milj.ecua (2 524,2 milj mk),
22463:             josta ED-rahoituksen osuus oli noin 69,2 milj.ecua (401, 4 milj. mk). Vuoden
22464:              1996 loppuun mennessä ED-rahoituksesta sidottiin kaikkiaan 78 o/o, joten ohjel-
22465:             man toteutumisastetta voidaan pitää varsin tyydyttävänä. Sitomatta jäänyt 18 %
22466:             eli 16,1 milj.ecua (93,38 milj. mk) siirrettiin käytettäväksi uudella ohjelmakau-
22467:             della. Tämä oli mahdollista siksi, että samat tavoite 2 -alueet jatkavat tukialueina
22468:             vuoden 1999 loppuun saakka.
22469: 
22470:             Kauden 1995-96 ohjelman arviointitutkimuksen toteutti Turun yliopiston koulu-
22471:             tussosiologian tutkimuskeskuksen ja Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan
22472:             tutkimus- ja koulutuskeskuksen PK-Instituutin muodostama tutkimusryhmä.
22473:             Arvioinnissa keskityttiin pääasiassa ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden ja
22474:             niiden toteuttamisessa mahdollisesti ilmenneiden ongelmien tarkasteluun. Koko-
22475:             naisuutena arviointi käsittää ohjelman strategioiden ja tavoitteiden tarkastelun,
22476:             hankeprosessien ja ohjelman toteutuksen arvioinnin sekä näiden kautta muodos-
22477:             tuvan kokonaisnäkemyksen. Koska ohjelman puitteissa toteutetut hankkeet olivat
22478:             tutkimusta tehtäessä vielä suurelta osin kesken, oli ohjelman varsinaisia työlli-
22479:             syys- ja talousvaikutuksia mahdotonta arvioida luotettavasti. Tutkimusraportti
22480:             valmistui maaliskuun 1997 alussa ja se käsitellään ohjelman seurantakomiteassa
22481:             toukokuussa 1997.
22482: 
22483: 
22484: Ohjelman toteutwninen toimintaliryoittain
22485: 
22486:             Yritystoiminnan lisäämistä, kehittämistä ja kansainvälistymistä tukevan toiminta-
22487:             linjan 1 EU-rahoituskehyksestä sidottiin vuoden 19% loppuun mennessä 73 %
22488:             eli 24,4 milj. ecua (141,5 milj. mk). Uusia yrityksiä on perustettu noin 250 ja
22489:             uusia työpaikkoja luotu noin 4 500. Toimintalinjaan 1 sisältyviä sosiaalirahaston
22490:             rahoittamia yritysten henkilöstön kouluttamishankkeita käynnistyi 36 ja niiden
22491:             piirissä aloittaneita henkilöitä oli noin 1 700.
22492: 
22493:             Toimintalinjan 2 tavoitteena oli elinkeinotoiminnan kehittäminen mm. tutki-
22494:             musyhteistyötä, koulutusta ja tutkimusta lisäämällä sekä yritysten ja erilaisten
22495:             koulutus- ja tutkimusyksiköiden yhteistyötä ja verkotlumista tukemalla. Toimio-
22496:             talinjan 2 ED-rahoituksesta sidottiin ohjelmakaudella 74% eli 12,8 milj.ecua
22497:             (74,2 milj. mk). Euroopan aluekehitysrahaston tukemia hankkeita käynnistyi toi-
22498:             mintalinjassa yhteensä 59. Sosiaalirahaston tukemia työvoiman osaamista edistä-
22499:             viä hankkeita käynnistyi 25 ja niissä aloittaneita henkilöitä oli lähes 3 600.
22500: 
22501:             Toimintalinjan 3 tavoitteena oli tavoite 2 -alueiden gateway-asemaa tukevien
22502:             kuljetus- ja logistiikkapalvelujen kehittäminen, paikallista elinkeinotoimintaa
22503:             välittömästi tukevan infrastruktuurin kehittäminen sekä alueiden matkailullisen
22504:             vetovoiman ja ympäristönsuojelun edistäminen. Toimintalinjan ED-rahoituksesta
22505:             sidottiin ohjelmakaudella 93 %eli 15,7 milj.ecua (91,1 milj, mk), joka oli koko-
22506:             naan EAKR:n rahoitusta. Toimintalir1jassa 3 tuettiin yhteensä 81 hanketta. To-
22507:             teutetut hankkeet olivat suurelta osin kuntalähtöisiä hankkeita, joiden toteutta-
22508:             misvalmius oli hyvä jo ohjelmakauden alkaessa.
22509: 152
22510: 
22511:       TAVOITE 5b: MAASEUTUMAISTEN SEUTUJEN KEIHTTÄMJNEN JA RAKEN-
22512:       TEELLINEN MUKAUITAMINEN
22513: 
22514:                   Suomen tavoite 5b-alue on sirpaleinen ja sijoittuu 14 maakunnan liiton toimialu-
22515:                   eelle. Alueen pinta-ala on yhteensä noin 95 000 km2 ja yhteenlaskettu väestö-
22516:                   määrä noin 1,1 miljoonaa, joka on noin viidennes koko maan väestöstä.
22517: 
22518:                   Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinnollisesta asemasta johtuen erillinen
22519:                   tavoite 5b-ohjelmansa
22520: 
22521:                   Tavoite 5b -alueet ovat Suomen maaseutumaisimpia alueita Ne ovat melko
22522:                   harvaan asuttuja, 11,5 asukasta neliökilometrillä ja paikoin suuressa määrin
22523:                   riippuvaisia maataloudesta Alueilla on nmsaasti väestöltään pieniä kuntia ja
22524:                   keskisuuria keskuksia
22525: 
22526:                   Maa- ja metsätaloudessa työskentelevien osuus on keskimäärin lähes neljännes
22527:                   eli 23,5 prosenttia (koko maassa 8,9 %). Mm Euroopan unionin yhteisen maata-
22528:                   louspolitiikan vaikutuksesta uhkana on tavoite 5b-alueiden maatilojen määrän
22529:                   (62 000 ohjelmakauden alussa) huomattava supistuminen. Vaikka alkutuotannon
22530:                   asema on merkittävä, on alueella myös teollistuneita paikkakuntia, joilla on
22531:                   tärkeitä vientiteollisuuden työpaikkoja Näiden kehittäminen osana tavoite 5b-
22532:                   ohjelmaa on maan kannalta tärkeää.
22533: 
22534:                   Tyypillinen tavoite 5b-alueen kunta on peruspalvelut taJ:joava keskustaajama,
22535:                   jota ympäröi supistuva maaseutuasutus. Väestön väheneminen ja ikääntyminen
22536:                   taajamien ulkopuolella on vaikeuttanut maaseudun lähipalvelujen ylläpitoa.
22537:                   Palvelujen sekä henkilö- ja tavarakuljetusten ongelmat korostuvat saaristokunnis-
22538:                   sa, joita ohjelma-alueen 221 kunnasta on 44.
22539: 
22540:                   Toisaalta loma-asutuksen tiheys tukee maaseudun palveluita Saaristoisuus ja
22541:                   vesistöisyys puolestaan ovat vahvuuksia matkailun ja maaseutumaisen asumisen
22542:                   edistämisessä. Puhdas, laaja ja vaihteleva luontoympäristö sekä metsät ovat
22543:                   merkittä~äetujaalueenkehiWIDrusessä.
22544: 
22545:                   Muita suotuisia tekijöitä ovat vahva paikallishallinto (toimivaltaiset kunnat),
22546:                   pitkälle rakentunut maaseudun tutkimus-neuvonta-koulutusjärjestelmä sekä aktii-
22547:                   vinen kylätoiminta. Erikoistuminen maa- ja metsätaloudessa, puuosaaminen,
22548:                   teollinen ja pienyriwmrusen perinne luovat pohjan yritystoiminnan kehittämiselle.
22549: 
22550: 
22551:       Tavoite 5/HJhjelman toimintalinjat
22552: 
22553:                   Tavoite 5b-ohjelman päätavoitteet ovat pk-yritystoiminnan lisääminen, vahvista-
22554:                   minen ja monipuolistaminen, maatalouden kilpailukyvyn parantaminen ja maata-
22555:                   lousväestön toimeentuloperustan laajentaminen sekä maaseudun palvelujen ja
22556:                   vetovoimaisuuden kehittäminen.
22557:                                                                                       153
22558: 
22559: Tavoite 5b-ohjelman toimintalinjat ovat:
22560: 
22561: 1 Yritystoiminnan edistäminen
22562: 
22563: Yritystoiminnan edistämiseksi tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolis-
22564: taminen sekä erityisesti teollisuudesta ja alkutuotannosta poistuneiden työpaikko-
22565: jen korvaaminen. Pk-yritysten lisäksi kehitetään maatalousyritystoimintaa. On-
22566: nistuessaan maaseutuyrittäjyys on pääosin pientä mutta monipuolista.
22567: 
22568: Uusien yritysten syntymistä helpotetaan erilaisten selvitysten (mm. markkinasel-
22569: vitykset ja feasibilitytutkimukset) avulla, yrityshautomotoiminnalla ja tukemalla
22570: investointeja yritysten käynnistämiseksi. Jo toimivien yritysten tuotteiden ja
22571: tuotannon kehittämistä sekä uutta tekniikkaa käsittäviä kone- ja laiteinvestointeja
22572: tuetaan samoin yrityspalvelujen ostamista, erilaisia kansainvälistymishankkeita
22573: sekä liikkeenjohtotaidon ja markkinoinnin kehittämistä
22574: 
22575: Yritysten toimintaympäristöä parannetaan mm yrityspalveluin, verkostoitumista
22576: sekä T&K-toimintaa ja korkean teknologian palveluita kehittämällä Luonnon-
22577: varoja hyödynnetään korostamalla bioenergian ja uusiutuvien energialähteiden
22578: käyttöä
22579: 
22580: 2 Allaliuotannon monipuolistaminen
22581: 
22582: Alkutuotannon monipuolistamiseksi parannetaan maatalouden kilpailukykyä
22583: erityisesti tutkimusta, markkinointia ja tuotteiden laatua kehittämällä Maatilojen
22584: toimintaa monipuolistetaan tukemalla uusien alojen tuotekehitystä, pienimuotois-
22585: ta jatkojalostusta sekä palvelujen tarjontaa. Metsätaloudessa lisätään pienimuo-
22586: toista mekaanista puunjalostusta ja puun energiakäyttöä
22587: 
22588: Tähän toimintalinjaan kuuluu myös kylien ja maaseutumatkailun kehittäminen,
22589: koulutusta sekä maatilojen toimintaa tukevia teknologiahankkeita
22590: 
22591: 3 Osaamisen tason nostaminen
22592: 
22593: Korkeatasoisen teknologian ja osaamisen hyödyntäminen on tavoite 5b-alueiden
22594: kannalta välttämätöntä. Siksi lisätään oppilaitosten, tutkimuslaitosten, kehittä-
22595: misyksiköiden ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä ja verkostoitumista uuden
22596: tiedon siirtämiseksi alueelle. Maaseutuyritysten ja työvoiman osaamista ja am-
22597: mattitaitoa nostetaan.
22598: 
22599: 4 Maaseutuyhteisöjen kehittäminen
22600: 
22601: Tavoite 5b-alueen yhdyskuntarakenne ja palveluverkko on eurooppalaisittain
22602: harva Alueella on paljon palveluja tuottavia pieniä yksiköitä, mutta väestö- ja
22603: asiakaspo~a on vähäinen. Palvelujen tarjonta organisoidaan uudelleen, käyttöön
22604: otetaan uusia palvelutapoja ja -muotoja ja elinkeinotoimintaa edistetään paranta-
22605: malla paikallisia yhteysverkkoja.
22606: 
22607: Tavoitteena on myös ympäristöhaittojen korjaaminen ja ennalta ehkäiseminen.
22608: Maaseutualueiden omaleimaisuutta korostetaan hoitamalla kulttuurihistoriallisia
22609: rakennuksia ja ympäristöjä Vanhoja teollisuusrakennuksia kunnostetaan virkis-
22610: tyskäyttöön ja elinkeinotoiminnan tarpeisiin.
22611: 154
22612: 
22613:       Määrölliset tavoitteet
22614: 
22615:                    *    Ohjelmalla pyritään aikaansaarnaan tai twvaarnaan kaikkiaan 22 000 työ-
22616:                         paikkaa.
22617:                    *    Tavoitteena on perustaa 6 000 uutta yritystä, joista 3 000 toimii maatilojen
22618:                         yhteydessä
22619: 
22620: 
22621:       Rahoäussuunnädn1a
22622: 
22623:                    Tavoite 5b-ohjelman rahoitussuunnitelman arvioitu kokonaisrahoitus vuosille
22624:                    1995-99 on noin 614 miljoonaa ecua eli noin 3,5 miljardia markkaa. EU:n ra-
22625:                    kennerahastoista tuleva rahoitus ohjelmakaudelle on 191,4 miljoonaa ecua eli 1,1
22626:                    miljardia markkaa.
22627: 
22628:                    ED-rahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta on keskimäärin 42,5 %. Rahoituk-
22629:                    sen jakautuminen toimintalinjoittain ja toimenpidekokonaisuuksittain pohjautuu
22630:                    alueellisiin esityksiin. Alueille on osoitettu ED-rahoituksen indikatiiviset kehyk-
22631:                    set rahastoittain ja toimintalinjoittain. Ahvenanmaan maakunta saa tavoite 5b-
22632:                    ohjelmansa toteutukseen rakennerahastoista yhteensä 2,6 miljoonaa ecua eli noin
22633:                    15 miljoonaa markkaa
22634: 
22635: 
22636:       Tavoäe 5b-ohjdman rahoäuskehys toimintalinjoittain kaudella 1995-99
22637: 
22638:                                                            Kokonais-      EU:n rahoitus
22639:                                                            rahoitus       milj. mk*
22640:                                                            milj. mk*
22641: 
22642:                    Yritystoiminnan edistäminen              1 174,8        331,4
22643: 
22644:                    Alkutuotannon monipuolistaminen          1 332,8        384,6
22645: 
22646:                    Osaamisen tason nostaminen                 551,0        175,5
22647: 
22648:                    Maaseutuyhteisöjen kehittäminen            468,1        202,0
22649: 
22650:                    Tekninen apu                                33,3         16,6
22651: 
22652:                    Yhteensä                                3 560,0       1110,1
22653: 
22654: 
22655:       Ohjdman toteuttaminen
22656: 
22657:       Tavoite 5b-ohjelman toteutuminen toimintalinjoittain tarkasteltuna on seuraava:
22658: 
22659:                    Toimintalinja 1 (Yritystoiminnan edistäminen)
22660:                    Toimintalinjan EU-kehyksestä, 331,4 rnmk, oli käytetty vuoden 1996 loppuun
22661:                    mennessä 70 mmkeli 21 %. Hankkeita oli käynnistynyt kaikkiaan runsas tuhat.
22662:                    Näistä pääosa eli lähes 700 liittyi yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden
22663:                    aktivointiin. Seuraavaksi eniten hankkeita, lähes 200, käynnistyi 'Uuden yritys-
22664:                    toiminnan lisääminen' toimenpidekokonaisuuden alla
22665:                                                                                                155
22666: 
22667:           Toimintalioja 2 (Alkutuotannon monipuolistaminen)
22668:           Toimintalinjan EU-kehyksestä, 384,6 mmk, oli käytetty vuoden 1996 loppuun
22669:           mennessä 66 mmk eli 17 %. Hankkeita oli käynnistynyt 800. Näistä noin puolet
22670:           koski monimuotoisten maaseutuelinkeinojen kehittämistä. Kylien ja maaseutu-
22671:           matkailun kehittämiseen tähtääviä hankkeita oli parisataa.
22672: 
22673:           Toimintalinja 3 (Qsaamisen tason nostaminen)
22674:           Toimintalinjan EU-kehyksestä, 175,5 mmk, oli käytetty vuoden 1996 loppuun
22675:           mennessä 29 mmk eli 17 %. Hankkeita oli käynnistynyt 78, joissa koulutuksen
22676:           aloittaneiden määrä oli lähes 4 000. Pääosa koulutuksesta liittyi pk-yritystoimin-
22677:           nan edistämiseen osaamista lisäämällä
22678: 
22679:           Toimintalioja 4 (Maaseutuyhteisöjen kehittäminen)
22680:           Toimintalinjan EU-kehyksestä, 202,0 mmk, oli käytetty vuoden 1996 loppuun
22681:           mennessä 45 mmk eli 22 %. Hankkeita oli käynnistynyt vajaat 300. Ympäristön
22682:           suojeluun ja parantamista koskevia hankkeita oli yli 150, joskin hankkeet olivat
22683:           keskimäärin suhteellisen pieniä. Eniten ED-rahoitusta käytettiin vesitalouden ja
22684:           jätehuollon kehittämiseen. Tie-, tietoliikenne- ja käyttämättömien rakennusten
22685:           hyödyntämisen hankkeita oli kutakin parikymmentä.
22686: 
22687:           Oqjelman toteuttamisen kokonaistilanne:
22688: 
22689:           EU-rahaa aluekehitys-, maatalous-, ja sosiaalirahastoista käytettiin vuoden 1996
22690:           loppuun mennessä yhteensä 210 mmk, joka on koko ohjelmakauden EU-kehyk-
22691:           sestä (1,1 miljardia markkaa) 19 %. Vastaavaa kansallista julkista rahoitusta
22692:           käytettiin yhteensä 310 mmk.
22693: 
22694: 
22695: YHTEISÖAWITEOHJELMAT
22696: 
22697:           Kaudella 1994-99 komissio käyttää 9 prosenttia rakennerahastovaroista yhteisö-
22698:           aloitteisiin. Suomessa sovelletaan seitsemää yhteisöaloitetta, joiden rahoitus
22699:           kaudella 1995-99 on yhteensä 153,36 miljoonaa ecua (889,5 miljoonaa mark-
22700:           kaa).
22701: 
22702:           Yhteisöaloiteohjelmien hallinnoinnista vastaavat ministeriöt:
22703: 
22704:           IN1ERREG II Aja URBAN             sisäasiainministeriö
22705:           INfERREG II C                     sisäasiainministeriö ja ympäristöministeriö
22706:           ENWLOYNffiNTjaADAPT               työministeriö
22707:           LEADER II ja PESCA                maa- ja metsätalousministeriö
22708:           SME                               kauppa ja teollisuusministeriö
22709: 
22710:           Seuraavassa kuvataan tarkemmin INIERREG-, URBAN- ja LEADER -ohjelmi-
22711:           en toteuttamista.
22712: 
22713: 
22714: INTERREG II A -ohjelmat
22715: 
22716:           Unionin r.Ya-alueyhteistyöohjelma INIERREG on avannut Suomen alueille
22717:           uusia mahdollisuuksia käyttää hyväksi erityisosaamistaan ja osallistua laaja-
22718:           alaiseen alueelliseen yhteistyöhön erityisesti Itämeren alueella.
22719: 156
22720: 
22721:                   Suomen IN1ERREG-ohjelmat hyväksyttiin komissiossa heinäkmm 1996 lopus-
22722:                   sa. IN1ERREG- alueita on seitsemän:
22723: 
22724: 
22725:                   IN1ERREG-alue            pinta-ala,    väestö        ED-rahoitus (mecua) 95-99
22726:                                            km2
22727:                   Etelä-Suomen rannikkos. 33 273         1 936 000     6,081
22728:                   Kaakkois-Suomi           32 000        508 000       9,628
22729:                   Kaljala                  83 000        630 000       13,884
22730:                   Barents                  1 200 000     4 400 000     10,457*
22731:                   Pohjoiskaiotti           320 000       937 000       12,211 *
22732:                   Merenkurkku              107 074       841 965       6,619*
22733:                   Suomen ja Ruotsin saaristo               65 000      4,036*
22734: 
22735:                   * Toteutetaan yhteistyössä Ruotsin kanssa. Summat sisältävät sekä Suomen että
22736:                   Ruotsin EU-rahoitusosuudet.
22737: 
22738: 
22739:                   Kullekin ohjelma-alueelle on laadittu koko toteuttamiskauden kattava toimenpi-
22740:                   deohjelma, jossa määritetään alueen kehittämisstrategia sekä tarkempi suunnitel-
22741:                   ma rahoituksen SUlUltaamiseksi toimintalinjoittain ja toimenpidekokonaisuuksit-
22742:                   tain. Ohjelmat on laadittu maakuntien liittojen johdolla. Ruotsiin suuntautuvat
22743:                   Pohjoiskalotti-, Saaristo- ja Merenkurkku-ohjelmat on laadittu yhteisesti vastaa-
22744:                   vien Ruotsinpuoleisten IN1ERREG-alueiden kanssa ja ne on kytketty läheisesti
22745:                   pohjoismaiseen rajaseutuyhteistyöhön.
22746: 
22747:                   Suomen muut IN1ERREG-ohjelmat ovat ulkorajaohjelmia eli ne suuntautuvat
22748:                   kolmansiin maihin vaikka rahoitusta voidaan käyttää vain EU:n puolella Ba-
22749:                   rents-ohjelma on valmisteltu yhdessä Ruotsin kanssa. Etelä-Suomen rannik-
22750:                   koseutu -ohjelmaa pyritään koordinoimaan Viron PHARE CBC -ohjelman kans-
22751:                   sa Veruljälle sU\Ultautuvien ohjelmien osalta pyritään vastaavaan kytkentään
22752:                   TACIS CBC -ohjelman kanssa, myös Suomen Venäjän SU\Ulnan lähialueyhteis-
22753:                   työ otetaan huomioon.
22754: 
22755:                   NOtja osallistuu omalla rahoituksella Barents-, Pohjoiskalotti- ja Merenkurkku -
22756:                   ohjelmiin.
22757: 
22758: 
22759:       OJy"elmien toteuttaminen
22760: 
22761:                   IN1ERREG -ohjelmien toteuttamisvaiheeseen siirryttiin syksyllä 1996. Kullekin
22762:                   ohjelmalle on asetettu seurantakomitea ja alueellinen hallintokomitea. Seuranta-
22763:                   komitealla on yleisvastuu ohjelman toteutumisesta ja seurannasta. Alueellinen
22764:                   hallintokomitea huolehtii ohjelman käytännön toteuttamisesta Sen keskeisenä
22765:                   tehtävänä on valita rahoitettavat hankkeet. Alueellisessa hallintokomiteassa on
22766:                   mukana keskeiset aluetason toimijat.
22767: 
22768:                   Seuraavassa on kuvattu lyhyesti kutakin Interreg-ohjelmaa:
22769: 
22770:                   KARJALAN INTERREG ll-OIUELMA
22771:                   Ohjelma-alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Kaijalan
22772:                   maakunnat. Ohjelman toimintalinjat ovat:
22773:                   1. Yritystoiminnan tukeminen (kokonaiskustannukset 13.052 mecua)
22774:                                                                                       157
22775: 
22776: 2. Osaaminen ja alueyhteistyö (kokonaiskustannukset 9. 789 mecua)
22777: 3. Yhteydet ja ympäristö (kokonaiskustannukset 8.158 mecua).
22778: Lisäksi ohjelman toteuttamiseen on varattu 0.848 mecua teknistä apua.
22779: 
22780: KAAKKOIS-SUOMEN INTERREG II-OHJELMA
22781: Ohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maa-
22782: kunnat. Ohjelman toimintalir1jat ovat:
22783: 1. Liikenteen ja yhteyksien kehittäminen (kokonaiskustannukset 9.891 mecua)
22784: 2. Yritystoiminnan ja yritysympäristön kehittäminen (kokonaiskustannukset
22785:     22.128 mecua)
22786: 3. Ympäristönsuojelu ja maankäytön suunnittelu (kokonaiskustannukset 2.345
22787:     mecua)
22788: 4. Yhteistyön edellytysten ja osaamisen kehittäminen (kokonaiskustannukset
22789:     5.812 mecua).
22790: Ohjelman toteuttamiseen on varattu teknistä apua 0.493 mecua.
22791: 
22792: E1ELÄ-SUOMEN RANNIKKOSEUDUN INTERREG II-OHJELMA
22793: Ohjelma-alueeseen kuuluvat Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Uudenmaan ja
22794: Varsinais-Suomen maakunnat sekä Päijät-Hämeestä Orimattilan ja Artjärven
22795: kunnat. Ohjelman toimintalinjat ovat:
22796: 1. Teollisuus ja yritystoiminta (kokonaiskustannukset 13.606 mecua)
22797: 2. Kulttuuri, koulutus ja osaaminen (kokonaiskustannukset 6.628 mecua)
22798: 3. Liikenne (kokonaiskustannukset 1.937 mecua).
22799: Ohjelman toteuttamiseen on varattu teknistä apua 0.505 mecua)
22800: 
22801: Kaikkien yllä olevien ohjelmien toteutus käynnistettiin vuoden 1996 lopussa,
22802: joten hankepäätöksiä on toistaiseksi varsin vähän. Tästä syystä arvioita tuloksista
22803: on liian aikaista esittää. Toteutus pääsee vauhtiin täysipainoisesti vuoden 1997
22804: aikana.
22805: 
22806: SUOMEN JA RUOTSIN SAARISTO -INTERREG II-OHJELMA
22807: Ohjelma-alueeseen kuuluvat Ahvenanmaan maakunta, Tukholman läänin saaristo
22808: sekä Varsinais-Suomen saaristo. Alueella katoaa n. 300 työpaikkaa vuodessa.
22809: Näiden korvaaminen uusilla työpaikoilla on ohjelman päätavoite Ohjelman
22810: toimintalir1jat ovat:
22811: 1 Elinkeinoelämän kehittäminen (kokonaiskustannukset 4.813 mecua)
22812: 2. Ympäristö (kokonaiskustannukset 1.693 mecua) ja
22813: 3. Alueellinen kilpailukyky (kokonaiskustannukset 0.775 mecua).
22814: Lisäksi ohjelman toteuttamiseen on varattu 0.791 mecua teknistä apua.
22815: 
22816: Ohjelman toteuttaminen on alkanut syksyllä 1996. Vuoden 1996loppuun men-
22817: nessä on tullut 52 projektihakemusta, joista 21 :lle on myönnetty rahoitusta (noin
22818: 3 miljoonaa markkaa), 26 on hylätty ja 5:ttä hakemusta kehitellään edelleen.
22819: 
22820: MERENKURKKU-MITTSKANDIA -INTERREG II-OHJELMA
22821: Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomesta Vaasan rannikkoseutu ja Keski-Pohjan-
22822: maan maakunta ja Ruotsissa Västerbottenin lääni sekä Norjassa Helgelandin alue
22823: Nordlandin maakunnassa. Päätavoitteita ovat fYysisten kulkuyhteyksien säilyttä-
22824: minen Merenkurkku-alueella, sekä kulttuuritoiminnan ja turismin kehittäminen.
22825: Ohjelman toimintalinjat ovat:
22826: 1. Merenkurkun-MittSkandian yhteenkuuluvuus (kokonaiskustannukset 5.894
22827:     mecua)
22828: 158
22829: 
22830:                 2.  Merenkurkun-MittSkandian kehittämisyhteistyö (kokonaiskustannukset
22831:                     6.424 mecua)
22832:                 Lisäksi otYelman toteuttamiseen on varattu 0.919 mecua teknistä apua
22833: 
22834:                 Ohjelman toteuttaminen on alkanut syksyllä 1996. 25 projektihakemusta on
22835:                 tullut, joista 20:lle on myönnetty 5.6 miljoonaa markkaa.
22836: 
22837:                 POIDOISKALOm -INIERREG II-OHJELMA
22838:                 Ohjelma-alueeseen kuuluu Suomessa Lapin lääni ja Ruotsissa Norrbottenin lääni
22839:                 sekä Norjassa Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin maakunnat
22840:                 Ohjelman toimintalinjat ovat:
22841:                 1. Yritystoiminnan kehittäminen (kokonaiskustannukset 10.707 mecua)
22842:                 2. Logistiikan, palveluverkoston ja elinympäristön kehittäminen (kokonaiskus-
22843:                     tannukset 3.365 mecua)
22844:                 3. Osaamisen kehittäminen (kokonaiskustannukset 6.016 mecua)
22845:                 4. Saamelaisalue (kokonaiskustannukset 0.816 mecua)
22846:                 Lisäksi ohjelman toteuttamiseen on varattu 1.48 mecua teknistä apua
22847: 
22848:                 Ohjelman toteuttaminen on alkanut syksyllä 1996.
22849: 
22850:                 BARENTS -INIERREG II-OHJELMA
22851:                 Ohjelma-alueeseen kuuluu Suomessa Lapin lääni ja Ruotsissa Norrbottenin lääni
22852:                 sekä Norjassa Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin maakunnat Päämääränä on
22853:                 alueiden yhteistyön kehittäminen Venäjän lähialueiden, lähinnä Munnanskin
22854:                 kanssa
22855:                 Ohjelman toimintalinjat ovat:
22856:                 1. Elinkeinoelämän yhteistyö (kokonaiskustannukset 12.135 mecua)
22857:                 2. Inhimilliset voimavarat ja osaaminen (kokonaiskustannukset 9.483 mecua)
22858:                 3. Alueen sisäinen toimiwus (kokonaiskustannukset 12.848 mecua)
22859:                 Lisäksi ohjelman toteuttamiseen on varattu 1.54 mecua teknistä apua
22860: 
22861:                 Ohjelman toteuttaminen on alkanut syksyllä 1996. 6 hanketta on hyväksytty
22862:                 (edustavat kaikkia toimintalinjoja ja sitovat 12.15 miljoonaa markkaa EU-rahaa)
22863: 
22864: 
22865:       Itämeren INTERREG ll C -ohjelma
22866: 
22867:                 Komissio päätti keväällä 1996 uudesta INIERREG II C yhteisöaloitteesta, jolla
22868:                 tuetaan ylikansallista aluesuunnitteluyhteistyötä Komissio myönsi tätä varten
22869:                 varoja kullekin jäsenmaalle, mutta tarkoituksena on että maat keskenään muo-
22870:                 dostavat yhteistyöalueita, joiden puitteissa aloitetta toteutetaan. Suomelle komis-
22871:                 sio myönsi 4,2 miljoonaa ecua (24,4 milj.mk) tätä tarkoitusta varten. Alustavien
22872:                 neuvottelujen jälkeen Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa päättivät yhdessä laatia
22873:                 Itämeren aluetta koskevan INIERREG II C-ohjelman. Suomi päätti käyttää koko
22874:                 INIERREG II C-rnäärärahansa tähän tarkoitukseen.
22875: 
22876:                 Neljän maan yhteisesti laatima ohjelmaesitys jätettiin komissiolle helmikuussa
22877:                 1997 ja komission päätöstä odotetaan kesän loppuun mennessä. Ohjelmaesityk-
22878:                 sen kokonaisbudjetti, joka kattaa kaikkien neljän maan rahoituksen, on 46,2
22879:                 miljoonaa ecua (268 milj.mk), josta ED-rahoituksen osuus on 24,3 miljoonaa
22880:                 ecua (141 milj.mk). Ohjelman painopisteitä ovat kestävän aluekehityksen edistä-
22881:                 män Itämeren alueella (76 % kokonaisbudjetista) ja Itämeren aluekehityskuvan
22882:                 kehittäminen ja saattaminen ajan tasalle (18 %). Tekniseen apuun on osoitettu 6
22883:                                                                                                 159
22884: 
22885:           % kokonaisbudjetista. Ohjelman kautta tuetaan ensisijaisesti suunnittelu-, selvi-
22886:           tys- ja kokeiluhankkeita. Infrastruktuurirakentaminen on kokonaan rajattu tuki-
22887:           kelpoisen toiminnan ulkopuolelle.
22888: 
22889: 
22890: URBAN-ohje/mat
22891:           URBAN yhteisöaioitteelia tuetaan taantuvilla kaupunkialueilla työpaikkojen
22892:           syntymistä kaupunkiympäristön parantamista ja koulutusta tavoitteena sosiaali-
22893:           sen hyvinvoinnin sekä tasa-arvon lisääminen.
22894: 
22895:            Jokaisella Urban-ohjelmalla on oma hallintokomitea ohjelman hallinnointia var-
22896:            ten. Ohjelmien seurannasta vastaa yhteinen seurantakomitea.
22897: 
22898:           Joensuun URBAN. Komissio hyväksyi Suomen ensimmäisen URBAN-ohjel-
22899:           man kesällä 1996. Tavoite 6-alueella sijaitsevalle Joensuun kaupungille myön-
22900:           nettiin aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea
22901:           URBAN-yhteisöaloitteen toimenpideohjelmaan 3,96 miljoonaa ecua (22,9 mil-
22902:           joonaa markkaa) vuosiksi 1995-1999. Yhteensä hankkeen kulut ovat 5,28 mil-
22903:           joonaa ecua (30,6 milj. mk).
22904: 
22905:            Helsinki-Vantaa URBAN. Komissio päätti kesällä 1996 myöntää Suomelle 3,77
22906:            miljoonan ecun (21,9 milj. mk) lisämäärärahan URBAN-aloitteeseen tavoite 6-
22907:            alueen ulkopuolelle. Suomen toisen URBAN-ohjelman laativat Helsingin ja
22908:            Vantaan kaupungit yhdessä Kaupungit ehdottavat vuosiksi 1997-99 kokonais-
22909:            budjetiksi 9,78 miljoonaa ecua (56,7 milj. mk). Esitys Helsingin ja Vantaan
22910:            Urban-o~e1maksi on Euroopan komissiossa käsiteltävänä ja päätöstä odotetaan
22911:            kevään 1997 kuluessa.
22912: 
22913: 
22914: LEADER II -toimintaohje/mat
22915: 
22916:            LEADER II -yhteisöaloite tukee maaseudun elinkeinojen ja elinolosuhteiden
22917:            kehittämistä ja sen tarkoituksena on täydentää tavoite 6- ja 5b -ohjelmia. LEA-
22918:            DER II -toimintao~elman painopiste on ruohonjuuritason ja alueiden omassa
22919:            osaamisessa ja aloitteellisuudessa.
22920: 
22921:            Suomella on kaksi LEADER II -toimintaohjelma-asiakiijaa, toinen tavoite 5b- ja
22922:            toinen tavoite 6-alueita varten. Tavoite 6-aluetta koskevaa o~elmaa toteuttamaan
22923:            on valittu 10 kehittämissuunnitelmaa ja niitä toteuttavaa paikallista toimintaryh-
22924:            mää, tavoite 5b-alueella paikallisten toimintaryhmien lukumäärä on 12.
22925: 
22926:            Paikalliset toimintaryhmät valittiin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä
22927:            2.9.1996. Tämän jälkeen toimintaryhmät ovat käynnistäneet ryhmien jäJjestäyty-
22928:            misen ja valmistautumisen kehittämissuunnitelmien toteuttamiseen.
22929: 
22930:            EU:n rahoitus Suomen LEADER-ohjelmia varten kaudella 1995-99 on noin 163
22931:            miljoonaa markkaa. Tästä noin 94 miljoonaa markkaa on tavoite 5b-alueilla
22932:            toteutettavaa LEADER -toimintao~elmaa varten ja noin 69 miljoonaa markkaa
22933:            kohdistuu tavoite 6-alueelle.
22934: 160
22935: 
22936:       Leader II -toimintaohjelmaan sisältyy seuraavat toimenpidekokonaisuudet tai
22937:       alatoimenpidesektorit:
22938: 
22939:       A) Taitojen hankkiminen
22940:       B) Maaseudun innovaatio-ohjelmat
22941:           B1 Maaseudun kehittämiseen liittyvä tekninen apu
22942:           B2 Koulutus
22943:           B3 Maaseutumatkailu
22944:           B4 Pienyritykset, käsityöammattilaisuus ja paikalliset palvelut
22945:           B5 Maa-, metsä- ja kalataloustuotteiden paikallinen hyväksikäyttö ja mark-
22946:             kinointi
22947:           B6 Ympäristön ja elinolosuhteiden säilyttäminen ja kehittäminen
22948:       C) Kansainvälinen yhteistyö
22949: (       VALTIONEUVOSTON     )
22950: (   TULEVAISUUSSELONTEKO    )
22951: (          EDUSKUNNALLE     )
22952: (                  OSA II
22953: Reilu        rohkea
22954: -vastuun j   osaamisen Suorni
22955: 
22956: 
22957: 
22958: 
22959:                  (        VALTIONEUVOSTON         )
22960:                  (   TULEVAISUUSSELONTEKO         )
22961:                  (            EDUSKUNNALLE
22962: 
22963: 
22964:                  (                       OSA II   )
22965: 
22966: 
22967: 
22968:                      Valtioneuvoston kanslian
22969:                      julkaisusarja 1997 1 2
22970: 
22971: 
22972: 
22973:                      1997 vp-VNS 3
22974: Valtioneuvoston käsittelyyn tulevaisuusselonteon osa II "Reilu ja rohkea- vastuun ja osaami-
22975: sen Suomi" on valmisteltu valtioneuvoston kanslian asettamassa
22976: 
22977: 
22978: JOHTO RYHMÄSSÄ: ministeri Arja Alho (puheenjohtaja), valtiovarainministeriö ja valtioneu-
22979: voston kanslia, opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (varapuheenjohtaja), sisäasiainministeri
22980: Jan-Erik Enestam, kansanedustaja Satu Hassi, erityisavustaja Matti Hokkanen, opetusministeriö,
22981: erityisavustaja Jan Heino, maa- ja metsätalousministeriö, valtiosihteeri Rauno Saari, valtioneu-
22982: voston kanslia, suurlähettiläs Antti Hynninen, Pariisin Suomen suurlähetystö, ylijohtaja Martti
22983: Hetemäki, valtiovarainministeriö, kansliapäällikkö Pertti Sorsa, työministeriö, kansliapäällikkö
22984: Markku Lehto, sosiaali- ja terveysministeriö, apulaisprofessori, dekaani Raija Sollamo, Helsingin
22985: yliopisto, professori Pekka Sutela, Helsingin yliopisto, johtaja Tapani Vaahtoranta, Ulkopoliitti-
22986: nen instituutti, johtaja Paavo Okko, Eurooppa-instituutti ja talousneuvoston pääsihteeri Seppo
22987: Leppänen, valtioneuvoston kanslia sekä
22988: 
22989: 
22990: TYÖRYHMÄSSÄ: projektipäällikkö Paavo Löppönen (puheenjohtaja), valtioneuvoston kans-
22991: lia, erikoistutkija Sirkka Heinonen, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, dosentti Riitta Jallinoja,
22992: Helsingin yliopisto, dosentti Raija Julkunen, Jyväskylän yliopisto, professori Olli Kangas, Turun
22993: yliopisto, osastopäällikkö Kaisa Kautto-Koivula, Nokia Telecommunications, professori Matti
22994: Tuomala,Tampereen yliopisto, päätoimittaja Erik Wahlström, Hufvudstadsbladet, johtaja Hilk-
22995: ka Vihavainen, Tilastokeskus, toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttila, Etlatieto Oy; erikoistutkija Reijo
22996: Vanne, valtioneuvoston kanslia.
22997: 
22998: 
22999: Selontekojulkaisut ovat:
23000: 
23001: 
23002: REILU JA ROHKEA -VASTUUN JA OSAAMISEN SUOMI,
23003: valtioneuvoston tulevaisuusselonteko eduskunnalle, osa II
23004: (SUOMI JA EUROOPAN TULEVAISUUS, valtioneuvoston tulevaisuusselonteko eduskunnal-
23005: le, osa 1, annettu lokakuussa 1996)
23006: 
23007: 
23008: Oheisjulkaisu 1:      Kuusi esseetä työn ja työyhteiskunnan tulevaisuudesta
23009: Oheisjulkaisu 2:      Suomen tulevaisuus- taloudesta arvoihin
23010: Oheisjulkaisu 3:      Suomen kehityskulkuja- tilastollisia kuvauksia Suomesta
23011: Sisält:ö
23012: 
23013: 
23014:   ALUKSI                                                                           9
23015: 
23016:        SUOMENTULEVAISUUS -VALINNAT JA LINJAUKSET
23017: 
23018:        Lähtökohta                                                                 12
23019:   2    Kestävään menestykseen- tulevaisuuspolitiikan perusta                      13
23020:   3    Suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöt ja tulevaisuuspolitiikan linjaukset   17
23021:        * Kaksi tulevaisuudenkuvaa Suomesta v. 2007                                22
23022: 
23023:   II   TÄHÄN ONTULTU
23024: 
23025:        Muutosten maa -laaksoa ja kukkulaa                                         26
23026:        lnvestointivetoisesta innovaatiovetoiseen talouteen                        27
23027:        Maallamme oli malttia vaurastua                                            27
23028:        Kasvu ja kriisit                                                           27
23029:        Panokset ja tehokkuus                                                      29
23030:   2 Ihmiset ja yhdyskunnat                                                        31
23031:     Väestö                                                                        31
23032:     Aluekehityksen piirteitä                                                      32
23033:     Yhdyskuntarakenteen piirteitä                                                 33
23034:   3 Nykyaikaa etsimässä                                                           35
23035:     Koulutus ja inhimillinen pääoma                                               36
23036:     Tutkimus ja tuotekehitys                                                      36
23037:   4 Syrjäytymistä vai elämänhallintaa?                                            37
23038:     Työttömyys ja työsuhteet                                                      38
23039:     Elämänhallinta                                                                38
23040:     Terveys                                                                       39
23041:     Tuloerot ja köyhyys                                                           39
23042:   5 Hyvinvointivaltion välitilinpäätös                                            40
23043:     Julkinen talouden laajeneminen                                                40
23044:     Kriisi ja hyvinvointivaltion välitilinpäätös                                  43
23045: 
23046:   111 TULEVAISUUS NYKYISENVALOSSA JA VARJOSSA
23047: 
23048:        Maailman paras väestö                                                      48
23049:     Huolto- ja elatussuhde                                       50
23050: 2   Talouden kasvu                                                50
23051:     Kasvu ja tuotantorakenne                                     51
23052:     *   Suomen metsätalouden kehitysvaihtoehtoja                  54
23053:     Julkinen talous                                               61
23054: 3   Kolmanteen ja neljänteen polveen                              61
23055:     Sukupolvet ja elinkaari                                       61
23056:     Julkinen talous ja sukupolvien hyvinvointi                    63
23057:     Sukupolvien politiikka                                        65
23058: 4   Ympäristön tulevaisuus ja kestävän kehityksen valinnat        66
23059:     Päästöt                                                       66
23060:     Luonnon monimuotoisuus                                        67
23061:     Ilmastonmuutos                                                67
23062:     *   Energiaskenaariot ja hiilidioksidipäästöt vuoteen 2025    68
23063:     Ohjauskeinot                                                 71
23064:     Kestävän kehityksen valintoja                                72
23065: 5   Ikkunat auki ...                                             73
23066:     Globalisoitumisen vaikutuksia                                73
23067:     Eurooppalaisia kehityslinjoja                                 78
23068:     *   Kolme skenaariota Euroopan tulevaisuudesta               79
23069: 
23070: 
23071: IV TULEVAISUUDEN AVAIMIAJAAVAUKSIA
23072: 
23073:     Mikä on tärkeää?                                              84
23074:     Kehityksen kestävyys                                          84
23075:     Hyvinvointi ja politiikka~ samassa veneessä vai verkossa?     86
23076:         Hyvinvoinnin ajankohtaisuus                               86
23077:         Perustarpeita...                                          87
23078:         ... ja elämänpolitiikkaa                                  88
23079:         Hyvä yhteiskunta                                          89
23080:         Sosiaalinen pääoma                                        89
23081:         Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi                       90
23082:         Työllisyys, työyhteiskunta ja hyvinvointi                90
23083:         Hyvinvointi-indikaattorit                                91
23084: 2   Suomalaisten arvot~ mitä jälkidepression jälkeen ?           94
23085:     Suomalaisten arvot ja asenteet vuonna 1996                   95
23086:         Luottamus instituutioihin                                95
23087:         Eri elämänalueiden tärkeys                               97
23088:         Hyvinvointia koskevat käsitykset                         97
23089:         Suomalaisten suhtautuminen työhön                        99
23090:         Ympäristönäkemykset                                      100
23091:         Materialistiset ja postmaterialistiset arvot             101
23092:     Jälkidepression Suomi                                                102
23093: 3   Turvallisuus ja riskit epävarmuuden maailmassa                       103
23094:     Vakuutus- ja riskiyhteiskunta                                        103
23095:     Mikä riskeissä on muuttunut?                                         104
23096:     Miten riskit ja turvallisuus yhteiskunnassa nähdään?                 105
23097: 4   Ensimmäinen, toinen vai kolmas sektori -työn ja
23098:     toimeentulon vaihtoehdot                                             06
23099:     Taitteessa                                                           07
23100:     Suuret rakennemuutokset                                              08
23101:     Vakauden, yhteisen rahan ja sosiaalisten oikeuksien Eurooppa         08
23102:     Mihin politiikan pitäisi pystyä vastaamaan?                          09
23103:     Optiot                                                               10
23104:        A. Kasvuvetoinen tasa-arvoinen täystyöllisyys                      II
23105:         B. Markkinaehtoinen työyhteiskunnan puolustus                    12
23106:         C. Työyhteiskunnan luovutus                                      12
23107:     Pohjoismainen tie?                                                   13
23108: 5   Suomalainen tietoyhteiskunta olemme me                               14
23109:     Mitä saamme lisää, kun saamme tietoyhteiskunnan?                     15
23110:     Tietoyhteiskunnan paradokseja                                        17
23111:     Tietoyhteiskunnan riskejä                                            17
23112:     Tietointensiivisen kasvun edellytykset                               19
23113:     Suhteellisen edun käsite muuttuu                                     20
23114:     Osaamiskeskittymät ja uusi tuotantorakenne                           21
23115:     Teollisuus- ja teknologiapolitiikan uusi rooli                       22
23116:     Tulevaisuuden organisaatiot                                          23
23117:     Olennaisen osaaminen ja osaamisen hallinta tietoyhteiskunnassa       24
23118:     Kokemuksen siirtäminen tietoyhteiskunnan haasteena                   27
23119:     Erillisstrategioista järjestelmälliseen osaamisen hallintaan         27
23120:     Julkisen sektorin uusi tehtävä                                       28
23121: 6   Uuteen hyvinvointiin                                                 29
23122:     Hyvinvointivaltiosta, julkisesta sektorista ja vakuutustulkinnasta   29
23123:     Työn vakuuttaminen                                                   31
23124:     Hyvinvointivaltion uudistamisesta                                    32
23125: Aluksi
23126: 
23127:  Tulevaisuusselonteossa käsitellään hallitusohjelman keskeisiä kysymyksiä. Se an-
23128: 
23129:  netaan eduskunnalle kahdessa osassa. Ensimmäinen osa Suomi ja Euroopan tule-
23130: 
23131:  vaisuus ( 1996 vp- VNS 3, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1996/2) annet-
23132: 
23133:  tiin 2.1 0.1996. Siinä käsiteltiin Suomen kansainvälisen toimintaympäristön muu-
23134: 
23135:  toksia ja erityisesti Euroopan kehityksen Suomelle asettamia haasteita. Eduskunta
23136: 
23137:  on 2.4.1997 hyväksynyt istunnossaan tulevaisuusvaliokunnan selontekoa koske-
23138: 
23139:  van mietinnön; mietinnössä esitetyt näkökohdat ja ponnet ovat vain osin voineet
23140: 
23141:  vaikuttaa selonteon toisen osan sisältöön aikataulullisista syistä.
23142: 
23143:     Tässä selonteon toisessa osassa keskitytään Suomen yhteiskuntapolitiikan
23144: 
23145:  ydinkysymyksiin. Perustavoitleena on Suomen pääseminen taloudellisesti, ekolo-
23146: 
23147:  gisesti, sosiaalisesti, eettisesti ja kulttuurisesti kestävälle kehitysuralle. Kansakun-
23148: 
23149:  nan vaurauden kasvattamisella pyritään kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen.
23150: 
23151:  Tällöin huolenpito talouden pitkän aikavälin kestävyydestä ja kasvun lähteistä
23152: 
23153:  muodostuu keskeiseksi. Investoinnit inhimilliseen pääomaan ovat avainasemassa.
23154: 
23155:  Selonteossa eritellään talouden, työn ja osaamisen keskinäisiä yhteyksiä ja kysy-
23156: 
23157:  tään, kuinka Suomi voi kehittää vahvuuksiaan ja ratkaista ongelmiaan korkean
23158: 
23159:  inhimillisen ja sosiaalisen pääoman yhteiskuntana.
23160: 
23161:      Hallitus esittää yhteiskuntapoliittiset linjansa Suomen tulevaisuuden ydin-
23162: 
23163:  kysymyksiin luvussa 1"Suomen tulevaisuus- valinnat ja linjaukset".
23164: 
23165:      Niiden perusteluina ovat lukujen II-IV aineistot ja analyysit. Luvussa II kuva-
23166: 
23167:  taan suomalaisen yhteiskunnan kehityskulkuja ja nykytilaa. Luku 111 täydentää tätä
23168: 
23169:  kuvaa käsittelemällä sellaisia tulevaisuuden kehityslinjoja, joissa historialla ja nyky-
23170: 
23171:  tilalla on suuri merkitys. Luvussa IV eritellään tärkeimpiä kysymyksiä yksityiskoh-
23172: 
23173:  taisemmin ja esitetään myös arvioita ja näkemyksiä olennaisten valintojen merki-
23174: 
23175:  tyksestä.
23176: 1
23177:  uo1111en
23178: tulevaisuus -
23179: valinnat ja linjau set
23180:      LÄHTÖKOHTA
23181: Suomi on elänyt seitsemän laihaa vuotta. Suomessa tuotetaan vasta 1997 enem-
23182: män kuin vuonna 1990. Tämä saadaan aikaan 330 000 henkilöä pienemmällä
23183: työllistetyllä työvoimalla.
23184:     Rauhanajan syvin talouskriisi tällä vuosisadalla johti pahimmillaan vuonna 1993
23185: 500 000 suomalaisen työttömyyteenTyöttömyyden seurauksena yhteiskunnassa
23186: on nähtävissä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen kehityskulkuja.
23187:     Kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut perusteellisesti. Muutoksen
23188: myötä poliittista ja taloudellista hallittavuutta voidaan parantaa laajalla globaalilla
23189: ja alueellisella yhteistyöllä. Suomen tärkein väline tässä yhteistyössä on Euroopan
23190: unioni. Keskeisiä foorumeita ovat myös Itämeren alueen yhteistyö ja pohjoismai-
23191: nen yhteistyö.
23192:     Euroopan maat käyvät parhaillaan läpi ennen muuta väestöllistä, mutta myös
23193: taloudellista ja poliittista siirtymäkautta. Siirtymäkautta luonnehtii väestön ikära-
23194: kenteen laajavaikutteinen muutos. Maailmantalouden kehitykselle on ominaista
23195: kaupan esteiden purku, koveneva kilpailu tuotannontekijämarkkinoilla ja suuret
23196: investoinnit uusien teknologioiden kehittämiseen. Poliittisesti kehitystä leimaa uu-
23197: sien hallintamuotojen etsintä globaalisesti (kuten WTO ja Rion ympäristökokous),
23198: alueellisesti (erityisesti Euroopan unioni) ja kansallisesti (kts. selonteon osa 1: Suo-
23199: mi ja Euroopan tulevaisuus).
23200:     Uudenlaisten riskien ja epävarmuuden maailmassa sekä kansakuntien, organi-
23201: saatioiden että kansalaisten on jatkuvasti haettava uusia toimintatapoja. Suomen
23202: kaltaisilla pienillä mailla on haasteena aloitteellisten ja aktiivisten sopeutumiskei-
23203: nojen kehittäminen.Yrityksille muuttunut toimintaympäristö merkitsee kilpailun
23204: ulottumista myös kotimarkkinasektorille. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden saavut-
23205: taminen edellyttää innovaatio-, oppimis- ja muutoskyvyn jatkuvaa kehittämistä.
23206:     Hallitus tavoittelee yhteistyön ja luottamuksen ilmapiirin vahvistamista koko
23207: yhteiskunnassa.
23208:     Hallitus on talouspolitiikallaan saanut talouden vakaan kasvun uralle. Kasvun
23209: ennakoidaan pysyvän keskipitkällä aikavälillä kehittyneiden teollisuusmaiden kes-
23210: kimääräistä kasvua vahvempana, mikäli kansainvälisessä toimintaympäristössä ei
23211: tapahdu erityisesti Suomeen kohdistuvia yllättäviä kriisejä. Suomeen on luotu
23212: kahden vuoden aikana noin 100 000 uutta työpaikkaa. Työllisyys on kohentunut,
23213: ja työttömyysaste on alentunut 18 %:sta 15 %:iin. Kasvun vahvistuminen on edel-
23214: leen kiihdyttänyt työttömyyden alenemisvauhtia. Inflaatio on EU-maiden alhai-
23215: simpia, ja reaalikorkotaso on laskenut tuntuvasti.
23216:     Hyvä taloudellinen kasvu ja hallituksen tekemät valtion menojen supistukset
23217: ovat kääntäneet julkisen velan bruttokansantuoteosuuden laskuun. Tavoite on
23218: hyvinvointijärjestelmien uudistaminen kestävälle pohjalle mahdollisimman tulok-
23219: sellisiksi omien voimavarojemme puitteissa. Suomalaisen hyvinvointivaltio on sel-
23220: viytynyt hyvin perustehtävästään ja laman seurausten lievittämisestä.Tuloerot ei-
23221: vät ole kasvaneet: ne ovat edelleen maailman alhaisimpien joukossa; myöskään
23222: köyhyysaste ei ole kasvanut Pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena yhteiskunnas-
23223: sa on kuitenkin ryhmiä, joiden syrjäytymisuhka on vakava ja joiden riippuvuus
23224: yhteiskunnan tuista on kasvanut huolestuttavasti.
23225:     Suomi lähestyy 21. vuosisataa tilanteessa, jota leimaavat samanaikaisesti krii-
23226: sin jälkikouristukset, vakauden ja turvallisuuden etsintä sekä voimakas halu uuden
23227: luomiseen ja uusien mahdollisuuksien hyväksikäyttöön.
23228: 
23229: 
23230: 
23231: 
23232: 2     KESTÄVÄÄN MENESTYKSEEN
23233:       TULEVAISUUSPOLITIIKAN PERUSTA
23234: Hallituksen perustavoite on saada Suomi taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti,
23235: eettisesti ja kulttuurisesti kestävälle kehitysuralle.
23236:     Suomi on aiempien kriisiensä jälkeisissä dynaamisen kehityksen vaiheissa ollut
23237: 'perässähiihtäjä'-maa,joka on pystynyt käyttämään hyödykseen tätä asemaa mat-
23238: kimalla kehityksessä pitemmällä olevien maiden ratkaisuja.Teknologiakuilu kehit-
23239: tyneisiin teollisuusmaihin nähden on jo kurottu umpeen. Nyt Suomi ratkoo tule-
23240: vaisuutensa strategisia tehtäviä uudenlaisessa tilanteessa, jossa sen on itse kehi-
23241: tettävä toimintamallinsa.
23242:     Suomi ottaa tulevaisuutensa haasteet vastaan eurooppalaisen yhteiskuntake-
23243: hityksen perinteessä, sen vahvuuksilla ja sen rasitteilla.
23244:     Suomen uudessa toimintaympäristössä muita keskeisempiä strategisia tehtä-
23245: viä on:
23246: 
23247: 
23248:     1. huolehtia sosiaalisesta eheydestä ja luottamuksesta:
23249: Suomalaiselle yhteiskunnalle ominainen sosiaalinen eheys ja luottamus ovat kan-
23250: sallisia vahvuuksia. Ne muodostavat Suomelle vakaan perustan muutosten maail-
23251: massa. Työttömyyden määrätietoinen vähentäminen ja sen rakenteisiin vaikutta-
23252: minen on tehokkain keino yhteiskunnan eheyden turvaamisessa.
23253: 
23254: 
23255:     ja 2. investoida pitkäjänteisesti tulevaisuuteen:
23256: Kestävyyttä parannetaan innovaatio-, oppimis- ja muutoskykyä kehittämällä. Maa-
23257: ilmassa, jossa kansakunnat kilpailevat yhä enemmän itse luoduilla suhteellisilla
23258: eduilla, investoinnit tietoon ja osaamiseen ovat keskeisiä. Työelämän käytäntöjä,
23259: laatua ja organisaatioita kehittämällä voidaan saada ihmisten tiedot ja taidot luo-
23260: vaan käyttöönTalouskasvun pitkän aikavälin edellytyksistä huolehditaan pitämällä
23261: infrastruktuuri korkeatasoisena ja monipuolistamaila tuotantorakennetta.
23262: 
23263: 
23264: KESTÄVÄ
23265: 
23266: Kestävyys on tärkein tavoite kaikelle pitkän aikavälin yhteiskuntapoliitiikalle, ei
23267: yksinomaan luonnonvarojen käytön ja ympäristöratkaisujen, valtionvelan tai elä-
23268: kejärjestelmän yhteydessä.
23269:     Mahdollisimman laajaan yhteisymmärrykseen nojaavat tavoitteet sekä oikeu-
23270: denmukaiset ja 'läpinäkyvät' pelisäännöt ovat kestävän järjestelmän edellytyksiä.
23271: Yhä useammin on kysymys globaalin tason pelisäännöistä ja niiden oikeudenmu-
23272: kaisuudesta.
23273:    Joustavuus ja sopeutumiskyky parantavat kestävyyttä. Joustavuus estää 'pak-
23274: korakoihin' joutumisen: vaihtoehtoisia etenemisteitä on käytettävissä. Innovaati-
23275: ot ja olemassaolevien voimavarojen säästäväinen käyttö luovat liikkumavaraa. So-
23276: peutumiskyky on kyky tehdä muutoksiaToimintaympäristön muuttumista ja omia
23277: mahdollisuuksia koskeva oppiminen parantaa sopeutumiskykyä.
23278:     Pakkotilanteisiin ajautuminen voi merkitä nopeita suuria muutoksia. Niissä
23279: hallittavuus kärsii: kestävyyden politiikka on pienten, ajoissa otettujen askelten
23280: politiikkaa.
23281:    Joustavuuden kannalta kaikki järjestelmän sisäinen keskittyminen -tuotanto-
23282: rakenteen, osaamisen, markkinavoiman, omistuksen ja poliittisen vallan keskitty-
23283: minen - lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Monipuolisuus ja -muotoisuus on
23284: kestävyyden politiikkaa.Yhteiskunnan avoimuus ja sen kaikkien jäsenten osallistu-
23285: mis- ja vaikutusmahdollisuuksien, demokraattisten oikeuksien, vahvistaminen ovat
23286: kestävyyden politiikan peruskeino.
23287: 
23288: 
23289:     POLITIIKKA:
23290:     Yhteiskuntapolitiikan kestävyyden parantamiseksi päätöksenteossa ja valmis-
23291:     telussa käytetään pitkän aikavälin kehitystä ennakoivia toimintatapoja.
23292: 
23293: 
23294: HOUKUTTELEVA
23295: Kansakuntien kilpailukykyä testataan jatkuvasti kansainvälisillä markkinoilla. Glo-
23296: balisoituminen merkitsee kilpailua- paitsi yritysten kesken - myös valtioiden ja
23297: alueiden kesken investoinneista ja toimintojen sijoittumisesta. Tämän hetken ja
23298: tulevaisuuden elinkeinopolitiikan peruskysymys on: miten Suomi voi olla houkut-
23299: televa sijaintipaikka kansainvälisesti kilpailukykyisille yrityksille ja innovatiivisille ih-
23300: misille?
23301:     Suomen maantieteellinen sijainti voi kehittyä merkittäväksi houkuttelevuus-
23302: tekijäksi. Itämeren alueen kasvupotentiaali ja Venäjän valtavat markkinat ovat tu-
23303: levaisuuden mahdollisuuksia.
23304:     Kansainvälisten arvioiden mukaan Suomen vahvuuksia houkuttelevuudessa
23305: ovat ennen muuta hyvin koulutetut ihmiset, työvoiman tiedot, taidot ja asenteet,
23306: perustutkimus, liikenneinfrastruktuuri, runsaat hyvin hoidetut luonnonvarat, tut-
23307: kimusyhteistyö ja teknologinen sekä tietoyhteiskunnan infrastruktuuri ja uuden
23308: informaatioteknologian käyttöToisen vahvuuksien ryhmän muodostavat turvalli-
23309: suus, poliittinen ja yhteiskunnallinen vakaus sekä luotettavat julkiset palvelut. Heik-
23310: kouksia ovat työttömyys ja verotuksen (pl. yritysverotus) taso sekä palvelusekto-
23311: rin kehittymättömyys ja energiatalous.
23312:     Houkuttelevuus on myös sitä, että maa on haluttu työn ja asunnon sijainti-
23313: paikka sekä syntyperäisille kansalaisille että maahanmuuttajille. Houkuttelevuutta
23314: vahvistaa olennaisesti tasapainoinen alueellinen kehitys.
23315:     Asuinpaikan houkuttelevuuteen vaikuttavat muutkin seikat kuin taloudellisen
23316: menestyksen ilmentymät. Suomen tapauksessa houkuttelevuuden heikkoudeksi
23317: tunnistetaan usein vuorovaikutusta välttelevä, sulkeutunut ja palvelukielteinen
23318: kulttuuri. Kulttuurin houkuttelevuudella on myös tärkeä taloudellinen ulottuvuus.
23319: Ulkoa nähtynä Suomi mielletään kuuluvaksi korkean elämänlaadun omaaviin poh-
23320: joismaihin. Pohjoismaiden yritysten ja kansalaisten kannalta Suomen kaksikielisyys
23321: helpottaa sijoittumista ja viihtymistä.
23322: 
23323:     POLITIIKKA:
23324:     Suomea kehitetään edelleen korkean inhimillisen ja sosiaalisen pääoman yh-
23325:    teiskuntana, jonka vahvuuksiin kuuluu tasapainoinen alueellinen kehitys.
23326:         Näiden vahvuuksien hyödyntämistä parannetaan edelleenTietoinfrastruk-
23327:     tuurin tehokas hyödyntäminen edellyttää vuorovaikutustaitojen vastaavaa ke-
23328:     hittymistä. Vuorovaikutuksen merkitys kasvaa tuotannontekijänä ja kilpailuky-
23329:     vyn parantajana talouden verkotlumisen myötä. Suomalaisen palvelun kehit-
23330:     tämisessä se on avainasemassa. Ihmisten ja yritysten erityisosaamisten yhdis-
23331:     tyminen tuottavien kokonaisuuksien verkostoiksi onnistuu vain, jos kommuni-
23332:     kaatiotaidot ovat kunnossa.
23333: 
23334: 
23335: ALOITTEELLINEN
23336: Suomen talouden ja yhteiskunnan kestävyyden kannalta on olennaista, missä mää-
23337: rin kansainvälisen politiikan, talouden ja toimintaympäristön muutokset tulevat
23338: ulkoa annettuina häiriöinä ja missä määrin Suomi on muutoksissa läsnä ja aktiivi-
23339: sesti vaikuttamassa. Maailmantalouden avautuminen, vuorovaikutuksen kasvu ja
23340: teknologian muutokset ovat vaikuttaneet siten, että entistä useampien kysymys-
23341: ten hallinta on mahdollista vain kansainvälisellä yhteistoiminnalla.
23342:     Suomen politiikkana on olla mukana vaikuttamassa kaikissa niissä kysymyksis-
23343: sä ja niillä foorumeilla, joilla on merkitystä suomalaisten turvallisuudelle ja hyvin-
23344: voinnille sekä suomalaisen yhteiskunnan arvojen toteuttamiselle. Suomi on aktii-
23345: vinen ja aloitteellinen koko ihmiskunnan tulevaisuuden tärkeissä kysymyksissä
23346: (kts. selonteon osa 1: Suomi ja Euroopan tulevaisuus).
23347: 
23348: 
23349:     POLITIIKKA:
23350:     Peruslinja edellyttää avoimia, aktiivisia ja aloitteellisia toimintatapoja niin po-
23351:     liittisessa päätöksenteossa kuin yrityksissä ja kansalaisyhteiskunnan organisaa-
23352:     tioissa.
23353: TYÖTELIÄS
23354: Suomalainen yhteiskunta jäsentyy yhä työn mukaan. Työn muodot kuitenkin
23355: muuttuvat.Työn tekeminen yhtäjaksoisessa elinikäisessä työsuhteessa tulee ole-
23356: maan edelleen yksi muodoista. Samalla projektimaisuus lisääntyy: ihmiset eivät
23357: tee yhtä kertakaikkista työuran valintaa, vaan tekevät elinkaarellaan monia suun-
23358: tavalintoja edetessään "urakartalla".Yrittäjyys ja itsenäinen ammatinharjoittami-
23359: nen eri muodoissaan kehittyvät ja tulevat tärkeämmiksi tulevaisuuden työssä ja
23360: työllisyydessä. Työhön osallistumisen muotoja ovat yhä työ kotitaloudessa ja va-
23361: paaehtoisen kansalaistoiminnan tehtävissä (ns. kolmas sektori).
23362:    Työn ja koulutuksen suhde muuttuu. Ne eivät enää ole erillisiä, vaan limitty-
23363: vät toisiinsa: työhön sisältyy yhä enemmän oppimista. Työn, koulutuksen ja va-
23364: paa-ajan vuorottelu elinkaarella muuttuu. Järjestelmiä on muutettava ihmisten
23365: elämänuria tukeviksi.
23366: 
23367:    POLITIIKKA:
23368:    Hallitus jatkaa politiikkaa, jolla ylläpidetään työn merkitystä kansakunnan vau-
23369:    rauden perustana sekä kansalaisten toimeentulon ja elämänsisällön lähteenä.
23370:    Hyvinvointivaltion toimintakyvyn tulevaisuus lepää edelleen tällä perustalla,
23371:    samoin monien suomalaisen yhteiskunnan tärkeinä pitämien arvojen toteu-
23372:    tuminen.
23373: 3     SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN
23374:       PELISÄÄNNÖT JA
23375:       TULEVAISUUSPOLITIIKAN LINJAUKSET
23376: Yhteiskuntapolitiikan perustaa voidaan vahvistaa uskottavilla, kansalaisten hyväk-
23377: symillä pelisäännöillä. Seuraavilla suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöillä, vah-
23378: vuuksilla ja politiikan linjauksilla Suomi pääsee kestävään menestykseen.
23379: 
23380: 
23381: REILU
23382: 
23383: Pelisäännöt ovat reiluja, kun yhteisesti hyväksytyt tavoitteet ja menettelytavat
23384: ovat oikeudenmukaisia. Reiluus on avoimmuutta,joka vahvistaa yhteistyön ja luot-
23385: tamuksen kasvua yhteiskunnassa.
23386:     Yhteiskunnan pelisäännöt rohkaisevat kansalaisia tasapuolisesti toimimaan yh-
23387: teisten arvojen ja tavoitteiden suuntaisesti. Kannustimet ovat oikeassa suhteessa
23388: tekoihin ja pelisäännöt tukevat kestävyyttä ja avoimuuttaTällaiset reilut pelisään-
23389: nöt korostavat "läpi näkyvyyttä".
23390:     Tekojen ja niiden seurausten suhteen tulee olla nopeitten muutosten moni-
23391: mutkaisessa yhteiskunnassa riittävän selkeä. Se on omiaan vahvistamaan moraa-
23392: lista harkintaa ja vastuusuhteita. Se luo myös kasvupohjaa kansalaisten kokemuk-
23393: selle siitä, että asioiden kulkuun voi vaikuttaa ja että omilla valinnoilla on merkitys-
23394: tä. Reiluuden politiikka on myös demokratian itsepuolustusta.
23395:     Yhteiskunnan riskien ja vastuunjaon periaatteet tarvitsevat myös läpivalaisua.
23396: Hyvinvointivaltion vakuutusluonteen sekä verotuksen, tulonsiirtojen ja hyvinvoin-
23397: tipalvelujen selkiyttäminen tästä näkökulmasta kuuluu reiluuden politiikkaan. Se
23398: on ansioista palkitsemista, ja se on myös huolehtimista. Tärkeä kysymys on, kuin-
23399: ka riskien jakaminen yhteiskunnassa tapahtuu ja missä määrin järjestelmät ovat
23400: ns. reilua vakuutusta.
23401:     Merkittävä osa kestävyyden ja reiluuden kysymyksistä liittyy sukupolvien suh-
23402: teisiin. Nuoret ja tulevat sukupolvet saapuvat katettuun pöytään: he eivät ole
23403: osallistuneet pelisääntöjen tekemiseen. Vanhemmat sukupolvet jättävät perin-
23404: nöksi sellaisen yhteiskunnan, ympäristön, fyysisen pääoman ja julkisen velan kuin
23405: parhaaksi harkitsevat. Toisaalta vanhempien sukupolvien vanhuuden olosuhteet
23406: ovat riippuvaiset siitä, miten reiluna nuoremmat loppujen lopuksi pitävät yhteis-
23407: kuntaa.
23408:     Sukupolvien suhteisiin vaikuttavat näitä strategisia vaikuttimia vahvemmin su-
23409: kupolvien syvät kulttuuriset siteet. Politiikan sukupolviseuraukset on tuotava esiin.
23410: Julkisen velan vakauttaminen on ollut sekä kestävyyden parantamista että reilua
23411: nuoria ja tulevia sukupolvia kohtaan, so. niiden maksumiehen roolia on pienen-
23412: netty suhteessa nykyisten keski-ja eläkeikäisten rooliin.
23413: POLITIIKKA:
23414: 1. Yhteiskunnan pelisääntöjä ja vastuusuhteita kirkastetaan; julkisessa taloudessa
23415:     selkiytetään etujen ja vastuiden vastaavuutta reilun vakuutusjärjestelmän nä-
23416:     kökulmasta, mihin ei kuulu vapaamatkustajuus eikä heitteilejättö.
23417: 2. Yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon selkeyttä lisätään kehittämällä laaja-alai-
23418:     nen vaurauden ja hyvinvoinnin kehitystä kuvaava mittaristo.
23419: 3. Nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa painotetaan yhteiskuntapolitii-
23420:     kassa, myös julkista taloutta koskevassa päätöksenteossa.
23421: 
23422: 
23423: OSAAVA
23424: Kansakuntien kilpailukyky perustuu enenevässä määrin tietoon ja osaamiseen.
23425: Kasvun keskeisiä lähteitä ovat innovaatiot, kilpailu on innovaatioiden laadun tes-
23426: taaja ja avoimet kansainväliset talousyhteydet takaavat kilpailun.
23427:     Tämä kasvun ja kilpailun perspektiivi on jännitteisessä suhteessa moniin suo-
23428: malaisen yhteiskunnan piirteisiin. Näitä ovat erityisesti pitkälle viedyt sosiaaliset ja
23429: alueelliset tasa-arvopyrkimykset joilla on kansalaisten täysi tuki ja joissa Suomi on
23430: onnistunut poikkeuksellisen hyvin. Samanlaisessa jännitteisessä suhteessa näh-
23431: dään usein innovatiivisille organisaatioille tyypilliset joustavuuden vaatimukset ja
23432: luottamus, joka on leimallinen korkean sosiaalisen pääoman yhteiskunnille. Toi-
23433: saalta on nähtävissä kuinka luottamuspääoma voi olla korvaamaton vahvuus ver-
23434: kostoituvassa taloudessa ja työelämässä.
23435:     Tietointensiivisen kasvun edellytykset ovat Suomessa hyvät. Alle 40-vuotiait-
23436: ten koulutustaso on lähellä maailman kärkeä, syrjäytyminen koulutuksesta on
23437: vähäistä, investoinnit tutkimus- ja kehitystyöhön ovat lähellä maailman kärkeä ja
23438: tietoyhteiskuntakehitys on maailman huippua. Suomen keskeiset houkuttelevuus-
23439: tekijät liittyvät tavalla tai toisella ihmisten tietoihin ja taitoihin sekä uuden tiedon
23440: ja teknologian kehittämiseen ja käyttöön.
23441:     Suomen tutkimus- ja kehitystyön panostuksen nostaminen vuosikymmenen
23442: loppuun mennessä 2,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta on tulevan kasvun,
23443: työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeinen investointi. Organisaatioiden on
23444: nostettava strategista kykyään ja kohennettava toimintansa laatua, jotta tämä
23445: investointi voidaan hyödyntää tehokkaasti.
23446:     Osaamisen tulevaisuutta määrittävät tiedon nopea uusiutuminen, tietoyhteis-
23447: kuntakehitys, työorganisaatioiden muutos sekä elämän- ja työuran monipuolistu-
23448: minen yksilön elinkaarella. Kehitys on haaste osaamisen hallinnalle sekä yhteis-
23449: kunnassa että yksilön elämässä.
23450:     Sisällöllisesti kehitys korostaa nykyistä monipuolisempaa osaamista: sosiaalista
23451: osaamista (vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja), omavastuisuuden ja -toimi-
23452: suuden taitoja, muutos- ja sopeutumiskykyä, valmiuksia elinikäiseen oppimiseen
23453: sekä tietoyhteiskunnan luku- ja kirjoitustaitoa. Käden taidot on palautettava kun-
23454: niaan.
23455:     Osaamista korostavassa maailmassa työelämän jyrkät hierarkiat, keskitetty
23456: päätöksenteko, huono tiedonkulku, ristiriitaiset sosiaaliset suhteet sekä toimin-
23457: nan keskinkertainen laatu ovat heikkouksia.Verkostoituvassa taloudessa tarvitaan
23458: matalampia ja joustavampia organisaatioita, vastuiden siirtämistä mahdollisim-
23459: man alas, hyvää tiedonkulkua, hyvää ja kannustavaa yhteistyötä sekä sosiaalisiin/
23460: organisatorisiin innovaatioihin kannustavaa yrityskulttuuria. Tarvitaan innovaatio-
23461: ja osaamiskeskeistä henkilöstöpolitiikkaa ja tarvitaan laatupolitiikkaa.
23462: 
23463: 
23464: POLITIIKKA:
23465: 1. Valmistaudutaan tutkimus- ja kehitystyön resurssien pitkäjänteiseen kasvuun
23466:     vuodesta 2000 eteenpäin. Samalla parannetaan näiden investointien tehok-
23467:     kuutta.
23468: 2. Suomi toimii EU:n tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä ja tavoittelee asemaa
23469:     unionin 'tietoyhteiskuntalaboratoriona'. Suomalainen tietoyhteiskunta on vä-
23470:     line inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseen.
23471: 3. Luodaan korkeatasoinen elinikäisen oppimisen järjestelmä, joka rohkaisee
23472:     osaamisen jatkuvaan parantamiseen ja liikkuvuuteen yksilön elinkaarella. Elin-
23473:     keinopolitiikassa korostetaan laatua, koulutusta, johtamistaitoa ja henkilöstön
23474:     kehittämistä.
23475: 
23476: 
23477: ROHKAISEVA
23478: Mihin ja miten hyvän yhteiskunnan tulisi jäseniään rohkaista? Kestävyyttä korosta-
23479: va yhteiskunta rohkaisee jäseniään uuden luomiseen ja osaamiseen, muutoksiin
23480: sopeutumiseen ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön.
23481: Hyvä yhteiskunta antaa jäsenilleen mahdollisuuden omien voimavarojen kasvat-
23482: tamiseen ja käyttöön ja kannustaa tähän: uuden luominen edellyttää mahdolli-
23483: suuksia, voimavaroja ja halua riskinottoon.
23484:     Yhteiskunnan arvot ja normit ovat sinällään kannustimia. Kannustinongelmia
23485: syntyy, kun ne ovat ristiriidassa keskenään tai kansalaisten arvojen kanssa. Kansa-
23486: laisten kokema ongelma ei ole monimutkaisten järjestelmien teknistä vertailua,
23487: vaan sitä, että yhteiskunnan normit eivät ole selkeitä.
23488:     Työnteko on suomalaisessa kulttuurissa sekä sosiaalinen normi että yhteis-
23489: kunnan kannustinjärjestelmän palkitsemaa. Toisin paikoin työntekoon kannusta-
23490: minen on joutunut ristiriitaan vähempimerkityksisten tavoitteiden kanssa.Tilan-
23491: teen selkiyttäminen siten, että työhön osallistuminen on valintatilanteessa aina
23492: edullisempaa kuin joutilaisuus, on tulevaisuuden kannalta tärkeää.
23493:     Työn palkitsemiseen liittyvät kannustinongelmat eivät rajoitu sosiaaliturvan ja
23494: palkan vertailuun. Kenties vielä suurempia kannustinristiriitoja muhii työelämässä
23495: sinänsäTyön laadulla ja määrällä on aivan ilmeisesti liian vähän vaikutusta tuloihin.
23496: Taloudelliset kannustimet eivät ole kuitenkaan ainoita kannustimia. Työ kiittää
23497: tekijäänsä: työllä on sekä sisältö- että toimeentuloarvo.
23498:    Tulonsiirtojärjestelmien takaamaa toimeentuloa päätöksenteossa arvioitaes-
23499: sa tulisi ottaa huomioon myös työelämän kasvaneet riskitTyöelämän riskien on
23500: oltava oikeassa suhteessa palkitsemiseen: usein työsuhteen suuret riskit käyvät
23501: yhdessä pienten palkkojen ja etujen kanssa. Epävarmoilla työmarkkinoilla myös
23502: vakaan tulon takaava eläke on houkuttelevampi kuin "elinikäisten työsuhteiden"
23503: markkinoilla.
23504:    Pitemmän päälle yhteiskunnan kannustimet alkavat myös muuttaa ihmisten
23505: arvostuksia, eivät pelkästään käyttäytymistä. Pitkäaikaisten vaikutusten takia kan-
23506: nustinjärjestelmästä ja sen selkeydestä on pidettävä tarkkaa huolta.
23507:     Se, miten voimakkaasti ihmiset kaihtavat riskejä, on kulttuurikysymys. Riskien
23508: jakamisella on johonkin mittaan asti kannustava vaikutus. Toisaalta onnistuneista
23509: valinnoista pitää olla odotettavissa jotakin etua, muuten motiivit ryhtyä uusiin
23510: valintoihin häviävät. Luovuuden ylläpitämiseksi riskinotolle ja yrittäjyydelle myön-
23511: teistä ilmapiiriä tulee tukea. On viitteitä siitä, että nuoret sukupolvet ovat sopeu-
23512: tuneet kasvaneeseen epävarmuuteen paremmin kuin vanhemmat.
23513:     Liikkuvuus on yhteiskunnan onnistuneen riskienhallinnan merkki. Liikkuvuut-
23514: ta on tärkeää tarkastella sekä yli sukupolvien toteutuvana sosiaalisena liikkuvuu-
23515: tena että työn ja työmarkkina-aseman vaihtamisena elinkaaren aikana. jos liikku-
23516: vuus näissä suhteissa on vähäistä kansainvälisessä vertailussa tai siihen nähden,
23517: mikä näyttäisi olevan tarpeen talouden joustavuuden kannalta, valintoihin liittyvi-
23518: en riskien jakaminen ei yhteiskunnassa ole kohdallaan. Entisessä pysyminen on
23519: kohtuuttoman turvallista verrattuna uuteen.
23520:     Liikkuvuuteen ja työn vakuuttamiseen liittyy organisaatioissa syntyvän ns. hil-
23521: jaisen tiedon -tiedon, joka ei ole siirrettävissä- hallinta yhteiskunnassa.Verkos-
23522: toihin perustuvassa taloudessa pyritään liikkuvuuteen. Liikkuvuutta voi kuitenkin
23523: hidastaa se, että työntekijän hallussa oleva organisaatioon liittyvä erityisosaami-
23524: nen ja siihen perustuva palkka suurelta osin häviää yhteistyökumppaneiden vaih-
23525: tuessa. Lama ja rakennemuutos ovat vieneet paljon organisaatiosidonnaista eri-
23526: tyisosaamista.
23527: 
23528: 
23529: POLITIIKKA:
23530: 1. Verotusta ja tulonsiirtoja kehitettäessä rohkaistaan työhön ja koulutukseen.
23531:     Päälinjana on työtulojen (palkka- ja yrittäjätulojen) verotuksen keventämi-
23532:     nen, ml. palvelujen arvonlisävero.
23533: 2. Työelämän kehittämisessä korostetaan toiminnan hyvää laatua, hyvää työil-
23534:     mapiiriä ja kannustavaa henkilöstöpolitiikkaa.
23535: 3. Rahoitusjärjestelmien ja taloudellisten kannustimien tulee rohkaista luovuu-
23536:     teen, yrittäjyyteen sekä osaamisen hankintaan.
23537: 
23538: 
23539: HUOLEHTIVA
23540: Suomalaisen hyvinvointivaltion keskeisiä saavutuksia kansainvälisten vertailujen
23541: mukaan on, että se on mahdollistanut sosiaalisen liikkuvuuden tavalla, joka on
23542: luonut sekä mahdollisuuksien että lopputulosten tasa-arvoa. Se on näin lievittä-
23543: nyt syntyperän kohtalokkuutta.Tämä piirre on pohjoismaille yhteinen.
23544:     Hyvinvointivaltio on tulkittavissa riskienhallintamuotona, ts. vakuutuksena,joka
23545: mahdollistaa turvallisemman elinkaaren ja kannustaa yksilöitä riskinottoon. Hy-
23546: vinvointivaltion keskeinen tehtävä on inhimillisen pääoman vakuuttaminen. Va-
23547: kuutustulkinnan näkökulmasta yleinen yhteiskunnallinen turva ja luottamus ovat
23548: julkishyödykkeitä.
23549:      Hyvinvointivaltio on ensisijaisesti tasavertaisten mahdollisuuksien turvaamis-
23550: ta kaikille.Tässä julkiset palvelut ovat avainasemassa. Se toimii myös trampoliinina
23551: elämän "toisiin" ja uusiin mahdollisuuksiin. Se on rakennettu periaatteelle "ketään
23552: ei jätetä" ja toimii siten elämän viimekätisenä tukena ja turvaverkkona.
23553:    Suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden haasteita ovat erityisesti väes-
23554: tön ikääntyminen, riskien muuttuminen yhä yksilöllisemmiksi, riskien uudenlainen
23555: jakautuminen elinkaarella, uudet vastuunjaot ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyy-
23556: den aiheuttamien syrjäytymiskierteiden ja tukiriippuvuuksien katkaiseminenTuki-
23557: järjestelmät eivät toimi kaikin osin trampoliinina uusiin mahdollisuuksiin, vaan len-
23558: tohiekkana, joka sitoo ihmisiä omiin epäonnistumisiinsa. Jatkuva jännite tulee säi-
23559: lymään työelämän kehityksen edellyttämän joustavuuden ja muutosvalmiuden
23560: sekä vakaissa suhteissa kehittyvän luottamuksen välillä.
23561:     Hyvinvointivaltio joutui laman takia äärimmäiseen testiin, kun sen rahoitus-
23562: pohja vaarantui. Tämän testin se on läpäissyt tuloksellisesti, kun se on pystynyt
23563: pehmentämään laman aiheuttamia toimeentulovaikeuksia: suhteellinen köyhyys
23564: ja tuloerot eivät ole kasvaneet Hintana on kuitenkin ollut tulevaisuutta luovan
23565: liikkumavaran kaventuminen.
23566:     Yhteiskuntaan on 1990-luvun alkuvuosista lähtien syntynyt syrjäytymiskiertei-
23567: tä ja kasvavaa tukiriippuvuutta, joiden tärkeimpänä syynä on pitkäaikaistyöttö-
23568: myys. Kun työelämän vaatimukset ovat samalla kasvussa, vaarana on suhteellisen
23569: pysyvä syrjäytyminen elinkaarella, mikä voi saada "alaluokan" piirteitä. Tällä het-
23570: kellä on olemassa yli ISO 000 henkilöä, jotka eivät ole 1 -4 vuoteen työllistyneet
23571: avoimi IIe työmarkkinoille ja jotka eivät kuitenkaan ole "eläke putkessa".
23572:     Tulevaisuusperspektiivissä olisi tärkeää yhdistää olemassaolevia järjestelmiä
23573: työmarkkinoilta syrjäytyneiden tapauksessa siten, että ne edistävät selviytymistä
23574: avoimilla työmarkkinoilla. Järjestelmää voisi kutsua osallistumistulojärjestelmäksi,
23575: joka tukisi sekä työn vakuuttamista että työstä saatavan elämänsisällön kasvua.
23576: Tulotaso olisi korkeampi kuin pitkäaikaistyöttömänä, mutta matalampi kuin mark-
23577: kinapaikka. Järjestelmän kustannukset olisivat olennaisesti pienemmät kuin erilais-
23578: ten kansalaistulomallien.
23579: 
23580: 
23581: POLITIIKKA:
23582: 1. Suomalaista hyvinvointivaltiota kehitetään edelleen ihmisarvon kunnioittami-
23583:     seen perustuvan yhteisvastuun pohjalta. Se uudistetaan omien voimavara-
23584:      jemme mukaiseksi siten, että kansalaiset kokevat sen oikeudenmukaisena, te-
23585:      hokkaana ja reiluna. Tämän tavoitteen saavuttaminen on mahdollista hyvin-
23586:      vointijärjestelmien tehokkuutta ja tuloksellisuutta parantamalla.
23587: 2.   Luodaan työmarkkinoilta syrjäytyneille tai sy~äytymässä oleville mahdollisuuk-
23588:      sia mielekkääseen työhön ja osallistumiseen.Tässä tarkoituksessa yhdistetään
23589:      olemassaolevia keinoja järjestelmäksi, joka voisi toimia ensisijaisesti askeleena
23590:      markkinaehtoiseen työhön, mutta toisaalta myös yhteiskuntapoliittisena vas-
23591:      taantulona henkilöille, jotka ovat pysyvästi syrjäytymässä avoimilta työmarkki-
23592:      noilta.
23593: 3. Rohkaistaan kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä kehittämään uusia muotoja sosi-
23594:      aalisen vastuun kantamiseksi.
23595: II
23596: T    än on -tultu
23597: Tässä luvussa kuvataan tiiviissä muodossa Suomen talouden ja yhteiskunnan ke-
23598: hitystä viime vuosikymmeninä ja erityisesti viime vuosina.
23599: 
23600: 
23601: MUUTOSTEN MAA - LAAKSOA JA KUKKULAA
23602: Suomen kehitys viimeisten 130 vuoden aikana on ollut menestystarina. Tänä
23603: aikana Suomi on muuttunut Euroopan reuna-alueen kehitysmaasta yhdeksi eturi-
23604: vin maista.
23605:     Viime vuosikymmenten tilastot syntyvyydestä, muuttoliikkeestä, investointi-
23606: asteesta, koulutustasosta, tuotannon rakennemuutoksesta ja viime vuosina mark-
23607: kinoiden vapautumisesta, työttömyydestä sekä julkisesta taloudesta kertovat, että
23608: Suomi on ollut suurten ja nopeiden muutosten maa. Kun muutoksia tarkastellaan
23609: pitkän linjan muodostavana kokonaisuutena, kansainvälisessä vertailussa olemme
23610: olleet äärimmäisyyksien maa. Nopeiden muutosten - hyvienkin - huono puoli
23611: ovat suuret sopeutumiskustannukset ja pahimmassa tapauksessa hallittavuuden
23612: menetys.
23613:    Suomen kehitystä voi perustellusti kutsua kansalliseksi menestyspro-
23614: jektiksi, vaikka emme olekaan välttyneet sopeutumiskustannuksilta. Menestys-
23615: tarina jakautuu selvästi erottuviin osiin:
23616: 
23617: 
23618: 1. Taloudellisen kasvukehityksen alku ja samanaikainen kansallisen sivistyksen ko-
23619:     hentaminen (kansakunnan rakentaminen);
23620: 2. Itsenäisyyden alkuvuosikymmenet (valtion rakentaminen);
23621: 3. Toisen maailmansodan jälkeinen hyvinvointivaltion rakentaminen.
23622: 
23623: 
23624: Kehitystä ovat leimanneet ne jännitteet, jotka syntyivät Suomen periferisestä ase-
23625: masta Euroopan taloudellis-poliittisessa järjestelmässä. Tämän pohjalta on ym-
23626: märrettävissä erityisesti kehityksen äärimmäinen epätasaisuus.
23627:     Suomen kansallinen menestysprojekti toisen maailmansodan jälkeiseltä osal-
23628: taan on ennen muuta hyvinvointiprojekti. Sen lähtökohtana ja kehitystä määrittä-
23629: vinä tekijöinä ovat olleet
23630: 
23631: 
23632:     rakennettuun pääomaan, luonnonvaroihin ja nopeasti muuttuvaan tuotanto-
23633:     rakenteeseen perustuva ekstensiivinen kasvumalli,
23634:     koulutuksen merkittävä rooli,
23635: •   yhteisiin historiallisiin kokemuksiin ja kansallisiin arvoihin perustuva yhtenäis-
23636:     kulttuuri,
23637: •   yhtenäiselle työpanokselle, homogeeniselle perherakenteelle sekä tasa-arvon,
23638:     universalismin ja solidaarisuuden arvoille perustuva näkemys hyvinvoinnista ja
23639:     sen jakomekanismeista sekä
23640:     näkemys laajan poliittisen yksimielisyyden (konsensus) merkityksestä kansalli-
23641:     sen menestysprojektin peruskysymyksissä.
23642:    Suomen kehitysmalli on perustunut Iuonnonvaroiiie ja voimakkaisiin rakenne-
23643: tun pääoman investointeihin. Kehittyneiden teollisuusmaiden joukossa Suomen
23644: lähimpiä vertailumaita ovat Australia, Kanada, Islanti ja Uusi-Seelanti.
23645:    Menestysprojektin onnistumisen perustavana edellytyksenä oli, että kansalai-
23646: set ja eri sosiaaliset ryhmät tunsivat osallisuutta yhteisessä tulevaisuudessa, mikä
23647: teki mahdolliseksi merkityksellisyyden kokemisen ('merkityshorisontti'). Toinen
23648: tärkeä tekijä sodanjälkeisen muutoksen onnistumisessa oli samanaikainen luotta-
23649: muksen ilmapiirin kehittyminen, mikä edisti kansalaisten valmiutta ottaa riskejä
23650: elämässään ja vaimensi muutosvastarinnan kehittymistä. Suomalaiset eivät ole
23651: muutosvastarintainen kansa.
23652: 
23653: 
23654: INVESTOINTIVETOISESTA INNOVAATIOVETOISEEN
23655: TALOUTEEN
23656: Osaaminen, innovaatiot ja vakaus ovat nykyisten kehittyneiden talouksien kasvun
23657: tärkeimpiä tekijöitä. Suomessakin alkoi 1970-luvun puolivälissä siirtymäkausi in-
23658: vestointivetoisesta kasvusta kohti innovaatiovetoista, inhimilliseen pääomaan pe-
23659: rustuvaa kasvua. Investointiaste pysyi korkeana vielä pitkään siirtymän alkamises-
23660: ta, samalla kun koulutuspanostusta oli jo alettu nostaa. Siirtymä sai vauhtia useista
23661: ulkoisistakin tekijöistä, aluksi ensimmäisestä öljykriisistä. Lama 1990-luvulla oli siir-
23662: tymäkauden viimeinen oire.
23663: 
23664: 
23665: 
23666: 
23667:       MAALLAMME OLI MALTTIA VAURASTUA
23668: 
23669: KASVU JA KRIISIT
23670: Vaikka talouskasvun tekijöiden painoarvo on muuttunut aikojen kuluessa, kasvu-
23671: vauhti ei pitkillä aikaväleillä kuitenkaan ole vaihdellut suuresti. Pitkän aikavälin
23672: toteutuneet kasvuluvut antavat pohjaa tulevaisuuden pohtimiselle, vaikka talou-
23673: den veturit ovatkin toiset
23674:    Kuvio esittää henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen kehityksen vuosina
23675: 1860- 1995 sekä kehityksen vuoteen 2021 olettamalla 1-4 prosentin vuosikas-
23676: vuvauhdin.Tuotannon vähenemisellä mitattuna suurimmat kriisit ovat olleet kan-
23677: salaissota ja 1990-luvun alun lama. Kuvioon on merkitty pitkien ajanjaksojen kas-
23678: vuvauhteja suurten kriisien välillä.
23679:    Bruttokansantuote asukasta kohti on kasvanut Suomessa vuodesta 1860 vuo-
23680: teen 1996 reaalisesti keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa kriisiajat mukaanluet-
23681: tuina. Puolentoista prosentin keskivauhdista on poikettu ylöspäin vuosina 1945
23682: - 1974,jolloin reaalinen keskikasvu asukasta kohti oli noin 4 prosenttia vuodessa.
23683:     Asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on toistaiseksi ollut korkeimmil-
23684: laan 1989. Vuoden 1989 taso saavutettaneen vuonna 1997. Tavanomaisella toi-
23685: mialaluokituksella tuotanto kasvoi 1980-luvulla kaikilla toimialoilla. Sen sijaan
23686:    Henkea kohtr laskettu kokonarstuotannon maar~a en kasvuar~vrorn tuhan-
23687:    sra vuoden 199 5 mar~kkoja
23688: 
23689: 
23690: 
23691: 
23692:                                                                                                                                                                    150
23693: 
23694: 
23695:                                                                               . . . . .;. . . . . . . . _,. . . . . . . . . ,. . . . . . . . . . . -t 100
23696:                                                                                                     ;~·                                               80
23697: 
23698: 
23699:           ----.-::::::::.:::·::_:_:::::r:.:::........................ -f-·:··,......,........."'.....................+_--..- __-_- __-..____---_-_-__-..__-...   ~-t::
23700: 
23701: 
23702:                                                                                                                                                                    10
23703: 
23704: 
23705: 
23706: 
23707: Lähde:Vartia-Ylä-Anttila ( 1996)
23708: Aineistolähteet Hjerppe ( 1988),Tilastokeskus
23709: 
23710: 
23711: 
23712: 1990-luvulla suljetun yksityissektorin ja julkisen sektorin tuotanto on vähentynyt
23713: ja teollisuuden tuotanto edelleen kasvanut (ks. taulukko jaksossa 111. 2).
23714:     Maailmantalouden lamassa 1930-luvulla Suomen talous ei supistunut niin pal-
23715: jon kuin nykyisten OECD-maiden talous. Sodan jälkeen vuoteen 1989 saakka
23716: Suomen talouden keskikasvu oli nopeampaa kuin muissa OECD-maissa keski-
23717: määrinVuosien 1990- 1993 lama tasoitti sodanjälkeisen keskivauhtieronVuosi-
23718: na 1994 - 1996 Suomen taloudessa jatkettiin jälleen kovempaa vauhtia kuin
23719: muualla. Kansainvälisessä ylipitkän aikavälin kasvuvertailussa Suomi on pärjännyt
23720: hyvin: Suomi, Ruotsi ja Japani ovat olleet nopeimmin kasvaneet taloudet.
23721:    Eri aikakausien ja maiden kasvulukuja verratessa on syytä pitää mielessä brut-
23722: tokansantuotteen määritelmästä ja mittaustavasta johtuvat varaukset. Lapsia, van-
23723: huksia ja kotia on hoidettu sekä kotityönä, markkinatyönä että julkisina palveluina.
23724: Kaksi viimeksi mainittua tapaa näkyy bruttokansantuotteessa. Kotityön osuuden
23725: muuttuminen on saattanut vaikuttaa kasvulukuihinVuosina 1860 - 1985 siirty-
23726: mä kotityöstä markkinoille on nostanut vuotuisia kasvulukuja arviolta 0,3 pro-
23727: senttia. Pitkän aikavälin keskikasvu olisikin ollut vain 1,8 prosenttia vuodessa. Luon-
23728: nonvarojen kestämätön käyttö ei näy lyhyellä eikä keskipitkällä aikavälillä tilinpi-
23729: dossa, mutta kymmenien vuosien ajanjaksolla esimerkiksi metsien kestämättö-
23730: män käytön vaikutukset näkyisivät myös kasvuluvuissa.
23731: 
23732: 
23733: 
23734: PANOKSET JA TEHOKKUUS
23735: Tuotannon määrän lisäksi panosten käytön tehokkuus kuvaa talouden suoritusky-
23736: kyä. Euroopan taloudet ovatkin tehokkuudeltaan suhteellisesti parempia kuin tuo-
23737: tannon määrän mukaan arvioiden. Länsi-Eurooppa on poikennut muusta maail-
23738: masta taloudellisesti nimenomaan siinä, että työpanoksen käyttö on vähentynyt
23739: (ks. selonteon 1. osa). Työllisyyden väheneminen on eurooppalaisen talouskehi-
23740: tyksen pitkä linja, josta vain osa on työttömyyden kasvua. Suomi on ollut mukana
23741: tässä eurooppalaisessa trendissä.
23742:     Kasvutilinpidossa erotetaan tuotantopanosten määrä ja panosten käytön te-
23743: hokkuus eli kokonaistuottavuuden vaikutus kasvuun. Kokonaistuottavuuden muu-
23744: toslukuihin sisältyy kasvutilinpidossa tekijöitä, jotka vaikuttavat ja luodaan yhteis-
23745: kunnassa laajemmalla kuin taloudellisessa toiminnassa. Pohjoismaisessa yhteiskun-
23746: nassa tällaisia tekijöitä ovat riskien jakaminen ja luottamuksen ilmapiiri, jotka mo-
23747: lemmat parantavat pitkän aikavälin huomioon ottavien päätösten ja sopimusten
23748: edellytyksiä.
23749:    Tehokkaassa taloudessa suurella työpanoksella saadaan aikaan korkea tuotan-
23750: nontaso, kun taas korkea investointiaste johtaa korkeaan tuotantoon tulevaisuu-
23751: dessa. Muita enemmän työpanosta lisäävä tai korkeampaa investointiastetta yllä-
23752: pitävä kansantalous kasvattaa tuotantoa nopeammin, ellei kokonaistuottavuus kas-
23753: va hitaammin kuin muualla.
23754:     Luonnonvarat ovat tuotannontekijöitä siinä missä työ ja pääomakin, Maail-
23755: manpankin laskelmien mukaan Suomessa vielä nytkin suuremmassa määrin kuin
23756: useissa muissa kehittyneissä maissa.Viime sotaa edeltäneellä ajalla luonnonvarat
23757: olivat Suomen talouskasvun veturi. Luonnonvarojen osuuteen tuotannossa päte-
23758: vät samat määrän ja tehokkuuden suhteet kuin muiden tuotannontekijöiden käy-
23759: tössä. Luonnonvarojen määrän ja laadun kehityksestä tiedetään yleensä vähem-
23760: män kuin työn ja pääoman kehityksestä, joskin esimerkiksi metsävaroista on ole-
23761: massa hyvä tietopohja.
23762:     Aikavälillä 1900 - 1985 reaalinen bruttokansantuote kasvoi Suomessa 15-
23763: kertaiseksi.Työpanos työtunneilla mitattuna kasvoi samana aikana vain 2,2-kertai-
23764: seksi.Työtuntien määrä asukasta kohti on vuodesta 1960 vuoteen 1995 vähenty-
23765: nyt noin 28 prosenttiaTaloudellisen edistymisen siunausta on siis ensi sijassa käy-
23766: tetty tuotannon nostamiseen, mutta myös työajan vähentämiseen. Pitkällä aikavä-
23767: lillä työn jakaminen on toteutunut sekä työllisen keskimäärin vuodessa tekemien
23768: työtuntien että työllisten väestöosuuden vähenemisellä.
23769:     VuosityoaJan kehitys teollisuudessa J3 suontetut tyoail<aJai~jestelyt
23770: 
23771: tuntia                                                                                             tuntia   1
23772: 
23773: 3000                                                                                                3000'
23774: 
23775: 2800                                                                                                2800
23776: 
23777: 
23778:                                                                                                     2600
23779: 
23780: 
23781:                                                                                                     2400
23782: 
23783: 
23784:                                                                                                     2200
23785: 
23786: 
23787:                                                                                                     2000
23788: 
23789: 
23790:                                                                                                      1800
23791: 
23792:                                                                                                      1600
23793: 
23794:                                                                   70                   90       2000
23795: 
23796:   1 =8-tunlinen työpäivä                           11 = Jouluaatto, Pällaillislauantai, Juhannusaatto
23797:   2 = Vuosiloma 4-7 pv                             12 =Sllllnnllllinen työaika 40 hlviikko, asteittain
23798:    =
23799:   3 Itsenllisyyspälvll                                   v. 1966-1970, arldpyhllviikkojen lauantait
23800:   4 =Vuosiloma S-12 pv                                   tyllpllivill
23801:   5 =V apunpllivll                                 13 = Arkipyhäviikkojen lauantait vapaaplllviksi,
23802:   6 =Vuosiloma 12-24 pv                                 v. 1971-1979
23803:   1 =Sllllnnöllinen työaika 47 blvliklro           14 =Vuosiloma 24-26 pv
23804:   8 =Pybllinpllivä ja Juhannuspllivlllauantaiksi   15 =Vuosiloma 24-28 pv
23805:   9 =Sllännllllinen työaika 45 hlviiklro           16 = Vuosiloma 24-30 pv
23806:  10 = Vuosiloma 18-24 pv                           17 =Sllännöllisen työajan asteittainen lyheneminen
23807:                                                    18 =Loppiainen
23808: 
23809: 
23810: Lähde:Vartia-Ylä-Anttila ( 1996)
23811: 
23812: 
23813: 
23814: 
23815: Vuosikymmenen alkupuolen lama on tärkein syy siihen, että työpanos on pitkän
23816: supistumisvaiheen jälkeen alkanut jälleen kasvaa.Työllisiä on vuonna 1997 arviol-
23817: ta keskimäärin 2, 14 miljoonaa. Vuoteen 1994 verrattuna on tullut lisää noin
23818:  100 000 työpaikkaa, vuoteen 1995 verrattuna noin 70 000 ja vuoteen 1996
23819: verrattuna tulee noin 40 000 työpaikkaa.
23820:     Investointiaste oli sodan jälkeen 1990-luvun lamaan asti lähellä maailman kär-
23821: keä, eräillä laskutavoilla jopa maailmanennätysViimeksi mainitut laskelmat perus-
23822: tuvat kansainvälisiin hyödykkeiden hintasuhteisiin, jolloin esimerkiksi korkeaa in-
23823: vestointiastetta tavoitellut kansallinen hintasäännöstely ei vaikuta. Kansainvälisillä
23824: hinnoilla laskettu investointiaste on ollut Suomessa keskimäärin kuusi prosent-
23825: tiyksikköä korkeampi kuin kansantalouden tilinpidon luvut.
23826:     Suomen kansantalouden kasvuvauhdin olisi pitänyt olla käytettyjen panosten
23827: määrien ja kansainvälisen vertailun perusteella korkeampi kuin toteutunut. Kun
23828: otetaan huomioon tuottavuuskuilu (ero Yhdysvaltoihin bruttokansantuotteessa
23829: asukasta kohti), Euroopan talouksien vertailussa päädytään siihen, että aikavälillä
23830: 1973 - 1989 Suomen talouden kasvun olisi pitänyt käytetyillä panoksilla olla 0,6
23831: prosenttia vuodessa toteutunutta korkeampi.
23832:     Investointien tuottovaatimus on ollut alhaisen - ajoittain negatiivisenkin -
23833: reaalikoron takia Suomessa alhainen. Investointien tason jyrkkä aleneminen 1990-
23834: luvulla on muuttanut tilannetta ja kääntänyt pääoman tuottavuuden jälleen nou-
23835: suun. Samoin rahoitusmarkkinoiden vapautuminen on muuttanut asetelmaa; so-
23836: peutuminen korkeampiin tuottovaatimuksiin on edelleen käynnissä ja jatkunee
23837: vielä vuosia. Investointitavaroiden hinnat ovat olleet alemmat kuin kansainvälisillä
23838: markkinoilla.Tulopolitiikalla on pyritty tukemaan muun muassa investointien ra-
23839: hoitukseen riittävien säästöpääomien syntymistä omassa kansantaloudessa.
23840:     Suomalaiset eivät ole itse säästäneet kaikkea investoimaansa, vaan kansanta-
23841: louden ulkomaisen nettovelan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut tren-
23842: dinomaisesti 1950-luvulta lähtien, 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa suo-
23843: rastaan räjähdyksenomaisesti. Nyt kansantalouden ulkomaisen nettovelan osuus
23844: bruttokansantuotteesta on pienenemässä.
23845:     Talouden kestävyydelle olisi eduksi, jos teknologia mahdollistaisi helposti tuo-
23846: tantopanosten korvaamisen hintasuhteiden muuttuessa toisilla, 1990-luvulla pää-
23847: omaa työllä. Suomen talouden keskeisillä toimialoilla ja omaksutuilla teknologi-
23848: oilla korvattavuus on kuitenkin alhainen verrattuna moniin muihin talouksiin, mikä
23849: lisää sopeutumiskustannuksia työttömyyden muodossa.
23850: 
23851: 
23852: 
23853: 
23854: 2. IHMISET JA YHDYSKUNNAT
23855: Kokonaiskasvulukujen taakse kätkeytyy suuria muutoksia sekä väestö-, tuotanto-,
23856: alue- että yhdyskuntarakenteessa.
23857: 
23858: 
23859: VÄESTÖ
23860: Väestötekijöiden pitkä linja on ollut syntyvyyden aleneminen ja elinajanodotteen
23861: piteneminen.Tästä poikkeaa syntyvyyden raju nousu sodan jälkeen ja melkein 40
23862: prosentin lasku 1970-luvun puoliväliin mennessä. Muutosta voi luonnehtia suo-
23863: malaiseksi väestöshokiksi.
23864:     Viime vuosina syntyvyys on vakiintunut kokonaishedelmällisyyslukuna ilmais-
23865: ten 1,8:n vai heille. Väestön koon vakiinnuttaminen pitkällä aikavälillä edellyttäisi
23866: kokonaishedelmällisyyden asettumista 2, 1:een.
23867:     Syntyvyys on Suomessa ja muissa pohjoismaissa suurinta Euroopan unionin
23868: jäsenmaista naisten korkeasta työhönosallistumisasteesta huolimatta. Eroja selit-
23869: tänevät hyvinvointivaltion toiminta sekä yhteiskunnan modernisoitumiskehityk-
23870: sen vaihe.
23871:     Elinajanodote on kasvanut jatkuvastiVuonna 1960 se oli naisille noin 72 vuot-
23872: ta ja miehille noin 65 vuotta, kun luvut nyt ovat vastaavasti noin 80 ja 72 vuotta.
23873:     Suomi oli pitkään muuttotappiomaa, erityisesti sopeutuessaan sodanjälkei-
23874: seen korkeaan syntyvyyteen ja talouden rakennemuutokseen muun muassa sillä,
23875: että 1970-luvun taitteessa satoja tuhansia ihmisiä muutti Ruotsiin.
23876:     Vuodesta 1981 lähtien Suomi on ollut muuttovoittoinen. Keskimääräinen net-
23877: tomaahanmuutto on ollut ollut alle 5000 henkilöä vuodessa. Maahanmuutto on
23878: vaihdellut enemmän kuin maastamuutto, joka viime vuosina on ollut 6000 -
23879: 9000 henkeä.
23880:     Sisäinen muuttoliike on ollut runsasta ja lisännyt taajamissa asuvien osuutta
23881: nopeastiVuonna 1960 väestöstä asui taajamissa noin 55 prosenttia, mutta vuon-
23882: na 1995 jo noin 82 prosenttia.
23883: 
23884: 
23885: ALUEELLISEN KEHITYKSEN PIIRTEITÄ
23886: Suomen alueellisessa kehityksessä (suuralueittain arvioituna) tapahtui 1970-lu-
23887: vulla voimakasta tasoittumista, mikä näkyi sekä henkilöä kohti laskettujen tuotan-
23888: nontekijätulojen että käytettävissä olevien tulojen erojen supistumisena. Mikäli
23889: lisäksi otetaan huomioon käytettyjen julkisten palvelujen tuotantokustannushin-
23890: tainen arvo, tuloerojen tasoittuminen oli 1970-luvulla dramaattista: tuloerot alu-
23891: eiden välillä ovat 1970-luvun lopulta lähtien olleet lähes samalla tasolla. Tämä
23892: osoittaa julkisten palvelujen keskeisen roolin suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.
23893:     1980-luvulla tuloerot pysyivät lähes muuttumattomina. 1990-luvun alkupuo-
23894: lella on tapahtunut jälleen muutosta: tuotannontekijätulojen alueelliset erot ovat
23895: -työttömyydestä johtuen -jonkin verran kasvaneet, mutta sen sijaan käytettä-
23896: vissä olevien tulojen erot ovat- muun muassa verotuksen kiristymisen vaikutuk-
23897: sesta- supistuneet entisestään.
23898:     Aluekehityksen tasoittajina ovat Suomessa toimineet hyvinvointivaltion pal-
23899: velujen laajamittainen rakentaminen 1970-luvulla ja taloudellinen lama 1990-lu-
23900: vun alkupuolella.
23901:    Vuonna 1993 alkanut vientivetoinen kasvu on näkynyt kokonaistuotannon
23902: kasvuna erityisesti vientiteollisuuden sijaintialueilla ja -paikkakunnilla (mm. Kymen-
23903: laaksossa, Vaasan rannikkoseudulla, Uudellamaalla ja Lapissa). Kasvu on voimista-
23904: nut vuodesta 1994 lähtien muuttoliikettä, joka suuntautuu pääasiassa maakuntien
23905: keskuksiin. Erityisesti nuoret ja paremmin koulutetut muuttavat, mikä lisää työvoi-
23906: man tarjontaa keskuksissa ja vaikeuttaa työllisyyden hoitoa.
23907:     Suuralueiden ja maakuntien sisällä seutu- ja paikkakunnittaiset vaihtelut kehi-
23908: tyksessä voivat olla suuria. Näin kunnittainen alueellinen kehityskuva on muuttu-
23909: nut: se on hyvin mosaiikkimainen,jolloin menestyvät ja vaikeuksissa olevat kunnat
23910: voivat olla naapureina. Ongelma-alueina ovat - kuten aiemminkin - maatalou-
23911: teen ja julkiseen sektoriin tukeutuvat tuotantorakenteeltaan yksipuoliset alueet,
23912: joita on erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
23913:     Kaupunkien erityisongelmaksi on muodostumassa pitkäaikaistyöttömyys, mikä
23914: suurimpien kaupunkien eräillä alueilla on synnyttämässä erityistä 'köyhyyskult-
23915: tuuria'. Maaseudun ongelmana on edelleen jatkuva työpaikkojen vähentyminen
23916: maataloudessa; maakuntien reuna-alueiden kunnissa työttömyys on viime vuosi-
23917: na lisääntynytTyöpaikkojen puute ja väestön ikääntyminen ovat uhkana palvelui-
23918: den säilymiselle.
23919:    Alueen merkitys 'kohtalona' ja taloudellisen toiminnan yksinomaisena lähtö-
23920: kohtana vähenee tulevaisuudessa, mutta toisaalta merkitys sijoittumispaikkana
23921: saattaa kasvaa sekä yritysten työntekijöiden elinympäristönä että kulttuurisena
23922: kasvualustana. Alueille luonteenomaisten tulevaisuuden vahvuuksien ja menes-
23923: tystekijöiden rinnalle nousevat sellaiset omaehtoisen kehittämisen piirteet kuin
23924: uudistumis- ja innovaatiokyky, verkotluminen ja kilpailukyky. Tämä vaatii laajoja
23925: sisäisiä ja ulkoisia yhteistyöverkosto ja, riskinottohalua sekä oppimis- ja muutosky-
23926: kyä.Aiueellinen kehitys on tulevaisuudessa nähtävä laajoina kokonaisuuksina, jois-
23927: sa keskuksen asema alueellisen kehityksen vetureina on olennainen.
23928: 
23929: 
23930: YHDYSKUNTARAKENTEEN PIIRTEITÄ
23931: Suomen kansallisvarallisuudesta,joka vuonna 1990 oli noin 2 400 miljardia mark-
23932: kaa (eli noin 0,5 miljoonaa markkaa/asukas), kolme neljäsosaa eli pääosa on
23933: rakennettua fyysistä ympäristöä. Fyysiset ratkaisut ovat kaiken yhteiskunnallisen
23934: toiminnan näyttämönä ja ohjaavat toimintoja- kuten tuotantoa- osaltaan.
23935:     Suomen yhdyskuntarakennetta leimaa hajanaisuus sekä eurooppalaisessa että
23936: pohjoismaisessa mittakaavassa tarkasteltuna. Suomalaisten taajamien väentiheys
23937: on keskimäärin 500-600 asukasta/maa-km 2, kun taas Ruotsissa ja Norjassa vas-
23938: taava luku on 1500-1700 asukasta/maa-km 2.Taajamissamme käytetään siten kak-
23939: sin- tai kolmenkertainen määrä maa-aluetta asukasta kohti läntisiin naapurimai-
23940: himme verrattuna. Yhdyskuntarakenteen hajanaisuus merkitsee luonnon aluei-
23941: den tuhlausta, keskeneräisiä ja epämääräisiä asuinympäristöjä, tarpeettoman pit-
23942: kiä verkostoja, ohuen väestöpohjan takia kannattamattomia tai karsittuja palve-
23943: luja sekä runsasta liikennettä.
23944:     Yhdyskuntarakenteen hajautuneisuudesta aiheutuu merkittäviä kustannuksia
23945: kunnallis- ja kansantaloudelle sekä asukkaille. Paikoin syntyy epäviihtyisää ympä-
23946: ristöä, puutteellista palvelutasoa, kuluu tarpeettomasti luonnonvaroja ja asukkai-
23947: den vapaa-aikaa.
23948:     Suomi on haluttu rakentaa näin. Aikanaan ei ole otettu huomioon liikenteen
23949: haittavaikutuksia eikä voitu ennakoida ympäristöongelmia; kustannustietoisuus
23950: kunnissa on ollut vähäistä.
23951:     Suomen yhdyskuntarakenteen pääosa on keskittynyt suuriin taajamiin ja nii-
23952: den joukossa erityisesti kaupunkeihin. Suomalaisista yli 80 % asui vuonna 1995
23953: taajamiksi määritellyillä alueilla ja 65 % kaupunkikunnissa. Taajamissa asuvien mää-
23954: rä on jatkuvasti kasvanut. Määrällisestä kasvusta suurin osa on tapahtunut neljän
23955: suurimman kaupungin seuduilla. Jälkiteollistuvassa Suomessa eletään nyt yhdys-
23956: kuntarakenteen osalta vaihetta, jossa asutuksen vähittäinen keskittyminen jatkuu
23957: ristiriitaisena prosessina: kaupungistumisen myötä tapahtuu samanaikaisesti ha-
23958: jaantumista.Yhdyskunnat hajautuvat reunoiltaan ja laajenevat alueellisesti.
23959:       Työssäkäyntialueet ulottuvat monen kunnan alueelle, esimerkiksi Helsingissä
23960: yli 15 kunnan alueelle. Matkat laidoilta ovat pitkiä, aikaa, energiaa ja luonnonvaro-
23961: ja kuluttavia. Hallinnolliset rajat eivät ole muuallakaan Suomessa pysyneet todelli-
23962: sen, toiminnallisen ja fyysisen yhdyskuntarakenteen muutoksen vauhdissa muka-
23963: na. Työssäkäyntialue toimii yhtenäisenä työ- ja asuntomarkkina-alueena. Sen sisäl-
23964: lä syntyy liikennettä kaikkien osa-alueiden välillä, kuntarajoista riippumatta.
23965:       Hallinnolliset rajat ovat omalta osaltaan lisänneet yhdyskuntarakenteen ha-
23966: joamista. Kuntien välinen kilpailu hyvistä veronmaksajista - sekä asukkaista että
23967: yrityksistä- johtaa tilanteeseen, jossa uutta yhdyskuntarakennetta pyritään muo-
23968: dostamaan omalle alueelle pois naapurikunnan alueelta. Tämä suomalainen voi-
23969: makas paikallishallinnon itsemääräämisoikeus kaavoitusmonopoleineen, maan-
23970: omistus ja kuntien maapolitiikka yhdistyneenä hajanaiseen kuntajakoon ovat taus-
23971: tatekijöitä, jotka ovat johtaneet suomalaisen yhdyskuntarakenteen hajanaisuu-
23972: teenTodellisia asumiskustannuksia haja-asutusalueilla ei ole täysimääräisesti koh-
23973: distettu asukkaille.
23974:       Jos koko Suomessa yhdyskuntarakenteissa piilevä täydennysrakennuspotenti-
23975: aali otettaisiin käyttöön, voitaisiin tällä tavoin säästää kymmeniä miljardeja mark-
23976: koja verrattuna kokonaan uusien alueiden rakentamiseen. Säästöjä syntyisi niin
23977: investoinneissa, käytössä, ylläpidossa kuin myös liikenteessä. Säästöt realisoituisi-
23978: vat sen mukaan, kuinka nopeasti rakennetaan. Nykyisellä rakentamisvauhdilla po-
23979: tentiaali voitaisiin ottaa käyttöön 30- 40 vuoden kuluessa.
23980:       Kaavoitukseen liiittyvät päätökset, etenkin valinnat uusien asuntoalueiden, tuo-
23981: tantolaitosten ja kaupan suuryksiköiden tuleviksi rakennuspaikoiksi,ovat kunnissa
23982: merkittäviä päätöksiä. Katu-, energia- ja vesihuoltoverkoista aiheutuvat investoin-
23983: ti- ja ylläpitomenot jaetaan veroäyrien suhteessa kunnan veronmaksajien kesken
23984: riippumatta siitä, kuinka kaukana nykyisistä verkoista uudet rakennukset sijaitse-
23985: vat. Läheistä sijaintia ei palkita eikä kaukaista rangaista.
23986:       Yhdyskuntasuunnittelussa on vuosikymmenien ajan käyty asenteellista väitte-
23987: lyä tiivistämisen ja hajautumisen välisistä suhteista. Optimitila on näiden välissä.
23988: Haja-asutusalueen vahvuuksia on mahdollisuus käyttää uusiutuvaa bioenergiaa,
23989: mikä on vaikeaa tiiviissä kaupunkiyhdyskunnassa. Suomen nykyistä yhdyskuntara-
23990: kennetta tiiviimpi rakentaminen ja asuminen olisi talouden ja ympäristön kestä-
23991: vyyden kannalta paras vaihtoehto. Tiiviistäkin asuinympäristöstä voidaan hyvällä
23992: suunnittelulla luoda viihtyisä ja sosiaalisesti virikkeellinen. Kovin tiivistetty yhdys-
23993: kuntarakenne ei ole Suomeen sopiva eikä sosiaalisesti toivottava. Suomessa voi-
23994: daan tavoitella Ruotsin ja No~an taajamia vastaavaa yhdyskuntarakenteen eheyt-
23995: tä.
23996:                                         •••
23997: Suomalaisen yhdyskuntarakenteen nykytilasta voi tehdä selkeän johtopäätöksen
23998: talouden ja ympäristön kestävän kehityksen näkökulmasta. Yhdyskuntarakenne
23999: on tarpeettoman hajanainen, ylläpidoltaan kallis, luonnonvaroja tuhlaava sekä
24000: ympäristöpäästöjä aiheuttava. Kaikessa rakentamisessa pitäisi tulevaisuudessa ot-
24001: taa huomioon kestävän kehityksen taloudelliset ja ympäristölliset vaatimukset.
24002:     Aikajänne on olennainen osa kestävän kehityksen mukaisissa yhdyskuntaoh-
24003: jelmissa. Kestävän kehityksen myötä yhteiskunta- ja yhdyskuntasuunnitteluun ja-
24004: politiikkaan on tullut entisten lyhyen, keskipitkän ja pitkän ajan lisäksi uusi ylipitkä
24005: aikajänne.Yhdyskuntarakenteista puhuttaessa tämä on erityisen perusteltua. Ra-
24006: kenteiden fyysinen elinikä on kymmeniä ja usein jopa satoja vuosia.Abstrakteina
24007: rakenteina- kuten sijaintivalintoina ja katuverkkoina- yhdyskuntarakenteet kes-
24008: tävät ja vaikuttavat vielä kauemmin.
24009:     Suomen yhdyskuntarakenne on eräs tulos Suomen kasvu- ja rakennekehityk-
24010: sestä ja usean vuosikymmenen kehityksen päätepiste. Olennaista on, mihin suun-
24011: taan voimme sitä kehittää vallitsevassa yhteiskunnallisessa siirtymävaiheessa. Maa-
24012: seudun ja kaupunkien kehitystä tulee tarkastella laajoina vuorovaikutteisina koko-
24013: naisuuksina. Valtakunnallisten kehityskäytävien ajatusta tulisi kehittää tässä pers-
24014: pektiivissä. Uhkana on, että varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen taajamien fyysiseen
24015: infrastruktuuriin investoidut resurssit jäävät tehottomaan käyttöön. Olemme vai-
24016: heessa, jossa tietoinfrastruktuurin kehittäminen vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja
24017: työn, asumisen ja liikkumisen maantieteellistä uusjakoa.Tällä on merkittäviä seu-
24018: rauksia muun muassa alue-, yhdyskunta-, liikenne- ja elinkeinopolitiikan yhteenso-
24019: vittamiselle.
24020: 
24021: 
24022: 
24023: 
24024: 3     NYKYAIKAA ETSIMÄSSÄ
24025: Noin 40 vuoden ajan, vuoteen 1990 asti, kiinteiden investointien osuus brutto-
24026: kansantuotteesta oli 25 prosentin suuruusluokkaa.Tällä vuosikymmenellä inves-
24027: tointiaste putosi alle 20 prosentin, ja talous on kriisin jälkeen kasvanut ilman
24028: merkittävää investointiasteen nousua.
24029:     Koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen panostuksia on kasvatettu Suo-
24030: messa kärkivauhtia maailmassa. Nämä investoinnit henkiseen pääomaan ovat pit-
24031: kävaikutteisia eivätkä tuota täydellä tehollaan moneen vuoteen. Koulutustasolla
24032: on ulkoisvaikutuksia- yksittäinen panostus tuottaa sitä paremmin, mitä koulute-
24033: tummassa ympäristössä panosta käytetään - minkä takia ikäluokkien koulutusta-
24034: soerot vähentävät nykyisen panostuksen tuottoa.
24035:     Suomi on siirtynyt innovaatiovetoiseen kasvuun. Alla esiteltävät indikaattorit
24036: osoittavat, että Suomi on kansainvälisessä vertailussa nousussa myös inhimillisen
24037: pääoman tulosmittari en mukaan.
24038:     Merkitseekö siirtymä myös työajassa mitatun työpanoksen uutta kasvukautta?
24039: KOULUTUS JA INHIMILLINEN PÄÄOMA
24040: Suomen 25 - 64 vuotiaan väestön jakauma koulutustason (tasot korkeakoulu,
24041: muu korkea taso, ylempi keskitaso sekä alemmat tasot) mukaan on lähellä OECD-
24042: keskiarvoa. Suomella on kuitenkin maailmanennätys ikäluokkien välisessä erossa.
24043: Vuonna 1995 vähintään ylemmän keskitason koulutus oli 82 prosentilla 25- 34-
24044: vuotiaiden ikäluokassa ja vain 59 prosentilla 45 - 54-vuotiaiden ikäluokassa. Kou-
24045: lutustaso paranee ikäluokka ikäluokalta nuorempiin päin mentäessä. Kreikka, Ir-
24046: lanti ja Espanja ovat nostaneet koulutustasoa samalla vauhdilla Suomen kanssa,
24047: mutta huomattavasti aiemmalta lähtötasolta.
24048:    Suomen nuorten koulutustaso on nyt maailman korkeimpia. Kun nuoriin si-
24049: toutuneen inhimillisen pääoman käyttöaika on pitkä, tulevaisuuden näkymät ovat
24050: hyvät. Vaikka koulutuspanostuksessa tapahtui muutos yli 20 vuotta sitten, se ta-
24051: pahtui kuitenkin liian myöhään. Ikäluokkien väliset koulutustasoerot ovat yhtenä
24052: syynä siihen, että 1980-luvulla varhaiseläkkeelle lähtöä pidettiin hyvänä ratkaisu-
24053: na. Nyt ongelma ilmenee ikääntyneiden korkeana työttömyytenä.
24054:    Naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Vuoden 1994 lopussa yli-
24055: oppilastutkinnon suorittaneiden naisten osuus ikäluokan naisista oli 65 vuotta
24056: vanhempia lukuun ottamatta kaikissa ikäluokissa suurempi kuin vastaava osuus
24057: miehillä. Ammatillisissa oppilaitoksissa tutkinnon suorittaneiden naisten osuus ylit-
24058: ti vastaavan osuuden miesten joukossa ikäluokkaan 50- 54 saakka. Korkeakoulu-
24059: tutkinnon suorittaneiden osuus oli naisissa suurempi vain ikäluokkaan 40 - 44
24060: saakka. Ikäluokassa 25 - 29 ero oli jo sangen suuri: naisilla 7,4 prosenttia, miehillä
24061: 5,5. Näistä luvuista ja naisten asemasta työmarkkinoilla voi tehdä sen johtopää-
24062: töksen, että naisten koulutusta ei osata hyödyntää täysimääräisesti työelämässä.
24063: Tietotekniikka- ja media-alan tutkintojen määrä on viime kymmenen vuoden
24064: aikana yli kolminkertaistunut. Vuonna 1995 naisten suorittamien alan tutkintojen
24065: osuus oli vain 22 prosenttia.
24066:    Tutkimuksen ja koulutuksen välittyminen taloudellista arvoa luovaksi osaami-
24067: seksi sekä koulutuksen laatukysymykset ovat koulutus- ja tutkimusinvestointien
24068: tuoton kannalta keskeisiä. Toinen keskeinen kysymys on elinikäisen "koulutusket-
24069: jun" toiminta ja rahoitus. Elinikäisen oppimisen tärkeyden kasvu johtuu aidosta
24070: muutoksen nopeutumisesta, tietotyön osuuden kasvusta ja eliniän pitenemisestä.
24071: Yksilön vastuun kasvu suhteessa yhteiskunnan ja työnantajan vastuuseen elämän-
24072: uraa koskevissa kysymyksissä vaikuttaa ratkaisumahdollisuuksiin.
24073: 
24074: 
24075: 
24076: TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS
24077: Koulutus on yhtenä panostekijänä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä (T&K).
24078: Myös T&K-panostukset sinänsä ovat Suomessa kasvaneet maailmanennätysvauh-
24079: tia.Vuonna 1985 T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 1,6 prosenttia
24080: ja vuonna 1996 arviolta 2,6 prosenttiaValtionyhtiöiden yksityistämisestä saatujen
24081: varojen sijoittamispäätösten vaikutuksesta osuus kasvaa 2,9 prosenttiin vuoteen
24082: 1999 mennessä, minkä jälkeen Suomi on maailman huippumaiden joukossa. Ruot-
24083: sissa osuus on ollut 1990-luvulla keskimäärin noin 3 prosenttia, Japanissa vajaa 3
24084: prosenttia ja Yhdysvalloissa 2,6- 2,7 prosenttia (ks. selonteon osa 1, liite).
24085:     Yritykset ovat kasvattaneet T&K-menoja 1990-luvulla noin 6 miljardista mar-
24086: kasta vuodessa noin 10 miljardiin markkaan. Korkeakouluissa menot ovat kasva-
24087: neet noin 2 miljardista noin 2,7 miljardiin. Muu julkisen sektorin panostus on
24088: pysynyt ennallaan runsaassa 2 miljardissa markassa vuodessa.
24089:     Ulkomaisten rahoituslähteiden osuus erityisesti yrityssektorissa on kasvanut
24090: nopeasti .Vuonna 1993 ulkomaista T&K-rahoitusta saatiin 192 miljoonaa ja vuon-
24091: na 1995 jo 576 miljoonaa markkaa.
24092:     Tutkimus- ja tuotekehityspanostuksen tuloksellisuutta mitataan julkaistujen tie-
24093: teellisten artikkelien määrällä ja merkityksellä, patenttien määrällä sekä korkean
24094: teknologian osuudella tuotannossa ja viennissä. Kaikilla näillä mittareilla Suomen
24095: asema kansainvälisissä vertailuissa on parantunut olennaisesti viime vuosina.
24096:     Suomessa tehtiin vuosina 1981 - 1994 tieteellisiä julkaisukynnyksen ylittänei-
24097: tä artikkeleja asukasta kohti seitsemänneksi eniten maailmassa. Suomalaisten te-
24098: kemiin artikkeleihin kohdistui samalla aikavälillä asukasta kohti yhdeksänneksi eni-
24099: ten viittauksia. Patentteja suomalaiset saavat kolmanneksi eniten maailmassa asu-
24100: kasta kohti.
24101:     Tuoteinnovaatioiden määrässä suomalaiset eivät sijoitu lähimainkaan yhtä kor-
24102: kealle. Kulttuurissa ja organisaatioissa on esteitä tutkimuksen ja luovuuden tulos-
24103: ten hyödyntämiselle.
24104:     Korkean teknologian tuotteiden osuus Suomen viennistä oli vielä vuonna
24105: 1988 vain 5 prosenttia, kun se vuonna 1995 oli jo 12 prosenttia. Korkean tekno-
24106: logian tuotteiden osuus viennistä on kasvanut OECD-alueella nopeimmin Suo-
24107: messa, mutta osuus on vielä kaukana kärjessä olevien Yhdysvaltain ja Japanin noin
24108: 25 prosentista.
24109:     Tutkimus-ja tuotekehityksen tuloksellisuutta mitattaessa tulisi pystyä kiinnittä-
24110: mään huomiota T&K-investointien kasvuvaikutukseen ja uusien T&K-investointien
24111: tuottoon. Kysymys on Suomen tutkimusmenojen jyrkän kasvun vuoksi olennai-
24112: nen ja tätä koskevaa selvitystyötä tulisi pikimmiten lisätä.
24113: 
24114: 
24115: 
24116: 
24117: 4     SYRJÄYTYMISTÄ VAI
24118:       ELÄMÄN HALLINTAA?
24119: Keskeiset syrjäytymisilmiöt liittyvät työttömyyteen. Onko kysymyksessä viimei-
24120: nen siirtymäkauden ilmiö vai onko työttömyys rakenteellista, jota myös innovaa-
24121: tiovetoinen kasvu ylläpitää ilman merkittäviä muutoksia?
24122: TYÖTTÖMYYS JA TYÖSUHTEET
24123: Noin 15 prosenttia suomalaisesta työvoimasta on vuonna \997 työttömänä. En-
24124: nen vuotta \99\ työttömyysaste oli pahimpinakin aikoina alle 10 prosentin (ks.
24125: selonteon osan 1\iite).Työttömyysaste oli korkeimmillaan vuonna 1994, jolloin se
24126: oli keskimäärin 18,2 prosenttia työvoimasta (OECD:n standardoitu työttömyys-
24127: aste).
24128:     Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 1996
24129: keskimäärin 399 000, joka on 22 000 vähemmän kuin vuonna \995 ja 47 000
24130: vähemmän kuin vuonna 1994. Helmikussa \997 työttömiä oli 394 OOO.Työttömi-
24131: en määrät ovat vuoden \997 alusta uudistetun, EUROSTATin määritelmää nou-
24132: dattavan työvoimatutkimuksen mukaisia.
24133:     Työttömyysasteet olivat korkeimmat nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa.
24134: Nuorten työttömyys on vähentynyt merkittävästi nopeammin kuin muissa ikä-
24135: ryhmissä. Työttömyyden suurten muutosten lisäksi työmarkkinoiden suuri muu-
24136: tos on tapahtunut työsuhteiden laadussa eli ns. epätyypillisten työsuhteiden yleis-
24137: tymisessä.Tä\lä hetkellä vakaissa työsuhteissa on noin 75 prosenttia työllisistä pal-
24138: kansaajista.Työsuhteen muodollinen vakaus ei luonnollisesti ole tae sen todellises-
24139: ta vakaudesta esimerkiksi suhdanteista ja työnantajan taloudellisesta tilasta riippu-
24140: matta.
24141: 
24142: 
24143: 
24144: ELÄMÄNHALLINTA
24145: Syrjäytymisen yleistyminen on merkki yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten toi-
24146: mintamahdollisuuksien ja oikeudenmukaisuuden vähenemisestä.Toisaa\ta objek-
24147: tiivisin kriteerein mitattu syrjäytyminen ei aina osu yksi yhteen koetun elämänhal-
24148: linnan tunteen kanssa.Vähäisi\läkin voimavaroilla ja vaikeissa oloissa on mahdolli-
24149: suus säilyttää e\ämänhallinta.
24150:     Elämänhallinnan tunne jakautuu elämän ymmärrettävyyteen, hallittavuuteen ja
24151: merkityksellisyyteen. Erityisesti elämän merkityksellisyys selittää sen, miksi "vaikeat
24152: ajat" eivät välttämättä merkitse elämään tyytymättömyyden yleistymistä. Osa mer-
24153: kityksellisyydestä tulee näissä tilanteissa yhteisöstä. Ihmisessä on sisäinen kannus-
24154: tinjärjestelmä, jonka takia mahdollisimman haasteeton ja helppo elämä ei ole ihan-
24155: ne. Riittävät resurssit - tunne siitä, että jotain on tehtävissä sekä näkemys siitä,
24156: mitä se voi olla- ovat kuitenkin yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden edellytys.
24157:     Politiikka voidaan perustaa vain objektiivisiin seikkoihin ja yleisiin käsityksiin
24158: tarpeista eikä yksittäisten ihmisten sisäisiin kokemuksiin.Yksilö\\istyneen ajan poli-
24159: tiikka on vaikeampaa kuin yhtenäiskulttuurin politiikka. Sekä subjektiivisilla että
24160: objektiivisilla mittareilla on varteenotettavaa kerrottavaa.Yksi\öllisemmässä ajassa
24161: subjektiivisilla, barometrityyppisillä indikaattorei\\a on kuitenkin aikaisempaa suu-
24162: rempi arvo. Ne lisäävät myös päätöksenteossa käyttökelpoista informaatiota kan-
24163: salaisten tavoitteista ja heidän käsityksistään tavoitteiden realistisuudesta koke-
24164: mansa valossa (ks. suomalaisten arvot jaksossa IV 2).
24165: TERVEYS
24166: Terveydentila on ihmisen toimintakyvyn kannalta keskeinen. Se on vahvasti iästä
24167: riippuvainen, ja vain ikävakioidut vertailut ovat mielekkäitä. Kuolevuus kuvaa väes-
24168: tön terveydentilan kehitystä sekä subjektiivisesta että objektiivisesta näkökulmas-
24169: ta. Sekä miesten että naisten elinajanodotehan on Suomessa jatkuvasti kasvanut.
24170:     Kun terveydentilaa mitataan elämänhallinnan resurssina, oma arvio on ratkai-
24171: seva. Tilastokeskus on tutkinut väestön koettua terveydentilaa vuosina 1986 ja
24172: 1994.Tilanne on pysynyt tutkimusvuosina suunnilleen samana. Kumpanakin vuon-
24173: na runsas 60 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä piti terveydentilaansa erittäin hy-
24174: vänä tai hyvänä. Vajaa kymmenesosa piti terveydentilaansa huonona tai erittäin
24175: huononaVuodesta 1986 vuoteen 1994 terveydentilaansa hyvänä pitävien osuus
24176: oli kasvanut jonkin verran 45 vuotta täyttäneiden joukossa.
24177:     Sosio-ekonomisella asemalla on vaikutusta terveydentilaan ja elinaikaan. Mies-
24178: ten kuolleisuus on vähentynyt 12,5 ja naisten 8,4 prosenttia jakso/ta 1987- 1990
24179: jaksolle 1991 - 1995.Työntekijämiesten kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt vain
24180: 9,3 ja työntekijänaisten 2,7 prosenttia. Ylempien toimihenkilömiesten elinajano-
24181: dote on nyt 7- 8 vuotta korkeampi kuin työntekijämiesten.
24182: 
24183: 
24184: TULOEROT JA KÖYHYYS
24185: Tulot ja varallisuus ovat aineellisia elämänhallinnan resursseja.Tulojen jakautumi-
24186: sen kehitystä tarkastellaan myöhemmin; tässä rajoitutaan köyhyyden yleisyyteen.
24187: Elinvaiheen merkitys on tärkeä ottaa huomioon. Köyhällä opiskelijalla on mah-
24188: dollisuus suureen tulevaisuuteen, mutta ei köyhällä eläkeläisellä. Köyhyyttä ei ole
24189: mielekästä määritellä absoluuttisena.Jos raja asetettaisiin tämän ajan suomalaisen
24190: käsityksen mukaan, lähes koko kansa oli köyhää sata vuotta sitten, kuten runoilija
24191: asian ilmaisikin. Jos mittapuuna olisi sadan vuoden takainen köyhyyskäsitys, koko
24192: nykykansa eläisi rikkaudessa.
24193:     Köyhyysrajana pidetään tuloa, joka on puolet ns. mediaanitulosta. Mediaani-
24194: tulon ylä- ja alapuolella on puolet kotitalouksista. Suomessa on tulonjakotilaston
24195: mukaan 1990-luvulla ollut kotitalouksista noin 2,5 prosenttia köyhiä suuremmitta
24196: muutoksitta edes laman aikana. Osuus oli noin 5 prosenttia 1980-luvun alussa.
24197: Kyselytutkimuksissa köyhien osuudet ovat olleet korkeampia. Esimerkiksi vuonna
24198: 1995 tulos oli 8,5 prosenttia.
24199:     Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on kasvanut 1980-luvun
24200: alun alle 100 OOO:sta vuoden 1996 noin 400 OOO:een. liman tulonsiirtoja köyhiä
24201: olisi ollut 17 prosenttia vuonna 1966, 25 prosenttia vuonna 1990 ja 28 prosent-
24202: tia vuonna 1995. Kansainvälisessä vertailussa subjektiivisesti koetun köyhyyden ja
24203: sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden välillä on käänteinen riippuvuus. Suo-
24204: mi on poikkeus: koettu köyhyys ja syrjäytyminen ovat huomattavasti yleisempiä
24205: kuin sosiaalimenojen bkt-osuudesta voisi päätellä. Joka viides suomalainen koki
24206: itsensä syrjäytyneeksi ja joka seitsemäs köyhäksi vuonna 1993.
24207:     Työyhteiskunnassa työ antaa toimeentulon ja merkitystä elämälle. Vain eläk-
24208: keellesiirtyjän tunne ja päätös siitä, että elämäntyö on tehty, irrottaa työn merki-
24209: tyksellisyydestä. Suomessa on ISO 000- 180 000 työtöntä, joiden työttömyys ei
24210: ole viime 1 - 4 vuoden aikana keskeytynyt muusta syystä kuin sijoitustyön tai
24211: työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen takia. Ns. eläkeputkessa tai työttömyys-
24212: eläkkeellä olevat noin 70 000- 80 000 työtöntä eivät ole luvussa mukana.
24213: 
24214: 
24215: 
24216: 
24217: 5     HYVINVOINTIVALTION
24218:       VÄLITILINPÄÄTÖS
24219: 
24220: JULKISEN TALOUDEN LAAJENEMINEN
24221: 
24222: 
24223: Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 27 prosenttia vuonna 1960.
24224: Vuoteen 1996 mennessä osuus oli kasvanut 58 prosenttiin. Suurimmillaan, vuon-
24225: na 1993, osuus oli 62 prosenttia.
24226:     Veroja nostettiin menojen tahdissa 1990-luvun lamaan saakka. Valtionvelka
24227: on kertynyt käytännöllisesti katsoen kokonaan 1990-luvulla.
24228: Julkisen talouden kasvutendenssi on ongelmallinen. Vaikka julkinen kulutus ja
24229: tulonsiirrot olisivat miten hyödyllisiä ja tarpeellisia, ihmisistä olisi mukavampi käyt-
24230: tää tulonsa yksityiseen kulutukseen kuin verojen maksuun. Kansalaiset kuitenkin
24231: arvioivat maksamiensa verojen ja saamansa vastineen välistä suhdetta; veron-
24232: maksuhalukkuus riippuu siitä, miten läpinäkyviä omat hyödyt ovat ja miten oikeu-
24233: denmukaisilta julkisen kulutuksen kohteet kaiken kaikkiaan tuntuvat.
24234:     Verojen tasossa ja kohdentamisessa joudutaan ottamaan huomioon monia
24235: tulonjako-, oikeudenmukaisuus-, tehokkuus- ja kannustinnäkökulmia.Verotuksen
24236: kohdentaminen on yksi tärkeä julkisen vallan keino ohjata yksilöiden ja yritysten
24237: käyttäytymistä (vrt. ympäristö- ja energiaverot): verotuksella on muutakin merki-
24238: tystä kuin yhteisten resurssien kokoaminen.
24239:     Julkisen talouden laajuudessa on kansainvälisiä eroja, jotka heijastavat erilaisia
24240: hyvinvointivaltioita. Julkiselle taloudelle ei ole mitään optimikokoa. Monet vahvat
24241: hyvinvointivaltiot ovat olleet toimintakykyisiä ja tehokkaita sellaisin bruttoveroas-
24242: tein, jotka toisissa kultuureissa koetaan katastrofaalisiksi.
24243:     Modernissa yhteiskunnassa on tavalla tai toisella huolehdittava koulutuksesta,
24244: tutkimuksesta, terveyden huollosta, sosiaalivakuutuksesta ja sosiaalipalveluista. Jul-
24245: kisen ja yksityisen rahoituksen osuus eroaa maasta toiseen. Eurooppalaisissa hy-
24246: vinvointivaltioissa on nähty mielekkääksi tuottaa meriittihyödykkeet ja sosiaaliva-
24247: kuutukset julkisina hyödykkeinä. Erityisesti pohjoismaissa koulutus- ja terveyspal-
24248: velut on voitu tarjota liki ilmaisina. Julkisilla ilmaisilla tai liki ilmaisilla palveluilla ja
24249: yhteisesti rahoitetulla sosiaalivakuutuksella on suuri tasa-arvoa ja sosiaalista ehe-
24250: yttä luova merkitys.
24251:     Eniten kansainvälistä vertailuaineistoa on terveyskulutuksen tasosta ja sen
24252: jakautumisesta julkiseen ja yksityiseen. Siellä, missä yksityisen kulutuksen ja vakuu-
24253: tuksen osuus on suuri, myös kansantaloudelliset kokonaismenot nousevat kor-
24254: keiksi, ja kuitenkin tulos väestön terveyspalvelujen tasaisen saatavuuden kannalta
24255: on heikko.
24256:   Koska yhteisiä tarpeita on enemmän kuin kykyä tai halua kerätä rahoitusta,
24257: monien maiden julkiset taloudet ovat kroonisesti velkaantuneita.
24258:    Suomen julkinen sektori on kasvanut Euroopan keskimääräistä myöhemmin:
24259: julkisten kokonaismenojen kansantuoteosuus ohitti OECD-maiden keskiarvon
24260: vasta viime vuosikymmenen taitteessaVuosikymmenen vaihteessa julkisen velan
24261: osuus kansantuotteesta oli OECD-maiden matalin. Laman aikana valtio joutui
24262: velkaantumaan suomalaiseen perinteeseen kuulumattomaila tavalla. Velkaantu-
24263: minen oli ennätysmäisen nopeaa, ja velkaantumisen pysäyttäminen on kansalli-
24264: nen projekti, jolle EMU-kriteerit antavat taustatukea.
24265: 
24266: 
24267: KRIISI JA HYVINVOINTIVALTION VÄLITILINPÄÄTÖS
24268: Paine hyvinvointivaltiota vastaan on 1990-luvulla aiheutunut sosiaaliturvan tar-
24269: peen kasvusta ja samanaikaisista talouden ongelmista. Työttömyys on nostanut
24270: jyrkästi elatusuhdetta. Kun se vuonna 1990 oli poikkeuksellinen alhainen, noin 1,
24271: se nousi muutamassa vuodessa I.S:een. Kahta työllistä kohti oli työelämän ulko-
24272: puolella kolme henkilöä.
24273:    Tässä tilanteessa julkisia sosiaalimenoja on leikattu w. 1992-97 siten, että ne
24274: tulevat vuonna 2000 olemaan 8.5 % ( 18.5 miljardia markkaa) alemmat kuin ne
24275: olisivat ilman leikkauksia. Kun ne ilman leikkauksia olisivat vuonna 2000 33 pro-
24276: senttia ja vuonna 2030 42 prosenttia bruttokansantuotteesta, vuonna 2000 osuus
24277: on nykyisin säännöksin arviolta 30 ja vuonna 2030 36 prosenttia. Suomen sosi-
24278: aalimenot saavuttavat leikkausten ansiosta EU-maiden keskitason vuonna 2000.
24279:    Toteutetut leikkaukset eivät ole muuttaneet Suomen sosiaaliturvajärjestel-
24280: män peruspiirteitä. Sitä ja muiden pohjoismaiden järjestelmiä luonnehtiva kol-
24281: men elementin- maassa asumiseen perustuvan tasasuuruisen turvan (universa-
24282: lismi), työhön perustuvan ansiosidonnaisen turvan sekä näitä täydentävän tarve-
24283: harkintaisen turvan -ainutlaatuinen yhdistelmä on säilynyt. Pohjoismaisen mallin
24284: sisällä tarveharkinnan rooli on voimistunut, universalismi heikentynyt ja netto-
24285: korvausasteet alentuneet Kun otetaan huomioon kriisin syvyys, voidaan arvioi-
24286: da, että hyvinvointivaltion toimintakyky on säilynyt kohtuullisen hyvänä.
24287:    Kriisin seurauksena suomalaisten käytettävissä olevien tulojen alenema vuo-
24288: desta 1990 vuoteen 1996 oli 2-5 prosenttiaTulonmenetysten kohtaanto on ollut
24289: progressiivinen eli suurituloisilla prosentuaaliset muutokset ovat pääsääntöisesti
24290: olleet suurempia kuin pienituloisilla. Työttömyyttä kohdanneiden toimeentulon
24291: menetys on pääsääntöisesti suurempi kuin työssä olevien -suurimmillaan alene-
24292: mat ovat olleet yli 10 %. Työttömyystilannettakin enemmän toimeentulo on alen-
24293: tunut niillä, jotka ovat olleet sairauspäivärahasta riippuvaisia, jopa 10- 17 %.
24294:    Tehdyistä leikkauksista huolimatta kotitalouksien saarnat tulonsiirrot ovat voi-
24295: 
24296: 
24297: 
24298: 
24299: Lähde: STAKES/Hannu Uusitalo; Tilastokeskus
24300: makkaasti kasvaneet. Sosiaaliturva on pehmentänyt olennaisesti laman vaikutuk-
24301: sia - se on toiminut kuten sen tuleekin toimia. Tulonsiirtojen uudelleenjakava
24302: vaikutus on selvästi noussut, minkä takia toimeentuloerot eivät ole laman aikana
24303: kasvaneet: Suomi kuuluu edelleen maailman alhaisimpien tuloerojen maihin. Mer-
24304: kittävimmät väestöryhmittäiset toimeentulon kehityserot liittyvät ikäryhmiin: yli
24305: 65-vuotiaitten toimeentulo on ollut paremmin lamalta suojassa, kun taas alle 35-
24306: vuotiaitten toimeentulo on heikentynyt selvimmin.
24307:     1990-luvun alkupuolella kotitalouksien tulorakenne on muuttunut merkittä-
24308: västi. Kun vielä 1989 tuotannontekijätulojen (lähinnä ansiotulojen) osuus kotita-
24309: louksien kaikista tuloista oli 79 prosenttia, kutistui osuus viidessä vuodessa 68
24310: prosenttiinVastaavasti tukiriippuvuutta osoittava sosiaalisten tulonsiirtojen osuus
24311: kasvoi 21 prosentista lähes kolmannekseen vuonna 1994.
24312:     Kun köyhyys määritellään EU:n tavoin, niin laman aikana köyhyys ei ole lisään-
24313: tynyt, vaan pysynyt matalalla tasolla, mikä hakee vertaistaan OECD-maiden jou-
24314: kossa. Eräät muut aineellista suoriutumista kuvaavat indikaattorit kuitenkin osoit-
24315: tavat että toimeentuloahdinko on lamavuosina lisääntynyt, osin jyrkästikin. Toi-
24316: saalta on todettavissa, että lama ja siihen liittyvät sosiaaliturvan leikkaukset eivät
24317: ole millään erityisellä tavalla heikentäneet juuri pienituloisimpien kulutusmahdol-
24318: lisuuksia tai toteutunutta kulutusta.
24319:    Toimeentuloriippuvuuden massiivinen kasvu vahvistaa osaltaan ristiriitaista
24320: kuvaa suomalaisesta köyhyydestä ja ihmisten toimeentulovaikeuksista. Lama on
24321: jotakuinkin kaksinkertaistanut tuen saajien määrän. järjestelmä on kuitenkin kas-
24322: vavassa määrin riittämätöntä työttömyysturvaa paikkaava. Tulevaisuuden kannal-
24323: ta on huolestuttavaa, että tukijärjestelmään jää verrattain suuri pitkäaikaisasiak-
24324: kaiden joukko: valtio- ja tukiriippuvuus on kasvanut merkittävästi. On mahdollis-
24325: ta, että ensi vuosituhannen alussa yli kymmenen vuotta kestänyt riippuvuus vii-
24326: mesijaisesta turvaverkosta koskee jopa 70 000 ihmistä.
24327:     Paikalliset viranomaiset, sosiaaliset vapaaehtoisjärjestöt ja kirkko raportoivat
24328: hädästä ja avun tarpeen kasvusta. Epävirallista apua antavien järjestöjen asiakkai-
24329: den määrä on 1990-luvun alkupuolella moninkertaistunutApu kohdistuu pääasi-
24330: assa toimeentulotukea saaville ihmisille ja monille lapsiperheille.
24331:     Suomalaisten terveyden kehityksen lamanaikainen tilinpäätös on myöntei-
24332: nen. Myönteistä kehitystä on tapahtunut suomalaisille tyypillisten tautien sairasta-
24333: vuudessa ja elinajanodotteessa, ja ihmisten toimintakyky on kehittynyt myöntei-
24334: sesti.
24335:     Jos tarkastellaan palvelujen kehittymistä, kunnittaiset erot ovat huomattavat.
24336: Erityisesti vuosikymmenen alkupuolella monet kunnat ovat joutuneet heikentä-
24337: mään keskeisiäkin hyvinvointipalveluja ja vähentämään henkilökuntaa. Eräiden ryh-
24338: mien - erityisesti mielenterveysongelmaisten, päihteiden ongelmakäyttäjien ja
24339: kehitysvammaisten - palvelut ovat selvästi heikentyneet ja heidän asemansa on
24340: huonontunut. Vuotta 1997 koskevien tietojen perusteella on taas arvioitavissa,
24341: että palvelujen heikennykset olisivat loppuneet ja monissa kunnissa olisi lisätty
24342: palveluja.
24343:       Hyvinvointivaltion ja sosiaalisen kehityksen välitilinpäätös kriisin jälkeen on
24344: kaksijakoinen. Lohdullinen sanoma on, että hyvinvointivaltion peruspiirteet ovat
24345: säilyneet ja sen sosiaaliturva on kyennyt pehmentämään laman toimeentulovai-
24346: keuksia merkittävästi. Suhteellinen köyhyys ei ole kasvanut ja tulonjako on pysy-
24347: nyt tasaisena. Kansanterveyden kehitys on ollut myönteistä. juuri hyvinvointival-
24348: tion ansiosta ja siihen kohdistuneista leikkauksista huolimatta köyhyys ja talou-
24349: dellinen huono-osaisuus on pysynyt laman rajuuden huomioon ottaen hallinnas-
24350: sa.
24351:       Huolestuttava sanoma on se, että tukiriippuvuus on kasvanut ja sen kestot
24352: pidentyneet. Hätä ja avun tarve ovat laman aikana kasvaneet. Eräiden ryhmien
24353: palvelutaso on alentunut selvästi. On ryhmiä, joiden arjen suoriutumisen konk-
24354: reettiset vaikeudet ovat suuret. On raportoitu myös sellaisista syrjäytymiskier-
24355: teistä, jotka pitkään jatkuttuaan voisivat muodostaa erityistä köyhyyskulttuuria
24356: myös Suomeen. Tällä voisi olla tulevaisuudessa vakavia seurauksia koko yhteis-
24357: kunnan luonteelle.
24358: 111
24359: Tulevaisuus nykyisen
24360: valossa ja varjossa
24361: Tässä luvussa valotetaan asioita, joiden historia ja nykyisyys vaikuttaa pitkälle tule-
24362: vaisuuteen ja joiden valoja ja varjoja voidaan jäljittää osin kymmenienkin vuosien
24363: päähän: "Ihmiset ja puut kasvavat hitaasti".
24364: 
24365: 
24366: 
24367: 
24368:           MAAILMAN PARASVÄESTÖ
24369: Kuviossa on kumulatiivinen keskimääräinen lapsiluku 1000 naista kohti kohorteit-
24370: tain iän mukaan. Nykyiset hedelmällisyysikäiset kohortit eivät poikkea edeltäjis-
24371: tään, joten ainakaan tämä vertailu ei viittaa muutoksiin tulevaisuuden syntyvyy-
24372: dessä.
24373:           Viime vuosikymmeninä lasten saaminen on myöhentynyt elinkaarella ja näyt-
24374: tää siltä, että ainakin lähinnä seuraavat sukupolvet ohittavat suuret ikäluokat kes-
24375: kimääräisessä lapsiluvussa.
24376: 
24377: 
24378: 
24379:           Na1skoho1~tt1en synnyttam1en lasten lukumaara ke1~tymana 1an mukaan
24380: 
24381: 
24382: 
24383:            2500
24384: 
24385: 
24386: 
24387:           2000
24388: 
24389:   ·.;:;
24390:   L
24391:   ]
24392:            1500
24393:   ~"'
24394:   "iij
24395:    c
24396:   0
24397:   0
24398:   0
24399:            1000
24400:    "'
24401:   ·v;
24402:    Q_
24403: 
24404:    "'
24405:   _J
24406: 
24407: 
24408:            500
24409: 
24410: 
24411: 
24412:              0
24413:                       25                 30        35             40          45
24414:                                                  Naisen ikä
24415:                   •   Äitikohortti synt 05/06   II s. 54/55   [ill 5. 64/65
24416:                   •   s. 34/35                     5. 59/60   •    s. 69/70
24417:                   D s.47/48
24418: 
24419: 
24420: Lähde: Tilastokeskus
24421:     Tilastokeskuksen perusennusteessa naisten elinajanodotteen on oletettu pitene-
24422:     vän vuoteen 20 1 0 mennessä 81 ,5 vuoteen ja miesten 75 vuoteenVuoden 20 10
24423:     jälkeen elinajanodotteen on oletettu pysyvän ennallaan.
24424:            Kuolevuuden alenemisen mahdollinen pysähtyminen ja pysähtymisen ajan-
24425:     kohta ovat merkittävä epävarmuustekijä pitkän aikavälin väestöennusteissa.Tois-
24426:     taiseksi kuolleisuus on jatkuvasti alentunut kaikissa ryhmissä, paitsi 85 vuotta täyt-
24427:     täneiden naisten ikäryhmässä, jossa se on vakioitunut noin 15 prosenttiin vuo-
24428:     dessa vuodesta 1982 alkaen.
24429:            Tilastokeskuksen perusennusteessa nettomaahanmuuttovauhdiksi on oletet-
24430:     tu 2000 henkilöä vuodessa.
24431:            Perusennuste ulottuu vuoteen 2030 saakka, jolloin väkiluku olisi suunnilleen
24432:     sama kuin nyt eli noin 5, 1 miljoonaa asukastaVäestön suurin määrä, 5,24 miljoo-
24433:     naa, saavutettaisiin vuonna 20 14.Jos vakioiduin kuolevuus-, syntyvyys- ja muutto-
24434:     liikeluvuin lasketaan vuoteen 2095 saakka, väkiluku on laskenut 3,8 miljoonaan.
24435:            Tulevaisuuden viisivuotisikäluokkien kokovertailussa suurten ikäluokkien suu-
24436:     ruus katoaa vasta noin vuonna 2020, jolloin 1960-luvun alkupuolella syntyneistä
24437:     tulee suurin ryhmäVuoden 2030 tienoilla laman lapset, 1990-luvun alkupuolella
24438: 
24439: 
24440: 
24441: 
24442:                                                                         lkö
24443: 
24444:            Väestön ikärakenne                                    90-
24445:                                                                85-89
24446:                                                                80-84
24447:            vuosina 1917,                                       75-79
24448:                                                                70-74
24449:                                                                65-69
24450:            1995 ja 2030                                        60-64
24451:                                                                55-59
24452:                                                                50-54
24453:                                                                45-49
24454:                                                                40-44
24455:                                                                35-39
24456:                                                                30-34
24457:                                                                25-29
24458:                                                                20-24
24459:             Lähde: Tilastokeskus, väestötilostot;              15-19
24460:                                                                10-14
24461:            svr Väestöennusteet 1993- 2030                        5-9
24462:                                                                  0-4
24463:                                                                    300 250 200 150 100 50      0       50 100 150 200 250 300
24464:                                                                               Miehet        tuhansia         Naiset
24465:      lkö                                                               lkö
24466:   90-                                                           90-
24467: 85-89                                                         85-89
24468: 80-84                                                         80-84
24469: 75-79                                                         75-79
24470: 70-74                                                         70-74
24471: 65-69                                                         65-69
24472: 60-64                                                         60-64
24473: SS-59                                                         SS-59
24474: 50-54                                                         50-54
24475: 45-49                                                         45-49
24476: 40-44                                                         40-44
24477: 35-39                                                         35-39
24478: 30-34                                                         30-34
24479: 25-29                                                         25-29
24480: 20-24                                                         20-24
24481: 15-19                                                         15-19
24482: 10-14                                                         10-14
24483:   5-9                                                           S-9
24484:   0-4 1--+-+---                                                 0-4 1--+---t--+
24485:      300 250 200 150 100 50     0    50 100 150 200 250 300        300 250 200 150 100 50      0   50 100 150 200 250 300
24486:                 Miehet        tuhansia     Naiset                             Miehet        tuhansia         Naiset
24487: syntyneet, ottavat suurimman ryhmän aseman ja pitävät sen ennusteen mukaan
24488: aina vuoden 2060 tienoille saakka.
24489:    Jos elinajanodotteen oletetaankin kasvavan hidastuvasti vuoteen 2050 saakka
24490: siten, että se silloin on miehillä 80 ja naisilla 85 vuotta ja nettomaahanmuuton
24491: oletetaan olevan vuosittain 10 000 henkilöä, väkiluku alkaa pienentyä vasta vuo-
24492: den 2030 jälkeen noustuaan 5,7 miljoonaan.Vuonna 2095 Suomessa asuisi sa-
24493: man verran ihmisiä kuin nyt.
24494: 
24495: 
24496: HUOLTO- JA ELATUSSUHDE
24497: 
24498: 
24499: Huoltosuhde eli lasten ja vanhusten lukumäärän suhde työikäisten lukumäärään
24500: pysyy perusennusteen mukaan nykyisellä noin 50 prosentin tasolla vuoteen 20 10
24501: asti. Suhde saavuttaa maksiminsa, 68 prosenttia, vuoden 2030 tienoilla, jonka
24502: jälkeen se vakiintuu noin 64 prosenttiin.
24503:     Elatussuhteella tarkoitetaan ei-työllisten lukumäärän suhdetta työllisiin. Huol-
24504: tosuhde on siinä tärkein osatekijä. Jaksossa 111.2 hahmoteltavan työllisyyskehityk-
24505: sen mukaan elatussuhde ei ainakaan seuraavan puolen vuosisadan aikana saavut-
24506: taisi 1990-luvun alkupuolen laman tasoa. Elatussuhde laskee seuraavat yli kym-
24507: menen vuotta ja kasvaa sitten vuoteen 2030 mennessä lähelle 1990-luvun alku-
24508: puolen lukemia.
24509:     Edellä kuvatussa suuremman väkiluvun laskelmassakin huoltosuhteen maksi-
24510: mi, 70 prosenttia, saavutetaan vuoden 2030 vaiheilla.
24511:     Ikärakenteen muutos vaikuttaa vahvasti myös työelämässä. Eläkkeelle jäämis-
24512: iän nousu parantaa keskimäärin ihmisen omaa toimeentuloa sekä vähentää työn-
24513: antajan ja julkisen vallan kustannuksia. Työmarkkinoilla olevien ikääntyvien koulu-
24514: tuksesta ja terveydenhoidosta tulee ikärakenteen muutoksen myötä entistä tär-
24515: keämpiä. Työvoimaikäluokkien väliset koulutuserot ovat olennaisesti vähentyneet
24516: 15 -20 vuoden kuluttua.
24517: 
24518: 
24519: 
24520: 
24521: 2 TALOUDEN KASVU
24522: Talouden kasvuvauhdilla on ratkaiseva merkitys vuosikymmenien aikana saavu-
24523: tettaville kulutusmahdollisuuksille. Nykyinen elintaso on kasvulukujen perusteella
24524: 17-kertainen vuoden 1860 tasoon verrattuna. Jos Suomen talouden kasvuvauhti
24525: olisikin viime 135 vuoden aikana ollut keskimäärin 2,5 - eikä 2, 1 - prosenttia
24526: vuodessa, tulotaso olisi 70 prosenttia nykyistä korkeampi. Kasvupolitiikalla rat-
24527: kaistaan tulevaisuuden elintaso. Suhdanteisiin liittyvillä talouspoliittisen keskuste-
24528: lun päivänkohtaisilla teemailla ei ole pitkällä aikavälillä juurikaan merkitystä.
24529: KASVU JA TUOTANTORAKENNE
24530: Oheisessa taulukossa olevat kasvuennusteet edustavat tavanomaisen kehityksen
24531: vaihtoehtoa, jossa rakennemuutos on pääosin jo tapahtunut. Toimialojen välillä
24532: olisi kuitenkin selviä kasvuvauhtieroja myös tulevaisuudessa. Kasvu olisi nopeinta
24533: metalliteollisuudessa. Taulukon toimialakasvuennusteet johtavat 3,5 prosentin
24534: vuosikeskikasvuun vuoteen 2005 mennessä.
24535:    Ennusteen taustalla on näkemys OECD-maiden talouksien kasvuvauhdista
24536: (ks. selonteon 1. osa) sekä tuotantorakenteen ja Suomen markkinaosuuksien
24537: kehityksestä. Kemianteollisuuden osuus kasvoi OECD-maissa 1960- ja 1970-lu-
24538: vulla voimakkaimmin; sen jälkeen metalliteollisuus on kasvattanut osuuttaan. Pe-
24539: rusvaihtoehto on se, että metalliteollisuuden osuuden kasvu OECD-maissa jat-
24540: kuu, samoin Suomen markkinaosuuksien kasvu.
24541:    Tuottavuuden kasvu ei pitkällä aikavälillä aiheuta työttömyyttä, koska ostovoi-
24542: ma kasvaa vastaavasti. Kasvun, ikärakenteen ja työllisyyden yhteyttä pitkällä aika-
24543: välillä on havainnollistettu kuviossa, joka tulevaisuuden suhteen edustaa tavan-
24544: omaista vaihtoehtoaTyövoiman tuleva potentiaalinen tarjonta on laskettu ikära-
24545: kenteen ja historian vuotuisten maksimaalisten osallistumisasteiden avulla. Työn
24546: tuottavuuden kasvun on oletettu olevan vuosien 1973 - 1995 keskiarvo eli 2,2
24547: prosenttia vuodessaTuotannon on oletettu kasvavan 3,5 prosentin vuosivauhdil-
24548: Ia vuoteen 2010 saakka. Tuotannon ja työn tuottavuuden kasvuvauhdin ero joh-
24549: taa työllisyyden kasvuun, josta työn tarjonnan kasvu on kolmannes.
24550: 
24551:    Tyoll1set tyovo1ma Ja potentiaalinen tyovo1ma vuos1na 1960 2050. 1000
24552:    henkea
24553: 
24554: 
24555: 
24556: 
24557:  2700    ..... , ... , ........ .                                                                                     2700
24558: 
24559: 
24560: 
24561:          -.. -.... ......           .. .                  -:-. .... ·:-. .... . ...... ...... ...... .} ...... ....
24562:  2600              ~        ~....
24563:                                                            . . . . . .
24564:                                                            •
24565:                                                            •
24566:                                                                    •
24567:                                                                    •
24568:                                                                           -~
24569: 
24570:                                                                             •
24571:                                                                             •
24572:                                                                                     ~
24573: 
24574:                                                                                     1
24575:                                                                                             ~
24576: 
24577:                                                                                             •
24578:                                                                                             1
24579:                                                                                                              ~
24580: 
24581:                                                                                                              •
24582:                                                                                                              •
24583:                                                                                                                       2600
24584:                                                              .. .. •
24585:                                                                    •
24586:                                                                             •
24587:                                                                             •
24588:                                                                                  .. ..      1
24589:                                                                                              •               1
24590:                                                                                                              1
24591: 
24592: 
24593: 
24594: 
24595:                                                              . .   1        •
24596: 
24597:                                                                                  . .        •                •
24598: 
24599: 
24600: 
24601: 
24602:                                                              . .   •
24603:                                                                    •
24604:                                                                             •
24605:                                                                             •
24606:                                                                                  .          1
24607:                                                                                             •
24608: 
24609: 
24610: 
24611:                                                                                             '.
24612:                                                                                                              •
24613:                                                                                                              1
24614: 
24615: 
24616: 
24617: 
24618:  2500                                                          ...................................                    2500
24619: 
24620: 
24621:                                             miinus
24622:                                            Työlliset
24623:  2400                                                                                                                 2400
24624: 
24625: 
24626: 
24627:  2300                                                                                                                 2300
24628: 
24629: 
24630: 
24631:  2200                                                  .. -:-. .. -:-.. .... ..... ......... ..
24632:                                                                           -~      -~               -~.
24633:                                                                                                                       2200
24634:                                                            •       •        •       •                1
24635: 
24636: 
24637: 
24638: 
24639:                                                            .. .. .. ..
24640:                                                            1
24641:                                                            •
24642:                                                                    •
24643:                                                                    •
24644:                                                                             •
24645:                                                                             •
24646:                                                                                     •
24647:                                                                                     1
24648:                                                                                                      .
24649:                                                                                                      •
24650:                                                                                                      •
24651: 
24652: 
24653: 
24654: 
24655:                                                                                                     ...
24656:                                                            •       •       •        •                1
24657: 
24658: 
24659: 
24660: 
24661:                                                            .. .. .. ..
24662:                                                            •       •        •       •                1
24663: 
24664: 
24665: 
24666: 
24667:                                                             . . . .
24668:                                                            . . . .
24669:                                                            •       •        1       1
24670:                                                                                                      ..
24671:                                                                                                      1
24672: 
24673: 
24674: 
24675: 
24676:  2100                                                                                                                 2100
24677: 
24678: 
24679: 
24680:  2000                           --t--l--lf--f--t--f-+--+ 200(]
24681:      1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050
24682: 
24683: 
24684: Lähde:VATI/Parkkinen
24685:     Kotimaisen kysynnän rakenteeseen vaikuttavat pitkällä aikavälillä ikärakenne
24686: ja tulojakauman muutokset. Väestön vanheneminen on palvelujen osuutta kas-
24687: vattava tekijä. Jos tuloerot kasvavat voimakkaasti, syrjäytyneet joutuvat suurelta
24688: osin järjestämään taloutensa muuten kuin normaaleilla markkinoillaToisaalta tulo-
24689: osuuttaan kasvattavat lisäisivät kalliiden vapaa-ajan hyödykkeiden kysyntää.
24690:     Tuotantorakenteen kehitystä on perinteistä toimiala- ja sektorijakoa moni-
24691: puolisemmin kuvattu klustereiden tai menestyskeskittymien avulla. Klusterissa kes-
24692: keinen yhdistävä tekijä ei ole raaka-aine tai lopputuote, vaan yhteinen osaamis-
24693: perusta sekä teknologia- ja tietovirrat jotka sitovat yrityksiä ja toimialoja yhteen.
24694: Yritykset toimivat verkostomaisesti - keskinäinen vuorovaikutus hyödyttää tek-
24695: nologisesti tai liiketoiminnallisesti lähellä toisiaan olevia yrityksiä.
24696:     Suomeen on muodostumassa tietoon ja osaamiseen perustuvia klustereita,
24697: joiden kasvunäkymät ovat muuta teollisuutta paremmatTällaisia ovat informaa-
24698: tio- ja viestintäteknologian, terveydenhuollon teknologian ja ympäristöteknolo-
24699: gian klusterit. Näiden klustereiden tuotannon ja viennin - erityisesti viestintätek-
24700: nologian tuotteiden - kasvu heijastuu perinteisessä toimialatarkastelussa metalli-
24701: teollisuuden nopeana kasvuna. Yhteistä kaikille kasvualoille on useimmiten se,
24702: että kasvu perustuu tieto- ja viestintäteknologian tuotantoon tai soveltamiseen.
24703: Tieto on niiden keskeinen tuotannontekijä tai lopputuote. Näillä aloilla suomalai-
24704: silla yrityksillä on erittäin hyvät kasvumahdollisuudet.
24705:  misasteen puuvarinnoil
24706:  ]os SuoMen e11sikuituurr ·
24707:   lyttää, samalla ai~älillä.(.
24708:   pakkuu. kohoaa 400 IT\ilj."
24709:   ta 12mllj.m 3 .Jotöte~t
24710:   öen 1990 jälkeen ·
24711: . puuhuonon
24712: · ·.•·..···. ·S~p0en ympikistörnain!;l~ysiytäån pltärn~~ h~lli.nn;isså i
24713:     •·. etei~~\J~rnaralsiin· ~i ljelym:tsiin keskietlrQ98Pal~sen [<ärtännön
24714:   ·Kun ~~eessä .on pääasiassa kuusi ·ja hybHdiha,a.pa, rnf!tsätålou
24715:   noskå~v~a merkitij.vasti sekä lstutuksissa ettäpuunko~uussa,j
24716:   venn.Wr<$~ ovat välttämättöiniä.YrnP.äristöJo/.symysten vähäistä pai
24717: JULKINEN TALOUS
24718: Tehdyillä valtion menojen kehyspäätöksillä ja keskimäärin noin 3,5 prosentin vuo-
24719: tuisella reaalikasvulla valtion alijäämän osuus bruttokansantuotteesta alenee vuo-
24720: delle 1997 arvioidusta 4,6 prosentista 0,5 prosenttiin vuonna 200 I.Valtionvelan
24721: bruttokansantuoteosuus alenisi 65 prosenttiin vuoteen 200 1 mennessä. EMU-
24722: kriteerin mukainen valtionvelka ei ylittäisi viitearvoa 60 prosenttia. Veroaste on
24723: näissä laskelmissa muuttumaton.
24724:     Kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa väestön ikääntyminen aiheuttaa julkis-
24725: ten menojen (nimenomaan sosiaalimenojen) kasvupainetta. Ikääntyminen alkaa
24726: aiheuttaa veropaineita vuoden 20 10 tienoilla. Suotuisan talouskehityksen oloissa
24727: sosiaalimenojen kansantuoteosuus laskee siihen saakka työttömyysmenojen vä-
24728: hentyessä. Nykyisten säännösten perusteella laskettuna väestökehitys nostaa so-
24729: siaalimenojen kansantuoteosuuden suurimmilleen vuonna 2035 (34- 41 %), kun
24730: se jo laman aikana ( 1993) kipusi 38 prosenttiin ja on vuonna 1997 alle 35 prosen-
24731: tin. Kasvusta ja työllisyydestä riippuu, voidaanko eläke- ja muut sitoumukset hoi-
24732: taa suunnilleen nykyisellä sosiaalimenojen kansantuoteosuudella.
24733:     Valtionvelkaa ei kuitenkaan saada ikääntymisen aiheuttamien veropaineiden
24734: alkaessa kasvaa niin alas, että 1990-luvun alun laman kokoinen kriisi voitaisiin
24735: hoitaa pelkällä velkaantumisella ilman rajuja leikkauksia.
24736: 
24737: 
24738: 
24739: 
24740: 3 KOLMANTEEN JA NELJÄNTEEN POLVEEN
24741: 
24742: SUKUPOLVET JA ELINKAARI
24743: Suomalaisessa yhteiskunnassa elää vielä paljon sen sukupolven edustajia, jotka
24744: viettivät 20. tai 25. ikävuotensa rintamalla tai sota-ajan niukoissa oloissa kotiseu-
24745: dullaan. Suuri osa nyt 20- 25 -vuotiaista surffaa maailmanlaajuisessa tietoverkos-
24746: sa tai opiskelee ulkomailla. Sukupolvet elävät kuitenkin samassa suomalaisessa
24747: yhteiskunnassa, kykenevät kommunikoimaan keskenään ja vaikuttavat yhdessä
24748: muun muassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Se, minkälaisissa oloissa
24749: nykyiset 20 - 25 -vuotiaat viettävät vanhuutensa ja minkälaisen nuorison kanssa,
24750: on monen edessä olevan yksityisen ja kollektiivisen valinnan tulos.
24751:     Sukupolven elinkaari on yhtä pitkä kuin sen pisimpään elävien jäsenten elin-
24752: kaari eli noin 100 vuotta. Keskimääräinen elinaikakin on noin 80 vuottaTaloudelli-
24753: sessa mielessä merkittävin tekijä näin pitkällä aikavälillä on talouden keskimääräi-
24754: nen kasvuvauhti. jos keskikasvu on 2 prosenttia vuodessa seuraavan 50 vuoden
24755: aikana, vuonna 1997 syntyvillä on 50-vuotiaina 2,7-kertainen tulotaso nykyisten
24756: 50-vuotiaiden tulotasoon verrattuna. Mikäli eläkkeiden taso seuraisi talouskas-
24757: vua, eli 75-vuotiaan ihmisen eläkkeen ja hänen 50-vuotiaana saamansa työtulon
24758: suhde pysyisi nykyisellään, vuonna 1997 syntyvien eläke olisi 75-vuotiaana 4,4
24759: kertaa nykyisten 75-vuotiaiden eläke.
24760:    Sukupolvijako voi joissain oloissa aiheuttaa yhteiskunnan pirstoutumista. Esi-
24761: merkit osoittavat, että sukupolvikysymykset ovat sitä merkittävämpiä, mitä ra-
24762: jumpia yhteiskunnalliset muutokset ovat Suomen talouden lama 1990-luvun
24763: alussa tekikin sukupolvikysymyksistä ajankohtaisia. Kysymykset ovat toisaalta ajat-
24764: tomia ja paikatlomiaTuhansia vuosia sitten Babyloniassa ennustettiin, että maail-
24765: manloppu on lähellä, koska lapset eivät enää tottele vanhempiaan.
24766:    Muutoksilla ja aikakausia leimaavilla tapahtumilla on merkitystä sille, että ih-
24767: miset tuntevat kuuluvansa tiettyyn sukupolveen ja erottuvansa muista. Sukupolvi
24768: tuntee syntyneensä tietyn historiallisen muutosvaiheen lapsena. Ei liene epäilystä
24769: siitä, että on mielekästä puhua esimerkiksi sotasukupolvesta tai 60-lukulaisista.
24770: Jossakin määrin myös 1980-luvun lopun nousukausi, kasinotalous ja 1990-luvun
24771: lama ovat muodostuneet yhtä sukupolvea yhdistäväksi kokemukseksi. Hidas ja
24772: tasavauhtinen muutos tekee kaikista yhtä suurta sukupolvea ja korostaa muiden
24773: jakojen merkitystä.
24774:    Suomalainen yhteiskunta on muutosvauhtinsa takia ollut eturivin maa kestä-
24775: vien sukupolvisuhteiden luomisessa ja testaamisessa. Historian suurista käänteis-
24776: tä sekä sodanjälkeisestä nopeasta talouskasvusta huolimatta suomalaiset suku-
24777: polvet ovat sosiaalistuneet samaan yhteiskuntaan.Yhtenäiskulttuuri on siirtänyt
24778: sosiaalisen pääoman tehokkaasti. Lienee niin, että sosiaalisen pääoman siirto ei
24779: ole tapahtunut yhdensuuntaisesti vanhemmilta sukupolviita nuoremmille, vaan
24780: myös vanhemmat sukupolvet ovat omaksuneet nuorempien sukupolvien luomia
24781: uusia kulttuurisia malleja ja teknologioita.Tämä yhteiskunnan piirre on mahdolli-
24782: sesti ollut Suomessa voimakkaampi kuin muualla.
24783:    Paikallisen kulttuurin merkityksen väheneminen ja oppimisen ajoittuminen
24784: elinkaarella ovat tulevaisuuden sukupolvisuhteiden merkittävimmät kysymykset
24785: Nuorimmat sukupolvet ovat ensimmäisinä ottamassa vastaan globalisoitumisen
24786: ja kommunikaatiotekniikan vaikutukset ja vievät niitä eteenpäin. Sosiaalistuminen
24787: tapahtuu aikaisempaa suuremmassa määrin kansainvälisiin osakulttuureihin eikä
24788: niinkään vanhempien sukupolvien suomalaiseen yhtenäiskulttuuriin.
24789:    Aikuisoppimisen merkitys kasvaa. Oppimiseen elinkaaren aikana käytettävän
24790: ajan ja muiden resurssien kokonaismäärää voidaan kasvattaa.Toisena vaihtoeh-
24791: tona on muuttaa resurssien jakautumista elinkaarella ja vähentää panostusta nuo-
24792: ruudessa. Kun muodollisen koulutuksen suhteellinen merkitys vähenee, suoma-
24793: laisen yhteiskunnan vahvuutta, sukupolvien vuorovaikutuskykyä, tarvitaan entistä
24794: enemmän.Tiedon vanhenemisvauhdin kasvaessa nuoret sukupolvet ovat entistä
24795: keskeisemmässä osassa yhteiskunnan uuden osaamisen ensimmäisinä haltijoina.
24796: Kulttuuristen muutosten sekä työelämän muutosten ja oppimisen merkityksen
24797: kasvun myötä sukupolvillle ei tulevaisuudessa riitä yksi "kokemuksellinen synty-
24798: mä", vaan ne kokevat kaksi tai useampia syntymiä. Samalla kalendaarisen suku-
24799: polven ja iän merkitys yhteisöön kuulumisen määrittäjänä vähenee.
24800:    Sukupolven (tai ihmisen) kokemaan hyvinvointiin vaikuttaa elinkaaren myö-
24801: häisemmissä vaiheissa se, mitkä ovat olleet tavoitteet alkuvaiheessa. Toiveissa
24802: pettyminen vähentää hyvinvointia tosiasiallisesta tilanteesta riippumatta. Nykyi-
24803: sillä nuorilla keski-ikäisillä, jotka tekevät pitkiä työpäiviä, saattaa olla mielessä var-
24804: haisempi työelämästä vetäytyminen kuin minkä varaan yhteiskunnan järjestelmät
24805: on rakennettu.
24806: 
24807: 
24808: JULKINEN TALOUS JA SUKUPOLVIEN HYVINVOINTI
24809: Julkisessa taloudenpidossa on viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana tapahtunut
24810: suuria muutoksia. Julkisten menojen bruttokansantuoteosuus on kasvanut kak-
24811: sinkertaiseksi. Valtionvelan bruttokansantuoteosuus on kasvanut muutamassa
24812: vuodessa 15 prosentista noin 70 prosenttiin.Työeläkerahastot ovat 35 vuodessa
24813: kasvaneet nollasta yli 40 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Errt:yisesti viime vuo-
24814: sien suurten muutosten on arveltu merkitsevän muutoksia myös sukupolvien
24815: suhteissa.
24816:     Kuvio esittää julkisen talouden kautta vuonna 1993 toteutuneita resurssien
24817: nettosiirtoja eri ikäryhmissä, eli yleistettynä sitä, miten nykyjärjestelmä siirtää
24818: resursseja elinkaarella.Vuonna 1993 julkisessa taloudessa oli alijäämää 39 miljar-
24819: dia markkaa. Se, onko alijäämä sukupolvien välinen resurssien siirto, ei selviä
24820: poikkileikkaustarkastelussa eikä sen kohdentuminen ole muutenkaan selvää il-
24821: man tietoa tulevasta politiikasta. Julkisen talouden tasapaino ei toisaalta merkitse
24822: sitä, että resurssien siirtoa sukupolvien välillä ei tapahdu. Kuviossa luvut esitetään
24823: henkeä kohti ja sen tarkastelussa on pidettävä mielessä ikäluokkien kokoerot
24824: 
24825: 
24826: 
24827:     julk1set menot tulot Ja nettomenot ldll mukaan 1993 mk/v/henk1lo
24828: 
24829: 
24830: 
24831: 
24832:  -200000 .L____ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ _ _ j
24833:                                    Ikä
24834: 
24835:                 +      Menot          ...... Nettomenot               II    Tulot
24836: 
24837: Lähde:VATI/Mäki- Parkkinen -Vanne
24838: Kun nettosiirrot koko elinkaarelta lasketaan yhteen, saadaan eräänlaiset varalli-
24839: suus- tai vastuuarvot Politiikan kestävyyden indikaattori saadaan vertaamalla tu-
24840: levien ja nykyisten sukupolvien nettovastuita. Nykypolvien oletetaan maksavan ja
24841: saavan siirtoja vallitsevan lainsäädännön mukaan .Tulevien sukupolvien vastuu saa-
24842: daan, kun julkisen velan rasitukseen lisätään muutos, jonka nykypolvet vielä lop-
24843: puelinkaarellaan aiheuttavat Muutos ei välttämättä lisää tulevien sukupolvien vas-
24844: tuita.Tulevien ja nykyisten sukupolvien vastuiden suhde vaihtelee maittain tavalli-
24845: sesti 1:n ja 2,5:n välillä. Samaan tulokseen päädyttiin Suomesta vuonna 1993
24846: tehdyssä laskelmassa.
24847:          Politiikkamuutos, esimerkiksi julkisen velan vakautuksen tähden, saattaa muut-
24848: taa sukupolvien nettorasitteitaVelan vakautuksella eläketulon veroja korottamalla
24849: on aivan erilaiset sukupolvivaikutukset kuin arvonlisäveron korotuksella. Kummal-
24850: lakin on kuitenkin vaikutuksia kaikille sukupolville, eläketulon verotuksellakin ny-
24851: kyisiin nuoriin, koska he ovat ennen pitkää itsekin kireämmän verotuksen kohtei-
24852: na.
24853:          Politiikkamuutosten analysointi on erityisen tärkeää 1990-luvu\ta eteenpäin,
24854: koska vuosikymmenen alkuun saakka julkiset jä~estelmät olivat laajentuneet use-
24855: 
24856:          l<asvuvauhtl, budjettipolitiikka 199 5          97 Jd sukupolvien eilnkdal-et
24857: 
24858:          250
24859:                       Työtulon kasvu elinkaarella, kun bkt:n kasvu kiihtyy 0,25%/v
24860: 
24861: 
24862: 
24863:          200
24864: 
24865: 
24866: 
24867:          ISO
24868:  ~
24869:  ~
24870:  ~"'
24871:  .<:::
24872:  ~ 100
24873:   Q_
24874:   Q_
24875:  _Q
24876:  •O
24877:  ~
24878:   c
24879:  L
24880:   Ui      50
24881:  :32
24882:   E
24883:  0
24884:  0
24885:  0
24886:            0                                        .1 ,1 ••
24887: 
24888:                     1       1   1                        ~   5    5 lE    E          71'1 ~:
24889:          -50
24890: 
24891: 
24892:                 Vuosien 1995 - 1997 budjettipolitiikan
24893:          -100   vaikutus loo
24894:                            .P uelinkaaren tuloon
24895:                                              Sukupolven ikä 1997
24896: 
24897: 
24898: VNK/Vanne, aineistolähteetVATI/Tuja-malli, STM
24899: an vuosikymmenen ajan ja vuosikymmenen alkupuoli oli suurten vajeiden aikaa.
24900: Politiikkamuutos julkista vajetta supistavaan suuntaan näinkin pian laajenemisvai-
24901: heen jälkeen saattaa tehdä joistakin sukupolvista väliinputoajia koko elinkaari huo-
24902: mioon ottaen.
24903: Kuviossa verrataan talouden pitkän ajan kasvuvauhdin muutoksen ja vuosina 1995
24904: - 1997 harjoitetun budjettipolitiikan vaikutusta eri sukupolvien elinkaaren resurs-
24905: seihin. Kasvuvauhdin muutokseksi on oletettu nousu 2,75 prosentista 3 prosent-
24906: tiin vuodessa ja laskettu, paljonko työtulot sen takia kasvaisivatTuloksena on, että
24907: nykyisten lasten elinkaaritulot kasvavat noin 200 000 markkaa ja nuorten noin
24908: ISO 000 markkaa. Keski-iän ylittäneiden työtuloihin kasvulla ei ole vaikutusta.
24909:     Budjettileikkaukset ovat vähentäneet eniten 55 - 69 -vuotiaiden elinkaaritu-
24910: loja, vajaat 100 000 markkaa. Nuoret ja keski-ikäiset ovat menettäneet runsaat
24911: 50 000 markkaa ja lapset alle 50 000 markkaaVanhimpien eläkeläisten menetyk-
24912: set ovat kaikkein pienimmät.
24913:    Jos valtionvelan vakautuksella olisi kasvuvauhtia saatu nostetuksi pysyvästi 0,25
24914: prosenttiyksikköä, "kärsijäsukupolvia" olisivat kaikki 45 vuotta vanhemmat ikä-
24915: ryhmät.
24916:    Julkisen talouden rahasiirtojen sukupolvivaikutukset ovat vain yksi osa julkisen
24917: talouden ja politiikan roolista sukupolvien välisissä suhteissa. Taloudellisten re-
24918: surssien siirroissa olisi politiikkamuutosten yhteydessä otettava huomioon myös
24919: se, miten ne vaikuttavat yksityisiin siirtoihin aiemmille tai myöhemmille sukupol-
24920: ville sekä miten ne vaikuttavat jätettäviin perintöihin. Kokonaisuutena sukupolvi
24921: siirtää itse !uomansa arvon (työtulon) ja muilta sukupolviita vastaanottamiensa
24922: yksityisten tai julkisten resurssien summan vähennettynä sukupolven kulutuksella.
24923: Siirto on siis elinkaaren aikana säästetyn suuruinen. Kestävässä taloudessa suku-
24924: polvet eivät kuluta enemmän kuin itse luovat. Sukupolvien välisten resurssisiirto-
24925: jen kannalta on merkitystä myös sillä, miten politiikka vaikuttaa sukupolvien halui-
24926: hin luoda resursseja, esimerkiksi työpanoksen määrää lisäämällä tai vähentämällä.
24927: Työn tarjonta- ja säästämispäätöksissä vaikuttaa myös se, miten muiden sukupol-
24928: vien hyvinvointia arvotetaan.
24929: 
24930: 
24931: SUKUPOLVIEN POLITIIKKA
24932: Nuorten sukupolvien ei kannata sanoa irti koko ns. sukupolvisopimusta, vaikka
24933: se joutuisi aluksi maksamaan suhteessa enemmän kuin edelliset sukupolvetTeko
24934: vähentäisi ratkaisevalla tavalla yhteiskunnasta luottamuspääomaa, joka myöhem-
24935: min todennäköisesti tuottaa nuorille perinnön suurilta ikäluokilta ja mm. eläkesiir-
24936: ron seuraavilta sukupolvilta.
24937:     Suurten ikäluokkien ei puolestaan ole viisasta viedä äänestyspäätöksellä seu-
24938: raavien sukupolvien resursseja, sillä vanhuuden turva on ratkaisevasti kiinni suo-
24939: malaisen yhteiskunnan ja talouden toimivuudesta, josta vastuu ennen pitkää siir-
24940: tyy nuoremmille sukupolville.
24941: 4        YMPÄRISTÖN TULEVAISUUS JA
24942:          KESTÄVÄN KEHITYKSEN VALINNAT
24943: Ympäristömyönteinen mielipideilmasto vahvistuu pitkällä aikajänteellä. Lyhyellä
24944: aikavälillä ympäristöarvojen asema suhteessa muihin arvoihin vaihtelee. Suoma-
24945: laisten kasvumyönteisyys on laman aikana lisääntynyt samalla kun ympäristöar-
24946: vojen suhteellinen asema on heikentynyt.
24947:        Teollistuneiden maiden sisällä ei ole nähtävissä suuria käänteitä ympäristöpo-
24948: litiikassa. Ympäristöongelmat. jotka liittyvät tekniikkaan tai teollisuuteen tai joiden
24949: hoitoon on luotu jo tehokkuutensa osoittaneita instituutioita, ovat suhteellisen
24950: helppoja hallita myös tulevaisuudessa.
24951:        Ihmisen aiheuttamista ympäristömuutoksista koituva kokonaisuhka tervey-
24952: dellemme ei kasvane nykyisestä. Luonnonvarojen taloudellinen tuottavuus säily-
24953: nee nykyisen kaltaisena. jos maailman elintarvikehinnat nousevat epäsuotuisen
24954: kehityksen, kuten väestönkasvun tai ilmastonmuutoksen seurauksena, Suomen
24955: maatalouden asema saattaa jopa parantua.
24956:        Suomen tulevaisuuden keskeiset ympäristöongelmat liittyvät maankäyttöön,
24957: rakentamiseen, metsien ja viljelymaan muokkaamiseen, energiantuotantoon ja
24958: liikenteeseen. Monet näistä ongelmista kytkeytyvät kulttuurin, talouden ja yhteis-
24959: kunnan keskeisiin toimintoihin ja myös elämäntapoihin.
24960: 
24961: 
24962: 
24963: 
24964: PÄÄSTÖT
24965: Voidaan olettaa että pistekuormitus pienenee myös tulevaisuudessa hiilidioksidi-
24966: päästöjä lukuunottamatta. Suomen metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden pääs-
24967: töt ovat monin osin vähentyneet huomattavasti nopeammin kuin asetetut tavoit-
24968: teet ovat edellyttäneet.Vastaavasti yhdyskuntien jätevesikuormitus on pienenty-
24969: nyt.
24970:        Päästöjen kaukokulkeutuminen teollisuusmaista muihin maihin pienenee.Toi-
24971: saalta kaukokulkeutuminen nopeasti teollistuvista maista ja siirtymätalouksista voi
24972: edelleen lisääntyäTämän riskin pienentämiseksi Suomen, EU:n ja muiden OECD-
24973: maiden tulisi avustaa näitä maita saavuttamaan hyvä ympäristönsuojelun taso jo
24974: uuden teollisuuden rakentamisvaiheessa.
24975:        Happamoittava laskeuma vähenee Suomessa ja monet happamoitumisesta
24976: kärsineet pikkujärvet ovat nyt toipumassa, mutta kriittisen kuormituksen ylittävää
24977: ja vaurioita aiheuttavaa laskeumaa esiintyy edelleen laajoilla alueilla. Happaman
24978: laskeuman määrä on jatkossakin osissa maata suurempi kuin mitä metsäekasys-
24979: teemi pystyy neutralisoimaan.
24980:        Maaperän, eliöstön ja viljelymaan myrkkykuorma vähenee todennäköisesti
24981: edelleen. Kehitys voi pysähtyä, jos myrkyllisiä metalleja vapautuu maahan happa-
24982: moitumisen seurauksena. jo olemassa olevia kansainvälisiä ja kansallisia instituuti-
24983: oita, joiden pyrkimyksenä on estää uusien myrkyllisten aineiden pääsy ympäris-
24984: töön, on syytä edelleen vahvistaa.
24985:    Suomen maataloustuotteiden puhdas maine säilyy todennäköisesti tulevai-
24986: suudessa. Jos ilmasto lämpenee, voi haittaeliöiden yleistyminen lisätä torjunta-
24987: aineiden käyttöä, joka nyt on pienentynyt.
24988:    Hajakuormituksen ongelma on vaikeampi kuin pistekuormituksen. Suurim-
24989: mat päästälähteet ovat maatalous, henkilöautoliikenne sekä kunnallisten viemäri-
24990: verkostojen ulkopuolelle jäävä asutus.
24991:     Maatalouden kuormittamien vesialueiden määrä on vähentynyt, mutta haja-
24992: kuormituksen kasvu on vähentänyt täysin puhtaiden alueiden määrää. Aivan vii-
24993: me vuosina lannoitteiden käytön aiheuttama vesistökuormituksen kasvu on saa-
24994: tu pysähtymään ja fosforilannoitteiden käyttöä on huomattavasti vähennetty. Niin
24995: vaihtoehtoiset viljelytavat kuten luonnonmukainen viljely, kuin myös EU:n ympä-
24996: ristötukea nauttiville maatiloille asetetut vaatimukset edellyttävät, että ravintei-
24997: den ja kiintoaineksen kulkeutumista vesistöihin hillitään ja torjunta-aineiden käyt-
24998: töä vähennetään.
24999:     Liikenteen päästöt pienenevät hiilidioksidia lukuunottamatta paranevan puh-
25000: distustekniikan ja parempien polttoaineiden ansiosta. Liikennemäärät ovat riip-
25001: puvaisia koko yhteiskunnan alueellisen ja toiminnallisen rakenteen tulevaisuudes-
25002: ta; niiden vähentäminen edellyttää erityisesti yhdyskuntarakenteen pitkän aikavä-
25003: lin kehittämisessä uusia ratkaisuja.
25004: 
25005: 
25006: LUONNON MONIMUOTOISUUS
25007: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti vähentynee kunnes metsälainsää-
25008: dännön ja luonnonsuojelulainsäädännön kokonaisuudistusten tulokset pääsevät
25009: vaikuttamaan täydellä tehollaan.
25010:     Koska neljä viidesosaa Suomen pinta-alasta on metsämaata, metsäekasystee-
25011: min käsittely on biodiversiteetin kannalta ylivoimaisesti tärkein kysymys.
25012:     Kriittinen suhtautuminen metsätalouteen globaalilla tasolla on epäilemättä
25013: tullut jäädäkseen.Yritysten on otettava huomioon globalisoituva viestintä- ja mie-
25014: lipideympäristö. Suomen uusi metsälainsäädäntö ja -periaatteista nostaa metsien
25015: biodiversiteetin säilymisen yhtä tärkeäksi tavoitteeksi kuin niiden taloudellisen
25016: tuottavuuden. Jos tällainen metsänhoito toteutuu käytännössä, ollaan paljon lä-
25017: hempänä luonnollista kiertokulkua kuin aiemman metsätalouden aikakautena.
25018: Uudet metsänhoitomenetelmät ovat myös huomattavasti pehmeämpiä kuin mo-
25019: nissa muissa maissa harjoitettu metsänhoito.
25020: 
25021: ILMASTONMUUTOS
25022: Ilmastonmuutosta aiheuttavat useat kasvihuonekaasut, joista hiilidioksidi poik-
25023: keaa sen erottamisen vaatimien kustannusten takia. Hiilidioksidipäästöjen radi-
25024: kaali vähentäminen edellyttäisi taloudellisten rakenteiden ja toimintojen muutta-
25025: mista.
25026:    Teknisen kehityksen myötä hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää suhteessa
25027: tuotettuihin tuotteisiin ja palveluihin, mutta taloudellisen kasvun oloissa absoluut-
25028: tiset päästämäärät saattavat kuitenkin kasvaa.
25029:     Näköpiirissä oleva ilmastonmuutos ei todennäköisesti aiheuta taloudellista
25030: haittaa Suomelle ensi vuosisadan aikana. Se saattaa jopa parantaa metsien kasvua
25031: ja viljelyn edellytyksiä. Sen vaikutuksia biodiversiteettiin ei tunneta kovin hyvin,
25032: mutta ne eivät nykyisten ekasysteemien kannalta liene myönteisiä. Kulttuurin
25033: kannalta ilmaston muuttuminen on hämmentävää, sillä maan kulttuuriperinteet
25034: ovat vahvasti sidoksissa pitkään talveen ja kylmyyteen.
25035:                                                               nousu p~rahtaislllevas~
25036:                                                              I<Hpalh..ikykyä. Kapasitee-
25037: tin lisäki'~r~~~,Icatettaisiin.  .· .···.·. ··•····. ·. • . te?lfi~~uden vastapainevoimalaf
25038: taksilla •j~ }'?d}'skuntien läm mitysv:oiroålait8~111a, mutta tavp.nomaisen
25039: )auhdevoit'tla!1..1isätarve rakennettaisiin pääosirj,tiilivoimana.·
25040:      EPO-sk~f")aariossa on tarkasteltu myös ydr~7nergian lis~ral<entamista,
25041: jo)Sa.vähe~~isi muun lauhdevoiman tuot~t)to~rvetta ja vastaavasti hiile11
25042: j~ turpeen Käyttöä laubdevolman tuotannossa minimiin,
25043:         Hiilidioksidipäästöt energiapolitiikkaskenaarioissa vuoteen 2025
25044: 
25045: 
25046: 
25047: 
25048: 10,0
25049: 
25050: 
25051: 
25052:  o,o+-+~~~-~~~-~~~-~-~-~-~-~-~--_,_,~-~_,__,~
25053:  1970    1975   1980    1985    1990   1995   2000     2005   2010   2015   2020   2025
25054:                                           Vuosi
25055:                                1 ~EMS -EP01       -+-EP021
25056: OHJAUSKEINOT
25057: Perinteisen, edelleen tärkeän käsky- ja normipolitiikan rinnalle ovat nousseet ta-
25058: loudelliset ohjauskeinot sekä yhteistyösopimukset yhtäältä valtion ja toisaalta teol-
25059: lisuuden ja muiden talouden toimijoiden kesken.
25060:     Taloudellisten ohjauskeinojen läpilyönti jää odottamaan kansainvälisen
25061: ympäristöpolitiikan järjestäytymistä. Silloin ne saattavat osoittautua hyväksi kei-
25062: noksi to~ua ilmastonmuutoksen kaltaisia kansainvälisiä ympäristöongelmia.
25063:    Ympäristömerkit ovat keino valistaa kuluttajia ja helpottaa heidän elä-
25064: määnsä käytännön hankintatilanteissa. Oikeuden merkin käyttöön voi myöntää
25065: kuka tahansa- äärimmäistapauksessa tuottaja myöntää sen itselleen. Siksi merkin
25066: uskottavuus on riippuvainen myöntäjän puolueettomuudesta ja arvovallasta. Poh-
25067: joismaiden Joutsen-merkki on vakiintunut, kun taas EU:n vastaava ympäristömerk-
25068: ki ei ole vielä yleistynyt.
25069:      Metsäsektorilla rakennetaan tuotteiden ympäristömerkinnän lisäksi metsän-
25070: hoidon sertifiointia. Sertifiointi perustuu siihen että jokin yleistä luottamusta
25071: nauttiva puolueeton laitos myöntää yhtiölle hakemuksesta todistuksen eli "sertifi-
25072: kaatin" sirt:ä, että sen käyttämä puuaines on peräisin kestävästi hoidetusta talous-
25073: metsästäTätä nykyä puun sertifiontia valmistelevat ja kokeilevat sekä metsäteolli-
25074: suus itse että eräät ympäristöliikkeet.
25075:     Laatuun panostavalla maataloudella lienee tulevaisuudessakin sijansa maail-
25076: man elintarvikemarkkinoilla. Strategioita laadun kohottamiselle on useita. Niin
25077: sanottu luonnonmukainen viljely ("luomu") on lyönyt itsensä läpi iskulauseeksi
25078: asti, ja "luomusta" on tullut eräänlainen ympäristömerkki tai -sertifikaatti, joka
25079: takaa kuluttajille, että elintarvikkeet on tuotettu tiettyjen periaatteiden mukaises-
25080: ti. Luomutuotannossa oli v. 1995 n. 2,5 % kaikista tiloista, yhteensä 55 000 ha, ja
25081: määrät kasvavat nopeasti. Pinta-alan uskotaan melkein nelinkertaistuvan vuoteen
25082: 2000 mennessä.
25083:    Viljelyn toinen strategia on panostaa äärimmäisen teknisesti ja tieteellisesti
25084: kontrolloituun viljelyyn, jonka tuotteita voidaan myös sertifioida. Kun viljelyn ta-
25085: voitteisiin sisällytetään myös maatalousmaiseman biodiversiteetin säilyttäminen,
25086: lopputuloksena on maatalous, joka on teknisestä peruslähtökohdastaan huoli-
25087: matta huomattavasti "pehmeämpää" kuin tavanomainen tehoviljely.
25088:     Ympäristömerkkiajattelu on sukua teollisuuden laaduntakausjärjestelmille, esi-
25089: merkiksi ISO-standardijärjestelmälle. Ajattelu istuu hyvin siihen teollisuusmaiden
25090: ajattelun valtavirtaan, joka tähtää laatuun määrän sijasta. Ympäristömerkinnän ja
25091: -sertifioinnin toimivuus seisoo tai kaatuu sen asiallisuuden mukaan. Jos uusi järjes-
25092: telmä tai merkki menettää uskottavuutensa kuluttajien silmissä, sitä voi olla mah-
25093: dotonta palauttaa jälkeenpäin. Siksi järjestelmien tutkimiseen, kehittelyyn ja ko-
25094: keiluun on annettava aikaa ja voimavaroja.
25095:     Kaikkien takuujärjestelmien tulee nykyään olla kansainvälisiä, joten Suomen
25096: intressissä on vaikuttaa niihin heti niiden kehittelyvaiheessa.
25097:     Ympäristövaikutusten arviointi ("YVA") on valtion tapa sisäistää suur-
25098: ten hankkeiden ulkoisia ympäristöhaittoja, vaikkakaan haittoja ei suoraan mitata
25099: rahassa.Ajatuksena on punnita etukäteen hankkeiden kaikkia ympäristövaikutuk-
25100: sia, ei ainoastaan välittömästi syntyviä. Arviointimenettelyyn sisältyy kuulemisia,
25101: joihin voivat osallistua kaikki kansalaiset, joilla on intressejä asian suhteen. Onnis-
25102: tuneesta YVA-menettelystä voi siten tulla eräänlainen ympäristöasioiden konk-
25103: reettinen kansanvalistus. EpäonnistunutYVA on puolestaan pelkkä kustannuslisä
25104: ja ajanhukka.
25105:    Ympäristökoulutus ja -valistus nousee yhä tärkeämmäksi tieto-
25106: yhteiskunnassa. Kansalaisjärjestöjen merkitys yleisen mielipiteen muodostaji-
25107: na on suuri, mutta postmodernin pirstaleisen yhteiskunnan kulttuurissa järjestöil-
25108: lä on vaikeuksia pitää kiinni perinteisistä demokraattisista menettelytavoista ja
25109: kannattajakuntansa perehdyttämisestä ja aktivoimisesta. Ajan henki sopii enem-
25110: män mainos- tai PR-toimistotyyppiseen toimintaan, jolloin kannattajat maksavat
25111: jäsenmaksunsa, mutta vain erikoistunut ydinjoukko aktivoituu henkilökohtaisesti.
25112: Tällainen toiminta voi jäädä oman yhteiskuntadramaturgiansa vangiksi, eikä pysty
25113: vaikuttamaan ympäristöongelmiin, joiden ratkaisut syntyvät poliittisilla päätöksillä
25114: ja kansalaisten pienistä yksittäisistä toimista.
25115:     Laadukkaan joukkoviestinnän rooli kasvaa tietoyhteiskunnan ympäris-
25116: töpolitiikassa.
25117: 
25118: 
25119: KESTÄVÄN KEHITYKSEN VALINTOJA
25120: Ympäristöpolitiikka on murrosvaiheessa niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin pai-
25121: kallisestikin. Teollisuusyhteiskunnan pistemäiset ympäristöongelmat ovat pitkälti
25122: hallinnassa. Hajakuormitus, maankäyttö ja elämäntavat koko yhteiskunnan mitas-
25123: sa ovat ympäristöpoliittisin keinoin vaikeammin hallittavissa. Ekologisen, taloudel-
25124: lisen ja sosiaalisen kestävyyden yhdistäminen muuttaa politiikan välineistöä. Pai-
25125: nopisteen siirtyminen useita maita ja koko maailmaa koskeviin ongelmiin sekä
25126: kansallisten ratkaisujen jatkuva globaali arviointi tekee hallinnasta poliittisesti vaa-
25127: tivampaa.
25128:     Suomen ympäristön tulevaisuuden ydinkysymykset ovat 1) ilmas-
25129: tonmuutos, 2) metsien kestävä hoito ja käyttö sekä 3) maankäytön saaminen
25130: kestävälle pohjalle.
25131:     Ilmastonmuutos koskee Suomen taloudellisen ja sosiaalisen rakenteen ydin-
25132: kohtia: energiaintensiivinen tuotantorakenne sekä hajanainen alue- ja yhdyskun-
25133: tarakenne ovat hitaasti muutettavissa. Energiankulutus/BKT vähenee tietointen-
25134: siivisemmän kasvun avulla samalla kun kasvu lisää energiankäyttöä. Pitkän aikavä-
25135: lin ekologisesti kestävämmälle perustalle rakentuva energiapolitiikka on kansalli-
25136: nen välttämättömyys. Kansallinen strategia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi
25137: mahdollistaa Suomen johdonmukaisen toiminnan kansainvälisessä ilmastopolitii-
25138: kassa.
25139:     Suomen uusi metsälainsäädäntö ja -periaatteet ovat nostaneet metsien bio-
25140: diversiteetin puuntuotannon veroiseksi tavoitteeksi. Lainsäädännön ja periaat-
25141: teitten toteuttaminen kehittyneiden metsänhoitomenetelmien avulla merkitsee
25142: Suomen metsätalouden ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kes-
25143: tävyyden vakiintumista kansainvälisesti erittäin korkealle tasolle. Koko sektorin
25144: ekologinen hyväksyttävyys paranee suhteessa kilpailijamaihin ja luo edellytyksiä
25145: hyvälle yhteistyölle metsien tulevaisuudesta huolta kantavien osapuolten yhteis-
25146: työlle.
25147:     Suomen yhdyskuntarakenne on historiallisten ja maantieteellisten olosuhteit-
25148: ten, luonnonvaroihin perustuvan kehitysmallin ja tuotantorakenteen, kansallisten
25149: poliittisten päätösten ja pirstaleisen kuntarakenteen tulosta. Sillä on ollut hyvin
25150: tärkeä merkitys Suomen menestysprojektin eri vaiheissa. Se mahdollistaa edel-
25151: leen osaltaan luonnonvarojen monipuolista käyttöä sekä maaseudun asuttuna
25152: pitämistä. Maaseudun rakenteen alkaneessa muutoksessa tulee ottaa huomioon
25153: ympäristöllisten, tuotannollisten ja taloudellisten tavoitteiden lisäksi kaupunkien
25154: ja maaseudun kehityksen toisiaan tukevat tavoitteet. Suomen alue- ja yhdyskun-
25155: tarakenteen pitkän aikavälin muutosta on syytä tarkastella painotetummin kestä-
25156: vän kehityksen perspektiivissä.
25157: 
25158: 
25159: 
25160: 
25161: 5 IKKUNAT AUKI...
25162: Suomen kansainvälisen toimintaympäristön muutos on viimeisten kymmenen
25163: vuoden ajan ollut poikkeuksellisen nopeaa. Muutos vakiintuneiden rakenteiden
25164: maailmanjärjestyksestä siirtymäkauden avoimiin prosesseihin on lisännyt epävar-
25165: muutta luoden sekä uusia mahdollisuuksia että uusia riskejäTällä muutoksella on
25166: pysyvä vaikutus Suomen kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin peruskysymyksiin.
25167:    Globaalin muutoksen myötä jako vain kansallisiin, 'sisäisiin' kysymyksiin ja vain
25168: kansainvälisiin, 'ulkoisiin' kysymyksiin on muuttanut merkitystään. Samaten rajalin-
25169: ja 'poliittisen' ja 'taloudellisen' välillä on muuttunut.
25170:     Nopeiden muutoskausien aikana epäjatkuvuudet korostuvat julkisessa kes-
25171: kustelussa. Kun tulevaisuuden kehityslinjoja arvioidaan pitkällä aikavälillä, on kui-
25172: tenkin selvästi nähtävissä, että historialliset jatkuvuudet ovat usein merkityksel-
25173: lisempiä. Hitaat muutosprosessit mm. väestönkehityksessä, ympäristössä, sosiaa-
25174: lisissa rakenteissa ja kulttuurin syvärakenteissa- mentaliteeteissa- ovat tärkeitä
25175: tulevaisuuden muovaajia.
25176: 
25177: 
25178: GLOBALISOITUMISEN VAIKUTUKSIA
25179: Suomi on osa maailmanlaajuisten riippuvuuksien ja vuorovaikutusten verkostoa.
25180: Tämän verkoston muotoutumisessa- globalisoitumisessa- on erityisesti kylmän
25181: sodan päättymisestä lähtien korostunut taloudellinen ulottuvuus, maailman-
25182: laajuisen tuotannon, kaupan ja rahoituksen järjestelmä. Kansainvälinen kauppa on
25183: vapautunut ja kasvanut nopeasti. Ulkomaisten suorien investointien rooli teolli-
25184: suuden globaalissa rakennemuutoksessa on ollut ratkaiseva erityisesti 1980-lu-
25185: vun puolivälistä lähtien. Kansainvälisten rahamarkkinoiden vapautuminen on kas-
25186: vattanut - poliittisen päätöksenteon ulottumattomissa - myös spekulatiivisten
25187: rahavirtojen vaikutuksia kansantalouksiin.
25188:     Maailmankaupan suotle11 SIJOI(L,stm 1c1 l~l<l '' [, 1 ,   11 >dcl<st 1970= 100)
25189: 
25190:       2500
25191:       2250
25192:                                                                                  1
25193:                 --- Suorat sijoitukset
25194:       2000 1--- --+--- BKT
25195:                                                                              1
25196:                                                                             i/
25197:                      ----*- Kansainvälinen kauppa
25198:       1750
25199:                                                              /' 1-----1
25200:       1500
25201:       1250
25202:       1000
25203:                                                            1/
25204: 
25205:                                                            ~
25206:                                                             1 ./ ~
25207:                                                                       ~
25208:                                                                           ./~
25209:                                                                        """"' '
25210:                                                                              ~
25211:                                                          ~       ~
25212:        750                                              r
25213:                                     ~ ~~ ,.... ~ ~ ~
25214:        500
25215:        250
25216:                          ~    ~~            .,~
25217:                                         t""-:1.    ~
25218: 
25219:                      ~
25220:               r"W'
25221:                                         0
25222:                                         ro
25223:                                         0'-
25224: 
25225: 
25226: 
25227: 
25228: Lähde:Aii-Yrkkö & Ylä-Anttila ( 1997)
25229: Yritykset kansainvälistyvät- katoavatko työpaikat
25230: 
25231: 
25232: Kuljetuskustannukset ovat teknologisen kehityksen myötä laskeneet olennaisesti;
25233: tietotekniikka on muuttanut kansainvälisten informaatiovirtojen nopeuden, mää-
25234: rän ja laadun. Teknologia tekee globaalin yritystoiminnan mahdolliseksi ja toisaal-
25235: ta globaalien markkinoiden syntyminen ja kansainvälisen kilpailun lisääntyminen
25236: ajavat yrityksiä uusiin teknologisiin innovaatioihin ja edistävät uuden teknologian
25237: leviämistä. Yritysten mahdollisuudet käyttää eri toimintojensa (investointi, tutki-
25238: mus- ja kehitystyö, tuotanto, henkilökunnan asuinpaikka, verotus) sijoittumista
25239: strategisena aseena ovat vahvistuneet. Tällä on suora vaikutus työllisyyteen ja
25240: kansallisvaltioiden mahdollisuuksiin huolehtia kansalaistensa hyvinvoinnista.
25241:     Nopeasti muuttuvassa taloudessa yritys- ja toimialarakenteet muuttuvat alati.
25242: Mikäli taloudessa ei synny teknologisten innovaatioiden lisäksi riittävästi myös
25243: organisatorisia innovaatioita, talouden dynamiikka alkaa vähitellen hävitä. Viime
25244: vuosina yritysorganisaatiot myös Suomessa ovat muuttuneet ennenkekematto-
25245: maila tavalla. On keskitetty, hajautettu, yhtiöitetty, integroitu, fuusioitu ja karsittu
25246: rönsyjä.
25247:    Tämän kehityksen myötä myös suomalaisten suuryritysten rooli on muuttu-
25248: nut. Suuryritykset työllistävät entistä vähemmänToisaalta suuryritysten rooli kas-
25249: vaa erityisesti suurta riskinottoa vaativissa toimin noissa, tutkimus- ja kehitystyös-
25250: sä ja ulkomaan toiminnoissa. Suurimmat teollisuusyritykset ovat kasvattaneet
25251: viime vuosikymmenen aikana myös työllisyyttään- mutta pääosin ulkomailla.
25252: Saman prosessin toinen puoli on ulkomaalaisomisteisten yritysten toiminta Suo-
25253: messa.
25254: Suorat sijoitukset Suomesta ovat olleet 1990-luvun kuluessa Suomeen tehtyjä
25255: sijoituksia suuremmat, mutta viime vuosien aikana tilanne on tasapainottunut (ks.
25256: kuvio 4.3 selonteon oheisjulkaisu 3,VNK 1997/7).
25257:    Kansallisvaltioiden ja niiden toimintakyvyn tulevaisuus on tässä tilanteessa
25258: asetettu kyseenalaiseksi. Hallitusten talous- ja yhteiskuntapoliittiset välineet muut-
25259: tuvat. Niillä on kuitenkin jatkuvasti käytössään keskeiset resurssit. Ne tulevat edel-
25260: leen tuottamaan sellaisia hyödykkeitä kuin yhteiskunnan vakautta, resurssien ja tu-
25261: lojen perusjakoa sekä legitimaatiota kansainvälisen alueellisen ja paikallisen tason
25262: toimijoille. Kehittymässä olevassa uudessa hallintajärjestelmässä globaali, alu-
25263: eellinen (kuten EU), kansallinen ja paikallinen taso yhdistyvät uudella tavalla.
25264:     Euroopan unioni tarjoaa jäsenvaltioille uusia välineitä edistää kansalaistensa
25265: etua maailmassa, jossa valtiot tavoittelevat hyvinvointia, vakautta ja turvallisuutta
25266: käyttämällä suvereniteettiaan yhteistyössä ja yhteisin päätöksin. Integraatiokehi-
25267: tys muuttaa julkisen sektorin roolia, jolloin se saattaa korostua uudella tavalla.
25268: Globalisoituvien yritysten kilpailu siirtyy paljolti hyödykemarkkinoilta tuotannon-
25269: tekijämarkkinoille. Korkeatasoinen infrastruktuuri, hyvin toimivat yhteiskunnalli-
25270: set instituutiot, työvoiman koulutustaso ja laadukkaiden palveluiden saatavuus
25271: ovat tärkeitä sijaintitekijöitä. Niiden pohjalta pitkälti määräytyy, miten paljon ja
25272: millaisia investointeja Suomeen tulevaisuudessa tehdään. Toinen sijaintikilpailun
25273: keino - kilpailu alhaisilla veroilla - on pitkän aikavälin yksinomaisena strategiana
25274: vähemmän kestävä.
25275:    Uutta tasapainoa etsivässä hallintajärjestelmässä korostuvat instituutioita ja
25276: organisaatioita koskevat innovaatiot (sosiaaliset innovaatiot). Niiden avulla voi-
25277: daan parantaa muuttuvan toimintaympäristön ja pelisääntöjen yhteensopivuut-
25278: ta, mikä on välttämätön myös Suomen 1990-luvun alun kaltaisten hallitsematto-
25279: mien kriisien estämiseksi.
25280:     Sosiaalisen kehityksen perussuunta on 1980-luvulta lähtien ollut kohti eri-
25281: arvoistumista ja syrjäytymistä niin kehittyneissä teollisuusmaissa kuin kehitysmais-
25282: sakin. Keskeisenä syynä on työttömyyden voimakas kasvu.
25283:    Työttömyyden lisäksi eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvuun ovat vaikutta-
25284: neet monet muutkin tekijät
25285: 
25286: 
25287:     Radikaali järjestelmän muutos, minkä inhimillinen ja sosiaalinen hinta on aina
25288:     korkea ( esim.Venäjä ja monet Keski- ja Itä-Euroopan maat);
25289:     Poliittis-ideologinen strategiavalinta, joka eräissä OECD-maissa on murtanut
25290:     jopa sata vuotta jatkuneen kehityslinjan mm. tulonjaossa (esim. Englanti, Yh-
25291:     dysvallat ja Uusi-Seelanti). Englannissa tuloerot ovat kasvaneet 1900-luvun
25292:     alun tasolle ja Yhdysvalloissa 1940-luvun tasolle.
25293:     Laajat väestön muuttoliikkeet erityisesti Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
25294: 
25295: 
25296: Köyhyys laajamittaisena ilmiönä on palannut myös kehittyneisiin teollisuusmaihin.
25297: Tällä sosiaalisella kehityksellä on erityisesti kaksi piirrettä, joilla on ao. yhteiskun-
25298: nille niiden tulevaisuutta määrittävä vaikutus. Voidaan arvioida, että on tapahtu-
25299: massa syrjäytymistä, joka periytyy sukupolvelta toiselle, mikä merkitsisi uuden
25300: luokkayhteiskunnan syntyä.Toiseksi, näiden yhteiskuntien sosiaalista pääomaa ku-
25301: lutetaan ilman uusintamista siinä määrin, että sillä tulee olemaan huomattavia
25302: pitkän aikavälin vaikutuksia sekä taloudelliseen että poliittiseen toimintakykyyn.
25303: 
25304: 
25305: 
25306: 
25307: EUROOPPALAISIA KEHITYSLINJOJA
25308: Euroopan pitkässä linjassa on nähtävissä tärkeitä tulevaisuutta muovaavia mur-
25309: roskohtia.
25310:     Väestöllisesti Eurooppa muuttui 1960-luvun kuluessa siirtolaisia lähettä-
25311: västä siirtolaisia vastaanottavaksi maanosaksi. Unionin jäsenmaissa asuu pitkälti
25312: toistakymmentä miljoonaa Euroopan ulkopuolisen alueen kansalaista. Euroopas-
25313: sa on parhaillaan menossa toinen merkitsevä väestöllinen muutos, kun väestö
25314: ikääntyy nopeasti: vuonna 2025 niin nuorten kuin työikäistenkin eurooppalaisten
25315: määrä on selvästi nykyistä pienempi, kun taas yli bO-vuotiaitten osuus väestöstä
25316: kasvaa nykyisestä 19 %:sta yli 30 %:iin.
25317:     Taloudellisesti 1970-luvun alkuvuodet merkitsivät käännekohtaa euroop-
25318: palaisessa kehityksessä. Historian pisin ja voimakkain nousukausi taittui ja samalla
25319: taittui teollisen yhteiskunnan pitkään jatkunut nousu: teollisuuden osuus tuotan-
25320: nosta ja työvoimasta alkoi vähentyä. Syvä rakennemuutos toi työttömyyden ta-
25321: kaisin Eurooppaan pitkän täystyöllisyyskauden jälkeen. Rakennetekijät ovat kas-
25322: vattaneet tasaisesti työttömyyttä aina 1990-luvulle saakka.
25323:     Euroopan seuraavan kymmenen vuoden kasvunäkymät ovat paremmat kuin
25324: parin viime vuosikymmenen kehitys. Samalla eurooppalaisen teollisuuden aal-
25325: lonpohja on ohitettu, mutta se on edellyttänyt ja edellyttää tulevaisuudessa voi-
25326: makasta rakenteellista muutosta tietointensiiviseen suuntaan.
25327:     Kun eurooppalaista mallia verrataan Yhdysvaltain ja Japanin talouden kehitys-
25328: malleihin, sen luonteenomaisia piirteitä ovat koordinointi ja kollektiivinen vastuu
25329: (riskien jakaminen) sekä näitä korostava kulttuuri ja luottamuksen ilmapiiri. Vah-
25330: vuutena tämä piirre näyttäytyy erityisesti siinä, että koulutus ja yhteiskunnan osaa-
25331: mispääoman karttuminen eivät kärsi lyhyen aikavälin tuottoajattelusta ja riskien
25332: karttamisesta. Eurooppalaiseen malliin kuuluu osaamispääoman kartuttaminen
25333: ja arvostus. Tähän liittyy korkean teknologian ja tuottavuuden strategia, jossa
25334: työpanoksen korkea laatu ja tuottavuus mahdollistavat suhteellisen korkean työn
25335: hinnan. Hyvinvointiajattelulle ovat luonteenomaista riskien jakamisen (tasainen
25336: tulonjako) ohella tuottavuuden käyttö hyvin suuressa määrin vapaa-ajan ja elä-
25337: keelläoloajan lisäämiseen.
25338: Eurooppalaisen mallin suurin ongelma nyt ja seuraavien 10 - 15 vuoden aikana
25339: on pitkäaikaistyöttömyys (rakenteellinen työttömyys), mikä on keskittynyt paljol-
25340: ti vähäisen koulutuksen saaneisiin ihmisryhmiin.
25341:     Sosiaalisesti tämä on merkinnyt sitä, että uudet ja myös vanhat epätasa-
25342: arvon muodot ovat nousseet esiin. Köyhyys on vakavassa mielessä tullut takaisin
25343: Eurooppaan . Useita vuosikymmeniä jatkunut sosiaalinen tasa-arvokehitys on tait-
25344: tunut monissa maissa erityisesti 1990-luvulla.
25345:     Eurooppalaiset kansallisvaltiot saivat 1940-luvulta lähtien "sosio-ekonomisen"
25346: järjestelmän sävyjä: tärkeitä olivat kasvu, täystyöllisyys ja sosiaalinen integraatio.
25347: Kansalaiset hyväksyivät valtionsa sosiaalisin perustein, eivät nationalistisen voiman
25348: tai vastakkainasettelun takia. Mikäli hyvinvointiperuste heikkenee merkittävästi,
25349: on ennakoitavissa, että nationalismi voi uudelleen vahvistua poliittisen legitimaati-
25350: on osaksi; tätä tavoittelevat poliittiset liikkeet ovat vahvistuneet Euroopassa.
25351:     Globalisoituminen ja Euroopan yhdentyminen eivät ole vähentäneet maan-
25352: osan kulttuurista moninaisuutta, vaan kulttuurinen diversiteetti on päinvastoin
25353: kasvanut. Euroopalla ei ole valmista identiteettiä, vaan se rakentuu ja muuttuu
25354: jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tähän kulttuuriseen vuorovaikutukseen sisältyvät
25355: vahvuudet ovat Suomelta vielä pitkälti käyttämättä: se edellyttää uutta strategista
25356: ajattelua ja aktiivista kehittämistä.
25357: IV
25358: Tulevaisuuden
25359: avaimia ja avauksia
25360: Suomen tulevaisuuden peruskysymys on, kuinka kansallisen menestys- ja hyvin-
25361: vointiprojektin uudistamista jatketaan.
25362:     Tällöin kaksi kysymystä nousee ylitse muiden. Ensimmäinen on kysymys siitä,
25363: miten Suomen kehitykselle tyypillistä epätasaisuutta voidaan vähentää ja kuinka
25364: kehityksen kestävyyttä voidaan parantaa. Toiseksi: kasvun ja kilpailukyvyn tavoit-
25365: teena on kansakunnan vaurauden lisääminen siten, että kansalaisten hyvinvointi
25366: paranee. Tällöin on kysyttävä, miten hyvinvointi määräytyy ja mitkä ovat hyvin-
25367: voinnin ulottuvuudet.
25368: 
25369: 
25370: 
25371: 
25372: 1 MIKÄ ON TÄRKEÄÄ?
25373: Viimeisen kymmenen vuoden murros on järkyttänut monia vanhoja tasapainoti-
25374: loja. Elämme Euroopassa siirtymävaihetta niin väestöllisesti, taloudellisesti kuin
25375: poliittisestikin. Siirtymävaiheelle ovat tyypillisiä uuden tasapainotilan etsintä, epä-
25376: varmuus, riskit ja sopeutumiskykyyn perustuvat uudet jaot voittajiin, selviäjiin ja
25377: häviäjiin.
25378:     Siirtymävaihetta luonnehtivat usein lyhyet perspektiivit, kun riskit näyttävät
25379: suuremmilta kuin mahdollisuudet. Tällaisena aikana tulevaisuustietoisuuden kas-
25380: vattaminen ja aikaperspektiivin pidentäminen ovat erityisen tärkeitä.
25381:     Suomen henkistä tilaa vuoden 1997 alussa voidaan luonnehtia jälkidepres-
25382: sioksi. Kriisi on takana, mutta sen seuraukset ja kokemukset vaikuttavat edel-
25383: leen. Toisaalta nähdään mahdollisuudet uuteen tasapainoon, missä vakauden
25384: luoma turvallisuus toimii muutosten pontimena.
25385: 
25386: 
25387: 
25388: 
25389: Kehityksen kestävyys
25390: Kansallisen menestysprojektin uudistamisen ehtoja ja sisältöä hahmoteltaessa on
25391: syytä tarkastella ensinnäkin resursseja sekä niiden kehittämistä ja käyt-
25392: töä. Kansakunnan vauraus koostuu neljästä pääomalajista: rakennetusta pää-
25393: omasta (tuotantokoneistot, rakennukset, tiet, yleensä fyysinen infrastruktuuri),
25394: luonnonvaroista, inhimillisestä pääomasta (kuten koulutus ja terveydenhoi-
25395: to) sekä sosiaalisesta pääomasta (kuten luottamus, osallisuus, perusturvalli-
25396: suus sekä sitoutuminen tiettyihin perustaviin arvoihin ja yhteisiin pelisääntöihin)
25397: sekä hyvästä ympäristöstä.
25398:     Toiseksi on tärkeää saada kansakunnan kehitys kestäväksi. Kestävää on ke-
25399: hitys, joka jättää tuleville sukupolville vähintään yhtä paljon vaihtoehtoja ja
25400: mahdollisuuksia kuin meilläkin on.
25401: Pääoma ja pääoman kasvu (per capita) ovat ne välineet, jotka voivat luoda tulevil-
25402: le sukupolville vähintään yhtä paljon vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia kuin nykyisil-
25403: lä sukupolvilla on. Neljä pääoman lajia osin täydentävät toisiaan ja osin ne voivat
25404: myös korvata toisiaan. Niiden erityyppiset yhdistelmät johtavat erilaisiin kehitys-
25405: strategioihin ja -malleihin. Pääomalajien määrät ovat tärkeitä, mutta ratkaisevam-
25406: pia voivat olla niiden yhteensopivuus ja dynamiikka.
25407:     Suomen hyvinvointiprojektin ja 1990-luvun kriisin kokemusten pohjalta tär-
25408: keiksi kysymyksiksi nousevat:
25409: 
25410: 
25411: •   Kuinka Suomi pystyy parhaiten kasvattamaan vaurauttaan seuraavien vuosi-
25412:     kymmenten aikana?
25413: •   Kuinka Suomen perinteisesti epätasainen ja hallitsemattomissa muutoksissa
25414:     resurssejaan tuhlaileva kehitys saadaan kestävämmäksi? Kuinka vakaus ja dy-
25415:     namiikka ovat yhdistettävissä hyvinvointia luovalla tavalla?
25416: •   Miten Suomi voi vähentää ekstensiivisen kehitysmallinsa heikkouksia? Kuinka
25417:     Suomi voi kehittyä korkean inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kansakuntana?
25418: 
25419: 
25420: Selonteossa näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan kiinnittämällä erityistä huo-
25421: miota kolmeen tiiviisti toisiinsa liittyvään kokonaisuuteen:
25422: 
25423: 
25424: • Työn sosiaalinen organisaatio (työn ja työyhteiskunnan tulevaisuus)
25425: • Osaaminen (suomalaisten tietojen ja taitojen tulevaisuus)
25426: • Osallisuus ja hyvinvointi (hyvinvointivaltion ja -yhteiskunnan tulevaisuus)
25427: 
25428: 
25429: 
25430: Hyvinvointi ja politiikka- samassa veneessä vai
25431: verkossa?
25432: 
25433: HYVINVOINNIN AJANKOHTAISUUS
25434: Jälkiteollisen murroksessa yhteiskuntapolitiikan on entistä vaikeampi vastata kan-
25435: salaisten työtä, hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta koskeviin odotuksiin - myös
25436: itse käsitykset siitä, mikä on hyvää ja mikä on oikein, ovat liikkeessä.
25437:     Köyhyys on ollut sosiaalitutkimuksen kohde Suomessakin yli sata vuotta. Uu-
25438: denlainen innostus hyvinvoinnin määrittelyyn ja mittaamiseen nousi 1960-luvun
25439: lopulla. Tällöin kiinnostuksen synnytti paradoksi. Aineellinen vauraus oli lisäänty-
25440: nyt historiallisesti poikkeuksellisen voimakkaan ja pitkän kasvun tuloksena, mutta
25441: silti vuosikymmenen loppua ravistelivat kansalaisten tyytymättömyys ja protestit.
25442: Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi eivät näyttäneetkään kulkevan käsi kädessä.
25443: Yhtäällä, esimerkiksi Yhdysvalloissa, alettiin selvittää elämänlaaduksi nimettyjä ih-
25444: misten subjektiivisia kokemuksia. Pohjoismaissa suuntauduttiin elinolotutkimuk-
25445: seen ennen muuta huono-osaisten ja pienituloisten näkökulmasta.
25446:     Eläminen ja hyvinvointi eivät ole itsestäänselvyyksiä 1990-luvullakaan.Yhtäältä
25447: korostetaan "vanhojen" kysymysten - köyhyyden, sy~äytymisen, alaluokan - pa-
25448: luuta, toisaalta riskiyhteiskunnan elämänpolitiikkaa. Uudet riskit ovat suuri haaste
25449: hyvinvointipolitiikalle, ja maailmanlaajuiset uhat eivät taltu helpolla perinteisen
25450: vakuutusajattelun avulla.
25451:     Suomessa syvä lama ravisteli elinoloja ja mielialoja. Elämä ei kulkenutkaan
25452: ennustettavaa latua, myös laskut ja romahdukset ovat mahdollisia. Ihmiset kestä-
25453: vät kolhujakin "jos heillä on positiivinen pohjavire, yhteisöllistä tukea toisistaan,
25454: kokemus sisäisestä elämänhallinnasta ja ponnistelujen merkityksellisyydestä, foo-
25455: rumeita, joilla toimia ja tulevaisuuden horisontti, jota kohti suuntautua". Sosiaali-
25456: turva on rakentanut sillan suurtyöttömyyden yli, mutta lama ravisteli monien
25457: ihmisten sisäistä elämänhallintaa, uskoa omien ponnistelujen merkityksellisyyteen
25458: sekä tulevaisuushorisonttia.
25459: 
25460: 
25461: PERUSTARPEITA ...
25462: Yhteiskuntatieteissä hyvinvointi on ymmärretty tarpeiden tyydytyksenä, yk-
25463: silön käytettävissä olevina voimavaroinaja yksilön toimintakykyisyy-
25464: teenä. Erik Allardt on esittänyt klassiseksi muodostuneen hyvinvoinnin ulottu-
25465: vuuksien määrittelyn: having (elintaso), loving (yhteisyyssuhteet), being (itsensä
25466: toteuttaminen, arvostuksen saaminen). Kulttuurissamme on varsin suuri yksimie-
25467: lisyys siitä, että hyvä elämä muodostuu näillä akseleilla - siitä, että ihmiset ovat
25468: "ravittuja, rakastettu ja ja arvostettuja", ja siitä, että politiikan tulisi luoda edellytyk-
25469: siä tällaiselle elämälle.
25470:     Yhteisesti jaettujen arvojen siirtäminen hyvinvointipolitiikaksi ei ole kuiten-
25471: kaan yksinkertaista. Nämä ulottuvuudet eivät kulje käsi kädessä ja mikään yksi
25472: yhteiskuntapolitiikka ei paranna kaikkien näiden edellytyksiä. Esimerkiksi elintasoa
25473: nostava kasvu- ja rakennemuutospolitiikka voi tuhota yhteisöllisiä siteitä ja vakiin-
25474: tuneita arvostuksen lähteitä (kuten ammattitaidon käyttökelpoisuutta). Perintei-
25475: nen hyvinvointipolitiikka on suuntautunut resurssien (tulot, koulutus) luomiseen
25476: ja jakamiseen.
25477:     Keskeinen kiista on ollut, missä määrin hyvinvointi voidaan määritellä objektii-
25478: visina elinoloina, missä määrin taas yksilöiden omina kokemuksina.
25479:     Viime aikoina on puolustettu taas objektiivisten ja yleispätevien tarpeiden
25480: tunnustamista. Yleisesti jaetaan ajatus inhimillisestä kärsimyksestä ja pidetään oi-
25481: keudenmukaisena yhteiskuntaa, joka pyrkii välttämään ja vähentämään kärsimystä
25482: tuottavia oloja.
25483:     Tästä lähtökohdasta käsin yleispäteviä tarpeita ovat terveys (elämän jatku-
25484: vuus) ja toimintavapaus. Ne ovat inhimillisen toiminnan ja osallisuuden edellytyk-
25485: siä; puutteet niissä aiheuttavat kärsimystä. Perustarpeet tyydytetään kulttuurisi-
25486: donnaisin välinein, joita ovat
25487: 
25488: 
25489: •   ravitseva ruoka ja puhdas vesi,
25490: •   suojaava asunto,
25491: •   riskittömät ympäristö- ja työolot,
25492: •   fYysinen ja taloudellinen turvallisuus,
25493: •   asianmukainen terveydenhuolto ja koulutus,
25494: •   turvallinen lapsuus,
25495: •   merkittävät läheissuhteet,
25496: •   turvallinen raskaus ja raskauden ehkäisy.
25497: 
25498: 
25499: Nämä elämisen ehdot eivät ole itsestäänselvyys teollisuusmaissakaan. Yleispäte-
25500: väksi ajatelluilla tarpeilla on poliittisia seurauksia. Ne ovat poliittisesti veivoittavia
25501: ja määrittävät politiikan esityslistaa.
25502: 
25503: 
25504: 
25505: ...JA ELÄMÄNPOLITIIKKAA
25506: Kasvun vuosikymmeneninä luotettiin siihen, että elämä paranee suoraviivaisesti
25507: näissä suhteissa. Suomalaisille 1990-luvun alku on ollut kova opetus siitä, ettei
25508: sosiaalinen edistys olekaan taattu. Lisäksi - Suomen lamasta riippumatta - aikam-
25509: me koetaan uudella tavalla epävarmana ja siinä nähdään riskejä , jotka lipeävät
25510: teollisuusyhteiskunnan turvakoneistojen otteesta.
25511:     Elinoloja koskeva tutkimus on reagoinut epävarmuuden lisääntymiseen pai-
25512: nottamalla yksilöiden toimintavalmiuksia ja toimintakykyisyyttä, elämänhallintaa,
25513: selviytymistä ja selviytymisstrategioita. Kysymys ei ole vain olosuhteista vaan ih-
25514: misten toiminnasta.
25515:     Lisäksi perinteinen hyvinvoinnin tai tarvetyydytyksen käsite ei saa otetta kai-
25516: kista yhteiskuntapoliittisesti olennaisista elämäntavan kysymyksistä. Elämä on täyn-
25517: nä valintoja, makuja ja tyylejä, joita ei voi puristaa pienemmän ja suuremman
25518: hyvän ulottuvuudelle. Silti nämä valinnat ovat yhteiskuntapoliittisesti merkityksel-
25519: lisiä ja luovat yhteisen hyvinvointimme ehtoja ja olosuhteita.
25520:     Elämän valinnaisuuden merkittävyyttä on haluttu painottaa puhumalla hyvin-
25521: voinnin sijasta elämänpolitiikasta. Yksilötasolla elämänpolitiikka liittyy oman
25522: elämän rakentamiseen, oman elämänsä tarkkailuun ja korjaamiseen. Kun puhu-
25523: taan elämänpolitiikasta painotetaan myös sitä, miten eettiset valinnat, kuten vas-
25524: tuu ympäristöstä, tulevat henkilökohtaisiksi asioiksi. Hyvinvoinnin ja tarvetyydy-
25525: tyksen rinnalle näkökulmaksi on siis noussut oman minuuden rakentaminen ja
25526: henkilökohtainen eettinen harkinta.Yksilölliset ja kollektiiviset valinnat ovat riskin
25527: oloissa tehtyvä arvovalintoja, eikä niiden seurauksista voi antaa takuita. Elämä on
25528: navigointia, ja jokainen valinta jättää jälkensä, vaikka yhä tärkeämmiksi tulee myös
25529: toisien mahdollisuuksien avaaminen ja tukeminen (uusi alku mm. työt-
25530: tömyyden, epäonnistuneen avioliiton tai koulutusvalinnan, konkurssin ja ylivel-
25531: kaantumisen jälkeen).
25532:     Yhteiskuntapoliittisesti realistista on tunnustaa, että ihmiset tekevät valintoja
25533: ja ottavat vastuuta omasta elämästään käytettävissä olevien resurssien ja areenoi-
25534: den puitteissa. Resurssit ja areenat (kuten työ- tai asuntomarkkinat) määräytyvät
25535: usein sellaisista rakenteellisista oloista, joihin yksittäinen toimija voi vaikuttaa ko-
25536: vin vähän.
25537:     Epävarmuuden yhteiskunnassa korostuu entisestään elämänkaaren tasa-arvo.
25538: Yhteiskuntapolitiikan tulee edistää ja tukea 'toisia' alkuja ja useampia mahdolli-
25539: suuksia ihmisten elämässä. Ihmisten ei tule olla sidoksissa yhteen ainoaan elämän-
25540: kulkuun vaan elämässä on voitava 'aloittaa uudelleen'. Toisten mahdollisuuksien
25541: politiikassa on kysymys kolhiintuneiden minuuksien korjaamisesta ja itsekunnioi-
25542: tuksen kehittämisestä.
25543: 
25544: 
25545: HYVÄ YHTEISKUNTA
25546: Hyvä yhteiskunta antaa mahdollisuuden kansalaisten hyvinvoinnille ja elämänpoli-
25547: tiikalle. Hyvä yhteiskunta on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja moraali-
25548: sesti kestävä, vaikkakin näiden ulottuvuuksien suhde pysyy aina ongelmana.
25549:        Ajankohtaisissa yhteiskuntapoliittisissa puheenvuoroissa korostetaan, että hy-
25550: vän yhteiskunnan tavoitteet ovat kahtalaisia ja samalla toisiaan tukevia. Eräät
25551: yhteiskuntapoliittiset ohjelmat asettavat tavoitteeksi oikeudenmukaisen ja vau-
25552: raan yhteiskunnan; toiset vaurauden luomisen ja sosiaalisen eheyden. Oikeuden-
25553: mukaisuus ja sosiaalinen eheys lisäävät vaurauden luomisen edellytyksiä ja vaura-
25554: us antaa mahdollisuuksia oikeudenmukaisuuden ja eheyden vahvistamiseen.
25555:        Erilaiset ideologiat ottavat edelleen yhteen hyvän yhteiskunnan ominaisuuk-
25556: sista. Liberalismi korostaa yksilöiden vapautta ja yksilöille taattuja oikeuksia.
25557: Viime vuosina liberalismin tärkein haastaja poliittisten filosofioiden joukossa on
25558: ollut kommunitarismi,joka on korostanut yhteisiä arvoja, yhteenkuuluvuutta,
25559: kansalaishyveitä, velvollisuutta. Poliittisen liberalismin hengessä voi korostaa, että
25560: hyvä yhteiskunta koetaan reiluksi ja oikeudenmukaiseksi, mutta kommunitaristi-
25561: sessa hengessä muistuttaa, että hyvässä yhteiskunnassa on vahvoja sosiaalisia si-
25562: teitä, luottamusta ja eheyttä.
25563:        Periaatteessa yksilön hyvä ja yhteinen hyvä kulkevat toisiaan tukien. Yksilön
25564: toimintakykyisyys - hänen osaamisensa, elämänhallintansa, itsekunnioituksensa,
25565: luottamus itseensä -muodostavat hänen minuutensa ja ovat hänen henkilökoh-
25566: taista hyvinvointiaan, mutta myös kansalaisyhteiskunnan ja kansantalouden voi-
25567: mavaroja.Jälkimmäistä korostetaan puhuttaessa inhimillisestä pääomasta.
25568: 
25569: 
25570: SOSIAALINEN PÄÄOMA
25571: Yksilön itseluottamus on hänen minuuttaan, hyvinvointia ja inhimillistä pääomaa.
25572: Samalla tavalla monet yhteisölliset tilat- toimintakykyiset instituutiot ja yhteisöt,
25573: sopimusten pitävyys, luottamus, kokemus reiluudesta- ovat kansalaisten hyvin-
25574: voinnin edellytyksiä, vahvan kansalaisyhteiskunnan tunnusmerkkejä ja suoritusky-
25575: kyisen talouden edellytyksiä. Näiden merkitystä myös kansakuntien taloudellisel-
25576: le menestykselle on viime vuosina korostettu puhumalla sosiaalisesta pääomasta;
25577: luottamus on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan perusedellytyk-
25578: siä.
25579:        Luottamuspääoman lähteenä esitetään usein yritysten väliset verkostot ja toi-
25580: miva kansalaisyhteiskunta.Yritysten välisissä suhteissa luottamus vähentää trans-
25581: aktiokustannuksia ja lisää yhteistyön mahdollisuutta. Suomella on historiallisia al-
25582: haisen luottamuksen painolasteja, jotka ovat näkyneet erityisesti työelämän suh-
25583: teissa.
25584:       Kansainvälistymisestä ja hajautumisesta huolimatta suomalaiset kokevat edel-
25585: leen kuuluvuutta "suomalaiseen yhteiskuntaan". Pohjoismaille ominaisella tavalla
25586: yhteiskunta ja valtio samastuvat ihmisten mielissä ja tämän yhteiskunnan/valtion
25587: odotetaan huolehtivan kansalaisista.
25588:       Suomessa kansalaisten vähenevä luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin
25589: (e\iitteihin) oli näkyvissä jo \980-\uvun alkupuolella. Osittain tähän vaikuttivat
25590: kasinotalouden nousu ja senjälkeinen pankkikriisi.
25591:       Lamanjälkeisessä Suomessa kansalaisten luottamus yhteiskunnallisiin instituu-
25592: tioihin sekä kuluttajien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on palannut. Ilman
25593: uusia shokkeja uusi luottamus ruokkii myös talouden ja työllisyyden vahvistumis-
25594: ta.
25595: 
25596: 
25597: TALOUDELLINEN KASVU JA HYVINVOINTI
25598: Taloudellinen suorituskykyisyys, kansantalouden tasapaino ja kestävä talous ovat
25599: hyvinvoinnin edellytys. Tasainen kasvu tekee elämämme, sen mukana myös julki-
25600: sen talouden toiminnan, helpommaksi ja ennakoitavammaksi.
25601:       Osittain kansantalouden tilinpidon kehittyneisyyden vuoksi kansantuotteen
25602: kasvu on saanut ylivoimaisen aseman sen kertomisessa, miten meillä menee.
25603: Taloudellinen kasvu sinänsä ei kuitenkaan ole tae hyvinvoinnin kasvusta. Kansan-
25604: tuote ei aina erottele hyvinvointia luovia ja sitä vähentäviä prosesseja. Kansanta-
25605: louden tilinpidon ulkopuolelle jää hyvinvointimme kannalta tärkeä kotitaloustyö
25606: ja palkaton huolenpito. Kansantuote per capita on keskiluku,joka ei kerro tulojen
25607: jakautumisesta.
25608:       Lamanjälkeisessä tilanteessa voimakkaan, vakaan kasvun tavoittelu on järke-
25609: vän yhteiskuntapolitiikan perusta. Kasvu auttaa selviytymään seuraavien vuosi-
25610: kymmenten haasteista, kuten julkisesta velasta, eläkkeiden rahoituksesta ja työt-
25611: tömyydestä. Ilman taloudellista kasvua yhteiskunnalliset jakokysymykset kärjisty-
25612: vät entisestään. Kun on nähty, mitä kansantuotteen romahdus saa aikaan, entistä
25613: harvempi arvostelee uskottavasti kasvua sosiaalisin tai ekologisin perustein.
25614:       Kasvuedellytysten luominen vaatii huolehtimista taloudellisista ja tietoyhteis-
25615: kunnan infrastruktuureista, kansantalouden kannustinjärjestelmän säilymisestä ja
25616: investoinnista tulevaisuuteen. Kasvun sisällön on samalla vastattava ekologisia ja
25617: sosiaalisia reunaehtoja. Mikäli    kasvuvetoinen strategia joutuisi vaikeuksiin, sitä
25618: vaikeampien valintojen eteen kestävään kehitykseen tähtäävä yhteiskuntapolitiik-
25619: ka joutuisi.
25620: 
25621: 
25622: TYÖLLISYYS, TYÖYHTEISKUNTA JA HYVINVOINTI
25623: Ansiotyö on paradoksi. Se on uhraus, joka on tehtävä tulojen hankkimiseksi. Sitä
25624: ei tehdä millä ehdoilla hyvänsä ja tämän vuoksi yhteiskunnat pyrkivät suojele-
25625: maan työntekemisen kannustimia. Samalla kansalaiset ovat vaatineet "oikeutta
25626: työhön". Ansiotyö ei ole yleispätevä perustarve, mutta vaatimus oikeudesta työ-
25627: hön kertoo paljon teollisen yhteiskunnan rakenteista ja normeista. Teollinen yh-
25628: teiskunta on työyhteiskunta, missä ansiotyön on katsottu antavan täyden kansa-
25629: laisuuden.
25630:     Tällaisessa yhteiskunnassa sosiaalinen kiinteys toteutuu työmarkkinoiden kaut-
25631: ta. Kansalaiset ja kotitaloudet ovat osa yhteisöä ansiotyönsä kautta, antavat täten
25632: panoksen kokonaisuudelle ja saavat toimeentulonsa vastineeksi panoksestaan.
25633: Kun yhteiskunta pääsääntöisesti näyttää toimivan reilun vaihdon hengessä, on
25634: kansalaisten helpompi sietää pientä määrää vapaamatkustajia.
25635:     Sen sijaan joukkotyöttömyysyhteiskunnan on vaikeampaa vastata oikeuden-
25636: mukaisuuden odotuksiin ja suoriutua sosiaalisesta kiinteydestä. Vääryyttä tunte-
25637: vat kokevansa niin ansiotyössä ylikuormitetut "maksajat" kuin työttömätkin.
25638:     Suurtyöttömyys synnyttää jännitteisen tilanteen.Yhtäältä se huutaa uusia rat-
25639: kaisuja, joilla työttömät joko voidaan palauttaa työmarkkinoille tai joilla työn ja
25640: toimeentalon suhteet organisoidaan uudelleen. Entisillä hyviksi koetuilla instituu-
25641: tioilla on kuitenkin suuri jatkuvuus, siitä radikaalia eroa suuntaan tai toiseen otta-
25642: vat ehdotukset eivät saa riittävää kannatusta. Instituutioiden jatkuvuuteen - ku-
25643: ten työelämän sääntöihin ja sosiaaliturvajärjestelmien ylläpitoon- liittyy riskinsä,
25644: mutta vielä suurempia ne ovat radikaalisti uusissa ratkaisuissa, joiden seurauksista
25645: mikään tieto ei voi antaa takuita.
25646: 
25647: 
25648: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT
25649: Tarpeiden tyydytystä, onnellisuutta tai elämänhallintaa on vaikea mitata. Mutta
25650: itseään tarkkaileva ja korjaava yhteiskunta tarvitsee herkän välineistön kuvaa-
25651: maan taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia kehityssuuntia. lndikaattorit siis ennen
25652: muuta paikantavat kehityssuuntia, antaa palautetta politiikasta ja lisätä yhteiskun-
25653: nan läpinäkyvyyttä.
25654:     Kansantuotteen kasvusta on muodostunut eräänlainen perusindikaattori ker-
25655: tomaan siitä, miten kansakunnalla menee. Itse asiassa se on kuitenkin riittämätön
25656: kuvaamaan edes talouspolitiikan onnistumista, kansalaisten koko hyvinvoinnista
25657: puhumattakaan. Dahrendorfin komissio (Commission on Wealth Creation and
25658: Social Cohesion) ehdottaa sen rinnalle
25659: 
25660: 
25661:                B fyysisen ja inhimillisen pääoman taseita,
25662:                B ympäristön muutoksia kuvaavia indikaattoreita,
25663:                B työmarkkinoiden tilaa ja työelämää kuvaavia indikaattoreita,
25664:                B eriarvoisuutta ja sosiaalisia mahdollisuuksia kuvaavia sosiaali-
25665:                    indikaattoreita (erityinen huomio sosiaalisessa syrjäytymises-
25666:                    sä),
25667:                B sosiaalista eheyttä kuvaavia mittoja (rikollisuus, perheiden ja
25668:                    yhteisöjen hajoaminen) sekä
25669:                B poliittisen vapauden ja osallistumisen mittariston luomista.
25670:     Sosiaalisten tilojen indikaattorit voivat kuvata objektiivisia olosuhteita. Sosiaa-
25671: li-indikaattorit voivat kuvata myös subjektiivisia arvioita kuten työolojen kuormit-
25672: tavuutta, toimeentulon riittävyyttä tai elämäntyytyväisyyttä tai mielialoja ja odo-
25673: tuksia.
25674:     Erilaiset lähestymistavat voivat antaa toisistaan poikkeavan kuvan, sillä objek-
25675: tiivisten mittareiden ja subjektiivisten kokemusten välillä ei ole suoraviivaista yh-
25676: teyttä.Yksi hätkähdyttävä osoitus tästä on kansainvälinen köyhyysvertailu. Samalla
25677: kun Suomessa tulonjakautumaan perustuva objektiivinen köyhyysmittari antoi
25678: maailman pienimmän köyhyysasteen, niin Suomen ja EU-maiden vertailussa (v.
25679: 1993) suomalaiset kokivat useimmin itsensä köyhiksi, syrjäytyneiksi ja epäoikeu-
25680: denmukaisesti kohdelluiksi. Tämä tulos heijastaa osaltaan ajankohdan poikkeuk-
25681: se\lisuutta, mutta se kertoo myös suomalaisen mentaliteetin sävyistä.Yleisemmäl-
25682: lä tasolla se havainnollistaa sitä, kuinka odotukset ja niiden toteutuminen värittä-
25683: vät ihmisten sosiaalista kokemista.
25684: 2     SUOMALAISTEN ARVOT- MITÄ
25685:       JÄLKIDEPRESSION JÄLKEEN ?
25686: Arvojen ja asenteiden ymmärtäminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää: niiden
25687: muutos kertoo yhtäältä valintoja ohjaavien päämäärien muutoksista ja toisaalta
25688: ihmisten valmiuksista kohdata erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja.
25689:     Arvojen juuret ovat syvällä kulttuurissa. Suomalaisten arvoilla ja kulttuurilla
25690: on erityispiirteensä, jotka muuttuvat hyvin hitaasti ja joiden tietoinen muuttami-
25691: nen on vaikeaa. Ne määrittelevät suomalaisen yhteiskunnan syvärakennetta ta-
25692: valla, joka estää/vaikeuttaa sille vastakkaisten institutionaalisten järjestelyjen juur-
25693: tumista ja edistää sen kanssa sopusoinnussa olevien ratkaisujen juurtumista. Ar-
25694: vot ovat suhteellisen vakaita: arvomuutos on vuosikymmenten asia. Ihminen il-
25695: maisee arvojaan asenteillaan, joiden muutos voidaan arvioida vuosissa. Muutok-
25696: set asenteissa kertovat ihmisten toimintavalmiuksissa tapahtuvista muutoksista.
25697:     Talouteen liittyvät tekijät ovat tärkeitä arvo-ja asennemuutoksissa. Suomen
25698: arvo-ja asenneilmaston kannalta merkittäviä tekijöitä ovat:
25699:     Kansainvälistyvän talouden oloissa on havaittavissa voimakas jännite yhtäältä
25700: yksilöistymisen ja toisaalta keskittymisen välillä. Kansallisvaltioiden yhtenäistävän
25701: vaikutuksen vähentyessä kansalliset yhtenäiskulttuurit eivät määritä arvoja aiem-
25702: massa määrin, mikä luo tilaa arvojen, asenteiden ja elämäntyylien eriytymisel-
25703: le; voidaan puhua myös sirpaloitumisesta.
25704:     1990-luvun taloudellisen kriisin tärkein vaikutus oli turvallisuusarvojen koros-
25705: tuminen.
25706: 
25707: 
25708: Yllättävänä muutoksena voidaan pitää sitä, että kriisi on lisännyt säilyttävän arvo-
25709: alueen suosiota miesten, nuorten ja akateemisesti koulutettujen keskuudessa,
25710: kun taas avoimuus muutoksille on lisääntynyt naisten, vanhempien ikäluokkien ja
25711: vähemmän koulutusta saaneiden keskuudessa.Tämä muutos on merkittävä, kos-
25712: ka turvallisuushakuisuus on perinteisesti ollut näille ryhmille tunnusomaista.
25713:     Yhteiskunnallisissa perusasenteissa kriisi laukaisi kaikkia väestöryhmiä koske-
25714: neen muutoksen elämän hallinnasta kohti syrjäytymistä, toiminnasta kohti syrjään
25715: vetäytyvää pohdintaa ja yksilökeskeisyydestä suurempaan yhteisö/lisyyteenViime
25716: vuosina tämä muutos on pysähtynyt ja ryhmäkohtaiset erot ovat kasvaneet Epä-
25717: varmuuden kokeminen ja turvallisuushakuisuus - suomalaisen arvomaail-
25718: man yksi keskeisimmistä piirteistä, jota kriisi vielä vahvisti - ovat kuitenkin edel-
25719: leen vahvoja piirteitä.
25720:     Yksilöllisten ja yhteisöllisten arvojen arvioidaan vaihtelevan talouden nk. pitki-
25721: en syklien kehitystä seuraten.Tämä teoria selittää varsin hyvin 1900-luvun syklit-
25722: täistä arvokehitystä. Näiden arvioiden mukaan 1990-luvun puolivälin jälkeen olisi
25723: alkamassa yhteisöllisten arvojen nousu 1980-luvun alussa alkaneen yksilöllisten
25724: arvojen hallitsevuuden jälkeen. Tämä ei muuta sitä kehittyneiden yhteiskuntien
25725: pitkäaikaista arvomuutosta,jota voidaan kutsua yksilöitymiseksi. Sen olennai-
25726: sena sisältönä on perinteiden sitovuuden vähentyminen arvovalinnoissa, ja yksi-
25727: löiden elämänkulun ymmärtäminen omien valintojen ja "elämänprojektien" tu-
25728: loksena.
25729:     Kun sijainnin merkitys globalisoitumiskehityksen myötä muuttuu, paine pai-
25730: kal/isyhteisöjen arvoyhtenäisyyteen vähenee: yksilöt löytävät vastakaikua 'hen-
25731: genheimolaisiltaan' paikallisyhteisöjen ulkopuolelta ja itse asiassa maailmanlaajui-
25732: sesti. Tämä vahvistaa edelleen arvojen suhteellistumista, mikä on pitkäaikai-
25733: nen tendenssi kehittyneissä maissa. Kansainvälistyminen "suhteellistaa yksilöiden,
25734: ryhmien, yhteiskuntien ja kulttuurien kokemuksia maailman muihin kokemuksiin,
25735: mutta ei tee niitä samankaltaisiksi" ( ks. osa 1: Suomi ja Euroopan tulevaisuus).
25736: 
25737: 
25738: 
25739: Suomalaisten arvot ja asenteet vuonna 1996
25740: (WorldValue Survey 1996: Suomi)
25741: 
25742: LUOTTAMUS INSTITUUTIOIHIN
25743: Suomalaisten luottamus yhteiskuntansa keskeisiin instituutioihin on muuttunut
25744: dramaattisesti 1980-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Yleissuuntana aina kriisin syn-
25745: kimpään vuoteen 1993 saakka oli luottamuksen selkeä rapautuminen, mikä koski
25746: erityisen selvästi keskeisiä poliittisia päätöksentekijöitä - eduskuntaa ja valtion
25747: virkamieskuntaa. Kriisin alkuvuosina vain sellaiset instituutiot, jotka tavalla tai toi-
25748: sella liittyvät ihmisten perusturvallisuuteen- puolustusvoimat, poliisi, ammattiyh-
25749: distysliike ja kirkko -lisäsivät luottamustaan kansalaisten keskuudessa.
25750:     Kymmenen vuotta jatkunut kehityssuunta on viime vuosina taittunut Luotta-
25751: mus kaikkiin instituutioihin on lisääntynyt ja eräiden- kirkon, puolustusvoimien ja
25752: suuryritysten - osalta se ylittää jopa 1980-luvun alun tilanteen. Poliisi ja puolus-
25753: tusvoimat nauttivat tällä haavaa kaikkein suurinta luottamusta suomalaisten suo-
25754: malaisten keskuudessa. Suomalaisen yhteiskunnan useimpien keskeisten toimijoi-
25755: den legitimiteetti on kasvussa, millä on suuri merkitys tulevaisuuden toiminta-
25756: vaihtoehtoja hahmotettaessa.Tulos on heijastusta myös yleisen optimismin viriä-
25757: misestä maassa.
25758: World Values Survey 1996
25759:                  LUOTIAMUS INSTITUUTIOIHIN 1981-1996 (luottaa
25760:                  hyvin tai melko paljon, %).
25761: 
25762: 
25763: 
25764:                                         1> .,,:...
25765:                                               ·,.,.,,,. ,,,,,,,,,,d52
25766:                                         k>> ,,,,>:,>>>>''' <YI54
25767: 
25768:                                         !!.!!!!!.!!!!!.!!!.!!!1•80
25769:                                         '':':'>>>:<YY<<<<<Y<<ass
25770:              Puolustusvoimat l>/>'''''''<'''''''''''''i<<<Y;i'l58
25771:                              1<<<<,>:<<<<<<<}<;'''''''''''<176
25772:                              /\''' ,,,,,, ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,)>><<;>/169
25773: 
25774:                                !!!!!!!!!!!!!!!!!l!!!66
25775:                                h'''''''''"'' .. ,., .. ,.,,,.,., ..... ·.··· ,,,,,,,,,,,,q62
25776:                   Oikeuslaitos !<''''''''''''   ,,,,,,,,,,,>>:<
25777:                                 ,,,,,,,,,,,,,,,,.,.....                    ''''''' :': ;\65 ,,,,,,,,,182
25778:                                                               ,... ,.,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
25779:                                         ""''"'''''''''''' .,,,,,,,,,,,,,,, ,,.,,,,,,,,, ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,80
25780: 
25781:                                         1'. ,,,, ,,,,,, ,,,,,,,27
25782:                                         !!!!!!!31
25783:                         Lehdistö i'>i'i:,<<<:>i':;l32
25784:                                         "",,,,,,,,,,,, ,,,,,,,,,,,,,,,34                                       1111111996
25785:                                                                                                                001993
25786:                                         1':;\'''""'''''>>:'130                                                 001990
25787:                                                                                                                001986
25788:                                                                                                                001981
25789: 
25790: 
25791: 
25792: 
25793:                                      !!!!!!!!.!!!!.!!!!!!!1!~84
25794:                                      1>>''''  ,,,,,,,,,, ,,,,,,,,,,,,,,, ,,,,,,,,, ,<<<<<<:182
25795:                              Poliisi j:: ,,,, ,,,,,,,, ,,,, ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,. ,... ,.,,,,,,,,,,,,,,,177
25796:                                         t<': ,,,,,,,.,.                                  .,.,.,,, ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,89
25797:                                         k''''''''·             ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, ..... ,.,.,,,,,,,, .. ,,,.,. ,,,,,,,,,,86
25798: 
25799:                                          t "•llkll32
25800:                                          ~20
25801:                      Eduskunta '''''''' '''''''''''' ,,,,,,,;qss
25802:                                         ""'k\)'''
25803:                                              , , , , , , , , , , ,....,,,,,,,,
25804:                                                                         ,.,.,., ,,,,,,,,,,,,
25805:                                                                                    , , , ,.,. ,,,,,,,,,,,,68
25806:                                                                                                ' ' ' ' '"66
25807:                                         . . ., "35
25808:                                          \ITTII?ITI20
25809:      Valtion virkamieskunta 1>>>>'''') ,, '''133
25810:                             "'''''''''''"'''''''''''''''' ,,,,,,,,,,,q54
25811:                             Ii(}:)'''' ,,,,,<<<::<. Y '154
25812: 
25813:                                         IMCIE                   f     --48
25814:                                         1· ,,,,,,,,,,,,,,,, '''''"'""34
25815:                  Suuryritykset /:)i:>i:>>>>HA37
25816:                                li:>i')> ,,,,,,,,,,, ,.,,,,,,<145
25817:                                             ,,,,,,,,, ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, !41
25818: 
25819:                                         0                    25                     50                     75                    100
25820: 
25821:                                      Suomen Gallup Oy 1996 by PGraphics
25822: ERI ELÄMÄNALUEIDEN TÄRKEYS
25823: Perheellä on aivan keskeinen asema suomalaisten ajatusmaailmassaTyö ja ystävät
25824: ovat myös olennaisia suomalaisten elämään sisältöä tuovia tekijöitä.Tärkeitä, jos-
25825: kin edellisiä hieman vähemmän merkityksellisiä, ovat vapaa-aika ja ystävät.
25826:    Politiikka ja uskonto saavat selvästi edellisiä vähäisemmän sijan suomalaisten
25827: elämässä. Politiikka on myös menettänyt merkitystään ihmisten mielissä. Yhä use-
25828: ampi ei pidä sitä lainkaan tärkeänä asiana.
25829:    Ystäviä erittäin tärkeänä pitävien osuus on lisääntynyt. Muut muutokset ovat
25830: enemmänkin oireellisia, mutta on havaittavissa, että työtä ei enää pidetä aivan
25831: yhtä tärkeänä kuin aiemmin.
25832:     Eri elämänalueisiin liitetyt käsitykset konkretisoituvat vertailussa ruotsalaisten
25833: näkemyksiin. Uskontoa lukuunottamatta kaikki edellä mainituista saavat ruotsa-
25834: laisten mielissä suuremman merkityksen kuin suomalaisten ajatuksissa. Maaver-
25835: tailussa näkemysero on erityisen suuri politiikan merkittävyyttä koskevissa käsi-
25836: tyksissä. Ruotsalaisista lähes joka toinen pitää sitä ainakin melko tärkeänä, kun
25837: suomalaisista vastaavasti ajattelee vain viidennes.
25838: 
25839: 
25840: HYVINVOINTIA KOSKEVAT KÄSITYKSET
25841: Laman myötä realisoitunut ongelma, hyvinvointiresurssien alati voimistuvan ky-
25842: synnän ja niiden - suppenevista resursseista johtuvan - heikkenevän tarjonnan
25843: välinen ristiriita on johtanut puheenvuoroihin,joissa koko hyvinvointivaltion tule-
25844: vaisuus on ehditty kyseenalaistaa.
25845:     Kansalaiset seisovat kuitenkin vahvasti hyvinvointivaltionsa takana. Yksi sen
25846: keskeisimmistä pilareista - vaatimus tulojen tasaamisesta - lepää huomattavan
25847: enemmistön varassa: suomalaisista yli 70 % asettuu nykyistä tasaisemman tulon-
25848: jaon kannalle. Vaurauden kasvattamisessa nähdään kaikkien kansalaisten 'kohta-
25849: lonyhteys': kaksi kolmesta arvelee, että hyvinvointia voidaan lisätä siten, että kai-
25850: killa on riittävästi, kolmasosan päätyessä johtopäätökseen, että ihmiset voivat
25851: rikastua taloudellisesti vain muiden kustannuksella.
25852:     Suomalaisten halusta varjella hyvinvointivaltiota kielii myös mm. ruotsalaisia
25853: selvästi voimakkaampi tarve sysätä vastuuta julkiselle vallalle. Työttömyys ja la-
25854: masta johtuva yleinen epävarmuus ovat johtaneet siihen, että suomalaiset suh-
25855: tautuvat nykyisin varsin varovaisesti kaikkiin ehdotuksiin hyvinvointivaltion muut-
25856: tamiseksi tai uudelleensuuntaamiseksi. Suomalaiset kokevat hyvinvointivaltion tur-
25857: vaverkot kansallisena vahvuutena.
25858:     Puhe kansalaisyhteiskunnasta on tavanomaista, mutta lamakokemusten tuo-
25859: reus varmistaa, että muutokset tai yleensä epävarmuutta lisäävät tulevaisuuden-
25860: kuvat hyväksytään vain varauksin. Silti vaatimus yksilön vastuun aiempaa voimak-
25861: kaammasta korostamisesta saa vastakaikua suomalaisten keskuudessa. On ilmeis-
25862: tä, että kansalaisten oman vastuun lisäämisestä julkisen vallan kustannuksella saa
25863: tulevaisuudessa enemmän kannatusta, mikäli talouden ja työllisyyden perustassa
25864: tapahtuu vakaata muutosta parempaan suuntaan.
25865: World Values Survey 1996
25866:                SIJOITTUMINEN SUHTAUTUMISASTEIKOILLE (%)
25867: 
25868: 
25869:          TULOTASO PITÄISI SAADA TASAISEMMAKSI         1 W&&:::::::t~tt.:rw · =~==:fm=~t#J 1s
25870:                                                       21&#f4M#J9
25871: 
25872: 
25873: 
25874: 
25875:                                                       7 @ltt#$@j)9
25876:                                                       8 ti?t.~t@~.m-17
25877:                                                       9 (02
25878:         TARVITSEMME SUUREMPIA TULOEROJA PALKI-
25879:                                                10 [!1
25880:             TAKSEMME ENEMMÄN YRITTELIÄISYYTTÄ
25881: 
25882: 
25883: 
25884:          IHMISETVOIVAT RIKASTUA TALOUDELLISESTI
25885:                    VAIN MUIDEN KUSTANNUKSELLA         1-4
25886:                                                       2Eill!3
25887:                                                       3-4
25888:                                                       4 lliTE!ffi'lm 7
25889:                                                       5 (~@f~~~=::~:j:j§~~=:(~:?:l:®:-t?® 14
25890:                                                       6 [Wt;}#tJhjkJ 12
25891:                                                       7 ff:MtM:I::Wi&;:Q(#mrktl19
25892:                                                       a ~;,,~w+''''''*'"''''''W4+ltAlt:::w~l20
25893:                                         9 !!ltW#tttF
25894:              HYVINVOINTIVOI~~~;Ns~~A~~ 10 [NK%@')l:W4j10
25895: 
25896: 
25897:  JULKISEN VALLAN PITÄISI OTTAA ENEMMÄN VASTUUTA,
25898:    ETTÄ KAIKILLA ON SITÄ, MITÄ TARVITAAN ELÄMISEEN
25899:                                                       1 ltfiiilf#'I@/9
25900:                                                       2!!lllll]4
25901: 
25902: 
25903: 
25904:                                            u          3 P:::Whä%M9
25905:                                                       4 N;j$l:1:flW~~$:;t:i@@1 o
25906:                                                       5   !:b''''''''if-";'"'''''"#::V::::qbd 16
25907: 
25908:                                            D          6 kiiwt:/ww&WJ11
25909:                                                       7 [t:mw:fullt:mW:m;@;tt;J 1s
25910:                                                       8 ffi#::j${:;:;:::~:::=-tl;::::;:::%@f.t)15
25911:                                                       9 ®ipHs
25912:            YKSILÖIDEN PITÄISI OTIAA ENEMMÄN VAS-
25913:                                TUUTA ELÄMÄSTÄÄN 10 llB36
25914:                                                    0                           10                   20   30
25915: 
25916: 
25917:                                 Suomen Gallup Oy 1996 by PGrnphics
25918:    Laman seurauksia on, että suomalaiset ovat entistä valmiimpia tuomitsemaan
25919: erilaiset vapaamatkustaja- ja korruptioilmiöt Kansalaismoraali suhtautuu aiem-
25920: paa selvästi jyrkemmin "yhteisestä kuormasta syömiseen". Moraalisten periaat-
25921: teiden tiukkeneminen ei koske pelkästään yhteiskuntaan liittyviä asioita. Myös
25922: yksilöiden henkilökohtaiselle alueelle kuuluvissa ratkaisuissa tiukempaa moraalia
25923: korostavat kannat ovat yleistyneetlimapiirin tiukkenemisesta huolimatta suoma-
25924: laisten moraalikäsitykset kuitenkin ovat edelleen kansainvälisesti keskimäärää jon-
25925: kin verran sallivampia.
25926: 
25927: 
25928: SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN TYÖHÖN
25929: Suomalaisen suhde työhön on kuluneen parinkymmenen vuoden aikana ollut
25930: muutoksen tilassa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen, 1980-luvun taloudel-
25931: linen kasvu ja rahamarkkinoiden muutokset sekä 1990-luvun alun jälkeen alkanut
25932: taloudellinen taantuma ja työttömyyden lisääntyminen ovat muokanneet ihmis-
25933: ten taloudellista ja työelämää koskevaa olemista ja asenteita.
25934: 
25935: 
25936: 
25937: 
25938:      World Values Survey 1996
25939:                         SLJOITTUMINEN SUHTAUTUMISASTEIKOIL-
25940:                         LE (%)
25941: 
25942: 
25943: 
25944: 
25945:                                -
25946:                         TlA.OTASO         El KUM-           B        TlJLO.
25947:                         TAEIAISEM-          PAA-            OSAA     EROJA
25948:                           MAI<SI           KMN             SANOA   ENEMMÄN
25949:                                            !lll!lii        CJ        lllllilll
25950:                Suomi                                                               57 23 1       19
25951:                Ruotsi                                                              2530144
25952:                  USA
25953:                                                                        ~
25954:                                                                                    3427338
25955:                Venäjä 1   1                 -          ·                           22 24 4       51
25956: 
25957: 
25958: 
25959: 
25960:                                -
25961:                           ENEMMÄN          El KUM-          B       ENEMMÄN
25962:                               JUU<lSfA      PAA-            OSAA   VI<SILÖIOEN
25963:                           VASTUUTA          KMN            SANOA   VASTUUTA
25964:                                            lmJ              CJ        filmi
25965:                Suomi                                                                   32 27 1 41
25966:                RUotsi                                                                  13 20 0   67
25967: 
25968:                  USA"g~~jj                                                             17 18 2   64
25969:                Venäjä                                                                  57 25 1 18
25970:                         0                             50                         100
25971: 
25972: 
25973:                                    Suomen Gallup Oy 1996 by POrapbica
25974:     Suhtautumisessa työhön on tapahtunut tasaista ja suhdanteista riippumaton-
25975: ta muutosta. Perussuuntaus on, että työn sisältöön ja työpaikkaan kohdistuvat
25976: vaatimukset ovat lisääntyneet.
25977:    Valtaosa kansalaisista toivoo työltään mielekkyyttä. Luku on noin kaksikym-
25978: mentä prosenttiyksikköä ylemmällä tasolla kuin vuonna 1990. Myös aiempaa
25979: useammin korostetaan sitä, että työ on kykyjä vastaavaa ja vastuullista. Myös
25980: aikaansaamisen tunne työssä on ihmisille tärkeämpää kuin aiemmin. Korkea työt-
25981: tömyysaste heijastuu ihmisten mielipiteissä siten, että vaatimus työpaikan var-
25982: muudesta esitetään useammin kuin vuonna 1990.Tämä tulos merkitsee paluuta
25983: reilun kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Samanaikaisesti hyvä palkkata-
25984: son merkitys on pysynyt ennallaan tai pikemminkin menettänyt hieman asemi-
25985: aan.
25986:     Vaikka useammat ihmiset kuin aiemmin odottavat työltään tuloksellisuutta ja
25987: aikaansaamista, samanaikaisesti odotukset työpaineiden vähentämiseksi ovat li-
25988: sääntyneet. On selvää, että osa työssäkäyvistä tuntee työpaineet taakkana, johon
25989: tavalla tai toisella haluttaisiin helpotusta.
25990:     Vaikka suomalaiset eivät tutkimuksissa arvioisikaan täysin vilpittömästi mate-
25991: riaalisten etujen todellista merkitystä, kertoo tulos silti, että työn sisältö ja laatu
25992: on enemmistölle suomalaisista tärkeitä työmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä.
25993:     Suomalaisten preferenssit eroavat pohjoismaisista. Kun esimerkiksi ruotsalai-
25994: set pitävät tärkeämpänä työn vastuullisuutta ja sitä, että siinä tuntee saavutta-
25995: neensa jotakin, suomalaiset painottavat enemmän erityisesti kahta asiaa: työn
25996: varmuutta ja sitä, että se vastaa tekijänsä kykyjä.
25997:     Työorientaationsa perusteella suomalaiset voidaan luokitella kolmeen ryh-
25998: mään: 'toimeentuloa tovoitteleviin' ( 17 %), 'työn sisältöä tavoitteleviin' (26 %) ja ns.
25999: 'väliryhmään' (57%) Väliryhmittymään kuuluvien tavoitteisiin kuuluu samanaikai-
26000: sesti toimeentuloa ja työnsisältöä painottavia ominaisuuksia.
26001:     Korkealla työttömyydellä on ollut hyvän työsuhdeturvan arvostusta lisäävä
26002: vaikutus myös nuorten keskuudessa. Kuitenkin nuorten keskuudessa vaikutukset
26003: ovat olleet samanaikaisesti myös päinvastaisia. Kun työtä ei saada, elämä järjeste-
26004: tään muulla tavoin, ja ansiotyöhön liitettävät sisältövaatimukset kasvavat entises-
26005: tään.
26006: 
26007: 
26008: YMPÄRISTÖNÄKEMYKSET
26009: Nykyisin ympäristön tilasta huolehtivialöytyy melkeinpä kaikista väestöryhmistä.
26010: jokaisen ihminen-luonto -suhteen pohjalla on arvoasetelma. Vaikka ympäristö-
26011: ongelman olemassaolo ja vakavuus yleisesti tunnustetaan, sen ratkaisukeinoista
26012: ei olla yksimielisiä.Ympäristöasenteille on lisäksi tyypillistä ajatuksen ja toiminnan
26013: välinen ristiriita: hyväksi katsotun asian konkretisoituessa vaatimukseksi omakoh-
26014: taisesta toiminnasta, innokkuus vaimenee tuntuvasti.
26015:     Neljä kymmenestä suomalaisesta korostaa ympäristön merkitystä siinä mää-
26016: rin, että antaisi ympäristön suojelulle etusijan taloudellisen kasvun ja työpaikka-
26017: jen menetyksen kustannuksella. Vastakkaista mieltä on joka toinen. Vielä vuosi-
26018: kymmenen alussa ympäristönsuojeluvaatimukset ajoivat taloudellisen kasvun ohi.
26019: Suomalaisten ympäristöarvot ovat laimentuneet.
26020:     Noin puolet väestöstä olisi valmis 'kärsimään' taloudellisesti ympäristön puo-
26021: lesta, mikäli verorahat voitaisiin 'korvamerkitä', ts. mikäli voitaisiin olla varmoja,
26022: että kannettu vero käytettäisiin lyhentämättömänä ympäristön tilan hyväksi. Mel-
26023: kein yhtä moni olisi valmis myös ostamaan ympäristöystävällisiä tuotteita, joiden
26024: normaalihintaan olisi lisätty ympäristömaksu. Ruotsalaisiin verrattuna suomalai-
26025: set ovat kuitenkin vähemmän uhrausvalmiita.
26026:     Kansalaisen konkreettinen toiminta puhtaan ympäristön puolesta näkyy arki-
26027: sessa kulutuskäyttäytymisessä. Kahdeksan suomalaista kymmenestä sanoo luon-
26028: nonsuojelullisista syistä päättäneensä käyttää uudelleen tai kierrättää jotakin mie-
26029: luummin kuin on heittänyt sen menemään. Lähes yhtä usea on valinnut kotita-
26030: loustuotteita, joiden uskoo olevan ympäristöystävällisiä. Joka kolmas on kärsinyt
26031: omakohtaista haittaa ympäristön puolesta ja vähentänyt kodissaan vedenkulutus-
26032: ta ympäristöllisistä syistäVarsinainen ympäristöaktiivisuus on kuitenkin harvojen
26033: harrastusVain joka kahdeksas sanoo ottaneensaosaa kokoukseen tai allekirjoit-
26034: tanut vetoomuksen, jonka tarkoituksena on luonnon suojeleminen tai lahjoitta-
26035: neensa rahaa ympäristöjärjestölle.
26036:     Suomalaisten suorittamien ympäristönsuojelutoimien lähempi tarkastelu pal-
26037: jastaa, että huoli ympäristöstä konkretisoituu etenkin hyväosaisten keskuudessa.
26038: Paremmista taloudellisista lähtökohdista nauttivat ovat- ainakin oman kertoman-
26039: sa mukaan- jokapäiväisissä valinnoissa eniten ympäristöä ajattelevia kansalaisia.
26040:     Ympäristön puolesta toimiminen konkretisoituu Suomessa kuluttajan oma-
26041: ehtoisesti tekemissä valinnoissa, kun taustavaikuttimina on vakaumuksellinen aate,
26042: korkea koulutus- ja tietotaso että riittävät taloudelliset resurssit (ylemmät yhteis-
26043: kuntakerrokset).
26044:     Vaikka suomalaiset arkielämässään lisääntyvässä toimivat ympäristön hyväksi,
26045: eivät kansalaiset ole henkilökohtaisisissa valinnoissaan ja tekemisissään ole miten-
26046: kään poikkeuksellisen ympäristöystävällisiä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvallois-
26047: sa arkinen toiminta puhtaan ympäristön puolesta on yleisempää ja vakavampaa
26048: kuin Suomessa.
26049: 
26050: 
26051: MATERIALISTISET JA POSTMATERIALISTISET ARVOT
26052: Postmaterialistisiin arvoihin liittyvä viitekehys sisältää ajatuksen yhteiskunnan ke-
26053: hittymisestä 'maanpäälliseksi paratiisiksi' (missä vallitsee perustarpeiden tyydytys,
26054: tiedollinen poliittinen mobilisaatio, erilaisuuden sietäminen, demokratian arvos-
26055: tus, suvaitsevaisuus ja muutoshakuisuus).Tämä kehitys ei Suomessa näytä taittu-
26056: neen edes laman ja työttömyyden oloissa, vaikka uudet sukupolvet eivät enää
26057: vartukaan samanlaisessa positiivisessa ilmapiirissä kuin vanhempansa 1970- ja
26058: 1980 -luvuilla.
26059:     Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on selvästi havaittavissa arvojen
26060: muuttuminen postmaterialistiseen suuntaan. Kehitys on jatkunut myös laman
26061: vuosina 1990-\uvu\\a lukuunottamatta nuorinta ikäluokkaa, joka on kasvanut ja
26062: sosiaalistunut laman oloissa.
26063:     Postmaterialististen arvojen omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm.
26064: nuoruus, korkea koulutustaso ja tulot lnglehart on esittänyt, että arvomuutos
26065: perustuu sukupo\vivaikutukselle eli kukin sukupolvi yhteisten kokemustensa mu-
26066: kaan muovaa oman arvomaailmansa.
26067:     Postmateria\istisiin arvoja kannattavat ovat kuitenkin suhteellisen pieni vä-
26068: hemmistö (28%) yhteiskunnassa. Postmaterialistisesti suuntautuneet edustavat
26069: nuorehkoa, taloudellisesti hyvinvaivaa ja koulutettua osaa väestöstä. Heillä me-
26070: nee hyvin ja he kuuluvat menestyjien joukkoon. Sensijaan suuren "hiljaisen" enem-
26071: mistön keskuudessa perinteiset arvot eivät ole menettäneet merkitystään. Eten-
26072: kin syrjäytyvät ja syrjäytymisen uhan tuntevat käyvät psykologista se\viytymis-
26073: kamppailua turvautumalla hyvinvointivaltioon, pysyviltä tuntuviin arvoihin ja insti-
26074: tuutioihin sekä kaipaamaila vahvaa auktoriteettia.
26075:     Postmaterialistiselle viitekehykse\le ristiriitainen tulos on, että nuorin ikäluok-
26076: ka on vähemmässä määrin postmaterialistinen kuin sitä vanhempi ikäluokka (25-
26077: 34 -vuotiaat). Eroa saa selityksensä taloudellisista tekijöistä. Osa nuorimman ikä-
26078: luokan jäsenistä kokee kriisin luomaa taloudellista epävarmuutta, mikä saa sen
26079: arvostamaan 'kovia' taloudellisia arvoja ja osin myös sy~äytymistä tai syrjäyty-
26080: mispelkoa ilmentäviä kovia asenteita.
26081:     Kansainvälisesti suomalaiset muodostavat muiden Skandinavian maiden kan-
26082: salaisten sekä hollantilaisten kanssa maailman selvästi postmaterialistisemman
26083: ryhmän.
26084:    Suomalaisen arvoilmaston muutokset ovat pitkälle sidoksissa taloudessa ja
26085: työttömyydessä tapahtuvaan kehitykseen. Yksilöllisyyden tavoittelu, muutosha-
26086: kuisuus ja elämyksellisyys nousevat koko kansan arvostusasteikolla uudelleen ylös-
26087: päin, mikäli taloudellinen perusta ei järky ja työttömyyden uhkaa ei koeta. Suo-
26088: tuisankaan talous- ja työllisyyskehityksen toteutuessa enemmistön kohdalla ei
26089: tule tapahtumaan suuria irtiottoja olemassaolevista arvostuksista.
26090: 
26091: 
26092: 
26093: Jälkidepression Suomi
26094: Käsitys siitä, että pahin on ohi, on vahvistunut Suomessa. Samalla luottamus yh-
26095: teisiin pelisääntöihin (instituutioihin) on palaamassa yllättävän nopeasti. Epävar-
26096: muus tulevaisuudesta on kuitenkin edelleen huomattava.
26097:    Suomalaisten valintoja määrittävät perustavat arvot ovat säilyneet väestöta-
26098: solla ennallaan: Suomi kuuluu niiden maiden ryhmään, jossa muiden huomioi-
26099: mista korostavat altruistiset arvot ja koeteltuja ratkaisuja säilyttävät arvot ovat
26100: muita tärkeämpiä. Hyvinvointi-ideologian taustalla olevilla perusajatuksilla on
26101: edelleen laaja kannatus ja parina viime vuotena se on itse asiassa kasvanut. La-
26102: man kokemukset eivät ole vieneet suomalaista arvomaailmaa kovempaan suun-
26103: taan lukuunottamatta osaa nuorinta ikäluokkaa, joka on kasvanut laman oloissa.
26104: Nuorten onnistuminen oman elämänsä jä~estämisessä ratkaisee, mihin suuntaan
26105: heidän arvostuksensa suuntautuvat myöhemmässä vaiheessa.
26106:     Suomalaisten vastuukäsityksissä on sen sijaan tapahtunut selvä muutos: uusi
26107: kansalaisvastuu korostuu sekä suhteessa yhteisiin asioihin että suhteessa yksilöi-
26108: den suuremman vastuun vaatimukseen "paremman elämän" rakentamisessa.
26109:     Depression aallonpohja on jo tovi sitten ohitettu, luottamus koeteltuihin peli-
26110: sääntöihin ja uuden mahdollisuuteen vahvistuu samalla kun varovaisuus leimaa
26111: vielä uuden etsintää. Optimismi- niin yksilöllinen kuin kansallinenkin- voimistuu
26112: Suomessa.
26113: 
26114: 
26115: 
26116: 
26117: 3     TURVALLISUUS JA RISKIT
26118:       EPÄVARMUUDEN MAAILMASSA
26119: Kun maailman 'vaarallisuutta' mitataan tieteellisin menetelmin ei-toivottavien ta-
26120: pahtumien todennäköisyytenä, ilmenee, että elämme nyt turvallisemmassa maa-
26121: ilmassa kuin koskaan ennen.
26122:     Suomalaisten elämä on monin osin varmempaa, turvallisempaa ja helpompaa
26123: kuin koskaan- elämme pidempään,työaika on lyhyempi, vaarallisia kansanterve-
26124: yttä uhkaavia sairauksia ei ole esiintynyt pitkään aikaan, ennen parantumattomiksi
26125: todettuja sairauksia hoidetaan, luonnon ääri-ilmiöiden vaikutuksia ennakoidaan ja
26126: vakuutetaan, maapallo tuottaa riittävästi ruokaa, kansainvälinen elintarvikehuolto
26127: toimii tehokkaasti ja laaja sosiaaliturva paikkaa toimeentulon mikäli omat keinot
26128: loppuvat.
26129:    Mikä sitten saa kansalaiset kokemaan elämän epävarmaksi ja turvattomaksi?
26130: 
26131: 
26132: VAKUUTUS- JA RISKIYHTEISKUNTA
26133: Modernia yhteiskuntaa on luonnehdittu sekä vakuutus- että riskiyhteiskunnaksi.
26134: Niin vakuutus kuin riski ovat kiinteässä yhteydessä tulevaisuuteen avoimena, edis-
26135: tystä ja entistä parempia elämisen ehtoja lupaavana kehityksenä.
26136:     Uuden luominen merkitsee muutosta. Muutos on ollut modernille yhteiskun-
26137: nalle ehkä luonteenomaisin piirre. Se tuo mukanaan myös riskin, joka merkitsee
26138: samalla sekä uusia mahdollisuuksia että vaaroja. Yhteiskunnan luonteen kannalta
26139: on olennaista, kuinka muutokseen liittyvät mahdollisuudet ja vaarat jakautuvat
26140: sosiaalisten ryhmien ja kansalaisten kesken.
26141:     Vakuutus on modernin yhteiskunnan turvallisuusteknologiaa. Se vähentää kan-
26142: salaisten riippuvuutta lähiyhteisöstä, kun he tekevät omia elämänvalintojaan. Sa-
26143: malla se luo yhteiskuntaan uudenlaisia keskinäissiteitä, koska se merkitsee kohta-
26144: lonyhteyden tunnustamista ja solidaarisuutta, epäonnen jakamista.
26145:     Jotkut vaarat ja uhat on otettu kollektiivisen vakuutuksen piiriin. Ne ovat
26146: lähinnä sellaisia palkkatyöläisen normaalin elämänkaaren tapahtumia ja vaiheita,
26147: joissa hän ei voi ansaita elantoaan. Kollektiivisen vakuutuksen piiriin otetaan ta-
26148: pahtumia, joista yksilön ei voida kohtuudella olettaa olevan moraalisesti vastuus-
26149: sa: ne siis tulevat jokaisen eteen (kuten vanhuus) tai ovat hyvin todennäköisiä
26150: (sairaus, äitiys. työttömyys).
26151: 
26152: 
26153: MIKÄ RISKEISSÄ ON MUUTTUNUT
26154: Riskien ja vakuuttamisen välinen yhteys on perustunut olettamukseen, että voim-
26155: me melko tarkoin Iuetteioida mahdolliset riskit ja myös kontrolloida- erityisesti
26156: lisääntyvän tiedon avulla- niiden esiintymistä.
26157:     Lähtökohtana on siis maailman kasvava ennustettavuus ja hallinta. Kun arvi-
26158: oimme keskeisten prosessien kehitystä nyt ja tulevaisuudessa, niitä leimaavat pi-
26159: kemminkin ennustamattomuus ja epävarmuus. Modernisaatio on vähentänyt riip-
26160: puvuuttamme luonnosta ja kohtalosta sekä niihin kytkeytyvistä epävarmuuksista.
26161: Olemme voittaneet entisiä vaaroja, mutta samalla tuottaneet uusia epävarmuuk-
26162: sia. Riskit eivät ole lisääntyneet, mutta riskien lähteet ja luonne ovat muuttuneet.
26163: Saarijärven Paavon leipä oli kolmen kauppa: oman työn, luonnon ja Jumalan; se
26164: oli kohtalonomaista. Olemme vapautuneet tällaisesta kohtalosta, mutta tuotta-
26165: neet tilalle uusia uhkia kuten hullun lehmän taudin. Koko kehittyneiden yhteis-
26166: kuntien elämä on äärimmäisen riippuvaista tieteellisestä ja teknologisesta asian-
26167: tuntijuudesta, joka on luonteeltaan epävarmaa ja ehdollista. Samalla kansalaiset
26168: ovat aiempaa valmiimpia asettamaan myös tämän asiantuntijuuden kyseenalai-
26169: seksi.
26170:     Globalisaation myötä työpaikan säilyminen, työolosuhteet, palkan, toi-
26171: meentulon ja eläkkeen suuruus tuntuvat riippuvan- kuten tosiasiallisesti riippu-
26172: vatkin- yhä enemmän maailmanlaajuisesta taloudesta. Hong Kongin ja Singapo-
26173: ren menestyksestä tai Saksan talouden kasvu näkymistä. Maailmanlaajuinen ja pai-
26174: kallinen kietoutuvat toisiinsa: näemme, kuinka 'vieraat' voimat voivat heitellä elä-
26175: määmme.
26176:     Markkina- ja rahatalouden hauraus, sen heilahtelut ja haavoittuvuus
26177: ovat yhä merkittävämpi riskien lähde. Reaalitaloutta- sitä missä ihmiset tuottavat
26178: tavaroita ja palveluja - ohjaa ja heittelee yhä enemmän sen päälle rakentunut
26179: rahatalouden (korkojen, pääomamarkkinoiden, pörssikurssien, valuuttakurssien,
26180: voittojen) maailma. Näiden maailmojen suhde on kansalaisille läpinäkymätön ja
26181: vaikeasti ennakoitava.
26182:     Rahan maailma tarjoaa myös itsenäisen pelipaikan, jossa onnella ja taidolla voi
26183: tehdä suuria voittoja ja epäonnella suuria tappioita. Pelistä lähtee liikkeelle pro-
26184: sesseja, joilla on seurauksia reaalitalouteen - yritykset menevät konkurssiin, ih-
26185: miset menettävät säästönsä, omaisuutensa ja työpaikkaansa.
26186:     Yritysten globaali toimintaympäristö on entistä kovempi ja kilpaile-
26187: vampi.Yritykset toimivat lyhyillä varoitusajoilla yrittäen sopeutua yllättäviin ja no-
26188: peisiin vaihteluihin ja heilahteluihin. Staattisemmassa maailmassa niillä oli enem-
26189: män puskureita. Lyhyiden varoitusaikojen toimintaympäristössä- ohuen tuotan-
26190: non, juuri-oikeaan-aikaan-tuotannon ja -henkilöstön olosuhteissa- yritykset pur-
26191: kavat puskureitaan ja siirtävät riskejä ulos: alihankkijoille, toimittajille, työnte-
26192: kijöille. Työntekijöiden elämässä on entistä enemmän epävakautta, kuten tilapäi-
26193: set työsuhteet ja kutsu tarvittaessa töihin sekä vaihtelua, kuten kysyntään ja kuor-
26194: mitukseen mukautuvia työaikoja.
26195:     Modernin maailman olosuhteet voivat muuttua yllättäen niin, että pää-
26196: tös joka on ollut rationaalinen päätöshetken olosuhteissa, syökseekin uusissa olo-
26197: suhteissa tuhoon. Suomen nopea ajautuminen lamaan sisältää suuren mittaluo-
26198: kan murhenäytelmiä. Rationaalisesti päätöksiä tehneet yksilöt- asunnonostajat
26199: lainojen takaajat valuuttalainaa ottaneet pienyrittäjät osakkeisiin sijoittaneet pi-
26200: ensijoittajat - saattoivat kärsiä tappioita ja joutua vastuisiin, jotka muuttivat ker-
26201: ralla koko loppuelämän. Monet näistä vastuista ovat moraalisesti arvioiden epäoi-
26202: keudenmukaisia, eikä niitä vastaan ole vakuutuksia. Useat riskit lipuvat näin teolli-
26203: suusyhteiskunnan vakuutusten piiristä.
26204:     Perinteet toimivat yhä vähemmän elämää ohjaavina auktoriteetteina: ihmis-
26205: ten elämä on yhä vähemmän perinteen sanelemaa. Jokaisen elämä on täynnä
26206: valintoja, jotka on pakko tehdä. Perinne ei sanele koulutusta eikä ammattia
26207: eivätkä kyläyhteisö tai suku määrää aviopuolison valintaa. Jokaisen on rakennetta-
26208: va elämänkertansa omilla valinnoillaan, joiden seurauksista ei ole takuita. Valinto-
26209: jen seurauksena olevien voittojen ja tappioiden haarukka kasvaa.
26210:     Modernisaatie on tieteen ja teknologian avulla päässyt saavutuksiin, jotka hel-
26211: pottavat elämää, mutta joihin liittyy myös hyvin pienen todennäköisyyden suur-
26212: riskejä. Ne eivät aina mahdu perinteiden vakuutuksen piiriin.Ympäristökeskus-
26213: telussa esitetään asiantuntija-arviaina dramaattisia varoituksia elämän kohtalosta
26214: maapallolla (mm. ilmaston lämpeneminen). Nämä lisäävät riskitietoisuutta ja epä-
26215: varmuutta tulevaisuuden edessä.
26216:     Vaikka elämässä ei nyt ole enemmän riskejä kuin aiemmin, riskien lähteet ovat
26217: muuttuneet. Samoin on muuttunut riskien jako. Yksilöt joutuvat kantamaan use-
26218: ammin vastuun ja vakuuttamattomat seuraukset tulevaisuudesta, joka on aiem-
26219: paa ennustamattomampi ja yllättävämpi.
26220: 
26221: 
26222: MITEN RISKIT JA TURVALLISUUS YHTEISKUNNASSA
26223: NÄHDÄÄN?
26224: Jotkut ihmiset ovat valmiit aktivisesti etsimään riskejä, kun taas toiset pyrkivät
26225: välttämään niitä kaikin keinoin. Riski-ja turvallisuuskäyttäytymisen muotoutumi-
26226: nen johtuu suuressa määrin myös yhteiskunnan arvoista ja instituutioista.
26227:     Suomi kuuluu maailman arvokartalla maaryhmään, jolle ovat tärkeitä yhtei-
26228: söllisyys, universalismi ja 'hyväntahtoisuus' (mm. auttavaisuus, vastuuntunto ja re-
26229: hellisyys).Yksikään näistä arvoista ei ole tyypillinen riskejä etsivälle käyttäytymisel-
26230: le, mitä luonnehtivat enemmän vallan (ihmisten ja tilanteiden hallinta), suoritus-
26231: kyvyn ja elämän vaihtelevuuden arvostus.
26232:     Riskin ottamisen alttiuteen vaikuttaa luonnollisesti, missä määrin mahdollista
26233: onnistumista yhteiskunnassa palkitaan; toisaalta riskien arviointiin vaikuttaa mah-
26234: dollisten epäonnistumisten ( epäonnien) menetykset.
26235:     Turvallisuus ja riski kuuluvat yhteen. Sekä liian pitkälle viety turvallisuus että
26236: liian suuriksi kasvavat riskit estävät uuden etsinnän ja luovuuden. Yksilöt, organi-
26237: saatiot ja kansakunnat eivät uudistu eivätkä etsi uusia luovia ratkaisuja ilman pe-
26238: rusturvallisuutta. Mikäli taas turvallisuushakuisuus leimaa kokonaan yhteiskuntaa
26239: ja sen pelisääntöjä, uuden luomiseen ei kannusteta, vaan se voidaan ääritapauk-
26240: sissa nähdä jopa yhteiskuntaa vahingoittavana tai horjuttavana toimintana.
26241:     Turvallisuutta ja riskejä arvioitaessa uskotaan monasti, että turvallisuus säilyy
26242: kun "asiat pidetään ennallaan". Turvallisuus on kuitenkin aktiivisen etsinnän ja
26243: kokeilun tulos: se on instituutioiden muuntelua ja parhaita kokemuksia tuottavien
26244: ratkaisujen valintaa.
26245:     Mitä enemmän luotamme tulevien sukupolvien riskejä ja turvallisuuta koske-
26246: vien valintojen viisauteen, sitä vähemmän meidän tarvitsee jättää niille perinnök-
26247: si erityisiä, niiden valinnan vaihtoehtoja rajoittavia rakenteita (ennen kaikkea fyy-
26248: sisiä). Jättämällä niille uuden etsintää tukevia resursseja- tietoa, taitoja, hyvässä
26249: kunnossa olevia instituutioita ja luottamusta -jätämme niille sananvaltaa omaa
26250: elämään ja tulevaisuuteen. Mikäli haluamme lisätä tulevien suomalaisten sukupol-
26251: vien mahdollisuuksia turvalliseen elämään, kehitämme Suomesta korkean inhi-
26252: millisen ja sosiaalisen pääoman yhteiskuntaa.
26253: 
26254: 
26255: 
26256: 
26257: 4     ENSIMMÄINEN, TOINEN VAI KOLMAS
26258:       SEKTORI -TYÖN JA TOIMEENTULON
26259:       VAIHTOEHDOT
26260: Suomen työllisyysjärjestelmä toimi lamaan saakka hyvin: korkea työhönosal-
26261: listuvuus ja työllisyys, matala työttömyys ja liki olematon pitkäaikaistyöttömyys,
26262: naisten vakiintunut ote työmarkkinoista. Vaikka tosiasiallinen eläkeikä laski, niin
26263: silti Suomessa 1980-luvulla työikäistä kohti laskien tehtiin toiseksi eniten ansio-
26264: työtä OECD-maissa.
26265:     Työmarkkinamallia luonnehtii suomalainen versio sosiaalisesta korpora-
26266: tismista. Tulopolitiikalla on ollut monia tehtäviä: sovitella tulonjakokiistoja, huo-
26267: lehtia yritysten kilpailykyvystä ja luoda yhteiskuntaan luottamuspääomaa.
26268:     Näiden rakenteiden varassa on levännyt työyhteiskunnaksi luonnehditta-
26269: va sosiaalinen järjestys. Ideologisena järjestyksenä työyhteiskuntaa ei kyseenalais-
26270: tettu, vaikka ansiotyön ja toimeentulon välinen sidos haurastui tulonsiirtojen mer-
26271: kityksen kasvaessa myös työikäisellä väestöllä ja vaikka kasvava osa väestöä sijoit-
26272: tui sosiaalivaltiollisiin kategorioihin (opiskelija, työkyvytön tai vanhuuseläkeläinen).
26273: Aina 1990-luvun taitteeseen saakka kansantalouden, työllisyys- ja työmarkkina-
26274: mallin sekä hyvinvointivaltion välillä vaikuttivat myönteiset kehät
26275:    Julkisen palvelusektorin laajeneminen ja ansiosidonnainen sosiaaliturva tuki-
26276: vat työllisyyttä ja työyhteiskuntaa. Sosiaaliturvan kaksijakoisuus (ansio- ja perus-
26277: turvan rinnakkaisuus) hankki sille laajan kannatuspohjan,ja palvelujen universalis-
26278: mi palveli sekä sosiaalisten ja alueellisten erojen tasoittamista että naisten siirty-
26279: mistä palkkatyöhön. Palkkatulojen kasvu toimi laajenevan julkisen talouden ra-
26280: hoituspohjana. Kasvava veroaste voitiin hyväksyä, kun myös käytettävissä olevat
26281: tulot ja yksityinen kulutus kasvoivat samalla. Vaikka yritysten sosiaaliturva- ja va-
26282: kuutusmaksut kasvoivat, niin vientiyritysten hintakilpailukyvystä huolehdittiin muil-
26283: la keinoin (devalvaatiot). Julkinen taloutemme toimi poikkeuksellisen tasapaino-
26284: isin budjetein ja pienellä valtionvelalla.
26285: 
26286: 
26287: TAITTEESSA
26288: Monet mallin piirteet on menetetty 1990-luvulla, toisia on säilynyt. Ammattiyh-
26289: distysliike on säilyttänyt jäsenensä ja tulopoliittinen sopimuskoneisto toimii. Malli
26290: saattaa olla erittäin merkittävä voimavara sopeuduttaessa Euroopan talous- ja
26291: rahaliittoon.
26292:    Sosiaaliturvamme rakensi kantavan sillan laman ja suurtyöttömyyden yli. ja
26293: säilytti suomalaisen yhteiskunnan ilmeen jokseenkin entisen näköisenä.Lama ja
26294: siirtyminen korkean työttömyyden yhteiskuntaan kuitenkin lisäsivät edessä jo
26295: muutenkin olevien haasteiden (koveneva globaali kilpailutalous, väestön ikäänty-
26296: minen) mittakaavaa.
26297:    On todennäköistä, että monet laman aikaiset piirteet luonnehtivat työmark-
26298: kinoita tästä eteenkinpäin. Joudumme siirtymään ensi vuosituhannelle tilantees-
26299: sa, jota luonnehtivat korkea työttömyys, määräaikaiset työsuhteet. työaikojen
26300: aikaisempaa suurempi eriytyminen, yritysten valikoivuus työvoiman käytössä sekä
26301: kitkaisuus työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa.
26302:     Palkkatyösuhteista 75 prosenttia oli vuoden 1995 työvoimatutkimuksen no-
26303: jalla ns. normaaleja, toistaiseksi solmittu ja ja kokoaikaisia. Muutoksen merkit ovat
26304: kuitenkin selviä uusissa työsuhteissa ja työmarkkinoille tulevien asemassa. Beckin
26305: yli kymmenen vuotta sitten tekemä tiivistelmä kehittyneiden maiden tilanteesta
26306: on tullut osuvammaksi: joustava, monimuotoinen ja riskialtis alityöllisyys astuu
26307: työehdoiltaan yhtenäisen täystyöllisyyden sijaan.
26308:     Työvoiman käytön muutos juontuu yritysten pyrkimyksestä hallita entistä kil-
26309: pailevampaa ja epävarmempaa ympäristöä. Lama oikeutti uudet ohuen tuotan-
26310: non mukaiset käytännöt ja riskien siirron yrityksiltä työntekijöille. Työpolitiikan
26311: valinta on, tukeako näitä trendejä purkamalla työsuhteiden säätelyä vai laittaako
26312: jarrujaTyöpolitiikan kansainväliseksi perustehtäväksi on joka tapauksessa asetet-
26313: tava riittävän turvallisen työelämän säilyttäminen lyhytnäköistä kilpailevaa dump-
26314: pausta vastaan. Samalla on huolehdittava siitä, ettei epätavanomaisissa työmuo-
26315: doissa työskentelevistä tule sosiaaliturvan kakkoskastia.
26316:     Työyhteiskunnan pohja on säilynyt ainakin niiltä osin, että ansiotyö on pysynyt
26317: suomalaisille tärkeänä ja itsensä elättäminen yhteiskuntamoraalin peruspilarina.
26318: Ansiotyön sisällöllinen merkitys on vain lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden
26319: aikana. Työn sisällöt tarjoavatkin yhä enemmän kiinnittymisen mahdollisuuksia,
26320: sillä ne muuttuvat vaativammiksi ja haasteellisemmiksi, laadultaan paremmiksi (vrt.
26321: "roskatyöpaikkojen" uhka). Toisaalta vaatimustason ja haasteellisuuden kasvu on
26322: kaksikasvoista, sillä se on myös paineen ja kiireen kasvua ja vähin edellytyksin
26323: varustettujen sy~äyttämistä.Työelämässä on yhä enemmän mahdollisuuksia itse-
26324: aiheutettuun ylikuormitukseen, jopa siinä määrin, että voidaan odottaa myös yk-
26325: silöllisiä vastareaktioita, irtaantumisia supervaatimuksista.
26326: 
26327: 
26328: SUURET RAKENNEMUUTOKSET
26329: Uuden vuosituhannen taitetta Suomessa leimaavat palautuminen syvästä lamasta
26330: samanaikaisesti kun käydään läpi pitkän aikavälin rakenteellisia muutoksiaTekno-
26331: logiset muutokset ja talouden globalisaatio ruokkivat toisiaan. Rakennemuutok-
26332: set vaikuttavat myös suomalaiseen työllisyys- ja työmarkkinamalliin:
26333:    1. Pääoman liikkuvuuden vapautuminen, yritystoiminnan kansainvälisty-
26334: minen ja kansainvälisen työnjaon muutos. Tämän seurauksena kansantalou-
26335: det kilpailevat yritysten sijaintipaikkoina, yrityksillä on vähemmän kiinnostusta kan-
26336: sallisiin sopimusjä~estelmiin ja sopuun ja työehdot määräytyvät suoremmin glo-
26337: baalissa työpaikkakilpailussa.
26338:     2. Euroopan taloudellinen ja monetaarinen integraatio, joka asettaa
26339: uusia sopeutumispakkoja työmarkkinoille, työllisyydelle ja julkiselle taloudelle.
26340:     3. Teknologiset muutokset ruokkivat tietointensiivistä työelämää sekä
26341: asettavat vaatimuksia organisaatioiden ja työkulttuurien kehittämiselle.
26342:     Monet keskustelut kiertyvät nyt globalisaation ja uuden kansainvälisen työnja-
26343: on ympärille. Globalisaatio sinänsä ruokkii taloudellista kasvua ja siten elintasom-
26344: me ylläpidon edellytyksiä. Samalla globaalissa kilpailussa koetaan uhkaavia piirtei-
26345: tä. Samalla kun globaali tuotanto kasvaa, Euroopan työllisyys ja veropohja, hyvin-
26346: voinnin tähänastiset kulmakivet, eivät seuraa mukana.
26347:    Globalisaatio merkitsee keskinäisriippuvuuksien kasvua. Yhteiskuntapoliittis-
26348: ten valintojen reunaehdot ovat yhä yhteisempiä muun Euroopan kanssa. Euroo-
26349: pan taloudellista asemaa maailmassa vahvistetaan syventämällä ja laajentamalla
26350: Euroopan taloudellista, poliittista ja teknologista integraatiota.
26351: 
26352: 
26353: VAKAUDEN, YHTEISEN RAHAN JA SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN
26354: EUROOPPA
26355: EMUn kolmas vaihe toteutunee suunnitellussa aikataulussa vuonna 1999. Sen
26356: jälkeen Eurooppa ei ole sama yhdenkään maan kannalta, olipa se ensimmäisten
26357: joukossa EMUssa tai ei.
26358:     EMUn seurauksista suomalaiseen työllisyyteen ja työmarkkinoille on erilaisia
26359: arvioita. Ensimmäinen korostaa, että onnistuessaan EMU vakauttaa taloutta ja sitä
26360: kautta pitemmällä aikavälillä eurooppalaista työllisyyttä. Toinen tulkinta korostaa
26361: EMUn lähenemis- ja vakauskriteereiden aiheuttavan ongelmia työllisyyden hoi-
26362: dossa, kolmas taas korostaa Suomelle ominaisia epäsymmetrisiä taloudellisia vaih-
26363: teluja.
26364:      Suomalaisesta perspektiivistä tuotantorakenteen epäsymmetria ja työllisyy-
26365: den vaihtelun puskurointi ovat olennaisia EMU-kysymyksiä. Muualla Euroopassa
26366: julkisen talouden velka ja budjettikuri ovat kipeimmät kysymykset.
26367:     Rahaliitto nojaa talouden ohjaukseen koron, inflaatioasteen, valuutta- ja pörs-
26368: sikurssien kauttaTämä linjauksen mukaan rahatalouden vakaus on taloudellisen
26369: ja sosiaalisen hyvinvoinnin välttämätön edellytys. Rahatalouden vakauden suhde
26370: kansalaisten elämänpäämääriin on hyvin välittynyt ja sen työllisyyttä ja hyvinvoin-
26371: tia lisäävät vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä.
26372:     Euroopassa elää myös vaatimus välittömästä yhteisestä sitoutumisesta työlli-
26373: syyteen ja integraation sosiaaliseen ulottuvuuteen. Monet sosiaaliset ongelmat-
26374: korkea työttömyys, syrjäytyminen ja väestön ikärakenteen muutos- ovat yhtei-
26375: siä EU-Euroopalle. Ongelmat on tunnistettu ja yhteisten ratkaisujen etsiminen on
26376: menossa. Sosiaalisen ulottuvuuden välineitä -        kuten sosiaalirahasto, sosiaalinen
26377: dialogi, sosiaalisten perusoikeuksien julistus, köyhyysohjelmat EUn sosiaalipolitii-
26378: kan vihreä ja valkoinen kirja ja sosiaalipolitiikan eurooppalainen foorum - on
26379: luotu 1970-luvulta lähtien. jäsenmaiden sosiaalipolitiikkamallit ja sosiaalimenojen
26380: tasot ovat hyvin erilaiset, ja vielä on epäselvää, millaista yhteisötason sosiaalipoli-
26381: tiikan tulisi olla.
26382:     Pohjoismaat ovat olleet eurooppalaisenkin hyvinvoinnin ensimmäisessä luo-
26383: kassa. Erityisen tärkeä pohjoismainen malli on naisille. Pohjoismainen sosiaalipoli-
26384: tiikkamalli rakentuu ajatukselle naisen taloudellisesta itsenäisyydestä, mutta muu-
26385: alla asia ei ole itsestäänselvä. Kuitenkin suunta kaikkialla Euroopassa näyttää ole-
26386: van kohti naimisissa olevien naisten ansiotyön yleistymistä ja sitä kautta kotihoiva-
26387: mallin edellytysten rapautumista.
26388: 
26389: 
26390: MIHIN POLITIIKAN PITÄISI PYSTYÄ VASTAAMAAN?
26391: Peruskysymys voidaan asettaa seuraavasti :Tuleeko Suomen luottaa myös tulevai-
26392: suudessa työmarkkinamallinsa perusvahvuuksiin ja tehdä sen pohjalta vähittäisiä
26393: sopeutumis- ja muutoskykyä parantavia uudistuksia ?Vai: tulisiko Suomen ryhtyä
26394: radikaaleihin työmarkkinamallin muutoksiin ja sen myötä myös radikaaleihin yh-
26395: teiskuntakokeisiin ?
26396:      Perusvalinnaksi esitetään usein valinta amerikkalaisen (markkinaehtoinen yh-
26397: teiskuntapolitiikka, kyky luoda uusia työpaikkoja, suuret tuloerot, työpaikkojen
26398: heikko laatu, työssäkäyvät köyhät) ja eurooppalaisen tien välillä (hyvinvointita-
26399: voitteinen yhteiskuntapolitiikka, kasvun matala työllistävyys, jäykemmät työmark-
26400: kinat, hyvä sosiaaliturva).
26401:      Eurooppalaiset, skandinaavit ja suomalaiset ovat sitoutuneita omaan hyvin-
26402: vointivaltioonsa. Amerikkalaista "vastahakoista hyvinvointivaltiota" ei ostettaisi,
26403: vaikka se tuottaisi korkeamman työllisyydenkin. Uuden-Seelannin kaltaisille yh-
26404: teiskuntapoliittisen mallin käännöksille ei taas hevin ole edellytyksiä angloamerik-
26405: kalaisen maailman ulkopuolella.
26406:    Valinnat on asetettu euroooppalaisessa perinteessä myös toisin.Teollisuusyh-
26407: teiskunnat ovat joutuneet uuteen ja hämmentävään tilanteeseen: Miten moder-
26408: nin yhteiskunnan sosiaalisen järjestyksen peruspilarin, työyhteiskunnan, on käy-
26409: mässä? Pitäisikö työyhteiskunnan rakenteita ja moraalia puolustaa vai luoda uu-
26410: denlaista sosiaalista järjestystä?
26411:     Suomessa on toteutettu 1980- ja 90-luvulla toteutettu varsin syviä institutio-
26412: naalisia muutoksia. Nämä muutokset on ollut mahdollista toteuttaa joko perus-
26413: taltaan asiantuntijapäätöksinä (kuten rahamarkkinoiden vapauttaminen) tai so-
26414: peutumisina 'pakkoraossa' (julkisten menojen leikkaukset). Myös edessämme on
26415: suuria insitutionaalisia ratkaisuja (EMU-ratkaisu). Mutta kun kysymys on työn ja
26416: toimeentulon peruspilareista, niin vakiintuneilla vahvuuksilla ja ajatusmuodoilla
26417: on suuri jatkuvuus ja rajujen käännösten tekeminen johtaisi poliittisiin yhteenot-
26418: toihin ja suurten riskien päätöksentekoon.
26419:     Laman aikana ja sen jälkeen tehtyjä ratkaisuja voi kuvata pieniksi askeliksi
26420: hyvinvointivaltiosta työvointivaltioon (welfare state'sta kohti workfare state'a).
26421: Tällä linjalla hyvinvointivaltio pyritään mukauttamaan talouden uusiin ehtoihin
26422: sekä kirkastamaan ansiotyön ja toimeentulon välistä suhdetta. Työyhteiskunta
26423: puolustaa itse itseään: vaikka työttömyyttä ei voisi vähentää nopeasti, niin voim-
26424: me yrittää pitää kiinni työyhteiskunnan moraalista.
26425:    Jokapäiväinen keskustelu toistaa melko tiettyä ratkaisua, jonka oletetaan joko
26426: kohentavan työllisyyttä tai vähentävän julkisia menoja. Yksi paradoksi on, että
26427: ehdotuksesta kuin ehdotuksesta on ristiriitaista tutkimusnäyttöä. Kun yrittäjät lu-
26428: paavat, että he työllistäisivät enemmän, jos työvoiman sivukuluja kevennetään,
26429: määräaikaisten työsuhteiden solmimista tai työvoiman irtisanomista helpotetaan,
26430: niin tutkimus osoittaa, ettei työllisyys siitä kohene. Kun ihmisistä tuntuisi oikeu-
26431: denmukaiselta, että sosiaaliturvaa tulee kohdentaa tarvitseville, niin sosiaalipoliit-
26432: tinen tutkimus kertoo, että tarveharkinta on kallista, leimaa huono-osaiset ja
26433: jättää heidät entistä vähemmälle sekä murentaa julkisen sosiaaliturvan legimitee-
26434: tin. Kun kuuluisa 'terve järki' sanoo, että niukentunutta työtä pitäisi jakaa tasai-
26435: semmin, niin tutkimus osoittaa, että työajan lyhentäminen ei juurikaan paranna
26436: työllisyyttä. Hollannin kokemuksista tehdyt laskelmat osoittavat, että 5 %:n työ-
26437: ajan lyhennys laskee työttömyyttä 0.5 prosenttiyksikköä pitkällä aikavälillä. Kun
26438: useimmat uskovat, että verotuksen keventäminen vaikuttaisi myönteisesti työlli-
26439: syyteen, on taloustieteellisiä tutkimuksia, joissa osoitetaan, että veroprogression
26440: kiristäminen lisää työllisyyttä (palkkahillintä, työn jakaminen).
26441: 
26442: 
26443: 
26444: Optiot
26445: Kehittyneille yhteiskunnille näyttää tarjoutuvan kolme perusvaihtoehtoa työn ja
26446: toimeentulon järjestämiseksi:
26447:    A. kasvuvetoinen työllisyyden ylläpito,
26448:    8. markkinaehtoinen työyhteiskunnan puolustus,
26449:    C. työyhteiskunnan asteittainen luovutus.
26450: 
26451: Ne voidaan esittää puhdaspiirteisinä ideaalityyppeinä. Optiot on kuvattu työn ja
26452: toimeentulon suhteen kannalta, ja kaikkien niiden pohjaksi on oletettu globalisoi-
26453: tuva talous, informaatioteknologian edelleen vahvistuva asema taloudessa ja yh-
26454: teiskunnassa sekä Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen toteutumi-
26455: nen.
26456: 
26457: 
26458: A. KASVUVETOINEN TASA-ARVOINEN TÄYSTYÖLLISYYS
26459: Kasvuvetoisen täystyöllisyyden politiikka lähtee siitä, että kasvupolitiikalla ja ter-
26460: veillä työmarkkinoilla voidaan taata sosiaalisen eheyden ja julkisen talouden yllä-
26461: pidon kannalta riittävä työllisyys. Linjaus korostaa ekspansiivisen makrotalouspo-
26462: litiikan roolia, so. kysyntää, tuottavuuden kasvua, eri politiikkalohkojen yhteenso-
26463: vittamista, kansainvälistä yhteistyötä kasvun aikaansaamiseksi, teknologisen ra-
26464: kennemuutoksen hallintaa, koulutusta, osaamisen strategiaa ja aktiivista työvoi-
26465: mapolitiikkaa. Koulutuksella ja osaamisen laajuudella vastustetaan työmarkkinoi-
26466: den polarisaati ota ja luodaan korkeapalkkatalouden edellytyksiä.
26467:     Linja vaatii kärsivällisyyttä ja sellaisten hätiköityjen toimien välttämistä, joilla
26468: tuhottaisiin terveitä työmarkkinoitaTäten linjaus suhtautuu kriittisesti moniin jul-
26469: kisessa keskustelussa esitettäviin vaatimuksiin. Linjaus kiinnittyy vakiintuneisiin pe-
26470: lisääntöihin (työelämän säännöt, työn ja toimeentulon suhde, pienet palkka- ja
26471: tuloerot) ja katsoo, että globalisoituva talous ei sinänsä ole este niiden toimivuu-
26472: delle, mikäli talouspolitiikkaa tehdään viisaasti. Toisaalta se ei myöskään hyväksy
26473: mitään kasvua vaarantavaa seikkailupolitiikkaa kuten yleistä työajan lyhentämistä.
26474: Hätäisten temppujen sijasta on ylläpidettävä kunnollista työttömyysturvaa.
26475:    Linjauksella on myös omat heikkoutensa. Synkronisoidun kansainvälisen kas-
26476: vupolitiikan edellytykset eivät aina ole saavutettavissa, joskin ainakin lähitulevai-
26477: suuden näkymät ovat tässä suhteessa poikkeuksellisen lupaavat. Toiseksi, monet
26478: ekonomistit kannattavat ns. NAIRU-dogmia (usko työllisyyden kasvun inflatori-
26479: seen vaikutukseen), pörssikurssit palkitsevat työvoiman saneerauksista eikä lisää-
26480: misestä ja mikrotaloudellisia toimia pidetään laajasti maksatason politiikkaa te-
26481: hokkaampana.
26482:    Suomessa suhde talouskasvun ja työllisyyden välillä on selkeä, mikä tukee
26483: linjausta. Kynnykset työllisyyden ja työttömyyden pitämiseksi edes ennallaan ovat
26484: kuitenkin korkeatjos vuosien 1977-95 kehitys jatkuu, niin työllisyyden pitämisek-
26485: si ennallaan tarvitaan 2,2 - 2,3 prosentin ja työttömyyden pitämiseksi ennallaan
26486: noin 3 prosentin vuotuinen reaalikasvu.
26487:     Suomessa tällä linjalla voidaan palauttaa lamassa menetettyjä työpaikkoja ja
26488: päästä työttömyysasteessa ainakin eurooppalaiselle keskitasolle. On kuitenkin
26489: mahdotonta, että talouskasvu hoitaisi kuntoon Euroopan työttömyyttä, puhumat-
26490: takaan maapallon miljardin työttömän tai alityöllistetyn tilanteesta. Talouskasvu ei
26491: enää entisellä varmuudella käänny työllisyydeksi ja hyvinvoinniksi. Myös kärsivälli-
26492: syys vaatii kovia poliittisia hermoja nimenomaan suomalaisen huipputyöttömyy-
26493: den oloissa: vaatimuksia nopeampivaikutteisista toimista esitetään tavan takaa.
26494: 
26495: 
26496: B. MARKKINAEHTOINEN TYÖYHTEISKUNNAN PUOLUSTUS
26497: Tämä linjaus haluaa toteuttaa sosiaalisen eheyden kiinnittämällä kaikki kynnelle
26498: kykenevät takaisin työmarkkinoille. Linjauksen mukaan täystyöllisyyteen päästään,
26499: kun annetaan palkkojen mukautua markkinahintoihin, karsitaan työehtojen muo-
26500: dostamia jäykkyyksiä ja työllistämiskynnyksiä sekä sosiaaliturvaa työn vastaanotta-
26501: miskynnyksen madaltamiseksi. Kun annetaan markkinoiden hoitaa asia, ansiotyötä
26502: kyllä syntyy, vaikkakaan ei entisen teollisuusyhteiskunnan ehdoin.
26503:     Linjaus ei siis korosta talouskasvua työllisyyden ehtona, vaan työehtojen mu-
26504: kauttamista niin, että myös vähän tuottavalle, ammattitaidotlomalle työlle syntyy
26505: kysyntää ja että myös kotitaloudet voivat ostaa palveluja markkinoilta. Itsepalvelu
26506: (kotityö) on muunnettava markkinatyöksi.
26507:     Markkinaehtoisen politiikkaoption ehdot ovat hyvin jännitteiset ja vastakoh-
26508: taiset. Siihen suuntaan syntyy arkista, moraalis-ideologista painetta ("korvauksilla
26509: elämisestä on tehtävä loppu"). Samoin Yhdysvaltojen kyky synnyttää uutta työlli-
26510: syyttä puhuu sen puolesta, kuten myös työllisyyden kasvusuunta muissa linjaa
26511: tavoittelevissa anglosaksisissa maissa.
26512:     Toisaalta tällä tiellä ovat kokemuksen osoittamat heikkoudet eriarvoisuuden
26513: kasvu ja sosiaalisen eheyden heikkeneminen. jotta tuloksena ei olisi kasvavaa köy-
26514: hyyttä, matalapaikkaisia on tuettava sosiaaliavulla tai tulotuella. Deflatorinen poli-
26515: tiikka, matalapalkkaisuus, tulotuet ja sosiaalisten ongelmien paisuminen voivat joh-
26516: taa siihen, että työllisyyden nousu ei kohenna julkista talouttaVaarana ovat myös
26517: kasvun sosiaalipsykologisten tekijöiden jyrkkä huonontuminen (väitteet feel good
26518: -faktorin rapautumisesta). Yhdysvaltojen työllisyystyypin siirtymä aivan viime ai-
26519: koina "hampurilaistyöllisyydestä" kohti paremmin koulutettua ja palkattua työtä,
26520: on tosin vienyt kritiikiltä jossain määrin terää. Silti voi väittää, että teollisuusyh-
26521: teiskuntien edessä olevien ongelmien ratkaisemisen sijasta työmarkkinoiden sään-
26522: telyn purku vain jakaa kustannukset ja riskit uudestaan, siirtää niitä (suur)yrityksiltä
26523: julkiselle taloudelle, alihankkijoille ja työntekijöille.
26524:     Linjausta tukee osa kansainvälistä talouseliittiä, monien maiden työnantajajär-
26525: jestöt,ja sen vahvimman vastavoiman muodostaa ammattiyhdistysliike. Siellä, mis-
26526: sä tätä politiikkaa on pyritty toteuttamaan johdonmukaisesti, on edellytyksenä
26527: ollut ammattiyhdistysliikkeen aseman ja oikeuksien merkittävä heikentäminen.
26528: 
26529: 
26530: C. TYÖYHTEISKUNNAN LUOVUTUS
26531: Tämän linjauksen mukaan täystyöllisyys ei ole oikea tunnus tai vastaus modernin
26532: yhteiskunnan kriiseihin. Näkemys ei usko talouspolitiikan kykyyn luoda täystyölli-
26533: syyttä, ja entistä tiukempi markkinaehtoistaminen vain syventää niitä ongelmia,
26534: joiden edessä teollisuusyhteiskunnat ja koko maapallo ovat. Kasvun ylläpitäminen
26535: työllisyyden ylläpitämiseksi on linjauksen mukaan nurinkääntynyttä politiikkaa. Sen
26536: mukaan on mietittävä ratkaisuja, missä hyvinvointivaltion arvot (turvallisuus, tasa-
26537: arvo, solidaarisuus, demokratia) voidaan pystyttää talouskasvun ja täystyöllisyy-
26538: den tuolle puolen.
26539:     Linjauksen mukaan kiinnittyminen palkkatyön antamaan statukseen luo eriar-
26540: voisuutta yhteiskunnassa, missä kaikilla ei ole pääsyä työmarkkinoille eikä siellä
26541: yhtä hyviin asemiin. Se katsoo, että palkkatyön monopoli mielekkääseen, tunnus-
26542: tettuun, sosiaalisen identiteetin antavaan toimintaan ja toimeentuloon on murtu-
26543: massa pitkällä aikavälillä ja tätä on aktiivisella politiikalla edistettävä. Sosiaalinen
26544: eheys on turvattava luomalla ansiotyöstä riippumaton kansalaisen status.
26545:     Tämän linjauksen resepteihin kuuluvat kansalaistulo, työn tasainen jakaminen
26546: työaikaa lyhentämällä sekä kolmannen sektorin ja palkkatyön ulkopuolisen kansa-
26547: lais- ja vapaaehtoistoiminnan tunnustaminen ja vahvistaminen. Optiosta on eri-
26548: laisia versioitaVoidaan korostaa ansiotyön ulkopuolisen kolmannen sektorin tasa-
26549: arvoisuutta ansiotyön kanssa. Kun tämä synnyttää pelon väestön jakamisesta pie-
26550: nituloisiin kansalaispalkkaisiin ja onnekkaampiin ansiotyötä tekeviin, niin tavoit-
26551: teeksi voidaan asettaa se, että kaikki aikuiset, sekä miehet että naiset, kiinnittyvät
26552: elämänkaaressaan ansiotyöhön. Samalla heillä on käytettävissä enemmän aikaa
26553: (pitkien vapaiden kaltaisia aikablokkeja, lyhyempi perustyöaika, omiin tarpeisiin
26554: muotoiltuja työaikatauluja, työttömyysjaksoja) ansiotyön ulkopuolella. Perustulo
26555: antaa jatkuvuutta pirstoutuneilla työmarkkinoilla ja katkonaisilla työurillaVirallisia
26556: ja epävirallisia toimintoja ja erilaisia rahoituslähteitä on yhdistettävä samoille aree-
26557: noille.Tällä pyritään tietoisesti sekottamaan työyhteiskunnan jä~estystä,jossa kai-
26558: killa on oma kategoriansa ('työllinen', 'työtön', 'opiskelija' .. ), siihen liittyvä identi-
26559: teetti ja rahoituslähde.
26560:     Tämän politiikan kannatusperusta on epävarma.Yhtäältä se näyttäisi olevan
26561: ratkaisu kasvavaan eriarvoisuuteen. Kansalaistulo herättää kuitenkin suuria epä-
26562: luuloja, työyhteiskunnan sosiaalinen jä~estys- jossa jokainen ansaitsee leipänsä ja
26563: kohtalonsa- istuu mielissämme lujassa. Kansalaistulon taloudelliset ongelmat tuu-
26564: nustetaan yleisesti. Naiset pelkäävät, että nimenomaan naisten tekemä hoivatyö
26565: siirretään työmarkkinoilta koteihin ja yhteisöihin ja korvataan palkan sijasta jollain
26566: tuella tai bonuksella.Työmarkkinaosapuolet ovat torjuneet kansalaistulon peläten
26567: kannustinten menetystä ja harmaan talouden laajenemista. Koko optio on help-
26568: po leimata haihattelevaksi, koska sen voidaan väittää pyrkivän työnteon lakkaut-
26569: tamiseen.
26570: 
26571: 
26572: POHJOISMAINEN TIE?
26573: Kasvuvetoinen työllisyyden ylläpito on perusoptio,jonka valinta sopii pohjoismai-
26574: seen traditioon. Siihen yhdistellään tulevaisuudessa osia muista optioista. Kaksi
26575: muuta vetävät eri suuntiin, eikä kumpikaan niistä ole kyllin vahva voittamaan
26576: toistaan: on järkevää pyrkiä "poimimaan marjoja joka korista".Tässä prosessissa
26577: seuloutuu uusi pohjoismainen tie, jossa kansalaisten tärkeiksi kokemia arvoja is-
26578: tutetaan uusiin olosuhteisiin.
26579:     Pohjoismaiden kaltaiset pienet avoimet kansantaloudet Euroopassa ovat luot-
26580: taneet sisäiseen eheyteen ja tasa-arvoon, mistä laajat hyvinvointivaltiot ovat osoi-
26581: tuksenaViimeaikaiset analyysit kansakuntien menestystekijöistä antavat tukea van-
26582: halle linjalle korostaessaan osaamisen, luottamuksen ja sosiaalisen eheyden roo-
26583: lia. Suuryritysten sijaintipaikkojen valinnassa painavat myös ennustettavuus, yh-
26584: teiskuntarauha, tietotekninen infrastruktuuri, laaja osaaminen ja laadukas ympä-
26585: ristö. Näissä suhteissa myös Suomella on edut puolellaan, eikä linjan muuttami-
26586: nen näytä aiheelliselta.
26587:     Toimeentulon ja tekemisen suhdetta joudutaan arvioimaan uudelleen. Aktii-
26588: visuuden periaatteessa kohtaavat erilaiset ideologiat, konservatiivinen ajatus jo-
26589: kaisen velvollisuudesta antaa vastine toimeentulostaan ja vasemmistolainen aja-
26590: tus oikeudesta työhön. Miten pitkälle "terveiden" työmarkkinoiden periaatteita
26591: tulee tarkastaa, että työkykyiset saadaan mukaan johonkin yhteiseen toimintaan?
26592: Vai riittääkö julkisen vallan rooliksi turvata kansalaisten toimeentulo ja luottaa
26593: siihen, että nämä luovat itse tekemisensä?
26594:     Eurooppalaisissa kansantalouksissa yhdistellään näiden ideaalityyppien ratkai-
26595: suja aktiivisesti "työn uuden sosiaalisen organisaation" löytämiseksi. Suomen kan-
26596: nalta -johtuen perinteiden samankaltaisuuksista- erityisen mielenkiintoisia ovat
26597: Tanskan ja Hollannin kokemukset Tanska toimii tässä jonkinlaisena koelaborato-
26598: riona, jonka kokemuksia seurataan .Tanska on joutunut ensimmäisenä Pohjoismais-
26599: ta kohtaamaan korkean työttömyyden ja, aktiivisen linjauksen (aktiivisuussopimus)
26600: nimissä yhdistellään eri elementtejä sekä eri optioiden arvoja. Aktiivisuuslinjalla on
26601: omaksuttu työn kierrätys pitkien vapaiden avulla, kotityöyritysten julkinen tuki,
26602: rajoitettu työvelvollisuus ja vaihtoehtoisten toiminta-areenoiden luominen. Työt-
26603: tömyysturvan pelisääntöjä on uudistettu ja eri osapuolia yritetään patistaa paikalli-
26604: seen kumppanuuspolitiikkaan työ- ja toiminta-areenoiden luomiseksi.
26605:     Vaikka aktiivisuuslinjaus lähteekin toiminnan korostamisesta pelkkien tulon-
26606: siirtojen sijaan, että toimeentulo riskiyhteiskunnassa on peruuttamattomasti yh-
26607: teiskunnallistunut.Työikäisiin kohdistuvien tulonsiirtojen lakkauttamisella olisi liian
26608: korkea hinta. Jokainen esitellyistä optioista edellyttää työikäisen, työkykyisen ja
26609: työhaluisen väestön tulonsiirtoja, so. työttömyysturvaa, tulotukea tai kansalaistu-
26610: loa. On aivan ilmeistä, ettei palkkamekanismi yksin riitä jakamaan yhteistä vau-
26611: rautta.
26612: 
26613: 
26614: 
26615: 
26616: 5     SUOMALAINEN TIETOYHTEISKUNTA
26617:       OLEMME ME
26618:     "Tietoyhteiskunta" edustaa uutta vaihetta pyrkimyksissä yhdistää tieteellis-
26619: teknologinen kehitys yhteiskunnan yleisiin kehitysmalleihin. Nämä pyrkimykset
26620: ovat olleet yleisiä teollisesta vallankumouksesta lähtien.
26621:     Suomen kannalta on erityisen haastavaa se, että Suomen kehitysmalli on pe-
26622: rinteisesti perustunut Iuonnonvaroiiie ja voimakkaille rakennetun pääoman in-
26623: vestoinneille: kehittyneiden maiden joukossa lähimpiä vertailukohteita ovat ol-
26624: leet Kanadan ja Australian tyyppiset maat Nyt Suomi on historiallisesti erittäin
26625: nopeassa ajassa siirtymässä kaikilla tärkeillä ulottuvuuksilla yhdeksi tietoyhteis-
26626: kuntakehityksen kärkimaaksi maailmassa.
26627: 
26628: 
26629: MITÄ SAAMME LISÄÄ, KUN SAAMME TIETOYHTEISKUNNAN
26630: 
26631:     Tietoyhteiskunnasta puhuttaessa voidaan tarkoittaa monia asioita:
26632: 
26633: 
26634: •    Sovellettu tieto kasvattaa merkitystään tuotannossa mm. työhön, pääomaan
26635:     ja energiaan verrattuna.
26636: •   Työpaikat tiedon tuotannossa, muokkauksessa ja välityksessä lisääntyvät no-
26637:     peasti.
26638: •   Tiedonvälitys, "mediateollisuus" kasvaa.
26639: •   Tietotekniikan läpimurto tuotannossa ja kulutuksessa luo perusteiltaan uu-
26640:     den yhteiskuntamuodon.
26641: •   Tietoverkkojen merkitys ihmisten välisessä kommunikaatiossa lisääntyy voi-
26642:     makkaasti.
26643: 
26644: 
26645: Tietoyhteiskunnan tulkinnoista voidaan erottaa viisi yleisintä: teknologinen, talou-
26646: dellinen, ammatteihin perustuva, sijaintitekijöiden merkitykseen perustuva ja kult-
26647: tuurinen.
26648:     Teknologinen tulkintaTeknologinen tulkinta on ehkä tavanomaisin ja ylei-
26649: simmin hyväksytty Käänteentekeviä keksintöjä informaation prosessointi-, varas-
26650: toimis- ja välittämistekniikoissa sovelletaan nykyisin merkittävästi kaikkialla yhteis-
26651: kunnassa. Kehitykseen liittyy tietoteknisten tuotteiden - kuten tietokoneiden-
26652: tehokkuuden huikea kasvu ja niiden hinnan raju lasku. Eri informaatioteknologioi-
26653: den yhdentymiskehitys ja verkostoituminen luovat uutta, hyvin suorituskykyistä
26654: teknologista infrastruktuuria (tiedon valtatie).
26655:     Käsitys siitä, että teknologian kehitys on yhteiskunnan perusluonnetta määrit-
26656: tävä muutosvoima, ei ole uusi: Karl Marx oli ensimmäinen merkittävä yhteiskun-
26657: tatutkija, jonka teoria perustui tälle näkemykselle.
26658:     Tässä merkityksessä Suomi on tietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijöitä. Alan
26659: tutkimus- ja kehitystyö ja tuotanto ovat vahvoja. Huipputekniikan vienti - mistä
26660: informaatioteknologian tuotteet vievät valtaosan - kasvaa nopeimmin OECD-
26661: maista. Teknologinen infrastruktuuri on vahva. Matkapuhelintiheys ja lnternet-
26662: liittymätiheys on maailman huippua. Kansainvälisten talouselämän päättäjien arvi-
26663: oiden mukaan uusi informaatioteknologia täyttää kaikista maailman maista par-
26664: haiten liike-elämän tarpeet Suomessa (World CompetitivenessYearbook 1996).
26665:     Taloudellinen tulkinta: Taloudellisessa tulkinnassa tietoyhteiskuntakehi-
26666: tyksen olennaisena piirteenä pidetään "informaatiotalouden"vahvaa osuutta kan-
26667: santaloudessa. Tieto tärkeimpänä tuotannontekijänä "dematerialisoi" tuotantoa,
26668: millä on kauaskantoisia myönteisiä seurauksia mm. ympäristön kannalta.
26669:     Tällöin on kyseessä tietointensiivinen osaamistalous (knowledge-based
26670: economy): taloudellinen toiminta perustuu lisääntyvässä määrin tietoon. Tieto
26671: on strateginen voimavara ja oppiminen tärkein prosessi. Tietoyhteiskunta tässä
26672: mielessä näyttäisi syntyvän kun samanaikaisesti panostetaan sen eri osatekijöihin:
26673: perustietoon eli koulutukseen, käytännön taitoihin eli harjaantumiseen, tiedon
26674: luomiseen eli tutkimukseen, tiedon soveltamiseen uusiin teknologioihin, tiedon
26675: levittämiseen sekä tiedon ja osaamisen hyväksikäyttöön tuotannossa, palveluissa,
26676: hallinnossa ja itsensä henkilökohtaisessa kehittämisessä.
26677:     Ammatteihin perustuva tulkinta: Tämä tulkinta tietoyhteiskunnan ke-
26678: hityksestä on selväpiirteinen: tietoyhteiskunta "etenee" siinä tahdissa kuin infor-
26679: maatiotyön ammattien ja tekijöiden määrä kasvaa ja korvaa alku- ja tavaratuotan-
26680: non ammatteja ja työvoimaa.
26681:     Tämä kehityskulku on näkynyt jo vuosikymmeniä kaikissa OECD-maissa. Suo-
26682: messa informaatioammattien osuus on kasvanut kolmanneksesta työvoimasta
26683: vuonna 1980 44 prosenttiin työvoimasta vuonna 1995.
26684:     Työnkuvat voidaan nyt ja tulevaisuudessa jakaa kolmeen ryhmään: rutiinitöi-
26685: hin, henkilöpalveluihin ja symbolianalyytikon töihin (informaatioammatit). Sym-
26686: bolianalyytikot työskentelevät tiedon parissa käyttäen hyväkseen tieto- ja kom-
26687: munikaatioteknologiaa. Tämä ryhmä on kasvanut, mutta se ei todennäköisesti
26688: enää lisää entiseen tahtiin osuuttaan työmarkkinoilla. Sen sijaan henkilöpalvelui-
26689: den (kuten hoivatyö, matkailu ja ravintolat) osuuden uskotaan tulevaisuudessa
26690: olevan varsinainen työllisyyden kasvuala mm. Yhdysvalloissa.
26691:     Sijaintitekijöiden merkitykseen perustuva tulkinta: Uuden infor-
26692: maatioteknologian muodostamat verkostot tekevät mahdolliseksi, että viime kä-
26693: dessä missä tahansa maapallolla sijaitsevat työpaikat, kaupungit, koulut, kodit ja
26694: kansalaiset voivat olla reaaliaikaisesti yhteydessä toisiinsa. Paikan ja ajan merkitys
26695: muuttuu radikaalisti.
26696:    Tämä on erityisesti talouden globalisoitumista määrittävä keskeinen piirre.
26697: Tuotannolliset, taloudelliset ja rahalliset, mutta myös kulttuuriset toiminnot oh-
26698: jautuvat globaalilla tasolla reaaliaikaisesti. Viiveet lyhenevät, mikä tekee jä~estel
26699: mien hallittavuudesta tärkeän ongelman
26700:     Nämä muutokset ovat merkittäviä, mutta voidaan perustellusti arvioida, että
26701: ne eivät sinänsä vielä muuta yhteiskuntien perusluonnetta. Sen sijaan niin tavaroi-
26702: den, palvelusten, ihmisten, työn, tiedon ja osaamisen logistiikka tulee ensiarvoi-
26703: sen tärkeäksi.
26704:     Kulttuurinen tulkinta: Informaation määrä on tällä hetkellä suurempi kuin
26705: koskaan aiemmin. Sitä mukaa kun uusia teknisiä mahdollisuuksia on tullut käyt-
26706: töön, ihmiset ovat myös kulttuurisesti omaksuneet ne sekä sitoutuneet/ jääneet
26707: kiinni niihin. On syntynyt "informaatiotodellisuuksia" ja niihin kiinnittyviä alakult-
26708: tuureita.
26709:       Tietoyhteiskunnan kulttuurisessa tulkinnassa piilee myös paradoksi: samalla
26710: kun informaation määrä on yhä suurempi, sen merkitykset ovat ohentuneet. On
26711: mahdollista, että tulevaisuudessa informaatiosta vapaat alueet muodostuvat suu-
26712: reksi ylellisyydeksi.
26713: 
26714: 
26715: TIETOYHTEISKUNNAN PARADOKSEJA
26716: Kun 'tietoyhteiskunta' ymmärretään laajasti yhtenä teknologisen kehityksen talo-
26717: udellis-sosiaalisena mallina, se on hyvin ristiriitainen. Voidaan puhua tietoyhteis-
26718: kunnan paradokseista ainakin seuraavilla ulottuvuuksilla:
26719:       Edistys:Tietoyhteiskunta edustaa tietoon ja osaamiseen perustuvaa 'uuden
26720: uljaan yhteiskunnan' mallia, jossa elämä voi olla rikasta ja vapaata toimeentulo-
26721: huolista. Kuitenkin se jakaa yhteiskuntaa uudella tavalla, mikäli sen aiheuttamia
26722: työn ja työmarkkinoiden polarisaatiosuuntauksia ei pystytä patoamaan.
26723:       Koulutus: Tietoyhteiskunta vaatii yhä parempaa koulutusta ja osaamista,
26724: mutta koneet hoitavat yhä enemmän tehtäviä, jotka aiemmin vaativat ammatti-
26725: taitoa.
26726:       Tieto: Samalla kun tieto on yhä keskeisempi tekijä tuotannossa ja kasvussa,
26727: sen hinta laskee ja merkitys kilpailukyvylle pienenee, koska se on kaikkien saatavil-
26728: la oleva yleishyödyke.
26729:       Paikka ja sijainti: Informaatioteknologia vähentää sijainnin merkitystä, mut-
26730: ta kuitenkin tietotekniikkaa kehittävät ja soveltavat yritykset ja työpaikat keskitty-
26731: vät osaamiskeskuksiin; niiden tarvitsema tieto on vaikeasti siirrettävissä informaa-
26732: tioteknologian keinoin.
26733:       Tuottavuus: Informaatioteknologian intensiivisen soveltamisen aikana 1980-
26734: 90- luvuilla tuottavuus on kasvanut aiempaa hitaammin kehittyneissä talouksissa
26735: ja erityisesti Yhdysvalloissa.
26736:       Työllisyys: Tietotekniikka luo uusia työpaikkoja, mutta samalla se hävittää
26737: perinteisiä työpaikkoja; merkittävä osa myös uusista tietoyhteiskunnan töistä on
26738: yksinkertaista osaamista vaativia rutiinitöitä.
26739: 
26740: 
26741: TIETOYHTEISKUNNAN RISKEJÄ
26742: Kuten kaikkien uusien teknologisten aaltojen kohdalla historiassa (vrt. teollinen
26743: vallankumous), myös tietoteknologian laajamittaisessa soveltamisessa on riskinsä.
26744:     Ehkä perustavin näistä riskeistä on itse tiedon käsitteen sumentuminen ja
26745: liuentuminen. Kun 'tiedon' käsittelyn, välittämisen ja säilyttämisen tekniset mah-
26746: dollisuudet moninkertaistuvat 'tiedon' luotettavuus ja sen varmistaminen tulee
26747: vaikeammaksi. Maailmassa on jo tällä hetkellä epävarman ja epäluotettavan 'tie-
26748: don' valtava ylijäämä, jonka vaikutukset päätöksentekoon voivat olla ennalta-ar-
26749: vaamattomatTiedon hallinta 'tietosaastan' oloissa on vakava tulevaisuuden haas-
26750: te.
26751:       Informaatioteknologian mahdollistamat monimutkaiset järjestelmät ovat alt-
26752: tiita sekä itse monimutkaisuudesta johtuville riskeille että järjestäytyneelle tieto-
26753: rikollisuudelleVerkkomaailman vastuusuhteet ovat monin osin selkiytymättö-
26754: mät ja antavat vahvat tekniset välineet 'älykkäälle' ryöstöviljelylle. Kehittyneissä
26755: yhteiskunnissa informaatiosodankäynti on saanut uuden ulottuvuuden, kun yh-
26756: teiskunnan keskeisiä toimintoja voidaan lamauttaa myös sotilaallisin tavoittein.
26757:       Joukkotyöttömyys on aiheuttanut kansalaisten syrjäytymistä. Taloudellista syr-
26758: jäytymistä kokonaisvaltaisempi, pysyvämpi ja uhkaavampi on tiedollinen syr-
26759: jäytyminen, joka kerrannaisvaikutuksineen voi aiheuttaa sosiaalisten ongelmi-
26760: en pahenevan kierteen. Riskinä on yhteiskunnan jakautuminen 'tietorikkaisiin' ja
26761: 'tietoköyhiin'. Viestinnän alueelliseen ja sosiaaliseen tasa-arvoon liittyvät perusoi-
26762: keudet ja kansalaisten perusoikeudet tietoverkoissa on tämän takia varmistetta-
26763: va.
26764:       Tietoyhteiskunta voi avata kansalaisille uusia vaikutusmahdollisuuksia. Uusi te-
26765: lemaattinen kulttuuri voi vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Toisaalta on
26766: kuitenkin nähtävissä hyvin selkeä joukkoviestinnän keskittyminen maail-
26767: manlaajuisesti, mikä yhdenmukaistaa viestinnän sisältöjä ja vähentää kulttuurista
26768: monimuotoisuutta (kulttuuridiversiteetti).
26769: TIETOINTENSIIVISEN KASVUN EDELLYTYKSET
26770: Teknologinen muutos ja kansainvälistyminen ovat muuttaneet Suomen tuotanto-
26771: rakennetta perusteellisella tavalla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Inves-
26772: toinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat nousseet nopeasti: tutkimusintensi-
26773: teetillä (tutkimusmenotlbkt) mitattuna Suomi on noussut keskisarjasta teollisuus-
26774: maiden kärkijoukkoon. EU-maista Suomen edellä ovat vain Ruotsi ja Ranska.
26775: Suomi käyttää suhteessa bruttokansantuotteeseen enemmän resursseja koulu-
26776: tukseen kuin mikään muu teollisuusmaa.Tutkimus- ja tuotekehityspanos on nou-
26777: semassa edelleen. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri on maailman korkeatasoi-
26778: simpia.Teollisuuden tuottavuus on noussut lähelle OECD-maiden kärkeä.
26779:    Yrityssektorin ja koko yhteiskunnan tuotannontekijäperusta on siis merkittä-
26780: vällä tavalla muuttunut ja muutos on alkanut näkyä myös tuotannon ja ulkomaan-
26781: kaupan rakenteessa. Suomi on muuttunut teknologian tuojasta teknologian vie-
26782: jäksi: huipputekniikan kauppatase on ylijäämäinen.
26783:    Kansainvälistyminen ja teknologinen muutos kietoutuvat toisiinsaYhtäältä tek-
26784: nologia tekee globaalin yritystoiminnan mahdolliseksi: tuotannon tehokas ja maa-
26785: ilmanlaaja hajauttaminen on mahdollista vain kehittyneen informaatio- ja kom-
26786: munikaatioteknologian avulla. Toisaalta globaalien markkinoiden syntyminen ja
26787: kansainvälisen kilpailun lisääntyminen ajavat yrityksiä uusiin teknisiin innovaatioi-
26788: hin ja edistävät uuden teknologian leviämistä. Kansainvälistymiseen vie väistämät-
26789: tä myös erikoistumisen logiikka.Yritykset hakevat kilpailuetuja yhä kapeammista
26790: tuoteryhmistä. Näille voi syntyä riittävän laajat markkinat vain maailmanlaajuisella
26791: tasolla.
26792:     Teknologisen kehityksen, globaalin kilpailun ja yritysten kansainvälistymisen
26793: seurauksena Suomen tuotantorakenne on muuttumassa nopeammin kuin mil-
26794: loinkaan itsenäisyyden aikana. Raaka-aine-, pääoma-, skaala- ja energiaintensiivi-
26795: sestä tuotannosta ollaan siirtymässä osaamis- ja teknologiaintensiiviseen kasvuun.
26796:     Informaation tuotantoon, käsittelyyn ja jakeluun liittyvien tuotteiden kansain-
26797: välisten markkinoiden kasvu on myös tulevien 10 - 15 vuoden aikana erittäin
26798: nopeaa. 1990-luvun kehitys osoittaa, että Suomella on hyvät edellytykset hyötyä
26799: näiden markkinoiden kasvusta.
26800:    Tietotekniikkaa hyödyntävät ja tuottavat toimialat ovat Suomessa kasvaneet
26801: viime vuosina kansainvälisestikin vertaillen erittäin nopeasti. Tietoyhteiskunnalle
26802: ominaisten teollisuustuotteiden viennin osuus ulkomaankaupasta on viimeisten
26803: viiden vuoden aikana lisääntynyt Suomessa enemmän kuin missään muussa teol-
26804: lisuusmaassa. Teollisuuden uusista työpaikoista valtaosa on 1990-luvulla syntynyt
26805: tietotuotantoon. Tietoteknisten teollisuustuotteiden vienti on 1990-luvulla kas-
26806: vanut keskimäärin 40 - 50 % vuodessa. Nopeimmin on kasvanut viestintälaitei-
26807: den tuotanto ja vienti. Eniten kasvaneiden toimialojen tuotannontekijäperusta on
26808: erilainen kuin perinteisten tuotannon vahvuusalueiden: aineeton pääoma ja itse
26809: luodut resurssit ovat olleet avainasemassa.
26810: 
26811: 
26812: SUHTEELLISEN EDUN KÄSITE MUUTTUU
26813: Kansantalouksien ja niissä toimivien yritysten vahvuudet ovat perinteisen talous-
26814: teorian mukaan niillä toimialoilla, joilla kyseisellä kansantaloudella on luonnonva-
26815: rojen ja muun tuotannontekijäperustan vuoksi ns. suhteellista etua. Perinteinen
26816: suhteellisen edun käsite on kuitenkin alkanut muuttua. Yritysten toiminnassa pe-
26817: rustuotannontekijöiden - raaka-aineiden, energian, vähän koulutetun työvoiman
26818: -merkitys on vähentynyt ja itse luotujen tuotannontekijöiden merkitys kasvanut.
26819: Juuri nämä itse luodut tuotannontekijät ja niistä syntyneet kilpailuedut selittävät
26820: niin yritysten kasvua kuin niiden kansainvälistymistäkin.
26821:    Yritysten ja kansantalouksien suhteelliset edut eivät uudessa ympäristössä ole
26822: enää välttämättä yhteneväisiä. Yritykset hajauttavat toimintojaan eri maihin kun-
26823: kin toiminnon oman suhteellisen edun mukaan: valmistus, rahoitus tai t&k-toi-
26824: minta voivat sijoittua hyvinkin eri tavoin. Maiden välille on syntynyt kilpailua työlli-
26825: syytä lisäävistä ja korkeaa teknologiaa käyttävistä ja sitä luovista yrityksistä.
26826:     Kun tuotannontekijöiden liikkuvuus ja maailmankauppa ovat vapautuneet, yri-
26827: tysten investointipäätöksiin vaikuttavat entistä enemmän eri maiden tarjoamat
26828: sijaintiedut Maailmankaupan kasvu ja suorien sijoitusten lisääntyminen ovat joh-
26829: taneet uudenlaiseen "globaaliin työpaikkakilpailuun".
26830:     Kansantalouksien ja alueiden erikoistuminen ja työnjako maailmantaloudessa
26831: syvenee edelleen, mutta erikoistumista ohjaavat itse luodut kilpailuedut Näitä
26832: kilpailuetuja synnyttävät sekä yritykset että teollisuus- ja teknologiapolitiikka, joi-
26833: den kautta julkinen sektori luo erikoistuneita ja kehittyneitä tuotannontekijöitä ja
26834: vaikuttaa yritysten sijaintiedellytyksiin.
26835: 
26836: 
26837: OSAAMJSKESKITTYMÄT JA UUSI TUOTANTORAKENNE
26838: Tuotannon rakennetta voidaan perinteistä toimiala- ja sektorijakoa monipuoli-
26839: semmin kuvata menestymiskeskittymien tai klustereiden avulla. Erityisesti osaa-
26840: misintensiivisellä tuotannolla on tutkimusten mukaan selvä taipumus alueelliseen
26841: ja toiminnalliseen klusteroitumiseen - yhteinen teknologia- ja osaamisperusta
26842: sitovat julkisten ja yksityisten palveluiden tuottajia sekä teollisuutta tiivisti yhteen.
26843: Yritykset toimivat verkostomaisesti; tärkeitä eivät ole toimialojen ja yritysten ra-
26844: jat, vaan niiden väliset kytkennät Klustereille on ominaista, että teknologisesti ja
26845: liiketoiminnallisesti lähellä toisiaan olevat yritykset hyötyvät tahattomista tekno-
26846: logiavirroista ja positiivisista ulkoisvaikutuksista.
26847:     Suomen teollisuuden ja palveluiden merkittävin kasvupotentiaali on tietoval-
26848: taisessa tuotannossa kuten 1990-luvun kehitys osoittaa. Suomeen on syntymässä
26849: kansainvälisestikin vahva tietoliikenneklusteri. Lisäksi tieto- ja tietoliikennetekno-
26850: logian soveltaminen muilla aloilla- myös perinteisessä metsä- ja metalliteollisuu-
26851: dessa- on tuomassa uusia kilpailuetuja.Aivan erityisesti näiden teknologioiden
26852: hyödyntäminen tukee kuitenkin toisen nopeasti kasvavan osaamiskeskittymän,
26853: hyvinvointiklusterin kasvua. Hyvinvointiklusteri koostuu hyvinvointipalveluiden ja
26854: niiden tuottamiseen tarvittavien tuotteiden ja teknologioiden muodostamasta
26855: kokonaisuudesta.Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on merkittävästi lisännyt pal-
26856: velutuotannon tehokkuutta ja laatua. Samalla on syntymässä uusia huipputeknii-
26857: kan tuotteita ja kokonaisia hyvinvointipalveluiden järjestelmiä kansainvälisille mark-
26858: kinoille.
26859:     Tietosektorin tai tietointensiivisen tuotannon painopiste Suomessa on tähän
26860: saakka ollut laitevalmistuksessa, erityisesti telelaitteiden tuotannossa. Tulevaisuu-
26861: dessa kuitenkin palvelu- ja ns. sisältötuotanto kasvavat nopeimmin. Tulevaisuu-
26862: dessa teollisuus- ja pallvelutuotannon rajat häviävät
26863:     Erityisesti hyvinvointipalveluiden tuotannon turvaamiseksi tarvitaan lisäksi yk-
26864: sityisen ja julkisen sektorin välimaastoon jääviä uusia ratkaisuja. Hyvinvointikluste-
26865: rista onkin tulossa sekä teknologian ja palveluiden tuottajien että samalla julkisen
26866: ja yksityisen sektorin uudenlainen yhteistyöverkosto.
26867: TEOLLISUUS- JA TEKNOLOGIAPOLITIIKAN UUSI ROOLI
26868: Teknologia ja tuotannollinen osaaminen ovat vain välineitä. Ne eivät yksin riitä.
26869: Teknologian tehokas ja hyvinvointia kestävällä tavalla lisäävä käyttö edellyttää or-
26870: ganisaatioiden ja instituutioiden muutoksia, koulutusta ja käyttäjävalmiuksien li-
26871: säämistä sekä teknologisen osaamisen tehokkaampaa muuntamista kaupalliseksi
26872: ja taloudelliseksi menestykseksiTeknologialla on usein myös ei-tavoiteltuja vaiku-
26873: tuksia.Teollisuus- ja teknologiapolitiikan tehtävä on vaikuttaa siihen, että teknolo-
26874: gian hyödyt leviävät mahdollisimman laajalle ja että teknologian haittavaikutukset
26875: minimoituvat.
26876:    Teollisuus- ja teknologiapolitiikan rooli on korostumassa. Uudenlainen poli-
26877: tiikka ei kuitenkaan perustu rajoituksiin, subventioihin, verohelpotuksiin tai hait-
26878: tojen kompensointiin, jotka johtuvat maiden tai alueiden luonnollisista suhteelli-
26879: sista eduista. Uuden politiikan keskeinen sisältö on tulevaisuudessa tarvittavien
26880: erikoistuneiden tuotannontekijöiden synnyttäminen, kilpailun edistäminen ja
26881: yleensä sijaintiedellytysten luominen kansainvälisesti kilpailukykyisille yrityksille.
26882: Politiikan tehtävä on toimia siellä, missä markkinat eivät toimi.
26883:    Uudessa tehtävässäänkin politiikka asettaa prioriteetteja. Erityisesti nyt, kun
26884: tuotantojärjestelmässä on meneillään murrosvaihe vanhan teollisuusyhteiskun-
26885: nan ja uuden tietoyhteiskunnan välillä, teollisuus- ja teknologiapoliitiikalla on kes-
26886: keinen merkitys. Politiikan kohde -teollisuus- ja palveluyritykset- ovat siirty-
26887: neet toimiala- ja sektorirajat ylittävään toimintatapaan. Myös teollisuus- ja tekno-
26888: logiapolitiikka on ymmärrettävä laajasti -yli perinteisten hallinnon sektorirajojen
26889: ulottuvaksi.Tällä tavoin ymmärretyllä politiikalla on mahdollista nopeuttaa uusien
26890: kasvuklustereiden ja Suomessa toimivien yritysten kehitystä sekä tukea usien yri-
26891: tysten syntymistä. Tämä on erityisen tärkeää tietosektorilla, jolla kilpailu niin mo-
26892: nikansallisten yritysten kuin kansakuntienkin välillä on lisääntymässä.
26893:    Vaikka investoinnit koulutukseen ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen kor-
26894: keat ja tutkimus- ja kehitysinvestoinnitkin ovat nousemassa lähelle kansainvälistä
26895: kärkeä, ei tilanne ole ongelmaton. Kiinteiden investointien korkea taso sodanjäl-
26896: keisinä vuosikymmeninä vaikutti kyllä siihen, että talouden kasvu oli muita teolli-
26897: suusmaita nopeampaa, mutta ei niin paljon kuin panostukset olisivat edellyttä-
26898: neet. Painopisteen siirtyminen aineellisista investoinneista aineettorniin ei auto-
26899: maattisesti korjaa tilannettaTulevaisuuden kasvun kannalta uhkana on että, inves-
26900: toinnit osoittautuvat samalla tavalla tehottomiksi kuin aineelliset investoinnit ai-
26901: emmin.
26902:     Koulutus- ja tutkimusresurssien kohdentuminen onkin tulevan kasvun ja hy-
26903: vinvoinnin kannalta samalla tavoin tärkeää kuin näiden resurssien lisääminen. Kou-
26904: lutus-, teollisuus- ja teknologiapolitiikan tehtävä on osaltaan varmistaa, että re-
26905: surssit kohdentuvat tehokkaasti. Myös työmarkkinoiden toiminnan tehostami-
26906: nen on välttämätöntä, sillä osa koulutuspääomasta uhkaa jäädä korkean työttö-
26907: myyden vuoksi pysyvästi käyttämättä.
26908: TULEVAISUUDEN ORGANISAATIOT
26909: 
26910: Tietoyhteiskunnassa organisaatioiden joustava muutos- ja sopeutumiskyky on kes-
26911: keinen menetystekijä ja tehokas oppiminen on sen tärkein yhteinen prosessi.
26912: Yritystoiminnan suuntautumisessa onkin entistä selvemmin nähtävissä siirtymi-
26913: nen perinteisestä tuotannosta laajempaan palvelutoimintaan.
26914:     Tietoyhteiskunnan työssä ja organisaatioissa tapahtuvia muutoksia ovat mm.
26915: korkeammat laadulle, toimintojen joustavuudelle ja tuottavuudelle asetettavat
26916: vaateet. Rakenteellisesti muutos näkyy työelämässä matalampina organisaatioina,
26917: yksinkertaisempina rakenteina ja päätöksenteon hajautuksena.
26918:     Tietoyhteiskunnassa menestyvien organisaatioiden, nk. oppivien organi-
26919: saatioiden, keskeisiä piirteitä ovat kyky oppia, sopeutua ja muuntaa käyttäyty-
26920: mistään ympäristön vaatimusten ja uuden tiedon pohjalta. Oppimisessa tärkeätä
26921: on kyky tehokkaasti hankkia, siirtää ja hyväksikäyttää olemassa olevaa tietoa ja
26922: osaamista sekä luoda sen pohjalta uusia innovaatioita ja tuotteita.
26923: 
26924: 
26925: 
26926: 
26927:                                                       . t p!Jhua)~eoistaan
26928:                                                       aja-aid~t'bn poistettu.
26929: 
26930:                                                         uvaa oppimista salli-
26931:                                                      sekä ympäristön vaati-
26932:                                                     .; tehtävakierto; itseoh-
26933: OLENNAISEN OSAAMINEN JA OSAAMISEN HALLINTA
26934: TIETOYHTEISKUNNASSA
26935: Muutokset työtehtävissä näkyvät laajempina tehtäväalueina, monitaitoisuuden tar-
26936: peen kasvamisenaja projektipohjaisen työskentelyn lisääntymisenäTyötehtävissä
26937: korostuu ryhmätyöskentely, ryhmien tuloksellisuus ja toiminnan tehokkuus sekä
26938: henkilöstön sisäisen ja ulkoisen verkotlumisen (networking) tärkeys.
26939:    Yksilötason työskentelylle on jatkossa ominaista myös entistä voimakkaampi
26940: kommunikaatiokeskeisyys ja tietokonepohjaisten välineiden hyödyntäminen. Tu-
26941: levaisuudessa työelämän kilpailukyky perustuu siis yhä niukempaan työlle käytet-
26942: tävissä olevaan aikaan sekä vaatii kaikilta organisaation työntekijöiltä korkeata
26943: osaamista ja sitoutumista. Riittävä ammatillisen osaamisen uusiutuminen on mah-
26944: dollista vain jatkuvan oppimisen kautta.
26945:    Työelämän ammatillisen osaamisen painopistealueet muuttuvat. Tulevaisuu-
26946: dessa ammatillisesti päteväitä henkilöstöitä odotetaan entistä korkeampaa ja
26947: samalla laajempaa osaamisprofiilia.
26948:     Itsensä hallinta ja vuorovaikutustaidot ovat se perusta, jolle tulevai-
26949: suuden menestyksellinen ammatillinen osaaminen rakentuu. Lisäksi on tunnistet-
26950: tava ne prosessit yksilö-, organisaatio- ja yhteiskuntasolla,joilla osaamisen hal-
26951: lintaa kehitetään.
26952:     Opetus on kaikilla muodollisen koulutuksen tasoilla edelleen erittäin voimak-
26953: kaasti tietopainotteista. Hyvä teoriaperusta on tärkeä elementti informaatio-
26954: tulvan hallitsemisessa ja suodattamisessa, mutta teorian syvällinen ymmärtämi-
26955: nen ja sovellettavuus vaatii usein monipuolisemman oppimisympäristön ja käy-
26956: tännön soveltamismahdollisuuden. Työelämässä menestymiselle tärkeitä taitoja
26957: on mahdollista oppia ainoastaan tekemällä ( learning by doing), omakoh-
26958: taisella ha~aantumisella.
26959:     Perushaaste osaamisen parantamiselle tietoyhteiskunnassa on, että se ym-
26960: märretään osaamisketjujen hallintana sekä yksilön elinkaarella, organisaatioissa että
26961: koko yhteiskunnan tasolla.
26962:    Laaja-alaiset ammatilliseen osaamiseen liittyvät muutospaineet kohdistuvat
26963: koko koulutusketjuun.Tärkeitä päätöksiä ovat: Miten taataan tiedon uudistu-
26964: misen ja työelämän muutosten edellyttämä yksilön osaamisen kehittyminen elin-
26965: kaarella? Missä vaiheessa yksilön elinikäistä koulutusketjua ja minkä tahon toimes-
26966: ta mikin yksilö-osaamisen osa-alue olisi tarkoituksenmukaisinta hankkia? Miten
26967: uudet tieto- ja viestintätekniikan keinot saadaan tehokkaimmin tukemaan jatku-
26968: vaa oppimista? Mikä on vastuunjako -         yksilön, työnantajan ja julkisen sektorin
26969: kesken -jatkuvan oppimisen/koulutuksen kustannusten ja resurssoinnin osalta?
26970: Miten tasa-arvo otetaan huomioon jatkuvassa oppimisessa? Miten pitkäaikais-
26971: työttömien ja ikääntyvän työvoiman mahdollisuudet ja motivaatio jatkuvaan op-
26972: pimiseen turvataan?
26973:    Tulevaisuudessa kaikkien koulutuksen tasojen on jatkuvasti kyettävä vas-
26974: taamaan työelämän muutoksiin. Tästä seuraa , että koulutusketjun kaikki tasot
26975: tulevat olemaan entistä riippuvaisempia toisistaan ja toistensa laadusta. Onnistu-
26976: akseen tässä oppilaitokset tarvitsevat tulevaisuudessa tuekseen riittävän selkeitä,
26977: yhteisiä (kansallisia) visioita työelämän muuttuvista osaamistarpeista, itsenäistä
26978: päätäntävaltaa, tulosten laadun arviointia, ajanmukaisia menetelmiä ja työväline-
26979: itä sekä tiivistä yhteistyötä työyhteisöjen, kansallisten/kansainvälisten tutkimusyh-
26980: teisöjen sekä muiden oppilaitosten kanssa.
26981:     Uusien tieto- ja kommunikaatiotekniikan välineiden käyttö muuttaa
26982: koulutuksen ulottuvuuksia merkittävästi. Hyvä tietotekniikan infrastruktuuri pal-
26983: veluineen on keskeinen menestystekijä tulevaisuuden koululaitoksessa ja tutki-
26984: mustyössä. Suomi on johtavien maiden joukossa koulujen varustamisessa tieto-
26985: verkkoyhteyksillä (Internet) ja tätä vahvuutta kehitetään edelleen .Yhteyksien luo-
26986: minen tiedonvaltaväylälle on ensimmäinen askel kohti toimivaa tietoyhteiskun-
26987: nan infrastruktuuria kouluissa.Tieto- ja kommunikaatiotekniikan tarjoamat mah-
26988: dollisuudet voidaan hyödyntää laajemmin vasta kun se kyetään tiiviisti nivamaan
26989: osaksi normaalia oppimisprosessia ja opetustaTämä edellyttää laamittaista kult-
26990: tuurimuutosta niin opettajien, hallintohenkilöstön kuin oppilaiden asenteissa ja
26991: osaamisessa.Yhtenä tavoitteena on välttää sukupuolierojen kehittymistä tieto- ja
26992: viestintätekniikan hallinnassa.
26993:     Keskeinen haaste on: Miten opettajien niin välttämätöntä työelämän tunte-
26994: musta ja uusien työvälineiden hyödyntämistaitoa voidaan tulevaisuudesssa jatku-
26995: vasti ylläpitää ja kehittää? Miten osaamisen vaihtoon ja hallintaan kehitettävät
26996: tietoverkot voisivat parhaiten tukea työelämän, koulutuksen ja tutkimuksen välis-
26997: tä tiivistä, jatkuvaa vuorovaikutusta? Miten osaamisen ja innovaatioiden hallinta
26998: tulisi organisoida tietoyhteiskunnassa, jotta se täyttäisi globaalin kilpailukyvyn aset-
26999: tamat suuret haasteet?
27000:                                                                       Tarpeet.
27001:                                                                    mahdollisuudet
27002: 
27003: 
27004: 
27005: 
27006:      ,
27007:      1        fokusointi,
27008:                saatavuus                    ~
27009: 
27010:                        ----_    r6Saamine realisointi
27011:          7/,;:::,V;;   lr~s::;~e~~          ]   ~~-s_a_a_m_i_Js._e_n_l
27012:                        soveltamanen     1-'1--1     myyminen
27013:                                                                             Source:
27014:                                                                          adopted K Wiig
27015:                                ---~
27016:                                         1       1
27017:                        -                        L _ ._ _         _j
27018: 
27019: 
27020: Lähde: K.Wiig (mukailtu)                                        Kaisa Kautto-Koivula
27021: Kansakunnalla, joka pystyy rakentamaan tiedon valtatien lisäksi luovuuden val-
27022: tatien, on osaamiseen perustuvassa kilpailussa strateginen kilpailuetu
27023: 
27024: 
27025: 
27026: 
27027: KOKEMUKSEN SIIRTÄMINEN TIETOYHTEISKUNNAN
27028: HAASTEENA
27029: Tietoyhteiskunnan oppimisessa korostuu kaikki osaamisen elementit: mitä ja mik-
27030: si (know-what, know-why) sekä kuinka ja kuka (know-how, know-who). Tietoin-
27031: tensiivisen osaamisen kehittämisessä keskeiseksi on teorian ohella noussut teke-
27032: misen kautta oppiminen, ja sen lopputuloksena syntyvä ns. kokemusperäinen
27033: osaaminen ( tacit-knowledge, wetware).Työelämän normaalissa päätöksente-
27034: ossa tällaisen, kokemusperäisen piiJo-osaamisen osuus on usein yli 80 %.
27035:       Tulevaisuuden suurimpia haasteita onkin, miten tämä jäsentymätön piiJo-osaa-
27036: minen saadaan siirrettyä sitä tarvitseville tai seuraaville opiske/usukupolville. Ko-
27037: kemuksen laajamittainen siirtäminen perinteisin koulutusmetodein hyväksikäyt-
27038: tämällä "ammattikouluttajia" on lähes mahdotontaTarvitaan tiivis vuorovaikutus
27039: ja omakohtainen työskentely alan asiantuntijan opastuksella (vrt. oppisopimus-
27040: koulutus), jotta jonkinasteinen kokemusperäisen osaamisen siirto on mahdollis-
27041: ta.
27042: 
27043: 
27044: 
27045: ERILLISSTRATEGIOISTA JÄRJESTELMÄLLISEEN OSAAMISEN
27046: HALLINTAAN
27047: Tieto ja osaaminen eivät muutu kovin helposti taloudelliseksi kasvuksi, uusiksi
27048: työpaikoiksi ja hyvinvoinniksi. Vuorovaikutus keskeisten toimijoiden kesken ei
27049: vielä suju toivotulla tavalla ja riittävällä tehokkuudella. Koulutuksen, tutkimuksen,
27050: innovaatioiden, työvoiman, yritysten ja yksilöiden osaamisen hallintaa kehitetään
27051: tällä hetkellä toisistaan melko erillään olevilla toimintamalleilla: omat organisaati-
27052: ot, tavoitteet, strategiat ja resurssointi. Yhteisen vision ja strategian puuttuminen
27053: vaikeuttaa yhteistä sitoutumistaTietoyhteiskunnan tuomia uhkia ja mahdollisuuk-
27054: sia ei tällöin havaita riittävän ajoissa (reaktiivinen malli), koska muutoksen suu-
27055: ruutta, kompleksisuutta ja luonnetta ei ymmärretä riittävän laajasti.
27056:       Julkisen sektorin suurten inhimillisen pääoman investointien tulisi tukea työ-
27057: elämän kehittämistarpeita ja kilpailukykyä. Niiden tulisi olla samansuuntaisia ja
27058: kohdistua strategisesti valittuihin tavoitteisiin. Kansallisten koulutuspoliittisten stra-
27059: tegioiden tulisi tukea kansallisia teollisuus-, tutkimus- ja työpoliittisia strategioita ja
27060: päinvastoin. Näiden visioiden ja strategioiden luominen, samoin kuin varsinainen
27061: toimeenpano tulisi myös entistä selvemmin kytkeä toisiinsa. Tulisi luoda selkeät
27062: tavoitteet strategiat ja työnjaot Suomen osaamisen hallinnalle.
27063: JULKISEN SEKTORIN UUSI TEHTÄVÄ
27064: Tieto- ja viestintäteknologia luovat mahdollisuuksia uusille palveluille ja nykyisten
27065: palvelujen tehostamiselle tulevaisuuden tietoyhteiskunnassaVaikka yritysten rooli
27066: on keskeinen, ei uuteen teknologiaan perustuvien palvelujen käyttöönotto ole
27067: mahdollista ilman julkista tukea ja koordinointia. Tiedon logistiikka ja ar-
27068: voketju on yhteiskunnan uusissa tietotekniikkaan perustuvissa palveluissa hyvin
27069: monimutkainen ja muodostuu monenlaisista organisaatioista ja yrityksista .
27070: 
27071: 
27072: 
27073: 
27074:                           Tietoyhteiskunta 2000+
27075:        SISALLON TUOTTAJAT                   TORINPITA.IA?
27076: 
27077:        611
27078:     OppllattoJcaet. Tutkimus
27079: 
27080: 
27081: 
27082:      Kirjastot, museot    ----....
27083:                          :=!,:_ .........
27084: 
27085: 
27086: 
27087:       l11IID:
27088: 
27089:         -
27090:      TVJkaapellyhtl61
27091: 
27092: 
27093: 
27094: 
27095:     lntemetltletokannat
27096: 
27097: 
27098:       ~
27099:                                                          •
27100:                                                         ••                    Organisaatiot,
27101: 
27102: 
27103:                                                                                          ~
27104:                                                   -----
27105:        TArk. loglstlsat haasteet: Matarlaallvlnat. Tletovl~t, Rahaprosessit
27106:                                                              ........ .
27107:     Kaisa Kautto-Koivula
27108: 
27109: 
27110: 
27111:    Tiedon logistiikkakysymysten ratkaisemisessa ja kaupallisen toiminnan aktiivi-
27112: sessa käynnistämisessä valtiolla olisi keskeinen tehtävä 'torinpitäjänä'. Se aktivoisi
27113: ja yhteensovittaisi palvelujen luonnista kiinnostuneiden tahojen intressejä ja edes-
27114: auttaisi näin tulevaisuuden tietomarkkinoiden syntyä.
27115:    Onnistuessaan näiden palveluiden kehittäminen loisi edellytykset uusille liike-
27116: toiminta-alueille. Suomi on monien asiantuntijoiden mukaan "maailman paras
27117: laboratorio" tämänkaltaisille kehityshankkeille: meiltä löytyy kansainvälisesti kor-
27118: keatasoinen tietotekniikan infrastuktuuri sekä huippuosaaminen tämänkaltaisten
27119: uusien palvelujen ja teknisten jä~estelmien aikaansaamiseksi. Suomen kokeilujen
27120: ja aktiivisen panoksen kautta olisi mahdollista luoda hyvä etulyöntiasema suoma-
27121: laiselle teollisuudelle tietoyhteiskunnan julkisten palvelujen laajamittaisessa kehit-
27122: tämisessä.
27123: 6 UUTEEN HYVINVOINTIIN
27124: 
27125: HYVINVOINTIVALTIOSTA, JULKISESTA SEKTORISTA JA
27126: VAKUUTUSTULKINNASTA
27127: Vaikka välttäisimmekin hyvinvointivaltion tarkkaa määrittelyä, sille on selvästi näh-
27128: tävissä kaksi tulkintaa. Jotkut haluavat nähdä hyvinvointivaltion julkisen sektorin
27129: määrättynä toimintana. Tällä tarkoitetaan lähinnä sosiaaliturvajärjestelmää ja sel-
27130: laisten yhteiskunnallisten hyödykkeiden kuten koulutuksen, terveydenhoidon ja
27131: sosiaalipalvelujen (vanhusten ja lasten hoito) tarjontaa. Laajempi tulkinta näkee
27132: hyvinvointivaltion talous- ja sosiaalipolitiikkana, joka asettaa etusijalle taloudelli-
27133: sen eriarvoisuuden vähentämisen ja yksilöiden suojaamisen sosiaalisten onnetto-
27134: muksien kohdatessa. Näissä tulkinnoissa on toki paljon päällekkäisyyttä, mutta
27135: selvästinkin edellisen näkökulma on mikrotaloudellinen ja jälkimmäisen makrota-
27136: loudellinen. Laajempi tulkinta on keskustelun kannalta luontevampi, koska se ei
27137: sulje poisa kapeamman tulkinnan näkökohtia.
27138:     Hyvinvointivaltiota koskeva kritiikki voimistui 1980-luvulla. Kritiikin mukaan
27139: hyvinvointivaltio on nykymuodossaan tärkein syy kasvun hidastumiselle. Sosiaali-
27140: turvamenojen olennainen supistaminen piristäisi talouden kasvua (Lindbeckin
27141: komitea).
27142:    Hyvinvointivaltion kritiikki voidaan luokitella karkeasti kahteen ryhmään. En-
27143: sinnäkin hyvinvointivaltion verotus ja tulonsiirrot luovat vääriä taloudellisia kan-
27144: nustimia (moral hazard-ongelma, "moraalikato") ja ovat tuhonneet ponnistelu-
27145: jen ja palkinnon välisen yhteyden. Tämä on vähentänyt työntekoa, säästämistä ja
27146: yrittäjyyttä. Progressiivinen verotus ja tarveharkintaiset etuudet vähentävät kou-
27147: luttautumista. Harmaan talouden työ ja kaupat, kotityö ja muu virallisen rekiste-
27148: röinnin ulkopuolinen toimeliaisuus nauttivat julkista tukea suhteessa markkinoilla
27149: tapahtuvaan rekisteröityyn toimeliaisuuteen.
27150:     Ajan oloon myös aiemmat työnteon merkitystä ja yksilön vastuuta korostavat
27151: sosiaaliset normit muuttuvat yhdensuuntaisiksi moraalikadosta palkitsevien sään-
27152: nösten kanssa. jopa talouden joustavuutta ja muun muassa sosiaalista ja alueellis-
27153: ta kehitystä tukemaan rakennettuja järjestelmiä aletaankin tulkita vastoin alkupe-
27154: räistä tarkoitustaan eli niistä tehdään suojajärjestelmiä muutospaineita vastaan.
27155: Monimutkainen kokonaisuus luo sen mielikuvan, että talouden toiminnassa ja
27156: tulonjaossa on viime kädessä kysymys vain poliittisista sopimuksista, mikä enti-
27157: sestään vauhdittaa uusien jä~estelmien rakentamista.
27158:     Toiseksi, hyvinvointivaltion rahoittaminen veroilla ja velalla on tullut liian kal-
27159: liiksi. Velan lisääminen ei piristä taloutta enää edes lyhyellä aikavälillä, koska hallit-
27160: sema-ttoman valtionvelan kehityksen takia verojen myöhempi korostuspakko on
27161: ilmeinen.
27162:     Usein yleisen tason indikaattoreista vedetään suoria johtopäätöksiä hyvinvoin-
27163: tivaltion vaikutuksesta talouden menestykseen.Yksinkertainen korrelaatioanalyysi
27164: kasvun ja julkisten menojen välillä ei kerro kuitenkaan mitään syysuhteista. Sekä
27165: talouden kasvu että hyvinvointivaltion koko voivat heijastaa jotakin kolmatta teki-
27166: jää kuten uutta kasvunlähdettä tai talouspolitiikan epäonnistumista.Tällöin hyvin-
27167: vointivaltiomenojen leikkaukset eivät toisikaan parannusta talouden tilaan.
27168:     Hyvinvointivaltion koon vaikutuksia talouden kasvuun on eritelty. Tuloksista
27169: voidaan ensinnäkin todeta, että niitä mekanismeja, jotka kritiikin mukaan tuotta-
27170: vat hyvinvointivaltioiden taloudellisen kasvun hiipumisen, ei pystytä esittämään
27171: selkeästi. Toisaalta, empiiristen tutkimusten sanoma ei anna perusteita jyrkkiin
27172: arvioihin sosiaaliturvan ja talouden kasvun välisistä yhteyksistä (Atkinson).
27173:     Hyvinvointivaltion kritiikki yleensä vaikenee hyvinvointivaltion suosiollisista te-
27174: hokkuusvaikutuksista. Eräs hyvinvointivaltion tulkinta on nähdä se vakuutuksena
27175: ( sosiaalivakuutuksen laajennettuna tulkintana), joka mahdollistaa turvallisemman
27176: elinkaaren ja lisää uskallusta riskinottoon. Näitä seikkoja useimmat pitävät hyvinä
27177: asioina.Vastapainoksi vakuutusjärjestelmä tuo mukanaan myös kielteiset kannus-
27178: tinvaikutukset. Kielteiset kannustinvaikutukset liittyvät toki myös yksityisiin vakuu-
27179: tusjärjestelmiin. Tutkimuksen piirissä vallitsee varsin suuri yksimielisyys siitä, että
27180: niiden ratkaiseminen voi olla helpompaa julkisella puolella.
27181:     Vaikka monet tärkeät hyvinvointivaltion toimet saavat selkeää tukea epätäy-
27182: dellisestä informaatiosta ja markkinoiden puuttumisesta, ei ole syytä ylikorostaa
27183: näitä perusteluja. Historiallisesti katsoen sosiaalivakuutus kasvoi rintarinnan työ-
27184: suhteen muutosten kanssa tarjoten turvaa työttömyyden, sairauden ja vanhuu-
27185: den varaltaTämä madalsi kynnystä siirtyä virallisille työmarkkinoille.
27186:     Itse asiassa uudelleenjako ja sosiaalivakuutuksen laajempi tulkinta voidaan
27187: ymmärtää kolikon eri puolina. Rahoittaessaan julkishyödykkeitä, hyvinvointipalve-
27188: luja ja sosiaalisia tulonsiirtoja julkinen valta ottaa enemmän veroja rikkailta kuin
27189: köyhiltä. Näin ollen jokainen sairaala- tai koulurakennus, joka on rahoitettu ylei-
27190: sellä verorahoituksella voidaan nähdä osana sosiaalivakuutusta. Riskiä vakuutus ei
27191: tietenkään poista, mutta lieventää seuraamuksia vähentämällä hajontaa reaalisissa
27192: elinkaarituloissa, joita ei pystytä arvioimaan ihmisen syntymähetkellä. Erityisen
27193: ymmärrettäväksi vakuutustulkinta tulee, jos sitä katsotaan pienten lasten van-
27194: hempien tai vanhemmiksi aikavien näkökulmasta samoin kuin elämänuraa koske-
27195: vien valintojen yhteydessä.
27196:     Kaikki vakuutukset merkitsevät resurssien uudelleenjakoa onnekkailta vähem-
27197: män onnekkaille. Pitkällä aikavälillä, ihmisen elinkaaren aikana, useimmat uudel-
27198: leenjakotoimet voidaan siis tulkita vakuutuksena.
27199: 
27200: 
27201: 
27202: TYÖN VAKUUTTAMINEN
27203: Liian vähälle huomiolle on jäänyt se, että sosiaalivakuutus mahdollistaa riskinoton
27204: lisäämisen. Investointien riskiä voidaan tunnetusti vähentää jakamalla sitä muiden
27205: sijoittajien kanssa osakemarkkinoilla ja valtion kanssa pääomatuloveron avulla.
27206: Sijoitussalkkuun voi helposti sisällyttää useiden yritysten osakkeita. Markkinat tar-
27207: joavat hyvin vähän mahdollisuuksia hajauttaa inhimillisen pääoman sijoituksia: ne
27208: ovat vaikeasti hajautettavissa. Tämän seurauksena yksityisten markkinoiden va-
27209: rassa elettäessä korkean erikoistumisen tai työttömyysriskin aloille sijoitettaisiin
27210: inhimillistä pääomaa liian vähän. Koska inhimilliselle pääomalle ei ole pörssiä -
27211: jotkut sanoisivat, onneksi -,tarvitaan muita keinoja rohkaisemaan hakeutumista
27212: tällaisille aloille. Yhden keinon tarjoaa laajennettu sosiaalivakuutus.
27213:   Hyvinvointivaltion keskeinen tehtävä on siis inhimillisen pää-
27214: oman (työn) vakuuttaminen. Hyvinvointivaltion antama vakuutus ja uudel-
27215: leenjako voidaan nähdä myös pyrkimyksenä parantaa markkinoiden toimintaa.
27216: Tästä näkökulmasta ainakin osa uudelleenjakoa, jota monet pitävät eettisesti ha-
27217: luttavana, parantaa myös talouden allokatiivista tehokkuutta. Tehokkuuden ja tu-
27218: loerojen pienuuden ei siis tarvitse olla vastakkaisia tavoitteita.
27219:     Myös progressiivisessa verotuksessa voidaan nähdä sosiaalivakuutuksen piir-
27220: teitäTuloihin liittyy melkoinen epävarmuus. Nykyhetkestä katsoen seuraavan vuo-
27221: den tulo on helpommin ennustettavissa kuin tulo 30 vuoden päästä. Tulon epä-
27222: varmuus pitemmällä tähtäimellä tarkoittaa samaa epävarmuutta, mikä liittyy am-
27223: matinvalintaanTuloeroja ennen veroja saattaa huomattavassa määrin selittää puh-
27224: das hyvä onni. Joillakin on käynyt hyvin elämässään, toisilla ei niin hyvin. Vaikka
27225: tässä tilanteessa tunnustetaan verotuksen kannustinvaikutukset vain progressiivi-
27226: nen verotus voitasata onnekkuudesta johtuvia eroja.
27227:     Syrjäytyminen merkitsee inhimillisen pääoman menetystä eli työn vakuutta-
27228: misen epäonnistumista yhteiskunnassaTällä hetkellä on 150 000- 200 000 hen-
27229: kilöä, jotka eivät ole 1- 4 vuoteen työllistyneet avoimi IIe työmarkkinoille erilaisis-
27230: ta toimenpiteistä huolimatta ja jotka eivät ole "eläkeputkessa". Osana työn va-
27231: kuuttamista olisi perusteltua kehittää järjestelmä, joka yhdistäisi nykyisiä järjeste-
27232: lyjä siten, että uusi jä~estelmä tukisi työstä saatavan elämänsisällön kasvua ja voisi
27233: toimia askeleena markkinaehtoiseen työhön. Tulotaso olisi korkeampi kuin pitkä-
27234: aikaistyöttömänä mutta matalampi kuin markkinapaikka. jä~este\mää voitaisiin
27235: kutsua osallistumistulojä~estelmäksi.
27236:         Viime vuosikymmenten aikana tehtyyn taloustutkimukseen nojaten voidaan
27237: arvioida, että hyvinvointivaltiolla voi olla erityisiä positiivisia tehtäviä. Se voi olla
27238: myös merkittävällä tavalla kannustavaTutkimus ei siten tue yksioikoisia hyvinvoin-
27239: tivaltion purkamisehdotuksia. Itse asiassa hyvinvointivaltion vakuutustulkinnan nä-
27240: kökulmasta yleisen yhteiskunnallisen turvan voi ymmärtää julkishyödykkeenä
27241: (luottamuksena, so\idaarisuutena), joka näyttäisi olevan täydentävä monien tär-
27242: keiden taloudellisten toimintojen kanssa, siis kannustava.
27243: 
27244: 
27245: HYVINVOINTIVALTION UUDISTAMISESTA
27246: Hyvinvointivaltion positiivinen rooli ei toki tarkoita sitä, etteikö tarvetta uudistuk-
27247: sille olisi. Paineita on monilta suunnilta. Sy~äytyminen on edelleen ongelma. Se
27248: on ollut sitä suhteellisen alhaisen työttömyyden vallitessa saatikka sitten suuren
27249: työttömyyden oloissa. Demografiset muutokset tuovat omat haasteensa. Euroo-
27250: pan tiiviimpi integraatio vaikuttaa myös hyvinvointivaltioihin.
27251:          Suosittu ehdotus liki kaikkiin sosiaaliturvareformeihin on viime vuosina ollut
27252: etujen voimakkaampi kohdentaminen tarpeiden mukaan eli tarveharkinnaisuus.
27253: Tarkempi kohdennus on usein nähty kiistana kaikkikattavan (universaalisen) sosi-
27254: aalivakuutuksen ja perinteisen köyhäinhoitonäkemysten välillä.Tyypillisesti on tun-
27255: nustettu kaikkikattavan sosiaalipolitiikan estävän vähäosaisten joutumisen erikois-
27256: kohteluun ja sitä kautta sosiaalisen häpeän tuomiin paineisiin.Toisaa\ta on kuiten-
27257: kin lähes samaan hengenvetoon todettu, että kaikkikattavasta ja yleisestä turvasta
27258: joudutaan jatkossa tietoisesti tinkimään. Sosiaalipolitiikka palaisi näiden näkemys-
27259: ten mukaan sadan vuoden takaiseen tehtäväänsä eli vähäosaisista huolehtimiseen
27260: eli köyhäinhoitoon. Hyvätuloiset taas voisivat halutessaan järjestäää oman tur-
27261: vansa yksityisesti.
27262:    Etujen tarkempaa kohdentamista vaadittaessa ajatellaan, että jos tavoitteena
27263: on nostaa matalat tulot hyväksyttävä IIe tasolle, tämä voidaan tehdä suorien bud-
27264: jettikustannusten mielessä paljon halvemmalla sekä huomattavasti anteliaammin,
27265: jos edut menevät juuri niille, joilla tarve on suurin. jos mitään epäsuoria kustan-
27266: nuksia ei oteta huomioon, ihanteellisen tarkka kohdennusohjelma olisi sellainen,
27267: jossa perheelle tai yksilölle, jonka tarpeet ylittävät voimavarat, siirretään tuloa
27268: täsmälleen niin paljon, että tuo kuilu, köyhyyskui\u, poistuu.Tämä edellyttää myös
27269: sitä, että pystymme määrittämään tarvetta kuvaavan kriteerin eli köyhyysrajan.
27270:         Tällaisen järjestelmän toteuttaminen on kuitenkin monella tavalla kalliimpi
27271: kuin mitä suorat budjettikustannukset heijastavat Työnteon kannustimia koros-
27272: tettaessa niitä tulee johdonmukaisuuden vuoksi pitää tärkeinä myös vähäosaisten
27273: tapauksessa.Tarkan kohdennuksen järjestelmässä rajavero (etujen hupenemisas-
27274: te) olisi köyhyysrajan alapuolella tasan 100 %.Toiseksi tällainen hienosäätöpolitii-
27275: 
27276: 
27277: 
27278: 
27279:    ..
27280: ••••••
27281: kan toteuttaminen vaatii paljon informaatiota ja sen käsittelykapasiteettia. Sosiaa-
27282: lisen häpeän, stigman, merkitys on paljolti riippuvainen siitä, miten suuri osuus
27283: väestöstä kuuluu edun saajiin.
27284:    Tarkempaa kohdentamista vastaan puhuu myös se, että niin edistetään yh-
27285: teiskunnan pirstoutumista. Kulloisetkin edut olisi suunnattu tarkoin määritellyille
27286: ryhmille, joista tulee toisen luokan kansalaisia, jotka saavat toisen luokan kohte-
27287: lun. Kun sosiaalista yhtenäisyyttä, joka on leimaa-antavimpia piirteitä pohjoismail-
27288: le ja jota monet pitävät niiden merkittävimpänä saavutuksena globaalissa mitta-
27289: kaavassa, pidetään ensisijaisena tavoitteena, edut ja yhteiskunnalliset palvelut tulisi
27290: tarjota niin, että kaikki kansalaiset kokevat ne omikseen.
27291:     Itse asiassa ei ole mitään pakottavaa syytä jyrkkään vastakkainasetteluun kaik-
27292: kikattavan, siis vakuutusidealle pohjaavan hyvinvointivaltion ja tarkan etujen koh-
27293: dennuksen välillä. Sekä vakuutusperusteiset että tarkkaan kohdennetut järjestel-
27294: mät samoin kuin perustulojärjestelmät tuovat puhtaassa muodossaan joko liian
27295: alhaiset etuudet tai mahdottoman korkeat rajaverot Meillä ei voi itse asiassa olla
27296: jä~estelmää, joka olisi samalla hallinnollisesti yksinkertainen ja halpa. Sekamuoto
27297: on kannustavampi järjestelmä kuin tarkkaan kohdennukseen perustuva köyhäin-
27298: hoito.
27299: 
27300: 
27301: 
27302: 
27303:                                           •••
27304: Hyvinvointivaltio on rakennettu teollisen yhteiskunnan suojaksi, mutta ole mitään
27305: syytä olettaa, etteikö myös tietoyhteiskunta tarvitse sitä. Sosiaaliturvalla on edel-
27306: leen keskeisiä tehtäviä:
27307: 
27308: 
27309:          estää ja lievittää köyhyyttä,
27310:          suojella ihmisiä työmarkkinoiden ja perhe-elämän riskeiltä
27311:          uudelleenjakaa resursseja rikkaammilta köyhemmille, onnekkaammilta vä-
27312:          hemmän onnekkaille,
27313:          uudelleenjakaa aikaa ja rahaa ihmisten elämänkaarella,
27314:          vahvistaa kansalaisten henkilökohtaista riippumattomuutta sekä
27315:          lujittaa sosiaalista eheyttä.
27316: 
27317: 
27318: Mikään ei ole tehnyt epäajankohtaiseksi näitä hyvinvointivaltion tehtäviä. Mutta
27319: niihin vastaaminen vaatii entistä suurempaa älykkyyttä, sillä talouden toimintatapa
27320: ei anna niille enää yhtä suoraviivaista tukea kuin teollisuusyhteiskunnassa. Hyvin-
27321: vointivaltio on uudistettava kestävälle pohjalle: tavoite älykkäästä hyvinvointival-
27322: tiosta on ajankohtainen. Se luo mahdollisuuksien tasa-arvoa, se ojentaa kätensä
27323: yksilöille elinkaaren vaihtuvissa riskeissä ja nostaa heitä omille jaloilleen samalla
27324: kun se toimii niiden yhteisvastuullisena turvaverkkona, joiden jalat eivät kanna.
27325: Sen älykkyys on toimintatapojen älykkyyttä: se pyrkii näihin hyvinvointivaltion pe-
27326: 
27327: 
27328: 
27329: 
27330:                                                                                   II
27331: rustavoitteisiin entistä tuloksellisemmin muuttuvia olosuhteita ja muuttuvia riske-
27332: jä vastaavilla toimintamuodoilla.
27333: 
27334: 
27335:                "Yksikään ihminen ei ole saari, ehjä itsessään ... äläkä koskaan pyytele
27336:                muita ottamaan selvää, kenelle kellot soivat; ne soivat sinulle" ( Eng-
27337:                lantilainen 1600-/uvu//a elänyt runoilija John Don ne :Meditation 17.)
27338:                      VNS 4/1997 vp
27339: 
27340: 
27341: 
27342: 
27343: Talous- ja rahaliitto - Suomen vaihto-
27344:  ehdot ja kansallinen päätöksenteko
27345: 
27346: 
27347: 
27348: 
27349:     Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20.5.1997
27350: ISBN 951-53-1446-1
27351:    OyEditaAb
27352:    Helsinki 1997
27353:                                    SISÄLLYS
27354: 
27355: 
27356:                                                                                 sivu
27357: 
27358: 1 JOHDANTO                                                                       1
27359: 
27360: 2 TALOUS- JA RAHALIITON MERKITYS EUROOPAN
27361:   YHDENTYMISKEHITYKSESSÄ                                                         4
27362:     2.1 Talous- ja rahaliitto kansainvälisessä taloudessa                        4
27363:     2.2 Talous- ja rahaliitto osana EU:n kehittämistä                            5
27364:     2.3 Taloudellinen lähentyminen                                               7
27365:     2.4 EU:n laajentuminen                                                       7
27366:     2.5 Yhdentymiskehityksen jatko ja joustavuus                                 9
27367: 
27368: 3 SUOMEN KANSANTALOUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET
27369:   EUROALUEELLA JA SEN ULKOPUOLELLA                                              11
27370:     3.1 Talous- ja rahaliitto ja euroalue talouden toimintaympäristöinä         11
27371:          3.1.1 Yleiset talouspoliittiset toimintapuitteet                       11
27372:          3.1.2 Finanssipolitiikan yhteiset järjestelyt                          12
27373:          3.1.3 Rahapolitiikka euroalueella                                      13
27374:          3.1.4 Valuuttakurssipolitiikka euroalueella                            15
27375:          3.1.5 ERM 2 ja poikkeusmaiden talouspolitiikka                         15
27376:     3.2 Toimintavaihtoehdot talous- ja rahaliitossa                             16
27377:     3.3 Yhteisen rahan vaikutuksista Suomen talouteen                           18
27378:          3.3.1 Tehokkuus-, vakaus- ja rakennevaikutukset                        18
27379:          3.3.2 Yleisarvio, epävarmuudet ja riskit                               22
27380:     3.4 Suomen kansantalouden mahdollisuudet ja uhkat euroalueen ulkopuolella   24
27381:          3.4.1 Taloudellisen toiminnan edellytykset                             24
27382:          3.4.2 Yleisarvio, epävarmuudet ja riskit                               26
27383:     3.5 Keskeisiä erityiskysymyksiä                                             27
27384:          3.5.1 Häiriöt, niiden torjunta ja niihin sopeutuminen                  27
27385:          3.5.2 Metsäsektori                                                     28
27386:          3.5.3 Työmarkkinat                                                     29
27387:          3.5.4 Hyvinvointivaltio                                                31
27388:          3.5.5 Alueellinen kehitys                                              32
27389:                                                                                 sivu
27390: 
27391: 4   PÄÄTÖKSENTEKO JA LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA                                      34
27392:       4.1. Talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta koskeva päätöksenteko-
27393:            menettely ja lainsäädäntöjärjestys                                   34
27394:             4.1.1 EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislain merkityksestä     34
27395:             4.1.2 Eduskunnan päätös Suomen siirtymisestä euroalueeseen          37
27396:             4.1. 3 Eduskunnan osallistuminen euroalueeseen osallistuvien
27397:                    jäsenvaltioiden valintaa ja EKP:n johtokunnan nimittämistä
27398:                     koskevaan päätöksentekoon                                   39
27399:       4.2 Perustuslain sanamuodon muuttamistarve                                40
27400:       4.3 Kotimaisen lainsäädännön muu muuttamistarve                           43
27401:             4.3.1 Raha- ja keskuspankkilainsäädäntö                             44
27402:             4.3.2 Muu lainsäädäntö                                              45
27403: 
27404: 5 JOHTOPÄÄTÖKSET                                                                 48
27405:     5.1 Talouspolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet 2000-luvulle siirryttäessä    48
27406:          5.1.1 Talouden tila- 1990-luvun perintö                                 48
27407:          5.1.2 Talouspolitiikan tavoitteet 2000-luvulla                          49
27408:     5.2 Talous- ja rahaliitto sekä euroalueeseen liittyminen
27409:         talous- ja Eurooppa-politiikan näkökulmasta                              50
27410:     5.3 Talous- ja rahaliittoa sekä euroalueeseen liittymistä koskeva
27411:         päätöksentekomenettely                                                   54
27412: 1 JOHDANTO
27413: 
27414: Euroopan unionin talous- ja rahaliiton kol-              Eduskunnan suuri valiokunta edellytti lau-
27415: mannen vaiheen toteuttaminen alkaa Eu-                   sumassaan lokakuussa 1996, että hallitus
27416: rooppa-neuvoston tekemän päätöksen mu-                   pitää eduskunnan jatkuvasti ajan tasalla ta-
27417: kaisesti 1.1.19991. Tällöin lähentymisehdot              lous- ja rahaliiton valmistelujen edistymises-
27418: täyttävien jäsenvaltioiden on määrä siirtyä              tä sekä esittää analyysin ja oman kantansa
27419: yhteisen rahan, euron käyttöön, keskittää                eri vaihtoehtojen vaikutuksista Suomelle
27420: rahapolitiikkansa Euroopan keskuspankki-                 sekä asiaan liittyvästä päätöksenteosta.
27421: järjestelmän kautta toteutettavaksi ja käyn-
27422: nistää talous- ja finanssipolitiikan yhteen-             Hallitus on tiedottanut eduskunnalle talous-
27423: sovittamista palvelevat tehostetut järjestelyt.          ja rahaliittohankkeen edistymisestä valtio-
27424:                                                          päiväjärjestyksen edellyttämällä tavalla.
27425: Miten talous- ja rahaliiton lopullinen toteut-           Eduskunnan suurta valiokuntaa on säännöl-
27426: taminen tulee muuttamaan Euroopan unio-                  lisesti informoitu Ecofin-neuvoston käsitte-
27427: nin jäsenvaltioiden taloudellisia ja yhteis-             lyyn tulossa olleista talous- ja rahaliittoa
27428: kunnallisia toimintaedellytyksiä? Miten voi-             koskevista asioista. Eduskunnalle on niin
27429: daan arvioida liittymisen yhteisen rahan ja              ikään toimitettu tiedoksi ehdotukset talous-
27430: rahapolitiikan alueeseen vaikuttavan yksit-              ja rahaliittoa koskevaksi toissijaiseksi lain-
27431: täisen jäsenvaltion yhteiskuntapoliittisten ta-          säädännöksi. Avointa julkista keskustelua
27432: voitteiden toteuttamismahdollisuuksiin? Näi-             talous- ja rahaliiton vaikutuksista on edis-
27433: tä kysymyksiä on pohdittu niin yhteisön ta-              tetty monin tavoin.
27434: solla kuin kaikissa jäsenvaltioissakin jo pit-
27435: kään.                                                    Tämä selonteko pyrkii täsmentämään nykyi-
27436:                                                          sen tietämyksen pohjalta kuvaa talous- ja
27437: 1
27438:    Talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta koskevaa      rahaliiton merkityksestä Suomelle sekä
27439: terminologiaa ja eri jäsenvaltioiden asemaa kolman-      euroalueeseen liittymistä koskevasta päätök-
27440: nessa vaiheessa on syytä täsmentää. Talous- ja raha-     senteosta ja lainsäädännöstä. Tässä tarkoi-
27441: liiton kolmas vaihe koskee kaikkia EU:n jäsen-
27442: valtioita paitsi Isoa-Britanniaa, jolta osallistuminen
27443:                                                          tuksessa tarkastellaan talous- ja rahaliiton
27444: siihen edellyttää erillistä ilmoitusta. Tanska siirtyy   merkitystä Euroopan yhdentymiskehityk-
27445: kolmanteen vaiheeseen, mutta on Maastrichtin sopi-       sessä, sekä erityisesti sitä, mitä merkitsisi
27446: muksen yhteydessä neuvottelemansa valinnanvapau-
27447: den perusteella ilmoittanut pysyttelevänsä yhteisen
27448:                                                          Suomen osallistuminen yhteisen rahan alu-
27449: rahan alueen ulkopuolella. Muut kolmetoista jäsen-       eeseen heti vuoden 1999 alusta ja mitä puo-
27450: valtiota siirtyvät perustamissopimuksen mukaan kol-      lestaan merkitsisi euroalueen ulkopuolelle
27451: manteen vaiheeseen joko lähentymisehdot täyt-
27452: täneinä ja yhteisen rahan käyttöön osallistuvina tai
27453:                                                          jääminen. Päätöksenteon ja lainsäädäntö-
27454: jäsenvaltioina, joita koskee poikkeus. Edelliset         järjestyksen osalta tarkastellaan EU-liitty-
27455: jäsenvaltiot muodostavat euroalueen ja jälkimmäiset      missopimuksen voimaansaattamislain merki-
27456: ovat poikkeusmaita.
27457:                                                          tystä, eduskunnan päätöksentekoa euro-
27458: alueeseen liittymisestä sekä kotimaisen lain-          lähentymisohjelman tarkistus tullaan toimit-
27459: säädännön muutostarpeita. Selonteko tukeu-             tamaan eduskunnalle vuoden 1998 talous-
27460: tuu Euroopan unionia koskevan politiikan ja            arvioesityksen antamisen yhteydessä ensi
27461: talouspolitiikan lähtökohtien osalta hallituk-         syksynä.
27462: sen aiempiin linjauksiin ja Suomea vel-
27463: voittaviin sopimuksiin. Tärkeän tausta-                Valtiovarainministeriössä on huhtikuusta
27464: materiaalin tätä selontekoa laadittaessa ovat          1996 lähtien toiminut erityinen EMU-pro-
27465: muodostaneet marraskuussa 1996 asetetun                jekti, joka koordinoi kansallista yhteiseen
27466: EMU-asiantuntijatyöryhmän kuluvan kevään               rahaan siirtymistä yhteiskunnan eri osa-alu-
27467: aikana laatimat raportit.                              eilla. Projektin puitteissa on laadittu Suo-
27468:                                                        melle kansallinen siirtymissuunnitelma. Sii-
27469:              *      *     *                            nä yksilöidään yhteisen valuutan käyttöön-
27470:                                                        oton edellyttämät keskeiset lainsäädäntö- ja
27471: Suomen tullessa Euroopan unionin jäseneksi             muut muutostarpeet ja esitetään aikataulu
27472: talous- ja rahaliiton toteuttamisessa oli jo           niiden toteuttamiseksi.
27473: meneillään nykyinen toinen vaihe. Hallitus
27474: totesi ohjelmassaan keväällä 1995 pyrkivän-            Valtioneuvoston kanslia asetti marraskuussa
27475: sä siihen, että Suomi täyttää Euroopan uni-            1996 lähinnä kansantaloustieteen professo-
27476: onin talous- ja rahaliiton lähentymiskriteerit,        reista koostuvan EMU-asiantuntijatyöryh-
27477: jotta Suomi voisi niin päätettäessä liittyä ta-        män, jonka tehtäväksi annettiin kartoittaa
27478: lous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen              keskeiset talous- ja rahaliiton merkitykseen
27479: sen käynnistyessä. Tällä tarkoitettiin yhtei-          Suomen kansantalouden kannalta vaikutta-
27480: sen rahan käyttöön ottamista. Liittymisestä            vat tekijät. Työryhmä on laatinut 15 väli- ja
27481: todettiin päätettävän eduskunnassa hallituk-           taustaraporttia talous- ja rahaliittoon liitty-
27482: sen erillisen esityksen perusteella.                   vistä erityiskysymyksistä sekä koko hanket-
27483:                                                        ta ja sen vaihtoehtoja koskevan pääraportin.
27484: Kesäkuussa 1995 julkistetussa talous- ja
27485: rahaliittoa koskeneessa ED-ministerivalio-             Hallitus tulee saattamaan yhteisen rahan
27486: kunnan kannanotossa täsmennettiin talous-              käyttöön osallistumisen eduskunnan ratkais-
27487: ja rahaliittoon liittyviä tavoitteita ja valmis-       tavaksi. Hallitus pitää luontevimpana me-
27488: teluja koskevia suunnitelmia. Tuolloin il-             nettelynä tähän tiedonantaa eduskunnalle
27489: moitettuja valmistelevia toimia on toteutettu          ennen sitä valtion- tai hallitusten päämiesten
27490: kotimaassa samalla kun Suomi on muiden                 tasolla kokoontuvaa EU:n neuvoston ko-
27491: EU:n jäsenvaltioiden rinnalla osallistunut             kousta, joka vahvistaa päätöksellään ne
27492: EU:ssa talous- ja rahaliiton jatkovalmis-              jäsenvaltiot, jotka täyttävät euroalueeseen
27493: teluihin.                                              osallistumiselle asetetut edellytykset. Halli-
27494:                                                        tus toivoo, että eduskunnan perustuslakiva-
27495: Osana valmistautumista talous- ja rahaliiton           liokunta lausuu selonteon käsittelyn yhtey-
27496: kolmanteen vaiheeseen Suomi laati ensim-               dessä valtiosääntöoikeudellisen kantansa
27497: mäisen lähentymisohjelmansa, joka annettiin            euroalueeseen osallistumisesta.
27498: eduskunnalle tiedoksi vuoden 1996 talous-
27499: arvioesityksen yhteydessä syyskuussa 1995.             Tämän selonteon luvussa 2 tarkastellaan ta-
27500: Ohjelma tarkistettiin syyskuussa 1996. Uusi            lous- ja rahaliiton asemaa ja merkitystä Eu-
27501: 
27502:                                                    2
27503: roopan yhdentymiskehityksessä. Luvun 3               Johtopäätösluvussa 5 tarkastellaan ensin ly-
27504: tarkoituksena on antaa kokonaiskuva yhtei-           hyesti Suomen kansantalouden tilaa ja ta-
27505: sen rahan käyttöönoton taloudellisista ja ta-        louspolitiikan tavoitteita 2000-luvulle siir-
27506: louspoliittisista vaikutuksista samoin kuin          ryttäessä. Tämän jälkeen kootaan yhteen se-
27507: vastaavista ulkopuolelle jäämisen vaikutuk-          lonteon keskeiset päätelmät niin euroalu-
27508: sista. Luvussa 4 selvitellään seikkaperäisesti       eeseen liittymistä ja tähän kytkeytyvää ta-
27509: Suomen päätöksentekomenettelyä ja lainsää-           louspolitiikkaa koskevien näkemysten kuin
27510: dännön muutostarpeita talous- ja rahaliiton          edessä olevan päätöksenteko- ja lainsää-
27511: kolmannen vaiheen alkamista silmälläpitäen.          däntöprosessinkin osalta.
27512: 
27513: 
27514: 
27515: 
27516:                                                  3
27517: 2 TALOUS- JA RAHALIITON MERKITYS EUROOPAN
27518:   YHDENTYMISKEHITYKSESSÄ
27519: 
27520: 
27521: 2.1 Talous- ja rahaliitto kansainvälisessä taloudessa
27522:                                                                                    •
27523: 
27524: Taloudellinen toiminta tulee kaikkien Euroo-        hitystä seuraillen. Kansantalouksien keski-
27525: pan unionin jäsenvaltioiden osalta muuttu-          näisen riippuvuuden ja kilpailun lisääntymi-
27526: maan lähivuosina. Monet muutokset koske-            nen, kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden
27527: vat koko unionin aluetta ja jopa koko maa-          kiinteytyminen ja kasvu sekä jo saadut ko-
27528: ilmantaloutta samankaltaisina.                      kemukset talouspolitiikan harjoittamisesta
27529:                                                     tässä ympäristössä korostavat hintavakau-
27530: Maailmantalous tulee kokemaan suuria                den ja julkisen talouden kurinalaisuuden
27531: muutoksia tulevailakin vuosikymmenellä.             merkitystä talouden tasapainolle ja kasvulle
27532: Markkinoiden yhdentyminen jatkunee voi-             otollisen ilmapiirin syntymiselle.
27533: makkaana maailmanlaajuisena prosessina,
27534: osaksi markkinavoimien ja osaksi hallitusten        Samalla painottuu rakenteellisten uudistus-
27535: välisen yhteistyön tuloksena. Maailman-             ten merkitys. Ne toimenpiteet, joita talous-
27536: kaupan painopisteet siirtyvät. Nykykehi-            ja rahaliiton olosuhteisiin sopeutuminen on
27537: tyksen jatkuessa Keski- ja Itä-Euroopan             nostanut esille, ovat samansuuntaisia kuin
27538: maiden rooli kansainvälisessä taloudessa al-        kansainvälisen talouden entistä tiiviimpi yh-
27539: kaa toden teolla vahvistua samalla kun Aa-          dentyminen näyttäisi jo sinänsä edellyttävän.
27540: sian talouksien rooli korostuu entisestään.
27541: Monet muut, vaikeasti arvioitavat muutok-           Olennaista on, että monet muutokset ovat
27542: set ovat mahdollisia. Tuotantotoiminnan si-         tapahtumassa maailmanlaajuisesti, Euroopan
27543: joittumista harkitaan yhä useammin maail-           yhdentymisen syventämishankkeista riippu-
27544: manlaajuisesta näkökulmasta alueellisen             matta. Euroopan unioninkin puitteissa pal-
27545: kasvun, kustannuskehityksen, tuotantore-            jon on tapahtumassa jo aiempien hankkei-
27546: surssien ja teknologian sanellessa liike-           den, ennen muuta sisämarkkinoiden luomi-
27547: taloudellisia reunaehtoja päätöksille.              sen vuoksi. Talous- ja rahaliitto on tämän
27548:                                                     hetken merkittävin hanke, mutta sekin on
27549: Talouspolitiikan puitteet kaikissa kansainvä-       vain osa pitkään jatkunutta muutosproses-
27550: liseen vaihdantaan osallistuvissa kansantalo-       sia.
27551: uksissa muovautuvat maailmantalouden ke-
27552: 
27553: 
27554: 
27555: 
27556:                                                 4
27557: 2.2 Talous- ja rahaliitto osana EU:n kehittämistä
27558: 
27559: Kun Euroopan talousyhteisö luotiin, yhtei-            kurssimekanismi (ERM) on kiinteiden, mut-
27560: sen valuuttakurssijärjestelmän tarvetta ei ol-        ta sopeutettavissa olevien valuuttakurssien
27561: lut näkyvissä. Kansainvälinen valuutta-               järjestelmä, johon kaikkien jäsenvaltioiden
27562: yhteistyö perustui Bretton Woods -kiinteä-            oletettiin ajan myötä liittyvän. Toinen piirre
27563: kurssijärjestelmään, jonka tarjoamaa vakaut-          oli se, että uuden valuuttajärjestelmän myö-
27564: ta pidettiin riittävänä. Yhteismarkkinoiden           tä otettiin käyttöön yhteinen valuuttayk-
27565: luomisen ja syvenevän yhdentymisen myötä              sikkö, ecu.
27566: havaittiin kuitenkin vakaiden valuuttakurssi-
27567: suhteiden merkitys yhteisön toiminnalle ja            Kokemukset yhteisen valuuttajärjestelmän
27568: kehitykselle. Jäsenvaltioiden väliset jyrkät          toiminnasta olivat tiedossa, kun uusi yritys
27569: valuuttakurssien vaihtelut vaikeuttivat yh-           talous- ja rahaliiton synnyttämiseksi käyn-
27570: teisöpolitiikan toteuttamista ja loivat jännit-       nistyi 1980-luvun kuluessa. Yhteisöalueella
27571: teitä talousyhteisön sisälle. Talous- ja raha-        tapahtunut kehitys oli kahdessa suhteessa
27572: liiton suunnittelu käynnistyi yhteisön piiris-        rohkaisevaa. Jäsenmaiden väliset inflaatio-
27573: sä 1960-luvun lopulla jo ennen kuin Bretton           erot olivat alkaneet selvästi kaventua. Vuo-
27574: Woods -järjestelmä hajosi v. 1971.                    sikymmenen loppua kohden voitiin havaita
27575:                                                       myös valuuttakurssiolojen vakiintuneen.
27576: Ensimmäisen talous- ja rahaliiton toteutta-
27577: miseen tähdännyt ohjelma - ns. Werner-                Kansainvälinen taloudellinen ympäristö oli
27578: suunnitelma - painottui jossain määrin toi-           samanaikaisesti muuttunut entistä vaati-
27579: sin kuin nykyinen EMU-suunnitelma. Tuol-              vammaksi. Eurooppa oli menettämässä ase-
27580: loin oltiin valmiita puuttumaan huomatta-             miaan maailmanlaajuisessa kilpailussa.
27581: vasti nykyistä enemmän jäsenvaltioiden                Tämä koski ennen muuta maanosan kilpai-
27582: finanssipolitiikkaa ja budjettia koskevaan            lukykyä suhteessa Yhdysvaltoihin ja Japa-
27583: suvereniteettiin. Tämä saattoi olla myös              niin, mutta kilpailijoina nousivat esiin myös
27584: yksi niistä syistä, joiden vuoksi monet               Kaakkois-Aasian dynaamiset taloudet. Eu-
27585: jäsenvaltiot myöhemmin vetäytyivät hank-              rooppa näytti olevan tuomittu kierteeseen,
27586: keesta. Toisaalta yhteiseen rahaan siirtymi-          jolle on ominaista hidastuva kasvu, työpaik-
27587: nen ei ollut Werner-suunnitelman kannalta             kojen menetykset ja kärjistyvät tasapaino-
27588: yhtä selkeä päämäärä kuin se on nykyisessä            ongelmat.
27589: EMU-suunnitelmassa. Tästä ajanjaksosta jäi
27590: perinnöksi lähinnä kaksi institutionaalista           Sisämarkkinaohjelma, joka yhteisön piirissä
27591: elementtiä.                                           käynnistettiin 1980-luvun puolivälissä, sisäl-
27592:                                                       si ajatuksen neljästä vapaudesta: tavaroiden,
27593: Toinen oli valuuttakäärmejärjestelmä, jonka           palvelusten, pääoman ja työvoiman vapaas-
27594: oli määrä rajoittaa yhteisön sisäisiä valuut-         ta liikkuvuudesta. Euroopan kilpailukyvyn
27595: takurssiheilahteluja ja jota korvaamaan               ongelmina nähtiin talouden rakenteelliset
27596: myöhemmin - v. 1979 - perustettiin nykyi-             vääristymät ja markkinoiden sirpaloitu-
27597: nen Euroopan valuuttajärjestelmä (EMS).               minen. Sisämarkkinaohjelman toteuttamisel-
27598: Valuuttajärjestelmän sisältämä valuutta-              la voitiin puuttua näihin haittoihin. Euroop-
27599:                                                   5
27600: paan oli luotava samalla kertaa sekä tehok-           Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen to-
27601: kaampia tuotannollisia rakenteita että entis-         teuttaminen on johdonmukainen jatko tähän-
27602: tä paremmin toimiva kilpailuympäristö.                astiselle Euroopan yhdentymiskehitykselle ja
27603:                                                       erityisesti sisämarkkinahankkeelle. Yhteiseen
27604: Pääomaliikkeiden vapauttaminen käynnisti              rahaan siirtymisellä on keskeinen merkitys
27605: talous- ja rahaliiton ensimmäisen vaiheen             Euroopan taloudellisen ja poliittisen dyna-
27606: 1990-luvun alussa. Tämä askel liittyi kiinte-         miikan kannalta. Talous- ja rahaliitto on
27607: ästi jo pitemmän aikaa käynnissä olleeseen            keino edistää yhteisön kasvua, kilpailukykyä
27608: yleismaailmalliseen kehitykseen. Pääoma-              ja työllisyyttä koskevia päämääriä. Jäsen-
27609: virtojen kytkennät ulkomaankaupan mak-                maiden sitoutuminen matalaan inflaatioon ja
27610: suvirtoihin olivat höllentyneet ja samalla va-        julkisen talouden tervehdyttämiseen tukee
27611: luuttakurssien vaihtelut olivat lisääntyneet.         yritystoiminnan kilpailukykyä kiristyvässä
27612: Valuuttavirrat heijastivat entistä enemmän            maailmanlaajuisessa kilpailussa. Talous- ja
27613: ja entistä välittömämmin taloudellisen kehi-          rahaliitto korostaa pitemmän aikavälin
27614: tyksen ja talouspolitiikan muutoksia sekä             vakaustavoitteita. Tämä vahvistaa talouspo-
27615: niihin kohdistuvia odotuksia. Uusissa olo-            litiikan jatkuvuuteen kohdistuvaa luottamus-
27616: suhteissa valuuttakeinottelun mahdollisuudet          ta.
27617: ovat samalla tuntuvasti lisääntyneet. Vuosi-
27618: kymmenen alkupuolen valuuttamyllerrys                 Euroopan sisäisillä valuuttakurssivaihteluilla
27619: osoitti, että vapaiden pääomaliikkeiden olo-          on ollut haitallisia vaikutuksia myös perin-
27620: suhteissa kaikki kiinteään valuuttakurssiin           teisen yhteisöpolitiikan toteuttamiseen. Sel-
27621: perustuvat järjestelmät, joihin liittyy mah-          vimmin tämä on näkynyt yhteisessä maa-
27622: dollisuus tehdä kurssitarkistuksia, ovat alt-         talouspolitiikassa. Yhteiseen rahaan siirty-
27623: tiita keinotteluJuontoisille pääomansiirroille.       minen saattaa yksinkertaistaa ja tehostaa
27624:                                                       yhteisöpolitiikan toteuttamista ja lisätä sen
27625: Lähtökohdat rahataloudellisen tasapainon              läpinäkyvyyttä. Euron merkitys yhteisön si-
27626: ylläpitämiselle yhteisön piirissä muuttuivat          säisessä maksuliikenteessä ja taloudenpi-
27627: siten täysin tälle vuosikymmenelle tultaessa.         dossa tulee olemaan alusta lähtien selvästi
27628: Keskeiseen asemaan ovat näissä olosuhteis-            ecun saamaa merkitystä suurempi. Myös
27629: sa nousseet keskipitkän aikavälin vakausta-           maksuvirtojen valvonta helpottuu euron
27630: voitteet, etenkin julkisen talouden osalta.           käyttöön siirryttäessä.
27631: Samalla on korostunut sitoutuminen mata-
27632: laan inflaatioon, jonka takeena pidetään it-          Keväällä 1998 on edessä euroalueen osanot-
27633: senäistä keskuspankkia.                               tajia koskeva unionitason ratkaisu. Vaikka
27634:                                                       kyse on poliittisesta päätöksestä, on poliitti-
27635: Talous- ja rahaliittohankkeen toiseen vai-            nen liikkumavara kuitenkin rajoitettu. Yhtei-
27636: heeseen siirryttiin Maastrichtin sopimuksen           sen rahan käyttöönotto on ainutkertainen ta-
27637: tultua voimaan. Toisen vaiheen myötä tuli-            pahtuma, jossa puututaan talouspolitiikan ja
27638: vat voimaan mm. talouspolitiikan yhteen-              itse talousjärjestelmän kannalta keskeisiin
27639: sovittamiseen liittyvät uudet menettelytavat          instituutioihin. Jäsenvaltioiden rahaolojen
27640: sekä keskuspankin asemaa määrittävät sää-             vakautta ei voida missään oloissa vaaran-
27641: dökset.                                               taa.
27642: 
27643: 
27644:                                                   6
27645: 2.3 Taloudellinen lähentyminen
27646: 
27647: Euroopan yhdentymisen perimmäisenä ta-               Toisaalta mitä tiiviimmin eri jäsenmaiden
27648: voitteena pidetään usein maanosan sisäisen           taloudet ovat yhdentymisen tuloksena kyt-
27649: turvallisuuden vahvistamista. Tätä päämää-           keytyneet yhteen sitä suurempaa haittaa yk-
27650: rää edistävät yli rajojen ulottuvan taloudel-        sittäisen maan häiriökäyttäytyminen voisi
27651: lisen yhteistyön ja kanssakäymisen lisäänty-         aiheuttaa koko alueen elinkeinotoiminnalle
27652: minen sekä entistä tiiviimpi yritystoiminnan         ja talouspolitiikan vakaustavoitteille.
27653: integroituminen ja verkostoituminen. Vaikka
27654: Euroopan yhdentymisen painopiste on ollut            Talous- ja rahaliiton etenemisen kannalta on
27655: taloudessa, samalla on edistetty myös jäsen-         olennaista, että lähentyminen on edistynyt
27656: maiden tiiviimpää poliittista yhteistyötä. Ta-       riittävästi. Jäsenmaiden talouksien kehitys-
27657: lous ja politiikka ovat EU:ssa läheisesti toi-       tasoissa ja rakenteissa onkin tapahtunut yh-
27658: siinsa kytkeytyneitä.                                dentymisen seurauksena huomattavaa lähen-
27659:                                                      tymistä. Myös yksimielisyys talouspolitiikan
27660: Myös talous- ja rahaliiton toteuttamiseen            tavoitteista ja keinoista on tämän kehityksen
27661: liittyy pyrkimyksiä, jotka tähtäävät unioni-         myötä lisääntynyt.
27662: alueen poliittisen yhtenäisyyden lujittami-
27663: seen. Vaikka kolmannen vaiheen alku jakai-           Talous- ja rahaliiton valmisteluissa on kes-
27664: sikin nykyiset jäsenvaltiot kahteen ryhmään,         keinen merkitys yksityisen elinkeinotoi-
27665: useimpien maiden kohdalla tilanne olisi vä-          minnan sitoutumisella sen toteuttamiseen.
27666: liaikainen. Juuri laajentumisen kynnyksellä          Suurin osa talous- ja rahaliiton käytännön
27667: on aiheellista korostaa poliittisen yhtenäi-         valmisteluista tapahtuu yksityisen sektorin,
27668: syyden ja taloudellisen vakauden yhteyttä.           erityisesti rahoitussektorin piirissä. Yritysten
27669: Talous- ja rahaliiton myötä syntyy uusia             ja pankkien on tehtävä ne päätökset ja in-
27670: yhteisiä instituutioita (yhteinen raha, kes-         vestoinnit, jotka sitovat niiden tulevan toi-
27671: kuspankki), jotka vahvistavat yhtenäisyyt-           minnan rahaliiton toteuttamiseen. Komission
27672: tä.                                                  käsityksen mukaan suuret eurooppalaiset
27673:                                                      yritykset ja pankit ovat jo tämän päätöksen
27674: Taloudellisten rakenteiden samankaltais-             tehneet. Tämä heijastaa yritysten vahvaa
27675: tumisen myötä eri jäsenmaiden väliset kan-           uskoa hankkeen toteutumiseen. Siihen on si-
27676: salliset vastakohtaisuudet saavat yhä pie-           joitettu runsaasti sekä poliittista että talou-
27677: nemmän merkityksen. Tällöin on entistä hel-          dellista pääomaa.
27678: pompi sovittaa yhteen myös yhteiskuntapo-
27679: liittisia pyrkimyksiä.
27680: 
27681: 2.4 EU:n laajentuminen
27682: 
27683: Talous- ja rahaliitossa on toistaiseksi kysy-        jentuminen muodostaa sille uudenlaisen
27684: mys toisiinsa jo kytkeytyneiden teollisuus-          haasteen. Laajentumisen myötä unionin jä-
27685: maiden talouspolitiikan yhteensovittamises-          seniksi ja talous- ja rahaliittoon on tulossa
27686: ta. Tästä syystä EU:n jo vireillä oleva laa-         talouksia, joiden kehitysasteet ja rakenteet
27687:                                                  7
27688: poikkeavat tuntuvasti nykyisistä jäsen-              sain muussa muodossa, esimerkiksi markki-
27689: valtioista.                                          noillepääsyä helpottamalla.
27690: 
27691: Suomi tukee pyrkimyksiä tehdä mahdolli-              Laajentumisella on positiivisia taloudellisia
27692: seksi jäsenyyttä hakeneiden maiden liittymi-         vaikutuksia, jotka liittyvät markkinoiden
27693: nen Euroopan unioniin ja sen myötä talous-           avautumiseen ja kaupan kasvuun. Laajentu-
27694: ja rahaliittoon. Liittymisedellytysten toteut-       minen saattaa myös osaltaan lisätä ja
27695: taminen ja euroalueeseen osallistumisen              aikaistaa niitä sopeutumispaineita, joita ny-
27696: edellyttämä lähentyminen on ennen muuta              kyisiin jäsenmaihin kohdistuu maailmanlaa-
27697: jäsenehdokkaiden omista toimenpiteistä riip-         juisten taloudellisten muutosten tuloksena.
27698: puvaa. Mitä nopeammin talouksien sopeutu-            Tällä saattaa olla oma vaikutuksensa myös
27699: minen kohti nykyistä EU-tasoa etenee, sen            talous- ja rahaliiton toimintaan.
27700: nopeammin ja kitkattomammin voi laajen-
27701: tumisprosessikin edetä kohti täyttä talous-          Talous- ja rahaliiton näkökulmasta laajentu-
27702: ja rahaliiton jäsenyyttä. Jäsenyyttä hakenei-        misen vaikutukset eivät ole vielä täysin ar-
27703: ta maita on pyrittävä tukemaan näissä                vioitavissa. Kun komissio julkistaa uusia
27704: ponnisteluissa.                                      jäsenvaltioita koskevat lausuntonsa ja arvioi
27705:                                                      yhteisöpolitiikan muutostarpeita laajentumi-
27706:                                                      sen seurauksena, saadaan tästä nykyistä
27707: On ilmeistä, että seuraavan laajentumisvai-          selvempi kuva.
27708: heen toteuttaminen vie aikaa. Tämä aiheu-
27709: tuu siitä, että uusien jäsenmaiden tulotaso          Laajentumisen yhteydessä talous- ja raha-
27710: on nykyisiin verrattuna hyvin alhainen. Jot-         liiton kannalta keskeinen merkitys tulee ole-
27711: ta laajeneminen onnistuisi eikä rasittaisi           maan euroalueen ulkopuolelle jääviä maita
27712: yhteisöbudjettia kohtuuttomasti, sen toteut-         koskevilla valuuttakurssijärjestelyillä (ERM
27713: taminen edellyttää sekä rakenteellisia uudis-        2). Tiiviimpään yhdentymiseen valmistautu-
27714: tuksia hakijamaissa että yhteisöpolitiikan           vat maat kytkettäneen ERM 2-järjestelmään
27715: säännösten muuttamista.                              jatkamaan lähentymistään. Muihinkin siirty-
27716:                                                      mäjärjestelyihin jouduttaneen turvautumaan.
27717: Seuraava laajentumisvaihe poikkeaa siinä             Kysymys voisi olla erilaisista siirtymä-
27718: suhteessa aikaisemmasta, että yhteisöbud-            ajoista, joita sovellettaisiin maataloudessa,
27719: jetin liikkumavara jäänee todennäköisesti            rakennepolitiikassa, työvoiman liikkuvuuden
27720: hyvin vähäiseksi. Solidaarisuuden osoittami-         kohdalla ja muillakin alueilla. Olennaista
27721: nen yhteisön varoin on tuskin mahdollista            on, että kolmannen vaiheen aikana kaikkien
27722: yhtä suuressa mittakaavassa kuin Espanjan,           euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden on
27723: Portugalin ja Kreikan tullessa jäseniksi. On         noudatettava samalla tavoin kurinalaista ta-
27724: mahdollista, että myönnytyksiä tämän sijas-          louspolitiikkaa kuin euroalueen valtioi-
27725: ta joudutaan harkitsemaan annettavaksi jos-          denkin.
27726: 
27727: 
27728: 
27729: 
27730:                                                  8
27731: 2.5 Yhdentymiskehityksen jatko ja joustavuus
27732: 
27733: Lähiaikoina on Euroopan unionin piirissä               Taloudellisessa mielessä kiistaton yhdistävä
27734: tehtävä useita sellaisia ratkaisuja, jotka oh-         tekijä ovat yhteismarkkinat, joiden häiriinty-
27735: jaavat EU:n kehitystä ja toimintaa pitkälle            mätöntä toimintaa ei yhteisön piirissä halut-
27736: eteenpäin. Talous- ja rahaliiton kolmannen             tane vaarantaa. Unionin poliittisen yhtenäi-
27737: vaiheen käynnistäminen on tärkein näistä               syyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden
27738: toisiinsa vaikuttavista ja ratkaistavaksi tule-        kannalta keskeiset lähtökohdat ja periaatteet
27739: vista asioista. Muita ajankohtaisia kysymyk-           on todettu perussopimuksissa. Myös näiltä
27740: siä ovat hallitustenvälisen konferenssin               osin yhdentymisen saavutukset, jotka on
27741: (HVK) loppuunsaattaminen, EU:n laajentu-               saatu aikaan yhteisöpolitiikan eri muodoin,
27742: minen sekä yhteisöbudjetin keskipitkän ajan            ovat verraten riidattomia.
27743: menokehyksistä päättäminen. Viimeksi-
27744: mainittujen ratkaisujen yhteydessä joudutaan           Viime aikoina on ollut vaikea löytää sellais-
27745: ottamaan kantaa myös yhteisöpolitiikan pe-             ta poliittista tahtoa, joka yksimielisesti tuki-
27746: rinteisiin ydinalueisiin kuten yhteisen maata-         si yhteisötason toimivallan lisääntymistä.
27747: louspolitiikan uudistamiseen sekä rakenne-             Näin siitä huolimatta, että vastaan on tullut
27748: rahastojen tulevaisuuteen.                             monia konkreettisia ongelmia, jotka ovat
27749:                                                        luonteeltaan yli rajojen ulottuvia ja joissa
27750: On ilmeistä, että seuraavan kahden ja puo-             ratkaisujen etsiminen tapahtuisi luontevasti
27751: len vuoden aikana unionin päätöksenteko-               yhteisötasolla. Osittain nämä ongelmat ovat
27752: elimet ja poliittinen yhtenäisyys joutuvat ko-         nousseet esiin juuri yhdentymisen syvene-
27753: valle koetukselle. Kysymys on ratkaisuista,            misen - kuten sisämarkkinoiden kehittymisen
27754: joissa kaikilla jäsenvaltioilla on elintärkeiksi       -myötä.
27755: koettuja kansallisia etuja valvottavanaan ja
27756: jotka muokkaavat tuntuvasti unionin luon-              Seuraavan kerran unionin poliittista tahtoa
27757: netta ja toimintatapoja.                               mitataan kuluvan vuoden kesäkuussa Ams-
27758:                                                        terdamin Eurooppa-neuvoston kokouksessa,
27759: Euroopan yhdentymiskehitys ei tapahdu                  jonka on määrä saattaa loppuun meneillään
27760: minkään valmiin, ennalta laaditun suunnitel-           oleva hallitustenvälinen konferenssi. Konfe-
27761: man tai aikataulun mukaisesti. Ei vain                 renssi etsii keinoja, jotka tehostaisivat unio-
27762: jäsenvaltioiden välillä, vaan myös niiden si-          nin toimintaa ja päätöksentekomekanismeja
27763: sällä on selvästi poikkeavia käsityksiä siitä,         sen jäsenmäärän kasvaessa.
27764: miten unionitason yhteistyötä tulisi kehittää.
27765: Mielipide-eroissa painottuvat eri tavoin               Hallitustenvälisessä konferenssissa on tutkit-
27766: yhdentymiskehitykseen liitetyt erilaiset ta-           tu mahdollisuutta, että osa jäsenvaltioista
27767: loudelliset ja poliittiset pyrkimykset. Näiden         voisi harjoittaa perustamissopimuksen puit-
27768: erojen vuoksi yhdentyminen voi edetä lähin-            teissa muita tiiviimpää yhteistyötä. Jousta-
27769: nä sen mukaan, mikä kulloinkin on jäsen-               vuuden vuoksi yhdentymisen syvenemisen ja
27770: valtioita toisiinsa sitova pienin yhteinen ni-         laajenemisen ei tarvitse olla toisensa pois-
27771: mittäjä.                                               sulkevia. Mikäli yhdentymisen syveneminen
27772: 
27773: 
27774:                                                    9
27775: ja laajeneminen nähtäisiin selvästi vaihto-             työ. Kysymys ei olisi niinkään unionin
27776: ehtoisina kehityssuuntina, pysähtyisi yhteis-           toimivallan laajenemisesta uusille aloille,
27777: työn tiivistäminen helposti pitkäksi aikaa              vaan pikemminkin nykytoiminnan tehostami-
27778: uusien jäsenvaltioiden sisääntulon seurauk-             sesta sen ydinalueilla. Mitään tiiviimpään
27779: sena. Joustavuuden lisäämisen tulee kuiten-             yhteistyöhön pakottavaa automatiikkaa ta-
27780: kin tapahtua hallitusti, yhteisesti sovittujen          lous- ja rahaliiton toteutumiseen ei kuiten-
27781: pelisääntöjen mukaisesti eikä se saa vaaran-            kaan liity.
27782: taa unionin perusperiaatteita.
27783:                                                         On epäilty, että tiiviimmän ytimen puitteissa
27784: Talous- ja rahaliitto on tärkein jo sovituista          yhteistyö saattaisi edetä esimerkiksi muille
27785: unionin hankkeista, joissa joustavuutta tosi-           talouspolitiikan lohkoille kuten työllisyys-
27786: asiallisesti sovelletaan. Eräät jäsenvaltiot ei-        politiikkaan ja veropolitiikkaan. Esimerkik-
27787: vät kolmannen vaiheen alkaessa täytä euro-              si verotuksen tai sosiaalipolitiikan haemo-
27788: alueen liittymisehtoja ja eräillä jäsenmailla           nisointi rajoitetun sisämarkkinoiden osan
27789: on oikeus omasta halustaan jättäytyä ulko-              puitteissa saattaisi kuitenkin olla ongelmal-
27790: puolelle. Talous- ja rahaliitto täyttää pää-            lista silloin, kun tavaroiden, työvoiman ja
27791: osin ne ehdot, jotka hallitustenvälinen kon-            pääoman liikkuvuus on vapaata. Välillisen
27792: ferenssi näyttäisi asettavan joustavan yhden-           verotuksen yhdenmukaistaminen jonkin raja-
27793: tymisen toteuttamiselle. Sitä koskeva päätös            tun maaryhmän puitteissa johtaisi sisä-
27794: on tehty yksimielisesti, kaikilla halukkailla           markkinoiden toiminnan muutoksiin ja jopa
27795: ja kykenevillä jäsenmailla on oikeus osallis-           uusiin vääristymiin. Sama koskee pääoma-
27796: tua siihen ja toiminta tapahtuu EU:n ole-               tulojen verotuksen harmonisointia. Verotuk-
27797: massa olevien institutionaalisten puitteiden            sen ja muun pääosin kansallisella tasolla to-
27798: sisällä.                                                teutettavan politiikan yhdenmukaistaminen
27799:                                                         etenisi tasapainoisimmin koko sisämarkkina-
27800: Toisaalta on arvioitu, että talous- ja raha-            alueen puitteissa, markkinoiden synnyttämi-
27801: liiton myötä unioniin voisi syntyä eräänlai-            en paineiden tai neuvotteluihin perustuvan
27802: nen sisäpiiri, ns. kova ydin, jonka puitteissa          yhteisen näkemyksen pohjalta. Verotuksen
27803: yhteistyö voisi laajeta koskemaan myös                  haemonisoinnin osalta tavoitteena on tällä
27804: muita kysymyksiä. Tähän saattaisi liittyä               hetkellä lähinnä haitallisen verokilpailun ra-
27805: maiden välillä tiivistyvä poliittinen yhteis-           joittaminen.
27806: 
27807: 
27808: 
27809: 
27810:                                                    10
27811: 3 SUOMEN KANSANTALOUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET
27812:   EUROALUEELLA JA SEN ULKOPUOLELLA
27813: 
27814: 3.1 Talous- ja rahaliitto ja euroalue talouden toimintaympäristöiDä
27815: 
27816: 
27817: 3.1.1 Yleiset talouspoliittiset toiminta-             paan kansallisella tasolla, joskin käytännös-
27818:        puitteet                                       sä entistä korostuneemmin myös yhteistä
27819:                                                       etua ajatellen.
27820: Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen
27821: keskeisinä elementteinä on sovittu yhteiseen          Perustamissopimus velvoittaa kaikki jäsen-
27822: rahaan siirtymisestä, yhteisen keskuspankki-          valtiot harjoittamaan talouspolitiikkaansa
27823: järjestelmän pystyttämisestä sekä talouspoli-         yhteisön tavoitteiden saavuttamista pal-
27824: tiikan ja finanssipolitiikan yhteensovitta-           velevalla tavalla ja sovittujen talouspolitii-
27825: mista palvelevien järjestelyjen voimaan-              kan yleislinjojen puitteissa. Jäsenvaltioiden
27826: saattamisesta. Kaikki keskeiset periaatteet           on pidettävä talouspolitiikkaansa yhteistä
27827: on kirjattu jo perustamissopimukseen. Niitä           etua koskevana asiana ja yhteensovitettava
27828: on kuitenkin tarpeellista täsmentää toissijai-        talouspolitiikkansa neuvostossa. Talous- ja
27829: sella lainsäädännöllä ja sopimusjärjeste-             rahaliiton kolmannessa vaiheessa nämä
27830: lyillä.                                               talouspoliittisen yhteistyön piirteet vahvistu-
27831:                                                       vat myös poikkeusmaiden piirissä. Euro-
27832: Mikä olennainen muuttuu käytännön talou-              alueen ulkopuolelle jäävien maiden edellyte-
27833: dellisen toiminnan ja talouspolitiikan näkö-          tään hoitavan talous- ja rahapolitiikkansa
27834: kulmasta talous- ja rahaliiton kolmannen              vakauteen sekä liiallisten valuuttakurssi-
27835: vaiheen käynnistyessä? Jäsenvaltioiden raha-          vaihteluiden ja kilpailukykyvinoutumien
27836: kantojen ja kaikkien niiden rahayksiköissä            välttämiseen pyrkien. Koko EU-alueen
27837: ilmaistujen rahoitusvaateiden sulautuminen            vakauden ja erityisesti sisämarkkinoiden
27838: yhdessä ja samassa rahassa - euroina -                häiriöttämän toiminnan turvaamiseksi euro-
27839: ilmaistaviksi sekä yhtenäisten euromää-               alueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden odote-
27840: räisten rahoitusmarkkinoiden syntyminen on            taan myös osallistuvan ERM 2-valuutta-
27841: merkittävä yhteisötason muutos. Tähän                 kurssijärjestelmään.
27842: kytkeytyy uusien rahapolitiikan instituutioi-
27843: den perustaminen Euroopan keskuspankin                Talouspolitiikan yhteensovittaminen ja mai-
27844: (EKP) ja kansallisten keskuspankkien otta-            nittujen velvoitteiden valvonta rakentuu
27845: essa Euroopan keskuspankkijärjestelmänä               vuosittain sovittavien talouspolitiikan yleis-
27846: (EKPJ) huolehtiakseen yhteisestä raha-                linjojen varaan. Näiden linjausten laati-
27847: politiikasta. Maksut suoritetaan ja rahoitus-         misprosessi on selkeästi määritelty, ja siihen
27848: liiketoimet tehdään uudessa rahayksikössä             osallistuvat perustamissopimuksen mukaan
27849:  niin euroalueella kuin kasvavassa määrin             kaikki jäsenvaltiot Talouspolitiikan yhteen-
27850:  sen ulkopuolellakin. Finanssipolitiikka ja           sovittamisjärjestelyt eivät tosin ole olleet tä-
27851:  muu talouspolitiikka hoidetaan entiseen ta-          hän saakka merkitykseltään kovin keskeisel-
27852: 
27853:                                                  11
27854: lä sijalla. Yhteisen rahan oloissa talouspoli-          Parhaillaan viimeisteltävällä vakaus- ja
27855: tiikan yleislinjojen ja niiden varaan rakentu-          kasvusopimuksella täydennetään ja täs-
27856: van talouspolitiikan valvontamenettelyn                 mennetään EY:n perustamissopimusta fi-
27857: merkityksen voidaan kuitenkin olettaa huo-              nanssipolitiikan säännöstön osalta. Sopi-
27858: mattavasti lisääntyvän niin euroalueen mai-             muksen tarkoituksena on taata, ettei jäsen-
27859: den kuin ulkopuolistenkin näkökulmista kat-             valtioiden julkisen talouden tasapainotto-
27860: sottuna.                                                muus vaaranna talous- ja rahaliiton onnistu-
27861:                                                         mista. Vakaus- ja kasvusopimus nähdään
27862: 3.1.2 Finanssipolitiikan yhteisetjärjestelyt            tarpeelliseksi kokonaistaloudellisen vakau-
27863:                                                         den ja yhdentymishyötyjen turvaamiseksi,
27864: Vastuu finanssipolitiikasta säilyy talous- ja           vastuun jakamiseksi rahapolitiikan kanssa ja
27865: rahaliiton kolmannessakin vaiheessa selkeäs-            kansallisen finanssipoliittisen liikkumavaran
27866: ti kansallisella tasolla. Maastrichtin sopi-            luomiseksi.
27867: muksessa on kuitenkin rajoitettu finanssi-
27868: poliittista liikkumavaraa tarkoituksena var-            Vakaus- ja kasvusopimus rakentuu kolmen
27869: mistaa hintavakauden säilyminen raha-                   peruselementin varaan. Ensinnäkin luodaan
27870: liitossa. Julkisyhteisöiltä on kielletty keskus-        kansallisiin vakausohjelmiin perustuva seu-
27871: pankkirahoituksen käyttö ja erioikeudet                 ranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmä. Toi-
27872: muissa rahoituslaitoksissa. Yhteisöä ja                 seksi vahvistetaan liiallisen alijäämän me-
27873: jäsenvaltioita on myös kielletty ottamasta              nettelyä kurinalaisuuteen kannustavaksi.
27874: vastatakseen toisen jäsenvaltion julkisyh-              Vakaus- ja kasvusopimus edellyttää osa-
27875: teisöjen sitoumuksista. Yhteisen rahan käyt-            puolilta Uäsenvaltiot, komissio ja neuvosto)
27876: töön osallistuvat maat sitoutuvat välttämään            myös selkeää - Eurooppa-neuvoston päätös-
27877: liiallisia alijäämiä, so. noudattamaan julki-           lauselman muotoon puettavaa - sitoutumista
27878: sen talouden lähentymisehtoja jatkuvasti.               sovittuihin pelisääntöihin.
27879: 
27880: Talous- ja rahaliiton päämäärien kanssa so-             Finanssipolitiikan valvontaa tehostetaan
27881: pusoinnussa olevan kansallisen tason finans-            edellyttämällä kultakin euromaalta vakaus-
27882: sipolitiikan merkitys on siis selkeästi hyväk-          ohjelmaa, jossa täsmennetään minkälaisiin
27883: sytty EY:n perustamissopimuksessa. Perus-               keskipitkän ajan tavoitteisiin julkisen talou-
27884: tamissopimus ei kuitenkaan vielä tarjoa riit-           den ja julkisen velan osalta pyritään sekä
27885: tävän täsmällistä ja selkeää käytännön me-              esitetään keinot näihin tavoitteisiin pääsemi-
27886: nettelyä budjettikurin turvaamiseksi. Siinä ei          seksi. Tämän järjestelmän puitteissa jäsen-
27887: myöskään oteta huomioon sitä, että asetettu             valtiot pyrkivät keskipitkällä aikavälillä yl-
27888: julkisen talouden alijäämärajoite edellyttää            läpitämään julkisen taloutensa tasapainon
27889: keskimääräisen alijäämän olevan suhdanne-               tuntumassa tai ylijäämäisenä. Vakausohjel-
27890: kierron puitteissa selvästi viitearvoa (3 %             mat tarkistetaan vuosittain, ja niiden toteu-
27891: BKT:sta) pienempi. Riittävän liikkumavaran              tumista seurataan säännöllisesti. Poikkeamat
27892: luominen taantumavaiheita ja muita häiriöi-             tavoiteuralta saattavat antaa aiheen neu-
27893: tä varten edellyttääkin normaalioloissa julki-          voston suosituksiin julkista taloutta tasa-
27894: sen talouden rahoitusaseman olevan selvästi             painottavien toimenpiteiden suorittamiseksi.
27895: viitearvoa vahvempi.
27896: 
27897: 
27898:                                                    12
27899: Liiallisen alijäämän menettelyä puolestaan              Keskuspankkijärjestelmän ytimenä toimiva
27900: selkeytetään ja nopeutetaan, jotta se aikaan-           Euroopan keskuspankki (EKP) perustetaan
27901: saisi todellisen ennaltaehkäisevän vaikutuk-            vuonna 1998, sen jälkeen kun neuvosto on
27902: sen. Menettelyn keskeisille vaiheille asete-            sopinut jäsenvaltioista, jotka siirtyvät euron
27903: taan tiukat aikarajat, ja säännöksiä sekä               käyttöön ensimmäisessä aallossa. Tämän
27904: määritelmiä täsmennetään ennakoitavuuden                jälkeen EKP:lla on puolisen vuotta aikaa
27905: lisäämiseksi neuvoston harkintavaltaa kui-              valmistautua tehtävänsä vastaanottamiseen
27906: tenkaan kokonaan poistamatta. Jäsenval-                 1.1.1999. Valmisteluihin on kuitenkin ryh-
27907: tioiden toisistaan poikkeavat olosuhteet ja             dytty kolmatta vaihetta valmistelevassa Eu-
27908: tilanteet on siten mahdollista ottaa tarkoi-            roopan rahapoliittisessa instituutissa (ERI)
27909: tuksenmukaisessa määrin huomioon.                       jo paljon aikaisemmin. Äskettäin julkaistut
27910:                                                         EMin raportit selvittävät näiden valmis-
27911: Mikäli jäsenvaltio ei ryhdy tehokkaisiin toi-           teluiden tämänhetkistä vaihetta rahapolitii-
27912: miin havaitun liiallisen alijäämän korjaami-            kan toimintakehikon ja strategian osalta.
27913: seksi, johtaa menettely talletusseuraamuk-
27914: seen viimeistään 10 kuukauden kuluessa                  Rahapolitiikan operatiivisten tavoitteiden
27915: menettelyn laukaisseesta raportista. Talletus           asettaminen ja toteuttaminen on selkeästi
27916: on suuruudeltaan korkeintaan 0,5 prosenttia             keskitetty Euroopan keskuspankille. EU:n
27917: bruttokansantuotteesta, ja se muuttuu                   neuvostolla taas on vastuu kolmansiin mai-
27918: sakoksi ja menetetään ellei liiallisesta alijää-        hin liittyvän valuuttakurssipolitiikan yleis-
27919: mästä päästä eroon seuraavienkaan kahden                linjauksista. Tämän lisäksi EU:n neuvosto
27920: vuoden aikana. Seuraamuksista koituvat                  antaa suosituksen (päämiesten tasolla tehtä-
27921: tuotot (talletusten korot ja mahdolliset                vää päätöstä varten) EKP:n johtokunnan
27922: sakoiksi muuttuneet talletukset) on sovittu             kokoonpanosta, ja sille on myös annet-
27923: ohjattaviksi niille euroalueen maille, joilla ei        tu mahdollisuus vaikuttaa EKPJ:n ja EKP:n
27924: ole liiallista alijäämää.                               perussäännön teknisluonteisiin artikloihin
27925:                                                         tehtäviin muutoksiin.
27926: Finanssipolitiikan yhteensovittaminen tähtää
27927: vakaus- ja kasvusopimuksen solmimisen jäl-
27928: keenkin lähinnä yksittäisten jäsenvaltioiden            Euroalueen ulkopuoliset maat eivät ole
27929: budjettikurin varmistamiseen koko alueen                edustettuina EKP:n neuvostossa tai johto-
27930: edun mukaisesti. Varsinaiseen yhteisötason              kunnassa, jotka tekevät euroalueen raha-
27931: finanssipolitiikkaan ei nykyisen (eikä suun-            poliittiset päätökset. Ne ovat kuitenkin
27932: nitellun) suuruisella budjetilla voida ryhtyä.          edustettuina yleisneuvostossa, joka vastaa
27933: Valtaosa EU:n budjetin resursseista ohjau-              nykyisen EMin tehtävien jatkamisesta.
27934: tuu maatalous- ja rakennepolitiikan tarpei-
27935: siin eikä ole näin käytettävissä suhdanne-              Keskuspankin itsenäisyys on talous- ja
27936: poliittiseen tasaukseen.                                rahaliiton keskeisimpiä periaatteita, mikä on
27937:                                                         myös selkeästi kirjattu perustamissopimuk-
27938: 3.1.3 Rahapolitiikka euroalueella                       seen. Tällä tavoin on haluttu turvata raha-
27939:                                                         politiikan pitkäjänteisyys ja tukea EKP:a
27940: Yhteisen rahapolitiikan toteuttajana Euroo-             kohtaan tunnettavaa luottamusta ja keskus-
27941: pan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) on vas-              pankin uskottavuutta sen toteuttaessa perus-
27942: tuussa koko euroalueen hintavakaudesta.                 tavoitettaan, hintavakauden ylläpitämistä.
27943: 
27944:                                                    13
27945: On tarpeellista, että tiedon kulku ja ajatus-             ERI on valinnut kahdeksi edelleen harkitta-
27946: tenvaihto on esteetöntä talouspolitiikasta ja             vaksi rahapolitiikan perusvaihtoehdoksi suo-
27947: rahapolitiikasta vastuullisten toimielinten               ran inflaatiotavoitteen ja rahan määrän käy-
27948: välillä. Esimerkiksi finanssipolitiikan koko-             tön välitavoitteena. Koska perustavoite on
27949: naismitoituksen täytyisi olla riittävän sopu-             molemmissa vaihtoehdoissa sama eikä ta-
27950: soiutuista suhteessa yhteiseen rahapolitiik-              voitteiden käytännön toteutuksenkaan välillä
27951: kaan. Yhteydenpidon varmistamiseksi perus-                tarvitse välttämättä olla käytännössä kovin
27952: tamissopimus antaa ministerineuvoston pu-                 suurta eroa, voidaan valmisteluja mm. väli-
27953: heenjohtajalle puhe- ja aloiteoikeuden (mut-              neistön osalta hyvin jatkaa tältä pohjalta.
27954: tei äänioikeutta) EKP:n neuvostossa. EKP:n                Alustavat pohdinnat käytettävästä rahapoli-
27955: puheenjohtaja puolestaan kutsutaan neuvos-                tiikan välineistöstä kohdistuvat lähinnä avo-
27956: ton kokouksiin käsiteltäessä EKP:a koskevia               markkinaoperaatioihin ja maksuvalmius-
27957: asioita. Neuvostolla, parlamentilla ja Eu-                järjestelyihin. Myös mahdollisuus vähim-
27958: rooppa-neuvostolla on mahdollisuus keskus-                mäisvarantotalletusten vaatimiseen on tar-
27959: teluun EKP:n toimialaan kuuluvista asioista               koitus säilyttää.
27960: keskuspankin vuosikertomusta käsiteltäessä.
27961:                                                           Jäsenvaltioiden näkökulmasta myönteiseksi
27962: Hallitus on kesäkuussa 1995 julkistamas-                  koettava ratkaisu on pyrkimys hajautettuun
27963: saan kannanotossa korostanut kannattavansa                rahapolitiikan toteutukseen, jolloin alueen
27964: talouspoliittisen yhteistyön tiivistämistä ta-            keskuspankit toimivat EKP:n rahapolitiikan
27965: lous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa.                täytäntöönpanijoina. Olennaista tietysti on,
27966: Epävirallisen vakausneuvoston luominen on                 että voi olla vain yksi euroalueen rahapoli-
27967: yksi mahdollisuus talouspoliittisen yhteis-               tiikka.
27968: työn kehittämiseksi.
27969:                                                           EMU-asiantuntijatyöryhmä viittaa EKP:n it-
27970: Maastrichtin sopimuksessa EKP:lle on läh-                 senäisen aseman herättämään keskusteluun
27971: tökohtaisesti määritetty ensisijaiseksi tavoit-           rahapoliittisen päätöksenteon demokraat-
27972: teeksi hintavakauden ylläpitäminen. Muita                 tisuudesta ja legitimiteetistä talous- ja raha-
27973: tavoitteitakin voidaan edistää tai tukea edel-            liitossa. EKP:n toimintaolosuhteet poikkea-
27974: lyttäen, ettei hintavakautta vaaranneta. Se               vat kansallisista keskuspankeista siten, ettei
27975: minkälaisella strategialla, mitä rahapoliit-              EKP ole samalla tavoin sitoutunut poliitti-
27976: tisia välineitä ja mitä lähi- ja välitavoitteita          seen järjestelmään. Kansallisen keskuspan-
27977: käyttäen hintavakauden ylläpitämiseen py-                 kin poliittista valtuutusta vastaa EKP:n
27978: ritään, jää perustamissopimuksessa tarkem-                osalta jäsenvaltioiden keskinäinen Maas-
27979: min määrittelemättä.                                      trichtin sopimus. Perusteellisessa kansalli-
27980:                                                           sessa käsittelyssä hyväksytyn perustamisso-
27981: Hintataso ei ole välittömästi keskuspankin                pimuksen mukainen itsenäinen asema vel-
27982: ohjattavissa. EKP:n on tältä osin turvaudut-              voittaa EKP:n toimimaan ensisijaisesti euro-
27983: tava epäsuoriin vaikutusmahdollisuuksiin ja               alueen hintavakauden turvaamiseksi. Asian-
27984: valittava sopivat välineet välittymiskanavia              tuntijaryhmän mukaan on syytä edellyttää,
27985: ajatellen. Se voi myös katsoa tarpeelliseksi              että EKP antaa avointa ja selkeää tietoa ta-
27986: asettaa eriasteisia välitavoitteita, joilla tiede-        voitteistaan ja tilannearvioistaan ja peruste-
27987: tään olevan selkeä yhteys hintavakauteen.                 lee toimenpiteensä pyrkiessään perustehtä-
27988: 
27989:                                                      14
27990: vänsä toteuttamiseen. Rahapolitiikan tavoit-           Euron asema maailman valuuttojen joukossa
27991: teita ja mahdollisuuksia koskevat epäilykset           tulee luonnollisesti riippumaan euroalueen
27992: ja väärinkäsitykset olisivatkin välitön uhka           sisäisen vakaustavoitteen toteutumisesta.
27993: EKP:n rahapolitiikan uskottavuudelle. Ne               Tähän vaikuttavat mm. lähentymisprosessin
27994: heijastuisivat euron korkotasoon.                      riittävyys, rakenteellisten uudistusten etene-
27995:                                                        minen ja euromääräisten rahoitusmarkki-
27996:                                                        noiden kehitys. Jos näissä suhteissa edisty-
27997: 3.1.4 Valuuttakurssipolitiikka euroalueella            tään hyvin, eurosta muodostuu vakautta
27998:                                                        luova elementti koko kansainväliseen
27999: Ensimmäinen valuuttakurssipoliittinen toi-             valuuttajärjestelmään.
28000: menpide euroalueen toiminnan käynnistyessä
28001: on heti ensimmäisenä• päivänä tehtävä pää-
28002: tös euroalueeseen liittyvien maiden keski-             3.1.5 ERM 2 ja poikkeusmaiden
28003: näisten valuuttakurssien pysyvästä kiinnit-                  talouspolitiikka
28004: tämisestä. Päätös tehdään yksimielisenä
28005: EU:n neuvostossa komission ehdotuksesta ja             Uusi, talous- ja rahaliiton kolmannen vai-
28006: EKP:n lausunnon saamisen jälkeen. Päätök-              heen olosuhteisiin sovitettu valuuttakurssi-
28007: sentekoon osallistuvat vain euroalueeseen              järjestelmä (ERM 2) on katsottu tarpeelli-
28008: kuuluvat jäsenvaltiot                                  seksi, jotta euroalueen ulkopuolelle jääville
28009:                                                        jäsenvaltioille voitaisiin turvata tulevaisuu-
28010: Valuuttakurssisuhteista euroalueen ulkopuo-            dessa mahdollisuus liittyä euroalueeseen ja
28011: lisiin maihin voi päättää perustamissopi-              jotta sisämarkkinoiden toimivuus voitaisiin
28012: muksen mukaan neuvosto komission tai                   taata. Järjestelmän pyrkimyksenä on välttää
28013: EKP:n suosituksesta. Neuvosto voi joko                 niin liiallista lyhytaikaista valuuttakurssien
28014: tehdä muodollisia sopimuksia valuutta-                 vaihtelua kuin pidempiaikaisia valuutta-
28015: kurssijärjestelmästä suhteessa muihin                  kurssikehityksestä johtuvia kilpailukyky-
28016: valuuttoihin tai laatia yleiset linjaukset täl-        vaikutuksiakin.
28017: laisia valuuttoja koskevaa valuuttakurssi-
28018: politiikkaa varten. Neuvoston ohjeet eivät             Jäsenvaltion poikkeusasema euroalueen ul-
28019: saa vaarantaa EKP:n vastuulla olevaa hin-              kopuolella on tarkoitettu väliaikaiseksi ja
28020: tatason vakautta. EKP:n tehtäviin kuuluu               kestoltaan mahdollisimman lyhyeksi järjes-
28021: valuuttamarkkinatoimien käytännön toteutus.            telyksi. ERM 2-järjestelmää koskeva neu-
28022:                                                        voston päätöslauselma on tarkoitus hyväk-
28023: Euroalueen maiden valuuttasuhteissa muiden             syä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Ams-
28024: EU-maiden ja kolmansien maiden kanssa                  terdamissa kesäkuussa 1997. Lisäksi teh-
28025: euron käyttö mitä todennäköisimmin yleis-              dään aikanaan asiaa koskeva sopimus
28026: tyy laajemmaksi kuin euroalueen valuuttojen            EKP:n ja euroalueeseen kuulumattomien
28027: nykyiset käyttöosuudet sinänsä edellyttäisi-           jäsenvaltioiden keskuspankkien kesken.
28028: vät. Ennen pitkää eurosta saattaa tulla va-
28029: kava kilpailija Yhdysvaltain dollarille niin           Uusi valuuttakurssijärjestelmä korvaa
28030: maailmankaupan laskutus- ja hinnoitte-                 1.1.1999 nykyisen ERMin. Uuteen järjestel-
28031: luvaluuttana kuin rahoitussaatavien mää-               mään osallistuminen on vapaaehtoista, mut-
28032: rävaluuttana ja varantovaluuttanakin.                  ta poikkeusmaiden odotetaan liittyvän sii-
28033: 
28034:                                                   15
28035: hen. Perustamissopimuksessa edellytetään,                   puitteissa tarkastellaan lisäksi raha- ja
28036: että euroalueen ulkopuolella olevat jäsen-                  valuuttakurssipolitiikkaa. ERM 2 edellyttää
28037: valtiot pitävät valuuttakurssipolitiikkaansa                myös talous- ja rahapolitiikan yhteensovit-
28038: yhteistä etua koskevana asiana.                             tamista. Talous- ja rahoituskomitea avustaa
28039:                                                             ministereitä ERM 2:n toiminnan seurannas-
28040: Eurosta tulee järjestelmän keskusvaluutta,                  sa sekä jäsenvaltioiden rahapoliittisen ja ta-
28041: jonka suhteen euroalueen ulkopuolisten                      loudellisen tilanteen jatkuvassa arvioinnissa
28042: jäsenvaltioiden valuutoille määritellään                    ja antaa säännöllisesti selonteon neuvostolle
28043: keskuskurssit ja vaihteluvälit Vaihteluvälit                ja komissiolle. Keskuspankkien tasolla
28044: tulevat olemaan laajat (+/- 15 %), joskin                   EKP:n yleisneuvosto seuraa valuuttakurssi-
28045: euroalueen ulkopuolisella valtiolla on mah-                 järjestelmän toimintaa ja toimii yhteen-
28046: dollisuus sopia omalta kohdaltaan myös                      sovittavana tekijänä• sekä interventio- ja
28047: kapeammista vaihteluväleistä, mikäli talou-                 rahoitusjärjestelmän hallinnoijana.
28048: dellinen lähentyminen on edennyt riittävästi.
28049: Euroopan keskuspankin ja poikkeusmaiden                     Poikkeusmaiden lähentymistilannetta tarkas-
28050: kansallisten keskuspankkien interventiot                    tellaan euroalueeseen liittymistä silmälläpi-
28051: vaihteluvälin rajoilla olisivat automaattisia               täen vähintään kahden vuoden välein kol-
28052: ja rajoittamattomia. Interventiot voitaisiin                mannen vaiheen alkamisen jälkeen. Euro-
28053: kuitenkin keskeyttää, mikäli niiden katsot-                 alueen ulkopuolelle alkuun jäänyt jäsen-
28054: taisiin vaarantavan hintavakauden tavoit-                   valtio voi myös itse pyytää neuvostoa har-
28055: teen.                                                       kitsemaan lähentymisensä riittävyyttä yhtei-
28056:                                                             sen rahan käyttöönoton näkökulmasta. Tar-
28057: Poikkeusmaat veivoitetaan laatimaan vuosit-                 koituksena on, että myöhemmin euroalueelle
28058: taiset lähentymisohjelmat. Nämä ovat nykyi-                 siirtyviä kohdeltaisiin lähentymisehtojen ja
28059: siä yksityiskohtaisempia, ja ne laaditaan sa-               muiden menettelyjen kannalta yhtäläisesti
28060: mojen periaatteiden mukaan kuin euroalueen                  ensimmäisenä yhteisen rahan käyttöön otta-
28061: mailta edellytettävät vakausohjelmat. Niiden                vien kanssa.
28062: 
28063: 
28064: 3.2 Toimintavaihtoehdot talous- ja rahaliitossa
28065: 
28066: Muodollisesti - voimassaolevien sopimusten                  Useimmat jäsenvaltiot joutuvat edelleen
28067: perusteella - kysymys rahaliittoon osallistu-               ponnistelemaan ennen muuta julkisen talou-
28068: misesta koskee lähinnä tarkoituksenmukaista                 den lähentymiskriteerien täyttämiseksi. Suo-
28069: ajoitusta. Mikäli lähentymisehdot keväällä                  men osalta lähentymisehtojen täyttäminen ei
28070: 1998 todetaan täytetyiksi, jäsenvaltiot (Isoa-              näytä muodostuvan ongelmaksi. Hinta-
28071: Britanniaa ja Tanskaa lukuun ottamatta)                     vakauden, korkotason ja julkisen talouden
28072: ovat sitoutuneet osallistumaan yhteisen ra-                 osalta lähentymiskriteerien täyttymisnäkymät
28073: han alueeseen. 1                                            ovat hyvät. Valuuttakurssin tosiasiallinen
28074: 1
28075:                                                             vakaus koko EU-jäsenyyden ajan ja loka-
28076:   Lähentymistilannetta Suomessa ja Euroopan unio-
28077: nin muissa jäsenvaltioissa on kuvattu valtiovarain-         kuussa 1996 tapahtunut liittyminen ERM-
28078: ministeriön kansantalousosaston julkaisussa "Talous-        järjestelmään osoittanevat myös kurssi-
28079: ja rahaliiton toimintaperiaatteet ja toteuttaminen"         vakausehdon täyttyvän.
28080: (toukokuu 1997).
28081: 
28082:                                                        16
28083: Tuleva lähentymistilanteen tarkastelu ke-             korvaaminen uuteen ERM 2-järjestelmään
28084: väällä 1998 on tärkeä käynnistyvän raha-              liittymisellä. Vakaus- ja kasvusopimuksen
28085: liiton vakaustavoitteiden kannalta. Kestävä           mukaisesti finanssipolitiikkaa ja muuta ta-
28086: lähentyminen on välttämätön ehto riittävälle          louspolitiikkaa valvottaisiin EU:n tasolla
28087: uskottavuudelle. Tehokkuustavoitteiden kan-           vuosittaisten lähentymisohjelmien avulla.
28088: nalta taas on tärkeää, että kaikki jäsen-
28089: valtiot voivat jatkaa lähentymistään ripeästi         Kolmantena vaihtoehtona mainittu mahdolli-
28090: ja johdonmukaisesti kohti euroalueen jäse-            suus soveltaa valuuttakurssipolitiikassa va-
28091: nyyttä. Reitin tähän tavoitteeseen tulee olla         paata kelluntaa merkitsisi ensinnäkin luopu-
28092: mahdollisimman suora ja tasainen.                     mista lokakuussa 1996 toteutetusta paluusta
28093:                                                       kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään.
28094: Julkisen talouden lähentymiskriteerien täyttä-        ERM-järjestelmästä tai sitä seuraavasta ERM
28095: miseksi jäsenvaltioiden on tarpeen ylläpitää          2-järjestelmästä luopuminen tulkittaisiin hel-
28096: varsin tiukkaa finanssipolitiikkaa. Vaikka            posti haluksi irrottautua euroalueeseen liit-
28097: tämä saattaa lyhyellä aikavälillä julkisen ky-        tymisen edellyttämästä lähentymisprosessista.
28098: synnän hidastumisen kautta hillitä kasvua, us-        EU :n talouspoliittisten yhteistyöjärjestelyjen
28099: kotaan tavoitteena olevan kestävän kasvun ja          puitteissa voisi olla vaikeaa vakuuttaa muut
28100: vakauden tuottamien hyötyjen ylittävän monin          osapuolet talouspolitiikan tavoitteiden ja kei-
28101: verroin lyhyen ajan haitat. Rahapolitiikan jo         nojen yhteensopivuudesta yhteisötavoitteiden
28102: tapahtunut ja mahdollisesti matalan inflaation        kanssa. Integraatiopoliittisesti ja oikeudelli-
28103: oloissa jatkuvakin keventyminen kompensoi             sestikin kelluttamiseen paluu merkitsisi selke-
28104: julkisen talouden otteen kireyttä.                    ää luopumista omaksutuista velvoitteista.
28105:                                                       Talouspoliittisena vaihtoehtona kelluntaan liit-
28106: Olennaista Suomen päätöksenteon kannalta              tyisi huomattavia rajoituksia ja ongelmia tule-
28107: on muodostaa selkeä kuva siitä, mitä vaih-            vissa oloissa. EMU-asiantuntijatyöryhmä on
28108: toehtoja euroalueeseen liittymiselle on ta-           raportissaan pohtinut kellutusvaihtoehtoon liit-
28109: louspoliittisesta näkökulmasta. EMU-asian-            tyviä näkökohtia.
28110: tuntijatyöryhmä on tarkastellut tätä kysy-
28111: mystä päätyen kolmeen vaihtoehtoisiksi kat-           Tässä selonteossa tarkastellaan toiminta-
28112: somaansa perusstrategiaan. Nämä vaihtoeh-             vaihtoehtoina vain liittymistä euroalueeseen
28113: dot ovat 1) yhteiseen rahaan siirtyminen en-          välittömästi sen käynnistyessä sekä poik-
28114: simmäisten joukossa, 2) ulkopuolelle (tois-           keusmaan asemaan jäämistä ja lähentymis-
28115: taiseksi) jääminen ja liittyminen ERM 2-              vaiheen jatkamista. Kumpi näistä vaihtoeh-
28116: valuuttakurssijärjestelmään sekä 3) ulko-             toista edesauttaisi tavoitteiden saavuttamista
28117: puolelle jääminen ja markan kelluttaminen.            parhaiten ja vähäisimmin kustannuksin?
28118:                                                       Tieteellisesti perusteltavissa olevaa yksiselit-
28119: Perusvaihtoehtoina on Suomen kannalta pi-             teistä vastausta tähän kysymykseen ei ole
28120: dettävä niin hallituksen asettaman tavoitteen         tarjolla. On kuitenkin tärkeää, että perus-
28121: kuin Suomen hyväksymien velvoitteidenkin              vaihtoehtoja, euroalueella toimimista ja sen
28122: pohjalta yhteisen rahan käyttöön siirtymistä          ulkopuolelle toistaiseksi jäämistä tarkastel-
28123: ensimmäisten joukossa tai lähentymis-                 laan samoilla arviointiperusteilla ja samalla
28124: vaiheen jatkamista poikkeusmaana. Jälkim-             tarkkuudella. On tarpeen arvioida vaihtoeh-
28125: mäiseen tulisi lähentymiskriteerien täyttämi-         toja myös työllisyyden, sosiaalipolitiikan ja
28126: seksi liittyä myös nykyisen ERM-kytkennän             aluepolitiikan kannalta.
28127:                                                  17
28128: 3.3 Yhteisen rahan vaikutuksista Suomen talouteen
28129: 
28130: 
28131: 3.3.1 Tehokkuus-, vakaus- ja rakenne-                 kansantuotteesta. Vuosittain kertautuvana
28132:       vaikutukset                                     nämä vaikutukset johtaisivat aikaa myöten
28133:                                                       varsin suuriksi kohoaviin taloudellisiin etui-
28134:                                                       hin.
28135: EMU-asiantuntijatyöryhmä tiivistää yhteisen
28136: rahan mukanaan tuomat keskeiset tehok-                Yritysten näkökulmasta euroalueeseen liitty-
28137: kuushyödyt seuraaviin osatekijöihin:                  minen täydentäisi merkittävästi sisämarkki-
28138:                                                       noiden edellytyksiä toimia todellisina koti-
28139: - valuutanvaihdosta aiheutuvien kustannus-            markkinoina. Lainsäädännön tasolla jo pit-
28140:   ten väheneminen,                                    källe toteutetut sisämarkkinat voisivat saada
28141:                                                       käytännön tasolla vauhdittavan sysäyksen,
28142: - valuuttakurssiriskiin liittyvän suojautumis-        jos valuutanvaihto- ja suojautumiskus-
28143:   tarpeen väheneminen,                                tannukset euroalueen puitteissa tyystin kato-
28144:                                                       aisivat. Kilpailuolosuhteiden muutos jatkuisi
28145: - euroalueen sisäisen vaihdannan lisääntymi-          ja tehostuisi. Etenkin pienten ja keskisuur-
28146:   nen valuuttakurssiepävarmuuden poistumi-            ten yritysten alttius ja mahdollisuudet ryh-
28147:   sen myötä,                                          tyä kansainväliseen toimintaan euroalueen
28148:                                                       puitteissa paranisivat oleellisesti. Samalla
28149: - suorien sijoitusten lisääntyminen ja pää-           myös kilpailupaineet lisääntyisivät. Rahoi-
28150:   omien tehokkaampi kansainvälinen koh-               tusmarkkinoiden yhdentymisen jatkuessa
28151:   dentuminen,                                         rahoitusmahdollisuudet monipuolistuisivat ja
28152:                                                       laajenisivat.
28153: - hintojen vertailtavuoden paraneminen ja
28154:   kilpailun lisääntyminen.                            Rahoituslaitokset joutuisivat kantamaan
28155:                                                       suurimman välittömän kustannustaakan yh-
28156: Asiantuntijatyöryhmä toteaa, että kaikkien            teisen rahan käyttöön siirryttäessä. Arvioi-
28157: näiden hyötyjen suuruuden luotettava arvi-            den mukaan kokonaiskustannus Suomessa
28158: ointi on vaikeaa ja riippuu mm. euro-                 vastaisi noin yhtä prosentin kymmenystä
28159: alueeseen osallistuvista maista. Yhteisen va-         bruttokansantuotteesta. Rahoituslaitosten
28160: luutan edullisuutta pitkän ajan taloudellisen         asema ei tästä vaarantuisi. Käynnissä oleva
28161: tehokkuuden kannalta pidetään kuitenkin               rakennesopeutus jatkuisi rahoitus- ja rahoi-
28162: kiistattomana. Hyötyjert arvioidaan ylittävän         tuspalvelumarkkinoiden edelleen yhden-
28163: monin verroin ne kertakustannukset, jotka             tyessä.
28164: maksujärjestelmien mukaottaminen yhteiseen
28165: rahaan aiheuttaa pankeille, yrityksille ja            Kotitalouksien jo saarnat sisämarkkina-
28166: koko kansantaloudelle. Arviot kaikkien                hyödyt vakiintuisivat ja vahvistuisivat niin
28167: tehokkuushyötyjen vuotuisesta yhteismää-              lisääntyvän kilpailun kuin kustannussäästö-
28168: rästä liikkuvat muutamasta prosentin kym-             jen ja markkinoiden paranevan läpinäky-
28169: menyksestä lähelle yhtä prosenttia brutto-            vyydenkin vuoksi.
28170: 
28171:                                                  18
28172: Valtion velanhoidon näkökulmasta euro-                täydellisesti vapauduttua. Rahaliitto voiSI
28173: alueeseen liittyminen loisi laajat markkinat          tuoda tällaisille maille merkittävän vakaus-
28174: valtion euromääräisille velkasitoumuksille ja         lisän rahapolitiikan uskottavuuden lisäänty-
28175: valuuttakurssiriskin poistuminen alentaisi            misen kautta. Monen maan näkökulmasta
28176: lainanhoitokuluja. Kotimaisten sijoittajien           euroalue olisi myös sitä edeltäneitä euroop-
28177: halu monipuolistaa sijoituksiaan muualle              palaisia valuuttajärjestelmiä tasapainoisempi
28178: euroalueella voisi toisaalta vähentää koti-           sikäli, ettei se nojautuisi Saksan keskuspan-
28179: maasta tulevaa valtion velkasitoumusten ky-           kin yksin päättämään rahapolitiikkaan.
28180: syntää. Hallitusohjelman keskeisiin taloudel-
28181: lisiin tavoitteisiin kuuluva valtion velkaan-         Yhteisen rahapolitiikan turvin saatavat
28182: tuneisuuden kääntäminen laskuun asettaa               vakausedut heijastuisivat aiempaa mata-
28183: tiukat puitteet valtiontalouden hoidolle lähi-        lampana ja vakaampana inflaationa. Tämä
28184: vuosina toimittiinpa euroalueella tai sen ul-         ja valuuttakursseja koskevan epävarmuuden
28185: kopuolella.                                           väheneminen pienentäisivät korkojen riski-
28186:                                                       lisää. Reaalikorot muodostuisivat kohtuulli-
28187: Hintavakauden ylläpitäminen on Euroopan               siksi. Tämän vaikutuksen suuruus riippuisi
28188: keskuspankkijärjestelmän ensisijainen tavoi-          mitä ilmeisimmin tarkasteltavan maan var-
28189: te. Hintavakauden katsotaan turvaavan var-            haisemmasta taloushistoriasta. Suomen ja
28190: mimmin myös hyvän työllisyyskehityksen                Ruotsin osalta yhteiseen rahaan liittymisestä
28191: kannalta välttämättömän yritteliäisyyttä ja           seuraavan reaalikorkojen alenemisen on eri
28192: kasvua kannustavan toimintaympäristön                 tutkimuksissa arvioitu olevan 0,5 - 1,5 pro-
28193: synnyn.                                               senttiyksikön suuruinen. Reaalikorkojen ale-
28194:                                                       neminen puolestaan aikaansaisi lisääntyvien
28195: Lyhyellä aikavälillä ei hintavakaustavoitteen         investointien kautta kasvun kiihtymisen.
28196: toteuttamisen kannalta tapahtuisi euro-
28197: alueeseen liityttäessä mitään uutta, sillä sa-        Hintavakauden ylläpitäminen ja yhtenäisen
28198: maan päämäärään pyrkii myös Suomen                    euroalueen syntyminen palvelisivat yhtenäis-
28199: Pankki ja siihen on jo selvästi päästykin.            ten euromääräisten rahoitusmarkkinoiden
28200: Olennaista pidemmän ajan näkökulmasta                 kehittymistä ja alhaisimman mahdollisen
28201: kuitenkin on, että koko euroalueen puitteis-          korkotason syntyä näille markkinoille. Näil-
28202: sa edellytykset päästä hintavakaustavoit-             lä markkinoilla olisi erinomaiset mahdolli-
28203: teeseen vaikeissakin olosuhteissa voisivat            suudet hyötyä suuresta mittakaavasta ja sen
28204: olla merkittävästi aiempaa paremmat.                  mukanaan tuomasta kulujen alenemisesta.
28205:                                                       Hyödyt koituisivat niin lainanottajien, oman
28206: EMU-asiantuntijatyöryhmä näkee talous- ja             pääoman hankkijoiden kuin sijoittajienkin
28207: rahaliiton vaikutusten kokonaistaloudelliseen         eduksi.
28208: kehitykseen riippuvan ennen kaikkea sen
28209: vaikutuksista talouspolitiikan uskottavuu-            Kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttami-
28210: teen. Etenkin pienelle, epävakaan ja kor-             nen helpottuisi, mikäli reaalikorkotaso saa-
28211: keahkon inflaation Ieimaaman taloushistori-           taisiin pysyvästi säilytettyä alhaisella tasol-
28212: an omaavalle maalle on osoittautunut vai-             la. Vakaat inflaatio-, korko- ja valuutta-
28213: keaksi yhdistää rahapoliittista autonomiaa ja         kurssiolot ja laajat rahoitusmahdollisuudet
28214: kiinteää valuuttakurssia pääomanliikkeiden            edesauttaisivat niin kotimaista investointi-
28215: 
28216:                                                  19
28217: toimintaa kuin ulkomaisten yrittäjien sijoit-           tavalla, joka on kokemusten valossa vai-
28218: tumispäätöksiä monin tavoin.                            keasti muutettavissa.
28219: 
28220: Suomen kannalta kuuluminen rahaliittoon                 Euroalueella niin raha- ja valuuttapolitiikka
28221: toisi muassaan myös osallistumisen yhteistä             kuin monet talouden käyttäytymismallitkin
28222: rahapolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon.              muuttuvat. Yhteistä rahaa käyttävällä alu-
28223: EKP:n neuvostossa osallistuvien jäsen-                  eella, jossa kansallisesti hoidettavaa finans-
28224: valtioiden keskuspankit ovat edustettuina               sipolitiikkaa ohjaa keskipitkän ajan tasa-
28225: kukin yhdellä äänellä, mikä siis tässä suh-             painotavoite, ei talouspolitiikan - enempää
28226: teessa asettaa pienet jäsenvaltiot samaan               euroalueella kuin kansallisestikaan harjoite-
28227: asemaan kuin suuret.                                    tun - pitäisi olla ainakaan perussyy muista
28228:                                                         alueen maista poikkeavaan kehitykseen.
28229: Yhteisen rahapolitiikan mitoitus ei kuiten-             On tietysti selvää, että vaikka rahapolitiikka
28230: kaan välttämättä aina ole yhtä hyvin kaik-              onnistuneesti vakauttaisi kehitystä alueella ko-
28231: kialla rahaliiton piirissä tapahtuvan talou-            konaisuudessaan ja osallistuvien maiden
28232: dellisen toiminnan tarpeisiin sopivaa. Eri              finanssipolitiikkaakin harjoitettaisiin koko alu-
28233: toimialojen suhdanteet voivat kehittyä eri              een vakauden tavoitteen kanssa sopusoin-
28234: tahtiin. Eri alueiden ja maiden tuotanto-               tuisesti, saattaa joillakin taloudellisen toimin-
28235: rakenteet poikkeavat toisistaan. Tuotannon              nan lohkoilla syntyä häiriöitä, jotka ovat suu-
28236: sijoittumisesta riippuen on tällöin olemassa            ruusluokaltaan niin merkittäviä, että tietyn
28237: mahdollisuus, että taloudellisen toimeliai-             osa-alueen suhdannekehitys pyrkii poikkea-
28238: suuden vaihtelut jossakin alueen osassa tai             maan olennaisesti koko alueen perussuun-
28239: yksittäisessä jäsenvaltiossa poikkeavat                 nasta. Muusta alueesta selvästi poikkeava
28240: olennaisestikin siitä yleisestä aktiviteetin ke-        tuotannon tai markkinoiden rakenne saattaa
28241: hityksestä, joka on yhteisen rahapolitiikan             merkitä ulkoisten häiriöiden tuntumista keski-
28242: mitoituksen taustalla.                                  määräistä vahvempina (joskin myös joissain
28243:                                                         tapauksissa tietysti keskimääräistä heikom-
28244: Syyt Euroopan talouksien eriaikaisiin vaih-             pina) tällä tavalla rakenteellisesti poikkeavana
28245: teluihin ovat hyvin usein olleet sisäsyn-               alueella.
28246: tyisiä. Kotimainen talouspolitiikka on Suo-
28247: men, kuten useimpien muidenkin maiden                   Perinteisesti vahvan julkisen talouden tilan-
28248: taloushistoriassa ollut merkittävä syy ympä-            sa palauttamiseen pyrkivälle Suomelle sitou-
28249: ristöstä poikkeavaan talouskehitykseen.                 tuminen talous- ja rahaliiton finanssipoliit-
28250: Myös kansantalouden toiminnalla laajem-                 tisiin pelisääntöihin ei merkitsisi muutosta
28251: minkin on eri maissa ollut omat erityispiir-            finanssipolitiikan tosiasiallisessa tavoitteen-
28252: teensä, jotka ovat vaikuttaneet talouden ke-            asettelussa. Valtionvelan kansantuoteosuu-
28253: hityksen poikkeamiseen muista maista.                   den kääntäminen laskuun on ollut keskeinen
28254: Etenkin työmarkkinoiden toiminta ja palkan-             tavoite jo usean vuoden ajan. Tämän toteut-
28255: muodostus ovat yleensä sopeutuneet harjoi-              tamiseksi on toimeenpantu huomattavia val-
28256: tettavaan talouspolitiikkaan. Kustannus-                tion menojen leikkauksia. Huomattava osa
28257: kriisien ja kilpailukykyongelmien korjaami-             rahoitustaloudellisen tasapainon palauttami-
28258: seksi tehdyt devalvaatiot ovat pyrkineet                sen aiheuttamista kustannuksista on Suo-
28259: iskostumaan odotuksiin ja käyttäytymiseen               messa jo kannettu.
28260: 
28261:                                                    20
28262: EMU-asiantuntijatyöryhmä on tarkastellut               myös koko alueen kannalta. Pienet kansan-
28263: Suomen julkisen talouden tilaa ja näkymiä              taloudet kärsisivät kohtuuttomasti tällaisista
28264: euroalueen budjettikurin näkökulmasta. Työ-            häiriöistä.
28265: ryhmän arvioiden mukaan Suomen julkises-
28266: sa taloudessa olisi tulevaisuudessa mahdolli-          Talous- ja rahaliiton keskeisenä tavoitteena
28267: suus luoda suhdannepoliittisesti tarpeellista          on vakauden aikaansaaminen. Hintavakau-
28268: finanssipoliittista liikkumavaraa liiallisen           della ja yleensä rahoitusmarkkinoiden häiri-
28269: alijäämän välttämisvaatimuksen puitteis-               öiden vähenemisenä voi olla jatkuessaan ja
28270: sakin. Tämä edellyttää, että valtiontalous             odotuksiin sisäänrakennettuna merkittävä
28271: tasapainottuu lähivuosina ennakoidulla ta-             vaikutus kansantalouden rakenteelliseen ke-
28272: valla, taloudellinen kasvu pysyy verraten              hitykseen. EMU-ympäristön toivotaankin
28273: vahvana ja voimassaoleviin budjettikehyk-              tätä kautta muodostuvan aiempia olosuhteita
28274: siin ja Suomen lähentymisohjelmaan sisälty-            otollisemmaksi toimintaympäristöksi varsin-
28275: vät finanssipoliittiset linjaukset toteutetaan.        kin työvoimavaltaisen ja vähemmän suhdan-
28276: Julkisyhteisöjen alijäämä voisi tällöin vaih-          nevaihteluille alttiin tuotannon kannalta.
28277: della suhdanteiden mukaan ja toimia kan-
28278: santaloutta vakauttavana tekijänä. Työryh-             Tuotantorakenteen kehitys riippuu paljolti
28279: män mielestä tätä vaikutusta voitaisiin jopa           samoista tekijöistä kuin investoinnit. Vain
28280: tehostaa esimerkiksi välillisten työvoimakus-          pitkäjänteinen investointitoiminta voi muut-
28281: tannusten tasaamisella yli suhdanteiden.               taa olemassa olevia rakenteita kestävällä ta-
28282:                                                        valla kansantalouden kilpailuedellytysten
28283: Pidemmällä aikavälillä asiantuntijatyöryhmä            viitoittamaan suuntaan. Kilpailun kiristymi-
28284: näkee tarpeelliseksi selwttää, miten suurten           nen ja varmuus olosuhteiden vakaudesta ja
28285: ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vaikuttai-          yleisestä kehityssuunnasta laajentuneena ko-
28286: si julkisyhteisöjen rahoitustilanteeseen. Val-         timarkkina-alueella lisäävät paineita ja mah-
28287: tiovarainministeriössä tehtyjen julkisen ta-           dollisuuksia yritystoiminnan tuottavuutta ja
28288: louden pitkän ajan kehitysarvioiden mukaan             tehokkuutta palveleviin innovaatioihin ja
28289: väestön ikärakenne on eläkemenojen kannal-             tuotannollisiin investointeihin. Vaiouttakurs-
28290: ta edullinen vielä lähes 10 vuoden ajan.               sien häilyvyyden ja pitkäaikaisten kilpai-
28291: Tänä aikana on pyrittävä kehittämään toi-              lukykyvääristymien välttäminen helpottavat
28292: menpiteitä, jotka lisäävät mahdollisuuksia             yritystoiminnan suunnittelua suhteellisen
28293: pysyä työelämässä normaaliin eläkeikään                edun periaatteiden pohjalta. Korkean jalos-
28294: asti. Kun samalla jatketaan valtiontaloutta            tusarvon ja suuren henkisen pääoman pa-
28295: vahvistavaa talouspolitiikkaa, ei suurten              noksen sisältävän tuotannon edellytykset
28296: ikäluokkien eläkkeellejäänti uhkaa julkisen            ovat tällaisissa olosuhteissa paremmat kuin
28297: talouden suhdannepoliittista liikkumavaraa.            epävakaissa oloissa.
28298: 
28299: Vakaus- ja kasvusopimus on tarpeen sen es-             Olosuhteet, joissa pienet ja keskisuuret,
28300: tämiseksi, että jäsenvaltioiden liialliset             suhteellisen vähän tuotannon mittakaavasta
28301: alijäämät voisivat aiheuttaa ongelmia koko             hyötyvät yritykset kukoistavat, ovat otolliset
28302: alueella. Erityisesti suurten maiden yli-              tuotantorakenteen monipuolistumiselle. Täl-
28303: velkaantuminen johtaisi niiden suuren paino-           laiset yritykset ovat usein myös työllistäväl-
28304: arvon vuoksi helposti merkittäviin ongelmiin           tä vaikutukseltaan suhteellisesti merkittä-
28305: 
28306:                                                   21
28307: vämpiä kuin suuret mittakaavatuottojen tur-           Hinta- ja valuuttakurssivakauden varmista-
28308: vin massatuotantoa harjoittavat yritykset.            minen ja siitä matalampina korkoina koitu-
28309: Tuotantorakenteen monipuolistuminen voi               vat hyödyt kasvulle, työllisyydelle ja
28310: edesauttaa häiriöiden sietokyvyn paranemis-           rakenteille ovat suurin konkreettinen hyöty
28311: ta koko kansantaloudessa. EMU-asiantun-               mikä talous- ja rahaliitosta olisi saatavissa.
28312: tijatyöryhmän mukaan talous- ja rahaliiton            Osaksi nämä hyödyt ovat jo toteutuneet sitä
28313: tuotantorakenteeseen kohdistuvat vaikutuk-            mukaa kun sitoutuminen hankkeeseen on li-
28314: set edellyttäisivät lisäselvityksiä.                  sääntynyt ja lähentyminen edennyt. Nämä
28315:                                                       hyödyt saatetaan kuitenkin menettää jos
28316: 3.3.2 Yleisarvio, epävannuudet ja riskit              luottamus sitoutuneisuuteen alkaa horjua.
28317:                                                       Vakausvaikutukset ovat toisaalta myös her-
28318: Suotuisissa olosuhteissa ja suunnitelmien             kimmät riskeille ja epävarmuuksille. Riskien
28319: mukaan toteutettuna talous- ja rahaliiton             välttäminen edellyttää uusien olosuhteiden
28320: kolmas vaihe yhteisine rahoineen ja raha-             vaatimusten tiukkaa sisäistämistä kaikilta
28321: politiikkoineen tarjoaisi kansantalouteen li-         taloudenpitäjiltä ja varautumista häiriöiden
28322: sää tehokkuutta, vakautta ja vaikutusmah-             torjuntaan osin uusinkin asein.
28323: dollisuuksia Euroopan unionin kehittämises-
28324: sä. Hanke on kokonaisuus, jonka osat vai-             EMU-asiantuntijatyöryhmä kiinnittää huo-
28325: kuttavat toisiinsa niin myönteisessä kuin             miota Suomea euroalueella koskevina epä-
28326: kielteisessäkin mielessä. Onnistunut toteutus         varmuuksina ja haasteina mm. seuraaviin
28327: voi kuitenkin vaarantua monista epävar-               seikkoihin:
28328: muus- ja riskitekijöistä johtuen ellei niihin
28329: riittävässä määrin varauduta.                         - Suomen korkea työttömyys
28330: 
28331: Kustannusten aleneminen kansainvälisessä              - yksipuolisesta ja Keski-Euroopan maista
28332: vaihdannassa ja tästä koituva taloudellisen             poikkeavasta taloudellisesta rakenteesta
28333: toiminnan tehostuminen ja mahdollisuudet                johtuva alttius muista poikkeaville häi-
28334: voimavarojen entistä rationaalisempaan                  riöille
28335: käyttöön ovat talous- ja rahaliiton kiistatto-
28336: mia etuja. Hankkeen laajuus alussa ja sen             - epävarmuus tuotantorakennetta saman-
28337: laajentumisaikataulu tämän jälkeen ovat tär-            kaltaistavien ja erikoistumista lisäävien
28338: keitä tehokkuusetujen kannalta. Laaja ta-               voimien suhteellisesta merkityksestä
28339: lous- ja rahaliitto tuo suurimmat kustannus-
28340: ten säästöt.                                          - Ruotsin ja Ison-Britannian mahdollinen
28341:                                                         jääminen euroalueen ensimmäisen aallon
28342: Mahdollisuus alusta saakka olla mukana                  ulkopuolelle.
28343: päättämässä niin rahapolitiikan suunnittelus-
28344: ta kuin toteutuksestakin on kiistaton etu             Yleisinä, koko euroalueen toimintaan liitty-
28345: jäsenvaltiolle, joka heti alusta osallistuu           vinä epävarmuustekijöinä työryhmä kiinnit-
28346: rahaliittoon.                                         tää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:
28347: 
28348: 
28349: 
28350: 
28351:                                                  22
28352: - eräiden keskeisten maiden lähellä sanktio-           kehittelyä tapahtuukin parhaillaan mm. tulo-
28353:    rajaa olevat julkisen talouden alijäämät,           poliittisen selvitystoimikunnan puitteissa.
28354: 
28355:    euron kurssivaihtelut suhteessa dollariin           Keskeisiin euroalueen yhteisiin epävar-
28356:    ja jeniin sekä euroalueen ulkopuolisten             muuksiin kuuluvat niin itse hankkeen lopul-
28357:    ED-maiden valuuttoihin.                             liseen toteuttamiseen vielä liittyvät avoimet
28358:                                                        kysymykset kuin käynnistysvaiheen erityis-
28359: Hintavakauteen perustuvan talouspolitiikan
28360:                                                        ongelmatkin: mitkä maat ovat mukana ensi
28361: perusajatus on kestävän kasvun ja työllisyy-
28362:                                                        aallossa, onko niiden lähentyminen riittävää,
28363: den edellytysten parantaminen. Rahaliiton
28364:                                                        selvitäänkö siirtymäkauden mahdollisista
28365: oloissa tämän strategian toimivuutta tukisi
28366:                                                        häiriöistä ilman suurempia ongelmia, kyke-
28367: vahvistuva uskottavuus. Järjestelmän käyn-
28368:                                                        neekö EKP vakiinnuttamaan asemansa ja
28369: nistysvaihe, jolloin uskottavuuden takeena
28370:                                                        euroa kohtaan tunnetun luottamuksen tavoi-
28371: ovat lähinnä institutionaaliset puitteet ja
28372:                                                        tellulla tavalla, selvitäänkö mahdollisista al-
28373: päättäväinen mieli, muttei vielä varsinais-
28374:                                                        kuvaiheen suhdanneongelmista ilman, että
28375: ta näyttöä, on kuitenkin altis häiriöille.
28376:                                                        julkisen talouden tasapaino euroalueen kes-
28377: Työttömyyden korkea taso tällaisessa lähtö-
28378:                                                        keisissä maissa vaarantuu jne. Lisäksi on
28379: kohtatilanteessa velvoittaa huolelliseen ta-
28380:                                                        olemassa riski joutumisesta siirtymävaiheen
28381: louspoliittiseen harkintaan.
28382:                                                        aikana merkittävien häiriöiden kohteeksi,
28383: ToimiaJoittaiset häiriöt, jotka Suomen osit-           mikä voisi muodostua varsin ongelmallisek-
28384: tain poikkeuksellisen tuotantorakenteen                si.
28385: vuoksi voisivat poiketa kokonaistaloudelli-
28386: selta vaikutukseltaan muista maista, olisivat          Ruotsin, Ison-Britannian ja Tanskan kuulu-
28387: korkean työttömyyden vuoksi myös hanka-                minen euroalueeseen olisi Suomen talous-
28388: lia, elleivät talouden joustavuus ja tuo-              suhteiden kannalta toivottavaa. Ruotsi on
28389: tannontekijöiden liikkuvuus ole ehtineet riit-         sekä tärkeä kilpailija- että markkinamaa, ja
28390: tävästi lisääntyä. Työllisyyden edellytykset           sen kuuluminen samaan valuutta-alueeseen
28391: paranevat vain, jos yritystoiminnan muun-              Suomen kanssa olisi mitä luontevinta. Olen-
28392: tumiskyky ja työmarkkinoiden toimivuus                 naista vaaraa maiden talouspoliittisen linjan
28393: vastaavat uusien olosuhteiden vaatimuksia.             eriytymisestä toisistaan ei tosin ainakaan ly-
28394:                                                        hyellä aikavälillä ole. Silti erilaiset ratkaisut
28395: Suomen kansantalouden omaan toimintaan                 olisivat omiaan luomaan epävarmuutta.
28396: liittyvistä riskeistä lienee merkittävin sopeu-
28397: tumiskyvyn mahdollinen riittämättömyys                 Euroalueella - kuten euroalueen ulkopuolel-
28398: häiriötilanteissa. Välineistä, joka on                 lakin - epävarmuuksiin kuuluu myös maail-
28399: käytettävissä häiriöiltä suojautumiseen vähe-          mantalouden keskeisten valuuttojen kurssi-
28400: nee oman valuuttakurssipolitiikan käyttö-              kehitys. Yhdysvaltain dollari on tärkeä va-
28401: mahdollisuuden poistuessa. Erityisesti ky-             luutta kaikille EU -maille. Kilpailutilanne
28402: vyttömyys kustannuskehityksen rajoittami-              suhteessa pohjoisamerikkalaisiin tuottajiin
28403: seen suunnilleen tuottavuuden kasvua vas-              voi dollarin kurssikehityksen vuoksi muut-
28404: taavaksi voisi johtaa suuriin tuotannon ja             tua huomattavasti kaikissa ED-maissa, ei
28405: työllisyyden Iaskuihin. Uusiin olosuhteisiin           yksin puunjalosteviennistä riippuvassa Suo-
28406: soveltuvan suhdannepoliittisen välineistön             messa.
28407: 
28408:                                                   23
28409: 3.4 Suomen kansantalouden mahdollisuudet ja uhkat euroalueen ulkopuolella
28410: 
28411: 
28412: 3.4.1 Taloudellisen toiminnan edellytykset           kannalta jääminen euroalueen ulkopuolelle
28413:                                                      saattaisi lisätä kiinnostusta tuotannollisiin
28414: Jäämällä euroalueen ulkopuolelle voitaisiin          investointeihin euroalueelle kotimaan sijasta.
28415: säilyttää oma rahayksikkö, oma rahapoli-             Markkinoiden toimivuus ei paranisi lisään-
28416: tiikka ja oma valuuttakurssi. Samalla luo-           tyvän kilpailun, paranevan läpinäkyvyyden
28417: vuttaisiin mahdollisuudesta vähentää kan-            ja monipuolistuvien rahoitusmahdollisuuksi-
28418: sainvälisen vaihdannan kustannuksia, kas-            en vuoksi, kuten euroalueen piirissä.
28419: vattaa markkinoita ja lisätä taloudellisen
28420: toiminnan tehokkuutta. Yhteisen rahan syn-           Yritysten tavoin myös kotitaloudet jäisivät
28421: nyllä Eurooppaan on tosin omat välilliset            euroalueen ulkopuolella vaille niitä välittö-
28422: vaikutuksensa myös ulkopuolelle jäävissä             miä hyötyjä yritystoiminnan ja markkinoi-
28423: maissa. Aiemmat kahdenväliset valuutta-              den toiminnan tehostumisesta, jotka yhteinen
28424: suhteet euroalueeseen osallistuvien maiden           raha sisämarkkinoihin lisättynä euroalueella
28425: kanssa korvautuisivat vastaavilla suhteilla          tuottaisi. Rahoitusmarkkinoiden uudet mah-
28426: euroon. Valuuttakirjo kapenisi ja eurosta            dollisuudet ja alemmat korot eivät myös-
28427: muodostuisi todennäköisesti ulkomaisissa             kään toteutuisi.
28428: liiketoimissa merkittävämpi valuutta kuin
28429: kaikki sillä korvautuneet valuutat yhteensä.         Julkisen talouden velkakustannukset kohoai-
28430: Euroalueen sisäisen valuuttakurssivaihtelun          sivat, mikä lisäisi paineita muiden menojen
28431: katoaminen toisi epäsuoria etuja, jotka kui-         leikkaamiseksi. Rahoitusmahdollisuudet ei-
28432: tenkin jäisivät ulkopuolelle jäävän kannalta         vät myöskään paranisi euroalueen ulkopuo-
28433: varsin vaatimattomiksi. Uuden valuutan               lelle jäätäessä. Liiallisen alijäämän menette-
28434: käyttöönotto monissa liiketoimissa ja ennen          lyn tiukennettuun osaan ei tarvitsisi osallis-
28435: kaikkea sen rinnakkaisuus oman, säilyvän             tua, mutta lähentymisohjelmat olisi tehtävä
28436: valuutan kanssa merkitsisi luultavasti sel-          ja keskipitkän ajan tavoitteena tulisi pitää
28437: västi hyötyjä suurempia kustannuksia.                lähellä tasapainoa olevaa tai ylijäämäistä
28438:                                                      julkista taloutta.
28439: Rahoitusmarkkinat jakautuisivat kotimaisiin
28440: ja euroalueen markkinoihin ja markka-                Edellytykset ylläpitää vakaita kokonaista-
28441: määräisten vaateiden korkoihin sisältyisi            loudellisia oloja poikkeusmaana riippuisivat
28442: valuuttakurssiriskiä ilmentävä lisäkorvaus.          olennaisesti siitä, mistä syystä ja minkälai-
28443: Valuuttakurssiriskiä kuvastava korkoero              sissa olosuhteissa euroalueen ulkopuolelle
28444: suhteessa euroon voisi muodostua suu-                jäätäisiin. Hintavakauden ylläpito ei nor-
28445: reksikin, riippuen tietysti siitä, miten Suo-        maalioloissa olisi euroalueen ulkopuolella
28446: messa ja euroalueella onnistuttaisiin uskot-         välttämättä vaikeampaa kuin sen sisällä-
28447: tavuuden luomisessa ja ylläpitämisessä.              kään. Rahoitusmarkkinatilanne olisi kuiten-
28448: Rahoituksen saatavuus ja sijoitusmahdol-             kin väistämättä hyvin herkkä keinottelulle.
28449: lisuudet eivät välttämättä olennaisesti muut-        Valuuttakurssimuutoksen mahdollisuuskin
28450: tuisi nykytilanteeseen verrattuna. Yritysten         saattaisi olla riittävä syy tähän. Tämä syn-
28451: 
28452:                                                 24
28453: nyttäisi tarpeen ylimääräiseen kireyteen              osoittamaa täyttämistä ei pidettäisikään
28454: rahapolitiikassa ja julkisessa taloudessa             keskipitkällä ajalla kestävänä tai jos kan-
28455: spekulaatioaaltojen tyrehdyttämiseksi al-             santalouden inflaatioalttiuden ei katsot-
28456: kuunsa, sillä valuuttakurssin heikkenemistä           taisikaan riittävän kestävällä tavalla alen-
28457: ei voitaisi käytännössä sallia.                       tuneen. Näin voitaisiin tavallaan pyytää
28458:                                                       aikalisää. Mitalin toinen puoli olisi kuiten-
28459: Itsenäistäkin rahapolitiikkaa harjoitettaessa         kin se, että tämä samalla olisi osoitus
28460: mahdollisuudet vakauttaa talouden suhdan-             epäuskosta valuuttakurssin tasoon ja halusta
28461: nevaihteluita rahapolitiikan keinoin ovat             säilyttää valuuttakurssipolitiikka kansallisen
28462: osoittautuneet rajallisiksi. Tähän on monia           tason välineistössä. Suomessa tällaiselle
28463: syitä, joista ehkä keskeisin on pääoman-              menettelylle ei ole perusteita.
28464: liikkeiden vapautuminen. Erityinen vaara
28465: nykyoloissa olisi, että raha- ja valuutta-            EMO-asiantuntijatyöryhmä toteaa ERM 2-
28466: kurssipolitiikka itse asiassa muodostuisi yh-         järjestelmän toimintaedellytysten olevan
28467: deksi häiriölähteeksi muiden joukkoon.                eräiltä osin paremmat kuin sitä edeltävän
28468:                                                       valuuttakurssijärjestelmän. Tähän järjestel-
28469: Mitä sitten voitaisiin saavuttaa liittymistä          mään liittyminen tulkittaisiin lähinnä ensi
28470: lykäten, pyrkimällä euroalueelle toisessa             askeleeksi myöhemmälle euroalueeseen liit-
28471: aallossa tai vieläkin myöhemmässä vaihees-            tymiselle. Pitkäaikainen toiminta sen puit-
28472: sa? Yksi talouspoliittinen perustelu euro-            teissa saattaisi toisaalta osoittautua ongel-
28473: alueen ulkopuolella odottamiselle voisi olla          malliseksi. Joka tapauksessa ryhmä toteaa
28474: pelko Suomessa jo saavutetun vakauden                 valuuttakurssin vaihtelurajojen olevan tällai-
28475: vaarantumisesta, mikäli euroalueen onnis-             sessa järjestelmässä alttiita spekulatiivisille
28476: tumisedellytyksiä ei pidettäisi riittävinä.           hyökkäyksille ja korkokehityksen voivan
28477: Toiminta ulkopuolella edellyttäisi tällöin            muodostua epävakaaksi ja korkotason kor-
28478: vakaaseen taloudelliseen kehitykseen tähtää-          keammaksi kuin euroalueella. Talouspolitii-
28479: vää politiikkaa. Toinen vaihtoehto talouspo-          kan liikkumavara nähdään ERM 2-vaihtoeh-
28480: liittisen strategiavalinnan perusteluksi olisi        dossa kaiken kaikkiaan hyvin rajoitetuksi.
28481: epäily kansantalouden valmiudesta euro-olo-
28482: suhteisiin. Tähän ei talouden viimeaikainen           'fuotantorakenteen kehitys jäisi poikkeus-
28483: hyvä kehitys anna perusteita. Tämä perustelu          maana tapahtumaan paljolti nykyisenkal-
28484: tulkittaisiin joka tapauksessa pyrkimyksenä           taisissa oloissa. Epävarmuus tulevista
28485: valuuttakurssin heikentämismahdollisuuden             valuuttakurssijärjestelmää koskevista ratkai-
28486: säilyttämiseen. Tämän vaihtoehdon valinta             suista kuitenkin vaikuttaisi investointi-
28487: synnyttäisi epäluuloa Suomen suunnitelmia             toimintaa hillitsevästi niin kotimaisten kuin
28488: kohtaan ja johtaisi korkojen nousuun.                 ulkomaistenkin sijoittajien näkökulmasta.
28489:                                                       Paineet tuotantorakenteen tehostamiseen ja
28490: Vähiten epävarmuutta synnyttävä vaihtoehto            monipuolistamiseen eivät lisääntyisi samalla
28491: talous- ja rahaliiton ulkopuolelle jäätäessä          tavalla kuin euroalueella. Toisaalta ei voi-
28492: olisi ERM-kytkennän korvaaminen ERM 2-                taisi odottaa myöskään paluuta vanhaan
28493: kytkennällä ja lähentymisprosessin jatkami-           valuuttakurssipolitiikan kauteen, jossa kes-
28494: nen vielä jonkin aikaa. Talouspoliittisesti           keinen huomio kiinnitettiin päävientialojen
28495: tämä voisi olla perusteltavissa, jos esimer-          kannattavuuden ja toimintaedellytysten säi-
28496: kiksi julkisen talouden lähentymiskriteerien          lyttämiseen.
28497:                                                  25
28498: 3.4.2 Yleisarvio, epävarmuudet ja riskit               euroalueen ulkopuolella pienelle EU-maalla
28499:                                                        voisi merkitä. Tarjolla oleva rahapoliittinen
28500: Poikkeusmaan asemaan jääminen merkitsisi               itsenäisyys nähdään ERM 2-järjestelmässä
28501: luopumista euroalueelle suuntautuvien liike-           hyvin rajoitettuna ja kelluvan kurssin olois-
28502: toimien osalta tarjolla olevista kustannus-            sakin suhteellisena. Ongelmia voidaankin
28503: säästöistä ja jättäytymistä sivustakatsojan            ennakoida erityisesti, jos pyrittäisiin euro-
28504: asemaan talous- ja rahaliiton kehittämisessä           maista poikkeavan inflaatiovauhdin ylläpitä-
28505: ja yhteisen rahapolitiikan toteutuksessa.              miseen. Rahapoliittinen uskottavuus kärsisi
28506:                                                        tästä, korkotaso kohoaisi ja epävakaus li-
28507: Vastineeksi poikkeusmaan asemaan jää-                  sääntyisi. Tähän on syytä lisätä, että poik-
28508: miselle voitaisiin ajatella saaduksi, ruotsa-          keusmaan edellytetään joka tapauksessa
28509: laisen Calmforsin komitean ajattelumallin              harjoittavan valuuttakurssipolitiikkaansa ns.
28510: mukaan, jonkinlainen vakuutus vakavien                 yhteistä etua koskevana asiana ja talouspo-
28511: häiriöiden varalta. Mikäli arvioitaisiin               litiikan valvontamenettelyn puitteissa (vuo-
28512: todennäköiseksi sellainen häiriö, joka olisi           tuisissa lähentymisohjelmissaan) osoittavan
28513: oleellisesti paremmin torjuttavissa tai kestet-        rahapolitiikkansa olevan sopusoinnussa
28514: tävissä itsenäisillä raha- ja valuuttakurssi-          hintavakauden tavoitteen kanssa.
28515: poliittisilla toimilla kuin rahaliiton oloissa
28516: tarjolla olevalla välineistöllä, tämä voisi            ERM 2-järjestelmän toimivuus euroalueen
28517: olla perusteltavissa. Tällainen strategia ei           käynnistyttyä on riippuvainen monista teki-
28518: näyttäisi olevan perusteltavissa Suomen nä-            jöistä, joita on vaikea ennakoida. Yhdis-
28519: kökulmasta. Kustannukset uhkaisivat muo-               tyneenä osallistuvan maan johdonmukaiseen
28520: dostua selkeästi hyötyjä suuremmiksi.                  lähentymispolitiikkaan järjestelmä tukee va-
28521:                                                        luuttakurssien vakautta. Markkinoiden olisi
28522: Keskeisiin riskeihin ja epävarmuuksiin euro-           tällöin luotettava ERM 2-jäsenyyden tilapäi-
28523: alueen ulkopuolelle jäätäessä kuuluisivat:             syyteen ja politiikan johdonmukaisuuteen.
28524: 
28525: - jääminen keskeisimmän markkina-alueen                Tuotannon siirtämispaineet euroalueelle
28526:   suhteen toiseen valuutta-alueeseen                   saattaisivat lisääntyä yrityksissä, ellei luot-
28527:                                                        tamus lähentymisprosessin jatkumiseen ja
28528: - vaikutusmahdollisuuden menettäminen                  euroalueeseen liittymiseen olisi riittävä.
28529:   euroalueen talous- ja rahapolitiikassa               Koko Euroopan integraatioprosessin näkö-
28530:                                                        kulmasta jättäytyminen euroalueen ulkopuo-
28531: - kotimaisten yritysten siirtymispaine euro-           lelle riittävästä lähentymisestä huolimatta
28532:   alueelle ja ulkomaisten yritysten kiinnos-           saatettaisiin tulkita yksittäisen jäsenvaltion
28533:   tuksen väheneminen Suomeen suuntautu-                osalta talouspolitiikan peruslinjan muutok-
28534:   vien investointien näkökulmasta                      seksi ja irtiotoksi Eurooppa-politiikassa.
28535: 
28536: - sitoutuminen uuteen käytännössä kokeile-             Merkittävä riski koko Euroopan yhden-
28537:   mattomaan ERM 2-järjestelmään.                       tymiskehitykselle on yhdentymisprosessin
28538:                                                        liiallisen eriytymisen vaara. Poikkeusmaiden
28539: EMU-asiantuntijatyöryhmä tuo esiin niitä               ja muiden euroalueen ulkopuolisten EU-mai-
28540: talouspoliittisia ongelmia, joita toiminta             den pitkäaikainen syrjäytyminen ydinjoukon
28541: 
28542:                                                   26
28543: tiivistyvästä yhteistyöstä olisi suuri vahinko.        Poikkeusmaana Suomen mahdollisuudet vai-
28544: Tämän vaaran välttämiseksi tulisikin tehdä             kuttaa päätöksentekoon euroalueen kannalta
28545: kaikki mahdollinen ensimmäisen aallon ul-              keskeisissä kysymyksissä ja mahdollisesti
28546: kopuolelle jäävien maiden lähentymispro-               laajemminkin EU:n puitteissa jäisivät toteu-
28547: sessin jatkuvuuden turvaamiseksi ja siirty-            tumatta.
28548: mäkauden tekemiseksi mahdollisimman ly-
28549: hyeksi.
28550: 
28551: 
28552: 
28553: 3.5 Keskeisiä erityiskysymyksiä
28554: 
28555: 3.5.1 Häiriöt, niiden torjunta ja niihin               teet ovat olleet näihin maihin verrattuna ei
28556:       sopeutuminen                                     voida esittää. Suuren osan poikkeavista tuo-
28557:                                                        tannon vaihteluista itse asiassa epäillään
28558: EMU-asiantuntijatyöryhmä on perehtynyt                 olevan joko suoraan kotimaisen talouspoli-
28559: suureen joukkoon tutkimuksia ja toteaa                 tiikan aiheuttamaa tai syntyneen kotimaisen
28560: Suomen kansantalouden poikenneen useim-                talouspolitiikan ja siihen sopeutuneen talou-
28561: pien tutkimusten mukaan rakenteeltaan                  denpitäjien käyttäytymisen yhteisvaiku-
28562: EU:n ydinmaista: Saksasta, Ranskasta ja                tuksesta.
28563: Benelux -maista sekä tähän ryhmään samais-
28564: tuvasta uudesta jäsenvaltiosta Itävallasta.            Talouspolitiikan tavoitteissa on viime vuosi-
28565: Suomen tuotantorakenne ei näytä työryhmän              na tapahtunut paljon muutoksia, samoin ta-
28566: mukaan viime vuosinakaan lähentyneen ra-               louden eri toimijoiden käyttäytymisessä.
28567: kenteeltaan suuria EU-maita.                           Euro-olosuhteissa nämä muutokset voisivat
28568:                                                        vakiintua ja vahvistua. Tulevaisuuden häiri-
28569: Edelleen monet tutkimukset osoittavat talou-           öt eivät myöskään välttämättä ole saman
28570: den häiriöiden (so. tuotannon vaihteluiden)            suuruisia tai saman kaltaisia kuin historias-
28571: olleen Suomessa suurempia ja toisin ajoit-             sa havaitut. Ne eivät myöskään vaikuta yh-
28572: tuvia kuin edellä mainittujen maiden talou-            teisen rahan oloissa samalla tavoin kuin ai-
28573: delliset häiriöt. Nämä kaksi kiistatonta ha-           kaisemmin. Häiriöihin on silti viisasta ja
28574: vaintoa eivät kuitenkaan sinänsä merkitse,             välttämätöntä varautua. Erityisen tärkeää
28575: etteikö rakenteeltaan jossain määrin erilai-           tämä olisi euroalueen käynnistysvaiheessa,
28576: nen Suomi voisi menestyä yhteisessä talous-            jolloin kokemuksia uudesta järjestelmästä ja
28577: ja rahaliitossa ydin-EU:n kanssa.                      taloudenpitäjien käyttäytymisestä sen puit-
28578:                                                        teissa ei vielä ole.
28579: Kyseiset maat ovat toimineet asiallisesti
28580: katsoen keskenään rahaliitossa jo pitkään,             Varautuminen häiriöihin on välttämätön osa
28581: ja niiden talouspolitiikka sekä talouden-              kaikkea vastuullista taloudenpitoa. Maail-
28582: pitäjien käyttäytyminen ovat niin muodoin              manlaajuisesti avoimissa markkinatalouden
28583: jo vahvasti yhdenmukaistuneet Varmaa kä-               oloissa se on yrityksille elinehto. Yritysten
28584: sitystä siitä, kuinka suuria Suomeen kan-              rahoitusaseman kestävyys on perusedelly-
28585: sainvälisestä taloudesta tulleet häiriövaikut-         tyksiä menestyksekkäälle sopeutumiselle.
28586:                                                   27
28587:   Hyvin hoidetut yritykset voivat nykyisillä             Metsäteollisuustuotteiden kysynnän kannalta
28588:   rahoitusmarkkinoilla kestää entistä suurem-            yhteiseen rahaan siirtymisen merkitystä ei
28589:   pia kannattavuuden vaihteluja, jos niiden ta-          arvioida kovin suureksi. Tämä todetaan sel-
28590:   seet ovat tarpeeksi vahvoja. Myös työmark-             västi EMU-asiantuntijatyöryhmän toimek-
28591:   kinoiden toiminnassa (ks. jakso 3.5.3) ja              siannosta tehdyssä erityissel vityksessä.
28592:   kotitalouksien taloudenpidossakin tulee kui-           Teollisuus on jo etabloitunut EU:n alueelle
28593:   tenkin kiinnittää lisääntyvää huomiota jous-           ja kysynnän kasvun painopiste on siirtynyt
28594:   tavaan sopeutumiseen ja sitä palvelevien               Kaukoidän ja Etelä-Amerikan nopeasti kas-
28595:   järjestelmien kehittämiseen sekä mm. rahoi-            vaville markkinoille. Suurimman vienti-
28596:   tus- ja vakuutusmarkkinoiden tarjoamiin                mahdollisuuksien lisäyksen euroalueeseen
28597:   mahdollisuuksiin. Julkinen sektorikin voi              liittyminen ilmeisesti tarjoaisi mekaanisen
28598:   osallistua häiriöiden torjuntaan edellyttäen,          metsäteollisuuden jatkojalostukselle. Yhtei-
28599:   että se kykenee saavuttamaan ja ylläpitä-              sellä valuutta-alueella kynnys aloittaa vienti
28600:   mään rahoitusasemansa keskipitkän ajan                 uusille kotimarkkinoihin verrattaville alueille
28601:   puitteissa vahvana.                                    madaltuisi. Yleisesti arvioidaan myös mark-
28602:                                                          kaan liittyvän valuuttariskin poistumisen
28603:   Eräs mahdollisuus kohdata häiriöitä talous-            helpottavan etenkin pienten mekaanisen met-
28604:   ja rahaliiton puitteissa voisi periaatteessa           säteollisuuden yritysten rahoituksen hankin-
28605:   olla turvautuminen EU :n tasolla tapahtuviin           taa.
28606:   tulonsiirtoihin. Tämä edellyttäisi kuitenkin
28607:   olennaisesti nykyistä suurempaa unioni-                Ongelmia Suomen metsäteollisuuden viennil-
28608:   budjettia. EMU -asiantuntijatyöryhmä on                le voisi aiheutua tärkeimpien kilpailijamai-
28609:   osaltaan suositellut ns. fiskaalisen fede-             den olemisesta euroalueen ulkopuolella.
28610:   ralismin - esimerkiksi erilaisten tulonsiirto-         Pohjoisamerikkalaiset tuottajat kuuluvat
28611:   jen - mahdollisen roolin selvittämistä alueel-         joka tapauksessa eri valuutta-alueeseen.
28612:   listen häiriöiden vakauttajana talous- ja              Kun valuuttakurssi ei yhteisen rahan oloissa
28613:   rahaliiton näkökulmasta. Suomen ja                     enää aiemmassa mitassa määräytyisi Suo-
28614:   useimpien muidenkin jäsenvaltioiden ED-po-             men talouden perusteella, voisi syntyä tilan-
28615:   litiikassa lähdetään kuitenkin siitä, ettei yh-        ne, jossa metsäteollisuuden kilpailukykyä
28616:   teisön budjettia ole syytä paisuttaa. Nykyi-           rasittaisi kilpailijoiden valuuttakurssikehi-
28617:   siä järjestelyjä, etenkin rakennerahastojen            tykseen perustuva kilpailuetu. Dollarin ja
28618:   osalta voidaan kuitenkin pyrkiä kehittämään            euron keskinäinen kurssi voisi mm. talouk-
28619:   etenkin työllisyysvaikutusten huomioon                 sien erilaisen suhdannevaiheen tai noudate-
28620:   ottamiseksi.                                           tun talouspolitiikan johdosta muuttua taval-
28621:                                                          la, joka vaikeuttaisi metsäteollisuutemme
28622: ' 3.5.2 Metsäsektori                                     toimintaedellytyksiä.
28623: 
28624:   Metsäteollisuuden merkitys on Suomessa                 Metsäteollisuudessa kotimaisten tuotantopa-
28625:   edelleen varsin keskeinen etenkin viennissä.           nosten osuus on huomattavasti suurempi
28626:   Runsas neljännes viennin arvosta koostuu               kuin muussa teollisuudessa. Toimiala on
28627:   tämän toimialan tuotteista. Metsäteollisuu-            siten hyötynyt muuta vientiteollisuutta
28628:   den tärkein markkina-alue on EU, joka os-              enemmän devalvaatioista, joita on käytetty
28629:   taa 70 prosenttia vientiin menevästä tuotan-           kustannusten nousun myötä tärveltyneen kil-
28630:   nosta.                                                 pailukyvyn ja menetettyjen markkinaosuuk-
28631:                                                     28
28632: sien palauttamiseksi. Devalvaatioiden ansi-            asetelmia. Tällä voisi olla merkitystä eten-
28633: osta osa metsäteollisuuden toimintariskistä            kin sahateollisuudessa.
28634: ja investointikustannuksista on voitu siirtää
28635: koko kansantalouden kannettavaksi.                     3.5.3 Työmarkkinat
28636: Metsäteollisuus on myös muita toimialoja
28637: herkempi kysynnän ja hintojen suhdanne-                Työmarkkinakysymykset ovat talous- ja
28638: vaihteluille. Tuotantopanosten hintasopeutus           rahaliittoa koskevissa taekasteluissa tärkeitä
28639: on yleensä kohdistunut lähinnä puun osto-              monista syistä. Eittämättä tärkein on se,
28640: hintaan, jonka merkitys etenkin pienen ja              että työttömyys on edelleen selvästi liian
28641: keskisuuren sahateollisuuden kilpailukyvyn             korkea ja että sen alentamistavoite asettaa
28642: kannalta on keskeinen. Puumarkkinoiden                 tiukat vaatimukset harjoitettavalle talous-
28643: häiriöalttius on ollut suuri. Viimeaikaiset            politiikalle. On pyrittävä etsimään parhaat
28644: uudet puukaupan järjestelyt saattavat tarjota          edellytykset työllisyystilanteen kestävälle
28645: aiempaa paremmat lähtökohdat tasaisem-                 parantamiselle ja vältettävä mahdollisimman
28646: paan kehitykseen samalla kun valuutta-                 tarkoin työttömyystilanteen heikkenemistä
28647: kurssispekulaatioiden vaara euroalueella vä-           merkitsevät riskit. Myös EU:n tasolla on
28648:                                                        työllisyyskysymyksiin kiinnitettävä jatkuvaa
28649: henisi.
28650:                                                        huomiota. Hallitusten välisessä konferens-
28651: Jääminen yhteisen valuutta-alueen ulkopuo-             sissa Suomi onkin halunnut sisällyttää
28652: lelle ei toisi mahdollisuutta itsenäisen ja ak-        yhteisöpolitiikkaan yhteisen työllisyysstra-
28653: tiivisen valuuttakurssipolitiikan harjoittami-         tegian.
28654: seen. Etenkin pääomamarkkinoiden vapautu-
28655: minen on muovannut niitä sääntöjä ja tapo-             Hintavakauden toteuttaminen ja ylläpitämi-
28656: ja, joilla talouksien keskinäinen kaupan-              nen ei missään järjestelmässä ole mahdollis-
28657: käynti ja yhteistyö tapahtuvat. Niinpä met-            ta, jos palkat kansantaloudellisesti merkittä-
28658: säsektori joutuu sopeuttamaan toimintansa              vimpänä tuotantokustannusten komponent-
28659: liki samoihin ehtoihin riippumatta siitä,              tina ja tuloeränä eivät kehity sopusoinnussa
28660: ollaanko mukana rahaliitossa tai sen ulko-             tuottavuuden ja muun hinta- ja kustannus-
28661: puolella.                                              kehityksen kanssa. Yhteisen rahan oloissa
28662:                                                        yhteinen inflaatiotavoite asettaa tiukan ni-
28663:                                                        mellisen viitearvon palkkakehitykselle. Hinta
28664: Näissä oloissa myös pelko siitä, että Ruotsi           lipeämisestä inflaatiotavoitteen ja tuottavuu-
28665: jäädessään mahdollisesti rahaliiton ulkopuo-           den sanelemasta palkankorotusvarasta mak-
28666: lelle pyrkisi hankkimaan etua valuutta-                settaisiin työpaikkojen menetyksinä niin
28667: kurssipolitiikalla vientimarkkinoilla, ei ole          euroalueella kuin sen ulkopuolellakin. Kiin-
28668: vakuuttavasti perusteltavissa. Vaikka Ruotsi           teän valuuttakurssin ja etenkin rahaliiton
28669: jäisikin alkuun euroalueen ulkopuolelle sen            oloissa tämä kytkentä muodostuu selkeäksi
28670: on syytä olettaa noudattavan hintavakauteen            ja on kaikkien työmarkkinaosapuolten näh-
28671: pyrkivää kurinalaista talous- ja rahapolitiik-         tävillä.
28672: kaa edellä kuvattujen yhteisten järjestelyjen
28673: puitteissa. Valuuttakurssit voivat kuitenkin           Suomen taloushistoriassa koetut huomatta-
28674: tilapäisesti vaihdella ja siten myös tilapäi-          vat häiriöt eivät ole heijastuneet kaikkina
28675: sesti muuttaa maiden keskinäisiä kilpailu-             aikoina työttömyystilanteeseen täydellä voi-
28676: 
28677:                                                   29
28678: mallaan. Reaalipalkkojen lasku, joka on ai-           sen joustavuuden ylläpitäminen entisellä ta-
28679: kaansaatu valuutan arvoa alentamalla, on              solla edellyttää niiden entistä suurempaa ni-
28680: aika-ajoin rajoittanut työvoiman vähentä-             mellistä joustavuutta erilaisten häiriöiden
28681: mistä. Yhteiseen rahaan siirryttäessä reaali-         kohdatessa kansantaloutta.
28682: palkkojen alueellinen alentaminen ei enää
28683: ole mahdollista valuuttakurssin heiken-               Arvioidessaan EMU-vaihtoehtojen merkitys-
28684: tymisen avulla muutoin, kuin yhteisen va-             tä työmarkkinoiden näkökulmasta asiantun-
28685: luutan kansainvälisen arvon jouston kautta.           tijatyöryhmä päätyy toteamaan, että pitkällä
28686: Tämä ei kuitenkaan tarjoa sopeutumiskeinoa            aikavälillä työmarkkinoiden rakenteelliset
28687: silloin, kun yhden osa-alueen tuotannon               toimintaehdot ovat euroalueella ja sen ulko-
28688: vaihtelut poikkeavat olennaisesti koko alu-           puolella hyvin samankaltaiset. Vapaiden
28689: een kehityksestä.                                     pääomaliikkeiden maailmassa yksittäinen
28690:                                                       maa ei voi ajan mittaan harjoittaa muista
28691: Palkanmuodostuksen jäykkyydet ovat synty-             maista oleellisesti poikkeavaa talouspolitiik-
28692: neet toisissa oloissa, ja ne voivat muuttua           kaa ilman haitallisia vaikutuksia inflaatioon,
28693: uusissa, matalan inflaation oloissa.                  niroelliskorkoihin ja hintakilpailukykyyn.
28694:                                                       Työmarkkinoiden toiminnan näkökulmasta
28695: EMU -asiantuntij atyöryhmä on tarkastellut            euroaluevaihtoehto voisi työryhmän mielestä
28696: yhdentymisprosessin ja talous- ja rahaliiton          osoittautua keliuntavaihtoehtoa vakaam-
28697: synnyttämiä paineita työmarkkinoilla sekä             maksi sitä kautta, että alhaisen inflaation
28698: pitkän aikavälin että lyhyemmän ajan so-              tavoite on siinä uskottavampi. Vaihtoehtojen
28699: peutustarpeen näkökulmasta. Erityisesti ko-           vertailu ja erojen luonnehdinta todetaan kui-
28700: rostetaan tarvetta sopeutua pysyvästi mata-           tenkin vaikeaksi ja monien tekijöiden suh-
28701: lan inflaation oloihin ja tarvetta lisätä ni-         teen ehdolliseksi.
28702: mellisten työvoimakustannusten joustavuutta
28703: häiriöiden varalta.                                   EMU-asiantuntijatyöryhmä kiinnittää huo-
28704:                                                       miota moniin mahdollisuuksiin kehittää työ-
28705: Työmarkkinat joutuvat vastaamaan alhaisen             markkinoiden toimivuutta. Näihin kuuluvat
28706: inflaation olosuhteiden synnyttämiin haastei-         palkkojen joustavuuden lisäämisen ohella
28707: siin oltiinpa euroalueella tai sen ulkopuolel-        työvoiman liikkuvuuden edistäminen ja ak-
28708: la. Sopeutumisen tällaisiin näkymiin tulisi           tiivinen työvoimapolitiikka. Palkanmuodos-
28709: tapahtua pysyvästi ja mahdollisimman kit-             tuksen piirissä kiinnitetään huomiota välil-
28710: kattomasti.                                           listen työvoimakustannusten käyttöön pus-
28711:                                                       kureina, suhdanteisiin sopeutuviin muihin
28712: EMU-asiantuntijatyöryhmä toteaa työttö-               palkaneriin, henkilökohtaiseen suoritukseen
28713: myyden alentamisen ja työllisyyden yllä-              perustuviin palkaneriin, uudistettuihin neu-
28714: pitämisen edellyttävän kansantalouden kes-            vottelukäytäntöihin jne. Varsinaista tulos-
28715: kimääräisen tuottavuuden kasvun puitteissa            palkkausta työryhmä ei pidä yleisesti toimi-
28716: pysyviä palkkojen nimelliskorotuksia. Alhai-          vana ratkaisuna joustotarpeen lisäämiseksi
28717: seen inflaatioon sitoutuminen merkitsee               joskin se voi olla hyvä kannustin ja moti-
28718: myös sitä, että työvoimakustannusten reaali-          voinnin väline.
28719: 
28720: 
28721: 
28722:                                                  30
28723: 3.5.4 Hyvinvointivaltio                                sosiaalipoliittisesti hyväksyttäväksi ja tär-
28724:                                                        keäksi tavoitteeksi. Jos tehokkuus- ja
28725: EMU -asiantuntijatyöryhmän näkemyksen                  vakaustavoitteiden saavuttamisessa onnistu-
28726: mukaan euroalueen synty, kuten yleensäkin              taan talous- ja rahaliitossa myös julkisen
28727: integraation syveneminen voi vaikuttaa hy-             talouden potentiaaliset voimavarat lisäänty-
28728: vinvointi valtion toimintaehtoihin. Euroalueen         vät. Julkisten palvelujen ja sosiaalisten tu-
28729: vaikutuksia on tästä kokonaisuudesta kui-              lonsiirtojen hyväksyttävyyden ja tehokkuu-
28730: tenkin vaikea erottaa. Yhteiseen rahaan siir-          den kannalta on aikaisempaa merkitykselli-
28731: tymisen vaikutukset sosiaalipolitiikan kehi-           sempää, kuinka edut ja niiden aiheuttama
28732: tysedellytyksiin ovat luonteeltaan välillisiä.         rasitus vastaavat toisiaan.
28733: Vaikutukset voivat koskea sekä sosiaalisia
28734: tarpeita että sosiaalipoliittisia järjestelmiä.        Työryhmän mielestä kestävin sosiaalipolitii-
28735: Työryhmä arvioi euroalueen ja sen jäsenyy-             kan malli Suomelle löytyy yhdistämällä kol-
28736: den sosiaalisten tarpeiden kannalta lyhyellä           me elementtiä: verovaroin rahoitettu perus-
28737: aikavälillä neutraaliksi. Pidemmällä aikavä-           turva ja kohdennettu tarveharkinta, vakuu-
28738: lillä euroalueeseen osallistuminen voi onnis-          tusmaksuihin perustuva ansiotulojen vakuut-
28739: tuessaan edistää kasvua ja tehdä tätä kautta           taminen sekä vapaaehtoinen lisävakuutta-
28740: mahdolliseksi sosiaalipoliittisten järjestelmi-        minen. Tämä vastaa suomalaisessa sosiaali-
28741: en kehittämisen.                                       turvassa omaksuttuja periaatteita, joilla on
28742:                                                        ollut väestöryhmien hyvinvointieroja kaven-
28743: Euroalueella sosiaalipolitiikan järjestelmät           tava ja sukupuolten tasa-arvoa lisäävä vai-
28744: säilyvät työryhmän arvion mukaan samassa               kutus. Eläkejärjestelmän kehittämistä entistä
28745: määrin kansallisen päätöksenteon kohteena              enemmän nykyiseen lakisääteiseen työeläke-
28746: kuin tähänkin saakka. Vaikka EU:n sosiaa-              järjestelmään sisältyvän vakuutusperiaatteen
28747: lipoliittinen toimivalta ei laajene talous- ja         mukaiseksi voidaan perustella sekä kannus-
28748: rahaliiton kolmannessa vaiheessa, siirtymi-            tinvääristymien vähentämisellä että työvoi-
28749: nen voi antaa sysäyksiä sosiaalipoliittisten           man liikkuvuuden lisäämisellä.
28750: järjestelmien lähenemiselle, yhteistyön
28751: Iisääntymiselle sekä ED-tasoiselle sosiaalis-          Sosiaalipolitiikan harjoittamisen edell ytyk-
28752: ten oikeuksien määrittelylle.                          siin vaikuttavat voittopuolisesti muut tekijät
28753:                                                        kuin se liittyykö Suomi euroalueeseen vai
28754: Euroalueen tärkeimmät sosiaalipoliittiset              ei. Sosiaalipolitiikan tavoitteista ja mahdol-
28755: vaikutukset kansallisiin järjestelmiin välit-          lisuuksista joka tapuksessa muuttuvissa olo-
28756: tyisivät asiantuntijatyöryhmän arvion mu-              suhteissa on silti tärkeää käydä avointa kes-
28757: kaan julkisen talouden kautta. Korkea työt-            kustelua. EMO-asiantuntijatyöryhmä näkee
28758: tömyys, julkisen talouden velkaantuneisuus             osaltaan tarpeelliseksi perusteellisen kartoi-
28759: sekä väestön ikääntymisestä koituvat meno-             tuksen laatimisen yhdentymisen vaikutuksis-
28760: paineet pitävät sosiaalipolitiikan liikku-             ta suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan. Tässä
28761: matilan vähäisenä lähivuosina. Osallistumi-            yhteydessä tulisi ryhmän mielestä arvioida
28762: nen euroalueeseen tuskin lisää liikkumatilaa,          talous- ja rahaliiton sosiaalista hyväksyt-
28763: vaan pikemminkin luo uusia haasteita. Toi-             tävyyttä eli sen vaikutuksia hyvinvointiin,
28764: saalta työryhmä toteaa julkisen talouden               tasa-arvoon ja sosiaalipoliittisiin järjestel-
28765: rahoitusaseman kestävyyden sosiaalisesti ja            miin.
28766: 
28767:                                                   31
28768: Hallitus kiinnittää huomiota jo olemassa              liiton myötä suhdannekehitys unionin puit-
28769: olevaan laajamittaiseen sosiaalipolitiikan            teissa voisi vakautua ja yhtenäistyä.
28770: suunnittelua palvelevaan tutkimus- ja selvi-
28771: tysaineistoon, jonka perusteella kartoitusta          Suomalaisen verojärjestelmän keskeisiä piir-
28772: koko ajan tehdään.                                    teitä ovat keskitetysti päätetyt välilliset ve-
28773:                                                       rot ja voimakkaasti progressiivinen valtion-
28774: Hallitus antoi myös marraskuussa 1996 so-             vero yhdistettynä suhteellisen korkeaan,
28775: siaaliturvaa koskeneen selonteon, jossa käsi-         vain lievästi progressiiviseen kunnallisve-
28776: teltiin niin sosiaaliturvan tilaa kuin tulevia        roon. Toinen aluetalouteen keskeisesti vai-
28777: haasteitakin. Sosiaaliturvan kehittämisen             kuttava elementti ovat kuntien valtionavut.
28778: lähtökohdiksi otettiin selonteossa neljä pe-          Aluetaloudellinen järjestelmä on tasoittanut
28779: rusperiaatetta:                                       tehokkaasti alueellisia eroja ja vaihteluita.
28780:                                                       Tähän järjestelmään ei asiantuntijatyöryh-
28781: - sosiaaliturvan kattavuus säilytetään hyvä-          män mielestä kohdistu erityisiä muutos-
28782:   nä ja taso kohtuullisena,                           paineita syvenevän integraation oloissakaan.
28783:                                                       Mikäli alueelliset suhdannevaihtelut korostu-
28784: - järjestelmän on kannustettava ihmisiä               vat yhdentymisen myötä, tämä ylläpitää tar-
28785:   työllistymään ja tuettava omatoimisuutta,           vetta kuntien vä1isen veropohjan tasauksen
28786:                                                       säilyttämiseen jatkossakin. Toisaalta val-
28787: - sosiaaliturvan järjestämisen ja rahoituksen         tionapujärjestelmällä nähdään olevan tärkeä
28788:    vastuutasojen on oltava selkeät ja toimi-          rooli hyvinvointipalveluiden alueellisen saa-
28789:    vat,                                               tavuuden ja veropohjaerojen tasoittajana.
28790: 
28791: - rahoituksen on oltava kestävällä perustal-          Alueelliset tuloerot ovat Suomessa EMU-
28792:   la.                                                 asiantuntijatyöryhmän taustaselvityksen mu-
28793:                                                       kaan pienentyneet viimeisen neljännesvuosi-
28794: Näillä perusperiaatteilla säilytetään toimiva         sadan aikana ja ovat Suomessa pienemmät
28795: hyvinvointi valtio.                                   kuin Euroopassa keskimäärin. Hyvinvointi-
28796:                                                       valtio verotus-, tulonsiirto- ja palvelu-
28797: 3.5.5 Alueellinen kehitys                             järjestelmineen on pitänyt sekä henkilöiden
28798:                                                       ja kotitalouksien että suuralueiden väliset
28799: EMU-asiantuntijatyöryhmän mukaan on                   tuloerot suhteellisen pieninä niin normaali-
28800: mahdollista että syvenevä taloudellinen yh-           oloissa kuin lamankin aikana. Sinänsä
28801: dentyminen johtaa alueellisten tuotanto-              myönteinen kehitys saattaa kuitenkin enna-
28802: rakenteiden lisääntyvään eriytymiseen. Tä-            koida vaikeuksia sopeuduttaessa suurempaa
28803: män vuoksi on syytä varautua tulevaisuu-              joustavuutta edellyttäviin olosuhteisiin tule-
28804: dessa mahdollisesti yleistyviin toimiala-             vaisuudessa.
28805: kohtaisiin häiriöihin, joiden merkitys voi
28806: muodostua suureksi tuotantorakenteeltaan              Suomessa sekä tuotantotoiminta että väestö
28807: yksipuolisilla alueilla. Tämä merkitsisi sitä,        ovat kasvavassa määrin sijoittuneet kaupun-
28808: että kansallisen finanssipolitiikan haaste            kikeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseu-
28809: suhdannekehityksen ja alue-erojen tasoit-             dulle. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut
28810: tajana kasvaa. Toisaalta talous- ja raha-             yleismaailmallisesti. Kaupunkiväestön osuus
28811: 
28812:                                                  32
28813: maan väestöstä on kuitenkin Suomessa edel-              Asiantuntijaryhmä arvioi, että nykyisten
28814: leen EU-maiden alhaisimpia. Pääkaupunki-                ED-maiden on tulevassa aluepolitiikassaan
28815: seudun ja muiden suurimpien keskusaluei-                ilmeisesti turvauduttava nykyistä enemmän
28816: den kasvu todennäköisesti jatkuu asiantunti-            kansalliseen rahoitukseen. Suhdanteiden
28817: jatyöryhmän arvion mukaan integraation                  tasaamisen ja tulonjakopolitiikan ohella
28818: edetessä, paljolti sisämarkkinaohjelmasta ja            myös alueellinen tasaus jäänee pääosin kan-
28819: talous- ja rahaliitosta riippumattakin.                 salliseksi, kuten nykyisinkin. EU:n jäsenenä
28820:                                                         Suomikin on osallistunut EU:n aluekehitys-
28821: Työttömyyserot eivät ole kadonneet vaikka               hankkeisiin. Kahtena ensimmäisenä jäse-
28822: muuttoliike on ollut vilkasta. Alueellisissa            nyysvuotena EU:n tavoiteohjelmien toteutta-
28823: työttömyyseroissa on tapahtunut pitkällä ai-            miseen käytettiin kokonaisuudessaan 5,7
28824: kavälillä vain hidasta lähentymistä.                    mrd. markkaa, josta EU-rahoituksena saa-
28825:                                                         tiin 1,3 mrd. markkaa. Tasapainoista alueel-
28826: Aluepolitiikan yleisiä linjauksia on äskettäin          lista kehitystä turvaava kokonaisrahoitus
28827: selvitetty hallituksen aluepoliittisessa selon-         (kaikki alueelliset tulonsiirrot huomioon ot-
28828: teossa. Hallitus korostaa aluepolitiikassa              taen) on kuitenkin vielä tätä paljon selvem-
28829: kolmea toisiaan tukevaa tekijää:                        min kansallisella pohjalla.
28830: 
28831: - työllisyyttä tukevaa kasvua, joka nojaa               EMO-asiantuntijaryhmä kiinnittää huomiota
28832:   alueellisesti kattavaan hyvinvointiyh-                tarpeeseen karsia niin alue- kuin sosiaalipo-
28833:   teiskunnan palveluverkkoon,                           liittisten järjestelmien liikkuvuutta Vaikeut-
28834:                                                         tavia piirteitä. Työvoiman kohonnut koulu-
28835: - alueellisia erityistoimenpiteitä, joilla aute-        tustaso ja mahdollisesti kasvava alueellisesti
28836:   taan muista alueista jälkeenjääviä alueita            eriytyneiden häiriöiden riski lisäävät liikku-
28837:   ja                                                    vuuden merkitystä taloudellista tehokkuutta
28838:                                                         ja työttömyyden kasvua estävänä sopeutu-
28839: - EU:n rakennerahastojen merkitystä, joilla             mismuotona. Tulonsiirroin tulisi työryhmän
28840:   tuetaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn                 mielestä pyrkiä puskuroimaan aiempaa
28841:   kannalta tarpeellisia rakennemuutoksia                enemmän tilapäisten häiriöiden vaikutuksia,
28842:   erityisesti nyt heikosti kehittyvissä osissa          kun taas pysyviin muutoksiin sopeutumisen
28843:   maata.                                                olisi tapahduttava tuotannontekijöiden liik-
28844:                                                         kuvuuden välityksellä.
28845: 
28846: 
28847: 
28848: 
28849:                                                    33
28850: 4 PÄÄTÖKSENTEKO JA LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA
28851: 
28852: 4.1 Talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta koskeva päätöksentekomenettely ja
28853:     lainsäädäntöjärjestys
28854: 
28855: 
28856: 4.1.1 EU-Iiittymissopimuksen voimaan-                         Talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta kos-
28857:       saattamislain merkityksestä                             kevat perustamissopimuksen määräykset
28858:                                                               ovat Suomessa tulleet kokonaisuudessaan
28859: Talous- ja rahaliittoa koskevat määräykset                    voimaansaatetuiksi EU -liittymissopimuksen
28860: sisältyvät Maastrichtissa helmikuussa 1992                    voimaansaattamislailla. 2 Tämä laki hyväk-
28861: allekirjoitetulla sopimuksella muutettuun                     syttiin eduskunnassa valtiopäiväjärjestyksen
28862: EY:n perustamissopimukseen. Kyseiset mää-                     69 § :n 1 momentissa tarkoitetussa supis-
28863: räykset edellyttävät, että lähentymisehdot                    tetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
28864: täyttävät valtiot siirtyvät talous- ja raha-                  Samalla tuli voimaansaatetuksi myös Maas-
28865: liiton kolmannen vaiheen alkaessa yhteisen                    trichtin sopimus Suomessa lainsäädännön
28866: rahan käyttöön. Vain Iso-Britannia ja Tans-                   alaan kuuluvin osin. 3 Suomi ei tehnyt Eu-
28867: ka ovat sopineet erityisjärjestelyistä, jotka                 roopan unioniin liittyessään varaumia, jotka
28868: antavat niille oikeuden pysytellä erillään yh-                rajoittaisivat Maastrichtin sopimuksen so-
28869: teisen rahan alueesta niin halutessaan. Muut                  vellettavuutta ja velvoittavuutta Suomeen
28870: jäsenvaltiot, joiden ei todeta täyttävän                      nähden.
28871: lähentymisehtoja osallistuvat talous- ja
28872: rahaliiton kolmanteen vaiheeseen perusta-                     EU -liittymissopimuksen eduskuntakäsittelyn
28873: missopimuksen 109 k artiklan mukaisesti                       aikana esitettyjen lausumien valossa on toi-
28874: "jäsenvaltioina, joita koskee poikkeus".                      saalta epäselvää, missä määrin Suomen jo
28875:                                                               tuolloin katsottiin sitoutuneen talous- ja
28876: Euroopan unionista tehty sopimus sisältää
28877:                                                               rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, ja erityi-
28878: sellaisen menettelyn kolmanteen vaiheeseen
28879:                                                               sesti yhteisen rahan käyttöön siirtymiseen.
28880: siirtymiseksi, joka ei enää oikeudellisesti
28881:                                                               Tämän epäselvyyden ei kuitenkaan voitane
28882: edellytä jäsenvaltion nimenomaista omaa
28883:                                                               katsoa koskevan sitä, onko Suomi sitoutu-
28884: suostumusta. Kolmannen vaiheen olen-
28885:                                                               nut noudattamaan Maastrichtin sopimusta
28886: naisena sisältönä on siirtyminen yhteiseen
28887:                                                               koko laajuudessaan, vaan pikemminkin sitä,
28888: rahaan, joka korvaa kansalliset rahat. Oike-
28889:                                                               mitä välittömiä seurauksia talous- ja rahalii-
28890: uskirjallisuudessa on katsottu, että jäsenval-
28891: tioilla, jotka täyttävät yhteisen rahan käyt-
28892: töönoton edellytykset, on oikeudellinen vel-                  2
28893:                                                                  Laki Suomen liittymisestä Euroopan unioniin teh-
28894: vollisuus osallistua euroalueeseen. 1                         dyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
28895:                                                               (154011994).
28896: 1
28897:     Tätä tukee se, että Tanskaa ja Isoa-Britanniaa
28898: koskevissa pöytäkirjoissa (N:o 11 ja 12) on nimen-            3 Voimaansaattamislain 1 §:n mukaan liittymissopi-
28899: 
28900: omaan sovittu, etteivät kyseiset maat ole velvollisia         muksen ja sen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen
28901: siirtymään talous- ja rahaliiton kolmanteen vaihee-           sopimusten, joihin unioni perustuu, määräykset ovat,
28902: seen, vaikka ne täyttäisivät liittymisen edellytykset.        mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa
28903: Tällaiset poikkeukset olisivat olleet tarpeettomia,           niin kuin siitä on sovittu. Lain 2 §:ssä luetellaan so-
28904: jollei sopimuksesta muutoin olisi katsottu johtuvan           pimukset, joita liittymissopimuksessa tarkoitetaan.
28905: jäsenvaltioille yleinen velvollisuus osallistua kol-          Luettelossa on mainittu myös Maastrichtissa
28906: manteen vaiheeseen.                                           7.2.1992 allekirjoitettu sopimus Euroopan unionista.
28907: 
28908:                                                          34
28909: ton kolmanteen vaiheeseen nähden liittymis-          maan talous- ja rahaliiton kolmanteen vai-
28910: sopimuksesta seuraisi.                               heeseen lähentymisehdot täyttävänä ja yhtei-
28911:                                                      sen rahan käyttöön ottavana jäsenvaltiona.
28912: Voimaansaattamislakiesitystä koskevassa              Vasta valtion- tai hallitusten päämiesten
28913: eduskunnan vastauksessa (EV/HE 135/1994              kokoonpanossa kokoontuva neuvosto vah-
28914: vp) todetaan tältä osin seuraavaa:                   vistaa, mitkä jäsenvaltiot osallistuvat euro-
28915:                                                      alueeseen.
28916: "Eduskunta edellyttää, että Suomen mahdol-
28917: lisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen          Perustuslakivaliokunnan lausumaan saattoi-
28918: vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa           vat vaikuttaa myös talous- ja rahaliiton
28919: hallituksen erillisen esityksen perusteella,         kolmanteen vaiheeseen liittyvät muut epä-
28920: jolloin hallituksen on arvioitava Suomen             varmuustekijät. Myös ulkoasiainvaliokunta
28921: osallistumista mm. [ulkoasiainvaliokunnan]           kiinnitti huomiota siihen, että rahaliiton to-
28922: mietinnössä mainittujen seikkojen valossa."          teutumista Maastrichtin sopimuksen edel-
28923:                                                      lyttämällä tavalla pidettiin tuolloin epävar-
28924: Lausuma pohjautuu ulkoasiainvaliokunnan              mana. Tosin perustuslakivaliokunta viittaa
28925: mietintöön (UaVM 9/1994 vp), jossa tode-             lausuman yhteydessä myös Suomen puolelta
28926: taan toisaalta, että                                 neuvotteluvaiheessa esitettyihin poliittisluon-
28927:                                                      toisiin lausumiin4 • Tällaisilla lausumilla ei
28928: "Suomen osalta rahaliiton hyväksyminen on            ole kuitenkaan muita sopimuspuolia oikeu-
28929: Maastrichtin sopimuksen muiden määräys-              dellisesti velvoittavaa luonnetta.
28930: ten tavoin ollut edellytys liittymissopimuk-
28931: sen synnylle".                                       Hallituksen voimaansaattamislakia koske-
28932:                                                      vassa esityksessä todetaan useissa kohdin
28933: Ulkoasiainvaliokunnalle antamassaan lau-             talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen
28934: sunnossa perustuslakivaliokunta toteaa               liittyvien sopimusvelvoitteiden edellyttävän
28935: (PeVL 14/1994 vp) seuraavaa:                         perustus! ainsäätämisj ärj esty ksen kä yttämi s-
28936:                                                      tä. Perustelujen mukaan tällaisia, valtio-
28937: "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan               sääntöön vaikuttavia Suomen suvereniteettia
28938: Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvo-               rajoittavia sopimusmääräyksiä ovat keskus-
28939: teltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton        pankille nykyään kuuluvien tehtävien siirty-
28940: kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää         minen Euroopan keskuspankkijärjestelmälle
28941: valtiosäännön mukaan eduskunnan myötä-
28942: vaikutusta. Tähän viitaten valiokunta kat-           4
28943:                                                         Jäsenyysneuvottelujen viidennessä ministeritason
28944: soo, että liittymissopimus ei vielä voi mer-         tapaamisessa 21.12.1993, jolloin talous- ja rahaliit-
28945: kitä sitoutumista osallistua talous- ja raha-        toa koskeva osa suljettiin, Suomi totesi, että edus-
28946:                                                      kunta ja hallitus tekevät asianmukaisena aikana tar-
28947: liiton kolmanteen vaiheeseen."                       peelliset päätökset Suomen osallistumisesta kolman-
28948:                                                      teen vaiheeseen perustamissopimuksen mukaisesti.
28949:                                                      Englanninkielisenä teksti kuuluu seuraavasti: "The
28950: Perustuslakivaliokunnan lausunnon merkitys           national decisions necessary for Finland' s
28951: on tulkinnanvarainen. Lausuma on mahdol-             participation in the third phase in accordance with
28952:                                                      the provisions of the Treaty shall be taken in due
28953: lista ymmärtää niin, että liittymissopimus ja        time by the Parliament and the Government." Lau-
28954: sen kattama Maastrichtin sopimus eivät vie-          sumaa ei ole kirjattu liittymissopimukseen tai siihen
28955:                                                      liitettyihin asiakirjoihin eikä liittymissopimuksen
28956: lä sellaisenaan merkitse sitä, että Suomi au-        päätösasiakirjan allekirjoittamisen yhteydessä ole
28957: tomaattisesti joutuisi tai pääsisi osallistu-        annettu sen sisältöistä julistusta.
28958: 
28959:                                                 35
28960: (EKPJ), ylikansallisten päätösten tekeminen           sopimusmääräykset ovat tulleet kokonaisuu-
28961: rahapolitiikassa, Euroopan keskuspankin               dessaan voimaansaatetuiksi supistetussa
28962: (EKP) säädösvalta, EY:n tuomioistuimen                perustuslainsäätämisj ärj esty ksessä säädetyllä
28963: toimivalta, EKP:n oikeus asettaa sanktioita,          voimaansaattamislailla. Siltä osin kuin
28964: yhteisen rahan (yhtenäisvaluutan) käyt-               nämä sopimusmääräykset ovat olleet risti-
28965: töönotto ja EKP:n suora kannevalta jäsen-             riidassa perustuslain kanssa, on perustusla-
28966: valtioiden keskuspankkeihin nähden (HE                kiongelma tullut ratkaistuksi jo voimaan-
28967: 135/1994 vp, s. 76).                                  saattamislailla. 5
28968: 
28969: Hallituksen esityksen säätämisjärjestystä
28970: koskevassa kohdassa luetellaan useita ta-             5
28971:                                                         Jos tämä lähtökohta hyväksytään, on talous- ja
28972: lous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta koske-          rahaliiton kolmannen vaiheen edellyttämien lain-
28973: via määräyksiä, jotka on saatettava voi-              säädäntötoimien perustuslaillisuuden arvioinnin kan-
28974: maan supistetussa perustuslainsäätämisjär-            nalta ratkaisevaa, miltä osin kyse on sellaisesta
28975:                                                       sääntelystä. jonka osalta perustuslakikysymys on rat-
28976: jestyksessä (HE, s. 667 -669). Hallituksen            kennut jo liittymissopimuksen voimaansaattamisella.
28977: esityksen perusteluissa todetaan nimenomai-           Tältä osin on merkityksellistä se, miltä osin talous-
28978:                                                       ja rahaliiton kolmatta vaihetta koskevat velvoitteet
28979: sesti yleisenä johtopäätöksenä, että rati-            sisältyvät Maastrichtin sopimukseen.
28980: fioimalla liittymissopimuksen Suomi sitou-            Jos velvoitteet sisältyvät jo Maastrichtin sopimuk-
28981: tuisi Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellai-        seen, voidaan niiden osalta perustuslakiongelman
28982: siin alkuperäisten sopimusten määräyksiin,            katsoa ratkenneen supistetussa perustuslainsäätämis-
28983:                                                       järjestyksessä säädetyllä voimaansaattamislailla. Ky-
28984: jotka ovat ristiriidassa perustuslakien eräi-         symys ratkeaa tällöin poikkeuslakimenettelyyn liite-
28985: den määräysten kanssa (HE, s. 666).                   tyn ns. aukkoteorian avulla. Perustuslakivaliokunta
28986:                                                       on nimittäin vakiintuneessa tulkintakäytännössään
28987:                                                       lähtenyt siitä, että poikkeuksena perustuslaista
28988: Perustuslakivaliokunta ilmoittaa ottaneensa           säädettyä lakia voidaan muuttaa tavallisessa järjes-
28989:                                                       tyksessä, jos muuttava laki ei laajenna sitä poik-
28990: säätämisjärjestysarvioinnin lähtökohdaksi             keusta, joka muutettavalla lailla tehtiin perus-
28991: hallituksen esitykseen sisältyvän selvityksen         tuslakiin. Valiokunta on lisäksi katsonut, että tätä
28992:                                                       periaatetta sovelletaan vastaavasti myös silloin, kun
28993: (PeVL 14/1994 vp). Valiokunnan omat kan-              aiemmalla lailla säädetyt perustuslakipoikkeukset
28994: nanotot on siten ymmärrettävä lisänäkökoh-            siirretään uuteen lakiin kumoamaHa alkuperäinen
28995:                                                       poikkeuslaki (esim. PeVL 1/1994 vp). Valiokunta
28996: diksi siihen, mitä hallituksen esityksessä on         on edelleen katsonut, että sellaiset kokonaisuuden
28997: todettu. Valiokunnan lienee katsottava yhty-          kannalta epäolennaiset lisäykset ja täsmennykset,
28998: neen hallituksen esityksen perusteluihin,             jotka sinänsä merkitsevät perustuslakipoikkeuksen
28999:                                                       vähäistä laajentamista, voidaan toteuttaa tavallisella
29000: jollei se nimenomaisesti ole toisin todennut.         lailla, jos perustuslakipoikkeuksena aikanaan sääde-
29001: Valiokunta toteaa tosin lausunnossaan edel-           tyn kokonaisjärjestelyn luonnetta ja asiallista merki-
29002:                                                       tystä ei tällä tavoin muuteta toisenlaiseksi (esim.
29003: lä mainitulla tavalla, ettei liittymissopimus         PeVL 1/1990 vp).
29004: voi vielä merkitä sitoutumista talous- ja
29005:                                                       Perustuslakivaliokunta on sittemmin katsonut aukko-
29006: rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, mutta ei            teorian soveltuvan myös tilanteisiin, joissa kansain-
29007: esitä tältä osin muutoin poikkeavia näkö-             välinen sopimus on voimaansaatettu supistetussa pe-
29008:                                                       rustuslainsäätämisjärjestyksessä ja sitä sittemmin
29009: kohtia hallituksen esityksen perusteluihin            muutetaan (PeVL 21/1995 vp). Perustuslakivalio-
29010: verrattuna.                                           kunta on näyttänyt soveltaneen aukkoteoriaa myös
29011:                                                       arvioidessaan sellaisen direktiiviehdotuksen kansal-
29012:                                                       lista toteuttamista tarkoittavan lakiehdotuksen säätä-
29013: Tämäkin tukee käsitystä, jonka mukaan                 misjärjestystä, jolla on välitön yhteys EY:n perusta-
29014:                                                       missopimuksen määräykseen (PeVL 24/1996 vp).
29015: Maastrichtin sopimuksen sisältämät talous-            Siten aukkoteorian voitaneen katsoa sov-eltuvan
29016: ja rahaliiton kolmatta vaihetta koskevat              myös nyt käsillä olevaan yhteyteen.
29017: 
29018: 
29019:                                                  36
29020: Perustuslakivaliokunnan kannanottojen mu-                    säätämisjärjestyksessä, hallitus katsoo, että
29021: kaan ei ole estettä sille, että tavallisella lail-           yhteiseen rahaan siirtymisen edellyttämät
29022: la voimaansaatetaan sellaisia perustuslain                   perustuslakiongelmat ovat jo tulleet rat-
29023: sanamuodon vastaisia järjestelyjä, jotka                     kaistuiksi voimaansaattamislain säätämisellä
29024: ovat aikaisemmin säädetyn poikkeuslain                       valtiopäiväjärjestyksen 69 § :n 1 momentin
29025: kattamia. Näin ollen liittymissopimuksen                     mukaisesti.
29026: voimaansaattamislain käsittely perustuslain-
29027: säätämisjärjestyksessä mahdollistaa, elleivät
29028: erityiset syyt muuta aiheuta, talous- ja                     4.1.2 Eduskunnan päätös Suomen
29029: rahaliiton kolmannen vaiheen voimaansaat-                          siirtymisestä euroalueeseen
29030: tamiseksi välttämättömien perustuslain sana-
29031: muodon vastaisten lainmuutosten hyväk-                       Kuten edellisessä jaksossa todettiin, edus-
29032: symisen eduskunnan yksinkertaisella enem-                    kunta on EU:n liittymissopimusta koskevas-
29033: mistöllä.                                                    sa vastauksessaan edellyttänyt, että "Suo-
29034:                                                              men mahdollisesta liittymisestä rahaliiton
29035: Perustuslakivaliokunta on äskettäin todennut                 kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan
29036: (PeVL 5/1997 vp), että koska liittymissopi-                  eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen
29037: muksen voimaansaattamislaki käsiteltiin                      perusteella". Lausuma pohjautuu ulkoasiain-
29038: supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyk-                  valiokunnan mietintöön (UaVM 9/1994 vp),
29039: sessä, niin voimaansaattamislailla perustus-                 josta ei kuitenkaan ilmene, millaista esitystä
29040: lakiin tehdyt poikkeukset kattavat lausun-                   tarkoitetaan.
29041: nossa tarkoitetussa hallituksen esityksessä
29042: ehdotetut perustuslain kanssa ristiriidassa                  Eduskunnan lausuma voidaan toteuttaa niin,
29043: olevat säännökset, siltä osin kuin ne johtu-                 että Suomen osallistuminen euroalueeseen
29044: vat välittömästi liittymissopimuksesta. 6                    saatetaan eduskunnan päätettäväksi ennen
29045:                                                              sitä neuvoston kokousta, jossa komission ja
29046: Kun vielä otetaan huomioon, että liittymis-                  Euroopan rahapoliittisen instituutin (ERI)
29047: sopimusesityksessä yhteinen raha on nimen-                   raporttien pohjalta päätetään yhteisen rahan
29048: omaan mainittu kysymyksenä, jonka vuoksi                     käyttöönottavista jäsen valtioista. ECOFIN-
29049: liittymissopimuksen voimaansaattamislaki                     neuvoston epävirallisessa kokouksessaan
29050: on säädettävä supistetussa perustuslain-                     huhtikuussa 1997 sopiman vaiheistuksen
29051:                                                              mukaan tämä tapahtuu huhti -toukokuussa
29052:                                                              1998.
29053: 
29054: 6 Perustuslakivaliokunnan hallituksen esityksestä            Yhtenä mahdollisuutena asian saattamiseksi
29055: Suomen Pankkia koskevan lainsäädännön koko-
29056: naisuudistukseksi antaman lausunnon mukaan liitty-           eduskunnan käsiteltäväksi on ollut esillä
29057: missopimusesityksen perusteluissa ei pankkival-              valtiopäiväjärjestyksen 69 § :n 2 momentin
29058: tuuston tehtävien muutoksia talous- ja rahaliiton
29059: kolmannessa vaiheessa sen enempää kuin hallitus-             mukainen esitys Suomen osallistumisesta
29060: muodon 73 §:n säännöstä Suomen Pankin toimimi-               euroalueeseen. Tällaisella esityksellä pyyde-
29061: sesta eduskunnan takuulla ja hoidossa pidetty perus-
29062: tuslain kannalta merkittävinä. Perustuslakivaliokunta        tään eduskunnan suostumusta kansainväli-
29063: on lausunnossaan tulkinnut hallitusmuodon 73 §:ä             seen velvoitteeseen sitoutumiselle. Menette-
29064: toisin, mutta katsonut, että tämä ei kuitenkaan vai-         lyä on sovellettu kansainvälisten sopimusten
29065: kuta voimaansaattamislain merkitystä koskevaan tul-
29066: kintaan.                                                     ohella yleensä kansainvälisiin velvoitteisiin
29067: 
29068:                                                         37
29069: sekä sitoviin järjestöpäätöksiin. Hyväksymi-         timasta luottamuksesta. Euroalueeseen osal-
29070: nen voidaan pyytää etukäteen kuten on teh-           listumista koskevan päätöksen tärkeys ja
29071: ty Kansainliittoon, YK:hon ja Pohjoismai-            ainutlaatuisuus saattavat tämän vuoksi
29072: den neuvostoon liityttäessä.                         puoltaa tiedonantomenettelyn käyttämistä
29073:                                                      selonteon sijasta.
29074: Tällaisen esityksen antaminen olisi kuitenkin
29075: euroalueeseen liittymisestä päätettäessä on-         Myös äskettäisessä talous- ja rahaliiton
29076: gelmallista, koska päätöksenteko kohdistuisi         valtiosääntöoikeudellisia vaikutuksia koske-
29077: jo hyväksyttyihin ja voimaansaatettuihin             vassa erityistutkimuksessa on katsottu, että
29078: Maastrichtin sopimuksen talous- ja raha-             eduskunnan päätös Suomen osallistumisesta
29079: liiton kolmatta vaihetta koskeviin määräyk-          euroalueeseen on luonteeltaan poliittinen
29080: siin.                                                päätös, joka voidaan tehdä yksinkertaisella
29081:                                                      enemmistöllä tiedonannon pohjalta. Tutki-
29082: Eduskunnan poliittisen päätöksen hank-               muksessa tuotiin esiin myös mahdollisuus,
29083: kiminen yhteiseen rahaan siirtymisestä voisi         että liittymissopimuksen yhteydessä hyväk-
29084: tämän vuoksi luontevammin tapahtua valtio-           sytyn perustelulausuman mukaisena halli-
29085: päiväjärjestyksen 36 §:n 1 momentin mukai-           tuksen erillisenä esityksenä voisi olla jokin
29086: sella valtioneuvoston tiedonannolla eduskun-         sellainen kansallinen lainmuutos, joka asial-
29087: nalle. Tiedonantomenettely on tarkoitettu            lisesti liittyy talous- ja rahaliiton kolmannen
29088: käytettäväksi juuri hallituksen keinona saat-        vaiheen toteuttamiseen. Tutkimuksessa suh-
29089: taa erityisen tärkeinä pidettävät poliittiset        tauduttiin torjuvasti valtiopäiväjärjestyksen
29090: linjaratkaisut eduskunnan päätettäväksi. Tie-        69 §:n 2 momentin mukaisen esityksen
29091: donanto voidaan lähettää myös valiokun-              antamiseen, koska kyse ei olisi uudesta kan-
29092: taan. Tiedonannon painoarvoa vahvistaa se,           sainvälisoikeudellisesta velvoittautumisesta
29093: että käytännössä sen yhteydessä mitataan             (ks. Scheinin, EMU ja Suomen valtiosääntö,
29094: aina myös hallituksen politiikan nauttima            1997, s. 93-101).
29095: luottamus eduskunnassa.
29096:                                                      Edellä olevan perusteella hallitus pitää val-
29097: Tiedonannolle vaihtoehtoisena menettelynä            tiosäännön mukaisena ja asiallisesti perus-
29098: voidaan pitää valtiopäiväjärjestyksen 36 §:n         telluimpana menettelynä eduskunnan yhtei-
29099: 3 momentin mukaista valtioneuvoston selon-           seen rahaan osallistumista koskevalle
29100: tekoa. Käytännössä selontekoja on käytetty           päätöksenteolle asian saattamista eduskun-
29101: viime aikoina varsin runsaasti erilaisista           nan käsiteltäväksi valtiopäiväjärjestyksen 36
29102: laajemmista hallituksen politiikkaa koskevis-        §:n mukaisella tiedonannolla. Eduskunta te-
29103: ta asiakokonaisuuksista. Tärkeimpänä erona           kisi poliittisen päätöksensä Suomen osallis-
29104: tiedonautoon nähden on se, ettei selonteon           tumisesta euroalueeseen tällaisen tiedonan-
29105: yhteydessä voida tehdä ehdotusta eikä pää-           non pohjalta vuoden 1998 alussa.
29106: töstä valtioneuvoston tai sen jäsenen naut-
29107: 
29108: 
29109: 
29110: 
29111:                                                 38
29112: 4.1.3 Eduskunnan osallistuminen euro-                        Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen
29113:       alueeseen osallistuvienjäsenval-                       täytäntöönpanotoimiin kuuluu päätöksiä,
29114:       tioiden valintaaja EKP:njohto-                         jotka on saatettava eduskunnan käsiteltäväk-
29115:       kunnan nimittämistä koskevaan                          si valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvun mukai-
29116:       päätöksentekoon                                        sesti. Esimerkiksi komission ehdotukset
29117:                                                              euroa koskeviksi neuvoston asetuksiksi ja
29118:                                                              vakaussopimukseksi on saatettu valtiopäivä-
29119: Eduskunta osallistuu hallitusmuodon 33 a                     järjestyksen 54 b §:n nojalla eduskunnan
29120: § :n mukaan kansainvälisissä toimielimissä                   käsiteltäväksi.
29121: tehtävien päätösten kansalliseen valmiste-
29122: luun. Näin varmistetaan, että eduskunta voi                  Valtion- tai hallitusten päämiesten kokoon-
29123: osallistua ja vaikuttaa asianomaisissa                       panossa kokoontuva neuvosto vahvistaa
29124: toimielimissä tehtävien, eduskunnan toimi-                   päätöksellään ne jäsenvaltiot, jotka täyttävät
29125: valtaan kuuluvien päätösten käsittelyyn jo                   euroalueeseen osallistumisen edellytykset.
29126: niiden valmisteluvaiheessa. Eduskunnan                       Tämä päätös pohjautuu muun ohella minis-
29127: osallistumisesta valmisteluun säädetään                      terikokoonpanossa kokoontuneen neuvoston
29128: pääasiassa valtiopäiväjärjestyksen 4 a lu-                   suositukseen, mikä puolestaan pohjautuu
29129: vussa, joka koskee Euroopan unionin asioi-                   muun ohella komission suositukseen. Val-
29130: den käsittelyä. Valtiopäiväjärjestyksessä on                 tion- tai hallitusten päämiesten kokoon-
29131: säädetty tarkemmin myös Euroopan unionin                     panossa kokoontuvaa neuvostoa on tässä
29132: asioiden vireilletulosta sekä asioiden käsit-                tapauksessa pidettävä Euroopan unionin
29133: telyssä noudatettavasta muusta menettelystä.                 neuvostona. Valtiopäiväjärjestyksen 54 b
29134:                                                              §:n mukainen menettely voisi siis tältä kan-
29135: Valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n mukaista                    nalta katsoen olla sovellettavissa.
29136: menettelyä on käytettävä kun valtioneuvos-
29137: ton tietoon tulee ehdotus säädökseksi, sopi-
29138:                                                              Tässä yhteydessä keskeinen arvioitava seik-
29139: mukseksi tai muuksi toimeksi, josta päättää
29140:                                                              ka on se, onko lähentymiskriteerien täytty-
29141: EU:n neuvosto ja joka muutoin valtiosään-
29142:                                                              mistä koskevassa päätöksentekoprosessissa
29143: nön perusteella kuuluisi eduskunnan toimi-
29144:                                                              kysymys asiasta, joka valtiosäännön perus-
29145: valtaan. Kyseessä oleva ehdotus lähetetään
29146:                                                              teella kuuluisi eduskunnan toimivaltaan
29147: valtioneuvoston kirjelmällä puhemiehelle.
29148:                                                              (PeVL 2011996 vp ja SuVL 311995 vp).
29149: Valtiopäiväjärjestyksen 54 e §:n mukaista
29150:                                                              Tässä tapauksessa kysymys on siitä, olisiko
29151: menettelyä voidaan käyttää suuren valiokun-
29152:                                                              asiasta perustuslain mukaan säädettävä lail-
29153: nan pyynnöstä tai muutoin tarpeen mukaan
29154:                                                              la tai onko toimi sisällöltään ristiriidassa
29155: antamalla valtioneuvoston selvitys asioiden
29156:                                                              voimassa olevan kansallisen lain säännösten
29157: valmistelusta Euroopan unionissa. 7
29158:                                                              kanssa (PeVL 20/1996 vp). Käsillä on me-
29159:                                                              nettely, jonka lopputuloksista asiallisesti
29160:                                                              riippuu se, mikä raha on Suomessa käytös-
29161:                                                              sä talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen
29162:   7 Valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n menettelyä käy-
29163:                                                              alettua. Hallitusmuodon 72 § :n mukaan
29164: tetään myös silloin kun asiasta Euroopan unionissa
29165: päättää komissio tai muu toimielin neuvoston sille           Suomen rahayksikkö on markka. Tähän
29166: siirtämän toimivallan nojalla taikka kolmannen val-          nähden lähentymiskriteerien täyttymistä
29167: tion tai kansainvälisen jätjestön kanssa tehdyn sopi-
29168: muksen perusteella.                                          koskevassa päätöksenteossa olisi kysymys
29169:                                                         39
29170: asiasta, joka valtiosäännön perusteella kuu-          tehtävällä yhteisellä sopimuksella. Sopimus-
29171: luisi eduskunnan toimivaltaan.                        määräyksissä puhutaan valtion- tai hallitus-
29172:                                                       ten päämiesten tasosta (eikä valtion- tai hal-
29173: Jos tämän asian katsottaisiin kuuluvan val-           litusten päämiesten kokoonpanossa koko-
29174: tiopäiväjärjestyksen 54 b §:n tarkoittamalla          ontuvasta neuvostosta) ja tällä tasolla teh-
29175: tavalla eduskunnan toimivaltaan, on vielä             tävästä yhteisestä sopimuksesta (eikä pää-
29176: erikseen ratkaistava se, millä hetkellä val-          töksestä).
29177: tioneuvoston tiedossa katsotaan olevan ky-
29178: seisen säännöksen tarkoittama "ehdotus"               Valtioneuvosto voi kuitenkin valtiopäiväjär-
29179: neuvoston muuksi toimeksi.                            jestyksen 54 e § :n nojalla antaa suurelle
29180:                                                       valiokunnalle selvityksen tai selvityksiä
29181: Valtioneuvosto voi toisaalta valtiopäiväjär-          EKPJ:n ja EKP:n perustamista koskevan
29182: jestyksen 54 e § :n nojalla antaa suurelle            asian valmistelusta Euroopan unionissa.
29183: valiokunnalle selvityksen tai selvityksiä
29184: euroalueeseen osallistumisen edellytyksiä
29185: koskevien asioiden valmistelusta Euroopan             Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 koh-
29186: unionissa. Selvityksen piiriin kuuluvat myös          dan mukaiset komission ja EMin lähen-
29187: ne suositukset, jotka komissio ja ECOFIN-             tymiskertomukset, komission mahdolliset
29188: neuvosto asiassa antavat.                             104 c artiklan 13 kohdan mukaiset suosi-
29189:                                                       tukset liiallisia alijäämiä koskevien päätös-
29190: Euroalueeseen osallistuvien maiden valinnan           ten kumoamisesta sekä komission 109 j
29191: ohella tärkeä vuonna 1998 tehtävä päätös              artiklan 2 kohdan mukaiset suositukset niis-
29192: koskee Euroopan keskuspankin (EKP) joh-               tä valtioista, jotka täyttävät edellytykset yh-
29193: tokunnan nimittämistä. Euroopan keskus-               teisen rahan käyttöön ottamiseksi on tarkoi-
29194: pankkijärjestelmä (EKPJ) ja EKP peruste-              tus toimittaa eduskunnalle valtiopäiväjärjes-
29195: taan edellä esitetyn mukaisesti nimittämällä          tyksen 4 a luvun mukaisesti maalis-touko-
29196: EKP:n johtokunta. Johtokunnan nimittä-                kuussa 1998 ennen sitä valtion- tai hallitus-
29197: misvalta kuuluu niiden jäsenvaltioiden halli-         ten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan
29198: tuksille, joita ei koske poikkeus, ja joh-            neuvoston kokousta, jossa vahvistetaan lo-
29199: tokunta nimitetään valtion- ja hallitusten            pullisesti yhteiseen rahaan siirtyvät jäsen-
29200: päämiesten tasolla neuvoston suosituksesta            valtiot.
29201: 
29202: 
29203: 
29204: 
29205: 4.2 Perustuslain sanamuodon muuttamistarve
29206: 
29207: 
29208: 
29209: Hallituksen esityksessä EU-liittymissopi-             mät muutokset Suomen valtiosääntöön on
29210: muksen voimaansaattamislaiksi lähdetään               perusteltua toteuttaa vasta sitä mukaa, kun
29211: siitä, että talous- ja rahaliiton kolmanteen          velvoitteet tulevat voimaan ja niiden sisältö
29212: vaiheeseen liittyvien velvoitteiden edellyttä-        täsmentyy (HE 135/1994 vp, s. 135).
29213: 
29214:                                                  40
29215: Hallituksen esityksessä (s. 77, 411) tode-             käytetty sekä tilapäisten että pysyvien poik-
29216: taan muutostarpeiden kohdistuvan hallitus-             keusten tekemiseen perustuslaista. Poik-
29217: muodon 72 §:ään, jonka mukaan Suomen                   keuslakimenettelyn käyttämiselle ei ole
29218: rahayksikkö on markka ja, että lailla sääde-           myöskään katsottu olevan mitään aineellista
29219: tään, miten markan ulkoisesta arvosta pää-             rajaa. Siten poikkeuslakimenettelyä on mah-
29220: tetään.                                                dollista käyttää sellaisissakin tapauksissa,
29221:                                                        joissa on olennaisesti muutettu perustuslain
29222: Sen sijaan hallituksen esityksestä välittyy            tekstin mukaista oikeustilaa.
29223: näkemys, jonka mukaan ei liene välttämä-
29224: töntä tehdä sisällöllisiä muutoksia Suomen             Siten nykyisen poikkeuslakimenettelyn olles-
29225: Pankkia koskevaan hallitusmuodon 73 §:än               sa käytettävissä ei perustuslain kannalta ole
29226: ja pankkivaltuutettuja koskevaan valtio-               ehdotonta estettä sille, että perustuslain
29227: päiväjärjestyksen 83 §:än (ks. HE, s. 409-             tekstimuutosten sijasta olennaisiinkin perus-
29228: 410). Kanta perustuu käsitykseen, jonka                tuslain sisällön muutoksiin käytettäisiin
29229: mukaan hallitusmuodon 73 §ja valtiopäivä-              poikkeuslakimenettelyä. Eri asia on, ettei
29230: järjestyksen 83 § ovat jo sisällöltään sopu-           tällaista tilannetta voida pitää valtiosäännön
29231: soinnussa perustamissopimuksen ja perus-               selkeyden ja ohjausvaikutuksen kannalta
29232: säännön määräysten kanssa.                             suotavana. Perustuslakivaliokunnan lausu-
29233:                                                        ma, jonka mukaan hallitusmuodon muutta-
29234: Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi               mista olisi pidettävä oikeudellisesti välttä-
29235: liittymissopimusta koskevan esityksen säätä-           mättömänä siltä osin kuin jokin sen säännös
29236: misjärjestyskannanotosta ilmenevän, ettei              kokonaan ja muutoin kuin tilapäisesti me-
29237: hallituksen mielestä jäsenyyden toteuttami-            nettäisi nykyisen sisältönsä, onkin ilmeises-
29238: seksi tarvittu hallitusmuodon muutosta. Va-            ti luettava tässä valossa. Vaikka poik-
29239: liokunta lausui omana käsityksenään, että              keuslakimenettely olisikin periaatteessa käy-
29240: hallitusmuodon muuttamista voitaisiin "pi-             tettävissä, ei valtiosääntökokonaisuuden
29241: tää oikeudellisesti välttämättömänä siltä              kannalta arvioiden ole hyväksyttävää, että
29242: osin kuin jokin sen säännös kokonaan ja                sitä käytettäisiin silloinkin, kun tarkoi-
29243: muutoin kuin tilapäisesti menettäisi nykyi-            tuksena on muuttaa perustuslain säännöksen
29244: sen sisältönsä EU:n jäsenyyden myötä". Va-             sisältöä pysyvästi niin olennaisesti, että
29245: liokunta kuitenkin lisäsi, ettei tällaista vai-        säännös käy täysin harhaanjohtavaksi. Lau-
29246: kutusta valiokunnan arvion mukaan aiheutu-             sumalla tuskin on tarkoitettu kuitenkaan
29247: nut liittymissopimuksesta miltään osin                 asettaa tiukan normatiivista rajaa poik-
29248: (PeVL 14/1994 vp).                                     keuslakimenettelyn käyttämiselle, eikä pe-
29249:                                                        rustuslain sanamuodosta tällaista rajaa
29250: Hallitusmuodon sanamuodon muuttamistar-                myöskään näyttäisi olevan johdettavissa.
29251: vetta arvioitaessa on otettava huomioon
29252: poikkeuslakimenettely, jonka mukaan perus-             Hallitusmuodon 72 § menettää oikeudellisen
29253: tuslakien sanamuodosta on mahdollista sää-             merkityksensä lopullisesti siinä vaiheessa,
29254: tää pysyviä tai tilapäisiä poikkeuksia perus-          kun Suomen markka lakkaa olemasta ra-
29255: tuslain säätämisjärjestyksessä säädettävällä           hayksikkö. Kansalliset setelit ja kolikot lak-
29256: lailla ilman, että samalla muutetaan perus-            kaavat olemasta laillisia maksuvälineitä vii-
29257: tuslain tekstiä. Poikkeuslakimenettelyä on             meistään 1.7.2002. Tähän saakka 72 §:llä
29258: 
29259:                                                   41
29260: voidaan katsoa olevan ainakin rajoitettua oi-        toittanut perustuslaki 2000 -työryhmä toteaa
29261: keudellista merkitystä. Tosin 72 § :n jälkim-        tammikuussa 1996 antamassaan mietinnös-
29262: mäinen virke menettää merkityksensä jo sii-          sä, että eräillä hallitusmuodon valtionta-
29263: nä vaiheessa, jolloin valuuttakurssit kiinni-        loussäännöksillä on kytkentöjä Euroopan
29264: tetään oikeudellisesti peruuttamattomasti            unionin kehitysnäkymiin. Työryhmä viittaa
29265: niin, ettei asiasta voida enää kansallisella         siihen, että hallitusmuodon 72 § :n mukaan
29266: lailla säätää. Jos Suomi siirtyy kolmanteen          Suomen rahayksikkö on markka, kun Suo-
29267: vaiheeseen heti sen alusta lähtien, tämä ta-         men siirtyminen talous- ja rahaliiton kol-
29268: pahtuu perustamissopimuksen 109 j artiklan           manteen vaiheeseen merkitsisi markan kor-
29269: 4 kohdan mukaisesti 1.1.1999.                        vautumista yhteisellä eurooppalaisella va-
29270:                                                      luutalla. Työryhmä kiinnittää huomiota
29271: Kun otetaan huomioon poikkeuslakimah-                myös Suomen Pankin aseman muuttumiseen
29272: dollisuus, ei Suomen osallistuminen euro-            talous- ja rahaliiton edetessä, jolloin myös
29273: alueeseen ole oikeudellisesti riippuvainen           Suomen Pankkia koskevia perustuslain
29274: siitä, onko hallitusmuodon 72 §:n sana-              säännöksiä on arvioitava muuttuneen tilan-
29275: muoto muutettu ennen tätä vastaamaan                 teen pohjalta (Perustuslaki 2000, Oikeusmi-
29276: myös sanamuodoltaan talous- ja rahaliiton            nisteriön lainvalmisteluosaston julkaisu 8/
29277: kolmannen vaiheen mukaista asiaintilaa. Sa-          1995, s. 117 ja 169).
29278: masta syystä myöskään siirtyminen lopulli-
29279: sesti euron käyttöön ei Suomen osalta riipu          Perustuslaki 2000 -hankkeen aikataulu läh-
29280: siitä, mitä hallitusmuodon 72 § :ssä sääde-          tee siitä, että uusi hallitusmuoto voisi tulla
29281: tään. Valtiosäännön selkeyden kannalta olisi         voimaan 1.3.2000. Hallituksen esitys asiasta
29282: kuitenkin asianmukaista, että perustuslain           annettaisiin eduskunnalle jo kuluvalla vaali-
29283: sanamuodon muutokset ajoitettaisiin siten,           kaudella. Nyt istuva eduskunta päättäisi uu-
29284: ettei asiallista ristiriitaa HM:n sanamuodon         den hallitusmuodon sisällöstä. Lopullinen
29285: ja talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen           hyväksymispäätös tehtäisiin vuoden 1999
29286: mukaisen oikeustilan välille muodostuisi.            eduskuntavaalien jälkeen uudessa eduskun-
29287:                                                      nassa.
29288: Perustuslakiuudistuksen valmistelu on vireil-
29289: lä valtioneuvoston 18.1.1996 asettamassa             Hallitusmuodon 72 §:n muuttaminen talous-
29290: perustuslaki 2000 -komiteassa, jonka tehtä-          ja rahaliiton kolmannen vaiheen vaatimuksia
29291: vänä on laatia ehdotus yhdeksi, yhtenäiseksi         vastaavaksi voidaan ottaa huomioon perus-
29292: Suomen perustuslaiksi, joka tulisi voimaan           tuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Mi-
29293: 1.3.2000. Tarkoituksena on laatia kokonaan           käli hallitusmuodon 72 § muutettaisiin
29294: uusi Suomen Hallitusmuoto, joka korvaisi             erillisenä esityksellä, tulisi esille kysymys
29295: nykyiset neljä erillistä perustuslakiamme.           siitä, voitaisiinko tällaisesta talous- ja raha-
29296: Perustuslakiuudistuksen yhteydessä on tar-           liiton kolmanteen vaiheeseen kiinteästi liitty-
29297: koitus myös tehdä tarpeelliset sisällölliset         västä perustuslain sanamuodon muutoksesta
29298: muutokset valtiosääntöön. Komitean määrä-            säätää supistetussa perustuslainsäätä-
29299: aika päättyy 30.5.1997.                              misjärjestyksessä. Valtiopäiväjärjestyksen
29300:                                                      69 §:n 1 momentin mukaan lakiehdotus
29301: Komitean asettamista pohjustanut ja valtio-          valtiosopimukseen sisältyvien lainsäädännön
29302: säännön sisällöllisiä muutostarpeita kar-            alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä
29303: 
29304:                                                 42
29305: voidaan "jos asia koskee perustuslakia" hy-            50 §:ssä on säännökset Suomen Pankkia
29306: väksyä sitä kiireelliseksi julistamatta 2/3:n          koskevia asioita käsittelevästä erikoisvalio-
29307: enemmistöllä annetuista äänistä. Tähän liit-           kunnasta. Eduskunnan työjärjestyksen 10
29308: tyvät säätämisjärjestystä koskevat tulkinta-           §:n 3 momentin mukaan talousvaliokunta
29309: kysymykset ratkaistaan aikanaan eduskun-               käsittelee valtiopäiväjärjestyksen 50 § :ssä
29310: nan perustuslakivaliokunnassa.                         säädetyt asiat.
29311: 
29312: Hallitusmuodon 73 §:n mukaan Suomen                    Säännösten muuttamistarve tulee arvioita-
29313: Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoi-              vaksi lähinnä valmisteltaessa talous- ja
29314: dossa sekä eduskunnan valitsemien pankki-              rahaliiton kolmannesta vaiheesta johtuvia
29315: valtuutettujen valvomana. Suomen Pankkia               muutoksia Suomen Pankista annettuun la-
29316: hoidetaan niin kuin siitä lailla säädetään.            kiin. Mikäli säännöksiä katsottaisiin tarpeel-
29317: Eduskunta päättää Suomen Pankin voitto-                lisiksi muuttaa, voitaisiin myös nämä muu-
29318: varojen käyttämisestä valtion tarpeisiin.              tokset ottaa huomioon perustuslain koko-
29319: Valtiopäiväjärjestyksen 83 § sisältää sään-            naisuudistuksen oikeusministeriössä tapahtu-
29320: nökset pankkivaltuutetuista ja Suomen Pan-             vassa jatkovalmistelussa ja toteuttaa saman-
29321: kin tilintarkastajista. Valtiopäiväjärjestyksen        aikaisesti kokonaisuudistuksen kanssa.
29322: 
29323: 
29324: 
29325: 
29326: 4.3 Kotimaisen lainsäädännön muu muuttamistarve
29327: 
29328: EY: n perustamissopimuksen 108 artiklan                myös arvioimaan kysymystä säätämisjär-
29329: mukaan jokainen jäsenvaltio huolehtii siitä,           jestyksestä.
29330: että viimeistään päivänä, jona EKPJ perus-
29331: tetaan, sen kansallinen lainsäädäntö, sen              Edellä jaksossa 4.1 on esitetty tulkinta, jon-
29332: kansallisen keskuspankin perussääntö mu-               ka mukaan liittymissopimuksen voimaan-
29333: kaan luettuna, on sopusoinnussa tämän so-              saattamislain säätäminen perustuslainsäätä-
29334: pimuksen ja EKPJ:n perussäännön kanssa.                misjärjestyksessä on ratkaissut perustuslaki-
29335: Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1.                 ongelmat siltä osin kuin lainsäädännön
29336: kohdan mukaan kansallisen lainsäädännön                muutokset johtuvat välittömästi liittymisso-
29337: yhteensopivuus perustamissopimuksen kans-              pimuksesta ja sen kattamista sopimuksista.
29338: sa arvioidaan silloin, kun komissio ja ERI             Siten euroalueeseen osallistumisen kannalta
29339: tekevät euroalueeseen osallistuvien jäsen-             välttämättömät lainsäädäntömuutokset voi-
29340: valtioiden valinnan perusteina pidettäviä              taisiin aukkoteorian mukaisesti säätää taval-
29341: kertomuksia. Lainsäädännön tila on siten               lisessa lainsäätämisjärjestyksessä edellyttä-
29342: yksi euroalueeseen osallistumisen kriteereis-          en, että lakiehdotuksiin ei sisällytetä sellai-
29343: tä. Tämän mukaisesti eduskunnalle on an-               sia perustuslain kanssa ristiriidassa olevia
29344:  nettava esitykset talous- ja rahaliiton kol-          säännöksiä, jotka eivät välittömästi johtuisi
29345:  mannen vaiheen edellyttämistä lainsäädäntö-           EU:n jäsenyysvelvoitteista.
29346:  muutoksista. Tässä yhteydessä joudutaan
29347: 
29348:                                                   43
29349: 4.3.1 Raha- ja keskuspankkilainsäädäntö               mukaisesti. Suomen Pankin tehtävät tulee
29350:                                                       arvioida ottaen huomioon Euroopan keskus-
29351: Laki Suomen Pankista                                  pankin toimivalta. Suomen Pankkia koskeva
29352:                                                       kielto pyytää tai ottaa vastaan rahapolitiik-
29353: Raha- ja keskuspankkilainsäädäntöön tarvit-           kaan liittyviä määräyksiä tulisi laajentaa
29354: tavat muutokset johtuvat ja ne saavat pää-            koskemaan kaikkia Euroopan keskuspankki-
29355: asiallisen sisältönsä lähinnä yhteisön perus-         järjestelmälle kuuluvia tehtäviä. Myös sään-
29356: tamissopimuksesta ja sen osana olevasta               nökset vähimmäisvarantojärjestelmästä ja
29357: EKPJ:n ja EKP:n perussääntöä koskevasta               peruskoron ja muiden viitekorkojen määrää-
29358: pöytäkirjasta (N:o 3).                                misestä jouduttaneen tarkistamaan. Lisäksi
29359:                                                       saattaa olla tarpeen lisätä Suomen Pankkia
29360: Perustamissopimuksen 109 1 artiklan 1 koh-            koskevaan lakiin viittaus pankin Euroopan
29361: dan toisen alakohdan mukaan EKPJ ja EKP               keskuspankkijärjestelmän rahapoliittisten
29362: perustetaan, kun johtokunta on nimitetty.             tehtävien hoidon yhteydessä kertyvän rahoi-
29363: Sopimuksen 109 1 artiklan 1 kohdan toisen             tustulon jakamisesta.
29364: luetelmakohdan mukaan johtokunta nimite-
29365: tään välittömästi sen jälkeen, kun päätös             Rahalaki
29366: kolmannen vaiheen alkamispäivän vahvista-
29367: misesta on tehty 109 j artiklan 3 kohdan              Suomen markka säilyy siirtymäkauden ajan
29368: mukaisesti tai tarvittaessa välittömästi 1            euron ilmenemismuotona. Tämän ajan so-
29369: päivän heinäkuuta 1998 jälkeen.                       velletaan myös kansallista rahalainsäädäntöä
29370:                                                       siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa euron
29371: Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen               käyttöön ottamisesta annettavan neuvoston
29372: esitys laiksi Suomen Pankista sekä eräiksi            asetuksen kanssa. Näin ollen useat Suomen
29373: siihen liittyviksi laeiksi (HE 261/1996 vp).          markkaa koskevat rahalain (35 811993)
29374: Esityksen tarkoituksena on Suomen Pankkia             säännökset pysyvät siirtymäkauden ajan
29375: koskevan lainsäädännön uudistaminen kan-              voimassa, jonka jälkeen ne on kumottava.
29376: sallisista lähtökohdista. Sillä pyritään myös         Heti kolmannen vaiheen alkaessa muu-
29377: talous- ja rahaliiton toiseen vaiheesen ajoit-        tettaviksi tai kumottaviksi tulisivat lähinnä
29378: tuvaan lähentymiskriteerien täyttämiseen.             säännökset, jotka koskevat laillisia maksu-
29379:                                                       välineitä, Suomen Pankin ja valtion oikeutta
29380: Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen               rahojen liikkeeseen laskuun, metallirahan
29381: johdosta Suomen Pankkia koskevaan lain-               liikkeeseen laskettavaa määrää ja rahojen
29382: säädäntöön tarvittavat muutokset valmistel-           laillisen maksuvälineominaisuuden lakkaut-
29383: laan valtiovarainministeriössä siten, että ne         tamista. Rahalain muutokset valmistellaan
29384: olisivat annettavissa eduskunnalle vuoden             Suomen Pankkia koskevaan lakiin tarvitta-
29385: 1998 alkupuolella. Lakiin tarvittavat muu-            vien muutosten yhteydessä.
29386: tokset koskisivat ainakin seuraavia seikkoja.
29387: Oikeudellisen selkeyden vuoksi lakiin saat-           Valuuttalaki
29388: taa olla tarpeen sisällyttää maininta Suomen
29389: Pankin kuulumisesta Euroopan keskus-                  Perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädetty
29390: pankkijärjestelmään ja toimimisesta Euroo-            valuuttalaki (954/1985) on määräaikainen
29391: pan keskuspankin suuntaviivojen ja ohjeiden           niin sanottu säännöstelyvaltuuslaki. Lain
29392: 
29393:                                                  44
29394: nykyinen määräaika päättyy vuoden 1998                 hallintoviranomaisten tulee antaa euro-
29395: lopussa. Valuuttalaki antaa valtioneuvostol-           asetuksille etusija kansalliseen normistoon
29396: le oikeuden ottaa käyttöön valuutansään-               nähden.
29397: nöstelyvaltuudet maan ulkomaisen maksu-
29398: kyvyn ja rahatalouden vakaan kehityksen                Talous- ja rahaliiton kolmannessa vaihees-
29399: turvaamiseksi sekä näitä uhkaavan vakavan              sa valuuttapolitiikka ja rahapolitiikka siirty-
29400: häiriön torjumiseksi. Talous- ja rahaliiton            vät yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.
29401: kolmannessa vaiheessa valuutta- ja maksu-              Kansallisesti ei voida säätää esim. valuutta-
29402: taseongelmat eivät voi koskea pelkästään               kurssijärjestelmästä. Euron käyttöönotto
29403: yksittäistä euroalueeseen osallistuvaa valtio-         siirtää rahaa (siirtymäkauden aikana sekä
29404: ta. Häiriöt voivat tulla kyseeseen vain koko           euroyksikköä että Suomen markkaa) koske-
29405: euroalueen valtioiden suhteessa kolmansiin             van pääasiallisen toimivallan yhteisölle.
29406: valtioihin. Tällaisesta tilanteesta on määrät-         Siirtymäkauden jälkeen rahaa (euroa) kos-
29407: ty perustamissopimuksen 73 f artiklassa. Si-           keva toimivalta tullee olemaan yhteisöllä.
29408: ten valuuttalain voimassaoloaikaa ei jatket-           Yhteisön oikeuden syrjäyttävä vaikutus ka-
29409: tane.                                                  ventaa tai poistaa mahdollisuuden säätää
29410:                                                        kansallisesti rahaa koskevista asioista.
29411: 4.3.2 Muu lainsäädäntö                                 Euroasetuksissa on nimenomaisesti säädetty
29412:                                                        keskeisimmistä yhteisön omaa rahaa koske-
29413: Myös muun lainsäädännön muuttamistarve                 vista asioista. Toimivalta säätää kansallises-
29414: perustuu perustamissopimukseen. Muuhun                 ti niistä asioista, joista euroasetuksissa on
29415: lainsäädäntöön tarvittavien muutosten sisäl-           säädetty, syrjäytyy. Jäsenvaltio ei myöskään
29416: tö määräytyy lähinnä euron käyttöön otta-              voi ryhtyä sellaiseen kansalliseen lain-
29417: mista koskevien vastaisuudessa annettavien             säädäntötoimeen, joka estäisi tai selvästi
29418: neuvoston asetusten perusteella ja välillisesti        vaikeuttaisi yhteisön oikeuden tavoitteiden
29419: talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen ai-            toteuttamista.
29420: kaisista toimintaympäristön muutoksista.
29421: Perustamissopimuksen 189 artiklan mukaan
29422: asetukset pätevät yleisesti, ne ovat kaikilta          Eurosta tulee itsenäinen raha ja laillinen
29423: osiltaan veivoittavia ja niitä sovelletaan sel-        maksuväline 1.1.1999, kun euroalueeseen
29424: laisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Asetukset          osallistuvien maiden kansallisten valuuttojen
29425: ovat välittömästi sovellettavia, eikä niitä            vaihtokurssit kiinnitetään peruuttamattomas-
29426: muunneta Suomen sisäiseksi oikeudeksi.                 ti euroon ja samalla toisiinsa kiinteällä
29427: Euroasetuksilla on välittömiä oikeusvaiku-             muuntokurssilla. Siirtymäkauden ajan euro
29428: tuksia siten, että Suomen hallintoviran-               jakautuu paitsi euron alayksikköihin, sent-
29429: omaisten ja tuomioistuimien tulee soveltaa             teihin myös kansallisiin rahayksikköihin ja
29430: niitä ja ne saattavat luoda oikeuksia ja               niiden alayksikköihin. Suomen markka on
29431: velvollisuuksia myös yksityisille oikeus-              yksi euron ilmenemismuoto ja laillinen
29432: subjekteille. Euroasetukset ovat myös ensi-            maksuväline. Siirtymäkauden aikana euroa
29433: sijaisia kansalliseen oikeuteen nähden.                käytetään vain tilivaluuttana. Eurosetelit ja
29434: Euroasetusten ja kansallisten normien risti-           -metallirahat lasketaan liikkeeseen siirtymä-
29435: riitatilanteessa Suomen tuomioistuimien ja             kauden päättyessä viimeistään 31.12.2001.
29436: 
29437: 
29438:                                                   45
29439: Euroasetusten nojalla Suomen lainsäädän-             Suomen Pankin liittyminen osaksi Euroopan
29440: nössä olevat viittaukset Suomen markkaan,            keskuspankkijärjestelmää merkinnee muutos-
29441: penniin, johonkin muuhun euroalueeseen               ta Suomen Pankin osallistumiseen viite-
29442: kuuluvan maan rahaan sekä ecuun muuttu-              korkojärjestelmien ylläpitoon. Suomen Pank-
29443: vat muodollisesti viittauksiksi euroon. Kos-         ki ei talous- ja rahaliiton kolmannessa vai-
29444: ka Suomen markka on euron ilmenemismuo-              heessa enää ole mukana Suomessa tällä het-
29445: to, säilyvät viittaukset kuitenkin sinänsä           kellä käytettävien viitekorkojen nykymuo-
29446: voimassa siirtymäkauden ajan. Toimet, jot-           toisesta määrittelemisessä, laskemisessa tai
29447: ka suoritetaan Suomen rahan käyttöön                 julkaisemisessa.
29448: velvoittavien tai Suomen rahan määräisten
29449: säännösten nojalla, suoritetaan tämän mää-           Talous- ja rahaliiton laajenemiseen liittyvät
29450: räisinä. Lainsäädännössä oleva, esimerkiksi          muutokset rahoitusmarkkinoilla johtavat sii-
29451: Suomen rahana ilmaistu suoritusvelvollisuus          hen, että sopimuksissa käytettyjen viite-
29452: täytetään siis siirtymäaikana Suomen rahas-          korkolausekkeiden häiriöttömällä jatkuvuu-
29453: sa. Viittaukset ecuun muuttuvat kuitenkin            della on huomattava merkitys. Viitekorkoja
29454: viittauksiksi euroon.                                käytetään myös lainsäädännössä. Tällaisia
29455:                                                      viitekorkoja ovat lähinnä lyhytaikaiset, 1-12
29456: Siirtymäajan päätyttyä viittaukset euro-             kuukauden ns. helibor-korot, peruskorko
29457: alueen kansallisiin rahoihin muuttuvat viit-         sekä pitkäaikaiset, 3-5 vuoden viitekorot.
29458: tauksiksi euroon. Suomen nykyinen raha ei            Tämän johdosta on selvitettävä ne toimenpi-
29459: - enintään kuuden kuukauden siirtymäkau-             teet, joita saatetaan tarvita lainsäädännössä
29460: den jälkeen - ole enää laillinen maksuväline.        ja sopimuksissa olevien viitekorkojen jatku-
29461: Suomen rahassa ilmaistu suoritusvel-                 vuuden järjestämiseksi talous- ja rahaliiton
29462: vollisuus on täytettävä euroina. Euron käyt-         kolmannessa vaiheessa. Jos Suomen Pankki
29463: töön ottaminen ei siten edellytä lainsäädän-         ei tulevaisuudessa vahvista korkolaissa
29464: töön sisältyvien Suomen markka-, penni-,             (633/1982) tarkoitettuja korkoja, on korko-
29465: muun euroalueen rahan määräisen tai ecu-             lakia muutettava.
29466: viittauksen kirjoittamista uudelleen toiseen
29467: muotoon.                                             Euroalueen markkinoiden hyödyntäminen
29468:                                                      saattaa johtaa suomalaisia yrityksiä ja mui-
29469: Markan muutos euroksi muuttaa käytännös-             ta liikkeeseenlaskijoita tarjoamaan arvopa-
29470: sä tasalukuihin merkityt maakaaren (540/             pereitaan aiempaa enemmän ulkomaisille si-
29471: 1995) panttikirjat sekä yrityskiinnityslain          joittajille. Euron käyttöön ottamista koske-
29472: (634/1984) ja muiden lakien (autokiinnitys-          van asetusluonnoksen mukaan euroalueeseen
29473: laki 810/1972, aluskiinnityslaki 211/1927,           osallistuva jäsenvaltio voi toteuttaa toimen-
29474: laki kiinnityksistä ilma-aluksiin 211/1928)          piteitä, jotka ovat tarpeen kansallisten raha-
29475: mukaiset kiinnitetyt velkakirjat tarkka-             yksikköjen määräisten liikkeeseen lasket-
29476: numeroisiksi. Käytännön tarpeet puoltaisivat         tujen lainojen velkojen yksikköarvojen
29477: siirtymäsääntelyä, jonka mukaan jo ennen             muuttamiseksi euroiksi. Velkakannan yksik-
29478: euron käyttöönottoa vahvistetut kiinnitykset         köarvojen muuttamisen menettelytapoja tai
29479: saataisiin pyöristettyä joustavasti tasa-            muotoja ei ole toistaiseksi ratkaistu. Sel-
29480: luvuiksi.                                            vitettävänä on muun muassa se, edellyt-
29481: 
29482: 
29483:                                                 46
29484: tääkö yksikköarvojen vaihtaminen lain-                mutta osakkeiden ja osuuksien nimellis-
29485: säädäntömuutoksia.                                    arvojen muuttaminen markasta euroksi on-
29486:                                                       nistunee tehokkaimmin, jos siirtymä-
29487: Lainsäädännössä olevat markka- ja penni-              säännöksillä helpotettaisiin yhtiöjärjestysten
29488: määrien muuntamiset euro- ja senttimääriksi           muuttamista ja mahdollisesti osakkeiden
29489: muuntokurssin mukaisesti johtaa käytännös-            niroellisarvojen pyöristämistä tai niroellisar-
29490: sä tarkkanumeroisiin ja epätasaisiin mää-             vojen poistamista.
29491: riin. Tarkkanumeroisten määrien käyttö eri-
29492: tyisesti käteismaksua edellyttävissä suori-           Lainsäädännössä olevien markka- ja penni-
29493: tuksissa on yleensä epätarkoituksenmu-                määrien muuttamisen ohella on euron käyt-
29494: kaista. Tällöin määrät joudutaan teknisesti           töön ottamisen johdosta tarkistettava myös
29495: pyöristämään tasalukuihin. Asia lienee ajan-          lainsäädännössä olevien pyöristyssääntöjen
29496: kohtainen vasta siirtymäkauden loppuvai-              sekä esimerkiksi pienimpiä perittäviä tai
29497: heessa tai sen jälkeen, eli silloin kun kysei-        palautettavia määriä koskevien säännösten
29498: sessä lainsäädännössä mainittavia suorituk-           tarkoituksenmukaisuus. Myös lainsäädän-
29499: sia käytännössä tehdään euromääräisinä.               nössä olevien valuuttakäsitteiden ja esimer-
29500: Tämä tapahtuu useimmiten vasta siinä vai-             kiksi ulkomaan raha- ja ulkomainen velka-
29501: heessa kun fyysiset eurorahat on laskettu             käsitteet joudutaan tarkistamaan sen johdos-
29502: liikkeeseen. Mikäli maksut tehdään tili-              ta, että euroyksikkö ja euroalueeseen kuulu-
29503: rahana, tarkkanumeroiset määrät eivät                 vien valtioiden kansalliset rahayksiköt eivät
29504: yleensä ole ongelmallisia, koska euroasetuk-          ole enää ulkomaisia valuuttoja. Suomen
29505: sen mukaan maksunvälittäjä muuttaa ne sen             lainsäädännössä olevia viittauksia Suomen
29506: rahan määräiseksi, jonka määräinen tili               rahayksikköön, markkaan, penniin, jonkin
29507:  velkojalla on.                                       muun euroalueeseen kuuluvan maan rahaan
29508:                                                       tai ecuun on ministeriöiden kartoituksen pe-
29509: Osakeyhtiöillä tulee osakeyhtiölain (734/             rusteella arvioituna lähes 300 laissa ja 650
29510: 1978) 1 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan                 pykälässä. Tätä enemmän viittauksia sisäl-
29511: olla osakkeisiin jaettu osakepääoma. Osuus-           tyy asetuksiin, valtioneuvoston ja ministeri-
29512: kunnan säännöissä on osuuskuntalain (247/             öiden päätöksiin, ministeriöiden ja muiden
29513: 1954) 5 §:n mukaan mainittava osuus-                  viranomaisten määräyksiin, ohjeisiin ja suo-
29514: maksun suuruus. Euron käyttöönotto ei                 situksiin sekä Suomen velvoittaviin vierai-
29515: edellytä näiden säännösten muuttamista,               den valtioiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.
29516: 
29517: 
29518: 
29519: 
29520:                                                  47
29521: 5 JOHTOPÄÄTÖKSET
29522: 
29523: 5.1 Talouspolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet 2000-Iuvulle siirryttäessä
29524: 
29525: 
29526: 5.1.1 Talouden tila- 1990-luvun perintö              nut yritysten tuottavuuden aivan uudelle ta-
29527:                                                      solle. Maltillisen kustannuskehityksen tuella
29528: Hyvinvoinnin edistäminen kasvun, työllisyy-          kilpailuedellytykset on ylläpidetty varsin hy-
29529: den ja reaalitulojen lisäyksen sekä hyvin-           vinä. EU:n sisämarkkinahankkeen myötä li-
29530: vointipalvelujen tuella on yhteiskuntapoli-          sääntynyt kilpailu on antanut oman panok-
29531: tiikkamme keskeisin tavoite. Kuluvan vuosi-          sensa tähän prosessiin ja tuonut sen edut
29532: kymmenen alussa koettu poikkeuksellisen              konkreettisesti kuluttajien ulottuville.
29533: syvä taloudellinen taantuma katkaisi vuosi-
29534: kausiksi pitkään jatkuneen myönteisen kehi-          Tuotannon kasvu onkin jälleen käynnistynyt
29535: tyksen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tuotannon          vahvana, ja edellytykset sen ripeälle jatku-
29536: ja tulojen jyrkkä supistuminen, työttömyy-           miselle ovat hyvät. Kasvusta huolimatta
29537: den äkillinen lisääntyminen, rahoitusjär-            työttömyys ei ole toistaiseksi alentunut
29538: jestelmän perusteiden järkkyminen ja val-            tavoitellussa tahdissa. On ilmeistä, että vie
29539: tiontalouden dramaattinen heikkeneminen              vielä aikaa, ennen kuin työttömyystilanne
29540: olivat taantuman keskeiset taloudelliset il-         voidaan kestävällä tavalla saada korjaan-
29541: mentymät.                                            tumaan. Tätä pyrkimystä ovat tukemassa
29542:                                                      vireillä olevat monet rakenteelliset uudistuk-
29543: Vuosikymmenen alun taantumasta syntyi                set, joiden vaikutus kasvuun tuntuu vasta
29544: raskas talouspoliittinen sopeutumistarve hy-         vähitellen.
29545: vinvoinnin ja sen perustana toimivan talou-
29546: dellisen kasvun edellytysten palauttamiseksi.        Julkisen talouden tila on työttömyyden ohel-
29547: Välttämättömäksi edellytykseksi tälle nähtiin        la ollut 1990-luvun talouspolitiikan huolen-
29548: tuolloin laman vuoksi järkkyneen rahoitus-           aiheita. Erityisesti valtiontalouden tasapaino
29549: tasapainon palauttaminen. Sitä mukaa kun             järkkyi pahasti vuosikymmenen alkuvuosina.
29550: tässä edistyttiin, ensin ulkoisen tasapainon         Tehtyjen päätösten turvin ja ennakoidun
29551: osalta ja vähitellen myös julkisen talouden          ripeän kasvun tuella näyttäisi siltä, että val-
29552: osalta, hinta-, korko- ja valuuttakurssi-            tiontalous tasapainottuu vähitellen pysyen
29553: vakaus lisääntyi.                                    kuitenkin alijäämäisenä vielä ensi vuosikym-
29554:                                                      menen alkuun saakka. Valtion velkasuhde
29555: Suomen talouden tila on nyt olennaisesti             on vasta nyt kääntymässä laskuun. Korko-
29556: vahvempi kuin 1990-luvun alussa. Yksityi-            menojen suhteellisen osuuden alentamiseksi
29557: sen sektorin velkaantuneisuus on alentunut,          ja tarpeellisen liikkumavaran luomiseksi
29558: yritysten haavoittuvuus talouden häiriöille          odottamattomien häiriöiden varalta on val-
29559: vähentynyt ja kotitalouksien rahoitustilanne         tiontalouden vahvistamiseen välttämätöntä
29560: vahvistunut työttömyydestä huolimatta.               kiinnittää suurta huomiota jatkossakin.
29561: Läpikäyty ankara sopeutuskausi on kohenta-           Vaikka koko julkinen talous - kunnat ja
29562:                                                 48
29563: sosiaaliturvarahastot mukaanlukien - on               puolestaan edellyttää kansantalouden tuo-
29564: juuri nyt ja lähitulevaisuudessakin rahoitus-         tantorakenteelta uudenlaista joustavuutta ja
29565: asemaltaan valtiontaloutta vahvempi, on               sopeutumiskykyä nopeasti muuttuvassa
29566: kunnilla ja työeläkerahastoilla tulevaisuu-           maailmantaloudessa. Vain pitkäjänteinen
29567: dessa kasvavia haasteita edessään.                    vakauden turvaava talouspolitiikka voi luo-
29568:                                                       da otolliset olosuhteet näiden tavoitteiden
29569: 5.1.2 Talouspolitiikan tavoitteet 2000-               saavuttamiselle.
29570:       luvulla
29571:                                                       Inflaation vastaisen politiikan johdonmukai-
29572:                                                       suus ja edellytykset ovat nykymaailmassa
29573: Hallitus otti keskeisiksi talouspoliittisiksi
29574:                                                       jatkuvan julkisen tarkkailun alaisena. Luot-
29575: tavoitteikseen keväällä 1995 työllisyyden
29576:                                                       tamuksella tämän politiikan kestävyyteen on
29577: olennaisen parantamisen talouden vahvan
29578:                                                       keskeinen merkitys tavoiteltavien vakaus-
29579: kasvun ja vakaan rahan arvon perustalta               etujen ja niistä koituvien tuotanto- ja työlli-
29580: sekä julkisen velan kansantuoteosuuden
29581:                                                       syysvaikutusten toteuttamiselle. Vähäisistä
29582: kääntämisen laskuun. Juuri alkaneella ED-
29583:                                                       epäilyistä saattaa pian kehkeytyä vaikeasti
29584: jäsenyyden saralla nähtiin tärkeäksi kansal-
29585:                                                       hallittava luottamuspula. Paineet näkyvät
29586: lisen hyödyn toteuttaminen ja kansalaisten
29587:                                                       koroissa ja valuuttaliikkeissä helposti paljon
29588: hyvinvoinnin turvaaminen.                             ennen kuin harjoitetun talouspolitiikan vai-
29589:                                                       kutukset tuntuvat taloudellisessa toiminnas-
29590: Hallitus on rakentanut talouspolitiikkaansa           sa ja hintakehityksessä.
29591: johdonmukaisesti tähtäimenään kestävän
29592: kasvun ja muidenkin työllisyyden edellytys-           Tehtyjen työmarkkinapoliittisten toimien
29593: ten parantaminen neljän peruspilarin varaan:          tuloksellisuuden turvaaminen ja tarvittaessa
29594: työvoimapolitiikan tehostaminen, inflaation           näiden toimien vahvistaminen ja täydentä-
29595: torjuminen, valtionvelan BKT -osuuden                 minen tulevat olemaan keskeisen huomion
29596: kääntäminen laskuun ja työntekoa, yritteliäi-         kohteena jatkossakin. Matalan inflaation
29597: syyttä ja taloudellista kasvua tukeva vero-           vakiintuminen työmarkkinoiden normaaliksi
29598: politiikka. Vaikka kaikilla lohkoilla on edis-        toimintaympäristöksi edellyttää uutta suh-
29599: tytty tulee samoihin asioihin kiinnittää jat-         tautumista kaikilta järjestelmän osapuolilta.
29600: kuvaa huomiota myös 2000-luvun alussa.
29601:                                                       Veropolitiikan sovittaminen parhaalla mah-
29602: Myös uusiin haasteisiin tulee valmistautua.           dollisella tavalla työllistämistä kannus-
29603: Eräs keskeisimpiä on väestön ikääntymisen             tavaksi, samalla kun hyvinvointivaltion
29604: mukanaan tuomiin sosiaaliturva- ja tervey-            rahoitusedellytykset turvataan ja julkisen ta-
29605: denhoitomenoihin varautuminen. Tasapainoi-            louden kestävyys taataan, on haaste jokaista
29606: sen, ripeän ja myös ympäristön kannalta               tulevien vuosien talousarvioita laadittaessa.
29607: kestävän kasvun ylläpitäminen tulee edelleen          Samalla on torjuttava syrjäytymisen lisään-
29608: olemaan perusedellytys kansallisen hyvin-             tyvä uhka etenkin pitkäaikaistyöttömien
29609: voinnin jatkuvalle lisääntymiselle. Tämä              osalta.
29610: 
29611: 
29612: 
29613: 
29614:                                                  49
29615: 5.2 Talous- ja rahaliitto sekä euroalueeseen liittyminen talous- ja Eurooppa-
29616:      politiikan näkökulmasta
29617: 
29618: Hallituksen talouspolitiikan tavoitteet eivät          liittisena kysymyksenä. Tätä kokonaisuutta
29619: EMU-ratkaisun yhteydessä ole keskustelun               koskevan poliittisen päätöksenteon tueksi on
29620: ja päätöksenteon kohteena. Huomio kohdis-              tarpeen jatkaa ja laajentaa käynnissä olevaa
29621: tuu nyt välineisiin, eikä tavoitteisiin, jotka         kansalaiskeskustelua. Kansalaiskeskustelu
29622: ovat viime kädessä samat rnentiinpä mukaan             on tarpeen myös siksi, että niin euro-
29623: euroalueeseen tai ei. Kysymys on siitä, mi-            alueeseen liittyrnisen kuin ulkopuolelle
29624: ten tavoitteet - hyvinvointi, kasvu ja turvat-         jäärnisenkin onnistuminen talouspoliittisena
29625: tu työllisyys - ovat parhaiten saavutettavis-          ratkaisuna riippuu olennaisesti siitä, kuinka
29626: sa.                                                    hyvin kotitaloudet, yritykset ja etujärjestöt
29627:                                                        ymmärtävät uudet olosuhteet ja menestyk-
29628: Hallituksen näkökulmasta on realistista kes-           sellisen toiminnan ehdot niiden puitteissa.
29629: kustella kahdesta vaihtoehdosta talous- ja
29630: rahaliittoa koskevaa päätöksentekoa silmäl-            Suotuisissa olosuhteissa ja suunnitelmien
29631: läpitäen: euroalueeseen liittymisestä ensim-           mukaan toteutettuna euroalue tarjoaisi kan-
29632: mäisten joukossa tai lähentyrnisvaiheen jat-           santaloudenemme lisää tehokkuutta, pitkä-
29633: kamisesta uuden valuuttakurssijärjes-                  jänteistä vakautta ja Suomelle jatkuvan vai-
29634: telmän jäsenenä. Kolmantena vaihtoehtona               kutusmahdollisuuden Euroopan unionin ke-
29635: esillä olleeseen valuutan kelluttarniseen liit-        hittämisessä.
29636: tyisi talouspoliittisesti huomattavia rajoituk-
29637: sia ja ongelmia eikä se ole hallituksen                Välittömät vaikutukset yhteisen rahan käyt-
29638: noudattarnan politiikan mukainen.                      töönotosta olisivat hallituksen arvion mu-
29639:                                                        kaan pääosin myönteisiä. Kustannusten ale-
29640: Miten käytettävissä olevat kaksi perusvaih-            neminen kansainvälisessä vaihdannassa ja
29641: toehtoa soveltuvat edellä esitetyn perusteella         tästä koituva taloudellisen toiminnan tehos-
29642: tavoitteiden toteuttamiseen? Olennaista on             tuminen ja mahdollisuudet voimavarojen en-
29643: tässä yhteydessä muistaa, että olosuhteet              tistä järkiperäisernpään käyttöön olisivat
29644: euroalueen ulkopuolellekaan jäätäessä eivät            rahaliiton kiistattornia etuja. Laaja talous-
29645: suinkaan jäisi nykyiselleen.                           ja rahaliitto toisi suurimmat kustannusten
29646:                                                        säästöt. Pyrkimys mahdollisimman laajapoh-
29647: Talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta kos-           jaiseen talous- ja rahaliittoon on jo hallituk-
29648: kevien moninaisten kysymysten kartoittarni-            sen talous- ja rahaliittoa koskeneessa kan-
29649: sessa EMU-asiantuntijatyöryhrnä on tehnyt              nanotossa kesäkuussa 1995 omaksuttu ta-
29650: merkittävän työn. Samoin se on kiitettävästi           voite.
29651: täsmentänyt näkernystärnrne siitä, mihin asi-
29652: oihin yhteinen valuutta vaikuttaisi ja mihin           Toisen euroalueeseen liittymisestä seuraavan
29653: ei.                                                    vaikutuskokonaisuuden, kansallisen rahapo-
29654:                                                        litiikan korvaamisen yhteisötason rahapoli-
29655: Hallitus näkee osallistumisen yhteiseen eu-            tiikalla hallitus näkee olennaisesti rnoni-
29656: rooppalaiseen rahaliittoon rnonitahoisena ta-          tahoisernpana kysymyksenä kuin yhteisen
29657: loudellisena, talouspoliittisena ja myös po-           rahan välittömät vaikutukset. Vaikutukset
29658:                                                   50
29659: talouden vakauteen voidaan nähdä pääosin               muodossa ja olemassaolevien institutionaa-
29660: selkeästi myönteisinä mutta joissakin olo-             listen rakenteiden puitteissa. Talous- ja
29661: suhteissa keskitettyyn rahapolitiikkaan saat-          rahaliiton osalta on tärkeää, että poikkeus-
29662: taisi liittyä myös välillisiä kielteisiä vaiku-        maille turvataan mahdollisuus siirtyä yhtei-
29663: tuksia joillakin yhteiskuntapolitiikan lohkoil-        sen rahan käyttöön niin pian kuin ne ovat
29664: la.                                                    edenneet lähentymisessään riittävästi.
29665: 
29666: Hinta- ja valuuttakurssivakauden varmista-             Poikkeusmaan asemaan jääminen merkitsisi
29667: minen ja siitä matalampina korkoina koitu-             luopumista euroalueelle suuntautuvien liike-
29668: vat hyödyt kasvulle ja työllisyydelle ovat             toimien osalta tarjolla olevista kustannus-
29669: suurin konkreettinen hyöty mikä Suomessa               säästöistä ja jättäytymistä sivustakatsojan
29670: talous- ja rahaliitosta olisi hallituksen mie-         asemaan talous- ja rahaliiton kehittämisessä
29671: lestä saatavissa. Vakaushyödyt ovat kuiten-            ja yhteisen rahapolitiikan toteutuksessa.
29672: kin herkkiä riskeille ja epävarmuuksille.
29673: Riskien välttäminen edellyttäisi uusien olo-           Mikäli arvioitaisiin todennäköiseksi sellaiset
29674: suhteiden vaatimusten tiukkaa sisäistämistä            häiriöt, jotka olisivat oleellisesti paremmin
29675: kaikilta taloudenpitäjiltä ja varautumista             torjuttavissa omilla raha- ja valuuttakurssi-
29676: häiriöiden torjuntaan osin uusinkin asein.             poliittisilla toimilla kuin rahaliiton oloissa
29677:                                                        tarjolla olevalla välineistöllä, ulkopuolelle
29678: Suomen poliittisen vaikutusvallan näkökul-             jääminen voisi olla perusteltavissa. Odotta-
29679: masta katsoen hallitus katsoo liittymisen              mista ei sen sijaan voida pitävästi perustella
29680: euroalueeseen yleisen Eurooppa-politiikan              toiveelia kansantalouden vahvistumisesta ja
29681: tavoitteiden kannalta edulliseksi. Suomen              lähentymisestä paremmin euroalueen ulko-
29682: osallistuessa euroalueen toimintaan heti               kuin sisäpuolella. Kustannukset tällaisesta
29683: alusta alkaen Suomen Pankki saisi edusta-              menettelystä uhkaisivat kuitenkin muodostua
29684: jansa Euroopan keskuspankin neuvostoon.                selkeästi hyötyjä suuremmiksi.
29685: Ulkopuolelle jääminen sulkisi Suomen Pan-
29686: kin yhteistä rahapolitiikkaa koskevan pää-             Epätietoisuus sovellettavista keinoista ja nii-
29687: töksenteon ulkopuolelle.                               den taustalla olevista tavoitteista olisi omi-
29688:                                                        aan synnyttämään epävarmuutta ja heikentä-
29689: Suomen lähtökohtana Euroopan unionin ke-               mään markkinareaktioiden kautta kansanta-
29690: hittämisessä on, että sitä kehitetään itse-            louden vakautta ja kilpailuedellytyksiä.
29691: näisten valtioiden välisenä yhteenliit-                Kustannukset valuutan heikkenemismahdol-
29692: tymänä. Tästä lähtökohdasta arvioituna ta-             lisuuden säilyttämisestä voisivat näkyä mo-
29693: lous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen käyn-            nissa taloudellisen kehityksen kannalta kes-
29694: nistyminen ei edellytä politiikan lähtökoh-            keisissä tekijöissä kuten koroissa, inves-
29695: tien uudelleenarviointia. Kolmannen vaiheen            tointipäätöksissä tai talouspolitiikan tiuk-
29696: käynnistymiseen liittyvä joustavuuden li-              kuusvaatimuksissa.
29697: sääntyminen Euroopan unionin piirissä on
29698: Suomen tavoitteiden kannalta perusteltavis-            Olisiko valuuttakurssin joustoon turvautu-
29699: sa. Joustavuutta voidaan tarkastella unionin           minen edes järkevä vaihtoehto todennä-
29700: toimintaa tehostavana ratkaisuna edellyttä-            köisissä häiriötilanteissa? Valuutan arvon
29701: en, että se tapahtuu vahvistetun yhteistyön            heikkeneminen muuttaa koko kansantalou-
29702: 
29703:                                                   51
29704: den ulkomaiselle kilpailulle avoimen sekto-           siin vastaamista mm. rakenne- ja tulopolitii-
29705: rin kilpailutilannetta lyhyellä tähtäyksellä.         kan alueilla. Vaihtoehtojen kartoitus viittaa
29706: Tarve kilpailukyvyn nopeaan korjaamiseen              tosin siihen, että epävarmuudet ja riskit oli-
29707: voisi syntyä lähinnä laajasta, koko avoimen           sivat muiden vaihtoehtojen osalta todennä-
29708: sektorin kilpailukykyä järkyttävästä häiriös-         köisesti suurempia kuin euroalueeseen en-
29709: tä. Olisi todennäköistä, että tällainen häiriö        simmäisten joukossa liityttäessä. Kaikki
29710: koskisi alueen muitakin maita. Jos kyse oli-          mahdollinen olisi pyrittävä tekemään riskien
29711: si tietyn toimialan - esimerkiksi metsä-              vähentämiseksi ja aikanaan valittavan vaih-
29712: sektorin - ongelmista valuutan ulkoisen ar-           toehdon onnistumisedellytysten parantami-
29713: von heikkeneminen ei välttämättä olisi oikea          seksi olipa valittava vaihtoehto mikä tahan-
29714: lääke missään oloissa. Pikemminkin se voisi           sa. Tähän on jo ryhdytty, sillä edellä kuva-
29715: olla omiaan lisäämään epävakautta ja lyk-             tut talouspolitiikan peruslinjaukset, jotka
29716: käämään välttämätöntä rakennesopeutusta.              tähtäävät kansantalouden menestykselliseen
29717:                                                       sopeutumiseen maailmantalouden ja Euroo-
29718: Hallitus katsoo, että suunnitelmien mukaan            pan talouden muuttuviin rakenteisiin ja eri-
29719: toteutettava yhteisen rahan alue tarjoaa hy-          tyisesti tasapainoisen kasvun ja työllisyyden
29720: vät edellytykset Suomen talous- ja yhteis-            turvaamiseen, palvelevat myös riskien vält-
29721: kuntapoliittisten tavoitteiden toteuttamiselle        tämistä ja mahdollisten ongelmien lieventä-
29722: tulevina vuosikymmeninä. Riittävä lähenty-            mistä.
29723: minen on Suomen osalta näköpiirissä ensim-
29724: mäiseen aaltoon liittymiseksi. Rakenteelliset         Nykyisen talouspolitiikan peruslinjan anta-
29725: edellytykset alhaiseen inflaatioon sopeu-             ma tuki molemmille euroaluetta koskeville
29726: tumiseksi vaativat kuitenkin jatkuvia pon-            perusvaHnnoille on hallituksen mielestä kiis-
29727: nisteluja. Tärkeää olisi mahdollisimman               taton. Tämän ohella tarvitaan kuitenkin jat-
29728: suuren yksimielisyyden saaminen näiden                kuvia ponnisteluja monilla ongelmallisiksi
29729: ponnistelujen taakse.                                 havaituilla talous- ja yhteiskuntapolitiikan
29730:                                                       lohkoilla. Työmarkkinoiden toiminta, alueel-
29731: Euroalueen käynnistyminen ja toiminta sekä            lisesti tasapainoinen kehitys, yhteiskunnalli-
29732: Suomen kansantalouden sopeutuminen uu-                sen ja sukupuolten välisen tasa-arvon tur-
29733: siin olosuhteisiin voisi häiriintyä erinäisten        vaaminen sekä ympäristövaikutuksiltaan
29734: epävarmuus- ja riskitekijöiden vuoksi.                kestävän kasvun tukeminen vaativat keskeis-
29735: Etenkin euroalueen käynnistysvaiheessa, jos-          tä huomiota tässä yhteydessä. Näillä loh-
29736: sa uskottavuutta ei vielä ole vakiinnutettu,          koilla edetään erillisten suunnitelmien poh-
29737: tämä on mahdollista. Tämän vuoksi on py-              jalta mutta myös talous- ja rahaliittoa kos-
29738: rittävä johdonmukaisesti selvittämään kes-            kevassa päätöksenteossa on syytä käydä nii-
29739: keisiä riskejä ja pyrittävä edesauttamaan             tä koskevaa keskustelua.
29740: niiden välttämistä ja ennalta lievittämään
29741: niiden mahdollisia vaikutuksia.                       Alueellisesti tasapainoisen kehityksen tur-
29742:                                                       vaamiseksi hallitus perustaa linjansa kau-
29743: Hallitus on tietoinen monista euroalueen pe-          punki- ja maaseutupolitiikan toisiaan tuke-
29744: rustamiseen ja toimintaa liittyvistä epä-             vaan kokonaisuuteen. Painopistealueena on
29745: varmuustekijöistä. Hankkeen onnistunut to-            elinkeinotoiminnan kehittäminen ja sitä
29746: teuttaminen edellyttää merkittäviin haastei-          kautta työllisyyden parantaminen. Erityis-
29747: 
29748:                                                  52
29749: toimenpitein pyritään edistämään maan                 Työmarkkinoiden toimivuuden kehittäminen
29750: ongelmallisimpien alueiden kehitystä. Neu-            on hallituksen toimintaohjelmassa keskeisel-
29751: votteluissa EU:n rakennerahastojen uudista-           lä sijalla. Työmarkkinapoliittiset toimet, jot-
29752: misesta pyritään turvaamaan Suomen eri-               ka sisältyivät vuoden 1995 syksyn työlli-
29753: tyisongelmien, korkean työttömyyden ja                syysohjelmaan, tähtäävät tähän.
29754: maataloudessa tapahtuvan nopean rakenne-
29755: muutoksen edellyttämän rahoitustarpeen kat-           Uusia ratkaisuja tarvitaan erityisesti palkan-
29756: taminen.                                              muodostuksen alueella. Tämä on ensisijai-
29757:                                                       sesti työmarkkinaosapuolten kesken sovit-
29758: Hallitus on täsmentänyt elinkeinopolitiik-            tavaa toimintaa. Tulopoliittinen selvitystoi-
29759: kansa linjauksia äskettäin annetussa selon-           mikunta onkin selvittänyt, mitä vaatimuksia
29760: teossa. Selonteossa todettiin työllisyys-             talous- ja rahaliitto asettaisi palkanmuodos-
29761: kehityksen pysyvän paranemisen edellyttä-             tukselle ja sopimustoiminnalle erityisesti kil-
29762: vän elinkeinorakenteen muuttumista toimin-            pailukyvyn säilymisen ja hyvän työllisyys-
29763: taympäristön muutosten mukaisesti. Hallitus           kehityksen turvaamiseksi. Toimikunta tote-
29764: on tätä silmälläpitäen sitoutunut siihen, että        aa, ettei talous- ja rahaliitto sinänsä aiheuta
29765: markkinoiden toimivuutta ja kilpailua edis-           muutospaineita sopimusjärjestelmään eikä
29766: tetään ja pyritään kansainvälisen talouden            merkitse työehtosopimusten vähimmäis-
29767: kehityksen ja Euroopan unionin jäsenyyden             ehtoihin eikä niiden yleissitovuuteen puuttu-
29768: hyödyntämiseen. Kansantalouden rakenteen              mista tai nimellispalkkojen alentamista. Toi-
29769: monipuolistaminen ja reaalisen kilpailuky-            mikunta kuitenkin korostaa palkkakehityk-
29770: vyn vahvistaminen ovat tärkeitä päämääriä.            sen tärkeyttä koko kansantalouden vakau-
29771: Yritysten yleiset toimintaedellytykset on pi-         delle ja kiinnittää huomiota palkkakilpailun
29772: dettävä tasolla, jota menestyksellinen toi-           välttämistarpeeseen ja toimialakohtaisten
29773: minta avoimilla markkinoilla ja kilpailu              häiriöiden edellyttämiin järjestelyihin. Toi-
29774: suorista sijoituksista edellyttävät. Koulutus-        mikunta katsoo, että tarvittavan ansioiden
29775: politiikan on tuettava ammattitaitoisen työ-          vaihtelun tulisi kohdistua palkkojen tulos- ja
29776: voiman saatavuutta. Työllisyysongelman                suoritussidonnaisiin eriin, joiden merkitys
29777: kannalta myös palvelusektorin kehittämisellä          EMU-oloissa tulee todennäköisesti lisäänty-
29778: on erityinen merkitys.                                mään. Hallitus pitää tulopoliittisen selvitys-
29779:                                                       toimikunnan taekasteluja perusteltuina ja on
29780: Alue- ja elinkeinopoliittiset pyrkimykset tu-         osaltaan valmis myötävaikuttamaan jatko-
29781: kevat parhaimmillaan toisiaan. Molemmista             selvitysten toteuttamiseen tällä sektorilla.
29782: näkökulmista katsottuna rakenteiden moni-
29783: puolistuminen ja sopeuttaminen ympäristön             Tulopoliittisen selvitystoimikunnan mielestä
29784: muutoksiin ovat keskeisessä asemassa. Van-            olisi syytä selvittää olemassa olevien rahas-
29785: hassa elinkeino- ja yhdyskuntarakenteessa ei          tointijärjestelmien kehittämismahdollisuuksia
29786: voida enää keinotekoisesti pitäytyä vaan on           suhdannetasausta silmällä pitäen. EMU-
29787: pyrittävä näkemään tulevaisuuden vaatimuk-            asiantuntijatyöryhmä on kiinnittänyt rapor-
29788: set ja aktiivisesti pyrittävä sopeuttamaan ra-        tissaan huomiota mahdollisuuteen käyttää
29789: kenteita niihin. Hallitus pyrkii edistämään           välillisiä työvoimakustannuksia suhdanne-
29790: tätä nostamalla tuntuvasti tutkimus- ja               poliittisena puskurina. Hallitus katsoo, että
29791: tuotekehitysvaroja.                                   tällaisten, kuten muidenkin vastaavien so-
29792: 
29793:                                                  53
29794: peutumista helpottavien hankkeiden sovel-               ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaati-
29795: tamismahdollisuuksia tulisi selvittää edel-             mukset sovitettava yhteen. Hallitus koros-
29796: leen.                                                   taa, että talous- ja rahaliiton kuten muiden-
29797:                                                         kin yhdentymisratkaisujen yhteydessä on
29798: Sopeutuminen kansainvälisen talouden muu-               tarpeen selvittää niiden sosiaaliset ja tasa-
29799: toksiin voi muuttaa välillisesti myös sosiaa-           arvovaikutukset Tähän tulee liittyä keinojen
29800: lipolitiikan ehtoja. Sosiaalipoliittisia ratkai-        selvittäminen haitallisten vaikutusten vähen-
29801: suja tehtäessä on taloudellisen tehokkuuden             tämiseksi.
29802: 
29803: 
29804: 5.3   Talous- ja rahaliittoa sekä euroalueeseen liittymistä koskeva
29805:       päätöksentekomenettely
29806: 
29807: 
29808: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen                  miseksi hallitus pitää perustelluimpana
29809: talous- ja rahaliittoa koskevat määräykset              menettelynä asian saattamista eduskunnan
29810: edellyttävät, että kaikki vaadittavat edelly-           käsiteltäväksi VJ 36 §:n mukaisella tiedon-
29811: tykset täyttävät valtiot (Isoa-Britanniaa ja            annolla. Eduskunta tekisi poliittisen päätök-
29812: Tanskaa lukuun ottamatta, jotka ovat sopi-              sensä Suomen osallistumisesta euroalu-
29813: neet erityisjärjestelyistä) siirtyvät talous- ja        eeseen tällaisen tiedonannon pohjalta vii-
29814: rahaliiton kolmannen vaiheen alkaessa yh-               meistään vuoden 1998 alussa.
29815: teisen rahan käyttöön. Perustamissopimuk-
29816: sen sisältämät talous- ja rahaliiton kolmat-            Hallitusmuodon 72 §:n muuttamista EMUn
29817: ta vaihetta koskevat sopimusmääräykset                  kolmannen vaiheen vaatimuksia vastaavaksi
29818: ovat Suomessa tulleet kokonaisuudessaan                 ja muita euroalueeseen osallistumisen kan-
29819: voimaansaatetuiksi supistetussa perustus-               nalta välttämättömiä lainsäädäntömuutoksia
29820: lainsäätämisjärjestyksessä säädetyllä voi-              sekä niiden säätämisjärjestystä koskevat
29821: maansaattamislailla. Siltä osin kuin nämä               tulkintakysymykset ratkaistaan aikanaan
29822: sopimusmääräykset ovat olleet ristiriidassa             eduskunnan perustuslaki valiokunnassa.
29823: perustuslain kanssa, on perustuslakiongelma
29824: tullut ratkaistuksi jo voimaansaattamislailla.          Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen
29825:                                                         johdosta Suomen Pankkia koskevaan lain-
29826: Hallitus on eri yhteyksissä ilmoittanut, että           säädäntöön tarvittavat muutokset valmistel-
29827: Suomen osallistuminen yhteisen rahan käyt-              laan valtiovarainministeriössä siten, että ne
29828: töön annetaan eduskunnan päätettäväksi.                 ovat annettavissa eduskunnalle vuoden 1998
29829: Eduskunnan poliittisen kannan ilmaise-                  alkupuolella.
29830: 
29831: 
29832: 
29833: 
29834:                                                    54
29835:                        VNS 5/1997 vp
29836: 
29837: 
29838: 
29839: 
29840: Suomen energiastrategia
29841: Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko
29842: 
29843: 
29844: 
29845: 
29846: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 3.6.1997
29847: OY EDITAAB. HELSINKI1997
29848:                                           3
29849: 
29850: 
29851: Esipuhe
29852: 
29853: Energia on merkittävä tuotannontekijä nyky-yhteiskunnassa. Sen merkitys on
29854: huomattava sekä teollisuudessa, palveluissa että muussa tuotantotoiminnassa. Se
29855: on myös kotitalouksissa keskeinen kulutushyödyke yhtä hyvin asumisessa kuin
29856: liikkumisessakin. Energian saatavuudessa tai hinnassa tapahtuvat muutokset tai
29857: häiriöt vaikuttavat suuresti talouselämään ja koko yhteiskuntaan. Energian saata-
29858: vuus- ja hintanäkymillä on myös vaikutuksensa elinkeinoelämän ja kuluttajien
29859: tulevaisuudensuunnitelmiin. Energia on myös yksi keskeisimmistä ympäristö-
29860: kysymyksistä.
29861: 
29862: 
29863: Taloudellisen toimeliaisuuden ja vaurauden kasvu johtaa yleensä lisääntyvään
29864: energian kulutukseen sekä sen myötä kasvaviin huoltovarmuus-ja ympäristöongel-
29865: miin, ellei kehityksen kulkuun puututa pitkäjänteisillä, määrätietoisilla toimilla.
29866: 
29867: 
29868: Toisaalta tarpeettoman voimakkailla tai väärin ajoitetuilla energiapoliittisilla oh-
29869: jaustoimilla voidaan viedä perusta kestävään ja vakaaseen taloudelliseen kasvuun
29870: tähtäävältä talouspolitiikalta,joka on tarpeen vakavimman yhteiskunnallisen ongel-
29871: mamme, työttömyyden vähentämiseksi.
29872: 
29873: 
29874: Energiapolitiikka on osa elinkeinopolitiikkaa. Kuten valtioneuvosto tuoreessa elin-
29875: keinopoliittisessa selonteossaan toteaa, julkisen vallan vastuuseen sisältyy myötä-
29876: vaikuttaminen siihen, että Suomessa toimivilla yrityksillä on edellytykset ylläpitää
29877: ja parantaa kansainvälistä kilpailukykyään. Tämä edellyttää pitkäjänteistä politiik-
29878: kaa, jolla vaikutetaan kaikkeen julkisen vallan päätöksentekoon eri aloilla. Selon-
29879: teossa valtioneuvosto toteaa lisäksi kiinnittävänsä tasavertaisesti huomiota teolli-
29880: suuden, palveluelinkeinojen ja alkutuotannon toimintamahdollisuuksiin. Valtio-
29881: neuvosto pyrkii elinkeinopolitiikalla parantamaan kasvun työllistävyyttä ja nosta-
29882: maan tuotannon jalostusastetta. Näitä tavoitteita silmälläpitäen valtioneuvosto pa-
29883: nostaa erityisesti tiedon ja teknologisen osaamisen kohentamiseen.
29884: 
29885: 
29886: Energiapolitiikkaa harjoitetaan toimintaympäristössä, jossa on yhteensovitettava
29887: avoimessa markkinataloudessa tapahtuva taloudellinen kasvu, kestävän kehityksen
29888: mukainen ilmastopolitiikka sekä energian riittävä saanti. Tämä edellyttää pitkä-
29889: jänteistä, strategista otetta energiapolitiikassa. Energiapolitiikka ei siten voi olla
29890: enää jatkossa vain yksittäiskysymysten ratkomista.
29891:                                           4
29892: 
29893: Energiapolitiikassa sovelletaan kaikkia käytettävissä olevia ohjauskeinoja, joista
29894: keskeisimmät ovat taloudelliset ohjauskeinot kuten verotus ja tuet sekä nonniohjaus
29895: ja voimakas vaikuttaminen kansainvälisessä toimintakentässä.
29896: 
29897: Yksittäiset ratkaisut voidaan enenevässä määrin jättää taloudellisille toimijoille,
29898: energiamarkkinoiden eri osapuolille. Kestävän kehityksen mukaisen energiastrate-
29899: gian on kuitenkin lähdettävä siitä, että pitkällä aikavälillä joudutaan asettamaan
29900: energiamarkkinoiden toimijoille uusia, kokonaisuuden eduista lähteviä tavoitteita.
29901: Energiapolitiikan päätehtäväksi muodostuukin tuotantoa ja kulutusta pidemmällä
29902: aikavälillä ohjaavien selkeiden ja riittävän tiukkojen reunaehtojen asettaminen
29903: energiatalouden toimijoille ja kuluttajille. Tämä taas edellyttää energiapolitiikkaan
29904: vaikuttavien päätösten perustamista monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen har-
29905: kintaan.
29906: 
29907: Energiatalouden rakenteet uusiutuvat hitaasti ja energiapoliittiset ratkaisut ovat
29908: pitkävaikutteisia. Energiapolitiikan aikajänteenkin on ulotuttava pitkälle tulevai-
29909: suuteen. Tämän vuoksi tässä energiapoliittisessa selonteossa energiapolitiikan toi-
29910: mintaympäristöä, tavoitteita, toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia tarkastellaan parin,
29911: kolmen vuosikymmenen tähtäimellä. Pitkän aikavälin tavoitteisiin tähtäävien toi-
29912: mien painopiste on luonnollisesti kuitenkin lähivuosissa.
29913:                                                      5
29914: 
29915: 
29916: Sisällysluettelo
29917: 
29918: Esipuhe ................................................... 3
29919: 
29920: Sisällysluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
29921: 
29922: Yhteenveto energiastrategian lähtökohdista, tavoitteista
29923: Ja     . . t''a tmmenp1
29924: . keskeisis       .    'teiS
29925:                            . tä' ............................... . 7
29926:        Energiapolitiikan lähtökohdat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
29927:        Energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpidealueet . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
29928:        Energiastrategian toteutumisen seuranta ...................... 12
29929: 
29930: 1 Toimintaympäristön muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
29931:        1.1 Suomi avautuvassa kansainvälisessä markkinataloudessa..... 13
29932:        1.2 Kestävä kehitys, ilmastonmuutos ja ympäristö ............. 14
29933:        1.3 Energian saatavuusnäkymät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
29934: 
29935: 2 Energiatalouden näkymät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
29936:        2.1 Maailman energiatalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
29937:        2.2 Suomen energiatalous markkinaohjautuvassa kehityksessä ... 23
29938:            2.2.1 Energian kysyntä .............................. 23
29939:            2.2.2 Energian tuotanto ja hankinta ..................... 24
29940:            2.2.3 Hiilidioksidipäästöt ............................ 25
29941:        2.3 Hiukkaspäästöt ja terveys ............................. 26
29942:        2.4 Energian kulutus-, hankinnan rakenne- ja päästötavoitteet .... 27
29943: 
29944: 3 Energiapolitiikan tavoitteet ............................ 30
29945:         3.1 Energiapolitiikan kohde .............................. 30
29946:         3.2 Energiapolitiikan perusta ............................. 30
29947:         3.3 Päämäärät ......................................... 31
29948: 
29949: 4 Energiapolitiikan ohjauskeinot ........................ 32
29950:         4.1 Ohjauskeinot ja energiastrategia ........................ 32
29951:         4.2 Valtiontuet. ........................................ 32
29952:                                               6
29953: 
29954:      4.3 Verotus ........................................... 33
29955:          4.3.1 Energiaverot ohjauskeinona ...................... 33
29956:          4.3.2 Euroopan unionin uusi energiaveroesitys ........... 34
29957:      4.4 Normiohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
29958:      4.5 Kilpailuvalvonta .................................... 35
29959: 
29960: 5 Energiapolitiikan toimenpidealueet ja toimenpiteet . . . . . 37
29961:     5.1 Toimenpiteiden tarve ................................. 37
29962:     5.2 Energiamarkkinat ................................... 37
29963:     5.3 Energiatehokkuus ja säästö ............................ 39
29964:     5.4 Bioenergia ......................................... 41
29965:     5.5 Tuulivoimaja muut uudet energialähteet ................. 42
29966:     5.6 Energiateknologia ................................... 43
29967:     5.7 Muita toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ......... 44
29968:     5.8 Sähkön tuotannon rakenne ............................. 45
29969:     5. 9 Energiasektorin huoltovarmuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
29970:     5.10 Suomen toiminta Euroopan unionin energiapolitiikassa . . . . . 48
29971:     5.11 Energiastrategian seuranta ja tarvittavat voimavarat . . . . . . . . 49
29972: 
29973: 6 Energiastrategian taloudelliset vaikutukset ............. 51
29974:     6.1 Kansantalous ....................................... 51
29975:     6.2 Valtiontalous ....................................... 54
29976:                                            7
29977: 
29978: 
29979: Yhteenveto energiastrategian lähtökohdista,
29980: tavoitteista ja keskeisistä toimenpiteistä
29981: 
29982: 
29983: Energiapolitiikan lähtökohdat
29984: 
29985: Energia on keskeinen tuotannontekijä teollisuudessa, palveluissa ja muussa tuotan-
29986: totoiminnassa. Sen saatavuus ja kohtuullinen hinta mahdollistavat talouden kasvun
29987: ja sitä kautta työllisyyden turvaamisen. Energia on myös välttämättömyys yhteis-
29988: kuntamme jokapäiväiselle toimivuudelle. Sillä on välillinen tehtävä edistää monien
29989: yhteiskunnallisten hyvinvointitavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvosto sitoutuu
29990: turvaamaan riittävän energian saannin ja pyrkii siihen, ettei energiaan kohdistuvilla
29991: yksipuolisilla taloudellisilla ohjauskeinoilla heikennetä Suomen kansainvälistä kil-
29992: pailukykyä.
29993: 
29994: Tämän taloudellisen ulottuvuuden lisäksi energialla on kuitenkin pitkällä aikavälillä
29995: muita merkittävämpiä yhteyksiä yksittäisten kansakuntien ja koko maailman tule-
29996: vaisuuteen. Energialla on keskeinen osuus pyrittäessä kestävän kehityksen mukai-
29997: seen tuotanto- ja kehitysmaiHin. Tulevaisuuden suurimpiin uhkakuviin kuuluvan
29998: maapallon ilmaston lämpenemisen, kasvihuoneilmiön torjunnassa energiapoliittiset
29999: ratkaisut ovat avainasemassa. Useisiin energiamuotoihin liittyy merkittäviä ter-
30000: veyshaittoja.
30001: 
30002: Euroopan energiamarkkinat ovat edelleenkin paljolti jakautuneet kansallisiin mark-
30003: kinoihin eikä niitä ole vapautettu taloudelliselle kilpailulle edes kansallisissa puit-
30004: teissa. Euroopan unioni on kuitenkin sitoutunut vapauttamaan kilpailun asteittain
30005: omilla yhtenäismarkkinoillaan. Samankaltainen kehitys, joskin hitaammalla aika-
30006: välillä, on odotettavissa Euroopan unionin ja Venäjän välisissä suhteissa. Kansain-
30007: välistyminen ja markkinoiden avautuminen tulee siten koskemaan myös ener-
30008: giasektoria.
30009: 
30010: Energian hinnalla ja sitä kautta energian verotuksella on tärkeä merkitys suunnat-
30011: taessa energian tuotantoa ja käyttöä kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen
30012: ehkäisemisen tavoitteiden mukaiseksi. Koska energiapolitiikkaa toteutetaan yhä
30013: pääsääntöisesti kansallisesti, energian hinta korostuu kansainvälisessä kilpailussa
30014: erityisesti energiaintensiivisillä aloilla. Suomen kaltaisen kansantalouden on vält-
30015: tämättä otettava huomioon veropolitiikassaan kansainvälinen kehitys.
30016:                                           8
30017: 
30018: Euroopan unionin komissio korostaa energiapolitiikkaa käsittelevässä valkoisessa
30019: kirjassa, että energiataloudella on ratkaiseva vaikutus unionin keskeisimpiin tavoit-
30020: teisiin: yhdentyvien markkinoiden luomiseen, kestävän taloudellisen kasvun yllä-
30021: pitämiseen, työllisyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Näihin tavoit-
30022: teisiin vaikuttavat energian yleinen kilpailukyky, energian saatavuuden turvaami-
30023: nen ja ympäristönsuojelu.
30024: 
30025: 
30026: Komission uusiutuvia energialähteitä käsittelevässä vihreässä kirjassa asetetaan
30027: koko unionin tavoitteeksi uusiutuvan energian osuuden kaksinkertaistaminen ny-
30028: kyisestä 6 prosentista 12 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Suomessa vastaava
30029: osuus oli viime vuonna noin 25 prosenttia.
30030: 
30031: 
30032: Kansallisen energiapolitiikan suurin haaste on useiden toistensa kanssa ristiriitais-
30033: ten päämäärien menestyksellinen yhteensovittaminen. Näitä päämääriä ovat erityi-
30034: sesti energian saatavuuden turvaaminen kansainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan
30035: ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen. Jotta kokonaisuuden ratkaisussa
30036: voitaisiin onnistua, kansainvälinen yhteistyö on keskeisessä asemassa. Siksi tässä
30037: yhteistyössä on päästävä pitkälle meneviin sopimusjärjestelyihin.
30038: 
30039: 
30040: 
30041: 
30042: Energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpidealueet
30043: 
30044: Energiapolitiikan kohteena on energiatalous kokonaisuudessaan, eri energialähteet
30045: ja -muodot sekä niiden keskinäiset osuudet. Energiapolitiikassa ei siten ole kysy-
30046: mys vain yksittäisten voimalaitosten rakentamisesta tai perusvoimaratkaisujen
30047: tekemisestä.
30048: 
30049: 
30050: Energiapolitiikka pyrkii vaikuttamaan paitsi energian tarjontaan, myös energian
30051: kysyntään. Energian kysyntä ei käsitä ainoastaan sähkön käyttöä, vaan myös kaiken
30052: polttoaineiden käytön, niin teollisuudessa, maataloudessa, palvelujen tuottami-
30053: sessa, liikenteessä kuin lämmityksessäkin. Energiapolitiikan kohteena on myös
30054: ympäristöön haitallisesti vaikuttavien päästöjen määrä.
30055: 
30056: 
30057: Energiapolitiikan päämäärä on taloudellisia ohjauskeinoja ja markkinatalouden
30058: mekanismeja käyttäen luoda talous- ja työllisyyspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa
30059: energian saatavuus on turvattu, sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristö-
30060: päästöt Suomen kansainväliset sitoumukset täyttäviä.
30061:                                           9
30062: 
30063: Päämääränä on myös jouduttaa energiaa säästävän sekä uusiutuvaa energiaa käyt-
30064: tävän tekniikan kehitystä ja kaupallistumista.
30065: 
30066: V aitioneuvosto pyrkii tähän päämäärään sekä kansallisin toimin että ponnistelemal-
30067: la Euroopan unionin neuvostossa ja energia-alan kansainvälisissä järjestöissä pää-
30068: määrän edellyttämän yhteisen keinovalikoiman aikaansaamiseksi.
30069: 
30070: V aitioneuvosto suuntaa toimensa erityisesti seuraaville energiapolitiikan toimen-
30071: pidealueille:
30072: 
30073:      energian tuotantorakenteen edistäminen vähemmän hiilipitoiseen ener-
30074:      giataseeseen
30075:      energiamarkkinoiden edistäminen
30076:      energian tehokkaan käytön ja energiansäästön edistäminen
30077:      bioenergian ja muun kotimaisen energian käytön edistäminen
30078:      energiateknologian korkean tason ylläpitäminen
30079:      riittävän monipuolisen ja edullisen energian hankintakapasiteetin var-
30080:      mistaminen
30081:      energiasektorin huoltovarmuuden ylläpitäminen.
30082: 
30083: 
30084: Kansainväliset tavoitteet
30085: 
30086: Kansallinen energiapolitiikka on sovitettava kansainväliseen kehitykseen. Ener-
30087: giapolitiikan suuren merkityksen vuoksi aktiivinen toiminta kansainvälisten pe-
30088: lisääntöjen kehittämiseksi Suomen tavoitteita tukeviksi on valtioneuvoston keskei-
30089: simpien kansainvälisten tehtävien joukossa.
30090: 
30091: Tärkeänä tavoitteena on käyttää taloudellisia ohjauskeinoja vähintään Euroopan
30092: unionin laajuisina. Taloudellisista ohjauskeinoista vaikuttavin on verotus. Euroo-
30093: pan unionin laajuinen energiaverotus parantaa toteutuessaan mahdollisuuksia te-
30094: hostaa energian käyttöä verotuksen tasoa nostamalla. Verotuksella voidaan myös
30095: suunnata energian tuotantoa päästöttömiin tai vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin.
30096: 
30097: Valtioneuvosto pyrkii siihen, että Euroopan unionin tulevassa energiaverojärjestel-
30098: mässä turvetta tuottavat ja käyttävät jäsenmaat saavat itse päättää sen verotuksesta.
30099: 
30100: Suomi tulee olemaan aloitteellinen Euroopan unionissa kehitettäessä energiatehok-
30101: kuutta parantavia toimenpiteitä kuten kulutusnormeja. Lisäksi vaikutetaan kansain-
30102:                                           10
30103: 
30104: välisiin yhteistyöohjelmiin, jotta tavoitteiden mukaista teknologiaa kehitettäisiin ja
30105: sitä saatettaisiin markkinoille aikaisempaa tehokkaammin sekä kehittyneissä että
30106: kehittyvissä maissa.
30107: 
30108: On ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan unionilla on maailmanlaajuisissa kansain-
30109: välisen ilmastosopimuksen toteuttamista koskevissa neuvotteluissa yhteinen kasvi-
30110: huonekaasupäästö.J en rajoittamistavoite. V aitioneuvosto toimii aktiivisesti sen puo-
30111: lesta, että ilmastosopimuksen toteuttamiseksi tarvittavat päästörajat määritettäisiin
30112: sopimusosapuolille edessä olevissa neuvotteluissa.
30113: 
30114: Valtioneuvosto pyrkii siihen, että kilpailu Euroopan unionin energiamarkkinoilla
30115: vapautettaisiin ja että Venäjän energiamarkkinat integroitaisiin muun Euroopan
30116: energiamarkkinoihin. Näissä neuvotteluissa on tärkeää huolehtia siitä, että Suomen
30117: energiamarkkinoiden ja energiahuollon erityispiirteet otetaan riittävästi huomioon.
30118: 
30119: 
30120: Kansalliset toimenpiteet
30121: 
30122: V erotuksen kehityksessä otetaan huomioon teollisuuden tarve saada energiaa kan-
30123: sainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan. Kansallisessa energiaverotuksessa säilyte-
30124: tään jo toteutettu perusrakenne eikä energian hinnasta riippuvaisen elinkeinoelämän
30125: kilpailuasemaa suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin heikennetä. V aitioneuvosto
30126: selvittää, miten hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää myös verotuksen keinoin.
30127: 
30128: 
30129: Valtioneuvosto huolehtii osaltaan siitä, että sähkön hankintamahdollisuudet kehit-
30130: tyvät vastaisuudessakin monipuoliseen suuntaan sekä polttoainevalintojen että
30131: tuotantoteknologioiden osalta. Mitään teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskel-
30132: poista tai ympäristötavoitteita tukevaa tuotantomuotoa ei suljeta pois päävaihto-
30133: ehtojen joukosta. On tärkeää myös ylläpitää riittävää omavaraisuutta sähkön han-
30134: kinnassa.
30135: 
30136: Koska sähkön tuotantoratkaisut ovat avainasemassa maamme hiilidioksidipäästö-
30137: tavoitteiden saavuttamisessa, on uusia voimalaitosratkaisuja tehtäessä lähdettävä
30138: siitä, että yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon rakentamismahdollisuudet hyö-
30139: dynnetään täysimittaisestija että tällaisen kapasiteetin polttoaineeksi valitaan maa-
30140: kaasu tai kotimainen polttoaine. Muita voimalaitospäätöksiä tehtäessä on lähdettävä
30141: siitä, että ne perustuvat vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin siten, ettei mitään teknisesti
30142: ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista tai ympäristötavoitteita tukevaa tuotantomuo-
30143: toa suljeta pois päävaihtoehtojen joukosta. Tätä tavoitetta silmälläpitäen käytetään
30144:                                          II
30145: 
30146: ja kehitetään erilaisia energiapoliittisia toimia kuten teknologiarahoitusta ja vero-
30147: tusta. Vesivoiman lisärakentamisen osalta valtioneuvoston kantana on, ettei kos-
30148: kiensuojelulakia muuteta.
30149: 
30150: Maakaasuvaihtoehdon toteutuminen edellyttää kansallisten toimenpiteiden lisäksi
30151: merkittäviä kansainvälisiä ratkaisuja ja Suomen aktiivista vaikuttamista niihin. Jotta
30152: energiatalous voisi perustua nykyistä tuntuvasti enemmän maakaasun lisäkäytölle,
30153: kaasun turvattu saatavuus on oltava selvillä aivan lähivuosina. Valtioneuvosto
30154: pyrkii vaikuttamaan omilla toimenpiteillään siihen, että vuoteen 1999 mennessä
30155: olisi tehty investointipäätökset Suomen liittymisestä eurooppalaiseen kaasuverk-
30156: koon. Tämä mahdollistuisi esimerkiksi tilanteessa, jossa Suomen kautta vedetään
30157: uusi maakaasuputki Venäjältä Länsi-Euroopan markkinoille. Uusi maakaasuyhteys
30158: toisi riittävän varmuuden sille, että Suomessa voitaisiin siirtyä nykyisissä ja raken-
30159: nettavissa voimalaitoksissa hiilen käytöstä kaasun käyttöön.
30160: 
30161: 
30162: Maakaasun käytön voimakas lisääminen on tärkeä edellytys sille, että Suomi
30163: kykenee talous- ja työllisyystavoitteitaan vahingoittamatta täyttämään kansainväli-
30164: set sopimusvelvoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi.
30165: 
30166: 
30167: Sopimusvelvoitteiden vaativuudesta johtuen on kuitenkin valmistauduttava myös
30168: siihen, että muidenkin talous-, työllisyys- ja ympäristökriteerit täyttävien tuotanto-
30169: muotojen kuten ydinvoiman lisäämistä perusvoiman tuotannossa on harkittava.
30170: 
30171: 
30172: Erityisesti tämä koskee tilannetta, jossa maakaasua ei olisikaan riittävästi käytettä-
30173: vissä hiilikapasiteetin korvaamiseksi.
30174: 
30175: 
30176: Energian käyttöä tehostetaan edelleen. Valtioneuvoston energiansäästöohjelmaa
30177: tiukennetaan siten, että tavoitteena on pysäyttää energian kulutuksen kasvu 10-15
30178: vuoden tähtäimellä. Tavoitteen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan taloudellista
30179: kasvua vaarantamatta ja kuluttajien toimintaa tarpeettomasti rajoittamatta. Energian
30180: käytön tehostamiseen liittyvää tutkimusta, kehitystä ja uuden teknologian mark-
30181: kinoille saattamista jatketaan voimallisesti.
30182: 
30183: 
30184: Bioenergian ja muun uusiutuvan energian kilpailukykyä kohennetaan panostamalla
30185: pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan erityisten kehitysohjelmien kautta.
30186: Tutkimus- ja kehitystulosten markkinoille tulon kynnyksiä madalletaan rahoitta-
30187: mana uuden teknologian kaupallistamishankkeita. Tavoitteena on erityisesti lisätä
30188: puun käyttöä energian tuotannossa siten, että siitä muodostuu merkittävä polttoaine
30189:                                           12
30190: 
30191: aluelämpökeskuksissa ja lämmitysvoimalaitoksissa siellä, missä maakaasua ei ole
30192: saatavilla. Bioenergian ja muun uusiutuvan energian käyttöä edistetään myös
30193: verotuksella.
30194: 
30195: Selvitetään mahdollisuudet luoda veroetujen ja teknologian kehittämistukien lisäksi
30196: tukijärjestelmä, jolla parannettaisiin puun energiakäytön kilpailukykyä.
30197: 
30198: Turve on nykyisin luontaisilla kulutusalueillaan kilpailukykyinen polttoaine erityi-
30199: sesti yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Turpeen tuotantoon ja käyttöön
30200: investoitua laitekantaa on tarkoituksenmukaista käyttää edelleen myös tulevaisuudessa.
30201: 
30202: Energiateknologista osaamista kehitetään edelleen. Valtion lisääntyvää teknolo-
30203: giakehityspanostusta suunnataan myös energiateknologiaan. Tavoitteena on mo-
30204: ninkertaistaa energiateknologian vienti kymmenen vuoden tähtäimellä.
30205: 
30206: Suomessa energiamarkkinoiden avaaminen vapaalle kilpailulle on jo edennyt pit-
30207: källe. Tulevaisuuden eurooppalaiset energiasisämarkkinat tulevat todennäköisesti
30208: kiristämään kilpailua Suomen kotimarkkinoilla edelleen. Energiamarkkinoiden
30209: tehokkuutta lisätään edelleen karsimalla kilpailun esteitä ja tehostamalla yritysten
30210: hinnoittelun ja toiminnan valvontaa monopolialueilla. Tavoitteena on säilyttää se
30211: kansainvälisessä kaupassa saavutettu suhteellinen etu, joka Suomella on ollut
30212: tehokkaasta ja toimivasta energiajärjestelmästä ja joka voi kaventua eurooppa-
30213: laisten energiasisämarkkinoiden luomisen edistyessä. Valtioneuvosto pyrkii osal-
30214: taan edistämään sitä, että Suomeen syntyvät ympäristömerkityn sähkön markkinat.
30215: 
30216: 
30217: Energiastrategian toteutumisen seuranta
30218: 
30219: Valtioneuvosto seuraa energiastrategiansa toteutumista tiiviisti. Erityistä huomiota
30220: kiinnitetään siihen, miten maakaasuinvestointien suunnittelu etenee, sekä lisäksi,
30221: miten edellä luetellut tavoitteet kansainvälisistä taloudellisista ohjauskeinoista var-
30222: sinkin verotuksesta ja kulutusnormien säätämisestä toteutuvat ja miten energian
30223: käyttö tehostuu ja puun kilpailukyky kehittyy.
30224: 
30225: Kauppa- ja teollisuusministeriö laatii seurannan pohjalta vaalikauden lopulla seik-
30226: kaperäisen raportin energia-alan kehittymisestä ja strategian toteutumisesta. Tällöin
30227: on myös tiedossa nykyistä tarkemmin Suomen omat kansainväliset velvoitteet
30228: hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Raportin laadinnassa pyritään siihen, että se
30229: voisi tarvittaessa toimia aineistona neuvoteltaessa vuoden 1999 eduskuntavaalien
30230: jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelman energiapoliittista osaa.
30231:                                           13
30232: 
30233: 
30234: 1 Toimintaympäristön muutokset
30235: 
30236: 
30237: 1.1 Suomi avautuvassa kansainvälisessä markkinataloudessa
30238: 
30239: Taloudellisen kasvun edellytyksiä pyritään yleismaailmallisesti parantamaan talou-
30240: dellista toimintaa tehostamalla. Tätä tavoitetta palvelevat sekä kilpailun lisääminen
30241: ja sen myötä tehottomien tuotantoyksiköiden ja -järjestelmien karsiminen että
30242: suurien yhtenäisten markkina-alueiden luominen, koon ekonomian hyödyntäminen.
30243: 
30244: 
30245: Nämä suuntaukset vaikuttavat voimakkaasti myös Suomessa. Merkittävänä tekijä-
30246: nä tässä on Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittyminen, mutta taustalla on
30247: nähtävissä myös GATT-sopimusjärjestelmää seuranneen Maailman kauppajärjes-
30248: tön (WTO) työ globaalisten markkinoiden luomiseksi.
30249: 
30250: 
30251: Kansainvälisten markkinoiden avaamisessa samoin kuin sisämarkkinoiden luomi-
30252: sessa ovat keinoina mm. tuonnin ja viennin määrällisten rajoitusten ja tullien
30253: poistaminen, tuontiverojen kieltäminen, valmisteverojen lähentäminen, tavaroiden
30254: siirtoon tarvittavien verkostojen vahvistaminen, kaupan teknisten esteiden pois-
30255: taminen, monopolien purkaminen, valtiontukien käytön rajoittaminen, julkisten
30256: hankintojen avaaminen, sijoittautumisoikeuden rajoitusten poistaminen ja pääoma-
30257: liikkeiden vapauttaminen.
30258: 
30259: 
30260: Energia-ala ei ole vielä Euroopan unionissakaan siirtynyt sääntelytaloudesta kan-
30261: salliseen tai kansainväliseen kilpailutalouteen samassa tahdissa kuin muut elinkei-
30262: noelämän alueet. Suuntaus on kuitenkin selvä, joten sisämarkkinoiden luomisessa
30263: käytetyillä keinoilla on merkitystä myös Suomessa harjoitettavan energiapolitiikan
30264: kannalta.
30265: 
30266: 
30267: Yksittäiset energiamarkkinoihin vaikuttavat ratkaisut tapahtuvat enenevässä mää-
30268: rin taloudellisten toimijoiden ja yksittäisten kuluttajien toimesta ilman valtiovallan
30269: välitöntä puuttumista niihin erilaisilla lupa- tai muilla sääntelytoimilla. Tämä
30270: tarjoaa kuluttajille lisää mahdollisuuksia omilla valinnoillaan vaikuttaa energia-
30271: talouden rakenteeseen. Näissä olosuhteissa valtiovallan mahdollisuudet perinteel-
30272: lisin keinoin toisaalta ohjata energian tarjontaa ja toisaalta hillitä tai suunnata
30273: energian kysyntää ovat yksittäisen maan osalta aikaisempaa rajallisemmat.
30274:                                          14
30275: 
30276: Avoimet markkinat helpottavat energian tuottajien ja käyttäjien siirtymistä sinne,
30277: missä toiminta heidän kannaltaan kulloinkin on edullisinta. Markkinoiden avautu-
30278: minen luo tätäkin kautta paineita energiapolitiikan toimien yhdenmukaistumiseen.
30279: Avoimilla markkinoilla energiankuluttajien valintamahdollisuudet monipuolistuvat.
30280: 
30281: 
30282: Suomi ei ole enää itsenäinen toimija kansainvälisessä kauppapolitiikassa, vaan
30283: neuvottelee kansainvälisen kaupan ehdoista osana Euroopan unionia. Tämä yhdessä
30284: kansainvälisen kaupan avautumisen kanssa on oleellisesti muuttanut lähtökohtia
30285: energiapolitiikan kansainvälisissä kytkennöissä. Perinteisesti energiakauppaamme
30286: ja -politiikkaamme vahvasti vaikuttanutta idänkauppaa käydään tätä nykyä erilai-
30287: sista lähtökohdista kuin muutamia vuosia sitten.
30288: 
30289: 
30290: Kansainvälinen energiakauppa ei enää tapahdu niinkään valtioiden, vaan ennen
30291: muuta energiamarkkinoilla toimivien yhtiöiden välillä. Hinnan ohella markkinoihin
30292: vaikuttavat entistä enemmän myös ympäristönäkökohdat Energiakaupan pelisään-
30293: töjen ja reunaehtojen luomisessa hallituksilla tulee kuitenkin jatkossakin säilymään
30294: johtava rooli.
30295: 
30296: 
30297: 
30298: 
30299: 1.2 Kestävä kehitys, ilmastonmuutos ja ympäristö
30300: 
30301: Pitkän aikavälin energiastrategiat on rakennettava kestävän kehityksen lähtökoh-
30302: dista.
30303: 
30304: 
30305: Kestävässä kehityksessä ovat kantavina ajatuksina uusiutumattomien luonnonvaro-
30306: jen säästeliäs käyttö ja maapallon elinolosuhteiden pitäminen nykyisen kaltaisina.
30307: Tämä pyrkimys voidaan Suomen kestävän kehityksen toimikuntaa mukaillen mää-
30308: ritellä seuraavasti: "Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, kansallisesti, alueelli-
30309: sesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta,
30310: jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen
30311: mahdollisuudet."
30312: 
30313: 
30314: Kestävän kehityksen tavoitteet heijastuvat energiataloudessa energian tehokkaa-
30315: seen käyttöön ja energian säästöön, uusiutuvien energialähteiden lisääntyvään
30316: käyttöön sekä uhkaavan ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja ympäristöhaittojen
30317: ehkäisyyn ja vähentämiseen.
30318:                                          15
30319: 
30320: Ehkä merkittävimmäksi uhaksi kestävälle kehitykselle nähdään väestönkasvun
30321: ohella ja osittain tästä aiheutuvana maapallon ilmasto-olosuhteiden muuttuminen.
30322: Ilmastonmuutokseen vaikuttavista ilmiöistä vaikeimmin torjuttava on ns. kasvi-
30323: huonekaasujen jo alkanut voimakas lisääntyminen ilmakehässä ja sen seurauksena
30324: kasvihuoneilmiön voimistuminen. Kasvihuonekaasujen päästöistä taas valtaosa on
30325: peräisin fossiilisten polttoaineiden poltosta energiantuotannossa ja liikenteessä.
30326: 
30327: 
30328: Kasvihuonekaasujen pitoisuuden nousu ilmakehässä todennäköisesti johtaa maa-
30329: pallon keskilämpötilan vähittäiseen nousuun, vaikka joissain maapallon osissa
30330: ilmasto voi jäähtyäkin. Samalla sääolot maapallolla muutenkin muuttunevat epäva-
30331: kaammiksi. Nämä muutokset ovat omiaan aiheuttamaan voimakasta väestön muut-
30332: topainetta muutoksesta kärsiviltä alueilta sinne, missä elinolosuhteet säilyvät suun-
30333: nilleen ennallaan tai jopa muuttuvat aikaisempaa edullisemmiksi. Tämä saattaa olla
30334: omiaan lisäämään poliittista ja yhteiskunnallista epävakautta Euroopassakin. Voi-
30335: mistuva ilmastonmuutos voi johtaa nopeasti täysin arvaamattomaan kehitykseen,
30336: jossa nykymuotoiset yhteiskuntarakenteet vaarantuvat maailmanlaajuisesti.
30337: 
30338: 
30339: Kasvihuoneilmiö on sinänsä normaali ja elämälle maapallolla välttämätön asia.
30340: Ongelma on sen voimistuminen, joka johtuu ihmisen toiminnasta. Toistaiseksi
30341: kasvihuonekaasupäästöjen lisäys on pääosin tapahtunut teollisuusmaissa, mutta
30342: jatkossa kehitysmaiden osuus tulee entisestään kasvamaan.
30343: 
30344: 
30345: Kasvihuoneilmiön alkuperästä johtuen tavanomaiset ympäristöuhkien torjunnassa
30346: käytetyt keinot, kuten haitallisten kemiallisten yhdisteiden poistaminen savukaa-
30347: suista, ovat vain rajoitetusti käyttökelpoisia ilmastonmuutoksen hidastamisessa.
30348: Ainoita todella tehokkaita keinoja ovat siirtyminen vähemmän energiaa kuluttaviin
30349: toimintoihin ja/tai hiilidioksidipäästöttömiin energialähteisiin ja viime kädessä
30350: energiaa kuluttavien toimintojen vähentäminen.
30351: 
30352: 
30353: Koska kasvihuoneilmiö on globaali ilmiö, sen hidastaminen voi onnistua vain koko
30354: maailmanyhteisön yhteisin solidaarisin ponnistuksin. Kansainväliseen yhteisym-
30355: märrykseen pääseminen "taakanjaossa" tällaisten koko kansantalouden kasvuedel-
30356: lytyksiin vaikuttavien toimenpiteiden osalta on luonnollisesti vaikeaa ja se osaltaan
30357: selittää, miksi maailmanlaajuisen ilmastonmuutosta koskevan Riossa 1992 allekir-
30358: joitetun Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen soveltaminen käytäntöön
30359: on kohdannut suuria vaikeuksia ja lähtenyt hitaasti käyntiin.
30360:                                          16
30361: 
30362: Rion ilmastosopimuksen perustavoite on kasvihuonekaasujen pitoisuuksien va-
30363: kauttaminen ilmakehässä tasolle, jolla estetään ihmistoiminnan haitallinen vaikutus
30364: ilmastojärjestelmään. Ensi vaiheessa teollisuusmaiden tulee vähentää kasvihuone-
30365: kaasujen päästöjä ja kasvattaa kaasujen "nieluja" ja varastoja. Myöhemmin on
30366: pystyttävä vielä huomattavasti vähentämään päästöjä nykyisestä tasosta. Siksi
30367: päästöjen alentarniseksi tarvitaan pitkäjänteinen kansainvälinen strategia.
30368: 
30369: Kehitysmaiden hiilidioksidipäästöt kasvavat voimakkaasti ja ne ylittävät aikaa
30370: myöten teollisuusmaiden päästöt. Onkin tähdellistä, että päästöjen kehitykseen
30371: hillitsevästi vaikuttavan teknologian siirtoa teollisuusmaista kehitysmaihin joudu-
30372: tetaan.
30373: 
30374: Merkittävänä askeleena konkreettisista päästöjen vähentämistavoitteista sopimi-
30375: seksi on nähtävä Euroopan unionin neuvoston (ympäristö) kuluvan vuoden maalis-
30376: kuussa hyväksymät päätelmät yhteisön yhteisestä päästöjen vähentämistavoitteesta
30377: kansainvälisiä ilmastopöytäkirjaneuvotteluja varten. Yhteisön neuvottelutavoit-
30378: teeksi asetettiin 15 prosentin kasvihuonekaasujen vähentäminen vuoden 1990 pääs-
30379: töistä vuoteen 2010 mennessä. Samassa yhteydessä sovittiin yhteisömaiden keski-
30380: näisestä suuntaa-antavasta taakanjakosuunnitelmasta, joka perustuu neuvotteluta-
30381: voitetta alhaisempaan päästöjen vähennykseen. Tässä taakanjaossa Suomen tavoit-
30382: teeksi asetettiin kasv\huonekaasupäästöjen alentaminen vuoden 1990 tasolle vuo-
30383: teen 2010 mennessä. i 1
30384: 
30385: 
30386:                       1
30387: 
30388:                       1
30389: 
30390: 
30391: 
30392: 
30393:                       1
30394: 
30395: Kestävän kehityksen edellytyksenä on myös, etteivät paikalliset tai alueelliset
30396: ympäristöongelmat enää entisestään kärjisty. Menneinä vuosikymmeninä voimak-
30397: kaasti esillä olleiden happamoittavien päästöjen rajoittamisessa on läntisissä teolli-
30398: suusmaissa tapahtunut selvä käänne parempaan, joskin ekosysteemin kannalta
30399: kriittiset kuormat paikoin edelleen ylitetään. Polttoon perustuva energiantuotanto
30400: ja liikenne ovat merkittäviä päästölähteitä. Suomessa on pystytty vähentämään
30401: rikkipäästöjä 80 prosentilla vuoden 1980 tasosta. Sen sijaan typen oksidien päästö-
30402: jen määrää ei ole pys~tty vastaavasti vähentämään, vaikka päästöjen kasvua onkin
30403: onnistuttu hillitsemääJit.
30404: 
30405: Haitallisten päästöjen, jätteiden ja melun aiheuttama ympäristön pilaantuminen
30406: sekä uhat luonnon monimuotoisuudelle ovat toisaalta sekä helpommin havaittavia
30407: että helpommin torjuttavia kuin ilmastonmuutos. Niihin erityisesti paikallistasolla
30408: kiinnitetty huomio on kuitenkin tehnyt entistä haasteellisemmaksi tyydyttävien
30409: sijoituspaikkaratkaisujen löytämisen nimenomaan valtakunnallista merkitystä
30410: omaavien energiasektorin laitosten ja -rakenneimien kohdalla.
30411:                                           17
30412: 
30413: 
30414: 1.3 Energian saatavuusnäkymät
30415: 
30416: Useimmat kansainväliset energia-arviot päätyvät tätä nykyä siihen, että polttoainei-
30417: den maailmanmarkkinat kehittyisivät jatkossa varsin vakaasti eikä lähitulevai-
30418: suudessa olisi odotettavissa samanlaisia polttoaineiden rajuja hinnan nousuja tai
30419: saatavuushäiriöitä, joita koettiin 1970- ja 1980-luvuilla. Toisaalta ei ole myöskään
30420: mitään syytä sulkea pois vakavienkaan polttoainekriisien mahdollisuuksia maail-
30421: manmarkkinoilla. Öljy, kaasu ja jossain määrin myös hiili ja uraani ovat edelleen
30422: strategisia tuotteita maailmankaupassa ja niiden saatavuushäiriöiltä suojautumiseen
30423: on varauduttava myös Suomen energiastrategiassa.
30424: 
30425: Polttoaineiden maailmankauppa on monipuolistunut melkoisesti parissa vuosi-
30426: kymmenessä: uusia öljyn tuotantoalueita on otettu käyttöön, kaasuverkosto on
30427: etenkin Euroopassa huomattavasti laajempi ja kattavampi kuin 1970- ja 1980-lu-
30428: vuilla. Kaasukaupan laajeneminen Euroopassa on ollut mahdollista sekä Pohjois-
30429: maiden kaasuvarojen että Venäjän mahtavien kaasuvarojen lisätuotannon ja käytön
30430: ansiosta. Venäjän kaasuvarojen integroituminen kaasukaupan laajenemisen myötä
30431: osaksi eurooppalaista polttoainetaloutta on ollut omiaan vakauttamaan ja moni-
30432: puolistamaan Euroopan energiahuoltoa. Kaasulla on korvattu sekä öljyä että hiiltä
30433: etenkin sähkön tuotannossa. Öljyn korvautuminen kaasulla on osaltaan vähentänyt
30434: Euroopan riippuvuutta erityisesti Lähi-idän öljystä.
30435: 
30436: Myös kivihiilen ja viime aikoina sähkönkin kansainvälinen kauppa on lisääntynyt
30437: voimakkaasti. Öljyn kulutuskasvun laantuminen ja uusien tuotantoalueiden tulo
30438: kuvaan mukaan on merkinnyt sitä, ettäOPECinaiemmin vahva asema öljymark-
30439: kinoilla on merkittävästi heikentynyt. Tämä on keskeinen syy siihen, että energiapo-
30440: litiikan aiempi keskeinen lähtökohta öljyriippuvuuden pienentäminen ei enää ko-
30441: rostu takavuosien tapaan teollisuusmaiden energiapoliittisissa tavoitteissa.
30442: 
30443: Kasvavaksi huolenaiheeksi erityisesti Euroopan unionissa on sen sijaan nousemassa
30444: maakaasuhuollon varmistaminen sitä mukaa, kun alueen riippuvuus tuontikaasusta
30445: kasvaa.
30446: 
30447: Aiempaa huojentavammista näkymistä huolimatta polttoaineiden saatavuuteen liit-
30448: tyy pitkällä aikavälillä vakavia uhkatekijöitä. Erityisesti öljyn kulutus ja varat ovat
30449: jakautuneet huomattavan epätasaisesti maapallolla. Tunnetuista öljyvaroista kaksi-
30450: kolmannesta sijaitsee poliittisesti epävakaalla Lähi-idän alueella, kun taas kulutuk-
30451: sen painopiste on Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Kauko-idässä. Pohjois-Ame-
30452: rikan riippuvuus tuontiöljystä kasvaa kaiken aikaa oman tuotannon supistuessa.
30453:                                        18
30454: 
30455: 
30456: Hyödyntämiskelpoisista kivihiili- ja uraanivarannoista merkittävä osa sijaitsee
30457: vakaissa teollisuusmaissa, jotka kuitenkin ovat Euroopan unionin ulkopuolella mm.
30458: Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
30459: 
30460: Sekä Euroopan unionin että kansainvälisen energiajärjestön (lEA) piirissä on öljyn
30461: saatavuushäiriöiden vaikutusten lieventämiseksi ja tasaamiseksi perustettu vaka-
30462: vissa häiriötilanteissa käyttöön otettavat öljynjakojärjestelmät, joihin Suomikin
30463: kuuluu. Euroopan unionilla on myös valmiudet ottaa käyttöön ydinpolttoaine-
30464: toimitusten säännöstelyjärjestelmä. IEA:ssa on suunnitteilla maakaasunjakojärjes-
30465: telmä.
30466:                                               19
30467: 
30468: 
30469: 2 Energiatalouden näkymät
30470: 
30471: 2.1 Maailman energiatalous
30472: 
30473: Maapallon väestön kasvu ja pyrkimys vahvaan taloudelliseen kasvuun kehitysmais-
30474: sa, erityisesti väkirikkaissa kaukoidän maissa ovat avainselittäjiä sille, että maail-
30475: man energian kulutuksen arvioidaan kasvavan seuraavien vuosikymmenten aikana.
30476: 
30477: Kansainvälisissä selvityksissä arvioidaan maailman energian kulutuksen kasvavan
30478: seuraavina vuosikymmeninä noin kaksi prosenttia vuosittain. Tämä kasvunopeus
30479: vastaa viime vuosikymmeninä toteutunutta kasvua. Tällöin esimerkiksi vuonna
30480: 2015 energian kulutus olisi kasvanut noin puolitoistakertaiseksi nykyisestä
30481: (kuva 1). Arvio perustuu oletukseen, että erityisesti kehitysmaiden talous kasvaa
30482: voimakkaasti eikä energian saatavuus tai hinta rajoittaisi kasvua ja ettei energian
30483: kulutusta ohjattaisi talouskasvua estävillä toimilla.
30484: 
30485: 16000~========~==========~----------,-----------,
30486:       • Afrikka
30487: 14000      D
30488:         Etelä-Amerikka
30489:            ~Aasia
30490: 12000      •    lähi-itä
30491:            [[!] Itä-Eurooppa ja ent. Neuvostoliitto
30492:            .OECD
30493: 
30494: 
30495: 8000
30496: 
30497: 
30498: 
30499: 
30500: 4000
30501: 
30502:  2000
30503: 
30504:     0
30505:     1980                   1990                 2000          2010               2020
30506: 
30507: Kuva 1. Maailman energiankulutus, milj. toe. Lähde: European Energy to 2020;
30508: European Commission, 1996
30509:                                           20
30510: 
30511: 
30512: Oleellinen muutos maailman energian kulutuksessa on kulutuksen painopisteen
30513: siirtyminen OECD-maista muun maailman osalle. Erityisesti Itä- ja Etelä-Aasian
30514: alueiden sekä Kiinan energian kulutus on vahvassa kasvussa. OECD-maissa hen-
30515: kilöä kohden käytetty energia on kuitenkin edelleen merkittävästi suurempi kuin
30516: kehittyvissä maissa.
30517: 
30518: 
30519: Ilman voimakkaita ohjaus- tai rajoituskeinoja maailman energian tuotannossa ei
30520: tapahdu merkittäviä muutoksia eri energian tuotantomuotojen keskinäisessä suh-
30521: teessa. Fossiiliset polttoaineet ovat edelleenkin seuraavien vuosikymmenten ener-
30522: giantuotannon päälähde. Fossiilisista polttoaineista arvioidaan maakaasun lisäävän
30523: osuuttaan. Alueellisesti energian tuotannossa tapahtuu todennäköisesti merkittä-
30524: viäkin muutoksia.
30525: 
30526: 
30527: Maailman energian tuotannosta oletetaan vesivoiman osuuden lisääntyvän hieman
30528: ja ydinvoiman vähentyvän hieman tarkasteltavan 25-30 vuoden aikana. Uusien
30529: energialähteiden kuten tuulen ja aurinkoenergian tuotanto kasvaa voimakkaasti,
30530: mutta niiden kokonaismäärä pysynee vielä lähivuosikymmeninä vähäisenä ollen
30531: esimerkiksi vuonna 2010 vain noin yksi prosentti energian kokonaistarpeesta. Alan
30532: kansainvälisissä selvityksissä on yleisesti arvioitu, että uudet energialähteet sekä
30533: biomassat ovat ylipitkällä aikavälillä niitä energialähteitä, joilla katetaan tarvittava
30534: lisäenergia ja joilla fossiiliset polttoaineet korvataan. Tämä ajanjakso voi alkaa
30535: 2020- tai 2030-luvulla. Vielä pidemmän aikavälin mahdollisuuksia ovat ydinfuusio-
30536: ja vetyteknologia.
30537: 
30538: 
30539: Maailman energiatalouden tämän hetkisen perustan, fossiilisten polttoaineiden
30540: jakaumissa on maailmassa suurta vaihtelua (kuva 2). Öljyn osalta merkittävin
30541: huomio on, että vielä lähivuosikymmeninä maailma on pitkälti riippuvainen OPEC-
30542: maiden öljystä ja samalla OPEC:n päätökset ovat ratkaisevan tärkeitä öljymark-
30543: kinoilla. Kuvassa 3 on esitetty öljyn arvioidut kulutusnäkymät markkinaohjautu-
30544: vassa kehityksessä. Vuonna 2010 OPEC:n öljyntuotanto kattaisi jo yli puolet
30545:                                1
30546: 
30547: 
30548: 
30549: 
30550: maailman tarpeesta.
30551:                                       21
30552: 
30553:                                        Afrikka
30554:                                          7%
30555:                                                  Pohjois-Amerikka
30556:                                                         8%
30557: 
30558: 
30559:                                                         Etelä-Amerikka
30560:                                                               8%
30561: 
30562: 
30563: 
30564: 
30565:                                                          Aasia ja Oseania
30566:                                                                 5%
30567: 
30568: 
30569: 
30570: 
30571: Kuva 2. Maailman todettujen öljyvarojen jakauma. Lähde: WEC Survey of Energy
30572: Resources 1995
30573: 
30574: 
30575: 
30576: 
30577: 100r----------------------------------------------------
30578: 90        •     OPEC
30579: 80        •     OPECin ulkopuoliset
30580: 
30581: 70
30582: 60
30583: 50
30584: 40
30585: 30
30586: 20
30587: 10
30588:  0
30589:  1971    1975       1980      1985    1990       1995      2000          2005   2010
30590: 
30591: Kuva 3. Maailman raakaöljyn kulutus ja sen kattaminen, milj. tynnyriä päivässä.
30592: Lähde: 1EA World Energy Outlook, 1996 Edition
30593:                                          22
30594: 
30595:   Kaasuvarat ovat jakautuneet tasaisemmin maapallolla. Maakaasuvarat riit-
30596:   täisivät lähivuosikymmeninä maailmassa muualla paitsi Pohjois-Amerikassa, jos-
30597:   sa kaasuvarojen lähestyvä ehtyminen rajoittanee sen käyttöä tulevaisuudessa
30598:   (kuva4).
30599: 
30600: 
30601: 
30602: 
30603:                                                                      4%
30604:                                                                             6%
30605: 
30606: 
30607:                                                                  Aasia ja Oseania 7%
30608: 
30609: Entinen Neuvostoliitto 40%
30610:                                                                    Afrikka 7%
30611: 
30612: 
30613: 
30614: 
30615:                                                   Lähi-itä 32%
30616: 
30617: 
30618: 
30619:  Kuva 4. Maailman todettujen maakaasuvarojen jakauma. Lähde: WEC Survey of
30620:  Energy Resources 1995
30621: 
30622: 
30623:  Koska Euroopassa on jossain määrin omia varoja, Venäjällä ja Lähi-idässä on
30624:  runsaat kaasuvarannot ja lisäksi, koska kaasu on fossiilisista polttoaineista ilmas-
30625:  topäästöjen kannalta paras vaihtoehto, sen kulutus tulee suurella varmuudella
30626:  lisääntymään Euroopassa. Kaasun hinta tulee Euroopassa todennäköisesti nouse-
30627:  maan johtuen kysynnän kasvusta ja siitä, että Venäjän uusien putkiyhteyksien
30628:  markkinaperusteinen rakentaminen on mahdollista vain nykytasoa korkeammalla
30629:  hinnalla.
30630: 
30631: 
30632:  Maapallon kivihiilivarat ovat edelleen runsaat ja ne ovat melko tasaisesti jakautu-
30633:  neet (kuva 5). Kiina ja USA ovat suuria kivihiilen käyttäjiä. Euroopassa kivihiilen
30634:  kulutus on vähentynyt ja sen arvioidaan edelleen vähentyvän. Aasiassa hiilen käyttö
30635:  kasvaa voimakkaasti.
30636:                                             23
30637: 
30638:                                  Etelä-Amerikka   Afrikka
30639:                                        1%          6%
30640:                                                             Oseania
30641:             Pohjois-Amerikka                                  9%
30642:                   24%
30643: 
30644: 
30645: 
30646: 
30647:                                                                       Eurooppa
30648:                                                                         15%
30649: 
30650: 
30651: 
30652: 
30653:         Entinen Neuvostoliitto
30654:                 23%
30655: 
30656: 
30657: 
30658: 
30659: Kuva 5. Maailman todettujen kivihiilivarojen jakauma. Lähde: WEC Survey of
30660: Energy Resources 1995
30661: 
30662: 
30663: 
30664: 
30665: 2.2 Suomen energiatalous markkinaohjautuvassa kehityksessä
30666: 
30667: 
30668: 2.2.1 Energian kysyntä
30669: 
30670: Valtioneuvosto lähtee tässä energiastrategiassaan siitä, että Suomen kansantalou-
30671: den kokonaistuotanto kasvaa tarkastelun kohteena olevan seuraavan kolmenkym-
30672: menen vuoden aikana. Lähtökohtana on, että talouden vuosikasvu olisi keskimäärin
30673: 2,5 prosenttia, mikä on jonkin verran pienempi kuin viimeisten vuosikymmenten
30674: kasvuvauhti. Tämä kaksinkertaistaisi nykyisen kansantalouden kokonaistuotannon
30675: vuoteen 2025 mennessä. Teollisuuden tuotannon kasvu olisi keskimääräistä no-
30676: peampaa niillä toimialoilla, joiden tuotanto on vähemmän energiaintensiivistä.
30677: Palvelujen tuotanto kasvanee suurinpiirtein samaa tahtia kuin talous keskimäärin.
30678: Talouden kasvu ja rakennearviot perustuvat siihen lähtökohtaan, ettei talouden
30679: kasvua rajoiteta energian hinnalla tai sen saatavuutta säätelemällä eikä sellaisilla
30680: toimilla myöskään ohjata talouden rakennetta. Talouskasvun ylläpitämiseksi tuo-
30681: tannon tulee kasvaa myös niin sanotuilla teollisuuden perustoimialoilla.
30682:                                          24
30683: 
30684: Talouskasvun on todettu olevan oleellisimpia energiankulutukseen vaikuttavia
30685: tekijöitä. Energian, erityisesti sähkön kulutus kasvaa talouden kasvun myötä,
30686: kuitenkin hitaammin kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Kasvun hidastumisen
30687: syynä on talouden rakennemuutoksen lisäksi se, että useilla sektoreilla energian
30688: kulutukseen vaikuttavien tekijöiden nopein kasvuvauhti on jo takanapäin. Kasvu-
30689: vauhdin hidastumiseen myöhemmin tulevaisuudessa vaikuttavat myös väestön
30690: keski-iän nousu ja väestön määrän oletettu hidas väheneminen vuoden 2010 jälkeen.
30691: 
30692: 
30693: Oletettaessa, että tämän selonteon lähtökohtana oleva talouskasvu toteutuu, että
30694: energian hinta nousee maltillisesti tuontihintojen mukana ja ettei energian käyttöä
30695: kansallisesti ohjata tai rajoiteta esimerkiksi veroin nykyistä enempää sekä lisäksi
30696: että energiateknologia kehittyy tasaisesti, kasvaisi energian kokonaiskulutus vuo-
30697: teen 2025 mennessä noin 1,4-kertaiseksi vuoden 1995 kulutukseen verrattuna.
30698: Sähkön kulutus kasvaisi samana aikana selvästi yli puolitoistakertaiseksi.
30699: 
30700: 
30701: Sekä kokonaisenergian että sähkön kulutuksen kasvu jäisi tällaisen kehityksen ja
30702: oletetun talouskasvun toteutuessa selvästi pienemmäksi kuin talouskasvu, toisin
30703: sanoen kansantalouden energiaintensiivisyys (energia/bruttokansantuote) laskisi.
30704: Sähkön osalta tämä merkitsisi selkeää käännettä tähänastiseen kehitykseen verrat-
30705: tuna: menneinä vuosikymmeninä sähkön kulutus on kasvanut nopeammin kuin
30706: talouden kokonaistuotanto. Energiaintensiivisyyden lasku johtuisi osittain siitä, että
30707: teollisuuden rakenne muuttuu keskimäärin vähemmän energiaa kuluttavaksi. Muu-
30708: tos ei kuitenkaan olisi kovin nopeaa.
30709: 
30710: 
30711: 2.2.2 Energian tuotanto ja hankinta
30712: 
30713: Sähkön tämän hetken tärkeimmät hankintamuodot ovat ydinvoima, vesivoima,
30714: kaukolämpövoima, teollisuuden vastapainevoima, tavallinen lauhdevoima sekä
30715: tuonti. Energian tuotantoratkaisut ovat energiamarkkinoiden avautumisen vuoksi
30716: vastaisuudessa ensi sijassa energian tuottajien ja käyttäjien varassa. Ratkaisuissa
30717: painottuvat silloin taloudelliset näkökohdat ja tekniset toteuttamismahdollisuudet.
30718: 
30719: 
30720: Sähkön tuotantomuodoista vesivoiman lisäämismahdollisuudet ovat rajalliset. Uu-
30721: det ydinvoimalaitokset eivät voine valmistua merkittävästi ennen vuotta 2010,
30722: vaikka ydinvoiman rakentaminen hyväksyttäisiinkin. Lisäksi sähkön tuotantoka-
30723: pasiteetin lisäys riippuisi tältäkin osin energiantuottajien halukkuudesta panostaa
30724: ydinvoiman rakentamiseen näkyvissä olevassa markkinatilanteessa.
30725:                                           25
30726: 
30727: Puhtaasti markkinaohjautuvassa tilanteessa olisivat todennäköisimmät tavat lisään-
30728: tyvän energiantarpeen tyydyttämiseksi ensisijaisesti hiilen ja toissijaisesti maa-
30729: kaasun käyttö. Valtioneuvosto näkee maakaasun käytön huomattavan kasvun edel-
30730: lytyksenä olevan Suomen kaasuverkon kytkemisen osaksi eurooppalaista verkkoa.
30731: Erityisesti tämä koskee sähkön tuotantoa maakaasulla.
30732: 
30733: Bioenergian eli lähinnä turpeen ja puun asema markkinaohjautuvassa energian
30734: tuotannossa riippuu niiden kilpailukyvyn parantumisesta normaalin teknisen kehi-
30735: tyksen kautta. Uusien energialähteiden kuten tuulen ja aurinkovoiman kehitys
30736: jatkuu, mutta niillä ei ole tarkasteltavalla aikavälillä mainittavaa merkitystä energi-
30737: an kokonaistuotannossa. Näitä energialähteitä koskevat arviot vaihtelevat kuitenkin
30738: voimakkaasti. Pitkällä aikavälillä energiatalouden tulee perustua nykyistä enem-
30739: män kehittyviin uusiutuviin energialähteisiin.
30740: 
30741: Sähkönkulutuksen voimakas kasvu nykyisestä noin 70 TWh:sta lähes 120 TWh:iin
30742: merkitsisi huomattavaa sähkön tuotantokapasiteetin lisärakentamistarvetta. Osa
30743: lisätehon ja -energian tarpeesta voitaisiin kattaa uusilla teollisuuden vastapainevoi-
30744: malaitoksillaja yhdyskuntien lämmitysvoimalaitoksilla. Uusien tällaisten laitosten
30745: rakennusaste eli sähkön tuotannon suhde lämmöntuotantoon kasvaa uuden tekno-
30746: logian myötä ja erityisesti, kun kaasu valitaan polttoaineeksi. Osa lisätarpeesta jäisi
30747: kuitenkin katettavaksi lauhdevoimalaitoksilla. Tällaisen pohjakuormaa ajavan lisä-
30748: tehon tarve olisi 2 500-3 000 MW:n suuruusluokkaa. Se olisi valtaosin hiilivoimaa.
30749: 
30750: Kaiken kaikkiaan markkinapohjaisessa tarkastelussa fossiilisten polttoaineiden
30751: osuus energian kokonaishankinnasta kasvaisi nykyisestä noin 47 prosentista selväs-
30752: ti yli 50 prosenttia vuonna 2025. Hiilen käyttö lisääntyisi tuntuvasti. Kokonaisener-
30753: gian kotimaisuusaste vähenisi nykyisestä noin kolmanneksesta noin neljännekseen.
30754: 
30755: 2.2.3 Hiilidioksidipäästöt
30756: 
30757: Energian tuotannosta peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet Suomessa
30758: vuodesta 1970 vuoteen 1995 noin 40 prosentilla. Päästökehityksessä näkyy selvästi
30759: 1970- ja 1980-lukujen taitteessa alkaneen sähkön tuonnin ja voimakkaasti kasva-
30760: neen ydinvoimatuotannon vaikutus. Päästöt laskivat 1980-luvun alkuvuosina lähel-
30761: le vuoden 1970 tasoa.
30762: 
30763: Sittemmin hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet energian kulutuksen kasvun myötä
30764: ja vesi voima-, ydinvoima- ja sähkön tuonti/vienti -tilanteista riippuen vuoden 1990
30765: noin 53 miljoonaan tonniin ja edelleen noin 60 miljoonaan tonniin vuonna 1996.
30766: Viime vuoden päästöt olivat poikkeuksellisen suuret runsaasta sähkön viennistä johtuen.
30767:                                           26
30768: 
30769: Mikäli energian kokonaiskulutus ja sähkön kulutus kasvaisivat kohdassa 2.2.1
30770: kuvattuun tapaan ja energian hankinta perustuisi enenevästi fossiilisten polttoaineiden
30771: käyttöön, lisääntyisivät maamme energiantuotannon hiilidioksidipäästöt tuntuvasti.
30772: 
30773: Ne nousisivat vuoden 1990 tasolta noin kolmanneksella vuoteen 2010 mennessä ja
30774: vuoteen 2025 mennessä noin 60 prosentilla. Tällainen kehitys olisi selkeästi niiden
30775: tavoitteiden vastainen, joihin olemme sitoutuneet kansainvälisissä sopimuksissa ja
30776: joiden toteutuminen on oleellinen osa sitä prosessia, jolla energiatalous on pitkällä
30777: aikavälillä ohjattavissa kohti kestävää kehitystä.
30778: 
30779: Ottaen huomioon Suomen velvoitteet ja sitoumukset hiilidioksidipäästöjen rajoit-
30780: tamiseksi, valtioneuvosto ei pidä edellä kuvatun kaltaista energiatalouden ja ener-
30781: gian tuotannon päästöjen kehityssuuntaa hyväksyttävänä.
30782: 
30783: 
30784: 
30785: 2.3 Hiukkaspäästöt ja terveys
30786: 
30787: Suomessa altistuminen elinympäristön terveydellisille haittatekijöille on eurooppa-
30788: laiseen tasoon verrattuna suhteellisen vähäistä. Meillä on kuitenkin kylmään ilmas-
30789: toon ja tuotantorakenteeseen liittyviä erityispiirteitä, joilla on epäsuotuisa vaikutus
30790: ympäristöaltistuksiin.
30791: 
30792: Viimeaikaisten kansainvälisten tutkimusten tulosten mukaan polttoprosesseista
30793: peräisin olevat pienikokoiset hiukkaset ovat yhdyskuntailman pahimmat terveys-
30794: haittojen aiheuttajat. Samalla ne kuuluvat kaikista ympäristöperäisistä haitoista
30795: merkittävimpien joukkoon.
30796: 
30797: Kaupunkikeskustoissa, joissa lasketaan asuvan noin kaksi miljoonaa suomalaista,
30798: on liikenne ja siinä varsinkin dieselautot suurin pienhiukkasaltistusten aiheuttaja,
30799: koska päästöt ovat lähellä ihmisten hengitysvyöhykettä. Myös taajamissa, jossa on
30800: suuria hiukkaspäästöjä tuottavia voimalaitoksia ja teollisuuslaitoksia, hiukkas-
30801: pitoisuus on korkea.
30802: 
30803: Yhdyskuntailman hiukkasaltistumisen arvioidaan aiheuttavan Euroopan kaupun-
30804: geissa 1-2 prosenttia kaikista kuolemista. Suomessa yhdyskuntailman epäpuhtauk-
30805: sien on arvioitu aiheuttavan vuosittain 200-400 kuolemantapausta, joiden välittö-
30806: mänä syynä ovat lähinnä krooniset sydän- ja keuhkosairaudet sekä syöpä. Lisäksi
30807: kyseiset epäpuhtaudet aiheuttavat useita kymmeniätuhansia hengitystiesairausta-
30808: pauksia vuodessa.
30809:                                           27
30810: 
30811: Joulukuussa 1996 valtioneuvostolle jätetyssä mietinnössä ympäristöterveystoimi-
30812: kunta esitti toimenpiteet, joiden tavoitteena on saada erityisesti kaupunkikeskusto-
30813: jen hiukkaspitoisuudet vähenemään. Toimissa korostetaan mm. liikenteellisiä jär-
30814: jestelyitä, yhdyskuntasuunnittelua ja raskaan liikenteen ohjausta. Lisäksi kaupun-
30815: kikeskustoissa liikennöivien dieselajoneuvojen korvaaminen sähkökäyttöisillä tai
30816: vaihtoehtoisia polttoaineita kuten kaasua käyttävillä ajoneuvoilla parantaisi yhdys-
30817: kuntailman laatua. Vaitioneuvosto selvittää, olisiko mahdollista muiden kuin poltto-
30818: nesteitä käyttävien autojen osuutta lisätä ajoneuvokannassa esim. verotusta alentamalla.
30819: 
30820: Kaikenkaikkiaan energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen vähentäminen vä-
30821: hentää myös yhdyskuntailman aiheuttamia terveyshaittoja.
30822: 
30823: Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa, että paikallisia pienhiukkashaittoja kyetään
30824: pienentämään. Sen sijaan ilmastomuutokseen liittyvät terveyshaitat saattavat nousta
30825: tulevaisuudessa vakavimmiksi ympäristöperäisiksi terveyshaitoiksi. Yleisestä maa-
30826: pallon lämpenemisestä huolimatta ilmastomuutoksen seurauksia alueellisesti on
30827: mahdotonta ennustaa. Suunnasta riippumatta muutokseen liittyy merkittäviä ter-
30828: veyshaittoja kuten eri olosuhteisiin kuuluvien sairauksien leviäminen.
30829: 
30830: Energiapoliittiset tavoitteet ilmastomuutoksen hillitsemiseksi tukevat lähes täysin
30831: myös keskeisimpiä terveystavoitteita. Ainoastaan puun perinteisillä polttomenetel-
30832: millä on lievää ristiriitaa terveys- ja ilmastotavoitteiden välillä. Teknologisessa
30833: kehityksessä tulee muiden tavoitteiden ohella ottaa huomioon pienhiukkaspäästöjen
30834: vähentämistavoite.
30835: 
30836: 
30837: 2.4 Energian kulutus-, hankinnan rakenne- ja päästötavoitteet
30838: 
30839: Edellä kuvattu energian kulutus- ja hankinta-arvio sekä niistä seurauksena oleva
30840: hiilidioksidipäästäarvio perustuvat oletukseen, ettei kehitystä ohjattaisi esim. ta-
30841: loudellisin ohjauskeinoin, normein tai teknologian kehitystä jouduttavilla lisätoi-
30842: milla. Tällaiseen energiastrategiaan perustuvien lopputuloksien tarkastelu osoittaa,
30843: ettei kehitys sen enempää kulutuksen jatkuvan kasvun kuin energian hankinnan
30844: rakenteen osaltakaan vastaa pitkän aikavälin kehitykselle asetettavia tavoitteita.
30845: Energiapolitiikkaa ei voida rakentaa yksinomaan yksittäisistä markkinaolosuhteista
30846: juontuvien päätösten varaan. Kehitykseen on puututtava ja siihen vaikutettava
30847: toimilla, jotka ovat pitemmän aikavälin tavoitteiden kannalta välttämättömiä.
30848: 
30849: Energian käyttöä on tehostettava edelleen. Energian säästöohjelmaa on tiukennet-
30850: tava siten, että primäärienergian kulutuksen kasvu pysähtyy tämän strategian lähtö-
30851:                                          28
30852: 
30853:  kohtana olevan talouskasvun oloissakin 10-15 vuoden aikavälillä. Tavoitteen edel-
30854:  lyttämät toimenpiteet toteutetaan talouskasvua vaarantamatta ja kuluttajien toimin-
30855:  taa tarpeettomasti rajoittamatta.
30856: 
30857:  Energian hankinnan rakennetta on kehitettävä siten, että bioenergian ja muun
30858:  uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergiasta lisätään. Puun käyttöä on lisättävä
30859:  tuntuvasti.
30860: 
30861:  Myös maakaasun käyttöä on lisättävä. Kaasun käytön huomattavana kasvun edel-
30862:  lytyksenä on kuitenkin, että Suomen kaasuverkko saadaan kytkettyä osaksi euroop-
30863:  palaista verkkoa. Tämä koskee erityisesti sähkön tuotantoa maakaasulla.
30864: 
30865:  Muiden fossiilisten polttoaineiden kuin kaasun käyttöä on vähennettävä pitkällä
30866:  aikavälillä. Erityisesti hiilen korvaaminen uusilla energialähteillä sähkön tuotan-
30867:  nossa on tähdellistä.
30868: 
30869:  Energian tuotannosta ja kulutuksesta peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen kasvu
30870:  on saatava pysähtymään ja ne on aikaa myöten käännettävä laskuun. Tämän
30871:  energiastrategian tavoitteena on luoda edellytykset sille, että Suomelle alustavasti
30872:  Euroopan unionissa sovitut hiilidioksidipäästötavoitteet voidaan saavuttaa. Tavoit-
30873:  teeseen pyritään toimenpitein, jotka eivät vaaranna taloudellista kehitystä eivätkä
30874:  rajoita tarpeettomasti kuluttajien toimintaa.
30875: 
30876: 
30877: 
30878: 
30879: 100
30880: 
30881: 
30882: 80
30883: 
30884: 
30885: 60
30886: 
30887: 
30888: 40
30889:                                                -    Markkinaohjautuva kehitys
30890:                                                -Strategian tavoite
30891: 20
30892: 
30893: 
30894:  0~------------------------------------------------~
30895:  1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025
30896: 
30897:  Kuva 6. Sähkön kulutus, 1Wh
30898:                                            29
30899: 
30900:  60r-------------------------------------------------~
30901: 
30902: 
30903: 
30904: 
30905:                                                                                   -
30906:  50
30907: 
30908: 
30909: 40
30910: 
30911: 
30912:  30
30913: 
30914: 
30915:                                                  -    Markkinaohjautuva kehitys
30916:                                                  -    Strategian tavoite
30917:  10
30918: 
30919: 
30920:  0~------------------------------------------------~
30921:  1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025
30922: 
30923:  Kuva 7. Primäärienergian kulutus, Mtoe
30924: 
30925: 
30926: 
30927: 
30928: 120r---------------------------------------------------~
30929: 
30930:       -     Markkinaohjautuva kehitys
30931: 100         Nonnaalia sähkön tuontia vastaavat
30932:             päästöt v. 1990
30933:             Toteutuneet päästöt v. 1990
30934: 80
30935:       ••• Strategian pitkän tähtäimen tavoite
30936: 60                                           •                            ,......... .
30937:                                                     ...,. ......... --...41-e...,-----
30938:                                             .....................
30939:                                                                                ••• •••
30940: 40
30941: 
30942: 
30943: 20
30944: 
30945: 
30946:  0~------------------------------------------------~
30947:  1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025
30948: 
30949: Kuva 8. Hiilidioksidipäästöt, milj. tonnia. Alempi pilkkuviiva kuvaa toteutuneita
30950: hiilidioksidipäästöjä vuonna 1990 ja ylempi tilannetta, jossa kuivasta vesivuodesta
30951: johtunut nonnaalia suurempi sähköntuonti olisi oletettu korvattavan kivihiililauhteella
30952:                                         30
30953: 
30954: 
30955: 3 Energiapolitiikan tavoitteet
30956: 
30957: 3.1 Energiapolitiikan kohde
30958: 
30959: Energiapolitiikan kohteena on energiatalous kokonaisuudessaan, eri energialähteet
30960: ja -muodot sekä niiden keskinäiset osuudet. Energiapolitiikassa ei siten ole kysy-
30961: mys vain yksittäisten voimalaitosten rakentamisesta tai perusvoimaratkaisujen
30962: tekemisestä.
30963: 
30964: Energiapolitiikka pyrkii vaikuttamaan paitsi energian tarjontaan, myös energian
30965: kysyntään. Energian kysyntä ei käsitä ainoastaan sähkön käyttöä, vaan myös kaiken
30966: polttoaineiden käytön, niin teollisuudessa, maataloudessa, palvelujen tuottami-
30967: sessa, liikenteessä kuin lämmityksessäkin. Energiapolitiikan kohteena on myös
30968: ympäristöön haitallisesti vaikuttavien päästöjen määrä.
30969: 
30970: Markkinoiden avautuminen ja sääntelystä luopuminen on omiaan siirtämään po-
30971: litiikan painopistettä energian tuotannosta ja jakelusta energian käyttöön.
30972: 
30973: 
30974: 
30975: 3.2 Energiapolitiikan perusta
30976: 
30977: Energialla on välillinen tehtävä edistää monien yhteiskunnallisten hyvinvointi-
30978: tavoitteiden saavuttamista. Energia on yksi elinkeinoelämän keskeisistä tuotannon-
30979: tekijöistä. Se on pohjoisilla leveysasteilla myös lähes kaikkien arkipäivän toi-
30980: mintojen ehto.
30981: 
30982: Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen on edellyttänyt ja sen ylläpitä-
30983: minen edellyttää edelleen paljon energiaa sekä ilmaston että teollisuuden rakenteen
30984: vuoksi.
30985: 
30986: Suomen kansantalouden energiankäyttö on ollut tehokasta ja se tehostuu jatkuvasti.
30987: Rakennusten lämmityksen ja monien teollisuusprosessien energian käytön tehok-
30988: kuus on huippuluokkaa maailmassa.
30989: 
30990: Talouskasvu, joka on kestävän työllistämisen elinehto on kuitenkin edelleen mer-
30991: kittävin energian kulutukseen vaikuttava tekijä. Talouskasvun lisäksi energian
30992: kulutukseen vaikuttaa se, mihin suuntaan talouden rakenne kehittyy.
30993:                                         31
30994: 
30995: 3.3 Päämäärät
30996: 
30997: Energiapolitiikan päämäärä on taloudellisia ohjauskeinoja ja markkinatalouden
30998: mekanismeja käyttäen luoda talous- ja työllisyyspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa
30999: energian saatavuus on turvattu, sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristö-
31000: päästöt Suomen kansainväliset sitoumukset täyttäviä.
31001: 
31002: Päämääränä on myös jouduttaa energiaa säästävän sekä uusiutuvaa energiaa käyt-
31003: tävän tekniikan kehitystä ja kaupallistumista.
31004: 
31005: Valtioneuvosto pyrkii tähän päämäärään sekä kansallisin toimin että ponnistelemal-
31006: la Euroopan unionin neuvostossa ja energia-alan kansainvälisissä järjestöissä pää-
31007: määrän edellyttämän yhteisen keinovalikoiman aikaansaamiseksi.
31008: 
31009: V aitioneuvosto suuntaa toimensa erityisesti seuraaville energiapolitiikan toimen-
31010: pidealueille:
31011: 
31012:      energian tuotantorakenteen edistäminen vähemmän hiilipitoiseen ener-
31013:      giataseeseen
31014:      energiamarkkinoiden edistäminen
31015:      energian tehokkaan käytön ja energiansäästön edistäminen
31016:      bioenergian ja muun kotimaisen energian käytön edistäminen
31017:      energiateknologian korkean tason ylläpitäminen
31018:      riittävän monipuolisen ja edullisen energian hankintakapasiteetin
31019:      varmistaminen
31020:      energiasektorin huoltovarmuuden ylläpitärninen.
31021: 
31022: Samalla valtioneuvosto pyrkii varmistamaan, että Suomi säilyttää asemansa yhtenä
31023: Euroopan unioninjohtavista maista uusiutuvien energialähteiden käytön osuudessa,
31024: energiantuotannon ja -käytön tehokkuudessa, sähkön- ja lämmön yhteistuotannon
31025: osuudessa, uuden energiateknologian hyödyntämisessä sekä energiantuotannon
31026: turvallisuudessa.
31027:                                          32
31028: 
31029: 
31030: 4 Energiapolitiikan ohjauskeinot
31031: 
31032: 4.1 Ohjauskeinot ja energiastrategia
31033: 
31034: A vautuvassa kansainvälisessä taloudessa julkisen vallan pääasiallisena tehtävänä
31035: on luoda puitteet tuottajien ja kuluttajien väliselle energiakaupalle ja energian-
31036: tuottajien ja -välittäjien keskinäiselle kilpailulle. Julkisen vallan päätöksenteon
31037: kohteena eivät enää voi olla yksittäiset energiantuotantoa koskevat päätökset, vaan
31038: sen puuttumisen markkinoiden toimintaan tulee perustua pitkän aikavälin strategi-
31039: siin linjanvetoihin. Lisäksi julkisen vallan tehtäviin jää kansakunnan kannalta
31040: tärkeiden perusvalmiuksien, kuten huoltovarmuuden ja osaamisen ylläpito.
31041: 
31042: Avoimessa markkinataloudessa energiapolitiikan ohjauskeinot ja -mahdollisuudet
31043: ovat erilaiset kuin suljetussa taloudessa. Avoimuudella pyritään lisäämään energia-
31044: järjestelmien tehokkuutta, joten on myös pyrittävä välttämään ohjauskeinoja, jotka
31045: toimisivat kilpailua vääristävästi. Euroopan unionin lainsäädäntö asettaa myös omat
31046: rajoituksensa.
31047: 
31048: Silloinkaan, kun kansainväliset velvoitteet eivät ole esteenä, kansantaloudelliset
31049: vaikutukset asettavat rajan sille, miten voimakkaita, yksipuolisia, kansallisia toimia
31050: on mahdollista käyttää. Niinpä energiapolitiikassa korostuu entistä enemmän kan-
31051: sainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen sen kautta.
31052: 
31053: 
31054: 4.2 Valtiontuet
31055: Euroopan unionin lainsäädäntö kieltää periaatteessa kaikenlaisten kilpailua vää-
31056: ristävien julkisten tukien ohjaamisen elinkeinoelämälle. Rooman sopimus ei tässä
31057: suhteessa aseta energiataloutta minkäänlaiseen erityisasemaan. Kiellettyä ovat niin
31058: energiatalouden investointituet kuin tuotanto- ja käyttötuetkin. Myös verotusjärjes-
31059: telmät tutkitaan niihin mahdollisesti sisältyvän piilotuen kannalta.
31060: 
31061: Käytännössä tukia voidaan kuitenkin myöntää ympäristöperusteilla sekä aluetuki-
31062: na. Komission ohjenuorana uusiutuville energialähteille myönnettävää tukea arvi-
31063: oitaessa on, että tällaisten ympäristötoimenpiteiden hyödyt ovat suuremmat kuin
31064: kilpailuun kohdistuvat vääristävät vaikutukset. Tukea voidaan myöntää myös tutki-
31065: mus- ja kehitystyöhön sekä demonstraatiolaitosten rakentamiseen, mutta ei enää
31066: valmiiksi kehitettyjen tuotteiden myyntiponnistelujen tukemiseen.
31067:                                           33
31068: 
31069: Useissa Euroopan unionin maissa on mahdollista saada energiahankkeille inves-
31070: tointiavustuksia, korkotukia ja/tai verohelpotuksia. Käytössä on myös sopimuksia,
31071: jotka takaavat uusiutuvien energiamuotojen tuottajille sähköverkkoon toimittamas-
31072: ta sähköstä määräajaksi takuuhinnan.
31073: 
31074: Hiiliteollisuuden tuilla on aivan erilainen perusta kuin muilla energia-aloilla. Sitä
31075: koskevat valtiontukimääräykset perustuvat sopimukseen Euroopan hiili- ja teräs-
31076: yhteisöstä. Komissio on hyväksynyt tuet, jos niillä edistetään hiiliteollisuuden
31077: taloudellista elinkelpoisuutta maailmanmarkkinahinta huomioon ottaen tai ratkais-
31078: taan tuotannon vähenemiseen liittyviä sosiaalisia ja alueellisia ongelmia taijos niillä
31079: helpotetaan hiiliteollisuuden mukauttamista ympäristonormeihin.
31080: 
31081: Euroopan unionin alueen hiiliteollisuus sai vuonna 1994 valtiontukea noin 40
31082: miljardia markkaa. Suurimmat tuen myöntäjät olivat Saksa, Espanja ja Ranska.
31083: Tuen suuruus on suunnilleen yhtä suuri kuin ko. maiden hiilen tuotantokustannuk-
31084: set. Viime aikoina on käyty keskusteluita tuen poistamiseksi yhtenä toimenpiteenä
31085: Euroopan unionin hiilidioksiditavoitteiden saavuttamiseksi.
31086: 
31087: 
31088: 
31089: 4.3 Verotus
31090: 
31091: 4.3.1 Energiaverot ohjauskeinona
31092: 
31093: Energiaverotuksella on tähän asti ollut niin Suomessa kuin muuallakin ennen
31094: kaikkea fiskaalinen merkitys. Energian verotuksella voidaan periaatteessa tehok-
31095: kaastikin sekä hillitä energian kulutusta että ohjata markkinaosapuolien käyttäyty-
31096: mistä. Verotuksen avulla on mahdollista antaa signaali siitä, mitkä energian kulutus-
31097: ja tuotantotavat ovat yhteiskunnan kannalta hyväksyttäviä. Merkittävä ohjaus-
31098: vaikutus voidaan saavuttaa vain nostamalla verotus tasolle, joka vaikeuttaisi ener-
31099: giaintensiivisten alojen toimintaa, jos veroja ei nostettaisi Euroopan unionin yhtei-
31100: sin toimin.
31101: 
31102: Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää ulkomaisen ja kotimaisen energian tasa-
31103: puolista kohtelua. Eräänä askeleena tässä on ollut energiaan kohdistuvien tullien ja
31104: tuontiverojen poistaminen. Vaikka verotus yleensä ei kuulu Euroopan unionin
31105: harmonisoitaviin alueisiin, on unionissa kuitenkin määritelty sekä arvonlisävero-
31106: tuksessa että polttoaineiden verotuksessa tietyt minimiverotasot, joiden alle ei ole
31107: mahdollista mennä. Tosin tiettyjä poikkeuksia on mahdollista saada.
31108:                                           34
31109: 
31110: Vuoden 1997 alussa muutettiin Suomessa sähkön verotusta siirtymällä tuotannossa
31111: tapahtuvasta polttoaineiden verotuksesta kulutuksen verotukseen. Syitä muutok-
31112: seen olivat mm. juuri Euroopan unionin säännökset ja järjestelmään liittyneet
31113: kilpailukykyongelmat
31114: 
31115: 
31116: Energian käyttöä voidaan tehostaa myös verotukselle vastakkaisilla ohjaustoimilla
31117: eli erilaisilla palkitsemisjärjestelmillä. Joissakin maissa palautetaan energiaveroja,
31118: mikäli energiankuluttaja esimerkiksi teollisuusyritys saavuttaa hyviä tuloksia ener-
31119: gian käytön tehostamisessa. Veronpalautusjärjestelmät aiheuttavat yleensä suureh-
31120: koja hallinnollisia järjestelyitä ja kustannuksia. Eri toimialojen kanssa solmittuihin
31121: energiansäästösopimuksiin voidaan sisällyttää palkitsemisjärjestelmiä, joilla kan-
31122: nustetaan energian tehokkaaseen käyttöön.
31123: 
31124: 
31125: 4.3.2 Euroopan unionin uusi energiaveroesitys
31126: 
31127: Euroopan unionissa on jo useiden vuosien ajan yritetty luoda ympäristönäkökoh-
31128: dista lähtevää energiaverotusta. Komissio antoi maaliskuussa 1997 uuden ehdotuk-
31129: sensa yhteisön energiaverodirektiiviksi. Siinä nykyistä mineraaliöljyjen mimmive-
31130: rotusta esitetään laajennettavaksi koskemaan kaikkia energialähteitä. Sähkö ja sen
31131: yhteydessä tuotettu lämpö esitetään verotettavaksi lopputuotteina eli sähkönä ja
31132: lämpönä. Tällöin käytettyjä polttoaineita ei esitetä verotuksen piiriin. Jäsenvaltiot
31133: voivat kuitenkin säätää ympäristöperusteisista syistä näille polttoaineille veroja,
31134: joita ei kuitenkaan lueta ehdotettuihin minimiverotasoihin.
31135: 
31136: 
31137: Direktiiviesitys antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden tai joissakin tapauksissa vel-
31138: voitteen palauttaa energiaintensiiviselle teollisuudelle veroa. Niinikään ehdotus
31139: antaa mahdollisuuden verovapauteen tai -palautukseen, jos energiantuotantoon on
31140: käytetty ympäristöystävällisiä energialähteitä.
31141: 
31142: 
31143: Suomen verotasoihin verrattuna ehdotetut verotasot ovat korkeimmillaankin alhai-
31144: set. Energiastrategian tavoitteiden kannalta esitettyjen verotasojen pitäisi olla kaut-
31145: taaltaan korkeammat.
31146: 
31147: 
31148: Koska dieselöljyn vero nostaisi liikenteen kuljetuskustannuksia, valtioneuvosto
31149: pitää vuodelle 2000 esitettyä mimmiveroa tarpeettoman korkeana ja pyrkii siihen,
31150: että mimmiveron korotus olisi esitettyä pienempi. Turpeen osalta valtioneuvosto
31151: pyrkii siihen, että sen verotus jäisi jokaisen jäsenvaltion omaksi asiaksi.
31152:                                         35
31153: 
31154: Komission antamalla direktiiviesityksellä ei nykyisessä muodossa näyttäisi olevan
31155: suurta ohjausvaikutusta Suomen energiatalouteen. Voimassa oleva energiaverojär-
31156: jestelmämme on pitkälti samansuuntainen. Euroopan laajuisesti toteutettuna se
31157: kuitenkin olisi tärkeä askel kohti yhtenäistä energiaverojärjestelmää ja hiilidioksi-
31158: dipäästöjen vähentämistä Euroopassa. Se parantaisi kotimaisen, energiavaltaisen
31159: teollisuuden kilpailukykyä, koska Suomessa vastaavat verot on jo otettu käyttöön.
31160: Tosiasialliseen kilpailutilanteeseen luonnollisesti vaikuttavat myös Euroopan unio-
31161: nin jäsenmaissa jo toteutetut kansalliset energiaverot.
31162: 
31163: 
31164: 
31165: 
31166: 4.4 Normiohjaus
31167: 
31168: Energian kysyntään voidaan vaikuttaa myös pyrkimällä vaikuttamaan kysyntää
31169: aiheuttavaan toimintaan. Pisimmälle tässä voidaan periaatteessa mennä kieltämällä
31170: tai rajoittamalla paljon energiaa kuluttavaa toimintaa, kuten on tehty joissakin
31171: Euroopan kaupungeissa esimerkiksi liikenteen rajoituksilla keskusta-alueella.
31172: 
31173: 
31174: Vaikka itse toimintaa sinänsä ei pyrittäisikään rajoittamaan, on kuitenkin mahdol-
31175: lista ohjata energian kulutusta ottamalla käyttöön energiatehokkuusnormeja. Tyy-
31176: pillisimpiä normiohjauksen potentiaalisia kohteita ovat rakennusten lämmönku-
31177: lutukseen vaikuttavat rakennetekijät sekä ajoneuvojen ja sähkölaitteiden energian-
31178: kulutus.
31179: 
31180: 
31181: Myös normiohjauksen käytössä joudutaan ottamaan huomioon sen vaikutus kan-
31182: sainväliseen kauppaan. Normiohjauksesta ei esim. saa muodostua kaupan teknistä
31183: estettä eikä sillä muutenkaan saa vääristää kilpailua.
31184: 
31185: 
31186: 
31187: 
31188: 4.5 Kilpailuvalvonta
31189: 
31190: Energia-alalle on luonteenomaista teknisten perusrakenteiden kannattavuuden
31191: parantaminen kokoa kasvattamalla. Tästä voi olla seurauksena määräävässä mark-
31192: kina-asemassa olevien toimijoiden syntyminen. Tällaisen markkina-aseman omaa-
31193: villa yrityksillä on periaatteessa mahdollisuus rajoittaa kilpailua omalla toiminnal-
31194: laan. Kilpailun toimivuuden turvaamiseksi Euroopan unionin ja Suomen oman
31195: kilpailulainsäädännön tehokas soveltaminen on avainasemassa.
31196:                                         36
31197: 
31198: Energiatalouden perusrakenteiden rakentaminen on Suomen kokoisessa maassa
31199: usein ollut liian suuri riski yksityiselle pääomalle. Niinpä sekä sähköistäminen että
31200: öljy- ja maakaasuhuollon järjestäminen on tapahtunutkin valtion omistamien, suo-
31201: jatuilla markkinoilla toimineiden yhtiöiden toimesta.
31202: 
31203: Energiatalouden perusrakenteiden tultua suurelta osalta rakennemiksi energiajär-
31204: jestelmien tehokkuuden lisäämiseen pyritään nyt kilpailun vapauttamisella ja lisää-
31205: misellä. Siten kilpailunvalvonta muodostaa merkittävän energiapoliittisenkin oh-
31206: jausvälineen.
31207: 
31208: Kilpailunrajoituslakia sovelletaan täysin myös energialiiketoimintaan. Sähkömark-
31209: kinoiden kilpailutilannetta säädellään lisäksi sähkömarkkinalailla ja lain valvontaa
31210: varten on perustettu erityinen viranomainen.
31211:                                          37
31212: 
31213: 
31214: 5 Energiapolitiikan toimenpidealueet ja
31215: toimenpiteet
31216: 
31217: 
31218: 5.1 Toimenpiteiden tarve
31219: 
31220: Hallitus on toimikaudellaan linjannut energiapolitiikkaa jo useissa yhteyksissä:
31221: ennen kaikkea hallitusohjelmassaan, joulukuun 1995 periaatepäätöksessään ja
31222: energiaveroratkaisuissaan. Toimintaympäristön nopeiden muutosten, tulevaisuu-
31223: den näkymien ja pitkän aikavälin ympäristöuhkien vuoksi energiapoliittisia kannan-
31224: ottoja on kuitenkin syytä arvioida jatkuvasti uudelleen ja tarkentaa.
31225: 
31226: 
31227: Energiapolitiikan päämäärien, talouden, työllisyyden, ympäristön ja huoltovar-
31228: muusnäkökohtien yhteensovittaminen edellyttää energiapoliittisten toimien voi-
31229: mistamista ja niiden ulottamista koskemaan aiempaa laajemmin kaikkia kulutus-
31230: sektoreita ja hankintamuotoja. Politiikan toteutuksessa korostuvat entistä enemmän
31231: kansainvälinen yhteistyö, aloitteellisuus ja vaikuttaminen erityisesti Euroopan
31232: unionissa ja myös maamme lähialueilla.
31233: 
31234: 
31235: 
31236: 5.2 Energiamarkkinat
31237: 
31238: Suomi on nopeassa tahdissa siirtynyt säädellyistä energiamarkkinoista avoimiin,
31239: kilpailtuihin energiamarkkinoihin. Julkisen vallan rooli avoimilla polttoaine- ja
31240: sähkömarkkinoilla on ratkaisevasti erilainen kuin mitä se oli vielä 1980-luvulla,
31241: jolloin maassamme oli vielä öljyn hintasäännöstely, polttoaineiden tuontilisensioin-
31242: ti ja voimalaitosten rakentamista - ainakin periaatteessa - ohjannut keskitetty
31243: suunnittelu- ja lupajärjestelmä. Tätä nykyä energiapäätökset niin tuonnissa, hinnoit-
31244: telussa kuin investoinneissakin tapahtuvat markkinaosapuolten lukuun ja toimesta.
31245: 
31246: 
31247: Markkinoiden säätelyn vähentämisellä ja kilpailun lisäämisen avulla saatavalla
31248: tehostumisella tähdätään siihen, että pystyisimme edelleen pitämään sen kilpai-
31249: luedun, jonka hyvin toimiva ja kansainvälisesti keskimäärin tehokkaampi sähkö-
31250: huolto on kansantaloudellemme tarjonnut. Tämän suhteellisen edun ylläpitäminen
31251: vaikeutuu kuitenkin kaiken aikaa sitä mukaa kuin muut maat Euroopan unionissa
31252: ovat sähkömarkkinadirektiivin velvoittamina tai kilpailun muuten pakottamina
31253: avaamassa omia energiamarkkinoitaan.
31254:                                           38
31255: 
31256: V aitioneuvosto katsoo, että energiamarkkinoiden hallittu edelleen avaaminen, ke-
31257: hittäminen ja tehottomuutta ylläpitävien monopolirakenteiden purkaminen on stra-
31258: tegisesti linja, jota tulee edelleen jatkaa. Samalla huolehditaan siitä, että niillä
31259: osa-alueilla, joissa kilpailun luominen ei ole mahdollista tai se aikaansaa koko-
31260: naisuuden kannalta enemmän haittaa kuin hyötyä, markkinavalvontaa kehitetään ja
31261: tiukennetaan. Tällaisia alueita ovat ennen kaikkea sähkön siirto- ja jakelu ja
31262: keskitetyt lämmitysjärjestelmät
31263: 
31264: Sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle on edennyt jo varsin pitkälle. Ainoastaan
31265: pienkäyttäjät esim. kotitalouskuluttajat ovat kilpailun ulkopuolella. Syynä on se,
31266: ettei ole ollut tarkoituksenmukaista edellyttää pienkuluttajilta kallista mittarointia.
31267: Pienkuluttajien mahdollisuudet tulla kilpailun piiriin pyritään ratkaisemaan tyyp-
31268: pikulutuskäyrien avulla siten, että pienkuluttajien sähkönhankinnan kilpailuttami-
31269: nen olisi jo mahdollista ensi vuoden alusta. Tällöin syntyy periaatteessa kaikille
31270: kuluttajille mahdollisuus ostaa haluamallaan tavalla tuotettua sähköä ja näin kulut-
31271: tajien mahdollisuudet vaikuttaa sähköntuotantotapoihin lisääntyvät.
31272: 
31273: Muita olemassa olevia vapaan sähkökaupan esteitä vähennetään edelleen.
31274: 
31275: Niin normaalista sähkökaupastakuin säätösähkökaupastajälkikäteen tehtävät selvi-
31276: tykset ns. tasehallintakysymykset järjestetään syrjimättömällä ja sähkökaupan osa-
31277: puolien kannalta luottamusta herättävällä tavalla.
31278: 
31279: Sähkömarkkinoilla on tarpeen vähentää vertikaalisesti integroitujen yritysten perus-
31280: tamisen ja yritysrakenteiden ylläpitämisen houkuttelevuuttaja tällä tavoin vähentää
31281: tällaisten yritysten haittavaikutuksia sähkömarkkinoille. Tämän vuoksi valtioneu-
31282: vosto selvittää, onko tarpeen eriyttää sähköverkkoliiketoiminta erilliseksi yhtiöksi
31283: muusta sähköliiketoiminnasta, pitäisikö laajentaa sähköjohtojen rakentamisoikeut-
31284: ta, tulisiko valvoa sähköyrityskauppoja sekä onko sähkönmyyjien sähkönhan-
31285: kinnan kilpailuttaminen tarpeen. Sähkön verkkotoiminnan hinnoittelua tulee seu-
31286: rata ja valvoa entistä tehostetummin. Edellä mainitulla toimenpiteillä vähennet-
31287: täisiin ristiinsubvention mahdollisuuksia ja selkeytettäisiin vertikaalisesti integ-
31288: roitujen yritysten yritysrakennetta.
31289: 
31290: Polttoainemarkkinoiden kehittämisessä valtioneuvoston pitkän aikavälin tavoittee-
31291: na on saada syntymään maahamme nykyistä monipuolisemmat kaasumarkkinat
31292: Tätä silmälläpitäen pyrimme edesauttamaan Euroopan unionin kaasun sisämark-
31293: kinoita koskevan direktiivin syntymistä ja myötävaikuttamaan siihen, että Euroopan
31294: laajuisia energiaverkostoja koskevissa unionin rahoimssuunnitelmissa tuetaan poh-
31295: joismaisen kaasuverkoston toteutumista.
31296:                                         39
31297: 
31298: Parhaillaan neuvostokäsittelyssä olevasta kaasumarkkinadirektiivistä neuvoteltaes-
31299: sa valtioneuvoston lähtökohtana on, etteivät direktiivin tarkoittaman kaasukaupan
31300: ja -siirron velvoitteet voi koskea Suomea ennen kuin kaasumarkkinamme ovat moni-
31301: puolistuneet ja kaasuverkkomme on yhteydessä muun Euroopan kaasuverkkoon.
31302: 
31303: 
31304: Lämmitysenergiamarkkinat ovat etenkin pientalojen lämmitystapojen osalta koke-
31305: neet parina viime vuosikymmenenä merkittäviä muutoksia. Erityisesti suoran säh-
31306: kölämmityksen markkinaosuus on kasvanut voimakkaasti. Puun osuus sen sijaan
31307: ei ole kehittynyt tavoitteiden mukaisesti.
31308: 
31309: 
31310: Koska lämmitysmarkkinoiden kehitykseen liittyy sekä keskeisiä energiapoliittisia
31311: näkökohtia, huoltovarmuuskysymyksiä, ympäristökysymyksiä että kilpailupoliitti-
31312: sia seikkoja on niiden kehitystä seurattava tarkoin ja tarvittaessa vaikutettava
31313: kehityksen kulkuun. Tätä silmälläpitäen valtioneuvosto selvityttää, onko tarpeen
31314: vaikuttaa verotuksella, rakennusmääräyksin ja kaavoituksellisin keinoin lämmitys-
31315: markkinoiden kehitykseen siten, että lämmitystapojen valinnassa päädyttäisiin
31316: mahdollisimman suoruisaan kehitykseen energiapolitiikan, kilpailupolitiikan, huol-
31317: tovarmuuden, ympäristön ja markkinoiden toimivuuden kannalta. Perinteisten
31318: lämmitystapojen lisäksi selvitetään muiden lämmitysmuotojen asemaa.
31319: 
31320: 
31321: 
31322: 
31323: 5.3 Energiatehokkuus ja säästö
31324: 
31325: Energian ja erityisesti sähkön kulutuksen arvioidaan ilman uusia tehokkaita kulu-
31326: tukseen vaikuttavia toimia kasvavan siten, että tavoitteellisen talouskasvun oloissa
31327: primäärienergian kokonaiskulutus saattaisi olla kolmen vuosikymmenen kuluttua
31328: noin 40 prosenttia ja sähkön kulutus jopa 70 prosenttia nykyistä korkeampi.
31329: 
31330: 
31331: Vaikka talouden rakennemuutokset, teknologian luontainen kehitys ja kuluttajien
31332: energiansäästömyönteisyys jo sinällään ovat omiaan hidastamaan energian kulu-
31333: tuksen kasvua siitä, mitä se muutoin olisi, valtioneuvosto katsoo kuitenkin, ettei
31334: energian kulutuksen jatkuvaa kasvua voida pitää kestävänä politiikan lähtökohtana.
31335: Energian käyttöä tulee edelleen tehostaa ja kulutuskasvua leikata oleellisesti siten,
31336: että pitkällä aikavälillä primäärienergian kasvu pysähtyy ja kulutus kääntyy aikaa
31337: myöten laskuun. Useissa kehittyneissä teollisuusmaissa energian kulutus onkin
31338: tasaantunut.
31339:                                          40
31340: 
31341: Avainasemassa näiden pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamisessa ovat kansain-
31342: välisessä rintamassa yhteisesti toteutettava teknologinen kehitystyö, kulutuslaitteita
31343: koskevien normien suunnittelu ja käyttöönotto. Näiden toimien kulutusta Ieikkaavia
31344: vaikutuksia tulee jouduttaa ja tehostaa kansallisilla ohjelmilla ja toimenpiteillä.
31345: Energiapolitiikka ei ole pelkästään energian tuotantopäätöksiin vaikuttamista vaan
31346: yhtälailla energian käyttöön vaikuttavia toimia.
31347: 
31348: 
31349: V aitioneuvosto teki periaatepäätöksen energiansäästöstä 21.12.1995. Tällä pää-
31350: töksellä tehostettiin vuonna 1992 alkanutta säästöohjelmaa. Ohjelman tavoitteena
31351: on vähentää energiankulutusta 10-15 prosenttia vuoteen 2010 mennessä verrattuna
31352: siihen kehitykseen, mitä se olisi ilman tehostamistoiillia. Toimenpiteinä päätök-
31353: sessä mainitaan taloudellinen ohjaus, säädökset ja määräykset ja vapaaehtoiset
31354: sopimukset. Säästöohjelma on käynnistynyt kaikilla osa-alueilla. V aitioneuvosto
31355: katsoo edelleen, että energiansäästöohjelman toteuttaminen on eräs sen keskeisim-
31356: mistä energiapolitiikan ohjauskeinoista. Työtä jatketaan vuoden 1995 energian-
31357: säästöohjelman mukaisesti ja toimenpiteitä entisestään tehostaen.
31358: 
31359: 
31360: Energian tuotannon ja käytön tehostamisessa on edistyksellisenä teknologialla ja
31361: teknologian hyödyntämisellä merkittävä rooli pitkäaikaisten energian säästövaiku-
31362: tusten aikaansaamiseksi. Uuden energiateknologian tutkimusta, tuotekehitystä ja
31363: uuden teknologian käyttöönottoa sekä kaupallistamista lisätään julkisella rahoitus-
31364: tuella voimallisesti.
31365: 
31366: 
31367: Eräillä energiansäästön osa-alueilla kuten katselmustoiminnassa on jo saavutettu
31368: rohkaisevia tuloksia. Vuoden 1996loppuun mennessä noin seitsemäsosassa palve-
31369: lu- ja teollisuuskiinteistöistä on tehty tai käynnistetty energiakatselmushankkeita.
31370: Tähän mennessä kertyneiden tulosten perusteella katselmustoiminnalla pystytään
31371: säästämään energiakustannuksissa noin 10 prosenttia. V aitioneuvosto katsoo, että
31372: toiminta on laajennettava mahdollisimman kattavaksi.
31373: 
31374: 
31375: Laaja-alaisesti energiatehokkuutta edistävä toiminta, energian säästösopimusjärjes-
31376: telmä, on tekeillä. Sopimusjärjestelmän tarkoituksena on järjestelmällisesti etsiä
31377: taloudelliset energian käytön tehostamismahdollisuudet ja toteuttaa ne. Sopimusjär-
31378: jestelmän piiriin on tavoitteena ottaa teollisuuden keskeiset sektorit, energian-
31379: tuotanto ja -jakelu, julkinen ja yksityinen palvelusektori sekä liikennesektori.
31380: V aitioneuvosto katsoo, että julkisella vallalla, valtiolla ja kunnilla, on oleellinen
31381: rooli tehostamistoimintojen käynnistäjänä sekä tehokkaiden menetelmien ja ratkai-
31382: sujen kehittäjänä ja niiden markkinakelpoisiksi saattajana.
31383:                                          41
31384: 
31385: Avoimilla markkinoilla normiohjauksessa seurataan pääpiirteittäin EU-maiden yh-
31386: teistä linjaa. Euroopan yhteisön normiston valmistelussa ja päätöksenteossa Suomi
31387: on aloitteellinen ja kannattaa tehostamista edistäviä toimia ja pyrkii olemaan
31388: energiatehokkuustoimissaan Euroopan kärkimaiden joukossa. Sellaisilla sektoreil-
31389: la, joissa ei synny välittömiä kilpailun rajoituksia, normien käyttöönottoa lisätään.
31390: Vastuu energian tehokasta tuotantoa ja käyttöä edistävien normien käyttöönotosta
31391: on useilla eri hallinnon aloilla.
31392: 
31393: 
31394: Tuekseen erilaiset energiansäästötoimenpiteet vaativat tiedotusta, neuvontaa ja
31395: koulutusta. Sen vuoksi valtioneuvosto varmistaa myös tulevina vuosina vuoden
31396: alussa vakinaistetun energiansäästön palvelukeskuksen Motivan toiminnan.
31397: 
31398: 
31399: 
31400: 
31401: 5.4 Bioenergia
31402: 
31403: Hiilidioksidipäästöjen kasvun pysäyttäminen edellyttää nykyistä huomattavasti
31404: laajemmassa mittakaavassa bio- ja muiden kotimaisten energialähteiden käyt-
31405: töönottoa. Julkisen vallan toimenpitein on järjestelmällisesti tuettu näiden ener-
31406: gialähteiden hyödyntämistä. Perusteena ovat olleet ympäristösyyt, energiahuollon
31407: varmuuden lisääminen sekä työllisyys- että aluepoliittiset seikat.
31408: 
31409: 
31410: Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi bioenergian käyttöä etenkin lämmöntuotan-
31411: nossa on lisättävä. Puun käyttöä lisätään tuntuvasti nykyisestä vuoteen 2025 men-
31412: nessä. Tämä edellyttää, että sen kilpailukyky muihin polttoaineisiin nähden kohen-
31413: tuu huomattavasti. Julkisen vallan toimenpitein puun kilpailukykyä voidaan paran-
31414: taa teknologiaa kehittämällä, verotuksellisin keinoin ja suuntaamaila julkista tukea
31415: puun korjuuseen ja käyttöön. Puun korjuuseen ja käyttöön kohdistuva tuki muuhun
31416: kuin tutkimukseen edellyttää Euroopan unionin komission hyväksyntää. Nuoren
31417: metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen kestävän metsätalouden rahoituslain
31418: nojalla myönnettävä tuki on jo notifioitu.
31419: 
31420: 
31421: Tätä nykyä Suomen metsien kasvu ylittää poistuman siten, että puuvaramme
31422: karttuvat vuosittain noin yhdellä prosentilla. Tämä runsaan 20 miljoonan m 3
31423: biomassa vastaa lämpöarvoltaan vajaata 4 miljoonaa öljytonnia, kun puun ener-
31424: giakäyttö on nykyisin vajaa 5 miljoonaa öljytonnia vastaava määrä. Tämän lisäksi
31425: metsätalouden sivutuotteena syntyy 30 miljoonaa m 3 hyödyntämätöntä hakkuutäh-
31426: dettä, josta noin 10 miljoonaa m3 olisi teknisesti ja ekologisesti hyödynnettävissä.
31427:                                           42
31428: 
31429: Metsävarojen puolesta energiakäyttöön soveltuvaa puuta on runsaasti saatavilla,
31430: joskin energiakäyttöön soveltuva puu jossain määrin kilpailee teollisuuden raaka-
31431: ainepuun hankinnan kanssa Energiapuun luonteva hankinta-alue on hakkuutähteiden
31432: lisääntyvä käyttö luonnon ekologian sallimissa rajoissa. Taloudellisuuden asettama
31433: rajoitus tulee kuitenkin vastaan paljon ennen teknisiä tai määrällisiä rajoituksia.
31434: 
31435: Puun energiakäytön lisääminen edellyttää julkista tukea vähintään nykyisessä laa-
31436: juudessa. Energiapuun tutkimukseen, tuotekehitykseen ja markkinoille saattami-
31437: seen ohjataanjulkisia varoja. Toimenpiteet kohdistuvat koko puun hankintaketjuun
31438: eikä ainoastaan polttoteknologian kehittämiseen. Tämän lisäksi valtioneuvosto
31439: selvittää, pitäisikö metsähakkeen energiakäytön lisäämiseksi sen tuotantoa ryhtyä
31440: tukemaan suoralla tuella, kunnes sen kilpailukyky on riittävä. Näiden toimenpitei-
31441: den tavoitteena on saada puusta vastaavanlainen markkinapolttoaine kuin turve.
31442: 
31443: Nuorten metsien hoitoon ja energiapuun korjuuseen myönnettävää tukea lisätään
31444: siten, että kaikki tarpeelliset nuorten metsien hoitotyöt saadaan tehtyä. Metsänhoi-
31445: dollisten töiden yhteydessä suoritettavaan energiapuun korjuuseen tulee myöntää
31446: myös työllistämistukea erityisperustein.
31447: 
31448: Turve on tätä nykyä merkittävä kotimainen energiavara. Sen osuus koko energian-
31449: käytöstä on runsaat 5 prosenttia. Turpeen käyttö on kasvanut sen vahvan kilpailu-
31450: kyvyn ansiosta erityisesti sen luontaisilla kulutusalueilla kuten lämpökeskusten,
31451: lämmitysvoimalaitosten ja teollisuuden polttoaineena. Puun kilpailukyvyn parantuessa
31452: se tulee jonkin verran vaikuttamaan turpeen markkinaosuuteen näillä sektoreilla.
31453: V aitioneuvosto katsookin, että tätä luontevaa kehityssuuntaa on tuettava teknologisella
31454: tutkimus- ja kehitystyöllä, taloudellisin kannustustoimin sekä energiaverotuksella.
31455: 
31456: 
31457: 
31458: 5.5 Tuulivoimå ja muut uudet energialähteet
31459: 
31460: Muiden uusiutuvien energialähteiden kehittyminen on yleismaailmallisesti ollut
31461: viime vuosina hyvin voimakasta. Suomen kannalta näistä energialähteistä tuuli-
31462: energia on merkittävin, vaikka aurinkoenergialla onkin maailman laajuisesti suu-
31463: rempi potentiaali.
31464: 
31465: Tuulienergian osuus maailman energian tuotannosta on vielä vähäinen. Arvioidaan,
31466: että ylipitkällä aikavälillä eli noin vuoden 2030 jälkeen maailman energiataloudessa
31467: tuulivoima yhdessä biomassan ja aurinkoenergian kanssa olisivat ne energian
31468: tuotantomuodot, joilla lisäenergian tarve tyydytetään ja joilla käytöstä poistuvat
31469: voimalaitokset korvataan.
31470:                                         43
31471: 
31472: Tuulella voidaan arvioida tuotettavan Suomessa vuonna 2015 joitakin prosentteja
31473: sähköenergiasta. Tämä edellyttää valtion aktiivista edistämispolitiikkaa. Tuuli-
31474: energia saavuttaisi hintakilpailukyvyn perinteisiin energian tuotantomenetelmiin
31475: verrattuna ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla.
31476: 
31477: Koska uusilla energiantuotantomuodoilla on tärkeä merkitys ylipitkän aikavälin
31478: energiataloudessa, on perusteltua edistää niiden asemaa. Uusista energiantuotanto-
31479: muodoista erityisesti tuulen perusteknologia on pääpiirteissään pitkälle kehittynyt-
31480: tä. Valtioneuvosto tulee painottamaan uusien energiantuotantomuotojen edistämi-
31481: sessä teknologian kaupallistamistaja markkinoille pääsyn tukemista. Lisäksi valtio-
31482: neuvosto selvittää tuulivoiman kaupallistamisen esteet ja ryhtyy toimenpiteisiin
31483: näiden esteiden poistamiseksi.
31484: 
31485: 
31486: 
31487: 5.6 Energiateknologia
31488: 
31489: Energiateknologian kehittäminen on eräs energiapolitiikan kulmakivistä. Energia-
31490: teknologian vienti ylittää jo koko energian tuonnin arvon. Julkisen vallan toimenpi-
31491: tein on määrätietoisesti kehitetty uutta energian tuotanto- ja käyttöteknologiaa.
31492: Korkeatasoisen energiateknologian kehittämisen merkitys näkyy energianhankin-
31493: nan monipuolisuutena, tehokkaana käyttönä (esim. yhdistetty sähkön- ja lämmön-
31494: tuotanto) ja ympäristörasituksen pienenemisenä.
31495: 
31496: Valtioneuvosto tukee edelleen tätä suotuisaa kehitystä. Julkinen tuki suunnataan
31497: uuden, ympäristömyötäisen teknologian kehittämiseen, käyttöönottoon ja kaupal-
31498: listamiseen. Uuden teknologian kehittäminen ja markkinoille saattamisen edistämi-
31499: nen suunnataan maassamme luontaisiin teknologia- ja osaamisalueisiin. Tällöin
31500: keskeisessä asemassa ovat edelleen energiansäästön ja bioenergian käytön edistä-
31501: minen.
31502: 
31503: Ydinteknologista tutkimusta jatketaan. Tavoitteena on ylläpitää sen osaamisen taso
31504: korkealla maassamme.
31505: 
31506: Vaikka energiateknologian vienti on edistynyt suotuisasti, uuden energiateknolo-
31507: gian markkinoille tulo kotimaassa on ollut varsin hidasta. Tästä esimerkkinä voi-
31508: daan mainita mm. kaasutukseen perustuva uusi polttoteknologia ja energian-
31509: säästöön perustuva teknologia. Sen vuoksi valtioneuvosto selvittää markkinoille
31510: tulon esteitä ja laatii toimenpiteet näiden esteiden poistamiseksi.
31511:                                           44
31512: 
31513: 5.7 Muita toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi
31514: 
31515: Eräs keino Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja kasvihuoneilmiön
31516: hidastaiDiseksi on hiilen varastoimineo metsiin eli hiilinielujen kasvattaminen. Niin
31517: kauan kuin yhteyttäiDisen tuloksena biomassaa kertyy enemmän kuin sitä poistUu
31518: hajoamaHa ja polttamalla, ekosysteemi toimii hiilinieluna. Suurimmat hiilivarastot
31519: ovat metsämaassa, joten näiden varastojen säilyttäminen edellyttää voimakkaan
31520: maan muokkauksen välttämistä.
31521: 
31522: Puuston hiilivarasto on huomattavasti maan hiilivarastoa pienempi, mutta siihen
31523: kohdistuvat muutokset vaikuttavat nopeammin. Puuston hiilivarasto ei pienene, jos
31524: kokonaispoistuma ei ylitä kasvua. Nykyisin runkopuun kokonaiskasvu on vajaa 80
31525: miljoonaa m 3 vuodessa ja poistuma noin 60 miljoonaa m3 . Puuston määrän kasvat-
31526: tamista ja siten puuston hiilinielun lisäämistä ei puolestaan voida kovin paljon
31527: laajentaa nykyisellä metsäpinta-alalla.
31528: 
31529: Nielujen käyttö hiilidioksidipitoisuuden säätelyn välineenä on kuitenkin ongelmal-
31530: linen, sillä lyhyellä tähtäimellä nieluja vahvistavat toimet, esimerkiksi puuston
31531: hiilivaraston kasvattaminen, voivat pidemmällä tähtäimellä johtaa nielujen heik-
31532: kenemiseen esimerkiksi poistuman kasvaessa suhteessa kasvuun. Suomessa puus-
31533: ton hiilidioksidimelu on pienentynyt ilmastosopimuksen vertailuvuoden 1990 jäl-
31534: keen lisääntyneen puunkäytön vuoksi.
31535: 
31536: Hiilinielujen lisäksi hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää ns. yhteistoteutuksella.
31537: Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioiden tekemä ilmastosopimus antaa siihen
31538: liittyneille valtioille mahdollisuuden tietyin ehdoin lukea hyödykseen sen päästö-
31539: vähenemän, jonka kyseinen valtio on investoinnillaan tai rahoituksenaan aikaansaa-
31540: nut jonkun toisen sopimusosapuolen alueella. Tätä kutsutaan yhteistoteutukseksi.
31541: 
31542: 
31543: Yhteistoteutusta selvitetään parhaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti monella
31544: rintamalla. Siihen liittyy vielä moninaisia ongelmia kuten, millaiset hankkeet
31545: hyväksytään sen piiriin (päästöjen vähentäminen vai myös nielut), kuka hyväksyy
31546: hankkeet ja millä periaatteella, miten päästöjen vähenemä lasketaan ja kuka pitää
31547: hankkeista kirjaa, kuka vastaa ja takaa toimien vaikutukset tulevaisuudessa.
31548: 
31549: Parhaillaan kerätään koeluonteisesti vuoteen 2000 saakka projekteja, joihin voidaan
31550: liittää päästöjen vähentäminen. Tämän koevaiheen jälkeen on tarkoitus selvittää
31551: yhteistoteutukseen liittyviä ongelmia ja etsiä niihin ratkaisuja.
31552:                                         45
31553: 
31554: V aitioneuvosto on käynnistänyt selvityksen yhteistoteutuksen mahdollisuuksista,
31555: perusteista ja edellytyksistä Suomen kannalta. Tavoitteena on myös käytännön
31556: hankkeiden perustaminen koevaiheen aikana.
31557: 
31558: 
31559: Läheisesti yhteistoteutukseen liittyy kansainvälisen päästökaupan kehittäminen.
31560: Edellytyksenä päästöjen kaupankäynnille on, että tällaista kauppaa käyvät maat
31561: ovat sitoutuneet omiin hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteisiin, ostava maa
31562: on varautunut kaupan kustannuksiin ja että tällaiselle kaupalle kyetään luomaan
31563: kansainväliset säännöt. Päästökauppaan liittyviä etuja ja ongelmia selvitellään
31564: parhaillaan usealla kansainvälisellä taholla.
31565: 
31566: 
31567: 
31568: 
31569: 5.8 Sähkön tuotannon rakenne
31570: 
31571: Sähkömarkkinoiden avauduttua kilpailulle valtioneuvostolla ei ole enää sellaisia
31572: ohjausmahdollisuuksia ja tarvetta kuin aiemmin esim. lupajärjestelmän kautta
31573: vaikuttaa sähköntuotantoinvestointeihin. V aitioneuvoston ensisijainen tavoite on
31574: edistää sähkömarkkinoiden kehittymistä ja luoda sähköntuottajille sellainen toimin-
31575: taympäristö, jossa uutta sähköntuotantokapasiteettia syntyy kysynnän mukaan ym-
31576: päristön kannalta edullisella tavalla ja energianhankinnan varmuusnäkökohdat
31577: huomioon ottaen.
31578: 
31579: 
31580: Vuoden alusta voimaantullut energiaverouudistus siirsi polttoaine- ja muut energia-
31581: verot sähköntuotannosta sähkönkulutukseen. Näin saatettiin suomalainen tuotanto
31582: tasavertaiseen asemaan maahan tuotavan sähkön kanssa ja poistettiin sitä epävar-
31583: muutta, joka on viime vuosina jarruttanut kotimaista sähköntuotantokapasiteettia
31584: koskevien rakentamispäätösten tekoa. Aiempi verojärjestelmä oli omiaan suuntaa-
31585: maan sähköntuottajien ja käyttäjien katseet rajojemme ulkopuolelle vähemmän
31586: verotetun ja halvemman sähkön hankintaa silmälläpitäen. Tällaisia ratkaisuja ehti
31587: jo syntyäkin.
31588: 
31589: 
31590: Taloudellisen kasvun seurauksena myös sähkönkulutus kasvaa. Edellä mainitut
31591: toimenpiteet sähkönkulutuksen kasvun leikkaamiseksi eivät ole yksin riittäviä
31592: hiilidioksidipäästöjemme kurissapitämiseksi. Sen vuoksi valtioneuvosto katsoo,
31593: että sähkönhankintaa on monipuolistettava entisestään. Uusiutuvien energialähtei-
31594: den lisäksi tarvitaan myös muita energialähteitä. Ensisijainen vaihtoehto olisi
31595: maakaasun lisääminen sähköntuotannossa.
31596:                                           46
31597: 
31598: Maakaasun lisäämisen edellytyksenä on, että sitä voitaisiin käyttää entistä enemmän
31599: niin sähkön erillistuotannossa kuin sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Tämä
31600: puolestaan edellyttäisi nykyisen kaasuverkon laajentamista edelleen kohti länsi-
31601: rannikkoa ja Keski-Suomea. Maakaasuhuollon varmuuden lisäämiseksi valtioneu-
31602: vosto kiirehtii nykyisen maakaasuverkon yhdistämistä Keski-Euroopan verkkoon.
31603: 
31604: 
31605: Vaikka pohjoismaiset markkinat ovat osin avautuneet ja avautuvat edelleen, puol-
31606: tavat talous-, energia-, työllisyys- sekä ympäristöpoliittiset seikat sitä, että suurin
31607: osa uudestakin sähköntuotantokapasiteetista syntyy kotimaahan. Varsinkin vii-
31608: meaikainen sähkönhankintatilanne sekä poliittiset ratkaisut muissa Pohjoismaissa
31609: viittaavat siihen, että sähköstä voi syntyä niukkuutta lähivuosia pidemmällä aika-
31610: välillä. Sen vuoksi valtioneuvosto seuraa niin sähkömarkkinoiden kuin sähkön-
31611: hankintakapasiteetin kehitystä ja sähköntuotantoinvestointien syntyä maahamme.
31612: 
31613: 
31614: Sähkönhankintavaihtoehdoista on ydinvoima ollut poissa eduskunnan kumottua
31615: vuonna 1993 valtioneuvoston myönteisen periaatepäätöksen ns. viidennen ydin-
31616: voimalaitosyksikön rakentamisesta Suomeen. Sittemmin ydinvoimayhtiöt ovat ha-
31617: keneet lupaa nykyisten yksiköiden tehojen nostamiseen. Ydinenergian rakentamis-
31618: mahdollisuutta ei suljeta pois tulevaisuuden vaihtoehtojen joukosta. On valmistau-
31619: duttava siihen vaihtoehtoon, että ydinvoiman lisärakentaminen tulee ajankohtaisek-
31620: si. On myös tärkeää, että tähän liittyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet säilyvät
31621: Suomessa. Täysin uusien ydinenergiaan perustuvien sähköntuotantomuotojen
31622: (hyötöreaktorit, alikriittiset hiukkaskiihdytinjärjestelmät, fuusioreaktorit) kau-
31623: pallisen toteutettavuuden osoittaminen on vielä niin kaukana, ettei niitä voida ottaa
31624: energiastrategian lähtökohdaksi.
31625: 
31626: 
31627: Eduskunnan vuonna 1994 säätämän lain mukaan kaikki Suomessa syntyvät ydin-
31628: jätteet on sijoitettava lopulliseksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Valtioneuvosto
31629: pitää tärkeänä, että valtioneuvoston vuonna 1983 tekemään periaatepäätökseen
31630: sisältyvä ydinjäteohjelma viedään päätökseen siltä osin kuin se koskee ydinjäte-
31631: huollon järjestämistä Suomessa. Tärkeänä osana ohjelmaa on käytetyn ydinpoltto-
31632: aineen loppusijoituspaikan valinta vuosikymmenen vaihteessa.
31633: 
31634: 
31635: Loppusijoituspaikkaa tutkitaan neljässä kunnassa. Nykyisen ydinenergialain mu-
31636: kaan loppusijoituslaitosta ei voida rakentaa ilman kunnan myönteistä kantaa. Jotta
31637: kunnilla olisi aikanaan asiaa harkitessaan ja siitä lausuntoa antaessaan riittävää ja
31638: mahdollisimman objektiivista tietoa, valtioneuvosto tulee tuottamaan tällaista tietoa
31639: kuntien asukkaille ja päättäjille. Päätöksiä ei saa eikä niitä voi tehdä pelkästään
31640:                                         47
31641: 
31642: voimayhtiöiden tai kansalaisjärjestöjen jakaman informaation varassa. Valtioneu-
31643: vosto myös selvittää mahdollisen tarpeen muuttaa kiinteistöverotusta siten, että
31644: kunta voisi saada merkittäviä verotuloja alueelleen rakennettavasta loppusijoitus-
31645: laitoksesta jo ennen sen toiminnan käynnistymistä.
31646: 
31647: 
31648: 
31649: 
31650: 5.9 Energiasektorin huoltovarmuus
31651: 
31652: 
31653: Energiahuollon tasapainoisen kehittämisen edellytyksenä on myös sen varmuudesta
31654: huolehtiminen. Vaikka energiamarkkinat ovat jo osin avautuneet pohjoismaisella
31655: tasolla, niin Suomen energianhankintaa leimaavat sellaiset erityispiirteet, joita ei
31656: voi jättää omaan arvoonsa. Erityistä huomiota aiheuttaa Suomen riippuvuus kaasun
31657: yhdestä hankintalähteestä. Valtioneuvosto pyrkii omalta osaltaan edesauttamaan,
31658: että Suomen maakaasuverkko voitaisiin ensi vuosikymmenen kuluessa kytkeä
31659: Euroopan verkkoihin. Tätä edellyttävät niin huoltovarmuuden kuin energianhan-
31660: kinnan monipuolisuustavoitteet
31661: 
31662: 
31663: Sähkömarkkinoiden vapautuminen ja kilpailun lisääntyminen tuo sähköhuollon
31664: varmuuteen uudenlaisia piirteitä. Pohjoismaisen kaupan viikastuessa sähköhuollon
31665: hankintakapasiteetille asetettavat varmuusmarginaalit ovat pienentyneet varsinkin
31666: tilanteessa, jossa sähköstä on ollut ylitarjontaa. Tarjonnan pienentyessä myös
31667: varmuusasiat nousevat uuteen valoon. Toisaalta sähköhuollon uudelleenjärjestely
31668: ei takaa kaikkien kuluttajien osalta aiemmin sähköhuollossa ollutta toimitusvar-
31669: muutta. Sen vuoksi valtioneuvosto selvittää, onko esim. säädöksillä tarpeen asettaa
31670: sähkökaupan tasapainosta huolehtiville tahoille sähkön toimitukseen liittyviä ny-
31671: kyistä tiukempia velvoitteita.
31672: 
31673: 
31674: Polttoaineiden osalta nykyiset varautumisjärjestelmät ovat riittäviä myös poik-
31675: keuksellisissa olosuhteissa. Kotimaisilla polttoaineilla on oma tärkeä merkitys
31676: varauduttaessa poikkeuksellisiin olosuhteisiin.
31677: 
31678: 
31679: Ydinvoimalaitosten polttoainevarastot ovat perinteisesti ylittäneet asetetut huolto-
31680: varmuustavoitteet Myös uraanin saatavuus maailmanmarkkinoilla on ollut riittävä.
31681: Näin ollen uraanin saatavuuden ei nähdä olevan este ydinvoimalaitosten toiminnalle
31682: mahdollisissa polttoaineen saatavuushäiriöissä.
31683:                                           48
31684: 
31685: 5.10 Suomen toiminta Euroopan unionin energiapolitökassa
31686: 
31687: 
31688: Kansainvälisen yhteistyön merkitys on kasvanut huomattavasti kuluvalla vuosi-
31689: kymmenellä. Kansainväliset sopimukset ja velvoitteet asettavat kotimaassa har-
31690: joitettavalle energiapolitiikalle uudenlaisia haasteita ja reunaehtoja. Toisaalta kan-
31691: sainvälinen yhteistyö antaa mahdollisuuksia suunnata energiapoliittisia toimia Suo-
31692: men kannalta edulliseen suuntaan. Esimerkkinä voidaan mainita sähkömarkkinoi-
31693: den vapauttaminen Euroopan unionin alueella.
31694: 
31695: 
31696: V aitioneuvoston periaate on, että Suomi toimii aioitteellisesti sellaisilla alueilla,
31697: joilla kansainvälisellä yhteistyöllä on saavutettavissa Suomen kannalta suuria etuja
31698: tai jotka edistävät Suomen energiapolitiikan tavoitteiden toteuttamista. Tällaisia
31699: alueita ovat mm. energiaa käyttävien laitteiden suurimmat sallitut kulutusnormit
31700: Sähkömarkkinoiden vapauttamista Euroopan laajuisesti tulee jatkaa edelleen. Kaa-
31701: sumarkkinoiden avaamista kilpailulle ei puolestaan tule kiirehtiä niin kauan kuin
31702: olemme riippuvaisia yhdestä hankintalähteestä.
31703: 
31704: 
31705: Euroopan unionin komission pitkään tavoitteena pitämää ympäristöperusteisen
31706: energiaverotuksen käyttöönottoa tulee kiirehtiä ja sen riittävästä tasosta huolehtia,
31707: jotta sillä saavutetaan tarvittavat ohjausvaikutukset Hiilidioksidipäästöjä koskevis-
31708: sa neuvotteluissa Suomi pyrkii sopimaan unionin yhteisestä taakanjaosta siten, ettei
31709: sillä vaaranneta kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä eikä myöskään aiheuteta
31710: kotimaan suljetulle sektorille kohtuuttomia rasitteita.
31711: 
31712: 
31713: Euroopan laajuisesti toteutettavat toimet ovat välttämättömiä kansallisen hiili-
31714: dioksidipäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. Euroopan unionin kasvi-
31715: huonekaasujen 15 prosentin vähentämistavoitteesta sovittuihin päätelmiin liittyy
31716: useita energian tuotantoon ja käyttöön kohdistuvia toimenpiteitä. Valtioneuvosto
31717: pyrkii toimimaan aktiivisesti, että näihin toimenpiteisiin liittyvät neuvottelut
31718: käynnistyvät joutuisasti.
31719: 
31720: 
31721: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 27.2.1996 selonteon Suomen lähtökohdista ja
31722: tavoitteista hallitusten välisessä konferenssissa. Energian osalta siinä todetaan, että
31723: sen sisällyttäminen yhteisön toimialojen piiriin ei ole tarpeen. Valtioneuvosto
31724: katsoo, että HVK-prosessin edetessä tätä kantaa ei ole tarpeen muuttaa, vaan
31725: yhteisten toimien toteuttaminen on mahdollista ilman toimivallan lisäämistä.
31726:                                          49
31727: 
31728: 5.11 Energiastrategian seuranta ja tarvittavat voimavarat
31729: 
31730: Energiastrategian toteutuminen edellyttää aktiivisia toimia sekä kansallisella tasolla
31731: että pitkäjänteistä tuloksekasta vaikuttamista kansainvälisissä yhteyksissä, ennen
31732: kaikkea Euroopan unionissa. Strategian Iinjansten toteutumista on niin ikään seu-
31733: rattava tiiviisti.
31734: 
31735: 
31736: Strategian seurannassa arvioidaan ja tarkastellaan kehitystä kansainvälisellä tasolla
31737: erityisesti seuraavilla alueilla:
31738: 
31739: 
31740:      ilmastosopimusneuvottelujen eteneminen ja niiden vaikutukset Suomen
31741:      lähtökohtiin ja energiapoliittiseen välineistöön
31742:      polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen kehitys ja kehitysnäkymät ja
31743:      polttoaineiden saatavuus
31744:      energiaverotus ja Euroopan unionin energia-alan erityisohjelmien tulokset
31745:      tehokkaan ja ympäristöystävällisen energiateknologian kehitys
31746:      energian käytön tehokkuuteen vaikuttavien nonnien ja standardien kehitys
31747:      uusien energiamuotojen teknologinen kehitys ja taloudellinen kilpailukyky
31748:      energiamarkkinoiden kehitys vientimaissa ja markkinoiden avautumi-
31749:      nen Euroopassa
31750:      naapurimaittemme ja lähialueiden energiapolitiikka ja energiapoliittis-
31751:      ten toimien vaikutus Suomen markkinoihin.
31752: 
31753: 
31754: Kansallisella tasolla seurannan kohteena ovat:
31755: 
31756: 
31757:      kansantalouden kehitys ja erityisesti elinkeinorakenteen muutostrendit
31758:      energian kysynnän, erityisesti sähkön kysynnän kehitystrendit
31759:      voimalaitoskapasiteetin riittävyys ja erityisesti uudet voimalaitossuun-
31760:      nitelmat ja -investoinnit
31761:      maakaasun aseman kehitys sähkön tuotannossa ja erityisesti maakaasu-
31762:      putken laajennussuunnitelmien eteneminen
31763:      energian säästöohjelman toteutuminen
31764:      biopolttoaineiden erityisesti energiapuun asema ja kilpailukyky
31765:      puun energiakäyttöön liittyvän teknologian ja energiatehokkuusteknolo-
31766:      gian kehitys ja kaupallistuminen
31767:      uusien energian tuotantomuotojen kehitys
31768:      energiamarkkinoiden mukaan lukien lämmitysmarkkinoiden kehitys.
31769:                                          50
31770: 
31771: Kauppa- ja teollisuusministeriö laatii seurannan pohjalta vaalikauden lopulla seik-
31772: kaperäisen raportin energia-alan kehittymisestä ja strategian toteutumisesta. Tällöin
31773: on myös tiedossa nykyistä tarkemmin Suomen omat kansainväliset velvoitteet
31774: hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Raportin laadinnassa pyritään siihen, että se
31775: voisi tarvittaessa toimia aineistona neuvoteltaessa vuoden 1999 eduskuntavaalien
31776: jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelman energiapoliittista osaa.
31777: 
31778: Strategian toteuttaminen ja tuloksellisuuden seuranta vaatii sekärahoituspanostusta
31779: että lisähenkilöstöresursseja. Valtioneuvosto huolehtii siitä, että kauppa- ja teolli-
31780: suusministeriöllä ja muilla strategiatyöhön osallistuvilla ministeriöillä on tähän
31781: tarvittavat voimavarat.
31782:                                          51
31783: 
31784: 
31785: 6 Energiastrategian taloudelliset vaikutukset
31786: 
31787: 
31788: 6.1 Kansantalous
31789: 
31790: Energiastrategialla on sekä välittömiä, että välillisiä vaikutuksia kansantalouden
31791: kehitykseen, kuten talouden kasvumahdollisuuksiin, investointeihin, kulutusme-
31792: noihin ja työllisyyteen.
31793: 
31794: Energiastrategian lähtökohtana on, että sillä ei rajoiteta talouden kehitystä, vaan
31795: tuetaan kilpailukykyisen tuotannon edellytyksiä ja taloudellisen kehityksen kautta
31796: työllisyyden hoitoa.
31797: 
31798: Energiainvestointien työllisyysvaikutukset ovat suurimmat laitosten rakennusvai-
31799: heessa. Pääomaintensiiviset ratkaisut luonnollisesti työllistävät eniten. Ydinvoi-
31800: malan rakennnusaikainen työllistävyys on noin nelinkertainen vastaavan suuruisen
31801: maakaasukäyttöisen voimalaitoskokonaisuuden rakentamiseen verrattuna. Tämä
31802: johtuu siitä, että ydinvoimalaitosinvestointi on arvoltaan noin neljä kertaa suurempi
31803: kuin vastaava maakaasuvaihtoehto. Kotimaista energiaa käyttävät voimalaitokset
31804: työllistävät tehoyksikköä kohti rakentamisvaiheessa maakaasulaitosta enemmän,
31805: koska ne ovat pääomavaltaisempia. Eniten rakennusvaiheen jälkeen työllistävät
31806: kotimaisten polttoaineiden tuotanto ja kuljetus. Puuenergian työllistävyys on noin
31807: 1,5-kertainen turpeeseen verrattuna, jos huomattava määrä käytetystä puusta on
31808: kokopuuhaketta pienpuuleimikoista. Jos energiainvestoinneissa vaihtoehtoina ovat
31809: turve ja puu, ei työllisyysvaikutuksissa ole kovin huomattavaa eroa kansantalouden
31810: tasolla. Paikallisesti sen sijaan saattaa valituilla linjauksilla olla selvä ero.
31811: 
31812: Turpeen tuotantoon liittyvä suora työllistävä vaikutus on nykyisin runsaat 1 300
31813: henkilöä ja energiapuun vastaavasti siitä alle puolet. Jos esimerkiksi nykyisissä
31814: yhdyskuntien turvetta käyttävissä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa puo-
31815: let käytetystä turpeesta vaihdettaisiin puuhun (hakkeen käytön lisäys olisi noin 1,5
31816: miljoonaa m\ työllisyys lisääntyisi noin 400-500 henkilötyövuodella. Puun työl-
31817: listävä vaikutus tulee selvemmin esille, kun se korvaa tuontipolttoainetta. Lämpö-
31818: keskuksissa puun käyttö työllistää yli kymmenen kertaa enemmän kuin raskaan
31819: polttoöljyn käyttö. Jos maamme öljylämpökeskukset korvattaisiin hakelämpökes-
31820: kuksilla, lisääntyisi hakkeen käyttö vajaa 1 miljoona m 3 ja tähän liittyvä välitön
31821: työllisyys noin 500 henkilötyövuodella.
31822:                                          52
31823: 
31824: Investointivaihtoehtojen kansantaloudellisissa arvioissa on otettava huomioon vä-
31825: littömien vaikutusten ohella myös ratkaisujen kerrannaisvaikutukset muuhun kan-
31826: santalouteen. Ydinvoiman kansantaloudelliset vaikutukset ovat myönteiset. Maa-
31827: kaasu- ja kivihiilivaihtoehtojen välillä ei työllisyyden kannalta ole eroa. Turve ja
31828: puuhake sen sijaan ovat kotimaisuutensa vuoksi työllisyyden kannalta parempia
31829: kuin kaksi edellistä. Kotimaista teknologiaa käyttävien voimalaitosinvestointien
31830: kerrannaisvaikutukset kansantalouteen ovat myönteisempiä kuin ulkomaista tekno-
31831: logiaa käyttävien vaikutukset ja lisäksi ne tukevat kotimaisen energiateknologian
31832: osaamisen kehittymistä myös vientimarkkinoita ajatellen.
31833: 
31834: 
31835: 
31836: Energiasektori työllistää nykyisin suoraan vajaa 32 000 henkilöä ja noin 46 000
31837: henkilöä otettaessa huomioon välilliset vaikutukset. Jos laajennetaan energiasekto-
31838: rin käsitettä lukemalla siihen mukaan myös energiateknologian ja -palvelujen
31839: vienti, lisääntyy alan työvoima vielä runsaalla 28 000 henkilöllä. Näin lasketun
31840: energia-alan, työvoima olisi siten kokonaisuudessaan noin 75 000 henkilöä.
31841: 
31842: 
31843: 
31844: Energiasektorin työn tuottavuus on noussut viimeisten vuosikymmenten aikana
31845: erittäin nopeasti. Markkinoiden avautuminen ja kilpailun lisääntyminen erityisesti
31846: sähköalalla vauhdittanee entisestään työn tuottavuuden kasvua. Sähkön ja lämmön
31847: kulutuksen kasvusta huolimatta energia-alan työvoima tuskin tulee tulevaisuudessa
31848: lisääntymään. Energia-alan työvoiman kasvualue onkin energiateknologian ja
31849: -palvelujen tuotannossa, ei varsinaisessa energian tuotannossa. Suomalaisilla yri-
31850: tyksillä on merkittäviä kansainvälisiä markkinoita myös uuden energiateknologian
31851: alalla.
31852: 
31853: 
31854: 
31855: Energiakustannusten merkitys on keskeinen useilla perinteisillä teollisuutemme
31856: avaintoimialoilla. Metsä- ja kemianteollisuuden sekä rakennusaineteollisuuden
31857: tuotteissa energiakustannusten osuus tuotannon bruttoarvosta on erityisen korkea,
31858: suurimmillaan yli neljänneksen. Energiaintensiiviset tuotteet ovat lisäksi keskeises-
31859: sä asemassa, kun tarkastellaan talouden toimialoja tavanomaisesta toimialajaotte-
31860: lusta poiketen ns. klustereina. Näillä tarkoitetaan keskenään toisistaan vahvassa
31861: riippuvuussuhteessa olevia yritysryhmiä, joita voidaan pitää kansantalouden kehi-
31862: tysblokkeina tai osaamiskeskittyminä. Näin tarkastellen Suomen talouden tämän
31863: hetken vahvimpien vakiintuneiden klustereiden joukossa ovat juuri alat, jotka ovat
31864: energiaintensiivisiä eli metsä-, perusmetalli- ja energiaklusterit. Energiastrategian
31865: tavoitteena on tukea näiden osaamisalojen kehitystä.
31866:                                          53
31867: 
31868: Energiaintensiivisten klustereiden kehityksenä on positiivinen vaikutus sekä talous-
31869: kasvuun, investointeihin, kulutusmahdollisuuksiin ja näin myös erityisesti työlli-
31870: syyteen.
31871: 
31872: Erityisen suuria odotuksia asetetaan siihen, että tukemalla tutkimus- ja kehitys-
31873: panostusta luodaan paitsi edellytyksiä siirtyä kotimaassa kestävän kehityksen ja
31874: ilmastomuutoksen kannalta suotuisampiin energiantuotantomuotoihin, voidaan
31875: näin myös saavuttaa menestystä vientimarkkinoilla (kuva 9). Energiaa säästäviä
31876: vähäpäästöisiä tuotantotapoja mahdollistavanteknologian kysyntä tulee maailman-
31877: markkinoilla varmuudella kasvamaan hyvin voimakkaasti. Markkinat suomalaisen
31878: osaamisen myynnille ovat vahvassa kasvussa.
31879: 
31880: 
31881: 
31882: 
31883:            1990      1991      1992      1993      1994      1995     1996
31884: 
31885: Kuva 9. Suomalaisen energiateknologian laiteviennin kehittyminen, miljardia
31886: markkaa. Lähde: Etlatieto Oy
31887: 
31888: 
31889: V aitioneuvosto katsoo, että energiastrategian mukaisilla toimilla voidaan luoda
31890: erittäin hyvät edellytykset toisaalta sille, että kotimaassa syntyy energiainvestoin-
31891: teja tukevia tulevaisuudenodotuksia ja toisaalta hyvät edellytykset energiaklusteri-
31892: en kasvu- ja toimintamahdollisuuksille sekä sitä kautta kasvavalle viennille. Tämä
31893: kaikki on edellytyksenä työttömyysongelmamme ratkaisemiselle.
31894:                                         54
31895: 
31896: Pitemmällä aikavälillä on myös tärkeää se, että vientituotteitamme ei voida maail-
31897: manmarkkinoilla asettaa kilpailijoitamme huonompaan asemaan silloin, kun kulut-
31898: tajat vertaavat tuotteiden raaka-aineiden alkuperää tai niihin käytettyjen tuotanto-
31899: panosten, ennen kaikkea energiapanosten hyväksyttävyyttä ympäristönäkökulmas-
31900: ta tai kestävän kehityksen kannalta. Strategian mukainen energiatulevaisuus pie-
31901: nentää tätä riskiä.
31902: 
31903: 
31904: 
31905: 6.2 Valtiontalous
31906: 
31907: Energiatalouden rakennemuutokset strategian mukaisiksi edellyttävät taloudellista
31908: panostusta myös valtion puolelta.
31909: 
31910: Valtion rahoitus energiasektorille suorana tukena erilaisiin investointi- ja käyttö-
31911: kustannuksiin sekä tutkimus- ja koetoimintaan oli vuonna 1995 noin 600 miljoonaa
31912: markkaa. Jos mukaan lasketaan myös verojärjestelmään sisältyvä energiasektoria
31913: ohjaava vaikutus, nousee kokonaispanostus noin 1,15 miljardiin markkaan. Tuki on
31914: kohdistunut lähinnä kotimaisten polttoaineiden käytön ja energiansäästön edistä-
31915: miseen sekä energiateknologian edistämiseen.
31916: 
31917: Strategian toteuttamiseen arvioidaan tarvittavan lähivuosina ilman verojärjestel-
31918: män kautta tulevaa tukea edelleen nykyistä suuruusluokkaa oleva suora tukirahoi-
31919: tus. Tuen tarve ei välttämättä vähene keskipitkällä aikavälillä, mutta sen rakennetta
31920: voidaan muuttaa siten, että yhä suurempi osa siitä olisi tutkimus-, kehitys- ja
31921: demonstraatiopanostusta ja vastaavasti pienempi osa suoraa investointi- tai toi-
31922: mintatukea.
31923: 
31924: Metsähakkeen käyttö olisi lisättävissä nykyisestä 0,3 miljoonasta kuutiometristä 3
31925: miljoonaan kuutiometriin valtion noin 150 miljoonan markan vuotuisella tuella.
31926: Välillisten hyötyjensä vuoksi metsähakkeen tukeminen ei aiheuta suuria netto-
31927: vaikutuksia valtiontalouteen.
31928: 
31929: Valtion tulot energiatuotteiden valmisteverotuksesta olivat vuonna 1996 yli 14
31930: miljardia markkaa. Valtaosa- noin 10 miljardia markkaa- tästä oli liikennepolt-
31931: tonesteiden valmisteverotyyppisiä veroja.
31932: 
31933: Mikäli energian kulutus ja tuotantorakenne kehittyisi energiastrategian viitoittamal-
31934: la tavalla, kasvaisivat energiasektorilta kerättävät polttoaine- ja sähköverot edel-
31935: leen. Kun energian kulutuksen kasvu kuitenkin hidastoisi merkittävästi talouskas-
31936:                                          55
31937: 
31938: vun alapuolelle ja toisaalta energiaverotuksen pohja kutistuisi fossiilisten polttoai-
31939: neiden käytön vähetessä (ja biopolttoaineiden pysyessä verottomina), supistuisi
31940: valtion verotulojen osuus bruttokansantuotteesta.
31941: 
31942: Strategian toteuttaminen ja tuloksellisuuden seuranta edellyttävät erilaisen tuki-
31943: rahoituksen lisäksi lisähenkilöresursseja. Useat valtioneuvoston esittämät toimen-
31944: pide-ehdotukset vaativat sekä budjettirahoitusta että aktiivisia energiatalouden
31945: kehitykseen vaikuttavia toimenpiteitä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lisä-
31946: henkilöresurssien aiheuttamat valtiontaloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin varsin
31947: pieniä.
31948:                                          56
31949: 
31950: Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja:
31951: 
31952: 
31953: 111996     Julkisen takaustoiminnan uudistaminen
31954:            Selvitysmiesraportti
31955:            ISBN 951-739-119-6
31956: 
31957: 2/1996     Teollisuuspoliittinen visio
31958:            ISBN 951-739-146-3
31959: 
31960: 3/1996     Suomen matkailustrategia vuoteen 2000
31961:            Selvitysmiesraportti
31962:            ISBN 951-739-154-4
31963: 
31964: 4/1996     A New Outlook on Industrial Policies
31965:            ISBN 951-739-160-9
31966: 
31967: 5/1996     Toimivaan palveluyhteiskuntaan
31968:            Selvitysmiesraportti palvelusektorin kilpailukyvyn
31969:            ja työllisyyden kehittämisestä
31970:            ISBN 951-739-172-2
31971: 
31972: 6/1996     New challenges for geosience in society
31973:            Intemational evaluation of the Geologian tutkimuskeskus (GTK)
31974:            ISBN 951-739-194-3
31975: 
31976: 7/1996     V aitioneuvoston elinkeinopoliittinen selonteko
31977:            ISBN 951-739-202-8
31978: 
31979: 8/1996     Statsrådets näringspolitiska redogörelse
31980:            ISBN 951-739-203-6
31981: 
31982: 9/1996     The Finnish Foreign Trade Association
31983:            An Intemational Evaluation
31984: 
31985: 
31986: 1/1997     Measuring up to the Challenges of the 21st Century
31987:            An Intemational Evaluation for the Centre for
31988:            Metrology and Accreditation
31989:            ISBN 951-739-223-0
31990: 
31991: 2/1997     The Finnish Govemment' s White Paper on Industrial Policy
31992:            ISBN 951-739-226-5
31993: 
31994: 3/1997     Energiatalous 2025
31995:            Skenaariotarkasteluja
31996:            ISBN 951-739-229-X
31997: 
31998: 4/1997     Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys- ja arviointityö
31999:            ISBN 951-739-258-3
32000: